7 2015 30 .9 . 6 Raju palo ja savu saartoi asukkaat s. NYT TESTATAAN mihin käsisammutin pystyy s.44 PELASTUSLAITOKSET mukaan soteen s. 8–22
OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI
Hälytysilmoitus sivuilla 8–22. Ammattijärjestöjen tehtävä on toki kantaa huolta siitä, ettei kyse vain ole henkilöstösäästöistä. Julkisen talouden heikko tila tiedetään ja halutaanko, että siitä säästämiseksi oman kortensa kekoon kantaa myös pelastustoimi. Kuva: Helsingin pelastuslaitos. P.S. Onnettomuuksien vahinkojen korjaamisessa ja torjunnassa tarvitaan aina käsiä. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sitten lainaus tiedotteesta: Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa, varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene, varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa ja varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaalija terveydenhuollon kanssa säilyvät. 7 2015 30 .9 . Vuoden 2019 jälkeen tuossa todettujen tavoitteiden pitää siis täyttyä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. NYT TESTATAAN mihin käsisammutin pystyy s.44 PELASTUSLAITOKSET mukaan soteen s. 8–22 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Soten halutaan olevan myös pelastustoimen uudistus Peruspalveluministeri Juha Rehulan puheenjohtama ministerityöryhmä sai eteensä esityksen pelastustoimen liittämisestä mukaan valmisteilla olevaan sosiaalija terveyspalveluiden uudistukseen, soteen. Onko kukaan koskaan kuullut, että kissa olisi jäänyt puuhun. Sisäinen turvallisuus on nostettu tärkeälle sijalle päätöksenteossa. Keskustelukumppanini kuuli mitä teen työkseni. Tämän toiminnan turvaamisesta pitävät huolen varmasti myös uudet itsehallintoalueet, jotka ovat 2020-luvulla pelastuslaitostenkin isäntiä ja omistajia. Hän sanoi, että kirjoita sinne lehteen, että palomiesten ei pidä pelastaa yhtään kissaa puusta. Ennen sitä emme tiedä myöskään, millainen on 2020-luvun pelastustoimi. Pääkirjoitus syyskuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. 6 Raju palo ja savu saartoi asukkaat s. Kolme menehtyi. Kansi Savusukeltajat kantoivat ihmisiä porraskäytävän kautta ulos rajussa tulipalossa Helsingin Malminkartanossa 16.4.2014. Näin on ainakin suunniteltu. OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. Nyt odotetaan hallituksen päätöstä, millaiseksi sote-alueet rakennetaan. Kunnallinen pelastustoimen järjestelmä on enää ainoa, jossa lähialueella toimii turvallisuusviranomainen tai sopimuspohjalla toimiva vapaaehtoinen. Miten niiden rahoitus ja järjestäminen hoidetaan. Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit. Nähtäväksi jää miten taataan kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi, jossa varmistetaan resurssien tehokas käyttö toimintavalmiutta heikentämättä. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI. Siksi yhteiskunta tarvitsee voimavaroja siihen työhön. Pelastuslaitokset, kuinka monta niitä onkaan, ovat timmissä kunnossa vastaamaan uudistuksen tavoitteisiin. Kun peukku nousi ylös ja vihreä valo palaa, sisäministeri Petteri Orpo asetti hankkeen, jonka maalina on kunnallisten pelastuslaitosten siirtäminen osaksi itsehallintoalueita, jotka muodostavat tulevan soten. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun
????????????????????????????????????52 Paloasemien rakentamisesta ja vuokrista talouspaineita ????????. 54 Teollisuus kaipaa yhdenmukaisuutta ?????????????????????????????????????????56 Muistomerkki: Pielisen moottoriveneturma ?????????????????????????????. Asemalla on erikoiskalustoa turve-, maastoja metsäpaloihin. 40 Tarjouspyyntö on taiteenlaji ????????????????????????????????????????????????????????42 Nyt testataan, mihin käsisammutin pystyy ??????????????????????????????. 44 Työn äärellä: kropan ja pään koutsaaja Vertti Harjuniemi ???????. 57 Pelastustieto?fi – alan uusimmat jutut! ???????????????????????????????????????58 Mirafoni ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????59 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Hälytysilmoitus: Hirveä jysähdys, raju palo ??????????????????????????????????8 Mervi Parviainen koulii pelastajia ???????????????????????????????????????????????24 Oulu-Koillismaa on urbaania ja harvaa ???????????????????????????????????????28 Ensihoitoa koko Oulu-Koillismaan alueelle ????????????????????????????????32 Tilaelementeistä väliaikaisratkaisu sisäilmaongelmiin ??????????????34 Turvaa syrjäkylille ????????????????????????????????????????????????????????????????????????36 Huoltovarmuus yksi avain kotimaisuuteen ????????????????????????????????38 Terve kilpailu on asiakkaan etu ???????????????????????????????????????????????????39 Jos hankintarenkaat kasvavat, kotimaiset putoavat ???????????????. 50 Millä edellytyksillä tehdään varallaoloa. 40 Suomalainen tuote tukahdutetaan markkinoilta ?????????????????????. 60 Sopimuspalokuntalaisen päiväkirja ????????????????????????????????????????????62 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66. 48 Onko palomiesten työssä imua. ???????????????????????????????????????????????. Ensilähdön palokuntana on samalla asemalla toimiva Pudasjärven VPK, joka perustettiin alkuvuodesta. Lue myös laajentuneesta ensihoidosta ja Raksilan elementtipaloasemasta. 28–37 Sisällys Pudasjärven paloasemalla työskentelee viisi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vakinaista, jotka tekevät päivävuoroa
24 Huoltovarmuus on yksi tie kotimaisen kaluston käyttöön Teoriassa pelastuslaitokset eivät voi priorisoida julkisissa hankinnoissaan kotimaisia valmistajia mitenkään. Käytännössä valmistajilta voi kuitenkin vaatia esimerkiksi tietyn tason huoltovarmuutta tai osaamista paikallisista olosuhteista. ”Jos hankinta suunnitellaan huolella, niin silloin pystytään nostamaan suomalaisten yritysten kilpailykykyä”, muotoilee Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa. Parviainen ei epäröi puhua suutaan puhtaaksi niin epäonnistuneista tietojärjestelmähankkeista kuin virkamiesten päättämättömyydestä. 38 38 7·2015 24. 52 Mervi Parviainen koulii pelastajia Neljän rehtorivuotensa aikana Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen on todistanut yhtä kiihtyvämpää muutosta niin opistossa ja yhteiskunnassa. s. Rehtori painottaa, että opisto ei ole irrallinen saareke, vaan ympäristön tapahtumat vaikuttavat siihenkin. s. 52 Varallaolo säilyy Pelastustoimen valmiusjärjestelmä tulee vastaisuudessakin käyttämään varallaoloa, koska se on kustannustehokas. Kaikki valmius ei voi rakentua täyden työajan eli ammattipalomiesten varaan. Valmiusjärjestelmän tulee olla joustava maan eri tarpeet huomioiden. s. Nyt asialistalla on ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi. Siksi varallaolojärjestelmän voidaan perustellusti olettaa olevan osana pelastustoimen valmiusjärjestelmää myös jatkossa, kirjoittavat pelastusjohtajat Pekka Vänskä ja Seppo Lokka
Sisäministeriössä polkaistiin käyntiin hanke, jonka tarkoituksena on liittää pelastuslaitokset osaksi sote-alueita. Hänen mielestään ensihoito on syytä turvata pelastuslaitosten tärkeäksi tehtäväksi ja tällä ratkaisulla se saavutetaan. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Pelastusalalle tarvitaan oma selvitysryhmä. ”Tärkeää on, että sote-alueisiin syntyy tavoitellussa aikataulussa organisaatiorakenne, etteivät pelastuslaitokset joudu siinä yhteydessä niin sanotusti tyhjään tilaan. Miten pelastustoimi istutetaan parhaimmin uuteen kokonaisuuteen. AJASSA Pelastustointa uudistetaan soten kyljessä Pelastustointa lähdetään uudistamaan sosiaalija terveystoimen palvelurakenteen uudistuksen kyljessä. ”Hyvä olisi, että meillä olisi ennen yksityiskohtiin menevää valmistelua tiedossa, millainen on sote, sen rakenne, hallinto ja rahoitus” Hän myös korostaa, että pelastuslaitoksissa ei nyt pantaisi jäihin kehittämistä, kun aletaan odottaa tällaista hallinnollista muutosta. Hänen mielestään uudistuksen yhteydessä ei ole liioiteltu ensihoidon asemaa. Tehostamisen lisäksi uudistuksella halutaan varmistaa pelastustoimen ja sosiaalija terveystoimen yhteistyöhyödyt ensihoitopalveluissa. ”Kieltämättä tunnelma on hieman sellainen, että kaikki puhuvat vain sotesta, mutta kukaan ei vielä tiedä, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan.” Jari Sainio kannattaa laitosten kehittämisen kannalta suurempia laitoksia. ”Lakisääteiset tehtävät ovat pelastustoimelle tärkeät ja siksi koko tehtäväkentästä on huolehdittava. Tehokkuutta ja taloudellisuutta Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. ”Myös sitä varten Palopäällystöliitto haluaa jatkossakin tarjota keskustelufoorumin ja koulutustilaisuuksia pelastusalan ajankohtaisille asioille. ”On hyvä, että syntyy suurempia pelastuslaitoksia. Hänen mielestään olisi hyvä, jos tulevat alueet olisivat riittävän suuria, jotta ne voivat kehittää omaa toimintaansa. Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyisivät kunnilta sote-alueille vuoden 2019 alusta. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen toteaa uudistuksen olevan enemmänkin mahdollisuus kuin uhka. Kysymys on suuresta uudistuksesta, jossa valmistelu ei saa jumiutua puutteelliseen resursointiin.” Ihamäki muistuttaa pelastuslaitosten siirtyvän nyt pois niiden perinteisiltä omistajiltaan, kunnilta. Ensihoidon kannalta se on myös ainut järkevä vaihtoehto. ”Se on myös keskeinen osa pelastustoimen strategiaa, mutta on pidettävä huolta myös pelastustoimen lakisääteisistä tehtävistä.” Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala pitää uudistusta sopimuspalokuntien kannalta mahdollisuutena. Niin kuin järjestö on tehnyt ennenkin.” Sainio pitää nykytiedon mukaan välttämättömänä, että ensihoidon säilyminen tehtävien joukossa edellyttää mukanaoloa sotessa. ”Ensihoidon ja ensivasteen osaamisen kannalta se on välttämätöntä ja siten myös kansalaisen saaman palvelun kannalta tärkeää. Mutta jos täytyy, niin sen tulee tapahtua luonnollisen poistuman kautta.” Liittokokous on SPAL:ssa linjannut, että viisi alueellista pelastuslaitosta riittää. ”Se on pohja riittävän isolle uudistukselle”, Nikula sanoo. Hyvällä valmistelulla ne voidaan kuitenkin välttää. Sisäministeriössä on alettu valmistella tarvittavaa lainsäädäntöä. Pelastustoimi hoitaa ensihoitopalveluista noin 70–80 prosenttia. Kaikki tehtävät tulevat hoidettua.” Helsingin pelastuskomentajan Simo Wecksténin mielestä ensihoidon kannalta on välttämätöntä, että pelastuslaitokset ovat osana sote-alueita. Kukaan muu ei sellaista turvaverkkoa rakenna.” Sainio toivoo, että uudistuksen valmistelu tehdään laaja-alaisesti. Ymmärsin, että näin ryhdytään nyt toimimaan.” Henkilöstön asema pitää Nikulan mielestä turvata uudistuksessa ja alan toimintaedellytysten säilyvän myös tulevaisuudessa. ”Julkisen talouden suunnitelmat kertovat säästötoimenpiteistä ja silloin joudutaan henkilöstörakenteitakin miettimään. Nyt toiminta on liian sirpaloitunutta. ”Kysymys on työtehtävien järjestämisestä. Pelastusjohtajien puheenjohtaja, LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki pitää pelastuslaitosten siirtämistä kunnilta sote-itsehallintoalueille odotettuna. 6 7 ·2015. Alueita ei saa olla liikaa, vähempänä viittä on parempi kuin lähempänä viittätoista.” Henkilöstön asema turvattava Suomen Palomiesliitto on johtaja Kim Nikulan mukaan linjannut, että suuremmat kokonaisuudet ovat kehittämisen kannalta tärkeää. ”Pelastuslaitokset tekevät paljon yhteistyötä kunnissa toimivien viranomaisten kanssa. ”Kartan piirtäminen on tarpeetonta, koska ilman kuntatai laitosrajoja hoidamme jo nyt pelastustoimen tehtävät. ”Ei viittäkään voi sanoa liian vähäiseksi määräksi. Hallitus linjaa lähiaikoina, millaisiksi kaavaillut itsehallintoalueet muodostuvat. ”Sisäisen turvallisuuden kannalta pelastustoimen mukanaolo on tärkeää. Jo strategisesti ensihoito on katsottu tärkeäksi tehtäväksi ja tällä se turvataan. Asukasmäärällä mitattuna kymmenen laitosta tai hieman yli voisi olla sopiva määrä, jotta tuleviin haasteisiin pystymme vastaamaan. Pelastustoimi tarvitsee hänen mielestään nyt esitetyn kaltaisen uudistuksen. Tämän yhteistyön säilymisestä on huolehdittava myös tässä uudistuksessa.” Ihamäki pitää tärkeänä, että uudistuksessa kantava tavoite on asiakasnäkökulman ja pelastustoimen palvelutason huomioiminen. Siinä yhteydessä on huolehdittava, että tiiviit yhteydet kuntiin säilyvät. Pelastustoimi ei hallintorakenteissa ole tokikaan määrittelijänä”, hän huomauttaa. Kehittämistä ei nytkään saa unohtaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainio pitää tärkeänä, että soten kanssa tai ilman pelastusalan kannattaa olla itse vaikuttamassa sitä koskeviin muutoksiin. Ensihoidon tuottaminen on hyvä esimerkki toimivasta viranomaisyhteistyöstä sekä yhteistyöstä kolmannen sektorin sopimuspalokuntien kanssa. ”Olisi hyvä, että ne olisivat yhtä suuria, mutta jos Uudenmaan alue tulee, niin se on väistämättä muita suurempi.” ”Hajautettu asemaverkosto on hyvä, sillä silloin asiakas saa palvelun läheltä”; Veli-Pekka Ihamäki sanoo. Jos sote sellaiseksi rakennetaan, pelastustoimi rakennetaan sen mukaan.” Jari Sainio ei jaa huolta siitä, että uudistuksessa unohdettaisiin pelastustoimen lakisääteiset tehtävät. Muutos vaikuttaa hänen mielestään hyvältä, mutta pelastustoimen kannalta historialliseen uudistukseen voi sisältyä myös karikkoja. Se on suuronnettomuusvalmiudenkin takia välttämätöntä”, hän sanoo
Juhlapuheen piti palokunnan jäsen, projektipäällikkö Mira Leinonen. Komean 3338 euron shekin luovutti liiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen yhdessä keräysidean isän, koulutuspäällikkö Petri Lindhin kanssa. Valtakunnallisella tasolla Anjalan VPK on vuosien varrella ansioitunut kilpailutoiminnassa sijoittuen 20 viime vuoden aikana aina viiden parhaan joukkoon palokuntien SMkisoissa. Juhlapuheessa käsiteltiin toiminnan jatkuvuuden turvaamista ja sen haasteita sopimuspalokunnissa niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla. Anjalan VPK perustettiin vuonna 1894 Anjalan puukirkon suojelemiseksi ja nykypäivänä palokunta on integroitunut vahvaksi osaksi Anjalan kylää aktiivisella nuorisotyöllä, hälytystoiminnalla ja muulla liikunnallisella harrastustoiminnalla. Saimme summan täyteen ennätysajassa elokuussa 2014, ja nyt on koossa 36,5 miljoonaa euroa”, Maija Harsu iloitsee. Iltaohjelmasta Vepskillä puolestaan vastasivat myös palokunnan jäsenet: Mika & Pajatsos sekä DJ:t Vesa ja Miikka Leinonen. 20 euron hintaisia paitoja tilattiin yhteensä 265 kappaletta. Yksittäiset lahjoitukset ovat vaihdelleet yhdestä eurosta miljooMaija Harsu otti kiitollisena vastaan pelastustoimen paitahankkeen tuoton lyhentämättömänä uuden lastensairaalan hyväksi. Sosiaalisen median voima on näkynyt. Myös Vepski täyttää tänä vuonna 120 vuotta ja pisimmin samalla paikalla sijainnut tanssilava Suomessa. Anjalan VPK on saanut myös lisänimen ”pelastusalan akatemia”, sillä samasta palokunnasta on ponnistanut eteenpäin jo yli 20 pelastustoimen ammattilaista. Pelastustoimi uuden lastensairaalan tukena niin. Anjalankosken teatteri oli puolestaan koostanut palokunnan vaiheista lyhyitä katkelmia ja tilaisuuden päätteeksi ansioituneet palokunnan jäsenet palkittiin erilaisin huomionosoituksin. ”Idea syntyi siitä, että t-paita edustaa pelastustoimessa ryhmäänkuuluvuutta”, Petri Lindh kuvailee. Kansalaiskeräyksen tavoite oli 30 miljoonaa ja koko hankkeen kustannusarvio 160 miljoonaa euroa. Lukiolaistyttö Anna Rukon uskomattoman keräyskampanjan lisäksi vapaaehtoiset ovat keränneet rahaa esimerkiksi pyöräilemällä Sarajevosta Helsinkiin. Kirkon suojelusta yhteiskunnan turvaksi Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys ry:n yhteyspäällikkö Maija Harsu otti iloisesti vastaan pelastustoimen paitakeräyksen tuoton Suomen Palopäällystöliiton toimistolla. Toiminnanjohtaja Ari Keijonen luovutti shekin SPPL:n toimistolla elokuun lopulla. Keräysidean isä oli koulutuspäällikkö Petri Lindh (vas.) Suomen Palopäällystöliitosta. Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:n keräyslupa päättyi 31.7.2015. Päiväjuhlan teema kulki nimellä ”kirkon suojelusta yhteiskunnan turvaksi” kiteyttäen Anjalan VPK:n perustamistarpeen ja organisaation roolin Anjalan kylässä nykypäivänä. Jotakin palokunnan roolista Anjalassa kertoo luvut; Anjalan asukkaista noin 10 prosenttia on palokunnan jäseniä. Aktiivinen keräystoiminta loppui, mutta lahjoituksia voi yhä tehdä. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Keskellä Kymenlaaksoa toimiva Anjalan VPK juhlisti 120-vuotista taivaltaan syyskuussa. Paidoista kertynyt tuotto lahjoitettiin lyhentämättömänä uuden lastensairaalan hyväksi. Anjalan VPK:n jäseniä päiväjuhlan jälkeen. Idea testattiin sosiaalisessa mediassa ja ajatus sai heti alalla laajaa kannatusta. Paidan rinnassa olevan pelastustoimen logon suunnittelivat Petri Lindh ja Janne Leinonen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Maija Harsu ja keräyksen organisoinut SPPL:n toimiston väki kiittävät kaikkia keräykseen osallistuneita ja erityisesti niitä vapaaehtoisia, jotka toimivat alueillaan vastuuhenkilöinä. Juhlapäivä koostui päiväjuhlasta ja iltaohjelmasta palokunnan omistamalla Vepski-tanssilavalla. Uuteen lastensairaalaan toivotaan nyt tuotelahjoituksia, kuten parkettia ja valaisimia. 7 ·2015 7. Juhlapäivän ohjelma oli koottu palokunnan omista voimista, päiväjuhlan juonsi palokunnan entinen nuoriso-osaston johtaja, Paperiliiton nykyinen puheenjohtaja Petri Vanhala. ”Koko Suomi oli mukana
16.4.2014 kello 04.08 8 7 ·2015 Savusukeltajat kantoivat ihmisiä porraskäytävän kautta ulos.
Tulipalon yläpuolella olevassa huoneistossa asui pariskunta. – asukkaat jäivät tulen ja savun saartamiksi parvekkeelle. Sitten mun ex-mieheni tuli ja toi talousportaat ja auttoi minut ulos parvekkeelta”, Sopanen kertoi Iltalehdelle. ”Räjähdyksen jälkeen ei ollut paljon muita vaihtoehtoja, puin äkkiä vaatteet päälle, menin parvekkeelle ja kipusin sieltä naapurin Marjatta Sopanen heräsi keskellä yötä hirveään jysähdykseen. Toisessa kerroksessa asuva Rauno Backman pakeni asuntoonsa tulevaa savua parvekkeen kautta naapuriin. Kun hän katsoi ulos olohuoneensa ikkunasta, hän näki isojen kekäleiden lentävän. Savua tuli niin paljon asuntoon, että ei ollut paljon aikaa miettiä”, hän kertoo Iltalehden haastattelussa. 10 7 ·2015. Savua oli niin paljon, ettei sinne ollut asiaa. Sopanen yritti ensin päästä portaikon kautta ulos, mutta ei onnistunut. Parvekkeelle puolestaan löivät liekit, eikä sinnekään voinut mennä. Liekit löivät jokaisesta ikkunasta Huhtikuisena yönä Helsingissä syttyi rakennuspalo, jossa oli esitietojen mukaan sattunut jonkinlainen räjähdys. ”S iellä oli mustaa ja kauhea rätinä kävi, siellä oli savua ja tulta, löin ehkä oven kiinni ja menin parvekkeelle. Paikalle hälytettiin pelastusyksiköitä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Pariskunta linnoittautui makuuhuoneeseensa, laittoi oven kiinni, tilkitsi raot vaatteilla ja kävi odottamaan, mitä kohtalo oli heidän osaltaan päättänyt. Mies kävi tarkistamassa pääsisikö portaikon kautta ulos. Siinä vaiheessa Helsingin pelastuslaitos oli jo aloittanut pelastustyöt ja kohteeseen saapui toinen hööki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Espoon Leppävaarasta. Hätäkeskuksen välittämien lisätietojen mukaan väkeä oli parvekkeilla ja kyseessä oli Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Helsingin pelastuslaitos, Helsingin poliisilaitos, Marko Partanen Hirveä jysähdys, raju palo Paloesimies Tommi Sarvikivi ja palomestari Kimmo Tuominen kertoivat poliisille havainnoistaan
Rakennus täsmentyi tässä vaiheessa luhtitalosta kaksikerroksiseksi kerrostaloksi. Ollessaan vielä autossa Sarvikivi ilmoitti radiolla, että täysillä palaa, jokaisesta ikkunasta lyövät liekit ja että he tarvitsevat ensimmäiseltä mahdolliselta yksiköltä lisävettä. Asemasiirrossa ollut paloesimies Tommi Sarvikivi päätti esitietojen perusteella, että ensimmäinen savupari valmistautuu sammutushyökkäykseen, ja toinen pari ottaa tikkaat sekä pelastaa parvekkeella olevat henkilöt. Huomioita tiedustelussa Paloesimies Sarvikivi oli jalkautunut tiedustelemaan kohdetta. ”Kontrasti oli iso, toisella puolella loimutti täysillä ja hätääntyneitä ihmisiä tuli vastaan. He kertoivat Sarvikivelle, että viereisessäkin portaikossa palaa. Kulmahuoneisto paloi täysillä Kun Haagan hööki saapui ensimmäisenä kohteeseen, sen miehet näkivät, että kaksikerroksisen kerrostalon maatasossa oleva kulmahuoneisto palaa täysillä. Kiertäessään rakennusta Sarvikivi näki toisessa kerroksessa pariskunnan, joka oli avaaHälytysil moitus mansa ikkunan ääressä hengittämässä raitista ilmaa. Ne ylettyvät kerrostalon toisessa ja ylimmässä kerroksessa katon rajaan asti. Tiesin heti, että on valmistauduttava kovempaan reissuun”, savuykkösenä työskennellyt Marko Hagelberg sanoo. Liekit lyövät ulos asunnon jokaisesta ikkunasta. Hankala alku Espoon Leppävaaran hööki oli matkalla, siellä tiedettiin tilanne. L-muotoisen kerrostalon kiertämisessä riitti kipitettävää, hän kuvailee. ”Olimme kohteessa toisena. Sarvikivi kysyi heiltä, että voivatko he odottaa hieman. luhtitalo. Tosiasiassa siellä oli vain savua, joka oli kulkeutunut porrashuoneet yhdistävän pyörävaraston kautta. Kaikki ikkunat olivat rikki ja kamaa oli lentänyt varmaan Tuulilasi raportti on nopea silmämääräinen raportti siitä, minkä voi havaita autosta nousematta. 7 ·2015 11. Ajattelin, että en yritä rauhoitella, sitä on turha yrittää, jos perse palaa”, Sarvikivi kertoo. He vastasivat myöntävästi ja jäivät paikalle tulleiden palomiesten valvontaan. Paloesimies Sarvikivi antoi tuulilasiraportin paikalle saapuvalle palomestari Kimmo Tuomiselle. Pariskunta kertoi, että sisällä on niin paljon savua, ettei siellä voi olla, mutta avoimen ikkunan ääressä pystyi olemaan. ”Jo pitkälle näimme, että tavaroita oli lennellyt pihaan ja että liekit löivät korkealle. Tuominen oli ehtinyt orientoitua jo ettei porrashuoneen kanssa tulisi ongelmaa, suunnitelmaa oli muutettava nopeasti. Lähin hööki lähti palopaikalle Haagan paloasemalta, se oli poikkeuksellisesti miehitetty viimeistä paikkaa myöten (1+5). Sisäpihalla oli pimeää ja hiljaista”, Sarvikivi kertoo. Palokohteen viereisestä porraskäytävästä tuli väkeä ulos. ”Kysyin heiltä, että mikä tilanne
Espoolaiset saivat ensimmäiseksi tehtäväkseen tarkistaa viereisen porrashuoneen, mutta käsky muutettiin yläpuolisten tilojen tarkistamiseksi, koska Helsingin pioneeriyksikkö ehti sisäpihalle ensin. Hän pohti, mihin töihin kannattaisi ensin ryhtyä. Alkuvaiheessa hän antoikin espoolaisille tehtävät suullisesti. ”Kahlasimme sisään, kekäleitä oli nilkkoihin asti. Toisaalta käytössä oli toistaiseksi vain yhden höökin säiliö, joka kuivuisi parissa minuutissa, kun vettä suihkutetaan kahden suihkuputken täydeltä. Ulkona selvisi, että hän oli menehtynyt. Se oli urani kuumin paikka”, Hagelberg sanoo. Hänen epäonnekseen radio, joka oli Helsingin toimintapuheryhmässä, oli kääntynyt taskussa väärään puheryhmään. Ennen uutta sammutushyökkäystä Sarvikivi piti molemmille savupareille briiffauksen. Sammutusta jatkettiin asunnon eteisessä. Yhdellä työsuihkulla ei ollut tehoa. ”Sisäänmeno porraskäytävää pitkin oli könyämistä rojukasan yli. Espoolaiset auttoivat uhrin siirtämisessä porrashuoneen ulko-ovella. Paloesimies Tommi Sarvikivi päätti perääntyä ja hyökätä uudelleen kahdella työsuihkulla. Savusukellusparit muodostivat rintaman ja alkoivat sammuttaa. Hälyt ysilm oitus 50 metrin päähän”, paloesimies Matti Sailas kertoo. (jatkuu sivulla 14) Ongelmia radioliikenteessä. ”Mennään rintamassa” Haagan höökin toinen savupari, Veli-Matti Lilja ja Janne Soljander, valmistautui myös sammutushyökkäykseen. Ruudulla näkyi käytävällä makaavan uhrin hahmo. ”Kävimme läpi kahden työsuihkun taktiikan: mennään rintamassa ja tarkkaillaan kaveria, ettei kahden suihkun tehoa menetetä eikä ammuta kaveria suihkulla.” Sarvikivi tiesi, ettei heillä ollut ulkona valmiudessa turvaparia, mutta sisällä oli kaksi paria, joista toinen voisi tarpeen tulle auttaa toista paria. Kahden savusukellusparin ja kahden työsuihkun voimin liekit ja lämmöt painettiin pois portaikosta. ”Urani kuumin paikka” Savusukellusparien oli helppo päästä palavan asunnon eteiseen, sillä ovea ei enää ollut, ei ollut paljon muutakaan. Sarvikivi pyysi ensimmäisestä savusukellusparista Takalan avukseen kantamaan uhrin ulos. Työsuihkulla ei mitään vaikutusta Sitä ennen Sarvikivi oli hyökännyt savusukellusparin, Marko Hagelbergin ja Esa Takalan, kanssa sisään. 12 7 ·2015. Alaslaskettu katto runkoineen oli lattialla palaneena”, Hagelberg sanoo. Sarvikivi päätti perääntyä ja ottaa sisään toisenkin savusukellusparin ja työsuihkun. Kun tilanne oli käytävässä rauhoittunut, Sarvikivi tarkasti kakkoskerroksen tasanteen lämpökameralla. Huoneisto oli palanut yhdeksi tilaksi. Siksi palomestari Tuominen ei saanut tietoa yksikön kohteeseen saapumisesta. Palomestari Kimmo Tuomisella oli hankaluuksia saada yhteyttä naapureista tulleisiin pelastusyksiköihin. Savusukelluspari alkoi raivata reittiä palavan asunnon oviaukolle. Kun Hagelberg avasi työsuihkun liekkeihin, sillä ei ollut mitään vaikutusta
