7/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA KORKEALTA pelastamista turvallisesti PALOMIEHEN tarina uudessa kirjassa RAJU METSÄPALO MUHOKSELLA sammui tehokkaasti kopterien avulla Pelastajapula iskee kohta toden teolla
· Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta. PÄÄKIRJOITUS. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. · Erinomainen hinta-laatusuhde. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi KAIPAAKO LETKUVARASTOSI TÄYDENNYSTÄ. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
Tätä kirjoitettaessa emme vielä tiedä, saako alan koulutus tarvitsemansa lisärahat. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Pelastajan eli perinteisen palomies-ammatin maine on erinomainen. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. On hyvä, että siihenkin kiinnitetään huomiota. Kyse on yksinomaan hyvästä käyttäytymisestä ja toisten kunnioittamisesta. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Hyvälle asialle ei ole eduksi myöskään turha lynkkausmieliala tai yleistäminen. Koulutukseen on edelleen kiinnostusta, mutta erityisesti jatkoja täydennyskoulutuksesta pitää huolehtia paremmin. Jääkö tuhat tuuleen huuteluksi. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Samalla tavalla kuin on tehty tähänkin asti. Pelastusala tarvitsee tällä vuosikymmenellä jopa tuhat uutta pelastajaa. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. · Erinomainen hinta-laatusuhde. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Heidän ansiostaan ala sijoittuu erilaisissa ammattikyselyissä kärkisijoille. 7/2021 Pelastustieto 3 Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Pelkona on, ettei saa. Monia varmasti kiinnostaa käytännön taitoja vaativa ala. Pelastajapula ei enää vaivaa pelkästään harvaan asuttuja alueita, vaan siitä kärsitään jo ruuhka-Suomessakin.. Päätoimittaja Esa Aalto, p. Ketään ei saa kohdella kaltoin sukupuolen, rodun, uskonnon eikä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen takia. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Voi olla, että tilannetta paikataan lisätalousarviossa. Ketään ei kohdella kaltoin. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta. Jos kokonaisuuden kannalta on järkevää, on kaikki nykyiset koulutusresurssit hyödynnettävä täysimääräisesti. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi KAIPAAKO LETKUVARASTOSI TÄYDENNYSTÄ. Osittain tähän vaikuttaa myös se, millaiset ovat työskentelyolosuhteet. Sisältö on tärkeää, mutta yhtä lailla tärkeää on se, että on kunnolliset mahdollisuudet antaa opetusta. Työvoimasta käydään taistelua eri ammattialojen kesken. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Viime aikoina myös pelastusalalla ryöpsähtänyt häirintäkeskustelu liittyy tähän. Tätä meidän pitää paremmin pystyä hyödyntämään taistellessa nuorten sieluista. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Koulutuspaikkojen vastakkain asettaminen ei palvele ketään. Parhaillaan selvitetään alan koulutuksen tulevaisuutta
24 Yhtenäiset ja turvalliset työskentelymallit koko maahan K U V A : K IM M O K A IS T O
7/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Hyvinvointialueita valmistellaan 14 Pelastajapula vaivaa 20 Muhoksen metsäpalo 28 Antero Sirkka, paloautoyrittäjä 32 Nordic Rescue Group Oy 38 Palomuseo tarvitaan 44 Mirafoni 50 Mokkatakkimaisteri 52 Liian tummaa paahtoa 56 Opinnäytteitä 58 Ulkomailta 60 Kalustonurkka 64 Näistä tykkään 65 Arkistojen aarteita 66 Häirintätapauksia alalla 68 Turvallisuusmessut tammikuussa 71 Dafo osti Turvatan 72 Hautakivimerkki käyttöön 73 Muistoissa: Kauko Köykkäri 40 Tulityösivuilla arjen sankarit Hankasalmelta 54 Palomestari Reijo Salminen kirjoitti kirjan 62 Kehittelyssä johtamisen tietopankki 34 Öljyntorjuntaharjoitus Suomenlahdella 46 Markku Holopainen on henkinen paluumuuttaja K U V A : H A R R I M Ä E N P Ä Ä
Helsinki • Tieliikenneonnettomuuspaikalla kuvaaminen 9.11. 6 Pelastustieto 7/2021 TAPAHTUMA Yritysturvallisuusfoorumi seilataan marraskuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 138 aloituspaikkaa pelastajakursseille 118–119, jotka alkavat tammikuussa 2022. Kuopio • Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 8.11. Kuopio • Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 6.10. Toiminnanjohtaja Ari Keijonen pitää tapahtumaa tarpeellisena myös pelastusalan toimijoille. Teams • Jälkipurku (defusing) ja vertaispurku -ohjaajakoulutus 12.10. Toisen päivän aiheena on nykyaikainen tekniikka käyttäjän tukena rakennuksen koko elinkaaren ajan, jossa kuullaan muun muassa Tampereen yliopiston professorin Mikko Malaskan esitys paloturvallisuudesta osana rakennusten älykästä talotekniikkaa. Kymmenen viime vuoden aikana on ollut keskimäärin 281 hakijaa. Teams • Kaikki kurssit www.sppl.fi PELASTUSOPISTO • Rauniopelastustoiminnan kenttäharjoitus 4.10. • Kaikki kurssit www.spek.fi Rajoitusten poistuttua aletaan jälleen järjestää perinteisiä tapahtumia, joihin päästään osallistumaan paikan päällä. Espoo • Alkusamm.kouluttajien pääkoul.kurssi 12.10. Teams • V Sopimuspalopäällikköseminaari 15.10. Vantaa • Tulityöseminaari 6.10. Web. (Lähde: Pelastusopisto) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI • Kansainväliset CTIF-kilpailut 2.10. marraskuuta järjestettävä Yritysturvallisuusfoorumi, joka järjestetään Helsingin ja Tukholman väliä risteilevällä Silja Symphonylla. Foorumi on oiva paikka päästä kuulemaan ajankohtaista tietoa turvallisuuden kokonaisuudesta. Suomen Palopäällystöliitto järjestää foorumin yhteistyössä Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen kanssa. Ilmoittautua voi 12.10.2021 saakka osoitteessa www.sppl.fi. Tampere PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO • Suorituskykyhankkeen webinaari: Määrittelymallit ja kyvykkyydet 8.10. Kuopio • Ensiapu ja ensivaste -kurssien vastaavien kouluttajien seminaari 2.11. Turku • Palokuntanuorten kalustonkäsittelyn SM-kilpailu ja -tietokilpailu 30.10. Foorumin avaa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Helsinki • Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 26.10. ”Paloturvallisuus liittyy kiinteästi siihen kokonaisuuteen, joka on tärkeää tietoa myös pelastusviranomaisille. Ohjelmassa kuullaan muun muassa tekoälystä tulipalojen ennustamisessa ja kriiseistä oppimisesta. Parainen • Palokuntanaistyön peruskurssin info 4.10. Pelastusja yritysturvallisuusalalla on myös tilaisuus yhdessä hahmottaa turvallisuuden tilannekuva, ja mikä parasta, kohtaamisten kautta.” Foorumin teemoina ovat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtoina sekä älykäs teknologia kiinteistöjen riskienhallinnassa. Ensimmäisiä tällaisia on 24.–26. Vantaa SPEK • Turvallisuuspäällikön peruskurssi 6.10
”Paras mainos on paloauto, joka kiitää pillit päällä kylän läpi.” Kaisu Puranen. Rahalla sitä ei voi ikinä saavuttaa.” Keikat ja hyvä kalusto toimivat myös hyvänä rekrytointikeinona. Tästä on hyvä pitää kiinni. Nyholm painottaa, että palokuntalaisia motivoidaan parhaiten, kun heillä on tehtäviä. Viime vuonna tehtäviä oli 80. Patrik Willberg, Twitter 23.8. Saimme myös kymmenkunta uutta sammutusmiestä mukaan ympäri Itä-Uuttamaata.” Lisäksi palokunta rakensi kolmessa vuodessa uuden aseman. ” Pelastustoimessa on monenlaista kansainvälisyyttä ja hienoja mekanismeja kansainväliseen apuun. On maastopaloja, vahingontorjuntatehtäviä ja merellisissä olosuhteissa myös paljon eläinten pelastamisia. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, eikä ilmaiseksi. Nyholm kuvailee Vessöön saaressa sijaitsevaa, vuonna 1932 perustettua palokuntaa pieneksi, suureksi maaseutupalokunnaksi, jossa tehtävät vaihtelevat laidasta laitaan. Hälytysosastoon kuuluu 26 henkilöä, savusukelluskelpoisia on seitsemän–kahdeksan. Enemmän kuin VPK-henkeä, palokunnan jaloilleen saamisessa oli saaristolaishenkeä. Hälytysosastossa on peräti seitsemän naista. ”Mitä enemmän keikkoja, sitä enemmän ihmiset ymmärtävät, että on kiva olla taitava ja nopea, koulutusmotivaatio nousee. Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Wessöön VPK on erikoistunut drone-toimintaan. Äskenkin Tornion yksiköt lähtivät rakennuspaloon Haparandaan. Lapin pelastuslaitoksen alueella karvalakkikansainvälisyyttä on harjoitettu jo vuosia ilman paperisotaa Ruotsin ja Norjan kanssa. Palokunnalla on nelisenkymmentä jäsentä. ” Moni on ollut palokuntanuori jossain vaiheessa. Markus Aarto, Twitter 26.8. Viime vuonna tehtäviä oli 80, tänä vuonna niitä oli elokuuhun mennessä kertynyt 60. Matti Waitinen, Twitter 4.9. Palokunnalla on kolme dronea, ja se myy tilannekuvapalvelua pelastuslaitokselle. Turvallisuudella on tekijänsä. Osa on jatkanut palokunnassa muissa tehtävissä aikuisiällä tai on kouluttautunut pelastusalan ammattiin, mutta ennen kaikkea on saatu koulutettua tuhansia turvallisuustietoista ja -taitoista nuorta. Nyt ihmetyttää kyllä, että missä pelastusosaston ylin johto, kun rahoituksessa on selvästi ongelmia meilläkin. 7/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Keikat motivoivat parhaiten K U V A : W E S S Ö Ö N V P K ” Kaikki haluavat elää turvallisessa ja vakaassa maassa, jossa viranomaisten apuun voi hädän hetkellä luottaa 24/7 365. Kirsi Kaivonen, Twitter 4.9. Wessöön VPK on onnistunut nousemaan noin kymmenessä vuodessa kuolemankielistä aktiiviseksi ja kehittyväksi palokunnaksi. Uusi asema ja kalusto piristivät Wessöön VPK:n toimintaa. ” Poliisijohto näkyvästi esillä poliisin tulevaan rahapulaan liittyen. Palokunnan päällikkö Patrick Nyholm kertoo, että VPK:n uusi tuleminen tapahtui suunnilleen vuonna 2008. ”Osa meistä päätti, että perustetaan rekrykampanja ja ostetaan uusi sammutusauto. Kesäasukkaat moninkertaistavat saaren asukasmäärän. Haimme sen Ruotsista
8 Pelastustieto 7/2021 INSTAGRAM @kalvolan_vpk Viikonloppuna käytiin turvaamassa hienoa #historicrally kalustoa vauhdikkaan EK:n varrella #vpk #sopimuspalokunta #turvapäivystys #madcrochistoricrally AJASSA MITÄ KUULUU. Mitä teet eläkkeellä. 3 Kannattaako puhelimen lataaminen yöllä. Turv.allisuusalan lehtori Anja Aatsinki pelastusalan metoosta, Palopäällystöliiton blogi 14.9. Sitten sisu nousi jostain pintaan. 2 Aiheen vähättely, kokemusten kyseenalaistaminen ja käsittelemättä jättäminen karkoittaa yhdenvertaista ja hyvää työkulttuuria arvostavia tekijöitä, joko suoraan tai hitaammin uuvuttamalla. Lihaskuntotreenit sujuvat metsätöissä. Toimin Kouvolassa palomestarina ja palopäällikkönä. 1 ”Luulin kuolevani. Olin hetken Juankosken apulaispalopäällikkönä, kunnes palasin Anjalankoskelle palotarkastajan viransijaiseksi. Hiihdän, laskettelen, suunnistan ja maastopyöräilen. Liityin 1960-luvulla Anjalan VPK:n poikaosastoon. Päätin, että minähän en tänne kuole.” Suomalaissyntyinen palomies Terry Rivera selvisi New Yorkin terrori-iskusta vuonna 2001, Yle 10.9. Palokunnan toiminnassa kiinnostivat tekniset laitteet, kilpailut ja toiminta yhdessä samanikäisten kavereiden kanssa. Voisiko ruokaostokset laittaa odottamaan muualle kuin lieden päälle. Kun valmistuin rakennusmestariksi, työllisyystilanne rakennusalalla oli huono. Työn ohella opiskelin insinööriksi. Pelastusalalla ei ole varaa menettää työntekijöitä, vapaaehtoisia tai tulevia sellaisia. Millainen työurasi on. Täytyykö vaatteet viedä saunaan kuivumaan?” Palotarkastaja Anssi Laaksonen arkielämän riskienhallinnasta, HS 11.9. Katselin mielessäni elämääni kuin filmiltä, kunnes en pystynyt enää hengittämään. K U V A :JA N I S U LA N D E R /K A LV O LA N V P K Anjalan VPK:n kasvatti Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen jää lokakuun alussa eläkkeelle Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Miten päädyit alalle. Mietin, jos harrastuksesta voisikin tulla ammatti. POIMINNAT. Suoritin alipäällystötutkinnon vuonna 1979 ja päällystötutkinnon 1985
Vetoa & Voimaa -hankkeeessa on luotu materiaalia ja työkaluja tasa-arvon ja ilmapiirin parantamisen suhteen. (LÄHDE: ESA KOKKI, SISÄMINISTERIÖ. Harrastustoiminnan puolelta kattavaa tilastollista vertailua ei ollut juuri löydettävissä. Mitä asialle voidaan tehdä. Palosuojelurahaston tuella kehitetty peli on maksuton ja se on ladattavissa sovelluskaupoista. Ajankohtaisena aiheena on myös matkustusja liikkumisturvallisuus. Vuonna 2020 ensivastetehtävät ja hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävät vähenivät. Kaksi viimeistä kysymystä koskivat suoraan seksuaalista häirintää ja ahdistelua. AJASSA TILASTO Virpa Palomestari -opetuspeli mobiililaitteille Pelastuslaitosten tehtävistä puolet tai yli puolet on ollut taajama-alueella vuotta 2020 lukuun ottamatta. Oma ikävä piirteensä ovat vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan, etenkin nuorisotyöhön liittyvät tapaukset. TIEDOT ON KOOTTU ONNETTOMUUSTILASTO PRONTOSTA) Taajamien ulkopuoliset tehtävät 10-kertaisella alueella Pelastuslaitosten hälytystehtävät taajama-aluejaottelun mukaan 2012–2020 Instagramin @emergencyservicestoo-tili nosti päivänvaloon pelastusalan seksuaalisen häirinnän myös sopimuspalokunnissa. 7/2021 Pelastustieto 9 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Pelastuslaitosten hälytystehtävät taajama-aluejaottelun mukaan 2012– 2020 Taajama-alue Ei taajama HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten sopimuspalokunnissa ennaltaehkäistään häirintää. Suuri osa nyt esiin nousseista tapauksista osuu työsuojelun piiriin. Nämä osoittavat, että prosessit eivät ole kunnossa. Pelastustoimeen kaivataan ryhtiliikettä, ilman vastuun ja velvoitteiden sysäämistä yksipuolisesti vain sopimuspalokunnan ja viime kädessä sen päällystön harteille. Taajama-alueella tehtävät ovat jakautuneet noin 8600:aan ja taajama-alueen ulkopuolella noin 88000 riskiruutuun. Tuoreimmassa Sopimuspalokuntabarometrissä ja vuoden 2020 alussa tehdyssä ensihoitotyön väkivaltaja uhkatilannekyselyssä nousi myös jonkin verran esiin koettu seksuaalinen häirintä ja muu yleinen asiaton kohtelu. Vastaajajoukko on ollut 960 henkeä. Se voidaan ottaa oppilaiden käyttöön myös pelastuslaitoksen vierailun yhteydessä. Sopimuspalokuntatoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia. Myös uusien energiaratkaisujen paloturvallisuutta käsitellään.. Kaisu Puranen Turun ammattikorkeakoulu on valmistanut turvallisuuspelin mobiililaitteille yhdessä pelastusviranomaisten ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Virpa Palomestari yhdistää perinteistä mobiilipelaamista ja lisättyä todellisuutta konenäköteknologian avulla. Tavoitteena on, että perusasteen oppilaat tutustuvat poistumisopasteisiin ja muihin koulun turvallisuuskilpiin uudella ja hauskalla tavalla. Osalla pelastustoimen alueista sopimuspalokuntalaiset kuuluvat selkeästi alueen pelastuslaitoksen työsuojelun alle, mutta vapaaehtoisen palokuntatoiminnan henkilöstö ei, toisaalla asia ei ole näinkään selkeä. Aineisto vaatisi tarkempaa analyysiä, mutta karkeasti voidaan todeta seksuaalista häirintää tai epäasiallista käytöstä ilmenevän sopimuspalokunnissa saman suuntaisesti kuin työelämässä yleensä. Kyselyssä joka tehtiin 2019, noin kahdeksan prosenttia (n=78) vastaajista oli kokenut seksuaalista ahdistelua tai häirintää. Paloturvallisuus on keskeinen opetusaihe. Onko Suomen Sopimuspalokuntien Liitolla ollut tiedossa, että palokunnissakin esiintyy häirintää, järjestöpäällikkö Aleksi Peurala. Kysely sopimuspalokuntakoulutuksesta tehtiin 2019. Korostamattakin tulisi olla selvää, että mikään pelastusalan toimija ei hyväksy mitään rikollista toimintaa, mukaan lukien kaikki työturvallisuusrikokset. Asia on yleisesti tiedossa, pelastusala ei poikkea muusta yhteiskunnasta tässäkään asiassa
PELASTUSALAN MAAILMA
Kuva: Eyepix/Lehtikuva. elokuuta 2021. Palo syttyi kuusikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa, jossa säilytettiin tulenarkaa tavaraa, kuten pahvilaatikoita ja puutavaraa. PELASTUSALAN MAAILMA 23°46’8 P 90°25’1 I Palomiehet sammuttavat liikerakennuksen tulipaloa Dhakassa Bangladeshissa 21
Resurssien ja rahoituksen kanssa joudutaan kamppailemaan, mutta esimerkiksi kansallisen yhteistyön avulla tätä yritetään taklata parhaalla mahdollisella tavalla. Pelastuslaitokset ovat siinä hyvin edustettuina ja pelastustoimen asioita pitääkin juuri nyt aktiivisesti pitää esillä. Aluevaltuustot valitaan 23.1.2022 ja hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023. 12 Pelastustieto 7/2021 Nyt on aika pitää ääntä Valmistelu tulevilla hyvinvointialueilla käy kiivaana. Toimeenpanossa ja hallintosääntövalmistelussa pitää olla nyt aktiivisesti mukana. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Nyt kääritään hihat. Projektipäällikkö Markus Viita niemi pitää tärkeänä, että kaikki laitokset ovat mukana valmistelussa soten rinnalla. ”Nyt kääritään hihat ja tehdä kaikki se mitä tarvitaan, jotta uudenvuodenpäivänä 2023 pelastustoimi toimii uuden Säilyvätkö paloautot ja ambulanssit myös tulevaisuudessa samoissa halleissa?. ”Myös henkilöstön osallistaminen on välttämätöntä, samoin kuin sopimuspalokuntien. Kaikki pitää saada mukaan ja kaikkien panosta pitää hyödyntää tarpeen mukaan”, Viitaniemi painottaa. Parhaillaan eletään kriittisiä aikoja. AJASSA H yvinvointialueiden valmistelussa on päästy lo makauden jälkeen hyvään vauhtiin. Väliaikaisissa valmistelutoi mielimissä (VATE) on myös pelastustoimen edustus. Pian valitaan ensimmäiset aluevaltuutetut, jotka päättävät, millaisella hallintomallilla ja toimintatavoilla alueilla aletaan töitä tehdä
Tulemme varmaankin tekemään tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä”, Anssi Parviainen uskoo. Tässä tulee varmaankin erilaisia malleja.” MITEN KÄY ENSIHOIDON. Uskon, että tästä tulee hyvä uudistus”, Parviainen sanoo. Pelastuslaitosten asema kuitenkin tunnistetaan.” ”Juuri nyt on oikea hetki koko toimialan yhteisesti vaikuttaa omaan asemaamme. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla se on tärkeää ja koulutusjärjestelmäämme sillä olisi suuri vaikutus, jos emme hoitaisi enää ensihoitoa. ”Nyt hankitaan kokemuksia toiminnasta. ”Hyvinvointialuevalmistelujen yhteydessä esille on noussut, että ensihoidon vastuulääkärit tarkastelevat ensihoitopalvelujen tuottamista hieman erilaisesta näkökulmasta kuin pelastuslaitokset. Kainuussa on myös aloitettu ensihoidossa sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhdessä toteuttama kokeilu moniammatillisten yksiköiden hyödyntämisestä. Ilmapiiri on kuitenkin rakentava ja uudistusta tarkastellaan säännöllisesti pelastustoimenjohdon kokouksissa, yhdessä pelastusjohtajien, aluehallintovirastojen ja sisäministeriön pelastusosaston johdon kanssa. ”Olemme hieman jäljessä aikataulusta, mutta toisaalta meitä auttaa tässä se, että olemme integroituneet soten kanssa jo aikaisemmin hallintokokeilun kautta.” Parviaisen mukaan pelastuslaitos on hyvin uudistuksen kartalla, ja sillä on vaikutusmahdollisuus asioissa. ”Eniten kannatusta saa aluehallituksen alainen jaosto, joka vastaa pelastustoimeen liittyvistä asioista”, Viitaniemi kertoo selvityksestä, jossa pelastusjohtajilta kysyttiin valmistelutilanteesta. AJASSA omistajan alaisuudessa. Tänä syksynä ja ensi vuoden alussa tehdään keskeiset valmistelut.” Pelastuslaitosten johdolla on erilaisia näkemyksiä siitä, millaisia pelastustoimen asioihin keskittyviä poliittisia toimielimiä tarvitaan hyvinvointialueilla. 7/2021 Pelastustieto 13 Meitä kuunnellaan ja meihin luotetaan. Pelastustoimen siirtoa uusille alueille on perusteltu paljolti ensihoidon palvelutuotannon synergiahyödyillä. Moni katsoo toiminnan olevan joustavampaa ja näkee synergiahyötyjä enemmän terveystoimen näkökulmasta, jos ensihoito olisi muun päivystystoiminnan ohella yhden palvelutuottajan alla.” ”Meidän pitää voimakkaasti tuoda esille pelastustoimen ja ensihoidon sy ner giahyöty. ”Yhteinen tavoitteemme on toki, että tätäkin uudistusta tehdään asiakasta eikä rakenteita varten.” KAINUUSSAKIN VAUHTIIN Kainuussa VATE on hiljattain järjestäytynyt ja pelastusjohtaja Anssi Parviainen on sen varapuheenjohtaja. Lopulta tässäkin hyvinvointialueen päättäjät ratkaisevat, miten itsehallinnollisilla alueilla asioita hoidetaan. Tämänkin toimintatavan hyvinvointialueen päättäjät lopulta päättävät. Pelkona tässä voi olla se, että pelastustoimen asiat hukkuvat soteen ja toisaalta asioiden esittelijänä toimii hyvinvointialueen johtaja eikä pelastusjohtaja.” ”Sotessa on ehkä pelastustoimea enemmän halua myös hakea suoraviivaisempaa mallia, jossa olisi mahdollisimman vähän poliittista vaikuttamista. ”Menemme soten kanssa rinnakkaisina organisaatioina hyvinvointialueelle, mutta lopulta aluevaltuusto päättää, miten organisaatio rakennetaan. Palvelutuotannon sujumisesta ei pidä olla huolestunut, mutta tärkeää on saada kaikki järjestelmät ja muut toimenpiteet kuntoon, jotta toiminta voi jatkua häiriöttä.” Pelastustoimen kansallinen yhteistyö sujuu hänen mukaansa mallikkaasti, vaikka siinä toki kehitettävääkin aina on. Palvelutarve kasvaa ja muuttuu, kun väestö ikääntyy”, Mar kus Viitaniemi huomauttaa.. Se tulee aikanaan aluepäättäjien päätöksenteon tueksi. HALLINTOMALLISTA ESITYS Valtakunnallisesti valmistellaan sisäministeriön esitystä hallintomallista. Onneksi hallintovaliokunta omassa lausunnossaan otti kantaa sen puolesta, että pelastustoimen mahdollisuus tuottaa ensihoitopalvelua pitää säilyttää.” Markus Viitaniemi toivoo myös, että alalla alettaisiin katsoa ensihoitoa laajemmin kuin pelkästään kiireellisen ensihoidon kautta. ”Olemme siinä hyviä, mutta meidän pitää katsoa enemmän tulevaisuuteen ja alkaa kehittää esimerkiksi kotiin vietäviä ensihoitopalveluja. Meitä kyllä kuunnellaan ja meihin luotetaan. ”Osa haluaa pelastustoimen asiat samaan soten kanssa, joita hallitus ja valtuusto suoraan käsittelevät. Pelastuslaitosten tulisi olla mukana tulevaisuuden ensihoitopalveluiden kehittämisessä yhdessä terveystoimen ja erityisesti kotihoidon palveluiden kanssa. ”Tätä on tuotu voimakkaasti esille, mutta lopullisesti vasta itsehallinnollisten hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät päättävät alueensa hallintomallista. Riskinä nähdään Markus Viitaniemen mukaan se, saako pelastuslaitos omana toimialanaan soten kanssa rinnakkaisen aseman hyvinvointialueilla
14 Pelastustieto 7/2021 14 Pelastustieto 7/2021 Niko Hoskonen (vas.), Eetu Hietamaa ja Jere Huttula opiskelevat toista lukukautta Pelastusopistossa. Heidän ammattitaidolleen on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa.
