SOVELLUKSESTA ensitiedot Kainuussa SIPERIASTA uusia palokuntaveljiä KILONRINTEEN TULIPALO vei kodin nuorelta perheeltä 7/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA arjen turvaamiseksi 249 tekoa
35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden. tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . pienin tilantarve – minimissään kone 4,5 m 2 , työvaroineen = n. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . PÄÄKIRJOITUS . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . . 9-10 m 2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan
Toivottavasti se saa lopullisesti onnettomuuksien ehkäisystä sellaista vaikuttavaa työtä, jollaiseksi sitä on yritetty vuosikaudet tehdä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Pelastustoimen onnistui hypätä mukaan liikkuvaan junaan. Se on tehty ensimmäistä kertaa laajasti yhdessä kentän kanssa. Yhteisesti on esimerkiksi valmisteltu onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät myös pelastustoimen aseman ja tarpeet. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Sitä ei enää vähätellä 2020-luvulla. Viimeisimmässä alan edustajat saivat kertoa uudelle sisäministerille toiveita hallitusohjelmaan kirjattujen pelastustointa koskevien asioiden toteuttamiseksi. Uudistus oli suuri. Sisäministeriö on koonnut alan yhteiseen johtajakokoukseen. Kannen kuvitus: Pirita Tolvanen. Onnettomuuksien ehkäisyä parannetaan 249 ehdotuksella. Kaiken uudistamisen keskellä suurin muutos on tapahtumassa isännän vaihtuessa. Pelastustoimen uudistamiseksi koottiin 97 ehdotusta. Sote-valmistelu on lähtenyt vauhdilla käyntiin. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Ettei kenenkään tarvitse tulevina vuosina puhua déjà vu -ilmiöstä. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Tavoitteena ei yhtään onnettomuutta. Tänään silloista uudistusta muistetaan hyvällä. Määrä on suuri. Tuleeko maakuntiin muitakin tehtäviä soten ja pelastustoimen lisäksi, selviää aikanaan parlamentaarisen työn perusteella. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Pelastustoimessa yritetään nyt pitää ääntä itsenäisen järjestelmän puolesta. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 15 vuotta alueellisen pelastustoimen lain voimaantulosta. 7/2019 Pelastustieto 3 Luvassa uudistuksia Päätoimittaja Esa Aalto, p. Aikataulua ei osata juuri nyt edes arvioida. Joillakin alueilla liikkeelle lähdettiin yskähdellen. Valmiiseen lainsäädäntöön on vielä pitkä matka. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Ulkoasun suunnittelu Teemu Pokela Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Esa Aalto. Kunnat eivät nykytiedon perusteella ole pelastuslaitosten isäntiä 2020-luvulla. Sitä ei enää vähätellä 2020-luvulla, vaan se nähdään tärkeänä työnä, jolla parannetaan ihmisten turvallisuutta. Taas pelastustoimea uudistetaan. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Tärkeintä on se, että nyt päästään eteenpäin ja tulee valmista. Pelastustoimessa on menossa tai alkamassa hankkeita, joiden pitäisi uudistaa pelastustoimen tehtäviä lähitulevaisuudessa
K U V A : V E L IM A T T I R E IN IL Ä , T A P A T U R V A O Y SISÄLTÖ 28 Työturvallisuus kuntoon: mitä tekisit toisin. 4 Pelastustieto 7/2019
7/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yhteinen suunta kohti maakuntaa 14 Onnettomuuksien ehkäisyn uudet teesit 18 Kilonrinteen tulipalossa oli onnea 24 Toimintakyky on usean tekijän soppa 26 Uusia veljiä Siperiasta 30 Pelastuslaitosten toiminnasta mitattavaa 34 Mirafoni 44 Pelastusoppia lukiosta 45 Vastapainoa leipätyölle 46 Mokkatakkimaisteri 48 Turvallisuustaitoja opettajille 50 Igor – puolivakinainen Heinolassa 52 Liian tummaa paahtoa 56 Ennätykset rikki Interschutzissa 58 Opinnäytteet 60 Kalustonurkka 62 Ulkomailta 64 Muistoissa 66 Ristikko 36 Palokuntanainen puhuttaa 54 Tukholmassa apuun tulee psykiatrinen ambulanssi 32 Palokunta Tubeconiin 22 Tarkemmat tiedot kohteesta reaaliajassa 38 Pauliina ja Tomi kiinnostuivat palvelumuotoilusta K U V A : O S S I P IE T IL Ä IN E N
Rovaniemi • Turvallisuuspäällikön perus kurssi 8.–9.10. Kysymys on jopa satojen miljoonien eurojen investoinneista”, Hostik ka toteaa. Tampere PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Avoimet ovet yleisölle 28.9. Tutki mustuloksista kerrotaan myös Palotutki muksen päivien erikoisjulkaisussa. ”Tutkitulla tiedolla pystytään paremmin vastaamaan siihen, kuinka paljon potilas huoneiden sprinklaaminen parantaa poti lasturvallisuutta. Avauksessa kuultiin kansainvälisesti kin ainutlaatuista tutkimustietoa sprinklatun terveyskeskuksen polttokokeista. Helsinki • Kansainvälisen pelastustoi minnan resurssien hyödyntä minen 2.10. Laukaa PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Road Rescue 2019, 2.10. Kouvola • Pelastussuunnitelman laatiminen ja ylläpitäminen 29.10. FINNSEC 2019 finnsec.messukeskus.com • 2.–3.10.2019 Messukeskus, Helsinki (Lähde: Johannes Ketola, Pelastusopisto. Helsinki • Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 6.11. Palotutkimuksen päivät kokosi syyskuun alussa yli sata tutkimustoiminnasta kiin nostunutta Hanasaareen kulttuurikeskuk seen. Kuolleita on näissä tehtävissä vuonna 2019 merkitty 42. Helsinki • Posttraumatyöpaja 7.10. Tiedot on koottu Pelastustoimen toimen pidetilasto Prontosta) Kuvassa Tuula Kajolinna (vas.), Eetu Veikkanen, Terhi Kling ja Simo Hostikka.. Kokeellisten havaintojen perusteella voi päätellä, että sprinklerit parantavat potilas huoneen henkilöturvallisuutta selvästi, mut ta eivät täysin poista myrkyllisten kaasujen aiheuttamaa toimintakyvyttömyyden riskiä. Helsinki SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ www.spek.fi • Taloyhtiöiden väestönsuojan hoitajan kurssi 26.9. ”Myös budjettirahoituksessa on huoleh dittava riittävistä satsauksista tähänkin toi mintaan.” Esa Aalto NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Tulisija ja hormitarkastus koulutus 7.–11.10. klo 10–15 Kuopio. 6 Pelastustieto 7/2019 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU Merkittävä sprinklerikoe 219 AJASSA vesipelastusteh tävää touko–elo kuussa 2019. Oulu • NouHätä! 2020 kouluttaja tapaaminen 31.10 Tampere • Turvallisuuspäivät 2019, 5.11. Päivät avannut pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka muistutti uuden älyteknologian hyödyntämistä. Professori Simo Hostikan johtama tutki musryhmä kertoi kokeiden tuloksista. Vuo sina 2015–19 tou ko–elokuussa kes kimäärin 231 vesi pelastustehtävää. Polttokokeet tehtiin purettavassa ter veys keskuskiinteistössä Sysmässä. Tutkimustoiminnan rahoituksen kannalta Kohvakka korosti Palosuojelurahaston mer kitystä, jonka rahoitusosuudesta kolmasosa tulee tutkimus ja kehittämistoimintaan. ”Myös tutkimustulosten saattamista käy täntöön on syytä tehostaa alalla.” Ylijohtaja kertoi myös pelastustoimen tutkimustoimintaan perustettavasta yhteis toimintarakenteesta, jonka tavoitteena on tehostaa hallitusohjelman mukaisesti alan tutkimus ja kehittämistoimintaa. Pori • Viestintä ja vuorovaikutus 29.10
Meil lä on kunnianhimoa treenata ja olla iskuky kyisiä.” Treenaaminen onkin tärkeää. ”Ohjaajia riittää molemmilla kielillä. Noin 80 prosenttia palokunta laisista puhuu suomea ja ruotsia. ” Kovin vähän on ylipää tään isommissakin rakennusprojekteissa palotur vallisuus esillä, kuin juuri ja juuri minimin. ”Olen tyytyväinen miehistöömme. Palokunnan yhdistys on kokonaan ruot sinkielinen. Meil lä on myös muutama suomenkielinen kou luttaja, jotka puhuvat hyvin ruotsia ja pärjää vät junnujen kanssa.” Viime vuosina palokunnalla on ollut 60– 80 hälytystä vuodessa. ”Jos esimerkiksi Niittykummun paloase man yksikkö on kiinni yli tunnin, meidät hä lytetään ensisijaisesti varikkovalmiuteen sinne.” Grankulla FBK:n tulevaisuus näyttää va loisalta ainakin, jos katsotaan nuorisoosas ton toimintaa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Facebook, Tapaturmapäivänä 13.9.. Suomen Palopäällystöliitto, Twitter 12.9. Miehillä on jopa viisinkertai nen todennäköisyys kuolla tapa turman seurauksena verrattuna naisiin. ”Nuorisoosasto on meille todella tärkeä jatkuvuuden kannalta.” Tegengren mainitsee, että palokunta on onnistunut pitämään hyvin kiinni lähtöajois taan. Johanna Franzén, Twitter 13.9. On tunne leita, raideliikennettä, korkeita rakennuksia ja erikoiskohteita.” Kaisu Puranen ” Tänään allekirjoitettiin Pietarin paloyliopiston kanssa sopimukset loppusyk syllä ja keväällä järjestettävistä yhteistyökoulutuksista ja asian tuntijavaihdosta. ” Eilen tehtiin yhdessä Ruokolahden sopimus palokuntamme kanssa 8 koh dan toimenpideohjelma, jolla varmistetaan jäsenten hankinta ja vetovoimaisuus jatkossa. ”Espoo kasvaa kovaa vauhtia. ” Tapaturmissa miehet ja naiset eivät ole tasaar voisia. ”Yhdistys voi elää vaikka kuinka kauan, mutta vaatii tekijöitä, jotta se pysyy elinvoi maisena ja aktiivisena.” Grankulla FBK on aktiivinen kansainväli sesti, ja juhlassakin oli mukana kutsuvieraita neljästä saksalaisesta palokunnasta, sekä lisäksi Brandenburgin osavaltion palokun nan nuoristoimi. Grankulla FBK on systemaattisesti varikkovalmiudessa. Työikäisistä tapaturmissa kuolleista 80 prosenttia on mie hiä. Palokunnan päällikkö Jens Tegengren kertoo, että juhlalla haluttiin paitsi nos taa yleensä palokuntatoiminnan profiilia, myös kiittää oman palokunnan väkeä. Nyt mukana on 43 nuorta. Palokunnalla menee nyt hyvin, ja se halutaan varmistaa jatkos sakin. Grani satsaa nuorisoon ja kansainvälisyyteen K U V A : B A R R Y FA LK Grankulla FBK täytti syyskuussa 110 vuotta. – Marko Honkala talopakettien paloturvallisuudesta, Pelastustiedon Facebook 19.8. 7/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Grankulla FBK on aktiivinen palokunta, joka on systemaattisesti varikkovalmiudessa ja miehittää tarvittaessa keskuspaloaseman vaihtolavayksikön. Erityisesti nuorisotoiminnassa tarvitaan molempia kie liä, sillä pienet lapset ymmärtävät yleensä vain joko suomea tai ruotsia
Yritän jäädä vuodenvaih teessa, olen luvannut vai molle. Täl löin vältytään kyräilyltä ja kateudelta toisten turval lisuustoimijoiden kanssa, kun on sovittu yhteiset pelisäännöt tekemiseen.” – Vanhempi opettaja Ilkka Kaa rakainen, Pelastusopiston blogi 12.9. 2 ”Olen joutunut luo pumaan paljosta, mutta saanut uutta tilalle. Pian lähdemme kin Sloveniaan katsomaan Suomen lentopallon alku lohkon pelejä. Pelastuslain kokonaisuu distus ja sen vaikutus val vontaan sekä öljyntorjunta. 8 Pelastustieto 7/2019 INSTAGRAM @hmljarvipelastajat Harjoitusillan aiheena oli tänään öljyntorjunta, ja kouluttajaksi saimme KantaHämeen pelastuslaitokselta alan asiantuntijan Paavo Jokisen. Alle tiivis teoriapaketti, sitten kalusto Nihdin kyytiin ja käytännön töihin! 1 ”Palo tapahtui lau doista tehdyssä kaa pelihyllyssä, jossa meni eristettyä kaapelia, vie märiputkea ja muuta. Mikä on alamme tärkein kehitettävä asia. On haikea olo. Nyt kun hommat hal litsee, pitäisi jäädä pois.. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Vastuu siirtyi ympäristö keskukselta sisäasiain ministeriölle, mutta näyt tää, että muutosta vielä opetellaan. Maltatko jäädä eläkkeelle. Huomaan yhä selkeäm min, että onni tulee pie nistä, arkisista hetkistä. Noin puolentoista metrin mat kalta paloi kaapelia, eris tettä sekä muovia, ja tämä tuotti äärettömän ison mää rän savua.” – Palomestari Timo Ustinov Pasi lan kauppakeskus Triplan huolto tunnelin palosta, STT 11.9. 3 ”Yhteistoiminnalla on tärkeä merkitys, kun sitä tehdään oikeasti ja aidosti yhdessä. Oikein hyvää: Kymenlaak sossa vaarallisten ainei den toiminta näyttää laaje nevan Sevesokohteiden, tuotantolaitosten ja varas toinnin osalta. Mitä kuuluu, Ilpo Tolonen. Yhteisistä aamupaloista, lasten pusuista ja siitä, kun Sanna painaa pos kensa poskeani vasten.” – Neliraajahalvaantunut kilpa voimistelija ja paloesimies Jari Mönkkönen, Me Naiset 10.9. K U V A : JO U N I P IT K O N E N / H Ä M E E N LI N N A N JÄ R V IP E LA S T A JA T Eläke tuo haikean olon Kymenlaakson pelastus laitoksen pelastuspääl likkö ja Vuoden palomies 2017 Ilpo Tolonen on eri tyisesti vesipelastuksen, vaarallisten aineiden tor junnan sekä öljyntorjunnan aktiivinen kehittäjä
Miksi epäily tuottamuksellisesta tulipalosta jää ilmoittamatta, Pelastusopiston projektipäällikkö Päivi Mäkelä. Prontoaineistossa on epä varmuustekijöitä, eikä esimerkiksi suullisia il moituksia ole aina kirjattu. 7/2019 Pelastustieto 9 TYHMÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi tuottamuksellisia tuli paloja ei ilmoiteta poliisille. Siksi teimme kirjallisen menettelyn, joka laa jennetaan koko maahan. Kirjallisesta ilmoi tuksesta näemme tarkasti ilmoituksen tiedot. Tämä on kuitenkin sellaista tilannekuvaan liittyvää tietoa, jonka poliisin tutkimuspuo li haluaa tietää. Kana valla kerrotaan pelastajan työstä ja arjesta. Tällä hetkellä vlogia pyörit tää palomiesensihoitaja Tatu Timoskainen Lieksan paloase malta. Toisaal ta taas niin kunnissa kuin pelas tuslaitoksellakin tiedetään, mi ten tärkeää mielikuvien luomi nen on. Prontoon tuli vuoden 2017 alus sa kohta, johon pitää merkitä, onko tapaus il moitettu poliisille. Lisäksi ilmoittamisesta on puuttunut me nettelytapa. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. Toteutin Mari Lehtimäen kanssa Tuottamuk selliset tulipalot hankkeen. Teksti: Kaisu Puranen Automaattisen paloilmoittimen välittämiä teh täviä on ollut vuonna 2019 elokuun loppuun mennessä keskimäärin 1500 kuukaudessa. Vlogin taustalla on huo li siitä, että pelastuslaitos ei saa työntekijöitä kattavasti ko ko maakunnan alueelle. Tämä on aika vierasta aluetta heille, ja erityisesti tuottamukselliset tulipalorikokset ovat huonosti edustettuna poliisin kenttä koulutuksessa. Nyt se on käytössä neljällä pelastuslaitoksella. Miten asia voitaisiin korjata. Pelastusviranomaisilla on ollut 20 vuotta lain määräämä velvoite ilmoittaa tahallisiksi ja tuottamuksellisiksi arvioidut tulipalot polii sille. Työvuorojen vä liin mahtuu myös vapaapäiviä, jolloin Lieksassa voi harrastaa vaikka mitä. Joensuussa asuva Tatu esittelee videoilla omaa asema paikkaansa, kalustoa ja ylipään sä lieksalaista elämän menoa paloasemalla. LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Suullisen ilmoittami sen ongelma on, ettei se ole myö hemmin dokumentoitavissa. Vuonna 2012 niitä oli keskimäärin 1800 kuu kaudessa. Suomessa tapahtuu vuosittain 2000– 3000 tuottamuksellista tulipaloa, joista pelastusviranomainen ilmoittaa poliisille vajaat 20 prosenttia. Siinä luotiin tuot tamuksen arvioinnin työkaluja viranomai sille ja pilottimenettely VarsinaisSuo men pelastuslaitoksen sekä LounaisSuomen poliisilaitoksen kanssa. Myös automaattisen paloilmoitti men välittämien aiheellisten tehtävien määrä laskee, joten erheellisten osuus on pysynyt 96 prosentissa. Kun pelastus puolelle tulee vaikutelma, etteivät kenttäpartiot tartu tapauksiin kovin hanakasti, ajatellaan, etteivät ne kiinnosta polii seja, eikä niillä haluta kuor mittaa heidän resurssejaan. AJASSA TILASTO Automaattikeikat laskusuunnassa Pelastaja vloggaa susirajalta Pohjois-Karjalan pelastus laitoksella on oma videoblogi, Susirajan pelastuslaitos. Yksi syy liittyy poliisin kenttäpartioihin. 5000 10000 15000 20000 25000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 (syyskuun alkuun mennessä) Te ht äv ie n lk m Automaattisen paloilmoittimen välittämät tehtävät Rakennuspalo tai muu aiheellinen Erheellinen AUTOMAATTISEN PALOILMOITTIMEN VÄLITTÄMÄT TEHTÄVÄT
10 Pelastustieto 7/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 10 Pelastustieto 7/2019
syyskuuta 2019. 7/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 22°19’4 P 114°10’6 I Palomiehet sammuttavat mielenosoittajien sytyttämiä paloja Hong Kongissa 6. Kuva: Reuters/Lehtikuva. 7/2019 Pelastustieto 11
Jos se toteutuu, sitä varten pitää laatia oma lainsäädäntö. Jokaisessa puheenvuorossa nousi yksi yhteinen asia esille: yhteistyössä halutaan olla mukana. HalJohtajakokouksen osallistujat kokoontuivat yhteiskuvaan hotelli Hilton Helsinki Strandissa.. Ennen kuin päästään esimerkiksi lainsäädäntövalmisteluun, pitää päättää Uudenmaan erillisratkaisusta. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka totesi, että kansallisten riskikohteiden, kuten ydinvoimaloiden tai satamien valmiuden ylläpitämiseen voitaisiin ohjata valtiolta rahaa. Teksti ja kuva: Esa Aalto S isäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kuuli pelastustoimen ja siviilivalmiuden johtajakokouksessa alan edustajien toiveita. Pelastustoimen hallintouudistuksen valmistelu osana sosiaalija terveyspalvelujen maakuntauudistusta on tämän hallituksen osalta alkutekijöissään. 12 Pelastustieto 7/2019 AJASSA Yhteinen suunta kohti maakuntaa Maakuntauudistukseen jälleen valmistautuva pelastustoimi etsii yhteisesti hyväksyttäviä kehittämiskohteita, joita tarjoillaan poliittisille päättäjille, jotka toteuttavat hallituksen ohjelmaa. Kuulemaansa ynnännyt ministeri pani merkille koulutuksen korostumisen ja hän toivookin, että koulutusjärjestelmää uudistettaessa kenttä on aktiivisesti mukana jakamassa toiveitaan ja asiantuntemustaan. Sellaisiin kohteisiin, jotka kuntajärjestelmälle ovat raskaita. ”Hallitusohjelmassakin koulutus on vahvasti esillä ja valtion vastuulla on koota lainsäädännön uudistustarpeet yhteen.” Toiveissa nousi esille myös alan voimavaroista huolehtiminen
