Pelastustieto 7/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

haastavat pelastustoimen Ääri-ilmiöt NAISIA ALALLE – mutta miten. SUOMEN SUURIN ensihoito-organisaatio VAPAAEHTOISUUS YHTEISEKSI HYVÄKSI 7/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA
COBRA Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. DAFO Fognail-pistosuihkuputket: tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä. HOLMATRO Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. TOHATSU Luokkansa parhaat moottoriruiskut. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA. FLIR Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilaisille. FOMTEC Laaja ja ekologinen vaahtonesteja vaahtolaitevalikoima. PÄÄKIRJOITUS Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä. DSPA Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. HOSE MASTER Täysautomaattinen letkunhuoltojärjestelmä. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi
(03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilaisille. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Silti riittää haastetta, että väkeä on jatkossakin. Pelastusalalla on hyvä kaiku ihmisten mielissä. Tämä voimavara pitää käyttää hyödyksi ja heittää mielestä huoli, ettei palokuntaa arvostettaisi. Esimerkiksi Lapissa toiminnan ylläpitämiseksi pitää maksaa henkilökohtainen korvaus, jotta toiminnassa ollaan mukana. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi. Pohjois-Savolle sivutoimisuus on historiassa muovautunut omaleimaisuus. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Vapaaehtoisia löytyy, vaikka henkilökohtaista korvausta ei makseta, vaan raha menee palokuntatoiminnan kehittämiseen ja sitä kautta alueen turvallisuuden parantamiseen. Nykyisen hallituksen ohjelmassa luvataan vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Sen jälkeen onkin paljon velvoitteita. Pelastuslaitos maksaa tehtävään osallistuville tuntipalkkaa. Palokuntatoiminta näyttäytyy kovin erilaisena etelästä pohjoiseen katsottaessa. Satakunnassa puolestaan korvaus maksetaan yhdistykselle, joka käyttää rahansa haluamallaan tavalla. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. FLIR Luotettavat ja tarkat lämpökamerat. Parhaillaan sisäministeriön asettama työryhmä pohtii, millaisin keinoin vastataan siihen, että palokuntatoiminta pärjää monien ihmisten vapaa-ajan vieton rientojen välisessä kilpailussa. Ne voivat olla monille niin raskaita, että lupaavan alun jälkeen ei jaksetakaan jatkaa. Tämä voimavara pitää käyttää hyödyksi. HOSE MASTER Täysautomaattinen letkunhuoltojärjestelmä. Samalla tavalla yhteiskunnassa katsotaan suopeasti palokuntatoimintaan. Kansi: Pixabay ja Kimmo Kaisto, kuvankäsittely Petri Vanhanen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. DAFO Fognail-pistosuihkuputket: tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä. COBRA Korkealaatuiset Cobrasammutinleikkurit. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Mukaan lähteminen on vapaaehtoista. Harvaan asutuilla alueilla tarvitaan heitä, jotka oman päätyönsä ohella ovat mukana palokuntatoiminnassa ja jaksavat käydä läpi myös tarvittavat kurssit, jotta voivat osallistua hälytystoimintaan. 7/2020 Pelastustieto 3 Arvokas osa järjestelmää Päätoimittaja Esa Aalto, p. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Pelastustoimen järjestelmällemme on tärkeää, että myös tulevaisuudessa on hyvin toimivaa sopimuspalokuntalaisuutta. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. FOMTEC Laaja ja ekologinen vaahtonesteja vaahtolaitevalikoima. TOHATSU Luokkansa parhaat moottoriruiskut. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Sama lähtökohta on kaikilla. DSPA Turvalliset ja tehokkaat heittosammuttimet. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Perinteisiä palokuntayhdistyksiä ei ole alettu perustaa kahta lukuun ottamatta. Esa Aalto Fognail-pistosuihkuputket ovat tunnetuin vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. HOLMATRO Hydrauliset pelastusvälineet ja nostotyynyt. Palokuntatoimintaa tehdään ihmisten turvallisuuden hyväksi
14 Yksi harvoista pelastusalalla K U V A : P E T R I V A N H A N E N
7/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 42 Ensihoito yksiin käsiin PohjoisPohjanmaalla 24 Suurtehopumppu avuksi ääritilanteisiin 32 Nykytekniikalla turhat hälytykset pois 28 Kuumakouluttajat pääsivät Kangasalla tositoimiin 38 SSPL:n uusi johto K U V A : P E T R I V A N H A N E N 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Sisäministeri avoimena sote-mielipiteille 24 Lentävä suurtehopumppu 26 Pumppukalustolle tarvetta 36 Mirafoni 44 MentalFireFitille jatkoa 46 Mokkatakkimaisteri 48 Liian tummaa paahtoa 49 Eläkkeelle: Riitta Kaarenmaa 50 Vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi 52 Hallituksen kynästä 54 Opinnäytteitä 58 Ulkomailta 60 Kalustonurkka: monitoimiyksikkö 62 Tätä tutkin: pelastajan palautuminen 65 Muistoissa 66 Keskustelua
(ilm. 16.10.) • Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa Kuopio 25.–27.11. Tulimeritapahtuma kerää toistatuhat ta osallistujaa. UUDENMAAN PELASTUSLIITTO www.upl.fi • Webinaari: Ensiapukertaus 27.10. Suhteellinen osuus on kasvanut prosentilla viidessä vuodessa. (ilm. (ilm. • Täydentävät sammutusme netelmät, Kuopio 10.–12.11. Koronaepidemia vaikuttaa muutoinkin edelleen alan tapahtumien järjestämiseen. viim.30.10.) • Turvallisuuskouluttajan peruskurssi, Kuopio, 10.–12.11. Esa Aalto. (ilm. Tapahtumaan voi ilmoittautua 26.10. Ensi tammikuussa seilattaisiin järjestyksessä 24. FOORUMI UUDELLA TAVALLA Yritysturvallisuusfoorumi järjestetään yksi päiväisenä 2. ”Siihen asti järjestelyjä jatketaan. Vuonna 2016 tapahtumaan osallistui ensimmäistä kertaa yli 2000 osallistujaa. viim. viim. Helsinki ja online Osallistujamäärältään alan suurimman tapatuman, Tulimeriristeilyn, järjestämistä pohditaan LänsiSuomen Pelastusalan Lii ton hallituksessa lokakuun lopussa. Tapah tuma kuvataan kahdella kameralla. Määrä on lisääntynyt 282:lla viiden viime vuoden aikana. viim. verkossa SPEK www.spek.fi • Palokuntalaispäivät 24.–25.10., Turku CTIF, PEO, TRAFICOM, PSR, FINAVIA • Lentoasemien pelastus toiminta seminaari 17.11. Tapahtuma järjestetään Helsingissä uudessa hotelli Valossa, jonne otetaan 50 henkilöä. Vain vallitseva epidemiatilanne voi estää tapah tuman järjestämisen”, LänsiSuomen Pelas tusalan Liiton järjestöpäällikkö Anssi Lamminen sanoo. (ilm. Sisäministeriön pelastusosasto perui mar raskuussa Oulussa järjestettävän pelastus toimen ajankohtaispäivän ja siirsi tapahtu man ensi vuodelle. 14.10.) • Pelastustoimintajaoston jaostokokous 29.10. tammikuuta. asti. Päätet tävänä on tapahtuman järjestäminen ensi vuonna 22.–23. 6 Pelastustieto 7/2020 TAPAHTUMA Tulimeren kohtalo auki AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 11 prosenttia on naisia palokuntien hälytysosas tojen jäsenistä. (24365.fi/hakatilastot) K IM M O K A IS T O ALALLA TAPAHTUU PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Paloilmoittimien ja sammu tuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 24.–26.11. 23.10.) PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Valtakunnallinen jälkipurku ohjaajien täydennyskoulutus päivä 22.10. Tulimeriristeily. Ohjelmassa esitellään muun muassa esimerkkejä yrityksen henkilöstön osaami sen merkityksestä onnettomuustilanteissa. 30.10.) • Pelastushenkilöstön perus kurssi (Finavia), Kuopio 20.–28.10. Vaihtoehtoi sesti tapahtumaa ei ensi vuonna järjestetä. joulukuuta sekä lähiosallis tumisena että webinaarina. viim. Tapah tuman järjestävät Suomen Palopäällystö liitto, Finnsecurity, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Paloinsinööriyh distys. Matkanjärjestäjä, matkatoimisto Matka vekka lopetti toimintansa ja tapahtumalle jouduttaisiin etsimään uusi järjestäjä
Mervi Parviainen Twitter 15.9.. VPK:n veteraaniosaston ja alueen yri tysten ansiosta kiukaislaiset saivat sai pa ri vuotta sitten käyttöön uuden paloaseman. Esa Kokki Twitter 1.9. ” Viikon ajan olen saa nut taas seurata läheltä miten Puolustusvoimat on kehit tänyt toimintamallejaan ja johta mistaan. Kun lähtöjä tulee, ne ovat useimmiten liikennevahinko ja raken nuspalotehtäviä. Ville Horkko Twitter 17.9. Tarkkailemme kukin omia ar kielämän verkostojamme, keitä uusia kylille muuttaa. Uudella asemalla toimii puhdas paloase ma periaate, ja sisäilma on nyt huomatta vasti parempi. ” Jos en väärin muista, niin Tulikukon väki oli kerran laskeskellut, että vuo dessa Pelastusopistossa menee kahvia säiliöautollisen verran. Yhteisvoimin Kiukaisilla K U V A : P A U LI IN A P U P U T T I Kiukaisten VPK on hyvässä iässä jo: 115 vuotta toimintaa tuli täyteen tänä vuonna ja matka sen kuin jatkuu. Menkää kertomaan se kaikille niille sopimuspalokun talaisille jotka joutuu huudat tamaan husqvarnaa seuraa van vuorokauden. Muutoinkin tiloihin oli hankala päästä. Markus Aarto Twitter 4.9. Ohjelmassa oli muun muassa juhlaparaati. Tänä vuonna on ollut runsaat 30 lähtöä, eli aika lailla saman ver ran kuin aiempien vuosien 50–60 lähdön vuosikeskiarvon määrä. PV on hyvä esimerkki siitä, miten instituutioidenkin pitää elää ajassa ja kehittyä koko ajan täyttääkseen tehtävänsä. ”Rekrytointi on meillä kuitenkin pääl lä koko ajan. Uutta kohden kul jetaan alueellisen ja sukupolvienvälisen yhteistyön voimin. Päi välähdöt ovat tosin myös Kiukaisilla joskus ongelmallisia, mutta Vainion mukaan asiat ovat vielä riittävällä tolalla. Aiemmassa ei ollut edes pe suhallia autojen ja varusteiden puhdistami seen. 7/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Kiukaisten VPK juhli 115-vuotisuuttaan syyskuussa. Korona muutti työn arkea, mutta mieli alat ovat pysyneet hyvinä. ”Myös esteettömyys on nyt taattu. Talkootöiden voimin pelastustoimin ta täydentyi myös vaihtolavaautolla ja en si vuoden puolella valmistuvalla 400 neliön kalustohallilla. Näin kaikki koululaisryhmissä ja muissa vierai lijoissa pääsivät (ja pääsevät koronan jäl keenkin) tutustumaan toimintaamme mah dollisista liikuntarajoitteista huolimatta. Projekti nieli 9000 talkootuntia, mutta pal kinto kannatti. Laajennukset on sen jälkeen hetkeksi tehty. Uskon, että pelastustoimi kyke nee samaan!. Vinkkaamme hyville tyypeille toi minnastamme.” Petri Vanhanen ” Keskustelu Koronavilk kusovelluksen akun käytöstä ja sillä käyttämättö myyden perustelu tuo mieleen turvavöiden käyttöpakkoon liit tyvän keskustelun. ” Moni tuntuu twitterissä olevan pettynyt kun Ailamyrsky ei olekaan ”kunnon myrsky”. ..ja aamusta sit taas hyvin levänneenä takas palkkatöihin.. Hälytyksiin lähtijöiden määrä, noin 40 henkeä, on toiminnan kannalta hyvä. Muutoinkin asema on palvellut meitä hy vin”, kiittelee VPK:n hallituksen puheenjoh taja Kai Vainio
Runeberginkadul la raitiovaunun ajolankojen päälle kaatunut puu aiheutti ison yh teistoimintatehtävän. ”Tärkein tehtäväni on olla kehittämässä ja jalkaut tamassa uutta toimin tamallia, joka mahdol listaa sujuvan tiedonku lun eri toimintojen välillä sekä varmistaa, että kai killa HIKLUn toiminnoilla on selkeästi määritellyt tavoitteet, oikeat työkalut ja riittävä ohjaus tavoittei den saavuttamiseksi.”. 1 ” Suomen varautu mistyö saa kiitosta. ”Haluan olla tekemässä HIKLUsta entistä toimi vampaa yhteistyöverkos toa, joka tukee kaikkien Uudenmaan pelastuslai tosten henkilöstöä ja toi mintaa parhaalla mahdol lisella tavalla.” Mikä on tärkein tehtäväsi. […] Pelastuslaitokset ovat tyytyneet siihen mitä on saatu, vaikka laitoksilla on puutteita muun muassa lakisääteisten asioiden osalta.” – EteläSavon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan pj Kari Jääs keläinen Puruvesilehdessä 31.8. ”Suomen varautu minen poikkeusoloihin on ihan eri tasolla kuin kymmenen vuotta sit ten. Hän on työsken nellyt palotarkastajana KeskiUudenmaan pelas tuslaitoksella. ” – Elvartoimikunnan ItäSuomen pj ja Telian kehityspäällikkö Ilkka Kerola Yle uutisissa 15.9. Kohteessa oli ensimmäisenä paikalle ehti neen HE 231 lisäksi @erottaja.stadinbrankkari, HKL:n ja poliisin yk siköitä. ”Vaikuttaa siltä, että lapset ovat asuinalueensa perusteella eri tavoin alt tiita joutumaan ensihoitoa vaativiin hätätilanteisiin.” – Uuden lastensairaalan erikois lääkäri Inari Listo Yle uutisissa 25.8.2020 AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. 8 Pelastustieto 7/2020 INSTAGRAM @helsinginvpk #ailamyrsky aiheutti yksiköillemme HE 231 ja 2312 hälytykset yhteensä yhdeksälle tehtävälle. Miksi hait projektipäälliköksi. 3 Lasten tapaturmia sattuu eniten Hel singin kaupunginosissa, joissa tulotaso on matala. Nykyisin sekä viran omaiset että yritysten edustajat tekevät yhteis työtä ja tietävät samat ohjeet varautumisen. #pelastustoimi #sopimuspalokunta #helsinki #aila #yh teistoiminta #hkl #palokunta #raitiovaunu 2 ”[Sopimuspalokun tien talouden] Toimin taedellytykset on saatava kuntoon viimeistään maa kunnallistamisen yhtey dessä. K U V A : LA S S I R IN N E /H E LS IN G IN V P K HIKLUn yhteenvetäjä Erica Sauvala aloitti lokakuun alussa Uuden maan pelastuslaitosten eli HIKLUalueen yhtei senä projektipäällik könä
Lisäys tulee lähinnä tarkistustehtävistä. Jos kustannuksia verrataan työtä teke vää kohden, se ei ole reilua puolin eikä toi sin. TIEDOT ON KOOTTU TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA.) 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 26.–27.12.2011 (Tapani) 13.12.2013 (Seija) 17.11.2013 (Eino) 31.7.2014 (Helena) 2.10.2015 (Valio) 27.8.2016 (Rauli) 17.9.2020 (Aila) Kaikkien päivien keskiarvo Pe la st us te ht äv ien lu ku m ää rä Pelastustehtäviä aiheuttaneet myrskyt 2011 20.9.2020 TOP7 Muut tehtävät Vahingontorjuntatehtävät Onnettomuustyyppiä ei vielä valittu Pelastustehtäviä aiheuttaneet myrskyt 2011–20.9.2020, TOP7 Helsingissä on ollut pelas tuskoiratoimintaa jo 50 vuotta. Pelastustoi men uudistuksessakin mainitaan tavoitteena myös taloudellisesti tehokkaampi toiminta. Kym menen viime vuoden aikana enemmän aiheutti vain Tapanimyrsky (8094 tehtä vää). 7/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Taloudellista tehokkuutta. Missään ei tehdä lakisääteistä palvelua ylimitoittaen tai rakenteissa olisi jotakin löy sää. ”Kun verrataan muihin, pitää ottaa huomioon alamme erityispiirre eli sopimuspalokuntatoi minta. Oma kustannusrakenteemme pitää perustua selkeästi niihin tarpeisiin, joita meillä on riskei hin nähden. Suorituskykymme määräytyy sen mukaan. Osa on mukana myös kansainvälisessä hälytys valmiudessa.. Työmme on turvata väestöä ja suo jella kriittistä infrastruktuuria ja omai suutta.” Mikä on pelastustoimen rahan tarve. Miksi perustellaan tavoitteella saada taloudellisempi järjestelmä, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Keskimäärin vahingontorjuntatehtä viä on 23 päivässä. Rahoi tuksen pitää määräytyä palvelu tarpeen mukaisesti. Suurimmat myrskyt lisäävät myös muita tehtäviä lähes kak sinkertaiseksi kaikkiin päiviin verrattuna. Ensinnäkin pal velujen pitää olla riittävää laki sääteisesti. Helsingin Väestönsuojeluyh distykseen perustettiin pelas tuskoiraosasto helsinkiläistä rauniokoirakoulutusta varten tammikuussa 1970. ”Suorituskykyanalyysin valmistuttua ja sisäi sen turvallisuuden selonteon yhteydessä eksakti luku voidaan kertoa. AJASSA TILASTO Aila-myrsky viime aikojen toiseksi työllistävin Helsingissä pelastuskoiria 50 vuotta Uudistuksia perustellaan usein myös taloudellisten säästöjen tai vähintäänkin tehokkuuden saavuttamisella. Tehdään riittävästi yhteistyötä, jotta saadaan säästöjä aikaiseksi.” Onko relevanttia verrata pelastusalaa rahanjaon kannalta muihin turvallisuusviranomaisiin. Taloudellinen tehokkuus syntyy esimerkiksi yhteishan kinnoista. Rahoitustaso pitää arvioida koko järjestelmän kannalta, mukaan lukien valtion kapasiteetti ja kyky toi mia.” Teksti: Esa Aalto, kuva: Kimmo Kaisto Ailamyrsky aiheutti pelastustoimelle 2649 vahingontorjuntatehtävää. Meitä haastavat myös tulevaisuu den uhat, kuten ilmastonmuu tos, joka pitää ottaa huomioon. Nykyään Helsingin Väestönsuojeluyhdis tys ry:n pelastuskoirajaos on Helsingin Etsintä ja Pelastus koirat (HEPeKo). On toki hyvä tehdä myös tämänkaltaisia vertai luja, mutta absoluuttisesti se ei ole relevant tia. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄSUOMEN AVI. ”Ylipäätään tehokkuus ja talou dellinen tehokkuus voi tarkoittaa montaa asiaa. Helsingin pelastuslaitoksen käytettävissä on kriisitilanteis sa 40 henkeä pelastuskoiratoi minnan osaajia. Niiden pitää turvata perustuslaillinen oikeus. Meillä on haasteemme niin harvaan asu tuilla alueilla kuin kaupunkikeskuksissa. Kun katsomme tässä mielessä palve lutuotantoamme, olemme kustannustehok kaita. Se tarjoaa koulutettuja pe lastuskoiraosaajia niin Helsin gin kaupungin suojelusuunnitel man mukaiseen pelastuskoira joukkueeseen kuin Vapaaehtoi sen pelastuspalvelun Vapepan riveihin
Kaliforniassa on palanut tänä vuonna ennätys määrä maastoa, ja palojen ennustetaan jatkuvan joulu kuulle saakka. syys kuuta. PELASTUSALAN MAAILMA 34°8’45 P 118°0’3 L Coulson 737 tankkerilentokone taltuttaa maasto paloa Angelesin kansallismetsässä Yhdysvalloissa 10. Kuva: AFP/ Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) huomauttaa, että pelastustoimi on itsenäinen kumppani sosiaalija terveyspalveluille, kun uusia maakuntia rakennetaan. 12 Pelastustieto 7/2020 Itsenäinen kumppani maakunnissa Pelastustoimi nähdään merkittävänä ensihoidon palvelutuottajana myös sote-ministerityöryhmässä. AJASSA H allitusohjelman lupaukset pelastustoimen suorituskyvyn turvaamisesta pyritään lunastamaan laajassa sote-hankkeessa, jossa pelastustoimi on mukana. Ministeriön asettama sopimuspalokuntien toiminnan turvaamista pohtiva työryhmä sai valmiiksi ohjelman, joka viitoittaa tietä, kuinka toimintaedellytyksistä huolehditaan pitkälle tulevaisuuteen. Sisäministeri Maria Ohisalo pitää uudistuksen tärkeänä tavoitteena yhdenvertaisten palvelujen turvaamista kaikille ja kaikkialla. ”Tämän on omaksunut myös sote-uudistuksen vastuuministeri perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), kun olemme asiasta keskustelleet.” ”Pelastustoimen siirtoa sote-maakuntiin on perusteltu erityisesti ensihoidon Sisäministeri Maria Ohisalo myöntää, että lakiluonnoksessa olevaa raportointia ja valvontaa pitää arvioida kriittisesti.. Teksti ja kuva: Esa Aalto Antakaa kriittistä palautetta uudistuksesta
Tulevia tarpeitakin ajatellen joudumme ottamaan huomioon koronan aiheuttamat poikkeukselliset tarpeet. 7/2020 Pelastustieto 13 AJASSA Pelastuslaitosten tekemään ensihoitoon on vahva luottamus. Siitä on huolehdittava, että jokainen saa tarvitsemansa avun. ”Siihen on tulossa laajat kuulemiskierrokset ja toivottavasti kommentteja tulee paljon.” Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pelastustoimeen merkittävästi. Pidän tärkeänä myös voimavaroja tutkimusja kehittämistoimintaan”. Sisäministeri Maria Ohisalo pitää uudistuksen tärkeänä tavoitteena yhdenvertaisten palvelujen turvaamista kaikille ja kaikkialla. Ministeriryhmässä pelastustoimi nähdään merkittävänä ensihoidon palvelutuottajana ja pelastuslaitosten tekemään ensihoitoon on vahva luottamus.” ”Etenkin uudistuksen valmistelun yhteydessä sosiaalija terveysministeriössä on tämä asia nähty entistä selvemmin. ”Olemme kovin energiaintensiivinen ala, käytössä on erilaista kalustoa, joten tiedän, että tämä ei ole helppoa. palvelutuotannon kannalta. Silti jokainen pystyy oman osuutensa tekemään ja sillä on merkitystä”, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.. ”Tärkeää on myös parantaa viranomaisten yhteistyötä.” VALTAA EI VIEDÄ POIS Hän toivoo, että valtakunnallisen ohjaamisen lisääminen nähtäisiin mahdollisuutena. RISKIT VAIKUTTAVAT RAHOITUKSEEN Sisäministeri ei lähde sanomaan, mikä olisi pelastustoimen riittävä rahoitustaso tulevaisuudessa. ”Poliitikkojen pitää turvata toimintaedellytykset, että viranomaiset voivat tehdä hyvin työnsä.”. Vastaavia tilanteita voi syntyä tulevaisuudessa, kuten tutkijat ovat ennustaneet ja meidän pitää pystyä varautumaan niihin paremmin.” ”Olen miettinyt myös tilannetta, missä elämme pandemian kourissa ja sattuu sellainen onnettomuus, jossa ihmisten pitää mennä väestönsuojiin. Kokonaisuus pitää nyt katsoa huolellisesti. ”Pitää huolehtia siitä, että turha karsitaan pois ja tehdään mahdollisimman hyvää, mahdollisimman tehokkaasti. Sellainen huoli tuntuu olevan, mutta pelastustoimesta halutaan uudistuksessa tehdä vahvempi valtakunnallinen toimija, vaikka toimittaisiinkin maakunnallisesti.” ”Toivoisin myös, että pelastusala nousisi enemmän esille julkisessa keskustelussa. ”Hallitus on antanut kunnille lisärahoitusta tästä johtuen ja sillä voidaan turvata nyt myös pelastustoimen rahoitusta. Se vaikuttaa palvelutarpeeseen, joka määrittelee rahoituksen. Miten pystytään huolehtimaan ihmisten turvallisuudesta ahtaissa väestönsuojatiloissa. ”Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja metsäpalot tulevat vaikuttamaan pelastustoimeen ja niihin pitää varautua. Ottaisi oman paikkansa, kun ihmisetkin siihen paljon luottavat.” Ministeri sanoo, että uudistuksessa pyritään siihen, että tulevaisuudessa pelastustoimen rahoitus on riittävä. Maria Ohisalo myöntää, että lakiluonnoksessa olevaa raportointia ja valvontaa pitää arvioida kriittisesti. Rahoituksesta huolehdittaessa pitää ottaa huomioon uudet riskit, ja erityisesti sisäministeriön hallinnonalalla, jossa pitää olla nopea reagointikyky.” Toisaalta pelastustoimen pitää ministerin mielestä omassa toiminnassaankin miettiä hiilijalanjälkeään. Uudet vastuut eivät myöskään saa kuormittaa liikaa.” HIILIJALANJÄLKEÄ MIETITTÄVÄ Toinen pelastustoimeen lähiaikoina keskeisesti vaikuttava asia on tämän hallituskauden sisäisen turvallisuuden selonteko. Näihin huoliin ja kysymyksiin me pyrimme parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan.” Hän huomauttaa, että korona-aika on pannut uusiksi myös sisäisen turvallisuuden rahoitustarpeen. Myös hänen johtamansa puolue otti omassa lausunnossaan esille valvonnan ja siinä aluehallintoviranomaisen roolin. Tällaisiin tilanteisiin emme ole nyt varautuneet”, ministeri sanoo. ”Siihen vaikuttaa riskikerroin ja se, miten väestömäärät muuttuvat ja jakautuvat eri puolille maata. ”Rahoitus nousee valtakunnallisen ohjaamisen ohella varmaankin keskeisesti esille laista annetuissa lausunnoissa. ”Sitä ei tehdä niin, että pelastuslaitoksilta viedään valtaa pois. Korona siirsi asian käsittelyä niin, että hallitus antaa sen eduskunnalle ensi keväänä seuraavalla istuntokaudella. Me olemme sisäministeriöstä tätä viestiä voimakkaasti vieneet eteenpäin ja tämän suhteen on oltu kovin ymmärtäväisiä ja uskon, että viesti on mennyt perille.” Ministeri on kehottanut pelastusjohtajia antamaan myös kriittistä palautetta uudistuksesta. Sisäasiainhallinnossa on jo ennen vihreää sisäministeriä tehty kestävän kehityksen sitoumus ja kaikissa toimissa pyritään tarkastelemaan ministeriön hiilijalanjälkeä
Hän on ammatissa edelleen, asemapaikkanaan Vantaankosken paloasema.. 14 Pelastustieto 7/2020 PELASTUSTOIMI Sari Rautiala valmistui ensimmäisenä naisena ammattipelastajaksi 90-luvun puolivälissä