”Maailma kehittyy. Kesätyö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella palomiehen tehtävissä vain vahvisti Hietamaan käsitystä tulevasta ammatista. Niiden mukana täytyy pelastajienkin muuttua”, Hietamaa sanoo. Pelastajaksi hän valmistuu kesäkuussa 2022. Hän toivoo voivansa tulevaisuudessa kouluttautua pelastussukeltajaksi ja kenties toimia osana MIRG-ryhmää.. Tekniikka, ajoneuvot, toimintamallit, kalusto muuttuvat. Jos koulutukseen ei saada rahaa, tuhat uutta pelastajaa jää haaveeksi. Eritoten häntä kiinnostaa meritoiminta ja meripelastaminen. Kun virkoihin ei riitä hakijoita, pelastuslaitokset taiteilevat tilanteessa kukin tavallaan. Nämä asiat kiinnostavat pelastajan ammatissa eniten Eetu Hieta maata, 21. Hän opiskelee toista lukukautta Pelastusopistossa. 7/2021 Pelastustieto 15 Paikka auki Pelastajapula on totta jo nyt. Tekstit: Kaisu Puranen · Kuvat: Kimmo Kaisto PELASTUSTOIMI M onipuolisuus, laaja pelikenttä ja muuttuva toimintaympäristö
”Taistelemme kaikki samoista sieluista. Koulutettuja pelastajia ei ole riittävästi saatavilla.” Parviainen arvioi, että alueellinen pelastajakurssi voisi olla lyhyen aikavälin ratkaisu. Se jää yksittäisten henkilöiden innostuksen varaan.” Työvoimapula tuli yllätyksenä pelastustoimelle, sillä Pelastusopiston jatkuvissa, vuotuisissa koulutustarvekyselyissä asia nousi esille ensimmäisen kerran vasta keväällä 2019. Hän painottaa, että mikäli pelastustoimella ei ole riittävästi pätevää henkilöstöä, sen kyky tuottaa palvelua riittävän Käytännössä Pelastusopiston pitäisi tuplata pelastajien koulutusmääränsä.. syyskuuta, jonka jälkeen tiedot ovat julkisia. RATKAISUKSI ALUEELLINEN PELASTAJAKURSSI Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoo, että tänä vuonna laitokselle on perustettu 34 virkaa, joista vähän yli puoleen saatiin pätevät hakijat. ”Pelastusopiston oma somemarkkinointi on tällä hetkellä aika puutteellista. 16 Pelastustieto 7/2021 PELASTUSTOIMI Hietamaa ja hänen kurssikaverinsa ovat heitä, joita pelastustoimi tarvitsee nyt kipeästi. ”Siinä voisi olla mainostamisen paikka. Lisäksi varallaolosta luopuminen lisää pelastuslaitosten rekrytointitarvetta. ”Alueellisia kursseja annettaisiin joko yhden tai usemman laitoksen kesken, jolloin saataisiin vajetta kurottua umpeen.” Parviainen uskoo, että alueellisen kurssin opiskelijat olisivat pääosin paikallisia, jolloin he todennäköisesti jäisivät alueelle myös töihin. Pelastuslaitoksilla tosin on jo aika paljon sosiaalisen median tilejä, TikTokia ja Instagramia. Tilanne muuttui nopeasti, kun pelastuslaitokset alkoivat korjata Aluehallintovirastojen havaitsemia palvelutasopuutoksia. Valtioneuvosto käsittelee budjettiesitystä 27. Sieltä näkee, mitä palomiehen normityö ja arki on.” Kun Hietamaa itse haki tietoa koulutuksesta, hän ei kuitenkaan löytänyt kovin paljon tietoa siitä, minkälaista Pelastusopistolla opiskelu on. Luvut perustuvat uudistusja suorituskykyhankkeen aikana kerättyyn sekä pelastuslaitoksilta saatuun tietoon. Tulevan kymmenen vuoden aikana alalle tarvittaisiin noin tuhat pelastajaa, joista 200 kaksikielistä. Keskimäärin alalle tarvittaisiin noin sata uutta pelastajaa vuodessa luonnollisen poistuman lisäksi. Kainuulle alustava kumppani koulutuksen järjestämisessä voisi olla esimerkiksi Jokilaaksojen pelastuslaitos. Pelastajapula näyttäytyy Hietamaalle ja hänen kurssikavereilleen mahdollisuutena työllistyä minne haluaa. Pelastustoimen rahoitus ei selvinnyt hallituksen budjettineuvotteluissa syyskuun toisella viikolla. Jotta alalle saataisiin lisää hakijoita, pelastusalaa ja palomiehen työn arkea voisi tuoda enemmän esiin julkisuudessa, arvioi Hietamaa. Pula painottuu lähivuosille. Aloituspaikkojen lisäämiseen, koulutustuotannon suunnitteluun sekä Pelastusopiston toimintaan tarvittaisiin lisärahoitusta yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa
”Kun muutenkin toimimme kohtuullisen pienillä resursseilla harva-alueella, pelastajapula näkyy hyvin nopeasti toimintavalmiudessa ja palvelutasossa.” Hän ennakoi, ettei pelastustoimen palvelu ole tulevaisuudessa samanlaista joka paikassa. Se auttaa vajeeseen vasta, kun opiskelijat lähtevät harjoittelujaksolle. ”Kun mennään tällaiseen ratkaisuun, meidän pitää rakentaa pelastustoimen valmiutta muulla tavoin”, Viitaniemi painottaa. Keikkatyöläisille järjestetään tarvittaessa edullista majoitusta kuntayhtymän asunnoissa. ”Paikalle ei välttämättä tule pelastustoimen ammattilainen, vaan sopimuspalokuntalainen, joista heistäkin on pulaa. Kesällä puolestaan olisi haluttu rekrytoida kymmenen palomiestä. Nykyinen tilanne on Viitaniemen mukaan vakava. ”Olemme jääneet kolmessa edellisessä rekrytoinnissa 22 palomiestä miinukselle.” ”Meille tulee avautumaan uusi Ko nalan pelastusasema tammikuussa 2023, ja surullinen tosiasia on, että meiltä puuttuu käytännössä koko uuden pelastusaseman henkilöstö. Ensihoitajat käyvät sopimuspalokuntien kursseja, ja toimivat vapaalla sopimuspalokunnissa. ”Jos tilanne edelleen pahenee, niin jossain vaiheessa palveluverkkoon on pakko puuttua. Pelastustoiminnan johtamiseen alueella on oma järjestelmänsä, alueelliset ryhmänjohtajapäivystäjät, jotka ovat käytettävissä tarvittaessa. Haussa on esimiesosaamista, eikä virkaan vaadita pelastustoimen alipäällystötai päällystökoulutusta. Neljä virkaa saatiin täytettyä. 7/2021 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI ammattitaitoisesti heikkenee. Virkoihin saatiin valittua 14 henkilöä. Meillä on aikaa rekrytoida vuosi ja neljä kuukautta. Emme saa töihin ammattilaisia, muttemme riittävästi sopimuspalokuntalaisiakaan.” Viitaniemi näkee mahdollisena, että paloasemia joudutaan tulevaisuudessa sulkemaan henkilöstön puutteen vuoksi. Pohjois-Karjalassa kuntayhtymä pyrkii myös järjestämään asiat niin, että alueelle tulevan pelastajan puolisokin saisi töitä. Vuonna 2021 pelastuslaitoksella on ollut auki kaksi työnhakua. Koulutukseen pitäisi saada välittömästi rahaa. Tilanne on siis erittäin huolestuttava.” Pääkaupunkiseudun iso haaste ovat muuta maata korkeammat elinkustannukset, joihin palomiehen palkka ei tahdo riittää. ”Kilpailukykyinen palkka täytyy saa da kuntoon.” Pitkänen korostaa, että pelastusalan pitäisi tehdä systemaattista markkinointia nuorille. Lisäksi Pohjois-Karjalassa on pohdittu, voisiko yksi ratkaisu sijaispulaan olla yhteinen sijaispankki naapuripelastuslaitosten kanssa, jolloin koko alueella voisi kierrättää enemmän sijaistyövoimaa. Henkilöstö ei riitä, vaikka rahat riittäisivät.” Taistelemme samoista sieluista.. Jokainen pelastuslaitos joutuu tarkastelemaan omaa työnantajakuvaansa. Ensimmäisessä oli peräti 30 vakanssia auki, mutta pelastuslaitos ei saanut edes 30 hakemusta. Työvoimapulaa pyritään paikkaamaan myös moniammatillisilla yksiköillä, joissa työskentelevät pelastaja-ensihoitajaparit. Pitkänen sanoo, että alan markkinoinnissa sisäministeriön ja Pelastusopiston pitäisi toimia vetureina sen sijaan, että alueet hoitavat asian kukin tavallaan. ”Sopimuspalomiesjärjestelmä tukee meitä, mutta jos ajatellaan vaikka laajentaa pelastajan työnkuvaa, perustutkinnot täytyy olla kunnossa. ”Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla, millä tavalla, peliliikkeillä ja lääkkeillä kansalliseen pelastajapulaan lähdetään hakemaan ratkaisuja, jos siihen ei tule lisärahoitusta.” YHTEINEN SIJAISPANKKI KÄYTTÖÖN Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo, että pelastuslaitoksella lähdetään tekemään pilotointia, jossa Juuan paloasemalle palkattavan asemamestarin tehtävänimikettä ja kelpoisuusvaatimuksia muutetaan. Viitaniemi ennakoi, että palomiespula ajaa pelastuslaitokset kilpailemaan työvoimasta keskenään aikaisempaa voimakkaammin. ”Vuoden 2020 syksyllä jäimme ensimmäistä kertaa historiassa tilanteeseen, ettemme saaneet kaikkia virkoja täytettyä”, Pitkänen sanoo. Pormestarin palkkakehityssuunnitelmalla on saatu kirittyä palkkoja, mutta samaan aikaan naapurilaitokset, kuten Keski-Uusimaa, ovat nostaneet palkkoja. Jos emme saa rahaa nyt, seuraava vuosi on menetetty.” Parviainen muistuttaa myös pelastustoimen kilpailukyvystä tulevilla hyvinvointialueilla. Näin esimerkiksi korkeakoulutetuttuja ensihoitajia ei suljeta haun ulkopuolelle. Lisäksi sopimuspalokuntakenttä täytyisi pitää vahvasti elinvoimaisena, sillä uutta työvoimaa saadaan sitäkin kautta. ”Nykymuotoisen pelastajatutkinnon koulutusaika on puolitoista vuotta. Muuten emme ole haluttu kumppani.” MINISTERIÖ VETURIKSI MARKKINOINTIIN Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen kertoo, että vajaan kahden vuoden sisällä pelastuslaitoksella on ollut neljä rekrytointia, jotka liittyvät alueella havaittuihin toimintavalmiusaikojen puutteisiin. Esimerkiksi Siun Soten kautta töitä voi hyvinkin löytyä sosiaalija terveyspuolen ammattilaiselle
Aidossa Pula aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä.. Tuhat pelastajaa lisää jää haaveeksi, jos siihen ei tule lisärahoitusta.” Pitkä urapolku lisää alan houkuttelevuutta Käytännössä Pelastusopiston pitäisi tuplata pelastajien koulutusmääränsä. Parviainen kertoo, että pelastajaopiskelijamääriä on jo kasvatettu. Parviainen ei näe, että opetusta voitaisiin loputtomiin hoitaa etäopetuksenakaan. ”Tämä pystytään tekemään tällä rahoituksella. Hän arvioi, että tietyt teoriaopetukset voidaan tehdä massaluentona netin välityksellä, mutta pelastajaopiskelijat tarvitsevat käytännön opetusta. Tammikuussa alkavalle kurssille opiskelijoita tulee 36 + 36. 18 Pelastustieto 7/2021 PELASTUSTOIMI P elastusopistolla vallitsee tällä hetkellä hämmentynyt tunnelma. Pelastusopisto tarvitsisi resursseja muun muassa opetukseen, kalustoon, varustehuoltoon ja hallintoon. Parviainen sanoo, että suunnittelutyö opetuksen käytännön järjestämiseen on menossa. Se huolestuttaa”, sanoo rehtori Mervi Parviainen. ”Valmistelemme aloituspaikkojen lisäystä ja koulutusuudistusta, mutta samaan aikaan rahoituskysymys on auki. Opiskelijamäärien lisäys heijastuu siis kaikkeen opiston toimintaan
R iskit tällaiseen paloon oli tiedostettu. Ankara metsäpalo riehui kesäkuun lopussa 2020 Pökkelikönsuolla Muhoksella. Lisäksi apuna oli kaivinkoneita, turvesoiden sammutustrak. Palo levisi 256 hehtaarin alueelle ja koetteli kovasti Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen resursseja. 20 Pelastustieto 7/2021 Sammutusresurssien täydentämisestä huolehdittava. Omien joukkojen lisäksi pyysimme avuksi Arctic Rescue Teamin hengessä naapuripelastuslaitoksilta kalustoa ja henkilöstöä. Aivan tämänkaltaisia paloja ei ole koettu lähivuosina. Ensin tuli pieni metsäpalotehtävä Utajärvelle, kunnes tuli hälytys Muhokselle. Virka-apuna pyysimme helikoptereita sekä Rajavartiolaitokselta että Puolustusvoimilta. Alta oli pian päästävä pois. Tuolloin se sattui Oulu-Koillismaan alueella ja vuotta myöhemmin lähes yhtä suuri sammutussavotta oli Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. Tuuli puhalsi noin kymmenen metriä sekunnissa. Tilanne todettiin suureksi metsäpaloksi ja sen mukaisesti muuttui toiminta. Apua saatiin Lapista, Kainuusta ja Jokilaaksoista. Muhoksen pieni metsäpalo oli vaikeasti saavutettavissa ja se alkoikin levitä nopeasti. Johtokeskuksessa olivat pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö, päivystävä palomestari sekä tilanteen mukaisesti pari muuta päällystöviranhaltijaa hoitamassa operaatiota, viestintää ja järjestelemässä huoltoa paikalla oleville joukoille. 10 000 TUNTIA TÖITÄ Tilannepaikan johtajana metsäpalopaikalla toimi ensimmäiset päivät läntisen alueen varalla oleva palomestari ja hänellä oli kaverina aina yksi päällystöviranhaltija. Metsäpalon sammuttamiseen tehtiin töitä lähes 10000 työtuntia ja sitä oli sammuttamassa puolitoista viikkoa kymmeniä sammutusmiehiä ja palomiehiä. Aika näyttää, ovatko tällaiset palot yhä kasvava uhka ilmastonmuutoksen myötä. Helikopterit olivat jo heti ensimmäisenä päivänä apuna sammutussäkkien kanssa. Palo muuttui latvapaloksi ja eteni sellaisella voimalla, että alkuvaiheessa paikalla olleet sammuttajat eivät voineet sille mitään. Teksti: Heikki Levón palopäällikkö Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuvat: Utin jääkärirykmentti Raksilan paloasemalle johtokeskuksen ja alkoi muodostaa tilannekuvaa metsäpalosta ja hälyttää apuvoimia paikalle. Päivystävä palopäällikkö perusti Ouluun OPERATIIVINEN TOIMINTA Miten sammui raju metsäpalo Muhoksella. Muhoksella elettiin 29.6.2020 normaalia helteistä kesäpäivää. Puolustusvoimien virka-apuosasto Kainuun prikaatista oli joukkueen voimin paikalla avustamassa lähes koko operaation ajan. Paikalla ollut lähes koko operatiivinen palopäällystö osallistui ainakin jossain määrin tehtävän hoitamiseen
Johtokeskuksen työtä kuormitti huomattavan paljon henkilöstön värvääminen seuraaville päiville. Niiden avulla paloalue saatiin rajattua siten, ettei se enää ensimmäisen päivän, illan ja yön jälkeen levinnyt rajatun alueen ulkopuolelle. Saimme Oulun kaupungin ruokahuollosta apua heti alusta alkaen. Lisähaastetta toi osittain turvepohjainen maaperä, jossa paloi pitkään ja syvällä. Tosin pienen tietokatkoksen takia yhtenä yönä muoviastioihin pakatut annossalaatit palautuivat takaisin huoltopisteeseen. KOPTEREILLA RAJATTIIN Helikopterit olivat palon rajaamisessa olennaisen tärkeitä. Vähitellen päästiin sammuttamaan yksittäisiä pesäkkeitä. Metsäpalon sammuttaminen on raskasta työtä vaikeissa oloissa. Tämä ei sido pelastustoimen resursseja ja ruokaa tulee tilattuna sovittuna aikana sovittuun paikkaan. Yksi jatkossa opiksi otettava asia tämän kokemuksen perusteella on huolehtia sammutusresurssien täydentämisestä eri tavoin kuin sitä nyt hoidettiin. Johtamiseen kuuluu olennaisena huolehtia henkilöstön jaksamisesta pitkäkestoisessa tilanteessa riittävän kierrätyksen avulla, jolloin vältytään tapaturmilta ja työkin on tuloksellisempaa. Välillä palo yritti karata rajojen taakse. Jotta ruokahuolto voidaan hoitaa ammattimaisesti pitkäkestoisissa tehtävissä, olemme aikaisemmin sopineet, että kuntien keskuskeittiöt voivat hoitaa muonituksen. Heti alkuvaiheessa oli selvää, että ponnistuksesta tulee pitkäkestoinen ja ankara. Juomahuolto, kunnollinen muona ja riittävä lepo pitävät sammuttajat työkykyisinä. Taktiikkana oli alusta pitäen pitää palo rajatun alueen sisällä ja siinä myös onnistuttiin. Toisaalta valoisat yöt helpottivat urakkaamme, sillä pystyimme hyödyntämään yön rauhalliset hetket palon sammutukseen tuulen juurikaan häiritsemättä. Emännät eivät ehkä olleet riittävän tietoisia siitä, millainen energiatarve on sammuttajilla. Keskitimme helikopterien ilmasammutuksen ohella mahdollisimman paljon voimaa suunnitelluille rajoituslinjoille ensimmäisen illan ja yön aikana. Tilanteen venyessä hälytimme myös vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) muonittamaan palon sammuttajia ja muutoinkin avustamaan samHelikopterista otetut kuvat kertovat metsäpalon rajuudesta Muhoksen Pökkelikönsuolla kesällä 2020.. Kaatuilevat puut aiheuttivat jatkuvasti vaaraa sammuttajille. HUOLLON TOIMITTAVA Heti alkuvaiheessa aloitettiin johtokeskuksessa huollon järjestelyt. Maanomistajan vastuulle alue pystyttiin luovuttamaan puolitoista viikkoa palon syttymisestä. Tätä toki helpotti jonkin verran heti alkuvaikeuksien jälkeen aloitettu säännönmukainen kierrätys eri paloasemien työvuorojen välillä sekä alueittain sopimuspalomiesten osalta. Sammutustyö jatkui alueella toista viikkoa. 7/2021 Pelastustieto 21 toreita, maataloustraktoreita vesipasojen kanssa sekä vesisäiliöillä varustettuja mönkijöitä
MAKSOI PUOLI MILJOONAA Pitkäkestoiset ja paljon henkilöstöä sitovat metsäpalon kustannusvaikutukset ovat suuret. Pieni seikka, huono tuuri tai oma arviointivirhe voivat aiheuttaa tilanteen missä esimerkiksi Ruotsissa oltiin kolmisen vuotta sitten. Kalustoa oli laajalla alueella hajallaan valtavasti. Somea käytimme hyvin rajatusti virallisessa viestinnässä, niin kuin olemme toimineet yleensäkin onnettomuustiedottamisessa. Sieltä löytyy monenlaista osaamista mönkijän kuljettajista muonittajiin. Helikopterit olivat jo heti ensimmäisenä päivänä apuna sammutussäkkien kanssa.. Erityisesti uhreja tai vaaraa ihmisille ja ympäristölle aiheuttavat onnettomuudet ovat tiedottamisen kannalta haastavia. Saamamme palautteen perusteella onnistuimme viestinnässä ihan hyvin. Sovimme, että pelastustoiminnan johtaja hoitaa päivittäin tiedottamista lähinnä tiedotusvälineille ja sitä kautta suurelle yleisölle. Koillismaalla riehui viime juhannusviikolla myrsky, joka aiheutti muutamassa minuutissa joidenkin arvioiden mukaan 40 miljoonan euron vahingot metsänomistajille. Esimerkiksi letkua kymmeniä kilometrejä. Kaluston ja roskien kerääminen vei aikaa. Kaluston huolto ja kunnostus vei myös aikaa. Tällaisessa tilanteessa sen kautta leviävä draama ei ole oikea tapa viestiä. Nyt ne huolehtivat itse kustannuksistaan. Niiden keräämisessä olivat suurena apuna Puolustusvoimien telakuorma-autot. Kustannukset olisivat jopa kaksinkertaiset, jos Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos laskuttaisivat lentotunneista tai koneja miestyövoimasta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella oltiin onneksi valmiina. Se voi olla väärään aikaan väärään suuntaan kääntyvä tuuli, odotettu saderintama ei tulekaan kohdalle tai resurssien kohdentaminen oikein ei onnistukaan. Se on arvokas organisaatio tällaisissa pitkäkestoisissa operaatioissa. Jälkityöt vaativat vielä viikkojen työn. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ylimääräiset kulut Muhoksen metsäpalosta vuonna 2020 lähentelivät 500000 euroa. VIESTINTÄ ON TÄRKEÄÄ Tiedottaminen on oleellinen osa johtamista. Myös pelastuslaitoksen ylin johto pidettiin ajan tasalla siitä mitä on tapahtunut ja miten toiminta etenee. Silloin otsikot kirjoittavat jättisuurista paloista. Palosta tehtiin ohjeiden mukaiset ilmoitukset aluehallintoviranomaiselle ja sisäministeriölle. 22 Pelastustieto 7/2021 OPERATIIVINEN TOIMINTA mutustöissä. Suurin osa ylimääräisistä menoista koituu henkilöstökuluista, koneiden vuokrauksista ja ulkopuolisista urakoitsijoista. Pelkästään letkujen pesu oli pelastuslaitoksen historiassa ennen kokematon. Metsänomistajille metsäpalo aiheutti muutaman miljoonan euron suuruiset vahingot. Tämä tilanne ei sinällään ollut kovinkaan haastava tiedottamisen kannalta. Palon välittömässä vaikutuspiirissä olevat huomioimme toki erikseen. Meidän pitää tarkastella kriittisesti sitä, miten tehtäviämme hoidamme. Vaikka virheitäkin tehtiin, onnistuttiin lopulta varsin hyvin ja opiksi otetaan koetusta. Onneksi olemme palokunnassa oppineet siihen, että epätodennäköinen voi sattua milloin vaan ja kenen kohdalle tahansa. Se tulee aloittaa heti alkuvaiheessa, vaikka se turhaan koetaan toisinaan varsinaista toimintaa kuormittavana
Mesvac Oy | Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas | Puh. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. *BIM-malleja: www.hoermann.com/en/architects-program Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet Eja EW-luokka E 30, EW 30, E 60, EW 60, E 90, E 120 Palorullaovet EI-luokka EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120, EI 180, EI 240 Savuverhot D 120 Suomen laajin CE-merkittyjen palo-ovien valikoima www.mesvac.fi. E-, EWja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 | Faksi 010 836 3099 Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi
Harjoituksessa pitää pelastaa loukkaantunut kymmenisen metriä korkean OPIT KÄYTÄNTÖÖN ”Harjoitus onnistui erittäin hyvin. Pelastusopistolla uudistetuilla kursseilla ja tulevalla julkaisulla vastataan kentän osaamistarpeisiin. 24 Pelastustieto 7/2021 Korkealla turvallisesti Putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn julkaistiin tänä vuonna uudet ohjeet. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto P arhaillaan on käynnissä viimeisen korkealla työskentelyn kouluttajakurssin neljäs päivä. Seuraavaksi ajetaan metsärastille. Vähitellen myös pelastuslaitoksissa köysityöskentely on alettu tunnustaa erityisosaamiseksi. Jännitys tiivistyy ja ehkä hikikin virtaa, kun kavutaan varusteiden kera sammaleisten kivien lomasta jyrkkää rinnettä ylöspäin. Aamupäivällä on tehty sovellettuja harjoituksia Pelastusopiston harjoitusalueel la Korvaharjussa. Esimiehen johdolla kahdessa ryhmässä keskustellaan innokkaasti, miten tilanne hoidetaan. Tehtävät tulevat 12 kurssilaiselle ilman ennakkotietoja. pystysuoran seinämän juurelta. Pelastustoimeen yhteiset toimintamallit. Kallioharjoituksessa viimeistään käy ilmi, miksi asioita tehdään opetetulla tavalla”, kertoo toisena pääkouluttajina toiminut opettaja ja kurssinjohtaja Tuomas Luomala Pelastusopistosta. Viikon aikana harjoitellut asiat vietiin autenttisiin oloihin, jolloin osallistujat saavat kokemuksen siitä, kuinka eri tekniikat toimivat ”oikeassa” tilanteessa, harjoituksessa esimerkiksi ei ole vakioituja kiinnityspisteitä, jolloin joudutaan soveltamaan opittuja taitoja. Silmät alkavat etsiä tukevia puita köysijärjestelmien kiinnityspisteiksi.