Pelastustoimi on samassa hallintokokonaisuudessa ja voi toimia ensihoidon palvelutuottajana. Ensihoito sitoo edelleen pelastustoimen osaksi sote-maakuntauudistusta. Laajan kokonaisuuden lainsäädäntövalmistelu pääsee vasta sen jälkeen liikkeelle. ”Parhaillaan selvitetään kuntien esittämää viiden järjestämisalueen mallia.” Varhilan mukaan on vaikea tällä hetkellä arvioida kokonaisuutta. ”Tämän syksyn aikana olisi jo hyvä saada toimenpide-ehdotuksia. Miten nämä pitäisi ottaa esille lainsäädännössä. Kirsi Varhila epäilee, että lainsäädäntöratkaisu julkiselle toimijalle johtaisi Suomen EU:n notifikaatioprosessiin, jossa EU perkaisi valtiontukikäsittelyn. Pelastustoimenkin asema laajassa kokonaisuudessa selviää myöhemmin. Nähtäväksi jää sekin, kuinka paljon maakunnille annetaan päätäntävaltaa organisoida hallintorakenteensa.” Kaiken ratkaisee se, mitä päätetään Uudenmaan osalta. ”Vanhan isännän hoteissa ja uutta isäntää odotellessa ollaan epämääräisessä tilassa eikä se ainakaan edistä pelastuslaitosten kehittämistä ja resursointia”, totesi johtajakokoukseen osallistunut Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. Ensihoidossa on mukana myös paljon yksityisiä palveluntuottajia. Konkreettinen lista siitä, mitä tarkoittaa, jos vuorokautista työaikaa ei ole mahdollista tehdä tai hybridiyksiköt eivät pääse liikkeelle, jos pätevyysvaatimukset eivät täyty.” Pelastusylijohtaja totesi, että olemassa olevan tiedon perusteella voidaan joitakin asioita viedä pikaisestikin eteenpäin, mutta hän varoo hakemasta pikavoittoja. Valtionhallinnon panostuksia tarvitaan hänen mukaansa erityisesti valtakunnallisia suuronnettomuusja häiriötilannevalmiuksia varten, poikkeusoloja koskevien kansallisten järjestelyiden tarkistamiseksi ja kehittämiseksi sekä kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen järjestelyihin ja valmiuteen. Edessä on siis jälleen pitkä tie. Esimerkiksi Olli-Pekka Ojanen muistutti hallitusohjelman antavan hyvät eväät nopeammallekin kehittämistyölle. Pitää huolehtia siitä, että julkinen toimija hoitaa vaativammat tehtävät.” NYT TARVITAAN KONKRETIAA Pelastustoimen johtajakokous valmistelee uudistamista vaativat kehittämiskohteet. Johtajakokouksessa Varsinais-Suomen pelastusjohtaja Jari Sainio toivoi aktiivista vuoropuhelua ministeriöiden välillä ja esitti, että ensihoito säädettäisiin lailla pelastuslaitosten tehtäväksi. ENSIHOITOLAKI. Monissa puheenvuoroissa toivottiin nopeampaa aikataulua kehittämishankkeille kuin vasta ensi vuoden lopussa poliittiseen päätöksentekoon tulevan sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä. ”Välttämättä lainsäädännöstä ei koituisi lisäarvoa. ”Meillä pitää olla kunnolla tutkittua numerotietoa siitä, mitä tarkoittaa yhteiskunnan kannalta se, kun meihin satsataan ja joita asioita esitämme poliittisille päätöksentekijöille.”. Kimmo Kohvakka pitää tärkeänä, että alan pienet resurssit käytetään tehokkaasti. Varhilan mielestä edelliselläkin hallituskaudella esillä ollut In house -järjestelmä sopii tähän tarkoitukseen paremmin. UUSIMAA RATKAISTAAN ENSIN Sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkönä lokakuun alussa aloittava, sote-työryhmän puheenjohtaja Kirsi Varhila sanoo, että pelastustoimen järjestämislaki käsitellään samassa yhteydessä laajan sote-lainsäädäntökokonaisuuden kanssa. Päättäjät ottavat aikanaan siihen kantaa. Sosiaalija terveysministeriössä ehdotukseen suhtaudutaan kriittisesti. ”Maakunnallisen itsehallinnon toteuttaminen on oma asiansa. Esimerkiksi sitä, jatkavatko Uudenmaan nykyiset pelastuslaitokset viiden erillisalueen mallissa. Sisäministeri muistutti, että ensin on hoidettava isommat asiat kuntoon ja sen jälkeen voidaan katsoa, mitä muuta voidaan tehdä alan uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden palvelutuotanto on kohtalonkysymys esimerkiksi työajan ja pätevyysvaatimusten suhteen. Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen nosti esille kansallisesti yhtenäisten ICT-ratkaisujen rakentamisen valtion tuella. 7/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Hallitusohjelma antaa hyvät eväät nopeillekin kehitysideoille. litus on luvannut ratkaista asian vuoden loppuun mennessä. Se mahdollistaisi hänen mielestään myös valtakunnallisesti yhtenäisten järjestelmien luomisen
14 Pelastustieto 7/2019 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY
Kuinka moni kokeili kotona?” kysyy selkosuomella Kristiina Mattila-Nousiainen. Meneillään on kotouttamiskoulutus ja suomen kielen opinnot. Lisäksi koulutetaan heidän kanssaan työskenteleviä kouluttajia ja vapaaehtoisia. Ote-M:n projektipäällikkö Mia Hartikainen kertoo, että turvallisuuskoulutusta on saanut jo yli parisataa maahanmuuttajaa aina vastaanottokeskuksista eri maahanmuuttajaorganisaatioihin. Yhteistyöllä päästään käsiksi myös ihmisten arjen turvallisuuteen. Tänään ohjelmassa on turvallisuustietoa suomeksi. Keinoja on 249. ”Muistatteko, kun testattiin palovaroitinta. KANSALAISET EDELLÄ Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy sai oman toimintaohjelmansa On elettävä ihmisten pulssilla. Seuraavaksi tarkoitus on tehdä VPK-toimintaa tutuksi maahanmuuttajille ja innostaa heitä sen pariin. Mattila-Nousiaisen johdolla käydään läpi asioita heijastimen tärkeydestä, jalankulkijoiden oikeuksista, polkupyöräilystä ja niin edelleen.. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Pirita Tolvanen ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY P arisenkymmentä maahanmuuttajaa istuu iltapäivän luennolla Jyränkölän setlementti ry:n tiloissa Heinolassa. Koulutukset ovat saaneet hyvää palautetta maahanmuuttajilta ja ne koetaan hyödyllisinä. Parivuotisen hankkeen tavoite on maahanmuuttajien turvallisuusosaamisen parantaminen, kotouttamisen edistäminen ja suomalaiseen turvallisuuskulttuuriin opastaminen. Nousiainen on projektityöntekijä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hankkeessa nimeltä Osallistava turvallisuus maahanmuuttajille eli Ote-M. Ote-M -hanke on yksi esimerkki onnettomuuksien ehkäisytyöstä, jota Suomessa tekevät SPEKin lisäksi lukuisat muut eri järjestöt, vapaaehtoistahot, liitot ja pelastuslaitokset. Iltapäivän teema on liikenneturvallisuus. 7/2019 Pelastustieto 15 Onnettomuuksien ehkäisyn uudet teesit Onnettomuuksien ehkäisyn uusi toimintaohjelma rakennettiin kansalaisten ajatusten pohjalta, koko kentän yhteistyönä. Muutama käsi nousee varovasti
”Ei riitä, että pelkästään pelastusviranomainen määrää jotakin tai turvallisuuskouluttaa. Lepistö korostaa, että tuoreen toimintaohjelman kärki on vaikuttavuus. Joku pelastuslaitos voi valita vaikka johonkin teemaan viittaavat viisi tekoa ohjelmasta, ja kehittää viisi itse.” Lepistö näkeekin toimintaohjelman tärkeimpinä suuntaviivoina ohjelman mission ja ohjelmassa luetellut kymmenen vaikuttavuustavoitetta. Lepistö muistuttaa, että pelastusalan eri toimijoiden ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen, että erilaiset kampanjat ja toimintamallit olisivat sellaisenaan valmiita. 16 Pelastustieto 7/2019 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY elokuun puolivälissä, kun Pelastustoimen toimintaohjelma onnettomuuksien ehkäisemiseksi julkaistiin. Esimerkiksi NouHätä-kampanjalla vastataan lasten ja nuorten turvallisuuspääoman kasvattamiseen, mutta kampanjan on elettävä ajassa. ”Vaatii työtä, että tekoihin oikeasti sitoudutaan ja niitä kohti kuljetaan käytännössä.” Toimintaohjelman käyttöön saattamista ja ajantasaisuutta varten perustetaan koordinaatioryhmä. Jokainen alue ja toimija voi painottaa hyväksi katsomiaan käytännön tekoja. Teot vaihtelevat niin digitalisaation hyödyntämisestä ja somessa päivystävistä palomiehistä aina kodin turvalaitteiden kautta sidosryhmiin vaikuttamiseen ja puuttumiseen onnettomuuspaikalla kuvaamiseen. TÄRKEÄÄ ELÄÄ AJASSA Lepistö tiedostaa, että pelastustoimen eri toimijoilla on tälläkin hetkellä meneillään useita eri hankkeita, joissa toteutetaan jo toimintaohjelmassa mainittuja tekoja ja pyritään kohti sen tavoitteita. Lepistö tähdentää, että pelastustoimen ei tarvitse nauliutua juuri 249 toimenpiteeseen. ”Tämä ei suinkaan ole kaiken tyhjäksi tekevä ohjelmajulistus. ”Kyllähän eri konseptien pitää elää toimintaympäristön mukaan. Esimerkiksi SPEKin Ote-M -hanke liittyy niin maahanmuuttajien turvallisuuskouluttamiseen kuin yhteistyöhön yli järjestörajojen. Lepistön mukaan jo hankkeen tekotapa oli poikkeuksellinen. Omaiset, läheiset, vertaisverkostot ja tukitoimijat ovat osaltaan vaikuttamassa ihmisten turvallisuusvalmiuksiin.” Hän sanoo, että toimintaohjelman tavoitteisiin ei päästä ilman yhteistyötä järjestöjen, viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. On määriteltävä ajantasaisia tekoja ja elettävä koko ajan ihmisten pulssilla, reagoitava ja kehitettävä asioita.” Lepistö sanoo, että toimintaohjelmaa toteutetaan aivan samoilla rahoilla ja resursseilla kuin onnettomuuksien ehkäisyä tähänkin saakka, mutta tekemiPelastuslaitosten täytyy löytää kumppanit ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten arkeen.. ”Toimintaohjelma on ensimmäinen ministeriötason ohjelmajulistus, jota on tehty ilmiölähtöisesti, ihmiskeskeisesti ja aidosti vaikuttavuus edellä”, hän kertoo. Niiden täytyy löytää kumppanit ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten arkeen.” 249 TEKOA Erityistä toimintaohjelmassa on myös se, että siinä listataan 249 konkreettista tekoa onnettomuuksien ehkäisyyn. Lähtökohta oli tavallisten ihmisten palveleminen, ja siksi hankkeessa kerättiin kansalaisten ajatuksia muun muassa työpajoissa, verkkokyselyissä ja haastatteluissa. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja, toimintaohjelmahankkeen johtaja Jari Lepistö sanoo, että toimintaohjelma määrittelee pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn pitkälle tulevaisuuteen. ”Tämä tulee eritoten haastamaan pelastuslaitoksia. Ohjelma tehtiin yhteistyössä kaikkien pelastusalan toimijoiden sekä eri viranomaisten, sidosryhmien ja järjestöjen kanssa, jotka kokoontuivat tasaisin väliajoin jakamaan ajatuksiaan. Nyt lähdimme liikkeelle vaikuttavuustavoitteista ja niiden indikaattoreista.” Lepistö korostaa yhteistyön tärkeyttä. Ryhmä koostetaan heti, kun lausuntakierroksella oleva toimintaohjelma julkaistaan virallisesti. Lepistö myöntää, että tekojen jalkautus ja eri pelastusalan toimijoiden sitouttaminen niihin on haasteellista. Toimintaohjelma haastaa eri toimijat arvioimaan turvallisuustyötään. ”Aikaisemmin olemme miettineet pelkästään vaikuttavuuden mittaamista. Alustavien suunnitelmien mukaan sisäministeriön vetämään ryhmään kutsutaan edustajia muun muassa pelastuslaitoksilta, järjestöistä ja aluehallintovirastoista. Niitä kohti pelastusala voi tähdätä 249 konkreettisen teon avulla. Onnettomuuksien ehkäisy on laajan rintaman toimintaa
”Meidän tulisi osallistaa paremmin eri ta hoja tekemään niitä hommia, joihin meillä it sellämme resurssit eivät riitä. Sen on tarkoitus olla käytössä tammikuusta 2020 alkaen. Lepistö toivoo, että onnettomuuksien ehkäisyä ajateltaisiin ilmiölähtöisesti eikä mitattavien suoritteiden kautta. ”Hyvien käytäntöjen levittämiselle ja lain säädäntöön vaikuttamiselle olisin toivonut toimintaohjelmassa enemmän painoarvoa ja konkretiaa.” Osallistava turvallisuus maahanmuuttajille -hankkeessa opetetaan turvallisuustietoa erilaisille maahanmuuttajaryhmille. ”Ei voi olla niin, että pelastuslaitosten pi täisi yksinään yrittää ratkaista kaikki maail man paloturvallisuuteen liittyvät ongelmat, vaan meillä tulee olla ovet ja ikkunat auki yh teiskuntaan”, Somerkoski sanoo. Myös Somerkoski arvioi, että toiminta ohjelman toteuttaminen on monimutkai nen asia. ”Se tarkoittaa, että jokaisella meistä olisi mahdollisimman turvallinen elämä ja että ihmisten oman toiminnan kautta onnettomuuksia olisi mahdollisimman vähän.” Toimintaohjelma on lausuntokierroksella, jonka jälkeen sitä työstetään tarvittaessa. Meidän täytyy pohtia ennemminkin sitä, miten pääsemme tavoitteisiin ja millä tavalla voidaan mitata sitä, että kuljemme oikeaan suuntaan.” Toimintaohjelman missio on turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025. ”Emme voi ajatella, että palomestari X vastaa onnistumisen kokemusten aktiivises ta jakamisesta. ”Tykkään hankkeessa ja toimintaohjel massa siitä, että mietitään onnettomuuksien ehkäisyä vaikuttavuuden kautta, niin että se on koko yhteiskunnan asia, ei vain pelastus laitoksen.” Puolitaival näkee 249 toimenpidettä lä hinnä keinopankkina. ”Sen keskiössä on ihminen. Hänen mielestään nyt on tärkeää tavoit taa yhteistyössä ne väestöryhmät, joita pe lastustoimi ei yksinään tavoita helposti, ku ten yksinasuvat vanhukset ja opiskelijat, vä hävaraiset ja maahanmuuttajat. Lisäksi turval lisuusviestinnän ja opetuksen digitalisoimi nen on nyt ajankohtainen teema, ja se näkyy myös ohjelmassa.” Waitinen arvioi, että nykyisessä muodos saan toimintaohjelman jalkauttaminen ope ratiiviselle miehistölle on liki mahdoton teh tävä. Täytyy ennemmin miettiä, miten kokonaisuudessa on onnistuttu noi den tekojen kautta.” Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vaikuttamistyön päällikkö Kati Lepojärvi ar vioi, että onnistuessaan onnettomuuksien ehkäisy säästää yhteiskunnan rahoja ja es tää inhimillistä kärsimystä. ”Valmiit mittarit eivät välttämättä Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen näkee onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman eräänlaisena avunhuu tona tiiviimmälle yhteistyölle. Se, miten tuloksia sitten mitataan, on tulevan koordinaatioryhmän työ. Toivon, että voin palvele tarkoitusta. Hanke pe rustuu vaikuttavuuslähtöiseen yhteiskehittä miseen ja laajaan osallistamiseen ja ilmiö lähtöisyyteen.” Hän toivoo kuitenkin toimintaohjelman kytkemistä aiempien hankkeiden tuloksiin. Hänen mieles tään toimintaohjelma vastaa tähän huutoon. Kuva: Teemu Heikkilä. Meillä tulee olla ovet ja ikkunat auki yhteiskuntaan.. Monimutkainen toteutettava olla omalta osaltani edistämässä ohjelman tavoitteita.” Satakunnan pelastuslaitoksen riskien hallintapäällikkö Mikko Puolitaival oli mu kana toimintaohjelmahankkeen ohjausryh mässä ja työpajatyöskentelyssä. Kun yhteistyö toimii, resurssit voivat jopa kasvaa. ”Pelastuslaitosten tulisikin ryhtyä stra tegiatyöhön, jotta ohjelma saadaan tiivistet tyä laitoksilla ja nostettua esiin oman alueen tärkeimmät asiat.” Turun yliopiston erikoistutkija Brita Somerkoski pitää hyvänä, että onnettomuuk sien ehkäisyn toimintaohjelma sidotaan nyt laajempaan kontekstiin. ”Pelastuslaitokset tulevat kysymään, on ko tähän rautalankamallia. 7/2019 Pelastustieto 17 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY sen tapa muuttuu. ”Vastaavaa työtä on tehty muun muas sa sosiaali ja terveysministeriön tapatur mien ehkäisyn työryhmässä sekä sisäminis teriön Turvallinen elämä ikääntyneille hank keessa.” Lepojärvi muistuttaa myös jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä
Sitten ajattelin, että naapuri laittaa ruokaa, mutta se haju tuntuu yleensä vessassa. Yläkerrassa asuva nainen meni vielä hakemaan sisältä jotain, vaikka Kuvassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kourayksikön työn tulos. Kattorakenteet on purettu ja palo sammutettu. Miten tilanteesta selvisi nuori äiti, joka koki kaiken omakohtaisesti. Heinäkuun viimeisen päivän, keskiviikon, tapahtumien jälkeen entiseen asuntoon ei ollut paluuta. ”Olimme Katin kanssa kotona neljän maissa ja juuri syöneet välipalaa. Alemman kerroksen asunto oli yksi luhtitalotyyppisen ja lautaverhoillun rivitalon kuudestatoista, kaksio tupakeittiöllä. Kouran käyttö on ainoa tapa turvallisesti sekä nopeasti raivata ja avata kattorakenteita.. Näin savua ulkoseinässä kahden laudan välistä. Menin ulos kroksit jalassa, tyttö sylissäni ilman kenkiä ja otin avaimet mukaan. Tarkistin, oliko hella päällä tai paloiko meillä jossain. F armaseutiksi opiskeleva Aurora Grönstrand, 22, oli asunut miehensä ja noin 2,5-vuotiaan Kati-tyttärensä kanssa Espoon Kilonrinne 10:ssä HOASin asunnossa vähän yli vuoden. Tyttö sanoi, että haisee. Olimme hereillä eikä tyttökään onneksi päiväunilla. Tekstit: Kimmo Kaisto · Kuva: Lehtikuva Onni onnettomuudessa Kilonrinteen tulipalossa Menin ulos kroksit jalassa, tyttö sylissäni ilman kenkiä ja otin avaimet mukaan. 18 Pelastustieto 7/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA Vaikea kuvitella, mitä kaikkea joutuu käymään läpi, kun kodista tulee pakkolähtö tulipalon takia
”Meillä on valmiit toimintatavat ja kaavat tällaisiin tilanteisiin, myös suur onnettomuuksiin. Onnettomuus sattui sikäli hyvään aikaan, että kukaan talossa ei ollut tuolloin nukkumassa.” Mies on yksikönjohtajana Leppävaaran VPK:ssa. Juoksin tyttö sylissäni alas risteykseen vastaan, koska he ajoivat ensin vähän ohi. Jotkut majoit tuivat ystäviensä tai sukulaisten luona. Molemmilla on hälytysosaston viikkoharjoitukset samaan aikaan, joten niihin osallistumisessa he vuorottelevat. Ajattelin ensin, että ei näytä kovin pahalta, mutta palo levisi nopeasti ylöspäin kattoa kohti.” Paikalle tuli pian lisää sammutusyksiköitä ja poliisi. Ympärillä on muita taloja ja puita, enkä tiedä näkyikö savu vielä taivaalla. Asuinpaikka on navigaattorille hankala. ”Menimme päiväkodin pihalle, jos Kati olisi halunnut keinua, mutta hän ei halunnut, koska ei ollut kenkiä. 7/2019 Pelastustieto 19 seinä savusi jo voimakkaasti. Palvelu laajeni vuoden 2019 alusta Espoon lisäksi koskemaan kaikkia Län siUudenmaan kuntia. Tällä kertaa A-taloon, kun aiemmin he asuivat E-talossa. Tässä tapauksessa asukkaat olivat hänen mukaansa rauhallisia, mutta häm mentyneitä. Menimme seuraavana päivänä eli torstaina Muumimaailmaan Naantaliin, koska liput oli ostettu valmiiksi. Aurora kuuluu Espoon VPK:n hälytysosastoon, mutta raskauden ja tytön syntymän jälkeen treenikerrat ovat harventuneet. Toiminta on tiivistä eri viranomaisten kanssa eikä päällekkäi syyksiä tule”, Erikoinen kertoo. Äiti tuli hakemaan meidät ja menimme kauppaan ostamaan vaippoja, ruokaa ja hammasharjat. VPK-taustankin ansiosta hätäpuhelu tuli luonnostaan, ja hän lähti heti opastamaan yksiköitä kohteeseen. ”Pian hälytyksen jälkeen ensimmäisenä paikalle tuli hööki Leppävaaran asemalta. MOLEMMAT VPK:SSA Aurora soitti heti hätäkeskukseen klo 16.02, mutta joku oli jo ehtinyt soittaa sinne ennen häntä. Tiedustelimme hotelleista ja Nihtisillasta löytyi vapaita huoneita”, kertoo sosiaali työntekijä Keijo Erikoinen LänsiUuden maan sosiaali ja kriisipäivystyksestä. Aurora siirtyi tyttönsä kanssa sivummalle jo savunkin takia. LänsiUudenmaan sosiaali ja kriisipäivystys apuun ”Olin tullut yövuoroon klo 20.30, kun pelastuslaitokselta soitettiin. ”Ihminen järkyttyy, kun menettää ko tinsa. Sanoin, että nyt ei kannata tulla, kun talo palaa. Itse en olisi mennyt”, Aurora muistaa ajatelleensa. Kävimme työparini kanssa Kilonrinteessä monta kertaa, kun asukkaita tuli kotiin eri aikoi hin. Pari naapuria vain tuijotti savua. Yläkerrassa joku puhui puhelimeen – ehkä juuri ensimmäinen hätäkeskukseen soittanut. Poliisi varmisti pelastushenkilöstön avustuksella, ettei asuntoihin jäänyt ketään sisälle. He alkoivat heti sammuttaa talon vierustaa. Perjantaina muutimme kalustettuun asuntoon Leppävaaraan. ”Mieheni oli luultavasti silloin vielä töissä. Järjestämme myös kriisiapua ma joituksen lisäksi. Ympärivuorokauti nen päivystys toimii Jorvin terveyskes kuspäivystyksen yhteydessä ja Lohjan sairaalassa. Maksoimme saman vuokran kuin HOASille ja vakuutusyhtiö maksoi erotuksen.” Syyskuun alussa perhe muutti taas HOASin asuntoon takaisin Kilonrinteeseen. Yöksi menimme isän ja äidin luo”, Aurora kertoo. Äidilläni oli silloin vapaapäivä, ja hän olisi halunnut tulla kylään. Neuvoin ajamaan mäkeä ylös ja sanoin talon olevan siinä. Kilorinteessä kuuli pal jon vieraita kieliä, joten keskustelin asuk kaiden kanssa paljon englanniksi.” Aurora Grönstrand pysyi tulipalossa rauhallisena. Talossa asui paljon ulkomaalaistaustaisia, joten eri kieliä kuuli paljon. Auroran mukaan joku naapureista heitteli kulholla vettä alaseinään sinne, mistä savu tuli. Kuva: Kimmo Kaisto.. Oli ilta ja yö oli tulossa. Hän oli jo saanut varikkohälytyksen Leppävaaran VPK:n asemalle. FinnHemsin lääkärihelikopterikin kävi paikalla, mutta kukaan ei onneksi loukkaantunut tulipalossa. MUUMIMAAILMAAN JA SIJAISASUNTOON ”Soitin vakuutusyhtiöön ja meille tarjottiin heti seuraavana päivänä kahta sijaisasuntoa. Kävimme myös ystävälläni, joka antoi Katille vaatteita ja leluja. Alueen kunnat ra hoittavat toiminnan. Myös HOAS tarjosi asuntoa Vantaalta, mutta emme halunneet kalustamatonta huonompien yhteyksien päässä