Se oli urani kuumin paikka. Savusukeltajat kantoivat pariskunnan portaikon kautta mattojen avulla ulos. • Yläkerrassa viimeisin oikealla oleva asunto. Asukas pelastautui itse kiipeämällä omalta parvekkeelta naapurin parvekkeelle. • Syttymishuoneen yläpuolella oleva asunto. Asukas pelastautui itse kiipeämällä omalta parvekkeelta naapurin parvekkeelle. Nainen selvisi, mies menehtyi. Palomies Ulkopuolinen auttaja Pelastuneet Kuolleet PORRASHUONE PORRASHUONE H E L S I N K I Palopaikka K a r t a n o n k a a r i Malminkartano • Yläkerrassa ”L-siiven” päätyhuoneistosta kaksi ihmistä pelastettiin palomiesten avulla tikkaita pitkin alas. >> Kahlasimme sisään, kekäleitä oli nilkkoihin asti. Kerros 2. PORRASHUONE PORRASHUONE K a r t a n o n k a a r i • Yläkerrassa ”L-siiven” päätyhuoneistosta kaksi ihmistä pelastettiin palomiesten avulla tikkaita pitkin alas. Nainen selvisi, mies menehtyi. Kerros • Syttymishuoneisto on alakerran kulmahuoneisto, josta löytyi yksi vainaja. • Seinänaapurissa oikealla puolella olevasta asunnosta henkilö yritti pelastautua porraskäytävän kautta, mutta menehtyi porraskäytävään asuntonsa oven lähelle. • Yläkerrassa viimeisin oikealla oleva asunto. Grafiikka: Peter Bange • Syttymishuoneiston seinänaapuri oikealla puolella pelastautui ulkopuolisen auttajan avulla terassinsa kaiteen yli. Palomies kiipesi pelastettavan kanssa yhdessä tikkailla, pelastettava oli ikään kuin palomiehen sylissä siten, että palomies sulki autettavan käsillään itsensä ja tikkaiden väliin. • Syttymishuoneen yläpuolella oleva asunto. Pariskunta linnoittautui makuuhuoneeseensa, koska huoneistoon alkoi tulla savua. Savusukeltajat kantoivat pariskunnan portaikon kautta mattojen avulla ulos. Porraskäytävässä oli paljon savua ja parvekkeelle löivät alakerran syttymishuoneistosta liekit. Asukas pelastautui itse kiipeämällä omalta parvekkeelta naapurin parvekkeelle. Palomies Ulkopuolinen auttaja Pelastuneet Kuolleet PORRASHUONE PORRASHUONE H E L S I N K I Palopaikka K a r t a n o n k a a r i Malminkartano • Yläkerrassa ”L-siiven” päätyhuoneistosta kaksi ihmistä pelastettiin palomiesten avulla tikkaita pitkin alas. Kerros 2. Savusukeltajat kantoivat pariskunnan portaikon kautta mattojen avulla ulos. Kerros • Syttymishuoneisto on alakerran kulmahuoneisto, josta löytyi yksi vainaja. Palomies kiipesi pelastettavan kanssa yhdessä tikkailla, pelastettava oli ikään kuin palomiehen sylissä siten, että palomies sulki autettavan käsillään itsensä ja tikkaiden väliin. 7 ·2015 13. • Syttymishuoneen yläpuolella oleva asunto. Palomies kiipesi pelastettavan kanssa yhdessä tikkailla, pelastettava oli ikään kuin palomiehen sylissä siten, että palomies sulki autettavan käsillään itsensä ja tikkaiden väliin. • Seinänaapurissa oikealla puolella olevasta asunnosta henkilö yritti pelastautua porraskäytävän kautta, mutta menehtyi porraskäytävään asuntonsa oven lähelle. Porraskäytävässä oli paljon savua ja parvekkeelle löivät alakerran syttymishuoneistosta liekit. • Yläkerrassa viimeisin oikealla oleva asunto. Nainen selvisi, mies menehtyi. Kerros 2. • Syttymishuoneiston seinänaapuri oikealla puolella pelastautui ulkopuolisen auttajan avulla terassinsa kaiteen yli. 1. Porraskäytävässä oli paljon savua ja parvekkeelle löivät alakerran syttymishuoneistosta liekit. Kerros • Syttymishuoneisto on alakerran kulmahuoneisto, josta löytyi yksi vainaja. 1. Pariskunta linnoittautui makuuhuoneeseensa, koska huoneistoon alkoi tulla savua. • Seinänaapurissa oikealla puolella olevasta asunnosta henkilö yritti pelastautua porraskäytävän kautta, mutta menehtyi porraskäytävään asuntonsa oven lähelle. Pariskunta linnoittautui makuuhuoneeseensa, koska huoneistoon alkoi tulla savua. >> • Syttymishuoneiston seinänaapuri oikealla puolella pelastautui ulkopuolisen auttajan avulla terassinsa kaiteen yli. 1
”Emme liikkuneet hirveästi, vain pientä liikettä. Hätää ei kuitenkaan ollut, oli vain liian kuuma. ”Alkutilanteessa oli hieman epätietoisuutta, mitä alkaisimme tehdä. Silläkin oli puheryhmän kanssa ongelmia, yhteyttä palomestariin ei heti saatu. Aina kun joku paikka pimeni, se syttyi vähän ajan päästä uudelleen. ”Lisäveden odottelu tuntui pitkältä, sillä lämpövaikutus oli hurja”, Hagelberg sanoo. ”Sanoin esimiehelle (Sarvikivi), että nyt on mentävä ulos, olen sippi”, Hagelberg kertoo. Paloesimies jalkautui ulos ja jakoi vähän ajan kuluttua takapenkin miehistön töihin. Takki oli tyhjä ja juomaa meni paljon”, Hagelberg sanoo. Höökin kuljettaja ilmoitti savusukeltajille, että vesi loppuu pian. Toisaalta syvemmälle ei ollut asiaakaan, kun paloi niin kovaa”, Lilja sanoo. Savusukeltajat perääntyivät ulos palavasta asunnosta porraskäytävään. Sitten vesi taas virtasi letkuihin. Sammutusetäisyydellä oli niin kuuma ja paljon savua, että ulkosammutuksessakin käytettiin paineilmalaitteita. Sitten aloitimme Elmon (Esa Pohjosaho) kanssa ulkosammutuksen. Emme päässeet heti touhuun kiinni. Talon toisella puolella näky oli toisenlainen. Hänkin koki uransa kovimman kuumuuden. Höökin kuski piti savusukeltajat tietoisina säiliössä olevan veden määrästä; aina kun yksi säiliön täyttöä kuvaava valo sammui, hän ilmoitti siitä radiolla savusukeltajille. Käpylän paloasemalta saapuneet palomiehet tulivat nopeasti varmistamaan Hagelbergiltä, että onko kaikki ok. Odottavan aika oli pitkä Palomestari Tuominen oli jo useasti käskenyt lisävettä höökiin. Vantaalta ja Espoosta tulleet säiliöautojen kuljettajat eivät kuulleet käskyä, koska olivat väärässä puheryhmässä. Ulkosammutusta Vantaankoskelta tullut hööki oli Haagan höökin tapaan poikkeuksellisesti täysivahvuinen (1+5). ”Meikäläisen pehmitti se, että oltiin jo jonkin aikaa puuhasteltu kuumassa etulinjassa. Yritimme pitää saman tason. Takalan kanssa he olivat ottaneet kuumuutta jo pitkään vastaan. Kaikki oli ok. 14 7 ·2015. >> Rakennuksen sisäpihalla, josta sammutushyökkäykset tehtiin, oli rauhallista. ”Nyt ulos, olen sippi” Tulipalon kuumuus kävi Hagelbergille kestämättömäksi. Hän arvelee, että Sarvikivi luuli, että hänellä on jokin hätänä. Sammutimme katonrajaan tunkeutuvia liekkejä”, palomies Pasi Ropponen sanoo. ”Päästimme koko ajan vettä kahva takana, mikään tsup-tsuppi ei tullut kysymykseen”, Lilja sanoo. Työn aikana >> Takki oli tyhjä ja juomaa meni paljon. Hagelberg kertoo pyörineensä suihkun kanssa koko ajan. Palomestari Tuominen oli juossut säiliöautolle, jotta sai viestin perille: Aja sisäpihalle ja anna lisävettä höökiin
Maton reunoista kantamalla kuusi savusukeltajaa kantoi asukkaat yksi kerrallaan kierreportaita pitkin alas. Yhtä altistunutta hoidettiin Lääkäri Jussi Pirneskoski päivysti Parivaljakontien tulipalon aikaan Helsingin lääkäriambulanssissa. Tilanne eteni omalla painollaan ja meidän osalta se oli ohi varsin nopeasti”, Pirneskoski sanoo. Kummastakaan asukkaasta oli vaikea saada otetta, palomiehet keksivät ottaa porraskäytävässä olleen käytävämaton ja asettaa autettavat sille makaamaan. Räjähdyksen aiheuttama paine rikkoi ovia koko porrashuoneessa. >> Kun menin yläkertaan, näin, että kaikki ovet ovat auki. He asettivat sarjatikkaat ikkunan karmia vasten ja Voutilainen kiipesi tikkaille varmistamaan. Esitietoja ei Pirneskoski juurikaan tapahtumasta saanut. Asiat alkoivat valjeta vasta paikan päällä. Ilmeisesti toinen asukkaista makasi osittain oven edessä, savuykkönen Tom Ahlberg kertoo. Pelastustehtävä sarjatikkaat Vantaankosken höökin toisen sammutusparin, Jaakko Voutilaisen ja Ilkka Tolosen, paloesimies Juha-Pekka Laitinen lähetti talon toiselle puolelle tarjoutumaan itse tehtävään. Matkalla etupihalle Voutilainen ja Tolonen ryhtyivät auttamaan ikkunassa apua odottavaa pariskuntaa alas. Huoneiston lattialta löytyi pariskunta makaamasta. Sitten Tolonen ja Voutilainen menivät porraskäytävän ovelle auttamaan sisällä työskenteleviä savusukeltajia, jotka kantoivat uhreja ulos. ”Totesimme vainajat ja kun tulipalon ainoa potilas tuotiin, keskityimme hoitamaan häntä. Tapauksen yhteydessä puhuttiin räjähdyksestä, joka ei näkynyt Pirneskoskelle mitenkään. Ajattelin, että niissä on jo käyty. ”Kun menin yläkertaan, näin, että kaikki ovet olivat auki. Espoolaiset eivät saaneet heitä kolmestaan pelkillä käsillä kantoon. Arvelin aluksi, että huoneistoissa on varmaan jo käyty”, paloesimies Matti Sailas sanoo. Löytyi lisää autettavia Espoolaiset menivät tarkistamaan kakkoskerroksen huoneistoja. ”Pelastustyöt olivat jo jonkin aikaan olleet käynnissä kun saimme hälytyksen. Hälytysil moitus Ropponen ja Pohjosaho vaihtoivat kertaalleen paineilmapullot. He tulivat molemmat vuorollaan ikään kuin sylissäni alas”, Voutilainen kuvaa. Evakuointi sujui ongelmitta. Tosiasiassa kakkoskerroksen ovet olivat auenneet räjähdyksessä syntyneen paineen vaikutuksesta. >> 7 ·2015 15. Nainen selvisi palosta, mies menehtyi. Palohuoneiston yläpuolella olevassa huoneistossa oli yksi ovi, joka ei auennut, makuuhuoneen ovi. ”Tarkastimme kaksi tai kolme asuntoa, niissä ei ollut mitään. Tarvittiin lisää kantajia, niitä saatiin viereisen porraskäytävän tarkastuksesta vapautuneesta Helsingin pioneeriyksikön palomiehistä. Se työnnettiin auki lopulta väkisin. ”Olimme sisäpihalla, mihin palotilannekaan ei juurikaan näkynyt”, hän sanoo. Huoneistoihin saattoi kävellä sisään, sillä ulko-ovia ei ollut tai ne olivat täysin auki”, Sailas muistaa. Melkein heti, kun olimme ehtineet kohteeseen, palavasta rakennuksesta tuotiin ensimmäinen vainaja”, Pirneskoski muistelee. ”Asukkaat peruuttivat ikkunasta itse tikkaille ja varmistin sitten heidän alastulonsa
On muistettava tiedustella jatkuvasti ja katsottava tilannetta kokonaisuutena”, palomestari Kimmo Tuominen pohtii. Toisaalta hänellä oli vähän ristiriitaisia ajatuksia siitä, että olisi pitänyt ehtiä moneen paikaan yhtä aikaa. Maatason ikkunoista tulevat liekit olivat päässeet toisessa kerroksessa kattorakenteisiin. Hän myös muistuttaa asuntojen tarkastamisesta, joka on tehtävä huolella. 16 7 ·2015. Keikan jälkeen Palaneen rakennuksen tilat on tarkistettava huolella. Tarkempaa toimintaa ”Tällä keikalla toiminnan painopiste oli sisäpihalla sisäänkäynnin tuntumassa, mutta liekit työntyivät ulos talon toiselta puolelta. ”Y leensä tuli tottelee vettä, mutta tämä ei meinannut sammua millään”, Veli-Matti Lilja kertoo. Marko Hagelberg kertoo, että päällimmäisenä jäi mieleen järkyttävä kuumuus ja että odottavan aika on pitkä. Hänelle ei myöskään ollut jokapäiväistä se, että sammutustyömaan läpi kannettiin vainajia. Vaikka paloauto oli poikkeavasti täynnä palomiehiä, niin alkutilanteessa käsipareja ei ole koskaan liikaa. Kaksi päivää palon jälkeen eräässä asunnossa nokeentuneella lattialla näkyivät pienet tassunjäljet. Ne menivät ruokakupille ja sieltä sängyn alle. Palon rajuus jäi kaikille paikalla olleille mieleen
Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, miksi muual ta tulleet yksiköt eivät ole vieraassa toimintaympäristössä oikeassa puheryhmässä. Vaikka Helsingissä kaikki puhuvat samassa toimintapuheryhmässä, ruuhkautumisongelmaa ei juurikaan ole. Vaikutti siltä, että lähes kaikilla Helsingin ulkopuolelta tulleilta yksiköillä oli oikea puheryhmä kateissa. Pitkistä auton peruutusohjeista on luovuttava. ”Silti hän pitää tilannetta pelastuslaitoksen kannalta nolona, sillä lattialla oli kuitenkin ruokakuppi ja ulko-ovessa kyltti, joka kertoi kotieläimistä.” Puheryhmät tutuiksi Vieraaseen toimintapuheryhmään siirtyminen aiheutti palon sammutuksessa jonkin verran ongelmia. ”Nyt väärässä puheryhmässä oleminen johtui joillakin inhimillisestä erehdyksestä ja joillakin tietämättömyydestä. Tosin samanlaisia ongelmia voi olla meidän yksiköillä, kun me siirrymme naapurialueelle”, Tuominen sanoo. Ruuhkautumisongelmaa ei synny, kun radiokurista pidetään huoli. ”Se vaatii radiokurilta paljon. 7 ·2015 17. Hälytysil moitus Sieltä katseli silmäpari, ne kuuluivat kissalle. Radioon puhutaan vain tärkeät ja välttämättömät asiat. Muut puhuvat yksiköiden sisäisillä suorakanavilla. Helsingissä kaikki puhuvat samassa toimintapuherymässä, joka määräytyy tilannetta johtavan palomestarin mukaan. Tuominen ymmärtää inhimillisen epähuomion, kun vertaa siihen, mitä tehtävän aikana oli nähty ja koettu. Vantaalla ja Espoossa vain palomestari, yksiköiden esimiehet ja tukiyksiköt operoivat toimintapuheryhmässä. Meidän vuorossa ongelmaa ei ole ollut, sillä puutun omassa työvuorossa heti, jos radiokuri meinaa tilanteessa löystyä, ja pidän viestiliikennekoulutuksia säännöllisesti. Jotkut työvuorot kylläkin kertovat, että ongelmia ruuhkautumisen kanssa joskus on ollut”, Kimmo Tuominen sanoo. Palavan asunnon yläpuolella olevassa asunnossa asukkaat jäivät tulen ja savun vangiksi. Viestiliikenteessä on osattava käyttää pelisilmää. Helsingin pelastuslaitoksen viestiliikenne poikkeaa sillä tavalla naapurikuntien viestiliikenteestä, että Helsingissä kaikki samalla tehtävällä työskentelevät ovat samassa toimintapuheryhmässä. Hän vastaa Helsingin pelastuslaitoksen viestiliikenteestä
”Hyvin erikoinen tapaus tutkittavaksi” Syttymishuoneisto paloi väliseiniä ja irtaimistoa myöten yhdeksi tilaksi. Muun muassa ikkunansirpaleita oli löytynyt jopa 51 metrin pääästä rakennuksesta. ”On aina tärkeä saada tietoja myös alkuvaiheesta, millaiselta kohde näyttää ulkoapäin katsottuna, missä palaa eniten ja mikä osa rakennusta on vaurioitunut pahiten”, paikkatutkintaa johtanut rikosylikonstaapeli Mikko Ahokas sanoo. Toinen partion poliisimiehistä oli sattumalta myös palonsyyntutkintaryhmän tutkija. Räjähdekoira haistaa erilaiset räjähdysaineet ja palokoira palavat nesteet. Valtava paine Toisena tutkintapäivänä tutkijat menivät sisään rakennukseen. Se antoi tutkintaryhmälle selvityksen siihen mennessä ilmi tulleista asiois ta. Ensimmäisen sammutushyökkäyksen tehneet savusukeltajat puhutettiin. Palomestari Kimmo Tuomisen avustuksella selvitettiin mitä on tapahtunut, tapahtumien kulkua pelastustoimen osalta, montako uhria on löydetty ja missä tilassa loukkaantuneet on kuljetettu sairaalaan. Se selvittää tapahtuman alun paikkatutkinnasta loppuun, raportin kirjoittamiseen asti. Tutkinnan partio oli päässyt irrottautumaan tapahtumapaikalta. Ensimmäinen tutkintapäivä vietettiin kokonaan ulkona taltioimalla ulos lentänyttä materiaalia, mikä toimitettiin laboratoriotutkimuksiin. R ikostutkinnan poliisipartio päivysti parhaillaan, kun räjähdysmäinen tulipalo Parivaljakontiellä syttyi. Savusukeltajat puhutettiin Savusukeltajat toivat uhrit ja potilaat pelastustöiden aikana ulos. Tapahtumien kulku pääosiltaan valkeni poliisille siihen mennessä, kun Ahokas saapui töihin. Rikosylikonstaapeli Mikko Ahokas sai tiedon tulipalosta kotiinsa aamulla puoli kuuden aikaan. Töihin tulleista palonsyyntutkijoista ja teknisistä tutkijoista koottiin tutkintaryhmä. Niiden mukaan linjattiin tutkinta. Palavia nesteitä, ehkä räjähteitä Ahokkaalle soitettiin aamulla puoli kuuden aikaan kotiin, että töitä on tiedossa. Silloin epäiltiin, että palo olisi johtunut palavista nesteistä. Tutkinnan partio alkoi tehdä yleiskartoitusta, jossa kerättiin omia havaintoja ja puhutettiin paikalla olleita ihmisiä. Heidän kertomansa mukaan huoneisto paloi kauttaaltaan voimakkaasti, muuten käytävässä oli nollanäkyvyys. Hälytyksestä oli kulunut silloin puolitoista tuntia. ”Edessämme oli hyvin erikoinen tapaus. Ahokkaan mukaan huoneistosta löytyneen vainajan löytöpaikka ja -asento olivat mielenkiintoisia, siksi tarkka tekninen tutkinta oli syytä kohdistaa myös löytöpaikkaan ja sen lähiympäristöön. Partio hälytettiin paikalle yhdessä useiden muiden poliisipartioiden kanssa. Tutkittava alue ei ollut pelkästään sisätilaa, vaan räjähdyksen takia siihen liittyi myös laaja ulkoalue”, Ahokas sanoo. Poliisia kiinnosti, löytyykö ulos sinkoutuneen materiaalin seasta jäännöksiä räjähteistä tai palavista nesteistä. Räjähteiden osuutta ei silti voitu vielä sulkea pois, sillä räjähdys vaikutti olleen hyvin voimakas. Helsingin poliisilaitoksella on vakavan rikollisuuden tutkintayksikkö, johon kuuluu nelihenkinen palonsyyntutkintaryhmä. Ohjaajan ja koiran työskentely videoitiin. Uhrit pyrittiin tunnistamaan heti paikan päällä, vain palavasta asunnosta löytynyt vainaja tunnistettiin myöhemmin hampaista ja hammaskartoista. Samalla poliisi päätteli, kuinka voimakas räjähdys oli saattanut olla. Paikalle tilattiin poliisin räjähdekoira ja palokoira. Heti oli selvää, että tutkinta tulee olemaan haasteellinen ja siihen kuluisi aikaa. Jo sammutustoimien aikana tehtyjen havaintojen perusteella oltiin varmoja, että sammutettu kulmahuoneisto oli syttymishuoneisto. 18 7 ·2015. Paikalla todettiin räjähdyksen ja tulipalon tuhoisat jäljet. Paikalla selvitettiin, mistä kohdasta rakennusta ja minkälaisesta asennosta uhrit ja potilaat oli löydetty. Tuominen palasi kohteeseen myöhemmin tutkijoiden avuksi myös vapaapäivältään. Virkapukuiset poliisit eristivät alueen heti
Merkkejä palavien nesteiden paloista oli olohuoneessa, makuuhuoneessa ja eteisessä. ”Jos tapaus olisi mennyt syyttäjälle syyteharkintaan, niin se olisi tiennyt meille pitempää ja tarkempaa tutkintaa. 7 ·2015 19. Palontutkinta pelastuslaitoksen tehtävä Yleisesti näissä tapauksissa pelastuslaitoksen palotarkastajat tekevät pelastuslain edellyttämää palontutkintaa, jonka tavoitteena on vastaavien tapausten ehkäisy ja oman toiminnan kehittäminen. Myös syyttäjä olisi saattanut harkintansa mukaan määrätä joiltain osin lisätutkintaa.” Palon osalta Parivaljakontien tapaus on valmis, siitä syntyi kahden sentin vahvuinen paperinippu. Parivaljakontien tapauksessakin palomestari Tuomisen lisäksi kohteessa palontutkintaa oli tekemässä palotarkastaja Ville Maunula. Koirat sisään Ensimmäisenä sisätyön aloittivat koirat. Lisäksi toisessa kerroksessa yksi asukas pakeni savua parvekkeen kautta naapuriin. Osaltaan Helsingin palonsyyntutkintaryhmän olemassaololla on pyritty saamaan aikaiseksi tehokas ja ammattitaitoinen tutkinta Helsingin alueella. Pelastuslain mukaan pelastusviranomaisen on ilmoitettava poliisille, mikäli se havaitsee seikkoja, jossa on aihetta epäillä tulipalon aiheutuneen tahallisesta tai tuottamuksellisesta toiminnasta. ”Palomestarin mukana oleminen oli tosi hyvä. Tällöin tutkinta siirtyy poliisille. Räjähdyksen paine oli purkautunut ulos terassille ja rappukäytävään. Palohuoneiston seinänaapurit pääsivät pakenemaan maatasossa olevien pihaterassien kautta, toinen heistä sai ulkopuoliselta apua kiivetäkseen kaiteen yli, ilman apua hän ei välttämättä olisi päässyt pois parvekkeelta. Kun huoneisto oli puhdistettu varovaisesti ja huolellisesti kaikista palojätteestä, löydettiin lisää näyttöä palavista nesteistä. Löydösten perusteella palavia nesteitä arveltiin olleen ainakin 20–30 litraa. Räjähdekoira ei merkannut mitään, mutta palokoira Sasu merkkasi useita kohtia. Esitutkinnassa voitiin lisäksi osoittaa, että asukas oli aiheuttanut palon tahallisesti. Kuolemaan, vakavaan loukkaantumiseen tai isoihin omaisuusvahinkoihin johtaneissa paloissa tutkimme aina yhdessä palotarkastajan kanssa. Paine oli rikkonut muun muassa käytävän päässä olleen irtainvaraston oven ja porrashuoneen metallikarmista ulkoovea”, Ahokas kertoo. Usein teemme yhdessä töitä pienempienkin palojen selvittämiseksi”, Ahokas kiittelee. ”Meillä on tosi hyvää yhteistyötä. Ahokkaan mukaan se on normaalin mittainen aika. Hän tuli vapaapäivältään tekemään tutkintaa. Käytävässä muihin oviin oli kohdistunut niin kova paine, että ne olivat kaikki auenneet. Helsingin poliisin palontutkijat ja pelastuslaitoksen henkilöstö tekevät kiinteää yhteistyötä. Muu tutkinta kuolemansyiden tutkinnan osalta kesti noin vuoden verran. Erittäin kuuma Paikkaja tekninen tutkinta keskittyi syttymishuoneistoon, mutta yleiskartoitus tehtiin koko rakennukseen. Hänen parvekkeellensa tulivat liekit ja toisaalta ovi oli hajonnut paineaallon vaikutuksesta, minkä takia asuntoon työntyi paljon savua. Hän kertoi siinä omat havaintonsa ja selosti tilanteen kulun. ”Se kertoi erittäin voimakkaasta räjähdyksenomaisesta yleissyttymisestä ja edessämme oli haastava tilanne”, Ahokas kertoo. Naapurit altistuivat Tutkijat selvittivät myös muiden asukkaiden liikkeet. ”Palohuoneiston ja naapurin välisessä betoniseinässä oli halkeamia, jopa sellaisia, että niistä oli päässyt työntymään räjähdyksen tai palon yhteydessä naapuriin jonkin verran savua”, Ahokas kertoo. Mikko Ahokas kertoo, että Vakavien rikosten tutkintayksikön neljän palontutkijan jaos sekä pelastuslaitoksen neljä palotarkastajaa ja yksi palomestari muodostavat tiimin, joka kokoontuu kerran kuussa. Siitä oli meille erittäin suuri apu”, Ahokas sanoo. Palon osalta tutkinta kesti viisi kuukautta. Kaupungissa sattuneet tulipalot käydään läpi ja yhteistyötä pyritään parantamaan. Kaikki seinäpinnoitteetkin olivat palaneet. Hän teki tutkintatyön lisäksi rakenteiden vahinkokartoitusta ja jakoi asiantuntemustaan rakenteisiin ja paloturvallisuuteen liittyvistä seikoista. ”Palavan asunnon ulko-ovi oli sinkoutunut porrashuoneeseen. Pystyimme keskustellen käymään asioita läpi ja saimme myös nopeasti vastauksia kysymyksiimme. Laboratoriotutkimuksia kiirehdittiin ja ne vahvistivat palokoira Sasun merkkaamista paikoista otetut näytteet palavia nesteitä sisältäviksi. Olisi tarvittu lisää kuulusteluja ja asiantuntijalausuntoja, Ahokas sanoo. Hälytysil moitus Palot selville yhteistyössä Poliisin palontutkinta kohteessa kesti viitisen kuukautta. Niistä otettiin näytteet laboratoriota varten, minkä jälkeen palonjäänteitä ryhdyttiin raivaamaan. Palon jäljet kertoivat siitä, että joka puolella huoneistoa oli ollut erittäin kuuma. Paikalta etsittiin lisää jälkiä, jotka kertoisivat syttymispaikasta tai palavista nesteistä. Asuntoon jääminen olisi tuskin pelastanut häntä. Valmista viidessä kuukaudessa Ahokas kiittelee palomestari Tuomista yhteistyöstä. Portaikkoon menehtynyt henkilö oli asiantuntijan arvion mukaan vailla selviytymismahdollisuuksia. Lain perusteella palontutkinta kuuluisi ensisijaisesti pelastuslaitokselle. Helsingin poliisilaitos on kuitenkin pyrkinyt siihen, että paikalle hälytetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa poliisi tekemään selvityksiä, jotta jo heti alussa, mahdollisesti pelastusja sammutustoimien aikana saataisiin selvyyttä, onko paloon syytä epäillä rikosta. ”Meillä on hyvät suhteen pelastuslaitokselle ja yleensä saamme heiltä kaiken tarvitsemamme avun”, Ahokas kiittelee. Huoneistosta josta palo lähti, ei ollut enää mitään jäljellä. Pariskunta palon yläpuolella linnoittautui asuntoonsa, savusukeltajat kantoivat heidät ulos, toinen heistä selvisi. Palomiehet pelastivat viereisessä asunnossa asuneen toisen pariskunnan pihan puoleisen ikkunan kautta
Tehtävän aikana Turunen tarkkaili Sasua. Siitä Turunen tiesi, että paikasta on otettava näyte. ”Nenätyö on koiralle yllättävän raskasta. Palanut asunto tutkittiin kaksi kertaa, eri suunnista aloittaen, Sasu merkkasi useita kohtia, joista otettiin näytteet. Sasu tietää jo tehtävään valmistautumisrutiineista, että palopaikka kutsuu. Molempien on oltava työtehtävässä sisällä, oikeassa”moodissa”, jotta työ voi onnistua. Joskus koirallakin voi olla huono päivä. Palopaikoilla on vaikea liikkua, myös pölyä ja syöpää aiheuttavia PAH-hiukkasia on paljon.” Työskentelyaika on tapauskohtainen, siihen vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi helteellä etsintä täytyy jaksottaa lyhiksi ajoiksi. Hälyt ysilm oitus ”Palokoira Sasulle Parivaljakontien tutkinta oli varsin helppo tehtävä”, kertoo koiranohjaaja Tapani Turunen. Sitten koira ja kuljetushäkki puhdistettiin pesemällä. Pahat PAH-ydisteet Keikan jälkeen Sasu kuljetettiin paikalta pois Turusen kanssa auton eri osastossa. ”Silloin on mietittävä, miten moodi saadaan päälle – ehkä tehdään jokin sopiva harjoite ennen tehtävää.” Turunen sanookin, että haastavat olosuhteet ja vaikea etsintäympäristö testaavat koirakon todellisen ammattitaidon. Tunnistettuaan hajun, se raapaisi paikasta käpälällään ja kävi kohdan viereen makuulle. Tällä kertaa varsin "Helppo pala purtavaksi" Hän tähdentää koiran ja ohjaajan suhdetta. Oli keskityttävä yhteistyöhön poliisikoira Sasun kanssa. S asu on poliisikoirana toimiva saksanpaimenkoira ja Turunen ylikonstaapeli, joka vastaa poliisiammattikorkeakouluun kuuluvassa poliisikoiralaitoksessa poliisikoirien jäljestysja palokoiratoiminnan koulutuksesta. Ne varmistuivat laboratoriossa palavia nesteitä sisältäviksi. Vaikea keikka voisi hänen mukaansa olla vaikkapa tehdaspalo, jossa on valtava alue ja isoja koneita. Vihjesanalla koira pannaan tekemään opetettua työtään”, Turunen kertoo. Nämä ajatukset oli kuitenkin suljettava pois mielestä ennen etsintätehtävää. Tärkeää on, että itsekin nollaan kaiken muun ja keskityn etsintään, koira aistii sen. Kohde oli varsin pieni ja rajattu alue, eikä siinä ollut raivaamista”, Turunen sanoo. Ulkonakin tehtiin yksi etsintä, siinä löydettiin sisältä sinkoutuneita palaviin nesteisiin liittyviä kappaleita. ”Sasulle Parivaljakontien keikka oli helppo. Omat etsintävaatteensa Turunen laittoi jäte20 7 ·2015. ”Koira virittäytyy, kun laitan suojavarusteet ylle. Koiranohjaaja Turunen pohti Parivaljakontiellä, että ihmishenkiä oli menetetty turhaan. ”Tehtävällä tekemästään merkkauksesta Sasu saa sosiaalisen palkinnon, se voi olla ohjaajan miellyttävällä äänensävyllä sanoma tunnustus tai vaikkapa rapsutus selästä, jolloin koira tietää toimineensa hyvin”, Turunen sanoo. Parivaljakontiellä pääasiallinen tutkinta tehtiin sisällä. Varmat merkkaukset Parivaljakontiellä ongelmia ei ilmaantunut, vaan Sasu teki varmat merkkaukset ja toimi itsevarmasti
Poliisin käytössä olevat partiokoirat ovat joko saksanpaimenkoiria tai belgianpaimenkoira malinoiseja. Vakavien rikosten tutkintayksikkö palontutkintajaos 4 henkilöä noin 350 tutkintaa vuodessa tulipalojen lisäksi tutkitaan myös muita yleisvaarallisia rikoksia, kuten räjähteisiin liittyviä rikoksia taustalla poliisin palonsyyn tutkintaan ja räjähteisiin liittyvää koulutusta yhdellä myös sähköalaan liittyvä siviilipuolen koulutus koulutusta myös yhteistyökumppaneilta, muun muassa Helsingin pelastuslaitokselta käytössä palonsyyn tutkintaan tarkoitettu ajoneuvo kalustoineen tutkintaa tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa (muun muassa poliisi–pelastuslaitospalontutkintaryhmä, pelastuslaitos operatiivinen osasto, KRP:n rikoslaboratorio ja asiantuntijat, turvallisuusja kemikaalivirasto TUKES) säkkiin ja toimitti pesuun. Suojamaskiahan koiralle ei voi laittaa, Turunen sanoo Hän tekee palokoira Sasun kanssa 15–20 keikkaa vuodessa. Jokaisella poliisikoiralla on myös jokin erikoiskoulutus, kuten esimerkiksi räjähde-, palo-, huumetai ruumisetsintä. Koira asuu Turusella, ja hän vastaa sen hoidosta ja koulutuksesta. 7 ·2015 21. ”Ne vaikuttavat myös koiraan, mutta eläinlääkärin kanta on, että koiran elinikä on niin lyhyt, että varsinaista vaikutusta ei ole.” Palokoirat ovat yhtä lukuun ottamatta eläneet ihan kelpo iät. Niitä voisi olla enemmänkin, mutta Turusen päätyö on opettaa, poliisin palotehtävät hän hoitaa opetustyön ohessa. Syy puhdistuskäytäntöihin on sama kuin palomiehilläkin, PAH-yhdisteet. Erikoiskoirina on muitakin Palokoira Sasu teki varmat merkkaukset. Poliisikoiralaitos omistaa kaikki poliisissa työskentelevät koirat, mutta ne elävät ohjaajiensa kanssa. Poliisikoirat Suomessa Suomessa on noin 230 poliisin partiokoiraa. Poliisikoiralaitos omistaa Sasun, mutta käytännössä koira on Turusen hallussa
