26 Savukosken VPK tuntee metsät ja erämaat s. RANKKA KEIKKA täytyy purkaa s. 30. 10 . 8 TURVALLISUUSMESSUILLA runsaat 3000 kävijää s. 7 2016 5
Molemmat ovat erittäin hyvin toimivia. Katso lähin myymäläsi osoitteesta www.partioaitta.fi. Keb Eco-Shell Jacket Vedenpitävä, hengittävä ja valmistettu kestävän ajattelutavan mukaisesti. Toisessa on käytetty fluorihiiltä sisältävää pintakyllästettä. Molemmissa on pitkälle kehitellyt kalvolliset kuorimateriaalit, jotka päästävät kehon kosteuden pois mutta pitävät tuulen ja veden vaatteen ulkopuolella. Kierrätettävissä ja ympäristökompensoitu. Toisessa taas ei. Molempia voi pitää erittäin laadukkaina ja kestävinä tuotteina vaativaan ulkoiluun. ENEMMÄN KUIN VAIN VEDENPITÄVÄ JA HENGITTÄVÄ Keb Eco-Shell –mallisto on saatavilla Partioaitan myymälöistä. www.fjallraven.fi markkinoilla on nykyisin valittavana kahta erityyppistä teknistä kuoritakkia. Molempia ylistävät sekä outdooralan lehdet että vaativat käyttäjät. Kangas on kierrätettyä polyesteriä, jossa on fluorihiilitön kylläste
Silloin alkaa lopullisten ratkaisujen teko. Viranomaiset ja vapaaehtoiset resursseineen tulivat hyvin toisilleen tutuiksi, kaikki oppivat uutta. Esa Aalto, päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Sisältö on tärkein. Vapaaehtoisia tarvitaan paljon, sillä yksi voi tehdä työtä vain parista kolmeen päivään kerrallaan. Marraskuun alussa päättyy lausuntoaika soteja maakuntalain ja myös pelastustoimen järjestämislakiluonnoksista. Mutta jos olisi, millainen olisi muun alueen kohtalo. Silti rakenteet ja ne paljon puhutut laatikotkin ovat tärkeitä. Uudistettavaa pelastuslakia ja toimintatapoja on alettu avaustilaisuuden jälkeen työstää 14 erilaisessa työryhmässä. Nyt testattiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeen toimintamallia. Niiden työn tuloksena saamme tietoa kansliapäällikönkin peräänkuuluttamasta sisällöstä ja sen uudistamisesta. Ensihoito on yhä paaluttajan paikalla. WWF:n öljyntorjuntajoukot pääsivät harjoittelemaan öljyn rantakeräystä tyrskyisän venematkan jälkeen Kemin Selkäsaaressa. 7 ·2016 3 Pääkirjoitus lokakuu 2016 Toimittajalta: yhteistyössä on voimaa Suomessa tapahtuu vuosittain parisentuhatta öljyvahinkoa, joista suurimmassa osassa maa-alueelle pääsee vain vähän öljyä. Päivi Nerg tarkoitti, että pelastustoimen uudistuksessakin on tähän mennessä kiinnostuttu liikaa rakenteista ja leikitty laatikkoleikkejä. Laajan öljyonnettomuuden riski on kuitenkin kasvanut laivaliikenteen kasvaessa erityisesti Itämerellä. Niistä on tullut tärkeämpiä kuin tarvetta olisi, koska päätökset esimerkiksi pelastuslaitosten tulevasta määrästä heiluvat koko ajan. Tuskin kukaan voi olla tästä eri mieltä. Motivaatio on kohdillaan, kun matkatkin maksetaan itse ja luovutaan omasta vapaa-ajasta. Pelastustoimen tulevaisuuden sisällön kannalta tärkeä vaihe polkaistiin käyntiin virallisesti elokuun lopussa Säätytalossa. Järjestämislaki on parhaillaan lausuttavana ja lausuntojenkin perusteella vielä arvioidaan, miten 18 maakuntaan siirtyvä pelastustoimi järjestetään. Pahimmassa tapauksessa tarvitaan tuhansia vapaaehtoisia käsipareja esimerkiksi öljynkeräykseen ja rantatiedusteluun. Toisaalta päänvaivaa voi aiheuttaa se, miten 13 maakunnan alueella toimiva pelastustoimi sovitaan hoidettavaksi viidellä alueella, rahoituksesta puhumattakaan. Iso hatunnosto kaikille vapaaehtoisille! Lue juttu sivulta 36 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Sisältö ensin, sanoi sisäministeriön kansliapäällikkö avatessaan Turvallisuusmessut. Puhdistustyöt voivat kestää jopa kuukausia. Kemin Ajoksen ympäristössä merialueella järjestettiin elokuussa laaja Nuotta 2016 -öljyntorjuntaharjoitus. Oma lukunsa on pääkaupunkiseudun mahdollinen oma sote-ratkaisu ja pelastustoimi siinä. Tuskin pelastustoimi epätodennäköisessä pääkaupunkiseuturatkaisussa on mukana. Jos se hoidetaan tähän mennessä sovitun mukaisesti viiden yliopistosairaalan yhteydessä, pelastustoimi kulkee siinä mukana. Harjoituksessa oli todentuntua ja joukko todella motivoitunutta
Vakiot Pääkirjoitus 3 Ajassa 6 Työn äärellä 52 Veteraanin ääni 54 Alan tuotteet 56 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 62 Keskustelua 63 Muistoissa 64 50 vuotta sitten 66 Hälytysilmoituksen mukaan Porin keskustassa Omena hotellin katolla olevasta ilmanvaihdon konehuoneesta tuprutti harmaata savua. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. Hälytysilmoitus: salakavala palo hiipi huoneistosta ullakolle Lehdessä myös Turvallisuusmessut seuraavaksi Tampereelle 26 Kanadalainen Alex Forrest on huolissaan altistumisesta 29 Vuoden Palomies on Turun VPK:n tukipylväs 44 Etelä-Karjalassa jyllää paloasemabuumi 48 Viranomaisyhteistyötä jo opiskeluaikana 50 Simulaatio havainnollistaa tulvan tuhot 57 SISÄLTÖ 7/2016 Kuva: Lounais-Suomen poliisilaitos. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. Palo sammui parissa minuutissa muutamalla suihkuputken kahvankäännöllä. Vartti sitten sammutettu huoneistopalo muuttui kuitenkin yhdessä odottamattomassa pamauksessa hotellin ullakkopaloksi. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | Juttuvinkit ja palaute: toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/pelastustieto | Twitter: @Pelastustieto1 | Instagram: pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Esa Aalto, päätoimittaja, puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Sivut 12–25
Sivu 46. 46. Viimekesäinen koulutuskierros sai pelkästään positiivista palautetta. Sivu 8. 7 2016 5. Harjoitus antoi hyvän tilaisuuden harjoitella viranomaisten ja järjestöjen yhteistoimintaa onnettomuustilanteessa haastavissakin oloissa. Sivu 36. Asiantuntijoiden mukaan kynnys defusingiin on edelleen liian korkea. Kuva: Kimmo Kaisto. VPK:n päällikön Juha Savukosken menoa katselee kalustonhoitaja Marko Mattila. 8 TURVALLISUUSMESSUILLA runsaat 3000 kävijää s. 30 Kansi: Savukosken VPK joutuu keikoillaan tavallista haastavammille maastopelastusja -palokeikoille. 26 Savukosken VPK tuntee metsät ja erämaat s. Hankkeen materiaalia on mukana myös Pelastusopiston tämän syksyn opinnoissa. Defusing tuli taas tarpeeseen Kun Raahen tuhoisa rivitalopalo oli saatu sammutettua, Jokilaaksojen pelastuslaitos järjesti heti defusingeli jälkipurkuistunnon. 52 36 40 8 Täydentävät sammutus menetelmät otti kipinää Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenelmät -hanke on menestynyt hyvin kentällä. RANKKA KEIKKA täytyy purkaa s. 10 . Nuotta 2016 yhdisti voimat Kemin Ajoksen ympäristössä merialueella järjestettiin laaja Nuotta 2016 -öljyntorjuntaharjoitus elokuun lopulla. Sivu 40. Yhtiön omia tuotteita ovat elektroniset hälytyssireenit ja vahvistimet. Urho Kekkosen kansallispuistoon tiettömien teiden taa mennään mönkijällä tai moottorikelkalla. Sarco tekee ääntä ja valoa Tänä syksynä 90 vuotta täyttävä Sarco on erikoistunut hälytysja viestintätekniikan laitteiden suunnitteluun sekä valmistamiseen. Palossa menehtyi kaksi lasta, joten jälkipurku oli itsestäänselvyys. Taustalla siintää Korvatunturi
Pelastuspuolella on tässä paljon oppimista. ”Toki olemme olleet tekemässä kokonaan uudenlaista järjestelmää, joka luo omat haasteet.” ”Nyt rutistamme ERICAn käyttökuntoon väellä ja voimalla, mutta toimintavarmuudesta pidetään huolta. Onnistuimme hyvin ja harjoitusta on pidetty sopivan haastavana”, Karjalainen kertoo. Myös koulutukseen pitää varata tarvittava aika.” Hyväksymistestausten yhteydessä osoittautui puutteita muun muassa järjestelmän vasteenlaskennassa ja hälyttämiskokonaisuudessa sekä ohjeistuksessa. ”Hyväksymistestauksessa käytettävä aito aineisto paljastaa helposti ongelmat.” ERICA viivästyy puolella vuodella Aikataulua hän ei pidä haasteellisena, vaan hankkeen alkuperäinen aikataulu oli riittävä. Osa oli päässyt autosta pois, mutta hukkunut matkalla rantaan. Harjoittelemassa kävi viitisenkymmentä sukeltajaa. Myös mahdollisten vikatilanteiden vaikutus hätäpuheluiden vastaanottamisessa on Aaltosen mukaan selvitettävänä. Mukana oli lisäksi neljä ruotsalaista rajavartijaa. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. ”Uusilla metodeilla voimme parantaa sukeltajien työturvallisuutta ja tehostaa etsintää. Yksissä tuumin yhteistyökumppaneiden kanssa haemme toimivat ratkaisut”, Jukka Aaltonen painottaa.. 6 7 ·2016 AJASSA Turvallisuusmessujen aikaan Jyväskylässä järjestettiin alueellinen vesisukellusharjoitus, jonka järjestämisvastuussa oli Keski-Suomen pelastuslaitos. ERICA-hätäkeskustietojärjestelmässä havaitut puutteet siirtävät käyttöönottoa arviolta puolella vuodella. Viitisenkymmentä vesisukeltajaa kehitti taitojaan jokavuotisessa harjoituksessa Jyväskylässä Jyväsjärvellä Kuokkalan sillan haastavassa ympäristössä. Alun perin uusi järjestelmä piti ottaa käyttöön kuluvan vuoden aikana, mutta johtaja Jukka Aaltonen Hätäkeskuslaitokselta arvioi, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön keväällä 2017. ”Tärkeintä on varmistaa, että järjestelmä toimii moitteettomasti. Auto oli noin kymmenessä metrissä, syvimmät kohdat ovat 15 metriä. Lähes nollanäkyvyys lisää vaikeusastetta. Harjoituksen oli suunnitellut sukellusvanhimpana toiminut palomies VeliMatti Karjalainen. Tietojärjestelmäprojekteissa aikaisemminkin työskennellyt Aaltonen ei ole yllättynyt viimehetken ongelmista. Harjoitukseen osallistuivat myös PohjoisSavon, Päijät-Hämeen, Keskipohjanmaan sekä Pirkanmaan pelastuslaitokset ja Rajavartiolaitos. Isossa tilanteessa viranomaisten pitää yhdistää voimansa”, Veli-Matti Karjalainen sanoo. Skenaariossa auto oli ajanut sillalta veteen ja uponnnut sisällään neljä ihmistä. ”Vaihdamme tietotaitoa puolin ja toisin. Tekniikka on kehittynyt niin, että jopa ihmisen voi erottaa kaikuluotauksella pohjalta”, palopäällikkö Juha Saario kertoo. Valtaosa ehti sukeltaa vähintään kolme kertaa. Pelastustoimessa metodia ei ole juuri käytetty, mutta uusi paranneltu versio ratkaisee ongelmat, kun pohjassa on paljon esteitä. Erilaisia rasteja oli neljä, joista viimeisellä harjoiteltiin Hyvä ja haastava sukellusharjoitus kaikuluotausta. ”Harjoitus liittyi sukeltajan toimintaan haastavissa oloissa. Rajavartiolaitos avustaa poliisia usein rikospaikkatutkinnassa. . Pelastuslaitosten lausunnossa pelastusjohtajat totesivat myös, että pelastuslaitosten kouluttamiselle, perustietojen, vastemallien ja tietojen varmentamiselle pitää hyväksymisen jälkeen varata aikaa vähintään neljä kuukautta. ”Poijuparietsintä on perinteisesti käytössä Puolustusvoimissa ja vapaaehtoispuolella. Harjoittelimme myös paria eri etsintämenetelmää.” Kuokkalan sillan ympäristö Jyväsjärvellä on haasteellinen, koska pohjassa on rakennusjätettä, harjaterästä, puutolppia pystyssä sekä polkupyöriä. ”Käyttöönottovaiheessa on usein korjattavaa.” Tosin vasteenmäärittelyyn liittyvät ongelmat näin loppuvaiheessa yllättivät häntä hieman
Helsinki > Palotutkimusraadin seminaari, 10.10. Levi > Vaarallisten aineiden torjuntakurssin opintopäivät 2.11. Tampere SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 6.10. Tavoitteena on syksyn aikana suorittaa nuorisomerkkikurssi ja siinä sivussa tutustua myös hieman laajemmin palokuntatoimintaan”, nuoriso-osaston johtaja Sampo Toiva kertoo. Skype > Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.11. Tutkinnon pituus säilyy 240 opintopisteessä, mikä turvaa opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuuden”, rehtori Mervi Parviainen sanoo. Laukaa > Tulisijaja hormitarkastuskoulutus 17.–21.10 Laukaa > Syysopintopäivät ja syyskokous 11.–12.11 Lahti SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Hallituksen kokous (varsinaiset jäsenet) 11.10. Siirtymävaiheessa päällystökoulutus toteutetaan nykyisellä opetussuunnitelmalla ja henkilöstöllä Pelastusopistolla. ”Suomalaiset pitkän linjan varautumisen asiantuntijatkin olivat sitä mieltä, että aihealueiden valtava kirjo aukeni uudella tavalla.” Konferenssissa käsiteltiin muun muassa turvallisuuden lisäämistä ja väkivallan, itsemurhien ja onnettomuuksien vähentämistä. Hallitus antoi eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen. ”Olimme huolissamme myös kasvavista hallintokuluista, kun talossa on kahden eri oppilaitoksen opiskelijoita. Helsinki SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Jatkuvuudenhallinta yrityksissä ja viranomaistoiminnassa, 12.10. Seinäjoki Alalla tapahtuu 7 ·2016 7 Päällystökoulutus poliiseille Palopäällystön amk-koulutus siirtyy ensi vuoden alussa Poliisiammattikorkeakoulun tutkinnoksi. ”Lopputulos on sellainen, jonka kanssa voimme elää.” Innostuneita nuoria Lauttasaaressa Lauttasaaren VPK täytti sata vuotta ja nuoriso-osaston toiminta alkoi vuosien tauon jälkeen. Nyt hallintokulut jyvitetään opiskelijamäärän mukaisesti kahden oppilaitoksen kesken siten, että kulut eivät ylitä nykyistä neljää prosenttia.” Tutkintonimike muuttuu ja se määritetään asetuksessa. Oulu > Ensiapuja ensivastekurssien opintopäivät 3.11. Opetussuunnitelmassa säilyvät kiistanalaiset insinööriaineet, joista opistolla on kokemus ja osaavat opettajat. Tampere > Kyläturvallisuus-kouluttajakoulutus 15.10 Mikkeli > Öljyvahinkojen torjuntakurssin opintopäivät 18.10. ”Tämä on meille erittäin tärkeä linjaus. Safety 2016 keskittyi tapaturmiin Tapaturmatutkimusta käsitellyt Safety 2016 konferenssi sai osallistujiltaan pelkästään hyvää palautetta, iloitsee tapahtuman järjestäneen Terveydenja hyvinvoinninlaitoksen johtava asiantuntija Anne Lounamaa. Tampere > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmä 4.11. Vaasa > Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa – Varautumisen opintopäivät 12.10. Konferenssi oli menestys myös viestinnällisesti. ”Meillä on ollut kahdet harjoitukset, joista molemmissa on tutustuttu sammutusmiehen perustyökaluihin. Jyväskylä > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa, 18.10. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Nuohoojan 7. Toiset harjoitukset keskittyivät yleisesti kaikkiin työvälineisiin suihkuputkista palopostikalustoston kautta raivausvälineisiin. Tiedottaja Mari Kiviniemi kertoo, että kolmen konferenssipäivän aikana tapahtumasta twiitattiin 6000 kertaa hashtagilla Safety2016.. Ensimmäisissä käytiin läpi työ-, pääja vaahtojohdot ja erilaisia tapoja säilyttää niitä. Se tullee olemaan pelastusalan päällystötutkinto AMK. Skype > Civil Protection Suomi -työpaja sekä Varautumienn ja väestönsuojelu -jaoston jäsentapaaminen 2.11. Oulu > Paloilmoittimen hoitajakurssi 19.10. Vantaa > Luottamusmieskoulutus 24.–25.10. Tieteiden talo > Väkivallan uhka työelämässä 10.10. Skype > SKYDD 2016 -seminaarija messumatka 25.10. Oulu > Turvallinen kiinteistö – paloturvallisuus, ylläpito ja velvoitteet, 8.11. Tämä turvaa myös opiston henkilöstön työllisyyden ja opetuksen säilymisen omalla kampuksella sekä sen, ettei tarvita kahta erilaista opetussuunnitelmaa, jota talous ei olisi missään nimessä kestänyt. Helsinki > Pelastustoimen työturvallisuusseminaari 3.11. Hänen mukaansa Tampereella syyskuussa järjestetyn konferenssin teemat olivat aikaisempia vuosia kattavammat. Harjoitukset koostuvat itse pääaiheen lisäksi sopivasta annoksesta leikkiä ja liikuntaa. Harjoituksiin osallistuu 14 nuorta, jotka ovat iältään 7–8-vuotiaita. Helsinki–Tukholma–Helsinki > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: Riskianalyysityöryhmä, 28.10. koulutusjakso 10.–14.10
Traagisen siitä tekivät seuraukset. Istunnossa keskitytään tilanteen herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin, ei niinkään tekniseen suorittamiseen. ”Moni varmaan luulee, että se on turhaa puhetta, mutta vasta puhumisen aikana huoHenkisesti vaativan tehtävän synnyttämät tunteet voivat jäädä auttajan mieleen kummittelemaan, jos niitä ei pureta defusingistunnossa. Rakennus oli täyden palon vaiheessa. Jos kaksi lasta menehtyy, niin onhan se rankkaa.” Työntekijöiden jaksamisen kannalta olennaista on, mitä paloasemilla tapahtuu tavallista rankempien tehtävien jälkeen. ”Ei sitä kannata kieltää. Talo paloi maan tasalle, ja sitä sammutettiin pitkälle seuraavaan päivään. 8 7 ·2016 P alomestari Marko Talus heräsi hälytykseen 20 vaille yksi aamuyöllä. Pelastusteknisesti sammuttaminen sujui oppikirjan mukaan. Rankka keikka täytyy purkaa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jokilaaksojen pelastuslaitos TYÖHYVINVOINTI. Ensimmäiset kaksi yksikköä Raahen keskuspaloasemalta olivat jo sammuttamassa neljän huoneiston rivitaloa. Talus otti yhteyttä ensihoidon kenttäjohtajaan ja pyysi tätä järjestämään paloasemalle defusing-tilaisuuden, johon osallistuivat palopaikalla olleet henkilöt. ”Pelastustoiminnan johtajan täytyy hoksata, millainen tilanne on ollut kyseessä. Syyskuun puolivälissä sattunut palo oli päällystökurssilta viime vuonna valmistuneen Taluksen siihenastisen uran pahin paikka. Paloasemalle tuli Jokilaaksojen pelastuslaitoksen omaa, koulutettua henkilökuntaa, jonka johdolla defusing käytiin läpi. Hän oli varallaolossa kotonaan, mutta pääsi liikkeelle noin neljässä minuutissa. ”Tapahtuma-aamuna pidettiin kaksi tilaisuutta, ja perjantaina yksi tilaisuus.” Defusingissa kriittinen työtilanne käydään läpi mahdollisimman pikaisesti tapahtuneen jälkeen. Talus tuli kohteeseen Raahen Pattijoelle noin 11 minuuttia hälytyksestä. Tarkoitus on saada työasiat purettua työpaikalla vertaistuen, eli kollegoiden kanssa niin, etteivät ne jää pyörimään mieleen. Tiesimme, että tilanteessa on menehtynyt lapsia, joten tilanne vaati ehdottomasti jälkipurun”, Talus kertoo. Palossa kuolivat kuusija kymmenvuotiaat lapset. Jälkipurkusysteemi on olemassa jokaisessa pelastuslaitoksessa, mutta sitä käytetään edelleen liian harvoin
Kuva: Markku Ruottinen/Lehtikuva.. Palossa kuolivat kuusija kymmenenvuotiaat lapset. Kaikille tarjottiin mahdollisuus osallistua joko jälkipurkuun tai käyntiin työterveyshuollossa. ”Laitoksella töissä olevien on helpompi saada tukea. Tunteiden nieleminen voi vaikuttaa myös negatiivisesti henkilön persoonaan. Sopimuspalokuntaan kuuluva henkilöstö jää ihan yksin keikan jälkeen, jos heistä ei huolehdita ja oteta koppia.” Nuoren miehen kohtalo herätti Jälkipurku on ammattilaiselle tärkeää erityisesti siksi, ettei hän traumatisoituisi itse, korostaa Pelastusopiston yliopettaja, kriiseihin ja traumoihin erikoistunut perheja psykoterapeutti Salla Tikkanen. Tällöin paha olo täytyy vain vaientaa, mikä voi vaikuttaa työkykyyn ja lopulta työturvallisuuteen. Tämä on hyvä keino siihen.” Raahen tehtävälle osallistui myös sopimuspalokuntalaisia. Pelastuslaitosten henkisen työsuojelun toimikunnan puheenjohtaja Tikkanen on työskennellyt Pelastusopistolla 12 vuotta. Talus sanoo, että yleisesti sopimuspalokuntalaisten tavoittaminen defusingiin on hankalaa, koska he eivät työskentele paloasemilla. Palomies Raahessa palaneen rivitalon katolla 13. Kokemus on opettanut hänelle, että keskustelu kollegoiden kanssa ylipäätään on auttamistyötä tekeville hyvin tärkeää. ”Jos kadottaa omat tunteensa, kadottaa yhteyden itseensä, yhteyden toisiin ihmisiin sekä työkavereihin”, Tikkanen sanoo. syyskuuta. Seitsemän 12:sta osallistui jälkipurkuun. ”Pitäähän kotonakin pystyä puhumaan, mutta meillä on salassapitovelvollisuus. Asiat pitää kuitenkin jotenkin pystyä käymään läpi. 7 ·2016 9 maa, että se on tärkeää, ja esille tulee paljon asioita, joista ei varmaan tulisi muuten puhuttua”, Talus sanoo. . Tärkeää ikävien tapausten ohjattu läpikäynti on erityisesti silloin, jos työyhteisössä on totuttu vaikenemaan
Pelastajilla on opinnoissaan 1,5 opintopistettä psykologiaa. Keskustelu lisää ymmärrystä, että muut kokevat samalla tavalla ja heillä on samanlaisia oireita. Lehtosen mukaan kynnys järjestää defusing on edelleen alalla liian korkea. Asiasta on tullut myös pyyntöjä opiskelijoilta. ”Järjestelmä on olemassa, se toimii ja sitä on pyöritetty kohta 20 vuotta. Esimerkiksi postraumaattinen stressireaktio voi muuttua häiriöksi, ja ihminen voi jopa menettää työkykynsä siksi, että traumatisoituu työssä”, Tikkanen korostaa. ”Koetaan, että tässä ammatissa pitää kestää lähestulkoon kaikki." – Ilpo Lehtonen. Nuorehko mies päätti päivänsä itse. Tuli sellainen ajatus, että pitää tehdä asialle jotain.” Nykyisin kaikki Suomen pelastuslaitokset käyttävät jälkipurkua, mutta kaikilla se ei ole talon sisäistä toimintaa, vaan esimerkiksi julkisen tai työterveyshuollon palvelu. Pelastusopistolla opiskellaan pelastaja-, hätäkeskuspäivystäjäja alipäällystötutkintoa sekä palopäällystötutkintoa. Alipäällystösekä palopäällystöopiskelijoilla ei ole psykologiaa oppiaineena lainkaan. ”Henkilöstöjohtamisessa on hyvin tärkeää tietää, kuinka työntekijät voivat psyykkisesti oireilla, ja miten niitä oireita hoidetaan. Tikkasen mukaan tilanteeseen on luvassa parannusta parhaillaan käynnissä olevassa opetussuunnitelmien kehittämistyöprosessissa. Oli muutamia muitakin tapauksia. ”Koetaan, että tässä ammatissa pitää kestää lähestulkoon kaikki.” Hänen mukaansa nuorin työntekijäpolvi on tietoisempi tunteiden käsittelyn tärkeydestä, muttei silti yhtään innokkaampi järjestämään jälkipuinteja. ”Psykologiaa voisi opettaa enemmänkin” TYÖHYVINVOINTI . ”Herätys tuli eräissä palokuntahautajaisissa 1990-luvulla. 10 7 ·2016 ”Yhteenkuuluvaisuuden tunne on tärkeää. Se voi kertoa myös päinvastaisesta asiasta. Salla Tikkanen tosin muistuttaa, että jälkipuintien puute ei välttämättä tarkoita huonoa asennetta. Kriittisten työtilanteiden jälkihoitomenetelmät tulevat tutuiksi Pelastusopiston opiskelijoille, mutta psykologiaa voisi opettaa enemmänkin, arvioi opiston yliopettaja, psykoterapeutti Salla Tikkanen. Se on ok, mutta työntekijöillä on edelleen rima turhan korkealla. ”Jos esimies ei tunnista merkkejä, että ihmisellä ei mene hyvin, ei hän kykene johtamaan silloin esimerkiksi työhyvinvointia.” Tikkanen painottaa, että mielenterveyttä koskevista aiheista olisi hyödyllistä puhua enemmän. Hätäkeskuspäivystäjien tutkinnossa sitä opiskellaan kolme opintopistettä. ”Puutetta kompensoidaan henkilöstöjohtamisen opintojaksossa, jonka yhteydessä käsitellään psykologisia aiheita”, Tikkanen sanoo. Varmasti ohi menee paljon sellaista, mistä istunnon voisi pitää.” Lehtonen arvelee korkean kynnyksen syyksi alan miehisyyttä. Palomestari Marko Talus johti rivitalopalon sammuttamista. Jälkipuinnissa on voimakas sosiaalinen näkökulma.” Helsingin pelastuslaitoksen asemamestari Ilpo Lehtonen toi defusingja debriefing -menetelmät pelastusalalle noin parikymmentä vuotta sitten. ”Esimerkiksi tietoa ja osaamista mielenterveydestä ja mielen sairauksista tulisi saada enemmän.” Tikkanen on ottanut aiheita esille omissa opetusosuuksissaan
Jälkipurku pyritään hoitamaan viimeistään vuorokauden kuluessa tehtävästä. Esimies voi olla sokea näkemään, että jälkipuinnille olisi tarvetta, mutta toisaalta vähän aikaa alalla olleella ei ehkä ole kanttia sanoa tarvitsevansa istuntoa. Defusing on debriefingin lyhytversio. Siksi Tikkanen korostaa esimiehen vastuuta. Hänen mielestään työnohjausta pitäisi ryhtyä käyttämään laitoksissa laajemmin. Traumaattisia/kriittisiä arkityötehtävistä poikkeavia tilanteita voivat olla muun muassa: Väkivallan vakava uhka tai toteutuminen Omaa henkeä uhannut läheltä piti -tilannne Työtoverin menehtyminen tai läheltä piti -tilanne Onnettomuuden uhri on tuttu Vahingoittunut vainaja tai poikkeuksellisen paljon vainajia Oma moka, esimerkiksi liikenneonnettomuus Onnistunut hälytystehtävä, josta kierrokset jääneet päälle Lähde: Jokilaaksojen pelastuslaitos . Sammutusta jatkettiin pitkälle seuraavaan päivään.. Jälkipurku on pienryhmäprosessi, joka voidaan käynnistää työtehtävissä sattuneiden kriittisten tai traumaattisten tilanteiden jälkeen auttajien auttamiseksi. Kuka tahansa tehtävässä mukana ollut voi pyytää jälkipurkua, ja yksikin pyyntö velvoittaa pitämään sen. Pelastustoiminnan johtaja, tilannepaikan johtaja tai ensihoitaja arvioi jälkipurun tarpeen. Rivitalo paloi maan tasalle. ”Se on arkisempi keino työhyvinvointiin, eikä vaadi yleensäkään kriisiä. 7 ·2016 11 ”Jos keskustelukulttuuri on muuten hyvä ja ilmapiiri tunteita salliva, siellä pystytään puhumaan asioista avoimesti ja luottamuksellisesti myös oman työporukan kanssa ilman, että järjestetään tilastoitavaa defusing-istuntoa.” Tikkanen arvioi, että defusingien vähäisyys voi johtua myös tietämättömyydestä. ”Kokeneet voivat ajatella, etteivät oikeasti tarvitse istuntoa. Siellä päästään kerran kuukaudessa istumaan rauhassa alas ja käymään läpi omaan työhön liittyviä asioita.” JÄLKIPURKU ELI DEFUSING Defusing-sanalla tarkoitetaan jälkipurkua: jonkin asian vaarattomaksi tekemistä. Pitäisi hoksata, että joukossa on henkilö, jolla ei vielä ole kokemusta, ja jonka takia istunto kannattaa järjestää, kysymättä.” Ilpo Lehtonen painottaa, että myös työnohjaus on hyvä tapa käydä läpi asioita. Defusing toteutetaan kerran mahdollisimman pian tilanteen jälkeen, debriefing-istunto voidaan pitää useammankin kerran
28.5.2016 klo 5.34 Kuva: Joonas Salli/Satakunnan Kansa 12 7 ·2016 ”Aluksi oli kuva palosta, joka sammutettiin nopeasti.”