Samalla uudistetaan niin tutkinto-, täydennyskuin sopimushenkilöstön koulutusta vastaamaan tämän päivän tekniikoita ja taktiikoita. Uuden suunnan kursseja alamme järjestää ensi vuonna, mutta sisällöllisesti tämä syyskuussa järjestetty vastaa tulevaa viisipäivästä putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssia. Sille on pääsyvaatimuksena joko suoritettu jatkokurssi tai vastaavat muualta hankitut taidot”, Luomala kertoo. 7/2021 Pelastustieto 25 HARJOITUS JA KOULUTUS Sovellettu harjoitus metsäisellä jyrkänteellä oli realistisena erityisesti kurssilaisten mieleen ja vaati hyvää suunnittelua ja yhteistyötä. Samaan aikaan toinen ryhmä teki koripaariharjoituksen, jossa harjoiteltiin ohjainköyden käyttöä osana peilikuvajärjestelmää. Toinen pääkouluttajista, Pelastusopiston suunnittelija Sami Huovila on virkavapaalla Keski-Suomen pelastuslaitoksesta, jossa hän on toiminut kymmenen viime vuotta köysityöskentelyn pääkouluttajana. ”Metsäharjoituksen teemana oli viedä viikolla opitut tekniikat uuteen ympäristöön luonnonkalliolle. Hanke tuottaa pelastustoimeen yhteiset toimintamallit ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto”, Huovila kuvailee. "Tällainen luonnosta pelastaminen olisi joukkuetason tehtävä. Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) opintomateriaalissa ja hankkeessa tuotettavat videoitavat köysitekniikat ovat muun muassa: henkilökohtaiset taidot, RIT-tekniikka, voimia jakava ankkurointi, peilikuvajärjestelmän rakentaminen, reunamies-toimintamalli, koripaarin saattaminen, loukkaantuneen kiinnittäminen koripaariin, Vortex osana pelikuvajärjestelmää, taljaukset 3:1 tai 5:1, reunan ylitykset, Haul-team -toiminta ja kokonaissuoritteet ylhäältäja alhaalta pelastamisessa. Uutena ohjeissa määriteltiin muun muassa putoamisvaarallinen alue, osaamisen tasot, turvakerroin ja miten kiinnitykset tulee tehdä. Reunamiehet avustivat koripaarin saattamista kallion seinämällä. Kun sisäministeriö kokosi yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa työryhmän päivittämään ohjeet ”Korkealla työskentely pelastustoimessa”, Huovila oli mukana asiantuntijana. Pelastuslaitosten pitää myös arvioida alueensa riskikohteet ja mitä putoamisvaarallisen alueen osaamista, koulutusta ja kalustoa tarvitaan. Tavoitteena on kehittää valtakunnallista putoamisvaarallisella alueella työskentelyä. Kolmas kouluttaja oli palomies Aapo Pihlainen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.. Pelastettava evakuoitiin alhaalta koripaareilla ja taljattiin takaisin ylös kalliolle yhdessä koripaarin saattajan kanssa. UUSI OPPIMATERIAALI VIDEOIDEN KERA Uusi sisäministeriön ohje putoamisvaarallisella alueella työskentelystä pelastustoimessa julkaistiin maaliskuussa. ”Nyt on menossa uuden Pelastusopiston oppikirjan teko aiheesta. Siellä tehtiin yhteensä neljä eri skenaariota, joissa kaikissa oli ajatuksena pelastaa kalliolta pudonnut henkilö. ”Tuleva julkaisu avaa uutta sisäministeriön ohjetta ja on sen kanssa linjassa. Tällä ohjainköydellä voidaan tuoda koripaari ja saattaja haluttuun paikkaan tai väistää vaikka jokin este. Nyt oltiin vahvuudella 1+4, mutta harvassa höökissä on sellaista vahvuutta”, sanoo Sami Huovila. Kouluttajat saivat seurata ammattilaisten hyvää toimintaa auringonpaisteessa”, Huovila kuvailee. Hänen ja Luomalan osaamista hyödynnetään myös Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (pvat) kehittäminen Suomessa -hankkeessa, johon myös Pelastusopiston uusi julkaisu sisältyy. Siinä pelastettiin loukkaantunut kymmenisen metriä korkean pystysuoran jyrkänteen juurelta. VARMUUS SELVÄSTI PARANTUNUT Syyskuinen kurssi huipentui kurssikokeeseen Pelastusopiston harjoitustornissa, jossa mitattiin henkilökohtaisia taitoja. Lisäksi ensi vuonna alkaa nelipäiväinen kouluttajakurssi. Esimerkiksi laskettelukeskuksissa ja huvipuistoissa on järkevää harjoitella. Selkeästi näki, että täydennyskoulutus on onnistunut – vaaratilanteita tai suurempia ongelmia ei suoritteissa ollut havaittavissa. Osaamisen kasvu parantaa työturvallisuutta ja pelastettavan turvallisuutta. Ylipalomies Eero Raninen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta oli kiinnittänyt Kurssin pääkouluttajina toimivat opettaja ja kurssinjohtaja Tuomas Luomala (oik.) sekä suunnittelija Sami Huovila (vas.) Pelastusopistosta
Viiden päivän kurssi oli Eero Ranisen (oik.) mielestä hyvä ja tiivis paketti. Köysityöskentelyn hallitsevia saisi olla enemmänkin. Täällä opittua treenataan ainakin omalla työvuorolla. ”Köysityöskentely kiinnostaa, koska pään pitää raksuttaa koko ajan. Osaaminen jää kuitenkin helposti ohueksi. ”Paljon on itsestä kiinni. Kurssilla tuli paljon oivalluksia ja ryhmän toiminta korostui. ”Yksinkertainen on usein kaunista.” Henri Särkkä, 22, työskentelee vs. Kurssilla sai myös kuulla, miten isot vaihtelut kalustossa on eri laitoksissa. ” Laajempi kurssi, mitä osasin odottaa.”, ” Yksilöja ryhmätaitoja harjoiteltiin sopivassa suhteessa. Harjoittelu toisi toimintaan varmuutta.” Kurssilta Raninen sai paljon uutta mietittävää ja eri vaihtoehtoja toteuttaa asiat. Palautteissa ei kiitoksia säästetty. PALOKUNNAN PARASTA ANTIA Kahdentoista hengen porukka ympäri Suomea oli hitsautunut hyvin yhteen. ”Koripaaria voidaan nostaa ja laskea myös tästä. Kympessä asiat ovat hyvin ja pari sopimuspalokuntaakin on erikoistunut köysityöskentelyyn.” ”Pään pitää raksuttaa koko ajan” Henri Särkkä (vas.) innostui köysityöskentelystä jo sopimuspalokunnassa. Kirjavuus osaamisessa näkyi alussa, mutta viikon aikana koulutettavien varmuus on selvästi parantunut”, Tuomas Luomala iloitsee. 26 Pelastustieto 7/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS Eero Raninen, 35, työskentelee ylipalomiehenä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. Tositilanteessakaan ei riitä, että yksi osaa hommat. Ajanpuute häiritsee, kun palomiehen pitää hallita niin monta osa-aluetta – ja köysityöskentely on vain yksi niistä. palomiehenä Kymenlaakson pelastuslaitoksella. Opettajat pysyivät rauhallisina, vaikka teki kämmejä – sekin luo turvallisuuden tunnetta.”, ” Köysityöskentely on meidän laitoksessa heikoin lenkki, perusselvitys ja tieliikenneselvitys ovat paremmin hallussa.”, ” Parasta antia, mitä palokunta on hetkeen antanut.”, ” Hyvät kouluttajat ja kurssikaverit.” Sovelletut harjoitukset aloitettiin neljäntenä koulutuspäivänä Pelastusopiston harjoitusalueella. Yhdessä harjoituksessa yksi kurssilainen meni pelastamaan mastossa olevan henkilön, joka oli loukannut kätensä eikä päässyt itse alas. Toisessa harjoituksessa ryhmä sai itsenäisesti päättää, kuinka pelastettava evakuoidaan alimmalta parvekkeelta takaisin katolle. Kakkostasolla aktiivisimmilla osaaminen on hyvää, osalla toiminta jää pakollisiin 4–5 harjoitukseen vuodessa.” Pelastusopistosta saa hänen mukaansa hyvät peruseväät köysityöskentelyyn. Haastetta loivat useat reunanylitykset koripaaria saattaessa.. Järjestelmässämme köysityöskentelyosaaminen on jaettu kouluttajien lisäksi perusja kakkostasoon, johon itse kuulun. Haastavinta köysityöskentelyssä on alkutilanteen hahmottaminen ja miten tilannetta lähtee ratkaisemaan.” ”Kurssikokeesta kaikki saivat täydet pisteet. ”Kurssilla halusin kehittää osaamistani ja pystyä esimiehenä kouluttamaan työvuoroja. Korkean paikan työskentelyn kurssin hän kävi jo Iitin VPK:ssa ennen pelastajaopintoja. ohjausköyden toisen höökin vanteisiin. ”Sovellettuja harjoituksia voisi olla yksi päivä lisääkin.” Molemmat kehuvat kurssin kouluttajien ammattitaitoa. Nopeus oli valttia, joten koripaaria ei saanut käyttää
fi:ssä, kirjoita hakusanaksi ”köysipelastus”.. Joukkueharjoituksesta hyvää oppia Keski-Uudellamaalla Jo kolmatta vuotta peräkkäin oli tarkoitus tänäkin syksynä harjoitella köysipelastamista vasteenmukaisella vahvuudella. Osaaminen on selvästi parantunut vuosien varrella, koska saamme pidettyä operatiiviselle henkilöstölle neljä perusharjoitusta sekä yhden joukkueharjoituksen. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Viime hetkellä tämän vuoden kokonaisuus jouduttiin perumaan ja harjoitus joudutaan toteuttamaan niin, että kouluttajat käyvät työvuorojensa aikana eri asemien kanssa harjoittelemassa. Kääntöpiste köysijärjestelmille tehtiin nostolavan korin kaiteiden alaosiin. Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI Harjoituksessa henkilö oli pudonnut sillan aukosta, joka oli myös ainoa reitti, josta potilas voitiin pelastaa. Näin PVT-harjoituksia on viisi pakollista joka vuosi. Tarkoitus on vahvistaa valmiutta toimia köysipelastamista vaativissa tilanteissa, jotka toki ovat harvinaisia, mutta kun sellainen eteen osuu, niin osataan toimia oikein ja turvallisesti. Kouluttajat ovat vetäneet harjoituksia vapailta, ja työvuorot on harjoituksiin jaettu harjoitusryhmiin valmiuden ylläpitämiseksi. Lue koko Toni Kedon juttu pelastustieto. Harjoituksilla on saatu hyvä kattavuus ja näin jaettua ajanmukaista sekä yhdenmukaista tietoa koko operatiiviselle henkilöstölle. Aiemmat harjoitukset ovat olleet torninosturissa ja Keravan Energian biovoimalalla. Nostolavan korin ulkopuoliset ankkuripisteet helpottaisivat ja parantaisivat nostolavayksikön käytettävyyttä, mutta tällä kertaa soveltuvat ankkuripisteet saatiin rakennettua lyhyillä ankkurivaijereilla nostokorin kaiteisiin. Tämän vuoden harjoituksessa käytettiin nostolavaa köysijärjestelmien kääntöpisteenä alhaalta pelastamista vaativassa tehtävässä
Siinä vaiheessa kumpikaan ei voinut aavistaa, että he tulisivat myöhemmin olemaan yhtiökumppaneita. Sen seurauksena Kiitokorin ja Erikoiskorin kaupasta suli pois yli puolet ja Erikoiskorin lakkauttamisen jälkeen yli 70 työntekijää piti irtisanoa. Antero Sirkalla on muistona paloautobisneksestä asiakkaiden antamia erilaisia muistoesineitä, kuten pienoispaloautoja.. Siinä käy huonosti, hänelle sanottiin. ”Se oli kovaa aikaa, mutta kun ymmärsi, että se johtui meistä riippumattomista syistä, sen kesti”, Antero Sirkka muistelee. Toimitusjohtaja suhtautui lempeästi kesätyöntekijän kömmähdykseen. Antero Sirkka toimi yrityksen toimitusjohtajana ja Ilmari Mustonen hallituksen puheenjohtajana. Niitä tehtiin Kiitokorin omistamassa Erikoiskori Oy:ssä Iisalmessa. Itänaapuriin vietiin muun muassa ambulansseja. Heistä tuli 1980-luvun lopulla Kiitokori Oy:n omistajat. Silloin pörssiyhtiö osti Kiitokori Oy:ltä sen paloautotuotannon. Paloautoyrittäjän tarina Antero Sirkan yrittäjän ura oli paloautojen parissa aina viime vuoteen saakka. 28 Pelastustieto 7/2021 KALUSTO A ntero Sirkka oli autokoritehdas Oy Wiima Ab:ssä kesätyöntekijänä 1960luvun alussa vaihtamassa katossa olevaa lamppua, kun silloinen toimitusjohtaja Ilmari Mustonen sattui kulkemaan ohi ja lamppu tippui Mustosen jalkojen juureen. Tie sitä kohti alkoi johtaa, kun Neuvostoliiton kauppa romahti 30 vuotta sitten. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Yritys oli vahva erityisesti Neuvostoliiton kaupassa. Siinä kylvettiin siemen Antero Sirkan myöhemmälle kiinnostukselle paloautojen valmistamista kohtaan
Miten tiheästi rakennetuissa kaupungeissa, kapeammilla kulkuväylillä toimitaan kalustolla?” Hän pääsi tutustumaan esimerkiksi suurien kiinalaisten kilpailijoiden tuotantoon Shenyangissa ja Shanghaissa. Se päättyi siihen, kun hyvään tuloskuntoon saatu paloautoliiketoiminta myytiin viime vuonna 22 miljoonalla eurolla suomalaiselle pörssilistatulle pääomasijoitusyhtiölle Sievi Capital Oyj:lle ja valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. VIENTIÄ TEHOSTETTIIN Seuraavaksi Sirkka alkoi tähytä vientimarkkinoita. Tein tuolloin yhteistyötä Finnairin kanssa, jossa tunnettiin nämä yritykset ja siellä kehotettiin ostamaan nämä yritykset.” Kauppa syntyi vuonna 1998 ja ostetut yhtiöt fuusioitiin Vema Lift Oy:ksi. Kaarinasta löytyi kuitenkin kolmen miehen omistama yritysrypäs eli Vemast Kaarina Oy ja Vema Team Oy. Saneeraustoimenpiteiden ansiosta turvattiin suomalainen paloautotuotanto. ”Halusin oppia kilpailijoita analysoimalla, miten paloautobisneksessä onnistuu pärjäämään vielä paremmin.” Tässä apuna käytettiin myös asiantuntijoita ja yritettiin ymmärtää liiketoiminnan tulevaisuuden tarpeita. Hän kuvailee aikaa uskomattoman mielenkiintoiseksi, sillä samaan oltiin pääsemässä pois Suomen ehkä pahimmasta taloudellisesta lamasta. Kauppaa ei syntynyt vielä tuolloisen omistajan Fiskars Oy:n kanssa, mutta uudeksi omistajaksi tullut toimiva johto myi yrityksen Kiitokori Oy:lle. ”Paloautoliiketoiminnassa valmistuksen läpimenoaika on pitkä, jolloin rahat voivat tulla kassaan vasta vuodenkin päästä kaupantekohetkestä.” Tästä alkoi taloudellisesti huonoon kuntoon vajonneen Sammutin Oy:n paloautovalmistuksen kuntoon laittaminen. ”Paloalan nostokalustoa ei myydä kuten henkilöautoja, vaan se vaatii pitkäaikaisia ponnistuksia ja asiakkaiden tarpeiden hyvää tuntemusta.” Antero Sirkka halusi paloautobisneksestä entistä parempaa ja hän päätti alkaa tutkia, miten kilpailijat maailmalla toimivat. Luon uutta, en kehitä huonoa.. Antero Sirkka painottaa talouden hallinnan merkitystä, jossa paloalan yritykset ovat aikaisemmin Suomessa epäonnistuneet. ”Aloimme saada onnistumisia, joista yksi merkittävin oli Ilmailulaitokselle valmistettujen erikoispaloautojen valmistaminen. ”Siellä suunniteltiin hyvää kalustoa. Taas oli puntarissa oman tuotannon kehittäminen. ”Tuolloin sitä ei tehty kovinkaan ammattimaisesti, jossa olisi otettu riittävästi huomioon kokonaisuus eli markkinointi, tuotanto ja talous.” Antero Sirkkaa varoitettiin lähtemästä mukaan paloautobisnekseen. Moni oli sitä mieltä, että suomalainen paloautovalmistus ei voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Siinä käy huonosti, hänelle sanottiin. Sen ansiosta vientikauppaa onnistuttiin tehostamaan entisestään. Ponnahduslaudaksi myös Kiinan laajoille markkinoille saatiin onnistuneet kaupat Malesiaan ja Singaporeen ja sinne perustetulla yhtiöllä.” ”Järjestimme useita kauppamatkoja muun muassa Malesiaan ja saimme myös valtiojohdolta tukea, sillä paloautokauppa on poikkeuksetta julkisen toimijan tekemää.” ”Samaan aikaan pystyimme valloittamaan markkinoita myös Euroopassa, esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.” Perinteisen paloautovalmistuksen rinnalle alettiin tarvita myös nostokalustoa. ”Lähdin tavoittelemaan Kaukoidän markkinoita. 7/2021 Pelastustieto 29 Hän alkoi suunnitella yritykselle selviytymisstrategiaa. Sitä varten olisi pitänyt perustaa oma tehdas, mutta monien selvitysten jälkeen Kiitokori päätyi hieromaan kauppaa jyväskyläläisen Sammutin Oy:n ostamisesta. Hän päätti, että tuotanto-osaamiseen ja suunnitteluun pitää panostaa ja toimitusjohtaja alkoi kehittää paloautoja paremmin pelastuslaitosten tarpeisiin ja tuotantoa tehokkaammaksi. Miten paloturvallisuus otetaan siinä huomioon. Ansioistaan yrittäjänä Tasavallan presidentti myönsi Antero Sirkalle talousneuvoksen arvonimen. ”Urbanisoituminen nähtiin tärkeänä kehityssuuntana ja yhä korkeampia rakennuksia rakennetaan. KIVINEN TIE Kivinen tie paloautovalmistuksessa alkoi keskellä 1990-luvun alun lamaa. Hän huomasi, että siellä tuotteet tehdään itse alusta loppuun eikä meidän tapaan käytetä alihankkijoita. Viennin tehostamiseksi Kiitokori perusti kansainvälisen edustajaverkoston. Antero Sirkka oli 1980-luvulla kiinnostunut kasvattamaan paloautojen valmistuksesta kannattavaa liiketoimintaa. Se antoi pontta kehittää toimintaa edelleen.” Pian alkoi tulla selväksi, että paloautoja pitää valmistaa omassa tehtaassa
Koulutukseen voi hakea, vaikka pelastajatutkinnon valmistuminen olisi joulukuussa 2021. Antero Sirkan yrittäjätarina kertoo omaan asiaan uskomisesta ja tinkimättömästä työstä päämäärän hyväksi. Siksi taloudenhallinta on erittäin tärkeää.” Kuluneiden vuosikymmenten kokemusten perusteella myös Antero Sirkka on nyt sitä mieltä, että Suomeen ei enää uusia paloautotehtaita perusteta. Pidin kuitenkin tärkeänä, että paloautovalmistus säilyy suomalaisessa omistuksessa.” Hänellä oli hyvät suhteet Suomen Teollisuussijoitukseen ja sieltä vinkattiin Sievi Capitalista. Pienellä marginaalilla kehitettävä toiminta on aikamoista nuorallatanssimista. Niitä analysoimme tarkasti omien insinööriemme kanssa.” Tuotekehitykseen satsattiin viisi miljoonaa euroa. ”Alusta asti lähdin siitä, että en kehitä huonoa bisnestä, vaan luon uudenlaista yritystoimintaa. Laskuvarjohyppäämistä ja lentämistä harrastavan miehen päätä ei toki voi huimatakaan. Ensihoidon opettaja Kirsi Komulainen, 044 785 8702 etunimi.sukunimi@sakky.fi KALUSTO ”Johtajat ja omistajat esittelivät minulle yrityksiään ja sain luvan kanssa ottaa kuvia tuotantoprosesseista. Pitää olla vahva tuotekehityksessä ja kotimaan markkinoiden lisäksi pitää olla vahva viennissä.” ”Paloautovalmistus on taloudellisesti vaikea ala, sillä se sitoo paljon käyttöpääomaa ja resursseja. Pörssinoteerattu suuryhtiö kehui ostaneensa hyvän yrityksen. ”Kyselijöitä oli paljon, myös ulkomailta. Liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa ja käyttökate paloautoja nostolaitevalmistuksessa huiteli neljässä miljoonassa eurossa. Harkittujen tuotekehityspanostusten ansiosta valmistettiin huipputuotteita, joilla oli kysyntää maailmalla. Koulutuspaikkana Microkatu 1 ja Presidentinkatu 1, Kuopio. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja tutkinnon osat suoritetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. ”Kun katselen mennyttä, niin pienestä syntyi osaavaa ja ammattimaista toimintaa.” ”Tappiollisista yrityksistä tehtiin parissa kymmenessä vuodessa taloudellisesti kannattavat yritykset.” LUOPUMISEN AIKA Kun omistajat lähenevät 95:n ja 75 vuoden ikää, alkoi Antero Sirkka puhua Ilmari Mustoselle, että hyvään kuntoon saaduista yrityksistä olisi aika luopua. Opintoihin perehtyminen ja oman opintopolun suunnittelu alkaa 4.1.2022. Kauppa syntyi tammikuussa 2020. Ostoprojekti oli pitkä, jossa pörssiyhtiö syynäsi tarkasti ostokohteen. LISÄTIETOJA JA HAKU www.sakky.fi/pelastaja KYSY LISÄÄ Opinto-ohjaajat Sirpa Leinonen, 044 785 8808 ja Päivi Holopainen, 044 785 8794. 30 Pelastustieto 7/2021 K E S T Ä V Ä N T U L E V A I S U U D E N T E K I J Ä Pelastajatutkinnon suorittanut ! Tule opiskelemaan Sosiaalija terveysalan perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisalalta. Hinnat ovat entistä tiukemmat kilpailun takia. Katteet ovat menneet yhä pienemmiksi. ”Toki voin sanoa, että olin liikkeellä sopivaan aikaan ja onhan tässä saattanut olla matkassa myös pientä onnea.” Antero Sirkka (vas.) ja Ilmari Mustonen Säynätsalon tehtaan laajennuksen vihkiäisissä vuonna 2005.. Haku päättyy 30.11.2021
tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. NT-HYPRID nostotyyny PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Uusi leikkaava ja levittävä terävaihtoehto. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. Nyt täällä! Kulmala Pelastutieto syyskuu 2020 215x275.indd 1 19.8.2020 19.06
Niiden omistaman Nordic Rescue Group Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Matti Huttunen. Meiltä saat kotimaisen valmistajan laadukkaat palvelut ja tuen koko laitteen elinkaaren ajan. ”Tällä kaupalla vahvistamme toimintaamme pohjoismaisilla paloautomarkkinoilla”, Huttunen sanoo. Yritysten osaamista ja historiaa hän kehuu vahvaksi. Pelastusalaa hän pitää mielenkiintoisena. Sen avulla kasvu on mahdollista. Toiminnassa haemme hyvää tasapainoa teollisten käytäntöjen ja työtaidon välillä. 32 Pelastustieto 7/2021 KALUSTO Nostolava tai puomitikas on pitkäaikainen hankinta. ”Työni painopiste on ollut uuden luomisessa ja muutosjohtajuudessa”, hän kuvailee. ”Viennin avulla saavutamme paremmat resurssit, joita voimme hyödyntää myös kotimaan markkinoilla.” Huttunen korostaakin, että vienti ja kotimaan markkinoilla toimiminen täydentävät toisiaan eivätkä ole keskenään ristiriidassa. Haemme teollisia käytäntöjä ostoihin, materiaalihallintoon ja tuotantoon. Myös huoltotoimintaan voidaan nyt satsata.. Samalla myös kustannustehokkuus ja kilpailukyky paranevat.” Viime kesänä Nordic Rescue Group Oy lähti hakemaan suurempaa tuotantovolyymia ostamalla ruotsalaisen paloautovalmistajan Sala Brand Ab:n koko osakekannan. Kasvua pörssiyhtiön omistuksessa ”Tavoitteemme on edelleen kasvattaa toimintaa. Safety above all S uomalainen paloautovalmistus siirtyi vuonna 2020 pörssiyhtiön omistukseen, kun Sievi Capital Oyj yhdessä valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin (Suomen Teollisuussijoitus Oy) kanssa osti Saurus Oy:n ja Vema Lift Oy:n osakekannan. ”Suomalainen paloautovalmistus Toimitusjohtaja Matti Huttunen (vas.) ja myyntipäällikkö Timo Kangasniemi Kaarinaan valmistuneessa uudessa tuotantolaitoksessa, jossa tuotantoa voidaan tuntuvasti kasvattaa. Oman tuotannon lisäksi Sala Brand edustaa Ruotsissa Rosenbaueria ja Magirusta, mutta myyntipäällikkö Timo Kangasniemi huomauttaa, että edustus koskee joitakin yksittäisiä tuotteita eikä esimerkiksi ajoneuvotuotantoa. Hän on 53-vuotias kansainvälisissä johtotehtävissä työskennellyt insinööri, jolla on laajaa johtajakokemusta teollisuudesta. Näiden palveluiden ja ammattilaistemme tuen avulla maksimoit investoinnin arvon, varmistat laitteen suorituskyvyn ja mikä tärkeintä, takaat pelastajien turvallisuuden kaikissa tilanteissa. LEVEÄMMÄT HARTIAT Matti Huttunen painottaa leveämpien hartioiden avulla yritysten voivan toimia paremmin ja myös resurssit uuden kehittämiselle ovat paremmat. Se onnistuu, kun toimitaan yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja prosessien avulla