Harjoittelu aloitetaan nenänkäytöllä. Hälyt ysilm oitus rotuja, kuten labradorinnoutajia. Kaksi ja puoli vuotta kestävällä peruskoulutuskaudella koirasta nähdään minkälainen nenänkäyttäjä se on ja soveltuuko se poliisikoiraksi. Palomies voi auttaa poliisia Paina mieleesi: Missä palaa Mikä palaa Palaako liekillä vai onko kyseessä kytöpalo Onko useita palopesäkkeitä Minkälaista on savunmuodostus/savuraja huoneistossa Onko lukittuja ovia, Rikottuja ikkunoita/auki olevia ikkunoita/murrettuja ovia tai ikkunoita Mitä pelastuslaitos on joutunut murtamaan Mistä potilas/vainaja löytyi Missä asennossa potilas/vainaja oli Oliko potilas tajuissaan/tajuton/mitä mahdollisesti kertoi palosta ”Palavien nesteiden etsintä on koiran ja koiranohjaajan yhteistyötä. Ensimmäiset harjoitteet tehdään heti kahdeksan viikon iässä.. Muutamat, jotka eivät sovellu, myydään harrastuskoiriksi. Kun koira päätyy poliisikoirakoulutukseen, ensimmäiset harjoitteet tehdään heti kahdeksan viikon iässä, kun koira voidaan luovuttaa pois emän luota. Molempien on keskityttävä etsintään täysillä”, poliisin koiranohjaaja Tapani Turunen kertoo. Poliisikoiran kouluttaja Tapani Turusen mukaan lähes kaikki terveet koirat oikein koulutettuna soveltuvat poliisitehtäviin. ”Pääsääntöisesti terve ja vietikäs koira voidaan kouluttaa poliisitehtävään. Erikoistehtävään kouluttaminen kestää vuoden. Jos se ei onnistu, niin myös kouluttaja joutuu katsomaan peiliin.” Jos koira ei sovellu poliisikoiraksi, niin yleisimmin syy on löytyy koiran rohkeusominaisuuksista tai sitten koiralla on todellisia ongelmia erilaisissa paikoissa, kuten liukkailla lattioilla. Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/ Marko Partanen
Toinen, erään opiskelijan ylläpitämä tiedosto on sahko.hylly.org. Onnettomuustilanteessa johto voi olla pudonnut maahan tai kaapeli vaurioitunut, ja ne voivat olla kosketuksissa esimerkiksi onnettomuusajoneuvoon. Vaikka kohde on tehty ensikaukokäytöllä jännitteettömäksi, ei siihen saa koskea ennen sähköyhtiön lupaa. Tämänkaltaisessa onnettomuudessa ohjeiden mukaan pitää myös varmistaa kohteen maadoitus. Junat kulkevat tunnetusti 25 kV:n jännitteellä. Tällä hetkellä on olemassa Erillisverkkojen palvelu www.johtotietopankki.fi, ja www.kaivulupa.fi (ilmoittaa alueella olevat kaapeleita omistavat yhtiöt -hätänäyttö). ilmoita tieliikennekeskukseen onnettomuudesta ja mahdollisesta liikenteen katkaisemisesta 6. Pelastustyöntekijöiden on hyvä tietää myös sivusto www.hengenvaara.fi. aloita pelastustoimet 5. ilmoita sähköja teleyhtiöille ja ELY-keskukseen aiheutuneet vahingot sähkölinjoissa ja tien infrassa 7 ·2015 23. Pelastustoimi tarvitsee ajantasaista tietoa. selvitä alueen sähköyhtiö 3. Suomessa keskimäärin jokainen arkipäivä on rekka osallisena liikenneonnettomuudessa. selvitä onnettomuuden tarkka paikka 2. Useimmiten kyseessä on vaarattomat, mutta paljon harmia aiheuttavat telekaapelit. Suomessa on maanteitä noin 78000 kilometriä. Suomessa on laitettu maahan erilaisia kaapeleita jo 20 vuoden ajan. Koska tienvieressä oleva kaapeli on noin 80 sentin syvyydessä, voi tästä aiheutua vaara. Pelastajille ongelman muodostaa liikenneonnettomuuksissa tilanne, jossa vaikkapa rekka kyntää tien vartta akseleitaan myöten metrin syvyyteen. Maadoituksen odottamiseen voi mennä jopa 2–3 tuntia. Siihen tarvitaan myös lupa. Sähköturvallisuusmääräykset edellyttävät riittäviä turvaetäisyyksiä jännitteisiin sähkölaitteistoihin ja johtoihin. Edellisen kaltaisessa liikenneonnettomuudessa pelastajien tulee varmistaa ensinnäkin kohteen tarkka paikka ja sen jälkeen, ettei kohteessa ole sähkökaapelia asennettuna maantien varteen. Suomessa on 80 sähköverkkoyhtiötä, joista useat ovat alkaneet asentaa sähkökaapeleita teiden varsille. Saatavilla olevat tiedot eivät välttämättä ole kovinkaan tarkkoja. Esimerkiksi Elenia kaapeloi nykyään vuosittain noin 600 kilometriä. Teksti: Ari Vakkilainen Kuva: Heikki Ikonen Sähköinen vaara maantiellä Toimenpiteet, kun tulet onnettomuuspaikalle, jossa rekka on kyntänyt syvään maantien vartta: 1. Kaapeleissa tai johdoissa voi olla sähkö päällä tai se voi palautua niihin koska tahansa. Mitä tarvitsemme. 20 vuotta sitten asennettujen kaapeleiden sijaintitiedot saattavat heittää esimerkiksi siten, että kaapeli onkin tien toisella puolen. varmista sähköyhtiön valvomosta jännitteettömyys ja lupa 4. Vasta vuoden 2012 jälkeen asennettujen kaapeleiden sijaintitiedot ovat tarkkoja. Pelastustoimella ei ole tällä hetkellä ajantasaisia kaapelikartastoja, joista voitaisiin nähdä kyseiset kaapelit. Kaapelointia on alle 5000 maantiekilometrillä. Taajama-alueille sähkökaapeleita on alettu asentaa noin kymmenen vuotta sitten. Näitä voi lähestyä (20 kV:lla askeljännitevaara) ja mennä koskettamaan vasta, kun sähköyhtiö on tehnyt ne jännitteettömiksi ja turvallisiksi. Fortum) ja Elenia ovat asentaneet 90 prosenttia näistä kaapeleista. Käytössä on koordinaatiojärjestelmä. Maanteiden varsilla olevissa sähkökaapeleissa on 20 kV:n ja 0,4 kV:n jännitteitä. Kaapeleista 92 prosenttia on vanhoja. Jos sellainen on, se tehdään jännitteettömäksi kyseessä olevan sähkölaitoksen valvomosta. Sen tekee sähkömies. Sähköverkon tilanteesta saa myös tietoa kunkin sähköyhtiön kotisivuilta ja kootusti Energiateollisuuden sivuilta www.energia.fi > sähkömarkkinat > häiriöt > häiriötiedot. Suurimmat sähköyhtiöt, Caruna (ent. Sähköyhtiöt ovat antaneet niin sanottuja viranomaisnumeroita pelastustoimelle, joista voi varmistaa kohteen jännitetilanteen. Asennusajankohta merkitsee kaapelin tarkassa sijainnissa paljon. Pelastustyön turvallisuudesta sähkölaitteiston läheisyydessä löytyy ohjeita myös SPEKin sivuilta ”Pelastustyön turvallisuus sähköverkoissa.” Tavoitteena on saada keskitetty tietopalvelukeskus 2017, josta viranomaiset saisivat tilannekuvan muodostamiseksi tarvitsemansa tiedot. Kaapeloinnin tämänhetkinen vauhti on muutaman tuhannen kilometrin luokkaa
Rehtori on vahvasti sitä Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen puhuu suoraan niin toimimattomista tietojärjestelmähankkeista, virkamiesten päättämättömyydestä kuin ihmisoikeuksista. ”Mikä on laitosten rooli sotessa, mikä ensihoidon, millaista pelastajakoulutusta annamme. ”Yksi mottoni on se, että Pelastusopisto ei ole irrallinen saareke. Kun on sanomisen paikka, pitää sanoa”, hän painottaa. Tärkeä kysymys on esimerkiksi se, järjestävätkö laitokset ensihoidon. ”Aina kun tulee uusi hallituskausi ja uudet päättäjät, me odotamme linjavetoja, vaikka välillä ei ole selvää, mihin suuntaan mennään. ”On asioita, jotka eivät kaunistelemalla parane. A sian vakavuuden voi mitata sillä, kuoliko joku. Parviainen heittää esimerkiksi sote-uudistuksen. Nämä kaksi mantraa ovat kulkeneet Pelastusopiston rehtorin Mervi Parviaisen mukana aina. Mielestäni on erittäin positiivista, että esimerkiksi pelastajaopiskelijat lukevat hallitusohjelmaa!” Paitsi kansallinen, myös globaali tilanne koskettaa Pelastusopistoa: ilmastonmuutoksesta johtuvat myrskytuhot yleistyvät, ja opistolla täytyy miettiä, miten opetus reagoi nii24 7 ·2015. Parviainen on ollut Pelastusopiston leivissä nyt yhdeksän vuotta, neljä niistä rehtorina. Lauseet kuvaavat napakan ja suoraviivaisen toiminnan naisen filosofiaa: asiat kannattaa asettaa perspektiiviin ja ongelmat ratkeavat, kun niitä ryhtyy ratkomaan. Lisäksi: asioilla on tapana järjestyä, joskus niitä vain joutuu järjestelemään. Kaikki maailmassa, Suomessa, yhteiskunnassa ja pelastustoimessa tapahtuvat muutokset heijastuvat meille, välillisesti tai välittömästi.” Pelastusopisto on esimerkiksi täysin sidottu siihen, mitä kulloinenkin hallitus päättää koulutuksen rahoituksesta tai siitä, millaisia osaajia yhteiskunta tarvitsee, eli millaista koulutusta opiston tulisi antaa. Hänen vuosiaan on leimannut yhä kiihtyvä muutos niin Pelastusopistossa kuin maailmassa sen ympärillä. Se vaikuttaa suoraan siihen, millaista opetusta Pelastusopistolla on velvollisuus antaa.” Rehtori sanoo, että muutosten virrassa myös opiskelijat ovat heränneet yhteiskunnallisesti. Epätietoisuuteen täytyy taipua, vaan ei taittua.” Nytkin valtakunnassa on vireillä monta Pelastusopistoon vaikuttavaa asiaa. ”Entisenä hallinnon yliopettajana tätä tervehtii lämmöllä. Pelastajien tekijä Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kari Kumpulainen ja Esa Aalto mieltä, että opiston tulee reagoida yhteiskunnan muutoksiin, ja itse asiassa se on myös sidottu niihin. ”Koiranleuat vitsailevat, että jos joku vaikka kuolisikin, sanon siihen, että asioilla on tapana järjestyä”, Parviainen naurahtaa
Hänen mukaansa Pelastusopisto on ollut jopa edelläkävijä ”toiminnan kehittämisessä ja tehostamisessa”, siis karsimisessa. Mutta entä tilanteet, joissa ei ole hätätilanteesta kyse. Haaste on, että koulutus pysyy ajantasaisena. Lisäksi heidän turvallisuuskulttuurinsa on aivan erilainen kuin Suomessa.” Parviainen uumoilee, että jos turvapaikanhakijoita ei huomioida opiston koulutuksessa, edessä on kulttuurien yhteentörmäyksiä. Juuri nyt Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat vaikuttavat myös opistoon. Opisto ei enää pysty antamaan opiskelijoilleen samanlaisia valmiuksia alalle kuin aikaisemmin. Koko ajan me käymme keskustelua siitä, mikä on tutkintokoulutuksen, mikä täydennyskoulutuksen osuus, ja mitä opetetaan”, Parviainen sanoo. ”Vaikutukset eivät näy tässä ja nyt. Se vaatii varmaan oman itsensä kanssa keskustelua ja asennemaailman reivaamista”, rehtori pohtii. Parviainen korostaa että se, mitä koulutuksen suhteen päätetään nyt, säteilee vuosikymmeniä eteenpäin. Miten pelastustoimessa osoitetaan muuten arvojen mukaista toimintaa. Nyt ihmisiä tulee sellaisista maista, joissa virkapuku on merkinnyt uhkaa. Kuinka monikulttuurisuusaate sitten saadaan läpi konservatiivisella pelastusalalla. Kysymys ei ole siitä. ”Luotan siihen, että avuntarvitsija saa apunsa, sitä en epäile yhtään. Parviainen ei ole tyytyväinen eri organisaatioiden kohteluun valtionhallinnossa. Jos on tarve, niin kyllä puolustan.” 7 ·2015 25. Ne tietojärjestelmähankkeet Yleinen taloustilanne vaikuttaa Pelastusopiston talouteen, joka on tällä hetkellä huolestuttavalla tolalla. ”Nyt se tietysti harmittaa, että kun olemme ulkoistaneet kaikki mahdolliset palvelut, meillä ei ole mitään, mistä ottaa enää pois. ”Suomessa on luottamus siihen, että virkapuvussa esiintyvä auttaa ja on luotettava. Välillä olen jopa vähän katkera siitä, että sille ei juurikaan anneta arvoa.” Parviainen sanoo suoraan, että opisto ei Mervi Parviainen on hyvin huolissaan opiston taloudesta. Sain kritiikkiä, että puolustanko homoja. hin. Parviaisen mukaan tilanteessa, jossa Suomeen tulee kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, vieraat kulttuurit ovat haaste myös pelastustoimelle
Suorapuheisuus kunniaan Kärsivällisyys on hyve, jota Parviainen myöntää joutuneensa opettelemaan rehtorivuosiensa varrella. Sen opettaminen siirtyy työpaikoille.” Parviainen sanoo, että tietojärjestelmäsekamelska saataisiin toimimaan vain siten, että joku ottaisi johtajuuden järjestelmien kehittämisessä ja koordinoinnissa. ”Ei onnistu, ei koskaan”. Työssä Kuopiossa. Vastasin, että siksi juuri kysyn!” Parviainen puuskahtaa. [Naurua.] Perhe: Minä ja kumppanini, sekä perikunta, jossa on kolme aikuista poikaa, jotka säännöllisesti kylläkin tervehtivät äitiään kämmenpuoli ylöspäin. Eräs asia, joka nostaa Parviaisen verenpainetta suuresti, ovat opistoa sivuavat ja opiston toimintaan vaikuttavat tietojärjestelmähankkeet, kuten Erica, Kejo ja Tuve. Mörkövisio on se, että meillä on hienot järjestelmät, mutta meillä ei ole rahaa käyttää niitä”, Parviainen kummeksuu. Hyvä sauna, moottoripyörä, metsä, sienet. Toteutan monikulttuurisuutta kansallisessa arjessa. Elämäntaparuttuturpaisuus. Mikä sammuttaa. Tulen Pohjois-Karjalasta, juuret ovat Kymenlaaksossa. Vastuuta kouluttamisesta ja perehdyttämisestä siirtyy kentälle ja täydennyskoulutukseen. Olen kysynyt suunnittelijoilta näitä kysymyksiä, ja minulle on vastattu, että ”nyt sä et ymmärrä”. Innostavat uudet asiat ja näkökulmat, kun joku on myynyt sielunsa jollekin asialle, ja on itse täysin syttyneenä. ”Nyt se tietysti harmittaa, että kun olemme ulkoistaneet kaikki mahdolliset palvelut, meillä ei ole mitään, mistä ottaa enää pois. Välillä olen jopa vähän katkera siitä, että sille ei juurikaan anneta arvoa.” 26 7 ·2015. ”Näillä suunnitelmilla emme pysty toteuttamaan koulutusta, vaikka esimerkiksi häkepäivystäjäkoulutus on mahdotonta toteuttaa ilman Ericaa. ”Nyt siellä ollaan luomassa suoranaista monsteria, joka maksaa aivan tolkuttomasti. Parviaisen mukaan ne on huonosti suunniteltu ja ennen kaikkea huonosti koordinoitu: suunnittelu ja rahasta puhuminen ovat tapahtuneet eri pöydissä. Mieleenpainuvinta oli kätilöaikoina, kun ensimmäisen kerran syntyi kuollut lapsi. Pahin uhkakuva on, että ”monsteri” söisi 1,2 miljoonaa euroa opiston 11 miljoonan budjetista. ”Nyt kun ne alkavat olla viittä vaille valmiit, aletaan miettiä, kuinka ne keskustelevat keskenään, kuka niihin kouluttaa ja miten koulutusympäristö maksetaan. Mervi Parviainen. Se pysäytti, koska se havainnollisti, että kaikki on elämässä mahdollista. Mikä sytyttää. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi. enää pysty antamaan opiskelijoilleen samanlaisia valmiuksia alalle kuin aikaisemmin, sillä käytännön opetusta on karsittu niin paljon. Sitten kirjoittelen kaikenlaista. Olen intohimoinen sienestäjä, marjastaja, polttopuiden tekijä, villasukkien kutoja. Negatiivisuus, pessimismi. Kuka olet ja mistä tulet. Vaikeimmillakin asioilla kun on kuitenkin tapana järjestyä
Parviaisen ehdottomalle linjalle on perusteensa. Sillä, onko ihminen homo vai ei, ei ole todellakaan mitään tekemistä opiskelun eikä työelämän kanssa. 4. On ärsyttävää, että virkamiehet käyttäytyvät kuin poliitikot, eli eivät uskalla päättää. ”Tässä on kytkentä vanhaan elämään, terveydenhuoltoon: tehdään diagnoosi, määritellään hoito, toteutetaan se ja arvioidaan, paraniko potilas”, Parviainen, entinen kätilö sanoo. FI ”Itseäni häiritsee, että on paljon asioita, jotka olisi pystytty päättämään. Onhan opistolla 450 opiskelijaa, joista suurin osa nuoria miehiä, ja kutsuuhan hän kaikkia opistolta valmistuneita ”meidän pojiksi”, tai esimerkiksi patistaa heitä ruokajonossa ottamaan lisää salaattia. Yleensä syy on alkoholinkäyttö tai luvattomat poissaolot. ”Jos kysyt johtamisfilosofiaani, se on, että toisinaan paska peli, tyhmät säännöt, mutta samat kaikille.” Parviainen näkee, että jos työntekijä tai opiskelija ei koe tulleensa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kohdelluksi, motivaatiokin katoaa pian. Jos niiden laatu muuttuu, valintakriteeritkin muuttuvat. ”Eräs ensimmäisen vuoden opiskelija sanoi tiukan keskustelun jälkeen, että sä oot tosi tiukka, mut myös tosi reilu.” Parviainen toivoo, että häntä pidetään jämäkkänä, mutta oikeudenmukaisena ja reiluna rehtorina, jolla kuitenkin on pilkettä silmäkulmassa. Kun on sanomisen paikka, pitää sanoa. Mervi Parviaisen työhuoneessa on vuosien mittaan istunut opiskelija jos toinenkin. Kun on tiedossa faktat, pitää päättää.” Parviainen on huomannut olevansa hyvinkin käytännönläheinen: kun on ongelma, siihen etsitään ratkaisu. Minä todella allekirjoitan alan arvot: ammatillisesti, luotettavasti ja inhimillisesti. Kun ainakaan toistaiseksi alalla ei ole tehtäviä erikseen miehille ja naisille, tietyt kriteerit täytyy olla.” ”Tosi tiukka, mutta tosi reilu” Niistä puhutteluista puheenollen. ”Opettaja joka vaatii mutta on reilu, jää mieleen, eivät ne joojoo-miehet ja -naiset, irtopojojen kerääjät.” Yhtäläisyysmerkit naispuolisen rehtorin ja äitihahmon välillä on helppo vetää, vaikka Parviainen nimenomaan kieltää tekemästä niin. –9.4. T U R K U 7. Kritiikkiä saa esittää.” Parviainen on arvomaailmaltaan suhteellisen liberaali. Ennen uraansa pelastusalalla hän oli mukana kunnallispolitiikassa sitoutumattomana vihreänä. Rehtorin huoneessa rakennetaan pohjimmiltaan luottamusta. PA LOP ÄÄLLYSTÖPÄIV ÄT T U R K U 7. 2016 PA LO PÄ Ä L LY S TÖ PÄ I VÄT 2 016 – T U L E VA I SU U DEN TEK I JÖI L L E SPPL . Hän myöntää joutuneensa puuttumaan esimerkiksi siihen, kuinka homoista puhutaan. ”On asioita, jotka eivät kaunistelemalla parane. Parviaisella on kolme jo aikuisiässä olevaa poikaa, joille hän on opettanut samat opit, joita pyrkii noudattamaan myös työelämässä. ”Me lähdemme työtehtävistä. Parviainen onkin paitsi suoraviivainen, myös hyvin suorapuheinen. Tiiviissä yhteisössä yhteisiä sääntöjä täytyy kunnioittaa. Näen inhimillisyyden suvaitsevaisuutena, mutta se ei tarkoita, että omista perinteistä pitäisi luopua.” Rehtorin mielestä jokainen saa ajatella niin kuin haluaa, mutta töissä mennään työpaikan arvojen mukaisesti. Hän lopetti opiston käytävällä käydyn, homoja pilkkaavan keskustelun ja käski asianomaisen puhutteluun. Jos on tarve, niin kyllä puolustan.” Joskus häntä rehtorina taas on arvosteltu siitä, ettei hän pidä naisten puolia, koska opiston pääsykokeet ovat fyysisesti niin rankat. Annamme eväitä työelämään ja ihmisyyteen.” 7 ·2015 27. ”Tässä huoneessa on käsitelty sellaisia asioita, että joskus on tehnyt mieli kysyä edeltäjiltäni, että onko teidän kanssanne keskusteltu tällaisista.” Yleensä opiskelijat luottavat rehtoriin ja uskaltavat kertoa asioistaan hänelle. Ja jos ryhdyn esimerkiksi kaunistelemaan jotakin opiston asiaa, se ei vie asiaa eteenpäin. Pelastusala on puolestaan perinteisesti nähty hierarkkisena ja konservatiivisena, ja joku voisi pitää vihreitä arvoja alan vastakohtana. ”Mielestäni henkilökohtaiset arvoni istuvat pelastusalaan erittäin hyvin. – 9 . ”Kyllä meillä on täällä myös kasvatustehtävä. Opistolla on nollatoleranssi alkoholin suhteen ja tietyt käyttäytymissäännöt, joihin kuuluu esimerkiksi tervehtiminen käytävällä. ”Sanoin, että täällä ei homoja, kuten ei muitakaan ryhmiä arvostella eikä puhuta loukkaavasti. Ne ovat oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Sain siitä kritiikkiä, että puolustanko homoja
Turvallisuutta parantavia harva-hankkeita on ollut kymmenisen vuotta, mutta mitään pelastustoimea konkreettisesti hyödyttävää niistä ei ole tullut.” Helistenin mukaan voisi pohtia, miten moniviranomaisyhteistyö onnistuisi käytännössä ja voisiko esimerkiksi poliisi hoitaa jotain pelastustoimen tehtäviä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto 28 7 ·2015. ”Toisaalta myös poliisissa on käynyt kato ja tehtäviä hoidetaan pienillä resursseilla. Alue muuttuu jyrkästi harvaan asutuksi, kun lähdetään kaakkoon Muhoksen, koilliseen Pudasjärven tai pohjoiseen Iin suuntaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Pelastustoimialueen muodostavat Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. On kaupunkimainen Oulun seutu, jossa on vajaat 250000 asukasta. On merta, jokia, lukemattomia soita ja tuntureitakin laskettelurinteineen. Iso ensihoidon tuottaja ja työllistäjä Vuoden 2015 alusta Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on tuottanut koko Oulu-Koillismaan Oulu-Koillismaa on urbaania ja harvaa Pelastusjohtaja: Petteri Helisten Kuntia: 12 Pinta-ala: 23160 m 2 + merialue Väkiluku: 284750 henkeä Henkilöstö: päätoimiset: pelastus 213, ensihoito 190 sivutoimiset ja sopimuspalokuntalaiset 416 Nettomenot: pelastus: 18,0 miljoonaa euroa (60,68 €/asukas) ensihoito: 14,2 miljoonaa euroa (47,55 €/asukas) Pelastuslaitoksen 12 kunnan alueella on iso Oulun kaupunki ja laajoja harvaan asuttuja alueita. Tilanne on vielä vaikeampi Lapissa, jossa välimatkat ovat moninkertaiset Oulu-Koillismaahan verrattuna.” ”Pudasjärven syrjäkylillä on tosin panostettu omatoimiseen varautumiseen ja on hankittu jopa oma defibrillaattori. Tämä on ainutlaatuista Suomessa”, Helisten kertoo. Oulun seutu kasvaa, mutta esimerkiksi Taivalkoski, Kuusamo, Utajärvi ja Pudasjärvi kärsivät muuttotappioista. Haasteita tuovat ratapiha vaarallisine aineineen keskellä kaupunkia, Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, teollisuus ja tehtaat, matalat merenlahdet ja satama sekä vilkas Nelostie. Vapaaehtoisia tarvitaan ja syrjäkylillä pitää osata varautua omatoimisesti. Runsaasta 4000 vuosittaisesta tehtävästä vakinaiset osallistuvat noin 60–65 prosenttiin, alueen pinta ala on yli 23000 nelikilometriä. Kato käy juuri vpk:laisista ja sivutoimisista. Vapaaehtoiset ovat meille välttämättömiä, emme pärjäisi ilman vapaaehtoisia palokuntia ja sivutoimisia”, kertoo pelastusjohtaja Petteri Helisten Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. ”A lueemme on sekoitus etelää ja pohjoista – pitkiä selkosia sekä etelän suuria kaupunkeja muistuttavia rakenteita. ”Väki vähenee ja ikärakenne muuttuu, kun vanhempi väestö jää paikkakunnalle
”Oulu on kasvanut tänä aikana hurjasti ja koko pelastuslaitosjärjestelmä muuttunut. halvimmalla Suomessa.” Paloasemia lakkautetaan Säästöt purevat myös Oulu-Koillismaalla ja niitä on pitänyt hakea lähinnä paloasemista. Oulunsalon Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Pudasjärven paloasemalla on paljon turve-, maastoja metsäpaloissa tarvittavaa erikoiskalustoa. Aikataulu oli edellisellä kierroksella epärealistinen. Oulu-Koillismaan pelastustoimen palvelut tuotetaan 2. Oulunsalon lisäksi lakkautetaan Iin Oijärven ja Kuusamon Käylän paloasemat vuonna 2016. Ainakin tulisi varmuus ja pysyvyys ensihoitoon, joka kuuluu kiinteästi pelastustoimelle – synergiaedut ovat päivänselvät”, Helisten painottaa. Hän oli muun muassa Pohjois-Savon hätäkeskuksen johtajana yhdeksän vuotta. tai 3. Työkaverit muistivat hienolla punaisella hätäpuhelinkaapilla, jossa on yhä avaamaton konjakkipullo. Vuoden 2016 aikana on päätetty lakkauttaa ”kylmät” Iin Oijärven ja Kuusamon Käylän sekä Oulunsalon paloasema, joka on ollut sivutoimisten miehittämä. Olen koko ajan kannattanut pelastusalueiden yhdistämistä. Palveluun kuuluu hoitoja perustason ensihoito ja ensihoitopalvelua tukeva ensivastetoiminta. Oulunsalon toimenpidepalkkaisille annetaan mahdollisuus siirtyä Kempeleen paloasemalle. Kiireellinen ensihoitopalvelu tuotetaan yhteistoiminnassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Julkisuudessa on keskusteltu paljon säästöistä. ”Meitä on syytetty sivutoimisten lahtaamisesta ja vapaaehtoisjärjestelmän lakkauttamisesta. Uskon, että pelastustoimen uudistuksessakin mennään sotealueiden mukaan. Pelastus ja ensihoito kuuluvat yhteen Petteri Helisten aloitti nykyisessä virassaan paluumuuttajana vuoden 2011 maaliskuussa. ”Ymmärrän kyllä Oulun kaupunginjohdon vastustuksen, sillä Oulu olisi suurin maksaja asukaslukunsa takia. pelastustoimialueen sekä Vaalan kunnan kiireelliset ensihoitopalvelut. Palotarkastaja Marko Kemppainen (vas.) ja apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen katsovat, kun Pudasjärven VPK:n sihteeri ja hallituksen jäsen Lauri Kuosmanen sekä hallituksen puheenjohtaja Olli Riekki tarkistavat kalustoa. ”Olemme iso ensihoidon tuottaja. Oulunsalon 20 sivutoimisen kanssa käydään yt-neuvottelut. Väkeä on rekrytoitu paljon. Oijärven ja Käylän asemilla toiminta olisi kuitenkin hiipunut. Meillä on 20 ambulanssia välittömässä lähtövalmiudessa ja ensihoitohenkilöstöä parisensataa”. Pohjois-Suomen pelastuslaitos olisi hyvin voinut kattaa Oulu-Koillismaan, Jokilaaksot ja Kainuun. Oulun maksuosuus olisi noussut vähintään neljä miljoonaa euroa palvelutason nousematta. 7 ·2015 29
Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on viisi: Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12 kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Sivutoimisen henkilöstön osalta uutena paloasemana on Kempeleen paloasema, jonka henkilöstöön kuuluu jatkossa ehkä myös sivutoimista henkilöstöä (aiemmin vain päätoimista). yhdistystoiminnan avustamisesta. Osa sopimuksista uusittiin jo vuonna 2011. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. Sivutoimisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma (sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus vuonna 2011. Riskialueiden kannalta Käylän ja Oijärven asemilla ei ole merkitystä. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus. Sivutoimisen henkilöstön aluesopimus uusittiin vuoden 2012 alusta alkaen. Pelastustoiminnan sivutoiminen henkilöstö Karttakuvasta puuttuu Iin Oijärvelle ja Kuusamon Käylään sijoittuvat paloasemat, joiden toiminta on tarkoitus lakkauttaa vuoden 2016 aikana osana pelastuslaitoksen säästötoimenpiteitä. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12 kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehnyt yhdistyssopimukset. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Näistä Kuusamon, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. Hallitussäästöt ja palomiehen palkka Haastatteluhetkellä oli juuri esitelty kaavailut hallituksen säästötoimista. Palokuntasopimukset sekä yhdistyssopimukset on päivitetty ja uusittu vuoden 2012 aikana. ”Meillä kokonaispalkkauksessa maksetaan normaalien työvuorojen haittaja vuosilomalisät 41 prosentin kuukausittaisena könttäsummana. Tämä liittyy Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistymiseen ja Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopumiseen vuoden 2016 aikana. Oijärvelle on esimerkiksi Yli-Iin paloasemalta 35 kilometriä, joten apu tulee läheltä. Loput ovat tehneet työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. ”Valtaosa tehtävistä on sellaisia, joissa vakinaiset Kempeleen asemalta ovat mukana. Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on neljä: Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Sivutoimisen henkilöstön osalta uutena paloasemana on Kempeleen paloasema, jonka henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä (aiemmin vain päätoimista). jatkuvan neuvottelun toimintamallin. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on iso merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on neljä: Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Tämä liittyy Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistymiseen ja Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopumiseen vuoden 2016 aikana. OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Palvelutasopäätös 2013 2016 Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46 Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015 § 2, Muutos hyväksytty johtokunnassa 17.6.2015 § 3 11 (57) yhdistystoiminnan avustamisesta. Alueen 23 paloasemasta 20 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä. Sopimuksissa on sovittu mm. sivutoimisille on tarjottu mahdollisuus siirtyä Kempeleen asemalle, jossa vakinaiset ovat ensilähdön palokunta. ”Kummankaan aseman yksikkö ei ole toiminut itsenäisesti. Toivomme, että Käylässä olleet voivat osallistua Rukan aseman toimintaan”, Haverinen kertoo. Sivutoimisen henkilöstön aluesopimus uusittiin vuoden 2012 alusta alkaen. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus vuonna 2011. Alueen 23 paloasemasta 20:n henkilöstöön kuuluu myös sivutoimisia. Vaikka Oulu-Koillismaalla apu tulee keskimäärin nopeasti, aina voi pyrkiä parempaan. Kuusamon, Taivalkosken, Yli-Iin ja Pudasjärven VPK:t ovat ensilähdön palokuntia. Sivutoimisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma (sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. Näistä Kuusamon, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. jatkuvan neuvottelun toimintamallin. Pelastustoiminnan sivutoiminen henkilöstö Karttakuvasta puuttuu Iin Oijärvelle ja Kuusamon Käylään sijoittuvat paloasemat, joiden toiminta on tarkoitus lakkauttaa vuoden 2016 aikana osana pelastuslaitoksen säästötoimenpiteitä. Vuotuisiin 320000 euron säästöihin päästään paloasemien lakkautuksilla, virkamuutoksilla ja eräillä muilla toimenpiteillä, Helisten laskee. Hailuodon saaresta on noin 250 kilometriä itään Venäjän rajalle. Osa sopimuksista uusittiin jo vuonna 2011. Sopimuksissa on sovittu mm. OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Palvelutasopäätös 2013 2016 Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 14.12.2012 § 46 Päivitys hyväksytty johtokunnassa 25.2.2015 § 2, Muutos hyväksytty johtokunnassa 17.6.2015 § 3 11 (57) yhdistystoiminnan avustamisesta. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Sivutoimisen henkilöstön määrä vaihtelee jonkin verran. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. Kaikkia muuttujia ei vielä tiedetä, mutta karkeasti arvioiden vuorotyöläisen palkasta lähtisi 100–200 euroa kuukaudessa”, Mika Haverinen arvioi.” Pelastustoiminnan sivutoiminen henkilöstö Karttakuvasta puuttuu Iin Oijärvelle ja Kuusamon Käylään sijoittuvat palo-asemat, joiden toiminta lakkautetaan vuoden 2016 aikana osana pelastuslaitoksen säästötoimia. Palokuntasopimukset sekä yhdistyssopimukset on päivitetty ja uusittu vuoden 2012 aikana. Sivutoimisen henkilöstön osalta uutena paloasemana on Kempeleen paloasema, jonka henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä (aiemmin vain päätoimista). Alueen 23 paloasemasta 20 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä. Oulun VPK:lla on silti merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Oulunsalossa hälytyksiä on ollut noin sata vuodessa. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Vuonna 2014 tavoitteiden toteutumat olivat 63 prosenttia 1-alueella, 84 prosenttia 2-alueella ja 98 prosenttia 3-riskialueella”, Helisten luettelee. 2-riskiluokan alueella saavutettavuus Kempeleen asemalta ei ole ongelma”, pelastuspäällikkö Mika Haverinen kertoo. yhdistystoiminnan avustamisesta. Käylässä paikallistuntemuksesta on ollut joskus hyötyä Oulangan kansallispuistossa, kun joku on nyrjäyttänyt nilkkansa Karhunkierroksella. Tämä liittyy Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistymiseen ja Oulunsalon paloasemakiinteistöstä luopumiseen vuoden 2016 aikana. Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (12 kpl), joiden kanssa pelastuslaitos on tehty yhdistyssopimukset. Naapureina ovat Jokilaaksojen, Lapin ja Kainuun pelastuslaitokset, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä yli rajojen. Etelässä Tyrnävältä on noin 130 kilometriä alueen pohjoisreunaan. ”Olemme päässeet hyvin sisäministeriön asettamiin tavoitteisiin lähtöajoissa, mutta 1-riskialueella emme ole päässeet aivan omiin, kovempiin tavoitteisiimme. Sivutoimisen henkilöstön määrä vaihtelee jonkin verran. 30 7 ·2015
Luvut on laskettu vuosien 2007 ja 2014 väestömäärien keskiarvoilla. Noin 15 prosentissa on kirjattu syyksi ”Ei voida arvioida” eli tahallisten kokonaismäärä lienee lähellä 30 prosenttia. Vpk:n kautta järjestäydyttäessä tätä ongelmaa ei synny. Vuokratiloissakin on hyvä pohtia nykyisten paloasemien sijaintia kuntaliitosten jälkeen. ”Haukiputaan paloaseman sijainnista miekkailtiin pitkään. Kun Haukipudas oli oma kuntansa, asema haluttiin sinne. Oulussa ylipalomies Juha Heponiemi kertoi puhdas paloasema -pilottihankkeesta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen tehtävät onnettomuustyypeittäin ja koko maahan verrattuna vuosina 2007–2014 Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas poimi Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen tehtävistä muuhun maahan verrattuna poikkeavaksi liikennevälipalot, joissa korostuu tahallisuus. Kellonväylällä se olisi voinut palvella paremmin myös laajenevan Oulun pohjoisia osia.” Helisten arvelee myös, että jatkossa ehkä luovutaan 1+3-ajattelusta asemien ja yksiköiden vahvuuksissa. Vuosittaisten hälytysmäärien vertailu on vaikeaa, koska evyn hälytysvasteita muutetaan aika usein. Kuusamo muuttui kokonaan VPK:ksi eli yhteen malliin. Ensivastetoiminnassa uusia paloasemia lähti mukaan evy-toimintaan vuosina 2012–2014. SPEK Pohjois-Suomen järjestöpäällikkö Patrik Willberg kehuu, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on hyvä yhteistyökumppani. Hän on myös palokunnan päällikkö Oulun VPK:ssa. Jos aiemmin tarvitsit pelkästään poliisia peltikolaripaikalle, sait poliisin numerosta 10022. ”Myös muissa Oulun kaupungin yksiköissä työskentelevien henkilöiden osallistuminen sivutoimiseen toimintaan nykymallilla on vaakalaudalla – näitä henkilöitä meillä on viisi.” ”Tutkimme mahdollisuutta paikallisen sopimuksen muodostamiseksi, mikä mahdollistaisi ensihoitajien ja muiden kaupungin yksiköiden henkilöiden osallistumisen sivutoimisluonteisesti toimenpidepalkkaisena, eli maksettaisiin harrastusluonteisesta osallistumisesta korvaus samoilla perusteilla kuin varsinaisille toimenpidepalkatuille sivutoimisille. Yli 20 prosenttia on kirjattu suoraan tahallisiksi. Kumpaankaan muutokseen ei ollut varsinaista isompaa syytä” Viimeksi muuttui Pudasjärvi VPK:ksi, koska Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ei ole hyväksynyt omien ensihoitajien osallistumista ylitöinä tai lisätyönä. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen kertoo, että Oulu-Koillismaalla on tapahtunut vuosien aikana liikettä molempiin suuntiin eli sivutoiminen toiminta on muuttunut VPK:ksi ja päin vastoin. ”Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa lähes 250 prosenttia. Paljon kolisee, mutta osasyynä on ehkä hätäkeskusuudistus, jolloin sama hätäkeskus alkoi hälyttää poliisin, pelastuksen ja ensihoidon. Heidän lisäkseen siihen kuuluivat paloesimies Marko Sipola ja myyntipäällikkö Maunu Laikari Pauli Moilanen Oy:stä. Asiaan on paneuduttu Kuusamon ja Ruskonselän paloasemilla. Palokuntalaisten 24365-kiertueen Oulun tapahtuma järjestettiin vuonna 2013 valmistuneella Ruskonselän paloasemalla. Piia Takalo kuuluu Oulun VPK:n hälytysosastoon ja oli mukana kiertuevisiittiä valmistelevassa työryhmässä. Pelastusjohtaja Petteri Helisten ja muu hallinto ovat työskennelleet väliaikaisissa vuokratiloissa jo kaksi vuotta Raksilan keskuspaloaseman sisäilmaongelmien takia. Saa nähdä, mitä sote tuo tullessaan.” Pelastuspäällikkö Mika Haverinen laski heti uutiset kuultuaan, että haittalisiä rokottavat säästöt voisivat viedä yli sata euroa kuussa palomiehen palkkapussista. Ensihoito ja pelastus ovat olleet kustannuksiltaan eriytetty jo pitkään. Sääntömuutoksia ja ensihoitoyllätyksiä 7 ·2015 31. On toivottu, että voisimme käyttää pelastuspuolta myös ensihoidon paikkaajina. Resursseja kun ei ainakaan lisätä. ”Liminka muuttui VPK:sta sivutoimiseksi, koska he kokivat, etteivät pysty ylläpitämään sopimuksen tasoa. VPK-järjestelmässä ei synny yllä kuvattuja ongelmia.” Ensihoidon laajentuminen koko pelastustoimialueelle oli kaikenlaista nähneelle Haveriselle yllätys. Nyt hälytyspäivystäjän on ehkä liian helppo hälyttää kohteeseen kaikki kolme toimijaa”, Honkakunnas arvelee. Vain kahden kunnan alueella ei ole ensivasteyksiköitä. ”Luulimme ensihoidon tippuvan meiltä kokonaan pois, mutta kävikin toisin päin
Ensihoitoa koko alueelle Vuoden 2015 alusta Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on tuottanut kiireellisen ensihoito palvelun koko pelastustoimialueelle ja Vaalan kuntaan, joka on virallisesti Kainuun pelastuslaitoksen aluetta. Alueella on hyvät alan oppilaitokset ja ensihoidon opetus laadukasta. Oulun palolaitoksella on ollut sairaankuljetustoimintaa jo 1920-luvulta asti, joten kokemusta löytyy. ”Perustimme Ensihoito 2015 -projektin, koska laajentuminen yhdeksään kuntaan vaati oman ihmisensä asiaa hoitamaan. Nyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) halusi pois terveydenhuollon monituottajamallista. Ensihoitajia on rekrytoitu huimasti lisää ja isolla organisaatiolla on etunsa. ”Ensihoidon pitää toimia myös poikkeavissa tilanteissa ja potilas on tärkein – toki järkevällä taloudenpidolla.” 32 7 ·2015. Oli haasteellista sovittaa ympärivuorokautinen lähtövalmius pienten kuntien paloasemien tiloihin. Nyt asemapaikkoja on yhteensä 13.” Ehrolan mukaan Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitoalue laajeni jo terveydenhuoltolain ja ensihoitopalvelujen uudistuessa vuonna 2013. Nyt on täydennysrekrytointi menossa, ensihoitopäällikkö Ari Ehrola kertoo. Sairaanhoitopiiri on viranomaisvastuussa ensihoidosta. Hän iloitsee ensihoidon tasaisesta laadusta ja toimintavarmuudesta. ”S yksyllä 2014 rekrytoimme noin 80 päätoimista ensihoitajaa entisten noin sadan lisäksi. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Ensihoitopäällikkö Ari Ehrola, 35, on koulutukseltaan ensihoitaja (ylempi AMK). Suuri osa rekrytoiduista tuli Oulun seudulta. Jokilaaksojen pelastuslaitos tuottaa kiireellistä ensihoitopalvelua sairaanhoitopiirin eteläiselle alueelle
Pääosin ensihoitajat ovat terveydenhoitoalan ammattihenkilöitä, mutta myös pelas taja taustaisia on puolenkymmentä – jopa poliiseja löytyy”, Ehrola kertoo. Palomiehilläkin on halua ensihoitotyöhön. ”Olemme miettineet, miten palomiesten osaamista voisi paremmin hyödyntää. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on ensihoitopalvelun tuottamista varten ympärivuorokautisessa välittömässä lähtövalmiudessa 11 hoitotason ja 6 perustason ensihoitoyksikköä. Lähdöt hoituvat nyt turvallisesti Oulunsalon lentoasemalta.” Ilman helikopteria olisi haasteellista saavuttaa myös iso Hailuodon saari. 010 550 4592 BAUER Mini-Verticus III . Automaatio . Ensihoidon palvelutuotantoalue muodostui tuolloin Hailuodon, Iin, Kempeleen ja Oulun alueesta. Palveluksessasi maan kattava ammattitaitoinen asennus, huoltoja varaosapalvelu. Kiireellinen ensihoitopalvelu tuotetaan yhteistoiminnassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Toiminnassa on mukana muun muassa FinnHEMS Oy. Ensihoidon sähköinen potilaskertomusjärjestelmä Merlot Medi toi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kesäkuussa nykyaikaan. Ruuhka-aikoihin aamukahdeksalta ja iltapäivisin myös valtatie 4 eli Oulun läpi kulkeva Pohjantie poikii paljon liikenneonnettomuuksia. Meiltä myös kattavat kokonaistaloudelliset huoltosopimukset. Työmatkaa tulee mukavat 20 kilometriä.” Väkivalta lisääntynyt Väkivalta ensihoitotehtävissä on lisääntynyt, ja pyrimme hyödyntämään näitä moniammattilaisia”, Ari Ehrola sanoo. Linna oli tuolloin työskennellyt kolme vuotta ensihoidossa. Ensihoito on ollut viime vuodet eriytettynä pelastuspuolesta, mutta iso voimavara jää käyttämättä. Yhteisen rajan takia etenkin venäläisiä on paljon”, Ari Ehrola kertoo. Kiireettömiä siirtokuljetuksia hoitaa kilpailutettu paikallisten yksityisten yritysten yhteenliittymä”, Ehrola kuvailee. Lisäksi valmiudessa on kolme perustason yksikköä päivittäin kello 8–20. Melkein joka työvuorossa käymme myös liikenneonnettomuuspaikalla. Kyytimäärät ovat kasvaneet selvästi siitä, kun aloitin ensihoidossa yhdeksän vuotta sitten. Paineilma . ”Olemme luoneet FinnHemsin kanssa yhteisiä toimintamalleja ja yhteistoiminta on vakiintunutta.” Ensihoitoa työllistävät myös idässä Ruka ja Iso-Syöte, joissa sattuu sesonkiaikaan paljon rinnevammoja. 7 ·2015 33. 4 5,5 kW . Kenttäjohtajat ja ensihoitolääkärit ovat sairaanhoitopiirin palveluksessa. ”Ensihoidon laajentuminen on näkynyt asemasiirtoina muille alueille, jotka on jaettu kolmeen. Ensihoidon lääketieteellinen ja operatiivinen ohjaus sekä kehittäminen tulevat PPSHP:n ensihoitokeskuksen henkilöstöltä (ensihoidon vastuulääkärit, ensihoitopäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtajat). Vuoden 2015 osalta on arvioitu, että kiireellisen ensihoitopalvelun tehtävämäärä nousee noin 45000:een. Tämä parantaa myös potilasja tietoturvallisuutta. 150 250 l/min . Hän valmistui heinäkuussa 2013 työttömäksi poliisiksi, 48 valmistuneesta viidelle oli heti töitä tarjolla. Energia . Limingassa asuva Jaakko Linna on 32-vuotias ensihoitaja (AMK). Hailuoto on oma kuntansa ja siellä on aktiivinen sivutoimisten miehittämä paloasema. ”Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on kiittänyt ensihoidon tasaista laatua ja toimintavarmuutta etenkin vuoden 2015 uudistuksen jälkeen”, Ehrola iloitsee. Lisätietoja: Reijo Raja-aho, puh. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos suoritti vuoden 2013 aikana noin 29500 kiireellisen ensihoitopalvelun tehtävää. Ehrolan mieleen tulee varsinkin vuoden 2013 paha kolarisuma. Olen myös pitänyt omalle porukalle turvallisuuskoulutuksia, joissa käydään läpi kohteeseen menoa ja sijoittumista”, Jaakko Linna kertoo. Ensihoidon yksiköiden sijaintipaikan määrittelee sairaanhoitopiiri. Teollisuusuunit www.sarlin.com Turvallisen hengitysilman tuottoja jakeluratkaisut Sarlinilta vaativaan ammattilaiskäyttöön BAUER-hengitysilmakompressorit ja täyttöratkaisut. Välittömässä lähtövalmiudessa pidettävien ensihoitoyksiköiden lisäksi on riittävästi varayksiköitä, jotka voidaan ottaa tarpeen mukaan käyttöön esimerkiksi ensihoidon ruuhka-, monipotilasja suuronnettomuustilanteissa. ”Siellä korostuu ulkomaalaisten kanssa työskentely. Jos haluaisi suutansa soittaa ja painia, sitä saisi tehdä joka vuorossa. Työttömästä poliisiksi ”Iso osa potilaista on monisairaita vanhuksia. Hän valmistui Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2007. ”Enää ei voi mennä keikalle sillä oletuksella, että olemme punaisen ristin suojissa. Poliisin tutkintoa ei keikoilla mainoste ta, mutta varomatonkaan ei voi olla. ”Oulun keskustan tehtäväprofiili poikkeaa varsinkin viikonloppuisin pieniin kuntiin verrattuna. ”Kiva on perheellisen päästä kotiinkin välissä. Jo pelkkä lauttamatka mantereelle kestää 25 minuuttia. Operatiivista ensihoitotoimintaa ohjaa ja tarvittaessa myös johtaa ensihoitokeskuksessa työskentelevä ensihoidon kenttäjohtaja. ”Aja B-kiireellisyysluokan tehtäviin hälytetään usein myös FinnHems 50:n lääkärihelikopteri. ”Minimivahvuus on 20 ensihoitoyksikköä iltakahdeksaan asti ja sen jälkeen 17 yksikköä aamukahdeksaan asti.” Ambulanssit ovat nyt identtisiä ja isomman organsiaation on helpompi pitää ne yhdenmukaisina. Lähes kaikissa kuntakeskittymissä on nyt ambulanssi välittömässä lähtövalmiudessa ja ensivasteyksiköt. PPSHP tuottaa ensihoitopalveluun omana työnään lääkärihelikopterija lääkäriyksikköpalvelut. 225 330 bar . Itse sijaistan tarvittaessa Raksilasta eteläisen alueen ensihoitoesimiestä Kempeleen asemalla.” Hän ei ole aiemmin tehnyt 12 tunnin työvuoroja yleistyöajassa. Oulussa ensihoidon keikkoja riittää läpi yön”, Ehrola kuvailee. Palomiehet ensihoitajiksi. Ketjukolareita sattuu viikottain. Huippumoderni BAUER B-Safe turvakammio ja varastosäiliöt turvalliseen pullojen täyttöön. ”Meillä on yhteistyösopimus myös ensivastetoiminnasta. Tietynlainen uusavuttomuuskin on lisääntynyt”, kertoo ensihoitaja Jaakko Linna
Kukaan ei aloita keskustelua nurisemalla ahtaista väliaikaistiloista. ”Perusteellinen korjaus olisi todennäköisesti kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. 34 7 ·2015. Hälytyksissä erillisiin kalustohalleihin siirtymisissä kuluu lisäaikaa ja talvella pihalla on riski liukastua. E nsihoitomestari Juha Ylilehto, ylipalomies Jaakko Pellikka, ylipalomies Reima Kiuru, paloesimies Vesa Ek ja ensihoitoesimies Juha Lehmikangas ovat kokoontuneet keittiön pöydän ääreen apulaispalopäällikkö Petri Tuomen kanssa. Taustalla näkyvän 1982 valmistuneen paloaseman kalustohalli, huoltotilat, sauna ja kuntosali ovat käytössä puhdistettuina ja hyvin ilmastoituina. Seinät pullistelevat, kun laajentunut ensihoito ja pelastus ovat nyt Oulun Raksilassa saman katon alla etualan tilaelementtiasemalla. Paloasemarakennuksen salaojitukset ovat tukossa, vuotoja on tullut katosta, vesi on valunut pitkin sokkelia... Tilaelementeistä väliaikaisratkaisu sisäilmaongelmiin Sovussa sukkulointia Vuonna 1982 valmistuneen Oulun Raksilan keskuspaloaseman käyttöikä ei ollut pitkä. Hän tuli upouudelle Raksilan paloasemalle toukokuussa 1982. Pahiten sisäilmaongelmista oireilleet kävivät tutkimuksissa ja 30 henkilöä sai työterveyslääkäriltä suosituksen toiselle asemapaikalle. Sen mukaan on toimittu”, Petri Tuomi kertoo. Uutta keskuspaloasemaa odotetaan Huuhkajapuistoon mahdollisesti jo vuonna 2019. Ensimmäinen ja kellarikerros on saneerattu sellaisiksi, että vähiten oireilleet pystyvät työskentelemään siellä tarvittavan ajan. Asemalta tuli monelle palomiehelle siirto toiselle asemapaikalle sisäilmaongelmien takia. Tilaelementtien seinät pullistelevat, kun pelastus ja ensihoito ovat saman katon alla, mutta sopu antaa sijaa. Vanhalta puolelta ovat käytössä kalustohallin lisäksi saunaja pesutilat, varusvarasto, johtokeskus, letkuja paineilmahuolto sekä kuntosali. Tiloja on puhdistettu ja ilmastoitu. Ja Oulussa kun ollaan, niin ensin ”juuaan kahavit”. Vanha asema luultavasti puretaan. Haikeasti Tuomi toteaa, että aseman käyttöikä jäi valitettavan lyhyeksi. Ensihoidon kalustohalli tulee kuvasta oikealle. Toimimme vanhalla asemalla siihen asti, kunnes tilaelementit vanhan aseman sisäpihalla otettiin käyttöön syyskuussa 2013. Tiloja on saneerattu ja ilmastoitu. kosteusongelmia oli niin kellarissa kuin kolmannessa kerroksessa. Valmiuden ylläpitämiseksi kalustoa ei voida sijoittaa muualle, joten vanha asema on puhdas paloasema -periaatteen mukaan likainen puoli ja tilaelementeistä koottu rakennus puhdas puoli.” Vanhan aseman toinen ja kolmas kerros ovat kokonaan pois pelastuslaitoksen käytöstä. Pahiten altistuneet Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Vuonna 1982 valmistuneen Raksilan keskuspaloaseman ”likaisella puolella” on niin entistä kuin nykyistä kalustoa sekä huoltotilat. “Alue on vanhaa merenpohjaa
oireilevat yhä vanhoissa tiloissa. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkerrassa on pukuhuoneet sekä miehille että naisille ja lisäksi naisensihoitajille oma huone. Seinät alkoivat pullistella, kun ensihoitoon rekrytoitiin runsaasti lisää väkeä loppuvuodesta 2014. Tilaelementtien vuokrasopimusta on jäljellä vuoteen 2018 asti. 7 ·2015 35. Kulkuyhteydet Pohjantielle ja hälytysajoihin paranevat huomattavasti”, Tuomi iloitsee. Uuden keskuspaloaseman suunnittelu on jo pitkällä. Elementit toimitettiin rekoilla ja rakennus oli pystyssä kolmessa päivässä. Pelastuslaitoksen hallinto työskentelee vuokratiloissa muutaman minuutin pyöräilymatkan päässä. Sen odotetaan valmistuvan vuonna 2019 Huuhkajapuistoon noin puolen kilometrin päähän moottoritien toiselle puolelle. LAMOR PIKAPUOMI Tilaelementeistä kootut Raksilan paloaseman väliaikaistilat ovat viihtyisät, mutta isommalla porukalla tulee ahdasta, jos 25–30 henkeä ruokailee samaan aikaan. Joka vuorolle on oma jääkaappi. Ensihoito ja pelastus ovat nyt Raksilassa saman katon alla yhteisine sosiaalitiloineen. Puutteista huolimatta tyytyväisiä Pöytäseurueen mukaan pukuhuonetilat loppuvat kesken ja keittiö on aivan tukossa. ”Ensihoidon kalustohalli on pihalla vastapäätä. Henkilökohtaisille tavaroille löytyy 140 lokeroa. Henkilökohtaisten kaappien ja lokeroiden yläpuolinenkin tila on pitänyt ottaa hyötykäyttöön. ”Ensihoitajia on tullut niin paljon lisää, etten edes tunne kaikkia vielä”, paloesimies Vesa Ek naurahtaa. Tungosta riittää, jos lähemmäs 25–30 henkeä päättää syödä samaan aikaan. Outoa, kun ei kuulu paloauton ääniä”, pelastuspäällikkö Mika Haverinen kuvailee. LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 6450 Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Pelastuspuolella vahvuus voi olla arkipäivisin parikinkymmentä ja ensihoidossa päiväaikaan 10–12 henkeä. ”Tilat olivat heti liian pienet eikä vielä tiedetty ensihoidon laajentumisesta. Hälytyksissä tulee pientä viivettä siirtyä pihan yli. Talvella 2014 tuli enemmän liukastumisia, mutta ne loppuivat työkenkien vaihtoon”, ensihoitomestari Juha Ylilehto kertoo. Sisätyöt veivät oman aikansa. Sama tilanne on pelastuspuolella, jossa pitää vielä siirtyä erikseen hälytyspukuhuoneeseen pukemaan varusteet ylle. Tilaelementtien rajat erottaa pienistä lattiasaumoista. ”Puutteista huolimatta olemme tyytyväisiä ja vanhan puolen saneeraukset ovat parantaneet ilmanlaatua. Kaikki on viimeisteltyä ja siistiä. Nyt pitäisi olla yksi kerros lisää. Ylipalomies Jaakko Pellikka kehuu, että yhteiselo ensihoidon kanssa on sujunut paremmin kuin hyvin.” ”Rakkaus heräsi täällä ensihoitajan kanssa ja esikoinen syntyi seitsemän viikoa sitten”, mies kertoo iloisena. Samoin sisäja ulkokenkien vaihto vie aikansa. Haastattelupäivänä asemalla on pelastuksen ja ensihoidon 2-vuoro. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Noin 40 prosenttia ensihoitajista on naisia. ”Olemme irti päivän tohinasta. Muuten on kyllä hyvä, että pelastus ja ensihoito toimivat samoissa tiloissa”, Petri Tuomi kertoo. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa
Olemme kouluttaneet kuutisenkymmentä kodinhoitajaa viemään turvallisuustietoa koteihin, meidän resurssimme eivät siihen riitä. Toimintamalli rakennettiin pilottikunnissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla, Pudasjärvellä ja Torniossa. Kolmivuotinen Arjen turvaa kunnissa -hanke alkoi vuonna 2012 ja päättyi viime vuonna. Olemme hyödyntäneet SPEKin opasta Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö, jossa on hyvät tarkistuslistat”, kertoo palotarkastaja Marko Kemppainen. Avun tulo voi kestää jopa 45–60 minuuttia”, Kuosmanen kertoo. ”Aiemmin saatettiin ajaa satakin kilometriä ja päästä vain kahteen mökkiin palotarkastusta tekemään”, Kuosmanen kuvailee. ”Yksi linkki haja-asutusalueille on rakennusvalvonta, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä. Pudasjärven paloasemalla työskentelee viisi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vakinaista, jotka tekevät päivävuoroa. avi.fi > Aluehallintovirastot > Lappi > Toiminta ja tehtävät > Projektit ja tehtävät > Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kuntiin Turvaa syrjäkylille ”A rjen turvaa kunnissa -hankkeen pohjalta perustettiin aktiivinen ja hyvin toimiva Pudasjärven kaupungin laaja-alaisen hyvinvointija turvallisuustyön johtokunta. Kuva: Kari Kuosmanen. Valistaminen on tärkeää ja esimerkiksi turvaliedet sekä ajastimella varustetut sähkölaitteet vähentävät vaaroja. Myös kiinteistöjen omavalvonta on tulossa Oulu-Koillismaalle. Asemalla on erikoiskalustoa turve-, maastoja metsäpaloihin. Koko hankkeeseen voi tutustua osoitteessa: www. Ne voi ladata osoitteista: www.lappi.fi/asuminen/kuntienviritysopas ja www.lapland.fi/en/living. Olemme myös kiertäneet sivukylillä markkinoilla ja kylätapahtumissa esittelemässä kalustoa ja toimintaa. Ensilähdön palokuntana on samalla asemalla toimiva Pudasjärven VPK, joka perustettiin alkuvuodesta. Kodinhoitajat ja nuohoojat silminä Harva-alueella asuu jatkossa yhä enemmän iäkkäämpiä ihmisiä. Sen avulla lisätään kuntalaisten arjen turvaa ja monipuolistetaan palvelutuotantoa. Haja-asutusalueella ikäihmisille turvallisuustietoa jakavat muun muassa pelastuslaitoksen kurssittamat kodinhoitajat. Toimintamalli perustuu nykyisten voimavarojen hallintaan ja painopisteen siirtämiseen korjaavasta ehkäisevään työhön. Emme voi tarjota samaa apua kuin taajamissa, joten oma varautuminen sammuttimineen ja sammutuspeitteineen on tärkeää. Haemme rahoitusta jatkohankkeelle, jossa myös pelastustoimi on entistä vahvemmin mukana”, apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen kertoo. Pilottihanke jalkautui haja-asutusalueelle 15 tilaisuuteen, joihin myös pelastuslaitoksen riskienhallinta osallistui. Kodinhoitajat ovat meille silminä ja korvina vanhusten luona. Tulisijatkin ovat riski iäkkäissä rakennuksissa. Malli palkittiin European Public Sector Award 2013 -kilpailussa Euroopan parhaana alueellisena toimintamallina. Toimintamallista on tehty myös helppolukuinen loppuraportti Kuntien Viritysopas sekä suomeksi että englanniksi. Pudasjärven kaupungista oli mukana projektityöntekijä Ritva Kinnula. ”Keskitymme tällä hetkellä ikäihmisten asumiseen. Olemme pyytäneet myös nuohoojia pitämään silmät auki epäkohtien varalta. 36 7 ·2015. Osalla vanhuksista toimintakyky on heikko. Turvepaloihin tietoa ja koulutusta Tiheän asemaverkoston, hyvän valvonnan ja Teksti: Kimmo Kaisto Kuvassa Pudasjärven paloasemalta Heikki Tuohimaa, Lauri Kuosmanen, Henri Hiltula, Keijo Kerälä ja Jouni Koivukangas sammuttamassa aumapaloa Murtosuolla Pudasjärvellä 9.5.2014