Näkemyseroja on tosin siitä, mistä. Nykypäivän valintakokeessa fyysinen kunto testataan istumaannousulla (minimituloksena 34 krt/minuutti), leuanvedolla (vastaotteella 6 krt), penkkipunnertamalla (45 kg/60 sek/25 krt), jalkakyykkäämällä (45 kg/60 sek/23 krt), uimalla (200m/4 min 45sek) ja juoksemalla (Cooperin testitulos 2800 m). Hän valmistui ammattiin vuonna 1995 ja on samalla ensimmäinen pelastajaksi valmistunut nainen. En pidä tasa-arvoisina sellaisia vaatimuksia, missä lähtötaso on jo erilainen.” Hän katsoo, että testin toteutustavassa olisi uudistamista – jopa niin, että pelastustoimen nykyhetkinen suorituskyky pysyy samana. Näin ollen nainen joutuu tekemään enemmän työtä testin läpäisemiseen.” Pelastusalan naiset -järjestö on jälkimmäisen syyn vuoksi ollut jo jonkin aikaa huolestunut naisten pääsystä pelastusalan työhön. ONKO TYÖN ARKI MUUTTUNUT. ”Esimerkiksi leuanveto on suoritustyyppinä sellainen, joka opetetaan pojille peruskoulun oppimäärässä, mutta ei tytöille. Yhdistyksen puheenjohtaja Mira Leinonen toivoo, että testin tarkoituksenmukaisuus pääsyrajojen ja testaustavan osalta selvitettäisiin. Verrokkiammateista esimerkiksi poliisiammattikorkeakoulun puolella naiset saavat pääsykokeissa tasoitusta. Testit eivät ole ihan helpot, mutta ne ovat silti täysin suoritettavissa niin miehille kuin naisillekin. Totta kai on fyysinen fakta, että naisella on vähemmän lihasmassaa ja sitä kautta voimaa. 7/2020 Pelastustieto 15 YHDENVERTAISUUS Ensimmäinen ja yksi harvoista Pelastusalalla on tasa-arvostrategia ja tavoite yhdenvertaisuuteen, mutta pelastajan ammatti itsessään on vahvasti sukupuolittunut. Tytöillä lähin vastaava suorite on riipunta. Suomalaisia pelastajatutkinnon suorittaneita naisia on tällä hetkellä alalla vain kahdeksan. Pääsyvaatimukset ovat kummassakin samat. Yksi heistä on Vantaankosken paloasemalla palomiehenä työskentelevä Sari Rautiala, 46, Keski-Uudenmaan pelastulaitokselta. ”On kulunut 25 vuotta siitä, kun hain ja kävin opiston. Nykyisen kuntotestin tausta on 1990 annetuissa testisuosituksissa. Pelastajan ammattiin pääsee Pelastusopiston ja Pelastuskoulun kautta. Pelastustoimen suorituskyvyn ja palvelutason säilyttäminen on kaikkien toiveissa. Pelastusalan kuntovaatimukset ovat kovat, mutta Rautialaa se ei ole pysäyttänyt. Pelastusalan naiset -yhdistyksen mukaan naisille hankalimmat testauskohteet ovat näistä jalkakyykky ja leuanveto. Pelastusalalla on tasa-arvostrategia ja tavoite yhdenvertaisuuteen, mutta pelastajan ammatti itsessään on vahvasti sukupuolittunut. Teksti ja kuva: Petri Vanhanen A mmattipelastajuus on miehinen maailma
Myöskään Leinonen ei tätä halua tapahtuvan. ”Meidän tulee olla valmiita toimintaan kaikissa niissä tilanteissa, joissa apua tarvitaan. Myös raskas raivauskalusto on tehty hieman helpommin liikuteltavaksi ja niin edelleen. ”Meillä on nykyään muun muassa kevyemmät paineilmalaitteet ja varusteet, jotka suojaavat kuumassa paremmin kuin vanhat haalarit ja kypärät. Koska raskas suorittaminen on nykytyössä entistä harvempaa, siihen ei tulisi Leinosen mukaan pääsyvaatimuksissakaan painottaa niin paljon, vaan pitää huolta, että pelastajan työn vaatimukset tulevat kokonaisvaltaisesti huomioiduksi muitakin ominaisuuksia myöden. Meillä kun ei oikein operatiivisella puolella voida jakaa tehtäviä kevyempiin tai raskaampiin hommiin – kaikki joutuvat tekemään samaa työtä. Toisaalta sammutustyö on silti aina kuumaa ja raskasta hommaa. Leinonen arvioi ensiarvion valmistuvan lokakuun loppuun mennessä. Fyysisen suorituskyvyn pitää olla riittävällä tasolla, mutta Leinonen ei haluaisi painottaa sitä liiaksi. Waitinen huomauttaa, että vaikka YHDENVERTAISUUS. ”Yhtenä esimerkkinä se, että äärimmäisenä onnettomuustyyppinä meillä pidetään rakennuspaloa ja savusukellusta. Työryhmä aloitti koulutusja rekrytointiasioiden käsittelyn syyskuun aikana. Yhdessä tehdään, mutta keneltäkään ei kuitenkaan vaadita supervoimia.” Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinenkaan ei katso pelastusalan olevan vielä niin teknologisoitunut, että työ olisi ratkaisevasti muuttunut. Kaikenlaiset tehtävät tulee pystyä suorittamaan. Niin kauan kuin savusukellustehtäviä tulee, työturvallisuuslaki edellyttää, että meidän pitää niitä pystyä suorittamaan.” Työturvallisuus ei saa missään nimessä vaarantua, Nikula painottaa. Leinonen toimii tasa-arvoja yhdenvertaisuuskoordinaattorina sisäministeriön asiaa käsittelevässä työryhmässä. ”Mielestäni pääsyvaatimukset alalle pitää olla samat. ”Pelastusalan työkalut on edelleen samat ja niiden turvallinen käyttäminen vaatii hyvää fysiikkaa – poikkeuksellisista työolosuhteista puhumattakaan.” Rautiala jakaa Nikulan näkemyksen. Pelastusalan ammattilaisten liitto SPALin johtaja Kim Nikula pitää ongelmallisena katsoa asiaa tehtävien tapahtumistodennäköisyyksien kautta. Mutta entä jos nykypäivän työ ei enää edellytä sitä yhtä rankkaa fyysistä vääntöä. Tämän vuoksi hän katsoo selvitykselle olevan tarvetta. Nikula ei allekirjoita näkemystä, että ala olisi muuttunut ratkaisevasti. Meillä on pelastajia työelämässä, joiden ei ole koskaan tarvinnut savusukeltaa tositilanteessa.” Osittain tähän on vaikuttanut tekniikan ja teknologian kehittyminen, osaltaan myös turvallisuusviestintä. Sen vuoksi pitäisi aina varustautua vaativimman kautta. Tehtävämäärät näissä ovat merkittävällä tavalla vähentyneet. Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto on meillä myös osa työturvallisuutta. Leinonen katsoisi asiaa muun muassa tehtävätyyppien yleisyyden, teknologisen kehityksen ja henkisen kyvykkyyden kautta. 16 Pelastustieto 7/2020 näkökulmasta vaadittu taso määritellään. Teknologia on kehittynyt ja Leinonen katsoo sen muuttaneen nykypäivän työvaatimuksia – ja trendin edelleen jatkuvan. Fyysistä voimaa mielestäni tarvitse ihan niin kuin ennenkin.” Hän ei näe tarvetta myöskään poliisiammattikorkeakoulun käyttämälle, sukupuolen perusteella annettaville tasoituspisteille
7/2020 Pelastustieto 17 Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto on osa työturvallisuutta. ”Suomalaista testiä ja CPATia on hankala verrata keskenään fyysisen vaatimuksen osalta, sillä ne ovat niin erilaisia lähtökohdiltaan. Hanhikoski huomauttaa kuitenkin, että eri mailla on omat erityispiirteensä, minkä vuoksi suorat vertailut esimerkiksi Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään niin kutsuttua CPAT-testitapaa, jossa testataan muun muassa portaille. Leinonen ja Waitinen haluaisivat tämän selvitettävän. ”Kuinka usein tapahtuu työssä tilanteita, joissa maataan selällään ja nostellaan 45 kilon painoja ylös ja alas. Waitinen kertoo, että Pelastuskoulun opiskelijoilta ei ole tullut pääsyvaatimuksia koskevia muutostoiveita. KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYS POHDINNASSA Mutta vaikka pääsykokeen rajoihin ei koskettaisikaan, olisiko itse testaamisen tavassa tarkasteltavaa. Käytännön toimivuuden näkökulmasta arvioiden yhdysvaltalainen, käytännönläheinen menetelmä kuitenkin vaikuttaa toimivalta, sillä se on alalla edelleen käytössä”, kertoo SPEKin kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija ja Pelastusalan naiset -järjestön hallituksen jäsen Taina Hanhikoski. Olisiko jotain parempia testitapoja olemassa?” Waitinen pohtii. Miksi alalle soveltuvuutta ei testattaisi käytännönläheisemmin. nousua, letkunja varusteidenkantoa, tikkaillenousua, potilaansiirtoa ja oven läpi murtautumista. Leinosen tapaan myös Waitinen on mukana pelastustoimen tasa-arvotyöryhmässä. CPAT-testi on yhdysvaltalaisen miehistön ja päällystön yhteistyössä kehittämä ja sitä käyttää Yhdysvalloissa valtaosa pelastuslaitoksista. Myös Lontoon pelastuslaitoksella on vastaavanlainen käytännönläheinen testi käytössä. savusukellustehtävät olisivatkin vähentyneet, niiden lisäksi vaativia voimankäyttötilanteita voi olla myös potilaan kuljetusta vaativissa ensiaputehtävissä vaikkapa portaikoissa
Ministerin mielestä oleellista on myös se, millaisin termein alan työntekijöitä kutsutaan ja millaista materiaalia jaetaan, kun uusia ihmisiä houkutellaan alalle. ”Vaikka testirajoihin ei mielestäni tarvitsekaan puuttua, kuntotestauksen tapaa voisi miettiä. Silti koulutuksen pääsyvaatimuksiin liittyvä fyysinen osio pitää käydä kriittisesti läpi. ”En sulje pois, etteikö voisi olla muitakin testaustapoja nykyisen tavan sijasta. Mutta testin tulisi kaikissa tapauksissa perustua työelämän vaatimuksiin ja siihen, että työturvallisuus taataan. Ne ovat usein yksi työkalu tasa-arvon tavoittelussa. ”Pelkästään pääsyvaatimuksia muuttamalla emme saa lisää ihmisiä hakemaan. Käytännönläheistäminen on Nikulasta kiinnostava idea. Toimintatavat on syytä katsoa niin, että väylä kouluttautua ammattiin on kaikille tasapuolinen. Alalle tarvitaan uusia pelastajia ja on tärkeää lähettää viesti siitä, että kaikki halutaan alalle töihin. 18 Pelastustieto 7/2020 Yhdysvallat-Britannian ja suomalaisen palomiestyön välillä eivät ole täysin mahdollisia. Käytännön testit ovat mielestäni aina harkitsemisen arvoisia.” Waitinen ja Hanhikoski peräänkuuluttavat pääsykokeiden pohtimisen lisäksi myös muita tapoja pelastusalan houkuttelevuuden kasvattamiseen. ”Esimerkiksi poliisiviranomaisina työskentelee paljon naisia, ehkä heidän kokemuksistaan voitaisiin oppia jotain myös pelastustoimessa.” Hän korostaa pelastajien työn fyysisyyden merkitystä ja että siitä pitää huolehtia. ”On syytä arvioida, onko esimerkiksi valintakokeeseen liittyvässä kuntotestissä jotakin uudistamisen tarvetta.” Ohisalo ei halua sanella, miten pitää toimia eikä hän kysyttäessä asiaa halua myöskään ottaa kantaa mahdollisiin sisäänpääsykiintiöihin. OHISALO: RATKAISUT ALAN SISÄLTÄ Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että tasa-arvon toteutuminen koulutuksen valintakokeessa on yksi huomioon otettava asia. ”Ministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä pelastusalalla ja toivon, että alan sisältä saadaan näkemyksiä niistä konkreettisista toimista, jolla asiaa edistetään.” YHDENVERTAISUUS Nainen joutuu tekemään enemmän työtä testin läpäisemiseen.. Alan pitää olla houkutteleva muillakin tavoin”, Hanhikoski kertoo. Jos jollekin testiosiolle ei ole työtehtävän näkökulmasta perusteita, ei meidän kannata sellaisia testejä tehdä.” Rautiala on samoilla linjoilla
Pyydä esittely ja demolaite. • Lisävarusteena mm. • Digitaalinen ohjain LCD-näytöllä muistuttaa ja ohjaa käyttäjää. Maksimituotto 2250L/min. Totea edut itse! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Monet pelastuslaitok set luottavat jo Rosenbauer Fox 4 moottoriruiskuun. kääntyvät painelähdöt ja kuljetuspyörät. FOX 4 moottoriruisku Kulmala Pelastutieto lokakuu Rosenb. ----------Kiinnostuitko. 2020 215x275.indd 1 21.9.2020 13.28. • Moderni 3 sylinterinen Rotax 903A moottori. • Vakiovarustelu: mm. • Normin mukainen tuotto on 1750L/min @10baaria. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi • ”Helppokäyttöinen ja tehokas”! Kilpailijaa +16,66% parempi tuotto. vakiopainesäädin, 110 mm imuletkut, ylläpitolaturi, USB liitäntä, Firecan liitäntä yms
”Maastopalot alkavat olla jo arkipäivää Kaliforniassa ja Australiassa. Riskit ovat olleet tiedossa, mutta millainen uhka se pelastustoimelle on. Talvipäivät pimenevät, kun ei ole lunta heijastamassa valoa, ja se yhdistettynä teiden lisääntyvään peililiukkauteen lisää liikenneonnettomuuksien määrää. Pelastustehtävien näkökulmasta odotettavissa on suoraan ja välillisesti aiheutuvia ongelmia. I lmastoa ei voi käskeä sulkemaan rajoja. Sen perusteella pelastustoimen tehtäväprofiili muuttuu – tai pikemminkin muutos on alkanut jo. ”Tämä on hidasta liukumista kohti uutta normaalia. Pimeys ja sateiset ilmat aiheuttavat lisää mielenterveysongelmia. Toki vuodet eivät ole veljeksiä keskenään lähtökohtaisestikaan, mutta uutta kohden hitaasti matkaamme.” Tehtävätyypit itsessään eivät ole pelastuslaitoksille ennen kokemattomia, mutta tehtävien yleistyessä, voimistuessa, pitkittyessä ja päällekkäistyessä ollaankin jo uuden edessä. Heijastevaikutteina lämpö ajaa ihmisiä vilvoittelemaan, ja se lisää vesionnettomuuksien määrää ja hukkuSäiden armoilla. Vesistöjen jääpeite puolestaan heikkenee, ja se taas aiheuttaa heikoista jäistä pelastamisen tehtäviä.. Ilmastonmuutos muokkaa tehtävien toistumistiheyttä ja tapahtumisvoimakkuutta. Maailma muuttuu, ja meilläkin on mahdollista, että isoja onnettomuuksia ja ongelmia kohtaamme”, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Vehkoja. Vehkoja on vuoden alussa julkaisemassaan tutkimuksessa perehtynyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin nimenomaan pelastustoimen kannalta. ”Jos meilläkin Jokilaaksoissa alkaa olla 2–3 suurta maastopaloa päällekkäin, meillä ei ole enää resursseja hoitaa niitä.” YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN Kansallisessa riskiarviossa ja pelastusmisia. Entistä yleisemmiksi ilmiöiksi muodostuvat rajuilmat, trombit ja voimakkaat ukkospuuskat, ja niihin liittyvät vahingontorjuntatehtävät. Ilmastonmuutos on mainittu kansallisessa riskiarviossa ja pelastustoimen strategiassa yhtenä uhkatekijänä. Kuivina kausina metsäpalojen riskit lisääntyvät ja sadekausina tulvat. Teksti ja kuvankäsittely: Petri Vanhanen · Pohjakuvat: Kimmo Kaisto ja Pixabay Ensihoitotoiminnan puolella taas joudutaan pohtimaan, kuinka hyvin lääkkeet säilyvät pitkien kesähelteiden aikana. 20 Pelastustieto 7/2020 ILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN Katseet ensisijaisesti yhteistyön suuntaan
”On jo viisauden alku, että tunnustetaan asia. Ensinnäkin pelastustoimen asiantuntijuutta tulisi tuoda esille. 7/2020 Pelastustieto 21 ILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN toimen strategiassa ilmastonmuutos on mainittu. Riski on ollut tiedossa, ja Vehkojan mukaan pelastustoimi on hyvällä reitillä. Jaamme hyvin tilannekuvaa Tehtäväprofiili muuttuu – tai oikeastaan muutos on alkanut jo.. Tutkimuskentällä innovoidaan, ja tuloksina käytännön pelastustyö ruohonjuuritasolla ja taktisella tasolla mahdollisesti helpottuu. Tässä vaiheessa ollaan varauduttu hyvin, mutta tilanteeseen ei kannata tuudittautua.” Mutta missä vielä voisi parantaa, jottemme ongelmiin joudu. Jos kesällä on erittäin kuuma, pitää olla käytössä kevytsammutusvarusteet ja -kypärät – jos vain tehtävän puolesta sellaisia on mahdollista käyttää.” Hankinnat edellyttävät rahaa, mutta eivät Vehkojan mukaan pohjattomia määriä. ”Meidän pitäisi osallistua julkiseen keskusteluun ja tuoda esille, mitä ilmastonmuutos meidän näkökulmastamme yhteiskunnalle aiheuttaa”, Vehkoja kertoo. Vehkoja näkee johtamisen ja priorisoinnin tärkeänä erityisesti silloin, kun resurssit ovat tiukilla. ”Tulvat ovat meillä Pohjois-Pohjanmaalla jokavuotinen juttu, mutta onneksi meillä on hyvä viranomaisyhteistyö Ely-keskuksen, pelastuslaitoksen, puolustustoivomien, kuntien ja sähkölaitoksen kanssa. Älylaitteiden ja -vaatteiden datan hyödyntäminen esimerkiksi voisi auttaa metsäpalotyyppisillä tehtävillä, kun sijainnin, tehtäväjaksamisen ja tilannejohtamisen tieto kulkisi tarkemmin ja nopeammin. Katseet kannattaisi hänen mukaansa ensisijaisesti suunnata yhteistyön suuntaan. Toisena tarkkailtavana kohteena Vehkoja näkee teknologian kehityksen seuraamisen. Mutta ei voi unohtaa perusasioitakaan. ”Kalusteet ja varusteet pitää olla ajantasaiset
”Ei ole yksiselitteistä tietoa esimerkik si ilmastonmuutoksen alueellisesta vai kuttavuudesta. Tervo katsoo myös ilmastonmuutok sen aiheuttamiin ongelmiin varautumisen olevan hyvällä reitillä. Myös väestön keskittyminen kaupunkeihin ja siitä välilli sesti aiheutuvat harvaan asuttujen aluei den hankalasti saavutettavat kohteet luo vat ongelmia. Apua on hankinnassa myös lainsää dännön suunnalta. Laitteita kun kerran on hankittu – ihan yhteistyön nimissäkin. Sisäministeriön pelastusosaston siviili valmiusyksikön varautumisjohtaja Jussi Korhosen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia on hieman hankala arvioida, sillä ilmiö on muutoksena niin hidas ja moniulotteinen. ”On vastuullamme varautua kaikkia uhkia vastaan. ”Tässä on monta isoa ilmiötä vaikeut tamassa.” Korhonen antaa tunnustusta työlle, jo ka on varautumiseen jo tehty. ”Varautumistyö Suomessa on aika konsensushakuista. Keskustelu yhdistyy vakavampaan kysymykseen ja huoleen siitä, että yhteistyön edessä on joskus turhiakin esteitä. ”Mutta uskon kyllä, että viranomaisella on aina hyvä aikomus hoitaa asioita parhain päin.” KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI Mitä muita keinoja yhteistyön parantamiseen olisi. Pelastuslaki on uudis tuksessa ja ilmastonmuutoksen kaltai seen, ajoittaisia vakavia tehtäviä aiheutta va ilmiöön, varautuminen voisi sen kaut ta helpottua. Ja Kansallisessa riskiarviossa ja pelas tustoimen strategiassa ilmastonmuu tos on mainittu. Järjestelmää, josta voisi tarkistaa, mitä naapurilaitoksella olisi käytössä. Näin apua saisi mah dollisimman aikaisessa vaiheessa. Vehkojan tutkimuksessa haastateltava toivoi käyttöön yhteistä kalustorekisteriä. Tässä lääkkee nä on muun muassa kansallinen ja kan sainvälinen yhteistyö EU:n ja Pohjoismai den kanssa. Lakiin on pohdinnassa uu distuksia, joiden avulla yhteistyön, avun pyynnön ja poikkeustoiminnan kynnystä saisi madallettua. Silloin pitäisi tehdä pikaisesti kaikki mitä voidaan, näin voidaan estää vaarallisen tilanteen äityminen pahemmaksi. Usein tois tuviin tyypillisiin tehtäviin on varaudut tu hyvin. Sen eteen on tehty paljon hyvää työtä esimerkiksi tilannekuvan yl läpitämisessä, tiedonjakamisessa ja yh teistyössä kriittisten toimijoiden kanssa.” LAKIUUDISTUKSELLA KETTERYYTTÄ. Jos sähköt katkeavat, yhteiskunnan toiminta hidastuu tai jopa katkeaa. Julkishallinnossa tu lisi vahvemmin asettaa prioriteetteja val takunnallisesti, jolloin sillä olisi suurempi vaikutus alueellisesti. Yleisesti toki on tiedossa, että se voi aiheuttaa sään ääriilmiöitä ja niiden lisääntymistä ja voimistumista.” Ongelmien riskiä kasvattaa Korhosen mukaan se, että olemme verkottunut ja teknologiariippuvainen yhteiskunta. Ongelmia voi olla harvemmin ta pahtuvien, poikkeuksellisen vaativien teh tävien suorittamisessa. Ilman priorisointia emme viesti siitä, mikä on ilmastonmuu toksen aiheuttamien uhkien suhde mui hin riskeihin.” Toimialan kyky reagoida on hyvä, mut ta strategisen tason varautumista hanka loittaa, että ennakointityö on Tervon mu kaan pelastusalalla vielä melko uutta. Kuntaliiton pelastustoi men kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo tosin harmittelee sitä, että kansal linen riskiarvio ei tee painotuksia uhkien kesken. ”Toivon, että ei piilottauduttaisi lakitekstien taakse tällaisissa asioissa. Strateginen ennakointi vielä uutta Varautumistyö Suomessa on aika konsensushakuista.. Toki myös uuden teknologian hyödyntäminen. Ajatella, että hoitakaa te, vaikka meillä olisikin resurssia.” Pelastusala on aikakriittinen ala. Voi sanoa, että alalla ei ole kovin pitkää perinnettä, jossa toimintaympä ristöä ennakoitaisiin nimenomaan pitkäl lä aikavälillä.” Tietojohtamista vahvistetaan useil la foorumeilla, esimerkiksi suorituskyky hanke on pelastustoimessa parhaillaan käynnissä, joten hyvään suuntaan ollaan matkalla. Vehkoja muistaa tapauksen. ”Esimerkiksi riskinhallintapäälliköiden virat ovat tulleet vasta 20 viime vuoden aikana. 22 Pelastustieto 7/2020 ILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN keskenämme ja pistämme rivistöt suoriksi tulvien tullessa.” Kesällä somessa käytiin kevyen naljaileva reviirikeskustelu, jossa pohdittiin, onko oikein, että Rajavartiolaitoksen henkilö sammuttaa maastopaloa. Tiedolla johtamiseen Tervo kaipaisi vielä kin lisää resursseja
Pari vuotta sitten perustetun pelastusjoukon ensimmäinen komennus oli kesällä Lapin tulvissa avustaminen. Sellaiseen nimenomaisesti perustettu Arctic Rescue Team on vielä nuori joukkue, mutta sille on jo ollut tarvetta. Avun mobilisoinnista on tuoreitakin kokemuksia, kun Suomi oli kesällä apua antavana osapuolena Beirutin räjähdysonnettomuudenjälkeisessä avustustyössä. Kainuun tykkylumien aikaan Jokilaaksojenkin laitos oli varautunut avustamaan naapuria, mikäli Kainuun pelastuslaitos olisi tarvinnut lisäkäsiä ja -kalustoa. LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Kansallisten voimien ehtyessä apua saa kansainvälisiltä yhteisvoimilta. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. ILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN lisää on tulossa: Kesällä pohjoisen pelastuslaitokset esimerkiksi saivat rahoituksen suurtehopumpun hankintaan vaativia tulvaja metsäpalotehtäviä silmällä pitäen. Vehkoja kiittelee pelastustoimea siitä, että se on ottanut vahvoja askeleita jo lähtökohtaiseen yhteistoimintaan. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. Tällä kertaa Oulu-Koillismaalle auttamaan maastopalojen sammutuksessa. Kansainvälisen avun vastaanottoa Suomen näkökulmasta tulisi kuitenkin katsoa vain hätävarana. Kokemukset ovat olleet hyviä ja ryhmä on hyvin saatu mobilisoitua tehtäville.” Myös laitosten välisestä yhteistyöstä Vehkojalla on hyvä kokemuksia. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. Myöhemmin kesällä sitä hälytettiin hätiin uudelleen. Ympäristökatastrofit ovat juuri tällaisia. ”Tämä on ollut hyvä avaus joukkueelle. Mutta jos tilanne on niin suuri, ettei sekään resurssi riitä, meillä pitää olla kyky pyytää ja vastaanottaa apua ulkomailta.”. ”Ensimmäiseksi käytetään omaa kansallista resurssia. Pelastustoimen strategian mukaan tärkein kansainvälisen avun pyytämisen väline on Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi, jonka kautta voi pyytää apua unionin alueella ja että sen ulkopuolella tapahtuvien luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä
Osallistuimme kilpailutukseen ja voitimme sen. 24 Pelastustieto 7/2020 P arisen vuotta sitten Esteri Groupin toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki sai yhteydenoton Ahvenanmaalta. Kaarinalaiselta pumppuvalmistajalta kysyttiin kartoitusvaiheessa erilaisia vaihtoehtoja vaatimusten ratkaisuun. Risteävä alusliikenne on vilkasta ja milloin tahansa merialueella voi sattua pahakin haveri. Esteri ASL suurtehopumppu on tehokas työkalu taistelussa maastopaloja vastaan”, Kalliomäki sanoo. SUPER PUMA TESTASI Ahvenanmaan saaristoalueilla on monenlaisia riskejä, joihin pelastuslaitoksen on varauduttava. SaaILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN Suurtehopumppu lentää myös ilmassa Ahvenanmaalla syntyneestä ideasta valmistui suurtehopumppu, jolla voidaan vastata myös haasteisiin, joita metsäpalot voivat pahimmillaan aiheuttaa. Sellainen kuulosti haasteelliselta. Pumppukalusto on liikuteltavissa myös ilmateitse helikopterilla. Pumppauskalustoa voidaan tarvita, jos laivan omat pumput eivät toimi tai ne eivät ole riittävän tehokkaita tilanteeseen nähden. ”Tehokas pumppu kuljetuskärryineen ei saisi painaa 2000 kiloa enempää, koska suurtehopumppu pitäisi olla kuljetettavissa esimerkiksi Rajavartiolentueen helikopterilla ja siirrettävissä henkilöauton ajo-oikeudella. Pelastuslaitoksella oli ideoitu ilmateitsekin siirrettävää järeämpää pumppukalustoa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Markku Vuotila / RajuLive Oy ja Esa Aalto Super Pumalla testattiin onnistuneesti suurtehopumpun kuljettamista.
Hän on mukana myös Kuusiston VPK:ssa, jossa uusi pumppu on herättänyt mielenkiintoa esimerkiksi liikuteltavuutensa ansiosta. Alumiinivalmistamiseen osaamista antoi Weldmec Marine Oy, joka on erikoistunut alumiinirakenteiden valmistamiseen. Kun Maarianhaminaan toimitettava pumppu valmistui, Rajavartiolaitos testasi Super Pumalla suurtehopumpun kuljettamista. ”Oli mielenkiintoista olla mukana valmistamassa uudenlaista tuotetta ja palESTERI 6000 ASL • kokonaispaino 1580 kiloa 6000 litran pumpulla (+ traileri 330 kiloa) • manuaalikäyttöiset venttiilit, pienin venttiili kolme tuumaa (modifiointi asiakkaan tarpeen mukan) imupuo lelle 10 tuuman letku • sähkötoiminen alkuimulaite tai 2–4mäntäinen imulaite • hinta varusteista ja vesituotosta riippuen 85000–150000 euroa kitsevaa, kun näki valmiin tuotteen testattavana. Antti Kalliomäki (vas.) ja Ilkka Paatere suunnittelivat ahvenanmaalaisten idean pohjalta ensimmäisen suurtehopumpun.. Toivottavasti tätä hyödynnetään tulevaisuudessa maastopalojen sammuttamisessa. Pääsuunnittelijana ja toimeenpanijoina toimivat Ilkka Paatere ja Iivarin poika Antti Kalliomäki. ”Hienolta tuntui ja näytti, kun pumpusta tuli vettä ja sitä kuljetettiin helikopterilla ilmassa. ”Koelento tehtiin 80 solmun nopeudella eikä lentonopeus tuottanut ongelmia, vaan lentäjän mukaan nopeammankin olisi voitu pumppua kuljettaa. Parhaillaan aloitellaan ASL malliston suuremman pumpun tuotantoa. Ahvenanmaan pelastuslaitoksen aloitteesta syntyi tehokas, yksinkertainen luotettava, helppokäyttöinen ja huoltovarma palopumppu. Iivari Kalliomäki sanookin, että tässä olisi erinomainen työkalu palokunnille, jotka erikoistuvat vesihuoltoon pelastuslaitoksissa. Vastaavaa ratkaisua ei markkinoilla ole”, Iivari Kalliomäki sanoo. Nummelan väki kiittää Weldmeciltä mukana olleita sujuvasta yhteistyöstä. ”Loistava kumppani tämä Weldmec”, mainitsevat Kalliomäet. ”Suomessahan meillä on erinomaisesti toteutettu metsäautotieverkosto, jonka ansiosta pumppu voidaan kuljettaa ASL-yksikön trailerilla metsäautoteitä pitkin palopaikalle. Se on parisataa kiloa painavampi. Helikopteri voi kuljettaa pumppua tai pumppua trailereineen haluttuihin paikkoihin, jolloin vettä voidaan johtaa suuria määriä hankalaankin paikkaan, josta käsin paloa voidaan rajoittaa ja sammuttaa. 6000 litran lisäksi käytössä olisi silloin myös 10 000 litran pumppu. Kun uutta lähdetään tekemään, jatkuva kehittäminen on kiinnostavaa. Sitä joudutaan työn edetessä tekemään hyvästä suunnittelusta huolimatta”, Antti Kalliomäki tähdentää. Erityisesti ilmateitse siirtäminen kiinnostaa Kalliomäkeä. Se voidaan siis siirtää nopeastikin pitkiä etäisyyksiä ja hankalaankin paikaan, josta se myös samalla keinolla voidaan hakea pois.” ”Ensimmäisen pumpun valmistuksen yhteydessä alkoi itää ajatus, että tästä saattaisivat kiinnostua muutkin, ulkomaita myöten. Hieno fiilishän se on aina, kun pumppumme on avuksi sammutettaessa erilaisia tulipaloja”, Ilkka Paatere sanoo. Näin voi myös säästää sammutusajassa ja vähentää palosta aiheutuvia vahinkoja.” OMAT SUUNNITTELIJAT Suurtehopumppu suunniteltiin Kaarinassa Veikko Nummela Oy:n omien suunnittelijoiden toimesta. 7/2020 Pelastustieto 25 ILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN ristossa voi syttyä tulipalo, jolloin järeä pumppauskalusto pitää saada nopeasti siirrettyä
Myös olemassa olevia pumppuja voidaan hyödyntää järjestelmässä”, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverinen kertoo. Sitä on suunniteltu käytettäväksi myös mahdollisiin pilssipumppauksiin”, Lennart Johansson kertoo. Kalusto sopii myös normaalilla tavalla veden pumppaaPumppukalustolle on tarvetta Pumppu kulkee kätevästi trailerilla, vaikkapa metsäautoteitä pitkin metsäpalopaikalle. ”EU-vaatimusten mukaisesti moduulin pitää kyetä pumppaamaan vettä 1000 kuutiota tunnissa ja siirtämään yhden kilometrin päähän. Pumppua voidaan siirtää myös trailerilla. POHJOISEN EU-HANKE Pohjoisen pelastuslaitokset saivat EU:n myöntämän yli 600000 euron rahoituksen suurtehopumppausmoduulille, jolla hankitaan nopeasti toimintavalmis, erikoistunut ja autonominen pelastusyksikkö. Kyse ei ole yksittäisen pumpun kapasiteetista, vaan kokonaisuuden pitää olla vaatimusten mukainen. ”Pumpun käyttökoulutus annettiin aluksi muutamalle henkilölle, mutta nyt useimmat osaavat sitä jo käyttää palokunnassa.” Johanssonin mukaan tavoitteena on, että jokainen palokunnan hälytysryhmässä osaa sitä käyttää. Pumpun pitää olla myös nostettavissa tehtävän aikana ”haarukoilla” ja pumppaustehon piti olla 6000 litraa minuutissa.” Pumppu tuotiin Ahvenanmaalle viime heinäkuussa, mutta toistaiseksi sitä ei ole Johanssonin mukaan tarvinnut käyttää. Pumppua on tarkoitus käyttää suuremmissa paloissa ja saada se kuljetettua nopeasti sellaisiinkin paikkoihin, minne ei ole tietä. Sitä voidaan hyödyntää tulvivilla alueilla veden pumppaukseen ja metsäpalojen sammuttamisessa veden kuljetukseen. ”Myös yhteistyötä naapuripalokuntien kanssa on suunniteltu. M A R K K U V U O T IL A /R A JU LI V E O Y. ”Tulvapumppaamisessa pitää pystyä pumppaamaan myös kiinteitä partikkeleita sisältävää ainesta. ”Sen pitää olla liikuteltavissa myös nosturilla ja helikopterilla. 26 Pelastustieto 7/2020 ILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN A hvenanmaalla huomattiin tarve järeämmälle pumppukalustolle, jota voitaisiin siirtää myös ilmateitse esimerkiksi merialueella seilaavilla aluksille, jos niissä tapahtuu jokin onnettomuus. ”Vaatimuksena oli korkeintaan 2000 kilon kokonaispaino ja kalusto pitää pystyä kuljettamaan BE-luokan ajokortilla”, Ahvenanmaan maalaiskuntien pelastusjohtaja Lennart Johasson kertoo. Hankkeen tarjouspyyntöä valmistellaan parhaillaan ja toiminnan on määrä olla käytössä vuoden 2022 alussa
Teksti: Esa Aalto. Jos vettä pitää kuljettaa pitkiä matkoja, tästä on hyötyä.” ”Mielenkiintoista nähdä, millaisia tarjouksia käytettävästä kalustosta saamme tarjouspyyntöjen jälkeen”, Haverinen sanoo. aktgroup.. Muhoksella riehui viime kesänä metsäpalo, jossa sammutustöissä käytettiin muun muassa traktoriin kytkettyjä imupainevaunuja. ”Ne toimivat hyvin. » Lue lisää www.. /paloturvallisuuskasikirja FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. KOELENTO ONNISTUI Super Puman päällikkö Matti Toivonen osallistui suurtehopumpun koelennätykseen ja pilotin mukaan koe sujui hyvin. ”Jos ennen kuljettamista on aikaa, pystymme keventämään kopterin kuormaa. ”Helikopterikuljetus on käyttökelpoinen ratkaisu pitkissä etäisyyksissä, kuten saaristossa”, hän sanoo. Asiantuntijoille laatimamme Ilmanvaihdon paloturvallisuus-käsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös mönkijällä vedettävät pienemmät vesisäiliöt ja pumput auttoivat pienempien palopesäkkeiden sammuttamisessa.” ”On hyvä, että myös metsäpalon sammuttamista mietitään tulevaisuuden suorituskykyä arvioitaessa. Järkevä nopeus on 150 kilometriä tunnissa. ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS KÄSIKIRJA ON ILMESTYNYT! FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Kaarinassa valmistetusta suurtehopumpusta hän on nähnyt kuvia, mutta ei ole tutustunut sen teknisiin yksityiskohtiin. INNOVAATIOKILPAILU OSALLISTU FLÄKTGROUPIN INNOVAATIOKILPAILUUN JA VOITA JOPA 5 000 € Lue lisää osoitteessa . ”Olemme vastaavanlaisia kuormia kuljettaneet, joten kokemusta on tällaisesta”, Matti Toivonen sanoo. Sitä toki mietitäänkin esimerkiksi arktisen pelastusjoukkueen toimintaa suunniteltaessa.” ”Kalustoa meiltä varmasti löytyykin, mutta sen sijoittelua on syytä varmaankin miettiä”, Mika Haverinen sanoo. Päivystysvarustuksessa kopteri painaa 6700 kiloa.” Kun pilvet ovat matalalla, lentäminen ei onnistu, mutta myrskyssäkin taakka voidaan kuljettaa. Tosin kovassa tuulessa taakan laskeminen esimerkiksi aluksen kannelle voi olla haastavaa. ”Taakan paino vaikuttaa lennettävään matkaan ja lentonopeuteen. Hieman taakka huojui, mutta kokeiltu maksiminopeus onnistui hyvin.” Maksimissaan taakka voidaan Toivosen mukaan kuljettaa noin sadan kilometrin matka, mutta välitankkausten turvin voidaan lentää pidemmällekin. /innovaatiokilpailu ILMASTONMUUTOS JA PELASTAMINEN miseen. aktgroup.com/
Molemmat toteutetaan simulaattorin toisessa kerroksessa porrashuonetta hyödyntäen. Yksikköharjoitukset tehdään ensimmäisessä vaiheessa sokkosukelluksena. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto M aakaasukäyttöisestä rakennuspalosimulaattorista oli perusteellinen juttu numerossa 4–5/2020. Yksikköharjoitukset alkoivat 21. Kentän osaaminen saadaan tehokkaasti käyttöön harjoituksissa. 28 Pelastustieto 7/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS Kaukosäädin käteen ja tulta – puhtaasti! Pirkanmaan pelastuslaitoksen uusi rakennuspalosimulaattori Kangasalan koulutuspaloasemalla on saanut motivoituneet kuumakouluttajansa. Lämpimässä harjoituksessa on käy. Toinen harjoitus on kylmäsavuja toinen lämminsavusukellus. Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa perusasioita maakaasusta ja sen turvallisuudesta, simulaattorin toiminnoista, yleisistä turvallisuusriskeistä ja savusukelluksesta, samoin uusinta tietoa sammutustekniikoista ja taktiikoista. ”Kuukauden kestänyt kuumakouluttajien kaksipäiväinen koulutus päättyi 16. Kuumakouluttajilla on oma TEAMSalusta, joka sisältää ennakkomateriaalia vuoroihin, yhteiset harjoitussuunnitelmat ja yhteisen pelikirjan. Mika Järvenpää Interfire Products Oy:stä evästi tulevia kuumakouluttajia: ”Ennalta suunnitellut harjoitukset ovat järjestelmässä valmiina tullessanne joukkojen kanssa, joten valmisteluihin ei mene aikaa. Ennakkoaineisto käsitellään ennen harjoitusta työvuorossa kuumakouluttajan johdolla yhteistyössä paloesimiehen kanssa. Yksikköharjoituksissa kuumakouluttajalla on tukena pääkäyttäjä valvomossa tekniikan osalta ja ensimmäisellä kierroksella myös yksi pääkouluttaja tukemassa kuumakouluttajaa tarpeen vaatiessa. Tukitoiminnot ovat valvomossa, mutta tärkein työkalunne on kaukosäädin.” Harjoitusten pelikirja on laadittu niin, että kuumakouluttaja saa keskittyä kouluttamiseen. Nyt harjoitellaan enemmän kuin huolletaan. syyskuuta. Näin kouluttajat saavat heti toistoja uudessa simulaattorissa”, kertoo palomestari Antti Koskela. KOLME HARJOITUSSUUNNITELMAA ”Aluksi harjoituksissa on yksi pääteema eli huoneistopalo kerrostalossa ja kolme harjoitussuunnitelmaa, joista yksi on joukkueharjoitussuunnitelma”, Koskela kertoo. syyskuuta. Sen jälkeen on koulutettu 60 kuumakouluttajaa, kiinnostuneita oli enemmänkin
Yksiköt käyvät läpi kylmän ja lämpimän savusukelluksen samalla harjoituskerralla ja ovat tällöin irti hälytystoiminnasta”, Koskela sanoo. Hänellä on reilun 20 vuoden kokemus pääja apukouluttajana niin työvuoroissa kuin sopimuspalokuntien sammutustyön kursseilla. Paloesimies Ville Suomela (kesk.) on yksi kolmesta maakaasukäyttöisen rakennuspalosimulaattorin pääkouluttajasta. Kuumakouluttajien kanssa käytiin koulutuksessa teorian jälkeen läpi kaukosäätimen toimintoja. Nyt meillä on toimiva kokonaisuus. Kylmän savusukellusharjoituksen kesto on noin 15–17 minuuttia ja lämpimän 22–27 minuuttia. ”Harjoitussuunnitelmista on pidetty 0-harjoitukset Kangasalan koulutuspaloaseman vuoroilla ja kuunneltu siinä vaiheessa vielä käyttäjiä. Nyt ilmaan nousee maakaasun ansiosta vain vesihöyryä. Samoissa varusteissa voi istua autoon paluumatkalle harjoituksen päätyttyä”, Suomela kuvailee. Kuumakouluttajan työ uudessa rakennuspalosimulaattorissa ei eroa juurikaan perinteisestä. Pesti alkoi heti talon valmistuttua. Muu aika meneekin harjoituksen valmisteluun, erilaisiin huoltoihin ja varusteiden puhdistuksiin. ”Perinteisessä kontissa ollaan puolisen tuntia. Nyt harjoitellaan enemmän kuin huolletaan. Olin kysyttäessä saman tien valmis mukaan. Sen painikkeilla saadaan tilaan myös keinosavua, savutuuletus ja tarvittaessa harjoituksen hätäseis. Tilat ovat monipuolisesti muunneltavia siirrettävillä väliseinillä. Jokaista viittä polttopistettä ohjataan omalla kaukosäätimellään. Polttopisteen yläpuolella näkyy hivenen nokea, mutta grillistäkin tulee enemmän. LOIKKA UUDELLE VUOSITUHANNELLE ”Meitä on tällä hetkellä kolme pääkouluttajaa. Koeajoimme simulaattoria toista kuukautta. Teimme havaintoja ja hyvässä yhteistyössä toimittajan kanssa tehtiin tarvittavia muutoksia. Grillistäkin tulee enemmän nokea.. Uusi maakaasukäyttöinen simulaattori siirtää savusukellusharjoittelun hänen mukaansa uudelle ja puhtaammalle vuosituhannelle. Kehitystyö jatkuu toki koko ajan ja palautteita kuunnellaan, kertoo paloesimies Ville Suomela, 48. 7/2020 Pelastustieto 29 HARJOITUS JA KOULUTUS tössä laajempi tila ja eri huoneisto
Kylmimmät kuukaudet pois sulkemalla säästämme myös simulaattoria ylimääräiseltä rasitukselta. Maakaasukäyttöisiä polttopisteitä ja niiden kaukosäätimiä on viisi. Näin ollen koko simulaattori on huoltoja kehitystauolla marraskuusta helmikuun loppuun. JATKOSSA MYÖS SOPIMUSPALOKUNNAT Antti Koskela pohtii, että mikseipä rakennuspalosimulaattoria voisi hyödyntää tulevaisuudessa laajemminkin. Kattotyöskentelyyn on länsipuolella oma lappeensa. 30 Pelastustieto 7/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS ”Polttoaineena on kuitenkin maakaasu, kouluttajana saa toimia vain simulaattoriin koulutettu ja nimetty henkilö. Samoin monipuolisuus yllätti: ”Ei ollut vain muutama merikontti hitsattu päällekkäin.” Rakennuspalosimulaattorissa voidaan harjoitella myös ikkunoista, parvekkeilta ja kellarista pelastamista. Jatko on aikataulutettu vuoden 2021 loppuun, jolloin kokonaisuuden pitäisi olla valmis. Kentälle saadaan näin paremmin yhtenäistä osaamista ja miehistölle mielekkäitä sekä laadukkaita harjoituksia”, Koskela iloitsee. Pyrimme jatkuvaan kehitystyöhön. Asia käydään läpi palautteessa ja sama pari jatkaa lämpöiseen harjoitukseen”, Koskela sanoo. ”Laadukas ja keikanomainen harjoittelu on ainoa keino edes vähän valmistautua vaihtuviin kentän tehtäviin. ”Harjoitusalueen kehitystyöryhmän aloituspalaveri on pidetty. ”Kouluttajat ovat olleet erittäin motivoituneita ja tyytyväisiä ilmeitä on tullut vastaan päivien jälkeen. Porrashuone on tiivis ja sen joka kerroksessa on sähköpistoke. Nyt on noussut jo rakentavia kehitysideoita. Esimerkiksi rakennuspalon pääkouluttajat ovat kaikki kuumakouluttajia, joiden koulutus jatkuu ensi vuoden aikana. Panostamme jatkossa entistä laajemmin pääkouluttajien ja kouluttajien koulutukseen. Itse harjoitusalueet eivät ratkaise mitään, vaan ammattimaiset olosuhteet, ammattiylpeys ja koulutetut kouluttajat. Simulaattorissa voi harjoitella myös korkealta ja kellarista pelastamista. Meillä se oli laadukas ja muunneltava paikka rakennuspalojen tekniikan ja taktiikan harjoitteluun. ”On kuitenkin hyvä tunnistaa oma tarve ja tavoitteet. Visiona on ollut alusta lähtien rakennuspalosimulaattori ammattilaisille.” TOIMINTAMALLIT YHTENÄISIKSI Koskelan mielestä pelastuslaitosten on hyvä kehittää myös omia harjoitusalueitaan. Työryhmä jakautuu myös tieliikennepelastamisen ja rakennuspalon pääkouluttajiin. Ammattilaisten osalta kuumakouluttaja ohjaa ja seuraa harjoittelevaa paria, mutta ei puutu kuin vaarantaviin virheisiin. Alueen sopimuspalokunnille simulaattori avautuu vuoden 2021 loppupuolella. Kuumakouluttajat totesivat koulutuksen päätteeksi, että muunneltavat tilat eivät varmasti käy liian tutuiksi. Jokaiseen harjoitusuunnitelmaan liittyy myös yhteinen palaute toiminnan kehittämiseksi. Isompia harjoitusalueita voidaan varmasti käyttää myös laajemmin kuin yhden pelastuslaitoksen osalta.” Kangasalan koulutuspaloaseman tontille rakentuu täysiverinen harjoitusalue, jossa on muun muassa pätkä moottoritietä, raitiovaunun maadoitusrasti ja linja-auto. Näillä kolmella tekijällä ja pitkäjänteisellä työllä on mahdollista yhtenäistää toimintamalleja. Ehdimme tehdä kaikki tarvittavat harjoitukset yhdeksän käyttökuukauden aikana hyvin ja suunnitellusti.” Koskela kannustaa muitakin pelastuslaitoksia kehittämään rakennuspalosimulaattoreita. Ensin käydään kuitenkin vakinaisen henkilöstön kierros rauhassa läpi. K U V A : A N T T I K O S K E LA
Totta kai uu teen tekniikkaan piti tarttua. ”Altistus ja kuormitus on kouluttajallekin suuri. ”Kuumakouluttajan tehtävä ja savusu kellusharjoitusten järjestäminen työvuorol le on paloesimiehen perustehtäviä. Hä nellä on noin viidentoista vuoden kokemus kuumakouluttajana. Tä män avulla voidaan kehittää toimintaa myös käytännössä”, Ahola sanoo. Tuleva harjoitusalue monipuolistaa koulutusta entisestään.. Miesten mietteitä lisää videolla Pelas tustiedon YouTubekanavalla ja pelastustie to.fi:ssä. ”Kyllä Lakalaivan harjoi tusten jälkeen savunhaju kulki mukana ase malle asti.” Mäntysaarella on lähes kymmenen vuo den kokemus savusukelluskurssien vetämi sestä. Kuumakouluttajat Markku Mäntysaari (vas.) ja Sami Ahola iloitsevat monipuolisista harjoitusmahdollisuuksista Kangasalan koulutuspaloaseman rakennuspalosimulaattorissa. ”Työturvallisuus ja turhan altistuksen välttäminen ovat tärkeitä”, Ahola kertoo. Uusi simulaattori ja tekniikka mahdollis tavat nyt monipuolisia harjoituksia ja paljon opettavaisia toistoja päivän aikana – entistä puhtaammin. Parannus on nyt merkittävä.” ”Uusi tekniikka mahdollistaa myös da tan keruuta harjoituksesta – esimerkiksi mi tä ja missä on tehty, paljonko ilmaa on ku lunut sekä työskentelyajat ja lämpötilat. Turvallisimman poistumisreitin kartoittavat ja sille opastavat, älykkäät Prodex FIREscape -muuttuvasymboliset paloturvavalot vähentävät henkilövahinkojen riskiä, savuvaurioita sekä estävät tulipalon leviämistä. HARJOITUS JA KOULUTUS Kysy lisää! security@hedengren.fi 0207 638 635 Tulipalon sattuessa tärkeintä on saada ihmiset ulos mahdollisimman nopeasti. Pitää mielen vir keänä ja oppii itsekin”, Ahola jatkaa. Kun uusi simulaattori ja mahdollisuus tuli, niin ilman muuta hain mukaan. Ainutlaatuinen opastava paloturvavalojärjestelmä ihmisten ja kiinteistöjen turvallisuuden varmistamiseen ProdexFirescape ilmoitus Pelastustietoon 2_2020.indd 1 3.3.2020 14.59.23 Paljon toistoja päivän aikana eikä turhaa altistusta Paloesimiehet Markku Mäntysaari, 39, Ikaalisten paloasemalta ja Sami Ahola, 46, Hervannan paloasemalta olivat koulutuk sesta selvästi innoissaan. Myös korkean paikan työsken telyä on helppoa ja turvallista harjoitella. Kouluttaja oppii samal la ja kehittää itseään”, Mäntysaari kuvailee. ”Tämä on luonnollinen jatkumo kuumille ja kylmille konttiharjoituksille. Viljakkalan harjoitusaluella on vielä perinteinen palotalo, jossa poltetaan puuta
Saman katon alla yhdistyvät hotellija toimitilat. Huoneita on yhteensä 422, kooltaan 12–29 neliömetriä. ”Kyseessä on iso, haastava ja monipuolinen kohde, jossa on paljon eri toimintoja ja tiloja, kuten kokous-, toimisto-, ravintola-, majoitusja pysäköintitilat sekä kylpylä ja korkea atrium. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto ”E nsimmäiset toimistoasiakkaat tulevat huomenna ja check-in alkaa klo 15. Tällöin voidaan myös välttää turhat hälytykset. Yöpyjiä on tulossa 150, mikä on hyvä määrä näinä päivinä”, iloitsi liiketoimintajohtaja Andreas Lindqvist avajaisten aattona. Hotellihuoneet muuntuvat toimistotiloiksi nopeasti erilaisten muuntokalusteiden ansiosta. Älykkäällä tekniikalla voidaan päästä nollatoleranssiin erheellisissä hälytyksissä. Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Älykkään järjestelmän ilmaisimien hälytasoja voidaan säätää monipuolisesti erilaisiin käyttöympäristöihin. Nykytekniikalla tilojen käyttö ja henkilökunta otetaan huomioon. Tämä vaatii saumatonta yhteistyötä kiinteistön omistajan, haltijan ja paloilmoitinliikVastaanoton rooli on hieman sama kuin päivystävällä palomestarilla.. 32 Pelastustieto 7/2020 PALOTURVALLISUUS Turhat hälytykset pois VALO Hotel & Work avasi ovensa syyskuun alussa Helsingissä. Rakennuksessa on seitsemän kerrosta ja 18000 kerrosneliömetriä
kerroksessa, aloitetaan kerroksen evakuointi automaattisesti. Tämä antaa kiinteistölle aikaa selvittää mahdollinen palonsyy. Yhteydenpitoon on myös radiopuhelimet. Toimitte aina check-listan mukaan. Esimerkiksi alkavassa palotilanteessa majoitushuoneen kantaäänihälytin alkaa piipata ja kyseiseen kerrokseen ajetaan rauhoittava viesti alkavasta tulipalosta sekä pyydetään ihmisiä odottamaan huoneissa lisäohjeita. Jokaisessa kerroksessa on kaksi sprinklerjärjestelmän sulkuventtiiliä”, Latvala kertoi. ”Graafisesta käyttöliittymästä nähdään suoraan hälyttänyt ilmaisin ja voidaan tehdä irtikytkennät huoltotöiden ajaksi sekä kuitata vikaja huoltohälytykset. Henkilökunnalla on 60 se kuntia aikaa kuitata hälytys vastaanotetuksi ja siitä kuusi minuuttia aikaa selvittää hälytyksen syytä. Käyttöliittymä helpottaa myös hotellija huoltohenkilökunnan työtä laajoissa ja haastavissa kokonaisuuksissa. Paloilmoitinlaitteiden tiedot tulevat näyttöön osoitteellisina. Turhat evaPäivää ennen avajaisia oli päällä täysi tohina ja henkilökunnan turvallisuuskoulutus käynnissä. Tekninen kiinteistönhoitaja Aki Olin Are Oy:stä opasti henkilökuntaa päivää ennen VALOn avajaisia. EVAKUOINTI ON AINA MYÖS RISKI Kiinteistö on varustettu kokonaisuudessaan äänievakuointijärjestelmällä. Koulutuksessa tehtiin monta hälytystä ja harjoiteltiin paikantamiskaavioiden käyttöä. ”Paloilmoitinjärjestelmä on varustettu hälytyksenviivästysyksiköllä. ”Teidän roolinne vastaanotossa on samanlainen kuin lentoemännällä tai päivystävällä palomestarilla. Kaikki suunnittelu lähtee hänen mukaansa liikkeelle kiinteistön toiminnasta ja tarpeista. Henkilökunnan perehdytys ja säännölliset harjoitukset ovat ykkösasia. ”Palohälytystilanteessa kiinteistö evakuoidaan kerroksittain. Paloilmoitinjärjestelmä ohjaa hätäkuulutusten lisäksi hissejä, savunpoistoa, ilmastointia sekä turvaja poistumisvalaistusta. 7/2020 Pelastustieto 33 PALOTURVALLISUUS keen sekä viranomaisen välillä”, kertoo toimitusjohtaja Marko Hämäläinen PAP Group Oy:stä. Jos vain sprinkleristä tulee hälytys, teidän pitää tarkastaa koko kerros. ”Hotelli VALOn evakuoinnin lähtökohta on ollut, että evakuoidaan tarpeellinen osa eikä kaikkia kerralla. Palomestari Arto Latvala on järjestänyt henkilökunnalle paloturvallisuusja hätäensiapusekä paloilmoitinjärjestelmän koulutuksen. Se on varustettu paloilmoittimen ohjelmien ohituskytkimellä. Jos palo tai savu laajenee edelleen tai sprinkler laukeaa, silloin evakuoidaan koko kiinteistö ulos henkilökunnan opastamana kokoontumispaikalle”, Marko Hämäläinen kertoo. Varsinaista palomieshissiä ei ole, mutta yksi tavarahisseistä jää henkilökunnan ja palokunnan käyttöön. Olin vastaa kiinteistötekniikasta ja myös palotekniikan huoltotöistä.. Saatte respaan kirjalliset ohjeet erilaisiin hälytystilanteisiin. Hälytyksen viivätystoiminto tarkoittaa sitä, että ensimmäinen paloilmoitus hätäkeskukseen on viivästetty. Hälytystilanteissa voidaan tulostaa automaattisesti oikea paikantamiskaaviosivu”, Hämäläinen kuvailee. Samalla on käyty läpi kiinteistön paloturvallisuustekniikkaa ja pelastussuunnitelmaa. Paloilmoitinjärjestelmään on liitetty myös sprinklerin hälytystiedot. Yritys toimitti paloilmoittimen, turvaja opasvalot sekä äänievakuointijärjestelmän. Jos palo tai savu leviää kyseisessä Vastaanotossa on paloilmoitinjärjestelmän hälytysviiveyksikkö. Hälytyksenviivästyspaneelin käyttöönotto vaatii henkilöstön hyvää koulutusta, osaamista ja perehdytystä sekä pelastusviranomaisen kanssa käytyjä keskusteluja”, Hämäläinen sanoo. Nämä suunnitelmat käydään vielä yhdessä pelastusviranomaisen ja palokonsultin kanssa läpi ennen toteutuksen aloittamista. Kosketusnäyttöpaneeli neuvoo käyttäjäänsä
Näissä kohteissa olen kuitenkin Työmaavaihe oli ohi ja kypärät saivat kyytiä VALOn atriumissa. Samoin voisi miettiä, miten kiinteistön tuottamaa muuta dataa voisi hyödyntää poikkeavien tilanteiden ennakoinnissa. Henkilökunta odotti innolla avajaisia opetellessaan paloilmoitinjärjestelmän toimintaa.. Pelastuslaitokselle VALO on yksi monista vastaavista kohteista. Loukkaantumisia voi tulla myös, kun ihmiset haahuilevat porraskäytävissä.” ASIANTUNTIJOITA KUUNNELTU HYVIN Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoima asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisiä tavoitteita ovat paloturvallisuuden edistäminen, käytänteiden, laadun ja uusien teknisten mahdollisuuksien kehittäminen. ”On hyvä, että turvallisuus ja paloturvallisuus sen osana kasvaa koko ajan myyntivalttina, jonka arvo asiakkaiden näkökulmasta kasvaa myös Suomessa”, Lehto toteaa. ”Hankkeessa on oltu hyvin avoimia asiantuntijoiden ajatuksille ja kehitysideoille. ”Henkilökunnan merkitys on oleellinen, sen pitää sitoutua turvallisuusasioihin. Tilojen käyttöastetta tarkkailevaa sovellusta voisi myös hyödyntää siten, että hätätilanteessa nähdään, missä tiloissa on ihmisiä”, kertoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto SPEKistä. Näin voitaisiin tunnistaa mahdollinen tulipalo ennen kuin se ehtii syttyä. Kaikki tilat on nyt sprinklattu. VALOssa on valittu alkusammutuskalustoksi vaahtosammuttimet jauhesammuttimien sijaan, jolloin säästytään mahdollisilta jälkisiivouskuluilta. Kehitysryhmä kävi tutustumassa VALOon. Käyttäjät eivät ole pelkkien kuulutusten varassa. Lisäksi halvimpien ilmaisinvaihtoehtojen sijaan tiloissa on nyt monikriteeri-ilmaisimia, jotka mukautuvat käyttöympäristöönsä.” TURVALLISUUDESTA MYYNTIVALTTI Huoneisiin on tulossa vielä puhelinjärjestelmään yhdistetyt infonäytöt, jotka antavat tilojen käyttäjälle tietoja ja tarvittaessa tilanneohjeita. Moni hotelli on halunnut ottaa käyttöön hälytysviivejärjestelmän erheellisiä hälytyksiä ja maksuja välttääkseen. Paloturvallisuus on otettu huomioon. 34 Pelastustieto 7/2020 PALOTURVALLISUUS kuoinnit ovat iso riski, jos jopa tuhatkin henkilöä siirretään ulos pakkaseen. Kehitystä voidaan saada ottamalla huomioon myös talotekniikka je esimerkiksi kameroiden hyödyntäminen siten, että henkilökunta saa enemmän tietoa tilannepaikasta, josta hälytys tulee. Projektin pohjalta aiotaan ottaa oppia myös tuleviin hankkeisiin. Palotarkastaja Kimmo Kartano Helsingin pelastuslaitokselta edustaa kehitysryhmässä pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa. ”Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen esimerkkeinä sammutuslaitteiston kattavuus muutettiin pelkästä paikoitushallista kattamaan koko rakennus
Tämän vuoksi toimintaa laitteistolla on harjoiteltava säännöllisesti. Voi olla, että moni vastaanotossa työskentelevä ei ole koskaan kokenut palohälytystä. ”Moni tästä tiimistä on ollut aiemminkin avaamassa uutta hotellia. 7/2020 Pelastustieto 35 Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Sini Viinanen työskentelee vuoropäällikkönä vastaanotossa. Hankittaessa kalliimmalta tuntuva ratkaisu tuo usein säästöjä muualta – esimerkiksi kaapeloinnista ja mahdollisuudesta järjestelmän modernisointiin ja sitä kautta syntyviin uusiin toiminnallisuuksiin elinkaaren aikana.”. Hommat menevät varmasti omalla painollaan ja turvallisuuteen on täällä panostettu hyvin.” PALOTURVALLISUUS edellyttänyt, että henkilökunnalle tehdään selkeät ohjeet. ”Nykyaikaiseen tekniikkaan kannattaa sijoittaa sikälikin, että se on yleensä paremmin päivitettävissä. Lisäksi moni työskentelee eri hotelleissa ja näissä on erilaiset paloilmoitinjärjestelmät. Tällaisessa kohteessa yhteensovitettavaa tekniikkaa on paljon ja verkot pitää myös varmistaa.” Palonilmaisualan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Helkamo sanoo, että tekniikalla voi säästää. Paloilmoitinjärjestelmän viiveyksikkö on myös tuttu asia. ”Hankintavaiheessa voi olla mahdollista hoitaa yhdellä järjestelmällä toimintoja, joihin tarvittaisiin perinteisessä mallissa useampi järjestelmä, esimerkiksi palopeltien ohjaus ja valvonta voidaan hoitaa myös paloilmoittimen ja siihen liittyvän valvomojärjestelmän kautta. Olisi hyvä olla sovellus, ”simulaattori”, jolla harjoitella laitteiden käyttöä ja saada jopa lisätietoja kohteesta sekä toimintaohjeet”, Kartano esittää
Jotta uupumisen, riittämättömyyden ja ristiriitojen sijaan löytäisimme tilaa työskennellä yhdessä toisiamme kunnioittaen, olisi tärkeää, että mahdollisuutena kaikille olisi työnohjaus. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Siitä puhutaan ikään kuin rangaistuksena, työnohjaukseen joutumisena. Työnohjaus tulisikin nähdä työkykyä ylläpitävänä toimintana, minkä avulla pääsee arvioimaan ja kehittämään omaa työtään ja työyhteisöä puolueettoman ohjaajan avulla, funtsimaan työhön liittyviä mahdollisia riittämättömyyden tunteita ja ristiriitaisuuksia. Työnohjaukseen liittyy vielä paljon oletuksia ja ennakkoluuloja. Ratkaisu näiden solmujen avaamiseen voisi kuitenkin pelastustoimessakin löytyä työnohjauksesta. Usein asiaa tarkastellaan negatiivisten asioiden kautta tunnistamalla oireita, riskejä ja epäkohtia. Nakellaan kommentteja työhyvinvointivastuista ja siten asettaudutaan tiettyihin työelämän poteroihin. Työnohjaus ei katso sitä, oletko duunari vai johtaja. Sitä vetävät koulutetut ammattilaiset, työ on suunnitelmallista ja tavoitteellista. TYÖHYVINVOINTI Työnohjaus on mahdollisuus – ei rangaistus. 36 Pelastustieto 7/2020 MIRAFONI Satsaukset maksaisivat itsensä takaisin. Tämä johtaa siihen, että ärsyttää, ollaan pettyneitä ja väsyneitä työhön. Satsaukset työnohjaukseen maksaisivat itsensä takaisin vähentyneinä työuupumustapauksina, alalta poistumisina, nousevana työhyvinvointina ja tuottavuutena. Työnohjaus on itse asiassa erittäin positiivinen asia. Työnohjaus voi tuoda uusia näkökulmia ja viestintätaitoja, sillä voi vahvistaa ammatti-identiteettiä ja estää työuupumusta, oppia omasta käytöksen säätelystä ja saada selvyyttä siihen, mitä oikein työelämältä haluaa. Meitä on pelastustoimessa hyvin erilaisia ihmisiä töissä erilaisine taustoineen ja tapoineen. Kullakin tulee varmasti työuran aikana tilanteita, että työnteko sakkaa. Usein tälle sakkaamiselle löydetään syyllinen jostakin toisesta henkilöstä, jonka tulisi muuttua, jotta minulla olisi hyvä olla työssä. Työnohjaus ei ole kuitenkaan mikä tahansa iltapäiväkerho, jonka voi heittää kenen tahansa vastuulle. mirafoni112@ gmail.com Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat asioita, jotka usein saavat alan keskusteluissa ikävän klangin. Se tulisi nähdä mahdollisuutena ja sen tulisi olla mahdollista jokaiselle työntekijälle. Tarpeita on varmasti kaikilla tasoilla. Työnohjaus on oman työn, oman työn herättämien tunteiden ja kokemuksien, oman työroolin ja oman työyhteisön toiminnan tutkimista, kehittämistä ja arviointia. Työnohjausta vetävät koulutetut ammattilaiset, se on säännöllistä ja vuorovaikutukseen perustuvaa toimintaa. Pelastustoimen työnohjaus on vielä melko koskematon osa-alue, mutta ehdottomasti sellainen asia, jota kannattaisi kehittää. Usein asiat, joita puhuu ääneen ja jäsentelee jonkun toisen kanssa hallitusti, kirkastuvat ja erilaisia toimintamalleja voi laatia uusiksi
Suositeltavaa on laatia yhdessä työntekijän kanssa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Pelastushenkilöstön terveyden ja toimintakyvyn vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että henkilö suoriutuu työtehtävistään vaarantamatta omaa tai työparinsa tai pelastettavien terveydentilaa ja turvallisuutta. Työhön sopivuus tuleekin aina arvioida yksilöllisesti. Enää ei riitä se, että työpaikan oloista tai työntekijän tilasta on tietoa vain joltakin ajankohdalta, koska tilanteet muuttuvat. Yksittäisten terveystarkastusten ja fyysisten toimintakyvyn testausten sijasta oppaassa on haluttu korostaa jatkuvan seurannan tarvetta. Sisällöt koskevat niin ammattipelastajia kuin sopimushenkilöstöä. Muissa tilanteissa käytännöt ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia ja ne sovitaan työpaikan kanssa. On muistettava, että lieväasteinen sairaus ei yleensä estä henkilöä jatkamasta vaativissakaan tehtävissä. Opas sisältää myös työterveysseurannan käytäntöjä, arviointikäytäntöjä sairausryhmittäisesti ja terveysvaatimuksia. Tällöin terveystarkastustoiminta on lakisääteistä, eli niin sanotusti pakollista. Jatkuvuutta ja yhteistyötä on haluttu korostaa myös oppaan nimessä ”Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt”. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tietoa pelastusalan työn ominaispiirteistä, työn asettamista toimintakyvyn ja terveyden vaatimuksista ja arviointikäytännöistä sekä keinoista edistää työja toimintakykyä. Yllättävät ja vaaralliset tilanteet työssä sekä auttajana toimiminen voivat kuormittaa työntekijää myös henkisesti. Vaativimmillaan pelastustehtävät edellyttävät fyysisen toimintakyvyn ohella hyvää psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä, kuten useiden asioiden nopeaa hahmottamista, hyvää tilannetietoisuuden ylläpitoa, paineensietoa, tunteiden hallintaa ja nopeiden ratkaisujen tekemistä. Oppaassa kuvattu terveystarkastuskäytäntö koskee ensisijaisesti työntekijöitä, jotka työskentelevät vaativissa savusukellustehtävissä ja savusukelluksen perustehtävissä. Siksi yhteistyön työpaikan kanssa on oltava tiivistä. Hyvän työterveystoiminnan pohjana on ajantasainen – säännöllisesti päivittyvä – tuntemus pelastushenkilöstön työolosuhteista ja pelastusalan ominaispiirteistä. Terveydelliset ongelmat, jotka uhkaavat pelastustyössä selviytymistä, tulee tunnistaa mahdollisimman varhain. Opas vastaa haasteeseen kehittää ja yhtenäistää käytäntöjä terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Työterveyshuollossa terveyden ja työkyvyn seurannan tavoitteena on paitsi huolehtia, että työntekijä on sopiva työhön, myös tunnistaa työkyvyn tukemista vaativat ajanjaksot mahdollisimman varhain. Nämä tehtävät sisältävät erityisiä terveysja turvallisuusvaatimuksia ja luetaan monien riskiensä suhteen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviin töihin. Suunnitelman tarkoituksena on auttaa työntekijää hahmottamaan oman hyvinvointinsa, terveytensä ja turvallisuutensa kannalta keskeiset päämäärät ja miten hän voi päästä niihin. Teksti: Aki Vuokko, Anne Punakallio, Teemu Paajanen, Sirpa Lusa Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt AKI VUOKKO, ANNE PUNAK ALLIO, TEEMU PA AJANEN, SIRPA LUSA Linkki ilmaiseen verkkojulkaisuun: http://www.julkari.fi/bitstream/ handle/10024/140128/TTL_978952 2618627.pdf Lukemalla QRkoodin kännykällä pääset suoraan julkaisuun.. Tavoitteellinen ja koko työuran aikainen terveyttä ja työkykyä edistävä seuranta alkaa henkilön hakeutuessa alalle. Muutokset työntekijän toimintakyvyssä näkyvät usein ensin työpaikalla. 7/2020 Pelastustieto 37 MIRAFONI TYÖHYVINVOINTI Työterveys on työuran mittaista T yöterveyslaitos julkaisi kattavasti uudistetun oppaan pelastushenkilöstön työterveysseurannasta, jossa on päivitetty tieto pelastusalan työstä, työolosuhteista ja kuormitustekijöistä sekä siitä, miten ne vaikuttavat terveyteen ja toimintakykyyn. Tavoitteena on myös estää työperäistä sairastumista sekä oireiden ja sairauksien paheneminen työssä. Työkyvyn selvittämisen tarve voi nousta esille myös muissa tilanteissa. Opas on toteutettu Palosuojelurahaston tuella. Työssä tarvitaan kykyä ylläpitää hyvä psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky kuormittavissakin tilanteissa ja tätä oppaassa myös korostetaan. Sisällön tuottamiseen osallistui iso joukko pelastustyön vaatimukset tuntevia, eri alojen asiantuntijoita. Esimerkiksi astmaan sairastunut pelastaja voi sopia jatkossakin pelastussukellustehtäviin, jos astmakohtauksen riski on arvioitu pieneksi
38 Pelastustieto 7/2020 Yhdessä eteenpäin Kirkkokadulta eduskuntaan ja maakuntiin. Sopimuspalokuntien Liiton uusi toiminnanjohtaja Ari Maskonen (vas.) ja puheenjohtaja Arto Pirttilahti uskovat sopimuspalokuntien hyvään tulevaisuuteen.