Nordic Rescue Group Oy:n omistaja on vaihtumassa, jos Sievi Capital Oyj:n ja Boreo Oyj:n yhdistymisneuvottelut johtavat lopulliseen sopimukseen. Investoinnin avulla pystymme lisäämään tuotantokapasiteettia parilla kymmenellä prosentilla.” Työntekijöiden määräkin on viime vuosien aikana kasvanut Säynätsalon tehtaalla. Halliin mahtuu neljä huollettavaa ajoneuvoa. ”Tavoittelemme hallittua kasvua. Näiden palveluiden ja ammattilaistemme tuen avulla maksimoit investoinnin arvon, varmistat laitteen suorituskyvyn ja mikä tärkeintä, takaat pelastajien turvallisuuden kaikissa tilanteissa. Säynätsalossa. Näkymät ovat huikeat kaupungistumisen, väestökehityksen ja talouden kehityksen takia”, Matti Huttunen sanoo. Aiesopimus allekirjoitettiin elokuussa. Nyt Vema Lift voi antaa aikaisempaa paremmin myös huoltopalvelua, kun se aikaisemmin oli enemmänkin tukitoiminto. Safety above all kykenee parhaiten palvelemaan suomalaista pelastusalaa sen kalustotarpeissa. Vema Lift Oy:n uusi tehdas Kaarinassa mahdollistaa Huttusen mukaan jopa tuotannon kolminkertaistamisen nykyiseen verrattuna. Vasteajat ovat lyhyet ja meillä on myös ymmärrys siitä, mitä kentällä tarvitaan.” Hän huomauttaa myös, että teollinen skaalautuminen toiminnassa vaikuttaa osittain myönteisesti tuotantokustannuksiin ja hintakilpailukykyyn. Viidessä vuodessa henkilöstömäärä on noussut parilla kymmenellä tämänhetkiseen 70 henkeen. KALUSTO Nostolava tai puomitikas on pitkäaikainen hankinta. HUOLTOON SATSATAAN Saurus Oy:n tehtaan viereen valmistuu vuoden lopussa 500 neliön suuruinen huoltohalli. Teksti ja kuva: Esa Aalto Vienti hyödyttää kotimarkkinoitakin.. Sen avulla voidaan Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkösen mukaan tehostaa huoltotoimintaa. Myös mobiilihuoltotoiminnan resursseja vahvistetaan. Viennin kannalta Kiina on vahva markkina-alue, mutta kuitenkin yksi muiden joukossa. Hänelle Kiinan markkinat ovat tuttuja, sillä hän on johtanut kolmea kiinalaista yritystä 11 vuoden aikana. Boreo eli entinen Yleiselektroniikka Oyj on pörssiyhtiö, joka on keskittynyt elektroniikkaan, tekniseen kauppaan ja raskaaseen kalustoon. Me olemme läsnä täällä ja esimerkiksi huoltotoiminta on kustannustehokkainta. Meiltä saat kotimaisen valmistajan laadukkaat palvelut ja tuen koko laitteen elinkaaren ajan. ”Kiinan markkina vetää
WWF:n ja VAPEPAn kanssa saatiin näin hyvää yhteisharjoitusta. Se olisi hänen mielestään ollut tarpeellista, sillä torjuntatyö on yhteistyötä ja harjoitus olisi ollut tässä mielessä hyvä koeponnistus. ”Tarkoitus oli, että meidän aluksillamme olisi ollut muiden laitosten henkilöstöä”, pelastuspäällikkö VeliMatti Heininen sanoo. Drone oli erinomainen työkalu tilannekuvan ylläpitämisessä. Öljyvuoto Suomenlahdella Öljyntorjuntaharjoitus Suomenlahdella kutistui kaavaillusta. Itä-Uudeltamaalta osallistuttiin myös lintujen puhdistuskontin toimintaan. Myös vapaaehtoisjoukkoja osallistui harjoitukseen. 34 Pelastustieto 7/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS I tämeren alueen yhteinen ympäristövahinkojen torjunnan operatiivinen harjoitus järjestettiin elokuussa Kotkan–Pyhtään edustalla. Ainoastaan Helsingin pelastuslaitokselta oli mukana Miina-lautta miehistöineen. Harjoitus järjestettiin yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Erityisen välttämätöntä on, että sisämaan asemilta, kuten Kouvolasta ja Kuusankoskelta osallistuttiin harjoitukseen. Tässä on järjestäydytty puomitukseen ja nuottaukseen.. Siinä pitää myös narujen kiinnitykseen kiinnittää erityistä huomiota. Tekstit: Esa Aalto · Kuvat: Kymenlaakson pelastuslaitos ja Esa Aalto Työturvallisuuden kannalta puomin lasku ja nosto on riskialtista, kun seistään eturampilla. Helcom Balex Delta kärsi kuitenkin koronasta, sillä harjoitukseen ei voinut osallistua rannikkoalueiden pelastuslaitosten väkeä. Ensimmäistä kertaa harjoiteltiin yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa, jonka vastuulla on nyt ulkomerellä tapahtuva torjuntatyö. Silti hyvää harjoitusta saatiin Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstölle. ”Samalla tavalla kuin kesällä nähtiin Kalajoen maastopalossa laitosten välistä yhteistyötä, myös merellä tapahtuva suuronnettomuus vaatii yhteistyötä torjuntatöissä.” Henkilöstö Kymenlaakson pelastuslaitokselta osallistui runsaslukuisesti harjoitukseen. Joitain aluksia oli mukana Itämeren rantavaltioista
Kymenlaaksossa järjestettiin edellinen vastaava harjoitus kuutisen vuotta sitten. Tärkein anti Rouhiaisen mielestä harjoituksessa on kunnollisen tilannekuvan saaminen. Valmistelu aloitettiin jo edellisenä päivänä, jolloin suunniteltiin kartalla, mitä aiotaan tehdä. ”Selvitimme myös naapurilaitosten resurssit ja mahdollisuudet osallistua torjuntatöihin, jos tilanne olisi todellinen. Nyt tätä koulutusta testattiin käytännössä.” Harjoitukseen osallistui kaksi erillistä johtoryhmää, jolla pystyttiin Heinisen mukaan testaamaan johtamisen jatkumoa, kun kysymyksessä on mitä ilmeisimmin pitkäkestoinen tilanne. KÄYTÄNNÖN TESTAAMISTA ”Vuosiharjoituksiin kuuluu myös merellinen elementti. Järjestimme toukokuussa harjoituspäivät, joissa käytiin läpi puomikaluston turvallista käsittelyä. Aiheesta lisää seuraavalla sivulla.. Saimme erittäin hyvää tilannekuvaa paikanpäältä yhden isomman ja kahden pienemmän dronen välittämän kuvan ansiosta”, Asko Rouhiainen sanoo. Silloin harjoitus osoitti, että silloisella aluskalustolla ei kyetty levittämään mereen öljypuomia Suomen Ympäristökeskuksen tavoitteen mukaisesti. Jos haverialuksen ympärille onnistutaan levittämään puomit, voidaan hidastaa öljyn leviämistä”, Veli-Matti Heininen sanoo. Pelastuslaitokselta osallistui kaikkiaan yksitoista venettä, joista kolme oli sopimuspalokuntien käytössä. ”Nyt tavoitteeseen päästään. RPAS-ryhmä toimi erinomaisesti. HYVÄ TILANNEKUVA Palopäällikkö Asko Rouhiainen johti toimintaa johtokeskuksessa ensimmäisenä päivänä. Tässä harjoituksessa sitä ei ollut tarkoituksenmukaista tehdä, vaan levitimme muutama sata metriä, jotta harjoituksen osallistujat saivat kokemusta työstä.” ”Jos olosuhteet ovat ankarat, kuten tämän harjoituksen toisena päivänä, on puomin levittäminen tai öljyn nuottaaminen todella haastavaa. Se on viisi kilometriä puomia 12 tunnissa. Rajavartiolaitos keskeytti harjoituksen ennen aikaisesti. Myös oma miehitys ja kalusto kartoitettiin.” Toisena harjoituspäivänä tuuli yltyi niin kovaksi, että harjoitus piti siirtää saariston suojiin. ”Tässä meitä auttoivat kauko-ohjattavat ilma-alukset eli dronet
Työturvallisuus on kaikkien asia Putoamisen seurauksena kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota narujen kiinnityspisteisiin, jotta kireän narun turvin ei pudota. 36 Pelastustieto 7/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS Entisestä jäteveden ilmastusaltaasta on rakennettu Kotkassa öljyntorjunnan testausallas. Altaan pohjalle on laskettu auto, jossa on harjoiteltu pelastussukellusta. Toisessa tapauksessa puomin naru tarttui sormeen, mutta vei onneksi vain hanskan mennessään.” Jätevesialtaasta hyvä harjoittelupaikka Kymenlaakson pelastuslaitokselta. ”Esimerkiksi skimmerien käyttöä halutaan kokeilla, kun päästään käytännössä harjoittelemaan”. ”Jatkorahoitusta on haettu aluekehitysrahastolta, jotta olisi mahdollista keskittyä myös biopohjaisten aineiden testaamiseen ja maalla tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntaan. Kymenlaakson pelastuslaitos on käyttänyt ahkerasti uutta harjoittelupaikkaa. Kolme metriä syvä allas on ollut myös sukellusharjoitusten kohteena. Pääasiassa kaikki sujui hyvin, mutta pari vaaratilannetta pääsi silti syntymään. ”Puominveto on raskasta fyysistä työtä, joten tehdään myös hankalissa työasennoissa. Nyt siitä on rakennettu toimiva öljyntorjunnan harjoittelupaikka. Aika usein vahinkoja sattuu esimerkiksi puroissa.” Suunnitelmissa on myös tehdä toimintakortteja pelastuslaitosten käyttöön. Tässä on valmis infrastruktuuri, jota voi hyödyntää”, Antero Myrén painottaa. Jouni Pakarinen seurasi harjoitusta työsuojeluvaltuutettuna.. Antero Myrén on ollut rakentamassa öljyntorjunnan harjoituspaikkaa Kotkassa. Kotkan Sunilassa sijaitseva jätevesiallas oli metsittynyt ja kasvanut umpeen. Harjoituksen yhteydessä sitä esiteltiin myös kansainvälisille vieraille. Vastaavaa ei maailmanmitassakaan löydy kuin lähimmillään Ranskasta. ”Palaute harjoituksesta on ollut myönteistä.” Työsuojeluvaltuutettu on tyytyväinen, että työsuojeluasiat ovat kehittyneet myönteisesti pelastusalalla. ”Suunnitelmissa on ollut myös vedenalaisen säiliön tyhjentämistä ja nostamista ylös. Palomestari Antero Myrén on ollut mukana rakentamassa testausallasta. Hän on tällä hetkellä virkavapaana päätyöstään. ”Parikymmentä vuotta sitten kiinnostuin öljyntorjunnan kehittämisestä ja olen saanut olla kehittämässä venekalustoa ja merellistä öljyntorjuntaa”, 58-vuotias Myrén kertoo. Harjoitteluun on paljon vaihtoehtoja.” ”Toivottavasti tästä tulisi pysyvä harjoitteluja koulutuspaikka pelastuslaitoksille. ”Kaikki käyttävät pelastusliivejä eikä siitä tarvitse erikseen huomauttaa. Kokeneemmat valvoivat ja harjoittelu onnistui hänen mukaansa hyvin. Työturvallisuuslaki koskettaa myös palomiehiä”, Jouni Pakarinen muistuttaa. ”Asenne suojaimien käyttöön on parantunut. Antero Myrén toivookin, että harjoittelupaikkaa voitaisiin hyödyntää myös tulevaisuudessa. ”Täällä voidaan turvallisissa olosuhteissa harjoitella keräämistä ja tutustua erilaisiin keräysvälineisin.” Myös alan yritykset ovat käyneet altaalla testaamassa kehitettäviä tuotteitaan. Hän pääsi mukaan suunnittelemaan ja rakentamaan aluetta. Altaan rakensivat yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kymen Vesi Oy. ”Viime keväänä järjestettiin ensimmäiset harjoitukset, joihin osallistui yli sata henkeä Työsuojeluvaltuutettu Jouni Pakarinen seurasi, miten harjoitus sujui työturvallisuuden kannalta. Kannella on kypärät päässä ja asialliset suojakengät jalassa.” Ennen harjoitusta käytiin läpi jokaisen kanssa turva-asiat työskenneltäessä veneellä. Pienryhmissä tutustuttiin keräyslaitteisiin ja skimmereihin, joilla öljyä nostetaan ylös vedestä. Myös pintapelastusharjoituksia on järjestetty ja robottikameroitakin on testattu. Pakarinen on tyytyväinen siihen, että henkilökohtaisia suojaimia käytetään nykyään hyvin. Harjoituksessa yksi henkilö putosi mereen, kun turvanaru oli liian löysällä. Enää ei vähätellä niiden käyttöä. ”Kun laitteisiin pääsee tutustumaan käytännössä, saa havainnollista oppia tästä työstä.” Myös muita pelastuslaitoksia on tulossa hakemaan oppia öljyntorjuntaan Kotkan harjoittelualtaalta. Tässä voidaan antaa havainnollisesti ymmärrystä öljyn käyttäytymisestä maalla tai vedessä
kello 10.30-12 kertomaan tärkeän työsi arjesta. mennessä osoitteessa: Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön HARJOITUS JA KOULUTUS. Tervetuloa kokoomuksen valtakunnalliseen pelastusalan verkkotilaisuuteen lauantaina 9.10. Heikki Autto Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja On parempi, että sinä neuvot meitä – eikä toisinpäin. https://bit.ly/pelastusala Ilmoittaudu 8.10. 7/2021 Pelastustieto 37 Hei ammattilainen! Tulevissa aluevaaleissa valitaan päättäjät, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaikkialla Suomessa pelastusalalla on parhaat mahdolliset edellytykset toimia. Siksi on aika puhua juuri sinun työstäsi. Jos haluat vaikuttaa pelastusalan tulevaisuuteen omalla alueellasi, tule kertomaan ajatuksistasi meille
Jari Auvinen pitää valitettavana, että meillä ei ole vieläkään pelastustoimen historian säilyttämiseen liittyvää lakisääteistä turvaa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Markku Savolainen Auvinen huomautti, että Saksassa on tuhansia museopaloautojen harrastajia ja omistajia. ”Autoprojekteihin kannattaakin anoa rahoitusta esimerkiksi erilaisilta säätiöiltä. Museohanketta on yritetty aika ajoin sysätä eteenpäin. Hyvällä tuurilla myös yksityisilta rahoittajilta voi löytyä ymmärrystä palokuntaperinnettä kohtaan.” Palomuseota ei saa unohtaa Pelastustoimi ansaitsisi valtakunnallisen museon. Olisiko nyt aika, kun pelastustoimi on siirtymässä myös uudelle omistajalle. Helsingin pelastuslaitoksen museossa on tällä hetkellä noin 40 museoajoneuvoa. Myös Puolustusvoimat on velvoitettu pitämään huolta sotamuseosta.” ”Pelastustoimelta puuttuu edelleen oma valtakunnallinen pelastustoimen Jari Auvinen muistutti valtakunnallisen palomuseon tarpeesta.. ”Poliisin historian säilymiseksi on tämä vastuu lakisääteisesti annettu poliisimuseon ja rikosmuseon tehtäväksi. Helsingin palomuseon intendentti Jari Auvinen totesi vanhojen paloautojen kokoontumistilaisuudessa Hyvinkäällä pitämässään puheessa, että rahoitus ja tuleva säilytystila on syytä varmistaa ennen kunnostustyön aloittamista. Samaan tapaan kuin on poliiseilla ja sotilailla. 38 Pelastustieto 7/2021 HISTORIA M useopaloauton kunnostus on pitkäkestoista ja se vaatii paitsi erilaista osaamista myös rahaa
Materiaaleja varten tarvitaan myös riittävät varastointitilat ja ihannetilanne olisi, että museokokonaisuus tässäkin mielessä olisi saman katon alla.” Auvinen muistutti, että museohanke vaatisi vahvan osaajaporukan toteuttamaan museohanke. ”Museohankkeet vaativat aina tiivistä yhteistyötä joko kuntien tai valtion kanssa. CT – Euroopan johtava metallituotteiden valmistaja CT-putoamissuojaimet ovat helppokäyttöisiä – ergonominen istuvuus, suomenkieliset koulutukset sekä selkeät havainnekuvat tekevät käytöstä sujuvaa. Erilaisia historiallisia virstanpylväitä alalla olisi, vaikka muille jakaa”, Jari Auvinen painotti. Jos se joskus saataisiin maahamme, sen tehtävänä olisi säilyttää ja esitellä Suomen pelastustoimeen liittyvää aineistoa ja alan kehitystä. Auvisen mielestä pelastustoimen esineistöä ei voi eikä kannata sysätä paikallisten kotiseutumuseoiden harteille. Tuote-esittelyt ja käyttökoulutukset: www.vandernet.com/koulutus pasi.halmisto@vandernet.com • puh. ”Tällainen ammatillisesti hoidettu valtakunnallinen erikoismuseo vaatisi arviolta 15–20 miljoonaa euroa.” ”Tällä hetkellä tarvitsisimme ainakin suuren valtakunnallisen varastointihallin museoajoneuvoja ja muuta teknistä esineistöä varten.” Jari Auvisen mielestä juuri nyt pelastustointa myllertävän hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä olisi sisäministeriön korkea aika ottaa selvitettäväksi pelastustoimen valtakunnallisen museon perustaminen. Taljapyörällinen nousukahva Quik Roll. ilmpelastustieto103x275.indd 1 ilmpelastustieto103x275.indd 1 27.8.2021 8.58.40 27.8.2021 8.58.40 historiaa esittelevä vastuumuseo. ”Niissä ei ole pelastustoimen esineistöön liittyvää substanssiosaamista.” Vanhojen paloautojen kokoontumisen järjesti elokuussa Neljän Feeniksin kilta, joka Suomen Palopäällystöliiton yhteydessä vaalii palokuntaperinnettä.. Tällaisen museohankkeen taloudellisena pohjaratkaisuna tulisi kysymykseen esimerkiksi säätiöpohjainen omistajuus. Museohanketta yritettiin viedä kymmenisen vuotta sitten eteenpäin silloisen pelastusylijohtajan Pentti Partasen aloitteesta. Sijoituspaikasta riippuen kunta voisi omistaa museokiinteistön ja vuokrata sen pitkäaikaisella sopimuksella säätiöpohjaisesti toimivaa valtakunnallista palomuseota varten. OTTAAKO MINISTERIÖ KOPIN. 0400 429 291 CT-tuotteet jälleenmyyjiltä kautta maan
Kipinä luurasi pitkään piilossa Heinäkuun helteinen tiistai kääntyi jo ehtoon puolelle, kun hankasalmelaisen palvelutalon pääty savusi, rätisi ja liekehti. Evakuointi saatiin käyntiin kaiken varalta, kun se palo levisi ullakkotilaan heti alkuvaiheessa. Pelastuslaitos sai automaattisen ilmoituksen rakennuspalosta iltaseitsemän jälkeen. Paloilmoittimen voimakas ääni kiiri lähistölle ja hälytti naapurustoon. Oli mahdollista, että voi tulla pian pahempaakin jälkeä”, Partanen muistelee. Paikalle hälytettiin kaikkiaan 20 pelastuslaitoksen yksikköä, joista osa käännytettiin tilanteen rauhoittuessa takaisin. Missä lie piilossa luurannut ja saanut sitten ilmaa loppumetreillä sekä lähtenyt etenemään palona seinän vierustaa”. Sen kaikki 19 asukasta evakuoitiin – osa sängyillä ja pyörätuoleilla – lähistöllä sijaitsevan toisen palvelutalon tiloihin. 40 Pelastustieto 7/2021 TULITYÖT Tulityön jälkivartiointi hoidettiin suunnitelman ja luvan mukaisesti. Partanen lähti paikalle Jyväskylästä, sai matkan varrella tietoja tilanteen kehittymisestä ja pystyi antamaan lisäohjeita. Suurin osa pääsi seuraavana päivänä takaisin, loput jäivät toviksi evakkoon. Varastolaajennuksen sokkeliin sulatettiin nestekaasutoholla bitumikermikaistaa. Palvelutalon päädyssä oli tehty paloa edeltävänä iltana laajennukseen liittyviä tulitöitä. Se sytytti palon ilmeisesti ilmarakojen kautta palvelutalon ullakkotilaan. Palvelutalo on ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. ”Kaikkihan päättyi hyvin. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuvat: Keski-Suomen pelastuslaitos ”S e hillitsi paloa niin, että ei siinä palokunnan tarvinnut enää hirveästi vettä ruiskia, mitä nyt jonkun verran sinne missä niitä pesäkkeitä oli”, kertoo päivystävänä palomestarina toiminut Pentti Partanen. Partasen mukaan tulityön jälkivartiointi hoidettiin suunnitelman ja luvan mukaisesti, eikä kytöpalosta havaittu merkkejä tiistaina töiden jatkuessa iltapäivään asti. ”Kipinä on niin pieni, kun se johonkin jää. Väki kiirehti paikalle alkusammutukseen käsisammuttimin ja puutarhaletkuin.. Ei siinä oikein muita mahdollisuuksia ollut. Tulityöstä jäi kytemään kipinä. ”Siihen päädyttiin poliisin ja työnjohdon kanssa. ARJEN SANKAREITA Palvelutalon kattorakenteita paloi noin 15 neliömetrin alueelta, korjauskuntoon Lähialueen asukkaat toimivat esimerkillisesti alkusammutuksessa ja osallistuivat myös evakuointiin.. Ei sitä jäljistä päätellen ainakaan ulkopuolinen ollut aiheuttanut”
Mitä jos näitä valveutuneita kansalaisia ja onnistunutta alkusammutusta ei olisi ollut. Jopa henkilövahinkoja olisi saattanut tulla, jos palo olisi päässyt kehittymään. Näitä alkusammutuksessa hyvin toimineita henkilöitä palkittiin sitten paikallisesti”, Partanen mainitsee. ”Näkemykseni ja saamieni tietojen mukaan vähintään rakennuksen yläpohja olisi tuhoutunut. Alkusammuttajia kiittelee vuolaasti myös palopäällikkö Pertti Loivamaa. ”Alussa resurssit olivat aika vähäiset, ja alkusammutusta olivat ulkopuoliset tehneet hyvin. Tällä oli ratkaiseva merkitys”, Loivamaa kertaa. Loivamaa oli Kakku ja kukka -osaston mukana pelastuslaitoksen ja Hankasalmen kunnan yhteisesti järjestämässä palkitsemistilaisuudessa. ”Asiat tehtiin oikein jauhesammuttimista vesiletkuun, työnjako pelasi ja lisäksi he osallistuivat evakuointiin. Hänen mielestään näiden arjen sankarien toiminta oli merkittävä tekijä. Lähialueen asukkaiden neuvokkuus ja esimerkillinen toiminta todennäköisesti pelastivat rakennuksen suuremmalta tuholta. Palo oli karkaamassa ullakkotilaan. 7/2021 Pelastustieto 41 TULITYÖT meni myös muutama asiakashuone ja pätkä käytävää. Olkaamme iloisia, että on tällaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan”.. Siellä oltiin hereillä sen asian kanssa, että jotain outoa on tekeillä, outoa ääntä kuuluu
Myös työn aikana lämpimien kipinöiden havaitsemisessa lämpökamera on hyvä työkalu. Myös kurssilaisten aktivoiminen, mielenkiinnon ylläpito, henkilöllisyyden tarkistaminen, tekniset ongelmat sekä teorian yhteensovittaminen käytännön alkusammutusharjoituksen ja tentin kanssa koetaan hankalaksi. Ennakkosuunnittelu on tulityön turvallisuuden onnistumisen tärkein osuus. Apuna tulityövartija voi käyttää esimerkiksi taskukokoisia lämpökameroita. Tulityötoimikunnan ja valtaosan kurssinjohtajista toiveena on kattavampi lähiopetukseen paluu. Autonominen drone voi tehdä esimerkiksi 30 minuutin välein tarkastuskierroksen tulityökohteeseen. Ennakkosuunnittelussa voidaan löytää keinot tulityömenetelmän ja ympäristön aiheuttaman vaaran poistamiseksi tai minimoimiseksi. Nämä ovat osoittautuneet pienen koon ja kuvan tarkkuuden ansiosta. Mikko Parikka Paloja suojelupäällikkö. Stora Enson Imatran tehtailla käytetään lämpökameroita laajasti päivittäin. Valvontakameroiden äly ominaisuudet ja lämpökameroiden hälytykset auttavat tarkkailussa. Hyviksi puoliksi mainitaan muun muassa terveysturvallisuus, vähempi matkustaminen ja sitä kautta ajan säästö.Tulityökoulutuksen teoriaosuus on toistaiseksi mahdollista kouluttaa webinaarina vuoden 2021 loppuun. Tykkään olla kontaktissa ihmisten kanssa niin, että ollaan samassa tilassa”, perustelee yksi vastaajista. Näin toteutetaan tulitöissä tuloksellisia vaiheittaisia turvatoimia. Hiljattain kurssinjohtajille tehdyssä kyselyssä valtaosa suosi lähiopetusta webinaarien sijaan. 42 Pelastustieto 7/2021 TULITYÖT Kyselyn mukaan kurssinjohtajat kouluttavat mieluiten lähiopetuksena MENETELMÄ Uusi teknologia parantaa tulityöturvallisuutta Lähiopetus on huomattavasti webinaaria mieluisampi tapa kouluttaa tulitöiden turvallisuustutkintoa, selviää kurssinjohtajille tehdystä kyselystä. Dronella tehtäviä tarkkailukohteita on teollisuusalueilla paljon. Eikä pääse syntymään tilannetta, jossa tulityövartiointiajan jälkeen mahdollista palon kehittymistä ei havaittaisi. Tulityötä suunnitellessa uuden teknologian käyttö on lisääntynyt erityisesti korvaavien menelmien tulona markkinoille, mutta myös tulityön jälkeisessä tarkkailussa. Kolme neljäsosaa vastaajista kertoo kouluttavansa mieluiten lähiopetuksena ja vain viisi prosenttia webinaarina. Tulityöseminaarissa 2018 käsiteltiin tulitöiden turvalliseen suorittamiseen liittyviä kysymyksiä, koulutusjärjestelmän ajankohtaisia asioita ja suunnattiin katsetta koulutuksen tulevaisuuteen. Ylilämpöä lämpökameralla havaitessaan drone antaa hälytyksen lennon BVLOS-ohjaajalle (lentäminen näköyhteyden ulkopuolella), jolloin kohdetta voidaan tutkia tarkemmin. Monen mielestä webinaarimahdollisuus on silti hyvä. Valvontakameroiden ja dronejen käyttö tulityön jälkitarkkailussa vartiointiajan päättymisen jälkeen on teknologian myötä tehostunut merkittävästi. ”Webinaarissa en saa sellaista keskustelua ja pohdintaa aikaiseksi kuin lähiopetuksessa. Juuri vuorovaikutuksen puute korostuu vastauksissa webinaarien huonona puolena. Itse tulityön taukojen ja tulityövartiointi työn jälkeen tulee tehdä aina niin, että ”nenä” on koko määritellyn ajan vartioimassa tulityökohdetta. Esimerkiksi puunja hakkeen käsittelyssä tehtävissä tulitöissä neljän tunnin tulityövartiointiajan jälkeen on vielä syytä tarkkailla tulityökohdetta. Käytössä on myös autonomisia ilma-aluksia eli autonomisia droneja paloja tehdasturvallisuuden valvonnassa
Tulityölupia myönnetään myös ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijöille. ALAN TOIMIJA KYSY TULITÖISTÄ Koulutusoikeuden ylläpitäminen Millä tavoin kurssinjohtaja ylläpitää oman koulutusoikeutensa. (Tilanne 1.1.–13.9.2021) Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuskorttirekisteri. Vaihtoehtoisia tehtäviä osaamisen kehittämiseksi ovat tulityöseminaariin osallistuminen, kattoja vedeneristysalan toimialakohtaisen verkkokoulutuksen suorittaminen, pedagogisen osaamisen verkkokoulutuksen suorittaminen, SPPL:n Tulitöiden kurssinjohtajapäiville osallistuminen ja toisen kurssinjohtajan benchmarkkaus. Putket painoivat paljon ja hitsattiin yhteen ylhäällä. 7/2021 Pelastustieto 43 TULITYÖT 203 kurssilaista on suorittanut Tulityökurssin täydennyskoulutuksesta osan omatoimisesti verkkokoulutuksena. Korin ilmanvaihto oli olematon. Edelleen Saku vetää tulityökoulutuksia. Ahlström Oy:n Kauttuan Tehtailla. Tulityökouluttajaksi hän ryhtyi nelisen vuotta sitten toimiessaan kouluttajana Hämeen Pelastusliitossa. ”Näin jälkikäteen, Vesan mielestä käyttö oli ”järkyttävää” toimintaa työturvallisuus huomioiden. Hitsauskori rakennettiin siinä mielessä, että se toimisi siirrettävänä kipinäsuojana, koska varastossa tavaran siirtely tuottaisi ylivoimaisia vaikeuksia. Kauttuan työterveyshuolto teki ja tekee testejä. ”Yrityksessä on hyvä turvallisuuskulttuuri. Webinaariin osallistuminen on maksutonta ja ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa koulutus.spek.fi Hitsauskori pysäytti kipinät, mutta oli terveysriski HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Ympäristö suojattava Saku Rouvali kävi tulityökurssin ensimmäistä kertaa 24 vuotta sitten. Tehtäviin kuuluu myös tulityölupien myöntäminen. Hänen tietääkseen vakavia sairastumisia korin käytöstä ei ole todettu”, Rasijeff kertoo. Suorittamalla kalenterivuosittain osaamisen kehittämisen tehtävän sekä maksamalla vuosittaisen lisenssimaksun. Hän aloitti Kauttualla työt 1976 ja muistaa korin.” Nurmisen mukaan korin käytöstä luovuttiin 1970-luvun lopulla, kun työterveyshuolto alkoi kiinnittää enemmän huomiota hitsareille ja muille työntekijöille asbestin aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaaroihin. Hyvää ratkaisussa oli täydellinen kipinäsuojaus sivulle, ylös ja alas. ”Hitsauskori on kehitetty aikoinaan suurien ja pitkien, esimerkiksi sprinkleritai muiden runkolinjaputkien hitsauksia varten. ”Juttelin kalustonhoitajana toimineen Vesa Nurmisen kanssa. Jokaisen on myös tehtävä alkusammutusharjoitus.” ”Kun olen myös itse tehnyt töitä metallija rakennusalalla, ymmärrän paremmin sitä, millaisissa olosuhteissa siellä myös tulitöitä tehdään.” ”Joskus on pitänyt kauhistellen katsella, miten tulitöitä on tehty. Alku sammutus ja suojaus ovat luvalla sanoen olleet kehnoja.” Palontorjunnassa 5/1971 kerrottiin hitsauskorista, joka kehitettiin A. Kurssinjohtajapätevyyden ylläpitämistä käsitellään myös Tulityöseminaarissa, joka järjestetään webinaarina 6.10. Meillä on oma palokunta, jossa mukana olevat tekevät tulitöitä. Meillä on käytössä sata alkusammutukseen tarkoitettua sammutinta ja pikapalopostejakin on parikymmentä.” Saku Rouvali sanoo, että tulityökoulutuksessa pitää olla kiinni käytännön tekemisessä. ”Erityisesti ympäristön suojaamisen merkitys pitää tuoda kunnolla esille koulutuksessa. Lue Palontorjunnan juttu ja Rasijeffin pohdinnat: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Tulityövahingot, metallipalojen roiskeiden leviäminen alas ja ympäristöön estettiin”, pohtii palomestari Raimo Rasijeff, joka myös kouluttaa tulityökouluttajia. Nyt hän työskentelee tuotantoja palopäällikkönä Finn Recycling Oy:ssä. klo 10–13. Kori oli vuorattu sammutuspeitteillä, jotka ”pölisivät” asbestia ympäristöön ja hengityselimiin
Elefantin nimeltä ”seksuaalinen häirintä” ollessa olohuoneessamme on kuitenkin vaikea nähdä tuon hakijasegmentin edes kiinnostuvan alastamme, kun alalla oleviakin ahdistaa. mirafoni112@ gmail.com Elefantti olohuoneessamme Sami Kerman kysyi Pelastustiedon heinäkuisessa numerossa: ”Onko viestintämme varautunut kohuihin?” Elokuun lopulla tuo kysymys realisoitui, kun anonyymi @emergencyservicestoo-niminen tili ilmestyi sosiaalisen median palvelu Instagramiin. Huumori työyhteisössä on tärkeää, mutta onko palokuntahuumori jotain sellaista, mikä vahingoittaa toista ihmistä. Tähän mennessä on kuultu kuitenkin jo kysymykset ja kommentit alan syvistä riveistä: onko tästä pakko puhua. Sopimuspalokunnat omien sanojensa mukaan ukkoutuvat ja uutta verta kaivataan. Vastauksena näihin kommentteihin on sanottava: tästä on puhuttava ja kohdattava asia kaikella vakavuudella. Muutokseen vaaditaan monta tekijää monella eri tasolla, mutta vanha sanonta kuuluukin: elefantti syödään pala kerrallaan.. Häirinnästä minulla on myös henkilökohtaista kokemusta ihan ilmoituksen tekemistä myöden. Pelastajaoppilaaksi hakeneista vain yksi prosentti on naisia. Naiset ovat pelastustoimen tulevaisuuden kannalta se hakijasegmentti, jonka houkuttelemista alalle on todella tavoiteltava, jotta pelastustoimi kykenee tuottamaan palvelunsa yhteiskunnan vaatimalla tasolla. Ilmiö ei ole syntynyt hetkessä, eikä se poistu sormia napsauttamalla. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. On myös uuvuttavaa olla sukupuolensa takia aina valppaana ja kestää asioita – siinä ovat turvallisen yhteisön kokemukset varsin kaukana. Ongelma on alan yhteinen ja roolia sinulla, minulla ja sivustakatsojallakin. Nollatoleranssi on itsestäänselvyys. 44 Pelastustieto 7/2021 MIRAFONI Onko tästä pakko puhua. Kyllä tällä alalla pitää palokuntahuumoria kestää. Yllätyin kuitenkin ilmiön laaja-alaisuudesta – siitä kuinka tarinat inhimillistivät tilastot lihaksi ja vereksi. Voi olla vaikea ymmärtää, kuinka yleisestä ongelmasta onkaan kyse, jos itse ei ole häirintää kokenut. Työhyvinvointikyselyt ja erilaiset barometrit ovat kertoneet häirinnän olemassaolosta. Häirintä on suurimmalta osin seksuaalista ja kohteena on naiset. Eikö meillä ole tärkeämpiäkin asioita käsitellä. Ei meillä tätä tapahdu. Seksuaalisesta häirinnästä on kasvanut pelastusalalla elefantti olohuoneeseemme: se on kaikkien nähtävissä, mutta kukaan ei ole uskaltanut elefanttia lähestyä – mitä sitten tapahtuu, kun elefantti lähteekin rymisten liikkeelle. Ikäluokat pienenevät koko ajan ja jo nyt rekrytoinnissa koetaan haasteita täyttää kaikki virat. Pelastusalalla toimivana, tasa-arvoasioita eteenpäinvieneenä naisena toisaalta en ole yllättynyt, ja toisaalta olen yllättynyt tästä. Tätä kirjoittaessa tuolla tilillä on julkaistu yhteensä sata anonyymia tapausta pelastusja turvallisuusalalla koetusta häirinnästä. Tämä elefantti tarjoaa pelastustoimelle nyt kuitenkin mahdollisuuden muutokseen, meillä on mahdollisuus muuttaa ja uudistaa toimintakulttuuriamme. Pelastustoimeen tulisi kouluttaa ja rekrytoida vuoteen 2030 mennessä tuhat pelastajaa lisää
Palomestari Markku Holopainen on tyytyväinen aina, kun pääsee rakentamaan tyhjästä. Kuvassa hän on Nurmekseen valmistuvan paloaseman työmaalla.
Olen henkinen paluumuuttaja.” Ennen tätä käännettä Holopainen ehti yhtä ja toista. Ajatus maalle muuttamisesta jalostui pikkuhiljaa, ja sitä vauhditti lasten kasvaminen isoksi. Kun se tehtävä tuli, sanoin, että olen turisti, ja istuin takapenkillä. Sitten hän päätti lähteä palomestariksi Nurmekseen. Pohjoiskarjalainen mielenlaatu on minulle tuttu. Vuodet 1980–1999 hän teki operatiivisia tehtäviä. Hänen tiensä pelastusalalla alkoi jo 11-vuotiaana Rekolan VPK:sta. Sitä ennen hän teki pitkän uran pelastustoimessa pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2004 hän siirtyi Keski-Uudellemaalle palopäälliköksi, ja palasi Helsinkiin palomestariksi 2013, kunnes lähti Nurmekseen.. Hänen vanhempansa muuttivat 1960-luvulla Pohjois-Karjalasta työn perässä Helsinkiin. Edessä tyhjä tontti ja lautakasa Palomestari Markku Holopainen on tehnyt koko työuransa pääkaupunkiseudulla. Palomestarikurssin hän suoritti vuonna 1994. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Harri Mäenpää H ieho ilmiselvästi hymyili. Palomiehen töissä kului viitisen vuotta. Sillä tiellä ollaan.” Kolmisen vuotta vierähti pelastuslaitoksella ilman pohjakoulutusta. En ollut ikinä ollut sellaisella keikalla.” Näin kertoo tuoreista keikkakokemuksista palomestari Markku Holopainen, joka muutti marraskuussa 2020 Nurmekseen. 7/2021 Pelastustieto 47 TAPASIMME Nuorena haluaa nähdä ja kokea. Täällä hieho putoaa paskaränniin. Sitten Holopainen hakeutui Valtion palo-opistoon miehistökurssille. Kolmituntinen nostourakka oli juuri ohi. Sitten hän lähti Kuopion teknilliseen oppilaitokseen lukemaan rakennusinsinööriksi, ja kävi myös palo-opiston alipäällystöja päällystöluokat. Eläin oli saatu turvaan ja pesty puhtaaksi. Vuodet 1999–2004 hän työskenteli Helsingin pelastuslaitoksella aluepalomestarina Mellunkylän paloasemalla. Holopainen metsästää, vaeltaa ja veneilee mielellään, ja Pohjois-Karjalassa luonto on lähellä. ”Helsingissä ollaan harjoitettu keikkoja isossa mittakaavassa, SAR-onnettomuuksia ja sen sellaista. ”Siitä kipinä kasvoi niin, että kun tammikuussa 1980 sain ajokortin, toukokuussa hain kesämiespaikkaa Vantaan palolaitokselta. Se oli pudonnut lietekouruun, ja palokunta oli nostanut sen ylös. ”Oli aika hypätä siitä kurrepyörästä pois, oikeiden ihmisten pariin. Holopainen on toiminut Helsingin Pelastuskoulun opettajana, sopimuspalokuntalaisten pääkouluttajana, palomies-sairaankuljettajana, sukeltajana, hätäkeskuspäivystäjänä, ylipalomiehenä, paloesimiehenä ja palotarkastajana
Menimme katsomaan, mitä puhelimen toisessa päässä oli. Holopainen on toiminut heinäkuun alusta lähtien aluepalomestarina, jonka vastuualueet ovat Nurmes, Valtimo, Juuka ja Koli. Emme päässeet käymään heidän kotonaan, mutta puhuimme paljon työasioden lisäksi elämästä.” Hän on pitänyt heihin harvakseltaan yhteyttä Facebookissa, muttei viime aikoina ole uskaltanut, etteivät he joudu ongelmiin. On pakko uudistaa omat ajatuksensa ja luoda omat kannuksensa. ”Se on sellaista äärimmäistä veljeyttä. Siellä ei ollut kuin kuusi sammutinta ja vanhat ohjeet: tulipalon sattuessa soita tähän numeroon, mutta varaudu puhumaan daria. Se oli isolla kirkolla mahdollista.” Myös Stadin brankkarin henki tuli tutuksi. PALOMENTORITOIMISTO AFGANISTANISSA Vuosina 2009–2012 Holopainen toimi sisäministeriön komennuksella Afganistanissa EUPOLAFG-missiossa, jossa hänen johdollaan kehitettiin pelastustoimea valtakunnan tasolla: perustettiin paloasemia ja hätäkeskuksia, hankittiin kalustoa ja aloitettiin ensimmäinen paikallinen paloupseerikurssi. Holopaisen kotiasemalla Nurmeksessa ei ole ollut Niillä ihmisillä on todellinen hätä.. ”Tehtäviä on paljon varsinkin ensihoito-, mutta myös palopuolella. Se on erittäin antoisaa.” Pohjois-Karjalassa hän onkin jälleen uuden äärellä. Olen saanut olla mukana eri rakennushankkeissa, kuten Mellunkylän paloaseman rakentamisessa ensimmäisestä lapiollisesta harjannostajaisiin.” Kansainvälisyys oli laitoksella vahvasti läsnä. 48 Pelastustieto 7/2021 TAPASIMME STADIN BRANKKARIN HENKI Vuodet Helsingissä olivat hienoa aikaa varsinkin nuorelle miehelle. Jos aletaan olla liikaa mukavuusalueella, hän vaihtaa taloa tai tehtävää. Mission johto sanoi, ettei sitä oltu edes ajateltu, ja että se pitää hoitaa. Vuonna 2008 Holopainen työskenteli Punaisen Ristin tehtävällä Zimbabwessa kenttäsairaalan turvallisuusupseerina. ”Kolmen vuoden aikana moni afgaani tuli tutuksi. Lisäksi oli vielä yhteiset urheiluharrastukset. Siellä ei ollut mitään.” Paikallinen pelastustoimi oli osa poliisiorganisaatiota. Silloin tuntui, että mikään ei voi meitä pysäyttää.” Helsingissä Holopainen toimi myös monta vuotta muutosjohtajan tehtävissä. ”Teimme aluksi työtä asuinleirin turvallisuuden parantamiseksi. Sielläkin vietettiin paljon yhdessä aikaa. Luotetaan paloauton täkillä istuvaan kaveriin loppuun asti.” Työkaverista tuli väkisinkin ystävä. ”Tehtiin isoja asioita, esimerkiksi aloitettiin palomiesten palotarkastustoiminta. Ja kun palkka oli niin pieni, teimme vapaapäivisin sivutöitä. Olen ajanut sen vierestä. Hän näkee uutisista yhtenään tuttuja paikkoja. Sain rekrytoida sinne viisi uutta henkilöä, kolme Suomesta ja kaksi Virosta. ”Tämäntyyppistä työtä olisi esimerkiksi Afrikassa vaikka kuinka paljon. Kansainväliset tehtävät tulivat muutenkin tutuksi. Niillä ihmisillä on ihan todellinen hätä siellä.” SUORAAN SYVÄÄN PÄÄTYYN Holopainen sanoo, että työpaikkojen ja -tehtävien vaihdokset ovat aina olleet lähtöisin hänestä itsestään. ”Tiesimme toistemme perheasiat, osallistuimme toistemme talkoisiin. Olen henkeen ja vereen kehitysyhteistyöihminen tässä suhteessa.” Hän huomauttaa, että kriisialueella työskentely palvelisi myös suomalaista yhteiskuntaa, väestönsuojelua ja varautumista. Oli mahdollisuus hankkia lisää kokemuksia ja elämyksiä, hakeutua koulutukseen vaakatasossa tai sitten ylöspäin.” ”Nuorena haluaa nähdä, kokea ja kehittää itseään. ”Se on surullista. ”Kysyin, oliko asialle aiottu tehdä mitään. ”Siellä näkee, miltä oikeasti näyttää, kun yhteiskunta on sekaisin.” Holopainen on apealla mielellä Afganistanin tilanteesta nyt. Holopainen kävi Finn Rescue Forcen mukana auttamassa Latvian metsäpaloissa 1993 ja Turkin maanjäristysalueella 1999. Se lentokentän aita, jonka pääl le isä nostaa pientä tyttöä, on neljä metriä korkea. ”Nautin tilanteesta, jossa edessä on tyhjä tontti, lautakasa ja vapaus tehdä siitä jotakin.” Hän sanoo, että pelastusalan helmasynti on olla töissä samassa talossa koko ura. Perustin sinne palomentoritoimiston, jota johdin kaksi vuotta.” Komennuksella Holopainen alkoi ymmärtää, että Suomen pelastustoimella on huippuosaamista maailman mittakaavassa, mutta silti osaamisen vieminen kehittyviin maihin on alkutekijöissään. Työtehtäviin kuuluvat myös maakuntatason tehtävät päivystävän palomestarin P31 ja päivystävän päällikön P21 rooleissa. ”Kun hyppää uima-altaan syvään päätyyn, on pakko opetella uimaan
Täällä se on arkipäivää.” Nurmes–Valtimo-alueella on yövuorossa yksi paloesimies. Paloesimiehiä on vuorossa ainoastaan Joensuussa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Olen myös saanut porukan aika hyvin mukaan. Se ei olisi mitenkään voinut olla pääkaupunkiseudulla mahdollista, ei ikinä. päällystöviranhaltijaa kahteen vuoteen. ”Siinä kaikki. Jos tulee hälytys, sopimuspalokuntalaiset lähtevät liikkeelle. Työnkuva on laajempi: jos aamupäivällä on kaupunginjohtajan kanssa palaverissa, iltapäivällä voi olla apuna säätämässä paloauton pissapojan suuttimia.” Holopainen sanoo, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on kuitenkin erittäin dynaaminen ja joustava laitos. HARRASTUKSET. 7/2021 Pelastustieto 49 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. Kaivinkone purkaa rakennuksen ja hiilikasa sammutetaan, koska palopaikalle ei läheskään aina ehditä ajoissa.” Moni kollega kuvittelee, että Nurmeksessa pääsee helpommalla kuin pääkaupunkiseudulla. Ei mikään onnistu yhdeltä mieheltä yksin.”. Alueella pyritään tuomaan median ja koulutuksen kautta kansalaisten tietoon, että heidän täytyy tulla toimeen omillaan 15–30 minuuttia, ennen kuin pelastajat tulevat paikalle. Ensihoitajat käyvät muun muassa asukkaiden kotona ottamassa koronatestejä ja muita näytteitä. Liikunta, eräily ja tulistelu, eli nuotiolla istuminen. Varusteita on hankittu talven aikana paljon. Iltaisin hoitoa tarvitsevat potilaat pitää kuljettaa Joensuuhun tai Kuopioon 130 kilometrin päähän. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Täällä hommia on enemmän. ”On vaikea nähdä tulevaisuutta systeemissä, jossa 10000 asukkaan kunnassa on öisin vain yksi pelastusalan ammatti-ihminen töissä.” Holopainen on törmännyt hupaisiinkin asioihin, jotka konkretisoivat sitä, että ollaan pitkien etäisyyksien maakunnassa. ”Minulle oli opeteltava asia, että kun istun paloauton etupenkillä ja katson taakse, siellä saattaa istua rinnakkain ammattipalomies ja sopimusmies. IKÄ JA PERHE. 59 vuotta. Hyvä blues-musiikki. ”On ollut todella virkistävää tulla tänne. Ammattihenkilöstön vahvuus alueella on vähän alle 30. ”Jos Helsingissä pelastusjoukkueessa on kolme pelastusyksikköä, pioneeriyksikkö, säiliöyksikkö ja nostolava, täällä Nurmeksessa on kaksi pelastusyksikköä, yksi säiliö ja kaivinkone. MIKÄ ON PALOMESTARIN TÄRKEIN OMINAISUUS. Täällä paloauto vasta lähtee siinä vaiheessa.” ”Jos joku väittää, että kansalaiset saavat pelastustoimelta samanlaista palvelua ympäri Suomen, hän ei puhu totta.” YKSIN ON PÄRJÄTTÄVÄ PITKÄÄN Pohjois-Karjalassa Holopaiselle on käynyt selväksi, mitä harvaan asuttu alue tarkoittaa pelastustoiminnalle. Ambulanssit ovat vahvennetulla ensisammutusvälineistöllä varustettuja hybridiyksiköitä. Sitä on viime marraskuusta asti lähdetty jäsentelemään ja viemään eteenpäin.” Kesäkuun alussa Nurmekseen rekrytoitiin nel jä paloesimiestä, yksi jokaiseen vuoroon. Lisäksi on saman verran aktiivisia sopimuspalomiehiä. ”Täällä oli kehittämis-, koulutusja korjausvelkaa ihan riittävästi. Työvuorossa on kolme ensihoitajaa ja yksi palomies, joka ajaa ambulanssia. Onnellisesti eronnut suurperheen isä. ”Helsingissä lähtövalmius oli noin 90 sekuntia, ja kohde tavoitettiin seitsemässä–kahdeksassa minuutissa. Täällä työnkuva on laajempi. Koko henkilöstön voimin on suunniteltu uutta paloasemaa, jonka pitäisi valmistua Nurmekseen tammikuussa 2022. ”Eikä tämä kaikki olisi onnistunut ilman porukan vastaanottokykyä. Valtimolla on sopimuspalokunta, jossa on noin kymmenen aktiivista jäsentä. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Olla oma itsensä. Selän takana puhuminen. On perustettu letku-, paineilmaja hengityssuojainhuolto, tehty paljon lyhyessä ajassa. Pelastusalan työvoimapula näkyy myös PohjoisKarjalassa. Muualla öisin päivystävä henkilö saattaa olla palomies tai sopimuspalokuntalainen. Alueella on noin 10000 asukasta. Olen Holle, Markku Holopainen, tulen Helsingin maalaiskunnasta. Minut on otettu todella lämpimästi vastaan.” YÖVUOROSSA YKSI PALOESIMIES Nurmes liittyi yhteen Valtimon kanssa vuoden 2020 alussa. Nurmeksen paloasemalla taas on yksi aluepalomestari, eli Holopainen, neljä paloesimiestä vuorotyössä ja yksi ylipalomies päivävuorossa. Tällä porukalla on pärjättävä tosi pitkään.” Hoitotason ensihoito toimii alueella tehokkaasti, ja sen on pakkokin, sillä paikallinen terveysasema menee kiinni iltayhdeksältä. ”Esimerkiksi Nurmeksessa lähin apu on Juuassa ja Lieksassa, molemmat noin 60 kilometrin päässä
Kaiken kaikkiaan pelastusalalla on nyt hyvä mahdollisuus laittaa liikkeelle aito muutos ja puuttua ongelmalliseen käytökseen. MOKKATAKKIMAISTERI Todellinen halu muutokseen punnitaan toimilla. On tärkeää, ettei asia jää yksittäisten viranhaltijoiden kannettavaksi, vaan asiassa vastuu on koko organisaation harteilla, viime kädessä ylimmän johdon. Myös ilmiön laajuus on voinut tulla monelle yllätyksenä. Asiaa käsiteltiin myös Palopäällystöpäivillä. hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Uudet turvavalaisimet adaptiiviseen evakuointiin Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia Ympäristöystävällinen ja helppo asentaa Kotimainen edelläkävijä Opastaa adaptiivisesti turvallisimman reitin Viestii selkeästi valon liikkeellä ja nuolilla Pienentää henkilöja savuvahinkoja hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Uudet turvavalaisimet adaptiiviseen evakuointiin Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia Ympäristöystävällinen ja helppo asentaa Kotimainen edelläkävijä Opastaa adaptiivisesti turvallisimman reitin Viestii selkeästi valon liikkeellä ja nuolilla Pienentää henkilöja savuvahinkoja Askelvalaisin N55 Turvavalaisimet N89-C/O Upotettava turvavalaisin N68R-C/O UU TTA ! Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 1.2.2021 12.00.03 1.2.2021 12.00.03 UUT TA! Askelvalaisin N55 Turvavalaisimet N89-C/O Upotettava turvavalaisin N68R-C/O Uutuusvalaisimet ilmoitus Turvallisuus_Pelastustieto 9_21.indd 1 Uutuusvalaisimet ilmoitus Turvallisuus_Pelastustieto 9_21.indd 1 13.9.2021 14.33.11 13.9.2021 14.33.11. Nuo lain edellyttämät suunnitelmat ovat hyvä työkalu, jolla voidaan johtaa järjestelmällistä työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Jatkuuko asian käsittely ja seuranta aktiivisesti, resursoidaanko palokuntien aiheeseen liittyvää koulutusta, ja miten muutos näkyy kahvihuoneissa. Kaikki pelastuslaitokset ovat työnantajina niin suuria, että niillä on oltava suunnitelma tarvittavista toimista yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työyhteisöjen puolella huolestuttavaa on erityisesti se, että monessa tapauksessa esihenkilö – se, jolla on korostettu vastuu alaistensa työsuojelun ja työrauhan toteutumisesta, on ollut monessa tapauksessa juuri se, joka on käyttäytynyt häiritsevästi. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka #emergencyservicestoo on herättänyt pelastusalan selvään itsetutkiskeluun. Ensireaktiona nollatoleranssin korostaminen ja viestinnällinen reaktio on ollut aiheellinen ja asiallinen, mutta todellinen halu muutokseen punnitaan toimilla, joihin pelastusalalla nyt pölyn laskeuduttua ryhdytään. Instagram-tilin kautta esiin tulleet häirintätapaukset osoittavat, ettei työ ole vielä valmis. 50 Pelastustieto 7/2021 Saako #emergencyservicestoo liikkeelle muutoksen. Miten häirintätapausten esiin tulemista tuetaan ja kannustetaan. Pelastustieto teki kaksi ja puoli vuotta sitten ju tun, jossa pelastusalalla työskentelevä homopari toi esiin sen, etteivät he koe voivansa olla työpaikalla omia itseään. Miten häirintätilanteiden uhreja tuetaan ja miten työnjohdollisesti häirintään puututaan. Toivottavasti tilanne on mennyt sittemmin pelastuslaitoksilla ja palokunnissa eteenpäin, mutta on myös näin ulkopuolelta tarkastellen ilmeistä, ettei muutos ole vielä valmis, vaan sen eteen on yhä tehtävä töitä jokaisessa työyhteisössä. Kohu on luonut asiassa momentumin, joka pelastusalan kannattaa hyödyntää. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Tämä varmistaa myös sen, ettei työ lakkaa, vaikka henkilöt olisivat pidemmällä lomalla tai vaihtaisivat tehtävää. Suunnitelmia on myös päivitettävä säännöllisesti, eikä yhdenvertaisuuden eteen tehtävä työ ole projekti, joka tulisi päätökseensä – kyse on jatkuvasta prosessista, ajatteluja käyttäytymistavoista, organisaation kulttuurista ja käytännössä näkyvistä arvoista. Työnantajalla on velvollisuus edistää aktiivisesti työntekijöidensä yhdenvertaisuutta ja ehkäistävä syrjintää työpaikoilla. Erityisesti nuoriso-osastoissa tapahtunut häirintä on varmasti jopa hätkähdyttänyt ja järkyttänyt. Hienoa, että pelastusjohtajat ovat ottaneet asian esiin myös keskinäisessä kokouksessaan
MOKKATAKKIMAISTERI hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Uudet turvavalaisimet adaptiiviseen evakuointiin Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia Ympäristöystävällinen ja helppo asentaa Kotimainen edelläkävijä Opastaa adaptiivisesti turvallisimman reitin Viestii selkeästi valon liikkeellä ja nuolilla Pienentää henkilöja savuvahinkoja hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Uudet turvavalaisimet adaptiiviseen evakuointiin Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia Ympäristöystävällinen ja helppo asentaa Kotimainen edelläkävijä Opastaa adaptiivisesti turvallisimman reitin Viestii selkeästi valon liikkeellä ja nuolilla Pienentää henkilöja savuvahinkoja Askelvalaisin N55 Turvavalaisimet N89-C/O Upotettava turvavalaisin N68R-C/O UU TTA ! Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 1.2.2021 12.00.03 1.2.2021 12.00.03 UUT TA! Askelvalaisin N55 Turvavalaisimet N89-C/O Upotettava turvavalaisin N68R-C/O Uutuusvalaisimet ilmoitus Turvallisuus_Pelastustieto 9_21.indd 1 Uutuusvalaisimet ilmoitus Turvallisuus_Pelastustieto 9_21.indd 1 13.9.2021 14.33.11 13.9.2021 14.33.11
Vihreä kaveri kaivaa vasta-argumenttiinsa tunteisiin vetoavan kortin: ”Lasten on helpompi saada laitonta kannabista kuin alkoholia…” Ääni tv:ssä hautautuu, kun aseman parlamentti aloittaa: ”Mitä helvettiä toi selittää. ”Koko kannabiksen kylkeen liittyvä rikollisuus johtuu siitä, että se on laitonta”, varapuheenjohtaja valaisee. Käyttäjille rakennetaan paloasemille oma oleskelupaikka. Niiden ei tartte vetää enää övereitä päästäkseen akuutin avun piiriin, vaan ne voivat raahautua tänne heti kun huvittaa. Nyt toimittajakin odottaa vastausta. Toimittaja tenttaa vihreän liikkeen varapuheenjohtajaa: ”Miksi vihreä sisäministeripuolue haluaa vapauttaa kannabiksen?” Kun puolue oli esittänyt, että kannabiksen ympäriltä pitäisi kitkeä sanktiot pois, se oli saanut poliisilta saman tien imelältä tuoksahtavan vastalauseen: ”Ei koskaan. Tarjoilu ja huolenpito pelaa 24/7. ”Niille päihdekeikoille ei tahdo ambulansseja nytkään riittää. Kasarmoitu ensihoidon kenttis valvoo terveyttä ja brankkarit tarjoilee.” ”Onneks noi tv:n sisällöntuottajat ei tunne sua”, ensihoitaja sanoo.. Ylipalomiehen sana on vielä kuulematta, hän katsoo kahvikuppiaan pitemmälle: ”Lisää viinaa ja huimausaineita vaan, niin meiltä ei lopu keikat ikinä. Se vois lieventää kivasti murrosikäisen angstia. Mä olen sitä mieltä, että antaa kaikkien kukkien kukkia vaan”, esimies sanoo. Aina”, perustelee aika korkea poliisihenkilö. Hän ei ymmärrä, miksi häntä ohjaava ministeri teki tällaisen kuprun. Mitä enemmän aineita, sitä enemmän keikkaa. Yks jointti per päivä vois mennä hyvin valtion piikkiin”, savuykkönen ideoi. Kerro jo!” ensihoitaja hätiköi. Aina, kun rikoksissa on mukana päihteitä, siellä haisee kannabis. Hänkin haluai si ymmärtää. Vähän väliähän tänne kehitellään jotain lisäsavottaa. Antaa kaikkien kukkien kukkia Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Paloaseman kahvipöydässä ihmetellään aamu-tv:n vieraita. Eikä ole pelkoa, että autoja lisätään.” ”Tietenkään ei lisätä. Onko lasten ainoat vaihtoehdot nykypäivänä viina tai ruoho. Lääke on se, että päihteisiin liittyvän akuuttihoidon filosofia muuttuu”, ylipalomies tietää. ”Onks toi kaveri pilvessä?” savuykkönen kysyy. Pidetään hällyytysautojen pyörät pyörimässä.” ”Seis!” huutaa ensihoitaja. ”Nyt kiinnostaa”, ensihoitaja innostuu palopuolen avauksesta. ”Mä luulen, että jokaiselle paloasemalle perustetaan hyvinvointialueen oma kannabisviljelmä. 52 Pelastustieto 7/2021 Tarjoilu ja huolenpito pelaa 24/7. Ennenkin on puhuttu siitä, että asemalle tuotaisiin päihtyneitä selviämään.” ”Liian pitkä alustus. ”On vaikea kuvitella, että päihdeongelmat siitä vähenisivät, että alkoholin rinnalle tuodaan kannabis” sanoo studioon pyydetty kristillisdemokraatti. Kyllä koulun lomassa täytyy saada pössyttää ruohonmittainen välitunti. ”Pitäs kiinnostaa palomiehiäkin, sillä kohta me päästään hommiin. ”Äänenpainosi on kovin ivallinen. Palomiehet hoitavat kastelun ja rikkaruohojen kitkemisen.” ”No on sulla visiot”, savuykkönen nauraa, mutta kertoja pysyy vakavana: ”Niin on, eikä siinä vielä kaikki. Kyllä tolla hampunhyysääjälläkin joku raja noissa faktoissaan tulis olla.” ”Älähän nyt
Potilaan lämpötaloudesta pitää huolehtia terveydenhuollon jokaisella tasolla ensihoidosta osastolle ja perusterveydenhuollosta vaativimpiin leikkauksiin. Omalla asiantuntijuudellamme varmistamme, että tuotteitamme osataan käyttää tavalla, jolla niistä saadaan eniten hyötyä hoitotyöhön”, Dahlström mainitsee.” Valikoimassa kaikki tarvittava Steripolarilla on Suomen suurin tuotevalikoima hengitysteiden hallinnan ja trakeostomiatuotteiden osalta. Yhteistyöllä asiakkaiden kanssa tuotteista saadaan paras hyöty hoitotyöhön. Steripolarin valikoimista löytyy sekä kannettava videolaryngoskooppi että videolaryngoskooppi erillisellä monitorilla, kummatkin kertakäyttöisillä ja monikäyttöisillä kielillä. Nopeat ja luotettavat toimitukset Luotettava ja toimiva logistiikka on terveydenhuollon toiminnassa erittäin tärkeää. STERIPOLAR Steripolar on kotimainen terveysteknologia-alan yritys, joka tarjoaa julkiselle ja yksityiselle terveydenhuollon sekä sairaanhoidon yksiköille tuotekehityksen kärjessä olevia, laadukkaita tuotteita ja uusia hoitomenetelmiä. ”Säännöllisellä simulaatiokoulutuksella ja harjoittelulla varmistat osaamisesi, ja saat parhaan hyödyn tästä hoitomenetelmästä.” Yhdessä asiakkaan kanssa kehittäen Osaava ja ammattitaitoinen hoitohenkilöstö on hyvän potilashoidon edellytys. • perustettu vuonna 1986 • toiminta laatuja ympäristösertifioitua • tytäryhtiö Ruotsissa Lue lisää: www.steripolar.fi www.youtube.com/ watch?v=dtP3gF2uCfs QR-koodista suora linkki esittelyvideoon ILMOITUS Paras tulos syntyy yhdessä. Valikoimasta löytyy kaikki tarvittava potilaan ilmatien turvaamiseen rutiininomaisissa, vaikeissa tai hätätilanteissa. Espoon varastosta lähes kaikki ti lauk set lähtevät saman päivän aikana, joten toimintavarmuus on huippuluokkaa. Lisäähän hypotermia esimerkiksi traumapotilaiden mortaliteettia normotermiaan verrattuna. Asiakaspalvelusta varastoon ja asiantuntijoista johtoon Steripolarilla kaiken keskiössä on potilaan paras. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi yritys tarjoaa tukea ja koulutusta niiden käyttöön. Steripolarin toimisto ja varastot ovat Suomessa. Steripolarilla suomalaista teveydenhuoltoa palvelee yli 70 ammattilaista. ”Kehitämme osaamista yhteistyöllä ja koulutuksella asiakkaidemme kanssa. LIIAN TUMMAA PAAHTOA ”O lemme tuoneet jatkuvasti markkinoille uusia innovaatioita ja hoitomenetelmiä, joiden avulla voidaan saavuttaa parempia hoitotuloksia ja sitä kautta todellista hyötyä potilaalle”, tuoteryhmäpäällikkö Christoffer Dahlström Steripolarilta kertoo. Kotimainen Steripolar tähtää toiminnassaan parempaan potilashoitoon ja potilaan nopeampaan toipumiseen. On tutkimuksin osoitettu, että tarkoitukseton hypotermia lisää potilaan riskejä komplikaatioille, tekee hoidosta vaikeampaa ja nostaa kustannuksia. Käsikäyttöinen ja pieni Ventrain tuottaa positiivista painetta sisäänhengityksen aikana ja aktiivista imua uloshengityksen aikana. Esimerkkinä voi käyttää Ventrain-hätäventilaatiovälinettä, joka on suunniteltu avuksi CICO-tilanteisiin. Esimerkiksi ensimmäisen intubaatioyrityksen onnistumisprosentissa on tutkimusten mukaan saatu merkittävä parannus käyttämällä videolaryngoskooppia ja ohjainta
Jos ”Hermo” kirjoittaa kirjan, kyllä minäkin.. ”Vaimo kehotti ottamaan rauhallisesti, sillä käsikirjoituksista vain pieni osa päättyy kustannettavaksi”. Kesällä julkaistiin yli 400-sivuinen tietokirja Tulta, hikeä ja kyyneleitä. Hän oli fiksusti piirtänyt leikkeen kulmaan myös päivämäärän. Salminen tunsi Rautaheimon palonsyyntutkintaan liittyvien töiden kautta. ”Palomiehen ammatti on kyselystä toiseen kärkisijalla ja tuumin, että arvostetusta työstä pitää saada tietoa yksiin kansiin.” Palomiehen ammatista ei tällaista kirjaa ole juurikaan julkaistu. Hän lähetti 75 liuskaa samalle kustantajalle, joka oli julkaissut tutun poliisin kirjan. 54 Pelastustieto 7/2021 PELASTUSTOIMI R eijo Salminen huomasi marketin kirjahyllyillä rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimon kirjoittaman kirjan poliisin työstä. Niin alkoi Reijo Salmisen kirjoitusurakka. ”Kirjaakin kirjoittaessa mielikuvat palautuivat. Palomiehen tarina yksissä kansissa Teksti: Esa Aalto · Kuva: Pirjo Salminen ”Alaa tuntevalta vaimoltani sai merkittävää apua. Taakse jäi 42 vuotta töitä palomiehenä, paloesimiehenä ja palomestarina. Kuutisen vuotta sitten Reijo Salminen jäi eläkkeelle palomestarin virasta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Näky oli kuin öiseltä jouluhautausmaalta.” ”Mieleen jäi myös eräs nuori, nätti tyttö, jota nostettiin ylös. Ei mennyt aikaakaan, kun toimituspäällikkö Sari Rainio otti yhteyttä ja totesi, ettei palomiehistä ole samalla tavalla julkaistu kirjoja kuin poliisista. ”Luin ”Hermon” kirjan ja ajattelin, jos ”Hermo” kirjoittaa kirjan, niin kyllä minäkin”, hän naurahtaa. ”Tärkeintä oli se, että tarinoiden pitää olla totta, sillä kyse on tietokirjasta.” Vuoden palomieheksi vuonna 1994 valitun Reijo Salmisen työuran vaikein paikka oli Estonian pelastustöihin osallistuminen. Päiväkirjaa en työvuosistani ole kirjoittanut.” ”Ilman naisia tämä kirjoitushanke ei olisi onnistunut”, hän hymyilee. ”On tuntunut hyvälle signeerata kirjaa. Kun kopterin valonheittimien kajastaessa tyttöä nostettiin ylös vettä valuvana, tuli olo, että enkeli lensi taivaaseen.” Reijo Salminen toivoo, että mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut lukee kirjan. ”Ruutupaperilla pyörittelin kymmentä erilaista kirjan nimeä, mutta mielestäni tämä kuvaa parhaiten palomiehen työtä.” Korona ja sosiaalisen kanssakäymisen hiipuminen auttoivat myös kirjoitusprojektissa. Kirjan toimittanut Sari Rainio kiritti myös kirjailijaa ja kehotti tarttumaan pieniinkin yksityiskohtiin; esimerkiksi millaisia olivat tuntemukset, millainen oli sää, miltä palomiehet tuolloin näyttivät ja mitä he kertoivat keikan jälkeen. Mitä enemmän sitä luetaan, tulee hyvä mieli siitä, että kirja on tarpeellinen.” Reijo Salminen kirjoitti iskevän kirjan työvuosistaan palomiehenä, paloesimiehenä ja palomestarina Turussa. Reijo Salminen yllytti itseään kirjoittamaan muistoja omasta työstään. Muistan, miten katsoin Mi-8 helikopterin pienestä pyöreästä ikkunasta mylvivää merta, jossa lautoilla, pelastusliiveissä ja laivoissa olevat valot kiisivät. Myös äitini työvuosieni tehtävistä kokoama lehtileikelaatikko auttoi palauttamaan mieleen tehtävät. Tästä tehtäisiin nyt sellainen. Näin hänen elottomat silmänsä ja se tuntui surulliselta
010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot L56 2C – varoitusvaLo Valaisimessa 16 kpl teholedejä, jotka takaavat ajoneuvon näkymisen pidemmälle kuin koskaan. 7/2021 Pelastustieto 55 Petri Surakka puh. värivaihtoehdot: sininen, sininen/keltainen, sininen/valkoinen, keltainen, keltainen/valkoinen, valkoinen työvalo. L56 varoitusvalaisin vie varoitustehon uudelle tasolle! www.standby.eu
Opittua tietoa voidaan myös soveltaa lisätutkimuksissa.. Sopimushenkilöstön näkemyksen mukaan POCSAG-hakulaitetta pidettiin hyödyllisenä GSM-tekstiviestihälytyksen rinnalla. Seitsemän henkilöä oli havainnut perille saapumattomien hälytysviestien määrän olevan vähintään neljä, mutta enintään kuusi. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada selville eri maiden sammutustaktiikoita hallipaloihin liittyen. Edellä mainitulla pelastuslaitoksella on VIRVE-verkon lisäksi kaksi erillistä hälytysjärjestelmää sopimushenkilöstön hälyttämiseksi: GSM-tekstiviestihälytys sekä POCSAG-hakulaite. Osioon osallistui kaikki vastaajat riippumatta siitä, onko vastaajalla POCSAG-hakulaitetta tai ei. Perille saapumattomien GSM-hälytysviestien määrät Yhteensä 36 henkilöä 95:stä vastasi huomanneensa GSM-hälytysviestin jääneen saapumatta matkapuhelimeensa. Vastauksia saatiin Ruotsista, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Hong Kongista. Lisäksi moni kyselyyn osallistunut sopimushenkilö oli törmännyt tilanteeseen, jossa GSM-tekstiviestihälytystä ei ollut saapunut, vaikka POCSAG-hakulaite antoi hälytyksen. Tässä opinnäytetyössä on alueen pelastuslaitoksen sopimushenkilöstön näkemysten selvittämiseksi käytetty kvantitatiivista Tactical approach to a travelling fire phenomenon Opittua tietoa voidaan soveltaa laajemmin pelastustoiminnassa ja hallipalojen sammutuksessa. Vastaaja ohjattiin vastaamaan kyseiseen kysymykseen, mikäli hän oli viimeisen vuoden aikana havainnut, ettei hälytysviesti ollut tullut matkapuhelimeensa. Tämän kappaleen alussa on mainittu 41 henkilön huomanneen GSM-hälytysviestin jääneen saapumatta, kun vastaajaa pyydettiin vertailemaan POCSAG-hälytysjärjestelmän ja GSMhälytysjärjestelmän viestien perille saapumista. Näistä vastauksista tehtiin koonti eri sammutustaktiikoista. Edellä mainittuun kohtaan vastasivat vain henkilöt, joilla on POCSAG-hakulaite, toisin sanoen 88 henkilöä kyselyyn osallistujista. Tarkempaa tietoa siitä, miksi yksi henkilö oli jäänyt paitsi vähintään kymmenestä hälytysviestistä, ei ole. menetelmää, jotta saatiin koko alueen kattava tutkimus aikaiseksi. Pelastuslaitosten sopimushenkilöiden näkemyksistä voitaisiin luoda valtakunnallinen näkemys hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta, mutta myös kehitysehdotuksista. Näitä taktiikoita analysoitiin yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden FDS-simulointien kanssa. 29 Kyselyssä haluttiin selvittää myös, kuinka monta GSM-hälytysviestiä on jäänyt saamatta. Kuva 12. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Näkemykset hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta HJULFORS, SAMUEL : Sopimushenkilöstön näkemykset hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046814 Tavoitteena oli saada selville Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen sopimushenkilöstön näkemys käytössä olevien hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta ja hyödyllisyydestä. Vastaajista 77,8 % eli 28 henkilöä oli havainnut perille saapumattomien GSM-hälytysviestien määrän olevan vähintään yksi ja maksimissaan kolme. Hakulaitetta pidettiin pääsääntöisesti erittäin toimintavarmana – sen kautta tulleet hälytysviestit eivät hukkuneet matkapuhelimen viestitulvaan. 56 Pelastustieto 7/2021 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Ristiriidan asiaan tekee se, että osioon, johon vastasivat kaikki kyselyyn osallistujat, eli 95 henkilöä, vain 36 oli huomannut GSM-hälytysviesteissä olleen haasteita perille saapumisessa. Seitsemän henkilöä oli havainnut perille saapumattomien hälytysviestien määrän olevan vähintään neljä, mutta enintään kuusi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vaeltavan palon ilmiötä ja sen vaikusta metallirakenteisiin, selvittää eri maiden sammutustaktiikoita hallipaloihin liittyen ja analysoida Aalto-yliopiston tutkijoiden tekemien FDS-simulointien tuloksia pelastustoiminnan näkökulmasta. Nämä kaksi hälytysjärjestelmää ovat pääasialliset hälytysjärjestelmät sopimushenkilöstön hälyttämiselle pelastuslaitoksella. On epätodennäköistä, että henkilön matkapuhelin on ollut jokaisella kerralla katvealueella tai mobiiliverkossa on ollut häiriöitä hälytysviestin saapuessa. 29 Kyselyssä haluttiin selvittää myös, kuinka monta GSM-hälytysviestiä on jäänyt saamatta. Yksi henkilö oli jäänyt paitsi vähintään kymmenestä hälytysviestistä. On mahdollista, että vastaajan puhelinnumeroa ei ole lisätty niin sanotulle hälytyslistalle. Kuva 12. Tämän kappaleen alussa on mainittu 41 henkilön huomanneen GSM-hälytysviestin jääneen saapumatta, kun vastaajaa pyydettiin vertailemaan POCSAG-hälytysjärjestelmän ja GSMhälytysjärjestelmän viestien perille saapumista. Hankkeen tarkoituksena oli laajentaa näkökulmia rakennemitoituksesta sammutusja pelastustoiminnan tehokkuuden ja turvallisuuden suuntaan. Opinnäytetyön yhteydessä toteutettiin kyselytutkimus sähköpostitse henkilöille, jotka valikoituivat kansainvälisestä ryhmästä, jossa keskustellaan pelastusalaan liittyviä kysymyksiä ja ilmiöitä. Osioon osallistui kaikki vastaajat riippumatta siitä, onko vastaajalla POCSAG-hakulaitetta tai ei. Kysely toteutettiin internetkyselynä syksyn 2020 aikana hyödyntäen Google Forms -alustaa. Perille saapumattomien GSM-hälytysviestien määrät Yhteensä 36 henkilöä 95:stä vastasi huomanneensa GSM-hälytysviestin jääneen saapumatta matkapuhelimeensa. PARTANEN, KIMMO: Tactical approach to a travelling fire phenomenon http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108017 Tämän opinnäytetyö on tehty osana Pelastusopiston ja Aalto-yliopiston yhteishanketta, joka tutkii vaeltavan palon turvallista sammuttamista. Tarkempaa tietoa siitä, miksi yksi henkilö oli jäänyt paitsi vähintään kymmenestä hälytysviestistä, ei ole. Sammutustaktiikoista löytyi monia selviä yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja teknisessä toteutuksessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin muissa pelastuslaitoksissa, kuten esimerkiksi laatimalla kysely muiden pelastuslaitosten sopimushenkilöstölle nykyisten hälytysjärjestelmien toimintavarmuudesta ja hyödyllisyydestä. Opinnäytetyössä opittua tietoa voidaan soveltaa laajemmin pelastustoiminnassa ja hallipalojen sammutuksessa. On epätodennäköistä, että henkilön matkapuhelin on ollut jokaisella kerralla katvealueella tai mobiiliverkossa on ollut häiriöitä hälytysviestin saapuessa. Lisäksi kyselyssä pyydettiin kertomaan näkemys siitä, kuinka järjestelmää voisi kehittää. Vastaaja ohjattiin vastaamaan kyseiseen kysymykseen, mikäli hän oli viimeisen vuoden aikana havainnut, ettei hälytysviesti ollut tullut matkapuhelimeensa. Ristiriidan asiaan tekee se, että osioon, johon vastasivat kaikki kyselyyn osallistujat, eli 95 henkilöä, vain 36 oli huomannut GSM-hälytysviesteissä olleen haasteita perille saapumisessa. Vastaajista 77,8 % eli 28 henkilöä oli havainnut perille saapumattomien GSM-hälytysviestien määrän olevan vähintään yksi ja maksimissaan kolme. Yksi henkilö oli jäänyt paitsi vähintään kymmenestä hälytysviestistä. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä: Perille saapumattomien GSM-hälytysviestien määrä. Edellä mainittuun kohtaan vastasivat vain henkilöt, joilla on POCSAG-hakulaite, toisin sanoen 88 henkilöä kyselyyn osallistujista. On mahdollista, että vastaajan puhelinnumeroa ei ole lisätty niin sanotulle hälytyslistalle. Hakulaitetta pidettiin myös nopeampana, kun vertailtiin hälytysten perille saapumisen aikaa näiden kahden pääasiallisen hälytysjärjestelmän välillä
Sillä pääsee helposti selaamaan sosiaalista mediaa, ja niin tehdäänkin lähes joka paikassa: aamupalalla, WC:ssä, junamatkalla tai sängyssä. Opinnäytetyötä voidaan käyttää myös keskustelun pohjana pohdittaessa kalustonhallintajärjestelmien yhtenäistämismahdollisuuksia valtakunnallisesti.. Tarkoituksena oli tutkia uuden TOKEVA 2020 -ohjeen käytettävyyttä verrattuna edeltävään ohjeeseen. Kyselytutkimuksella saatujen tietojen perusteella TOKEVA-ohjeen päivittyminen versiosta TOKEVA 2012 versioon TOKEVA 2020 oli hyvin onnistunut ja odotettu päivitys. Tuloksena syntyi luettelo pelastuslaitoksien viestinnän sisällöstä sosiaalisessa mediassa. Kahdesta eri järjestelmästä saatiin raportoitua käyttökokemuksia. Kysely osoitettiin henkilöille, jotka olivat osallistuneet koulutustilaisuuksiin TOKEVA 2020 -ohjeen julkaisun yhteydessä. Tässä työssä tuotettiin tutkimustulosta siihen, minkä ikäiset henkilöt käyttävät mitäkin sosiaalisen median palvelua ja siihen, mikä näitä henkilöitä kiinnostaa eniten pelastuslaitoksissa. Tavoitteena oli täydentää jo olemassa olevaa sovellusta ja saada siitä koko pelastuslaitokselle sopiva työkalu. Vaarallisia aineita ja erilaisia kemikaaleja on lukuisia, ja niiden yksilöllisten ominaisuuksien selvittämiseen tarvitaan usein ohjeita sekä oppaita. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ohjeen kehittämisessä TOKEVA 2021 -ohjeeseen ja siitä eteenpäin. Tarkoituksena oli kyselyn avulla selvittää ohjetta käyttävien kokemuksia ja mahdollisia kehityskohteita. 7/2021 Pelastustieto 57 OPINNÄYTTEITÄ OPINNÄYTTEITÄ Sosiaalisen median kohderyhmät ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sisäinen viestintä Voidaan tutkia, kohtaavatko mielenkiinnot ja tarjottu viestintä. Näiden lisäksi tuotettiin myös kyselytutkimus Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päätoimiselle ja sivutoimiselle henkilöstölle pelastuslaitoksen sisäisestä viestinnästä. Opinnäytetyössä havaittiin myös, että pelastuslaitokset Suomessa käyttävät ainakin yhtätoista erilaista kalustonhallintajärjestelmää. Tässä työssä on lisäksi tutkittu pelastuslaitoksien viestinnän sisältöä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Opinnäytetyön tuloksena vahvistettiin olemassa olevan Rescuebase-sovelluksen toimintoja sekä kehitettiin uusia osa-alueita. Tietosisältö koettiin hyväksi jo ennen ohjeen päivittymistä TOKEVA 2020 -versioon, mutta erityisesti käyttöliittymän muutokset olivat erityisen onnistuneet. Rescuebase-sovellusta koekäytettiin yhdessä sopimuspalokunnassa sekä yhdessä Pelastusopiston ajoneuvossa. Näin on mahdollista löytää viestinnän kehityskohdat helpommin. Syntyneitä tilastoja voidaan hyödyntää viestinnän entistä tarkempaan kohdentamiseen sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyön aiheena oli tarkastella kalustonhallintajärjestelmäsovelluksen MÄNTTÄRI, JONI: Sosiaalisen median kohderyhmät ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sisäinen viestintä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105087810 Sosiaalinen media on merkityksellinen osa lähes jokaisen ihmisen arkea. Tuloksia voidaan hyödyntää Rescuebase-sovelluksen eri osa-alueiden kehittämisessä. LAITINEN, JUHO: TOKEVA 2020 -käyttäjäkysely http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148668 Onnettomuudet, joissa on mukana vaarallisia aineita, ovat pelastustoiminnan kannalta hyvin haastavia onnettomuuksia. Kyselytutkimus tehtiin Webropol-kyselytyökalulla. Tällä opinnäytetyöllä oli tarkoitus selvittää, millaisia kohderyhmiä missäkin sosiaalisen median palvelussa on, eli onko Facebookissa enää vain yli 30-vuotiaat tai kuinka paljon naisia on Twitterissä miehiin verrattuna. Miljoonat suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa. TOKEVA 2020 -käyttäjäkysely Sovelluksen kehittäminen kalustonhallintaan LINDSTRÖM, PÄIVI: Rescuebase-sovelluksen kehittäminen pelastuslaitosten kalustonhallintaan http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189106 Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä kehitettiin jo olemassa olevaa sovellusta niin, että se on käytettävissä pelastuslaitoksilla. Sovellus pohjautuu Rescuebase-nimiseen ohjelmaan. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sisäisen viestinnän tutkimuskysymykseen saatiin tärkeitä vastauksia, joiden avulla toimintaa voidaan todennäköisesti parantaa. Kansalaisten vastauksia ja pelastuslaitoksien viestinnän sisältöä voidaan verrata keskenään ja tutkia, kohtaavatko mielenkiinnot ja tarjottu viestintä. Yhä useam malla on älypuhelin, joka kulkee aina mukana. Tuotokset voivat vaikuttaa välillisesti viestinnän tarkkuuteen ja suunnitelmallisuuteen tulkinnanvaraisuuksien vähentämiseksi. soveltuvuutta pelastuslaitoksien käyttöön. Kyselytutkimuksessa nousi esille lukuisia kehityskohteita ja ajatuksia, joiden avulla ohjetta voidaan kehittää tulevaisuudessa. TOKEVA-ohjeet on luotu helpottamaan toimimista näissä haastavissa onnettomuuksissa
Pelastustoiminnan johtaja päätti, että tiedustelu lopetetaan, jos auto ei löydy kello 8.30:een mennessä. Lähde: De Brand in de Singelgarage te Alkmaar. Sitten kaksi ohikulkijaa kertoi hallin ilmanvaihtosäleiköstä nousevan savua. Auto nostettiin siirtolavalle ja vietiin pois veteen upotettuna. Neljän metrin päässä oli latauksessa Tesla-sähköauto. Betonikaton havaittiin vaurioituneen kummankin yläpuolella. Apeldoorn: Brandweeracademie. Vaikka palo ei alkanut sähköauton akusta, akku kuitenkin paloi. Halli oli avoinna jatkuvasti. Paikalle hälytetty vaarallisten aineiden asiantuntija totesi lämpökameran avulla, että akku oli muuta autoa kuumempi. https://www.omgevingsweb.nl/ wp-content/uploads/po-assets/358881. 2020. Akun metallikotelon pohjaan oli puhjennut aukko ja kanteen kolme aukkoa. Palo ei vahingoittanut sitä, vaikka katossa ollut valaisin suli. Savutuuletusta tehostettiin paikalle tuodulla suurtehotuulettimella. Pelastustoiminta lopetettiin kello 15.13. Poliisi pidätti hallin lähellä seisseen 51-vuotiaan miehen epäiltynä autopalojen sytyttämisestä. Myöhemmin halliyhtiön työntekijät onnistuivat videokuvien perusteella paikantamaan palavan auton. Kokeista tiedettiin, että akun kennojen lämpökarkaaminen voi synnyttää kuumia (1500 °C) pistoliekkejä. Ne joutuivat pian vetäytymään alemmasta kerroksesta sakean savun ja paukahdusten vuoksi. Kokeista otetuissa kuvissa näkyy kipinäsadetta, jollaista polttoleikkauksessa syntyy. Savusukeltajat löysivät kaksi palavaa autoa ja sammuttivat ne. 2020. Molemmat autot paloivat romuksi. Ne polttoleik kaavat teräkseen aukkoja, joista lentää sulan metallin roiskeita. Poliisin hinausrobotti toi auton ulos. Niistä suurimman kohdalla oli aukko myös auton korissa. Palaneet autot, Hyundai-sähköauto ja Citroen-bensiinimoottoriauto, olivat 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Vuonna 1998 valmistunut kaksikerroksinen pysäköintihalli sijaitsi kanavan alla. Kello 6.21 halliyhtiön työntekijä ilmoitti hätäkeskukseen valvontakameran kuvassa näkyvästä tulipalosta. Lisäksi kotelon kiinnityskiskoon oli tässä kohdassa sulanut aukko. Ensimmäiset yksiköt lähettivät savusukellusryhmiä etsimään palavaa autoa. Niiden välissä oli 17 tyhjää paikkaa. Pysäköintipaikkoja oli 396 ja alemmassa kerroksessa, ramppien lähellä, oli kuusi sähköauton latauspistettä. Sisäänja ulosajo tapahtui eteläpäädyn ramppien kautta. Citroen oli latauspisteiden vieressä. pdf (voit ladata raportin myös QR-koodista) Sytytetty ja romuksi palanut Hyundai Ionic.. Hallin ilmanvaihto ei pystynyt poistamaan savua, koska kaikki puhaltimet eivät toimineet. Apeldoorn: Brandweeracademie. Savusukeltajat eivät kuitenkaan päässeet sen luokse eikä lämpö kameroista ollut apua. Hän ei osannut sanoa, mikä 153 autosta paloi. 58 Pelastustieto 7/2021 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski ALKMAAR, HOLLANTI Sähköauto paloi pysäköintihallissa Kuvakaappaukset tutkintaraportista: De Brand in de Singelgarage te Alkmaar. Kanavan molemmilla puolilla oli portaikko ja varatie. Palanut akku vietiin Hyundain asiantuntijoiden tutkittavaksi. Hän sanoi, että kennojen lämpökarkaamiseen oli varauduttava
7/2021 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA 1–2/2020 RANSKA Uhrien puhuttelu 11/2020 OFFENBACH, SAKSA HOLLANTI Palokuntapeli Omat koirat purivat Työssään palomiehet joutuvat keskustelemaan uhrien ja/tai läsnäolijoiden kanssa. Joskus ei ole mitään sanottavaa. Noppaa heittämällä pelaajat etenevät ja hankkivat tarvittavia välineitä. Vaikeneminen on välttämätöntä tietyissä tilanteissa, jotka herättävät voimakkaita tunteita. Haluatko ehkä sanoa vielä jotain?” • Vaitiolo. Olenko ymmärtänyt oikein?” Jätä aina puhujalle tilaisuus korjata tulkintasi. Tavoitteenasi ei ole tulkita hänen näkemystään tai korvata se jollain toisella, vaan auttaa ymmärtämään hänen mielentilaansa. • Emotionaalinen muotoilu. Liitä sanat tunteisiin. Oikeus tuomitsi 21ja 20-vuotiaat palokuntalaiset tuhotyöstä neljän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Kouluttaja johtaa peliä ja arvioi, vastaavatko pelaajat oikein kysymyksiin. Kolme asukasta sai savumyrkytyksen ja palovahingot olivat 100000 euroa. Esiin nouseviin kysymyksiin on löydettävä vastaukset ja toimenpiteet on suoritettava oikein. Tämän avulla voit ymmärtää valinnan tai päätöksen syitä tai seurauksia. Tietokonepelin sijasta valitsimme Monopolin kaltaisen noppapelin, koska tavoitteena on opettaa toimimaan ryhmän jäsenenä”, Marcel Jonkman kertoo. Oikeasta vastauksesta palkitaan. Puhuja voi sitten täsmentää sanomaansa. Teksti: Ellen Schat Palokunta sammutti kahdeksankerroksisen asuintalon kellarista alkaneen tulipalon 11 tunnissa. Tilanne voi herättää pelon, ahdistuksen tai kauhun tunteita. Tuomitut kertoivat halunneensa vain päästä sammuttamaan isoa tulipaloa.. Marshall Rosenberg kehitti 1970-luvulla ”Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus” -nimisen menetelmän, joka koostuu seuraa vista osista: • Aktiivinen kuuntelu. ”Sanomasi perusteella minusta tuntuu, että olet huolestunut. Teksti: Rebecca Wittmer 1 /2020 Noppapeli Incident meester (Tilanteiden opettaja) kehitettiin opettamaan 12–18-vuotiaille hollantilaisille palokuntanuorille teoriaa hauskalla tavalla. Koska kysymysten vaikeustaso vaihtelee, eri-ikäisten pelaajien osaamiserot eivät haittaa. Keskity kuuntelemaan puhujaa nöyrästi ja arvostelematta. Pelaajat jaetaan neljän paloaseman kesken siten, että joka asemalla on kaksi tai kolme pelaajaa, jotka pohtivat tilannetta ja harkitsevat toimenpiteitä. Toista sanotut asiat, jotta puhuja saa tilaisuuden täsmentää niitä. Oppiminen on tärkeintä”, pelin kehittäjä Ruud van Hattum kertoo. Myös pelin aikana ilmenevät ongelmat on ratkaistava. Tilanne voi esimerkiksi olla tulipalo, henkilön pelastaminen tai vaarallisen aineen vuoto. • Muokkaus. Aktiivisella kuuntelulla pyrit ymmärtämään puhujan subjektiivista näkemystä etkä arvioimaan tilannetta objektiivisesti. Jos keskustelu toimii, palomiehet pystyvät kuuntelemaan, ymmärtämään ja rauhoittamaan heitä. Toimi varovasti ja nöyrästi. Pelkkä kyllä tai ei -vastaus ei useinkaan riitä. • Syventäminen. ”Jos ymmärsin oikein, sanoit…?” Käytä tässä vain puhujan sanontoja. Jos yhteys sen sijaan jää viileäksi, etäiseksi tai persoonattomaksi, uhrien kielteiset tunteet jatkuvat ja saattavat pahentua. Tällöin pelkkä läsnäolosi rauhoittaa häntä. Kun hänellä ei ole vammoja vaan psyykkisiä oireita, vaitiolo on välttämätöntä. Näin annat puhujalla aikaa hahmottaa tilanne ja koota ajatuksensa. ”Nuoret haluavat toimintaa eivätkä teoria tunteja. Varmista, että olet ymmärtänyt oikein. ”Sanoit, että siitä ei ole hyötyä. Kunnioittavan, lämpimän ja inhimillisen yhteyden luominen uhriin on tällöin välttämätöntä. ”Saamani palautteen perusteella olen tarkistanut pelin sääntöjä
”E-pistosuihkuputkea on meillä testattu vasta pikaisesti. Kärki asetetaan akkukoteloon, ja toinen sammutushenkilö iskee lyöntipintaan lekalla. Kokemuksia kerätään nyt myös Pelastusopistolla. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto ”T uote on ollut esittelyssä ja testattavana pelastuslaitoksilla, joihin sitä on jo myytykin. Sammutusainetta on virrattava, kun kärki isketään kohteeseen. Huttu pitää toimintaideaa hyvänä.. Esittelyt jatkuvat, koska haluamme maahantuojana saada lisää käyttäjäkokemuksia. Tärkeää on lyödä akkukotelosta läpi, mutta ei kennoihin asti”, kertoo yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta. Saksalaisen MURERin E-läpilyöntisuihkuputken hinta määräytyy perusmallin lisäksi saatavilla olevien lisätarvikkeiden mukaan. Kahva on eristetty 1000 voltin jännitteeseen asti. Idea on hyvä, eli jäähdytetään suoraan sinne missä pitääkin. 60 Pelastustieto 7/2021 KALUSTONURKKA ALANSA AMMATTILAISET Täsmäjäähdytystä akuille Pelastuslaitokset ovat testanneet E-läpilyöntisuihkuputkea, joka voi soveltua muuhunkin kuin sähköja hybridiautojen akkupaloihin. Rakenne kestää erittäin hyvin erilaisten materiaalien läpäisyä, ja sen avulla päästään syvälle rakenteisiin sekä palavaan materiaaliin. Suutin aukoilla olevan suihkuputken kärjen on oltava upotettu kunnolla akkukoteloon. Yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta esitteli E-pistosuihkuputkea harjoitusalueella tuntiopettaja Petteri Niemen kanssa syyskuussa. SOVELTUU MUUHUNKIN ”Testien aikana on tullut hyviä ideoita käyt tää tuotetta monipuolisesti muuallakin kuin sähköautopalois sa (akkupalot). Viilennys saadaan juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Korkeajännitejärjestelmä poistetaan käytöstä mahdollisimman nopeasti pelastuskortin tietojen mukaan, ja etsitään niiden perusteella oikea iskupiste. Letkun sulkuventtiili kannattaa avata ja sulkea hitaasti mahdollisen sammutusaineen paineiskun estämiseksi. Tuotteen vahvuuksia ovat hänen mukaansa nopea ja yksinkertainen selvitys toimintakuntoon. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun E-läpilyöntisuihkuputken pituus on 50 sentin jatkoputkella, kahvalla ja kärkiosalla noin 1,1 metriä. Kokonaisuus painaa vajaat kahdeksan kiloa. Tällaisia ovat muun muassa paksut kattorakenteet rakennuspaloissa ja syvälle maaperään levinneet metsäpa lot”, Ekman kuvailee. Se on oikeasti läpilyöntisuihkuputki ja kestää lyömistä”, kertoo tuotepäällikkö Ilkka Ekman Tamrex Oy:stä
Tietopankin edelleen kehittämiseksi haettiin sisäministeriön rahoitusta, josta kehotettiin tekemään esiselvitys kansallisen tietopankin sisällöstä. Rahoituksen varmistuttua projektipäälliköksi nimettiin Samuli ”Hemmo” Taira, joka työskentelee Kanta-Hämeen Ei pakolla, vaan innolla.. Kehitystyötä jatkettiin Samin PELASTUSTOIMI siirryttyä Kanta-Hämeeseen ja siihen kehitettiin sovellus. Sami Hiltusen ollessa Kejo-hankkeen testaajana, tietopankki tuli puheeksi ja siellä häntä kannustettiin viemään tuotetta eteenpäin. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto J os esiselvitys pelastustoimen yhteisestä tietopankista johtaa lopulliseen tuotteeseen, saa pelastustoiminnan johtaja yksikön johtajasta ministeriön päivystäjään työkalukseen tietokannan, jossa on kaikki pelastustoiminnan johtamiseen tarvittava tieto yhteen koottuna. Palomestari Sami Hiltunen aloitti tietopankin kehittämisen kymmenisen vuotta sitten Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. Joko nyt sellainen saadaan johtamisen työkaluksi. 62 Pelastustieto 7/2021 Tietopankki johtajan työn tueksi Pelastustoimessa käytettävä kansallinen tietojärjestelmä on aika ajoin ollut esillä
Epäilyksiä ovat herättäneet kustannukset ja uuden järjestelmän vaatimat resurssit. ”Järjestelmän tietoja pitää toki päivittää, jolloin käytössä on aina ajantasaiset tiedot. Kaikki tieto löytyy yhdestä paikasta, esimerkiksi vedenkuljetuksesta sopimuspalokuntien sopimuksiin.” HELPPOKÄYTTÖINEN Myös tilannekeskuksia voisi palvella parempi tiedonhallinnanratkaisu, ja aluehallintovirastot saattaisivat ilahtua, kun vaadittavat suunnitelmat olisivat koottuna kaikki samaan osoitteeseen. ”Välttämätöntä on myös, että tällainen järjestelmä on yhteneväinen muiden järjestelmien, kuten esimerkiksi Kejon tai vaikkapa Tokeva-ohjeiden kanssa.” TIETO KOOTUSTI Samuli Taira ottaa esille myös ajankohtaisen metsäpalotilanteen esimerkkinä siitä, miten tietojärjestelmää voidaan siinäkin hyödyntää. Selkeä kanava siihen, miten ja keneltä niitä voidaan tarvittaessa pyytää. Tietopankissa voisi olla valmiita ohjepohjia tai päivittäjä voisi tarkistaa, miten samankaltainen ohje on muilla laitoksilla toteutettu ja ottaa mallia sieltä. Kysymys ei ole uudesta tiedosta, vaan olemassa olevan tiedon järjestämisestä yhteen tietokantaan.” Samuli Taira sanoo pelastuslaitosten olevan kiinnostuneita hankkeesta ja sitoutuminen olisikin tärkeää jatkoa ajatellen. Myös sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille, jos pelastusviranomainen ei tule kohteeseen. Asiantuntijana toimii Sami Hiltunen, joka viettää vapaa-aikaansa tietojohtamisen ja älykkäiden palveluiden yamk-opinnoissa. Esiselvityksessä ollaan yhteydessä kaikkiin pelastuslaitoksiin ja selvitetään tiedon tarvetta. Myös riski siitä arveluttaa, ettei järjestelmä palvele kokonaisuutta ja tulee päällekkäisyyksiä. Palomestari tarvitsee työssään paljon erilaista tietoa, jonka käyttö on hel pompaa, kun se löytyy kootusti samasta paikasta. Tätä varten myös tiedon hakemisen pitää sujua vaivattomasti.” ”Yhteiseen tietokantaa pitää saada mukaan kaikki se merkityksellinen tieto, mikä on pelastustoiminnan johtamisen kannalta olennaista.” Sami Hiltunen painottaa, että tietopankki on hyvä työkalu tilanneja johtokeskuksiin, johtoautoihin ja pelastusyksiköihin. ”Meillä pitää olla kootusti tiedossa laitoksen omat resurssit ja myös erityisresurssit. Hälytysajossa palomestari valmistelee tulevaa työtehtävää operaattorin kyyditessä tehtävään.. Silloin ei tarvitse tilannekeskusta kuormittaa tietopyynnöillä, kun tiedot löytää helposti itsekin. Taira pitää tietokantaa hyödyllisenä myös, kun pelastuslaitoksilla aletaan päivittää ohjeita tai sopimuksia. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET PELASTUSTOIMI pelastuslaitoksella palomies-ensihoitajana ja on myös hallintotieteen tohtorikoulutettava. ”Tärkeää on, että tästä tulee helppokäyttöinen ja helposti ylläpidettävä”, Taira sanoo. Esiselvitys valmistuu joulukuun alkuun mennessä, sen jälkeen mietitään jatko mahdollisuuksia. Ei pakolla, vaan innolla. Mikä tiedosta on kansallista ja mikä pelastuslaitoskohtaista. ”Tarkoituksena on, että pelastustoiminnan johtaja saa tarvittavan tiedon helposti työnsä tueksi. Tietojärjestelmien hyödyntämisessä on vielä paljon tekemistä, ja Taira haluaisikin tehdä esiselvityksessä olevasta tuotteesta niin hyvän, että ihmiset haluavat käyttää sitä. 7/2021 Pelastustieto 63 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh
Pinaattilettu taikinan teen mikserissä kun se jauhaa pinaatit samalla, porkkanalät tytaikinan vaivaan nopeasti käsin. Radiosta valitsen tyypillisimmin Yle Puheen, sillä en jaksa radiomainoksia, ne ovat kuuloaistin roskaa. Mieluiten kuuntelen kuitenkin hiljaisuutta, sillä työpäivät Nokia Networksilla kuluvat luurit päässä intian, puolan, pääkaupunkiseudun ja tampereen aksenteilla höystettyä englantia kuunnellessa. Ollaan perheen kanssa pyritty siihen, että tehdään itse parempaa kuin ravintolan tarjonta. Perunasalaa ttia tietenkin!. Juuri nyt äänikirjana Reijo Salmisen Tulta, hikeä ja kyyneleitä nopeudella 1,7. Olen siitä äärettömän kiitollinen. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Marko Konttinen ja Holger Grybsch/Pixabay Pinaattiletu t • 3 munaa • ½ litraa maitoa • 3 dl vehnäjauhoj a • ½ tl suolaa • 200 g tuoretta pinaattia • 1 rkl öljyä tai 0,25 dl sulatettua voita • 1 tl sokeria Porkkanalä tyt • 3 dl porkkanara astetta • ½ dl korppujauho ja LEMPIHARRASTUKSESI. NÄISTÄ TYKKÄÄN Enemmän elämäntapa kuin harrastus Marko Konttinen, 50, viettää palokuntauransa ”40-vuotistaiteilijajuhlaa”, sillä hän aloitti Hämeenlinnan VPK:n nuoriso-osastossa 1981. Osaaminen, kouluttaminen ja kilpailutoiminta ovat verenperintöä kasvattipalokunnastani. • 1½ dl maitoa • ½ dl vehnäjauhoj a • 50 g sulaa margariiniä • 2 munaa • Suolaa • Valkopippur ia Molemmat reseptit siitä helppoja, että kaikki ainekset vain sekaisin, eikä tarvitse miettiä nesteiden lämpötilaa hiivan herättelyyn tms. Ja tietenkin liikunta: lenkkeily ja lihaskunto, liikkuminen luonnossa sekä hyötyliikunta. Olenko tosi tylsä, jos sanon, että sopimuspalokuntatoiminta. Ikuisuusaih e puolisoni kanssa on se, tarjotaanko pinaattilätty jen kanssa mansikkah illoa vai perunasalaa ttia; kantahämä läisissä naapurikunnissa kun oli kouluruoka loissa aivan eri tavat. Fine dining on toki sellaista, mihin ei taidot vielä lähellekään riitä. Perhe on suunnattoman joustava ja ymmärtäväinen sekä tukee minua harrastuksessani. Työpäivän päälle kuuntelen erittäin mielelläni läheisiäni. Tämä pistää kehittymään keittiössä. Se on minulle enemmänkin elämäntapa kuin harrastus. Muuten harrastelen itseäni haastamalla, kuten mallintamalla vaikeitakin varaosia rikkoutuneisiin laitteisiin 3D-tulostaen, rakentelemalla ja korjailemalla kaikkea. Pitsojen ja hampurilaisten osalta tuunaaminen on jo aika huipussaan, mutta naudanlihan osalta on vielä harjoiteltavaa. Nykyisin hän toimii Ylöjärven VPK:n puheenjohtajana, hälytysosaston ryhmänjohtajana ja nuoriso-osaston kouluttajana. MITÄ KUUNTELET. Musiikkia en juurikaan kuluta. Erityisen lähellä sydäntä ovat uuden oppiminen ja kehittäminen, kouluttaminen ja oman osaamisen siirtäminen muille, kilpailutoiminta, palokuntanuorisotoiminta ja pelastusalan vaikuttaminen. LEMPIRUOKASI
Räjähdyspaine purkautui viereiseen huonetilaan, jossa sai paloja ruhjevammoja seitsemän sammutustoimiin osallistunutta miestä. Rauman kaupungin palopäällikkö Immo Helenius totesi, että näin suuressa kohteessa tulisi olla omaa, paikalla olevaa palohenkilöstöä ja -kalustoa, sillä Olkiluodossa tulee olemaan suurpalon riski jatkossakin. Palkintolahjoitusta eli JEHU-maljaa seurasi valmiit säännöt, jotka lahjoittajan toivomuksesta olivat hänen kanssaan laatineet Palopäällystöliiton puheenjohtaja ja sihteeri. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Korkealla reaktorirakennuksessa paloi rakennuspuutavaran paljous jo täyden palon vaiheessa ensimmäisten sammutusyksiköiden saapuessa. Rakennustyömaalla suurin vaikeus palokunnan kohdalla syntyy miehistön suuresta vaihtuvuudesta, jolloin koulutuksessa on vaikeuksia edetä suihkuputkea pidemmälle. Laitokselle oli koottu teollisuuspalokunta, joka toimi työaikana sammutusryhmänä. Ulkopuolisista kunnista tullut palopäällystö ei tuntenut rakennustyön johtoa ja yhteistyön käynnistämisessä oli pieniä hankaluuksia. Mantere. Lue Palontorjunta 2/1976:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Lisäksi alueella oli 1.12.1975 alkaen toiminut päätoiminen palopäällikkö. Sisäministeriä edusti hallitusneuvos Erkki O. 7/2021 Pelastustieto 65 NÄISTÄ TYKKÄÄN ARKISTOJEN AARTEITA Suurpalo Olkiluodossa ydinvoimalan työmaalla Palokuntanaistyönohjaaja Pirkko Vuorinen palokuntanaistyön 10-vuotisjuhlassa Helsingissä 18.2.1962. Tilaisuutta kunnioitti läsnänolollaan muun muassa pääministeri Urho Kekkonen ja valtiovarainministeri Matti Miikki. Palontorjunta 7/1951 JEHU-malja odottaa voittajiaan Harvemmin joutuvat palokunnat sammutustöihin kohteeseen, jollainen rakenteilla oleva TVO I:n voimalaitos Olkiluodossa. Kiitos! Jo pitemmän aikaa oli palokuntien johtoportaissa kiertänyt huhu, että ensi vuonna kilpaillaan kiivaasti uudesta ja tähänastisia palkintoja komeammasta teoksesta. Edellä mainittujen henkilöiden lisäk si alueella toimii erillinen vartiopalvelu, joka suorittaa jatkuvasti kiertävää paloja turvallisuusvartiointia. Palon aikana räjähti reaktorin suojarakennuksen pohjalla todennäköisesti hitsauskaasupullo. Rakennustyön johtoa saatiin aikaisessa vaiheessa paikalle, mutta heidän apunsa ei ollut täysipainoista, koska tilanne oli heille outo, eikä heillä ollut aiempaa kokemusta tämän laatuisesta palotilanteesta. Tunnettu paloalan liike Liitin Oy kutsui Helsinkiin kokoon alan johtohenkilöitä aavistellun suurpalkinnon luovutuksen merkeissä. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva. Palontorjuntatehtävissä ylimmästä johdosta vastasi turvallisuuspäällikkö, jonka tehtäväkenttään kuului myös työsuojelu. Palopäällystöliitolle jää tähän erään vain mahdollisimman onnistuneen starttilaukauksen ampuminen sille JEHU-kamppailujen jatkuvalle sarjalle, joka tämän jälkeen vuosittain maan palokuntien keskuuteen on muodostuva. Palokunnalla oli säännöllinen viikkoharjoitusohjelma
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. ”Käytetään rempseää, suoraa ja mustaakin huumoria. 66 Pelastustieto 7/2021 P elastusalan häirintäkokemuksista kertova @emergencyservicestoo-niminen tili Instagramissa on kasvanut viime viikkoina reippaasti. Ylläpito arvioi, että eriasteista häirintää tapahtuu joka puolella Suomea, eri työnantajilla ja myös vapaaehtoistoiminnassa. Kokemukset toistuvat lähes samanlaisina ympäri Suomea.” Ylläpito sanoo, että ilmiötä voisi luonnehtia sanalla ”palokuntalaiskulttuuri”. Useat pelastusalan toimijat ovat julkisesti sanoutuneet irti epäasiallisesta käyttäytymisestä. Lisäksi patriarkaalinen kulttuuri on kapea myös miehille itselleen. Mutta samaan aikaan kulttuuri on hyvin toksista maskuliinisuutta: suoraa, jyrkkää, kovaa, aggressiivista, myös seksuaalisesti aktiivista.” Ylläpito huomauttaa, että kyseistä käytöstä voi esiintyä myös naisilla. Uhrit ovat luulleet olevansa ainoita, joille on tapahtunut näin. Se ei anna aidosti tilaa ihmisille ilmaista itseään, tai olla sellaisia kuin oikeasti ovat.” NOLLATOLERANSSI ENSIMMÄINEN ASKEL Toksinen kulttuuri on tullut näkyväksi muun muassa tapauksissa, joissa kerrotaan, kuinka työyhteisöissä on suhtauduttu homoseksuaaleihin tai nuorten naisten seksuaalisuuteen. Työn luonteen vuoksi se on välillä paikallaankin. ”Esimerkiksi alaikäisten nuorten seksuaalista ahdistelua tai jopa hyväksikäyttöä huomattavasti vanhempien aikuisten toimesta on tullut esiin järkyttävän paljon. Tilillä kerrotaan anonyymisti turvallisuustoimijoiden, kuten pelastusalan, ensihoidon, sopimuspalokuntien ja hätäkeskustyöntekijöiden kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen. Elokuun lopulla perustetulle tilille on tullut syyskuun puoliväliin mennessä sata julkaisua ja 1628 seuraajaa. Tilin ylläpito kertoo sähköpostitse, että häirintäkokemusten määrä ei ollut yllätys, vaan todennäköisesti pelkkä jäävuoren huippu siitä, kuinka paljon tapauksia alalla todellisuudessa on. Ylläpito kertoo huomanneensa, että alan sisällä ihmetellään, mikä kulttuurissa on vikana samaan aikaan, kun rinnakkaistoimijat ovat täyTYÖHYVINVOINTI Emergencyservicestoo-tilillä jo sata häirintätapausta Seksuaalinen häirintä on noussut nyt myös pelastusalalla puheenaiheeksi. ”Siihen sisältyy niin paljon odotuksia ja rajoituksia, kuinka voi toimia ja mikä on hyväksyttävää. Kyse ei ole yksittäistapauksista tai yksittäisistä henkilöistä, vaan toiminta on laajamittaista
KUMPPANISI AMMATTILAISVIESTINTÄÄN JA KALUSTON KUNNOSSAPITOON millog.fi . ”Sitä on ollut, siitä vain ei ole kauheasti puhuttu. Monet pelastusalan toimijat ovat julkisuudessa sanoutuneet irti seksuaalisesta häirinnästä ja ilmoittaneet nollatoleranssista sen suhteen. Pelastusopistolla on puhuttu häirinnästä ja sen ehkäisystä eri oppitunneilla. ”Valitettavasti ensihoitoa ohjaavat tahot, kuten sosiaalija terveysministeriö, ensihoitolääkärit, sairaanhoitopiirit, kunnat ja kaupungit eivät ole reagoineet mitenkään häirintäkeskusteluun.” Tilin ylläpitäjän henkilöllisyys on Pelastustiedon toimituksen tiedossa. Parviainen korostaa, että asiaan pitää puuttua jo koulutuksessa. Kynnys lähteä ilmoittamaan siitä on vain tavattoman korkea.” Pelastusopiston kaikki opiskelijat ovat suorittaneet syyskuun loppuun mennessä verkkokoulutuksen häirinnän ennaltaehkäisystä. ”Se tulee jatkossa kaikille hallinnon opetuksen yhteydessä, ja kaikki meiltä valmistuneet ovat jatkossa käyneet tämän kurssin. Häirintää kokeneet toivovat ennen kaikkea muutosta nykytilanteeseen ja sitä, ettei enää hiljaisesti hyväksytä häirintää aiheuttavaa käytöstä.” Myös ensihoidon parista on noussut runsaasti häirintäkokemuksia. HÄIRINTÄÄ KÄSITELLÄÄN KOULUTUKSESSA Pelastusopiston rehtori Mervi Par viai nen on hämmästynyt, etteivät häirintäkokemukset ole nousseet laajemmalti julkisuuteen jo aikaisemmin. ”Meillä on myös ohjeistusta, kuinka sellaisessa tilanteessa toimitaan. Pelastusjohtajat kertoivat sitoutuvansa siihen, että häirinnän ennaltaehkäisyä edistetään pelastuslaitoksilla systemaattisin keinoin, kuten esimerkiksi yhtenäisin ohjein, lisäämällä koulutusta ja lisäämällä tietoisuutta käytössä olevista ilmoitusmenettelyistä. Ohjeet ja toimintatavat eivät selvästikään ole toimineet, joten nyt tarvitaan useita konkreettisia toimia. Ajattelen omia kokemuksiani opiston maailmasta.” Opiston rehtorina Parviainen on kuullut, miten esimerkiksi päällystötutkinnosta valmistuneita naisia tai homoseksuaaleja on voitu kohdella työelämässä. Muun muassa pelastuslaitosten pelastusjohtajat kertoivat yhteisessä tiedotteessaan, että että pelastuslaitoksilla on ehdoton nollatoleranssi kaikenlaista häirintää ja syrjintää kohtaan. YOUTUBE . sin ihmeissään siitä, miten kyseistä käytöstä voi olla olemassa vielä 2020-luvulla. 7/2021 Pelastustieto 67 TYÖHYVINVOINTI Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Sekään ei tietysti riitä, mutta se toimii herätteenä, johon voidaan täälläkin koulutuksen aikana viitata.”. ”Nollatoleranssin ilmaiseminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Emergencyservicestoo-tilin ylläpito sanoo, että on ehdottomasti hyvä asia, että nollatoleranssi ilmaistaan julkisesti
Turvallisuus-messut on ensimmäistä kertaa osa tätä tapahtumakokonaisuutta. Nyt rakennetaan yhdessä merkittävää pelastusalan tapahtumaa tammikuulle.”, kertoo Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajanT imo Kangasniemi. Turvallisuus-messujen toimeksiantaja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ja alan toimija Suomen Palopäällystöliitto ovat tyytyväisiä siitä, että messut voitiin siirtää samaan ajankohtaan turvallisuusja kiinteistömessutapahtumien kanssa. ”Tuntuu hyvältä, että turvallisuuden messukokonaisuus päästään nyt viimein toteuttamaan. Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen on myös tyytyväinen uuteen ajankohtaan. ”Meille oli erittäin tärkeätä, että saimme siirrettyä tärkeät pelastusalan ammattilaisille suunnatut ohjelmakokonaisuudet tammikuun tapahtumaan. ”Palopäällystöliitolle Turvallisuusmessut on tärkeä oppimisja kohtaamistapahtuma, ja jälleen kerran tarjoamme messuvieraille laajan seminaarija tietoiskuohjelman pelastustoimen ja turvallisuuden teemoista. Palopäällystöliitto odottaa kovasti tapahtumaa, yhdessä oppimista, uuden näkemistä ja erityisesti kohtaamisia.” Samaan aikaan järjestetään myös FinnSec, Kiinteistö ja AudioVisual EXPO-messut.. Tammikuussa voidaan järjestää ammattitapahtumia varmemmin, kun rajoitukset ovat todennäköisesti poissa. 68 Pelastustieto 7/2021 Tilaa itsellesi tai lahjaksi pelastustieto.fi/tilaa-lehti Uutuus! Turvallisuus-messut järjestetään 12.–13.1.2022 samanaikaisesti FinnSec, Kiinteistö ja AudioVisual Expon kanssa Messukeskuksessa Helsingissä. TAPAHTUMA Turvallisuus-messut tammikuussa ”Saimme nyt siirron johdosta hiukan lisäaikaa järjestelyille ja sen avulla pääsemme rakentamaan entistä parempaa tapahtumaa. Tapahtumakokonaisuus tuo paljon lisäarvoa turvallisuus-, kiinteistöja av-alan ammattilaisille. Ohjelmaa tuottaa myös muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Kuntaliitto. Sille kannattaa jo nyt varata kalenterista aikaa.” Suomen Palopäällystöliitto SPPL järjestää Turvallisuus-messuille tärkeän ohjelmakokonaisuuden. Odotettavissa on kattava, uutuustuotteet esittelevä ja tiedot päivittävä turvallisuusalan tapahtuma. Yksi iso ja näkyvä koulutustapahtuma on tieliikennepelastamisen Road Rescue, jossa pelastusalan ammattilaiset kohtaavat viimeisimmän autojen turvateknologian ja käyvät sen kimppuun uusimmalla pelastuskalustolla ja taktiikoilla. Turvallisuuden eri osa-alueet ovat keskinäisriippuvaisia, ja Turvallisuus, FinnSec ja Kiinteistö muodostavat kokonaisuuden, jossa tämä tulee hienosti esille. Samanaikaisuudesta hyötyvät erityisesti messuvieraat olipa sitten hakemassa ratkaisua johonkin yksityiskohtaan tai tullut saadakseen kokonaiskäsityksen tarjonnasta,”Keijonen sanoo. Kävimme keskusteluja alan toimijoiden kanssa ja päätös oli yksimielinen. Turvallisuus-messujen ohjelma julkaistaan mahdollisimman pian
Uutuus! TAPAHTUMA
70 Pelastustieto 7/2021 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.yritysturvallisuusfoorumi.fi KALUSTO. Mikä yrityksiä haastaa tulevaisuudessa, entä miten turvaat jatkuvuuden kriisissä. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Päivien teemoina ovat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älykäs teknologia kiinteistöjen riskienhallinnassa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. tekoälyä tulipalojen ennustamisessa sekä kriisistä oppimista. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Yritysturvallisuusfoorumi – Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta! 24.–26.11.2021 Silja Symphonylla Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen järjestämä Yritysturvallisuusfoorumi risteillään 24.–26.11.2021 Silja Symphonyllä. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Maastopelastus Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Alustusten ja luentojen lisäksi työpajoissa käsitellään mm. Tapaa kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi. Miten älykäs taloteknologia parantaa turvallisuutta, entä miten operatiivinen teknologia huomio jatkuvuuden ja riskienhallinnan. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p
Lisäksi Dafolla on palontorjuntavälineiden myyntiin ja huoltoon erikoistuneita partnereita Ruotsissa noin 80. Uskon, että meillä on paljon opittavaa toisiltamme,” Dafo Brand Ab:n toimitusjohtaja ja omistaja Thomas Sparring sanoo. Tulemme jatkossakin palvelemaan viranomaisia ja palokuntia sekä Turvanasi-ketjun kautta myös yrityksiä kaikissa paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa,” Nilsson jatkaa. ”Dafolla on yli sadan vuoden kokemus ja sen toimintamalli on hyvin samantyyppinen Turvata ruotsalaisomistukseen KALUSTO kuin Turvatan. Mika Nilsson, Turvata Oy:n toimitusjohtaja (vas.) sekä Thomas Sparring, Dafo Brand Ab:n toimitusjohtaja ja omistaja.. Intohimo alaa kohtaan on vahva. Alustusten ja luentojen lisäksi työpajoissa käsitellään mm. Alkusammuspalveluihin yrityksille ja sammutinhuoltoihin erikoistuneeseen Turvanasi-ketjuun kuuluu yli 30 yrittäjävetoista liikettä ympäri Suomen ja lisäksi kaksi Turvatan omistamaa toimipistettä. Dafo Brand Ab on osa Dafo Groupia, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista paloja pelastusalan toimijoista. Vuonna 2020 Turvata Oy Ab:n liikevaihto oli viisi miljoonaa euroa. ”Meille Turvata tuo mahdollisuuden laajentaa toimintaamme Suomeen. Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Mikä yrityksiä haastaa tulevaisuudessa, entä miten turvaat jatkuvuuden kriisissä. Perheomisteinen Dafo Brand Ab on Ruotsin suurin palokuntien tavarantoimittaja ja se on markkinajohtaja myös kiinteiden sammutusjärjestelmien toimittamisessa, samoin alkusammutuskalustoissa, kuten käsisammuttimissa, palohälyttimissä yms. Miten älykäs taloteknologia parantaa turvallisuutta, entä miten operatiivinen teknologia huomio jatkuvuuden ja riskienhallinnan. Liiketoimintamalli, jossa Turvata toimii tiiviissä yhteistyössä niin paloja pelastusalan toimijoiden, kuin myös Turvanasi-liikkeiden kanssa teki meihin vaikutuksen. tekoälyä tulipalojen ennustamisessa sekä kriisistä oppimista. Yritysturvallisuusfoorumi – Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta! 24.–26.11.2021 Silja Symphonylla Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen järjestämä Yritysturvallisuusfoorumi risteillään 24.–26.11.2021 Silja Symphonyllä. Päivien teemoina ovat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älykäs teknologia kiinteistöjen riskienhallinnassa. Turvatan palveluksessa on 13 henkilöä. Tapaa kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi. Turvatan toimitusjohtaja Mika Nilsson kertoo, että uusi omistaja vahvistaa Turvatan asemaa paloja pelastusalan toimijana. Se työllistää 260 henkilöä ja sen liikevaihto oli viime vuonna 70 miljoonaa euroa. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.yritysturvallisuusfoorumi.fi Ruotsalainen Dafo Brand Ab on ostanut Turvata Oy:n koko osakekannan Örum Oy Ab:lta. Yhteistyö antaa meille entistä paremmat resurssit kehittää omaa toimintaamme
Merkin perustamista esitti toimikunnan jäsen Saku Rouvali. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 225 vuotta Eric Julinin syntymästä. Se on halkaisijaltaan 60 millimetriä ja noin viiden millimetrin vahvuinen. Merkin mukana saa myös puisen alustan, joka on tervaleppää. Järjestyksessään ensimmäinen hautakivimerkki kiinnitettiin Turun VPK:n perustajan Eric Julinin haudalle elokuun lopussa. Merkki kiinnitettiin rautaporttiin, sillä haudalla ei ole varsinaista hautakiveä. ”Idean isä on Simo Keto Jokivarren VPK:sta. Turun VPK:n perustajan Eric Julinin hauta sai ensimmäisen hautakivimerkin.. Hän ihmetteli, miksei pelastusalalla ole vastaavanlaista merkkiä kuin esimerkiksi veteraaneilla tai vaikkapa partiolaisilla”, Saku Rouvali kertoo. Merkkiä varten luotiin omat säännöt, jotka SPEKin hallitus hyväksyi. Siihen on laserkaiverrettu Yleisen Palokuntaliiton tunnus. Merkin saajat julkaistaan SPEKin verkkosivulla, jos merkin hankkija antaa siihen luvan”, palokuntajohtaja Petri Jaatinen kertoo. 72 Pelastustieto 7/2021 Pelastusalalla toiminutta henkilöä ja hänen elämäntyötään ja harrastustaan voidaan nyt kunnioittaa myös hautakivimerkillä. Aloite merkistä syntyi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön silloisessa järjestötoimikunnassa. ”Kaikkia pelastusalalla toimineita voidaan muistaa merkillä. Turun VPK järjesti arvokHautakivimerkillä kunnioitetaan edesmenneitä PELASTUSTOIMI kaan tilaisuuden, jossa Julinin haudalle merkki kiinnitettiin. Hautakivimerkki on Yleisen Palokuntaliiton tunnuksen pohjalta valmistettu valettu pronssitunnus. Se kiinnitetään hautakiveen piilokiinnityksenä tunnuksen takaa kierretapeilla, jotka toimitetaan tunnuksen mukana. Merkin voi ostaa verkkokaupasta. Puiseen alustaan voi itse hankkia laatan ja kaiverruttaa henkilön tiedot. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Ensimmäisen hautakivimerkin luovuttajat Eric Julinin haudan äärellä. Hän lupasi viedä asiaa eteenpäin ja esitys saikin nopeasti myönteisen vastaanoton
varapäällikkönä hän hoiti päällikön tehtäviä tuon vuoden loppuun ja sen jälkeen hänet valittiin vuosittain palokunnan päälliköksi vuoteen 2009 asti. Hänen muistojuhlansa järjestettiin – missä muuallakaan kuin palokunnan kerhoravintolassa Pompier Albertinkadussa. Hän uurasti monina kesinä myös Helsingin ja Uudenmaan palokuntanuorten kesäleireillä. toukokuuta 1941. 1970ja 80-lukujen vaihteessa Kauko avioitui. ”Väärin sammutettu”, muisti Kauko myöhemmin kommentoida mitalin alkuperää. Fyysisen kunnon ylläpito oli Kaukolle tärkeää, ja hän osallistui useasti Helsinki City Marathonille, Finlandia-hiihtoon sekä Jukolan viestiin. Hänestä tuli joukkueen varajohtaja jo vuonna 1977 ja siitä lähtien hän kuului keskeytyksettä palokunnan päällystöön vuoteen 2009 asti. 7/2021 Pelastustieto 73 Helsingin VPK:n nöyrä suurmies Kauko Köykkäri Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Retkeily, luontokuvaus ja vuosittaiset erävaellukset Lapissa kuuluivat hänen elämäänsä. Hän kävi innokkasti palokuntakilpailuissa, kuten Jehumaljassa. Luonto oli nuoresta asti lähellä Kaukon sydäntä. Niko Köykkäri Perttu Halonen Kirjoittajat ovat Kauko Köykkärin poika ja Helsingin VPK:n päällikkö. luokan mitalilla. Tämän arvioitiin ehkäisseen miljoonien markkojen vahingot. Kauko nukkui pois 14.6.2021. Kauko oli töissä ja sammutti tulipalon ennen palokunnan saapumista. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen Kauko Nikolai Köykkäri syntyi Alahärmässä 18. ”Vaari osasi aina suhtautua asioihin viisaasti”, muisteli 11-vuotias häntä osuvasti. Kasvien ja sienten tunnistus ja kirjaaminen oli Kaukolle tärkeä eläkepäivien harrastus. Vuonna 1997 Vuosaaren B-voimalan käyttöönottovaiheessa laitoksessa sattui öljypalo, joka ehti vahingoittaa palopaikan yläpuolella kulkevia kaapeleita. Kaukon ajattelumaailmaa kuvaa hyvin entisajan kyläyhteisöjen näkemys siitä, että avun tarvitsijaa autetaan, mikäli mahdollisuus siihen on. Palokuntaan Kauko päätyi vuonna 1973 niin ikään energialaitoksen kautta työkaverin vinkattua hänel le harrastuksesta. Tässä talkootyössä hän ei säästellyt itseään – työ urheiluyhteisöjen eteen jatkui vielä pitkään sen jälkeenkin, kun omat lapset olivat kilpaurheilun lopettaneet. Kauko palasi palokunnan päällystöön vuonna 2015, kun hänet valittiin 2. Palokunnan päällikkö Kaukosta tuli vuonna 2002 edellisen päällikön Kaj Strängin kuoltua yllättäen kesken kauden. PELASTUSTOIMI MUISTOISSA. Kauko lähti Pietarsaaresta merille jo 17-vuotiaana. Siinä tehtävässä hän toimi kuolemaansa asti. Palokunnan 1. Omien lasten kasvaessa Kaukolle oli tärkeää, että nämä harrastivat monipuolisesti. Kaukon äiti kuoli tämän ollessa vain kolmevuotias ja hän eli varhaislapsuutensa useissa sukulaisperheissä erossa sisaruksistaan. veteraanijoukkueen johtajaksi. Viimeisten 11 elinvuotensa aikana Kauko sai vastuulleen vielä yhden arvokkaan toimen: vaarina toimimisen. Hän nautti lastenlastensa touhujen seurailusta ja yhteisistä luontohetkistä. Kauko ymmärsi, että lasten harrastusmahdollisuudet luodaan aikuisten panostuksella. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Kauko myös kilpaili erävaelluksen SM-kilpailuissa 1980ja 90-luvuilla. Sammutustyö palkittiin nuhteilla uhkarohkeudesta, sekä reilua vuotta myöhemmin Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. Perheeseen syntyi kaksi lasta, jotka nuoriso-osastoikäisinä seurasivat isäänsä palokuntaharrastuksen pariin. Koulun penkille hän palasi Helsingin teknilliseen kouluun 1966, josta valmistui konemestariksi 1968. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Uransa aikana Kauko toimi useimmissa Helsingin VPK:n vastuutehtävissä. Hän oli myös Helsingin Pelastusliiton veteraanitoimikunnan puheenjohtaja. Maihin asetuttuaan Kauko teki pääasiallisen työuransa Helsingin Energian ja sen edeltäjien palveluksessa, viimeksi Vuosaaressa Aja B-laitosten käyttömestarina niiden käyttöönotosta lähtien
Pelastustieto 8/2021 ilmestyy 10.11. 74 Pelastustieto 7/2021 DIGIPALVELUT Savonlinnassa syttyi kerrostalo tuleen salamaniskusta. teemalla Etsimme PALOMIEHIÄ Olkiluotoon Lue lisää ja hae: securitas.fi Uusi Dräger PSS® AirBoss tarjoaa ylivoimaista ergonomiaa ja turvallisuutta! Käytettävyys: Kolmivaiheinen korkeuden säätö takaa yksilöllisen istuvuuden, liukumekanismi asettaa paineilmalaitteen oikealle paikalle ja kantojärjestelmän kehys tuo painopisteen lantiolle. Millaiset ovat palomestarin tulevaisuuden työkalut tietojärjestelmineen. Huollettavuus: Koko Dräger PSS® AirBoss -laitteisto on konepestävä. Turvallisuus: Dräger PSS® AirBoss on varusteltu korkean näkyvyyden LED -valoilla. Kaikki tieto välitetään FireGround Appiin. Mitä tapahtui. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Uusi standardi paineilmalaitteille: Lue lisää täältä: Dräger PSS ® Airboss AVOIMET TYÖPAIKAT. Lisäksi, kangashihnastojen vähyys kantojärjestelmässä mahdollistaa paineilmalaitteen nopean kuivaamisen. MAST on maastopalojen leviämismalleja ennakoiva tietojärjestelmä. Kuinka monella pelastuslaitoksella on käytössä sopimuspalokuntalaisten hälytysjärjestelmä. Sisäänrakennetut letkut ja monikiinnityspisteet kangaslenkkien sijaan, minimoivat riskin kiinni jäämiseen. Yhdisteltävyys: PSS® AirBoss Connect on varustettu usealla anturilla jäljellä olevan paineen-, pelastajan liikkumattomuudenja lämmön valvontaan
Yhdisteltävyys: PSS® AirBoss Connect on varustettu usealla anturilla jäljellä olevan paineen-, pelastajan liikkumattomuudenja lämmön valvontaan. Kaikki tieto välitetään FireGround Appiin. Sisäänrakennetut letkut ja monikiinnityspisteet kangaslenkkien sijaan, minimoivat riskin kiinni jäämiseen. Huollettavuus: Koko Dräger PSS® AirBoss -laitteisto on konepestävä. Lisäksi, kangashihnastojen vähyys kantojärjestelmässä mahdollistaa paineilmalaitteen nopean kuivaamisen. Uusi Dräger PSS® AirBoss tarjoaa ylivoimaista ergonomiaa ja turvallisuutta! Käytettävyys: Kolmivaiheinen korkeuden säätö takaa yksilöllisen istuvuuden, liukumekanismi asettaa paineilmalaitteen oikealle paikalle ja kantojärjestelmän kehys tuo painopisteen lantiolle. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Uusi standardi paineilmalaitteille: Lue lisää täältä: Dräger PSS ® Airboss AVOIMET TYÖPAIKAT. Turvallisuus: Dräger PSS® AirBoss on varusteltu korkean näkyvyyden LED -valoilla