Ei tiedetty, mitä oli oven takana. Ylimmänkään kerroksen käytävällä ei ollut mitään poikkeavaa. 14 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS M atkalla Kanta-Porin paloasemalta keskustan Omenahotellille päivystävä palomestari Janne Kumpulainen pyysi hätäkeskusta ilmoittamaan huoltomiehelle, että hotellin palohälytys tulee laukaista. Savusukeltaja Juha Raitolampi selvitti parinsa kanssa kolme kehikollista letkua sisäkautta kohti ilmastoinnin konehuonetta. Nyt savusukeltajat saattoivat kävellä kameran avulla suoraan palon luokse. Ei lämpöä, ei yhtään savua. Vesi satoi pisaroina lattialle – ei ollut kuuma. Rakennuksesta ei ollut kunnollista tietoa. Hätäkeskuspäivystäjä kysyi päivystävältä palomestarilta Janne Kumpulaiselta, käsketäänkö kohteessa olevan huoltomiehen painaa painonappia, sillä hotellin automaattinen palonilmoitin ei ollut hälyttänyt. la, jolloin siihen olisi kulunut huomattavasti enemmän aikaa. Meillä oli se käsitys, että hän oli hoitamassa aiemmin sattunutta putkirikkoa, sillä vettä oli lattioilla jo siinä vaiheessa, kun sinne menimme”, Kumpulainen sanoo. Tila oli erikoinen ja avara. Savuraja oli ihan lattiassa. Se selvisi vain katsomalla. Oven takana oli vastassa musta ja paksu savu. Sen keskellä paloi jokin. ”Huoltomies oli paikalla jo ennen meitä. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: LounaisSuomen poliisilaitos, Satakunnan pelastuslaitos Nostolavakuskit tekivät pitkän päivätyön korkeuksissa. Kaikki ovet avattiin järjestyksessä ja tarkistettiin tilanne. ”Kun tulin paikalle, näytti siltä, että palo oli jo sammutettu”, Joonas Kekki kertoo.. Ilman kameraa huone olisi täytynyt tutkia jommankumman käden taktiikalSalakavala palo hiipi huoneistosta ullakolle Hälytysilmoituksen mukaan Porin keskustassa Omena hotellin katolla olevasta ilmanvaihdon konehuoneesta tuprutti harmaata savua. Palo sammui parissa minuutissa muutamalla suihkuputken kahvankäännöllä. Lämpökamerasta iso apu Kuumin paikka löytyi nopeasti lämpökameran avulla. Raitolampi jälkisammutti parinsa kanssa parhaillaan, kun Porin VPK:n höökin yksikönjohtaja Joonas Kekki ja kaksi savusukellusparia tulivat kerrokseen. Kaikki ovet olivat lukittuja, mutta huoltomiehellä oli niihin avaimet. Kanta-Porin höökin savusukeltajat lähtivät huoltomiehen kanssa ylimpään kerrokseen, kohti ilmanvaihdon konehuonetta. . Hälytyksestä oli kulunut vajaat 20 minuuttia. Luulimme olevamme menossa ullakolle, mutta siellä olikin kokoustila”, Kekki sanoo. Ovi ei ollut päästänyt yhtään savua käytävään”, Raitolampi kertoo. ”Paikka oli erikoinen, todella sokkeloinen. Edetessään kohti paloa Raitolampi kokeili savukaasujen kuumuutta parilla tsup-tsup -suihkulla. Hotellihuoneet loppuivat jo kuudenteen kerrokseen. ”Avasimme jälleen yhden tilan oven tarkastaaksemme mitä sen takaa löytyy. Seitsemännessä kerroksessa oli asuntoja ja muita tiloja
Kumpulainen hälytti lisää väkeä, jota tarvittaisiin jälkivahinkojen torjuntaan. "Kuului kova paukahdus" Palaneen tilan savutuuletus hoitui painovoiman avulla. Palasimme alas juomaan ja valmistautumaan välineiden keräämiseen”, Raitolampi kertoo. Kekki etsi savuparin kanssa yläpohjaan käyntiä talon parvekkeelta. ”Laskeuduin korilla katolle. ”Aika monessa palossa olen ollut mutten vielä tällaisessa. Luukusta tuli höyryä, joka hälveni pian. Aina palo on jonkun merkin antanut”, Stenroos sanoo.. Loivan harjakaton alla ullakkotila oli korkeimmillaan noin 120 senttiä korkea. Siellä ei näkynyt savua eikä tulta. Hän teki viereisten tilojen tiedustelun ja ilmoitti Kumpulaiselle, että tilat ovat kunnossa, mutta yläpohjaan ei nopeasti löytynyt käyntiä. Tilassa kulki isoja ilmastointiputkia. Kun Stenroos katsoi luukusta sisään, hän totesi, että sieltä tulee höyryä, mutta sisällä välipohjassa oli kylmempi kuin ulkona. . ”Kun tulimme palaneeseen tilaan, näytti, että palo oli sammutettu ja tilanne hallinnassa”, Kekki sanoo. Se jätettiin auki. Jos sieltä jotain tulisi, se havaittaisiin. Lopulta paikka oli sellainen, että lähes joka puolelle kattoa ylettyi, mutta ei vastakkaisen seinän räystään yli. Puiden välistä löytyi hyvä reitti katolle. Teijo Stenroos ajoi Kanta-Porin nostolavaa ensimmäiset neljä ja puoli tuntia kunnes vaihtomies vapautti hänet. 7 ·2016 15 Palomestari Kumpulainen oli antanut Kekin ryhmälle tehtäväksi viereisten tilojen tiedustelun ja savutuuletusvalmiuden valmistamisen. ”Ajelin korilla katon päällä edestakaisin, mutta mitään ei näkynyt”, Stenroos kertoo. ”Olimme sammuttaneet ja raivanneet tilan, ja ajattelimme, että homma oli siinä – perushuoneistopalo. Yksi yksikkö pyydettiin tuomaan vesi-imureita ja Meri-Porin säiliösammutusauto käskettiin Kanta-Porin asemalle valmiuteen. Löysin keskeltä kattoa luukun välipohjaan ja kysyin mestarilta avataanko. Hän sanoi, että avataan”, Stenroos kertoo. Kun yläpohjan tiedustelu oli tehty, Stenroos varmisti Kumpulaiselta, miten luukku jätetään. Itse Kumpulainen kävi vielä varmistamassa, että ilmastointi on sammutettu. Tila saatiin helposti savuttomaksi. Katolla ei poikkeavaa Palomies Teijo Stenroos petasi Kanta-Porin nostolava-auton vastakkaiselle puolelle paloa, sillä palon puolelle ei isolla autolla päässyt
Käyntiluukkuja ei ollut näköpiirissä. Paikalle ensimmäisenä tullut huoneistopalon sammuttanut savupari oli ehtinyt tauolle. Kun Riepponen ajoi tallista ulos, lisähälytys tuli. Suihkulla oli vain vähän tehoa, sillä sitä ei pystynyt suuntaamaan kunnolla pienen reiän ja ontelossa kulkevien putkien takia”, Kekki kertoo. Myös nostolavasta kattoa tiedustellut Stenroos näki tämän. ”Ensimmäisestä reiästä saatiin juuri ja juuri suihkuputki sisään. Sitä oli yritetty antaa jo aiemminkin, mutta se ei ollut tullut läpi. He ulottuivat korilla sekä palonpuoleiselle sivulle että vastakkaiselle puolelle, jossa oli porilaisten lava. Rauman nostolavaa kuljettanut Jukka Riepponen (oik.) ei asettaisi yhtä palomiestä samanaikaisesti ambulanssiin ja nostolavaautoon, kuten Rauman paloaseman synergiayksikössä on ohjeena. ”Ylhäällä näytti koomiseltakin, kun alhaalla oli paljon väkeä, jotka eivät pystyneet tekemään mitään.". Seinä oli kiveä, joten reikää ryhdyttiin tekemään porilaisittain huligaanilla eli murtoraudalla. Porissa raumalaisten lavalle oli järjestetty tila kävelykadulle suoraan hotellin pääoven eteen. Hän oli komennettuna synergiayksikköön, joka miehittää samalla ambulanssin ja nostolava-auton. Se oli saatu kerran hallintaan, mutta syttynyt toisesta paikasta uudelleen. 16 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS . Parveketta riitti 11 metriä. Oli kulunut noin tunti hälytyksestä ja vartin verran siitä, kun palon uskottiin sammuneen. Ontelo kulki ympäri talon seinää myötäillen. Porissa Omenahotellin paossa hänellä oli koriorjana toinen nostolavakuljettaja Teppo Ahlqvist. Lava Raumalla Palomies Jukka Riepponen kuunteli Rauman paloasemalla radioliikennettä. Ontelo, josta palo tuli ulos, oli noin 30 senttimetriä korkea. Savusukeltajat tekivät lisää reikiä seinään aina jokaisen katon pukkilinjan väliin. ”Yhtäkkiä kuului kova paukahdus ja liekit löivät räystään alta yläpohjasta”, Kekki kertoo. Matkaa Porin keskustaan oli 50 kilometriä ja kyseessä suuri rakennuspalo. He pukivat laitteet toistamiseen selkiinsä ja vetivät toisen letkulinjan seitsemänteen kerrokseen. Vissynjuonti loppui lyhyeen. Asemalla pidetyn aamupalaverin jälkeen Riepponen vaihtoi ambulanssivarusteet sammutusasuun ja miehitti toisen nostolavakuskin Teppo Ahlqvistin kanssa nostolava-auton. Porin VPK:n yksikönjohtaja Kekki käski savuparien tehdä reikiä parvekkeella olevaan seinään, jotta päästäisiin tilaan, josta liekit löivät. Kivilevyn takaa paljastui vinolaudoitus, joka sahattiin moottorisahalla. Riepponen ja Ahlqvist saivat pedattua auton kerralla hyvin, eikä sitä tarvinnut enää muutella. Kuva: Mikko Puolitaival. Se oli laskevan harjakaton matalin kohta. Sahauksen jälkeen edessä oli tiiltä, joka hajosi huligaanin kosketuksesta
Vain lavalta pystyi sammuttamaan Vain lavalta käsin saattoi sammuttaa ja tehdä havaintoja palosta. Raumalta tullut nostolava pedattiin kävelykadulle, pääsisäänkäynnin eteen.. ”Tein moottorisahalla lippaan reiän ja laskeuduin lipan sisään ja aloin sammuttaa”, Huru kertoo. Kun paikalle saatiin pitkäpuominen purkukoura, tuli sen kuljettaja ohjaamaan laitetta raumalaisten koriin. Tuuli vei savua alkupalon puoleiselle sisäpihalle ja raumalaisetkin saattoivat sammuttaa paloa hyvässä näkyvyydessä. Ahlqvist oli joutunut monesti tuomaan sen pakkoajona alas. Sammuttaminen oli silti helpompaa, kun Stenroos saattoi keskittyä pelkästään korin ajamiseen, ja Huru samalla sammutti. Se heilutti tuntuvasti koria, kun miehet sammuttivat 30 metrin korkeudessa. Tuli karkasi Sitten myös kävelykadun vastakkaisella puolella alkoi palaa. Vaahto täytti hyvin katon, mutta se ei tehonnut. Välillä oli otettava koria etäämmälle. Lavaan syötetyn veden paine vaihteli. Meri-Porin höökin saapuessa Kanta-Porin asemavalmiudesta paikalle, Stenroos sai kaveriksi Petri Hurun. Ahlqvist muistutti Riepposta, ettei kovin lähelle tulta kannata ajaa, sillä auto oli temppuillut. ”Lavan vipuja käyttäessä piti vaihtaa samalla puheryhmää, jotta sai annetuksi vesikäskyjä”, Riepponen sanoo. ”Savu ei paljon haitannut, sillä tuuli vei sitä meistä poispäin, mutta oli kuuma. Kanta-Porin nostolava vaihdettiin Kankaanpäästä hälytettyyn nostolava-autoon. Kattoa yritettiin välillä avatakin, mutta kuumuus esti sen. He kävivät alhaalla henkilökohtaisessa huollossa, kun nostolavan järjestelmästä loppui paineilma. Rakennuksen ullakko nousi korkeimpaan osaansa jättäen pienen lipan ennen kuin seinä lähti laskeutumaan alan maatasoon. Kun Hurulta loppui ilma, he laskeutuivat maahan pullon vaihtoon. Kolmannella kaistalla tehtiin evakuointia, joka aloitettiin vesivahingon takia. Hän ajoi koria koko päivän. Huru huomasi alhaalla, että nostolava oli laskenut hydrauliöljynsä puomin kääntöpöydälle. Se imeytettiin kolmeen säkilliseen Absolia. ”Tuli levisi reunoilta pian keskelle kattoakin. Maatasosta peltikaton purkaminen ei olisi onnistunut. Kouralla revittiin kattopellit korkeuksista ja lastattiin suoraan jätelavalle. Petri Hurulle Omenahotellin palo oli toinen iso palo lyhyen ajan sisällä. Riepposesta ylhäältä näytti välillä koomiseltakin, kun alas katsoessa näki paljon sinipukuisia ihmisiä, jotka eivät voineet tehdä juuri mitään. . ”Sitä mukaa kun katto paloi puhki, vaahdotimme sitä”, Huru kertoo. Kun menimme lähemmäksi paloa, oli kuumuuden takia puettava kasvo-osat”, Stenroos kertoo. Huru kertoi korista Kumpulaiselle, että Meri-Porin säiliösammutusautossa on vaahtoa, jos tarve vaatii. Maatasossa työskentelevän Kumpulaisen oli hankala muodostaa tilannekuvaa. Katto paloi jo selvästi, mutta palo ei tullut vielä läpi”, Riepponen kertoo. Riepponen kuvaili tehtävän mielekkääksi, uransa isoimmaksi paloksi. . Pian hän päätti käyttää vaahtoa. Huru arvioi öljyä olevan toistasataa litraa. Miehet alkoivat sammuttaa näkyviä paloja. 7 ·2016 17 ”Yritimme ensin rajata paloa läpilyöntiputkilla, mutta kattopellin alla oli tiiltä. ”Välitimme tietoa palomestarille, joka teki päätöksiä lavamiesten kertoman perusteella”, Riepponen kertoo. ”Kerroin palosta radiolla toisessa päässä oleville, jos he pääsisivät siihen myös käsiksi”, Huru sanoo. Oman työvuoron jatkeeksi Riepponen ja Ahlqvist iskivät aamuseitsemästä iltaviiteen vissyllä ja yhdellä lihapiirakalla. Pullot vaihdettiin ja itselle tehtiin kevyt tankkaus. Syy muuttui myöhemmin kiireisemmäksi – tulipaloksi. Lippa kiersi katolla koko rakennuksen. Molemmat nostolavat toimivat samalla kaistalla ja samassa puheryhmässä, mutta vesikaista oli erikseen. Palo levisi seitsemänkerroksisen rakennuksen katolla. Sammutin paloa aluksi yksin korista, sillä lava oli ainoa keino, jolla pystyi sammuttamaan”, Teijo Stenroos kertoo. ”Kun pääsimme ylös, paloi jo niin paljon, ettei palon päälle päässyt”, Huru kertoo. Kävelykadun vastakkaisella puolella näkyvä palo oli polttanut lipan puhki. Hän näki rakennusta kiertävässä onkalossa pitkälle, mutta ei kyennyt sammuttamaan, koska ilmastointiputket estivät liikkumisen ja suihkun käytön muualle kuin lähietäisyydelle. Riepponen ja Ahlqvist jatkoivat sammuttamista korissaan. Stenroos ajoi sinne KantaPorin lavan korin. Ensimmäinen niistä on kerrottuna Pelastustiedossa 5/2016. Sitä valui jo maahankin
18 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS A lkuvaiheessa palomestari Janne Kumpulainen pohti resursseja. Kumpulainen johti tehtävää aluksi sokkona. Tilannekuvan muodostaminen oli hankalaa. Moodin vaihtaminen vaikeaa ”Aluksi oli mielikuva palosta, joka saatiin nopeasti sammutettua. Poliisin miehittämätön kopteri avasi Janne Kumpulaiselle videonäkymän katolle.. ”Ajankohta oli meille hankala, sillä varhaisena viikonloppuaamuna ei ollut varmuutta, saadaanko riittävästi väkeä paikalle.” Ilman huoltomiestä yläkertaan meno olisi ollut monin verroin hankalampaa, sillä kaikki ovet olivat lukittuja. Ilmasta välittyi kuvaa pienelle näytölle, josta tilannetta voitiin seurata. Seitsemännen kerroksen ja katon tapahtumat välittyivät heikosti maatasossa työskentelevälle pelastustoiminnan johtajalle. Kun tehdään vielä JVT päälle, niin väki suorastaan kiittää meitä ja olemme kahdeksalta vuoronvaihdossa asemalla.” Mestarin silmin . Ensimmäiset silmiä avaavat näkymät Kumpulainen sai, kun poliisi tuli paikalle radio-ohjattavan kopterin kanssa kuvaamaan videoita tapahtumasta. Kun savuhaitoista piti antaa vaaratiedote, kaikki paikallisviestimet olivat kiinni, joten Kumpulainen antoi sen valtakunnalliseen mediaan
Epäilytti, kestääkö ylin kerros palon rasituksen ja pääseekö palo rakenteissa alaspäin.” Hän sanoo, että vaahtoiskua voidaan miettiä kriittisesti. Ehkä vaahto ei kehittynyt seitsemännessä kerroksessa oikein. LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. Hankalia päätöksiä Kumpulainen suunnitteli, että palo pidettäisiin yläkerrassa. ”Mitä tahansa teitkin, tuntui, että aina ollaan jälkijunassa.” – palomestari Janne Kumpulainen. Silloin kun tehtävä on oikealla raiteella, ei tunne huolta siitä, tekeekö johtajana oikeita asioita. Kun savutuuletuksen ilmavirrat alkoivat käymään, ne saivat happea ja palo syttyi. 7 ·2016 19 Kumpulainen kuvaa, että etukäteismielikuvasta uuteen moodiin vaihtaminen oli hankalaa. Lopulta vaahto vain lisäsi vahinkoa, koska pehmennetty vesi imeytyi syvemmälle rakenteisiin. ”Tuntui hyvältä, kun huomasin, että koko johtamisjärjestelmä oli rakentunut tukemaan tehtävän suorittamista”, Kumpulainen sanoo. ”Ajattelin ensin antaa ylimmän kerroksen palaa päältä, mutta siihen rohkeus ei riittänyt. ”Ajatukseni oli, että saataisiin palon päälle kevyttä vaahtoa, joka sammuttaa, mutta näin ei käynyt. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. Näin kävi, kun vartti sitten sammutettu huoneistopalo muuttui yhdessä odottamattomassa pamauksessa hotellin ullakkopaloksi. Se ei ollut sellaista, jollaiseksi sen olin ajatellut. Kun hässäkkä on päällä, ja kysymyksiä tulee enemmän kuin vastauksia, tietää, että johtamisen rajat ovat tulossa vastaan.” Palomestari Kumpulainen sai koko tehtävän ajan tukea tilannekeskukselta ja toisen alueen päivystävältä mestarilta. Alhaalle tullut vaahto näytti raskaalta. ”Kun palo eteni, niin perässä juostiin koko ajan. Tämä tunne oli nyt poissa. Suurin vahinko tuli kuitenkin sammutusveden määrästä.” Kumpulainen arvelee, että palokaasut levisivät palaneen keittiösaarekkeen läpivienneistä onteloihin. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta
Asia koskee niin majoittuvia kuin kiinteistön asukkaita.” Ihmisiltä kiitoksia Torvinen päätti pelastuslaitoksen Facebooktiedottamisen päivitykseen: ”Porin keskustan Omenahotelli on luovutettu kiinteistön omistajalle. Viestintäryhmä otona Satakunnan pelastuslaitoksella on 5–6 hengen oto-viestintäryhmä. Kaikki ihmiset eivät kuuntele radiota eikä katsele tv:tä. Siellä leijaili sankka savu. Savunmuodostus on runsasta. Viestintäryhmän tarkoitus on helpottaa päivystävän palomestarin tiedottamispainetta. Omenahotellin palo oli Torvisen ensimmäinen viestintäryhmän hälytys. Torvinen otti yhteyttä myös Omenahotelliin, joka ei juuri muuten asiasta tiedottanut. Onnettomuuden aikaan sosiaalista mediaa käytti valistusmestari ja oto-viestijä Mirva Torvinen. Pelastuslaitoksen tehtävät kohteessa päättyivät tähän.” Pelastuslaitoksen sosiaalisen median käyttö poiki päivityksen alle kansalaisten kiitoksia. Nämä päivitykset tavoittivat Facebookin laskurin mukaan eniten ihmisiä. Hän aavisteli itsekin sen tulevan, kun katsoi aamulla ikkunasta ulos Porin keskustaan. Myöhemmin Torvinen päivitti Facebookiin kuvia tilannepaikalta. Tavoitimme päivityksillämme tuhansia ihmisiä.” Vaaratiedote ja kuvat nähdyimmät Toinen pelastuslaitoksen Facebook-päivitys kertoi vaaratiedotteesta molemmilla kotimaisilla kielillä. Ihmisiä kehotetaan välttämään oleskelua lähistöllä.” Näin alkoi onnettomuustiedottaminen Satakunnan pelastuslaitoksen Facebook-sivulla. ”Porin keskustan Omenahotelli on ohjannut asiakkaansa Porin Cumulukseen. ”Ihmiset seurasivat Facebookia hyvin. Tulipalo Facebookissa ja Twitterissä. ”Sosiaalinen media on tätä päivää. Tilanteen kulun lisäksi sosiaalisessa mediassa kerrottiin paloon liittyvästä tulevasta radiohaastattelusta, vaara ohi -tiedotteesta sekä onnettomuuden tiedottamiseen liittyvistä yhteystiedoista. ”Kiitos erinomaisesta tiedottamisesta somen kautta”, päivitti Satu Koskela ja Kari Lehtiniemi kiitteli sanoin: ”Some toimi paremmin kuin uutistoimistot”. Samaan aikaan Omenahotellin palosta kerrottiin pelastuslaitoksen Twitterissä samankaltaisesti, mutta Twitter-tyyliin lyhyemmin. Omenahotellin palossa Torvisen lisäksi paikalle tulivat Jyri Leppäkoski, joka hoiti median ja Tiina Kielinen, joka hoiti tilannepäiväkirjaa sekä Jenni Koskialho, joka työskenteli tilannekeskuksessa. Sammutustyöt jatkuvat yhä edelleen. Some on viestintäkanava siinä missä muutkin”, Torvinen sanoo. Ei se korvaa mitenkään perinteistä tiedottamista, mutta on siihen hyvä lisä. 20 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS ”Porin keskustassa Omenahotellin kattorakenteet palaa. Aikaisintaan kello 16.00 rakennuksesta pääsee noutamaan tavaroita. Pelastuslaitoksen sosiaalinen media välitti hotellinkin tietoa. Tilannekeskus hälyttää sen tarvittaessa ja paikalle saapuvat ne ketä pääsevät
varustehuollon puhdas ja likainen puoli erotettu toisistaan. 7 ·2016 21 Miele Professional pesulakoneilla ja pesuautomaateilla puhdistat likaisen keikan jäljiltä henkilökohtaiset sammutuspukusi ja varusteesi turvallisesti puhtaiksi. Satakunnan pelastuslaitos sai kiitosta tiedottamisestaan sosiaalisessa mediassa. Puhtaalla paloasemalla on mm. . Kysy lisää! Lisätietoja: Miele Oy / Professional Porttikaari 6, 01200 Vantaa Puhelin (09) 875 970 asiakaspalvelu@miele.fi www.miele-professional.fi . Avustamme mielellämme turvallisen varustehuollon suunnittelussa ja laitteistuksessa. Valistusmestari Mirva Torvisen mukaan pelastuslaitoksen tulipalon aikaisia päivityksiä seurattiin hyvin, niillä tavoitettiin tuhansia ihmisiä.