Nyt tytölle jää mieleen se, ettei taloon saa mennä, jos on tulipalo.. ”Kun kävimme asunnossa yhdessä tapahtuneen jälkeen, talon muita asuntoja oli alettu jo tyhjentää. Palokuntataustan ansiosta hätäpuhelu tuli kuitenkin luonnostaan. Väliaikainen ei tunnu kodilta, kun mukana oli vain vaatteet ja Katin lelut. Vaatteet perhe vei pesulaan, kirjat ja muutakin tavaraa otsonoitiin, Katin leluja pestiin pesukoneessa. Oli paljon helpompi selittää ja ymmärtää, miksemme voineet mennä kotiin. Piti hylätä matot, pleikka, mikro, sähkövatkain kattolamput ja niin edelleen, kun ei tiedetty varmasti, mitkä olivat saaneet kosteusvaurioita. Olen iloinen, että Kati oli silloin kotona ja näki tapahtuneen sekä savua. 20 Pelastustieto 7/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA ”Olen iloinen, että pääsimme muuttamaan toiseen asuntoon samaan pihapiiriin. Auroraa vähän harmitti alkuun, että tytön kengät jäivät asuntoon sieltä poistuessa. ”Mies kuitenkin sanoi, että hyvä ettemme menneet. Osa tavaroista vietiin Leppävaaran VPK:n pihalle, jossa mies niitä puhdisteli. Itse tietokoneen tutut Pitkäjärven VPK:sta olivat ottaneet autoonsa asunnon kaapista. Meidän kaikki valokuvammekin säilyivät”, Aurora iloitsee. Haju pysyi sitkeästi keittiötarvikkeissa. Kiva, että päiväkotiin on taas vain viiden minuutin matka metsän läpi.” SAVUJA KOSTEUSVAURIOITA Auroran perheen asunto ei palanut, mutta toisen kerroksen lattiaan tehdyistä aukoista satanut sammutusvesi oli valunut ainakin osaan sähkölaitteista ja kosteusvaurioita oli eri puolilla asuntoa. Uusi asunto on entisen tavoin 62-neliöinen kaksio. Yläkerrassa asuvien omaisuudelle kävi paljon huonommin. Hän on sen jälkeen leikkinyt dublotädeillä. Pleikka kolmonen olisi ollut tarpeen katsellaksemme Muumi-DVD:tä Katin kanssa.” ”Se vähän harmittaa, että uusi asunto on toisessa kerroksessa. Aurora ei usko, että HOAS aikoo korjata osittain pahoin vaurioituneen talon. Peräkärryllinen meni pesulaan. Nyt tytölle jää mieleen se, ettei taloon saa mennä, jos on tulipalo.” Paljon tavaraa piti heittää pois ja hankkia uutta savuja vesivahinkojen takia. Siellä vastasi soittoihin usein eri henkilö. Hän oli aikonut aloittaa lopputyön teon elokuussa, mutta tietokoneen virtajohto oli jossain lukuisista laatikoista. NYT HELPOMPI SELITTÄÄ LAPSELLE ”En ole nähnyt painajaisia tapahtuneen jälkeen. Tuntui myös oudolta, kun sänky ei ollut totutusti seinän vieressä. Teimme pitkän irtaimistolistan vakuutusyhtiöön. Entisessä pystyi pitämään lastenvaunuja oven edessä. Pitkäjärven VPK lainasi hänelle varusteet altistumisen välttämiseksi. Savu haisi kaikessa. Paljon pientä paperija irtotavaraa paistinpannu mukaan lukien meni vaihtoon savunhajun takia. Onneksi asuimme alakerrassa. Suurin osa huonekaluista meni käyttökelvottomiksi, kuten sängyt, sohvat ja ruokapöydän pehmustetut tuolit. Mies kävi vielä palopäivänä talolla hakemassa passit ja vaatteita. Joku kattila oli täynnä vettä ja viereinen aivan tyhjä. Nämä ovat sanoneet lähtevänsä junalla uuteen kotiin, koska vanhassa on ollut tulipalo”, Aurora kertoo. Palokuntalaiset olivat suojanneet television ja pianon. LOPUTON IRTAIMISTOLISTA ”Ihmeellistä, miten vesi kulkeutuu eri paikkoihin. Heistä kaikista oli suuri apu. Sauvasekoitinta ja lammastyynyjä myös kaipasin. Pianon kunnon tiedämme vasta pianonvirittäjän käynnin jälkeen. Piti pakata nopeasti, kun muutolle oli vain yksi päivä. Talot ovat vanhoja, mutta pieni narina ei haittaa. Onneksi ei ole sattunut kohdalle – kunnes nyt omalle kodille. Mitään savulle haisevaa ei saanut viedä varastoon. Kuva: J-P. Auroran äiti, isä ja Katin kummi Jouni auttoivat asunnon tyhjennyksessä. Joku oli hyvinkin pätevä, joku toinen ei tuntunut tietävän mistään mitään.” Irtaimistolistan teko oli Auroran mukaan hirveä homma. Yksi yöpöytä, kirjahylly, ruokapöytä ja sohvapöytä säilyivät. Kännykkä kertyikin pullolleen kuvia sitä varten. ”Toivon, että saamme vakuutusyhtiöstä rahallisen korvauksen, jotta voimme itse hankkia uusia tavaroita.” Aurora ei ole ollut sammuttamassa tulipaloa eikä usein muutenkaan tulipaloissa VPK:n varusteissa. Olemme tykänneet alueesta. Pesonen. Henki ei ollut vaarassa, tilanne oli rauhallinen eikä pitänyt kiireessä poistua mihinkään. E-talon 16 asunnosta tuhoutui kahdeksan. Ne vietiin vakuutusyhtiön maksamaan varastosäilytykseen. Eniten sammutusvettä oli Katin huoneessa. Pesukoneen uskottiin selvinneen kunnossa. Se on voinut imeä paljonkin kosteutta ja kuparilangat hapettua
Palvelu toimii hyvin ja on to della tärkeätä. Espoon kaupungilta haetaan rakennukselle purkulupaa. Heti seuraavana päivänä HOAS oli järjestämässä sijaismajoitusta sitä tarvitse ville. Klo 21:n aikoihin alkoivat jälkisammutus ja raivaustyöt. Kehotimme myös ottamaan tarvittaessa yhteyttä HOASin isännöitsijään”, Lassila kertoo. Val miita tämän mittaluokan evakkoasuntoja ei ole. Järjestimme myös alueen aitauksen ja var tioinnin, kunnes kaikki saivat asuntonsa tyhjen nettyä omista tavaroista.” Parinkymmenen vuoden aikana Luostari nen on kokenut läheltä piti tilanteita, mutta ei mitään Kilonrinteen tulipaloa vastaavaa. Ilman sitä koko rakennus olisi voinut palaa. Sopimuspalokunnissakin vah vuus oli hyvä ajankohdan ansiosta. Siel tä tuli on todennäköisestii levinnyt ränniä pitkin hormivetona yläpohjaan. Koura näytti kyntensä. HOASin asiakaspalvelu oli hyvin työllistetty asukkaiden ottaessa yhteyttä.” Poliisi tutkii vielä syttymissyytä, mutta Luos tarinen epäilee palon alkaneen talon ulkopuo lelta jonkinlaisesta tuhkakuppivirityksestä. Pai nopiste oli heti alussa tarkistaa, onko sisällä ihmisiä ja saada heidät ulos. Lassilan mukaan tehtävä oli haas tava, koska painopiste oli katolla. Viimeiset yksiköt pois tuivat noin klo 24. Soitin heti Län siUudenmaan sosiaali ja kriisipäi vystykseen, jonka numero laitettiin tie dotteisiin. Kou raauto paransi huomattavasti työtur vallisuutta, kun ei tarvinnut laittaa niin paljon miehiä katolle rakenteita jääh dyttämään ja rajoituslinjaa tekemään. Englanninkielinen ilmoittaja kertoi, että alakerrasta nousi rajusti savua. Kohteessa on 156 asuntoa, joissa yhteensä 369 huonetta. Uutta vastaavaa ei ole tarkoitus rakentaa tilalle. Porvoosta saatiin nopeasti apuun kou raauto, jolla purettiin kattorakentei ta. Toimiin osallistui kaikkiaan 19 pe lastusyksikköä ja 61 henkilöä eri aikoi na. Tiedottaminen oli haastavaa, sil lä moni asukkaista oli ulkomaalainen. RESURSSIT RIITTIVÄT HYVIN ”Osa asunnoista oli jo menetetty, joten tein radikaalin päätöksen rajoituslin jasta. Homma toimii hyvin maassamme. Nyt palovahinkoja oli ylemmän kerroksen neljässä asun nossa ja vesi sekä savuvahinkoja nel jässä alemmassa. Soluasuntoja on paljon, mutta nyt tuhoutuneessa Etalossa oli myös runsaasti perheasuntoja. Ensivaiheessa saapui kuusi ensi hoidon yksikköä ja myöhemmin lisää. Kahdeksaan sääs tyneeseen asuntoon saatiin palau tettua vedet ja sähköt vielä samana iltana.” Oli onni onnettomuudessa, että sa maan aikaan ei ollut päällekkäisiä teh täviä, kaikki lähistön yksiköt olivat va paina ja henkilöstöä oli koko ajan riit tävästi. Tällaiset vanhat P3luokan rakennuk set ovat haastavia, koska silloisten ra kennusmääräysten mukaan ei vaadit tu huoneistokohtaista paloosastoin tia. He alkoivat heti järjes tää tilapäismajoituksia. Kattoa on sil loin pakko raivata auki vauhdilla. Paino piste siirtyi kattotyöskentelyyn, palon rajoittamiseen ja sammuttamiseen kaksikerroksisen rakennuksen katolle”, kertoo pelastustoiminnan johtaja, palomestari Kim Lassila LänsiUu denmaan pelastuslaitokselta. ”Tällaisessa tilanteessa pelastus toiminnan johtajalla on vastuu antaa ohjeita ja määräyksiä. Asukkaita ei ollut paljon sisällä, koska suuri osa oli tulossa vasta kotiin. Alkutietojen mukaan joku saattoi olla sisällä, mutta onneksi ei ollut. HOAS JÄRJESTI VARTIOINNIN ”Asukkaille tarjottiin samana iltana sosiaali ja kriisipäivystyksen apua. ”Kahdeksan asunnon asukkaat on sijoitettu muualle ja loputkin vuokrasopimukset on tar koitus irtisanoa. ”Kahdeksaan säilyneeseen asuntoon saatiin illan aikana vedet, sähköt, ilmanvaihto ja netti kin toimimaan. Muut talot eivät olleet vaa rassa. Lisähälytyksen jälkeen paikalle tu li pian yksiköitä kaikista Hiklualueen pelastuslaitoksista sekä Leppävaaran, Kauniaisten ja Pitkäjärven VPK:ista. Lassila antoi isännöitsijän edustajal le tehtäväksi tehdä tiedotteet ja tavoit taa asukkaita. FinnHemsin lääkärihelikopteri poistui paikalta kun varmistui, ettei ole louk kaantuneita tai savulle altistuneita. 7/2019 Pelastustieto 21 Kiinteistöllä jo paljon ikää Helsingin opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) kaksikerroksinen 16 asunnon rivi talo oli rakennettu vuonna 1975 ja remontoitu vuonna 2000. Kankeasti kääntyvä puomitikas auto saatiin onneksi pedattua tarpeek si lähelle kohdetta tiheästi rakennetul la alueella. Kun tuli pääsee avoimeen yläpoh jaan, se leviää nopeasti. Oman pelastuslaitoksen kautta jaettiin tietoa suomeksi, ruot siksi ja englanniksi sosiaalisessa me diassa. ”Klo 16.02 tuli hälytys, jonka mukaan rivitalon seinustalla palaa. Jos sama tapahtuisi yöllä, alkuvaihees sa olisi haastavampaa saada ihmiset ulos pienemmillä resursseilla. Pelas tusyksikkö RLU111 Leppävaarasta oli kohteessa kuudessa minuutissa. Tarpeen vaatiessa turvaudutaan omppuhotel lityyppiseen ratkaisuun, jos HOASin muista kohteista ei löydy tarpeeksi vapaita asuntoja. ”Täysin savuttomia kiinteistöjä meillä ei ai nakaan vielä ole” Luostarinen sanoo. Se oli jo elinkaarensa ehtoopuo lella. Tapah tumapaikka Kilonrinne oli optimaali sesti Espoon keskuspaloaseman ja Leppävaaran lähellä. Kaikki halukkaat pystytään varmaan sijoittamaan toiseen asun toon”, kertoo HOASin tekninen isännöitsijä Matti Luostarinen. Voimia tarvittiin myös tukitoimiin, vesi huoltoon ja jälkivahinkojen torjuntaan. Pihapiirissä on 12 vastaavaa taloa sekä huoltorakennnus
Miltä kuulostaisi, jos tarkemmat tiedot olisikin mahdollista saada reaaliajassa kännykän tai tietokoneen sovellukseen. Tällaista sovellusta rakennetaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa, ja mukana kehitystyössä on Kainuun pelastuslaitos. Projekti pilotoidaan Madridissa, Milanossa ja Kajaanissa. Sovelluksen avulla pelastusjoukkue tietää etukäteen muun muassa palavan rakennuksen pohjakuvat, lyhyimmän hyökkäysreitin ja rakennuksen lämpötilan.. ”Kajaanin ammattikorkeakoulu tekee Kainuussa kehitetään sovellusta, jonka avulla pelastustoiminnan johtaja voi arvioida tilannetta jo palopaikalle mennessä. Kysymyksessä on yli 20 eurooppalaisen organisaation yhteinen, EU-rahoitteinen projekti nimeltä Faster, jonka tavoite on tehostaa pelastustoimintaa onnettomuustilanteessa. Kajaanin pilotissa tekeillä on sovellus, joka tuottaa reaaliaikaisen tilannekuvan rakennuksesta, josta palohälytys on tullut. Kuhunkin pilottiin kehitetään tekniikkaa, joka tehostaa pelastustoimintaa. 22 Pelastustieto 7/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA A utomaattisen paloilmoittimen kautta tullut rakennuspalo, ei tarkempaa tietoa rakennuksesta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Lassi Rinne Sovellus kertoo rakennus palosta reaaliajassa Sovellus nopeuttaa pelastustoimintaa. Madridissa järjestettävä pilotti käsittelee rauniopelastamista, Milanon pilotti tulvaa
”Sovelluksen avulla saisimme suoraan 3D-mallinnuksena rakennuksen pohjakuvat, hälytyksen tarkan sijainnin, lyhyimmän hyökkäysreitin, rakennuksen lämpötilan ja tiedon siitä, onko siellä liikettä, eli ihmisiä sisällä.” Tällöin pelastustoiminnan johtaja on pystynyt jo tekemään toimintasuunnitelman, joka voidaan toteuttaa välittömästi pelastusryhmien saapuessa kohteeseen. Kajaanin pilotti järjestetään keväällä 2022.. GoPTT toiminteen voi ladata normaaliin matkapuhelimeen (android tai ios) tai voit käyttää erillisiä Push to Talk -laitteita. ”Kun automaattinen paloilmoitinhälytys tulee, olemme hyvin vähäisen tiedon varassa matkalla kohteeseen”, Schroderus sanoo. Kajaanin pilottia varten kehitetään myös robotiikkaa ja pelastajan päälle puettavaa älyteknologiaa. Yleensä kaikkeen tähän kuluu paikasta riippumatta useita minuutteja. MUKANA TEKNISETKIN TIEDOT Tavoite on, että sovellukseen sisällytetään myös rakennusten rakennustekniset ratkaisut: palo-osastoinnit, savunpoistoluukkujen sijainnit, kuivanousujohdot ja muut pelastustoiminnan kannalta olennaiset tiedot. palotarkastaja Jaakko Schroderus Kainuun pelastuslaitokselta. OPERATIIVINEN TOIMINTA sovelluksen, me pelastuslaitoksella testaamme sitä matkan varrella”, kertoo vs. ”Sovellus tulee meidän käyttöömme, ja kerromme, minkälainen sen olisi hyvä olla. ”Hankkeessa ei kehitetä sammutusrobotteja, vaan tiedusteluun ja vaikkapa sisällä olevien ihmisten tavoittamiseen hyödynnettäviä välineitä”, Schoderus kertoo. Paloilmoitinkeskukselta nähdään tiedot hälytyksen aiheuttajasta, jonka jälkeen ilmaisin paikannetaan ja ryhdytään tarvittaviin toimiin kuten esimerkiksi sammuttamiseen tai evakuointiin. Kun ensimmäinen pelastusryhmä saapuu kohteeseen, sen on aloitettava heti tiedustelu. Robotiikkaa voidaan hyödyntää tilanteessa, jossa rakennuksen sisälle ei voida lähettää ihmisiä vaikkapa sortumavaaran vuoksi. Pelastajan tueksi on tarkoitus kehittää myös navigointijärjestelmä, joka auttaa suunnistamaan esimerkiksi savuisessa kohteessa. Suomessa projektin toteuttavat KAMK, Kajaanin kaupunki sekä Kainuun pelastuslaitos. Emme tarvitse kaikkia mahdollisia tietoja, mutta esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmästä saamme tietoomme huonekohtaisen lämpötilan ja häkäpitoisuuden sekä palopeltien tilanteen.” AIKAA SÄÄSTYY Sovellus nopeuttaisi ja helpottaisi pelastustoimintaa reippaasti. Järjestelmä voidaan varustaa PCDispatcherilla (karttasovellus), josta voi puhua tai kirjoitella käyttäjille. Nykytilanteessa automaattisen palohälytyksen tullessa pelastusryhmillä ei ole tarkempaa tietoa onnettomuuden aiheuttajasta. Pelastuslaitoksen rooli on tuoda sovelluksen kehittämiseen asiantuntijuutta. Sovellus kehitetään siten, että se toimii jo olemassa olevien järjestelmien rinnalla. Hanke maksaa 6,9 miljoonaa euroa, josta Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin kaupungin osuus on noin 500000 euroa. Kysy lisää. Kyseessä voi olla myös vikahälytys, jolloin keskus palautetaan valmiustilaan. 7/2019 Pelastustieto 23 OY INSALKO AB Niittyläntie 5, 00620 Helsinki Puh 09 6850920 Insalko@insalko.fi www.insalko.fi AZETTI GoPTT on reaaliaikainen radiopalvelu, joka toimii isoissakin ryhmissä WiFi:ssä tai mobiilidatalla, kaikkialla missä datapalvelusi toimii
Toinen ohje kuuluu: älä vammaudu. Pelastusja suojelutyön luonne muodostuu epäsäännöllisesti toistuvista, tukija liikuntaelimistöä rasittavista nostoista, kumarteluista, työnnöistä ja vedoista. Ihmisen liikkumiselle ja suorituskyvylle on yhtäläisyyksiä lajista ja työstä riippumatta. Kivun juurisyyhyn selkäja polvikivuissa liittyvät usein elämäntavat ja epäedullinen kuormittumiOn merkityksellistä opettaa sitä, miten harjoitellaan oikein. Kipu sen sijaan lamauttaa huomaamatta. Liikkumattomuudella on seurauksensa, vaikka näin ei tarvitse olla. Kokonaiskuormitus merkitsee sekä arjen että työn tuomaa henkistä ja fyysistä painolastia. Emme varsinkaan, jos työkykyarviointien läpäisy vaatii säännöllistä harjoittelua vapaa-ajalla. 24 Pelastustieto 7/2019 TYÖHYVINVOINTI P elastustoimi vaatii läpi uran kestävää fyysistä toimintakykyä. FYYSINEN TOIMINTAKYKY ON OSA TYÖTURVALLISUUTTA Työkykyisyys ja fyysisen pystyvyyden ylläpito on kolmen kopla. Tämän vuoksi on merkityksellistä opettaa sitä, miten harjoitellaan oikein. Selän osalta merkityksellistä on kyky tuottaa keskivartaloon stabiloivaa voimaa.. Ensimmäisenä on säännöllisyys. Harjoittelu suhteutetaan tämän mukaan. Säännöllisyys sisältää harjoituskuormituksen suhteuttamisen kokonaiskuormitukseen. Kipu on kehon suorituskykyä merkittävimmin rajoittava tekijä. Kehon toiminnan näkökulmasta emme voi katsoa työtä ja sen ulkopuolista aikaa erillisinä Emme voi katsoa työtä ja sen ulkopuolista aikaa erillisinä yksikköinä. Epäedulliset kuormitusmallit toistuvat arjen toimissa ja harrastuksissa kymmeniä ja satoja kertoja useammin kuin töissä. Polvikipuinen jättää ensin juoksematta, sitten jää kävely. Merkittävä osuus sairauslomista ja ennenaikaisista eläkkeistä kirjataan erilaisten tukija liikuntaelin vaivojen piikkiin. Nämä asiat olisi hyvä omaksua jo aikaisin, jotta ne eivät muodosta suorituskyvyn estettä työssä jaksamiseen. Teksti: Vesa Tabell Toimintakyky on usean tekijän soppa yksikköinä. Useat pelastuslaitokset ovat kiinnostuneita kehittämään työhyvinvointia. Kolmantena tulee tärkeä muistutus: jos vammaudut, hoida itsesi kuntoon. Selkeä sairaus voidaan usein hoitaa. Selkäkipuinen saattaa lopettaa pyöräilyn, eikä uskalla enää kyykistyä. Alan toimijat ovat siitä onnekkaassa asemassa, että ihmisen terveys on vahvasti sidoksissa kestävyysja voimaominaisuuksiin. Mahdollisuus liikkua kivuttomasti liittyy vammojen poissa pysymiseen. Emme varsinkaan, jos työkykyarviointien läpäisy vaatii säännöllistä harjoittelua vapaa-ajalla. SUURIN UHKA PITKITTYNYT KIPU Suurin uhka työkyvylle on sairaus tai pitkittynyt kipu. Keho toimii niin kuin sitä opetetaan. Muutosten kautta muun muassa työn selälle asettamien kuormitusten vähentäminen on mahdollista. Sopiikin kysyä, riittävätkö työpaikan ergonomiset interventiot kompensoimaan arjen haitallisia liikemalleja
Itseltään kannattaa kysyä, miten harjoittelua tulisi ohjelmoida yksittäisen harjoitteen, pidemmän harjoitussyklin ja kymmenien vuosien aikajanalla. Selän osalta merkityksellistä on kyky tuottaa keskivartaloon stabiloivaa voimaa. 7/2019 Pelastustieto 25 TYÖHYVINVOINTI nen. Seuraava Fire Fit Coach koulutus järjeste tään Helsingissä 5. Kolmas fyysisen työkyvyn säilyttämisen ulottuvuus on nopea ja tehokas hoitoon pääsy. Fyysisen toiminnan valmentajina perimmäinen fokuksemme on antaa työkaluja, oivalluksia ja malleja näiden kahden ensimmäisen tekijän hallitsemiseksi. Se on yhdistelmä tieteellistä näyttöä, sovitettuna käytännöllisyyteen. Koulutuksia on järjestetty muun muassa puolustusvoimille. SELKÄ STABILOI KESKIVARTALON Hyvä lähtökohta on oivaltaa, mikä on merkityksellistä tukija liikuntaelinten terveyden kannalta. Toiminnasta vastaavat 20 vuotta pelastustoimessa ja yli 10 vuotta työterveydessä toiminut naprapaatti/palomies Vesa Tabell ja Olympiatason nopeusja taitovalmentajana toimiva Petri Halonen. Sen tulee mahdollistaa nopeasti kivuton liikkuminen, mikä osaltaan kohentaa psyykkistä ja fyysistä jaksamista työssä ja vapaa-ajalla, lisäten työhyvinvointia. Osa liikemalleista on ohjelmoitu syvälle pikkuaivojemme lokeroihin. lokakuuta Lääkärikeskus Aavan Virtavalmennuksen tiloissa Kampissa. Kun ajattelemme ainoastaan nostamista, on parempi olla jäykkä kuin notkea. spartan.fi. Siis pitää se torso liikkumattomana. Kyky hallita selän asentoa on riippuvainen useista eri tekijöistä. Näkemyksemme pelastusja suojelualan fyysisen toimintakyvyn tarpeista on muovautunut vuosien prosessin aikana. Se on integraatio persoonallisia oivalluksia, viisaampien kuuntelua, urheiluneurologiaa ja syvää kiinnostusta kollegoiden jaksamista kohtaan. FIRE FIT COACH Fire Fit Coachin taustalla on kaksi valmennuksen ja kuntoutuksen ammattilaista. Sen sijaan liikettä tulisi löytyä lonkista, nilkoista ja rintarangasta. Harjoittelun periodisointi, neurologiset “kikat” oikean asennon aktivoimiseksi sekä monotonisuuden välttäminen liikemalleissa ovat niitä aihekokonaisuuksia, joihin Fire Fit Coach -koulutus antaa työkaluja. Molemmat toimivat Spartan Academyn asiantuntijoina. Liikkuvuus, voima, tasapaino sekä visuaalinen toimintakyky, ovat tekijöistä keskeisimpiä. Hyvä kehonhallinta ja -tuntemus ovat avaimet pitkään ja terveeseen uraan. Ilmoittaudu koulutukseen osoitteessa www. Aikainen hoito on kustannustehokasta
Siellä järjestettiin elokuussa kansainvälinen palokuntafoorumi ja -kilpailu. Vieraanvaraiset venäläiset ottivat heidät vieraina vastaan kaikkien paikkakuntien paloasemilla. Vastaavia on kaupungissa useita. Tapahtumassa oli myös luentoja ja käytännön harjoituksia. 26 Pelastustieto 7/2019 SOPIMUSPALOKUNNAT M atkasimme tuhansien kilometrien päähän Mikkelin VPK:n päällikön Jani Björnin kanssa. Foorumin loppupuolella osallistuimme Irkutskin alueen palokuntien mestaruuskilpailuihin yhteisellä jouk kueella virolaisten kanssa. Teksti: Erkki Kauranen · Kuva: Viktoria Sabetskaya Uusia veljiä Siperiasta Kilpailujoukkueessa vasemmalta Erkki Kauranen, Andrei Klimuk, Mati Leivategija ja Jani Björn.. Lopulta he eivät nukkuneet autossa montakaan yötä. Palokuntalaiset kautta maailman ovat yhtä suurta perhettä. Vaikka tapahtuma oli kansainvälinen, aineisto ohjelmineen ja nettisivuineen oli vain venäjäksi. Matkaa yhteen suuntaan oli noin 6500 kilometriä. Itse olen keravalaisen Savion VPK:n päällikkö. Sen todistivat taas kerran suomalaiset ainutlaatuisella reissullaan Venäjälle Irkutskin kaupunkiin. Päällikkö Mati Leivategija rakensi auton lavalle ’mökin’, jossa oli tarkoitus tarvittaessa majoittua. MCHS:n eli Venäjän hätätilaministeriön palomiehet rakensivat tapahtuman puitteita yhdessä vapaaehtoisten palokuntalaisten kanssa. Kutsu foorumiin tuli mutkan kautta Virosta Hüürun VPK:n päälliköltä. Paikkana oli yhden Irkutskin ammattipaloaseman harjoituskenttä. Tutustuimme lisäksi Irkutskin kaupungin pääpaloasemaan, palomuseoon ja MCHS:n Baikalin alueen pelastuskeskukseen. Goog le-kääntäjällä pääsimme aika hyvin selville, mutta paljon oli kysymysmerkkejä lähtöpäivänäkin. Avajaisten paraatissa ajoimme Zil-paloautoa. Aikataulusyistä lensimme, vaikka mahdollisuus matkustaa autolla koko Siperian halki houkutteli kovasti. Viron, Irkutskin alueen sekä muualta Venäjältä tulleiden osallistujien myötä meitä oli paikalla seitsemisenkymmentä henkilöä. He olivat jo aiemmin päättäneet lähteä sinne 30-vuotiaalla Kamaz-merkkisellä koukkulava-autolla
010 555 5273 www.scania.fi Irkutsk Oblastin alue. 60 kilometrin päässä Irkutskista on Baikal, joka on yksi maapallon vanhimmista, ja sen syvin järvi. Rahoitus on täysin palokuntien oman varainhankinnan ja lahjoitusten varassa. Yritämme auttaa heitä myös erityisesti nuorten koulutusmateriaalein. Vuonna 2018 tämä palokunta hälytettiin neljään tulipaloon ja näiden lisäksi kolmeen muuhun tehtävään. Pääpaloasemalla työvuoron vahvuus on 15 miestä. Kartta: Stasyan117, commons.wikimedia.org.. Suunnitelmissa on tehdä sille ainakin katos tallin kylkeen. Lahjoituksina tulee 90 prosenttia. Rahaa ei makseta – palokunta saa ainoastaan koulutusta ja poistuvaa kalustoa anomuksesta. APUA JA VASTAVIERAILUJA Puutetta tai vajausta on oikeastaan kaikesta. Venäjällä vapaapalokuntatoiminta on aktiivista. Tämä ja paljon muuta kiinnostavaa pidemmässä artik kelissa kuvagallerian kera pelastustieto.fi:ssä. Valtion rahahanat ovat tiukalla. Vapaapalokunnat eivät missään Venäjällä ole suoraan hälytysvasteissa, vaan ne hälytetään samalla tavalla ja periaatteella kuin Irkutskissakin. Tontilla oleva vanha päärakennus on tarkoitus kunnostaa sosiaali-, liikuntaja koulutustilaksi. 7/2019 Pelastustieto 27 SOPIMUSPALOKUNNAT PELASTUSTOIMEA EI JUURI ARVOSTETA Pelkästään Irkutskin alue, Irkutsk Oblast, on noin kahden Suomen maa-alueen kokoinen. Nuoriso-osastossa lapsia on 30. Suurempi Zil 131 -sammutusauto on ulkona. Tallissa on maalattia ja halkotai koksilämmitys. Jostain syystä pelastustoimea ei Venäjällä tunnuta arvostavan. Matkaa Irkutskiin tukivat Uudenmaan Pelastusliitto, SPEK Etelä-Savo, Savion VPK, Mikkelin VPK ja Etelä-Savon pelastuslaitos. Normaali hätätilaministeriön palomiehen palkka on 35000 ruplaa eli 485 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna palokuntaa ovat työllistäneet Irkutskista länteen Tulunin alueella tulvat ja niiden torjunta. Se näkyy vanhana kalustona ja kuluneina varusteina. Juoksevaa vettä ei ole, vesi kannetaan naapuritalosta kanistereilla. Useilla palokunnilla on myös nuorisotoimintaa. Vuokran maksaa Baibekov henkilökohtaisesti. Hätätilaministeriö voi joskus antaa rahallista korvausta hyvin suoritetuista tehtävistä tai luovuttaa kalustoa, jos jotain luovutettavaa on. Hälytykset ovat kasvussa. Muut 60 tekevät valistustyötä, muuta hälytysten ulkopuolista palokuntatoimintaa ja kouluttavat nuoria. Baibekovin palokunnassa on 15 hälytyskelpoista. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Sisäiseen viestintään käytetään Viberia. Tallin yläpuolelle on kunnostettu pieni keittiö ja oleskelusekä makuutila. SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Vanhaa kiinteistöä on kunnostettu talkoilla, jotta Gazel-’kärkiyksikkö’ ja pienempi Zil 130 -sammutusauto mahtuvat talliin. Vapaapalokunnille MCHS:n alaiset pelastuslaitokset antavat kuitenkin koulutusta, ja harjoitusalueet ovat käytettävissä. Palokunnan vuosibudjetti on noin kolme miljoonaa ruplaa eli 41000 euroa. Irkutskin kaupungissa on yhdeksän ammattipaloasemaa. VESI NAAPURISTA JA TALKOOHENKEÄ Irkutskin alueen nuorten vapaaehtoisen paloja pelastusyksikön (Batareysky KDP) päällikkö Roman Baibekov, joka oli myös kansainvälisen foorumin pääjärjestäjä, avasi meille heidän arkeaan. Paljonko maksaa hööki Venäjällä. Palokunnalla on sopimus MCHS:n kanssa. Loput he hankkivat itse erilaisilla työsuorituksilla. Uskomme, ettei tämä jäänyt viimeiseksi vierailuksi Siperiaan! Olemme saaneet jo ensimmäisen vastavierailunkin Irkutskista Suomeen. Siperian suuret metsäpalot ovat vielä kauempana lännessä. Lähtövalmiudessa on kaksi sammutusyksikköä ja tikasyksikkö. Toiminta kiinnostaa ihmisiä. Irkutskin kaupungissa on noin 620000 asukasta. Voittiko suomalaisvirolaisjoukkue kilpailun. Paloasemakiinteistön he ovat itse vuokranneet ja kunnostaneet. Järjestimme heti matkan päätteeksi vähän hyvälaatuisia hanskoja ja kypäränalushuppuja lähetettäväksi Irkutskiin. Vasteaika on tunnista kahteen. Emme jaksa uskoa, että monessakaan palokunnassa Suomessa talkoohenki riittäisi kalustohallin lämmittämiseen haloilla tai koksilla läpi pitkän talven
Ajoneuvojen sijoittamisen tehtäväpaikalla pitäisi perustua pohdintaan, jotta se olisi suunnitelmallista”, Tapaturvan toimitusjohtaja Juha Merjama sanoo. Tehtäväpaikalla on tiukempi kavennus, josta mahtuu kerrallaan yksi auto. ”Todellisissa tilanteissakin valinnat Moottoritiellä on nopeusrajoitus 120 kilometriä tunnissa. Raivausyksikkö tuo suojaa ambulanssille ja onnettomuusautoille. Tavoitteena on osoittaa erilaisten yksiköiden sijoittamistapojen vaikutukset työturvallisuuteen. Työturvallisuutta parantavan ATSI-hankkeen opit tulevat kaikkien käyttöön pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta. Kuvauksia on tehty kokoojakadulla, kantatiellä, taajamassa, näkyvyydeltään ja liikenneolosuhteiltaan hankalassa paikassa, kantakaupungissa, pimeällä ja moottoritiellä. Teksti: Kimmo Kaisto · Dronekuva: Karjalohjan VPK Työturvallisuus ykkösasia A uto lähestyy onnettomuuspaikkaa ja hidastaa vauhdin vajaasta satasesta seitsemäänkymppiin. ”Työturvallisuuden näkökulmasta esi merkiksi suoja-auton käyttö on hyvin kirjavaa eri puolilla Suomea. Tapaturva Oy on kehittänyt pelastusalalle sekä ensihoitoon kattavan ajo-opetusmenetelmän ja valtakunnallisen koulutusmallin. Tilanteet on kuvattu maantasosta, ohiajavasta ajoneuvosta ja yläviistosta. Kumikartiot ovat muovisia turvallisemmat, sillä ne eivät törmäystilanteessa sinkoile pelastajien päälle.. 28 Pelastustieto 7/2019 TYÖTURVALLISUUS Tieliikenneonnettomuuksissa työturvallisuutta voi parantaa yksinkertaisin keinoin. Palomestarin yksikkö toimii varoitusautona, ei suoja-autona. Yksikään kuvauksista ei ole pelkästään hyvä tai huono, vaan kaikissa on jotain hyvää ja jotain parannettavaa. Tältä pohjalta syntyi idea parantaa työturvallisuutta ATSIeli Ajoneuvojen työturvallinen sijoittaminen tehtäväpaikalla -hankkeella. Vauhtisokeudenkin takia meno tuntuu kuljettajasta matelulta. Aina ei ole kyse ohiajajien piittaamattomuudesta. Hankkeessa on dokumentoitu erilaisia tehtäväpaikkoja vaihtelevilla miehityksillä. Varmasti tuttua monelle. Pelastajat ja ensihoitajat kauhistelevat ohiajajan vauhtia
Myös kumikartiot voisivat jatkua vähän ambulanssin etupuolelle kuitenkin siten, etteivät ne estä sen lähtöä. Kevyt varoitusauto ei tuo todellista suojaa etenkään autossa mahdollisesti olevalle henkilölle. Syynä on muun muassa kova alkunopeus, jolloin alennus tuntuu ohiajavasta kovalta – nopeus on usein vähintään 80 km/t.” Merjaman mukaan hankkeen tarkoitus ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan haastaa ihmisiä ajattelemaan. Asfalttityömailla nopeusrajoitus on yleisesti 30 km/t. Samassa valaisimessa keltainen/sininenvaroitusvalo tai sininen varoitusvalo sekä työvalo. Keväällä 2018 alkanut ATSIhanke päättyy vuodenvaihteessa. ”Kaikkein paras olisi törmäysauto kunnollisilla vilkuilla ja suuntanuolilla, esimerkiksi koukkutai säiliöauto. ”Muilla teillä päästään aika helposti 40 kilometrin tuntinopeuksiin, mutta moottoritiellä se osoittautui haastavaksi. Liikenteenohjaaja myös hukkuu helposti takana olevan yksikön värimaailmaan”, Merjama sanoo. Raivausyksikön sivussa on hieman huonot sinivilkut. Viereisen sivun kuvassa on parannettavaa suoja-auton osalta, eli sinne voisi sijoittaa raskaan yksikön. Nopeus riippuu usein siitä, paljonko muulle liikenteelle annetaan tilaa. MITÄ OPIMME KUVASTA. | www.standby.eu ATSI-hanke: Palosuojelurahaston tukemassa hankkeessa ovat mukana Tapaturva Oy:n ohella Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä moni alueiden sopimuspalokunnista. +358 201 55 8411 | info@standby.. Tosin tätä on tuo palomestarin auto paikkaamassa, ja on siksi sijoitettuna suoraan, ei vinottain”, Merjama kertoo. TYÖTURVALLISUUS tehdään esimerkiksi saatavilla olevan kaluston, maaston, pelastustaktiikan ja työturvallisuuden kompromisseina. Ohiajavien liian suuri nopeus riippuu pitkälti muun muassa yksiköiden sijoittamisesta, niiden näkyvyydestä ja liikenteenohjauksesta – ei välttämättä niinkään ohiajavien piittaamattomuudesta. Turvallisuuden kannalta tavoite olisi saada nopeus moottoritiellä selkeästi alle 60 kilometriin tunnissa. Moniväri valaisimet. Kaikki tämä vain 9mm ohuena. STANDBY OY AB Sinimäentie 10B, 02630 Espoo, Suomi Puh. Hankkeeseen osallistuvat myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Helsingin Pelastuskoulu, Pelastusopisto ja Kuntaliitto.. Materiaalista tehdään Palosuojelurahaston tuella maksuttomat verkkokurssit kaikkien käyttöön. Ne eivät näy parhaalla mahdollisella tavalla. W3 – VALOPANEELI L52 2C – VAROITUSVALO Samaan paneelin saatavana monia eri väriyhdistelmiä, myös työ-, jarru-, parkkija suuntavalot
Tutkija Paula Naumanen Pelastusopiston TKI-palveluista sanoo, että sitä tullaankin vielä täydentämään uusilla mittareilla. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Teemu Heikkilä Pelastuslaitosten toiminnasta mitattavaa Pelastuslaitokset voivat mitata uudella mittaristolla muun muassa pelastustoimintansa onnistumista.. Mittariston pohjana käytettiin Pelastustoimen indikaattorit -hankkeessa määriteltyä rakennetta. Pelastustoiminnassa puolestaan mitataan toimintavalmiusaikaa ja resursseja. Mittarit on lähetetty pelastuslaitoksille, ja osa on esittänyt niihin kommentteja ja korjausehdotuksia. ”Tämä on vielä karvahattuversio, mutta pelastuslaitosten palautteista välittyy tunne, että mittaristoon suhtaudutaan myönteisesti”, Naumanen sanoo. SKAALA YHDESTÄ VIITEEN Tämänhetkisellä mittaristoversiolla pelastuslaitokset voivat harjoitella palvelukyvyn, tuottavuuden, taloudellisuuden ja asiakasvaikutusten mittaamista. Esimerkiksi on nettomuuksien ehkäisy -kategoriaan kuuluu turvallisuusviestintä, jonka alla on viisi suoritetta: yleisötilaisuuksien lukumäärä, niihin osallistuneiden määrä, turvallisuusneuvonnan ja -koulutuksen lukumäärä, niihin osallistuneiden määrä ja turvallisuusviestinnällä tavoitettujen prosenttiosuus väkiluvusta. Kaikille alueille ei voi määrittää samanlaisia arvoja, sillä alueet ovat erilaisia keskenään. Mittaristo on koottu pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto Pronton tiedoilla, mutta se ei vielä sisällä kaikkea seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen tarvittavia tietoja. ”Jos luku on yli 100, niin silloin toiminta on ollut verrokkivuotta onnistuneempaa. Mittarit muodostuvat tietyistä suoritteista ja muista tiedoista, joita pelastuslaitokset ovat kirjanneet Pronto-tietojärjestelmään. ”Mittariston rakenne on luotu sellaiseksi, että jatkossa sen avulla on mahdollisuus arvioida strategisten tavoitteiden toteutumista”, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Johannes Ketola. Mikäli se jää alle 100, voi miettiä mikä selittäisi asiaa ja olisiko jotain parannettavaa toiminnassa”, toteaa Naumanen. Uuden mittariston avulla pelastuslaitokset voivat seurata ja arvioida toimintaansa. Naumanen sanoo, että hankkeessa mittaristoa ei saada täydelliseksi, vaan sen hiominen on vuosien työ yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. ARVOT ALUEEN MUKAAN Mittariston tarkoitus on auttaa pelastuslaitoksia arvioimaan omaa toimintaansa. Esimerkiksi laskennassa käytetyt raja-arvot on määritelty valmiiksi, mutta Naumanen suosittelee, että pelastuslaitokset muokkaavat ne omalle alueelleen sopiviksi. Lisäksi hankkeessa koottiin valtakunnallinen mittaristo kaikkien pelastuslaitosten tietojen pohjalta. Suoritteet ovat pelastuslaitosten tavanomaisia tehtäviä. Kaikilla pelastuslaitoksilla on sama mittaripohja, mutta jokaiselle laitokselle on koottu oma mittaristo niiden omilla tiedoilla. Nykyisellään mittaristo mahdollistaa vuosittaisen muutoksen vaihtelun seurannan. ”Esimerkiksi palvelukyvyn mittareissa suoritteet arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen, jossa viisi on paras suoritus ja yksi heikoin”, sanoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki. Pelastuslaitosten tulee tarkistaa hankkeessa luotu mittaristo ennen käyttöönottoa. Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteinen Pelastustoimen mittarit -hanke tuotti jokaiselle pelastuslaitokselle niiden omilla tiedoilla kootun mittariston, jonka avulla ne voivat seurata, arvioida ja kehittää toimintojaan ja palvelujaan sekä niiden laatua. Lähtökohta on vuosi 2017, jolloin kaikki indikaattorit saavat arvokseen 100. 30 Pelastustieto 7/2019 TUTKIMUS P elastuslaitokset voivat pian mitata ja parantaa toimintaansa uuden mittariston avulla
+358 50 5377927 | email: kari.aho@sarco.fi www.sarco.fi Integroituja valoratkaisuja jo vuodesta 2006 ambulanssina yleisimmin käytettyihin autoihin Integroituja valoratkaisuja jo vuodesta 2006 ambulanssina yleisimmin käytettyihin autoihin Johtava integroitujen valoratkaisujen toimittaja. TUTKIMUS Tehokkaat ja ympäristöystävälliset Fomtec-vaahdotteet DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Puh. +358 40 3591 676 l info@dafo.fi www.dafo.fi l www.fomtec.com Saatavana kaikki vaahdotetyypit, myös fluorivapaat Enviro-vaahdotteet Nopea toimitus Ruotsista Kansainväliset hyväksynnät (EN 1568, ICAO ym.) Myös vaahtolaitteistot MERCEDES SPRINTER VW CRAFTER VW T6 FIAT DUCATO PEUGEOT BOXTER CITROËN JUMPER Lisätietoa Kari Aho, myyntijohtaja | puh
SANOMA LEVISI TUHANSILLE Kurvisen mukaan Tubecon oli HELPE:lle ja palokuntalaisille huippumenestys. ”Palokuntaharrastusta on esiteltävä siellä, missä nuoret liikkuvat”, Kurvinen sanoo. Selfieitä räpsittiin niin VPK-nuorten kuin pelastajaoppilaiden kanssa. Samalla heille kerrottiin VPK -harrastuksesta”, Kurvinen kertoo. Pinja Friberg (keskellä) haastattelee palokuntanuoria Minttu Pylkköstä ja Aino Takalaa Nuori kirkko -YouTube-kanavaan. Haastatteluja tehtiin myös suoraan tubettajien, tiktokkaajien, bloggaajien ja podcastaajien sivuille. Punaiset autot ja siniset vilkut herättivät kiinnostusta nuorten suosikkitapahtumassa. Vastaajaan luvattiin olla yhteydessä, jos tämä halusi lisätietoa harrastuksesta. Suhtautuminen oli kokonaisuudessaan iloisen välitöntä, innostunutta ja tiedonjanoista, kuten palokuntaharrastajakin useimmiten on.” Tubettajien ja podcastaajien kautta palokuntalaissanoma levisi tuhansille toiminnasta kiinnostuneille. Lisäksi tapahtumassa oli mukana noin kymmenen palokuntalaista Helsingin eri sopimuspalokunnista, pääasiallisesti somea käyttäviä palokuntanuoria. Lisäksi messuvieraita kannustettiin osallistumaan arpajaisiin, joihin osallistuminen edellytti arpakupongin täyttämistä. HELPE:n Pelastuskoululta lainaama paloauto oli keskeisellä paikalla, käytännössä keskellä messualuetta. elokuuta. Myös järjestäjät haastattelivat palokuntanuoria messualueen suoriin lähetyksiinsä. HELPE:n osastolla päivysti myös Pelastuskoulun kaksi oppilasta, jotka kertoivat sammutusyksikön ominaisuuksista sekä pelastajan ammatista ja koulutuksesta. Tubecon on Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä tapahtuma, jossa vierailijat pääsevät tapaamaan tubettajia ja osallistumaan tubettajien suunnittelemaan ohjelmaan. 32 Pelastustieto 7/2019 SOPIMUSPALOKUNNAT H elsingin Pelastusliitto ja kaupungin eri sopimuspalokunnat esittelivät palokuntaharrastusta Tubecon-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 16.–17. Siitä hyötyy monin tavoin myös koko pelastustoimi”, Kurvinen summaa. ”Punainen auto ja siniset vilkut eivät jääneet huomaamatta. ”Emme edustaneet tilaisuudessamme vain Stadia, hankkimamme näkyvyys sataa kaikkien maamme VPK:iden laariin. Kurvinen oli pyytänyt paikalle Helsingin Pelastuskoulun hälytysyksikön. Kupongissa tiedusteltiin kiinnostusta palokuntaharrastukseen. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Olli-Veikko Kurvinen Palokunta Tubeconiin Moni nuori jäi kyselemään.. Tubeconiin pelastusliitto ja palokuntalaiset lähtivät siksi, että kilpailu harrastajista on nykyisin raadollisen kovaa. ”HELPE ja Stadin palokuntalaiset vetivät isosti ja edustivat tyylikkäästi koko palokuntakenttää”, kehuu Helsingin pelastusliiton toiminnanjohtaja OlliVeikko Kurvinen. ”Ja mikä tärkeintä, moni nuori jäi kyselemään harrastuksesta: miten voi liittyä palokuntaan, millaista harrastustoiminta on sisällöltään ja mitä se maksaa. ”Palokuntalaiset houkuttelivat messukävijöitä osastolle kuvauttamaan itsensä paloautossa, kokeilemaan sammutusvarusteita ja kuvauttamaan itsensä ne päällä. Lasten ja nuorten kiinnostus palomiehiä kohtaanhan on luontaista”, Kurvinen sanoo
Syiksi tähän vähäiseen kiinnostukseen varsin pienellä toimialalla on arveltu olevan se, ettei rekrytointi-ilmoituksia juurikaan markkinoida eteenpäin ja myös se, että avautuneiden tehtävien ajatellaan olevan ”valmiiksi tapulteltuja” jollekin viranhaltijalle. Suomisella halutaan näin varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja lisätä monimuotoisuutta yrityksessä. Sokkorekrytoinnissa palkkaava taho nimenomaan on pakotettu keskittymään niihin olennaisiin asioihin hakijassa – on määriteltävä millaista koulutusta, kokemusta ja osaamista halutaan ja sitten näiden tekijöiden pohjalta määritellään objektiiviset, mitattavat ja toimenkuvaan perustuvat mittarit. 34 Pelastustieto 7/2019 Tulisiko sokkorekrytoinnilla toisenlaisia valintoja. Tässä suhteessa sokkorekrytoinnin on sanottu olevankin työläs prosessi, mutta toisaalta työntekijän rekrytointi on aina iso investointi, mitä ei tulisi tehdä heppoisin ja ennalta-arvattavin perustein. Tällainen kehityskulku toimialamme rekrytoinnissa ei ainakaan hengi vetovoimaisuutta eikä kehitä toimialamme monimuotoisuutta. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Osaamisenhallinta on viime vuosien aikana ollut yksi alamme kuumista perunoista. Pelastusala on pieni toimiala, jossa toimivat pääsääntöisesti tuntevat toisensa ja tieto liikkuu työnantajien välillä nopeasti. Yritysmaailmassa kuitukangasvalmistaja Suominen on ilmoittanut siirtyneensä rekrytoinnissaan käyttämään tapana niin sanottua sokkorekrytointia eli tapaa, missä hakijaan liittyvät henkilöllisyyteen liittyvät asiat, kuten nimi, sukupuoli, etninen tausta ja ikä, poistetaan työpaikkahakemuksista ja ansioluetteloista, kun ne tulevat palkkaavan esimiehen käsittelyyn. Voisiko tälle olla tehtävissä jotakin. mirafoni112@ gmail.com Pelastusalan on sanottu olevan hierarkkinen ja sisäänpäin kääntynyt. Rekrytoinnin vireyttäminen kannattaa aloittaa ainakin markkinointiin panostamalla – muutama hakija per avoinna oleva paikka ei ole mikään ylpeyden aihe.. MIRAFONI Tehtävien ajatellaan olevan ”valmiiksi tapulteltuja”. Mitä ylemmäksi organisaatiotasoilla mennään, sitä vähemmän yleensä tulee hakemuksia avoinna oleviin virkoihin. Yleensä valinnoissa uskotaan myös suosivan oman talon hakijoita ja siksi talon ulkopuoliset eivät vaivaudu hakemaan julkisessa haussa olevia työpaikkoja. Tällä tavoin Suomisella nähdään rekrytoinnin keskittyvän tehtävän kannalta olennaisiin asioihin ja minimoivan tiedostamattomien ennakkoasenteiden vaikutusta rekrytointipäätöksiin. Valjuun rekrytointivireeseen on syytä löytää uusia keinoja, jotta tehtävät saisivat parhaat tekijänsä eikä hakemuksien jättämistä pantattaisi sen takia, että valinnan luullaan olevan jo ennaltapäätetty. Julkisella sektorilla tällaista anonyymia rekrytointia on kokeillut ainakin Helsingin kaupunki
-> 420 bar BAUER Mini-Verticus korkeapainekompressorit Annan mielelläni lisätietoja: Jani Sinkkonen, puh. 150 – 320 l/min . . Automaatio Kaasuja Energiatekniikka Paineilma www.sarlin.com BAUER MINI-VERTICUS . MIRAFONI Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Turvallisen hengitysilman tuottoja jakeluratkaisut Kompressorissa yhdistyy legendaariset Bauer-kompressorilohkot, entisestään kehitetyt komponentit sekä moderni muotoilu. . 010 550 4278
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Johanna Franzén näkee, että termistö esimerkiksi naisista ja palomiehistä on vanhentunutta. Myös palokuntanaistoiminnan. Kaikkea toimintaa voi ja pitääkin kehittää, mutta vanhoja perinteitä kunnioittaen”, hän kirjoittaa. Franzén huomauttaa, että oikeasti suomalaiset sopimuspalokunnat ovat tasa-arvoisia toimijoita. ”Se, että väittää sen olevan ahdasmielistä, tunkkaista tai vanhanaikaista, ilmentää vain sitä, ettei tiedä mitä kaikkea se tänä päivänä on ja mitä kaikkea se tulee vielä olemaan. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Pixabay Palokuntanainen puhuttaa pelastusalalla Mitä, jos palokunta haluaa toiminnan jatkuvan ennallaan?. Valtakunnallisen palokuntanaistyötoimikunnan puheenjohtaja Marika Metsä-Tokila puolestaan sanoo, että ”palokuntatoiminnassa pitää vielä olla naisten ja miesten juttuja”. Onko se sitten aina vanhanaikaista ja ahdasmielistä. Tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus toteutuvat palokuntamaailmassa paljon paremmin kuin pelastuslaitoksilla ammattilaisten kesken”, hän kirjoittaa. Toisaalta hän kysyy, pitäisikö tulevaisuudessa palokunnissa olla vain hälytysja järjestöosastot. ”Sopimuspalokuntamme --ovat vuonna 2019 ainoa tuntemani suomalainen toimija, joka ilmoittaa julkisesti jakavansa työt sukupuolen perusteella”, Franzén kirjoittaa. ”Keskustelut palokuntanaistoiminnasta ovat olleet kriittisiä, voimakkaita mielipiteitä, joita on tulkittu toimintaa vastaan ja hämmentävää kyllä, myös naiskirjoittajilta. Samassa kirjoituksessa Franzén huomauttaa, että myös pelastuslaitosten käyttämä termistö hämmentää, sillä pelastusalalla käytetään edelleen yleisesti termiä palomies. Hämmentävää on myös se, ettei näissä kirjoituksissa ole kaivattu palokuntanaisen näkökulmaa”, hän kirjoittaa. Hän kuitenkin painottaa, että nykyiset naisosastot tekevät tärkeää ja korvaamatonta työtä, jolle ei löydy nuoria jatkajia, jos termistöä ei uskalleta tai haluta uudistaa oikeasti tasa-arvoiseksi. 36 Pelastustieto 7/2019 PELASTUSTOIMI P elastuslaitosten ja sopimuspalokuntien käyttämä termistö herättää keskustelua pelastusalalla. Franzén kysyi syyskuussa Pelastustiedon blogissa, miksi palokunnat haluavat mainostaa termistössään naisten ja miesten töitä erikseen. ”Mitä, jos palokunta haluaa itse toiminnan jatkuvan ennallaan. ”Suurimmassa osassa palokuntia osastoilla ei ole seiniä ja jäsenistö liikkuu eri toiminnoissa kuin kalat vedessä”, hän kirjoittaa. Metsä-Tokilan mukaan termistö ei ole ongelma. Johanna Franzén ja Marika Metsä-Tokila ovat eri mieltä siitä, pitäisikö palokunnan sukupuolittuneet termit jo unohtaa. Metsä-Tokilan mielestä on palokunnalle hyötyä, jos jäsen voi valita palokunnan toiminnoista kaikki ne, joissa haluaa olla mukana. LISÄÄ NAISNÄKÖKULMAA Marika Metsä-Tokila haluaisi, että palokuntanaisten toiminnasta ja termistöstä kuultaisiin itse palokuntanaisia. Franzén sanoo, että tätä viljaa niitetään 10–20 vuoden päästä rekrytoinnissa, alan vetovoimaisuudessa ja sopimuspalokuntalaisten määrässä
PELASTUSTOIMI
38 Pelastustieto 7/2019 38 Pelastustieto 7/2019
Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Ossi Pietiläinen 7/2019 Pelastustieto 39. 7/2019 Pelastustieto 39 TAPASIMME Palvelumuotoilun innostamat Kotona keittiön pöydän ääressä puhuttiin pelastustoimen palveluiden kehittämisestä. Miten tarpeet ja palvelut kohtaisivat toisensa paremmin
Takana oli sitä ennen VPK-toimintaa Pyhtään Siltakylässä. Siksi palvelumuotoilu tuntui kiinnostavalta opintoaiheelta”, Tomi Timonen sanoo. Rakenteellisen paloturvallisuuden saloihin hänet johdatti Etelä-Karjalan nykyinen pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, joka luennoi aiheesta tuleville insinööreille. Yksi esimerkki voisi olla entistä paremmat ja toimivammat sähköiset palvelut, vaikka ne eivät itsetarkoitus olekaan. Palvelumuotoilussa on kyse palveluiden käyttäjälähtöisestä kehittämisestä. ”Sähköisiä ja perinteisiä palveluja. ”Vaikka välillä siihen voi olla yritystäkin”, he hymyilevät. Tomin mielestä tarvitaan mahdollisimman joustavia asiointikanavia.. Sen keinoin voidaan parantaa asiakaspalvelutilanteiden laatua, vähentää turhia kohtaamisia ja näin tehostaa ajankäyttöä ja kehittää toimintatapoja. Palvelumuotoilua he kuvailevat filosofiaksi, jolla palveluiden tuottamista ja asiakaskokemusta pitäisi lähestyä. Siinä yhteydessä hän myös törmäsi palvelumuotoilu-käsitteeseen. Ala kiinnosti. V astauksia kysymyksiinsä Pauliina Kopra ja Tomi Timonen saivat opiskellessaan palvelumuotoilua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa. Tällä hetkellä hän työskentelee johtavana palotarkastajana Länsi-Uudellamaalla ja osallistuu päällikköpäivystykseen. Kotona ei kuitenkaan loputtomasti puhuta työasioista. Tomi pyrki ja pääsi päällystökurssille. ”Vähillä resursseilla kannattaa tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle”, Tomi toteaa. Keski-Suomessa hän toimi palomestarina ja Kymenlaaksossa paloinsinöörinä. Palveluja pitää olla saatavana ihmisten tarpeiden mukaisesti. ”Ei siitä mitään haittaakaan ole”, he sanovat. Kunhan tuotetaan oikea palvelu oikeaan aikaan oikeille asiakasryhmille”, Pauliina pohtii. ”Erkiltä lainasin oppikirjatkin pyrkiessäni opiskelemaan päällystötutkintoa.” Yhteinen ala helpottaa ymmärtämään toisen työtä. Pauliina on myös Palopäällystöliiton jäsen ja istuu riskienhallintajaoston johtokunnassa. ASIAKKAAN TARPEET ENSIN ”Erityisesti julkishallinnossa palveluita lähdetään helposti miettimään organisaatiokeskeisesti, vaikka asiakkaista ja asiakasrajapinnoista usein puhutaankin. 40 Pelastustieto 7/2019 TAPASIMME Palvelut ihmisten tarpeiden mukaisesti. ”Pauliinalta saa vinkkejä henkilöistä tai aiheista, joita voi hyödyntää esimerkiksi liiton järjestämissä koulutustilaisuuksissa”, Tomi sanoo. ”Järjestö voi toimia hyvänä valtakunnallisena viestinviejänä joissakin tietyissä teemoissa, minkä huomaa omassa työssään”, Pauliina toteaa. Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen pyrki aikoinaan palomiesluokalle, mutta päätyi opiskelemaan rakennusinsinööriksi. Pauliina Kopra valmistui päällystötutkinnon ensimmäiseltä avoimelta AMK-linjalta. Työn kautta tavanneella pariskunnalla on takanaan erilaisia työtehtäviä pelastusalalla. Pauliina Kopra on erityisesti turvallisuusviestintään liittyvissä asioissa pohtinut asiakaslähtöisyyttä
Monipuolinen arkiliikunta, dekkarit. Chatti-palveluja, kasvokkain tapahtuvia palveluja. Työn luonne muuttuu ja se pitää hyväksyä. Minna Canth, väkevä naisasianainen joka ei arastellut puuttua yhteiskunnan epäkohtiin. TAITO KUUNNELLA ”Palveluiden kehittämisessä vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, missä kulloisessakin asiassa on kyse ja mikä siinä on tärkeää.” Molemmat korostavat myös perinteisessä asiakassuhteessa kuuntelemisen taidon merkitystä. (Punaviini) Insipiroiva tiimi ja sopivasti haastavat työtehtävät. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Alexander Stubbia, joka on osannut tyylikkäästi yhdistää kovan työelämän ja oman elämänsä. ”Yhteistä alaamme emme ole lapsille tuputtaneet. Pauliina Kopra ja Tomi Timonen näkevät palvelumuotoilussa oivallisen tavan kehittää perinteisesti organisaatiokeskeisen pelastustoimen palveluja asiakaslähtöisiksi. Kaikenlainen liikunta. IKÄ. ”Mielessä on pidettävä se, mihin sitä tarvitaan ja mitä sillä palvellaan. 38 vuotta. ”Suurin osa tunnistetuista toimenpiteistä on sellaisia, joissa pelastusala tarvitsee ymmärrystä siitä, mitä muut tekevät ja miten me voimme olla osa heidän tekemistään. KETÄ ARVOSTAT. ”Onnettomuuksien ehkäisytyön uudistamista PERHE Yhteensä neljä lasta, joista kaksi 17-vuotiaista, yksi 15-vuotias ja nuorin 6-vuotias. Tomi Timonen, Varkaudesta. HARRASTUKSET. Kaksi haaveilee ryhtyvänsä poliisiksi, joten ei tiedä missä on menty pieleen”, vanhemmat hymyilevät.. Nopeat KUKA JA MISTÄ. 47 vuotta. Tapoja on useita. MIKÄ SAMMUTTAA. Omat harrastuksensa valitsevat vapaasti. Valtaosa ihmisistä haluaa kuitenkin hoitaa asioita sähköisesti ja meillä pitää olla kunnollinen valmius siihen.” Tomi korostaa, että tässäkin asiassa on syytä edetä pienin askelin, mutta valtakunnallisesti yhdessä. Palokunta (kun apua todella tarvitaan). IKÄ. Opitaan palvelemaan asiakkaita myös verkon kautta”, Tomi toteaa. Muotoiluajattelussa on kyse eri asiakasja sidosryhmien huomioisesta ja osallistamisesta palveluiden kehittämiseen. Typeryys. Kun olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja kuuntelemme muita, saavutamme myös hyviä tuloksia omiin tavoitteisiimme.” ”Jos nykyisiä hätäkeskuksia olisi rakennettu palvelumuotoilua hyödyntäen, olisi havaittu muutkin asiakkaat kuin hätäpuhelun soittajat. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Yhteiseen tekemisen on helpompi sitoutua, kun ymmärretään, mitä sillä voidaan saavuttaa”, Tomi sanoo. ”Kysymys on myös tavasta tehdä työtä uudella tavalla. Tomi ottaa esimerkiksi sisäministeriön onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman ilmiöpohjaisen laatimisprosessin. Onnistumiset. Pauliina Kopra, Pyhtäältä. KETÄ ARVOSTAT. 7/2019 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. HARRASTUKSET. MIKÄ SAMMUTTAA. Se tarkoittaa myös uudenlaisia työtehtäviä
”Onnettomuuksien ehkäisytyön uudistaminen on nyt hyvä esimerkki vaikuttavuudesta. 42 Pelastustieto 7/2019 TAPASIMME valmisteltiin törmäyttämöissä, joissa kuultavina oli nuoria ja vanhoja ihmisiä. ”Pelastusalan ei tarvitse olla turvallisuuden tavaratalo, joka tarjoaa kaikille samaa tietoa ja palvelua, vaan sen tulisi olla kohdennetun turvallisuustiedon Palvelumuotoilusta innostuneen pariskunnan taustalla seisoo pitkää historiallista perinnettä, Suomen komeimmaksi paloasemaksi valittu Erottajan paloasema Helsingissä.. Nyt etsitään sellaisia toimintatapoja, joilla tekemiseen saadaan jujua ja ymmärretään, kenelle palveluamme annamme”, Tomi sanoo. VAIKUTTAVUUS ETUSIJALLE Näkymä lähitulevaisuuteen näyttää nyt hyvälle. Kehittämiseen pitää varata riittävästi voimavaroja, jotta saavutetaan asiallemme paras lopputulos”, Tomi toteaa. Palvelumuotoilua ei kannata heidän mielestään miettiä yhtenä työkaluna, vaan palveluiden kehittämisen työkalupakkina, jossa on runsaasti erilaisia menetelmiä kehittämisen eri vaiheisiin. Sen avulla voidaan tunnistaa kohdat, joissa palveluun voidaan vaikuttaa. Kolme palokunnista pilotoi lyhyen kokeilun aikana turvallisuushavaintojen tekemistä omalla toiminta-alueellaan. Siksi turvallisuusviestintä ei mene perille, kun emme kuuntele riittävästi, mitkä asiat asiakas kokee turvattomiksi.” ”Kaikkiahan emme voi koskaan tavoittaa, mutta meidän pitää tehdä ”sanomastamme” mielenkiintoista ja helposti lähestyttävää mahdollisimman monelle”, Pauliina sanoo. Pauliina muistuttaa myös, että eri ryhmät tarvitsevat kuitenkin erilaista tietoa ja tukea. He kertoivat, millaista turvallisuusviestintää he haluavat. Palvelumuotoilu on juuri asiakasja käyttäjälähtöisyyttä sekä erilaisten sidosryhmien osallistamista suunnitteluun. ”Palvelumuotoilulla tehdään asioita näkyväksi. Havainnoissa tarkkaillaan muun muassa osoitenumeroiden näkyvyyttä ja jätetään asukkaille havaintolomake, joka sisältää turvallisuustietoa sekä tietoa alueen sopimuspalokuntatoiminnasta”, Pauliina kertoo. Pelastusalalla olemme liikaa ajatelleet, miten asiat pitää meidän mielestämme tehdä. Siinä avataan prosessi kokonaisuudessaan mukaan lukien tukipalvelut ja asiakkaalle näkyvät ja näkymättömät toimet. ”Se voi olla havainnointia, haastatteluita, yhteiskehittämistä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa tai lyhyitä, ketteriä kokeiluja.” ”Olemme Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella kehittäneet yhdessä neljän sopimuspalokunnan kanssa turvallisuushavaintotyötä. Nähdäänkö toiminta palveluna vai yhteiskunnallisena toimintana, joka on perinteisesti pohjautunut palveluiden tasa-arvoiseen saatavuuteen ja sisältöön. ”Huomaamme myös kohderyhmät ja heidän erilaiset tarpeensa, joihin meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan. Asiakastarpeiden kartoittamiseen, ratkaisujen ideointiin, konseptointiin ja koemallien testaukseen sekä arviointiin löytyy useita eri työkaluja ja menetelmiä. Kysymys voi olla yksittäisistä ihmisistä tai yrityksistä.” ”Ja päämääränä aina asiakaskokemuksen ja asiakaspalvelun parantaminen.” Julkisten palveluiden kehittämisessä on haasteensa
(Lähde: Wikipedia) Palvelumuotoilu soveltuu erinomaisesti myös pelas tustoimen palveluiden kehittämiseen, sillä palvelumuo toilun keinoin voidaan muun muassa parantaa asiakas kohtaamisten laatua, tehostaa resurssien käyttöä, vä hentää turhia kohtaamisia sekä kehittää toimintatapo ja. ”Yhteiskunnallinen paine julkisia palveluja kohtaan on nyt myös kova eikä palvelutuotantoa pitäisi katsoa organisaation itsensä kannalta, vaan asiakaspalvelunäkökulmasta”, Tomi sanoo. (Tomi Timonen ja Pauliina Kopra) Lahden Palokalusto Oy Laatukatu 15, 15680 Lahti puh. (03) 8730 150 info@lahdenpalokalusto.fi www.lahdenpalokalusto.fi StyPak-, MaPakja SäiliöPak-sarjat, myös malli VR Vuotohaavit ja -sukat Laipat, sulkulevyt Liitin / venttiilisarjat Vuotoaltaat ELRO-letkupumput Palvelevalta paloturvallisuuden asiantuntijaltasi.. Lue lisää palvelumuotoilun hyödyntämisestä pelastus toimessa: Pauliina Kopra, Rakentamisen suunnittelun ohjauksen yhteiskehittäminen LänsiUudenmaan pelastuslaitok sella http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk2019052913088 Tomi Timonen, Paloturvallisuuden itsearvioinnin digita lisointi http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk2019052913282 Palvelumuotoilu. ”Pelastusalalla tuloksellisuus on perustunut liikaa määriin ja se on ohjannut siihen, että vaikuttavuus on jäänyt taka-alalle”, Tomi toteaa. Sen keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttä jälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnal lisia tavoitteita. Kun asiakaskokemus paranee, kehittyy myös turvalli suus. TAPASIMME jakaja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti”, Pauliina sanoo. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin
Koulutus on monipuolista. 44 Pelastustieto 7/2019 KOULUTUS S ammutusasuja, kypäriä, hanskoja ja muita tarpeellisia varusteita tutkii kolme Viitasaaren lukion pelastusja turvallisuuslinjan opiskelijaa asemamestari Ville Ala-Kokon opastuksella. Myös läppäri tulee lukion puolesta, joten siihen ei tarvitse käyttää omia rahoja.” VALMIUDET JATKO-OPINTOIHIN Viitasaaren lukion pelastusja turvallisuuslinja on Suomen ainut lukiolinja, jossa opetetaan valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisia palokunnan peruskursseja normaali lukio-opintojen ohessa. Myös viitasaarelainen Siru Kakkinen on tyytyväinen linjavalintaansa. Linja tarjoaa esimerkiksi räätälöityä liikuntavalmennusta pelastusalaa silmällä pitäen. Heiltä vaadittiin lääkärintarkastus, jossa puntaroitiin terveydelliset edellytykset toimia pelastusalan tehtävissä. Hän toimii Kylmäkosken VPK:n hälytysosastossa. Linja tuntuu ihan kivalta ja mukavaa on se, että on paljon käytäntöä. Linja julkaistiin viime vuoden lopussa ja yhteishaku oli helmi– maaliskuussa, joten opiskelupaikasta ei todennäköisesti ehtinyt levitä tarpeeksi tietoa. Ala-Kokon mukaan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan sammutus-, pelastusja ensiaputehtäviä. Koulutus on pääosin käytännönläheistä taitojen harjoittelua. Vielä talvella linjan aloitus oli vaakalaudalla pienen hakijamäärän takia. Viikkotunteja on viisi, joista yksi on liikuntaa. Pelastusoppia lukiosta. ”Pelastusala kiinnostaa ja huomasin Pelastustiedon jutun linjasta. Sen pitäisi antaa valmiudet pelastajakoulutuksen fyysisiin valintakokeisiin.” Koulutuksen toteuttavat yhteistyössä Viitasaaren lukio, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen pelastusalan liitto. Lukiolinjan opiskelijat ovat 16-vuotiaita. Lukio tarjoaa opiskelijoille hyviä etuja. ”Ensimmäisen vuoden pakollisten kurssien kirjat ovat ilmaiset ja opiskelija-asunto on edullinen. ”Heille avautuu linjan jälkeen kaikki pelastusalan koulutusmahdollisuudet. Uskomme, että jatkossa hakijoita tulee lisää”, Ala-Kokko arvioi. Hän on lukiolinjan vastuukouluttaja Keski-Suomen pelastuslaitoksen puolesta. ”Minulla ei ole palokuntataustaa vaan hakeuduin tänne mielenkiinnosta. Pirkanmaan Akaalta kotoisin oleva Ossi Piirainen sai tietää Viitasaaren lukiolinjasta luettuaan siitä talvella Pelastustiedosta. Maksan 150 euroa kuukaudessa”, Piirainen kertoo. Jyväkyläläinen Anton Mönttinen kuuli linjasta äidiltään. En osaa vielä sanoa, että hakeudunko alalle”, hän tuumii. Teksti ja kuva: Mika Rinne Kuvassa vasemmalta Siru Kakkinen, Ossi Piirainen, Ville Ala-Kokko ja Anton Mönttinen. ”Kolme opiskelijaa on minimi, jolla voitiin aloittaa. Isä on ollut palomiehenä, joten sitä kautta ala on tuttu. Tämä vaikuttaa hyvältä kokonaisuudelta, koska minulla on tähtäimessä Pelastusopisto”, Piirainen paljastaa. ”Hän kertoi, että tämmöinen uusi linja on olemassa ja se kiinnosti. Viitasaaren paloaseman autohallin lattialle on levitetty työkalualusta, jonka päällä on esillä palomiehen henkilökohtaisia suojavarusteita
”Ihmisten auttaminen, ympäristönsuojelu ja fyysinen tekeminen kiinnostivat. ”Viihdyn työssäni. Kesäkeittiön jälkeen vuorossa on maakellarin rakentaminen. ”Meiltä on rantaan vain noin 300 metriä. Välillä aika kuluu lasten kanssa Keitele-järvellä. Jalostan tietoa.. Asemamestari Ville Ala-Kokko, 43, esittelee muuraamaansa kesäkeittiön alaosaa omakotitalonsa pihalla Viitasaarella. Siinä on kyse hyvästä yhteistyöstä, toisten kollegoiden ammattitaidon arvostamisesta ja oppimisesta.” Kotona hän koettaa oppia lisää rakentamisesta. Teksti ja kuva: Mika Rinne Vastapainoa leipätyölle KOULUTUS Minä en ole henkilö, joka tietää ja osaa asioita. Kalastus on yhteinen jännä harrastus. Parhaillaan hän on virkavapaalla ja toimii Pelastusopistolla suunnittelijana. Sitä nauttii kun näkee kättensä työn jäljen.” Pelastusala alkoi kiinnostaa Kauhajoelta kotoisin olevaa Ala-Kokkoa armeija-aikana. ”Minä en ole henkilö, joka tietää ja osaa asioita. Olen maatilalta lähtöisin ja kaipaan fyysistä tekemistä. Rakentaminen on vahvasti läsnä elämässä. Teemme mallisuorituksista videot, jotka tukevat oppimista.” Ville Ala-Kokko saa työlleen vastapainoa rakentelusta ja kalastuksesta. Kuhaa ja haukea nousee järvestä hyvin”, Ala-Kokko kertoo ja näyttää tyytyväisenä suurta hauen päätä ulkorakennuksen kuistilla. Pääsin armeijan jälkeen Pelastusopiston pelastajakurssille ja sen jälkeen palomiehen virkaan Viitasaarelle.” Alipäällystökurssin jälkeen työnimike vaihtui asemamestariksi. Ammattiasioiden kehittäminen ja kouluttaminen ovat kiinnostaneet miestä läpi uran. Talo sijaitsee lähellä työpaikkaa, joka on Viitasaaren paloasema. Sen jälkeen tontille on tehty ulkorakennus ja kasvihuone. ”Päätehtäväni on sopimushenkilöstön savusukelluskurssin uudistaminen ja verkko-oppimisympäristön luominen. Paloesimiehenä käytäntö pysyy hallussa ja pienellä paikkakunnalla riittää myös hallinnollisia töitä.” TIEDON JALOSTAMISTA Ala-Kokko on toinen Keski-Suomen pelastuslaitoksen savusukellusja sammutustekniikan pääkouluttajista. Jalostan tietoa. 7/2019 Pelastustieto 45 H än asuu talossa vaimonsa ja kolmen kouluikäisen lapsensa kanssa. ”Talopakettiin kuulumattomat työt tehtiin kirvesmiehen avustuksella omalla työllä
Lämmitysja muun energian käyttö on yksi suurimpia päästölähteitä kiinteistöissä. Suuriin luonnononnettomuuksiin vastataan paitsi varautumisella, ennen kaikkea hillitsemällä maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt pelastustoimen toimintaympäristöön ympäri maailman. Tätä kirjoittaessani Yhdysvaltoja lähestyy Dorian-hirmumyrsky, joka kehittyi voimakkaasta nelosluokan myrskystä voimakkaaksi viitosluokan myrskyksi nopeammin kuin mikään aiempi Atlantilla. Suomen, kuten muidenkin maiden, tulee nopein toimenpitein vähentää päästöjään. 1,5 asteen tavoitteessa ei ole mahdollisuutta vapaamatkustelulle. Pelastustoimen mahdollisuudet ryhtyä päästövähennyksiin liittyvät samoihin osa-alueisiin kuin muussakin yhteiskunnassa: rakentaminen ja kiinteistöt, ajoneuvokalusto ja liikkuminen sekä hankinnat (ml. Amazonilla riehuneet metsäpalot saivat koko maailman huomion. Siperiassa on palanut tänä vuonna ainakin 13 miljoonaa hehtaaria metsää. Koulutusja muissa tilaisuuksissa etäosallistumisen ja junamatkustamisen suosiminen parantaa työajankäyttöä ja vähentää päästöjä. Ajoneuvoja muissa hankinnoissa ilmastopäästöille tulee antaa painoa kilpailutuksissa, jolloin painotus ohjaa luontevasti kohti päästöttömyyttä. Pelastustoimen yhteiskunnallisena tehtävänä on huolehtia, että puurakentamista lisätään paloturvallisuutta vaarantamatta. Kun Suomi – ja pelastustoimi osana Suomea – saavuttaa hiilineutraaliuden 2035, olemme teknologisesti ja yhteiskuntana etumatkalla ja kysyntää ilmasto-osaamisellemme on enemmän kuin ehdimme myymään. Kiinteistöjen rakentamisessa yleistyy tällä hallituskaudella puurakentaminen. Ajoneuvoteknologia kehittyy koko ajan ilmastoystävällisemmäksi. Ruokailuissa helpoin tapa vähentää päästöjä on oletusvaihtoehdon vaihtaminen kalaan, kasvikseen tai kanaan. Paras hetki aloittaa on nyt.. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. 46 Pelastustieto 7/2019 Sanoista tekoihin MOKKATAKKIMAISTERI Paras hetki aloittaa on nyt. ruokahuolto). Edelliset esimerkit alleviivaavat, ettei kyse ole vaikeasta asiasta, vaikka se jokapäiväisiin valintoihin vaikuttaakin. Puu sitoo hiiltä siinä, missä betonirakentaminen vapauttaa sitä. Nopeus palvelee paitsi yhteistä etua, myös kansallista kilpailukykyä. Mutta sitä vaikeampi siirtymästä tulee ja sitä peruuttamattomampia ovat ilmastokriisin seuraukset, mitä hitaampia toimenpiteet. Alan erityispiirteenä on mahdollisuus vaikuttaa onnettomuuksien satunnaispäästöihin, joihin vastataan varautumisella, onnettomuuksien ehkäisyllä ja pelastustoiminnalla. Energiatehokas, lämpöpumpuille perustuva ja hiilipäästötöntä sähköä käyttävä rakennuskanta on lähes päästötön ilman, että toiminnallisuudesta tai mukavuudesta tarvitsee tinkiä
Tutustu tarkemmin osoitteessa www.ledlenser.fi Tehokkaat ATEX-sertifioidut käsija otsavalaisimet saat ladattavina ja paristokäyttöisinä, eri ATEX-luokituksilla. Räätälöidyt tuotteet LUOTETTAVAA SUOJAA PELASTUSJA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISILLE PELASTUSJOHTAJAKSI Keski-Suomen pelastuslaitokselle Tervetuloa mielenkiintoiseen, vastuulliseen ja haasteita tarjoavaan tehtävään Keski-Suomen pelastuslaitoksen johdossa! Katso lisätietoja ja hae 7.10. Valaisimilla on 7 vuoden takuu. Ledlenser otsaja käsivalaisimet kovaan ammattilaiskäyttöön. Teltat . MOKKATAKKIMAISTERI VALAISIMET AMMATTILAISILLE. Koska laadulla ja valokeilalla on merkitystä. RÄJÄHDYSVAARALLISIIN YMPÄRISTÖIHIN KOTIMAISET LAADUKKAAT SUOJAUSRATKAISUT . klo 12 mennessä: www.jyvaskyla.fi/rekrytointi Kuva: Antti Aarnio. Tarvikekassit . Medipod potilaan eristyskapselit
Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Helposti vaihdettava akku . ”Oppilaitosten turvallisuutta voidaan edistää hyvin ammattikorkeakouluissa ja yliopistolla. Suojausluokka IP65 . Vibra-hälytys . Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Turvallisuusasioista huolehtiminen ei ole juurikaan kuulunut suomalaisen opettajan ammatti-identiteettiin. Syitä tähän ovat esimerkiksi turvallisuusasioiden vähäisyys opettajankoulutuksessa ja hyvien toimintamallien puuttuminen, joka on osoitettu tutkimuksella Opeturva I -hankkeessa. Ohjelmoitava näppäimistö . Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Tähän on lähdetty hakemaan uutta toimintatapaa Palosuojelurahaston tuella toteutettavassa Opeturva II -hankkeessa. 0800 188 011 Tetra-tukiasema on pieni kooltaan, mutta suuri ominaisuuksiltaan. Näissä oppimisympäristöissä kehittämisja tutkimustoimintaa voidaan kokeilla ja yhdistää”, sanoo käsityökasvatuksen professori Eila Lindfors. Älykäs lisälaiteliitäntä . Yliopistojen opintoihin on ollut vaikea lisätä turvallisuusaiheita, sillä yliopistot ovat autonomisia Kovaan käyttöön suunniteltu ja mahtavin ominaisuuksin varustettu Airbus Tetra radiopuhelin TH9. Airbus TH9 Myynti, huolto ja parametrointi, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, TAMPERE p. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com opetussisältöjen ja oppimisympäristöjen suhteen. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . MUKANA VIISI PELASTUSLAITOSTA Jotta tulevat opettajat voivat hankkia opintojensa Hanke tavoittaa vähintään 500 opettajaksi opiskelevaa.. Airbus Claricor TB3p VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . 48 Pelastustieto 7/2019 Turvallisuustaitoja opettajille VARAUTUMINEN O peturva II -hanke edistää opettajankoulutuksessa henkilökunnan ja opiskelijoiden paloturvallisuuden osaamista ja rakentaa pysyvät toimintamallit opettajankoulutukseen
Tällaisia vakituiseen käyttöön otettavia toimintatapoja ovat muun muassa opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuskävelyt, MOOC-orientaatioluento turvallisuudesta opiskelujen alkaessa, alkusammutusharjoitukset, turvallisuuspoikkeamien raportointija analyysimenettely vaarojen vähentämiseksi, paloturvallisuusnäkökulmien lisääminen opetusharjoitteluihin, mahdolliset toiminnalliset palotarkastukset ja valinnaisiin opintoihin tai opetusharjoitteluihin liittyvä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Autamme sinua löytämään optimaalisen turvajärjestelmäratkaisun – olitpa sitten suunnittelija, urakoitsija, asennusliikkeen edustaja tai kiinteistön loppukäyttäjä. Keskeisenä sisältönä on paloturvallisuuskulttuurin ja paloturvallisuuskasvatuksen vastavuoroinen luonne turvallisen oppimisympäristön mahdollistajana muuttuvassa ja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Hankkeessa tuotetaan myös paloturvallisuutta edistävää tutkimusta ja koulutusmateriaalia opettajankoulutuksen käyttöön koko maahan. >> Tutustu referensseihimme: hedengren.com/fi/security aikana opettajankoulutusyksiköissä paloturvallisuutta koskevaa osaamista ja erityisesti harjoitella turvallisuustaitojaan, opettajankoulutukseen tarvitaan asiantuntemusta ja toimintamalleja, joilla paloturvallisuutta koskevaa osaamista liitetään opettajankoulutuksen luontevaksi osaksi. Kehittämämme turvajärjestelmät on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. 3. Olemme apunasi koko prosessin ajan. Matti Waitinen ja Eila Lindfors. Neljän yliopiston viiden opettajankoulutusyksikön kanssa tässä hankkeessa turvallisuusyhteistyötä tekevät viisi pelastuslaistosta: Helsinki, Satakunta, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala ja Varsinais-Suomi. Ja mikä parasta, toteutamme ratkaisut tarvittaessa intregroidusti. Voit luottaa siihen, että saat kauttamme alan energiatehokkaimmat ja laadukkaimmat tuotteet. Hanke tavoittaa vuosina 2018–2020 vähintään 500 opettajaksi opiskelevaa ja 100 opetushenkilökuntaan kuuluvaa opettajankouluttajaa sekä paikallisen pelastuslaitoksen hankkeeseen osallistuvat henkilöt, joiden lisäksi mahdolliset kolmannen sektorin edustajat. Valmistuttuaan opettajaopiskelijoilla on hankkeen kautta aikaisempaa parempi valmius edistää paloturvallisuutta omassa työssään perusopetuksen opettajina. Jo tässä vaiheessa kirjallisen yhteistyösopimuksen tuleville vuosille ovat solmineet Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. 2. Saat meiltä kaikki kerralla. UUDET TOIMINTAMALLIT Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on edistää opettajankoulutuksessa henkilökunnan ja opiskelijoiden paloturvallisuutta koskevaa osaamista ja rakentaa tavoitteen edistämiseksi pysyvät toimintamallit opettajankoulutukseen yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. 7/2019 Pelastustieto 49 Kolme syytä, miksi asiakkaat valitsevat Hedengren Securityn: 1. Hankkeessa pyritään opettajaopiskelijoiden, mutta samalla myös opettajankoulutuslaitosten henkilökunnan paloturvallisuutta koskevan osaamisen edistämiseen yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Tämä edellyttää uudenlaista ja vuorovaikutteista yhteistyötä opettajankoulutuksen ja pelastustoimen kanssa. Olemme alan ainoa kotimainen toimija. Tarjoamme maan kokonaisvaltaisimman tuoteja palveluvalikoiman, nopean toimituksen ja laajat synergiaedut
”Kun ajoi autolla parisataa kilometriä Pietarista, oli ihan pimeää. 2007 hän palasi palokuntaan, jossa on edelleen mukana. Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Vuonna 2004 hän sai vakituisen työn kirjapainosta, jossa työskenteli muutaman vuoden. OMA LETKU JA KALAŠNIKOV Nuorena Zavertkin kouluttautui ensin Igor Zavertkin tuli Suomeen 27 vuotta sitten. Silloin inkerinsuomalaisia tuli paluumuuttajina Suomeen. 50 Pelastustieto 7/2019 SOPIMUSPALOKUNNAT Turvaa kaluston koko elinjaksolle. millog.. Meillä löytyi heti yhteinen sävel.” Zavertkinin suomen kielen opintoihin kuului työharjoittelu, ja hän pääsi harjoittelemaan pelastuslaitokselle ja sen jälkeen puolivakinaiseen palokuntaan. Pietarin lähellä syntynyt ja kasvanut Zavertkin tuli Suomeen vuonna 1992. ”Tuli kova kriisi, kun Neuvostoliitto romahti. Siellä hän toimi palomiehenä kymmenisen vuotta. Täällä kun hyppäsi rajan yli, tuli valoisaa, jouluvalot ja kaikki. Hyvä kontrasti, kuten sanotaan.” Hän kävi suomen kielen kursseja ja etsi koulutustaan vastaavaa työtä. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Teemu Heikkilä Paloinsinööri Pietarista ja sammutusmies Heinolasta. Meilläkin oli juuret Suomessa, mummoni asui Sysmässä.” Hän muistaa, miltä tuntui ajaa rajan yli Suomeen jouluna 1992. Hänelläkin oli juuret Venäjällä. ”Kävin Heinolassa, ja täällä oli todella mukava päällikkö, Erkki Ratilainen. Hän löysi paikkansa Heinolan puolivakinaisesta palokunnasta. V enäläinen paloinsinööri Igor Zavertkin toimii sammutusmiehenä Heinolan puolivakinaisessa palokunnassa
Sieltä on muistona myös ansiomitali pelastustöistä. ”Täällä palomiehet ovat enemmän urheilumiehiä kuin Venäjällä. Se oli kuin armeijassa, asuin kampuksella. Moskovassa ja Pietarissa on, mutta sadan kilometrin säteellä ei enää ole.” Ihmiset toisaalta ovat samanlaisia joka puolella. ”Se mikä puuttuu tekniikasta, kompensoidaan rohkeudella.” Eroja löytyy siinä, miten kuntoa pidetään yllä. Jos kalusto ei kiiltänyt puhtauttaan vuoron jälkeen, sitä jäätiin vielä pesemään. Venäjällä hän toimi kahdeksan vuotta tehden sekä paloinsinöörin että palomiehen töitä. ”Palo-opisto oli startti. Paineilmalaitteiden pesu ja kuivaus 3. 3. Kasvo-osien pesu ja kuivaus 4. ”Se on kovin vaikeaa, pitäisi tuntea Suomen lainsäädäntö, eikä kielitaitokaan ehkä riitä.” Neuvostoliitossa palokunta oli kuin armeija. Toimitettavan materiaalin seuranta 5. Suojainten pesu ja vastaanotto 2. Siellä osallistutaan kilpailuihin, muttei kuntoilla työvuorossa.” Zavertkin on toiminut yhteensä liki 20 vuotta Heinolan puolivakinaisessa palokunnassa, ja sitä ennen paloinsinöörinä sekä palomiehenä Venäjällä.. 5. 4. 2. Suomessa hän ei ole työskennellyt paloinsinöörinä, sillä vaatimukset ovat niin erilaiset. 6. Ota kuva tästä niin saat linkin! palomieheksi Pietarin paloyliopistossa, jonka jälkeen jatkoi opintoja Moskovassa. Eroa on myös kaluston kunnossa. Venäjällekin on pikku hiljaa tulossa uutta kalustoa, mutta jos verrataan Heinolan kokoiseen kaupunkiin, sitä ei löydy. ”Suomessa on kaikki uutta. Minulla oli oma kalašnikov ja oma letku”, hän nauraa. Moderni huoltotila turvalliseen puhdistusprosessiin: 1. Testaus ja tarkistus 6. Toimitettavan materiaalin seuranta Lue lisää: www.draeger.com/fi_fi/Fire-Services/Hot-Topics/Suojainten-huolto Dräger Suomi Oy 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi joka vaiheessa 1
”Tästähän vois tehdä ihan tavankin”, sanoo ylipalomies. Vanha, mutta unohdettu tuttu kerää ennakkokommenteista huolimatta monista suista kiitoksia. Ylipalomies raottaa kantta. ”Tää on yhtä löysää kuin sä”, kuuluu piikikäs arvio. Keittiöön astelee vieraan vuoron palomestari. ”Kohta tässä käy niin kuin siinä legendaarisessa tunkinlainaus tarinassa, että kattila lentää puuroa maistamatta ikkunasta ulos.” Nyt puuro on siinä tilassa, että kesämies uskoo sen kestävän kriittisemmänkin tarkastelun. Se on peräisin ylipalomiehen kuntoremontista, jossa häneen on yritetty istuttaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin itu. Kesämies on komennettu muita aiemmin kustannuspaikalle. ”Johan tässä alkaa olla nälkäkin.” Seuraava puuronkärkkyjä ajaa suoraan kattilalle. ”Toi on aika paljon sanottu vannoutuneelta rasvapannumieheltä”, esimies vastaa. Puuroa kauhotaan lautasille. Esimies lompsii paikalle. Uudesti syntyneet terveysruokailijat alkavat innoissaan esitellä ideaansa. Ilmassa on ripaus jännitystäkin, vaikka kesämies on selvästi innoissaan porukalla päätetystä terveyspläjäyksestä. Hänen tehtävänsä on loihtia koko työvuorolle aamupuuro. ”Anna lieden tehdä työnsä, kyllä se siitä liisteröityy. ”Eikö kesämies tajua, että puuroon kuuluu laittaa niitä hiutaleitakin?” palautetulvan keskellä kesämiehen on otettava siemaus mokkakupistaan, ennen kuin tarjoilee vastauksensa, jossa kannattaa nyt käyttää ripaus harkintaakin. Pian saat sinäkin terveellistä herkkua”, kesämies sanoo ja laittaa kauhallaan leseitä pyörivään liikkeeseen. TUOTEHAKEMISTO Aseman keittiöstä kuuluu patojen pauke ja kattiloiden kilkatus. Kattilan kantta raotetaan taas. 52 Pelastustieto 7/2019 Puuroa Becelsilmällä LIIAN TUMMAA PAAHTOA Tää on yhtä löysää kuin sä. Mokka tuoksuu kilpaa halvimman neljän viljan puuron kanssa. Kesämies kehottaa odottamaan keitoksen valmistumista, ennen kuin purnaamista jatketaan. ”Sen lisäksi, että puuro on terveellistä, niin se on vielä halpaakin”, kesämies kiteyttää. ”Siitä sopii mestarinkin ottaa lautasellinen hyvää ja terveellistä puuroa”, ylipalomies tarjoaa. ”Väärin poika! Jos soppa ei ole riittävän jämäkkää, niin sä paistat uuden”, ylipalomies vastaa. Mestari kaivaa eväskääröstään HK:n blööllä ja meetvurstilla täytetyn patonkinsa, katsoo puuroa lusikoivaa seuruetta ja toteaa: ”Puuro on paskaa.” Asia on loppuun käsitelty.. ”Ei ainakaan vielä haise pohjaan palaneelle”, nokkamies antaa tunnustusta. Ja kun palokunnasta on kyse, likaisen työn ylipalomiehen iduista ja ideoista hoitaa aina kesämies. ”Kovin on vaatimaton voisilmä ja näyttää ihan margariinilitkulta.” ”Se on Beceliä, eiks tän pitäny olla terveyspuuro eikä mikään pyttipannu”, kesämies puolustelee. ”Sitä ei oo pakko syödä, jos ei kelpaa”, kesämies sanoo. Seuraava puurontarkastaja jatkaa siitä, mihin toiset jäivät. Palomiehet ovat itseensä tyytyväisiä, että ovat kerrankin valinneet järkevän ja terveellisen aamupalan. ”Kohta saat vatsallisen ravitsevaa puuroa”, kesämies uhoaa
Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu! Turvaamme varustehuoltosi Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Luotiliivit Elektroniset laitteet Desinfiointi ja hajunpoisto HELPPO | NOPEA | TEHOKAS Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Työturvallisuus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Parantaa kiinteistöjen turvallisuuua tuomalla sammutusjärjestelmän edot paloilmoiimen yhteyteen. Kasvauaa pelastajien turvallisustasoa. | toimisto@?n-inventors.. Lisäksi meiltä myös 230V siniaaltoinvertterit ja Smart Charger -akkuvaraajat. Painoa vain 1/3 perinteiseen järjestelmään verrattuna, samoin kokoa. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita www.?n-inventors.. Ohjausja valvontakeskus Sammutusjärjestelmät Kunnossapito Kunnossapidon kumppani TUOTEHAKEMISTO Sähköjärjestelmät cmelux.fi Litium -tehoyksiköllä korvaat perinteisen ajoneuvoon rakennetun 230V järjestelmän. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009.
Mikkola tutustui lähdeaineistoon ja seurasi Tukholmassa psykiatrisen ambulanssin toimintaa yhden työvuoron ajan. Tukholman psykiatrinen ambulanssi tunnetaan lyhenteellä PAM, joka tulee sanoista Psykiatrisk Akut Mobilitet. Kuljettajana toimii ambulanssjukvårdare, hänelläkin on vähintään viiden vuoden kokemus ensihoidosta. Työntekijöillä on pääsy hoitokertomuksiin, joten potilaan epikriiseihin voidaan perehtyä jo ennen kohtaamista. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Annika Bremer, sisäkuva Fredrik Nilsson Tukholmassa apuun tulee psykiatrinen ambulanssi Ensisijaisena tehtävänä on hoitaa ainoastaan akuutteja psykiatrisia tehtäviä.. Muita PAMin hoitamia akuutteja tehtäviä ovat muun muassa potilaat, joilla on psykoosi tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihe. Tavoitteena oli tuottaa tietoa psykiatrisen po tilaan sairaalan ulkopuolisen akuuttihoidon kehittämiseksi. Yksikön hälyttää tehtävälle pääsääntöisesti Ruotsin hätäkeskus, SOS Alarm. Ensisijaisena tehtävänä on hoitaa ainoastaan akuutteja psykiatrisia tehtäviä – tavoitteena kehittää toimintamalli, jolla pystytään ehkäisemään itsemurhia. Tältä pohjalta hän teki teemahaastattelun psykiatrian ja ensihoidon ammattilaisille siitä, mitä mieltä he ovat vastaavantyyppisen toiminnan tarpeesta Suomessa. 54 Pelastustieto 7/2019 TÄTÄ TUTKIN H eini Mikkola etsi ja löysi mielenkiintoisen aiheen Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyölleen Psykiat risen ambulanssin tarve Suomessa kiinnostuksensa kohteita yhdistämällä. PAMissa työskentelee kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Poliisi ja tavallinen ambulanssi voivat pyytää hätäkeskuksen kautta virka-apua PAM-yksiköltä. Suomessakin olisi ehkä käyttöä psykiatriselle ambulanssille, jollainen on ollut Norjan Bergenissä vuodesta 2005 ja Tukholmassa vuodesta 2015
Potilaan koti olisi myös luonnollisempi ympäristö haastatella ja arvioida potilaan mielentila sekä tehdä päätös mahdollisen jatkohoidon tarpeesta. Päivystyksellistä psykiatrista hoitoa ei kuitenkaan vielä ole saatavilla sairaalan ulkopuolella. Tapahtuman pääpaino on yritysten safety-toiminnoissa, paloja pelastusturvallisuudessa, riskeihin varautumisessa, niiden välttämisessä ja niistä oppimisessa. Psykiatrisen työn haasteeksi todettiin nykyään se, että suurella osalla mielenterveysongelmista kärsivistä on edelleen korkea kynnys lähteä hakemaan apua päivystyksestä. Tukholman PAM sai jo pilottivuonna 2015 Ruotsin ensihoitopalkinnon uudesta ajatusmallista ensihoidossa ja mobiilihoidon palkinnon 2019. Tällöin toiminta olisi lainsäädännön mukaista, mutta yksikössä olisi lisäksi tarvittaessa psykiatrinen asiantuntemus. Vuonna 2018 kohdattuja potilaita oli noin 1400 ja tehtäviä noin 1700. Suurimmaksi haasteeksi nähtiin tahtotila eli kyky nähdä mobiilikyvykkyys muunakin kuin ensihoidon ambulanssina. Parhaaksi vaihtoehdoksi teemahaastattelussa nähtiin se, että pilottiprojektin ensimmäisessä vaiheessa psykiatrinen sairaanhoitaja olisi kolmantena mukana tavallisessa ambulanssissa. Toiminta on jokapäiväistä klo 14–02. Tervetuloa m/s Silja Symphonylle mukaan kuulemaan turvallisuusalan asiantuntijoiden näkemyksiä, keskustelemaan ajankohtaisista aiheista sekä verkostoitumaan! Ilmoittaudu mukaan! www.yritysturvallisuusfoorumi.fi. Hoitovälineitä on vähemmän, mutta tilaa ihmisille enemmän kuin normaalissa ambulanssissa. Psykiatrisessa hoitotyössä on kuitenkin jo nyt jonkin verran potilaan kotona tai muualla tehtävää avohoitoa. Lisätietoja: norrastockholmspsykiatri.se > hakusanaksi PAM Tukholman psykiatrinen ambulanssi PAM eli Psykiatrisk Akut Mobilitet sisältä. Yritysturvallisuusfoorumi on suoraa jatkoa EK:n jo yli 30 vuotta sitten aloittamille paloturvallisuuden neuvottelupäiville. Heini Mikkola teki opinnäytetyönsä Psykiatri sen ambulanssin tarve Suomessa ensihoidon johtamisen tutkintoohjelmassa Savoniaammattikorkeakoulussa (ylempi AMK). TÄTÄ TUTKIN TARVETTA TODENNÄKÖISESTI MEILLÄKIN Psykiatrisella ambulanssilla olisi mahdollista parantaa Suomessakin psykiatrisen akuuttihoidon laatua sairaalan ulkopuolella
Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Deutsche Messe V uonna 2015 messuilla rikottiin ennätyksiä 157000 kävijällä. Ensi vuonna nuokin luvut jäävät ehkä historiaan. Tavoitteena on solmia uusia kontakteja ja laajentaa näkökenttää oman laatikon ulkopuolelle. Olemme iloisia, että suomalaisilla on yhteinen paviljonki. Uutta on varautumisen konferenssi. Näytteilleasettajia oli noin 1500 peräti 51 eri maasta. Messualuetta on esimerkiksi kehitetty niin, että siirtymät ovat lyhyempiä. On vaikeaa koota sitä ilman mallikuvaa. Ensimmäistä kertaa Interschutz-messuille on valittu teema: Teams, Tactics, Technology – Connecting Protection and Rescue. Sen luomisessa ollaan hänen mukaansa kuitenkin jo pitkällä. ”Uskomme, että ylitämme nuo molemmat luvut tulevilla messuilla. Tuhannen näytteilleasettajan raja meni jo rikki ja olemme vasta myynnin puolivälissä”, kertoo messuista vastaava kansainvälisten asioiden johtaja Martin Folkerts Deutsche Messe AG:stä. ”Suomesta tulee enemmän näytteilleasettajia kuin vuonna 2015, mutta lisää mahtuu vielä. On myös tärkeätä, että markkinajohtajat Bronto Skylift ja VEMA ovat mukana isoilla ulko-osastoillaan”, Folkerts summaa.. ”Interschutz on maailmanlaajuinen get-together alan toimijoille. Me isännöimme tapahtumaa ja järjestämme ihanteelliset puitteet kaupantekoon, tiedonvaihtoon, verkostoitumiseen ja unohtumattomiin kokemuksiin.” Folkertsin mukaan kaupalliset messut peilaavat markkinoita ja kehittyvät niiden mukana. Suunnittelu on haastavaa, koska kaikkien tarpeet pitää ottaa huomioon. Digitalisaatio ja verkostoituminen sekä teknologisella että eri toimijoiden tasolla on keskeinen haaste ja tavoite. Näytteilleasettaja voi varata paikan esimerkiksi hallissa vain kerran. Myös 29:s Saksan palokuntapäivä on näyttävästi esillä. Folkerts vertaa messujen järjestämistä palapeliin. 56 Pelastustieto 7/2019 TUOTEHAKEMISTO INTERSCHUTZ 2020 Ennätykset rikki myös ensi vuonna Interschutz-messujen kahdeksan hengen ydintiimi on tehnyt tiukasti töitä jo kaksi ja puoli vuotta, jotta ensi kesän messut ovat parhaat ja isoimmat mahdolliset. Lopussa pitää olla kuitenkin ehjä kuva
?????????????????. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ????????. Olet valmis joka haasteeseen työssäsi. ??????. Niin myös me. ????????. sähköposti:sarco@sarco.fi More than ready. ?????????–???????????????????. ??????????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401.. Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????????. 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi TUOTEHAKEMISTO INTERSCHUTZ 2020 SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. ?????-???????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet ?????????????????. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ??????. ??????-????????
6.4 Jätekukon paloturvallisuusriskit Käsittelykentällä varastokasojen sijoittelulla ja suuruudella voidaan hallita suurpalon syttymisen riskiä. Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Jäte kukko Oy:n jätekeskuksen paloturvalli suutta ja kehittää ohjekortisto jätekeskuksen alueesta pelastuslaitokselle. Sopimushenkilöstön kouluttajatilanne selvitettiin kyselyllä, joka osoitettiin kaikille Suomen pelastuslaitoksille. Helsingin seudun ympäristöpalvelun (HSY) Ämmässuon jätekeskuksella Espoossa on rajoitettu kasojen maksimimittoja itsesyttymävaaran vähentämiseksi sekä kasassa leviävän palon helpomman estämisen takia. 6.5 Haasteet pelastustoiminnan kannalta Jätekeskuksen alueelle johtaa nykyisellään ainoastaan yksi pelastustie keskuksen pääportin kautta. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulu tuksen ja sopimushenkilöstön koulutuksen kouluttajakoulutuksen ja kouluttajille asetet tujen vaatimusten ja toimintatapojen vertai lu tehtiin tarkoituksena kerätä heidän koulu tustoiminnassansa olevia hyviä käytäntei tä. Suurpalon syntymiseen vaikuttaa se, miten kasoja on sijoitettuna lähekkäin tai vierekkäin. Sopimuspalokuntien lakisääteisten kurssien kouluttajatilanne ja tulevaisuus TERENCE, SAM: Sopimuspalokuntien lakisääteisten kurssien kouluttajatilanne ja tulevaisuus. Pelastustoimen onnettomuus ja resurssitilastosta (PRONTO) on haettu val takunnallisesti vaikuttavia tulipalojen sytty missyitä jätekeskuksilla. Kyselytutkimus AIRIKKALA, MARKUS: Jätekeskusten paloturvallisuus – Case Jätekukko Oy. 58 Pelastustieto 7/2019 OPINNÄYTTEITÄ Jätekeskusten paloturvallisuus Tulevaisuudennäkymiä tutkittiin käymällä läpi ke hittämis hankkeita ja johtopäätöksiä. Työ tuotti jätekeskuksille usei ta kehityskohteita, joita noudattamalla palo turvallisuustasoa voi kohottaa. Kuva havainnollistaa, kuinka helposti tulipalo pääsee leviämään, mikäli linjaston alkupäässä syttyy tulipalo. Näitä tietoja käytin muodostamaan yleiskuvaa jätekeskuksilla vallitsevista tulipaloriskeistä. Kuva 12 havainnollistaa, kuinka helposti tulipalo pääsee leviämään, mikäli linjaston alkupäässä syttyy tulipalo.. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067738 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvit tää Suomen pelastustoimen sopimushen kilöstön kouluttajatilanne ja sen kehitysnä kymät sekä hakea hyviä käytänteitä vapaa ehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta. Teoriaosuudessa esi tän Jätekukko Oy:n toimintaa ja jätekeskuk sen yleistä toimintaympäristöä sekä pereh dytään vierailukäynneillä havaittuihin tulipa loriskeihin. Tulevaisuudennäkymiä tutkittiin käymällä läpi viime vuosien erilaisia pelastustoimen ke hittämishankkeita sekä niiden johtopää töksiä ja vaikutuksia sopimushenkilöstön kouluttajiin ja kouluttajakoulutukseen. Mikäli keskuksen alueella syttyy suurpalo ja yhtäaikaisesti alueella puhaltaa voimakas etelätuuli, vaikeuttaa se huomattavasti pelastuslaitoksen saapumista, järjestäyKuvakaappaus opinnäytetyöstä. Haketetun puun materiaalikasan maksimikoko on Ämmässuolla 40 m*30 m*5 m. Mikäli vierekkäin on sijoitettu jätettä, joka on herkkä itsesyttymään, sekä jätettä, jolla on suuri paloteho, esimerkiksi hake ja energiajäte, riski suurpalon kehittymiselle on ilmeinen. Tämä saattaa aiheuttaa haasteita onnettomuustilanteessa pelastuslaitoksen toiminnalle. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077981 antoi kattavan vastauksen koulutta jien mää rästä, tarpeesta sekä koulutustaustasta. Opinnäytetyössä havaittiin, että tulipaloi hin varautuminen ei ole kovin korkealla ta solla jätekeskuksilla, vaikka tulipalojen syt tymisiin on varauduttu erilaisilla sammutus välineistöillä. Vertailu nosti esiin monia mielenkiintoisia asioita pohdittaviksi. Työ tehdään sopimuspalokuntatoiminnan edistämisen työryhmälle ja sitä on hyödyn netty sopimushenkilöstön koulutusuudis tuksessa. Suu rimmat ja merkittävimmät linjaukset ovat tulleet pelastuslaitosten sivutoimisen ja va paaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestel män kehittämishankkeen johtopäätöksistä ja ehdotuksista. Perusteena on suuren palotehon aiheuttama korkea lämpötila ja tästä muodostuva lämpövirta, joka levittää paloa sitä nopeammin, mitä suuremmat nämä arvot ovat. Tällainen kasa on palotilanteessa helposti katkaistavissa esimerkiksi pyöräkuormaajalla. Pelastuslai tokselle työ tuotti ohjekortteja muun muassa alueella sijaitsevista riskeistä sekä kuvalli sia ohjeita helpottamaan pelastustoiminnan järjestäytymistä. Opinnäytetyö on toteutettu casemallise na eli tarkastelemalla työn toimeksiantajaa ja organisaation toimintamalleja sekä haas tattelemalla keskuksen turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Sa malla selvitettiin myös pelastusalan mielipi de uudistuvan kurssinjohtajakoulutuksen to teuttamistavasta ja vaatimuksista. 37 Kuva 12. Erityisesti kasan korkeutta rajoittamalla voidaan vähentää jätteen aiheuttamaa pintapainetta, joka aiheuttaa materiaalin itselämpiämistä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella pelastustoimen palveluiden jär jestämistä ja valmiutta vastata riskeihin, eri tyisesti pelastustoimen toimintavalmiusajan näkökulmasta. Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että pelastustoimella on haasteita saavuttaa toi mintavalmiusaikatavoitteita tietyillä pelas tustoimen alueilla. Teoreetti nen viitekehys rakentuu pelastustoimen toi mintavalmiuden muodostumisen sekä ver tailukohteiden ympärille. Työ hön kuului raporttiosuus sekä toiminnalli nen osuus. Nykyaikaisessa pelas tustoimessa nopean avun saanti korostuu. Oppaan (Pelastustoiminta tielii kenneonnettomuuksissa) käyttötarkoitus on toimia oppimateriaalina tuleville ja jo alalla työskenteleville pelastusalan henkilöille.. Vertailukohtia pelastustoi men toimintavalmiusaikaan on haettu en sihoidosta sekä ulkomailta. Toiminnallisessa osuudessa teh tiin päivitysosa Pelastusopiston oppaaseen Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuk sissa. Tekniikka ja toimintamallit ovat kahdeksan viime vuoden aikana kehittyneet. Tämän lisäksi loppupää telmiin tuli työn mahdolliset jatkokehittä misaiheet. Lisäksi työssä havaittiin, että pelastustoimen toimintavalmiusaikaan liittyvät käsitteet ovat monitulkintaisia ja tu levaisuudessa pelastustoimen on uudistet tava toimintavalmiusaikaan liittyvät mittarit. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa esi tellään lait, asetukset ja ohjeet. Päivitysosa on tämän opinnäytetyön liitteenä. Tavoitteena oli tehdä päivitysosa oppaa seen ”Pelastustoiminta tieliikenneonnetto muuksissa”. Tekniikka ja toimintamallit ovat kahdek san viime vuoden aikana kehittyneet ja sen lisäksi esimerkiksi tieliikenteeseen on tul lut runsaasti enemmän vaihtoehtoista käyt tövoimaa käyttäviä ajoneuvoja, kuten sähkö autoja. Raporttiosassa käytiin läpi valikoi dut osakokonaisuudet ja niihin tulleet muok kaukset pelastustoiminnan ohjeissa sekä eri ajoneuvopaloissa. PENTTILÄ, JUHA: Pelastustoimen toimintavalmiusaika Suomessa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077914 KOSKI, NIKO: Päivitysosa oppaaseen Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077933 Suomen pelastustoimen toimintaympä ristö muuttuu jatkuvasti. Tutkimusosan tiedot on haettu pelastustoimen resurssi ja onnetto muustilasto PRONTOsta. Opinnäytetyö oli toiminnallinen. Koko julkaisu kaipaa päivittä mistä, ja sen johdosta valikoitui tähän opin näytetyöhön kaksi erillistä osakokonai suutta: pelastustoiminnan organisaatio lii kenneonnettomuuksissa ja ajoneuvopalot. Valmiit osakokonaisuudet, jotka on päivitetty vastaamaan nykyaikaa, helpotta vat tulevaisuudessa tehtävää päivitystyötä. Työ on laadittu yhteistyössä EteläSuomen aluehallintovi raston pelastustoimen ja varautumisen vas tuualueen kanssa. Työssä esitellään pelastustoimen suunnit telun tueksi toimenpidesuosituksia, joilla on mahdollisuus kehittää toimintavalmiusaikaa pelastustoimen alueilla. Toimintaympäris tön muutos haastaa pelastustoimen ylläpi tämään yhtenäistä tilannekuvaa riskeistä ja turvaamaan riittävän laadukkaan palveluta son tasapuolisesti. Saatu aineisto vie tiin Exceltaulukkolaskentaohjelmaan, jossa kokonaisuutta oli helpompi käsitellä ja jär jestellä. Pelastusopiston viimeisin jul kaisu oppaasta on julkaistu ja päivitetty vuonna 2011. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Päivitysosa oppaaseen Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa Pelastustoimen toimintavalmiusaika Suomessa Pelastustoimella on haasteita saavuttaa toimintavalmiusaikatavoitteita tietyillä pelastustoimen alueilla. 7/2019 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Tutkimusosa koos tuu selvityksestä pelastustoimen toimin tavalmiusajasta
”Ponnistus on palokuntayhdistyksel le merkittävä. Konemiehet perehtyvät auton saloihin Padasjoella. Vanha auto on myös tarkoitus myydä”, Aki Koivunen kertoo. Korirakenteen valmisti kotimainen Saurus Oy. ”Tykille on käyttöä esimerkiksi rakennuspaloissa ja isommissa maastopaloissa”, Koivunen sanoo. Katolla on kiinteä vaahtotykki sumuja vaahtokärjillä. Uuden auton hankinta suunnitteluineen kesti noin puolitoista vuotta. Testasimme kolme eri alustaa ja tämä vastasi parhaiten tarpeitamme. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Vetoa, vettä ja vaahtoa ”P alokuntamme säiliöauto on ainoa sopimuspalokunnan säiliöyksikkö, joka on automaattisessa hälytysvasteessa vakinaisen palokaluston rinnalla kaikissa suurissa tulipaloissa koko Helsingin alueella. Taka-akseliston ilmajousitus helpottaa sisään ajoa”, kertoo VPK:n hallituksen varapuheenjohtaja Aki Koivunen. Alustana on MB Arocs kytkettävällä nelivedolla. Kalustohallin oviaukon korkeuskin rajoitti valintaa. Uudessa on myös kiinteä 500 litran säiliö B-luokan vaahdolle. Alustaja korivalmistajat ovat jo pitäneet omat koulutuksensa. Muun varainhankinnan lisäksi yhdistys saa tuloja pitkästä sopimuksesta, jolla osa VPK:n tiloista on vuokrattu. Säiliöauto HE743 • Alusta: MercedesBenz Arocs 2543L 6X4*4/4200 • Kori: Saurus FS115/5 • Vesisäilö 11500 l • Vaahtosäiliö (Bvaahto) 500 l • 110 mm:n syöttö/runkoletkua 600 metriä (ajoselvitettävä kattolaatikosta), 76 mm/320 m, 52 mm/40 m, 42 mm/300 m • Kiinteän vesitykin kantavuus 85 metriä 8,3 barin paineella, maksimi noin 5000 l/min • Esteripalopumppu 6000 l/min • Kokonaispaino 25500 kg Aki Koivunen uskoo, että Laajasalon VPK pärjää uudella säiliöautolla ainakin 25 vuotta.. Siksi sen tulee olla teknisesti ehdottoman luotettava”, kertoo Laajasalon VPK:n hallituksen puheenjohtaja Mika Paavilainen. Etuakselilla on hydraulinen etuveto. ISO PONNISTUS PALOKUNNALLE Auton arvonlisäverollinen kokonaishinta on noin 370000 euroa. Hallitus nimitti hankintaan työryhmän, ja koko jäsenistö sai osallistua koeajoihin. VPK:n oman rahoituksen lisäksi hankintaan osallistuivat Helsingin kaupunki, Palosuojelurahasto ja Reijo Rautauoman säätiö. TYKKI JA KIINTEÄ SÄILIÖ VAAHDOLLE Vanhan Sisun säiliöön mahtui 9000 litraa vettä, uuteen komposiittisäiliöön 11500. Uusi HE743 korvasi lähes 30 vuotta palvelleen Sisun. Auto on iso ja uutta tekniikkaa paljon. ”Uusi auto harvinaisemmalla Mersun alustalla on kiinnostanut muissa palokunnissa ja lehdissä aina Ruotsia myöten. Hän vastasi autonhankintaprojektista. 60 Pelastustieto 7/2019 KALUSTONURKKA TUOTEHAKEMISTO Helsinkiläinen Laajasalon VPK hankki tuliterän säiliöauton
Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 TUOTEHAKEMISTO www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Käsisammuttimet Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11. Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. KALUSTONURKKA Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh
”Huoneisiin asennetaan sprinklerit ja oviin automaattisulkimet. Paloviranomainen päätti vuonna 2015, että rakennusten paloturvallisuutta on pa rannettava ja että hoitokodissa tulee jatku vasti olla tehtävään koulutettu palovartija siihen saakka, kunnes vaaditut toimenpi teet on suoritettu. ”Olen seurannut asiaa muutaman vuo den, ja sammutuslaitteisto on toiminut ää rettömän hyvin tulipaloissa. Néracin hoitokodista tuli Ranskan ensim mäinen sprinklattu hoitolaitos. En simmäisiä hoitolaitoksia alettiin sprinklata meillä joskus 2000luvun alkupuolella.” Teksti: Kaisu Puranen. Mutta potilashuoneiden sprinklereitä ei mainita Ranskan vanhusten hoitokoteja kos kevissa määräyksissä eikä niille ole yhtään ranskalaista standardia tai ohjetta. Se on joko sam muttanut tulipalot tai rajoittanut niitä siten, että tiloihin ei ole muodostunut hengenvaa rallisia olosuhteita.” Stén arvioi, että mikäli artikkelin tiedot Ranskan hoitokodeista pitävät paikkansa, Suomessa ollaan etumatkalla. Vaaditun paloturvallisuuden tason saavuttamisen arvioitiin maksavan noin 500000 euroa. ”Mahdollinen tulipalo etenee nopeasti ja tietyt potilaat on ensin nostettava vuotees ta pyörätuoliin. Näiden kohteiden asuk kaiden toimintakyky on tavallista huo nompi, joten heidän poistumismah dollisuuksistaan vaaratilanteessa on huolehdittava. Kun ilmaisin ha vaitsee palon, kaikki ovet sulkeutuvat”, pe lastuslaitoksen varapäällikkö, eversti Philippe Molneau kertoo. ”Artikkelin perusteella Suomi on melkein 15 vuotta Ranskaa edellä tässä asiassa. ”Jos todetaan, että poistumisturvalli suus ei ole riittävällä tasolla, toiminnan harjoittajan pitää esittää ratkaisut pelastus viranomaiselle toimenpiteistä, joilla poistu misturvallisuutta parannetaan”, sanoo palo tarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Erityi sesti Pirkanmaan pelastuslaitos on kunnos tautunut rakennusten sprinklaamisessa. Stén kertoo, että valtaosa niin uusista kuin van hoista kohteista varustetaan nykyisin auto maattisilla sammutusjärjestelmillä. Toinen koe teh tiin kellarikerroksen puoliavoimessa jäte huoneessa. Paloviranomainen ehdotti vaihtoehtoista ratkaisua, jolla palon leviäminen estettäisiin ja paloa rajoitettaisiin. ”Tästä on kuitenkin tietoa. Lisäksi osaa potilashuo neista ei voitaisi enää käyttää, mikä vähen täisi muutenkin huonosti kannattavan lai toksen tuloja. ”Tilanne on hyvä, mutta järjestelmällis tä työtä se on edellyttänyt meiltäkin. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen sitä esiteltiin 180 kut suvieraalle. Paloilmaisin hälytti hoitajat ja sulki ovet. Englannissa, Norjassa ja Ruotsissa vanhainkotien sprink lerit ovat pakollisia” komentaja LeTutour ko rostaa. 62 Pelastustieto 7/2019 Sprinklerit hoitokotiin ULKOMAILTA NÉRAC, RANSKA NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Sprinklaamista jo 15 vuotta 3/2018 Liikuntarajoitteisten vanhusten hoito koti toimi sairaalaalueen kahdessa raken nuksessa, jotka olivat valmistuneet vuosina 1969 ja 1989. Yöaikaan siellä on vain kak si hoitajaa. Vaikka tässä tapauksessa tehtyjä ratkaisuja ei voi järjestelmällisesti ot taa käyttöön muualla, ne kuitenkin avaavat uusia näköaloja hoitolaitosten potilasturval lisuuden kehittämiselle. Pois tumisturvallisuutta on pyritty arvioimaan ai ka tarkasti.” Sténin mielestä sammutuslaitteistoja pi täisi olla enemmän tavallisissakin asun noissa. Palovartijoiden palkkaa minen maksoi noin 140000 euroa vuodes sa”, Lot et Garonnen pelastuslaitoksen palo ehkäisyosaston päällikkö, komentaja David LeTutour kertoo. Ensimmäisessä kokeessa si muloitiin vuodepeitteen paloa. Tämän ratkaisun kustannuksiksi arvioitiin noin 200000 euroa. Kokeiden ja mittaustulosten perusteella viranomaiset hyväksyivät tehdyt ratkaisut ja hoitokoti saattoi jatkaa toimintaansa entistä turvallisempana. Sprinkleri sammutti simuloidun jätepalon kolmessa minuutissa. Teksti Manuele Sadaune Suomessa noin 70 prosenttia hoito ja hoivalaitoksista sekä tuetun asumisen kohteista on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä. Näiden vaatimusten myötä myös sprink lerien käyttö laitoksissa on yleistynyt. Pelastuslain mukaan sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa vastaa vissa kohteissa sekä palvelu ja tuki asunnoissa toiminnanharjoittajan on etukäteen laadittava poistumisturval lisuusselvitys. Lä hes kaikki kohteet on sprinklattu. Kokeiden yhteydessä tehdyt mittaukset osoittivat, että • savua ei levinnyt viereisiin tiloihin • syttyviä kaasuseoksia ei muodostunut viereisiin eikä yläkerran tiloihin • sprinkleri alensi välittömästi palohuoneen lämpötilaa. Hoitokodissa oli noin 70 täl laista asukasta
Sit ten he sulkivat huuhteluhuoneen ilmanvaihtoventtiilit ja tiivisti vät oven saumat. Ensimmäinen pari meni mittaamaan huuhtelu huoneen kaasupitoisuuden. Koska huuhteluhuo neen ovi oli kiinni, tiedustelussa ei tarvittu hengityksensuojaimia. Tämän vuoksi pe lastustoiminnan johtaja päätti evakuoida kaikki vanhan raken nuksen asukkaat”, Mücke kertoo. ”He totesivat, että huoneen lattialle oli valunut pullosta noin puoli litraa desinfektioainetta ja ilmassa oli 2 ppm klooria”, Pet rusch kertoo. Emme pys tyneet tekemään suunnitelmaa. Kloorin HTP (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) on 0,5 ppm. Parin viikon kuluttua hän tuli paloasemalle leivonnaisten kanssa. Sairaankuljettajat antoivat ensihoidon viidelle asukkaalle, jotka olivat havainneet hajun, eikä heitä tarvinnut kul jettaa sairaalaan. Tuuletus ohjattiin savusulun (Pelastustieto 8/2017) ja säpil lä suljetun oven avulla viereisen työhuoneen ikkunasta ulos. Pois tohormiin saattoi olla liitettyinä muitakin tiloja. Portaikon yläosa oli romahtanut ja noin 12 metrin korkeudella näkyivät mie hen jalat”, pelastusyksikön esimies Marijn de Groot kertoo. Sairaankuljettajien mielestä uhri piti saada mahdollisimman nopeasti ambulanssiin, koska hänel lä saattoi olla sisäisiä verenvuotoja. Heitä odottaessaan palokunta arvioi tilanteen. Kohotimme ja vedimme häntä varovasti. Pelastustoiminnan johtaja Sebastian Petrusch kartoitti hoi tokodin suojelujohtajan kanssa tilannetta. Pala palalta katkoimme putkia, joiden välis sä hänen jalkansa olivat. Ymmärsimme, että jos emme saa häntä pian alas, jalat joudutaan ehkä amputoi maan”, de Groot kertoo. Huuhteluhuone oli ikkunaton ei kä piirustuksista käynyt ilmi, minne sen poisto oli johdettu. Lopuksi palokuntalaiset mittasivat ilman kaasupitoisuutta ko ko rakennuksessa sekä yhdyskäytävässä. 7/2019 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA AMSTERDAM, HOLLANTI 3/2018 Telineromahdus QUEDLINBURG, SAKSA Kemikaalisukellus hoitokotiin 2/2018 Hoitokoti käsitti kaksi, katetulla käytävällä toisiinsa liitettyä, kerrostaloa. ”Lasioven läpi näimme siellä valkoista sumua”, hän kertoo. Se onnistui. Ulkona toinen kemikaalisukelluspari sulki astian muovipus siin. Koska se aiheutti kahdelle asukkaalle hengenahdistusta, hän teki hätäilmoituksen. ”Tilojen tuulet tamista vaikeutti tiedon puute. ”Perillä näimme, että kahden 20 metrin kor kuisen siilon väliin oli pystytetty portaikko. Vanhassa rakennuksessa oli 68 asukasta, joista osa vuodepotilaita. Työntekijä havaitsi rakennuksen kolmannessa kerroksen huuhteluhuoneessa pistävän hajun. Hänellä oli satumainen onni.” Teksti: Jildou Visser. Hänen jalkansa olivat oudosti vääntyneinä puristuksessa kahden putken välissä. Henkilökunta ja palokuntalai set siirsivät 68 asukasta katetun käytävän kautta uuteen raken nukseen. Kolmannen kerroksen asukkaat majoitettiin toisiin tiloihin ja muiden kerrosten asukkaat pääsivät huoneisiinsa. Esi mies nousi nostolavaauton korissa lähelle miestä. Meidän oli pidettävä rakennel ma paikallaan. Har tioiden ja lantion päällä oli putkikasa. Mietimme, kuinka saamme miehen pelastettua kasasta. Romahdusvaaran takia portaikkoa ei voinut käyttää. Se oli vaikeaa, mutta viimein saimme hänet irti. Onnistuimme vetämään hänen oi kean jalkansa irti. ”Tiesimme, että jos katkaisemme ne putket, joiden vä lissä hän on, kasa romahtaa. Kemikaalitorjuntayksiköt varustivat kaksi kaasutiiviillä suo japuvuilla suojautunutta kemikaalisukellusparia sekä perustivat puhdistuspaikan. Uhri riippui vatsallaan telineen kulmaliitoksesta. ”Seisoim me neljän metrin turvaetäisyydellä portaikosta. Mittauksissa ei havait tu klooria eikä sen hajua tuntunut missään. Teksti: Sven Buchenau Rakennusteline romahti ja telineellä ollut työntekijä jäi puristukseen. ”Juttelimme jatkuvasti hänen kanssaan johtaaksemme hänen huomionsa pois siitä, mitä teimme.” Kylmän sateen vaikutuksesta uhrin ruumiinlämpö laski. Vaa rallisten aineiden asiantuntija Alexander Beck päätti, että vaaran torjuntaan tarvitaan kemikaalisukeltajia. Sidoimme putkia ja lauto ja kiristyshihnoilla paketeiksi. Mies ilahtui, kun laskimme hänet paareille”, de Groot kertoo. Tällä tavalla muodostimme uh rin ympärille turvallisen työskentelyalueen”, de Groot ker too. ”Ennen palokunnan tuloa henkilökunta oli jo evakuoinut osan kolmannen kerroksen asukkaista”, palokunnan tiedottaja Holger Mücke kertoo. Hän neuvotteli kollegansa Patrick Potsin ja pelastus toiminnan johtajan Bob van Straatenin kanssa. ”Uhri oli jossain valtavan putki ja lautakasan keskellä”, de Groot kertoo. ”Kuulimme ilok semme, että hän selvisi, vaikka hänellä oli murtumia lan tiossa ja selässä sekä pari kylkiluuta poikki. Työnantaja kertoi, että mies oli päässyt kotiin. ”Päätimme työntää miehen päällä olevan kasan pois. Pelastaminen kesti kaksi ja puoli tuntia. Myöhemmin puhdistusyritys käsitteli huoneen pinnat. Vaarallisten aineiden asiantuntijan ohjeiden mukaan kemi kaalisukeltajat imeyttivät vuotaneen nesteen liinoihin ja pakkasi vat ne sekä pullon kannelliseen metalliastiaan. Sitten he tuulettivat huuhteluhuoneen savutuulettimella
Hän valmistui merkonomiksi 1962 ja reserviupseerikoulun vuosikurssilta nro 111 vuonna 1963, josta tie johti rauhanturvaamistehtäviin Kyprokselle. Toimikunnan työtä arvostettiin palokuntapiireissä. Sitä hän oli myös harrastustoiminnassaan. Lukuisista johtotehtävistä merkittävimpiä olivat Bore-aluksen, Turun linnan ja tavaratalo Mini-Hinnan tulipalot sekä Estonian meripelastustehtävät. Mika Kontio, Jussin ystävä, pelastuspäällikkö Palopäällikkö Juhani Simola Apulaispalopäällikkö Pentti Turjas Pentti Turjas kuoli 85-vuotiaana Naantalissa 20.7.2019. Jussia jää kaipaamaan laajan ystäväpiirin lisäksi hänelle rakas perhe, puoliso Helena sekä tyttäret Pia ja Tiina perheineen. Yhdistysja järjestöihmisenä arvojen ja perinteiden vaaliminen oli Juhanille tärkeää. Pentti oli arvostettu kenttäjohtaja. Lisäksi hänelle myönnettiin pelastusalan näkökulmasta varsin korkea asessorin arvo ja nimi. Pentti ymmärsi koulutuksen merkityksen ja kehitti jatkuvasti myös omaa osaamistaan. Esimiesasemassa se näkyi vahvana koulutusmyönteisyytenä. Pentti tunnettiin arvokkaana herrasmiehenä, jonka käyttäytymisestä huokui luontevuus, ystävällisyys sekä huomaavaisuus lähimmäisiä kohtaan. Hänellä oli myös kyky laittaa asiat nopeasti toimeksi, mikään ei jäänyt turhaan odottamaan huomista. Palomieheksi hänet nimitettiin 1956, virkaura eteni palomestarin viran kautta apulaispalopäälliköksi 1974. Myös monet pelastusalaan liittyvät luottamustehtävät täydensivät Juhanin työuraa, Pelastustieto-lehden asiamiestehtäviä unohtamatta. Pentin pitkä ura huipentui toimimiseen Turun kaupungin palopäällikön virkatehtävissä viimeisinä työvuosinaan. Vapaa-aikanaan hän osallistui nimenomaan hyväntekeväisyystoimintaan ja kohosi järjestöissä merkittäviin tehtäviin. Hänen johtamaansa valmisteluun Turun ja ympäristökuntien pelastustoimien liittämiseksi yhdeksi organisaatioksi poliittinen ilmapiiri ei kuitenkaan vielä ollut valmis. Verkostoitumisen tärkeyden oivaltaminen ilmeni haluna kehittää toimintaa viranomaisten ja vapaaehtoisten, muun muassa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun välillä. Erityisesti Pentti arvosti vapaaehtoista palokuntatoimintaa. Juhani jäi eläkkeelle (alue-) palopäällikön tehtävistä vuonna 2000. Palopäällikkönä Juhani ei vain johtanut palolaitosta, vaan osallistui myös pelastusalan valtakunnalliseen kehittämiseen. Musiikki esitti tärkeää roolia Juhanin vapaa-aikana Salon Viihdelaulajissa ja myöhemmin Veteraanikuorossa. Juhani syntyi Uskelassa 26.5.1942 ja kuoli kesämökillään äkillisesti 16.8.2019. Elämänuransa aikana Juhani sai myös useita muita huomionosoituksia, joista merkittävimmät YK-mitali, Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen Leijonan Ritarikunnan Ansioristi sekä Suomen Palopäällystöliiton Tuliristi. Sotilasarvoltaan Juhani oli reservin kapteeni. Yli 70 vuotta kestänyt jäsenyys Turun VPK:ssa alkoi 1946 poikaosaston perustamisesta hänen ollessaan 13-vuotias. Hän oli inhimillinen, toimialaa kehittävä ja aikaansa edellä. Juha Virto, pelastuspäällikkö, VarsinaisSuomen pelastuslaitos Pekka Santala, Turun palolaitoksen veteraanit ry:n puheenjohtaja Turun palolaitoksen veteraanit ry, Turun Vapaaehtoinen Palokunta ry. Vaativuus ja uskallus tehdä päätöksiä auttoivat tehostamaan palolaitoksen suorituskykyä. Aikaisemmin hänet oli kutsuttu kunniajäseneksi Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:hyn (2001) ja Salon VPK ry:hyn (2005). Monet muistavat hänet aktiivisena yhteislaulujen laulattajana. Pentti Turjas palkittiin ansioistaan lukuisilla valtakunnallisilla huomionosoituksilla sekä ansiomitaleilla. Tehtävänä oli suuronnettomuuksiin varautuminen. Hän oli syntynyt Turussa 6.9.1933. Juhani oli sanavalmis, toiset huomioon ottava ja välittävä. Hän oli jäsenenä muun muassa Round Table ja Rotary -järjestöissä. Pelastustoimi jää muistelemaan Penttiä suoraselkäisenä toimialan lipunkantajana. Kokeiluhätäkeskus Salossa ja Salon yritysturvallisuusyhdistyksen perustaminen ovat kehittämisestä vahvoja näyttöjä. Hän toimi lukuisissa virkatehtäviinsä liittyvissä järjestöissä. Hänen perusajatuksena oli, että asiat tehdään ihmistä varten, ja siksi hän sai paljon hyvää aikaan. Hän oli vaikuttamassa Surova-toimikunnan perustamiseen Turun kaupunkiin. Siirryttyään eläkkeelle helmikuussa 1994 hän liittyi Turun Palolaitoksen veteraanit ry:n jäseneksi ja valittiin myöhemmin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Armeijan johtajakoulutus antoi hyvän pohjan palokuntauralle. Hän oli ammatiltaan pelastaja ja auttaja. Juhani liittyi Salon VPK:hon 1958. 64 Pelastustieto 7/2019 MUISTOISSA Salon kaupungin palopäällikkö Juhani ”Jussi” Simola on kuollut. Toimittuaan yli 30 vuotta rotaryna, hänet nimitettiin kunniajäseneksi 2015. Hän oli saanut innostuksen pelastustoimeen isän ammatin kautta. Palomestariluokan jälkeen hän aloitti Salon palopäällikkönä 1971. Hän suoritti lukuisia kursseja ja toimi muun muassa palokunnan päällikkönä. Sopimuspalokunnan rinnalla Juhani kävi muun muassa pelastusalan alipäällystökurssin, jonka priimuksena hän siirtyi päällystökoulutukseen. ”Salon pruuttaporukan nokkamies” on poissa
Tapio Korhonen harrasti vapaa-aikanaan musiikkia. Hyvän muistinsa ja numerotietonsa avulla hän luetteli vaikkapa FSF:n normeja ulkomuistista. Erityisen ylpeä hän oli Finnavialle toimitetuista lentokenttäpaloautoista ja oli niistä hyvin kiinnostunut. Hän tunsi alan läpikotaisin. Tapio kaivoi muististaan tilastoja ja kertoi esimerkiksi, kuinka paljon maanteillä ajellaan kyseisen värisillä autoilla”, kollega Veli-Matti Jussila muistelee. ”Esimerkiksi auton väriä tiedusteltaessa, vastaukseksi ei saanut pelkkää väriä. Koulutukseltaan hän oli merkonomi. Palkinnon sai Petri Vyyryläinen Turusta. Transit, Sprinter tai Caravelle. Kiitos kaikille ahkerille ristikkonikkareille! MUISTOISSA Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokir joituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syn tymäpäivistä. Myyntipäällikkö Tapio Korhonen Oy Veljekset Kulmala Ab:n myyntipäällikkö Tapio Korhonen menehtyi elokuun lopussa. Hän oli syntynyt Anjalassa 16.6.1957. Arvoimme oikein vastannaiden kesken palkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon. Esimies, myyntijohtaja Jani Jutila luonnehtii Tapion olleen työorientoinut, joka ensimmäisenä sytytti työpaikalla valot. Hän oli monille tärkeä yhteistyökumppani. 7/2019 Pelastustieto 65 Ristikon 6/2019 oikea ratkaisu Saimme mukavasti vastauksia kesäristikkoon. Oikeat ratkaisu sanat olivat ”miesvoimaruisku”, ”pelastajat” ja ”helikopterissa”. Ostetaan miehistönkuljetusbussi Halutaan ostaa perhekäyttöön pelastustoimelta poistuva miehis tönkuljetusbussi, hinnaltaan noin ±5000 euroa. Ota yhteyttä Markku Kan niaiseen, 040 142 3077 tai markku.kanniainen@evl.fi. SUOMEN PALOMIESLIITTO. Noudetaan. Esimerkiksi Palopäällystöliiton järjestämässä Jehu-malja -kilpailussa Tapio oli näkyvästi mukana Kulmalan edustajana. Meilaa aineisto osoittee seen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratames tarinkatu 11, 00520 Helsinki. Tekniikan tuntija, jonka puoleen saattoi aina kääntyä. Hän oli sellainen ihmeiden tekijä. Korhosen työura kesti Kulmalalla lähes 35 vuotta. Analyyttisyys hänessä ilmeni yksinkertaisiin kysymyksiinkin vastattaessa. Hän oli oikeudenmukainen ja aina heikompien puolella. Finavian pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti teki parikymmentä vuotta yhteistyötä Tapion kanssa. Hänellä oli mittavat tiedot paloturvallisuustekniikasta. Jos kukaan muu ei osannut auttaa, niin Tapio osasi. Insinööri (AMK) Kari Ruusunoksa on nimitetty Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n paloteknisen suunnittelun yksikönpäälliköksi 2.9.2019 alkaen. Työkaverit antoivatkin lempinimen kävelevä tietokone. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpgmuodossa. Kuunteli ja soitti kitaraa, myös muutamissa eri bändeissä. Tapion poismeno on valtava menetys myös meille”, Sääskilahti luonnehtii. Viimeisenä hän myös usein lähti. Kutsuimmekin häntä myönteisessä hengessä pellepelottamaksi. Tapio Korhonen tunnettiin laajalti paloalalla ei pelkästään kotimaassa, vaan myös Euroopassa. ”Hän oli helppo ja positiivinen yhteistyökumppani. Työkaverit kuvailevat Tapiota sydämelliseksi, avuliaaksi ja inhimilliseksi. Muista liittää mukaan yhteystietosi. VAHANEN-YHTIÖT Filosofian maisteri Tuula Kukonlehto on nimitetty Suomen Palomiesliitto SPALin viestintäjohtajaksi 5.8.2019 alkaen
marraskuuta. Kun olet ratkais sut sen, lähetä katkoviivoilla merkityille ruu duille tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. lokakuuta mennessä osoitteella Pe lastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastus tiedossa 6. RISTIKKO. Voit myös lähettää käsin täytetyn risti kon 11. 66 Pelastustieto 7/2019 Pelastustieto julkaisee taas värikkään ristikon syksyn ratoksi. Kir joita aihekenttään ”ristikko” ja muista antaa myös yhteystietosi. Oikean vastauksen lähettänei den kesken arvomme yllätyspalkinon. Merkitse kuoreen ”ristikko” ja anna yhteys tietosi
Valikoimassa nyt myös Hörmann CE-merkityt FST-paloliukuovet ja FlexFire-palorullaovet Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. RISTIKKO Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Eja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 30, E 60, E 90, E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Suomen laajin palo-ovivalikoima!. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099, www.mesvac.fi Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi
Täydellistä valinnanvapautta modulaarisella rakenteellaan Itse tehtävissä olevia tulevaisuuden päivityksiä Parannettua hygieniaa Parasta ergonomiaa ja mukavuutta Alennetut elinkaarikustannukset Alan parhaat kommunikaatioratkaisut 01_M1_Launch-Advert_215x245_FI_Turvata.indd 1 14.02.2019 10:35:01. lisäksi Kiinnostuitko kokeilusta. Suunniteltu sinua ajatellen, M1 tarjoaa sinulle: TAKUU 10 VUOTTA TAKU U TOGETHER AS ONE VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. TULEVAISUUDEN PAINEILMALAITTEESI Uusi M1 on MSA:n edistynein, ergonomisin ja modulaarisin paineilmalaite. Lue lisää osoitteesta www.turvata.?. Löydät tuoreimmat tuotetiedot myös facebook-sivuiltamme www.facebook.com/turvata ja facebook.com/MSAsafetyFire. Vieraile sivuilla MSAsafety.com/M1. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta