42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. s. 8 7/ 20 11 22.9. Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. 26. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s. PELASTUSTIETO 8/2011 ILMESTYY 20
Edessä voi olla jopa 15 keikkaa vuorokaudessa. Pelastuslaitosten kannalta on ehdottoman tärkeätä, että niiden henkilöstö pystyy täysimääräisesti tekemään ensihoitotyötä. Vaikka ensihoito onkin toisen hallinnonalan, sosiaalija terveysministeriön, alaista toimintaa, olisi koulutusuudistuksessa tarpeen huolehtia palomiesten ensihoitopätevyydestä. Molemmat ovat tyytyväisiä uravalintaansa. Reilun puolen vuoden kuluttua on tehty sopimukset siitä, miten ensihoito eri puolilla maata hoidetaan. Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. s. 26 Palomiesten ensihoitopätevyydestä huolehdittava koulutuksessa Helsingin Pelastuskoulusta valmistuneet pelastajat opiskelevat oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi, jotta jatkossakin uuden ensihoitoasetuksen vaatimuksen mukaisesti perustason ambulanssit voidaan miehittää kahdella pelastajalla. Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIETO 8/2011 ILMESTYY 20. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Helsinki otti 690 euron suuruisen maksun käyttöön ensimmäisenä syyskuun alussa. 8 7/ 20 11 22.9. Parhaillaan sisäasiainministeriön johdolla pohditaan pelastusalan koulutuksen tulevaisuutta. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 7 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. P.S. Sairaanhoitopiirit ovat alkaneet vastata ensihoitotoiminnasta vappuna voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain myötä. Uuden pelastuslain myötä pelastuslaitokset voivat määrätä toistuvista erhe-hälytyksistä maksun. Ensihoitotoiminnassa on menossa parin vuoden siirtymäaika ja siitä on jäljellä enää reilu vuosi. Muut laitokset seurannevat perässä vuoden vaihteessa. Asiaa pohtivalle työryhmälle on viestitetty, että pelastajakoulutus pitäisi saada toisen asteen tutkinnoksi, jotta palomieheksi valmistuvat olisivat uuteen terveydenhuoltolakiin sisältyvän asetuksen mukaisesti päteviä olemaan työparina perustason ensihoitoyksikössä. Kenttää vartenhan koulutuksen uudistamista suunnitellaan. Niiden takia ei vilkkuvaloisten paloautojen pitäisi enää kiitää pitkin katuja.. 42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. Toivottavasti maksulla saadaan erheelliset automaattihälytykset kitkettyä kokonaan pois. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s. Keski-Uusimaa seuraa perässä lokakuun alussa, maksun suuruus on 880 euroa. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Ensihoitajat Katri Pohjamo ja Pasi Hiitomaa saapuivat 1-vuoroon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen 3-asemalle. Siten kuin uusi asetus edellyttää
Pelastustieto on myös Facebookissa. Pelastuslaitoksissa odotetaan, että sopimukset ensihoidosta syntyvät ensi keväänä. 24 SIVU 65 Pelastusopisto kouluttaa 7 /2 01 1 22.9.2011 8 TYKS:n sairaalapalo levisi kolmeen kerrokseen 12 Millaista koulutettua työvoimaa kentällä tarvitaan. s. s. 30 Pertti Villo Helsingin Vuosaaresta on ollut talosuojeluaktiivi jo melkein 20 vuotta. 50. Kamppiin levittäytynyt kansalaisjuhla esitteli laitoksen historiaa ja nykypäivää. 26 Turvallinen ja hyvä uravalinta 28 Jatkuva muutos soveltuu huonosti turvallisuuteen Timo Airaksinen 33 Helsinki lahjoitti kaksi alusvanhusta Wellamoon 34 Helsinki otti ensimmäisenä käyttöön erhe-maksut Mikael Siitonen 36 Valoa palokuolematunnelin päässä. s. 60 palotarkastus Heinäkuussa voimaan tullut uusi pelastuslaki muutti palotarkastustoiminnan valvonnaksi. stadin brankkarit Helsingin kaupungin pelastuslaitos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Hän ihmettelee miksei turvallisuus kiinnosta asunto-osakeyhtiöitä ja asukkaita, vaikka kyse on lakisääteisestä toiminnasta. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s. Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. talosuojelu tässä numerossa PELASTUSTIE TO 8/2011 ILMESTYY 20. Taloyhtiön hallitus vastaa kohteesta, jossa ei ole valittu suojeluhenkilöstöä. Kymenlaakson pelastuslaitos otti omavalvonnan käyttöön heti heinäkuussa. 26 Vappuna voimaan astuneeseen terveydenhuoltolakiin sisältyvän ensihoitotoiminnan järjestämisessä on menossa siirtymäaika, jota on vielä jäljellä reilu vuosi. s. 8 7/ 20 11 22.9. Muutos antaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden siirtää pientalojen palotarkastukset esimerkiksi asukkaiden tehtäväksi. s. 42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. Pelastuslaitos järjesti yleisölle Palokuntapäivän. Juhani Katajamäki 38 9/11 – kaikkien aikojen palokuntatragedia Juhani Katajamäki 40 Haku päällä Juha Hassila, Ilona Hatakka 41 Ensihoito on laitokselle tärkeää 42 Kisoissa suomalaismenestystä Markku Haranne 44 Irene teki New Yorkista aavekaupungin Teija Mankkinen 46 Pelastustoimen nettomenot 70 euroa asukasta kohden Olavi Kallio 48 Palokunta on elämäntapa vielä vanhempanakin Pauliina Kankare 52 Pelastustoimen tietoturva kriittinen tekijä Lauri Jaakkola 54 Viranomaisten yhteistyöllä uhkakuvat hallintaan Suvi Vainio VAKIOT 23 Vieraanamme: Petri Asikainen 57 Keskustelua: Pekka Vänskä 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 61 Mirafoni ensihoito nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Kenen pitäisi järjestää sopimuspalokuntalaisten koulutus?” Melkein puolet vastaajista oli pelastuslaitosten kannalla. Palomiehet sammuttivat Jone Nikulan kesämökin. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s
Ltd. Sisäpuku käsittää housut ja pikanapitettavan takin. P. Sisempi suojapuku on palamatonta, lämmöneristyskyvyltään erittäin tehokasta materiaalia ja suunniteltu siten, että se suojelee käyttäjäänsä myös höyryltä. Kehnon palkkauksen takia miehistö oli alkuaikoina palkkauksen mukaista, mutta kun tämä seikka tuli aikanaan tyydyttävällä tavalla korjatuksi, kehittyi palokunta myöhemmin, varsinaisesti sen pitkäaikaisen taitavan päällikön Gösta Waseniuksen aikana ja ansiosta erittäin korkealuokkaiseksi, ripeydestään ja mm. 7/2011 5. W. Helsingin kaupungin vakinaisen palokunnan perustaminen 100 vuotta sitten merkitsi periaatteessa ratkaisevaa muutosta pääkaupungin yleiselle paloturvallisuudelle ja samalla käännekohtaa ei vain pääkaupungin vaan välillisesti koko maan palonsammutustyölle. Sillä oli aikoinaan merkittävä tehtävä maan palopäällystön kouluttajana ja oikean prankkarihengen virittäjänä; useat maamme palopäälliköt ovat aloittaneet uransa sen riveissä ja siellä palomieshengen itseensä ammentaneet, eikä tämä käytäntö ja monikymmenvuotinen perinne sammune valtion palokoulun perustamisesta huolimatta. Pääkaupungin asukkaat ovatkin palopäällikkö Gösta Waseniuksen ajoista lähtien voineet täydellä syyllä kunnioittaa vakinaista palokuntaansa ja varauksettomasti luottaa sen apuun vaaran hetkellä. P. erinomaisesta fyysillisestä kunnosta kuuluisaksi. On vain tärkeätä, että näiden palonsammutuksen kahden välttämättömän toimintamuodon välillä vallitsee kiinteä, luottamuksellinen ja kitkaton yhteistoiminta ja hyvä yhteisymmärrys. Päähinehupussa on suuri, lämpöäheijastavasta lasista valmistettu näköaukko. Tämän aineen merkittävin ominaisuus on sen suuri lämmönheijastuskyky, jonka lisäksi se pinnaltaan pehmeänä on hyvin helppo puhdistaa. Päätös palonsammutusmiesten, palokonstaapelien, palkkaamisesta yhteisillä varoilla kaupungin asukkaiden ja näiden omaisuuden turvaksi pohjautui tosin jo toistakymmentä vuotta vallinneeseen käytäntöön jolloin jopa silloiset palovartijat osittain majoitettiin palotorneihin, mutta uudestijärjestely merkitsi kuitenkin uusien mahdollisuuksien aukeamista pääkaupunkimme palonsammutusolojen vastaiselKauaskantoinen ratkaisu 100 vuotta sitten le kehittämiselle tarkoituksenmukaiselle kannalle. Puvun on kehittänyt ja valmistanut tunnettu englantilainen yhtiö Siebe, Gorman & Co. Puku käsittää itse asiassa kaksi eri suojapukua, joista ulompi on valmistettu äskettäin kehitetystä alumiini-asbestiseosteisesta kuitumateriaalista. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Uusi tulenkestävä suojapuku Englannissa on keksitty uusi, tulenkestävä pukumalli Essgee 75. Tämä suojapuku on suunniteltu ensisijaisesti palokuntia varten, mutta se soveltuu luonnollisesti myös muualla käytettäväksi. Puvun ulompi osa käsittää housut, erikoisella pikanapituksella varustetun, ¾-pituisen takin ja päähinehupun, joka suojaa myös hartioita. Tulessa oleskelu edellyttää koko pukukerran käyttämistä, mutta mikäli pelkästään tulen lähestyminen tulee kysymykseen, riittää ulompi puku antamaan tarpeellisen suojan. Suurkaupunki teollisuuslaitoksineen ja suurine liike-, varastosekä virastoja asuintalokomplekseineen käsittää nykyisin jo niin valtavia omaisuusarvoja, että sen suojaksi alati uhkaavan tulen hyökkäyksiä vastaan tarvitaan ammattimaisesti harjoitettu ja alati hälytysvalmiudessa oleva vakinainen palokunta monine sivuasemineen. Uusi tekijä, kokonaisuudessaan palotorneihin tai sen välittömään läheisyyteen majoitettu vakinainen palokunta, vaikkakin aluksi miehistöainekseltaan heikko, tuli sammutustaisteluihin. Helsingin kaupungin vakinaisen palokunnan asema maan suurimpana palokuntana on monessakin katsonnassa erittäin vaativa. Mainittu päätös vakinaisen palokunnan perustamisesta oli oikeaan osunut ratkaisu. Nykyään vakinaista palokuntaa pidetään jopa ainoana mahdollisena palokuntamuotona suuremmissa yhdyskunnissa. Sitävastoin maaseudun ja pienempien yhdyskuntien palonsammutus meillä edelleenkin nojaa pääasiallisesti vapaaehtoiseen toimintaan, mikä järjestelymuoto on sekä taloudellisen välttämättömyyden että maassamme ammoisista ajoista saakka vallinneen talkoohengen sanelema ratkaisu
käisevää valistustoimintaa ja palotarkastusta. Kauhavan aseman miehittävät pääja sivutoimiset – Yksi merkittävä tekijä henkilöstön koulutuksessa on kaupungin, Lentosotakoulun ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa toteutettu 8 hehtaarin harjoitusalue, jossa muun muassa erilaisten rakennusten ja rakenteiden avulla voidaan luoda lähes aitoja olosuhteita. Valinta kohdistui EteläPohjanmaan pelastuslaitoksen alueelle Kauhavalle. Tillanderin ja Junttilan esitelmä valittiin parhaimmaksi Parhaaksi valitun esitelmän Palotutkimuksen päivillä piti Kati Tillander. Vireä kerhotoiminta pitää yllä ammattitaitoa Kauhavalla pelastustoimen ohella toimii palokunnan naisjaosto, joka lahjoittaa osan keräämistään varoista tilin kautta muun muassa tulipaloissa omaisuutensa menettäneille. Vuodesta 2003 lähtien on Suomen Sopimuspalokuntien liitto palkinnut kunniamaininnalla vapaaehtoispalokuntia esitysten perusteella aktiivisesta toiminnasta. Nou Hätä -kisan Suomenmestaruus voitettiin Kauhavalle 2003. – Meillähän on jokainen mies tehnyt henkilökohtaisen sopimuksen laitoksen kanssa. Yhteiskunnan rakennemuutos on vienyt kuntaliitosten myötä osan palveluista kasvukeskuksiin ja kylälle ovat jääneet kirkot ja paloasemat. – Jos ei muuta työtä ole, niin aamuisin saattaa piipahtaa asemalle kahville. Kauhavan paloasemalta lähdetään vuodessa lähes 250 kiireelliseen hälytystehtävään. – Tällä hetkellä käydään kouluttamassa hoitolaitosten henkilöstöä. Palomieskerho puolestaan muun muassa pesee pihoja, kaataa puita ja osallistuu eri tapahtumiin turvapäivystäjinä. Porukka on motivoitunutta ja pitkälle koulutettua. Kauhavan paloasemalla päivysti jutun teon aikaan palomiehet Seppo Lamminpää (vas) ja Jari Kankaanpää. Teksti ja kuvat: Pauli Mörsky Kati Tillanderin ja Kari Junttilan Asuinalueluokitusaineiston käyttö riskinarvioinnissa valittiin parhaaksi esitelmäksi Palotutkimuksen päivillä Espoon Hanasaaressa. Lisäksi on sopimushenkilöstöä, joista yksikönjohtajia 8,vanhempia sammutusmiehiä 12 ja sammutusmiehiä 11. Hän mainitsee myös tärkeänä nuorille suunnatun Nou Hätä -kampanjan, jossa Kauhavan yläasteen oppilaat saavat turvallisuusopetusta ja kouluilla järjestetyn kisan jälkeen voittajat pääsevät paloasemalle jatkokoulutukseen. Palomies Jari Kankaanpää kertoo operatiiviselle henkilöstölle järjestettävän vuosittain 80 tuntia viikkoharjoituksia, joihin osallistuu noin 25 henkilöä. Henkilöstöstä savusukelluskelpoisia on 27 ja vesisukelluskelpoisia 7. Kauhavan paloasema on yksi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella toimivista 30 paloasemasta, joista Seinäjoen ja Lapuan paloasemat ovat miehitettyjä. Kauhavalla henkilöstössä ovat palotarkastaja Teemu Hautala sekä palomiehet Sami Aro ja Jari Kankaanpää. Tänne on helpompi ottaa yhteyttä kun on hätä. Meillä on myös ensivastetoiminta Kauhavalla. 6 7/2011. Esitelmässä esitettyä työkalua pelastuslaitoksilla hyödyntämällä paloturvallisuuden voidaan arvioida paranevan vuoteen 2025 mennessä. Jari kankaanpää lisää, että harjoitusalueelle on jo hankittu säiliöja matkustajavaunu ja ratakiskot asennetaan ensivuoden keväällä. Esitelmässä esitetty työkalu on heti suoraan hyödynnettävissä tämän tehtävän apuna. – Näin on. Palomies Jari Kankaanpää sanoo henkilöstön työhön liittyvän yhä enemmän ennalta ehVuoden vapaaehtoispalokunnaksi valittiin ensi kertaa palokunta, jossa toimii pääja sivutoiminen henkilöstö. Valintaa perusteltiin siten, että esitelmä oli ajankohtainen ja siinä oli suuret hyödyntämismahdollisuudet paloja pelastusalan tehtävissä. Paloasema on merkittävä toimija kyläläisille Ennen oli lähes kaikissa maaseutukylissä kirkko, kunnanlääkäri, poliisi sekä paloasema. Veteraanija sopimuspalomies Seppo Lamminpää sanoo auttavansa muun muassa vapaa-aikanaankin paloaseman toiminnassa. Esitelmässä oli otettu hyvin huomioon seminaarin teema Paloturvallisuus vuonna 2025. V uoden vapaaehtoispalokunnaksi valittiin ensi kertaa palokunta, jossa toimii pääja sivutoiminen henkilöstö sekä palomieskerho ja palokunnan naisosasto. Saadut varat käytetään virkistystoimintaan, josta esimerkkinä paloaseman kerhotila ja kuntosali. Heinäkuun alussa voimaan tulleen pelastuslain mukaan onnettomuuksien ehkäisy muuttuu riskiperusteiseksi toiminnaksi ja pelastuslaitoksissa on työn alla valvontasuunnitelmien laadinta. Vaikka on tehty riskialuekartoitukset, niin vielä löytyy lähes joka kylältä paloasema, jossa on tuttua porukkaa kyläläisille. Joukkoon kuuluu vielä yksi naispuolinen palontorjuja. Jos asema sattuu olemaan tyhjä, kun virkamiehet ovat muissa tehtävissä, niin voin jäädä päivystämään. Eli tällä tavalla ollaan sopimuspalokunta
Palo sammui ämpärillisellä vettä Palokunta saa tulen sammumaan tavalla tai toisella. Syysopintopäivillä pohditaan tällä kertaa muun muassa pelastusalan henkilöstön koulutukseen liittyviä kysymyksiä ja avataan keskustelua pelastustoimen ympäristövastuulliselle ajattelulle. Palopäällystöliitolla yhtenä teemana on tuoda tunnetuksi pelastusalan arvoja. – Tietokoneet itsessään harvoin aiheuttavat tulipaloa eikä niissä ole raskasta palokuormaakaan. P3:n tekemän jatkotiedotteen mukaan pelastuslaitos sammutti palon ämpärillisellä vettä. Sammutustöissä käytetään nykyisin mahdollisimman vähän vettä, mutta Packalen myös muistuttaa, että vesikin vahingoittaa tietokoneen osia, siis myös kovalevyä. Entistä viihtyisämmät tilat odottavat käyttäjiään nauttimaan Ylläksen seudun monipuolisesta luonnosta ja palveluista. Pahoin palaneestakin tietokoneesta voidaan kovalevylle tallentuneet tiedot onnistua pelastamaan. Esimerkiksi ulkomailta tuodut tupakat eivät ole itsestään sammuvia. SPEKin edustaja puhuu kansainvälisen turvallisuusviestinnän seminaarissa vastaanottokeskusten paloturvallisuudesta. Aiheita käsitellään kansainvälisesti ulkomaisten ja kotimaisten asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Palosuojelun edistämissäätiön Ylläksellä omistamassa paritalossa tehty remontti on nyt valmistunut. Mukana ovat myös Suomen Palopäällystöliitto SPPL ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK SPPL järjestää Messukeskuksessa samaan aikaan kansainvälisen turvallisuusviestinnän seminaarin 11.–12.10. Säätiön omistama Palovartijanmaja sijaitsee Kolarin kunnan Ylläsjärven kylässä Palovaaran alueella. Huoneistojen saunat ja pesutilat on täysin uudistettu. Aiheeseen liittyvä tietoisku pidetään keskiviikkona klo 14–14.20 Perjantaina 14.10. Jäsenten näkökulmasta olennainen osa syysopintopäiviä on myös liiton syysliittokokous. Tupakoitsijalla ei liene ollut uusia itsestään sammuvia savukkeita, joiden on voitu jo nyt osoittaa vähentäneen tupakasta aiheutuvia tulipalokuolemia. Näin voi päätellä Päijät-Hämeessä Lahdessa sattuneesta tilanteesta, jossa palokunta hälytettiin keskisuuren vasteen mukaisesti sammuttamaan rintamamiestalon alakerrassa ollutta palon alkua. Tietoiskuissa tutustutaan pelastuslain ja rakentämismääräysten muutoksiin otsikolla Palonehkäisyn uudet tuulet. Tulipalossa menehtyi kaksi ihmistä. SPPL ja SPEK järjestävät ajankohtaisen turvakorttikoulutus-seminaarin, joka on tarkoitettu kaikille turvakorttikouluttajille. Lomahuoneiston varaukset hoitaa Ylläksen Matkailu Oy. sekä perinteiset syysopintopäivänsä keskiviikkona 12.10. Varauksia voi tehdä ympäri vuorokauden osoitteessa: yllaksen.matkailu@yllas.fi Ylläksen Matkailun verkkosivuilta selviää hinnat ja löytyy tarkempia tietoja sekä kuvia Palovartijanmajan huoneistoista. Lähin hotelli on Hotelli Ylläsrinne. Tupakeittiöissä on uusi lattia ja pöydän ja tuolien pinnat on kunnostettu. Kovalevyn tiedot voidaan pelastaa tulipalonkin jäljiltä Juha Packalen kertoo, että It Tohtorit on rakentanut pitkälle itse tuotantovälineensä, jolla vioittuneista kovalevyistä pelastetaan tietoja. Tämän pöydän ääressä pestään kovalevyjä ultraäänilaitteella ja työntekijät pitää tarkoin suojautua tehdessään työtä. Esillä on myös Päivä paloasemalla -tapahtuma. Packalen muistuttaa, että vahingoittunutta kovalevyä ei pidä yrittää käynnistää, sillä se voi tuhota tiedot niin pahasti, etteivät palautustoimetkaan enää auta. It Tohtorit Oy saa pelastettavakseen noin 1200 tietoa sisältävää kovalevyä. Kansainvälistä turvallisuusviestintää lokakuussa Helsingissä Tulipalon jälkeen myös tuhon kohteeksi joutuneissa tiloissa saattavat tietokoneet ja etenkin niiden tuiki tärkeä sisältö tuhoutua. Viimeisin suurin työmaa oli Joensuussa Abloyn tuotantolaitoksilla riehuneen tulipalon jäljiltä tehdyt tietojen palautustyöt. Tupakka johti tulipalokuolemiin Parikkalassa Etelä-Karjalassa syttyi tulipalo viisikerroksisen talon toisessa kerroksessa. SPPL:n messuosastolla on nähtävillä luonnollisesti runsas valikoima liiton tuotteita, kuten uusi Työpaikan turvallisuusopas. Talviurheilun kannalta sijainti on ihanteellinen ja patikointireitit kulkevat aivan alueen vierestä. Selvä vähemmistö tulee yrityksen toimitusjohtajan Juha Packalenin mukaan tulipalon jäljiltä. 7/2011 7 Kansainvälinen turvallisuusja suojelualan päätapahtuma FinnSec järjestetään jo yhdeksättä kertaa 12.–14. Siinäkin onnistuttiin. – Niitä tulee vuosittain 4–5. – Jotkut yritykset suojaavat tietokonehuoneensa ja palohälytyksen sattuessa konehuoneisiin ohjautuu typpeä, joka syrjäyttää hapen ja estää palon leviämisen. Siksi veden osumista suoraan tietokoneisiin pitäisi välttää. Palovartijanmajan saneeraus valmistui. Kansainvälisessä turvallisuusviestintäseminaarissa teemoina ovat kotouttamiseen liittyvät turvallisuushaasteet ja sosiaalisen median hyödyntäminen turvallisuusviestinnässä. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. SPPL ja SPEK järjestävät yhteistyössä kansallisen tahallisten palojen seurantaryhmän kanssa kaikille avoimen ilmaisen tahallisten palojen ennaltaehkäisyseminaarin torstaina 13.10. Tietokoneet olivat vaurioituneet, kun niihin oli mennyt vettä. SPEKin messuosastolla esitellään lokakakuussa alkava mediakampana Joka kodin palontorjuntatalkoot. Uusia koneita ja varusteita on hankittu muun muassa astianpesukone, lämminvesivaraaja, radio, astioita ja ruokailuvälineitä sekä vuodevaatteita. Palon on todettu alkaneen tupakasta
Pahimman palopaikan evakuointi onnistui hyvin. TYKS:n sairaalapalo levisi kolmeen kerrokseen Palon tieltä evakuoitiin 180 potilasta Teksti: Esa Aalto Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, TYKS, Timo Jerkku/TS-Yhtymä Oy. Palo eteni sähkökaapelikanavissa kaikkiaan kolmeen kerrokseen eli toiseen, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen. Portaikoissa ihmisiä tuli palomiehiä vastaan. Saavutettavuuden kannalta se on hyvä kohde, sillä yksiköt saatiin asemoitua paikalle hyvin, päivystävänä päällikkönä (P2) toiminut pelastuspäällikkö Juha Virto kertoo. ja 3. – Kiinanmyllynkadulla keskusta-alueella sijaitseva kohde on meille ykkösriskialueella. Erityisen mittavaa oli potilaiden evakuointi. Sairaalan henkilökunta oli aloittanut sen osaavasti ja ripeästi eivätkä yrittäneet esimerkiksi alkusammuttaa paloa. – Sairaala on myös siinä mielessä tuttu kohde palomiehille, että siellä on aika paljon automaattihälytyksiä. Kun tulipalo syttyi aamulla kaksikymmentä minuuttia vaille kuusi, niin siitä noin kolmen tunnin kuluttua koko iso rakennus oli tyhjä ihmisistä. 8 7/2011 Sammutusteknisesti Turun sairaalapalo ei ollut mahdoton. Ongelmaksi muodostui hieman se, että potilaita evakuoitaessa savuisten tilojen ovia oli avattava ja ne jäivät myös avoimiksi, jonka takia savua kulkeutui pitkin sairaalatiloja. Lopulta 180 potilasta vietiin turvaan paloalueella. B-siiven tilat kärsivät savuja nokivaurioita tulipalossa. Erityisesti sankka savunmuodostus hankaloitti tehtävää. syyskuuta syttynyt tulipalo käynnisti isot pelastustoimet, jossa kaikkiaan 35 pelastustoimen yksikköä ja lähes sata pelastusviranomaista osallistui sammutustöihin. kerros. Suuntapainetuuletuksella savua yritettiin johtaa pois rakennuksesta, Virto kertoo. Kulkuyhteydet suuressa sairaalarakennuksessa olivat myös hankalat. T urun yliopistollisen keskussairaalan A-rakennuksessa varhain perjantaiaamuna 2. Nyt olikin sitten tosi kyseessä. Vuonna 1938 vihittiin käyttöön 350-paikkainen Turun uusi lääninsairaala, eli nykyinen TYKS:n A-sairaala. Siihen kiinteästi liittyvän B-siiven neliöt ovat 2127 hum2 (huoneala) tai 2523 brm2 (bruttoala). – Ihmisiä evakuoitiin paitsi ulkokautta myös maanalaista käytävää pitkin toiseen rakennukseen. Pahiten vaurioituivat 2. A-sairaalan huoneala sisältäen laajennusosan (tehoja leikkausosastot) on 18542 m2 ja bruttoala 22075 m2
Siihen osallistui myös pelastuslaitoksen edustaja. – Tämä on viimeisimmän rakennusluvan saanut vuonna 1983 ja se on sen aikaisten Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella vastaanotettiin perjantaina 2.9. – Alkuvaiheen sammutushyökkäys tehtiin kahdella sammutusyksiköllä [ T-21 ja T-11]. Kun tuli tieto, että palo ei uhkaa teho-osastoa ja evakuointi on potilaille vaarallisempaa, päädyttiin siihen, että teho-osaston potilaita ei evakuoida, Virto kertoo. Palaneen kerroksen palopesäkkeet onnistuttiin löytämään ja sammuttamaan kohtalaisen nopeasti. Tilanne näyttäytyi pahana Savua puskevaan sairaalaan aamulla tullessaan Juha Virto näki tilanteen pahana. – Kyseisessä rakennuksessa on pitkät käytävät ja sokkeloiset tilat, nämä ja erityisen runsas savun muodostus yhdessä vaikeutti alkuvaiheen sammutustehtävää. Palossa vapautui ilmaan myös erilaisia haitallisia yhdisteitä, kuten kuparija alumiinioksideita. – Ensimmäinen tunne oli, että nyt menetetään ihmishenkiä. Hyvien ja luotettavien esitietojen perusteella alkuvaiheessa ei tarvinnut käydä paloilmoitinkeskuksella, vaan voitettiin kallista aikaa ja päästiin aloittamaan nopeasti sammutus-, pelastus sekä evakuointityöt, kertoo Marko Ahtikivi. – Ensimmäisenä kohteessa oli Jaanin aluepaloasemalta sammutusyksikkö [T-21] runsas neljä minuuttia hälytyksestä. Tulipalossa säästyttiin henkilövahingoilta, mutta useat potilaat ja henkilökunnan jäsenet hengittivät vaarallisia savukaasuja.. Myös palon yläpuolisista kerroksista potilaiden evakuointi oli aloitettu. Odotamme myös onnettomuustutkinnan raporttia. – Kyllä tällainen tapaus antaa myös käytännön oppia. Näin oli jo matkalla tiedossa, että jotain sairaalarakennuksessa palaa ja tilanne on erittäin vakava, Marko Ahtikivi kertoo. Myös lääkinnällinen ensihoito oli laajasti mukana ja kaikkiaan paikalle tuli 13 ambulanssia. Paikalle tuli myös neljä linjaautoa evakuoitavia ihmisiä varten. Keskuskeskusaseman yksiköt olivat kohteessa seuraavaksi alle kuudessa minuutissa. – Kun yksiköitä saatiin lisää paikalle, niin savusukellusja sammutustoiminta saatiin tehokkaasti pyörimään. A-sairaalan evakuointi onnistui kokonaisuudessaan äärimmäisen hyvin. Palo paikallistui alas laskettuun katoon, joka aiheutti sen, että kuumuuden vaikutuksesta katosta putosi kattoritilöitä lattialle. – Ensihoito näytti kyllä voimansa vastaamalla sekä onnettomuuden tarvitsemasta sairaankuljetustoiminnasta että huolehtimalla samanaikaisesti muusta sairaankuljetusvalmiudesta alueellaan. Palo oli jo kuitenkin ehtinyt levitä kaapelikanavissa seuraavaan kerrokseen. Palo oli alkuvaiheessa erittäin raju ja savunmuodostus hyvin sakeaa ja sankkaa. Tästä aiheutui raivaustöitä runsaasti. Ahtikivi luonnehtii paloa sammutustehtävän kannalta lähestulkoon normaaliksi rajatun tilan paloksi, vaikkakin kyseessä olikin iso ja laaja tila. Laajan alueen tehtävät jaettiin kolmeen kaistaan. – Paikalle tullessani, noin tunti ensimmäisen hälytyksen jälkeen, savua tuli runsaasti ikkunoista ja avoimista ovista. Marko Ahtikiven mukaan henkilökunta oli jo hienosti aloittanut potilaiden evakuoinnin eikä esimerkiksi palavassa osastossa ollut enää ketään, kun pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapui kohteeseen. Sängyssä laitteissa kiinni olevia potilaita ei voi asiantuntematon alkaa siirtää. Selvisikin, että hän tarkoitti heidän evakuointijärjestelmänsä ylösnostamista, johon kuului johtoryhmän koolle kutsuminen. Marko Ahtikiven mukaan lopputulokseen on syytä olla erittäin tyytyväinen. – Heti alkuvaiheessa oli erittäin tärkeää saada potilaiden ja henkilökunnan evakuointi aloitetuksi. Jaanin sammutusyksikön paloesimies välitti alkuvaiheen tiedon Turku P3:lle, rakennuksesta tulee runsaasti savua. Siksi sairaalan henkilökunnan ripeästä toiminnasta oli hyötyä. Eteen tuli Virron mukaan myös tieto siitä, että teho-osasto pitäisi evakuoida. – Tilanteen alkuvaiheessa sairaalan edustaja tuli kysymään, käynnistetäänkö evakuointi ja hieman sitä säpsähdin, sillä luulin ensin, ettei sitä ole heidän toimestaan aloitettu. Mikä on mahdollista ja mikä ei ole mahdollista evakuoinneissa. Näiden tietojen perusteella määräsin yksiköt suoraan palokohteen välittömään läheisyyteen. Hälytys tuli joukkuelähtönä, joka käsitti kolme sammutusyksikköä [T-11, T-21 ja T-41] vahvuudella 1+3 sekä puomitikasyksikön [T-16] vahvuudella 0+1, säiliöyksikön [T-13] vahvuudella 0+1 sekä toimintaa johtavan Turku P3:n, palomestari Marko Ahtikiven. Koko sairaala-alueen, noin 200 metrin pituinen korttelialue oli osittain savunpeitossa. – Ilman suojavarusteitahan ei kukaan akuuteimmassa vaiheessa työskentele palopaikalla. Ei kuumaa, mutta sankkaa savua A-sairaalan evakuointiin osallistui sairaanhoitajien lisäksi esimerkiksi huollon henkilökuntaa. Tämä herätti tilannepaikalle olleissa huolestusta, kun varusteiden metallisosat ruostuivat. Paikalle tultuani määräsin heti kaksi erillistä painopistealuetta, jotka olivat sammutus/pelastus sekä ylempienkerroksien potilaiden evakuointi. Siitäkin huolimatta, että kyseessä on iso ja sokkeloinen hoitolaitosrakennus, jossa oli paljon potilaita, osa hyvinkin huonokuntoisia ja autettavia. Tästä on varmasti kuitenkin opittavaa, sillä tämän kokoisten hoitolaitosten tulipalot ovat onneksi harvinaisia. – Näissä kahdessa toiminnoissa oli alkutoimien pääpaino. Nämä seikat toivat myös lisähaasteen savusukeltajille ja vaikeuttivat alkuvaiheen savusukeltajien toimimista. – Ensin pahimpaan paikkaan pantiin enemmän väkeä evakuointitehtäviin ja lopuksi kohteeksi otettiin palon kannalta lievemmät kohteet. Nyt on myös selvitetty, että suojavarustein varustautuneilla ei ole ollut vaaraa altistumiseen, mutta olemme myös ohjeistaneet esimiehiä ja työterveyshuoltoa, että mahdolliset oireilijat ohjataan heti hoitoon, Virto sanoo. Myös tehtävään osallistuva henkilöstömääräkin oli vahvuuden mukainen. – Matkan aikana hätäkeskus välitti myös tiedon, että savua tulee ensiapupoliklinikalta. – Ensimmäinen sammutusyksikkö [T-21] oli tehnyt alkuvaiheen tiedustelun sekä tarvittavat selvitykset. Palomiehet saivat palon lopulta pysähtymään neljänteen kerrokseen. klo 5.41 hätäkeskuksen välittämä automaattisen paloilmoittimen antama hälytys tulipalosta, Turun yliopistollisen keskussairaalan A-rakennuksessa. Evakuointi onnistui Suuren sairaalarakennuksen evakuointi oli laaja toimenpide. Savun haittavaikutus oli suuri niin sammutustyölle kuin evakuoinnille. Muut yksiköt aloittivat potilaiden evakuoinnin kerroksista. Myös Asairaalan vieressä olevan rakennuksen keskiosasta tuli savua ja näyn perusteella oli helppo tehdä päätös lisävoiman hälyttämisestä paikalle. Nyt keskustelemme sairaanhoitopiirin kanssa tämän tilanteen jälkihoidosta. – Me emme ole lähteneet tässä pohtimaan sitä, olisiko pitänyt sellaiset olla. Tilanne osoitti toimivuutensa ja myös varavalmius hoitui, Virto sanoo. Sprinklerikeskustelu virinnee Hoitoja hoivalaitosten varustamisesta automaattisilla sammutuslaitteilla eli sprinklereillä on keskusteltu jo pitkään ja valtiovalta on asettanut omat tavoitteensa niiden toteutumiseksi. – Keskustelin tästä sairaalan edustajan kanssa ja hän totesi, että siinä tilanteessa sieltä evakuoitavat potilaat kuolevat. Sitä ei voi myöskään tehdä ihan miten tahansa, vaan siinä pitää olla sairaalan edustajien mukana. 7/2011 9 Savua tuli runsaasti ikkunoista ja ovista Pelastuslaitoksen toiminta oli hänen mukaansa toimintavalmiusohjeen ja palvelutasopäätöksen mukaista. Tässä vaiheessa myös suojapareja oli riittävästi
– Olemme pyrkineet kaikkiin juurruttamaan suunnitelmaa ja mahdollisia uhkatilanteita varten asioita on mietitty ennakolta. – Kun he evakuoivat paljon potilaita, he altistuvat savukaasuille. – Päädyimme tällaiseen ratkaisuun, koska katsoimme, että niissä on omat riskinsä potilasturvallisuuden kannalta, Timo AliMelkkilä toteaa. Tulemme tästäkin varmasti keskustelemaan pelastusviranomaisten kanssa, hän sanoo. Näin nyt myös tapahtui ja henkilökunta toimi hienosti ja tiesi käskemättä mitä pitää tehdä. Siihen ei rakenneta sprinklerijärjestelmää. Henkilökunta juurrutettu suuronnettomuussuunnitelmaan rakentamismääräysten mukainen, pelastuspäällikkö Raimo Aarnio toteaa. – Kun tämä tila on nyt pois käytöstä, on pitänyt suunnitella koko potilaslogistiikka uudella tavalla. Yhtään ihmishenkeä ei menetetty. Raimo Aarnion mielestä tämänkin tapauksen jälkeen meillä pitäisi koko maassa käynnistää laaja keskustelua siitä, onko hoitoja hoivalaitosten turvallisuustaso riittävä. – Siihen keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat. – Meidän pitäisi tehdä kiinteistöistämme turvallisempia. Käytävä tuhoutui palossa pahoin ja kuvassa näkyy valtaisa sähkökaapelien määrä, joka kulkee vanhan rakennuksen kattoon rakennetussa kaapelikäytävässä.. Virron mielestä myös onnettomuustutkinnan suositukset pitäisi saada toteutumaan. – Ja on vielä korostettava, että lopputuloksessa sairaalan henkilökunnan ripeä evakuoinnin aloittaminen johti osaltaan hyvään lopputulokseen. Timo Ali-Melkkilä uskoo, että onnettomuus tulee herättämään keskustelua sprinklerilaitteistoista sairaaloissa. – En pysty sanomaan, olisiko niistä ollut apua tässä tapauksessa, kun palo oli rakenteissa. – Sairaalaympäristössä ei myöskään voida alkaa järjestää evakuointiharjoituksia, mutta osastoittain käydään aina henkilökunnan kanssa läpi muun muassa poistumistiet, Ali-Melkkilä kertoo. On vain merkillistä, että tutkinnan suosituksia hyvin nihkeästi siirretään esimerkiksi asetuksiin. Arviot vahingoista ovat hänen mukaansa vielä kesken, mutta tulipalon aiheuttamat aineelliset vahingot tulevat olemaan useita miljoonia euroja. – On kuitenkin muistettava, että näinkin pahassa tilanteessa lopputulos oli hyvä. Turvallisuus otettava esille Juha Virto pitäisi hyvänä, että normiohjauksella voitaisiin sairaaloiden ja vastaavien paikkojen henkilökunnalle saada tällaisia tilanteita varten pelastautumishuppuja. Kun jotakin sattuu, ei tokikaan ehditä alkaa kansioita lukea, vaan toiminnan pitää olla alitajuisesti päässä. – On kuitenkin selvää, että automaattiset sammutuslaitteistot eivät olisi haitanneet tilanteessa ja varmasti niistä olisi ollut myös hyötyä palon rajoittamisessa, Virto toteaa. Olemme kyenneet siirtämään nyt ensiapupoliklinikan kahteen paikkaan ja reilun viikon kuluessa saamme siirrettyä sen väliaikaisiin tiloihin A-sairaalaan. Tulen turmelemaksi joutuneessa A-sairaalassa sijaitsee ensiapupoliklinikka, jossa olosuhteista riippuen käy vuorokaudessa Ali-Melkkilän mukaan noin sata potilasta. – Ensitoimia mietitettäessä on lähdetty kokonaisuuden huomioimisesta, mutta evakuointiin on erityisesti kiinnitetty huomiota. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa rakennetaan parhaillaan uutta T-sairaalaa. 10 7/2011 Henkilökunnan ripeys alkaa evakuoida potilaita tulipalon alta perustui sairaalan operatiivisen hoidon tulosryhmän johtajan Timo Ali-Melkkilän mukaan suuronnettomuussuunnitelmaan, jota on säännöllisesti käyty läpi osastoilla. Palanut ensiapupoliklinikka saadaan käyttöön noin kahden kuukauden kuluttua. Toki alkusammutustakin pidetään esillä, jos siihen kyetään
Vuonna 2006 alkaneen koulutuksen on tähän mennessä 12500 sosiaalija terveydenhuollon henkilöä. Lindh toivoo samalla, että alan henkilöstön turvallisuuskoulutusta lisätään. Siitä tuli onnistunut olo kaikkien työhön osallistuneiden puolesta. Oikosulun sähkökaapeleissa kerrottiin julkisuudessa aiheuttaneen palon. Koulutusuudistuksen tarkoituksena on antaa työntekijöille nykyistä paremmat valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Lopputulos oli Virron mielestä kuitenkin paras mahdollinen. Henkilöstön taito toimia oikein hätätilanteessa ehkäisi osaltaan suuronnettomuuden syntymisen. Turun tulipalosta oppia turvallisuuskoulutukseen A-sairaala on rakennettu vuonna 1938 ja peruskorjattu 1983. – Kaikki ihmiset saatiin ulos rakennuksesta eikä kukaan kuollut palon takia. 7/2011 11 Turun yliopistollisessa sairaalassa 2.9.2011 sattunut tulipalo johti noin 180 ihmisen evakuointiin. Kyllähän sitä oli sitten pettynyt, kun seuraavan aamun lehdessä otsikko kirkui, että sairaalat ovat kuolemanloukku. Koulutusmalli on valtakunnallinen. Hyväksytysti suoritetusta turvallisuuskoulutuksesta saa todistukseksi turvakortin, joka on voimassa viisi vuotta suorituskuukaudesta. Mittava palo sai paljon julkisuutta. Turvakorttikoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista, eikä se vielä toistaiseksi ole riittävästi vakiinnuttanut paikkaansa sosiaalija terveydenhuollon koulutuksissa. Tuli tuhosi ensiapupoliklinikan aulaa ja käytävää.. Valtakunnallinen koulutusmalli antaa hyvän lähtökohdan turvallisuusosaamisen kehittämiseen ja osaamisen säännölliseen kertaamiseen. Turun tapahtumat vaikuttavat myös käynnissä olevaan Sosiaalija terveydenhuollon turvakorttikoulutuksen uudistukseen. Pelastustoimintaa johtanut Virto kertoo kokeneensa tiedottamisessa hankalan tilanteen, kun sivusta toisen viranomaistahon edustaja alkoi kertoa julkisuuteen palon mahdollista syytä. Turun tulipalo muistutti karulla tavalla, kuinka keskeinen arvo turvallisuus on. Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Petri Lindhin mukaan tulipalosta tulee ottaa oppia henkilöstön turvallisuuskoulutukseen. Suomen Palopäällystöliiton nimeämä Sosiaalija terveydenhuollon turvakorttitoimikunta uudistaa parhaillaan sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua turvallisuuskoulutusta. – Varmuuttahan siitä ei ole vieläkään, vaikka poliisi suoritti palonsyyntutkintaa jo tilanteen alkuvaiheesta alkaen
Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Uudistetaanko sitä vai jätetäänkö se nykyiselleen. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastuslaitos on varmasti ihan sopiva vastuutaho, mutta voisiko valtion osuutta kustannuksista lisätä. Esimerkiksi palomiesten eläkeikään on tuskin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa odotettavissa muutosta. Helsinki taitaa olla tässä mielessä poikkeus. Lisäksi Pelastusopistolla on merkittävä rooli opetussisällön määrittelyssä. Nämä on saatava tulevaisuudessa paremmin näPelastusalan koulutusta mietitään parhaillaan. Voisiko jatkossa vielä kehittää koulutusta palomiehille, jotka sijoitettaan uusiin tehtäviin esimerkiksi palotarkastuksiin. Pelastusalan tulee seurata yhteiskunnan muutoksia ja sopeuttaa työtehtäviään kulloisenkin yhteiskunnallisen tarpeen mukaan. Millä perusteella. Olisi selvitettävä, miten harvaan asutun alueen paloasemille saadaan kelpoisuuden omaavia henkilöitä ja mahdollisuus järjestää paikallisesti oppisopimuskoulutusta yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Minun mielestä asia on edelleen kannatettava, joskin ilmeisen vaikea toteuttaa. Tällä hetkellä palveluksessa oleva henkilöstö on suorittanut tai suorittaa jonkin verran ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja tämä on hyvä. Pelastustieto kysyi pelastuslaitoksilta, miten niissä nähdään niin vakinaisen kuin vapaaehtoisen väen koulutuksen tarve ja tulevaisuus. Pienemmille paloasemille on tällä hetkellä vaikeaa saada työntekijöitä. Pelastajatutkinnon tulee antaa hyvät valmiudet palomiehen eri keskeisten työtehtävien hoitamiseen (pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy, ensihoito). 12 7/2011 ETELÄ-POHJANMAA vt. Pelastuslaitokset toimivat hyvin erilaisilla alueilla ja siksi koulutetun työvoimankin tarve on erilainen. * * * ETELÄ-SAVO pelastusjohtaja Seppo Lokka Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Tätä on jonkin verran jo nyt olemassa, mutta olisiko siinä jatkokehittämisen paikka. Päällystön koulutuksen kehittämisestä korkeakoulutasolle on myös puhuttu pitkään. Koulutus täytyy olla samansuuntaista kuin päätoimisella henkilöstöllä. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastuslaitoksella tulisi olla vastuu koulutuksen järjestämisestä, mutta koulutuksen tuottajia voisi olla pelastuslaitos, Pelastusopisto, SPEK ja muut toimijat. pelastusjohtaja Harri Setälä Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Seuraavissa jutuissa on luettavissa, miten kentällä nähdään koulutuksen tulevaisuus. Koulutettua työvoimaa eri tehtäviin ja tarpeisiin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jyrki Nikkilä. Olisi selvitettävä myös mahdollisuus päästä hoitotasolle pelastajakoulutuksella. Onnettomuuksien ehkäisy ja ensihoito ovat tärkeä osa ammattipalomiesten työnkuvaa. Henkilöstön ikärakenteesta johtuen pelastajia ja alipäällystösekä päällystöviranhaltijoita. Yhteiskuntamme elää jatkuvassa muutoksessa. tuplatutkinto automaattisesti. Nyt on katsottava, miten ensihoidossa olevat muutokset vaikuttavat pelastuslaitosten rooliin tässä palvelutuotannossa. Vapaaehtoisten koulutuskustannukset on ollut jo pitkään tapetilla, mutta toistaiseksi valtiolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua tähän. Jos pelastuslaitoksilla säilyy vahva rooli, niin olisi harkittava lähihoitajatutkinnon integrointia pelastajan tutkintoon. * * * HELSINKI rehtori Matti Waitinen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Palomiesten koulutusta täytyy kehittää niin, että se antaa paremmat mahdollisuudet vastata yhteiskunnan odotuksiin. Voisiko kyseessä olla ns. Valtion osallistuminen koulutuskustannuksiin olisi ihan luontevaa, koska valtio vastaa päätoimisen henkilöstön kouluttamisesta
Pelastuskoulu on jo vuosien ajan toteuttanut kahden kuukauden mittaisen onnettomuuksien ehkäisyn opintojakson pelastuslaitoksen riskienhallinnanosaston uudelle henkilöstölle. kymään opetussuunnitelmissa. Alipäällystötutkintoa pitää kehittää siten, että tutkinnon suorittanut pystyy johtamaan yksikköä ja tukemaan ensihoitotoimintaa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Esimiehen tulee ymmärtää kriittisesti sairastuneen potilaan eri hoitomuotojen perusperiaatteet. Onnettomuuksien ehkäisyn osalta päällystötutkinnossa tulee kouluttaa onnettomuuksien ehkäisyä laaja-alaisesti eri muodoissaan suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. 7/2011 13 TURVATA Oy Ab | 010 569 4700 info@turvata.fi | www.turvata.fi Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO PROFOAM NyT SUOMESSA Ammattilaisen tärkeimmät sammutusvaahtolaadut suoraan varastosta. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. aikuislinjan opintomahdollisuuksia. Koska alan oma koulutusjärjestelmä ei ole ulottunut ylempään korkeakoulutasoon asti, ei alalle ohjaudu luonnollista tietä pelastusalan substanssilla varustettuja tutkijoita. Tavoitteena tulisi olla joko oman alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai sujuva tapa täydentää opintoja yliopistossa ylempään korkeakoulututkintoon (vrt. Jatko-opintojen kautta on eri osa-alueille luotu erityisosaamista ja vahvaa erityistä asiantuntijuutta. Tässä tarkastelussa tulisi erityisesti pohtia, onko nykyinen amktasoinen koulutusmalli yleisesti riittävä ja sisällöltään kyllin tasokas. Tulevaisuudessa kaikki pelastuslaitoksen työntekijät toimivat entistäkin selvemmin pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn ja ensihoidon tehtävissä. poliisipuolen hallintotieteen opinnot). Pelastajan osaamista on kehitettävä myös vastaamaan ensihoitoasetusta. Vastuu tulisi jakaa pelastuslaitosten ja Pelastusopiston kesken. Jotta tutkimustoimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää alan kannalta myönteiseen suuntaan tulee myös huolehtia tutkijoiden tutkimuksellisesta kompetenssista. Helsingin pelastuslaitoksen ja sen ensihoitojaoksen sekä Pelastuskoulun näkemys on se, että pelastajatutkinnosta tulee muodostaa uusi palomies-ensihoitaja-tutkinto, joka on nimikesuojattu ylioppilas/ammattikoulupohjainen toisen asteen tutkinto, joka pitää sisällään palomiesosan sekä lähihoitajatutkinnon ensihoidon suuntautumisella. Ensihoidon johtaminen ja ensihoitojärjestelmät ja -mallit on kuitenkin syytä paremmin sisällyttää alipäällystökoulutukseen. Alipäällystön koulutusta tulee kehittää siten, että se pystyy paremmin vastaamaan ensihoidon päivittäisestä henkilöstöhallinnosta. kevytpalomies), tulisi. Jokaisella työntekijällä on tällöin koulutuksen kautta saatu osaaminen kaikkiin näihin tehtäviin. Ensihoidon osalta päällystötutkinnossa tulee kouluttaa operatiivista johtamista ensihoidon näkökulmasta. Se, että ensihoito ja pelastustoiminta ovat eri ministeriöiden alaista toimintaa ei saa haitata palomiesten peruskoulutuksen rakentamista ja suunnittelua. Henkilöstö toimii pelastusasemilla usein paloesimiehen alaisuudessa ja heillä ei ole riittäviä eväitä vastata ensihoitajien lähiesimiehen tehtävistä, kuten kehityskeskusteluiden pitämisestä. Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmää tulisi kehittää paremmin palvelemaan haja-asutusseutujen tarpeita. Tämä koulutus on lajissaan ilmeisesti laajin alalla. Siksi on tärkeää säilyttää ja edelleen kehittää ns. Ensihoitoasetuksessa sairaanhoitopiirit sopivat ensivasteyksiköiden käytöstä. On syytä muistaa, että substanssiosaamista pelastustoiminnan johtamiseen ei opita pelkästään oppilaitoksissa. Päällystötutkintoa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Sen sijaan, että ammattihenkilöstön koulutusta lähdetään lyhentämään haja-asutusalueiden tarpeiden mukaan (julkisuudessa keskusteltu ns. Samoin paloesimiesten kykyä toimia monipotilasja suuronnettomuustilanteissa ensihoidon tukena. Samassa yhteydessä tulee pohtia ja järjestää käytännössä myös päällystötutkinnon suorittaneiden henkilöiden jatkokouluttautumismahdollisuudet. Pelastajien pitäisi pystyä toimimaan keskenään perustason ensihoitoyksikössä
Nykymuotoinen pelastajatutkinto kouluttaisi tällä tavalla siis myös niitä paljon puhuttuja "maaseutupalomiehiä". Käytännön koulutus toteutetaan yhteistyössä SPEKin kanssa, kouluttajat, koulutettavat ja koulutusmäärät päättää kuitenkin pelastuslaitos. Jos siihen jostain valtion kassan pohjalta löytyisi rahoitus ja resursointi, ei se olisi lainkaan sitä luokkaa mitä nykyjärjestelmässä kyetään koulutukseen 14 7/2011. Kullakin työpaikalla ja työnantajalla on sitten vastuunsa valita tehtävään parhaiten soveltuva kelpoisuuden omaava henkilö sekä sitten työpaikalla perehdyttää asianomainen juuri siihen tehtävänkuvaan jota täytettävään virkaan on kaavailtu. Jos vastuusuhteita muutetaan, on ainoa perusteltu muutos se, että pelastuslaitos huolehtii koulutuksesta itse ilman SPEK-yhteistyötä. Menemättä yksityiskohtiin syvällisemmin, saattaa opetussuunnitelmien sisältä löytyä kuitenkin joitain asioita joiden painotusta voi olla tarpeen viilata uuteen suuntaan. nuorisolinjan kautta, mutta myös ns. Peruskoulutuksen tulisi olla valtion vastuulla. Alalle tarvitaan kuitenkin edelleen sellaista henkilöstöä joilla on jokin teknisen alan ammattikoulututkinto. Pelastaja-ensihoitajia niille paloasemille, joissa pelastuslaitos tuottaa ambulanssipalveluja, eli se lisämoduuli nykyiseen pelastajatutkintoon. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Miehistötutkintoon olisi syytä kehittää lisämoduulit, joilla nykymuotoisen pelastajatutkinnon suorittanut voisi heti pelastajatutkinnon jälkeen jatkaa välittömästi kouluttautumista enintään noin vuodessa pelastaja-ensihoitajaksi. Kaikistahan ei tule kuitenkaan "sairaankuljettajia" Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Ei ole mielekästä pudottaa ammattilaisten osaamisja vaatimustasoa. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Tällainen lisäpätevyyden tuottava väylä tulisi avata myös jo nyt työelämässä oleville pelastajatutkinnon suorittaneille. Pelastusopistolle tulisi mahdollistaa valtion budjetissa joustavuutta ja kykyä reagoida koulutusvajeisiin ilman, että opisto joutuu vähentämään jonkin toisen tutkintoryhmän aloituspaikkoja voidakseen lisätä vaikkapa pelastajakoulutuksen määrää jonain vuonna. Kautta linjan tapahtuva osaamisen kehittäminen pelastusalalla on kansallisesta näkökulmasta ainoa oikea ratkaisu. Nykyisten alipäällystön ja päällystön ammattitutkintojen osalta en näe kovin suurta muutostarvetta. Tämä voisi olla myös eräs väylä vaihtoehtoisille urapoluille esimerkiksi ikääntyvälle miehistölle, ei ainoa tietenkään, mutta yksi vaihtoehto. Siinä yhteydessä voi SPEK olla edelleen opetuspakettien valmistelijana, kunhan Pelastusopisto toimii edelleen näiden pakettien hyväksyjänä ja vahvistajana. Tällä menettelyllä me koulutamme vain todelliseen tarpeeseen emmekä ylikouluta, jolloin koulutus on myös kustannustehokasta. Sen sijaan sopimushenkilöstön osaamista tulisi kehittää ammattimaisempaan suuntaan. Se malli, jota Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa noudatetaan, on hyvä ja toimiva. Pelastusopistollakin lienee mahdollisuus saada siihen rahoitusta PSR:ltä. aikuislinjan kautta koulutettua pitkän linjan amk-insinöörejä. Tarvitsemme nyt ja myös tulevaisuudessa monitaitopelastajia, joita opisto kouluttaa jo nyt. Myös palotarkastajia tarvitaan, joilla on Pelastusopistossa saadut eväät niihin tehtäviin. Koulutuksen uudistamisessa olisi ensihoidon muutokset huomioitava, ja pidettävä huolta siitä, että se tuottaa pelastajia jotka ovat päteviä osallistumaan sairaankuljetukseen myös tulevaisuudessa. Nyt kun koulutus ostetaan pelastusliitoilta, ja heillä on joillakin alueilla ongelmia rekrytoida kurssinjohtajia/kouluttajia, niin tämä mielletään liian usein siten, että pelastuslaitos ei hoida velvoitteitaan. Jos ei tarvitse muuttaa/uudistaa, niin millä perusteella. Pitää koko ajan taustalla muistaa se, että Pelastusopiston tehtävänä ei ole kouluttaa miehistöä ja alipäällystöä räätälöitynä kaikkiin niihin mahdollisiin tuleviin toimenkuviin, joita pelastuslaitoksissa tai yleensä työelämässä heillä voi olla vastassa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tämä palotarkastustutkinto ei kuitenkaan pätevöittäisi samalla tavalla laajaan pelastustoimialan päällystötehtävään mitä nykyinen Pelastusopiston ja Savonian AMK:n insinööritutkinto. Se kaiken kattava tehtävänkuvakohtainen koulutus ei siis ole opiston tehtävä. Tarvitsemme myös nykyisen amk-tutkinnon suorittanutta päällystöä sekä ns. * * * ITÄ-UUSIMAA pelastuspäällikkö Peter Johansson Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Sen rinnalla olisi ehkä syytä säilyttää nykyinen pelastajatutkintokin. Ensihoitoon tulevat muutokset ovat kuitenkin sitä luokkaa, että siihen Pelastusopiston pitäisi kyetä tavalla tai toisella reagoimaan. Millä perusteella. Tässä en yhdy Pelastusopiston uuden rehtorin mietteisiin, että luovuttaisiin toisen asteen vaatimuksesta alalle hakeuduttaessa. Tällä perusteella nykyisten ammattitutkintojen suurten linjojen oletan olevan suurin piirtein kohdallaan. tarvittavia koulutussisältöjä tuoda opiston toimesta sopimuspalokuntien koulutukseen. Yhtenä uutena koulutusmuotona tulisi harkita tai selvittää tarve palotarkastajan tehtäviin pätevöittävään tai perehdyttävään pitempikestoiseen opetussuunnitelmaan. Julkisuudessa on väläytetty vaihtoehtoa, että valtio ottaisi vastuulleen tämän koulutuksen, joka ehkä olisi ainoa todellinen vaihtoehto nykyjärjestelmälle. Joko omin voimavaroin tai yhteistyössä jonkin toisen oppilaitoksen kanssa, jotta saamme tulevaisuudessa pelastaja-ensihoitajia. Näppituntuma on se, että suuri osa valmistuvista pelastajista on ylioppilastaustaisia. vpk-linjan kautta myös suorittamaan alipäällystötutkintoa. SPEK valmistelee opetussuunnitelmat ja -ohjelmat, jotka Pelastusopisto hyväksyy ja vahvistaa käyttöön ja me sitoudumme niihin. Jos opistolta löytyy resurssit huolehtia myös opetuspakettien laatimisesta ja ylläpitämisestä, voi se tarvittaessa ottaa sen tehtävän toki vastuulleen. Tämä "palotarkastajatutkinto" olisi sellainen, joka antaa erilaisista turvallisuusalaa kouluttavista oppilaitoksista valmistuville mahdollisuuden suuntautua palotarkastajan tehtäviin. Ongelma vain on siinä, että tämä vaihtoehto ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa realistinen. Alipäällystöä tarvitaan edelleenkin ja siellä on syytä säilyttää jossain määrin nykyinen mahdollisuus hakeutua ns. * * * JOKILAAKSOT vs. Millä perusteella. Pelastusopisto kouluttaa tiettyihin ammatteihin kelpoisuuden antavia tutkintoja
Kokeneen ja pitkän linjan alan osaajien osuus päällystössä tulee turvata, sillä pelkkä koulutus ei korvaa alan tilanneosaamistarpeita. Nykyjärjestelmässä sopimuspalokuntalaisten koulutus on hyvin eritasoista ja koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa todellista koulutustarvetta. Onnettomuuksien ehkäisytehtäviin erikoistuneita turvallisuusalan ammattilaisia sekä vaativiin pelastustehtäviin erikoistuneita pelastajia. Tulee luoda korkeakoulutasoinen koulutusputki pelastusalalle, tohtoriopintoihin saakka. Tulisi selvittää mahdollisuus perustaa yhteinen poliisin, pelastustoimen ja mahdollisesti rajavartiolaitoksen valtakunnallinen turvallisuusalan oppilaitos, jossa voitaisiin suorittaa yhteinen peruskoulutusjakso ja mahdollisesti kunkin toimialan erikoiskoulutusjaksoja virkauran eri vaiheissa. Pelastuslaitos voi räätälöidä koulutuksen ilta-aikaan ja viikonloppuina tapahtuvaksi, kun oppilaat ovat vapaat päätoimestaan. Valtakunnallisesti käytössä olevien opetuspakettien pohjalta ei pitäisi tulla isoja tasoeroja jos vain kouluttajat sitoutuvat noudattamaan näitä Pelastusopiston vahvistamia opetusohjelmia. Pelastuslain ja yhteismitallisen laatutason takia. Verkko-opetuksen nykyistä laajempi hyödynnyttävyys tulisi selvittää. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Siinä suhteessa on syytä kurssinjohtajien ja kouluttajien mennä peilin eteen jos näin on. Materiaalin tuotanto ja koulutuksen valtakunnallinen laadunvalvonta tulee olla Pelastusopiston vastuulla. Julkisuudessa on myös kritisoitu, että koulutuksen taso vaihtelisi eri alueiden välillä. Millä perusteella. 16 7/2011 Poliiseille ja palomiehille voisi perustaa esimerkiksi yhteisen peruskoulutuksen.. Valtion vastuulla, Pelastusopiston ohjauksessa ja toteutus alan oppilaitoksissa, mukaan lukien ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Millä perusteella. * * * KANTA-HÄME pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Tarvitaan ehkä alipäällystön operatiiviseksi tutkinnoksi mielletyn tutkinnon ja insinööritutkinnon väliin viranomaistehtäviin sekä palokuntatoiminnan ylläpitotehtäviin valmiudet ja kelpoisuuden antava tutkinto (1,5–2 vuoden valmistumisaika ), jolla saadaan myös perifeerisille alueille ”suoritusportaan päällystöä”. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Millä perusteella. * * * KAINUU pelastusjohtaja Anssi Parviainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Oikein resursoituna Pelastusopistolla olisi mahdollisuus johtaa, toteuttaa ja arvioida järjestetyn koulutuksen vaikuttavuutta. Pelastajakoulutuksen tulee olla hyvää ja vastata työelämän tarpeita. Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteisvastuulla. Tarve kohdentuu onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoimintaan kykenevään työvoimaan, joilla on laaja-alaista osaamista. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Koulutettavien määrät tulisivat romahtamaan. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Asemien vastuuhenkilöitä, palomiehiä, esimiehiä sekä alempaa ja ylempää päällystöä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset on huomioitava ja ruotsinkielinen pelastajakurssi tehtävä säännölliseksi 3–4 vuoden välein. Ensihoitokoulutuksen osuus nykymuotoisena pelastajatutkinnon osana vaatinee uudelleenarviointia, kunhan lähiaikoina selviää sairaanhoitopiirien suhtautuminen pelastustoimen tuottamiin ensihoitopalveluihin. Koulutuksen tulee olla pelastuslaitosten vastuulla. Lisäksi nykyisen AMK-insinöörin tutkinnon yläpuolelle sijoittuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen tulee olla luonteva väylä joko AMK:n tai tiedekorkeakoulun kautta. Pelastuslaitosten kouluttajat ovat alansa ammattilaisia. resursoimaan. Toisena tulee käynnistää pikaisesti muuntokoulutus/täydennyskoulutus aseman vastuuhenkilöille, jotka toimivat pienten paloasemien vastuuhenkilöinä. esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. Lisäksi Pelastusopiston kautta tuotetaan myös täydennyskoulutusmateriaali ja kouluttajien koulutus. Siitä voisi olla mahdollisuus halutessaan jatkaa AMKinsinööritutkintoon. KESKI-POHJANMAA pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus
Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Laaja-alaista. Koulutus tulisi hoitaa muulla tavoin kuin pelastuslaitosten vastuulla. Ja luulenpa, että parhaiten tällä avustustoiminnalla toteutettaisiin myös PSRn avustustoiminnan sääntöjen tarkoitus. Ensihoidon ERVA-alueilla tulkitaan uusia säädöksiä jonkin verran erilailla ja näissä asioissa pelastuslaitosten tulee olla hereillä! Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Alueellisella pelastuslaitoksella on paras käsitys koulutustarpeesta ja myös mahdollisuus ainakin peruskoulutus toteuttaa alueellisena. Ainakin meille omaan laitokseeni on tullut ja myös saatu rekrytoitua ammattitaitoisia osaavia työntekijöitä Pelastusopiston käyneistä. Oppimiskykyistä. Tämä on siis enemmänkin hienosäätöä kuin suurta muutosta. Tuli on yhtä kuumaa kaupungissa kuin maaseudullakin. * * * LÄNSI-UUSIMAA pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Ehdottomasti valtion tai Palosuojelurahaston siten, että vähintään peruskurssit tulisi kustantaa vastaavasti kuten pelastajienkin osalta. Henkilöitä, joilla on työelämän asenne kohdallaan, ja jotka ymmärtävät jo nuorena, että tänä päivänä työuraan kuuluu myös työtehtävien tai jopa työnantajan vaihtuminen kokemuksen karttuessa tai toisaalta työkyvyn alentuessa. 7/2011 17 KESKI-SUOMI pelastusjohtaja Simo Tarvainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Muutokset voivat olla pieniäkin, kunhan lähdetään siitä, että pelastusalan koulutuksen tulee pysyä ajan hermolla ja pystyy ennakoimaan myös tulevaisuutta, niin hyvin kuin se ylipäänsä on mahdollista. Näin Pelastusopiston rooli sopimuspalokuntalaisten kouluttajana jakaa mielipiteitä.. Nykyinen järjestelmä vaatii hienosäätöä sekä kehittämistä; koulutuksen laatuun ja yhdenmukaistamiseen on kiinnitettävä huomiota. * * * LAPPI pelastusjohtaja Martti Soudunsaari Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Itse olen kuullut opistosta tulevista pelastajista pääsääntöisesti vain positiivista palautetta samoin kuin AMK-linjalta valmistuneistakin. Voisi olla jatkossakin pelastuslaitoksen vastuulla, mutta pitäisi luoda jonkinlainen valtion tukijärjestelmä. Koska valtaosa maasta on maantieteellisesti sivutoimisten ja VPKväen vastuulla. Olemme viestittäneet pelastuslaitoksista opiston suuntaan, että opetussuunnitelmiin tulee sisältyä myös paloaseman sisäpalvelun työjohtokoulutusta esimiehille ja palomiehille sisäpalvelun toimintatapoja ja -mallinnuksia. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Selvitin työskennellessäni Palosuojelurahastossa, että jos PSR maksaisi vuosittain kaikki sammutusmieskurssit, se maksaisi noin 1000 000 markkaa eli alle 200000 euroa vuodessa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Voisiko alipäällystötutkinnossa olla kaksi linjaa tai mahdollisuus erikoistua vakinaisen palokunnan esimiestehtäviin ja harva-alueen toimipaikan asemamestarin tehtäviin. Onko kyse siis periaatteesta. Kustannukset nousisivat merkittävästi, jos koulutus keskitettäisiin. Luulisin, että kovin suuria muutoksia pelastustoimen koulutukseen ei tarvita, mutta ensihoito saattaa tuoda ”yllätyksiä”, joihin opiston tulee varautua. Millä perusteella. Avustaahan PSR muistaakseni nuohoojienkin koulutusta, miksei siis peruskoulutusta sivutoimisille ja VPK-väellekin. Se voisi olla koulutustuki tai –avustusjärjestelmä. Tämän arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset. Kyseessä on täysin päätoimisten pelastajien tehtävää vastaava ammattikoulutus. Jatkoja täydennyskoulutus voi olla sitten pelastuslaitosten vastuulla. Operatiivista hyvin koulutettua henkilöstöä, monialaista osaamista ja valmiuksia omaavaa henkilöstöä ennalta ehkäisevään työhön sekä täydennyskoulutusta, jossa huomioidaan henkilöstön urapolut. Mikäli nykyiset pelastajat eivät kelpaa ambulansseihin jatkossa, tulee muuntokoulutukselle varata riittävästi aikaa ja resursseja. Tämä ei siis ole rahakysymys. Harvaan asutuille alueille tarvitaan koulutettua henkilöstöä, sillä nykyisen päällystötutkinnon suorittaneet eivät hakeudu harva-alueelle ja saattavat sinne olla jopa "ylikoulutettuja". Uudistaminen on aina hyväksi, eli säännöllinen koulutuksen sisällön arviointi suhteessa alan tarpeeseen ja muuttuvaan ympäristöön. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Alueellisuus tulee säilyttää, mutta sopimuspalokunnan päällikkökoulutus voi olla opistolla. Millä perusteella. PSR voisi hyvin satsata sivutoimisten ja VPK-väen peruskoulutukseen (sammutusmiesja pelastuskurssit) esimerkiksi 500000 euroa vuodessa eikä se näkyisi juuri mitenkään muussa avustustoiminnassa. Alipäällystötutkintoa on sinänsä kehitettävä ja ehkä sen koulutusputken kautta olisi mahdollista saada henkilöstöä harva-alueen toimipaikoilla; omaavat muiden muassa operatiiviset perustaidot, koulutustaidot eli huolehtivat sopimuspalokunnista, osaavat ennaltaehkäisevän työn ja valistuksen. Pelastusalan koulutuksen arviointi käytännön työelämän perustietojen ja -taitojen antajana tulisi tehdä huolellisesti eri nimikeryhmien sisällä: palomies, palomies-sairaankuljettaja, ensihoitaja, paloesimies, palomestari, palotarkastaja – näiltä osin ainakin, ellei ole jo tehtykin. Emme halua missään tapauksessa ryhtyä YT-neuvotteluihin tämän takia
12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. nnsec.. nnsec.. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. www.. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual
Samalla tavalla kuuluisi myös sopimuspalokuntalaisten koulutuksen olla viranomaistahon järjestämää. Aluepelastuslaitosten tulee suunnitella oma koulutusjärjestelmä. Pelastajakoulutuksessa samoin; Pelastusopistosta vasta valmistunut palomies ei osaa vielä kaikkea. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. * * * PIRKANMAA koulutusmestari Timo Halme, koulutuspalomestarit Jari Nieminen ja Jari Suokonautio Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Millä perusteella. Pelastusopistossa saadun koulutuksen jälkeen tulisi olla sellaiset perustiedot, -taidot ja -asenteet, joita ei työpaikoilla tai omatoimisesti voi tai kannata hankkia, tai joiden hankkiminen myöhemmällä työuralla olisi jo myöhäistä, esimerkiksi asenteet. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Myös enemmän joustoa tulisi saada siihen, että tutkintoon voisi kerätä vapaasti valittavia opintoja myös muista oppilaitoksista. Malli Pirkanmaa on hyvä. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. Virkatutkintokoulutus on periaatteessa hyvä, mutta sen sisältöä tulisi päivittää yhteiskunnallisten vaatimusten ja alan tulevaisuudennäkymien mukaisiksi. Viimeistään tällöin tulee erityisesti eteen tilanne, ettei kaikkien tarvitse hallita kaikkea, vaan joudutaan erikoistumaan. Tämä tulisi huomioida tutkintorakenteissa. Pelastustoimen tutkintorakenteet ovat tällä hetkellä varsin jäykkiä, Nyt edetään yhtä ”putkea” pitkin tutkinto alusta loppuun saakka. Millä perusteella. Kaikki valtakunnan ”viralliset” koulutusmateriaalit pitäisi saada avoimiksi verkkoon. Pelastusopiston, mutta alueellisena eikä keskitettynä Kuopioon. Tällä varmistettaisiin tasalaatuinen laadukas koulutus läpi koko valtakunnan. Pelastajatutkinnossa on tällä hetkellä ensihoidolla merkittävä osuus. Miehistölle, alipäällystölle ja päällystölle tulee järjestää yhteisiä harjoituksia ja laatia niihin aineistot ja koulutusmallit. Pohdittavaksi tulisikin ottaa tutkinnon rakenteen muuttaminen siten, että pelastajatutkinto keskittyisi lähinnä ensivastekoulutuksen ja luotaisiin jatkotutkinto terveydenhuollon ammatilliseen perustutkintoon. Pelastajille tulee antaa sellainen koulutus ja pätevyys, jotta he voivat jatkossa toimia ainakin ensihoidon perustasolla. Näin ollen kysymys siitä, että minkälaista koulutettua työvoimaa tarvitaan pelastuslaitoksissa, ei suoraan vastaa siihen, että mitä Pelastusopistossa tulisi opettaa. Pelastuslaitoksen vastuulla. Toimenkuvat tulevat muuttumaan ja monipuolistumaan alalla. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. Kuitenkaan kaikki pelastuslaitokset eivät hoida ensihoitopalvelua. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastustoimen tutkintokoulutuksesta (pelastajakurssit, alipäällystökurssit jne.) vastaa Pelastusopisto. Esimerkiksi päällystökoulutuksen tavoitteena ei tule olla, että se pätevöittäisi suoraan ylimpiin virkoihin pelastuslaitoksilla tai valtionhallinnossa. Ammattikuvien tarkastelun tulee olla jatkuva prosessi, jotta pysyvät ajan tasalla ja tutkintojen mukautua muuttuviin ammattikuviin sen mukaisesti. On varmistettava, että miehistötason tutkinto (pelastajatutkinto) antaa riittävät valmiudet yksikönjohtajana toimimiseen. ”Perustehtävälähtöisesti”, eli Pelastusopiston perustehtävänä tulisi olla antaa pelastusalan peruskoulutusta järjestelmään kuuluville tahoille työsopimusmuodosta riippumatta, ja toisaalta pelastuslaitosten perustehtävänä on huolehtia pelastustoimesta, ei pelastusalan koulutuksesta. Pohtia pitäisikin rakenteen muuttamista siten, että tutkinnoissa olisi riittävästi joustoa ja suuntautumismahdollisuuksia perusosioiden lisäksi. Laitos pitää koulutusrekisteriä, josta tiedot ovat saatavissa esimerkiksi, kun henkilö hakeutuu yksikönjohtaja tai päällikkökurssille. Yhdenmukaisen koulutuksen ja tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Määrällinen riittävyys tulee perustua kentän tarpeeseen, eikä vain valtion budjettikehykseen. Kaikki tutkinnot tulee saattaa näitä ammattikuvia vastaaviksi. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Oppilasvalinnat tehdään keskitetysti ottaen huomioon palokuntasopimukset ja niiden edellyttämät henkilöstövaatimukset. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. * * * OULU pelastusjohtaja Petteri Helisten Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. Uuden pelastuslain ja tulevan toimintavalmiusohjeen myötä pelastusviranomaisen rooli pelastustoiminnan johtajana tulee kasvamaan entisestään ja tällöin päivittäisiä tehtäviä hoidetaan ainakin harvaan asutuilla alueilla yhä enemmän ilman päällystön tai alipäällystön läsnäoloa. Se koskee kaikkia tutkintotasoja. www.. Koulutusjärjestelmän tulee pystyä mahdollistamaan monipuolinen urakehitys koko työuran ajan. Millä perusteella. Tällöin jatkoja täydennyskoulutus nousisi näkyvään asemaan alan koulutuskentässä koko työuran aikaisena oppimisena, urakehityksen perustana ja työssä jaksamisen tukemisena; siis myös motivaation pysymisenä. Pelastusopisto vahvistaa opetussuunnitelmat ja koulutusmateriaalin. Jatkoja täydennyskoulutuksen valtakunnallinen suunnittelu, ohjaus ja koordinointi tulisi antaa esimerkiksi Pelastusopistolle, joka toteuttaa kouluttajakoulutusta (kouluttajat/materiaali) ja seuraisi aluepelastuslaitosten suorittamia täydennyskoulutusmääriä. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. Pelastuslaitokset ovat jo tällä hetkellä pääosin isoja ja tulevaisuudessa todennäköisesti tapahtuu yhdistymisiä, jolloin laitosten koko kasvaa entisestään. Tämä siksi, että saadut todistukset ovat usein hukassa. Tällä hetkellä koulutuksen toteutuksessa on suuria tasoeroja – valitettavasti. nnsec.. Mielestäni sopimuspalokuntalaisten koulutuksen tulisi olla valtion (= Pelastusopiston) vastuulla. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. Päällystön osalta tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta syytä korostaa myös päällystökoulutuksessa. Palomiesten käyttö yksikönjohtajina ja syrjäseutujen pelastustoiminnan johtajina tulee kasvamaan, joten on oltava valmiuksia sille puolelle. Laajan osaamisen ei tarvitse henkilöityä yhteen henkilöön tai kaikki valmiudet eivät tarvitse olla heti Pelastusopistosta valmistuttua. nnsec.. 7/2011 19 alasta riippumatta. Emme tarvitse Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Alipäällystön tutkintoa ja koko ammattikuvaa pitäisi muuttaa selkeästi siihen suuntaan, että paloesimies on oikeasti esimies, joka edustaa työnantajaa, kuuluu siis työnjohtajatasoon. Operatiivisella henkilöstöllä ei kuitenkaan ole niin suuria tarpeita. Aluepelastuslaitos kouluttaa henkilöitä omaan tarpeeseensa, oman valitsemiensa kurssinjohtajien ja kouluttajien toimesta virkatyönä virkavastuulla
Nykyinen järjestely (SPEK) toimii ihan mukavasti. Pelastusalan koulutuksen perusrakenne on mielestäni kunnossa ja pelastuslaitokset saavat opistosta riveihinsä perusammattitaidon hallitsevaa väkeä. Tuleva oma sisäinen koulutusjärjestelmämme mahdollistaa asian järjestelyt entistäkin paremmin. Valmiuksia on lisättävä asiantuntijatehtävien hallintaan ja oman työ kehittämiseen. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Peruskoulutuksen lisäksi pitäisi nopeasti saada käyttöön näyttökokeisiin perustuva osaamisen osoitus sekä henkilön aloittaessa uuden tehtävän, että osoittaessaan taidon ylläpitämisen tasa-aikavälein ollessaan kyseisessä tehtävässä. koulutuksen järjestämiseen ”välikäsiä”. Pelastuslaitokset saavat tällä järjestelmällä juuri niin hyvin koulutettuja sopimuspalokuntalaisia kuin tarvitsevat. Siksi pitäisi joustavasti saada kelpoisuus alemmanasteisella koulutuksella vaikkapa Pelastusopiston lisätehostuspaketilla, jonka sisäasiainministeriö voisi hyväksyä erivapautta myöntäessään. Olen ollut alalla viidellä vuosikymmenellä ja pelastusalan korkeammasta koulutuksesta keskusteltaessa on aina päädytty siihen valitettavaan tosiasiaan, ettei pelastusalalta ole mahdollista jatkaa tiedekorkeakouluun ja jopa väitellä tohtoriksi. Lisäkoulutuksen avulla tulisi saada kelpoisuus paloesimiehen virkaan pelastajatutkinnolla sekä lisäkoulutuksen turvin sivutoiminen henkilöstö miehistövirkaan. Esimerkiksi riskienhallintaan ja johtamista tukeviin järjestelmiin. * * * POHJANMAA pelastusjohtaja Tero Mäki Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Suunnitteluja valvontatehtävien osaajia ja asiantuntijatehtäviin pystyviä. Esimerkiksi palotarkastajille pitäisi saada erillinen kurssi, operatiivista johtamiskoulutusta ja kurssi pelastuskouluttajille. Saisiko näitä opiston, sanoisinko, erikoistumiskurssiohjelmaan. Perustyömme on nyt ja tulevaisuudessakin samanlaista eli menemme auttamaan aina kun kutsu käy. Uusien menetelmien kokeiluja, jotka edistävät palomiehen valmiuksia arvioida, kykyä kehittää ja muuttaa omia työmenetelmiä ajan hengen haasteiden mukaan. Projektiosaamiseen kykeneviä ja kielitaitoisia henkilöitä. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tiedän, että opistolta voi ostaa ja olemme ostaneetkin erilaisia paketteja, kuten operatiivisen johtamisen paketin. Alipäällystön valmiutta henkilöstöjohtamiseen on terävöitettävä. Lisäksi yhteisöllisyys tulee kuin kaupan päällisenä, koska koulutustilaisuuksissa vakinainen henkilöstö, vanhemmat sopimushenkilöt ja sopimuspalokuntatoimintaan mukaan tulevat henkilöt tapaavat toisensa ja tekevät arvokasta työtään alusta saakka yhdessä. Päällystövirkaan (palomestari) pitäisi saada kelpoisuus alipäällystötutkinnolla. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Ongelmana iloisessa Itä-Suomessa on saada koulutuksen mukaisesti päteviä henkilöitä palkatuksi pienempien paloasemien vakinaisiin virkoihin. Ajallisesti en lähtisi pidentämään pelastajan peruskoulutusta, mutta kehittäisin terveydenhuoltoon liittyvien opintokokonaisuuksia siten, että ne tukisivat valmistuvien kynnystä ensihoidon jatkokoulutuksiin. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Pelastajakoulutuksen ruotsinkielisen koulutuksen järjestäminen pitää turvata tasaisesti. Koko organisaation toiminnan kannalta on järkevää, että laajempi henkilöstö on kosketuksissa toisiinsa. Ainoastaan pelastuslaitoksen tai toimialueiden keskuspaloasemat tuntuvat kiinnostavan ehkä vuorokautisen työajan vuoksi. Nykyinen koulutus vastaa hyvin tähän tarpeeseen. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Pelastuslaitosten. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuus näyttää siltä, että pelastajista on tulossa pulaa ja heitä tarvitaan varmasti, joten opistolle pitäisi saada resursseja vastata tähän tiedossa olevaan ja lähitulevaisuudessa ”laukeavaan” ongelmaan. Ainakaan sillä operatiivisen johtamisen perusteella ei sisäasiainministeriön pitäisi evätä erivapautta. Toisiko tämä vuosikymmen helpotusta tähän puutteeseen. * * * POHJOIS-KARJALA pelastusjohtaja Jorma Parviainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Pelastajakoulutusta voisi suunnata onnettomuuksien ehkäisytyöhön valmistavaksi peruspalomiehen tehtäväkirjoa unohtamatta. Kielitaitoa ja tietoteknistä valmiutta on osaltaan painotettava koulutuksessa, koska operatiivista johtamista tukevat jo tänään erilaiset sovellukset. pelastusjohtaja Erkki Asikainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. * * * POHJOIS-SAVO vt. Nykyinen koulutusjärjestelmä on mielestäni hyvä. Henkilöstöjohtamiseen asemaympäristössä tulee kiinnittää huomiota. Jos ei tarvitse muuttaa/uudistaa, niin millä perusteella. Ehkä Pelastusopiston roolia voisi vahvistaa koulutuksen kehittämisessä peruskoulutuksen pohjalta. Millä perusteella. Onhan jo Pelastusopiston koulutusohjelmassa periaate, että pelastustoiminnan johtamisessa harjoitellaan koulutusta vastaavan tason seuraavaksi ylempi johtamistaso. Millä perusteella. Parhaiten se soveltuu pelastuslaitokselle varsinkin tällaisella alueella, jossa on vähän varsinaisia VPK:oita. Pelastuslaitos maksaa pelastusalan liitolle vuosimaksua sivutoimis20 7/2011. Pelastuslaitoksissa tarvitaan laajalle skaalalle orientoitumaan kykenevää jatkuvasti muuttuvaan maailmaan soveltuvaa ja oikeasti työssä ja vapaalla uudelleen oppivaa rehdillä palokuntahengellä varustettua henkilöstöä. En tarkoita varsinaista muutosta ja tai uudistusta, vaan täydennystä opiston tarjontaan. Alipäällystöltä ja päällystöltä pitää odottaa valmiuksia prosessikehittämiseen ja projektien hallintaan. Tulevaisuudessa yhteiskunnalla ei ole varaa ristiriitoihin vakinaisten ja vapaaehtoisten välillä. Tulevaisuudessa entisestään resurssit vähenevät ja pelastustoiminnassa toimii vanhenevan ja vähenevän vakinaisen henkilöstön rinnalla hyvässä yhteistyössä myös vanheneva ja vähenevä vapaaehtoinen henkilöstö. Pelastuslaitosten oma koulutus painottuu ylläpitävään viikkokoulutukseen
Päällystökoulutus vastaa myös tarvetta. Pitää vaikuttaa asenteisiin ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen kuten työaikaan ja koulutusmahdollisuuksiin. Koulutettua henkilöstöä tarvitaan kaikille tasoille. Ammatillista osaamista tukeva joustava työajan käytön malli (ei työaikamalli) on samalla myös peruste resursoinnille sekä jatkossa urapolkutyölle; ikääntyvien palomiesten tarvittaessa mittavakin täydennyskoulutus. Ehdot koulutuksen järjestämiselle asettuvat rahoituksen, henkilöstövoimavarojen sekä ennen kaikkea koulutukseen osallistujien taholta. Pelastustoimialueittain järjestetty koulutus tarvittaessa naapurialueita tukien/tukeutuen on sopivin ratkaisu vaikuttimet huomioiden. Tässä olisi hyvä mahdollisuus pelastushenkilöstön urakiertoon. * * * PÄIJÄT-HÄME pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Olisi osaaminen ja mahdollisuus pätevöityä hallinnollisesti terveydenhuollon ammattihenkilöksi jossa huomioidaan suoritetut opinnot. 7/2011 21 ten peruskoulutuksen järjestämisestä. Peruskurssien pitämisestä pitäisi tietysti saada lisäkorvaus, jotta kiinnostus kouluttamiseen houkuttelisi. Parempi järjestelmä olisi, että pelastuslaitos itse kouluttaa peruskursseilla sivutoimiset. * * * KESKI-UUSIMAA apulaispelastusjohtaja Tapio Hietaniemi Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Tulevaisuudessa voi olla vaikea saada koulutettua henkilöstöä riskienhallinnan tehtäviin. Sitten pelastuslaitos maksaa pelastusalan liitolle jokaisesta kurssilaisesta syntyneen kurssimaksun. Eläkeiän noston vaikutus pelastuslaitosten ikärakenteeseen tulee huomioida. Jos ei tarvitse muuttaa/uudistaa, niin millä perusteella. Harjoituspuitteina toimii alueellinen harjoitusalue, harjoituksen on valmistellut muu taho, kuin harjoitustilanteen suorittajat ja harjoituksesta saadaan ryhmädynamiikkaa ja pelastustoimintasuoritetta tukeva palaute. Välttämättä ei tarvita sisältömuutosta, koska pohja on mahdolliselle jatkokoulutukselle. Vaihtoehtoisesti myös rakenteiden käyttäytyminen onnettomuudessa ja onnettomuuden seurauksena eikä pelkästään opiskella rakennusmääräyskokoelmaa. Pelastajien urasuunnittelu pitäisi huomioida koulutuksessa. Koska pelastustoimella ei ole yksiselitteisiä mittareita onnettomuustilanteissa suoriutumisen tasosta, on pelastustoimen panostettava aiempaa enemmän tilanteen mukaisiin harjoituksiin. RakenEnsihoidon koulutusvaatimuksia joudutaan nyt pohtimaan uuden asetuksen myötä.. Keskeinen, tarvittava muutos on toiminnalliset harjoitukset, missä yksikkö toimii onnettomuustilanteen kaltaisessa harjoitustilanteessa. Henkilöstöhallinto on keskeinen voimavara johtamisessa ja muutoksessa ja siihen tarvitaan modulirakenteinen jatkoja täydennyskoulutusmahdollisuus. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Alipäällyskoulutus vastaa tarvetta, mutta huomioitava myös ennalta ehkäisevä työ, ja koulutuksessa suuntautumisvaihtoehdot (I ennaltaehkäisy ja hallinto, II pelastustoiminta; henkilöstöjohtaminen voimakkaasti korostettuna molemmista), koska toimenkuva voi vaihdella paljonkin. Lisäksi kouluttajien kouluttaminen on yhteneväisyyden ja laadun kannalta keskeistä. Pelastajan työ ei ole eläkeammatti. Olisikohan tämä järjestelmä julkisuuden kestävä. Valmistuneiden pelastajien tehtävät kohdistuvat pääsääntöisesti raskaisiin pelastustehtäviin. Keskeiset, esitetyt muutokset kohdistuvat pääsääntöisesti pelastustoimen alueelliseen kenttään ja ovat siten osittain paikallisesti järjestettävissä (harjoitusalue, resursointi). Pelastajan ammatillinen peruskoulutus vastaa tarvetta, mutta huomioitava on ennaltaehkäisevä työ ja uusi valvontasuunnitelma eli riskienhallintatyön sisältö ja kohdentaminen jatkossa. Ensihoidon tulevaisuuden ratkaisut asettavat omat vaatimuksensa henkilöstöä rekrytoitaessa eli mikä on tulevaisuudessa pätevyysvaatimusten vaikutus. Pelastusalanliiton henkilöstölle löytyisi varmaan työtä pelastuslaitoksella peruskurssien järjestämisessä. Riittävällä koulutuksella, mitä on riittävästi ja sopivan välimatkan päässä, tuetaan sopimuspalokuntien elinvoimaisuutta ja siten edelleen alueellisen pelastustoimen palvelutasoa keskeisesti. Kun turvallisuuskoulutus on osa pelastuslaitoksen ulospäin antamaa koulutusta, voisi kaiken koulutuksen, myös pelastuslaitoksen henkilöstön vuosija näyttökoulutus, sivutoimisten perusja viikkokoulutus ja kansalaisten turvallisuuskoulutus, koordinoida yhteisesti, jolloin voisi saavuttaa synergiaa varsinkin pelastuslaitosten välisellä yhteistyöllä. Joustavalla työajankäytöllä mahdollistetaan laajaalaisempi koulutus tehokkaasti, täsmällisesti ja häiriöttömästi palvelutaso huomioiden. Kouluttajakoulutus tukee kouluttajien työtä ja koulutettavien oppimista. Työajan joustavalla käytöllä ei tarkoiteta puuttumista työaikamalliin, vaan sen kohdentamisella käyttötarkoitukseen tarpeen mukaan. Alueellisen pelastustoimen kannalta täydennyskoulutuksessa keskeisintä on työajan joustava käyttö koulutustoiminnassa. Työajan joustava käyttö on myös paikallinen ratkaisu, mutta asiaa voisi edistää yhteisymmärrys laajemmaltikin. Malli edellyttää alueellista, riittävän monipuolisharjoitusaluetta, resursseja harjoituksen valmisteluun, valvontaa ja palautteeseen sekä toiminnallisia järjestelyitä pelastustoimen palvelutason ylläpitämiseksi. Kaiken huipuksi pelastuslaitoksen henkilöstö toimii vapaallaan kouluttajina pelastusalanliitolle järjestämillään kursseilla. Tällä hetkellä pienenä ongelmana on koulutetun henkilöstön saaminen pieniin kuntiin päällystövirkoihin. Ammatillinen täydennyskoulutus on suhteellisen hyvällä tasolla. Onnettomuustyyppisillä harjoitteilla kehitetään pelastusmuodostelman toimintaa kokonaisuutena ja edelleen vaikutetaan alueellisen pelastustoimen vaikuttavuuteen alueellaan. Tärkeä seikka on mahdollisuus joustavaan palveluntarjontaan pelastustoimen tarpeen mukaan. Ensihoitoasetuksen asettamat vaatimukset pitää huomioida. Pelastuslaitoksen harjoittelu kostuu pääsääntöisesti taitojen ja tietojen harjoittamisesta. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa
Esimerkiksi opetusmoduli, jolla turvallisuusalan AMK tutkinnon suorittaneista muokataan pelastustoimen tehtäväkenttään perehtyneitä palotarkastajia. Ainahan se olisi parempi jos "joku muu" tekisi sen puolestamme, maksutta ja riittävän hyvin. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Millä perusteella. Tulee olla lähikoulutusta, jotta se voidaan hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin jolloin saadaan väkeä paikalle. Jotta opisto pysyy ajassa kiinni, tulee niin sanottujen tuntiopettajien käyttöä lisätä. Pelastuskoulutuksen hallintoa ei tule muuttaa. Verkko-opiskelu pitää tehdä mahdolliseksi jotta fyysinen etäisyys Kuopiosta saadaan minimoitua. Määrän sijaan tarvitaan laatua. Lisäksi kaipaan enemmän työn tuloksellisuutta tukevia henkisiä ominaisuuksia kuten tuloshakuisuutta, vastuullisuutta ja omatoimisuutta. Eli esimerkiksi kun palkkaamme henkilön riskienhallinnan tehtäviin ja hänellä on hyvä rakennusalan tuntemus/koulutus, mutta operatiivista tai jotain muuta pelastustoimen erityisosaamista puuttuu, tulisi löytyä paketti jonka voisi suorittaa osaamisen lisäämiseksi, ilman, että täytyy suorittaa joku laajempi tutkintokokonaisuus. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Nähdäkseni tällä osa-alueella ei vielä ole käytetty läheskään kaikkia paikallisia ja alueellisia mahdollisuuksia. Joustavuutta pitää saada lisää ja enemmän mahdollisuutta niin sanottuun moduulikoulutukseen. * * * VARSINAIS-SUOMI pelastusjohtaja Jari Sainio Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Nähdäkseni sopimuspalokuntalaisten koulutuksen pitää tapahtua lähellä heitä ja heille soveltuvina ajankohtina, jolloin nykyjärjestelyt lienevät tavoitteisiin ja toteutusmahdollisuuksiin nähden perustellut. Ylläpitämällä valtakunnallista asiantuntijaverkostoa ei tarvitsisi kaikkien kouluttaa kaikkien osa-alueiden kouluttajia itse, vaan voitaisiin tehdä yhteistyötä olemassa olevien osaajien hyödyntämiseksi silloin kun se on järkevää ja taloudellista. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. 22 7/2011. Koulutettuja henkilöitä tarvitaan palotarkastukseen ja valistukseen. Tuon, tärkeän kylläkin, operatiivisen toiminnan osuus työstä on yleensä vain pieni osa. Koulutus tulisi muokata nykyistä monimuotoisemmaksi siten, että henkilöt voivat halutessaan pätevöityä vain määrättyihin pelastustoimen tehtäviin, kuten turvallisuusviestintään, tekniseen turvallisuuteen, pelastustoimintaan, hallintoon ja varautumiseen. Järjestelmä voisi olla sellainen, että saavuttaakseen tietyn tason pelastustoimen koulutusjärjestelmässä tulee kuitenkin opiskella toimialaa laajemmin eli tietyt perusopinnot kaikilta sektoreilta. Tarvitaan yleismiesten/naisten sijaan jonkin kapean osa-alueen erityisosaajia. Lisäksi Pelastusopisto voisi ylläpitää valtakunnallista koulutustapahtumakalenteria, kouluttajaja materiaalipankkia. Nykyistä koulutetumpaa ja osaavampaa lähes kaikilla sektoreilla. Nykyisin nämä ovat pitkälti työpaikkaja oppisopimuskoulutusta, jolloin esimerkiksi uuden ammatti-identiteetin muodostuminen on usein heikkoa. Millä perusteella. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Alueellisten pelastuslaitosten. Tarvitaan sekä fyysisesti, että psyykkisesti toimintakykyisiä pelastajan ja sairaankuljetuksen perustason omaavia henkilöitä. Pelastustoimen päällystötutkinto tuntuu tällä hetkellä painotuvan aika paljon operatiivisten valmiuksien lisäämiseen. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Nykyinen taso on hyvä. Joten muita johtamisvalmiuksia tulisi painottaa nykyistä enemmän. Tarvitaan tietynkaltainen alempi päällystökoulutus operatiivisesti painottuneen alipäällystökoulutuksen rinnalle. Pelastusalalle tulee saada yhtenäinen koulutusjärjestelmä, joka ulottuu miehistötasolta ylimpiin tehtäviin ja aina tohtoritutkintoon saakka. Lisäksi koulutusta tulisi kehittää siten, että siinä olisi nykyistä selkeämmät väylät ikääntyvän palomiehen kouluttamiselle sekä kouluttautumiselle muihin kuin operatiivisiin tehtäviin. * * * SATAKUNTA pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Sopimuspalokuntien päällystö Pelastusopistossa ja miehistö SPEK ja pelastusliitot. Järjestelmän tulisi tuottaa henkilöitä, joilla on riittävä osaaminen pienten paloasemien ohjaamiseen ja tavanomaisia kohteita sisältävän vastuupiirin hoitamiseen. Pelastusalan miehistökoulutus tulisi saattaa AMK-tasoiseksi siten, että koulutus pitää sisällään ensihoitopalveluihin pätevöittävän terveydenhuoltoalan tutkinnon. teellisen palosuojelunja valistustyön koulutusta tulisi lisätä. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Kapean erityisalueen osaaminen tulee olemaan tulevaisuuden haaste niin riskienhallinnassa kuin pelastustoimessakin. Lisääminen onnistuu kun olosuhteet, esimerkiksi korvaukset saadaan riittävän houkuttaviksi. Tämän pitää olla mahdollista myös opiston järjestämässä sopimuspalokuntien päällikkökoulutuksessa. Järjestelmä voisi perustua moduuliajatteluun, joka pitäisi sisällään kapea-alaisempia koulutusputkia, määritellyt koulutustasot, eri elämäntilanteisiin sopeutuvan opiskelun sekä AMK-, kandidaattija maisteritutkinnot tai vastaavat. Nykyinen järjestelmä on toimiva. Näin saadaan opistolle hyvä kontaktipinta arjen tekemiseen. Kuitenkin siten, että opistolla voisi olla selkeä rooli aineiston ja koulutusohjelmien laadinnassa, jotta taso pysyy riittävän korkeana ja valtakunnallisesti yhdenmukaisena
Näytteilleasettajat ovat panostaneet osastoihinsa vuosi vuodelta enemmän, mikä kiistatta osoittaa arvostuksen tapahtumaa kohtaan. Syyskuussa tavataan Tampereella! Toivotan kaikille Pelastustiedon lukijoille mukavaa ja ennen kaikkea turvallista syksyn jatkoa.. Tilannekuva on se syöte, jota kalustoliikkeet hyödyntävät budjetoinneissaan ja ehkäpä vielä enemmän tuotevalinnoissaan ja -kehityksessään tarjotakseen parasta lisäarvoa asiakkaalle. On selvää, että pitkän sopimuskauden aikana tuotteiden hintakehitys on väistämätöntä ja suunta yleensä ylöspäin. Kun kyseessä on monivuotinen sopimus mahdollisine optiovuosineen, on mahdollista, että asiakkaan tuotevaatimukset muuttuvat ja sopimuskauden aikaan valmistetaan alkuperäisen tarjouspyynnön vaatimuksista poikkeavia tuotteita. Yhteishankinnat haaste palokalustokaupalle P alokalustoliikkeissä ollaan jälleen toiveikkaita, että hiljaisemman kesäkauden jälkeen pelastuslaitosten syyskauden kalustohankinnat kääntävät myyntikäyrät taas ylöspäin. Media julkaisee jatkuvasti vähemmän rohkaisevia ennusteita talouskehityksestä ja valtiontalouden tulevista supistuskohteista. Painettua ammattilehteä hyödynnetään markkinointikanavana ja näyttävätpä kalustoliikkeiden nettisivustotkin kokeneen uudistuksia – tai jos ei muuta niin autotermein faceliftin. Sopimuksen aikana sopimustoimittajilla on mahdollisuus ilmoittaa mahdollisista hintojen korotuksista, mikä on positiivista ja elintärkeääkin tiukassa kilpailutilanteessa. * * * Seuraavat ammattimessutkin, Turvallisuusmessut 2012, ovat taas kohta käsillä. Tällöin toimittajan tietoisuus kentän tapahtumista ja sitä kautta palvelun joustavuus ovat vähintäänkin samalla tasolla kuin aikana ennen yhteishankintamenettelyä. Autopuolella yhteishankintojen osalta on päädytty yhteen toimittajaan. * * * On mukava huomata, että vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta kalustoliikkeet panostavat markkinointiin. Ja noudatetaanko hankinnoissa tarjouspyynnössä määritettyä valintakriteeriä. Yksi suurimmista vaikuttajista vähentyneiden julkisten hankintailmoitusten sekä tarjouspyyntöjen lukumääriin on ollut pelastuslaitosten toteuttamat yhteishankintamenettelyt. Tässä toimintamallissa kalustokauppiaat vastaavat parhaansa mukaan yhteen todella laajaan tarjouspyyntöön, jossa ilmoitetut tuotteiden hankintamäärät ovat arvioita koko sopimuskauden aikaisesta tarpeesta. Vastaanotettu päätös siitä, että on tullut valituksi sopimustoimittajaksi ja hankintasopimus on allekirjoitettu, lienee pelkästään positiivinen ja mieltä nostattava tunne jokaiselle palokalustokauppiaalle. HILMA ei tietenkään kerro koko totuutta, sillä pienempiä suorahankintoja tehdään jokseenkin samaan tahtiin kuin aiemmin, mutta suuntaus on helposti havaittavissa. Hankkivan organisaation kannalta yhteishankintamenettely on varmastikin joustava ja ylimääräistä työkuormaa keventävä toimintatapa. Tarkoituksena on tarjota yhdistyksen jäsenyrityksille mahdollisimman kattava tiedotuskanava ja jäsenyritysten asiakkaille helppo foorumi löytää tarjolla olevat tuoteryhmät sekä -nimikkeet. Messut on koettu kerta toisensa jälkeen alan ammattilaisten tärkeimmäksi kohtaamispaikaksi. Täytyy vain toivoa, ettei tämä varovaisuus näkyisi pitkinä toimitusaikoina verrattuna tarjouspyyntövaiheessa tarjottuun toimitusaikaan tai asiakkaan todelliseen tarpeeseen. Väistämättä kuitenkin epätietoisuus siitä, mitä tuotteita, minkälaisia määriä ja milloin hankinnat toteutetaan, jää vaivaamaan mieltä. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys elää myös ajan hermolla ja julkaisee loppuvuoden aikana uudet nettisivunsa. Tuleeko näin tapahtumaan ja onko itse asiassa näin enää hetkeen tapahtunut. Väitän, että tässä vaiheessa sopimuskautta ei enää kuitenkaan vallitse todellinen kilpailutilanne. * * * Tämä epätietoisuus aiheuttaa uskoakseni sen, että tuotteiden varastosaldojen suhteen kalustoliikkeissä ollaan varsin pidättyväisiä. Jo pelkästään julkisten hankintailmoitusten lukumäärien kehitystä paloja pelastusalan osalta seuraamalla voi todeta, että kalustohankintoihin suhtaudutaan aikaisempaa varovaisemmin. Sopiikin kai kysyä, että kuinka kustannustehokkaasti hankintoja sopimuskauden aikana oikeasti toteutetaan, jos kaiken operatiivisen toiminnan keskellä ei ehditä tarkastamaan erikseen jokaisen sopimustoimittajan hintatasoa. Mielestäni voikin todeta, että realistinen tilannekuva palokalustokaupan nykytilasta on hämärtynyt. 7/2011 23 Vieraanamme Kirjoittaja Petri Asikainen on Finsatec Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja. Tämä on vain ja ainoastaan selvä osoitus siitä, että kentältä tuleva impulssi otetaan tosissaan ja se johtaa tuotekehitykseen. Suurimmilla alan kaupallisilla toimijoilla eli autojen valmistajilla tilanne on hieman toisenlainen
Ensihoitosopimuksia odotetaan syntyvän ensi keväänä Pelastuslaitokset ovat toiveikkaita 24 7/2011. Ensihoitopalveluun sisältyvän ensivasteen yhdistämisessä pelastuslaitokset ovat merkittävässä roolissa. Näkemykset helppo sovittaa yhteen Vaikka maa jakautuu eritasoisiin ensihoitopalveluihin, on kaikkien 22 laitoksen edustajien muodostamassa palvelualueessa ollut Tero Mäen mielestä helppoa sovittaa yhteen eri näkemykset. Onko koko maassa apua tarvitsevan kohtaava hoitoyksikkö riittävä antamaan sellaisen palvelun, joka edesauttaa potilaan selviytymistä. Lain valmistelun yhteydessä pelastuslaitokset tekivät yhteistyötä sisäasianministeriön kanssa, joka puolestaan käsitteli pelastustoimen näkökulmaa lain valmistelusta vastanneen sosiaalija terveysministeriön kanssa. Vaikka toiminta on eritasoista eri puolilla maata, yhteinen näkemys ensihoidon tulevaisuudesta on löytynyt hyvin. Tero Mäki vetää pelastuslaitosten yhteistyöverkoston ensihoidon palvelualuetta. Meillä on paljon esimerkiksi vapaaehtoisväkeä ja toimenpidepalkkaisia, jotka tekevät ensivastetehtäviä. Sen on tunnustanut myös toiminnan järjestäjä hyväksi, mutta sitäkin pitää toki arvioida ja tarkastella, miten se kytkeytyy parhaiten tulevaan palvelutasopäätökseen. – Meidän pitää tuottaa ensihoito kaikilla tasoilla laadukkaasti. Valmiuden ylläpitäminen mahdollisia suurempia tilanteita varten hoituu näin yhteiskunnankin kannalta tehokkaimmin. Mäki muistuttaa, että ensihoito ei ole pelastuslaitoksille suoraan lakisääteistä toimintaa, mutta laitoksista on tullut kuitenkin ensihoidon suuri toimija melkein, joka puolella maata. Meidän ydintehtävämme on ensivaste. Kaiken ytimenä on taloudellisesti järkevä yhdistelmä, jolla voidaan pitää myös yllä valmiutta. Ensihoito työllistää eri tavalla Erityisesti suurissa kaupungeissa vaativat ensihoitotehtävät työllistävät paljon pelastuslaitoksia, kun taas harvaan asutuilla alueilla tehtävämäärät ovat vähäisemmät. Heitä kutsutaan tulevaisuudessa ensiauttajiksi. Niissä onkin järkevää täydentää palvelua myös muilla ensihoitoon liittyvillä palveluilla. – Se mahdollistaa osaltaan meille myös ensihoitotehtävissä mukana olemisen. Varsin laajasti tosin pelastuslaitoksiin on jo aikaisemmin rekrytoitu myös sairaanhoitokoulutuksen saaneita henkilöitä. Uuden asetuksen myötä joissakin paikoin koulutustaustaa pitää vielä täydentää. – Olemme pyrkineet vaikuttamaan yhdessä asioihin, jotta pelastuslaitosten ääni tulisi kuulluksi. Pelastusjohtajana Pohjanmaalla toimiva Tero Mäki huomauttaa, että ensihoitopalveluja tehdään hyvin erisisältöisesti eri puolilla maata. Tätä pohditaan parhaillaan. Mäki pitää hyvänä, että uuteen pelastuslakiinkin saatiin selkeämpi kirjaus siitä, että pelastuslaitokset voivat osallistua myös pelastuslainsäädännön ulkopuoliseen toimintaan. Pelastuslaitoksissa odotetaan, että sopimukset ensihoidosta syntyvät ensi keväänä. Hän huomauttaa, että pelastuslaitosten ja ensihoidon keskinäistä suhdetta puoltaa moni seikka. – En niinkään haluaisi puhua synergiasta, mutta toki on merkittävä ja keskeinen asia se, että meillä on pelastusalan erilaisiin tehtäviin koulutettua kykenevää henkilöstöä. Alueiden lausuntoihin pyrittiin hakemaan yhtenäistä punaista lankaa, jota sitten alueet saivat käyttää omissa lausunnoissaan. Sen kumppanina sitä tekevät myös muun muassa sopimuspalokunnat. P elastuslaitosten yhteistyöverkoston ensihoidon palvelualueen puheenjohtaja Tero Mäki sanoo, että ajankohtaisin asia on ollut viime vappuna voimaan astuneen terveydenhuoltolain ja määräysten sekä asetusten valmistelun seuraaminen ja niihin kannanottaminen. – Hoidolliset näkemykset ovat aina yhtäläiset ja kaiken keskiössä on asiakkaan eli potilaan saama palvelu. ENSIHOITO Teksti ja kuva: Esa Aalto Vappuna voimaan astuneeseen terveydenhuoltolakiin sisältyvän ensihoitotoiminnan järjestämisessä on menossa siirtymäaika, jota on vielä jäljellä reilu vuosi. – Joillakin alueilla tehdään vain ensivastetehtäviä tai toimintaan voi kuulua esimerkiksi turvapuhelinpalvelut, kuten meidän alueella, hän sanoo. – Yksi keskeinen vaikuttamiseen ja seurantaan liittynyt asia olivat ensihoitohenkilöstön pätevyysvaatimukset. – Siksi haluamme olla rakentamassa yhteistyötä toiminnan tulevan järjestäjän eli sairaanhoitopiirin kanssa sekä muiden toimintaan vaikuttavien, kuten yksityisen sektorin kanssa
– Pelastuslaitosten vahvuutena tässä keskustelussa on juuri sen tuottama ensihoitopalvelun valmiustaso. Tällaisessa neuvotteluvaiheessa ollaan monin paikoin. – Olen esimerkiksi palvelualueemme kokouksissa huomannut sen, että monilla on ollut aito huoli siitä, ettei muutostilanteessa toiminta taannu, vaan se voi jatkua ja kehittyä kuten tähänkin asti. Keltainen valo palaa nyt monin paikoin ja toivottavasti se mahdollisimman laajasti muuttuu vihreäksi. – Meidän mielestämme voi hämärtyä myös se, mitä varten pelastustoimen voimavarat ovat olemassa. Kun menossa on kahden vuoden siirtymäaika, jota on nyt jäljellä noin puolitoistavuotta, sairaanhoitopiireissä on pitänyt alkaa miettiä sitä, mihin suuntaan ensihoitopalvelua aletaan viedä. Missään nimessä pelastuslaitokset eivät näe tätä uhkana omalle toiminnalleen, vaan kysymys on resurssien oikeanlaisesta käytöstä. – Pelastustoimintaa emme tässä ole kuitenkaan uhraamassa, vaan ensihoitotoimintaa pitää kehittää omana toimintanaan, mutta niin, että molemmat tukevat toisiaan pelastuslaitosten arkityössä. Uskoisin, että pelastustoimi on vankasti mukana toiminnan järjestelyissä. Se voitaisiin hyvin toteuttaa ulkopuolisen kumppanin, paikallisen terveydenhuoltooppilaitoksen, kanssa, kuten nyt tehdään esimerkiksi ammattikorkeakoulun kanssa, Kari Porthan ehdottaa. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Helsingin sosiaalialan oppilaitoksen kanssa. – Heillä on kahdesti viikossa teoriaosuus, jolloin työvuoron sattuessa he ovat poissa rivistä, Porthan sanoo. Siten, että eri alueen riskeihin nähden toiminta on tasalaatuista. Mitä ratkaisuja tehdään ensihoitoyksiköiden valmiuksien osalta, joilla on vaikutusta merkittävästi myös henkilöstön sijoittumiseen ja rekrytointiin. Perustasoon tarvitaan pelastajaparille lähihoitajakoulutus – Monin paikoin on jo aiesopimus tehty. Koulutus on räätälöity nyt valmistuneen kurssin ja seuraavan kurssin opiskelijoita varten. Seitsemän viikon aikana he antavat koulutuksen vaatimia näyttökokeita erilaisissa työpaikoissa. – Tavoitteena olisi saada pelastajakoulutuksesta keskiasteen tutkinto. Helsingin Pelastuskoulusta valmistuneet pelastajat opiskelevat oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi, jotta jatkossakin uuden ensihoitoasetuksen vaatimuksen mukaisesti perustason ambulanssit voidaan miehittää kahdella pelastajalla. – Nyt odotetaan sopimusten syntymistä. – Lisäksi heillä on kuusi viikkoa kestävä harjoittelujakso. Toivomus olisi, että myös Pelastusopistossa alettaisiin antaa samanlaista koulutusta, jotta jatkossakin perustason ambulanssissa voi olla pelastajapari. – Iso kysymys tulee olemaan pelastuslaitostenkin kannalta se, millaiseksi määritellään palvelutasopäätöksessä resurssit ja henkilövahvuudet, kun siihen kytketään potilaan tavoiteajan määritteleminen. Keski-Suomessa on jo siis palvelutasosta päätetty, Pohjois-Savossa ollaan toiminnan valmisteluissa pitkällä ja Etelä-Karjalassa on jo ollut oma, uuden lain mukainen toiminta käynnissä. Mielenkiintoista hänen mukaansa on myös se, että kaksi kunnallista toimijaa, eli sairaanhoitopiirit ja pelastuslaitokset solmivat sopimuksen toiminnasta. Kenttäjohtamista pohditaan Yksi pohdinnan alla olevista asioista on hänen mukaansa se, ottaako sairaanhoitopiiri hoidettavakseen ensihoidon kenttäjohtojärjestelmän. – Päädyimme tällaiseen ratkaisuun, koska muutoin kehitys johtaisi mitä ilmeisimmin siihen, että pelastajien monitaitoisuus hukattaisiin, Helsingin pelastuslaitoksen lääkintäyksikön päällikkö Kari Porthan sanoo. Sitten ei ole enää sitäkään voimavaraa. Samanlaisten riskialueiden palvelutaso on samanlainen. Päivystysluonteiseen järjestelmään kytkeytyy se, että toiminta saadaan toteutettua laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Pitää muistaa, että lainmukaiset ydintehtävämme eivät saa tästä kärsiä. Tero Mäki pitää tilannetta pelastuslaitosten kannalta kaiken kaikkiaan ihan toiveikkaana. Yhteiskunnallisesti on edullisempaa, että jo olemassa olevin resurssein, erilaisia tehtäviä hoitavien toimesta, vastataan tehtäviin kuin, että luotaisiin uusia päivystysjärjestelmiä eri tehtäviä varten. – Esille on noussut myös se, että sairaanhoitopiiri ottaisi ensihoidon hoitaakseen. Nykyiseen koulutukseen tulisi 882 tuntia lisää opetusta eli reilut puoli vuotta. Mahdollisuus kehittää toimintaa Toki Tero Mäki toteaakin, että uuteen tilanteeseen voi sisältyä myös mahdollisuus. – Asetus antaa tähän mahdollisuuden, mutta on jo olemassa pelastuslaitoksia, kuten erityisesti Helsinki, jossa toiminta on jo nyt vankalla pohjalla. Ensi keväänä pitäisi olla solmittuina lopulliset sopimukset. Joillakin alueilla on tehty esisopimuksia sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välillä ja esimerkiksi Keski-Suomessa on jo hyväksytty palvelutasopäätöskin. Terveydenhuoltolakiin sisällytetyllä ensihoidon järjestämisellä halutaan tehdä siitä koko maassa tasalaatuista toimintaa. – Huolena on myös se, että ensivastesopimuksen myötä vapaaehtoispohjalta toimivan palokunnan tehtävämäärät voivat kasvaa niin suuriksi, että toimintaa tekevien into tehdä sitä tukahtuu. – Se on selvää, että suurissa asutuskeskuksissa pelastuslaitosten tuottama ensihoitopalvelu tulee säilymään. 7/2011 25 ENSIHOITO Ydintehtävästä huolehdittava Tero Mäki pitää tärkeänä, että pelastustoimen ydintehtävästäkin on pidettävä huolta, teki ensivastetta kuka tahansa. Ensihoitotoiminta tulee yhteisesti tunnustetuksi pelastuslaitosten keskeiseksi työmaaksi, kuten palvelualuetoiminta on jo osoittanut. Esille on noussut myös se, että sairaanhoitopiiri ottaisi ensihoidon hoitaakseen.. – Ongelmaksi tässä muodostuvatkin harvaan asutut alueet, jossa toiminta ei hoidu ja esimerkiksi yksityisillä toimijoilla ei ole tällaista kenttäjohtojärjestelmää. Toiminnan ytimenä on asiakaslähtöisyys. Olemme käyneet tästä keskustelemassa myös sisäasiainministeriössä, jossa parhaillaan pohditaan pelastusalan koulutuksen tulevaisuutta. Koulutus kestää vajaan vuoden ja laitokselle palkatut uudet pelastajat valmistuvat lähihoitajaksi työn ohessa
Ensihoitajan työ vaatiikin rautaista kuntoa ja tämä kannattaa muistaa jo opiskeluvaiheessa. Samoin Katrin kädessä oleva monitoimi-defibrillaattori, jolla voi ottaa myös sydänfilmin, verenpaineen ja saturaation monen muun asian lisäksi. Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2000 suuntautuneena ensihoitoon. Mikä heidät innosti välillä raskaaseenkin ammattiin. Hoitotarvikkeita ja lääkkeitä sisältävät reput painavat reilusti toistakymmentä kiloa. 26 7/2011 P asi Hiitomaa on vakituisestikin 1-vuorossa, mutta Katri Pohjamo ”heittopussina” eli työskentelee 1-vuorossa eri asemilla. Tietoja ja osaamista on päivitettävä koko ajan. Turvallinen ja hyvä uravalinta 35-vuotias Katri Pohjamo pitää pidemmistä keikoista, joilla ehtii paremmin hoitaa ja jutellakin potilaan kanssa. – Työ on muuttunut sikäli, että potilaat ovat entistä tietoisempia vastuista ja oikeuksista. Välillä tuntuu, että ihan yksinkertaisia asioita, kuten perus-EKG:tä pitäisi kerrata enemmän. – Valmistauduin kokiksi 1996, mutta pahan ihottuman takia vaihdoin alaa. Kesäkuussa 2004 syntyi poika ja syksyllä 2004 aloitin ensihoitajana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Lapsia on nyt neljä ja olen ollut välillä hoitovapailla. Myös tekniikka kehittyy huimaa vauhtia. mistuin ensihoitajaksi/sairaanhoitajaksi AMK-linjalta Arcadasta. Muuten ensihoito on yhä potilaan hoitamista ja sairaalaan kuljettamista. Myös lääkkeet kehittyvät ja vaihtuvat koko ajan. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Parasta on, kun pystyy oikeasti auttamaan ja ehtii myös jutella potilaan kanssa. Edessä voi olla jopa 15 keikkaa vuorokaudessa. Katri kiittelee työpaikan järjestämää koulutusta, mutta enemmänkin saisi olla. Sekin antoi kipinän, kun veli sairastui epilepsiaan. Suurin osa keikoista on hissittömissä taloissa. Jatkuvasti pitää päivittää tietojansa. Uudet laitteet vaatisivat myös enemmän koulutusta. Kaikki pitää aina kirjata huolellisesti ylös. Ensihoitajalle riittää aina töitä. Vuonna 2004 valEnsihoitajat Katri Pohjamo ja Pasi Hiitomaa saapuivat 1-vuoroon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen 3-asemalle. On menty enemmän jenkkityyliseen toimintaan. Tänne minulla on sijaisuus vuodenvaihteeseen, koska työmatka on lyhyempi lastenhoidon takia, Katri kertoo ja jatkaa. 40–50 kilon varusteiden lisäksi pitää usein kantaa myös potilas. Tekniikka helpottaa työtä, mutta painavat varustereput on silti kannettava ja potilaat siirrettävä
Kohtaa erilaisia ihmisiä eikä koskaan tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Kotona kun riittää vilskettä neljän lapsen kanssa.. – Koulutusta ja hoitokäytäntöjä on pystytty yhtenäistämään hyvin. Onneksi heille ei jäänyt pysyviä vammoja, Pasi kertoo. Hoitotason ensihoitajat ovat ammatilliselta peruskoulutukseltaan joko laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä (ensihoitaja AMK, sairaanhoitaja (AMK)) tai muun terveydenhuollon ammattikoulutuksen saaneita (lähihoitaja, perushoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja). Kaikkien ensihoitotyötä tekevien tulee suorittaa määräajoin sairaanhoitopiirin alueella järjestettävät perustai hoitotason ammattitaidon arviointimenettelyt hyväksytysti saadakseen henkilökohtaiset hoitovelvoitteet, joiden perusteella he toteuttavat varsin pitkälle vietyä lääkkeellistä ensihoitoa sairaalan ulkopuolella. Perustason sairaankuljettajina voi toimia terveydenhuollon ammattikoulutuksen saanut tai pelastaja/palomies-sairaankuljettajan tutkinnon suorittanut. Ulkoilutin koiran, juttelin vaimon kanssa ja vein hänet terveyskeskukseen. Putkaankaan he eivät kuulu, koska poliisi ei osaa antaa hoitoa, Pasi kertoo. Katri tunnustautuu puolestaan ihan maalaiseksi. KYSY LISÄTIETOJA! Huomioi uusi logomme! Tyhjiöpatjasetti aina valmiina lähtöön! Sisältö: Tyhjiöpatja niskatukityynyllä, vyöt, pumppu, paikkasarja, kassi. – En ole katunut. Vantaalla tulee turhia viiveitä ensihoidossa, kun autoja ei ole riittänyt. Työnantaja maksoi sen ja myös kilometrikorvaukset. He jakavat kuskin homman. Katrin mukaan tehtävämäärät ovat kasvaneet. Katrin tavoin hän valmistui lähihoitajaksi ensihoidon koulutusohjelmasta vuonna 2003 ja sen jälkeen suoritti ensihoitaja AMK-tutkinnon. Hyvää räätälöityä koulutusta Molemmat ensihoitajat ovat käyneet HUS-Uusimaa ensihoito hoitotasolle -koulutuksen, joka oli räätälöity hoitotason työtä tekeville. Pasi kiittelee. 040 561 7689 / 040 358 8936 www.fernonorden.fi Sujuva ja ergonominen Smart-Load lastausteknologia! Ferno Mondial paari Järjestelmä laukaisee jalkojen vapautusmekanismin erikseen ja automaattisesti varmistaen samalla, että jalat aina Kannattelevat potilaan painon. Tuntuma työhön ja rutiini säilyy näillä parempana ja toiminta hioutuu. Sehän on homman suola, että pääsee työhön potilaan kanssa. – On enemmän liikettä ja ihmisiä. – Nelikymppinen mies oli tehnyt itsemurhan ja vaimo oli löytänyt hänet. – Kynnys hälyttää meidät paikalle on madaltunut. Koskettavimmat keikat Keikkoja ei saa päästää liian lähelle, mutta Katri muistaa hyvin yhden tapauksen. Valmistaja ruotsalainen Germa. 7/2011 27 ENSIHOITO Ensihoitopalveluiden tulosyksikkö vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoja sairaankuljetuspalvelujen järjestämisestä, toiminnan laadun arvioinnista sekä palvelujen kehittämisestä. Kuntien omissa hätäkeskuksissa tunnettiin jo vakisoittajat aika hyvin. Sisko ja äiti ovat hoitoalalla, joten ala oli helppo valita. Ambulanssissa V391 on nyt harvinainen kahden hoitotason ihmisen miehitys, kun Katri tuuraa Pasin vakiparia. V391:llä on keskimäärin kymmenisen keikkaa vuorokauden aikana. Perustason yksikkö voi tsekata tilanteen ja kutsua meidät tai lääkintäesimiehen paikalle tarvittaessa. – Viikonloppuisin on paljon humalaisia ”veripäitä”. Medi-helin lääkärit vetivät 2,5-vuotisen koulutuksen. Pasi Hiitomaa, 31, viihtyy töissä kaupungissa. Pitäisi olla selviämisasema, sillä nämä potilaat vaativat seurantaa, mutta eivät enää hoitoa. Maaseudulla taas mennään vasta pää sinisenä terveyskeskukseen omalla autolla. Huippulaatu! EN 1865 / EN 1789 Ready2Go Tyhjiöpatja – Ambulanssihenkilökunnalta vaadittava lisäkoulutus ja testaus on hyvä asia jo oikeusturvankin kannalta. – Vastuulääkäri antaa puitteet, miten voimme itse lääkitä potilaita, Pasi jatkaa. – Olimme ensimmäisenä paikalla, kun kahden työkaverin ambulanssi oli kolaroinut. Työ on itsenäistä ja liikkuvaa, vastuulääkäri ei puutu päivittäisiin asioihin, Katri kuvailee. Olin työharjoittelussa Nurmijärvellä ja pääsin suoraan töihin Nurmijärven terveyskeskukseen, Pasi iloitsee. – Dja C-tason tehtävät pitäisi saada pois hoitotason yksiköiltä vanhaan malliin. Hoitoyksikköjä pitäisi olla myös varalla eikä menossa koko ajan, Pasi painottaa ja jatkaa. Tietysti myös sosiaalisia ongelmia on sitten enemmän. – Ensihoito on muutenkin mennyt vahvasti neuvonnan suuntaan, kun ihmisten uusavuttomuus on lisääntynyt. Pitää tuntea myös sosiaalitoimen asioita. Pahin rumba alkaa iltakymmenen jälkeen ja sunnuntait ovat tosi vilkkaita automäärään nähden. Pelastajatutkinnon koulutuksella hätätilapotilaan tunnistaminen on rajoitettua, Pasi kertoo. Lastensuojeluilmoitus tehdään alaikäisillä nyt aina pienenkin humalatilan takia, aiemmin vietiin kotiin vanhempien luo. Takana kontissa työskentely alkaa väsyttää viiden tapauksen jälkeen. Kaupungeissa ambulanssi soitetaan herkästi paikalle, jos sormeen on tullut haava. Vantaalla keikkoja on aina. – Hoitoyksikköjärjestelmässä joillekin tulee enemmän suoritteita. – Työ on vaihtelevaa ja monipuolista
Nyt juhlijana on ollut valtio ja sen pankit. Tätä kysymystä pohtii oheisessa kirjoituksessa etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori Timo Airaksinen Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta.. Pitää saada rahaa harrastuksiin, viehättävään luonnolliseen ympäristöön, kulttuuriin, kokemuksiin ja tietysti urheiluun ja taiteeseen. Ihminen ei elä vain leivästä. Iiro Viinanen leikkasi 1990-luvun lamaa juustohöylällä, joka ei huomioinut turhan ja tärkeän eroa. Jos ero halutaan säilyttää, ainakin voisi ajatella, että tärkein sälytetään. Myös viihdettä tarvitaan, kuten antiikin Roomassa, jossa sirkus ja leipä olivat yhtä välttämättömiä kansalla. Toimintojen tarjoajien Jatkuva muutos soveltuu huonosti turvallisuuteen Teksti: Timo Airaksinen, professori Saako sairaankuljetus olla liiketaloudellisen kilpailutuksen kohteena. Kun olen tuskissani kolariautossa, on mukava jos ammatintaitoista apua on saatavilla. Mutta mikä on turhaa ja mikä tärkeää. 28 7/2011 ENSIHOITO H yvinvointivaltiolla on kolme eri tehtävää: tulontasaus, yleiset ja yhtäläiset palvelut ja turvaverkot niitä tarvitseville. Yhtäläiset palvelut tarkoittavat sellaisten tilanteiden parantamista joista voi koitua vaaraa. Mallia voisi kutsua hyvinvoinnin jakotaloudeksi. Sen laajennettu versio on saanut viime aikoina kovasti suosiota. Aivan samoin kuin hyvinvointi kuuluu yhtäläisesti kaikille, säästäminen kuuluu kaikille. Hyvinvointipalveluista on tullut turvapalveluita. Säästäminen toteutetaan monella eri tavalla. Hyvinvointivaltio ottaa huolehtiakseen kaiken hyvän jakamisen kansalle, tikkakerhoista yhdentoista miljoonan designviikkoihin. Mutta kun se ei enää pelaa. Velkavetoinen maailmantalous ei enää toimi vaan horjuu aivan katastrofin partaalla. Toisaalta on yleistymässä näkemys, jonka mukaan hyvinvointivaltio onkin turvavaltio, eli hyvinvointi on turvallisuutta ja turvallisuus hyvinvointia. Tarvitaan pelastustoimi, sairaankuljetusta ja ensiapua. Kun raha on tiukassa ja leikkaukset tulossa, jostakin on kunkin jotenkin säästettävä jotakin. Kun rahaa ei ole, täytyy karsia menoja, ellei saa lainaa. Tulontasaus on nyt turvatoimi, koska kovin suuret tuloerot aiheuttavat aggressioita (suhteellisen) köyhässä väestössä. Siis on karsittava menoja. Kyseessä on todellinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa jaossa on onnellisuutta kaikille. Turvaverkkoja on paljon, mutta puhutaan tässä nyt vain sairaankuljetuksesta. 1990-luvun lamassa Harri Holkeri syytti kansalaisia kulutusjuhlasta. Onni on ovella, kun vain rahoitus pelaa. Vanha malli piti huolta ihmisten turvasta ja tässä mielessä negatiivisesta hyvinvoinnista. Vai tulisiko sen olla vakaasti ennakoitavissa ja rauhassa rakennettavissa eikä kilpailutuskausien sykkeessä eläen. Mutta mistä karsitaan, siinäpä kysymys. Ja tärkeintä on sittenkin turvallisuus ja nimenomaan perusturvallisuus. Nyt ei saa lainaa, ja vaikka saisi, ei pidä ottaa. Sitten tarvitaan vielä turvaverkkoja. Edellä esittelin järkevää ja minimaalista hyvinvointivaltion mallia. Fyysinen turvallisuus tärkeintä On yllättävän vaikea karsia laajennetun hyvinvointivaltion menoista. Vanhustenhoito korjaa vanhuuden vaaroja. Koulutus kuuluu kaikille, koska kouluttamattomuuteen liittyy vaara syrjäytyä. Tässä muusikot eivät kelpaa. Musiikkilato Helsinkiin on sitoumus josta on paha tinkiä. Jos joutuu onnettomuuteen, hyvinvointipalvelut eivät paljon auta. Nyt kaiken pitää olla positiivista ja onnellista. Tuntuisi tietysti järkevältä leikata ensin turhasta ja sitten tärkeästä
Sanoin, että soittaa heti ambulanssin ja istuu avatun oven viereen odottamaan. Jokainen tietää, ettei tässä maailmassa saa halvalla hyvää. Vaimoni kuoli seuraavana päivänä. Selvityksen mukaan kunnille aiheutuva ensihoidon lisäkustannus julkisella palveluntuotannolla toteutettuna on noin 61 miljoonaa euroa vuodessa mikä tarkoittaa kustannusten nousua yli 30 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Miten tämä luottamus rakennetaan. Vastaus on jo tiedossa. Ollakseni huolestunut: kun vanhusta auttamaan tuleva ammattihenkilö varastaa vanhukselta rahaa ja tavaraa, tilanne on paha. Halvimman tarjoajan pyörittämä armeija ei liene hyvä idea. Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella uuden terveydenhuoltolain tuomien velvoitteiden myötä henkilökuntaa tarvitaan lisää 27 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Fyysistä turvallisuutta ei saa kilpailuttaa Perusturva on vakava asia. Uuden terveydenhuoltolain voimaantulo kasvattaa kuntien ensihoidon kustannuksia rajusti jopa 60 miljoonalla eurolla Uuden terveydenhuoltolain voimaantulo kasvattaa kuntien ensihoidon kustannuksia radikaalisti Suomen Sairaankuljetusliiton SSK ryn teettämän selvityksen mukaan. Fyysinen turvallisuus on ihmisen elämän vakavin huoli – oikeastaan se ainut oikea ja lopullinen huoli. Kaikesta ei pitäisi käyvä kauppaa. Sairaudet, vammautuminen ja onnettomuudet ovat kaikkein vakavin asia ihmisen elämässä. Erot kustannuksissa syntyvät julkisen sektorin korkeammista henkilöstökustannuksista, kalliimmasta hallinnosta sekä julkisen sektorin arvonlisäveroedusta yksityiseen tuotantoon nähden. Katso video: www.pensi.fi kilpailuttaminen on yksi mahdollisuus. Henkilöstövaje puolestaan saattaa johtaa palkkakilpailuun ja sitä kautta entistä korkeampiin kustannuksiin. Pensi Rescue Oy | Ahertajankatu 5, 38250 Sastamala Puh. – Palveluja ei tarvitse enää kilpailuttaa kun ne järjestetään yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa tai omana tuotantona. Tämä näkyy korkeampina kustannuksina kunnille, sanoo Teuvo Kontio SSK rystä. Ihmiset ajattelevat, etteivät he joudu onnettomuuksiin ja pelastettaviksi – tämä on vain toiveajattelua. Jos Suomessa taksiliikenne toimii hyvin, sairaankuljetuskin voisi toimia hyvin. Eläintarhan kentän aidan maalaaminen on aivan eri asia kuin syöpäsairaan ihmisen pelastaminen kerrostalosta. Ja sitten kun tilanne on päällä, se on todella pelottava. Mutta auttajiin on pakko voida luottaa. Nyt voit lastata painavankin potilaan autoon yksin – ergonomisesti ilman nostoja. Vaaroja on monenlaisia. Niistä tinkiminen on pelottavaa. Poliisitointa ei ole hyvä kilpailuttaa. Ja siinä palvelu, kokemus, osaaminen, paneutuminen, osallistuminen, ammatillisuus, perinne ja uudistuminen ovat avainsanoja. Käytännössä lain soveltaminen on kuitenkin ollut mahdollista jo 1.5.2011 lähtien. Se koskettaisi kipeimmin alle 5000–8000 asukkaan kuntia ja isojen kaupunkien reuna-alueita, joissa kokonaistehtävien määrä jää vähäiseksi. (03) 5125 600 | www.pensi.fi Ergomy mullistaa arkesi. Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään 800:n päivystystyöstä kokemusta omaavan ensihoitajan ja sairaankuljettajan vajetta vuodesta 2013 eteenpäin. Kustannusten nousu johtuu sekä uuden lain vaatimista valmiusajoista että julkisen sektorin oman palveluntuotannon lisääntymisestä. Tähän on tultu. – Myös osaavan henkilökunnan saanti selvityksen mukaan tulee lähes mahdottomaksi, koska koulutusvaje kasvaa koko ajan ja on vuonna 2013 jo jopa 800–1000 henkilöä, sanoo Teuvo Kontio. Palasin Englannista heti seuraavana päivänä ja menin klinikalle. Turva on järkkynyt. Uuden lain myötä sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon omana tuotantonaan, hankkia ensihoidon yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksilta tai kilpailuttaa ensihoidon yksityisten palveluntarjoajien kesken. Minulta vietiin heti puhelin. Tällä hetkellä useat sairaanhoitopiirit suunnittelevat ottavansa ensihoidon osaksi omaa tuotantoaan tai tekevänsä sopimuksen ensihoidon tuottamisesta pelastuslaitoksen kanssa. En tiedä kuinka siirto sairaalaan sujui, mutta olen vakuuttunut, että se tehtiin nopeasti, ammattitaidolla ja pieteetillä. Nordic Healthcare Groupin (NHG:n) tekemän selvityksen mukaan julkinen ensihoito on kustannuksiltaan jopa 30 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen. Ymmärrän, että putkiremontin tekijät varastavat asunnostani. Vaimoni sairauden aikana totesimme, että ellei potilas koko ajan valvo hoitajien toimintaa, huonosti käy. On asioita, joita ei pitäisi kilpailuttaa ja kaupallistuttaa, ja nämä liittyvät juuri fyysiseen turvallisuuteen. SSK: Laki lisää kuntien ensihoitokustannuksia. Ja joka vuosi valvomisen aihetta on enemmän ja enemmän. Liitto on huolissaan siitä, että suunnitelmien mukaan ensihoitopalvelun kustannukset nousevat tulevaisuudessa siten, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita tulee niukasti. Järjestelmä saa olla laiha ja notkea, mutta jatkuvan muutoksen tilassa sen ei tarvitse olla. Fyysinen turvallisuus on tarpeista ensimmäisiä ja tärkeimpiä, kuten edellä huomasimme. Apu tuli ja vei syöpäklinikalle, jossa antoivat morfiinia jo hississä. 7/2011 29 Care for your back Pure ergonomics to every move. Uusi terveydenhuoltolaki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille 1.1.2013 alkaen. Nyt voimaan tuleva laki vie SSK:n mukaan ensihoidon järjestämistä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin terveydenhuoltoa yleisesti kehitetään. Sitä toivoo, että pelastaja ja auttaja todella osaisi asiansa. Miksi eivät varastaisi. Isoilla väestövastuualueilla, joilla on vahva keskustaajama, voidaan reuna-alueiden palvelut näivettää samalla, kun keskustan palvelut tehostuvat. Tulevaisuudessa haasteita ensihoidon järjestämiseen aiheuttaa myös työvoiman riittävyys. Sairaaloiden hoitovirheet ovat olleet tapetilla viime aikoina. Jokaisella kansalaisella on oikeus vaatia turvallisuutta kaikissa olosuhteissa. Yksityisenä palveluntuotantona vastaava lisäys olisi vajaat 3 miljoonaa euroa vuodessa. Lisätarve vastaa yhden tyypillisen keskussairaalan hoitohenkilöstön kokonaismäärää. Jos hoitovirheet ylettyvät jo sairaaloissa ja poliisinkin työ on suurennuslasin alla, pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta olisi sitä parempi huolehtia. Olin juuri tullut Helsingistä Cambridgen asunnolleni helmikuussa 2005, kun syöpäsairas vaimoni soitti, ettei vatsakivun vuoksi pysty enää liikkumaan
– Kun nämä pojat ovat paloautoista ihan haltioissan, kertoo Leena Lehtelä, joka on saapunut Narinkkatorille miehensä ja kahden lapsenlapsensa, Elmo ja Manu Lehtelän kanssa. Tapahtumien huipennus, sammutusyksikön toiminta kohteessa, nähdään livenä torilla. – Vanhat ambulanssit eivät olleet Antonin mielestä oikein kivoja, mutta paloautot ovat kova juttu, ja niitä me tulimme tänne katsomaan, äiti Anu Tapio valaisee.. Tapahtuu pieni vahinko, jonka seuraukset alkavat pian laajeta. Mökki sijaitsee kuvaruudun naapurissa. Yhtäkkiä huone on täynnä savua, ja Nikula soittaa hätänumeroon. Monella on se tavallinen tarina kerrottavanaan paikalletulonsa syyksi. Lapset haukkovat henkeään. Sammutusnäytös on juuri Palokuntapäivä Stadin sydämessä Kamppiin levittäytynyt kansalaisjuhla esitteli laitoksen historiaa ja nykypäivää Teksti ja valokuvat: Elina Lindholm Keskuspelastusaseman työvuoro lähtee videolla sammuttamaan Jone Nikulan mökkiä. 30 7/2011 Jone Nikula viettää iltaa kesämökillään. H elsingin pelastuslaitoksen 8. syyskuuta järjestämässä kansalaisjuhlassa tapahtumasarja tuotiin suuren yleisön silmien eteen. Palokuntapäivän tyypillinen asiakas liikkuukin lastenrattaiden kanssa. Kampin keskuksen viereen on pystytetty kuvaruutu, jolta koko Narinkkatorin täyttävä yleisö seuraa operaatiota. Anton Tapio suosikkiautonsa vierellä. Puhelu käynnistää jokaiselle pelastusalan ammattilaiselle tutun tapahtumaketjun
– Minua järkyttää se, kuinka raskasta työtä palomiehet tekevät ja vieläpä aika iäkkääksi asti. Hälytysajo oli hurjan näköistä. Näytöksen lisäksi Lehtelät ovat katselleet vanhoja paloautoja, joiden kolonna on pysäköity vanhalle linja-autoasemalle siistiin riviin. Myös yleisölle annettiin toimintaohjeita loukkaantuneiden auttamiseksi tien päällä. Lehtelän pojat ovatkin todellisia paloautojen ihailijoita. Yleisön seassa nähtiinkin arvovaltaisia herrasmiehiä, kun pelastuskomentaja Kari Lehtokangas Helsingin pelastuslaitokselta kierrätti kokousvieraita Kampissa. Näytös oli kaikkine tehosteineen jännittävä, mutta Nikula ymmärsi onneksi noudattaa hätäkeskuspäivystäjän ohjetta poistua huoneistosta hyvän sään aikana. Isoäidin mukaan muutkin vilkkuvaloilla varustetut menopelit kiinnostavat, mutta voiton hälytysajoneuvojen välisessä kisassa vievät pelastuslaitoksen oranssit autot. Keikka on onnistuneesti takana. 7/2011 31 päättynyt, ja Manu raottaa rattaissa silmiään. 7/2011 31. Pohjoismaiset palopäälliköt vierailivat juhlassa Pohjoismaisten pääkaupunkien pelastusjohtajien jokavuotinen tapaaminen järjestettiin tänä vuonna Helsingissä, ja se saatiin osumaan sattuvasti 150-vuotisjuhlallisuuksien yhteyteen. Pääkaupunkien edustajien lisäksi tapaamiseen osallistui Göteborgin aluepelastuslaitoksen johtaja Nils Andreasson, joka painotti yhteistyön hedelmällisyyttä: pelastusalan kehitys kulkee Pohjoismaissa pienistä kulttuurisista eroavaisuuksista huolimatta samaan suuntaan. – Ykkösenä on paloauto, sitten vasta poliisi ja kolmantena ambulanssi. Me puolestamme selvitämme parhaillaan, miten pääsisimme mukaan, hän valottaa. Pelastusyksikkö näytti, miten pelastuslaitos toimii kolaripaikalla. – Tukholma on sosiaalisen median käytössä jo pitkällä. Konferenssissa oli Lehtokankaan mukaan käsitelty muun muassa sosiaalista mediaa. Elmo sen sijaan seurasi isoisänsä harteilta silmä kovana, kuinka pelastajat tekivät sammutushyökkäyksen lasiseinäiseen mökkiin. Helsingin palomiehet sammuttivat Jone Nikulan kesämökin. Palokuntapäivä kiinnosti kaiken ikäisiä. Tapahtuman monipuolisuus ja järjestelyt keräsivät kiitosta. Paloautoista pitävä Elmo Lehtelä jutteli sammutusnäytöksessä esiintyneiden palomiesten kanssa. Minua pelottaisi jo olla kyydissäkin, Leena Lehtelä kertoo tuntojaan näytöksen jälkeen
– Teemme koko ajan niin paljon asioita, joissa nimitys esiin-NBC -ÖLJYNTORJUNTA HIHATUNNISTE ISTUVUUS KAKSOISHIHA UUDEN SUKUPOLVEN Hyväksytty EN 13034 tyyppi 6 ja EN 343 • Tuotekehityksessä on huomioitu käyttäjän turvallisuus ja käyttömukavuus • Tuotekehitys on tehty Pelastusopistolla • Vetoketju sulkeutuu haarasta olkapäälle ja on helppo käsitellä käsineet kädessä • Hupun reunat istuvat hyvin kasvo-osaan • Hihaja heijastavat kulkusuunnan tunnisteet ovat henkilöturvallisuutta • Kaksoishiha, alemmassa kumimansetti • Sopii sammutusasun päälle • Karpet roiskesuojahaalarisetti on isossa ja pehmeässä kassissa, joka sisältää puuvillasekä PVC-käsineet tyy. Andreasson kiitteli myös Palokuntapäivän järjestelyjä ja tapahtumapaikan valintaa: Kamppiin on todella helppo tulla, ja kalusto sekä näytökset oli pantu esille niin, että perheen pienimmätkin pääsivät hyvin niitä katsomaan. – Me asumme aivan Kallion pelastusaseman naapurissa ja ohi kulkiessamme katselemme aina paloautoja. Samaa mieltä on Leena Lehtelä, joka on nähnyt palomiehet työssään muun muassa kauppareissulla: sillä kertaa kyseessä oli jonkinlainen sairastapaus. Helsingin pelastuslaitoksen historian aikana palomiesten työnkuva on muuttunut huikeasti. Palomies vai pelastaja. Onkin selvää, ettei vanha titteli ”palomies” enää tavoita läheskään sitä tehtävien kirjoa, jonka parissa pelastuslaitoksen henkilökunta työskentelee. Östmanin työtoveri Pirjo Koivula on ollut pelastuslaitoksen leivissä jo neljäkymmentä vuotta, joten hän on kokenut monet muutokset, kuten tietokoneajan aamunkoiton. Palomiehen ammatti on 10-vuotiaan haaveissa ”vähän”. 32 7/2011 – Teemme samoja asioita, mutta aikataulu on hieman erilainen. Palomiesten paidanrintamuksessa lukee nykyään palomiessairaankuljettaja, ja televisiosta kansa on katsonut Pelastajat-sarjaa. 32 7/2011. Tarmo Pitkänen kokeili ylleen sammutusvarustusta. Sen vuoksi voimme hyödyntää toistemme kokemuksia. – Ne olivat suuria muutoksia. Palokuntapäivässäkin nähtiin sammutusnäytösten lisäksi niin tieliikennepelastusta kuin Mirc-ryhmän laivapelastustoimintaa. -Muuten testi meni hyvin, mutta penkki tyssäsi haban puutteeseen, nuori nainen summasi testin suoritettuaan. Noora Sipinen (kesk.) osallistui palomiehille tuttuun lihaskuntotestiin, jota Pelastuskoulun opiskelijat valvoivat. Pelastuslaitoksen henkilökunnan kielenkäytössä pelastaminen on sen sijaan jo aikoja sitten siirtynyt arkipuheeseenkin. Myös laitoksen nimi on vaihtunut Helsingin palokunnasta ensin palolaitokseksi ja 1990-luvun alussa viimein pelastuslaitokseksi. – Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos, Östman puolestaan kiteyttää. Käännekohtana hän mainitsee vuoden 1991, jolloin Helsingin palolaitos ja väestönsuojelukeskus yhdistyivät nykyiseksi pelastuslaitokseksi. Lasipalatsin seinustalla esiteltiin sairaankuljetuksen historiaa. Vanhemmat ihmiset saattavat kyllä puhua vielä palokunnastakin, Kamppiin työtovereittensa kanssa saapunut Pelastuskoulun koulusihteeri Anneli Östman kertoo. 150-vuotistapahtuman yleisö on huomannut ilmiön, mutta moni toteaa käyttävänsä vielä vanhoja nimityksiä. Kyllä me silloin puhumme paloasemasta ja palomiehistä, vaikka kieltämättä pelastaminen kuvaa nykytilannetta paremmin, pohtii kahden tyttärensä kanssa liikkeellä oleva Perttu Haliseva
Suuren työn alusten lahjoittamisessa Suomen Merimuseolle teki merimestari Teemu Tumelius, joka sai erinäisten vaiheiden jälkeen erityisesti kaupungin talousasioista vastaavien virkamiesten näkemykset myötämielisiksi lahjoitukselle. pelastuskomentaja Rainer Alho, riskienhallintapäällikkö Simo Wecksten sekä palomestarit Markku Rissanen ja Hannu Ennevaara. Juhlallinen luovutustilaisuus oli 18.8.2011 Merikeskus Wellamon uudessa ulkonäyttelyhallissa. HM-71 on museon pääsisäänkäynnin puoleisella sivulla. museonjohtaja Tiina Mertanen, pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Saarnio (vas.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava, kaupunginhallituksen jäsen Juha Hakola ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Tumeliuksen lisäksi paikalla olivat evp. Merimestari Teemu Tumelius teki suuren työn aluslahjoituksen toteutumiseksi.. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri totesi aluslahjoituksella Helsingin kaupungin haluavan esittää kädenojennuksen Kotkan kaupungille ja Suomen merimuseolle. Alukset ovat myös merkittäviä, koska ne edustavat suomalaista laivavalmistusteollisuutta parhaimmillaan. Teräsrunkoisen aluksen pituus on 17 metriä ja paino 33 560 kg. Tumelius kertoi myös lahjoitettujen museoalusten historiasta ja niiden taipaleesta operatiivisessa käytössä. HM-72 on öljyntorjunta-alus ja se on valmistunut vuonna 1963 Turun veneveistämön telakalta. Lahjoituksella kaupunki haluaa onnitella ja huomioida Suomen ja Pohjoismaiden vanhinta ammattipalokuntaa ja sen yli satavuotista meritoimintaa. – Juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupunki lahjoittaa kaksi pelastuslaitoksen käytöstä poistettua alusvanhusta Suomen merimuseolle, alukset ovat sammutusalus HM-71 vuodelta 1954 ja öljyntorjunta-alus HM-72 vuodelta 1963. Luovutustilaisuudessa vt. Aluksista HM-72 on sijoitettu museon ulkonäyttelytilaan. Sammutusalus on ensimmäinen palokunnan käyttöön suunniteltu ja valmistettu uudisalus ja samoin öljyntorjunta-alus on ensimmäinen palokunnan käyttöön suunniteltu öljyntorjunta-alus. H elsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava mainitsi alusten luovutuspuheessa, että Helsingin pelastuslaitos viettää tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. – Alusten liittäminen Suomen merimuseon kokoelmiin on kunnianosoitus niille palomiessukupolville jotka ovat urhoollisesti palvelleet niillä, Teemu Tumelius totesi. Lahjoituksen luovutustilaisuudessa oli läsnä myös henkilöitä, jotka ovat työskennelleet nyt lahjoitetuilla aluksilla. Suomen merimuseon johtaja Tiina Mertanen kiitti puheessaan Helsingin kaupunkia. – Ilman kaikkien tekemää yhteistyötä ei museohanke olisi toteutunut, hän kiitti Suomen merimuseota ja Helsingin kaupungin luottamushenkilöitä. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Helsinki lahjoitti kaksi alusvanhusta Wellamoon HM-71 on sammutusalus ja se on valmistunut vuonna 1954 Valmetin telakalta Katajanokalta. 7/2011 33 Helsingin kaupunki lahjoitti kaksi pelastuslaitoksen käytöstä poistettua alusvanhusta Suomen merimuseolle Kotkassa. – Merimuseolle tehty aluslahjoitus on suurin vuosikymmeniin. Palolaitosten käyttämiä aluksia ei ole Suomessa ollut tätä ennen museoituna. Noin kymmenmetrisen aluksen suunnittelussa oli esikuvana Puolustusvoimien käyttämä nopea venetyyppi, Uisko. Alusvanhus onkin keskeisellä paikalla
Korjauskehotuksessa ilmoitetaan erheellisten paloilmoitusten ajat ja syyt sekä kehotetaan kiinteistöä ottamaan yhteys tarvittaessa paloilmoittimen valmistajaan tai paloilmoitinliikkeeseen. Kiinteistön saatua kirjallisen korjauskehotuksen, on sillä aikaa tehdä korjaavat toimenpiteet ennen kuin sitä voidaan laskuttaa erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä. Pelastusviranomaisellahan ei ole kattavaa laitetuntemusta, joten valmistaja ja paloilmoitinliike ovat ensisijaisia avunantajia. Korjauskehotuksen lähettämisen ja allekirjoittamisen tekee pelastustoiminnan yksikkö. Helsingissä pelastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 30.8.2011 erheellisten paloilmoitinhälytysten laskuttamisen. Vuorokoulutuksella tavoitteessa päästään tyydyttävälle minimitasolle. Edellä mainitussa ohjeessa määritellään pelastusviranomaisen velvoite ja menettelytavat kiinteistön tiedottamisesta sekä tarvittaessa laskuttamisesta, kun kiinteistössä on ollut erheellinen paloilmoitinhälytys. Korjauskehotuksessa on kerrottu mistä lisätietoa saa pelastuslaitoksen internetsivuilta, pelastuslaitokselta puhelimitse tai sähköpostitse. Jatkossa erhe-lomakkeen sijasta operatiivisen osaston pelastustoiminnan yksikössä yksi henkilö poimii Prontosta automaattihälytykset ja toteaa niiden aiheellisuuden tai erheellisyyden. Toisaalta paloilmoitinlaitteet ovat kiinteistön, jotka sen tulee pitää kunnossa ja huolehtia, että kiinteistössä toimitaan niin, että aiheettomia hälytyksiä ei tule. Ohje muutti aikaisemmat menettelytavat, jolla erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä pyrittiin vähentämään. Ohje koulutettiin työvuoroille oppitunnin mittaisena tilaisuutena, joka toteutettiin kuusi kertaa. Pelastuslaitos laati kesäkuussa ohjeen ”Ohje erheellisten paloilmoitinhälytysten tiedottamisesta ja laskuttamisesta”. Lasku erheellisestä hälytyksestä Kolmannesta tai useammasta erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä kahdentoista kuukauden aikana kiinteistölle lähetetään Helsinki otti ensimmäisenä käyttöön erhe-maksun Teksti: Mikael Siitonen, palomestari, Helsingin pelastuslaitos Kuva: Helsingin pelastuslaitos Palomestari Toni Fohlin tutkii paloilmoitinlaitteistoa.. Pelastuslaki mahdollisti heinäkuusta alkaen erheellisten paloilmoitinhälytysten laskuttamisen. Syyskuun alusta kolmas tai useampi erheellinen paloilmoitinhälytys kahdentoista kuukauden aikana maksaa Helsingissä 690 €/ hälytys. Korjausaika on määritely 7+14:sta päiväksi. Erhe-lomakkeesta korjauskehotukseen Ensimmäinen muutos heinäkuussa oli se, että erhe-lomakkeiden käyttö lopetettiin. Toisaalta pelastuslaitoksella ei ole aikaa ja välttämättä tarvettakaan syvällisesti käydä lomakkeita läpi. 34 7/2011 P elastuslaki 379/2011 astui voimaan 1.7.2011. Lomakkeita jätettiin paloilmoitinkohteisiin pelastustoimen yksiköiden toimesta kiitettävästi, mutta ongelma oli, että aina ei ollut varmuutta, että lomake saavuttaisi henkilön, joka kiinteistössä päättää korjaavista toimenpiteistä. Toisesta erheellisestä automaattihälytyksestä kahdentoista kuukauden aikana lähetetään kiinteistön omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle postitse kirjallinen korjauskehotus
Erheellisten hälytysten maksullisuutta ei poista asiakkaan yritys tehdä korjaavia toimenpiteitä – samaan tapaan kuin autokatsastuksessa, jos yrittää tai lupaa korjata viat ei tarkoita, että asiat ovat kunnossa. Yksi paloilmoitinkohde kattaa kaikki tilat, jotka ovat automaattisen paloilmoittimen ja sen tunnusnumeron (COM, TUS tai muu tunnusnumero) alla. Hälytysten tullessa eri tiloista ja/tai eri ajankohtina ei muuta hälytysmäärän laskentaja laskutustapaa. Jos laskutus olisi ollut Helsingissä mahdollista heinäkuussa, laskun olisi heinäkuussa saanut kolmetoista kiinteistöä. Korjauskehotuksia toisesta hälytyksestä on lähetetty ainakin viidellekymmenelle kohteelle. Laskun lähettämiseen ja maksuaikaan eivät vaikuta palotarkastuksella havaitut puutteet ja siinä annetut korjausajat. Valitettavan usein palotarkastukset ja keskustelut ovat kuitenkin tehottomia, kun kiinteistöt lupaavat parannuksia, mutta mitään merkittävää ei tapahdu vuosikausiin. Paloilmoitinhälytyksessä henkilöstön ei tarvitse pohtia onko se kiinteistön neljäs tai viides kahdentoista kuukauden aikana. Ennen korjauskehotuksia ja laskuja Helsingissä oli tarkoitus kesäkuussa lähettää kaikille paloilmoitinkohteille tiedote, jossa kerrotaan pelastuslain muutoksesta ja sen tuomasta laskutusmahdollisuudesta. Paloilmoitinkohteita Helsingissä on yli 2000 kpl. Toistuvasta erhe-tehtävästä perityn maksun suuruus perustuu alueen pelastustoimelle sen tuottamisesta aiheutuneisiin kokonaiskuluihin. tarkastettu ja tuuletettu tila, keskeytetty remonttityö ja määrätty paloilmoittimen hoitajan tekemään irtikytkennät ja takaisinkytkentä, kun työt loppuvat. Noin kolmanneksessa tapauksista syyksi on merkitty ”muu syy” tai ”tuntematon”. Yleisimmät syyt ovat ruoan valmistus, muu savu tai pöly, kosteus tai vesi tai huolimattomuus kiinteistön korjaustöissä. Vastaavasti syitä, joita ei laskuteta, ovat muun muassa tulipalo ja vaarallisten aineiden onnettomuus. Maksun perusteet on hyväksytty pelastuslaitosten yhteistyöverkostossa ja useimmissa laitoksissa ne otetaan käyttöön vuoden vaihteessa. lukien myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Maksun suuruus on 880 euroa. Paloilmoitinkohde on ohjeen mukaisesti kohde, jossa on paloilmoitin ja/tai sammutuslaitteisto. Keski-Uudellamaalla maksu on 880 euroa. Edellä mainittu epäonnistui kuitenkin pelastuslaitoksesta riippumattomista syistä. Se on lähes 200 euroa enemmän kuin Helsingissä, mikä selittyy riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikaisen mukaan sillä, että Helsingissä on lyhemmät etäisyydet. Jos kirjaaminen laiminlyödään kirjaamalla ”AUTOMAATTI HÄLYTTI, TARKASTETTIIN TILA” tulee ongelmia, että selosteesta ei voi todeta paloilmoituksen aiheettomuutta ja mahdollista laskutuksen tarvetta. Automaattiset paloilmoitinlaitteistot välittivät Keski-Uudellamaalla vuonna 2010 yhteensä 1661 tehtävää, joista erheellisiä paloilmoituksia oli 97,5 % eli 1620. Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 16424 automaattista paloilmoitinlaitteistoa, joista miltei puolet – 7749 laitteistoa – ei aiheuttanut yhtään erheellistä paloilmoitusta. Erheellisten paloilmoitusten yleisimmät syyt eivät ole muuttuneet viime vuosina. Huonoimmissa kohteissa on kolmekymmentä hälytystä vuodessa, jolloin laskua voisi tulla kohteelle 15000–18000 euroa vuodessa nykytahdin jatkuessa. Laskun hinta 690 euroa perustuu kustannuksiin, jotka tehtävästä aiheutuu pelastuslaitokselle. Erheellisten hälytysten laskutettavat syyt ovat ohjeessa määritelty, joita ovat esimerkiksi ruuan valmistus, huolimattomuus kiinteistön remonttitöissä ja isku ilmaisimeen jne. Laskuun mukaan laitetaan saate, joka on samantyyppinen kuin kirjallinen korjauskehotus. • kirjattu pelastuslaitoksen ja kiinteistön toimenpiteet: esim. Automaattiset paloilmoitinlaitteistot välittivät Suomessa vuonna 2010 yhteensä 22989 tehtävää, joista erheellisiä paloilmoituksia oli 96,5 prosenttia eli 22 173. Maksun suuruus voidaan laskea määrittämällä yksittäiseen erhe-tehtävään vakinaiselta henkilöstöltä kuluva työaika ja sen kokonaiskustannukset, pelastuslaitoksen ajoneuvokulut sekä tehtävien työtuntien osuudella vyörytetyt sopimuspalokuntien vuosikustannukset. Edellä mainittu tulee huomioida, että palotarkastuspöytäkirjoissa ja korjauskehotuksissa ei esiinny ristiriitaisuuksia. Laskuttaminen ei edellytä palotarkastusta kohteeseen, mutta joskus se voi olla tarpeellista. 7/2011 35 lasku. Paloilmoitinkohteita käsitellään ja laskutetaan samalla tavalla, riippumatta rakennuksen käyttötavasta, koosta tai laitteistoista. Varmaa on, että laskuista tulee kiinteistöiltä kyselyjä ja valituksiakin, jolloin pelastusviranomaisen dokumentit tulee olla hyvin täytetty, jotta ne voidaan tarvittaessa lähettää asiakkaalle tai kestävät hallinto-oikeuden käsittelyn. Operatiivisen henkilöstön tehtävä Operatiivisen henkilöstön tärkein tehtävä jatkossa on täyttää Pronto-seloste huolellisesti ja ajallaan. Lisäksi kiinteistössä voi olla jokin edellä mainituista ja niiden lisäksi savunpoistolaitteisto. Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamista erheellisistä hälytyksistä aletaan periä maksua 1.10. Mielenkiintoista on tulevaisuudessa nähdä, onko euro tehokkain konsultti hälytysten vähentämiseksi. Pronto-selosteesta tulee löytyä kuitenkin vähintään seuraavat asiat: • hälyttänyt ilmaisin, jonka sijainti on selkeästi kuvattu (huoneen nro/ilmaisimen numero/ krs jne.) • kuvaus tapahtuneesta: tilassa porattu seinää ja irtikytkentää ei ole tehty tai ruoka palanut pohjaan huoneessa 123 jne. Kiinteistö voi tarvittaessa valittaa maksusta muun muassa viemällä asian hallinto-oikeuteen
Savukkeiden itsestään sammumista koskeva säädös tuli voimaan huhtikuun alussa 2010. (Miksiköhän tahallaan sytytettyjen palojen seurauksena syntyneet ihmishengen menetykset lasketaan palokuolematilastoon. Tuhopolton Teksti: Juhani Katajamäki Valoa palokuolematunnelin päässä. Siis joka neljäs palokuolema oli tahallisen palon seuraus, rakennuspaloissa peräti joka kolmas. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 16 kuolemaa ja 23 prosenttia. P elastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki on useiden vuosien ajan seurannut palokuolemakehitystä Suomessa. Vaikka vanhojen savukkeiden myyntikielto ehti olla voimassa yhdeksän kuukautta, koko vuoden tupakoinnista aiheutuneiden palojen määrä ja suhteellinen osuus väheni lähes puoleen aiemmasta. Kun verrokkivuosina tahallaan sytytetyt palot (keskimäärin 13/vuosi) edustivat 16 prosenttia kaikista palokuolemista, luvut vuonna 2010 olivat 17 kuolemaa ja 24 prosenttia. Vuosina 2007–2009 palokuolemia oli keskimäärin 100, mutta viime vuonna “vain” 80. Hänen tämänvuotisten Palotutkimuksen päivien yhteydessä julkaistu tutkimuksensa Palokuolemat ja ihmisten pelastamiset tulipaloissa 2007–2010 on suoraa jatkoa kahden vuoden takaiselle selvitykselle. Kehitys oli lupaava. 36 7/2011 Oliko 2010 käännekohta Suomen kurjissa palokuolemaluvuissa. Tupakointi aiheutti tuona ajankohtana keskimäärin 28 kuolemaa eli joka kolmannen palokuoleman (35 %). Tahalliset tulipalot ovat tuhotöitä, ja niissä surmatut ihmiset rikoksen uhreja. Tällaisella puhuttelevalla julisteella paloala (Suomen Palosuojeluyhdistys) kävi taisteluun palokuolemia vastaan jo yli 60 vuotta sitten.. Vuoteessa tupakointi on vanha vitsaus. Sen sijaan tahallaan sytytettyjen palojen kohdalla kehitys oli huolestuttava. Savukkeiden aiheuttamat kuolonpalot vähenivät, mutta… Tupakointi oli yleisin kuolonpalon syttymissyy 2007–2009
Tahallaan sytytettyjä paloja ei voi vähentää pelastustoimen ennaltaehkäisevän tai operatiivisen toiminnan keinoin.) Palokunnan keinot rajalliset Jos palon syttyminen asuinrakennuksessa on voimakas, palokunnan edellytykset pelastustyöhön ovat varsin niukat. Ihmisten asuttaminen mahdollisimman pitkään kotona ennustaa palokuolemien määrään lisäystä. Viime vuonna aika syttymästä palokunnan toiminnan alkamiseen kesti keskimäärin 26 minuutia 23 sekuntia (aika syttymästä hätäilmoituksen tekoon 10:00, hätäkeskuksen toimintavalmiusaika 01:23, palokunnan toimintavalmiusaika 09:19 ja selvitysaika 02:00.) Jokainen voi laskea, miten pieni pelastamisen todennäköisyys on, kun palokunta pääsee aloittamaan pelastustyön noin 27 minuutin päästä syttymästä. Toimittamiamme paloilmoitinja muita turvallisuusjärjestelmiä voidaan täydentää ja päivittää helposti. Esmi FX NET -paloilmoitin on ihmisten ja kiinteistöjen turvallisuuden perusta. Toki 85 on pienempi kuin 100, mutta kaukana viranomaistemme tavoiteluvusta, joka osaltaan olisi viemässä Suomea Euroopan turvallisimmaksi maaksi jo 2015. Paloilmoitin minimoi paloja keskeytysvahingot. Esa Kokki pohtii palokuolemakehitystä. Esmi FX NET on ratkaisu kaikkien rakennusten ja huonetilojen palovalvontaan. Palovaroitinharha jatkuu Lähes ainoa pelastustoimen ennaltaehkäisevä apuväline on palovaroitin, mutta yhä edelleen sellainen puuttui joka kolmannesta palokuolema-asunnosta. Vuonna 2010 luku oli hieman lohdullisempi, 35 prosenttia. Niistä yli puolet on pientaloja. Paloturvallisuudessa tulipalon aikainen havaitseminen ja tiedon välittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Vuosina 2007–2009 palovaroitin hälytti joka viidennen ja vuonna 2010 joka kolmannen uhrin tapauksessa. Ikääntyville henkilöille valvottu tai yhteisöllinen asuinympäristö olisi turvallisempaa kuin omatoimiseen varautumiseen ja reagointiin perustuvaan itsenäiseen asumiseen. Lopputulemana tutkijan näkemys tulevaisuudesta ei ole kovin lohdullinen. PRONTOsta poimittujen ja pelastuslaitosten palontutkijoiden keräämistä tiedoista Esa Kokki on laskenut keskimääräiset ajat syttymästä palokunnan toiminnan alkamiseen palokuolemien yhteydessä. Ikävä ja yllättävä kehitys on naisten ja erityisesti iäkkäiden naisten alkoholin käytön lisääntyminen ja sen aiheuttama vakava palokuolemaongelma. Paloturvallisuuden päivillä kaikkia luennoitsijoita oli pyydetty pohtimaan oman tutkimusaiheensa tilannetta vuonna 2025. Kokki arvioi palokuolemien määräksi 85, joista 57 miehiä. Puolet palokuolemista tapahtuvat ennen vuotta 1960 rakennetuissa asuinrakennuksissa. www.pelco.fi Schneider Electric Buildings. Hän uskoo tupakoinnista syttyneiden kuolonpalojen vähenevän vielä jonkin verran. Vaikka kyselytutkimuksen mukaan 95 prosenttia asuinhuoneistoistamme on varustettu palovaroittimin, sellainen puuttuu usein asunnoista, joissa syttyy hälytyksen aiheuttanut tulipalo. Palovaroitin puuttui 38 prosentissa myös niissä tulipaloissa, joissa palokunta pelasti ihmisiä. Palokuolemat sattuvat usein vanhoissa asunnoissa. 7/2011 37 seurauksena aiheutunut kuolema on rikollinen teko, ja uhri tapon tai murhan seuraus. Se on lukumäärä, jos palokuolemien riski pysyy vuoden 2010 tasolla, ja Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu. Pientuloisten osuus kuolleista tulee lisääntymään, ja eläkeläisillä on edelleen suuri palokuoleman riski. Turvaa ihmiset ja kiinteistöt.. Päihteiden käytön vähentäminen pienentäisi palokuolemariskiä. Tulevaisuus. Vuosina 2007–2009 palovaroitin puuttui noin 40 prosentissa palokuoleman aiheuttaneissa paloissa. ”Kokonaan” hän ei usko niiden poistuvan, elleivät savukkeet sammu tulevaisuudessa välittömästi, tai Suomeen laadita tupakointia tai sisällä tapahtuvaa tupakointia kieltävää säädöstä. Järjestelmää uudistettaessa yhteensopivuus vanhan ja uuden teknologian välillä säästää aikaa, rahaa ja vaivaa. Palokuolemia aiheuttaneissa tulipaloissa ei ole eroa kaikkiin asuinrakennusten ja vapaaajan rakennusten paloihin verrattuna. Kaikista paloista 36 prosenttia oli sellaisia, joissa ei ollut lainkaan palovaroitinta ja joka kolmannessa palossa varoitin hälytti. Kokki näkee sosiaalisilla tekijöillä ison merkityksen palokuolematulevaisuudessa. Miesten osalla ongelma on ikiaikainen
Kirjoitukset luettavissa sähköisesti Kahden lehden kaikki WTC-kirjoitukset ja kuvat ovat nyt luettavissa Pelastustiedon sähköisessä arkistossa. Selkäpiitä karmi. Olimme palanneet yöjunalla, ja minä jäänyt aamulla Tampereelle ja matkannut sieltä pariksi päiväksi syyslomalle Vilppulaan. Sen kuva-aihe on suurkaupungin silhuetti, keskiössä WTC:n kaksoistornit. Toimituksen lasivitriinissä on tuomisena palokunnan hihamerkki. Lokakuun lehden kanteen kuvasimme kaksi hihamerkkiä, joista isommasta häivytimme tornit pois. 38 7/2011 – Autoradiosta kuulin pienkoneen törmänneen pilvenpiirtäjään New Yorkissa, kirvesmies Jukka Viitala kertoi tiistai-iltapäivänä hieman ennen neljää, kun tuli saunaremonttia suunnittelemaan kesämökilleni Pirkanmaalle. Kannessa on dramaattinen valokuva kymmenistä vahingoittuneista tai tuhoutuneista paloajoneuvoista ja työtoverien pelastustöihin ryhtyvistä palomiehistä, pääkirjoituksena Tornin raunioihin kuoli kesä 2001. Seitsemäntoista sivun raportti Lokakuun lehteen kokosimme 17 sivun kirjoituskokonaisuuden. ”. Olin vieraillut New Yorkin palolaitoksessa 1980-luvulla. Materiaali oli lähtenyt sivunvalmistusta varten kirjapainoon perjantaina. Kerroimme palaavamme terrori-iskuihin laajasti seuraavassa numerossa. N iin ne vain kaikenlaiset onnettomuudet ovat tänään mahdollisia, hymähdin rantasaunalle kävellessämme. Heidän joukossaan oli 343 New Yorkin palolaitoksen (FDNY) palohenkilöstöön (The Bravest) kuulunutta. Tunti siinä meni, urakasta sovittiin ja timpuri lähti. Ilmoitin lähettäväni toimituksesta uutta materiaalia heti keskiviikkona. Siksi ja palomiesten muistoa koko palokuntaväen nimissä kunnioittaakseen Pelastustieto julkaisi kaikkien kuolleiden ja raunioiden alla kateissa olleiden palomiesten nimet ja virka-asemat. Kuolonluku 343 on valtaisa, mutta sellaisenaan vain kylmä luku. Etusivu uusiksi Olimme pitäneet Pelastustieto-lehden julkaisijayhdistyksen syyskokouksen järjestöjen mökillä Ylläksellä. Vielä kymmenen vuotta sitten viime hetken muutoksia oli vain rajatusti tehtävissä tiukasti aikataulutettuihin aikakauslehtiin. Ennen ruskamaisemiin lähtöä olin osaltani saanut syyskuun Pelastustiedon valmiiksi. Dramaattista tv-kuvaa katsellessani soitin Forssan Kirjapainon iltafaktorille ja pyysin keskeyttämään painovalmistelut. Etsimme tiedot FDNY:n ja Firehouse-lehden kotisivuilta. Halusimme antaa uhreille kasvot. Aineisto löytyy PDFmuodossa osoitteesta www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. World Trade Centerin kaksoistornit työnsivät mustaa savua, ja pian molemmat tornit 39 minuutin välein sortuivat. 9/11 – kaikkien aikojen palokuntatragedia Teksti: Juhani Katajamäki Kuva: Kimmo Kaisto Pelastustiedon vuosien 1977–2003 päätoimittaja Juhani Katajamäki ja WTC-numerot vuodelta 2001. Lyhyt lomani päättyi. Minä astelin mökille, istuin alas ja avasin tv:n. Lehti ilmestyi aikataulun mukaisesti. Tornien raunioista muodostui hetkeksi valtaisa joukkohauta 2753 ihmiselle
PIENENEVÄTKÖ ASEMIEN VAHVUUDET. VAIKEUTUUKO JOHTAMINEN. – merkittävimmät muutokset nykyiseen pelastusylitarkastaja Taito Vainio Sisäministeriö, pelastusosasto Ohje valvonnan työkaluna – millaiset eväät ohje antaa valvojalle. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset kysymyksesi alustajille viimeistään 20.10.2011 mennessä osoitteeseen isto.kujala@sspl.fi. ALAN DOKTRIINI MUUTTUU – VAI MUUTTUUKO. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. 7/2011 39 TOIMINTAVALMIUSOHJE TULEE – OLETKO VALMIS. ILMOITTAUDU NYT – PAIKKOJA RAJOITETUSTI!. SUPISTUUKO ASEMAVERKOSTO. apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus Porin kaupunki Ohje heikentää turvallisuutta – palomies näkee asian toisin puheenjohtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto Ohje pelastuslaitoksen näkökulmasta – näin meillä Pohjois-Karjalassa pelastusjohtaja Jorma Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos VAPAA PÄÄSY! • 11.00 Lounas • 12.00 Alustukset • 13.30 Kahvi • 13.50 Keskustelu • 15.00 Päätös SSPL TARJOAA kenttälounaan ja taukokahvin. JUHLASEMINAARI • lauantaina 5.11.2011 klo 12–15 • Faktia -auditorio, Perkiöntie 9, FORSSA Sopimuspalokunnille uusia toimintamalleja – uudistuvat vasteet ja sopimuspalokunnat sopimuspalomies, lehtori Ville Bräysy Suomen Sopimuspalokuntien liitto SEMINAARISSA ON istumapaikkoja rajoitetusti. johtaja Taneli Rasmus Länsija Sisä-Suomen Avi Uusia työkaluja ylläpitäjän pakkiin – rukataanko pt-päätöksiä ja mihin suuntaan. SEMINAARIN JÄLKEEN klo 15.15 SSPL:n sääntömääräinen vuosikokous Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Pekka Koivunen Palokuntalainen -lehti Juhlaseminaarin avaus puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas Suomen Sopimuspalokuntien liitto Toimintavalmiusohjeen rooli pelastustoimessa – katsaus historiaan, tähän päivään ja huomiseen pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäministeriö, pelastusosasto Mikä muuttuu. Tule ja osallistu uuden ohjeen vaikutusten arviointiin! PALAAKO KÄRKIYKSIKKÖ. PARANEEKO TEHOKKUUS. Halutessasi kysymyksesi esitetään anonyymisti. HEIKENTYYKÖ TYÖTURVALLISUUS
Ryhmä tekee nopean tilannearvion. Paikalliset etsijät ovat tarkastaneet Hangontien yläpuolista aluetta ja alapuolelta kävelysiltaan asti. Kokonaisuudessa järjestelyt toimivat hienosti ja koko tapahtuma eteni ohjelman mukaisesti, kehuu John Wedde. Ja taitojahan vaaditaan jokirastillakin; jo koiran saaminen kanoottiin vaati hieman lihasvoimaa ohjaajalta. Rastisuorituksissa ryhmien kesken oli toki eroja, mutta positiivista oli se, että kaikki onnistuivat kuitenkin viemään tehtävän läpi annetussa ajassa löytäen kaikki maalihenkilöt. Rasteilla oli takanaan monipuoliset tapaustarinat. Koirapartiot saapuvat tilannepaikalle. 40 7/2011 P ikkalan huoltoasemalta Siuntiossa on nähty kahden henkilön riitelevän Hangontien sillalla. Ei ole itsestään selvää, että omakustanteisesti ja vapaa-ajalla vuosi vuoden jälkeen matkustetaan koko viikonlopuksi täydessä varustuksessa koirineen kaikkineen. Kanootti kun on vieras alusta koiralle. Liitto kehittää pelastuskoiratyötä yhdessä paloja pelastusviranomaisten sekä muiden pelastusalan järjestöjen kanssa. Katselmus alkoi perjantaina avajaisilla Upinniemessä. Varsinaiset toimintarastit jatkuivat Ericssonin tehdasalueella, Pikkalajoella sekä maastoetsintäja autokolariharjoituksilla Kirkkonummella. Tänä vuonna mukana oli seitsemän ryhmää eri puolilta Suomea. Aamulla Kirkkonummipäivillä ryhmät suorittivat ”ohimarssin” ja toiminnan esittelyn yleisörastilla. – Kaikkien ryhmien osalta rasti oli varmasti opettavainen ja osoitti ryhmien jäsenien osaamisen vahvistaen luottamusta itseensä tai sitten osoitti kehitystä kaipaavia osa-alueita, kommentoi yhdellä rastilla testaajana toiminut John Wedde. Meneillään on Suomen pelastuskoiraliiton SPeKL:n alaisten hälytysryhmien vuotuinen ryhmäkatselmus. Etsinnät aloitetaan, kun pudonneet eivät palaa näkyviin. Koiran ominaisuuksista keskeisiä ovat työskentelymotivaatio, hyvä kunto, tottelevaisuus, "yhteiskuntakelpoisuus" ja hallinta, ei rotu. Tänä vuonna mukana olivat koiraryhmien lisäksi paikallinen SPR ja VPK. Pelastuskoirayhdistykset kouluttavat koiria ja niiden ohjaajia työskentelemään Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmissä.. Rasteihin oli saatu mukaan erilaisia elementtejä; vettä, rakennuksia, kallioluolaa, metsää, jyrkkiä maastoeroja, häiriöitä, hakua, jälkeä, ensiapua, suunnistusta, alkusammutusta, rikostapahtumaa, yhteistoimintaa eri muodoissa ja laajuudessa sekä yllätyksellisyyttä. Varusteet vaihdetaan vesielementin paremmin kestäviin saappaisiin ja kelluntaliiveihin. Ryhmät saavat arvioinnit rasteilla testaajilta, mutta ryhmiä ei laiteta paremmuusjärjestykseen. Ihmisillä mahdollisuus tutustua koiriin ja niiden ohjaajiin sekä kysyä lisää toiminnasta. – Omalla rastillani ei ollut yhteistyökumppaneita, mutta sen perusteella, mitä olen kuullut, niin kaikki yhteistyö sujui mallikkaasti. Katselmus on tarkistustilaisuus, joka mittaa ryhmien, ohjaajien, ryhmänjohtajien ja koirien osaamista ja yhteistyötaitoja. Joukkueet tuleva eri puolilta Suomea viikonlopuksi oppimaan, testaamaan taitojaan ja tutustumaan samanhenkisiin toimijoihin ja koiriin. Rasti jolla itse toimin testaajana oli vaativa rasti, mutta kaikki rastilla käyneet ryhmät suorittivat rastin tehtävän määräaikaan mennessä. Rasteilla keskeistä on tilannekuvan muodostaminen, johtaminen ja ryhmän yhteistoiminta. Yhteistyö oli teemana läpi rastien: yhteistyötä tehdään sekä oman ryhmän kanssa, että muun rastihenkilöstön kanssa. Päivään kuului myös suunnistusosuus. LM Ericssonin teollisuusalueella tapahtui kaasuvuoto. Koirat hälytettiin etsimään kadonneita työntekijöitä. – Mielestäni ryhmien taso oli hyvä. Osallistuvat ryhmät suhtautuvat tehtäviinsä kuten aitoon etsintätehtävään koko katselmuksen ajan. Pelastuskoiraliitto on mukana Suomen FRF-joukoissa, joissa koulutetaan pelastuskoiraryhmiä kansainvälisiin avustustehtäviin. Ryhmä valitsee sopivimmat koirat maastopartioon ja kanoottiin. Pelastuskoiraliitto on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) aktiivinen jäsen. Tärkeintä on kokemuksen saaminen, oppiminen ja viihtyminen samanhenkisten seurassa. Katselmus päättyi sunnuntaina palautetilaisuuteen. Yleisörastilla Ragvaldsin museoalueella oli pelastuskoiranäytös. Ryhmät saavat kokemusta ja palautetta toiminnastaan eri tilanteissa, jotka simuloivat aitoja tilanteita. Toiminnan taustalla on vahva vapaaehtoisuus. Pelastuskoiria ja niiden ohjaajia koulutetaan etsimään kadonneita henkilöitä viranomaisten apuna vaativissa olosuhteissa. Joukkueet koostuvat enintään viidestä henkilöstä (4 + ryhmänjohtaja) ja 4–5 koirasta. Kirkkonummen ympäristöä ja mahdollisuuksia oli kekseliäästi hyödynnetty. Kahnaus päättyy painiin ja molempien tipahtamiseen jokeen. Yöllä ryhmät saivat suoritettavakseen yhteisetsinnän, joka kesti aamuyöhön. Ryhmät majoittuivat maastossa puolijoukkueteltoissa. Ryhmäkatselmus on todellakin katselmus, ei kilpailu. Teksti: Juha Hassila ja Ilona Hatakka Kuva: Ilona Hatakka Haku päällä Pelastuskoiraliiton ryhmäkatselmus Kirkkonummella 26.–28.8.2011 Pelastuskoira ohjaajineen on hyvin koulutettu tiimi Suomen Pelastuskoiraliitto on pelastuskoiratoimintaa harrastavien yhdistysten keskusjärjestönä toimiva vapaaehtoisjärjestö
Uusi ohje ei muuta toimintaamme Uudesta toimintavalmiusohjeesta Jaakko Pukkinen toteaa, että asioiden pitää kehittyä, mutta uusi ohje ei esimerkiksi heidän alueellaan tule oleellisesti muuttamaan palokunnan toimintaa nykyisestä. – Haastetta tuo meille onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja siinä erityisesti valvontasuunnitelma, jonka mukaan aletaan tehdä sitä työtä. Kokkolaan ollaankin parhaillaan suunnittelemassa uutta paloasemaa ja Pietarsaaressa uusi paloasema pian valmistuu. Jaakko Pukkinen täytti viime keväänä 50 vuotta. – Tärkeintä on kuitenkin se, että asiakas eli apua tarvitseva ihminen saa parhaan mahdollisen avun. – Mielestäni tästä työajasta keskusteleminen ei olekaan alallamme tärkeimpiä asioita, vaan tärkeintä olisi suunnitella tulevaisuuden strategiamme sellaiseksi, että se palvelee mahdollisimman hyvin ympäröivää ja muuttuvaa yhteiskuntaa. Pelastuslaitoksen kannalta ensihoito on merkittävä, sillä vuosittain ensihoitotehtäviä on jopa noin 9000. Palomiehet tekevät puolestaan asuinrakennusten palotarkastustehtäviä. – Nämä tehtävät antoivat tervetullutta näkemystä pelastusalan ulkopuolelta. Jaakko Pukkinen on mukana kunnallispolitiikassa. Hän toivoo myös, että hallintokunnat kunnissa rekrytoisivat myös yhdessä henkilöitä, joita voitaisiin käyttää erilaisissa tehtävissä. Keski-Pohjanmaallakin painitaan sen kimpussa, miten eletään harvaan asutuilla alueilla, joissa väki ikääntyy. Pelastusjohtajan tehtävää ennen hän toimi yhteensä kolmen vuoden ajan sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkönä että Atrian työsuojelu-turvallisuuspäällikkönä. – Olemme esisopimuksen mukaisesti mukana Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa valmistelemassa palvelutasopäätöstä. Jaakko Pukkinen on aktiivinen myös alan järjestötoiminnoissa, muun muassa Suomen Palopäällystöliitossa. – Alueen asukkaista 75 prosenttia asuu alueella, joissa pelastuslaitos hoitaa ensihoitotehtävät, Pukkinen kertoo. Hän pitää myös henkilöstön toiminnan ja osaamisen kannalta ensihoitoa merkittävänä. Sen myötä osaamistason pitää nousta ja asiantuntijuuden korostua, jotta asiakas saa laadukasta palvelua. Kun siihen aikanaan tulee mukaan maksullisuus, pitää toiminnan olla niin tasokasta, että palvelua saavat eivät voi siitä valittaa. Hän on vuodesta 1989 alkaen istunut kokoomuksen edustajana kotipitäjänsä Isonkyrön kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. – Toimintamme on järjestettävä siten, että riskit tulevat parhaiten huomioiduksi. Merkittävää on myös se, että pelastuslaitoksissa on hyvät valmiudet mahdollisia suuria tilanteita varten. – Toistaiseksi olemme onnistuneet saamaan vapaaehtoisia mukaan toimintaan, ja onneksi jo nuoriso-osastoista alkaen. Me olemme myös varautumisorganisaatio. Hänellä on pitkä ura pelastustoimessa, ennen pelastusjohtajuutta hän toimi Pohjanmaalla aluepalopäällikkönä. Jaakko Pukkinen on uusi pelastusjohtaja Keski-Pohjanmaalla Ensihoito on laitokselle tärkeää Pelastusjohtaja on kunnallispoliitikko. He tekevät muun muassa isojen teollisuuslaitosten ja isojen maatilojen palotarkastuksia. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kahden kaupungin, Kokkolan ja Pietarsaaren paloasemilla tehdään vuorokautista työaikaa, ja se on pelastusjohtaja Pukkisen mielestä hyvä ja toimiva systeemi. 7/2011 41 Teksti ja kuva: Esa Aalto K eski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastusjohtajana toukokuussa aloittanut Jaakko Pukkinen pitää johtamansa pelastuslaitoksen toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että alueen sairaanhoitopiirien kanssa syntyy sopimus ensihoitotoiminnasta. Pukkisen mielestä on kuitenkin tärkeätä, että jokaisesta paloasemasta, miehitti sen vakinainen tai vapaaehtoinen, pidetään huolta ja asema toimintavalmiina. Tämän mahdollistaa myös hyvän koulutuksen saanut moniosaaja, joka on palomies ja ensihoitaja. Turvallisuuden tavaratalokäsite ei ole uponnut Jaakko Pukkisen tajuntaan. Se on riskiluokittelussamme kärkisijalla ja uusien paloasemien sijainnit tulee aina suunnitella siten, että toimintavalmius kriittisimpiin kohteisiin on hyvä. – Mieluummin puhuisin erikoisliikkeestä. Nykyisin hän toimii myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Palokuntatoiminnan hän aloitti 32 vuotta sitten Isonkyrön puolivakinaisessa palokunnassa. Asiantuntijuuden korostuttava Pelastuslaitosten toimintaa ohjaa uudella tavalla myös heinäkuussa voimaan astunut uusi pelastuslaki. Se työ asettaa meille isot vaatimukset, johon meidän pitää pystyä hyvin vastaamaan. Meidän alueella esimerkiksi sijaitsee Kokkolassa maamme kuudenneksi suurin satama. – Etäämmällä asuvien on kuitenkin tunnustettava ja huomioitava se, että joka paikkaan ei apua saada ajoissa. Tavaratalokäsitteestä tulee jotenkin ”helppoheikkimäinen” olo. Isokyrö kuuluu Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen. – Pelastusryhmän johtajalla pitää olla varaa järjestää asiat tilannepaikalla tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, mutta työturvallisuudesta ei saa koskaan tinkiä. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen alueella toimivat Vaasan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. – Meidän alueella on määrätty vaativimpien kohteiden palotarkastusten tekijöiksi päällystön ja alipäällystön viranhaltijat. – Ihmiselle annettavan avun pitäisi olla tärkein toiminnan ylläpitäjä. – Tulipalojen määrä ei niinkään kasva. Hän on suorittanut ylemmän amk-tutkinnon. Keski-Pohjanmaallakin hälytysmäärät ovat tasaisessa kasvussa; kasvun tuovat ensivastetehtävät sekä automaattihälytykset. – Olen luottavainen, että sopimukset aikanaan syntyvät ja pelastuslaitos voi jatkaa ensihoitotoimintaansa. Myös moottoripyöräily ja hirvenmetsästys kuuluvat uuden pelastusjohtajan vapaa-ajan viettoon. – Se on meille haaste, mutta myös mahdollisuus. – Palokunta on näillä alueilla ainut lähellä oleva viranomaistoimija, joka on jokaisena päivänä ja jokaisena tuntina paikalla. Tämä on yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Moniosaaminen on toiminnan kokonaisuuden kannalta hyvä asia
Silloin osallistujia oli viisi tuhatta. 42 7/2011 Y li 16000 urheilijaa otteli New Yorkissa myös trooppisen myrskyn kanssa kisojen keskeydyttyä kahdeksi päiväksi, suorituspaikkojen vaurioiduttua ja aikataulujen heilahdellessa. Jäävät vain oikeista olympialaisista Kisojen järjestäjät muistavat tiedotteissaan kertoa, että WPFG jää hopealle vain oikeista olympialaisista ”maailman suurimpana monilajisena urheilutapahtumana”. New Yorkissa kilpailijoiden pääluku oli jo yli 16000. Jos oma laji oli menetetty, olihan aina mahdollista kannustaa kavereita. Kisoihin osallistumisessa on valvottu seula: mukaan pääsevät vain lainvalvonnan ja pelastusorganisaatioiden ammattilaiset, niin aktiivit kuin eläkeläisetkin. Yksittäisiä lajeja on monenkertaisesti, yleisurheilunkin kokonaisuudessa kaikki peruslajit monina ikäsarjoina miehille ja myös naisille, joita tosin on ammattialojen luonteen vuoksi kisaamassa valitettavan vähän. Sen jälkeen kisat on pidetty kahden vuoden välein eri mantereilla, tuoreimmin Australian Adelaidessa vuonna 2007 ja sen jälkeen Kanadan Vancouverissa. Koska poliisit ja palomiehet ovat tottuneet kohtaamaan monenlaisia haasteita, kisojen kokonaissaldo alkoi tuntua hyvältä viimeistään auringon kuivattaessa tulvineita katuja ja kenttiä. Suomalaisten osallistujamäärät ovat viime kisoissa kasvaneet reippaasti. Vuonna 1983 perustettiin World Police & Fire Games Federation, ja neljän vuoden kuluttua pidettiin Kalifornian San Josessa ensimmäiset poliisien ja palomiesten yhteiset maailmankisat. Noin 70 lajiryhmästä jouduttiin kahden ja puolen päivän kilpailut lykkäämään kohti kisojen loppua ja useita lajeja perumaan kokonaan, mikä tietenkin turhautti näytön paikkansa näin menettäneitä urheilijoita. Järjestäjät eivät osanneet esittää tietoja kansakunnittain, mutta suomalaisten oma arvio on, että meitä oli pelastusalalta yli 300 ja poliisista satakunta. Ilman myrskyäkin kilpailujen järjestelyissä oli koettavissa jäykkyyttä ja puutteellista suunnittelua. Kisojen ihannetavoitteita ovat yhteenkuuluvuuden ja toveruuden luominen sekä turvallisuusviestin tuominen kisapaikkakunnalle. Myrsky sotki kisa-aikataulua Kisoille oli varattu aikaa yksitoista päivää, ensimmäinen avajaisille sekä kaksi viimeistä päättäjäisille ja 11.9.01-terrori-iskujen muistotilaisuudelle. Kisojen juuret nähdään vuonna 1967 Kalifornian ”poliisiolympialaisissa”. Kilpailujen kahdeksasta päivästä kaksi ensimmäistä jäi täysin käyttäIrene kutsumattomana vieraana poliisien ja palomiesten maailmankisoissa Kisoissa suomalaismenestystä Teksti: Markku Haranne Kuvat: Arto Latvala ja Markku Haranne. Tulee tarve jo kiirehtää tulevaisuuteen: kahden vuoden kuluttua WPFG-kisat odottavat Pohjois-Irlannin Belfastissa ja täyden olympiadin jälkeen Yhdysvaltain Fairfaxissa. Lähestyvä Irene toi monelle työpäivän haasteet mieleen, ja pyydettiinhän urheilijoita valmistautumaan vapaaehtoistehtäviin evakuointikeskuksiin ja -suojiin. Ja vapaa-aikana sai tallustella ison omenan kaduilla tuijottaen ihmeitä sekä maan pinnalla että pilvenpiirtäjien korkeuksissa. Lajiryhmiä on vajaat viisikymmentä päämuotoa ja kaksi tusinaa oheislajikokonaisuutta
Järjestyminen maiden lippujen taa johdettiin heikosti, ja avausmarssikin hajosi lähtökynnyksen jälkeen. Oli siitä muutakin iloa: Tämän kirjoittaja koki lippukuvan vuoksi kohteliaisuuslitanian Manhattania kiertävän turistialuksen oppaalta: ”Suomi – ainoa velkansa maksanut maa, ja Hakkinen, Kovalainen…” Kisojen tuloksia kokonaisuudessaan ei ole julkaistu kisojen jälkeisellä viikolla. 7/2011 43 Oy Scan-Auto Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi mättä myrskyn vuoksi. Kisapaikkoja oli kolmen osavaltion alueella: New Yorkin ohella New Jerseyssä ja Connecticutissa. Tuloksia nihkeästi saatavilla Jos kisajärjestelyjen sujuvuudessa ja viestinnässä on ihmettelyn sijaa, on paikallisia palomiehiä ja poliiseja aihetta kiittää ystävällisyydestä niin kisapaikoilla kuin kaupungillakin. Yleisurheilu, eri sarjoissa: 100m: Mikko Mensala (KeskiSuomen pelastuslaitos), kolmiloikka ja pituus: Pekka Koivisto (Helsingin pelastuslaitos), seiväs: Reijo Murto (poliisi), keihäs: Aki Salminen (Keski-Suomen pelastuslaitos), kuula: Taina Holstila (poliisi). Linnunteitsekin mitattuna etäisimmät suorituspaikat olivat lähes sadan kilometrin päässä Manhattanilta. Kim Waenerberg otteli kultaa luokassa Black – Master – 85 Kg. Joka vaiheessa kaupallisuus oli muihin vastaaviin kisoihin verrattuna ilmeistä: kymmeniä versioita T-paidoista ja runsaasti muuta tavaraa oli kaikilla tapahtumapaikoilla myynnissä, eikä juuri mikään palvelu ollut sponsoroitua tai muuten järjestettyä. Ehkä kaulassa roikkuva kisapassi paransi palveluja. Avajaiset ehdittiin pitää suuressa puistossa Brooklynin kaupunginosassa. Osanottajien oli määrä kokoontua kello 11 ja avajaismarssin alkaa kello 13. Avajaismarssilla ryhmityttiin hitaasti lippujen alle. Avajaiset jatkuivat illalla kisojen pääareenalla Jacob Javits -kongressikeskuksessa, mutta vain pienehkö osa urheilijoista jaksoi viihtyä siellä. Tarkempiin ja varmempiin tuloksiin sarjoittain täsmennettynä on aihetta palata myöhemmin. Sami Lappalainen (vas.) saavutti pronssia karatessa luokassa Brown – Senior – 75 Kg. Suomalaispalomiesten joukkue osallistui kisojen koripalloturnaukseen.. Turvatarkastukset avajaisissa kuten kisoissa muutoinkin olivat muodollisesti tiukat, mutta vuotivat heti tarkastuspaikkojen reunoilla. Avajaisissa maksettiin vesipulloistakin. Heti kisojen jälkeen lajinsa voittajina on esitetty seuraavat suomalaiset: Suunnistus, eri sarjoissa: Jukka Hänninen (Varsinais-Suomen pelastuslaitos), Juha Niinimäki (Tampereen pelastuslaitos), Pia Vähäkoski (poliisi). Kun vedenjakelu petti, eivät läheskään kaikki jaksaneet odottaa auringonpaisteessa neljää tuntia avajaisten huipentumaa, vaan alkoi vaellus kohti lähikatujen ravintoloita tai metroasemia. Järjestelyt eivät saisi pohjoismaisen mittapuun mukaan paljoa pisteitä. Kuljetuksista kisapaikoille velotettiin erikseen, mutta onnellisia olivat ne, joille kuljetus oli edes järjestetty, sillä moniin etäisiin kohteisiin oli selvittävä julkisella liikenteellä urheilukasseja raahaten
Tämän jälkeen meille turisteille tärkein tiedotuskanava koko hurrikaanin ajan oli televisio ja netti, josta seurasimme erilaisia sääpalveluita, mutta myös Suomen uutisia. Lisätietoja luvattiin sitä mukaa, kun sitä saatiin. Näistä vastasivat säätieteilijät tai muut asiantuntijat. Me suomalaiset osallistuimme muiden kisaosallistujien tavoin kisojen avajaisiin. Saimme ensimmäisen tiedon hurrikaanin saapumisesta tarjoilijalta. Kun lähdimme Suomesta, hurrikaanin oli ennustettu vielä kulkevan eteläistä reittiä. Koko hurrikaani-episodin ajan uutiset suolsivat tietoa hurrikaanin liikkeistä vuorokauden ympäri kolmella eri televisiokanavalla. Saavuttuamme New Yorkiin saimme kuitenkin kuulla, että hurrikaanin ennustettiin tulevan New Yorkiin lauantaina, ylihuomenna. Lisäksi uutiset lähettivät säännöllisesti sääja hurrikaaniennustepäivityksiä. Ennen hurrikaania uutisissa pääpaino oli hurrikaanin etenemisen, voimakkuuden ja ”iskukyvyn” ennustamisessa sekä aiempien hurrikaanikokemusten kertaamisessa. Peruutuksista huolimatta vielä perjantaina tieto hurrikaanin lähestymisestä tuntui epätodelliselta ja kaukaiselta. P alomiesten ja poliisien maailmankisat saivat yllättävän käänteen, kun Irene-hurrikaani suuntasikin kulkunsa kohti New Yorkia. 44 7/2011. Hotellimme tiedotuspanos rajoittui hissiin kiinnitettyyn tiedotteeseen hurrikaanista, siitä johtuvasta työntekijäpulasta (työntekijät eivät pääse työpaikalle, koska metro on kiinni) sekä kehotuksesta vetää rullaverhot alas. Kilpailut peruttiin myrskyn takia Myös kisajärjestelijät alkoivat varautua hurrikaanin saapumiseen. Perjantaiaamuna saimme tiedon, että kaikki viikonlopuksi suunnitellut kilpailut oli toistaiseksi peruttu. Raportteja lähetettiin eri puolilta rannikkoa ja niiden tulvan katkaisivat ainoastaan tv-kommentaattorit, jotka jakoivat toimittajille raportointivuoroja uutistoimituksesta käsin. Kilpailijoiden pyydettiin seuraamaan kisojen nettisivuja. Sitä mukaa kun hurrikaani taittoi matkaansa mantereella, alkoivat uutiset täyttyä erilaisista myrskyn aiheuttamista tuhoista. Ehkä yleisimmässä juttutyypissä litimärkä toimittaja seisoi rannalla kumisaappaat puolittain vedessä, kaatosateessa ja voimakkaassa tuulessa selittämässä katsojille, että ulkona tuulee ja sataa paljon, eikä kannata olla ulkona. New York näytti samanlaiselta kuin edellisenäkin päivänä: hellettä oli 30 astetta ja ihmiset söivät aamiaista kahviloissa, kiirehtivät töihin toimistoihin tai kuka mihinkin, tapasivat toisiaan ja hoitivat asioitaan. Näillä kanavilla ei esitetty muuta ohjelmaa tuona aikana. Iltaa kohti tiedot hurrikaanin lähestymisestä tihenivät. Hurrikaanin saapumisesta New Yorkiin oli erilaisia arvioita, mikä johtui kuulemma siitä, että hurIrene teki New Yorkista aavekaupungin Teksti: Teija Mankkinen Kuvat: Arto Latvala ja Pekka Vänskä Irene autioitti miljoonakaupungin kadut
Kello 17 mennessä, mikä oli yksi annettu mahdollinen varoaika, myös isommat kadut olivat suhteellisen tyhjiä. Elintarvikkeita myyvissä kaupoissa jonot kasvoivat mitä pidemmälle iltapäivää elettiin. Tulevan myrskyn aiheuttamia tulvia yritettiin torjua ennalta New Yorkissa.. Myrskyn kerrottiin olevan ohitse puoleen päivään mennessä. Yön aikana kuulimme lähinnä tuulen vinkunaa, ei muuta. Toimintamme on globaalia. Kaupat sulkivat oviaan ja pahoittelivat tilannetta asiakkailleen. Tunnelma kuin toimintaelokuvasta Seurasimme tilanteen kehitystä uutisista aina aamuyöhön asti, kunnes kävimme nukkumaan. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Samoin kerrottiin ennusteita siitä, miten tuulen nopeus nousee ylemmissä kerroksissa. Vaikka yksityisautoilun kieltäminen vaikutti monen Manhattilaisen elämään, tarkoitti päätös metron sulkemisesta käytännössä koko Manhattanin liikennejärjestelmän halvaantumista. Autiot kadut Myös lauantaiaamu alkoi normaalisti. Myös tornadovaroituksia annettiin. 7/2011 45 Your oil spill solution expert Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com YYYYYooouurr oiill sppiillll Lamor Corporation Urakoitsijantie 12 06450 Por oo Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Iltapäivällä Manhattanin sivukaduilla ei juurikaan ollut enää ihmisiä tai liikennettä lukuunottamatta takseja. klo 06.30 tilanne aivan toinen. Toisissa ennusteissa hurrikaani iskisi lauantaina iltapäivällä, kun taas joissakin ennusteissa vasta sunnuntaina. Lähdimme Times Squarelle. Voidaankin ajatella, että päätös metron sulkemisesta symbolisoi parhaiten sitä vakavuutta, jolla viranomaiset suhtautuivat hurrikaaniin. Kun normaalisti Times Squarella pystyi ihmisten määrän vuoksi juuri ja juuri liikkumaan, oli sunnuntaina 28.8. Kadut olivat tyhjinä yksityisautoista jo heti aamusta, mutta kohti iltapäivää mentäessä kadut tyhjenivät vähitellen myös ihmisistä. Kaupat varautuivat veden nousemiseen kasaamalla oviensa eteen hiekkasäkkejä ja teippaamalla tai suojaamalla oviaan ja ikkunoitaan. Ihmiset hamstrasivat vettä ja ruokaa. Kiersimme sunnuntaina ranta-alueita ja kuulimme tarinoita veden nousemisesta kaduille, jopa Wall Streetille asti. Katukuvaa muuttivat myös kauppojen varautumistoimenpiteet. Tämän seurauksena takseille oli määrätty myös kiinteä aloitustaksa (30 USD) poikkeusolosuhteisiin vedoten lauantain ja sunnuntain ajaksi. Syynä tilanteeseen oli New Yorkin kaupungin päätös yksityisautojen rajoittamisesta ja kieltämisestä Manhattanin saarella osan aikaa lauantaina ja sunnuntaina. Myös kaupat rannan läheisyydessä sijaitsevat kaupat pumppasivat vettä tiloistaan. Havainto itsessään oli hämmentävä ottaen huomioon, että kilometreissä paikkojen välillä eroa ei ollut pitkälti. Lauantaiaamun uutisista saimme tiedon evakuointien aloittamisesta sekä metron sulkemisesta klo 14. Ihmisiä oli jonkin verran liikkeellä kaduilla, baareissa ja ravintoloissa. Ja liikenteessä oli lähes yksinomaan keltaisia takseja. Ensimmäinen varsinainen merkki siitä, että jotakin poikkeuksellista oli tapahtumassa oli lenkiltä palatessamme huomio, että yksityisautoja ei juurikaan katukuvassa näkynyt. Suomen lisäksi meillä on tuotantoa myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Metroa ei oltu suljettu koskaan aikaisemmin. Tunnelma oli kuin toimintaelokuvasta, jossa jotakin kaameaa odotettiin tapahtuvaksi hetkellä millä hyvänsä. Times Squarilla ja isoimmilla kaduilla ihmisiä riitti yhä – lähinnä kuitenkin turisteja. Sataa tihuutti vettä ja ilma oli hyvin kuuma. www.lamor.com rikaanin etenemistä ei voitu ennustaa kuin tunnin aikaikkunassa. Uusia ennusteita tuli koko ajan lisää samalla kun kuvat myrskytuhoista täyttivät tv-ruudut. Kun aiempina päivinä Manhattanin kadut olivat pullistelleet tööttäävistä autoista, oli takseilla nyt lähes valtoimenaan tilaa ajaa. Uusin ennuste kertoi, että Irene oli muuttunut hurrikaanista trooppiseksi myrskyksi ja se iskisi New Yorkiin aamun aikana. Uutisissa kehotettiin ihmisiä pysyttelemään mahdollisimman kaukana ikkunoista ja vetämään rullaverhot alas. Tuuli ja vesisade oli yltynyt jonkin verran. Seuraavassa Pelastustiedossa kerrotaan New Yorkin viranomaisten varautumisesta Irenemyrskyyn. Satoi, mutta sade oli lämmintä ja tuuli vain jonkin verran. Tiedoista huolimatta New York ei pysähtynyt – päinvastoin. Uutisissa kehotettiin toistuvasti ihmisiä siirtymään koteihinsa tai vastaavasti evakuoitumaan kodeistaan, jos ne sijaitsivat evakuointialueilla, ennen metron sulkeutumista klo 14. Tunnelma kaduilla oli hyvin epätodellinen. Ihmisiä oli liikkeellä ehkä tavallista vähemmän, vaikkakin meille suomalaisille yhä erittäin paljon, mutta kaikki näytti sujuvan kuten muulloinkin. Aamulla heräsimme ennen kuutta katsomaan uutisia. Valtaosa ihmisistä siirtyi sisätiloihin seuraamaan uutisista hurrikaanin kehittymistä. Missään vaiheessa Manhattanin keskellä, missä hotellimmekin, myrsky ei kuitenkaan yltynyt kovaksi toisin kuin ranta-alueilla. Kaduilla näkyi ruokamuovipusseja kantavia paikallisia ja tilannetta ihmetteleviä turisteja. Tunnelma oli odottava ja jännittynyt. Aukio oli tyhjä lukuunottamatta CNN:n uutisryhmää ja hurrikaanibongareita. Aamun aikana sade yltyi jonkin verran, kuten myös tuuli. Iltayhdeksän aikoihin kävimme ulkona katsomassa tilannetta. Manhattan tuntui aiempiin päiviin verrattuna aavekaupungilta. Aamulenkillä Central Parkissa oli jälleen ehkä vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti, mutta suomalaisesta näkökulmasta yhä riittävästi
Nämä tekijät vaikuttavat onnettomuusriskeihin varautumiseen ja edelleen pelastustoimen menoihin. Länsi-Uudenmaan alueella maksuosuuksien muutos on ollut hitaasti kasvava (lisäystä vajaa 4 euroa asukasta kohti, vuosikeskiarvo +0,58). Erityisesti vuosia 2004–2005 koskevien tietojen luotettavuuteen on suhtauduttava varauksellisesti. Eräillä alueilla maksuosuuksien nousu on ollut huomattavasti suurempaa ja vastaavasti eräillä toisilla alueilla on tapahtunut alentumista (kuviossa Keski-Uusimaa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa). Päijät-Hämeessä kuntien maksuosuudet ovat nousseet vuosien 2004–2010 aikana asukasta kohti laskettuna 15,50 euroa (v. Pelastustoimen nettomenot 70 euroa asukasta kohden Teksti: Olavi Kallio, yliopistotutkija. Seuraavassa tarkastellaan kahden erilaisen pelastusalueen kuntakohtaisia maksuosuuksien kehitystä. Vuosina 2004–2005 kunnat jakoivat kustannukset vuosien 1999–2001 tilinpäätösten toteutuneiden kustannusten ja kunnissa vuosittain tapahtuvien asukasja rakennusten kerrosalamäärämuutosten suhteessa. Maksuosuuksien palautuksista ja lomapalkkojen kirjauskäytännön muutoksesta johtuen eri vuosien maksuosuudet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kustannusjaon perusteet uudistettiin vuoden 2006 alussa. Alueellistamisen valmisteluvaiheessa (2003-2004) on havaittavissa pientä osuuden kohoamista, jonka jälkeen on tapahtunut asteittaista alentumista. Kummankin alueen tarkastelussa tuodaan esille sovellettavat erilaiset maksuosuuksien ja myös niin sanotut siirtymäkauden perusteet. Pelastustoimen alueet ovat erilaisia muun muassa väestön, asutusrakenteen ja harjoitettavan taloudellisen toiminnan suhteen. Tampereen yliopistossa on tehty seurantatutkimusta alueellistamisen vaikutuksista asukkaiden ja kuntien näkökulmasta vuodesta 2003 lähtien. Kuntien maksuosuuksia ja niissä tapahtuneita muutoksia on edellä tarkasteltu vuoden 2010 rahanarvossa. Maksuosuuksien kasvu on ollut suhteellisen maltillista: keskimäärin +2 prosenttia vuositasolla. 2010 Kunnille kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuoden 2004 alussa kuntien yhteistyössä ylläpitämien alueellisten pelastuslaitosten hoidettaviksi. 2) Sopimuksessa määritellyt perusteet, joiden mukaan kunnilta perittävä osuus jaetaan kuntakohtaisiksi maksuosuuksiksi. Menoissa ja erityisesti niiden kirjaamisperusteissa oli suuria eroja. Tämä tarkoittaa sitä, että pelastustoimen menokehitys on seurannut kohtalaisen tarkasti yleistä kuntatalouden kustannuskehitystä. Palvelutason mukaan ensimmäiseen kuntaryhmään kuuluvat vuoden 2011 kuntajaon mukaan Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Tietokannassa on epätarkkuutta aluepelastuksen ensimmäisten vuosien tiedoissa. Jakoperusteissa on aluekohtaisia eroja. Vuosina 2004 2005 maksut jakautuivat kuntien paloja pelastustoimen menojen 1999-2001 mukaisessa suhteessa (kuntien tilinpäätösten mukainen jakoperuste). 3) Ennen vuotta 2004 syntyneet kuntien paloja pelastustoimen menot (1999-2003) olivat jakoperusteena aluepelastuksen ensimmäisinä vuosina. Tampereen yliopisto 46 7/2011. Kustannustasossa on alueellisia eroja: kuntien maksuosuudet ovat keskimääräistä korkeampia Helsingin, Itä-Uudenmaan, Satakunnan sekä Jokilaaksojen pelastustoimen alueilla ja vastaavasti keskimääräistä alhaisempia Keski-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueilla. Oheisessa kirjoituksessa tarkastellaan eri tilastolähteisiin perustuen pelastustoimen tehtävien hoitamisesta kunnille syntyneitä kustannuksia. Nämä esimerkkialueet ovat Länsi-Uusimaa ja Päijät-Häme. Maksuosuudet kasvaneet pari prosenttia Pelastustoimen menokehitystä on mahdollista tarkastella PRONTO -tietokannassa olevien kuntien maksuosuuksien (€/asukas) perusteella. Toisen kuntaryhmän muodostavat Heinola, Hollola, Orimattila ja Nastola ja kolmannen ryhmän Lahti. Tästä on asteittain siirrytty vuosien 2006-2009 aikana kohti asukasluvun mukaista jakoperustetta. Hangon, Karkkilan ja Raaseporin maksuosuudet ovat pienentyneet. Vastaavasti Espoon, Kauniaisten ja Vihdin maksuosuudet ovat kasvaneet 1020 eurolla asukasta kohti. Kuntakohtaisissa maksuosuuksissa eroja Kuntien näkökulmasta kiinnostava kysymys on myös se, miten oman kunnan maksuosuudet ovat muuttuneet alueellisen pelastustoimen kaudella. P elastustoimesta kunnille aiheutuneet nettomenot olivat vuonna 2009 keskimäärin 70 euroa asukasta kohti eli vajaa 1,5 prosenttia kaikista nettokustannuksista. Pelastustoimen osuus kuntien nettokustannuksista on ollut 2000-luvun aikana lievästi laskeva. Tehtävistä vastaa alueen pelastuslaitos, jolle kunnat maksavat sopimuksissa tarkemmin määriteltyjen perusteiden mukaista maksuosuutta. Uusin tutkimusraportti, jossa tarkastellaan alueellistamisen vaikutuksia 2008–2010, on tekeillä ja valmistuu keväällä 2012. Tästä syystä alueiden välinen suora kustannusvertailu ei ole mielekästä. Pelastustoimen osuus on pysynyt suhteellisen vakaana. Tästä syystä seuraavassa kuvauksessa on käytetty vuosien 2006–2010 tietoja. Tähän kysymykseen voidaan vastata tarkastelemalla pelastustoimen ylläpitäjien ilmoittamia sopijakuntien maksuosuuksia 2004–2010. Maksuosuuksien perusteiden muutos näkyy kuviossa erittäin selvästi. 4) Siirtymäkauden pituus ja erilaiset tavat, joilla kunnilta perittävä osuus asteittain siirtyi sopimusten mukaisiksi, yleensä asukaslukuperusteisiksi maksuiksi. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on liikelaitos, joka toimii Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa. Onko kustannuksissa ja kuntien maksuosuuksissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tiedot maksuosuuksista perustuvat ylläpitäjien ilmoituksiin ja tilinpäätöksiin. Uuden sopimuksen 6 §:n mukaan ”sopijakunnat jakavat kustannukset palvelutasoon perustuvan kuntajaon mukaisesti”. Maksuosuuksia ja niiden muutoksia tarkasteltaessa on huomioitava seuraavat euroa/asukas -lukuihin vaikuttavat tekijät: 1) Aluepelastuslaitoksen kulut ja tuotot sekä niiden erotuksena syntyvä nettomeno, joka peritään sopijakunnilta (mukaan lukien palautukset ja lisäkannot)
Eräissä tapauksissa erot ovat yllättävänkin isoja. Oleellista on se, miten palvelutason muutos on seurannut kustannusten muutoksia. Pitkät etäisyydet, hajanainen yhdyskuntarakenne ja alhainen väestötiheys voivat joillain alueilla nostaa kustannustasoa. Alkuvuosien (2004–2005) maksuosuudet poikkeavat voimakkaasti uuden sopimuksen mukaisista osuuksista useiden kuntien kohdalla. Tilastojen mukaan on olemassa keskimääräistä korkeamman kustannustason ja alhaisemman kustannustason alueita. Mitkä tekijät selittävät kustannuseroja. Tällaisille tehdasja vapaa-ajanviettopaikkakunnille puhtaasti asukaslukuun perustuva maksuosuuksien jako on edullinen ja muille pelastusalueen kunnille epäedullinen. 7/2011 47. Muutokset ovat olleet pieniä. Vuoden 2004 jälkeen tapahtuneessa muutoksessa on nähtävissä voittajia ja häviäjiä: eräiden kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet ja eräiden toisten kasvaneet. Tällainen tarkentava kustannusjako ei voi olla universaali, pikemminkin se on aluekohtainen ja mahdollisesti vain joitain alueen kuntia koskeva. Asukaslukuun perustuvalla maksuosuuksien jaolla on sekä hyviä että huonoja puolia. Näissäkin tapauksissa on vaikea löytää ja kehittää maksuosuuksien jakoperustetta, joka toteuttaisi aiheuttamisperiaatetta paremmin kuin asukaslukupohjainen jako. Muutos näkyy erittäin selvästi kuntakohtaisessa tarkastelussa, jossa kuntien väliset maksuosuuksien erot asukaslukuihin suhteutettuina ovat pienentyneet voimakkaasti – osin jopa hävinneet kokonaan. Merkittävä osa menoista syntyy onnettomuuksiin varautumisesta, joka edellyttää korkeimman riskiluokan alueilla ympärivuorokautista varallaoloa. Orimattilan ja Padasjoen kohdalla kasvu on jäänyt pieneksi (alle 2 €/asukas) ja vastaavasti Asikkalan, Hartolan, Kärkölän ja Sysmän maksuosuudet ovat nousseet yli 20 euroa/asukas. Tästä syystä maksuosuuksien kasvu ei jakaudu kuntien kesken tasaisesti. Kuntien keskimääräiset maksuosuudet eräillä pelastustoimen alueilla ja kaikkien pelastusalueiden keskiarvot vuoden 2010 rahanarvossa, €/asukas. Tarkastelun perusteella voi yleistäen ja suuntaa antavasti mainita seuraavat: Pieni koko asukasluvulla mitattuna, johon usein vielä yhdistyy asukasluvun pienentyminen. Pelastustoimen ylläpitäjien mukaan palvelutaso on yleistäen parantunut kunnallisen paloja pelastustoimen ajoista kaikissa kunnissa. Pelastustoimen osuus kuntien nettokustannuksista (Tilastokeskus ALTIKA -tietokanta). Pelastustoimesta syntyvät nettokustannukset jaetaan sopijakuntien maksuosuuksiksi asukaslukujen suhteessa. Kun tarkastellaan kustannuksia pelastustoimen alueittain, syntyy jo merkittäviä eroja. luokan riskialueet ja niiden lisääntyminen nostavat kustannuksia. Kustannukset asukasmäärän mukaan Kuntien maksuosuuksien jaossa on asteittain, eripituisten muutoskausien jälkeen, siirrytty asukaslukupohjaiseen jakoon. Alueilla on erilainen yhdyskuntaja asutusrakenne. Se myös noudattaa suhteellisen hyvin aiheuttamisperiaatetta, sillä onnettomuudet aiheutuvat valtaosin ihmisistä ja heidän harjoittamastaan toiminnasta: mitä enemmän asukkaita kunnassa on, sitä suurempi on erilaisten onnettomuuksien todennäköisyys. Tämä nostaa asukasta kohti laskettuja nettomenoja. Näissä tapauksissa riskit ja riskialueet eivät jakaudu kuntien asukaslukujen mukaisessa suhteessa. rahanarvossa). Sitä puoltaa jaon yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Erityisesti 1. Alenevaan väestökehitykseen sopeutuminen on vaikeaa, sillä menoja ei voi heti vähentää samassa tahdissa kuin asukkaat vähenevät. Poikkeamia voivat aiheuttaa suuret tuotantolaitokset, kuten tehdasalueet taajamien ulkopuolella, pääliikenneväylät, lomakeskukset ja vapaa-ajan vietto vakinaisen asuinkunnan ulkopuolella. Saattaa olla jopa niin, että onnettomuusriskit eivät vähene vaikka alueen asukasmäärä pienenee. Alueellinen onnettomuusriskien kartoitus on yhtenäistänyt kuntien riskialuejakoa. Tilastoihin liittyvänä ongelmana on se, että eri tietolähteet (Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätöstiedot, aluepelastuslaitoksen tilinpäätökset, PRONTO-tietokanta) eivät anna yhtenevää tietoa pelastustoimen kustannuksista. (PRONTO, Tilastokeskus). Alueellistamisen jälkeen kustannustasossa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, vaan kustannuskehitys on pitkälti pysynyt samalla tasolla seuraten kuntien yleistä kustannustasoa vuoden 2010 rahanarvossa tarkasteltuna. Uusien paloasemien sijoittuminen on nyt selvästi optimaalisempaa, koska kuntarajojen häiritsevä vaikutus sijaintipäätöksiin on oleellisesti vähentynyt. Tulevina vuosina mahdollisesti tapahtuvat kuntaliitokset ja keskimääräisen kuntakoon kasvu lisäävät entisestään asukaslukupohjaisen kustannusjaon tarkoituksenmukaisuutta. Vähenevän väen alueilla kustannuspaineita Kirjoituksessa pelastustoimen menoja on tarkasteltu sopijakuntien ja osin aluepelastuslaitoksen näkökulmasta. Eräissä tapauksissa asukasluku voi poiketa onnettomuuksien todennäköisyydestä, jolloin riskit ja riskialueet eivät jakaudu tasaisesti suhteessa kunnan kokonaisväkilukuun
Niissä samanhenkiset miehet – ja naisetkin – voivat verestää muistojaan ja toimia rakkaan harrastuksensa parissa. – Yli 50 vuotta olen ollut ja nyt olen ikään kuin palkaton talonmies, kertoo hymyssä suin Erkki Poutanen Karinaisten VPK:sta Pöytyältä. 48 7/2011 V apaapalokuntien veteraanitoiminta aktivoituu vuosi vuodelta. Liikkeellä ei suinkaan oltu ensimmäistä kertaa. Sitä on Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton järjestämä vuotuinen veteraanipäivä. Laaksosen mukaan tapahtuma on liiton järjestämänä ainoa. On kiva tavata tuttuja sekä samalla nähdä lähiseutuja, kun paikat vaihtuvat joka vuosi, Poutanen jatkaa. Osanottajamäärä – 291 veteraanimiestä ja -naista – osoittaa, kuinka mukava ja innostava tilaisuus on, juttelee Turun alueen veteraanien puheenjohtaja Kari Laaksonen Naantalin VPK:sta. Hän toimii myös LSPeL:n järjestövaliokunnassa veteraanien edustajana. LSPeL:n veteraanipäivään hän oli lähtenyt toisen veteraaniosastolaisen kanssa. Aina asemalla on jotain siivottavaa. Huruukoiksi itseään kutsuva joukko kun joutuu ikänsä vuoksi jättäytymään pois palokunnan aktiivitoiminnasta. Myös alueellista toimintaa on käynnistetty muun muassa Porin ja Turun toiminta-alueilla. Palokuntaveteraaneille suunnattu tapahtuma onkin Länsi-Suomessa kovassa suosiossa, minkä osoitti elokuussa Harjavaltaan kokoontuneet kolmesataa ikämiestä ja -naista. Yhdessä on lähdetty taltuttamaan punakukkoa monet kerrat, ja niistä kuten muistakin tapahtumista riittää juteltavaa edelleen. Liitolla olisi kiinnostusta myös valtakunnallisen veteraanitapahtuman järjestämiseen. – Muutamassa veteraanipäivässä olen ollut mukana. Omaehtoista jäähdyttelyä Ikimuistoisia hetkiä mahtuu muidenkin palokuntaveteraanien matkan varrelle. – Melkein aina hälytyksenkin tullessa poikkean, jos olen liikkeellä. Useat ovatkin olleet lähes koko ikänsä VPK-toiminnassa mukana. – Toinen ikimuistoinen hetki on ollut se, kun VPK:mme sataja hauskempaa kuin silloin heidän aktiiviaikanaan, sen näkee heidän ilmeistäänkin. Muutoin veteraanit toimivat osastoissaan. Siitä on todisteena silminnähden tärkeä Suomen Palopäällystöliiton ansiomitali. Teksti ja kuvat: Pauliina Kankare Tuttujen tapaamista ja mukavaa, rentoa yhdessäoloa. – Veteraanipäivän tarkoitus on tuoda näitä entisiä palokunta-aktiiveja yhteen. vuotisjuhlassa sain kunnian kantaa uuden, käyttöön vihityn lippumme saliin. Hänelle veteraaniharrastus on tärkeä ja paloasemalla tulee piipahdettua usein. Tällainen yhdessäolo ja seurustelu on vapaampaa Vuotuisen veteraanipäivän ohjelma on Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton järjestöpäällikkö Anssi Lammisen mukaan hyvin rento. Ystäviä on kertynyt vuosikymmenten varrella myös yli kuntarajojen. Nämä ovat hienoja tapahtumia. Onneksi on veteraanija tukiosastot. Palokunta on elämäntapa vielä vanhempanakin Veteraanipäivässä iloisia ilmeitä ja porisevaa puhetta Pelkkä talonmies tai siivooja hän ei suinkaan ole ollut. Palokuntaveteraani Erkki Poutanen Karinaisten VPK:sta oli mielissään tapahtumasta, jossa näkee vanhoja tuttuja.
– Puolisen vuotta olemme tämän eteen töitä tehneet ja olemme saaneet hyviä ideoita myös omaan toimintaamme. Lammisen mietintämyssyssä on myös veteraanien ja palokuntanuorten kohtaaminen. Päivän antiin kuului tervehdyspuheita, musiikkiesityksiä sekä kiertoajelu Harjavallan suurteollisuuspuistossa. – Sen ei tarvitse mitenkään liittyä palokuntaan, sillä nämä ovat jo ikänsä tehneet palokuntatyötä. Järjestelyt antoivat lisäkimmokkeen myös Harjavallan VPK:n veteraaniosastolle. – Tämä porukka on rivissä valSANKORUISKUKILPAILUN TULOKSET: 1) Salon VPK:n veteraanit (Jaakko Suvanto, Veijo Hallikainen ja Jouni Saarinen) 2) Huittisten VPK:n veteraanit (Pekka Lehtinen, Antti Haavisto ja Jukka Ojala) 3) Kankaanpään VPK:n veteraanit (Pertti Sainio, Kalervo Kangas ja Armans Liinu). Myös LSPeL:n järjestöpäällikkö Anssi Lamminen oli mielissään tapahtuman suosiosta ja hyvin sujuneista järjestelyistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että veteraanit olisivat kalustonhuoltajia. Yhdessä voidaan esimerkiksi tehdä arkistointia, kunnostaa veteraanikalustoa ja retkeillä. 7/2011 49 – Kentältä tulee viestiä koko ajan, että palokunnissa käynnistellään veteraanitoimintaa enenevissä määrin. miina jo silloin, kun ohjelman mukaan ilmoittautuminen vasta olisi alkamassa. Hän kannustaakin veteraaneja siihen, ettei toiminta olisi liian sitovaa vaan ennemmin hauskaa yhdessäoloa. Veteraanit ovat hyvin innokkaita, Lamminen kiittelee. Meitä on tällä hetkellä kymmenkunta, kertoo yli 44 vuotta palokuntalaisena ollut ja palopäällikkönäkin toiminut järjestelyvastaava Raimo Rajala. Kunhan pitävät omaehtoisesti porukan kasassa. Liitonkin osalta veteraanityötä on alettu ajaa oikeaan aikaan. Esimerkkinä hän kertoo, kuinka isäntien on osattava varautua siihen, että aamukahvit ja sämpylät ovat valmiina paljon aiemmin kuin aikatauluun on merkitty. – Osallistujamäärä on viime vuosina vakiintunut noin kolmeensataan, mikä vaatii myös järjestävältä palokunnalta paljon ponnisteluja. Onnistuminen vaatii ponnisteluja Veteraanipäivän paikkakunta vaihtelee vuosittain. Päinvastoin, tarkoitus on jäähdytellä, Laaksonen painottaa. Veteraanit voisivat osallistua nuorten leireille ”sijaispappoina” esimerkiksi kalustoa esitellen ja tarinoita kertoen. Mitä nyt kukakin keksii. Hänen mukaansa päivä oli oikein onnistunut ja kaikki meni kuten oli suunniteltukin. Koska tapahtumamme on jo nyt valtakunnan suurin palokuntaveteraanitapahtuma, oma näkökantani on, että olemassa olevan volyymin vuoksi järjestäminen aloitettaisiin lännestä. SPEKin kanssa on myös ollut ajatuksia valtakunnallisen veteraanitapahtuman järjestämisestä. Veteraanitoiminnan kautta ikämiehet eivät jää palokunnissa toimettomiksi. – Mikäli veteraaneilla on kiinnostusta tällaiseen, se tullaan toteuttamaan. Me naantalilaiset olemme käyneet esimerkiksi kävelemässä lumikengillä, Laaksonen mainitsee. Päivän kruunasi sankoruiskukilpailu sovelletuilla veteraanisäännöillä, missä muun muassa Halikon VPK:n veteraanien suoriutumista seurattiin silmät tarkkoina.. LSPeL antaa kulloisellekin isäntäpalokunnalle neuvot ja kokemukset edellisiltä vuosilta ja järjestävä palokunta puolestaan suunnittelee päivän sisällön
Palotarkastusvuorossa olevien noin 4500 kiinteistön omistajille postitettiin omatarkastuslomakkeet saatekirjeen ja Pientalon paloturvallisuusoppaan kanssa. He kävivät läpi kodin palovaroittimet, tikkaat, autotallin, tulisijojen edustat ja saunan ja tarkistivat, että kadunnumero näkyy eikä nurkkiin ole säilötty palonarkaa tavaraa. Hän uskoo, että kymenlaaksolaiset omakotiasujat vastaavat kysymyksiin rehellisesti. – Kiinteistönomistajia on jonkin verran neuvottu puhelimessa, mutta yleisesti ottaen he ovat selvinneet lomakkeen täyttämisestä hyvin itsenäisesti, sanoo Carlson. Tarkastuslomakkeeseen listatuista kohteista löytyi ainoastaan yksi puute: palovaroittimia oli talon pinta-alaan nähden liian vähän. Muutos antaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden siirtää pientalojen palotarkastukset esimerkiksi asukkaiden tehtäväksi. Kyllä hän on tähänkin asti vastannut kiinteistönsä paloturvallisuudesta. Minkäänlaisia valituksia ei kentältä ole kuulunut. Lomakkeissa on 14 selkokielistä kysymystä, joihin vastataan laittamalla rasti joko korjattavatai kunnossa-ruutuun. Pientalojen palotarkastukset muuttuvat itsepalveluksi Kymenlaaksossa omavalvontaan siirryttiin jo Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen – Uusi käytäntö helpottaa resurssien suuntaamista säännöllistä palovalvontaa vaativiin kohteisiin, sanoo paloinsinööri Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta.. – Uudistus ei myöskään vaikuta vastuukysymyksiin, muistuttaa Carlson. Asukkailla on 30 päivää aikaa täyttää ja palauttaa pelastuslaitoksen lähettämät omatarkastuslomakkeet. Siellä on vain auto. Vastaaminen edellyttää kierrosta asuintiloissa ja pihamaalla. Se, että viranomainen käy talossa, ei vapauta kiinteistönomistajaa vastuusta. Kymenlaakson pelastuslaitos otti omavalvonnan käyttöön heti heinäkuussa. Tarkastuslomakkeen mukana tulleesta Pientalon paloturvallisuusoppaasta ei lisätietoja tarvinnut etsiä. 50 7/2011 Heinäkuussa voimaan tullut uusi pelastuslaki muutti palotarkastustoiminnan valvonnaksi. Jokelan autotalli sai ”itsepalvelutarkastajilta” täydet pisteet. Paloinsinööri Juhani Carlsonin mielestä tulos on hyvä. Korkea palautusprosentti yllätti paloviranomaisen Ensimmäisissä erissä postitetuista lomakkeista on syyskuun alkuun mennessä palautettu noin 80 prosenttia. K ouvolalaiset Mari ja Rauno Jokela tekivät heinäkuussa elämänsä ensimmäisen palotarkastuksen. – Näissä tapauksissa käymme tietenkin tekemässä tarkastuksen, kertoo Carlson. – Sekin korjaantui kauppareissulla. – Meidän autotallissa ei säilytetä sen enempää vaarallisia aineita kuin polttopuitakaan. Kyllä asukkaiden kokonaisvaltainen turvallisuusajattelu kehittyy, kun he joutuvat tutustumaan omaan kotiinsa vähän eri näkökulmasta kuin yleensä sitä katselevat, Carlson uskoo. Ihmiset, jotka asuvat muualla tai eivät osaa tai kykene tekemään tarkastusta itse, ovat pyytäneet tarkastajaa paikalle. Sen sijaan jotkut asukkaat ovat ihmetelleet, miksei heille ole tullut kyseistä lomaketta! – Heille olemme vastanneet, että palotarkastus tehdään tällä uudellakin menetelmällä vain joka kymmenes vuosi, sanoo Carlson. Samalla, kun ostin yhden uuden palovaroittimen, toin entisiin uudet paristot, ja nekin vaihdettiin saman tien, kertoo Mari Jokela. – Kysehän on heidän omasta turvallisuudestaan. Oikea palotarkastajakin olisi varmaan yllättynyt, Mari Jokela virnistää. Uudisrakennusten palotarkastuksen tekee rakennustarkastaja. Omatarkastuslomakkeet 4500 kiinteistölle Kymenlaakson pelastuslaitoksen toiminta-alueella – Kouvolassa, Iitissä, Kotkassa, Haminassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella – siirryttiin pientaloasukkaiden omatoimiseen turvallisuusvalvontaan saman tien, kun uusi pelastuslaki tuli voimaan. Mari Jokelan mielestä palotarkastus oli helppoa
Vuonna 1880 perustettu ASME julkaisi vuonna 1884 ensimmäisen höyrykattiloiden testausstandardin. CE-merkintä laitteissa kertoo, että ne täyttävät EU:n vaatimukset. Onnettomuudessa kuoli 1500 ihmistä. – Entä, jos tuleekin laitettua rasti väärään paikkaan ja sitten sattuukin vahinko. Se oli lähtenyt New Orleansista Meksikonlahden rannalta 21.4.1865. Standardi otettiin nopeasti käyttöön kaikkialla Yhdysvalloissa ja höyrykattilaonnettomuudet käytännössä loppuivat. 7/2011 51 Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 2011 Opintopäivät järjestetään yhteistyössä sisäisen turvallisuuden sihteeristön ja turvallisuusja puolustusasiain komitean kanssa. Omakotiliitto suunnittelee huoltokirjaa Höyrylaiva Sultana oli huhtikuussa 1865 matkalla Mississipillä Yhdysvalloissa. Omakotiliiton puheenjohtaja Mauri Harjula on itsekin kouvolalainen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen mallin mukainen tarkastuslomake – hieman kehitettynä – sopisi huoltokirjan aineistoon erinomaisesti. Laivalla ei ollut pelastusveneitä eikä pelastusliivejä. Monille voi olla uutta sekin, ettei seinän vieressäkään saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia. Tilanne jatkui kuitenkin huonona. Harjula näkee itse tehdyissä palotarkastuksissa myös arveluttavia puolia. Kello kaksi yöllä 28.4.1865 parin kilometrin päässä Memphisistä laivan höyrykattila räjähti. EN-standardit vahvistetaan kansallisiksi standardeiksi kaikissa EUja Efta-maissa. Sultana olisi saanut kuljettaa vain muutamaa sataa matkustajaa, mutta laivalle oli ahtautunut normaalimatkustajien lisäksi 2500 sisällissodasta palaamassa ollutta sotavankia. 040 511 2032, ilona.hatakka@spek.fi Palotarkastajat tekevät pistokokeita Kymenlaakson pelastuslaitos käyttää pientalojen palotarkastuksista vapautuvan ajan hankalien tapausten ja muun muassa julkisten rakennusten ja hoitolaitosten paloturvallisuuden entistä tarkempaan valvontaan. Muun muassa autotallit ja kattilahuoneet ovat sellaisia paikkoja, joihin helposti kertyy tarpeetonta ja mahdollisesti myös palonarkaa tavaraa. Opintopäivien teemana ovat häiriötilanteet ja niihin varautuminen alueellisella ja paikallisella tasolla. Laiva oli runsaasti ylikuormitettu. Opintopäivillä on mahdollisuus kuulla tuoreeltaan Onnettomuustutkintakeskuksen onnettomuustutkinnan tulokset kesän 2010 rajuilmoista sekä SPEKin tekemä selvitys kansalaiskokemuksista rajuilmatuhoista. Kymenlaakson pelastuslaitoksella arvioidaan, että pientalojen palotarkastusten määrä laskee omavalvonnan käyttöönoton jälkeen noin kolmasosaan nykyisestä. Euroopan unionissa painelaitteiden turvallisuudesta on säädetty painelaitedirektiivillä (97/23/ EY). Vuosina 1870– 1910 Yhdysvalloissa kirjattiin vähintään 10000 höyrykattilaräjähdystä. Että kenen on silloin vastuu, onko se omakotitalon asukkaan vai onko se siitä huolimatta paloja pelastuslaitoksen?, hän kysyy. Tapauksen vuoksi aloitettiin paineastioiden standardisointi. Ratkaisevan parannuksen tilanteeseen toi vuosina 1914–1915 vahvistettu höyrykattilastandardi ”Boiler Code”. Lomakkeisiin kirjattujen puutteiden perusteella pystymme valvomaan, miten kiinteistönomistajat hoitavat korjausvelvollisuutensa. Teksti: Jyrki Alanko, SFS Onnettomuus Mississippi-joella käynnisti paineastioiden standardisoinnin. Lisäksi teemme pistokokeita kaikkiin tarkastusalueen kiinteistöihin, kertoo Juhani Carlson. Suomessa kansalliset SFS-standardit vahvistaa Suomen Standardisoimisliitto SFS (www.sfs.fi). Direktiivin jatkeena on suuri joukko yksityiskohtaisia eurooppalaisia EN-standardeja. Kyseessä on Yhdysvaltain pahin laivaonnettomuus. Hänen talonsa ei tällä kertaa kuulunut palotarkastettavien joukkoon. 040 169 0996, karim.peltonen@spek.fi tai varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka, puh. – Pientaloihin tehdään palotarkastuksia silloin, kun asiat eivät ole kunnossa tai jos lomaketta ei ole palautettu. Omakotiliitossa on meneillään omakotitalon huoltokirjaprojekti. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää 19.–20.10.2011 Tampereella varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Ohjelma ja ilmoittautuminen: https://koulutus.spek.fi Lisätiedot: varautumisjohtaja Karim Peltonen, puh. Rivija kerrostalojen palotarkastukset tekee entiseen tapaan pelastuslaitos. Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Mauri Harjulasta on hyvä, että ihmisten on alettava kiinnittää huomiota oman kodin paloturvallisuuteen
Esimerkiksi toimikorttikirjautumista ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole käytössä. Mitä kauempana ytimestä ollaan sen lievemmät ovat tietoturvavaatimukset, mutta sitä aiemmin verkosta joudutaan kriisitilanteessa luopumaan. Sen sijaan kunnallisilla toimijoilta ainakin pelastustoimessa tietoturvallisuuteen liittyvät seikat ovat hyvin pitkälle jääneet taka-alalle. Arvioitaessa pelastuslaitostasolla tarvittavia tietoturvaratkaisuja on muistettava, että käsiteltävä tietokaan ei ole täällä yhtä kriittistä, kuin valtionhallinnossa. Tämä johtuu lukuisista toimijoista, joiden toiminnan kriittisyys ja yhtä aikaa tarvittava tietoturvataso on varsin erilainen eivätkä ne aina luontevalla tavalla kohtaa toisiaan. Tämän tahon tulisi selvästi ja jo pelastuslain mukaankin nähdä esimerkiksi poliisin tilannekuvaa siltä osin, kuin se on tehtävien hoidon kannalta tarpeellista. Näistä ohjelmistoista olisi erinomaista saada hyöty niin pelastustoiminnan johtajalle kuin hätäkeskuksellekin. Tuolloin eräänä loppupäätelmänä oli, että ”Kartoitukseen osallistuneista pelastuslaitoksista vain neljä oli määritellyt tietoturvallisuuden hallintapolitiikan. Oman ryhmänsä muodostavat vielä pelastuslaitosten ensihoito ja ensivastetoiminta. Ylimpänä tasona ovat valtion viranomaiset, pelastustoimen osalta lähinnä pelastusosasto ja Aluehallintovirastot, joilla on valtion turvallisuuteen liittyviä intressejä ja salassapito perustuu niiltä osin lainsäädäntöön. Näissä tiePelastustoimen tietoturva kriittinen tekijä Skenaariokuva tulevasta Hallinnon Turvallisuusverkosta Pelastustoimessa on nyt tehtävä kauaskantoisia ratkaisuja siitä mille tämän ”sipuli-mallin” kuorelle halutaan asettua. Huono tietoturvallisuustaso saattaa jopa vaarantaa kokonaan mahdollisuudet toimia muiden viranomaisten kanssa yhteisessä verkossa yhteisin tiedoin. Esimerkiksi tehtävä vastaanotettu status voitaisiin lähettää arvioituine lähtöaikoineen suoraan sopimuspalokunnan järjestelmästä muihin järjestelmiin, jolloin pelastus52 7/2011. Karkeasti jaotellen terveystoimen tehtävissä suojataan yksittäiseen ihmiseen kohdistuvaa tietoa muilta ihmisiltä, kun taasen pelastustoiminnassa ja poliisilla suojattavia ovat tilannekuvatiedot, joita voidaan käyttää väärin. Jatkossa pelastustoimen kaikilla tasoilla on syytä kiinnittää huomiota turvallisuuden kehittämiseen myös tällä sektorilla, tai pelkona on, että jatkossa joudutaan työskentelemään enintään nykyisen tasoisin työkaluin. Tietoturvapolitiikkaa on pelastustoimessa hyvin vaikea hallita. Tällä tasolla pelastuslaitokset tai niiden isäntäkunnat ovat yleensä sorvanneet jonkinlaisia tietoturvaratkaisuja, mutta useimmiten nämä ratkaisut eivät yllä sisäasiainhallinnon tasolle. Tämä joukko on erittäin tarpeellinen, jotta pelastustointa voidaan maassamme hoitaa edes jotenkin kustannustehokkaasti, mutta samalla se on tietoturvallisuuden kannalta ongelmallisin. Käytännössä tämä edellyttää vanhojen uskomusten kriittistä uudelleenarviointia. Kolmantena ryhmänä voidaan nähdä sitten kolmas sektori eli sopimuspalokunnat ja muut vapaaehtoistoimijat. U uden hätäkeskusjärjestelmän ohjelmistokehityksen alkaessa TOTI3:n myötä ja viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) selvitystyössä on noussut esiin, että pelastustoimelle melkoinen kynnys ylitettäväksi on tietoturvallisuus. Hallintapolitiikan puute on tulkittavissa johdon sitoutumattomuutena organisaation tietoturvallisuuden hallintaan.” Tuohon päätelmään on nyt helppo yhtyä, kun Totija Kejo (kenttäjärjestelmä)-hankkeissa on käynyt ilmi, että pelkkä tietoturvapolitiikka ei riitä, vaan myös sen tavoitteen ja toimien tulee olla riittävän korkealla, kuitenkaan vaikeuttamatta työntekoa kohtuuttomasti. Toisena tasona ovat pelastuslaitosten virkavastuulla toimiva päätoiminen henkilöstö. Mitä mille tämän sipuli mallin kuorelle halutaan asettua. Tietoturvatarpeet uusissa järjestelmissä Useat sopimuspalokunnat ovat itse koodanneet erilaisia erittäin hyödyllisiä, tässäkin lehdessä esiteltyjä ohjelmia hälytysten vastaanottoon ja navigointiin. Toti-hankkeen edettyä nyt niin pitkälle, että pystytään käytännönläheisesti paneutumaan ongelmiin, on eri toimialojen välillä havaittu ristiriitaista suhtautumista tietoturva-asioihin. Toki sopimuspalokunnat eivät pääosin käsittele edes sellaista tietoa, jota ammattiväki saattaa joutua käsittelemään, mutta pitkät etäisyydet ja harvaan asuttu maa asettaa tähänkin poikkeuksensa. Kun sopimuspalokunnat eivät usein ole edes keskuskunnan tietohallinnon piirissä, niin tietoturvasta huolehtijoita ei myöskään ole. toturvallisuusvaateet lähtevät yksilönsuojasta. Rami Kokkala tutki asiaa pari vuotta sitten diplomityössään. Yksittäiset yksilöt pitävät varsin hyvin huolta omasta tietoturvastaan, mutta kollektiivisesta tietoturvasta näytetään sopimuspalokuntapuolella oltavan selvästi leväperäisempiä. Valtiollisten toimijoiden, kuten poliisin, Hätäkeskuslaitoksen tai Rajavartiolaitoksen osalta tietoturva-asiat on hoidettu Hallinnonalan tietotekniikkakeskus Haltikkin taholta hyvin. Tälle tasolle toiminnallisilta tarpeiltaan kuuluu myös Pelastusopisto, joka kuitenkin tietohallinnollisesti kuuluu Haltikin palveluiden piiriin. Ensivastetoiminta toisen toimialan sääntelemällä alueella ei ainakaan yhtään helpota tilannetta, sillä ensihoidon kohdejärjestelmät ovat hyvin erilaisia vaatimuksiltaan, kuin pelastustoimen ja poliisiin
Tämä on sikäli ongelmallista, että jo nykyinen pelastuksen kenttäjärjestelmän Peken viikoittainen kirjautuminen on koettu joillain tahoilla painostukseksi sopimuspalokuntia kohtaan. Nykyisellään tämä tuntuu olevan erittäin vaikeaa, koska nopean ja helpon toiminnan ajatellaan ohittavan kaikki muut tarpeet. Nyt on mietittävä siedetäänkö järjestelmän suojaamiseksi pieni leikkaus omasta mukavuudesta. Käytäntö näyttää tietoturvan tason Pelastustoimelle kuitenkin suurempi kysymys kuin kortin tai tunnisteen saanti, on sen käyttö. Täyttämällä nämä vaatimukset voidaan, jos halutaan, ottaa täysi hyöty uudesta hätäkeskusjärjestelmästä tai mahdollisesti tulevasta kenttäjärjestelmästä. Useimmissa pelastuslaitoksissa on siis syytä tehdä tarvittavat päätökset melko pian, sillä muutoin riski jäädä sivustaseuraajaksi uudistuvassa viranomaiskentässä kasvaa merkittävästi. Oppaassa annetaan neuvoja toimintaan niin arkipäiväisissä onnettomuustilanteissa kuin poikkeusolojenkin aikana. alv) Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. 09 4761 1300 SPEKin muihin oppaisiin ja tuotteisiin voi tutustua Finnsec-messuilla, osastolla 7 A 25! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi toiminnan johtaja saisi myös paljon nykyistä aiemmin arvion siitä onko ja koska apua tulossa. Tässä tapauksessa ongelma johtuu siitä, että peke on pitkälti kopioitu pokesta, eikä siinä oltu huomioitu alkujaan pelastustoimen vaateita. Tällöin kuitenkin jouduttaisiin avaamaan reikiä täysin säätelemättömästä maailmasta hyvin kriittisiin järjestelmiin. Tällöin on pelastustoimessa mahdollisimman pian pyrittävä löytämään keinot, joilla esimerkiksi pelastustoimessa saadaan käyttöön VRK:n toimikorttikirjautuminen, joka on toistaiseksi ainoa Tuven hyväksymä kirjautumismenettely. Jo tässä vaiheessa selvitystyötä on kuitenkin selvinnyt, että nykyisellä pelastustoimen tietoturvatasolla ei voida toimia muiden toimijoiden kanssa yhtenäisellä järjestelmällä. 40 sivua • Hinta 10 € (sis. Vaikka hanke onkin Poliisihallituksen vetämä, siinä ovat tasaosuuksin mukana myös pelastus-, sosiaalija terveystoimi sekö puolustusvoimat. Käytännössä, jos ja uskoakseni kun pelastustoimi pääosin päättää ottaa käyttöön Tuven ja siihen liitetyt järjestelmät on lopetettava nykyinen ”avoimien ovien” politiikka, joka vielä vallitsee monilla paloasemilla ja kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota myös tilaturvallisuuteen, sillä tilaturvallisuus niin kiinteissä toimipisteissä kuin kentälläkin on kiinteä osa tietoturvallisuutta. Pelastustoimen toiminnalliset tarpeet on pyritty jatkossa ottamaan paremmin huomioon keväällä Hätäkeskuslaitoksen Toti2 hankkeen kenttäjärjestelmän määrittelyyn perustuvan Poliisihallituksen Kejo-hankkeen kustannus-hyötyanalyysissä. Haaste on puolestaan se, että järjestelmiä rakennettaessa tämä otettaisiin huomioon. Turvallisuusajattelu tilaturvallisuuden puolesta ei ole vielä pelastustoimen vahvoja alueita ja siksi on hyvä, että on julkaistu sellaisia ohjeistuksia kuin Katkri ja Vahti (löytyvät helposti googlaamalla). Toki poliisin työ on hieman eriluonteista ja Poliisin kenttäjärjestelmä poke pääosin tietoteknisesti irti pekestä. Hyvä puoli asiassa on se, että tuo yksinoikeudella jaettava tunniste toimii tarvittaessa ristiin eri järjestelmissä, jos käyttäjä vain on niihin saanut oikeudet. Samoin haasteellisia ovat erilaiset tietoturvaohjeistojen vaatimukset siitä, millaiset fyysiset vaatimukset tällaisiin verkkoihin liitetyille koneille vaaditaan. Tässä menettelyssä henkilökohtaisen tunnisteen toimittaa yksinoikeudella väestörekisterikeskus, eikä sitä tule sekoittaa kansalaisen HST-tunnisteeseen. Samoin on mietittävä voidaanko kortti tarvittaessa jakaa myös joillekin sopimuspalokuntien jäsenille ja tuleeko sen silloin olla henkilökohtainen. Käyttöönotettavat e-resepti ja sähköinen kansallinen terveysarkisto eli Kanta tulevat edellyttämään VRK-kirjautumista, jotta niitä voi käyttää tai tallettaa tietoa niihin. Nykyinen asetus pelastustoimen henkilökortista sallii tunnisteen käyttämisen, mutta sen jakelumenettelyssä ja kustannusten jaossa ollaan vasta aivan alkutaipaleella. On siis löydettävä alan sisäisesti näkemys siitä, miten saadaan muiden viranomaisten kaipaama tietoturvataso ja mukavaksi koettava kirjautumismenettely tasapainoon. Tulevan hätäkeskusjärjestelmän kaksisuuntainen liikenne tulee paljolti perustumaan Hallinnon turvallisuusverkko Tuven palveluihin. Toimikorttikysymys on tosin kunnille ajankohtainen myös toista kautta. Kun näistä tarkastellaan korotetun tason vaatimuksia, saadaan jo nyt helposti kuva siitä, millaisia vaatimuksia muutaman vuoden kuluttua on odotettavissa. Myös hätäkeskus säästyisi odottelemasta lähteekö kahdentoista minuutin palokunta luvatussa ajassa vai pitäisikö yrittää hälyttää uudelleen. Jos kortti otetaan käyttöön, on esimerkiksi ajoneuvoon tultaessa tai työvuoron alussa aina kirjauduttava järjestelmiin henkilökohtaisella kortilla. Opas on tarkoitettu talon turvallisuudesta vastaaville henkilöille: talon omistajalle ja haltijalle, taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijälle, huoltoyhtiölle, turvallisuustehtäviin nimetyille sekä muillekin asukkaille. Terveyden huollon ammattihenkilöstön osalta ratkaisu VRK-tunnisteesta on jo tehty, mutta suurinta osaa ensihoidossa työskentelevää palohenkilöstöä tämä ratkaisu ei koske. On myös huomioitava, että haluttaessa ottaa käyttöön tämän tason tietojärjestelmiä, ovat niihin liittyvät turvallisuus järjestelmät auditoitava. Oikeasti tässä kuitenkin on kyse alkeellisesta yksilön ja järjestelmän tietosuojaan kohdistuvasta tietoturvatekijästä. Talosuojelu koskee kaikkia asuintaloja sekä pieniä yrityksiä ja laitoksia. Auditointi puolestaan edellyttää, että järjestelmät on siihen mennessä jo jollain tasolla sisäistetty myös arjen työssä käytettäviksi mekanismeiksi, muutoin auditoinnista ei voi selvitä. Teksti: Lauri Jaakkola 7/2011 53. Käyttöönotto vaatii puolestaan kuntien tietohallinnon saamista mukaan. Tilaa nyt uudistettu Talon turvaopas Talon turvaopas auttaa asuinyhteisöjä välttämään vaaratilanteiden syntymistä. Tällöin käyttäjälle riittäisi yksi tunnisteellinen kortti. Poliisit kirjautuvat vastaavaan järjestelmään joka työvuoron alkaessa toimikortillaan eikä kukaan pidä sitä liioiteltuna. Se on kuitenkin selvää, ettei uuteen hätäkeskustai kenttäjärjestelmään voi saada täysiä oikeuksia edes pelastustoimen osalta kuin henkilökohtaisesti kirjautumalla. Toki osa näiden kriteeristöjen vaatimuksista on osoittautunut teknisesti vanhentuneiksi ja niihin on odotettavissa jonkin asteisia muutoksia
Riskien arvioinnissa Paunio kehottaa tekemään laaja-alaista ja monitahoista yhteistyötä eri viranomaisten ja alueen yhteistyötahojen kanssa. Aluehallintoviraston (avi) tehtävänä on tukea toimivaltaista viranomaisia ja sovittaa yhteen toimintaa alueella eri alojen viranomaisten kesken. Ympäristöterveydenhuolto laatii oman erityistilannesuunnitelmansa, joka on nivellettävä kunnan kokonaissuunnitteluun ja erityisesti sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen sektorisuunnitelmiin. Paunion mukaan hallinnon uudistusten yhtenä tavoitteena on ollut, että harvinaisissa tilanteissa paras osaaminen Suomesta saadaan nopeasti paikallisten viranomaisten tueksi. Tilanteen mukaan kokoonpanoon kutsutaan eri toimialojen yhteyshenkilöitä, asiantuntijoita, lähettejä ja teknistä henkilökuntaa. Niiden mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen on johtovastuussa elintarviketai vesivälitteisen epidemian aikana silloin, kun epidemiaan ei liity onnettomuutta. Opas korostaa normaaliajan valtuuksin tehtävää riskinarviointia ja -hallintaa, kirjoitustyötä vetänyt sosiaalija terveysministeriön lääkintöneuvos Mikko Paunio toteaa. Myrkkypäästö, kemikaalionnettomuus tai juomaveden saastuminen voi johtaa isoon katastrofiin. Tätä varten johtokeskus kokoaa ja ylläpitää tilannekuvaa kunnan alueella sekä pitää yhteyttä pelastustoimeen, aluehallintovirastoon ja muihin viranomaisiin. Yleensä johtokeskukseen kokoontuvat toimialajohtajat, viestihenkilöt ja tilannehenkilöt sekä eri viranomaisten asettamat yhteyshenkilöt esimerkiksi pelastustoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta. Y mpäristöterveydenhuollon erityistilanteet -oppaassa sisältöä on uudistettu merkittävästi, sillä yhteiskunta, hallinto ja uhkakuvat ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa, kun edellinen vastaava opas julkaistiin. Johtovastuu määräytyy tilanteen luonteen mukaan Terveydensuojelulaki ja sen nojalla annettu sosiaalija terveysministeriön asetus (251/2007) elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä määräävät, kenelle johtovastuu kuuluu. Tahallisesti tai rikollisella toiminnalla aiheutetuissa tilanteissa yleisjohto on poliisilla. Keskeinen erityistilanteiden terveydenhuollon asiantuntijan rooli on erikoissairaanhoidolla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), Työterveyslaitoksella (TTL) ja Säteilyturvakeskuksella (STUK). Varautumisen perusta ovat kuntien ja kuntayhtymien valmiussuunnitelmat. Opas kertoo, mistä kunkin alan huippuosaaminen Suomesta löytyy. Oppaan kirjoittamiseen on osallistunut kymmeniä asiantuntijoita. Erityistilanteiden hoitoa helpottaa, jos toimintaa on suunniteltu ja harjoiteltu yhdessä pelastusviranomaisten ja ympäristöterveydenhuollon viranomaisten kesken. Johtovastuussa olevan viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu tilanteen edellyttämän yhteistoiminnan järjestäminen. 54 7/2011 Teksti: Suvi Vainio Ihmisten terveyttä ja elinympäristöä uhkaavat tilanteet ovat usein äkillisiä ja yllättäviä. – Pelastustoimen, ympäristönsuojelun, sosiaalija koulutoimen, kunnallistekniikan sekä vesija energiahuollon toimijat osallistuvat nyt ja tulevaisuudessa entistä tiiviimmin erityistilanteiden ehkäisyyn, varautumiseen ja toimintaan. – Toiminnan testaaminen harjoituksin on välttämätöntä. Kunnan johtokeskuksella tilannekuva Erityistilanteissa kunnan johtokeskukseen osallistuvista päättää kunnanjohtaja. Terveysviranomaisen hätätiedote toisen viranomaisen kautta Hätätai viranomaistiedotteella väestöä voidaan varoittaa uhkaavasta tilanteesta nopeViranomaisten yhteistyöllä uhkakuvat hallintaan Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin tehty opas. Oppaan kohderyhmänä ovat laajasti kuntien eri viranomaiset. Tarvittaessa poliisin ja puolustusvoimien edustaja osallistuu johtokeskukseen. Onnettomuustilanteen jälkeisessä epidemiassa johtovastuu on pääsäännön mukaan pelastusviranomaisella. Kunnan johtokeskuksen tehtävä on tukea kunnan johtamistoimintaa. Terveysviranomaiset vastaavat erityistilanteen yleisjohdosta laaja-alaisissa tartuntatautitilanteissa ja kunnan terveydensuojeluviranomainen vesija elintarvikevälitteisissä epidemioissa
Onnettomuudet uhka myös maaperälle Maaperän pilaantumisen riski on olemassa toiminnassa, jossa käsitellään, kuljetetaan tai varastoidaan öljyjä tai muita kemikaaleja. Hätätiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa ihmisen henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuu välitön vaara tai on olemassa uhka, joka toteutuessaan voi aiheuttaa omaisuusja ympäristövahingon. Vesihuoltolaitoksia ohjeistetaan huolelliseen varautumiseen, joka on tulossa niille pakolliseksi. Onnettomuuden seuraukset eivät aina rajaudu kuntarajojen mukaan. Kemikaalin leviämisreittien sekä terveysja ympäristöriskien arvioinnissa tarvitaan sen asiantuntemusta. Vaarallisia kemiallisia päästöjä saattaa syntyä eri kemiallisten aineiden reagoidessa keskenään tai tulipalojen yhteydessä. C-osaamiskeskus > Tukee sekä terveydenhuoltoa että pelastus-, poliisi-, terveydensuojeluja ympäristöviranomaisia väestön terveyttä uhkaavissa kemiallisissa erityistilanteissa ja niihin varautumisessa. 7/2011 55 asti. Vastuu siirtyy pelastustöiden jälkeen Pelastusviranomaisella on johtovastuu kemikaalionnettomuuden akuutissa tilanteessa. Ympäristöterveydenhuolto myös avustaa pelastusviranomaista suojautumista tai väestöä koskevissa päätöksissä. – Hälytys pitää tehdä, jos esimerkiksi veden laatupoikkeamista on pelättävissä seurauksia ihmisten terveydelle ja vesihuollolle, vaikka sairastuneita ei vielä ole todettu, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriöstä toteaa. Sähkökatkotilanteissa soveltuviksi mainitaan muun muassa jaettavat painetut tiedotteet sekä pelastuslaitoksen kaiutinautot. – Viestinnästä väestölle ja tiedotusvälineisiin on suunnitelmat ja työnjako esimerkiksi pelastusviranomaisten ja ympäristöterveydenhuollon välillä sovittu. Pilaantuminen voi johtua onnettomuudesta tai pitkäaikaisista päästöistä. Suunnitelmassa myös esitetään, millä tavoin ja kuinka usein toimintaa onnettomuustilanteessa harjoitellaan. Tämä tekee eri tahojen toiminnan onnettomuuksissa vaativaksi. Tiedonkulkua kehotetaan miettimään myös sähkökatkotilanteiden varalle. Vesikriiseihin parempi valmius Talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen on yksi oppaan keskeisiä aiheita. > Ylläpitää erityistilanteiden varalta 24 h/vrk tavoitettavissa olevaa asiantuntijajärjestelmää, johon viranomaiset voivat tarvittaessa tukeutua asiantuntija-apua saadakseen. Sen tehtävänä on yleensä osallistua kemikaalin tunnistamiseen sekä sen ominaisuuksien ja terveysvaikutusten selvittämiseen. Vesilaitosta, ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaista sekä pelastuslaitosta kehotetaan yhteistyöhön varautumisessa. Viranhaltijalla tulisi olla keskeiset asiakirjat ja yhteystiedot myös paperilla. Onnettomuudessa tai kuormausja purkutilanteiden yhteydessä kemikaaleja voi päästä ympäristöön. Johtamisen ja tilannekuvan muodostamisen päävastuu on terveydensuojeluviranomaisella, kun kyse on talousveden mikrobiologisesta tai kemiallisesta saastumisesta. Lisäksi vakavat kemikaalionnettomuudet ovat niin harvinaisia, ettei juuri kenelläkään ole niistä aiempaa kokemusta, Kemikaalipäästöt-luvun kirjoittaja, tiimipäällikkö Tiina Santonen Työterveyslaitokselta sanoo. Vesilaitos vastaa talousveden laatuja jakeluhäiriöistä. Laajamittaista toimintaa harjoittavat teollisuuslaitokset kuuluvat Turvatekniikan keskuksen valvontaan ja niistä on laadittu kemikaaliturvallisuuslain mukaiset turvallisuusselvitykset. Tiedottamisen tärkeyttä erityistilanteissa korostetaan oppaassa monessa yhteydessä. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ely) ylläpitäC-OSAAMISKESKUS ANTAA TUKEA KEMIKAALIONNETTOMUUKSISSA C-osaamiskeskus muodostuu kemikaalien terveysriskeihin perehtyneistä valtion sektoritutkimuslaitoksista ja muista erityisasiantuntijoista. Ympäristöhallinto on kerännyt yhdessä kuntien kanssa tietoja noin 20000 pilaantuneesta tai pilaantuneeksi epäillystä alueesta. Alueen merkittävillä toimijoilla on oltava lisäksi toimintasuunnitelma onnettomuuksien, esimeriksi teollisuushallien tulipalojen varalta. Tiedonkulku viranomaisten välillä on varmistettava kirjallisella suunnitelmalla, joka sisältää yhteistiedot. Kemikaalionnettomuuksiin varaudutaan kunnan pelastus-, kemikaalivalvonta-, terveydensuojeluja ympäristönsuojeluviranomaisten yhteistyönä. Liikenteessä kuljetetaan erilaisia kemikaaleja vuosittain yli 18 miljoonaa tonnia, josta kolmannes rautateitse. – Terveydensuojeluviranomainen antaa tiedotteen yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa. Viranomaisyhteistyöllä tulee huolehtia muun muassa siitä, että vedenmuodostumistai valuma-alueen toiminnanharjoittajat ovat tietoisia mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Niiden on hyvä olla paikallisviranomaisilla käytössään onnettomuuksiin varauduttaessa. Näitä ovat Työterveyslaitos (C-osaamiskeskuksen koordinaattori), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Myrkytystietokeskus, puolustusvoimat, keskusrikospoliisi sekä Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN), Pelastusopisto ja Valvira. Tilanne Johtovastuu Onnettomuuden aiheuttama tilanne Pelastustoimi Tahallisesti tai rikollisella toiminnalla aiheutettu tilanne Poliisi Tartuntatautiepidemia Terveydenhuolto Vesija elintarvikevälitteiset epidemiat Ympäristöterveydenhuolto. Koska terveydensuojeluviranomaisella ei ole oikeutta antaa viranomaistiedotetta, sen on saatava apua toiselta viranomaiselta. Ympäristöterveydenhuolto avustaa ja tukee omalla toimialallaan pelastusviranomaisen työtä. Kemikaalit yhä vaativampia Suomen markkinoilla on noin 30000 kemiallista valmistetta, joista valtaosa on jollain tavoin vaaralliseksi luokiteltuja. Muu viranomaistiedote voidaan antaa silloin, kun uhka tai vaara ei ole välitön. Usein jälkitilanteessa, kun tilanne ei enää vaadi pelastustoimintaa, johtovastuu siirtyy ympäristöterveysviranomaiselle tai ympäristönsuojeluviranomaisille. Oppaassa neuvotaan pitämään hälyttämisen kynnys matalana. – Koska kemiallisia valmisteita on paljon ja jokaisella aineella on omat vaaraominaisuutensa, kemikaalien aiheuttamat onnettomuustilanteet voivat olla hyvin monimuotoisia. Pienimuotoisesta kemikaalien teollisesta käsittelystä toiminnanharjoittajat tekevät ilmoituksen paikalliselle pelastusviranomaiselle. Pelastuslaitoksella on johtovastuu onnettomuuksissa. Naapurikuntien kemikaalikohteet on myös hyvä tietää. Sosiaalija terveysministeriö on tehnyt esityksen, jonka mukaan myös terveydensuojeluviranomaisella olisi oikeus antaa viranomaistiedote, oppaassa todetaan. Erityistilanteessa käytetään mahdollisimman monia viestintäkanavia tiedonkulun varmistamiseksi. Tiedot on koottu valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Varautumisen kulmakivi on selvittää, mitä kemikaaleja alueella käytetään, varastoidaan ja kuljetetaan