Helposti ja vaikeasti tutkittava Kuva: Kari Mankonen/Satakunnan Kansa. ”Syttymistilasta (keittiötila) oli poistoilmakanava betonisen yläpohjan läpi ullakkotiloihin ja katolle ilmastointiputkea pitkin huippuimuriin, joka ei ollut suoraan syttymistilan yläpuolella vaan useita metrejä sivussa. Haasteellisempaa tutkinnassa oli se, että miksi palo levisi kauttaaltaan betonisesta huonetilasta koko ulkokaton ja ullakkotilan käsittävään, mittasuhteiltaan isoon, alueeseen. Miksi palo levisi. Hän kuvaa palontutkinta kohteen haastavaksi, sillä yhdessä isossa osastossa oli useita huoneita. Parempi huomio asennustöihin Kehittämisajatuksissa nousi esiin, että tällaisten palojen välttämiseksi on syytä kiinnittää paremmin huomiota ilmastointiputkien ja eristeiden huolelliseen asennustyön jälkeiseen tarkastukseen. 22 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS Palomestari Timo Lehtonen osallistui Omenahotellin palontutkintaan koulutettavan tutkijan roolissa. Ilmeisestikin putken eristyksissä oli jossain kohtaa heikko paikka, josta kuumat palokaasut levisivät ullakon palaviin rakenteisiin ja näin ollen koko yhtenäiseen avoimeen ullakkotilaan”, Lehtonen sanoo. Myös asennuksen aikainen tarkka dokumentointi on tarpeen, sillä palotarkastuksella ei ole mahdollisuuksia päästä ahtaisiin ullakkotiloihin selvittämään asiaa jälkeenpäin. Syttymiskohdan löytäminen oli kuitenkin palonjälkien ja palomiesten haastattelun perusteella helppoa, Lehtonen kertoo
. 10 Nostolavassa koriorjan on oltava välineet tunteva henkilö. Näistä puhuttiin: . 3 Cobrasta olisi saattanut olla hyötyä. 7 Yhtä palomiestä ei tulisi sijoittaa kahteen tärkeään yksikköön yhtä aikaa. Tämä jäi hyödyntämättä, koska putkilukolle ei alkuvaiheessa ollut tarvetta. Palontutkijat arvioivat, että palo laajeni ullakon rakenteisiin heikosti eristetystä ilmastointiputkesta.. Näin vältyttäisiin muistinvaraiselta hälyttämiseltä, joka hektisessä tilanteessa on hankalaa. Omenahotellin tulipalosta annettiin myös vaaratiedote. 9 Joskus nostolavan käyttö pelkästään tilannekuvan saamiseksi voi olla järkevää. 1 Hotellirakennukseen hälytettiin vasteella keskisuuri. 8 Kaikilla kaistoilla, joilla operoidaan ja joilla on oma puheryhmä, olisi hyvä olla oma radio, jotta puheryhmiä ei tarvitse vaihdella kesken muiden töiden. 4 Putkilukossa oli koodi, jolla pääsi kaikkiin hotellihuoneisiin. 5 Kaikkien nostolava-autojen olisi hyvä olla alueen palojen vasteissa. 6 Pienemmissäkin rakennuspaloissa on käyttöä enemmälle kuin yhdelle nostolava-autolle. Vasteessa saattaisi olla korjattavaa. 2 Ensimmäinen lava olisi voinut toimia alkutilanteessa paremmin, jos siellä olisi ollut koriorja heti apuna
”On oltava tarkkana, ettei itse aiheuteta vaaraa toiminnalla”, Hätönen sanoo. Monet ymmärtävät toiminnan. Kevyistä koptereista raskaampiin Kevyet ilma-alukset ovat luoneet pohjan järeämpien käytölle, jolloin toiminta-aika ja -etäisyys sekä hyötykuorma paranevat. Toimintaan liittyy yleensä kiire, ja siinä piilee riskinsä. Samalla on edettävä järkevästi, eikä toiminta saa jäädä paikallisten pellepelottomien vastuulle”, Hätönen sanoo. 24 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS ”S ilmä taivaalla on toiveiden täyttymys”, ylikomisario Sami Hätönen kuvailee. Aiheeseen liittyy paljon myös ennakkoluuloja.” Silmästä taivaalla on selvä hyöty ”Ensimmäisen kurssin yhteydessä selvitettiin valtakunnallinen tilanne. Kokemusperäinen hinta–laatu-suhde puhuu toiminnan puolesta. ”Vaikka laitteet eivät ole painavia, voivat ne pudotessaan aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.”. Siksi se järjesti viime syksynä toiminnasta ensimmäisen kurssin. Vain rahat puuttuvat”, Hätönen kertoo. Heikoimmat kopterit pystyvät kuljettamaan vain kevyitä kameroja. ”Lennättäjien täytyy osata nappulatekniikka ja päälliköiden toimintataktiikka”, Hätönen sanoo. Ne ovat meille uutta. Hätönen kertoo, että on esimerkiksi voitu vähentää helikopterilentoja, jotka maksavat tuhansia euroja tunnilta. Hätönen on positiivisesti yllättynyt siitä, miten laitteiden käyttö on otettu poliisissa vastaan. Miehittämättömät ilma-alukset ovat nopeasti osoittaneet käytettävyytensä. Se oli toiminnasta välitettävän tiedon takia tärkeää. Ensimmäinen kurssi takana ”Vain mielikuvitus on rajana, mihin laitetta voi käyttää. Hän vastaa poliisin miehittämättömien ilmaalusten toiminnasta. Sille osallistui väkeä jokaiselta poliisin toimintasektorilta sekä osaamistasoilta miehistöstä päällystöön. Poliisi haluaa pysyä miehittämättömien ilma-alusten käytössä aallonharjalla. Jos halutaan toimia paljastumatta, optiikka vaatii järeämmät laitteet. Lämpökamerat eivät tällöin tule kysymykseen. Harkinta voi stressin tullen pettää. Se ei ole enää aikuisten miesten lelu, vaan on lunastanut paikkansa tutkinnassa.” Ensisijaisesti poliisi on käyttänyt miehittämättömiä ilma-aluksia teknisessä rikospaikkatutkinnassa, mutta sitä on käytetty myös liikennevalvonnassa ja piiritystilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa reaaliaikaista tietoa. Tekninen kehitys on vienyt toimintaa eteenpäin. Niillä tilannekuva pystytään luomaan aivan uudella tavalla. ”Koulutus on tärkeää jo toimintaa säätelevien ilmailulakien takia. Poliisin kokemusten mukaan alukset ovat tuoneet myös kustannushyötyä. Miehittämättömien ilma-alusten avulla kenttäpoliisit ovat voineet työskennellä turvallisemmin. ”Aika on nyt kypsä tälle. Aina ei toimita ihanneolosuhteissa tai joskus voidaan yliarvioida oma suorituskyky. Nyt ovat tekeillä poliisin sisäiset ohjeet ja koulutusjärjestelmä
Laitteen tuhoutumisesta tai kuvatun materiaalin menettämisestä Hätönen ei olisi yhtä huolissaan. . info@ursuit.com / www.ursuit.fi ”Aika on nyt kypsä miehittämättömille ilma-aluksille. ”Tarpeemme ovat hieman erilaiset, mutta niissä on yhtäläisyyksiäkin”, Hätönen sanoo. Ylikomisario Sami Hätösellä ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskarilla on yhteinen näkemys miehittämättömien ilma-alusten viranomaiskäytöstä; niiden pitäisi voida toimia lähimmän yksikön periaatteella yli viranomaisrajojen. Monet ymmärtävät toiminnan.”. 7 ·2016 25 Mikäli sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla seuraava Hälytysilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse: 0400 674 208. Kopterikuva: Teemu Heikkilä. "Lähtötilanne on kartoitettava ja mentävä järjestelmällisesti yhteistyössä eteenpäin. Hän arvioi, että poliisi on tällä hetkellä toiminnassa hieman edellä, koska poliisilaitosten verkottuminen on eri tasolla kuin pelastuslaitosten. Toimintaa on edistettävä kokonaisuuden hallinta edellä. Hyvät ja huonot kokemukset on jaettava.” . Hätönen painottaa kuitenkin yhteistyön voimaa. Kaikki viranomaiset voisivat tarjota toisilleen ilma-alusapua siten, että ilmataisteluilta vältyttäisiin. Viranomaisilla onkin yhteinen näkemys siitä, että toiminnan kehittyessä miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää yli viranomaisrajojen lähimmän yksikön periaatteella. Lähimmän yksikön perusteella Poliisilla, pelastuksella ja rajavartiolaitoksella on sisäministeriön alainen työryhmä, joka pohtii yhteistoimintaa
Teknosafe Oy:n toimitusjohtaja Anna Helminen yllättyi myönteisesti. 26 7 ·2016 PELASTUSTOIMI Turvallisuusmessuihin tutustui Jyväskylässä kolmen päivän aikana 3025 kävijää. Messutapahtuma on näytteilleasettajalle iso satsaus ja siksi messuaika pitää käyttää tehokkaasti. ”Odotuksiin nähden messut sujuivat hyvin, vaikka sellainen yleinen pöhinä ja messufiilis jäikin puuttumaan. Tilausvihkot olivat esillä ja kävimme hyviä kaupallisia keskusteluja asiakkaiden kanssa.” Nilssonin mielestä messut olisivat voineet olla kaksipäiväiset. ”Ne olivat selkeästi ammattimessut, joissa kävivät ammattilaiset ja osastoilla vierailivat niin sanotusti oikeat ihmiset.” Dafo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sartovuo sen sijaan on pettynyt erityisesti kävijämääriin. Haluja olisi järjestää laajasti turvallisuusalan yhteinen messutapahtuma 2020-luvulla. ”Tulisiko esimerkiksi Helsingissä järjestettävään messutapahtumaan enemmän kävijöitä”, hän kysyy. Turvata Oy:n toimitusjohtaja Mika Nilsson oli tyytyväinen messuihin. Kalustoa voidaan käyttää paitsi rauniopelastamisessa myös esimerkiksi raskaan kaluston onnettomuuksien pelastustehtävissä.. Kahden vuoden kuluttua messut järjestetään Tampereella yhdessä työturvallisuus ja työhyvinvointimessujen kanssa. Vuoden 2018 jälkeen messukuvio on tyystin auki. Meillä oli uutta näytettävää osastolla ja siksikin saimme tulosta aikaiseksi.” Myös Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen on myönteisesti yllättynyt kävijämäärään, mutta näytteilleasettajana hän jäi kaipaamaan laaja-alaisuutta. ”Ainakin meidän osastollamme oli hyvä hulina eikä näillä messuilla tavannut niin sanottuja renkaan potkijoita. S uomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen (SPLY) puheenjohtaja Timo Kangasniemi on tyytyväinen Jyväskylässä järjestettyihin messuihin. Turvallisuusmessuilla nyt vähän yli 3000 kävijää Seuraavat Tampereella – jatkoa mietitään Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto . Puolustusvoimien rauniopelastamisen pilottikontin sijoituspaikka on Säkylässä. Tamrexin Aki Vesterinen ja Pioneerikoulun pelastuspäällikkö Jukka Hämäläinen esittelivät konttia, joita sijoitetaan maavoimille hankittuihin seitsemään raskaaseen pelastusajoneuvoon. ”Messupaikkana Jyväskylä on mitä parhain, mutta pelastuslaitosten vaikea tilanne näyttäytyy niin, että väki ei pääse lähtemään työvuoroista messuille.” Toisaalta hän pohtii myös messupaikkakuntaa. Uudesta välineistöstä hankitaan nyt kokemuksia. Virolaisen yrityksen rakentamaan konttia on tarkoitus tarjota virka-apuna myös muille viranomaisille
Neljään tai viiteen vuoteen Hannu Sartovuo venyttäisi messujen järjestämisväliä jopa neljään tai viiteen vuoteen. ”Jokaisen toimialan näytteilleasettajat olisivat omissa näyttelyhalleissaan, jolloin palvelua voidaan kohdentaa eri kävijäryhmille.” ”Tässä yhteydessä on syytä arvioida myös messujen järjestämisväliä. Seuraavaksi Tampereella SPLY järjestää kahden vuoden kuluttua Turvallisuusmessut yhdessä Suomen Työsuojelualan yritysten (STYL) kanssa Tampereella. Kaksivuotias Pauli Kautola tuli messuille äitinsä Piia Pelkosen kanssa ihailemaan paloautoja ja ambulansseja. Kaikki kiinteistöjen parhaaksi www.malkit.fi myynti@malkit.fi 0207 480 701 . Pitää selvittää myös, mikä vaikutus sillä on kotimaiseen messujärjestämiseen.” Kangasniemen mielestä laaja messutarjonta hyödyttää myös paloja pelastusalan toimijoita. ”Nyt alan messuja on aivan liian paljon ja liian usein.” Hän ei myöskään pidä huonona ajatuksena voimien yhdistämistä. ”Kova rauta oli hyvin esillä, mutta esimerkiksi paloturvallisuustekniikka puuttui.” ”Messut ovat myös oppimistapahtuma, joten olisi hyvä nähdä, miten pelastustoimen ja turvallisuuden eri osa-alueet nivoutuvat yhteen. On turhaa hajottaa niitä järjestämällä vuosittain erilaisia alan messuja. Nyt kartoitetaan yhteisiä näkemyksiä ja mielipiteitä.” Hänen mielestään pienet voimavarat pitää koota yhteen. 7 ·2016 27 Väestönsuojelu • Kartoitukset • Korjaukset • Tiiveyskokeet • Varusteet • Modernisoinnit Paloturvallisuus • Sammuttimet • Pikapalopostit • Savunpoistojärjestelmät • Palokatkot • Palovaroittimet • Turvavalot Saatte meiltä väestönsuojelu ja paloturvallisuuden tuotteiden lisäksi myös suunnittelu-, huoltoja asennuspalvelut. ”Jotain pitää tehdä, jotta messuista saadaan vetovoimaisemmat.” Sartovuo muistuttaa, että näytteilleasettajille rahallinen satsaus messuihin on mittava. ”Interschutz-messut järjestetään Saksassa seuraavan kerran vuonna 2020. Osallistujia oli vähemmän kuin muissa vastaavissa järjestämissämme tilaisuuksissa”, Keijonen sanoo. Pettymys oli nyt suurempi kuin edelliskerralla, joten tämän perusteella suhtaudumme seuraavaan messutapahtumaan erityisen kriittisesti.” ”Ehkä liian isoista tapahtumista aika on ajanut ohi. Esimerkiksi palopäällystön kannalta olisi hyvä nähdä yhdellä kertaa koko laaja turvallisuuden kenttä.” Palopäällystöliitto oli mukana järjestämässä myös koulutustilaisuuksia. ”Eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on jo käyty keskusteluja, miten turvallisuusaiheisia messuja tulevaisuudessa järjestetään. Paloja pelastusalaan keskittyneet Turvallisuusmessut houkuttelivat Jyväskylään runsaat 3000 kävijää.. Turvallisuus laajalti katsottuna voisi hyvin kokoontua yhteiseen messutapahtumaan ja yhteinen näkemys onkin, että voimat pitäisi yhdistää esimerkiksi vuoden 2020 tapahtumaa ajatellen.” Kangasniemen mielestä tällaisen messutapahtuman pitäisi olla myös riittävän näyttävä kansainvälisesti. ”Messupaikka ja ajankohta ovat auki. ”Jo näihin messuihin osallistumista mietimme tarkkaan, mutta lähdimme kuitenkin mukaan. ”Enemmänkin väkeä niihin olisi mahtunut mukaan. Justus Kokkarinen, 9, ja oikealla Lauri Jääskeläinen, 12, Jyväskylän VPK:n nuoriso-osastosta esittelivät ansiokkaasti palokuntatoimintaa ja nuorten harjoitusautoja Turvallisuusmessuilla. Välttämättä tapahtumaa ei tarvitse vuoden 2018 jälkeen järjestää esimerkiksi kahden vuoden välein, vaan järjestämistahtia voidaan pidentääkin”, Timo Kangasniemi sanoo. ”Siihen mennessä on päätetty, miten messut järjestetään 2020-luvulla”, Timo Kangasniemi sanoo. Sen sijaan esimerkiksi tällä alalla Palopäällystöpäivät ovat muodostuneet sellaiseksi tapahtumaksi, jossa kohtuukustannuksin tavoitetaan oikea kohderyhmä.” Myös Mika Nilsson pitää Palopäällystöpäi
. Paljon meteliä on auton sisällä, kun autoa aletaan leikata. Siellä kohtaavat oikea kohderyhmä ja alan tuotteet. Ne pitäisi järjestää hyvien kulkuyhteyksien päähän, jotta tapahtumasta voi tulla myös kansainvälinen. Silloin kävijäkin saa niistä itselleen enemmän hyötyä.” Turvallisuusaiheisia messuja on hänen mielestään meillä nyt liikaa ja ne ovat liiaksi pirstaloituneet. Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloasema toimi messujen ajan messukeskuksen pihalla. Paloja pelastuspuolella viisikin vuotta riittäisi.” Messupaikkakunnalla ei ole hänen mielestään merkitystä, vaan sisältö on sijaintia tärkeämpi. Ari Keijonen toivoo, että turvallisuuden eri osa-alueet kohtaavat tulevaisuudessa yhteisessä messutapahtumassa. Uudet kassakaapit ovat entistä kestävämpiä, mutta rakenteeltaan kevyempiä. Turvallisuusmessuilla esiteltiin uusia tuotteita ja tavattiin myös vanhoja tuttuja.. Lasse Moision (vas.) mukaan 360 kameralla kuvatun virtuaalisuuden avulla voidaan opettaa esimerkiksi liikenneonnettomuuden pelastusja leikkuutekniikoita. Itse auton sisältä pelastustoimintaa virtuaalisesti seuraamalla näkee, miten uhri kokee tilanteen. Pelastuslaitos julkaisi messuilla myös uudet verkkosivunsa: pelastu.fi. 28 7 ·2016 viä yrittäjänkin kannalta hyvänä tapahtumana, jossa kohtaa oikeat kontaktit. ”Messut ovat myös kohtaamisen ja oppimisen kannalta hyödyllinen tapahtuma. ”Messujen järjestämisväliäkin voisi pidentää. . Tosin työsuojelupuolella ehkä kannattaakin messut järjestää kahden vuoden välein. ”Palaute on ollut hyvää niin osallistujilta kuin näytteilleasettajilta.” PELASTUSTOIMI . Dafo Oy:n osastolla pääsi kokeilemaan, miten virtuaalista todellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi palokuntakoulutuksessa. Väline sopisi myös kansalaisten turvallisuusviestintäkoulutukseen. ”Mieluummin 200 tärkeää kävijää, kuin 5000 hengen hulina.” Messujen järjestämisväliäkin hän miettisi uudelleen. Siellä pitää olla kattavasti esillä alan uutuudet ja palvelut. Sitä voisi myös pidentää kolmeen tai neljään vuoteen, koska alalle ei tule kahden vuoden aikana riittävästi uutuuksia. Jussi Hannukari (istumassa) ja Mika Neitola Lapin pelastuslaitokselta kokeilivat kameraa ja pitävät laitetta mielenkiintoisena ulottuvuutena palokuntalaisten koulutuksessa. Ylivieskan kirkkopalossa kassakaappiin sijoitettu ehtoollisvälineistö pelastui messuilla esillä olleessa kassakaapissa. Ne voitaisiin järjestää joka toinen tai joka kolmas vuosi.” Palopäällystöpäiviä on toiminnanjohtajan mukaan kehitetty siten, että se on kohtaamisja oppimispaikka alan ihmisille. ”Meidän mielestämme keskitetymmät messut ovat paremmat. Laajemmat ja keskitetymmät Anna Helminen yhdistäisi turvallisuusalan messut. . ”Sen on huomannut, että ihmisten kiinnostus messuja kohtaan on takavuosista vähentynyt”, Anna Helminen sanoo. ”Siihen sopisi yhdistää messutapahtuman eikä hajottaa liikaa eri tapahtumia.” Laajemman turvallisuusalan messutapahtuman hän näkee hyödyttömänä, sillä yrityksen kannalta siellä ei ole potentiaalista asiakaskuntaa
Syyskuun seminaarit olivat osa CTIF:n vuosikokousta. ”Se on häpeällistä, koska samat palomiehet muualla olisivat paremmin tuettuja”, Forrest toteaa. Näin synkän kuvan Euroopan pelastusalan työhyvinvoinnista maalasi Winnipegin pelastuslaitoksen kapteeni Alex Forrest, joka puhui palomiesten ammattisyövistä CTIF:n vuosikokouksen seminaarissa Helsingissä syyskuun alussa. Forrest on paitsi Winnipegin oman ammattiliiton johtaja, myös 300 000 palomiestä PELASTUSTOIMI Syöpävaarallisuuteen perehtynyt Alex Forrest: Palomiehet altistuvat yhä myrkyllisemmille tulipaloille Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Antti Pulkkinen, SPEK USA:ssa ja Kanadassa edustavan International Association of Fire Fighters -liiton Kanadan edustaja. Olemme sijoittaneet miljoonia dollareita syöpätutkimukseen Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa.” Forrest lukee liiton ansioksi sen, että nykyisin Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa laki turvaa palomiehen aseman, jos hän sairastuu työperäiseen syöpään. CTIF edustaa jäsentensä kautta viittä miljoonaa palomiestä, jotka turvaavat päivittäin miljardin ihmisen elämää. ”Meitä on kutsuttu yhdeksi voimakkaimmaksi liitoksi maailmassa. Toiselta ammatiltaan työterveyteen erikoistunut lakimies Forrest on tehnyt pitkän uran palomiesten työhyvinvoinnin parissa. Lähde: Suomen pelastusalan keskusjärjestö Kansainvälisen paloja pelastusalan järjestön CTIF:n asiantuntijaseminaarissa Helsingissä käsiteltiin alan moderneja uhkia. Aiheina olivat muun muassa terveys ja turvallisuus sekä odottamattomat uhat ja niihin reagoiminen. ”Rakentamisessa käytetään hyvin vähän puuta, ja yhä enemmän komposiitteja sekä muoveja.” ”Ei ole väliä, syttyykö palo Suomessa vai Kanadassa, sillä me kaikki ostamme muovimme samasta paikasta, eli Kiinasta.”. Lakimies, palopäällikkö Alex Forrest on työskennellyt työhyvinvoinnin parissa vuosikymmeniä. Emme näe eroa näiden kahden kuolinsyyn välillä.” Forrest korostaa, että tulipalot ovat nykyisin myrkyllisempiä kuin vaikkapa vain 10 vuotta sitten. Puhujina olivat muun muassa Sven Dunkel, joka kertoi pakolaiskriisin haasteista Frankfurtissa, eversti Didier Chalifour joka puhui Pariisin terrori-iskuista ja ruotsalainen tutkija Rickard Hansen, joka esitteli maanalaisten tilojen paloriskejä kaivoksissa. sä saavat korvauksia valtiolta, ja perheen tuki jatkuu, jos palomies kuolee syöpään. CTIF (Comité Technique International de Préventionet d’Extinction du Feu) on maailmanlaajuinen paloja pelastusalan järjestö, joka edistää palokuntanuorisoharrastusta ja kansainvälistä palokuntatoimintaa. 7 ·2016 29 Euroopassa palomiehet sairastuvat työperäiseen syöpään ja kuolevat siihen ilman, että syövän ja ammatin yhteyttä tunnistetaan virallisesti tai sairastuneita palomiehiä tuetaan. Tällöin hän ja hänen perheenPalopäällikkö Alex Forrest näkee, että ammattisyöpään sairastuneiden palomiesten asema on parempi Kanadassa kuin Suomessa. ”Hallitus huolehtii hänestä ja hänen perheestään samalla tavalla, kuin jos hän olisi kuollut työtehtävässä. Syy siihen on erilaisten muovien lisääntyminen. Mukana on yli 30 jäsenmaata ja noin 50 jäsenjärjestöä. Kanadassa palomiesten terveydelliset ongelmat on huomioitu, ja osasyy siihen on vahva ammattiliitto
30 7 ·2016 ALUE TUTUKSI 30 7 ·2016 Haasteita äärioloissa L apissa olosuhteet pelastustoimintaan ovat tavallista haastavammat välimatkojen, maaston ja sääolojen takia. ”Puiston henkilökuntaa ja Rajavartioston toimintaa Savukosken kunnan pohjoisosissa on supistettu. Etäisyys kunnan etelärajalta pohjoisrajalle on 115 km. Savukosken VPK:n päällikkö Juha Savukoski kutsuikin toimittajan tutustumaan mönkijällä Urho Kekkosen kansallispuistoon. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Vuonna 1959 perustetun Savukosken VPK:n pääasiallinen toimintaympäristö on Savukosken kunta, jonka pinta-ala on 6447 km2 ja asukkaita oli 1126 vuoden 2013 tilaston mukaan. Tehtävien vaikeusaste on yleensä suurimmillaan silloin, kun pelastushelikopterit eivät pysty toimimaan. Paikallistuntemus on maastopelastuksessa ja -paloissa iso apu.. Harvaan asutussa metsävaltaisessa kunnassa on järvivesistöä erittäin vähän. Yötoiminta, toiminta kovissa pakkasoloissa tai muutoin huonoissa sääoloissa tapahtuu sitten maitse liikkuen.” Savukosken VPK on varautunut lisääntyneisiin erämaatehtäviin tutustumalla alueeTyypilliset pelastustehtävät vaihtelevat eri puolilla Suomea paljonkin. Urho Kekkosen kansallispuistossa pelastustehtävät hoidetaan sulan maan aikaan mönkjöillä. Taustalla näkyy Korvatunturi. Savukosken paloasemalta pohjoisimpaan osaan tietä pitkin kertyy 110 km. Enää emme voi pelastustoiminnassa tukeutua näihin organisaatioihin. Paikallistuntemuksella on ratkaiseva merkitys, kun Savukosken VPK saa keikan erämaahan Urho Kekkosen kansallispuistoon. Maastoon ovat tutustumassa palokunnan päällikkö Juha Savukoski (vas.), turvallisuustyöntekijä ja perustason ensihoitaja Tomi Moilanen sekä kalustonhoitaja Marko Mattila Lapin pelastuslaitokselta. Savukosken mukaan kansallispuistossa vaeltajien turvallisuus on siirtynyt pääosin pelastustoimesta vastaaville. Lapissa haasteita riittää mereltä tuntureihin ja erämaihin. Kahvipöydässä karttaa tutkiessa ei saa kuin kalpean häivähdyksen siitä, millaista on lähteä etsimään eksyneitä tai uuvahtaneita retkeilijöitä tiettömien taipaleiden takaa joskus nollanäkyvyydessä tai paukkupakkasilla
