8 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti on varautumisen ekspertti s. 16 Vuorokausi Möysän paloasemalla s.52 7 2012 27 .9 . Alennus lasketaan tämänhetkisestä vuositilaushinnasta. 12 Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli ensihoitotehtävissä s. 044 728 0400 • tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Turvallisuusja puolustus 2012 MESSUTARJOUS –50 % Koskee vain uusia tilauksia. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. Tartu tarjoukseen! Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi puoleen hintaan Ota yhteys puh. Tee tilaus messuosastolla, saat itsellesi lahjan! PEL1207_68_IV kansi.indd 1 19.9.2012 12:02:54 5/ 20 12 PA LO -, PE LA ST U SJA VÄ ES TÖ N SU O JE LU A LA N A M M AT TIL EH TI TE EM A N A EN SIV A ST E JA SA IR A A N KU LJ ET U S PELASTUSTIETO 8/2012 ILMESTYY 25. PEL1207_1_kansi.indd 1 20.9.2012 7:12:41 PEL1207_leveatkannet.indd 1 20.9.2012 7:26:50. Tarjous on voimassa 30.9.2012 asti. Ei koske opiskelija-/nuoriso-/kestotilauksia. LOKAKUUTA Rikkihappovuoto uhkana Närpiön kolarissa s
Niin tulee valitettavasti aina olemaan. O nnettomuus on aina ikävä asia. Osallistu kilpailuun!. Olemme koonneet kahdeksan erilaista onnettomuustapahtumaa viime vuosikymmenten ajalta. syyskuuta 2012 saakka. Arvomme kaikkien osallistujien kesken mahtavia palkintoja. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan lehdessä näkökulma on aina ammatillinen. Vuosikymmenten aikana Pelastustiedon ja Palontorjunnan sivuilla on kerrottu monista erilaisista onnettomuuksista. Mikä on mieliinpainuvin tapaus. Jokaisessa lukijatutkimuksessa ne ovat saaneet parhaimmat arvosanat. Pelastustiedon/Palontorjunnan aihetta käsittelevän artikkelin löydät osoitteessa www.pelastustieto.fi Kilpailuaika kestää 30. Voit äänestää mielestäsi mieliinpainuvinta onnettomuutta. Kaikesta huolimatta erilaisia onnettomuuksia tapahtuu. Onnettomuuksista kertovat artikkelit ovat aina olleet luettuja. Mitä paremmin onnettomuuden syntyminen voidaan ehkäistä, sitä turvallisempaa on elämämme ja sitä paremmin vältytään paitsi ihmis uhreilta myös syntyviltä turhilta kustannuksilta. Niistä on vuosien saatossa kerrottu ja tullaan jatkossakin kertomaan Pelastustiedon sivuilla. Voit myös lyhyesti perustella, miksi juuri valintasi on mieliinpainuvin
PEL1207_1_kansi.indd 1 20.9.2012 7:12:41. Toiminnallisuuden lisäämistä kaivataan myös. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Lahtelaiset palomiehet Juha Salonen ja Tuomo Toivonen kelaavat pikakelaletkua takaisin autoon. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. 16 Vuorokausi Möysän paloasemalla s.52 7 2012 27 .9 . Tämän lehden 50 vuotta sitten palstalla, sivulla 5, kirjoittaa Palontorjunnan silloinen päätoimittaja Bertil Heinrichs paloalan valtionavustusten karsimisen uhasta. Jatkotutkimukseenkin on varmasti vielä aihetta. Tutkimuksen ovat tehneet Olavi Kallio ja Reijo Tolppi. Messut vetovoimaisiksi Tampereella järjestettävillä Turvallisuus-messuilla on pitkät perinteet. Tai ainakin nyt on tieto, että tutkimustyö on viety päätökseen. Messujen piristysruiskeina on mainittu muun muassa Tampereen keskustaankin ulottuva viihdetapahtuma, esimerkiksi palokuntien soittokuntien kilpailu. Tutkimuskohteina ovat olleet Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Kainuun pelastustoimen alueet. Kuva: Rony Kivistö. LOKAKUUTA Rikkihappovuoto uhkana Närpiön kolarissa s. Esimerkiksi yhdellä osastolla järjestetty eläinpelastusnäytös houkutteli runsaasti väkeä. 50 vuotta myöhemmin se on täyttä totta! PELASTUSTIETO 8/2012 ILMESTYY 25. Millainen vaikutus sillä on, siinä olisi yksi jatkotutkimuksen aihe muutaman vuoden kuluttua. Sen sijaan pelastuslaitosten aktiivisempi ote muun muassa kuntien varautumiseen liittyvissä asioissa voi muuttaa käsityksiä. Messuista voidaan tehdä vetovoimaiset. P.S. Hyvällä yhteistyöllä. Nyt on aikaa kaksi vuotta seuraaviin messuihin, joten ideat liikkeelle. Syyt siihen ovat moninaiset. Kunhan aluelaitosjärjestelmää edelleen kehitetään. Erityisesti haja-asutusalueilla olevien maaseutumaisten kuntien edustajien kriittisyys pelastustointa kohtaan on kasvanut. Kyselytutkimus on tehty paitsi laitosten myös omistajien eli kuntien virkaja luottamushenkilöille. Tänä vuonna kolmen päivän aikana messuilla kävi hieman runsaat 11000 kävijää. Jotakin tällaista siis messut tarvitsevat. 8 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti on varautumisen ekspertti s. Aluetutkimus vaatii jatkoa Alueellisesta pelastustoimesta tehdyn tutkimussarjan viimeinen osa julkistettiin syyskuun alussa. 12 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti Rikkihappovuoto uhkana Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli ensihoitotehtävissä s. Valitettavasti messu messulta kävijämäärät laskevat. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 7 /7/72 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Seurantatutkimuksen kolmas vaihe osoitti muun muassa, että ensilähdön kalusto ikääntyy. Tilannetta ei helpota sekään, että valtio ei enää ensi vuonna anna rahaa pelastuslaitosten hankintoihin. Siinäkin aihe jatkotutkimukselle muutaman vuoden kuluttua
Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Monissa laitoksissa ensihoitotehtäviä tekeviä on palkattu lisää. 12 Pelastuslaitoksilla on merkittävä rooli, kun ensihoitoa aletaan hoitaa uuden terveydenhuoltolain mukaisesti ensi vuoden alusta lukien. Valtatie 8 oli Närpiössä poikki useita tunteja, kun rikkihappoa kuljettaneen säiliörekan lastia tyhjennettiin ja varmistettiin, ettei siitä vuoda mitään ulos. Monin paikoin palvelutasopäätökset on tehty jo tänä vuonna. 8 Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kiteyttää varautumisen siten, että pelastuslaitos kantaa huolta poikkeusoloihin valmistautumisesta koko alueellaan. Itämeren rantavaltioiden Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus järjestettiin 28.– 30.8. tässä numerossa 7 /7/72 01 2 27.9.2012 24 Varsinais-Suomen ensihoitopalvelut monituottajamallilla Brita Somerkoski 26 Hyvä fyysinen kunto vähentää työtapaturman riskiä Markus Höglund 34 Pelastustoimen tilinpäätöshanke on loppusuoralla 36 SPLY:n 40-vuotisjuhlassa esillä hankinnat 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 40 Turvallisuus-messuilla runsaat 11000 kävijää 42 Pukinmäen VPK – Helsingin satavuotias ”keskuspalokunta” Juhani Katajamäki 44 Päivä kuopiolaisvanhusten seurassa Pirjo Tiihonen 46 Palotarkastajan työturvallisuus unohtuu Jukka Mursu 48 Nälkäisellä pelastajalla ei tee mitään Eeva Vänskä 52 Vuorokausi Lahdessa Möysän paloasemalla Rony Kivistö 58 Tietoturvallisuus paremmin huomioon pelastustoimessa Aapo Immonen, Mika Haverinen 61 Mobiilikoodit avuksi myös pelastustoimessa Tuomo Paakkanen VAKIOT 29 Vieraanamme: Susanna Wilen 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski keikka nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Kenestä tulee seuraava Helsingin pelastuskomentaja ”. Helsingin edustan merialueella suurempana kuin koskaan. Enemmistö vastaajista on Simo Wecksténin kannalla. 16 Vuorokausi Möysän paloasemalla s.52 7 2012 27 .9 . P elastustieto kysyi kaikilta pelastuslaitoksilta, miten ensihoitotehtävät hoidetaan, kun sairaanhoitopiirit ottavat vastuulleen kuntien aikaisemmin hoitaman tehtävän. LOKAKUUTA Rikkihappovuoto uhkana Närpiön kolarissa s. Mukana oli 18 öljyntorjunta-alusta, yli 50 pienempää alusta ja venettä, Rajavartiolaitoksen helikoptereita sekä kaikkiaan yli 500 henkeä Suomesta ja koko Euroopan unionin alueelta. s.30 ensihoito ensihoito nettigallup Säiliöauton ja henkilöauton yhteentörmäyksessä kuoli yksi ja loukkaantui lievästi kaksi ihmistä. Hän on alueellaan, Etelä-Savon pelastuslaitoksella tehnyt uransa alusta alkaen esimerkillistä kehitystyötä väestönsuojelun hyväksi. 16 harjoitus vuoden palomies 27.9.2012 PELASTUSTIE TO 8/2012 ILMESTYY 25. s. PEL1207_1_kansi.in dd 1 20.9.2012 7:12:41. 8 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti on varautumisen ekspertti s. 12 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti Rikkihappovuoto uhkana Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli ensihoitotehtävissä s. s. Säiliörekan ja henkilöauton yhteentörmäys aiheutti lähes 14 tuntia kestäneet pelastustehtävän. s
B. Osanottajia oli tällä kerralla saapunut yli kuusikymmentä ja vaihteli leiriläisten ikä 70-7 vuoteen.. Tämä tuntuu uskomattomalta. Nähtäväksi näin ollen jää onnistutaanko Hallituksen palontorjuntaan kohdistama kohtalokas supistamisehdotus torjumaan. Saman aikaisesti Hallitus kuitenkin ehdottaa jopa huomattavaakin valtionavustusta lukemattomille muille järjestöille ja seuroille, joiden arvoa ja merkitystä koko yhteiskunnalle ei varmaankaan voida rinnastaa palontorjuntatyöhön. Hyväksyessään tämän lain Eduskunta vastauksessaan Hallituksen esitykseen nimenomaan edellytti ”ettei valtion tuloja menoarviossa vuosittain osoitettavia määrärahoja avustuksiksi kunnille ja palontorjuntajärjestöille tämän muutoksen johdosta vähennetä ”. Mutta jo vuotta myöhem7/2012 5 Paloalan valtionavustukset vaarassa min Hallitus jättää huomioonottamatta Eduskunnan edellisenä vuonna ilmaiseman mielipiteen ja vähentää valtion tuloja menoarvioesityksessään vuodelle 1963 kuntien palontorjunta-avustukset edellä mainitusta 70 miljoonasta 10 miljoonaan markkaan ja saman aikaisesti poistaa palontorjuntajärjestöjen valtionavustukset 18 miljoonaa markkaan kokonaisuudessaan menoarviosta. Tämä huomioitiin vuoden 1962 tuloja menoarviota laadittaessa, jolloin palotoimen kohdalla osoitettiin 70 miljoonaa markkaa avustuksiksi kunnille ja 18 miljoonaa markkaa palontorjuntajärjestöille. Eduskunta sen mukaisesti poisti hallituksen tätä tarkoittavan 58 §:n lakiesityksestä ja ilmaisi kantanaan, että palosuojelumaksuvaroja on erityisesti käytettävä avustuksina kunnille ja palontorjuntajärjestöille. Tämän mukaisesti Eduskunta sittemmin toukokuussa 1961 antoi lain palosuojelumaksusta annetun lain muuttamisesta, jossa määrätään, että ”palosuojelumaksusta kertyvät tulot menevät valtion tuloja menoarvion ulkopuolella olevaan palosuojelurahastoon, jonka varoja käytetään palosuojelun edistämiseen ”. Lisäksi eri eduskuntaryhmiin kuuluvat 10 kansanedustajaa jättivät syyskuun 20 päivänä Eduskunnan kansliaan raha-asiaaloitteen, jolla ylläesitettyihin tosiseikkoihin viitaten ehdotetaan, että Eduskunta lisäisi edellä mainitut valtionavustukset entisen suuruisina valtion vuoden 1963 tuloja menoarvioon. Torstaina 2 p:nä elokuuta alkoi liekkisiskojen jokakesäinen valistusja virkistysleiri kestäen neljä päivää. Hallituksen yllättävän ja koko laajaa palontorjuntarintamaa loukkaavan esityksen johdosta Suomen Palosuojeluyhdistyksen, Palokuntien Keskusliiton ja Suomen Palopäällystöliiton edustajat kävivät syyskuun 21 päivänä esittämässä huolestumisensa maan palotoimen ylimmälle johtohenkilölle, sisäasiainministerille. Maan palontorjuntaväki kuitenkin uskoo ja luottaa siihen, että Eduskunta, johon se monesti ennenkin on tärkeissä ratkaisuissa ja kysymyksissä joutunut turvautumaan, jälleen nyt, kuten aina ennenkin, antaa tukensa ensiarvoisen tärkeälle palontorjuntatyölle ja uudistaa aikaisemmat päätöksensä niistä tinkimättä. Ei voi olla ihmettelemättä sitä, että Hallitus pitää juuri palontorjuntatyötä niin toisarvoisena toimintana, ettei se pidä tarpeellisena uhrata siihen valtion varoja sen vertaa, että momentti ”avustukset palontorjuntajärjestöille ” edes esiintyisi koko450 miljardin markan talousarviossa, jossa sen on ollut v:sta 1927 lukien. Tämän tosiseikan voi todeta julkaistusta valtion vuoden 1963 tuloja menoarvioesityksestä. HEiNricHS Pattereita lataamassa pistäytyivät palokuntanaiset Partaharjun leirikylässä Pieksämäellä. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Voimassa olevan uuden palolain käsittelyssä syksyllä 1960 Eduskunta hyväksyi lakitalousvaliokunnan sekä suuren valiokunnan omaksuman kannan, minkä mukaan ”ei voida pitää hyväksyttävänä, että tämän lain nojalla valtiolle aiheutuvat menot suoritettaisiin palosuojelumaksuista kertyvillä varoilla ”
– Pelastuslaitosten savusukellusta tekevä henkilöstö tulisi ilmoitH elsingin kaupungin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén, 58 on nousemassa uudeksi pelastuskomentajaksi. Helpotusta omaan varautumiseen Uudistusten toivotaan helpottavan pelastuslaitosten omaa varautumista. Tutkimuksen valmistuttua vuoden 2013 alussa aiheesta järjestetään koulutustilaisuuksia ympäri Suomea. Kaupunginhallitukselle asian esittelevä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri odottaa lautakunnan päätöstä. Projektin toteuttaa meteorologian opiskelija Kerttu Kotakorpi. Simo Weckstén valittiin vuonna 1999 vuoden palomieheksi. Samalla on tarkemmin tutkittava, miten savusukeltaminen työtehtävissä ja harjoituksissa vaikuttaa suomalaisten palomiesten terveyteen, kuten syöpäsairauksiin. Yritys työllistää hänen lisäkseen neljä henkilöä, jotka jatkavat Yritysvaatemarkkinoinnissa vanhoina työntekijöinä. Vaara-tiedote saa uuden nimen vuoden vaihteessa ja se tullaan esittelemään koulutuksissa. Tulosten perusteella Vaara-tiedotetta kehitetään palvelemaan pelastuslaitoksia paremmin vaaraa aiheuttavissa säätilanteissa. Vaara-tiedote on Ilmatieteen laitoksen tuottama viranomaispalvelu, jonka suurin käyttäjäryhmä on pelastustoimi. Suunnitellun aikataulun mukaisesti valtuusto päättää komentajasta loka-marraskuun vaihteessa. Parhaimmillaan se johtaa säästöihin resurssien käytössä, tehtävien hoito nopeutuu ja sään aiheuttamien vahinkojen seuraukset pienenevät. Tilaisuuksien yksi tavoite on nostaa esiin pelastuslaitoksien oman ennakkovarautumisen merkitys vaarallisissa säätilanteissa. Vuodesta 2004 alkaen riskienhallintapäällikkönä toiminut Weckstén on valintaa pohtineen toimikunnan yksimielinen ehdokas. Tamrex Oy:n toimitusjohtaja Anne Martiskainen kertoo, että kauppa tehtiin syyskuun alussa ja Yritysvaatemarkkinointi Oy on nyt Tamrexin tytäryhtiö. SPAL: Palomiesten savualtistuksen vaaroja tutkittava lisää taa ASA-rekisteriin, kuten Pelastusopiston opettajat jo ilmoitetaan. Palomiesliitto on käynnistämässä yhteistyökumppaneiden kanssa tutkimusta, jossa selvitetään palomiesten altistumisia kenttätilanteessa. Simo Weckstén nousemassa pelastuskomentajaksi K eväällä käynnistyi projekti Vaara-tiedotteen kehittämisestä pelastustoimen näkökulmasta. Yritysvaatemarkkinointi Oy:n edellinen omistaja Merja Luhtanen toimii yrityksessä vuoden vaihteeseen asti. Pelastuslautakunta käsitteli asiaa 25. Siirrämme Kaukajärvellä olevan toimipisteemme sinne lokakuun loppupuolella, Martiskainen sanoo. Tätä kirjoitettaessa lautakunnan lopullinen kanta ei ollut vielä tiedossa, mutta toimikuntaan kuuluu myös lautakunnan edustajia, ja vaikka valinta onkin herättänyt keskustelua, toimikunta päätyi yksimielisesti kannattamaan Wecksténiä. Koulutusta vaarallisiin säätilanteisiin Tamrex osti Yritysvaatemarkkinoinnin P aloja työturvallisuusalan yritystoimintaa harjoittava Tamrex Oy on ostanut myöskin Tampereella toimivan Merja Luhtanen Yritysvaatemarkkinointi Oy:n. – Etsimme parhaillaan myös yhtä uutta työntekijää, Anne Martiskainen kertoo. Tutkimuksessa selvitettiin sään vaikutuksia pelastustoimen työhön asiantuntijahaastattelujen ja tilastojen avulla. – Yritysvaatemarkkinointi tullaan sulauttamaan Tamrexiin vuoden kuluessa. Koulutukset on suunnattu kaikille Vaara-tiedotteen käyttäjille. fi tai 040 560 2112) sekä projektipäällikkö Kerttu Kotakorpi (kerttu.kotakorpi@helsinki.fi tai 044 7732 112). Koulutuksien tarkoituksena on lisätä ymmärrystä vaarallisista säätilanteista, sekä niiden yhteydestä pelastustehtävien syntyyn. Työssä ovat mukana Ilmatieteen laitos sekä Suomen Palopäällystöliitto, ja rahoitus tulee Palosuojelurahastosta. Päivät sisältävät yleistietoa Vaara-tiedotteesta ja Suomessa esiintyvistä vaarallisista sääilmiöistä sekä niiden vaikutuksista pelastuslaitosten työhön. Tutkimuksessa verrattiin vuosien 2008 2011 pelastustehtäviä säätietoihin sekä Vaara-tiedotteisiin. Ihmetyttää, miksi työnantaja ei ole näin jo tehnyt: savusukeltaminen ja sen harjoittelu on keskeinen osa palomiehen ammattia, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula sanoo. Lisätiedot ja yhteydenotot koulutuskierrosta koskien Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa (pasi.uurasmaa@sppl. Projekti on etenemässä seuraavaan vaiheeseen, jossa tutkimuksen tuloksia esitellään pelastuslaitoksissa. Erityishuomio oli kiireellisimmissä päivissä. Kun se on saatu, asia otetaan mahdollisimman nopeasti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Palomiehet altistuvat syöpää aiheuttaville myrkyille suoraan sammutustilanteissa ja harjoitustilanteissa.. Näin uusi pelastuskomentaja pääsee aloittamaan tehtävässään niin pian kuin mahdollista. Työterveyslaitoksen ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Tiedotteen sisältöä tullaan muuttamaan yhä selkeämpään ja ymmärrettävämpään muotoon ja mahdollisia seurauksia tullaan lisäämään. Tamrex Oy työllistää 19 henkilöä. syyskuuta. 6 7/2012 P alomiesten altistumista syöpää aiheuttaville savun ja noen komponenteille on vähennettävä kaikin mahdollisin keinoin. Tällä ratkaisulla täydennämme omaa tuotevalikoimaamme ja yrityksen toimipiste Tampereen Lahdesjärvelle on myös meille sijainniltaan hyvä. Lisäksi esitellään muita Ilmatieteen laitoksen viranomaispalveluita. Luhtasen yritys on suunnittellut ja valmistanut vaatteita vuodesta 1993 muun muassa pelastusalalle
– Toteutustapa toiminnassa muistuttaa franchising-toimintaa (”toiminta toimiluvalla”). Julkaisu toimii lisäksi oppikirjana. Pelastustoimen toimintavalmius on eräillä pelastustoimen alueilla parantunut selvästi, vaikka keskimääräisessä toimintavalmiusajassa ei valtakunnallisesti ole tapahtunut oleellista muutosta. Kirjan pääsisältönä on suurten tilojen savunpoisto. Tutkimus on saatavilla Kuntaliiton sivulta: http://shop.kunnat.net/ product_details.php?p=2780. Vuorovaikutusta parannettava P elastustoimen alueellistamisen vaikutuksia selvitelleen tutkimuksen mukaan pelastustoimen palvelutaso onnettomuuksien ehkäisyssä on alueellistamisen jälkeen parantunut olennaisesti. Kriittisyys lisääntyi siirryttäessä taajamakuntiin ja edelleen maaseutumaisiin kuntiin. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Helsingin oppisopimustoimiston ja Helsingin sosiaalija terveysalan oppilaitoksen Hesoten kanssa. Palokamu-konseptissa on muKauko Mannerjärvi, Olli Korteniemi sekä Turvatan Mika Nilsson Palokamukiertuneen avauksessa Vantaalla. – Idea on myös se, että asiakkaat pääsevät kuuden tunnin ajan kestävässä tapahtumassa kokeilemaan ja tutustumaan lähemmin erilaisiin välineisiin. Reittivalintaa voidaan uusia. Erityisesti toimintavalmiusaikaa on kyetty lyhentämään Keski-Suomessa. Haluamme tulla asiakkaidemme luokse esittelemään tuotteitamme ja osaamistamme, kun asiakkaat eivät sankoin joukoin osallistu alan messutapahtumaan, Mannerjärvi sanoo. 7/2012 7 Pelastaja-ensihoitajakurssi 1 valmistuivat: Mikko Anunti, Robin Hendry, Jesse Kauppi, Mikko Laurila, Lauri Lempinen, Karim Lounes, Henri Mattsson, Juha-Matti Partanen, Juha Pesonen, Arttu Pulkkinen, Marko Sakko, Teemu Toiviainen ja Teemu Tuominen. Myös MSA on mukana kiertueella. Siinä on otettu huomioon uusimmat standardit sekä pelastusja rakennusalan säädökset, joista merkittävin on Euroopan unionin rakennustuoteasetus. Se helpottaa myös rakennuttajien, laitetoimittajien ja urakoitsijoiden työtä. Täällä ovat kiinnostaneet erityisesti uudenlaiset alkusammutusvälineet. Tutkimusta varten haastateltujen kuntapäättäjien mukaan pelastustoimen palvelutaso on vuosien 2007 – 2010 aikana heikentynyt. Pelastusjohtajien näkemyksen mukaan pelastustoimen palvelutaso on alueellistamisen myötä parantunut, sillä toiminnan kehittäminen perustuu nykyisin pelastustoimen aluetta koskevaan kokonaisvaltaiseen riskikartoitukseen ja sen tulosten hyödyntämiseen. Pelastusjohtajat tarkastelevat pelastustointa, tehtäviä ja palvelutasoa kokonaisuutena ilman hallinnollisia kuntarajoja. Palokamu kiertää paloasemilla kana tällä hetkellä kahdeksan jälleenmyyjää. Myönteisimmät arviot pelastustoimen palvelutason ja kustannustason kehittymisestä tulivat kaupunkimaisten kuntien johtajilta ja luottamushenkilöiltä. Vuodesta 2001 vuoteen 2010 keskimääräinen toimintavalmiusaika vahvuudella 1+3 on parantunut selvästi kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla pelastustoimen alueilla. Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapitoja käyttöohjeet tavoitteena tarkoituksenmukainen ja riittävä paloturvallisuustaso. Tilastotarkastelu ei tue tätä näkemystä. Savunpoistoon uusi RIL-ohje Uusi ohje RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto – suunnittelu -julkaisussa esitetään sekä perusasiat että yksityiskohdat toimintavarmalle savunhallintalaitteistolle, joka saadaan aikaan hallitsemalla koko rakentamisprosessi hankesuunnitteluvaiheesta ylläpitoon ja käyttöön. Kirja palvelee aikaisempaa paremmin suunnittelijoita ja viranomaisia. syyskuuta Vantaalla, pelastuskeskuksen piha-alueella Yksi kiertueen järjestäjistä, Turvata Oy:n toimitusjohtaja Kauko Mannerjärvi sanoo kiertueen ideana olevan ajatus päästä lähemmän asiakasta. Ensihoitoon suuntautuneen lähihoitajakoulutuksen kävi 13 pelastaja-ensiP alokamu-kiertue kiertää kymmenen päivän aikana kymmenen paikkakuntaa eri puolilla Suomea. Palopäällikkö Olli Korteniemi tutustui Vantaan pelastuskeskuksen pihalla kiertueeseen ja piti näkemästään. – Kiertue toteutetaan yhdessä Palokamu –jälleenmyyjiemme sekä Veho Oy:n kanssa, hän kertoo. Mannerjärvi pohtii, että Palokamu-kiertueesta voidaan tehdä jokavuotinen. Ohje on perusteellisesti uudistettu versio vuonna 2007 ilmestyneestä ensimmäisestä savunpoisto-ohjeesta ”RIL 232-2007 Rakennusten paloturvallisuus savunpoiston suunnittelu, laitteiston asennus ja ylläpito”. hoitajaa. Yliopistotutkija Olavi Kallio ja rehtori Reijo Tolppi luovuttivat tekemänsä tutkimuksen valtiosihteeri Marjo Anttooralle ja apulaisosastopäällikkö Esko Koskiselle. Ensimmäiset pelastajaensihoitajat valmistuivat Pelastaja-ensihoitajakurssi 1 valmistui syyskuussa Helsingin Pelastuskoulusta. Kun on pitkät selvitysmatkat kohteissa, kevyt alkusammutuskalusto on hyvä asia, Korteniemi totesi. – Esimerkiksi alan messut ovat olleet meille pettymys. Lähtö tapahtui 17. Kaikkein kriittisimmin pelastustoimen palvelutasoa ja maksuosuuksien kasvua arvioivat maaseutumaisten kuntien edustajat. – Tieto on aina hyvästä ja hyvä päästä näkemään ja kokeilemaankin erilaisia välineitä
8 7/2012 Säiliöauton ja henkilöauton yhteentörmäyksessä kuoli yksi ja loukkaantui lievästi kaksi ihmistä. Hän oli tilannepaikalla 35 minuuttia hälytyksestä. Valtatie 8 oli Närpiössä poikki useita tunteja, kun rikkihappoa kuljettaneen säiliörekan lastia tyhjennettiin ja varmistettiin, ettei siitä vuoda mitään ulos. – Hätäkeskus puolestaan tarkensi, että säiliö sisältää 75-prosenttista rikkihappoa. S äiliörekan ja henkilöauton yhteentörmäys aiheutti lähes 14 tuntia kestäneen pelastustehtävän valtatiellä 8:lla Närpiön Pirttikylästä noin 5 kilometriä etelän suuntaan. Määräsin välittömän vaaran alueeksi 50 metriä Säiliörekan ja henkilöauton kolarista 14 tunnin pelastustyö Närpiössä Rikkihappovuodolta vältyttiin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Pohjanmaan pelastuslaitos Rajun yhteentörmäyksen seurauksena säiliörekka sinkoutui ojaan ja henkilöauto syttyi tuleen.. – Hyvin pian matkalla onnettomuuspaikalle tuli tieto, että säiliöauton lastina on vaarallista ainetta ja samalla nostin vastetta, jolloin paikalle hälytettiin kemikaalisukeltajia Vaasasta ja Närpiöstä. Riskienhallintapäällikkö Krister Fogelberg toimi tilanteessa P30:a ja hän lähti matkaan 50 kilometrin päästä Vaasasta. Ensimmäinen paikalle tullut yksikkö ja sen yksikön johtaja alkoi välittää tietoa P3:lle ja siinä yhteydessä selvisi vaaratunnusnumero 68 ja YK-tunnusnumero 3289. elokuuta klo 17.32 ja ensimmäinen yksikkö Pirttikylän sopimuspalokunnasta oli paikalla 10 minuuttia hälytysilmoituksesta. Hälytys onnettomuudesta tuli 26
Liikenne tiellä oli kuitenkin katkaistu hyvin nopeasti. Säiliörekan ja henkilöauton kolarista 14 tunnin pelastustyö Närpiössä Rikkihappovuodolta vältyttiin Perävaunun pääty upposi saveen. Säiliön sisältö luokiteltiin epäorgaaniseksi, myrkylliseksi ja syövyttäväksi nesteeksi. Tuulen nopeus oli vain 3 metriä sekunnissa ja suunta oli 120-130 asteen välillä, poikittain tien suuntaisesti. Takaa tullut, hetkeä aiemmin ohitetun henkilöauton kuljettaja onnistui piennarta hipoen väistää palava henkilöauto. Rikkihappo reagoi voimakkaasti veden kanssa höyrystymällä, joten seurasimme tarkkaan mittarein ja näköhavainnoin mahdollisia höyryjä ja toisaalta maaperän ja veden ph-arvoja. Ensimmäiset toimenpiteet olivatkin tiedustelu, ihmisten pelastaminen ja henkilöauton palon sammuttaminen. Hyvin nopeasti P30 sai tilannepaikalta kuiten– Säiliörekka oli ajautunut ojaan, jossa maaperä oli sateitten jälkeen vetistä. Henkilöauto syttyi tuleen Törmäyksessä henkilöauto oli syttynyt myös tuleen. 7/2012 9 ja suojaustasoksi sammutusasun ja paineilmalaitteet. Rikkihappo reagoi voimakkaasti veden kanssa höyrystymällä, joten seurasimme tarkkaan mittarein ja näköhavainnoin mahdollisia höyryjä ja toisaalta maaperän ja veden Säiliörekkaan törmännyt henkilöauto oli hetkeä aikaisemmin ohittanut toisen auton. Säiliörekkaan törmännyt henkilöauto oli hetkeä aikaisemmin ohittanut toisen auton ja yhteentörmäyksen voimasta rekka-auto sinkoutui törmäyskohdasta 60 metrin päähän ojaan. Vetoauto kääntyi tulosuuntaan. – Säiliörekka oli ajautunut ojaan, jossa maaperä oli sateitten jälkeen vetistä. – Myös tuulen suuntaa ja nopeutta tarkasteltiin, sillä vaarana oli, että säiliö vuotta. Säiliön sisältö luokiteltiin epäorgaaniseksi, myrkylliseksi ja syövyttäväksi nesteeksi. Myös rekan kuljettaja oli jäänyt jumiin hyttiin. Hyvin nopeasti P30 sai tilannepaikalta kuitenkin tiedon, että säiliö ei vuoda. Säiliörekan hyttiosa irtosi törmäyksessä rungosta ja tuulilasi oli vasten säiliöosaa
Säiliö on viiden millimetrin paksuista hapon kestävää terästä. Kalkkia olisi saatu runsaan sadan kilometrin päästä Seinäjoelta ja sekoittamista mietittiin esimerkiksi sementtiauton avulla. – Onneksi maaperä oli savea ja multaista peltoa. – Jos sellainen määrä vaarallista ainetta alkaa vuotaa, pitää tuulen alapuolella suojaetäisyyden olla jopa 800 metriä. Nesteen siirtämiseksi tehtiin kaksi 30x30-senttistä reikää vetoauton säiliöön ja niistä imettiin sisältö ulos. Ensin saatiin tyhjäksi vetoauto. – Auto makasi vasemmalla kyljellään. Toisaalta ei olisi ollut myöskään evakuointitarvetta, koska suojaetäisyyden alueella oli ainoastaan varastoja maatilarakennuksia. Tuulen suunta oli kuitenkin otollinen eikä sellaiseen olisi ollut tarvetta. Tilanteen aikana pelastustyön johtajan piti miettiä erilaisia skenaarioita, mitä voi tapahtua, kun tiettyjä toimenpiteitä aletaan tehdä. 10 7/2012 Kuljettaja oli kiinni autossa, mutta ensimmäinen pelastusyksikkö onnistui kuitenkin saamaan kuljettajan hyvin nopeasti ulos hytistä. Säiliö oli painunut metrin verran maahan ja auton taka-akselisto oli osittain ilmassa. Etuakselisto oli irronnut ja moottori oli irtonaisena vetoauton vieressä. Luvussa ovat mukana myös paikalla olleet neljä sairaankuljetusyksikköä. Pian kuitenkin selvisi, että kyse ei ole puhtaasta rikkihaposta, mutta lopultakaan itse pelastustehtävään sillä ei ollut vaikutusta. Perävaunu oli osittain pyöriensä päällä, peräosa ylhäällä ja sitä alettiin tyhjentää takimmaisesta miesluukusta. Kuljetettava lasti oli lähes 42 tonnia. Perävaunu oli taittunut toiseen suuntaan. P30 Krister Fogelberg tutki tietoja vaarallisista aineista matkan aikana tilannepaikalle. – Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä maahan uponneiden pohjaventtiilien takia ei voitu paineistaa säiliötä ja pumppukalustoa ei saatu toimimaan. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e /kpl (sis. Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. – Kun auto oli syvässä mullassa, muuttuuko painopiste, kun sitä aletaan tyhjentää. – Vaarana oli, että olisi saatu aikaiseksi vuoto. Varotoimena virtaavaan ojaan oli laskettu yksi hiekkakuorma, jotta saatiin veden virtaus tyrehtymään ja mahdollisessa vuototilanteessa padottua vuoto siihen. – Rikkihappo reagoi myös metallin kanssa, jolloin voi tulla vetypitoinen räjähtävä ilmaseos. Hieman hankaluuksia toi se, kun kyljellään maanneen vetoauton niin sanotut loiskelevyt olivat kiinni autossa ja ne vaikeuttivat säiliön tyhjentämistä. – Jatkuvasti tarkkailtiin virtaavasta vedestä, ettei säiliöstä vuoda rikkihappoa. Pian saimme kuitenkin yhteyden kuljetusyrittäjään, joka lupasi tulla parin tunnin kuluessa tarvittavan kaluston kanssa tyhjentämään säiliö ja siirtämään se toiseen säiliöautoon. Rekka kyljellään ojassa Onnettomuuspaikalla säiliörekka makasi kyljellään syvässä, mutta loivassa ojassa. alv.) Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi. Se on yhtä osastoa eiNäytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat ovat nyt saatavilla. Säiliö oli painunut sen verran maahan, ettei pohjaventtiileitä nähnyt. Tyhjentäminen vei pari tuntia Tilanteessa oli Fogelbergin mukaan töissä kaikkiaan 42 pelastustyöntekijää, joista osa oli paikalla koko ajan. Se tuli paikalle miehet mukana. Sinne sopi rekan kellahtaa. – Hieman päänvaivaa aiheuttivat ilmoitetut tunnukset ja tieto, mitä saatiin rahtikirjasta. Tilannetta seurattiin mittareilla. – Tämän jälkeen pyydettiin ”naapuriapua” Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Naapuriapua Etelä-Pohjanmaalta Säiliöihin ei kajottu, vaikka sisältö olikin saatava ulos. Se olisi pitänyt saada jollakin tavalla myös sekoitettua. Ensimmäinen ambulanssi oli paikalla 15 minuuttia ilmoituksesta. Alusta oli pehmeää eikä siinä ollut esimerkiksi kiviä. – Jos aineen neutralisointiin olisi pitänyt ryhtyä, olisi tarvittu kaksinkertainen määrä kalkkia, eli 84 tonnia. Vetoauto ja perävaunut oli tässä asennossa edelleen myös toisiinsa kytkettyinä. Heillä on Pelastusopiston vanha vaarallisten aineiden sammutusauto
Miten pystytään pitämään esimerkiksi säiliössä vedet lämpimänä. – Johtamisen järjestelmissä on kehitettävää. – Oman laitoksen varautumista esimerkiksi kemikaalionnettomuuksiin pitää kehittää. – Tiedustelu hoitui heti hyvin. Ja oppia viedään eteenpäin, ja haetaan tällaisista tapauksista hyviä käytäntöjä työhömme, Krister Fogelberg sanoo.. Jos se alkaa vuotaa, se tyhjenee heti ulos. – Se kesti kaikkiaan runsaat pari tuntia. Myös yhteistyön kehittäminen laitostenkin Vetoauto vasen kylki oli maata vasten ojassa joten huomio kiinnittyy miten 5 mm haponkestävä teräksessä ei ole painumia ja myös polttoainesäiliö on täysin ehjä. Näin tyhjentämisessä edettiinkin varovasti. – Erikoistilanteita tulee kuitenkin harvoin, siksi osaamisen kehittäminen on tärkeätä. – Myös johtamiselle tällaiset tilanteet tuovat omat haasteet. 7/2012 11 kä siinä ole muuta suojakuorta. – Sitä varten pitäisi vaihtojärjestelmän toimia. Kun säiliöt oli saatu tyhjennettyä, alettiin nostaa rekkaan ylös ojasta. Löytyy tarvittavaa välineistöä ja kehitetään omaa osaamista ja tietoja sekä taitoja, kun joudutaan vastaavanlaisiin tilanteisiin. Paikalle hälytetyt yksiköt: RRP821,RRP823,RRP827,RRP80 P50,RRP43,RRP811,RRP813, RRP817,RRP30,RRP1055,RRP801,RRP803,RRP806,RRP807. Huollon toimittava pitkissä tilanteissa Krister Fogelberg sanoo, että pitkäkestoiset tilanteet aiheuttavat haasteen henkilöstölle. Onneksi Vaasassa toimiva P20 antoi apua. – Nyt oli myös hyvä sää, mutta entä sitten, jos on esimerkiksi hyvin kylmä. Pelastajien lämpimänä pysymisestä pitäisi huolehtia ja myös kaluston kestävyydelle se tuo omat haasteet. Tietoa tuli hyvin ja apuna tiedon, kuten vaarallisten aineiden, selvittelyssä on taustalla P20, Kehitettävää kuitenkin aina on. Vetoauton pohjaventtiili on ollut savessa eikä siinä ole murtumia tai vuotoja. Ensin nostettiin vetoauto ja sen jälkeen perävaunu. paikalla johtaneet yksikönjohtaja ja sen jälkeen paloesimies. Nopeasti voitiin todeta, että akuuttien pelastustehtävien jälkeen voitiin tilanne rauhoittaa. Vetoauton säiliössä oli 15 ja perävaunussa 27 tonnia, joten määrä oli suuri. – Varmasti otamme oppia tästäkin tilanteesta. Tiedustelu toimi hyvin Ennen kuin Krister Fogelberg ehti tilannepaikalle, hänelle välittivät tietoa tilannetta Onnettomuudesta välitetty pelastustoimen mediatiedote: Pohjanmaa, Närpiö, vaarallisen aineen onnettomuus, suuri. välillä vaatii edelleen kehittämistä. – Myös kaikenlaisen huollon, kuten esimerkiksi ruokahuollon, pitäisi toimia tällaisissa pitkäkestoisissa tilanteissa. Kaikki olivat poikkeuksellisessa tilanteessa varuillaan ja varmasti siksikin se hoitui hyvin. Työn aikana paikalle pyydettiin myös nostokalusto ja hinausautot. – Vaarana oli myös se, että toisissaan auton osien jännitteet voivat laueta, jolloin voi syntyä repeämä. Sitä vaaditaan kaikilla tasoilla, niin palomies-, yksikönjohtajakuin esimiestasoilla. – Kyllähän tilanne aiheutti paljon töitä. – Kenties lähellä olevaa paloasemaa voitaisiin tällaisissa tilanteissa käyttää tukikohtana
12 7/2012 Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti on Vuoden Palomies: Kannamme yhdessä huolta häiriötilanteista Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Asikainen luovutti palkitulle avajaisissa Vuoden Palomiehen stipendin. Mukana palkitsemassa ministeri Päivi Räsänen ja toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka.
Tämä on ainoa oikea suunta, Halmeslahti sanoo. Halmeslahden vaikutuksesta Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminta onnettomuusja häiriötilanteissa on parantunut. – Turvallisuus paranee pelastusalan ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. Jos tilanne näyttää muodostuvan pahaksi, meillä on valmiina tulvantorjuntaopas jaettavaksi alueen väestölle. ”Turvallisuus paranee yhteistyöllä” Halmeslahti on onnistunut kohottamaan väestönsuojelun ja varautumisen arvostusta Etelä-Savossa. Päätimme antaa kuntien viranomaisille ennakkotietoa tässä asiassa. Tämänkaltainen näkökulma kostautuu häiriötilanteissa ja saattaa vaikeuttaa tilanteen hoitamista. Siinä lukevat toimintaohjeet ja kaikki keskeiset yhteystiedot. Vuoden Palomiehen vaikutuksesta Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminta onnettomuusja häiriötilanteissa on parantunut. Haluamme myös muistuttaa kuntia varautumisen merkityksestä. Jos ne ylittyvät, pelastuslaitos alkaa heti tiedottaa lähestyvästä vaarasta. Lisäksi hän on tiivistänyt yhteistyötä turvallisuusalan toimijoiden välillä. Maakunnan turvallisuusalan toimijat saavat pelastuslaitoksen ennakkotiedotteet mahdollisista turvallisuusuhkista ja arvioivat niiden avulla vaaroja. Etelä-Savon pelastuslaitos on laatinut naapuripelastuslaitosten kanssa yhteiset valmiudenkohottamisen raja-arvot eri uhkakuville. – Siitä haluttiin irtaantua. Halmeslahti on ollut vahvasti mukana yhteistyössä. Yksi todiste tästä on kaupunginjohtajan lehtihaastattelu, jossa hän kommentoi toimintaa häiriötilanteen jälkeen: ”Pelastustoimi otti hienosti tilanteen haltuunsa!” Etelä-Savon pelastuslaitos on syventänyt suhteitaan yhteistyökumppaneihin. Vuoden Palomiehen valitsevan toimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitokselta sanoo Tuomo Halmeslahden tehneen uransa alusta alkaen esimerkillistä kehitystyötä väestönsuojelun hyväksi. Alueellisten pelastuslaitosten on todettu etääntyneen alkuvaiheessa peruskunnista. Meidän alueella on tosin nyt syntynyt, voidaan sanoa, jokaisessa kolkassa, sellaisia häiriötilanteita, että kunnissa on opittu huomaamaan varautumisen merkitys. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Kimmo Kaisto Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Pelastustieto-lehdestä. Varautuminen ja väestönsuojelu nähdään kiinteänä osana muuta pelastustoimintaa. Uskon, että tämä nostaa varautumisen ja väestönsuojelutyön merkitystä ja arvostusta pelastuslaitoksissa ja ehkä laajemminkin yhteiskunnassa, hän totesi valintansa yhteydessä Tampereen Turvallisuus-messuilla. Emme kuitenkaan halua jättää kuntia yksin ja nyt on tiivistetty uudelta pohjalta yhteistyötä, jossa kuntia autetaan ja tuetaan varautumissuunnitelmien teossa. Sen keskeinen osa ovat toimintaohjekortit eri uhkakuvista. Vuoden palomies piti perinteisen kiitospuheensa messujen avajaisissa.. Uransa alusta alkaen väestönsuojelu on ollut Halmeslahdelle sydämenasia. Tästä esimerkkinä on ajankohtainen tilanne, että Saimaan pinta uhkaa nousta vaarallisen korkealle. Tuomo Halmeslahti sanookin, että pesäeroa tehtiin siihen, miten kuntien palopäälliköt osallistuivat hyvin yksityiskohtaisiinkin suunnitelmien tekoon. On hienoa todeta, että se on edistynyt kaikilla tasoilla. 7/2012 13 Vuoden Palomies, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kiteyttää varautumisen siten, että pelastuslaitos kantaa huolta poikkeusoloihin valmistautumisesta koko alueellaan. Esimerkiksi myrskyn aikana pelastushenkilöstö ottaa esiin myrsky-kortin. Yhteisen näkemyksen pohjalta keskeiset turvallisuustoimijat laativat muun muassa maakunnallisen valmiussuunnitelman. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien. Peruste valinnalle lämmittää Tuomo Halmeslahti sanoo olevansa otettu saamastaan tunnustuksesta, jonka hän näkee erityisesti tunnustuksensa varautumisen eteen tehdystä työstä. Siinä on hyödynnetty Kymenlaaksossa tehtyä asukastiedotteen mallia. Hän on alueellaan, Etelä-Savon pelastuslaitoksella tehnyt uransa alusta alkaen esimerkillistä kehitystyötä väestönsuojelun hyväksi. Olemme kokoontuneet ELY-keskuksen edustajien kanssa ja pohtineet tilannetta. – Olen erityisen tyytyväinen siitä, että valintaperusteissa on painotettu varautumisen ja väestösuojelun merkitystä ja sen eteen tehtyä työtä. Tieto myrskystä etenee nopeasti, ja häiriötilanne on jo alkuvaiheessa pelastuslaitoksen hallinnassa. Hänen vaikutuksesta Etelä-Savon pelastushenkilöstö suhtautuu turvallisuuteen kokonaisvaltaisesti. L isäksi hän on tiivistänyt yhteistyötä turvallisuusalan toimijoiden välillä. Halmeslahden mukaan yhteistyöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia. Hän näkee kehittämistyön etuna, että väestönsuojelua ja varautumista ei pidetä erillisenä tulosalueena pelastustoiminnan rinnalla. – Jos syksy on märkä ja talvi runsasluminen, ja keväällä lumi sulaa vauhdilla, ovat tulvat hyvinkin todennäköiset
Mukana pelastusjohtaja Seppo Lokka, sisäasiainministeri Päivi Räsänen sekä messujen avajaisissa juhlapuheen pitänyt Työterveyslaitoksen pääjohtaja Jorma Löhman. Esimerkiksi kalustohankinnoissa varautuminen jäi vähemmälle. Kuntien tukena Halmeslahti myöntää, että Etelä-Savossa varautumiseen herättiin lopullisesti myrskyjen myötä, vaikka toimintatapoja oli mietitty jo aikaisemminkin. Tätä tietämystämme pyrimme muille antamaan. – Tilanteiden ensimmäiset toimenpiteet on kirjattu selkeästi kortteihin ja näin saadaan häiriötilanteen vaatimat ensimmäiset tehtävät juohevasti liikkeelle. – Jo Astan yhteydessä saatoimme todeta, että hieman aikaisemmin aloittamamme varautuminen poikkeusoloihin oli kantanut hedelmää, mutta analysoimme tilanteen ja toimintamme ja pohdimme, mitä voisimme tehdä muuta ja tukea paremmin yhteiskuntaa. Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti saa palkinnot ministeri Päivi Räsäseltä ja puheenjohtaja Seppo Lokalta. Hallintokuntakohtaiset työryhmät kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan näitä asioita ja valmiussuunnittelua mietitään käytännön tason kautta. – Yhtenä esimerkkinä juuri noiden toimintakorttien sisällön laatiminen. – Me olemme aloittaneet kuntien valmiussuunnittelun järjestelmällisesti reilun pari vuotta sitten. Kun sähköt ovat poikki, polttoaineen jakelu ei toimi. – Nimenomaan olemme kuntien tukena tässä tehtävässä. Akuutit tilanteet vaativat myös nopeaa päätöksentekoa, johon kuntien viranomaisilla ei ole niinkään valmiutta, mutta pelastustoimessa on tällaista nopean johtamisen ja päätöksenteon kulttuuria. Kaikkien sitoutuminen tärkeää Varautuminen ja väestönsuojelu on Etelä-Savossa liitetty osaksi pelastustoiminnan tulosaluetta, kun se aikaisemmin oli oma, erillinen tulosalueensa. Siksi kaikkiin työntekijöihin pitää olla kiinteä yhteys. Aikaisempi valmiussuunnittelu sisälsi paksuja paperinippuja, joiden selaaminen akuutissa tilanteessa oli hankalaa. Tuomo Halmeslahti kertoo tästä syntyneen ajatuksen jo mainituista toimintakorteista. Olemme ratkaisseet asian siten, että olemme neuvotelleet yhteistyöstä maakunnallisen osuuskaupan kanssa. – Tästä syntyi aika ajoin ristiriitaa, sillä se tuppasi jäämään muiden jalkoihin. – Meillä on myös yhteys muihin viranomaisiin ja toimijoihin, jolloin saadaan tieto kulkemaan kaikkien välillä. – Pelastustoimessa on ollut sellainen perinne, että sitten vasta toimitaan, kun kongi kilahtaa. Varautuminen ja väestönsuojelu on myös lähentänyt pelastuslaitoksia peruskuntia kohti. Kärkenä kuitenkin sellaiset, joiden voidaan nähdä olevan uhkana meidän alueellamme. Halmeslahti kertoo omistajien eli kuntien kanssa sovitun, että pelastuslaitos on hoitamassa varautumista ja tukemassa niitä tässä tehtävässä. – Poikkeustilanteet ovat tulleet tasaisin väliajoin ja olemme päässeet tositilanteissa kokeilemaan ja koettamaan varautumisasioita. 14 7/2012 Ollaan oltu ”onnekkaita” Vuoden palomiehen mukaan Etelä-Savossa on oltu ”onnekkaita”, kun aluetta on viime vuosien aikana runnelleet erilaiset häiriötilanteet, kuten Asta-myrsky ja talvimyrskyn ja tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot ja muut häiriötilanteet. Tärkeää varautumistyössä on Tuomo Halmeslahden mielestä myös se, että kaikki tekijät ovat siihen sitoutuneita. Ja usein aika vajavaisin tiedoin joudutaan tekemään koviakin päätöksiä. Me pidämme poikkeustilanteissa tilannekuvaa, vaikka siihen ei varsinaisia pelastustoimen tehtäviä kuuluisikaan. – Jos sitä ei olla mukana tekemässä, siihen ei helposti sitouduta. Meilläkin on iso joukko väkeä mukana varautumissuunnittelussa. Korttien sisältö palvelee toiminnanaikaisen tilanteen hoitamista. – Kortteihin on koottu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) mukaisia uhkakuvia ja häiriötilanteita. – Yksi sellainen asia on polttoainejakelun turvaaminen pelastuskalustolle poikkeusoloissa. – Vaikka tässä on nyt tunnustusta jaettu meidän varautumisasioille, niin tietenkin on aina parannettavaa, Halmeslahti hymyilee. Vuoden palomies ja kunniataulut, Tuomo Halmeslahti, sekä toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka.. Turvallisuus-messujen lehdistötilaisuudessa alkoi Vuoden palomiehen -juhlapäivä. Varautumiseen panostamalla ajatus on sellainen, että lähdemme liikkeelle jo etukäteen. – Ne aktivoivat meitä ja heräsi ajatus, että meillä voisi olla näissä tilanteissa aiottua suurempikin rooli, hän sanoo. Yhdessä pohdimme, mitä niihin pitää kirjata ja se oli monella tasolla hyvin opettavainen prosessi
Palokuntaan on siis turvattu jatkuvuutta. Mutta eihän se enää ole aikoihin sitä ollut, vaikka tietenkin varautuminen sellaiseenkin aikaan on syytä pitää mielessä. 7/2012 15 Varavoimakoneen avulla saamme poikkeustilanteessa heidän huoltoasemaltaan polttoainetta eikä meidän tarvitse perustaa omaa huoltoasemaa. Olemme laatineet tänne maakunnallisen valmiussuunnitelman, johon keskeiset toimijat, kuten poliisi, Puolustusvoimat, sairaanhoitopiiri, Ilmatieteen laitos ja ELY-keskus ovat kirjanneet omat tehtävänsä ja yhteystietonsa. Kangasniemellä asuvan 48-vuotiaanTuomo Halmeslahden perheeseen kuuluvat vaimo sekä 2ja 5-vuotiaat pojat. Edellisen vuoden palomies Matti Waitinen muisti kiertopalkinnolla seuraajaansa. Kun tietyt raja-arvot poikkeustilanteelle ylittyvät, laitokset alkavat toimia ja välittää tietoa kuntien johtoryhmille. Sotilasarvoltaan vuoden palomies olen sotilasmestari. Sota-ajan kaiut Tuomo Halmeslahti myöntää, että varautumisella on ollut huono kaiku pelastustoimessa. – Asuimme lähellä paloasemaa ja niinpä itsekin liityin sittemmin isäni jalanjäljissä toimenpidepalkkaiseksi sammutusmieheksi. – Olen käynyt palomieskurssin Palo-opistolla 1986, alemman päällystökurssin ja väestönsuojelupäällikön kurssin 1989-1990 ja palomestarikurssin 1994-1995. -O len ollut alan töissä Laukaalla palomiehenä, palotarkastajana Joroisilla, palomestarina Keuruulla, apulaispalopäällikkö/ äestönsuojelupäällikkönä Kangasniemellä. Kuutisen vuotta sitten Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon laitosten edustajat kokoontuivat Pohjois-Savon silloin pelastusjohtaja Jorma Westerholmin aloitteesta keskustelemaan muun muassa evakuointisuunniIsä johdatti palomieheksi Vuoden Palomies 2012 Tuomo Halmeslahdesta tuli palomies vuonna 1986. Tuomo Halmeslahti painottaa edelleen laajan yhteistyön merkitystä valmistautumisessa varautumiseen. Pelastuslaitos on tässä tilannekuvan ylläpitäjä ja kertoo valmiuden nostamisesta. Itäisten pelastustoimen alueilla on mietitty myös yhdessä varautumisasioita. Aluelaitoksen aikana olen toiminut toimialueen palopäällikkönä Pieksämäellä 2004-2007. Me toimme pohdittavaksi raja-arvo-asian ja nyt on päädytty yhdessä toteuttamaan se. Nyt varautuminen ja väestönsuojelu voivat liittyä esimerkiksi vesikatkoihin, joista on taas ajankohtaisia esimerkkejä muun muassa Keski-Uudeltamaalta Nurmijärveltä. – Kokoonnumme pari kertaa vuodessa ja käsittelemme ideoita, joita sinne tuodaan. – Kun siitä puhutaan, niin monien ajatukset menevät heti sota-aikaan. Kesämökki on Puulavedellä saaressa, jonne on 2,5 kilometrin venematka. Vuoden palomiehet yhteiskuvassa: Markku Mäkelä, myös Etelä-Savon pelastuslaitokselta, valittu vuonna 2005, Matti Waitinen vuonna 2011 ja Tuomo Halmeslahti tämän vuoden palomies.. – On tärkeää tehdä laajaa yhteistyötä muiden kanssa ja luoda etukäteen verkostot valmiiksi, jotta tosipaikan tullen ne toimivat. Automatkaa kotoa kertyy 16 kilometriä. Vuoden Palomies harrastaa kuntoliikuntaa, mökkeilyä ja talvisin moottorikelkkailua. Esimerkiksi lähestyvästä myrskystä on syytä tiedottaa niin nopeasti kuin siitä on tietoa olemassa. Kunnat ovat kuten todettua tässä kuitenkin keskeisin toimija, mutta yhteistyö kaikilla tasolla on välttämätöntä. Sitä tietä meni ensin kesämieheksi ja myöhemmin hakeuduin Palo-opistoon. Hän eteni apulaispaloja väestönsuojelupäällikön virkaan vuonna 1997. Pelastuspäällikkönä aloitin vuonna 2008, vastuualueena pelastustoiminta. telmista ja sittemmin yhteistyöhön ovat tulleet mukaan Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Keski-Suomen laitosten edustajat. Hänen isänsä toimi toimenpidepalkkaisen sammutusmiehenä Kangasniemellä yli 40 vuoden ajan
Tilayhteistyön ja ensivastetoiminnan sopimukset ja kustannusperusteet ovat vielä neuvottelun alla. Monin paikoin palvelutasopäätökset on tehty jo tänä vuonna. Itä-Savon alueella pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut kokonaan. Vastaajana pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle Etelä-Pohjanmaa Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Pelastuslaitosten vuosien aikana syntyneeseen ensihoito-osaamiseen luoteMillainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Helsingin pelastuslaitos ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ovat allekirjoittaneet 15.8.2012 yhteistyösopimuksen ensihoitopalveluiden järjestämisestä. Vastaajana pelastusjohtaja Seppo Lokka Helsinki Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Sopimuksen tarkoituksena on ylläpitää Helsingin alueen ensihoitovalmius ja toteuttaa palvelut ensisijaisesti hätäkeskuksen välittämiä Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli ensihoitotehtävissä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Lassi Rinne, Klaus Somerkoski 16 7/2012 Pelastuslaitoksilla on merkittävä rooli, kun ensihoitoa aletaan hoitaa uuden terveydenhuoltolain mukaisesti ensi vuoden alusta lukien. Hyötynä on, että palomiehet keskittyvät onnettomuusja pelastustehtävien hoitamiseen ja niiden osa-alueiden harjoitteluun. Alueella on myös yksityistä palvelutuotantoa ja sairaanhoitopiirin omaa palvelutuotantoa. Monin paikoin palvelutasopää. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella pelastuslaitoksen palvelutuotanto jatkuu samansuuruisena. pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Savo Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Etelä-Savo Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Monissa laitoksissa ensihoitotehtäviä tekeviä on palkattu lisää. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirille/pelastuslaitokselle palvelut Heinäveden ambulanssin osalta. Etelä-Savon alueella on kaksi sairaanhoitopiiriä Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit. Joidenkin palomiesten hyvinvointi on parantunut kun ei tarvitse olla sairaankuljetustehtävissä ja koko pelastuslaitoksen kannalta järjestelmä on hyvä ja toimiva. Pelastuslaitos voi keskittyä lakisääteisiin tehtäviinsä. Etelä-Savon alueella on kaksi sairaanhoitopiiriä Pelastuslaitoksilla on merkittävä rooli, kun ensihoitoa aletaan hoitaa uuden terveydenhuoltolain mukaisesti ensi vuoden alusta lukien. Vastaajana vt. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ei ole tuottanut ensihoitopalveluja, joten sen johdosta vaikutukset ovat vähäiset. Uusia ensihoitajan työsuhteita perustetaan noin 35 kappaletta. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos tekevät yhteistyötä siten, että pelastuslaitos tuottaa koko alueen ensivastepalvelut (27 paloasemaa) ja ensihoito sijoittaa ensihoitoyksiköt 22 paloasemalle (tilayhteistyö). Pelastuslaitosten vuosien aikana syntyneeseen ensihoito-osaamiseen luotetaan ja palvelutasopäätöksissä on sovittu pelastuslaitosten keskeisestä roolista tässä tehtävässä. Autot ja henkilöstö ovat palokunnan tiloissa, josta syntyy jonkinlaista synergiaetua onnettomuuspaikalla kun tunnetaan toisemme. Sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat asetusta tiukemmat, eikä alueella juurikaan ole P+P-yksiköitä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa koko alueen ensihoitopalvelujen tuottamisesta. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella palomiehet/pelastajat häviävät käytännössä ambulansseista, koska heitä ei voida enää käyttää niin sanotuissa H+P-yksiköissä. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Yhteistoimintasopimus on terveydenhuoltolain 39 §:ssä tarkoitettu sopimus ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa Helsingin pelastuslaitoksen ja HUS:n kanssa. EKSOTE eli Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri on hoitanut itsenäisesti sairaankuljetuksen jo muutaman vuoden ajan. Tilayhteis työn ja ensivastetoiminnan sopimukset ja kus tannusperusteet ovat vielä neuvottelun alla. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Ensivastepalvelut tuotetaan koko pelastuslaitoksen alueella. ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS P elastustieto kysyi kaikilta pelastuslaitoksilta, miten ensihoitotehtävät hoidetaan, kun sairaanhoitopiirit ottavat vastuulleen kuntien aikaisemmin hoitaman tehtävän. Etelä-Karjala Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ei ole tuottanut ensihoitopalveluja, joten sen joh dosta vaikutukset ovat vähäiset. Kenttäjohtajat siirtyvät sairaanhoitopiirin palvelukseen, mutta työskentelevät pelastuslaitoksen ambulanssissa. vastuulleen kuntien aikaisemmin hoitaman tehtävän
Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on aloittanut Porvoon sairaanhoitoalueen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti ensihoidon palvelutuotannon Porvoon sairaanhoitoalueella 1.1.2012 alkaen. Uusi sopimus ja järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille eivät tuo merkittävää muutosta pelastuslaitoksen toimintaan. Henkilöstöä on palkattu lisää viime vuoden lopussa 30 henkilöä (ensihoitaja-sairaanhoitaja). Palvelutuotanto muodostuu niin sanotusta kokonaispalvelutoiminnasta, jossa pelastuslaitos tuottaa ensihoitoon kuuluvan kiireellisen ensihoidon sekä sopijakuntien kuntien vastuulla olevan kiireettömän ensihoidon palvelutuotannon. Vastaajana pelastusjohtaja Olavi Liljemark Jokilaaksot Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Pelastuslaitos on hoitanut ensihoitotehtäviä Helsingissä yli 100 vuotta ja se on pelastuslaitoksella strategisesti tärkeä toiminto. Palveluntuottajaksi sille alueelle tulee Med Group Oy. Pelastuslaitos panostaa edelleenkin voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja ensihoitopalvelun kehittämiseen sekä pyrkii olemaan ensihoidon kehityksen kärjessä. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Ensivastetoiminnan osalta pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri neuvottelevat koko pelastuslaitoksen aluetta kattavan ensivastesopimuksen erikseen, mikä laajentaa ensivastetoiminnan myös Oulaisten kaupungin alueelle, jossa sitä ei tähän mennessä ole vielä ollut. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Osa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueesta on kilpailutettu. Henkilöstö on ollut erittäin ammattitaitoista ja toiminta on tähänkin asti järjestetty laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Ensihoidon järjestämiseksi pelastuslaitoksen organisaatioon on perustettu oma ensihoidon tehtäväalueensa, joka toimii omana tulosyksikkönään. Jo tähän asti pelastuslaitos on huolehtinut ambulanssitoiminnasta Ylivieskassa ja Haapajärvellä neljällä ambulanssilla, joista kolme on ol. Sairaanhoitopiirin (Pohjois-Pohjanmaan shp) palvelutasopäätöksen mukaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueelta pelastuslaitoksen vastuulle tulee Raaheen, Ylivieskaan, Nivalaan, Haapajärvelle, Pyhäjärvelle ja Kärsämäelle sijoitetut ambulanssit, yhteensä 10. Pelastuslaitos on panostanut vuosia ensihoidon kehittämiseen ja jatkaa tätä tärkeätä työtä jatkossakin turvatakseen pääkaupungin laadukkaat ensihoitopalvelut. 7/2012 17 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS A-C -luokan ensihoitoja ensivastetehtäviä varten. Vastaajana lääkintäyksikön päällikkö Kari Porthan Itä-Uusimaa Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Ensihoito ambulanssipalvelujen osalta laajenee yhteensä 6:lla ambulanssilla sekä noin 45 ensihoidon työntekijää on palkattava lisää. Sairaanhoitopiiri kilpailuttaa D-tehtävien hoitamisen, johon pelastuslaitos ei osallistu. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän alueella jatkaa nykyinen palveluntuottaja, Siikalatvan sairaankuljetus Oy, jolla on voimassa oleva määräaikainen sopimus siltä alueesta. Pelastuslaitos toteuttaa ensihoitopalvelun vuonna 2013 samoilla resursseilla ja samalla toimintamallilla kuin vuonna 2012. Näistä 8 on suunniteltu hoitotason yksiköiksi ja kaksi perustasolle
Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Henkilöstö lisääntyy vuonna 2013 noin 10 prosenttia ja vuosi 2014 on riippuvainen sopimustuloksesta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Sen ensihoidon tarjoaa HES-sairaankuljetus. KeskiUudenmaan pelatuslaitos toimii näistä kolmella sairaanhoitoalueella. Ensihoitotoiminnalla on suuri merkitys sekä toiminnallisesti että taloudellisesti pelastuslaitoksen toiminnalle. Muita alueita ovat Saarikan alue (Saarijärven alueen kunnat), itäinen sektori (Laukaa, Konnevesi) ja Jämsän alue. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. 2012. Poikkeuksena Vaalan kunta, joka kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Muista alueista huolehtii yksityiset palvelun tuottajat. KeskiPohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella jatkamme sairaanhoitopiirin kanssa vanhoilla sopimuksilla vielä vuoden 2013. Ensihoidon palvelutasopäätös astuu voimaan 1.10.2012. Vastaajana vs. Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ensihoidon järjestämisvastuu on jaettu alueen seitsemälle sairaanhoitoalueelle. Ensi vuoden alusta aloittaa uusi kuntayhtymä, joka vastaa myös ensihoidosta Kainuun alueella. Ensihoito eriytetään tässä muutoksessa selkeästi omaksi toiminnalliseksi ja taloudelliseksi kokonaisuudeksi. Pelastuslaitoksen perustama lääkintäesimies (L4) -järjestelmä siirtyy ensi vuoden alusta SHP:n vastuulle ja SHP myös rekrytoi uudet L4:t. Vastaajana pelastusjohtaja Anssi Parviainen Kanta-Häme Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Puolangan kunta ei ole hyväksynyt kuntien sopimusta kuntayhtymästä, joten kunnan osalta tilanne auki. Poikkeuksena on ainoastaan Vaalan kunta. Näistä Jämsän alue siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen ensi vuoden alusta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on päättänyt järjestää ensihoitopalvelut yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa jo 1.1.2012 alkaen. Pelastuslaitoksella on sopimus ensivastetoiminnasta ja sopimus päivitetään syksyllä vastaamaan muuttunutta tilannetta. ensihoitopäällikkö Lasse Hakala Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Tavoite on, että yhteistoimintasopimus astuu voimaan 1.1.2013. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Kainuu Kainuussa ensihoito on hoidettu Kainuun hallintokokeilun aikana jo maakunnallisesti, eli Kainuun maakunta kuntayhtymän eli sairaanhoitopiirin toimesta. KeskiSuomessa sairaanhoitopiiri ei itse järjestä ensihoitotoimintaa, vaan SHP sopii osasta maakunnan ensihoitotoimintaa pelastuslaitoksen kanssa ja osan SHP kilpailuttaa yksityisellä sektorilla. Yhteistoimintasopimuksen mu. Yhteistoimintasopimuksella on sovittu myös kiireettömien, ambulanssilla suoritettavien siirtokuljetusten toteuttamisesta. Ensihoidon osalta sopimuksissa sovelletaan niin sanottua nettotappiopykälää, joka tarkoittaa, että pelastuslaitos ei tavoittele voittoa toiminnastaan vaan palauttaa eli tasaa ylijäämät ja laskuttaa alijäämät. 18 7/2012 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS lut jo entuudestaan hoitotasolla. Maakunta on jaettu ensihoidossa sektoreihin ja sektorivastuut jakautuvat nykysuunnitelman mukaan seuraavasti: Pelastuslaitos vastaa seuraavista alueista: Jyväskylä ja Jyväskylän seutu, pohjoinen sektori (Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas), läntinen sektori (Keuruu, Multia, Petäjävesi), kaakkoinen sektori (Joutsa). Vastaajana pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Suomi Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Keski-Suomen pelastuslaitos neuvottelee parhaillaan yhteistoimintasopimuksesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (SHP) kanssa. Mikäli tämä suunnitelma toteutuu, huolehtii pelastuslaitos noin 65-70 prosenttia maakunnan ensihoitotoiminnasta. Pelastuslaitoksen vuoden 2013 budjetti on noin 29, 7 miljoonaa euroa, josta ensihoidon osuus noin 8,1 miljoonaa euroa, eli runsas neljännes koko talousarviosta. Haasteellinen kysymys on saada työntekijöitä varallaoloa suorittaville alueille, koska juuri tällä hetkellä koko maan alueella rekrytoidaan useita kymmeniä (jopa satoja?) ensihoitajia. Hyvinkään sairaanhoitoalue (Hysha) käsittää Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän kunnat sekä Järvenpään ja Hyvinkään kaupungit. Tämän lisäksi pelastuslaitoksen jokainen 47:stä palokunnasta tekee myös ensivastetoimintaa. Vastaajana vs. Tällä ei siis ole mainittavaa vaikutusta pelastuslaitokselle. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella olemme omanpelastusalueemme osalta ensihoidon palveluja tarjoava sopimuskumppani. 1.10.2012 alkavaan palvelutasopäätöksen mukaiseen palvelurakenteeseen siirryttäessä henkilöstöntarve on kasvanut siten, että olemme ensihoitopalvelua varten rekrytoineet noin 20 henkilöä töihin ja edeltävästi jo vuoden vaihteessa lähes 33 henkilöä. Tällä alueella ensihoitotoiminta yhteistoiminnassa sairaanhoitoalueen kanssa käynnistyi jo 1.1. Vastaajana pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Uusimaa Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne
Sairaanhoitopiirin palkkalistoilla olevat L4:t sijoittuvat kahteen ambulanssiimme hoitaja ja kenttäjohtajiksi. Kaikki yksiköt ovat hoitotasonyksiköitä. Ensihoito on yksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskeisistä toiminnoista ja luonnollisestikin sen merkitys pelastuslaitokselle on suuri. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa tarvittavasta ajoneuvoja muusta tarvittavasta kalustosta. Sairaanhoitoalue vastaa lääkkeiden hankinnasta sekä sähköisen potilastietojärjestelmän ylläpidosta. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Lääkintäesimies on HYsha-alueella sairaanhoitopiirin palveluksessa. Lisäksi yksityiset huolehtivat siirtokuljetuksista muutaman ambulanssin sopimuksilla. Täällä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta toimii ensivasteyksikkönä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Vastaajana pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt Kymenlaakso Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Yhteistoimintasopimus astuu voimaan 1.1.2013. Yhteistoiminnassa kyetään toteuttamaan ammattitaitoinen ja tehokas ensihoitojärjestelmä, mikä kykenee järjestämään joustavasti tarvittavat ensihoitopalvelut ensivasteesta ensihoitoon ja aina lääkärihelikopteripalveluihin päivittäisissä onnettomuuksissa ja suuronnettomuuksissa. Pelastuslaitoksen tekemä yhteistoimintasopimus takaa sen, että laitoksen henkilöstörakenteessa ei juurikaan tule muutoksia nykyiseen verrattuna. Sairaanhoitoalue vastaa lääkkeiden hankinnasta. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa ensihoitotoimintaa nyt solmituilla yhteistoimintasopimuksilla aikaisemmassa laajuudessa. Kuitenkin pelastuslaitoksen tarjoamien ensihoitopalveluiden ”painopiste” hei. Vain puolikas ensihoitajan vakanssi poistuu. Pelastuslaitoksen yksiköt toimivat alueella myös ensivasteyksikköinä. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa tarvittavasta ajoneuvoja muusta tarvittavasta kalustosta. 7/2012 19 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS kaan Hysha miehittää HUSin henkilöstöllä kolme 24/7 ambulanssia ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos miehittää viisi 24/7 ambulanssia ja yhden osa-aikaisen ambulanssin. Pornaisten kunta kuuluu Porvoon sairaanhoitoalueeseen. Pelastuslaitoksen yksiköt toimivat alueella myös ensivasteyksikköinä. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Alueella toimiva lääkintäesimies on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitos miehittää kuusi 24/7 ambulanssia. Ambulanssit on sijoitettu pelastuslaitoksen vuoraamille paloasemille ja ensihoitoasemille. Hyks-Peijaksen sairaanhoitoalue käsittää Vantaan ja Keravan kaupungit. Ambulanssit on sijoitettu pelastuslaitoksen vuokraamille paloasemille ja ensihoitoasemille. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kymenlaakson pelastuslaitos ylläpitää 1.1.2013 alkaen kuutta ambulanssia, joista se käytännössä miehittää viisi ambulanssia (2x2½=5). Pelastuslaitos vastaa maakunnan alueella noin 50 prosentista kansalaistehtäviin tarkoitetuista yksiköistä ja yksityiset palveluntuottajat lopuista
Merkittävää muutosta nykyiseen toimintaan ei ole siis tulossa. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit vastaavat molemmat ensihoitopalveluista. Henkilömäärä tulee kasvamaan noin 40:stä ensihoitajasta 130:aan. Pelastuslaitoksella on ollut kuntien kanssa ensivastesopimukset, jotka on sellaisenaan siirretty Lapin sairaanhoitopiirin vastuulle ja ensivastesopimukset tullaan päivittämään syksyn aikana sairaanhoitopiirien kanssa. Vastaajana pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen Lappi Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Vastaajana pelastusjohtaja Martti Soudunsaari Länsi-Uusimaa Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Neljä hoitotason yksikköä on sijoitettu Kempeleen, Raksilan ja Iin asemille. Asianomaiset yksiköt ovat ensihoitokeskuksen käy20 7/ 7/ 7 2012. Lähes kaikki ambulanssit ovat välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Kahdelle alueelle on valittu pelastuslaitos yhteistoimintasopimuksella ja neljälle alueelle on haettu palveluntuottaja yleisen kilpailumenettelyn kautta. Millainen vaikutus / merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Pelastuslaitoksella tulee olemaan hälytyskäytössä 12 ambulanssia sijoitettuna kahdeksalle asemalle. Ensihoitokeskus koordinoi ja yhteen sovittaa kiireettömiä potilassiirtokuljetuksia. Ensivastetoimintaa tuotetaan koko alueella. Asiasta on aloitettu yt-menettely pelastuslaitoksella. 20 7/2012 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS lahtaa pohjoiseen, joten joudumme siirtämään arviolta kahdeksan palomiestä Kotkasta Kouvolaan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella yksityinen palveluntuottaja tuottaa alueen ensihoitopalvelut (jatkuu nykyisellä tavalla). Jorvin sairaanhoitoalueella (Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa kiireellisen ensihoitopalvelun (A C-riskiluokan ensihoitotehtävät). Tämä tietysti aiheuttaa kipuilua henkilöstössä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottanee alueen ensivastepalvelut (sopimusten valmistelu parhaillaan käynnissä). Vastaajana ensihoitopäällikkö Juha Karhu Oulu-Koillismaa Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Ensihoito tuo lisää toimintaa sellaisillekin asemille, joissa tehtäviä ei ole ollut paljon vuositasolla. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottanee alueen ensivastepalvelut (sopimusten valmistelu parhaillaan käynnissä). Vastaajana pelastusjohtaja Petteri Helisten Pirkanmaa Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelun Hailuodossa, Iissä, Kempeleessä ja uudessa Oulussa (kuntaliitos 1.1.2013: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii). Muualla maassa totutusta poikkeavana ratkaisuna Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelu sisältää myös hoitolaitosten väliset potilassiirtokuljetukset. Ensihoitojärjestelmän muutos aiheuttaa suuret muutokset myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa edelleen palveluntuottajana. Kiireellinen ensihoitopalvelu on kilpailutettu Pirkanmaalla lukuun ottamatta erikseen Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa sovittavaa aluetta. Kun sekä pelastuksen että ensihoidon henkilökunta on samalta asemalta ja kalusto sekä harjoitukset yhteisiä, on pelastustyö esimerkiksi liikenneonnettomuudessa tehokasta. Tämä on huomattava etu pelastuslaitoksen tuottamassa ensihoidossa. Sairaanhoitopiiri ottaa omaksi toiminnaksi ensihoidon kenttäjohtamisen ja johtamisjärjestelmän luomisen. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla yksityiset palveluntuottajat ovat tuottaneet palvelut jo tähänkin asti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen aluepelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen piirissä nykytiedoilla olisivat Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Ylöjärvi, Tampere ja Valkeakoski. Pelastuslaitoksille kuuluvat niin lakisääteiset kuin muutkin tehtävät eivät tule muuttumaan, vaan ensihoito tulee täydentämään palvelutarjontaa. Tämä ei muuta nykyistä tilannetta, sillä pelastuslaitos ei ole vuosiin hoitanut ensihoitoa/sairaankuljetusta. Työyhteisön kulttuuri muuttuu nyt hyvin nopeasti ja koko pelastuslaitoksen henkilökunnan täytyy sopeutua kasvavaan organisaatioon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on päättänyt käyttää kaikkia kolmea ensihoitoasetuksen mahdollistamaa tapaa järjestää ensihoito. Sisältää myös ensihoidon kenttäjohtamispalvelun ja ensivastetoiminnan. HUS-Logistiikka huolehtii laitossiirtotehtävistä (kiireettömät että kiireelliset laitossiirrot). Kyseessä on suurin organisaatiomuutos pelastuslaitoksen ensihoidon historiassa. Loput yksiköt ovat perustason yksiköitä. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Jorvin sairaanhoitoalueen ensihoitopalveluissa keskitytään aikaisempaa enemmän kiireellisen ensihoitopalvelun tuottamiseen (kiireettömät tehtävät jäävät pois). Esperi tuottaa D-riskiluokan kansalaistehtävät. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Lohjan sairaanhoitoalueella yksityinen palveluntuottaja tuottaa alueen ensihoitopalvelut. Poikkeuksena ovat Raksilan asemalla toimiva päiväyksikkö (klo 8-20) sekä Yli-Iin ja Ylikiimingin yksiköt, jotka ovat iltaisin ja viikonloppuisin 15 minuutin varallaolossa
Pohjanmaan pelastuslaitos hoitaa operatiivisen toiminnan alueellaan kokonaisuudessaan 1.1.2013 alkaen. Pelastuslaitos vastaa pääosasta henkilöstöstä, kalustosta, asemapaikoista sekä käytännön operatiivisesta toiminnasta. Ensihoidon kenttäjohtajat ja ensihoitopäällik. Sairaanhoitopiirille tulee aiempaa suurempi rooli ensihoitotoiminnan laadullisessa kehittämisessä ja koordinoinnissa sekä operatiivisessa johtamisessa. Vuoden 2013 alusta myös muut kunnat tulevat tämän toiminnan piiriin. Ensihoitopalvelu järjestetään yhteistoimintasopimuksella Vaasan sairaanhoitopiirin ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Ensihoito järjestetään Pohjois-Karjalassa yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen kesken. Tästä pelastajien osuus on noin 20 prosenttia. Vastaajana tp.ensihoitopäällikkö Sami Pienimäki Pohjois-Karjala Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Ensihoitopalveluun kuuluvat ensivaste, perusja hoitotaso sekä ensihoidon kenttäjohtaminen. 7/2012 21 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS tettävissä esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Osa Vaasan sairaanhoitopiirin alueesta hoitaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Nyt toiminta entisestään vahvistuu ja samalla yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa tiivistyy monella tapaa. Ensihoitopalvelu on pelastuslaitoksellemme tärkeä ja näkyvä osa operatiivista toimintaa. Sairaanhoitopiiri aloittaa kenttäjohtajatoiminnot vuoden 2014 alusta ja kahden alueellisen johtoyksikön(H+H miehitys) henkilöstö siirtyy sairaanhoitopiirin palvelukseen viimeistään 2015. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Nykyhetken tiedoilla arvioituna toiminta-alueet ja yksikkömäärät tullevat olemaan aikaisemman järjestelmän mukaisia. Yhteistyöstä on laadittu yhteistyösopimus, joka tuli voimaan 1.1.2012 niiden kuntien osalta, joissa pelastuslaitos oli kunta-aikaankin toimija. Eli koko alueen ensihoitotoiminta tapahtuu yhteistyössä shp:n ja pelastuslaitoksen kesken, jossa toiminnan toteuttamisvastuu on pelastuslaitoksella. Vastaajana sairaankuljetuspäällikkö Matti Isotalo Pohjanmaa Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Tiedossa oleva ja osin jo toteutunut suuri muutos on kiireettömän potilaskuljetuksen siirtyminen kokonaan PSHP:lle, jossa aluepelastuslaitos oli aiemmin mukana. Pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin rooli operatiivisen toiminnan tuottamisessa muuttuu asteittain. Pohjanmaan pelastuslaitos on tähänkin mennessä tarjonnut ensihoitopalvelun noin 65 prosentille Vaasan sairaanhoitopiirin asukkaista. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Pelastuslaitoksen ensihoitotyötä tekevän henkilöstön määrä kasvaa kokonaisuudessaan nykyisestä noin 60:stä reiluun 100 henkilöön. Pirkanmaan SHP:n valtuusto päättää ensihoidon palvelutasopäätöksen tulevassa kokouksessaan kuluvan kuukauden lopulla, jolloin lopullisesti selviävät ensihoidon muutokset ja myös vaikutukset Tampereen aluepelastuslaitokselle. Haluamme olla kehityksessä mukana luoden hyvän toimintaorganisaation ensihoidolle pelastustoimen rinnalla. Kiireettömiä potilassiirtokuljetuksia hoitavia ambulansseja tulee olemaan yhteensä 27
Tuolloin oli nähtävissä suunta, mitä ensihoidon henkilöstöltä ja toiminnalta vaaditaan tulevaisuudessa. Pelastustoimen palvelutaso ja sy hoidon kesken tullaan säilyttämään muun muassa kenttätoiminnassa, toimitilajärjestelyissä, hallinto. Yksittäisissä kiireellisissä tehtävissä on asiansa osaavia lisäkäsiä, jotka toimivat muutenkin ensihoidossa ollessaan työvuorossa. Potilassiirtotoiminta on sairaanhoitopiirin omaa toimintaa. Ensihoitotehtäviin rekrytoidaan viisi uutta työntekijää ja muutetaan muutamia virkanimikkeitä vastaamaan paremmin tehtävänkuvausta. Myös monissa kiireellisissä pelastustoimen tehtävissä on vaste ensihoidolla ja on järkevää, että haja-asutusseudulla myös ensihoitohenkilöstö kykenee tekemään tilannearvion ja aloittamaan tarvittavat pelastustoimenpiteet. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Tällä hetkellä näyttää siltä, että henkilöstön koulutus tulee vastaamaan vaadittavan tehtävän ominaisuutta siirtymäsäännösten sisällä. Lopuksi voisi todeta, että ei varmasti ole yhtä ainutta mallia toteuttaa ensihoitoa, mutta on hyvä antaa kaikille malleille mahdollisuus. Hyvä on myös huomioida, että pelastustoimen kustannuksetkaan eivät ole Suomen mittakaavassa kuin keskitasoa. Ensihoito tehtäviin rekrytoidaan viisi uutta työnteki jää ja muutetaan muutamia virkanimik keitä vastaamaan paremmin tehtävänku vausta. Siitä lähtien olemme huomioineet henkilöstövalinnoissa, että myös ensihoidon toteuttaminen on mahdollista. Käytännössä kaikki uudet palomiehen tehtäviin tulleet ovat ohjautuneet oppisopimuskoulutukseen (lähihoitaja, ensihoitosuuntautuminen). Ensihoito on kuulunut pelastustoimen arkeen jo kunta-aikaan kiinteän yhteistyön merkeissä kuntien terveystoimien kanssa. Merkitys pelastuslaitokselle ja maakunnalle on merkittävä niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Kenttäjohtojärjestelmän ylläpitää sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus ja pelastuslaitoksen lääkintäesimiehet toimivat kenttätoiminnan tilannejohtajina. Ei niin väliä, vaikka siinä sitten oma mittava elämäntyö asettuukin hieman outoon valoon. On ikävää, jos asioista ei voida keskustella avoimesti ilman ”vanhoja kaunoja”. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Toiminnalla ei tavoitella taloudellista voittoa, vaan tavoitteena on toimia niin sanotusti nettosopimusperiaatteella. Ensihoitoyksiköt voivat myös avustaa pelastustoimintaa tukitehtävissä (lisävesi, savutuuletus, huolto ym.) kuitenkin niin, että ensihoitotehtävien hoitaminen ei vaarannu. Nyt puolenvuoden kokemuksen perusteella yhteistyö on ollut hyvää ja toiminnalla on saavutettu sairaanhoitopiirin asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminta on hyvin kiinteää sairaanhoitopiirin kanssa ja käytännössä sairaanhoitopiirillä on samat vaikuttamismahdollisuudet ensihoitotoimintaan kuin omana toimintanakin. Myös monissa kiireellisissä pelastustoimen tehtävissä on vaste ensihoidolla ja on järkevää, että haja-asutusseudulla myös ensihoitohenkilöstö kykenee tekemään tilannearviMillainen vaikutus/merkitys tällä on pelas tuslaitoksellenne. Ensihoitopalveluiden järjestämismuutos ei vaikuta merkittävästi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimintaan. Alueemme malli ei varmasti ole monistettavissa välttämättä muualle. Toiminnallisesti ensihoito tuo myös resursseja pelastustoimen tehtävien hoitamiseen, koska moni ensihoitaja on käynyt sopimuspalokunnan koulutukset ja he osallistuvat vapaalta aktiivisesti toimitaan. Pelastuslaitoksen organisaatiossa on erillinen ensihoidon neuvottelukunta (sairaanhoitopiirin ensihoitolääkäri, Kys-Erva ensihoitolääkäri ja ensihoitopäällikkö), jonka tehtävänä on ensihoitopalveluun liittyvien toimintojen suunnittelu ja valvonta. Esimerkiksi resurssien käytöstä on hyvä yhteisymmärrys sairaanhoitopiirin kanssa. Vastaajana ensihoitopäällikkö Petteri Hakkarainen Pohjois-Savo Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Ensihoito muodostaa täysin oman tulosalueensa pelastuslaitoksen taloudessa ja toiminnan suunnittelu (toiminta/talous) tapahtuu yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Tärkeää on, että asioista on sovittu ja tehdään kuten on sovittu. Tämä on vaatinut pitkän asennemuutoksen (yli 10v), ajatuksen, että miksi ei voida toimia yhdessä toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaasti. Pohjois-Savon alueella ensihoitotoiminta järjestetään hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti sairaanhoitopiirin omana toimintana sekä yhteistyössä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Näin ainakin toiminnalliset ja taloudelliset mittarit nyt osoittavat. Vastaajana pelastusjohtaja Jukka Koponen kouluasteen tutkinnon suorittaneita). Toiminnalla ei tavoitella taloudellista voit toa, vaan tavoitteena on toimia niin sano tusti nettosopimusperiaatteella. Hoitotason tehtäviä organisaatiossamme tekee 80 (63 valmista) ja perustason tehtäviä 62 henkilöä (siis palomiehiä, joilla lähihoitajan koulutus tai terveydenhuollon kouluasteen tutkinnon suorittaneita). Ensihoitotoimin ta muodostaa oman toimintasektorin ja tu losyksikön pelastuslaitoksen organisaatiossa. Pelastuslaitos tuottaa 1.1.2013 alkaen ensihoitopalveluita yhteensä yhdeksällä ensihoitoyksiköllä sekä ensivastepalveluita koko maakunnan alueella 28 yksiköllä. 22 7/2012 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS kö ovat sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteisviroissa ja käyttävät terveydenhuollon viranomaisvastuuta toimiessaan kenttäjohtajana. Mutta niinhän se on kuten eräs ”arvostettu” ensihoidon opettaja totesi, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Tästä toimintamallista meillä on hyvät kokemukset. Pelastuslaitos linjasi heti alueellisen pelastuslaitosten aloitettua, että haluamme olla haluttu ja varteenotettava ensihoidon toimija alueellamme myös tulevaisuudessa. Ensihoitotoimintaa seurataan neljännesvuosittain sairaanhoitopiirille toimitettavalla toiminnallisella ja taloudellisella raportilla. Pelastuslaitos on strategiassaan määritellyt ensihoitopalveluiden olevan yksi pelastuslaitoksen ydintoiminta-alueista. Ensihoitopalveluiden järjestämismuutos ei vaikuta merkittävästi Pohjois-Savon pelas tuslaitoksen toimintaan. Nyt olen aistivani eri puolelta Suomea, että asiat eivät niinkään riitele, vaan henkilöt. Kun tähän kun lisätään sijaiset, niin ensihoidon tehtävissä on organisaatiossamme noin 180 henkilöä. Ensihoidon hinta/asukas on vertailukelpoinen ollen nyt saatujen hintatietojen perusteella sairaanhoitopiireistä edullisemmasta päästä. Asemien aktiivisella toiminnalla on ollut myös vaikutusta esimerkiksi sopimushenkilöstön rekrytointiin positiivisessa mielessä. Monipotilastilanteissa saamme ammattitaitoista resurssia pelastusyksiköistä. Toiminnallisesti ensihoito tuo myös resursseja pelastustoimen tehtävien hoitamiseen, koska moni ensihoitaja on käynyt sopimuspalokunnan koulutukset ja he osallistuvat vapaalta aktiivisesti toimitaan. Ensihoitotoiminta muodostaa oman toimintasektorin ja tulosyksikön pelastuslaitoksen organisaatiossa. Pelastuslaitos tuottaa yhteistoimintasopimuksella ensihoidon palvelut samoilla alueilla kuten nykyisinkin, eli Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien alueella sekä ensivastetoiminnan koko maakunnassa. Pelastustoimen palvelutaso ja synergiahyödyt pelastustoimen sekä ensihoidon kesken tullaan säilyttämään muun muassa kenttätoiminnassa, toimitilajärjestelyissä, hallintopalveluissa ja tukipalveluissa. Palvelu on toteutunut sairaanhoitopiirin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Monet pienten kuntien paloasemat ovat nyt miehitetty vähintään kahdella joka päivä ympäri vuorokauden toimivalla henkilöllä ja tuovat näin eloa ja elämää muuten ehkä hiljaiseen arkeen. Tähän päivään mennessä tämä koulutuksen on käynyt läpi 83 henkilöä. Ensihoidon tehtävänkuvassa työskentelevät ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet opiskelemaan sairaanhoitajiksi tai ensihoitajiksi. Synergia toimii myös ensihoidon suuntaan: ensivastetehtävällä on pääsääntöisesti mukana vapaalta tullut perus/hoitotason henkilö. Kun tähän kun lisätään sita esimerkiksi sopimushenkilöstön rekrytointiin positiivisessa mielessä
Päijät-Hämeen pelastuslaitos solmii yhteistoimintasopimuksen alueen sairaanhoitopiirin (Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä, PHsotey) ensihoitokeskuksen kanssa. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. PHsoteyn vati-yksiköt sijoittuvat paloasemille, muun toimintansa kasarmoitumisen PHsotey hoitaa omilla järjestelyillään. Nämä yksiköt korvaavat pelastuslaitokselta ja yksityiseltä palveluntuottajalta pois jäävät yksiköt. Ensivasteet Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella hoidetaan kokonaan pelastuslaitoksen toimesta. Vastaajana pelastusjohtaja Jari Hyvärinen Satakunta Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Yhdestä nyt perustasolla olevasta ambulanssiyksiköstä tulee hoitotason yksikkö vuoden 2013 alusta. Vastaajana ensihoitopäällikkö Vesa Hietava Varsinais-Suomi Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Ensivastetoiminnassa pelastuslaitos turvautuu osittain alihankintaan, jonka yhteistoimintasopimus tulee mahdollistamaan. Näin ollen pelastuslaitos tuottaa vuonna 2013 samat ensihoitopalvelut kuin vuonna 2012. Se tulee tarkentumaan, kun yhteistoimintasopimus saadaan laadittua. Ensivasteyksiköitä on yhteensä 36. Sairaanhoitopiiri on jaettu kolmeen ensihoitoalueeseen, joista jokaiselle PHsotey sijoittaa yhden erityisvaativan ensihoidon ja kenttäjohtamisen yksikön (yhteensä 3 niin sanottua vati-yksikköä miehitettynä H + H) kaksi 24/7 valmiudessa olevaa H+P yksikköä (joista toinen on 15 minuutin varallaolossa 12/7 ainakin vuoden 2013). Pelastuslaitokselle uusi palvelutaso merkitsee suuria muutoksia ja järjestelyjä. Omana toimintanaan PHsotey toteuttaa 1.1.2013 alkaen ensihoidon kenttäjohtajatoiminnan (6 kenttäjohtajaa). Lisäksi pelastuslaitos tuottaa oman ja PHsoteyn ensihoidon käyttämän ajoneuvokaluston. Ainoastaan Uudenkaupungin yksiköt sekä ensivasteyksikkö EVS11 loppuvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kenttäjohtotoiminnan seurauksena. Ensihoito laajenee yhtä paloasemaa lukuunottamatta pelastustoimialueen kaikille vakinaisille paloasemille. Logistiikkakeskus ryhtyy hoitamaan kiireettömiä siirtokuljetuksia takseilla, invaja paaritakseilla sekä sairausautoilla. Samoin pelastuslaitoksen ambulanssiyksiköiden määrä vähenee kahdella yksiköllä. Yksityisten palvelutuottajien vanhat sopimukset siirretään sinällään sairaanhoitopiirille ja ne tuottavat hoitotason palvelun yksi yksikkö ympärivuorokautisesti ja kahdeksan yksikköä osittain välittömässä valmiudessa ja osittain 15 minuutin varallaolon valmiudessa. Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut pohjautuvat vuonna 2013 nykytoimintaan. Tilanne näiden kuntien ensihoitopalvelun toteuttamisen osalta 1.1.2015 alkaen ei ole tiedossa. Autokaluston ja henkilöstön lisääntyminen aiheuttaa tarpeen teknisen osaston työntekijöiden lisäämiseen 2-3 henkilötyövuodella. Sairaanhoitopiiri tuottaa alueellaan operatiivisen kenttäjohtamisen omilla kenttäjohtajillaan (kuusi henkilöä), lääkäriautotoiminnan sekä yhden ympärivuorokautisesti välittömässä valmiudessa päivystävän hoitotason ambulanssiyksikön. Sopimusneuvottelut ovat meneillään. Vuorossa olleet Porin toimialueen lääkintäesimiehet siirtyvät 1.10.2012 alkaen liikkeenluovutuksella sairaanhoitopiirin työntekijöiksi, joten pelastuslaitos uudelleenorganisoi ensihoitopalvelun työnjohdon ja lähiesimiestoiminnon. Pelastuslaitokselle päätös tarkoittaa toiminnan säilymistä jotakuinkin ennallaan. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta päätti elokuussa ensihoidon tuottamistavasta 1.1.2014 alkavalle ajanjaksolle. Ensihoidon esimiesten tehtävistä poistetaan ensihoidon kenttäjohtaminen, jota pelastuslaitoksen ensihoito tuottaa PHsoteylle tällä hetkellä. Sairaanhoitopiirin oma kapasiteetti nousee vielä vuoden 2015 alkuun mennessä kahdella välittömässä valmiudessa olevilla hoitotason yksiköllä. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. 7/2012 23 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS Päijät-Häme Miten alueellanne tullaan ensihoitotehtävät hoitamaan 1.1.2013 lukien. Kyseessä on niin sanottu sekamalli, jossa alueella palvelun tuottajia ovat sairaanhoitopiiri, pelastuslaitos ja yksityinen palveluntuottaja. Keskukseen tulee neljä siirtokuljetusyksikköä, järjestelyinä H+P 24/7, P+P 12/7, H P 12/5 sekä P+P 12/5 Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitos tuottaa alueelle viisi 24/7 valmiudessa olevaa H+P-yksikköä, neljä 12/7 valmiudessa olevaa H+P-yksikköä sekä alueen ensivastepalvelut. Alueelle jää kahteen kuntaan siirtymäajaksi (2014 loppuun) ensihoidon palveluntuottajaksi alueen nykyinen yksityinen palveluntuottaja. Ensihoidon henkilökunta lisääntyy nykyisestä noin 40 ensihoitajasta ja 16 palomies-ensihoitajasta noin 60 ensihoitajaan ja 25 palomies-ensihoitajaan. Millainen vaikutus/merkitys tällä on pelastuslaitoksellenne. Kaikki yksiköt ovat välittömässä valmiudessa. Vastaajana pelastuspäällikkö Mika Kontio. Pelastuslaitos tuottaa seitsemän hoitotason ambulanssiyksikköä, joista kuusi on ympärivuorokautisia ja yksi yksikkö päivystää joka päivä klo 8-22 eli 14 tuntia vuorokaudessa. Satakunnassa on tehty ensihoidon palvelutasopäätös 20132015. Ensin vuoden 2013 alusta yksi yksikkö ja vuoden 2015 alusta toinen yksikkö
Alueen väestön on arveltu sekä lisääntyvän että ikääntyvän, niinpä myös ensihoidon tarve on kasvussa. Vanhoin sopimuksin ensi vuonna – Sairaanhoitopiiri voi halutessaan kierrättää henkilöstöä omien ensihoitoyksiköidensä välillä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on päättänyt ensihoidon palvelutasopäätöksestä viime maaliskuun kokouksessaan, jossa ensihoitopalveluja päätettiin järjestää monituottajamallilla. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla olevaa ensihoitotoimintaa hoitavat sekä pelastuslaitos että yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi on mahdollista kierrättää henkilöstöä myös sairaalan ulkoisen ensihoitopalvelun ja yhteispäivystyksen välillä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto pitää muutosten aikataulua suhteellisen tiukkana. Kuntien vanhat sairaankuljetussopimukset siirretään vuoden alussa sairaanhoitopiirille, joten vielä vuonna 2013 ensihoitopalveluja järjestetään vanhojen sopimusten pohjalta. Kenttäjohtotoiminnan alkaessa yksi nykyisistä ensihoitoyksiköistä Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa korvataan sairaanhoitopiirin yksiköllä. Ydinajatuksena on, että palvelutarpeeltaan samanlaisille alueille turvataan samanlainen palvelu. Kenttäjohtamisjärjestelmällä parempaan koordinaatioon Terveydenhuoltolain muutoksen tarkoituksena on edistää ensihoitopalvelujen tasa-arvoista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Tehtävät ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Aluepelastuslaitoksen kanssa tehdään yhteistoimintasopimus jo vuodelle 2013. Jäntevyyttä saadaan myös hoitolaiEnsihoitopalvelut sairaanhoitopiirin hoteisiin ensi vuonna Varsinais-Suomessa monituottajamallilla Teksti: Brita Somerkoski Kuvat: Klaus Somerkoski 24 7/2012 Varsinais-Suomessa ensihoitopalvelut tuotetaan ensi vuonna monituottajamallilla. Terveydenhuoltolain muutoksella pyritään varmistamaan tasapuolinen palvelujen saatavuus koko maahan. Käytännössä monet asiat pysyvät kuitenkin samoina; sairaanhoitopiirit voivat tehdä pelastuslaitosten kanssa yhteistoimintasopimuksen. Virto korostaa, että alueen erityispiirteet muun muassa saariston merialueilla, metsäalueilla ja kelirikkoaikana asettavat erityisiä haasteita muutosprosessiin. Alueen erityispiirteenä on rannikkoja saaristoalue, jossa on vapaa-ajan asutusta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on 29 kuntaa. Suunnitelmissa on, että vuoden 2014 alkuun mennessä sairaanhoitopiirin kilpailutuksen jälkeen koko alueella on yhtenäiset sairaankuljetussopimukset. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimitaan sekä yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa että ostetaan palveluja muilta, esimerkiksi yksityisiltä palveluntuottajilta. ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS E nsihoitopalvelut siirtyvät kuntien vastuulta sairaanhoitopiireille ensi vuoden alussa. Muutos ensihoitopalvelujen hallinnoinnista astuu voimaan ensi vuoden alussa. Tämän vuoksi loma-aikoina väestömäärä moninkertaistuu. Hän korostaa, että ensihoidon ja varsinkin ensivastetoiminnan osalta tulisi ottaa huomioon toimintakyky myös yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Omana toimintanaan sairaanhoitopiiri tuottaa Taivassalon ja Paraisten Nauvon nykyisiä kunnallisia yksiköitä korvaavat palvelut. Hätäkeskuksen välittämien ensihoitotehtävien määrä on ollut alueella hieman yli 60000 vuosittain. Uusi lainsäädäntö selkeyttää ennestään melko hajanaista ensihoitopalvelujen kenttää. Nyt järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuutena sairaanhoitopiirille ja vasteet perustuvat tarvekartoitukselle ja riskianalyysille. Sairaanhoitopiiri hoitaa itse muutamissa kunnissa ensihoitopalvelut.. Työntekijöille tämä antaa mahdollisuuden kehittyä ammatissaan, toteaa väliaikainen ensihoidon ylilääkäri Timo Iirola Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksesta
LAITA vErI KIErTÄmÄÄN!. Kenttäjohtajalla on käytössään kenttäjohtamistietojärjestelmä, josta hän näkee alueensa kaikkien yksiköiden sijainnin, varausasteen ja matkan kohteen. Suurin muutos tulee kuitenkin ensihoitopalvelujen alueellisen johtamisen järjestelmässä, kun kenttäjohtojärjestelmä otetaan käyttöön. Kenttäjohtaja on kokenut ensihoitaja. Hän arvelee, että kokonaiskuva selkeytyy uudistuksessa. Verta voi luovuttaa, jos on terve, vähintään 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias. Tällaisesta on hyötyä varsinkin monipotilasja suuronnettomuustilanteissa. – Kenttäjohtajalla on määräysja käskyvalta kaikkiin toiminta-alueensa ensihoitoyksiköihin. Etuna on niin ikään, että potilaat voidaan ohjata heti oikeaan päivystyspisteeseen. Hoitolaitossiirtojen koordinoinnilla pyritään vähentämään sitä, että yksiköt ajavat siirtojen vuoksi tyhjillään. Kenttäjohtaja koordinoi ensihoitopalvelua. 7/2012 25 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS tossiirtoihin ja ensihoitohenkilöstön täydennyskoulutukseen. – Kenttäjohtaja on työsuhteessa sairaanhoitopiiriin, joten tämä järjestely ei aiheuta muutoksia esimerkiksi sairaankuljettajien työnantajaan tai palkkaukseen aluepelastuslaitoksella. Lisäksi tilanteeseen saadaan parempi lääketieteellinen ohjaus ja kuntarajaton ensihoitopalvelu. Toimintojen tiivistyessä saadaan samalla kustannussäästöjä. Veripalvelutoimistot 17 paikkakunnalla: • Espoo • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja verenluovutustilaisuuksien kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi. Näin ollen esimerkiksi Uudessakaupungissa aiemmin ollut yksi aluepelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö korvataan sairaanhoitopiirin yksiköllä, jonka toinen hoitaja toimii kenttäjohtajana. Tehtäviin kuuluu myös tukea hätäkeskusta tietyissä erityistilanteissa. Näin saavutetaan parempi valmius ja potilaat tavoitetaan nopeammin. Kun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille, pystytään palvelua tuottamaan tasaisemmin koko alueella. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Sairaankuljettajat ovat edelleen pelastuslaitoksen työntekijöitä, sillä sairaanhoitopiiri solmii yhteistoimintasopimuksen pelastuslaitoksen kanssa, Iirola jatkaa. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkausja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. Testaa, voitko sinä luovuttaa www.sovinkoluovuttajaksi.fi OJENNA KÄTESI. Vastaisuudessa jokaisella ensihoitoalueella toimii ympäri vuorokauden kenttäjohtaja, joka on sairaanhoitopiirin työntekijä. Ensihoidon tilannekeskuksessa T-sairaalassa toimii koko sairaanhoitopiiristä vastaava kenttäjohtaja, mutta Loimaan, Salon, Turun ja Uudenkaupungin kenttäjohtajat työskentelevät kentällä. Varsinais-Suomessa kiitää ensi vuonna apua antamassa eri toimijoiden ambulanssit
Sekä sairaankuljetusettä paloja pelastustehtäviin osallistuvia henkilöitä vastasi 234. Lisäksi pelastuslaitosten työntekijöistä sairaankuljetukseen osallistuvilla on eniten selkäsairauksia. 26 7/2012 Ä killisestä fyysisestä rasituksesta johtuvat työtapaturmat voivat aiheuttaa tukija liikuntaelinsairauksia jalkoihin ja selkään. Vähän liikkuville sattuu myös huomattavasti enemmän työtapaturmia työpaikkaliikunnassa. Liikunnan määrän vaikutus työtapaturmiin Tutkimustulosten mukaan liikunnan harrastamisen määrä vaikuttaa äkillisen fyysisen rasituksen seurauksena tapahtuviin työtapaturmiin sairaankuljetusja ensihoitotyössä, kuten myös paloja pelastustehtävissä. Suomen 22 pelastuslaitoksesta 16 pelastuslaitosta osallistui tutkimukseeni. Palomiessairaankuljettajien tapaturmista suuri osa liittyy sairaankuljetuksessa tapahtuviin siirtämis-, kuljettamisja nostotehtäviin. Iskiasoireyhtymä, välilevyn pullis”Hyvä fyysinen kunto vähentää työtapaturman riskiä” Palo-, pelastusja ensihoitotehtävät voivat olla hyvinkin kuormittavia fyysisesti sekä myös henkisesti. Tein vuoden 2011 lopussa internet-pohjaisen kyselyn pelastuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle heidän kokemastaan fyysisestä kunnosta. Niistä, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa, melkein joka toiselle oli sattunut työtapaturma.. Kohdejoukkona oli 3365 operatiivista ammattilaista ja heistä 642 vastasi kyselyyn. Vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään: sairaankuljetustehtäviin osallistuvat (sairaankuljettajat), paloja pelastustehtäviin osallistuvat (esimerkiksi palomiehet) sekä sairaankuljetusettä paloja pelastustehtäviin osallistuvat (palomies-sairaankuljettajat). Sairaankuljettajista joka viidennellä oli selkäsairaus oman tietonsa mukaan, ja vastaavasti palomiehistä 15 %:lla oli selkäsairaus. Kuva: Lassi Rinne ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS Teksti: Markus Höglund 35-vuotiaisiin, ja toiseksi suurimpaan vastaajajoukkoon kuuluivat 3545-vuotiaat, joita oli vajaa kolmasosa vastaajista. Sairaankuljetustehtäviin osallistuvista henkilöistä kyselyyn vastasi 219 henkilöä ja paloja pelastustehtäviin osallistuvista 189 henkilöä. Esimerkiksi runsaasti liikuntaa harrastavista sairaankuljettajista joka viidennelle oli sattunut työtapaturma äkillisen fyysisen rasituksen seurauksena. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että tukija liikuntaelinsairaudet vievät yleisimmin palomiehiltä operatiiviseen toimintaan vaadittavan fyysisen kunnon. Vastaajista 45 % kuului 25Runsaasti liikkuvien paloja pelastustehtäviin osallistuvien joukosta 4 %:lle oli tapahtunut työtapaturma paloja pelastustehtävissä äkillisen fyysisen rasituksen seurauksena ja vähän liikkuvien joukosta joka neljännelle. Pelkästään paloja pelastustehtäviin osallistuvista vähän liikkuvista joka kolmannelle oli sattunut työtapaturma työpaikkaliikunnassa. Sählyn pelaamisella palomiehet pitävät paljon kuntoaan yllä, tosin siinä myös vammariski on suuri. Pelkästään sairaankuljetustehtäviä 2030 vuotta tehneistä jopa 40 %:lla oli ollut selkäsairaus. Sekä paloja pelastustehtävissä että sairaankuljetuksessa työskentelyasennot voivat olla epäergonomisia, ja se altistaa työtapaturmille. Tulosten mukaan runsaasti liikkuville (5-7 kertaa viikossa vähintään tunnin kestävää liikuntaa harrastavat) ei tapahdu läheskään niin paljon työtapaturmia äkillisen fyysisen rasituksen seurauksena kuin vähän liikkuville (1-2 kertaa viikossa vähintään tunnin kestävää liikuntaa harrastavat). Kyselystä saamieni vastausten perusteella tutkin pelastuslaitosten operatiivisen henkilöstön kokemaa fyysistä kuntoa, työn fyysistä kuormittavuutta ja heidän kokemiaan selkävaivoja. Tutkimustuloksista ilmeni, että sairaankuljetusta tehtäessä esiintyy enemmän selän oireilua ja selän loukkaantumisia kuin paloja pelastustyötä tehtäessä
Jos fyysinen toimintakyky on heikko, tietyn suuruinen kuormitus aiheuttaa enemmän kuormittumista verrattuna siihen, että fyysinen toimintakyky olisi hyvä. Lisäksi pitää muistaa, että työpaikan ulkopuoliset olosuhteet voivat vaikuttaa myös kuormittumisen kertymiseen. Vähemmän liikkuvilla ei ollut läheskään niin paljon tukija liikuntaelinten leikkauksia, vaikka heillä oli enemmän niiden kiputiloja. Toiminatakykytestauksen hyväksytysti suorittaneet palomies-sairaankuljettajat kokivat fyysisen kuntonsa paremmaksi kuin pelkästään sairaankuljetustyötä tekevät. Fyysisesti raskas työ edellyttää hyvää fyysistä toimintakykyä. Hyvä fyysinen toimintakyky on tärkeää sekä paloja pelastusalalla että sairaankuljetuksessa, koska siten vältetään liikuntaelinsairauksia. Palomies-sairaankuljettajista melkein jokaiselle oli tehty toimintakyvyn testaus vuosittain. Samoin myös kaksivuorotyössä työskentelevät kokivat työvuorosta palautumisen vievän enemmän aikaa verrattuna 24 tunnin työvuoroissa työskenteleviin. Mitä enemmän pelastuslaitosten operatiiviseen toimintaan osallistuvat vastaajat harrastavat liikuntaa, sitä paremmaksi vastaajat kokevat terveytensä. 7/2012 27 tuma ja välilevyn rappeuma ovat kyselyn mukaan pelastuslaitosten operatiivisen henkilökunnan yleisimmät selkäsairaudet. Kyselyssä tuli esille myös, että työntekijän ikä vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen työssä. Kuvaaja: Esko Meriläinen. Yksittäisten kuormitustekijöiden tarkastelu ei riitä, vaan työn kuormittavuus täytyy hahmottaa kokonaisuutena. Ensihoito kuormittaa Runsaasti liikuntaa harrastavat työntekijät jaksavat fyysisesti kuormittavassa työssään paremmin kuin muut. Kaksivuorotyössä olevat pelastuslaitosten operatiiviseen toimintaan osallistuvat kokivat työnsä raskaammaksi kuin 24 tunnin työvuorossa työskentelevät. Ikä vaikuttaa Yllättävää tutkimustuloksissa oli runsaasti liikkuvien paloja pelastustehtäviin osallistuvien henkilöiden tukija liikuntaelinten leikkausten määrä. Esimerkiksi suuri työmäärä on kuormittavampi silloin, kun omia voimia on vähän. Esimerkiksi paloja pelastustehtäviin osallistuvista kaksivuorotyötä tekevistä joka kolmas koki työvuoronsa raskaiksi sekä koki työvuorosta palautumiseen menevän kohtuuttoman paljon aikaa. Työpaikka on hyvä, kun työ ei vaaranna ruumiillista ja henkistä terveyttä. Yli 55-vuotiailla oli tukija liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauslomia yli kolminkertainen määrä verrattuna nuorempiin. Esimerkiksi yli 55-vuotiaista melkein joka toinen ei ollut savusukelluskelpoinen, ja vastaavasti nuoremmista yhdeksän kymmenestä oli savusukelluskelpoisia. Jatkuva fyysinen ja henkinen ylikuormittuminen voi heikentää terveyttä ja johtaa siten sairastumiseen. Työssä jaksamisen taustalla hyvä fyysinen toimintakyky Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että runsaasti liikuntaa harrastavat kuormittuvat fyysisesti vähemmän työtehtävissään kuin vähän liikuntaa harrastavat. Siitä huolimatta, heille oli tehty paljon tukija liikuntaelinten leikkauksia. Sairaankuljettajista 40 %:lle ei ole koskaan tehty toimintakyvyn testausta. Yli 55-vuotiaiden sairauslomista 63 %:a johtui tukija liikuntaelinten sairauksista. Kyselyyn vastanneiden kokemusten perusteella voidaan todeta myös, että liikunnan harrastamisen määrä heijastuu terveyden kokemiseen. Tämä johtunee kuitenkin siitä, että he Tuolissa istuu kirjoittaja, sairaankuljettaja Markus Höglund. Vähän liikkuvien paloja pelastustehtäviin osallistuvien joukosta noin joka kuudes kokee fyysisen kunnon ja terveyden olevan riittämätön savusukellukseen. Etualalla kantamassa sairaankuljettaja Atte Antikainen ja ambulanssissa sairaankuljettaja Sami Granlund Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Vastaavasti 24 tunnin työvuoroissa työskentelevistä joka viides koki työvuoronsa raskaiksi ja joka kymmenes työvuoroista palautumiseen menevän kohtuuttoman paljon aikaa. Lisäksi runsaasti liikuntaa harrastavat eivät pidä sairaankuljetustehtäviä yhtä raskaina kuin vähän liikuntaa harrastavat. Paloasemilta löytyy lähes poikkeuksetta kuntosali, jossa raskasta työtä tekevät palomiehet voivat pitää huolta kunnostaan.. Palomies-sairaankuljettajat eivät pitäneet sairaankuljetusta fyysisesti yhtä raskaana kuin sairaankuljettajat, vaikka he kokivat sairaankuljetustyövuoron kuormittavammaksi. Vastaavasti sairaankuljettajista testaus oli tehty joka viidennelle. Palomiessairaankuljettajista yli puolet palautui helpommin paloja pelastusvuorosta kuin sairaankuljetusvuorosta
28 7/2012 saavat urheillessaan vapaa-ajalla enemmän tukija liikuntaelinten vammoja. Työkokemus ja hyvä työkyky auttavat palautumaan sairaankuljetuksesta aiheutuvasta kuormituksesta. Myös tottuminen tietynlaisiin työtehtäviin vaikuttaa jaksamisen kokemiseen. Sairaankuljettajille 15 tehtävää sisin, että sairaankuljetuksen fyysiseen kuormittavuuteen tultaisiin puuttumaan entistä huolellisemmin. Esimerkiksi potilaan siirtämisen apuvälineillä voisi vähentää sairaankuljettajiin kohdistuvaa fyysistä rasitusta. Tämän vuoksi pelastuslaitosten tulisikin parantaa operatiivisen henkilöstön liikunnan laatua ja nostaa sen määrää myös työaikana. Työn nimi on ”Pelastuslaitosten operatiivisen henkilöstön kokema fyysinen kunto ja työn fyysinen kuormittavuus. KUVIO 1. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE. Palomies-sairaankuljettajat saattavatkin kokea sairaankuljetustyövuorot kuormittaviksi juuri sen vuoksi, että he eivät ole tottuneet tekemään 15 tehtävää yhden työvuoron aikana. Myös sairaankuljettajien toimintakyvyn testaus olisi aiheellinen. Operatiiviseen toimintaan osallistuvien liikunnan harrastusmäärä (n=643) sältävä työvuoro on puolestaan tavallinen työpäivä. Henkilöstön kokemat selkävaivat” https://publications. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä. theseus.fi/ bitstream/ handle/10024/47167/ Hoglund_Markus.pdf?sequence=1 ENSIVASTE & SAIRAANKULJETUS www.fasterworkboats.. Tässä artikkelissa hän on referoinut opinnäytetyötään. EhdottaiKirjoittaja Markus Höglund on ensihoitajaopiskelija Oulun Seudun AMK:ssa
Henkilöt olisivat tuottavassa työssä, mutta olisivat välittömästi irrotettavissa ensihoitotehtävälle. Vuoden 2012 alusta olemme huolehtineet yhdessä alueen ensihoidosta niiden kuntien osalta, joiden ensihoitopalveluista PELA on huolehtinut jo vuonna 2011. Jos meillä olisi ensihoitajia, jotka kirjoittavat runoja, siivoavat tai tekevät aktiivisesti käsitöitä, olisi tämä tietysti paras mahdollinen oheistoiminta. Jokainen sairaanhoitopiiri pyrkii luomaan alueelleen mielestään parhaan, omalle alueelle soveltuvimman mallin, jonka myös alueen päättäjät pystyvät hyväksymään. Meillä on asialle tietysti aivan loistavat perustelutkin. Odotan mielenkiinnolla tuloksia erilaisista malleista ensihoidon toteuttamiseksi Suomessa olen varma, että kymmenen vuoden kuluttua malleja ei ole enää yhtä monta kuin nyt. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tuottanut laajasti ensihoitopalveluja Pohjois-Karjalassa jo vuosien ajan. Optimaalista käyttöastetta ei liene määritelty, mutta ainakin meillä harvaan asutulla alueella käyttöasteen noustessa yli 30% pyrkivät hoidonalkamisviiveet nousemaan. Myös alueen kunnilla on pääsääntöisesti vahva luottamus Pelastuslaitoksen tuottamaan ensihoitoon ja sen laatuun sekä budjettiin. Nykyaikaa ei ole se, että ihmiset velvoitetaan olemaan työpaikalla ilman kunnollista korvausta, joten palkka juoksee siltäkin ajalta kun henkilökunta ei tee ”tuottavaa työtä”. Järkeä tässä olisi varmasti saman verran kuin teleoperaattorin mainoksen laamassa. Maakunta on suuri ja kuljetusmatkat pitkiä, joten potilaiden hoidon turvaamiseksi olemme miehittämässä maakuntaa hoitotason yksiköillä. 7/2012 29 Vieraanamme Kirjoittaja Susanna Wilen on ensihoidon vastuulääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Kuntapäättäjiä tyydyttävä ja korkeatasoinen ei ole edullista, edullinen ja kuntapäättäjiä tyydyttävä ei ole korkeatasoista ja korkeatasoinen sekä edullinen ei ole kuntapäättäjiä tyydyttävä. Toiminnan kannalta merkittävä on ollut päätös, että yhdelläkään kunnalla tai kaupungilla ei ole yhtään omaa ambulanssia vaan ensihoidon kenttäjohtajat siirtävät käytössä olevia yksiköitä tarpeen mukaan. Jotta ensihoito pystyy toimimaan tehokkaasti, on sen oltava hälytettävissä. Ensihoito toimii omana tulosalueenaan ja on siis erotettu pelastuksen tulosalueesta. Sairaanhoitopiiri hyväksyy palvelutasopäätöksen ja ensihoidon hinnoittelun omien toimintamalliensa mukaisesti omassa hallituksessaan ja valtuustossaan. Pyrimme tulevina vuosina nostamaan tavoittamisprosentteja, panostamaan henkilökunnan koulutukseen ja osaamiseen sekä tuottamaan kunnille niiden mahdollisesti tarvitsemia palveluita päivystysten keskittämisistä johtuen. Toimintaa johtaa sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri. Ensihoidon vastuulääkärin esimiehenä toimii sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Osa sairaanhoitopiireistä toteuttaa toiminnan kokonaan itse, osa käyttää sekamallia jossa osa alueista kilpailutetaan, osa tuotetaan itse ja osan tuottaa pelastuslaitos. Vuoden 2010 alussa se huolehti koko maakunnan ensivastetoiminnasta ja ensihoitopalvelusta maakunnan muissa kunnissa paitsi Tohmajärvellä, Rääkkylässä, Heinävedellä, Nurmeksessa ja Valtimolla. Pohjois-Karjalassa olemme panostaneet yksiköiden välittömään lähtövalmiuteen ja minimaaliseen varallaoloon. Ensihoidon kenttäjohtajien virat perustettiin 1.1.2012 ja ne on miehitetty vakituisilla viranhaltijoilla 1.4.2012 alkaen. Väistämättä siis iso osa henkilökunnan työajasta kuluu valmiudessa. Pelastuslaitokselle on asetettu ensihoidon neuvottelukunta, joka seuraa ja valvoo toimintaa. Välillä tuntuu siltä, että kehittely on ollut kuin vanha autokorjaamon mainos hyvästä, halvasta ja nopeasta palvelusta. Henkilökuntaa on tavallisimmin integroitu osaksi päivystystä, teho/leikkaussalia tai pelastustointa. Näyttää siltä, että vuoden 2013 alusta maassamme on lähes yhtä monta erilaista mallia, kuin on sairaanhoitopiiriäkin. Vuoden 2012 ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisia tavoittamisprosentteja olemme seuranneet mahdollisuuksien mukaan STPronton perusteella. Pohjois-Karjalan sairaanhoidonja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on päätynyt malliin, jossa koko toiminta tehdään yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa. Ensihoidon hallintomalli on matala. Henkilöiden synergiahyötyeli se luppoajan käyttöon tullut ensisijaisesti valmiuden ylläpitämistä ja ensihoitohenkilöstön käyttö pelastustehtävissä on sisäisesti laskutettu, samoin kuin pelastushenkilökunnan käyttö ensihoitotehtävissä. Koska merkittävä osa ensihoitohenkilökunnan työajasta on valmiutta, on jokainen sairaanhoitopiiri päätynyt miettimään, mikä olisi paras hyötykäyttö tälle ”luppoajalle”. Ensihoidon budjetti on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella suunniteltu mahdollisimman läpinäkyväksi. Ensihoitohenkilökunnan käyttö muuhunkin kuin ensihoitoon on yksi merkittäviä periaatteellisia eroja eri palvelumallien välillä. Rahahan on kunnissa tiukalla ja ensihoidon kustannuksista suurin osa muodostuu henkilöstökuluista. Suomen jokaisen ensihoidon vastuulääkärin uskoessa omaan toimintamalliinsa, ensihoitolääkäreiden kokouksissa keskustelut ovat olleet äänekkäitä ja värikkäitä. Jokaisella sairaanhoitopiirillä oma ensihoitomalli Kun ensihoito siirtyi terveydenhuoltolain myötä kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle, alkoi sairaanhoitopiirien ensihoidon vastuulääkäreillä kova pohdinta: kuinka saan laillisesti alueeni ensihoidon toteutettua kuntapäättäjiä tyydyttävästi, ensihoidollisesti korkeatasoisesti ja vielä edullisesti. Mutta omaan tapaamme toimia uskon!. Olemme pystyneet toteuttamaan meille 2012 asetetut tavoitteet ja pysyneet meille asetetussa budjetissa. Hänen alaisuudessaan toimivat pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin yhteisviroissa olevat ensihoitopäällikkö ja kahdeksan kenttäjohtajaa. Yhteistoiminta alueella on jo aloitettu. Pelastuslaitos on linjannut jo vuonna 2005 strategiassaan ensihoidon tärkeäksi kehittämisalueeksi ja panostanut sekä henkilöstön koulutukseen että kalustoon
30 7/2012. Helsingin edustalla Itämeren maiden suurin öljyntorjuntaharjoitus kautta aikain Tosipaikassa apua tarvitaan Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Suomen ympäristökeskus SYKE Itämeren rantavaltioiden Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus järjestettiin 28.–30.8. – Harjoituksesta jäi erittäin hyvä mielikuva, kaikki sujui suunnitellulla tavalla. Tällaisen onnettomuuden uhka on todellinen, sillä Suomenlahti on yksi maailman ruuhkaisimmista merialueista. Vuosittain torjunta-alusten yhteistoimintaa harjoitellaan Balex Delta -öljyntorjuntaharjoituksessa. Itämeren rantavaltioiden välisessä Itämeren suojelusopimuksessa (HELCOM) on määritelty periaatteet, joiden mukaan apua pyydetään ja annetaan. Jos onnettomuus olisi ollut todellinen, mereen valuneesta 15000 tonnista raakaöljyä olisi saatu kerättyä kolmessa päivässä jopa 9200 tonnia. Tänä vuonna harjoitus järjestettiin Helsingin edustalla Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimana. Helsingin edustan merialueella suurempana kuin koskaan. Kuvitteellisen öljysäiliöaluksen lasti, 100000 tonnia öljyä, alkaa vuotaa noin neljäkymmentä kilometriä Suomen rannikosta etelään. Mukana oli 18 öljyntorjunta-alusta, yli 50 pienempää alusta ja venettä, Rajavartiolaitoksen helikoptereita sekä kaikkiaan yli 500 henkeä Suomesta ja koko Euroopan unionin alueelta. Skenaariossa öljy olisi ajelehtinut Porvoon sisääntuloväylälle saakka keskiviikkoaamuun mennessä, mutta nyt sen pääosa saatiin pysäytettyä Helsingin edustalle ennen kuin se ehti saaristoon. Toiminta oli hyvin järjestettyä ja johdonmukaista, torjuntatöiden johtaja Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. V aikka kansainvälinen apu ei vaikuta ratkaisevassa alkutilanteessa aikaviiveen vuoksi, suuressa alusöljyvahingossa Suomi tarvitsee öljyntorjunta-apua naapurivaltioilta. Skenaariossa sää kuviteltiin huonoksi, mutta molempina pääharjoituspäivinä sää oli otollisen selkeä ja tyyni. Maailman mittakaavassakin isossa harjoituksessa simuloitiin todellisen kaltainen suuren luokan alusöljyonnettomuus, jossa rahtialus törmää aamuyöstä Suomenlahden pääväylän risteyskohdassa tankkeriin
NH 90 siirtää valmiuspuomikehikoita torjuntakehälle kalliosilmun eli pultin läheisyyteen. 7/2012 31 Santahaminan varikon logistiikkajärjestelyt.
Myös henkilöstön kouluttamiseen ja harjoittamiseen on panostettu. Öljypuomitusten lisäksi merellä ja rannikolla harjoiteltiin öljynkeräystä, rannansuojauksia, öljyn kaukoja lähikartoitusta, rantapuhdistukseen varautumista sekä logistiikkaa ja öljyyntyneiden eläinten puhdistusta. ja 29.8. Niin valtion kuin kuntien pelastuslaitostenkin kalustovalmiutta on parannettu viime vuosina hankkimalla öljyntorjunta-aluksia ja -veneitä sekä öljyntorjuntapuomia. Pelastuslaitos myös jatkoi harjoittelua vielä 30.8., kun operatiivinen toiminta oli muilta osin merellä jo ohi: tuolloin 130 henkeä osallistui rantapuhdistuskomppanioiden valmiudennostoharjoitukseen. Balex Deltassa rantaviivan suojaksi levitettiin Helsingin itäpuolelle viiden kilometrin matkalle noin metrin korkuista kuntien öljyntorjuntapuomia ja saman verran valtion raskaampaa öljyntorjuntapuomia estämään öljyn ajelehtiminen sisäsaaristoon. – Sopimuspalokuntia ei ollut mukana toiminnallisista syistä, mutta vapaaehtoisia oli kyllä muuten. Helsingin pelastuslaitoksella merkittävä rooli Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastasi palomestari Markku Rissasen johdolla saaristoja rannikkoöljyntorjuntaharjoituksen järjestelyistä kansallisissa ja kansainvälisissä harjoituksissa 28. Myös Merivoimien maakuntajoukkojen reserviläiset osallistuvat ensimmäistä kertaa öljyntorjuntaharjoitukseen kartoittamalla öljyn levinneisyyttä rannikolla. Neljä öljyntorjunta-alusta Venäjältä ja Puolasta joutui perumaan tulonsa teknisten syiden tai paikallisten sääolojen takia. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot harjoittelevat rantojen ja öljyyntyneiden lintujen puhdistusta Korkeasaaren henkilökunnan opastuksella. Merivoimien Uisko hinaamassa Valassäiliötä (tilavuus 200kuutiometriä) bunkrauspaikalle.. Hankkeen jälkeen puutteita on korjattu määrätietoisesti. Esimerkiksi Suomen meripelastusseuralla ja Helsingin meripelastusyhdis32 7/2012 Öljyisen jätteen logistiikka oli harjoituksen keskeisiä painopistealueita. Vuoden päivien suunnittelutyön vaatineessa harjoituksessa oli mukana pelastuslaitoksen koko henkilöstöskaala ATK-tukihenkilöitä ja korjaamon miehiä myöden. Maat osallistuivat kuitenkin harjoitukseen tarkkailijoina, joita harjoituksella oli yhteensä 125 henkeä 23 maasta ja EU-komissiosta. Mukana lukuisia toimijoita Neljä vuotta sitten niin kutsutun SRÖTVAhankkeen tuottamassa selvityksessä havaittiin useita puutteita Suomenlahden rannikon pelastustoimen alueitten öljyntorjuntavalmiudessa, kalustossa ja pelastustoimen alueiden koulutustasossa. Molempiin pääharjoituspäiviin osallistui kalustoa ja henkilöstöä Helsingin, Länsija Itä-Uudenmaan sekä Kymenlaakson pelastuslaitoksilta. Suomesta oli mukana kaikkiaan kymmenen Helsingin kaupungin virastoa ja 35 yhteistyökumppania. välisenä aikana. Rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja merivoimat olivat merkittävässä roolissa alus-, ilma-alusja venekalustollaan sekä huomattavalla henkilöstöpanoksellaan
Taustalla merivoimien monitoimialus Louhi jäähdyttää harjoitushaveristia järeällä vesitykillä. Edellisen kerran Balex Delta järjestettiin Helsingin edustalla vuonna 2003. Luku on saatu mittaamalla Kymenlaakson rannikon rantaviiva viiden metrin tarkkuudella sekä saariston että rannikon osalta. Boris2 otetaan ympäristökeskuksen mukaan operatiiviseen käyttöön tammikuussa 2013. Pelastuslaitos harjoittelee jatkuvasti öljyntorjuntaa pienimuotoisesti ja omassa pelastuskoulussakin käydään jo perusteet läpi. Osa Kymenlaakson öljyntorjuntakalustosta telakalla Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalusto kaipaa kunnostusta kahden aluksen osalta. Alusten kotisatamiksi on suunniteltu Kotkaa ja Virolahtea. Jotta öljyntorjuntavalmiutemme olisi Jolman mielestä hyvällä mallilla, tarvittaisiin vielä yksi suuri öljyja kemikaalivahinkojen torjunta-alus, lisää avomeripuomia ja jo olemassa oleville aluksille lisää tekniikkaa öljyn paikantamiseen. Rissanen pitää kahdeksan vuoden väliä turhan pitkänä. Hallitus on varannut ensi vuoden budjetissaan 600 000 euroa koko maan öljyntorjuntavalmiuteen. Keskeisistä kehitettävistä asioista Rissanen mainitsee viranomaisten yhteisen tilannekuvajärjestelmän Boris2:n (Baltic Oil Response Information System), jonka demoversiota testattiin kattavasti Balex Deltaharjoituksessa. – Meillä on vähän ajavaa henkilökuntaa, joten toiminta olisi helpompaa, jos kaikki alukset olisivat samanlaisia, sanoo Tolonen. Viime vuonna hankittu alus on sijoitettu Haminaan. 7/2012 33 A lukset saadaan toivottavasti kuntoon ensi purjehduskaudelle, sanoo pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen . tyksellä oli vartiointitehtäviä merellä yhdessä poliisin kanssa, Rissanen kertoo. Balex Delta -harjoituksen yhtenä päämääränä oli testata niin kansallisen kuin kansainvälisen tason öljyntorjuntaorganisaation ja -kaluston yhteistoimintaa Suomenlahdella. Puomikalustoa selvitettiin 5,3 km. Kuvassa avomerija expandipuomia ulommalla torjuntavyöhykkeellä. Pelastuslaitoksen toivelistalla on kaksi sisaralusta viimeksi vuonna 2011 hankitulle E-luokan keräävälle ja puomittavalle alukselle. Harjoittelu on kuitenkin paljolti riippuvaista määrärahoista. Tilannekuvajärjestelmän lisäksi etukäteen valmistellut aluskohtaiset lastaussuunnitelmat öljypuomija ankkurointikalustolle nopeuttaisivat toimintaa merkittävästi. Kymenlaakson pelastuslaitos on hakenut uusille aluksille rahoitusta Öljynsuojarahastosta jo pari vuotta sitten. Ensi vuonna Balex Delta järjestetään Saksan rannikolla. – Pelastuslaitoksen näkökulmasta tällainen suuri harjoitus voitaisiin järjestää vaikka viiden vuoden välein, kun riskit kuitenkin kasvavat joka vuosi, Rissanen pohtii. Erityisen onnistunutta harjoituksessa olikin sekä Rissasen että Kalervo Jolman mielestä juuri viranomaisyhteistoiminta. Kahdesta remontoitavasta aluksesta pienempi, kymmenmetrinen alus, odottaa korjausten alkamista telakalla. Öljynkuljetukset itäisellä Suomenlahdella ovat Primorskin sataman valmistumisen jälkeen moninkertaistuneet ja laivaliikenne on vilkasta. Tällä rahalla voidaan järjestää harjoituksia ja pitää valtion öljyntorjunta-aluksia hyvässä operatiivisessa valmiudessa. Kotkan edustalla järjestettiin suuri öljyntorjuntaharjoitus viime vuoden keväällä.. Vaikka vanhat alukset toimivat hyvin saaristossa, ei niiden kunnostaminen poista öljyntorjuntakaluston uusimistarvetta. Venäläisten öljykuljetuksissa käytetään jopa 100000 tonnin tankkereita. Isomman, 18-metrisen keräävän aluksen vetolaitteet ja keräysjärjestelmä on uusittava. Kymenlaakson pelastuslaitoksen vastuualueeseen kuuluu 1 600 kilometriä rantaviivaa Suomenlahden pohjukan perällä
H ankkeen koordinaattorina toiminut SPEK:n tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen kertoo, että lokakuun loppuun mennessä hanketta rahoittaneelle Palosuojelurahastolle tehdään loppuraportti, joka tullaan julkaisemaan ainakin sähköisessä muodossa, mahdollisesti myös painettuna. – Kun aineisto jaetaan useimpiin kokonaisuuksiin, sitä on toivottavasti helpompi hyödyntää ja käyttää alalla, hän toteaa.. Raportti koostuu kahdesta tutkimuksesta. – Tarkoitus on julkaista selvityksestä useampi erillinen raportti. SPEKin tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen koordinoi pelastustoimen tilinpäätöshanketta. Itse kirjoitan pelastustoimesta ja sen suhteesta aluekehitykseen, Teija Mankkinen kertoo. Tilinpäätöshanketta esiteltiin elokuun lopussa Tampereella järjestetyssä seminaarissa. Hän luonnehtii tutkimusja selvityshanketta myös analyysiksi suomalaisesta pelastustoimesta. Pelastustoimen kokonaisuudesta on saatavissa tutkittua tietoa, kun järjestelmää selvittelevä tilinpäätöshanke valmistuu. – Varautumisen merkitystä selvittelee puolestaan tutkija Tarja Wiikinkoski. 34 7/2012 Pelastustoimen tilinpäätöshanke on loppusuoralla Teksti Esa Aalto Kuvat Esa Aalto ja Lassi Rinne Pelastustoimen tilinpäätöshanke on loppusuoralla ja sen tekemiseen osallistuneet alkavat vetää yhteen tehtyä työtä ja saatuja tuloksia. Ensimmäinen raportti muodostuu tilinpäätösosasta, joka sisältää toiminnan, talouden ja resurssien analyysin., Teija Mankkinen sanoo. Toisessa osassa hanketta käydään läpi palokuntaan kuulumisen motivaatiota ja asennetekijöitä. Artikkelikokoelma – Lisäksi julkaistaan artikkelikokoelma, jossa esimerkiksi Juhani Katajamäki käsittelee palokuntien määrällistä kehitystä vuosikymmenten saatossa, Riitta Molarius pohtii, mitä uhkia pelastustoimi on milloinkin torjunut torjuntaa ja Johanna Saukkonen toimivaltuuksia juridisesta näkökulmasta näkökulmaa. Ensimmäinen on Sanna Malisen tekemä kyselytutkimus (N=924) ja toisessa tutkija Hannele Palukka on selvittänyt ryhmähaastattelujen avulla, miksi halutaan kuulua palokuntaan
– Hyvää palautetta on tullut muun muassa kuntien edustajilta, sekä viranhaltijoilta että luottamushenkilöiltä, mutta myös alan ihmisiltä.. – Hankkeessa pelastustoimea tarkastellaan ennen kaikkea toiminnan ja asiakkaan näkökulmasta. Koko maan pintaalasta yli 90-prosenttia pelastustoimen tehtävistä hoidetaan sopimuspalokuntien, mutta myös alan ihmisiltä.. Jo nyt on hänen mukaansa tullut palautetta, missä kerrotaan aineistoa käytetyn pelastustoimen ajankohtaisissa tehtävissä. Nämä kaikki yhdessä muodostavat pelastustoimen järjestelmän, jossa kaikki ovat riippuvaisia toisistaan. Samalla on kehitetty Prontoon uusia tiedonkeruupohjia, esimerikiksi henkilöstötietojen osalta yhteistyössä kumppanuushankkeen hallintoja tukipalveluryhmän ja Pelastusopiston kanssa. Tiedolla on voitu perustella paikallisia pelastustoimen kehittämistarpeita. – Olemme ajatelleet järjestää pienimuotoisia workshoppeja tutkimuksen aihepiireistä, joissa tuloksia voitaisiin jatkokehittää yhdessä. Esimerkiksi suoritetut hälytystehtävien ajatellaan kertovan siitä palvelutarpeesta, mikä kyseisellä alueella on. Pronto on ollut yksi tutkimuksen aineistoista, mutta tietoja on jouduttu keräämään paljon myös laitoksilta. Sopimuspalokuntien merkitys nousee hankkeessa tärkeälle sijalle, koska kokonaisuuden kannalta pelastustoimen järjestelmässä sillä on tärkeä sijansa. Työn perusteella he ovat kertoneet saaneensa esimerkiksi tietoa siitä, kuinka merkittävä ensivasteen tuottaja pelastuslaitokset ovat. Tämä avaa uusia näkökulmia kehittämistyöhön, Teija Mankkinen korostaa. Myönteistä palautetta Teija Mankkinen kertoo saaneensa paljon myönteistä palautetta tehdystä työstä. Tavoitteena on, että tehdystä työstä olisi oikeasti pelastustoimelle hyötyä., Teija Mankkinen sanoo. Pelastustoimi muodostuu erilaisista toimijoista, joiden toiminta voi perustua virkatai työsuhteeseen, sopimukseen tai vapaaehtoisuuteen. – On tärkeää saada faktoihin perustuva nykytilan kuvaus, jotta toimintaa voidaan kehittää edelleen ja tukea eri toimijoiden toimintaa Nyt meille on koottu käyttöön ensimmäiset pohjatiedot, joita sitten jatkossa voidaan täydentää. Ensivastetehtävien ja yksinomaan sairaankuljetuksessa työskentelevän henkilöstön määrä 28.8.2012 Mankkinen. Teija Mankkinen toivoo, että jatkossakin löytyy rahaa kehittämistyöhön, sillä jatkoa työ vaatii. 7/2012 35 Huoltosuhde ja työttömyysaste pelastustoimialueilla 2011 28.8.2012 Mankkinen Pelastustoimen hälytystehtävät 2010 28.8.2012 Mankkinen Ensivastetehtävien ja yksinomaan sairaankuljetuksessa työskentelevän henkilöstön määrä 28.8.2012 Mankkinen Hän pitää työn keskeisimpänä merkityksenä sitä, että nyt on ensimmäistä kertaa saatu kasaan aineistoa, josta voidaan ammentaa tarvittavaa tietoa, millainen on suomalainen pelastustoimi koko järjestelmänä; niin toiminnan, talouden kuin resurssien osalta
Nähtäväksi jää kuntauudistuksen vaikutukset ja erityisesti valtionavun poistuminen. Simo Tarvainen korosti, että pelastuslaitoksilla on kolme keskeistä omaisuutta: henkilöstö, tilat ja kalusto. – Pelastuslaitoksissa on 1670 raskasta ajoneuvoa ja niitä uusitaan vuosittain 50-70. 36 7/2012 Pelastuslaitokset hankkivat vuosittain runsaalla 18 miljoonalla eurolla erilaista kalustoa. Pienkalustoa hankitaan vuosittain 4,4 miljoonan euron arvosta. Näin erityisesti Itä-Suomessa. Tarvaisen kyselyssä vaikutuksen arvioidaan olevan 1-2 autoa vuodessa. Pienempiä ajoneuvoja on 1150 ja niitä uusitaan vuosittain 110-150. – Toiminnallisuus, tekniset ominaisuudet, hinta, laatu, huolto ja takuu sekä sopivuus ovat raskaan kaluston keskeisiä hankintakriteereitä. Yhteishankintaa suositaan Tarvaisen tekemä kysely osoitti, että laitokset hankkivat pääasiassa itse raskaan ajoneuvokaluston, mutta sitä tehdään nykyisin yleisesti myös yhteishankintoina. Valtion osuuden poistuminen hankinnoista vaikuttaa jonkin verran laitosten hankintoihin. – Elämme vallitsevassa todellisuudessa, jossa euro konsultoi, kuntien eli omistajien) talous heikkenee, tehtävistä on selviydyttävä ”kivikylässä ja korvessa ”, emmekä ole enää suojatussa asemassa, vaan meitä koskettavat tehokkuusja taloudellisuusvaatimukset. Turvallisuudesta on kuitenkin huolehdittava ja turvattava toiminta yhteistyöllä ja verkottumalla S uomen Palokalustoliikkeiden yhdistyksen (SPLY) 40-vuotisjuhlissa puhunut Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen oli tehnyt perusteellista työtä selvittämällä kaikista pelastuslaitoksista ja Pelastusopistosta hankintamääriä ja arvoja. – Kotimaista halutaan suosia, koska kotimaisen toimittajan kanssa kommunikointi on helppoa ja sujuvaa. neuvokalustoa hyvin vähän, pääasiassa ei ollenkaan. myös rakennus. Hankinnan arvo on vuosittain 13 miljoonaa euroa. Vallitsevaa hankintatapaa aiotaan jatkaa, koska saadaan mitä halutaan ja toisaalta esimerkiksi hankintaringistä on ollut yksinomaan hyviä kokemuksia. Arvo on 1,7 miljoonaa euroa. Simo Tarvainen oli selvitellyt puhettaan varten suomalaisen kalustohankinnan tilaa. Ulkomailta laitokset ovat hankkineet ajoSimo Tarvainen puhui kalustohankinnoista SPLY:n 40-vuotisjuhlassa Hankintoja tehdään 18 miljoonalla eurolla Teksti ja kuvat: Esa Aalto Valtiosihteeri Marjo Anttoora kysyi juhlayleisöltä, kuinka moni on ollut sytyttämässä tulipaloa ja näin moni käsi nousi ylös. Haasteita hankintatason säilyttämisessä riittää eivätkä resurssit ole ainakaan kasvamassa
JATKUU… • Kukin laitos hankki tarpeidensa ja investointirahoituksensa mukaan II • Yhteistoiminta kannatettavaa III • Tulee huomioida riskien mukaiset tarpeet. • Vuosittain hankitaan pelastuslaitoksiin : yhteensä 50 – 70 / v raskasta ajoneuvoa sekä opistolle 1-2 Miten raskaan kaluston suunnittelu ja hankinnat tulisi tulevaisuudessa järjestää. – Pienkaluston keskeisinä hankintakriteereinä ovat toiminnallisuus, hinta eli taloudellisuus, laatu, takuu, tekniset kriteerit sekä toimitusaika ja -varmuus. Palvelutasopäätöksessä määritellään suuntaviivat em. – Ja tärkeää on se, että osaa pukea tarpeensa sanalliseen muotoon, sillä sitä saa mitä tilaa, jos hankinnassa kriteeritkin ovat väärät. – Suunnittelussa voisi tehdä enemmän yhteistyötä ja hankintoja on syytä kehittää nykyiseltä pohjalta. Nykyinen hankintarengas tuntuu onnistuneelta, antaa kuitenkin mahdollisuuden muutoksiin tarpeen mukaan, olivat Tarvaisen mukaan keskeisimmät vastaukset. Juhlivan yhdistyksen ansioituneita muistettiin: SPEK:n Erityisansioristi: Matti Huuhka, Bo Lindgren, Juhani Costiander, Leo Huttunen sekä kuvasta puuttuva Fjalar Emeleus. Miten raskaan kaluston suunnittelu ja hankinnat tulisi tulevaisuudessa järjestää. – Aikaisemmin vaihtoväli oli 4 vuotta mutta nyt sen uskotaan pidentyvän. Tavaran suunnittelijan ja toimittajan sekä käyttäjän yhteistoimintaa pitää kehittää. Ansiomitali: Ritva Jokinen. Myös kotimaisen työllisyyden tukeminen ja kansantaloudellinen merkitys painavat. Strategialle, PTP:ssä määritelty kaluston käyttöikä Kuinka monta raskasta ajoneuvoa laitos hankkii keskimäärin vuosittain (tähän asti) . Pitää seurata laajasti markkinoita ja kehitystä sekä hyödyntää koko laitoksen henkilöstön osaamista. Ansiomitalit Hannu Vähätalo ja Petri Asikainen.. Enemmän vuorovaikutusta tarvitaan, lisää tietoa tuotteista ja tiivistä vuorovaikutusta, Simo Tarvainen kertoi selvityksensä tuloksista. 2012 (noin). Kaluston ei tarvitse olla yhtenevää. • Laitokset 1622 • Pelastusopisto 25 • Sopimuspalokunnat 26 YHTEENSÄ 1673 raskasta autoa Keskeiset hankintakriteerit • Valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin (pisteytys, painoarvo): Hinta 80 % 800 pistettä Tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet 15 % 150 ” Huoltopalvelu 5 % 50 ” Tiukat minimivaatimukset, joten hinnalla siten suuri merkitys • Alusta: hinta 70% laatu 30%, Korityö: hinta 60 % laatu 40% • Kalustostrategiassa määritellään ajoneuvotarpeet (uusi tekeillä). Liika keskittäminen voi johtaa kotimaisten alan toimijoiden vähenemiseen I • Pitäisi pyrkiä yhdenmukaisin ratkaisuihin • Keskittäminen saattaa vaarantaa kotimaisen tuotannon • Nykyiset hankintaringit eivät alenna hintoja osallistumalla koulutustilaisuuksiin ja pitämällä yllä vuorovaikutusta valmistajien kanssa. Lisäksi SPPL:n ansioristi: Esa Peltola. – Tarvitaan perehtymistä tuotteeseen ja yhteistyötä muiden laitosten kanssa. 7/2012 37 projektin aikana saa tarkennuksia yksityiskohtiin. – Yhteistoiminta nähdään hyvänä asiana, mutta kriittisyys pitää säilyttää, sillä ei ole olemassa ilmaisia lounaita. laa, jos hankinnassa kriteeritkin ovat väärät. Ansioristi: Antti Soininen, Fredrik Ekström, Leif Juslin, Johan Wasenius, Olle Rosenlund sekä kuvasta puuttuva Henry Ray. Seuraamalla kehitystä ja aktiivisesti Pelastuslaitoksen omistaman raskaan ajoneuvokaluston lukumäärä v. Tarvitaan tietoa Miten sitten parhaiten pysytään kehityksen kelkassa. Pienautokaluston hankintavälin arvioidaan laitoksissa kasvavan
Yritys on TUKES:n hyväksymä kaasusammutuslaitteistojen asennusja huoltoliike. Yrityksen perustaja, Reima Hirvosen isä Viljo Hirvonen oli aktiivinen perustajajäsen Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistyksessä. Yritys työllistää kaksi henkilöä. Tekniselle toiminnalle SPLY antoi aikaisemmin enemmän tukea, joten esimerkiksi edustamaamme erityissammutusjärjestelmien toiminnan tukemista saisi olla enemmän.. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. Pienessä yrityksessä ei toisaalta voida markkinointiponnisteluja lisätä, mutta paniikkia ei ole silloinkaan, vaikka töiden määrä olisi vähäisempi. 38 7/2012 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Sammutustekniikka Oy Toimitusjohtaja Reima Hirvonen Sammutustekniikka Oy on vuonna 1966 perustettu sammutusalan yritys. SPLY täyttää siis tänä vuonna 40 vuotta. Edustamme kapeaa toimialuetta eli erityissammutusjärjestelmiä. Toisaalta toiminta ei ole suurta, vaan se on haluttu pitää pienenä perheyrityksenä. Esimerkiksi viime vuonna töitä oli paljon. Yrityksen toiminta keskittyy pääasiallisesti kiinteiden kaasusammutuslaitosten myyntiim, suunnitteluun ja huoltoon. Pelastustieto julkaisee vuoden aikana lyhyet esittelyt kaikista jäsenyrityksistä ympäri Suomen. Siinä suhdanteet näkyvät nopeammin. Töitä riittää kyllä. Alan tulevaisuuden näkymät näyttävät haasteellisilta, sillä tällä hetkellä toiminta on haasteellisempaa. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Yhdistys juhlii pitkää taivaltaan Turvallisuusmessuilla Tampereella syyskuussa. Tarjouskyselyjen määrä on vähentynyt jonkin verran, arviolta noin 15 prosenttia. Toiminta-alueena on koko maa ja jonkin verran sillä on myös vientiä Venäjälle. Nyt yritys osallistuu vähemmän yhdistystoimintaan. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Se on ollut paljolti toiminnan turvana. SPLY oli syntynyt. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sammutustekniikka Oy:n toimipaikka sijaitsee Helsingissä. Mahdollisuuksia toki on ja toiminnassa auttavat muun muassa pitkät asiakassuhteet. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Kuitenkin voidaan katsoa luottavaisesti paloalan tulevaisuuteen. huhtikuuta 1972
Toimitusajat pidentyvät, tuotteet varastoidaan yhä kauempana tai tuotteita valmistetaan vasta tilauksen tultua. Hyötyä näistä tilaisuuksista on ollut niin ostajalle kuin myyjälle. Kiinteistöjen paloturvallisuus on tuonut lisätoimintaa myös meille. Savon Palokalusto Ky on ollut SPLY:n jäsen jo 1970-luvun puolesta välistä lähtien. SPLY on huolehtinut jäsentensä yhteisistä eduista ja seurannut hyvin alan yleistä kehitystä. SPLY on onnistunut hyvin niissä tavoitteissa, mitä sille yhdistystä perustaessa oli asetettu. Myyjien varastoissa Toimitusjohtaja Reino Sorsa on vain lähinnä tuote-esittelyyn tarvittavat tuotteet. Tämä tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia etenkin meille alueellisesti toimiville tavaran toimittajille, millä tavoin lähipalvelut teollisuudelle tai palokunnille voidaan kannattavasti tuottaa. Sarco OY,on erikoiselektroniikkatuotteiden sekä järjestelmien suunnittelija ja valmistaja. Pelastuslaitosten yhteiset kilpailutukset lisääntyvät ja tavarantoimittajat etääntyvät loppukäyttäjistä. Tämän päivän toimintamme koostuu palokuntien pienkalustosta, kuten paloletkut, armatuurit, raivauspelastusvälineet, paineilmalaitteet, sekä henkilökohtaisista suojavälineistä, kuten sammutuspuvut, palokypärät, jalkineet. syy hyvissä voimissa myös tulevaisuudessa. Päämarkkinointialue paloja pelastuskaluston osalta on Itäja Pohjois-Suomi. Onnea 40-vuotiaalle SPLY:lle. Yrityksessä on tällä hetkellä 13 työntekijää. Pystyäksemme vastaamaan näihin haasteisiin olemme mukana uudessa PALOKAMU -toimittajaketjussa. Alati tarkentuva lainsäädäntö ja Euroopan Unionin direktiivit tuovat mukanaan omat tarkkuusja laatuvaatimukset tuotteille. Sarco on pysynyt “sopivan kokoisena” kyetäkseen turvaamaan tuotteittensa kehittelyn ja valmistuksen myös pieninä sarjoina. Uusi ohjeistus palotarkastuksista jättää paljon omavalvontaa ja vastuuta kiinteistöjen omistajille. Sarco maahantuo Federal Signalin hälytyslaitteita, Stalker tutkia sekä valmistaa itse ajoneuvokäyttöön led-ruuhkavilkkuja sekä työvaloja. SPLY on yhdistys, joka pysyy hyvissä voimissa myös tulevaisuudessa. Sarcon keskeisiä asiakkaita ovat Puolustusvoimat, rajaja merivartiosto, poliisi, väestönsuojasuojelutoimi, sairaankuljetus, paloja pelastustoimi, autokoriteollisuus sekä erilaiset teollisuuslaitokset. Alussa toiminta oli sammuttimien huoltoa ja myyntiä. Savunpoistoluukkujen asentaminen ja huolto, vsssuojien kunnostukset ja testaukset ovat jo tärkeä osa toimintaamme. Päämarkkina-alueet ovat kotimaa ja Keski-Eurooppa. Yrityksemme sijaitsee Helsingissä. Yrityksen sijaintipaikka on Kuopion Kelloniemessä. Perustettu vuonna 1926 eli olemme toimineet 86 vuotta. Silloisen Rikkihappo Oy:n työsuojelutuotteet tulivat ohjelmaan myös 1970-luvulla. Viime aikojen tavarantoimittajien ja pelastuslaitosten yhteiset hankintaseminaarit ja koulutukset ovat tulleet tarpeeseen. Pelastustoimen alueellistaminen on tuonut uusia haasteita alan kauppiaille. Alkusammutuskalusto huoltoineen on olennainen osa toimintaa. Ajatuksena on tuoda tunnettujen kansainvälisten toimijoiden tuotteet ja palvelut kilpailukykyisin hinnoin käyttäjilleen. 70-luvun alussa toiminta käsitti jo palopelastuskaluston markkinointia palokuntiin ja teollisuuteen. Nykyiset toimitilat on rakennettu 1987. Suunta on hyvä ja toivottavasti sama tahti jatkuu. Yritys työllistää seitsemän henkilöä. Yritys on perustettu 1967. 7/2012 39 Sarco Oy Myyntijohtaja Riitta Kuusela Savon Palokalusto Ky Savon Palokalusto Otto Kuosmanen Ky on palokaluston, työsuojelutuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden moniosaajayritys
– Jatkossa on syytä miettiä, miten voimme lisätä messujen mielenkiintoa myös niin sanotusti markkinahenkisyydellä. Kannatan oheistapahtumia messuille, vaikka esimerkiksi palokuntasoittokuntien kilpailua. Messutapahtumaan tutustui kolmen päivän aikana 11235 messuvierasta. Neljä vuotta sitten messuihin tutustui 13697 henkeä ja kymmenen vuotta sitten messukävijöitä oli 16225. Kansainväliset Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut järjestettiin Tampereella syyskuun ensimmäisellä viikolla. Kävijämäärää voitaisiin lisätä vaikkapa houkuttelemalla työnantajia käyttämään työehtosopimuksen mukaisia koulutuspäiviä messuilla. Kävijöitä saatava lisää – Kävijämäärä oli hienoinen pettymys, mutta näytöksiimme osallistui kiitettävästi messuväkeä, mikä oli hieno asia. Onnettarena SPPL:n Veera Heinonen. SPEKin, SPPL:n, nuohoojien sekä Pelastustiedon ja SPLY:n yhteisosastolla pääsi pyörittämään muun muassa onnenpyörää. Voitaisiin näyttää miten laitteet käytännössä toimivat. – Saavutimme sellaisen kohderyhmän kävijöissä, joka oli meille ainakin hyväksi. – Voitaisiin hyvin järjestää myös esimerkiksi palokuntien soittokuntatapahtuma ja saada sillä tavalla näkyvyyttä koko tapahtumalle, Leo Huttunen sanoo. – Ulkopuolelta pitäisi varmaankin tällainen koulutus hankkia ja sen pitäisi olla kootusti toteutettua. Kolmen päivän aikana kävi 11825 kävijää. – Eläinpelastusprojektimme on hyvällä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Kimmo Kaisto Turvallisuus-messuilla runsaat 11000 kävijää ta sitten messukävijöitä oli 16225. K aksi vuotta sitten messuilla kävi lauantaipäivä mukaan lukien 12325 kävijää. Messutoimikunnan puheenjohtaja ja Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Leo Huttunen sanoo, että yrityksensä edustajana hän on tyytyväinen kävijämääräänkin. – Tila on tietenkin pulma, mutta hallitilojen lisäämi nen kahden vuoden kulut Vesa Nurminen veti Peltacon osastolla myös näytöstä, jossa pelastettiin hevonen. Sellaisilla tapahtumilla voidaan herättää yleisön ja myös tiedotusvälineiden kiinnostusta. 40 7/2012. – Työnäytöksiä pitäisi kehittää jatkossa ja se vetäisi kansaa. Aihe kiinnosti, Peltaco Oy:n toimitusjohtaja Pekka Suomi sanoo. Projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messut Oy:stä sanoo olevan haaste saada erityisesti virkamiesväkeä tulemaan messuille. – Tila on tietenkin pulma, mutta hallitilojen lisääminen kahden vuoden kuluttua voi parantaa tilannetta messukeskuksessa. Osastolla oli aikataulutettu eläinpelastustehtävät
Eläinpelastus, Helsingin Pulu1, Vesa Nurminen. – Poistumisharjoitus onnistui hyvin. – Hälytyksen aiheutti pääkeittiön yksi sprinkleri, joka laukesi uunista tulleesta kuumasta höyrystä. – Meidän kokemus osaston tarjonnasta rohkaisee toimimaan tällä tavalla. Nämäkin ovat hienoja asioita. – Viihde-elementit ovat tervetulleita ja voitaisiin harkita myös ilta-ajan mukaan ottamista. – Osastollamme kävi myös opiskelijoita, jotka olivat saaneet tehtäväksi tehdä kirjoitelman eläinpelastuksesta. – Olin yllättynyt, että ne vetivät näinkin hyvin yleisöä. Poistumisharjoituksen ohella messukeskus jouduttiin palohälytyksen takia tyhjentämään kahdesti.. – Tarvitaan näytteilleasettajien yhteistyötä ja aktiivista tarjontaa osastoilla. – Paikallaan olisi varmaan myös Pelastustiedon innostaa väkeä hyvissä ajoin tutustumaan messuille. Isoin Lili Sariolan neljästä käärmeestä on satakiloinen! Osaston vetonaulana myös Mr. Messutarjonnasta kerrottaisiin etukäteen. Tarkoituksena oli testata, kuinka suuri halli saadaan tyhjennettyä nopeasti ihmisistä eri poistumisreittejä käyttäen. En tiedä kuinka paljon raha on este osallistumiselle. Seuraavat Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut järjestetään Tampereella 3. Ihmiset poistuivat tiloista kiitettävän ripeästi. tulleen todellisen palohälytyksen myötä. Poistumisharjoitus ja tositilanne Tampereen Messut Oy ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK toteuttivat avajaispäivänä 5.9. Kehityskohteena voidaan mainita lähimpien poistumisreittien tehokkaampi käyttö, sillä valtaosa poistui nyt pääpoistumisreittien kautta, kertoo SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino. Näin isoa harjoitusta ei ollut tiettävästi toteutettu Suomessa aiemmin. Motivoituneita ja aidosti kiinnostuneita alan ihmisiä tarvitaan messuyleisöksi. Pitää yhteen sovittaa esittelyt. Nöpö ei stressaantunut salamavaloista, mutta savu vähän ärsyttää tanssikeikoilla ravintoloissa. – Yleisön saaminen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite. Jotain erikoisempaa tarvitaan, sillä varmaankaan auton sammuttamista ei kukaan tulee katsomaan. Palopäällystöliittokin voisi innostaa väkeä osallistumaan messuilla. Äiti Kirsi Rouhiainen Tampereelta kertoo, että kaikki messujen autot on tutkittu ainakin viidesti, mutta tämä pieni paloauto on suosikki. Tarkoituksena oli oppia tuntemaan kaikki mahdolliset poistumisreitit ja toimimaan hallitusti sekä rauhallisesti poistumistilanteessa. Sellainen henkilö ei ole kyllä motivoitunutkaan. Toivottavasti jatkossa muitakin. 5.9.2014. – Positiivista palautetta saatiin myös monipuolisesta ja aiempia vuosia runsaammasta oheisohjelmasta, joka tarjosi kävijöille laajasti ajankohtaista tietoa sekä kiinnostavaa nähtävää. Oltaisiin kaikki yhdessä paikassa; vaikkapa pubiteltassa, Pekka Suomi ehdottaa. Ei lähdetä, ellei makseta esimerkiksi päivärahaa. Lili Sariola ja kuningaspyton Nöpö 8 vuotta Peltacon eläinpelastusnäytöksessä ”Käärmeen käsittely pelastustilanteessa”. Harjoitukset ovat tarpeellisia, jotta järjestelyistä vastaavien tulee myös käytyä läpi valmiina olevaa tekniikkaa ja testattua niiden toimivuutta. 7/2012 41 mallilla ja halusimme tällä tavalla esitellä messuosastollamme niitä tuotteita. Kahdeksanvuotias Joonas Rouhiainen on koulussa kolmannella luokalla ja nuoresta miehestä tulee poliisi tai palomies. Tiloissa oli hälytyksen tullessa noin 3000 ihmistä ja väki saatiin ulos noin kuudessa minuutissa. Pelastuslaitoksista pitäisi Pekka Suomen mielestä saada enemmän porukkaa messuille. Suomen suurimman poistumisharjoituksen C-hallissa. Tämän johdosta kaikki hallit tyhjennettiin ihmisistä. Tuleva palomies huomasi heti, että autosta puuttuvat turvavyöt! Drägerin Teemu Riihimäki esitteli kypärää Länsi-Uudenmaan laitoksen Heikki Kerviselle ja Riku Rantalalle. Kaikkien hallien tyhjentämistä saatiin harjoitella seuraavana päivänä 6.9. Palokunta kävi tarkistamassa tilanteen ja antoi messuväen palata sisätiloihin. Sekä harjoitus että todellinen poistumistilanne antoivat tärkeää tietoa järjestelmien toimivuudesta sekä kehityskohteista, toteaa Tampereen Messut Oy:n tekninen päällikkö Mikko Savolainen. Lisäksi tavoitteena oli luoda yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Hetken kuluttua tuli uusi palohälytys, joka todettiin saman sprinklerin aiheuttamaksi vikahälytykseksi. Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut Oy:stä sanoo, että turvallisuuden suurtapahtuma onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja näytteilleasettajien messuosastot olivat näyttäviä. Tilojen erinomaisesti suunniteltu pohjaratkaisu edesauttoi harjoituksen onnistumista. Tämän tason harjoitus ei saa tulla kenellekään yllätyksenä ja tässä tapauksessa asiasta oli tiedotettu esimerkillisesti sekä näytteilleasettajia, messuvieraita että organisaation omaa henkilökuntaa
42 7/2012 P ukinmäen VPK juhli satavuotista taivaltaan järjestämällä ensin juhlavastaanoton palokunnantalollaan ja sen jälkeen palokuntaparaatin pukinmäkeläisten iloksi. Taidan olla selityksen velkaa. Paraatissa oli mukana myös palokunnan vanha hööki, nykyisin yksityisomistuksessa oleva Natikka. Seudun palokuntien sekä pelastusalan ja paikkakunnan järjestöjen edustajia jonotti pienoislippujen ja muistolahjojen kanssa vuoroaan onnitella sadan vuoden ikään ehtinyttä nuorekasta palokuntaa. Paraatissa nähtiin myös tehopakkaus palokunnan alkuvuosilta, vanha käsivoimaruisku. Tänään palokunta rientää hälytyksiin Volvo FL6-10 -alustalle rakennetulla sammutusyksiköllä HE 541. Ensin kuitenkin syyskuun 8. Katselmus ja paraati Juhliva palokunta sai vastaanottaa kymmeniä onnitteluja. Paraatin jälkeen palokunta kutsuvieraineen kokoontui juhlatilaisuuteen omalle palokunnantalolle. Toisena ajoneuvona on yhdistetty huoltoyksikkö ja miehistöauto VW Transporter Caravelle. Autossa on 2000 litran säiliö ja pumppuna Esteri D-16. Palokunnan ensimmäinen käsivoimaruisku. Juhlan jälkeen palokunta kalustoineen kokoontui katselmukseen. Rumpalin tahdittamaan paraatiin osallistui palokunnan hälytys-, nuoriso-, naisja kannatusosastojen edustus sekä luonnollisesti palokunnan ajoneuvot. Pukinmäen VPK – Helsingin satavuotias “keskuspalokunta” Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki Keskuspalokunta. Vieraat ottivat vastaan palokunnanpäällikkö Toni Korhonen ja hallituksen puheenjohtaja Pasi Kovalainen. päivän tapahtumiin.. Autossa on myös irtoruisku ja kaksi uppopumppua, 5,5 kW generaattori järeätä valaisukalustoa varten (4*500W sekä valomasto 2*500W + 2*70W) sekä 12 käsivalaisinta, joista neljä on EX -suojattuja. Lisäksi autossa on neljä moottorisahaa, laikkaleikkuri ja kevyt vaahtokalusto. Paraatin Pukinmäen keskustassa vastaanotti kutsuvierasjoukko pelastuskomentaja Jorma Liljan ja pelastuslautakunnan puheenjohtajan Pekka Saarnion johdolla
Saman säteen sisälle jäävät myös kaikki Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Vantaan alueen kolme pelastusasemaa Vantaankoskella, Lentoasemalla ja Koivukylässä sekä usea Vantaan 13:sta sopimuspalokunnasta. Kartan numerot ilman kirjaimia ovat Helsingin pelastuslaitoksen asemia. Peninkulman säteellä on siis yli 20 palokuntaa, yli 30 paloasemaa, tuhatkunta pelastajaa ja kolminumeroinen luku pelastusajoneuvoja kalustoineen! Ja kymmeniä ensihoitoyksiköitä. Turun radan varrella sijaitsevat Haagan ja Pitäjänmäen VPK. Operatiiviset tunnukset ajalta ennen viimeistä “parannusta”. Pienet ja isommatkin tulipalot olivat toistuvia. Vantaa). Status on tukipalokunta eli hälytysryhmässä on savusukelluskelpoisia pelastajia. Länsi-Uudeltamaalta joukkoon mahtuu ainakin Leppävaaran VPK. teksti). (K ar tt ap oh ja : Ka up un ki m itt au so sa st o, H el si nk i). Kun vielä muistetaan, että Itäväylän ja itäisen Helsingin rannikon varren Laajasalon, Tammisalon ja Marjaniemen VPK:t ovat lähellä, ja kaikkien edellä mainittujen lomassa ja keskellä sijaitsevat Helsingin pelastuslaitoksen järeä Keskuspelastusasema (numero 1 karttakuvassa) sekä Haagan (3), Käpylän (4), Malmin (5) ja Herttoniemen (6) 24/7miehitetyt pelastusasemat, asuinpaikkakuntaani Helsingin Pukinmäkeä voi tituleerata Suomen suurimman paloasemaja pelastajakeskittymän keskuksena: Neljä palokuntaa on kolmen kilometrin sisällä, yhdeksän paloasemaa viiden kilometrin ja kaikki edellä luetellut 14 ammattija sopimuspalokuntaa ja niiden 18 asemaa enintään kahdeksan kilometrin säteellä! Jos venytän harpin säteen kymmeneksi kilometriksi, turvavyöhykkeeni sisään mahtuvat myös Erottajan remontin alla oleva pelastusasema (2), uusi Jätkäsaaren pelastusasema sekä Helsingin, Lauttasaaren, ja Vuosaaren VPK:t. Kehitys aikanaan oli tarpeen vaatima: höyryveturit paitsi tupruttivat mustaa savua usein myös pölläyttelivät kipinäsuihkuja radanvarsille. Suuressa alueliitoksessa vuonna 1946 mlk:sta liitettiin Helsinkiin lukuisia huvilaja taajaväkisiä yhdyskuntia ja niiden osia, jotka tänään tunnetaan nimillä Tali, Pitäjänmäki, Konala, Pakila, Tuomarinkylä, Suutarila, Pukinmäki, Malmi, Tapanila, Puistola, Viikki, Puotila, Mellunkylä, Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo ja Santahamina sekä Haagan, Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat. Pukinmäen huvilayhdyskunnan isoveli, Malmin taajaväkinen yhdyskunta, perusti Malmin Vapaaehtoisen Palokunnan 1909 ja vuotta myöhemmin yhteyteensä erillisen sammutusosaston, Boxbackan komppanian. Ja kun sen aikaiset talot olivat valtaosin puulämmitteisiä ja usein myös pärekattoisia, oli palokunnan tarve arkipäivää. Kyllä meikäläisen kelpaa, kun saa asua tällaisessa läheisyysperiaatteen ennätyskeskiössä. – Lähtöjä oli viime vuonna kolmisenkymmentä – riippuen vähän siitä, miten ryppäänä tulleet myrskytehtävät lasketaan. Monet uusista palokunnista sijaitsevat pohjoisen pääradan varrella. Palokunnan paraatia veti palokunnanpäällikkö Toni Korhonen. Kuvassa sammutusyksikkö HE 541. Yhdeksän paloasemaa 5 km:n säteellä Tänään Helsingin kaupungin alueella pääradan varrella sijaitsivat – ja yhä toimivat – Pukinmäen VPK:n lisäksi Vanhan Käpylän, Oulunkylän, Pakinkylän, Malmin, Tapanilan ja Puistolan VPK:t. Esimerkiksi monet radanvarren palokunnat kuuluivat Helsingin maalaiskuntaan (nyk. Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Helsinki oli pinta-alaltaan varsin vaatimaton. Pukinmäen VPK juhli 100-vuotistaivaltaan 8.9.2012. – Hälytysosastossamme on 15 jäsentä, nuoriso-osastossa ja naisosastossa kummassakin tällä hetkellä kahdeksan ja pari vuotta sitten perustetussa veteraanija kannatusosastossa kolmisenkymmentä, palokunnanpäällikkö Korhonen luettelee. 5 km 3 km 8 km Jutun kirjoittaja asuu lukuisten palokuntien ja niiden paloasemien ympäröimänä Pukinmäessä, Suomen tiheimmän ja suurimman palokuntakeskittymän keskiössä (vrt. Vuoden 2011 pitkäaikainen tehtävä oli omalta paloasemalta noin puolen kilometrin päässä raivonnut kahden asuinrakennuksen tulipalo. Palokunnantalo sijaitsee luonnonhelmassa mutta kuitenkin Pukinmäen keskustassa. Kuvassa myös vanha Natikka, yksityisomistuksessa kuten Lieskartano ÄVPK paljastaa.. Radanvarsipalokunnat pakon sanelemia Pukinmäen VPK on yksi monista pääradan varren palokunnista. Se kuitenkin lakkautettiin jo seuraavana vuonna, mutta Pukinmäen toimeliaat porvarit perustivat oman kylän palokunnan 1912. Pääkaupunki Helsinki sai liitoksen mukana 15 uutta toimivaa palokuntaa 1861 perustetun palolaitoksen ja Helsingin VPK:n (1864) rinnalle. Vuosi on palokunnan virallinen syntyvuosi, mutta jotkut lähteet laskevat toiminnan alkuvuodeksi 1910. 7/2012 43 Tukipalokunta Pukinmäen VPK on yksi Helsingin kaupungin sopimuspalokunnista
Aune Ovaskainen oli Pelastusopiston väki tempaisi 20-vuotisjuhlansa merkeissä Päivä kuopiolaisvanhusten seurassa Teksti: Pirjo Tiihonen Kuvat: Timo Hartikainen tapahtumasta selvästi otettu. Ihana tempaus! En olisi ikinä päässyt yksinäni näin pitkälle kävelylle. Meneillään on Pelastusopiston 20-vuotistempaus, jossa yhteensä yli 300 opiskelijaa sekä opiston työntekijää jalkautui ulkoiluttamaan satoja kuopiolaisvanhuksia ja pitämään heille seuraa. Kuopiolaisnainen tiesikin jo, ettei asunnon ovia kannata aukoa palohälytyksen kuultua, eikä kodista ole hy. 88 -vuotias kuopiolaisrouva Aune Ovaskainen ja sinipukuinen pelastusopiston aikuisopiskelija Teemu Hautala juttelevat vilkkaasti Mäntylän palvelutalon pihalla. Opiskelijat ja opettajat viettivät päivän kuopiolaisten vanhusten kanssa. 44 7/2012 Pelastusopiston väki tempaisi 20-vuotisjuhlavuotensa merkeissä hienolla tavalla. Hän kertoi uudelle tuttavalleen ohjeita mahdollisen tulipalon varalle. Murteet kohtaavat, kun savoa vääntävä Ovaskainen ja etelä-pohjanmaalaisittain haastava Hautala vaihtavat mielipiteitä päivän politiikasta tai pannukakun, eli pohjalaisittain ”kropsun” nimestä. Ennen iltapäiväistä makkaranpaistohetkeä kuopiolaisrouva ja Hautala tekivät reippaan puolentoista kilometrin kävelylenkin lähimaastossa. Tarjoilukin pelaa hyvin, hän iloitsee, kun Hautala kantaa kohteliaasti pöytään makkaraa ja mehua. Hautala työskentelee Kauhavalla palotarkastajana ja opiskelee Kuopiossa Savonia -ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa
Suokadun palvelutalossa asuvalla 94-vuotiaalla Tyyne Rissasella kävi tuuri. Hän oli jo innolla odottanut Pelastusopiston tapahtumaa, ja pääsikin ulkoilemaan paloinsinöörin tutkintoa opiskelevan Kari Ahosen seurassa. Hänestä ulkoilutapahtumatarjous tuli yllättävältä taholta. Opisto ajan hermolla Rehtori Mervi Parviaisen mukaan Pelastusopisto valitsi 20-vuotisjuhlavuotensa tempauksen kohteeksi vanhukset, koska he ovat alan opiskelijoiden kasvava asiakaskunta. Kuopion kaupungin vanhusja vammaispalveluiden kautta mukaan oli ilmoittautunut kaikkiaan lähes 600 vanhusta, eivätkä reilut 300 opiskelijaa ja opiston henkilökuntaan kuuluvaa ehtineet vastaamaan kaikkien halukkaiden ulkoiluavun tarpeeseen. Yksinään ei oikein tule lähdettyä ulos, Rissanen kiitti ulkoiluttajaansa. 7/2012 45 dylliseltä tavata palvelutalon asukkaita. Oli hyvä saada uutta turvallisuustietoa. – Kävelyllä on oltava kaveri, johon tarvittaessa tarttua kiinni. Tyyne Rissanen jutteli paloinsinööriksi opiskelevan Kari Ahosen kanssa muun muassa neljästä lapsenlapsestaan ja viidestä lapsenlapsenlapsestaan. ”Muut Kuopion oppilaitokset eivät olleet hoksanneet vastaavaa, vaikka se olisi luonnollista muun muassa hoitotyön opetukselle. Olen todella iloinen siitä, miten hyvä päivä tempauksesta tuli ”, kehui Antikainen. vä lähteä omin neuvoin käytävään. Kuopion kaupungin vanhusja vammaispalveluiden hoivajohtaja Mari Antikaisen mielestä tempaus kertoi Pelastusopiston olevan tiukasti ajan hermolla. Sen opin, että asunnossa voi olla jopa tunnin ajan turvassa, vaikka palo olisi viereisessä asunnossa. Pari kiersi verkkaisen kävelylenkin korttelin ympäri ja istahti sitten pihan keinuun hedelmiä pursuavan omenapuun varjoon. Kuopion kaupungillakin on vain yksi työntekijä tätä tehtävää varten. Koska vanhusten kotona asumista pyritään koko ajan lisäämään, heidänkin on hyödyllistä tietää asioista, jotka lisäävät kodin turvallisuutta, Hautala totesi. Kun minulle soitettiin ja tarjottiin opiskelijoiden ulkoilutusapua vanhuksille, en voinut uneksiakaan tällaisesta mahdollisuudesta. Tiesin, että tulipalon sattuessa pysytellään rauhassa odottamassa pelastuslaitoksen apua. Kuopiolaisen Mäntylän palvelutalon pihan puupenkeillä seurusteli parikymmentä ikäihmistä sekä kymmenkunta Pelastusopiston opiskelijaa ja työntekijää. Oli hyvä tutustua palvelutalon asiakaskuntaan, sillä opinnoissa keskitytään yleensä vain yhteistyöhön laitosten henkilökunnan kanssa. Hänestä tuntui myös hyö. Mielestäni Mäntylän asukkaita oli informoitu hyvin tulipalon varalle. Leppoisa iltapäivä toi Hautalalle vaihtelua opintoihin. Aune Ovaskainen iloitsi päästyään kerrankin pitkälle kävelylenkille seinäjokisen palotarkastajan ja paloinsinööriopiskelija Teemu Hautalan kanssa. Pelastusopisto nosti tapahtumallaan esiin erittäin tärkeän asian, eli kasvavan resurssitarpeen vanhusten vapaaehtoisista ulkoiluttajista
Kysymykset käsittelivät uhkatilanteiden esiintyvyyttä palotarkastajan työssä, niiden tyyppiä sekä työyhteisön työriskien hallintaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Myös lehtiotsikoista on viime vuosina jouduttu lukemaan pelastusalan työntekijöihin kohdistuneesta häirinnästä ja erilaisista uhkatilanteista. Kyselyyn vastattiin kaiken kaikkiaan kahdenkymmenen pelastuslaitoksen alueelta. Tällaisia asioita ovat työriskien kartoittaminen, työntekijöiden perehdyttäminen ja kouluttaminen, vaaratilanteista raportointi sekä työssä käytettävät apuvälineet. Opinnäytetyöni tulokset perustuvat kyselyyn, johon vastasi 147 palotarkastuksia pääasiallisesti tekevää pelastusalan työntekijää. Silmiinpistävää on ollut se, että kaikki tämä esille nostaminen, siihen liittyvien tutkimusten tekeminen sekä ohjeistukset ovat koskeneet ainoastaan pelastustoimen operatiivisella kentällä työskenteleviä ihmisiä. O massa opinnäytetyössäni otin aiheekseni tutkia millaista työturvallisuus ja sen edistäminen on ennaltaehkäisevää työtä tekevien, tarkemmin palotarkastajien kohdalla. Lainsäädäntö on selkeä ja asettaa velvoitteita sekä työntekijöille että työnantajille. Tutkimusaiheekseni rajasin uhkatilanteet, koska siitä on viimeiset vuodet operatiivisen puolen osalta puhuttu. 46 7/2012 Palotarkastajan työturvallisuus unohtuu Teksti Jukka Mursu Kuva: Pelastustiedon arkisto Työturvallisuus on asiakokonaisuus joka on nostettu näkyvästi esille viime vuosina myös pelastusalalla. Lisäksi uhkatilanteet ja niiden hallinta ovat itselleni aiemman työja koulutushistorian kautta tuttuja, joten aihetta oli helppo lähestyä. Tuloksia on käsitelty suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön muun muassa työturvallisuusla
Uhkien tUnnistaminen 2. Riskin sUURUUDen mÄÄRittÄminen 3. Näitä tietoja tukipalveluinaan toimittaa hätäkeskuslaitos kysyttäessä. PeRhDyttÄminen Ja kOULUttaminen 6. Mahdolliset hankalat kohteet olisi ennalta oltava tiedossa. Nykypäivänä kohteisiin mennään usein sokkona. Tämä tarkoittaisi myös jonkinlaisen uuden palotarkastusohjeen tekemistä. Pelastusopiston antama alalle suunnattu koulutus vaatisi myös kehittämistä palotarkastuksen työturvallisuuden suhteen. Alalle työllistytään useiden erilaisten koulutusten pohjalta, mikä on myös rikkaus. Tämä ei tässä tutkimuksessa selvinnyt. Uhkatilanteita oli kohdattu tarkastuskohteen lisäksi matkalla, ja jopa jälkeenpäin. Tähän tulisi löytyä parannusta ennen kuin asuntoa tarkastaessaan palotarkastaja loukkaantuu tai tapahtuu jotain vielä pahempaa. Ainoa mahdollisuus, missä tällä hetkellä palotarkastajien työturvallisuuteen voidaan tarttua ennen työuraa, on suunnitelmallinen perehdyttäminen. Näiden tietojen avulla voitaisiin harkita kohteen tarkastamista kahdestaan, tai poliisin virka-avun tukemana. Tuloksia läpikäydessäni minulle syntyi kuva, että pelastuslaitosten sisäinen riskienhallinta on tämän kokonaisuuden osalta selkeästi puutteellista. Uhkatilanteiden tyyppi vaihteli sanallisesta uhkailusta sekä solvaamisesta aseelliseen uhkailuun. Olisi järkevämpää työskennellä kahdestaan vaikeissa tai hankalissa olosuhteissa. Onko uhkatilanteita sitten syntynyt. Toivoisin että tulevaisuudessa palotarkastajien työturvallisuuteen kiinnitettäisiin enemmän huomiota, myös työn muilla osa-alueilla. Vastaajista 45 % oli kohdannut työssään uhkatilanteita. Kuinka monenlaisista eri taustoista ponnistavat uudet palotarkastajat voisivat olla samalla viivalla työturvallisuuden suhteen, jos perehdyttäminen laiminlyödään. Tällä hetkellä paikannustietoja välittää vain ns. Palotarkastajat turvassa. Kun ajatellaan mainittuja olosuhteita, mitä tapahtuu jos tarkastuksella syntyy äkillinen uhkatilanne. Monissa laitoksissa uusien työntekijöiden perehdytys on ollut puutteellista, tai sitä ei ole ollut ollenkaan. UHKATILANTEIDEN HALLINNAN PROSESSI 1. Parannusta asiaan Pelastuslakimuutoksen tuoman kohdennetun valvontatoiminnan seurauksena monilla alueilla suunnataan entistä enemmän tarkastuksia niin sanottuihin ongelma-asuntoihin ja -alueisiin. Kyseessä on kuitenkin pieni ongelma. Virven ”iivari”malli. Lisäksi monessa paikassa työntekijöillä ei ollut tiedossaan oman työn riskien kartoitusta. Yhtenä asiaa hankaloittavana tekijänä täytyy mainita myös palotarkastajien koulutus. Nyt tarvitaan sisäistä riskienhallintaa ja hyviä ideoita. Riskeihin VaRaUtUminen 5. Olipa jonkun liikkumista estetty ja käsiksikin käyty. Erilaiset statusviestikäytännöt yhdistettyinä kohdetietoihin voisivat myös helpottaa palotarkastajan paikallistamista. Työturvallisuus on yksi osa alue kymmenestä, kun puhutaan yritysturvallisuuden kentästä. Hyvin suuressa osassa alueista palotarkastajilla ei myöskään ole käytössään Virvepäätelaitteita, vaan heidän yhteytensä ulkomaailmaan on matkapuhelin. Apuna tähän voisivat olla erilaiset johtamisjärjestelmät kuten Merlot tai PEKE. Opinnäytetyöni on kokonaisuudessaan luettavissa ja lainattavissa Pelastusopiston kirjastosta syksystä 2012 alkaen. Suuri ongelma on yksin työskentely. Tarkastettavat kohteet ovat todella vaihtelevia. tOimenPiteiDen Ja maLLien VaLinta 4. Viranomaisella on oikeus saada käyttöönsä varotiedot oman työturvallisuutensa takaamiseksi. Paikallistaminen haasteena Toinen ongelma on palotarkastajien sijainnin paikallistaminen tarvittaessa. Opinnäytetyöni tulokset osoittivat, että kun tarkastellaan nykypäivän palotarkastajan työtä, näiden perusoikeuksien turvaaminen voi osoittautua haasteelliseksi. Palotarkastaja voi halutessaan tehdä Virvellä hälytyksen hätäkeskukseen, jos kyseinen päätelaite on mukana. Pitäisikö jotain ajatuksia herätä. Mielestäni tämän kokonaisuuden saisi uhkatilanteiden osalta hallintaan ihan perinteisellä riskienhallintaprosessilla, mikäli siihen sisällytetään täsmäkoulutusta ja toimiva valvonta. Ehkä tulevaisuudessa viranomaisrekisterit voisi yhdistää ja palotarkastaja saisi varotiedot jo kohdetietojen mukana. Työni tarkoitus on olla ajatuksia herättävä, ja näiden tulosten valossa voidaan päätellä, että pieni aukko on olemassa. 7/2012 47 kiin, Suomen perustuslakiin, pelastuslakiin sekä rikoslakiin. Amerikassa palotarkastajan työturvallisuus on otettu huomioon esimerkiksi NFPA:n standardeissa ja kirjoissa. VaLVOnta. Onko tämä asia laiminlyöty vahingossa, vai eikö viesti ole yksinkertaisesti mennyt perille työntekijöille. Työsuojelun toimintaohjelma on työturvallisuuslain vaatima asiakirja, jonka tulisi sisältää tähänkin kokonaisuuteen liittyvät asiat. Tähän tarkoitukseen olen hahmotellut seuraavanlaisen prosessikaavion: Opinnäytetyötä tehdessäni asetin tavoitteekseni saada aikaan keskustelua tämän aiheen tiimoilta, ja mahdollisesti esittää jotain ideoita tilanteen kohentamiseksi. Työturvallisuus on siis usein sidottu koulutuksen aikana eri alaan kuin varsinaisessa työssä. He kulkevat omien suunniteltujen aikataulujen mukaan, mistä johtuen heidän olinpaikkansa on hyvin harvoin muiden tiedossa. Kolmas ongelma on perehdyttäminen, tai lähinnä sen puute. Nykypäivänä järjestelmä on niin jäykkä että se mielestäni tuottaisi ahkerasti käytettynä kohtuutonta vaivaa molemmille osapuolille. Yksityisellä turvallisuusalalla riskienhallinta on ymmärretty osana toiminnan jatkuvuutta ja tehokkuutta. Lisäksi paikannustieto ei välttämättä ole kovin tarkka, ja se tuo ongelmia apua lähetettäessä kaupunkialueilla. Tämä tarkoittaa sitä että uhkatilanteet tuskin katoavat palotarkastajan työkentästä tulevaisuudessa. Riskienhallinta ontuu Sisäinen riskien hallinta on prosessi joka tällä hetkellä ontuu. Pitäisikö ottaa sieltä rohkeasti mallia. Ihmisille täytyy kertoa työn riskit ja kouluttaa heitä sen mukaisesti varautumaan niihin, ja toimimaan luotujen ja sovittujen käytäntöjen suhteen. Laatua täytyy osata vaatia – myös pelastuslaitoksissa. Palotarkastajat työskentelevät työtehtävissään tyypillisesti yksin. Lisäksi maksullinen tarkastustoiminta ja muut maksut saattavat luoda uusia jännitteitä viranomaisen ja asiakkaan välille. Ihmisen oikeus koskemattomuuteen omassa työssään pohjautuu Suomen perustuslakiin sekä työturvallisuuslakiin. Kokonaisturvallisuus koostuu pienistä kokonaisuuksista, mutta mikäli jokin osa ontuu, vaarantuu myös kokonaisuus. Näihin järjestelmiin on mahdollista saada sijainti suoraan karttapohjalle
Hän on työskennellyt Hollolassa vuodesta 1984 ja nähnyt vuosien varrella monet muutokset. Perheen lapset ovat jo muuttaneet kotoa, joten arkiruuanlaitto tiettyyn aikaan ei ole kotona välttämätöntä. He ovat käyneet nauttimassa lihakastiketta tuorepastan kera, ohessa salaattia sekä jälkiruuaksi kiisseliä ja kahvia. Neljän vuoron porukat hoitavat töitä. Heikki Suomalaisen mielestä päivittäisen ravinnon merkitys hyvinvoinnille on suuri. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Hollolan toimipaikassa uskotaan oikean ravinnon ja liikunnan merkitykseen. Tavoitan aluepalopäällikkö Heikki Suomalaisen toimistosta. Kotona kokkailut ovat Heikki Suomalaiselta pitkälle jääneet. Juomaa kuluu pari kuppia per mies tauon aikana. Lahti ja Hollola yhdistyivät vuonna 2000 ja muutamaa vuotta myöhemmin syntyi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kokonaisuus. – Ruoka edistää kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Kuten asiaan kuuluu, juomme samalla kahvia. Kahvia ja makkaraa. Harri Heinonen, Petri Pullinen, Jussi Salonen ja Jouko Laitinen kokoontuvat taukohuoneelle kertomaan omista ruokailutottumuksistaan. 48 7/2012 Hyvinvoinnin ja ammatissa jaksamisen kannalta ruualla on suuri merkitys. Pian vuoro yksi tulee kokonaisuudessaan paikalle. Lauantai on yleensä myös ainut päivä viikossa, jolloin ei treenata. Kun saa oikeita ravintoaineita oikeaan aikaan, pystyy toimimaan tehokkaasti, ei jää ”sohvaperunaksi”. H ollolan pelastuslaitoksella on hiljaista. Remmi toteuttaa valtakunnallista vuororytmiä eli työvuoroa seuraa kolme vapaata. Viikonloppuisin, lähinnä lauantain ”hemmottelupäivänä”, saattaa syntyä pippuripihviä tai kanaa riisipedillä. Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä. Sitä keitetään kolme kertaa päivässä. ”Pyöräilevä” palokunta Hollolasta: Nälkäisellä pelastajalla ei tee mitään Heikki Suomalainen ja Harri Heinonen kertovat, että ennen iltaneljän treenejä ei voi syödä itseään täpötäyteen tai ei jaksa liikkua
Kaappi on kuitenkin puolityhjä. Kehuja ja kritiikkiä Ylipalomies Jouko Laitinen sanoo, että terveyskeskuksen keittiön ruoka on yleensä hyvää. Jääkaapin alla on kuivasäilytystila, jossa .Jääkaappi oli taukohuoneessa elokuun lopun päivänä puolityhjä. Pelastajien 24 tunnin vuorossa tarvitaan kaksi lämmintä ateriaa. Mikäli tulee pitkäkestoinen hälytystilanne, on pelastustoimen johtajan vastuulla järjestää pelastajien huolto ja ruokailut. Kun joku tilaa pikaruokaa, niin helposti kaikki tilaavat sitä samalla. Metsä-, tehdasja sahapalot ovat olleet sellaisia tilanteita, joissa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastajien ruokahuoltoa on hoidettu poikkeuksellisesti. Ja tietysti on aina oma eväs –vaihtoehto. Osa Hollolan paloaseman vuorolaisten ruuista toimitetaan täältä eli Salpakankaan terveysaseman keittiöltä. Liikkuvat lapset ja aikuiset tarvitsevat monipuolista ja terveellistä ruokaa. Heikki Suomalainen harrastaa itse intohimoisesti pyöräilyä ja muuta kuntoliikuntaa. Parit eväät on sijoitettu ylähyllylle, ovessa on juomia. – Vaikeus on oikeastaan siinä, riittääkö ruoka vielä illaksi. Jouko muistuttaa, että yksinkertainen ja hyvä ohje on se, että syö oikein ja liiku. – Että en kyllä heti lähtisi moittimaan. Hän kävi esimerkiksi kesällä pyöräilemässä Vättern-järven ympäri. Käytössä on myös lounasseteleitä. On asemalla joskus nautittu makkaraakin iltapalaksi, mutta yleensä pyritään parempaan vaihtoehtoon. Jouko Laitinen ymmärtää julkisen talouden säästöpaineet, ja että myös ruuasta joudutaan säästämään. Pottuja ja veneitä Petri Pullinen laittaa kunnon perusruokaa kotona. Muut nyökyttelevät. – Sinä aikana kun olen ollut täällä töissä, olen pääasiassa syönyt terveyskeskuksen ruokia, ja kokonaisuudessaan ne ovat maistuvia. Myös kaikki ykkösvuoron työläiset ovat hankkineet tänä vuonna uuden pyörän. Aiemmin suurin osa ruuasta tuli Salpakankaan terveysaseman keittiöltä. Nyt keväästä lähtien noin joka toinen kerta pelastajat ruokailevat joko ”ulkona” tai tilaavat muuta ruokaa asemalle. Hän ei osta eineksiä eikä puolivalmisteita. Lisäksi on tärkeää syödä oikein, muuten ei jaksa lähteä lenkille, palopäällikkö sanoo. Samalla hän paljastaa, että mikäli joku unohtaa laitoksen jääkaappiin jotain nimetöntä muonaa, niin tälle lainsuojattomalle ainekselle käy kalpaten ja se häviää parempiin suihin. Hän puhuu pitkällä, yli 30 vuoden, kokemuksella. Meillä syödään silliä ja kananmunaakin, ja terveenä on pysytty. Jussi Salonen sanoo, että yleensä terveyskeskuksen ruoka on hyvää ja tärkeää on, että sitä on riittävästi. Myös paikallisten vapaapalokuntien naisosastot ovat valmiudessa hälytystilanteiden varalta auttamassa ruokahuollossa ainakin Sysmässä, Hämeenkoskella ja Padasjoella. – Käytän raakatuotteita, perunat ovat äidin pottumaasta. Jokaisella vuorolla on oma jääkaappinsa. 7/2012 49 7/2012 49 Ruokailussa on vaihtelua päivästä riippuen. Hollolan toimipisteen kahvi valmistuu tässä.. Omat eväät ovat usein se parempi vaihtoehto. Jos lounaalla on keittoa, niin siitä ei riitä iltaan saakka, Heikki Suomalainen kuvailee. – Joka tapauksessa syödä pitää joka päivä. Esimerkiksi leikkeleet ovat hävinneet leiviltä keittoruuan yhteydessä ja salaatit ovat yksinkertaisia, kun ne ennen olivat monipuolisempia. Mutta tietenkin silti harmittaa, jos näkee säästöt myös omalla ruokalautasellaan. Pääsen kurkistamaan ykkösvuoron kylmäsäilytystilanteeseen. Laitisen mielestä viimeisen viiden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut jonkunlaista laatumuutosta
Ruokalista vaihtelee, joskus työssäkäyville tarjotaan eri ruokaa kuin osastojen asiakkaille. Listassa vaihtelua Noin puolella osastojen asukkaista on jotain huomioitavaa ruokavaliossaan. Keittiön tiskiosasto on pieni ja varastotilat ahtaat. – Suunnittelen ruokalistan kymmeneksi viikoksi eteenpäin, mutta se ei koskaan toteudu täysin sellaisenaan, pieniä muutoksia tehdään jatkuvasti, Naukkarinen paljastaa. Kun ateriapalvelu, henkilökunta, pelastajat ja mahdolliset kurssija kokousvieraat lasketaan mukaan, päivässä terveysaseman keittiöltä valmistuu maksimissaan parisataa ruoka-annosta. Keittiöllä joudutaan jatkuvasti seuraamaan ”tuotantoprosessin” sujumista ja suoritteita. Että paloauto parkkialueen reunassa olisi jotenkin tiellä. Salpakankaan terveysaseman keittiöllä käy hyörinä. – Enemmistö ruokaohjeista on pysynyt samoina vuosien varrella, vaikka toki uusiakin on tullut listoille. Naukkarinen kehuu työntekijöitä erittäin sitoutuneiksi. – Meillä ruoka jaetaan keskitetysti. – Kyllä sellaista henkeä on, että jos joku asiakas toivoo jotain, niin ”oman paidan päältään” antavat. Kolmekymmentä vuotta vanha liukuhihna toimii kuitenkin hyvin, ja osaava henkilöstö on taas loihtinut maittavat annokset lautasille. Yleisohjeena käytetään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia. Pelastuslaitoksen työntekijät hakevat itse keittiöltä tilaamansa ruuan. Toisin sanoen katsotaan mitä raaka-aineita käytetään, mikä annoksen hinnaksi tulee ja niin edespäin. Lihasta kasviksiin Keittiöllä työskentelee 11 vakituista henkilöä. Terveysaseman välittömään läheisyyteen on valmistumassa Onnenkoto-palvelutalo ja sen asukkaiden ruokailujärjestelyt ovat vielä auki. Keittiön padoissa on porissut lounasruoka kahden vuodeosaston potilaille, joita on yhteensä reilu 70. Salpakankaan terveysaseman keittiöllä tehdään itse suurin osa ruuasta, esimerkiksi pataruuat, keitot ja laatikot. Pelastajat ovat kuitenkin vain minuutin päässä lähdöstä, jos hälytys tulee, vaikka olisivatkin ruokailemassa laitoksen ulkopuolella. Lounaalla keittiöllä valmistuu esimerkiksi noin 50 litraa keittoa. Pelastajat saavat siis muita suuremmat ruoka-annokset. On ihan neuvotteluasia sopia vielä suuremmasta ateriakokonaisuudesta tai useamman aterian toimituksesta jos niin halutaan. Valmistumassa on lounas lähes kahdellesadalle ihmiselle. 50 7/2012. Kaikki tietävät myös oman tehtävänsä ja työt hoituvat. – Seuraamme asiakastyytyväisyyttä kyselyillä, viimeksi mielipiteitä kysyttiin 2011 ateriapalvelusta ja henkilöstöltä. Kaikkia ei voi tietenkään koskaan miellyttää. Silloin ruuat jäävät pöytään jos tulee hälytys ja mukaan saa kaiken tarvittavan kaluston. Minulle kerrotaan, että pelastajien ilmaantuminen lounastamaan kylälle on herättänyt joissakin kansalaisissa napinaa. Hyvää ruokahalua! Sitoutunutta henkilökuntaa Terveellistä ruokaa suositusten pohjalta Petri Pullinen (vas.), Jussi Salonen ja Jouko Laitinen uskovat, että nälkäisellä palomiehellä ei tee mitään. Venettä kun ei siellä kylillä raahailla mukana lounaan aikana. Kasvis-, kanaja kalaruokia menee myös hyvin, kun taas liharuokien suosio on laskenut. Erityisesti ihmiset tuntuvat tykkäävän itse tehdystä leivästä, kuten sämpylöistä. Ateriapalvelun asiakkaille ruuan vie yksityinen kuljetusyritys. Kasviskeittojen kanssa tarjotaan edelleen leikkeleitä. Päädymme siihen, että valintamahdollisuus on hyvä olla olemassa, vaikka lopulta ehkä kaikille paras ja helpoin vaihtoehto on se, että pelastajat syövät asemalla. Pääasiassa palveluun ollaan oltu tyytyväisiä. Sekin vaikuttaa hintaan. Mutta samalla tiedetään tarkkaan, mitä ihmisen lautaselle tulee ja voidaan varmistaa että se on oikeanlaista ruokaa. Mikäli toiminta tulevaisuudessa laajenee, varastotilat täytyy peruskorjata tai rakentaa lisätilaa. – Heidän kanssaan on tehty sopimus yhden aterian toimituksesta lisäkkeineen. Ravitsemispäällikkö Mirja Naukkarinen kertoo, että lähitulevaisuudessa ruokailijoiden määrä saattaa lisääntyä. näkyy ainakin puurohiutaleita, mehutiivistettä ja näkkileipää. Kuljetusastiat tulevat takaisin keittiölle tiskattaviksi
Peruskysymyksiä on myös se, kuka tekee päätöksen asevoimien mobilisoimisesta sisäisen turvallisuuden virka-aputehtäviin. Taustalla on itsenäisyysvuosien alun 1990-luvulla vaikuttanut vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja siihen liittynyt neuvostoperinne joka perustui asevoimien keskeiseen asemaan sisäisen turvallisuuden ”ylläpitäjänä”. Todennäköisempää on, että kuluvan vuoden Lontoon Olympialaisiin kohdistui suurempi terroriuhka, kuten heinäkuun 2005 metroja bussipommit, joiden seurauksena 72 henkeä menehtyi ja noin 700 loukkaantui. Nähtäväksi jää, miten Puolan ja Ukrainan keräämää osaamista hyödynnetään vastaavien massatapahtumien puitteissa. Poikkihallinnollisia pelastusharjoituksia Ukrainassa on pidetty viimeisen vuoden aikana lukuisia hätätilaministeriön johtamia poikkihallinnollisia pelastusharjoituksia. Nämä kolme lakia on nyt yhdistetty yhdeksi pelastustoimen laiksi joka on parhaillaan parlamentin käsittelyssä. Näiden ohella järjestettiin vaativampi lentoturvallisuuteen liittyvä toimenpideharjoitus jossa terroristit kaappasivat matkustajalentokoneen ja Ukrainan ilmavoimien kommando-osasto suoritti ”ehkäisevän” iskun matkustajien vapauttamiseksi. Nykyinen lakiasetus esittää presidenttivetoista mallia. Siviiliturvallisuus perustuu kolmeen lakiin Ukrainan siviiliturvallisuusjärjestelmä on tähän saakka perustunut kolmeen lakiin: Ukrainan siviilipuolustuslaki; väestönsuojelulaki sekä pelastustoimen laki. Presidentti vai parlamentti. Olisiko tässä mallia meikäläisittäin kuumana käytävään keskusteluun turvallisuuskomitean tarpeellisuudesta ja sen johtovastuusta. Varsinaisten terrori-iskujen ohella kuluvana vuonna pidettiin lukuisia harjoituksia muun muassa stadioneiden evakuoimiseksi, laajamittaisen kemiallisen räjähdepalon taltuttamiseksi sekä rasististen mellakoiden tuhahduttamiseksi. On huomattavaa, että jo tähän saakka Ukrainan asevoimia on käytetty virka-aputehtävissä kahdenkymmen vuoden aikana noin 170:ssä CBRN pelastustehtävässä. Tilaisuudessa testattiin ukrainalaisten pelastustoiminnan operatiivista tasoa johtamisvastuiden näkökulmasta ja taktista toimintaa evakuointitilanteessa mahdollisen terrori-iskun sattuessa heinäkuussa päättyneisiin Eurocup2012 jalkapallokisoihin. Meillä länsimaissa myös uhkatoleranssi on pienempi kuin entisen Neuvostoliiton alueella jossa on totuttu suurenluokan näyttäviin iskuihin – ja reiluihin vastatoimenpiteisiin kuten nähtiin Venäjällä Moskovan teatterikaappauksessa lokakuussa 2002 ja Beslanin panttivankidraamassa syyskuussa 2004. EUROCUP2012 – terroristit tervetulleita. Hallintojen välinen johtamiskeskus EURO2012 kisojen johdosta maahan perustettiin hallintojen välinen johtamiskeskus. 7/2012 51. Näiden toimeenpanosta vastaa hallitus ja kisojen ajaksi perustettu hallintojenvälinen strateginen koordinaatioelin sihteeristöineen joka toimi myös yhteydenpitokanavana UEFA:n turvaelimiin. Mukaan mahtuu myös Kansallisen Turvallisuuspalvelun (SBU) terrorismintorjuntaharjoitus Olimpiyskiy stadionilla, jossa skenaariona oli terrori-isku presidentin VIP katsomoon. Tämä saattaa jatkossa tuoda kuvioon paljon avoimia kysymyksiä kuten sen, mikä on sisäistä turvallisuutta ja mikä vain ”normaalia” sisäpoliittista levottumuutta. Vaikka kyseessä oli vain paikallinen välienselvittely, se oli omiaan lisäämään Ukrainan ja kisojen toisen järjestäjän Puolan varautumistoimenpiteitä. On huomattava, että presidentti toimii Ukrainassa ylinpänä päätöksentekijänä sisäisen turvallisuuden osalta. Molemmilla mailla on myös harvinaista kokemuksen tuomaa erityisosaamista Seveso II ja CBRN -sektoreilla sekä pitkät perinteet pelastustoimen saralla aina akateemista jatkotutkintokoulutusta myöten. Mielenkiintoiseksi asian tekee, että tavoitteeksi on asetettu asevoimien virka-aputehtäviin soveltuvan päätöksen alistaminen presidentin kanslian määräysvaltaan. Näin itsevarmasti kuvasi varautumistoimenpiteitä mahdollisiin terroritilanteisiin ukrainalainen eversti toukokuussa Kiovassa pidetyssä Nato-Ukraina kriisijohtamisharjoituksessa. Ukrainassa nykyinen hätätilaministeriö perustettiin vuonna 2000 lakkauttamalla puolisotilaalliset yksiköt. Keskeinen syy hätätilaministeriön perustamiseen johtui Tshernobylin onnettomuudesta joka edellytti ministeritason päätöksentekoa. Poliittis-strateginen päätöksenteon johdossa toimii pääministeri jota tukee pysyvä turvallisuuskomitea jonka puheenjohtajana on ensimmäinen varapääministeri eli suomalaisittain vastaava pääministerin kanslian valtiosihteeri. Aivan kuten Baltian maissa, Ukrainan hätätilaministeriössä toimii sisäänrakennettuna pelastustoimen yksiköt, palontorjunnan joukot sekä erikoisjoukot ydin-, biologisja kemiallisten uhkien hallintaan. ”Terroristit ovat tervetulleita”. Sen alaisuudessa toimi koordinaatisihteeristö joka vastasi alueilla tapahtuvasta operativiisesta varautumisesta. Harjoituksen CBRN -elementit olivat pitkälti samoja kuin mitä harjoiteltiin HelsinkiVantaalla järjestetyssä monikansallisessa ”Aether” EU-projektissa vuonna 2010. Asevoimia käytetään virka-aputehtävissä Ukrainassa sisäisen turvallisuuden tilasta tilasta kertoo se että kemiallis-, biologis-, radiologisja ydinteknologiaan liittyvien riskien torjunnasta vastaa (oman käsityksensä mukaan) neljä eri viranomaista: hätätilaministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö ja/ tai ydinturvallisuusministeriö. Ukrainassa on käynnissä myös asevoimien ”palauttaminen” perustuslailliseen valvontaan. K isojen ylle heitti varjonsa huhtikuun lopulla Dnipropetrovskissa sattunut pommiräjähdys. Tämä palveli ilmeisen onnistuneesti keskinäistä resurssien koordinaatiota kisojen järjestyspaikkakunnilla Donetskissa, Lvivissä, Harkovassa sekä Kiovassa. Teksti: Timo Hellenberg, valt.tri. Samaan aikaan harjoiteltiin Sheraton hotellissa tapahtuvaa palontorjuntaa sekä jalkapallohuligaanien taltuttamista stadionilla
Ensihoidon esimiehenä toimii Jouni Niiranen. Kyseessä on Kosken ensimmäinen kerta nosturin ohjaimissa. jät-Hämeessä on yhteensä kuusi vakinaista paloasemaa, Lahden Möysässä ja Niemessä, Heinolassa, Hollolassa, Nastolassa sekä Orimat tilassa. Siitä kerrotaan tässä jutussa.. Myös palomestari mansa jälkeen. Erikoisyksiköitä harjoiteltava kaikki sukeltajat olivat jo tiistaina käyneet sukeltamassa. Päijät-Hämeessä on yhteensä kuusi vakinaista paloasemaa, Lahden Möysässä ja Niemessä, Heinolassa, Hollolassa, Nastolassa sekä Orimattilassa. Tämä tietää hänelle kiireistä päivää. Miehet tulevat kalustohalliin paloautojen eteen kuulemaan päivän ohjelman ja yksikkönsä. Raskaan pelastusyksikön RPH101:n miehittävät tänään ruiskumestari Jari Korkalainen sekä palomiehet Mikko Koivisto, Juha Salonen, Timo Lehto ja Tuomo Toivonen. Palomies Tuomo Toivonen tarkistaa pelastusvälinei den toimimisen ja samalla palomies Mikko Koivisto tarkistaa auton muuta kalustoa. Päijät-Hämeen ainoan nostolavayksikön RPH106 kuljettajana toimii Harri Toivanen. Kaikki näyttää siltä miltä pitäisikin. Erikoisyksiköitä harjoiteltava Palomies Harri Toivanen ajaa nostolavayksikön paloaseman harjoittelupihalle. Aamu alkaa vuoronvaihdolla Kello on kahdeksan ja on vuoronvaihdon aika. Tänään oli tarkoitus pitää sukellusharjoitukset, mutta kaikki sukeltajat olivat jo tiistaina käyneet sukeltamassa. Päijät-Hämeen ainoan nostolavayksikön RPH106 kuljettajana toimii palomiehet toimii seen. Kaikki näyttää siltä miltä pitäisikin. Säiliöyksikössä RPH103 ovat palomies Harri Munukka. Aamu alkaa vuoronvaihdolla Kello on kahdeksan ja on vuoronvaihdon aika. Sivuulottuvuudet testattuaan hän siirtää nostolavan paloaseman toisen kerroksen ikkunan kohdalle työskentelyetäisyydelle ja tekee saman letkutornin huipulle. Vuorokausi Lahdessa Möysän paloasemalla Pelastustehtäviä ja harjoittelua Teksti ja kuvat: Rony Kivistö L hin kuuluu esimerkiksi vahvuuden tarkistaminen", hän kertoo. 52 7/2012 L auantaina 25.8.2012 Möysän paloasemalla aamulla puoli kahdeksalta ruiskumestari Jari Korkalainen aloittelee työvuoroansa edellisen ruiskumestarin lähdettyä vapaalle. Ruiskum estari Jari Korkala inen matkall a tieduste lemaan mahdol lista huoneis topaloa . Kaikki näyttää olevan paikallaan, joten yksikkö on lähtövalmiina hälytyksiin. Perustasoisen ensihoitoyksikön miehittävät palomiehet Sami Nikkari ja Tommi Kittelä. Tänään Möysän vuorovahvuus on 11 ja koko Päijät-Hämeen 32. Tänään Juha Salonen toimii opettajana Ilkka Koskelle. Henkilökohtaisten välineiden tarkistuksen jälkeen RPH101 ja RPH103 ajetaan ulos ja niiden pumput testataan ja säiliön vesimäärät tarkistetaan. Hän aikootehdä jokapäiväisen harjoituksen jossa tarkistetaan samalla kaluston toiminta. kaikki sukeltajat olivat jo tiistaina käyneet sukeltamassa. Ensimmäisestä tunnista menee osa hallinnollisissa hommissa, joihin kuuluu esimerkiksi vahvuuden tarkistaminen", hän kertoo. mies kön RPH101:n miehittävät tänään ruiskumestari Jari Korkalainen Möysän paloase man pelastus kalustoa paloase man edessä. Palomies Tuomo Toivonen tarkistaa pelastusvälineiden toimimisen ja samalla palomies Mikko Koivisto tarkistaa auton muuta kalustoa. Päivän muut asiat läpikäytyään miehistö lähtee kaluston tarkastukseen. Kolmosvuoro pääsee viettämään kolmen päivän tulevat kalustohalliin paloautojen eteen kuulemaan päivän ohjelman ja yksikkönsä. Hän laittaa harjoituksen päätteeksi nostolavan nippuun ja tarkistaa auton kaluston. Kolmosvuoro pääsee viettämään kolmen päivän vapaata ja nelosvuoro astuu riviin. Tämä tietää hänelle kiireistä päivää. Samalla palomiehet Ilkka Koski ja Juha Salonen ajavat monitoimiyksikkö RPH1094:n harjoitusalueelle ja alkavat harjoitella autossa olevan radio-ohjattavan 21 tonnin nosturilla ja erityisesti juuri tulleen uuden tukkikouran kanssa. Myös palomestari Kari Sipilä aloittaa työvuoroansa vuosilomansa jälkeen. Henkilökohtaisten välineiden tarkistuksen jälkeen RPH101 ja RPH103 ajetaan ulos ja niiden pumput testataan ja säiliön vesimää rät tarkistetaan. mies kön RPH101:n miehittävät tänään ruiskumestari Jari Korkalainen sekä palomiehet mo Toivonen ka. Hän menee ääriulottuvuuksiin ja harjoittelee erilaisiin paikkoihin nostolavan kanssa menemistä. Päivystävän palomestarin yksikön RPH30:n kuljettajana on palomies Ilkka Koski ja palomestarina Kari Sipilä. Mitä tapahtuu yhden työvuoron aikana lahtelaisella paloasemalla elokuisena lauantaina. Tänään oli tarkoitus pitää sukellusharjoitukset, mutta kaikki sukeltajat olivat jo tiistaina käyneet sukeltamassa. Ruiskum estari Jari Korkala inen selvittää onnetto muuden kulkua poliisin kanssa palomie sten tutkiess a vaurioit a
Palomiehet Juha Salonen ja Tuomo Toivonen kelaavat pikakelaletkua takaisin autoon.. Hälytyksen saavat ensihoidon esimies EPH01L4, Möysän hoitotasoinen ensihoitoyksikkö EPH121 sekä Möysän pelastusyksikkö RPH101. Osa on saanut jo ruokansa eteen. Monitoimiyksikkö on ollut jo useilla hälytyksillä mukana. Koska onnettomuuspaikka oli kaukana keskustasta, poliisipartio lähtee kuljettamaan osallisia. Kello 18 paloaseman kauppa aukeaa. Palomies Tuomo Toivonen tarttuu letkuun ja pesee onnettomuuspaikan nesteet pois tieltä. Myös poliisi on matkalla kohteeseen usean partion voimin. Yhden auton kuljettaja menee ensihoidon tarkistukseen. Liikenneonnettomuus Launeen kaupunginosaan RPH101 saa hälytyksen liikenneonnettomuudesta koodilla 202C 15:19. Pelastuslaitos poistuu paikalta. Samallapaikalle saapuu kutsuttu hinausauto. Matkaa kohteeseen on noin kolme kilometriä. Matkaan lähtee Möysästä pelastusyksikkö RPH101 ja Niemestä ensihoitoyksikkö EPH122. Matkalla RPH101:n miehistö varautuu vaativaan ensihoitotehtävään. Tulee hälytys puukotuksesta koodilla 032 A Asemantaustan kaupunginosaan. Toimintaperiaate on ollut, että RPH1094:n kuljettaja menee nostolavayksikön koriin ja ohjaa sieltä nosturia ja kouraa. Kaksi autoista on hinauskunnossa, joten hän soittaa paikalle hinausauton. Palomies Mikko Koivisto vetää pikakelaletkun huuhdellakseen yhdestä autoista vuotaneet jäähdytinnesteet, mutta hänet määrätäänkin laittamaan liikenne poikki toiselta kaistalta, että hinausauto voi tulla hinaamaan autot. Kukaan yhdeksästä altistuneista ei tarvinnut kuljetusta sairaalaan joten EPH122 poistui kohteesta. EPH122 saapuu kohteeseen heti RPH101 jälkeen. Kello 11.30-12.30 kestävän ruokatauon jälkeen jatkuu työpalvelu hallin pesulla. Kaupassa myydään kaikkea makeisista kanankoipiin. Korkalainen tiedustelee onnettomuuden kulkua poliisilta, ja kyseessä on kaistanvaihdon yhteydessä sattunut peräänajo. Haavat oli myös pesty ennen avun saapumista. Näin hän saa paremman tilannekuvan ja yleiskuvan siitä mitä hän on tekemässä kouran kanssa. Poliisin yksikö PPH405 on jo kohteessa. Kohteeseen saavuttaessa ruiskumestari Korkalainen käskee miehistön ulos autosta selvittämään onnettomuuden tilannetta. EPH121 kuljetti potilaan sairaalaan. Potilasta oli puukotettu useita kertoja, mutta haavat eivät olleet syviä. Lahdessa on ollut tapana, että lähetti hakee ruoat asemalle, mutta tänään siihen ei ole mahdollisuutta joten yksiköt poistuvat asemalta syömään. Reilun tunnin harjoiteltuaan laitetaan RPH1094 kasaan. RPH101 saapuu paikalle ensihoidon esimies Jouni Niiranen antaa heti peruutuksen. Ensitietoina oli, että Lahdessa Uudenmaankadulla 7/2012 53 Launeen Prisman kohdalla kolmen henkilöauton ketjukolari, ei loukkaantuneita eikä turvalaitteita ole lauennut. 7/2012 53 – Uuden kouran kanssa pitää harjoitella aktiivisesti, ei mene muuten kalloon, painottaa Salonen. TV:stä tulevat urheiluottelut keräävät miehiä nojatuolille. Tulee tieto, että tekijä on vielä kohteessa. Pienen harjoittelun jälkeen Koskelle alkaa tulla nosturin ja kouran kauko-ohjaimet tutuiksi. Osallisten tyhjennettyä autonsa tavaroistaan hinausauto poistuu paikalta autot mukanaan. Harjoitusalueella on noin puolitusinaa tukkia joilla he voivat harjoitella. Kyseessä ei ole niin vakava tilanne kuin aluksi luultiin. Auton nosturin taiteiltuaan nippuun Koski laittaa tukijalat sisään ja ajaa auton takaisin talliin. Se on ollut hyvänä apuna esimerkiksi tulipaloissa kattojen purkamisessa. Kolmas autoista pääsee jatkamaan matkaa onnettomuuspaikalta ainoana vauriona pienet jäljet takapuskurissa. Ruokailu keskeytyy hälytykseen Iltapäivällä on myös vapaamuotoista ohjelmaa sekä liikuntatunti. Autot ajetaan ulos ja talli siivotaan perinpohjin
RPH30 saapuu kohteeseen ensimmäisenä, RPH201 heti perässä ja samoin RPH101 sekä RPH103. Hollolasta matkaan lähtenyt EPH321 saapuu kohteeseen. Mahdollisen savun lähdettä ei ole löydetty ja Korkalainen lähtee tiedustelemaan olisiko savun lähde viereisessä rapussa. Kello lyö kahdeksan ja on vuoronvaihdon aika. Samalla RPH30 ja RPH101 poistuvat kohteesta. Vuoronvaihdon aika Asemalle saavutaan reilusti kuuden jälkeen, joten on aamupalan aika. Hänen välittäessään tiedon Sipilälle hän lähtee tarkastamaan asiaa. Kello seitsemältä keskusradion kautta tulee äänimerkki jolloin on kaluston pesun ja tupasiivousten aika. Kirjoittaja on 16-vuotias lukiolainen ja kuuluu Pitäjänmäen VPK:n. Kello 20:00 palomiehet Sami Nikkari ja Tommi Kittelä siirtyvät EPH131:stä pelastusyksiköihin ja palomiehet Timo Lehto ja Harri Munukka siirtyvät EPH131:een yöksi. Miehet lukevat päivän lehtiä ja juovat aamukahvia. Neljän minuutin ajomatkan aikana palomestari Sipilä käskee kuljettajaansa ottamaan yhteyden huoltomieheen ja tiedustelee hätäkeskukselta lisätietoja joiden mukaan kerrostalon B-rapun neljännestä tai viidennestä kerroksesta nousi ruskeaa savua joka tihenee koko ajan. Ykkösvuoro on rivissä ja nelosvuoro vapaamuotoisesti siviileissä. Möysän toimipisteen ensihoitoyksiköiden tehtävät vuorokauden aikana EPH01L4 – 8 tehtävää EPH121 – 7 tehtävää EPH131 – 17 tehtävää Ruiskumestari Jari Korkalainen esittelee uutta hidastusmattoa miehistölle. Komppanialähdön hälytykseen lähti RPH30, RPH101, RPH201, RPH231, RPH103, RPH106 sekä EPH321. Hänelle soitetaan myös paikal lislehdestä mitä on tapahtunut. Mahdollisen sa vun lähdettä ei ole löydetty ja Korkalainen lähtee tiedustelemaan olisiko savun lähde viereisessä rapussa. Luvan saatuaan miehet lähtevät asemalta viettämään kolmen päivän vapaata. Hän muistuttaa kohteeseen saapuvia yksiköitä ovistopperista ja pika-avaimesta. Ensihoidon tehtävän tietävät heille kiirettä lauantaiyönä. RPH30 ja RPH101 sekä EPH321 kohteeseen, muille peruutus. Sipilä antaa jatkotiedotteen medialle matkalla asemalle. Sipilä lähtee paikantamaan kohdetta Korkalaisen kanssa. Kuva10 Palomies Harri Toivanen on jo kokenut nostolavanohjaaja. Kohderapun löydyttyä ovisummereita painellen he pääsevät rappuun sisälle. Kaksi nuorta tulee rapusta ulos ja kertovat alhaalla olleelle palomies Ilkka Koskelle tuhkakupin savuttaneen kavereidensa asunnon parvekkeelta. Hänelle soitetaan myös paikallislehdestä mitä on tapahtunut. Kukaan asunnossa olleista nuorista ei tarvinnut ensihoidollista apua, joten myös EPH321 poistuu kohteesta. RPH106 saapuu kohteeseen myös minuutin sisään. Kuva10. Kello alkaa lähestyä jo kahdeksaa ja ykkösvuoron miehistö alkaa saapua asemalle. Hän vietti työvuoron Möysän paloasemalla Lahdessa. Ruiskumestari Jari Korkalainen esittelee uutta Palomie het Juha Salonen ja Ilkka Koski painotta vat, että erikoisyksiköid en käyttöä pitää harjoite lla joka vuoross a jos se on mahdol lista. EPH321 saapuu kohteeseen. 54 7/2012 Aikainen aamuhälytys Kello 05:40 sunnuntai-aamuna tuli hälytys huoneistopalosta Vesijärvenkadulle Lahden keskustan kupeeseen koodilla 402 B. Palomie het Juha Salonen ja Ilkka Koski painotta vat, että erikoisyksiköid en käyttöä pitää harjoite lla joka vuoross a jos se on mahdol lista. Kaksi nuorta tulee rapus Ilkka Koskelle tuhkakupin savuttaneen kave la RPH30 ja RPH101 poistuvat kohteesta. Iltaisin on vapaata Ruokailua jatketaan hälytyksen jälkeen, kaikkien annokset eivät ehtineet edes jäähtyä. Nuorilla oli asianmukainen metallinen tuhka-astia joka oli syystä tai toisesta alkanut savuta. Ensitietojen mukaista ruskeaa savua ei näy missään. Si pilä antaa jatkotiedotteen medialle matkal la asemalle
Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna on hassua ajatella, että ihminen on käynyt kuussa, mutta onnettomuuspaikalla joissakin Euroopan maissa viranomaiset eivät saa yhteyttä toisiinsa. Annettavaa ja opittavaa olisi siis puolin ja toisin! Kansainvälisyyden vähemmän merkittävä asema lähtee siitä, mitä meille opetetaan. Kaikella tällä on oma merkityksensä myös pelastustoimeen, vaikka kansainvälisyydellä ei ole alallamme ollutkaan suurta roolia. Erilaisista kansainvälisen tason kokeista suomalainen pelastaja selviää loistavin arvosanoin ja kielitaitoammekin häpeämme turhaan. Pitkään pelastustoimen kansainvälisyydellä tarkoitettiin Venäjän kanssa toteutettavaa lähialueyhteistyötä. On vanhanaikaista ajatella kansainvälistä pelastustoimintaa vain ulkomaille sijoittuvina rillumarei-reissuina, vaan kansainvälistyvässä pelastustoiminnassa on hyödynnettävää potentiaalia. Näistä lähtökohdista huolimatta oma päällystökurssini teki kuitenkin yhteisen opintomatkan, joka järjestettiin täysin oman kurssin toimesta niin rahoituksen kuin järjestelyjen osalta. Toivoisinkin tulevaisuudessa Pelastusopiston tuuppivan opiskelijoitaan enemmän kansainvälisempään suuntaan: hyödyntäen opetuksessa kansainvälistäkin opetusmateriaalia ja järjestäen vaihto-oppilastoiminnan käytännössä mahdolliseksi. Mielestäni kuitenkin pelastustoimen kansainvälisellä toiminnalla olisi paljon hyödynnettävää ja opittavaa maailmalta ja siihen olisi syytä panostaa. Tämäkin kurssi suoritettiin perinteisin luennoin ja harjoitustyöllä. Opiskellessani Pelastusopistossa koin opinahjoni antamat eväät kansainvälisen toiminnan suhteen laihoiksi, sillä jos lukuun ei oteta erittäin hyviä ruotsin ja englannin kursseja, mitä Pelastusopisto tarjoaa, oli kurssitarjottimella ainoastaan yksi kurssi aiheesta valittavana. Yhteiskuntamme kansainvälistyy entisestään kaiken aikaa, kun yritykset monikansallistuvat ja lainsäädäntöä laaditaan pääkaupunkimme lisäksi Brysselissä. 7/2012 55 Mirafoni Oma maa mansikka, muu maa mustikka Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Maailma on avoin .. Pelastustoimen opetusmateriaaleissa ulkomaisten lähteiden käyttäminen on vähäistä ja kaikki on tietenkin suomenkielistä. Matka paitsi vahvisti yhteishenkeä kurssillamme, opetti myös paljon, itse asiassa enemmän kuin mitä tuolin ja pulpetin välillä opin kansainvälisen pelastustoiminnan kurssilla istuessani. Suomalainen pelastustoimemme on tehokas ja ammattitaitomme on raudanlujaa. Hyvin harvoin kurssimateriaaleissa edes törmäsi esimerkiksi englanninkieliseen materiaaliin ja päällystöopiskelijan vaihto-oppilaaksi lähteminen osoittautui yleensä kaukaiseksi haaveeksi tiiviiksi laaditun opetusohjelman myötä. EU tarjoaa tutkimuksen lisäksi erilaisia rahoituskanavia, joita olisi viisasta hyödyntää. Lopputuloksena oli täyttä asiaa madridilaisesta pelastustoimesta kolmen päivän ajan suurlähetystövierailujen kera. Suuronnettomuuksia tapahtuu länsimaisessa yhteiskunnassa harvakseltaan ja jokaisesta tapauksesta tulisikin oppia yli valtioiden rajojen. Juuri lähialueyhteistyön kaltaista toimintaa pelastustoimen kansainvälisen toiminnan tulisi ollakin: oppimista, yhteistoimintaa, voimavarojen yhteistä käyttöä. Yhteiset, kansainväliset tutkimushankkeet ovat eräs sellainen mahdollisuus, jota suomalaisen pelastustoimen tulisi harkita. Tutkimustoimintamme on osittain hajanaista ja resurssit ovat vähäiset. EU on tuonut meille paitsi vaatimuksia, mutta myös mahdollisuuksia. Jos opiskelijoillekaan ei näytetä, mitä mahdollisuuksia kansainvälisellä pelastustoimella on annettavana, tulee se jatkossakin pysymään vain muutaman aktiivisen henkilön toimintana ja se tuskin on eduksi meille. Maailmalla on myös paljon sellaisia kohteita, joista meillä Suomessa on vielä vähän kokemusta; on korkeita rakennuksia, tunneleita… Toisaalta meillä suomalaisillakin on paljon annettavaa kansainvälisesti, sillä asiantuntijuutemme esimerkiksi vaarallisten aineiden tai viranomaisverkon suhteen on kysyttyä maailmanlaajuisesti. Viimeistään viisumivapauden tullessa valtioiden rajalle maksaa tuo yhteistyö itsensä takaisin entistä sujuvamman yhteistoiminnan myötä. EU:n myötä suomalaiselle pelastustoimelle on asetettu vaatimuksia ja sitä myöden pelastuslaissamme on oma pykälänsä kansainväliselle pelastustoiminnalle. Tällä yhteistyöllä on pitkät perinteet ja sitä on vuosien varrella ansiokkaasti viety eteenpäin. Yhteisen kansainvälisen tutkimushankkeen myötä olisi mahdollista toteuttaa jotain sellaista, mitä ei omin suomalaisin voimin kyetä ja samalla kustannuksetkin tulee jaettua useamman tahon kesken
Tjugofyra7, 9/2011. ”Koska palokuntalaiset asuvat kylän eri puolilla, lähes aina yksi tai kaksi henkilöautoa on kohteessa ennen ensimmäistä paloautoa. Kun taksin matkustajan sydän pysähtyi, useita henkilöautoja oli paikalla ennen paloautoa ja palokuntalaiset antoivat matkalla olleelle ambulanssille oikean osoitteen. Tämä ei kuitenkaan toiminut, koska monet asukkaat olivat vähävaraisia. Tällöin kaikki asianosaiset saavat tiedon. Lukuisat neuvot ja kehotukset kaikuivat kuuroille korville. ”Joudumme usein korjaamaan osoitteen ja yhtä usein voimme alentaa hälytyksen kiireellisyysluokkaa”, Henrik Lindh sanoo. Hilleshögin kylä sijaitsee Tukholman länsipuolella Färingsön saaressa. Kerran hälytys tuli kello 7.30. Palomiesten liitto vastaa tähän, että palokunnan tehtäviin ei kuulu auttaa vain niitä, jotka ovat maksaneet avusta etukäteen, tai vasta palon sytyttyä päättää, sammutetaanko. Jos talo tuhoutuu, Musta Pekka jää palokunnan käteen. 56 7/2012 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski E läkeläinen Gene Cranickin lapsenlapsi aikoi polttaa kottikärryllisen jätteitä. Koululaiset menevät heille osoitettuihin paikkoihin eivätkä joudu vaaraan. Paikallisen television kuvausryhmä tallensi, kuinka palokuntalaiset nousivat rauhallisesti autoihinsa samalla kuin asuntovaunu paloi. Vuonna 2008 maksettiin vain alle puolet palokuntien lähettämistä laskuista. Ongelmaan löytyi kuitenkin ratkaisu. Jos ihmisiä on vaarassa, sammutusvakuutusta ei tarvitse olla. Kaupunginhallituksen oli pakko joko nostaa kiinteistöveroa tai lopettaa palokunnan toiminta maaseudulla. "Eikö jokainen talonomistaja saa itse päättää, tarvitseeko hän tällaista palvelua?", sanoo South Fultonin pormestari David Crocker. FWM 12/2010 Joka ei maksa, saa palaa Sireeni ratkaisi pysäköintiongelman Klein Nordende (Saksa). ”Alussa ajo suoraan kohteeseen aiheutti hieman stressiä, mutta pian huomasin, että alkuvaiheessa voimme vaikuttaa eniten tapahtumien kulkuun”, Henrik Lindh sanoo. Palo levisi isoisän asuntovaunuun. Vihaiset vanhemmat estivät palokuntalaisia ajamasta varikolleen. Tärkeintä on puuttua tapahtumien kulkuun eikä toimittaa viisi tai kymmenen miestä kohteeseen”, sanoo Niclas Renlund, joka ensimmäisenä alkoi pohtia toiminnan järjestelyä. Tapaus sattui Obionin piirikunnassa Tennesseen osavaltiossa. Eräät Obionin piirikunnan palokunnat kokeilivat vaihtoehtoista menettelyä, jossa palokunnan hälyttänyt henkilö sitoutuu maksamaan kaikki kustannukset. FWM 8/2010 Palokuntalaiset ajavat suoraan kohteeseen Hilleshög (Ruotsi). Yksittäistapausko. Isoisä soitti hätäkeskukseen, jonka päivystäjä vastasi "Olen pahoillani, mutta emme voi auttaa, koska ette ole ottanut sammutusvakuutusta." Palokunta tuli kuitenkin paikalle sammuttamaan maastopalon, jotta se ei sytyttäisi läheistä omakotitaloa. Palokuntalaisia on yksitoista. Maaseudun asukkailla on kaksi vaihtoehtoa: joko maksaa kaikki palokunnan kustannukset tai ottaa sammutusvakuutus, joka maksaa 75 dollaria vuodessa. Näin on toimittu ja 47 vuoden ajan. Lähin vakinainen palokunta on Ekerössä, 15 km:n päässä. ”Kohteessa saan enemmän aikaan kuin jos ajaisin asemalle vaihtamaan vaatteita”, Jimmy Eriksson sanoo. Niclas Renlund pelasti naisen palavasta keittiöstä sillä aikaa, kun kolme yksikköä ajoi väärään osoitteeseen puutteellisten tietojen takia. Eräs äiti jopa tukki tien autollaan. "Tämä vakuutusmenettely koskee vain aineellisia vahinkoja". Piirikunnassa on yksi vakinainen ja seitsemän vapaaehtoista palokuntaa, jotka sammuttavat vain kaupunkien tulipalot. Kuitenkin Obionin piirikunnassa päätettiin 18.10.2010, että sammutusvakuutus otetaan käyttöön piirikunnan koko alueella. Kun hälytys tulee kello 7 ja kello 14 välisenä aikana, se annetaan myös sireenillä. ”Silloin lähdemme heti paikalle”, Henrik Lindh sanoo. Hilleshögin vapaaehtoisen palokunnan palokuntalaiset päättävät itse, ajavatko paloasemalle vai suoraan kohteeseen. Monilla Oklahoman osavaltion palokunnilla vuosimaksu on 100 ja omavastuu 2000 dollaria. VPK:n varikko oli peruskoulua vastapäätä. Juhlapyhinä selvitetään, ketkä ovat kotona ja voivat lähteä hälytykseen, ja tulos ilmoitetaan hätäkeskukseen. Kolmas vaihtoehto olisi kantaa "palokuntaveroa" sekä kaupungin että maaseudun asukkailta. Konservatiivit kuitenkin vastustavat tätä. Teksti ja kuva Per Larsson. sanoo Union Cityn palopäällikkö Kelly Edminson. Uuden järjestelyn ansiosta jokaisella on autossaan valaisimia, sammutusasu ja jauhesammutin. Saaressa on 8000 asukasta. Usein asukkaat soittavat suoraan palokuntalaisille, jos jotain sattuu. Piirikunnan asukkaiden tulotaso on 25 % osavaltion tasoa alempi. Ei suinkaan: useissa USA:n etelävaltioissa osavaltio ei maksa palotoimen kustannuksia, vaan ne katetaan kaupunkilaisten kiinteistöveroista. Oppilaiden vanhempien autot tukkivat tien varikolle koulupäivän alussa ja lopussa
Harjoittelusopimuksessa molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi päivä. Turvotuksen takia sormessa olevaa jaloterässormusta ei voinut ottaa pois. Vuotokohta oli rakennuksen katolla ja ammoniakin haju tuntui 600 m:n etäisyydelle saakka. Lisäksi heidän Oppisopimuskoulutuksella palomieheksi on maksettava kirjeja peruskurssi sekä hankittava C-luokan ajokortti ja hälytysajopätevyys. ”Aiheettomien automaattihälytysten vähentämisellä on useita hyviä perusteluja, mutta tärkein niistä on hälytysajoista aiheutuva liikenneonnettomuuden riski. Harkitsemme myös hälytyksen siirron automaattista viivästämistä kohteissa, joissa on vähän tulipalossa vaaraan joutuvia ihmisiä, kuten uusissa toimistorakennuksissa. Me saamme vastineeksi yhden miehen lisää hälytysvahvuuteen sekä säästämme huomattavan summan, viime vuonna 100 000 kruunua (13 000 €), ylityökorvauksissa”, sanoo palopäällikkö Björn Petersen. Oppisopimuskoulutettavien on hankittava palopuku ja palokuntapuku, jotka maksavat noin 15 000 kruunua (1900 €). ”Haluan painottaa sitä, että asetamme oppisopimuskoulutukseen tuleville samat vaatimukset kuin muille palomiehillekin. Potilas sai vain lievän palovamman. Vuonna 2010 Oslon pelastuslaitoksen hälytyksistä 4595 eli 39 % oli aiheettomia automaattihälytyksiä. Mannsverk (Ringerike Blad) ja Ringeriken poliisilaitos. Tämä ei koske sairaaloita, hoitolaitoksia ja palvelutaloja, joiden evakuointiin pelastuslaitosta tarvitaan tulipalon sattuessa. ”Minulla on nyt erinomainen perusta, paljon kokemusta ja hyvä näkemys palomiehen ammatista. Yksi palomies puristi sormusta putkipihdeillä ja toinen käytti hiomakonetta. Sen sijaan sprinklerin laukeaminen on osoitus todellisesta palosta ja ilmoitus tästä tulisi siirtää pelastuslaitokselle. Lämpökameran kuvassa kuuma kohde näkyy vaaleanpunaisena. Mies oli tullut ensiapuklinikalle nimettömän sormen murtuman takia. 7/2012 57 Hönefoss (Norja). Paikallispuudutus ei tullut kysymykseen, mutta potilas sai hermopunospuudutuksen. Koska alue tuulen alapuolella on harvaan asuttu, sitä ei tarvinnut evakuoida. Saastuneet vaatteet ja välineet jätettiin puhdistuspaikalle, jotta ammoniakin hajua ei tulisi ambulansseihin eikä sairaalaan. Osoittautui kuitenkin, että putkistot olivat jääkuoren sisällä. Ringeriken pelastuslaitos lähti 14.11.2010 vahvuudella 1+5 makkaratehtaalle kylmälaitoksen ammoniakkivuodon takia. Palomiesten oppisopimuskoulutus alkoi Kongsvingerin paloasemalla kaksi vuotta sitten. Uusien ohjeiden mukaan, jos automaattihälytys tulee kello 7 ja 18 välisenä aikana, hälytyspäivystäjä soittaa kohteen etukäteen ilmoittamaan numeroon ja kysyy, onko hälytys aiheeton. Jos vastaus on myöntävä, hän ei lähetä pelastuslaitoksen yksikköjä kohteeseen. Tarkoituksena oli osoittaa, että terveysvaaraan on suhtauduttava vakavasti. Videokameran värikuvan laatu on huomattavasti parempi kuin lämpökameran harmaasävykuvan, mikä helpottaa kohteen tunnistamista. Kului lähes tunti ennen kuin saimme kaikki venttiilit suljettua. Paloautossa ei ollut sopivaa työkalua, mutta palomiehet lainasivat kulmahiontakonetta. Nyt hän toimii vuorossa, jonka esimies vastaa kursseista. 12 mm paksu putki oli 200 mm paksun kuoren sisällä. Tehtaan henkilökunta kertoi, että vuoto saadaan lakkaamaan sulkemalla kolme venttiiliä. Niinpä ammoniakin haju tarttui koko vaatekertaan. Nämä maksavat runsaat 100 000 kruunua (13 000 €). Lämpökameroiden yhteinen näkökenttä voidaan jakaa 32 osa-alueeseen. noo palopäällikkö Jon Myroldhaug . Pelastuslaitos vaati, että myös tämä lehtimies on puhdistettava ja vietävä sairaalaan tarkastettavaksi. Päällystöpäivystäjä seurasi nettiä ja totesi, että lehden kuvaaja oli ottanut kuvan alueelta, jonne kaasua levisi. Sopimuksia sellaisten kohteiden kanssa, joilla on automaattinen hälytyksen siirto, muutetaan vastaamaan uusia ohjeita. Kahdeksan toiminnassa avustanutta tehtaan työntekijää kuljetettiin ammoniakilta haisevalla paloautolla koululle ja puhdistuksen jälkeen sairaalaan. Palokunta hälytettiin apuun. Lars Ringstad on ollut koulutettavana syyskuusta 2009 alkaen ja on innoissaan. Monet toverini ovat maksaneet paljon enemmän ja heillä on useiden satojen tuhansien opintolainat maksettavanaan”, sanoo Ringstad. Nyt hän on valmis hakemaan palomiehen tointa. Pelastuslaitos perusti puhdistuspaikan läheiseen kouluun. Ensimmäisen vuoden aikana Ringstad suoritti kurssit ja sai savusukellusja hälytysajopätevyyden. Videokameralla voidaan myös tarkistaa kohteen ympäristön olosuhteita. Vuodon syyksi osoittautui laippatiivisteen pettäminen. He maksavat itse kulunsa ja lähtevät täältä valmiina palomiehinä, joilla on jo hieman työkokemusta. Kuvat Pål Tr. Jos jossakin niistä näkyy kohde, jonka lämpötila ylittää hälytysrajan, järjestelmä suuntaa päivällä ja yöllä toimivan videokameran tälle alueelle. Teksti Terje Reginiussen, Arne Skougstad. Tähän mennessä koulutuksen on saanut neljä miestä. FWM 10/2010 Lämpökamera valvoo puutaloaluetta Trondheim (Norja). Pelastuslaitoksella oli vain muutamia kemikaalisuojapukuja ja jouduimme lainaamaan niitä. Järjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2010 ja toistaiseksi se on toiminut odotetulla tavalla. Näkyvyys ammoniakkipilvessä oli olematon ja heidän oli ajoittain tultava sieltä pois lämmittelemään. Sormus irtosi vasta, kun se oli katkaistu kahdesta kohdasta. Puhdistukseen käytetty vesi kerättiin altaisiin. Tuuli puhalsi 2 km:n etäisyydellä olevaan Hönefossin keskustaan päin. Brannmannen 2/2011 Vähemmän aiheettomia hälytyksiä Oslo (Norja). Jos he eivät sovellu ammattiin, niin sopimus päättyy”, Petersen sanoo. ”Annamme halukkaille tilaisuuden saada koulutusta ja työharjoittelua. Kuvien avulla hän pystyy toteamaan, johtuuko hälytys tulipalosta vai muusta syystä. Tröndelagin pelastuslaitos on hankkinut lämpökamerajärjestelmän Möllenbergin vanhan puutaloalueen valvontaa varten. Sairaanhoitajat jäähdyttivät sormea keittosuolaliuoksella. Järjestelmässä on viisi lämpökameraa. Brannmannen 6/2010 Kongsvinger (Norja). Brannmannen 1/2011. Vuoden 2011 tavoitteena on vähentää aiheettomien automaattihälytysten määrää 20 %. Venttiilien sulkemisen jälkeen käytimme roiskesuojapukuja, jotka eivät olleet kaasutiiviitä. Tämän seurauksena pelastuslaitoksen vuositulot pienenevät noin 20 % eli 2 miljoonaa kruunua (260 000 €). Paikallislehteä lukuun ottamatta tapahtuma ei herättänyt tiedotusvälineiden kiinnostusta. Ringstad aloitti päivävuorossa tutustuakseen henkilöstöön, kalustoon ja työrutiineihin. Brannmannen 6/2010 Sormi pelastettiin kulmahiomakoneella Aurich (Saksa). Tämä on perusteltua myös jälkivahingon torjunnan kannalta”, sanoo palopäällikkö Jon Myroldhaug . KemikaalisuAmmoniakkivuoto makkaratehtaalla keltajat irrottivat kirveillä jäätä. Kuvat välittyvät hätäkeskukseen, jonka päivystäjä voi suunnata videokameraa ja säätää sen kuvakulmaa. Koulutus maksoi vain 50 000 kruunua (6500 €), koska sain C-ajokortin armeijasta. Venttiilien paikantaminen oli hyvin vaikeaa ja ilman tehtaan henkilökunnan apua se olisi ollut mahdotonta. Tavoitteena on saada enemmän aikaa harjoituksiin ja palonehkäisyyn
Luottamuksellisen tiedon käsittelylle eri viranomaisten kesken on kuitenkin rakentumassa vakiintuneita toimintamalleja, joiden käyttöä pelastustoimenkin on syytä lisätä. T oiminnan muutos näyttää tapahtuneen niin nopeasti, ettei pelastustoimi ole kaikilta osin ehtinyt reagoimaan prosessin muutokseen yhteiskunnan asettamien tietoturvallisuustavoitteiden mukaisesti. 58 7/2012 Tietoturvallisuus paremmin huomioon pelastustoimessa Teksti: Aapo Immonen, Mika Haverinen Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen tietoyhteiskunnaksi sekä erilaisten tietojärjestelmien lisääntynyt käyttö on johtanut siihen, että luottamukselliseksi luokiteltua tietoaineistoja päätyy entistä laajempaan levitykseen. Tärkeimpänä tietoturvallisuutta ohjaavana dokumenttina voidaan pitää organisaatioiden tietoturvallisuuspolitiikkaa. Tietoturvapolitiikka on julkinen asiakirja, jonka johto on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja jonka. Tässä dokumentissa tulee olla kuvattuna organisaation tietoturvallisuuteen liittyvät tavoitteet, jotka syntyvät sekä lainsäädännöistä että organisaatioiden omista tarpeista. Myös moderni pelastustoimi on turvallisuusasiantuntijan roolissa ja kriittisenä sidosryhmänä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä kasvattanut luottamuksellisen aineiston käsittelyä samassa suhteessa kun pelastusviranomaiselle on lisätty yhteiskunnallisia vastuita
Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATKARI) työkaluksi pelastustoimeen. Luottamuksellisen aineiston luokittelu Pelastusalan toiminnan luonteen vuoksi pelastusviranomaiset saavat työssään haltuunsa tietoa tai prosessien aikana saattaa syntyä tietoa, jonka oikeudeton paljastuminen voi aiheuttaa haittaa, vahinkoa, merkittävää vahinkoa tai erityisen suurta vahinkoa valtion, yleisen tai yksityisen eduille ja oikeuksille. Tuloksena on syntynyt strukturoitu auditointikriteeristö eri viranomaistoimijoille tiedon turvaamiseen sekä turvallisuuden toteutumisen arviointiin. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat muun muassa luottamuksellisen aineiston turvaluokittelu, roolipohjainen pääsynvalvonta aineistoihin sekä henkilökunnan tietoisuuden lisääminen koulutuksella ja valistuksella tietoturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi on huomioitava, että toimijoiden motivaatiolla sekä koulutuksella on yhtä suuri, jollei suurempi, merkitys aineiston luottamuksellisessa käsittelyssä. Näitä toteutetaan esimerkiksi hankkeissa, joissa käsitellään valtionhallinnon näkökulmasta salassa pidettävää tietoa tai toteutetaan auditointi kansainvälisen yhteistyöhankkeen seurauksena. Luottamuksellisuus käsitteellä tavoitellaan, etteivät ulkopuoliset pääse lukemaan salaista tietoa. Tietoturvallisuuden peruskäsitteet Tietoyhteiskunnan kehityksessä on noussut esille tietoturvallisuuden rooli, jonka ilmentymiä ovat aineiston luottamuksellisuuteen, eheyteen sekä käytettävyyteen liittyvät käsitteet. Toinen kriittinen dokumentti on tietoturvallisuuden toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat, joissa kuvataan toimenpiteet politiikkaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamisesi. ja henkilöstöturvallisuuden sekä fyysisen ja tietoturvallisuuden näkökulmista. Toisin sanoen pyritään estämään datan muodostumista informaatioksi. Eheydellä taataan, ettei tietoon ei ole tehty luvattomia muutoksia eikä se ole muuttunut satunnaisten virheiden takia. Yleisimmin KATAKRIa hyödynnetäänkin organisaatioiden sisäisten prosessien päivittämisen yhteydessä. Puolustusvoimien ja Suojelupoliisin aloitteesta tuotettiin vuonna 2009– Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (’KATAKRI’), jossa luottamuksellisen tiedon turvaamista käsiteltiin hallinnon-. Käytettävyyden huomioiminen on erittäin keskeisessä asemassa onnistuneessa tietoturval3 3 suojaustaso'I'(ST'I),'jos'salassa'pide3ävän' 7edon'oikeudeton'paljastuminen'voi' aiheu3aa'erityisen(suurta(vahinkoa( salassapitosäännöksessä'tarkoitetuille' yleisille'eduille,'ERITTÄIN'SALAINEN' suojaustaso'II'(ST'II),'jos'salassa' pide3ävän'7edon'oikeudeton' paljastuminen'voi'aiheu3aa'merki0ävää( vahinkoa(salassapitosäännöksessä' tarkoitetuille'yleisille'eduille,'SALAINEN'''' suojaustaso'III'(ST'III),'jos'salassa' pide3ävän'7edon'oikeudeton' paljastuminen'voi'aiheu3aa'vahinkoa( salassapitosäännöksessä'tarkoitetulle' yleisille'tai'yksityisille'eduille'ja'oikeuksille' LUOTTAMUKSELLINEN''' suojaustaso'IV'(ST'IV),'jos'salassa'pide3ävän'7edon'oikeudeton' paljastuminen'voi'aiheu0aa(hai0aa(salassapitosäännöksessä' tarkoitetuille'yleisille'tai'yksityisille'eduille'tai,'jos'kysymys'on' 7etoturvallisuusasetuksen'9'§:n'2'momen7ssa'tarkoitetuista' asiakirjoista,'jos'7edon'oikeudeton'paljastuminen'voi'aiheu3aa' hai3aa'yleiselle'tai'yksityiselle'edulle'tai'heikentää'viranomaisen' toimintaedellytyksiä'KÄYTTÖ'RAJOITETTU'' suojaustaso'III'(ST'III),'jos'salassa' Hallinnollinen' Henkilöstö' Fyysinen' Tieto:' Ohjelmisto' Lai3eisto' Tietoaineisto' Tietoliikenne' Esim.:'missä'roolissa'minä' käsi3elen'aineistoa' (dataa)'S>'kuuluuko'data' minulle,'syntyykö'siitä' informaa7ota'kun'saan' sen'käy3ööni,'' Osaanko'käy3ää' syntyny3ä'informaa7ota' oikein?' Onko'minut'perehdyte3y' tähän'aiheeseen'?'' Kuinka'dataan' päästään'käsiksi?' Mikä'on'organisaa7on' oma,''johdon' hyväksymä'ja' henkilöstön'sisäistämä,' julkinen' 7etoturvapoli7ikka' Vastaavatko'ohjelmat,' lai3eet,'7etokannat,' 7etokantaratkaisut' organisaa7on' ase3amia' vaa7muksia?'' syntyny3ä'informaa7ota' henkilöstön'sisäistämä,' Vastaavatko'ohjelmat,' ISO 1-7799 standardi turvallisuuden osa-alueet Hallinnollinen' Fyysinen' ISO 1-7799 standardi turvallisuuden osa-alueet Tietoaineistojen luokittelu Suoja3avan' aineiston' luoki3elu' Suoja3avan' Kuva 1, aineiston luokittelu (VAHTI 2/2000) 4. KATAKRI – projektissa tuotettun kriteeristön viitekehys tukeutuu väljästi tietoturvallisuuden kansainvälisiin standardeihin, ja se voidaan nähdä kahdenlaisena työkaluna. Aineiston eheys varmistetaan varmuuskopioilla, tarkistussummilla ja tietoja korjaavilla koodeilla. auditoinnit koskevat viranomaisten toimeksiannosta tehtäviä virallisia auditointeja. Hyvin toimivat järjestelmät, jossa toimijat kokevat teknologian tuovan lisäarvoa juuri heidän työlleen ja jossa he saavat käyttöönsä tarvittavan datan työn tekemiseksi laadukkaasti, motivoi toimijoita käyttämään tarjolla olevaa dataa, informaatiota sekä tietoa suunnittelulla tavalla. Toisaalta kriteeristö on perustyökalu organisaatioiden omaehtoiselle turvallisuustyölle. Kun käännettään sama asia toisin päin, on käytettävyydessä kyse myös ”infoähkyn” välttämisestä. 7/2012 59 toimintaohjeita sitoudutaan noudattamaan organisaation kaikilla tasoilla. Käytettävyyttä voidaan varmistaa muun muassa fyysisellä suojauksella. On huomioitava, että toimijoiden motivaatiolla sekä koulutuksella on yhtä suuri, jollei suurempi, merkitys myös aineiston eheyden varmistamisessa. Aineiston luokittelu on tietoturvapolitiikan lisäksi tietoturvallisuuden keskeisimpiä Valtionvarainministeriön (VAHTI 2/2000) julkaisema Valtionhallinnon tietoaineistojen ka?sittelyn tietoturvallisuusohje ma?a?rittelee luottamuksellisen aineiston suojaustasot.. Kattavimmillaan KATAKRI-. Toisaalta se on konsultoinnin työväline niille viranomaisille tai viranomaisten lukuun toimiville turvallisuustarkastajille, joille on annettu valtuus toteuttaa turvallisuustason auditointi kohdeorganisaatiossa. Osana sisäisen turvallisuuden II ohjelmaa alettiin kiinnittämään entistä tarkempaa huomioita viranomaisten välisen luottamuksellisen tiedon käsittelykäytäntöihin. Näiden lisäksi tulee määritellä käyttöön otettava teknologia perustuen organisaatioiden omiin tarpeisiin sekä tarvittavat resurssit toiminnallisten muutosten toteuttamiseksi. Mikään edellä mainituista ominaisuuksilta ei estä tiedon päätymistä asiattomien haltuun, jollei organisaation johdolla ole kirkkaana mielessä miksi aineistoa tulee luokitella ja miten luokiteltua aineistoa tarvittaessa annetaan organisaatiossa eri rooleissa toimivien työntekijöiden käyttöön. lisuuden implementoinnissa. Yhtenäisen kriteeristön tavoitteena on ollut tuottaa selkeästi mitattavia ja arvioitavia tietoturvallisuusohjeistuksia sekä sisäiseen että organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Olennaista kuitenkin on että, toimija saa juuri oikean aineiston käyttöönsä sillä hetkellä kun hänellä siihen on sille tarve. Tavoitteeseen päästään esimerkiksi salauksen, pääsynvalvonnan, todennuksen, valtuutuksen ja fyysisen turvallisuuden avulla
Puolustusvoimien ja Suojelupoliisin aloitteesta tuotettiin vuonna 2009 Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (’KATAKRI’), jossa luottamuksellisen tiedon turvaamista käsiteltiin hallinnonja henkilöstöturvallisuuden sekä fyysisen ja tietoturvallisuuden näkökulmista. Mika Haverinen työskentelee pelastuspäällikkönä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella.. Kunnallishallintoa varten ei ole luotu erillistä vastaavanlaista ohjeistusta, ja muodollisesti luokitus perustuu kunnallishallinnossa suoraan lakiin. Näitä toteutetaan esimerkiksi hankkeissa, joissa käsitellään valtionhallinnon näkökulmasta salassa pidettävää tietoa tai toteutetaan auditointi kansainvälisen yhteistyöhankkeen seurauksena. Käyttäjän kannalta keskeisempi kysymys on kuka tarvitsee aineiston käyttöönsä ja millä perustein. KATAKRI-projektissa tuotetun kriteeristön viitekehys tukeutuu väljästi tietoturvallisuuden kansainvälisiin standardeihin, ja se voidaan nähdä kahdenlaisena työkaluna. Toimiva yhteistyö eri sidosryhmien välillä vaatii sekä tehokasta informaation vaihtoa että tiedon luokittelua. Haasteena on, että VAHTIohjeistus on luotu ensisijaisesti valtionhallintoa varten. Tuloksena on syntynyt strukturoitu auditointikriteeristö eri viranomaistoimijoille tiedon turvaamiseen sekä turvallisuuden toteutumisen arviointiin. Koko tietoturvallisuuden kulmakivenä toimii luottamuksellisen aineiston luokittelu ja henkilökunnan rooleihin perustuva pääsynvalvonta luottamukselliseen aineistoon. KATKARI työkaluksi pelastustoimeen. Tietosuojaan liittyvät lain eri pykälät määräävät yhteiskunnassa syntyvän luottamuksellisen aineiston eriasteisesti suojattavaksi. Toisaalta kriteeristö on perustyökalu organisaatioiden omaehtoiselle turvallisuustyölle. Edellä mainittujen toimenpiteiden käytännön toteutuksen varmistamisesi tulisi pelastusviranomaisille järjestää systemaattinen koulutus, sekä varmistua siitä että koulutettava asiasisältö siirtyy käytäntöön. Syntyvän aineiston tai toisaalla tuotetun, mutta pelastusviranomaisten vastaanottaman aineiston luokittelulle on oltava selkeä kirjallinen ohjeistus. Määrittely ja luokittelu ovat ydin aineiston luottamukselliselle käsittelylle. Tietoturvapolitiikka ja siihen liittyvät toteutussuunnitelmat tulee kattaa kaikki organisaation piirissä olevat yksiköt. Yleisimmin KATAKRIa hyödynnetäänkin organisaatioiden sisäisten prosessien päivittämisen yhteydessä. Aapo Immonen on Information Security Consultant ja jatko-opiskelija ItäSuomen yliopistossa. Toisaalta se on konsultoinnin työväline niille viranomaisille tai viranomaisten lukuun toimiville turvallisuustarkastajille, joille on annettu valtuus toteuttaa turvallisuustason auditointi kohdeorganisaatiossa. Kattavimmillaan KATAKRIauditoinnit koskevat viranomaisten toimeksiannosta tehtäviä virallisia auditointeja. Se ei kaikilta osin myöskään näytä pelastustoimessa vastaavan KATAKRI:n tietoturvallisuudelle asetettuja kriteerejä. Tällöin on yksiselitteisesti ryhdyttävä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jossa vältetään aineiston oikeudeton paljastuminen. Osana sisäisen turvallisuuden II ohjelmaa alettiin kiinnittää entistä tarkempaa huomiota viranomaisten välisen luottamuksellisen tiedon käsittelykäytäntöihin. Kyseisen politiikan tulee olla julkinen dokumentti, jonka organisaatio allekirjoituksellaan hyväksyy ja sen tulee olla koko henkilökunnan käytössä. Koulutusta tarvitaan Makrotasolla tarkasteltuna merkittävimmät tietoturvallisuuteen liittyvät poikkeamat voidaan katsoa johtuvan tietoturvapolitiikan joko puuttumisesta tai yleisellä tasolla tietoturvallisuusmäärityksistä, joista puuttuu tietoturvallisuuden implementointisuunnitelmat. Sen on myös määriteltävä sidosryhmien vastuut ja velvoitteet käsiteltäessä luottamuksellista aineistoa. Myöskään systemaattisen tietoturvaluisukoulutuksen järjestämiseltä pelastustoimessa ei löydy näyttöä. Tietoturvapolitiikka sekä toimenpidespesifikaatiot on luotava organisaatioiden omien tarpeiden perustella. Yksinkertaistettuna, jos aineistoa ei ole luokiteltu, voidaan kaikki aineisto määritellä julkiseksi, jolloin ei myöskään synny tarvetta tiedon suojaamiselle. Hyvin suunniteltu tietohallinto määräytyy käyttäjien tarpeista, jolle käyttöönotettava informaatio ja kommunikaatioteknologia on alisteinen. Luokittelulle on kaksi keskeistä perustetta, joista tärkein on lainsäädäntö. Ilman luokittelua ei synny käsitystä siitä, mitä dataa on suojattava ja keneltä. KATAKRI on julkaisunsa jälkeen ollut kansallisesti merkittävässä asemassa tiedon luottamuksellisuuden turvaamisessa. 60 7/2012 toimenpiteitä. Se on toimiva työkalu organisaatioissa, joissa luottamukselliseksi arvioidun tiedon käsittelyyn on olemassa toimivat käytännöt ja joiden toimivuutta kriteeristön avulla voidaan testata ja kehittää edelleen. Toinen reunaehto aineiston luokittelulle tulee organisaation sekä sidosryhmistä lähtevistä tarpeista. Yhtenäisen kriteeristön tavoitteena on ollut tuottaa selkeästi mitattavia ja arvioitavia tietoturvallisuusohjeistuksia sekä sisäiseen että organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Olisi myös syytä varmistaa, että koulutukselle on varattuna tarvittavat resurssit laadukkaan koulutuksen toteuttamiseksi. Teknologian ulkoistaminen tuo mukanaan haasteen, jossa joudutaan pohtimaan: ohjataanko toimintaa organisaation tavoitteiden vai teknisen tuen määrittelemillä reunaehdoilla
Ebax Oy on kehittänyt QR ja NFC -koodeihin perustuvaa Ebax Keycode koodien hallinnointipalvelua sekä koodeihin liittyviä taustapalveluita. S uomessa QR mobiilikoodit ovat yleistyneet voimakkaasti erityisesti viimeisen vuoden aikana. Koodeja on hyödynnetty erityisesti markkinoinnissa ja tuotetietojen jakamisessa. 7/2012 61 Mobiililaitteiden, tablettien ja muiden päätelaitteiden nopea yleistyminen on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää modernia mobiilitekniikkaa myös pelastustoimen alueella. Moderneja mobiilikoodeja voidaan lukea tavallisilla kännyköillä, joissa on kamera ja verkkoyhteys, mutta luontevinta niiden käyttö on modernilla älypuhelimella. QR kirjaimet tulevat sanoista Quick Response, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että informaatio voidaan lukea koodista kännykkään helMobiilikoodit avuksi myös pelastustoimessa Teksti ja kuva: Tuomo Paakkanen Tammedin toimitusjohtaja Kari Kuusisto toteaa, että mobiilikoodien avulla tuotteisiin voidaan liittää informaatiota jota muuten on vaikea liittää tuotteeseen.. Mobiilikoodien vahvuus piilee verrattuna esimerkiksi perinteisempiin viivakoodeihin siinä, että koodeja voi kuka tahansa työntekijä, asiakas tai kuluttaja lukea omalla mobiililaitteellaan. Koodeja on ollut näkyvästi esillä muun muassa lehtimainoksissa. Tässä esitellään lyhyesti Ebax Keycode koodia, joka perustuu Japanissa 1990-luvulla kehitettyyn QR koodiin. Mobiilikoodien ajatuksena on että ne mahdollistavat käytännössä minkä tahansa kohteen liittämisen Internet -tietoverkkoon ja tarjoavat siten vaivattoman pääsyn informaatioon tai palveluun. Koodien vahvuutena on yleiskäyttöisyys, käytön helppous ja se, että ne voidaan kytkeä täsmällisesti tiettyihin kohteisiin ja konteksteihin. Helppolukuisia koodeja Mitä 2D-mobiilikoodit ovat. Koodien tuottamisen ja käytön helppous sekä lähes rajattomat mahdollisuudet hyödyntää niitä informaation väittämisessä, viestinnässä ja Internet-verkkopalveluissa tekevät niistä tärkeän ja osittain korvaamattoman mobiilipalvelun
Erilaisia lukuohjelmia on saatavilla ilmaiseksi ja yhä useammin lukuohjelma on jo asennettuna kännykkään. Tuotteessa voisi olla esi. Koodeissa olevaa tietoa voidaan kontrolloida, millä saattaa olla suurta etua tuotteen omistajalle, joka haluaa subjektiivisesti omasta näkökulmastaan välittää informaatiota käyttäjälle. Käyttäjät eivät lue ohjeita tai ole kiinnostuneita tiedosta, jollei se ole mielenkiintoista sisällöltään tai esitysmuodoltaan. 62 7/2012 posti ja vaivattomasti. 2D-koodi poikkeaa tavallisesta viivakoodista siten, että informaatio tallennetaan kaksisuuntaisena pystyja vaakatasoon. Koodi vie vähän tilaa ja siihen liitettyyn verkkosivustoon voidaan tallentaa käytännössä rajattomasti tietoa. Voidaan perustellusti sanoa, että tuotteen arvoa voidaan nostaa tarjoamalla sopivia oheispalveluita. Itse lukeminen tapahtuu siten, että käyttäjä käynnistää lukuohjelman, kuvaa mobiililaitteen kameralla koodin ja tämän jälkeen käyttäjä ohjautuu koodin osoittamalle verkkosivustolle. Koodin lukeminen edellyttää, että puhelimessa on kamera, Internet-verkkoyhteys sekä niin sanottu QR-reader -lukuohjelma. Näin koodiin voidaan tallentaa huomattavasti enemmän informaatiota. Mobiilikoodit tarjoavat helpon liittymäpinnan tietoon tai palveluun. käyttöohje selostettuna videolla verrattuna piirrettyyn kaavioesitykseen. Yksi merkittävä lisäarvo liittyy käyttöön ja käytettävyyteen. QRkoodi on ISO-standardi ja laaja-alaisesti käytössä maailmalla. Rajaton tietomäärä Mitä lisäarvoa koodi tuottaa käyttäjälle. Mikäli käyttäjä etsii itse tietoa tietoverkosta voi tieto olla vääristynyttä tai tuotteen omistajan näkökulmasta epärelevanttia. Symboliikka ja tekstit yhdessä kertovat myös jotakin siitä, että tämä on käyttäjälle suunnattu palvelu. Aina voi kuvitella, miltä näyttäisi esimerkiksi jonkin tuotteen Käyttäjä lukee mobiilikoodin omalla päätelaitteellaan. Koodien yhteyteen liitetyn symboliikan avulla käyttäjälle voidaan antaa vinkkejä siitä mihin koodia voidaan käyttää tai mitä koodin takaa löytyy. QR-koodit ovat pisteistä koostuvia matriiseja, eivätkä itsessään kerro käyttäjälle mitään tarjottavasta sisällöstä
Osittain edellä esitetystä syystä mobiilikoodit eivät välttämättä sovellu aikakriittisiin “hätätilanteisiin”, joskin koodit voivat olla hyvä lisäkanava välittää informaatiota. Toimii myös pelastustoimessa Mobiilikoodeja voidaan sijoittaa käytännössä mihin tahansa kohteisiin kuten rakennuksiin, ajoneuvoihin, tuotteisiin, pakkauksiin, esitteisiin ja julisteisiin. Pelastustoimen alueella ajantasainen ja oikea tieto on käytännön vaatimus. Julkaisemme veloituksetta.... Espoo haluaa tarjota parhaat työpaikat ja kehittymismahdollisuudet. Koodien toimivuuden kannalta on oleellista että koodit ovat sijoitettuina paikkoihin, joissa verkkoyhteydet toimivat. 430 päätoimista henkilöä. 040 543 8530/Pasi Munne merkiksi koodi, josta aukeaa ohje, miten tiettyä laitetta tulee käyttää. jpeg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Koodeihin liitetyn symboliikan avulla voidaan käyttäjille viestittää minkä tyyppisestä informaatiosta on kysymys. Tietoja voidaan päivittää suurellekin määrälle kohteita kerralla omalta tietokoneelta. Ajatuksena on kiinnittää tuotteisiin mobiilikoodeja, joiden avulla tuotteista saa käyttöohjeita sekä koulutusja opetusmateriaalia. Monissa tuotteissa mukana tulevat “paperiohjeet” ovat niukkoja, epähavainnollisia tai muuten puutteellisia. Mobiilikoodien avulla käyttäjälle voidaan tarjota lähes rajattomasti informaatiota. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. 12 asiantuntijasta. Käyttäjälle voidaan tarjota informaatiota esimerkiksi erilaisten hätätilanteiden varalle. Kehittämisyksikkö on osa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tukipalvelujen palvelualuetta, johon kuuluu myös tilanneyksikkö, tekninen yksikkö sekä asiantuntijoita. Informaation liittäminen esimerkiksi tuotteisiin sisältää monia työvaiheita ja on hankalaa. Koodienhallintapalvelu mahdollistaa tietojen päivittämisen vaikka itse kohteesta ei tiedettäisi missä se sijaitsee. Kehittämisyksikön päällikkönä toimiva palopäällikkö johtaa yksikköä, joka koostuu n. Paperilla oleva käyttöohjeistus tai kaavio voidaan korvata tai sitä voidaan täydentää havainnollisella videoesityksellä. Kehittämisyksikön päällikkö on tehtävässään pelastusviranomainen. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Espoon kaupunki on savuton työpaikka. Koodien avulla tuotteista tai palveluista saadaan lisätietoja. Ei-digitaalista tietoa on vaikea tuottaa, jakaa ja ylläpitää. Heikot ja puuttuvat verkkoyhteydet lienee suurin syy siihen, että mobiilikoodipalvelu ei toimi. Koodien avulla erilaisiin kohteisiin voidaan laittaa pelastustoimen kannalta tärkeää oheisinformaatiota kuten esimerkiksi karttoja, yhteystietoja tai tiedotteita. Yksikön vastuualueelle kuuluu lisäksi yleis-, talousja henkilöstöhallinnon ohjausja tukitehtäviä sekä asiahallintaan ja arkistointiin liittyviä velvoitteita. Käytännössä tiedon keruu taplahtuu siten, että käyttäjä ohjautuu koodin avulla palautelomakkeelle jonne käyttäjä voi tallentaa vaikkapa asiakaspalauteinformaatiota. 22 tkm Tiedustelut: Onkkaalan VPK, puh. MYYDÄÄN sammutusauto Scania 113 320 hv, kori Saurus F28C, vm. Tammed Oy on kehittämässä uudenlaista informaatiopalvelua ensihoitotuotteisiin. Mobiilikoodien avulla voidaan paitsi jakaa niin myös kerätä informaatiota. Mobiilikoodien avulla tiedon hallinta on mahdollista tehdä virtaviivaiseksi ja helpoksi. Multimedian avulla monista asioista voidaan tehdä kiinnostavampia, havainnollisempia ja helpommin ymmärrettäviä. Pelastuslaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja on osa Espoon kaupungin organisaatiota. -96, aj. Katso tarkemmat tiedot ja täytä hakemus 15.10.2012 klo 15.45 mennessä osoitteessa www.espoonrekry.fi. Rakennuksissa tai ajoneuvoissa mobiilikoodeja voidaan sijoittaa esimerkiksi ensiapuvälineiden välittömään läheisyyteen. Palveluksessamme on n. kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemista sekä toimintaympäristöanalyysija riskienarviointitehtäviä. 7/2012 63 Tervetuloa joukkoomme KEHITTÄMISYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Työavain 5-161-12 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palvelut alueen 12 kunnan yli 430 000 asukkaalle ja ensihoitopalveluja sopimusten mukaisesti. Pelastuslaitoksen laadunhallinnan sekä organisaation ja henkilöstön kehittämisen koordinointi ja ohjaus ovat myös osa tehtäväkenttää. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Yksikön tehtäviin kuuluu mm
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Varaa ilmoituspaikkasi 5.10.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED tyš valot * € Š nilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti VirusmŠ entie 47 puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 017-368 4000 | www.peltaco.com • Matot ÖLJYNIMEYTYSÖLJYNIMEYTYStuotteet. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Soita ja sovi tapaaminen. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. mukaan. www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu • Matot • Liinat • Puomit • Setit Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.Þ www.tammivikkut.com PT 8/2012 ilmestyy 25.10. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
Tilaa numerosta 044 728 0400. ELOKUUTA s. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioo n mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Rasvakeittimestä Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 8/2012 ILMESTYY 25. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 s. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Rullapaloverhot TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. / . www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. . Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Vuorokausi Möysän paloasemalla s.52 7 2012 27 .9 . LOKAKUUTA Rikkihappovuoto uhkana Närpiön kolarissa s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 7/2012 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. s. 12 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti Rikkihappovuoto uhkana Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli ensihoitotehtävissä s. 8 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti on varautumisen ekspertti s. Missä se taas on...?!. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. 20 1/ 20 11 10.2. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. 16 s
Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Tää on varokohde! Viimeks oli tulla puukosta. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 200 € II/III-kansi ................................................................................... koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ........................................... > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 184 x 270 ............................... vuosikerta. Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 8 ..... 441 612 Painotuote Koskas ne poliisit pääsee kohteeseen. 20.12. ................ Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. 23 %. 5.10. .............. Saat kuule uskoa, että ne ei tule. ............ 9 22.11. 8.11. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... .............. 184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. 30.11. 11.10. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 7.12. 2.11. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 2400 € 2/3 ........................................... Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. 25.10. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Jos siul milloin on hätä, niin paina tätä punaista nappii.. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Herrat löi eteen sellasen rätingin, jolla todistetaan, että varokohteessa ei voi olla hätä
• 19 € (sis. Minna Kamotskin, 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi. mennessä. Nro Kurssi Aika Hinta Haku päättyy 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 16.-17.10.2012 300 € 28.9.2012 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 23.-25.10.2012 380 € 28.9.2012 20382 Voidaanko haittatapahtumista oppia 24.-26.10.2012 450 € 10.10.2012 20512 Henkilöstökoulutuksesta osaamisen johtamiseen 19.11.2012 140 € 2.11.2012 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 13.-15.11.2012 300 € 26.10.2012 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 20.-22.11.2012 390 € 2.11.2012 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 26.-30.11.2012 630 € 5.11.2012 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 3.-5.12.2012 350 € 9.11.2012 www.pelastusopisto.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. seuraavat koulutustilaisuudet: Ammatillinen täydennyskoulutus Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla. Järjestämme syksyllä 2012 mm. Opas on tarkoitettu taloyhtiöiden isännöitsijöiden, hallitusten ja talon turvallisuuspäälliköiden käyttöön. 2012. 09 4761 1300 Hanki ammattikirjat nyt – pysyt ajan tasalla! Pelastussuunnittelu – Opas asuinrakennuksen pelastussuunnitelman tekoon Opas on tarkoitettu työkaluksi asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laatijoille. Ilmoittautumiset kursseille suositellaan tehtäväksi siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 071 875 0201. • 15,90 € (sis. 2012. alv) Marraskuun lehdessä teemana Pelastuskalusto ja varusteet Ilmoittaja! Varaa paikkasi 2.11. alv) Kerrostalon paloturvallisuus Oppassa käsitellään tapoja, joilla voidaan vähentää tulipalon riskiä etenkin vanhoissa asuinkerrostaloissa. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh
Tee tilaus messuosastolla, saat itsellesi lahjan!. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. Ei koske opiskelija-/nuoriso-/kestotilauksia. Alennus lasketaan tämänhetkisestä vuositilaushinnasta. Tartu tarjoukseen! Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi puoleen hintaan Ota yhteys puh. 044 728 0400 • tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Turvallisuusja puolustus 2012 MESSUTARJOUS –50 % Koskee vain uusia tilauksia. Tarjous on voimassa 30.9.2012 asti