7/2020 Pelastustieto 39 TAPASIMME Hihat pitää kääriä. Teksti ja kuvat: Petri Vanhanen R unsaat kymmenen vuotta sitten yläpirkanmaalaisessa Pohjaslahden kylässä roihahti. ”Muutettuamme Kellokoskelle löysin tämän harrastuksen jäsenrekrytoinnin kautta. Kun sitten liiton aiempi puheenjohtaja Antti Rantakangas menehtyi viime vuonna, delegaatio kysyi minulta, lähtisinkö hommaan mukaan. Sen jälkeen lähtöjä ei ole tullut, mutta palokunnat ovat miehen elämässä tiiviisti läsnä toisella tapaa. Yksi sammuttajista oli seudulla koko ikänsä asunut Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti. Hän aloitti kesällä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajana. Kyläläiset ryntäsivät noutamaan palokuntakärryä yhdistystalolta. ”Minulla on tällainen aluekehittäjän sielu. Keitä he ovat miehiään, ja mihin suuntaan haluavat viedä sopimuspalokuntia. Kesällä johtajistoon liittyi myös Keskustan Uudenmaan piirin entinen toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Hänelle VPK-toiminta on tuttua oman arjen kautta. Vastasin, että mieluusti.” Tavoitteet ovat liiton johdossa samat kuin eduskuntatyössäkin. ”Entinen toiminnanjohtaja Isto Kujala ja liiton hallituksen jäsen Silvio Hjelt tulivat tutuiksi sitä kautta. Vandaalit olivat sytyttäneet auton tuleen ja palo uhkasi myös viereistä rivitaloa. Pirttilahti oli 2000-luvun alussa Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksessä pyörittelemässä aluepelastuslaitoksen asioita. Ja vaikka sammutuskeikat ovatkin jääneet vähiin, on alan kokemusta karttunut paikallisja aluepolitiikan kautta. Reuna-alueiden kehittäminen on tärkeää, jotta niilläkin alueilla palvelut – ja sitä kautta arki – turvattaisiin.” Liiton uudet kasvot eivät lopu siihen. Maskonen on ollut mukana kotoseutunsa Kellokosken VPK:n ympyröissä hieman vajaat 20 vuotta. Kentän äänen kuuntelijat Suomen Sopimuspalokuntien Liitto sai kesällä uuden johtajiston. Toiminnanjohtajana aloitti Ari Maskonen ja puheenjohtajana Arto Pirttilahti. Minuun kolahti ajatus siitä, että omalla toiminnallaan saa palvella ja auttaa muita.”. Eduskuntauran alkaessa vuonna 2011 hän liittyi sopimuspalokuntien neuvottelukunnan pöytään
On hyvä, että alueilla pelastuslaitokset ovat tässä työssä myös aktiivisesti mukana.” Yhtenä tarkempana kipupisteenä tässä on kilpailu ajankäytöstä. Rahareikiä alalla silti piisaisi. ”Sopimuspalokuntatoiminta on erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa. Entisen toiminnanjohtajan Jaakko Lingon työsuhde purettiin ja hänen korvaajakseen valittu Timo Kouki vetäytyi tehtävästä viime hetkillä. Kyse ei ole yhden miehen esityksestä.” PALOKUNTIIN REKRYTOINTI HAASTEENA Yhteistyössä on voimaa ja kenttää pitää kuunnella. Meillä on täysillä käynnissä sopimuspalokuntien ja pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan puolesta vaikuttaminen ja kehitystyö”, Maskonen sanoo. Myös omassa VPK:ssaan toimikuvaan kuuluvat sammutusmiehen tehtävien päälle VPK:n hallinnon ja puheenjohtajuuden pestit. Arto Pirttilahti.. Lähtökohta on se, että varallaolon muutos ei saa kaventaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä eikä lähtövarmuutta”, Maskonen kertoo. Nykyelämä on kiireistä, ja toimintaan osallistumista vaivaavat muun muassa päivälähtöjen hankaluus. Tällainen esitys varmasti toisi myös suuren vastustuksen työnantajan puolelta. Tilanne on tosin hankala, sillä työnantajia ei kannata painostaa päästämään sopimuspalokuntalaisia hälytystehtäviin. Hoitavat hommansa sopimusten mukaisesti. Maskonen ja Pirttilahti linjaavat, että perustehtäviä ja lähtövarmuuksia ei saa vaarantaa. Vaikka jäsentilanne on hieman parantunut, täytyy jäsenhankintaa tehdä jatkuvasti. Palokuntien tarjoama nuorisotyön on kaikkien etu, ja sitä kautta voi myös hankkia ammatin itselleen. Yksi ratkaisu voisi olla pykälä, jonka varjolla työntekijää voitaisiin vapauttaa pelastustehtäviin jonkinlaisen katastrofilausekkeen kautta. Pirttilahti ja Maskonen kuitenkin uskovat, että tästä ja kaikenlaisista muistakin asioista päästään eteenpäin tekemällä samaa hyvää työtä kuin ennenkin. ”Rekrytoinnin haasteet vaihtelevat eri puolella maata ja myös pelastustoimen alueiden sisällä, siksi tarvitaan myös erilaisia keinoja. ”Sopimuspalokuntakenttä on kaikkiaan ammattitaitoista väkeä. ”Meidän pitää löytää ristiriidaton ja lainmukainen järjestelmä”, Pirttilahti kertoo. Toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan työ on valitettavasti alkanut poikkeuksellisissa merkeissä, sillä kenttäkäynnit ovat koronan takia hankaloituneet. ”Se saattaisi vaikeuttaa sopimuspalokuntalaisten työnsaantia – Saksassa on tällainen lainsäädäntö ja nähtävissä on tällainen kehitys. Toinen hämmennystä kentän näkökulmasta aiheuttanut asia oli Sopimuspalokuntien Liiton johtajiston yllättävät muutokset keväällä ja kesällä. Korona on outo lähtökohta tehtävään, kun palokuntatapaamisia ei juuri pääse tekemään. Tähän pitäisi pystyä satsaamaan ja kilpailemaan samalla kaikkien muiden hyvien harrastusten kanssa”, Pirttilahti kertoo. Maskosella on kokemusta liittojen ja järjestöjen johtotehtävistä. Maskosen mukaan yhtä valmista ratkaisua tähän ei ole, vaan työkalupakin pitää olla laaja ja hihoja täytyy kääriä usein. Toinen lainsäädännöllinen kivi kengässä on varallaolon kysymys. 40 Pelastustieto 7/2020 TAPASIMME Ari Maskonen. ”Muutama kuukausi on työssä nyt oltu, ja hiljalleen pääsee rutiineihin käsiksi. On ehdottoman tärkeää käydä yhdessä liiton hallituksen ja jäsenkentän kanssa keskustelua tulevaisuuden tavoitteista. Mutta onneksi yksittäisiä tapaamisia on ollut”, Pirttilahti harmittelee. Sellainen, jossa yhteiskunta reilusti hyvittää työnantajalle työntekijän työajalta poistumisesta mahdollisesti aiheutuvat kulut. Ajatus omalla työllä auttamisesta on läsnä myös sopimuspalokuntien johtoroolissa. Kaikista työtehtävistä ei myöskään voi lähteä hälytystehtäviin”, Maskonen kertoo. Sopimuspalokuntien puolesta toimijaa siis tarvitaan, ja yksi näköpiirin haasteista on sopimuspalokuntien rekrytointi. Maskonen ja Pirttilahti näkisivät hyvänä pikemminkin kannustimeen perustuvan järjestelmän. Hän toimi myös Keskustan Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana ennen sopimuspalokuntien toiminnanjohtajuustehtävien alkua. Pirttilahti pohtii, löytyisikö ratkaisua lainsäädännön kautta. ”Kaupungistuminen on käynnissä ja harvaalueella väki vähenee. Miltä kentän tilanne näyttää tällä hetkellä. Pelastuslaitoksilla joudutaan pohtimaan tarkemmin, mihin euroja sijoitetaan. ”Tilanne on yhdistyksessä vakaa, ei ole ongelmia. Haasteita on meillä siitä huolimatta näköpiirissä”, Pirttilahti katsoo. SOTEN ROOLI VIELÄ ARVOITUS Korona pahensi entisestään kuntatalouden tilannetta. ”Sopimuspalokuntien varallaolokysymys tulisi ratkaista valtakunnallisesti. SSPL on tukenut jäsenyhteisöjen jäsenhankintatyötä esittein ja julistein
IKÄ JA PERHE. Kaikilla alueilla ei palokuntia ja niiden palveluja arvioida samoilla perusteilla. Tämä tulisi korjata sopimuksia kehitettäessä. Toivon, että se ei vaikuttaisi toiminnan tasolle ja että kaikki sopimuspalokuntien sopimukset hyväksyttäisiin sellaisinaan”, Pirttilahti kertoo. HARRASTUKSET. Sopimuspalokuntatoiminta, liikunta eri muodoissa, lukeminen, musiikki, elokuvat ja kotimaan matkailu. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Kuljemme tuulta ja tulta päin yhdessä”, Maskonen heittää. ”Meillä on 22 eri pelastuslaitosta ja niissä jokaisissa omat palokuntasopimuksien neuvottelukierroksensa. Ari Maskonen, asuinpaikka Tuusula. Indeksiehdon tulee nostaa sopimuskorvausta vuosittain.” ”Se, että osalla alueita ei sopimuksissa ole työkorvausta, aiheuttaa myös yhden epätasa-arvoisen piirteen – näin osalla palokuntia jää toimintaedellytyksiä saamatta. Soten toteutumismuotoon ei kannata vielä siis ripustautua. Arto Pirttilahti, asuinpaikka Pohjaslahden kylä Mänttä-Vilppulassa. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Sitten kun sote toteutuu, neuvottelut voi tehdä uudelleen”, hän jatkaa. ”Palokuntien sopimuksien perusteita kannattaa kehittää edelleen. TÄRKEIN ASIA SOPIMUSPALOKUNTALAISUUDESSA. Yksi rahahana sijaitsee soten toteutumistavassa. ”Uusi yhteiskunta vaatii uutta tekniikkaa. MIKÄ SAMMUTTAA. Tunne siitä, että sopimuspalokunnat tekevät arvokasta työtä.. Epäoikeudenmukaisuus. 7/2020 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Viisihenkinen perhe, lapsista kaksi vanhinta mukana Kellokosken VPK:n hälytysosastossa. Hän luottaa sopimuspalokuntatoiminnan jatkumiseen – ja siihen, että alalla jatketaan yhteistyötä. Yrittäjävaimo ja kolme aikuista lasta. Haasteet ja uudet kuviot. ”Sopimuspalokuntatoiminta on todella tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle – näin voidaan pelastustoimen palvelut turvata koko maassa. HARRASTUKSET. Epäoikeudenmukaisuus. Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Kaikki pärisevä on kiinnostavaa. Mielestäni pelastuslaitoksien kannattaa viedä neuvottelut nyt loppuun eikä miettiä niissä vielä sotekuvioita. Myös Pirttilahti näkee tilanteen valoisana. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. TÄRKEIN ASIA SOPIMUSPALOKUNTALAISUUDESSA. Vaikka toiminnassa on haasteita, ovat ne ratkaistavissa. Sähköautot pitää sammuttaa konttiin ja kalusto vanhenee”, Pirttilahti luettelee. ”Vieläkään emme tiedä, miten sote käsittelee sopimuspalokuntia. Se ei aiheuta myöskään korvausvajetta pienemmille ja harvemmin hälytystehtävissä käyville palokunnille. Korona hankala lähtökohta. Rahanjakoon liittyen Maskonen toivoisi palokuntien pisteytysjärjestelmää kaikkialla käyttöön. Työkorvaus jää palokuntayhdistykselle tai sitten se voidaan maksaa palokuntalaiselle yhdistyksen päätöksellä.” YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN Pirttilahti ja Maskonen aikovat kääntää kortteja ongelmien ratkaisemiseksi. Näin palokunnat saataisiin keskenään tasa-arvoisempaan asemaan. Kaikkialla tulisi käyttää yhdenmukaista pisteytystyökalua, jolla oikeudenmukaisesti arvioidaan palokunnan tuottamat palvelut.” ”Kun työkalu on oikein tehty, se tuottaa monipuolisesti hälytystehtäviä tekevälle, ensilähdön palokunnille paljon pisteitä ja sitä kautta kohtuullisen sopimuskorvauksen. Marinin hallitus myös näkee sopimuspalokuntatoiminnan tärkeyden”, Maskonen kiittelee. IKÄ JA PERHE. Aidot ihmiset ja pienet mukavat asiat arjessa. 57 vuotta. 47 vuotta. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Moottoripyörät, autot ja vanhat traktorit
42 Pelastustieto 7/2020 ENSIHOITO Ensihoito yksiin käsiin Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaalle syntyy Suomen suurin ensihoito-organisaatio, jos liittovaltuusto hyväksyy toiminnan siirtämisen sairaanhoitopiirille vuoden 2022 alusta lukien. Se hankitaan pelastuslaitokselta. Meille tulee yhteisiä tietoverkkoja, kuten Kejo ja viranomaisten turvaverkko, jolloin yhteisen tietohallinnon kautta saavutamme merkittävää kustannustehokkuutta.” TYÖHYVINVOINNISTA HUOLEHDITTAVA Henkilöstön asemaa ja työhyvinvointia tarkasteltiin myös uudistuksessa. ”Ensihoidon toimitilat on rakennettu paloasemien yhteyteen ja tätä hyvää toimintaa jatketaan. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto T ällä hetkellä ensihoitoa tekevät sairaanhoitopiirin lisäksi Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset. Yhden tuottajan mallissa haetaan nykyistä parempaa ja laadukkaampaa toimintaa. Sellaisia ovat esimerkiksi osallistava tiimityö, ensihoitajan työkyvyn ja hoidon laadun mittaaminen sekä satsaaminen valmentavaan lähijohtamiseen.” ”Toimintatapojen nopea muuttaminen ja etenkin etuuksien heikentyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri • Asukkaita 410000 • Etäisyyttä 400 km • 32 paloasemaa • 400 ensihoitajaa • 41 välittömässä valmiudessa olevaa yksikköä • 2 kenttäjohtoyksikköä ja kenttäjohtoaluetta • Ensihoitotehtäviä 71144 (2019) • Ensivastetehtäviä 2274 • Budjetti 32,3 miljoonaa euroa (2019) • Yksiköt ajavat 3500000 km/vuosi. Ensivastetta tehdään 43 paloasemalla ja siitä halutaan Annalan mukaan pitää kiinni jatkossakin. Selvityshankkeen projektipäällikkönä toimi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Mirja Annala. Erityisesti toimitilat ja tietohallinto olivat keskeisiä asioita. ”Yleensäkin sairaalamaailman johtamismenetelmät eivät ole suoraan tuotavissa ensihoidon ympäristöön. Tätä lähdettiin selvittämään viime vuonna. ”Selvityksessä otettiin mahdollisimman laajasti huomioon kaikki ne asiat, jotka siinä vaikuttavat”, hän sanoo. Valtuusto päättää asiasta lokakuun alussa. Ennen vuoden 2013 terveydenhuoltolain uudistukseen liittynyttä ensihoitoasetusta Pohjois-Pohjanmaalla käytössä oli monituottajamalli, jossa vahva rooli oli myös yksityisillä palveluntuottajilla. Annala korostaa, että yhdistymisessä saattaa olla myös riskejä, joskin myös mahdollisuuksia. Myös tietohallinto on tärkeä osa kokonaisuutta. Nykyisissä ensihoitoa tuottavissa organisaatioissa on myös toimintamalleja, joita kannattaa hyödyntää
Siksi vastauksia haetaan nyt siihen, millaista palvelua tarvitaan ja mitä ovat erityisesti harvaan asutuilla alueilla tarvittavat päivystykselliset kotiin vietävät palvelut. ”Poikkeusoloihin varautuminen on sujuvampaa, kun nyt yritettiin yhteen sovittaa kolmen organisaation toimintaa. Pudasjärveläinen Tuula Rautio saa tässä vuonna 2017 otetussa kuvassa apua ensihoitajilta Hanne Tervoselta ja Markus Tapiolta.. Jos yhden työnantajan malli toteutuu, se käy neuvottelut tehtävästä työajasta työntekijäjärjestöjen kanssa. 7/2020 Pelastustieto 43 ENSIHOITO voivat aiheuttaa kitkaa työhyvinvointiin”. ”Sen tulee olla kiinteämpi osa perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitoimea. ”Käynnistämme hankkeen, jossa ensi vuoden loppuun mennessä selvitämme, miten voimme yhtäältä vähentää taajama-alueiden tehtäviä päivystyskäyntien osalta ja toisaalta mitä ovat sellaiset palvelut, joilla ensihoito voi tukea perusterveydenhuoltoa auttamalla asiakkaita heidän kodeissaan.” ”Koko henkilöstö eli ensihoitoväki ja sote-toimijat pitää saada ymmärtämään muutoksen välttämättömyys. Kiireellinen hoito kyllä toimii”, Mirja Annala sanoo. ”Yhden työnantajan malli ei ole tuomassa säästöjä. ”Palomiehet eivät ole tehneet ensihoidon tehtäviä.” Pelastuslaitoksen ei hänen mielestään tarvitse olla mammuttiorganisaatio, sillä pelastuspuolellakin riittää tehtävää ja asioiden kuntoon laittamista. Jokilaaksoissa tehdään poikkeusluvan mukaista työaikaa, jonka luvan myöntävä aluehallintoviranomainen muutti äskettäin 40 viikkotyötuntiin. EI OLE SUURI MUUTOS Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja Petteri Helisten sanoo, että ensihoidon organisaatiomuutos ei pelastuslaitoksen kannalta ole merkittävä, koska ensihoito on eriytetty pelastuslaitoksella omaksi toiminnakseen jo useita vuosia sitten. Tehtäväkentän laajentamisen pitää olla myös sellaista, jossa ensihoitajan osaamista hyödynnetään ja työ on heille mielekästä. Oulu-Koillismaalla tehdään puolestaan yleistyöaikaa ja 12 tunnin vuoroja. ”Tärkeää on se, että ensihoidon palvelun tuottajana on viranomainen”, Petteri Helisten painottaa. Esimerkiksi palkkojen harmonisoinnista aiheutuu noin 600000 euron kustannukset.” MIHIN TARPEISIIN VASTATAAN Merkittävä asia on, miten ensihoito nähdään tulevaisuudessa ja mihin sen on vastattava yhteiskunnan tarpeita ajatellen. Toki kaupunkitaajamien erityispiirteet pitää aina huomioida.” Yhden organisaation edut tulivat esille myös ajankohtaisessa koronaepidemiassa. ”Toisaalta urapolkuun ja tehtäväkiertoon on enemmän mahdollisuuksia.” Tässä selvityksessä ei voitu arvioida eri työaikamuotojen kustannusvaikutusta. Kiireettömiä tehtäviä on noin 70 prosenttia tehtävistä ja asiakastarpeet ovat kasvussa. Se vei resursseja ja aikaa, ja kulutti turhaan henkilöstöä”, Mirja Annala sanoo
Omien vahvuuksien ja voimavarojen tutkiskelu kannattaa. Kriisitilanteet nostavat esille, miten osaamme käsitellä vaikeita asioita kuten huolta, epävarmuutta ja pelkoa. Sen vaikutuksista ja osallistujien kokemuksista tehty tutkimus osoitti, että sellaiselle on tarvetta jatkossakin. Haastattelu julkaistiin Pelastustiedossa 8/2019.. van heidän ammatillisuuttaan lisäten luottamusta kohtaamaan ja selviytymään henkisestä kuormituksesta tulevissa työtehtävissä. ”Ihan tuntemattomat ihmiset pystyivät jakamaan kipeitä asioita”. Osallistujat kertoivat työpajojen tukeMentalFireFit saa jatkoa Viime vuonna pilotoitiin ensimmäinen pelastusalan post-traumatyöpaja. Pohdimme myös paljon jaksamista. Tämän perusteella voidaan todeta, että lisätutkimukselle on tarvetta. ”Jokaisen, joka tekee näitä töitä, pitäisi päästä oksentamaan turvallisessa ympäristössä”. Se ei ole yksin johdon harteilla. Jokaisella on vastuu työilmapiiristä. Henkisen työsuojelun edistämiseen tähtäävä hanke sai Palosuojelurahastolta jatkorahoitusta vuoden 2021 loppuun asti. COVID-19 -pandemia on nostanut kriisin ja kriisikestävyyden esille mediassa. Työyhteisön tukitoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Dosentti Hilla Sumasen tekemän tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että työpajoihin osallistuneet pystyivät hyväksymään kokemukset haastavista työtilanteista ja hallitsemaan tunteita puhuttaessa tapahtuneesta. Kuinka hyvin elämän peruspilariasiat todella ovat ja mitä niiden vahvistamiseksi voisi tehdä. He ymmärsivät, kuinka tärkeää on henkinen hyvinvointi eikä tunteiden käsittelyssä ole mitään hävettävää. Työpajat auttoivat osallistuneita ymmärtämään oman mielenterveytensä tarpeet ja rajat. TYÖPERÄINEN KUORMITUS Henkinen työsuojelu on myös työhyvinvoinnista huolehtimista. Nyt hankkeessa tuotetaan uutta kotimaista tutkimusta ja jatketaan hyvien käytänteiden jalkauttamista sekä jatkokoulutetaan pelastusalan henkilöstöä. Heidän kaikkien iso yhteinen sanoma oli, että työpajaan todella kannatti hakea, vaikka helposti ajattelee muilla olevan aina pahempia kokemuksia. Yhteiset ruokailut, liikuntahetket ja muut aktiviteePaloesimies Miika Mustonen Helsingin pelastuslaitokselta osallistui ensimmäiseen post-traumatyöpajaan viime vuonna. Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) jatkaa MentalFireFit-hanketta yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa taivalta. Osallistujat kokivat työpajojen ilmapiirin ja järjestelyjen tukevan heidän henkilökohtaista prosessiaan. 44 Pelastustieto 7/2020 TYÖHYVINVOINTI N iin nyt myös tapahtuu
JATKOA POST-TRAUMATYÖPAJOILLE Tavoitteena on, että post-traumatyöpajat saisivat valtion rahoituksen pelastusalalla, kuten se poliisiorganisaatiossa tällä hetkellä on. Pelastusalan post-traumatyöpaja sai osittaisen rahoituksen Palosuojelurahastolta tälle vuodelle. Olisi tärkeää auttaa itseään, jotta osaa yhä paremmin auttaa myös muita. Tämä koulutuskokonaisuus on suunnattu pelastustoimen esimiehille. Monenlaisia apukeinoja on olemassa niin pelastusalan sisällä, kun julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Tarkoitus on madaltaa kynnystä näiden työvälineiden käyttöön ja saada ne osaksi arkipäivää mielen ja henkisen hyvinvoinnin huoltoon ja näin varmistaa toimintakykyisen henkilöstön riittävyys tulevaisuudessa. Koulutuskokonaisuus esittelee myös työkaluja henkisen työsuojelun toteuttamiseen. Ympärillämme olevat ihmiset ovat yleensä valmiita auttamaan, kun sitä uskalletaan ottaa vastaan. Lisätietoja tapahtumasta saa työpajan johtajalta: saku.sutelainen@ sppl.fi Teksti: Saku Sutelainen Projektipäällikkö, MentalFireFithanke, Suomen Palopäällystöliitto Laura Leinonen TKIasiantuntija, MentalFireFithanke, KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu Kuva: Roni Hotari. Oman kuormittumisen tunnistaminen on vaikeaa. • Sähköautopalojen sammutus • Roska-astioiden ja risujen sammutus • Sammutusveden välivarasto tulipaloissa • Kemikaalien ja öljyn keräysastioina • Koulutuslaitteiden kuljetus paloasemalta toiselle • Kolariautojen purkaminen lavan sisällä • Vuotosimulaattoreiden säilytys ja kuljetus • Kaasuramppien säilytys ja kuljetus Pelastustoimen ja muiden viranomaisten käyttöön SUUNNITELLUT ERIKOISLAVAT Interfire Products Oy Asemanrinne 11, 08500 LOHJA 0440 430 491 www.interfireproducts.com Hitsausja Rakennustyö Aho Oy Metallimiehenkatu 12, 03620 KARKKILA 09 22 42 740 • aholaser@aholaser.fi www.aholaser.fi Tiiviit suljettavat kannet Maalaus ja logot asiakkaan mukaan Oma virransyöttö ja hydrauliyksikkö, lisälaitteet räätälöitynä tit parantavat ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Auttajaroolissa pohdimme usein asioita muiden kautta. Oman jaksamisen ja työkykyisyyden arviointi on ensiarvoisen tärkeää. Koulutus tapahtuu verkossa ja siihen voi osallistua heti sen avauduttua. Koulutuspäivät ovat ilmaisia ja niihin voi ilmoittautua SPPL:n sivuilta. Tällöin MentalFireFit jalkautuu ja tullaan järjestämään koulutuspäiviä ympäri Suomea. TÄYDENNYSKOULUTUSTA TARJOLLA Lokakuussa järjestetään kaksi valtakunnallista koulutuspäivää jälkipurkuhenkilöstölle 8.10. Kriisit usein vahvistavat työyhteisöä tai lisäävät eriarvoisuutta. KOULUTUSTA ESIMIEHILLE Loka-marraskuussa 2020 lanseerataan MentalFireFit-hankkeen yksi koulutuskokonaisuus. virtuaalisesti Teamsin välityksellä ja 22.10. Porin Yyterissä ja sinne haetaan Palopäällystöliiton kautta. Koulutuksessa käydään läpi henkisen työsuojelun perusteita ja kerrataan työturvallisuuslain määrittelemiä raameja hyvinvoinnin ja työkykyisyyden tukemiseen. Hakea voi kaikki pelastusalan (ensihoidon) henkilöt. Post-traumatyöpaja järjestetään 1.–3.12. Paikkakunnat vahvistuvat myöhemmin. Koulutuspäivissä käydään läpi hankkeen ajankohtaisia kuulumisia, ensihoitaja Laura Leinonen esittelee YAMK-opinnäytetyönsä tuloksia Ensihoitajien ja kenttäjohtajien kokemuksista defusing-istunnoista sekä rikoskomissario Juha Järvelin kertoo Vertaispurku ja post-traumatyöpajat poliisiorganisaatiossa. Yksi näistä on Suositus jälkipurkutoimien järjestämiseen. Henkisen kuormituksen purkamiseen voidaan käyttää jälkipurkumenetelminä defusing-metodia eli jälkipurkutilaisuutta tai yksilöllistä vertaispurkua. Kummatkin menetelmät pohjautuvat kollegiaaliseen vertaistukeen, joihin MentalFireFit-hanke on kouluttanut useita henkilöitä ympäri Suomea. Tampereella (+ Teams). Tavoitteena on saada yhtenäinen käytäntö valtakunnallisesti jälkipurkutoimien eli defusingin ja vertaispurun järjestämiseen ja tarjoamiseen. 7/2020 Pelastustieto 45 TYÖHYVINVOINTI Lavojen käyttökohteita mm. Kokonaisuuden osa-alueita on henkisen kuormituksen tunnistaminen itsessään ja muissa sekä mihin se voi äärimmillään johtaa. Ensiarvoisen tärkeää on luottaa läheisten tai ystävien arvioon, kun vauhti kasvaa liian kovaksi tai se meinaa pysähtyä kokonaan. Esimieskoulutuskokonaisuus syvenee keväällä 2021, kun hankkeessa tehtävää tutkimusta hyödynnetään koulutuksen toisessa osassa
Kuitenkin syrjäytymisvaarassa oleville mukaan lähteminen on isomman kynnyksen takana ja heidät myös nähdään enemmän toiminnan kohteina kuin aktiivisina oman turvallisuutensa tuottajina. Tämä on tunnustettava myös onnettomuuksien ehkäisytyössä. 46 Pelastustieto 7/2020 Pelastustoimea tarvitaan syrjäytymisen ehkäisyssä MOKKATAKKIMAISTERI Sisäinen turvallisuus on ollut osaltaan stressitestissä. Tämä tukee osaltaan myös sopimuspalokuntatoimintaan osallistumista. Palokuntanuorisoharrastuksen edistämiseksi tehdään jo paljon ja sen syrjäytymistä ehkäisevästä luonteestakin on puhuttu, mutta tuntuu, että etenkin kaupungeissa olisi yhä hyödyntämätöntä potentiaalia. Samoin yhteistyö koulujen kanssa on vakiintunutta ja päivä paloasemalla tavoittaa hyvin keskiluokkaisia lapsiperheitä. Sisäisen turvallisuuden strategioissa jo vuosikymmen sitten todettiin, että syrjäytyminen on Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka ja tämä pitää yhä tänä päivänä valitettavan hyvin paikkansa. Suomen vahvuudet kuten vahva viranomaisluottamus, ihmisten halu noudattaa suosituksia ja ohjeita, yhteinen huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tilanteessa yllättäväksi vahvuudeksi noussut kulttuurinen tapa pitää fyysistä etäisyyttä ovat säästäneet Suomen koronan pahimmilta terveydellisiltä vaikutuksilta – ainakin tähän asti. Toisaalta ne tekijät, jotka hyvinvointivaltiotamme uhkaavat, ovat syventyneet kriisiaikana. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Onnettomuuksien ja rikosten uhrit samoin kuin rikosten tekijät ovat verrattain pieni joukko, joiden taustalta löytyy kasautunutta huono-osaisuutta. Kuntaja julkistalouden näkymien ollessa synkät ja monien joutuessa yhteistoimintaneuvotteluiden piiriin, lomautetuksi tai jopa irtisanotuksi, on tärkeää, että näiden ihmisten mahdollisuus osallistua sopimuspalokuntatoimintaan ja saada osallistumisestaan korvausta ei vaarannu. Vaikka erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu yleinen turvallisuustaitojen opetus puolustaa paikkaansa, on etenkin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tekemä työ pelastuslain 42 §:n ilmoitusvelvollisuuden kouluttamiseksi ja yhteistyö sosiaalitoimen kanssa kenties paremmin kohdennettua. 1.6.2020 työttömyyskorvauksen suojaosaa korotettiin väliaikaisesti 500 euroon. Myös Suomen sisäinen turvallisuus on ollut osaltaan stressitestissä. Niitä, joilla oman elämänhallinta, mielenterveys ja toimeentulo ovat olleet heikommissa kantimissa jo aiemmin, tämä kriisi on myös kohdellut kovimmin. ALANSA AMMATTILAISET Korona-aikana Suomen (ja toki muunkin maailman) yhteiskunnallista resilienssiä on koeteltu. Kannustan pelastustoimea pitämään tätä sisäisen turvallisuuden uhkaa myös oman toimintansa keskiössä ja tunnistamaan oma roolinsa syrjäytymisen ehkäisyssä.. Tämä yhteistyö sosiaalija terveystoimen kanssa toivottavasti tiivistyy entisestään, kun sekä pelastustoimen että sosiaalija terveystoimen palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle
(09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . Max arbetstryck 8 bar. ?????-???????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. sähköposti:sarco@sarco.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. ??????????. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C. P.g.a. Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. ??????????. ??????. PYYDÄ TARJOUS NUMEROSTA 044 728 0401. ????????. ??????-????????. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. ALANSA AMMATTILAISET ?????????????????. ????????. ??????. 7/2020 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ?????????????????. Max käyttöpaine 8 bar. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ?????????–???????????????????