Vuoden normaalitasoon verrattuna maastopelastustehtävien määrä on noin kolminkertainen maalis–huhtikuussa, jolloin turistikausi Lapissa on kiivaimmillaan. Heille oli tullut pyyntö ohjeistaa pelastusja paikannusmerkinnät Perämereltä Jäämerelle vedettävälle moottorikelkkareitille. Kuva: Maria Saastamoinen.. Nykytilassa reittien käyttäjien on vaikea ymmärtää maastomerkintöjen sisältöä, varsinkin jos LapinPelastuslaitos,MetsähallitusjaLapinammattikorkeakoulutekivättoukokuussa2016liikennejaviestintäministeriölleesityksenkansalliseksipelastus-japaikannusmerkiksi.Esityksentaustallaon Lapissavuodesta2015lähtientoiminutREILA-hanke(ks.www.reittimerkinnat.fi),johonkuuluusuuri joukkoviranomaisia,kuntia,järjestöjä,oppilaitoksiajayrityksiä.Lapinmallionvarsin samansuuntainenkuinKuntaliitonohjeistus;suurineroonse,ettälappilaisessamallissapyritään välttämäänreittienkoodaustajakäyttämäänsensijaankoordinaatteja.Näinsiitäsyystä,että reittikoodausonkuntakohtaistaeikävaltakunnallista,jauseinhuomiottajäävätnaapurikunnissa toteutetutratkaisutvaikkareittijatkuisikuntarajojenyli. Kuvassa ollaan polttohommissa lähes 30 hehtaarin kulotusalueella. Aloite kansallisesti yhtenäisen pelastusja paikannusmerkin kehittämisestä syntyi Lapin pelastuslaitoksella toukokuussa 2014. Kulotuksia tehtiin saman verran. Välimatkojen takia kestää aikansa ennen kuin peräkärry on edes siirretty kansallispuiston reunalle. Kaksi palokunnan jäsentä on opiskellut tai opiskelee Pelastusopistossa. Lisähaasteen Lapissa tuo vielä erämiestaidoiltaan puutteellisten kansainvälisten ja kotimaisten turistien suuri määrä. Lisäksitavoitteenaon,ettäpelastus-japaikannusmerkkisoveltuisikäytettäväksimuillakin maastoreiteilläjamaastokohteissakuintieliikennelainalaisuudessaolevillareiteillä,kuten helikoptereidenlaskeutumispaikoilla,vaellusreiteillä,autiotuvilla,näkö-jalintutorneilla.Merkkion tarkoitusottaakäyttöönpitkälläsiirtymäajallaelisitten,kunreittimerkintöjäontarvemuutenkin uusia. Merkinsisältötietojensuunnittelussaonhuomioitu,ettähätäpuhelunvastaanottajallaei todennäköisestiolepaikallistuntemusta.Lisäksimaastossaliikkuuyhäenemmänkansainvälisiä omatoimimatkailijoita,jotenmerkintuleeollaymmärrettävämyösvieraskielisillekäyttäjille. Näistä paikkakunnalta ovat joutuneet muuttamaan tai muutoin lopettaneet neljä yksikönjohtajaa sekä miehistöstä seitsemän henkilöä. Mönkijän perässä kulkevien ”purilaiden” avulla henkilö saadaan mahdollisimman mukavasti pois erämaastakin. Savukosken VPK:lla on kuitenkin sama ongelma kuin monella muulla syrjäseudun palokunnalla, eli jäsenten muutto toiselle paikkakunnalle. Usein myös puolison työnsaantimahdollisuudet ovat paremmat rintamailla.” Juha Savukoski työskentelee itse alueneuvojana Metsänhoitoyhdistys Itä-Lapissa. Hiihtäjät vatsataudissa Tyypillisen esimerkin maastopelastuskeikasta pitkine etäisyyksineen Juha Savukoski löytää uudenvuodenpäivältä 2015. Lapin pelastuslaitoksen tilastoinnin mukaan maastoliikenneonnettomuuksia tapahtui Lapissa vuosina 2011–2015 yhteensä 193, joista suurin osa eli 169 oli moottorikelkkaonnettomuuksia. Savukosken VPK:n maastopelastusperäkärryyn mahtuu kaksi mönkijää, joista toisen on hankkinut VPK, sekä potilaan kuljettamiseen tarkoitetut ”purilaat”. Kelkkailulla on jo pitkät perinteet ja ripeää vauhtia lisääntyneet mönkijät ovat omalta osaltaan lisänneet maastoliikenneonnettomuuksien määrää. Yhtenäinen pelastusja paikannusmerkki helpottaisi ennakoivan turvallisuusviestinnän suunnittelua ja toteuttamista. 32 7 ·2016 ALUE TUTUKSI Lapista esitys pelastusja paikannusmerkiksi S uomessa ei ole käytössä yhtenäistä pelastusja paikannusmerkkiä, jota voisi käyttää maastoreiteillä. . Palokuntatoimintaan hän lähti 16-vuotiaana ja on ollut palokunnan päällikkönä kymmenisen vuotta. Ensihoitoalalle on kouluttautunut viime vuosina neljä henkilöä. Lappilaisten esitys pelastusja paikannusmerkiksi. Painetta pelastusja paikannusmerkkien yhtenäistämiselle on luonut myös maastoliikenteen vilkastuminen. Lapin pelastuslaitoksen huoli asiasta selittyy yksinkertaisesti sillä, että muuhun Suomeen verrattuna Lapissa on poikkeuksellisen paljon maastoreittejä ja niiden käyttäjiä. Suurin metsäpalo oli 35 hehtaaria. Vuonna 2013 Savukosken VPK käsitteli tulta metsässä yli 70 hehtaaria. Vuonna 2015 tehtäviä oli yhteensä 174. Mallit ovat hyvin perusteltuja, mutta perustuvat usein reittikoodaukseen, joka vaatii pelastuskarttojen toimittamista sekä tietojen päivittämistä alueelliselle pelastuslaitokselle ja Hätäkeskuslaitokselle. Usein nuorisotoiminnan vetäjistä on pulaa, mutta meillä on ollut onnea saada aktiivinen osaston vetäjä. Koska ohjeistusta ei ollut saatavilla, merkinnät jäivät tässäkin tapauksessa kokonaan tekemättä. Tämä pyyntö oli yksi monista, joita pelastuslaitoksille ympäri Suomea on tullut vuosien varrella, ja joihin ei ole voitu vastata. Ajatuson,ettätämätaijokinmuuliikenne-javiestintäministeriönhyväksymämerkkimäärätään käytettäväksivirallisillamoottorikelkkareiteillä,joillanoudatetaansoveltuvinosintieliikennelakia. Kolme kokenutta hiihtäjää oli lähtenyt hiihtovaellukselle Savukosken Kemihaarasta tavoitteena ylittää Saariselän tunturit ja pää. Yhtenäisen merkkikäytännön puuttuessa on valittavana vain kaksi vaihtoehtoa: joko jätetään pelastusja paikannusmerkki kokonaan pois tai kehitetään oma paikallinen malli. Maastoliikenneonnettomuuksia vielä huomattavasti yleisempiä ovat maastopelastustehtävät, joiden määrä on kasvanut vuoden 2011 tason 134:stä noin 30 prosenttia. Osastossa on yli 20 varhaisnuorta aktiivisesti mukana. ”Nuoriso-osasto on kunnan suurin nuorten vapaa-ajan harrasteryhmä. Hän iloitsee siitä, että palokuntatoiminta kiinnostaa nuoria. Muutamat yksittäiset kunnat ja reittipoolit ovat suunnitelleet ja toteuttaneet omia pelastusja paikannusmerkintöjä, esimerkkeinä Kittilä, Sotkamo, Kokkola ja Pirkanmaan reittipooli. ”Olemme antaneet 20 viime vuoden aikana peruskoulutusta 16:lle ja yksikönjohtajakoulutusta yhdeksälle henkilölle. Kuva:Lappilaistenesityspelastus-japaikannusmerkiksi. 32 7 ·2016 henkilöä 1,5 kilometrin säteellä on hyvä asia lähtövalmiuden kannalta
Yksi hyväkuntoinen hiihtäjä sai vatsaoireita Vongoivan kammin seutuvilla 30 kilometrin hiihdon jälkeen. Tekniikasta myös harmia Tekniikasta on monesti apua, mutta ei aina. 7 ·2016 33 merkintä muuttuu tai loppuu kokonaan kuntarajan ylittyessä. Lapin pelastuslaitos, Metsähallitus ja Lapin ammattikorkeakoulu tekivät toukokuussa 2016 liikenneja viestintäministeriölle esityksen kansalliseksi pelastusja paikannusmerkiksi. Pihalta lähtevät suorat retkeilyreitit Urho Kekkosen kansallispuistoon. Ajatus on, että tämä tai jokin muu liikenneja viestintäministeriön hyväksymä merkki määrätään käytettäväksi virallisilla moottorikelkkareiteillä, joilla noudatetaan soveltuvin osin tieliikennelakia. Parhaiten tunnettu ohjeistus maastopelastusmerkinnöistä on Kuntaliiton vuonna 2006 julkaisema ohje, jonka mukaan ”merkittävimmille reiteille tulisi rakentaa pelastuspaikannusjärjestelmä, jonka avulla avuntarvitsija voi ilmoittaa tarkan sijaintinsa reitin varrelta tehdessään hätäilmoituksen hätäkeskukseen. Parin kilometrin jälkeen heidän oli pysähdyttävä ja tehtävä tulet. Paikallistuntemuksen ansiosta oli helppo suunnitella varmin reitti kohteeseen jo matkalla etukäteen. Saksalainen Rainer Wagner (kesk.) on kokenut vaeltaja. Lopuksi he päättivät tehdä hätäilmoituksen, koska epäilivät pääsyä Kemihaaraan. Avuksi otettiin VPK:n jäsenen oma kelkka. Edes kaamoksen kajo ei tuonut valoa yöhön. He päättivät palata Härkävaaran kämpälle. Teksti: pelastusjohtaja Martti Soudunsaari ja vararehtori Reijo Tolppi 7 ·2016 33 määränä Raja-Jooseppi. Lisäksi maastossa liikkuu yhä enemmän kansainvälisiä omatoimimatkailijoita, joten merkin tulee olla ymmärrettävä myös vieraskielisille käyttäjille. Usein huomiotta jäävät naapurikunnissa toteutetut ratkaisut, vaikka reitti jatkuisi kuntarajojen yli. Juhani Peltoniemi on monesti osallistunut etsintöihin ja lainannut kalustoa.. Reittikoodaus on kuntakohtaista eikä valtakunnallista. Sää oli sumun takia niin huono, että mikään pelastustoiminnassa käytettävä helikopteri ei voinut lentää. Parhaillaan liikenneja viestintäministeriössä valmistellaan tieliikennelain uudistusta, jonka yhteydessä pohdintaan on noussut myös yhtenäinen pelastusja paikannusmerkki. . Hyvien paikantamisvälineiden avustuksella pelastajat saavuttivat vaeltajat klo 19.50 hiihtomatkalla takaisin kämpälle. Järjestelmä tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen kanssa.” Vielä kymmenen vuoden jälkeenkään Kuntaliiton ohjeistus ei ole johtanut yhtenäisiin merkintöihin. Tämän vuoden tammikuussa kahden kokeneen hiihtäjän vaellus päättyi toisen hiihtäjän menehtymiseen”, Juha Savukoski kertoo. Kemihaarasta pelastajat pääsivät kelkoilla liikkeelle 18.20. Reitin rakentamisesta vastaava taho vastaa pelastuspaikannusjärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Suurin ero on, että lappilaisessa mallissa pyritään välttämään reittien koodausta ja käyttämään sen sijaan koordinaatteja. Maastossa ei ollut moottorikelkkojen jättämiä uria, joten he hiihtivät itse tekemäänsä latua pitkin. Matkaan lähtivät Juha Savukoski ja Tomi Moilanen, joka on myös perustason ensihoitaja. Yhteistyö Rajavartiolaitoksen kanssa sujuu hyvin ja apua saa nopeasti. ”Mainittu Härkävaaran kämppä on ollut monen pelastustapahtuman kohteena. Savukosken VPK:n pelastajat ilmoittautuivat matkalle 16.12. Merkin sisältötietojen suunnittelussa on huomioitu, että hätäpuhelun vastaanottajalla ei todennäköisesti ole paikallistuntemusta. Avuksi hälytettiin Rajavartiolaitoksen partio kahdella moottorikelkalla. Kemihaaran Loma on Helena ja Juhani Peltoniemen matkailuyritys vanhalla rajavartioasemalla. Hän oli palannut Kemihaaraan kymmenen päivän vaellukselta. Merkki on tarkoitus ottaa käyttöön pitkällä siirtymäajalla eli sitten, kun reittimerkintöjä on tarve muutenkin uusia. Pelastuslaitos sai hälytyksen klo 15.50 ja tehtävän otti suorittaakseen Savukosken VPK. Tehtävä kestikin puolitoista vuorokautta ilman, että apuvoimia olisi saatu VPK:n henkilöstön avuksi. Tällaisia ovat esimerkiksi helikoptereiden laskeutumispaikoilla, vaellusreiteillä, autiotuvilla, näköja lintutorneilla. Hänellä on aina GPS-paikantimen lisäksi mukana myös kompassi ja paperikartta. Kerran aikaisemmin pelastettava olikin päättänyt siirtyä toiselle kämpälle ja pelastajien tehtävä muuttui poliisin pyynnöstä etsinnäksi. Millainen merkki. Esityksen taustalla on Lapissa vuodesta 2015 lähtien toiminut REILA-hanke (www.reittimerkinnat.fi), johon kuuluu suuri joukko viranomaisia, kuntia, järjestöjä, oppilaitoksia ja yrityksiä. Keli oli heikentynyt ja lumi oli kosteaa, sumu haittasi jo hiihtämistä. Matkaa Kemihaaraan oli autolla 110 kilometriä ja siitä edelleen vaeltajien ilmoittamaan kohteeseen noin 15 kilometriä. Jonkin aikaa levättyään vaeltajat päättivät lähteä hiihtämään takaisin Kemihaaraan, koska myös toisella hiihtäjällä ilmeni vatsaoireita. Asemalla tehdyn tilannearvion perusteella kalustoksi otettiin pelastuslaitoksen moottorikelkka ja lämmitettävä pelastusreki. Tavoitteena on myös, että pelastusja paikannusmerkki soveltuisi käytettäväksi muillakin maastoreiteillä ja maastokohteissa kuin tieliikennelain alaisuudessa olevilla reiteillä. Lisäksi turvallisuusviranomaisten välinen viestintä on ollut haastavaa etenkin paikannusten osalta. Lapin-malli on varsin samansuuntainen kuin Kuntaliiton ohjeistus. Retkue päätti palata takaisin paremmin varustetulle Härkävaaran autiotuvalle. Hiihtomatkaa kertyisi kartalta mitattuna noin 75 km. Kaikki kolme vaeltajaa kuljetettiin moottorikelkoin Kemihaaran Lomaan, koska Rajavartioston partio saavutti VPK:n pelastajat juuri ennen kohteeseen saapumista. Suunnistaminen oli haastavaa ja sumupilven alareuna roikkui alle kymmenessä metrissä
Tyypillisesti matka katkeaa nilkkaja polvivaivoihin tai uupumiseen. Meiltä on väkeä mukana kolmessa työryhmässä.” Hallinnon sekavuus riskinä Soudunsaaren mukaan hallinnon uudistamisessa voi tulla vielä tuntemattomia haasteita vastaan. Oman väen paikantamisessa hyödynnämme koirille tarkoitettuja GPS-pantoja. Työryhmissä kenttä on laajasti edustettuna ja odotan, että löytyy kykyä seuraavan sukupolven pelastuslaitoksen rakentamiseksi. Olemme aina itse varmentaneet paikannuksen. Asemalle tulee tilat myös Lapin sairaanhoitopiirille. . Tällä hetkellä meillä on varsin matala organisaatio ja suora järjestelmä päätöksenteossa. Toki Lapin liitto on jo käynnistänyt esivalmistelut”, toteaa pelastusjohtaja Martti Soudunsaari Lapin pelastuslaitokselta. ALUE TUTUKSI Lapissa ei hypätä tuntemattomaan Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari Lapin pelastuslaitokselta on seurannut tyytyväisenä uusien halliovien asennusta. Aiomme tulevaisuudessa hankkia myös satelliittipuhelimet”, Juha Savukoski kertoo. Käytämme myös tekstiviestejä ohjeiden antamiseen ja tarkemman paikan määrittämiseen. Olemme Lapissa olleet maakuntahallinnossa jo 12,5 vuotta. Myös pelastustoiminnan johtamisesta vastaavien on osattava käyttää paikkatietoa ja paikannusta. Toiveissa on, että palokunta saisi uuden aseman jo vuoden 2017 aikana. Sekavalta näyttää hallinnon uudistaminen, kun vertaa Lapin nykyiseen maakuntahallintoon. ”Nyt mennään uuteen formaattiin, mutta uudistus ei ole meille hyppy tuntemattomaan. ”Uhkakuvana on, mitä uudesta hallintomallista ja -rakenteesta tulee. Lakiehdotuksen tavoitteenahan on kehittää pelastustoimen rakenteita. Hallinto ei näytä yksinkertaistuvan”, Soudunsaari uskoo. ”Koko uudistus ja ensihoidon kohtalo ei ole herättänyt meillä suuria tunteita, koska Lapin 34 7 ·2016 GPS-paikantimet eivät välttämättä toimi kovilla pakkasilla ja akut hyytyvät nopeasti. Ainakin rakenteita muutetaan, mutta muutetaanko parempaan suuntaan. Paikantamisvälineitä on monen tyyppisiä ja niissä käytössä useita koordinaatistoja. Odotukset liittyvät 14 työryhmään, jotta he saisivat työrauhan pohtia ja tehdä esityksiä myös pelastustoimen sisällön uudistamiseksi. Sairaskohtauksia vaeltajille sattuu jonkin verran varsinkin Nuorttin alueella. ”Kokeneilla vaeltajilla kynnys tehdä hätäilmoitus on yleensä korkea. Tulee neuvotteluja maakuntien välillä, palvelunjärjestäjien ja -tuottajien välillä sekä suhteessa valtioon. ”O lemme pelastustoimen uudistuksen osalta vielä varsin rauhallisin mielin. Tietotekniikka on tuonut harmia maastotehtävien suorittamisessa, koska ei kerta kaikkiaan hallita ja ymmärretä paikantamisen perusasioita. Lopulliset päätökset näyttävät siirtyvän vuodenvaihteeseen. Jos pelastuslaitoksia on uudessa järjestelmässä 18, Soudunsaari uskoo muutosten Lapissa olevan pieniä. Peruskorjausta odottava Rovaniemen paloasema on vuodelta 1951, ja sen laajennus valmistui 1981. Paikkatiedon ja paikan määrittämisessä on kehittämistä. Savukosken VPK:n päällikkö Juha Savukoski esittelee kylmänsuojausreppua, jollaisia tarvitaan usein maastopelastuskeikoilla. On puhuttu pääosin vain siitä, tuleeko 5 vai 18 pelastuslaitosta. Nykyinen asema on heikoin Lapin palokuntaverkostossa.. Tulevaisuus kuitenkin mietityttää. Tulee useampia väliportaita enkä näe sitä välttämättä kehitykseksi
”Luonnonolosuhteet luovat leimansa tehtäviin – eivät niinkään myrskyt, mutta jokavuotiset tulvat. Pelastuspäällikkö Harri Paldanius kertoo, että muissa Lapin kunnissa pelastustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti sopimuspalokunnat, joiden ensilähtö on 10 minuutin toimintavalmiudessa. Mereltä tuntureille, kaupungeista erämaihin. Hyvä esimerkki vilkkaasta yhteistyöstä rajanaapureiden kesken oli viime syksynä järjestetty laaja Barents Rescue 2015 -pelastusharjoitus, joka sujui jopa odotuksia paremmin. Pelastustehtäviä on vuosittain nelisentuhatta. Uusina kohteina tulivat velvoitteen piiriin Puolustusvoimien varastot. Miksi toimiva järjestelmä pitäisi rikkoa. Matkailu lisää myös liikennettä, logistiikkaa ja ihmismääriä kasvattaen monenlaisia riskejä ja lieveilmiöitä. Valaisimen kiinnittämisen esim. Myös kansainvälistä läpikulkuliikennettä on paljon, ja valtatie 21 on huonokuntoinen. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Maastopelastustehtävissä on silloin selvä kasvu ja kylmäsuojaus on tärkeätä. Kaivostoiminta on aktiivista Keminmaassa, Kittilässä ja Sodankylässä. 7 ·2016 35 Lapissa pelastuspuolella on päätoimista ammattihenkilöstöä, puolivakinaista tai sopimuspalokuntien henkilöstöä. Lapin pelastuslaitoksen alue on jaettu kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen ja kahdeksaan viranomaispäivystysalueeseen. Kemijärvellä on lisäksi niin sanottuja puolivakinaisia palomiehiä. Jokaisen alueen päivystävä palomestari vastaa vuorollaan alueensa pelastustoiminnasta. Oman haasteensa pelastustoiminnalle tuo Lapin alueella vuosittain vierailevat noin 2,5 miljoonaa turistia. Viikosta kahdeksan vappuun asti on puolestaan täyttä sesonkiakaa matkailussa. Päätoimisesta ammattihenkilöstöstä koostuvat vakinaiset palokunnat ovat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä 60 sekunnin ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa. Pelastuslaitoksen alueella on 140 viranhaltijaa, 31 sopimuspalokuntaa ja 600 sopimuspalokuntalaista. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä. Raskaan kaluston tieltä suistumisia on viikottain talviaikaan”, Soudunsaari kuvailee. Kaikista tehtävistä lähes puolet tapahtuu IV-luokan riskialueilla, jotka sijaitsevat yleensä kaukana paloasemista. Yhteistoimintaa on Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa. Kansainvälisesti merkittävä terästeollisuus on keskittynyt Tornioon ja paperiteollisuuskes kittymä löytyy Kemistä. Uskon että palokuntien lähipalvelut ja hajautettu verkko säilyvät meillä jatkossakin.” Soudunsaaren mukaan Lapissa on totuttu pitkiin välimatkoihin ja arktisiin oloihin suurimman osan vuotta. ”Esimerkiksi Kittilässä kunnan väkimäärä voi enimmillään nelinkertaistua. Palveluiden järjestäminen tuo haasteita kaikille viranomaisille. Käytettävissä ovat sopimushelikopteri ASLAK sekä Rajavartiolaitoksen ja ensihoidon helikopterit. Naapurivaltioiden puolella käydään 5–10 kertaa vuodessa. Lisäksi taustalla on tukena päällikköpäivystäjä vaativimpien tehtävien varalta ja yhteistoimintaviranomaisena muun muassa valtion viranomaisiin päin. Pelastuslaitos varautuu poikkeustilanteisiin sekä suuronnettomuuksiin suunnitelmin sekä yhteistoimintaja suuronnettomuusharjoituksilla. Alueella on 18 tuotantolaitosta, kaivosta tai varastoa, joihin tulee laatia ulkoinen pelastussuunnitelma ja pitää suuronnettomuusharjoitus vähintään kolmen vuoden välein. Tällöinkin pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat pelastuslaitoksen viranhaltijat. Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! Miika / 075 328 5820 1054 todellista lumenia! LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty! Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 075 328 5820 Toimitus myös verkkolaskulla! VALOSTORE Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta! KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI pelastuslaitos ei tuota ensihoitopalveluja. On kuitenkin huoli siitä, että pelastustoimi ja ensihoito irrotettaisiin maakunnan muista palveluista. Kemin, Tornion ja Rovaniemen alueen sopimuspalokunnat osallistuvat myös pelastustoimintaan vakinaisten rinnalla
36 7 ·2016 ÖLJYNTORJUNTA Nuotta 2016 yhdisti voimat S uomessa tapahtuu vuosittain parisentuhatta öljyvahinkoa, joista suurimmassa osassa maa-alueelle pääsee vain vähän öljyä. Harjoitukseen osallistuneet useat eri organisaatiot öljyntorjunnan resursseineen tulivat tutuiksi toisilleen. Harjoituksen johtajan, palopäällikkö Jyri Keräsen mukaan Nuotta 2016 -harjoitus onnistui kokonaisuudessaan tavoitteiden mukaisesti. Laajan öljyonnettomuuden riski on kasvanut laivaliikenteen lisääntyessä erityisesti Itämerellä. elokuuta, jolloin harjoiteltiin muun muassa suojapuomituksia ja puomiankkurointeja Veitsiluodon ja Ajoksen välisellä vesialueella. Harjoituksessa testattiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeen toimintamallia. Perehdytyksen jälkeen WWF:n vapaaehtoiset keräsivät Selkäsaaresta öljyä esittänyttä turvetta asianmukaisissa suojavarusteissa. Harjoitus antoi hyvän tilaisuuden harjoitella viranomaisten ja järjestöjen yhteistoimintaa onnettomuustilanteessa.. elokuuta. Pitkäaikaisia öljyntorjuntatoimia vaativia onnettomuuksia voi tapahtua myös sisävesillä. Harjoituksessa öljyä esittivät 2 x 3 -metriset rakennetut maalit. Puhdistustyöt voivat kestää jopa kuukausia ja vaatia tuhansia vapaaehtoisia käsipareja esimerkiksi öljynkeräykseen ja rantatiedusteluun. Kemin paloasemalla harjoiteltiin johtokeskuksen perustamista ja toimintaa. Merialueelle vapautunutta öljyä kerättiin nuottaamalla. Suomen lähihistorian pahin öljyonnettomuus sattui Raahessa kesällä 2014, jolloin tuotantolaitokselta pääsi valumaan öljyä mereen muun muassa lähellä olleelle Natura-alueelle. WWF Suomi on kehittänyt vuosien varrella hyvän toimintamallin rantapuhdistukseen. Ajoksessa Kemin Sataman henkilöstö harjoitteli vaurioaluksen puomitusta. Öljyä pääsi myös rantaan. Onnettomuusskenaariona oli aluksen karilleajo. Tiedustelutietojen perusteella johtokeskuksessa päätettiin mitä ja minne resursseja lähetetään. Viranomaiset ja vapaaehtoiset tulivat hyvin toisilleen tutuiksi. . Nuotta 2016 alkoi viranomaisharjoituksena torstaina 25. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Ilmakuva: Reita Waara Kemin Ajoksen ympäristössä merialueella järjestettiin laaja Nuotta 2016 -öljyntorjuntaharjoitus 25.–28
Jo silloin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen väki oli kuitenkin yllättynyt. Mukana harjoituksessa olivat Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset, LänsiSuomen Merivartiosto, Poliisi, Kemin Satama sekä vapaaehtoistahoina Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Suomen lentopelastusseura, Vapepa, WWF sekä Meripelastajat Kemistä ja Torniosta. 010 836 3000 Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi A member of Hörmann Group Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Harjoitusta johti Lapin pelastuslaitos. Kaikkiaan harjoituksen osallistui arviolta noin 150 henkilöä. ”Olin itse Raahessa onnettomuuden jälkeen vapaaehtoisena. elokuuta navakasti puhaltanut Rauli-myrsky, joka karsi Suomen Lentopelastusseuran tiedustelulentoja. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Myrsky toi lisämausteen Lisähaastetta toi lauantaina 27. Heikkinen aikoo jatkaa WWF:n vapaaehtoiskursseilla. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. Suomen ympäristökeskus osallistui harjoitukseen sekä tarkkailijana että Boris-tilannekuvajärjestelmän kouluttajana. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vetämässä hankkeessa toimi projektipäällikkönä asiantuntija Reita Waara. Ennen Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanketta ei ollut kokonaisvaltaisia suunnitelmia vapaaehtoisten käyttöön. Käyttöoviksi soveltuvat EI120-paloluokan Mesvac Firewall -palonosto-ovet Suomen laajin palo-ovivalikoima! Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. UUTUU S! MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Oululainen Sari Heikkinen, 26, sai tiedon harjoituksesta uutiskirjeessä. 7 ·2016 37 Mesvac Oy Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Nuotta 2016 -harjoitukseen hän osallistui Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n vapaaehtoisena. Toisaalta sää toi harjoitukseen todentuntua. Hän päätti, että nyt on aika toimia. Toiminta ei ollut keskitetysti organisoitua, ja jokainen järjestö oli erikseen yhteydessä pelastusviranomaisiin työllis täen heitä
”Öljyntorjuntavalmius on mielestäni tällä alueella hyvä. WWF:n vapaaehtoiset valmistautuivat öljyn rantakeräykseen Jokikeskuksessa asianmukaisin suojavarustein. Se toimi hyvin keräys tilanteessa. Monelle esimerkiksi nuottaus oli sellainen harjoitus, jota ei oltu koskaan aikaisemmin tehty. Oululainen Sari Heikkinen, 26, osallistui nyt ensimmäiseen harjoitukseensa. Hänen mukaansa Nuotta 2016 todisti, että vapaaehtoiset voivat olla avuksi monin tavoin. ”Suomen Punaisen Ristin koordinoima Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa vie hankkeessa luotua toimintamallia käytöntöön. Aion osallistua kursseille jatkossakin ja olla ympäristölle hyödyksi. Kalustollisesti Lapin pelastuslaitoksella on vielä kehitettävää, mutta olem. Havaitsimme myös kehitettävää venekalustossa sekä eräitä kalustollisia puutteita puomikalustossa – ilman harjoitusta näitä olisi ollut vaikea havaita. Harjoituksen suunnittelutyö antoi paljon, sillä viranomaisten yhteistyö likkö Jyri Keränen Lapin pelastuslaitokselta. Peruskurssin jälkeen vapaaehtoinen voi syventää osaamistaan ryhmänjohtajakurssilla. . Uusia harjoituksia ja naapuriapua ”Viranomaisosuudessa pääsimme harjoittelemaan yhdessä asioita, joita emme olleet aikaisemmin harjoitelleet. Harjoituksessa eri organisaatioiden henkilöstö, niin vapaaehtoisten kuin viranomaisten, tulevat niin sanotusti naamatutuiksi. Varmasti lisää vapaaehtoisia yritetään saada mukaan toimintaan, Waara uskoo. Odotan oppivani tarpeeksi, jotta osaan toimia tositilanteessa. ”Opiskelin Raahessa kuva-artesaaniksi, kun Rautaruukin öljyvuoto tapahtui. Toisena päivänä mukana oli öljyntorjunnan palvelusopimuksen kautta Arctia Karhu Oy:n satamajäänmurtaja Ahto, joten ihan puhtaita viranomaispäiviä ne eivät olleet”, kertoo harjoituksen johtaja, palopääl. ”Saimme erittäin hyvää koulutuksellista oppia naapurilta Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta nuottaukseen sekä puomikaluston selvittämiseen. He voivat hoitaa myös vapaaehtoisten kuljetukset, majoituksen ja muonituksen. Kehittämishankkeen suurimpia anteja on se, että järjestöt tuntevat nyt toisensa ja viranomaiset tietävät, mitä apua vapaaehtoiset voivat tarjota”, Reita Waara iloitsee. Myös johtokeskusharjoittelu oli tässä laajuudessaan ensimmäinen. Päätin, että nyt on korkea aika tulla kurssille. Aluepäällikkö Leena Ruosteinen (vas.) MPK Ilmapuolustuspiiristä ja asiantuntija Reita Waara Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä iloitsivat Nuotta 2016 -harjoituksessa hyvästä yhteistyöstä viranomaisen ja järjestöjen välillä. Viranomaisharjoituksen ensimmäisenä päivänä olivat mukana myös Kemin meripelastajat ja Kemin Satama Oy. Valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta vastasi Nuotta 2016 -harjoituksen mediayhteyksistä. Harjoituksessa oli todentuntua ja joukko motivoitunutta. Vapaaehtoisia tarvitaan paljon, sillä yksi voi tehdä työtä vain 2–3 päivää kerrallaan. Saimme myös kokeilla uutta kalustoa, kuten veneen perässä vedettävää 20 kuution öljynkeräyssäiliöitä. WWF:n öljyntorjuntajoukot pääsivät harjoittelemaan öljyn rantakeräystä tyrskyisän venematkan jälkeen Kemin Selkäsaaressa. Suurissa öljyvahingoissa olemme kaikki yhdessä tekemässä torjuntatyötä niin merellä kuin johtokeskuksissakin”, Keränen painottaa. Turkulainen Jani Nevala (vas.) toimi ryhmänjohtajana ja antoi ohjeita muille vapaaehtoisille. 38 7 ·2016 ÖLJYNTORJUNTA siitä, miten hyvin järjestöt toimivat sisäisesti. Soppela kertasi käytännön asioita WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryanin kanssa. Kaikki vaikuttavat todella motivoituneilta.” WWF kouluttaa vapaaehtoisiaan vuosittain järjestettävillä öljyntorjunnan peruskursseilla. Moni oli mukana harjoituksissa ensimmäistä kertaa, mutta ei varmaankaan viimeistä.. oli suunnittelutyön aikana tiivistä
”Saimme hyvää kokemusta vaativissa oloissa, sillä 20 solmun tuulessa konetta pitää jo ohjata. Puomikalustoa lisätään edelleen vuosittain”, Jyri Keränen kertoo. Hankkeen toteutti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja rahoitti Reijo Rautauoman säätiö.. ”Talviaikaan voimme kerätä öljyä myös murretun jään seasta Lamorin valmistamalla Sternmax-keräimellä. Parannettavaa löytyy aina – nyt lähinnä aikataulutukseen ja resursseihin liittyvää. Tarvitaan osaavaa henkilöstöä myös logistiikan, muonituksen, majoituksen ja muiden asioiden hoitamiseen, jotta torjuntatyö on tehokasta ja jatkuvaa. Oma tärkeä osansa on myös harjoituksen suunnittelu yhteistyössä muiden osallistujien kanssa. ”Ensivaiheen öljyntorjuntaan pelastuslaitoksen henkilöstö riittää, mutta tilanteen pitkittyessä tarvitaan yhä enemmän henkilöstöä esimerkiksi rantojen tiedusteluun ja puhdistamiseen. Toimintamalli vapautti pelastuslaitoksen resursseja muihin toimintoihin, kuten johtokeskustyöskentelyyn.” Keräsen mukaan Lapin pelastuslaitoksella on avovesiaikana valmiudessa kaksi keräävää öljyntorjuntavenettä. Ehdimme tehdä neljä tiedustelulentoa”, Kinnunen kertoo. Images for illustrative purpose only. Oppaat ja toimintamalli yhteistyöhön Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeessa määriteltiin vapaaehtoisten tehtävät öljyonnettomuuden hoidossa. Olisi hyvä, jos meidän ja viranomaisten harjoitukset olisivat samana päivänä”, Kinnunen esittää. Hyvä öljyntorjuntavalmius on mielestäni monen asian summa, jossa yhteistyön merkitys on ratkaisevaa.” Keräsen mielestä vapaaehtoisten merkitys harjoitellun skenaarion mukaisessa onnettomuudessa on merkittävä, sillä henkilöstöresurssit ovat pelastuslaitoksella rajalliset. Hankkeessa tuotettiin kuusi eri opasta, jotka löytyvät muun materiaalin ohella osoitteesta www.spek.fi/oljyntorjunta. Lauantaina oli koko päivän kova sekä suuntaa vaihteleva tuuli ja pilvet matalalla. LISÄTIETOJA OLE YHTEYDESSÄ RAYMARINE KAUPPIAASEEN TUTKI YMPÄRISTÖÄ AIVAN UUDELLA TAVALLA www.raymarine.fi/thermal Images for illustrative purpose only. Keli aukesi kuitenkin sen verran, että saimme lentoaikaa noin klo 13–14.30. Mallia voidaan soveltaen hyödyntää myös muissa katastrofeissa, kuten tulvissa ja myrskyissä. Hyvää lentokokemusta vaativissa oloissa me hyvää vauhtia menossa kohti tavoitteen mukaista tasoa. Puomikalustoa pelastuslaitoksella on kaksi kilometriä. FLIR OCEAN SCOUT TK LÄMPÖKAMERA KUVANTAA VESILLÄ LÄMPÖSÄTEILYSTÄ ALUKSET, POIJUT, ESTEET JA IHMISET, PÄIVÄLLÄ SEKÄ YÖLLÄ. Nuotta 2016 -harjoituksessa edellä mainitut hoidettiin vapaaehtoisten voimin pelastuslaitoksen johtamana. Keräin on sijoitettu talvella satamajäänmurtaja Ahtoon. Pelastuslaitoksella on myös kerääjäkalustoa, jota operoi palvelusopimuksen kautta Arctia Karhu Oy satamajäänmurtajillaan. ”Meillä on toiminnalliset rajat, jotka keskittyvät näkyvyyteen ja pilvien korkeuteen. 7 ·2016 39 Koulutuspäällikkö Sami Kinnunen Suomen Lentopelastusseurasta kertoo, että harjoitusolot olivat ilmatiedustelulle haasteelliset. Lisäksi luotiin toimintamalli vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyöhön. JA € 660,92 HINTAAN OCEAN SCOUT TK ON KAIKKEIN EDULLISIN JA KEVEIN LÄMPÖKAMERA VENEESEESI. Seuralla oli mukana kahdeksan lentokonetta Nuotta 2016:ssa
Molemmilla on meneillään jotakin näköja keskittymiskykyä sekä sorminäppäryyttä vaativaa. Toinen heistä, kokoonpanija Taisto Tiermas latoo pienen pieniä komponentteja piirilevylle. T ehdashallin päädyssä seisoo aaltojuotoskone, pintaliitosladontakone ja reflow-juotoskone. Siinä hän käyttää apunaan käsinladontamanipulaattoria. Seiniä kiertävät tavaraa täynnä olevat hyllyköt, ja ikkunoiden ääressä on hyvin valaistuja työpöytiä, joilla niilläkin on paljon esineitä ja työkaluja, josta maallikko erottaa ehkä mikroskoopin. 40 7 ·2016 Sinivalojen takana Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen Sarco Oy Ammattielektroniikkayritys, joka perustettiin vuonna 1926 Kehittää ja valmistaa elektroniikkatuotteita viranomaisille Valmistaa elektronisia hälytyssireeneitä ja vahvistimia, joita käytetään laajalti hälytysajoneuvoissa ja väestönsuojelussa Nykyään tuotevalikoimaan kuuluvat myös LED-pohjaiset valotuotteet Tuo maahan hälytysvaloja nopeudenvalvontalaitteita sekä alkometrejä ja alkolukkoja KOTIMAISUUS Sarco Oy:llä on 90-vuotinen historia hälytysvalojen ja äänijärjelmien tekijänä. Olemme elektroniikkayritys Sarco Oy:n tuotantotilassa Lahdessa. Täällä valmistetaan kaikki Sarcon tuotteisiin liittyvä elektroniik. Pöytänsä ääressä istuu kaksi työntekijää. ”Nämä komponentit ovat sellaisia, joita kone ei pysty latomaan, joten ne pitää asentaa käsin tai imukuppilaitteella”, Tiermas kertoo. Useimmat viranomaisten valot ja kaiutinjärjestelmät ovat Sarcon käsialaa. Suuret koneet ja pikkutarkka käsityö liittyvät molemmat siihen, mitä täällä tehdään
”Olen viihtynyt hyvin nyt, kun olen alkanut oppia asioita. . Ulkomaan viennin osuus vaihtelee 25–45 prosentin välillä, ja suurimmat vientimaat ovat Saksa, Hollanti ja Puola. ka. Tuontia ulkomailta sen sijaan on. Korhosen mukaan sinivalojen, eli viranomaisten käyttämien valojen suhteen Sarcolla ei ole sellaisia kilpailijoita, jotka valmistaisivat tuotteensa Suomessa. Yhtiön omia tuotteita ovat alusta alkaen olleet elektroniset hälytyssireenit ja vahvistimet. ”Integroidut valot ovat meille tärkeät, ja pitäneet meitä hyvin pystyssä”, Korhonen luonnehtii. . Ruuhkavilkku kätkee sisäänsä johtoja ja komponentteja. Nykyään tuotevalikoimaan kuuluvat Sarcon kehittämät LED-pohjaiset valotuotteet kuten varoitusja työvalot sekä erikoisajoneuvojen valot. ”Toimimme Euroopan markkinoilla, mutta keskitymme Itämeren ympäristöön”, Korhonen kertoo. Hän korostaa, että Sarcon vahvuus on myös syvällinen tuotekehitys. ”Meillä on hallussa koko toimintaketju. ”Vaunu ei ole niin hiljainen ympäristö kuin jokin perinteinen ajoneuvo. Korhonen osti yhtiön vuonna 2005 silloiselta toimitusjohtajalta Ari Setälältä, ja vuonna 2006 yhtiö aloitti integroitujen valojen, eli suoraan ajoneuvon korin pintaan asennettavien valojen kehittämisen. Valojen mekaniikkaosat Sarco hankkii alihankkijoilta, komponenttilevyt tekee itse. ”Tarjoamme erikoiselektroniikkaa, sisäpuhelinjärjestelmiä, hälytysvaloja ja hälytysjärjestelmiä tahoille, joilla on univormut. Siis pelastuslaitokset, poliisi ja sotilaspuoli. Sotavuosina suurimmillaan Sarcon liikevaihto on noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Tuotekehitämme itse, pystymme valmistamaan, myymään ja myös jälkimarkkinoimaan”, Korhonen sanoo. Jos esimerkiksi telaketjuvaunussa ei kuule edes omaa ääntään, sisäpuhelujärjestelmän täytyy olla tehokas”, Korhonen kertoo. Niin ikään yhtiö tekee äänijärjestelmiä hälytysajoneuvoihin sekä yleisöhälytysjärjestelmiä. Suomessa liki kaikkeen puolustusvoimien vaunukalustoon on asennettu juuri Sarcon sisäpuhelujärjestelmät. Yhteistyö koritehtaiden kanssa on myös vahvaa. Ne ovat meidän fokus”, kertoo Sarcon toimitusjohtaja Sakari Korhonen. Sarco perustettiin vuonna 1926, ja sotavuosina yhtiö oli suurimmillaan. Silloin työntekijöitä oli 44. Työn alla on muun muassa 300 kappaleen sarja ruuhkavilkkuja, ja lisäksi sireenejä, työvaloja sekä erinäisiä armeijan projekteja. Sarcon Lahden elektroniikkavalmistuksen esimies Mika Renwall pitelee valmistuvaa sinivaloa. 7 ·2016 41 Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Tänä syksynä 90 vuotta täyttävä Sarco on erikoistunut hälytysja viestintätekniikan laitteiden suunnitteluun sekä valmistamiseen. Hän tuli Sarcolle viime toukokuussa. Kuvassa olevassa levyssä on 12 vilkun aihiota.. Yhtiön varsinainen tuotantotila on Lahdessa, mutta myös Helsingin Metsälässä on pienimuotoista tuotantoa. Kokoonpanija Jamil Rouvinen kasaa Sarcon Helsingin toimipisteellä takaruutuvaloa. Linssin takana on Sarcon suunnittelema ja koostama piirilevy johtoineen ja komponentteineen. Hän kävi tekemässä inventaariota, kun häneltä kysyttiin, tulisiko hän kesätöihin. Tällä hetkellä työntekijöitä on 15. Olihan se aluksi vähän hakemista, kun ala ei ole oma.” . Rouvinen valmistui keväällä putkialalta ja tuli ammattikoulusta suoraan yritykseen. Yhtiö on laajentanut toimintaansa myös Italiaan
”Ajattelin, että tämä on mielenkiintoinen yritys, ja täällä on mielenkiintoisia tuotteita.”. Sen jälkeen on vuorossa osuus, joka tehdään käsityönä. Lisäksi täällä on ollut lama, joka on tiputtanut volyymia todella paljon alemmas. Tietokoneen näytöllä on led-valojen kiinnityksiä. Hinnat nousevat, kun seuraava kierros tulee. ”Ne menevät tarkastukseen, alkutestiin ja loppukokoonpanoon, lopputestaukseen ja pakkaukseen”, Renwall kuvailee. Se on nähty ennenkin.” Ladontaa, juottamista, testaamista Sarcon Lahden elektroniikkavalmistuksen esimies Mika Renwall tuntee elektroniikan tuotantoketjut erittäin hyvin, sillä hän on ollut alalla yli 25 vuotta. Toimitusjohtaja Sakari Korhonen (vas.) ja myyntijohtaja Kari Aho. Ladotaan, juotetaan, testataan”, Tiermas kertoo. Työntekijöiden, kuten Taisto Tiermasin tehtävät ovat moninaiset sen jälkeen, kun piirilevy tulee juotosuunista. Sarcolla on Helsingissä elektroniikkasuunnittelija, jonka tehtävä on suunnitella elektroniikkaan kytkentäkaavio ja osaluettelo. Kokoonpanija Taisto Tiermas asettelee telineeseen piirilevyjä, jotka ovat matkalla lämpöuuniin. 42 7 ·2016 KOTIMAISUUS ”Kun ostin firman, tiesin että EU:n myötä rajojen aukeaminen johtaa siihen, että kilpailu kovenee, ja sen se on tehnyt. Se, kuinka suunnitelmasta paperilla syntyy yksi vilkku, toimii yksinkertaistettuna aina saman kaavan mukaan. . Komponentit, pienen pienet osaset, ladotaan piirilevylle pintaliitosladontakoneessa. Niiden perusteella tehdään ladontaohjelma, jota ladontakone noudattaa. Hän on hetkeä aiemmin latonut komponentteja käsin piirilevylle imukuppilaitteella. Ruotsalainen tekee Sarcolle opinnäytetyön. Ohjelmapiiri, joka toimii laitteen, kuten vilkun ”älynä”, ohjelmoidaan tietokoneella. Sen jälkeen juotokset juotetaan kiinni juotosuunissa. ”Sarco on suhteellisen pieni firma, ja täällä väki on tarkkaan valikoitua. Hän on huolissaan siitä, mitä tapahtuu pelastustoimen uudistuksen jälkeen, kun pelastuslaitoksia on mahdollisesti vain viisi. Se on hyvin pikkutarkkaa työtä. Tässä on monta eri työvaihetta joka päivä. Käsijuotostaito on hyvin tärkeää, siinäkin Sarcon väki on huippua.” . Esimerkiksi teollisuusompelijat ovat useimmiten hyviä myös koostamaan elektroniikkaa. Mekaniikkasuunnittelija-harjoittelija Ossi Ruotsalaisen päivään kuuluu elektroniikkasuunnittelua ja piirustusten päivittämistä. ”Työn suola on vaihtelevuus. Toisaalta me olemme tehneet aika paljon tuotekehitystä, joten omat tuotteemme ovat vallanneet aika hyvin markkinoita”, Korhonen pohtii. Hän opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa koneja tuotantotekniikkaa. Tiermas on työskennellyt Sarcolla vakinaisena tämän vuoden alusta. Yleensä kone hoitaa latomisen, mutta jotkut ladonnat tehdään käsityönä. Hän on koulutukseltaan radioja tv-asentaja. Mika Renwall kertoo, että Sarcolle valittavien työntekijöiden täytyy olla näppäräkätisiä. . ”Huoleni on se, että joku ulkomainen taho haluaa hinnoitella itsensä markkinoille, jonka jälkeen kotimainen teollisuus on vaikeuksissa. Vilkun kotelon sisällä on Sarcon suunnittelema ja koostama piirilevy johtoineen ja komponentteineen. Myös se, kuinka komponentit asetellaan piirilevylle, tarvitsee oman suunnitelmansa
?????????–???????????????????. Kaiuttimista kuului tehokkaasti ja kuuluvasti: ”Testi! Testi! 1,2,3… Kuuluuko. ??????????. Tämä sattui siihen aikaan, kun filmikuningattaret olivat lähes yhtä arvovaltaisia kuin oikeatkin kruunupäät – kuten kai tänäkin päivänä. Sarcon pojat vaaransivat filmikuningattaren unen . Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ?????-???????. Sihvola tuli taloon vuonna 1989. ??????????. Virkavallan vastaus oli: ”Vai niin! Mutta nyt on näin, että itse Elizabeth Taylor nukkuu tuolla hotellin yläkerrassa ja tämä on kyllä aivan liian varhaista moiselle mökälle!” Lähde: Sarco Electronics 1926–2016. Yhtäkkiä paikalle suhahti poliisiauto. Kuulunut ja näkynyt jo 90 vuoden ajan -historiikki. Onkos teillä lupa moiseen elämöintiin. ??????. Ollaan nyt saatu se korjattua.” Hänen työstään suuri osa on asiakkaiden laitteiden korjaamista tutkamyynnissä ja huoltoraportoinnin seuraamista sekä puhelinneuvontaa. Hänen mukaansa ala on muuttunut varsinkin komponenttien osalta, jotka ovat käyneet yhä pienemmiksi. ”Tämä asiakkaan laite, joka on tullut huoltoon. Hälytysajoneuvojen suhteen perusjuttu ei muutu. Asiakas haluaa äänen ja valon. ??????. Huh hah hei!” Hiljaisena aamupäivänä ääni kajahteli jylhästi Mannerheimintietä reunustavista kiviseinistä. ????????. ?????????????????. Mistä on kyse?” Tähän selitettiin, että oltiin testaamassa myöhemmin päivällä alkavan kulkueen äänentoistoa. Konstaapeli hypähti jämptin näköisenä ulos ja tiedusteli virkaäänellä: ”Mitä täällä puuhataan. ”Kun tulee jokin uusi laite myyntiin, siihen pitää tietenkin tutustua. Toimittaja: Aarne Långfors. Mannerheimintielle aseteltiin Sarcon kovaäänisiä. Kaiuttimia oli siellä täällä, myös siinä Töölönlahden tuntumassa, jossa nykyisin on Finlandia-talo ja pari huomattavaa hotellia. ??????-????????. Toteutus sen sijaan muuttuu.”. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ????????. Huoltopäällikkö Esa Sihvola testaa hälytysvahvistinta
Tässä ovat parhaiten toimineet yhteiset, avoimet keskustelut ja se, että puhutaan suoraan siitä, mistä on kyse.” Kari Suominen tunnetaan erityisesti 30 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta puheenjohtajuudesta maamme vanhimman palokunnan hallituksessa ja esimerkiksi kelpaavasta palokuntayhdistystoiminnan vahvistamisesta sekä palokuntakulttuurin vaalimisesta. Vuoden Palomies 2016 -arvonimen saanut Suominen sanoo, että palokuntatoiminnassa ymmärretään ja arvostetaan yhdistystoimintaa. Sen luovutti Kari Suomiselle puheenjohtaja Timo Kangasniemi (oik.) Mukana palkitsemassa myös kansliapäällikkö Päivi Nerg, toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka ja sihteeri Petri Jaatinen (takana). Vuoden palomies saamansa taulun kanssa vierellään kansliapäällikkö Päivi Nerg (vas.) ja vaimo Hanna Suominen.. Suomen ensimmäisten joukossa perustetusta yhdistyksestä on pidetty hyvää huolta ja se on säilynyt vetovoimaisena paikkakuntansa aktiivisena toimijana. Iloisia ilmeitä. Palokuntanuorista muodostui pian itselleni hyvin tärkeä yhteisö. Turun VPK:n toiminnan tulevaisuus näyttäytyy Suomisen mukaan valoisana, sillä palokunnan miehistö, kalusto ja suhteet pelastustoimen muihin toimijoihin ovat erinomaiset. 44 7 ·2016 IHMISET JA ILMIÖT ”O len ollut mukana myös Lionstoiminnassa, eikä siellä sitoutuminen yhdessä tekemiseen ollut samanlaista kuin palokuntatoiminnassa.” ”Vaikka palokuntatoiminnassakin tuppaa olemaan tiettyä kuppikuntaisuutta, esimerkiksi eri osastojen välillä, toimivat kaikki kuitenkin yhteisen yhdistyksen parhaaksi.” ”Haasteellisinta puheenjohtajana onkin ollut pitää palokunnan toimijat yhtenä porukkana, jotta eri osastot eivät liiaksi vetäydy omiin joukkoihinsa. Vuoden Palomies on Turun VPK:n tukipylväs Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Turun VPK:n puheenjohtaja Kari Suominen on pitkän linjan vpk:lainen. ”Naapurin poika kutsui mukaan palokuntanuoriso-osastoon, joka oli silloin nimeltään poikakomppania. Ensin rivimiehenä ja mukana hälytyksissä. Suominen on liittynyt Turun VPK:n jäseneksi jo 12-vuotiaana vuonna 1958. Myöhemmin hän on siirtynyt entistä enemmän yhdistystoimintaan vaikuttajaksi ja viimeiset vuosikymmenet ovat kuluneet yhdistyksen johdossa. Uusi nuoria tulee palokuntaan säännöllisesti, yhdistystoiminnassa on mukana aktiivista väkeä ja puhallinorkesterin vireä toiminta tuo myös lisäarvoa palokunnan toiminnalle. Meitä on yhä seitsemän tuolloin aloittanutta mukana toiminnassa ja kokoonnumme säännöllisesti.” Suomisella onkin takanaan palokuntatoimintaa jo lähes 60 vuotta ja koko ajan samassa palokunnassa. Se on kivijalka VPK:iden tekemälle arvokkaalle vapaaehtoiselle työlle. SPLY muistaa vuoden palomiestä stipendillä.
Millaisin perustein valitaan arvonimen saaja, toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka. Talossa on vaalittu hienosti myös palokuntahistoriaa muun muassa perinnehuonetta ylläpitämällä. Sattuma kuljetti niin, että olen vuosikymmenten aikana tehnyt paljon töitä arvokkaan talon eteen.” Brankku onkin Turun VPK:lle tärkeä rakennus. Miksi vpk:lainen voi olla Vuoden Palomies. Meitä tarvitaan, koska meillä on hyvä hälytysosastoa ja kasvamassa paljon hyviä nuoria.” Hän ei pidä mahdottomana sitä, että uudistuksen yhteydessä valtakunnallistettaisiin palokuntien sopimuskäytännöt. Brankku on tärkeä tulonlähde Turun VPK:n puheenjohtajan roolissa on tärkeässä osassa ollut myös historiallisesti arvokkaan ja merkittävän rakennuksen ylläpitäminen ja peruskorjaaminen. Ihmettelin jo silloin, kuka taloa hoitaa. Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. Myös korvauksia vaaditaan entistä enemmän, mutta Turun VPK:ssa ei vapaaehtoisille makseta korvauksia hälytystoiminnassa eikä muutenkaan. Kyse on arvonimen saajasta ja kuten tässä valinnassa, kyse on esimerkillisestä ja arvokkaasta toiminnasta, jolla on kohotettu alan nauttimaa arvonantoa ja joka tässä tapauksessa on jatkunut myös useita vuosia. Turun Brankun arkkitehtuuri teki vaikutuksen nuoreen palokuntapoikaan jo ensimmäisissä puurojuhlissa. Jokainen joka täyttää säännön kriteerit. ”Samalla tavalla kuin on käynyt aluelaitoksen aikana. Säännöissä todetaan muun muassa, että arvonimen voi saada erityistä tunnustusta ansaitsevasta pelastustehtävän suorittamisesta tai esimerkillisestä muusta toiminnasta, joka on ollut omiaan kohottamaan paloja pelastusalan, palolaitosten tai palokuntien nauttimaa arvonantoa. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Kysy hyvä tarjous koko vuoden ilmoituksesta tälle paikalle. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. VPK-talo on palokuntayhdistykselle tärkeä tulonlähde vuokraustoiminnan kautta. ”Katselin taloa ja mietin, että onpa kuninkaanlinna. Suominen pitääkin yhtenä tärkeimmistä puheenjohtajakautensa saavutuksista vuoden 2007 alussa saatua valtion ja Turun kaupungin huomattavaa avustusta, jonka avulla pystyttiin VPK-talossa tekemään remontti ja lisäämään siten myös talon käytettävyyttä muun muassa esteettömyyden osalta. Palokuntayhdistykset tarjoavat paljon vapaaehtoistoimintaan osallistumisen paikkoja perinteisen sammutustyön lisäksi aina varainhankinnasta tapahtumajärjestelyihin. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Millainen henkilö mielestäsi sopii Vuoden Palomiehen -arvonimen saajaksi. ”Joskus voi yhden päivän aikana olla kolmekin eri tilaisuutta.” Kari Suominen uskoo, että palokuntatoiminta voi hyvin myös pelastustoimen maakunnallisessa uudistuksessa. Kyse ei ole myöskään elämäntyöpalkinnosta, vaan arvonimen saaja voi olla myös nuori henkilö. ”Esimerkiksi sopimusten runko voisi olla samanlainen eri puolilla maata ja siihen voitaisiin lisätä tarpeelliset paikalliset elementit.” Vuoden Palomiehen -arvonimen saajan valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta, Pelastustieto-lehdestä ja sisäministeriön pelastusosastolta. Vuoden Palomies voi olla myös VPK:sta. ilmoitukset@pelastustieto.fi Suominen näkee vapaaehtoistoiminnassa sitoutumisen muuttuneen ja sen pitkäaikaisuuden vähentyneen viime vuosikymmeninä. Kesäaikaa lukuunottamatta palokunnantalo on yksi suosituimmista 150–250 hengen juhlapaikoista Turussa. ”Erittäin ratkaiseva oman varainhankinnan kannalta, sillä jopa 70 prosenttia toiminnan pyörittämiseksi saatavista varoista tulee palokunnantalon käytöstä”, Suominen kertoo
Modernien kodinkoneiden palokäyttäytyminen ja sammutustekniikka Miten nykyaikaiset kodinkoneet palavat ja miten ne sammutetaan. Hanke on nyt loppusuoralla. Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät Arvioidaan uusiin sammutustekniikoihin perustuvien sammutusmenetelmien käyttökelpoisuutta perinteisten selvitysmallien täydentävinä toimintoina. Molemmat hankkeet ovat Pelastusopiston toteuttamia. Koulutus kiersi viime keväänä Kittilässä, Kuopiossa ja Hyvinkäällä. Syksyllä ovat vuorossa Oulu, Pori ja Hamina. Turvallisuusviestintämateriaalissa neuvotaan oikeat sammutusmenetelmät ja oikeaoppinen toimintatapa kodinkoneen syttyessä palamaan. 46 7 ·2016 OPERATIIVINEN TOIMINTA P elastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenelmät -hanke on ottanut hyvin tuulta alleen. Viimekesäinen koulutuskierros sai positiivista palautetta, ja lisäksi hankkeen materiaalia on mukana Pelastusopiston tämän syksyn opinnoissa. Suuria muutoksia ei ole luvassa. Mutta se ei tarkoita, että hylkäisimme perinteiset mallit.” Hankkeen takana on neljä aktiivista alan ammattilaista: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Arto Latvala, Pelastusopiston tutkija Marko Hassinen, tutkimusapulainen Tuomas Kuikka ja Ismo Huttu. Tulokset jalkautetaan koulutuskiertueen avulla. Testien materiaali hyödynnetään koulutusmateriaalin tuotannossa. Seuraava askel on asiantuntijavaihto Hollannissa. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä ’Palomyytinmurtajien’ koulutuskierros niittää suosiota Täydentävät sammutusmenetelmät Pelastusopiston opintoihin Tietoa täydentävistä sammutusmenetelmistä jalkautettiin viime kesänä koulutuskierroksilla muun muassa VR:n konepajalla Hyvinkäällä. Kenttä on suhtautunut positiivisesti uuteen tietoon täydentävistä sammutusmenetelmistä. Tarkoitus on intergroida hankkeen tutkimustuloksia opintoihin pikku hiljaa ensi vuodesta lähtien. Koulutuskierrosten tavoite on ollut saavuttaa ammattipalomiehet ja herätellä heidät käyttämään muitakin kuin järeitä sammutusmenetelmiä. ”Me myös demoamme näitä asioita harjoituspäivinä palotalossa”, Huttu kertoo. Tutkitaan näiden menetelmien toimivuutta sekä vakioiduin polttokokein että kenttätestein. Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu kertoo esitelleensä hankkeen tutkimustuloksia alipäällystökurssin teorialuennoilla ja näyttäneensä siellä koulutuskiertueen demoja. Ajantasaista koulutusmateriaalia pelastusalan ammattilaisten käyttöön, palosaneeraajien työn tueksi sekä turvallisuusviestintään kansalaisten opastamiseen. ”Idea on muuttaa oppimateriaalia siihen suuntaan, että kun teemme perusselvitysmalleja, mukana olisi optiona vaihtoehtoinen, täydentävä, kevyempi ja nopeampi versio. Lisäksi pelastajien sammutusja pelastustekniikan opintojen ”vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät” -luennolla on käsitelty hankkeen tutkimustuloksia. Kierrokset jatkuvat syksyllä.
Lisäksi projekti on syntynyt kentän tarpeista. Tarkoitus on tuottaa materiaalia ammattilaisille ja pelastuslaitosten turvallisuusviestintään, tavallisille kansalaisille. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaan mukaan tiedon jano on kova operatiivisella puolella, sillä pelastuslaitoksilla on vähän resursseja täydennysja lisäkoulutuksiin. ”Suurimman osan tulipaloista ihmiset voisivat sammuttaa itse.” Monia myyttejäkin on jo murrettu. Tiimi on kutsuttu Hollantiin, jonne kokoontuu sammutustoiminnan tutkijoita ja asiantuntijoita. He ovat vielä lähtötelineessä, me olemme aika pitkällä loppusuoralla.” Ismo Huttu huomauttaa, että aikaisemmin pelastuslaitokset ovat olleet pitkälti laitevalmistajien antaman informaation ja esittelyjen varassa. Hankeryhmä pitää laitoksella kahden päivän koulutuksen, joka on jo kerännyt liki 50 ilmoittautumista. ”Olemme kertoneet neutraalisti, että tällaistakin on olemassa. Täydentäviä sammutusmenetelmiä on käytetty pitkin Suomea jo vuosikymmeniä, mutta omin päin. ”Arvosanojen perusteella tämä on ollut paras kiertue muutamaan vuoteen. Siinä tutkitaan, kuinka nykyaikaiset kodinkoneet käyttäytyvät palaessaan, sekä millaisella sammutustekniikalla ja sammutteella ne sammutetaan. Huttu ja Latvala ovat iloisesti yllättyneitä hyvästä vastaanotosta. ”Veikkaisin, että se saattaa poikia isompaakin, eurooppalaista, mahdollisesti EU-rahoitteista hanketta jatkossa. Arto Latvala kertoo, että hankkeessa on poltettu ”kaikkea mahdollista”, leijulaudasta lähtien. ”He halusivat, että menemme sinne esittelemään, mitä olemme tehneet, millaisia tuloksia saaneet ja mitä ne antavat jatkossa olettaa”, Marko Hassinen kertoo. Seuraavaksi hankkeessa käynnistyy EU-rahoitteinen asiantuntijavaihto. Arto Latvala muistuttaa, että perinteiset selvitysmallit eivät toimi esimerkiksi korkeassa rakentamisessa, joka lisääntyy koko ajan. Pelastusopiston projektin taustalla ovat samat henkilöt kuin emohankkeessakin. Tiimiläiset arvioivat, että hanke on uponnut vaativaan kohderyhmäänsä niin hyvin ehkä siksi, että sen taustalla ovat ammattilaiset. Marko Hassinen kertoo, että seuraavaksi tutkitaan, millaisille savukaasuille kodinkonepaloissa altistutaan. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustiet o.fi Suurin osa kodinkonepaloista olisi helposti sammutettavissa Täydentävät sammutusmenetelmät poiki myös pienemmän hankkeen nimeltä Modernien kodinkoneiden palokäyttäytyminen ja sammutustekniikka. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle on hankittu kaksi kevytyksikköä. Seuraavaksi Hollantiin Koulutuskierrokset ovat Palopäällystöliiton järjestämiä, ja liitto on kerännyt niistä palautetta. Kauanko letkun selvittäminen ylimpään kerrokseen vie verrattuna siihen, että palomiehet kävelevät käsisammuttimien kanssa ja käyttävät kiinteistössä olevia sammuttimia?” Hanke päättyy vuoden lopussa. ”On palomiehiä, jotka eivät ole savusukelluskelpoisia, autoissa ei ole aina vettä ja niin edelleen”, hän huomauttaa. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Ja yleisö on kriittistä. Hankkeen myötä eri laitteista on saatu tutkittua tietoa, mikä on tärkeää ammattilaisille. Se maksaa 200000 euroa, ja sen rahoittaa 90-prosenttisesti Palosuojelurahasto.. Hanke alkoi vuoden alusta ja päättyy helmikuussa 2017. Hankkeen myötä niiden käyttämiselle on saatu tieteellistä dataa, viralliset ohjeet ja myös oikeutus. Esimerkiksi useimmat kodinkoneet eivät palaessaan leimahda eivätkä räjähdä, joten niiden sammuttaminen on melko helppoa. mukaan. Siinä mielessä olemme onnistuneet yli odotusten”, Latvala riemuitsee. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. ”Täytyy oikeasti miettiä, millä sinne mennään. Latvalan mukaan muutos on jo alkanut. Soita ja sovi tapaaminen. Hänen mukaansa idea on kannustaa maallikoita omatoimisuuteen palojen sammuttamisesta. Siellä on innostuttu, että tässä oikeasti on järkeä”, Latvala kertoo
Lappeenrannan lentoaseman länsipäässä sijaitsevalle teollisuusalueelle rakennettu Lavolan paloasema otettiin käyttöön heinäkuussa. Valtakunnallisessa riskialuemäärityksessä Lappeenrannan länsialue on väkilukunsa ja pinta-alansa vuoksi ykkösriskialuetta, joka pitäisi saavuttaa kuudessa minuutissa. Uudelta paloasemalta länsialueen perukoille ehditään kolmessa minuutissa. Valkoseinäiset tilat hohtavat puhtauttaan. Valoisan taukohuone-keittiön lattia on sininen, kalustohallissa on punainen lattia. Uusi paloasema on vajaan 40 ihmisen työpaikka. Asema maksoi noin neljä miljoonaa euroa. Aseman varustukseen kuuluvat yksi säiliösammutusauto, yksi sukeltajien auto ja yksi Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin ambulanssi. Lappeenrannan VPK:n uusi paloasema on tarkoitus ottaa käyttöön helmikuussa.. Lappeenrannan VPK:n uusi paloasema on vesikatossa. Heistä noin puolet on kerralla paikalla. Väestösuoja toimii kuntosalina. Parikkalassa vietettiin vastikään Särkisalmen VPK:n paloaseman harjannostajaisia. Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen EteläKarjalassa jyllää paloasemien rakennusbuumi 48 7 ·2016 . Lappeenrannan keskuspaloasemalta matka kuitenkin kestää noin yhdeksän minuuttia. Saman katon alla ovat kalustohalli, pienkonevarasto ja huoltotilat sekä autojen, kaluston ja vaatteiden pesutilat, toimistosiipi ja miehistösiipi, jonka pitkän käytävän varrella sijaitsevat valmiushuoneet. Lavolan paloaseman rakentamista vauhdittivat keskuspaloaseman sisäilmaongelmat, joiden takia muutamat työntekijät joutuivat jo aiemmin siirtymään Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen muille toimipaikoille. PELASTUSTOIMI Etelä-Karjalaan valmistuu vuoden sisällä kolme uutta paloasemaa. Sote-piirin ensihoitoyksikkö on tiloissa vuokralaisena. Entistä nopeammin ehditään myös Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen läntisiin kuntiin eli Lemille, Luumäelle ja Savitaipaleelle. Kaupungin länsialueen saavutettavuus parani Uusi paloasema tehtiin tarpeeseen. Pelastuslaitoksen Lavolan paloasema Lappeenrannassa on jo käytössä. Lattioiden värityksen perusteella tiedetään, milloin ollaan puhtaalla, milloin likaisella alueella. P alopäällikkö Sampsa Lintunen esittelee ylpeänä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen uusinta paloasemaa
Osan kustannuksista lohkaisi kiinteistökauppa, sillä VPK osti paloaseman tontin itselleen. Autohalli on mitoitettu kahdelle paloautolle ja kahdelle pakettiautolle sekä ambulanssille. L-muotoisen paloaseman seinät ovat jo pystyssä, katto pitäisi saada paikoilleen ennen lumien tuloa. Kaikki tarpeellinen mahtuu saman katon alle. Palopäällikkö Sampsa Lintunen esittelee letkunpesukonetta, joka korvaa tornin Lavolan paloasemalla.. VPK myi Kauppakadulla sijaitsevan palokunnantalon tontteineen ja rakennuksineen rakennusyhtiölle, joka aikoo rakentaa paikalle liikeja asuinkerrostalon. Palosuojelurahasto avustaa hanketta 220000 eurolla. Lavolan paloasema otettiin käyttöön heinäkuussa. Autohallin katto on päällystetty aurinkopaneeleilla, jotka tuottavat paloaseman ilmastointiin tarvittava sähkön lähes kokonaan. Vuonna 1879 perustettu VPK rahoittaa suurimman osan paloasemasta kiinteistökaupasta saamillaan tuloilla. Uuden paloaseman kustannusarvio on noin 2,8 miljoonaa euroa. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput ”Yksi plus kolme työvuoroa, palotarkastaja, päälliköitä sekä ensihoitajat”, täsmentää Lintunen. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Palosuojelurahasto myönsi hankkeeseen 225000 euron avustuksen. . Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. . Särkisalmen VPK:ssa on parikymmentä aktiivipalokuntalaista. Lavolan asema on myös rekrytoinnista ja työaikajärjestelyistä vastaavan resurssitoimiston kotipesä. Uuden paloaseman kerrosala on yhteensä 1240 neliötä. ”Tontille rakennetaan talkoilla ja omalla kustannuksella 70 neliön ulkorakennus. Korjauskelvoton paloasema purettiin pois uuden tieltä Parikkalan Särkisalmella, reilun sadan kilometrin päässä Lappeenrannasta, on paloaseman rakennustyömaalla siirrytty sisätöihin. ”Vanha yhdistyksemme on vakavarainen, mutta kyllä jouduimme lainaakin ottamaan”, kertoo Lappeenrannan VPK:n puheenjohtaja Tero Forsman. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Noin 800000 euron kustannuksista suurimman osan maksaa Parikkalan kunta. Yksikerroksiseen rakennukseen tulee kahden paloauton autotalli, säilytysja sosiaalitilat sekä peseytymistilat ja monitoimitila keittiöineen. Etelä-Karjalan sote-piiri Eksote vuokraa paloasemalta noin 250 neliötä ensihoitoyksikölleen. Uusi paloasema nousee vanhan paloaseman paikalle rautatien ja Melkoniementien väliselle tontille, aivan valtatie 6:n tuntumaan. Siitä tulee nuoriso-osaston tukikohta”, kertoo Timo Huttunen Särkisalmen VPK:sta. Särkisalmen VPK:n uuden paloaseman pitäisi valmistua marraskuussa. Naisjaostossa ja nuoriso-osastossa on kummassakin viitisentoista jäsentä. Rahat uuteen paloasemaan kiinteistökaupoista Lappeenrannan VPK rakennuttaa uutta paloasemaa kaupungin keskustaan Ratakadun varteen. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh
Tarkoituksena on rikkoa ammattikuntien lokeroitumista ja edetä kohti moniammatillista viranomaistoimintaa. ”Molemmat alat sulautuvat entistä tiiviimmin yhteen, kun palopäällystön ammattikorkeakoulututkinto siirtyy todennäköisesti Poliisiammattikorkeakouluun. 50 7 ·2016 HARJOITUS JA KOULUTUS P elastusopiston päällystökurssilla opiskeleva Elias Jokila ja Poliisiammattikorkeakoulun eli Polamkin opiskelija Juho Mattila haluaisivat aloittaa viranomaisten yhteistyön jo opiskeluaikana. palotarkastajana Keski-Suomen pelastuslaitoksessa. ”Opiskeluaikana verkostoituminen on tärkeää, sillä se siirtyy työelämään. Kun tunnemme toisemme ihmisinä, niin on helpompi ottaa yhteyttä keikkapaikalla ja muussa viranomaistoiminnassa”, Loivamaa totesi. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Valmiina viranomaisyhteistyöhön – jo opiskeluaikana. Jokilan lisäksi heitä oli vastaanottamassa Keski-Suomen pelastuslaitoksen eteläisen toiminta-alueen palopäällikkö Pertti Loivamaa. ”Halusimme koeponnistaa poliisiopiskelijoiden vierailupäivän ja pelastuslaitos mahdollisti sen. Toivottavasti tästä saadaan pysyvä toimintamalli, johon myös oppilaitokset osallistuvat.” Verkostoituminen on tärkeää Jyväskylän keskuspaloasemalle saapui elokuisena aamuna yhdeksän Polamkin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. Päivän tarkoituksena oli Jokilan mukaan antaa rautaisannos tietoa pelastuslaitoksen toiminnasta ja organisaatiosta. Miksi siis odottaa yhteistyön tekemistä työelämään asti, kun se voisi käynnistyä jo opiskeluaikana?” Jokila selvitti. Jokila lähti toteuttamaan Polamkin vierailua, kun hän työskenteli kesällä vs. Miesten idean pohjalta Polamkin opiskelijaryhmä kävi tutustumassa pelastustoimeen Jyväskylässä
. Näin saadaan ammattijohtaja mahdollisimman nopeasti ja kattavasti johtamaan pelastustoimintaa koko maakunnan alueella”, Loivamaa vastasi. ”Minulla on ollut vähän tietämystä pelastustoimesta. ”Moniammatillisen yhteistyön merkitys kasvaa päivittäin. ”Poliisin puolella ei välttämättä tiedetä, että pelastustoimella on kalustoa mitä voisi pyytää avuksi oman tehtävän hoidossa. Pelastuslaitoksen edustajista ja poliisiopiskelijoista huokui päivän aikana voimakkaana sama ajatus, että miksei tehtäisi yhteistyötä ja puhallettaisi yhteen hiileen. Myös poliisin teknisen tutkinnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä palonsyyn selvittämiseksi. . 017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Nyt silmät avautuivat pelastustoimen organisaatiosta ja toiminnasta. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Poliisiopiskelijoiden joukosta tiedusteltiin sopimushenkilöstön roolia, sillä poliisilla ei ole vastaavaa henkilöstöä. Kaikki ovat kuitenkin saaneet koulutuksen pelastustoimintaan oman koulutusjärjestelmänsä mukaisesti.” Moniammatillista yhteistyötä Elias Jokila kertoi vieraille pelastustoimen laajasta yhteistyöverkostosta, johon kuuluvat sairaanhoitopiiri, puolustusvoimat, sosiaalitoimi, Meripelastusseura, Rajavartiolaitos sekä ympäristöviranomaiset. Poliisiopiskelijoiden joukosta ehdotettiin, että pelastuslaitos voisi antaa esimerkiksi paineilmalaitteiden käyttökoulutusta poliisin erikoisryhmille. Vieraat pääsivät tutustumaan Jyväskylän keskuspaloaseman kaluston ja tilojen lisäksi Seppälän paloaseman koulutuskeskukseen. ”Varalla olevien P3:n rinki on haluttu säilyttää voimakkaana. Elias Jokila esitteli pelastuslaitoksen kalustoa Polamkin opiskelijoille. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Hän lisäsi, että pelastuslaitoksen ja poliisin välinen yhteistyö on päivittäistä esimerkiksi liikenneonnettomuuksien ja ensihoidon kautta. On tärkeää tietää, millaista koulutusta tai virka-apua toiselta osapuolelta halutaan”, Jokila sanoi. Se madaltaa kynnystä yhteistyön tekemiseen ja tietää mihin kaikkeen voi saada viranomaisapua”, Niina Laukka sanoi. ”Täytyy ymmärtää, että pelastustoimessa työskentelee monenlaista väkeä, ammattilaisia, sivutoimisia ja vapaaehtoisia. Päällystön johtamisjärjestelmässä opiskelijoita kiinnosti, miksi se on Keski-Suomessa kattavampi kuin muualla Suomessa. Mielestäni on hyvä, että poliisi tuntee pelastustoimea. Johtoyksiköstä voisi käydä katsomassa esimerkiksi videokuvaa onnettomuuspaikalta”, Konsta Kivipää totesi. Seuraavaksi polamkilaiset aikovat vierailla hätäkeskuksessa. Opiskelijat kokivat vierailupäivän hyödylliseksi. Loivamaa opasti opiskelijoita varautumaan vapaaehtoisten kohtaamiseen työelämässä. Opiskelijat testasivat paineilmapullon painoa.. Yhteistyö ja toisen tahon avustaminen on tärkeä voimavara viranomaisyhteistyössä
”Jos en tiedä miten esimerkiksi joku sammutuslaitteisto toimii, niin otan selvää ja opastan myöhemmin. Palotarkastajien työn helpottamiseksi Hännikäinen teki opinnäytetyönsä osana väes tönsuojien tarkastuskortiston. ”Pelastuslaitoksilla on erilaiset käytännöt ja on mielenkiintoista käydä katsomassa niitä, saada tietoa ja ottaa oppia.” ”Työssäni ei ole normipäiviä vaan kaikki päivät ovat erilaisia. Toiminnan pitää olla avointa.” Poikkeusoloihin varautuminen ei näy Hännikäisen mielestä kovin paljon perustarkastajan työssä. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Teksti ja kuva: Mika Rinne TYÖN ÄÄRELLÄ Palotarkastaja teki väestönsuojien tietopankin P alotarkastaja Tinja Hännikäinen, 25, haluaa tehdä työnsä mahdollisimman perusteellisesti ja oppia uutta. Sitä ennen hän työskenteli määräaikaisena palotarkastajana KeskiSuomen pelastuslaitoksella Jyväskylässä. ”Se on turvallisuusviestintää parhaimmillaan, kun voidaan varautua ja ehkäistä perusonnettomuuksia. ”Nyt ei tarvitse erikseen etsiä vanhoja säädöksiä. 52 7 ·2016 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. ”Kortisto on työkalu, jollaista ei ole ennen tehty. ”Aika usein on niin, että 30 taloyhtiössä on sama huoltomies, joka käytännössä tekee ne suoritteet. Varautumista on sekin, että alkusammutusvälineet ovat kunnossa.” Väestönsuojelu kaipaa arvostusta Väestönsuojien tarkastus oli aiemmin kokonaan pelastusviranomaisen vastuulla, mutta suojan tarkastus ja kunnossapito on nykyisin kiinteistön omistajan vastuulla. Väestönsuojiin liittyvät lait, asetukset ja vaatimukset ovat muuttuneet useasti vuosien varrella ja jopa ammattilaisten on ollut vaikea pysyä muutosten perässä.” Hännikäisen mukaan kortisto on oikeasti käyttökelpoinen. Ei kannata lähetä arpomaan, sillä siinä menee uskottavuus ja luottamus. Sen sijaan varautuminen häiriötilanteisiin on arkipäivää. Jos väestönsuojat pitäisi ottaa käyt. Parasta on se, kun tuntee, että joku odottaa kohteessa hyvillä mielin tarkastusta, jotta saadaan asioita kehitettyä. Silloin jää itsellekin hyvä mieli.” Hännikäinen on tarkastanut pientaloja, maatiloja, kauppakeskuksia, terveydenhuollon laitoksia ja teollisuuslaitoksia. Jos joku ei tiedä onko 1960-luvulla vaadittu väestönsuojaan varavesisäiliö, kuinka monta litraa vettä pitää olla henkilöä tai neliötä kohden, niin nämä tiedot voi tarkistaa kortistosta.” Ei ole normipäiviä Hännikäinen aloitti lokakuun alussa palotarkastajan sijaisuuden Kymenlaakson pelastuslaitoksessa Kotkassa. Hän valmistui Pelastusopiston päällystökurssilta viime keväänä. Kohteen perusteella hän tutustuu ennalta esimerkiksi aikaisempiin tarkastuspöytäkirjoihin. Siitä näkee helposti ja nopeasti väestönsuojaa koskevat vaatimukset
”Se oli raakaversio, jonka hiominen jatkuu. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Se rakentuu kansallisen riskiarvion pohjalle, jotta sen voisi yhdistää maakuntamalliin ja sitä pystyisi päivittämään. ”Kyllä se työ opettaa. Tykkäsin hommasta ja työporukka oli loistavaa.” Ammattikoulun jälkeen vuorossa oli vapaaehtoinen varusmiespalvelu silloisessa Keuruun Pioneerirykmentin suojelukomppaniassa. Kunnanjohtajien kokouksessa sovittiin, että me tuemme kuntien suunnitelmia ja keräämme ne yhteen.” Valmiussuunnitelma valmistui Hännikäisen osalta syyskuun loppuun mennessä. ”Opetus oli laadukasta ja tarkastuspuolella oli pätevät opettajat. Myös varautumisen pitäisi olla päivittäistä, mutta usein ajatellaan sen olevan tapetilla vasta poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa, jolloin suunnitelmien laatiminen on jo liian myöhäistä.” Valmiussuunnitelman pilotti Jyväskylässä Hännikäisen projektityöhön kuului laatia pilotti Keski-Suomen maakunnallisesta valmiussuunnitelmasta. ”Eksyin työharjoitteluun kotikuntani Joutsan paloasemalle. Haluan mennä kokeneempien mukaan oppimaan ja siihen annettiin Keski-Suomessa mahdollisuus.” . ”Pelastustoiminta on mediaseksikkäämpää ja muistuttaa jatkuvasti olemassaolostaan. ”Pelastuslaki antaa mahdollisuuden, että pelastusviranomaiset voivat tukea kuntia valmiussuunnitelmissa. Fysiikka tuli vastaan pelastajatutkinnon pääsyvaatimuksissa. Palotarkastaja Tinja Hännikäinen on tehnyt väestönsuojien tarkastuskortiston. Hain opistoon, pääsin ja siellä vahvistui, että työskentelisin palotarkastajana ja muissa päällystötehtävissä.” Pelastusopiston päällystökoulutus antoi Hännikäisen mielestä perusvalmiudet palotarkastajan ja palomestarin työhön. Siksi valitsin väestönsuojelun opinnäytetyöni aiheeksi.” Hännikäinen muistaa opiston rehtorin todenneen valmistuneille, että he eivät ole ammattilaisia, mutta heillä on valmiudet oppia. ”Armeijassa ajattelin, että tätä voisin tehdä työnä. Tietotaitoni ei ole vielä sillä tasolla, että voisin antaa lausuntoja maanalaisen parkkihallin savunpoistosta. Myös Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitokset auttoivat valmistelutyössä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Kunnossapito Seuraa myös somessa: www.facebook.com/ pelastustieto töön, niin ei yksi mies voi olla joka paikassa. Väestönsuojelu ja varautuminen ovat Hännikäisen mielestä vähän huomioitu asia kansalaisten ja pelastusalan silmissä.. Sitäkin koulutusta pitäisi saada edistettyä.” Väestönsuojelu ja varautuminen ovat Hännikäisen mielestä vähän huomioitu asia kansalaisten ja pelastusalan silmissä. Armeijasta kipinä alalle Peruskoulun jälkeen Hännikäinen opiskeli turvallisuusalan perustutkinnon Kuopiossa. Väestönsuojeluun ja varautumiseen perehdyttiin aika vähän. Maakuntauudistuksen myötä kaikilla maakunnilla pitää olla valmiussuunnitelma.” Hännikäinen sai suunnitelman tekemiseen apua sisäministeriön pelastusosastolta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä, hätäkeskuslaitokselta, ilmatieteenlaitokselta, aluehallintovirastolta, ELY-keskukselta ja Puolustusvoimilta
Eversti Poppius oli ollut toimintaa kehittämässä 12 vuoden ajan ja jatkoi uraansa puolustusvoimien kaasusuojelukomentajana ensin talvisodassa ja sen jälkeen koko jatkosodan ajan. Suomen kaasusuojeluvalmius joutui koetukselle talvisodassa 1939. Hänen kädenjälkiään on niin tykistön leirikeskus ampuma-alueineen Rovajärvellä kuin Väestönsuojelukoulun uuden tulemisen käynnistäminen 50-luvulla. Opiskelu Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa jäi kuitenkin kahden lukuvuoden mittaiseksi (1916–17). Puheenjohtaja Poppius esittelee järjestönsä toimintaa Neuvostoliiton sotilasasiamies Malahoville ja komentaja Andruskevitsille helmikuussa 1966. Kenraaliluutnantti Uolevi Poppius teki mittavan uran sotilaana ja väestönsuojelijana. Väestönsuojelun vastuulliseksi johtajaksi hän tuli 1930, jolloin hänet nimitettiin puolustusvoimien kaasusuojelutoimiston päälliköksi. 54 7 ·2016 Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon arkisto Veteraanin ääni on vuonna 2011 alkanut kirjoitussarja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä toimijoista. Nuoren miehen suunnitelmissa oli lakimiehen ura. Hän oli Euroopassa ensimmäinen tienaukaisija kansalliselle vapaaehtoiselle väestönsuojelutyölle.. Hänen monipuolisesta pätevyydestään kertoo paljon sekin, että hänen puoleensa käänUolevi Poppius – kenraaliluutnantti ja väestönsuojelun järjestövaikuttaja Ajat muuttuivat... Väestönsuojelun ykkösmieheksi 34vuotiaana Opiskeluvuosien jälkeen majuri Poppiuksella oli edessään toimiala, joka ei ollut uusi vain hänelle vaan uudelleen järjestettynä uusi myös puolustusvoimille ja koko maanpuolustukselle yleensä. Juuri 31 vuotta täyttänyt sotilas sai kaasusuojeluja väestönsuojelusaralta neitseellisen työkentän. VETERAANIN ÄÄNI U olevi Poppius syntyi Helsingissä 120 vuotta sitten 25.3.1896. Sen jälkeen opiskelu jatkui vielä teknisen korkeakoulun sotateknillisellä osastolla 1923–25, sotakorkeakoulun sotateknillisellä osastolla 1925–27 ja kaasusuojelukoulussa Ruotsissa 1927. Oikealla toiminnanjohtaja Einari Haltiavuori. Opiskelupaikaksi vaihtui tykistökoulu, jonka upseerikurssilta hän valmistui jo vuonna 1918. Se oli puolustusvoimien yleiseen valmiuteen verrattuna hyvässä kunnossa
Kun Suomen Kaasusuojelujärjestö muutti nimensä Suomen Väestönsuojelujärjestöksi 1940, Poppius valittiin uuden järjestön johtokunnan jäseneksi. . Poppius valittiin säätiön puheenjohtajaksi samana vuonna 1956, jolloin hänestä tuli Väestönsuojelujärjestön puheenjohtaja. Kenraalimajurina ja vuodesta 1951 kenraaliluutnanttina hän johti tykistöä aina eläkeikäänsä asti. Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen hän oli 1955–1969. Viimeisenä käytännön toimenpiteenään hän urakoi mittavan teoksen, Suomen Väestönsuojelujärjestön historian. …ja historiankirjoittaja Vaikka järjestön puheenjohtajuus jäi taakse, toiminta jatkui 1944 perustetussa Väestönsuojelusäätiössä, jonka ensimmäinen puheenjohtaja oli filosofian tohtori Kosti Pajari. Käytännön tasolla Suomen Väestönsuojelujärjestön saama tehtävä merkitsi muun muassa oikeutta kouluttaa valtion virastojen ja laitosten henkilökuntaa ja nimetä suojelupäälliköitä. Järjestö pääsi myös osalliseksi valtionavusta. Helmikuussa 1958 päivätyllä kirjeellä ministeriö ilmoitti uskoneensa väestönsuojelulain 17 §:n 1. Varapuheenjohtaja hänestä tuli 1953. …mutta ennen kaikkea väestönsuojelija Väestönsuojelualan ammattilaisena Poppius oli jo varhain kiinnostunut alan järjestötoiminnasta. Ohjelmat ja kulut tarkastettiin kurssikohtaisesti. Hän oli yli kaksikymmentä vuotta Suomen nykyaikaisen 5-otteluliiton puheenjohtaja. Ministeriön ohjaus ja valvonta oli yksityiskohtiin menevää. Tykistöntarkastajan virasta hän jäi eläkkeelle 1956. Omimmalle alalleen hän palasi 1947, jolloin hänet määrättiin kunnioittamansa Suomen tykistön luojan, tykistökenraali V.P.Nenosen seuraajaksi. Pian sen jälkeen sisäministeriö virallisti Väestönsuojelujärjestön aloittaman koulutustoiminnan. momentissa tarkoitetun ja siihen verrattavan koulutuksen toistaiseksi Suomen Väestönsuojelujärjestön huoleksi. Hän oli luonnollinen valinta järjestön puheenjohtajaksi, kun eroamisja eläkeikä puolustusvoimain palveluksessa 1956 koitti. Puheenjohtajana Poppius oli painottanut historiantutkimuksen tärkeyttä. Yhdeksänvuotisen tykistöntarkastajakautensa aikana hänen johdollaan toteutettiin uudelleen organisoidun armeijalaitoksemme kenttätykistön koulutusja kokoonpanojärjestelyt. luokan oppilaalla, oli viikon verran nimissään pituushyppyn Suomenennätys 679 senttimetriä. Yksittäisenä komeana saavutuksena on tykistön leirikeskuksen ja ampuma-alueen perustaminen Rovajärvelle. Urheilumies… Uolevi Poppius oli myös aktiiviurheilija. Säätiön puheenjohtajuus kesti vuoden 1977 alkupuolelle asti. Uolevi Poppiuksen vaikutus ministeriön antamiin määräyksiin ja ohjeisiin oli ilmeisen suuri. Vuonna 1914 hänellä, Kuopion suomalaisen yhteiskoulun 7. Ministeriö kuitenkin edellytti koulutuksen tapahtuvan sisäministeriön väestönsuojeluasiainosaston valvonnan alaisena. Uolevi Poppius, kenraaliluutnantti ja Suomen Väestönsuojelujärjestön pitkäaikainen vaikuttaja.. päivänä 1978. Uolevi Poppius kuoli syyskuun 10. Niiden pohjalta ohjeistettiin omatoiminen väestönsuojelu, josta tuli merkittävä toimintasektori järjestölle. Uolevi Poppius jätti puheenjohtajuuden 70-vuotiaana 1966. Yhteistyö sujui kuitenkin mallikkaasti, olihan SVJ:n puheenjohtaja vuonna 1960 siirtynyt Väestönsuojeluneuvottelukunnan jäsenestä sen puheenjohtajaksi ja siten toiminut myös alan ylimmässä asiantuntijaelimessä. Tuhti teos valmistui 1977. Hänen johdollaan tehtiin laaja tutkimustöiden sarja 1970-luvun alussa. Palokalusto Kunnossapidon kumppani Kunnossapito HYGIENIA hygio.fi Poistaa hajut ja taudinaiheuttajat – WWW.PELASTUSTIETO.FI – nyttiin, kun sodan päätyttyä maahan tarvittiin pätevä sotatalouspäällikkö
Nostoliikettä jatketaan, kunnes potilas on joko istumatai lähes seisovassa asennossa. Tällaisia tehtäviä tulee pelastuslaitoksella eteen silloin tällöin, ja ovien rikkominen säpäleiksi on aina huono juttu. Lisätietoja: www.scottsafety.com RAIZER®-tuotekuvia (300 dpi) Tanskalainen Liftup A/S on kehittänyt Raizer-nostolaitteen, joka helpottaa esimerkiksi ensihoitajan työtä kaatuneen turvallisessa nostossa. Aviva-puolinaamarissa on käytössä termoplastinen rakenne sekä matalaprofiilinen päälakinauhasto. Lisätietoja: www.en-apuvälineet.fi Leijona on uudistanut kuumuudelta, tulelta ja kipinöiltä suojaavan hitsausja kuumatyövaatemalliston. Erityisesti hitsaustöihin suunnitelluissa vaatteissa on panostettu työntekoa helpottaviin teknisiin yksityiskohtiin ja mukavuuteen muun muassa uusin leikkauksin ja materiaalein. Kantolaitteessa kuljetettavan nostolaitteen kapasiteetti on 150 kiloa. 56 7 ·2016 Laippasetti asiattoman kulun estoon Hengityksensuojausta äänimerkein Akkukäyttöistä nostamista Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Koonnut: Kimmo Kaisto ALAN TUOTTEET Scott Safetyn Duraflow on kevyt ja ergonomisesti muotoiltu moottorikäyttöinen hengityksensuojain. Lisätietoja: www.peltaco.com. Vaatteiden hihoihin ja selkään on lisätty näkyvyyden takaamiseksi fluoresoivaa keltaista. Laippasettiin kuuluvan nivelletyn peilin avulla voi tarkastaa lukon tarkan sijainnin. Tarvittaisiin yksinkertainen, mutta toimiva tapa estää asiaton pääsy huoneistoon, jonka ovi on jouduttu pelastustilanteessa murtamaan. Muihin ominaisuuksiin kuuluvat visuaalinen diagnostiikka ja äänimerkit, jotka varoittavat käyttäjää, jos ilman virtausnopeus laskee alle vaaditun tason, tai akku on ladattava. Hitsausja kuumatyöhön soveltuva työvaatemallisto on likaantumisen takia ollut perinteisesti väritykseltään tumma. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Nostoliikettä ohjataan joko tuolissa olevilla painikkeilla tai kaukosäätimella. Venttili vaihtaa tarvittaessa automaattsesti ilmansyötön paineilmaverkostosta laitteessa olevaan pakosäiliöön. Laippasetin rasiaporanterällä tehdään oveen reikä, jonka kautta oven lukko saadaan avattua ilman oven rikkomista. Kehitystyössä oli mukana myös Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu, joka antoi prototyypin testausvaiheessa hyviä ideoita tuotteen jatkojalostukseen. Lisätietoja: www.leijonagroup.com Näkyvämpää suojausta Kovia-laippasetti on valmispakkaus, joka on tarkoitettu käytettäväksi kiireellisen pelastustai ensihoitotehtävän yhteydessä. Muita uusia ominaisuuksia ovat puheen kuuluvuutta parantava äänipaneeli, silmälasien käyttöä helpottava tila rungossa sekä painike istuvuuden tarkistusta varten. Tuolissa on selkänoja ja turvavyöt. Potilas näkee koko ajan hoitajan kasvot. Avivaa saa yhdellä suodattimella, kahdella suodattimella sekä joustavilla Flexsuodattimilla. Kiinteistönhoitajat ja lukkosepät eivät useinkaan heti pelastusviranomaisten jälkeen pääse tapahtumapaikalle”, Ali-Hokka kertoo. Hengen pelastaminen menee kaiken edelle, mutta omaisuuden kunnioittaminen kuuluu olennaisena osana pelastustoimen toimintaan. Akkukäyttöinen Raizer painaa jalkoineen yhteensä 13 kiloa. ”Pyörittelin aikani ajatusta setistä, jolla saisi oven lukittua ja sinetöityä niin, että pelastustehtävän jälkeen asunnon voisi huoletta jättää taakseen. Uudessa mallistossa on huomioitu myös työntekijöiden näkyminen ja erottautuminen yleensä normaalia pimeämmästä työympäristöstä. Täyteen ladatuilla akuilla saavutetaan noin sata nostokertaa normaalikuormalla. Scott Safetyn FLITE COV on seuraavan sukupolven paineilmaletkulaite, joka soveltuu myös välittömän hengenvaaran tai terveysvaaran uhanalaisiin kohteisiin, kuten suljettuihin tiloihin. Tuoli huolehtii nostosta, jotta hoitaja voi keskittyä esimerkiksi hoidettavan niskan ja pään tukemiseen tai rauhoittamiseen. Materiaali on sijoitettu siten, ettei se heijasta hitsauksessa syntyvää UV-säteilyä työntekijän kasvoille. Peltacolla ideasta otettiin koppi ja tuotetta alettiin kehittää yhdessä toimitusjohtaja Pekka Suomen kanssa. Tästä ajatuksesta lähti Riihimäen paloasemalla työskentelevällä paloesimies Kari Ali-Hokalla ajatustyö liikkeelle. Automaattiseuranta varmistaa, että ilman virtausnopeus säilyy juuri oikealla tasolla käyttäjän suojaamiseksi. Duraflow´n saa kahdella akkuvaihtoehdolla. Tehtävän jälkeen reikä suljetaan väliaikaisesti Kovia-setin teräslaipalla asiattoman kulun estämiseksi
Simulaatiot auttavat tositilanteiden hallinnassa opettamalla käyttäjille tehokkaita toimintatapoja. Sään ääriilmiöt lisäävät tulvia Tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi estää. Tulvat aiheuttivat vuosina 1998?2004 noin 700 kuolemantapausta, puolen miljoonan ihmisen evakuoinnit ja ainakin 25 miljardin euron taloudelliset menetykset. Miten viranomaiset silloin toimivat. Simulaatio opettaa päätöksentekoa ja kriisiviestintää Varsovassa pidetty harjoitus perustui Puolassa kehitettyyn pelisovellukseen nimeltä ”WoDa”, joka mahdollistaa tulvan simuloinnin tietokoneohjelmistoja ja multimediaa hyödyntämälSimulaatio havainnollistaa – tulva hyökyy kaupunkiin VARAUTUMINEN Pohjanmaan joet tulvivat miltei vuosittain. Nykyisin Saimaan tulvia voidaan hillitä lisäämällä Vuoksen juoksutusta Imatran voimalaitoksissa. Keskeinen keino tulviin varautumisessa oli toimijoiden kouluttaminen tulvasimulaation avulla. Suomi oli keskeisenä toimijana mukana tutkimusja kehittämishankkeessa, jossa panostettiin vahvasti myös tulvista selviytymiseen. Onnettomuuksiin varautumista Itämeren maissa on viime vuosina kehitetty. Kansainvälinen The Baltic everyday accidents, disaster prevention and resilience project -hanke toteutettiin Euroopan komission tuella kahden viime vuoden aikana. Miten tulisi toimia. Yli 10 miljoonaa ihmistä elää Reinin varrella, jossa suurtulvien riski on merkittävä. Varsovan tulvasimulaation harjoitustilanteena oli skenaario, jossa tulvavaara kohdistui keskisuureen, noin 60000 asukkaan kaupunkiin. Kaupunkitulvia on määrällisesti eniten. Pohjanmaalla kevättulvat syntyvät, kun joet tulvivat nopean lumien sulamisen seurauksena. Suomi ja Venäjä sopivat juoksutussäännön 1990-luvulla. Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska ja pelastuspäällikkö Jyri Silmäri kertovat osallistumisestaan Varsovassa pidettyyn kansainväliseen tulvasimulaatioon sekä Suomen tulvaharjoituksista. Sen jälkeen Vuokseen on johdettu enimmillään tuhat kuutiota vettä sekunnissa. Ihmisen toiminta voi kuitenkin auttaa pienentämään niiden todennäköisyyttä ja vähentämään suurtulvien haitallisia vaikutuksia. Teksti: Kati Tiirikainen Kuvat: Tapani Herrala, Jyri Silmäri Saimaalla oli vedenpaisumus vuonna 1899. 7 ·2016 57 K un tulva nousee, mitä on tehtävissä. Tulvia voidaan nykyisin hillitä. Harjoituksessa osallistujat oppivat tulvan torjunnan mekanismin ja erityisesti tiedottamista osallistumalla esimerkiksi simulaation television tiedotustilaisuuteen. ”Tulvaharjoituksen tilanne oli mallinnettu ja simuloitu siten, että osallistujat olivat mukana pelastustoimissa, tulvan tilanteen mukaisissa rooleissa”, Jyri Silmäri kertoo. Runsaslumisen talven jälkeen järven vedenpinta nousi kaksi metriä, Lauritsalassa 77,6 metriin merenpinnasta. Se on Saimaan vedenkorkeuden huippulukema vuodesta 1847 alkaneen mittaushistorian aikana. Suurtulvien varalta Saimaan alueella on kartoitettu riskikohteet ja laadittu suojelusuunnitelmat. Simulaatio antoi runsaasti tietoa siitä, mitä kaikkea todellisessa tulvatilanteessa tapahtuu ja kuinka siinä toimitaan. Tulvia pidetään yhtenä keskeisistä riskeistä Euroopassa. Vaikka tulvat Suomessa ja muissa Itämeren maissa eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja, ne ovat toistuvia luonnonkatastrofeja, joihin on varauduttava. Suomessa tulvat muodostuvat pääasiassa lumen sulamisen tai runsaiden sateiden seurauksena. Sään ääri-ilmiöiden seurauksena tulvat näyttävät kuitenkin yleistyvän myös Suomessa. Tulviin ja niiden torjuntaan on pyritty myös varautumaan. ”Uusi ilmiö ovat rannikkokaupunkien tulvat, jotka syntyvät, kun voimakkaat myrskyt ja pitkään jatkuva kova tuuli nostavat Suomenlahden vettä runsaasti”, Silmäri kuvailee. Keväisin tulvavaroitukset ovat tuttuja uutisia Suomessa, etenkin Pohjanmaalla ja muilla jokialueilla. Tulva voi iskeä myös kaupunkeihin. Suomessa ja Itämeren maissa tulvat eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet suuria massavahinkoja, vaikka niissä onkin kastunut useita yksittäisiä kiinteistöjä. Ennätystulvasta jäi Saimaan rantakallioihin jälki, jota sanotaan valarikon viivaksi. Viranomaisilta vaaditaan paljon katastrofin iskiessä. Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitoksesta kertoo, että Suomen ja Pohjoismaiden kaupungeissa tulvat syntyvät useimmiten ukkosen tai muun rajuilman jälkeen, yleensä heinäkuussa. Marraskuussa 2015 Varsovassa järjestettyyn tulvasimulaatioon osallistui myös useita suomalaisia. Vuoden 2012 tulva talttui tälle tavoin 30 senttiä alle ennakoidun 76,8 metrin tason
”Yhteiskuntamme on jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa varauduttava kokonaan toisenlaisiin uhkiin kuin esimerkiksi perinteiseen sodan uhkaan.” ”Kyberturvallisuus on yksi uusista turvallisuuden osa-alueista. Ne ovat helposti pitkäkestoisia ja vaikuttavat suureen ihmisjoukkoon.” ”Meillä pitää olla keinot selviytyä tällaisista tilanteista mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähin vaurioin.” Pelastustoimella on tukenaan myös laaja vapaaehtoisjärjestelmä. ”Samalla pääsimme tutustumaan puolalaiseen päätöksentekomekanismeihin. Miten pelastustoimi etsii itselleen roolia tällaisessa uudessa tilanteessa.” Erityisasiantuntija Jussi Korhonen vetää sisäministeriössä uudistushanketta, jossa selvitetään yhteistoimintaa pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Asiaa tutkimalla voidaan myös mitata, onko varautumiseen liittyvissä asioissa tapahtunut kehitystä.” Teksti: Esa Aalto Varautumisen asiantuntija Pelastustoimella on tukenaan myös laaja vapaaehtoisjärjestelmä. Karim Peltosen mielestä pelastustoimella on kyky ja osaaminen tukea yhteiskuntaa siviiliturvallisuuden johtamisessa tuoreen strategiankin mukaisesti. Pelastustoimi haluaa olla tulevaisuudessa valtakunnallisesti varautumisen asiantuntija. ”Pelastustoimella on pitkät perinteet näissäkin tehtävissä, mutta nyt halutaan vahventaa sen heikkoja kohtia”, Korhonen sanoo. Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska (vas.) osallistui yhtenä suomalaisista harjoitukseen.. Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta osallistui Varsovassa järjestettyyn tulvaharjoitukseen. ”Ympäristöja luonnonkatastrofit sekä teknisen infrastruktuurin haavoittuvuus ovat varautumista vaativia nykyuhkia. Poikkeusolosuhteissa tarvitaan hänen mielestään myös voimakasta viranomaistoimintaa, jotta kansalaisilla on tunne, että poikkeustilanne on jonkun hoidossa. Simulaatioon osallistuneiden tehtävät sisälsivät strategista suunnittelua, viestintää ja resurssien hallintaa. ”Jos pelastustoimeen liittyviä niin sanottuja isännättömiä tehtäviä löytyy, toki niiden hoitamiseen etsitään parannuskeinoja.” Siviilivalmiuden käsitettä on hänen mielestään hankalaa tarkoin määritellä, mutta sille toki haetaan työn aikana katetta erityisesti pelastustoimen yhteistoimintaan ja poikkeusoloihin sekä väestönsuojeluun liittyvissä tehtävissä. ”Henkinen kestävyyskin pysyy silloin paremmin yllä.” Karim Peltosen mielestä tarvitsemme myös yhtenäisen toimintamallin kansalaisten omatoimiselle varautumiselle. Suurimpia uhkia simuloidussa tilanteessa olivat liian matalat joenpenkat ja ylitulvimisen vaara sekä joenpenkkojen vuotokohdat. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojelun ajankohtaisseminaarin avannut pelastuskomentaja Simo Weckstén muistutti pelastustoimen tulevaisuuden roolista varautumisessa, jossa on edelleen paljon niin sanottuja isännättömiä tehtäviä, jotka vaativat hallitusohjelmankin mukaista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia. Hänen mukaansa harjoitus onnistuttiin viemään läpi yllättävän hyvin, vaikka harjoittelijat olivat eritasoisia ja valmistautuminen harjoitukseen oli kevyt. Varsovan simulaatioharjoituksen pelaajat koostuivat Euroopan komission tukeman hankkeen edustajista, joita oli mukana lähes 30. Kukin tiimin jäsen sai roolin joko johtamisen, operoinnin, analysoinnin ja ennusteiden, logistiikan tai viestinnän parista. Päätöksenteon tukena oli simulaation tarjoama tieto muun muassa veden korkeudesta, joen penkkojen tilanteesta ja käytössä olevista resursseista, kuten pelastushenkilökunnasta, hiekan määrästä ja kuljetusvälineistä. Työryhmässä käsitellään myös varautumista. Erilaisilla resursseilla varustettujen tiimien oli kyettävä jakamaan tehtävät ja vastuualueet sekä ryhmän sisällä että tiimien välillä. Tällaisesta harjoituksesta jää maallikollekin muistijälki. Tiimeille oli tärkeää valita esimerkiksi paras tapa hiekkasäkkien sijoittamiseksi joenpenkoille. Varsovan kolme tuntia kestänyt harjoitus käsitti 54 simuloidun tunnin mittaisen ajanjakson, jonka aikana osallistujista kootut tiimit paneutuivat tulvan torjumiseen ja tulvavahinkojen minimoimiseen. Tarvittava tieto simuloidusta tilanteesta oli ajantasaisesti saatavilla verkkosovelluksen kautta. ”Kun vaatimustaso asetetaan selkeästi, silloin on helpompaa jakaa viestiä ja kouluttaa kansalaisia. Harjoitus päättyi kansainväliseen lehdistötilaisuuteen, jonka lähetys näkyi komentokeskuksen TV-ruuduilla”, kertoo harjoitukseen osallistunut THL:n erikoistutkija Brita Somerkoski. Harjoitukseen kuului sähkölaitoksen suojaamista, hiekkasäkkien tilaamista, työvoiman tilaamista puolustusvoimilta, eläintarhan irti päässeiden eläinten pyydystämistä ja kaupunginjohtajan vaalityön tukemista. Lisäksi tiimit hyödynsivät roolipelissä puhelinja muita yhteyksiä kuvitteellisiin viranomaisiin eli simulaation henkilökuntaan. Siviilivalmiuden käsitteen uudesta määrittelystä puhuu myös SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen. 58 7 ·2016 . Simulaation avulla harjoiteltiin tulvan torjuntaa Varsovassa järjestetyssä harjoituksessa. Mukana simulaatiossa on päätöksentekopeli, joka auttaa oppimaan resurssien hallintaa ja monenlaisten taktisesti järkevien päätösten tekemistä tulvatilanteessa. ”Laajoja vapaaehtoisvoimia saadaan mobilisoitua nopeastikin tarpeen niin vaatiessa.”, Karim Peltonen sanoo. ”Tarkoitus on selvittää, miten pelastustoimintaa ja poikkeusoloja sekä väestönsuojelua vahvennetaan ja kehitetään.” ”Toisaalta haemme myös ratkaisuja siihen, miten pelastustoimen roolia varautumisen ammattilaisena voidaan hyödyntää entistä paremmin muiden toimijoiden tukena yhteiskunnassa.” Tavoite on Korhosen mukaan saada yhtenäiset toimintamallit ja parantaa turvallisuustasoa. VARAUTUMINEN lä
Kansalaista ei oikeastaan edes kiinnosta, miltä viranomaiselta hän sen avun saa, kunhan paikalle saapuva apu tulee paikalle mahdollisimman nopeasti ja se on tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Naapuripelastuslaitoksessa olisi viimeisen päälle kalusto olemassa ja paras asiantuntemus tässä valtakunnassa, mutta eihän heitä voi päästää meidän alueelle kukkoilemaan. Oikea tilanne on aina jonkin verran erilainen kuin harjoitus. Miksi tehtävä meni toiselle yksikölle. 7 ·2016 59 Meidän keikka! Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. ”Tavoite on saada tulvat hallintaan, jotta vältetään vahingot. ”Tulvatilanteessa luonnollisesti vaaditaan useiden viranomaisten yhteistoimintaa, mutta pääsääntönä on, että viranomaiset huolehtivat kukin omista vastuualueistaan tulvatilanteen aikana”, Ruuska kertoo. Tarkistetaan keikkalappu, hälytetty vaste, hälytysohje ja tapahtumapaikka kartasta. Miltä sitten näyttääkään tulevaisuus, kun siirrytään entistä valtakunnallisempaan suuntaan. Yhteistoiminta on avainasemassa Tulvien ehkäisy on Suomessa pääsääntöisesti ympäristöviranomaisten, kuten ELY-keskusten, vastuulla. Suomessa Varsovan simulaatiota muistuttavia tulvaharjoituksia on pidetty esimerkiksi Kittilässä. Tulvaharjoituksia pidetään säännöllisesti esimerkiksi Pelastusopistolla. Nämä harjoitukset suunnataan eri viranomaisille ja yhteistyötahoille. Emmekö me olisi olleet lähimpinä. Soitetaan päivystäneelle palomestarille tai hänen esimiehelleen ja annetaan palautetta. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Käsi ylös kaikki ne, jotka ovat joskus kuulleet paloasemalla ihmettelyä ja suoranaista kiukuttelua siitä, miksi keikka meni jollekin toiselle yksikölle oman sijaan. Staattisissa, hitaasti etenevissä onnettomuuksissa, kuten esimerkiksi öljyvahingoissa, pyritään pärjäämään kalustollisesti ja henkilöstöllisesti mahdollisimman pitkään omin voimin, vaikka kokemusta tällaisen tehtävän hoitamisesta ei olisi. Tuleva hätäkeskustietojärjestelmä ERICA mahdollistaa aivan uusia tapoja hälyttämiseen ja vasteiden muodostamiseen, joten emme kai me käytä uutta työkalua vanhojen ajatusmallien mukaisesti ja suojele omia keikkamääriämme. Ympäristöviranomaiset ovat laatineet koko Suomen kattavat suunnitelmat veden korkeuden nousemisen varalta”, Jyri Silmäri kertoo. Tästä syystä simulointia tullaan jatkossa varmasti lisäämään tulvatilanteiden pelastustoimien harjoittelussa.”. Parhaimmassa tapauksessa hätäkeskus saa kuulla kunniansa hälyttämisestä. Pyrkimys on ennakoida tulvatilanteita uusien rakennusten rakennuspaikkojen ja korkeuksien valinnoilla sekä säätelemällä vanhoissa rakennuksissa virtausta, jolla estetään veden nouseminen. Tämä mustasukkaisuus juontaa juurensa varmasti kunnalliseen pelastustoimeen – aikaan, jolloin kunnan oma palokunta hoiti kaikki pelastustoimen tehtävät ja naapurista pyydettiin apua vasta, kun omilla ei enää pärjätty. ”Todentuntua saadaan huomattavasti enemmän simuloimalla tulvaveden nousua johtamistoiminnan harjoittelussa. Kansalaista ei kiinnosta, miltä pelastuslaitokselta hän apua saa hädän hetkellä. No kalustoa voitte lainata, mutta kyllä me omin voimin pärjätään, aina on pärjätty! Tätä mustasukkaisuuden tunnetta on syytä käsitellä eikä sitä missään tapauksessa saa tukea, sillä se ei palvele sitä, kenelle me näitä pelastustoimen palveluja lopulta tuotamme, kansalaista. Tosiasiassa kansallista yhteistoimintaa vasta opetellaan, kalustokaan ei ole yhteensopivaa ja keikkamustasukkaisuus elää syvällä. ”Yleensä harjoituksissa harjoitellaan suurten pelastusmuodostelmien johtamista ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa”, Rami Ruuska kertoo. Pelastustoimen strategiaakin laatiessa huomiota kiinnitettiin kansainväliseen yhteistoimintaan, kun hyvä olisi aloittaa kansallisesta yhteistoiminnasta. Tiedonvaihto ja johtovastuu kirkastuvat Myös Suomessa tulvatilanteessa toimimista harjoitellaan. Harjoitukset on suunnattu kaikille pelastustoimintaan ja tulvantorjuntaan osallistuville viranomaisille. Paperillahan kaikki näyttää hienolta: pelastuslaitoksilla on yhteisiä toimintoja, kuten esimerkiksi tilannekeskuksia, jaettuja päällikköpäivystyksiä ja mahtavalta kuulostavia yhteistoimintasopimuksia. Pelastustoimen johdolla laaditaan kuitenkin alueelliset tulvantorjuntasuunnitelmat. Tulvien seurauksia hoitavat kunnat ja ELY-keskus. Seuraavan kerran kun mustasukkaisuuden tunne valtaa mielen keikan mennessä omasta mielestä väärälle yksikölle, on palomestarille tai Hätäkeskuslaitokseen soittelun sijaan syytä etsiä sieltä paloasemalta nurkka ja mennä sinne hetkeksi häpeämään. Ruuskan mukaan etenkin harjoitusten kenttätoimintaa saattaa olla vaikea harjoitella, jos harjoituksissa joutuu vain kuvittelemaan tulvaveden nousun. Ainakin keikka oli meidän alueella!!! Mustasukkaisuus keikoista on aina ollut yksi pelastustoimen helmasynneistä. Pelastustoimenpiteitä ja tulvista selviytymistä hoitaa pelastustoimi, jonka tehtäviin äkillisissä tulvatilanteissa kuuluu esimerkiksi väestön evakuointi, kohteiden suojaaminen ja tulvaveden pumppaus. Tulvaharjoituksilla pyritään siihen, että viranomaisyhteistyö paranee ja vahingot pienenevät. Organisatorisesti tuosta ajasta on tultu jo valovuosi eteenpäin, kun siirryttiin alueellisiin pelastuslaitoksiin, mutta näyttää siltä, ettei mentaalipuoli ole pysynyt tässäkään muutoksessa mukana. Valleja rakentamalla estetään rakennusten ja rakenteiden kastumista. Johtovastuiden siirtyminen ja sopiminen työnjaosta ovat oleellisia harjoituksen tavoitteita
Imuletku kiinnitettiin siilon reunalle sijoitettuun pystysuoraan putkeen, joka esti isompia esineitä joutumasta pumppuun. Kun sprinklerien syöttöventtiilit suljettiin, näkyvyys parani, kun savu poistui savunpoistoluukkujen kautta. Teksti: Jörgen Lie Brannmannen 4/2015 Winterthur (Sveitsi). Teksti: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 10/2015 Amerikkalainen yritys on kehittänyt simulaattorin, jolla vesisammutusta voidaan harjoitella. Märkä jäte uhkasi sammuttaa uunin. Kouluttaja sytyttää palon tietokoneeltaan. Palon leviämistä yhdestä huoneesta koko asuntoon voidaan simuloida vierekkäisten näyttöjen avulla. Kuljettaja oli puristuksessa, mutta tajuissaan ja vastasi kaikkiin palomiesten kysymyksiin. Jos suihku kohdistuu liekkeihin, järjestelmä huonontaa näkyvyyttä, minkä veden höyrystyminen todellisessa palossa aiheuttaa. Palopesäkkeiden esiinkaivu voitiin aloittaa. Keskeinen osa on vesitiivis näyttö, jossa on viisi infrapuna-anturia. Puolelta öin lokakuussa 2015 jätteenpolttolaitokselta tuli automaattinen paloilmoitus. Tietokone luo näytölle videokuvan liekeistä. Samanaikaisesti pumpattiin sprinklerien suihkuttamaa vettä pois siilosta. Näytöt ja tietokone ovat langattomassa yhteydessä keskenään. Pullot saatiin tyhjennettyä puoleen päivään mennessä. Palomiehet työskentelivät yötä päivää kuuden tunnin vuoroissa. Näyttö voidaan kiinnittää joko jalustaan tai seinään. Uusi taktiikka: uunin sisälle rakennettiin eräänlainen alusta. Palon sytyttyä jätekauhat nostettaisiin yläasentoon, jossa niitä suojattaisiin liekeiltä ja kuumuudelta vesiverhoilla. Mutta koska palon havaitsemisen jälkeen uuniin ei ollut syötetty polttoainetta, uuni oli jo sammunut. Palo saatiin sammumaan 35 tunnin kuluttua. Palo oli saattanut kyteä siellä jo pitkään. Teksti: Peter Lisibach 118 swissfire.ch 1/2016 Palokuntia kouluttava yritys IFTW käyttää mittakaavaan 1:100 rakennettua pienoismallia öljysäiliövaraston palojen sammuttamisen harjoittelussa. Näytön anturit havaitsevat suihkun, pienentävät palotehoa ja vähentävät savun tuottoa. Tällä tavalla voitaisiin palon leviäminen estää ainakin jätekerroksen pinnalla. Oli myös varottava, että jäte ei pääse tukkimaan pumppua. Simulaattoriin kuuluu 180 litran vesisäiliö. Paineilmahengityslaitteilla suojautuneet palomiehet totesivat, että syttymisvaaraa oli vain vuotavien pullojen luona. Palon kehittyminen perustuu amerikkalaisten tutkimuslaitosten tutkimustuloksiin. Varastosäiliöiden vaahtosammutuskurssi käsittää neljä teoriaja neljä harjoitusoppituntia. Voimme simuloida pisaroituvaa nestevuotoa ja kaasuvuotoa”, Christian Schmidt kertoo. ”Suljimme aluksi kaikki venttiilit mitä löysimme, mutta vuodon puhallusääni ei vaiennut. Jos vettä ei haluta käyttää, voidaan käyttää simuloitua suihkuputkea. Malliin kuuluu erikokoisia avoimia, kelluvakattoisia ja kiinteäkattoisia varastosäiliöitä. Kun ongelmat oli näin ratkaistu, varsinainen työ saattoi alkaa. Palokunnan saapuessa jätesiilosta nousi sakeaa savua eikä palopesäkkeitä pystytty paikantamaan. Sen jälkeen jätesiilon sammutuslaitteistoa parannettiin. Auton pääkatkaisija suljettiin. Jätekerroksen pinnalla ei näkynyt liekkejä, vaan palopesäkkeet olivat syvemmällä. Näin uuni saatiin palamaan riittävästi. Paloja sammutetaan kiinteillä ja siirrettävillä laitteilla, kuten sprinklereillä ja vesitykeillä. Tarkoitus oli ottaa toinen jätekauha käyttöön ja siirtää oletetun palopesäkkeen päällä olevat jätteet suoraan polttouuniin. Haittana oli, että uunin polttokyky hidasti palokunnan toimintaa. Vuonna 2014 sattunut jätteenpolttolaitoksen siilopalo aiheutti viikkojen työn palokunnalle. Uunin sytyttäminen ei ollut ongelma, mutta sprinklerien kastelemien jätteiden polttaminen oli. ”Pumppaamme putkien kautta kolmea tuotetta, kuten vettä, kaasua ja bensiiniä. Tämä oli hankalaa, koska siilon pohjalla ei ollut pumppukuoppaa. Pelastuslaitos hälytettiin perjantaiaamuna liikenneonnettomuuteen. Samanaikaisesti käynnistettäisiin siilon sprinklerit. Monisäiliökonttia kuljettanut kuorma-auto oli kaatunut tielle ja metaania vuoti kontin putkistosta. 60 7 ·2016 Jätesiilossa palaa – taas Monisäiliökontti tiellä, metaania vuoti Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Oslo (Norja). Sprinklerien haittapuolena oli, että niiden vesi jäähdytti palosavun, joka muodosti kerroksen siilon alaosaan ja levisi siilon avattujen ovien kautta rakennukseen. Palokunnat voivat käyttää omia letkujaan ja suihkuputkiaan. Lämpökameralla tarkkailtiin esiin tulevaa jätekerrosta. Kuljettaja irrotettiin levittimellä ja siirrettiin ambulanssiin. Teksti: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 3/2015 Öljysäiliöpalojen sammutusta voidaan harjoitella Digitaaliliekit sammuvat vedellä. Koska ei tiedetty, mitä haitallisia aineita veteen oli liuennut, vesi kuljetettiin säiliöautolla käsiteltäväksi. Jos se havaitsi lämpötilan nousevan, kaivamista jatkettiin. Savun tuotto riippuu palotehosta ja ajasta. Jätevaunut kaatoivat siilon oven kautta kuivaa jätettä tälle alustalle, josta sitä siirrettiin jätekauhalla uuniin. Vesitiiviit savukone ja kaiuttimet täydentävät vaikutelmaa. Myös putkisillan malli voidaan rakentaa. Yhtiön kaksi asiantuntijaa tulivat paikalle poliisisaatttueessa”, palomestari Kjetil Riise kertoo. Läpinäkyvällä varastosäiliöllä näytetään, miten vaahdotus alakautta toimii. Hän voi myös valita palavan aineen tyypin, palon vaikeusluokan sekä äänija savutehosteet. Neuvoteltuamme kaasuyhtiön asiantuntijan kanssa päätimme avata kaikki venttiilit ja antaa pullojen tyhjentyä onnettomuuspaikalla
Sitten esimies käytti lämpökameraa varmistaakseen, että palo oli sammunut eikä kuumia kohtia ollut. Pelastajat löysivät käytävältä yhden uhrin palavan rakennusjätteen alta”, van der Pasch kertoo. Hälytin toisen nostolava-auton”, van der Pasch kertoo. Baa rin poistohormia oli jatkettu porrashuoneen kautta katolle. Talon huoneistot tarkastettiin kolme kertaa. Myös räystään paneelit ja osa vesikatosta paloivat. Koska lämpökameran kuvassa ei näkynyt kuumia kohtia, palokunta poistui. Palokunta evakuoi 50 asukasta, loput 44 poistuivat itse. Käytävät olivat savun täyttämiä ja oletettavasti kaikkien 71 asunnon asukkaat olivat kotona. Toisessa tapauksessa palokunta hälytettiin sammuttamaan nokipaloa. Palokunta hälytettiin kello 5.28 senioritalon pikaruokabaarin paloon. Niiden virheellinen tulkinta on usein johtanut väärään tilannearvioon. Kameran kuvan tarkkuus ja tulkinta vaihtelevat eri laitteilla. Pihan puolelta näin, että baarin katto paloi ja liekit pyyhkivät ulkoseinää, joka oli sandwich-paneeleilla (polyuretaanilla täytetyillä teräskoteloilla) päällystetty. Tulipalo syttyi kahdessa venevajassa. ”Kadulta näkyi sakeaa mustaa savua, mutta ei liekkejä. ifv.nl/advieseninnovatie/Documents/20150922BA-Brand-in-de-Notenhout.pdf Savua senioritalossa 7 ·2016 61 Lämpökamerat ovat nykyään kaikkien Ranskan pelastuslaitosten käytössä. Heistä 16 oli kuljetettu sairaalaan. Ulosmenoteiden varteen perustettiin puhdistuspaikkoja, joissa palokunta puhdisti ihmiset ja huuhteli autot. Se havaitsee vain seinän pinnan lähettämän lämpösäteilyn. Palomiesten uupumuksen vuoksi van Deelen hälytti toisen pelastuskomppanian kello 6.39. ”Sijoitin ensimmäisen pelastusyksikön valelemaan pihaseinää kelajohdolla. Palo sammutettiin nopeasti ja palokunta poistui tunnin kuluttua viimeisen lämpökameralla tehdyn tarkastuksen jälkeen. Noin 30 savua hengittänyttä asukasta hoidettiin vastapäisen rakennuksen aulaan perustetulla ensihoitopaikalla. Useissa asunnoissa oli savua. Feuerwehr-Magazin 3/2015. Seuraavina viikkoina neljä palon uhria kuoli sairaalassa. Ensimmäinen tapaus sattui pientalon autotallissa. Palonsyyn tutkinta osoitti, että palokunta luotti lämpökameraansa eikä purkanut kuin osan halkopinosta. Pelkkä käyttöohjeen lukeminen ja lyhyt käytön opastus eivät riitä. Viime aikoina vakuutusyhtiöt ovat nostaneet syytteitä pelastuslaitosten virheellisestä toiminnasta, kun palo on syttynyt uudelleen. Kovaäänisautot kehottivat asukkaita pitämään ikkunat ja ovet suljettuina. Kolmas pelastusyksikkö pelasti kolme savumyrkytyksen saanutta asukasta viidennen kerroksen käytävältä. Teksti: André Giraud Sapeurs-Pompiers de France 12/2015 Asbestivaara Roermond (Hollanti). Koska venevajojen kattomateriaalissa oli asbestia, vaarallista pölyä levisi savun mukana kaupunkiin. Sitten baarin katto sammutettiin. Mopon polttoainetankkiin oli kaadettu bensiiniä, jota valui moottorin päälle. Savu sytytti hormiin kertyneen paistorasvan ja sandwich-paneeleista koottu hormi paloi puhki kuudennen kerroksen kohdalla. Pelkkä käyttöohjeen lukeminen ei kuitenkaan vielä riitä. Palokunta ja poliisi eristivät suurimman osan kaupungin keskustasta. Muut asukkaat olivat yhä asunnoissaan. Koska paneelit paloivat kiivaasti, muodostui paljon mustaa ja myrkyllistä savua, joka levisi kaikkiin kerroksiin”, paloesimies Roel van der Pasch kertoo. Eräät laitokset ovat sijoittaneet sellaisen jokaiseen sammutusautoon. Palonsyyn tutkinta osoitti, että palo kyti kattoparrussa, joka kulki hormin muurauksen läpi vain kymmenen sentin etäisyydellä väliseinästä. Nämä tiedot on muistettava ja taidot opittava, jotta niitä ei tarvitsisi oppia kantapään kautta. Ikkunoiden luona ja parvekkeilla seisoi taskulamppuja ja liinoja heiluttavia sekä apua huutavia asukkaita. Toisen tehtäväksi annoin pelastaa kuudennen kerroksen asukkaat nostolava-autolla. Puolen tunnin kuluttua tuli seuraava hälytys: katto palaa. Palon syttyminen halkopinosta oli kiistatonta. Aloitimme kuudennesta kerroksesta, koska savu oli siellä sakeinta. ”Heidät pelastettiin nostolavalla tai heille annettiin pelastautumishuput ja palomiehet saattoivat heidät hisseillä alas. Halkopino oli syttynyt uudelleen ja palo levinnyt viereisiin huoneisiin. Kun kuudes kerros oli evakuoitu, toinen yksikkö tuli viidenteen kerrokseen kolmannen yksikön avuksi”, van der Pasch kertoo. ”Tilanne talossa on kaoottinen. Tarkkuus ja tulkinta vaihtelevat Lämpökameralla voidaan todeta, että kuumia kohtia ei enää ole. Hissit kulkivat koko ajan. Eräät niistä muuttavat lämpösäteilymittaukset lämpötiloiksi. Viiden tunnin kuluttua palokunta hälytettiin samaan kohteeseen. Hetken kuluttua kymmenet laitureihin kiinnitetyt purjeveneet paloivat. Kun moottori käynnistettiin, bensiini syttyi ja liekit sytyttivät viereisen halkopinon. Palokunta luotti lämpökameran mittauksiin, jotka osoittivat, että seinien lämpötila laski hormin ympärillä. Palon leviäminen asuntoihin ja viereiseen valintamyymälään oli näin estetty. Nämä arvot ovat kuitenkin suhteellisia. Vaikka rakennus oli vanhanaikainen, palokunta ei tutkinut hormin viereisiä väliseiniä. Kolmas tapaus oli myös nokipalo, jonka palokunta sammutti. Toinen virhe on luulla, että lämpökamera näkee seinän sisälle. Otin johtovastuun.” Ensimmäinen yksikkö sai ulkoseinän nopeasti sammumaan. Lämpökameran käyttö Palonsyyn tutkinta osoitti, että uudelleen syttyminen johtui hormin ja kattoparrujen liian pienestä välimatkasta. Tämä tila ei jäähtynyt. ”Työtä oli valtavasti. Lisätietoja: www. ”Kun pelastuskoirakot olivat kiertäneet kaikki asunnot, tiesin, että kaikki asukkaat oli pelastettu. Lämpökameran käyttökoulutukseen tulee sisältyä myös toiminta eri tilanteissa ja vaaratekijät. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 4/2015 Senioritalo oli rakennettu pilarien varaan vanhemman yksikerroksisen ostoskeskuksen päälle. Palokunta sammutti palon kahdella hajasuihkulla. Näiden kolmen tapauksen tutkinta osoitti, että palokunta tiesi lämpökameran käytöstä vain sen, mitä käyttöohjeessa sanottiin. Kello 6.04 hälytin toisen pelastusjoukkueen auttamaan asukkaiden evakuoinnissa. Lopuksi toinen komppania sammutti baarin ja vastasi jälkisammutuksesta”, van Deelen kertoo. ”Kun paloesimies kuvasi tilanteen, ymmärsin, että tosi oli kysymyksessä. Nijmegen (Hollanti). Kaikki kolme rakennusta vahingoittuivat. Vuorokauden kuluttua tuli uusi hälytys: katto paloi ja palo levisi viereisiin rakennuksiin. Palomestari Edwin van Deelen saapui kello 5.45. Kaikkiaan pelastamiseen osallistui kahdeksan yksikköä”, van Deelen kertoo
Tänään luvassa on aika tyypillinen työpäivä: yksi sovittu kokous, pari ad hoc -kokousta (joista en vielä tässä vaiheessa päivää tiedä), pelastuslaitoksen riskianalyysin työstämistä ja asiakirjojen lukemista. Aloitan kuitenkin purkamalla sähköpostit ja aikatauluttamalla päivän ja viikon työtehtäviä. Kerron riskianalyysimme etenemisestä ja muun muassa työstä pelastustoimen uudistushankkeen riski analyysityöryhmässä. Kysyttyjä teemoja ovat muun muassa kuntalaisten kokema turvallisuusviestinnän vaikuttavuus, suhtautuminen erilaisiin turvallisuusriskeihin ja mielikuvat pelastuslaitoksen palvelukyvystä. 9:30 Eräs palomestareistamme pyytää apuani suuronnettomuusharjoituksen materiaalien valmistelussa: tarvitaan karttoja tietyille etäisyysvyöhykkeille muodostetuista vaaraalueista tilanteessa, jossa voimalaitoksen öljysäiliössä syttyy palo. 12:00 Osaston toimintopäälliköiden kokous, joka pidetään joka toinen viikko. Aineisto analysoidaan ja raportoidaan vielä loppuvuoden aikana yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen kanssa. Maanantai 5.9.2016 PÄIVÄKIRJA 8:00 Työpäivä alkaa. Viikonloppu meni kotona flunssan kourissa, joten parin päivän makoilun päättänyt työmatkapyöräily aurinkoisena syysaamuna jätti hyvän olon ja mielen. 14:30 Käyn läpi Helsingin kaupungin turvallisuustutkimuksen tulosaineistoa. Sitten käyn läpi pelastustoimen järjestämislakiluonnosta, joka on lähtenyt lausuntokierrokselle muutamaa päivää aiemmin. Käymme läpi riskianalyysissa huomioitavia erityiskohteita ja työstämme teknistä ratkaisua siihen, kuinka riskianalyysin tietoja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin valvonnan suunnittelussa ja tarkastusten kohdentamisessa. Tämä on työlästä ja paikoin vaikeaakin – mutta kiinnostavaa, sillä riskianalyysityön tärkein palikka on tulosten jalkauttaminen käytäntöön. Tuloksia on siis odotettu mielenkiinnolla. Varoitus lukijoille: tämä päiväkirja on pyydetty toimistotyöläiseltä, joten vauhdikkaan toiminnan sijaan tällä kertaa tarjolla on korutonta kuvausta konttorielämästä. Käymme läpi eri toimintojen ajankohtaisia asioita ja keskustelemme niistä. 16:20 Lopetan työt tältä päivältä ja suuntaan kotiin. Kyseessä on kolmen vuoden välein toteutettava kuntalaiskysely, johon saimme nyt ensi kertaa ujutettua mukaan pelastustoimen kysymyksiä. Tutkimustoiminnon puolella tällä hetkellä erityisen ajankohtainen on Helsingin pelastustoimen alueen riskianalyysi, joka tehdään tulevan palvelutasopäätöksen pohjaksi. 13:10 Päätämme kokoontua valvonnan suunnittelusta vastaavien palotarkastajien kanssa. Tutkimuspäällikkö Pekka Itkonen Helsingin pelastuslaitos Kuva: Helsingin pelastuslaitos 62 7 ·2016 Kokouksia ja riskianalyysiä. Homma on mukavan suoraviivainen, joten siinä ei mene kauaa
7 ·2016 63 Palomiesliiton jäsenja sidosryhmälehden Pelastusalan ammattilainen numerossa 5/2016 oli artikkeli sisäministeriön näkemyksestä pelastustoimen uudistukseen. Johtamisjärjestelmä on rakennettu operatiivisen valmiuden perustalle, jossa jokaiselle johtamisen tasolle on johtaja kentällä. Käsitys, että päällystöviranhaltijat osallistuvat yhden tai kahden yksikön operatiivisiin tehtäviin on jo vanhanaikainen. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämiseksi (keskeneräinen luonnos 29.6.2016) yleisperusteluissa 2.1-kohdassa kerrotaan kehitettävän kustannustehokkuutta ja urapolkuja uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä sopimuspalokuntajärjestelmää. Päällystö mitoitettiin jo vuoden 2004 uudistuksessa vastaamaan alueen tarpeita. Kymenlaaksossa on useita Seveso-laitoksia, kaksi nestesatamaa sekä kolme kemikaaliratapihaa. Jukka Ruuskanen Puheenjohtaja Palopäällystö JHL Paloja pelastusalan unioni (JHL) Pelastustoimen uudistus päällystön alasajolla. Halutaanko tämä järjestelmä purkaa ja vähennetäänkö samalla kentän joukkoja, kun ei ole johtajia. Näiden kohteiden lausuntojen tasoa joudutaan alentamaan tai jättää kokonaan lausumatta. Vai kuinka joka kolmannen päällystövirkamiehen täyttämättä jääneen resurssin aukko täytetään. Ylempi päällystö osallistuu kentän töihin – ei tee pelkästään hallinnollisia tehtäviä. Tavoitellaanko sitä, että riskienhallintaa ja palotarkastuksia tekee yksityinen yritys kuten autokatsastuksessa. Kymenlaaksossa ei tunnisteta ministeriön näkemystä ylemmän päällystön toimenkuvasKESKUSTELUA Onko pelastustoimen luovuttava yleisjohtajuudesta. Nuoren ja uraputkeen hakeutuvan pelastajan uraputkessa eteneminen pysäytetään tehokkaasti tulevassa järjestelmässä. Toivomme, että näin myös käy. Valmiuden suunnittelu ja yhteistyöpalaverit muiden pelastustoimintaan kuuluvien viranomaisten kanssa kuuluvat myös ylemmän päällystön tehtäviin. Näitä lausuntoja ovat muun muassa Seveso III:n mukaiset turvallisuusselvityslausunnot Tukesille ja edelleen uusien kohteiden sekä vanhojen kohteiden muutostöiden edellyttämät lausunnot. Joukkoja on tosin kentällä edelleen hyvin, mutta niillä ei ole tulevaisuudessa johtajia. Pelastustoimen uudistuksen onnistumisen kannalta olisi toivottavaa, että sisäministeriö ja pelastusylijohtaja ajattelisi alaa kokonaisuutena ja huomioisi koko henkilöstön tasapuolisesti suunnitelmissa. Sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen suitsuttaa palomiesliiton Pelastusalan ammattilainen -lehdessä pelastustoimen uudistuksen onnistuvan vähentämällä kolmannes päällystöviroista. Ministeriön ja Koskisen mukaan säästöt saataisiin pelastusjohtajien, pelastuspäälliköiden, riskienhallintapäälliköiden ja muun päällystön vähentämisellä. Esitetyillä visioilla lakisääteisiä tehtäviä ja kansalaisten turvallisuusviestintää ei pystytä tulevaisuudessa riittävällä tasolla tekemään. ta. Kun ei ole tekijöitä, merkittävä suuronnettomuuksien johtamisja suunnitteluresurssi hukataan tulevaisuudessa. Etäjohtaminen operatiivisissa, nopeissa tehtävissä ei onnistu. Ministeriö ar vioi, että joka kolmas päällystövirka voidaan eläköitymisten jälkeen jättää täyttämättä tai siirtää kentälle. Alueellinen suuronnettomuuksiin varautuminen ja suunnittelun taso laskevat. Perustuuko näkemys tutkittuun tietoon tai selvitykseen päällystön työtehtävistä – sitä ei artikkelissa kerrota. Päinvastoin, nykyisin hälytysvasteet on määritelty suuremmille johtamisalueille, joissa johtamistoimintaa johdetaan osittain etäjohtamisena tilannepaikan johtajan avulla. Onko visiossa unohdettu myös kuntien varautumisen tukeminen. Ylempi päällystö toimii osana johtamisjärjestelmää ja osallistuu suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja niiden johtamiseen. Ministeriö arvioi, että uudistuksessa yhteensä noin 40 pelastusjohtajan, pelastuspäällikön ja riskienhallintapäällikön virkaa voidaan näiden viranhaltijoiden luonnollisen poistuman jälkeen jättää täyttämättä tai siirtää operatiiviseen toimintaan. ”Ylempi päällystö osallistuu kentän töihin – ei tee pelkästään hallinnollisia tehtäviä.”. Todellisuus kentällä Nykyisillä jo karsituilla päivystysringeillä ylläpidetään todellista johtamisvalmiutta ja saadaan riittävästi kokenutta henkilöstöä johtotehtäviin ja johtosekä esikuntatyöskentelyyn laajoissa onnettomuuksissa. Uraputki tulee olemaan pääosin horisontaalista. Tosin Tukeshan on lupaviranomainen ja Tukes päättää Seveso-laitosten turvallisuustasosta. Palopäällystöä ihmetyttää suuresti hyökkäys sen olemassaoloa ja arvostusta kohtaan. Pääosa hallinnollisista tehtävistä on sellaisia lähiesimiestehtäviä, joita joudutaan uudistuksen jälkeenkin tekemään alueella. Pelastusylijohtaja viittaa artikkelissa, että pelastustoimessa on nyt 22 aluetta, jotka pyörittävät hallintoa, kun esimerkiksi rajavartiolaitoksella on yksi talousja henkilöstöhallinto. Vastauksena edellä mainittuun kirjoitukseen on, että todellisuudessa selvä säästö syntyy vain pelastusjohtajien määrän vähentymisenä ja laitosten muun hallintoja tukihenkilöstön yhdistymisenä. Perehtyminen Sevesolaitosten, suurteollisuuden, suurten hoitolaitosten, nestesatamien ja kemikaaliratapihojen riskeihin hankaloituu. Onko sisäministeriön tavoitteena romuttaa pelastustoimen johtamisjärjestelmä ja onko aikomus siirtää nyt riskienhallintaa tekevän päällystön työt ulkoiselle yritykselle. Pelastustoimen tehtäviä on karsittava ja keskityttävä pelastustoimintaan ja päivittäisiin onnettomuuksiin. Talousja palkkalaskenta on jo suurelta osin ulkoistettu ulkopuoliselle palvelun tuottajalle. Pelastustoimi ja paloasemaverkosto on muotoutunut riskien mukaisesti pelastustoimen alueille. Tämä ei palvele suunnittelua varautua tehokkaasti normaaliajan häiriötilanteisiin. Päällystön laaja-alainen ja motivoitunut osallistuminen uudistuksen toteutukseen on ainoa mahdollisuus sen onnistumiseen. Operatiivinen johtamisvalmius heikkenee, kun päällystön määrää vähennetään. Kohdassa 3.1 todetaan, että pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä olisi mahdollista sovittaa suuremmille alueille, mikä vähentäisi päivystysrinkien määrää
Yleisjohtajuuden voisi hoitaa poliisi, mutta tämä edellyttänee heiltä huomattavia lisäresursseja päällystöön – enemmän kuin on suunniteltu leikattavaksi pelastustoimelta. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2013. Leikkaamalla ylintä operatiivista johtoa ja laajentamalla päivystysalueita heikennetään oleellisesti suuronnettomuustilanteissa tarvittavaa johtamisvalmiutta. Hän ystävystyi varsinkin virolaisten ja saksalaisten palokuntalaisten kanssa ja piti heihin yhteyttä myös VPKtoiminnan ulkopuolella. Rakennusvalvonnan kanssa tehtävää yhteistyön määrää jouduttaneen harkitsemaan uudelleen, koska pelastustoimi on vain lausunnon antajana. Uutena harrastuksena Lassella oli kouluvaaritoiminta, ja siinäkin hän oli yhdistyksen puheenjohtaja toiminnan alusta asti. Lasse oli innokas valokuvauksen harrastaja ja myös tietokoneen käyttö oli hallinnassa. Hän oli myös Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistyksen kunniapuheenjohtaja toimittuaan yhdistyksen puheenjohtajana 1994–2008. Hän oli jäsenenä tai hallintotehtävissä muun muassa Suomen Palopäällystöliitossa, Länsi-Suomen Pelastusalan liitossa, Palosuojelun Edistämissäätiön johtokunnassa ja Palontorjuntaliiton valtuuskunnassa. Yleisjohtajuus edellyttää toimivaa johtamisjärjestelmää. Iän karttuessa ja ajan kuluessa Lassen kyvyt toimia VPK:n eri työryhmissä ja hallinnossa huomattiin. Myös näiden lausuntojen antamista tulee harkita. Perhe oli Lasselle tärkeä. Lasse edusti VPK:ta myös monissa tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lars Wiren oli perusturkulainen. Hän toimi päällikkönä yhdeksän vuotta. Lasse oli vuosikausia myös aktiivinen Pelastustieto-lehden alueasiamies. Vuonna 1969 hänet valittiin ensi kertaa VPK:n hallitukseen ja hän toimi myös sihteerinä ja puheenjohtajana. Lasse Wirenillä oli paljon luottamustoimia paloalan järjestöissä. Rakennusvalvonta päättää. Päällikkönä hän valvoi erityisesti hälytysosaston koulutusta ja VPK:n sammutussopimuksessa olevien ehtojen täyttymistä. Pelastustoimella ei ole resursseja lähettää asioihin perehtynyttä henkilöstöä yhteistyöpalavereihin. Varsinkin Rymättylän mökillä vietetyt päivät puolison ja lasten perheiden kanssa kalastaen sekä kaloja savustaen olivat tärkeitä. Hän toimi muun muassa huvitoimikunnan puheenjohtajana, kilpailujoukkueen johtajana ja VPK:n ravintola Oy:n johdossa. Lasse tuli Turun VPK :n nuoriso-osastoon vahvan VPKtaustan omaavan isänsä tuomana jo ollessaan alun toisella kymmenellä. Maakunnan ja kuntien kaavalausunnot ja niihin perehtyminen edellyttää alueen riskeihin liittyvää kokonaisnäkemystä, jota on ylemmällä alueen päällystöllä. Tämä ylin operatiivinen johto vastaa alueellaan yleisjohtajuuden suunnittelusta vaativiin tilanteisiin ja on perehtynyt hyvin alueen erityisriskeihin sekä osallistuu suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja johtamiseen suuronnettomuustilanteissa. Yleisjohtaminen toimii monella tasolla liikenneonnettomuudesta (1 pelastusyksikkö, 1 poliisipartio ja yksi ambulanssi) suuronnettomuuksiin. Muutaman opetusvuoden jälkeen hän siirtyi päätoimiseksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuksi. Turun VPK:n veteraaniveljet menettivät Lassessa jokatiistaisen kahvihetken aktiivisen jäsenen, valokuvaajan ja vanhojen tietojen arkistoijan. Sama koskee laajojen tapahtumien viranomaispalavereja. Myöhemmin Wiren toimi opetusja kasvatusviraston suunnittelijana vastuualueena muun muassa koulukiinteistöjen kunnossapitoon liittyvät asiat ja kiinteistöjen ylläpitotehtävät. Monet työryhmät ja toimikunnat saivat VPK-alan läpikotaisesti tunteneen Lassen ajatuksista ja näkemyksistä aloitteita ja ohjeita toimintaansa. Hän vaikutti myös Turun palolautakunnassa kolme valtuustokautta ja oli kahdesti varapuheenjohtaja. Lasse toimi muutamat viime vuodet Turun VPK:n ”Brankkari”-lehden vastaavana toimittajana ja hän osallistui aktiivisesti Turussa vietetyn Palokunta Suomessa 175 vuotta -tapahtuman suunnitteluun, toteutukseen ja päivistä tehtyjen videotallenteiden käsittelyyn ja tekstitykseen. Ministeriön toivomalla linjauksella sama tapahtuu myös pelastustoimessa. Muistotilaisuus pidettiin Lasselle niin tutussa Turun VPK:n talossa, jossa sävelet ja muistosanat jättivät kaipauksen kaiun ystävästä ja vapaaehtoisesta palokuntamiehestä. Lisäksi tehtäviin kuului vastuu koulurakennusten turvallisuudesta. Valkoiset ruusut reunustivat Lassen arkkua läheisten, ystävien ja eri yhdistysten edustajien tuodessa tervehdyksensä. Hän toimi pitkään myös Turun Piirin Palopäällystöyhdistyksen kantavana voimana ja toiminnanjohtajana. Pelastuspäällikkö VeliMatti Heininen Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitos. Lars-Erik Wiren siunattiin Turun Ylösnousemuskappelissa 19.8.2016 monikymmenpäisen saattojoukon läsnäollessa. Tiedustelut: pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt sähköpostitse jyrki.landstedt@vantaa.fi ja puhelimitse (09) 839 40301. Lasse Wiren valittiin Turun VPK:n päälliköksi vuonna 1983. Näillä syntyi tulosta, josta perheen lisäksi monet ystävät ja myös eri yhdistysten jäsenet saivat iloa ja hyötyä. 64 7 ·2016 MUISTOISSA Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on avoimena 1) Palopäällikön virka työavain 7-90-16 2) Määräaikainen palopäällikön virka työavain 7-91-16 Avoinna olevien virkojen hakuilmoitukset löytyvät Vantaa kaupungin rekrytointijärjestelmästä www.vantaarekry.fi, jonne myös sähköiset hakemukset tulee toimittaa 19.10.2016 klo 16.00 mennessä. Lasse Wirenille paloala ja ennen kaikkea VPK-toiminta oli sydäntä lähellä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Puolalan Yhteislyseosta ja valmistui luokanopettajaksi vuonna 1971. Hän oli syntynyt 16.3.1947 Turussa ja kuoli kotikaupungissaan 31.7.2016. Pentti Turjas Lars-Erik Wiren Ulkoisten pelastussuunnitelmien laatiminen alueella jouduttaneen siirtämään keskusmaakuntaan. Poliisin uuden järjestelmän astuttua voimaan on havaittu, että poliisi ei kykene vastaamaan resurssiensa rajallisuuden vuoksi suuronnettomuusharjoitusten valmisteluun kuten aikaisemmin
RANKKA KEIKKA täytyy purkaa s. 26 Savukosken VPK tuntee metsät ja erämaat s. Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 20.9. 10 . 30. 29.11. 7 2016 5. 2.2. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. 16.8. Opiskelijatilaus 35 € on vuoden mittainen. 26.1. Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 62 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 69 €. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. 7.6. 9–10 21.12. 8 TURVALLISUUSMESSUILL A runsaat 3000 kävijää s. 18.10. 9.8. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100vuotisjuhlan aattona. Pelastustieto 8/2016 ilmestyy 9.11. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. 15.3. 8 9.11. Nuorisotilaus 35 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. 6 31.8. 4–5 29.6. 2.12. 25.10. 14.6. 13.9. Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007. 2 30.3. 3 11.5. 7 ·2016 65 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto kertoo teemasivuillaan suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. 7 5.10. 19.4. Perustettu vuonna 1950. 8.3. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007. 26.4. Eläkeläistilauksen hinta on 35 €
Mathias Caloniuksen laatimaan mietintöön perustuen saatiinkin aikaan ensimmäinen suomalainen vakuutuslaitos, Suomen PalovakuutusKonttori v. Nykyiseen palovakuutustoimintaan kuuluu kiinteästi paloa ehkäisevä toiminta, joka ulottuu yksityishenkilöstä teollisuuteen. Heitänkin ajatushirviöni paloalan (tai muillekin asiasta kiinnostuneille) ”teknillisille viisaille” pohdittavaksi ja sulateltavaksi. Taitaapa siinä sulateltavaa ollakin. Ulkomaiset vakuutusyhtiöt yrittivät korvata tappioitaan korottamalla teollisuuden palovakuutusmaksuja. Monet vapaaehtoiset palokunnat on perustettu vakuutusyhtiöiden ja niiden toimihenkilöiden aloitteesta ja myötävaikutuksella. 1816. Koonnut: Kimmo Kaisto 50 VUOTTA SITTEN 66 7 ·2016 Purtavaa Savutuuletushan on jo vanha ja ennestään tunnettu asia, mutta kevytvaahto on astunut mukaan kuvaan vasta joitakin hetkiä sitten. Ja mikä tässä yhteydessä myös tärkeätä; mainitun koetoiminnan ansiosta kevytvaahdon käyttöönottoja käyttökustannuksia voidaan laskea markkinoilla olevaan ulkomaiseen kevytvaahtomateriaalin nähden eräiltä osin huomattavasti. Maamme teollisuus joutui 1800-luvun alkupuolella tyydyttämään palovakuutustarpeensa pääasiassa Suomessa toimiviin ulkolaisiin vakuutusyhtiöihin turvautuen. Erityisesti teollisuudessa palontorjunnan vaatimukset ovat lisääntyneet. Tänä vuonna vietetään suomalaisen vakuutustoiminnan 150-vuotisjuhlia. Se sai kiinteämmät muodot, kun se sisällytettiin vuoden 1347 maanlakiin ja tehostui vielä vuoden 1734 lakiin otettujen määräysten ansiosta. Niinpä teollisuuden palontorjunta niihin aikoihin oli alkeellista ja suurpaloja sattui usein. Suomen jouduttua Venäjän valtaan v. Äskettäin pidetyillä palomiesten opintopäivillä voitiin saman palokunnan toimesta esitellä uudentyyppinen ja hyvin yksinkertainen kevytvaahtolaite, jollaisen voi jokainen palokunta itsekin rakentaa mitättömin kustannuksin. Suomalainen palovakuutus on aina ollut palontorjunnalle myönteinen. Teknillisesti se ei liene mahdotonta, mutta kustannukset ovat jo asia erikseen. Useilta ominaisuuksiltaan lupaavan uuden sammutusaineen, kevytvaahdon, käyttöönottoa on tutkittu eri palokunnissa. Onnittelukäynnit aloitti kaupunginjohtaha Stadius ja kaupungin palolautakunta puheenjohtajansa Dahlmanin johdolla klo 7.00 aamulla. – pou – Tunnustusta sammutustekniselle kehitystyölle Viime vuodenvaihteessa huomautettiin tällä palstalla, että sammutustekninen kehitystyö vaikuttaa hiljenneen, ja että sammutustekniikan kehittämisessä joudutaan helposti vaiheeseen, josta on vaikea löytää eteenpäin pääsyä ilman korkeampitasoista tutkimusja kehitystyötä. Vakuutusyhtiöt ovatkin vastanneet lisäämällä palveluksessaan olevan monilukuisen teknillisen koulutuksen saaneen henkilökunnan erikoistumista. On miellyttävää jälleen kerran todeta, että tervettä ja korkeatasoista palomiehen ammattinäkemystä hyväksi käyttäen saavutetaan erinomaisia tuloksin. Kaikilla edellämainituilla kolmella laitteella on pääpiirteiltään samanlainen perusvaatimus: niillä pitää puhaltaa ilmaa (tai sen mukana vaahtoa tahi vettä) tehokkaasti määrättyyn suuntaan tai kohteeseen. Seurauksena olikin usean suomalaisen vakuutusyhtiön perustaminen 1800-luvun jälkipuolella ja vuosisadan vaihteessa. Vasta vuonna 1782 Ruotsiin perustettu ja Suomeen toimintansa ulottanut valtakunnallinen palovakuutuslaitos edustaa varsinaista palovakuutustoimintaa. Se on tukenut sekä palonsammutusta että palonehkäisyä. Vakuutustoimintaa esiteltäessä sivuutetaan useinkin sen merkitys vahinkojen torjunnassa vain lyhyellä maininnalla. Samanaikaisesti on kannustettu paikallinen teollisuuslaitos kehittämään kotimainen kevytvaahtoneste. Vakuutustoimintaa on harjoitettu maassamme tosin aikaisemminkin, mutta ei puhtaasti suomalaisena. Tästäpä juolahti mieleeni utopistinen ajatus siitä, voitaisiinko rakentaa laite, jota voi varusteita vaihtamalla käyttää kaikkiin kolmeen tarkoitukseen. Kannustavimpiin tuloksiin lienee päästy Tampereen kaupungin palolaitoksessa, jossa on ratkaistu suomalaiselle palokalustolle tyypillisen suuntapainetuulettimen käyttö kevytvaahtolaitteena suuntapainetuulettimen alkuperäisen käyttötarkoituksen siitä millään tavoin kärsimättä. Vakuutusyhtiöiden laatimat erityiset ehdot ja suojeluohjeet, jotka liittyvät elimellisesti palovakuutukseen, velvoittavat sellaisiinkin ehkäisytoimenpiteisiin, jotka ylittävät lakien ja viranomaisten määräykset. Vakuutustoiminnan välityksellä palontorjuntamme on osallisena myös kansainvälisessä yhteistyössä. 1809 yhteydet Ruotsiin heikkenivät. Lauseen loppuosan pitäessä vääjäämättömästi edelleenkin paikkansa on sitä miellyttävämpää havaita, että tunnustusta ansaitsevaa sammutusteknistä koetoimintaa ja kehitystyötä on voitu kuluvan vuoden aikana suorittaa palokuntatasolla. Vakuutustoiminnan edeltäjä, paloapujärjestelmä oli ikivanha. Näiden kiinnostus palontorjunnan kehittämiseen oli vähäinen. Tämän jälkeen oli vuorossa Turun palokunnan henkilökunta.. Uusia pulmakysymyksiä on syntynyt siksi, että käytetään uusia aineita ja menetelmiä, joita ei vielä riittävästi tunneta, automaatio ja arvokasautumat ovat lisääntyneet ja tehdassuunnittelu suosii laajoja yhtenäisiä tiloja. Vakuutustoiminta ja palontorjunta Ilmari Juvakoski 60 vuotta Suomen Palopäällystöliitto r.y:n puheenjohtajan, palopäällikkö Ilmari Juvakosken täyttäessä 60 vuotta 25.8.1966 olivat onnittelijat todella runsain joukoin Turussa. Pitkä ja luminen viime talvi kovine pakkasineen antoi monelle maaseudun paloukolle ajattelemisen aihetta, miten lumilinkoa voidaan käyttää tehokkaasti sammutukseen. Aamuvarhaisesta alkaen aina myöhäiseen iltapäivään asti oli katkeamaton onnittelijoiden virta odottamassa vuoroaan päästä lausumaan onnittelujen ja kiitosten sanoja päivänsankarille
MSA KOKOVALJAAT PELASTUSKÄYTTÖÖN MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaistakäyttöä mm. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu tasaamaan kuormitusta ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. Saatavilla on kolmea eri kokoa ja valjaat on hyväksytty jopa 140 kg painolle. Siinä on pikalukot reisihihnoissa. 0%) 169,Svh. korkealta pelastamiseen. (Alv. Svh. 0%) 195,226,Turvata Oy Puh. Valjaat on erittäin helppo pukea myös sammutusasun päälle. (Alv. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo, Finland www.turvata.fi www.palokamu.fi www.turvanasi.fi Pu Pu Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo, Finland Lesna Plus Lesna Plus Lesna Plus Takaa Takaa Edestä Edestä Zlin Plus Zlin Plus. Valjailla on hyväksynnät EN 361, EN 358 ja EN 813 mukaisesti. SAMMUTUSJALKINEET HOLIK: LESNA PLUS JA ZLIN PLUS • Suomalaisten jalkojen mukaan tehty lesti • Moottorisahaluokka 2 (24 m/s) • Naulaanastumissuoja ja kärkikuppi • Vedenpitävä kalvo • Pitävä, rullaava pohja myös lumella • Ergonominen muotoilu ja hyvä iskunvaimennus • Päällinen vettähylkivää lehmännahkaa • Irrotettava antistaattinen pohjallinen • Koot: 39–48 • Zlin Plus sivuvetoketjuilla ja etunauhoilla Jalkineet on sertifioitu: EN 15090:2012, F2A, HI3-SRCP-T-A-AN-CI PALOMIES LUOTTAA PALOMIEHEEN