OuluKoillismaan pelastuslaitoksen alueella on yli sata tuotantoaluetta, joista Pudasjärven kaupungin alueella yli 30. Oulun lääninhallituksen toimien jälkeen ohjeistus ja koulutus saatiin kuntoon. ”Muutosta ei huomaa mistään muusta kuin nimestä tilinauhassa. Alueella on noin 3500 mökkiä ja vilkas valtatie 20. Turvepaloissa on eri sammutustekniikka ja -taktiikka kuin maastopaloissa.” Pelson turvepalo Muhoksella 1990-luvun alussa oli herättävä käännekohta. Pudasjärven 1974 rakennettu pääpaloasema sijaitsee kuntakeskuksessa. Lisäksi on veneja muuta kalustoa, kuten itse rakennettu ilmatyynyalus – pieniä vesistöjä on paljon eikä huono keli saa olla este. Pudasjärven paloasema on yksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen niin sanottu painopistepaloasema. Paloasemalla on viisi pelastustoimen virkaa: apulaispalopäällikkö, palotarkastaja, paloesimies, ylipalomies ja palomies. 7 ·2015 37. Ensilähdön palokuntana on samalla asemalla toimiva Pudasjärven VPK, joka on perustettu vuonna 2015. Sammutuskalusto on kehittynyt valtavasti 1960–70-luvuilta, mutta pitäisi paremmin hyödyntää aikoinaan isoja maastoja metsäpaloja sammuttaneiden kokemuksia”, Kuosmanen neuvoo. LÄHDE MUKAAN! Opetusvideo: www.turveteollisuusliitto.fi/index.php?id=282 Turve, laaja opetusaineisto: www.turveinfo.fi/aineistot/palontorjunta Sisäministeriön opas: www.intermin.fi/julkaisu/312012 P udasjärven kaupunki on 8500 asukkaan kaupunki PohjoisPohjanmaalla. Puolivakinaisista VPK:ksi Pudasjärven paloasemalla on toiminut aiemmin puolivakinaisia, joista osa on ollut myös pelastuslaitoksen tai kaupungin muiden yksiköiden työntekijöitä. Yhdistyksen nimenja sääntömuutos hoitui helposti sähköisesti”, Riekki kertoo. Toivottavasti lentopalovalvonta säilyy hyvänä ja kattavana. Kaupungin keskus on Kurenalus, joka sijaitsee laajan kunnan keskialueella. Nyt jokainen vpk:lainen on tehnyt sammutussitoumuksen VPK:n kanssa ja VPK sammutussopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. nopeiden hätäilmoitusten ansiosta turvepalot kestävät enää harvoin viikkokausia. Kalustona Pudasjärvellä on kolme raskasta yksikköä, maastokuorma-auto, kolme muuta yksikköä sekä mönkijä. Toiseen asemapaikkaan Syötekylässä on sijoitettu yksi pelastusyksikkö. ”Ruotsin kaltainen maastopalo on mahdollinen Suomessakin. ”Kun pelastuslaitoksen oma ensihoitaja osallistuu toimintaamme vpk:ssa, niin juridinen työnantaja on vpk. Alueen tunnetuin paikka on Iso-Syöte. VPK:lla on myös nuoriso-osasto. Pudasjärven asemalla on vuosittain noin 250–300 hälytystä. Käytössä on tällä hetkellä 1500 m 2 . Tuolloin esimerkiksi ylitöiden suhteen niin sanottu työnantajaloukku poistuu. Pudasjärven asemapaikka sijaitsee pelastustoimialueen ”keskellä”, joten sinne on ollut järkevää keskittää turveja maastopaloissa tarvittavaa erityiskalustoa. Ehtii hyvin harrastaa, kun on neljä päivää töitä ja neljä vapaata. Palkanmaksu, edut, työterveyshuolto, haittalisät ja vastaavat ovat kaikki entisellään. Osallistu myös Petzl-köysikiipeilyk isaan Helsingissä FinnSec-messuilla! Katso lisätiedot osoitteesta www.petzl.fi/kilpa ilu ROPE ACCESS CHALLENGE -kilpailu, luentoja, näytöksiä, työpajoja ja uusia tuttuja ympäri maailman. Hyötytietoa turvepaloista: Palotarkastaja Marko Kemppainen (vas.), Pudasjärven VPK:n sihteeri ja hallituksen jäsen Lauri Kuosmanen, hallituksen puheenjohtaja Olli Riekki ja apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen viihtyvät saman katon alla Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Pudasjärven paloasemalla. Suomen toiseksi laajimman kaupungin pinta-ala on 5867 km 2 . Ensihoidossa on kaksi ensihoitoyksikköä. Pelastusopistolla maastopalokoulutus on laadukasta, mutta laajassa aiheessa tunteja liian vähän. Varallolovahvuus virka-ajan ulkopuolella on 1+3. Turvetuotanto ja maastopalot Pohjois-Pohjanmaa on maan suurimpia turpeentuottajia. Turveteollisuusliitto toimi veturina ja saimme valtakunnallista opetusmateriaalia opetusvideoineen. ”Olisi loppunut tämä mukava harrastus, ellei olisi perustettu Pudasjärven VPK:ta. Vakinaiset henkilöt tekevät päivävuoroa. Valtakunnan nuorimman VPK:n hälytysosastossa on 30 jäsentä. Syötteen paloasemalla ei ole vakituista henkilöstöä, ja yksikkö miehitetään VPK:n henkilöstöllä. Palokuntasopimus tuli voimaan 1.3.2015”, VPK:n hallituksen puheenjohtaja Olli Riekki kertoo. K uv a: K im m o K ai st o. Tästä syystä turvepalojen ehkäisevään palontorjuntaan, operatiiviseen suunnitteluun, valmiuteen, koulutukseen ja kaluston kehittelyyn on paneuduttu hyvin. ”Esimerkiksi Lapissa tilanne on sopimusten kannalta eri, koska siellä ensihoidosta vastaa sairaanhoitopiiri, ei pelastuslaitos Oulu-Koillismaan tapaan”, kertoo VPK:n sihteeri ja hallituksen jäsen Lauri Kuosmanen. Aiemmin Pudasjärvellä oli ”vanha puolivakinainen palokunta”, jossa henkilöt olivat tehneet työsopimuksen kunnan kanssa ja olivat suoraan osa-aikaisessa työsuhteessa pelastuslaitokseen. Toimintaa haluttiin juridisista syistä selkiyttää niin, ettei samalla henkilöllä voi olla kahta henkilökohtaista työsopimusta samalle työnantajalle. Asemaan on tehty kaksi suurempaa laajennusta vuosina 1997 ja 2015. Pudasjärvellä haluttiin mahdollistaa ensihoitajien osallistuminen toimintaan, pelastuspäällikkö Mika Haverinen kertoo. ”Turvepuolella hajatieto saatiin kootuksi ja koulutus kuntoon 2010-luvulla. Pudasjärvellä pistettiin töpinäksi ja syntyi VPK. Hän työskentelee vakituisena ensihoitajana Pudasjärven ja Taivalkosken paloasemilla
H ankintalainsäädäntö ei anna pelastuslaitoksille mahdollisuutta suosia kotimaisia valmistajia. Tämä tarkoittaa sitä, että pelastuslaitokset voivat vaatia toimittajiltaan esimerkiksi osaamista ja kokemusta paikallisista olosuhteista sekä huoltovarmuutta. Tällöin huoltovarmuudella on hankinnoissa suuri rooli. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto Sauruksen tehtaalla Säynätsalossa rakennetaan paloautoja maamme pelastuslaitoksille. 38 7 ·2015. Kokonaistaloudellisesti edullisin ei siis tarkoita samaa kuin edullisin. ”Jos ajatellaan positiivisesti, hankinnassa mietitään, mitä nyt oikeasti ollaan ostamassa ja mitä ominaisuuksia tuotteelta vaaditaan. ”Tämäntyyppisillä seikoilla pystyy antamaan aika paljonkin painoarvoa muillekin tekijöille kuin pelkästään hinnalle.” Ossa muistuttaa, että tarjouspyyntö kannattaa tehdä hyvin huolellisesti. Termi antaa pelastuslaitoksille pelivaraa tarjouspyyntöjen laatimisessa. Käytännössä valmistajilta voi kuitenkin vaatia esimerkiksi tietyn tason huoltovarmuutta tai osaamista paikallisista olosuhteista. Tällöin ulkomaiset tarjoajat EU:n sisältä ovat samassa asemassa kansallisten tarjoajien kanssa. ”Jos hankinta suunnitellaan huolella, niin silloin pystytään nostamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä”, muotoilee Turun yliopiston finanssi oikeu den professori Jaakko Ossa. Vaikka pelastuslaitos ei voikaan hankintalainsäädännön puitteissa suosia kotimaista kalustoa, Kontio näkee, että kotimainen on usein ulkomaista parempi vaihtoehto Huoltovarmuus on yksi avain kotimaisuuteen Voiko kilpailutuksessa suosia kotimaisia valmistajia. Teoriassa pelastuslaitokset eivät voi priorisoida julkisissa hankinnoissaan kotimaisia valmistajia mitenkään. Se vaatii ostajalta aika paljon.” Vaikka hankintalaki onkin julkisille toimijoille työläs ja hankala, Ossa näkee siinä hyviäkin puolia. Jos hankinta ylittää 207000 euroa, se on kilpailutettava EU:n sisällä. Tarjouspyyntöön voidaan kuitenkin asettaa kelpoisuusvaatimuksia, jotka kotimaiset valmistajat täyttävät helpommin kuin ulkomaiset. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina voidaan käyttää muun muassa laatua, hintaa, teknisiä ansioita, myynnin jälkeisiä palveluita ja huoltopalveluita. Syntyy oikeanlaisia hankintoja.” ”Haluaisin suosia kotimaista” Kalustohankinnoissa täytyy nähdä kokonaisuus, ei pelkästään edullisinta hintaa, muistuttaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio. Vaikka siinä on paljon työtä etupainotteisesti, loppupelissä saadaan se tuote, mitä oikeasti tarvitaan. ”Kun lähdetään miettimään esimerkiksi huoltovarmuutta, pitäisi määritellä hyvin, mitä se oikeasti on ja tarkoittaa, että se kestää esimerkiksi mahdollisen oikeusprosessin. Hankintalain mukaan hankintayksikön on kilpailutettava hankintansa, kun tavaraja palveluhankinnan kokonaisarvo on yli 30000 euroa. Lain mukaan tarjouksista on hyväksyttävä joko se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai se, joka on hinnaltaan halvin
”Markkinoilla pitää olla toimijoita, jotta tuotekehittely säilyy ja innovaatioita tulee. Saurus valmistaa vuosittain keskimäärin 50 raskasta pelastusajoneuvoa.” Mitkä ovat valmistuksen kannalta suurimmat haasteet tulevaisuudessa. Tämä mahdollistaa myös vientikaupan, jonka osuus liikevaihdosta on kolmannes. ”Sammutin Oy voi hyvin, yritys on kunnossa ja töitä tehdään kovasti tulevaisuuden eteen hyvässä Saurus-hengessä. Hankintaeräkoot kasvanevat ja autojen kierrätys lisääntyy. Isoille alan ulkomaalaisille valmistajille Suomi on hyvin marginaalinen markkina, joten kiinnostus liittynee lähinnä alueellisen markkinapeiton laajentamiseen ja kotimaisten maahantuojien toimeliaisuuteen tässä vaikeassa koko Eurooppaa ravistelevassa taloustilanteessa, jossa Suomen talouskehitys on valitetavasti koko Euroopan huonointa. Nämä takaavat hyvän ja asiakkaalle riskittömän lopputuloksen. ”Se voi tehdä hankinnasta joskus vähän kalliimpaa, mutta huolto on saatavilla silloin lähempää. 010 555 5299 Petri Surakka puh. ”Jos hankin Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle tavaraa Varsinais-Suomen alueelta varsinaissuomalaiselta valmistajalta, oletettavasti tuotteen huoltovarmuuskin on parempi”, Kontio sanoo. Alustatekniikassa ja hyväksynnöissä tapahtuvat muutokset. SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Jos me jäämme yhden valmistajan ja yhden myyjän varaan, voi olla lähes 100-prosenttisen varma siitä, että tuotekehitys ei ole niin innovatiivista ja aktiivista kuin silloin, jos alalla olisi useampi toimija.” ”Terve kilpailu on asiakkaan etu” 7 ·2015 39. 010 555 5273 www.scania.fi juuri huoltovarmuuden takia. että huoltovarmuus toimii. Kotimarkkina on toiminnan kivijalka ja kotimaiset asiakkaat kaiken perusta. Tästä syystä haluaisin suosia kotimaista”, Kontio myöntää. Kotimarkkinayritysten on oltava tässä kilpailussa vahvoja, sillä vain sillä turvataan alan kotimainen osaaminen, jatkuva kehitys, elinkaaripalvelut ja huoltovarmuus, tämäkin on asiakkaan etu! Sauruksen vahvuuksia ovat kotimaisuus, tuotekokonaisuuden hallinta, projektiosaaminen ja hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken. Hänen nähdäkseen ulkomainen kalustovalmistus ei uhkaa kotimaista valmistusta, sillä kilpailua täytyykin olla. Ihmisten avunsaanti ei saa heikentyä sen takia, että joku tavara menettää ominaisuutensa tai rikkoutuu”, Kontio painottaa. ”Kun hankitaan ajoneuvoja tai esimerkiksi operatiivisessa toiminnassa tarvittavaa hälytysluonteista kalustoa, on äärettömän tär keää, Miten suomalainen paloauto pärjää maailmalla, vetääkö vienti, Sammutin Oy:n vientipäällikkö Juhani Härkönen. Millä keinoin kotimainen paloautovalmistus pärjää kilpailussa ja kilpailutuksissa. Mikä vaikutus on sillä, että pelastuslaitoksia saattaa olla tulevaisuudessa vähemmän tai ne siirtyvät valtion omistukseen. Terve kilpailu ruokkii kehitystä ja on asiakkaan etu. Saurus työllistää 60 ammattilaista ja laajan joukon alihankkijoita. Miksi ulkomainen paloautovalmistus on kiinnostunut Suomen markkinoista. Saurus-paloautojen valmistus aloitettiin Jyväskylän Säynätsalossa 1982, vienti 90-luvun alussa
”Ei tietenkään voi. Kotimainen toimija vastaa tarvittaessa muutaman tunnin sisällä korjaustai varaosatarpeeseen. Ulkomailta hankitun tuotteen kansantaloudellinen vaikutus menee hankintamaan kansantalouden hyväksi. pelastuslaitosten julkisina toimijoina) pyrkiä huomioimaan hankinnoissaan kotimainen valmistus, jos lainsäädäntö antaa myöden. ”Laadulla. ”Suomalaista palokalustoa on viety hyvällä menestyksellä kan”Suomalainen tuote halutaan tukahduttaa markkinoilta” sainvälisille markkinoille jo vuosia. ”Ei.” Miksi ulkomainen valmistus tulee Suomen markkinoille. Suomalaisista valmistajista suurin osa ylläpitää 24/365 vikaja huoltopäivystystä pelastuslaitoksen äkillisiä tarpeita palvelemaan.” Ohjaako hankintalaki kokonaistaloudellisuuden nimissä julkista toimijaa hankkimaan vain ja ainoastaan hinnaltaan halvimman tuotteen. 40 7 ·2015. Tulipalojen ja tapahtumien määrä ei vähene pelastuslaitoksien määrää tai kokoa muuttamalla. Asia lienee kansantaloutta tai ylipäätään taloudenpitoa ymmärtävälle itsestään selvä. Kilpailutus tapahtuu kerran, ja kun tavaraa pitää ostaa, niin sitten vain kysytään sopimustoimittajilta päivän hinta tuotteisiin.” Puitejärjestelmässä on mukana kotimaisia valmistajia, ja kun eri hankinnat on jaoteltu ryhmiin, pienemmätkin yritykset voivat tarjota palvelujaan. ”Hintaa painotetaan aika paljon, mutta on siinä muitakin tekijöitä. ”Tietenkin. Suomen markkinat eivät kansainvälistä kilpailijaa kiinnosta, suomalaisen tuotteen tukahduttaminen pois kansainvälisiltä markkinoilta sen sijaan kiinnostaa.” Pitäisikö kotimaisen hankkijan (esim. Hankinnat on jaoteltu eri kalustoryhmiin, joissa kussakin on viisi sopimustoimittajaa. Pelastuslaitos Suomessa on valitettavasti kohdannut tilanteita, joissa osan saanti ulkomailta on vienyt kuukausia tai ei ole saapunut lainkaan. Lisäksi on mainittava että hankintojen kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon varaosapalvelun, huollon ja muiden elinkaaritoimintojen todellinen saatavuus ja laatu. ”Käytännössä se on erittäin helppoa. Pienkaluston hankintasopimukset menevät vanhaksi vajaan vuoden päästä, ja meidän pitää ryhtyä kevättalvella uuteen kilpailutukseen”, kertoo Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka. Suomesta on hävinnyt 820 työpaikkaa päivässä viimeisen kahden vuoden aikana ja vain 700 paikkaa päivässä on tullut tilalle, siinä yhtälö joka selvittänee osaltaan asian vakavuutta.” Mitkä ovat valmistuksen kannalta suurimmat haasteet tulevaisuudessa. ”Valmistuksen kannalta suurin haaste on päivittäisen työajan pituus, ei ehditä riittävästi.” Mikä vaikutus valmistukseen voi olla esimerkiksi sillä, että pelastuslaitoksia on tulevaisuudessa vähemmän tai ne siirtyvät valtion omistukseen. Se menee ihan tarjousten mukaan. Ei välttämättä tarvitse valita halvinta, mutta valintakriteerit pitää etukäteen päättää.” Mitä mieltä olet siitä, että pelastuslaitosten on kilpailutettava hankintansa, Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki. Lokan mukaan hankintarengas hyödyntää puitejärjestelyä, mikä tarkoittaa, että hankintarengas kilpailuttaa toimittajat ja tekee heidän kanssaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset. Suomalainen tuote kestää kansainvälisen vertailun. Suomessa valmistetun tuotteen korkea laatu oli helppoa todeta Interschutz-messuilla kesäkuussa. Raskaan kaluston hankinnasta vastaa Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Kuopion kaupunki, pienkaluston hankinnasta Etelä-Savo ja Mikkelin kaupunki. ”Hankintarengas on minun nähdäkseni toiminut hyvin, meillä on nyt tehty jo useampi kilpailutuskierros. Tarjoukset tehdään sähköiseen järjestelmään, joka automaattisesti laskee vertailupisteet, jonka mukaan sopimustoimittajat valitaan.” Lokan mukaan hankintoja ei aina tehdä halvimman tarjouksen mukaan, vaikka hinta onkin vahva kriteeri. Etukäteen pitää tietenkin miettiä, millä perusteella tuotteet valitaan, kuinka paljon painotetaan hintaa, paljonko teknistä laatua ja niin edelleen. Näin hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa jokaisella kerralla uudelleen, vaan hankinta tehdään sopimustoimittajien kanssa niin sanottua minikilpailutusta hyödyntäen. Euro, kiertäessään kotimarkkinoilla, mahdollistaa kansantalouden positiivisen kehittymisen kotimaassa. Järjestelmä on nykyisin täysin sähköinen, eli sinne laaditaan tarjoukset. Lokan mukaan kotimaisia valmistajia ei voi huomioida hankinnoissa, sillä se on kielletty jo hankintalainsäädännössä. Pienkalustoon lukeutuu lähes kaikki pelastuskalusto, kuten paineilmalaitteet, letkut, suihkuputket, pumppukalusto, öljyntorjuntaJos hankintarenkaat kasvavat, kotimaiset valmistajat putoavat kalusto, kemikaalintorjuntakalusto, nostotyynyt ja niin edelleen. ”Hankintojen kilpailutus on yhteiskunnan varojen käytön kannalta ehdottoman tärkeää ja perusteltua.” Millä keinoilla suomalainen palokalustovalmistus pärjää kilpailussa. Itä-ja Kaakkois-Suomessa toimii yhdeksän pelastuslaitoksen yhteinen itäinen hankintarengas, johon kuuluvat Kainuu, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Vientimarkkinoilta voitetun tilauksen takana on aina hävinnyt osapuoli
”Varmasti siinä voi käydä niin, mutta eihän julkisella toimijalla ole mitään muuta mahdollisuutta kuin noudattaa hankintalakia.” Lokan mielestä olisi aiheellista pohtia, mitä tehdään, jos isot kilpailutukset alkavat kiinnostaa ulkomaisia valmistajia. Valtiollistamista ei pidä käsittää uhkana kotimaiselle paloalan teollisuudelle. ”Pitäähän niiden välineiden toimia täällä, emme me voi ostaa sellaista mikä ei toimi. Sitten tarjoajat sitoutuvat siihen, että heiltä kysytään kauden päätteeksi, haluavatko he pysyä mukana ja käyttää option. Teksti: Kaisu Puranen Valtiollistaminen taidettiin vuosi sitten taas kertaalleen jo käsitellä. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Tarpeet eivät juurikaan muutu, eikä kotimainen tuote ole laadultaan huonompi tai parempi kuin kilpailijansa, ostaa sen sitten kunta tai valtio. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Lokka näkee mahdollisena, että ulkomaiset valmistajat voivat jyrätä kotimaisen tuotannon kalustomarkkinoilla. Veikko Nummela Oy:ssä kotimaisen työn tuloksena syntyi oma innovaatio, moottoriruisku, jota kuljetetaan amerikkalaisvalmisteisessa telatraktorissa. ”Jos vaikka kilpailutettaisiin koko Suomen hankinnat kerralla, niin siinä kohtaa riski kasvaa, että syntyy kiinnostus myös isoille, kansainvälisille toimijoille tarjota palveluja ja tuotteita.” Hankintarenkaan tekemät sopimukset ovat useamman vuoden sopimuksia, ja niihin kuuluvat myös optiovuodet. ” Vaikka hankinnoissa ei voikaan suosia kotimaisia valmistajia, kotimaiset valmistajat saattavat silti täyttää ulkomaisia helpommin valintakriteerit. ”Meillä esimerkiksi oli tiedossa, että tehdään kahden vuoden sopimukset. Jos molemmat haluavat, sitä ei tarvitse kilpailuttaa. Olemme myös vaatineet esimerkiksi, että tarjoukset ovat suomenkielisiä”, Lokka sanoo. Toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki luovutti ensimmäisen kotimaisen moottoriruiskun Kuusiston VPK:n Hannu Lähteenmäelle ja Kari Heinilälle parisen vuotta sitten.. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Hankintojen koko voi vaihdella tai niitä keskitetään eri tavoin, mutta niinhän menetellään jo nyt. Kilpailutus on aina aika iso työ, sitä ei viitsisi tehdä ihan joka vuosi. Jos hankintarenkaiden koko kasvaa, kotimaiset valmistajat eivät välttämättä enää pysty vastaamaan tarjouspyyntöihin
”Hankintasopimuksen mukaan olisimme maksaneet valmiista tuotteesta.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Helsingin pelastuslaitos Hankintapäällikkö Mårten Hellbom ja huoltovarmuuspäällikkö Hannu Ennevaara Helsingin keskuspelastusaseman kalustohallissa tarkastamassa pelastusautoa. Pelastuslaitoksen hankinnoista vastaavat Tarjouspyyntö on taiteenlaji kuuntelevat kentän toiveita. Se oli Baltian suurimpia yhtiöitä autoalalla. Ne tekevät omat toimintaja vuosisuunnitelmansa, jotka sisältävät kaiken, mitä kyseinen toiminto tarvitsee: palvelun, materiaalin, kaluston, korvaavatsekä uudishankinnat ja niin edelleen. Jos ne täyttävät tarjouspyynnön kaikki ehdot ja voittavat kokonaistaloudellisen vertailun, se on sillä siisti.” Hellbomin mukaan sopimuksesta ei tullut taloudellisia tappioita, koska pelastuslaitos ei maksanut yhtiölle mitään etukäteen. Hellbom huomauttaa, että lähtökohta ei kategorisesti ole se, että julkishallinto tilaa tuotteet sieltä, mistä saa ne halvimmalla. Kalleintakin on tilattu.” Hellbomin mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että tuotteen voi tilata alimmalla hinnalla, jos tietää tasan tarkkaan, mitä hakee. Hellbomin mukaan tarjouspyyntö on taiteenlaji. Talvella 2013 Helsingin pelastuslaitos joutui purkamaan virolaisyhtiö Silwin kanssa tehdyn sopimuksen 11 ambulanssin ostamisesta. 42 7 ·2015. ”Ei siinä menty hinta edellä. Laitoksella on eri osa-alueisiin keskittyneet tiimit, jotka parantavat ja kehittävät toimintaa. ”Hankinnat otetaan hyvin vakavasti varsinkin, jos on artikkeleja, jotka ovat suoraan liitettävissä työturvallisuuteen. Me tehtiin kaikki tarvittavat taustatyöt, ei ollut mahdollisuutta kikkailla mihinkään suuntaan. EU:n kilpailulainsäädäntö kieltää valintakriteerit”, Hellbom toteaa. ”Se ei vaikuta, onko valmistaja kotimainen vai ulkomainen. Hänen mukaansa suomalaisen kaluston laatu on joka tapauksessa korkea. ”Niin voi tehdä, kunhan perustelee valintansa. ”Voi toki ostaa ison veneen alimmalla hinnalla, mutta silloin siihen on oltava mahdollisimman tarkat speksit, että saa juuri sellaisen aluksen kuin haluaa.” Esimerkiksi työvälineiden tilaamisessa täytyy ottaa huomioon ergonomia, yhteensopivuudet ja työsuojelumääräykset. Emme tee sitä ilkeyttämme, vaan haluamme tietää, jotta voimme muotoilla sen tarjouspyyntöön”, Hellbom selvittää. Sen täytyy olla mahdollisimman yksiselitteisesti ja tarkasti tehty. Hellbom kieltää, että kyseessä olisi surullinen esimerkki siitä, kuinka tarjouspyynnöissä mennään hinta edellä. ”Meillä ei ole mitään hätää, ollaan monessa asiassa edellä. Helsingin pelastuslaitoksen hankintapäällikkö Mårten Hellbom painottaa, ettei laitoksilla ole hankintalainsäädännön puitteissa minkäänlaisia mahdollisuuksia suosia kotimaista valmistusta. Jos operatiivisissa tehtävissä sattuu jotakin koneen tai laitteen takia, ne ovat asioita, jotka tutkitaan perin pohjin”, huoltovarmuuspäällikkö Hannu Ennevaara sanoo. Sairasautopuolella on monta hyvää valmistajaa Suomesta.” Hankintoja joudutaan priorisoimaan, sillä tarpeita on enemmän kuin on mahdollista hankkia. Hankintakriteerit täytyy pystyä perustelemaan aukottomasti. Jos ajatellaan esimerkiksi nostolavoja, olemme maailman johtavia niiden valmistamisessa. Voi tulla pieniä törmäyskursseja, kun ajatellaan, että ”kyl mä tän tiedän”. ”Meidän pitää kysyä ne inhottavat kysymykset: oletko miettinyt tätä ja tätä
????????. Käytetään kelirikkojen aikana kun jää ei enää kanna kelkkoja, tai veneellä ei vielä pääse etenemään. Sillä perusteella pelastuslaitos lähti hakemaan sopivaa alustaa. Kyyti vaatii totuttelua ja samoin ajaminen, tosin kyytiä ei suositella herkkävatsaisille ihmisille. Siinä on valomasto ja valonheittimet sekä pieni generaattori, joten sitä voidaan käyttää myös valomastona. Mikä ja missä. Valinta osui saksalaiseen pihanhoitoautoon. ??????????. ??????. ??????-????????. Kun auto päätettiin hankkia, määrätyt henkilöt kiersivät kantakaupungin porttikongeja ja sisäpihoja ja mittasivat niitä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. Mihin käytetään. ??????????. ?????????????????. Sen piti olla riittävän tukeva pystyäkseen kantamaan tikassetin. Skidi vihittiin käyttöön vuonna 2001 Helsinki-päivänä. Erikoisuuksia asemilla. Tikasautona porttikongeissa ja ahtailla sisäpihoilla Helsingin kantakaupungin alueella. Erityispiirre. Pikkuauto mahtuu myös tehdashalleihin. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Mihin käytetään. Kysymyksiin vastasi Jonne Siivikko Lapin pelastuslaitokselta. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Milloin tuli asemalle. Milloin tuli asemalle. Mikä ja missä. Erityispiirre. Ilmatyynyalus Leiju, asemapaikkana Ivalon paloasema. Viime vuosina sitä on käytetty lumisina talvina lumenpudottajien pelastamiseen. Sisäpihatikasyksikkö Skidi Helsingin keskuspelastusasemalla. ??????. Kysymyksiin vastasi Reijo Ronkanen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. ?????????–???????????????????. ????????. ?????-???????. 2011
Olemme Pelastusopiston Korvaharjun harjoitusalueen palotalon kolmannessa kerroksessa. SPEK on yhteistyökumppani, lisäksi kolme opiston opiskelijaa tekee aiheesta lopputyönsä. Latvala ei tosin halua liikaa viljellä Nyt testataan, mihin käsisammutin pystyy Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Santeri Björkman Palomestari Arto Latvala (vas.) Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu testaavat sammutusmenetelmiä. Mukaan liittyy liuta muitakin. Pelastusopiston tutkimusyksikön projekti Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät alkoi viime huhtikuussa, jolloin testejä tehtiin kuusi päivää. Kaikki lähti liikkeelle Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella uransa tehneen Arto Latvalan ajatuksista ja havainnoista liittyen niin sanottuihin vaihtoehtoisiin sammutusmenetelmiin. Kaapin alapuolella on kovia kokenut, lähes mustaksi palanut liesi, ja läpeensä nokiset seinät näyttävät roihunneen ja sammuneen lukemattomia kertoja. Aurinkoinen aamu on jo hyvässä vauhdissa. Hanke toteutetaan osittain Palosuojelurahaston tuella. P elastusopiston tutkija Marko Hassinen asettelee muovisia lautasia ja mukeja astiakaappiin huoneessa, joka pian esittää kerrostalohuoneiston keittiötä. Kaikkialla leijuu vanha, pinttynyt palaneen katku. 44 7 ·2015. Voiko alkuvaiheen huoneistopalot sammuttaa kevyellä sammutusmenetelmällä perinteisen letkuselvityksen sijaan. Nyt menetelmiä kokeillaan kenttäolosuhteissa. Pian on tarkoitus testata erilaisia sammutusmenetelmiä, kuten palomestari Arto Latvalan ja Marko Hassisen projektissa on tehty jo kolmen viime päivän ajan. Tähän kysymykseen etsii vastausta Pelastusopiston hanke. Johdossa on Hassinen, Latvala painottaa leikkimielisesti olevansa ”taiteellinen johtaja”. Kymmenisen miestä valmistelee pian sytytettävää paloa, kerää huoneisiin palokuormaa, virittelee GoPro-kameroita mahdollisimman turvallisiin kulmiin, vetää ylleen sammutusvaatteita
Alhaalta katsoessa näkyy vain sankkaa, tummanharmaata savua tupruttava Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät HANKKEEN TAVOITE: Arvioida käsisammuttimien käyttökelpoisuus ja työturvallisuus pelastusyksikön tai muun pelastuslaitoksen yksikön sammutusvälineinä Arvioida ja todentaa pikapalopostien, kuivanousujen ja uuden sukupolven sammutuslaitteiden sekä välineiden käyttökelpoisuus pelastusyksikön ensitoimenpiteissä Vertailla tavanomaisten letkuselvitysten sekä modernien sammutuslaitteiden ja –välineiden selvitysnopeuksia sekä kuormittavuutta eri tyyppisissä kohteissa MITÄ TUTKITAAN: Otanta markkinoiden uusimmista sammutusjärjestelmistä ja tehokkaista käsisammuttimista Vakioidut sammutustestit, huoneistopalotestit Pelastusopiston harjoitusalueella sekä kenttäkokeet poltettavissa rakennuksissa KETKÄ MUKANA: Pelastusopiston tutkimusja kehittämispalvelut Pelastusopisto Pelastustoimen operatiivisen toiminnan asiantuntijat AMK-lopputyötään tekevät opiskelijat Ohjausryhmä Alan yrityksiä: Kulmala, Presto, Turvata, Dafo, Dräger Suomi, Rauplan. Latvala ja päällystöopiskelija, projektikoordinaattori Tuomas Kuikka sammuttavat palon jauhesammuttimella ulko-ovelta. ”Täydentävillä menetelmillä ei voi korvata nykyisiä sammutusyksiköitä, mutta hypoteesina on, että niiden avulla pelastustoiminta voidaan aloittaa aikaisempaa ripeämmin monissa tilanteissa”, Marko Hassinen tähdentää. Esimerkiksi niin sanotut nakit ja muusi -keikat saataisiin usein hoidettua käsisammuttimien avulla, Latvala uskoo. ”Meidän tarkoituksemme on nyt kartoittaa menetelmät ja kirjoittaa auki käytännöt”, Latvala kertoo. Tulelle annetaan ilmaa ikkunasta, ja noin puolen tunnin kuluttua liekit lyövät huoneiston ikkunoista ketunhäntinä. ”On jo aikakin, että asiasta tehdään laaja selvitys.” Kun palotalon huoneistoon on kasattu tarpeeksi palokuormaa, se tuikataan palamaan astiasta liedeltä. ”Nämä asiat ovat kyllä olleet vuosia esillä, ja muun muassa jauhesammuttimien tehoja on testattu erilaisissa rakennuspaloharjoituksissa, mutta asioita ei ole kirjattu, eikä niistä ole laadittu ohjeita pelastushenkilöstölle.” Kuluneen 15 vuoden aikana markkinoille on tullut myös paljon muita erilaisia ensitoimenpiteitä täydentäviä laitteita. Latvalan mukaan vielä esimerkiksi 1980-luvulla käsisammuttimia käytettiin yleisesti pienten palojen sammuttamisessa. Sittemmin tapa lähes unohtui, tosin se on nykyäänkin käytössä joissakin pelastuslaitoksissa. Latvala suihkuttaa jauhesammuttimen tyhjäksi ja saa kuin saakin liekit sammumaan. Latvalan perusajatus on, että alkuvaiheen huoneistopalot voidaan monesti sammuttaa kevyellä sammutusmenetelmällä perinteisen letkuselvityksen sijaan. Täydentäviä sammutusmenetelmiä voivat olla muun muassa kiinteistöjen omat vaahtoja jauhesammuttimet tai CAFS-sammutusmenetelmällä toimivat kevytyksiköt. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI termiä vaihtoehtoiset, sillä tarkoituksena ei ole korvata olemassaolevia menetelmiä, vaan täydentää niitä
Hän kuitenkin korostaa, että menetelmien suhteen täytyy käyttää tervettä järkeä. 46 7 ·2015. CAFS on Ruotsissa laajalti käytössä Latvala muistuttaa, että pelastuslaitoksissa on teknisiä yksiköitä, kuten tikasauto, nostolavaauto tai ambulanssi, joissa ei ole vettä. ”Jauhesammutin oli tehokas”, Latvala toteaa testauksen jälkeen. Siksi niiden miehistön kannattaisi käyttää käsisammuttimia. Lisäksi nämä yksiköt saattavat olla palopaikalla ensimmäisenä. Sammutus viimeistellään yhdeksän litran nestesammuttimella. Tänään testataan paitsi käsisammuttimia, myös One Seveniä, joka – tietenkin – on sekä valmistajansa että maahantuojansa Turvatan mukaan parempi kuin muut vastaavat CAFS-systeemiä käyttävät yksiköt, saati sitten jo aikoja sitten vanhanaikaisiksi käyneet vastaavat laitteet. Vesivahingotkin jäävät tavallista pienemmiksi. Latvala on vakuuttunut, että vastustajatkin alkavat ymmärtää asiaa viimeistään, kun tulokset julkaistaan. Hän luottaa siihen, että nykypäivän palomies osaa lukea tulipalosta, mikä se on laatuaan, ja varautua sen mukaan. ”Teollisuushallipalossa” palava vaaterekki sammutettiin jauhesammuttimella. ”Vaahdon muodostus on optimaalinen. Kivioja huomauttaa, että palomiehet ovat konservatiivisia. ”Onhan järkevää, että miehistö nousee porraskäytävään ja kenties ovenraosta tyhjentää sammuttimen. Luulen, että mieli muuttuu.” Tutkija Marko Hassinen vetää Pelastusopiston tutkimusyksikön projektia ”Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät”. Arto Latvala huomauttaa, että CAFS-kevytyksikkö myös keventää palomiesten työsarkaa. ikkuna. Sillä saadaan lisäaikaa niille muille ihmisille jotka ovat palon yläpuolella. Nähtäväksi jää, millaisia tuloksia taiteellinen johtaja tiiminsä kanssa saa aikaan, ja ovatko käsisammuttimet tai uuden sukupolven CAFS oikeasti hyödyllisiä ja tehokkaita ensisammutusmenetelmiä. Perinteisessä letkussa kunnon vaahdon saaminen vaatii koko letkun, kun taas One Sevenissä vaahtoa tulee jatkuvasti”, Kivioja kehuu. Ja lisäksi: kun paloa on ensin sammutettu ulkoapäin, polttavaa vesihöyryä ei muodostu. Latvalan ja kumppaneiden projekti on herättänyt myös epäuskoa osassa pelastusalaa. ”Eläköityvät miehet voivat aloittaa sammuttamisen ulkoapäin, ja parikymppiset kollit voivat savusukeltaa.” One Sevenillä palo sammutetaan hieman eri tavalla kuin yleensä opetetaan: vaahtoa suihkutetaan savun sijasta seinille, jolloin vaarallisia yhdisteitä esimerkiksi maalien pyrolisoitumisesta syntyy vähemmän. Turvatan myyntipäällikkö Petteri Kiviojan mukaan kysymys on seuraavan sukupolven CAFS-systeemistä. ”Aina löytyy joka alalta muutama skeptikko, joka kysyy, onko tässä mitään järkeä. Toistaiseksi One Seveniä on kolme Ahvenanmaalla, muualta Suomesta sitä ei vielä löydy. He voivat milloin vain tulla tällaiseen paikkaan harjoitukseen. Kiviojan mukaan One Sevenillä sammutus voidaan aloittaa ulkoapäin, jolloin palomiesten on turvallisempaa edetä sisälle palavaan rakennukseen. Projektin pitäisi valmistua lokakuussa 2016. Näin savusukeltajien olosuhteet ovat turvallisemmat kuin perinteisissä menetelmissä. Laitoksilta puuttuu myös tietoa uusista menetelmistä. Piti olla melkein diplomiinsinööri että niitä osasi käyttää. Nyt One Seven saa näyttää kyntensä kolmesti päivän aikana lavastetuissa makuuhuonepalossa, keittiöpalossa ja pienen yksiön palossa. ”Jos on vähänkin enteitä isosta tulipalosta ja riskeistä, mennään järeillä laitteilla.” Palotalon edustalla seisoo norjalaisen kalustovalmistaja Nordic Fire & Rescue Servicen CAFS-kevytyksikkö, One Seven, mikä sekin lukeutuu ensitoimenpiteitä täydentäviin sammutusmenetelmiin. Tämä on yhden napin systeemi”, Kivioja mainitsee. ”Perinteisissä CAFS-systeemeissä 1980-luvulla oli 50 nappia. Lisäksi palon eteneminen saadaan pysäytettyä vähäksi aikaa.” Latvala ei oikeastaan näe täydentävissä sammutusmenetelmissä haittapuolia
Täydentävien sammutusmenetelmien käyttö lyhentää avunsaantiaikaa ja nopeuttaa pelastustoimien aloittamista.” Hän itse kannattaa sammutusmenetelmien laajempaa käyttöä. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Yliopettaja: vielä ei tiedetä, toimiiko käytännössä ”Jäämmekö odottamaan ensimmäistä sammutusautoa?”. Esimerkiksi sammutusja savusukellustekniikka ovat muuttuneet suoraviivaisemmiksi sinä aikana, kun Huttu on ollut töissä opistolla. Huttu sanoo, että jälkisammutukseen ei tarvittu vettä niin paljon kuin yleensä, koska vaahtovesi pureutui paremmin ja sammutti tehokkaammin palavat kekäleet. Huttu ei ollut ennen kokeillut menetelmää. Hänen vaikutelmansa sammutusmenetelmistä on tähän mennessä positiivinen. Hänen vaikutelmansa One Seven -systeemistä on varovaisen positiivinen. ”Käyttö eroaa hieman suihkuputkesta, johon olen tottunut. Putkeen tulee vesi, jolloin käytetään nopeita liikkeitä. Hän tosin muistuttaa, ettei One Sevenistäkään vielä tiedetä, miten systeemi oikeasti toimii käytännössä. Onko palokunnan omilla toimenpiteillä alkusammutusta tehtäessä jotakin merkitystä?” Huttu kysyy. Ruotsissa One Seven on jo laajalti käytössä. ”Tarkoitus on, että tästä syntyy ohjeistus. Onko siihen olemassa jotain keinoja. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. ”Lopputyöni liittyy hankkeeseen ja työturvallisuuteen, miten laitteita voidaan käyttää ja millä ehdoilla”, Kuikka kertoo. Hän aloitti hankkeessa mukana huhtikuussa. Jos maailmalla on keksitty joku juttu, joka toimii hyvin, totta kai meidän pitää ottaa se huomioon myös Suomessa.” Päällystöopiskelija Tuomas Kuikka on mukana sammutusmenetelmäprojektissa tutkimusapulaisena. Tässä vettä tulee vähemmän, ja venttiilin aukioloajat voivat olla pidempiä”, hän arvioi. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Uusi Atego. ”Ne menetelmät, joita olemme tähän mennessä testanneet, ovat ihan toimivia ensitoimenpiteiksi. ”Ainakin yritetään katsoa asioissa eteenpäin. Tämän projektin tiimoilta on tullut käytännön elämässä monta kertaa esille se, että paloa pitäisi pystyä rajoittamaan jo ennen sisälle menoa. Hän on yksi kolmesta opiskelijasta, jotka tekevät lopputyötään ensitoimenpiteitä täydentävistä sammutusmenetelmistä. Ne eivät tule korvaamaan perinteistä selvitysmallia, vaan ovat täydentävä menetelmiä, ensimmäisen paikalle tulevan yksikön toimenpide.” Kuikka arvioi, että käsisammuttimien ja muiden vastaavien sammutuslaitteiden käyttö saattaa yleistyä. Hän huomauttaa, että myös perinteisiä sammutusmenetelmiä on kehitetty koko ajan. www.vehotrucks.fi Palotalolla sammutusmenetelmiä testaa myös Pelastusopiston yliopettaja, ensihoitoja pelastusopetusyksikön päällikkö Ismo Huttu. Voimme rajoittaakin paloa tai sammuttaa sen alkuvaiheessa”, Kuikka sanoo. Kuikka kiinnostui projektista, koska on kiinnostunut toiminnallisesta työstä. ”Niitä on kehitetty, mutta perusajatus on edelleen se, että mennään sammuttamaan sisältä päin ja pelastamaan ihmisiä. Tarpeiden mukaan. Mutta haluamme olla mukana kehittämässä, ja ilman muuta katsoa, riippuen projektin tuloksesta, voimmeko viedä asioita eteenpäin koulutuksessa”, Huttu sanoo. ”Siksi sitä pitäisi päästä kokeilemaan erilaisissa olosuhteissa, esimerkiksi pakkasessa, että nähtäisiin kuinka käyttökelpoinen se oikeasti on.” Pelastusopisto on mukana sammutusmenetelmäprojektissa, koska sammutustekniikan mahdolliset edistysaskeleet halutaan ottaa koulutukseen heti alkuvaiheessa. ”Missään tapauksessa ei ole tarkoitus tehdä radikaaleja muutoksia, jos näyttöjä asian suhteen ei ole. ”Odotammeko ensimmäistä sammutusautoa, kun meillä olisi kuitenkin sammutusvälineitä muissa autoissa, johtoyksikössä ja niin edelleen
48 7 ·2015. TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia paloalan ammatteja. Kropan ja pään koutsaaja Palomies, personal trainer Vertti Harjuniemi innostuu eniten tavallisten ihmisten elämäntapamuutoksesta. Kilpaurheilijat ovat luonnostaan motivoituneita, tavallisilla ihmisillä liikunnan ilon löytyminen voi olla haaste. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi
Lisäksi ala on sellainen, että pienestä näkyvyydestä on vain hyötyä.” Hän ei oikeastaan edes ajatellut olevansa tunnettu, ennen kuin näki kasvonsa 7 päivää -lehdessä, jossa listattiin julkkisten tuloja. Soita ja sovi tapaaminen. ”Valmistauduin ensimmäisiin kisoihin, vuoden 2014 Fitness Classiciin, ja menin Jari Mentulalle valmennukseen. ”Ei se paljon tunnu, kun käyn töissä ja treenaamassa. Muovinen palkintopytty, se, että mahtuu 20 vuoden takaisiin farkkuihin. ”Nyt hänen todennäköisyytensä saada lapsia on sama kuin muillakin.” Kilpaurheilijoilla motivaatio tulee annettuna, mutta tavallisten ihmisten motivoiminen on haaste sinänsä. Eniten Harjuniemeä motivoivat valmentajana niin sanotut tavikset. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Kun hän aloitti projektin Harjuniemen kanssa, hän pudotti puolessa vuodessa 20 kiloa. ”En mie herkästi tuntemattomien yhteydenottoihin vastaa, mutta sehän vain piristää.” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Janne Ruotsalainen Vertti Harjuniemi vetää yksikkönsä palomiehille kuntosalitreenejä vuoron aikana. ”Se on kropan ja pään koutsaamista. Helsinki oli toinen vaihtoehto, mutta Helsingissä ei silloin ollut kalakukkokurssia”, hän kertoo. Se oli absurdi tunne.” TV:stä tuttu palomies-personal trainer on saanut yhteydenottoja myös vastakkaiselta sukupuolelta. Minulla menee siihen niin paljon aikaa, etten ole missään hirveästi näkyvillä, paitsi luennoilla ja sellaisilla. Nyt 31-vuotias mies on käynyt kuntosalilla noin 17 vuotta. Harjuniemen toinen kutsumus, treenaaminen, on kulkenut hänen mukanaan pitkään. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Jos jeesaan tavallista ihmistä saamaan paremman terveyden, pidän sitä ehkä kuitenkin tärkeämpänä juttuna.” Erityisesti Harjuniemen mieleen on jäänyt yksi valmennettava, jolta huonot elämäntavat ja ylipaino olivat vieneet kyvyn saada lapsia. Kun kisa oli käyty, mietimme yhdessä, jos jäisin sinne töihin. Kilpaurheilun kautta hän ajautui Fitfarmille. Hän on kilpaillut fitness-urheilussa parisen vuotta, ja saanut yhden voitonkin. Hän työskentelee paitsi palomiehenä Hervannan paloasemalla, myös personal trainerina Jutta Gustafsbergin ja Jari ”Bull” Mentulan Fitfarm-yrityksessä. Harjuniemi valmistui Pelastusopistosta hieman yli neljä vuotta sitten. Se on sitä, että saa ihmisen ylittämään itsensä ja menemään epämukavuusalueelleen, jolloin epämukavuusalue muuttuu pikku hiljaa mukavuusalueeksi.” Harjuniemi ei koe, että dieettiohjelman myötä tullut julkisuus olisi muuttanut juuri mitään hänen arjessaan. Kaikkia motivoivat eri asiat. ”Olen itse kilpaurheilija ja tavoittelen sitä samaa muovista pokaalia kuin muutkin. Rovaniemen Korkalovaarasta kotoisin olevan Harjuniemen kasvot ovat saattaneet tulla tutuksi suurelle yleisölle televisiosta, jossa hänen ja Gustafsbergin sinkkujen elämäntapamuutokseen keskittynyt ohjelmansa Jutan ja Vertin supersinkkudieetti pyörii paraikaa. mukaan. ”Olen aina jotenkin tykännyt Tampereesta. Hän pääsi sieltä suoraan Tampereelle töihin. Kävin perehdytykset siellä ja jäin hommiin.” Sitten Harjuniemi alkoi kiertää luennoimassa treenaamisesta, ja pian hän olikin jo mukana tv-ohjelmassa. ”Kun näin nimeni ja kuvani siinä, mietin, että mitä hittoa mie siellä teen. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas V ertti Harjuniemellä on kaksi ammattia, joissa molemmissa hän auttaa ihmisiä. Niin kutsuttu kalakukkokurssi on perehdytyskurssi, joka ulkopaikkakuntalaisten palomiesten täytyy käydä päästäkseen Helsinkiin töihin. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Keho ja mieli toimivat kuitenkin käsi kädessä. ”Me treenataan aina täällä porukalla kun on niin sanottu liikuntatunti.”
Väitöstutkimuksessani halusinkin selvittää, onko työn imu yhteydessä työkykyyn. Tutkin myös työn voimavarojen (kuten esimiehen toiminta, työntekijöiden väliset suhteet, tehtäväresurssit) ja itsetunnon yhteyttä työn imuun sekä toisaalta työn imun ja työkyvyn välistä suhdetta. Tutkimus osoitti, että voimavaratekijät ovat yhteydessä työn imuun. Uppoutuminen taas kuvaa syvää keskittyneisyyden tilaa, jolloin aika kuluu nopeasti ja työstä irrottautuminen voi tuntua hankalalta. Palomiehet ilmoittivat kokevansa työn imua keskimäärin noin kerran viikossa (ka=3.7; vaihteluväli 0–6: ei koskaan–päivittäin), mikä on hieman harvemmin kuin suomalaisilla miehillä keskimäärin (HakaOnko palomiesten työssä imua. (Schaufeli ym., 2002.) Tutkimusten mukaan liki 90 prosenttia suomalaisista kokee näitä tunteita vähintään kerran viikossa (Hakanen & Seppälä, 2013). Miksi työn imu on merkityksellistä. Voimavaralähtöinen näkökulma on ollut selvästi vähäisempää. Palomiesten työn imun edistämiseen kannattaakin panostaa sen myönteisten vaikutusten vuoksi. Tutkimuksessani selvitin erityisesti palomiesten työn voimavarojen ja yksilöllisten tekijöiden yhteyttä hyvinvointiin. esim. Tarmokkuus viittaa kokemukseen energisyydestä, haluun panostaa työhön sekä sinnikkyyteen vastoinkäymisiä kohdatessa. Aiemmin palomiehiä koskeva tutkimus on keskittynyt työn riskitekijöihin ja erilaisiin terveysongelmiin. Työn imu saattaa olla yhteydessä myös terveyteen ja hyvinvointiin. Työn imulla puolestaan oli merkittävä yhteys työkykyyn. Kokevatko palomiehet työn imua. Teksti: Auli Airila Piirros: Saimi Airila 50 7 ·2015. Työn imu vaikuttaa positiivisesti myös työntekijöiden aloitteellisuuteen, innovatiivisuuteen sekä työstä suoriutumiseen (Hakanen ym., 2008a). Tutkimusaineistooni kuuluivat ne 403 palomiestä, jotka osallistuivat 13-vuotisessa seurantatutkimuksessa (ks. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunneja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota kuvaavat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Omistautuminen liittyy merkityksellisyyden, innokkuuden, ylpeyden ja työn haasteellisuuden kokemuksiin. 2011) sekä vuosien 1999 että 2009 kyselyyn, ja työskentelivät edelleen vuonna 2009 operatiivisissa paloja pelastustehtävissä. Mitä työn imu on ja miksi se on merkityksellistä. Punakallio ym. Työn imulla on useita myönteisiä vaikutuksia työntekijöille ja työpaikoille. Työn imu on yhteydessä esimerkiksi työhön sitoutumiseen (De Lange ym., 2008) ja halukkuuteen työssä jatkamiseen (Hakanen & Perhoniemi, 2008). Millä keinoilla edistää palomiesten työn imua. Etsin väitöstutkimuksessani vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Työterveyslaitoksen ”Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky ”-tutkimushankkeen vuoden 2009 kyselylomakkeeseen lisättiin 9-osioinen työn imun mittari (Hakanen, 2009), mikä mahdollisti palomiesten työn imun selvittämisen. Motivoituneet ja energiset palomiehet olivat työkykyisempiä kuin ne työntekijät, jotka kokivat vähemmän työn imua. Selvitin, mikä on työn imun yhteys työkykyyn sen jälkeen, kun ikään, elintapoihin sekä työn vaatimuksiin ja voimavaroihin liittyvät tekijät on huomioitu. Työn imua on tarkasteltu useissa ammattiryhmissä, mutta palomiesten työn imua ei ole aiemmin juuri tutkittu
Taulukossa 1 on kuvattu työpaikan eri toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden työn imuun ja laajemmin työhyvinvointiin. Lisäksi työn imu oli yhteydessä työkykyyn (ks. Tutkimuksen merkittävä havainto oli se, että työhön liittyvät voimavarat voivat vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin hyvin pitkälläkin ajalla. Toisin sanoen motivoitunut ja energinen palomies, jolla on useita voimavaroja sisältävä työ sekä alhaiset työn henkiset ja fyysiset vaatimukset, voi paremmin ja on terveempi kuin palomies, joka on vähemmän sitoutunut työhönsä ja jolla on epäsuotuisammat olosuhteet työn vaatimusten ja voimavarojen suhteen. Työn voimavarat ja yksilön voimavarat keskeisiä työn imun lähteitä Tutkimus osoitti, että työhön liittyvät voimavarat, kuten esimieheltä saatava tuki, työntekijöiden väliset hyvät suhteet ja vaikutusmahdollisuudet työhön, olivat yhteydessä työn imuun. Airila ym. nen, 2009). 2009). Toisaalta tutkimus osoitti, että myös yksilöllisillä tekijöillä on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta (ks. Airila ym. 2012). Samalla tavoin hyvä itsetunto edisti työn imun kokemusta ja edelleen hyvää työkykyä. Merkille pantavaa oli palomiesten työn imun kokemusten suuri hajonta: verrattain moni palomies koki usein työn imua, kun taas merkittävä osa koki hyvin harvoin. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 Taulukko 1. Siksi työn, työyhteisön ja työympäristön kehittämiseen tulee jatkuvasti panostaa. Työn imun ulottuvuuksista palomiehet kokivat eniten omistautumista (ka=4.0) ja tarmokkuutta (ka=3.9), kun taas uppoutumisen kokemuksia heillä oli harvemmin (ka=3.3). Toisin sanoen paloja pelastushenkilöstön työhön liittyvää innostusta ja tarmokkuutta voitaisiin vielä merkittävästi vahvistaa. 2013). Toivonkin, että tutkimukseni antaa paloja pelastusalalla lisäpontta panostaa työntekijöidensä hyvinvoinnin edistämiseen – panostamisen hyödyt kun näkyvät vielä pitkänkin ajan kuluttua. Esimerkkejä eri toimijoiden keinoista edistää työn imua työpaikalla (muokaten Airila 2015; Hakanen ym. Tutkimus viittaakin siihen, että työkyky ja työn imu voivat vahvistaa toisiaan ja siten synnyttää myönteisen kierteen. Auli Airilan sosiaalipsykologian alan väitöskirjatutkimus Work characteristics, personal resources, and employee well-being: A longitudinal study among Finnish firefighters” on saatavissa sähköisessä muodossa osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153495 Yhteystiedot: auli.airila@ttl.fi Teksti julkaistaan lähdeluettelon kanssa: www.pelastustieto.fi. Työpaikoilla on monia keinoja edistää työn imua Esimerkiksi toimiva esimiestyö, työntekijöiden väliset hyvät suhteet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat työpaikkojen käytössä olevia keinoja työn imun – ja laajemmin työhyvinvoinnin – edistämiseen
Työneuvosto antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja eräiden muiden työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. 2. Samoin on tilanne, jos samalla paikkakunnalla asuva henkilö ei voi omasta asunnosta normaalien liikenneyhteyksien päästä olla varalla, niin kyseistä sidoitteisuutta voidaan vahvasti pitää päivystyksenä. Työneuvostoon kuuluu vähintään yhdeksän sivutoimista jäsentä, joista 3 on puolueetonta. Asunnon käsite on ollut ongelmallista. Työneuvoston käytännön perusteella työntekijän ”valmiusvelvollisuus” tai ”sidonnaisuus” on voitu jakaa kolmeen ryhmään: 1. Käytännössä työja virkaehtosopimukset määrittävät reunaehdot neuvotteluille. TN 945:ssa ilmaistu periaate, ”jos työntekijän on oleskeltava työpaikalla tai muussa kiinteästi määrätyssä paikassa, jota ei voida pitää hänen asuntonaan, on koko tällainen aika luettava työajaksi”. tilapäisasuntona. Päivystykseen käytetty aika on kokonaisuudessaan työaikaa (TN 336 ja TN 1175). Arkikielessä puhutaan esimerkiksi päivystyksestä, hälytysvalmiudesta, varallaolosta tai takapäivystyksestä. Työneuvosto käsittelee myös oikaisuvaatimukset aluehallintovirastojen tekemiin poikkeuslupapäätöksiin. Molemmissa oikeustapauksessa ratkaistaan se, kuinka sidotteista varallaolo voi olla, jotta se laskettaisiin työajaksi. Asuntovarallaolossa vähintään puolet ajasta korvataan joko rahana tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaalla. Työneuvoston käytännössä muutakin tilaa pidetään asuntona ns. Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa siitä, että hän on vapaa-aikanaan tavoitettavissa niin, että voi kutsun saatuaan ryhtyä työhön. Työntekijä voi oleskella missä tahansa sovitussa paikassa/alueella, kunhan hän voi kutsun saatuaan riittävän nopeasti aloittaa työnteon. Molemmilla oikeustapauksilla on selvää ennakkotapausarvoa, jolla on merkitystä pelastustoimen valmiusjärjestelmälle. Työntekijän sidonnaisuus varallaoloaikana voi vaihdella. Asuntovarallaolo. Tässä tapauksessa työhönsidonnaisuuden määrä oli noin 60 prosenttia vuoden tarkastelujaksolla. Mistään tarkasta paikasta ei tarvitse sopia ellei kyse ole asuntovarallaolosta. TN 997:ssä todetaan, että ”milloin työntekijä on päivystystä varten velvollinen oleskelemaan laitoksessa ja siinä varatussa huoneessa, on laitoksessa vietetty aika, kun huonetta esitetyn selvityksen perusteella ei voida pitää hänen asuntonaan, luettava työajaksi.” TN 503:ssa ja TN 857:ssa on ilmaistu periaate, että jos työntekijä varallaolon aikana joutuu suorittamaan hänelle määrättyjä tehtäviä niin lyhyin väliajoin, että hän on työhön jatkuvasti sidottu, tehtävien väliset vapaahetketkin luettava työajaksi. Korkein oikeus teki rajanvetoa siitä, millainen päivystys luetaan työajaksi ja millainen varallaoloksi. Varallaoloa koskevassa sopimuksessa on sovittava siitä, mistä työntekijä on tavoitettavissa. Mainituissa tapauksissa on selostettu myös aikaisemmat lausunnot. Varallaolossa on kyse sidotteisuuden korvaamisesta. Työneuvosto on työja elinkeinoministeriön alainen erityisviranomainen. Siitä kuinka sidottu tai kiinteä suhde työntekijällä on työhönsä myös vapaa-ajalla. Tämän on myös työtuomioistuin vahvistanut päätöksessään TT:2013-9. Työaikalainsäädäntö on laajalti pakottavaa oikeutta ja se koskee kaikkia. Työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvaa haittaa on arvioitu työneuvoston lausunnoissa TN 1430 sekä TN 1386. Mutta jos oleskelu tilapäisasunnossa johtuu yksinomaan varallaolovelvollisuudesta, kyse on päivystystyöstä. Vapaamuotoinen varallaolo. Muut jäsenet edustavat työntekijäja työnantajajärjestöjä. Työneuvosto toteaakin, että ”varallaolojärjestely haittaa työntekijän vapaa-ajan käyttöä työaikalain 5 §:n 1 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomasti.” Lausunnon TN 1430 perusteluista ilmenee, että työhön sidonnaisuusaikaa arvioidaan suunnitellun varallaoloajan perusteella. Jos sidotteisuus on suurta, tulee sidotteisuusaikaa käsitellä kuin työaikaa. Päivystys. Kohtuullisuuden nimissä tästä varallaolon aiheuttamasta rajoituksesta suoritetaan työntekijälle korvaus, jossa huomioidaan kuinka laajalti se loukkaa työntekijän vapaa-aikaa. KKO heijastelee työneuvoston linjauksia Nyt korkeimman oikeuden linjaukset heijastelevat hyvin työneuvoston aikaisempia linjauksia. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Tällä hetMillä edellytyksillä tehdään varallaoloa. Jos oleskelu ”tilapäisasunnossa ” ei johdu yksinomaan varallaolovelvollisuudesta, vaan sille löytyy myös muita uskottavia syitä esimerkiksi työntekijällä on oikeus oleskella tiloissa muinakin aikoina ja hän tosiasiallisesti niin myös tekee. Jos työntekijä on sidottu työhön samalla tavoin kuin sitä työtä tekevä työntekijä, on kohtuullista että päivystysaika luetaan työajaksi. Aina oma suostumus ei riitä tekemään siitä laillista ja vastuu lain noudattamisesta on viimekädessä työnantajalla. Toisin sanoen varallaoloaika ja varsinainen työhön käytetty aika muodostavat kokonaisuuden ja kohtuuttomuutta arvioidessa huomioidaan työsidonnaisuuden kokonaisuus. Muut viranomaiset noudattavat työneuvoston tulkintalinjoja – myös korkeimmat oikeudet KKO ja KHO poikkeuksetta. Tämän vuoden kesäkuussa korkein oikeus antoi kaksi mielenkiintoista ratkaisua varallaolosta – KKO:2015:48 ja KKO 2015:49. T yöajaksi luetaan pääsäännön mukaan vain työhön käytetty aika. Kyse on viime kädessä kohtuullisuudesta. Varallaolopaikka vaikuttaa varallaolosta maksettaviin korvauksiin. Työntekijä voi olla velvollinen oleskelemaan työpaikallaan tai omassa asunnossaan taikka työntekijällä saattaa olla lupa liikkua melko vapaasti, kunhan vain on tavoitettavissa sovitulla tavalla ja velvollinen saapumaan työpaikalle sovitun ajan kuluessa kutsusta. 3. Ja vastaavasti, jos työntekijä on sidottu työhön vähän, niin kyse on vapaa-ajasta. Tällöin varallaolijan vapaa-aikaa on kohtuuttomasti loukattu – vaikka työntekijän omalla suostumuksella. Työneuvoston lausunnossa TN 1386 perusteluista ilmenee, että varallaolosta johtuvaa työhönsidonnaisuutta arvioitaessa varallaolon määrässä on huomioitava myös sen aikana muodostunut aktiivityöaika. Teksti: Pekka Vänskä, pelastusjohtaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Seppo Lokka, pelastusjohtaja Etelä-Savon pelastuslaitos 52 7 ·2015
Lain perusteluissa todetaan, että ”Julkisilla yhteisöillä on useita lakisääteisiä velvollisuuksia huolehtia yhteiskunnan ja yksilön kannalta tärkeistä tehtävistä. Tämän tyyppisten palvelujen ja toimintojen häiriötön saaminen on tarpeen kansalaisten hengen ja terveyden sekä omaisuuden ja ympäristön suojelemiseksi.” Korkeimman oikeuden ratkaisut tulevat joissain määrin rajoittamaan työnantajan määräysvaltaa varallaolon järjestämisessä. 5. Ei yhtä ehdotonta aikarajaa, koska käytännössä aikarajan ylitystä ei ole nykyisinkään sanktioitu. Virkamiehen velvollisuudet varallaolossa Erityisen näkökulman asiaan tuo vielä työaikalain 5 §:n 3 momentti, jonka mukaan julkisen yhteisön palveluksessa oleva virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, jos varallaolo on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Todennäköisesti jatkossa tulee joitakin oikeustapauksia pelastustoimesta ja ensihoidosta. Korotettu hälytysraha voisi tarjota varteenotettavan vaihtoehdon hälytysvalmiuden varmistamisessa. Toisaalta tulevaisuudessa pelastusalalla on pohdittava sitä, voidaanko varallaolon avulla saavutettu valmius korvata esimerkiksi hälytysrahan avulla. Niissä joudutaan arvioimaan tuomioistuimen näkökulmasta onko työntekijän vapaa-ajan ja työajan välinen rajanveto tapahtunut voimassa olevan oikeuskäytännön mukaisesti. Voidaan olettaa, että työmatkaan menee aikaa noin 1 km/min. Pekka Vänskä Seppo Lokka. Varallaolo säilyy Pelastustoimen valmiusjärjestelmä tulee vastaisuudessakin käyttämään varallaoloa, koska se on kustannustehokas. EU-tasolla on ainakin kahdessa tapauksessa tulkittu työajan käsitettä. Palokunnat pyrkivät lähtemään hälytystehtävälle mahdollisimman nopeasti pelastustoimen ammattietiikan velvoittamina. 6 Raju palo ja savu saartoi asukkaat s. Työnantaja ei voi kohtuuttomasti lisätä työhösidonnaisuutta ja rajoittaa virkamiehen tai viranhaltijan vapaa-ajan käyttöä kuten tässä tapauksessa on todettu. Varusteet ovat paloasemalla tai hälytysajoneuvossa. 8–22 Vahva myös verkossa www.pelastustieto.fi kellä lähtökohta on se, että kultakin varallaolotunnilta maksetaan rahakorvauksena 20–30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika hyvitys. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Tiukassa sidonnaisuudessa varallaolijan asunto voi sijaita noin 3-5 km etäisyydellä paloasemasta. Työmatkaa paloasemalle/kohteeseen helpottaa, jos varallaolijalla on käytössään hälytysajoneuvo. Paloasemalla ei suoriteta varallaoloa. Ns. Ja jos se tehdään varallaololla, niin tehdään se oikein. Ei edes omasta pyynnöstä. 3. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet 7 2015 30 .9 . 2. Saattaa tulla vääränlaisia tulkintoja kuten KKO:2015:48. 4. tilapäisasunnossa paloaseman läheisyydessä, jos oleskelu tilapäisasunnossa johtuu yksinomaan varallaolosta. Tällöin tämä työhönsidonnaisuus tulkitaan päivystykseksi työneuvoston tulkintojen mukaan. tiukka toimintavalmiusaika vastaisuudessa olisi liukuva 5-15 min. Muistuttaa liikaa ammattipalomiesten päivystystyötä. Jotta hankalilta tilanteilta vältyttäisiin, ehdotamme ensihätään seuraavia toimenpiteitä: 1. NYT TESTATAAN mihin käsisammutin pystyy s.44 PELASTUSLAITOKSET mukaan soteen s. Tällaisia tehtäviä on muun muassa terveydenja sosiaalihuollossa, paloja pelastustoimella sekä teknisillä laitoksilla. Siksi varallaolojärjestelmän voidaan perustellusti olettaa olevan osana pelastustoimen valmiusjärjestelmää myös jatkossa. Kaikki valmius ei voi rakentua täyden työajan eli ammattipalomiesten varaan. Valmiusjärjestelmän tulee olla joustava maan eri tarpeet huomioiden. Ei varallaoloa myöskään ns. Yhteinen ja yleinen tahtotila on, ettei kenenkään vapaa-aikaa loukata kohtuuttomasti. Asuntovarallaolo korvataan 50 prosentin rahatai vapaa-aikahyvityksenä. Jaeger (C-151/02) ratkaisussa fyysinen paikallaolo työpaikalla oli pidettävä kokonaisuudessaan työaikana ja SIMAP (C-303/98) ratkaisussa päivystysjärjestelmässä, jossa työntekijät olivat tavoitettavissa muualla kuin työpaikalla ainoastaan todelliseen työtehtävään liittyvää aikaa on pidettävä työaikana
Helsingissä ei erityisiä paineita Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen hallintopäällikkö Henri Nordenswan luonnehtii, että ensi vuosi näyttää talouden osalta hyvältä. Myös kuntien maksuosuudet pysyvät kohtuullisena tulevina vuosina”, Tarvainen perustelee. Sen sovittaminen nollalinjaan tulee olemaan erittäin haastavaa”, Haapanen toteaa. ”En osaa vielä sanoa vaikuttaako se palvelutasoon. ”Tavoittelemme menojen kasvussa nollalinjaa myös ensi vuonna. Ensi vuoden talousarvio on pyöreät 52,5 miljoonaa euroa. Haapasen mukaan tähän mennessä talous on saatu pysymään aisoissa uudistamalla pelastuslaitoksen organisaatiota. Lisäksi vaihtoehtoon sisältyy yli puolen miljoonan euron säästölista. Päällystön varallaolosta ja päivystyksestä supistettiin pois yksi rinki. Paloasemien vuokrissa on kuitenkin yhteensä 270000 euron korotuspaine. Pelastuslaitoksen johtokunnalle tarjottiin hyväksyttäväksi vaihtoehdot, joiden maksuosuudet vaihtelivat nollasta kolmeen prosenttiin. Se ei yksinomaan riitä palkankorotuksiin ja muiden kustannusten nousuun, mutta pystymme toimimaan annetuissa raameissa.” Nordenswan mainitsee, että pelastuslaitos on pystynyt sopeuttamaan toimintansa annettuihin talousraameihin yhdistämällä esimerkiksi ylimmän johdon ja keskijohdon tehtäviä. ”Meillä ei ole erityisiä talouspaineita. Esitetyllä korotuksella ei edes täysin makseta lisääntyneitä kiinteistökuluja, vaan osa otetaan purkamalla kertynyttä ylijäämää.” Keski-Suomessa on uusi paloasema Laukaassa ja Hankasalmella on meneillään aseman merkittävä peruskorjaus. Ensi vuonna meillä on käytettävissä 300000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä vaihtoehto lieventää säästötarvetta ja pelastuslaitoksen toiminta säilyy lähes nykytasolla. Johtokunta valitsi tiukan äänestyksen jälkeen keskitien talousarvion, jossa kuntien maksuosuudet nousevat keskimäärin 1,3 prosenttia. ”Meille kertyi paloasemainvestoinneista, vuokrista ja vakuutuksista yhteensä noin 1,2 miljoonan euron lisämenoerä”, Tarvainen päivittelee. ”Se johtuu pelkästään kiinteistökulujen noususta eli paloasemainvestoinneista ja rakennusten entistä suuremmista vuokrista. Talousarvion valmistelun yhteydessä paljastui myös, että Jyväskylän kaupunki ei ollut perinyt aikanaan vuonna 2013 maksamiaan vakuutusmaksuja pelastuslaitokselta. Jokilaaksojen nollalinja vaarassa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuluvan vuoden budjetin loppusumma on hieman alle 25 miljoonaa euroa. Lisäksi vuodenvaihteessa tehostamme toimintaa muuttamalla esimerkiksi pelastustoiminnan ja riskienhallinnan omiksi tulosalueiksi.” Uudistuksista huolimatta vuokratulojen nousu uhkaa rokottaa pelastustoimen taloutta niin, että kaluston määrää ja laatua joudutaan karsimaan. Palvelutaso pystytään säilyttämään sovitulla tasolla ja myös investoinnit kyetään toteuttamaan suunnitelmien mukaan.” Haasteena Nordenswan pitää Haagan pelastusaseman peruskorjauksesta aiheutuvia kustannuksia. Olemme nyt alueemme ainoa kiireellisen ensihoitopalvelun järjestäjä. Keski-Suomessa on arvioitu, että pelastuslaitoksen pyörittämiseen tarvitaan ensi vuonna lähes 31 miljoonaa euroa. Ei niinkään operatiivisen porukan osalta, vaan se koskee päällystöä”, Haapanen kertoo. Lisäksi parilla muulla asemalla on ilmeisiä sisäilmaongelmia, joiden saneeraukset aiheuttavat todennäköisesti huomattaviakin lisäkustannuksia pelastuslaitoksen kiinteistömenoihin tulevina vuosina. Lisäksi joudumme tarkastelemaan suurennuslasilla tiedossa olevaa henkilöstön eläköitymistä. Pelastuslaitokset valmistelevat kuumeisesti ensi vuoden talousarviota. Pelastustieto kysyi miltä tuleva taloustilanne näyttää Helsingissä, Keski-Suomessa ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa. ”Henkilötyövuosissa mitattuna pelastuslaitoksen työntekijöiden määrä säilyy samalla tasolla kuin tänä vuonna. ”Se tuo tullessaan 800000 euron lisäyksen vuokrakustannuksiin vuonna 2017 ja aiheuttaa merkittäviä haasteita taloudenpidolle.” Paloasemien rakentamisesta ja vuokrista talouspaineita Teksti ja kuvat: Mika Rinne 54 7 ·2015. ”Sen sijaan ensi vuoden maksuissa on 2,6 prosentin korotuspaine”, kertoo pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. ”Ensihoidon organisaatio uudistettiin viime vuoden lopussa. Viime vuonna pelastuslaitos saavutti hyvän tuloksen, jonka ansiosta kuntien maksuosuuksia ei tarvinnut korottaa. Pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan budjetin toteutuminen näyttää hyvältä, mutta tuleva vuosi aiheuttaa harmaita hiuksia. ”Siinä pudotetaan esimerkiksi 24/7-paloasemien tavoitevahvuutta, vähennetään varallaoloa, jätetään virkoja ja toimia täyttämättä, leikataan VPK-avustuksia ja turvallisuusviestintää
Kuljemme nyt aina pesulinjojen kautta kun tulemme keikalta. Minusta oli hienoa, että henkilöstö on saanut olla vaikuttamassa uuden aseman suunnitteluun pohjaratkaisusta lähtien”, palomies Jussi Viitaniemi kertoo. ilmoitukset@ pelastustieto.fi Hälytysja viestintälaitteet Keski-Suomen uusin paloasema valmistui Laukaalle. ”Nyt huomaa miten raikas sisäilma on uusissa tiloissa ja kuinka huono sisäilma oli vanhalla paloasemalla. Suurempikokoiseen kalustoon kuuluvat kaksi sammutusautoa sekä säiliöauto. ”Suurin vaatimus minulla oli, että rakennuksessa pitää olla räystäät ja ulospäin laskeutuva katto, jotta ei syntyisi tasakattoisissa rakennuksissa yleisiä kosteusvaurioita”, Viitanen mainitsee. Uuden aseman myötä Laukaassa on otettu käyttöön puhdas paloasema -toimintamalli. Entisessä paikassa kalustoa oli kahdessa kerroksessa ja jopa neljällä eri tasolla.” Autohallissa on lähtövalmiina miehistönkuljetus-, tarkastusja ensivastepakettiautot. Ei tarvitse liikkua likaisissa varusteissa kun huoltotilat ovat viimeisen päälle kunnossa,” kehuu palomies Jouni Lepistö. ”Laukaa on muuttovoittoinen kunta ja olemme saaneet sitä kautta riveihin uutta ja valmiiksi koulutettua porukkaa”, Viitanen iloitsee. Lisäksi sopimuspalokuntalaisia on noin 25. ”Entiseen asemaan verrattuna uudet tilat ovat avarat ja käytännölliset. Erillisen varastorakennuksen vitriinissä on näytillä Laukaan ensimmäinen paloauto Chevrolet vuosimallia 1938. Aluepalomestari Tapio Viitanen ei ikävöi vanhaa asemaa. ”Aloitin työt vanhalla asemalla, jossa ei esimerkiksi mahtunut pesemään autoja muutoin kuin ulkona. Uudella paloasemalla iloitaan raikkaasta sisäilmasta Aluepalomestari Tapio Viitanen (vas) sekä palomiehet Jouni Lepistö ja Jussi Viitaniemi iloitsevat uudesta paloasemasta.. Ajoneuvokalusto on nyt yhdessä hallissa ja yhdellä tasolla. Paloaseman kuntosali on heidän vapaassa käytössä. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrasta löytyvät autohallin lisäksi koulutus-, toimisto-, pesu-, kuivausja paineilmalaitteiden huoltotilat. Paloasemalla työskentelee vakituisesti kolme palomiestä ja kaksi päällystöön kuuluvaa henkilöä. Paloaseman tornissa on toisen kerroksen uloskäynti ja tornia voidaan käyttää esimerkiksi laskeutumisja sammutushyökkäysharjoitteluun. Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pa-ve.fi • www.pa-ve.fi Kalvipalokalusteet Palokalusto Kysy edullinen tarjous koko vuoden ilmoittelusta tälle paikalle. Kuntosali, sauna ja lepotilat sijaitsevat yläkerrassa. Paloasema sijaitsee noin kilometrin päässä Laukaan keskustasta Jyväskylän suuntaan
AGA:n Olli Haapanen kaipaa pelastustoimelta kokonaisvaltaisempaa kumppanuutta. Tällaisilla toimilla voidaan aiheuttaa oleellista haittaa yksittäisen yrityksen imagolle.” Onnettomuustilanteita varten AGA:lla onkin pelastusviranomaisille tarkoitettu päivystysnumero. Haapasella on kokemusta yhteistyöstä pelastuslaitosten sekä Pelastusopiston kanssa jo 20 vuoden ajalta. Kysymykseen vastaa AGA:n teollisuuspäällikkö Olli Haapanen. Teollisuus kaipaa yhdenmukaisuutta Teksti: Niki Haake Kuvat: Timo Porthan ja AGA AGA:n teollisuuspäällikkö Olli Haapanen parantaisi pelastuslaitosten osaamista vaarallisten kaasujen onnettomuuksissa. Harjoittelun tulisi olla tavoitteellista ja tapahtua määräajoin. Myös imagoa suojeltava Kiinan Tianjinin onnettomuus on esimerkki siitä, mitä pelastustoimen ja teollisuuden välisen yhteistyön puute voi pahimmillaan aiheuttaa. Haapanen tähdentää, että perusosaaminen kaasuista tulisi olla kaikilla pelastuslaitoksilla. Suomen pelastustoimi on kehityksestään paljon velkaa teollisuudelle. ”Ei voida olettaa, että pelastusviranomainen tuntisi kaikki kaasut ja niiden ominaisuudet ja siksi asiantuntijamme tarjoavat apua. ”Yritysten tulisi tunnistaa omat riskitekijänsä ja niihin varautumista tulisi pohtia yhteistyössä pelastustoimen kanssa. Alueellisen pelastuslaitosten myötä pelastustoimen operatiivinen johtaminen on Haapasen kokemuksen mukaan parantunut, mutta paikallistuntemus heikentynyt. Tämän päivän teollisuudessa tehdaspalokunnat ovat harvinaisempia, mutta esimerkiksi pelastuslaitosten riskikartoituksissa teollisuuslaitokset näyttelevät tärkeää osaa. Pääosin yhteistyö on sujunut Haapasen mukaan hyvin, koska molemmilla osapuolilla on yhteiset intressit. Harjoittelu yhteistyössä on tärkeää. Onnettomuuksien ehkäisyn ja operatiivisen toiminnan sujumisen lisäksi Haapanen korostaa asiantuntevan tiedottamisen tärkeyttä. Lisäksi harjoitusten tulisi olla riittävän haastavia, että todelliset ongelmat saadaan esiin. Pelastustoimessa pitäisi hyväksyä että virheitä tulee ja niistä voidaan oppia.” AGA Oy liikennöi Suomen maanteillä 60 ajoneuvoyhdistelmällä, joten onnettomuus voi sattua missä päin Suomea tahansa. ”Kemissä junanvaunun varoventtiilistä ilmaan pääsyt argonkaasu aiheutti ylimitoitetun vaaratiedotteen pelastustoimelta, mikä levisi tiedotusvälineisiin. Tässä aiheena kaasuvuoto. Toiminnan tarkoituksena on estää vaaratilanteet ja henkilövahingot, mutta myös suojata AGA:n omaa kalustoa lisävahingoilta”, Haapanen sanoo. Suomen teollistuessa 1800-luvun lopulla suuret tehtaat tukivat paikallisia vapaapalokuntia ja kaupunkien yleisiä palokuntia tai perustivat omia tehdaspalokuntiaan. Suurilla teollisuusyrityksillä on usein toimintaa eri pelastuslaitosten alueella, jolloin valvontapuolella aluekohtaiset erot saatavat aiheuttaa hämmennystä. Esimerkiksi pelastuslaitosten osaaminen vaarallisten kaasujen onnettomuuksissa voisi olla parempaa.” Teollisuuslaitostutustumiset sekä yhteiset harjoitukset luovat Haapasen mukaan pohjaa sujuvalle toiminnalle onnettomuustilanteissa. 56 7 ·2015. Vaikka yhteistyö sujuu, parannettavaakin jää. Aluekohtaiset erot hämmentävät Haapasen mielestä teollisuuden näkökulmasta on melko samantekevää mikä on pelastustoimen hallinnollinen järjestelmä. Miten teollisuuden toimijat näkevät pelastustoimen yritysmaailman välisen yhteistyön. Samalla esimerkiksi kolmivuotisharjoitukset tulisi suunnitella todellisten riskien ympärille ja riittävän vaativiksi, jotta niistä voidaan myös jotain oppia”, Olli Haapanen painottaa. ”Koulutukseen kiinnitetään huomiota yleensä vasta kun jotain on sattunut. ”Onnettomuustilanteessa on paljon kiinni pelastustoimen paikallisesta tasosta, mutta ratkaisevaa on myös ensimmäisten minuuttien toiminta, johon voidaan vaikuttaa yrityksen omatoimisella varautumisella.” Suurilla teollisuusyrityksillä on usein toimintaa eri pelastuslaitosten alueella, jolloin valvontapuolella aluekohtaiset erot saatavat aiheuttaa hämmennystä. ”Yhteistyötä helpottaa, kun molemmin puolin luotetaan ja tunnetaan. Haapanen ei näe perinteistä palotarkastusta mielekkäänä toimintamallina suurten teollisuuslaitosten kohdalla, vaan näkee parempana menettelyn, jossa pelastusviranomainen ja yrityksen turvallisuusasiantuntijat yhdessä käyvät lävitse menneen kauden vaaratilanteita ja tulevaisuuden suunnitelmia
Myös ihmisten suhtautuminen oli erilaista. Kukaan heistä ei sinne päässyt ja onnekkaammat eivät ehtineet. Pikamoottoriveneen kuljettaja lähti uimaan kohti rantaa. lis.). Viimeisten vuosikymmenten ja koko viime vuosisadan kohtalokkain veneilyonnettomuus sattui Juuan kunnassa Pielisjärven selällä 1959. Onnettomuus oli rannalla havaittu, ja usea vene oli lähtenyt apuun. Useat kiipesivät veneen katolle, kun sisälle ei enää mahtunut. Katettu kuljetusvene koki isoja vaurioita, katettu pikamoottorivene vasemmalle puolelle keulaan murtuman yläosaan. HS kertoi kuljettajan pontikanjuonnista, mutta moralisoimatta, niukasti uutisoiden. Soutumatkaa oli kuitenkin melkoisesti, minuutteja vierähti, aikaa kului. Parituhantinen kirkkoväki täytti sen viimeistä sijaa myöten. Vuonna 1959 tiedotusvälineiden suhde alkoholinkäyttöön oli kovin erilainen kuin tänään. Isä ja veli ei voi laskea kuin yhtä arkkua hietaiseen hautaan”. lokakuuta. Kantajia on pitänyt etsiä naapureista ja ystävien luota. Hän ei saattanut käsittää, mistä toinen vene oli yllättäen ilmestynyt eteensä. HS kuvaili hautaan laskua sykähdyttävästi: ”Monesta perheestä tuoni on korjannut useam man lapsen (kaksi perhettä menetti kolme lasta, kirj. Juuan 200-vuotias kirkko avattiin aamu yhdeksältä. Pielisen moottoriveneturmassa 1959 hukkui viisitoista nuorta Paalasmaan laivarannassa on vuonna 1984 paljastettu veneonnettomuuden muistomerkki, Surukivi. Valtaosa oli matkalla kirkolliseen Mikkelinpäivän juhlaan, kaksi kirkonkylän yhteiskouluun ja yksi rippikouluun. Teksti: Juhani Katajamäki Kuva: Wikipedia Muistomerkki on kirjoitussarja unohtuneista, vanhoista tai erilaisista suuronnettomuuksista. HS kertoi, että onnettomuuden aiheuttajaa, kauppiaan poika N:a ”kyläläiset eivät tuntuneet syyttävän tapahtuneesta, vaan alistuivat murhenäytelmään pitäen sitä määrättynä.” N, joka pidätettiin kuulusteluja varten, lähetti jokaiseen surutaloon hautajaisaattona kirjeen, jossa kertoi todenneensa itsensä Jumalan välikappaleeksi, eikä tuntevansa itseään syylliseksi. Kaksi kahdeksanmetristä, hyteillä varustettua moottorivenettä törmäsivät noin 500 asukkaan Paalasmaan saaren edustalla. Iso monikymmenhevosvoimainen oman aikansa pikamoottorivene (kuljettaja ja yksi matkustaja) iskeytyi iltahämärässä ja sateessa klo 18 jälkeen 6-hevosvoimaiseen kuljetusmoottoriveneeseen, joka oli viemässä 19 nuorta Paalasmaan saarelta Juuan kirkolle. Lisääntynyt paino ja monen henkilön katolla olo teki veneen kiikkeräksi. Hän oli pyytänyt pidätyspaikkaansa Raamatun – voidakseen ymmärtää paremmin tapahtunutta. Koskettava surujuhla Surujuhla oli puolen toista viikon päästä onnettomuudesta 16. Kun kaikki siirtyivät toiseen veneeseen… Törmäyksessä ei kukaan menehtynyt. Siunaustilaisuuden jälkeen 15 valkoista arkkua laskettiin vuorotellen suureen yhteishautaan, jonka kumpu täyttyi kukkamereen. Yritys uida rannalle oli kohtalokas Oli lokakuinen ilta, ja ison järven veden lämpötila noin kahdeksan astetta. Pakokauhua ei ollut, jotenkin onnettomuus ei tuntunut mitenkään pahalle, ja me siirryimme N:n (pikamoottorin omistaja, onnettomuushetken ohjaaja) veneeseen. Yksi kuudesta pelastuneesta nuoresta kertoi vuorokautta myöhemmin Helsingin Sanomille: ”Vastaan tullut vene näytti jo menevän ohitse, kun se äkkiä pyörähti suuntaamme ja iskeytyi keulaan. Lokakuun 4. Kokemuksensa kertonut oli nuori, joka ei lähtenyt uimaan kohti rantaa, vaan jäi sinnittelemään kaatuneiden ja hiljalleen vajoavien veneiden hylkyjen varaan. Sen on suunnitellut ja toteuttanut juukalainen kuvanveistäjä Kauko Kortelainen. 7 ·2015 57. Sinne hän myös pääsi, vaikka oli syntymästään asti toiskätinen invalidi. Verinäyte otettiin yli 13 tuntia onnettomuuden jälkeen. Tulos oli sen mukainen: ”veren alkoholin määrityksestä saadun alkoholin suhteen kielteisen tuloksen perusteella ei voida tehdä mitään johtopäätöstä siitä, onko vai ei N:n veressä tai elimistössä ilmoitettuna ajankohtana ollut alkoholia”. Äkkiä se kuitenkin alkoi painua ja pian vajota yhtä aikaa toisen veneen kanssa”. Neljä nuorta ja pikaveneen matkustaja pelastuivat. Nuoret kapusivat pikaveneeseen, joka tuntui aluksi pysyvän hyvinkin pinnalla. Kylmä vesi, väärä tilannearvio ja syksyinen vaatetus veivät voimat, 15 koki hukkumiskuoleman. Osa heistä oli jäänyt vajoavien hylkyjen varaan, he ja osa rantaa kohti yrittäneistä ehdittiin pelastaa apuun kiirehtineisiin soutuveneisiin. Moni nuorista yritti myös uida rannalle. N myönsi käyttäneensä väkijuomaa, mutta ei siinä määrin, että se olisi heikentänyt hänen havaintokykyään. Ajankuva oli erilainen Ylösnostetusta pikamoottoriveneestä löydettiin kolme pontikkapulloa. päivän sunnuntain iltahämärissä tapahtuneen kahden ison puumoottori veneen törmäyksen seurauksena hukkui 15 nuorta. Se hörppäsi vettä keulamurtumasta, pian myös laidan ylitse ja alkoi vajota samanaikaisesti kuljetusveneen kanssa
Hän on ollut erityisen ilahtunut hyvästä ryhmähengestä. Lisäksi jaamme Facebookissa tuoreeltaan päivityksiä alan tapahtumista. Pelastustiedon päätoimittaja Esa Aalto pohdiskelee Pelastustiedon blogissa, miksi THL:n tapaturmatutkimuksessa ei ole tarkemmin yksilöity pohjoisen ja etelän turvallisuuskulttuurien eroavaisuuksia. Terveiset 24365-kiertueelta! Pelastustieto-lehti on ollut mukana lähes koko syyskuun kestävällä palokuntakiertueella. Pelastustieto.fi – alan uusimmat jutut! Muistathan käydä katsomassa, mitä uutta laaja nettisivustomme tarjoaa. Tilaa koko sisältö! Saat lukuoikeuden kaikkeen verkkosisältöön sekä digilehteen 48 euron vuosihintaan. Lue verkkosivuiltamme ja Facebookistamme viimeisimmät kiertuetunnelmat. ”Siisteintä on vahva ryhmähenki” Pelastusopistolla alkoi uusi lukuvuosi, ja sen myötä Oppilasyhdistys aloitti syyskauden. Tutkimuspäivät keräsi yleisöä – palomiehet puuttuivat Noin 130 kiinnostunutta kävi kuulemassa paloalan eri osa-alueiden tuoreimmista tutkimustuloksista Palotutkimuksen päivillä Espoon Hanasaaressa elokuun lopulla. Mikä mättää pohjoisen turvallisuuskulttuurissa. 58 7 ·2015. Moni osallistuja kaipasi paikalle enemmän operatiivisen puolen väkeä. Ensimmäisen vuoden opiskelija Jussi Rydman lähti heti mukaan oppilastoimintaan. Osoitteesta pelastustieto.fi löydät kaikkein ajankohtaisimman tiedon pelastusalan uutisista ja puheenaiheista. Tykkää meistä Facebookissa! Kun painat peukkua, saat uutisvirtaasi kaikki pelastustieto.fi:n tuoreimmat uutiset sekä jatkuvasti päivittyviä pelastusalan uutisia, joita seuraamme ja jaamme sivuillamme
Joissakin pelastuslaitoksissa tiedotusasioista vastaa tilannekeskus. Yleisön uteliaisuutta on hankala hallita, mutta kukaan ei ole tietääkseni kuollut siihen, että on saanut tietää tapahtuneesta onnettomuudesta muutamaa minuuttia myöhemmin. MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Voisiko ilmoitukset mahdollisesti portaistaa niin, että pelastustoiminnan johtaja saisi missä päin Suomea tahansa vaikka kymmenen minuuttia aikaa hälytysajoon ja kriittisten ensitoimien toteuttamista varten. Se on vastannut toimittajien ja suuren yleisön vaatimuksiin ja luonut osaltaan luottamusta pelastustointa kohtaan. Pelastustoiminnan johtamisen ja koko hälytystehtävän onnistuneen hoitamisen kannalta ensimmäisillä minuuteilla on merkitystä – pelastustoiminnan johtajan on kerättävä tapahtumasta lisätietoa, muodostettava tilannekuvaa ja jaettava tehtäviä eri yksiköiden toteutettavaksi. Hyvin äkkiä tuleekin mieleeni kysyä, onko sen ensitiedotteen lähdettävä täsmälleen samaan aikaan kuin hälytysilmoituksenkin. Sitten on näitä pelastuslaitoksia, joissa päivystävä palomestari on kunnon taika-Jim: samaan aikaan ajaessaan itseään tilannepaikalle hän muodostaa tilannekuvaa, kyselee lisätietoa, jakaa käskyjä ja tiedottaa tai sitten antaa sen puhelimen soida tauotta, kunnes on hyvä hetki vastata. Valtakunnallisesti yhdenmukaista lähestymistapaa tiedottamiseen kaivataan kipeästi, sillä mitään pakottavaa syytä välittömälle ensitiedottamiselle en keksi. 7 ·2015 59. Koeta siinä hetkessä sitten saada edes puoliksi järkevä lause aikaiseksi. Yleisön välitöntä varoittamista varten on mekanismit jo olemassa; vaaratiedottaminen sekä väestöhälyttimet. Kymmenen viime vuoden aikana median tahti on kuitenkin muuttunut entistä kiihtyvämmäksi ja asioista ensimmäiseksi uutisoineen tahon paikasta kilpaillaan. Toiset pelastuslaitokset ovat puolestaan sopineet paikallismedian edustajien kanssa, ettei ensimmäisen puolen tunnin aikana soitella. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Kuinka nopeasti on tiedotettava. Oma alttiutemme olla nopeita myös tässä asiassa sekä median luoma tiedotuspaine ja kiihtynyt tahti on tuonut uusia ongelmia; samaan aikaan hälytysilmoituksen kanssa median edustajille lähtevä ensitiedote tehtävästä saa päivystävän palomestarin puhelimen laulamaan ennen kuin itse on välttämättä ehtinyt edes autolle. Kilpa-ajolla hälytysajoneuvojen kanssa ja ylipaineistettuna toimivalla pelastustoiminnan johtamisella voivat olla paljon kriittisemmät seuraukset. Tiedossa on useita tapauksia, joissa hälytysajoneuvot ajavat peräkanaa median edustajien kanssa tilannepaikalle – eikä aina ole ollut edes niin, että hälytysajoneuvot olisivat paikalla ensimmäisenä. Kaikki näköislehdet vuodesta 2007: Alan kuumimmat blogit: Pelastustoimen tiedotuspolitiikka omista hälytystehtävistä on kautta aikain ollut avointa ja välitöntä. Nämä ensitoimet ovat pelastustoiminnan kannalta kriittisiä toimia ja valitettavasti vasta näiden toimien jälkeen tulee tiedottaminen. Pelastuslaitokset ovat ratkaisseet tiedottamisen haastetta – taas yllättäen – erilaisilla tavoilla. Pelastustoimen edustajat kentällä näkevät median tärkeänä kumppanina ja tiedottaminen koetaan nykyään jopa kiinteänä osana pelastustoiminnan johtamista
Jos akkupalo ei sammu, akkujen annetaan palaa ja niiden ympäristöä jäähdytetään. Niiden tarkoituksena on paikantaa sammuttaja, seurata hänen fysiologisia suureitaan sekä tunnistaa vaaralliset ympäristöolosuhteet. ”Pyrimme yhdistämään kaikki anturit yhteen moduuliin ja luomaan langattomat yhteydet eri moduulien välille.” Konepesun kestäviä elektronisia komponentteja ja märissä vaatteissa toimivia antenneja tutkitaan. Akkujen syttyminen johtuu siitä, että litium-ioniakut toimivat parhaiten tietyllä lämpötila-alueella. Palokaasujen analyysi osoitti, että fluorivedyn HF lisäksi niissä oli fosforyylifluoridia POF 3 ja fosforipentafluoridia PF 5 . Ruotsin nykyisten sähköautopalon sammutusohjeiden mukaan palo sammutetaan, kuten tavallisen auton palo elleivät akut pala. ”Pelätään, että uudet puvut ovat raskaampia, kalliimpia ja täynnä antureita. Yli 110 ºC:n lämpötilassa reaktio saattaa karata, jolloin akun lämpötila nousee nopeasti ja akku syttyy palamaan. ”Pukuun liitetty elektroniikka irtoaa helposti”, Hendrik Rogier belgialaisesta Gentin yliopistosta kertoo. Takissa on myös liikeja kaasuanturit. Pelätään, että tarkoituksena on mitata sammuttajien kuntoa. Teksti: Eric Leroy-Terquem Sapeurs-Pompiers de France 3/2014 Litiumioniakkuja käytetään eniten kannettavissa tietokoneissa. Takin paikannusjärjestelmä toimii matkaja satelliittipuhelimien taajuuksilla. Täysin ladatusta akusta muodostui vähemmän fluorivetyä kuin vajaasta. Yksi vuonna 2010 päättyneen Proetex-projektin tavoitteista oli kehittää älypuku sammuttajille. Vuonna 2012 käynnistyneen ja vuonna 2015 päättyvän Smart@Fire-projektin tavoitteena on yritysten ja käyttäjien yhteistyöllä kehittää sammuttajan älypuku, joka voidaan kaupallistaa ja ottaa yleiseen käyttöön. Tällä pyritään estämään sammuttajan lämpöuupumus, mutta myös havaitsemaan ympäristön lämpötilan äkillinen nousu ja arvioimaan lieskahduksen vaara. Puvun takkiin on liitetty elektroniikkaa, antureita ja antenneja. Eräät yritykset ovat jo kehittäneet tällaisia pukuja. He kuumensivat kennoja liekillä ja analysoivat muodostuneet kaasut. Kaikki mittaustulokset tallennetaan ja voidaan välittää radiolla. ”Lämpöuupumuksen havaitseminen yhdessä liikkumattomuuden ja paikannuksen kanssa ovat tärkeimpiä sammuttajien turvallisuuden kannalta”, kapteeni Luc Brohan sanoo. Palokaasut sisältävät muun muassa erittäin myrkyllistä fluorivetyä. Akkuja voidaan keventää valokennojen avulla. Ruotsin teknisen tutkimuslaitoksessa (SP) päättyi projekti ”Litiumioniakkujen palossa muodostuvat myrkylliset kaasut ja palojen sammutus”. Tarkoituksena on pienentää palovammojen riskiä. Sähköautojen litiumioniakkujen odotetaan olevan tietokoneiden akkuja stabiilimpia, mutta ne saattavat syttyä kolarissa tai jos niiden jäähdytys ei jostain syystä toimi. Fluorivedyn määrä riippui akun latausasteesta. Jos sisälämpötila on 45 °C ja ulkolämpötila 114 °C, takki antaa äänija valohälytyksen (jälkimmäisen hihaan kiinnitettyjen valodiodien avulla). ”Akkujen elektrolyytti on erilaisten hiilivetyjen, kuten dimetyylikarbonaatin, seos ja siksi se voi palaa”, projektipäällikkö Petra Andersson kertoo. Todellisuudessa tavoitteena on vain välttää riskit”, Hervé Mokrani sanoo. Ranskalaisessa L'EPI-palotakissa on sisäja ulkopuolella lämpötila-anturit. Jos akut palavat, niitä jäähdytetään runsaalla vedellä. ”Tutkimme, voidaanko näitä ohjeita noudattaa myös litiumioniakkujen paloissa vai muuttaako vesi muodostuvien kaasujen koostumusta haitallisemmaksi.” Kokeessa elektrolyyttiä ja vettä suihkutettiin propaaniliekkiin ja muodostuneet kaasut analysoitiin. Teknisen kehityksen ohella jää nähtäväksi, miten käyttäjät suhtautuvat sammuttajan fysiologisia suureita mittaavaan palopukuun. Litium-ioniakkuja käyttävät myös sähköautot. Vettä on helposti saatavilla ja se jäähdyttää tehokkaasti. Sammuttajan älypuku ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sammuta palavat litiumioniakut vedellä Useissa meneillään olevissa tutkimusprojekteissa pyritään parantamaan sammuttajien turvallisuutta kehittämällä ”älykkäitä” palopukuja. Takin sisäinen kosteusanturi hälyttää, kun ilman suhteellinen kosteus on alle 70 prosenttia. Teksti: Lotta Fredholm BrandSäkert 4/2014 60 7 ·2015. Vuonna 2009 viisi henkeä kuoli sohvalle unohtuneen tietokoneen sytyttämässä palossa (PT 2/2012). Laboratoriossa valmistettiin pieni määrä elektrolyyttiä, jota kuumennettiin propaaniliekillä. ”Näiden kaasujen myrkyllisyyttä ei ole tutkittu, mutta kemiallisen koostumuksensa perusteella tiedämme niiden olevan myrkyllisiä”, Andersson sanoo. ”Palo syttyi jopa kolme viikkoa testin jälkeen, kun akun jäähdyte oli vuotanut pois ja akkuun muodostuneet kiteet aiheuttivat oikosulun.” Tämän vuoksi tutkijoita kiinnosti, miten litiumioniakut käyttäytyvät tulipalossa. Ohjeet koskevat sähköautoissa nykyään eniten käytettäviä NiMH-akkuja (nikkelimetallihydridi). Tässäkin kokeessa muodostui fluorivetyä, mutta ei fosforiyhdisteitä. Tässä EU-projektissa on mukana kuusi Euroopan valtiota ja sen budjetti on kaksi miljoonaa euroa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan”, Andersson kertoo. Pari vuotta sitten sähköauto Chevy Volt syttyi palamaan kolaritestien jälkeen. Projektissa kehitetyn prototyyppipuvun toimintavarmuutta oli kuitenkin kehitettävä. ”Koe ei tuonut esille mitään, joka viittaisi kaasujen määrän kasvuun tai koostumuksen muuttumiseen haitallisemmaksi vettä käytettäessä
Teksti: Camilla G. Se on 270 mm pitkä putki, halkaisijaltaan 35 mm ja painoltaan 450 g. Silmukoilla, hihnoilla ja köysillä romu sidottiin nostotaakoiksi. Romahdusvaarasta piittaamatta palomiehet menivät sisälle. Piha oli ympäristöään alempana ja kahdelta puolelta rakennusten ympäröimä. Se riittää sytyttämään tulipalon, jos pelästynyt käyttäjä heittää sammuttimen kädestään. Valmistajan mukaan Mangiafuoco soveltuu luokkien A-, B-, Cja F-palojen sammutukseen. Tulensyöjä Kokeilimme Mangiafuoco-nimistä (Tulensyöjä) sammutinta, joka on ollut kymmenisen vuotta Italian markkinoilla ja kuuluu italialaisten moottoripyöräpoliisien varustukseen. Uhrien etsinnässä käytettiin lämpöja muita erikoiskameroita. Mittaukset osoittivat, että lammikon läheisyydessä oli syttyvää seosta. Tapahtumien välillä perävaunu on jollain paloasemalla, jossa lapset voivat tutustua siihen. Vaunussa on viisi savukonetta ja hiilidioksiditykki simuloi paistinpannun liekkiä. Palo syttyy ja savuilmaisin alkaa huutaa. Kaupungin keskustassa sijainneelle onnettomuuspaikalle saatiin nopeasti palokunnan yksiköitä, poliiseja ja ambulansseja. Sammutin täyttää huoneen sumulla, joka vie näkyvyyden pitkäksi aikaa. Kylmänä maaliskuun päivänä pelastuslaitos hälytettiin, koska teollisuusalueella tuntui kaasun hajua. Lisäksi kuullaan pamaus, kun Smokey kaataa paistinpannuun vettä. Valkokankaalla esitetään 13 minuutin animaatiovideo Smokey-koiran seikkailuista. Laxton Brannmannen 6/2013 Helikopteri pubin katolla Quercy (Ranska). Palomies kertoo kävijöille, kuinka vaikeaa liikkuminen savuisessa asunnossa on. Järjestelmällisellä etsinnällä löydettiin 32 loukkaantunutta, jotka kuljetettiin sairaalahoitoon. Mielestämme ei. Alue eristettiin. Vakavasti loukkaantuneet kuljetettiin lääkärihelikoptereilla ja lievästi loukkaantuneet ambulansseilla sairaalaan. Siinä Smokey joutuu erilaisiin vaaratilanteisiin. Koska pelastuslaitoksen suuritehoinen savutuuletin kävi bensiinillä, se sijoitettiin autokorjaamon takaovelle. Palokunnan saapuessa paikalle ilmapallo paloi maassa ja nestekaasupullot olivat vaarassa revetä. Teksti: Corinne Aeberhard 118 swissfire.ch 4/2014 Glasgow (Skotlanti). Viereiset toimistorakennukset olivat tyhjiä, koska oli lauantai. Lisäksi kahdella sumusuihkulla puhallettiin kaasua matkailuauton alta savutuulettimen virtaukseen. Rakennukseen jääneiden pelastaminen oli vaikeaa, koska tila oli katon ja helikopterin kappaleiden täyttämä. Voiko Mangiafuocoa suositella kotien sammuttimeksi. ”Tarkoituksemme ei ole pelotella lapsia ja aikuisia, vaan opastaa heitä.” Kiertueella on mukana myös savukontti, johon on sisustettu asuinhuone ja keittiö. Brand en Brandweer 4/2014 Valistuskiertue Nestekaasuvuoto Bern (Sveitsi). Tämä laukaisee pyroteknisen sytyttimen, jonka muodostama kaasu puhaltaa kaliumbikarbonaattijauheen alapään kahden suuttimen Pohjois-Hollannin pelastuslaitoksen valistusperävaunu on aloittanut kiertueensa yleisötapahtumissa. Käyttäjä ei ehkä löydä ulos ja sumu haittaa palokunnan toimintaa. Uh rien joukossa olivat helikopterin lentäjä sekä matkustajat: kaksi poliisia. Rakenteita tuettiin ensin hydraulisilla tankolevittimillä ja paineilmalla täytettävillä Airshore-tukipylväillä. Sitten tukemiseen saatiin 100 × 100 mm:n parruja, jotka tekivät mahdolliseksi työskentelyn katolla. Autokorjaamon pihalla oli matkailuauto, jonka vieressä näkyi lammikko ja sen yläpuolella sumua. Noin 125 palomiestä ja pelastajaa työskenteli koko yön tukien rakenteita ja raivaten raunioita. Näin synnytettiin ilmavirtaus korjaamon lävitse. ”Jokaiseen tilanteeseen on ratkaisu: älä sammuta paistinpannua vedellä, älä jätä silitysrautaa päälle, puhdista säännöllisesti nukkasihti”, kertoo projektipäällikkö Auke Raaff. Heillä on käytössään tähän työhön kehitettyjä nosto-, tukemis-, porausja leikkausvälineitä. Palomiesten rinnalla pelastajina toimivat USAR (Urban Search and Rescue) -ryhmien jäsenet. Matkailijoita kuljettaneen kuumailmapallon kori syttyi palamaan. He myös tulkitsivat lämpökameroiden kuvat. Perjantaina kello 22.25 poliisihelikopteri ”putosi kuin kivi” asiakkaita täynnä olleen yksikerroksisen pubin katolle. Sammuttimen alaosan punainen muovisuojus irrotetaan ja kiinnitetään siniseen yläosaan kädensijaksi. Liekit lyövät paistinpannusta, silitysrauta syttyy, kuivausrumpu alkaa palaa ja monet sähkölaitteet unohtuvat yön ajaksi päälle. Kun sytytin on laukaistu, sammutusta ei voi keskeyttää. Kahden tunnin kuluttua syttymisvaaraa ei enää ollut. Nestekaasupulloja jäähdytettiin ja ruumisauto haki vainajan. Alaosan keltainen sokka vedetään irti. Koska sammutin on paineeton, määräaikaistarkastuksia ei tarvita”, kertoo maahantuojan edustaja Ralf Mittag. Mallista riippuen puhallus kestää 50 tai 100 sekuntia. Aamulla tiedotettiin, että rauniosta oli löydetty kahdeksan ruumista, joista viisi oli pubin asiakkaita. Pienemmällä räjähdyssuojatulla savutuulettimella estettiin kaasun imeytyminen läheisen hulevesikaivon kautta viemäriverkkoon. Matkustajista yksi oli kuollut, neljä oli loukkaantunut vakavasti ja kuusi lievästi. ”A-luokan palon sammutuksen jälkeen hehkuva aine on jäähdytettävä vedellä. Rasvapalon (F-luokka) sammutuksen onnistumiseen vaikuttaa astian muoto. Sytyttimen lämpötila nousee noin 300 ºC:een. 7 ·2015 61. Matkailuauton korjauksen yhteydessä nestekaasuputki oli irrotettu säiliöstä, mutta säiliö oli jäänyt tyhjentämättä. Sapeurs-Pompiers de France 1/2015 Kuumailmapallo putosi kautta ulos. Ryhmät ovat erikoistuneet raunioihin jääneiden ihmisten pelastamiseen. Valoja äänitehosteet tuovat todellisuuden tuntua. Teksti ja kuvat: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 4/2014 Sammutinta on myyty myös Suomessa, mutta vedetty pois markkinoilta puutteellisen sammutustehon sekä palovammaja tulipalon leviämisvaaran takia. Tämän jälkeen keittiössä syttyy ”tulipalo” ja kävijöiden on poistuttava kapean reitin kautta
Joten siirrytään hälytysajona uuteen kohteeseen. Öisen, pitkän ponnistelun jälkeen palo sammutetaan ja naapuriasemien yksiköitä irrotetaan yön aikana tehtävästä omille asemilleen. 62 7 ·2015. 7.45 Työ jatkuu vielä: asemalla alkaa kaluston huolto. Iltapäivällä tulee otetuksi pienet nokkaunet ja sen jälkeen onkin aika valmistella palokuntamme seuraavan viikon viikkoharjoitusta. Ennen unta tulee käytyä vielä illan ja yön palot läpi. Eli pahalta näyttää. Lauantai 22.8.2015 12.00 Itä-Suomessa on ollut lämmin viikko ja kesä on parhaimmillaan. Yksi yksikkö jää hoitelemaan maastopaloa loppuun, loput mestari irrottaa tehtävästä uuteen tehtävään. 22.00 Hoidan illan ja yön aikana mestarin antamia muita tehtäviä: tukkiauton hoitaminen katon purkamiseen, palokuntanaisten hälyttäminen muonitukseen jne. 19.20 Maastopalopaikalla jälkisammutuksen aikaan tulee ilmoitus uudesta tehtävästä: keskisuuri rakennuspalo. Sitten klo 12 voi palata kotiin varallaoloa jatkamaan. Jaetaan oman palokunnan yksiköille tehtävät, tehdään normaali perusselvitys ja lisäksi selvitetään järeä suihku palon rauhoittamiseksi. Myös mestari on saanut hälytyksen. Maanantaiaamu on pian käsillä, klo 7 päättyy varallaolo – ja arkiaamun myötä on alkamassa myös oma leipätyö. Yksiköt laitetaan taas lähtökuntoon, uudet letkut yksiköihin, säiliöt täyteen, paineilmalaitteet huoltoon jne. Takana on siis yhtäjaksoinen hälytysreissu, joka alkoi 17.55 ja päättyy nyt. Ensimmäisen yksikön yksikönjohtaja ilmoittelee mestarille rakennuksen olevan sisältä täyden palon vaiheessa. SOPIMUSPALOKUNTALAISEN päiväkirja Kiireisenä kellon ympäri Tuomo Jääskeläinen Sopimuspalokuntalainen Punkaharjun VPK:sta, palokunnan päällikkö, yksikönjohtaja. Oma palokunta irrotetaan myös kohteesta, säiliöauto jää vielä jälkivartioon naapuriaseman miehistön kanssa. Loppupäivä menee viikonloppua viettäessä, varallaolossa, joten kovin kauaksi ei paloaseman läheisyydestä siis poistuta. Työn päättyessä kello on 7.45 ja on aika lähteä asemalta kotia kohti. 17.55 Päivä on mennyt varallaolossa kotona pihaja kotiaskareita tehden, kun tulee hälytys keskisuureen maastopaloon, joten vauhdilla omalla autolla paloasemalle, jonne saapuu samanaikaisesti kiitettävästi sopimuspalokuntalaisia. 19.25 Ajetaan omilla yksiköillä rakennuksen pihaan, otetaan oma kaista talosta vastuulle. Nyt huolletaan kahden sopimuspalokuntalaisen kanssa säiliöautoa. Viikko on mennyt töissä metalliteollisuuden parissa ahertaessa ja samalla varallaollen yksikönjohtajana maanantaiillasta alkaen. Rakennuksen pelastamiseksi ei näytä olevan paljon tehtävissä. Kierrän paloalueen, arvioin tilanteen ja totean että yksiköt riittävät; tästä ilmoitus mestarille. Otetaan lisävesiselvitykset säiliöautoista ja selvittelen, mistä lisävesi palopaikalle ajetaan. Kotona pesulle, aamupalaa ja nukkumaan. 18.00 Matkalla hälytykseen informoidaan päivystävälle mestarille oman aseman yksiköiden vahvuudet ja samalla varmistan osoitetiedot, vaikka opas häken mukaan paikalla onkin. On tullut aamu ja yö on mennyt palopaikalla, asemalle palataan klo 6 aamulla. Palokunta toimii Etelä-Savon pelastus laitoksen valmiuspalokuntana Savonlinnan toimialueella. 10.30 Kello soi 10.30 ja taas asemalle. Eli ei taida vielä olla lauantaisaunan aika. Keikkoja on palokunnalla ollut muutamia, näistä yksi keskisuuri maastopalo. Mestari, joka on hoitanut hommaa jo ajon aikana, saapuu kohteeseen ja ottaa tilanteen johtovastuun. Hälylle saadaan mukaan hööki, kaksi säiliöautoa, miehistöauto ja mönkkäri sekä kaksi lähintä naapuriasemaa. Naapuriasemien yksiköiden saavuttua tehtävänjako yksikönjohtajille ja kuten todettu on, vedellä ja taidolla on voimansa eli palo rajataan ja sammutetaan
www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20007 Palontutkinnan täydennyskoulutus 4.-6.11.2015 650 9.10.2015 20649 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 11.-12.11.2015 285 16.10.2015 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 17.-19.11.2015 445 30.10.2015 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 3.-5.11.2015 390 9.10.2015 20660 Eh-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 14.-17.12.2015 780 16.11.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Kurssitarjonta. Lisätiedot: Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö, puh. Edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai pelastusalan päällystötutkintoa pelastusalan laaja-alaista tuntemusta yhteistyökykyä, aloitteellisuutta ja vuorovaikutustaitoa sekä hyvää kirjallista ja suullista asioiden esittämistaitoa ja suostumusta turvallisuusselvityksen (726/2014) tekemiseen Lisäeduksi katsomme kunnallishallinnon ja muun julkishallinnon tuntemuksen ruotsin ja englannin kielen taidon muun koulutuksen ja monipuolisen työkokemuksen Tarjoamme moninaisen ja haasteellisen tehtäväalueen näköalapaikan pelastustoimen edunvalvontatoimintaan ja kehittämiseen kilpailukykyiset työsuhteen ehdot Toimi perustuu Kuntaliiton ja pelastuslaitosten yhteistyösopimukseen. Koulutustarjontaamme loppusyksyllä 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto Kuntaliitto hakee Alueet ja yhdyskunnat -yksikköön Pelastustoimen kehittämispäällikköä jonka tehtävänä on Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa työskentely ja sen kehittäminen, Kuntaliiton pelastustoimeen liittyvä edunvalvonta sekä kuntien ja pelastuslaitosten palvelu. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Voit jättää hakemuksesi myös sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi Kuntaliitto on savuton työpaikka. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 0295 453 492. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan 13.10.2015 klo 15.45 mennessä osoitteeseen Suomen Kuntaliitto, Kirjaamo, Toinen linja 14, 00530 Helsinki tai kirjaamo@kuntaliitto.fi. 09 771 2566, jussi.rahikainen@kuntaliitto.fi 7 ·2015 63. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Tehtävä on siksi määräaikainen ja jatkuu 31.12.2017 saakka. 0295 450 201. Pelastustoimen kehittämispäällikön pääsääntöinen työpiste on Kuntatalossa Helsingissä. Määräaikaa voidaan jatkaa
Verkkokaupastamme voit myös tilata kadonneen tulityökortin tilalle uuden kortin. Tammisalon VPK on 75 vuodessa noussut hyvin hoidetuksi sopimuspalokunnaksi. ”Me tarvitsemme sopimuspalokuntia esimerkiksi omavarautumisen kehittämisessä.” Juhlivan palokunnan päällikkö Mikko Nurmi muistutti, että yhteiskunta saa vapaaehtoistoimijat kustannustehokkaasti turvallisuustyöhön. Pelastuskomentaja totesi myös, että sopimuspalokuntien merkitys ei pelastustoimessa ole sen erilaisempi kuin muualla maassa. Vielä ehdit ilmoittautua koulutus.spek.fi Tuotemyynti ja koulutus 2015.indd 1 16.9.2015 14:41:08 Jari Lepistö aloitti 7. Palokunnat kyllä hoitavat itse nuorisoja yhdistystoiminnasta aiheutuvat kustannukset. NIMITYKSIÄ Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa kätevästi verkkokaupasta verkkokauppa.spek.fi Puh. Jokilaaksojen riskienhallintapäällikkönä työskennelleen Lepistö määräaikainen pesti kestää vuoden 2017 loppuun. Tehtävässään hän tukee Turvata Oy Ab:n jälleenmyyjiä sekä osallistuu tuotehallinnan tehtäviin. Koulutukset järjestetään Helsingissä (6.10.), Oulussa (12.10.) ja Tampereella (19.10.). Koulutusten hinta on 20 € sisältäen aamuja iltapäiväkahvit, ohjelman sekä EU pelastusja turvallisuusalan toimijana -julkaisun. Tuotemyyntimme tuotto käytetään järjestön sääntöjen mukaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen. ”Esimerkiksi Helsingissä 30 yksikön ja 100 miehen vahvuus maksaa vain 1200 euroa vuorokaudessa.” Mikko Nurmen mielestä yhteiskunnan tuleekin huolehtia palokuntien valmiuden kustannuksista. Mutta ilman sitä pelastustoimi näivettyy”, hän huomautti. Toimitukset hoidamme nopeasti ja kätevästi postitse vaikka kotiovellesi. Tammisalon VPK:lle paloauto 64 7 ·2015. 09 4761 1300 V alikoimistamme löydät paljon hyviä tuotteita turvallisuuden edistämiseen. Helsingin pelastuslaitoksella ryhdytään rakentamaan entistä kiinteämpää yhteistyötä kaupungin sopimuspalokuntien kanssa. 1960-luvulla palokunta solmi jälleen sammutussopimuksen ja siitä on alkanut jatkuva kehittymisen aika jota terävöitettiin erityisesti 1980-luvulta alkaen. syyskuuta kumppanuusverkoston koordinaattorina Kuntaliitossa. Jens Tegengren on nimitetty Turvata Oy Ab:n myyntiassistentiksi. Palokunnan päällikkönä 1981 aloittanut Risto Salo oli tämän kehitystyön airut, ja hän sai palokunnan perustaman toisen ansioristin. Ajankohtaisesta pelastustoimen uudistuksesta sote-ratkaisun yhteydessä kertonut pelastusylijohtaja Esko Koskinen muistutti, että muutos on myös aina mahdollisuus. Ensimmäisen sai pitkäaikainen palokunnan vaikuttaja Sakari Syväoja. Koulutuksissa kerrotaan perustietoa EU:n lainsäädännöstä ja päätöksenteosta, politiikanaloista, sopivista rahoitusinstrumenteista ja hakuvinkeistä. Verkkokaupassamme voit maksaa helposti ja turvallisesti haluamallasi maksutavalla. Tuotteissamme on kattavasti pelastusalan ammattikirjallisuutta, turvallisuusviestintäesitteitä, kiinteistön turvamerkkejä, palovaroittimia, alkusammuttimia ja väestönsuojelumateriaalia. Pelastuskomentaja Simo Weckstén lupasi Tammisalon VPK:n 75-vuotisjuhlassa, että yhteinen neuvonpito asiassa aloitetaan lokakuussa. Tällä ratkaisulla turvaamme sen myös tulevaisuudessa.” Koskinen kertoo saaneensa ihmettelyjä, miksi hän ajaa ensihoidon asiaa eikä pelastustoimen. EU koulutusta Järjestämme lokakuussa kolme koulutustilaisuutta, joiden aiheena on EU pelastusja turvallisuusalan toimijana. Näivettymisen aikoja VPK eli 1950-luvulla, kun tanssilavatoiminta vei kaiken huomion ja palokalusto ruostui tanssilavan alle. ”Ensihoito on pelastustoimelle tärkeä asia ja sen turvaamisella pelastustoimen tehtävänä on laaja kannatus. ”Ensihoito saa mennä, ovat jotkut todenneet
Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 10.3. Opiskelijatilaus 34 € on vuoden mittainen. Eläkeläistilauksen hinta on 34 €. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. 1.12. 8.9. 20.10. Viestintä 3 13.5. mennessä! Katso muut ilmestymispäivät ja teemat: pelastustieto.fi > ilmoittajalle. NYT TESTATAAN mihin käsisammutin pystyy s.44 PELASTUSLAITOKSET mukaan soteen s. 2 1.4. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 8/2015 ilmestyy 4.11. 11.8. 17.3. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. 24.11. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. Nuorisotilaus 34 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. 9.6. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007! Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007 Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 27.1. 15.9. 3.2. Varaa ilmoituspaikkasi 13.10. 4.8. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. 7 ·2015 65. FINNSEC-messunumerona, teemana paloturvallisuustekniikka. 7 2015 30 .9 . 21.4. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. Pelastaminen 6 26.8. 7 30.9. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 13.10. 8–22 Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 61 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 68 €. 28.4. 2.6. Perustettu vuonna 1950. 6 Raju palo ja savu saartoi asukkaat s
Tilanne alkoi siten, että ns. Haagan VPK, 2. Suurvarastot ovatkin siirtymässä asutuilta alueilta. nnsec.. Rekisteröidy veloituksetta mukaan jo ennakkoon: www.. Sen sijaan huomio kiintyy pienempiin varastoihin, myymälöiden ja työmaiden käteisvarastoihin. nnsec.. KIITOS Sydämellinen kiitos Mikkelin läänin palokuntanaisille ystävällisestä huomaavaisuudesta 60-vuotispäivänäni. Vielä suurempi onni oli myötä Uudenkylän varikon räjähdysonnettomuudessa. Oulunkylän VPK. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Sen sijaan pienempien varastojen, kuten kaupan käteisvarastojen osalta ei tällaista voitane kohtuudella vaatia, mutta ymmärretään silti, että asian tuntemusta ja tinkimätöntä huolellisuutta vaaditaan kuljetuksissa ja varastojen hoidossa. Palopäällikkö Iloniemi on harjoituksen johdosta tehnyt seuraavia havaintoja: ”Palokuntien vastaanoton tulisi suorittaa palomiesajatteluun perehtynyt henkilö tai elin. ja to 19.11. . 5. Aukioloajat: ke 18.11. Harjoituksen kannalta katsottuna nämä ovat opiksi otettavia kokemuksia. Vartiokylän VPK, 8. Myymälävarastoinnista saatiin epäedullinen kuva esimerkiksi viime helmikuussa, jolloin palomiehet sammuttivat Kuopiossa Rauta-Savo Oy:n varastoon levinnyttä paloa aavistamatta, että kohteessa oli maaliaineiden lisäksi räjähdysvaaraa moninkertaistamassa luvattomasti varastoitu räjähdysaine-erä. Yhtiön oma palokunta aloitti palopostin selvityksen hetkistä aikaisemmin kuin kaupungin palokunta. Kun tällaiset aineet pääsevät aiheuttamaan suurta tuhoa tai kun onnettomuuksia tapahtuu useampia lyhyen ajanjakson kuluessa, syntyy vilkasta ja useimmiten tervehdyttävää keskustelua. Pääkirjoitus, Palontorjunta 7/1965 Nelisensataa palomiestä 22 palokunnasta suurharjoituksessa Noin neljäsataa miestä 22:sta Porin ja ympäristön palokunnasta osallistui 13. www.. Ajanhukkaa syntyi myös kun palokunta ei ensimmäisellä yrityksellä osunut syttymiskohteeseen. Viestityksen tulisi tapahtua radiopuhelimia käyttäen (nytkin käytettiin radiopuhelimia, mutta tulos ei ollut täysin tyydyttävä). Pukinmäen VPK, 4. Iisalmesta saadun vakavan varoituksen jälkeen tulee mieleen tässä vaiheessa – kun palon ja siihen liittyvän räjähdyksen osalta ei ole käytettävissä virallisia tutkimustuloksia eikä vielä ole mahdollisuutta saada tarkkaa selvitystä myöskään palokuntien työskentelystä tuhon rajoittamisessa – paloviranomaisten eräs tärkeimmistä työmuodoista, palotarkastus. Ohjelma-alue FinnSec Arena tarjoaa laajan kattauksen asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja sekä action-ohjelmaa ja alan palkintojenjakoja. klo 9-16 66 7 ·2015. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Helsingin VPK, 6. Lauttasaaren VPK, 3. Munkkiniemen VPK, 5. Puolluodon tarhaan oli pudonnut lentokone sytyttäen useita tapuleita tuleen. klo 9-17, pe 20.11. Jo selvitetyn kaluston uudelleen selvittäminen lienee rajusti etenevässä palossa ylivoimaisen vaikeata, joten kaikkiin siirtoihin olisi ryhdyttävä riittävän ajoissa. Harjoituksen suunnittelivat vakuutusyhtiön edustajat dipl.ins. 50 VUOTTA SITTEN Vakava muistutus Koonnut: Kimmo Kaisto Helsinki-Malja Haagan VPK:lle toisen kerran Kesäkuun 12. Paloviranomaisilla ei ole aina edes tietoa näiden aineiden sijoituspaikoista, vaikka olisi välttämätöntä tuntea joka hetki vähintään pääasialliset varastot ja tallettaa tiedot niistä palokunnan kärkiauton sammutussuunnitelmakortistoon. päivänä, Helsinki-päivänä, pidettiin kolmannet Helsinki-Maljakilpailut. Pelko ei ole tässä yhteydessä arkuutta, sillä palontorjujat tuntevat sen konkreettisesti muistaessaan tällaisissa yhteyksissä sammutustyön aikana tapahtuneita onnettomuuksia ja niissä loukkaantuneita tai kuolleita tovereitaan. Ensisijaisesti on räjähdysvaarallisista aineista puhuttaessa kyse yleisestä turvallisuudesta, mutta paloalan ammattilehtenä emme voi ohittaa sitäkään tosiasiaa, että palomiesten keskuudessa vallitsee tietty pelko varsinkin räjähdysvaarallisista aineista annetun lain tarkoittamien aineiden luvattomasta tai virheellisestä varastoinnista. Sisäasiainministeriön paloasiainosasto on lehtemme kanssa käydyssä keskustelussa korostanut, että loppuvuoden tavoitteeksi sopisi nyt erikoisen hyvin ylimääräisten palotarkastusten suorittaminen edellä tarkoitetunlaisissa kohteissa sekä kaikissa muissakin sellaisissa paikoissa, joissa voi aiheutua tarpeettomia vahinkoja. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Aili Nykänen Kehittyvässä valtiossa valmistetaan, kuljetetaan, varastoidaan ja käytetään yhä suurempia määriä myös yleisen turvallisuuden sekä hengen ja omaisuuden kannalta vaarallisia aineita. Zachris Walmari, Folke Frilttnd ja Nils-Erik Gustafsson sekä palotarkastaja Olavi Ahtikivi. Luonnollista on silloin, että näiden aineiden käsittelyn yhteydessä tapahtuu onnettomuuksiakin helpommin. Tulokset: 1. Väärinkäsityksestä johtuen joutui kaupungin vakinainen palokunta odottamaan opastuselimessä yhtiön portilla useita minuutteja. OIKEITA KOHTAAMISIA. Siksi onkin pantava tyydytyksellä merkille parhaillaan työskentelyään lopettavan räjähdysainekomitean puheenjohtajan viime tammikuussa pidetyillä paloalan opintopäivillä lausuma ennakkotieto, jonka mukaan komiteassa on todettu, että yhteiskunnan vilkkaasti kehittyessä ja varsinkin palavien nesteiden ja räjähdysaineiden käytön yleistyessä pitäisi paloviranomaisilla olla kiinteämpi tietoisuus siitä, mitä heidän alueellaan tapahtuu ja tässä mielessä vielä niin, että tiedot tulisivat paloviranomaisille välittömästi kun lupapäätöksiä annetaan. Uskomme, että räjähdysaineiden suurvarastojen osalta on noudatettu huolellisuutta ja otettu huomioon myös palon mahdollisuus. Jälkeenpäin on todettu, että todellisessa tilanteessa palokunnat olisivat pystyneet selvittämään tämän suihkumäärän kaksinkertaisena. Viimeaikaisten räjähdysonnettomuuksien jälkeen on julkisuudessa vaadittu muun muassa räjähdysainetietouden lisäämistä sekä vielä korostetummin räjähdysainevarastojen sijoittamista asutusalueiden ulkopuolelle. Myös palokuntien lukumäärä olisi tositilanteessa ollut suurempi. TURVALLISESTI ASKELEEN EDELLÄ 18.–20.11.2015 VÄRI&PINTA SAMANAIKAISESTI MESSUKESKUKSESSA JÄRJESTETÄÄN: 18.–20.11.2015 TURVALLISUUSALAN PÄÄTTÄJÄT JA AMMATTILAISET KOHTAAVAT 18.–20.11 HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA Kansainvälinen FinnSec 2015 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. 1965 klo 18 järjestettyyn suurpaloharjoitukseen Rosenlew & Co:n Seikun sahan lautatarhassa Porissa. Pakinkylän VPK, 7. Räjähdys Putkola Oy:n varastossa Iisalmessa ehti tapahtua niin pian palohälytyksen jälkeen, etteivät palomiehet ehtineet aloittaa sammutusta varsinaisen räjähdyspaikan läheisyydessä eikä paikalle ollut ajankohdasta johtuen vielä ennättänyt ruuhkautua yleisöä, jolloin vakavilta seurauksilta tuskin olisi voitu välttyä. Tämän vapaaehtoisille palokunnille tarkoitetun kilpailun voitti nyt toistamiseen Haagan VPK. Kaikkiaan palokunnat selvittivät 37 kpl 3” suihkua
TURVALLISESTI ASKELEEN EDELLÄ 18.–20.11.2015 VÄRI&PINTA SAMANAIKAISESTI MESSUKESKUKSESSA JÄRJESTETÄÄN: 18.–20.11.2015 TURVALLISUUSALAN PÄÄTTÄJÄT JA AMMATTILAISET KOHTAAVAT 18.–20.11 HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA Kansainvälinen FinnSec 2015 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. www.. ja to 19.11. OIKEITA KOHTAAMISIA. klo 9-16. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. nnsec.. . klo 9-17, pe 20.11. Aukioloajat: ke 18.11. Ohjelma-alue FinnSec Arena tarjoaa laajan kattauksen asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja sekä action-ohjelmaa ja alan palkintojenjakoja. nnsec.. Rekisteröidy veloituksetta mukaan jo ennakkoon: www.. AITOJA ELÄMYKSIÄ