Vaatteet, vaatteet – on mun aatteet Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Tuore tulipalolehti älyvaatejuttuineen on kahvipöytäpaneelin käsittelyssä. ”Osuit asian ytimeen, laite myös haistaa. ”Tämä ideariihi tuntuu toimivan aina. Jos anturi ei korvaa mittareita, niin tuskin niillä kumipuvuissa paljon käyttöä on, mutta palvelushousuihin asennettuna asian laita muuttuu”, esimies naurahtaa. ”Huonosti kävisi”, ylipalomies vastaa ja ehdottaa: ”Jonkinlainen älylaite pitäs kyllä asentaa sun kypäräänkin, niin mekin voitas saada sulta ees yks järkevä käsky.” ”Makkonen. Se nimittäin nuuhkii myrkkykaasutkin”, Makkonen sanoo ja ehdottaa anturia Agentti-Manun haarakiilan paikkeille. ”Joo, mutta nykyteknologia tuskin ehtii mukaan Pertsan vitutuskäyrälle. ”Missä välissä kessu muka ehtii?” ”Mitä muuta se valvoja näkee?” ylipalomiestä kiinnostaa. ”Mihin sitä kiihtyvyyttä oikeasti tarvitaan?” ”Lehden mukaan putoamistilanteissa.” ”Haiskahtaa vähän, että ensin on laite, ja sitten keksitään mitä sillä tehdään”, esimies arvioi. ”Pitääkö sitä nyt tollanen meteli nostaa, jos itelleen vähän laskee”, Agentti toppuuttelee. ”Arvaa, kuka se valvoja on?”, esimies tuhahtaa. ”Agentin jälkipoltosta olisi kyllä hyvä tietää, onko se syttymiskelpoista vai syövyttävää. Jos asiasta vielä keskustellaan, otan kaveriksi luottiksen”, ylipalomies päättää. Tää on helvetin vaarallinen uutuus”, takapenkin Makkonen julistaa ponnekkaasti. ”Hetkinen – ainakin ruumiinlämpötilan”, Makkonen vastaa ja tyrkkää samalla uuden takyn: ”Tää mittaa myös kiihtyvyyttä.” ”Se sopisi Pertsalle, sillä menee kuppi nurin heti”, ylipalomies innostuu. ”Tän jutun mukaan se on valvoja”, Makkonen vastaa. Sulla oli tänään se vessojen siivous.”. Sitä päästöähän me ei pystytä millään ennakoimaan, saati suojautumaan”, ylipalomies pohtii. Sehän ei vuoron aikana liiku kuin syömään ja saunaan”, ylipalomies sanoo. Valvoja voi seurata pelastajan tekemisiä reaaliajassa. 48 Pelastustieto 7/2020 Kuka seuraa sen anturin dataa. Tosin hän näyttää sen itsekin aika nopeasti, eipä siihen laitetta tarvita”, Makkonen lisää. ”Työvaatteeseen kiinnitetty anturi lähettää aikaleimatun signaalin. Siitä ilmenee, että anturilla on mahdollista tarkkailla myös paineilman määrää. Mä en ainakaan luovu yhdestäkään kuskin tehtävästä ilman yt-neuvottelua. Mihin mä joutuisinkaan ilman sitä?” esimies kysyy. ”Totta. Masa ei kommentoi, mutta ylipalomies jatkaa: ”Niistäkin askareista Masa toki osaa tehdä isoäänisen työnsankaritarinan.” Makkonen laskee neuvoa antavan annoksen kahvihissillä alas ja jatkaa älyvaateaiheesta äänekkäästi. ”Miten niin?” ”Jos se pystyy kertomaan, että tehtävällä ei liikuta, niin se paljastaa myös aseman nakkisuojat ja nukahdukset.” ”Masalle se toisi lopputilin heti. ”Sehän tekisi munakellon tarpeettomaksi, mikä olisi pois kuskin hommista. ”Kuka seuraa sen anturin dataa?” esimies kiinnostuu
Waitisesta tuli myöhemmin hänen esimiehensä, kun Riitta aloitti opettajana pelastuskoulussa. ”Soittokuntaa en jätä. ” Jorma Lilja kävi kertomassa työstä opiskelijoille ja houkutteli töihin. Opetustyö on nyt päättynyt ja vuoden alussa alkavat eläkepäivät. ”Toivoisin, että heitä tulisi alalle lisääkin. 7/2020 Pelastustieto 49 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ELÄKKEELLE ”O petustyö jatkuu, vaikka en tiedä, kumpaa tässä koulutetaan enemmän”, eläkkeelle jäävä vanhempi opettaja Riitta Kaarenmaa naurahtaa. ”Tämä on yhtä kovapäinen, mutta myös yhtä suloinen kuin pelastajaoppilaat”, hän hymyilee, kun kertoo eläkepäivien ilostaan, shiba-rotuisesta SaiMa-koirasta. ”Paljon tehtiin käytännön esimerkkien kautta. ”Äitihahmo, mahtava persoona”, opiskelijat kuvailevat rakennusten paloturvallisuutta ja onnettomuuksien ehkäisyä opettanutta Kaarenmaata. ”Olin aloittanut työt palotarkastajana, kun satuin näkemään laitoksen soittokunnan esiintymässä. Siitä syttyi innostus päästä mukaan. Vuosituhannen alussa hän suoritti myös opettajan ammattitutkinnon. Olin soittanut pianoa ja tunsin nuotit. ”Olen pitänyt tärkeänä, että ammattiin valmistuvilla palomiehillä säilyy käsitys opetettavan asian merkityksestä omassa työssään.” PALOTARKASTAJAKSI 34 VUOTTA SITTEN Kaarenmaa tuli palotarkastajaksi Helsingin pelastuslaitokselle 34 vuotta sitten valmistuttuaan rakennusmestariksi. Helsingin kaupunkihan on kiinteistöjensä kannalta oikea aarreaitta. Yhteinen potretti kuvattiin valmistujaispäivänä.. Yhdessä soittamista parempaa ei olekaan.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Ossi Pietiläinen Ei paasata kateederilta Syyskuussa valmistunutta pelastajakurssi 42:ta Riitta Kaarenmaa opetti koko kurssin ajan. Kysyin kapellimestari Erkki Karjalaiselta, mitä soitinta orkesterissa tarvitaan ja sain vastaukseksi vaikeimman soittimen eli klarinetin.” ”Siihen aikaan soittokunta koostui Erottajan aseman kolmosvuoron työntekijöistä. ”Asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi eikä sitä ole enää vuosikausiin kyseenalaistettu.” Riitan mielestä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin säilyttää pelastuskoulun toiminta myös vuoden 2023 jälkeen. Siksi pääsykokeen fyysisiä pääsyvaatimuksia on syytä pohtia uudelleen.” Riitta Kaarenmaa on ollut päättäjäisjuhlissa paitsi opettajana myös soittajana soittokunnassa. ”Helsinki tarvitsee oma palomiehensä. Paljon oikeita kohteita, joihin pääsimme tutustumaan.” Onpa hän joskus laulattanut tai teettänyt näytelmiäkin oppiaiheesta. Kesken harjoitusten saattoi tulla hälytys ja jäimme kapellimestarin kanssa kahdestaan harjoituksiin”, hän naurahtaa. Riitta Kaarenmaalla on parikymmenvuotinen työura takana Helsingin Pelastuskoululla. Vaikka aihe ei mielenkiintoisimmalta tuntunutkaan, hän sai opetustavallaan kiinnostumaan aiheesta. Kurssikaverini Esko Rantasen aloitimme työt.” Pelastusalan lainsäädäntöä uudistettaessa vuosituhannen vaihteessa perustettiin Helsinkiin valistusryhmä, jossa Kaarenmaa tutustui myös Matti Waitiseen. ”Ei paasata luokan edessä, vaikka tunnustan sellaiseenkin joskus sortuneeni.” ”Luokseni on ollut aina helppo tulla kysymään opetukseen liittyvistä asioista ja jos opiskelijalla on ollut jokin oma idea, sellainen on aina pyritty toteuttamaan.” ”Rakentamismääräyksistä olemme keskustelleet oppitunneilla kipakastikin, kun jonkin käytännön tapauksen perusteella opiskelijat ovat ihmetelleet määräyksiä. Opettajana hän on halunnut olla motivoiva ja innostava. Täällä voimme antaa käytännönläheisen koulutuksen, johon sisältyy myös tarpeellinen harjoittelu omassa laitoksessa.” Kaarenmaan opettajauran aikana pelastuskoulussa aloitti ensimmäinen nainen pelastajaoppilaana. Riitan opetustapa saa myös kiitosta. Olin ainut nainen. Käytännön esimerkit ovat paras tapa saada oppi perille.” SOITTOKUNNAN KLARINETISTI Onnettomuuksien ehkäisy ymmärretään nykyään tärkeäksi osaksi työtä
”Motivaatio palokuntatoimintaan tulee muusta kuin rahasta”, sanoo puolestaan 45 vuotta palokuntatoiminnassa mukana ollut Kari Simula, joka toimi aikaisemmin alueen sopimuspalokuntien puheenjohtajana ja on tällä hetkellä Köyliön VPK:n päällikkö. Palopäällystöliitto valitsi hänet viime vuonna vuoden sopimuspalokuntapäälliköksi. ”On vaikea saada uutta väkeä, kun pitää käydä kaikki mahdolliset kurssit ennen kuin pääsee mukaan. Kokemäen VPK:ssa on satsattu kalustoon. Esimerkiksi Porissa syttyneeseen Keskuskartanon isoon kerrostalopaloon hälytettiin lisävoimia Köyliöstä asti.” ”Saattaa olla, että toimenpidepalkkaisille kuntotestit on paremmin tehty, mutta esimerkiksi savusukellustehtäviä on lopulta varsin vähän. Muutama vuosi sitten hankittiin ensivasteyksikkö. ”Alkukangertelun jälkeen toiminta on parantunut ja pääasiassa siihen voi olla tyytyväinen. Satakunnan pelastuslaitos maksaa vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa alueensa sopimuspalokunnille. ”Jos sopimuspalokuntatoiminta lakkautettaisiin, saisimme maksamallamme korvaussummalla kymmenen palomiestä jokaiseen vuoroon. KANNUSTAVA JÄRJESTELMÄ Satakunnan pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien sopimusjärjestelmän halutaan olevan kannustava, jossa myös palokunta voi itse omalla toiminnallaan vaikuttaa korvauksen suuruuteen. ”Järjestelmä on hyvä, vaikka toki henkilöiden toimintatavoissa on eroja”, Arto Perttula toteaa. Henkilökohtaisen korvauksen takia ei myöskään vaihdeta palokuntaa. Silloin olisi myös savusukelluskelpoista porukkaa, joita toki vaativimmissa tehtävissä tarvitaankin, mutta myös muita tarvitaan”, Arto Perttula sanoo. Satakunta • 49 sopimuspalokuntaa • 900 henkeä hälytysosastossa • sopimuskorvaukset 2,5 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi Arto Perttula (oik.) on Kokemäen VPK:n puheenjohtaja ja Satakunnan sopimuspalokuntien puheenjohtaja. Jokaisella palokunnalla on oma vastuupalomestarinsa. Käytössämme on 900 hälytysosastoon kuuluvaa sopimuspalokuntalaista, jotka saamme tarpeen vaatiessa hälytettyä tehtävään. Monilla kurssit tulisivat suoritetuiksi, kun ne voisi tehdä vähitellen. Vastuumestarilla voi olla useampiakin palokuntia. On parempi, että meillä on palokuntia kuin että niitä ei olisi ollenkaan”, Suonpää ja pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanovat. Summa sisältää myös korvauksia paloasemakiinteistöistä osalle palokuntia. 50 Pelastustieto 7/2020 SOPIMUSPALOKUNNAT S atakunnassa korvaus maksetaan palokuntayhdistykselle, joka päättää itsenäisesti mitä rahalla tekevät. Rauman aluepalopäällikkö Juha Suonpää vastaa pelastuslaitoksella sopimuspalokuntatoiminnasta. On hyvä, että on tiedossa henkilö, johon ottaa yhteyttä”, Kari Simula sanoo. Pelastuslaitos seuraa, miten palokunnat toimivat ja ongelmiin puututaan tarvittaessa. Palokuntayhdistykset käyttävät saamansa korvauksen parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta henkilökohtaisia korvauksia ei enää juurikaan makseta. ”Palokunnat laittavat rahan toimintansa kehittämiseen”, sanoo Satakunnan sopimuspalokuntien puheenjohtaja Arto Perttula, joka on myös Kokemäen VPK:n puheenjohtaja. ”Joskus saattaa joissakin asioissa tulla näkemyseroa palokuntien ja vastuumestarin välillä”, Juha Suonpää sanoo
Se on edellytys sille, että saamme väen olemaan mukaan toi minnassa”, Aarto sanoo. Suomen Sopimuspalokuntien Lii ton silloinen toiminnanjohtaja Isto Kujala kävi läpi kaikki 22 pelastuslaitos ja sel vitti, millainen oli niiden sopimuskäytäntö. Tällaista on vaikeaa sovittaa samaan muottiin valtakunnallisestikaan”, Arto Perttula arvioi. Se on 32,7 prosenttia kaikista VPK:ista. ”Meille tämä on hyvä ja kustannuste hokas järjestelmä”. Erican myötä pystymme tarkastelemaan lähtöaikoja erikseen kiireellisten eli Aja B-tehtävien osalta sekä kiireettömimpien tehtävien osalta”, Tähtinen sanoo. Sopimuspalokunnat ovat Satakunnassa merkittävä turvallisuusviestinnän tekijä. Heille maksetaan tuntipalkkaa ja kor vaukset ovat vuodessa runsaat miljoo na euroa”, pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo. ”Eivät lähtöajat siitä nopeudu, vaikka ne kirjattaisiin sopimuksiin. Toiminnan kannalta sillä ei Koposen mielestä ole eroa, tekeekö työtä sivutoimi nen tai VPKyhdistykseen kuuluva henkilö. Lapin pelastuslaitos maksaa sopimus palokunnassa hälytystehtäviin osallistu ville henkilökohtaisen korvauksen. PohjoisSavon pelastuslaitoksessa toimii 470 sivutoimisessa palvelussuh teessa olevaa työntekijää. Niiden pitää myös järjestää tietty määrä koulutustilaisuuksia ja sopimusvahvuuden pitää täyttyä 95-prosenttisesti. Kujalan selvityksessä todettiin, että pe lastuslaitos maksaa palkkaa 392 palo kunnan tai paloaseman henkilöstölle. Myös nuorisoja naistoimintaa tuetaan. 7/2020 Pelastustieto 51 SOPIMUSPALOKUNNAT Palokuntasopimuksiin liittyy myös velvoitteita. Riippumatta siitä, emme ole varmasti hitaimpia lähtöajoissa”, Simula sanoo. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että sopimuspalokuntatoiminta säilyisi ja etenkin sosiaalija terveyshallinnossa ne nähtäisiin myös merkittävinä ensivasteen tekijöinä”, Juha Suonpää korostaa. Sitä kuitenkin seurataan ja siihen tarvittaessa puututaan. Korvausperusteet ovat kaikille samat, mutta palokuntakohtainen korvaus määräytyy sen toiminnan ja "tuotoksen" mukaan vaihdellen paljonkin. SSPL:n järjestöpäällikkö Aleksi Peurala sanookin, että uuden selvityksen te kemisestä on keskusteltu. Se voidaan maksaa henkilökohtaisena korvauksena tai yhdistykselle maksetta vana korvauksena. Osaamisessa ei ole eroja”, Jukka Kopo nen sanoo. ”Sivutoiminen henkilöstö on meil lä suurin joukko, kun päätoimisia on 300 ja sopimuspalokuntalaisia runsaat sa ta. Ei toimenpidepalkkaisuuteen perustuvaa järjestelmää voi käden käänteessä muuttaa yhdistysmuotoon. Pelastuslaitos voi hoi taa korvauksen maksun. KORVAUS VAIHTELEE Pelastuslaitoksen maksama korvaus sisältää myös muuta kuin hälytystoiminnan. PohjoisSavoon ei ole syntynyt palo kuntayhdistysten perinnettä, vaikka si tä yritettiin aluelaitoksen aloittaessa 17 vuotta sitten. ”On helppoa saada ihmiset lopettamaan toiminta, mutta sitä on sen jälkeen enää vaikea saada syntymään.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Palokuntasopimuksista tehtiin valta kunnallinen selvitys kymmenisen vuotta sitten. Palokunnilla pitää olla normien mukaiset suojavarustukset, jotka ne itse hankkivat ja jotka niille laskentakaavan mukaisesti korvataan. ”Korvausmäärät eivät ole suuria ja tä mä on meidän järjestelmämme kannal ta paras tapa toimia. Pelas tusjohtaja Markus Aarto pitää järjestel mää Lapin tarpeisiin oikeana. Häntä myös huolettaa kuntien tiukka talous ja se, että nuorempi polvi muistaa, miten vapaaehtoinen palokuntatoiminta on kehittynyt. Kirjavat käytännöt. ”Kelpoisuusvaatimukset ovat sa manlaiset ja niistä myös pidetään huol ta. Arto Perttula ihmettelee, että lähtöaika nousee usein esille. Myös jotkut pa lokuntayhdistykset maksavat saamansa korvauksen henkilökohtaisina palkkioina hälytystehtävään osallistuville. ”Usein kritisoidaan sitä, että sopimuksissa ei sovita lähtöaikaa hälytyksiin. Osa palokunnista ylläpitää myös ajoneuvokalustoa, joka niille laskentakaavan mukaisesti korvataan. Pelastuslaitos maksaa palkan VPKyhdis tysten jäsenille 165 palokunnassa. Hälytyksiin lähtöä seurataan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan. Kuopion ja Peltosalmen VP K:den lisäksi muita ei ole syntynyt. Tä mä on 53,6 prosenttia koko määrästä. ”Esimerkiksi Pohjois-Savoon sopii varmaankin toisenlainen malli. Korvaus ten maksaminen on tärkeä osa sopimus ta. Kymmenen vuotta sitten tehdys sä selvityksessä ei pystytty selvittämään VPKyhdistysten maksamaa palkkaa. Palokunnan ja pelastuslaitoksen pitää puuttua yhdessä mahdollisiin ongelmiin. Selvitys osoitti seitsemän erilaista ta paa sopia sopimushenkilöstön kans sa pelastustoimen tehtävistä. Arto Perttula muistuttaa, että palokuntatoimintaan satsaaminen on yhteiskunnalta kuitenkin pieni panostus. ”Emme ole siis samassa muotissa, vaikka laitos könttäkorvauksen maksaakin. He osallistuvat hälytyksiin ja pitävät huolta koulutukses taan ja harjoittelustaan. ”Palokunnat toimivat kuitenkin korvauksen kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla”, Kari Simula sanoo
HALLITUKSEN KYNÄSTÄ Timo Kangasniemi on Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen jäsen. Emme päässeet kesällä esittelemään suomalaista pelastusalan osaamista Saksaan maailman suurimmilla alan messuilla. Me lähdemme siitä, että tapaamme vuoden kuluttua lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa. Hän edustaa Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry:tä. Ensimmäiset messut järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1982. Turvallisuus-messuilla on jo lähes 40-vuotinen perinne. Suomalaista paloja pelastusalan osaamista on mahdollisuus esitellä laajasti myös muille kiinnostuneille – heille, jotka tulevat Messukeskukseen muiden messujen vuoksi. Pohjoismaissa ei järjestetä varsinaista paloja pelastusalalle suunnattua messutapahtumaa. Tärkeintä on se, että messujen sisältö houkuttelee mahdollisimman paljon kävijöitä. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys alkoi järjestää tapahtumaa 1980-luvun puolivälissä, kun messut järjestettiin Tampereella. Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi jo nyt.. lokakuuta Turvallisuus-messut järjestetään Helsingissä. Messukeskuksessa järjestettävällä tapahtumalla haetaan myös yhteistä synergiaa FinnSec-, Kiinteistöja Kyberturvallisuus-messujen kanssa. Kesäkuussa suunnitellaan järjestettäväksi tältä vuodelta siirretyt Interschutz-messut Hannoverissa. Toivomme messuille runsaasti kävijöitä myös alamme laajalta vapaaehtoissektorilta ja yhteistyöviranomaisista. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys haluaa rakentaa yhdessä alan yhteistyökumppaneiden kanssa mielenkiintoisen ohjelman paloja pelastusalan eri toimijoille suunnatussa ammattitapahtumassa. Lokakuun alussa on tarkoitus järjestää myös perinteiset Turvallisuus-messut, mutta uudessa paikassa. Toivottavasti olosuhteet ovat sellaiset jo ensi syksynä, että saisimme messuille vieraita myös esimerkiksi Ruotsista ja Virosta. Me haluamme sellaisen järjestää Helsingissä. ALANSA AMMATTILAISET Elämme tällä hetkellä epävarmuuden aikaa. Vetoankin yhteiseen alaamme, jotta myös työnantajat suhtautuvat suopeasti siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus tulla tutustumaan kiinnostavaan ja ajankohtaiseen messutapahtumaan ja samalla täydentämään osaamistaan. Moni haluaa jo päästä näkemään ”livenä” näytteilleasettajien tuotteita ja tapaamaan tuttuja. Turvallisuus-messujen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että yritykset haluavat tulla esittelemään osaamistaan, tuotteitaan ja uutuuksiaan alan suurtapahtumaan. Jos tautitilanne sallii, ensi vuodesta tulee erilaisten tapahtumien supervuosi. Messuja alettiin 1990-luvun alusta alkaen järjestää säännöllisesti joka toinen vuosi Tampereella, mutta pari kertaa ne järjestettiin Jyväskylässä 2010-luvulla. 52 Pelastustieto 7/2020 Tervetuloa vuoden kuluttua Turvallisuus-messuille Moni haluaa jo päästä näkemään ”livenä”. Ensi vuonna 6.–7. Turvallisuuden kokonaiskuva on silloin esillä maamme pääkaupungissa. Koronapandemia on estänyt pelastusalan tapahtumien järjestämisen tänä vuonna
Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ALANSA AMMATTILAISET FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 7/2020 Pelastustieto 53 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. teemalla kalusto & liikennepelastaminen Varmista ilmoituspaikkasi 20.10. mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi K U V A : K IM M O K A IS T O. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Pelastustieto 8/2020 ilmestyy 11.11
Responsiivisen suunnittelun esimerkkinä on näkymä kavennetusta selaimesta (kuva 19). TOKEVA-käyttöliittymän toiminnan kehittäminen Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Edelleen jää näkyviin hyvin sama haku, kuin alussakin. Löydetyt kehityskohteet olivat käytettävissä vaatimusmäärittelyn te kemisessä. VIRTA, JOUNI: Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointikyselyn analysointi. Tarkoituk sena oli saada kehityskohteita esille tule van TOKEVA 2020 ohjelman käyttöliitty män kehittämiseen. Toinen tavoi te työllä oli tuottaa tietoa asiakkaan tekemän vaatimusmäärittelyn pohjaksi ohjelmiston tilaamisen järjestämiseen. Ky 43 Kuva 18 TOKEVA 2020, Vaara-alue (TOKEVA 2020) Verkkopohjaisessa TOKEVA 2020 -ohjeessa esitetään vaara-alue kuvan 18 mukaisesti. Skaalautuvuus toimii hyvin mobii lilaitteissa. Aiempi ohje oli vuodelta 2012. GRÖHN, JUHA: TOKEVA-käyttöliittymän operatiivisen toiminnan kehittäminen. Työhyvinvoinnin tärkeimmiksi kehittämis kohteiksi nousivat kolme asiakokonaisuutta: Sipoon pelastusaseman heikko kunto ja sii tä seuranneet heijastusvaikutukset kaikkiin muihinkin kyselyn tuloksiin, eri johtamispor taiden yhtenäisten toimintamallien puuttu minen sekä pelastustoimen tehtäväalueen johdon huomion kiinnittäminen henkilöstö johtamiseen ja tasapuoliseen kohteluun. Työssä tutustuttiin responsiivi sen suunnittelun perusteisiin. Kokonaishankkeen aikana oli tarkoitus kehittää käyttöliittymään uudistuksia. Tämän työn ensimmäinen tavoite oli an taa ehdotuksia käyttöliittymän parantami seen sekä tuottaa käyttöliittymän kehittämi seen vaatimusmäärittely. Tämä opinnäy tetyö oli yhdistelmä ohjelmiston tilaami sen ohjeistusta sekä pelastusalan tarpei den määrittelyä TOKEVA 2020 ohjeeseen. Monia ominaisuuksia kehitettiin uudessa TOKEVA2020 internetsivustol le toteutetussa ohjeessa. Opinnäytetyö liittyi yhtenä osana Pelastus opiston TOKEVA 2020 kehityshankkee seen. Tällä samalla mallilla sivusto esiintyy älypuhelimissa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitel tiin keskeisimpiä työhyvinvointiin liittyviä ai heita. TOKEVA 2020 ohjelma julkaistiin inter netsivustona 12.11.2019. TOKEVAsana tulee sanoista tor juntaohje kemikaalien vaaraa aiheuttavis sa tilanteissa. Esimerkiksi haku toimintoa yksinkertaistettiin ja selkeytettiin. Puhelimien mallikohtaisia eroja voi toki olla. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225576 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli sel vittää työhyvinvoinnin nykytila ItäUuden maan pelastuslaitoksella. selytutkimus tehtiin Weprobolkyselytutki mustyökalun avulla. Ohjetta käytetään myös harjoitusten järjes tämisessä. Vaara-alue (TOKEVA 2020). Tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää jat kossa uuden päivityksen suunnittelussa. Aineistona käytettiin sähköisiä ja kir jallisia työhyvinvointiin liittyviä lähteitä. Pelastuslaitokset käyttävät TOKEVAohjetta vaarallisen aineen onnetto muuksissa toimenpiteiden ratkaisun tukena. Työssä voitiin kuitenkin todeta, että kyse lyn analysoinnin perusteella työhyvinvoin nin tila kokonaisuutena on Itä–Uudenmaan pelastuslaitoksella vähintäänkin hyvällä ta solla.. Lopullinen ulkoasu toimii myös responsii viisesti. Työhyvinvoin nin selvittämistä varten laadittiin pelastus laitoksen henkilöstölle työhyvinvointikysely. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296561 Opinnäytetyön aiheena oli TOKEVAkäyt töliittymän operatiivisen toiminnan kehit täminen. Tutki mus tehtiin tutkimalla myös TOKEVA 2020 projektissa ollutta toista opinnäytetyötä, jo ka sisälsi käyttäjätutkimuksen. 54 Pelastustieto 7/2020 OPINNÄYTTEITÄ Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointikyselyn analysointi Työhyvinvoinnin tila kokonaisuutena on vähintäänkin hyvällä tasolla. Värimaail maa yksinkertaistettiin tärkeiden asioiden nousemiseksi esille. Tärkeimmät linkit pidettiin käytettävis sä koko ajan ohjetta käytettäessä. Kehityskohteiden etsimiseksi tutkittiin vanhaa TOKEVA 2012 ohjetta kehitystyön näkökulmasta. Tällä työllä oli vaikutus ta TOKEVA 2020 projektin tarjouskilpailun valmistelussa ja käyttöliittymän kehitykses sä. Välilehdillä voi liikkua edestakaisin kevyesti toiminnan vaiheen mukaan. Taktisen ohjeen käyttöä helpotettiin välileh dillä. Selaimessa jää edelleen näkyviin aineen rivitiedot, joista selviää nopeasti aineen muut ominaisuudet, mikäli niitä tarvitsee. Tavoitteena oli tutkimuksen ja analysoinnin avulla selvittää kehittämistä vaativat asiako konaisuudet sekä laatia ehdotuksia kehittä mistä vaativien asioiden korjaamiseksi
Tällä hetkellä pelastuslaitoksissa valvon tatyötä tekevien käytännöt ovat hyvin kirja vat. Työssä huomattiin, että sähkön aiheut tamat palot ovat yksi merkittävin tulipalo jen aiheuttaja teollisuuskohteissa Suomes sa. Muutosjohtaminen koettiin haasteelli sena, ja siinä on kehittämistä vaativia koh tia. Molempiin liittyi ihmisen toiminta. Henkilöt valikoi tuivat sen vuoksi, että he olivat toteuttamas sa työaikamuutosta keväällä 2017 ja heillä on pitkä kokemus pelastuslaitoksen johta misesta. VEHKALA, JARI: Muutosjohtaminen Keski-Suomen pelastuslaitoksella http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004255884 Tavoitteena oli selvittää, millaista muu tosjohtamisen osaamista tarvitaan pelas tuslaitoksen organisaatiossa toteutettavaan muutosprosessiin. Pelastustoimel la ei ole mahdollista kehittyä vastaamaan yhteiskunnan vaatimuksia, jos se ei ole re hellinen itselleen eikä avaa omaa toiminta kulttuuriaan kriittiselle tarkastelulle esimer kiksi ulkopuolisen auditoinnin toimesta. Opinnäytetyön tuloksena oli pelastuslai toksen johdon näkemykset siitä, miten muu tosprosessi tulisi toteuttaa pelastustoimen organisaatiossa. Tutkimusmenetelmänä työssä on käytet ty kvalitatiivista menetelmää ja tiedonkeruu menetelmänä tutkimushaastattelua. Työn yksi tavoite oli myös saada yhte näiset ja selkeät ohjeet valvontakäynneille. Muutoksen tavoite tulisi olla kaikille selvil lä, ja johdon tulisi huomioida esimiesten tar vitsema tuki sekä resurssit muutoksen to teuttajana. Näihin palonsyihin pystyttäisiin ennakoivilla huol loilla varautumaan hyvin paljon. Opinnäytetyöni tuloksia voidaan hyödyn tää hyvin jatkossa valvontatyöhön. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Pelastuslaitosten tulee varautua yhä nopeampiin ja laajempiin muutoksiin. 7/2020 Pelastustieto 55 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Tarkastuslista perustuu nimen omaan teollisuuskohteissa tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Lisäk si opinnäytetyötäni voidaan hyödyntää myös uusien riskiperusteisten tarkastuskorttien tekemisiin muista kohdetyypeistä. Opinnäytetyössä ei paneuduttu yk sittäisiin muutoksiin, vaan käsiteltiin muu tosta laajempana kokonaisuutena. Pelastuslaitosten tulee tulevaisuudes sa varautua yhä nopeampiin ja laajempiin muutoksiin yhteiskunnasta tulevien painei den sekä odotusten vuoksi. Pelastuslaitoksissa valvontatyötä tekevien käytännöt ovat hyvin kirjavat. Lisäksi tavoitteena oli vertailla muutosjohtamisen teorian näkökul maa KeskiSuomen pelastuslaitoksen joh don kokemuksiin muutosjohtamisesta. Muutosjohtaminen Keski-Suomen pelastuslaitoksella Riskiperusteinen tarkastuskortti HUOVINEN, JANI: Riskiperusteinen tarkastuskortti http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004144969 Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella teollisuudessa alkaneita rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja ja luoda niiden perus teella valvontatyötekeville yhtenäinen tar kastuskortti. Muutoksesta viestiminen sekä muutos prosessin avoimuus ja läpinäkyvyys henki löstölle koettiin tärkeänä, mutta haastavana. Haas tattelu toteutettiin tammikuussa 2020 ja haastatteluun osallistuivat KeskiSuomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja sekä ko mentotoimiston päällikkö. Merkittävin syy oli monesti huoltojen lai minlyönti ja palavien materiaalien läheisyys. Tutkimushaastattelussa tarkasteltiin KeskiSuomen pelastuslaitos ta, mutta tutkimus sisältää kehitysehdotuk sia myös muissa pelastuslaitoksissa tehtä viin muutosprosesseihin.
56 Pelastustieto 7/2020 PALONTORJUNNASTA
Lataa PDF ja lue koko Juhani Katajamäen Palontorjunta 4/1976:n juttu > pelastustieto.fi/arkistojuttu. Patruunatehtaan lataamorakennuksessa sattunut räjähdys surmasi 40 ihmistä. Avonaiseksi jää kuitenkin kysymys siitä, miten tehokkaasti palohallintokoneisto, palokoulu ym. K U V A : JU H A N I K A T A JA M Ä K I Uusi palolaki hyväksytty kolmannessa käsittelyssä. 7/2020 Pelastustieto 57 PELASTUSTIETOON Lapuan Patruunatehtaan räjähdys vaati 40 uhria Koskaan aikaisemmin eivät suomalaiset palontorjujat ole joutuneet yhtä kohtalokkaan onnettomuuden pelastustoimiin kuin Lapualla huhtikuun 13. Ylin palohallinto on lopultakin saanut osakseen sille kuuluvan huomion ja sisäasiainministe riöön on sen mukaisesti päätetty perustaa erityinen paloasiainosasto. Ilahduttavana parannuksena on edelleen uuden lain määräys, että palopäällikön ja vakinaisen palokunnan päällystön ja alipäällystön kelpoisuusehtona on valtion palokoulussa suoritettu asianomaista virkaa vastaava tutkinto tai muutoin hankittu vastaava pätevyys. Pelastustoimien kannalta tilanne oli lohduton – ennen kuin pelastusmiehistöt edes tiesivät räjähdyksestä, kun räjähdyspilvi tehtaan yllä ei vielä ollut laskeutunut, lähes kaikki 40 onnettomuuden uhria oli jo saanut surmansa. Lopultakin on saatu päätökseen vuodesta 1953 lähtien päiväjärjestyksessä ollut keskeinen ongelma, joka ikävällä tavalla on häirinnyt paloalan työrauhaa ja edistymistä. Sisäasiainministeriön pelastusosasto laati tutkimusraportin Lapuan räjähdysonnettomuudesta. Eduskunta hyväksyi 28.10.1960 uuden palolain kolmannessa käsittelyssä monien ja sitkeiden vaiheiden jälkeen. päivän aamuna vuonna 1976. Laki sinänsä on vain palotoimen tehostamisen ensimmäinen askel, jota seuraa toimeenpanoasetus erittäin tärkeine yksityiskohtineen, varojen myöntäminen lain toimeenpanoon ja lopuksi jatkuva toiminta lain hengen ja palotoimen edun mukaisesti. Uuden palolain toimeenpanoasetuksessa määrättäneen lähemmin paloasiainosaston päällikön valtuuksista, osaston kokoonpanosta ja osaston sekä paloalan järjestöjen keskeisestä työnjaosta. Tarkastaja Esa Wuoristo matkusti heti onnettomuuspäivänä Lapualle ja teki havainnoistaan Palontorjunta-lehdelle Iyhennelmän. Kaikkiaan sairaalahoitoon joutui jäämään 32 ihmistä. pystyvät toimimaan Eduskunnan kulloinkin myöntämien erikoismäärärahojen turvin. Erittäin myönteisenä päätöksenä on pidettävä, että hallituksen esityksen 58 §, joka tarkoitti palosuojelumaksuista kertyneiden varojen käyttämistä lain valtiolle aiheuttavien menojen suorittamiseen, poistettiin laista. Humahdusmainen räjähdys sattui klo 7.47, viimeinen loukkaantunut oli matkalla sairaalaan klo 8.30 jälkeen
Ryhmän jäsenet 5/2019 Sammutushyökkäykseen ja savusukellukseen liittyy aina riskejä. He oppivat suunnitte lemaan toimintansa stressitilanteessa. Avunpyynti tapahtuu joko nor maalilla puhekutsulla tai hätä kutsulla tositilanteessa. Esi merkiksi, kuinka tärkeää on pysytellä matalana palavas sa rakennuksessa. Savu sukelluksessa suojaparin tehtä vä on olla valmiudessa juuri näi hin tehtäviin. Myös erilaisia kantota poja harjoitellaan mahdollisuuk sien mukaan. ”Harjoitusradalla koulutettavat joutuvat fyysisesti ja henkisesti vaativiin tilanteisiin. Savusukelluksessa työ ympäristössä haittaavat tunte mattomat tilat, huono näkyvyys, kuumuus, palamis ja räjähdys vaara sekä mahdollisesti fyysi nen ja psyykkinen uupuminen. Opetuksessa on teoriaa ja käytännön harjoittelua. Koulutuksessa pai notetaan erityisesti laitteiden huoltoa ja tarkistuksia. Koska tämä ei ollut Belgiassa mahdollista, Maes ke hitti kollegojensa kanssa oman kurssin. Mitä voin teh dä, jotta saan itseni ja toverini turvaan. Oppimamme nopea hyökkäys joh taa usein vaikeuksiin. USA:ssa pelastustehtävät suorittaa Rapid Interven tion Team. 58 Pelastustieto 7/2020 ULKOMAILTA BELGIA NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Peruskoulutuksessa harjoitellaan eri vaaratilanteita Palomiehen pelastaminen Belgian palomieskoulutukseen on vuodesta 2015 alkaen sisältynyt vaaraan joutunut toverin pelastaminen. Jos kyseessä on liikuteltavissa ole va savusukelluspari, niin yksin kertaisesti uhrin paineilmalait teen remmeistä vetämällä let kua seuraten saadaan hänet turvaan. Ennen savusukellusharjoi tuksia opetellaan paineilma laitteiden toimintaperiaatetta ja tekniikkaa sekä mahdollisia vi katilanteita. Savusukelluksen perustek niikan lisäksi harjoitellaan myös savusukellusparin pelastamis ta erilaisista tilanteista, kuten il man loppuminen, kiinni jäämi nen varusteista, putoaminen, loukkaantuminen ja uupuminen. Jokaisella savusukeltajalla on varusteissaan Virvepäätelaite. Kurssissa on kaksi keskeistä aihetta. Tutkimus kuitenkin osoitti, että yhteen tehtä vään tarvittiin keskimäärin 12 palomiestä ja 21 minuut tia. Kurssi koostuu neljästä osiosta: selviäminen tulipa lossa, tunkeutuminen, eteneminen ja pelastaminen. Tehtävä vaatii erit täin raskasta fyysistä suoritusta, joten avunpyynti on olennainen osa suoriutumista. Aluk si opetellaan palamisen ja sam muttamisen teoriaa, savusukel luksen vaarojen arviointia, oikei ta etenemistapoja savusukel luksessa – muun muassa ovien avauksia, matalana liikkumista ja savukaasujen hallintaa. ”Vuonna 2014 totesin kollegojen kanssa, että vuosit tain on jouduttu pelastamaan useita palomiehiä ja joka vuosi joku on kuollut. Pelastajan peruskoulutuk sessa perehdytään erilaisiin vaaratilanteisiin savusukelluk sessa. Toisena opetetaan, miten pyyde tään apua. Ensimmäinen tehtävä pelas tamisessa on pyytää lisäapua. ”Perustaidot ovat yksinkertaisia mutta olennaisia. Jouduimme improvisoimaan, kos ka meillä ei ollut koulutusta tällaisiin tilanteisiin”, Pieter Maes kertoo. ”Ensimmäise nä ovat turvallisen pelastautumisen perustaidot. Palomestari Jari Lempinen Pelastuskoulu, Helsingin kaupungin pelastuslaitos KESKEISIÄ PELASTAJATUTKINNON KOULUTUKSESSA SAVUSUKELLUKSEN OSALTA: • henkilökohtaiset suojavarusteet on pidettävä kunnossa (huollot ja tarkastukset) • oma fyysinen ja psyykkinen toimintakunto • rakenteiden ja rakennusten tunnistaminen palomiehen näkö kulmasta (palonkesto, käyttötarkoitus) • riskien huomioiminen ja tunnistaminen (vaativat kohteet, palon leviäminen, rakenteiden sortumiset, vaaralliset aineet) • vältettävä turhaa riskinottoa • varmistettava turvallinen poistuminen • toimivan viestinnän merkitys • ja ennen kaikkea oma asenne. Riippuen harjoiteltavasta hä tätilanteesta harjoitellaan lisä ilman antamista omasta tai koh teeseen toimitetusta paineilma laitteesta toveriliittimen kautta tai savusukellusparin evakuoi mista pois vaaratilanteesta. Tämä ei sisälly tavallisiin harjoituksiin”, Maes sanoo. Ajattele esimerkiksi paineilmahengityslaitteen pukemis ta ja riisumista eri tavoin, kasvoosan asettamista käsi neet kädessä, hankalista tilanteista vapautumista, hen gityksen hallintaa ja avun pyytämistä.” Heti, kun koulutettavat osaavat nämä taidot, he oppi vat soveltamaan niitä hätätilanteisiin
Neljälle palokuntalaiselle tuli sammutuksen aika na verenkiertohäiriöitä. ”Esityksen nähneet lapset näytteli vät esikoulussa kaikkia sen kohtauksia viikkojen ajan. He olivat myös uteliaiden katsojien joukossa. Yksi heistä kuljetettiin sairaala hoitoon. Koulutettavat oppivat vetäyty mään matalana joko letkun tai pelastettavan kanssa.” Pelastamisosiossa harjoitellaan nopeaa ja turvallis ta pelastamista. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon heidän vanhempansa joutuvat korvaamaan va hinkoja. Poliisi sai selville, että 12 ja 13vuotiaat pojat oli vat sytyttäneet korjattavana olleen auton. He myös kyselivät vanhemmiltaan: Onko meillä palovaroitinta ja sammutuspeitettä?” Teksti: Karin Wandrell 6/2018 joutuvat huolehtimaan toisistaan enemmän kuin aikai semmissa harjoituksissa.” "Tunkeutumisosiossa tutustutaan murtovälineisiin, kuten halligantyökaluun, jolla avaa nopeasti 75 prosent tia ovista. Yleisönä on esi ja alakoululaisia. Palo sammutet tiin vaahdolla. Vastauksena on kaikuva ”112!” Sireeni soi ja palopukua sekä paineilmahengi tyslaitetta käyttävä palomies Robin Hedenstedt ryntää sammuttamaan palon. 9/2019 Mustaa savua. 7/2020 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA STRAUSBERG, SAKSA KNIVSTA, RUOTSI Lapset paloasemalla Musikaalissa esiintyneen sivutoimisen palo miehen Kristina Gisslerin esimies pyysi vuonna 2015 häntä järjestämään lapsille paloturvalli suutta käsittelevän näytöksen. Pian paikalla oli 50 sammutus yksikköä. Paloaseman ajoneuvohallissa on polkupyö rä, jonka ohjaustangosta riippuu pyöräilykypärä, mik rofonin jalustasta riippuu lasten pelastuslii vi ja leikkihellan viereisellä tuolilla on sammutus peite. Sivutoiminen palomies Johanna Bergström laittaa kypärän päähänsä, mutta unohtaa sitoa sen hihnan. He oppivat si tomaan käsineet kädessä hihnasilmukoista yksinkertai set valjaat pelastettavan ympärille ja vetämään niillä hä net turvaan.” Teksti: Jildou Visser Hätäilmoitus kertoi savusta ostoskeskuksen luona. Etenemisosiossa kuljemme matalana letkua vetäen. Yhteistyö Knivstan musiikkikoulun kanssa jat kuu. Sitten havaittiin palon levinneen ostoskeskuksen kattoon ja muihin rakenteisiin. Johanna Bergström toimii myös esikoulun opettajana. Savupatsas näkyi kilometrien päähän. Katsomo kohahtaa, mut ta Johanna nousee jaloilleen ja valittaa päätään. Palo saatiin sammumaan vasta kymmenen tunnin kuluttua. ”Kurssilaiset tuntevat Rautecotteen, mutta tulipa lossa ei pelastettavaa voi vetää kävellen. Sen osaamme kyllä, mutta letkun kanssa vetäy tymistä on harjoiteltava. Pyöräretken sijasta hän päättääkin grillata mak karaa, mutta nukahtaa pian. Pyöräretki päättyy kaatumiseen ja kypärä lentää lattialle. Sitten ruohomat to syttyy. Hän kysyy, miten Johanna voi, kehottaa häntä menemään sairaa laan ja neuvoo pitämään vettä käsillä aina, kun grillaa. Palokunta totesi sen olevan peräisin viereisessä auto korjaamossa palavasta rengaspinosta. Viikon aikana 1400 lasta näki esityksen. Kun teatterisavu leviää katsomoon, lapset huutavat: ”Nyt palaa!” Johanna kysyy, mihin numeroon hänen pitäisi soittaa. ”Mielestäni on tärkeää, että lapset kuulevat palovaroittimen äänen, näkevät savun ja sam muttajan sekä oppivat hätänumeron”, Gissler sa noo. Esitys päättyy Johannan ja yleisön yhdes sä toistamaan loruun: ”Ett ett två, lätt att slå”. Hän on sanoittanut uudelleen useita lasten tuntemia lauluja, joita hän laulaa musiikkikoulun oppilaiden säestyksellä. Pelastustoiminnan johta ja hälytti vahvennuksia. Se oli tuhonnut kemikaali ja elektroniikkamyymälän sisus tukset
Nelivedon ominaisuudet loistavat syksyn loskakeleillä ja talven liukkailla. Meille tämä on ollut normaali kesä”. Se on vähän kömpelömpi kuin entinen”, ensihoitaja Hanna Kemppainen ja ylipalomies Jouni Turtiainen arvoivat uutta työkaluaan. Mutta ongelma on tiedostettu ja siihen on luvattu parannusta”, Kemppainen kertoo. ”Melu haittaa kommunikaatiota potilaan kanssa ja aiheuttaa stressiä ensihoitajille. Uudella monitoimiautolla on ollut paljon lähtöjä pienille, kapeille ja mutkaisille mökkiteille. Sulkavan palokunnan vastuuhenkilönä toimiva Turtiainen ei ole pannut merkille, että koronakevät ja sitä seurannut kesä olisi lisännyt pelastajien töitä.” ”Loma-asukkaat tulivat hyvissä ajoin mökeilleen koronaa pakoon. Ei heitä täällä ole ollut sen enempää kuin ennekään, mutta mökeillä on nyt oltu pitempään. Lue lisää ja katso video pelastustieto.fi:ssä, hakusanaksi ”Sulkava”. Ajetaanhan sitä isoilla paloautoillakin mökkiteillä”, Turtiainen tuumaa. PELASTUSTOIMI KUNNOSSA Viisi vuotta sitten alkaneesta Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin yhteistyönä aloitetusta moniammatillisesta toimintamallista on saatu hyviä kokemuksia. Näin hajut eivät pääse sisälle auton ensihoitotilaan. Näin pienellä paikkakunnalla on voitu turvata sekä pelastustoimen että ensihoidon ympärivuorokautinen päivystys. Auton varustukseen kuuluu muun muassa sammutuskalustoa, pintapelastajan välineistö, raivauskalustoa ja paineilmalaitteet. ”Kuljettajalta auto vaatii enemmän tarkkaavaisuutta, mutta onhan tuolla pärjätty. Pelastaja ja ensihoitaja toimivat nyt työparina toinen toistaan tukien. Se on puolestaan varustettu viimeistä huutoa olevalla ensihoidon välineistöllä. Ensihoitajan on käytävä pelastustoimen peruskurssi ja pelastajalta vaaditaan lähihoitajan pätevyys. Vuosi sitten Sulkavalle valmistui uusi ajanmukainen paloasema ja palokunta sai käyttöönsä myös uuden pelastusveneen. Samalla kun varustus on laajentunut, on auton koko kasvanut. ”Meillä on nyt Sulkavalla äärettömän hyvät työskentelyolosuhteet”, Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jari Kalin kehaisee. Pelastusvälineet ovat auton ulkoseinässä omissa ”kaapeissaan” joissa on erillinen ilmastointi ja lämmitys. MELUTASOON LUVATTU PARANNUSTA Sulkava on yksi Etelä-Savon suosituimmista mökkikunnista. Sulkavan monitoimiyksikkö antaakin tarvittaessa apuaan yli kuntarajojen Juvalle, Rantasalmelle ja Puumalaan. Sulkavan kunta on ollut aktiivinen kumppani Etelä-Savon pelastuslaitokselle. Moniammatillinen toimintamalli on otettu huomioon henkilöstön rekrytoinnissa ja koulutuksessa. Suuri kori, isot renkaat ja korkea maavara sen sijaan lisäävät melutasoa, joka haittaa erityisesti auton ensihoitotilassa. Pihoihin pääsy ja jyrkistä liittymistä poistuminen helpottuu varmasti. Kunnassa on koettu, että pelastustoimeen kannattaa panostaa ja huolehtia sen palvelutasosta. Kokemuksia on nyt yhden koronakesän verran. Ensihoidon ympärivuorokautista päivystystä ei Sulkavan lähinaapureissa ole. ”Onhan se varusteiden osalta paljon parempi kuin entinen. Pelastus välineistö on omissa ”kaapeissaan” ambulanssista erikseen ilmastoidussa tilassa.. 60 Pelastustieto 7/2020 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Enemmän kuin ambulanssi, enemmän kuin pelastusauto Teksti ja kuva: Launo Päivätie E telä-Savon pelastuslaitos hankki Sulkavan monitoimiyksikölle uuden auton, joka on enemmän kuin ambulanssi, mutta samalla enemmän kuin pelastusauto. Sulkavan uusi monitoimiyksikkö on kuin pieni puhdas paloasema
050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Lukuiloa! KALUSTONURKKA Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet ALANSA AMMATTILAISET Pelastustieto on myös Instassa, Facessa ja Twitterissä. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Pelastustarvikkeet. 7/2020 Pelastustieto 61 Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009
Nyt on myös tutkittua tietoa siitä, että sumusuihku on tehokas ja nopea tapa jouduttaa pelastajien palautumista. Teksti: Satu Mänttäri, Työterveyslaitos ja Kimmo Kaisto P alomiehen ammatti on varmasti yksi fyysisesti raskaimmista. Työtä on paljon ja siihen kuuluu ajoittain hyvin raskaita työvaiheita, kuten raivausta ja savusukellusta. On myös havaittu, että lihaksiston paikallista palautumista voidaan nopeuttaa erilaisilla palautumismenetelmillä, kuten venyttelyllä, kofeiinilla sekä altistuksella viileälle vedelle tai viileälle ja lämpimälle K U V A : A M A N D A N H E A LT H C A R E O Y Kuormitusradan viisi osiota sisälsivät muun muassa letkukehikon kantoa. 62 Pelastustieto 7/2020 TÄTÄ TUTKIN Sumusuihku palauttaa Varmasti useimpien mielestä suihku yleensä virkistää. Kuva: Jutta Karkulehto.. Näissä on selvinnyt, että pelastajan lihaksisto ei ehdi palautua täysin seuraavaan työvuoroon mennessä. Raskaasta työstä palautuminen voi kestää yli 28 tuntia. Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan vuosina 2000–2015 eläköityneistä palomiehistä 40 prosenttia jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä lisää työturvallisuusriskejä ja – erityisesti kroonistuessaan – on myös riskitekijä tuki-ja liikuntaelinvaivojen kehittymiselle”, toteaa erikoistutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitoksesta. PALAUTUMISEEN VOI VAIKUTTAA Työterveyslaitos on tutkinut pelastajan palautumista raskaasta työstä yli kymmenen vuotta aiemmissa hankkeissaan. ”Kuumuus ja raskaat suojavarusteet lisäävät työn kuormittavuutta ja aiheuttavat väsymistä. Ennenaikaisen eläköitymisen syyt ovat pääasiassa tukija liikuntaelinsairauksissa
Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen Työterveyslaitoksen aiemmasta palautumistutkimuksesta oli laaja juttu Pelastustiedossa 4–5/2015. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpgmuodossa. ”Tutkimuksessa viileäsumusuihkualtistus osoittautui hieman viileä-lämminaltistusta tehokkaammaksi. Kuva: Kimmo Kaisto.. ”Pelastajan työ kuormittaa kuitenkin kokonaisvaltaisesti. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin vakioiduissa laboratorio-oloissa, kuinka paljon raskaan työn jälkeistä palautumista voidaan tehostaa käyttämällä sumusuihkumenetelmällä toteutettavaa viileätai viileä-lämminvesialtistusta. HELPPO SOVELTAA KÄYTÄNTÖÖN Tuloksia voi Mänttärin mukaan soveltaa ja hyödyntää kaikissa pelastustoimen ja vastaavissa raskasta fyysistä työtä sisältävissä ammateissa. Hän yllättyi, että vain keskimäärin 5–12 minuuttia suihkussa aiheutti tilastollisesti merkitsevää palautumista tietyissä muuttujissa näinkin pienellä aineistolla. Palautumista edistetään koko kehon tasolla käyttämällä sumusuihkua.” Suihkut asennetaan suunnitelman mukaan Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten paloasemille. Kuitenkin, mitatusta tuloksesta poiketen heidän arvionsa mukaan viileä-lämminvesialtistus oli hieman tehokkaampi.” Tutkimukseen osallistui kymmenen vapaaehtoista ja tervettä, vakituiseen henkilöstöön kuuluvaa pelastajaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. ”Koko tutkimussarja on mahtava lo pettaa hankkeeseen, jolle on saatu rahoitus uusimman tutkimuksen tapaan Palosuojelurahastolta. Palautumista edistävä menetelmä viedään työpaikalle ja selvitetään 1) mikä on menetelmän käyttöaste todellisten työtehtävien jälkeen, 2) koetaanko menetelmä tehokkaaksi ja 3) kuinka menetelmä vaikuttaa lihasvoimaan. Palautumiseen ei ole aiemmin kiinnitetty huomiota koko kehon tasolla työelämään liittyvissä tutkimuksissa. ”Käyttöastetta ja omakohtaisia tuntemuksia seurataan puoli vuotta. Sekä koehenkilöiden oman arvion että mitattujen tietojen perusteella vesialtistukset edistivät lihaksiston palautumista tehokkaimmin. Palautumista seurattiin hormonimuutosten, autonomisen hermoston aktiivisuuden, hermolihasjärjestelmän toiminnan ja suorituskykymuutosten avulla.” TEHOKAS, HELPPO JA NOPEA Tulosten perusteella molemmat sumusuihkualtistukset nopeuttavat palautumista. Tutkittavien oma arvio sumusuihkujen tehosta vahvisti mitatun tuloksen. vedelle. Sen perusteella voidaan suositella molempia sumusuihkualtistuksia jokapäiväisten rutiinien yhteyteen sekä työpaikalla että vapaa-aikana edistämään palautumista ja työhyvinvointia. Tutkimuksen alun ja lopun kyselyllä kartoitetaan työkykyä, työtyytyväisyyttä, työssä kuormittuneisuutta ja palautumiseen liittyviä tekijöitä.” Lue koko Satu Mänttärin, Jutta Karkulehdon ja Juha Oksan tutkimus ”Fyysisen kuormituk sen hallinta pelastajan työssä” osoitteessa www.julkari.fi/handle/10024/140060 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasa vuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastus tieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratames tarinkatu 11, 00520 Helsinki. Ennen ja jälkeen sumusuihkun tutkittavat tekevät maksimaalisen puristusvoimatestin, jonka avulla todennetaan vaikutus lihasvoimaan. Sumusuihkua on käytetty menestyksellä tulehduksellisen kroonisen niveltulehduksen kylmähoidossa. 7/2020 Pelastustieto 63 TÄTÄ TUTKIN Tutkittavien oma arvio sumusuihkujen tehosta vahvisti mitatun tuloksen
Vastanneiden kesken arvomme pääpalkintona sadan euron lahjakortin ja lisäksi pienempiä palkintoja. Tuliko täysosuma – vai menikö päin honkia. Kiitos jo etukäteen kaikista arvokkaista vinkeistä, joita saamme! Kiitoksin Pelastustiedon toimitus APUA! 64 Pelastustieto 7/2020. Linkin tutkimukseen löydät nettisivumme etusivulta. lokakuuta asti. Auta meitä olemaan lehti, joka olisi hyödyllisempi juuri sinulle. KOULUTUSTA MUISTOISSA LUKIJAKYSELY ENSIVASTE pelastaa syrjäseudulla RALLIKANSAN lähettiläs PELASTUSALA UUDISTUU: tehokas, osaava ja yhtenäinen 1/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia toimivat K U V A : V IL LE H O N K O N E N ARJEN TURVAA maahanmuuttajille ENSIHOITAJA etsi oppia maailmalta KESKUSKARTANON HURJA PALO Katon annettiin palaa hallitusti 6/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA johtamisen avuksi Lentävä työkalu PÄÄLLYSTÖN tietotaito testissä PALOMIEHELLE uudet polvet PELASTUSALAN TULEVAISUUS: kytkös ensihoitoon kohtalonkysymys 2/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Pelko pitää palomiehen kaapissa K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä SOVELLUKSESTA ensitiedot Kainuussa SIPERIASTA uusia palokuntaveljiä KILONRINTEEN TULIPALO vei kodin nuorelta perheeltä 7/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA arjen turvaamiseksi 249 tekoa KYMMENEN turvaan nostolavalla YLIPALOMIES sukeltaa eläkkeelle PELASTUSALAN SUURIN RISKI tietoturvalle on henkilöstö 3/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA taitaa tuvin Vahva tiimi NOKKAKOLARI osui pelastajan tunteisiin TYÖPAJA KORJAA henkiset kolhut HARVA-ALUEELLA etsitään ratkaisuja henkilöstöpulaan ja taloushuoliin 8/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Hyvä johtaja on jämäkkä Pallo hallussa SÄHKÖAUTO on vaikea sammuttaa HELSINKI valittaa uhkasakosta KANSAINVÄLINEN KOULUTUS käyttöön myös kotikentällä 4–5/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA porukalla haltuun Nostolavan vikatilat TULIPALO Hangon terveyskeskuksessa LÄÄKÄRIKOPTERI lähtee paraatipaikalta VUODEN PALOMIES Saku Sutelainen haluaa auttaa auttajia 9–10/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iloisia vieraita Maahanmuuttajat tutustuivat Oripään VPK:hon Pelastustieto uudistui viime vuonna. Vastausaikaa on 31. Nyt haluaisimme kuulla, mitä mieltä olet uudistetusta lehdestämme. Vastaa Pelastustiedon lukijatutkimukseen netissä. Millaista sisältöä ja lähestymistapaa haluaisit. Mistä haluaisit kuulla lisää. Kerro meille, missä olemme onnistuneet ja mitä pitäisi vielä kehittää – tai tehdä täysin toisin. Ulkoasumme muuttui, juttutyypit ja juttujen tekemisen tapa samoin
Lasse Moisio haluaa myydä asiakkailleen järke vintä tuotetta, joka ei välttämättä ole kallein. Hänen iso ylpeydenaiheensa oli Profilen Genios-ambulanssi, jossa yhdistyivät kentän tarve ja yrityksen kulmakivet: hygienia, ergonomia ja turvallisuus. Ambulanssien lisäksi Profile on rakentanut pitkään ajoneuvoja myös muille viranomaisille sekä yksityiselle sektorille. Repo tunnettiin reiluna miehenä, jolla oli mutkattomat suhteet asiakkaisiin. Kallio on mukana Lielahden VPK:n ja Moisio Tampereen ja Ylöjärven VPK:n toi minnassa ja hälytysosastossa. Vuonna 2000 isoveljen menehdyttyä Repo valittiin yrityksen johtoon. Repo opiskeli merkonomiksi ja hakeutui tämän jälkeen vapaaehtoisena asepalvelukseen. 13-vuotiaana kesätöiksi saadut hanttihommat ärsyttivät pikkumiestä, joka halusi linjalle valmistamaan ambulansseja. Jälkimarkkinointi on myös tärkeää. Kisällioppien kautta hän pääsi lopulta jättämään kädenjälkensä ihmisiä hoitamaan hälytettäviin ambulansseihin. Molemmilla on myös vankka tausta palokalustokau passa, mutta nyt he tekevät sitä yhdessä. syyskuuta. Isoveljeään ihannoiva pikkupoika kulutti aikaansa tämän johtamalla ambulanssitehtaalla, imi esikuvaltaan oppia ja kasvoi lopulta kiinni yritykseen. 7/2020 Pelastustieto 65 NIMITYKSIÄ MUISTOISSA LUKIJAKYSELY Erikoisajoneuvoja suunnittelevan ja valmistavan Profile Vehicles Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Marko Repo menehtyi sairauskohtaukseen kotonaan 1. He työskentelevät Esteri Groupin pelastustoi men tuotemyynnissä ja markkinoinnissa. Asiakkaasta huolehditaan senkin jälkeen, kun tuote on myyty ja otet tu käyttöön.” Molemmat uskovat, että heidän osaami sensa alalta tekee heidät asiakkaan silmis sä uskottavaksi. ”Paljon on nyt tekemistä, kun hiljattain aloitin uudessa työssä. ”Asiakkaan palvelu ja ohjaaminen on täs sä työssä tärkeintä. Revon elämäntyöstä kertoo menestyksekäs perheyritystarina. Profilen markkinat muuttuivat entistä globaalimmiksi. JÄRKEVIN TUOTE, ONGELMIEN RATKAISUA Peter Kallio pitää myyntityössä tärkeimpänä asiakkaan ongelmien ratkaisemista. Pidempiaikaisiin so pimuksiin kiinni pääseminen antaa selkä nojaa, mutta jos kilpailussa ei pärjää, jää pi demmäksikin aikaa vailla mahdollisuutta tehdä kauppaa. Revon johdossa yritys perusti tehtaat Viroon ja Unkariin ja kansainvälinen konserni paisui 160 ihmisen työpaikaksi, jolla on jatkuvaa vientiä 20 maahan. Koulutuksensa takia Repo nimitettiin talouspäällikön tehtävään, mitä hän ei kokenut omakseen. Vaikka alalla olenkin tuttu, on tärkeää tehdä itsensä tutuksi asiak kaille ja yhteistyökumppaneille”, Peter Kal lio sanoo. Hän pohti rauhanturvaajan tehtävääkin, mutta työt ambulanssitehtaalla vetivät häntä enemmän puoleensa. ”On kompetenssia puhua siitä, mitä asiak kaalle tarjoaa.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Lasse Moisio (vas.) ja Peter Kallio.. Vähitellen Repo hivuttautui mukaan asiakastapaamisiin ja myyntityöhön – ensin kotimaahan ja sitten Baltian, Norjan ja Saksan kautta joka puolelle maailmaa. Vaikka matkapäiviä kertyi paljon, Repo säilytti jatkuvasti hyvän ja lämpimän yhteyden kaikkiin neljään lapseensa. Repo oli kiinnostunut ensihoitajan työstä ja siitä, miten työtoimintaa ambulanssissa voitaisiin kehittää. Se oli hänelle erityisen tärkeää. Marko Partanen Ystävä ja Marko Revon elämäkerran kirjoittaja Marko Repo 17.5.1969–1.9.2020 Peter Kalliolla ja Lasse Moisiolla on palokuntataustaa takanaan yhteensä 76 vuotta. Hänestä oli huikeaa myydä Suomessa valmistettu Pikkupojasta asti Profilen Marko ambulanssi Saksaan, joka on autoteollisuuden tyyssija. Kuluvan vuoden uudessa työpaikassa työskennellyt Lasse Moisio sanoo hankinto jen kilpailutuksen olevan hyvä, mutta myös Esterin uudet myyjät haasteellinen työmaa. Hänen kuolinpäivänään yrityksen perustamisesta tuli kuluneeksi päivälleen 38 vuotta
9–10 16.12. 1.12. Omalla alueellani olen pettynyt pelastuslaitoksen saamattomuuteen ensivastetoiminnan puolestapuhujana sairaanhoitopiirin suuntaan. Viestinnässä yleisin perusvirhe on se, että ensihoitotai ensihoitopalvelukäsitteitä käytetään pelkän ambulanssitoiminnan synonyymina. Äärimmäinen tulkinta voisi olla se, että laitosta ei kiinnosta hätätilapotilaiden hyvä ensihoidon palveluketju. Sakari Aalto Sairaanhoitaja, yamk Kullaan VPK, ensivastetoiminnan vastuu henkilö vuodesta 2002 lähtien. Maakuntauudistuksen yhteydessä ensihoidon tuottamistapa on pelastustoimelle tärkeä asia (PT, pääkirjoitus 6/2020). 20.10. Maakuntauudistuksen yhteydessä tuodaan esille, että ambulanssitoiminnan säilyminen pelastuslaitoksilla parantaa valmiutta suuronnettomuuksiin. muassa siten, ettei hätätilapotilaasta tehtyjä ensimmäisiä tutkimusja hoitotoimenpiteitä dokumentoida mitenkään. 27.10. Tällöin hälytysohjeet muuttuivat ja vasteista poistettiin ensivasteyksiköt pelastustoimen johtamissa tehtävissä, joissa oli ensihoitopalvelun A-kiireellisyys. Käytäntö on käsittääkseni varsin yleinen myös muilla alueilla. Tämä on mahdollista, koska pelastusyksikön tutkimalla ja hoitamalla henkilöllä ei ole lain määrittelemää potilaan asemaa ja oikeuksia. Tässä voisi myös katsoa peiliin. Ongelmaa ei saa sivuuttaa sillä perusteella, että sopimuspalokunnilla ei välttämättä aina ole valmiutta saada samanaikaisesti sopimusvahvuutta sekä pelastusettä ensivasteyksikköön. Kokonaiskuvan muodosta mista ei yhtään helpota se, että kielellisesti helposti ymmärrettävän ambulanssi-sanan sijasta käytetään epämääräistä ensihoitoyksikkö sanaa. Jo ennen vuoden 2013 ensihoitouudistusta alueen terveyskeskukset luovuttivat vuonna 2009 sairaanhoitopiirille useimpien ensivasteyksikköjen ohjausja valvontavastuun. Tilanne on yhä sama ja se näkyy muun KESKUSTELUA Viestintä ensihoidosta epäselvää Miksi ensivastetehtävät tilastoidaan pelastustoimen tehtäviksi. Katso tarkemmat tiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. Jos nämä uudistukset toteutuvat, edellyttää se operatiivisten toimintamallien kehittämistä ja ensiauttajien täydennyskolutusta. Voisiko ensimmäinen askel valmiuden kehittämiseen olla, että huomio kiinnitetään edellä mainittuun synergiaan ja pelastuslaitokset aloittavat vuoropuhelun sairaanhoitopiirien kanssa. Pelastustoimen puheenvuoroissa pitäisi selvästi tuoda esille, että ala on huolestunut ensihoitopalveluun sisältyvän ambulanssitoiminnan tuottamisesta maakuntauudistuksen jälkeen. Jos pelastustoimen viestinnässä tehtäisiin sama virhe, kansalaiset ymmärtäisivät pelastustyön perustuvan ainoastaan sammutusyksikköjen toimintaan eikä säiliöautoilla tai nostolavoilla olisi mitään merkitystä pelastustyön onnistumiselle. Onko ensivastetoiminta huomioitu pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminnassa. 24.11. Viestit toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi. Ovatko pelastuslaitokset profiloituneet vahvoina ambulanssija ensivasteyksikkötoiminnan kehittäjinä ja ottaneet synergian siitä, että tuottavat sekä ambulanssiettä EVY-palvelua. Onko päällystö sitoutunut ja ensihoitajilla ollut mahdollisuus ja myös velvoite osallistua aktiivisesti niin pelastajien kuin sopimuspalokuntalaistenkin ylläpitämien ensivasteyksikköjen toiminnan kehittämiseen perustuen alueel lisiin erityispiirteisiin. Miksi ensivastetehtävät tilastoidaan – muun muassa Prontossa – ambulanssitehtävistä poiketen pelastustoimen tehtäviksi, vaikka ne ovat lainsäädännöllisesti ensihoitopalvelun tehtäviä. Alan toimijat eivät ole juurikaan tuoneet esille ensivasteyksikkötoimintaa, joka on perusajatukseltaan ja myös lainsäädännöllisesti aivan samanlaista, pelastusalalle erittäin hyvin sopivaa palveluntuotantoa terveysviranomaisille kuin ambulanssitoimintakin. 66 Pelastustieto 7/2020 Pelastustieto vuonna 2020 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 8 11.11. Tavoitteena olisi, että ensivasteyksiköt lisättäisiin hälytysvasteisiin myös pelastustoimen johtamissa tehtävissä. Pitkistä ensihoitoperinteistä huolimatta toimialakaan ei osaa avata kansalaisille ja päättäjille riittävän havainnollisesti, mitä tarkoitetaan puhuttaessa ensihoidosta. Täysin huomioimatta on jäänyt myös se, että tapahtumapaikkaa ympäröivien kuntien ensivasteyksikköjä voisi käyttää myös muissa kuin pelastustoimen johtamissa monipotilastilanteissa
Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. Eja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. Valikoimassa nyt myös Hörmann CE-merkityt FST-paloliukuovet ja FlexFire-palorullaovet Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 30, E 60, E 90, E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Suomen laajin palo-ovivalikoima! KESKUSTELUA. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099, www.mesvac.fi Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia
EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Koot S-XXXL. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Valjaat on erittäin helppo pukea. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden