8 Vuoden Palomies Seppo Hiltunen iloitsee uudesta urapolustaan s. 48 Mitä opimme Vihtavuoren vaaratilanteesta. 42 175 vuotta valoisa katse tulevaisuuteen s. LOKAKUUTA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO -TEEMASIVUILLA Palokunta taisteli rajua tulvaa vastaan Pyhäjoella s. s. 32 7 2013 19 .9 .. PT 8/2013 ILMESTYY 17
Leasing antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti ja joustavasti muuttuviin tilanteisiin sekä helpottaa rahoituksen suunnittelua ja budjetointia. Rahoitusleasing on investointikohteen pitkäaikaista vuokrausta ennalta sovitulla vuokralla ja vuokra-ajalla. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo TAITO,TAHTO,TARKOITUS– Turvata –leasing tarjoaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden vuokrata paloja pelastuskalustoa sekä myös palomiesten henkilökohtaisia varusteita. EDUT PÄHKINÄNKUORESSA PALOJA PELASTUSLAITOKSILLE • ostajan ei tarvitse sitoa pääomaa hankintoihin • ostokohde toimii rahoituksen vakuutena, eikä pääsääntöisesti muita vakuuksia tarvita • alv–vähennysoikeus säilyy vuokrista • rahoitussuunnittelu ja budjetointi helpottuvat • Turvata Oy hoitaa leasingrahoituksen järjestämisen asiakkaan puolesta OTA YHTEYS MYYNTIPALVELUUMME PUH: 010 569 4700 PALOJA PELASTUSKALUSTON SEKÄ -VARUSTEIDEN OSTAMINEN EI ENÄÄ OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ – NYT NE VOIDAAN VUOKRATA TURVATA–RAHOITUSLEASINGILLÄ. WWW.TURVATA.FI Puh. Leasing soveltuu erinomaisesti esimerkiksi arvokkaampien pelastuslaitteiden hankintaan tai määrällisesti suurempiin varustehankintoihin
Lähellä oli jo tilanne, että olisimme eläneet kokonaisen kuukauden ilman yhtään palokuolemaa. He ovat myös itse olleet sitä tekemässä. Apulaisosastopäällikön virka tultaneen lakkauttamaan pelastusosastolla. Perinteinen palokuntaparaati lippukulkuei neen päättyi Tuomiokirkon portaille. Siten saadaan myös hyvä vastaanotto tyytyväisiltä kansalaisilta. 32 7 2013 19 .9 . Pelastustoimen kehittymisen voi nähdä edenneen huimin harppauksin viime vuosikymmenten aikana. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 7 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Säästötoimeksi voi joku nähdä valinnan, mutta kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistää sen. Unohtamatta sitä, että myönteisen kehityksen eteen on joka päivä tehtävä töitä. Vuonna 1974 alkanut virkaura saa komean päätöksen viiden vuoden pituisella virkajaksolla osaston ykkösvirkamiehenä. Vaikka korjattavaa ja parannettavaa toki onkin, on silti syytä sanoa, että toimialamme kehitysvauhti on ollut melkeinpä päätähuimaavaa. Ja todetaan myös, miten ennen kaikki oli paremmin. 42 175 vuotta valoisa katse tulevaisuuteen s. Esko Koskisen pitkä virkaura saa komean päätöksen Pelastustoimen ylin viranhaltija valtionhallinnossa vaihtuu. s. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Kuva: Petri Aulin. Äskettäin tekemissäni, kahden alan konkarin haastatteluissa on tullut voimakkaasti esille, miten he ovat olleet näkemässä oman alansa vauhdikasta ja myönteistä kehitystä. Lämpimät onnittelut kokeneelle pelastustoimen viranhaltijalle, pelastusylijohtaja Esko Koskiselle! P.S. 8 Vuoden Palomies Seppo Hiltunen iloitsee uudesta urapolustaan s. Toivottavasti mitään katastrofaalista ei enää tänä vuonna satu ja palokuolleiden määrä jää selvästi viime vuotta vähäisemmäksi. Vauhti on entisestään kiihtynyt kymmenen vuotta sitten toimintansa aloittaneiden alueellisten pelastuslaitosten aikana. Hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen on uusi osastopäällikkö ja pelastusylijohtaja. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Pelastustoimen juhlaviikonloppu keräsi paljon palokuntaväkeä Turkuun. Alkaako onnettomuuksien ehkäisytyö tuottaa tulosta?. On siis syytä muistaa aina, miten hyvin asiat lopulta ovatkaan. LOKAKUUTA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO -TEEMASIVUILLA Palokunta taisteli rajua tulvaa vastaan Pyhäjoella s. Paljon on nyt paremmin Aika kultaa muistot, sanotaan. 48 Mitä opimme Vihtavuoren vaaratilanteesta. PT 8/2013 ILMESTYY 17. Elokuussa menehtyi SPEKin mediaseurannan mukaan vain yksi ihminen
s. s. Vuoden palomies Seppo Hiltunen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta on tyytyväinen turvallisuuskouluttaja. 46 SIVU 52 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 8 8 Pyhäjoki Pirttikoski 18.4.–22.4. 48 läheltä piti Huittisten Vampulassa olevassa sikalassa syttyi tulipalo. s. Myös pelastajat joutuivat pitämään pahimmalla hetkellä työssään tauon, etteivät olisi jääneet jäiden runtelemiksi. 48 Mitä opimme Vihtavuoren vaaratilanteesta. hälytysilmoitus Pyhäjoen kirkonkylässä koettiin ennennäkemätön tulva huhtikuussa. Palomiesyhteistyö on toiminut, sillä jokaisesta maasta on löytynyt yösija ja usein myös juoksuseuraa. Ardzijauskas lähti juoksemaan 1.8. 14:18 Maatilan pihaalueella lisävahinkojen ehkäisy JO 211 19.4 Jääpato muodustui tähän ja irtosi päivällä20.4. 32 7 2013 19 .9 . 8 Vuoden Palomies Seppo Hiltunen iloitsee uudesta urapolustaan s. 42 175 vuotta valoisa katse tulevaisuuteen s. klo 08:15 talojen suojaus JO 211 ja JO 191 790 787 787 Lin nu nt ie tä 6 km Et el än ky län tie Ou lais ten tie P e r ä m e r i. s. s. Valtavat jäälohkareet uivat tulvaveden mukana runnoen autoja, rakennuksia ja kaikkea kohdalle osunutta. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 8 Jos eteen tulee tarve miettiä työuransa jatkoa, kannattaa Seppo Hiltusen mielestä tarttua ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksiin eikä jumiutua vanhaan. Keskustan alueella tapahtuneet tehtävät 19.4. 25 7 /2 01 3 19.9.2013 24 Liikunnasta apua jaksamiseen Saku Rouvali 25 Urheilu yhdistää Itämeren palomiehet Maria Nykyri 26 Sateestakin nauttien Tukholman maratonilla 28 MM-kisat Belfastissa Risto Salopuro 30 Palomies kestää kuumuutta 32 Turun VPK juhli 175 vuottaan Juhani Katajamäki 36 Muutoksesta puhuttiin ajankohtaispäivillä Brita Somerkoski 38 Ulkomaan järjestöjen edustajat tapasivat Turussa Mia Kunnaskari 39 SPEKin kurssinjohtajat hyvässä opissa Mika Mäkelä 40 Palotutkimusraati täytti 30 vuotta Juhani Katajamäki 42 Mitä opittiin Vihtavuoresta. 19:30 talojen suojaus JO 211, 141, 241, 171 19.4. Epäillään, että 6000 porsaan ja 850 emakon sikala oli palaa, kun ilmastointilaitteen moottori kuumeni vikaantuessaan liikaa. Klaipedasta, josta hän saapui Suomeen Latvian, Viron ja Venäjän kautta. Mika Rinne 56 Saanko esitellä: Jukka Koponen ja Jorma Parviainen Salla Tikkanen 60 Purjelentäjästä tuli palomies VAKIOT 23 Vieraanamme: Niki Haake 55 Mirafoni: Mira Leinonen 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 64 Tuotehakemisto teema nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Kuka on suosikkisi uudeksi pelastusylijohtajaksi?” Enemmistö suosi Janne Koivukoskea ja virkaan valittu Esko Koskinen tuli toiseksi. LOKAKUUTA HÄLYTYSAJO NEUVOT JA KALUSTO -TEEMASIVUI LLA Palokunta taisteli rajua tulvaa vastaan Pyhäjoella s. Pelastajat auttoivat ihmisiä asunnoistaan kuiville ja häätivät tulvaturisteja pois vaara-alueelta. Maatalousyrittäjä Martin Ylikännö järjesti seminaarin, jossa kävi asiantuntijoiden kanssa läpi sikatilallaan sattunutta läheltä piti -tilannetta. Running The Baltic Seaside 3500 KM on tempaus, jonka yhtenä tarkoituksena on innostaa Itämeren alueen palomiesyhteisöjä läheisempään yhteistyöhön. 4 7/2013 kuukauden kasvo tässä numerossa PT 8/2013 ILMESTYY 17. 19.4
Sairanen. Opettajien työn helpottamiseksi Suomen Palosuojeluyhdistys valmisti kouluhallituksen esityksestä tarkoitusta varten Koulujen Palontorjuntakirjan ”Tuli on hyvä palvelija, mutta huono isäntä” sekä siihen liittyvän opetusrainan, jotka samoin lähetettiin kaikkiin kouluhallituksen alaisiin oppilaitoksiin. Palokuntien päällystö ja palontorjujat yleensä ovat tiettävästi useissa kunnissa antaneet opettajille asiantuntija-apua milloin sitä on pyydetty. Siitä, kuinka laajaa ja tehokasta palontorjuntaopetus on maamme kouluissa ollut, ei ole toistaiseksi olemassa minkäänlaisia yleispäteviä tilastotietoja, joihin voisi nojautua tämän aloitteen ja opetustyön merkitystä ja saavutuksia punnittaessa. kansalaiskoulun ylimmällä luokalla ja vastaavalla asteella oppikoulussa. Vaikkakin edellä mainittu kouluhallituksen kirjelmä oli näin suosituksen luontoinen, voitaneen pitää varmana, että monissa maamme kansaja oppikouluissa, kansalaiskouluissa sekä eri opistoissa on palontorjunnan opetus tavalla tai toisella todella jo pantu alulle ja liitetty opetusohjelmaan. Kahden vuosisadan aikana on kaupungin vallien sisäpuolella ollut keskusta viisi kertaa miltei täysin tuhoutunut. Samanaikaisesti Palosuojeluyhdistys vetosi kuntien paloviranomaisiin ja VPKym. 7/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Koulujen palontorjuntaopetus Tuli on vuosisatojen kuluessa hävittänyt Haminaa moneen otteeseen, ja erityisesti 1700ja 1800-luvuilla ovat tulen tuhot olleet valtavat. päivänä 1958 päivätyn yleiskirjeen, jossa se katsoen asian tärkeyteen sekä kansantaloudelliseen ja sosiaaliseen merkitykseen piti suotavana palontorjuntaopetuksen huomioonottamista mahdollisuuksien mukaan koulujen opetussuunnitelmissa mm. On kuitenkin jo saatu ilahduttavia ja rohkaisevia tietoja tämänlaisen opetustoiminnan järjestämisestä eräiden kaupunki-, kauppalaja maalaiskuntien kouluissa sangen laajoissakin puitteissa. liittämällä se eri aineiden opetukseen. Kouluhallitus käsitteli ehdotusta erittäin myönteisessä hengessä ja lähetti alaisilleen koululaitoksille syyskuun 12. Tauno Liljan. Niiden kolmen viimeisen suurpalon syttymispaikoilla paljastettiin marmorilaatat muistuttamaan nykyisiä ja tulevia haminalaisia tulen vaaroista. Alaotsikosta selvisi kuitenkin, että pankin neonvalot olivat sytyttäneen palon pankissa yöllä ja palomiehet joutuivat poliisin myötävaikutuksella rikkomaan ikkunan sammuttaakseen tulen hiilihapposumulla. Palomiehet sinkosivat tielle, mutta pahoja henkilövaurioita ei syntynyt. päivänä. Suurpalojen muistolaatat Haminaan Hätkähdyttävän otsikon ”Palomiehet murtautuivat pankkiin” näkivät erään helsinkiläisen iltapäivälehden lukijat elokuun 8. Ylätupa, vuoden 1840 palon syttymispaikalla Kirkkokatu 4:ssä suoritti muistolaatan paljastuksen palopäällikkö E. Kaksi kertaa kaupunki poltettiin sota-aikojen melskeessä ja kolme kertaa pääsi tuli valloilleen rauhan aikana. Muistaen sananparteen ”nuorena on vitsa väännettävä” sisältyvän totuuden, uskomme, että tällä kouluikäisiin kohdistetulla opetusja neuvontatoiminnalla saavutetaan tarkoitettu ja toivottu tulos niin, että koulujen oppilaat saadaan omakohtaisesti kiinnittämään huomiota ympäristössään piilevään tulipalon vaaraan ja ennen kaikkea käsittelemään huolellisesti tulta ja tulivälineitä 7/2013 5. alueen kouluissa vuosittain hoitamaan. Näihin tosiasioihin vedoten Suomen Palosuojeluyhdistys teki viitisen vuotta sitten kouluhallitukselle esityksen palontorjuntaopetuksen ottamisesta maan koulujen opetusohjelmaan. On sellaisiakin tapauksia, jolloin kunnan palopäällikkö tai joku muu innokas palontorjuntamies on oma-aloitteisesti tarjoutunut ja yhteistyössä koulujen opettajien kanssa ryhtynyt tämän erikoisalan opetustehtävää ko. Huono onni oli Lapin VPK:n paloautolla sen kiitäes sä hälytysajossa kohti palavaa naulatehdasta Hinnerjoella Paloauto ajoi Rauman, Lapin ja Hinnerjoen teiden risteyksessä yhteen paperilastilla olleen rekka-auton kanssa ja pyörähti kerran ympäri. Marttila ja vuoden 1887 palon lähtökohdassa Pikku-Ympyränkatu 18:ssa piti paljastuspuheen Haminan VPK:n päällikkö U. Mitä varhaisemmalla iällä palontorjuntaopetus aloitetaan, sitä parempiin tuloksiin tällä alalla päästään ja sitä pienemmiksi jäävät huolimattomuudesta, varomattomuudesta ja tietämättömyydestä aiheutuvien tulipalojen tuottamat vahingot ja menetykset, jotka vielä tällä hetkellä nousevat vuosittain noin kolmeenkymmeneen miljoonaan nykymarkkaan, vastaten n. Lisäksi kouluhallitus suositteli pari oppituntia käsittävän palontorjuntaa koskevan yhtenäisen esityksen järjestämistä vuosittain mm. Palokersantiksi on Helsingin kaupungin palolautakinta valinnut elokuussa palokorpr. Vuoden 1821 suurpalon syttymispaikalla nykyisin kaupungintalon seunustalla paljasti Haminan palopäällikkö G. palopäällystöön, että nämä antaisivat tarvittaessa mahdollisuuksiensa mukaan apuaan koulujen opettajille palontorjuntaopetuksen järjestämisessä. 3 miljardia vanhaa markkaa
6 7/2013 S isäasiainministeriön pelastusylijohtajan virkaan nimitetty oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Esko Koskinen (synt. Koskiselle on karttunut tehtäviensä kautta monipuolista kokemusta säädösvalmistelusta ja sen johtamisesta. Mahdollista on myös siitä säästäminen. – Tässä hengessä emme valinnasta keskustelleet ministerin kanssa. Keskeinen valintakriteeri oli myös monipuolinen johtamiskokemus, Nerg sanoo. Me olimme kuitenkin jo sopineet organisaatiorakenteen uudistamisesta ja riippumatta siitä, kuka olisi tullut valituksi osastopäälliköksi, apulaisosastopäällikön tehtävää olisi mietitty uudella tavalla. Osastopäällikkönä pelastusylijohtajan tehtävänä on johtaa pelastusosaston toimintaa, vastata osastonsa säädösvalmisteluja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta sekä kehittää ja seurata koko toimialansa toimintaa. – Vaikeuksista huolimatta pitää alan jatkuva kehittyminen varmistaa. Koskisella on apulaisosastopäällikön viran hoitamisen sekä pelastusylijohtajan sijaisuustehtävien johdosta vahva ylemmän tason johtamistehtäväkokemus. Hän on myös ollut mukana pelastustoimen suurissa strategisissa hankkeissa, kuten pelastustoimen ja väestönsuojelun yhdistämisessä kuntatasolla, hätäkeskuskokeilussa ja hätäkeskusuudistuksessa sekä pelastustoimen alueellistamisessa. Sisäministeriön taloustilanne on kuitenkin hyvä eikä meidän tarvitse paniikkinappulaa painaen tehdä tällaisiakaan ratkaisuja. – Parhaillaan tarkastellaan sitä, miten jatkossa toimitaan ja mikä on muuttuvassa organisaatiorakenteessa yksiköiden päälliköiden tehtävä. Koskinen on toiminut ministeriössä erilaisissa asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1974 lukien. – Tämä antaa uutta motivaatiota vastuulliseen työhön. Hallitusneuvos Esko Koskinen siirtyy virkaan sisäministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä. – Myös haastateltujen henkilöiden johtamiskokemusta arvioitiin. Se on 11 prosenttia koko virkaurastani ja sen tulen hoitamaan täysillä. – Panee kysymään, mikä on ministeriön ylijohtajan tehtävässä sellaista, ettei se saa porukkaa kilvoittelemaan. – Asia voi näyttäytyä sitenkin, että näin saadaan organisaatiorakenne vaivattomasti uudistettua. – Viiden vuoden pesti ei ole aivan pieni. Pelastusylijohtajan laajan vastuualueen kokonaisuuden tuntemuksen lisäksi Koskisella on syvällinen hallinnon tehtävien tuntemus sekä pitkäaikainen kokemus ministeriön johtotason tehtävistä valtioneuvoston osana. – Hallinnonalamme organisaatiorakennetta tarkastellaan kokonaisuudessaan. Kohdennetaanko se pelastusalalle vai jollekin muulle osastolle. – Siihen liittyvät osaaminen ja kokemus varautumisesta ja hätäkeskustoiminnasta sekä luonnollisesti alueellisen pelastustoimen kokonaisuuden hallinnasta. Toki laatukin nousee, kun hakijoita on enemmän. Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan keskeisin valintaperuste pelastusylijohtajavalinnassa oli kokemus pelastustoimen kokonaisuuden kokemuksesta ja hallinnasta. Toki sellainen on mahdollista, mutta valtionhallinnossa on strateginen linjaus, ja oma näkemykseni on, että pitää avoimesti katsoa, millainen hakijajoukko tulee. Varsinaista johtamisarviointia ei tehty, vaan jokainen toi haastatteluissa näkemyksiä johtamisestaan. – Toki minut voi nähdä jatkumona johonkin, mutta tuon viran hoitoon omat mausteeni ja aluksi aion keskustella yhteistyötahojen kanssa yhteisistä näkemyksistä, vaikka toki tuttuja useampien kanssa jo vuosien ajalta olemmekin. Päivi Nergille oli pieni pettymys, että osastopäällikön tehtävä kiinnosti harvalukuista hakijajoukkoa. – Millään muullakaan ministeriön osastolla ei ole apulaisosastopäällikköä. Päätöstä ei kansliapäällikön mukaan ole vielä tehty, mutta todennäköisesti Esko Koskisen virkaan ei tulla valitsemaan uutta henkilöä. Sitten voidaan tehdä lopulliset päätökset eikä mennä helpointa tietä. Pelastusosaston tehtävät koostuvat valtioneuvostoja ministeriötason tehtävien lisäksi kolmesta laajemmasta toiminnallisesta kokonaisuudesta: pelastustoimen tehtävät (pelastustoiminta ja onnettomuuksien ehkäisy), hätäkeskustoiminta sekä valmiussuunnittelu ja varautuminen. Meillä on edessämme isoja haasteita, kuten muutokset kuntahallinnossa, jossa on varmistettava, että pelastustoimella säilyy kyky toimia ja kehittyä. Kuva: Brita Somerkoski Esko Koskinen on uusi pelastusylijohtaja Nykyinen pelastusylijohtaja Pentti Partanen (oik.) kertoi pelastustoimen ajankohtaispäivillä Turussa, että valtionneuvosto on nimittänyt hänen seuraajakseen Esko Koskisen. Ei ollut säästötoimi. Apulaisosastopäällikön tehtävät tullevat jakautumaan jatkossa useammalle henkilölle. Pelastusylijohtaja toimii pelastusosaston osastopäällikkönä. Omat haasteensa tuo taloudelliset vaikeudet, joiden tuomien karikoiden yli toimialaammekin on luotsattava. Siinä on mukana myös, mitä tehdään pelastusosaston apulaisosastopäällikön viran resurssilla. 1951) lähtee innostuneesti uuteen tehtävään. Tästäkään huolimatta ylijohtajavalinta ei Päivi Nergin mukaan ollut säästötoimenpide. Hän toivoo, että syynä vähäiseen hakijajoukkoon ei ollut kiinnostuksen puute virkaan tai epäily valintaprosessia kohtaan. Kun kysymys on valtion ylimmistä viroista, pitää ne kansliapäällikön mielestä laittaa julkiseen hakuun. Koskinen on osallistunut pelastusosaston kansainvälisten asioiden hoitoon sekä toimialan kansainvälisiin kokouksiin EU:ssa ja NATO:ssa. – Toki on myönnettävä, että sellaiselta prosessi voi näyttää. Valtioneuvosto nimitti Esko Koskisen osastopäällikön tehtävään ajaksi 1.10.2013–31.12.2018. – Toivottavasti viiden vuoden kuluttua virka koetaan entistä kiinnostavammaksi ja hakijoita tulee enemmän, Päivi Nerg sanoo. – Muunlainen toiminta olisi erittäin poikkeavaa. Pelastusosastolta ollaan mahdollisesti lakkauttamassa apulaisosastopäällikön virka
Molempien palkintojen suuruus on 2000 euroa. Turvanauhan käyttäminen todennäköisesti laskee kynnystä puuttua turvallisuuden epäkohtiin, jolloin se parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Työskentelen Helsingin pelastuslaitoksella isännöitsijänä. HALI – Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä ohPalosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Kari Hannus ja pääsihteeri Hanna Paakkolanvaara jakoivat palkinnot Matti Waitiselle ja Petteri Helistenille. Tapahtuman järjesti LähiTapiola Tiirasaaressa 4. – Vesi kiertää järjestelmässä, jota pyörittää uppopumppu. Vedenkeräyslaitteiston asentamisen jälkeen kulutus lähes puolittui, Viime vuonna vettä kulutettiin 733 kuutiota. Seuraavassa numerossamme lisää HALI-järjestelmästä Paloesimies Risto Kemppainen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Turun Kärsämäen paloasemalta otti yhteyttä luettuaan jutun Kuopion Liikenteen sadeveden keräysjärjestelmästä (Pt 6/2013). Toiminta perustuu satelliittipaikannukseen ja langattomaan tietoliikenteeseen sekä kehittyneeseen paikkatiedon käsittelyyn. 7/2013 7 Suomen Palopäällystöliiton joukkue kilkkasi voittoon viimevuotiseen tapaan pääkaupunkiseudun pelastusalan leikkimielisessä petankkiturnauksessa. Turvanauha on hyvä omavalvonnan keino taloyhtiöille, yrityksille, isännöitsijöille ja asukkaille sekä tarvittaessa yksi tapa viranomaisille ja pelastajille puuttua havaittuihin onnettomuusriskeihin. Olen myös toiminut Helsingissä palotarkastajana kahdeksan vuotta. Varsinainen pääpalkinto jätettiin tänä vuonna jakamatta. Sen mukaan mikä on tarve, jotta hyllyssä on riittävästi letkua käyttövalmiina. Veden säästö on mieLetkujen koeponnistus tehdään keräysvedellä lestäni mainitsemisen arvoista. Vesi on vanhassa, käytöstä jo poistettavana olleessa noin 500 litran vaahtonestesäiliössä. ”Pellepeloton” on miettinyt muitakin ideoita ja hänen mielestään järjestelmän tuottamaa lämpöäkin voisi ottaa talteen ja lämmittää sillä esimerkiksi kalustohalli. – Tunnen ongelman, josta idea ni lähti liikkeelle, kertoo Mauri Raitanen. Mustapaitainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön joukkue taisteli hienosti hopealle. Etuusjärjestelmä tekee ajotilanteesta selkeän sekä hälytysajoneuvon kuljettajalle että muulle liikenteelle. Turvanauhat ja Hali sai innovaatiopalkinnot jaa hälytysajoneuvoille liikennevaloissa vihreää saavuttaessa mistä tahansa suunnasta risteykseen. Kuva: Kimmo Kaisto. Paloesimies Risto Kemppainen avaa keräysvesijärjestelmän venttiilejä. Turvanauha kiinnitetään lenkillä esim. Vesi ei takaiskuventtiilin ansiosta pääse takaisin vesijohtoverkostoon. Rahaston kehittämisraha myönnettiin Turvanauhat -ehdotuksen jatkokehitystyöhön ja rahaston kunniamaininta HALI – Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän ohjausryhmälle. Idean pohjalta on Helsingin kaupungin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen toteuttanut jo ensimmäiset turvanauhat. Professuuria tavoittelevat VTT:ltä Simo Hostikka ja Timo Korhonen sekä Sassarin yliopistosta Italiasta Massimo Fragiacomo. Turvanauhaa käytetään onnettomuusuhasta tiedottamiseen henkilölle, joka ehkä tahattomasti on aiheuttamassa vaaraa jättämällä esimerkiksi auton pelastustielle tai lastenvaunut rappukäytävään. Idean isä Risto Kemppainen esittelee yksinkertaista, mutta tehokasta systeemiä. Palosuojelurahaston hallitus palkitsi kaksi innovaatiopalkintoehdotusta. Huippuvuonna 2006 kulutimme asemalla puhdasta vettä 1406 kuutiota. syyskuuta. Valo vaihtuu liikennevaloissa vihreäksi automaattisesti hyvissä ajoin. vaunujen kahvan ympärille ja suljetaan tarralla. Järjestelmällä koeponnistetaan paloletkut. Kolme kandidaattia paloprofessoriksi Paloturvallisuustekniikan professuurin hakijakandidaatit antoivat näyteluentonsa Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksella. Turvanauhat-ehdotus edustaa uudenlaista turvallisuusviestintää. Professorivalinta tehdään vuoden loppuun mennessä.. Turun alueen letkuhuolto on keskitetty Kärsämäen asemalle, jossa linjastossa huolletaan keskimäärin 20 letkua päivässä, parhaimmillaan jopa 60 letkua. – Juttu oli mielenkiintoinen ja siitä sainkin idean kertoa, että olemme tehneet Ziegler-vaakapesulinjastoomme Turun Kärsämäen asemalle letkujen koeponnistusveden keräysjärjestelmän
8 7/2013 Häly tysil moi tus 8 7/2013
21.4.2013. 7/2013 9 Hälytysilmoitus Vahingontorjunta, suuri
Tulvavesi nousi rajusti Pyhäjoen kirkonkylässä, tarvittin pintapelastajia, jotta ihmiset saatiin autettua kodeistaan kuiville. Hänen vapaapäivänsä alkoivat torstaina 18.4.2013 niinikään suojeluhenkisesti. Vesi kasteli jo talojen ikkunapeltejä. Pyhäjoen vesi oli alkanut nousta valtavan jääpadon takia. Tulvien aikaan Timo Lehtelällä sattui olemaan päätyöstään neljä päivää vapaata, ne kuluivat aamusta iltaan vahingontorjuntaja ihmisenpelastustehtävissä.. > Hälyty silmoit us Pintapelastajat valmiina. 7/2013 11 Timo Lehtelä on Rautaruukin tehdaspalokunnan vanhempi suojelumies. Paikallinen puolivakinainen palokunta ryhtyi töihin. Ihmiset pyysivät apua peläten, että vesi tulvii asuintaloihin
Talon ympärille laitettiin muovia, soraa kasattiin muovin päälle ja uppopumpulle tehtiin muoviseinämän sisään paikka, kertoo tp. Aamulla pyysimme myös naapurikunnasta, Oulaisista, toisen yksikön avuksi, Mattila kertoo. Torstain aikana oli suojattu Sale-kauppa ja kaksi omakotitaloa. Talojen suojauksia tehtiin Pirttikosken alueelle, joka on noin kymmenen kilomet12 7/2013 Teksti: Marko Partanen Kuvat: Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokiseutu/Sirpa Kortet Grafiikka: Peter Bange "Vesi nousi 3–4 minuutissa silmin havaittavasti”, yksikönjohtaja Kimmo Mattila sanoo. Palokuntalaiset ja koneurakoitsijat alkoivat suojata vaarassa olevia rakennuksia muovin ja sepelin avulla. Kun talojen isänniltä löytyi koneita, palokuntalaiset säästyivät isommilta kottikärryhommilta. Välillä oli jo toivoton tilanne. – Salen suojaksi tehtiin valli. – Joillekin annoimme opastusta ja toisille annoimme apua. – Ei tällaisia rakennuksen suojaustehtäviä aiemmin ole ollut. Rakennusten suojaamisessa tilanne näytti jo välillä toivottomaltakin. Kuorma-autoilla tuotiin soraa ja sepeliä, traktoreilla siirrettiin materiaalia pihapiirissä parempaan paikkaan, mutta lapion varressa häärivät palokuntalaiset. Muovin päälle kasattiin sepeliä. Muovia löytyi riittävästi ja sepeliä tai soraa oli maalaistalojen isännillä omasta takaa tai sitten sitä raavittiin kasaan mistä nopeimmin saatiin. – Illalla noin kello 22 pääsimme kotiin, Mattila sanoo. Kimmo Mattila.. Ensin sepelistä kasattiin vallipohja, sitten pohjan yli vedettiin muovi, minkä jälkeen kasattiin taas sepeliä päälle. Sieltä järjestyi kaivinkoneita, kuorma-autoja ja traktoreita. ylipalomies Kimmo Mattila. Oli niin kiire, että ei ehtinyt ajatella muuta kuin että ehditäänköhän me ajoissa, Lehtelä sanoo. Uppopumppu asetettiin vallin sisäpuolelle, Mattila kertoo. – Suojaukseen tarvittiin välineitä ja väkeä. 12 7/2013 Häly tysil moi tus P yhäjoella ja Kalajoella päivystänyt palomestari Jarmo Myllymäki pyysi koneapua kunnan johtokeskukselta. Hän palasi nuorten kanssa Haapavedeltä Nou Hätä! -kilpailusta kello 16:n aikaan ja ryhtyi valmistelemaan päivän työskennelleille kollegoilleen huoltoa. Kymmenen kilometriä Pyhäjoen keskustan kohdalta ylävirtaan päin on vuosittain tilanne, että tulva uhkaa taloja. Joka vuosi he soittavat palokunnan apuun. Kiire. He levittivät talon sokkelin ympärille reilut kaksi metriä leveää muovia siten, että puolet jäi maan myötäisesti ja puolet nousi sokkelia ja seinää vasten. Valmistauduttiin veden nousuun Mattila aloitti työvuoronsa perjantaiaamuna 19.4. – Yhden talon suojaamiseen kului noin 20 minuuttia. Aluksi mietinkin, että saapa nähdä, miten suojaus puree, Lehtelä kertoo. Lapiointi oli Lehtelälle ja muillekin tuttua, mutta nyt sitä tehtiin kiireellä
klo 08:15 talojen suojaus JO 211 ja JO 191 790 787 787 Lin nu nt ie tä 6 km Et el än ky län tie Ou lais ten tie P e r ä m e r i 7/2013 13 Näin rajuja tulvia ei Pyhäjoen seudulla ole dokumentoitu, vastaavanlaisesta löytyi viitteitä 200 vuoden takaa.. 14:18 Maatilan pihaalueella lisävahinkojen ehkäisy JO 211 19.4 Jääpato muodustui tähän ja irtosi päivällä20.4. Keskustan alueella tapahtuneet tehtävät 19.4. 19:30 talojen suojaus JO 211, 141, 241, 171 19.4. 7/2013 13 8 8 Pyhäjoki Pirttikoski 18.4.–22.4. 19.4
– Harkitsimme sillan tyhjentämistä ihmisistä, mutta emme tehneet sitä, Mattila sanoo. Penkka on yhteensä 40 kilometriä pitkä ja se ulottuu Pyhäjoen taajamasta Oulaisiin asti. Kello oli noin 18.30. Samalla muistakin taloista alkoi tulla avunpyyntöjä. Palokuntalaiset tarkastivat maatilalla kanojen voinnin, siirsivät polttoainekanistereita, ruohonleikkureita ja muita pienkoneita turvaan sekä katkaisivat sähköt kesäasunnoista. Samoin muutama kesäasunto oli jo veden saartamia. Sillantuntumaan pysäköityjä autoja oli yli 30 ja osa turisteista ajoi siltaa pitkin edestakaisin. Kolmen kilometrin jääpato Lauantaiaamuna kello 8.00 Mattila lähti palomestari Himangan pyynnöstä kuvaamaan perjantai-iltana tehdyt suojaukset. Talon ympäri vedettiin muovi, talon hiekkakasasta kärrättiin paino muoville, ja muovin sisään laitettiin uppopumppu. – Kysyimme saartoon jääneeltä asukkaalta, että mitä hän aikoo tehdä. Mattila otti yhteyttä Kalajoella päivystäneeseen palomestari Kauko Himankaan ja kertoi tilanteen. Kello 21:n ja 22:n välissä jääpato laukesi. Penkka suojelee 2–4 metrin vedennousulta. Vesi nousi silmissä Palokuntalaiset ehtivät palata kotiin syömään, kun Pirttikosken Kuusiniemen sillalle muodostuneen jääpadon luokse tarvittiin apua. – Meidät hälytetään sinne joka vuosi, mutta aina selviämme sieltä ilman toimenpiteitä. Kun palokuntalaiset lähtivät huoltoon, eräs alajuoksulla asuva kyläläinen ilmoitti, että vesi alkaa nousta ja että yksi talo on joutunut veden saartamaksi. Padon taakse kerääntyneen veden paine voitti esteen. Paikalle hälytettiin lisäavuksi Raahen ja Kalajoen, Merijärven ja Oulaisisten pelastusyksiköt sekä molemmat päivystävät palomestarit kotivarallaolosta: Kauko Himanka Kalajoelta ja Jarmo Myllymäki Raahesta. Samoin ajattelimme tälläkin kertaa, Mattila sanoo. Kolme, neljä minuuttia asukasta jututettuaan Mattilakin ymmärsi asukkaan huolen – vesi oli noussut sinä aikana silmin havaittavasti. 14 7/2013 Häly tysil moi tus rin päässä Pyhäjoen kuntakeskuksesta. Huomasin, että Pyhäjoen ja Pirttikosken välissä on noin kolme kilometriä pitkä jääpato, jossa pienimmät jäälohkareet olivat läpimi14 7/2013. Onnettomuuden alussa Myllymäki oli perustanut TOJE:n Pyhäjoen paloasemalle ja johti toimintaa sieltä. Alueella on totuttu tulviin, kesäasunnotkin kastuvat vuosittain, eikä vaarasta edes ilmoitella omistajille, he tietävät sen muutenkin. Samalla tarkkailtiin veden nousua ja sen vaikutusta alueelle. Hän ilmoitti, että aikoo viettää tulva-ajan motissa kotonaan, niin hän oli aina tehnyt, Mattila kertoo. – Tiedustelin mennessäni joen tilannetta. Mattila ajoi Pirttikoskelle tulvapenkan päällä olevaa tietä pitkin. Kuusniemen sillalle oli kerääntynyt tulvaturisteja, jotka olivat tulleet paikalle vain seuratakseen tilannetta. Asukas valitteli veden nousua, mutta Mattilasta se ei aluksi näyttänyt normaalista poikkeavalta. Palokuntalaiset suojasivat neljä taloa, joista kaksi varmalta kastumiselta. Iltapäivällä klo 15–16:n aikaan palokunta pyydettiin uudelleen Pirttikoskelle, sillä maatilan ympärille oli noussut vesi
Vesi virtasi tielle, jota pitkin hööki oli ajanut olinpaikkaansa. Lohkareet olivat kovaa teräsjäätä, ne kestivät tullessaan kosketkin, joissa ne yleensä menevät palasiksi. Kun hööki ajettiin pois, oli vesi noussut jo puoleen renkaaseen. – Vesi virtasi talojen pihoilla, jäälautat uivat virrassa ja ihmiset kävelivät vielä pihoillaan ihmetellen tilannetta, Mattila kertoo. Jäälohkareet rikkoivat rakennuksia Palokuntalaiset alkoivat sulkea teitä ja eristivät alueen. > 15.12 Palomestari Myllymäki kohteessa. Osa lähti, osa ei. – Isot jäälohkareet hajottivat autotalleja, pihamökkejä ja pihasaunoja. Hälytettiin vahvennettu pelastusjoukkue. Yksikönjohtaja lähti tarkistamaan eteläistä haaraa pikkuautolla ja Mattila lähti höökin kanssa tarkistamaan pohjoista haaraa. Viidessä minuutissa jäälohkareet nousivat talojen pihoihin uhkaamaan rakennuksia ja 15 minuutissa vesi nousi 1,5 metriä. – Aloimme käskeä ihmisiä pois, mutta he eivät totelleet. Vesi oli päässyt jo kivijalkaan kiinni. Tulvaturistit väittivät, että ovat nähneet tulvia ennenkin ja ettei tilanteessa ollut mitään poikkeavaa. – Huomasin, että vesi oli jo silloin kohonnut yli edellisvuoden huippulukeman. Osa jouduttiin työntämään pois paikalta, he luulivat tuntevansa tulvan, Mattila kertoo. Yksikönjohtaja ilmoitti, että vesi pääsee virtaamaan etelähaaraa pitkin, mutta hälytetty vaste päätettiin pitää kiinni tehtävässä. > 14.50 Tulva muuttui keskisuureksi vahingontorjuntatehtävä, palomestari Jarmo Myllymäki lähti Raahesta kotipäivystyksestä 60 kilometrin päähän Pyhäjoelle. >15.17 Myllymäki nosti vasteen komppaniahälytykseksi. Pyhäjoki · 3500 asukkaan kunta · Ylivieska 60 km · Oulainen 40 km · Raahe 30 km · Kalajoki 30 km · Merijärvi 30 km ”Pelastustöistä jäi kaksijakoinen fiilis, toisaalta tuntui hyvältä, että onnistuttiin, mutta toisaalta pahalta, kun tuttujen talot vaurioituivat.”. Niitä taloja ei enää ehditty suojata. Arvelin, että vesi nousee enää korkeintaan muutaman kymmenen senttiä, Mattila sanoo. Vielä kello 14.00 hän arveli, ettei lautta liiku eikä pato murru, sillä veden virtaus näytti vaisulta. Kello 14.30 Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) ilmoitti, että pato on lähtenyt liikkeelle. 7/2013 15 taltaan noin metrin kokoisia ja isoimmat 50 metriä pitkiä jäälauttoja. Pyhäjoki jakautuu kirkonkylän kohdalla eteläiseen ja pohjoiseen haaraan, joiden väliin muodostuu saari, kun haarat yhtyvät myöhemmin. Vesi kuitenkin jatkoi nousuaan ja Mattilan yksikkö huomasi, että talot olivat jääneet virran saartamiksi. > 15.01 Palomestarin ollessa matkalla, tehtävän painopiste muuttui vahingontorjunnasta ihmisen pelastamiseksi. Mattila on seurannut Pyhäjoen tulvia 20 vuoden ajan, eikä koskaan tie ollut mennyt poikki. Hetki hetkeltä lauantai 20.4. Jääpato pysyi paikoillaan, koska sen edessä oli iso kiintojäälautta, Mattila sanoo. > 14.28 Tulvan hoito alkoi yksikkötehtävänä. Palomestari Himanka pyysi päivystävää yksikönjohtajaa tarkistamaan tilanteen ja tekemään tarvittaessa hälytyksen. Osa tulvaturisteista jouduttiin työntämään pois vaara-alueelta. Lehtelä navigoi höökin pois aurauskeppien avulla. Autotallit sortuivat ja pihamökit siirtyivät, niiden ristimitat menivät siminnähden uusiksi, palomestari Myllymäki sanoo. He häätivät tulvaturisteja pois
Pelastajat auttoivat ihmisiä asunnoistaan kuiville ja häätivät tulvaturisteja pois vaara-alueelta. Myös pelastajat joutuivat pitämään pahimmalla hetkellä työssään tauon, etteivät olisi jääneet jäiden runtelemiksi. Välillä ne jäivät jäälauttoihin kiinni. Pyhäjokilaiset olivat evakuoimassa yhden tien varressa olevia taloja, raahelaiset alkoivat evakuoida toisen tien vartta. Mattilan lähelle rannalle tuli yleisöä, heitä oli 50–100 ja heillä tuntui riittävän ohjeita ja neuvoja. Pintapelastajat eivät päässeet talojen oville. Tulva eskaloitui 5–10 minuutissa. Kun virtaus vähän hellitti, Lehtelä palasi parinsa kanssa rannalle. ”Ihmiset odottivat palokunnalta toimintaa, mutta vielä oli liian vaarallista aloittaa.”. Kävellen liikkuvat kastuivat reiden puoliväliin asti, Mattila kertoo. Sitten tilanne äityi todella pahaksi. Läheisestä rautakaupasta otettiin lisää veneitä käyttöön, mutta virta oli vieläkin niin kova, että niitä ei heti voitu käyttää. Vettä oli sen verran, että siinä pystyi ajamaan veneellä. Tulvahuipun aikana valtavat jäälohkareet uivat tulvaveden mukana runnoen autoja, rakennuksia ja kaikkea mikä osui kohdalle. Palokunnan moottorivene otettiin käyttöön, mutta virtaus oli niin kova, ettei moottorilla voinut ajaa. Sitten hän pyysi hätäkeskusta nostamaan vastetta ja höökin miehistöä valmistautumaan pintapelastustehtävään. Pintapelastajien oli jäätävä talojen katveeseen suojaan, jotta jäälautat eivät murjoisi enempää. Kuolemanpelkoa ja jännää työtä Seuraava pelastusyksikkö Raahesta saapui paikalle. Pyhäjoen yksiköt pelastivat noin 20 ihmistä, muut yksiköt auttoivat 10 henkeä turvaan. 16 7/2013 Ennennäkemätön tulva Pyhäjoen kirkonkylässä. Osa heistä oli taloissa olevien ihmisten omaisia. He etenivät huutoetäisyydelle ja antoivat ohjeita kovaäänisesti. – Yleisön paine tuntui kovalta kestää. Meinasin jäädä parin jäälautan alle ja jäämassan sekaan, Lehtelä sanoo. 16 7/2013 Häly tysil moi tus – Edessämme ajoi henkilöautoja, joiden sisään meni vesi. Heistä varmaan näytti tyhmältä, kun vain seisoimme ja odotimme turvallisempaa hetkeä lähteä liikkeelle, Mattila sanoo. Mattila huomasi, että ihmiset menivät pihoilta sisään taloihinsa ja jäivät saarroksiin. Heidän avullaan Mattila välitti tietoa taloihin. Pintapelastajat vaarassa Pintapelastajat yrittivät taloihin kertomaan, että niissä pysyttäisiin sisällä niin kauan kuin heitä tultaisiin tarvittaessa auttamaan. – Kokeilimme ensin hansalautalla, mutta se ei toiminut jäälohkareiden seassa. – Tulva muuttui ihmisenpelastustehtäväksi, arvioimme, että 30 henkilöä tarvitsi apua, mutta todellisuudessa heitä oli 10 vähemmän, Mattila kertaa. – Totesimme, että tällä hetkellä emme voi mitään, on odotettava turvallisempaa hetkeä toimia, Lehtelä kertoo. Ihmiset odottivat palokunnalta toimintaa, mutta vielä oli liian vaarallista aloittaa. He repivät hihasta ja vaativat, että jotain on tehtävä. Murphyn lain mukaisesti megafoni oli epäkunnossa. Vastaavaan vedennousuun varauduttiin myös tulvahuippua seuraavana päivänä. Jokainen, joka kävi nykimässä hihasta oli vähintään naamaltaan tuttu. Evakuointitehtävää hoidettiin neljän pintapelastajaparin ja neljän veneen voimin
Tilanne rauhoittui, kun tieto jäsentyi, Myllymäki kertoo. TOJE purettiin noin kello 0.00. Jotkut pelastetuista kertoivat pelänneensä kuolemaa. Alkuvaiheessa kärsin infoähkystä, oli varottava jakamasta päällekkäisiä tehtäviä. Jäiden seassa jännitti tehdä töitä, Lehtelä sanoo. – Pelastustöistä jäi kaksijakoinen fiilis. Harmitti, kun tuttujen talot kärsivät vahingoista, mutta toisaalta jäi hyvä fiilis, kun suojaustyö onnistui, Lehtelä sanoo. Jokainen teki kuten pyydettiin, Lehtelä kertoo. Mattila lähti kopterin kyytiin ja näki ilmasta tulvan runteleman Pyhäjoen seudun. Palokuntalaiset jatkoivat tiedustelua ja yrittivät arvioida, miten vesi saattaisi myöhemmin käyttäytyä. pelastusjohtaja Haapanen jatkoi tiedottamista. Isäntä oli kuitenkin sen verran jääräpää, että jatkoi tehtäväänsä putoamisesta huolimatta, Mattila kertoo. Mattila arveli, että padon takia vesi nousee uudelleen. Autetut eivät kommentoineet juuri mitään, nuorimmat itkivät, mutta kaikkien ilmeet kertoivat pelosta. – Siitä jäi itselleni hyvä fiilis, kun pystyi auttamaan ihmisiä, joilla oli valtava hätä, Lehtelä kertoo. Torstain ja sunnuntain välisenä aikana suojattiin yhteensä 25 rakennusta. Uppopumppuja on vuosittaisten tulvien takia kertynyt moneen paikkaan. Veneisiin otettiin kyytiin maksimissaan 5 henkilöä. – Tämäntyyppinen tulva on erittäin harvinainen. Joka puolelta tuli ilmoituksia mitä tapahtuu, osa tiedoista oli vääriä ja osa oikeita. Lähimenneisyydestä ei löydy vastaavanlaisesta tapahtumadokumentointia. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen ja paloasemaryhmän johtaja Petteri Jokelainen. Aluksi Myllymäki sovelsi TOJE:n tehtävänjakoa ja hän teki samaan aikaan pelastustoiminnan johtajan, operaatiopäällikön ja tilannepäällikön tehtäviä. Nopeassa tilanteessa oli hankala järjestäytyä tehtäviin ja jakaa joukoille tehtävät. Näin vaativan tulvatehtävän hoidosta ei ollut aiempaa kokemusapua. Myllymäen lisäksi sitä oli miehittämässä Kalajoelta tullut palomestari Kauko Himanka sekä Ylivieskasta tullut vt. Monia tehtäviä tuli päällekkäin. Ne seurasivat pelastustöitä niskaan huohottaen. Eräskin herra seisoi polvia myöten virrassa ja pyysi lainaksi uppopumppua. Virta laantui ja veneiden keulaan sidottiin narut ja pintapelastajat lähtivät kahlaten työntämään veneitä virrassa taloja kohti. – Pelastustoimen tärkeä tehtävä on tarjota kunnille varautumisosaamista. Työt jatkuivat sunnuntaina ja maanantaiaamuna. Vaikka lukuisat talot kärsivät tulvavahingoista, niin tulva ei iske kaikkiin yhtä aikaa. Tulvaongelma siirtyy jääpadon mukana alajuoksulle päin ja samalla yläjuoksulla ongelma helpottaa. – Työnsimme venettä ja kahlasimme. Yleisö luo isoissa tilanteissa painetta, mutta sieltä tulee myös käyttökelpoisia ideoita, niitä kannattaa ottaa käyttöön harkitusti, Myllymäki sanoo. Jäät murjoivat, tuntui kuin olisin ollut lihamyllyssä. Toisissa ihmisissä oli havaittavissa mielenkiintoinen ilmiö. Jotkut heistä kertoivat pelänneensä, kun vesi alkoi jo kastella olohuoneen ikkunanpeltejä. Pyhäjoen tulvan tiedusteluun saatiin virka-apua Rajavartiolaitokselta, Rovaniemen vartiolentueesta lähetettiin kopteri. 7/2013 17 – Eräs isäntä tuli ulos ja otti oman veneensä käyttöön ja aikoi auttaa sillä perheensä turvaan. – On tärkeä katsoa rauhassa, mikä on tilanne ja harkita vielä uudestaan. Pintapelastajat työnsivät venettä ja narumies veti rannalta. Hän pohtii, että olisi voinut johtaa tilannetta vieläkin rauhallisemmin. Sunnuntaina media masinoi kamerat ja toimittajat Pyhäjoelle. Pelastuskomppanian ensimmäinen joukkue jatkoi suojausja vahingontorjuntatehtävää, toinen joukkue alkoi pelastaa ihmisiä. Hän putosi veneestä ja pintapelastajat auttoivat hänet kuiville. Lauantain pelastustyöt lopetettiin kello 23 illalla. Ihmiset olivat taloissa kauhuissaan. Infoähkyssä Päivystävä palomestari Jarmo Myllymäki painottaa rauhallisuutta ja harkintaa tämänkaltaisten tehtävien hoidossa. Lauantai-illalla vesi alkoi nousta myös Kalajoella, joten sen yksiköt vapautettiin Pyhäjoelta oman kunnan tehtävään. 200 vuoden takaa löytyi jotain merkintöjä, Myllymäki kertoo. Tulvavesi oli uurtanut mennessään uusia uomia ja joka puolella oli isoja jäälohkareita.”. Heitä kuitenkin varoitettiin siitä. Palokuntalaiset ryhtyivät suojaamaan lisää taloja, nyt alajuoksulla. Päivystävä palomestari Jarmo Myllymäki työskenteli Pyhäjoen paloasemalle perustamassaan TOJE:ssa. Nyt vähän aikaa sitten harjoiteltu toimintamalli on koeponnistettu myös käytännössä ja se toimi hienosti, Myllymäki sanoo. Paloasema oli hyvä johtamispaikka, se oli lähellä toimintakohdetta ja siellä oli lämmin, pöytätilaa ja karttoja. Tulvavesi oli uurtanut mennessään uusia uomia ja joka puolella oli isoja jäälohkareita, Mattila kertoo. He olisivat olleet valmiit menettämään henkensä, mutta ei omaisuuttaan. Hän parinsa kanssa auttoi turvaan seitsemän ihmistä. Ihmiset eivät enää uskoneet, että vesi voisi nousta uudelleen. Melkein heti sen jälkeen pato murtui ja veden pinta alkoi laskea, ihmiset palasivat koteihinsa. – Johtamisessa haasteellisinta oli tilanteen nopeus. – Alue oli kuin pommituksen jäljiltä. ”Alue oli kuin pommituksen jäljiltä. Kun paikalle saatiin lisää miehitystä, Myllymäki työskenteli pelastustoiminnan johtajana, Himanka tilannepäällikkönä ja Haapanen otti vastuun tiedottamisesta. Kolmen kilometrin mittainen jääpato oli pakkautunut alajuoksulle. Haapavedellä päivystänyt palomestari alkoi tukea toimintaa ja hälytti Rajavartiolaitoksen helikopterin Rovaniemeltä. Tulvatehtävä syvensi teoriassa harjoitellun osaamisen ja lähensi pelastuslaitoksen ja kunnanjohdon välejä. Sunnuntaina jatkettiin vahvennetulla pelastusjoukkueella ja vt. Kaikki talot saatiin tyhjiksi noin 15 minuutissa
Hän ajoi kotoa Ylivieskan paloasemalle, mistä hän lähti Haapajärven paloasemaryhmän päällikön Petteri Jokelaisen kanssa kohti Pyhäjoen TOJE:a. Ajomatkalla valmisteltiin myös Oulun hätäkeskuksen kautta jaettava median jatkotiedote, jossa kerrottiin, että jääpadon erittäin nopea liikkuminen on aiheuttanut joen nopean tulvimisen ja että pelastuslaitos on pelastanut ihmisiä saarroksiin jääneistä taloista. Haapanen ajoi kohti Pyhäjokea ja Jokelainen alkoi valmistella tietokoneella ensimmäistä mediatiedotetta. – Valtakunnallista kiinnostusta herättävälle toiminnalle on aina hyvä antaa kasvot, vaikka se ei tässä tapauksessa peilistä katsoen häävi ollutkaan, Haapanen sanoo. Ajomatkalla Haapanen sopi pelastustyön johtajan Jarmo Myllymäen kanssa, että hän alkaa vastata tiedottamisesta. Tilanne on toistaiseksi vakaa, mutta on olemassa erittäin suuri vaara, että jääpato aiheuttaa pysähtyessään tulva-aallon, jonka seurauksena tulvavesi voi nousta erittäin nopeasti ja vaarallisesti. 18 7/2013 Tulvahuipun jälkeiseksi päiväksi laadittiin viranomaisja hätätiedotteet valmiiksi kahdella kielellä.. Pelastuslaitos jatkaa rakennusten suojausta. Pohjanmaan tulvat olivat nousseet jo aiemmin viikolla pääuutisiin, Haapanen arveli, että valtakunnallinen uutiskynnys ylittyy Pyhäjoellakin. Minulle tuli tunne, että tapahtuneeseen pitää reagoida. Tiedottamisessa onnistuttiin Tiedottaminen hetki hetkeltä 20.4.2013 > 16.00 ajomatkalla Haapajärveltä Pyhäjärvelle laaadittiin ja lähetettiin tiedote sisäministeriön päivystäjälle ja median jatkotiedote hätäkeskuksen kautta jakeluun. – Tilanne oli niin nopea ja akuutti, että emme ehtineet reagoida siihen. – MTV, Yle ja STT kyselivät lisätietoa säännöllisen epäsäännöllisesti omien uutistensa deadlineihin rytmittäen, printtimediat aktivoituivat yleensä mediatiedotteiden jälkeen, Haapanen kertoo. Se lähetettiin Oulun hätäkeskukseen, koska oli mahdollista, että lauantainkaltainen äkillinen veden nousu toistuu. Tuhoja ei syntynyt, vesi nousi joitakin kymmeniä senttejä. Lipintietä on vahvistettu. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo. Pelastuslaitoksen yksiköt suojaavat rakennuksia veden nousun varalta. Sunnuntaita varten valmisteltiin viranomaisja hätätiedote valmiiksi. Kun jääpato lähti liikkeelle sunnuntaina, hätäkeskus välitti valmiin viranomaistiedotteen Haapasen pyynnöstä. > 16.40 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoessa on lähtenyt iso jääpato liikkeelle kohti kunnan keskustaajamaa. Jääpatojen läheisyydessä on liikuttava varoen. > Aamupäivällä valmisteltiin viranomaistiedotteet Kalajoen, Pyhäjoen ja Himangan tulvatilanteen varalle sekä hätätiedote Pyhäjoen tilanteen osalta valmiiksi ja lähetettiin ne jo ennalta Oulun hätäkeskukseen. Samalla informoitiin sisäministeriön päivystäjää tapahtuneesta. 21.4.2013 > 8.00 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoella vesi ei ole yön aikana noussut. 22.4.2013 > 14.30 kirjallinen mediatiedote: Yläjuoksulla Helaakoskella oleva pato lähti liikkeelle viime yönä. Pelastuslaitos on suojannut seitsemän rakennusta mahdollisen tulvan varalta. Tiedote täydennettiin myöhemmin hätätiedotteeksi, mutta se ei tiettävästi koskaan mennyt läpi. Vesi uhkaa edelleen rakennuksia ja pelastuslaitos jatkaa rakennusten suojaamista. > 0.00 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoella tulvavesi ei ole nousussa. Keskustasta alajuoksulle päin, Kaukon alueella vesi virtaa edelleen teiden yli. Jatkotiedotteessa ilmoitettiin lisäksi, että tiedotustilaisuus pidetään Pyhäjoen paloasemalla kello 17.45 ja että lisätietoja antaa Jarmo Haapanen. – Oulun hätäkeskus palveli meitä ja käännätti viranomaistiedotteet ruotsiksi, Haapanen kiittelee. Pato onneksi hajosi koskissa matkalla keskustaan. > 17.45 tiedotustilaisuus pyhäjoen paloasemalla > 20.30 kirjallinen mediatiedote: Jäämassat liikkuvat edelleen, yläjuoksulla tilanne helpottaa, alajuoksulla vesi virtaa edelleen joidenkin teiden yli ja uhkaa asuntoja. Jäät saavuttivat parissa tunnissa keskustan alueen. Media aiheutti painetta tulvan alkuvaiheessa. > 18.30 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoen yläjuoksulta Helaakoskelta liikkeelle lähtenyt pato on saavuttanut keskustan taajama-alueen. Jää tulee hajanaisina irtojäinä ja kasvattaa samalla eilisen jääpadon häntää. ”S eurasin lauantaina Pyhäjoen tapahtumia ammatillisesta uteliaisuudesta Virvestä kuunnellen. > 21.00 kirjallinen mediatiedote: Jäämassat liikkuvat edelleen ja saattavat aiheuttaa patoja. Ajattelin, että jos pelastusjohtajan apua jossain tarvitaan, niin se on median paineen helpottamisessa, vt. Kuvaavaa onkin, kun jotkut paikalliset nimittävät veden nousua pikkutsunamiksi, Haapanen kertoo. > noin 16.00 Pyhäjoen osalta annettiin viranomaistiedote. Lauantaina pahimman tilanteen aikana ei annettu viranomaistiedotetta. Pyhäjoen keskustan alueella vesi on laskenut. Yläjuoksulla, Helaakoskellakin on vielä pato, joka voi liikkeelle lähtiessään aiheuttaa vaaraa. Seitsemän rakennusta on suojattu. Tilanne toistaiseksi vakaa, mutta on erittäin suuri vaara, että joen suulla oleva pato tiivistyy edelleen ja aiheuttaa tulvan nousua taajamassa. > 22.30 kirjallinen mediatiedote: Alajuoksulla vesi virtaa edelleen joidenkin teiden yli, jäämassojen aiheuttamia riskejä ei voida vielä poissulkea. Siihen oli tärkeää saada nopeasti apukäsi pelastustyön johtajalle, jotta hän saattoi keskittyä omaan työhönsä
Esimerkiksi sisäministeriön päivystäjälle lähetettiin kaikki pelastustoimen mediatiedotteet. Yksi virka-aikaan miehitetty (1+3) paloasema Ylivieskassa. 9 ambulanssia, joista 8 on hoitotasolla. 7/2013 19 Hälyty silmoit us Tiedottaminen on osa johtamista Haapanen sanoo, että tiedottaminen on osa johtamista. Yksityisiä ambulansseja on 13 ambulanssia, joista 4 hoitotasolla. Loput 23 paloasemaa toimii virka-aikana töissä olevan vähäisen viranhaltijoiden sekä sopimuspalokuntalaisten varassa. Näin eri tahojen roolit pysyivät selkeinä ja tiedottaminen oli yhdensuuntaista eikä ristiriitaisia tietoja päässyt julkisuuteen. Tulvatiedottamisen keskellä hän pohtikin moneen kertaan, että onko kaikki työt varmasti tullut tehtyä. – Median ja tiettyjen yhteistyötoimijoiden tiedottaminen voidaan delegoida pois pelastustyön johtajalta, mutta yhteistyöviranomaisten kanssa pelastustoiminnan johtajan on pidettävä säännöllisesti yhteyttä itse, Haapanen sanoo. Jokilaaksojen pelastuslaitos Kuvakaappaukset IS:n, Ylen ja Pyhäjokiseudun nettisivuilta.. Yksi ympärivuorokautisesti miehitetty paloasema Raahessa. – Tärkeää on myös dokumentoida jollain tapaa ja tasolla kaikki tiedottamisen toimen7/2013 19 piteet, mukaan luettuna median puhelintiedustelut, Haapanen sanoo. 85 prosenttia hälytystehtävistä aiheuttaa muuttuvia palkkakustannuksia. Tiedottajan on myös hyväksytettävä kaikki tiedotteet pelastustoiminnan johtajalla. Sen joka ottaa vastuun tiedottamisesta, on oltava häntäkärpäsenä kiinni pelastustoiminnan johtajassa, jotta pysyy tilanteen tasalla. Hän toteaa, että jälleen kerran tuli esiin se, että tiedottamistakin pitää harjoitella. – Tähän toimintaan voitaisiin kehittää lisää valmiita sapluunoita, kuten erilaisia tiedotepohjia ja toiminnan tarkistuslistoja, Haapanen pohtii. Virka-ajan ulkopuolella varallaolojärjestelmä, jossa yksikönjohtaja on pääsääntöisesti viranhaltija. Kaikki yhteistyötahot vaihtoivat jatkuvasti tietoja keskenään ja toimittivat toisilleen kaikki medialle lähettämänsä tiedotteet
Hän sanookin, että monesti kuntalaiset pyytävät kuntaa tekemään asioita, joihin sillä ei ole toimivaltaa. Kuvaavaa on, että jouduttiin varsin nopeasti sellaiseen tilanteeseen, jossa kukaan ei voinut koskaan kuvitella olevansa – ja yhtäkkiä siinä oltiin, Soronen kuvaa. – Tämä tilanne osoitti sen, että varautuminen ei ole turhaa. Kunta järjesti myös asukkaiden infotilaisuuden tulvan jälkeisellä viikolla. Tilanne tuli yhtäkkiä Johtokeskustyöskentely aloitettiin varautumissuunnitelman mukaisesti, sitä oli harjoiteltu äskettäin. Kunnan viranomaiset sekä Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tulvaasiantuntijat vastasivat kysymyksiin, paikalla oli 40–50 asukasta ja medianedustajaa. Kunta havaitsi tarpeen ja hankki paikalle kaikki asiaan kuuluvat viranomaiset, jotka saattoivat neuvoa asukkaita erityisesti korvausten hakemisessa. Johtokeskuksessa pidettiin tilannepäiväkirjaa, huolehdittiin, että kentällä riittää työtarvikkeita, kuten soraa suojaukseen, hankittiin tilapäisasuntoja sekä tiedotettiin kunnan verkkosivuilla ja mediassa. Varsinaisia isoja syytöksiä pelastuslaitosta kohtaan ei tullut. Kuntalaiset tuntuivat ymmärtävän, että tapahtumaa ei kyetty ennustamaan eikä äkillisessä tulvatilanteessa kyetty pelastamaan enää omaisuutta. Monella lähes koko omaisuus oli tuhoutunut tai eläkepäiviä varten rakennettu asuinpaikka mennyt pilalle eikä ollut tietoa, miten rahoittaa korjaukset, Haapanen kertoo. Kuntalaisille kerrottiin, että kunnantalo on auki ja että siellä pyritään auttamaan apua tarvitsevia. Asukkaiden piti listata kaikki vahingot. Vasta sen jälkeen pumpattiin vettä rakennuksista ja kellareista. Kunta järjesti infoa korvauksista Pyhäjoen kunta järjesti tulvavahinkoja kärsineille informaatiotilaisuuden heti tulvan jälkeisellä viikolla. 20 7/2013 P yhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen oli parhaillaan alueellisella maanpuolustuskurssilla, kun tulvatilanne Pyhäjoella alkoi torstaina pahentua. Päivittäinen rinnakkaiselo ihmisten kanssa pienessä kunnassa oli omiaan luomaan myös painetta. Yleisimmät huolen aiheet liittyivät tulvavahingonkorvausten saamiseen valtiolta tai vakuutusyhtiöltä sekä maksatusten aikataulut. ”Tuskan kohtaaminen vaikeaa” Kun lauantai-iltapäivällä vesi nousi kirkonkylään ja kasteli rakennuksia, perustettiin kunnan poikkeusolojen johtokeskus. Siinä oli lohdutonta surua, hän kuvailee. Tulva nousi nyt sadan metrin päähän kunnantalosta ja pienessä kunnassa suuri osa kasvoista on muutenkin tuttuja. Kunta lähetti lisäksi edustajansa kiertämään asukkaiden luokse ja neuvomaan korvausten hakemisessa. Hän piti päivystävään palomestariin Jarmo Myllymäkeen säännöllisesti yhteyttä. – Oli selvää, että kunnan oli otettava iso vastuu ja autettava perheitä myös paperitöissä, Soronen sanoo. Perjantai-iltana, kun tilanne oli Pirttikosken alueella akuutti, Soronen oli jo paikanpäällä seuraamassa, miten pelastustoimet edistyvät. Korvausten hakemisesta voi kulua yli vuosikin ennen kuin korvaukset maksetaan, Jarmo Haapanen sanoo. – Painopiste oli ehdottomasti ihmisten pelastamisessa tulva-alueelta. Kaikki tapahtui nopeasti, mutta valmiit suunnitelmat antavat toiminnalle kehikon. Kunnantalolle tulikin suoria yhteydenottoja, toiset tulivat käymään ja toiset soittivat. Valtion korvausjärjestelmän kautta on mahdollista saada enintään 80 prosenttia vahingoista. Siihen kuuluu kunnan johtoryhmä vahvennettuna teknisen puolen henkilöstöllä. – Heidän tuskan kohtaaminen oli jotenkin tulipaloon verrattava asia. Kritiikki kohdistui lähinnä akuuttiin alkuvaiheeseen, Haapanen sanoo. Pyhäjoen kunta keräsi asiantuntijatiimin, joka kiersi kuntalaisten kotona auttamassa vahinkojen arvioinnissa ja vahingonkorvauspaperien täyttämisessä. – Vahinkoa kärsineet kuntalaiset olivat luonnollisesti järkyttyneitä ja murheissaan tapahtuneesta. Tätä apua markkinoitiin infotilaisuudessa. Soronen kuvailee tulvatyönjakoa seuraavanlaiseksi: Kaikki mikä tapahtuu jokiuoman sisällä, on valtion vastuulla eli kuuluu käytännössä Ely-keskukselle. – Luulen, että on psykologisesti tärkeää, että eletään tilanteessa mukana; kunnantalo on miehitettynä ja ovet ovat auki, vaikka onkin viikonloppu, Soronen sanoo. Meillä ei ollut pelastuslaitoksen ja Ely-keskuksen yhteisiä puheryhmiä, mutta suorat puhelut toimivat, Soronen kertoo. ”Ovi auki kuntalaisille” 20 7/2013 Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen arvelee olevan psykologisesti tärkeää, että kunnantalolla on kriisin aikana miehitys.. Sorosta kosketti eniten kotinsa menettäneiden kohtaaminen. Soroselle selvisi lauantaina, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on vastuussa tulvavahingoista ja että niistä pitää raportoida valtiolle. – Läheskään kaikkien vakuutukset eivät välttämättä korvaa tulvavahinkoja. Soronen seurasi tilannetta puhelimella ja median kautta. Kunta tulee hätiin kolmannessa aallossa, se auttaa kuntalaisia ja tukee pelastuslaitosta ja Ely-keskusta. – Ongelmia oli virve-puhelimien kanssa. – Meille tuli ehdotuksia, että räjäyttäisimme joessa olevia jääpatoja, mutta toimivalta siinä kuuluu pelastustoimelle, joka pyytää harkintansa mukaan puolustusvoimilta virka-apua, Soronen sanoo. Kun vesi ja jäät tulevat ulos uomasta ja kastelevat vaikkapa rakennuksia, niin vastuu on pelastusviranomaisen
Tällöin eristävä lumikerros tamppaantuu vähemmän eristäväksi kerrokseksi, jolloin pakkanen saattoi vaikuttaa jään vahventumiseen voikkaammin. Eteläiseen uomaan arvellaan kerääntyneen paljon kiintoainetta ja pohjoisessa taas on kovempi virtaus. Pohjanmaalla ongelma on myös se, että maa nousee koko ajan, mikä pienentää jokiuoman kaatoa mereen. – Ihmiset eivät ymmärrä tätä muutosta ja tämän vaikutusta kokonaistilanteeseen, koska he eivät näe sitä. Mahdollisesti tästä syystä jäämassat ajautuivat pohjoiseen uomaan. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenneja ympärisökeskus (ELY-keskus) tilasi Rambollilta dokumentitn Pyhäjoen tulvasta. Kohvajää olisi edesauttanut jäiden liikettä hajoamalla ja sulamalla helpommin virran vietäväksi. Vaihtelevat virtaustilanteet, kuten tulvat, liikuttavat kerääntynyttä kiintoainetta uudelleen. Nyman kertoo, että Euroopan isoissa jokisatamissa tehdään pohjan kunnossapitoruoppauksia joka vuosi, koska se on satamatoiminnan edellytys, Pyhäjoella tällaista tarvetta ei laivaliikenteen puuttumisen takia ole. Pyhäjoen kirkonkylää ennen joki haarautuu pohjoiseksi ja eteläiseksi uomaksi. Osatekijänä vahvalle teräsjäälle saattaa olla myös moottorikelkkailu jäällä. Kun yöpakkaset lakkasivat, ne lakkasivat kuin seinään ja vuorokauden keskilämpötila heilahti selvästi plussalle, Nyman kuvailee. Joessa liikkuu virtausten mukana jatkuvasti kiintoainetta (muun muassa hienoa maaainesta). Heikkoa kohvajäätä ei kovien yöpakkasten takia syntynyt ollenkaan. Nyman kuvailee jokiuomaa jatkuvaksi dynaamiseksi prosessiksi, jossa kiintoainetta keräytyy jokiuomassa kohtiin, joissa virtaus hidastuu. Hän on Ramboll Finlandin geoyksikön projektipäällikkö. Silminnäkijäkertomuksen perusteella arvelemme, että kun alin pato laukesi, saatMonen syyn summa Hälyty silmoit us Ramboll Finland dokumentoi tulvanaikaiset tapahtumat ELY-keskuksen toimeksiannosta.. Ihmisten kommenteista huomaa hyvin sen, että tulvatorjunnasta puhuttaessa keskitytään helposti vain pinnan päällä tapahtuviin asioihin, Nyman sanoo. – Jää oli kauttaaltaan teräsjäätä. Sen mukaan on hankala arvioida kokonaistilannetta, mutta tänä vuonna jää oli mittausten mukaan keskivertoa paksumpaa, paksuimmissa kohdissa noin 15–20 prosenttia vahvempaa kuin aiemmin. 7/2013 21 ”P yhäjoen kirkonkylän tulvaan (20.4.2013) on kolme pääsyytä: Jäätä oli normaalia enemmän ja se oli teräsjäätä, jäälautat ajautuivat suurimmaksi osaksi kirkonkylällä olevaan joen pohjoishaaraan sekä jääpadon sijainti, joka oli aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen, Tommy Nyman luettelee. Se johtui kovista 15–20 miinusasteen yöpakkasista, jotka jatkuivat huhtikuun puoliväliin asti, mikä piti vuorokauden keskilämpötilan selvästi pakkasen puolella. Normaalisti ELY-keskus mittaa Pyhäjoen jäätä kerran kevään aikana, mittausdokumenttia on saatavilla noin viiden vuoden ajalta. Jos virtaukset ovat muutamana vuonna peräkkäin vähäisempiä, saattavat kiintoaineet jäädä pysyvästi paikoilleen ja aiheuttaa pohjaan muutoksia. Kirkonkylän ohittavassa pohjoisja etelähaarassa molemmissa oli pato, jotka nostivat veden pintaa monella metrillä. – Näyttäisi siltä, että jääpatoja oli useita: merellä oli pato, joka ei nostanut merkittävästi joen pintaa. Liikkuvan kiintoaineen muutokset näkyvät vasta aikojen kuluttua, kun muodostuu uusia saaria tai jokiuoman linja muuttuu
Tämä on kevyellä tasolla, mutta näin toimeksianto rajattiin, Utriainen sanoo. Silläkään ei ole todettu olevan merkittävää vaikutusta koko joen jäiden paksuuteen ja niiden liikkeelle lähtöön. Myös Haapakosken vesivoimalaitoksen altaan vaikutusta arvioitiin. Tulvia ei juurikaan voida hillitä patoamalla vettä vesivoimalaitoksen altaaseen, sillä allas on pieni läpivirtausallas. Toinen minkä pohdittiin vaikuttaneen tulvaan on Kanteleen Voiman lämpövoimalaitos, joka ottaa vettä prosessin jäähdyttämiseen ja päästää kuusi astetta lämmennyttä lauhdevettä takaisin jokeen. Aikoinaan jokiuomaa ruopattiin ja ruoppausmassasta tehtiin uomalle tulvapenger. Pyhäjokelaiset ehtivätkin jo kritisoida Rambollin tekemää selvitystä liian kevyeksi, sillä siinä ei perehdytty tarpeeksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen jälkeen voimme ELY-keskuksena esittää yksittäisiä tulvasuojeluhankkeita rahoitettavaksi. Pyhäjoen kunnan laatiman toimenpideehdotuksen kustannusarvio on 13 miljoonaa euroa. Uoman muodot ja jäiden liike selvitettävä Pyhäjoen uoman muodoista pitäisi muodostaa kokonaiskäsitys. Rahoituksesta minulla ei ole tietoa. 22 7/2013 Häly tysil moi tus Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/Marko Partanen. 22 7/2013 Pyhäjoen kunnan laatiman tulvatorjuntaa koskevan toimepide-ehdotuksen hintalappu on 13 miljoonaa euroa.. Myös jäiden liike joessa sekä niiden hallittavuus pitäisi selvittää ja olisi laadittava Pyhäjoen tulvariskien hallintasuunnitelma, luettelee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristöinsinööri Olli Utriainen. toi syntytä riittävän iso vesipaine-ero, jolloin muutkin padot laukesivat, Nyman kertoo. – Saatujen tietojen perusteella arvioimme, että pengerrys ei merkittävästi vaikuttanut tulvan laajuuteen kirkonkylässä, sillä vahinkoja aiheuttanut jäämassapato oli penkereen yläpuolella, Nyman sanoo. – Toimenpide-esitys käydään huolella läpi, kun Pyhäjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaa laaditaan. – Kun edellä mainitut asiat on selvitetty, selviävät myös ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet tulvatorjunnan suhteen, Utriainen sanoo. Paikalliset arvioivatkin, että nyt tulva johtuu osittain penkereestä, joka johtaa tulvaa alavirtaan päin, koska penger rajoittaa tulvavesien ja jäiden leviämistä pengerryksen taakse. – Selvitys oli mielestäni riittävän kattava, jotta saimme käsityksen jääpatotulvan kehittymisestä, joka oli toimeksiannon pääteema. – Myös tulvahuippu joessa oli hyvin lähellä 30 vuoden ajalla tehtyä tulvahuippukeskiarvoa, joten sekään ei yksistään selitä tulvaa, Nyman kertoo. ELY-keskus tulee käynnistämään Pyhäjoen tulvariskien hallintasuunnittelun yhdessä muun muassa kuntien ja pelastusviranomaisen kanssa, Utriainen sanoo. Utriainen kuitenkin toppuuttelee kiivaimpia palautteenantajia. Toimeksiantoon kuului myös tulevien toimenpide-, suunnitteluja selvitystarpeiden alustava kartoitus
Kokonaisvaltaisen henkilöstön työurasuunnittelun sijaan on etsitty ratkaisuja jo työrajoitteisten sijoittamiseen. Tästä seuraa, että vaihtoehtoisten urapolkujen toteutus vaatisi automaattisesti joko lisävirkojen perustamista tai palvelutason laskua. Etenkin pienissä pelastuslaitoksissa henkilöstöresurssit on sidottu tarkasti palvelutasopäätösten mukaisten savusukellusvalmiuksien ylläpitämiseen. Ehdotuksia kaivataan etenkin pelastustoimen koulutusta ja rakennetta koskeviin kysymyksiin. Oleellista olisi purkaa hierarkkista ohjausta työurasuunnittelussa ja kannustaa organisaatioita henkilöstölähtöiseen urasuunnitteluun. Nykyisen hallitusohjelman mukaiset leikkaukset kuntatalouteen sekä valtionosuuksiin lisäävät pelastuslaitosten painetta jälkimmäiseen, pelastustoimen kannalta huonompaan ratkaisuun. Opintoluotsijärjestelmän tueksi kaivattaisiin kuitenkin myös alan sisäisiä ura-/koulutusneuvojia, jotka auttaisivat jalkauttamaan urasuunnittelua kentälle. Myös Suomen Palopäällystöliitto on ollut uusien koulutusmahdollisuuksien ideoinnissa aktiivisessa roolissa. Esimerkiksi osa työurajärjestelyjen kohteeksi joutuneista kokee kollegoiden arvostuksen laskeneen ja uutta työnkuvaa muodostettaessa vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. Yhtenä ratkaisuna työurien pidentämiseen on pelastuslaitosten joustavat työurat -työryhmä esittänyt henkilöstöresurssitiimien perustamista pelastuslaitoksiin. Vaikka hanke itsessään ei ollut varsinainen menestys, jäi siitä silti paljon opittavaa. Vaikka joillakin pelastuslaitoksilla on jo kyetty löytämään mielekkäitä työuria vanheneville pelastajille, kokonaisuudessaan ollaan vielä kaukana toimivasta ratkaisusta. Vuonna 2011 se järjesti monimuoto-opiskeluna pelastusalan ammatillisen osaamisen kehittämishankkeen. Koulutusneuvojien tulisi olla pelastuslaitosten luottamushenkilöitä ja samalla osa pelastuslaitosten HRtiimejä. SPPL onkin ideoinut hanke kokemusten pohjalta pelastusalalle eräänlaista opintoluotsijärjestelmää, joka mahdollistaisi uraja koulutusvaihtoehtojen aiem paa sujuvamman vertailun. Kun ikääntyvä palomies nousi perinteisessä palokuntakulttuurissa automaattisesti hierarkiassa ylöspäin, niin nykyinen järjestelmä suosii usein paremmin koulutettuja nuoria. Valtion olisikin aika ottaa vastuuta eläkepäätöksensä vaikutuksista, eikä edelleen siirtää ongelmaa varattomien kuntien vastuulle. Kevan (2006) sisäasiainministeriölle teettämän mallin mukaan vuosien 2014–2020 aikana jopa 60 prosenttia pelastuslaitosten henkilökunnasta tulisi olemaan yli 40-vuotiaita. Näiden tiimien tarkoituksena olisi tukea laitosten osaamisen johtamista eli sitä, miten osaamiset ja taidot organisaatiossa tunnistetaan ja saadaan tehokkaammin käyttöön. Virkaikään perustuva arvostus onkin kääntynyt viime vuosina pelastuslaitoksissa päälaelleen. Pelastushenkilöstön työssäjaksamista selvittäneen työryhmän loppuraportissa (2006) todetaan, että työmarkkinajärjestöjen ja Pelastusopiston tulisi yhteistyössä luoda mahdollisia koulutusväyliä, samalla kun pelastuslaitosten tulisi selvittää, miten voitaisiin mielekkäästi pidentää työuria ja säilyttää työntekijän työkyky myös uran loppuvaiheessa. Yksi virkistävä poikkeus on ollut kolmen pelastuslaitoksen yhteistyönä toteutettu Pelastuslaitosten joustavat työurat -selvitys (2012), jossa peräänkuulutetaan henkilöstön kokonaisvaltaista osaamiskartoitusta osana pelastuslaitosten työssä jaksamista edistävää strategiaa. Useimmiten on kuitenkin hoidettu enemmän taudin oiretta kuin sen syytä. Tulevilta työuria pohtivilta työryhmiltä pitää siis odottaa entistä ennakkoluulottomampaa otetta. Ilman tämänkaltaista, niin sanottua out of the box -ajattelua uusien ratkaisujen löytäminen työurakysymykseen on tuskin mahdollista. Yksittäisen pelastajan motivointi ja ohjaaminen kohti itsenäistä urasuunnittelua tulisi aloittaa jo mahdollisimman varhain, Pelastusopistossa. Tällaiset HR-tiimit kykenisivät myös entistä paremmin huomioimaan urakehityksen vaikutukset työhyvinvointiin. Vieraanamme Kirjoittaja Niki Haake on palomies Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Ensimmäiset pelastajaoppilaat ovat saaneet vasta tänä vuonna jonkinlaisen perehdytyksen henkilökohtaiseen urasuunnitteluun. Vaihtoehtoisia työurapolkuja on pelastuslaitoksilla pystytty toteuttamaan esimerkiksi turvallisuusneuvonnan, tekniikan ja onnettomuuksien ehkäisyn piirissä, sekä ylenemällä esimiestai päällystötehtäviin. Vuonna 2010 valmistuneessa Pekka Myllyniemen Palomiesten vaihtoehtoiset urapolut -hankkeen loppuraportissa todetaan pelastustoimen strategian toteuttamisen esteenä olevan isäntäkaupunkien kaupunkistrategioiden, mikä käytännössä tarkoittaa kuntien säästötoimia. Pelastuslaitosten osalta työ on lähtenyt liikkeelle verkkaisesti. Vaihtoehtoiset urapolut yhä vailla ratkaisua. 7/2013 23 1990-luvun eläkeikäuudistusten jäljiltä pelastusalan henkilöstön keski-ikä on noussut oleellisesti, eikä huippua ole vielä edes saavutettu. Kokonaisuutena työuraratkaisussa ollaan pelastusalalla vasta lähtökuopissa. Ottamatta kantaa ehdotuksen toteuttamiskelpoisuuteen on todettava, että Nikulan esimerkki keskustelun siirtämisestä uusille urille on hatunnoston arvoinen. Ratkaisuja odotellessa on hyvä muistuttaa tosiasioista. Valtakunnallisesti koulutusneuvojien tulisi luonnollisesti muodostaa pelastuslaitosten välinen koulutusneuvojaverkosto, mikä mahdollistaisi vahvemmin henkilöstön osallistamisen työurasuunnitteluun ja edistäisi samalla hyvien käytäntöjen siirtymistä laitosten välillä. Nykyisellään vasta alle puolessa pelastuslaitoksista on käynnissä jonkinlainen projekti työurasuunnitteluun, ja toistaiseksi niiden ratkaisuehdotukset ovat olleet varsin maltillisia. Innovaatio on muotia kuntapolitiikassa sekä pelastustoimessa, mutta parhaastakaan innovaatiosta ei ole hyötyä ilman riittäviä taloudellisia resursseja. Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula on tehnyt rohkean päänavauksen nostamalla keskusteluun pelastajan tutkinnon muuttamisesta AMK-tutkinnoksi
Varsinkin ylipainoisilla ihmisillä hengitys on raskasta, hiki tulee erittäin helposti ja fyysinen ponnistus on hankalaa ja rasittavaa. Teksti ja kuva: Saku Rouvali Liikunnasta apua jaksamiseen. Vapaaaikansa urheilulle sekä kuntoneuvontaan käyttävä Ketola on suorittanut Ammattivalmentajan tutkinnon, josta on apua myös työssä. Hapenottokyky on liikkuvaisella ihmisellä huomattavasti parempi kuin sohvaperunalla. Liikunta lisää työntekijän psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja vaikuttaa vähentäen psyykkisiä oireita. Jos savusukellustehtävässä luottaa pariinsa, niin silloin pystyy myös luottamaan pelikaveriinsa ja päinvastoin. Samoin liikunta parantaa itsetuntoa. Pitkäkestoinen liikunta auttaa myös univaikeuksiin. Tällöin aktiivinen ja fyysinen liikunta on paikoillaan. Tämä on hyvä pitää ihan nyrkkisääntönä. Näin harjoituksesta saadaan riittävän pitkä ja kehittävä, paloesimies Ketola kertoo. Paloasemien kuntosalit ja liikuntasalit ovatkin käytössä melko tehokkaasti ja useat sopimuspalokunnat pelaavat vakinaisia palomiehiä ja muita sidosryhmiä vastaan. Eri tutkimuksien mukaan liikunta edesauttaa tuottamaan ihmisen vereen endorfiineja. Siksi kannattaa alkaa liikkua ja urheilla mahdollisimman nuorena. Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa liikkua ja harrastaa jotain liikunnallista harrastusta. Sopimuspalokunnissa on tilanne aivan sama. Endorfiinit ovat elimistön tuottamia välittäjäaineita tai hormoneja jotka kiihottavat keskushermostossa samoja soluja sekä solunosia kuin esimerkiksi alkoholi tai huumeet. Jos lähtötaso tähän ikävaiheeseen mennessä on valmiiksi alhaalla, tilanne on todella surkea. Ari Ketola kertookin että liikunnan pitää olla lähes päivittäistä jotta siitä on hyötyä. Liikunta myös ehkäisee sydänja verisuonitauteja sekä osteoporoosia. Maratoneja ja puolimaratoneja juostaan Suomessa ja ulkomailla myös sopimuspalokuntalaisten voimin. Jos portaita noustessa alkaa puuskuttaa, kannattaa olla erittäin huolissaan omasta kunnosta. Varsinkin varttuneemmilla ihmisillä eron huomaa selkeästi. Jossain vaiheessa on lisättävä liikuntakertoja neljään jotta kehitystä on nähtävissä. Parasta liikkumista onkin nämä kaikki sopivasti yhdistettynä, sillä pelkkä fyysinen työ ei pidä ihmistä kunnossa. Samoin erilaiset valtakunnalliset ja kansainvälisetkin urheilutapahtumat vetävät sopimuspalokuntalaisia mukaan joukkueina. Myös aluepelastuslaitokset kannustavat sopimuspalokuntia liikkumaan. Uinti on hyvä liikuntamuoto yhdistettynä hölkkäämiseen ja vaikkapa pyöräilyyn. Joukkuelajeissa huomaa yhteistyön voiman, ja sitä kannattaakin vaalia. Yhteistyössähän me toimimme keikoillakin, joten tämä on myös hyvä yhteishengen kohottaja. – Pelastuslaitoksella suosimmekin ”joukkuelajeja” eli sählyä, lentopalloa, kaukalopalloa ja muita missä yhteistyön merkitys korostuu. Lentopallo, koripallo ja sähly ovat erittäin hyviä nostamaan kuntoa ja myös osoittamaan, että jokainen pelaaja on tärkeä. Kolme kertaa viikossa tapahtuva liikunta kehittää lihaksia sekä jaksamista, mutta sitäkin vain tiettyyn tasoon asti. Hapenottokyky alkaa laskea jo 25 ikävuoden jälkeen jopa yhden prosentin verran vuosittain, ellei ihminen liiku riittävästi. Kestävyysliikunta pitää myös terveenä, ja sen onkin kestettävä vähintään 45 minuutista aina 90 minuuttiin tuottaakseen tuloksia. – Ihmisestä huomaa, jos tämä harrastaa liikuntaa aktiivisesti, sillä testaustulokset esimerkiksi polkupyöräergometrissä ovat sangen erilaiset. Aktiivinen käynti kuntosalilla ja lenkillä kannattaa lisätä ohjelmistoon, samoin kannattaa suosia joukkuelajeja, jossa tulee hiki. Työpaikkaliikunta pelastuslaitoksella Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Forssan toimipisteen paloesimies Ari Ketola on hyvin perillä palomiesten liikunnasta. 24 7/2013 SPORTTI P aloja pelastusalalla törmätään päivittäin tilanteisiin, joissa tarvitaan erilaista lihasvoimaa, notkeutta tai kestävyyttä. Mikäli ihminen ei liiku ja urheile lainkaan, hän hengästyy ja väsyy huomattavasti nopeammin ja helpommin. Kun ihminen ikääntyy ja täyttää 50 vuotta, hapenottokyky vääjäämättä lähtee laskemaan, vaikka harjoittelisikin riittävästi. Työt pitää tehdä mahdollisimman nopeasti sekä sujuvasti ja samalla säästellä voimavarojaan myös tuleviin koitoksiin. Endorfiinit vähentävät kivuntunnetta ja lisäävät hyvänolontunnetta. Puuskutus portaissa varoittaa Ari Ketola kertoo myös liikuntaharrastusten tulevan esille pelastuslaitoksen vaatimassa kuntotestissä. Liikunnalliset ihmiset ovatkin tutkimusten mukaan keskimääräistä hyväntuulisempia. Tavallisesti aloittelemme sählyllä lämmittelemällä liikuntahetken ja siitä jatkamme kuntosalin puolelle lihaskuntoiluun. Myös aerobic ja kuntosaliurheilu kannattaa lisätä ohjelmistoon. – Kaksi kertaa viikossa suoritettu liikunta ei vastaa tarkoitusta kunnonkohotusmielessä, vaan pitää samalla tasolla mikä on lähtötilanne. Tällöin ei harjoittelullakaan enää päästä hapenottokykyä nostamaan, ainoastaan hivenen hidastamaan epäsuotuisaa kehitystä. Toisaalta hapenottokykyä voi kehittää harjoittelemalla ja se kehittyy jopa 15–20 prosenttia lähtötilanteesta, jos harjoittelee riittävästi. Liikunta vapaa-aikana auttaa jaksamaan huomattavasti työssä ja sitä paitsi, se on jopa mukavaa. Ketola sanoo
. Kun palomies tarvitsee apua, olemme valmiit auttamaan kansallisuuteen tai pelastuslaitokseen katsomatta – se on osoitus palomieshengestä, muotoilee Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto. Luonnollisesti myös Ardzijauskasin mukana on asianmukaiset huoltojoukot, jotka pitävät huolta muun muassa nesteytyksestä. Suomessa kaikki ovat olleet kovin vieraanvaraisia aikataulumuutoksista huolimatta ja te juoksitte jopa seuranani, kiittelee Aidas Ardzijauskas vielä tulkin välityksellä ennen kuin seurue katoaa terminaaliin ja kohti tulevia kilometrejä. Tuoreita esimerkkejä kansainvälisestä kehityksestä erityisesti saariston tarpeisiin ovat vuonna 2011 aloitettu ARCHOIL -öljyntorjunnan kehittämisprojekti sekä vuoden 2013 alussa alkanut, meripelastukseen erikoistunut MIRG-toiminta. Pieni tauko pidetään kolmen kilometrin välein ja mukana on esimerkiksi hieroja, kertoo Ardzijauskasin mukana koko matkan kulkenut Vaclav Adamovich. 7/2013 25 S alon paloasemalla on odottava tunnelma elokuisena torstaiaamupäivänä. . Vieraanvaraisuus kertoo terveestä palomieshengestä ECHO Lifestyle: Running The Baltic Seaside 3500 KM on ainutlaatuinen tempaus, jonka yhtenä tarkoituksena on innostaa Itämeren alueen maiden palomiesyhteisöjä läheisempään yhteistyöhön. kiirehtii Ardzijauskas tulkin välityksellä. Edessä on reilun viidenkymmenen kilometrin juoksu, aamulla on huitaistu jo parisenkymmentä kilometriä. Varsinais-Suomen palomiehet olivat ensimmäiset suomalaiset brankkarit, jotka ehtivät juoksuun mukaan. Varauduttava myös takapakkeihin Täysperävaunurekat suhahtelevat ohi, kun tiivis miesjoukko nielee kilometrejä lenkkitossuillaan. Erityispiirteitä kansainväliseen yhteistyöhön Varsinais-Suomessa tuo saariston läheisyys ja vilkas laivaliikenne. Viisi kirkkaansinisiin t-paitoihin sonnustautunutta miestä verryttelee jäseniään, selässä lukee Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Enää ei ole mahdollista istua omassa nurkassaan kuppikuntaisesti, vaan on oltava aktiivinen joka suuntaan, muistuttaa Lindström. . VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen palomiehet Ari Voutilainen, Jukka Hänninen, Timo Jaarinen, Jarkko Isometsä ja Karri Paavolainen aikovat juosta Ardzijauskasin seurana Salosta Turkuun viestinä. elokuuta Klaipedasta, josta hän saapui Suomeen Latvian, Viron ja Venäjän kautta. Jos loukkaantumisilta vältytään, kotona Klaipedassa ollaan syyskuun 14. Maantieteellinen asemamme pakottaa varautumaan mittaviinkin operaatioihin öljynja kemikaalintorjunnassa sekä meripelastustehtävissä. Matkaan lähdettiin tyylikkäästi yhtenä joukkona, Hännisen tehtäväksi jäi Varsinais-Suomen huoltoauton kuljettaminen alkutaipaleella. Sitä kautta syntyi ajatus Ardzijauskasin tyyllikkäästä saattamisesta maakunnan läpi. Urheilu yhdistää, vaikkei yhteistä sanallista kieltä löytyisikään. Olemme mukana esimerkiksi UBC-kaupunkiverkostossa ja Turku–Pietari yhteistyössä. Pian hyväntuulinen mies saapuukin paikalle tankkaushetkeltään. . . Ardzijauskas lähti juoksemaan 1. . Jokainen palomies kun harrastaa urheilua jo työn puolestakin, miettii Paraisilla palomiehenä toimiva Jukka Hänninen. Vilnan paloasemalla työskentelevä Ardzijauskas on juossut juoksijanurallaan yli 38000 kilometriä ja osallistunut lukuisiin aikaisempiin juoksutapahtumiin. Erityisen menestynyt yhteistyöprojekti on ollut vuodesta 2010 toiminut työpaikkavaihto-ohjelma Tukholman palolaitoksen kanssa, kertoo Varsinais-Suomen kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström. Ruotsista matka jatkuu Tanskan, Saksan, Puolan kautta takaisin Liettuaan. . Kansainväliseen toimintaan panostetaan juuri Itämeren maiden ja pohjoismaiden kanssa. Palomiesyhteistyö on toiminut, sillä jokaisesta maasta on löytynyt yösija ja usein myös juoksuseuraa. Suomessa kertyi 352 kilsaa Vanhaa ykköstietä on juostu nyt useamman tunnin ajan. Ardzijauskas haluaa juoksullaan muistuttaa Itämeren maiden yhteistyön tärkeydestä, mikä sopii Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle erinomaisesti. Seurueesta puuttuu enää päivänsankari. Viimeisenä etappina Suomessa on Turun satama, josta matka jatkuu vielä samana iltana Ruotsin puolelle. päivä. Yhä nopeammin globalisoituvassa maailmassa on oltava avoimia uusille asioille ja käytännöille. . Suomessa kilometrejä kertyi 352. Vaikka aikataulut elivät, miehet pystyivät reagoimaan nopeasti vuorotyöstään huolimatta, Virto kiittelee miehistöään. Liettualainen palomiesultrajuoksija Aidas Ardzijauskas on juoksemassa Itämeren ympäri ja tänään on vuorossa VarsinaisSuomi. Teksti ja kuvat: Maria Nykyri Urheilu yhdistää Itämeren palomiehet. Otamme kuitenkin aikataulua kiinni Suomessa ja aikaistimme lauttamatkaamme Ruotsiin päivällä, kertoo Adamovich. Pyyntö juoksureitin varrella olleille pelastuslaitoksille tuli maiden sisäasiainministeriöiden pelastusosastojen välityksellä. Saatuani pyynnön käännyin Turun Palokunnan Urheilijat ry:n puheenjohtaja Raimo Kallosen puoleen. Tavoitteena on juosta päivittäin noin 75 kilometrin pituinen matka, 45 päivän ajan. Ardzijauskasin jalka turposi Latviassa, joten jouduimme hieman muokkaamaan aikataulua. . . Tässä kansainvälisellä yhteistyöllä on tärkeä paikkansa, Lindström kuvailee. Lähes sadan maratonin pituinen ”lenkki” on suuri rasitus elimistölle. Joko lähdetään matkaan
– Seuraavana vuorossa on HCM ja pitkin vuotta voi käydä läpi pienempiä tapahtumia, joissa matkat vaihtelevat viidestä kilometristä puolimaratoniin. Tarpeellinen määrä liikuntaa ja motivoituminen siihen on kuitenkin loppujen lopuksi jokaisen oma päätös. Tavoitteeni ylittyi, odotin ajaksi 4.05–4.20, mutta 3.48.31 oli hieno yllätys. Yksi joutui jäämään kipeänä huoltoja kannustusjoukkoihin. Etiopiasta ajalla 2.16.13. Kovimmin rapiat 42 kilometriä kipitti viimevuotiseen tapaan Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Matille tämänkertainen maraton oli kymmenes Tukholmassa. Itse harrastan pyöräilyä, kuntosalilla sisäsoutua, punttireeniä, uintia jne. – Elokuun 2012 Helsinki City Maratonista (HCM) Tukholman maratoniin mennessä juoksua kertyi yhteensä 1600 km, joista 900 vuoden 2013 puolella. Sateestakin nautiskellen 26 7/2013. Yleensä ennen pitkiä lenkkejä otan magnesiumia. Tällä hetkellä olen varsin hyvässä kunnossa täyttäessäni tänään 59 vuotta. Hieno tunnelma tuo takaisin – Tunnelma laivalla ja maratonilla oli loistava. Helsingissä on alkanut ohjattu liikunta ja niin sanotut kuntopiirit ovat järkeviä – ilman tarpeetonta kilpailua tai kyykyttämistä. Lisäksi kaupungin kadut ja paikat näyttäytyvät eri tavalla lenkkien muodossa. Naisissa voiton vei Ruotsin Isabellah Andersson ajalla 2.33.49. Ruokailussa lounas on tärkein, perinteisellä lautasmallilla eli puolet salaattia ja ruisleipä maistuu aina. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Ryhmäkuva: Pasi Ryynänen Mikael Siitonen yllättyi hienosta ajastaan 3.48.31. Tukholmaan lähden varmasti uudestaan. Matti on pinkaissut 40–50 täyspitkää ja Tuomokin 13. – Pelastusalan henkilöstöllä on uskoakseni keskimäärin hyvä kunto. Omasta kunnosta kannattaa pitää hyvää huolta ja monipuolinen liikunta on terveellä lailla hyödyksi koko keholle. – Peruslenkkini on kymmenen kilometriä ja yksi lyhyt nopeampi sekä pidempi hitaampi kuuluvat viikkorutiiniin. Suomen Leena Puotiniemi oli kahdeksas. Nesteiden imeytymisen kanssa ei ollut ongelmia. Lenkkeilyä olen harrastanut vajaat kaksi vuotta 4–5 kertaa viikossa, viikossa kertyy noin 40 km. Aluksi juoksu tuntui tahmealta, mutta vauhti pysyi tasaisena eikä viimeinen kymppikään ollut mahdoton. Miehissä kokonaiskisan ykkönen oli Shumi Gerbaba Eticha Matti Soutua (vas.) ja Tuomo Rinne ovat jo konkareita 42195 metrillä. Omassa Kuoreveden VPK:ssa olen hälytysryhmässä ja savusukelluskelpoinen, Matti kertoo. Liikunta auttaa jaksamaan ja irtautumaan työstä. Niissä saa hieman mitattua kuntoa ja pidettyä yllä motivaatiota. Pidän erittäin tärkeänä, että tällainen tapahtuma on saanut oman paikkansa kaiken muutoksen ja kiireen keskellä. – Palopäällystömaraton on aina kiva yhteisöllinen tapaaminen. Yhdeksännelle palopäällystömaratonille Tukholmaan lähti tänä vuonna niin ensikertalaisia kuin jopa 40–50 maratonia juossut konkari. J ärjestyksessään 35:nnelle Tukholman maratonille oli ilmoittautunut 21518 juoksijaa 81 eri maasta, Suomesta 3953 maratoonaria. Palomestari Mikael Siitonen, 42, Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta juoksi nyt toisen täysmaratoninsa – Olen juossut aiemmin puolikkaan kolme kertaa. Suomen Palopäällystöliiton väreissä starttasi 18 juoksijaa ja kaikki pääsivät maaliin
– Kun tänä keväänä Aurinkomatkat ilmoitti luopuvansa maratonmatkojen tuotannosta, oli aika luonteva jatkumo minulle ottaa Tukholman maratonristeilyn järjestelyt takaisin vastuulleni. – Fiilis Tukholmassa oli mahtava, kun saavuin stadionille ja sain loppukaarteessa vielä kirivaihteen päälle – siltä se ainakin tuntui, en tiedä näyttikö se siltä, Pekka vitsailee. Palopäällystöliiton sponsorointiin oli liikunta ja hyvä joukkue yhteinen intressi. Kesäisin juoksen, pyöräilen ja uin. Tarkoitus on osallistua 2014 myös palopäällystömaratonille. Eipä sitä enää olisi ollut minullekaan tarjolla Jyväskylässä. Kun itse aloitin SMT:n maratonmatkoissa, omakin kokemukseni kaupunkimaratoneista alkoi juuri New Yorkista vuonna 1989. – Meille tulee päivittäin sponsorointipyyntöjä eri yhteisöiltä ja vaikka pyytäjien mukaan ne ovat todella tärkeitä, niin meidän rahkeet eivät riitä kaikkeen, vaikka olisi tahtoakin. Vetikko Travel matkatoimistoyrityksenä on uusi Tukholman maratonristeilyn järjestäjä, mutta minä henkilönä vanha. Maratonin startti oli tuolloin klo 15 ja laiva lähti poikkeusaikataulun mukaan Tukholmasta vasta klo 22. Kun hän jäi äitiyslomalle ja kotiäidiksi, matkatoimistorintamalla alkoi tapahtua suuria muutoksia. Heidän ensimmäinen matkansa suuntautui New York City -maratonille jo 36 vuotta sitten. Olin Suomen Matkatoimiston palveluksessa yli 19 vuotta ja nyt sitten yrittäjänä, Paula Vetikko kertoo. Ensin SMT:n vapaa-ajan osasto yhdistyi Aurinkomatkoihin ja sen myötä myös aina Jyväskylässä ollut maratonmatkatuotanto siirtyi Helsinkiin. Suosittelen myös muita kokeilemaan maratonia, ei aikavaan läpimenotavoitteena. Lapset olivat jo kouluiässä ja muutaman yön mietittyäni päätin työllistää itse itseni ja perustin oman matkatoimiston, joka keskittyy kuntoilumatkoihin eli juoksuja hiihtomatkoihin. – Liikkuessa ajattelen harvoin työasioita, mitä pidän hyvänä. hoidettiin Exceltaulukoin ilman kännykkää, niin huh huh! Laivan infosta sanottiinkin etteivät he ole koskaan kuuluttaneet yhtä ihmistä niin paljon kuin minua silloin. – Tavoitteeni täyttyi hyvin, vaikka lopussa sain juosta tunnin sateessa. – Entiset kollegani saivat ruskean kirjekuoren, sillä Helsingissä ei ollut töitä heille. Ensimmäisen ryhmäni Tukholman maratonille vein yli Turusta ja tukikohtamme oli silloin Suomi-seuran ravintola, jossa juoksijat odottelivat starttia klo 15. Olen juossut aiemmin seitsemän puolimaratonia. SPORTTI P eltaco Oy:n toimitusjohtaja Pekka Suomi, 56, Siilinjärveltä juoksi Tukholmassa ensimmäisen täyspitkänsä. Minusta eri lajit tuovat uusia ulottuvuuksia harjoitteluun eivätkä rasita esimerkiksi polvia, kuten pelkkä juoksu. Juoksuni eteni tasaisesti koko matkan ja myös sijoitus parani, mistä olin vähän itsekin yllättynyt. Seuraava tapahtuma on heinäkuussa triathlonin sprinttikisa Joroisissa ja elokuussa triathlonin olympia matka Kuopiossa. – Kun nämä ryhmät kasvoivat yli 200 juoksijan, alkoivat neuvottelut Silja Linen kanssa Helsingin reitin aikataulun muutoksesta. Loppupuolella sadekin vain virkisti, mutta kieltämättä saunan jälkeen tuntui luksukselta vetää kuivat sukat jalkaan juoksussa mustuneen varpaan peitoksi. 7/2013 27. Tämä palvelukonseptihan on teille juoksijoille tuttua. Teimme laivalle oman kilpailutoimiston, toimme hierojat ja lääkärit sekä urheilukaupan. Oma matkatoimisto pystyyn Paula Vetikko on siis ollut mukana maratonristeilyn järjestelyissä sen alkumetreiltä lähtien. 7/2013 27 ”S uomen Matkatoimiston Jyväskylän konttori oli ensimmäisiä matkatoimistoja, joka yleensä järjesti matkoja kaupunkimaratoneille. Tällä uudella aikataululla oli ensimmäisenä vuotena 760 juoksijaa ja minä ainoana matkanjohtajana matkatoimiston puolesta. – Aloin harjoitella tätä kautta varten marraskuussa ja juoksua kertyi ennen starttia 378 km, hiihtoa noin 50 tuntia, uintia 62 km ja pyöräilyä suurin piirtein 50 tuntia. Talvella uin, hiihdän ja pyöräilen. Tämä oli vuonna 1994. Kun siihen aikaan vielä kaikki majoituslistat yms. – Harrastan liikuntaa 4–6 kertaa viikossa. Liikunta tuo tullessaan hyvänolon tunteen, joka varmasti auttaa jaksamaan niin työssä kuin vapaa-ajalla. Laiva on lastattu maratoonareilla Nimi Aika 2013 Juostut maratonit Veera Heinonen 4.28.42 4 Kari Häkli 3.32.24 22 Esko Hätinen 3.21.35 noin 10 Simo Jämsén 3.32.35 3 Kimmo Kaisto 3.52.04 6 Ari Keijonen 4.21.23 12 Ari Kujala 3.43.35 10 Pasi Markkanen 3.43.23 7 Juha Rajala 4.42.16 8 Tuomo Rinne 4.36.20 13 Johanna Saario 3.45.27 13 Juha Saario 3.45.24 noin 20 Mikael Siitonen 3.48.31 2 Matti Soutua 4.47.46 40–50 Pekka Suomi 4.31.54 1 Tuukka Tuuli 3.27.43 10 Tero Vanhamaa 3.33.28 5 Jaakko Vannemaa 3.22.39 1 Kaikki tulokset: www.stockholmmarathon.se Kimppakuva laivan kannella kuuluu mukaviin palopäällystömaratonin perinteisiin. Minulla oli jo sopimus muun muassa Berliinin ja Lontoon maratonien sekä Marcialongan hiihdon kanssa eli saan oman kiintiön heidän kilpailunumeroistaan. Juoksulenkeille otan mukaan Suomen pystykorvani Akun, jolloin molemmille on toisistamme seuraa. Parhaimpaan aikaan meillä oli vielä toinen laiva, Sally Albatross Helsingistä ja siihen vielä Turunmatkalaiset päälle. – Nyt on ollut liikunnasta parin viikon tauko, kun sain tuliaisiksi flunssan, mutta harjoittelun aloitan parannuttuani. Pilvipouta ja maksimissaan 20 astetta olivat ihannesää juosta ainakin tämän kirjoittajalle. Liikunnasta on tullut Pekalle suorastaan elämäntapa. – Pari vuotta tämän jälkeen vuokrasimme jo koko laivan, jolloin juoksijoita oli laivassa 2500. Juoksunumerot jaettiin Tukholman satamassa Virkbergin Teuvon Volvon konepelliltä, muistelee Paula Vetikko Vetikko Travelista
Iloinen kielten sekamelska täytti hallin ja monet joukkueet olivat tuoneet mukanaan soittimia ja muita vempaimia. Kaikkialla poliisit käyttivät jatkuvasti luotiliivejä ja kisapaikkojen läheisyydessä oli panssaroituja poliisiajoneuvoja. Hotellilta pääsi nopeasti moottoritietä pitkin Belfastin keskustassa olevalle rekisteröintikeskukseen, jossa ystävällinen Los Angelesin poliisi hoiti kisapassin kuntoon ja samalla vaihdettiin jo ensimmäiset pätsit. Suomi sijoittui loistavasti parhaana pohjoismaana sijalle 14 mitalitaulukossa 43 mitalilla (20-16-7). Avajaisten esiintymislava. heinäkuuta. Hotelli sijaitsi Irlannin ja Pohjois-Irlannin (Englanti) rajalla Dundalkissa. Belfastin vanhat ongelmat tulivat esille yhtenä yönä, kun suomalaistenkin hotelliin kuului ampumisen ja mellakoinnin ääniä. Nyt kisojen aikana nämä jännitteet näkyivät muun muassa poliisien erittäin tarkkana suorituspaikkojen tarkastuksina joka aamu sekä vahvoina poliisipäivystyksinä kisapaikoilla. Kun Vancouverissa pidettiin kisat 20 vuoden tauon jälkeen, päätin lähteä taas mukaan. Memphisissä 1991 kisojen aikaan oli kaupungissa vankilakapina, poliisin ampuminen puistossa ja näimme myös takaa-ajon joka oli kuin Blues Brothes -elokuvasta. Nyt Belfastissa pidetyt olivat viidennettoista kisat. Osanottajia oli nyt 67 eri maasta. Vancouverissa 2009 osallistuin vain keilailuun, mutta nyt päätin laajentaa Irlannissa myös yleisurheilun puolelle, jossa olen kilpailut heittolajeissa veteraanikisoissa aina kun terveys on sallinut. Vasempaa puolta ajaen lähdimme Belfastiin hoitamaan rekisteröintiä. Kaunis kesäpäivä muuttui muistuttamaan Suomen syyskuun lopun keliä. Pulahdus hotellin kylpylän kuumiin altaisiin vei kuitenkin sään nopeasti mielestä. Nyt kisoissa oli aiempaa vähemmän, ”vain” 7000 osanottajaa, kun viimeksi New Yorkissa oli 16000 ja viimeksi ollessani mukana Vancouverissa oli yli 10000. Laskeuduimme Dubliniin 30. Poliisi vastasi kumiluodeilla ja vesitykeillä. Ilta oli hyvää aikaa tutustua paikallisiin ruokiin ja suunnitella seuraavaa päivää. Useita ihmisiä loukkaantui ja myös autoja sytytettiin tuleen. Koska kisat järjestetään pääsääntöisesti suurkaupungeissa, aina ei tiedä mitä kisojen aikaan voi sattua. Toinen päivä valkeni mukavassa puolipilvisessä säässä. Tosin painimenestyksen veroista oli turha odottaa. Koska paini ei ole vanhojen miesten laji, oli valittava jotain muuta. Muistokulkuetta estäneet joukot heittelivät poliiseja pulloilla, tiilillä ja tulitteilla. Valvotun keskustan ulkopuolelle ei tullut mieleenkään mennä iltapimeällä. Pelkkä urheilijoiden tulo Panssaroituja poliisiajoneuvoja riitti kisapaikkojen läheisyydessä. Vuonna 1989 olin ensi kertaa kisoissa Vancouverissa ja sitten muutamissa kisoissa sen jälkeen. 28 7/2013 P oliisien ja palomiesten kisat ovat toiseksi suurin multiurheilutapahtuma maailmassa. Raja on huono sana, sillä sitä ei huomaa, jos ei tiedä sijaintia. World Police & Fire Belfastissa. Kisat järjestettiin ensimmäisen kerran 1985 San Josessa. Isäntäorganisaatio oli järjestänyt ennen varsinaisia avajaisia paljon erilaista nähtävää ja koettavaa, nyt myös paljon perheen pienimmille. Koska osallistuin useampaan lajiin, kiersimme kisapaikat ja merkitsimme osoitteet navigaattoriin, jota ilman olisi kohteiden löytyminen ollut todella hankalaa. Olen aina harrastanut lukuisia eri lajeja ja kilpaillutkin niissä, niinpä painin korvaaminen oli helppoa. Avaus moukarilla Avajaispäivä koitti harmaana ja sateisena, mutta juuri avajaisten alkaessa sade lakkasi ja ilma seestyi
Juha Hård vei Jyväskylään henkilökohtaisen kullan ja Suomeen tuli pari muutakin mitalia poliisien voimin samana päivänä. Kuten kisoissa on tapana, vaihdoimme paitoja sekä pätsejä, joita on vuosien varrelta kertynyt melkoinen määrä. Saimme kultaa parikisassa, joka vaihtui hetken kuluttua hopeaksi ja seuraavana päivänä pronssiksi. Tilaisuus oli jo päivän kolmas ja kirkko oli silti täysi. itsekin pääsin taas mitalin makuun, joka oli minulle iso yllätys suositussa kakkoslajissani. Muutenkin oli mukava seurata hienoja suorituksia sekä tavata eri maiden palomiehiä ja poliiseja. 7/2013 29 SPORTTI rakennetulle stadiontyyppiselle avajaistilaisuuteen kesti lähes pari tuntia. Kisa oli viisituntinen ja loppupuolella alkoi minulta ja monilta muiltakin energiat loppua. Nelihenkiskisassa meillä oli joukkueessa parikisakaverini Californiasta ja Coloradosta naispalomestari Marla sekä saksalainen poliisi. Parikisan jälkeen sain hotelliin soiton Hårdin Jussilta, joka kertoi, että hallilla on palkintojenjako. Tutustuimme katoliseen jumalanpalvelukseen Nevryn kaupungin isossa kirkossa. Sitä odotellessa voi käydä Brysselissä heinäkuussa 2014 poliisien ja palomiesten Euroopanmestaruuskisoissa. Jalat kipuilivat nasevasti. Parin välipäivän jälkeen palasin tositoimiin yleisurheilukentälle. Monelle muullekin oli käynyt samoin. Iltapäivällä olimme Kempeleen palolaitoksen Petrin kanssa kiekonheittoringissä, josta hän nappasi toisen kullan moukarikullan kaveriksi. Jos terveyttä riittää, niin 2015 tavataan Fairfaxissa. En koko kolmipäiväisen kisan aikana ollut oikein selvillä sijoituksista enkä aikatauluista, jotka venyilivät melko tavalla. Hallilla pidimme mukavasti yhtä muiden suomalaisten kanssa. Seuraavana päivänä oli vuorossa parikisa, jonka heitin Californialaisen apulaispalopäällikön kanssa. Energiat jo vähissä, mutta seuraavat kisat mielessä Viimeinen kisapäivä alkoi anivarhain. Pakollisena kohteena oli tietenkin Belfastissa mielenkiintoinen Titanic-museo. Muutaman viikon jälkeen saatiin viralliset tulokset joista ilmeni pronssin kirkastuneen hopeaksi. Pitkän kilpailun aikana ehti tutustua ja rupatella joukkuetovereiden sekä vastustajien kanssa. Irlannin vanhemmat tiet on mitoitettu huomattavan kapeiksi (poislukien uudemmatja moottoritiet) verrattuna Suomen teihin. Keilailumitalisteja: Konstaapelit Koskimäki ja Kauti sekä Salopuro Kieli keskellä suuta. Kortteja ja paitoja vaihdettiin sekä suunniteltiin jo tulevia kisoja, jotka pidetään 2015 Fairfaxissa Yhdysvalloissa. Ruoka ja juoma olivat hyvää sekä annoskoot isoja, mutta tulleet kilot pudotetaan kotona. Vaivaiset nivelet valittivat saamaansa kohtelua. Suomalaiset moukarimiehet vasemmalta: Marko Ruokokoski, Risto Salopuro, Petri Rautio ja Henri Räsänen.. Hulina oli keilahallilla melkoinen ja järjestäjien lappuset oli aika sekaisin. Verkkainen pelirytmi tuntui minusta aika hankalalta. Kiersimme perjantain ja lauantain aikana tutustumassa kauniiseen maaseutuun ja eri kaupunkeihin, joissa riitti katsottavaa. Aloitin oman kisaurakkani moukarinheitolla. Se löytyi unohtuneiden passien pinosta. Maasta löytyy lukuisien pubien lisäksi myös valtava määrä kauniita kirkkoja ja ihmiset myös käyvät niissä. Keilakisat avasin henkilökohtaisella kisalla. Vasemmanpuoleinen liikenne ja todella kapeat tiet pitivät aluksi vaimon kauhusta jäykkänä, mutta hänkin alkoi vähitellen rentoutua ja nauttia automatkailusta. Kilpailujen jälkeen jo pelkkä kävely tuotti ongelmia. Päivän aikana sain todistaa suomalaisten menestystä muun muassa korkeushypyssä, josta tuli pari kultamitalia. Kisojen järjestelyissä oli pientä hiomista, mutta yleensä tämän kokoluokan tapahtumissa on aina jotain parannettavaa. Teksti: Risto Salopuro Kuvat: Risto Salopuro, kisajärjestäjät Lisätiedot: fairfax2015.com www.european-police-fire-games.com Titanic-museo Belfastissa. Avajaiset olivat hienot ja toinen toistaan loisteliaammat esitykset seurasivat toistaan. Ennen kisan alkua sain yllätykseni edellisen päivän kisasta pronssia. Irlannista ja Pohjois-Irlannista jäi mukava kuva siistinä ja ystävällisenä maana. Kirkot olivat komeita pienissäkin kylissä. Neljän tunnin kisaurakan jälkeen pääsin nauttimaan kisatunnelmasta myös palkintokorokkeella. Ensimmäisenä kisapäivänä suunnistin kauniille Mary Petersin stadionille (7-ottelun olympiavoittaja). Kolmen muun suomalaisen kisailijan kanssa tunnelma oli mukava ja sain hyviä neuvoja moukarin ammattimieheltä Raution Petriltä, joka voittikin sarjansa. Mitalia odotellaan edelleen postista. Myös muut suomalaiset lähtivät kentältä mitalit kaulassa. Mielestäni kisa meni hyvin keinoniveliä odottavalta toipilaalta. Joukkuehenki oli hyvä, mutta harmittavasti tipuimme juuri pois mitaleilta neljänneksi. Hintatasoltaan Irlanti on lähellä Suomea. Kapeita teitä, kirkkoja ja Titanic Perjantaina vietettiin välipäivää ja tutustuimme Pohjois-Irlannin nähtävyyksiin, mutta ensin piti ajaa stadionille etsimään unohtunutta kisapassia
Merivesi on noin 28-asteista, joten märkäpuvun käyttö on kielletty. Asiasta päätettiin ottaa selvää ja yhdistettiin kaikki lajit yhdeksi urheilusuoritukseksi. SPORTTI J älleen tuli todistettua, että palomies kestää kuumuutta. 010 235 1100 Maratonristeily Helsingistä 30.5.–1.6.2014 Matkustajahinnat Matka euroa/hlö 4 hlöä/hytti 3 hlöä/hytti 2 hlöä/hytti 1 hlö/hytti C-luokka 145 ¤ 175 ¤ 230 ¤ 345 ¤ B-luokka 165 ¤ 195 ¤ 240 ¤ 375 ¤ Promenade-luokka 185 ¤ 220 ¤ 275 ¤ 445 ¤ A-luokka 195 ¤ 240 ¤ 295 ¤ 475 ¤ Family 225 ¤ – – – DeLuxe-luokka – – 365 ¤ 635 ¤ Commodore-luokka – – 465 ¤ 830 ¤ Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno–paluumatkalla (DeLuxe ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen), pasta buffet meno matkalla, sauna paluumatkalla sekä maratonohjelma laivalla. Palvelumaksu 16 €/lasku. – Hawaijilla voittajan aika oli 8.18, minulla aikaa meni 11.01 ja sijoitus oli 51. pojat 50–54-sarjassa, kokonaiskisassa 932:s. Hawaijin uinnin startissa parisen tuhatta kilpailijaa säntää 3900 metrin uintimatkalle. Aiemmin suomalaisista palomiehistä triathlonin maailmanmestaruuskilpailussa Hawaijilla on kilpaillut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloesimies Juha Barck vuonna 1999. Urheilua olen harrastanut koko ikäni ja palomiehen/pelastussukeltajan ammatti antoi virikkeen pitää yllä ”toimintakuntoa” – myös vapaa-ajalla. Suomalaisista triathlonisteista vain muutama on saanut paikan tulevaan koitokseen. Pelastusopiston vt. Hawaijille saa vuosittain paikan noin 2000 kilpailijaa eri puolilla maailmaa pidetyistä Ironman-kisoista. Triathlonin kuninkuusmatkalla uidaan 3,8 km, pyöräillään 180 km ja juostaan päälle maraton 42,195 km. Ilmoittautuminen maratonille 112 € ja peruutusturva 11 € . Aikaa lajin ammattilaisilla menee koko koitokseen noin kahdeksan tuntia. Saadessani paikan Hawaijille Kalmarin Ironmankisasta, aikaa meni 9.38. Asics Stockholm Marathon 31.5.2014 www.vetikkotravel.com maraton@vetikkotravel.com puh. – Minulla matka Hawaijin kisaan kesti 20 vuotta eli aloitin triathlonharjoittelun syksyllä 1992 työskennellessäni palomiehenä Kemin palolaitoksella. Mielestäni triathlon sopii hyvin pelastusalalla työskentelevälle henkilölle, koska harjoittelu on Palomies kestää kuumuutta Mitali, josta kaikki triathlonistit unelmoivat. Harjoittelu on myös helposti soviteltavissa perheen muihin menoihin. Matti Hurula urakoi rankan Hawaijin Ironmankisan lokakuussa 2012 hienosti aikaan 11.01. Triathlon on syntynyt Hawaijin saarella, kun tuli erimielisyyttä siitä, kuka on kovin urheilija: pitkän matkan uimari, pyöräilijä vai juoksija. Itsekin olen harjoitellut juoksemalla letkutorniin, ajamalla rullilla päivystäessäni, tekemällä kuntopiiriä ilman lisäpainoja, soutamalla ja tietysti pelaamalla sählyä, Hurula kuvailee. Tämänvuotiseen Hawaijin MM-triathloniin 12. Mielikuvitus on rajana, kun suunnittelee harjoituksia ja kuten muistatte, ”kaikki syyt olla liikkumatta ovat tekosyitä” (UKK). lokakuuta Matti sai paikan Zurichin Ironmanista. monipuolista ja triathlonissa tarvittavia ominaisuuksia voi harjoitella lähes missä vain. – Yksi hyvä puoli triathlonin harjoittelussa on myös se, ettei ole riippuvainen hallien ja salien aukioloajoista, muuten kuin talvella uimahallin. vanhempi opettaja Matti Hurula suoritti Hawaijin Iromanin lokakuussa 2012. Palomiehen toimintakunnosta ei tuolloin vielä paljon puhuttu, mutta ensimmäiset testit tulivat joskus 1990-luvun puolivälissä. Lue Matin Hawaijiin valmistautumisesta ja kisatunnelmista : mattihurula.blogspot.com 30 7/2013
KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. klo 9–16 Päämediakumppani: Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. klo 9–17 • to 14.11. Aukioloajat: ke 13.11. HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. nnsec.. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa. Tervetuloa oppimaan lisää!. klo 9–17 • pe 15.11
Kaupunkipalosta kaikki alkoi Tuhoisat kaupunkipalot olivat yleinen suuronnettomuus kaikkialla maailmassa, Suomessakin. Turkua kaupunkipalo on tuhonnut kymmeniä kertoja: esimerkiksi 1500-luvulla peräti 11 kertaa. Nämä kupariset pumput suihkuttivat vettä 40 kannua (104 Turun VPK:n 175-vuotisjuhlallisuudet myös Suomen palokuntatoiminnan suurjuhla Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Petri Aulin, Juhani Hallio, Elina Helkala, Merita Laine, Lars Wirén. Lupa palokuntayhdistyksen perustamiseen tuli. Varat saatiin jäsenmaksuina ja vakuutusyhtiöiden ja yksityisten kaupunkilaisten lahjoituksina. Kodittomaksi jäi tuhansia kaupunkilaisia. Vaikka varsinaisia palokuntia ei vielä ollut, pakkorekrytointi teki asukkaiden sammutusosastoissa eräänlaisia ”pakkopalokuntia”. Pahin kaupunkipalo oli edessä 1827, jolloin kolme neljäsosaa Turun rakennuskannasta tuhoutui. Sammutuskaluston hankinta aloitettiin heti. Noin 2500 palaneen rakennuksen joukossa olivat muun muassa tuomiokirkko, akatemia, lääninkanslia ja lukuisia muita kaupungin julkisia rakennuksia. Peruskaluston muodostivat kaksi neljän miehen pumpattavaa käsivoimaruiskua. Turun VPK silloin… Ei Suomen Suuriruhtinaskuntaan palokuntaa eikä mitään muutakaan yhdistystä noin vaan perustettu. Asuinrakennusten tuhoutuminen vaikutti Turun väkilukuun dramaattisesti. Tulelta säästyneiden kortteleiden johtajat toimivat sammutustyön johtajina. Turun ja maan palokuntatoimi juhlivat yhteistä 175-vuotista taivaltaan Suomen vanhassa pääkaupungissa elo–syyskuun taitteessa. Jokaisen talon edessä piti olla täysi vesitynnyri. Luonnollista oli, että palontorjunnan tehostaminen nousi esille palon jälkeen. Kun asukkaita tulipalovuoden alussa oli 11940, putosi luku kahdessa vuodessa 9989:ään. Kaupunkilaiset ”pakkopalokuntalaisina” Turun kaupunki oli jo varhaisina vuosina jaettu kortteleihin, joilla oli omat sammutusja pelastusjohtajat. Tuhovuoden asukasmäärän (12120) kaupunki saavutti vasta yhdeksän vuotta myöhemmin 1836. 32 7/2013 Paraati, ohimarssi, seminaareja, pääjuhla, iltajuhla. Frivilliga Brandkorpsen i Åbo -palokuntaan kirjoittautui 154 turkulaista. Tehtävänä oli irtaimiston pelastaminen palavasta tai palon uhkaamasta talosta. Ensimmäiset sammutusvälineet ostettiin Norrköpingistä. Kun tulipalo jossain korttelissa syttyi, sen johtajat komensivat ”pelastusosastoa”, johon kuului korttelin sammutusja pelastusväki. Venäjän keisari Nikolai I, Euroopan santarminakin tunnettu, suhtautui turkulaisten onneksi suomalaisiin poikkeuksellisen suopeasti palon jälkeisinä vuosina. Kaikki olivat säätyläisiä: 77 tehtailijaa, kauppiasta ja liikemiestä, 48 kaupungin ja valtion virkamiestä ja 29 käsityöläismestaria. Turun VPK:n perustava kokous pidettiin apteekkari Erik Julinin kutsusta 28.8.1838. V aikka Suomen ensimmäinen palokunta perustettiin ”vasta” 1838, maan paloturvallisuutta oli hoidettu eri tavoin satojen vuosien ajan. Hyvin organisoidun palontorjunnan tarve tiedostettiin, ja Ruotsin ensimmäinen VPK Göteborgissa oli esimerkkinä 1830. Ankaran edusvastuun uhalla heidän kortteliensa jokaisesta talosta oli yhden miehen tultava sammutusmieheksi mukanaan joko palokirves, palohaka, palotikkaat tai vesisanko. Kaupunkien suojeleminen tulipalolta oli kaupunkihallinnon tärkeimpiä tehtäviä vanhassa Ruotsi–Suomessa. Kuolleitten lukumäärästä on vaihtelevia tietoja 17:stä 27:ään
Koko hälytysosaston peruslähtöjä oli 64. Paraati, ohimarssi, katselmus ja kenttähartaus kokosivat palokuntalaisia ja paloajoneuvoja lähikunnista ja vähän kauempaakin elokuun viimeisenä päivänä. Vuonna 2005 sen vahvuuteen kuului kuusi päällystöön, seitsemän alipäällystöön ja 25 sammutusmiehistöön kuuluvaa. Pääjuhlallisuudet olivat elo–syyskuun taitteessa. ”Säiliöajoneuvona” oli korkeapyöräisille rattaille sijoitettu 60 kannua (156 l) vetävä vesitynnyri. Lisäksi puhallinorkesterissa oli vuoden aikana lähes 50 soittajaa. Reippaisiin hälytyslukuihin ollaan kulkemassa juhlavuotenakin. Palokalustoa olivat myös kalustovaunut, tikkaita ja pelastusputki, jota pitkin voi pelastaa ja pelastautua. Kesäkuukausien viikonloppupäivystyksen asemavahvuus oli 1+7. VPK:lla oli kaksi hälytystä. Tällä kalustolla palokunta julistautui 22.11.1839 palvelemaan kaupunkia – ilman että yhtään harjoitusta oli pidetty. 175-vuotisjuhlaparaatin ohimarssi juuri 121-vuotiaan palokunnantalon edustalla oli itsestäänselvyys. Lukuisat myrskyvauriotehtävät nostivat vuoden hälytystehtävien lukumäärän 95:een. Tasavallan Presidentin lämmin kiitos – Maamme palokuntien ja palokuntalaisten arvostus pohjautuu arvokkaaseen ja pitkäjännitteiseen työhön, palokuntatoiminnan juhlavuoden suojelija, Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö sanoo tervehdyksessään edellä mainitussa julkaisussa ja välittää kiitoksen tehdystä työstä kaikille palokunnille ja palokuntalaisille ja toivottaa kaikille turvallista tulevaisuutta. 7/2013 33. Hälytyksiä peruuntui ennen lähtöä tai matkan aikana 16. l) minuutissa 80 kyynärän (47 m) päähän. Osastoon nimettiin vuoden aikana kuusi uutta jäsentä, yhtä monta myös erosi. Hälytysosaston jäsenistä naisia oli yhdeksän eli 23 prosenttia. Hälytyslähtöjä oli 75, ja päivystyshälytyksiä neljä. Vuoden 2005 lopussa osana Varsinais-Suomen pelastuslaitosta toimivan palokunnan kirjoilla oli 195 jäsentä: hälytysosastossa 38 (+ yhdeksän sammutusmiesharjoittelijaa), nuoriso-osastossa 25 (tyttöjä neljä, poikia 15 ja ohjaajia 6), naisjaostossa 28, järjestöosastossa 65 ja veteraaniosastossa 30. Sammutustehtäviä oli 39, niistä rakennuspaloja 32. Vuosi oli Turun VPK:n historian vilkkain. – Tämä jos mikä kertoo siitä osaamisesta ja luotettavuudesta, joka on mahdollista saavuttaa hyvällä keskinäisellä luottamuksella ja asiasta innostuneella väellä. VPK juhlavuoden alla Juhlavuonna palokunnan vahvuus on edellä kerrotun luokkaa. Kaksinkertaisen palokuntalaisjuhlan osanottajat ja palokuntasoittokunnat ryhmittyivät perinteiseen yhteiskuvaan Turun Tuomiokirkon portaille 31. Alueen muutkin VPK:t ovat hyvässä vireessä. Hälytyksien yhteiskesto oli 262 tuntia. Työtunteja kirjattiin 2134. – Nykymuotoinen palokuntatoimi on hyvä esimerkki julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan yhteistyöstä. Kulkueen häntä oli kaukana Eerikinkadulla, kun kärki jo oli kääntymässä Tuomiokirkolle. Palokunnan ajoneuvokalustoon kuuluu kaksi sammutusautoa, säiliöauto ja miehistöauto. Palokunta hälytettiin 83 kertaa: 75 kertaa kaupungin alueelle, kymmenen kertaa ulkopuolelle. elokuuta. … ja tällä vuosituhannella Kun Suomen ensimmäinen palokunta Turun VPK 1838 perustettiin, sen jäseneksi liittyi 154 turkulaista. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö, paraatikatselmuksen komentaja Juha Virto kertoo VPK:n juhlajulkaisussa, että kiireellisissä pelastustehtävissä keskimääräinen vapaaehtoisen palokunnan lähtöaika on alle 6 minuuttia. Koko pelastustoimi muodostaa yhteiskuntamme luotettavan turvaverkon, jolta apua saa hädän tullen, presidentti Niinistö sanoo ja muistuttaa myös palokuntalaisten varhaisesta roolista kansalaisyhteiskuntamme ja sen demokratian rakentamisessa. Palokuntalaisilla on ratkaiseva rooli yhteiskunnan häiriötilanteiden toiminnassa ja kriisinsietokyvyn säilyttämisessä. Mainittakoon vain, että palokunnan varsinaisena 175-vuotisperustamispäivänä keskiviikkona 28.8. Ajoneuvojen ja palokuntaväen juhlaa Palokuntajuhlaa vietettiin monin tavoin. Hälytysennätys on vuodelta 2011, jolloin tapaninpäivän myrsky työllisti palokunnan kaikkia kolmea ajoneuvoyksikköä. Hälytystehtäviin osallistui ”yhteensä 722 henkilöä” eli keskimäärin yhdeksän henkilöä per lähtö. Ison joukon operatiivinen osa on hälytysosasto
– Hiukkasen ylevästi, mutta kuitenkin osuvasti tuommoista asennetta ja toimintaa nimitetään lähimmäisenrakkaudeksi. Toimintamalli on sama kuin samarialaisella, neljännellä tietäjällä ja pyhällä Nikolauksella – eivät hekään ole kertomustensa varoittavia esimerkkejä. – Turun vapaaehtoisen palokunnan täyttäessä 175 vuotta emme vietä yksinomaan alamme kannalta tärkeää ja historiallista tapahtumaa. – Vpklaiselta jää väliin yhtä jos toistakin sovittua ja aiottua, kun on mentävä apuun ja pidettävä huolta yhteisestä hyvästä. Laupiaat samarialaiset Paraatikatselmus ja kenttähartaus oli Turun historiallisen Tuomiokirkon kupeessa. Tämä prosessi johti lopulta kunnalliseen demokratiaan ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja lopulta vaikeuksien kautta kansalliseen itsenäisyyteen, Alho sanoi. Turvallisuutta ja pehmeitä arvoja Pääjuhlassa Turun VPK:n upeassa, 121-vuotiaassa renessanssipalatsissa juhlapuhuja, pelastuskomentaja evp Rainer Alho muisteli palokunnan pitkää ja kunniakasta historiaa, joka myös Tasavallan presidentin sanoin oli alku suuremmalle kehitykselle kuin pelkkä palokuntatyö konsanaan. Harjoitustorni on purettu ja uusi kalustohalli rakennettu, mutta vanhan renessanssipalatsin sivupääty ja katto piippuineen piirtyvät kaupunkimaisemaan entisenlaisena. Piispa Kaarlo Kallialan sanat kenttähartaudessa säväyttivät.. 34 7/2013 Koska tämän päivän VPK:t ovat alueittensa sopimuspalokuntia, eivät ne enää voi viedä ensilähdön hälytysvalmiuttaan kauaksi vastuualueiltaan. Tehdään se mitä kuuluu ja toimitaan niin kuin pitää ikään kuin tuosta vain, sen kummemmitta pohdinnoitta. Kysymys on vapaaehtoisuudesta. – Lisäksi kokonaan oma lukunsa ovat vapaaehtoisten palokuntien historian saatossa yhteiskunnalle tuottama kulttuuritarjonta aikana, jolloin julkista palvelua tällä alalle ei ollut, Alho painotti ja luetteli Turun VPK:n mittavia saavutuksia: soittokunta, kuorot, kansanjuhliin verrattavat toimintanäytökTurun VPK ennen ja nyt – taustalla sama rakennus. Historian siipien havinaa ei voinut olla huomaamatta. Vanhat museopaloautot säväyttivät paraatissa aivan erityisesti, sillä ne jos mitkä konkretisoivat pitkän palokuntahistorian todellisuuden myös kadunvarren tuhansien turkulaisten silmissä. Vietämme samalla sellaisen tapahtuman 175-vuotismuistoa, joka merkitsi tärkeän yhteiskunnallisen kehitysprosessin alkamista. Turun VPK:n harjoituskuva vuodelta 1913 ja tasan sata vuotta myöhemmin 2013. Kuka tahansa tajuaa, että he ovat tarinoidensa sankareita. Harvoin jos koskaan olen kuullut niin nasevaa ja yllättävääkin lähestymistapaa palokuntatoimintaa kohtaan kuin piispa Kaarlo Kallialalta tuona päivänä, jolloin viikon jumalanpalvelusten teemana oli lähimmäinen: – Jeesus ei tule antaneeksi samarialaiselle vpklaisen roolia, mutta yhteys on silti ilmiselvä. Pelkällä asenteella ei pitkälle pötkitä, lähimmäisenrakkaus ei ole sentimentaalinen tai romanttinen mielentila: siihen kuuluu väistämättä ja olennaisesti tekeminen, aikaansaaminen ja toimiminen. Siitä huolimatta jäsenrivistö ja ajoneuvoarsenaali oli näyttävän iso. Jos jossain palaa, sammutetaan. Jos joku makaa tien poskessa haavoissaan, viedään hoitoon
– Tämä suuntaus näkyy selvästi myös pelastustoimen piirissä. Hän epäili sen toteutumista, mutta uskoi kyllä ”virtuaalisen palomuseon” syntymiseen ennen pitkää. – Palokunnan sisäiselle organisaatiokulttuurille on ominaista nopea, epäbyrokraattinen apu hätätilanteissa ja peräänantamaton yrittämisen meininki silloinkin kun onnistumisen mahdollisuudet ovat pienet. Lähinaapureita paljon kauemmas ulottuva kiinnostus voi vähitellen alkaa hiipua palokunnissa, Alho uumoili. – Nykyisessä, vahvasti taloudelliseen tehokkuuteen tähtäävässä, usein konsulttivetoisessa yhteiskunnan kehittämisessä perinteillä ja muilla pehmeämmillä arvoilla ei juurikaan ole sijaa, puhuja totesi. 7/2013 35 set, suurharjoitukset ja paraatit, voimistelu, liikunta yleensä, tanssiaiset sekä oma kirjasto ja lukusali. Se kertoo paitsi palokunnan vaiheet myös pääkohdat Turun palontorjunnan historiasta ja kytkee turkulaisten palokuntien vaiheet osaksi Turun kaupungin kasvua. Muun muassa näiden palokuntakulttuurin kulmakivien ansiosta palokuntia ja niiden henkilöstöä arvostetaan maassamme, Alho painotti ja uskoi niiden vielä jatkossakin kantavan palokuntia, myös Turun VPK:ta. Pääjuhlan juontaja oli palokunnan perustaja Erik Julin itse (Dean Portnoj). – Palokunta ei myöskään valikoi tehtäviään ja se on valmis ylittämään viranomaisten ja muiden toimijoiden reviirirajat, jos se tehtävän onnistumisen kannalta on tarpeellista. Ajat ovat muuttuneet Tänään moni asia on toisin. Palokunnan vuosijuhlat kokosivat enimmillään tuhansia kaupunkilaisia. Palokunta palvelee kansalaisia demokraattisesti sosiaaliseen asemaan ja varallisuuteen katsomatta. Palokunta edellyttää keskuudessaan vapaaehtoista kurinalaisuutta, joka on erityisesti nopeutta vaativan tiimityön ehdoton edellytys. Nämä varoituksen sanat sopii toistonkin uhalla lausua erityisesti juuri tältä arvokkaalta paikalta, Suomen palokuntien aatteellisen perustan syntysijalta. oik.) nimitys pelastusylijohtajaksi Pentti Partasen jälkeen ajaksi 1.10.2013–31.12.2018. – Kun mielessä pidetään tämän palokunnantalon ja erityisesti sen perinnehuoneen väkevä viesti menneiltä sukupolvilta ja toisaalta palokunnan vakuuttava esiintyminen suuren merkkipäivänsä tilaisuuksissa, voi Turun 175-vuotias vapaaehtoinen palokunta katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Olisiko ehkä kovan keskittämisen ja jatkuvan ohjeistuksen ohella tutkittava myös pehmeämpiä asioita kuten pelastustoimen organisaatiokulttuurin nykytilaa. Historiikki, soittokunta, muistamiset Palokuntayhdistyksen varapuheenjohtaja, vuosien 2003–2009 palokunnanpäällikkö Petri Aalto esitteli kirjoittamansa 175-vuotishistoriikin. Viimeisen virkakuukautensa aloittanut pelastusylijohtaja Pentti Partanen nosti tervehdyksensä ajankohtaisosuudessa esille paikalleen jämähtäneen valtakunnallisen palomuseo-hankkeen. Se nakertaa väistämättä sekä vapaaehtoisten että vakinaisten palokuntien organisaatiokulttuuria ja ajanoloon alkaa syödä myös alamme laajasti nauttimaa kansalaisten luottamusta. myös hallitusneuvos Mika Kättö ja VPK:n hallituksen jäsen Lars Wirén. Turun VPK:n uusi historiikki on palokunnan pitkäaikaisen vaikuttajan, Petri Aallon vakuuttavaa käsialaa.. Päivien tuore uutinen oli apulaisosastopäällikkö Esko Koskisen (2. Lähes 300-sivuinen kirja teksteineen ja noin 200 valokuvaa sisältävänä on mielenkiintoinen ja avartava lukukokemus. – Taloudellisen ja organisatorisen tehokkuuden nimissä tapahtuva jatkuva pyrkiminen alueellisesti ja operatiivisesti yhä suurempiin ja keskitetympiin ratkaisuihin alkaa vähitellen kielteisesti vaikuttamaan suomalaisen pelastustoimen perinteiseen kivijalkaan – läheisyysperiaatteeseen. Kuvassa vas. Pääjuhla oli kaikkineen tyylikäs. – Paloja pelastustoimen perinteinen ja edelleen oleellinen voimavara on paikallisuus ja sitä kautta läheisyys eli konkreettinen toiminta meidän seutumme, meidän kaupunkimme, meidän pitäjämme hyväksi. VPK:n puheenjohtajan Kari Suomisen tervehdyssanojen lisäksi kuultiin nasevia tervehdyksiä, ja ansiomerkkien jaossa oli tilaisuuden arvokkuutta korostava niukka linja. Motivaatio ja sitoutuminen käyvät yhtä jalkaa – Kuten eräs ystäväni ja kokenut palokuntaveteraani tästä ilmiöstä äskettäin kirjoitti: ”kun ilo ja motivaatio loppuvat, loppuu myös sitoutuminen.” Tällaista kehityssuuntaa on pyrittävä kaikin keinoin torjumaan. Hän myös haikaili maan palokuntatoiminnasta kattavaa historiateosta poliittisen historian näkökulmasta. Viisastenkiveä ei tähän ongelmaan löytyne. Puheenvuorot sitoi yhteen Juhani Lavénin juonto (kuten myös 25 vuotta sitten) ja Turun VPK:n puhallinorkesterin taitavat esitykset kapellimestari Hannes Merisaaren johdolla
Palokuntalainen on toisten auttamiseen erikoistunut vapaaehtoinen, jonka arvot ja etiikka sekä käsitys mielekkäästä tekemisestä suuntautuvat vahvasti kanssaihmisiä ja yhteiskuntaa hyödyntävään toimintaan. – Moitin voimakkaasti kaikkia niitä, jotka haluavat supistaa inhimillisellä arvopohjalla ja vahvalla palokuntaromantiikalla varustetun palokuntalaisuuden vain sopimuksenvaraiseen puhtaaseen ammatillisuuteen. Vaikka kaupunki ja maailma talon ympärillä on muuttunut, turvallisuusnäkökohdat kokoavat edelleenkin äärelleen yhtä kiinnostuneen joukon ammattilaisia. Vaaratiedotteen lähettäminen on helppoa. Ylvään rakennuksen seinät ovat kuulleet Suomen pelastustoimen historiaa 120 vuoden verran. Kyllin ei voi korostaa koulutuksen merkitystä. Strategisia painopistealueita ovat tutkimusja kehittämistoiminta sekä turvallisuusviestintä. Kaikki vastakkainasettelu alan sisällä ja alan eri intressiryhmien välillä ovat keinotekoisia, Kimmo Kohvakka korosti. Myönteiseen kehityskulkuun vaikuttavia asioita ovat Simo Tarvaisen mukaan myös ammattitaito, oma vahva identiteetti ja itsetunto sekä ammattiylpeys. Samalla kansliapäällikkö toi esille tarpeen vaaratiedotteiden lähettämisestä. Tarkoituksena on, että rahasto pystyisi entistä paremmin vasKansallisesti ja kansainvälisesti Kohti muutosta Pelastustoimen ajankohtaispäivät Teksti: Brita Somerkoski Kuvat: SPEK taamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Tavoitteena on saada paras mahdollinen vaikuttavuus jokaiselle myönnetylle avustuseurolle, rahaston puheenjohtaja Kari Hannus totesi. – Lähes tuhannen vastaajan otoksella kartoitetussa tilannekuvasta selviää, että suomalainen vapaaehtoinen palokuntalainen toimii auttamisen halusta, sosiaalisen ryhmän ja verkoston innostamana, itsensä kehittämiseksi sekä perinteen velvoittamana. Päivi Nergin mukaan viranomaiset ovat unohtaneet muun tiedottamisen. Taloudellinen etu eli raha on marginaalinen. Tärkeinä huolenpidon kohteina hän näkee alan arvostuksen säilymisen kansalaisten, poliittisten päättäjien ja muiden viranomaisten keskuudessa. Paljon on hyvää – kehitettävääkin on Hän painotti, että vaikuttavuutta varmennetaan mittaamalla, ulkopuolisilla arvioinneilla ja itsearvioinneilla. Siksi ohjeistuksia aiotaankin tiukentaa. – Toimialan haasteita ovat eläkeiän nousun vaikutukset ja niihin sopeutuminen, päätoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön suhteet sekä koulutustaso ja kelpoisuusehdot. Tästä huolimatta sopimuspalokuntien avustamista jatketaan. Viime kesän aikana koko Suomessa kuultavia vaaratiedotteita annettiin Laukaan Vihtavuoren räjähdysvaarasta, Vaasan karhusta ja juomaveden bakteereista Mikkelissä. Lisäksi kiinnitetään huomiota sopimuspalokuntajärjestelmän yleisiin toimintaedellytyksiin. Viimeisen virkakuukautensa Turun juhlaviikonloppuna aloittanut pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi juhlaseminaarissa, että ala on muutamassa vuosikymmenessä kehittynyt tulipalojen sammutusorganisaatiosta pelastustoiminnan ydinorganisaatioksi ja onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn on satsattu. – Kun onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa, laskee onnettomuuksien ja vahinkojen määrä olennaisesti. T urun VPK:n talo sopi mainiosti tämänvuotisten ajankohtaispäivien näyttämöksi. Pelastustoimen muutokset, kuten päätösten siirtyminen EU-tasolle ja pelastajien ikääntyminen edellyttävät rahaston toiminnan tarkastelua uudella tavalla. Väestön ikääntyminen, syrjäytyminen, kommunikaation kehittyminen ja ympäristöarvot ovat kansallisia muutoksia. Myös ”demokratiavaje" pelastuslaitosten johtamisessa ja talouden tiukkuuden vaikutukset luovat omat haasteensa. – Henkilöstön osaaminen ja motivaatio on tärkeää. Painopisteinä ja strategisina päämäärinä seuraavalle vuosikymmenelle Partanen näkee pelastuslaitokset laaja-alaisina turvallisuuden osaajina, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa. – Jatkossa kiinnitämme entistä enemmän huomiota vaikuttavuuteen ja tulosvaatimukset on otettu mukaan. Tarvainen painotti jo nyt toiminnassa olevia hyviä asioita, kuten harjoitusväljyys ja oikean tulen käyttö niissä sekä monet kehityshankkeet, kuten TOKEVA ja Pronto. Kansainvälinen järjestäytyminen tarpeellista Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen toi puheenvuorossaan esille kansainvälisen turvallisuusorganisaation hallinnollisen ja toimin36 7/2013 Iloinen yleisö antaa aplodit vastapalkitulle pelastusylijohtajalle.. – Pelastusalalla on yksi henkilöstö, jolla on erilaisia palvelussuhteita. SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka totesi tilinpäätöshankkeessa tutkitun kansainvälisestikin ainutlaatuisella otoksella motivaatiotekijöitä. Korkeatasoinen suomalainen palokuntatoiminta on myös ehdottomasti sitä. Euroopan tehokkaimmasta pelastustoimesta vuonna 2025 puhunut Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen korosti perusasioiden merkitystä. – Myös vahva itsetunto ja oman alan arvostaminen, urapolkujen ja ammattikuvien analyysi ja määrittäminen sekä linjaukset yhdenmukaisuuden ja erilaisuuden välillä ovat keskeisiä asioita tulevaisuuden kehityskulun kannalta, pelastusylijohtajan tehtävistä lokakuun alussa eläköityvä Pentti Partanen sanoi. – Vaaratiedotteiden lähettämisessä on ylireagoitu ja tiedotteiden lähettämisen kynnys on mennyt liian matalalle. Seminaarin avaussanoissa kansliapäällikkö Päivi Nerg kiitti asiantuntevaa osaajajoukkoa. Aika terävöityä Osana sisäistä laadunvalvontaansa Palosuojelurahasto käynnisti strategiaprosessin, joka on nyt valmistunut
Havatorin erikoisosaamista on projektikokonaisuuksien hallinta yhdessä laadukkaiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Partasen työhistoriasta kertoivat monipuoliset kansainväliset kontaktit niin Euroopassa kuin Skandinaviassakin. Järjestöillä ei ole myöskään rahoitusta kansainväliseen yhteistyöhön. Kun työtä tehdään oman toimen ohella, muutokset tapahtuvat hitaasti. Yhteiset tavoitteet kiinnostivat myös panelisteja. Ojanen esitti, että neuvotteluryhmään voitaisiin koota edustajat turvallisuusalan suurimmista järjestöistä. www.havator.com Havator_pelastustieto_5-2013-versio2.indd 1 8/9/13 2:55 PM nallisen dialogin piirteitä. Havator toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Sen hänelle luovuttivat SPEKin valtuuston puheenjohtaja Pekka Vänskä, hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola sekä toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka.. – Vaikka tavoitteet ovatkin kaikilla samansuuntaiset, joudumme usein tilanteeseen, jossa on keskusteltava käsitteistä ja kansallisista menettelytavoista, Partanen täydensi. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty myös lähelle, ja esimerkiksi Ruotsin puolella ”Kvarkensamarbeten” kielenä on aina ollut skandinaaviska. Dieter Nuessler totesi, että kansainväliset toimijat tuntevat toisensa henkilökohtaisesti vuosien takaa, mutta organisaatiot eivät. Hän ehdotti, että nykyisistä järjestöistä koottaisiin edustajat neuvotteluun, jossa luotaisiin Eurooppaan yhteinen pelastustoimen strategia. Paneelissa oli kansallisten asiantuntijoiden lisäksi edustajat keskeisistä pelastusalan kansainvälisistä järjestöistä: pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, johtaja Tore Eriksson Internal association of fire and rescue service (CTIF), pelastusylijohtaja Pentti Partanen, johtaja Jesper Ditlev, The Confederation of Fire Protection Associations Europe (CFPA), johtaja Dieter Nuessler, Federation of the European Union Fire Officer Associations (FEU) sekä kansainvälisten asioiden johtaja Tiina Peltola-Lampi sisäministeriöstä. Kyseessä ei olisi organisaatioiden taistelu vallasta, vaan jaetun tahtotilan määrittelystä ja yhteisen tunnustamisesta. Järjestelmän yhtenäistäminen varmistaisi, että päätöksenteon näkökulma on yhtenäinen, Ojanen totesi. 7/2013 37 Future Area Havator — SAFE Safety, Activity, Flexibility and Experience Havator on nostopalveluita, erikoiskuljetuksia, elementti asennuksia ja satamanosturipalveluita tarjoava konserni. – Meidän olisi luotava paremmat eurooppalaiset kommunikaatiomallit pelastusalan organisaatioille. Partasen virkavuodet ovat kohta ohi ja yöpöydällä odottaa lukemattomia kirjoja. – Seminaari on ollut osa pelastustoimen ja Turun VPK:n superviikonloppua, pelastusylijohtaja Partanen tiivisti loppusanoissaan. Pentti Partanen sai ensimmäisenä ensimmäisen luokan erityisansioristin, joka on uuden ansiomerkkijärjestelmän korkein ansiomerkki. EU:n kannalta tilanne on sekava, kun pelastusalalla on useita järjestöjä. Konsernin liikevaihto on yli 110 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 600 työntekijää
Vastaava yhteistyössä ratkaisua vaativa kysymys ovat uudentyyppiset eristemateriaalit. Uusista teknologioista voi löytyä myös työturvallisuutta parantavia ratkaisuja, joiden käyttöön ottamiseksi vaaditaan tutkimusta ja koulutusta. Lisääntyvät luonnononnettomuudet, uudet teknologiat ja uudet materiaalit tuottavat uusia haasteita pelastustoimen työturvallisuudelle. Takarivissä Tommy Arvidsson, Peter Stocker, Dagfinn Kalheim, Odd A. Vapaaehtoiseen asiantuntijatyöhön pohjautuvissa järjestöissä ei ainakaan toistaiseksi ole vaativien tutkimusprojektien johtamiseen vaadittavia resursseja. CFPA-E:n Jesper Ditlev nosti esiin esimerkkinä aurinkopaneelit, jotka ovat paitsi rakenteellisen paloturvallisuuden, myös palomiesten työturvallisuuden kysymys. Interschutzmessut ovat eurooppalaisittain erinomainen paikka tavata yhteistyön merkeissä, sillä voidaan sanoa, että silloin paikalla ovat kaikki alan toimijat kaupallisista idealistisiin. Niin ikään kansallisen komitean jäsen Jari Sainio (SPPL) toimi myös itseoikeutettuna paikallisena isäntänä. Myös tutkimusyhteistyöstä keskusteltiin paljon, mutta käytännön ongelmana on tutkimusprojektien johtaminen. Yhteisiä nuijankopautuksia Koska pöydän äärellä oli niin monta puheenjohtajaa, oli oikein, että jokainen sai käteensä myös puheenjohtajan nuijan. Kokousta oli seuraamassa edustava joukko pohjoismaisia ja kotimaisia järjestöjen edustajia. Kansainväliset järjestöpuheenjohtajat tapasivat Turussa Yhteistyö luo vahvuutta Teksti: Mia Kunnaskari, koordinaattori, SPEK Kuva: Rami Airola FEU:ssa samoin hotellien ja vastaavien rakennusten paloturvallisuus on yksi strategisista painopisteistä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suomen kansallisen CTIF-komitean puheenjohtaja Pentti Partanen (SM) komitean asiamies Kimmo Kohvakan (SPEK) pitäessä kirjaa keskustelusta. Rød, Kim Lintrup, Petri Jaatinen, Olli-Pekka Ojanen, Jari Sainio, Anders Bergqvist. Keskustelunaiheita tämän joukon kesken löytyi suurista linjoista pieniin yksityiskohtiin. Komitea kutsui koolle johtavien eurooppalaisten ja kansainvälisten kattojärjestöjen CFPA-Europen, CTIF:n ja FEU:n puheenjohtajat keskustelemaan järjestöjen keskinäisistä yhteistyömahdollisuuksista eurooppalaisen ja eurooppalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Lisätietoja: www.spek.fi/ajankohtaisseminaari www.ctif.fi > Turku Cooperation Meeting. 38 7/2013 S uomen kansallinen CTIF-komitea päätti osallistua Turun 175-juhlavuoden tapahtumiin kansainvälisellä panoksella. Yhteiskuvassa eturivissä Matti Orrainen, Riitta Piironen, Jesper Ditlev, Tore Eriksson, Pentti Partanen, Dieter Nuessler, Kimmo Kohvakka ja Torbjörn Lindström. CFPA-E:n tutkimuskomissio toimii kuitenkin hyvänä yhteisenä alustana tutkimustiedon jakamiselle. Kohti Interschutzia FEU:n Dieter Nuessler esitti käytännönläheisesti, että järjestöt voivat yhteistyössä järjestää konferenssin esimerkiksi Interschutz 2015 -suurtapahtuman yhteydessä. Kokousta voi täydellä syyllä luonnehtia historialliseksi, sillä se oli ensimmäinen laatuaan – mutta ei varmasti viimeinen. CTIF:n Tore Eriksson korosti pelastusalan henkilöstön työturvallisuuden merkitystä työsuhteen muodosta riippumatta. Yhteisellä kopautuksella kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä erityisesti siitä, että vaikka tiedonjakoa paljon järjestöjen kesken tapahtuukin, tulee sitä edelleen tiivistää ja systematisoida
Myös pelastustuotteiden vertailua ja uutuuksiin tutustumista pidettiin myös jatkossa hyvinä. Toimintarasteja oli kaikkiaan kolme. Peruskoulutusjärjestelmän mukaisia kursseja on 11 ja täydennyskoulutuksen kursseja on 19 kappaletta. Kemikaalisukeltaja tulossa puhdistuspaikalta.. Käytännön harjoitukset järjestettiin yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa Helsingin meripelastuslohkokeskuksessa sekä vartiolaiva Merikarhulla. osien jäätyminen voidaan eliminoida. Pelastustyökurssin opintopäivät Pelastustyökurssin opintopäivien tavoitteena oli antaa käyttöön alan uusinta tekniikkaa ja välineitä. Ensimmäisellä rastilla oli esillä Lukasin eDraulic -pelastustyövälineet ja Moditech CRS -ajoneuvohallintaohjelmisto. Myös järjestelmän nopeus vakuutti. huhtikuuta Porissa. Apuvälineinä käytettiin Sony-puhelimessa ollutta ohjelmaa, jolla kuvat saatiin tekstisanomien täydentäminä meripelastuslohkokeskukseen. Opintopäivien teoriaosuuksissa käsiteltiin muun muassa Rajavartiolaitoksen toimintaa, josta kertoi Meriturvallisuusasiantuntija Tom Lundell Rajavartiolaitokselta. Käytännön harjoitteissa vartiolaiva Merikarhulla oli kolme rastityyppistä tehtävää. Toinen rasti oli tiedustelu ja liikkuminen laivan sisätiloissa ja tunnistamistehtäviä. Tämä osoitti toimivuutensa ja erityisesti kylmänä aikana venttiilien ym. Palautteissa kehuttiin hyvää harjoituskenttää ja käytännön harjoitteita. Kaiken kaikkiaan SPEKin kurssinjohtajina toimii yli 400 pelastusalan alipäällystötai päällystötehtävissä toimivaa henkilöä. Huhtikuussa kurssinjohtajia koulutettiin Helsingissä ja Porissa. Profix-tukitankojen ja Resqtec-pelastusportaiden kanssa harjoiteltiin tukipisteiden valintaa ja sijoittamista, vertailtiin eri tuentamateriaalien ominaisuuksia: tuentatangot/tukipalat/portaat, sekä suunniteltiin tuennan rakentamista/lisäämistä noston aikana. Opintopäivät järjestettiin 17.– 18. Vaarallisten aineiden torjunta -opintopäivät Vaarallisten aineiden torjuntakurssin opintopäivien tavoitteena oli järjestää kurssinjohtajille ja kouluttajille käytäntöpainotteinen tapahtuma Rajavartiolaitoksen kanssa. Ensimmäisellä rastilla aluksen takakannella oli kemikaalivuoto, jota tukittiin vuotosimulaattorissa ja lopuksi harjoiteltiin kaasuvuodon nesteyttämistä suojapeitteen avulla. Harjoituksen pääarkkitehtinä toimi palopäällikkö Markku Mäkelä, joka on myös laatinut SPEKille koulutuspaketin vaarallisten aineiden torjunnasta. huhtikuuta Helsingin Katajanokalla. Kurssilaisten kanssa käytiin läpi nostamisen ja tukemisen perusteet sekä korostettiin erityisesti näiden toimintojen yhteistyötä erilaisissa pelastustehtävissä. Ohjepaketti sisältää torjuntaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden vaaratilanteille. • toimintaa ohjaavat myös palokuntakoulutustoimikunta ja työryhmät, jotka koostuvat alan asian tuntijoista 7/2013 39 Lopuksi sovellettu tieliikenneonnettomuusrasti. Lisäksi käsiteltiin TOKEVA 2012 -materiaalipakettia Markku Mäkelän johdolla. Samalla vertailtiin eri nostovälineitä ja tyynymalleja, miten niiden ominaisuudet eroavat toisistaan ja minkälaisia eroja on tyynymallien välillä nostojen tukevuudessa ja tehossa. Apuvälineinä oli muun muassa monikaasumittari sekä lämpökamera. SPEK kouluttaa kurssinjohtajat sekä kouluttajat ja huolehtii heidän tietojen ajan tasalla pitämisestä opintopäivien avulla. Tukemisessa painotettiin sitä, että sen puuttuminen pienissäkin nostoissa voi johtaa koko tehtävän vaikeutumiseen tai vaarantumiseen. Työrastilla käytiin läpi laitteiden tekniset ominaisuudet ja edut käyttäjille, nopeus, liikuteltavuus, helppokäyttöisyys ja varmuus siitä, että akut antavat pelastustyövälineille riittävästi toiminta-aikaa ja miten sähkönsyöttö varmistaa laitteiden jatkuvan toimivuuden. Nostotyynyillä piti huomioida nostettavan kohteen painopisteen arviointia, nostosuunnitelmaa/nostokorkeutta, nostettavan kohteen massan arviointia, eri kokoisten ja muotoisten kohteiden nostoa sekä kappaleen painopisteen merkitystä nostossa. Palautekyselyssä päivät saivat kurssilaisilta kiitosta ja käytännön harjoitteita toivottiin myös jatkossa. 7/2013 39 V uosittain järjestetään 8–10 perusja täydennyskurssin kurssinjohtajien ja kouluttajien opintopäivää, joille osallistuu yhteensä noin kaksisataa kurssinjohtajaa ja kouluttajaa. Ensimmäinen päivä vietettiin Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella. Koulutusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa valtakunnallisesti yhtenäinen koulutustaso ja laatu: • tuottamalla opetusaineistoa • huolehtimalla kurssinjohtajien ja kouluttajien koulutuksesta (opintopäivät) • kehittää koulutusta yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa (Puolustusvoimat, Poliisi, Rajavartiolaitos, Pelastusopisto, Autovahinkokeskus, palokalustoliikkeet, Hämeen Ammattikorkeakoulu). Opintopäivät järjestettiin 9.–10. Teksti: palomestari Mika Mäkelä Kuvat: Pekka Salmi SPEKin kurssinjohtajat hyvässä opissa Pelastusliitot ja pelastuslaitokset nimeävät pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisenja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän mukaiset kurssinjohtajat ja kouluttajat. Lysekilenin edustaja esitteli järjestelmän, jossa nostotyynyihin käytettävä paineilma korvataan auton pakokaasulla. Opintopäivillä perehdytään kyseisen kurssin käytännön järjestelyiden hallintaan ja pyritään saamaan vertaisoppimista koulutuskäytäntöjä vertaamalla eri pelastustoimialueilla. Opintopäivillä käytännön osuudessa harjoiteltiin erilaisia pelastustekniikoita. Rastilla käytetyt laitteet olivat Paratech ACME kierresäädettävät tukitangot sekä Lysekilen matalapainetyynyt. Toisella rastilla tutustuttiin Resqtec NT -nostotyynyihin, Resqtec Profix -tuentajärjestelmiin ja Resqtec-tukipalasarjoihin. Laitteet on testattu pelastusvälinenormin EN 13204 -voimataulukkojen mukaan. Harjoituskohteina oli henkilöautoja ja linja-auto. Kolmannella rastilla esiteltiin Lysekilen kiilatyynyt sekä Paratech-tuentajärjestelmä painottaen kaluston toimintavarmuutta ja osoitettiin, miten melko pienelläkin kalustomäärällä pystyy aloittamaan ja nostamaan isonkin kohteen. Kolmannella rastilla harjoiteltiin johtamistoimintaa sekä tilannekuvan välittämistä ja sen jalostamista meripelastuslohkokeskuksessa
Vuonna 1990 organisaatio rekisteröitiin itsenäiseksi yhdistyksesi, Palotutkimusraati Brandforskningsrådet ry:ksi. Vuoden 2013 päivät ovat järjestyksessä kahdeksannet. Muista toteutuskelpoisista ehdotuksista laadittiin 32 projektia käsittävä luettelo. laboratorionjohtaja Pentti Loikkanen (Palolaboratorio), toimistopäällikkö Hannu Olamo (Pelastusosasto), johtaja Kai-Erik Berg (Vakuutusyhtiöiden kl.) yli-ins. Pisarat lisätään simulaatioon suihkun kartion rajaamalta pallon pinnalta.Alkupiste tältä pinnalta valitaan satunnisesti siten, että suihkun keskelle päätyy enemmän pisaroita. Useammn suuttimen suutinpäät mallinnetaan sijoittamalla useampi yksittäisiä suuttimia samaan pisteeseen. Perustettiin palotutkimuksen toimikunta. Aikajanojen avulla määritetään operaatioaika, jota voidaan verrata vahinkojen ajalliseen kertymiseen. SPTL kutsui toimikuntaan palotekniikan laboratorion, ministeriön pelastusosaston, edistämissäätiön ja vakuutusyhtiöiden edustuksen. 26 Sammutuksen ja sammutus järjestelmien simulointi s. Tilastotietoja täydennetään tarvittavilta osin asiantuntija-arvioilla. Tällaisen menettelyn perusteena voidaan käyttää seuraavaa: Ullakon ontelossa ei ole sprinklausta, mutta palorasituksen (palokuorman) voidaan olettaa olevan oleellisesti pienemmän kuin rakennuksen sisällä sprinklaamattomassa rakennuksessa (vastaava oletus koskee parvekkeita, joille palonkestävyysaikavaatimus on puolet kerroksen kantavien rakenteiden vaatimuksesta). Tammikuun 20. Kurt Majander (Teollisuusvakuutus), DI Erik J. Neuvottelukunta otti nimekseen Suomen Palotutkimusraati. ESPOON HANASAARESSA 27.–28.8.2013 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2013 Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa s. Neuvottelukunnan sihteeristönä toimi Suomen Palontorjuntaliiton toimisto oman toimensa ohella. Toimikunnan perustava kokous 20.1.1982 Säätiö pyysi Palontorjuntaliittoa perustamaan toimikunnan tutkimaan VTT:n kirjelmässä esitettyjä ratkaisumalleja paloalan tutkimustoiminnan kehittämiseksi Suomessa. Oikealla, FDS malli kokeista. Tehokkaalla palotutkimuksella saataisiin näin selville palovaaraan todellinen luonne ja suuruus, mikä mahdollistaa palontorjuntatoimenpiteiden oikean kohdistamisen. Yksittäisten tutkimusten tulokset antavat myös viitteitä suojeluteknisen tason huomioon ottamiselle oikealla tavalla ja vakuutusmaksujen mitoittamiselle, kirjelmän taustaselvityksessä perusteltiin. Vastauksia tuli 46. Sumujen kuvaamiseen käytettävien pisaroiden määrää voidaan kontrolloida muuttamalla kunkin aika-askeleen 6 Kuva 1. 98 4 toiminnan vaiheille arvotaan todennäköisyysjakaumien perusteella realisaatioita, ja kokonaisajan realisaatiot lasketaan skenaariokohtaista yhtälöä käyttäen. Tapahtumapuut asuntopalojen tarkastelussa Asuntopalojen tarkastelussa tapahtumapuu laaditaan erikseen henkilöja omaisuusvahingoille. Suuremmissa kanavissa mitattiin myös kaasun nopeus seinän vieressä Kuva 1. Suuttimen ollessa päällä, mitattiin kaasun nopeus suuttimen takanakanavan keskilinjalla. Silloin kun räystään ja seinän liittymäkohta sekä räystään alapinta eivät täytä EI 30 vaatimusta, tulee yläpohjan toteutuksessa ottaa huomioon seuraavaa: Kun P2-luokan rakennuksen yläpohja on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0 -luokkaa, tulee ullakon ontelon alapinta varustaa vähintään K 2 30-luokan suojaverhouksella, joka on tehty vähintään B-s1, d0 -tarvikkeista. SPTL lähetti Palosuojelun edistämissäätiölle kirjeen, jossa tiedusteltiin säätiön kantaa paloalan tutkimustoiminnan rahoittamiseen ja kehittämisen koordinointiin säätiön kautta, olihan säätiön yhtenä tarkoituksena palosuojelullisen tutkimustoiminnan edistäminen. Suihkujen mukaansa vetämän ilman määrä tutkittiin koejärjestelyllä, jossa kaikki kolme aiemmin mainittua mikrosuutinta, sekä viisi suurempaa suutinpäätä asennettiin puiseen kanavaan keskelle. Paikalla olevien henkilöiden lukumäärän (0–N) määrityksessä käytetään pelastustoimen ruutuaineistoa, jonka perusteella arvioidaan asunnon asukkaiden lukumäärä, ja Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta, jonka perusteella arvioidaan, ovatko asukkaat kotona. Kuva 1 esittää henkilövahinkojen tapahtumapuuta. Vain pieni osa todellisen suihkun sisältämistä pisaroista voidaan mallintaa tästä syystä kukin laskuissa käytetty pisara vastaa useampaa todellista pisaraa. Ne jakautuivat: palon kehittyminen ja palo-olosuhteet (6 projektia), rakenteellinen paloturvallisuus (15), ihminen paloympäristössä (2), sisusteet ja tekstiilit (5), prosessit, järjestelmät ja laitteet (9) sekä sammutustekniikka ja -aineet (10), muut aiheet (11). Vuodesta 1999 lähtien Palotutkimusraadin toimesta on joka toinen vuosi järjestetty Palotutkimuksen päivät. Syttyy asuntopalo N henkilöä paikalla Paikalla toimintakykyisiä henkilöitä Ei poistumista ajoissa Pelastaminen Poistuminen ajoissa Pelastaminen ei tarpeen Paikalla ei toimintakykyisiä henkilöitä Ei poistumista ajoissa Pelastaminen Ei ketään paikalla Asukkaan toimintakyvyllä ei merkitystä Poistuminen ei tarpeen Pelastaminen ei tarpeen mallintamiseksi on siis ensiarvoisen tärkeää, suihkujen mukaansa vetämän ilman määrä ennustetaan oikein. Projektien yhteismäärä oli 58. Edustettuina olivat SPTL, VTT, SM, YM, SVKL, Teknilliset korkeakoulut, SPPL, Teollisuuden Kl, Ed.säätiö ja KTM. Neuvottelukunnan esimiehenä aloitti DI Erik J. Sen aloittamaa työtä jatkaa paloalan tutkimuksen kehittämisorganisaatio Palotutkimusraati – Brandforskningsrådet ry. Jokainen projekti oli rahoitettava erikseen ja rahoitus ohjattiin suoraan kullekin projektille. Tutkimusohjelma ja rahoitus Toimikunta kartoitti, mitä palontorjuntakysymyksiä pitäisi tutkia ja mitkä kysymykset eri tahoja erityisesti kiinnostivat. Tutkimusohjelmalle ei onnistuttu löytämään yhteistä rahoitusjärjestelmää. Suuttimien A, B ja C pisarakokojakaumat on esitetty kuvassa 2. Sen ensimmäisenä kolmivuotiskautena käynnistyi 26 projektia, joiden kokonaiskustannukset olivat 11 milj. Tutkimustoiminnan merkitys nousi voimakkaasti esille. Ruotsissa oli samoista lähtökohdista vuonna 1979 käynnistynyt “Brandforsk” -projekti. Tapahtumapuun haarojen todennäköisyydet ja aikajanan tapahtumien aikaviiveet määritetään tilastotietojen avulla. Henkilövahinkojen tapahtumapuu asuntopaloissa. Teksti: Juhani Katajamäki Lisätietoa: www.pelastusopisto.fi > Tutkimusja tietopalvelut > Palotutkimusraati Palotutkimustoiminnan neuvottelukunnasta se alkoi Palotutkimusraati 30-vuotias 40 7/2013. Taustalla ankarat luvut Vuosien 1977 ja 1982 välisenä aikana palovahinkokorvaukset nousivat 125 %, kun indeksi nousi samana aikana oli vain 62 %. Kuva 2. Palotutkimustoiminnan kehittämistä ja tutkimusohjelman toteuttamista varten perustettiin 1.12.1983 palotutkimustoiminnan neuvottelukunta ja sille avuksi valmisteluvaliokunta. Näin saadaan vaikuttavuusarvio. Kaikille pisaroille annetaan sama, käyttäjän määrittämä alkunopeus ja pisaroiden koko valitaan satunnaisesti pisarakokojakaumasta. Tapahtumapuilla tunnistetaan erilaiset tilanteet ja määritellään niiden jakauma. Saro 1984 alussa. Menetelmät ja työkalut Operaatioaikamallin työkaluina käytetään tapahtumapuita, aikajanoja ja Monte Carlo – simulointia, joka toteutetaan VTT:llä kehitetyn Excel-pohjaisen PFS-ohjelman [9, 10] avulla. Vuonna 1981 vastaavat luvut olivat 75 kpl ja 279 Mmk. päivänä 1982 Suomen palotutkimuksen tehostamiseksi asetettiin toimikunta, jonka kokoonpano oli toiminnanjohtaja Paavo Heikkonen (SPTL), vt. Tutkimus nähtiin yhtenä tärkeimmistä keinoista vaikuttaa kehityksen suunnanmuutokseen. [7] Räystään vaatimuksen kompensointi yläpohjan vaatimuksilla Rakentamismääräyskokoelman osan E1 kohdan 1.3.2 mukaan vaatimuksen täyttyminen voidaan todentaa tapauskohtaisesti oletettuun palonkehitykseen perustuen. kruunua. Pisarakokojakaumat suuttimille A, B ja C, sekä sovitettu analyyttinen jakauma. Teollisuuden osalta vahinkojen nousu oli vuodesta 1977 vuoteen 1981 lähes 200 %. Toimikunta laati kansallisen palotutkimusohjelman 1982 ja sitä toteuttamaan 1984 palotutkimustoiminnan neuvottelukunnan. Päivien anti on aina julkaistu Palontorjuntatekniikan tai Pelastustiedon sivuilla, vuodesta 2001 lähtien erikoisnumerona. Saro (Ed.säätiö) ja professori Claes Holm (asiantuntijajäsen). Aseeksi otettiin tutkimus VTT:n palotekniikan laboratorion neuvottelukunta esitti kirjelmässään vuoden 1981 lopulla Suomen Palontorjuntaliitolle, että se ryhtyisi tutkimaan Suomen olosuhteisiin parhaiten soveltuvia ratkaisumalleja paloalan tutkimustoiminnan kehittämiseksi. Kuva 1. Niissä ehdotettiin78 tutkimusaihetta. Tuulettuvan räystään ratkaisumalli: a) periaate ilman sisäänotosta, kun räystäs on EI 30 suojattu alapuolelta ja b) ilmavirtauksen kääntyminen ulospäin palotilanteessa. Asukkaiden toimintakykyä tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyskäyttäytymistutkimusten [11, 12] ja kotihoidon laskennan [13], Stakesin toimintakykytutkimuksen [14] sekä Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen alkoholinkäyttötietojen perusteella. EI 30 -rakenne a) b) P alovahinkojen huomattava kasvu 70-luvun lopulla huolestutti paloalan laajaa kenttää. Monte Carlo –simuloinnilla luodaan keinotekoisia tilastoja, jolloin lähtöparametreja muuttamalla voidaan tutkia näiden muutosten vaikutuksia. Pisaroiden muodostusta tai suihkun dynamiikkaa aivan suuttimen lähellä ei pyritä mallintamaan. Työrukkaseksi palotutkimustoiminnan neuvottelukunta Suunnitelma Suomen Palotutkimuksen tehostamiseksi valmistui alkuvuonna 16.11.1983. Palovakuutusyhtiöille asia nähtiin tärkeänä palovakuutusmaksujen pitämiseksi kohtuullisella tasolla. Kartion kulma ja alkupisteen etäisyys suuttimesta ovat käyttäjän valitsemia parametreja. Erityisesti suurpalovahinkojen kasvu oli merkittävä: vuonna 1979 teollisuudelle korvattiin 57 yli 500000 markan palovahinkoa yhteissummaltaan 125 Mmk. Vasemmalla, koejärjestely suihkujen mukaansa imemän ilman mittaamiseksi. Vastaavanlainen tapahtumapuu on tehty myös omaisuusvahingoille huomioiden mahdolliset alkusammutustoimet ja niiden tehokkuus sekä palokunnan suorittama sammutus ja savutuuletus. Erilaisten tilanteiden todennäköisyyksien arvioimiseksi tapahtumapuuhun tarvitaan haarautumistodennäköisyydet. 64 Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä s. VESISUMUJEN SIMULOINTI FDS:ssä sprinklerit mallinnetaan syöttämällä pisaroita simulaatioon tietyllä etäisyydellä suuttimen sijaintipaikasta. Ne luetteloitiin kolmeen tärkeysryhmään. Neuvottelukuntaan kuului 10–12 jäsentä. Erittäin tärkeiksi katsottiin 15 aihetta, tärkeiksi 11. Tämä johtaa aleneviin palovahinkoihin, millä on kansantaloudellista merkitystä
– Monenlainen tieteenala palvelee palotutkimusta. Tapahtumapuun haarojen todennäköisyydet ja aikajanan tapahtumien aikaviiveet määritetään tilastotietojen avulla. Ongelmana on nyt toimijoiden ja rahoitusväylien hajanaisuus. Kaikki tutkimus ei palvele ydintehtävää. Näin saadaan vaikuttavuusarvio. Useammn suuttimen suutinpäät mallinnetaan sijoittamalla useampi yksittäisiä suuttimia samaan pisteeseen. Tapahtumapuut asuntopalojen tarkastelussa Asuntopalojen tarkastelussa tapahtumapuu laaditaan erikseen henkilöja omaisuusvahingoille. – Sellainen edellyttää monitieteisyyttä ja uudenlaista ajattelua. Pelastusopiston taloudellinen tilanne ei näytä helpottavan lähiaikoina, joten jos verkostomainen tutkimusja kehittämiskeskus rakentuu Pelastusopistolla sijaitsevan tutkimusyksikön ympärille, se tarvinnee kohtuullisen merkittävää lisäresursointia. Ei ole myöskään estradia, jossa kaikki alan toimijat voisivat yhdessä keskustella asioista, sanoo Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Tutkimuskentässä on nyt liikaa koordinoimattomuutta. Aivan viime vuosien trendinä pelastuslaitoksille on palkattu/nimetty monia kehittämispäälliköitä, joiden työpanos on laitosten sisäisessä ja välisessä kehittämistyössä. Männikön mielestä alalla on viimeisten 30 vuoden aikana tehty paljon isoja uudistuksia. EI 30 -rakenne a) b) Käytäntöä paremmin palvelemaan – Tutkimusta tehdään tällä hetkellä monella tasolla, tehdään tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, esimerkiksi VTT:ssä. – Tutkimustyön selvittäminen on tärkeää, ja toivon, että siinä löytyy hyvä ratkaisu. Erilaisten tilanteiden todennäköisyyksien arvioimiseksi tapahtumapuuhun tarvitaan haarautumistodennäköisyydet. Riskienhallinnan ja onnettomuuksien ehkäisyn tutkimusja kehittämistoimintaa on tapahtunut huimasti viime aikoina. Palotutkimuksen päivillä yhtenä aiheena ollut liekkivammatutkimus osoittaa Mankkisen mukaan hyvin sen, miten yksinkertaisen asian selittäminen tieteellisesti voi olla haastavaa. Suihkujen mukaansa vetämän ilman määrä tutkittiin koejärjestelyllä, jossa kaikki kolme aiemmin mainittua mikrosuutinta, sekä viisi suurempaa suutinpäätä asennettiin puiseen kanavaan keskelle. Tapahtumapuilla tunnistetaan erilaiset tilanteet ja määritellään niiden jakauma. Pisarakokojakaumat suuttimille A, B ja C, sekä sovitettu analyyttinen jakauma. Suuttimen ollessa päällä, mitattiin kaasun nopeus suuttimen takanakanavan keskilinjalla. Kysyimme palotutkimuksen päiville osallistuvilta neljältä henkilöltä, mitä mieltä he ovat palotutkimuksen tilasta ja mitä he ajattelevat sen tulevaisuudesta. Riippuen siitä, miten aluehallintovirastoille käy lähitulevaisuudessa, sieltä voisi vapautua resursseja tutkimuskeskukselle. 26 Sammutuksen ja sammutus järjestelmien simulointi s. Henkilövahinkojen tapahtumapuu asuntopaloissa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tuonut tulosten jalkauttamiseen huomattavan paljon ryhtiä eikä paineita valtiollistamiselle enää ole läheskään niin paljon kuin vielä muutama vuosi sitten, kertoo kehittämispäällikkö Sami Häkkinen SPPL:sta. Hänen mukaansa palotutkimuksen tulevaisuuden osalta kiinnostavaa on, mitä Jorma Rantanen esittää selvitystyönsä lopputuloksena ja miten vastavalitun Esko Koskisen johtama ministeriön pelastusosasto tarttuu selvitystyön tuloksiin. – Rahoituksen puute toki on edelleen yksi ongelmista. Monte Carlo –simuloinnilla luodaan keinotekoisia tilastoja, jolloin lähtöparametreja muuttamalla voidaan tutkia näiden muutosten vaikutuksia. On ollut tiettyjä tutkimushankkeita, jotka ovat suoraan hyödyttäneet käytännön työelämää. [7] Räystään vaatimuksen kompensointi yläpohjan vaatimuksilla Rakentamismääräyskokoelman osan E1 kohdan 1.3.2 mukaan vaatimuksen täyttyminen voidaan todentaa tapauskohtaisesti oletettuun palonkehitykseen perustuen. Odotan hyvää lopputulosta. Toivon, että sen myötä saamme suuntaviivat siihen, mihin meidän pitää pyrkiä, mitä haluamme ja millä resursseilla tätä toteutetaan – Loistava asia. Omatoimiseen varautumiseen lisää voimaa – Palotutkimus on samalla hyvällä tasolla kuin se on ollut viisi viime vuotta. Teija Mankkisen mielestä professuurilla ja selvityshenkilöllä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden kulkuun. Ollaan ikään kuin joissakin piireissä. 98 4 toiminnan vaiheille arvotaan todennäköisyysjakaumien perusteella realisaatioita, ja kokonaisajan realisaatiot lasketaan skenaariokohtaista yhtälöä käyttäen. Myös tulipaloista aiheutuvat onnettomuusvahingot ovat yhä suuret. Se ei ole pelkästään teknistä. Ulkopuolinen rahoitus antaa liikaa suuntaa tutkimushankkeille. Vasemmalla, koejärjestely suihkujen mukaansa imemän ilman mittaamiseksi. Palosuojelurahaston rahankäyttö sanelee tällä hetkellä suuresti sitä, mihin alan valtakunnalliset tutkimusja kehittämispanokset kohdentuvat. Vain pieni osa todellisen suihkun sisältämistä pisaroista voidaan mallintaa tästä syystä kukin laskuissa käytetty pisara vastaa useampaa todellista pisaraa. 64 Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä s. Työkykyyn liittyvänä tutkimushankkeena FireFit on alalla yksi merkittävimpiä, muuten on keskitytty toistaiseksi aika paljon kehittämistoimiin, jotka nekin ovat kyllä tärkeitä ja akuutisti kaivattuja. – Omatoimiseen varautumiseen pitäisi nyt pistää lisää tutkimusresursseja. Muutosta parempaan ei ole tapahtunut ja keskimäärin meillä on kuluneen sadan vuoden ajan kuollut saman verran ihmisiä. Millaista tutkimusta tarvitsisimme, jotka palvelisivat tavoitteita, että saisimme vahinkoja pienemmiksi, hän kysyy. Kokeiluja kehittämishankkeita on paljon eri laitoksilla käynnissä, mutta se ei poista tarvetta hyvälle tutkimukselle. Toisaalta mahdollisuus on, että monet toimijat tuovat erilaisia ja useita näkökulmia. Silloin kun räystään ja seinän liittymäkohta sekä räystään alapinta eivät täytä EI 30 vaatimusta, tulee yläpohjan toteutuksessa ottaa huomioon seuraavaa: Kun P2-luokan rakennuksen yläpohja on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0 -luokkaa, tulee ullakon ontelon alapinta varustaa vähintään K 2 30-luokan suojaverhouksella, joka on tehty vähintään B-s1, d0 -tarvikkeista. Kaikille pisaroille annetaan sama, käyttäjän määrittämä alkunopeus ja pisaroiden koko valitaan satunnaisesti pisarakokojakaumasta. Paikalla olevien henkilöiden lukumäärän (0–N) määrityksessä käytetään pelastustoimen ruutuaineistoa, jonka perusteella arvioidaan asunnon asukkaiden lukumäärä, ja Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta, jonka perusteella arvioidaan, ovatko asukkaat kotona. Pelastustoimen tutkimusohjelmaa (PETU) lakattiin päivittämästä, koska sillä ei ollut todellista ohjaavaa vaikutusta alan tutkimukseen. – Palotutkimusta tehdään tällä hetkellä alan suht hyvässä sisäisessä koordinaatiossa, mutta päätöksenteko on edelleen jokseenkin levällään. Ja on niitä pelastusalan pro graduja väitöstutkimuksia nyt tulossa pikku hiljaa tästäkin aiheesta. Meillä on jo nyt hyvää palotutkimusta, mutta koulutuksellisen väylän myötä voimme saada enemmän ihmisiä mukaan toimintaa ja pitkälleviedympää tutkimustoimintaa. Sumujen kuvaamiseen käytettävien pisaroiden määrää voidaan kontrolloida muuttamalla kunkin aika-askeleen 6 Kuva 1. Kuva 2. – Toivon myös, että palotutkimus nähtäisiin arkipäivän soveltavana tutkimuksena eikä pelkästään monitieteisenä, laajoina hankkeina, Mervi Parviainen sanoo. Yksi toimija ei riitä, vaan tarvitaan monenlaisten toimijoiden verkko. Mahdollisuus onkin siinä, että saadaan useita tieteenaloja yhteen ja katseltua asioita laajemmasta näkökulmasta. – Näiden avulla voisimme saada enemmän ja laaja-alaisempaa tutkimusta. VESISUMUJEN SIMULOINTI FDS:ssä sprinklerit mallinnetaan syöttämällä pisaroita simulaatioon tietyllä etäisyydellä suuttimen sijaintipaikasta. – On toki todettava, että tutkimustoiminta on viime vuosina jo lähentynyt käytäntöä. Pelastustoiminnan tutkimusta kaipaisin myös lisää: tekniikoista, taktiikoista, johtamisesta, eri onnettomuustyypeistä, tulevaisuuden osaamistarpeista, casetutkimuksia palontutkinnan pohjalta. 7/2013 41. Tilastotietoja täydennetään tarvittavilta osin asiantuntija-arvioilla. Kun ne saadaan sovitettua yhteen, syntyy hyvä lopputulos. Pisaroiden muodostusta tai suihkun dynamiikkaa aivan suuttimen lähellä ei pyritä mallintamaan. Lisäksi tervehdin ilolla kaikkia työkyvyn, työhyvinvoinnin, johtamisen, organisaatioiden ja työurien edistämiseksi tehtyjä ja tehtäviä tutkimusja kehittämisponnistuksia. Suuttimien A, B ja C pisarakokojakaumat on esitetty kuvassa 2. Nyt tätä resurssia aiotaan hyödyntää entistä enemmän myös valtakunnallisessa toiminnassa ja se on hyvin toteutuessaan tutkimusja kehittämiskeskuksen perustamiseen rinnastettava jymypaukku. Menetelmät ja työkalut Operaatioaikamallin työkaluina käytetään tapahtumapuita, aikajanoja ja Monte Carlo – simulointia, joka toteutetaan VTT:llä kehitetyn Excel-pohjaisen PFS-ohjelman [9, 10] avulla. Tuulettuvan räystään ratkaisumalli: a) periaate ilman sisäänotosta, kun räystäs on EI 30 suojattu alapuolelta ja b) ilmavirtauksen kääntyminen ulospäin palotilanteessa. Oikealla, FDS malli kokeista. Kuva 1 esittää henkilövahinkojen tapahtumapuuta. Aiheet olivat makuuni turhan teknisluonteisia. Toki nekin paikkansa tarvitsevat ja ansaitsevat, mutta koska päivien tarkoitus on kertoa yleisesti paloja pelastusalan tutkimuksesta, sen sisältöihin sopisi myös muiden tieteenalojen aiheita. Tutkimustoimintaan perustettava professuuri ei Männikön mielestä vielä tee kesää. – Selvityshenkilön työtä on odotettu jo pitkään. Pikemminkin sillä on alalle henkinen merkitys. Kuva 1. Selvityshenkilö Jorma Rantasen selvitystyö on hyvä asia. Kartion kulma ja alkupisteen etäisyys suuttimesta ovat käyttäjän valitsemia parametreja. Rahoituksen puute on uhka Palotutkimusraadin puheenjohtaja, SPEKin tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen sanoo, että esimerkiksi Ruotsiin verrattuna puutteenamme on ollut oman professuurin puute ja muut pysyvät mekanismit. Suuremmissa kanavissa mitattiin myös kaasun nopeus seinän vieressä Kuva 1. Tällaisen menettelyn perusteena voidaan käyttää seuraavaa: Ullakon ontelossa ei ole sprinklausta, mutta palorasituksen (palokuorman) voidaan olettaa olevan oleellisesti pienemmän kuin rakennuksen sisällä sprinklaamattomassa rakennuksessa (vastaava oletus koskee parvekkeita, joille palonkestävyysaikavaatimus on puolet kerroksen kantavien rakenteiden vaatimuksesta). 7/2013 41 ESPOON HANASAARESSA 27.–28.8.2013 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2013 Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa s. Tutkimus on hajallaan – Tutkimuksen tilanne on hajallaan. Pisarat lisätään simulaatioon suihkun kartion rajaamalta pallon pinnalta.Alkupiste tältä pinnalta valitaan satunnisesti siten, että suihkun keskelle päätyy enemmän pisaroita. – Uhka on, että edelleen tutkimuskenttä sirpaloituu. – Toivon, että professuuri on avaus uuteen kehitysvauhtiin. Mutta ne eivät välttämättä palvele niin hyvin käytännön työtä kuin pitäisi, sanoo pelastuspäällikkö Seppo Männikkö Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Helsingin pelastuslaitoksen ja myös muiden laitosten mukaantulo on vaikuttanut siihen. Pitkään alalla työskennellyt Männikkö sanoo, että tutkimus ei ole palvellut myöskään toimia kansalaisten paloturvallisuuden parantamiseksi. – Onnettomuustilastot kertovat silti yhä surullista kieltään. Asukkaiden toimintakykyä tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyskäyttäytymistutkimusten [11, 12] ja kotihoidon laskennan [13], Stakesin toimintakykytutkimuksen [14] sekä Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen alkoholinkäyttötietojen perusteella. Vastaavanlainen tapahtumapuu on tehty myös omaisuusvahingoille huomioiden mahdolliset alkusammutustoimet ja niiden tehokkuus sekä palokunnan suorittama sammutus ja savutuuletus. Syttyy asuntopalo N henkilöä paikalla Paikalla toimintakykyisiä henkilöitä Ei poistumista ajoissa Pelastaminen Poistuminen ajoissa Pelastaminen ei tarpeen Paikalla ei toimintakykyisiä henkilöitä Ei poistumista ajoissa Pelastaminen Ei ketään paikalla Asukkaan toimintakyvyllä ei merkitystä Poistuminen ei tarpeen Pelastaminen ei tarpeen mallintamiseksi on siis ensiarvoisen tärkeää, suihkujen mukaansa vetämän ilman määrä ennustetaan oikein. Koulutusta, organisaatioita ja hätäkeskustoimintaa on uudistettu valtavasti. – Palotutkimuksen päivien temaattinen jako toimi hyvin. Aikajanojen avulla määritetään operaatioaika, jota voidaan verrata vahinkojen ajalliseen kertymiseen
Vaaratilanne tapahtui kesäloma-aikaan. – Tehtävä oli poikkeuksellinen ja pitkäkestoinen. Tilaisuudessa tarkasteltiin vaaratilannetta sen hoitamiseen osallistuneiden näkökulmasta. Lisäksi konttien vieressä oletettiin olevan varastoituna 80 tonnia räjähdysainetta eli yhteensä vaarallista ainetta oli alueella noin 140 tonnia. Saimme puolen yön jälkeen paikalle kauko-ohjattavan ja kameralla varustetun pienoishelikopterin. Viivettä aiheutti se, Vihtavuoren vaaratilannetta puitiin yhteisvoimin Pääroolissa johtaminen ja tiedottaminen Teksti: Mika Rinne Kuvat: Mika Rinne ja Keski-Suomen pelastuslaitos Kontteja jäähdytetään ja siirtoa valmistellaan. – Meille kerrottiin, että siellä olisi 20 konttia. Savuava kontti kuului Forcit Oy:lle, joka tuottaa emulsioräjähteitä, ANFOja ja räjäytysnalleja. Jyväskylän messukeskuksessa pidettyyn seminaariin osallistui noin 180 henkilöä. Pelastuslaitoksella oli tiedossa kohteen riskit. Karjalasta evakuoitiin sodan aikana yli 400000 ihmistä ja Lapin sodan jaloista 170000 ihmistä. Räjähdysvaara Vihtavuoren ruutitehtaalla Tehtävään osallistuneet: • Pelastustoimi (35 henkilöä) • Poliisi (30 henkilöä) • Hätäkeskus • Puolustusvoimat (35 henkilöä) • Kirkon henkinen huolto (6 henkilöä) • Laukaan kunta • Kriisikeskus mobile (3 henkilöä) •Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (39 henkilöä, 25 varalla) Lähde: Keski-Suomen pelastuslaitos ”Vihtavuoren vaaratilanne 9.–10.7.2013 – mitä opimme?” -seminaarin esitykset ovat ladattavissa pelastuslaitoksen turvallisuustietosivuilta: www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/ turvallisuus#Vihtavuori. Alueella liikkunut vartija huomasi, että räjähdejätekontista nousee savua. Uutisrintamalla oli hiljaista, joten median mielenkiinto kohdistui täydellä voimalla Vihtavuoren tapahtumiin. Keski-Suomen pelastuslaitos järjesti päivälleen kaksi kuukautta tapahtuneen jälkeen ”Vihtavuoren vaaratilanne 9.–10.7.2013 – mitä opimme?” -seminaarin. Noin kymmenen minuuttia hälytyksestä ensimmäiset pelastusyksiköt ryhmittyivät tehtaan portille. heinäkuuta, kun räjähdejätettä sisältänyt säiliö alkoi kuumentua. Mukana oli pelastus-, poliisi-, valvontaviranomaisia, vapaaehtoista pelastuspalvelua, kuntien johtoa, henkistä huoltoa sekä Vihtavuoressa toimivia yrityksiä. Alueella toimii kolme yhtiötä, jotka valmistavat räjähdysaineita ja ammuksia. Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytysilmoituksen savuavasta räjähdejätekontista tiistai-iltana kello 23.03. Hämäläinen piti hyvänä oivalluksena käyttää pienoishelikopteria. – Päästyämme paikan päälle määräsin konttien vieressä olleen varaston kohdekortin perusteella alueelle 350 metrin varoetäisyyden, tilannetta johtanut palotarkastaja Juha Hämäläinen kertoo. Sillä tehtiin yli kymmenen tiedustelulentoa, joiden avulla johtokeskuksessa oli noin puolen tunnin viiveellä kuva tilanteesta. Hämäläisen mielestä pelastustyönjohtamista haittasi alkuvaiheessa asiantuntijuuden puute, sillä Forcit Oy:ltä ei saatu oikeanlaista tietoa kohteesta. Upotetussa pikkukuvassa näkyy tilanteen kehittyminen. Tilaisuuden avannut Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen totesi, että tilanteessa korostuivat yhteisja johtokeskustoiminta sekä tiedottaminen. Sen hoitamiseen tarvittiin suuri evakuointi sekä laaja yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisten kesken, Tarvainen sanoo. L aukaan Vihtavuoressa Forcit Oy:n räjähdetehtaalla sattui vakava vaaratilanne 9. Lentotiedustelu paljasti, että jätekontteja olikin 200, Hämäläinen äimisteli. Forcit Oy:n riskienhallintajohtaja Matti Vähäpassi ihmetteli seminaarissa yhtiön saamaa kritiikkiä ja sanoi heidän antaneen kaikki tiedot mitä heiltä osattiin kysyä. 42 7/2013 Laukaan Vihtavuoren räjähdetehtaalla syntynyt räjähdysvaara aiheutti suurimman evakuointioperaation Suomessa viime sotien jälkeen. Vaaran suuruus paljastuu Vihtavuoren tehdasalueen koko on 350 hehtaaria. Vihtavuoressa evakuoinnin kohteena oletettiin olevan 2000–3000 ihmistä, mutta lopullinen määrä jäi huomattavasti pienemmäksi. Yhtiö myös hävittää räjähdysaineita tehdasalueella. Tuossa vaiheessa kukaan ei arvannut kuinka poikkeuksellinen tehtävästä muodostuu. Alueella on tapahtunut useita räjähdysonnettomuuksia, joissa on myös menehtynyt työntekijöitä
Räjähdysvaaran takia Keski-Suomen keskussairaalassa oli leikkaussaleja valmiina vastaanottamaan mahdollisen räjähdysonnettomuuden uhreja. Vaara-arvion jälkeen peJSaario 2013 Tilannekuva selkiytyy . Käytössä oli myös Puolustusvoimien raivaajia ja robotti, jonka avulla konttiin ammuttiin reikä, jotta sen jäähdytys tehostuisi. Tarkoituksena oli saada vettä kontin sisälle jäähdyttämään sitä. Kontin lämpötila nousee . 7/2013 43 että kopterilla kuvattu materiaali tallentui muistikortille ja se piti toimittaa lennon jälkeen johtokeskukseen. Sairaanhoitopiirin kenttäjohtajalle tiedotetaan tilanteesta . Alustava päätös toimintataktiikasta . Tehtaan asiantuntijoiden vaara-arvion perusteella suoja-aluetta laajennettiin 1,5 kilometriksi, sillä tehtyjen laskelmien mukaan konttien räjähdys oli aiheuttanut kuulovaurioita noin 1,3 kilometrin päässä ja heitteet olisivat yltäneet vielä kauemmaksi. Evakuointi saadaan suoritettua 12:38 12 6 3 9 Kuvattu klo 4:40 Kuvattu klo 7:20. Laaja evakuointi Räjähdysvaarassa ollutta konttia seurattiin läpi yön. Itse konttia jäähdytettiin vesitykin avulla ja lämpötilaa seurattiin lämpökameralla, joka oli paikalla heti alkuvaiheessa. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan lämpötilan laskettua Keuruun Pioneerirykmentin raivaaja asensi konttiin pistosuihkuputken. Tehtaan asiantuntijat kertoivat aamulla, että kontin sisäinen reaktio voi johtaa kontin kuumentumiseen ja räjähtämiseen. tilanne pahentuu
Laukaan päiväsairaalasta vietiin 17 potilasta ja Laukaan koululle perustettuun evakuointikeskukseen kuljetettiin noin 180 henkilöä. Omaehtoisesti alueelta poistui noin 250 ihmistä, Rajala laski. Suoja-aluetta laajennetaan tehtaan asiantuntijoiden lausuntojen perusteella Välittömät toimenpiteet Välitön vaara-alue 500 m Suojaalue 900 m Kuulovaurio 1,3 km Pelastustoiminnan johtokeskus 6:15 Jyväskylä Laukaa 12 6 3 9 Suoja-aluetta laajennettiin tehtaan asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Noin 2400 asukaan Vihtavuoren kylän evakuointiin osallistui poliisi ja varusmiehiä. RauJSaario 2013 . Asukkaista evakuoitiin linja-autoilla keskiviikkoaamun ja -aamupäivän aikana turvallisen etäisyyden päässä sijaitsevalle koululle. Pelastustoimenjohtaja Hannu Kouhia päätti Vihtavuoren kylän evakuoinnista. – Kaikkiaan evakuoitiin noin 450 ihmistä. Viranomaiset pohtivat yhdessä tilannetta johtoja tilannekeskuksessa.. Myös vaaratiedote julkaistiin. Vihtavuoren tehtävän hoitamiseen osallistui kaikkiaan noin 150 viranomaista ja vapaaehtoisauttajaa. SPR:n Länsi-Suomen piirin valmiuspäällikkö Tave Rautiainen totesi, että yhteistyö eri toimijoiden välillä oli kitkatonta. Keski-Suomen poliisilaitoksen komisario Arto Rajalan mukaan monet asukkaat poistuivat alueelta omin kyydein, osa oli töissä tai lomamatkalla. 44 7/2013 lastustoimenjohtaja Hannu Kouhia päätti aloittaa koko Vihtavuoren evakuoinnin aamukuudelta. – Odotimme, että säiliön lämpeneminen pysähtyy ja prosessin laantuu itsestään, mutta savun värin muuttuessa tein päätöksen evakuoinnista, Kouhia kertoo. Keski-Suomen poliisilaitoksen sekä pelastuslaitoksen puheenvuoroissa todettiin, että ilman Vapepan ja puolustusvoimien virka-apuosastojen henkilöitä evakuointi ei olisi onnistunut niin hyvin kuin se nyt meni
Sen sijaan Saario ihmetteli miksi vaaratiedotteen julkaiseminen kesti Ylellä 20–30 minuuttia sen antamisesta. – Mikäli hätäkeskus tai Yle huomaa tiedotteessa kirjoitustai asiavirheen, niin sen voisi korjata puhelimitse. – Johtokeskuksessa vallitsi avoin ja positiivinen ilmapiiri. Asukkaat saivat palata koteihinsa keskiviikkoiltana vajaa vuorokausi sen jälkeen, kun räjähdysvaara havaittiin. Suuronnettomuuden uhan kehittyminen.. Nythän tiedote pitää lähettää takaisin sen laatijalle ennen kuin mahdollinen virhe saadaan oikaistua. Median pyyntöjen vuoksi myös Tukes toimitti tehtaan valvontatietoja suoraan sisäasianministeri Päivi Räsäselle ja ministeriön päivystäjälle. vaaratilanteen tutkinta alkaa . Myös pelastusjoukoille täytyy muistaa kertoa missä mennään, muuten reservissä olevat turhautuvat. Järjestimme kolme tiedotustilaisuutta, joka rauhoitti toimittajien tiedonjanoa vähäksi aikaa, Saario sanoi. Harvinainen tapahtuma lisäsi tiedotuspainetta Päällikköja päällystöpäivystysjärjestelmän ansiosta pelastuslaitos sai johtokeskukseen riittävästi henkilöstöä. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus Vihtavuoren vaaratilanteesta valmistuu ensi maaliskuussa. – Emme pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun vastaanotimme ihmisiä. Pelastustoiminnan johtokeskus purettiin iltayhdeksältä. Eri roolien ja tehtävien kertaamista tarvitaan aina, Kouhia arvioi. Lisäksi johtokeskuksessa oli kunnan, poliisin, puolustusvoimien ja vapaaehtoisauttajien edustajia. kontin lämpeneminen saadaan hallintaan . Siinä tiedottamisen hallinta on koetuksella. – Medialle annettiin vain yksi numero, mutta uutiskilpailussa tietoja hankitaan ja soittoja tulee kaikkiin mahdollisiin numeroihin. evakuoinnin toteutus . Tiedotustehtävään määrättiin ruiskumestari Juha Saario Jyväskylästä. asiantuntijoiden puute, epäilys suuresta vaarasta 11.7.2913 tiaisen mielestä vapaaehtoispuolella tarvitaan kuitenkin enemmän ja nykyistä monipuolisempaa koulutusta, jotta suoritusvarmuus lisääntyy. jäähdytyslinjaston rakentaminen . Evakuointikeskuksessa vapaaehtoisauttajana toimineen Liisa Sundbergin mielestä tavalliset ihmiset olivat liikaa median tiedon varassa. Suomen kansainvälistymisen seurauksena suurissa tilanteissa pitää varautua myös vieraskielisiin tiedotteisiin, joiden laatimiseen saattaa Saarion mielestä kulua yllättävän paljon aikaa ilman käännösapua. uhka paikallinen, rajoitteiden purkaminen . Saarion mielestä tiedottamisesta selvittiin kokonaisuutena hyvin, mutta myös kehitettävää löytyi. Meille vapaaehtoisille olisi pitänyt kertoa enemmän mitä tapahtuu, Sundberg sanoi. suuri vaara todellinen . Harvinainen vaaratilanne ja laaja evakuoin ti varmistivat median suuren mielenkiinnon. Vihtavuoren tapauksessa tiedottamisen erityispiirteeksi nousi Saarion mukaan jatkuva tiedottaminen sisäasianministeriölle, jolle pelastuslaitoksen piti toimittaa tehtaan palotarkastuspöytäkirja. 7/2013 45 JSaario 2013 Suuronnettomuuden uhka hälytysilmoitus kontteja on 200 asiantuntijoiden vaara?arvio johto organisoituu päätös toimintataktiikasta päätös ampumisesta Konttien siirtäminen pelastustoiminnan päättäminen 23:00 1:00 6:00 8:00 11:23 15:11 20:22 9:00 9.7.2913 . Vaaratiedotteen antaminen oli perusteltua Vihtavuoren tapauksessa suuronnettomuuden uhkan takia. Saarion mielestä vaaratiedotteen laatimista pitäisi kehittää siten, että tekstiä pitäisi saada tarvittaessa korjata tai muuttaa myös joku muu kuin sen tekijä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen Vihtavuoriseminaarin osallistui noin 180 viranomaista ja vapaaehtoisauttajaa. Lopulta räjähdysvaaran aiheuttanut kontti onnistuttiin jäähdyttämään vedellä niin, että se voitiin siirtää trukilla kauemmas muista konteista ja räjähdevarastosta. Kaiken kaikkiaan Vihtavuoren vaaratilanteesta selvittiin ehjin nahoin ja seminaarissa eri toimijat julistivat yhteen ääneen, että keskinäinen yhteistoiminta sujui mallikkaasti. Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi tiedotteen korjaamista, hän sanoo. uhka paikallinen
Heti palon jälkeen tehdyllä huoltokierroksella löytyi neljä vastaavalla tavalla vioittunutta moottoria kuin palaneen tilan moottorikin oli. Huittisten paloasemalta tullut pelastusyksikkö pääsi nopeasti kiinni paloon. Nykyään pitää sattua laiterikko, ennen kuin ryhdytään huoltotöihin, silloinkin huolletaan vain vikaantuneet laitteet, LähiTapiolan riskipäällikkö Savolainen toteaa. Myös Turvallisuusja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Sakari Hatakka on samoilla linjoilla Savolaisen kanssa. Hän kutsui tilalleen seminaariin kaikki asiaan liittyvät asiantuntijat, jotta tapahtuneesta saataisiin faktat esiin ja että vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn voitaisiin panostaa. Ylikännön tilan ilmastointijärjestelmä ei ole mitenJuhani Savolainen. Teksti: Marko Partanen. Sähkölaitteisiin ja moottoreihin kertynyt pöly heikentää niiden jäähdytystä ja lisäävät paloriskiä, Hatakka sanoo. Sama vaara muissakin sikaloissa Ilmastointilaitteen moottorissa ollutta laakerivikaa epäillään palon syyksi. Sähkömiehelle Ylikännön sikalan yli 50 ilmastointimoottorin huoltaminen on kolmen päivän urakka. Esimerkiksi sähkömoottoreiden laakereille on määritelty käyttötunnit, joiden jälkeen ne vaativat valmistajan ohjeiden mukaisia kunnossapitotoimenpiteitä, kuten laakereiden vaihtoa tai voitelua. Seminaarin agenda oli se, että miten parin sadan euron sähkömoottori voi polttaa viiden miljoonan euron sikalan, maatalousyrittäjä Martin Ylikännö sanoo. Asiantuntijat pitivät erikoisena, että palavasta materiaalista tehtyjä ilmastointikanavia on rakennettu yleisesti, kuten tässä tapauksessa. Ylikännö on Suomen Sikayrittäjät -yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. Sikalapalossa lähellä miljoonavahingot – Omistaja kutsui tilalleen asiantuntijat ja median Maatalousyrittäjä Martin Ylikännö järjesti tilallaan seminaarin, jossa kävi asiantuntijoiden kanssa läpi sikatilallaan sattunutta läheltä piti -tilannetta. – Huollon pitäisi olla vikoja ennakoivaa. 46 7/2013 Huittisten Vampulassa olevassa sikalassa syttyi tulipalo. – Sähköjärjestelmää sekä sähkölaitteiden kuntoa tulee ylläpitää huolto-ohjeiden mukaisesti. Palo syttyi tilalla, joka oli esimerkillisesti paloon varautunut, ehkä myös siksi vahingot jäivätkin vähäisiksi. Laakeri oli arveluiden mukaan kuumentunut ja sytyttänyt lopulta polyuretaanista valmistetun ilmastointiputken, jonka sisään moottori oli asennettu. Epäillään, että 6000 porsaan ja 850 emakon sikala oli palaa, kun ilmastointilaitteen moottori kuumeni vikaantuessaan liikaa. Vakuutusyhtiö LähiTapiolan riskipäällikkö Juhani Savolainen kiitteleekin Ylikännöä huolenkannosta, joka ulottui koko tuottajakuntaan, ja siitä, että Ylikännö oli valmis viemään asian mediaan asti. M aatalousyrittäjä Martin Ylikännö järjesti tilallansa palosta seminaarin. Ylikännö oli huollattanut moottorit vuosittain, mutta aikoo jatkossa lyhentää huoltoväliä puoleen vuoteen. Ylikännö rakennutti sikalaansa 290 neliön palo-osastot, kun laki edellyttää hänen sikalaansa 400 neliön osastointeja. Huoltaminen on hankalaa, sillä polyuretaaniputki on umpinainen ilman huoltoluukkua
Palo ei päässyt leviämään 290 ne liön osastostaan, mutta kuuma oli ollut, sillä kattolampun muovit ehtivät jo sulaa ja katon puurakenteet hiiltyä. Ilmastointikanavassa syttyneen palon leviämistä voitaisiin hidastaa, jos kanavien ympärille rakennettaisiin palo-osaton kaltainen rakenne palamattomasta materiaalista. Uusi Dräger HPS 7000. Putkeen ei ole huoltoluukkua, vaan putken alaosassa oleva propelli joudutaan purkamaan, että päästään putken sisällä olevaan moottoriin käsiksi. – On selvää, että sillä vahvuudella olisi pitänyt harkita enemmän sisälle menoa, Virtanen sanoo. 0207 119 600 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM 4 5 3 3 Sopii Sinulle ja tehtäviisi. DRÄGER SUOMI OY | PUH. Maatalousyrittäjä Ylikännö arvelee, että palon aiheuttamat vahingot ovat 50000– 100 000 euroa, mutta ne olisivat voineet olla viisi miljoonaa. Palanut ilmastointiputki on halkaisijaltaan 40 cm, se tulee välipohjan läpi sikalatilaan, suurin osa putkesta on välipohjassa. Myös ensivaste aiheuttaa paloaseman väessä kummastusta. Vasteet ihmetyttävät Huittisten paloaseman henkilökunta ihmettelee Huittisten pelastusyksikön hälytysvasteita, joiden mukaan se ei lähde yli 15 kilometrin päässä oleviin paloihin ensimmäisessä aallossa, vaikka se olisi lähin jatkuvasti päivystävä yksikkö. Dräger HPS 7000 Konfiguroi juuri Sinun vaatimuksiisi sopiva Dräger HPS 7000 -palokypärä. kään poikkeuksellinen, vaan sen kaltaisia on Suomessa paljon. Pari vuotta aiemmin tilanne olisi ollut toinen, sammutusparista toinen olisi pukenut vasta paikan päällä ja sammutusparille olisi jäänyt vielä konemiehen työt. Dynaamisen muotoilun, ergonomisen istuvuuden ja innovatiivisten komponenttien myötä saat käyttöösi monitoimisen kypäräjärjestelmän, joka tarjoaa korkealuokkaista suojaa kaikkiin tehtäviisi. Putki on helposti palavaa polyuretaania. Pelastusyksikköä ei hälytetä automaattisesti kiireiseen ensihoitotehtävään, vaikka paikkakunnalla olisi ambulanssityhjiö. Pelastusyksikkö lähtee ensivasteeseen vain, jos porilainen ensihoidon kenttäjohtaja muistaa pyytää. Rakenne on yleinen Suomessa, mutta miljoonavahinkoja niiden ei tiedetä aiheuttaneen.. Samalla saataisiin tuotantotilojen savunpoisto-ongelmiinkin apua. Nykyisissä eläinten pitoa koskevissa viranomaismääräyksissä edellytetäänkin koneellisen ilmastoinnin häiriöhälytysvalvontaa, mikä auttaa havaitsemaan hormipalot varhaisessa vaiheessa. ”Sikala palaa ja on muuten sitten iso” Hätäkeskus hälytti pelastusyksiköt matkaan toukokuisena lauantaiaamuna noin kello seitsemän. – Sikala palaa ja on muuten sitten iso, päivystäjä totesi Euran paloasemalta lähteneelle aluepalomestari Jorma Virtaselle. Kohde oli sikala Huittisten Vampulassa. Huittisista noin 18 km:n päästä tullut jatkuvasti päivystävä Satakunnan pelastuslaitoksen kolmimiehinen yksikkö ehti paikalle ensimmäisenä. – Ensimmäinen isku päästiin tekemään ammattivoimin ja siihen se sitten sammuikin, Virtanen sanoo. Vajaan kuuden kilometrin päästä lähtenyt, kotoa hälytetty, paikallinen Vampulan VPK oli paikalla melkein samaan aikaan. Huittisten paloasema on vahventunut pari vuotta sitten yhdellä palomiehellä, mikä oli tässäkin tilanteessa ensi-iskun kannalta merkityksellistä
Vapaa-aika katosi ja oli alettava rytmittää elämää viikonloppuvapaiden mukaan. Turvallisuuskoulutus on maksullista, mutta se ei ole koskaan näkynyt Hiltusen mukaan kielteisessä mielessä kouluttajan arkisessa työssä. – Lääkäriambulanssissa oli lääkäri ja hoitaja Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta ja kaksi palomiestä palolaitokselta. Virat tulivat sairaankuljetukseen ja Seppo Hiltunen sai toisen näistä viroista. Paikat pettivät – Vielä muutamia vuosia sitten olin terveenä rivissä palomiehenä, mutta sitten alkoi ilmetä tukija liikuntaelinvaivoja. Olen toki tehnyt palomiehen töitä laajemminkin. Savusukellustehtävissä olen ollut ja tulipalojakin sammuttamassa. Kun Pohjois-Savon pelastuslaitoksella aloitettiin turvallisuuskoulutusta, silloinen pelastusjohtaja Jorma Westerholm kysyi Hiltusta niihin hommiin. Mahdollisuus saada virka Kuopion palolaitokselta aukesi vuonna 1979 niin sanotun UKK-ambulanssin myötä. – Siirto päivätöihin oli suuri muutos. – Ja sellainen palkkaus on, että saattoi senkin avulla siirtyä toiseen työhön. – Mutta kyllä sillä toimeen tulee. Kuopiossa ollaan ylipäätään erittäin myötämielisiä tähän toimintaan. – Hetken piti miettiä, että onko se edes tähdellistä työtä. Palotarkastuksia tein myöhempinä vuosina ja kunnallisessa hätäkeskuksessa toimin niin sanottuna apupäivystäjänä. Jouduin niiden takia operoitavaksikin. Kun en enää raskaimpiin tehtäviin kyennyt, piti miettiä jotakin muuta. – Sepolla voi katsoa olevan luontaiset edellytykset toimia kouluttajana. On vapaus ja luottamus. En ollut osannut mieltää sitä tärkeäksi työksi. Ja kun ottaa huomioon sen, että hänellä on rautainen kokemus pelastusja ensihoidon tehtäväkentällä, niin tällä yhdistelmällä päästään hyviin lopputuloksiin, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta kehuu. – Sairaankuljetus onkin ollut työurani keskeisin tehtävä. – Palkkakin putosi, mutta sitä korjattiin. Päivätyöt olivat suuri muutos Palomiehenä Seppo Hiltunen teki vuorokautista työaikaa. Säätiö lahjoitti auton Kuopioon ja sen myötä palolaitokselle perustettiin kaksi uutta palomiehen virkaa. Seppo Hiltunen, 60, valmistui vuonna 1978 lääkintävahtimestariksi. – Työssä saa vapaat kädet. Hetken mietittyään Hiltunen vastasi myöntävästi. Enkä Vuoden palomies Seppo Hiltunen on tyytyväinen turvallisuuskouluttaja Työ on ollut naulankantaan Teksti ja kuvat: Esa Aalto. Tajusin, että turvallisuuskoulutusta olisi pitänyt tehdä paljon aikaisemmin. Eikä siihen montaa päivää mennyt kun muutin täysin asennettani. Ainahan palkka voisi olla suurempikin, Hiltunen naurahtaa. – Joillakin voi olla sellainen ajatus, ettei tämä ole tärkeää työtä. Hän teki töitä Punkaharjun terveyskeskuksessa ja yksityisessä ambulanssissa. En kuitenkaan halunnut olla pelkästään autokuski. 48 7/2013 Jos eteen tulee tarve miettiä työuransa jatkoa, kannattaa Seppo Hiltusen mielestä tarttua ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksiin eikä jumiutua vanhaan. Väestönsuojatarkastajan töitäkin on tullut tehtyä. Työrupeaman jälkeen oli kolme vapaapäivää. Hiltunen kehuu viiden hengen turvallisuuskouluttajaryhmää ja lähimpiä esimiehiään. Parempi se on kuin eläkkeellä tai sairaseläkkeellä. Se on hienoa. V uoden palomies, ylipalomies Seppo Hiltunen halusi jatkaa työuraansa, vaikka paikat eivät enää raskaimpia palomiehen töitä kestäneetkään. Presidentti Urho Kekkonen toi Länsi-Saksan vierailultaan tuliaisina lääkäriambulanssin, joka päätyi Paavo Nurmi -säätiölle. Sitten Westerholm ehdotti turvallisuuskouluttajan tehtävää. Olen ollut sellainen jääräpää
Olen kuitenkin aina suhtautunut työhön hyvin ja mahdolliset kuittailut olen laskenut leikiksi. Siellä on tilaa hengittää vapaasti. Kukittamassa Eija Holmberg-Lehto SPEKistä. – Tämä riittää ja voin mahdollisesti tehdä tilaa jollekin toiselle samassa tilanteessa oleVuoden palomies asuu maaseudulla Leppävirralla. Kokemus on opettanut ja ihmisen auttamisen lisäksi sairaankuljetus on asiakkaan kohtaamista, jossa oppii ihmistuntemusta. Maalla on tilaa hengittää – Ensi kesänä on suunnitelmissa lähteä eläkeläisenä huristelemaan pitkin Eurooppa. – Tämäkin työ on nyt arkipäiväistynyt. – Tietokonekoulutus olisi ollut todella tarpeen. Ei kannata esittää jotain muuta eikä olla liian viisas. Ihmiset oppivat toimimaan hätätilanteessa. Nyt enimmäkseen metsästän ja kalastan. Muutoinkin vierasta koko sanaa. – Siellä ammattitaitoiset kaverit tekevät todella arvokasta työtä. – Tarkkoja laskelmia ei ole, mutta olemme antaneet usealla tuhannelle pohjoissavolaiselle turvallisuuskoulutusta. Voi hyvillä mielin lähteä eläkkeelle omasta tutusta työstä eikä kehäraakkina mistään muusta työstä, ensi vuoden maaliskuun lopussa eläkkeelle siirtyvä Hiltunen toteaa. – Eläkeikäähän on vaadittu alemmas, mutta en usko, että niin tulee koskaan tapahtumaan. koe itseäni työrajoitteiseksi. Viisi kun on sopiva määrä turvallisuuskouluttajaksi. – Sairaankuljetuksesta olen saanut suurimman hyödyn tähänkin työhön. Hänen mielestään koulutusta saavat oikeat kohderyhmät. Vuoden palomiehen mielestä vanhempi kaarti kaipaisi pientä koulutusta esiintymiseen ja erityisesti teknisten apuvälineiden käyttämiseen. Koulutettavaan asiaan pitää toki aina ennalta perehtyä. Kansliapäällikkö Päivi Nerg julkisti vuoden palomiehen valinnan, ylipalomies Seppo Hiltunen sai palkinnon Turun palokunnantalolla järjestetyssä pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa. – Harrastukset ovat olleet pääasiassa liikunnallisia. Kokemukseen usein uskotaan. Pidempää työuraa hän ei ole pohtinut. Hän työskenteli vuoden aiottua pidempään ennen eläköitymistään. Seppo Hiltunen on toiminut myös työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Palaute on ollut aina myönteistä. Ilman powerpointteja ei tule toimeen. – On minulle toki myös todettu, ettei niin välttämättä tarvitsisi ajatella. – Kiinteistöissä käymme pitämässä alkusammutuskursseja ja Kaavin Luikonlahden rikastamon henkilökunnalle on pidetty hätäensiapukurssi sekä alkusammutuskurssi. – Nyt on siinäkin asiassa menty paljon eteenpäin. – Moottoripyörälläkin tulee ajeltua, sanoo 750-kuutiosella Hondalla huristeleva Hiltunen. Turvallisuuskoulutusta ei tarvitse PohjoisSavossa mainostaa, vaan sana kiirii ja koulutusta haluavat niin yksityiset yritykset kuin hoitolaitokset ja muut julkiset toimijat. – Ensiaputaito on meistä vain kahdella, joilla on sairaankuljetustausta. Mukana palkitsemassa toimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka sekä sihteeri, palokuntajohtaja Petri Jaatinen. Nykyistä hoitotason ensihoitoa hän pitää erittäin korkeatasoisena ja pitkälle vietynä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja 30ja 11-vuotiaat pojat. valle. 7/2013 49. Myös henkiseen hyvinvointiin raskaiden keikkojen jälkeen hän olisi kaivannut apua. – Palautteen myötä olen myös huomannut, että tällä työllä on merkitystä. Seppo Hiltunen myöntää, että alussa turvallisuuskouluttajana jännitti ihmisten eteen puhumaan meneminen. Haastatteluhetkellä Hiltunen oli juuri ollut tekemässä perunapeltoa. Esimerkiksi puuteollisuudessa tai hoitolaitoksissa työskenteleville on annettu turvallisuuskoulutusta. Palaute ollut aina myönteistä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelevien turvallisuuskouluttajien määrä on Seppo Hiltusen mukaan sopiva. Vuoden palomiestoimikunta sekä vuoden palomiehet ja vastavalitun esimies yhteispotretissa Aurajoen rannalla eli Esko Kautto, edustaa SPPL:a (vas.), Jouko Kuusinen (JHL), Isto Kujala (SSPL), pelastusjohtaja Jukka Koponen, toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka (SPEK), vuoden palomiehet Seppo Hiltunen ja Tuomo Halmeslahti sekä toimikunnan sihteeri Petri Jaatinen (SPEK). Nyt on paremmin Hiltunen pitää turvallisuuskouluttamista tärkeänä työnä ja uskoo, että nuorempi polvi suhtautuu siihen entistä luontevammin. Parasta työssä on hänen mukaansa itsenäisyys ja saa itse suunnitella koulutuksen. Myös toimintaharjoitus järjestettiin. Siirtymistä uuteen työhön arvelutti Seppo Hiltusen mielessä myös se, miten työkaverit asiaan suhtautuvat. – Sillä on merkitystä, miten esiintyy turvallisuuskouluttajana. Itse asiassa mennään parempaan suuntaan ja työ kehittyy jatkuvasti ja palomiehen tehtävät monipuolistuvat. – Vanhempi polvi usein sanoo, että ennen olivat asiat paremmin, mutta mielestäni nyt on paremmin. – Nythän tällaisia palautetilaisuuksia jo on, mutta silloin piti pääasiassa yksin käydä asioita läpi ja välillä se oli raskasta. Hänen mielestään turvallisuuskoulutus on luontainen jatke palomiehen työlle. Kun on oma itsensä, se toimii parhaiten. Sen taidon omaavia olisi hyvä jatkossa saada mukaan
”HELCOM, IMO, BORIS,VTS, Foxtail, MOBS, Valas, Balex Delta, EMSA, ASD, GOFREP, ÖSRA, SYKE, MIRG, Kööpenhaminan sopimus”. Pääosin kurssilaiset olivat pelastuslaitosten henkilöstöä. Öljyntorjuntakurssin vastuuhenkilöinä toimivat Jukka-Pekka Kiuru ja Timo Alava, Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta/Ekami/Kotka Maritime Centre. – Jollakin tavalla se öljy on vaan torjuttava Kalervo Jolma sanoo. Sisältöä sorvattiin laajalla asiantuntija kokoonpanolla: Kalervo Jolma, Juhani Pirttijärvi, Heli Haapasaari, Meri Hietala, Ilpo Tolonen ja Juhani Halmetsalo. Öljyntorjuntakalustoon käytiin tutustumassa valtion öljyntorjuntavarastolla Kuusisen satamassa. – Öljyntorjuntaa on harjoiteltu Itämeren Öljyntorjunnan pilottikurssi Kotkassa Teksti ja kuvat: Ahti Burtsoff Kurssilaiset tutustuvat kalustokontin sisältöön. Mitä nämä tarkoittavat. Itämerellä on kaikkiaan noin 70 mekaanisin öljynkeräyslaittein varustettua öljyntorjunta-alusta. Öljynkerääminen merellä on kymmenen kertaa halvempaa kuin rannoilta siivoaminen. Kurssille osallistui yhteensä 20 kurssilaista kattavasti koko Suomen alueelta Lappia myöten. Alukset Louhi, Halli ja Hylje ovat Suomenlahden öljyntorjunnan pääosissa, kun haveri tapahtuu aavalla merellä. Kokonaisuudessaan kurssi sisälsi kaksi teoriapäivää ja yhden käytännön torjuntatilanneharjoituksen merisimulaattorilla. Öljyntorjuntakurssi oli rakennettu sisällöltään kattavaksi tietopaketiksi. 50 7/2013. Suomenlahdella tapahtuvassa massiivisessa öljyvahinkoskenaariossa on aikaa 30 tuntia ennen kuin öljyä joudutaan keräämään rannoilta! Suomen ympäristökeskuksen päätavoitteena on kehittää öljyvahingon torjuntamenetelmiä. N äistä ja paljon muusta öljyntorjuntaan sisältyvistä aiheista ja toiminnasta otettiin selvää Suomen Ympäristökeskuksen tilaamalla öljyntorjunnan pilottikurssilla elokuussa Kotkan Maritime Centerissä
> Saimaan alueelle suunnitellaan jo ensi kevääksi Itä-Suomen pelastuslaitoksille tarkoitettua täydennyskoulutusta. Torjuntatoimet ja olosuhteet maalla, merellä ja laajoilla sisävesillä poikkeavat suuresti toisistaan, mutta toimintamalli on kuitenkin lähes sama. alueella jo 30 vuotta, Kalervo Jolma totesi omassa öljyntorjuntaharjoitusten sisältöä ja järjestelyjä koskevassa luennossaan. Esite 2012/ www.ymparisto.fi/julkaisut > esitteet Juhani Halmetsalo, JJ-Tekniikasta ja Jouko Pirttijärvi SYKEstä kertovat kokemuksiaan öljyntorjuntakaluston käytöstä. Rahaston pääoman ylärja on 10 miljoonaa euroa ja alaraja 5 miljoonaa. > Öljyvahingontorjunta on moniviranomaistehtävä ja vaatii yhteisiä etukäteen suunniteltuja toimintamalleja! Lisätietoa öljyntorjunnasta: www.ymparisto.fi/oil www.helcom.fi, Lähteet: SYKE-Öljyntorjuntakoulutus/ Kotka/kurssimateriaali, Öljyntorjuntaa yhteistyössä Itämerellä. Torjuntatoimet vesistössä ovat kuitenkin harvinaisempia. ”Kaikkinensa öljyntorjuntakoulutus oli paikallaan koska öt-asioita ei käydä tarpeeksi läpi peruskoulutuksessa Pelastusopistolla” (JK, Lapin pelastuslaitos) Pelastusopistossa saatu koulutus todettiin sisällöltään heppoiseksi nykyajan vaatimuksiin nähden lähes kaikkien kurssilaisten yhteisenä mielipiteenä. Mielenkiintoinen esitys öljyntorjuntatekniikasta ja käytettävästä erikoiskalustosta oli kurssin mielenkiintoisin aihe runsaan teoriaosuuden lopuksi! Ajatuksia jatkotoimenpiteille... Korotus on voimassa 1.1.2010–31.12.2019 välisen ajan. Pelastuslaitoksilla koulutuspohjaa on täydennetty erilaisilla täydennyskursseilla, joita on järjestetty alueellisesti lähinnä kaluston käytön ja torjuntamenetelmiä painottaen. Juhani Halmetsalo JJ-Tekniikasta kertoi kokemuksiaan öljyntorjuntakaluston käytöstä ”rukkastason” näkökulmasta. > Olisiko öljyntorjuntakoulutus oltava osana laajempaa vaarallisten aineiden opetuksessa (HAZMAT) koulutusta. > Pelastuslaitosten tulisi panostaa enemmän alueen riskeihin perustuvaan operatiiviseen öljyntorjuntasuunnitelmaan nykyisen kirjallisen version sijaan. On muistettava että öljyntorjunnassa vaaditaan osaamista myös hankintaja taloushallinnossa! Öljysuojarahasto korvaa Öljysuojarahasto on talousarvion ulkopuolinen valtion rahasto, joka on ympäristöministeriön hoidossa. Käyttöoikeuspyynnöt voi lähettää osoitteeseen: boris@ymparisto.fi SYKEn kehittämällä Borisjärjestelmällä voidaan tehostaa öljyntorjuntatoimenpiteitä, suunnittelua ja koulutusta. Suosittelen lämpimästi öljyntorjunnan vastuuhenkilöitä tutustumaan järjestelmään ja kurssitarjontaan. > Öljyntorjunnan täydennyskoulutuksen sisältö: Päällystölle, alipäällystölle ja ryhmänjohtajille, miehistölle. (Lisätietoja www.ymparisto.fi/ koulutus) Öljyntorjuntakaluston käyttö vaatii erityisosaamista! Öljyntorjuntaa voidaan joutua tekemään kaikissa olosuhteissa, kesällä ja talvella. Parhaillaan suunnitellaan syksyn käyttäjäkursseja, kevään kurssitarjonnan jatkoksi. 7/2013 51. Opiston öljyntorjuntakoulutus ei riitä. Rahoituksen kuluihin ÖSRA saa öljysuojamaksusta, jota peritään normaalisti 0,50 €/tn, kuitenkin nykyisellään määräaikaisena (1.1.2010-31.12.2015) korotuksella 1,50 €/ tn maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetusta öljystä. Rahasto on kuitenkin korottanut pääomaa määräaikaisesti 50/25 miljoonaan euroon johtuen Suomenlahden kasvaneesta öljynkuljetuksesta ja lisääntyneestä riskistä. Käyttäjiä tulisikin olla 1–2 kustakin torjuntaan osallistuvasta organisaatiosta. (Laki öljysuojarahastosta 1406/2004) ÖSRA on kuitenkin toissijainen korvaaja sillä korvausvastuu on vahingon aiheuttajalla, öljyn omistajalla, haltijalla ja/ tai kuljettajalla. > Aluekohtainen tarkennettu koulutussuunnitelma voisi olla seuraava askel nykyaikaisessa öljyntorjuntakoulutuksessa. > Harjoitusmuotoja on monia ja taktiikkaa voidaan harjoitella etukäteen ilman suuria kalustokeskityksiä. Korvausta öljyntorjunnan aiheuttamista kuluista, kaluston ylläpidosta ja koulutuksesta saadaan kuitenkin anomalla öljyntorjuntakustannukset öljysuojarahastosta (ÖSRA). Merialueiden pelastuslaitokset, rajavartiostot ja merivoimat voisivat varmaan harjoitella omassa toimintaympäristössään. Mielestäni kyllä, koska kurssisisältö antaa eväät soveltaa tietoa omaan toimintaympäristöön ja öljyntorjunnan operatiiviseen sisältöön! Lisäksi Borisjärjestelmän käyttökokemus antaa lisäarvoa öljyntorjunnan operatiiviseen suunnitteluun. Raskaat öljyntorjuntapuomit, veneet, skimmerit ja harjakerääjät vaativat henkilöstöltä erityisosaamista, jota on jatkuvasti harjoiteltava. Öljysuojarahasto mahdollistaa Suomen öljyntorjunnan korkealaatuisen koulutuksen, kehitystyön ja kalustohankinnat! BORIS-järjestelmä apuna Meri Hietala Suomen ympäristökeskuksesta kertoi aiheessaan Boris-järjestelmästä (Baltic oil response information system), joka on uusi ja nykyaikainen internetpohjainen tilannekuvajärjestelmä öljyntorjuntaan osallistuville viranomaisille. > Koulutusvaatimukset: Olisiko öljyntorjunnankoulutuskurssi oltava pakollinen öljyntorjuntaa johtaville viranomaisille ja vastuuhenkilöille. Pelastuslaitosten tulisi laskuttaa aiheutuneet öljyntorjuntakustannukset vahingossa vastuussa olevalta taholta! Pelkästään kalustohankinnat maksavat pelastuslaitoksille satoja tuhansia euroja vuodessa ja valtion tasolla puhutaan useita miljoonia maksavista torjunta-aluksista
Omavalvontatarkastukset ovat asiakirjavalvontaa, ja ne tulivat mahdollisiksi uuden pelastuslain myötä vuonna 2011. Näitä kohteita ovat turvallisuusselvitysvelvolliset tuotantolaitokset, vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät järjestelyratapihat, vaarallisten aineiden kuljetukseen ja tilapäiseen säilytykseen liittyvät satama-alueet, kaivannaisjätteiden jätealueet sekä ydinlaitokset. Lisäksi havaittiin muutamia tyypillisiä puutteita, joita pientaloissa esiintyy melko usein. Työssä esitellään nämä vaiheet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Tämän opinnäytetyön tuotos, pelastustoimen johtokeskuksen koulutussuunnitelma, tulee liitteeksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokeskuksen toimintaohjeeseen. Omavalvontamateriaalin arvioinnin yhteydessä tehtiin omavalvontamateriaalin sisältöön liittyvä kyselytutkimus. Tutkimuksessa huomioitiin vuosina 2011 ja 2012 tehdyt pientalojen omavalvontatarkastukset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka suunnitellaan ja toteutetaan laadukas suuronnettomuusharjoitus ulkoisen pelastussuunnitelman testaamiseksi. Lainsäädännön osalta tarkasteltiin vuonna 2011 voimaan tullutta pelastuslakia ja sen mahdollistamia uusia valvontakeinoja sekä pelastuslaitoksen toimintaa ohjaavia normeja, kuten palvelutasopäätöstä ja valvontasuunnitelmaa. Opinnäytetöitä opistosta 52 7/2013. Tehtävänä oli selvittää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimen johtokeskuksen esikunnan henkilöstön tämänhetkisen osaaminen ja osaamisen kehittämismahdollisuudet henkilöstön näkökulmasta. Tekijä: Toni Puhakka Työn nimi: Pientalojen omavalvonta Kymenlaakson pelastuslaitoksella. 52 7/2013 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Pientalojen omavalvontavelvoite koskee Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella sijaitsevia vakituisessa asuinkäytössä olevia pientaloja. Sähköinen suunnitelmapohja on tarkoitettu pelastuslaitosten käyttöön työkaluksi niille, jotka suunnittelevat ulkoisiin pelastussuunnitelmiin liittyviä harjoituksia. Työssä korostetaan harjoitustoiminnan tavoitteellisuutta ja nousujohteisuutta. Omavalvonnan käytännön toteutumisesta havaittiin, että omavalvontatarkastus tehtiin vuosittain noin 80 prosentissa kohteista. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella käytössä olevaa pientalojen omavalvontamallia. Omavalvonnalla tarkoitetaan palotarkastusta, jonka rakennuksen omistaja tai haltija hoitaa itse pelastuslaitokselta saamiensa ohjeiden perusteella. Ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi pelastuslaitoksen ja toiminnanharjoittajan on järjestettävä näihin kohteisiin harjoituksia vähintään kolmen vuoden välein. Omavalvontatarkastusten käytännön toteumista arvioitiin palautuneiden omavalvontalomakkeiden perusteella. Tähän laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimukseen, jota teemahaastattelu edustaa, osallistui seitsemän valitsemaani henkilöä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksesta. Harjoitusten taso ja sisältö on ollut tähän asti hyvin vaihtelevaa, eikä yhtenevää ohjeistusta taikka suunnittelua tukevaa suunnitelmapohjaa ole ollut saatavilla. Tutkimuksessa pientalojen omavalvontaa tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta. Pelastuslain 379/2011 48 §:ssä on määritelty erityistä vaaraa aiheuttavat kohteet, joihin pelastuslaitoksen tulee yhteistyössä kohteen toiminnanharjoittajan kanssa laatia ulkoinen pelastussuunnitelma. Tutkimuksessa todettiin, että omavalvonta on lain mukaista asiakirjavalvontaa ja pientalojen omavalvontaa toteutetaan palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman mukaisesti. Tekijä: Nina Söderholm Työn nimi: Suuronnettomuusharjoituksen suunnittelu ja toteutus. Teemahaastattelumenetelmällä saatiin tiedot pelastuslaitoksen pelastustoimen johtokeskuksen osaamisen tilasta ja koulutuksen tarpeellisuudesta. Tarkastelun kohteina olivat pientalojen valvontaa ohjaava lainsäädäntö, pelastuslaitoksen omavalvontamateriaalin arviointi sekä omavalvontatarkastusten toteutuminen käytännössä. Opinnäytetyön tuloksena syntyi ohjeistus siitä, kuinka ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi järjestettävä harjoitus tulee suunnitella ja toteuttaa, jotta se täyttää sille asetetut vaatimukset. Samalla teemahaastattelun tarkoituksena on herättää henkilöstön mielenkiinto pelastustoimen johtokeskukseen ja sen tulevaisuuteen. Koulutussuunnitelma laadittiin valmiista aineistoista ja pelastuslaitoksen pelastustoimen johtokeskukseen nimetyille henkilöstölle suoritetun teemahaastattelun näkemyksen ja kokemuksien perusteella. Työhön on koottu aiheeseen liittyvä lainsäädäntö ja ohjeet. Pientalojen omavalvonnan yhteydessä jaettava materiaali on pääsääntöisesti hyvin selkeää ja opastavaa, mutta siihenkin esitettiin pieniä päivityksiä tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä suuronnettomuusharjoitus on kuvattu viisivaiheisena prosessina, johon kuuluvat suunnittelu-, valmistelu-, toteutus-, arviointija jatkokehitysvaihe. Ohjeistuksen lisäksi opinnäytetyönä valmistui sähköinen suunnitelmapohja, joka opastaa suuronnettomuusharjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Minna Heiskanen Työn nimi: Selvitys Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtokeskuksen koulutussuunnitelman tarpeesta. Tarkoituksena oli saada tietoa henkilöstöltä johtokeskuksen koulutuksen kehittämisestä sekä sen ylläpitämisestä
7/2013 53 Tarrojen ja etikettien ammattilainen C M Y CM MY CY CMY K paty logo 2012 cmyk.pdf 1 9.3.2012 10.15 Lehdet, katalogit ja mainokset, kaikenlaiset painokset Helsinki Joensuu Nurmes Tampere www.punamusta.com Kytäjä Golf Hyvä Yhteistyökumppani! Tervetuloa Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi kisailemaan ja viihtymään kanssamme PunaMusta Golfturnaukseen Kytäjä Golfiin Hyvinkäälle 11.9.2008 Päivän ohjelma on seuraava: 08.45 Aamukahvi 09.30 Kilpailuinfo 10.00 Kilpailu yhteislähtönä 14.00 Sauna lämpimänä 15.00 Ruokailu ja palkintojen jako Kilpailumuoto: 18 r pistebogey (HCP max 36), paras SCR, lähimmäksi lippua, pisin draivi, best Lady. Yhteislähtöön mahtuu 72 innokasta pelaajaa, ilmoittaudu siis ajoissa mukaan! Ilmoittautumiset 29.8.2008 mennessä / Leila Leinonen fax 09-3424 0199 i k ä m i s r i H o m i T n a ll e v A i r a J klassisen hyvää! PuMu-mainokset.indd 4 22.11.2012 12.26
– Sisäministeriön erivapauspäätös toimii nyt ikään kuin automaattina. Nikula muistuttaa, että palomiehen ammattiin ei ole oikopolkua. Pelastajatutkintoa suorittamaan valitaan opiskelijat tiukalla seulalla, johon kuuluu fyysisiä ja psyykkisiä testejä. – Jos ministeriön erivapausautomaatti jatkaa ja virkoihin määrätään kelpoisuusvaatimuksista poiketen pelkkiä lyhyitä kursseja käyneitä, vaarannetaan pahimmillaan kansalaisten turvallisuus ja ammattipalomiesten työturvallisuus, Nikula paheksuu. Sopimuspalokunnan sammutusmiehen kursseja ei voi mitenkään verrata ammattipalomiehen suorittamaan pelastajatutkintoon, SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula huomauttaa. ”Paloturvallisuuden puolesta” -merkki on Suomen Palopäällystöliiton myöntämä osoitus tuotteille ja palveluille, jotka edistävät paloturvallisuutta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasema Espoon Sepänkylässä peruskorjataan ja ensi vuonna alkavan korjauksen ajaksi johto, tilannekeskus ja tukitoiminnot siirtyivät Tapiolaan Itätuulentiellä sijaitseviin tiloihin, joissa on toiminut muun muassa työvoimatoimisto. 54 7/2013. Paloturvallisuuden puolesta -merkille on perustettu facebook-sivut ja verkkosivutkin aukeavat syksyn aikana osoitteeseen paloturvallisuudenpuolesta.fi. Pilottijakson jälkeen myös muut yritykset voivat hakea merkin käyttöoikeutta. LiPaloturvallisuuden puolesta -merkki koekäyttöön säksi merkkiasiaa on käsitelty niin valmistelutyöryhmässä, Palopäällystöliiton jaostojen johtokunnissa, liittohallituksessa kuin pilottiyrityksissäkin. Liiton tiedossa on useita tapauksia, joissa pelastuslaitokset ovat ottaneet palomiehiksi henkilöitä, joilla ei ole lain edellyttämää pelastusalan tutkintoa. Vuonna 1968 valmistuneesta keskuspaloasemasta siirrettiin remontin ajaksi pelastusja ensihoitoyksiköt lähialueen muille paloasemille. Pelastuslain mukaan pelastustoimintaan osallistuvalta pelastuslaitoksen päätoimiselta miehistöltä vaaditaan virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Perusteluista tulee selvitä, kuinka hyvin hakija tuntee tuotteensa lisäksi ongelman, johon se tarjoaa ratkaisua sekä olemassa olevien ratkaisujen tason. Tuotteen valmistaja, maahantuoja tai jälleenmyyjä voi hakea merkin käyttöoikeutta esittämällä selvitykset tuotteen vaatimustenmukaisuuden täyttymisestä sekä perustelemalla, miten tuote lisää paloturvallisuutta. Palomiesliiton mielestä pelastuslaitokset ovat käyttäneet lain erivapauspykälää perusteetta hyväkseen. Palomiesten virkavalinnoissa erivapauspäätöksellä on ohitettu pelastusalan tutkinnon suorittaneita hakijoita. Molemmat tuotteet on kehitetty edistämään paloturvallisuutta, ja ne täyttävät tuotteiden vaatimustenmukaisuuden. Ei selvitetä henkistä soveltuvuutta, eikä osaamisen tasoa. Viimeisen kahden vuoden aikana on tehty runsaasti selvitystyötä, tutustuttu olemassa oleviin merkkeihin ja otettu niistä oppia. Voit siis tutustua tarkemmin merkkiin, sen kehitykseen ja pilottien tuloksiin näiden sivujen kautta. Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat tekivät Paloturvallisuuden puolesta -merkistä keväällä 2012 markkinointitutkimuksen, jonka mukaan paloturvallisuuden edistämistä osoittava merkki koetaan tarpeelliseksi. Paloturvallisuuden puolesta -merkin ensisijaisena tavoitteena on, että yritykset kehittävät tuotteitaan aktiivisesti paloturvallisemmiksi. Säännöstö ja sopimusehdot käytiin läpi keväällä 2013 asianajotoimisto Krogeruksen lakiasiantuntijan kanssa. Merkki voidaan myöntää tuotteille, jotka lähtökohtaisesti parantavat paloturvallisuutta tai ovat paloturvallisempia kuin muut vastaavat tuotteet. Merkin käyttöoikeuden saaminen edellyttää, että tuote täyttää viranomaisvaatimukset ja hakijan tulee toimittaa perustelut tuotteen paloturvallisuuden edistävyydestä. Nyt olemme siinä pisteessä, että merkin pilotointi on aloitettu ja tietoisuus merkistä alkaa levitä. Merkin käyttöoikeus myönnettiin 6.5.2013 pilotointiin Finlayson Pro -malliston pelastuspatjalle sekä SAFERA-liesivahdille. Merkki on tuotekohtainen. Henkilön todellista arviointia ei tehdä lainkaan. Laissa on kuitenkin erikseen pykälä, jonka mukaan sisäministeriö voi erityisistä syistä antaa erivapauden kelpoisuusvaatimuksista pelastuslaitoksen virkaan tai tehtävään, pelastuslaitosten hakemuksesta. Espoon keskusasema remonttiin – evakossa entisessä työvoimatoimistossa SPAL tyrmää palomiesnimitysten erivapauskäytännön Palomiesliitto vaatii sisäministeriöltä vastuun kantoa palomiesten virkapätevyyksien erivapauspäätöksissä sekä pelastuslaitoksia lopettamaan epäpätevien henkilöiden nimittämisen palomiesten virkoihin. Pelastuslaitos esitteli väistötiloja kutsuvieraille samana päivänä, kun johtoja tilannekeskustoimintoja ”koeponnistettiin” tositilanteessa Lohjalla puunjalostustehtaalla syttyneen tulipalon takia. Merkin käyttöoikeuden pilotointivaihe kestää kaksi vuotta, jonka aikana pyritään saamaan kokemuksia merkin käytöstä niin merkin käyttöoikeuden saaneilta yrityksiltä kuin asiakkailtakin. Ajatus turvallisuustuotemerkistä nousi esille Palopäällystöliitossa muutamia vuosia sitten
Viranhaltijoiden ja virkamiesten kielitaito sai kertaheitolla enemmän painoarvoa. Edelleen Feldt-Rantaa lainaten: ”Ihminen kävi kuussa 1969. Varo karhua, eikun koiraa. Vaaratiedotteiden antaneita viranomaisia on arvosteltu liian matalasta kynnyksestä ja viranomaisten suunnalta on puolestaan tullut purnausta puutteellisesta koulutuksesta vaaratiedottamisessa. Kaikki eivät omista älypuhelinta, mutta toisaalta kaikilla ei ole televisiotakaan. Varo karhua! – oho, se olikin koira?. Kansalaiset ovat aivan syystäkin nostaneet esille problematiikan: jos alueellisia mainoksia on voitu lähettää jo 1980-luvulta lähtien, niin miten voi olla mahdollista, ettei vaaratiedotteita voida antaa alueellisesti, täsmälleen siis sille valtakunnan osalle, jota kyseinen vaara koskee. Kun prosessia ja kääntämisvastuita selvennettiin erillisen ohjeen avulla ja tuotiin esille erilaisten valmiiden vaaratiedotepohjien olemassaolo, kohu vaaratiedotteiden ympärillä hälveni siihen asti, kunnes laki astui voimaan ja samalla vaaratiedotteen antamisoikeus laajeni. Palloa viskotaan kuin pesäpallo-ottelussa ikään. Erinäiset maantieteellisesti pientä aluetta koskevat, esimerkiksi karhusta tai veden keittämisestä annetut vaaratiedotteet ovat vyöryneet läpi tvja radiokanavilta ja samalla alkaneet jo hiljalleen turruttaa kansalaisia asenteeseen: ”Tämä ei koske minua, miksi tämä häiritsee minun arkipäivääni?” Pallottelu vaaratiedotteiden suhteen on ollut sivustakatsojana mielenkiintoista katsottavaa. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Laki vaaratiedotteesta tuli voimaan 1.6.2013. Kesän kuluessa asian kimpussa painivat ministeriöt, sisäministeriö sekä liikenneja viestintäministeriö, antoivat yhteisen tiedotteen, että alueellinen vaaratiedottamisjärjestelmä on ainakin toistaiseksi laitettu jäihin. Mikä on niin iso vaara kaikkien vaaratiedotteiden antajatahojen osalta, että koko kansaa on informoitava. Maailma muuttuu eikä vaaratiedottamisen keinoja saa tuijottaa vain yksisilmäisesti jonkin tavan kautta, vaan nähdä erilaiset keinot toisiaan täydentävinä. Näin ollen eetteristä on kuulunut vaaratiedotetta milloin mistäkin. Alkukesästä oli selvästi havaittavissa, että eri viranomaisten toleranssi vaaratiedotteiden antamiseen on erilainen. Vaaratiedotteiden kääntämisprosessi onnettomuustilanteessa koettiin hankalana ja aikaa vievänä. 7/2013 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Monessa kohteessa erheelliset paloilmoitukset ovat olleet toistuvia ja ihmiset ovat siinä määrin jo turhautuneet niihin, etteivät ole poistuneet rakennuksesta palokellon soidessa, vaan jatkavat onnellisesti työtään ja kokouksiaan kelloista huolimatta – ”koska tuo hälytys on kuitenkin turha!” Osittain tästä syystä viimeisimpään pelastuslain uudistukseen sisällytettiin pelastuslaitoksille oikeus periä halutessaan erheellisistä paloilmoittimen hälytyksistä: paloilmoittimet on saatava ruotuun. Palokellojen tulee soida vain oikeassa hädässä ja kansalaisten asenteen on palauduttava takaisin siihen, että kyseinen hälytys on otettava vakavasti ja tilanteessa on toimittava annettujen ohjeiden mukaisesti. # sori!” Vaaratiedoteasiaa on mediassa luvattu tarkasteltavan uudelleen syksyllä kesän kokemusten perusteella ja tällä hetkellä näyttää, että toteutusta on syytä todellakin miettiä uudelleen. Viro rakensi vuodessa koko väestön kattavan sähköisen potilastietojärjestelmän.” Tuskin vaaratiedotteiden lähettäminen on näitä monimutkaisempi asia. Ensimmäinen ydinreaktori 1942. Automaattisten paloilmoittimien sijoittamisessa, suunnittelussa ja kunnossapidossa on kuitenkin ollut parantamisen varaa, kun erheelliset palohälytykset ovat muodostuneet pelastustoimelle lähes ongelmaksi asti. Ministeriöiden mukaan järjestelmän rakentaminen on kallista ja teknisesti monimutkaista. Automaattiset paloilmoittimet ovat olleet jo pitkään melkeinpä itsestään selvä osa rakentamista. Sprinkleröinti pelastaa ihmishenkiä, eikö niin. Jo ennen lain voimaantuloa vaaratiedotteen laatiminen oli paljon esillä mediassa, kun vaaratiedotteen kääntämisestä ruotsinkieliseksi ja Lapin alueella myös saamenkieliseksi tehtiin melkoinen kynnyskysymys. Lainsäätäjätahoa edustava, hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd) heinäkuussa reagoikin vaaratiedotekohuun lausahtamalla Twitterissä: ”Kun säädimme lakia vaaratiedotteista, ei tullut mieleen, että tiedotteet toteutettaisiin näin kömpelösti. Hyttystä ei kannata ampua tykillä tässäkään asiassa. Lain voimaantulon myötä vaaratiedotteita annettiin enemmän kuin koskaan ennen. Oli tilanne mikä tahansa, on syytä korjata kurssia vaaratiedottamisen osalta ja kääntää katseet myös kohti lainsäädäntötahoa. Jos lainsäädäntöä uudistetaan, on varattava toteuttamiseen myös riittävät resurssit. Erilaiset älypuhelinsovellukset on tyrmätty syystä, ettei se ole tasapuolinen järjestelmä kaikkien kansalaisten suhteen
Ukki könkkäsi maatilallaan ja hoiti tilan hommat. Sotaveteraanien asiat ovat Koposelle tärkeitä. – Elää onnellinen ja tasapainoinen elämä, jotta on ehtoopuolella tyytyväinen ja voi elää tekojensa takana. Inhimillinen johtaja Pelastusjohtajana Koponen haluaa olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Koponen ehti toimia koulutustaan vastaavissa, monipuolisissa työtehtävissä vuosikymmenen ajan. 1800-luvulta oleva, kymmenien hehtaarien tila vaatii runsaasti huolenpitoa ja kunnostamista aina metsän raivauksesta alkaen. Haastavaa on oman ajankäytön hallinta ja itsensä johtaminen. Pyrin itse hoitamaan tehtäväni rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Koponen korostaa työssään avoimuutta ja asioiden läpinäkyvyyttä. Tämä reserviupseeritoiminnassa mukana oleva kapteeni oli pitkän aikaa muun muassa Suonenjoen reserviupseerien puheenjohtaja ja toimii tällä hetkellä Pohjois-Savon piirihallituksessa. En pidä kieroilusta. Monessa mukana myös vapaa-ajalla Koponen on ollut oman viranhoidon ohella mukana valtakunnallisessa Onnettomuustutkintakeskuksen työssä vuodesta 2000 alkaen muun muassa tutkintalautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Kysymykseen elämän tarkoituksesta Koposen ei tarvitse pitkään miettiä vastausta. Koponen haaveilee muuttavansa perheineen tilalle asumaan. Ahkera tilanhoitaja Vaikka Koponen asuukin jo vakituisesti maaseudulla, osti hän rohkeasti vanhan sukutilansa Leppävirran Konnuslahdesta. Tekstit: Salla Tikkanen. – Asioita on osattava laittaa tärkeysjärjestykseen. – Tällä hetkellä työllistää Laukaan maneesionnettomuuden tutkinta, jossa toimin tutkintaryhmän johtajana. – Luottamusta on vaikeaa saada takaisin, jos sen menettää. – Ukki haavoittui sodassa. 56 7/2013 Saanko esitellä – Jukka Koponen Pelastusjohtajana ihminen P ohjois-Savon pelastusjohtaja Jukka Koponen on viettänyt työteliästä elämää niin opiskelukuin työurallaan. – Tutkintatyö on avannut hyvän näkymän erilaisten onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaan sekä niiden ennaltaehkäisyyn. – Yhteistyön hengessä pyrin kuuntelemaan ihmisiä. Innokas opiskelija Palokuntaan Koponen ”palasi” vuonna 1993, jolloin lamakausi innoitti nuorukaisen takaisin koulun penkille. Henkistä ja fyysistä kestävyyttä Koponen saa lenkkipoluilta, joilla hän hölkkäilee keskimäärin viisi kertaa viikossa. Empaattinenkin hän osaa olla. Työni on kokonaisvaltaista ja sitä joutuu tekemään myös kotona, viikonloppuisinkin. Tämä Leppävirralla syntynyt diplomiinsinööri rynnisti jo 10-vuotiaana isänsä jalanjäljissä palokuntanuoriin. Kranaatinsirpale meni jalan läpi. Koponen suoritti alemman palopäällystötutkinnon ja väestönsuojelupäällikön tutkinnon, josta opiskeluintoa riitti vielä palopäällystön insinööritutkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka. Harrastuksiin kuuluu myös matkamoottoripyöräily, mutta pyörään ei ole viime vuosina muiden menojen vuoksi kertynyt kovinkaan paljon kilometrejä. – Töihin on ollut aina mukava tulla, ihan joka päivä. Opiskelun rinnalla myös työtehtävät ja vastuut kasvoivat aina palopäälliköstä riskienhallintapäällikköön, kunnes Koponen valittiin Pohjois-Savon pelastusjohtajaksi vuonna 2011. Palokunnan ympyröissä kului kymmenisen vuotta, kunnes opiskelu sähköja automaatioalalla vei mukanaan. Projekti kestää vielä noin vuoden. – Se pitää jaksamiseni, vireyteni ja työkykyni kunnossa. Avoimuus ja rehellisyys kantavia arvoja Elämänarvoikseen Koponen nostaa terveyden, perheen ja läheisten hyvinvoinnin sekä hyvät ihmissuhteet. Puhelin on yleensä aina auki ja sähköpostia tulee hoidettua huomattavan paljon myös virkapaikan ulkopuolella. – Rehellisyys on ehdottomasti tärkeä arvo läheisten ja ystävien kesken, työelämästä puhumattakaan. Vuonna 2011 Koponen valmistui vielä tuotantotalouden diplomi-insinööriksi – sekin vain kahdessa vuodessa
Speksit: 350 kuutiota, 11,5 hv, 1-sylinterinen ja 2-tahtinen.. Pelastusjohtajana Parviainen haluaa olla ”mutkaton joukkuepelaaja”. Jorma Parviainen on kuvassa neuvostoliittolaisen moottoripyörän IC:n puikoissa. Lastenlapset tärkeitä, huumori yhdistää töissä Parviaisella ja elämänkumppanilla Mervillä on molemmilla tahoillaan kolme lasta. – Arvostan aikaansaavia ja työhönsä paneutuvia työtovereitani sekä mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita. ”Lanttu” tyhjenee työkiireistä, kun menee metsään. 7/2013 57 Saanko esitellä – Jorma Parviainen 7/2013 57 P elastusjohtaja Jorma Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta tuntee pelastusalan läpikotaisin. Optimistinen elämänasenne auttaa. Jos Parviainen ei pihatöiden ja halonhakkuun vuoksi ehdi järvelle, naapurit tuovat kaloja pöytään. Minulle tärkeitä arvoja ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja rehellisyys. Huumorissa pitää olla reilu peli. Joensuun keskustasta 30 kilometrin päässä sijaitseva koti lämpiää puulla. Vieläkin on mukava fiilinki. Siihen kuuluvat tärkeinä asioina luottamus, kannustaminen ja kiittäminen. Vuosia on kulunut kymmenen vuotta kutakin työtehtävää kohden aina palomiehestä palomestariin ja palopäälliköstä pelastusjohtajaan. Ajan ne pihaan ja teen sahaustyöt. Kotiympyröissä puuhastelu on aina ollut hänelle luonnollinen osa elämää. – Minulla on vieläkin se tunne, että on hienoa kun voi auttaa ihmisiä, Parviainen kehuu. – Kilvoittelen omien arvojeni kanssa joka päivä. Työuraa tulee ensi vuoden toukokuussa kertyneeksi 40 vuotta. – Työtovereissa erityisen tärkeää on se, että ollaan ihmisinä kutakuinkin samalla aaltopituudella ja kiinnostuttu ainakin työasioista. Parviainen on 30 viime vuotta asunut omakotitalossa. Rempseä ja sanavalmis Parviainen pitää tilannekomiikasta ja huumorista myös työpaikalla. Nuoruuden intohimo tennistä kohtaan on säilynyt. Sivuvaunullinenkin moottoripyörä tallista löytyy. – Tällä hetkellä olen iloinen siitä, kun sain siskoltani avomaan kurkkuja. Niitä säilöimme kolmella eri tavalla. Käytännöllinen puuhastelija Parviainen tunnetaan innokkaana moottoripyörämiehenä, erityisesti vanhojen pyörien harrastajana. – Kaadan puut metsästä. Koneiden korjaamisten ohella Parviainen pitää talvikalastuksesta, kuten pilkkimisestä ja koukkukalastuksesta. Elämisen tarkoitus Parviainen haluaa elää arvojensa mukaista elämää myös vapaaajalla ja löytää pienistäkin asioista onnen hetkiä, ”että voisi vanhana kohtuullisen tyytyväisenä muistella menneitä”. Palokuntahuumoriin kuuluu, että on osattava nauraa itselleenkin. Johtajana Parviainen tunnustaa olevansa helposti syttyvä, muttei pitkävihainen. Niitäkin aikoja oli, kun Parviaisen taloudesta löytyi sikoja, lampaita ja kanoja. Haluan olla mallina toisille. – Aina on jokin paikka rikki eikä milloinkaan tule valmista. Parviainen on ehtinyt ukiksi jo neljälle lapsenlapselle. Kaksinpeli on vuosien saatossa vaihtunut nelinpeliksi, ja voittamisen halu on muuttunut mukavaksi yhdessäoloksi pelikavereiden kanssa. Vaikka lapsirakas ukki tapaa miltei viikoittain lastenlapsiaan, kantaa hän huonoa omatuntoa siitä, ettei heille ole riittävästi aikaa
Länsi-Saksin hätäkeskuksen hälytyspäivystäjän piti tehdä hälytyskokeilu. Puomitimme joen lohien ja laatikoiden keräilyä varten. Tjugofyra7, 14/2012 Ringsåker (Norja). Kohteessa totesimme, että autot olivat syttyneet palamaan. Putket voitaisiin helposti kiinnittää kattoon myös olemassa olevilla autohalleilla. Palokuntien valmiusilmoitukset tukkivat hätäkeskuksen järjestelmän ja kaikki kuusi puhelinlinjaa. Vasta viiden minuutin kuluttua hälytyspäivystäjä onnistui lähettämään palokunnille ”väärä hälytys” -ilmoituksen. Poliisi piti uteliaat loitolla. Katkaisimme tien kummaltakin puolelta paloautoilla. Hän kuitenkin antoi vahingossa katastrofihälytyksen alueen kaikille 200 palokunnalle. FWM 8/2012 58 7/2013. Vasta kun palo oli sammutettu, näimme että henkilöauto oli rekan ohjaamon ja osittain pinnan alla. Hyökkäysreitit ovat usein pitkiä ja tila vaikeasti hahmotettavissa. Puoliperävaunullinen rekka oli katollaan joessa ja sen ohjaamon luota nousi mustaa savua. Autossa näkyi vainaja. ”Voimmeko vaatia olemassa oleviin autohalleihin sprinklereitä ja osastointia. Teksti Per Larsson. Saimme klo 21.55 ilmoituksen henkilöauton ja rekan kolarista. Matkan aikana saimme kuulla, että nokkakolarin osapuolet olivat pudonneet sillalta jokeen. Harjoituksista oli hyötyä myös tässä tilanteessa, koska työvälineet sekä niiden käyttötavat olivat tuttuja. Kun uusia rakennetaan, meidän on päästävä yhteisymmärrykseen rakennuttajan kanssa paloturvallisuuden tasosta”, yksikön päällikkö Kristina Lindstedt sanoo. Emme kuitenkaan löytäneet ketään. Tehtävänä oli löytää henkilöauton kuljettaja. Uudet hallit ovat entisiä suurempia. Auton kuormana oli 30 tonnia lohta eristelaatikoissa. Teksti: Knut Roar Molstad, Ringsåkerin palokunta Brannmannen 3/2012 Koehälytyksestä katastrofi Zwickau (Saksa). Kerrostalon alla olevassa suljetussa autohallissa on paljon vaikeampi toimia, koska ilmanvaihto on huono, osastointia ei juuri ole ja palokuormaa on usein enemmän. Noin 4000 hakulaitetta hälytti ja 200 sireeniä ulvoi yhtä aikaa. ”Vesivahinkojen riski on pieni, koska autohalleissa on viemärikaivot”, sanoo palomestari Ulf Bergholm. Ostoskeskusten pysäköintihallit eivät ole yhtä vaikeita kohteita, koska ne ovat avoimia ja niissä on palokunnan helppo toimia. Onnettomuuspaikka oli valtatiellä Brumunddalin ja Hamarin puolivälissä. Lisäksi tuhopolttoja on yhä enemmän. Pelastuslaitos on hankkinut kuusi savutuuletinta, joiden teho on 100000 m 3 tunnissa. Kunpa voisimme vaatia asianmukaista osastointia, jotta hyökkäysreittejä olisi useampia kuin yksi”, Bergholm sanoo. Joki laskee Mjösa-järveen, jossa on pintavedenottamo. Olimme toki harjoitelleet onnettomuusuhrien irrotusta, mutta maanpinnalla olevista autoista. Useissa autohalleissa on varastohäkkejä, joissa säilytetään renkaita ja ehkä myös bensiinikanistereita. Henkilöautoa ei näkynyt sillalta. ”Nämä ovat vaarallisia kohteita savusukeltajille. Koska meillä ei ollut tietoa mahdollisista matkustajista, jatkoimme etsintää sekä rannoilta käsin että joessa. Oli suuri helpotus, kun tapasimme rekan kuljettajan vahingoittumattomana sillalta. Uusissa rakennusmääräyksissä ei ole mitään, joka lisäisi autohallien paloturvallisuutta. Pelastussuunnitelman mukaisesti kummaltakin asemalta hälytettiin pelastusyksikkö. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Rekka joessa Vaaralliset autohallit Viime vuosina Göteborgissa on sattunut useita autohallipaloja. Suur-Göteborgin pelastuslaitos ei lähetä savusukeltajia autohalleihin, joista ei ole tehty riskianalyysiä. Eräs vaihtoehto on kuivasprinklerilaitteisto. Hälytimme pelastussukeltajia Gjövikin palokunnasta ja kuljimme rantoja pitkin etsimässä kateissa olevia
He poistuivat autotallin kautta jättäen oven auki. Steinig sai navigaattorien valmistajalta hyvien neuvojen lisäksi ilmaisen laitteen, johon sen käyttäjä saattoi syöttää haluamiensa kohteiden koordinaatit. Palokuntalaiset yllättyivät uuden menetelmän eduista: 1. He hälyttivät kantoapua palokunnasta, mutta palokuntalaiset eivät pystyneet auttamaan ahtaassa porraskäytävässä. Lämpötilat olivat savusukeltajille vaarallisen korkeat. 2. Huoneiden katot ja seinät oli pinnoitettu kipsilevyllä. Teksti JanErik Hagemann. Laitteen koekäyttö alkoi vuoden 2009 alussa. Sitten liekit löivät räystään yli koko ikkunaseinän leveydeltä. Vuonna 2008 palomestari Robert Steinig luki artikkelin, jossa sanottiin, että periaatteessa on mahdollista syöttää palopostien koordinaatit navigaattoriin. Ilmeisesti palo kyti useita tunteja. Toisessa simuloinnissa käytettiin todellista tuulen nopeutta ja suuntaa. Rakennuksen ulkomitat olivat 33 m × 14,5 m. Yhtäkkiä kuumuus kävi sietämättömäksi ja heidän oli painauduttava lattialle. Sen jälkeen, kun takkahuoneen ikkunaseinä oli rikkoutunut, palokaasut purkautuivat ulos sen kautta. FWM 6/2012 7/2013 59. Kerrostalossa asuva iäkäs nainen piti viedä sairaalaan. Kuumuus ja savu leviävät korkeamman paineen tilasta alemman paineen tilaan. Palosyytutkinta Yksikerroksinen rakennus oli rakennettu puusta vuonna 1956 ja sen seinät oli verhoiltu tiilellä. Yksikön L29 savusukeltajat löysivät lattialta yksikön E26 suihkuputken. Samaan aikaan yksikön E26 toinen palomies tuli ulos ovesta ja näki liekkien vyöryvän yläpuolellaan kohti ovea. Sakea savu peitti rakennuksen katon. Ensimmäisessä simuloinnissa tuulen vaikutusta ei otettu huomioon. Tarvittavat ohjelmat saattoi ladata ilmaiseksi internetistä. Palo syttyi sähköviasta eteisen viereisessä komerossa. Pahoin palaneet yksikön E26 savusukeltajat löydettiin kuolleina olohuoneen ja ruokahuoneen lattioilta. Rakennukseen syntyvän virtauksen suunta määräytyy paine-eroista. Toinen palomies jäi ovelle syöttämään letkua. Sairaankuljettajat eivät kuitenkaan jaksaneet kantaa poikkeuksellisen lihavaa naista. Esimies ja konemies näkevät jo ajon aikana, missä lähimmät palopostit ovat. Muutaman minuutin kuluttua potilas oli jo ambulanssissa. Kuumuus pakotti heidät ryömimään. Navigaattorit ovat jatkuvasti päällä ja kytkettyinä lataukseen auton tupakansytyttimen kautta. Kuumuus lisääntyi, kun he lähestyivät takkahuonetta. Teksti: Adam Barowy ja Daniel Madrzykowski Fire Engineering 6/2012 Tuulen vaikutus rakennuspaloihin Nosturi sairaankuljettajien apuna Reinbeck (Saksa). Savuraja oli melkein lattian tasolla. Steinig kiersi kymmenen palokuntalaisen kanssa viikonloppuisin etsimässä kaikki 925 palopostia ja syöttämässä niiden koordinaatit laitteeseen. Samalla he valokuvasivat kaikki palopostit ja kirjasivat niiden viat ja puutteet, jotka vesilaitos heti korjasi. ”Kun katutöitä suunnitellaan, voimme nopeasti tarkistaa, mitä paloposteja ne koskevat”, Steinig kertoo. Toisin sanoen, kenenkään ei pitäisi olla palon ja poistoaukon välissä silloinkaan, kun lieskahdus on tapahtunut ja tuulen vaikutus ei tunnu rakennuksessa. Riesa (Saksa). Sitten he menivät olohuoneeseen, missä kelajohdon suihkulla ei tuntunut olevan mitään vaikutusta paloon. Tikasyksikön L29 savusukeltajat menivät pääovesta yksikön E26 savusukellusparin avuksi. Laboratoriokokeet osoittivat, että jo tuulen nopeus 4,5 m/s riittää synnyttämään sammuttajille vaarallisen virtauksen rakennuksen läpi. Tikasyksikkö L26 valmistautui avaamaan aukon kattoon. He olivat suunnilleen tikasyksikön L26 kattoon avaaman aukon luona. Kokeilla pyrittiin ymmärtämään paremmin tuulen vaikutusta rakennuspaloihin sekä niiden savutuuletukseen ja sammutukseen. Simulointi Paloa simuloitiin Fire Dynamics Simulator -ohjelmalla kahdella tavalla. Sitten he hälyttivät Hampurin pelastuslaitokselta erityisambulanssin, nosturiauton ja köysipelastajia. FWM 5/2012 Elektroninen palopostiluettelo Palokokeita National Institute of Standards and Technology (NIST) suoritti palokokeita laboratoriossa ja seitsenkerroksisessa rakennuksessa. 3. He voivat tällä perusteella päättää, mihin auto sijoitetaan. Pientalon palo Vähän puolen yön jälkeen Houstonin palolaitos sai hälytyksen pientalon paloon. Sammutus ulkoa tuulen yläpuolelta voi rajoittaa paloa ennen sisälle hyökkäystä. Yksikön esimies mursi tuulen alapuolella olevan pääoven ja yhdessä koeajalla olevan palomiehen kanssa meni sisään kelajohto mukanaan. Käytävällä kuuma kerros ulottui lattiaan saakka. Jokainen paloposti sai numeron, jonka avulla sen kuva ja koordinaatit löytyvät Excel-tiedostosta. Yksiköiden E36 ja L29 savusukeltajat käyttivät suihkujaan, kunnes pelastustoiminnan johtaja komensi kaikki ulos. Tuulen keskinopeus oli 7,5 m/s ja puuskissa 11,5 m/s. Taktiikka Perinteinen taktiikka hyökätä rakennuksen vastakkaiselta puolelta palavaan huoneeseen ja estää palon leviäminen ei toiminut tässä tapauksessa. Kuumat palokaasut täyttivät takkahuoneen sekä sen viereiset tilat. Takkahuoneessa oli pehmustettuja huonekaluja ja muuta palavaa materiaalia (mattoja, pöytiä, valaisimia). Kun tuuli vaikuttaa palon leviämiseen, on hyökättävä tuulen yläpuolelta varsinkin, jos palava huone on sillä puolella. Kattoon puhkaistusta aukosta löi yli metrin pituinen liekki. Paloposti löytyy nopeasti myös lumen alta. Paineilmahengityslaitteen polykarbonaattiosat pehmenevät 140 °C:n lämpötilassa. Sammuttajien on pysyttävä poissa reiteiltä, joille tuulen synnyttämä läpivirtaus levittää paloa. Ilma virtasi sisään rikkoutuneen ikkunaseinän kautta ja ulos pääoven sekä autotallin oven kautta. Talon asukkaat olivat havainneet komerossa liekkejä ja savua. Navigaattorin edut ovat ilmeiset: se mahtuu pelastustoiminnan johtajan taskuun ja sitä voidaan käyttää hämärässä yhtä hyvin kuin päivänvalossa. Sillä aikaa, kun potilas nostettiin sisällä pelastuspaareille, köysipelastajat valmistivat nosturin nostoa varten. Tämän jälkeen kohteet näkyivät näytöllä. Myöhemmin uutta vesikattoa oli rakennettu alkuperäisen yläpuolelle, mikä lisäsi ullakon palokuormaa ja muodosti onteloita. Kuumia (yli 200 °C) palokaasuja oli vain katon lähellä komerossa ja osassa takkahuonetta. Palo sammuttiin tikasauton vesitykillä ja 64 mm:n suihkulla 24 minuutissa. E36:n savusukelluspari eteni käytävällä 3 tai 4 m jäädyttäen savukerrosta suihkullaan. Katolla oleva tikasyksikön L26 esimies huomasi liekkien lyövät katteen raoista sekä räystään yli takkahuoneen ikkunaseinän kohdalla. Ensimmäinen sammutusyksikkö E26 oli kohteessa viiden minuutin kuluttua. Navigaattori opastaa konemiestä ajon aikana. Koekäytön päätyttyä kesällä 2009 palokunnan päällikkö Egbert Rohloff päätti hankkia navigaattorin jokaiseen yhdeksään paloautoon. Noin minuuttia myöhemmin sammutusyksikön E36 savusukelluspari toi toisen kelajohdon eteiseen. Kokeet osoittivat, että savusukeltaja ei pysty olemaan 30 sekuntia kauempaa palavasta tilasta tulevan virtauksen reitillä. Vaikka paloasu kestää lämpötilan 260 °C, sen sisäpinnan lämpötila 55 °C aiheuttaa toisen asteen palovammoja. Kuumat palokaasut levisivät kummallekin ovelle saakka. Yksikön esimies kurkisti savukerroksen alapuolelle ja näki E26:n parin jalat, jotka etenivät käytävällä takkahuoneeseen päin. Palopostin etsimiseen ei kulu aikaa; laite ohjaa sen luokse. Tilannearviossaan pelastustoiminnan johtajan on tärkeää ottaa huomioon tuulen vaikutus ja mukauttaa taktiikkansa siihen. Yksikön E26 savusukelluspari oli kateissa. Kerran kootut tiedot voitiin helposti syöttää uusiin laitteisiin
Myös varusteet ovat kehittyneet huimasti. Torjuntatyö on jaettu kolmeen kehään. Palomieheksi Markku Rissanen kulkeutui tavallaan harrastuksensa kautta. Pääsin viidennelle peruskurssille, hän kertoo. M arkku Rissanen kehitti työuransa aikana osaamistaan erityisesti öljyntorjunnassa sekä lentopelastustoiminnassa. Hän on jo teinivuosistaan alkaen ollut innokas purjelennon harrastaja. – Kun todellinen tilanne syntyy, pitää osata toimia oikein. Työ pelastuslaitoksella on hänen mielestään ollut mielenkiintoista. Markku Rissanen toimi koulutuskeskuksen päällikkönä, kun pelastuslaitos käynnisti LEKA-lentopelastustoimintaa. 60 7/2013 Palomestari Markku Rissasen, 61 lähes 40 vuoden pituinen työura Helsingin pelastuslaitoksella päättyi syyskuun alussa. – MIRG-toiminnan myötä yhteistyö muiden viranomaisten ja maiden kanssa on tiivistynyt. FinnBaltic-proomu kaatui Hangon edustalla ja LEKA-ryhmä toimi tilanteessa onnistuneesti. Silloin alkoivat eläkepäivät. Merelle lähdetään pelastustehtäviin yleensä alivoimalla ja joukkoja täydennetään tarpeen mukaan. Onnettomuustilanteita syntyy onneksi vähän. – Räyskälässä purjelentämistä harrastanut hämeenlinnalainen palomestari Juhani Horma vinkkasi nuorelle miehelle mielenkiintoisesta ammatista. Sankaritekoja raskaissa olosuhteissa ei tarvita. Hänet pantiin vetämään toimintaa. Palomestari Markku Rissanen oli mukana kehittämässä öljyntorjuntaa ja lentopelastustoimintaa Purjelentäjästä tuli palomies Teksti ja kuva: Esa Aalto. – Merialue on elimellinen osa Helsingin kaupunkia, joten sielläkin tapahtuviin onnettomuuksiin pitää varautua. – Hienoa on ollut myös tehdä työtä sitoutuneen porukan kanssa. Porukan pitää olla hyvin koulutettua ja heidän on tunnettava vaativien tehtävien riskit sekä omat rajat. Myös kansainvälisissä tehtävissä hän oli yksi alan pioneereista. YK:n katastrofien arviointija koordinointiryhmän UNDAC:n perustajajäsen oli myös alusta alkaen mukana pelastustoimen kansainvälisessä FRF-ryhmässä. CMC-Finlandin perustaminen ja FRFesikunnan toimintojen siirtäminen vuonna 2010 Kuopioon vaikutti välittömästi myös Jos öljyä uhkaa ajautua rannalle, on torjuntaa varten Markku Rissasen mukaan aikaa vain 10–40 tuntia. Markku Rissanen sanookin, että harjoittelu on tullut systemaattisemmaksi ja sitä tehdään laadullisesti hyvin myös eri viranomaisten kanssa yhdessä. Öljyntorjuntapuomit kiinnitetään pulteilla tukevasti rantakallioon. Mitään tehtävää ei ole tarvinnut kammella vääntää, hän hymyilee. – Kehitystyö oli päässyt jo hyvään vauhtiin, kun tuli todellinen tilanne eteen 1990. Se on lisännyt myös työturvallisuutta. – On ollut hienoa saada olla mukana kehittämässä myös oman työnantajani voimakkaasti tukemana erilaisia varautumiseen liittyviä toimenpiteitä, joita erityisesti ovat öljyntorjuntaan liittyvät tehtävät. Siksi varautuminen ja harjoitteleminen on tärkeää. – Olen saanut tehdä töitä itsenäisesti, toki esimiehille raportoiden. On ollut antoisaa kehittää omaa työtään ja osaamistaan. Käytännönläheinen työ kiinnosti ja päätin hakeutua palomieskurssille Haagassa sijaitsevaan koulutuskeskukseen
Pelastusviranomaiset tekevät hyvää yhteistyötä SYKEn, Rajavartiolaitoksen sekä Merivoimien kanssa. 7/2013 61 Koulutusta Järjestämme syksyllä 2013 mm. 071 875 0201. FRF-toiminta oli Markku Rissasen mielestä aikaisemmin ainakin Helsingin näkökulmasta katsottuna käytännönläheisempää toimintaa. – Myös erilaisia sääolosuhteita ja tuulen suuntia sekä siitä seuraavia öljyn ajelehtimissuuntia on etukäteen paljon mietitty. Hyvää on toki nyt se, että kansainvälisiin tehtäviin voidaan seuloa paras mahdollinen porukka koko maasta. seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20352 Vaaratiedotteiden lähettäminen ja välittäminen 26.9.2013 maksuton 20.9.2013 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari HUOM! UUSI AIKA 31.10.-1.11.2013 300 18.10.2013 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 4.-8.11.2013 695 18.10.2013 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 19.-21.11.2013 420 1.11.2013 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 14.-18.10.2013 600 20.9.2013 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 12.-14.11.2013 375 18.10.2013 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 5.-7.11.2013 570 18.10.2013 20578 Ensihoidon tilannejohtaminen 19.-21.11.2013 650 1.11.2013 20579 Lastensuojelun tarve tunnista ja toimi oikein 4.-5.11.2013 200 18.10.2013 20590 Teemaseminaari; Kun räjähtää tai ammutaan Kuinka toimit. Jokainen lähtevä on pois rivistä ja heidän paikkaamisensa on vaikeaa muutoinkin niukoista resursseista. Erityisesti kalustohankinnat ovat tärkeitä. Jos jotain sattuu, meillä on 10-40 tuntia aikaa toimia. – Nykyinen GPS-tekniikkaan perustuva paikannus on parantanut mahdollisuuksia paikantaa metsäpaloalue. He ovat tukeneet, vaikka välillä työ on vienyt pitkiksikin ajoiksi kansainvälisiin tehtäviin. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme, kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. – Poikani pienempänä totesikin, että hänellä on pikkuveli nimeltä Leka, Markku Rissanen naurahtaa.. Voidaan sanoa, että mahdolliseen ympäristöonnettomuuteen on varauduttu, mutta olemme tekemisissä kuitenkin sellaisen asian kanssa, että mahdollisesti mikään ei riitä, Markku Rissanen sanoo. Helsingin rannikkoalue on jaettu kolmeen torjuntavyöhykkeeseen, joihin öljy yritetään pysäyttää, jos torjuntatyö avomerellä ei onnistu. Jo mainittu purjelentoharrastus on ollut hyödyksi myös ammatillisesti. Markku Rissanen on ollut kehittämässä valtakunnallista lentosammutustoimintaa ja ollut kouluttamassa lentosammutuspäälliköitä. 10.12.2013 200 1.12.2013 20577 Pelastustoimen uuden luottamushenkilön koulutus 30.10.2013 136 18.10.2013 20604 Julkisuuslainsäädäntö pelastuslaitoksissa 5.11.2013 136 25.10.2013 20605 Henkilötietolaki ja yksityisyyden suoja 12.11.2013 136 1.11.2013 Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. – Jos esimerkiksi Kittilässä charter-lennolla tapahtuu onnettomuus, on se mitä suurimmassa määrin myös kansainvälinen tilanne, jonka hoitamiseksi on saatava kaikki parhaat voimat liikkeelle. – Valitettavasti vakava ympäristöonnettomuus voi olla hyvinkin todennäköinen, sillä alusliikenne Suomenlahdella on jo vilkkaampaa kuin Persianlahdella. Sitä teemme osaltamme myös me purjelentäjät. – Pelastustehtävän suorittamisessa saattoi aiemmin auttaa myös se, että viideltä laitokselta tulleet kaverit usein tunsivat toisensa hyvin. www.pelastusopisto.fi Helsingin pelastuslaitokseen. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Markku Rissanen on myös sitä mieltä, että FRF-joukkoja pitää tarpeen vaatiessa käyttää myös kotimaassa tapahtuvissa tehtävissä. Merellä tapahtuvan öljyvahingon torjuntavalmiuden kehittämiseksi on tehty paljon töitä, vaikka edelleen on työsarkaa. Perheelleen, vaimolle ja pojalleen, Markku Rissanen jakaa kiitosta. Myös lentotähystystoiminta on ollut hyödyllistä. – Hankaluuksia on syntynyt nyt siitä, kun kansainvälisiin tehtäviin valitut henkilöt tulevat pyytämään virkavapaata eikä työnantajalla ole ajantasaista tietoa tilanteesta. Ja tokihan Helsingin pelastuslaitokselta jäi pois iso työmäärä, kun Kriisinhallintakeskus hoitaa nyt esikuntatyöt
3. Kätevää ja vaivatonta. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit tehdä muutoksia tilaustietoihisi. Käyttäjätunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi. Pelastustieto 8/2013 ilmestyy 17.10. Sen löydät laskusta tai lehdessä olevasta osoitteesta. Seuraavaksi avautuu tilajaapalveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. Eli klikkaa ”Omat tiedot”. teemalla hälytysajoneuvot ja kalusto Varmista ilmoituspaikkasi 27.9.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. 1. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. Voit käyttää palvelua milloin ja missä tahansa
Kiinnitysjärjestelmä sopii kaikentyyppisiin pelastusajoneuvoihin. Virallinen hakuilmoitus, jossa täsmennetään viran tehtävät, vaatimukset, sijoituspaikka ja muut tarpeelliset tiedot, julkaistaan viimeistään 19.9.2013 viraston sivuilla www.avi.fi. Pelastussuunnitelman tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Edellä annetut tiedot annetaan sitoumuksetta. Viran hakuaika päättyy 3.10.2013. 09 4761 1300 Pelastussuunnitteluopas_yritykset_Pelastustieto.indd 1 9/5/2013 8:09:00 AM Ennakkotietona ilmoitetaan, että Etelä-Suomen aluehallintovirastossa täytetään PELASTUSYLITARKASTAJAN VIRKA 1.11.2013 tai sopimuksen mukaan myöhemmin. Viraston sähköisten sivujen ohella tietoja antaa johtaja Markku Haranne puhelin 029 501 6082 ja sähköposti markku.haranne@avi.fi sekä pelastusylitarkastaja Ilkka Heinonen, puhelin 029 501 6042 ja sähköposti ilkka.heinonen@avi.fi Etelä-Suomi. SPEK opastaa 30 36 sivua • 19,50 € (sis. 030 4741 tai etunimi.sukunimi@ttl.fi Opas auttaa työyhteisöä pelastuslain edellyttämän pelastussuunnitelman laatimisessa ja työntekijöiden perehdyttämisessä sen toteuttamiseen. Quick Fix & Release -kiinnitysjärjestelmän saa tällä hetkellä Holmatron Spidersarjan pumppuihin SR10 ja SR 20, sekä Greenline-akkupumppuun SPU 16 BC ja malleihin SPU 16 PC ja DPU 31 PC. Opas soveltuu erityisesti työpaikan johdolle, pelastussuunnitelman laatijoille, turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiville henkilöille sekä palotarkastajille ja muille pelastusviranomaisille. Tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. 046 8505081 tai etunimi.sukunimi@ttl.fi Työterveyslaitos kouluttaa Lisätietoa koulutuksen vetäjältä Miia Wikström p. Lisätietoa: www.dafo.fi UUSI KIINNITYSJÄRJESTELMÄ HOLMATROLTA Vielä ehdit ilmoittautua! Pelastajien fyysisen toimintakyvyn testaaminen ja FireFit-ohjelman käyttö 8.–10.10.2013 Työterveyslaitos Tampere Hinta 750 euroa Ilmoittautuminen 25.9.2013 mennessä www.ttl.fi/koulutus/koulutuskalenteri tai Kati Oksjoki p. 7/2013 63 Avoimia virkoja & toimia Holmatro esittelee hydraulipumppujen ”Quick Fix & Release” -kiinnitysjärjestelmän Käytettäessä Holmatro ”Quick Fix & Release”. alv) Hanki myös SPEK opastaa aiemmin ilmestyneet: SPEK opastaa 29 Leirintäalueen turvallisuusopas SPEK opastaa 28 Tuulivoimaloiden paloturvallisuus SPEK opastaa 27 Työmaaparakkien paloturvallisuus SPEK opastaa 26 Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uutuus Pelastussuunnittelu, opas yrityksille ja työyhteisöille Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Quick Fix & Release säästää aikaa aikana pelastusoperaation aikana, parantaa käyttäjien työergonomiaa, suojaa pumppua vaurioilta kuljetuksen aikana ja tehostaa pelastusajoneuvon tilankäyttöä
010 569 3628 Markku Andersson puh. www.tammivikkut.com LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. 010 569 3623 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 64 7/2013 www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.
Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Soita ja sovi tapaaminen. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. mukaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. 7/2013 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh
200 € II/III-kansi ................................................................................... 6.6. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Pelastusja autokalusto / Kalusto kiertoon 5 20.6. 29.11. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 27.9. Em. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 31.5. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... – mikä röyhkeys 66 7/2013. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Viestintä 4 23.5. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. – Kenen luvalla pelastajaoppilaat risteilee Tallinnanlaivalla. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. 24 %. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Vesipelastus 6 22.8. 5.9. 5.12. 31.10. 3.10. Ilmestymisajat 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 7.2.2013 18.1. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 4.4. Liikennepelastaminen 7 19.9. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. Sportti 8 17.10. 28.2. 22.2. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 2.8. 25.10. 24.1. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 28.3. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 10.5. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ – kyllä tiesin. 8.8. 30.8. Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. – Rehtorin luvalla – ettekö tiennyt että taxfree-ostosten tekeminen on virka-asussa kiellettyä. vuosikerta. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. JVT 2 14.3. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 3.5. Pelastajan varusteet 3 18.4
Kangas osoittautui erinomaiseksi ulkoiluvaatteiden materiaaliksi, etenkin sitten, kun se vahattiin mehiläisvahan ja parafiinin seoksella. GREENLAND?–?TAKKI Greenland Jacket-takki tuli myyntiin vuonna 1968, ja siitä tuli nopeasti tuon ajan vuorikiipeilijöiden suosikkitakki. Takkiin lisättiin etutaskut, mikä paransi sen yleistä soveltuvuutta muuhunkin ulkoiluun. G-1000 Original-materiaalia. Lämmin vuori. Tuo kangas oli tiiviiksi kudottua puuvillan ja polyesterin sekoitetta. Takki on nyt saatavilla useina eri versioina vuorattuna tai ilman, sekä myös parka-mallina. Greenland Winter Parka Pitkä parka kestävää G-1000 Original-materiaalia, lämmin teddyvuori. Niinpä takista tulikin pian vuorikiipeilijöiden suosikki. Alkuperäinen konsepti 1970-luvun alussa Greenland Jacket-takista tuli suosittu laajemmankin ulkoilijajoukon piirissä. Kuusi taskua ja kiinteä, hyvin istuva huppu. Rakastettu suosikki jo vuodesta 1968. Toimimattomuus kävi erityisen selväksi pohjoismaisen Grönlannin tutkimusmatkan aikana vuonna 1966. Greenland Winter Jacket Klassinen takki, joka pitää tuulta ja kestää käytössä vuosia. Mallistoon on lisätty myös pitempi parka-malli ja talvikäyttöön soveltuva lämminvuorinen versio. Vuorikiipeilijöiden takki Fjällräven tarjosi tutkimusmatkan osanottajille teltat ja rinkat. Nyt saatavilla on useita malleja. Ajaton malli, jossa on kiinteä huppu ja paljon taskuja. Lantiopituinen malli, jossa on paljon käteviä taskuja. Yhä vieläkin tämän Fjällrävenin oman, mukautuvan ja toimivan kankaan katsotaan olevan maailman parhaita ulkoilumateriaaleja. Heidän ideoidensa pohjalta Åke teki kiipeilytakin alun perin telttaan tarkoitetusta kankaasta. Yhden konseptin olemme säilyttäneet kaikki nämä vuodet, nimittäin alkuperäisen-1000-kankaan. Se oli tuulenpitävä ja vettä hylkivä, ja siinä oli pään liikkeitä mukaileva huppu ja kätevät rintataskut, joita pystyi käyttämään myös kiipeilyvaljaiden kanssa. Greenland Jacket-takissa oli helppo liikkua, se oli kestävä ja vettä hylkivä ja se kuivui nopeasti – toisin kuin aiemmat puuvillaiset vaatteet. Kun Fjällrävenin ensimmäinen takki tuotiin myyntiin vuonna 1968, se nimettiin Grönlannin tutkimusretken mukaan. Kotiin palattuaan Hasse Hellström ja Per-Åke Sjöman kävivät pitkiä keskusteluja ulkoiluvaatteista Fjällrävenin perustajan, Åke Nordinin kanssa. Uusimpana Greenland Down Jacket, jossa on lämmin untuvatäyte. Ulkoiluvaatteet eivät olleet 1960-luvulla yhtä toimivia kuin ne ovat nykyisin. Se on edelleenkin rakastettu ulkoiluklassikko. Greenland Down Jacket Klassinen untuvatakki kestävää G-1000 Original-materiaalia, kiinteä, hyvin istuva huppu