38 Kymppitonni rikki Jyväskylässä s.23. 8 Piikkiön VPK saa synttärilahjaksi uuden paloaseman s. LOKAKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Vuoden palomies tuntee puhtaan paloaseman s. PT 8/2014 ILMESTYY 22. 7 2014 24 .9 . 20 Poikkeuksellinen nostolavatehtävä s
Painotuotteita ja sähköisiä julkaisuja www.punamusta.com | www.lukusali.fi. LEHDET JA ESITTEET | SANOMALEHDET | POSTITUSPALVELUT SÄHKÖISET JULKAISUT | TAITTOJA SUUNNITTELUPALVELUT PunaMusta painaa kolmella paikkakunnalla. Konekantamme on laaja ja soveltuu pienistä eristä aina miljoonapainoksiin. Lukusali 24/7 on PunaMustan painoasiakkaiden lisäpalvelu joka tarjoaa helpon tavan julkaista ja lukea erilaisia digijulkaisuja. Painotaloja on Joensuussa, Tampereella ja Nurmeksessa. Meiltä löytyy myös kattavat oheispalvelut mm. Lukusalissa voidaan julkaista näköisja rikastettuja julkaisuja, pdf-tiedostoja tai muuta html-yhteensopivaa sisältöä. postituksiin, liitteistyksiin ja lakkauksiin. Kysy lisää myynnistämme: www.punamusta.com. Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun. Lukusali kokoaa yhteen julkaisuja eri aihealueista ja tarjoaa helpon lukukokemuksen
Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut matkustaja-alus Estonia upposi Utön lähellä ja 852 ihmistä hukkui. Lähtövalmius oli tuolloin 60 minuuttia. 8 Piikkiön VPK saa synttärilahjaksi uuden paloaseman s. Turusta lähtenyt Rajavartiolaitoksen pelastuskopteri oli paikalla kohteessa noin puolitoista tuntia hälytyksestä. Erityisesti laitosten yhteistyön tiivistyminen kumppanuuden kautta yhteistyössä Kuntaliiton kanssa on lisännyt valtakunnallista alan kehittämistä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston internet-sivulta löytyy yli 200-sivuinen järkäle. Kunnat vai valtio. Sen verran nopeammin tavoitettaisiin nyt merionnettomuuden uhrit. 20 Poikkeuksellinen nostolavatehtävä s. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Vakituiset avustajat Mika Rinne, Saku Rouvali, Piatta Rulja, Ulla Ylönen, Kati Kottila-Etuaro Tilaajapalvelu YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 38 Kymppitonni rikki Jyväskylässä s.23. 7 2014 24 .9 . Puoli tuntia nopeammin Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Itämerellä sattuneesta rauhan ajan tuhoisimmasta merionnettomuudesta. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Pääkirjoitus syyskuu 2014 Kuntaomistaja tehty tyytyväiseksi Alueellisen pelastuslaitoksen kymmenen vuotisen taipaleen kunniaksi pelastusjohtajat pyysivät Markku Haikoa kokoamaan aluelaitosten synnystä selvityksen. Itsekin näkyvästi alan viime vuosikymmenten kehitykseen vaikuttanut Haiko teki mittavan työn. Pelastuslaitosten kintereillä on kulkenut kysymys niiden omistajasta. Nyt se on puoli tuntia vähemmän. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Selvityksen tekijä viittaa tällä aikaan ennen kuin Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin tarve selvittää, pitäisikö pelastustoimi siirtää valtion hoidettavaksi. Pekka Myllyniemi selvitti ja sen seurauksena syntyivät 22 alueellista kuntien yhdessä ylläpitämää pelastuslaitosta. Kansi Turvallisuus 2014 -messuilla Jyväskylässä työskennellyt Stella Pajukallio piipahti tauolla ulko-osastolla otattamassa kuvan äitilleen, joka fanittaa palomiehiä. Kuntaomistaja on tyytyväinen pelastustoimeensa. LOKAKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Vuoden palomies tuntee puhtaan paloaseman s. Kuva: Kimmo Kaisto. Kun kunnat näkevät omistajuudessaan selkeän hyödyn, ei tarvitse enää keskustella siitä, kumpi on parempi omistaja. PT 8/2014 ILMESTYY 22. Valtiollistamiskeskustelu on ajanut monesti yli kaiken muun. Haiko kirjoittaa sen hukuttaneen kehittämispyrkimykset. Pelastuneita oli 137
19 Vuoden palomies tuntee puhtaan paloaseman ?????????????????????????20 Messuilla kymppitonni rikki ????????????????????????????????????????????????????????23 Turvallisuus-messuilla tapahtui ??????????????????????????????????????????????????24 Mitä mieltä messuista. 46 Opisto kehittää pelastuskoirien koulutusta ?????????????????????????????. Paikalta oli kuulunut pamahdus ja välähdys.” Noin kilometrin päässä tapahtumapaikasta olleet työmiehet olivat myös kuulleet voimakkaan pamauksen ja he luulivat, että jossain räjäytettiin jotakin. 60 Mihin ”palokunta” on kadonnut. 6 Sisällys Hälytysilmoitus Kun Kallion pelastusasemalta lähtenyt palomestari Petri Korhonen oli ehtinyt hälytysajossa noin puolimatkaan, hätäkeskus välitti lisätietoja: ”Ilmoittajan mukaan kiipeäjä ilmeisesti ampui itsensä. 48 Veteraanin ääni: Jorma Peltonen ??????????????????????????????????????????????. 30 Musisoiva palomestari ????????????????????????????????????????????????????????????????32 Stadin turvaksi ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 36 Piikkiön VPK täytti 125 vuotta ????????????????????????????????????????????????????38 Varallaolo suurennuslasin alle Pohjois-Savossa ?????????????????????????42 Turvaa kaikille! ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 57 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 44 Hyvä hallinto syytä muistaa valvontatoiminnassa ??????????????????. 54 Onko vika aina vain johtamisessa. 50 Estonian meriturmasta 20 vuotta ??????????????????????????????????????????????52 Yritys ja VPK harjoittelivat Karvialla ?????????????????????????????????????????. ????????????????????????????????????????????????????????????????26 Palopäällikkö tanssiparketilla ???????????????????????????????????????????????????. ?????????????????????????????????????????????56 BORIS auttaa öljyntorjunnassa ??????????????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Hälytysilmoitus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????8 Vieraanamme Esa Kokki ??????????????????????????????????????????????????????????????18 Valtiollistaminen aina kintereillä ???????????????????????????????????????????????. 34 Lahteen uusi paloasema ????????????????????????????????????????????????????????????. ???????????????????????????????????????????????62 Palontutkijoilla oma yhdistys ??????????????????????????????????????????????????????63 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66
Pitkän odotuksen jälkeen työntekijät pääsivät Möysän uimarannan tuntumassa sijaitsevista vanhoista tiloista upouuteen toimipaikkaan Paavolan pelastusasemalle. s. 42 36 23 7/2014. 36 Varallaolo Työsuojelutarkastajien mukaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pienillä paloasemilla on kertynyt liian paljon varallaolo-tunteja. Miksi jälkivahinkojen torjujat suojautuivat palopaikan epäpuhtauksilta, mutta eivät tulipaloa sammuttamassa olevat palomiehet. 23 Lahti Lahden Paavolan pelastusaseman vihkiäisten juhlapuheissa ei peitelty ylisanoja. 20 42 Vuoden palomies Vuoden palomieheksi valittu paloesimies Jarkke Lahti kiinnostui puhdas paloasema -ajatuksesta jälkivahinkojen torjunnan kautta. s. s. 20 Turvallisuus-messut Kolmenkymmenen vuoden jälkeen Jyväskylässä järjestetyt Turvallisuus-messut keräsivät yhdessä Kyberturvallisuusja Tekniikkamessujen kanssa kolmen päivänä aikana 10249 kävijää. s
AJASSA Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) pitää tärkeänä, että sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistuksen yhteydessä ensihoitopalvelujen valtakunnallista tasalaatuisuutta vahvistetaan ja myös ensivastetoimintaa toteutetaan lakiin kirjatulla tavalla yhdenmukaisesti. Kun tiedämme, mitä haluamme, syntyy rahoituksen järjestäminen järkevällä tavalla.” Kasvavan Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki kysyi yhteistyöstä ja resursseista, kun uutta ensihoitokalustoa pitää Peruspalveluministeri kannattaa ensihoidossa julkista toimijaa hankkia tiukkojen kilpailuttamisvaatimusten ja hankintalain aikana. Hän pitää väärinä vaatimuksia ratkaista sote-uudistuksessa kaikki asiat yhdellä kertaa. ”Sosiaalija pelastustoimen yhteistyön tiivistämistä tarvitaan ehdottomasti”, ministeri Huovinen totesi. Hänen mielestään tuottamisvastuuta esimerkiksi ensihoitotoiminnassa ei voi antaa muulle kuin julkiselle toimijalle. Ministeri Huovinen sanoi olevansa julkisen toimijan puolestapuhuja. On hienoa saada tehdä yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa pelastustoimen ja varautumisen tehtävissä.” ”Tehtävä on monipuolinen ja haastava.” Aluehallintotoiminnan tulevaisuuden suunnitelmat kiinnostavat myös uutta johtajaa. Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue huolehtii myös varautumisen yhteensovittamisesta alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestämisestä, valmiussuunnittelun yhteensovittamisesta, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisestä, kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta, valmiusharjoitusten järjestämisestä sekä alueja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämisestä. ”Tulevaisuus näyttää erittäin kiinnostavalle, Kohvakka sanoo ja viittaa muun muassa valtiovarainministeriön käynnistämään keskusja aluehallinnon virastoselvityshankkeeseen, jossa tavoitteena on uudistaa palvelurakenteita. Esimerkiksi sosiaalija pelastustoimen yhteisten johtokeskusten perustaminen on tärkeää. Turvallisuus-messujen yhteydessä järjestetyssä pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa puhunut ministeri Huovinen totesi, että ensihoitotoiminnan kenttäjohtojärjestelmä on lisännyt tasalaatuisuutta. ”Tiedämme, että tästä periaatteesta on erilaisia näkemyksiä eri poliittisilla toimijoilla”, hän sanoi. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen on tarpeellista.” Huovisen mielestä on myös tarpeen, että alueiden toimintaa ohjataan kansallisesti. Sisäministeriön ylin johto on pohtinut aluehallintoviraston resurssien hyödyntämistä myös alan tutkimusja kehittämistoiminnassa. ”Emme saa joutua maksamaan siitä, että kokonaisuutta hoidetaan huonosti” Hän siteerasi Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän toimitusjohtaja Pentti Itkosta, joka on todennut, että järjestelmässä on kyllä rahaa, kun sitä käytetään oikein. ”Suunnitellut viisi aluetta ovat suuria ja niiden taloudellinen järjestely pitää toteuttaa siten, ettei niiden välille synny turhaa taloudellista kilpavarustelua. Virkaa haki 34 henkilöä. Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja johtaa vastuualuetta ja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Kirjoitetun puheen jälkeen ministeri sai muutaman vastattavakseen muutaman yleisökysymyksen. Susanna Huovinen kertoi sote-uudistuksen valmistelun viivästyneen, kun oli saatava selvyys, millaisia vaatimuksia uusi hankintalaki tuo sote-uudistukselle. Palokuolemien torjuntaan koskeneeseen kysymykseen ministeri totesi, että esimerkiksi vanhusväestön mahdollisuus asua omissa kodeissaan pitää varmistaa tarvittavat turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Sote-uudistuksen rahoitusmalliin hän ei ottanut kantaa, vaan totesi, että asiaa pohtiva työryhmä antaa oman lausuntonsa asiassa ensi vuoden maaliskuussa. Aluehallintovirasto valvoo pelastustointa ja pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa alueellaan. Kohvakka on nimitetty tehtäväänsä määräajaksi 1.10.2014–30.9.2019 väliseksi ajaksi. Kimmo Kohvakka avin johtoon 6 7/2014. Teksti ja kuva: Esa Aalto Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi on nimitetty sotatieteiden maisteri, SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. ”Arvostan tehtävää aluehallintovirastossa. Hän pitää tärkeänä, että sosiaaliviranomaiset ovat mukana yhteisissä tietojärjestelmähankkeissa. ”Sote-alueista ei saa tehdä laajoja kilpailuttajia”, ministeri korosti. ”Sote-uudistus antaa paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaa. Kaiken kaikkiaan toimintojen johtaminen pitää saada paremmin haltuun ja lisätä tasalaatuisuutta.” Ministeri pitää tarpeellisena toimintatapojen uudistamista paitsi hallinnonalojen sisällä, myös niiden välillä. ”Mielestäni ensin pitää päättää siitä, mitä olemme tekemässä ja millaiset rakenteet luomassa
markkinointia. Palkinnon suuruus on 15000 euroa. Kukin toimii oman koulutusja kokemustaustansa pohjalta. Kehitystyön alla on nyt muutama uusi tuote ja olemassa olevia kehitetään koko ajan”, Kalliomäki kertoo. ”Olemme yhdessä tehneet mm. Innovaatiopalkinnot saajat julkistettiin pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä. Saariselän VPK:n hälytysosaston naiset tekivät Oikeissa töissä – Saariselän palonaiset seinäkalenterin, jossa esitellään naisvoimin 12 yleistä pelastustehtävää. Myös tulipalon syttymiseen tulee kuitenkin varautua. Pirkanmaan Turvallisuusklusterin osaamisverkosto ”iäkkäiden henkilöiden asumisturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen” on kehittänyt ratkaisuja ikäihmisten turvaksi. ”Tällä ratkaisulla kaksi pientä toimijaa voivat yhdistää voimavaransa ja saadaan turvattua arvokas kotimainen tuote ja työpaikat”, Veikko Nummelan Oy:n omistaja Iivari Kalliomäki sanoo. Yrityksen toiminta alkoi varsinaisesti 34 vuotta sitten, jolloin Tauno Rantanen perusti konepajan, oltuaan Veikko Nummela Oy:ssä työnjohtajana. Toimintojen yhdistäminen vahvistaa molempien yritysten liiketoimintaa niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin suhteen ”Tärkeintä on se, että voimme edelleen tehdä suomalaisia laadukkaita tuotteita ja kehittää uutta. Saariselän VPK:ssa ei ole naisia eikä miehiä erikseen, vain pelastajia. Kaarinassa toimivat palokalustoliikkeet, Veikko Nummela Oy ja TR-Vesitykit Oy ovat yhdistäneet tuotannollisen toimintansa. Innovaatiopalkinto vanhusten asumisturvalle 7/2014 7. Veikko Nummela Oy on perustettu vuonna 1968 ja se työllistää nyt kuusi työntekijää. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ja Caverionin liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja ovat olleet keskeisiä henkilöitä kehitystyössä. Veikko Nummela Oy valmistaa kotimaisia ESTERI sammutusvesipumppuja ja jonkin verran yrityksillä on ollut myös kilpailevia tuotteita. Tällä ajatusja toimintatavalla halutaan kannustaa naisia liittymään ja vapaaehtoisia palokuntia vastaanottamaan naisia mukaan toimintaan. Vaikka naisilla on aina ollut vahva rooli pelastustoiminnassa varojen hankinnan, vaatetuksen ja muonituksen puolella, heitä tarvitaan myös hälytystehtävissä. Vajaa kaksi vuotta sitten Veikko Nummela Oy:n ostanut Iivari Kalliomäki osti vuonna 1981 toimintansa aloittaneen TR-Vesitykit Oy:n liiketoiminnan. Jos asukas ei pysty riittävän nopeasti poistumaan asunnosta tulipalon sytyttyä, pitää hänen turvallisuutensa varmistaa estämällä tilanteen kehittyminen hengenvaaralliseksi. Erityisesti vesitykkien vientiä ja tuotekehitystä varten saamme nyt enemmän voimavaroja”, Virtanen ja Kalliomäki sanovat. ”Ikäihmisten kotona asumisessa havaittiin koko ajan laajeneva paloturvallisuusongelma. Tavallisen asunnon paloturvallisuus ei ole heille riittävä”, Seppo Männikkö tiivistää innovaation lähtökohdan. TR-Vesitykit Oy jatkaa omana yhtiönä ja samalla toiminimellä. ”Ongelman ratkaisemiseksi käynnistettiin hanke, jossa eri tahojen yhteistyötä lisäämällä parannetaan tulipalojen ennaltaehkäisyä iäkkäiden henkilöiden asunnoissa. Yhä useampi vanhus asuu kotonaan yhä pidempään ja myös entistä huonokuntoisempana. Kunniamaininnan sai Saariselän VPK. Kotonaan asuvien ikäihmisten asumisturvallisuuteen ja palokuolemien ehkäisemiseen on Pirkanmaalla haettu keinoja monipuolisella yhteistyöllä ja uusilla innovaatioilla. ”Olemme jo vuoden ajan tehneet yhteistyötä ja tämä oli luonteva jatko sille”, isänsä Tauno Rantasen työtä yrittäjänä jatkanut Susanna Virtanen sanoo. Yritys huolehtii myös myymiensä tuotteiden huollosta. Palosuojelurahaston innovaatiopalkinto jaettiin Jyväskylässä Pirkanmaan Turvallisuusklusterille. Tämä on mahdollista vain automaattisella sammutuslaitteistolla.” Kunniamaininta Saariselän VPK:lle Saariselän VPK halusi kalenterilla korostaa, että naiset kelpaavat muuhunkin kuin kahvin keittoon. TR-Vesitykit valmistaa huippulaatuisia, lähes kokonaan käsityönä tehtyjä vesitykkejä Palokalustovalmistajat saman katon alle sekä niihin lisälaitteita. Työn tuloksena syntynyt innovaatio, huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto, on paras keino rajata vahingot tulipalon syttyessä
Hälytysilmoitus P40, 101, 105, 306 Ihmisen pelastustehtävä, Helsinki, Pikku-Huopalahti. 8 7/2014. 18.2.2014 kello 11.20. Henkilö kiipeää suurjännitepylvääseen
7/2014 9
Hälyt ysilm oitus 10 7/2014
Palomestari Korhosella oli kuitenkin työmiehiä enemmän taustatietoa ja hän aavistelikin heti lisätiedot kuultuaan, että kyseessä oli sähköisku ja valokaari. ”Yli 30-vuotisen urani aikana ei ole tullut eteen mitään vastaavaa”, Ronkanen sanoo. He olivat matkalla Pikku-Huopalahdessa olevan ulkoilureitin varteen. Haagan pelastusasemalta lähtenyt puomitikasauto (306) ehti kohteeseen ensimmäisenä. 7/2014 11. Kuljettaja vahvisti Korhosen aavistelut oikeiksi. Henkilö roikkui suurjännitepylvään kannatinorrella pää alaspäin ja ylävartalo oli tulessa. Oli keskipäivä ja paikalle oli näköyhPoikkeuksellinen nostolavatehtävä Tekstit: Marko Partanen Grafiikka: Peter Bange Kuvat: Teemu Heikkilä ja Helsingin pelastuslaitos Anssi Lindqvist (vas.) ja Reijo Ronkanen pitivät tehtävää poikkeuksellisena. Hälytyksen tultua palomestari Petri Korhonen pyysi liittämään Haagasta lähteneen puomitikasauton (306) lisäksi tehtävään myös nostolava-auton (106) Kallion keskuspelastusasemalta. Paikalta oli kuulunut pamahdus ja välähdys.” Noin kilometrin päässä tapahtumapaikasta olleet työmiehet olivat myös kuulleet voimakkaan pamauksen. Rauhallisesti, työturvallisesti Korhonen päätti, että henkilön irrottamista yritetään palomiesten voimin. Hän vapautti tehtävältä Kallion höökin, ambulanssin ja lääkäriyksikön. He luulivat, että jossain räjäytettiin jotakin. ”K un kuuntelin radioliikennettä, tiesin paikan aika tarkasti, olen asunut siellä 20 vuotta, 106:n kuljettaja ylipalomies Reijo Ronkanen sanoi. Kun Kalliosta myös lähtenyt palomestari Korhonen oli ehtinyt hälytysajossa noin puolimatkaan, hätäkeskus välitti lisätietoja: ”Ilmoittajan mukaan kiipeäjä ilmeisesti ampui itsensä. ”Kun pääsimme kohteeseen, oli heti selvää, että henkilön pelastamiseksi ei ollut mitään tehtävissä,” Korhonen sanoo
Vaihtovirta on sydämelle vaarallisempaa kuin tasavirta. Asiantuntija vastasi myöntävästi. Tilanne oli rauhoitettava. En ole aiemmin huomannut sellaista, nyt jännitti silminnähden. Sanoin, että otetaan maadoitus kaikessa rauhassa ensiksi ja sitten vasta lähdetään ylös”, Jyrkämö sanoo. Helenin asiantuntija kertoi, että vaikka jännite on katkaistu, kulkee linjassa vielä latausjännitettä, joka tulee myös maadoittaa, sillä sekin voi olla hengenvaarallista. Puomitikasauto maadoitettiin raitiovaunun maadoitusvälineillä tassustaan suurjännitepylvääseen. Puomitikasauto maadoitetaan Tehtävä päätettiin hoitaa ensimmäisenä kohteeseen tulleella, heti pylvään tuntumaan ajetulla 306-puomitikasautolla. Uhrin noutaminen annettiin Mika Jyrkämön johtaman raivausyksikön tehtäväksi. Sähkövirta surisi ja rätisi koko ajan kun sen lähistöllä operoitiin. Puomitikkaan kuljettaja oli mitannut etäisyysmittarilla, ”Huomasin kundeista, että nyt jännittää. Sen ja raivausyksikön henkilöstö alkoi valmistella uhrin noutoa suurjännitepylväästä. Korhonen otti yhteyttä Helen Sähköverkko Oy:n asiantuntijaan, joka lähti paikalle. Helenin asiantuntija tuli paikalle ja ilmoitti, että tehtävä voidaan aloittaa. Emme saaneet kiirehtiä turhaan, vaan piti varmistaa, ettei omille kavereille satu mitään”, Korhonen sanoo. Korhonen varmisti vielä asiantuntijalta, että oliko tämä nyt täysin varma turvallisuudesta. Hän ohjeisti, että latausjännite voitaisiin maadoittaa kulkemaan nostolavan kautta. Hänen työparinsa 105:n takapenkiltä ei mahtunut kyytiin, koska sen kantavuus ei riittäisi, kun kyytiin otettaisiin vielä uhri. Palomestari Petri Korhonen sanoi asiantuntija-avun olleen ensiarvoisen tärkeää, että tehtävä voitaisiin edes aloittaa. että Haagan 32 metriin ylettyvä lava riittäisi tehtävään. Meille tämä oli sähkön takia outo ympäristö. ”Odotimme hänen tuloaan, jotta saatoimme varmistua, milloin tehtävän suorittaminen on varmasti turvallista. teys paristakin päiväkodista ja suurjännitelinjasta huolehtivan Helenin kaluston saatavuudesta ei ollut tietoa. 110 kilovoltin suurjännite oli katkaistu sekä pylväät, joiden välissä onnettomuuspaikka sijaitsi, oli maadoitettu sähköasemilta käsin. Raivausyksikön esimies, ylipalomies Mika Jyrkämö kertoo, että heille oli selvää, että puomitikasauto on maadoitettava. Puomitikkaan koriin lähti mukaan palomies Anssi Lindqvist. Kun maadoitusjohtoa yritettiin Hälyt ysilm oitus Sähköiskun vaarallisuus riippuu jännitteestä, virrasta sekä jonkin verran taajuudesta. Nostolavan korinrakenteeseen kiinnitettiin ruuvipuristimella VR:n maadoituskaapeli, jonka toinen pää kiinnitettäisiin maadoitussauvalla suurjännitelinjaan. Liian paksu linja Kori ajettiin ylös linjan tuntumaan. 12 7/2014
”Maadoitukset ja lähestyminen oli kertaalleen tehty, homma vaikutti aika selvältä”, Ronkanen sanoo. Samalla huomattiin, että puomitikkaan ulottuvuus ei välttämättä sittenkään riittäisi. Puomitikasauto maadoitettiin VR:n maadoitusvälineilla suurjännitepylvääseen. Hänellä olisi mukanaan myös suurjännitelinjan maadoitusvälineet. Sitä odotellessa päätettiin vaihtaa 62 metriin ylettyvä 106-nostolava-auto matalammalle yltävän puomitikkaan tilalle. Surina kesti niin kauan kunnes leuat loksahtivat kiinni linjaan ja maadoitus oli tehty. Oli tultava alas keksimään uusia keinoja. 106-kuljettaja ylipalomies Reijo Ronkanen oli seurannut koko ajan ensimmäistä yritystä ja muodostanut siitä itselleen toimintamallin. Uusi yritys Helenin kunnossapitoyksikön asentaja Mika Hinkkanen oli tulossa kohteeseen. Voimakas sähkö surisee, vaikkei siihen liittyisi vikaakaan, Ronkanen sanoo. Tehtävä ei arveluttanut Ronkasta, hän luotti täysin asiantuntijan ohjeisiin. Surina on vuosien varrelta tuttua harjoituksista ja keikoilta. Hankala irrotus Ronkasen mukaan koria sai ajaa tarkasti kuten yleensäkin keikalla. Maadoitukset tehtiin uudelleen ja miehet lähtivät ylös mukanaan Helenin suurjännitteen maadoitusvälineet. Puomitikasauto 306 oli pedattuna pylvään juurelle pois ulkoiluväylältä, jäinen maa kesti auton painon. 106:n ulottuvuus oli paljon suurempi, joten sitä ei tarvinnut ajaa pois väylältä ja se saatiin pedattua paksujen palikoiden, lisälevyjen ja varsinaisten maalevyjen avulla tukevasti. Kun maadoitussauvan leukaa ojennettiin kohti maadoitettavaa linjaa, se alkoi surista. Maadoitussarja oli kiinnitetty ruuvipuristimella puomitikasauton korin rakenteeseen. kiinnittää suurjännitelinjaan, johto osoittautui niin paksuksi, ettei VR:n maadoitusvälineiden kiinnitysleuka mahtunut kiinnittymään sen ympärille. Samalla oli pidettävä mielessä linjasta koriin tulevan maadoitusjohdon pituus. 32 metriin ylettyvä lava riittäisi tehtävään. Uhri noudettiin yli 30 metrin korkeudesta. Linjojen jännitteen katkaisun ja pylväiden maadoittamisen lisäksi työlaitteena käytetty nostolava ja linjalla oleva latausjännite oli maadoitettava. 7/2014 13. ”Jouduin ajamaan korin välillä kiinni lankaan ja suurjännitepylvään orteenkin kiinni”, Ronkanen sanoo. 306-puomitikkaan ulottuvuus ei riittänyt potilaan noutamiseen. Johtoa oli työskentelyvaraksi 5–6 metriä. Leukaa yritettiin asettaa roikkumaan vapaasti linjan päälle, mutta se ei pysynyt siinä. Isomman auton korin kantavuus salli kuljettajan lisäksi kyytiin 105:n työparista molemmat
Maadoitusvälineetkin olisi pitänyt joko kantaa tai nostaa pylvääseen. Ronkanen ajoi lähelle uhria. Ketään ei laiteta äkkiä ja suunnittelematta töihin. Palomiesten turvallinen työskentely on aina lähtökohta. Tilavampi ja isosuisempi pussi olisi helpottanut tehtävää. Joskus voidaan olla myös tilanteessa, jossa ei voida auttaa. Siitä olisi tullut kiipeämällä tehtävä työ, jossa potilas olisi ehkä laskettu naruilla. Sitten taktiikkaa muutettiin, ja Ronkanen ajoi korin suoraan vainajan alle lankoihin kiinni. Maadoitusvälineitä esittelevät ylipalomies Petri Partanen ja palomies Lauri Lempinen. Toinen kysymys kuului: Mitä, jos puomitikasautoa ei olisikaan saatu operointietäisyydelle. Myös erikoiseen asentoon jäykistyneen vainajan pussiin laittaminen oli hankalaa. Pikku-Huopalahden keikalta nousi esiin kaksi kysymystä. ”Mietimme, miten ottaisimme hänet kyytiin, vainajaan ei ollut aluksi kovin helppo tarttua”, Ronkanen sanoo. Hänet oli tarkoitus laittaa vainajapussiin ja nostaa kyytiin. Sitten Ronkanen ajoi korin tuulen yläpuolelle ja pussi käyttäytyi nyt tuulessa suotuisammin. Yksin uhria ei olisi saanut irrotettua. Palomiehet yrittivät ensiksi saada vainajan koriin astinlaudan kautta laskemalla, mutta se ei onnistunut. Hälyt ysilm oitus Suurjännitelinjan latausjännitteen maadoittaminen ei onnistunut VR:n maadoitusvälineillä. Tavallaan se on tulevaisuuteen varautumista – mitä jos tehtävää olisivatkin vaikeuttaneet seuraavat muuttujat. Myös Ronkanen kuvaa tehtävän kulkua sujuvaksi ja arvelee hyvän mallisuorituksen olleen tehtävää helpottava tekijä. ”Paahtunut iho ja hiukset pölisivät. Olisiko sen tekeminen onnistunut pylväästä käsin. Jyrkämö luonnehtii keikan erikoiseksi, mutta toteaa, ettei se ollut erityisen haastava, koska aikaa oli käytettävissä niin paljon kuin tarve vaati. ”Aina tulee eteen uusia tilanteita, joita kukaan ei tule ajatelleeksi, se on tämän työn suola”, Ronkanen sanoo. Tehtävä sujui Anssi Lindqvistin mukaan tehtävä onnistui hyvin. Kun vainajaa yritettiin irrottaa, huomattiin, että hänen jäykistyneet raajansa olivat jumissa kannatinorren rakenteissa. ”30 metrin etäisyys huijasi meitä, vaikka suurjännitelinjat olivat kaksi kertaa normaalia paksumpia, niin ne näyttivät alas ohkaisilta”, Ronkanen sanoo. Hän kuvailee, että vainajasta saatiin tällöin kunnon ristivyöote. Maskin tarve ei alhaalla tullut ollenkaan mieleen, sillä senkaltaista, tuulessa pölyävää, vainajaa he eivät aiemmin olleet kohdanneet. Hän oli ajanut korin ensin tuulen alapuolelle, mutta tuuli kävi sen verran, että pussi karkasi koko ajan poispäin vainajasta. Vainajan saatiin 106:lla alas noin puolessa tunnissa. Haastavinta oli alkuunlähtö, ennen kuin saatiin selväksi, miten tehtävä voidaan hoitaa turvallisesti. Hän oli kiinni toisesta nilkastaan ja toisesta polvitaipeestaan. Hänen mukaansa tehtävä vaati kuskin lisäksi työparin. Mitä sitten, jos olisikin ollut kiire, jos potilas olisikin ollut hengissä ja olisi silti ollut sähkönvaara. Keikat aiheuttavat aina jälkiarviointia. Vainaja oli paahtunut sähkövirrasta täysin kypsäksi. ”Kevensin uhrin massaa ylöspäin nostamalla, jolloin kaveri sai irrotettua jalat orresta”, Lindqvist sanoo. 14 7/2014. Palaneen vainajan käsittely ei ollut ongelmatonta. Tehtävää olisi helpottanut, jos olisi käyttänyt pölymaskia”, Lindqvist kertoo. Mitä jos. Kun vainajaan päästiin käsiksi, hän osoittautui roikkuvaan asentoon jäykistyneeksi
”Käyn säännöllisesti Helen Sähköverkko Oy:n Timo Uolan kanssa läpi pelastuslaitoksen ja Helenin yhteistyötä keikoilla ja tuon terveisiä pelastuslaitokselle”, Suominen sanoo. Hinkkasen mukaan yhteistyötä pelastus”Työtä oli hankala ohjata” laitoksen kanssa on harjoiteltava teoriassa ja käytännössä eri kohteissa ja oikeanlaiset maadoitusvälineet tulisi olla saatavilla nopeammin onnettomuuskohteeseen. Keikka opettaa Kun uhrin irrotukseen ryhdyttiin, päätettiin tehdä johdon lisätyömaadoitus valmiiksi maadoitetun nostolava-auton koriin. Pikku-Huopalahden keikka tuli samoissa merkeissä Suomisen työpöydälle. Esimerkiksi Helsingissä kaikki 110 kV:n avojohdot ovat kahden virtapiirin johtoja, jolloin samoilla pylväillä kulkee kaksi eri johtoa. Maadoitus Maadoitus estää jännitteen pääsyn maadoitetulle alueelle, ohjaa virtapiirin ulkopuolelta tulevat jännitepiikit pois ja tasaa työskentelypaikan, -välineiden ja niissä työskentelevien henkilöiden jännite-erot. Mikäli uhri olisi ollut vielä hengissä, olisi tehtävän hoitamiseen nopeasti tullut enemmän painetta, mikä olisi lisännyt onnettomuusriskiä. ”Johdon eri päihin sähköasemille hälytettiin käyttöhenkilökunta avaamaan erottimet ja kytkemään maadoitukset päälle. Johto saatiin maadoitettua Helenin tuotua paikalle käyttöön soveltuvat maadoitusvälineet. Suominen järjesti palaverin Helenin väen kanssa pelastuslaitoksella. Automaattisesti jännitteettömäksi Helsingissä suurjännitelinjat kytkeytyvät jännitteettömiksi kymmenissä millisekunneissa, jos niihin tulee vika. Maadoitus turvaa virhekytkennöiltä ja henkilöturvallisuuden. ”Tehtävä 110 kV:n linjalla oli harvinainen. Johdon toinen virtapiiri kytkeytyi automaattisesti jännitteettömäksi, mutta samassa johdossa ollut toinen virtapiiri ei vikaantunut ja se kytkettiin jännitteettömäksi Helenin käyttökeskuksesta. Viime vuosikymmenen aikana on ollut vain muutamia tapauksia. ”Hän olisi saanut ehkä latausjännitteestä iskun ja palovammoja, joiden vuoksi ei pysty liikkumaan”, Hinkkanen sanoo. Kun Hinkkanen yritti puhua virtajohtimesta ja kipinäsarvesta, hän ymmärsi nopeasti, että oli siirryttävä kansanomaisempiin ilmaisuihin. Hinkkanen ohjasi maasta käsin korissa työskenteleviä palomiehiä. Latausjännite Latausjännite voi syntyä jännitteettömään maadoittamattomaan johtoon, kun jännitteettömän johdon vierellä kulkee virrallinen johto. Hinkkanen pohtii, että johdossa oleva latausjännite olisi kannattanut ennemmin maadoittaa johdosta pylvään kannatin orteen. Paikalle pyrki myös Helenin palveluntuottajan Eltel Networksin henkilöstö, mutta he eivät päässeet pylväälle asti, sillä poliisi oli eristänyt alueen, eivätkä he tulleet vaatineeksi paikalle pääsyä riittävästi. Näin kävi myös PikkuHuopalahden tapauksessa. Tällöin jännitteetön johto kulkee virrallisen johdon magneettikentässä. Hän sanoo, että nostolava-auton sähkötekniikka olisi voinut häiriintyä koriin tehdyn maadoituksen takia, mutta toisaalta se olisi voinut vikaantua myös jo pelkästä sähköjohtojen voimakkaassa magneettikentässä työskentelystä. Hänen tehtävänsä on suunnitella , kehittää sähköön liittyviä työturvallisuustoimintoja sekä pitää yhteyttä sähköalaan pelastuslaitoksen ulkopuolella. ”Ohjaaminen oli hankalaa jo pelkästään pelastushenkilöstölle vieraan termistön vuoksi, eikä koriin saatu sähköalan henkilöä”, Hinkkanen sanoo. Jos johto olisi kytketty nopeammin jännitteettömäksi, olisi mahdollista, että langalla oleva uhri olisi ollut vielä hengissä. Yhteistyöpalaveri keikasta Paloesimies Ali Suominen vastaa Helsingin pelastuslaitoksen sähköprosessista. Helen Sähköverkko Oy:n kunnossapitopäällikkö Mika Hinkkanen hälytettiin lomalta Pikku-Huopalahden keikalle. Siksi potilaan tila tulisikin aina tarkistaa ensin, eikä olettaa, että hän on aina kuollut. Aikaa tähän kuluu liikenneruuhkista riippuen puolesta tunnista tuntiin”, Hinkkanen kertoo. ”Elteliltä olisi saattanut löytyä maadoituksen tekoon liittyvää osaamista, kokemusta korkealla työskentelystä ja lisätyömaadoituksen tekijä koriin mukaan”, Hinkkanen arvelee. Hinkkanen arvelee myös, että myös lisätyömaadoituksen tekeminen oli pelastushenkilöstölle työnä vieras ja pelastusauton maadoitusvälineetkin olivat tehtävään soveltumattomat. Haluttiin selvittää työturvallisuutta ja yhteistyötä. 7/2014 15. Johtoihin voi tulla myös jännitepiikkejä, jotka syntyvät lähinnä salamoista. Pelastuslaitoksella ei ole koulutusta ja välineitä saada suurjänniPaloesimies Ali Suominen on ennen pelastustyöuraansa työskennellyt sähköasentajana, hän on koulutukseltaan myös sähköasentaja
Pelastuslaitoksen ja Helenin henkilöt käsittelivät Pikku-Huopalahden keikan ja pohtivat työturvallisuutta, maadoittamista ja yhteistyötä. Asentajienkin työturvallisuus (usein) vaatii, että esimerkiksi kännykkämaston laitteet kytkeketään pois päältä, kun antennien edessä työskennellään. ”Pelkkä jännitteen katkaisu ei ole riittävä turvatoimi, vaan tarvitaan maadoitukset onnettomuusalueen molemmille puolille. Jännitetason noustessa etäisyys kasvaa. Tällöin nostolavan ohjaus järjestelmä sekä varsiston ja jalustan laakerointi eivät vahingoitu sähkökentän vaikutuksesta tai mahdollisesta läpilyönnistä, Brontolta kerrotaan. Jos puomitikkailla operoidaan linjojen läheisyydessä, on hyvä pitää linjaan kymmenen metrin etäisyys. Pelastustoimialueella voi olla eri sähköverkon haltijoita, joten etukäteissuunnitelmat ovat tärkeitä. Lähemmäksi meneminen tai linjan yläpuolelle meneminen edellyttää aina jännitteen pois kytkemistä sekä maadoittamista. Jännitteen katkaisun jälkeen linjoissa voi olla vielä hengenvaarallista energiaa”, Ali Suominen sanoo. Suomessa SI-laitteita ei ole käytössä, sillä sähköverkot on rakennettu siten, että vian tullen sähko voidaan yleensä ohjata vioittuneen linjan sijasta korvaavaa linjaa pitkin. Sähköverkon haltijan tai siitä vastaavan yhtiön asentajan pitää tehdä sähköverkko jännitteettömäksi ja tarvittavat työmaadoitukset ennen pelastustoimintaan tarkoitetulla nostolavalla työskentelyä. Samoin normaalilla pelastuskäyttöön tehdyllä nostolavalla pitää noudattaa riittäviä suojaetäisyyksiä etenkin sähkölinjoista. Nämä laitteet eivät ole tarkoitettu pelastustoimen, vaan sähköalan ammattilaisten käyttöön. > on havaittu pamauksia tai välähdyksiä. tejohtoja turvalliseksi. Kuva: www.bronto.fi (kuvapankki) Nostolava voi vioittua standarditason ylittävässä sähkötai magneettikentässä Kuvassa metron maadoitin. Lähinnä maadoittamisesta siinä oli kyse”, Suominen sanoo. Silti on muistettava, että erittäin lähellä sähkölinjaa ja esimerkiksi kännykkämaston läheisyydessä kentät voivat olla paljon vahvemmat kuin mitä standardi vaatii. Käyttökeskuksesta saa tärkeitä turvallisuusohjeita sähköturvallisuuden osalta. > on vilkkuvia valoja. Seuraava tehtävä voi olla kuumailmapallo, purjelentokone tai laskuvarjo linjoilla”, Suominen sanoo. Kiinnitä huomiota jos: > näet johtoja ihmeellisissä paikoissa, epämääräisiä asennuksia. Nostolavalaitteiden valmistajan Bronto Skyliftin asiantuntijat ottivat kantaa siihen, miten nostolavalaitteilla tulee työskennellä, kun tehtävään liittyy sähkötai magneettikenttä. 16 7/2014. Etäisyys riippuu jännitetasosta. Bronton mukaan sähköverkon haltijan tulisi purkaa latausjännite ja maadoittaa linja sähköverkon haltijan ohjeiden mukaisesti ennen kuin pelastustoimen nostolavalla ryhdytään työskentelemään. ”Määrittelimme koulutustarpeet ja syksyllä onkin tulossa teoriaja käytännönkoulutusta sekä Helenin päivystäjille että pelastuslaitoksen henkilökunnalle, jolle pääpaino on tietoisuudessa ja ymmärryksessä tilanteiden vaarallisuudesta. > on sähkönhajua ilmassa. Onnettomuuden tapahduttua on tärkeää saattaa tieto mahdollisimman pian sähköverkon haltijaan ja sen käyttökeskukseen. Bronto Skylift valmistaa sähkölaitoksille erikoislaitteita (SI-mallisto), joilla voidaan työskennellä 500 kV:n jännitteisellä linjalla. Hän halusi myös selvittää, miten ja kuinka nopeasti pelastuslaitos saa tarvittaessa sähköalan ammattihenkilön paikalle. > vettä runsaasti kellarissa, jossa voi olla muuntamo tai sähkökeskuksia. SI-mallin laitteita viedään pääasiassa Australiaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Lähi-itään. Ei lähelle Suurjännitelaitteistoihin ja johtoihin on määritelty maallikoille turvaetäisyydet. Tämä tehtävä oli pelastuslaitokselle muistutus sähkön vaaroista. Latausjännitettä ei pidä maadoittaa nostolavan teräsosien kautta. Jokaisella sähköverkon haltijalla on välineet ja ammattitaitoa maadoituksen tekoa varten. Nostolavan ohjausjärjestelmälle on määritelty standardi, jonka mukaan sillä voidaan työskennellä sähköja magneettikentässä
Hälytysil moitus Kuvassa metron maadoitin. Pelastuskoulun oppilaat saavat kahden vuoden koulutuksen aikana “tehopaketin” sähköasioista, Ali Suominen kertoo. Hän työskentelee tällä hetkellä pelastajakurssin opettajana. Liian teoreettiselle ”atomitasolle” ei saa mennä. ”Työuran aikana on kertauskoulutusta. Korvaavia sähkönsyöttöjä voidaan tehdä myös alemmilla jänniteportailla, kuten keskijännitteellä 10/20kV. Katsontakanta pitää aina olla palomiehen kypärän alta”, Suominen sanoo. Hyvät ja ytimekkäät opetuspaketit ovat parasta antia pelastajille. Kaikille Helenin sähköasemille kulkee vähintään kaksi virtapiiriä. Helsingin pelastajaoppilaat sähkökoulutuksessa Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/ Marko Partanen. ”Palofysiikassa käydään läpi sähköturvallisuutta: konemiestunneilla pumppuja ja generaattoreita, pelastusyksikön kalustoharjoituksissa yksikön sähkölaitteita, rautateiden ajojohtimen, metron virtakiskon ja raitiovaunun ajojohtimen hätämaadoittamista sekä tietysti sähköpalon sammuttamista”, Suominen luettelee. Pelastajaoppilaat käyvät myös Helen Sähköverkko Oy:n muuntamoja sähköasemakoulutuksessa. 7/2014 17. Kuva : Kimm o Kais to Jännitekatko yhdessä virtapiirissä ei aiheuta sähkön jakeluongelmaa
Tehtävän tuloksellisen toteuttamiseen pelkästään opiston sitoutuminen ei ole riittänyt. Ohjelmien ja strategioiden laadinta on helppoa, mutta niiden jalkauttaminen ja niihin sitoutuminen ei. Toimialan kehittämisen kannalta tuloksellisinta on, että neuvoa-antavan asiantuntijaelimen tehtävään sisältyy toiminnan laadun varmistamisen lisäksi tutkimusja kehittämistoiminnan tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Niukkenevien resurssien aikaan ei kannata rahoittaa samaa työtä useaan kertaan. Vakaa perusrahoitus. Tutkimusneuvosto. Pelastustoimen tutkimukselle näiden rinnalla löytyy kyllä oma paikkansa. Päällekkäisen työn tekeminenkään ei ole toimialan kannalta tuloksellista. Hyvän käytännön oppaat. Pelastusopiston ylläpitämässä Paloportti-palvelussa on jo tehty henkilöja organisaatiorekisterit, joihin tietoa voi kerätä. Raportin lopussa peräänkuulutetaan vuosittain järjestettävää kansallista turvallisuusalan kattavaa tutkimuksen foorumia. Vastaavat hyvän käytännön oppaat ovat tervetulleita myös pelastustoimen käytännön työhön päätöksenteon tueksi. Monesti ulkopuolinen rahoittaja vaatii omarahoitusosuuden, jolloin riittävä perusrahoitus täytyy olla turvattu. 18 7/2014. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa myös omien, ei pelkästään rahoittajan tarpeiden mukaisen toiminnan. Osaltaan syitä ovat palkkaus ja toimipaikka. Tutkimustietopankki. Organisaatiomallista riippumatta nyt on oikea paikka tarkistaa t&k-toimintaa ohjaavien ja tekevien tahojen (sm, avit, Pelastusopisto, laitokset, yhdistykset, korkeakoulut, oppilaitokset) työnjako ja tehtävät. Alla on selvityshenkilön kehitysehdotuksia, joita Pelastusopiston tutkimusjohtajana ja kahdeksan vuoden toimialakokemuksella arvioin. PETUn ongelma on ollut sisältöön sidotun rahoituksen puuttuminen. Käypä hoito -suositusten laadintaan osallistuu 700 terveystoimen huippuammattilaista. Tutkimus on nyt otettava hanskaan Selvityshenkilö professori Jorma Rantanen on tarkastellut pelastusalan tutkimuksen tilaa ja laatinut ehdotuksia tutkimusja kehittämistoiminnan (t&k-toiminnan) vahvistamiseksi. Asioita ei tarvitse enää tehdä niin kuin 20 vuotta sitten parhaaksi nähtiin. Toiminnan jäntevöittäminen vaatii pitkäaikaisia kumppanuussuhteita organisaatioiden välille. Ruotsalainen Brandforsk jakaa tutkimusohjelmansa mukaisesti vuosittain noin 600000 euroa paloalan t&k-hankkeisiin. Verkosto-organisaatio. Ohjeistus ei kuitenkaan valmistu ilman koordinaatiota. Pelastusopiston johdolla ohjelmaa oli laatimassa kattava edustus tutkimusta tekevistä tahoista. T&k-toimintaa ei voi vahvistaa pelkästään ulkopuolista rahoitusta lisäämällä. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on vuodesta 2006 lähtien ollut tutkimustoiminnan koordinointi. Käypä pelastus -ohjeistuksen koordinaattoriksi tulee palkata informaatikko. Nykyisellään järjestetään omat seminaarit niin kansallisessa turvallisuustutkimuksessa, sisäisen turvallisuuden tutkimuksessa kuin palotutkimuksessakin. VIERAANAMME Kirjoittaja Esa Kokki on tutkimusjohtaja Pelastusopistossa. Miksei Palosuojelurahasto tekisi samoin. Tutkimusprojektit tutkimusohjelmiksi. Tulokselliseen koordinointiin tarvitaan riittävän itsenäinen taho, joka pystyy toimimaan koko toimialan, ei pelkästään emo-organisaation, strategisten tavoitteiden mukaisesti. Verkosto-organisaation ytimeksi uusi keskus profiloituu luontevammin kuin Pelastusopiston alainen yksikkö. Lisäksi alan oppilaitosten opettajat ja opiskelijat on saatava kiinteästi mukaan t&k-toimintaan. Tutkimuksen foorumi. Tällä hetkellä t&k-toiminnan vahvistamisessa haastavaa on saada toimialan osaavaa ainesta mukaan. Koordinaation vahvistaminen. Vai riittääkö nykyisten rakenteiden kriittinen tarkastelu. SM:n alainen keskus. Koordinaation vahvistamiseksi myös tutkimusta tekevien tahojen on sitouduttava koordinoitavaksi, pelkkä koordinaattorin sitoutuminen ei riitä. Koordinaatiota vahvistaa, kun tiedot pelastustoimen t&k-toimintaa tekevistä henkilöistä ja organisaa tiois ta kootaan helposti saataville. Terveystoimessa on koottu riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia; Käypä hoito -suositukset. Lisäksi raportissa korostetaan erityisesti tutkimuksen vahvistamista. Raportissa esitetään tieteellisen neuvoston kutsumista tutkimuksen laadun varmistamiseksi. Tarvitaanko uusi keskus. Osaajille tulee taata kilpailukykyinen palkka ja paikkariippumaton työskentely. Selvityshankkeen loppuraportti julkaistiin kesäkuussa ja lausuttiin elokuun loppuun mennessä. Ensimmäinen Pelastustoimen tutkimusohjelma (PETU) laadittiin vuosille 2007–2011
Tärkeintä on palvelun sisältö ja laatu.” Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen painotti rakenteen olevan vain väline. ”Olemme itse tehneet vuosien aikana jo suuria muutoksia ja tuntuu, että sitä ei nähdä. ”Tämä vastarinta näyttää vieneen sen henkisen energian, jota olisi tarvittu alan omasta aloitteesta tapahtuvaan kehitystyöhön, esimerkiksi kuntien välisen yhteistoiminnan aikaansaamiseen, joka toteutui vasta 2000-luvun alussa lainsäädännön pakottamana.” Selvitystä kommentoinut Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko totesi suurten kaupunkien palopäälliköiden vastarinnan perustuneen paljolti poliisien esimerkin vaikutukseen. Markku Haiko totesi selvityksessään, että 1990-luvulla käydyssä pelastusalan kehittämistä koskevassa keskustelussa erityisesti isojen kaupunkien palopäälliköt lähes yksissä tuumin keskittyivät torjumaan pelastustoimen mahdollisen siirtämisen valtion vastuulle. Markku Haiko sanoo kymmenen vuotta sitten toimintansa aloittaneiden alueellisten pelastuslaitosten toimivan hyvin, mutta tulevaisuudessa siintää haasteita. Valtio kurjisti poliisitoimintaa. ”Kansalaiset arvostavat pelastuslaitosten toimintaa.” Hän kertoo keskustelleensa pelastustoimesta myös kollegoidensa kanssa eivätkä kuntien edustaja halua luopua pelastustoimesta. Uskoisin, että tämän tapainen tavoite olisi riittävän pitkäjänteinen ja haastava sekä synnyttäisi myös uusia innovaatioita.” Raportti löytyy: www.pelastuslaitokset.fi Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Piia Vähäsalo on harmistunut valtiollistamiskeskustelun ainaisesta seurasta pelastustoimessa. Pelastustoimen kehittämispäällikkönä Kuntaliitossa pitkän päivätyön tehnyt Haiko toteaa selvityksessään, että valtiollistamiskeskustelu jatkuu pelättynä siihen saakka, kunnes kysymykseen on saatu vastaus. Tarvitaan laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. 7/2014 19. Toiminnaltamme vaaditaan vain tiettyä sisältökokonaisuutta, jota sitten toteutamme.” Ojanen näkee, että sosiaalitoimi tulee oleman tulevaisuuden yhteistyön suunta pelastustoimelle. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen muisti laajan selvityksen alueellisen pelastustoimen historiasta tehnyttä Markku Haikoa. ”Olen kuunnellut huolestuneena esityksiä, joissa pelastuslaitosten edustajat kaipaavat puolueetonta ja rehellistä selvitystä isännästä. Kun strategioita kehitetään, riittäisikö pelastustoimen ainoaksi visioksi ja strategiseksi päämääräksi esimerkiksi se, että yhtään ihmisestä johtuvaa onnettomuutta ei satu?” ”Tavoite on helppo tyrmätä sillä, että sellaiseen tilanteeseen ei päästä. ”Pelastustoimen strategiat ovat liian monimutkaisia ja tavoitteet liian lähellä sitä työtä, jota tehdään muutoinkin. ”Onko pelastustoimi uittopuu, jota ohjaillaan ulkopuolelta pysymään puomien välissä virran sujuvasti vietävänä?”, alueellisen pelastustoimen synnystä selvityksen tehnyt Markku Haiko kysyi. On totta, että siihen ei absoluuttisesti päästäkään, mutta jos siihen pyritään, joudutaan monet asiat ja toiValtiollistaminen on aina ollut kintereillä mintatavat miettimään kokonaan uudelleen. Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kehui alueellista pelastuslaitosta hyvin toimivaksi. On osattava vaikuttaa siihen, mitä muut tekevät, ja annettava avoimesti oma osaaminen kaikkien käyttöön. Näyttää sille, että ratkaisu alan kohtalosta halutaan ulkoistaa jollekin toiselle sen sijaan, että itse aktiivisesti haettaisiin yhteiskunnallista lisäarvoa ja kehitettäisiin toimintaa sen mukaan.” Selvityksen julkistamistilaisuudessa Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä Jokilaaksojen edellinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo kertoi harminsa siitä, että alan muutosta on haettu aina valtiollistamisen kautta. ”Viime aikoinakin olemme nähneet, miten aluerakenteet näyttävät olevan liiankin tärkeitä. Jokaisen tulipalon tai onnettomuuden jälkeen joudutaan pohtimaan, miten tapahtunut voitaisiin vastaisuudessa välttää.” ”Oman haasteensa tuo sekin, että pelastustoimi ei pysty estämään onnettomuuksia pelkästään omalla työllään
”Siitä saimme idean Arto Hongiston kanssa tuoda asia omaan laitokseemme. ”Omassa kotilaitoksessani Jyväskylässä nyt eläkkeellä oleva ruiskumestari Arto Hongisto oli asiantuntija. Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli suunnitteilla kolme uutta paloasemaa ja Hongisto esitteli puhdas paloasema-ajatuksen talon johdolle. Uudelle asemalle tein toimintaa varten ohjeet.” Lahti sanoo, että aikaa ei tästä kaikesta ole vierähtänyt kuin muutama vuosi, mutta asia on heillä kehittynyt rivakasti ja suotuisasti. Miksi jälkivahinkojen torjujat suojautuivat palopaikan epäpuhtauksilta, mutta eivät tulipaloa sammuttamassa olevat palomiehet. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Esa Aalto 20 7/2014. Kiinnostustani jvt-koulutukseen kysyttiin ja sen myötä kiinnostuin enemmän asiasta.” ”Huomasin, että jvt:a tekevien suojautumiseen oli kiinnitetty paremmin huomiota kuin esimerkiksi operatiivisen henkilöstön suojautumiseen. Asiasta alkoi tulla lisää tietoa, kun esimerkiksi VTT ja Työterveyslaitos alkoivat tutkia asiaa. ”Olemme saaneet tästä meidän tarpeisiimme hyvin toimivan järjestelmän.” ”Mallit on hyvin omaksuttu ja enemmistö toimii niiden mukaan. Sen myötä tein laitoksessamme mallit suojaussuosituksista. Nelisen vuotta sitten aloimme kouluttaa suojainten käytössä palontutkijoita ja päällystöä. Vanhalle asemalla otimme esimerkiksi käyttöön aluskäsineet. Samaan aikaan aloin kertoa siitä myös sopimuspalokuntalaisille.” Skellefteån malli innoitti Jarkke Lehti osallistui aihetta käsitteleville opintopäiville ja yhdellä sellaisella hän kuuli Ruotsissa käytössä olevasta Skellefteån mallista. Se on aina kannatettavaa.” Vuoden palomies puhtaan paloaseman puolesta Vuoden palomieheksi valittu paloesimies Jarkke Lahti kiinnostui puhdas paloasema -ajatuksesta jälkivahinkojen torjunnan kautta. ”M iksi alalla työskentelevät eivät kiinnitä huomiota likaisiin käsiin ja varusteisiin”, vuoden palomies kertoo ihmetelleensä. Työvuoroja alettiin kouluttaa. ”Ei välitetty siitä, vaan hyväksyttiin se, että keikan jälkeen käsiteltiin likaisia varusteita. Ne saattoivat lomien ajaksi jäädä jopa roikkumaan säilytystiloihin.” Alipäällystökurssin jälkeen hän kiinnostui jälkivahinkojen torjunnasta. Idea otettiin hyviin vastaan ja ajatus otettiin huomioon uusien asemien suunnittelussa.” ”Uusien asemien yhteydessä puhdasta paloasemaa onkin hyvä viedä eteenpäin, mutta sen toteuttamiseksi ei tokikaan tarvita uusia seiniä. Henkilöstöltä on tullut jopa jatkokehittelyn aiheita
Vuoden palomiehen panostus palomiesten työturvallisuuden lisäämiseksi ja altistumisen vähentämiseksi Puhdas paloasema -toimintamallin avulla on ollut merkittävää suomalaisessa palokuntakulttuurissa. Varusteiden huollossa käytetään hansikkaita sekä silmäja hengityssuojaimia, joiden avulla pienennetään merkittävästi altistumista. Tavoitteena terveempi palomies Teksti ja kuvat: Mika Rinne Likaisten varusteiden huollossa käytetään hengitysja ihosuojaimia. Sen jälkeen olikin helppo tehdä hyvästä harrastuksesta ammatti. Jälkikasvu ei ainakaan vielä ole innostunut palokuntatoiminnasta. Halusin nimenomaan kertoa arvostelijoille, millaista VPK-toiminta on ja korjata heidän vääriä asenteitaan.” ”Jonkin verran oli heitäkin, jotka ammattiopinnoissa kielsivät vpk-taustansa.” Jarkke Lahden mielestä pelastustoimi on kokonaisuus, jossa on erilaisia toimijoita. Menossa oleva tutkimushanke lopulta kertoo sen, millainen on altistumisriski palomiehillä ja kuinka paljon he altistuvat.” Paloesimies mukana VPK:ssa S avu ei ole enää haissut Jyväskylän paloasemilla muutamaan vuoteen juuri ollenkaan. Molemmin puolin asenteet ovat vuosien saatossa muuttuneet parempaan suuntaan.” Jarkke Lahdesta piti tulla alunperin leipuri. Puhdas paloasema -toimintamallin tavoitteena on terveempi palomies. Se on mielestäni hyvä asia, sillä voimme olla hyvänä linkkinä palokunnan ja pelastuslaitoksen välillä.” ”Ammattija vapaaehtoisen väen välit ovat ainakin Keski-Suomessa lähentyneet vuosien saatossa, mutta yhteistyön kautta sitä on mahdollista lähentää entisestään.” ”VPK on antanut ammatin lisäksi hyvän harrastuksen. ”Negatiivisuus kumpuaa paljolti siitä, ettei tunneta VPK-toimintaa. ”Ammattihenkilöiden tehtävä on myös kouluttaa sekä jakaa ammatillista tietoa sopimuspalokuntalaisille. ”Se vain oli entinen toimintatapa eikä osattu ajatella toisin. Isä oli ollut Vaajakosken VPK:ssa ja isän johdattelemana nuori Jarkke lähti mukaan sopimuspalokuntatoimintaan. ”Näiden ideoiden ansiosta olemme saaneet esimerkiksi paineilmalaitteita varten pesutelineet. Jyväskylän kolmella paloasemalla on toteutettu Puhdas paloasema -mallia noin kolmen vuoden ajan. 12 4/2014 4_2014_kopio.indd 12 16.9.2014 15.03 7/2014 21. Palomiehet Marko Väisänen ja Samu Kemppi (oik.) tietävät, että oikeaoppisella suojautumisella vähennetään epäpuhtauksille altistumista. Nyt enemmän kouluttajan roolissa. Se on tärkeä osa ammatti-identiteettiä.” Jarkke Lahti opiskeli pelastajakurssilla Pelastusopistossa 1990-luvun lopulla. Seurantaa tarvitaan Palomiesten altistumisen seurantaa varten tarvitaan hänen mielestään järjestelmä ja rekisteri. ”Tärkeintä on, että asia on edennyt hyvin.” Vuoden palomies Jarkke Lahti on 42-vuotias paloesimies Keski-Suomen pelastuslaitokselta. – Likaiset sammutuspuvut riisutaan jo tilannepaikalla ja ne laitetaan kuljetusastiaan, jätesäkkiin tai tällä hetkellä kokeilussa olevaan pesupussiin. Sen ansiosta he pääsisivät tarvittavaan seurantaan. Toiminnassa tutustui hyvään porukkaan. Lue juttu: www.pelastustieto.fi Sisäministeri Päivi Räsänen julkisti vuoden palomiehen Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä. ”Monet ovat sanoneet, että olo asemilla on nyt hyvä, kun savu ei haise. Myös miehistön oma peseytyminen ja puhtaiden vaatteiden vaihto toteutetaan heti, kun se on mahdollista, Lahti sanoo. Joskus törmäsi siihen, että VPK-taustaista arvosteltiin, mutta totesin heille, etteivät ole oikeita henkilöitä arvostelemaan, koska eivät ole olleet VPK:ssa. Siivoojatädiksi on kutsuttu asian esillä pitäjää.” ”Olenpa joskus saanut pikkujoululahjaksi siivousvälineitä”, hän hymyilee iloiselle palomieshuumorille. Iho pahin likareitti Lahden mukaan iho on pahin epäpuhtauden altistumisreitti. Pakollisten sammutustyön kurssien jälkeen hän kävi yksikönjohtajaja päällystökurssit. ”Tällainen asenne on mielestäni muuttunut. Muutos on myös tapahtunut vähitellen eikä sitä enää edes huomata.” Jarkke Lahti sanoo, että muutoksen yhteydessä on esitetty myös kysymys, miksi vasta nyt asia on huomattu. ”Kaikenlaiset leivonnaiset onnistuvat.” Perheeseen kuuluvat Jenna-vaimon lisäksi 13ja 15-vuotiaat pojat. ”Edelleen olen VPK:n jäsen. Puhdas paloasema -mallin tavoitteena on vähentää miehistön altistumista ilman ja pintojen epäpuhtauksille oikeaoppisella suojautumisella, Lahti kertoo. VPK on luonut ammatille hyvän pohjan. Nyt olemme samassa veneessä ja tuem me toisiamme. Myös yhdistystoiminta kiinnosti. ”Siellä oli vpk:laisenkin hyvä opiskella, vaikka joskus mieleen tulikin, että opiskellaan samoja asioita, mihin on jo tottunut. Hän opiskeli leipuri-kondiittoriksi, mutta jauhopölyallergia romutti ne haaveet. Jonkin verran olen keikoillakin ollut mukana. Näkyvä noki pestään pois jo tilannepaikalla. Jännitys viehätti ja sai olla mukana erilaisissa tehtävissä. Mutta pian huomasi, että asioita voi tehdä myös toisin. Mitään likaista varustetta ei tuoda autoon tai puhtaaseen kalustohalliin. Uudet toimintatavat oli luonteva ottaa käyttöön kun Jyväskylään valmistui uudet paloasemat. Suoraa nokikontaktia yritetään välttää tilanteen aikana ja sen jälkeisessä huollossa. Malli perustuu ruotsalaiseen Skellefteån paloasemalla kehitettyyn suojautumisja varustehuoltomalliin. Keikan jälkeen autot, paineilmalaitteet, letkut ja muut likaantuneet varusteet ajetaan pestäväksi erilliseen pesuhalliin. Sairastumiseen voi mennä 10– 30 vuotta. Niissä on erikseen pesutilat likaisille autoille ja varusteille. Palkitsemassa myös toimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka ja sihteeri, palokuntajohtaja Petri Jaatinen. ”Savusukellustoimintaa ei nyt systemaattisesti seurata. Seppälän paloasemalla työskentelevä Lahti huomauttaa, että pelkät tilat eivät kuitenkaan riitä, vaan myös asenteita ja työmenetelmiä on pitänyt muuttaa. Lahden palokuntaura alkoi 16-vuotiaana Jyväskylän VPK:ssa. Vielä paloesimiehenä toimiessaan hänet valittiin palokunnan päälliköksi. Leipomisen ohella monipuolinen liikunta on tärkeä harrastus, erityisesti maastopyöräily. Miehisellä alalla sitä on pidetty naismaisena. Paineilmalaitteiden helpompaa liikuttelua varten on ideoitu myös säilytysteline.” Miksi vasta nyt. Erilaisia toimintamalleja voi kehittää. – Työterveyslaitoksen ja VTT:n tutkimuksissa on osoitettu palokohteiden savu-, nokija kemikaalijäämien altistavan palomiehet syöpää aiheuttaville kaasuille ja pienhiukkasille. Meitä on muitakin ammatissa toimivia, jotka kuulumme VPK:n. Lähtökohtana on, että pienin muutoksin voidaan saada lisää terveitä vuosia palomiehille. Jyväskylän puhdas paloasema -ideasta kerrottiin Pelastustiedossa 4/2014. ”Savusukellustehtävissä palomies saa helposti suuria kerta-annoksia haitallisia yhdisteitä, joten pitäisi olla edellytykset päästä rekisteriin.” ”Altistumispäiviä tulee helposti lyhyinäkin aikoina paljon. Muutos on hyvä ja onneksi nyt on siihen herätty.” ”Toki vastustustakin on herännyt. Leipomista hän ei ole kuitenkaan unohtanut. Olisi selitettävä kuinka paljon palomiehet näissä töissä altistuvat epäpuhtauksille.” Vuoden palomiehen mielestä palomiesten pitää päästä ASA-rekisteriin. Taidonnäytteillään hän ihastuttaa kotiväen ja työkaverit. ”Opiston koulutus kasvatti ammattipalomieheksi. Jarkke Lahti laittaa sammutuspuvun tällä hetkellä kokeilussa olevaan pesupussiin, jonka voi työntää sellaisenaan pesukoneeseen. Jyväskylässä sitä ovat kehittäneet edelleen nyt jo eläkkeellä oleva ruiskumestari Arto Hongisto ja paloesimies Jarkke Lahti
”Teema on ajankohtainen. Miksi SPAL ei ole mukana valitsemassa vuoden palomiestä, puheenjohtaja Kim Nikula. Tämän tiedon avulla suojaustaso voidaan määritellä tarpeen mukaan.” ”Toistaiseksi ei ole voitu osoittaa, ovatko palomiehet työssään altistuneet syöpäsairauksille muuta väestöä enemmän. Samalla tavalla kuin ammattihenkilöstön. ”Selvityksemme yhteydessä päädyimme, että keskitymme omaan valintaamme. SPAL keskittyy omaan palkintoonsa Vuoden palomiehen valitsee toimikunta, jossa on tällä hetkellä edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta sekä sisäministeriön pelastusosastolta ja Pelastustieto-lehdestä. Olen varma, että pidemmällä aikavälillä tällä on myönteisiä vaikutuksia.” Samalla vuoden palomies korostaa, että myös sopimuspalokuntalaisten työturvallisuudesta on pidettävä huolta. Käsittelimme asiaa työryhmässä ja päädyimme siihen, että otamme oman palkinnon käyttöön.” Oma palkintonne sulkee mielestänne mukanaolonne olla valitsemassa vuoden palomiestä. Olemme olleet aktiivisesti vaikuttamassa ja käynnistämässä alan tutkimushanketta. Käsittelimme uudestaan asiaa, kun Palomiesliittoa kutsuttiin äskettäin mukaan toimikuntaan, mutta liittohallituksemme päättyi yksimielisesti siihen, että emme muuta nykyistä toimintamalliamme.” Millä perusteella valitsette oman Turvallinen Suomi-palkinnon saajan. Ei ollenkaan huono valinta.” Hänen mielestään suojaustaso pitää saada määriteltyä selkeästi tutkimuksen avulla. He ovat pitäneet hyvänä, että nyt asiaan on herätty. ”Linjasimme aikanaan niin, että halusimme huomioida oman järjestömme aktiivisia ja ansioituneita jäseniä. Hän on voinut vaikuttaa joko ammattiyhdistystoiminnan kautta tai muutoin.” Mitä mieltä SPAL on tämän vuoden palomiehen, paloesimies Jarkke Lahden valinnasta, jossa perusteena oli työturvallisuus ja puhdas paloasema -ajatus. ”Mielessä on ollut hakeutuminen amktutkintoa opiskelemaan. Toivon, että voin fyysisen kunnon puolesta tehdä näitä töitä mahdollisimman pitkään. ”Lähtökohta on, että voimme palkita alan sisältä tai ulkopuolelta pelastustoimen kehittämiseen merkittävästi vaikuttaneen henkilön. Halusimme myös huomioida alan kannalta tärkeitä henkilöitä. Suomen Palomiesliitto jäi pois toimikunnasta muutaman vuosi sitten. ”Työtapojen muuttaminen on tärkeintä ja sen jälkeen tulevat tilakysymykset.” Jarkke Lahdella on vielä työuraa jäljellä. Puhtaan paloasemankin ansiosta sellainen tuntuu motivoivalta.” Vuoden palomiehen Jarkke Lahden tukena vaimo Jenna Lahti. Hän pitää tärkeänä, että mielenkiinto työhön säilyy ja oma ammatissa kehittyminen on tärkeää. Koulutuksen kautta on helpointa miettiä myös omaa myöhempää työuraa. 22 7/2014. Puhdas paloasema-ajatuksen myötä monet eläkkeellä olevat tai pitkään työtä tehneet ovat pohtineet riskiä. Työura voi tosin aivan hyvin löytyä myös työturvallisuuteen liittyvistä asioista
”Ihmiset eivät tienneet tapahtumasta riittävästi. Kokemuksen perusteella järven puoleinen aukio riittää tapahtumalle. 7/2014 23. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen Jyväskylässä järjestetyt Turvallisuus-messut keräsivät yhdessä Kyberturvallisuusja Tekniikka-messujen kanssa kolmen päivänä aikana 10249 kävijää. Nähtäväksi jää, miten osallistumme kahden vuoden ku10000 tutustui kolmen päivän aikana messuihin Ulkonäytökset jäivät pimentoon Riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti odotti enemmän kävijöitä lauantain Turvallisuus tutuksi -tapahtumaan. Suomen ennätys jäi syntymättä ”Keski-Suomen pelastuslaitos oli nyt näkyvästi mukana messujen järjestelyissä. Paikallinen sanomalehti kertoi turvallisuudesta, mutta ei etukäteen tästä tapahtumasta. Miten turvavyöt konkreettisesti auttavat pelastautumisessa liikenneonnettomuudessa.” ”Sellaista karnevaalihenkeä emme yleisön vähyyden vuoksi saaneet aikaiseksi, kun etukäteen kuvittelimme. Messuilla oli näyttelyosastoja 271 ja esillä oli runsaan tuhannen yrityksen tuotetta. Turvallisuus-messuilla vieraili arviolta noin 3000 kävijää ja lauantain yleisöpäivä houkutteli paikalle noin 1300 kävijää. ”Kokonaisuus näytti hyvältä ja alustavien kävijätulosten perusteella tarjosi hyvän kattauksen myös kävijöille”, Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen sanoo. Myös tapahtumista tiedottaminen messujen aikaan epäonnistui.” Lauantaipäivän tapahtuman alkamisaika klo 10 saattoi Jäntin mielestä olla myös liian varhainen. Messuvieraat olivat tyytyväisiä, mutta tulevaisuutta ajatellen meidän pitää entistä paremmin tuoda markkinoinnissa esillä tällainen messukokonaisuus.” ”Pitää paremmin tiedottaa ja kertoa mitä kaikkea messuilla on esillä. Järjestimme isot näytökset, mutta erityisesti vesipelastusnäytös jäi muun tarjonnan varjoon. Sunnuntain lehdessä tapahtumasta kerrottiin näyttävästi.” ”Kun jotakin ikävää tapahtuu, ihmiset janoavat tietoa turvallisuudesta. Nyt väkimäärä levittäytyi liian suurelle alueella, kun rannassa oli vesipelastusnäytökset ja messualueen pihalla liikennepelastusnäytökset ja muut tapahtumat.” ”Esimerkiksi pelastuslaitos satsasi paljon messuihin. Kolmen eri messun synergiaa pitää paremmin hyödyntää.” Keski-Suomi satsasi Keski-Suomen pelastuslaitoksen tavoitteena oli tavoittaa parituhatta alueen asukasta Turvallisuus tutuksi -tapahtumassa, joka järjestettiin Turvallisuus-messujen jatkona lauantaina. Olisi pitänyt varmaankin ostaa mainostilaa. ”Ensimmäistä kertaa järjestettiin tällainen messutarjontakokonaisuus. Silloin kun sitä olisi tarjolla, se ei tunnu kiinnostavan.” ”Tapahtumassa yksi vetonauloista oli Liikenneturvan havainnollistava esitys turvavöiden käytöstä. ”Eri toimijat osallistuivat ilahduttavasti järjestelyihin, mutta valitettavasti väkimäärä jäi tavoitteesta.” Jäntin mukaan lauantaipäivän antia olisi pitänyt markkinoida paremmin etukäteen. Messujen 10000 hengen kokonaiskävijämäärästä Jäntti kertoo arviolta 3000 hengen osallistuneen kolmen päivän aikana Turvallisuus-messuille. Tavoitteesta kuitenkin jäätiin, sillä riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntin mukaan Paviljongin ulkoalueella turvallisuuteen tutustui arviolta 1300 henkeä. Kuvat ovat liikenneonnettomuusja vesipelastusnäytöksistä
Asuntomessut Jyväskylässä ja maatalousalan FinnMetko-näyttely Jämsässä. Yhteensä lauantaina oli paikalla noin sata toimitsijahenkilöä”, Jäntti kertoo. Monta asiaa olen oppinut yrityksen ja erehdyksen kautta”, Vesa Nurminen kertoo ja jatkaa. He ovat käyneet Pelastusopistolla eläinpelastuskurssit ja satsanneet kalustoon. Odotettu kirja eläinpelastuksesta luttua. Messut työllistivät meiltä paljon väkeä.” ”Pelastuslaitokselta on toimikunnissa ollut muutama henkilön edustus pari vuotta. Messuilla julkistettu ylipalomies Vesa Nurmisen Eläinpelastus-kirja on projektin tuorein tuote. Löytyy niin pantaleikkuria, pehmustettua kiinnitysliinasarjaa, päähuppua kuin paineilmasettiä. Molemmat ovat alueensa eläinpelastusvastaavia ja haaveilevat omista eläinpelastusyksiköistä. Einar Erikssonin Helsingissä 1996 vetämä eläinpelastuskurssi on jäänyt hyvin mieliin. Peltaco Oy aloitti 2011 projektin, jonka tavoitteena on kehittää pelastusalan ammattilaisille, mutta muillekin eläinten kanssa työskenteleville välineitä eläinpelastustukseen. ”Niihin emme satsanneet samalla tavalla kuin Turvallisuus-messuihin. Tärkeintä on taata turvalliset ja ergonomiset olosuhteet sekä pelastajalle että eläimelle. Samat esittelijät ovat käyneet meillä paikan päälläkin”, Tenhunen kertoo. Lisätietoa: www.elainpelastus.fi Palomestarit Juha Säämänen (vas.) ja Antti Tenhunen (oik.) Kymenlaakson pelastuslaitokselta tarttuivat heti kirjauutuuteen. Kolmen tunnin ajomatka Jyväskylään on ok. ”Sammuttimen käyttöä harjoitteli moni, mutta tunnin teoriaopetukseen ei saatu riittävästi halukkaita. Turvallisuus tutuksi -tapahtumassa yritettiin saavuttaa myös alkusammutuskoulutuksen Suomen ennätys, mutta tätä ennätystä ei saavutettu. Vesa on miettinyt eläinpelastusasioita enemmän kuin kukaan muu Suomessa”, kertoo kuopiolaisen Peltaco Oy:n toimitusjohtaja Pekka Suomi. ”Nämä ovat muutenkin pelastustoimelle hyvät messut ja kaikille vastuualueille löytyy tarvikkeita. ”Messuja varten videoidut toimintanäytökset julkaistaan myöhemmin, joten niistä saadaan laajempi hyöty.” Keski-Suomessa oli kesän aikana pari muutakin isoa tapahtumaa. ”Emme tehneet kirjasta 300-sivuista, koska tämän duunin oppii vain tekemällä.” Kirjassa on ohjeet esimerkiksi paineilmapullojen hyödyntämisestä ison eläimen pelastamisessa. Muita toimijoita oli kymmeniä. Jälkeenpäin voikin pohtia, olisimmeko turvallisuusviestintää varten tavoittaneet niissä enemmän väkeä”, Jäntti miettii. Messujen aikaan paikalla olivat noiden 20 esiintyjän lisäksi yhden paloaseman pelastusyksikkö, ambulanssi ja nostolava eli noin 30 henkilöä päivittäin.” ”Lauantain yleisöpäivässä näiden lisäksi olivat mukana Jyväskylän VPK, Vaajakosken VPK, palokuntanaiset ja alkusammutuskoulutuksen kurssinjohtajat Jämsästä, Joutsasta, Keuruulta, Viitasaarelta ja Jyväskylästä. ”On hienoa saada kaikki eläinpelastusvälineet yhdestä paikasta, ei siruina maailmalta. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Saku Rouvali 24 7/2014. Ensimmäinen eläinpelastuskeikkani oli vuonna 1978, jolloin jahtasin oppilaana mehiläisiä Auroran sairaalan vuodeosastolta. Ylipainelaitteiston putket ohjataan sorkkien tai kavioiden viereen. Olen kerännyt nuo sirut ja jalostanut niistä parhaimmat Suomen palokunnille sopiviksi. Koti-, tuotantoja villieläinten pelastukseen soveltuvia välineitä on valmistunut jo reilut 40. Keväällä ja kesällä mukaan tulivat näytöksiin osallistuneet noin 20 henkilöä. Palomestari Tero Järvelä (vas.) Satakunnan pelastuslaitokselta on kulkenut pitkälti samoja eläinpelastuksen polkuja kuin Vesa Nurminen (oik.) ja hyvä yhteistyö jatkuu. Vaikka kouluttaja Tomi Timonen saikin koulutettavilta hyvän palautteen.” Keski-Suomen pelastuslaitoksella ollaan kuitenkin tyytyväisiä messutapahtumasta saatuun kokemukseen. ”Asiakkaat ovat soitelleet ja kysyneet eläinpelastustuotteita. Putkeen johdetun paineilman avulla onnistuu nosto vaikkapa mutaisesta ojasta
Opinnäytetyö käsittelee korkean paikan pelastamista Suomessa. Kalenterin kummi on vakavia palovammoja sammutustöissä saanut palomies Mikko Karvonen. Vs. ”Kalenteriprojekti oli mielenkiintoinen ja haastava jo nopean aikataulunsa takia. palomestari Jenika Ylikauppala VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta on käynyt alan messuilla ja kehuu järjestelyjä Jyväskylässä. Tulinen tusina -ryhmä eli paloasemilla työskentelevät naiset esiintyvät vuoden 2015 sei näkalenterissa HYKS Palovammakeskuksen hyväksi. Lisätietoja: www.seahow.fi. Onnenpyörä suosi onnekasta yhteisosastolla, jossa olivat Suomen Palopäällystöliitto, Pelastustieto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys sekä Nuohousalan Keskusliitto. ”Mukava messuilla muuallakin kuin Tampereella ja Helsingissä. Tuotepäällikkö Kalle Bask SeaHow’sta pahoitteli peruuntuneita öljyntorjuntanäytöksiä, mutta kertoi messujen olleen silti antoisa kokemus. POLTE-kalenterin tuotolla tuetaan Palovammakeskuksen potilaiden hoitoa. Heikkilä on tosin tottunut nopeisiin otteisiin, sillä päätyökseen hän ahertaa KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella palomies-sairaankuljettajana. Lisätietoja: www.facebook. Kuvassa Turvallisuus 2014 -messujen julkistamistilaisuudessa kalenterin iloisista malleista Piia Ojanen (vas.), Christina Luoto, Siv Aro ja Sanna Rasi. Se oli myös itselleni ensimmäinen kalenterikuvaus. Messut ovat antaneet ammatillisesti paljon, tuoneet kontakteja ja täällä on hyvin kalustoa esillä.” Ylikauppala suunnittelee valmistuvansa AMK N11 -palopäällystökurssilta viimeistään tammikuussa. Häntä hoidettiin HYKS Palovammakeskuksessa pitkään ja hän kuntoutui takaisin palomiestyön vaativimpiin tehtäviin. com/poltekalenteri. Kalenterin kuvasi Teemu Heikkilä. ”Yritys on ensimmäistä kertaa mukana ja olemme saaneet paljon kontakteja pelastuslaitoksiin.” Bask esitteli öljyntorjuntaan tarkoitettua MiniBagger-sivukeräintä, joka voidaan asentaa jopa vain viiden metrin pituisiin veneisiin. Helpotusta toi kuvattavien loistava ote hommaan kuvaustilanteissa”, hän kiittää. 7/2014 25
Koulutus ja kertaaminen ovat aina tarpeellisia ja tosipaikan edessä on luonnollisempaa toimia oikein ja turvallisesti, kun on ennestään harjoitellut. Hienoa että tälläinen koulutus järjestettiin ja siihen pääsin osallistumaan. Kävin tutustumassa myös varsinaisiin Turvallisuus-messuihin ja mielestäni ne olivat oikein onnistuneet”, kertoo Tapio Nuutinen. Uudella puomirakenteella päästään pienemmillä massoilla suurempiin lujuuksiin, jolloin korikuormaa ja ulottuvuutta voi lisätä. 26 7/2014. ”Turvallisuus vaatii aina kertaamista. Jyväskylä on messujen järjestämispaikkana erinomainen sijaintinsa kannalta, sillä tänne on hyvä tulla. Kurisjärven VPK:laiset eivät ole osallistuneet muualle kuin Suomen messuille. Auto on käytössä Avestassa Ruotsissa. Juhani Härkönen Sammutin Oy:stä esitteli ulko-osastolla neliakselista Saurus FS170 -säiliöautoa. Juha Intonen Keikyän VPK:sta osallistui mielellään Jyväskylän Turvallisuus-messuille. Tapio Nuutinen Jyväskylästä osallistui lauantain turvallisuuskoulutuspäivään kurssin muodossa. ”Tämä on sopiva päiväretki palokuntalaisille ja täällä näkee paljon tuttuja. Auto on nyt esillä ensimmäistä kertaa”, Härkönen kertoo.” Yhteisellä ulkoosastolla Vema Lift Oy:n kanssa esiteltiin VEMA 32F puomitikas auto Scanian P360-alustalla. Neljäs taka-akseli on ohjaava, joten kääntyvyys on kolmiakselisen luokkaa. Tila on väljä ja hyvin suunniteltu sekä viihtyisä. Vesipelastusnäytös oli todella mielenkiintoinen lisä päivään. Jyväskylä on hyvä paikka tulla messuille, sillä keskeinen sijainti on hyvä. Koulutusta voisi jopa lisätä, ja voinkin lämpimästi tätä tänään käymääni koulutusta suositella muillekin. Messut ovat monipuoliset ja tarjonta laajaa. Se kestää hyvin rasitukset epätasaisessakin ajossa. Jos Jyväskylässä järjestetään messut tulevaisuudessa, niin varmasti osallistumme, kertoo Pekka Jaakola. Kurisjärven VPK:sta Pirkanmaalta messuilla oli neljän hengen porukka. Jos Jyväskylässä järjestetään vielä messuja, olemme varmasti osallistumassa niihin”, kertoo Juha Intonen. ”Tietokonemallinnettu säiliö on kevyt ja kestävä. Koulutuspäällikkö Pekka Jaakolan mielestä turvallisuusalan messut ovat todella tarpeelliset. Joka toinen vuosi järjestettäviä messuja ei saa missään nimessä harventaa. Tapiolla ei ole minkäänlaista palopuolen taustaa, vaan mukaan ajoi kiinnostus turvallisuutta kohtaan. Palokunnanpäällikkö Timo Tammiston johdolla tutustuttiin alan uusimpiin ideoihin ja innovaatioihin. 17 000 litran komposiittisäiliö on omaa tuotekehittelyä yhdessä VTT:n kanssa. Sillä voi kuljettaa myös juomakelpoista vettä
”Taloudellinen peruste on suurin. Messukävijöitä oli hänen mielestään vaihtelevasti. Messupaikka sai Asikaisen mukaan myönteisen arvion. Messut järjestävä yhdistys voisi miettiä, miten heitä voitaisiin aktivoida messukävijöiksi.” Iivari Kalliomäen mielestä messut voidaan järjestää vähintään joka toinen vuosi, mutta kannattaisi harkita, olisiko messujen järjestämisvauhti järkevämpää esimerkiksi joka kolmas vuosi. ”Kävijöitä oli liian vähän. Messut tuovat paljon kuluja, joista henkilötyövoima on suurin.” Kuulutuksia kaipasin Ensimmäisillä Turvallisuus-messuilla ollut Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki kehuu messuja onnistuneiksi, mutta messukävijöiden informoimiseen olisi pitänyt enemmän kiinnittää huomiota. 7/2014 27. ”Messukeskuksesta puuttuivat kuulutukset. ”Olisi suotavaa, että voimat voitaisiin koota yhteen.” Messuille muiden alan toimijoiden kanssa Jyväskylän messupaikka kerää kehuja Dafo Oy:n toimitusjohtajalta Hannu Sartovuolta. Hannu Sartovuon mielestä Palopäällystöpäivät ovat muodostuneet sellaiseksi vetovoimaiseksi tapahtumaksi, joka ajaa saman asian kuin messut. Esimerkiksi italialaisvieraamme kuvitteli tulevansa pienen pohjoisen maan pienille messuille, mutta oli hämmästynyt, miten suuri messutapahtuma tänne olikaan järjestetty.” Kalliomäen mielestä niin halutessamme, Turvallisuus-messuissa olisi mahdollisuuksia myös suurempaan kansainvälisyyteen. ”Turvallisuus-messuilla pitää saada nykyistä laajempi näytteilleasettajakunta. Senkin takia ulkoalueella olevat näytteilleasettajat olivat tyytymättömiä ja hyvin valmistellut pelastusnäytökset jäivät vaille runsaslukuista yleisöä.” ”Osastollamme oli vieraita myös Italiasta, Puolasta ja Japanista. Messuista on tullut enemmänkin sosiaalinen tapahtuma. Toisaalta messujen yhteyteen ympätyt oheistapahtumat veivät liikaa potentiaalisten asiakkaiden huomiota”, hän harmittelee. ”Ensimmäisenä messupäivänä kritiikkiä herätti se, että kuulutukset ja opastukset puuttuivat. Laajempi porukka näytteilleasettajiksi Jyväskylässä järjestetyt Turvallisuus-messut saivat SPLY:n puheenjohtajan Petri Asikaisen mukaan hyvän palautteen näytteilleasettajilta. Ihmisille olisi pitänyt paremmin kertoa ja markkinoida, mitä kaikkea ulkoalueilla tapahtuu. Sen sijaan kävijämäärään hän on pettynyt. ”Olen tyytyväinen siihen, keitä tapasin osastollamme.” ”Parasta tietenkin olisi, jos messuosastolla oli jatkuvaa vipinää, kuten on monilla kansainvälisillä messuilla. ”Siellä myös asiakkaat ovat paljolti samoja ja Palopäällystöliiton järjestämä tilaisuus on kauppiaan kannaltakin tullut paremmaksi markkinointikanavaksi.” Hän myös harmittelee sitä, että laitoksista päästään entistä nihkeämmin osallistumaan messuille. ”Esimerkiksi Helsingissä järjestettävä FinnSec ei ole sellainen tapahtuma, mutta muutoin messupaikkakunnaksi voitaisiin harkita Helsinkiä.” Sartovuon mielestä messujen järjestämistahtia pitäisi pidentää. Kävijöiksi pitäisi saada erityisesti hankinnoista vastaavat jokaiselta pelastuslaitokselta. Kävijäryhmää pidettiin oikeana, vaikka kävijöitä lukumäärällisesti olisikin saanut olla enemmän. ”Kolmen tai neljän vuoden välein olisi hyvä ajankohta. Hänen mielestään messukokonaisuutta pitäisi hakea muiden turvallisuustoimijoiden, kuten poliisin, rajavartijoiden ja puolustusvoimien kanssa. Sen sijaan messutarjontaan pitää saada kehitystä ja parannusta. Erityisesti työsuojainalan yrityksiä pitää saada enemmän mukaan. Myös paloturvallisuustekniikkaan liittyviä näytteilleasettajia saadaan toivottavasti lisää.” Petri Asikainen valittaa, että alan messutarjonnassa on nyt liikaa päällekkäisyyttä. Messukonseptia pitäisi nyt miettiä uudelleen.” ”Asiakkaat hakevat nykyisin tietoa tuotteista internetistä. ”Kokemus vahvistaa, ettei tällainen messutapahtuma ole paras tapa markkinointiin. Meille jokainen messuvieras on tärkeä, vaikka aika paljon joukossa oli niin sanotusti läpikulkijoita, jotka eivät suoraan ole tekemisissä tämän alan kanssa.” Sartovuon odotukset olivat korkealla, mutta pettyi odotuksissaan. Ruotsissa paloala osallistuu Skydd-messuille joka toinen kerta eli neljän vuoden välein.” Hänen edustamansa yritys tulee jatkossa hyvin tarkkaan arvioimaan, osallistuvatko messuille. Muina messupäivinä se alkoikin hoitua paremmin.” Messut järjestetään kahden vuoden kuluttua jälleen Jyväskylässä. Jyväskylän Messut Oy antaa hyvät puitteet messuille. Esimerkiksi ulkoalueiden ja näytösten parempaa hyödynnettävyyttä toivottiin
Toisaalta kysyisin asiaa messukävijöiltä. ”Siinä ajassa syntyy uutta esiteltävää.” Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, olisiko nykyistä laajempi turvallisuusalan messutapahtuma parempi. Myönteinen tunnelma Messujen ulkoalueella kalustoa esitelleen Sammutin Oy:n vientipäällikkö Juhani Härkönen kehuu messuja onnistuneiksi. Tarvitsemme jatkossakin paloalan omat messut.” ”Esimerkiksi Jyväskylässä mukana ollut kyberturvallisuus ei tuonut meille asiakkaita.” 28 7/2014. ”Kaksi messupäivää voisi olla aivan sopiva. Hänen mielestään joka toinen vuosi on hyvä tahti järjestää alan messuja. Messut voisivat olla hieman pidempään auki, jolloin vapaaehtoisporukka ehtisi käydä tutustumassa messuihin.” Näytteilleasettajalle koituu hänen mukaansa melkoiset kulut kolme päivääkin kestävistä messuista. ”Kompaktimmassa messutapahtumassa asiakaskontaktit syntyvät vaivattomammin. Asiakas saa rauhassa tutustua osastojen tarjontaan ja se on markkinoinnin kannalta tehokkain tapa. ”Kahdessa vuodessa ei alan kaupallisessa tarjonnassa ole paljonkaan tullut uutta. ”Osastosta on omat kulut ja sen lisäksi vielä tuntuvat henkilöstökulut. Hyvät puitteet Profile Vehicles Oy:n myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen kehuu Jyväskylän messujen puitteita loistaviksi. Kävijöitä oli runsaasti. Saavutettuun hyötyyn nähden kulut ovat kovat.” Hänen mielestään messujen järjestämisväliä kannattaa myös arvioida. Vapaaehtoispuolelta näytti olleen paljon kävijöitä. ”Messukeskus on lähellä kaupunkia ja majoitus on ihan vieressä. Olisiko heitä helpompaa saada osallistumaan laaja-alaisimmille messuille.” Profile Vehicles Oy esiintyi messuilla yhdessä Veho Oy:n kanssa ja samanlainen yhteistyö messuesiintymisessä kiinnostaa jatkossakin. Esimerkiksi heille tärkeiden sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten edustajia oli hyvin paikalla. ”Näytöksiin osallistui valitettavan vähän väkeä, kun niistä ei riittävästi kuulutettu messuyleisölle.” Kahden päivän messut neljän vuoden välein Messuista jäi Turvata Oy:n toimitusjohtajalle Mika Nilssonille kaksijakoiset tunnelmat. ”Niiden aihealueet ovat meille vieraita eivätkä ne tuo meille tarvittavaa synergiaa. Miksi pienessä Suomessa alan messut pitää olla joka toinen vuosi?” ”Esimerkiksi neljän vuoden välein järjestettävä tapahtuma olisi paikallaan ja siihen osallistuttaisiin tehokkaammin ja motivoituneemmin.” Alan muita messutapahtumia hän ei pidä paloalan kannalta hyödyllisinä. ”Myönteinen tunnelma jäi ja odotukset täyttyivät.” Härkönen pitää joka toinen vuosi järjestettävää messutapahtumaa hyvänä järjestämisvauhtina, mutta ei panisi pahakseen, jos tahtia venytettäisiin vuodella. Maailman suurin tapahtuma Saksassa järjestetään viiden vuoden välein. Jyväskylän on myös keskellä Suomea, jonne on helppo tulla.” Mononen sanoo yrityksensä olevan tyytyväisiä messuihin. ”Ensimmäinen messupäivä oli hiljainen, mutta sen jälkeen kävijöitä oli enemmän. ”Kolme vuotta voisi olla sopiva aikaväli järjestää Turvallisuusmessut.” ”Tuotepuolella ei alalla tapahdu parissa vuodessa paljoakaan, mutta verkottumisen kannalta näinkin säännöllisesti järjestettävä messutapahtuma on hyvä asia.” Härkösen mielestä messuilla tilaisuuksien markkinointi olisi voinut sujua paremmin. Jyväskylä messupaikkana oli ihan hyvä.” Nilssonin mielestä kolmipäiväiset messut ovat liian pitkät
Sen ei tarvitse merkitä sitä, että menettäisimme paloalan messut, vaan voisimme tuoda sitä paremmin esille laajemmassa kokonaisuudessa, joka myös houkuttelisi enemmän ja erilaisia kävijöitä.” Hänen mielestään Jyväskylän messuilla olisi kaivattu enemmän paloturvallisuustekniikka-alan yrityksiä näytteilleasettajina. Jokin tässä messukonseptissa ei siis toimi. ”Messuille ilmoittautuminen oli kuitenkin liian työlästä. Hänen mukaansa Palopäällystöliitossa tullaan arvioimaan kokemukset messuista ja analysoimaan löytyisikö tarjolla olevista messutapahtumista yhteistä nimittäjää, josta koko ala voisi hyötyä. ”Haluamme yhteistyössä messujärjestäjien kanssa pohtia, mitä uutta tarvitaan messuilla.” Hän muistuttaa, että pelastustoimen strategia edellyttää, että pelastusalalla turvallisuus nähdään laajempana kokonaisuutena. Määrä on vähentynyt siitä, kun yksittäisillä kunnilla oli omat laitoksensa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä nähtäisiin mieluusti alan messutapahtuman kiinnostavan suurempaa yleisöä. Kaikesta huolimatta tällaiset tapahtumat ovat alan keskusjärjestölle arvokkaita.” Messujen kävijämäärään on hänen mukaansa vaikuttanut myös 22 alueellisen pelastuslaitoksen järjestelmä. ”Järjestämisvauhtia voi myös miettiä. Onko suurempi ja harvemmin järjestettävä tapahtuma tuottavampi, kuin pienempi ja tiheämmin järjestettävä?” Messutarjonta laajemmaksi Paloja pelastuskalusto oli Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijosen mielestä kattavasti esillä Jyväskylässä järjestetyillä Turvallisuus-messuilla. Silloin työnantaja lähettää virka-aikana järjestettäville messuille tietyn määrän väkeä. ”Laajan turvallisuusalan yhteisesiintyminen oli hyvä asia. ”Jonkin perinteisesti ihmisiä kiinnostavan tapahtuman yhteydessä se voisi olla vetovoimaisempi.” Hän ottaa esimerkiksi Saksassa kymmenen vuoden välein järjestettävän palokuntalaispäivät, joka houkuttelee paljon väkeä paikalle. Messujen yleisömäärä ei ollut kuitenkaan suuri. Konseptia pitäisi yhdessä miettiä.” Kohvakan mielestä alan tulisi pohtia, mitä messuilta halutaan. Mitä messuilta halutaan. ”Sen takia pitäisi eri turvallisuuden osa-alueiden esiintyä laajasti esimerkiksi yhteisessä messutapahtumassa.” Hänen mielestään messut eivät myöskään ole pelkästään kalustoesittelyä, vaan myös merkittävä oppimistapahtuma. Kimmo Kohvakka pohtisi sitä, saataisiinko tapahtumia keskittämällä aikaiseksi näyttävämpi ja kävijöitä houkuttelevampi tapahtuma. Voisimmeko tapahtumia yhdistämällä saavuttaa jotakin enemmän?” Kohvakka kehuu Jyväskylän messukeskusta hyväksi paikaksi järjestää tapahtuma. Esimerkiksi oheistapahtumiin pitäisi voida ilmoittautua ilman eri ilmoittautumista. ”Turvallisuusalan messut voisivat hyvin olla esimerkiksi joka kolmas vuosi.” Jyväskylän Paviljonkia hän kehuu hyväksi paikaksi järjestää messut. ”Palopäällystöliiton näkökulmasta katsottuna kävijöitä olisi saanut olla enemmänkin ja myös uusia messukävijöitä.” ”Tällaisesta messutapahtumasta onkin tullut enemmänkin tuttujen kohtaamispaikka.” Keijonen pohtii sitä, on meillä tarpeen järjestää näin useasti alan messuja. 7/2014 29. ”Onko se asiantuntijatapahtuma vai mikä?” ”Kysymys on haaste koko alalle. ”Kannattaisi harkita sitä, että turvallisuus laajennettaisiin suuremmaksi messukokonaisuudeksi. On hienoa, että pelastuslaitos hyödyntää pr:ään ja turvallisuusviestintään tällaisen tapahtuman”, Ari Keijonen sanoo. Nyt tietoiskuissa oli vähän väkeä.” ”Keski-Suomen pelastuslaitos näkyi mahtavasti niin messujärjestelyissä kuin messujen aikanakin. ”SPEKin kannalta olisi paikallaan pystyä paremmin popularisoimaan näitä tapahtumia suurelle yleisölle tutuksi. Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka pitää Jyväskylän messujen tarjontaa kuitenkin hyvänä. Keijosen mielestä paikallaan olisi myös muuttaa messuja kansainvälisemmäksi
Palopäällikkö rentoutuu tanssiparketilla 30 7/2014. Kristiina Pigg ja Mika Kuivalainen harjoittelevat kolmesta neljään kertaa viikossa. Tanssikärpänen puraisi palopäällikkö Mika Kuivalaista siihen malliin, että hän on nykyisin tuttu näky tanssiurheiluseura Tepikan treenisalilla Jyväskylän Palokassa
Viallisista loistevalaisimista syttyy vuosittain noin 200 tulipaloa. Television tanssiohjelmien myötä kiinnostus kilpatanssia kohtaan on kasvanut, mutta myös paritanssit vetävät harrastajia puoleensa. Miehet puolestaan pukeutuvat suoriin housuihin ja valkoiseen tai mustaan kauluspaitaan. ”Jonkun verran kävin lavatanssikursseilla, mutta se ei ollut niin määrätietoista ja jämäkkää kuin kilpatanssi. Se tietää ahkeraa harjoittelua ja varsinaisten kilpatanssipukujen hankkimista. Mielestäni on mukava seurata hyviä kilpatanssipareja eri puolilta maata.” Kuivalaisen ja Piggin tavoitteena on saavuttaa D-luokka puolen vuoden sisällä. Tanssiharrastuksen voi aloittaa milloin vain Tanssiharrastuksen aloittaminen on Kuivalaisen mielestä helppoa, sillä ennakkoon ei tarvitse osata tanssia. Tanssipari saa kilpailusta pisteitä sijoituksensa mukaan ja siirtyy seuraavaan taitoluokkaan kerättyään 50 pistettä. ”Vaikka kilpailemme toisia pareja vastaan, niin ollaan taitojen suhteen suunnilleen samalla tasolla. Ennen D-luokkaa naisille käy hame ja pusero. Ensin pitää yrittää pysyä musiikin tahdissa ja hyvässä asennossa. Käyn toki lavoillakin, mutta kilpailu sopii paremmin insinöörille”, Kuivalainen toteaa. Ryhmätunteja on kahdesti viikossa ja lisäksi meillä on yksityistunteja, joita on pakko ottaa kun kilpailee. K uivalainen aloitti tanssiharrastuksen lavatansseista, mutta sitten henkilökohtaisen vaatimustason kasvaessa mies on hakeutunut kilpatanssin pariin. ”Jokaiselle ikätai taitotasolle löytyy oma sarjansa ja peruskuviot opitaan peruskurssilla. On oikeastaan hyvä asia, jos ei osaa tanssia, niin ei ole ainakaan ehtinyt omaksumaan vääränlaisia tekniikoita.” Peruskurssilla opetellaan askeleet kolmesta vakiotanssista, joita ovat valssi, tango ja quickstep sekä kolmesta latinalaistanssista, sambasta, cha-chasta ja jivestä. Pigg ja Kuivalainen kilpailevat yli 45-vuotiaiden seniori 2 -sarjan E-luokassa. ”Esimerkiksi meillä Tepikalla on kaksi syksyn peruskurssia täynnä oppilaita, mutta parittomia naisia riittää eli miehistä on pulaa. Lavatanssissa pari vaihtuu, mutta kilpailussa tanssitaan saman henkilön kanssa. Läheltä piti -tilanteita on moninkertainen määrä. Tanssissa ei voi olla koskaan liian hyvä, vaan aina riittää kehittämistä. Lisäksi harjoittelemme vielä omine nokkinemme”, Kuivalainen sanoo. 7/2014 31. Luokkaa vaihdettaessa parille tulee yksi tanssi lisää. Vaativa harrastus Tanssiharrastus on Kuivalaisen mukaan jatkuvaa opettelua, joka palkitsee parketilla liikkujan kun huomaa onnistuneensa. Sen kun oppii, niin voi alkaa tarkkailemaan ovatko jalkaterät oikeassa asennossa”, Kuivalainen kertoo. Muutaman euron turvasytytin sammuttaa lampun sen käyttöiän päättyessä, jolloin välkkymistä, turhaa virrankulutusta tai paloriskiä ei ole. C-luokasta lähtien on koossa kaikki kymmenen tanssia. Teksti ja kuva: Mika Rinne Loisteputki on rikki, kun se vilkkuu tai hehkuu päistään. ”Tanssi on vaativa harrastus ja siinä tarvitaan kuntoa sekä oman kehon hallintaa. Taitoluokkia on F:stä A:han. HERÄÄ vilkkuv a al Turvasytyttimiä saat osoitteesta if.fi/turvakauppa tai sähköalan liikkeistä. Tanssiharrastus on sosiaalista kanssakäymistä parin kanssa. ”Harjoittelemme kolme–neljä kertaa viikossa. Peruskurssin jälkeen parilla on edessä katselmus, jonka jälkeen voi testata taitojaan kilpailuissa. Siinä iloa tuova ja kuntoa kasvattava harrastus kollegoille”, Kuivalainen vinkkaa. Noin vuoden ajan Kuivalaisen tanssiparina on ollut jyväskyläläinen Kristiina Pigg
Reilun parinkymmenen hengen ydinporukka on ollut mukana alusta asti, mutta vaihtuvuus on kuitenkin aika pientä kokonaisuudessaan. Musiikkia yli 40 vuotta harrastanut Lehtiö on ollut yli viisi vuotta mukana Ypäjän musiikkiteatterissa. ”Täällä ollaan kaikki yhtä suurta perhettä. Tällä aikaa näyttelijä ehtii kerätä itsensä kokoon uudelleen. Harrastajaryhmään kuuluu noin 70 vapaaehtoista näyttelijää sekä orkesterin jäsentä. Riikka yritti vuosikausia saada Jyrkiä liittymään musiikkiteatterin vahvuuteen siinä onnistumatta. Alkunsa yhdistys sai kansalaisopiston opintoryhmästä vuonna 1985 ja omana rekisteröitynä yhdistyksenään se on toiminut vuodesta 1990. Näiden päälle tulevat vielä muut talkoolaiset, eli järjestyksenvalvojat, kahviohenkilökunta ja muut henkilöt. Kaikkien tekemiset tai tekemättä jättämiset vaikuttavat kokonaisuuteen. Puhelun lopussa Kari kertoi musiikkinäytelmän ”Annie, mestariampuja” harjoitusten alkavan viikon päästä ja Jyrkin tulevan mukaan. V uonna 1985 perustettuun Ypäjän musiikkiteatteriin palomestari Jyrki Lehtiö tutustui ensimmäistä kertaa Riikka Jaakkolan kautta. Voidaankin sanoa, että kyseessä on kyläteatteri kaikilla mukavuuksilla. Jyrki hieman hämmentyi tilanteesta, mutta meni ensimmäisiin harjoituksiin mukaan hieman empien. Näytöksiä on vuodessa 18 ja harjoituksia orkesterilla 15. Sitova harrastus Vaikka musiikkiteatteri toimiikin täysin vapaaehtoispohjalla, laatukriteerit ovat todella kovat. Harjoitusten päätyttyä oli varmaa, että tämä on hänen juttunsa ja näin oli uusi harrastus alkanut. Orkesterissa on keskimäärin 20 jäsentä. Teatterin 500 hengen katettu katsomo kutsuu vuosittain yli 7000 henkeä katsomaan musiikkiteatteri esityksiä. Harjoituksissa ja esityksissä pitää seurata tapahtumia ja etenkin kapellimestaria. Musiikkia vuosikymmeniä harrastanut Lehtiö olisi ollut kaivattu lisä musiikkiteatteriin, mutta muuta harrastukset veivät Jyrkin kaiken ajan. Tämä lisäksi myös orkesterilla on noin 25 mikroMusisoiva palomestari Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomestarina työskentelevä Jyrki Lehtiö uhraa vapaa-aikansa musiikille. Musiikin ja teatterin yhteensovittaminen on iso työ. Harrastajan pitää olla sitoutunut täysin harrastukseen eikä puolittain osallistuminen tule kuuloonkaan. Näyttelijöiden harjoitukset pyörivät 50 kerran paremmalla puolella. Ypäjän musiikkiteatteri Ypäjän musiikkiteatteri on harrastajavoimin toimiva harrastajateatteriryhmä. 32 7/2014. Pelkästään näyttelijöillä on käytössään nelisenkymmentä langatonta mikrofonia. Teatterilla ovat myös nykyaikaiset sosiaalitilat. Tähän harrastukseen pitää sitoutua täysin ja olla täysillä mukana. Helmikuussa 2009 Ypäjän musiikkiteatterin kapellimestari Kari Mäkiranta soitti Jyrkille ja jutteli niitä näitä. Jos jollakulla tulee blackout, niin kapellimestari paikkaa sen samantien musiikilla, jolloin yleisö ei sitä edes huomaa
Lisäksi on sitten vielä erilaiset monitoroinnit niin näyttelijöille kuin orkesterillekin. Tervetuloa! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Aika ja paikka: 10. 2004 palopäällikkönä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Forssan toimialueella. Bassoa soittava, laulava palomestari Jyrki Lehtiön nykyinen soitin on basso. Tärkeää on myös vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia osallistujien kesken sekä oppia muiden hyvistä käytänteistä. 1989 Loimaan palolaitokselle hälytysmestariksi. fonia. 1967 jäseneksi Turengin VPK:n poikaosastoon erikoisluvalla. 12.12.2014 Silja Serenade Pelastusalan neuvottelupäivät.indd 1 9.9.2014 13:16:36 Opetusvälineet neuvontaan ja valistukseen Kattilapalo > nestekaasutoiminen > 12 V, akulla > kansi > uunipelti > sammutuspeite Liikuteltava ja kustannustehokas Interfire Products Oy www.interfireproducts.com Asemanrinne 11, 08500 Lohja 0440 430 491 Jyrki Lehtiö, Ypäjä. Hän on mukana myös Somerniemen musiikkiteatterin toiminnassa. Jyrkiä pyydettiin tuuraamaan kolmeen näytökseen Somerniemen musiikkiteatterin esitykseen Tuntematon sotilas. Tässä riittää myös äänitarkkailijalle koko esityksen ajaksi puuhaa. Lisätietoa musiikkiteattereista: www.somerniemenmusiikkiteatteri.fi ja www.ypajanmusiikkiteatteri.fi. Jyrkin sanoma on helppo uskoa. Nyt vuonna 2014 Jyrki oli mukana koko esityskauden Somerniemellä ja Ypäjällä. Hän on myös soittanut aiemmin kitaraa ja soittaa vielä nykyäänkin. 1989 alempi päällystökurssi Palo-opistoon. ”Tarkoitus on että katsojat viihtyvät. 1980 janakkalaan sivutoimiseksi palomieheksi. 1990 Ypäjän palopäälliköksi. Pelastusalan neuvottelupäivät sopivat yritysten ja julkishallinnon riskienhallintaja turvallisuusjohtajille, -päälliköille ja -asiantuntijoille, omatoimisen varautumisen vastuuhenkilöille, pelastustoimen johtoja vastuuhenkilöille sekä turvallisuuskouluttajille. 1979 jäseneksi Turengin VPK:n hälytysosastoon. 2009 palomestarina Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Forssan toimialueella. Orkesteria ei yleisö oikeastaan huomaa lainkaan, kun he keskittyvät näyttelijöihin ja heidän esitykseensä. Laulusta Jyrki on suorittanut opistoasteen tutkinnon. Ypäjän musiikkiteatterilla on ensivuonna juhlavuosi ja kantaesityksenä on Täällä pohjantähden alla. Ypäjän musiikkiteatterin toiminnassa on mukana toinenkin palomestari. Teksti ja kuva: Saku Rouvali Pelastusalan neuvottelupäivät 2014 Tervetuloa pelastusalan perinteiseen tapahtumaan, jossa Suomen parhaat asiantuntijat alustavat pelastusalan ja kokonaisturvallisuuden ajankohtaisista teemoista. Tiimityöskentely on tärkeää ja edellyttää yhteishenkeä samoin kuin palokuntatoimintakin. Mikään päivä ei ole samanlainen, sillä jokainen yleisö on erilainen. Pelastusalan neuvottelupäivien keskeisinä tavoitteina ovat turvallisuustoiminnan kehittäminen yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä sekä tähän toimintaan liittyvien ajankohtaisten teemojen ja kokemusten hyödyntäminen. Tämä kaikki siksi, että voimme tarjota katsojalle parhaan mahdollisen elämyksen musiikkiteatterin parissa” kertoo Jyrki Lehtiö. Ilmoittautuminen: Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.spek.fi/neuvottelupäivät. 1993 palomestarikurssille Palo-opistoon. Aikataulut pitää täsmätä prikulleen, muuten saattaa olla että näyttelijän ääni ei kuulu lainkaan, jollei mikrofoni ole auki. 1961. Esitykset menivät mukavasti lomittain, eikä päällekkäisyyksiä ollut lainkaan. synt. Tähän esitykseen panostetaan todella paljon. Mikko Malin toimii myös KantaHämeen pelastuslaitoksella palomestarina. Fiilis pitää olla aina korkealla!” tuumaa Jyrki Lehtiö. Ainakin paloturvallisuus on hyvissä kantamissa Ypäjän musiikkiteatterissa. Kokonaisuus ratkaisee aina ja positiivista palautetta tulee melkein aina
Etsintää, pelastamista ja paristojen vaihtoa Tekemisen meininkiä nähtiin myös näytöksien muodossa. ”Olen ensimmäistä kertaa tapahtumassa mukana”, Laajasalon VPK:sta tuleva Lauri Jauhiainen kertoo. Yleisö sai nähdä hienoja esityksiä, joissa pelastuskoirat etsivät kadonneita kouluttajiaan. Paikan päällä oli sekä operatiivisessa käytössä olevia että museoituja paloautoja. Helsingin Pelastusliitto järjesti jo kolmannen kerran vapaaehtoista pelastus-, paloja väestönsuojelutoimintaa esittelevän Stadin Turvaksi -tapahtuman Helsingin Rautatientorilla elokuun lopulla. Lapsille oli pomppulinna, benjirata ja perheen pienimmätkin pystyivät kokeilemaan sankoruiskulla suihkuttamista sekä palovaroittimen testausta. 34 7/2014. Hän lähti mukaan tapahtumaan, koska haLaajasalon VPK:sta tuleva Lauri Jauhiainen oli mukana tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Kovakuntoiset pääsivät haastamaan itsensä palokuntalaisten lekatestissä sammutusvarustuksessa. ”VPK toiminta on loistava vastapaino opinnoille”, sopimuspalokuntalainen Lauri Jauhiainen sanoo. Hälytysosastolaiset saapuivat paikan päälle sireenit ulvoen ja tekivät samStadin Turvaksi 2014 Tekemisen meininkiä mutushyökkäyksen savuiseen harjoituskonttiin. Savusukelluksen jälkeen yksikönjohtaja kertoi yleisölle vapaaehtoisesta palokuntatoiminnasta ja muistutti savun vaarallisuudesta. Myös Laajasalon VPK oli parkkeerannut sammutusautonsa Rautatientorille. Helsingin etsintäja pelastuskoirien hälytysryhmän johtaja Heli Herna ja pelastuskoira Harmi. Helsinkiläiset palokuntanuoret uhmasivat makkaranuotion liekkejä sankoruiskujen turvin ja näyttivät, miten palovaroittimen testaaminen sekä pariston vaihtaminen onnistuu. Helsingin etsintäja pelastuskoirien, HEPeKo:n jäsenet olivat torilla esittelemässä taitojaan. Alkusammutusrastilla kokeiltiin alkupalon sammuttamista käsisammuttimella, kattilankannella ja sammutuspeitteellä. Tapahtumapaikalla oli tänäkin vuonna paljon yleisöä tutustumassa paloautojen kalustoon ja vapaaehtoistoimintaan, seurailemassa erilaisia näytöksiä sekä kokeilemassa palomiestaitoja erilaisilla rasteilla. Ensiapua, alkusammutusta ja lekatestausta Rautatientorilla nähtiin paljon palokuntahenkistä tekemisen meininkiä. Ensiapurastilla harjoiteltiin tajuttoman potilaan kohtaamista ja elvytystä. Helsinkiläiset palokunnat ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos olivat tuoneet autokalustoaan tapahtumaan näytille
”Ikinä ei tiedä, millaiseen tehtävään joutuu.” Vapaaehtoiset pelastajat Stadin turvaksi -tapahtuma toi Rautatientorille palokuntalaisten lisäksi myös Helsingin väestönsuojeluyhdistyksen alajaoksen, Etsintäja Pelastuskoirat (HEPeKo). 7/2014 35. Se oli semmoinen hetki, joka ei unohdu ikinä.” Teksti: Aino Takala Kuvat: Helpe Tapahtuma keräsi paljon yleisöä ihmettelemään paloautoja ja niiden kalustoa. Tämä siitä syystä, että pelastuskoiratoiminta vie kaiken ajan”, Herna toteaa. Opintojen ja VPK-toiminnan yhdistäminen ei ole aina ollut helppoa. Hän on ollut koirien kanssa tekemisissä koko ikänsä. Englannissa ja Saksassa otetaan mallia Suomen ja muiden pohjoismaiden yhteistyöstä Tulityökorttikoulutuksessa. ”Pelastuskoiratoiminnan aloitin vasta siinä vaiheessa, kun lapset olivat tarpeeksi vanhoja pärjätäkseen ilman minua. Yhteishenki on erinomainen ja porukka todella mukavaa. Olen lähtenyt mukaan ihan auttamisen halusta”, Herna kertoo. Ne olivat myös pääsyyt lähteä mukaan jaoksen toimintaan. Alkusammutuskoulutusta annettiin Turvallisuus tutuksi -tapahtumassa Jyväskylässä Turvallisuus-messujen yleisöpäivänä. Jyväskylän Turvallisuusmessujen Tulityöseminaarissa kerrottiin, että Englannissa ja Saksassa otetaan mallia tulityökoulutuksen pohjoismaisesta yhteistyöstä. Jauhiainen kertoo viihtyvänsä Laajasalon VPK:ssa hyvin. Hän miettiikin, miten perheellisillä ja työssä käyvillä riittää aikaa kaikkeen. Hän ei vielä ole montaa vuotta hälytysosastossa ollut, mutta kertoo viihtyvänsä siellä hyvin. ”Parhaimmat hetket ovat niitä, kun on ollut mukana löytämässä jotain ihmistä. ”Työntekijät liikkuvat nykyään maasta toiseen, joten yhteiseurooppalaiset koulutusvaatimukset helpottaisivat niin työntekijän kuin työnantajankin elämää”, visioi SPEKin koulutuspäällikkö Riitta Piironen. Kuva: Saku Rouvali. lusi jakaa neuvoja paloturvallisuudesta ihmisille. HEPeKo:n hälytysryhmän johtaja Heli Herna oli paikalla esittelemässä jaoksen toimintaa. Itse olin joskus varsin pitkään löydetyn ihmisen kanssa kaksin maastossa, pidin häntä sylissäni ja juttelin hänen kanssaan. ”Äiti ilmoitti minut nuorena mukaan ja täällä olen edelleen”, hän sanoo. Hän kertoo olevansa sosiaalinen persoona ja haluavansa auttaa muita. SPEK muistuttaakin, että alkusammuttaminen on kansalaistaito, jonka pitäisi kuulua jokaisen nuoren ja aikuisen osaamisrepertuaariin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaakin, että alkusammuttaminen on kansalaistaito, jonka pitäisi kuulua jokaisen nuoren ja aikuisen osaamisrepertuaariin. Tällä hetkellä Jauhiainen opiskelee sopimuspalokuntatoiminnan lisäksi. Tulityöt aiheuttavat nykyään alle viisi prosenttia suurpaloista, kun luku oli ennen koulutuksen alkamista noin 40. Parhaiten sopimuspalokuntatoiminnassa Jauhiaisen mieleen on jäänyt hälytystehtävät ja niihin osallistuminen. Tulityökoulutus on esimerkki turvallisuuden tuotekehittelystä, joka on synnyttänyt kiinnostusta kansainvälisestikin. ”Ennen kuin tulin koirahälytysryhmään, olin SPR:n etsintäjoukoissa mukana. Siitä ei vielä ole tullut tulityökoulutuksen kaltainen menestystarina, mutta jo nyt korttikoulutus Englanti ja Saksa ottavat mallia tulityökoulutuksestamme on yhdenmukaistanut alkusammutuskoulutuksen laatua Suomessa. Alkusammutuskortti on Tulityökortista ideansa ammentanut koulutuskonsepti. Suomalaisten alkusammutuskoulutusta kehitetään nyt Tulityökortista saatujen kokemusten pohjalta. ”Välillä on käynyt niin, että VPK on mennyt opintojen edelle”, Jauhiainen sanoo. Hän itse on ollut toiminnassa mukana jo 11 vuotta. Periaatteessa olin samassa työssä, mutta ilman koiraa. Matka kohti yhteiseurooppalaista Tulityökorttia on alkanut. Koulutus on tuottanut Suomessa erinomaisia tuloksia reilun 25 vuoden aikana. Pelastuskoiratoiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 2004
Tähän saakka venähtäneen väliaikaisella asemalla alkoi olla myös sisäilmaongelmia, joista muutamat työntekijät saivat oireita. Paavolan pelastusasema, joka on maakunnan pääpelastusasema, ei ole ollut ainoa ponnistus. Muutto oli iso ponnistus myös työntekijöille, Paavolan pelastusasema Pinta-ala: 5104 m 2 Kustannusarvio: 11508000 euroa Henkilökuntaa: 45 Kalusto: 33 ajoneuvoa (2 sammutusautoa, säiliöauto, nostolava-auto, raskas raivausyksikkö, johtoyksikkö, 8 ambulanssia, 2 miehistöautoa, huoltoauto ja 16 henkilöautoa) Pelastustehtäviä vuosittain: Noin 2200 Jotain vanhaa ja paljon uutta Paavolan pelastusasema vihittiin viimein käyttöön Lahdessa Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen ja aluepalopäällikkö Jani Aaltonen leikkasivat nauhan. Tilannekeskuksesta saadaan myös liikennevalojen pakko-ohjaus päälle. Verrattuna vanhaan asemaan uutta on päivystävän palomestarin toimipisteenä oleva pelastustoiminnan tilannekeskus. Lahden Paavolan pelastusaseman vihkiäisten juhlapuheissa ei peitelty ylisanoja. Sitä voidaan käyttää suurissa ja poikkeuksellisissa onnettomuuksissa, ja tarvittaessa sinne voidaan tuoda myös muita viranomaisia. Pieneen museoaulaan on koottu menneiden aikojen palovarusteita. ”Henkilökunnan kannattaa olla aikaisessa vaiheessa olla rakennusprosessissa mukana, jotta saa itselleen aidosti toimivat tilat”, Katila opastaa. Uuden aseman taustalla on ollut useiden vuosien poliittinen vääntö, mutta nyt PäijätHämeen pelastusvalmius näyttää hyvältä. 36 7/2014. Toimintavalmius kohentui merkittävästi, koska nyt tehtäviin ei tarvitse ajaa keskustan läpi. Pitkän odotuksen jälkeen työntekijät pääsivät Möysän uimarannan tuntumassa sijaitsevista vanhoista tiloista upouuteen toimipaikkaan Paavolan pelastusasemalle. elokuuta parinsadan kutsuvieraan juhlalla. Tilat ovat kolmessa kerroksessa. ”Henkilökohtaisesti olen odottanut tätä hetkeä koko virkaurani ajan vuodesta 1989, odotus viimein palkittiin”, iloitsi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio avauspuheessaan. Jalkapalloa nyt sisällä Ruiskumestari Tommi Katila on tyytyväinen uusiin tiloihin ja tekniikkaan. Uusiin tiloihin muutettiin kesäkuun puolivälissä ja vihkiäisiä vietettiin 22. Hän on työskennellyt uransa aikana myös Möysässä. Toisessa kerroksessa ovat miehistön valmius huoneet, pukuhuoneet, saunat, sosiaalitilat, liikuntatilat, toimistotiloja ja koulutusluokka. Kalustohallin seinälle on Möysän asemalta siirretty myös massiivinen, palomies Paavo Sarellin maalaus vuodelta 1960. Historiaa unohtamatta Paavolan pelastuslaitos sijaitsee valtatie 12:n varrella kuitenkin keskustaa lähellä. Ylimmässä kerroksessa on neuvotteluja toimistotiloja. Lahdessa Niemen uusi sivuasema otettiin käyttöön kolme vuotta sitten, Heinolan uusi asema viime vuonna ja uusi asema on tällä hetkellä rakenteilla myös Hollolaan. Alimmassa sijaitsevat kalustohalli, ambulanssija henkilöautotallit, korjaamo, varusvarasto ja huoltoja varastotilat. Ruiskumestari Tommi Katila iloitsee uusista tiloista. Palokunta siirtyi väliaikaisesti kaupungintalolta Lahden paitaja esiliinatehtaaseen jo vuonna 1959. Osa kalustosta jouduttiin pitämään pihan toisella puolella, jolloin lähtövalmius kärsi
Ensihoitajien koulutuksessa päästään hyödyntämään simulaatiotekniikkaa.. Mutta uusi on aina uusi.” Katila on ollut henkilökunnan puolelta vastuuhenkilönä suunnittelemassa liikuntatiloja. Pieni museoaula muistuttaa menneistä ajoista kaiken uuden tekniikan keskellä. ”Yhtään enempää kalustoa ei tänne mahtuisikaan, koska kaikki on mitoitettu tehokkaasti. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Varastotilaa on nyt entistä vähemmän, ja pukeutumisja peseytymistilat ovat pienemmät. Teksti ja kuvat: Maija Joutjärvi Lahden Paavolan uusi ja odotettu pelastusasema otettiin käyttöön kesäkuussa. Ennen palomiehet pelasivat jalkapalloa pihalla. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta vaan pelit pelataan sisäpelikentällä. www.tammivikkut.com www.suomenpelastuskeskus.fi koska he joutuivat keikkojensa lomassa muuttamaan kaluston uusiin tiloihin. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.
Järjestä arpajaiset Ensimmäisiä hankintoja yhdelle alueen ensimmäisistä VPK:sta oli ruisku. Palopaikalle löydettiin 1800-luvun lopulla suusta suuhun menetelmällä”, Piikkiön VPK:n 125-vuotishistoriikin kirjoittanut Tapio Manninen kertoo. Piikkiön vastaperustetulle Vapaaehtoiselle Palokunnalle se merkitsi palohälytystä alueella kolme. Se paikkakunnalla oli jo valmiina ja vuonna 1889 VPK:n juhliin tuli noin 600 henkeä ja soittoa riitti puoleenyöhön asti. ”Tosin en löytänyt tietoa, että järjestelmä olisi kertaakaan toiminut. Palohälytyksen sattuessa kirkonkelloja soitettiin aluetta edustavan numeron verran. Sen piikkiöläiset hankkivat järjestämällä arpajaiset. Yksi, kaksi, kolme. Tapio Manninen huomasi historiikkia kirjoittaessaan, että 1950-luvun puolivälin jälkeen VPK:n toiminta meni ammattimaisempaan suuntaan. Toinen välttämättömyys oli soittokunta. Piikkiön VPK on selvinnyt historian haasteista paremmin kuin Piikkiön kunta, jonka olemassaolo päättyi vuonna 2009. Pitäjä oli jaettu kuuteen alueeseen, joista jokaista edusti numero. Suunnitelmat uudesta paloasemasta toivat iloa Piikkiön VPK:n 125-vuotisjuhliin. 125-vuotias saa synttärilahjan Piikkiön VPK:n toiveissa uusi paloasema Teksti: Sari Järvinen Kuvat: Sari Järvinen, Veikko Wahlroos 38 7/2014. P iikkiön ensimmäinen palohälytysjärjestelmä eli kirkonkellon kaiku kajahteli kyläkeskustan yllä
Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.INSALKO.fi Juhlaparaatiin osallistuivat kutakuinkin kaikki Piikkiön VPK:n jäsenistä ja ajoneuvokalustosta. Nuoriso-osaston varajohtaja Ismo Suomi ehti päivittää osaston Facebook-sivut pääjuhlaa odotellessa Joona Sihvosen (vas.), Lauri Suomen, Monica Lapin ja Janina Malisen kanssa.. Lisää väkeä tuli lähipalokunnista
Uudesta paloasemasta haaveiltiin jo satavuotisjuhlissa. Pian huomattiin VPK:n menojen olevan suuremmat kuin tulojen. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johto, pelastusjohtaja Jari Sainio (vas.) ja pelastuspäällikkö Juha Virto ottivat vastaan palokuntaparaatin. Jäseniä on lähes 90, nuoriso-osasto on yksi alueen suurimmista ja Piikkiön VPK:n päällikkö Janne Aso hehkuttaa VPK:n elävän voimakkainta aikaa sitten perustamisensa. 2. ”Yritimme laittaa putkilukkoa seinään, mutta se ei onnistunut, koska betoni oli niin haurasta. Ilari Niemi kertoi, että poikkeuslupahakemus Piikkiön uutta paloasemaa varten on myönnetty. Nyt, 125 vuotta myöhemmin, piikkiöläisillä ei ole pelkoa toiminnan hiipumisesta. Kaarinan kaupunki on luvannut rakentaa aseman ja se vuokraa tilat Varsinais-Suomen apelastuslaitokselle, jolta Piikkiön VPK saisi ne käyttöönsä. Piikkiöläisten päähineen kerrottiin aiheuttaneen hilpeyttä ja olleen epäkäytännöllinen. Kiinnitä huomiota uniformuun, etenkin päähineeseen”, Manninen kertoo. Yhtenäiskoululle virtasi runsaasti onnittelijoita pääjuhlaan, jossa juhlapuheen piti Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio. Rahat valuivat soittokunnan korvauksiin. Betonin vuoksi harjoitusparveketta ei voi käyttää. ”Historia opetti kolme asiaa. Seuraavana eli elokuun viimeisenä viikonloppuna kokoonnuttiin juurille eli pitäjän ensimmäisen hälytysjärjestelmän luokse: Piikkiön kirkossa pidettiin kaunis juhlajumalanpalvelus, jota ennen käytiin edesmenneiden palokuntalaisten haudoilla. Nyt, 25 vuotta myöhemmin kuin syntymäpäivälahjaksi, ollaan lähempänä haaveen toteutumista kuin koskaan. Perusteitakin löytyy. Nykyisin olemme osa Varsinais-Suomen pelastustointa”, Niemi kertoo. 40 7/2014. Kannattaa järjestää arpajaiset. Tilaisuudessa muistettiin kunniamerkein lukuisia pitkään ja ansiokkaasti palvelleita vapaapalokuntalaisia. Piikkiön VPK toimii yhä, vaikka Piikkiön kunta itsessään on lakkautettu. 3. Näytti, että palotoimi siirtyisi kokonaan Kaarinaan, mutta säilytimme asemamme Vanha asema rapistuu Piikkiön vanha paloasema ehti täyttää 60 vuotta ja on heikossa kunnossa. Pakkasilla lattiat jäätyvät”, Niemi sanoo. Jotkut väittivät, että sen vuoksi jäsenmäärä hiipui. kuntien yhdistyneessä palotoimessa. Älä perusta soittokuntaa. 1. Kahden viikonloput juhlat Syntymäpäivää Piikkiössä juhlittiin pitämällä kaikelle kansalle avoimet ovet paloasemalla. ”Voimakkainta aikaa” ”Alkuun jäsenmäärä oli suuri, mutta alkuinnostuksen jälkeen kokouksissa saattoi olla puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi vain kolme jäsentä”, Piikkiön VPK:n nykyinen puheenjohtaja Ilari Niemi kertoo. ”Piikkiön kunnan palotoimen liitos Kaarinan palotoimeen oli 1990-alussa myrskyisää aikaa
oppilasta, jotka olivat mukana kuljettamassa Kulkuria: Tauno Penttinen (vas.), Matti Kovanen, Esa Mäenpää, Mauno Alasaari ja Esko Jokinen.. Tempauksellaan palomestariluokka pääsi myös Guinnessin ennätysten kirjaan. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Seitsemäs palomestariluokka päätti 32 vuotta sitten tempaista ensimmäisillä Turvallisuus-messuilla ja kuljettaa telalla kulkevan Kulkuri-moottoriruiskun messuille jalkaisin. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. Kurssin 23 oppilasta toivat Kulkurin Turusta Jyväskylään neljässä päivässä. mukaan. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Jyväskylän messuille osallistui viisi Palomestariluokka 7. Teksti: Esa Aalto Kuva: Saku Rouvali Kulkuri palasi messukaupunkiin Ensimmäisille Turva-messuille Jyväskylässä kuljetettu Kulkuri oli esillä tämän vuoden messuilla Jyväskylässä. Kulkurin tehnyt Veikko Nummela ei uskonut, että moottoriruisku kestää koko kuljetusmatkan. Palomestariluokka tarjosi ideaa messujen markkinoimiseksi, ja silloinen projektipäällikkö Esa Ranta piti ideaa hyvänä. 010 569 3628 Markku Andersson puh. Vaan Veikkopa oli väärässä. ”Kulkuria ajettiin keskeytyksettä. 010 569 3623 HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Soita ja sovi tapaaminen. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Liikenneministeriöstä saatiin lupa kuljettaa Kulkuria yleisellä tiellä ja taipaleen silloisista 15 nimismiespiiristä heltisi myös lupa kuljetukseen”, idean isä ja puuhamies Tauno Penttinen muistelee
42 7/2014. Se pienentää ansiotuloja ja tuntuu ikävästi talolainaa maksavan perheenisän lompakossa”, Pursiainen tilittää. ”Varallaoloajan pituus ja toistuvuus eivät saa kuormittaa ja haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Sen jälkeen annoimme ohjeen, että varallaolon tuntikatto on 1800 tuntia vuodessa”, Koponen sanoo. Työsuojelutarkastajien mukaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pienillä paloasemilla on kertynyt liian paljon varallaolo-tunteja. ”Olemme yrittäneet vähentää tunteja, mutta tänä kesänä jatkuneissa tarkastuksissa havaitsimme, että joillekin oli kertynyt jo 1500 varallaolotuntia. Työaikalain näkökulmasta varallaoloaikojen tuntimäärä on paisunut liian suureksi, joten sitä täytyy vähentää”, perustelee Itä-Suomen aluehallintoviraston lakimies Pirjo Javanainen. ”Palvelutasoa ei tarvitse heikentää, vaan päivystysrinkiä laajennetaan kouluttamalla lisää sivutoimisia yksikönjohtajia. Päivystysrinkejä laajennetaan Itä-Suomen aluehallintovirasto puuttui ensimmäisen kerran pelastuslaitoksen varallaolojen määrään jo viime vuoden alussa. Vakituisena palomiehenä työskentelevä Janne Pursiainen arvostelee varallaolojärjestelyihin puuttumista. Laitos päätyi 1800 tuntiin tulkittuaan ja selvitettyään virkaehtosopimusta. Tarkastuksissa ilmeni, että varallaolotunteja oli joidenkin henkilöiden kohdalla jopa yli 3000 tuntia vuodessa eli se on kaksinkertainen määrä sallittuun verrattuna. Kenttäväki tyrmistyi Vajaan 2000 asukkaan Rautavaaran palokunnalla on 13 sopimuspalokuntalaista, joista kolme on mukana päivystysringissä. Tarvittaessa harkitaan naapurikuntien yhteisiä varallaoloja, jos muu ei tepsi”, Koponen kertoo. Epäkohta ei koske Kuopion, Varkauden, Siilinjärven ja Iisalmen asemaa, joilla on vakituinen miehitys. Työneuvoston linjauksen mukaan varallaolon enimmäismäärä on vuositasolla 1650 tuntia. ”Liian suuri varallaolotuntien määrä kuulemma kuormittaa meitä, mutta niiden leikkaaminen kuormittaa vielä enemmän. Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo, että laitos antoi heti ensimmäisen tarkastuksen jälkeen talon sisällä tiedoksi, että varallaoloja pitää leikata. Rautavaaran Palomiehet ry:n puheenjohtaja Harri Korhonen ei pureksimatta niele Varallaolo suurennuslasin alle Pohjois-Savossa Rautavaaran palomiehet valmistautuvat viikkoharjoitukseen. Henkilöstö voisi myös mennä toiselle paikkakunnalle päivystämään, jos niin haluavat. Sen sijaan puutteita on 22 asemalla, jotka toimivat pääosin sopimuspalokuntalaisten voimin. Koposen mukaan tuntimäärällä toimitaan kunnes saadaan asiasta tarkempaa tietoa
Olisiko harjoitusnukeista apua, jos päivystäjiä ei ole riittävästi?. Pohjois-Savon pelastuslaitos on ensimmäinen laitos, jossa työkuormitus on joutunut näin voimakkaasti työsuojeluhallinnon suurennuslasin alle. Esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston suunnitelmissa ei ole tällä hetkellä pelastuslaitoksen työaikoihin liittyviä suunnitelmia, mutta työsuojelun vastuualueen johtaja Seppo Pekkalan mukaan tilanne saattaa muuttua nopeasti, mikäli tarkastuksia pyydetään. AVIn linjauksen perusteella kolmelle tulee loppuvuodesta tunnit täyteen, niin kuka sitten päivystää”, Korhonen kysyy. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS AVIn linjausta. ”Seuraamme tilannetta ja annamme aikaa korjata asian. Mikäli katsomme, että työaikalakia on rikottu, niin työsuojeluviranomainen harkitsee esitutkintailmoituksen tekemistä poliisille, Javanainen sanoo. Tehotarkkailu saattaa levitä Työsuojelutarkastusten kohdentaminen vaihtelee vuosittain eri aluehallintovirastoissa. ”Me emme koe kuormittavana päivystystä, sillä teemme sitä vapaaehtoisesti ja hälytyksiä tulee harvakseltaan. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Korhosen mukaan sellaisia miehiä ei löydy omalta kylältä tarpeeksi, jotka ovat suorittaneet yksikönjohtajakurssin ja täyttävät savusukelluskelpoisuusvaatimukset. Itä-Suomen aluehallintovirasto seuraa kuinka varallaoloajat kehittyvät Pohjois-Savossa. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Rautavaaran Palomiehet ry:n puheenjohtaja Harri Korhonen ei pureksimatta niele AVIn linjausta
Kansalaiset ja yhteistyö Kansalaisten pitäisi olla subjekteja; omavarautuminen korostuu tulevaisuudessa. Mikä on oikea yhteistyömalli ja voiko yhteiseen pakottaa. Siilot ja huolet Sotilasprofessori Mika Hyytiäinen sanoo, että kun suuret asiat ovat kohtuullisen hyvin, jää paljon pieniä asioita, joiden turvallisuudesta tulee runsaasti keskustelua. Toisaalta onko kansalaisilla aito mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamaan turvallisuuden hoitoon. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan siihen voidaan vaikuttaa.” Heinonen vinkkaa Millenium-projektin uudesta julkaisusta Tulevaisuuden tila. Millaista on yhteiskunnan ketteryys pitkällä aikavälillä. Hyytiäisen mukaan tavoitetila voisi olla syvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Keskustelussa heiteltiin paljon hienoja sanoja, kuten verkottuminen, resilienssi ja kansalaisten osaaminen. ”Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, sitä voi ennakoida. Pelastuslaitokset ovat esimerkiksi myrskytilanteissa toimineet joustavasti ja hoitaneet tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti heille kuulu. Suuri myrsky, kenen huoli, jos ei löydy vastuuministeriötä. Ja jos on, mitä sitten. Entä miten harjoituttaa yhteiskunnan ketteryyttä, kun ongelma on tuntematon. Professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että tulevaisuuden tutkimus on systemaattista, kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä. Heiltä edellytetään aktiivisuutta, mutta onko kansalaisilla vastaavasti vaikutusmahdollisuuksia. Kun puu kaatuu omakotitalon päälle, omistajan huoli. Pääosin resilienssillä taidettiin tarkoittaa sitä, että yhteiskunta on joustava ja ketterä erilaisten uhkien ja uusien tilanteiden edessä. Kun puu kaatuu sähkölinjan päälle, verkkoyhtiön huoli. Yhteenvetona myrsky on tietysti kaikkien huoli. Sirkka Heinonen kertoo, että on mahdollista laatia erilaisia tulevaisuuskuvia: epätoivottuja, realistisia ja toivottuja. Usein, ellei aina, turvallisuuskeskustelu koostuu uhkakuvista, niiden toteutumistodennäköisyyden pohtimisesta ja siitä varautumisesta. Tämä ei välttämättä toimi todellisuuden mukaan.” Entä kuka omistaa ongelmat. IV Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari Turvaa kaikille! Turvallisuuskomitean kokoon kutsumassa neljännessä kansallisessa turvallisuusseminaarissa pohdittiin kokonaisturvallisuutta tulevaisuuden kautta. Pohdimme, miten päästä toivottuun tulevaisuuteen. Ensinnäkin voidaan pohtia, onko toivottu tulevaisuus sellainen, että byrokratia vähenee, ihmiset ovat oma-aloitteisempia ja yhteiskunnassa vallitsee ”ketterä ilmiökulttuuri”. 44 7/2014. Olin tyytyväinen, että yhteiskuntakeskusteluosiossa keskityttiin toivottuun tulevaisuuteen. Tulevaisuuden tutkimus voisi muutenkin kuin seminaariympäristössä olla hyvä kumppani turvallisuustutkimukselle: erilaisten tulevaisuuskuvien ja tarkempien näköalojen hahmottaminen on keskeistä varautumisessa. Monien mielestä turvallisuuden kansalaistaidot on liikaa ulkoistettu. ”Nykytila on kuitenkin hallinnossa määritelty siilopohjaisesti vastuuviranomaismallille. Millenium-hanke on laaja verkostomainen tutkijoiden kokoontuma, joka tuottaa määräajoin uutta tutkimustietoa
Kaikki omistavat ongelmat yhdessä, ja joku työnjako tarvitaan. Lainsäädäntöä on tietysti aina mahdollisuus muuttaa. Operatiiviset vastuulliset tarvitsevat yhteisön luottamuksen, muuten homma ei onnistu. Jos rakennus ja sen ympäristö evakuoidaan räjähdysvaaran takia, oleellisempaa on saada ihmiset turvaan kuin se, että kiistellään legitimiteetistä. Ehkä kysymyksessä onkin enemmän tahto-, asenneja luottamusasia. Yhteinen kollegio vastaisi tilanteiden selvittelystä. Toimeenpano-ohjelmassa on määritelty turvallisuustutkimuksen tarpeet; mikä siis on tutkimuksen tärkeysjärjestys. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Kysy tarjous koko vuoden ilmoittelusta tälle paikalle. Luultavasti epätoivottu tulevaisuus. On totta, että joskus nopeus on valttia. ilmoitukset@ pelastustieto.fi Joku ehdotti ministeriöiden tilalle valtioneuvostokollegiota. Tutkijat tietävät, mitä kannattaa tutkia ainakin rahoituksellisessa mielessä. Toimeenpano-ohjelmassa mainitut tutkimuskokonaisuudet ovat turvallisuus ja hyvinvointi, yhteiskunnan toimivuus sekä turvallisuuden johtaminen. Joku muistutti, että lopullinen vastuu on aina demokraattisesti valituilla poliittisilla päättäjillä. Lisätietoja: Turvallisuustutkimuksen toimeenpano-ohjelma http://vnk.fi/julkaisut (hakukenttään toimeenpano-ohjelman nimi) Turvallisuustutkimuksen painopisteet. Tämä ei ole kaukaa haettua eikä yksiselitteistä: pelastusviranomaisille kaatuu aika moni asia sen jälkeen kun vahinko on tapahtunut – jos ei muuten ole säädetty. Toisen ehdotuksen mukaan vastuutetaan se taho hoitamaan ongelma, jolla on paras tietotaito tekemiseen. En ole kuitenkaan varma, että hallinnon seinien siirtely on lopullinen ratkaisu. Kun halutaan tehdä jotain etukäteen, niin aletaan helposti puhua vain siitä, mitä kaikki maksaa. Tästä on toki hyötyä sikäli, että tilanne selkenee paitsi hallinnossa, myös tutkimuskentässä. Ongelmat yhdistävät ihmisiä, silloin halutaankin toimia yhdessä. Joku ehdotti, että kriisitilanteessa oltaisiin vain välittämättä säännöistä. Teksti: Eeva Vänskä Kuva: Tuomo Hurme Seminaarissa julkaistiin turvallisuustutkimuksen toimeenpanoohjelma. Samalla toimeenpano-ohjelma myös edistää joidenkin – viranomaisten kannalta – tärkeiden teemojen tutkimusta. Ehkä myös demokratian uusiutumista tarvitaan. On hyvä että tekeminen on keskiössä, mutta ei säännöistäkään voi luopua. Osaaminen ratkaisee. Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Ajatuksena on, että päätöksenteon pohjaksi on entistä paremmin saatavissa tutkittua tietoa. Onko meillä laisinkaan ennakoivaa ketteryyttä. Voimme helposti kuvitella, mitä siitä sitten seuraisi. Puolueet eivät kuitenkaan pysty tai halua ajaa kaikkien asioita. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja rakentuu turvallisuustutkimuksen strategian pohjalle
Tyypillisin virhe hyvän hallinnon kannalta on asianosaisten puutteellinen kuuleminen. 65) todennut, että vain 7 prosentissa tapauksista (tutkimuksessa käytetty pöytäkirja-aineisto) asianosainen on tosiasiallisesti tullut kuulluksi. Asian ratkaiseminen lopullisesti jo palotarkastuksen yhteydessä suullisen kuulemisen perusteella ei edusta hyvää hallintoa. Kehotuksella pyydetään kehotuksen kohdetta täyttämään lakisääteiset velvoitteensa, ja sen yhteydessä annetaan asianosaisille mahdollisuus antaa halutessaan myös selitys asiassa. Näitä ovat yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuus-, objektiviteetti-, suhteellisuus-, ja luottamuksensuojaperiaatteet. Pelastusviranomaisen toimittaman valvonnan yhteydessä tulisi vastaisuudessa ensisijassa edetä kehotuksin, sen sijaan että asia ratkaistaan lopullisesti jo palotarkastuksen yhteydessä annettavalla korjausmääräyksellä. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) hiljattain julkaistussa Vihtavuoren räjähdetehtaan tutkintaraportissa (Y2013-02). Kehotuksen sisältävä palotarkastuspöytäkirja ei ole lopullinen päätös, johon liitetään valitusosoitus. Käytettävissä olevista keinoista tulisi valita lievin keino, jolla saavutetaan haluttu tavoite. Lisäksi perustuslaissa mainitaan muun muassa oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös sekä hyvä hallinto yleisemmin, joista säädetään tarkemmin lailla. Uhkasakolla voitava tehostaa vaatimusta Hallintolain 60 §:n mukaan velvoittava päätös on toimitettava todisteellisesti. Tällainen tilanne on ainakin silloin, kun tarkastukselle osallistuu vain kohteen isännöitsijä, mutta velvoitteet koskevat kohteessa toimintaa harjoittavaa toiminnanharjoittajaa tai tilojen haltijaa. Kuulluksi tulemisessa puutteita Peter Strömmer on opinnäytetyössään ”Palotarkastus ja hyvä hallinto” (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2013, s. Keskeisinä hyvän hallinnon elementteinä voidaan pitää myös hallinnon oikeusperiaatteita, joilla rajoitetaan viranomaisen harkintavaltaa. Erityisesti tehosteellisen velvoitteen (esimerkiksi uhkasakko) asettamista on jostain syystä aristeltu valvontatoiminnassa. Asianosaisilla ei välttämättä ole esimerkiksi riittävää tietoa lain sisällöstä tai korjausmääräysten noudattamiseksi tarvittavasta ajasta välittömästi palotarkastustapahtuman yhteydessä. O sa hyvän hallinnon keskeisistä vaatimuksista voidaan johtaa perustuslain (PL) 21 §:stä, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja oikeus hakea päätökseen muutosta. Korjausmääräyksen sisältävät palotarkastuspöytäkirjat on lähetettävä todisteellisesti. Viranomaisen laiminlyönti voi näin ollen syntyä myös tilanteessa, jossa ei ryhdytä käyttämään pakkokeinoja tilanteen korjaamiseksi. Hyvään hallintoon voidaan katsoa kuuluvan myös sen, että viranomainen käyttää sille laissa annettua toimivaltaa kun se on tarpeen. Hyvään hallintoon voitaneen yhdistää myös viranomaisten velvollisuus turvata perusoikeuksia (PL 22 §) sekä viranomaisen velvollisuus noudattaa kaikessa toiminnassa tarkoin lakia (PL 2 §). Vaikka Hyvä hallinto syytä muistaa valvontatoiminnassa Teksti: Kari Telaranta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 46 7/2014. Tarkastuksella läsnä olevilla henkilöillä ei myöskään aina ole puhevaltaa koskien asetettavia velvoitteita. Oikeuskansleri on kuitenkin hiljattain (Dnro OKV/307/1/2012) todennut, että valvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu velvollisuus toimia huolellisesti ja puuttua epäkohtiin riittävän ajoissa ja tehokkaasti. Keskeisin oma johtopäätökseni liittyykin kuulemiseen. Tällöin ratkaisu annetaan vasta, kun asiassa on annettava velvoittava päätös tai puutteet todetaan korjatuiksi ilman, että viranomaisen on annettava nimenomaista määräystä. Viranomainen ei ole kuitenkaan vielä ottanut sitovaa kantaa asiaan, vaan antaa mahdollisuuden hallinnon asiakkaalle vaikuttaa viranomaisen lopulliseen kantaan. Parhaiten kehotusta kuvaisi ehkä tutumpi termi selityspyyntö, jonka ohessa on annettu viranomaisen tulkinta lain soveltamisesta kyseessä olevassa tapauksessa ja pyydetään noudattamaan viranomaisen tulkintaa. Kehotus voidaan sijoittaa viranomaisen vaikuttamiskeinoissa neuvonnan ja määräyksen väliin. Pakkokeinojen käyttöä, kun se on tarpeen, voidaan perustella myös esimerkiksi yhdenvertaisuudella. Omaa työtäni varten pyysin kaikista hallinto-oikeuksista pelastusviranomaisen päätöstä koskevat valitusratkaisut, ja havaintoni tukevat Strömmerin havaintoja
Asianosainen voi kertoa mielipiteensä hallintopakosta muun asian yhteydessä. Yhdenvertaisuuden kannalta kirjallinen kuuleminen tulisikin siis toteuttaa jo velvoitteen asettamisvaiheessa eikä vasta siinä vaiheessa, kun velvoitetta tultaisiin tehostamaan. Asiakas saattaa kokea ne epäoikeudenmukaisiksi, mutta ei ole asiaa palotarkastuksella osannut tai uskaltanut tuoda esille. Sen noudattamatta jättäminen ei kuitenkaan muuta asiaa, koska siitä ei seuraa sanktiota. Mikäli asiakas ei kehotuksesta huolimatta ryhdy toimenpiteisiin lakisääteisten vaatimusten toteuttamiseksi, on mahdollista että kehotus muutetaan velvoitteeksi. Tällöin erillistä kuulemista uhkasakon asettamisesta ei myöhemmin tarvita. Mikäli jo kehotuksen yhteydessä mainitaan, että ellei viranomaisen kehotusta noudateta, asia voi johtaa uhkasakolla tehostettuun velvoitteeseen. Tämä antaisi hallinnon asiakkaille yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa asian ratkaisuun. Ehdotus valvonnan hallintomenettelyn prosessikaavioksi Ehdotus valvonnan hallintomenettelyn prosessikaavioksi 7/2014 47. Asianosainen voi kertoa mielipiteensä hallintopakosta muun asian yhteydessä. Aihetta käsitellään Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivillä 18.–19.11. Viranomaistoiminnan uskottavuuden ja tehokkuuden kannalta olisikin tarkoituksenmukaista, että mikäli velvoittava määräys annetaan, sitä tehostetaan pääsääntöisesti aina uhkasakolla. Sakon uhalla velvoittaminen ei hallintomenettelyltään juurikaan poikkea sellaisen velvoitteen asettamisesta, jonka tehosteeksi ei ole asetettu uhkaa. Kuuleminen on toissijaisesti myös viranomaisen keino hankkia asiassa tietoa ratkaisun tueksi, jolloin käytännöllä voitaisiin myös varmistaa, että kaikki tarvittava tieto on hankittu ennen päätöksen tekemistä. Hyvää hallintoa tulisi noudattaa asioiden käsittelyn kaikissa vaiheissa, riippumatta siitä mikä on asian mahdollinen lopputulos. Voidaankin kysyä, onko hallinnon asiakkaiden oikeus asianmukaiseen käsittelyyn ja oikeus tulla kuulluksi heikompi niissä tilanteissa, joissa asianosainen noudattaa ”mukisematta” viranomaisen antamia määräyksiä. Eriarvoisuutta vältettävä Osa pelastuslaitoksista ryhtyy kirjalliseen kuulemismenettelyyn vasta uhkasakolla tehostamisen yhteydessä. Ehdotus valvonnan hallintomenettelyn prosessikaavioksi Uhkasakolla voitava tehostaa vaatimusta Hallintolain 60 §:n mukaan velvoittava päätös on toimitettava todisteellisesti. Opinnäytetyössä tutkittiin pelastusviranomaisen valvontatoiminnan ja hyvän hallinnon suhdetta. Sen noudattamatta jättäminen ei kuitenkaan muuta asiaa, koska siitä ei seuraa sanktiota. Kehotuksen sisältävä palotarkastuspöytäkirja ei ole lopullinen päätös, johon liitetään valitusosoitus. Mikäli jo kehotuksen yhteydessä mainitaan, että ellei viranomaisen kehotusta noudateta, asia voi johtaa uhkasakolla tehostettuun velvoitteeseen. Keskustelu tarvittavista toimenpiteistä voi jatkua myös itse palotarkastuksen toimittamisen jälkeen ja asianosainen voi esittää vaihtoehtoisia, ehkä parempiakin toimintamalleja kuin mihin itse palotarkastuksella on päädytty. Voidaankin kysyä, onko hallinnon asiakkaiden oikeus asianmukaiseen käsittelyyn ja oikeus tulla kuulluksi heikompi niissä tilanteissa, joissa asianosainen noudattaa ”mukisematta” viranomaisen antamia määräyksiä. fi/URN:NBN:fi:amk-201404154338 Kirjoitus perustuu kirjoittajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön Laurea-ammattikorkeakoulussa. Tampereella. Tutkimus ja siihen liittyvä ohje-ehdotus sekä pöytäkirjamallit ovat luettavissa: http://urn. Vaikka asiaan ei ole aktiivisesti puututtu, se ei oikeuta pelastusviranomaista rikkomaan hallintolakia. Eriarvoisuutta vältettävä Osa pelastuslaitoksista ryhtyy kirjalliseen kuulemismenettelyyn vasta uhkasakolla tehostamisen yhteydessä. Tällöin erillistä kuulemista uhkasakon asettamisesta ei myöhemmin tarvita. Tällöin ratkaisu annetaan vasta, kun asiassa on annettava velvoittava päätös tai puutteet todetaan korjatuiksi ilman, että viranomaisen on annettava nimenomaista määräystä. Sakon uhalla velvoittaminen ei hallintomenettelyltään juurikaan poikkea sellaisen velvoitteen asettamisesta, jonka tehosteeksi ei ole asetettu uhkaa. Hyvää hallintoa tulisi noudattaa asioiden käsittelyn kaikissa vaiheissa, riippumatta siitä mikä on asian mahdollinen lopputulos. Asiakas saattaa kokea ne epäoikeudenmukaisiksi, mutta ei ole asiaa palotarkastuksella osannut tai uskaltanut tuoda esille. asiaan ei ole aktiivisesti puututtu, se ei oikeuta pelastusviranomaista rikkomaan hallintolakia. Muutoin on mahdollista, että asianosaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan sen perusteella, aikovatko asianosaiset noudattaa annettuja määräyksiä vai eivät. Mikäli asiakas ei kehotuksesta huolimatta ryhdy toimenpiteisiin lakisääteisten vaatimusten toteuttamiseksi, on mahdollista että kehotus muutetaan velvoitteeksi. Viranomaistoiminnan uskottavuuden ja tehokkuuden kannalta olisikin tarkoituksenmukaista, että mikäli velvoittava määräys annetaan, sitä tehostetaan pääsääntöisesti aina uhkasakolla. Kuuleminen on toissijaisesti myös viranomaisen keino hankkia asiassa tietoa ratkaisun tueksi, jolloin käytännöllä voitaisiin myös varmistaa, että kaikki tarvittava tieto on hankittu ennen päätöksen tekemistä. Menettelyllä parannetaan asiakkaan ja viranomaisen välistä vuorovaikutusta sekä korostetaan viranomaisen ja asiakkaan välisen yhteistyön merkitystä vanhan autoritaarisen palotarkastuskulttuurin sijaan. Korjausmääräyksen sisältävät palotarkastuspöytäkirjat on lähetettävä todisteellisesti
Erityisesti pelastustoimen seminaarissa toivottiin lisää koulutusta operatiiviselle henkilöstölle koirien käyttömahdollisuuksista ja koirakoiden johtamisesta pelastustilanteessa. Suorituskyky ja sen mittaaminen Seminaareissa nousi esiin ajatus koulutukseltaan kahdentasoisista pelastustoimen tehtäviin koulutetuista koirakoista. rakenne, räjähdys, lumi tai aseellinen isku) > Uhrien paikallistaminen kaivosonnettomuuksissa > Alueiden tarkastus ja uhrien paikallistaminen luontoon liittyvissä ääri-ilmiöissä (esimerkiksi myrskytuhoalueet, tulvat ja lumivyöryt) > Onnettomuusalueiden ja -kohteiden tarkastus ja uhrien paikallistaminen sekä selvittäminen, onko onnettomuusalueelta poistunut uhreja (esimerkiksi tieliikenne-, juna-, laivaja lentokoneonnettomuudet) > Uhrien paikallistaminen muissa pelastustehtävissä, joissa uhrin sijainti ei ole tarkasti tiedossa (esimerkiksi kallionkolot) > Evakuoitavan kohteen tarkastaminen ja henkilöetsintä kohteessa Molemmissa seminaareissa nousi esille ajatus siitä, että pelastustoimen henkilöstöllä ei tällä hetkellä ole riittävästi osaamista ja näkemystä siihen, miten peto-koirakoita voitaisiin käyttää pelastustehtävissä tehokkaana apuna. Pelastusopiston Varautumisopetusyksikkö käynnisti syksyllä 2013 "Pelastuskoirakoulutuksen kehittämishankkeen 2013– 2015". Pelastustoimen henkilöstölle suunnattuun seminaariin osallistui edustajat yhdeltätoista pelastuslaitokselta. Molemmissa seminaareissa pohdittiin vapaaehtoisten petokoirakoiden käytön mahdollisuuksia erilaisissa pelastustoimen johtamissa tilanteissa. Näillä koirakoilla täydenPelastusopisto kehittää pelastuskoirien koulutusta 48 7/2014. Nykyisten uhkakuvien valossa on tullut kuitenkin tarve tarkastella sitä, mikä on vapaaehtoisten pelastustoimen tehtäviin koulutettavien koirakoiden eli peto-koirakoiden rooli myös nykypäivän uhkakuvissa pelastustoimen johtamissa tehtävissä. Viranomaisista vapaaehtoisia pelastuskoiria hyödyntää Suomessa määrällisesti eniten poliisi kadonneen henkilön etsinnöissä. Seminaareissa nousivat esiin seuraavat käyttömahdollisuudet: > Uhrien paikallistaminen sortumista (aiheuttajana esim. P elastuskoiratoiminta on vapaaehtoista koiraharrastamista, jonka tavoitteena on ihmisten auttaminen tukemalla toimivaltaista viranomaista. Niillä alueilla, joissa uhka-arvioihin perustuva väestönsuojelukoirakoiden tarve on suuri (esimerkisi suuret kaupungit) voisi näiden ryhmien lisäksi olla matalamman koulutustason koirakoita, joita valmistauduttaisiin käyttämään ainoastaan väestönsuojelutilanteessa (eli poikkeusoloissa aseellisen hyökkäyksen aikana). Koulutuksen kehittämishanke Pelastusopisto tarjoaa vapaaehtoisille pelastuskoiraohjaajille peto-koulutusta eli pelastuslain mukaista koulutusta pelastustoimen johtamiin tehtäviin. Pelastustoimen näkökulma pelastuskoiriin on perustunut rauniokoiriin ja väestönsuojelutilanteeseen eli sotaan varautumiseen. Näitä ryhmiä voisi olla pelastuslaitosten uhka-arviointiin perustuen esimerkiksi yksi pelastuslaitoksen alueella, tai useamman pelastuslaitoksen alueella voisi olla yhteinen ryhmä. Nämä ryhmät muodostaisivat väestönsuojeluun varattujen koiraryhmien rungon. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa pelastustoimen tarpeita pelastuskoirien käytölle normaalioloissa ja poikkeusoloissa (väestönsuojelutilanteissa) sekä kehittää Pelastusopiston pelastuskoiratoimintaan liittyvää opetusta vastaamaan entistä paremmin pelastustoimen ja koiranohjaajien tarpeisiin. Pelastustoimen seminaarin osallistuneet pelastuslaitokset esittivät ajatuksen alueellisista pelastuskoiraryhmistä, jotka olisivat hyvin koulutettuja ja varustettuja tehtäviin normaalioloissa (esimerkiksi sortumat, luonnononnettomuudet, lumisortumat ja -vyöryt, muut onnettomuudet ja evakuointiin liittyvät tehtävät). Koirakot pelastustoimessa Pelastuskoirakoulutuksen kehittämishankkeeseen liittyen Pelastusopistolla järjestettiin keväällä 2014 kaksi seminaaria, joista ensimmäinen oli suunnattu pelastustoimen henkilöstölle ja toinen vapaaehtoistoimijoille. Normaaliolojen pelastustehtäviin tarkoitettujen pelastuskoiraryhmien tulisi olla korkeasti koulutettuja, hyvin motivoituneita, hyvin varustettuja ja niillä tulisi olla kiinteää yhteistoimintaa alueen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuskoirien ohjaajien koulutus Pelastusopistolla perustuu loppukäyttäjän toiveisiin eli pelastuslaitosten alueelliseen tarpeeseen
Lisäksi yhdistykset kouluttavat rauniokoiria viranomaisten avuksi poikkeusolosuhteisiin. Pelastuslaitoksille lähetetään ohjeistus uudesta hakumenettelystä viimeistään tammikuun 2015 aikana. Hälytysryhmien jäsenet auttavat poliisia ja muita viranomaisia kadonneiden henkilöiden etsinnöissä. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi tiedustelu, taktiikat, turvallisuus, katseluja kuuntelulaitteiden käyttö osana etsintää sekä koirakon nostaminen ja laskeminen apuvälineitä käyttäen. Lisätietoja: Pelastusopisto, varautumisopetusyksikkö Hankevastaavat Opettaja Olavi Savolainen (olavi. Pelastustoimen henkilöstölle järjestetyssä seminaarissa nousi esiin yksimielinen tarve valtakunnallisesta koulutustason tarkastuksesta erityisesti pelastustoimen normaaliolojen tehtäviin suunnitelluille pelastuskoiran ohjaajille. Tapahtuman suojelijana toimi Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Pelastuskoirakot voivat etsintätöissään joutua millaisiin paikkoihin tai olosuhteisiin hyvänsä, jolloin koirien ohjaajineen täytyy kyetä mukautumaan hyvinkin vaikeisiin ja nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Lisätietoja löytyy osoitteesta: vspk.pelastuskoiraliitto.fi Teksti: Jennifer Loiske ja Annukka Sirviö Kuva: Teemu Simula nettäisiin alueellista väestönsuojelun tarvetta. Yhdistyksessä on noin 70 jäsentä, jotka innokkaasti kouluttavat pelastuskoiria viranomaisten avuksi poikkeusolosuhteisiin sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintätehtäviin. Viranomainen tarkastaa hälytysryhmään pyrkivän koiran taidot, ennen kuin koira pääsee mukaan tosietsintään. Alueellinen yhteistoiminta isossa roolissa Peto-koiranohjaajien koulutus on useiden eri toimijoiden yhteistoimintaa. Vapepan hälytyksiä SPeKL:n koiraryhmille oli noin 180, joista etsintöihin johti 120. Yhdistyksen toiminta-alue on koko Varsinais-Suomi. Yhteistoimintaharjoitukset vapaaehtoisten ja pelastustoimen henkilöstön kesken nähtiin seminaareissa tärkeinä niin pelastuslaitosten henkilöstön kuin vapaaehtoistenkin parissa. Pelastusopisto pilotoi uudistettavan koulutusjärjestelmän PETO1-kurssin (peruskurssi pelastustoimen tehtäviin erikoistuville koiranohjaajille) kesäkuussa 2014 Kuopiossa. Pelastuskoirayhdistykset kouluttavat koiria ja niiden ohjaajia työskentelemään Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmissä. Koiraryhmän jäsenet ovat monipuolisesti koulutettuja ja pystyvät toimimaan etsintätilanteissa myös ilman koiraa. Vapepan (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) hälytysryhmissä ja väestönsuojeluun sijoitettuja koiria oli vuonna 2013 noin 160. Tapahtuman järjestelyvuoro kiertää yhdistyksillä eri puolilla Suomea ja se on valtakunnallisesti suurin pelastuskoiraliiton tapahtumista. Hakumenettelyssä tullaan jatkossa kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota pelastuslaitosten alueelliseen tarpeeseen ja koiranohjaajien soveltuvuuteen peto-koulutukseen. Etsintäpartio, joka käsittää yhden koiran ja kaksi ihmistä, pystyy tutkimaan saman alueen kuin kaksikymmentä ihmistä puolet lyhyemmässä ajassa. Hälytysryhmässä toimii koiranohjaajien lisäksi, myös karttureita, harjoittelijoita sekä ketjuetsijöitä. savolainen@pelastusopisto.fi) ja yliopettaja Johanna Franzén (johanna.franzen@pelastusopisto.fi) Varautumisopetusyksikön päällikkö Yliopettaja Jussi Korhonen (jussi.korhonen@pelastusopisto.fi) 7/2014 49. Vapaaehtoiset poliisin apuna Suomen Pelastuskoiraliitto ry on pelastusalan vapaaehtoisjärjestö, joka toimii pelastuskoiratoimintaa harrastavien yhdistysten keskusjärjestönä. 112-päivän kampanja valitsi Suomen Pelastuskoiraliitto Ry:n vuoden 2014 Arjen sankariksi. Ohjaajien ja koirien koulutukseen sekä sen suunnitteluun ja ohjaukseen osallistuvat pelastuslaitokset, Pelastusopisto, Pelastuskoiraliitto, Palveluskoiraliitto ja niiden alaiset alueelliset koirayhdistykset. Varsinais-Suomen alueella tyypillisimpiä etsintäympäristöjä ovat taajamat ja niitä ympäröivät metsät sekä ulkoilualueet, mutta joskus haravoidaan myös laajempiakin maastoalueita. Haukku yössä Muinaistulien yö Paraisilla elokuun lopussa täyttyi koirien haukusta kun noin 40 koirakkoa osallistuivat Suomen Pelastuskoiraliiton vuotuiseen ryhmäkatselmukseen. Vapaaehtoiset toivoivat pelastuslaitoksilta alueellisia uhka-arviointeja ja määräsekä suorituskykyvaatimuksia koirakoille sekä rahallista tukea harjoituspaikkojen hankintaan ja ylläpitoon sekä kalustoja varustehankintoihin. Pilottikurssista saatavien kokemusten perusteella kehitetään koulutusjärjestelmää jatkossa edelleen. Lisäksi toivottiin mahdollisuutta testata koirakoita pitkäkestoisessa ja haastavassa tilanteessa vieraassa ympäristössä. Mukaan mahtui jännittäviä hetkiä ’räjähdysalueella’, meripelastusta ja saareen kadonneiden kalastusta, kadonneen yleisön metsästystä, ensiaputaitojen testausta sekä auto-onnettomuustilanteesta selviytymistä. Koulutustason tarkastuksen perusteena nähtiin valtakunnallinen osaamisen yhteismitallisuus, joka mahdollistaisi koiraryhmien sujuvan käytön alueelta toiselle isoissa onnettomuustilanteissa. Yhdistyksen jäseneksi ja koulutukseen mukaan pääsee tutustumiskurssin kautta. VSPK:n hälytysryhmässä on tällä hetkellä 7 hälytyskoiraa sekä 3 koiraa harjoittelijoina. Koulutuksen sisällöstä vastaa Pelastusopisto. Suomen hälytyskoirakoiden parhaimmistoa testattiin aamunkoitosta auringon laskuun. Tänä vuonna ryhmäkatselmuksen järjestäjänä toimi Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry. 2013 VSPK:n hälytysryhmä sai 15 hälytystä. Tänä vuonna hälytyksiä on ollut kahdeksan, joista kuusi on johtanut etsintään. Yhteistoiminta alueen pelastuslaitoksen ja koirayhdistysten välillä on myös kriittisessä asemassa ohjaajien rekrytoinnin, valinnan ja koulutuksen onnistumiseksi. Kurssilla harjoitutetaan koirakoita etsintätehtäviin sortumaja rakennusetsinnässä, luonnononnettomuuksissa ja onnettomuuspaikoilla. Ryhmäkatselmuksessa testattiin hälytystehtävissä palvelevien pelastuskoirien ja pelastuskoiraohjaajien taitotasoa erilaisissa tositilanteita vastaavissa tilanteissa. Ryhmäkatselmuksen monipuoliset pelastusja etsintätehtävät pidettiin osallistujilta visusti salassa ennen tapahtumaa, jotta tehtävät vastaisivat mahdollisimman hyvin tosielämän tapahtumia. Lisätietoja Pelastuskoiraliitosta saa: www.pelastuskoiraliitto.fi Varsinais-Suomen alueella Pelastuskoiraliiton jäsenyhdistyksenä toimii Varsinais-Suomen pelastuskoirat ry (VSPK). Pelastusopisto kouluttaa koiranohjaajia loppukäyttäjän eli pelastuslaitosten tarpeiden mukaisesti. Lähes 120:nen vapaaehtoistyöntekijän voimin toteutettu tapahtuma sujui kommelluksitta, tunnelman ollessa hyvä ja taitotason erittäin korkea. Seuraava tutustumiskurssi alkaa 22.09.2014. Koiraonohjaajan soveltuvuus vaativiin pelastustehtäviin nähtiin kriittiseksi tekijäksi. Koulutusjärjestelmän onnistumisen kannalta on tärkeää, että pelastuslaitokset määrittelevät alueellisen tarpeen koulutettujen pelastuskoirakoiden määrälle ja osaamiselle. Pelastusopisto uudistaa hakujärjestelmää vuonna 2015 järjestettäville kursseille
Eikä ihme, onhan nuoruusvuosilta plakkarissa jopa maailmanennätys. Se syntyi Pajapoikien ympärille. Tampereen VPK ja Tampereen kaupunki tekivät 1937 sopimuksen VPK:n toimimisesta kaupungin varapalokuntana. Naisia oli 11, viime vuonna 30, Peltonen kertoo kuntoutettavista, joita liikkumista hankaloittavat ja muut sairaudet sekä tuoni harventavat.” Jorma Peltonen, viittä vaille sata Ei hevin uskoisi, että kuvassa poseeraa joulukuussa 95 vuotta täyttävä mies. Veteraanin rintapielessä on paloalan mitaliharvinaisuus, palvelusvuosimerkki 75:stä VPK-vuodesta, kaikki Tampereen VPK:ssa. Jotta palokunta olisi valmis haasteisiin myös jatkossa, samaisena vuonna palokuntaan perustettiin poikaosasto. Sota jätti jälkensä. Koti oli Naistenlahdessa, Lapin kaupunginosassa. VETERAANIN ÄÄNI on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. – Olin mukana osastoa perustamassa ja sille tielle jäin, Peltonen kertoo palokuntauransa alkuhetkistä. ”Poikasena tuli usein katseltua VPK:n komeita marsseja ja siitä se innostus lähti.” Poikaosastolla varmistettiin tulevaisuus ”Poikaosastoa ei palokunnassa vielä 30-luvun alkupuolella ollut, mutta olin mukana partiotoiminnassa, VPK:n tiloissa kokoontuneessa lippukunta Pajapojissa,” Peltonen muisteli elokuun lopussa, päivä Tampereen Sotainvalidien kuntoutuksessa Torpan kurssikeskuksessa Ylöjärvellä vietetyn viikon jälkeen. 18–19-vuotiaista pojista muodostettiin syksyllä 1939 oma yksikkönsä kotirintamalle. Sieltä tie vei Tampereelle 1921. Minä ja moni muu VPK:n nuorimies kuuluimme niin sanottuun. päivänä 1940 olin sammuttamassa Ruuskasen talon pommituspaloa, mutta jo viisi vuorokautta myöhemmin tuli lähtö rintamalle”, Peltonen muistelee 74 vuoden takaista aikaa. ”Talvisota keskeytti nuoruutemme. Vuosia on mittarissa, mutta niinpä vain täytyi allakasta lähes etsimällä etsiä sopivaa haastatteluhetkeä. ”Kuntoutusta olen jatkuvasti saanut, ja sotainvalidikavereiden kanssa tavataan kuntoutusviikoilla. Lippukunnasta 12 poikaa liittyi VPK:n poikaosastoon. Kuulolaite on tarpeen vasemmassa korvassa, ja säären sirpaleiskeymä muistuttaa yhä useammin ikävänä särkynä. Jorma Peltosen palkintokaappi on juuri ja juuri tarpeeksi iso, jotta kaikki mitalit ja pytyt urheilusuorituksista ja erilaiset kunniapystit ja ansiomitalit sinne mahtuvat. Vielä tammikuun 15. Viime viikolla meitä miespuolisia oli enää kolme, kun vuosi sitten oli 15. Muistan kun pommikoneet tulivat Helsingin suunnasta Lapinniemen tehtaan yli talviselle Näsijärvelle, kaarsivat itään ja pudottivat lastinsa. VPK:n ”matalatorjuntayksikkö” Hetimiten taivaanrannalle nousi sodan uhka. Nuoret miehet joutuivat keskelle sodan koettelemuksia. Kovasti vain joukkomme käy pieneksi. Jorma Peltonen on syntynyt 29.12.1919 Oulussa. ”En usko, että tämä aate kovin helpolla kuolee.” 50 7/2014. Nuorekas olemus paistaa yhä kasvoilta, ja ryhdikäs varsi kertoo liikunnan ja ulkoilun olleen arkipäivää. Jorma Peltonen on yhä aktiivinen eläkeläinen. Siinä tulivat Tampereen ensimmäiset sodan uhrit. ”Naistenlahden matalatorjuntaporukkaan”
”Palokoulu Espoossa tuli tutuksi 1964.” ”Ja isäsi Aarnen jälkeen minut valittiin VPK:n päälliköksi (1975–1977).” Peltosen aktiivivuosina Tampereen VPK:n hälytysluvut olivat isoimmillaan. Ylöjärvi, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala ja kauemmatkin kunnat työllistivät, Luopioinenkin. Ja olen kuullut, että nykyinenkin nuoriso-osastomme toimii vallan vireästi”, Jorma Peltonen muisteli jo VPK:n 125-vuotishistoriikissa 1998. ”Tampereen VPK:lla oli 50-luvun alussa melkoinen iskujoukko. Peltonen toimi aktiivisesti myös Tampereen Seudun Palomiesja Palopäällystökerhoissa. Oli nopeuskilpailu, johon kuuluivat letkuviesti, tynnyrijuoksua, lavalle kiipeäminen ja keilojen kaato suihkuilla. Jorma ja veljensä Arvi tunnettiin rivakkaotteisina brankkareina, jotka kumpikin etenivät palokunnan alipäällystöja päällystötehtäviin. Kuukauden viimeinen maanantai on kokoontumispäivä palokunnantalon kellarikerroksen kerhohuoneessa, ja oman saunan löylyihin mukava ilta usein päätyy. Sillä tiellä veteraani yhä on. 7/2014 51. Ja jatkuu yhä. Tampereen VPK:n 140-vuotisjuhlassa 2013 Jorma Peltosen rintapieleen kiinnitettiin mitaliharvinaisuus, ansiomerkki 75 vuoden palokuntapalveluksesta. Aikanaan poikaosasto vaihtui miehistöosastoksi. Rivistöliikkeet oli toinen osa kilpaa. Valtakunnalliset Jehukilpailut sitten Tammelantori-perinteen lopetti”, veteraani muistelee. Yhteiskunta tarvitsi omana aikanani, tarvitsee nyt ja tulevaisuudessakin vpk-aatteen pohjalta toimivia ihmisiä. Rintapielessä 75-vuotispalvelumerkki ”Olen aina kokenut VPK:n tärkeäksi ja hyväksi asiaksi. Kuva: VPK:n kuvakokoelmat. Eläkkeelle hän jäi osastopäällikön tehtävästä 1984. Lyötiin välillä vakinaisen palokunnankin kova joukkue. Tuiki harvinainen vuosiluku piti kaiverruttaa erikseen, tuollaisella lukemalla olevaa merkkiä ei Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mitalivalikosta löytynyt. Palokuntatoiminta kiinnosti kaupunkilaisia Jo 1940-luvulla alkaneet Tammelantorin palokuntakilpailut keräsivät vuosittain tuhatpäisen katsojakunnan. Jormasta tuli ensimmäisen joukkueen johtaja 1961 ja palokunnan varapäällikkö 1968. En usko, että tämä aate kovin helpolla kuolee. Sotavuosia lukuun ottamatta ne eivät ole lukumääräisesti olleet kovin korkeita, mutta pääsääntöisesti sitäkin työteliäimpiä: VPK kun hälytettiin vain tositoimiin. Tampereen VPK:n vaudikasta moottoriruiskuselvitystä aloittamassa myös Jorma Peltonen, haalaripukuisista toinen vasemmalta. ”Olihan lähtöjä välillä paljonkin, mutta mitäpä niitä enää kertaamaan.” Peltosen palokuntaharrastuksesta saivat nauttia myös hänen työnantajansa, erityisesti Sidoste Oy, jonka palveluksessa hän teki 35 vuoden työrupeaman. Sodat päättyivät, VPK oli ja pysyi Sotiminen loppui, elämä normalisoitui ja siihen kuului yhä kiinteämmin Tampereen VPK. Peltosen aktiivikausi päättyi palokunnanpäällikkyyteen 1977, ja hänet nimitettiin VPK:n kunniapäälliköksi 1978. Palokuntatoiminta jatkui kuitenkin samana vuonna perustetussa veteraaniosastossa. Kilpailujoukkueita oli paljon, olihan Tampere myös lukuisten tehdaspalokuntien kaupunki. Kun vielä 60-luvullakaan vakinainen palokunta ei kaupungin rajoja hälytysajossa kuin poikkeustapauksissa ylittänyt, Tampereen VPK oli se palokunta, joka kaupungissa antoi kaukoapua naapurikunnille. Oman toimensa ohella hän oli tehtaan paloja väestönsuojelupäällikkö. Erityisesti Tampere–Turku-akseli on ollut tiivis. ”Ja olemmehan me haalineet palokunnan tiloihin palokunta-aiheista museoesineistöäkin”, Peltonen muistuttaa. Kesällä käydään teatterissa, netin saloihin on porukalla perehdytty ja yhteyttä on pidetty muiden kaupunkien ystäväpalokuntien veteraaneihin. Lause pitää paikkansa tänäkin päivänä. Juoksimme Virolahdella 25 x 1000 metrin viestin maailmanennätyksen, sanoo veteraani, joka vuonna 1940 kutsuttiin nuorten puolimailereitten olympiavalmennusleirille Vierumäelle.” Mutta sitten tuli sota. Teksti ja kuva: Juhani Katajamäki Tamperelaispalokuntien Tammelantorin Liekkimaljakilpailut 1940ja 1950-luvuilla kokosivat tuhatpäin kaupunkilaisia. Niin, siitä maailmanennätyksestä ”Harrastin nuorena miehenä juoksua Tampereen Pyrinnössä
Kotivarallaolossa päivystänyt miehistö pääsi ilmaan 03.30 ja saapui Utön onnettomuuspaikalle 05.32. SuperPuma HVG pelasti elävänä 44 ja nosti kuolleena 11, SuperPuma HVF nosti kuolleena 15. Niistä neljä operoi Estonia-onnettomuudessa. Kuva: Rajavartiolaitos. Niistä Turun palolaitoksen miehittämä X 42 ehti onnettomuuspaikalle 07.00 ja pelasti elävänä 4 ja kuolleena 13. syyskuuta kuluneeksi 20 vuotta. Helsingin ja Rovaniemen valmius Rajavartiolaitoksen Helsingin lentoryhmän kaksimoottorinen Agusta Bell 412 (OHEstonian onnettomuudesta 20 vuotta Vaativan meripelastuksen ydin samat kolme helikopteria kuin 1994, mutta… HVD) sai hälytyksen 02.18. Estonia onnettomuudessa ensimmäinen Puma, Turun OH-HVG, sai hälytyksen klo 01.36, pääsi ilmaan 02.30 ja saapui onnettomuuspaikalle 03.05. Onnettomuudesta on nyt kulunut kaksi vuosikymmentä, mutta meripelastuksesta vastaavalla Rajavartiolaitoksella ei vieläkään ole keskiraskaita pelastushelikoptereita enempää kuin nuo vuoden 1994 kolme Vartiolentolaivueen Turun tukikohdan käytössä olevaa ASS 332 Super Pumaa. Rajavartiolaitoksen Super Puma OH-HVG operoi Estonia-onnettomuuden pelastustöissä 20 vuotta sitten. Helsingin toinen kone oli huollossa. Eikä kolme tarkoita sitä, että ne olisivat olleet tai ovat käytettävissä samanaikaisesti. L uvut kertovat selkokielisesti, että merihätään joutuneita voi myrskyisällä merellä tehokkaasti auttaa vain ilmasta tuleva apu. Helsingin kopteri pelasti elävänä 7, kuolleena 14. Itämerellä tiheästi sukkuloivat korkeat ja raskaat matkustaja-alukset ovat kömpelöitä toimijoita, joiden mahdollisuudet ankarissa olosuhteissa ovat hyvin rajalliset. Rajalliset ovat noissa oloissa myös Rajavartiolaitoksen alusja venekaluston mahdollisuudet. Ne pelastivat yhteensä 50 elävänä ja 27 kuolleena. Tilanne 2014 Rajavartiolaitoksen pelastuskopterivalmius 1994 oli kuusi helikopteria. Siitä olivat ja ovat kaikki yhtä mieltä. Seitsemän viimeistä MI-8:aa on romutettu tai myyMatkustaja-autolautta Estonian uppoamisesta tulee 28. Vuonna 1988 valmistunut kone on vieläkin työrivissä. Samat kolme SuperPumaa Järeät helikopterit ovat avainasemassa meripelastusoperaatiossa. Rajavartiolaitoksen Rovaniemen lentoryhmän Agusta Bell 412 sai hälytyksen 04.00, nousi ilmaan 05.10 ja oli onnettomuuspaikalla 10.15. Puolustusvoimien MI-8:t Pelastustöihin osallistui Puolustusvoimien Utin seitsemästä MI-8 -miehistökopterista neljä. Toisen koneen saaminen lähtövalmiuteen oli tuntien asia: Turun OH-HVF nousi ilmaan 06.15 ja ehti onnettomuuspaikalle 06.45. 52 7/2014. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistön jäsenestä hyiseen Itämereen menehtyi 852. Onnettomuuden pelastustyöhön osallistui myös 14 kopteria Ruotsista, kaksi Tanskasta ja yksi Virosta. Kolme muuta nosti kuolleena 18. Rovaniemen HVH nosti kuolleena 4. Vuonna 2014 kopteritilanne on olennaisesti parempi Puolustusvoimien osalta. 60 min), toinen on riisuttuna määräaikaishuoltoa varten (kuten Turussa 1994) ja kolmas on todennäköisesti täyshuollossa (1994 Kuoreveden Hallissa). Eloonjääneistä 137:stä helikopterit pelastivat 104, merialukset 33. Kun yksi on välittömässä hälytysvalmiudessa (virka-ajan ulkopuolella 1994 oli kotipäivystys ja lähtövalmiusvaatimus max. Täyshuollossa ollut kolmas Puma oli pois pelistä koko onnettomuusyön ajan
”Olemme tukeneet kymmeniä kertoja eri viranomaisia erilaisissa virka-aputehtävissä silloin, kun niiden oma kalusto ei ole ollut riittävä. Tukikohtien riskiarvio, ajallinen painopiste ja tehtäväprofiili vaihtelevat, joten lähtövalmius vaihtelee eri tukikohdissa vuodenaikojen ja riskiarvion mukaan. Päivystyskopterin tehtäviä ovat esimerkiksi etsintätehtävät maalla ja merellä, meripelastus, palonsammutus sekä kuljetusja evakuointitehtävät, Jääkärirykmentin komentaja,” eversti Petri Mattila kertoo rykmentin verkkosivuilla. Helikopteripataljoona kuuluu osana Utin Jääkärirykmenttiin. Pataljoonassa on yhden kopterin ympärivuorokautinen pelastuspäivystys. Ne on määrä toimittaa 2015 loppuun mennessä, ja niiden sijoituspaikaksi tulee Helsingin tukikohta. (Vuonna 2013 virka-aputehtäviä oli 15, joista etsintöjä 10.) Viidestä kahdeksaan Rajavartiolaitoksen meripelastustoimintaan soveltuvien pelastuskopterien luku on Estonian jälkeen kasvanut kuudesta kahdeksaan: on kolme yli 20 vuoden ikäistä kaksimoottorista keskiraskasta Super Pumaa ja viisi uudempaa kaksimoottorista kevyttä A/AB 412 -helikopteria. Loka–toukokuussa klo 8–18 valmius on 60 minuutia. Hanketta rahoitetaan osin EU:n ulkorajarahastosta. Kustannusarvio on noin 60 miljoonaa euroa. Tänäänkään koneita ei ole kuin nuo kolme, joista huonoimmillaan vain yksi on välittömässä lähtövalmiudessa. (Rajavartiostolla on lisäksi viisi kevyttä yksimoottorista AW 119 Ke Koala -kopteria.) Koptereiden hälytysvalmius on tänään huomattavasti parempi kuin 1994. Puman miehistöluku on viisi ja kone voi ottaa enintään 20 pelastettavaa. Työvuorojen välissä lähtövalmius on 30 minuuttia. Mutta parempaakin on tiedossa: Rajavartiolaitos ja ranskalainen Eurocopter ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen kahdesta keskiraskaasta AS332L1e-kopterista. Valmiutta säädetään vaatimusten mukaan esimerkiksi siten, että Rovaniemellä hiihtoja syyslomien aikaan valmiutta nostetaan työvuoroja eli välitöntä lähtövalmiutta kasvattamalla. Uuskoneet ovat moderneja versioita Super Pumassa. Teksti: Juhani Katajamäki 7/2014 53. A/AB 412:n miehistöluku on neljä ja matkustaja/pelastettavamäärä enintään 10. alv) Hanki myös SPEK opastaa aiemmin ilmestyneet: SPEK opastaa 29 Leirintäalueen turvallisuusopas SPEK opastaa 28 Tuulivoimaloiden paloturvallisuus SPEK opastaa 27 Työmaaparakkien paloturvallisuus SPEK opastaa 26 Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt Alkusammutuskalusto -opas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Pataljoonassa koulutetaan Puolustusvoimien helikopterilentäjät ja muut koneessa operoivat. Opas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka valitsevat ja sijoittavat alkusammuttimia erilaisiin rakennuksiin ja muihin kohteisiin, kuten kaivoksiin, tulityöpaikoille, leirintäalueille ja ajoneuvoihin. 09 4761 1300 Alkusammutuskalusto_Pelastustieto.indd 1 2.9.2014 9:18:48 ty. Lokakuusta toukokuuhun miehistöt tekevät työvuoron klo 9–21 ja ovat työvuorojen välisen ajan 60 minuutin lähtövalmiudessa. 4. Turun Puman lähtövalmius on kesäkautena (1.5.–30.9.) sellainen, että miehistöt tekevät työvuoron klo 9–23 -malliin 24/7 eli ovat välittömässä lähtövalmiudessa (15 min). Käsisammuttimien luokittelussa on otettu huomioon käsisammutinstandardin SFS-EN 3-7 ohjeet. Varustuksen osalta se tarkoitti, että kopterissa piti olla muun muassa tehokas jäänpoistojärjestelmä ja meripelastuksen kannalta välttämättömät pelastusvinssit ja etsintävalonheittimet. Helsingin ja Rovaniemen Agusta-kalustolla vastaavat aikamääreet ovat 1.5.–30.9. Opas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka joutuvat valitsemaan ja sijoittamaan alkusammuttimia erilaisiin rakennuksiin sekä eräisiin muihin kohteisiin (kaivokset, lossit, moottoriajoneuvot, työkoneet, veneet ja leirintäalueet). Pataljoonan käytössä on nyt kaikki 20 tilattua NH90(Nato Helicopter) miehistönkuljetuskopteria. Pumat on päätetty nykyaikaistaa 2016–2018. painos, 2013 SPEK opastaa 5 51 sivua • 19,23 € (sis. Super Puma osoitti 1994 erinomaisen sopivuutensa vaativaan meripelastukseen. klo 8–20 ja työvuoron ulkopuolella 60 minuutin lähtövalmius. Kun niiden hankinnasta 1990-luvun lopulla päätettiin, olennaisena vaatimuksena oli valittavan tyypin soveltuvuus pelastuskopteriksi
Tämän jälkeen Kuusniemi antoi tekstiviestinä hälytyksen Karvian VPK:lle. Jori Louhisuon johdolla loukkaantunut Yrityksen ja VPK:n yhteisharjoitus Karvialla 54 7/2014. Toisen työntekijän siirtyessä huoltotasanteelta toiselle hän menetti tasapainonsa ja putosi kaksi metriä suoraan terästasanteelle loukaten itsensä. Harjoituksen suunnittelusta vastasivat Sibelco Nordic Oy:stä työnjohtaja Tomi Koota, Karvian VPK:sta yksikönjohtaja Tuomo Marttila ja Satakunnan pelastuslaitokselta apulaispalomestari Toni-Pekka Kuusniemi. Hän pyysi lisätietoja harjoituksen johdolta, ”yksi potilas 15 metrin korkeudella”. Harjoitukseen osallistui pelastusyksikkö RSA331 yksikönjohtajanaan Jori Louhisuo, joka toimi myös tilannepaikan johtajana. Kaksi henkilökuntaan kuulunutta työntekijää tekivät huoltotöitä varastosiilorakennuksen ylimmällä tasanteella noin 15 metrin korkeudella. S ibelco Nordic Oy:ssa järjestettiin yrityksen henkilökunnalle ja Karvian VPK:lle yhteinen harjoitus. Harjoituksen sisältö ei ollut ennakkoon yrityksen henkilökunnan eikä palokunnan tiedossa. Yksikön tultua kohteeseen päästiin selvyyteen loukkaantuneen tilasta. Hän pyysi tämän tiedon perusteella kuvitteellisesti hälyttämään puomitikasyksikkö RSA306:n Satakunnan pelastuslaitoksen Kankaanpään paloasemalta ja varmisti, että ensihoitoyksikkö olisi myös tulossa kohteeseen. Välittömästi tapahtuneen jälkeen läsnäolija selvitti työparinsa voinnin ja teki hätäilmoituksen paikalla harjoitusta tarkkailleelle Satakunnan pelastuslaitoksen apulaispalomestari Toni-Pekka Kuusniemelle. Louhisuon tehtäväkuva tilanteesta kohteessa selkeni matkan varrella. Sibelco Nordic Oy:n tiloissa oli kuvitteellisesti työtapaturma
Sibelcolla on toimintaa 40:ssä eri maassa ja työntekijöitä on noin 10000. Harjoitellaan pari kertaa vuodessa Harjoituksen jälkeen henkilökunnalle näytettiin millä tavalla korkeasta työkoneesta, pyöräkuormaajasta, otetaan loukkaantunut potiApulaispalomestari Toni-Pekka Kuusniemi (vas.) ja yksikönjohtaja Jori Louhisuo johtivat harjoitusta. Toni-Pekka Kuusniemi totesi myös, että todellisessa tilanteessa olisi hälytetty välittömästi myös päivystävä palomestari, Kankaanpään paloaseman päivystävä työvuoro sekä puomitikasyksikkö. Henkilökunta avusti Kohteessa yrityksen henkilökunta huolehti loukkaantuneesta palokunnan saapumiseen asti. Toimintavalmiusajassa otettiin huomioon 5 minuutin lähtövalmius eli pelastusyksikkö lähti liikkeelle paloasemalta 5 minuutin kuluttua hälytyksestä. Loukkaantuneella henkilöllä epäiltiin alusta asti säärivamman lisäksi lonkkavammaa sekä kaulaja selkärankavammaa. Hiekat pestään, kuivataan ja seulotaan. Louhisuo myös havaitsi, että tapaturma on työtapaturma. Harjoitus rohkaisi henkilöstöä onnettomuustilanteissa toimimiseen ja paransi palokunnan toimintamahdollisuuksia vastaavissa pelastustehtävissä. Sibelco Nordic Oy harjoittelee tilanteita pari kertaa vuodessa. Loukkaantuneen siirtäminen oli haasteellista. Normaaliajona toimintavalmius saavutettiin 15 minuuttia hälytyksestä, joten toimintavalmiusaika on todellinen. He myös totesivat, että harjoitus kokonaisuudessaan oli menestys ja asetetut tavoitteet saavutettiin. las ulos turvallisesti. He avustivat pelastustehtävässä ja toimivat mallikelpoisesti yhteistyössä palokunnan kanssa. ”Harjoitus oli haastava, oppimismielessä harjoituksesta opittiin ja annan kiitosta opastuksen hyvästä järjestämisestä palokuntaa varten”, yksikönjohtajana toiminut Jori Louhisuo sanoo. Palokunta käytti potilaan irrotuksessa tässä tapauksessa ylävartalolastaa ja yrityksen henkilökunta haki toisen työkoneen, jonka kauhalla potilas saatettiin pienemmillä liikkeillä alas. Kankaanpään paloasemalta puomitikas olisi saavuttanut kohteen noin 40 minuutissa. Karvian tehdas valmistaa luonnonhiekasta tuotteita mm. Keskustelussa tuotiin myös esille, mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut mahdollista käyttää varsinaisessa harjoituksessa jos portaikkoa ei olisi voitu käyttää. Samalla seurattiin palokunnan toimintaa yrityksen alueella ja loukkaantuneen potilaan käsittelyä, ensiapua ja pelastamista korkealta ahtaasta paikasta. Teksti ja kuvat: Arto Papunen 7/2014 55. Palokunnan toimintavalmiusaika kohteeseen on pelastussuunnitelman mukaisesti 13 minuuttia. Ryhmäkeskustelussa yhdessä yrityksen henkilökunnan kanssa käsiteltiin mahdollista onnettomuutta, jossa pyöräkuormaaja kuljettajan sairaskohtauksen vuoksi törmäisi nestekaasuhöyrystimeen aiheuttaen sekä ensiapuja pelastustehtävän sekä räjähdysvaaran. Haasteita tässä kohteessa toivat korkea paikka, ahtaat tilat, kompastumisen riskit, jyrkät portaat, melu ja tärinä sekä hiekkapöly. Mahdollisia vaaroja voisi olla esimerkiksi kaasuvuoto. Siksi hän pyysi poliisia paikalle. Suomessa Sibelcolla on tehtaita Karviassa, Kristiinankaupungissa, Kemiössä, Nakkilassa ja Nilsiässä. Turvallisuuteen on Sibelcossa panostettu todella paljon, ja mottona heillä onkin ”Safety First”. päätettiin siirtää rankalautaa ja tyhjiölastaa käyttäen maan tasolle. Harjoituksen suunnittelusta vastanneet Toni-Pekka Kuusniemi ja Tuomo Marttila totesivat että harjoituksen tarkoituksena oli testata yrityksen henkilöstön osaamista ja toimintaa mahdollisessa ja todennäköisimmässä onnettomuustilanteessa yhteistyössä palokunnan kanssa. Näitä keinoja olisivat olleet puomitikkaan hyödyntäminen tai pelastuskori ja narujen kanssa laskeminen. Loppupalautteessa tuotiin esiin että tästä harjoituksesta haluttiin luoda realistinen, joskus harjoituksista tehdään liian monimutkaisia ja luodaan tapahtumia joiden todennäköisyys on vähäinen. He järjestivät erittäin hienosti palokunnalle opastuksen onnettomuuskohteeseen. Siksi loukkaantunutta käsiteltiin riittävällä varovaisuudella sekä loukkaantunut tuettiin siirtämisen mahdollistamiseksi oikealla tavalla. Pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yrityksellä on laaja pelastussuunnitelma, lisäksi on riskikartoitukset tehty jokaisesta työvaiheesta. rakennustuoteteollisuuteen, voimalaitoksiin ja urheilupaikkakäyttöihin
2000-luvulta lähtien yleisesti johtamisen kouluttamisessa on kiinnitetty huomiota johtamistaitojen vastapainoksi alaistaitoihin. Mitä korkeammalle organisaatiossa mennään, sitä kovempaa on arvostelu ja jos haluat erityistä uskottavuutta kerätä, niin arvostele sisäministeriön pelastusosastoa. Esimiehet ovat työyhteisöissä aina erityisen tarkkailun ja arvostelun kohteina, mutta muilta aloilta keräämäni työkokemuksen perusteella on sanottava, että pelastustoimessa tuntuu erityisesti jylläävän ”herraviha”, tiedäthän – kessulla on noussut nestettä päähän, palomestari ei ymmärrä, pelastuspäällikkö on ulkona kuin lintulauta ja pelastusjohtaja ei varmaan koskaan ole mitään mistään tajunnutkaan, siitä Kirkkokadun väestä puhumattakaan. 56 7/2014. Alaisena oleminen ei tarkoita esimiehen nöyristelyä ja alamaisena olemista, vaan alaistaidot ovat pitkälti perinteisiä ihmissuhdetaitoja, joissa luottamus ja vuorovaikutus ovat avainasemassa. Alaisella on erinomaiset mahdollisuudet edistää johtamista, mutta jos haluaa esimiehensä epäonnistumista, on sitäkin mahdollista edesauttaa. Omia alaistaitoja voi kehittää pohtimalla sitä, kuinka hyvin omat toimintatavat ja asenteet edistävät työntekemistä ja yhteistyötä. Tulisiko yhteistyö eri osapuolien välillä elvyttää ja ottaa myös ne alaistaidot organisaatioiden välillä käyttöön, kun toimialaan kohdistuu paineita alan ulkopuolelta enemmän kuin koskaan ennen. Koko toimialaa pohtiessa tuleekin mieleen, alkaako pelastusosaston ainainen arvostelu ja puutteiden osoittelu olla jo väsynyttä ja kiilan lyöminen Kirkkokadun ja kentän väliin mennyttä päivää. Kunnallinen itsehallinto tuo toki tiettyä suvereeniutta pelastuslaitoksille, mutta tästä huolimatta myös pelastustoimessa on organisaatiohierarkia olemassa. Alaisena olemista ei suoranaisesti opeteta, mutta toki se on olennainen osa pelastusyksikön jäsenenä toimimista. Alaisena oleminen onkin taito, jota olisi syytä kunkin kehittää itsessään ja ymmärtää oman panoksen merkitys työyhteisössä. Auttamisen halun tulisi kuitenkin näkyä myös hälytystehtävien ulkopuolella, sillä alaisilla on usein paljon enemmän tietoa työtä koskevista rajoitteista tai edistyksistä kuin esimiehillään. Pelastustoimen yhteinen sävel tuntuu olevan tälläkin hetkellä varsin epävireinen – tätä vaikutelmaa ei voinut välttyä saamasta kuunnellessaan puheenvuoroja pelastustoimen ajankohtaispäivillä syyskuun alussa Jyväskylässä. Työpaikalla vaaditaan niin esimiehiltä kuin alaisilta tunneälyä, siis taitoa havaita ja hallita omia tunteita sekä kykyä ottaa myös toisten tunteet huomioon – asia, mikä unohtuu hyvin usein erityisesti miesvaltaisilla aloilla. Pelastusalalla on opetettu pelastustoiminnan johtamisen lisäksi myös henkilöstöjohtamista jo vuosien ajan. Helpoin tie työpaikan ongelmien syiden löytämisessä on syyttää huonoa johtamista. Jos työpaikalla jokin mättää, niin onko se vika aina vain esimiehessä vai olisiko syytä katsoa joskus myös peiliin. Omia alaistaitoja kannattaa puolestaan pohtia päivittäisessä työelämässä ja muistaa, ettei se oma esimies ole mikään ”Taika-Jim” tai ajatustenlukija. Työyhteisöissä alaisilla ja johtajilla tulisi olla yhteinen arvopohja ja yhteiset tavoitteet, ne tuovat yhteisen sävelen. Hyvä johtaja vaikuttaa työilmapiiriin paljon, mutta iso vastuu on myös alaisilla. Hyvä alainen on avoin, omaa hyvän asenteen ja tunnustaa eri ammattiroolit. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Onko vika aina vain johtamisessa. Jos työntekeminen takkuaa ja työyhteisössä on huono ilmapiiri, kannattaa esimiehen syyttelyn sijaan katsoa ensin peiliin: mitä minä voisin tehdä tälle asialle, onko minun viestintäni selkeää. Operatiivisessa toiminnassa alaisena toimiminen onkin melko yksiselitteistä ja yksinkertaista, mutta kun paloauto palaa asemalle takaisin ja työn luonne muuttaa muotoaan, niin henkilöstöjohtamisen kuin alaisena olemisen taidot korostuvat. Johtaminen eri näkökulmista tarkasteltuna on ollut myös oma mielenkiintoni kohde näissä kolumneissa. Mitä alaistaidot sitten ovat. MIRAFONI Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Kun alainen yrittää parhaansa ja kehittää alaistaitojaan pienin askelin, on esimiehenkin vaikeampi olla huono johtaja. Alaistaitojen kehittämiseen tulisi pelastustoimessakin kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta työntekijöihin sitoutunut potentiaali ja osaaminen tulisi hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Johtamista on opetettu ja kehitetty jo vuosikymmenten ajan
Valitettavasti tästä ei tullut mitään. ”Meillä oli tarpeeksi kemikaalisukeltajia ja asiantuntijoita saatiin nopeasti avuksi”, van de Woorde kertoo. Yli 500:n ja enintään 1000 metrin etäisyydellä asuvia kehotettiin pysymään sisätiloissa. Pintamaa kuorittiin ja vaihdettiin. Sitten vaunujen säiliöt polttoleikattiin ja romu lastattiin nestetiiviisiin kontteihin. Kahdessa vaunussa oli jäljellä osa akryylinitriilikuormasta ja butadieenivaunussa oleva kaasu oli poltettava tyhjennyspolttimella. Alueella oli noin 50 asuntoa, joiden asukkaiden olinpaikkaa ei tiedetty. Rungon oikealla puolella on kovera valkokangas halkaisijaltaan kahdeksan metriä, jolle projisoidaan todenmukaisia animaatioita erilaisista ympäristöolosuhteista: sää, valaistus, merenkäynti jne. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Bouches-du-Rhône (Ranska). Näitä asuntoja tarkkailtiin seuraavien päivien ajan, mutta yhtään uhria ei tavattu. Tiedotusvälineet olivat erittäin kriittisiä ja haastattelivat vain tapahtumiin kielteisesti suhtautuvia ihmisiä”. ”Valvontakameran kuvassa näkyy, kuinka taivaslyhty laskeutuu laitoksen alueelle ja sytyttää muovipaalin”, palopäällikkö Steve Vincent kertoo. Itä-Aasian juhlissa lennätettävä taivaslyhty on silkkipaperista valmistettu pussi, jonka alaosan keskelle sijoitetaan pieni kynttilä; toisin sanoen pieni kuumailmapallo. Birminghamin läheisellä teollisuusalueella olevan kierrätyslaitoksen varastossa oli noin 100000 tonnia muovija paperijätettä. Ilmeisesti ylinopeuden takia Hollannista tullut tavarajuna suistui vaihteessa, jolloin kuusi 13 vaunusta kaatui ja syttyi palamaan. Simulaattorilla voidaan harjoitella vinssin käyttöä, paarien ulos ja sisään ohjaamista sekä miehistön yhteistyötä. ”Odotimme, että tiedotusvälineet olisivat auttaneet meitä oikean tiedon levittämisessä. Aluksi ympäristö 500 metrin säteellä evakuoitiin säiliöiden repeämisvaaran takia. USA:n ja Saksan eräät osavaltiot ovat jo kieltäneet taivaslyhtyjen lennättämisen (Pelastustieto 1/2012). Saastunut maakerros osoittautui odotettua ohuemmaksi. ”Pumppaamo pysäytettiin ja kaikki 2000 asukasta viemärilinjan varrelta evakuoitiin. Loukkaantuneista kaksi kuljetettiin sairaalaan. Yksi 63-vuotias kuoli. Evakuoituja asukkaita oli noin 400. Äänitehosteet ja rungon tärinä lisäävät todellisuuden tunnetta. Runko on jalustalla neljän metrin korkeudella lattiasta. Simulaattori koostuu Super Puma -helikopterin rungosta, jonka vasemmalle puolelle on kiinnitetty helikopterin vinssi. Vaikka viemäri huuhdeltiin, jotkut asukkaat tulivat huonovointisiksi sieltä haihtuvien kemikaalihöyryjen vaikutuksesta. Viemäripumppaamon kautta myrkyllisiä aineita, ennen muuta akryylinitriiliä, pääsi sammutusveden mukana viemäriverkkoon. Ranskalaisen simulaattoreita valmistavan yrityksen VSM uusin tuote on Esthel, jolla voi harjoitella onnettomuusuhrien pelastamista helikopteriin. Musta savupatsas nousi lähes kahden kilometrin korkeuteen. Viikon kuluttua onnettomuudesta ratayhtiö alkoi rakentaa onnettomuuspaikalle tietä, jota pitkin vaunujen tyhjennykseen tarvittavat pumput ja säiliöautot voitiin tuoda. Sitä ennen palomiehet kävivät jokaisessa asunnossa mittaamassa huoneilman akryylinitriilipitoisuuden. Noin 200 palomiestä sammutti paloa ja kymmenen heistä loukkaantui. Sapeurs-Pompiers de France 7–8/2013 Simulaattori helikopteripelastajille Wetteren (Belgia). Sairaalaan otettiin 50 asukasta, joilla oli myrkytysoireita.” Muutaman päivän kuluttua evakuoidut saattoivat palata koteihinsa. Esthel otetaan käyttöön syksyllä 2013, minkä jälkeen sitä myydään ja vuokrataan koulutuskäyttöön. Sapeurs-Pompiers de France 7–8/2013 Taivaslyhty sytytti kierrätyslaitoksen Smethwick (Englanti). Varasto syttyi palamaan 30.6.2013 kello 23. He majoittuivat ystävien ja sukulaisten luo sekä myös hotelleihin. He joutuivat viettämään seuraavan yön poissa kotoa. Pitempiaikaiset vaikutukset selvisivät vasta muutaman päivän kuluttua. VAK-onnettomuudesta viikkojen työ palokunnalle Pelastustoiminnan johtaja päätti antaa mm. Pumppaamon aukot tukittiin palokunnan tiivistystyynyillä ja useimmat asukkaat saattoivat palata koteihinsa. Hän ei ilmeisesti kuullut kovaäänisauton tiedotetta tai ei välittänyt siitä. ”Säikähdimme, kun tunnin kuluttua saimme tietää, mitä aineita vaunuissa oli”, Gentin palopäällikkö Christian van de Woorde kertoo. akryylinitriiliä kuljettavien vaunujen palaa hallitusti, koska sammuttamista olisi seurannut myrkyllisen höyryn leviäminen. Teksti: Christel Pieper Brand en Brandweer 6/2013 Kirjallisuutta: akryylinitriilin ja butadieenin OVA-ohjeet 60 7/2014. Muutaman päivän kuluttua osa asukkaista oli jälleen evakuoitava, koska jätevesipumppaamolla ilmeni uusi vuoto. Kuitenkin viitisenkymmentä asukasta, joiden koti oli enintään 250 metrin päässä onnettomuuspaikasta, joutui viettämään kolmisen viikkoa evakossa
”Melkein kaikkialla. Koska naapuri ei havainnut savua, päättelimme, että poikani oli kuitannut hälytyksen”, Myrseth kertoo. Sitten he soittivat matkapuhelimeen. Sisällä ei voinut tehdä paljoakaan, koska ajoneuvohalli oli jo savun täyttämä. Palokuntalaisten oli sisälle päästäkseen rikottava varikon ikkuna. Mitä tapahtuu, kun nainen tulee palokuntaan ja kohtaa miesten epäluulon. ”Kävin kolmen vuoden ajan vitsien kirjoittamisja kertomiskurssilla. Palo oli syttynyt sohvalle pudonneesta savukkeesta. Liike ilmoitti valittavansa päätöksestä. Sitten aloin kirjoittaa hassuja tekstejä pelastustoiminnan tilanteista. Oskar Myrseth on kesäasunnollaan. Mistä saitte ajatuksen ryhtyä koomikoksi. Jonkin ajan kuluttua naapuri tunsi savun hajua ja yritti mennä Myrsethin asuntoon. Kun olin harjoitellut niiden esittämistä, pidin ensi illan toukokuussa 2012. Olin näyttelijäkurssilla sekä harjoittelin teatteriohjaajan kanssa sketsien ja kohtausten esittämistä. Sitten soitin naapurille ja kysyin, näkeekö hän paloa. Poliisiasemalla havaittiin VPK:n varikolta nousevan savua. Odotin 50 kuulijaa, mutta heitä tuli 140.” Mitä aiheita esityksiinne sisältyy. Asker (Norja). ”Poliisin antamien tietojen nojalla olen varma siitä, että Trond olisi pelastunut, jos palokunta olisi hälytetty aikaisemmin”, Myrseth sanoo. Tätä aihepiiriä ei aikaisemmin ole käsitelty humoristisesti ja se näyttää kiinnostavan ihmisiä.” Kierrätte koko maassa. ”Toimin 16 vuoden ajan pelastuslaitoksen psykososiaalisen tukitiimin jäsenenä. Palo oli syttynyt johtoautoon äskettäin asennetuista lisäakuista. Miten poliisit ja sairaankuljettajat suhtautuvat humalaiseen. Käsittelen näitä aiheita humoristisesti, viehättävästi, itseironisesti ja asiantuntuvasti.” Kuinka kauan esityksenne kestää. ”Mitä kissa tekee, kun se ei halua tulla pelastetuksi puusta. Kymmenessä minuutissa havaitsen, olenko saanut kontaktin yleisöön. Myös vaatteet ja varusteet sekä loput autot olivat nokisia ja kuumuuden vahingoittamia. Savua levisi kaikkiin kerroksiin. ”Lain mukaan jokaisella on velvollisuus ilmoittaa tulipalosta. Muutamia pelastettiin tikasautolla. Palovahingot nousivat 800000 euroon. Tämä yllätti minut. Palomiehet ja muut pelastajat saattoivat 55 asukasta ulos talosta. En ainoastaan puhu mikrofoniin, vaan myös näyttelen kohtauksia hätäkeskuksessa, palavassa asunnossa jne. Feuerwehr-Magazin 9/2013 7/2014 61. ”Kyllä, koska tiedän kuinka tärkeää työtä vapaaehtoiset palokuntamme tekevät. ”En tietenkään voinut todeta, oliko ilmoitus aiheellinen. Vartiointiliike katsoo, että ilmoituksensiirto toimi sovitulla tavalla ja päivystäjä toimi ohjeiden mukaisesti. Naapuripalokunnat tulivat auttamaan sammutuksessa. Naapuri kertoi kuulleensa palovaroittimen äänen, mutta se lakkasi pian . Luulin, että he hälyttävät palokunnan. Mitä hälytyspäivystäjä tekee, kun asunto palaa ja asukas puhuu vain englantia. Esityksilläni kiitän kaikkea pelastusalan vapaaehtoisia.” Teksti: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 8/2013 Kaapelipalo tornitalossa Magdeburg (Saksa). Johtoauto tuhoutui täysin ja toisen sammutusauton korjaaminen näytti kyseenalaiselta. Yhdessä maaseudulla pitämässäni tilaisuudessa yleisö oli ensimmäisen tunnin ajan pidättyväinen, mutta loppua kohden kuitenkin innostui.” Yritättekö esityksilläni saada kuulijoita liittymään palokuntaan. Vartiointiliikkeellä on erityinen velvollisuus, koska se myy hälytyspalveluja”, poliisisyyttäjä Börje Enoksen sanoo. Mitä teen, jos potilas puree minua ambulanssissa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan vartiointiliike sai viisi paloilmoitusta Myrsethin asunnosta, mutta ei hälyttänyt palokuntaa. Onko vastaanotto ollut kaikkialla positiivinen. Vastasin päivystäjälle, että poikani on kotona. Tilapäiselle varikolle sijoitettiin naapuripalokunnilta lainatut kolme paloautoa ja palokunta sai sammutusvalmiutensa takaisin. Savusukeltajat löysivät Trond Myrsethin kuolleena yläkerrasta. Savumyrkytyksen sai 23 asukasta ja 11 heistä otettiin sairaalahoitoon. Siitä ei tullut mitään, koska asunto oli täynnä savua. Kaapelipalo syttyi neljännessä kerroksessa ja eteni kuilua pitkin yhdenteentoista kerrokseen. Feuerwehr-Magazin 8/2013 Sytyttävää huumoria Varikko palaa! Kandern (Saksa). Naapuri hälytti palokunnan, joka saapui viidessä minuutissa noin kello 22. Parantumattomista sairauksista ja kuolemasta puhuminen tuli minulle luonnolliseksi. Teksti: Arnt Folvik Vestfoldin palokunta Brannmannen 4/2013 Vartiointiliike ei hälyttänyt, asukas kuoli Düsseldorf (Saksa). ”Kaksi tuntia, johon sisältyy 20 minuutin tauko. Noin kello 21 vartiointiliike soittaa ilmoittaakseen, että heille on tullut paloilmoitus Myrsethin asunnosta. Tähän mennessä yleisö on joka kerta vaatinut ja saanut kaksi ylimääräistä juttua.” Vetävätkö esityksenne kuulijoita. Yksi sammutusauto ja tikasauto voitiin kuitenkin ajaa ulos. ”Tähän mennessä jokaisella esityksellä on ollut yli sata kuulijaa. Vartiointiliike tuomittiin maksamaan miljoonan kruunun (125000 euron) yhteisösakko sekä 100000 kruunua (12500 euroa) uhrin kummallekin vanhemmalle. Vähitellen minulle selvisi, että tällaisia vaikeita aiheita voi käsitellä myös toisella tavalla.” Miten ryhdyitte toteuttamaan ajatustanne. Vartiointiliike oli ensin soittanut Myrsethin lankapuhelimeen, mutta siihen ei vastattu. 35 palokuntavuoden jälkeen eläkkeelle jäänyt palopäällikkö Günther Nuth kiertää maata koomikkona
Paloalalla on jo joitakin tohtoreiksi väitelleitä, mutta lisää kaivattaisiin, akateeminen tutkimustyö on nimittäin omiaan lisäämään alan arvostusta. Osana Kuntaliiton ja pelastustoimen yhteistä Pelastustoimen virtuaaliympäristöt -hanketta laadittiin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jossa tutkittiin pelastustoimen työyhteisöviestintää. Pelastusviranomaiset eivät enää tuota sanaa käytä, eivät myöskään tiedostusvälineet, jotka pelastusviranomaisten opettamina ovat luopuneet sanan käytöstä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että sähköposti koetaan tärkeimmäksi pelastustoimen työyhteisöviestinnän välineeksi, mutta intranetiäkin pidetään erittäin tärkeänä työkaluna. yhteiskuntatieteitten, hallintotieteitten tai psykologian piiriin kuuluva. Teksti: Tero Haapala, palomestari Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa: www.theseus.fi hakusanoilla yhteisöviestintää pelastustoimessa. Usein väitöskirja on tehty niin, että jotakin opinnäytetyötä, pro gradu -työtä on syvennetty ja laajennettu ja näin saatu uutta tieteellistä tietoa jostakin tutkimisen arvoisesta asiasta. Jonkin suuren onnettomuuden jälkeen pelastusviranomainen voisikin antaa tiedotusvälineille esimerkiksi seuraavaa informaatiota: ”Hätäkeskus hälytti onnettomuuspaikalle pelastuslaitoksen, poliisilaitoksen, sairaanhoitopiirin, rajavartiolaitoksen ja lopulta myös puolustusvoimat.” Nuo kaikki ovat omia hallinnonalojaan koskevia yläkäsitteitä, samanveroisia keskenään. Milloin ja miksi noin on tapahtunut ja mitä seurauksia asiasta on koitunut. Myös johtamisen kaksijakoisuus operatiivisen pelastustoiminnan johtamisen ja päivittäisen henkilöstöjohtamisen välillä voivat aiheuttaa haasteita yhteisöviestintään. Tutkimusta varten pelastuslaitoksiin lähetettiin helmikuussa Webropol -kyselyyn johtanut linkki saateviesteineen, ja tätä viestiä toivottiin jaettavan pelastuslaitosten henkilöstölle. Pelastuslaitosten toiminnot ovat hajautettuja hyvinkin suurille maantieteellisille alueille. Tuollainen monien viranomaisten yhteistyötä vaativa tilanne on ainakin pitkien etäisyyksien Lapissa täysin mahdollista, kun on haalittava erilaisia toimijoita resurssien ylivoiman saamiseksi. Osa vastaajista kokee tämän heikentävän työyhteisöviestinnän tasoa. Opinnäyte työyhteisöviestinnästä 62 7/2014. Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että työyhteisöviestinnän opetuksen riittävyyttä alan perusja täydennyskoulutuksessa olisi syytä selvittää. Terveisiä Kuopioon eli ehdotus rehtori Mervi Parviaiselle ja koulutusjohtaja Pekka Rantalalle. Näin ollen myös pelastustoimen työyhteisöviestinnän ongelmia voisi olla syytä selvittää tarkemminkin. Vastausten perusteella voidaan todeta, että intranet saattaa olla tiedoiltaan vanhentunut, mikä johtuu ennen kaikkea sisällön tuottamisen resursoimattomuudesta. Vaikka intranet koetaan tärkeäksi viestinnän kanavaksi ja sitä halutaan käyttää, saattaa se kuitenkin olla ulkoasultaan sekava ja eri syistä johtuen vaikeasti käytettävä. Todellisuudessa hätäkeskus hälytti tällaisissa tapauksessa palokuntia, poliisin, ambulansseja, rajavartioston partion ja Jääkäriprikaatin virka-apuosaston eli kunkin organisaation operatiivisia toimijoita, ei koko Mihin ”palokunta” on kadonnut. Mutta miksi perinteistä palokunta-sanaa ei enää käytetä, Pelastuslakikin sanan tuntee eikä ole sen käyttöä kieltänyt. Kun edellä ehdottamani opinnäytetyön aihetta laajennetaan sen tarkastelulla, miksi paloalalla on luovuttu läheisyysperiaatteesta, olisi siinä mitä otollisin väitöskirjan aihe jollekin ajattelevalle, uteliaalle ja asioihin paneutuvalle ihmiselle. Tutkimuksen painotuksista riippuen väitös voisi olla esim. Hyvinkäältä ja Joensuusta. Uudet hienot paloasemat löytyvät myös esim. Mutta jos pelastuslaitos-sanan käyttö on hienompaa kuin palokunta-sanan käyttö, niin käytettäköön sitten muistakin toimijoista niitä koskevia ylätason nimikkeitä. Henkilökohtainen tiedottaminen koettiin vastaajien keskuudessa niin ikään tärkeäksi viestinnän menetelmäksi. Usein työyhteisön viestinnässä todetaan, että tieto ei liiku. Veikko Lindberg Savukoski muutoksen johtamisen ja siihen liittyvän viestinnän taidot korostuvat. Koskialho kirjoittaa: ”Media taitaa suurennella vähän asioita, kun se kirjoittaa, että pelastuslaitos kävi kohteessa ja sammutti autopalon. Ehdotan, että päällystölinjan oppilastöitten yhdeksi aiheeksi otettaisiin seuraava: ”Palokunta-sanan käytöstä luopuminen”. ”Pelastuslaitos” tarkoittaa Pelastuslaissa määriteltyä hallinnollista ja taloudellista organisaatiota, ”palokunta” on tuon organisaation operatiivinen suoritusporras. Samaan aikaan siis ajatellaan, että tietoa ei ole saatavilla, mutta toisaalta tietoa tarjotaan jo liikaakin. Motoristit.” Viestin allekirjoituksesta voimme päätellä, että kansalaiset vielä tuntevat ”palokunnan”. Myös toimipisteiden koot ja niiden organisaatiorakenteet vaihtelevat suuresti. KESKUSTELUA Rovaniemellä ilmestyvässä Lapin Kansassa oli 2.9. Todellakin, hänen työpaikkansa on paloasemalla, sillä Satakunnan pelastuslaitoksen kaikki palokuntien tukikohdat ovat paloasemia, eivät pelastusasemia, pelastuskeskuksia eivätkä pelastuslaitoksia. Tätä asiaa on ihmetellyt myös ylipalomies Auvo Koskialho Rauman paloasemalta (Tulitaistelija 2/2014). Koska tieto ei yleensä liiku ilman ihmisen tekemää toimenpidettä, pitäisikin oikeastaan sanoa että tietoa ei liikuteta. Lisäksi perehdyttiin tarkemmin yhteen työyhteisöviestinnän työkaluun, intranetiin. Vastauksia saatiin 152 vastaajalta, käsittäen henkilöstöä miehistöstä ylimpään johtoon, sekä asiantuntijoihin ja tukitoiminnoissa työskenteleviin. Ihan totta, koko laitosko siellä kävi?” Ja edelleen: ”Jos kohteessa on käynyt yksi yksikkö, ja siinä pari kolme palomiestä, niin miksi kirjoittaa, että pelastuslaitos kävi paikalla?” Kysymyksiään Koskialho perustelee selkeää kielenkäyttöä arvostavaa ihmistä ilahduttavalla tavalla: ”Puhutun ja kirjoitetun äidinkielen kanssa pitää olla tarkkana, ettei tulisi väärin ymmärretyksi.” Tarkkaa kielenkäyttöä on ymmärtää eri sanojen merkitystasot. Vastauksien perusteella voidaan todeta, että pelastusalalla on vielä opittavaa työyhteisöviestinnän toiminnallisuuksissa. Toisaalta informaatiotulva saattaa aiheuttaa valtavan paineen tiedon hallinnassa. Vastauksista ilmenee, että johtaminen on muuttunut jossain määrin kasvottomaksi, ja johtamisen välineenä käytetään kasvokkain tapahtuvan keskustelun sijaan yhä useammin sähköpostia. Viestinnän suunnitelmallisuudella ja järjestelmällisyydellä sekä sen jatkuvalla kehittämisellä on tässä suhteessa erittäin suuri merkitys. Aiheella on psykologisiakin ulottuvuuksia, mutta niitä ei pidä arastella, sillä lopultakin palomiehet tekevät työtään ihmisten parissa ja ihmisiä auttaen, siis ”psykologisestikin”. Muutoksesta on tullut pelastustoimeenkin pysyvä tila, jolloin organisaatiota. Ivalon LSHP ensihoito, rajavartiosto, poliisi ja palokunta. tekstarit-palstalla viesti: ”Suuret kiitokset saamastamme nopeasta, ja hyvästä avusta sekä hoidosta 15.8
Palontutkintaan osallistuu sekä pelastuslaitos että poliisi, joilla kummallakin on omia alan yhdistyksiä. Viralliset asiakirjat allekirjoitettiin huhtikuussa Las Vegasissa järjestetyssä koulutusseminaarissa ja Suomen palontutkijat ry on nyt IAAI:n 78. IAAI-jäsenyys Kansainvälisen toiminnan edistämiseksi yhdistys jätti hakemuksen International Association of Arson Investigatorsin Suomen jaostoksi helmikuussa. Keskustelun jälkeen todettiin tarve nimenomaisesti pelkästään palontutkintaan keskittyvälle yhdistykselle. Tarkoituksena on kierrättää vastuutehtäviä parin vuoden välein eri henkilöillä jotta yhdistykseen saadaan mahdollisimman moni aktiivisesti mukaan. Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on edistää palontutkinnan laatua ja palontutkijoiden ammattitaitoa Suomessa. jäsenyhdistys. Yhdistyksen perustamiskokoukseen marraskuussa 2013 osallistui yli 50 palontutkinnan parissa työskentelevää. Kurikkayhtiö vaihtoi omistajaa 7/2014 63. Ensimmäiseksi toimintavuodeksi hallitukseen valittiin sihteeriksi Mika Laiso vakuutusyhtiö Fenniasta, rahastonhoitajaksi Reijo Lintula RTL-Palvelut Oy:stä, jäseneksi Pasi Hyyryläinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta, varapuheenjohtajaksi Pasi Paloluoma Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ja puheenjohtajaksi Tuomas Pälviä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Palontutkijayhdistyksen perustamisesta on Suomessa puhuttu vaihtelevalla aktiivisuudella jo useiden vuosien ajan. Suomea lähin palontutkijayhdistys löytyy Ruotsista. Hallituspaikat pyritään täyttämään siten että pelastustoimi, poliisi ja vakuutusyhtiöt olisivat edustettuina. IAAI-jäsenyys edistää kansainvälistä tiedonvaihtoa ja verkostoitumista sekä ulkomaisten kouluttajien saamista Suomeen. Jukka Hannula liikekumppaniensa kanssa on ostanut yrityksen liiketoiminnan. Perustamiskokouksessa oli vieraana Peter Mansi Englannista, joka on jäänyt eläkkeelle Lontoon pelastuslaitoksen palontutkintayksikön päällikön tehtävästä ja työskentelee nyt yksityisessä palontutkintayrityksessä. Osana IAAI:ta Suomen palontutkijat pääsee mukaan kansainväliseen verkostoon, joka on alallaan laajin. Mansi on urallaan tutkinut useita tulipaloja, joissa on menehtynyt palomiehiä. Myös ensimmäisen toimintavuoden hallituspaikoista päätettiin perustamiskokouksessa. Timo Kurikka jatkaa perustamassaan yrityksessä edelleen. Tulevaisuudessa tarkoitus on laajentaa paloja pelastuspuolen valikoimaa, tarjota sertifioitua kemikaalipukujen huoltoa ja kehittää koulutusta entisestään. Tulevaa toimintaa Alkuvuosi on kulunut yhdistyksen rekisteröintiin kuuluvien hallinnollisten tehtävien hoitamisessa. Yhdistyksen perustamista on Suomessa suunniteltu jo vuosia ja viimein toiminta on alkamassa. Perustamiskokouksen koulutusosiossa Mansi esitteli yhden tapauksen, jossa Lontoossa menehtyi kaksi palomiestä pienen liikeja asuinrakennuksen tulipalossa. Palomiesten menehtyminen aiheutui monen tekijän summasta, mutta tilanteeseen johti mm. Seuraavana toimenpiteenä on nettisivujen perustaminen jotta tiedonvaihto jäsenten kesken saadaan mahdollisimman hyvin käyntiin. Perustamiskokouksessa yli 50 osallistujaa Ennen yhdistyksen virallista rekisteröimistä järjestettiin perustamiskokous, johon osallistui 53 palontutkinnasta kiinnostunutta henkilöä. Tuomas Pälviä Suomen palontutkijat ry:n puheenjohtaja Palontutkijoille oma yhdistys Kurikkayhtiö on vaihtanut omistaja. Englannin palontutkintayhdistys juhlisti viime vuonna kymmenettä toimintavuottaan ja on tiettävästi USA:n ulkopuolella suurin palontutkijayhdistys 900 jäsenellä. Lisäksi Mansi on ollut kymmenen vuotta Englannin palontutkintayhdistyksen puheenjohtaja ja IAAI:n tuleva puheenjohtaja ensimmäisenä eurooppalaisena. Yhdistyksen perustamista suunniteltaessa arvioitiin sitä pitäisikö yhdistyksen olla jaosta jossakin jo olemassa olevassa yhdistyksessä vai olla kokonaan oma yhdistys. Jäsenhakemukset on nyt lähetetty ja sääntöjen mukaisesti hallitus hyväksyy jäsenet. Lisäksi yhdistys voi käynnistää tutkimushankkeita tai osallistua niihin. Kotimaisen toiminnan lisäksi tarkoituksena on edistää kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. 20-vuotias yritys on erikoistunut öljyja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta ja jäsenhakemuksia saa hallituksen jäseniltä. Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Yhdysvalloissa International Association of Arson Investigators perustettiin 1949 ja sillä on tällä hetkellä yli 5000 jäsentä. Riskinä pidettiin että selkeästi yhden toimialan omaan yhdistykseen ei liittyisi laajasti eri toimijoita. Yhdistys on nyt virallisesti rekisteröity mutta työ keskittyy edelleen perustoimintojen käynnistämiseen. Yhdistys tulee järjestämään seminaareja ja muita koulutustilaisuuksia sekä jakamaan tietoa eri tavoin. Omien tuotteiden lisäksi Kurikkayhtiö on Tesimax-kemikaalipukujen maahantuoja. Suomen palontutkijat ry on rekisteröity tammikuussa 2014 ja sen tarkoitus on edistää palontutkinnan laatua Suomessa. Lisäksi palontutkintaan osallistuu yksityisiä toimijoita, joilla niin ikään on omia yhdistyksiä, muun muassa vakuutusetsivien yhdistys ja sähkötarkastajien SÄTY. Koulutuksen lisäksi perustamiskokouksessa keskusteltiin laajasti yhdistyksen tulevista säännöistä ja odotuksista toiminnalle. Palosuojelurahastolta saadun avustuksen turvin järjestetään kaksi samansisältöistä koulutuspäivää syksyllä 2014. puutteellinen tilannekuva, savusukellusradioiden puuttuminen ja liian kevyt letkukalusto. Palontutkijoiden yhdistyksillä on maailmalla pitkä historia ja toiminta nykyään aktiivista
Tällöin karttumien kertyminen olisi nykyistä järjestelmää oikeudenmukaisempi pitkän työuran raskaassa ammatissa tekeville. Markku Haranne 27 vuotta läänin miehenä Helsinkiin uusia palomiehiä Helsingin pelastuskoulun pelastajakurssin päättäjäisiä vietettiin ensimmäistä kertaa osaamiskeskuksen tiloissa Jätkäsaaressa. Uusi kasvo Pelastustietoon Etelä-Suomen lääninhallituksessa ja aluehallintovirastossa vuodesta 1987 pelastustoimen johtotehtävissä työskennellyt Markku Haranne jäi eläkkeelle syyskuun alussa. 044 718 8102. Palomiehet eivät saavuta edes nykyistä 63 vuoden alarajaa, sillä he käytännössä poistuvat työelämästä työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 55-vuotiaina. Painopiste työssä on verkkotoiminnan kehittämisessä ja sisällön tuotannossa. Työurien jatkamisen ongelmaa ei myöskään ratkaista työeläkelainsäädännöllä. Emeritus-päätoimittaja Juhani Katajamäki muisti Harannetta artikkeleilla, jotka Haranne on kirjoittanut Palontorjunta ja Pelastustieto-lehdissä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa on haettavana palopäällikön virka alkusijoituspaikkana Kuopion toimipiste Palopäällikkö vastaa pelastustoimen toimintojen ja talouden toteutumisesta toimialueellaan. Palomiesliitto vastustaa eläkeiän nostamista 64 7/2014. Yksi valmistuneista oli Roni Hotari, joka sai myös Pelastustieto-lehden myöntämän stipendin hyvästä ammattitaidosta ja osaamisesta turvallisuusviestinnässä. Esimerkiksi palomiehet eivät pääse kartuttamaan nykyisiä 63–68 ikävuoden aikana kertyviä superkarttumia, sillä he ovat joutuneet poistumaan työelämästä huomattavasti aikaisemmin. ”Myös palomiehillä on oltava oikeus jäädä terveenä eläkkeelle heidän omasta ammatistaan, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula huomauttaa. Palomiesliitto ei kannata vanhuuseläkeiän alarajan nostamista. Pelastajakurssi 37:ltä valmistui 16 uutta palomiestä, jotka käyvät vielä tarvittavan koulutuksen valmistuakseen ensihoitajiksi. Se ratkaistaan työpaikoilla. Hän on työskennellyt toimittajana useissa maakuntalehdissä ja viimeksi kaksi ja puoli vuotta Ilta-Sanomissa. Hän odottaa työltään tutustumista mielenkiintoiseen pelastustoiminnan kenttään. Lisätietoja: pelastuspäällikkö Erkki Asikainen, puh. Hakemukset 15.10.2014 klo 12 mennessä ensisijaisesti sähköiseen rekrytointijärjestelmään www.kuopiorekry.fi. Hän ohjaa ja vastaa keskisen toimi alueen päivittäisestä toiminnasta ja valmiudesta. Palomiesliiton mielestä mekaaninen eläkeiän nostaminen ei ole paras keino pidentää työuria. ”Mikäli vanhuuseläkkeen alarajaa nostetaan, on raskaassa ammatissa työuransa tehneillä oltava väyliä siirtyä eläkkeelle ennen alarajan saavuttamista. Työeläkeratkaisun on sisällyttävä keinoja, joilla kannustetaan työnantajia työelämän joustoihin ja kannusteisiin työurien pidentämiseksi. Lisäksi Palomiesliitto edellyttää, että eläkeneuvottelujen lopputulokseen etsitään ratkaisu, jossa työeläkkeen karttumat jakaantuvat tasaisesti koko työuran ajan. Filosofian maisteri Kaisu Puranen, 32, Helsingistä aloittaa syyskuun lopulla toimittajana Pelastustiedossa. Oikaisu Nuoret osaavat vaatia (Pelastustieto 6/2014) jutun kuvaaja oli Tomi Jokela
26.3. /C4-hytti VARAUKSET MATKA-VEKKA TURKU 020 120 4851 ma–pe 9–17 tai tulimeri@matkavekka.fi Lisätietoja www.tulimeri.fi 29 € 7/2014 65. 3.9. Vesipelastus 2 12.3. 23.4. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 0295 450 201. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. 13.8. 10.9. 6.8. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. 6 27.8. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 28.5. Kodin turvallisuus 10 17.12. Perustettu vuonna 1950. 8.10. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. 19.3. www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 22.5. Liikennepelastaminen Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 4.-6.11.2014 435 10.10.2014 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 11.-13.11.2014 435 24.10.2014 20649 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 12.-13.11.2014 278 17.10.2014 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 10.-12.11.2014 570 17.10.2014 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 4.-6.11.2014 381 3.10.2014 20640 Simulaatio-ohjaajakurssi tavoitteista toteutukseen 4.-6.11.2014 600 20.10.2014 20662 Moniviranomaisyhteistyö Tunne ketjukaverisi toiminta 27.11.2014 150 29.10.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 26.2. 29.10. 1.10. 3.12. Turvallisuusmessut 7 24.9. Koulutustarjontaamme syksyllä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus 23.1.2015 Baltic Princessillä Risteily alk. 29.1. Vapaa-aika 8 22.10. 30.4. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. 22.1. 26.11. 19.2. Viestintä 4 14.5. 5.11. Pelastusvälineet 5 12.6. 0295 453 492
1964. Varaston katolla mies suihkuineen jäähdyttämässä kattoa. Kirjoittajamme joutuvat työnjaosta huolimatta koskettelemaan osaksi samoja asioita, mutta sitä vakuuttavampi kokonaiskuva on. Tällä tavoin on vuodesta toiseen vanhoja laitteita pidettävä ilmeisenä palonvaarana uusillekin rakenteille. 66 7/2014. Ne rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana tilapäisiksi varastosuojiksi, mutta jatkuvan varastotilojen puutteen vuoksi niitä on säilytetty purkamattomina tähän asti. Viime aikoina on satamissa sattunut useita tulipaloja, mistä luonnollisena seurauksena herää kysymys: ”Onko satamien palontorjuntaan kiinnitetty riittävästi huomiota?” Tällöin on tietenkin syytä syventyä sataman sisäiseen rakenteeseen, sen laitteiden sijoitukseen, järjestelyyn ja käyttöön. Seuraavassa pari umpimähkään valit tua otetta viranomaisille lähetetyistä palotarkastuskertomuksista: · "Koko satama-alueella ei ole minkäänlaista konevoimaruiskua. Kolme stan ... On selvää, että nämä rakennukset ovat jo kauan olleet ympäristölleen selvänä palonvaarana. Paitsi pysyviä laitteita tämä koskee myöskin tavaran varastoinnin järjestämistä varastoalueille. 10.500 kg FARGO 407 26.500:kok. PYÖRÄT: Kymmenpulttinen kiinnitys. Jakeluajoon kevyemmät mallit Uutta Fargoa on myös kevyempinä malleina. On kuitenkin otettava huomioon, että satamissa on hyvinkin vanhoja rakenteita ja laitteita, jotka eivät palontorjun nan suhteen ole hyväksyttäviä. Keväällä pidetyn Lappeenrannan alueen palopäällystökerhon kilvan voitti Armila-Kourulanmäen VPK tuloksella 4 kg ja 65 grammaa. Sataman rakennustyöt suoritetaan joko omina töinä tai vuokramiesten toimesta. Palomiehet pitävät suihkullaan kylmänä puisen varastorakennuksen ulkoseinää, estävät sitä ro mahtamasta ja näin onnistuu viereisen aaltoalumiinipeltisen varaston suojaus. Liitto r.y:n mallisäännöt paikallisyhdistyksille. 350 Satama palokohteena Satamien erikoislaatuinen luonne palokohteina ja tästä aiheutuva poikkeuksellinen palonvaara on oival lettu jo kauan. Eräs palontorjunnan kannalta tärkeä näkökohta satamalaitteiden sijoituksessa on riittävän väljyyden ja hyvien kulkuteiden järjestäminen kaikkialle. p. Voisi luulla, ettei tulipaloja ylipäänsä enää voi syttyä muu ten kuin pyromaanin sytyttämänä, ja että nykyaikai nen palokunta pystyy ne joka tapauksessa sammutta maan alkuunsa. Saman vuoden tarkas tuskertomuksista ilmenee, että höyryvetureitten aiheut tamaan vaaraan kiinnitettiin vakavaa huomiota ehdot tamalla kipinäverkkojen käyttöä ja kipinävartioinnin tehostamista. Palontorjunta 7 /1964 Rivit tiivistyivät Suomen Nuohoojamestarien Liitto r.y:n paikallisydistysverkostoon perustettiin 17.5.1964 jälleen uusi yhdistys, Keski-Suomen läänin Piirinuohoojien yhdistys, kotipaikkana Äänekoski. Vedenottopaikkoja tarvitaan tiheään. Vastaperustetun paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Linja-Aho Äänekoskelta ja varapuheenjohtajaksi Martti Kaukonen Jyväskylän mlk:sta. = "':a = = VAHVA KU I N VETURI Tärkeitä yksityiskohtia: Eaton taka-akselin taattu kantavuus 22.000 lbs. Lue koko mittava katsaus satamapalontorjuntaan: www.pelastustieto.fi > arkistojutut Ul/SI LOJA FARGO = = = --= ??= . FARGO 405 17.150:kok. . 6. Kaupungin omistamista mies voimaruiskuistakin oli toinen rikki, ja letkujr: riittämättömästi." "Räjähtävien ja itsesytytykselle alttiiden ainei den varastoiminen satama-alueella olisi ankarasti kiellettävä. p. V.A.K Uutisia Kymestä Lappeenrannan vakinainen palokunta on saanut toimintansa aikana neljännen paloauton, jossa on 2800 ltr. 11.300 kg raskaan työn kuningas 36 1 Palontorjunta satamissa fätkäsaaressa palaa 22. Tarkastustilaisuudessa oli keskellä sa tama-aluetta mm. On erittäin tärkeätä, että jo sataman suunnittelussa otetaan huomioon ehkäisevä palontorjunta. dardisoitua painoluokkaa 6350 kg lähtien. Uutta autoa esiteltiin keväällä kutsuvieraille. On kuitenkin myös paljon sellaisia asioita, jotka jäävät suunnittelijan harkittaviksi. Seurauksena oli mm. Myöskin asiattomia henkilöitä liikuskelee joko uteliaisuudesta tai suorastaan rikollisissa tarkoituksissa satamien alueilla. Sihteeriksi valittiin Kalevi Partanen Suolahdelta. Vaikka heillä ei varsinaisesti olisi rikollisia aikeita, voivat he huolimattomalla tulen käsittelyllä, kuten heittelemällä palavia tupakanpätkiä, aiheuttaa melkoista palonvaaraa. Leikekokoelmassa todetaan myös, että pilkkiharrastus on jatkuvasti palokuntalaisten ”hobbynä” monissa läänimme palokunnissa. Eräs huomattava epäkohta satamien palontorjunnan kannalta on heikko poliisivartiointi. Ajaja viihtyy. Tällaisia olivat Helsingin Länsisatamassa 22.6.1964 sattuneessa tulipalossa tuhoutuneet rakennukset. S.N. n. Tulenarkojen aineiden käsittely ja varastointi taas on järjestettävä erikseen niille varatuille alueille. Kunkin korttelin ja rakennuksen ympäri olisi päästävä ajamaan. Kaikki edellä esitetyt näkökohdat satamien palontorjunnasta ovat kyllä selviä ja tuskinpa voidaan puhua laiminlyönneistä, vaikka tulipaloja valitettavasti on sattunutkin. 7.000 kg FARGO 406 21.700:kok. Uutta paloasemaa ei sensijaan vieläkään ole saatu Lappeenrantaan. eräässä lautakojussa dynamiitti varasto ja kopin lukkolaite rikki, joten siihen ke nellä vain oli vapaa pääsy." Näin oli ennen, mutta milloin. Niitä ei kuitenkaan voida poistaa käytöstä, ennenkuin on saatu rakennetuksi uusia laitteita tilalle. 6.1964 ja Katajanokalla 16.7.1964 sattuneet varsin tuhoisat tulipalot varastokentillä. Nykyhetken tilannetta katsellen olisikin satamien palontorjunnassa päähuomio kiinnitettävä vanhojen paloturvallisuuden kannalta vaarallisten rakenteiden ja laitteiden uusimiseen sekä poliisivartioinnin tehostamiseen asiattomien pääsyn estämiseksi satamien alueille. Lehtemme on valinnut syyskuun numeron päätee maksi satamapalontorjuiman. JOUSET: 112" leveämmät ja 18 cm pitemmät etujouset, 112" leveämmät takajouset. Höyryvetureitten käyttö satamissa on myös aivan viime vuosina kielletty. Tehokas palontorjunta edellyttää varsin pitkälle menevää valvontaa myöskin vuokralaisten toiminnassa, josta määräykset on otettava vuokrasopimuksiin. p. Kymenlaakson palokuntien palontorjuntapäivää, joka oli samalla Inkeroisten VPK:n 70-vuotisjuhlapäivä, vietettiin Inkeroisissa monin juhlallisuuksin. = . Miesvoimaruiskut ovat jo hävinneet kaupunkipalo kuntien kalustosta, samoin lautakojuissa säilytettävät dynamiittivarastot satamista. n. Asiattomia henkilöitä pääsee esteettä liikkumaan satamien alueilla. A U T S A S T Hki Etelä-Esplanaadi 14 Puhelin 12 521 Palontorjunta 7 /1964 lämmin tilava hytti Uudessa Fargo-mallissa on kiinnitetty erityistä huomiota kuljettajan mukavuu teen. eli noin 10.000 kg. RENKAAT: 10.00-20" renkaat edessä ja takana. varsin värikäs julkinen keskustelu, jossa pääasiassa vaadittiin "röttelösatamien" saneerausta ja asiattomien pääsyn estämistä satama-alueille. Dipl.ins AHTI MÅRD Satamien palontoriunta Satama-alueella oleskelleet joutilaat henkilöt sytytti vät viime kesänä vajaan kuukauden sisällä kolme huo miota h?rättänyttä paloa Helsingissä. Tällaisista syistä syttyivät Helsingin Eteläsatamassa 26. n. Edellinen ote on Tornion, jälkim mäinen Vaasan kaupunginhallitukselle tarkastuksen johdosta lähetetystä kirjeestä. Kumpikin huomio on tehty vakuutusyhtiöitten yhteisessä palotarkastuk sessa vuonna 1953. Liiton hallitus tervehtii uutta jäsenyhdistystä. Uusitussa amerikkalaismallisessa 3-hengen ohjaamossa on tilaa ja näky vyyttä joka suuntaan. Yhdistyksen perustavaan kokoukseen Äänekoskelle oli saapunut piirinuohoojia useista Keski-Suomen läänin kunnista. Lukuisat henkilöt asioivat päivien mittaan satamissa. nokkapumppu. 50 VUOTTA SITTEN Satamat muodostavat palontorjunnan kannalta tärkeän kohteen, sillä niissä liikutellaan erittäin suuria määriä kallisarvoisia tavaroita samalla kuin suoritetaan monenlaista työtä. Kokouksessa hyväksyttiin S.N. Rakennussäännöissä on monista paloturvallisuutta koskevista seikoista yksityiskohtaisia ja tarkkoja määräyksiä ja ohjeita. =?=
Sen ansiosta tuote on tuulenpitävä ja kestää hyvin kulutusta. Kyllästetty kangas suojaa hyvin purevalta tuulelta.. Kyllästämällä siitä tulee myös vettä hylkivä ja kipinänkestävä. G-1000®-tuotteemme löydät Trekking-tuotesarjasta. G-1000®-kangas kestää erinomaisesti kulutusta. Fjällrävenin kehittämällä ympäristöystävällisellä vahakyllästeellä voit itse parantaa kankaan hylkivyyttä ja pitää huolta G-1000®-vaatteistasi. Tuulenpitävä. Kestävä kangas päästää kehon kosteuden ulos hyvin ja sopii erinomaisesti aktiiviseen ulkoilmaelämään. Vaikka kangas kastuisikin, se kuivuu nopeasti. Kovaksi kehrätyt kuidut tekevät G-1000®-kankaasta lähes täysin tuulenpitävän. Greenland Wax -kyllästäminen tekee G-1000®-vaatteista erittäin vastustuskykyisiä sadetta ja kosteutta vastaan. Hyttystiivis. Fenix Outdoor Finland Oy • (09) 877 1133 • www.fjallraven.fi VAATEKLASSIKKO jo vuodesta 1969 G-1000® on Fjällrävenin vaateklassikko. UV-suoja. Se on yli kolme kertaa kestävämpää kuin farkkukangas. Kestävä. Vettä hylkivä. Tiivis kangas suojaa lähes sataprosenttisesti auringon alfaja betasäteilyltä. Tiivis G-1000®-kudos suojaa myös ärsyttäviltä hyttysten pistoilta, joten G-1000®-vaatteita kannattaa käyttää sekä metsissä että tuntureilla. Greenland-vaha. Tiivis kangas on sekoitus polyesteria (65%) ja puuvillaa (35%)
Turvallisuuden, työhyvinvoinnin ja hitsauksen ammattilaisille Tarjolla on monipuolisesti työsuojeluratkaisuja yritysten tarpeisiin yhdellä käynnillä unohtamatta työhyvinvointia, jonka merkitys on kasvussa alasta riippumatta. 0207 701 212 Veli-Pekka Rouvali p. työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille, hrja työhyvinvointivastaaville sekä erityisesti hitsauksen ja tuotannon asiantuntijoille ja hankinnoista päättäville. 5.–7.11.2014 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi Turvallisuusalan ammattilaisten kohtaamispaikka Tampereella jo 14. kerran Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Lue lisää: www.eurosafety.fi EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi www.eurosafety.fi/osasto p. 0207 701 233 Jukka Järvinen Työhyvinvointi Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tar joavat mahdollisuuden päivittää tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvin voinnin rakentamisessa! Nordic Welding Expo Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tuo yhden suurimmista työsuojelua ja -hyvinvointia käyttävistä teollisuuden haaroista messuille. Sam aan aik aan Varaa nyt osastopaikkasi. Hyödyllinen kokonaisuus esim