– Saimme vetoauton ojasta nostamiseen riittävän ison, sadan tonnin nosturin Hyvinkäältä. – Tässä olivat suuren onnettomuuden ainekset, koska lähellä sijaitsee asutusta ja aluesairaala. Hätäkeskukset on ohjeistettu epäillyssä rikollisessa NBC-tilanteessa ilmoittamaan asiasta vastuullisille poliisiviranomaisille. – Varauduimme, että haitallisia aineita mahdollisesti vuotaa, palomestari Marko Villanen kertoo. Säiliörekan perävaunu pysyi tiellä. Pelastuslaitosten kemikaalisukeltajat on koulutettu kemiallisiin erityistilanteisiin. Tutkimustiedolla perustellaan, miksi Suomessa on otettava todesta kylmyyden ja kuumuuden aiheuttamat uhat. Pelastustoiminnan johtaja päättää väestöön kohdistuvista suojelutoimista. – Saimme kuljettajalta välittömästi tarkat tiedot auton sisällöstä. Kemikaalionnettomuuksissa noudatetaan sisäasiainministeriön pelastussukellusohjetta. – Säiliötä tyhjennettiin ensin normaalireittiä, säiliön peräosan pohjaventtiilien kautta. Pelastuslaitoksen yksiköt saapuivat paikalle kolmessa minuutissa. Kun nestepinta laski tämän alapuolelle, nestettä valutettiin hallitusti miesluukkujen kautta. Kaatunut säiliörekka kuuluu länsisuomalaiselle ympäristöyritykselle. Pelastuslaitos keräsi kaatuneesta autosta vuotavan öljyn ja poisti maahan vuotaneen öljyn sekä saastuneen maan. Poliisit todennäköisesti ottavat johtovastuun tilanteen hallinnasta akuutin tilanteen mentyä ohi. Ongelmajäteseosta kuljettaneen yhdistelmäajoneuvon vetoauto kaatui ojaan Riihimäellä. 56 7/2011 vät oman toimialueensa tietoja Maaperän tilan tietojärjestelmässä. Suurin riski oli jo ohi, sillä säiliön lasti ei vuotanut mistään. Terveydensuojeluviranomaiset voivat antaa terveydensuojelulain valtuuttamina jopa evakuointimääräyksiä tai suositella niitä pelastusviranomaisille, jos esimerkiksi pitkän sähkökatkon takia asuntojen ja laitosten sisälämpötila laskee liian alas. Pelastustoiminnan ammattilaisia uhkaa hypotermia, jos vesipelastustehtävät pitkittyvät. Kaatuneen vetoauton lastina oli 15 kuutiota valokuvien kehittämisessä käytettävää haitallista kemikaalia. Kantatie 54:n länteen johtava kaista oli suljettuna säiliöauton tyhjennyksen ja noston ajan. Kanta-Hämeen pelastuslaitos sai hälytyksen keskisuureen liikenneonnettomuuteen, jossa on osallisena kemikaalia kuljettava yhdistelmäajoneuvo. Muista toimista päättävät asianomaiset hallinnonalat ja toimijat. Onnettomuus ja tahallinen teko voivat olla seurauksiltaan täysin samanlaisia, eikä tilanteissa useinkaan osata heti kertoa tapahtuman aiheuttajaa. Ekokem on Kanta-Hämeen pelastajille tuttu yritys, sillä erityiskohteen kanssa harjoitellaan säännöllisesti. Nesteen keräämiseen käytettiin laitoksemme keräyspussia, joka on tarkoitettu kemikaaleille, palomestari Villanen kertoo. Auton koneistosta vuoti hydrauliikkaöljyä, Villanen kertoo. Se käyttää muita viranomaisia asiantuntijana arvioimaan pilaantumisen puhdistustarpeen, -tavan ja puhdistustoimen riittävyyden. Lämpöhalvauksen ehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota. Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen (C-osaamiskeskus) tieto on käytettävissä kemikaalitilanteissa. Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteet -oppaan voi ladata STM:n sivuilta www.stm.fi > julkaisut tai ostaa painettuna. Alueellinen johtovastuu määräytyy sen mukaan minkä pelastusalueen sisällä säteilyvaara syntyy tai missä se ensiksi havaitaan. Vaara-alueen kunnat toteuttavat pelastustoimen ja muiden hallinnonalojen päätökset ja ohjeet. Pelastustoimi vastaa öljyja kemikaalivahingon ensitorjunnasta. Ojanpenkereelle kellahtaneen vetoauton lastia tuli purkamaan Ekokemin pumppausauto. Ongelmajätelaitokselle matkalla ollut säiliörekka oli kääntymässä kantatie 54:ltä ABC-liikennekeskuksen alueelle, kun vetoauto kallistui voimakkaasti oikealle ja kaatui ojaan. Lisäksi nämä vastaavat pelastustoiminnan johtajan päätösten soveltamisesta ja toimeenpanosta vastuualueellaan. Kylmyys ja kuumuus otettava todesta Uutena aiheena oppaassa on luku ”Kylmä ja kuuma ympäristö”. Käytännössä märkäpuvut soveltuvat kylmyyden vuoksi Suomessa huonosti ammattikäyttöön. Pelastajan säilyttävä toimintakykyisenä. Teksti: Suvi Vainio Kemikaalit turvallisesti talteen ojaan kaatuneesta säiliörekasta. Vakavassa säteilyvaaratilanteessa tilanteen yleisjohtajana toimii tilanteen laajuudesta riippuen alueen tai valtion pelastusviranomainen. Suojavaatetuksessa työskentely on fyysisesti raskasta kuumuuden ja elimistön kuivumisen vuoksi. Maaperän pilaantumisen käsittelyssä tarvittava organisaatiot voivat vaihdella huomattavasti. Tarkempi ohjeistus kirjataan laitosten pelastussuunnitelmaan. Toisena esimerkkinä vaativasta pelastustehtävästä mainitaan vesipelastus kylmään vuodenaikaan. Evakuointipaikat ratkaistaan kuntakohtaisesti. Pelastusja ensihoitohenkilökunnan kannalta vaativimpia tilanteita ovat epäillyt NBCtilanteet. Tällöin ilmoitus tapahtumasta tulee todennäköisimmin hätäkeskuksen kautta. Kriittinen alaraja sisätiloissa on 12 astetta. Pelastusja ensihoidon kannalta varautumisen ja ennaltaehkäisyn strategia sekä varotoimet ovat samat riippumatta tilanteen aiheuttajasta. Aamupäivällä kymmeneltä alkanut tilanne kesti kaikkiaan noin viisi ja puoli tuntia. Pelastusviranomaiset ovat todennäköisesti ensimmäisinä tietoisia NBC-tilanteesta eli säteilyn ja biologisen tai kemiallisen yhdisteen tai niiden yhdistelmän aiheuttamasta erityistilanteesta, jos sen on aiheuttanut onnettomuus tai tahallinen, äkillinen toiminta. Lopuksi säiliö imettiin miesluukun kautta tyhjäksi. Kemikaalisukeltaja suojautuu välittömän vaaran alueella suojainyhdistelmällä, jonka suojausteho on riittävä käytettäväksi pelastustöissä, joissa pitoisuuksia ei tiedetä. Kuljettaja pystyi heti auttamaan pelastajia. Poliisi tutkii turman syytä. Nosto-operaation ajaksi suljettiin myös ajotie ABC:lle. Bioterrorismin uhka on Suomen oloissa lisääntynyt kansainvälisten tapahtumien yhteydessä. Auton haitallisen aineen lasti onneksi pysyi säiliössä. Nyt operaatio kauniissa syyssäässä kävi kemikaalisäiliön tyhjennysharjoituksesta, Villanen toteaa. Lastia kuljetettiin kuution säiliöissä, jotka säilyivät ehjinä. Säteilyuhkaan ei saa turtua Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan uhkaavaa tai toteutunutta tapahtumaa, jonka seurauksena väestö sekä pelastusja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua ionisoivalle säteilylle. Tahallinen vahingontekokin torjuttava Rikollista toimintaa, mukaan lukien terrorismia kemiallisilla aineilla, voidaan pitää kemikaalionnettomuuden erityismuotona. Turmapaikan vieressä sijaitsee vilkas ABC-liikennekeskus. Se sisälsi kappaletavarakuljetuksen 3-luokkaan kuuluvia vaarallisia aineita eli palavia liotinnesteitä ja muita palavia nesteitä. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tartuntatautien paras asiantuntija. Pelastuslaitos eristi onnettomuuspaikan liikenteeltä, mihin se sai virka-apua läheisestä varuskunnasta. Standardin EN ISO 15027-1 mukaiset kuivaja märkäpuvut on tarkoitettu jatkuvaan fyysiseen toimintaan ja ne soveltuvat myös huonon sään vaatetukseksi. Säiliöauton nosto sujui ongelmitta, Villanen kertoo. Ekokem pumppasi kuorman edelleen säiliöautoonsa, jonka kyyditsi jätelastin käsittelylaitokseen. Varautumisessa biologisten taudinaiheuttajien tahallista levitystä vastaan on tahallisen levityksen tunnistaminen, välitön suojautuminen ja käytetyn taudinaiheuttajan nopea diagnostiikka. Pelastajan on huolehdittava asianmukaisesta suojautumisestaan altistuksen välttämiseksi ja toimintakykynsä säilyttämiseksi
Minusta keskeisin ajatusvirhe onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä on harhakuvitelma, että kaikki ihmiset toimisivat aina järkevästi kaikissa tilanteissa. Ja edelleen kaikista ihmisistä tulisi järkeviä ja tunteensa hallitsevia toimien hädän hetkellä oikein. Se jotain muuta on lisätä radikaalisti teknisiä suojaimia ja muovata toiminta ympäristöä turvallisemmaksi. He ovat huolissaan rikollisuuden aiheuttamasta turvattomuudesta. Me kaikki pelastusalalla pitkään olleet tiedämme, ettei ihminen toimi näin. Rikosturvallisuus Toinen turvallisuuden lohko on rikosturvallisuus. Sitä koordinoi myös uuden pelastuslain mukaan edelleen pelastusviranomainen. He osaisivat ennakoida vaaran ja arvioida sen aiheuttaa riski ja toimia oikein. Se on turvallisuutta puolustusvoiminen kannalta – maan puolustamista. Ennaltaehkäisy 20 kertaa halvempaa Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on erään tutkimuksen mukaan 20 kertaa halvempaa kuin onnettomuuksien jälkien korjaaminen. Lainsäädännön puutteellisuus johtuu monesta asiasta, ensisijaisesti suojaustoimia vastustavasta toimintaympäristöstä. Pekka Vänskä Pelastusjohtaja Keskustelua Yhdessä tahdottava erheet ja kiireen salliva ympäristö. Kun kenraalit ja sotilaat puhuvat turvallisuudesta, he poikkeuksetta puhuvat puolustusturvallisuudesta. Juuri näistä syistä tapahtuu onnettomuuksia ja tapaturmia – ihmisen virheellisen tai puutteellisen toiminnan. Kuulija ei aina tai yleensä tiedä mistä oikein puhutaan kun puhutaan turvallisuudesta. Suomessa on juuri niin turvallisista liikkua kaduilla kuin yhteiskunta haluaa. Työtapaturmissa Suomessa kuolee noin 50 ihmistä. Hänelle puhutaan esimerkiksi kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta, strategisesta turvallisuudesta, laajasta tai suppeasta turvallisuudesta, entistä tehokkaammasta turvallisuussuunnittelusta, turvallisuusvajeista, turvallisuustilanteista, turvallisuusauditoinneista, riskinarvioinnista, riskienhallinnasta. Siitä huolimatta onnettomuuksien ehkäisyyn ei panosteta. Rikosturvallisuutta ja siihen liittyviä toimijoita koordinoi Suomessa poliisi. Tiedän hyvin ne vaikeudet, jotka ministeriön lainsäätäjillä on. Syy ei ole henkilöstön, vaan meidän puutteellisen lainsäädännön. 7/2011 57 T urvallisuus on positiivinen ja abstrakti asia. Ne poistavat tai rajoittavat vahingollisen toiminnan vaikutukset. Ongelmana on vain se, että pelastusviranomainen tuntuu keskittyvän vain paloturvallisuuteen ja palokuolemiin. Tämä on minun vakaa käsitys siitä, miten vaikuttaa tehokkaasti onnettomuuksien ehkäisyyn. Suojaimet ja turvallisempi toimintaympäristö huomioivat ihmisen virheellisen ja puutteellisen toiminnan. Puolustusturvallisuus Olen jakanut turvallisuuskäsitteen viranomaistoiminnan kannalta kolmeen lohkoon ja kutakin lohkoa koordinoi eri viranomainen. Kuvitellaan, että kun ihmiset saavat valistamisen kautta oikeata tietoa turvallisuudesta, niin ihminen käyttäytyisi sen mukaisesti. Suomessa hukkuu vuosittain noin 200 ihmistä, kuolee liikenneonnettomuuksissa noin 300 ihmistä, vapaa-ajan tapaturmissa noin 800 ihmistä ja Suomessa tapetaan vuosittain noin 150 ihmistä. Suomen puolustaminen ja turvallisuus tarvitsevat tällaisia ja tällaisia toimenpiteitä ja määrärahoja. Kun poliisit vaativat turvallisuustekoja, he vaativat ensisijaisesti toimivaltuuksia ja voimavaroja rikollisuuden hallitsemiseksi. Mutta miten on laita ehkäisevien toimenpiteiden esimerkiksi hukkumisonnettomuuksissa. Minun perusvastaukseni on ollut, että pelastustoimen työkalut onnettomuuksien ehkäisyssä ovat vähän tylsät ja niukat – rakentamismääräykset, palotarkastus ja valistus. Onnettomuusturvallisuus Kolmantena turvallisuuden lohkona on (tapaturmaja) onnettomuusturvallisuus. Muistan vieläkin, kuinka suuri työ tehtiin aikanaan kun saatiin palovaroittimet pakolliseksi Suomeen ja muistan sen yhteiskunnallisen vastustuksen, joka kohdistui varoittimiin. Ilokseni olen havainnut muutamien palomestareiden ottaneen myös tämän asian tarkkailu listoilleen. Kuinka hyvin ja huolella me perehdymme esimerkiksi uimarantojen turvallisuuteen. Ympäristö turvallisemmaksi Ihminen on vajavainen: tekee virhearviointeja, erehtyy, oikoo ”mutkia” kiireessä, on huolimaton ja ajattelematon. Kun poliisit puhuvat turvallisuudesta, he tarkoittavat poikkeuksetta rikosturvallisuutta. Tämä ei onnistu ilman yhteiskunnan yhteistä tahtotilaa ja rahaa. Ensimmäisessä lohkossa käsitellään puolustusturvallisuutta ja tätä lohkoa koordinoi vahvasti Puolustusvoimat. Jos halutaan oikeasti vaikuttaa onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuviin vahinkoihin, tulee tehdä jotain muuta. Kun PRONTOn tilastoja katselee, havaitsee, että pelastustoimi on hälytystoiminnassa mukana lähes kaikissa onnettomuusja tapaturmatyypeissä. Tulipaloissa Suomessa kuolee noin 100 ihmistä. Suomessa kuolee vuosittain noin 3000 ihmistä erilaisissa tapaturmissa ja onnettomuuksissa. Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan turvallisuudesta. Näyttää siltä, että yhtä onnettomuustyyppiä varten Suomessa on oma erityinen viranomainen – paloturvallisuutta varten pelastusviranomainen. Jos ette usko, niin miettikää itse omalta kohdaltanne, mitkä olivat ne syyt kun teille viimeksi sattui jokin tapaturma tai onnettomuus. Tavoitteena onnettomuusja tapaturmaturvallisuudessa tulisi olla ympäristö, joka huomioi ihmisen vajavaisuuden – erheet ja kiireen salliva ympäristö. Niillä ei saada hirvittäviä tuloksia aikaan, jos säädöspohja on puutteellinen. Mistä johtuu moinen järjettömyys
Kierrätysyhtiö tarjoaa kaksi keräilyautoa sekä neljä työntekijäänsä, jotka ovat MepKemikaalisukeltajat tarkastavat lasinkeräysastioita. Tiistaiaamuna kello 8 palokunta saa samanlaisen hätäilmoituksen toisen marketin luona olevasta lasinkeräysastiasta. Pakkauskoko vaihtelee 300 g:n ja 1 kg:n välillä. Poliisi ryhtyy selvittämään jätehuoltorikoksen tekijää. Alue puhdistetaan ja eristys poistetaan. Lipukkeiden mukaan pakkauksissa on kaliumhydroksidia, kaliumbromidia ja nikkelisulfaattia, jotka reagoivat veden kanssa muodostaen ärsyttäviä höyryjä. > Laaditaan luettelo, missä järjestyksessä tarkastukset tehdään. Ensimmäinen kemikaalisukellusryhmä ilmoittaa, että keräysastiassa on kuusi eri syövyttävien kemikaalien pakkausta, joista kahdesta puuttuvat merkinnät. Kemikaalisukellusryhmä havaitsee astiassa useita tuntemattomien kemikaalien pakkauksia. Palokunta, poliisi ja ympäristöviranomainen hälytetään. Keskustassa olevat 11 pistettä päätetään tarkastaa vielä saman päivän aikana ja loput viisi keskiviikkona. Osa kierrätysyrityksen autossa ja keräysastiassa olevista tuntemattomista kemikaaleista on jo reagoinut toisten kemikaalien kanssa. Alue eristetään siten, että markettia ei tarvitse sulkea. > Asukkaita varoitetaan radiossa ja kielletään toistaiseksi tuomasta lasia keräyspisteisiin. Veden kanssa ne myös syövyttävät ihoa. Kun miehet kello 14.40 aikovat nostaa viimeisen seitsemästä astiasta, siitä pöllähtää pistävän hajuista savua. He ottavat digikameralla pari kuvaa sisällöstä ja vetäytyvät nopeasti kauemmaksi. Jokainen pakkaus siirretään omaan kannelliseen astiaansa. Partion toinen poliisi eristää keräyspisteen ympäristöä ja toinen tutkii digikameran kuvia. Paloasemalla kokoontuu poliisin, palokunnan, teknisen pelastuspalvelun, kaupungin, piirikunnan ja jätehuollon edustajista koostuva kriisiesikunta. Kaupungin työntekijöiden avustuksella kaikki keskustan 11 keräyspistettä suljetaan ja niitä vartioidaan. Eräs kaupunkilainen totesi pistävää hajua, kun aikoi heittää lasia keräysastiaan. Epäilyttävät pakkaukset kootaan metallitynnyreihin.. Puhdistuspaikka perustetaan ja kemikaalisukeltajien pukeutumisteltta pystytetään. Poliisi eristää alueen. Elfert hälyttää paikalle vahvistuksia. Huuhdellut keLasinkierrätyksen vaarat mikaalisuojapuvut pakataan astioihin. > Palokunta ja poliisi tarkastavat kaikki keräyspisteet. Kemikaalisuojapukuja ei enää käytetä. Jäteyhtiö kerää myös puhdistuspaikalla käytetyn huuhteluveden. Esikunta päättää seuraavista toimenpiteistä: > Kaupungin kaikki lasinkeräyspisteet eristetään ja niitä vartioidaan. Maassa olevat lasinsirpaleet kerätään haponkestävästä teräksestä valmistettuihin astioihin. Pian myös useista muista. Miehet toteavat astiassa olevan kemikaalipakkauksia. 58 7/2011 Nordhornin (Saksa) yhdestä lasinkeräysastiasta löytyi kemikaalijätteitä. Kaupungissa 66 lasinkeräysastiaa Kaupungissa on yhteensä 66 lasinkeräysastiaa 17 keräyspisteessä, joista yhden pisteen seitsemän astiaa tyhjennettiin maanantaina. Päivystävä palomestari Thomas Elfertille tilanne on aluksi täysin epäselvä. M aanantaina 17.3.2008, kierrätysyrityksen työntekijät tyhjentävät marketin lasinkeräysastioita. Palokunta tekee vesi-, vaahtoja jauheselvitykset. Hän muodostaa yhdessä poliisin ja ympäristöviraston edustajien kanssa johtoryhmän, joka kokoontuu paikalle hälytetyssä johtokeskusautossa. Esikunta päättää, että palokunta tekee vesi-, vaahtoja jauheselvitykset ennen kuin paineilmahengityslaitetta käyttävät palomiehet tarkastavat keräysastiat. > Selvitetään, miten palokunta osallistuu tarkastukseen. Digikuvien tarkastelun jälkeen Elfert päättää, että vain kemikaalisukeltajat saavat mennä keräilyastian luo. Johtoryhmä päättää, että kierrätysyrityksen auton siirtolava peitetään muovikalvolla ja varastoidaan väliaikaisesti yrityksen alueella. Kaupungin kaikki 66 lasinkeräysastiaa oli tarkastettava
Juttu on julkaistu Feurwehr Magazin 1/2009:ssä. Tähän mennessä niitä on sijoitettu kahteen taloon ja sijoittaminen neljään muuhun on meneillään. Kun naapuripalokunta saapui, se otti vastuun sammutuksesta. Sosiaalivirasto on sijoittanut sprinklerit viiteen tavalliseen asuntoon, joiden asukkaiden paloriski on arvioitu suureksi. Jos astiassa on kemikaalipakkauksia, astia peitetään muovilla. Joukossa on kierretulpalla varustettuja ruskeita lasipulloja, joiden tilavuus vaihtelee yhdestä viiteen litraan. Esikunta päättää, että jokainen lasinkeräysastia tyhjennetään varovasti jäteastiaan, missä epäilyttävät pakkaukset tutkitaan. Hoitohenkilökunta totesi, että mikään ei palanut ja sulki sprinklerin. Palokunta hälytettiin paloaseman paloon kello 3.15. Siirrettävät sprinklerit eivät ole pohjoismaisen standardin INSTA 900 mukaisia asuntosprinklereitä eikä niillä voi korvata rakennuksen paloturvallisuuden mahdollisia puutteita. Palo oli levinnyt hallissa olevan paloauton ohjaamoon ja hallin rakenteisiin. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski penin VPK:n jäseniä ja pystyvät siten käyttämään paineilmahengityslaitetta. Hän liittyi toiseen palokuntaan, mutta menetti ajokorttinsa ajettuaan kolarin paloautolla ja erotettiin tästäkin palokunnasta. Punaisen Ristin paikallisyhdistys järjestää operaatioon osallistuvien muonituksen paloasemalla. Tekninen pelastuspalvelu varautuu valaisemaan keräyspisteitä seuraavan yön aikana. Seuraavana päivänä poliisi pidätti 28-vuotiaan entisen palokuntalaisen, joka tunnusti sytyttäneensä palon. Mukana on myös eri kokoisia muovija lasipulloja. Tähän mennessä sprinkleri on lauennut kahdesti. Joitakin syövyttäviä kemikaaleja on valunut pysäköintialueelle vahingoittaen asfalttia. Kolmen päivän aikana löydettiin kemikaalipakkauksia kuudesta lasinkeräyspisteestä, jotka kaikki olivat keskustassa. Kemikaalit oli pakattu vuosia sitten Neuvostoliitossa, DDR:ssä ja Unkarissa ja niiden valmistajat olivat lopettaneet toimintansa. Kemikaalisukelluspari, suojapari, nosturinkäyttäjä sekä yksi poliisi suojautuvat hengityksensuojaimella. Palovahingot olivat 800000 euroa. Kehätien ostoskeskuksen viidessä keräysastiassa on eniten kemikaaleja, jotka ovat myös osaksi reagoineet keskenään. Teksti: Stephan Konjer, Valokuvat: Stephan Konjer Käännös: Risto Lautkaski Karlstad (Ruotsi). Mutta sitten hänen oli erottava poissaolojen takia. Karlstad valitsi siirrettävät sprinklerit Erotettu palokuntalainen sytytti paloaseman Schifflingen (Luxemburg). 7/2011 59. Ensimmäisellä kerralla ruoka paloi pohjaan. Kaksi ryhmää aloittaa puolelta päivin keräyspisteiden tarkastukset. Tässäkin tapauksessa selvittiin ilman vesivahinkoja. Kierrätysyhtiö ottaa vastaan saastumattoman lasin. FWM 10/2009 Pysäköintialueelle vuotaneet kemikaalit imeytetään. ”Palotarkastusten yhteydessä todettiin, että pelastuslaitos ei ehdi evakuoida asukkaita riittävän nopeasti. Kemikaalilammikot imeytetään ja asfaltti huuhdellaan. Syynä ei niinkään ole alkoholi kuin huolimattomuus ja huonomuistisuus. Teksti: Karin Wandrell. Hän oli aluksi erittäin aktiivisesti osallistunut palokunnan toimintaan. Sukeltaja nostivat kanavan pohjalta noin 50 pulloa, joissa oli erilaisia ärsyttäviä ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, kuten fosforioksidia, bentsaldehydiä ja ammoniumsulfaattia. Koska sähköt olivat katkenneet, hallin ovien avausmekanismi ei toiminut. Viereinen ovi työnnettiin auki ulkoa päin, pieni paloauto ajettiin sisään ja sammutusta tuettiin painevaahtoputkella. Kemikaalipakkauksia löydetään kolmesta keräyspisteestä. Toisella kertaa mikrouuni syttyi palamaan. Jokainen lasinkeräys astia tyhjennetään varovasti muovikalvolla vuorattuun jäteastiaan. Kunnallinen asuntoyhtiö ei halunnut asentaa kiinteitä sprinklereitä, koska eräässä tavallisessa asuintalossa ne olivat aiheuttaneet suuret vesivahingot. Sijoituspaikkana on useimmiten ollut keittiö, mutta myös muihin huoneisiin on riskikartoituksen perusteella sijoitettu niitä. Useimmiten he ovat tupakoitsijoita, jotka ovat jättäneet palojälkiä huonekaluihin. Kesällä 2010 sprinklereitä tulee olemaan yhteensä 220. Saastuneet astiat sisältöineen kuljetetaan asianmukaisesti varmistettuina välivarastoon. Kello 23 viimeiset yksiköt palaavat paloasemalle. Keskiviikkona 19.3 tarkastetaan loput viisi keräyspistettä. BrandSäkert 3/2010. Vesivahinkoja ei tullut. Palokuntalainen sai palon rajoitettua autojen pesuun käytetyllä letkulla. Tarvittavat jäteastiat hankitaan niitä vuokraavilta yrityksiltä. On myös sellaisia, jotka ovat useita kertoja unohtaneet ruoan liedelle. Jos astian sisällössä ei havaita mitään epäilyttävää, kierrätysyritys kuljettaa lasit pois. Koska se käyttää vesisumua, vesivahingot jäävät vähäisiksi. Paikoitellen ne ovat syövyttäneet asfalttia. Kun se laukeaa, hälytys menee sekä henkilökunnalle että pelastuslaitokselle”, Lars-Erik Hansson kertoo. Ryhmien kalustona on johtoauto, sammutusauto, kierrätysyhtiön nosturiauto, kaksi jäteautoa ja poliisiauto. Siirrettävä Q1-sprinkleri suojaa 30 m²:n pinta-alan. Sprinkleri on myös liitetty huoneiston hälytysjärjestelmään. Karlstadin kaupunki on päättänyt sijoittaa siirrettävät sprinklerit kaikkiin palvelutaloihinsa. Vastenmielinen haju osoittaa tämän. Niiden luotettavuudesta on ainoastaan valmistajan tietoja. Torstaina 20.3 löydettiin noin 20 km Nordhornista itään sijaitsevan Lingenin kaupungista sillan luota lisää ruskeita lasipulloja ja kemikaaleja. Kemikaalivalikoiman perusteella ei pystytty tunnistamaan edes niiden käyttäjän timialaa
Esimerkiksi hiekoitus liukkaalla lisää turvallisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Villo katsoo tulevaisuuteen ja muistelee samalla kuluneita vuosia Vuosaaren kauppakeskus Columbuksessa talosuojelunäyttelyssä elokuussa. – Ministeriö on siirtänyt vastuuta kunnille ja kunnat pelastuslaitoksille. Hän tiesi, ettei ryntäystä tule, mutta asia pitää tuoda sinne, missä ihmiset liikkuvat. Tiesin, ettei se jää ainoak si myrskyksi Suomessa. He ovat nyt valitettavan usein naapurin vastuulla. Taloyhtiön hallitus vastaa kohteesta, jossa ei ole valittu suojeluhenkilöstöä. Aina ei tiedetä keitä talossa on kirjoilla ja mihin aikaan ihmisiä on paikalla. Taloyhtiöille ja asukkaille piti alkaa viestiä vaaroista. – Ihmisille pitää saada tietoa varautumisesta. lisuus-/pelastussuunnitelma pöytälaatikossa ei tosin auta, vaan pitää olla myös silmää erottaa vaaranpaikkoja ja epäkohtia. Pelkkä turvalPertti Villo Helsingin Vuosaaresta on ollut talosuojeluaktiivi jo melkein 20 vuotta. 60 7/2011 Talosuojelunäyttelyyn Vuosaaren Columbus-kauppakeskuksessa elokuussa tutustui myös Marko Tohni Presso Centeristä, jossa vastuulle kuuluvat paloturvallisuus, myynti ja huolto. – Tammikuun 2005 pahan myrskyn aikana kattoja irtosi ja vesi nousi Helsingissä ennätyskorkeuteen. Moni ison marketin asiakkaista kävelee ohi rullaportaisiin kauppakassit käsissään. Eurot eivät riitä ja kun talosuojelu ei asukkaita kiinnosta, kukaan ei vaadikaan mitään, hän harmittelee. Väki ikääntyy ympäri Suomea ja uhat eivät poistu. Talosuojeluaktiivien ja asukkaiden aloitteesta sekä HELPEn toimitusjohtajan rohkaisemana alueelle perustettiin Vuosaaren VPK. Erityisen huolissaan hän on vuokrataloista. Huoltoyhtiöt eivät saa pukata lumikasoja pelastustielle. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. – Kaikki ymmärtävät, ettei talosuojelu voi olla yksin vastuuhenkilöiden varassa. Pertti Villo kertoo löytyvän lukuisia suojelujohtajia, jotka eivät ole edes koskaan nähneet VSS-varustelaatikkoa saati tutustuneet sen sisältöön. Tieto ja nälkä kasvoivat Helsingin Pelastusliiton HELPEn järjestämällä peruskurssilla. Tämä oli tilanne myös toimittajan taloyhtiössä. Vuodesta 2008 hän on kiertänyt yksityishenkilönä ja myös Vuosaaren VPK:n nimissä taloyhtiöissä puhumassa asuintalon ja asumisen turvallisuudesta. Monikulttuurisuus ja kielikysymykset ovat iso haaste turvallisuudelle. Edellinen turvallisuuspäällikkö oli muuttanut pois 1,5 vuotta sitten eikä uutta valittu – tai saatu. On myös ihmisiä, jotka eivät hallitse omaa elämäntilannettaan. Ruohonleikkurit ja yritysten vessapaperitkin maksavat enemmän kuin väestösuojan ylläpito, hän painottaa. Viisikään palovaroitinta ei auta, jos naapurilla ei ole yhtäkään, Villo kertoo. Näyttelyyn osallistuivat myös Temet, SPEK, HELPE, Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Turvallinen Koti. Villon mukaan monissa taloyhtiöissä väestönsuojien ensiaputarvikkeet ovat vanhentuneita ja tiiviyskokeet ovat tekemättä. Tilat antoi käyttöön Kesko. Valaistus käytävillä voi olla vaarallisen huono. Hän omien sanojensa mukaan ”hurahti” talosuojeluun, kun Janne Sainion kanssa ilmoitti omissa asuinyhtiöissään olevansa käytettävissä suojelujohtajina. Kansalaistaitoja pitäisi korostaa, Villo sanoo. Kasvavia turvallisuushaasteita – Kenelle turvallisuussuunnitelma tehdään, jos siitä ei ole tietoa rappukäytävissä eikä järjestetä harjoituksia. Avun tulo viimeiseen kohteeseen kesti tuolloin 50 minuuttia. Kukaan ei pärjää yksin. Hän ihmettelee miksei turvallisuus kiinnosta asunto-osakeyhtiöitä ja asukkaita, vaikka kyse on lakisääteisestä toiminnasta. Tehtävää pitää hoitaa aktiivisesti, muuten asiat unohtuvat. Talosuojelu ei kiinnosta Talosuojeluaktiivi Pertti Villo ihmettelee miksi V illo on myös Asukasliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Palotarkastuksia tehdään entistä harvemmin asuintaloihin. On valitettavaa, että he eivät välitä. Kyse on jokapäiväisistä asioista ja huoltoyhtiöitä on ohjeistettava oikein. Asukkaista voi löytyä esimerkiksi ensiapuja alkusammutustaitoisia, joita tarvitaan avun viivästyessä
7/2011 61 Mirafoni Ne nykyajan nuoret… Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Kuuntelin taannoin sivusta keskustelua pelastusalalle tulevista nykyajan nuorista ja siitä, ettei mikään ole enää kuten ennen. He uskovat suurten ponnistelujen tuottamiin palkkioihin ja ovat tottuneet saamaan ”aina suurempaa, parempaa ja enemmän”. LAITA vErI KIErTÄmÄÄN!. Veripalvelutoimistot 16 paikkakunnalla: • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi. Operatiivisen johtamisen näkökulmasta olen Mankkisen kanssa samoilla linjoilla, mutta miten käy kun nämä edellä mainitut sukupolvet kohtaavat paloasemilla ja pelastuslaitoksissa. Viime keväänä istuin Vaasan yliopiston johtamisen professori Riitta Viitalan luennolla ja ajatukseni kirkastuivat. Testaa, voitko sinä luovuttaa www.sovinkoluovuttajaksi.fi OJENNA KÄTESI. Muut jäävät ihmettelemään henkilöstöja osaamisvajetta. Viitala kertoi luennon taustalla olevan useampi eri tutkimus, joiden mukaan sukupolvet suhtautuvat eri tavoin työhön. Viitalan luennon jälkeen jäin pohtimaan johtamista pelastusalalla. Kun kaikki nämä työstä eri lailla ajattelevaa sukupolvea kohtaavat työpaikoilla, voi olla odotettavissa yhteentörmäyksiä. Henkilöstöjohtamiseen on syytä panostaa ja yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Omaa uraa ajatellaan maksimissaan seitsemän vuoden periodeissa ja niin sanottu eläkevirka on monelle kauhistus. Kuulostaako tutulta. Y-sukupolvi tekee töitä elääkseen eivätkä elä tehdäkseen töitä. Kyse on todella asenteista. Niin sanotut suuret ikäluokat – vuosina 1945–1964 syntyneet – puolestaan ovat vanhempiaan koulutetumpia ja paremmin toimeentulevia. Tulevan viiden vuoden aikana työmarkkinoille tulee kuitenkin rantautumaan Y-sukupolvi – 1980ja 90-luvulla syntyneet. Suuret ikäluokat ovat muodostaneet tälle X-sukupolvelle harmaan katon entistä pidemmän eliniän ja paremman terveyden myötä ja siten estäneet tämän sukupolven etenemisen urallaan. Kun ajatellaan noiden tuoreempien sukupolvien odotuksia ja asenteita työhön liittyen, tulee hyvästä ja ajan hengen mukaisesta henkilöstöjohtamisesta kilpailuvaltti tulevaisuudessa. Töitä tullaan tekemään entistä ohuemmin resurssein, Xja Y-sukupolvet asettuvat organisaatioiden johtoon. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkausja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. X-sukupolvi on myös lama-ajan väliinputoaja, sillä he kokivat laman nuorina aikuisina menettäen työpaikkansa ja keräten jo opiskellessa isoa lainaa. Suurten ikäpolvien jälkeläisiä puolestaan kutsutaan X-sukupolveksi – vuosina 1965–1979 syntyneet – jonka myötä pikaruokakulttuuri, videopelit ja matkustaminen tulivat osaksi elämää. Se pelastuslaitos, joka nämä ajatukset sisäistää, tulee pärjäämään hyvin ja pääsee valitsemaan parhaat tekijät muiden edestä. Tästä johtuen irtisanomista tai konkurssia ei pelätä. Kärjistetysti ja tiivistetysti ilmaistuna: sotien aikana syntynyt sukupolvi korostaa nuukuuttaan, sitkeyttään ja ahkeruuttaan. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. Nuorempana virkamiehenä olen toisinaan havainnut ajattelevani erityisesti työhön liittyvistä asioista eri tavalla kuin kokeneemmat kollegani ja miettinyt, että onko asenteeni sen kuuluisan nykynuoren vai mikä mättää. Tämän myötä epävarmuus on jäänyt elämään. Pelastusalalla palomiehen työtä on myös tutkittu – viime vuonna valmistuneen Teija Mankkisen väitöskirjan mukaan palomies suhtautuu työhönsä iästä riippumatta samalla tavoin. Odotetaan uudenlaista johtamista. Osaaminen tulee olemaan tulevaisuudessa yhteiskunnassamme pullonkaula, ja kuten viimeisimmässä Mirafonissa kirjoitin, työvoimasta tullaan kilpailemaan. Kyse on siis erilaisesta asenteesta työhön ja sen ymmärtämisestä, ettei siinä mitään väärää ole. He viimeistään tulevat muuttamaan johtamisen työyhteisössä, sillä he ovat seuranneet omia vanhempiaan eivätkä halua itselleen samaa: loppuun palamista, stressiä, kiirettä, hermostuneisuutta ja poissaolevuutta. Esimerkit olivat kovin kärjistettyjä, mutta niistä pystyi kyllä tunnistamaan eri sukupolviin liittyvät ominaispiirteet. Y-sukupolven mielestä töistä pitää nauttia ja jos töissä ei ole kivaa, niin työpaikkaa vaihdetaan. Verta voi luovuttaa, jos on terve, vähintään 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias
www.tammivikkut.com PT 8/2011 ilmestyy 20.10. huoltoja korjaustyöt . Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. Nostolava-autot . Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. vuositarkastukset . perusteelliset tarkastukset . Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. Fire Dos -järjestelmien asennus Bronto Skylift Oy:n valtuuttama huolto Mobile Lift Oy Piilipuunkatu 11, 21200 RAISIO Tel. 62 7/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 010 3878 877 | 040 7624 560 www.mobilelift.fi Suoritamme nostolava-autojen Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
7/2011 63 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput Palokunta-asut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. . ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Soita ja sovi tapaaminen. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 1/ 20 11 10.2. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. Missä se taas on...?!. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. mukaan. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. / . kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.
Lisätietoja tehtävästä antaa riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén p. HELPE on SPEK:n jäsen ja toimii yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja kaupungin kanssa. Tehtävä on päätoiminen ja edellyttää työajan soveltamista. Hän teki suuren osan elämäntyöstään pelastusosaston virkamiehenä. Hakemuksen voi lähettää myös osoitteella Helsingin kaupungin pelastuslaitos, PL 112, 00099 Helsingin kaupunki. Hakemukset tulee jättää viimeistään 7.10.2011 klo 15.00 mennessä. Perehdytysjakso alkaa 1.12.2011. Vaihtoehtoisesti hakemuksen voi toimittaa osoitteeseen Seuturekry Oy, Raatihuoneenkatu 9–11, 13100 Hämeenlinna. Juhani Porthan on siunattu omaisten läsnäollessa. Kanta-Hämeen pelastuslaitos julistaa haettavaksi PALOINSINÖÖRIN VIRAN Paloinsinöörin työtehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ehkäisytyön esimiesja asiantuntijatehtävät. Juhani ja hänen apunaan ollut pieni ryhmän laati suunnitelman hätäkeskusjärjestelmän kehittämisestä ja neljän kokeiluhätäkeskuksen lakisääteisestä pilottihankkeesta. Kuolleita P elastusalan ja erityisesti hätäkeskustoiminnan pitkäaikainen vaikuttaja ylitarkastaja Juhani Porthan menehtyi äkilliseen sairauteen kotonaan 28.8.2011. Kokeiluhätäkeskus vaiheen jälkeen Juhani jatkoi pelastusosastolla hätäkeskustoiminnan ohjausja kehittämistehtävissä. Tehtävä edellyttää soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, tilastollisten menetelmien hallintaa, kykyä analyyttiseen ja itsenäiseen työskentelyyn, erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja kykyä tuottaa vakuuttavia kirjallisia asiakirjoja. Hakemuksia ei palauteta. Hänen vetämänsä projektin tavoitteena oli tutkia viranomaisia yhteisesti palvelevan hätäkeskusmallin toteuttamismahdollisuudet. Porthanin laaja-alaisesta osaamisesta kertoo myös hänen roolinsa poikkeusolojen johtokeskusten, pelastustoimen ja muiden viranomaisten viestintäjärjestelmien kehittämisessä. On vaikea ymmärtää Juhanin poismenoa. Lisätietoja antaa pelastuspäällikkö Petri Talikka, puh. Lisäksi tutkimuspäällikkö osallistuu toiminnan vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden kehittämiseen eri tasoilla. Jaana Nissinen Tarkastaja Sisäasiainministeriön pelastusosasto Ylitarkastaja Juhani Porthan. Pelastuslaitos hakee riskienhallinnan osastolle TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖÄ (työavain 27-16-11) Tutkimuspäällikkö suorittaa, ohjaa ja kehittää riskien ja toimintatapojen analyysiä muodostaen perusteet Helsingin alueen pelastustoimen ja laitoksen muiden ydintoimintojen palvelutasolle sekä tukien laitoksen strategista suunnittelua. Kuoreen merkintä “tutkimuspäällikkö”. Hakemukset tulee olla perillä viimeistään pe 14.10.2011 klo 15:00. Lisätiedot tj Ilkka Kianto 0500 615 828. Poissa on leppoisa ja avulias työtoveri, jota jäämme haikeudella kaipaamaan. Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva korkeakoulututkinto tai päätoimiselta pelastustoimintaan osallistuvalta päällystöltä vaadittava kelpoisuus. Juhani oli asiantuntija, joka pitkän kokemuksensa tuomalla ammattitaidolla esitti punnittuja näkemyksiä, jotka liittyivät usein suurempiin kokonaisuuksiin. (09) 310 31200 tai sähköposti: simo.wecksten@hel.fi Jätä hakemus osoitteeseen www.helsinkirekry.fi Työavaimella 2716-11 pääsee suoraan hakuilmoitukseen. fi Helsingin kaupunki toimii savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti. Tehtävä pyritään täyttämään vuoden 2012 alusta lähtien. Työuransa aikana hän osallistui asiantuntijana useisiin hankkeisiin ja työryhmiin. 64 7/2011 Avoimia virkoja & toimia Helsingin Pelastusliitto ry on pelastusalan aluejärjestö edistäen valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen. Palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. (03) 621 2453 petri.talikka@pelastuslaitos.fi w w w .h el si n ki re kr y. www.helpe.fi Haussa on tj:n siirtyessä eläkkeelle TOIMINNANJOHTAJA Arvostamme korkeakoulututkintoa, pelastusalan päällystötutkintoa, kokemusta johtamisesta ja kouluttamisesta sekä pelastusalan, järjestöja vapaaehtoistoiminnan tuntemusta. Viimeiset vuodet Porthan vaikutti aktiivisesti Hätäkeskuslaitoksen strategiatyössä sekä uudistuksen nyt käynnissä olevan vaiheen toimeenpanossa. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Paloinsinööri osallistuu pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman laadintaan, ylläpitoon ja siinä esitettyjen valvontatoimien suorittamiseen. Sanomattakin on selvää, että Porthanin osaamista on vaikea korvata. Juhani Porthan tuli sisäasiainministeriön pelastusosastolle kehittämään hätäkeskustoimintaa vuonna 1991. Pelastustoimen tuntemus katsotaan eduksi. Ensisijaisesti pyydämme tekemään hakemuksen sähköiseen rekrytointijärjestelmään osoitteessa www.seuturekry.fi kohdasta ”hae työpaikkaa”. Hakemus cv:n ja palkkatoivomuksen kera 30.9.2011 mennessä ilkka.kianto@helpe.fi. Muistoissamme näemme miehen, joka vielä viimeisinä elinviikkoinaan teki suurella innolla työtä entistä toimivamman auttamisen ketjun puolesta. Kielitaitovaatimuksena on hyvä suomen ja englannin kielen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito
071 875 0201. Jounilla on vahva pelastusalan työja harrastuskokemus: hän on toiminut pelastusalan tuotteiden myyntija ostotehtävissä (mm. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Jounin vastuualueena on paloja pelastusalan kalusto ja tuotteet. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. pelastusajoneuvot, merkinantolaitteet) yli 20 vuotta, sekä aktiivisesti sopimuspalokuntatoiminnassa jo yli 40 vuotta. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Kirjoita Pelastustietoon. 7/2011 65 Nimityksiä Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20402 Palontutkinnan jatkokurssi 3.–5.10.2011 360 € 23.9.2011 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 6.–7.10.2011 300 € 23.9.2011 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 17.–21.10.2011 485 € 23.9.2011 20080 Suomen Elvytysneuvoston hoitoelvytyskurssi (ILS) 12.10.2011 250 € 30.9.2011 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 1.–3.11.2011 300 € 7.10.2011 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 15.–17.11.2011 285 € 21.10.2011 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 22.–24.11.2011 390 € 4.11.2011 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 28.11.–2.12.2011 500 € 4.11.2011 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 12.–14.12.2011 330 € 18.11.2011 Järjestämme syksyllä 2011 mm. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Nimityksiä PELTACO OY Jouni Komulainen on aloittanut Peltacon myyntipäällikkönä 12.9.2011 alkaen. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana
Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 6.10. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. 3.11. Kehitä lehteä kanssamme! Tutustu myös Pelastustiedon Facebook-sivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! Pelastustieto onnittelee 150-vuotiasta Helsingin kaupungin pelastuslaitosta! Voit lukea Palontorjunta-lehden juttuja Helsingin palokunnan historiasta sähköisessä arkistossa osoitteessa www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto.. 30.9. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 8 20.10. 28.10. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 7/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 23 %. 66 7/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 25.11. 1.12. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 9 17.11. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto Puh. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan
Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun