Pelastustieto 7/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

7/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA ENSIASKELEET tiedolla johtamiseen PELASTAJAKSI nelikymppisenä KAARLELAN VPK:N TALKOOVOIMAA – muonahuoltokärry kuin suurtalouskeittiö arvokasta oppia molemmin puolin Kreikasta
Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PÄÄKIRJOITUS UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Saattaa tosin käydä niin, että poliittista päätöstä uudistuk selle ei tällä vaalikaudella saada, vaan sille joudutaan ottamaan aikalisä. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Parhaillaan pohditaan myös, millä tavalla pelasta jia pitää kouluttaa tulevaisuudessa. Koulutusuudis tuksesta on pian lähdössä esitys lausunnolle. Päätoimittaja Esa Aalto, p. Etenkin nyt, kun julkisen talouden paine on valtaisa valtion velan kasvaessa. On varmasti paikallaan pohtia erilaisia vaihtoeh toja koulutustarpeen täyttämiseksi, mutta samalla joudutaan ottamaan huomioon, mikä on kustan nusten kannalta järkevää. Aluepoliittinen ratkaisu on jakanut enemmän tai vähemmän kentän tuntoja koko nykymuotoisen opiston ajan. 7/2022 Pelastustieto 3 Rahako ratkaisee. Ammattikoulutuksen aloittamisesta Kuopion Petosella tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Hallitus näki viimein, että tarve on olemassa ja osoitti opiskelijamäärän kaksinkertais tamiseksi 600000 euron suunnittelumäärärahan. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Jos koulutusratkaisuissa voidaan esittää kustan nustehokkaita ratkaisuja, tuskinpa päättäjilläkään on halua estää sellaisia toteutumasta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Petri Partanen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Asia oli esillä jo yli 50 vuotta sitten, kun suunniteltiin palokuntien yhteyteen perustettavia koulutuspalokuntia. Siten toiveet myös Helsingin Pelastuskoulun rahoi tuksen saamiseksi valtiolta voivat olla kiven takana. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Vaihtoehtoja paikallaan pohtia. Tuoreessa muistissa on tosin edellisen hallituksen kokoomus laisen sisäministerin ratkaisu keskittää koulutus Kuopioon perustelemalla se kustannustehokkuu della.. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA Kuumin kysymys alallamme on juuri nyt se, miten pystytään kouluttamaan lisätarpeen vaatima määrä uusia pelastajia. Lisämenojen perusteleminen voi olla mahdotonta. Vaikkei siitä olekaan suoranaisesti kysymys, pelastajapulan voittamiseksi on esitetty myös ajatus koulutuksen hajauttamisesta alueelli sesti eri puolille maata. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Siitä sai alkunsa myös Helsinkiin perustettu palokunnan koulutus keskus eli nykyinen pelastuskoulu, joka täytti juuri 50 vuotta. UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
26 Palomiesten työ nyt virallisesti syöpävaarallista K U V A : JA R I L A IN E /C O LO R -K U V A O Y
7/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 14 Suomalaiset apuna Kreikassa 18 Italialaisten palomiesten kuuma kesä 22 Pelastuskoulu 50 vuotta 24 Osaksi suurempaa 30 Ison auton rattiin C-kortilla 32 Mirafoni 34 Teema: Virve 2 tekee tuloaan 37 Puheenjohtajalta 38 Teema: Tiedolla johtaminen 46 Mokkatakkimaisteri 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka 64 Näistä tykkään: Heli Koponen 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa 12 Onko alueellinen koulutus ratkaisu pelastajapulaan. 44 Sauli Putkonen pelastajaksi nelikymppisenä 40 Kaarlelan VPK:n muonahuolto uudelle tasolle 48 Rajoituslinja piti LapWallin tulipalossa 54 On upeaa rakentaa uutta K U V A : E S A A A LT O
ylläpidon kurssi 23.11. ”Koulutukseen ilmoittaudutaan pelastuslaitosten kautta. Tieto leviää pelastuslaitosten työvuorokoulutusten ja palokuntien viikkoharjoitusten kautta pelastustoimen kentälle. Yksipäiväinen koulutus koostuu teoriasta, jota seuravat demonstraatiot ja käytännön opastus uusiin köysitekniikoihin. Kimmo Kaisto. Kuopio CTIF www.ctif.fi • Lentoasemien pelastustoiminta -seminaari 25.10. marraskuuta. Seinäjoki, Rovaniemi, Kajaani ja Kangasala • Alkusammutuskoul. Uskoisin, että 20–40 henkilöä mahtuu per tilaisuus”, kertoo koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Palopäällystöliitosta. Jatkoa seuraa Kajaanin paloasemalla 17.11., ja kiertue päättyy Kangasalan paloasemalle 25. Ennakkotiedon mukaan kiertuetta on tarkoitus jatkaa ensi keväänä neljällä paikkakunnalla. Pelastusopistolla on myös valmistunut uusi opas turvallisiin työtapoihin ja tekniikoihin. Kuopio Pelastusopiston kurssilla viikolla opitut tekniikat vietiin uuteen ympäristöön luonnonkalliolle syyskuussa 2021. Helsinki ja online SPAL www.spal.fi • Hätäkeskusseminaari 23.–24.11. Huovila oli asiantuntijajäsen sisäministeriön PVAT-ohjeen valmistelutyöryhmässä ja päävastuussa Pelastusopiston hankkeessa, jossa tehtiin uusi opintomateriaalipaketti. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Päivä paloasemalla 26.11. yhteistyössä ympäri Suomen PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Rope Rescue -koulutuskiertue alkaen 1.11. Palopäällystöliitto sai Palosuojelun edistämissäätiöltä apurahan Rope Rescue -koulutuskiertueen toteuttamiseksi. Kuopio • Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 7.–9.12. pääkouluttajakurssi 17.11. Rope Rescue -koulutuskiertue alkaa Seinäjoen paloasemalta 1. Jyväskylä PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Uudet sammutustekniikat 8.–10.11. ylläpidon kurssi 9.11. Sisäministeriö julkaisi vuonna 2021 uuden Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -ohjeen. Viime vuonna osuus oli 0,8 prosenttia ja 0,3 prosenttia vuonna 2020. marraskuuta. 6 Pelastustieto 7/2022 TAPAHTUMA Rope Rescue -koulutuskiertue tulossa neljälle paikkakunnalle AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 1,4 prosentissa tieliikenneonnettomuuksien hälytyksistä ilmoitustapana on ollut eCall 1.1.–15.9.2022. Lappeenranta • Paloturv.viikko 26.11.–1.12. Oulu • Palontorjuntatekn. Suomen Palopäällystöliitto järjestää aiheesta maksuttoman koulutuskiertueen. Kuva: Kimmo Kaisto. Kiertueen pääkouluttajana toimii Sami Huovila Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Kiertueen kohderyhmää ovat pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien kouluttajina toimivat. Vantaa • Palontutkinnan opintopäivät 23.–24.11. Seuraavana on vuorossa Rovaniemen paloasema 9.11. ympäri Suomen SPEK www.spek.fi • Palontorjuntatekn
Palokunnalla on vuosittain noin 70 hälytystehtävää laidasta laitaan. Timo Nyholm 25.9. Veikko Pullinen 20.9. 11 kotia tuhoutui totaalisesti yhdessä tulipalossa. Mervi Parviainen 23.9. ”Samoin ilman Valkeakosken kaupungin sekä monen yrityksen taloudellistakin tukea olisi palokunnan perustaminen ollut käytännössä mahdotonta. Esa Aalto. Johdon palkat kyllä nousee. Pelastusalasta kiinnostuneet olivat jonkin aikaa pohtineet uuden harrastustoiminnan aloittamista paikkakunnalla, mutta sysäyksen sille antoi Pirkanmaan pelastuslaitoksen tuki. Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Valkeakosken VPK on iältään nuori, sillä se perustettiin vasta kuusi vuotta sitten. ” Helsingin Pelastuslaitos hakee kirvesmiestä palkalla 2357€/kk. Tiivis yhteistyö järvipelastajien kanssa tuottaa molemminpuolista hyötyä ja toimii esimerkkinä hyvistä kumppanuuksista.” Valkeakosken VPK toimii Valkeakosken kaupungissa, Mallasveden ja Vanajaveden järvien välissä. Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Valkeakosken VPK toimintanäytöksessä. Ei missään sotatoimialueella. 7/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Suomen nuorin palokunta K U V A : K A LL E K O N T S A S ” Onhan tämä niin surullista. Noin puolet hälytysosastoon kuuluvista on mukana myös meripelastusseurassa. Siis Suomessa. Palokunnassa on viitisenkymmentä jäsentä, joista puolet kuuluu hälytysosastoon. ”Vesistössä toimiminen on oma erikoistehtävänsä ja vaatii sellaista osaamista, jota ei pelastuslaitoksilla ja sopimuspalokunnissa välttämättä normaalisti ole jokaisella. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto jakaa vuosittain tunnustuksen. Ihailtavaa on ollut nähdä myös yhteinen henki, miten suurella sydämellä kaikki ovat olleet mukana palokuntaa rakentamassa”, palokunnan päällikkö Kalle Kontsas kiittelee. Antti Määttänen 14.9. ”Palokunnalla ei ole ensivastesopimusta”, Kontsas toteaa. Katsoo tätä vaatimuslistaa niin vähän ihmetyttää kuka ammattilainen tähän hakisi. Palon sammuttamiseksi ei mitään tehtävissä, koska osastointi puuttuu/ on puutteellinen yläpohjassa. Eihän tuolla palkalla Helsingissä jää mitää käteen ja asua saa betonikuutioyksiössä. Erityisesti puhuttavat tutkinnon tasot ja tulevaisuuden osaamistarpeet. ”Alalla työskennelleet ovat halunneet tulla mukaan auttamaan muun muassa talkootöissä ja onpa osa heistä mukana myös hälytysosastossa.” Kontsas kertoo, että palokuntaan olisi tulossa etenkin nuorempaa väkeä kuin pystytään ottamaan. ”Meillä ei ole riittävästi tilaa esimerkiksi varusteille.” Palokuntaan otetaan kuitenkin vuosittain uutta väkeä sekä hälytysettä nuoriso-osastoon. Valkeakoskella toimii päätoiminen vuorokautinen paloasema, mutta siitä huolimatta palokunnalla on vuosittain varsin paljon tehtäviä, ja ne ovat vuosittain myös lisääntyneet. Tämä jos jokin haittaa tutkintaa ja varmasti ovat myös haitallinen näky omaisille. Vilkasta keskustelua työryhmän raporttiluonnoksesta. Lisäksi on nuoriso-osasto ja veteraaniosasto. Suomen Meripelastusseuran Pirkanmaan Valkeakosken pelastusasema toimii Valkeakosken VPK:n kanssa samoissa tiloissa. Ei ihan helppo juttu. ” Onko tosiaan nyt asiat niin, että iltapäivälehdet julkaisevat jo #drone videoitakin onnettomuuspaikalta. ” #Pelastustoimi #koulutusuudistushanke työpaja
#industrialrescue #teollisuuspalokunta #tpkkokkola #kipkokkola #kokkolaindustrialpark #palokunta #firedept AJASSA MITÄ KUULUU. Sisäministeri Krista Mikkonen Savon Sanomissa 25.9. Työhyvinvointi on kokonaisuus monine osa-alueineen, eikä se ole mielestäni mikään pysyvä tila. Menomatka on noin 5000 km, paluu noin 6000. Mitä ajattelet työhyvinvoinnista. K U V A : N IK O H Ä M Ä LÄ IN E N Jäi lämmin tunne Suvi Hölttä on työskennellyt työhyvinvointisuunnittelijana Keski-Suomen pelastuslaitoksella vuodesta 2019, tätä ennen pitkään ensihoitajan ja ensihoitoesimiehen tehtävissä. Yksin. 8 Pelastustieto 7/2022 INSTAGRAM @kiptpk Tämän kuun aiheena liikenneonnettomuus ja liikennevälinepalo tehtaiden sammutusmiesten kanssa. POIMINNAT. Juhlista jäi lämmin tunne. Ensimmäisenä ihmisenä maailmassa. Palomies Jari Saario Helsingin Sanomissa 25.9. Toivoisin, että meillä olisi parempi mahdollisuus tukea yksilöllisesti henkilöstöä. 1 Kaksi lokkia oli takertunut räpylöistään siimoihin Ukko-Pekan sillalla Naantalissa. Tuntuu, että kaikessa aiemmin tekemässäni on jäänyt huomattava määrä kapasiteettia käyttämättä”. Lokit olivat räpiköinnistä johtuen väsyneinä, mutta lähtivät lentoon ja jatkoivat matkaansa. Olen ollut ennenkin järjestämässä isoja tilaisuuksia, mutta nämä olivat ensimmäiset palokuntajuhlat. 3 Pelastusopisto on saanut 600 000 euron lisärahoituksen ensi vuotta varten, kertoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) Savon Sanomille. Miksi ihmeessä. Ilman turvavenettä. Tilannekeskuksen vuoroesimies Juha Nieminen Turun Sanomissa 26.9. ”Haluan haastaa itseäni. Maailmanlaajuiset haasteet, valtakunnalliset muutokset, henkilöstöpula ja vallitsevat työtaistelut vaikuttavat työyhteisössä, mutta näkisin henkilöstön voivan silti hyvin. Summa on tarkoitettu siihen, että Pelastusopisto voi varautua koulutusmäärän kaksinkertaistamiseen vuodesta 2024 alkaen. 2 Saario aikoo soutaa Atlantin yli ja takaisin. ”Linnuissa ei ollut näkyviä vammoja, ja pelastusviranomaiset irroittivat lokit pinteestä. Juhlassa paistoi läpi ihmisten halu olla yhdessä ja keskustella. Onneksi minulla oli tiimi mukana suunnittelussa. Hän oli myös järjestämässä Jyväskylän vakinainen palokunta 100 vuotta -tapahtumaa Mitä juhlat antoivat
Asuinrakennuspaloista keskimäärin joka kymmenes on rivitalon palo. Palaute on ollut pääosin positiivista, mutta myös sitä on kyseenalaistettu, että olenko tätä mieltä pelastusjohtajana vai sisäministeriön pelastusosaston projektipäällikkönä.” Toimit tosiaan sisäministeriössä projektitehtävissä hyvinvointialueuudistuksessa. 7/2022 Pelastustieto 9 50 100 150 200 250 300 350 400 450 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Rivitalopalot vuosina 2009-2021 Suomessa HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä oli motiivi kirjoitukselle. ”Yhteinen kantamme on, että toiminnan pitää jatkua häiriöttömästi”, pelastusjohtajien puheenjohtaja Harri Setälä sanoo. Onko projektityö ministeriössä ollut vaikuttimena kantaasi koulutusuudistuksessa. Tätä nyt selvitetään, mutta Setälän mukaan verkoston pitää olla mukana hyvinvointialueiden toiminnassa. Muodostan mielipiteeni ihan omana itsenäni ja pelastusjohtajana ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Vuodesta 2008 toiminut verkosto on ollut osa Kuntaliiton toimintaa, mutta nyt sille joudutaan etsimään uusi kotipesä. Mutta käyn mielelläni myös jatkossa tästä(kin) asiasta vuorovaikutteista keskustelua.” Esa Aalto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaa halutaan jatkaa myös ensi vuonna, vaikka hyvinvointialueet alkavat valtion rahoittamana vastata niistä. Koulutusuudistus tähtää pitkälle tulevaisuuteen, ja olen pelastusjohtajana ammattikorkeakoulututkinnon kannalla tulevaisuuden pelastajakoulutuksessa, kuten kirjoituksessani perustelin.” Pelastusopiston johdossa nähtäisiin ammattikorkeakoulututkinto hyvänä ratkaisuna. Se vastaa yleistä vähenemää vuodesta 2009 lähtien. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen tämä reitti tukkeutuu kuin jos tutkinto suoritettaisiin ammattitutkintona. Vaikuttaako tämä mielipiteeseesi, kun sanotaan, että sinulla on hyvät suhteet oppilaitoksen johtoon eli rehtoriin. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Rivitalopalot vähenevät vuosittain Rivitalopalot Suomessa vuosina 2009–2021 Markus Viitaniemi kirjoitti edellisessä Pelastustiedossa puheenjohtajalta-palstalla ajankohtaisesta koulutusuudistuksesta. ”Siksi seuraamme sitä, miten hyvinvointialueet järjestäytyvät ja voiko verkostomme kytkeytyä siihen.” Kumppanuusverkostossa on kesken paljon valmisteltuja asioita, esimerkiksi turvallisuuspalveluissa. ”Ei vaikuta. Mitä mieltä olet tästä näkökulmasta. AJASSA TILASTO Kumppanuusverkoston toimintaa halutaan jatkaa Tämän vuoden tammi–elokuussa rivitalojen paloja on ollut kymmenen vähemmän kuin edellisten viiden vuoden aikana keskimäärin. Hyvä, että asia kiinnostaa ja siitä käydään keskustelua. ”Olen saanut runsaasti palautetta asiasta, mistä kiitokset kaikille palautteen antajille. Setälä painottaa, että kyse on kehittämiseikä edunvalvontaorganisaatiosta.. Kirjoituksessasi esille nostamasi näkemys pelastajien koulutuksesta jakaa vahvasti mielipiteitä. Hänen kannanottonsa pelastajakoulutuksen uudistamisen puolesta myös nykyistä korkeammalla koulutustasolla on herättänyt mielipiteitä. ”Ei, mutta toki työskentely sisäministeriössä on laajentanut katsontakantaani tarkastelemaan asiaa eri näkökulmista.” Olet pitänyt esillä mahdollisuutta saada harvaan asutuille alueille matalammalla kynnyksellä muuntokoulutuksella pelastajia esimerkiksi sopimuspalokuntatehtävistä. ”Olen tuonut pelastajapulan lyhyen aikavälin yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuvaihtoehdoksi alueellisen koulutuksen lisäämisen ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämisen, mutta en näe tätä pidemmän aikavälin ratkaisuna. Oletko saanut palautetta kirjoituksestasi
PELASTUSALAN MAAILMA
Mukana sammutustöissä olivat myös palomiehet Suomesta ja Norjasta. 37°54’7 P 22°59’7 I Laajoja metsäpaloja vastaan taisteltiin elokuussa Kreikassa Corinthian alueella. Kuva: ImagoImagesStock/Lehtikuva.
AJASSA P elastusopistossa valmistelu työt ovat alkamassa, mutta alalla on myös virinnyt kes kustelu siitä, olisiko alueel lisesta koulutuksesta avuksi pelastajapulan taklaamisessa. Hänen mielestään koulutusmääräli säyksen suunnittelun yhteydessä pitäisi avoimesti pohtia erilaisia toteutusvaih toehtoja. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Nyt on otettava kaikki keinot käyttöön. Tulevina vuosina tarvitaan kuitenkin lisää rahaa, jotta pelastajia pystytään kouluttamaan lisää. ”Meidän kannattaisi nyt avoimesti keskustella, koulutetaanko kaikki opis tolla vai voisiko koulutusta antaa myös muualla.” Hän jakaa huolen siitä, mistä saadaan päteviä opettajia kouluttamaan lisätyö voimaa, mutta katsoo, että tätäkin asiaa voidaan tarkastella yhdessä laitosten kanssa, kuten myös kalustoa ja muuta Pelastusopiston harjoitusalue sijaitsee Korvaharjussa.. 12 Pelastustieto 7/2022 Alueellinen koulutus avuksi pelastajapulaan Hallitus antoi pelastajien koulutusmäärien lisäämiseksi suunnittelumäärärahaa 600000 euroa. Pirkanmaan hyvinvointialueen pelas tuslaitoksen pelastusjohtaja Mika Kontio on yksi keskustelun herättäjistä
Toki jos koulutustasoa halutaan laskea, silloin koulutusta voidaan antaa missä tahansa.” POLIISI KESKITTÄÄ TAMPEREELLE Mervi Parviaista harmittaa, että pelas tusalalla esitetään vaatimuksia hajauttaa koulutusta. Näin eivät toimi esimerkiksi poliisit, joille ammattikoulutusta anne taan keskitetysti Poliisiammattikorkea koulussa Tampereella. Me voimme järjestää myös miehistön, alipäällystön ja jopa hätäkes kuspäivystäjien yhteisharjoituksia. Opistolla koulutuksen jär jestäminen on kustannustehokkaampaa.” Mervi Parviainen muistuttaa myös, että lisätyövoiman saanti alalle ei ole pel kästään opiston asia, vaan myös työnan tajan pitää olla vetovoimainen.. ”Esimerkiksi ruotsinkielisessä kou lutuksessa kulut olivat kaksinkertaiset resurssien ja muiden vaatimusten takia.” Tällä hetkellä sisäministeriössä joudu taan vastaamaan yhdenvertaisuusvaltuu tetulle tehtyyn valitukseen siitä, että alu eelliselle ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole järjestetty maksutonta majoitusta, kuten se lain mukaan on Pelastusopiston asuntolassa. Näin kävi esimerkiksi ruotsinkielisessä koulu tuksessa.” ”Kun ei rahoitusta tunnu löytyvän opistossa järjestettävään koulutukseen, miksi sitä löytyisi alueellisiin koulutuk siin.” KOULUTUSOSAAMISTA VÄHÄTELLÄÄN Parviainen huomauttaa myös, että pelas tuslaitosten tehtävä ei ole järjestää koulu tusta eikä siellä ole pedagogisesti päteviä henkilöitäkään. Lisää kustannuksia voi tuoda myös se, jos koulutettavia ei ole riittävästi, mutta kiinteät kulut eivät jousta koulu tettavien määrän mukaan. EI OLE RATKAISU Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo, että alueellisella koulutuk sella ei pelastajapulaa ratkaista. ”Toki mahdollisen alueellisen kou lutuksenkin pitää olla Pelastusopiston johtamaa toimintaa.” Hyvinvointialueiden rahoitusongelma luo myös osaltaan mustia pilviä taivaalle, kun niiden rahoitus on jo heti alussa riit tämätöntä, jotenka lisätyövoiman palk kaaminenkin tuo mukanaan lisää haas tetta. Me olemme vierailleet Porissa eikä se vastaa sitä tarvetta, mitä ammatillinen koulutus vaatii. Nyt saadulla suunnittelumäärärahalla aletaan suunnitella sitä, mitä kaikkea vaa tii koulutettavien määrän kaksinkertais taminen. Alueellisen koulutuksen järjestämi nen on rehtorin mukaan selvästi kalliim paa. AJASSA koulutuksessa tarvittavaa infrastruk tuuria. Hän myös huomauttaa, että Pelastusopistolla on fasiliteetit kunnossa eikä alueellisen koulutuksen tarpeita varten jouduta jär jestämään jotakin uutta. KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Ete läPohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä kertoo, että kumppanuusverkos tossa on asiasta keskusteltu yleisellä tasolla. Myös alueellisesta koulutuksesta on tässä yhteydessä puhuttu.” Pelastajapulan ratkaisu on pelastus johtajien kärkiteema hallitusohjelmata voitteissa ensi vaalikaudelle, mutta siinä ei ole esitetty yksilöityjä toimenpiteitä. ”Minulle on todettu, että miksi nostan koulutuksessa pedagogisia taitoja esille, koska jokainenhan osaa kertoa omasta työstään. Onkin tullut tunne, että koulutusosaamista vähätellään.” Hän painottaa myös laadukkaan har joitusalueen merkitystä, jollaista ei ole muualla. ”Tämän ongelman kanssa on päästävä eteenpäin, koska tätä on jo riittävän pit kään käsitelty.” ”Nyt kun on suunnittelumääräraha hienosti saatu, pitää Pelastusopiston ohjauksessa määritellä taso, jolla saamme tarvittavassa ajassa riittävästi koulutet tua työvoimaa alalle”, Mika Kontio täh dentää. Hänen mielestään nyt olisi aika ar vioida, mikä on sellainen taso, jolla mini missään pystytään tuottamaan uutta työ voimaa alalle. ”Pystytäänkö esimerkiksi laitosten henkilöstöä hyödyntämään rekrytoita essa lisää opettajia. Jos sellaiseen jostain syystä päädyttäisiin, siihen pitäisi löytää oma rahoitus. ”Toivon, että sieltä tultaisiin tutustu maan meidän harjoitusalueeseemme. ”Alueellisesti ei välttämättä löydy myöskään riittävästi koulutettavia. Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila lähetti päättäjille ja koulutukseen vaikuttaville kirjeen, jossa korosti alueellista koulutusta pelastaja koulutuksen turvaamisessa. ”Uhkakuva voikin olla, että joutui simme maksamaan majoituksen myös alueellisessa koulutuksessa”, hän sanoo. Siinä hän nosti yhdeksi vaihtoehdoksi Satakunnan, jossa on LänsiSuomen pelastusharjoi tusalue. ”Alueelliseen koulutukseen tätä rahaa ei voida käyttää. ”Yhteinen näkemyksemme on, että nyt on otettava kaikki keinot käyttöön. Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin opettaminen. Millaisia pedagogisia taitoja heiltä vaaditaan ja mikä toisaalta on vaatimus substanssiosaamisessa?” Kontio sanoo, ettei hänellä ole vas tauksia esittämiinsä kysymyksiin, mutta haluaa nostaa nämä asiat keskustelta viksi. 7/2022 Pelastustieto 13 Vaatimukset hajauttaa harmittavat. Esimerkiksi meidän harjoitus alueellamme olevia simulaattoreita ei ole muualla
Toisella viikolla alkoivat sateet ja palo riskiindeksi laski alimmalle tasolle koko maassa. Ensimmäisellä ryhmällä oli Kreikassa parin viikon aikana kaksi maastopalo keikkaa, toiselle niitä osui kolme. Toisen rotaation toisella keikalla sammutukseen osallistuikin kuusi lentokonetta ja kaksi helikopteria”, Lyttinen kertoo. Suomalaisten hyvät varusteet ja varusteiden huolto keikan jälkeen herättivät alkuun ihmetystä. Tekstit: Kimmo Kaisto · Kuvat: Suomen maastopalomuodostelma E nsimmäistä suomalaisryh mää johti pelastusjohtaja Peter Johansson ja toista palomestari Petri Lyttinen, molemmat ItäUudenmaan pelastuslaitokselta. YHDEN TUUMAN LETKUJA ”Omaa kalustoa oli lähetetty rahtina etu käteen, mutta valitettavasti ennakkotie dusteluista huolimatta sitä ei tarvittu. ”Roolit ja tehtävät ensimmäisellä ja toisella suomalaisryhmällä olivat samat. Toki toisella oli helpompi alku, kun latu oli jo aukaistu”, Lyttinen sanoo. Tosin selvitysmatkat ovat meillä harvoin kovin pitkiä ja kohteen saavu tettavuus sekä lähdön koko on myös suurempi.” Maasto oli mäkistä ja vaikeakulkuista. Ensimmäistä kerta apua pyydettiin etukäteen. Tänä aikana oli vain yksittäisiä paikallisten hoitamia paloja.” JOHTAJAN SANA ON LAKI ”Peloponnesoksen alueella Tripolin palo aseman päällikkö johtaa joukkoja edestä ja hänen sanansa on laki. Pitkien ja vuoristoisten selvitysmatkojen takia mukaan saa kannettavakseen paljon enemmän kevyempää letkua, ja myös sen käyttö on kyseisissä oloissa helpompaa. Pelastusopisto vastasi lähetettävien pelastustyöntekijöiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja materiaalilogistiikasta. ”Yhteisenä olosuhteena kaikille kei koille oli mäkinen ja vaikeakulkuinen maasto. elokuuta ulkolämpötilaksi +58,4 o C. Vain tehtävän johto ja logistikot olivat muodostelman ulkopuolelta. Kreikkalaiset käyttävät yhden tuuman paloletkuja. Yhden tuuman letkun käyttö saattaisi joissain tapauksissa olla harkittua myös meillä. Kreikassa ei ole Suomea vastaavaa palolentojärjestelmää, mutta palovar tiotorneja käytetään. 14 Pelastustieto 7/2022 Maastopalomuodostelma apuna Kreikassa Kreikka pyysi EU:n pelastuspalvelumekanismilta apua maastopalojen hallinnassa. Apulais päällikkö saattaa toimia ilmatoiminnan johtajana silloin, kun sammuttamiseen osallistuu useita ilmaaluksia. Johto tai tilan nekeskustoimintaa ei tunneta. Koko ensimmäisen ryhmän aikana oli todella helteistä, mikä jatkui KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA myös toisella ryhmällä ensimmäisen viikon ajan. Ensimmäinen 24 hengen ryhmä lähti Suomesta elokuun alussa ja toinen puolivälissä. He kaikki kuuluvat Pelastusopiston kan sainvälisen pelastustoiminnan asiantun tijoiden rekisteriin. Suomalaisten ensimmäiset pari viikkoa olivat helteisiä ja juomavettä kului paljon.. Korkeimmillaan mitattiin 18. Mukana oli yhteensä 11 sopimuspalokuntalaista. Käytössä oli ainoastaan ICTtavaroita. Suomalaisten 1,5–2 tuuman letkut eivät soveltuneet käytettäväksi, vaikka muunnosliittimiäkin oli hankittu. Molempien ryhmien koko oli 24 hen kilöä ja koostui ItäSuomen pelastuslai tosten perustamasta maastopalomuo dostelmasta
Lääkintämiehen rooli korostuu entises tään maassa, jossa ensihoito ei ole lähel läkään Suomen tasoa ja kuitenkin olosuh teet haastavia”, Lyttinen kuvailee. Yhteydenpito keikkapaikalla tapahtui suullisesti.” ”Suomalaisten vahvuuksia ovat moni taitopelastajan ominaisuudet, ammatti taito, motivaatio ja työmoraali. ”Kreikassa palotoimi on valtiollinen ja työnantaja jakaa yhden FFP2maskin vuodessa. Sammu tusvarusteiden pesujärjestelmääkään ei tunneta. Letkut pestiin pihalla, jos pestiin. Kevyistä sammutusasuista ja moottoroiduista hengityssuojamista saatiin hyviä kokemuksia hyödynnettäviksi myös Suomessa.. EI VIRVEÄ VASTAAVAA Eroja maiden välillä on muitakin kuin paloletkujen paksuus. ”Kreikassa ei ole Suomen Virveä vas taavaa viranomaisverkkoa, vaan jopa erilliset hätänumerot pelastuksella ja poliisilla. ”Sammutustaktiikka perustuu pit kälti ilmaaluksien käyttöön, jotta palot saadaan nopeasti haltuun ja leviäminen estettyä. Herätti myös lievää hämmen nystä, kun suomalaisten varusteet pese tettiin pesulassa ja paikalliset joutuivat viemään ne kotiinsa pestäviksi. Tämä tapahtuikin kerran molemmille suoma laisryhmille. 7/2022 Pelastustieto 15 Letkut kuitenkin likaantuvat taas seuraavan keikan jälkeen. Lyttisen mukaan kreikkalaiset häm mästelivät suomalaisten hyviä varus teita, kuten kevyitä sammutusasuja sekä moottoroituja hengityssuojaima. Kun se joil lain alueilla kohosi lukemaan 4/5, saatet tiin joukkoja siirtää tukikohdasta niille alueille, jossa riski oli suurempi. ”Tavoitteena oli tukea Kreikan palo toimea maastopalojen sammutuksessa valmiussiirron muodossa, tutustua Krei Suomalaisten hyvät varusteet, huolto ja korkea ammattitaito herättivät huomiota Kreikassa. Hätäkeskus toimii Ateenassa ja sieltä jaetaan puhelut alueellisiin häly tyskeskuksiin, joista muun muassa koko Peloponnesoksen alueen keskus sijaitsi Tripolin paloasemalla. Loput pitää ostaa itse. Häm mästyneitä oltiin myös keikan jälkeen tehtävästä henkilökohtaisesta ja varus tehuollosta sekä suomalaisten ammatti taidosta, motivaatiosta ja työmoraalista. ”Sopimuksia tehdään paljon yksityis ten säiliöautoyrittäjien kanssa. Osittain tämän takia palopaikalla vallitsee oman näkemykseni mukaan melkoinen kaaos. Se saattaa toki kielimuurista johtuen myös olla hallittua.” Valmiussiirrot alueen sisällä tehtiin paloriskiindeksin mukaan. Ammat titaito ja moniosaaminen korostui muun muassa lääkintämiesten joutuessa hoita maan paikallisille sattuneita vahinkoja. Johtunee osittain myös siitä, ettei luonnonvesilähteitä vuoristossa juurikaan ole, joten vedenkuljetus palo kohteeseen on aina suuri ponnistus.” Vedenkuljetuskapasiteetti on melko vähäistä Kreikassa, eikä siellä ole suoma laista vastaavaa säilöautokalustoa. Ateenassa on letkunpesukone, mutta sen käyttö on kuulemma minimaalista siksi, että letkut kuitenkin likaantuvat taas seuraavan kei kan jälkeen”, Lyttinen kuvailee. KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA PALOALUE HALTUUN JA SAMMUTUS Sammutustaktiikka oli Lyttisen mukaan sama suomalaisilla ja kreikkalaisilla, eli paloalue ensin haltuun ja sitten vasta sammutus
Keskustelut Kreikan valmius siirrosta Euroopan komission kanssa aloitettiin yhdessä sisäministeriön ja Pelastusopiston kanssa saman tien tämän vuoden alussa”, kertoo pelastusjohtaja Jani Kareinen EteläKarjalan pelastus laitokselta.” Maastopalomuodostelman käyttöön suunniteltiin jo vuosi sitten hankitta vaksi yhden tuuman letkukalustoa. Samoin tärkeää oli tutus tua isäntämaan tuki toimintaan (Host Nation Support) ja yhteysupseeritoimin taan. Maastopalomuodostelmahanke jat kuu ensi vuoden maaliskuuhun. Maastopalomuodostelma perustettiin viiden pelastuslaitoksen kesken. Suomi sai EU-rahoitusta metsäpalojen sammutukseen käytettävän pelastusmuodostelman rakentamiseksi. Vertailupintaa aikaisem paan ei siis ole, mutta varmasti tulevassa maastopalomuodostelmassa voidaan hyödyntää näitä kokemuksia.” Vastavuoroisesti kreikkalaiset saivat tutustua monipuolisesti Suomen pelas tustoimeen ja metsäpalojen sammutta miseen. Hankerahoitus saatiin viime vuoden lopussa. Näin laaja ilmaalus ten hyödyntäminen oli monelle uutta. ”Tämä oli kautta aikojen ensimmäinen valmiussiirto. Esimerkiksi Portugalilla ja Ranskalla tilanne taas oli huomattavasti pahempi kuin aiempina vuosina. Pääosa kalustosta ja varusteista oli muodostelman kalustoa. Saattaa olla, että muutkin maat pyytävät vastaavaa valmiussiirtoa tule vana kesänä”, Lyttinen arvelee. ”Tänä vuonna tilanne oli huomatta vasti helpompi, muun muassa elokuun lopun sateden ansiosta. 16 Pelastustieto 7/2022 kan pelastustoimeen ja tapoihin sammut taa maastopaloja, maastopaloihin liitty västä turvallisesta työskentelystä sekä verkostoitua paikallisten kreikkalaisten palomiesten kanssa.” Tavoitteena oli myös tuoda Suomeen oppia hyvistä käytännöistä, joilla voidaan kehittää maastopalojen sammutustoi mintaa Suomessa. Sitä on tulossa molempiin muodostelmalle tuleviin maastopalokontteihin. Kreikka pyysi EUapua historiallisen pahan vuoden 2021 kesän jälkeen. Muodostelmassa on mukana vajaat 250 henkilöä, jotka koostuvat niin päätoimisesta kuin sopimushenkilöstöstä. Mukana ovat lisäksi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Odotukset ja tavoitteet täyttyivät hyvin. Tähän mennessä on koulutettu Pelastusopiston räätälöidyllä kansainvälisen pelastustoi minnan peruskurssilla Kreikan valmius siirtoon osallistuneet. ”Tämä viiden laitoksen maastopa lohanke oli oleellinen osa tälle Kreikan valmiussiirrolle. Paikallisille haluttiin korostaa ja opettaa myös keikan jälkeistä huoltoa, suojavarusteiden tärkeyttä ja puhdas paloasema mallin merkitystä. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa hankkeesta ja projektin hallinnasta. Maastopalomuodotelmahanke eli Finn Rescue Arctic Ground Forest Firefighting Using Vehicles eli lyhyemmin FI GFFF-V päättyy maaliskuussa 2023. KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA. Loput noin kaksi sataa henkilöä on tarkoitus kouluttaa tulevan talven aikana. ”Suomi halusi edistää myös EU:n pelastuspalvelumekanismin toimintaa ja tuoda esiin sen merkitys yhteistoimin taoperaatiossa. Oli myös hienoa olla ylpeä koko tiimin puolesta siitä, miten he osoittivat ammattiylpeyt tään ja taitoaan tällaisen valmiussiirron aikana”, Petri Lyttinen sanoo. Kausipaloasema oli perustettu vanhaan kouluun. Kokemuksena kaiken kaikkiaan hieno ja olen ehdottomasti tyytyväinen, että tulin valittua tehtävään. Lisätietoja pelastustoimi.fi/etela-karjala/kehittaminen Viiden laitoksen hanke Kreikkalaiset, norjalaiset ja toisen rotaation suomalaiset yhteiskuvassa
”Lähden ehdottomasti uudestaan vastaavalle tehtävälle, jos kutsu käy!” Ehdottomasti uudestaan, jos kutsu käy KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA. Hän pohtii, että Suomessakin voisi tuuman letkua ottaa käyttöön maastopalojen sammutuksessa. Molempien tehtävien jälkeen saimme paikallisilta lämmintä ruokaa folioastioissa ja vettä”, Partanen kiittelee. Joka tapauksessa tilanteen tulisi olla sellainen, että emme selviäisi siitä omin kansallisin pelastustoimen ja muiden pelastustoimintaan osallistuvien tahojen voimavaroilla”, Kohvakka sanoo. Apua ovat pyytäneet myös Ranska, Tsekki ja Kreikka, jossa on ollut eurooppalaisia valmiussiirtoja. 7/2022 Pelastustieto 17 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan ilmastokriisi on olemassa oleva tulevaisuuden näköala, teemmepä mitä tahansa. Sitä oli sammuttamassa parhaimmillaan kahdeksan ilma-alusta. ”Suomessa niiden käyttö sammutustoiminnassa on todella harvinaista. Vastaavaa yhteistyötä tullaan EU:ssa vahvistamaan, samoin hankkimaan yhteistä ilmasammutuskapasiteettia." ”Valmiussiirrot ovat tapa tehostaa yhteistä eurooppalaista valmiutta. Opimme yhteistoiminnasta muiden maiden osastojen kanssa ja tehostamme näin kansallista ja yhteiseurooppalaista valmiutta.” Milloin Suomi voisi tarvita apua. Päivä sai kuitenkin lentävän lähdön, kun hälytyskello pirahti. Myös kevytsammutusasujen käyttöä pitäisi lisätä. Nyt näimme kuinka tehokkaita ne parhaimmillaan ovat. ”Arvio avunpyynnöstä tehdään aina tapauskohtaisesti ja kokonaistilannetta arvioiden. Vanhaan kouluun oli perustettu kausipaloasema. Hyvinvointialueuudistuksessa koko uudistuksen taustalla on ollut myös valtakunnallisten valmiuksien kehittäminen, uudistuksella siis tavoitellaan myös parempaa kansallista valmiutta.” Eurooppalaista valmiutta kehitetään yhdessä Petri Partanen työskentelee Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vs. Se on yli 2,5 kertaa enemmän kuin 15 viime vuoden keskiarvo.” Saksa on ensimmäistä kertaa pyytänyt apua maastopaloihin EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tehtävä saatiin hienosti maaliin vuoren huipulle. ”Valmius perustuu pelastuslaitosten ja valtakunnalliseen varautumiseen. Lentosammutuskaluston käyttöä ei pitäisi arastella. Kehitämme järjestelyssä kansallista suorituskykyämme antaa ja toisaalta vastaanottaa apua, jos me sitä tarvitsisimme. ”Toivottavasti saimme ajatuksen jyväsen myös paikallisille tästä mallista.” Myös vuoromestari Kari Häkli PohjoisSavon pelastuslaitokselta oli ryhmänjohtaja Kreikassa. Lähes 800000 hehtaaria maata on palanut Euroopassa jo nyt syyskuuhun alkuun mennessä. Mikäli tehtäviä ei ollut, paikalliset järjestivät meille maastoja metsäpalokoulutusta, ja me kerroimme Suomen pelastustoimesta sekä pelastajien koulutuksesta.” Huoltotoimia hälytyskeikan jälkeen. Mukavaa yhdessäoloa.” Ensimmäisen viikon lopuksi tuli isompi tehtävä. Toinen puolisko suomalaisista joukoista lähti tehtävälle aiemmin saapuneen norjalaisen sammutusryhmän kanssa. ”Vuosisadan loppuun mennessä vaikutukset syvenevät. Suomalaiset noudattivat aina puhtaan paloaseman toimintamallia ja huolsivat likaiset varusteet heti keikkojen jälkeen. Hän oli Kreikassa yksi ryhmänjohtajista toisen rotaation mukana . Onneksi meillä oli henkilökohtaiset otsavalaisimet. Ruokahuolto toimi todella hyvin. ”Toisena päivänä oli tarkoitus tutustua ”tukikohtaan”, jossa päivystäisimme reissun ajan. Olikin todella hyvä, että pääsimme heti näkemään, minkälaista työskentely on paikallisten kanssa.” ”Työpäivät Kreikassa koostuivat suomalaisilla 12 tunnin työvuoroista, joita tehtiin aina kaksi peräkkäin, jonka jälkeen oli yksi lepopäivä. ”Ensimmäinen rotaatio oli tehnyt aseman pihalle lentopallokentän käyttäen letkuja, ja nähtiinpä siellä jopa Norja-Suomi-Kreikka maaotteluitakin. ”Suomi pystyi lähtemään mukaan sisäministeriön, Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteistyönä. Voimavarakysymyksiä tarkastellaan parhaillaan toimintaympäristömuutoksia ja uhkaarvioita vasten. ruiskumestarina. Vaikuttaako siirtyminen hyvinvointialueille maastopaloihin varautumiseen. Kehitämme parhaillaan valtakunnallisia valmiuksiamme, jossa pohjana ovat erilaiset uhkaskenaariot. Pimeä tuli tällä keikalla todella äkkiä ja saimmekin hyvää kokemusta, kuinka toimia paikallisessa maastossa myös pimeällä. Päivystysvalmiuden piti alkaa vasta kolmannesta päivästä
Teksti ja kuvat: Jenni Meronen M eri kimaltaa italialaisen pikkukylän edessä sini senä ja houkuttelevana. Elokuun ajaksi läheiseen Ciró Marinaan saadaan toinen ylimääräinen maastopaloyksikkö. ”Asemalla päivystävät, yksikönjoh tajasta, kuskista ja kolmesta palomie Palotarkastaja-asiantuntija Gaetano Longo suuntaa lähes 40 vuoden palomiesuran jälkeen ensi vuonna eläkkeelle.. EteläItalian Calabriassa lämpötila on noussut toistu vasti yli 40 asteen, ja kesä–heinäkuussa palomiehet joutuivat reilun kuukauden aikana sammuttamaan yli kolme tuhatta maastopaloa. Espressokone käy kuumana ja tila täyttyy hyväntuuli sesta puheensorinasta. Seuraavaa hälytystä odottavat palo miehet ovat kerääntyneet sohvaryhmän, taulutelevision ja pienen keittiön muo dostamaan taukotilaan. Palon voimakkuus riippuu palavasta materiaalista. Jotkut taas polttavat maata saadakseen esiin kesällä maan alla uinuvat sagriiniko tilot. Suurilta paloilta on tänä vuonna onneksi vältytty. Yhtäkkiä kumpuilevien kukkuloiden, viinivil jelmien ja oliivipuiden muodostamaan idylliin ilmestyy keltainen Canadairsam mutuslentokone, joka kaartaa näyttävästi alas ja hörppää merestä vettä. ”Maastopaloja sytyttävät sekä pyro maanit että karjanhoitajat, jotka halua vat nopeuttaa uuden ruohon kasvamista. Muutaman minuutin kuluttua toinen kone tekee saman perässä ja katoaa lasteineen kuk kulan taakse. Luvuista huolimatta Crotonen pro vinssin keskuspaloasemalla on hiljaista ja rauhallista. Silti reilun kuukauden aikana siellä on sammutettu yli kolme tuhatta maastopaloa. Ne myydään sitten hyvällä hinnalla ruoaksi”, Longo kertoo. 18 Pelastustieto 7/2022 PELASTUSTOIMI Italialaisten palomiesten pitkä, kuuma kesä Etelä-Italian Calabriassa maastopaloja vastaan taistellaan kesäisin tuplamiehityksellä ja ylitöitä tehden. SUURIN OSA TUHOPOLTTOJA Tyypillinen maastopalo Calabriassa alkaa Longon mukaan pienestä liekistä, joka leviää tuulen vauhdittamana nopeasti. ”Tänä vuonna täällä päin ei ole onneksi ollut suuria paloja. Viime vuonna koko Calabriaan julistettiin maastopalojen vuoksi hätätila, ja sammutusyksiköitä tuli apuun niin Milanosta, Bolognasta kuin Napolista”, palotarkastajaasiantuntija Gaetano Longo kertoo toimistossaan. Jossain palaa taas. Kesäkuukausien aikana Crotonen palokunnan toimintaa vahvistetaan ylimääräisellä viiden palomiehen ja pelastustoiminnan johtajan sammutus yksiköllä, joka keskittyy pelkästään maas topalojen sammutukseen. Euroopassa on tänä kesänä kärsitty poikkeuksellisista helleaalloista ja ennä tysmäisestä kuivuudesta. Esimerkiksi oliivipuuleh toon levinnyttä paloa on miltei mahdoton sammuttaa. Paloautot seisovat pihalla siisteissä riveissä, sisääntuloaulassa sei soo palomiesten suojeluspyhimykselle Pyhälle Barbaralle rakennettu alttari
”Työ on hyvin raskasta ja stressaa vaa, sillä joudun olemaan yhteydessä joka suuntaan ja työskentelemään tun tikausia paahtavan auringon alla. Kesän lopulla olemme kaikki väsyneitä”, Manf redi kertoo. Longon mukaan Väsymys unohtuu, kun pelastaa ihmishengen. Koska palomiehet ovat mukana lähes jokaisessa hätätilanteessa, on järkyt tävien asioiden näkeminen osa työtä. Useamman 12 tunnin vuo ron tekeminen peräkkäin alkaa tuntua”, Manfredi sanoo. 7/2022 Pelastustieto 19 PELASTUSTOIMI hestä koostuvat kaksi pelastusyksikköä hoitavat silloin liikenneonnettomuudet ja kaikki muut pelastustehtävät. Lisäksi Crotonen lentokentällä on yksi kymme nen palomiehen yksikkö”, Longo kertoo. TAUOILLA VETTÄ JA LISÄRAVINTEITA Sammutustehtävät kestävät yleensä kol mesta neljään tuntia. Tarvittaessa kopte ria varteen tuodaan allas, joka täytetään vedellä. Manfredin tehtävänä on koordinoida sammutustehtävää ja pyytää tarvittaessa mukaan apuvoimia. Mukana seuraa musta reppu, joka sisältää muun muassa kompassin, tabletin ja lukuisia radiopu helimia. Manfredin mukaan maastopaloja on tänä kesänä ollut viime vuotta vähem män osittain karabinieerien tiukemman valvonnan vuoksi. Onnettomuustilanteessa yksikönjohtaja pitää yllä keskusteluyhteyttä esimerkiksi autonromusta irrotettavaan uhriin niin, että tämä pysyy hereillä. Palojen sytyttäjiä on droonien tekemien valvontalentojen avulla jopa saatu kiinni itse teossa. Niiden jälkeen palo miehet pyrkivät palautumaan juomalla vettä ja nauttimalla lisäravinteita, joista osan he saavat talon puolesta. Esimerkiksi huomenna minulla pitäisi olla vapaapäivä, mutta tulen töihin. Samalla ilmoitan tuulen nopeuden ja suunnan, mahdolliset esteet ja sen, mistä kone voi hakea vettä.” Lentokoneet hakevat veden usein merestä, helikopterille sen sijaan riittää pienempikin lampi. Pelastustoiminnan johtaja Ugo Manfredille palomiehen ammatti on kutsumustyö, jossa palkitsevinta on ihmishenkien pelastaminen.. Jos sammuttamiseen tarvitaan lentokoneita tai helikopteria, pyydän sellaisen apuun tabletilta löytyvän sovelluksen avulla. ”Selvitän kiertelemällä ja kiikareita käyttämällä paloalueen laajuuden. ILMASTA APUA SAMMUTUKSEEN Kun paloasemalle saapuu ilmoitus maastopalosta, soittaa paikalle lähtenyt sammutusyksikkö usein apuun pelas tustoiminnan johtajan Ugo Manfredin. Italiassa on liian vähän palomiehiä suhteessa väestön määrään, joten joudumme usein teke mään ylitöitä. ”Töitä on silti riittänyt
20 Pelastustieto 7/2022 PELASTUSTOIMI rankatkaan tilanteet eivät yleensä jää kummittelemaan mieleen. Ugo Manfredi aloitti palomiehenä 29 vuotta sitten. Sen jäsenet ovat erikoistuneet vai keassa maastossa, kuten vuoristossa tai vesistöissä, suoritettaviin ihmisten tai eläinten pelastustehtäviin”, Longo sanoo. ”Köyhtyneet yrittäjät eivät enää kiin nosta järjestäytynyttä rikollisuutta, sillä isot rahat liikkuvat toisaalla. Selvitämme, oliko tehtävässä ongelmia tai tehtiinkö jossain virheitä. Työttömyys työntää ihmisiä hakemaan mitä tahansa työtä, mutta suurin osa löytää intohimon ammattiin”, Longo sanoo. Nykyisin hän koordinoi pelastustoiminnan operatiivista ja hallin nollista puolta, mutta lähtee tarvittaessa myös mukaan kentälle. Calabriasta on lähdetty pelastustehtäviin esimerkiksi maanjäristyksen ravistelemaan Alba niaan. Tärkeintä on, että siitä saa kuun lopussa palkan. Longo kertoo työskennelleensä palomie henä 39 vuotta. ”Meillä on ihmisiä, jotka ovat erikois tuneita etsimään maanjäristyksen uhreja raunioista. Ne ovat myös Calabrian mafian 'Ndranghetan valtaaluetta. Toisinaan italialaista asiantuntemusta tarvitaan myös ulkomailla. Paloautoja Crotonen provinssin keskuspaloasemalla.. Pyhän Barbaran juhlapäivänä 4. ”Pelastustehtävän jälkeen tilanteet käydään yhdessä läpi. Kun onnistun pelastamaan ihmishengen, kaikki väsymys unohtuu.” Palomiesten suojeluspyhimykselle, Pyhälle Barbaralle omistettu alttari. MAFIAN TUHOPOLTOT TYÖLLISTÄVÄT ENTISTÄ VÄHEMMÄN Calabria ja vajaan 60000 asukkaan Cro tone kuuluvat Italian köyhimpiin alu eisiin. Meiltä löytyy myös asiantuntemusta esimerkiksi kaivoon pudonneiden lasten pelastamisesta”, Longo kertoo. Talvisin palomiehet harjoittelevat päivittäin pelastustehtä viä varten, 2,5 tuntia aamupäivällä ja 2,5 tuntia iltapäivällä. ”Erityisen tärkeää jatkuva harjoittelu ja välinehuolto on SAFryhmään kuulu ville. Jokin aika sitten sattunutta supermarketin tulipaloa epäiltiin aluksi mafian tekosiksi, mutta se paljastui oikosuluksi.” Jos tulipalo vaikuttaa tahallaan syty tetyltä, palokunta tekee siitä ilmoituksen syyttäjänvirastoon. Italia on siinä maailman huip pua. Longon mukaan suhtautuminen palomiehen ammattiin on vuosien saatossa muuttunut. Virheitä voi tapahtua, mutta kokemuksen avulla niiden mahdollisuus painetaan minimiin.” Paloasemalla on kuntosali, mutta jokainen vastaa fyysisen kuntonsa yllä pitämisestä itse. KUTSUMUS VAI AMMATTI MUIDEN JOUKOSSA. ”Palomiehen ammatissa hienoa on kaikki. Tarvittaessa palomie het todistavat myös oikeudenkäynnissä, Longo kertoo. Suojelusra han maksamisesta kieltäytyneiden yri tysten tuhopolttojen määrä on Longon mukaan kuitenkin viime vuosina vähen tynyt. Ammatin hyvistä puolista kysyessä miehen silmät syttyvät. Meillä on kaikilla omat erityis osaamisemme, mutta sama päämäärä. ”Nykyisin palomies on kuin mikä tahansa ammatti. joulukuuta paloasemalla järjestetään erilaisia näytöksiä, ja lapset pääsevät ihailemaan paloautoja
Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 31.1.2022 13.20.57 31.1.2022 13.20.57. PELASTUSTOIMI Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Adaptiivinen Prodex FIREscape –paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin. Valitsesuunta.
Ellemme tee itse, sen tekee joku meidän puolestamme eikä lopputulos ole silloin välttämättä meitä tyydyttävä.” MERKITTÄVÄ TEHTÄVÄ Keväällä 1972 toimintansa aloittanut Helsingin Pelastuskoulu on puoli vuosi sataa kouluttanut monitaitoisia pelastus toimen etulinjan ammattilaisia erityisesti pääkaupungin tarpeisiin. Teksti ja kuva: Esa Aalto HARJOITUS JA KOULUTUS ”Koulutukseen investointi pitää nähdä pidemmälle ja siksi on syytä olla iloinen, että on voitu juhlia koulun puolivuosisa taista olemassaoloa.” Koulutuksen monitaitoisuus mahdol listi hänen mielestään myös nykymuo toisen pelastuslaitoksen perustamisen. ”Paras kouluttaja on arvostettu, oman alan ammattimies.” Rainer Alho kuvailee muutoksen vai keutta uuden kehittämisessä, niin myös koulutuksessa. Ilman hyvää koulutuspohjaa ensihoitoa ei olisi saatu mukaan toimintaan. Juhlaseminaarissa puhuneet kanslia päällikkö Sami Sarvilinna ja pelastusko mentaja Jani Pitkänen olivat yksimielisiä siitä, että pelastuskoululla on merkittävä. Kantavana ideana on alusta asti ollut se, että tulevat ammattilaiset ovat omien esimiestensä kouluttamia. ”Koska palomiehille ei siinä vaiheessa ollut kunnollista ammattikoulutusta, sellaiselle oli tilausta, vaikka muutoksen liikkeelle saaminen hurjapäisyyttä vaa tikin.” Kuka rahoittaa jatkossa 50-vuotiasta. ”Pitää vain uskoa asiaansa ja aina pitää yrittää. ”Kun perustelut oli esitetty faktoi hin perustuvassa mietinnössä, ei niitä tarvinnut enää erikseen selitellä”, hän muistelee. 22 Pelastustieto 7/2022 H elsingin Pelastuskoulun perustaja entinen pelas tuskomentaja ja palopääl likkö Rainer Alho sanoo, että päättäjät suhtautuivat myönteisesti Helsingin kaupungin kou lutuskeskuksen perustamiseen, koska perustelut koulutustarpeelle olivat kiis tattomat. Ensi vuonna valtio rahoittaa pelastuslaitosta, mutta kuka rahoittaa jatkossa Pelastuskoulua. Helsingin Pelastuskoulu juhli 50 vuottaan matkalla kohti uutta tulevaisuutta. Pelastuskoulun 50vuotisjuhlassa esille nousi historian ohella tulevaisuus, jota varjostavat pahe neva pelastajapula ja uhkaava rahoitus vaje
On meidän etumme, että pelastajilla on myös koulutuksen kautta osaamista Helsingin erityispiirteistä.” Hän sanoo, että SDP:ssä suhtaudutaan pelastajapulaan vakavasti ja ryhmä on valmis tekemään tarvittavia päätöksiä, jotta tarvittava määrä ammattilaisia saadaan koulutettua tulevaisuudessakin. Erityisesti, kun turvaamalla koulun rahoitus turvattaisiin palvelujen yhdenvertaista saatavuutta koko maassa.” ”Myös pääkaupungin infrastruktuurin erityispiirteet pitää ottaa huomioon pelastajakoulutukseen ja ilman pelastuskoulua Pelastusopistolla tulisi olla voimavaroja tällaiseen”, Inga Nyholm huomauttaa. Ääripäissä vaihtoehtoina ovat rahoituksen järjestäminen tai toiminnan lopettaminen. Pelastajia, jotka tuntevat pääkau pungin haasteet ja erityisolosuhteet”, kansliapäällikkö Sarvilinna vakuutti. Kuvassa myös Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja Pelastuskoulun osa-aikaisena rehtorina aloittanut Stadin ammattija aikuisopiston rehtori Hanna Laurila (1. ”Huolestuttavaa on se, ettei rahoitus ole mukana valtion ensi vuoden talousarviossa, mutta yritämme vaikuttaa vielä siihen, että eduskuntakäsittelyssä tähän ongelmaan havahduttaisiin”, Inga Nyholm sanoo. On tär keää, että meillä säilyy toimilupa sekä tarvittava rahoitus ja resurssit tämän toiminnan ylläpitämiseen”, pelastusko mentaja Jani Pitkänen painotti. Ilman sitä rekrytointi Helsinkiin toden näköisesti vaikeutuisi merkittävästi”, kansliapäällikkö Sami Sarvilinna totesi. Hän huomauttaa, että pelastuskoulu hyödyttää paitsi Helsinkiä, myös muuta maata, jotta pystytään turvaamaan koulutetun työvoiman saanti työvoimapulasta kärsivälle pelastusalalle. Rahoitus ehkä valtiolle Helsingin Pelastuskoulun 50-vuotisjuhlassa juhlapuheen piti kansliapäällikkö Sami Sarvilinna (2. oik.) korosti toiminnan jatkuvuuden turvaamista. ”Pelastajapula on erityisesti Helsingin haaste. Hänen käsityksensä mukaan hyvinvointialuelaki ei estä rahoituksen myöntämistä, mutta lakimuutos kannattaisi tältä osin kuitenkin tehdä seuraavalla vaalikaudella. ”Toivon, että eduskunnassa nähdään Pelastuskoulun toiminta tärkeänä koko maan pelastuskoulutuksen turvaamisen kannalta”, hän sanoo. ”Helsingissä pelastajista koulutetaan myös ensihoidon ammattilaisia. Koulumme on työelämälähtöinen ja ketterästi toimiva oppilaitos, josta val mistuu virkatutkinnon suorittaneita ammattilaisia niin normaaliolojen kuin poikkeusolojenkin pelastustehtäviin. Helsingin Pelastuskoulu tarvitsee vuosittain noin 800000 euroa, jotta se pystyy kouluttamaan vuodessa 30 uutta pelastajaa ja vastaamaan näin osaltaan myös valtakunnalliseen pelastajapulaan. vas.). Hän kertoo myös helsinkiläisten eri ryhmissä toimivien kansanedustajien keskustelleen asiasta ja heillä on yhteinen näkemys siitä, että Pelastuskoulu tarvitaan, jota valtion pitäisi rahoittaa. Pelastuskoulun toiminta perustuu val tion myöntämään toistaiseksi voimassa olevaan toimilupaan. vas.). Koulutuksen jatkuminen tekee kasvavan kaupungin pelastustoimen henkilöstö tarpeeseen vastaamisen mahdolliseksi. Helsingin Pelastuskoulu tuottaa tulevaisuudessakin osaavia pelas tajia alueelliseen ja kansalliseen tarpee seen. Meidän pitkäjänteinen tavoitteemme on toki myös, että valtion rahoitus turvataan pysyväksi”, Nyholm toteaa. ”Tähän kysymykseen ottavat aikanaan kantaa poliittiset päättäjät. Hän muistuttaa, että sisäministeriö perusteli koululle annettua toistaiseksi voimassa olevaa toimilupaa myös siten, että ilman sitä ei voida saavuttaa tarvittavia koulutusmääriä, joilla pelastajapulasta päästään eroon. Helsingin kaupungin strateginen linja kouluttaa kaikki pelastajat perustason ensihoitajiksi on ollut toimiva. Pelastuskoulu on keskeinen työvoiman saatavuuden takaaja ja sellai sena haluamme nähdä sen myös jatkossa. 7/2022 Pelastustieto 23 HARJOITUS JA KOULUTUS tehtävä ja perusteltu sekä hyvin harkittu rooli osana Helsingin kaupungin pelas tuslaitosta sekä helsinkiläisten turvalli suuden kehittäjänä ja varmistajana. ”Hyvinvointialueet tai ei — Stadin Brankkarit ovat jatkossakin Stadin Brankkareita. ”Ruotsinkielistä pelastajakoulutusta on annettu alueellisesti, joten yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta voidaan kysyä, miksi näin ei voida toimia myös Pelastuskoulun yhteydessä. ”Hallituspuolueiden yhteisesti sopimana rahoitus on mahdollista saada mukaan”, hän uskoo. Pelastuskomentaja Jani Pitkänen (1. Helsingin kaupungin yhteysjohtaja Inga Nyholm sanoo, että Pelastuskoulu on Helsingin kaupungille tärkeä koko maan pelastusalan koulutustarpeesta huolehtimiseksi ja siksi olisi oleellista, että valtio alkaisi jo ensi vuonna rahoittaa koulun toimintaa. ”Helsinkiläisten näkökulmasta kes keisin hyöty Pelastuskoulusta on, että täällä työskentelee osaavia pelastajia jatkossakin. Hän näkee Pelastuskoulun jatkon erittäin tärkeäksi. BUDJETTIIN VIELÄ MUKAAN Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) sanoo, että Helsingin Pelastuskoulua tarvitaan, jotta pystytään turvaamaan tarvittava työvoima koko maassa. Jos valtion ensi vuoden budjettiin ei rahoitusta saada, tulee koulun kohtalo kaupungin ratkaistavaksi. Pääkaupungilla on oma erityishaasteensa muun muassa tiheän asutuksen, väkimäärän ja laajan julkisen liikenteen takia. Heinäluoma sanoo tekevänsä töitä sen eteen, että Pelastuskoulu saisi rahoituksen valtion budjetista
”Meillä on pohjoisemman naapu rimme kanssa tiettyjä eroja organisaa tiokulttuurissa, mikä on toisaalta varsin luonnollistakin jo toimintamme erilaisen lähtökohdan takia. ”Meidän toimintamme perustuu asi akkaille vietäviin palveluihin, kun sotessa asiakas tulee ehkäpä kotihoitoa lukuun ottamatta palveluiden luo.” Pelastustoimessa hyvinvointialueelle siirtyy noin 400 päätoimista työntekijää ja tuhat sopimuspalokuntalaista, kun sotessa henkilöstömäärä on 18000. Meidän toimintamme perustuu pitkälti sopimuspalokuntatoi mintaan ja se tuo eroja esimerkiksi käy tettävässä terminologiassa.” Haapanen pitää tärkeänä, että vielä laajemman soten kanssa koottava yhteisö pitää sovittaa niin, että pelastustoimella säilyy oma toimintatapa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vii meisenä pelastusjohtajana toiminut Jarmo Haapanen sanoo, että uusien organisaatioiden yhdistämisessä on huo lehdittava toiminnan sujuvasta jatkumi sesta. Ei pelkästään ottamalla huomioon kahden pelastuslaitoksen organisaatio kulttuurien yhdistäminen, vaan soveltu vin osin otettava huomioon myös tulevan hyvinvointialueen organisaatiokulttuuri. Teksti ja kuva: Esa Aalto PELASTUSLAITOKSET P elastustoimessa suurin muu tos tapahtuukin siellä, sillä Jokilaaksojen ja OuluKoil lismaan pelastuslaitokset muodostavat yhdessä pelas tustoimen organisaation uudella hyvin vointialueella. Sen jälkeen se on osa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitosta, joka kuuluu hyvinvointialueeseen. 24 Pelastustieto 7/2022 Osaksi suurempaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen toiminta jatkuu vielä reilun kolmen kuukauden ajan. ”Silti tavoittelemme nollatulosta”, Jarmo Haapanen sanoo.. KALAJOKI JA VARALLAOLO Taloudellisesti Jokilaaksot on pärjännyt vähintäänkin kohtuullisesti, mutta viime vuonna Kalajoen massiivinen maastopalo ja nyt varallaolosta johtuneet kustannuk set ovat tuoneet alueen kunnille lisälas kuja. ”Kahden pelastuslaitoksen yhteisen organisaation rakentamisessa on enem män töitä kuin vastaavasti muualla ja samalla pitää ottaa huomioon myös koko hyvinvointialue.” Haapanen huomauttaa kuitenkin, että uudessa tilanteessa on myös pelastus toimella hyvä tilaisuus uudistua, mutta pitämällä kiinni omista tavoitteistaan ja voimavaroistaan
7/2022 Pelastustieto 25 Varallaoloa korvaamaan on luotu uudenlainen aktivointikorvaus, joka tosin toi arvioitua enemmän kustan nuksia. Jokelainen jatkaa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johdossa ja Haapanen lähtee yliopettajaksi Pelastusopistoon. Valitet tavasti tiukka kuntatalous esti suunnitel mamme. Hän vastaili paitsi kotimaisen, myös ulkomaisen median tiedon tarpeisiin. Niissä vuorovahvuus on 1+5 ja niistä siirretään säännönmukaisesti valmiutta lähiase mille, pitäen Ylivieskan ja Raahen vah vuuden kuitenkin vähintään 1+3:ssa. TYÖURA PÄÄTTYY Jokilaaksoissa toteutettiin henkilöstön motivointikeinona nelivuotisia tehtävä kiertoja, kun kunnallisesta järjestelmästä siirryttiin alueelliseen. Jarmo Haapasen työura palokunta, palolaitos ja pelastuslaitosmaailmassa päättyy 17. Nyt se pääsi ulkoisen viestinnän paineessa ainakin osittain unohtumaan. ”Lisäksi Pyhäjärvellä, Nivalassa ja Haapavedellä pyritään pitämään vähin tään kymmenen tuntia asemalla päätoi minen henkilöstö paikalla, joka varmis tavaa tilanteen, jos sopimuspalokunnista ei saada riittävästi väkeä. ”Meillä oli suunnitelma saada tällai sia henkilöitä, kun halusimme perustaa kolmisenkymmentä uutta virkaa. ”Olen innolla aloittamassa uutta vai hetta työelämässä. Jokilaaksoissa on vuorokautisia ase mia ollut Ylivieskassa ja Raahessa. ”Sellaisia yhteydenpitäjiä tarvittaisiin. Voin sanoa nähneeni palokuntamaailman, kun virallisesti olen ollut palokunnan kirjanpidossa mukana helmikuusta 1969 alkaen liityttyäni silloin Lapuan palokunnan poikaosastoon.” Petteri Jokelainen ja Jarmo Haapanen ovat Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kasvatteja. ”Jos tarvitaan tekijöitä itse palon sam muttamisessa, niitä tarvitaan myös vies tinnässä.” Tärkeää on hänen mukaansa muis taa myös sisäinen viestintä. Kunta päättäjien on silloin helppo päättää, ettei lisää virkoja perusteta.” MONTA OPPIA KALAJOESTA Vuosi sitten kesällä pelastuslaitoksen alueella Kalajoella riehui suuri metsä palo, jonka sammuttamiseen Jokilaaksot sai apua koko maasta. Kirjallisesti annetut mediatie dotteet ja sähköpostit on jäljitettävissä, mutta kaikki muu jäi, koska viestinnästä ei lokikirjaa pidetty. Niissä vuorovahvuus on enintään 1+1. He huolehtivat myös arjen rutiineista. ”Omat joukot olisivat kaivanneet tie toa yleisestä tilannekuvasta, miten pit kään tehtävällä ollaan ja miten huolto hoidetaan.” Kun vaikea tilanne synnytti myös hie man ristiriitoja, katsoo Haapanen, että paremmalla sisäisellä viestinnällä olisi ongelmat voitu välttää. ”Tosin saattaa olla, että viestiä on vie tykin, mutta eri asia on, saavuttiko se kaikki.” Viestinnän dokumentointiinkin pitäisi hänen mielestään myös paremmin paneutua. Yksittäistapauksia lukuun ottamatta, joista viimeisin oli Kärsämäellä sattunut tilanne, jossa Kärsämäen VPK:n yksiköitä ei saatu hälytystehtävään yöllä syttynee seen rakennuspaloon. ”Tästä tapauksesta on monta oppia, jota on hyvin avattu Pelastusopiston teke mässä selvityksessä.” Jarmo Haapaselle tapaus antoi oivan oppitunnin viestinnän merkityksestä. lokakuuta, kun hän aloittaa Pelastusopistossa yliopettajan virassa varautumisen tehtävien parissa. Myös sosiaalista mediaa hyödynnettiin taidokkaasti. Toivottavasti kymmenen tunnin asemien palomiehistä ja ylipalomiehistä saataisiin sellaisia.” Hän myös muistuttaa, että päätoimiset kouluttavat sopimuspalokuntalaiset. Uuden mallin hyvä puoli on ollut Haapasen mukaan se, että toimintaval miutta on pystytty jopa parantamaan. Palopäällikkö oli hyvä kannustaja ja tuki sopimuspalokuntatoiminnalle.. Hän pitää tulevaisuuden toiminnan kannalta välttämättömänä, että sopi muspalokuntien hälytysosastoissa olisi riittävästi väkeä. Myös pienemmillä paloasemilla päätoiminen henkilöstö huolehtii arjen rutiineista.” Nyt hälytystehtäviin voidaan lähteä laajemmalta alueelta, myös tilannepai kan läheltä, ja siksi toimintavalmius on Haapasen mukaan parantunut. ”Tässä hiertää myös hyvinvointialuei den ja kuntien välinen rahoitusmeka nismimuutos, jossa kuntia ei kiinnosta satsata hyvinvointialueelle menevään omaisuuteen, koska siitä seuraa pitkä aikaista tulonmenetystä kunnille val tionosuuksien karsimisen takia. ”Lopetimme sen, koska näytti, että emme enää saavuta sillä sellaisia tavoit teita, vaan riskinä oli, että esimies tehtävissä toimivien pitkäjänteinen suunnittelu kärsii mahdollisesti liian lyhytaikaiseksi jäävästä tehtäväkier rosta.” Haapasen mielestä tällaisen järjestel män mahdollista lisäarvoa kannattaisi kuitenkin selvittää laajemmin. Siihen olisi tarvittu 2,5 miljoo naa euroa”. Jos pitää saada kymme nen sopimuspalokuntalaista hälytys tehtäviin, pitää hälytysosastoissa olla 30 henkeä.” Hän harmittelee sitä, että alueellisessa järjestelmässä ei ole pystytty korvaamaan entistä kunnan palopäällikköä, joka oli hyvä kannustaja ja tuki sopimuspalokun tatoiminnalle. ”Vanha suhdeluku toimii mielestäni edelleen hyvin. Vuorokautisia asemia on nyt myös Kala joella, Haapajärvellä ja Pulkkilassa
EI SAA LAMAANTUA Haasteita riittää, kun ajatellaan esimer kiksi metsäpaloja. 26 Pelastustieto 7/2022 Palomiesten työ virallisesti syöpävaarallista Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC arvioi palomiesten työn viime kesänä virallisesti syöpävaaralliseksi. Tulen ja savun lisäksi löysimme karsinogeenejä myös esimerkiksi palo asemilta ja palomiesten varusteista.” Stec on ollut tekemässä raporttia alan parhaista käytännöistä. SYÖPÄ KOSKETTAA KAIKKIA Laitinen painottaa, että koska syöpä kos kettaa kaikkia palomiehiä, uusi tutkimus luokitus on otettava vakavasti eri tahoilla. Koko alan on työskenneltävä yhdessä syöpäriskien minimoimiseksi. Tar vitsemme siihen mukaan kaikkia alalla toimivia, erikoistutkija Juha Laitinen Pelastusopistolta toteaa. ”Nyt 2020luvulla niiden riski on tullut suuremmaksi, ja todennäköistä. Professori Anna Stec UCLa nista (University of Central Lancashire), on IARC:n komiteajäsen. Tämä voi hie man muuttaa olemassa olevaa suhdetta virassaan olevien ja sopimushenkilöstön välillä tulevaisuudessa. Nyt tapah tuneet muutokset varallaolojen tulkin noissa ja vaateet toimintavalmiuden parantamiseksi ovat pakottaneet pelas tuslaitokset palkkaamaan lisää virassa olevaa henkilökuntaa. ”Tutkimuksemme mukaan palomie het altistuvat usein karsinogeeneille, joilla on vakava vaikutus heidän tervey teensä. Teksti: Tuula Ketola · Kuva: Jari Laine/Color-Kuva Oy ”P äätöksen myötä meidän täytyy entistä enem män ponnistella palo miesten altistumisen vähentämiseksi. ”Tarkoitan liittoja, Pelastusopistoa, sisäministeriötä, sosiaali ja terveysminis teriötä, ja Työterveyslaitosta – lainkaan unohtamatta työterveyshuoltoja, jotka tekevät työtä altistumisen vähentämi seksi yhdessä kuntatyönantajien kanssa.” Päätoimista henkilökuntaa pelastus laitoksilla on yli 6000 ja sopimushenki löstöä yli 15000, joten joukko on iso. Luokitus nousi mahdollisesti syöpävaarallisesta Group 2B -luokasta korkeimpaan Group 1 -luokkaan, syöpävaarallinen ihmiselle. ”Sopimushenkilöstön varaan on maa kunnissa rakennettu varallaolojärjes telmät turvaamaan se, että pienilläkin paloasemilla on virkaajan ulkopuolella hälytysten vastaanottajia. Sitä hyödynne tään Laitisen mukaan myös Suomessa. Viime kesänä 25 tutkijaa totesi tutki musnäytön olevan nyt riittävä luokituksen nostamiselle
Sen jälkeen palomiehillä ei ole tarvetta todentaa onko sairaus ammattitauti vai ei. on, että ne altistavat palomiehiä entistä enemmän tulevaisuudessa. Pohjoismaissa vastaavassa tutkimuk sessa on todettu 30–49vuotiailla palo miehillä kohonnut eturauhassyövän ja ihosyövän riski sekä yli 70vuotiailla palo miehillä kohonnut riski sairastua ihossa esiintyvään nonmelanoomaan, keuhko jen adenokarsinoomaan, myeloomaan ja mesotelioomaan eli keuhkopussin syöpään. Tärkeää on myös riskiviestintä: kuinka havaituista riskeistä kerrotaan palomie hille. Sillä pyritään säästämään rakenteita turhilta vesivahin goilta, mutta silloin palomiehet altistuvat myrkyllisille kaasuille ja palolle tuodaan hyökkäyksen aikana sen tarvitsemaa hap pea, joka kiihdyttää paloa. Palomiehillä on todettu kyseisiä ammattitauteja Suomessakin. Myös älysuojavaatteet ovat tuloillaan tuottamaan tietoa palomiehen toimin takyvystä tehtävän aikana. Rajoitettu näyttö on puolestaan paksu suolen, eturauhas, kives, ihosyövän ja NonHodgkinin lymfooman osalta. IARC:n arvion mukaan on olemassa riittävä näyttö, että palomiehillä on kohonnut riski sairastua keuhkopus sinsyöpään ja virtsarakon syöpään. Suojautumisen onnis tumisen testaamiseksi kaikkien altistu mista on tärkeää määräajoin myös seu rata”, sanoo Laitinen. Euroopassa on samansuuntaisia toi vei ta korvausten osalta ainakin Tans kassa, Norjassa, Islannissa ja Saksassa. Tekniikka vähentää sammuttajan altistumista, pie nentää hapen kuljettamista rakennuksen sisälle ja kohdistaa veden oikeaan koh taan. Vähem mälle on jäänyt pohdinta kuinka palo miestä autetaan siinä tapauksessa, jos pahin tapahtuu. Sen jälkeen on tärkeää miettiä, kuinka altisteiden kanssa selvitään todellisessa tilanteessa, eli mitä suojaimia tarvitaan. USA, Kanada ja Australia korvaavat useat eri syöpäsairaudet kaikille palomie hille, kun kullekin syöpätyypille annettu syövän latenssiaika on palomiehen työ historian puolesta täyttynyt. Lisäksi sammutustyössä avustavia nelikoptereita käytetään tiedustelussa ja osin myös sam mutuksessa. Jos kyseessä on asuinrakennus ja jos palo on yhdessä huoneistossa, voidaan savusukellus aloittaa, jos sukelluspari on savusukelluskelpoinen ja suojapari kykenee käyttämään paineilmahengityslaitteita”. Lisäksi palo kehittyy nykyisin paljon nopeammin täyden palon vaiheeseen, joten pelastus laitoksilla on entistä vähemmän aikaa reagoida niihin. Jälkimmäinen aiheutuu asbes tialtistumisesta. ”Onko metsäpalojen torjuntasuunni telmat tehty ja miten sammuttamisen turvallisuutta kehitetään. DOPING-TESTAAJAN TYÖTÄ Tulipalot ovat nyt entistä myrkyllisempiä, johtuen muun muassa muovien lisäänty neestä käytöstä talouksissa. Robotiikka on tulossa kaik kein vaarallisimpiin tehtäviin avuksi. Uusia turvallisempia sammutustek niikoita kehitetään koko ajan. 7/2022 Pelastustieto 27 TYÖTURVALLISUUS Tieto ei valitettavasti mene ruohonjuuritasolle, kuten sen pitäisi. ”Uusista haasteista sähköautopalot ovat yksi esimerkki: mitä kemiallisia aineita niistä vapautuu, miten niiltä suo Erikoistutkija Juha Laitinen.. Euroopassa on perinteisesti kuitenkin mietitty ensin, kuinka ehkäistä syöpäta paukset ennen kuin ne syntyvät. Pistosuihkuputken jäähdytettyä tilan palokaasut, voidaan tila nopeasti savutuulettaa. ”Nyt on mietittävä rinnalle korvaavia ja turvallisempia sammutustekniikoita, esimerkiksi ulkoa käsin sammuttamista. Sen jälkeen siirtyminen rakennuksen sisään on selvästi vähem män altistavaa eikä vaadi enää savusukel luskelpoisuutta. Myös sammutustaktiikka ja tekniikka on hiottava kuntoon, tavoitteena vähemmän altistavat ja turvallisemmat käytänteet.” Rakennuspaloissa on suosittu hyök käävää sisätiloihin menemistä, eli savu sukeltamista ja sammuttamista pieni pisaraisella vesisuihkulla. ” Tämä on tärkeä taktinen muutos, koska töissä on entistä vähemmän savu sukelluskelpoisia palomiehiä. Työ on yhtä vaarallista kaikille. ”Pelastussukellusohjeessa sanotaan, että Savusukellustehtävä voidaan aloittaa turvallisesti, jos pelastusyksikössä on vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä. Rakenteen läpi voidaan porataan reikä, minkä kautta huoneistoon viedään pis tosuihkuputki, jonka suihkun kärkeä voidaan edistyneemmissä malleissa ulko käsin ohjata tunnistellen palopaikkaa lämpökameran näytön avulla. Siksi onkin tärkeää tietää, miten pelastuslaitokset voivat varautua niihin.” Laitinen jatkaa esimerkein. Nyt viimeis tään pitää laittaa varusteet kuntoon: sammuttajille on saatava muun muassa yhdistelmäsuodattimella varustettuja puhallinavusteisia hengityksensuojai mia syöpävaarallisia aineita vastaan. EUROOPASSA RISKIT PIENEMMIKSI ”IARC:n lausunnossa painotettiin, että päätös koskee kaikkia palomiehiä, myös sopimuspalokuntalaisia. ”Altistumispohjaisessa riskinarvioin nissa pitää ensin selvittää, mitä altisteita rakennusmateriaaleista vapautuu niiden palaessa, ja sen jälkeen mitataan, miten paljon sammuttajat niille altistuvat”, Lai tinen pohtii
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi neljää pitkää metsäpaloa, joista jokaisen sam muttaminen kestää kymmenen tuntia. Lain mukaan työnantajilla on Suo messa velvollisuus pitää luetteloa sel laisista työpaikalla käytetyistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavaa syöpää tai vaurioittavat perimää. ”Työ on fyysisesti raskasta ja siksi palomies joutuu hengittämään enem män, jolloin myös altistuu enemmän”, Juha Laitinen pohtii. Iho on monimutkainen elin: tiedetään että ihon pinnalla on kerros, jonka paksuus määrittää miten kemialliset aineet kulkeutuvat elimistöön.” Laitinen kertoo tutkimuksesta, jossa kerrottiin, että ihon lämpötilan noustessa viisi astetta, ihon läpäisevyys lisääntyy nelinkertaisesti. Laitinen harmittelee, että palomiehiä testataan liian harvoin. Tulos kertoo heti altistumisarvion senhetkisestä tilanteesta.” Toinen, tarkempi vaihtoehto on töiden jälkeen otettavat veri tai virtsanäytteet heti altistumisen jälkeen. ”Viime vuosina on alettu puhua paljon ihoaltistumisesta. Kalustohuollot, liikenne ja kemikaali onnettomuudet, metsä ja rakennuspa lot on laskettava mukaan altistumiseen, kuten myös jälkiraivaukset. Varsinkin nyt kun palomiehen työ on nostettu syöpä vaarallisuusluokkaan 1, on suojainten toimivuuden varmistamiseksi tehtävä erityisiä toimenpiteitä. ” Laitisen mukaan tähän pyritään, vaikka metsäpaloissa edelleen yli puo let käyttää vieläkin lyhytlahkeisia alus housuja, koska lämpökuormaa halutaan ihoaltistumisen riskilläkin vähentää. ”Tämä ei tarkoita sitä, että sammu tuspaikalla seisottaisiin tumput suorina, vaan että valikoidaan, mitä alusasua pidetään sammutustilanteessa. Nyt ilmoituskriteerinä on 40 tuntia eli altistumista tulee olla tapahtu nut vähintään 40 tuntia vuodessa, jotta rekisteriin tarvitsee ilmoittautua. ”Noki nousee sammuttajien lahkeista ylöspäin ja altistaa ihoa, jos käytetään lyhytlahkeista alusasua.” Monet kemialliset aineet häviävät kehosta nopeasti altistumisen jälkeen. Näin tieto käytettävistä syöpävaarallisista aineista ja niiden määristä saavuttaisi työterveyshuollot ja niillä olisi erityistä sairastumisvaaraa aiheuttavan työn vuoksi vastuu olla selvillä altistumisen suuruudesta.” Keravan ja Tuusulan paloasemalla puhtaan paloaseman periaatteet tulevat jo selkäytimestä. Rekisteri perustuu lakiin. Siksi palomiesten ei kannattaisi hikoilla run saasti sammutuspaikalla. ”Työnantajilla ja työterveyshuolloilla on vastuu huolehtia tästä erityistä sai rastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, johon palomiehenkin työ kuuluu.” TOIMIIKO ASA-REKISTERI. ”Helpoin tapa tehdä altistumisen arvi oita, on käyttää häkämittaria ja mitata palomieheltä uloshengityksen häkäpitoi suus. Palopaikalla on aina savua, ja se sisältää erittäin pieniä hiukkasia, jotka menevät palomiehen keuhkoihin. K U V A : K IM M O K A IS T O. Laaja puhdas paloasema -juttukokonaisuus julkaisiin numeroissa 2/2020 ja 4–5/2021. Myös kosteus ihon pin nalla lisää sen ihonläpäisevyyttä. Suosit telemme teknistä alusasua, joka poistaa aktiivisesti kosteutta ihon pinnasta. ”Tiedon pitäisi levitä työnantajien ja työterveyshuollon kautta aktiivisemmin kuin nyt. ”Työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyö olisi ilmoittamisvaiheessa suotavaa, vaikka vain työnantaja on lain mukaan velvollinen näin tekemään. Työterveyslaitos on vuodesta 1979 yllä pitänyt ASArekisteriä, joka on syöpäs airauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Se tehdään ASArekis terin lomakkeella vuosittain”, Laitinen sanoo. Pitäisi puhua myös tupakoinnin vaarallisuudesta ja terveistä elintavoista, jotka tukevat palomiehen elimistöä ras kaan altistetaakan alla.” TURVALLISUUS ENNEN MUKAVUUTTA Altistuminen tapahtuu hengitysteiden, ihon ja ruoansulatuskanavan kautta. Ilmoittaminen on työnantajalle helpom paa kuin ennen. Jos halutaan mitata altistumista, näyte on otettava pian altistumisen jälkeen. ”Heistä suurin osa vastasi, ettei ole saanut! Tieto ei valitettavasti mene ruo honjuuritasolle, kuten sen pitäisi.” Tämä turhauttaa Laitista, joka on jo 15–20 vuotta tiedottanut kemiallisten aineiden vaarallisuudesta alan ihmisiä. 28 Pelastustieto 7/2022 TYÖTURVALLISUUS jaudutaan ja kuinka sammutus tehdään turvallisesti ympäristö huomioon ottaen?” Laitinen kertoo opinnäytetyöstä, jossa palokuntalaisilta kysyttiin, ovatko he saa neet riittävästi tietoa kemiallisten ainei den vaarallisuudesta
Applikaation ajatuksena on, että tiedot kerätään sieltä yhteen ja ilmoitetaan vuoden lopussa työnantajalle, joka ilmoittaa ne eteenpäin Työterveyslaitokselle.. Malli kehottaa myös vähemmän altistaviin työkäytänteisiin: palopaikan lähestymiseen oikeasta suunnasta sekä sammutusajoneuvo jen, ensihoidon ja pelastajien huollon sijoitte luun. Pelastusopistolla on ollut koekäytössä opiskelijoilla Rescuebase-applikaatio, jonne jokainen henkilökohtaisesti kirjaa oman altistumisensa ja sen tyypin. ”Jonkun pienen osan unohtaminen voi viedä pohjan hyvinkin kalliiden torjuntatoimenpitei den teholta. Sieltä voidaan palata palomiesten altistumisiin, jos hän sairastuu työhistoriansa aikana. ”Lisäksi raskas tai kevyt sammutusasu on valittava tilanteen mukaan. Näin ollen kannattaa tehdä pieniä kin uudistuksia, mitkä ovat mahdollisia myös vanhemmilla asemilla.” Rekisteritietoja on säilytettävä ASA-rekisterissä 80 vuotta viimeisen tiedon merkitsemisestä. Palomiesten on myös käytettävä oikeanlaisia alusvaatteita ja käsineitä.” Varustehuollon organisoinnissa on huomi oitava likaisten suojavarusteiden riisuminen ja vaihtaminen puhtaisiin jo palopaikalla sekä varusteiden kuljetus itseliukenevissa pusseissa varustehuoltoon erillään miehistön kuljetusti lasta. Tärkeää on myös hankkia omat pesuko neet tai keskitetty pesulajärjestelmä pelastus tehtävässä likaantuneille varusteille. 7/2022 Pelastustieto 29 Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön KOKO TOIMINTAKETJU KUNTOON Ruotsista Suomeen 2010luvulla rantautuneen Puhdas paloasema mallin mukaisesti palo miesten työstä pyritään tekemään turvallisem paa ja terveellisempää vaikuttamalla miesten asenteisiin, rutiineihin ja työmenetelmiin. Erikoistutkija Juha Laitisen mukaan tärkeää on, että koko toimintaketju on altistumisen vähentämisessä ajateltu. Erityisen tärkeitä ovat henkilökohtaiset suo jaimet ja niiden toimivuus. Tämä on tärkeää työntekijän oikeusturvan kannalta, mutta myös siksi, että työnantaja pystyy tällä osoittamaan hoitaneensa velvoitteensa lain edellyttämällä tavalla
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto E spoolainen Pekko Jaatinen, 39, pääsee pian Leppävaaran VPK:n TMAauton rattiin ilman ajoopettajaa, kunhan inssi ajo on suoritettu. Olen ajanut aiemmin isoja pakettiautoja. Korotusia tehdään myös esimerkiksi LSPelin alueella. Minimi on 12 tuntia teoriaa ja 10 tuntia ajoopetusta”, kertoo liikenneopettaja Juha Ikola. Autokoulussa kustannukset olisivat noin 1300–1500 euroa riippuen ajotuntien määrästä. ”Nyt on menossa kolmas kurssi ja uusia Ckortteja on tullut alueen palo kunnille yhteensä kolmisenkymmentä. Käyn ase malla usein punttisalilla ja pystyn hyp päämään nopeasti TMA tai säiliöauton rattiin, jos tulee hälytys illalla. LSPEL:N ALUEELLA NOIN 100 KOROTTAA LänsiSuomen Pelastusalan Liiton eli LSPel:n alueella Ckorttikorotushanke asettaneet ehtoja. Ajokorttikoulutus on yksi keino sitouttaa toimintaan, mutta emme ole Törmäysvaimentimella varustettu TMAauto ja säiliöauto ovat palokunnan erikoisyksiköitä. Näemme tämän satsa ukseksi tulevaisuuteen, ja olemme saa neet näin uusia jäseniäkin”, kertoo Lep pävaaran VPK:n päällikkö Sampo Salmi. Mukana on muitakin alueen palokuntia. Nyt koulutettavien keskiikä on reilusti alle 30 vuotta. Tiealueella tapahtuvat liikenneonnettomuudet, vesihuolto ja maastopalot sekä myrskypuiden raivaus ovat palokunnan erikoisosaamista. Salmen mukaan parhaillaan pohditaan, voisiko ajokortti koulutus olla palokuntakoulutusta. 30 Pelastustieto 7/2022 SOPIMUSPALOKUNNAT Ison auton rattiin Leppävaaran VPK on taas järjestänyt palokuntalaisille koulutusmahdollisuuden nostaa B-ajokortti C-luokkaan. ”Ajokortin korotus on ollut sopivan haastavaa ja opettaja hyvä. Joillekin Cluokan ajokortti vain rei lulla 250 eurolla voi olla houkutin liittyä palokuntaan. ”Opetus on järjestynyt sujuvasti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Näin saadaan lisää konemieheksi ja kuskiksi kelpaavia vuosikymmeniksi. He saavat olla kuskina vielä toiset 30 vuotta”, Salmi iloitsee.. Täällä on erityisen motivoituneita oppi laita, jotka iloitsevat, että saavat harjoi tella VPK:n omalla autolla. Olemme saa neet kolmen vuoden aikana kymmen kunta uutta kuskia. Seuraa vana on mielessä savusukelluskurssi.” ”On tarve saada lisää konemiehiä ja kuskeja, jotta voimme vastata paremmin palokuntasopimukseen pelastuslaitoksen kanssa. Häly tysosastossa on reilut 30 henkeä ja tehtä viä vuodessa runsaat sata. Hän liittyi palokuntaan noin vuosi sitten ilman aiempaa kokemusta tai harrastusta
Olemme koordinaattori ja taloustoimisto tässä välissä. Osa ajoluokan korot tajista saattaa jäädä pois tai vaihtua esi merkiksi muuton, perheenlisäyksen tai Up for it since 1972 brontoskylift.com brontoskylift.com armeijan takia. ”Vaikka kovasti treenaan savusukel luskuntotestejä varten, siihen penkki punnerrusosioon on vielä matkaa. Lisäksi olen yksi lähimpänä paloasemaa asuvista hälytysosastolaisista, joten voi sin tarvittaessa päästä nopsaan keikoille ja vaikuttaa toivottavasti positiivisesti vasteaikoihin. Meillä on useimmiten säiliöautokeikkaa, joten nimenomaan Ckortillisia hälytysosastolaisia tunnut taisiin tarvitsevan.” Liikenneopettaja Juha Ikola, Leppävaaran VPK:n päällikkö Sampo Salmi ja C-luokan korttiin korottava Pekko Jaatinen VPK:n oman TMA-auton edessä, jota käytetään ajo-opetuksessa ja inssiajossa. Seuraamme ja kannus tamme edistymistä.” ”LSPeL maksaa autokouluille kurssin ja veloittaa palokunnilta näiden osuu den. Mukana on lähes 50 palokuntaa. Turun seutua koskeva hanke aloitettiin vuoden 2022 alusta vajaalla 30 hengellä. Hankkeen ykkösvaiheessa kuudelta Leaderalueelta lähti mukaan runsaat 60 henkeä. ”Kuvittelimme. että ikäraja Ckorotta jille olisi ollut 21 vuotta ilman ammattipä tevyyttä. Ajotunnit sujuvat autokoulujen ajo neuvoilla normaaliin tapaan, teoriat etänä. Hän innostui toiminnasta niin, että on nyt Liedon VPK:n hälytysosastossa rivijäsen ja hallituksen varajäsen.. Palokuntalainen mak saa itse pakolliset viranomaismaksut ja valokuvat – yhteensä runsaat 250 euroa”, AliRaatikainen kuvailee. ”Meillä on kyse EUrahoitteisesta Leader hankkeesta, maaseututuesta. Oli iloinen yllätys, että 18vuo tias palokuntalainenkin voi korottaa, kun on kyse hälytysajoneuvosta.” Paula Takio, 50, Liedon VPK:sta on yksi Cluokan ajokorttiin korottajista. Meillä on VarsinaisSuo messa ja Satakunnassa kahdeksan Lea deraluetta”, kertoo LSPel:n toiminnan johtaja Antti Ali-Raatikainen. ”Palokunnilta on pyydetty sitoutumi nen hankkeeseen. Tämä avustus tulee aikanaan liitolle. Palokunnat maksavat itse autokou lukuluista 30–50 prosenttia, loppu tulee Leaderhankkeesta. Ajatte lin, että konemiehenä olisi ainakin selkeä tehtävä, jota voisin opetella hoitamaan. Paula Takio meni syksyllä 2018 VPK:n tutustumiskurssille. SOPIMUSPALOKUNNAT aloitettiin loppukesästä 2021. Lähes 90 prosenttia on jo ajokort tiluokkaansa korottanut
Samaan aikaan on hoidettu laissa säädettyjä perustehtäviämme onnettomuuksienehkäisyä, pelastustoimintaa ja väestönsuojelua – ja viety läpi hyvinvointialueuudistusta täsmälleen sille anne tussa aikataulussa. Hyvinvointialueuudistus tulee, mutta sen inhi millisen hinnan suuruutta aprikoin. Kaikki nämä merkit kielivät isosta stressistä, jota jaetaan kollek tiivisesti, ja stressin aiheuttajaksi osoittautui valmis teilla oleva hyvinvointialueuudistus. Pidemmällä aikavälillä itseäni huolestuttaa jo henkilöstöpulasta kärsivänä toimialana pelastusala: tapahtuuko hyvinvointialue uudistuksen myötä alalta lisää aivovuotoa ulospäin. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Hyvinvointialueuudistus haastaa myös johtami sen. Tässä uudistuksessa uutta on kuitenkin se, että nyt tanssiaskelia sovitetaan yhteen sosiaali ja ter veys toimen toimijoiden kanssa. Kaikki nämä poikkeukselliset tapahtumat ovat työllistäneet lisää myös pelastus tointa. mirafoni112@ gmail.com Mikä on hyvinvointialueiden inhimillinen hinta. Alaisen kertoessa ylikuormituksesta ei pitkällä aikavälillä hyvinvointia lisää esihenkilön vastauk set, jotka ovat muotoa ”kiitos tiedosta” tai ”koeta jaksaa”. Pelastustoimen henkilöstö on ollut parin viime vuoden ajan eri tavoin hyvin kuormitettua ja erityi sesti päällystöä on sidottu valmistelemaan hyvin vointialueuudistusta. Oli sydämen rytmihäiriöitä, unet tomuutta, vatsavaivoja, pitkittynyttä migreeniä. On haastavaa olla vetämättä henkilöstöä täysin hapoille, vaan priorisoida ja keskittyä kaikista olennaisempiin tehtäviin. Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – nämä arvot toimikoot kompassinamme myös tässä uudistuksessa.. Työyhteisöt, joissa hyvinvointi on asetettu etusijalle, toimivat varmasti hyvin ja muut ovat kriisissä. Kuluvalle hallituskaudelle on osunut maailman laajuinen pandemia, sota Euroopassa ja nyt viimei simpänä energiakriisi. Ei ihme, että kroppa reagoi, inhimil lisiä ihmisiä on tällä alalla kaikki. 32 Pelastustieto 7/2022 MIRAFONI Tapahtuuko uudistuksen myötä lisää aivovuotoa ulospäin. Hallinnollisena uudistuksena hyvinvointialueuu distus ei pelastustoimelle ole uusi, valmisteltiinhan noin 20 vuotta sitten alueellinen pelastustoimikin. Henkilöstö edellyttää konkreettisia tekoja, ja nykyinen työmark kinatilanne helpottaa jaloilla äänestämistä, jos tarve vaatii. Ennen kesälomakautta useampi kollega pelas tusalalta putosi niin sanotusti rivistä ennen varsi naista lomaansa. Kokouksissa ja palavereissa oli toisinaan kireä ja kiukkuinen ilmapiiri, vaikka ei sitä aina valvovaa viranomaista hymyssä suin tavatakaan. Aikataulu on hyvin haastava, ja valmistelua on tehty lähes kalkkiviivoille asti oman toimen ohella. Nämä kaikki oireet ilmenivät perusterveillä ihmi sillä
MIRAFONI Jalkineita ammattilaisille jo vuodesta 1926! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Palo & Pelastus Työskentele turvallisesti Turvallisest i ja mukavast i työvuoroon ! Perinteinen, Innovatiivinen, Laadukas! Kulmala Völkl Pelastustieto syyskuu 2022 215x275.indd 1 21.9.2022 10.57. Suoraan varastosta sammutusjalkineet Leutnant Pro, Komendant Pro ja Primus 21. Lisäksi nopeat toimitukset valmistajalta Saksasta. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Mallistoa palomiehille, pelastajille, vartioille, sotilaille ja poliisille
Vuoden 2024 puolella siirrytään käyttäjäorga nisaatioiden aikataulusuunnitelmien mukaan laajemmasti Virve 2:een. Tietoa, näkemyksiä ja kokemuksia testeissä olleista päätelait teista on kerätty. Kaikissa tarvitaan kovaa käyttöä kestäviä, ”rugge roituja”, päätelaitteita ja sieltä on noussut lisää potentiaalisia laitetoimittajia, joita ei ole ollut vielä paljon.” Lopullisia Virve 2 päätelaitteita ei vielä ole eikä niitä saa markettien hyl lyistä. ”Pelastustoimessa kaikilla pelastuslai toksilla on Virven vastuu ja varahenkilöt – he ovat avainasemassa kehitystyössä. ”Yllättävänkin positiivista palautetta tuli esimerkiksi toukokuisessa lentosam mutuspäälliköiden koulutuksessa siitä, kuinka hyvin Virve 2 ryhmäpuhesovellus toimi yhteen uuden ja vanhan palvelun välillä.” Yksi haaste tulevassa on se, että palve lua käytetään useilla toimialoilla. Perinteisen ryhmäpuheen rinnalle tulee mahdollisuus välittää dataa ja liikkuvaa kuvaa. Olemme järjestäneet lukuisia infotilaisuuksia vastuuhenki löille, Pelastusopistolle, pelastusjohtajille ja sisäministeriön edustajille jo vuosia. Kartoitus ja testaukset jatkuvat. ”Datapalveluissa ollaan jo käyttöön oton kynnyksellä. Siirty mäkausi alkaa testauksilla ja pienimuo toisella käytöllä vuonna 2023. Virve oli maailman ensimmäinen maanlaajuinen, viran omaisten ja muiden turvallisuustoimi joiden käyttöön rakennettu Tetraverkko. Tarvitaan vuorovaikutusta, ideoita ja kritiikkiäkin. Siirtymävaiheessa nykyisen Virven palvelut korvataan älypuhelimeen asennettavalla Virve 2 Ryhmäpuhe -sovelluksella. Päätös nykyisen Virven kehittämisestä kaupallisen operaattorin radioverkkoon pohjautuvaksi laajakaistaiseksi Virve 2 -palveluksi tehtiin vuonna 2017. ”Päätelaitteiden vaatimuksia on määritelty yhdessä eri asiakasryhmien kanssa, ja se on tasapainottelua. Tähän asti ei ole ollut luotettavaa laajakaistaista palvelua”, ker too avain asiakkuuspäällikkö Harri Virtanen Suomen Erillisverkot Oy:stä. 34 Pelastustieto 7/2022 TEEMA: DIGIPALVELUT Laajakaistainen Virve 2 koputtaa jo kynnyksellä Tetra-pohjainen viranomaisverkko Virve valmistautuu pikkuhiljaa eläkepäiville. Kun mennään yleisempään teknologiaan, pelastusalalle voivat sopia pienin muutoksin muunkin alan ratkai sut – esimerkiksi kuljetusliikkeistä, kau pan alasta ja hotellitoiminnasta. Vanha teknologia ja hitaat yhteydet ovat rajoittaneet monen palve lun digitalisointia ja tehostamista. Nyt parikymppisenä Tetrateknologia on alkanut tulla tiensä päähän eikä tuki jatku enää pitkään. Virve 2 -liittymissä keskeistä ovat etuoikeustoiminteet, jotka takaavat käyttäjille kaistan, palvelun saatavuuden ja laadun kaikissa olosuhteissa.. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Airbus N ykyistä Virveviranomais verkkoa alettiin rakentaa vuonna 1998. Maanlaajui nen verkko otettiin ope ratiiviseen käyttöön neljä vuotta myöhemmin. Virve viranomaisverkossa on käytössä suhteel lisen rajattu määrä erilaisia päätelaitteita. Olemme tehneet kohden nettuja miehistön, alipäällystön ja pääl lystön haastatteluja. Nopeammat yhteydet ja uusi teknologia mahdollistavat palveluja, joista kaikista emme ehkä osaa vielä uneksiakaan. Erillisverkot-konserni hankki Virve 2:n radioverkon palveluna Elisalta ja 4G ja 5G Core-verkot Ericssonilta. Haluamme rakentaa yhteistyössä asiak kaiden kanssa juuri heidän tarvitsemiaan palveluja”, Virtanen painottaa. Siirtymäkauden aikana nykyinen viranomaisverkko toimii rinnalla. Virve 2:n tarjonta mahdollisista pääte laitteista ja sovelluksista on huikeasti suurempi. Se muuttuu vähitellen laajakaistaiseksi Virve 2 -palveluksi. Sovelluksella voi käyttää samoja puheryhmiä ja esimerkiksi lähettää samoja tilaviestejä kuin nykyisellä Virve-puhelimella. Erillisverkot toimii uudessa mallissa lakisääteisenä palveluoperaattorina
”Noudatamme Virve 2:ssa julkisen puolen hankintaperiaatteita ja DPShan kintamenetelmää. Droneja käytetään jo nyt esimerkiksi maastopaloissa ja rakennuspaloissa tiedustelussa. Päätelaitteisiin tulee oma Virve 2 simkortti.” Virven kanssa on ollut kuuluvuuson gelmia haastavissa ja sokkeloisissa koh teissa. Sen perusteella Virve 2:n tilaajilla on etuoikeus kaupalli seen liikenteeseen nähden. Tietoa esimerkiksi hätäkeskusten, tilannekeskusten, johto keskusten ja kentän välillä on voitu välit tää nytkin, mutta ei niin luotettavasti. Erillisverkoille tulee myös täysi päätelaitehallinta ja hyväksymme lait teissa käytettävät sovellukset. Lii kenneonnettomuudessa voidaan näyttää Laajakaistainen Virve 2 mahdollistaa tehokkaan tilannekuvan luomisen esimerkiksi dronen välittämän videokuvan avulla. Tämä sujuvoittaa pää telaitteiden hankintaa, ja voimme hank kia ketterästi niin pieniä kuin suuriakin eriä. Tarvittaessa muuta liikennettä voidaan rajoittaa ja esimer kiksi kuvan ja datan osalta katkaista, mutta hätäpuhelut turvataan. Onneksi Suomessa myös kaupallisten verkkojen kuuluvuus ja laatu on maail man parhaita. Kaupalliset operaattorit eivät ole välttä mättä näihin aiemmin juuri satsanneet, mutta nyt laajennuksesta hyötyvät myös normaalikäyttäjät. Käyttäjä voi myös itse testata verkon toimivuuden. ”Tulevaisuudessa esimerkiksi pelasta jan kamera voi välittää kuvaa sekä videota ja vastaavasti pelastajan kypärävisiiriin voidaan syöttää tarpeellisia tietoja. Antenniverkko ja kaapelointi pitää suunnitella ja asentaa ammattitaitoisesti, jotta nykyisen Virven ja Virve 2:n käyttöön tarvittavat aktiivi laitteet voidaan liittää ja ottaa käyttöön. Eniten työtä on vielä Poh joisSuomessa ja itäisillä rajaalueilla. Nopean ja oikean tilanne kuvan muodostaminen on pelastusalalla tärkeimpiä asioita. Kehitys tuo jatkossa uudet teknologiat myös asiakkaidemme käyt töön”, kertoo Erillisverkkojen kehitys päällikkö Kari Junttila. Vuoden 2019 lakimuutoksessa turvat tiin Virvepalvelut lailla. Myös tuleva viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä KEJO vaatii laajakais taisen Virve 2:n rinnalleen. MELKEIN RAJATTOMAT MAHDOLLISUUDET Harri Virtasen mukaan turvallisuusalan toimijoiden digitalisaation mobilisoin tia kentällä voidaan nyt kehittää aivan uudella tavalla. TUKIASEMAVERKOSTO LAAJENEE Laajakaistaisen Virve 2:n vaatimaa tuki asemaverkostoa on rakennettu vuodesta 2020 alkaen. ”Siirryttäessä Virve 2 palveluiden käyttöön olemme vastaavassa tilanteessa kuin nykyistä Virveä käyttöönotettaessa. Esimerkiksi suurissa yleisötapahtumissa tukiasemat voivat ruuhkautua. Elokuussa 2021 voimaan tulleen Pelastuslain 109 §:n muutoksen mukaan pelastusviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan hankkimaan myös laajakaistaisen Virven käytettä vyyttä varmistavia laitteita ja pitämään ne toimintakunnossa. Kuva on testeistä Pelastusopistolta viime syksyltä.. 7/2022 Pelastustieto 35 TEEMA: DIGIPALVELUT TESTIT JA PÄIVITYKSET HALLITUSTI Tähän asti viranomaisverkko Virven käyttäjät, kuten pelastuslaitokset ja muut organisaatiot, ovat hankkineet päätelait teet itse. Kun taajuus jälleen kerran tuplaantuu LTE 800 MHz:n taajuudelle, tukiasemia tarvitaan moninkertainen määrä, jotta pystytään palvelemaan samoja käyttäjiä. Voimme siten tehdä testit ja päivitykset hallitusti
BroadNet yhdistää viranomaisten laajakaistaverkot. Voidaan käyttää myös siirrettäviä tukiasemia. Johtokeskukseen voidaan luoda vaik kapa 3Dnäkymä kaupunkiympäristöstä. Itselleni viehätys hypätä pelastustoimesta loppukäyttäjän roolista tälle puolelle oli halu oppia ja kehittää uutta”, Virtanen kuvailee. Kun Eurooppaan tulee viranomaisten laajakaistaverkkoja, ne liitetään BroadNetiin. Vie toki aikansa ennen kuin kaikki EU-maat saavat laajakaistaverkkonsa kuntoon. Kaikkeen löytyy yleensä ratkaisu, onhan nykyisin käy tössä olevaa Virveäkin rakennettu 20 vuotta.” Joillain käyttäjillä on ollut huoli siitä, säilyykö suosittu suorakanavatoiminto Virve 2:ssa. ”Kun rakennetaan uutta, alkuun voi tulla ongelmia esimerkiksi kuuluvuu dessa tai palveluissa. Mahdolliset haasteet pitää tunnistaa ja todentaa. Datapal velu ja uudet päätelaitteet mahdollistavat Virve 2:n tehokkaan käytön”, Virtanen sanoo. Lisätietoja: www.erillisverkot.fi/virve2-0 Kovaan käyttöön soveltuvia pääteja oheislaitteita testataan koko ajan. Kehityspäällikkö Kari Junttilan mukaan Suomi on ollut jo kolmessa pilotissa mukana. Huonon peiton alueella tai katveessa suorakanava toimii varajär jestelmänä. Lisäksi mukana on viranomaisia testaajien roolissa. Vihreällä voidaan näyttää kohdat, joista on turvallista ja järkevä lei kata”, Harri Virtanen kuvailee. Pitää olla hyvät ja kestävät liitännät, kakkostangenttia, ohjelmoitavia painikkeita, ulkoisen antennin liitäntää ja niin edelleen. 36 Pelastustieto 7/2022 TEEMA: DIGIPALVELUT punaisella ajoneuvosta ne kohdat, joihin ei saa kajota. Osalle käyttäjistä riittää yksinkertaisempi laite, jota voi käyttää osittain myös hanskat kädessä. Sam mutus ja pelastustoiminta voidaan kes kittää sinne. Euroopan komission BroadWayhankkeessa toteutetaan EU-tasoinen viranomaisten laajakaistaratkaisu, joka varmistaa kriittisen viestinnän infrastruktuurin ja työvälineiden kansainvälisen yhteensopivuuden. ”Laajakaistaisessa LTEteknologiassa ei ole suoraan vastaavaa toimintoa, mutta se voi onnistua esimerkiksi lisälaitteen avulla tai hybridilaitteella, jossa on myös Tetrapalikka. SUORAKANAVATOIMINTO TÄRKEÄ Kari Junttilan mukaan muutos voi pelot taa, ja pitää olla myös realisti. Tarkoitus on pitää vanha järjestelmä rinnalla, kunnes uuteen tulee korvaava teknologia”, Harri Virtanen sanoo. Paikalla olevat pelastusyksiköt näkyvät virtuaalitodellisuusympäris tössä. Suomalaiset Virve 2 -päätelaitteet toimivat siis tulevaisuudessa BroadNetiin liittyneissä maissa. ”On yhteinen hyvä, että palvelut toi mivat, kuten pitääkin. Erilaiset sensorit, kuten rakennusten lämpöilmaisimet ja kamerat välittävät tietoa. Virtuaalilasien avulla näkee esi merkiksi, missä kohdin lämmöt ovat nousseet palavassa rakennuksessa. Mikään näistä toiminnoista ei olisi mahdollista ilman nopeita ja luotettavia yhteyksiä. ”Samalla pitää kehittää myös viran omaisten karttamateriaalia yhteensopi vaksi tähän ympäristöön. Suomesta osallistujina ovat muun muassa poliisin, tullin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen sekä ensihoidon edustajat. Broadway-hankkeessa on mukana 11 EU-maata ja Erillisverkot on toiminut Suomen edustajana hankkeessa alusta eli vuodesta 2016 lähtien. Kriittisyys uutta kohtaan on luontaista ja tervettäkin
Siksi posttraumatyöpajojen tulevaisuus on ollut uhattuna Palosuojelurahaston rahoituksen loppuessa. Positiivista oli se, että pelastusjohtajat olivat myö tämielisiä jatkamaan posttraumatyöpajatoimintaa. Kan sanedustaja ja poliisi Marko Kilpi totesi, että post traumatyöpajatoiminta on ollut merkityksellisintä poliisityötä, jota hän on päässyt tekemään. Yhtenä pelastustoimen valtakunnallisista stra tegisista tavoitteista on varmistaa pelastustoimen henkilöstön hyvinvointi. Hyvää työtä on tehty myös pelastustoimen henkistä huoltoa edistävässä Men talFireFithankkeessa, jonka tuotoksena syntyivät posttraumatyöpajat ja suositus jälkipurkutoimin nasta. 7/2022 Pelastustieto 37 TEEMA: DIGIPALVELUT Työhyvinvointi on pääasia PUHEENJOHTAJALTA Pelkkä leuanveto ei riitä jaksamaan. Henkisesti kuormittavien työtilanteiden jälki ja vertaispurkumallit ovat jalkautuneet osaksi pelas tuslaitosten arkipäivää. Tästä syystä henkilöstön työhyvinvointia on edistettävä koko alan kesken.. Pelastustoimessa on painotettu fyysisen toimin takyvyn merkitystä, ja psyykkinen toimintakyky on jäänyt lapsipuolen asemaan. Työpajoilta puuttuu rahoi tuksen lisäksi kotipesä, ja tämän takia pyysimme pelastuslaitoksia apuun talkoisiin. Erilaisia rahoituskanavia voidaan hyödyntää, mutta kyllä kotipesän on löydyttävä pelastuslaitoksilta. Työpajat käsittelevät henkisesti kuormittavia kokemuksia, ja ne ovat olleet hyödyllisiä osallistu jille, työyhteisöille sekä heidän läheisilleen. Tällä pelastusjoh tajat antoivat alalle viestin siitä, että työntekijöiden hyvinvointia arvostetaan ja halutaan tukea. Nyt näyttää siltä, että työpajojen tulevaisuus olisi jat kossa turvattu. Meillä tärkeän asian edistäminen on jäänyt hank keiden, Suomen Palopäällystöliiton ja yksittäisten asialle vihkiytyneiden henkilöiden, erityisesti Saku Sutelaisen varaan. Myös sisäministeri Krista Mikkonen totesi, että meillä ei ole varaa menettää yhtäkään pelastajaa uupumukselle. Pelkkä leuanveto ei riitä jaksamaan, vaan tarvitaan psyykkistä toimintakykyä tukevia toimintamalleja. Valtio rahoittaa poliisin ja Hätäkeskuslaitoksen posttraumatyöpajatoiminnan, joten toiveena olisi, että pelastuslaitosten siirtyessä valtion rahoituksen piiriin, myös tämä asia huomioitaisiin. Vastuu henkilöstön hyvinvoinnista kuuluu työn antajille, kuten muukin työsuojelu ja työhyvinvoin nin edistäminen. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Pelastuslaitoksilla on herätty asian tärkeyteen. Polii sissa posttraumatyöpajoja on järjestetty kymmenen vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet hyviä. Pelastusalan työn tekijät ja ensihoitajat kohtaavat työssään ennalta arvaamattomia, henkisesti kuormittavia ja vaativia työtehtäviä. Pelastuslaitokset sitoutuvat rahoitta maan toimintaa ensi vuodeksi, ja samalla selvitetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia
Palveluita pystytään kehittämään entistä vaikuttavammiksi ja suunnittelu pohjautuu entistä laadukkaampaan tietoon. ”Yksittäisiä raportteja ei ole tarkoi tettu kenenkään työn kyttäämiseen, vaan analysoimalla tietoa halutaan parantaa erilaisia työprosesseja ja samalla myös helpottaa henkilöstön tekemää työtä.” KEHITTÄMISEEN JA PÄÄTÖKSENTEKOON Outi Linnolahti työskentelee Vantaan Vaikuttavampaa ja laadukkaampaa Tiedolla johtaminen antaa mahdollisuuden muuttaa toimintaa, jos siitä kerättävä tieto ja palaute niin edellyttävät. Toimin nan seurantaa ja suunnittelua varten on kehitetty yhteisiä raporttimalleja. Tätä tietoa voimme hyödyntää jatkossa toimintaa suunnitellessa sekä tehtävien resursoinnissa.” Tietoa käytetään päätöksenteon tukena. Teksti ja kuva: Esa Aalto ja Keravan hyvinvointialueen valmiste lussa pelastuslaitoksen tiedolla johtami sen erityisasiantuntijana. Tärkeää on hahmottaa, minkälaista tietoa tarvitaan strategisen tason suunnittelussa sekä päätöksente Valvontapäällikkö Sanna Nordman (istumassa) ja erityisasiantuntija Outi Linnolahti pitävät tiedolla johtamista hyvänä työkaluna kehittää toimintaa.. Tiedon avulla voidaan ennakoida ja tehdä pitkänkin aikavälin suunnitelmia. Hän kehittää pelastuslaitoksen omavalvontaa ja tie dolla johtamista. Nordman sanoo, että vielä riit tää tekemistä, että kaikki ymmärtävät tiedolla johtamisen merkityksen ja sen tavoitteet. Hän hyö dyntää kehitettyjä raportteja esimer kiksi suunnitellessaan onnettomuuksien ehkäisyä tekevän henkilöstön resursoin tia. Osana tie dolla johtamista määritellään mitä tietoa toiminnasta on oleellista kerätä ja miten tieto otetaan käyttöön eli aidosti hyödyn netään päätöksenteon ja toiminnan kehit tämisen tukena. Yhteistyö myös hyvin vointialueen kanssa on välttämätöntä. ”Tiedolla johtaminen tarkoittaa tiedon hyödyntämistä toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon tukena. Valvontapäällikkö Sanna Nordman vastaa onnettomuuksien ehkäisyn suun nittelusta ja kehittämisestä. ”Tämän avulla pystymme esimerkiksi seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden määrää sekä niihin käytettyä resurssia. Tiedolla johta minen on siis paljon muutakin kuin tie don hallintaa ja raportointia. KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella se tarkoittaa yhteistyötä kahden eri alueen kanssa eli KeskiUudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden kanssa. 38 Pelastustieto 7/2022 TEEMA: DIGIPALVELUT K eskiUudenmaan pelas tuslaitoksella on kehitetty ja otettu käyttöön tiedolla johtamisen työkaluja sekä toimintamalleja
Tätä varten on kehitetty raportointiratkaisu Microsoft Power BI:tä hyödyntäen, jossa tietoa jaetaan visuaalisessa muodossa erikseen määritellyille käyttäjäryhmille. ”Tiedolla johtaminen mahdollistaa pelastuslaitoksen tehokkaan ohjauksen, kehittämisen ja toiminnan optimoinnin samalla kun se lisää organisaation ainee tonta pääomaa, muun muassa osaamista, hyvinvointia ja kyvykkyyttä.” Linnolahden mukaan tämä pitää sisäl lään esimerkiksi tiedon ja sitä myötä ymmärryksen lisääntymistä organisaa tiossa sekä myös työntekijöiden osaami sen ja kyvykkyyden kasvun tukemista, kun tunnistetaan uusia kehittämiskohtia ja pystytään puuttumaan niihin. ”Tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi ja päätöksiä tehdään kaikilla tasoilla. Tarkoituksena on, että työkalu antaa mahdollisuuden erilaisten tietojen yhdistämiseen ja analysointiin.. Nykyiset käytössä olevat järjestelmät eivät juurikaan tue tiedon helppoa hyödyntämistä ja automatisoin tia.” Tietolähteinä käytetään muun muassa keskeisimpiä pelastustoiminnan, onnet tomuuksien ehkäisyn ja ensihoidon tie tojärjestelmiä. ”Tällä hetkellä olemme keskittyneet erityisesti palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvän tiedon keräämiseen ja sen tiedon hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Työntekijöiden jaksamiseen ja hyvin vointiin päästään vaikuttamaan, kun saa daan tietoa tämänhetkisestä tilanteesta ja kuunnellaan työntekijöiden tarpeita. Tehdäänkö oikeita asioita tavoitteen saa vuttamiseksi ja tehdäänkö niitä oikein. Yhtenä keskeisenä kehittämiskoh teena on Linnolahden mukaan tiedon laadunvalvonta ja hallinta. Arvioinnin kautta saatua tietoa hyödynnetään taas tulevan suun taamisessa ja entistä vaikuttavamman toiminnan aikaansaamisessa. Tulevaisuudessa tavoit teena on saada entistä kattavammin tie toa palveluiden laadusta ja vaikuttavuu desta. Onko toimenpiteisiin varattu riittävästi resursseja ja voimavaroja. ”Jotta järjestelmistä saatava tieto on laadukasta ja luotettavaa, on varmistet tava perehdytyksellä ja koulutuksella, että työntekijät osaavat kirjata asiat oikein järjestelmiin. KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella onkin alettu rakentaa yhtenäisiä käytän töjä tiedon hakemiseen, tallentamiseen ja visualisointiin, jotta tieto saadaan hel pommin lähestyttävään muotoon ja siten paremmin hyödynnettyä. ”Kun tieto viedään käyttöön, voidaan perustellusti parantaa palvelua.” HELPPOA JA VISUAALISTA KeskiUudellamaalla on luotu tiedolla johtamisen rakenteita, niin teknisiä kuin sosiaalisia edellytyksiä tiedon hyödyntä miseksi. ”Toivottavasti jatkossa saamme käyt töömme entistä tarkempaa tietoa myös hälytystehtävistä ja siellä tehdyistä toi menpiteistä ja niiden vaikutuksista. Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tiedolla ohjautuva organisaatio”, hän sanoo. Jat kossa on mahdollista viedä yksikkötason kuormittuneisuuden tarkastelua jopa tarkemmalle henkilötasolle”. Tiedolla johtamisen pitää olla apu ja tuki arkisessa työssä”, hän sanoo. Ensi vuonna tulossa Valtakunnallisessa tiedolla johtamisen projektissa tavoitteena on, että visualisoidut tiedot esimerkiksi kiireellisistä tehtävistä, toimintavalmiusajoista ja automaattisista paloilmoitintilastoista olisivat käytettävissä ensi vuoden aikana. KeskiUu denmaan pelastuslaitoksella keskeisiksi foorumeiksi on määritelty toimintayk siköt ja niiden kokoukset, palveluiden ohjausryhmät ja pelastuslaitoksen johto ryhmä, joka välittää tietoa johtokunnalle ja hyvinvointialueuudistuksen myötä pelastuslautakunnalle, aluehallitukselle ja aluevaltuustolle.” ”Tiedolla johtamisen kehittämisessä tulisi tehdä entistä tiiviimpää yhteis työtä muiden pelastuslaitosten sekä hyvinvointialueiden kesken, jolloin olisi mahdollista luoda yhtenäisiä käytäntöjä sekä oppia toisilta”, Outi Linnolahti pai nottaa. Tällä voidaan parantaa palveluiden kustannusvaikut tavuutta ja muutenkin vaikuttavuutta, vaikka resurssit ovat rajalliset.” ”Pelastustoimessa tiedon sirpaleisuus ja epäyhtenäiset tiedon keruu ja tallen nuskäytännöt asettavat haasteita. Tiedon laatua tulee myös valvoa systemaattisesti, raportoin tijärjestelmä voi tulevaisuudessa olla täs säkin tukena.” ”Tiedolla johtamisen tulisi olla kaik kien asia. 7/2022 Pelastustieto 39 TEEMA: DIGIPALVELUT ossa. Sitä varten pitää hyödyntää uusia tietolähteitä ja mittareita sekä kehittää analysointiratkaisuja. Onko tietoa hyödynnetty riit tävästi toiminnan suunnan eli tarpeen ja vaikuttavuustavoitteiden määrittelyssä. ”Raporttien käyttö on pyritty teke mään mahdollisimman helpoksi, mutta datan laajamittainen hyödyntäminen ja analysointi vaatii osaltaan perehdytystä ja osaamista.” KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella on satsattu tiedolla johtamisen työkalu jen kehittämiseen palkkaamalla myös dataanalyytikko, jonka työtehtäviin kuu luu muun muassa raportointivälineiden ja visualisointien kehittäminen. Osana tiedolla johtamisen mahdollistamista pelastuslaitoksella on ollut keskeistä kehittää datanhallintaa ja tietoarkki tehtuuria, jotta sirpalemainen tieto olisi mahdollisimman hyvin saatavilla ja hyö dynnettävissä. Toisaalta tulee määritellä myös, min kälaista tietoa tarvitaan osana päivittäistä operatiivisesta toimintaa. Pelastuslaitoksella tulee olla määriteltynä foorumit, joissa toimin nasta kertyvää tietoa tarkastellaan syste maattisesti sovituin väliajoin. Tiedolla johtaminen on hänen mu kaansa myös tuloksellisuuden ja vaikut tavuuden johtamista, jossa keskeistä on hahmottaa vaikuttavuusketjun kaikki osaalueet. Saadaanko toiminnalla aikaan tavoiteltuja tuloksia ja vaikutuksia
Muonituksen sujuvuutta testattiin eräässä suuremmassa tilanteessa, ja val miiksi saatiin 2.20 tunnissa 450 annosta.. ”Selvitimme myös muutamilta pelas tuslaitoksilta, miten muonahuoltoa on hoidettu. Kärryn sisällöllisessä suunnittelussa vahvan asiantuntemuksensa on tuonut palokunnan riveistä löytyvä keittiöalan ammattilainen Tiina Sundbäck. Siitä alkoi ideointi, ja palokunnan väki kävi myös tutustumassa Perhossa ja Jyväskylässä oleviin vastaavanlaisiin ratkaisuihin. Lopullisen sysäyksen liikuteltavalle keittiölle antoi Kalajoella viime kesänä riehunut suuri metsäpalo. Ruokaa mahtuu valmistamaan yhtä aikaa viisi henkeä”, he kertovat. ”Jokaisella ruoan valmistukseen osal listuvalla pitää olla hygieniapassi. Hygieniapassin on saanut noin kol masosa palokunnan noin 40 jäsenestä. Muonahuolto uudelle tasolle K aarlelan VPK:ssa Kokkolassa on tuki ja huoltoosaston voimin toteutettu ruoka huoltoa jo parinkymmentä vuotta, mutta uudelle tasolle se nostettiin, kun palokunta rakensi tal koovoimin peräkärrynä toimivan suur teollisuuskeittiön. Muonakärry onkin tur han vähättelevä ilmaisu lopputulokselle. Sen toimivuutta on jo ehditty testata muutamilla tehtävillä. Erilaisia malleja sitä varten onkin, mutta ei tällaista, mitä me olemme nyt tehneet.” ”Tässä voidaan valmistaa sisätilassa suuriakin määriä ruokaannoksia hygie nia ja muut vaatimukset täyttävällä tavalla. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Esa Aalto ja Teemu Herlevi Palokunnan vahvuus Kaarlelassa on talkootyö ja hyvä henki. Kärryn tarjoiluikkunaan kirjoitettu #kaarlelangrilli kuvaakin lopputulosta paremmin. ”Hälytysmuonitusta on kokeiltu muutamissa tehtävissä ja se on osoitta nut hyvin toimivuutensa. Myös Janika Herlevi on ollut mukana aktiivi sesti huoltoosaston toiminnassa. Niin syntyi myös suurtalouskeittiönä toimiva peräkärry. Ihan kuin perinteiselle gril likioskille menisit. Ero on suuri entiseen tapaan hoitaa hälytysmuoni tusta. Kärry toimii ilman ulkoista virtaa ja se voidaan hinata mihin tahansa.” Kaarlelan VPK:n muonakärrypro jektissa alettiin selvittää, mitä kaikkea siinä pitää olla. Hygieniasta voidaan pitää parem min huolta ja pystymme valmistamaan tehokkaammin enemmän ruokaannok sia”, Janika Herlevi ja Tiina Sundbäck kertovat. 40 Pelastustieto 7/2022 SOPIMUSPALOKUNNAT Kaarlelan VPK:ssa tehdään yhdessä eikä kuppikuntia muodosteta. ”Muiden paloa mukana sammutta massa olleiden kanssa keskustellessa huomattiin tarve toimivalle ruokahuol lolle”, palokunnan pitkäaikainen aktiivi, jokapaikanhöyläksi itseään kutsuva Teemu Herlevi kertoo. Kaarlelan VPK:ssa on vahva tuki ja huoltoosasto, jossa kymmenkunta naista pyörittää tuikitärkeää huoltotoimintaa. Vaikka pääasiassa naiset hoitavatkin muonituksen, myös miehiä on siinä mukana
Mitään ei onneksi ole koskaan sattunut.” ”Nyt halusimme nostaa tasoa ja tehdä samoilla vaatimuksilla, miten vastaavaa toimintaa tekee yksityinen palveluntuot taja vaikkapa myytäväksi.” TUHAT TALKOOTUNTIA Kaarlelan VPK:n kärryprojekti alkoi suunnittelemalla haluttu malli ja sen jäl keen neuvoteltiin kolmen peräkärryval mistajan kanssa. Näitä asioita ei ole käsittääkseni näin pitkälle aikaisemmin pelastustoimessa mietitty”, hän sanoo. Myös lihakeitto valmistuu sujuvasti painekeit toastiassa. 7/2022 Pelastustieto 41 SOPIMUSPALOKUNNAT Keittiössä valmistuu vaivatta pyttipan nua suuremmallekin joukolle. ”Tässä saimme kaupungin terveys tarkastajalta ohjeita. Ihan kuin perinteiselle grillille menisit.. Muonahuoltokärry voidaan kuljettaa myös laajemmalla alueelle. ”Kaikkiaan se vaati tuhat talkootyö tuntia ja vielä on hieman viilattavaa”, Herlevi kertoo. Palokunnan vahvuus Kaarlelassa on talkootyö ja hyvä henki. TERVEYSTURVALLISESTI Kun ruokaa valmistetaan suuremmalle joukolle siirrettävässä keittiössä, pitää erilaiset säädökset ottaa huomioon. Teemu Her levi ottaa esimerkiksi viime vuonna Hel singissä syttyneen kahvipaahtimopalon, jossa todettiin olleen ongelmia huollossa. Paloasemarakennuksessa on myös oma palomuseo, jossa käy erityisesti Muonahuolto onnistuu näissä tiloissa isommallekin porukalle ja hygieniasta on helppo pitää huolta. Myös jo seuraava talkootyö on aloi tettu, sillä asemarakennukseen tehdään sisäremonttia. ”Meidän hälytysmuonituksemme oli aikaisemmin metsän keskellä grillissä paistettu makkaraa, jota syötiin kannon nokassa ja ruokaastiat saattoivat olla maassakin. ”Kun ruokaa valmistetaan laajem malle, säädökset säätelevät tiukemmin. ”Kärrymme voisi tulla hyvin avuksi myös tällaisissa tilanteissa.” Liikkeelle kärryllä päästään milloin tahansa varasto täydennettynä, sillä palo kunnalla on sopimus paikallisen kaupan kanssa ruokatarvikkeiden hakemisesta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kilpailutuksen jälkeen se hankittiin Eurowagon Oy:ltä. Jos olisimme hankkineet tällaisen avaimet käteen periaatteella, hinnaksi olisi tullut jopa 90000 euroa”, Teemu Herlevi kertoo. Erityisesti ruoan kuljetuksessa, säilytyksessä ja lämpöti lan valvonnassa pitää noudattaa tarkoin ohjeita”, Teemu Herlevi kertoo. ”Peräkärryaihion hinnaksi tuli noin 15000 euroa. Palokunta rakensi talkootyönä kärryn sisällön, johon tarvittavat hankinnat tehtiin etsien edullisia vaihtoehtoja
Kaikkiaan työ vaati tuhat talkootuntia. ”Rakennuspaloja voi olla vuosittain jopa 40, Se on kohtuullisen paljon kau punkipalokunnalle.” Pelastuslaitos maksaa pienen kor Jokaisella ruoan valmistukseen osallistuvalla pitää olla hygieniapassi. ”Kannatti odottaa”, hän sanoo. Kaarlelan VPK:n syntysanat lausuttiin jo vuonna 1935. Siksi täällä viihdytään”, he sanovat. Se saikin ansioistaan tunnustusta myös vakuutus yhtiöltä, kun LähiTapiola myönsi 5000 euron avustuksen. Teemu Herlevillä on palokuntauraa takana jo 35 vuotta. Hälytystehtäviä on vuosittain kes kimäärin hieman alle sata, mutta viime vuonna niitä oli 103. Halusivat meidät aikanaan pois kaupun gin paloasemalta jaloista pyörimästä ja yksi palomiehistä lähti vetäjäksi”. Näin tekivät myös Mika Eklund ja Joni Määttälä. Hän oli yksi kolmesta pojasta, jotka olivat perustajajäseniä Kokkolaan perustetussa suomenkieli sessä nuorisoosastossa. ”Olemme kaikki edelleen mukana. Palokunnassa toimivat ryhmänjohtajina Joni Määttälä (vas.) ja Mika Eklund (oik.) Puheenjohtaja on Jani Kultala (2. Hoidimme myös vesihuoltoa”, Herlevi kertoo. vas.) Kaarlelan VPK rakensi peräkärrykeittiön. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta mukaan ei voida enempää ottaa, koska toiminnan järjestäminen asemalla hankaloituu eikä esimerkiksi varusteita riittäisi kaikille. Yhteiseen hyvään on Her levin mukaan satsattu ja asiat tehdään yhdessä eikä ole kuppikuntia. Ruokaa mahtuu valmistamaan yhtä aikaa viisi henkeä.. Avaimet käteen -periaatteella hinnaksi olisi tullut jopa 90000 euroa, aihio maksoi noin 15000 euroa. JONOKSI ASTI Kaarlelan VPK:n hälytysosastossa on 33 henkeä. ”Palon alkuvaiheessa hoidimme tie dustelua muun muassa droonilla, josta saimme hyvää palautetta. Viimekesäisessä Kalajoen metsäpa lossa Kaarlelan VPK osallistui ansiok kaasti palontorjuntatyöhön. 42 Pelastustieto 7/2022 SOPIMUSPALOKUNNAT kesäisin paljon kävijöitä. Tehdaspalokunnassa Bolidenin Kok kolan tehtailla työskentelevä Topi Kokko odotti pari vuotta, että pääsi mukaan haluamaansa palokuntatoimintaan. Viehättävä yksi tyiskohta palokunnan toiminnassa. palokuntaan. oik.) ja pitkäaikainen aktiivi Teemu Herlevi (2. Monet Kokkolaan ympäryskunnista muuttavat ja siellä palokunnassa toimi vat tulevat mukaan uuden asuinalueensa Kaarlelan VPK:lla on vuosittain noin satakunta hälytystehtävää. ”Täällä on hyvä porukka ja hyvä henki
7/2022 Pelastustieto 43 SOPIMUSPALOKUNNAT vauksen myös palokuntayhdistykselle, mutta pääasiassa palokuntalaiset ovat työsuhteessa. ”Emme paljonkaan markkinoi sitä, sillä isompaa joukkoa emme voi ottaa mukaan, jotta vetäjiä riittää”, Herlevi sanoo. Puheenjohtajana toimii Jani Kultala. ”Hyvin olemme pärjänneet ja väkeä on osallistunut hälytyksiin riittävästi myös päiväaikaan”, Teemu Herlevi sanoo. Kiitos vuorotyötä tekevien. Myös varallaoloa voidaan tehdä, kun sopimusta muutettiin nyky muotoon sopivaksi. Muonahuoltokärry on varustettu täydellisesti ja siitä löytyy muun muassa aggregaatti ja ilmalämpöpumppu.. Palokunnassa ei ole päällikköä, vaan tehtävää hoitavat neljä yksikönjohtajaa. Nuorisoosastossa on mukana 20 nuorta ja lasta. Vaikka Kaarlelan VPK:n hälytysosas tossa toimivat eivät pääse päiväaikaan päätyöstään helposti hälytyksiin, vahvuu det on saatu täytettyä
Palo kuntaharrastuksen kanssa kulki mukana myös nyrkkeilyharrastus SMtasolla asti ja saavutuksena on pari yleisen sarjan SMpronssiakin. ”Toistaiseksi en ole mennyt mukaan.” Sauli Putkonen työskenteli Salossa rautakaupan varastopäällikkönä, kun myymälä päätettiin lakkauttaa. Nyt tosin kaksi vanhinta lasta on mukana Kiskon VPK:ssa ja isääkin on kosittu mukaan. Helsingin Nelikymppinenkin pärjää pelastajakoulutuksessa. 44 Pelastustieto 7/2022 PELASTUSLAITOKSET Ä iti vei kymmenvuotiaan Sauli Putkosen Kosken VPK:n nuorisoosaston harjoituksiin ja siitä alkoi harrastus, jota kesti 15 vuotta. Elävä esimerkki on Sauli Putkonen, joka valmistui viime joulukuussa pelastajaksi. Kolmen lapsen isälle lähtö Kuopioon opiskelijaksi liki 40vuotiaana ei ollut aivan yksinkertainen juttu. ”Töitä se vaatii, mutta mikään ei ole mahdotonta.” Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Roni Melleri ja Esa Aalto Nelikymppisenä pelastajaksi Sauli Putkonen valmistui pelastajaksi viime joulukuussa 40-vuotiaana ja työskentelee Lohjan paloasemalla.. Myöhemmin Kosken VPK:n pääl likkö Pasi Vuolle ilmoitti 17vuotiaan nuorukaisen sammutustyön kurssille ja siitä alkoi hälytysosastotoiminta. Nyt hän työskentelee palomiehenä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella Lohjan paloasemalla ykkösvuorossa. Siksi piti miettiä, mitä nyt alkaa tehdä. ”Kyllä sillä oli vaikutuksensa, että pää tin hakea pelastajakoulutukseen elämän tilanteeni muuttuessa.” Tarina palokuntaharrastuksen jäämi sestä on tyypillinen myös Sauli Putkosen kohdall – muutto toiselle paikkakunnalle ja perheen perustaminen. Liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat olleet hänelle aina tärkeitä
Liikuntaharrastukseen hän sai kipinän murheellisen onnettomuuden seurauk sena. ”Onneksi on nykyään videopuhelut niin yhteyttä saa hyvin pidettyä.” ”Matka Kuopioon tuntui pitkälle eikä siihen tahtonut oikein tottua, mutta silti saattaisin mennä joskus kouluttamaan itseäni lisää. Hän on aloittanut uutena harrastuksena ampumajuoksun, jossa tuli jo SMprons sia. Puolitoista vuotta meni nopeasti ja olen ylpeä siitä mitä saavutin.” HUIPPUHETKI Viime joulukuussa oli 40vuotiaan Sauli Putkosen huippuhetki, kun rehtori ojensi vastavalmistuneelle pelastajalle todistuk sen. Liikuntanumeroksi sain nelosen ja olisihan se voinut ilman louk kaantumista olla vitonen”, hän tuumii. Käytännön taitojen opettelu onkin tärkeää.” Sauli Putkosen opiskelu osui koro naaikaan. Kokemukset vahvistavat”, Sauli Putkonen painottaa. 7/2022 Pelastustieto 45 PELASTUSLAITOKSET Pelastuskouluakin hän harkitsi, mutta sinne ikäraja jäi 34 vuoteen. Mopolla ajanut 13vuotias Sauli ylitti yleisen tien yksityistieltä toiselle eikä jostain syystä huomannut tietä kii tävää autoa, vaan ajoi suoraan sen eteen. Nuori mopoilija loukkaantui vakavasti jalkoihinsa. ”Iältäni olin kurssin vanhin. ”Vaikka tieto ei ole koskaan huono asia, enemmän tarvitaan käytännön osaa jia. ”Huolestuin opiskelujeni saamisesta päätökseen ajallaan. Ja nyt tarvitaan uutta työvoimaa lisää mahdollisimman nopeasti.” ”Toistaiseksi ei ole myöskään tullut eteen sellaisia työtehtäviä, joissa olisin kaivannut enemmän koulutusta. Mäkijuok sussa hän saavutti työkaverinsa kanssa 11 palomiesjoukkueen kisassa toisen sijan. Kun kotona oli asiat sovittu, alkoi matka kohti pääsykokeita. ”Osaan arvostaa saavutustani.” Nyt kun polvi on operoitu, miehessä on kokonaan uutta virtaa. Hän valmistui pelastajakurssilta 113. Edessä olivat tutkinnon viimeiset kun totestit. ”Motivaatio oli kova ja opiskelu oli hienoa aikaa. Koska hän oli pitänyt aina huolta omasta kunnostaan, kokeet menivät loistavasti. Jopa niin, että lisä pisterajana ollut 3150 metriä meni rikki.” Muita hakijoita korkeampi ikä ei hai tannut ja opiskeluaikana hän huomasi, että iästä olikin vain etua. ”Siitäkin selvittiin ja sen jälkeen olen juossut puolimaratoninkin. ”Ilman tapaturmaa olisin voinut hel pommallakin päästä, mutta sen kanssa oli elettävä ja halusin ajallani valmistua pelastajaksi. Katsotaan nyt aluksi jonkin aikaa tätä työtä höökin takapenkiltä.” KÄYTÄNNÖN OSAAJIA TARVITAAN Parhaillaan pohditaan pelastajakoulu tuksen uudistamista. Korkeampaa koulutustasoa hän ei kui tenkaan näe tarpeellisena pelastajan työn vaatimusten kannalta. Työtä tehdään myös joukkueena, jolloin voi työkaverilta kysyä neuvoa.” Ensihoidossa voisi hänen mielestään olla sellaisia vaatimuksia, joissa vaaditaan lisää koulutusta. Hems-pelastaja Teppo Koskue kertoi, että Saulin TYKSiin vienyt lentäjä muistaa tapauksen.. Hänet vietiin lääkäriheliko pterilla TYKS:iin. SINNIKÄS SISUPUSSI Sauli Putkosen sinnikästä ja periksianta matonta luonnetta kuvaavat hyvin kaksi loukkaantumista, joista kuntoutuminen on osoitus sisusta. Alkuvai heessa taisikin joku takarivin nuorem mista kurssikavereista kuittailla iästä, mutta kun olen aika kilpailuhenkinen, niin kuittailin takaisin pärjäämällä paremmin savusukellus ja muissa fysiik kaa vaativissa testeissä”, hän hymyilee. ”Seitsemän kuukauden pituinen perustason koulutus antoi kuitenkin valmiudet tehdä työtä ja työ opettaa aina tekijäänsä.” Iästä olikin vain etua. Se oli mieliinpainuva hetki Sauli Putkoselle myös siksi, että 27 vuotta aiemmin hänet vietiin sellaisella hoitoon vakavan loukkaantumisen takia. ”Lihaskuntotesteistä tuli maksimi pisteet ja Cooperin testi sujui parhaiten omassa ryhmässäni. FinnHEMSin lääkärihelikopteri laskeutui hiljattain Lohjan paloaseman pihaan. Se opetti opiskelemaan etänä. Lääkäri totesi, että se on mahdollista, mutta töitä se vaatisi.” Polvi operoitiin vasta viime keväänä, mutta sinnikkyydellään hän ensin kun toutti jalkaansa kuntopyörällä ja harjoit telemalla testejä – esimerkiksi kahden letkulaukun viemistä savusukellusvarus teissa seitsemänteen kerrokseen. Vaikka koulutus olisi ollut pidempi, hän uskoo, että olisi silti hakeutunut koulutukseen. ”Hyvää siinä oli harjoitusalueella kou lutus pienemmissä ryhmissä. Hän kuvaileekin todistuksen saamisen ajallaan olleen tärkeän hetken. Sai henki lökohtaisempaa koulutusta.” Opiskeluaika perheelliseltä mieheltä sujui hyvin, vaikka toki aluksi kotoa läh teminen oli vaikeaa. ”Käytännön opetus hienolla harjoi tusalueella oli upeaa. Pari kuukautta ennen valmistumis taan hän loukkasi taekwondoharjoituk sissa polvensa niin pahasti, että siitä meni poikki eturistiside ja kierukka repesi. Kesä meni pyörätuo lissa istuen, ja sen jälkeen alkoi uudestaan kävelemään opetteleminen. Kaiken koetun jälkeen sen voi hyvin ymmärtää
Voiko ja haluaako Pelastus koulu lisätä koulutustuotantoaan. Tavoitteen kannalta harmillisesti hetki on epäon ninen merkittävälle julkisten menojen lisäykselle, jota pelastajakoulutuksen lisääminen edellyttäisi. Jatko on poliitikkojen, ministeriön viran haltijoiden ja opiston käsissä. Paras vaihtoehto olisi, että toimiala onnistuu vaikuttamaan päätöksentekoon niin, että poliittinen tahtotila ja rahoitus koulutuk sen tuplaamiseen löytyy.. Annetaanko hyvinvointialueille mahdollisuus toteuttaa halutessaan omalla rahalla alueellista koulutusta. Onko laitoksilla keinoa pidentää työuria niiden loppupäästä. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikö. Ensinnäkin koulutuksen uudistamisesta – hanke on syntynyt tarpeesta ja sivusta seuraten hankkeessa on myös onnistuttu mielestäni vastaamaan siihen isoon tavoitteeseen, joka hankkeelle asetettiin. Koulutuksen sisällöllisen uudistamisen lisäksi on tuhannen taalan kysymys, miten pelastajapulaan vastataan. Var sinaiseen koulutusmäärien nostoon ei ensi vuodelle esitetty rahaa. Tässä ajanhetkessä lisäraha on varmasti poikkeuk sellisen tiukassa. Olisi myös hyvä, jos jotain vaihtoehtoisia purkkarat kaisuja olisi vähän hahmoteltuna. Kokoomuksesta on gallupien perusteella tulossa hallituksen tunnustelijapuolue, ja puolue on ollut suorasanainen jopa miljardien menoleikkauksista. ALANSA AMMATTILAISET Hallitus päätti elo–syyskuun taitteessa pidetyssä budjettiriihessä myöntää 600000 euroa siihen, että Pelastusopisto on valmis jopa kaksinkertaistamaan koulutustuotantonsa vuodesta 2024 eteenpäin. Mutta olipa pelastajan tutkinto vastaisuudessa AMKtasoinen tai erityisammatti tutkinto, päätökset tulevasta koulutuksesta tehdään joka tapauksessa seuraavalla hallituskaudella, koska vuodenvaihteessa uudistushankkeen päättyessä ollaan enää kolmen kuukauden päässä seuraavista eduskuntavaaleista. En ehkä itse tunnista niitä välittömiä tarpeita, joiden vuoksi pelastajatutkinnon tulisi olla ammattikorkea koulututkinnon tasoinen, mutta Markus Viitaniemi avasi perusteita kyllä Pelastustiedon blogitekstis sään 2.9.2022 hyvin. On myös sanomattakin selvää, että sopimuspa lokuntien elinvoimaisuudesta on entistäkin tär keämpää pitää tässä hetkessä huolta. Palkataanko teh täviin epäpäteviä. 46 Pelastustieto 7/2022 Koulutuksen sumuinen tulevaisuus MOKKATAKKIMAISTERI Onko keinoa pidentää työuria. Tämä tarkoittaa, että tarve pelastajakoulutuksen lisäämiseen on perusteltava erityisen huolellisesti ja on osallistuttava julkiseen keskusteluun aktiivisesti. Samaan aikaan pelastustoimen kou lutuksen uudistamishanke päättyy tämän vuoden loppuun. Jotkut ovat väläytelleet ratkaisuna ensihoidon tuottamisen vähentämistä, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että se olisi pelastustoimen yhteiskunnallisen tehtävän, osaamisen ja ihmisten palveluiden kannalta vää ränsuuntaista kehitystä. Poliittisia päättäjiä ja sellaiseksi ensi vaa leissa pyrkiviä jututettaessa kannattaa muistuttaa suunnitelmista tuplata pelastajakoulutuksen määrä
??????. ?????????????????. ?????-???????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ????????. ??????-????????. ??????. ?????????–???????????????????. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401.. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. 7/2022 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ??????????. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Sinunkin ilmoituksesi näkyisi tässä edullisesti vuoden jokaisessa numerossa
Kaarlelan VPK hälytettiin varikkovalmiuteen Kokkolaan paikkaamaan Kokkolan kaupunkialueelle syntynyttä henkilöstövajetta. Palo levisi tästä tehdas rakennuksen seinärakenteeseen ja kiipesi sitä pitkin vesikatolle.” ”Kyseessä oli siirrettävä rakennelma, jolle ei vaadita rakennuslupaa. Tehtävälle hälytettiin vasteen mukaisesti yksi sam mutusauto Vetelin paloasemalta kolmen kilometrin päästä kohteesta”, kertoo päi vystävä palomestari Joonas Nuolioja. Valmiussiirtona Nuolioja määräsi Alavetelin sammutus ja säiliöauton Kaustisen paloasemalle. Lähdin liukutankoa kohti ja nostin vasteen kes kisuureksi rakennuspaloksi klo 14.07. elokuuta 2022 syttynyt tulipalo sitoi paljon resursseja – vedestä ja savusukeltajista uhkasi pula. ”Kahden minuutin päästä tuli puhelu päivystävän palomestarin puhelimeen ja sanottiin, että täällä palaa oikeasti. Tehtävään liittyivät naapurikunta Kaus tisen sammutusauto ja säiliöauto sekä säiliöauto Vetelistä. ”Pyysin tulemaan kiireellisenä koh teeseen, sillä vettä näytti menevän. Se oli liian lähellä tehdasrakennusta ja tuuli painoi tulen tätä kohti. Palo sai ilmeisesti alkuunsa kuumasta bitumista. Bitumikat tohuoparullat olivat tulessa, mutta oli epä selvää paloivatko ne itse rakennuksessa vai sen vieressä. Kattoelementtejä valmistavan LapWallin Vetelin yksikössä 16. Itse lähdin liikkeelle operaattorin kanssa.” Nuolioja liitti tehtävään etupainottei sesti Kokkolasta myös raivausyksikön ja nostolavayksikön korkean paikan työs kentelyä varten. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos ”T ulin Kokkolan palo aseman iltapäiväkah ville kahden maissa, kun kahvitauko kes keytyi klo 14.04 auto maattihälytykseen Veteliin. Vetelin yksikkö ilmoitti lähestyessään kohdetta, että palaa kunnolla. Noin 5000 m²:n tehdashallin vieressä muutaman metrin päässä oli ollut tilapäinen noin 15 m²:n rakennelma, jossa oli ollut pikipannu. Letkuauto on erikoisajo neuvo, jossa on reilun kilometrin verran paloletkua, tehokkaita moottoriruiskuja ja armatuurikalustoa isoihinkin maasto ja rakennuspaloihin. Varmistin, että kohde oli sama. ”Alueella oli bitumikattorullia isolla alueella. Palovesi verkoston virtauma ei ollut hyvä, mutta tuotti kuitenkin jatkuvan vedensyötön ja säiliöauto oli puskurina sammuttavaan yksikköön. Mustaa savua levisi Valtatielle 13 päin. En tunne prosessia tarkasti, mutta jotain on tapah tunut ja rakennelma syttynyt palamaan. Palaneita bitumikattohuoparullia.. Siinä teh tiin kuitenkin tulitöihin rinnastettavia töitä kuumalla bitumilla, jota käytetään kattoelementtien hitsaamiseen. Määräsin myös pai kat raivausyksikölle ja nostolavalle, joka pedattiin lähelle seinää.” Vetelissä on pelastuslaitoksen toinen letkuautoista, ja sen miehistö teki alku vaiheessa palopostiselvityksen. Aluksi annoin Vetelin ja Kaustisen yksi köille tehtäväksi sammuttaa seinäpaloa maasta käsin ja varmistaa, ettei palo leviä tehdashallin sisälle. Klo 14.13 Nuolioja nosti vasteen suureksi rakennuspaloksi, jolloin tehtävään liitettiin myös Teerijärven sam mutus ja säiliöauto sekä naapurilaitok selta Evijärveltä sammutus ja säiliöauto. Palo ei levinnyt erityisen aggressiivisesti kat torakenteissa, mutta levisi kuitenkin. 48 Pelastustieto 7/2022 TULITYÖT Rajoituslinja piti – muuten olisi ollut edessä isot talkoot Automaattihälytys muuttui nopeasti keskisuureksi rakennuspaloksi, kun kohteesta soitettiin suoraan päivystävän palomestarin puhelimeen. Tehdasrakennuk sen seinä oli peltikatteinen, puurunkoinen ja villaeristetty, katto puurakenteinen.” Perhon toinen säiliösammutusauto oli ollut Kokkolassa huollossa ja ilmoittau tui päivystävälle palomestarille, että tulee ajamaan onnettomuuspaikan ohi
”Viimeisin palotarkastus kohteessa oli tehty joulukuussa 2021. Seinä ja ovirakenteita tuhoutui noin sata neliötä. Saimme nyt savusukeltajia katolle ja palo oli muu taman metrin päässä rajoituslinjasta. Noin klo 16.50 ennen kuin tilanne saatiin hallintaan Perhosta tuli vielä säi liöauto savusukeltajan kera. Avasimme bitumisen kattorakenteen moottorisahalla ja laikkaleikkureilla. Katsoimme toi minnanharjoittajan kanssa, että 12 met rin päässä päätyseinästä katon rakenne muuttuu, mutta siitä ei ollut tarkempaa tietoa monien saneerausten ja laajennus ten jälkeen. Palon seinärakenteisiin levittänyt tuuli kävi samalta suunnalta. Kun räystäspeltiä sai auki, palo sai lisää ilmaa, mutta saimme heti sammutusvettä perään. Rajoituslinja tehtiin siihen. Nuolioja määräsi Teerijärven yksi kön käyttämään Fognailläpilyöntisuih kuputkea savukaasuja jäähdyttämään. Jonkin verran sisäkattorakenne meni puhki ja vettä tuli tehdashalliin, mutta isoja vesivahinkoja ei syntynyt. Moni päätoiminen on mukana sopimuspalokunnassa, ja siitä oli Nuoli ojan mukaan iso hyöty tälläkin tehtävällä. RAJOITUSLINJAN ON PIDETTÄVÄ! ”Vaikka sammutettiin kouran ja nostola van avulla, palo jatkoi kuitenkin katolla hitaasti leviämistään. Ainekset oli pahempaan,mutta rajoituslinja piti.. Nostolavalta saimme vettä katon tasalta seinä ja kat torakenteisiin. Havaittuja puut teita ei ollut paljon, mutta tämä riski oli syystä tai toisesta jäänyt tunnistamatta.” Tehdashallin kattorakennetta puret tiin noin 220 neliötä toiselta lappeelta. Ei ollut turvallista laittaa tässä vai heessa miehiä ylös katolle ja räystäälle.” Noin klo 16.45 Nuolioja käski myös Kaustiselle siirretyt yksiköt paikalle, sillä tarvittiin lisää savusukeltajia. Teriä meni paljon ja työ oli hidasta, mutta saimme palon pysähtymään siihen.” Joonas Nuoliojan mukaan palovaaral liset rakennukset tai rakennelmat pitää siirtää riittävän etäälle varsinaisesta rakennuksesta. ”Jouduimme työskentelemään 11 met rissä olevan harjakaton äärellä. Maakun nissa ollaan pitkälti sopimuspalokuntien varassa. Säiliöt täyt tyivät kuitenkin hitaasti. Määräsin siksi myös luonnonvesilähteen selvitettä väksi”, Nuolioja kuvailee. Paikalla oli noin 20 sammutus ja pelastusyksikköä sekä korkeariskisen työn takia ambulanssi, jota ei onneksi tarvittu. Täysin tuhoutunut rakennelma sijaitsi vain muutaman metrin päässä tehdashallista. Tarvitaan savusukeltajia, jotka pystyvät työskentelemään myös putoa misvaarallisella alueella. Alkuvaiheessa tämä oli meillä haaste. Palovaarallisessa raken nuksessa suojaetäisyys on vähintään 15 metriä. Pelastustoiminta päättyi klo 20 ja jälkivartiointi kesti aamukahdeksaan. AKTIVOINTI JA MOTIVOINTI TÄRKEITÄ ”Kriittisiä hetkiä silti elettiin. Päivystävällä palo mestarilla on iso vastuu komentaessaan miehiä katolle, vahinkoja ei saa tapahtua. Tuotantolinjat eivät Nuoliojan mukaan juuri vaurioituneet, ja tuotanto saatiin nopeasti käyntiin. Mietin, että jos palo mene tetään sen rajan yli, tulee isot talkoot. Aloimme maasta käsin avata räystäsrakennetta raivausyksikön kouralla. Palon leviäminen tehdashallin sisäpuo lelle saatiin estettyä. Asemavastaavalla pitää olla aikaa ja resursseja tähän pitkäjänteiseen ja tär keään työhön”, Nuolioja painottaa. Jos haetaan rakennuslu paa eri paloluokkaa olevalle rakennuk selle, suojaetäisyyden tulee olla vähintään kahdeksan metriä ilman rakenteellisia palosuojauksia. Toisesta sivuräystäästä alkoi nousta savua. Kolman nessa valmiussiirrossa Kruunupyystä siirrettiin säiliö ja sammutusauto Kaus tisille. Tulta vastaan taisteli noin 50 henki löä, suurin osa seitsemästä sopimuspalo kunnasta. Palo levisi seinää pitkin kattorakenteisiin. 7/2022 Pelastustieto 49 ”Määräsin läheisen teollisuusalueen vesiaseman selvitettäväksi. On tärkeää motivoida ja aktivoida palo kuntalaisia pakollisiin harjoituksiin, toimintakykytesteihin ja terveystarkas tuksiin
”Sain sen huovan hitsattua, kun alkoi takanurkasta savu nousemaan. Päällystettävää pintaa oli noin 50 neliömetriä. Pulli täytti heinäkuun lopussa 80 vuotta. Luvanantajilta hän haluaa enemmän, etenkin sellaisilta, jotka ovat käyneet korttikoulutuksessa, mutta eivät ole olleet millään tavalla tekemisissä varsinaisten tulitöiden kanssa. Minä siihen, että lähdet mukaan katsomaan, täytyyhän sun nähdä se mihin olet lupaa antamassa. Pulli on kokenut alan kehityksen katolle hiekkapedille nostetuista puulämmitteisistä pikikattiloista nykyaikaisempiin työmenetelmiin. Pullin on pitänyt alalla tunne siitä, että osaa asiansa, mutta myös se, että sisäistää työnsä hyödyllisyyden. Tai sitten ei. Toisaalta: ”Mähän pysyn hirveen hyvässä kunnossa, kun tuolla keikun ja kiipeän”. 50 Pelastustieto 7/2022 TULITYÖT Kattotöitä puolen vuosisadan kokemuksella ”Kohdehan sen tulityöluvan tarvitsee” Kattotöitä vuodesta 1966. Kehitys kehittyy, mutta vanhoissakin työtavoissa oli puolensa. ”Älkää enää ottako mua tulityökurssille, kun en saa varmaan enää edes ajokorttia seuraavalla kerralla”, Pulli naurahtaa. ”Se pyysi minut toimistolleen ja rupesi kirjoittamaan sitä tulityölupaa. Kesä 2022 oli hänen viimeisensä kattohommissa. Pulli kaivaa muisteloistaan esimerkin Eduskuntatalon takana tehdystä tulityöstä, johon hän tarvitsi luvan. ”Pikkukohteita tulee tänäkin kesänä kymmeniä, vaikka en enää juuri mitään teekään”. Veti herneen nenään”. Ja toinen voi huomata jotain sellaista mitä toinen ei näe, kun yhdessä katsotaan sitä paikkaa”. Sittemmin kokoluokka on pienentynyt. Huusin rappukäytävään, että palokunta äkkiä tänne, täällä saattaa olla tuli irti”. ”Nyt kohteet käydään läpi suurimmassa osassa tulitöitä. Jälkikäteen selvisi, että lattian alla on vajaan metrin korkuinen tila, joka oli täynnä roskia ja paperia. Nyt sinne kynnyksen alle annetaan tulta ja tulityönluvan antaja on antanut luvan jostain kilometrien päästä käymättä kohteessa ollenkaan”, Pulli mainitsee epäkohdaksi. Isännöitsijän toimisto oli kauempana Töölössä. Tässäkin tapauksessa useammasta silmäparista riskiarviossa olisi saattanut olla hyötyä. No osui siihen yksi parin vuoden tauko, mutta siitä huolimatta Martti Pulli on kerryttänyt poikkeuksellisen kokemuksen alalta. Yhden tarjosi silloisen Kansallis-Osake-Pankin konttoritalon seitsemännen kerroksen lautalattia Aleksanterinkadulla. Pulli kiteyttää ongelman hyvin: ”Se kohdehan sen luvan tarvitsee. KIITOSTA LUPAPROSESSILLE Pulli kiittelee nykyistä tulityölupaprosessia kokonaisuutena. ”Siitä olisi tullut Aleksanterinkadulla seitsemännessä kerroksessa melkoinen roihu, jos ei olisi heti huomannut”. ”Eristysala ja niin sanotut pikimiehet olivat ihan aliarvostettuja aikoinaan, mutta nythän sen arvo on käsitetty, kun on kaiken maailman homevaurioita ja vuotoja”. Työkohteita on kertynyt satoja, ellei tuhansia. Kyllähän tekijällä yleensä on luvat kunnossa”. Yllätyksiltä, läheltä piti -tilanteilta ja vahingoiltakaan Pulli ei ole välttynyt. ”Kuuman pien kanssa oli sikäli turvallista, että sillähän nyt ei saanut siellä levitettäessä ainakaan tulipaloa aikaiseksi. Pullille kerrottiin, että tilassa ei ole laudan lisäksi muuta palavaa. Se suuttui ja sanoi, ettei sillä ole aikaa juosta siellä mun kanssa. ”Jos se ei ole pätevä, olisi parempi, ettei antaisi ollenkaan sitä lupaa”. Ja tarinaa piisaa sen mukaisesti. Aikoinaan kohteet olivat isompia, kuten Otaniemi, Nesteen jalostamo ja Olympiastadion torneineen. Jarkko Sorjonen Vanhoissakin työtavoissa oli puolensa.. Siellä ilmenee paljon sellaista, mitä ei muuten välttämättä edes hiffaisi. Pulli avasi lattian purkuraudalla tai rautakangella ja sai palonalun sammumaan
Telakan henkilökunnan toimesta hallissa ollut rakenteilla oleva alumiininen laivan runko peitettiin heti palon alussa pressuilla. Vuosittain hän antaa koulutuksia niin oppilaitoksissa kuin yrityksissä noin kymmenisen kertaa. Nolla turmaa tavoitteeksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomestarina työskentelevä Juha Höök tekee myös tulityökorttikouluttajan keikkoja. Lue tämä ja monta muuta mielenkiintoista artikkelia: pelastustieto.fi/arkistojuttu 780830 voimassa olevaa tulityökorttia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Koulutusmateriaali on riittävää, mutta koulutuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. ”Remontissa käytettiin turvallisempaa menetelmää eli puukkosahaa, mutta räjähdys sai alkunsa kipinästä. Samoin on tärkeää tehdä työn valmistelut annettujen ohjeiden mukaan. Tuli ja kuumat syttymiskelpoiset palokaasut levisivät kosteuden poistoon suunnitelluissa tuuletusraoissa lähes rajoituksetta kuin hormeissa ikään. Lähetä tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai kiinnostavia juttu aiheita osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Tuli voi riistäytyä pitkänkin ajan jälkeen.” ”Tulityölupakäytäntö pitää olla yrityksissä mietitty osaksi pelastussuunnitelmaa.” Vuoden palomieheksikin viime vuonna valitun Juha Höökin mielestä myös tulityövahingoissa pitää tavoitteena olla nolla – samalla tavalla kuin työturvallisuudessa. Palo sai alkunsa hitsauksesta, kun hallin matalan osan katolla oltiin rakentamassa kierreporrasta korkeamman halliosan katolle. tammikuuta 1989. Etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan. Aiheuttivatko tulityöt kaasuräjähdyksen asuinkerrostalossa Helsingissä. 7/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Aiheutuiko räjähdys tulitöistä. Alkusammutustaitojen pitää olla kunnossa ja sammutusvälineiden olla saatavilla. Palovartijat ovat yhä toivottuja. Esa Aalto ALAN TOIMIJA HISTORIA Hitsauksesta miljoonavahingot Raumalla 1989 Hollmingin telakan suurlohkohallin palo Raumalla työllisti alueen palokunnat 27. Suurlohkohallissa katkaisulinjalla ja hallin länsipuolisessa osassa toimi neljä vesitykkiä, itäpuolisessa osassa kaksi vesitykkiä sekä useita työsuihkuja. Kaikki katosta pudonnut palava materiaali sammutettiin saman tien ja täten onnistuttiin säilyttämään alhaalla hallissa olleet laitteet ja alumiinirunko sekä osa työkoneista lähes vaurioitumattomina. Vaikuttavuudesta on huolehdittava eikä vedettävä vain minimiä”, Höök sanoo. Tässä tapauksessa oli työnjohtaja vielä valvonut rakenteiden suojausta lasikuitukankaalla ja kuitenkin vahinko pääsi sattumaan. Hänen mielestään käytännön esimerkit ja konkretia auttavat. (Lähde: Nordic Hot Work Meeting 21.9.2022) AJANKOHTAINEN LUKU. ”Tulityövahinkoja aiheutuu yhä liikaa, joten hyviä tulityökäytäntöjä pitää viedä eteenpäin. ”Pienillä yksinkertaisilla asioilla, kuten suojauksella pystytään vaikuttamaan. Poliisi tutkii onnettomuutta.” Vastaajana Helsingin pelastuslaitokselta palotarkastaja Jonna Halonen, joka on tutkinut viime huhtikuussa sattunutta räjähdysonnettomuutta onnettomuuksien ehkäisyn näkökulmasta. Samoin pressutettiin työkoneita ja joitain laivalohkoja. Hitsaustyöt vaativat vieläkin parempaa huolellisuutta. Palon nopean leviämisen mahdollisti elementtien rakenne. Koko palon ajan jäähdytettiin alapuolelta teräsrakenteita suihkuin ja vesitykein. Ymmärretään myös jälkivartioinnin merkitys
Ylipalomies miettii, miten juuri nyt pitäisi reagoida. ”Mä taas oon sitä mieltä, että palokunnassa moni asia prakaa just sen takia, että aina pruukataan olla samaa mieltä.” ”Käytätkö sä mun sanoja mua vastaan. Siinä sulle ura polkua.” ”Eiks ne tajuuu, ettei villii eläintä voi sulkea häk kiin”, nuorempi kollega yrittää keventää. ”Täällä sanotaan, että pelastajatutkinnosta pitäisi tehdä amktutkinto.” Ylipalomies puhaltaa nenästään ilmaa kuin punaista nähnyt härkä. Sitä täytys vaan kouluttaa ja käyt tää aktiivisesti.” ”Älä ala tarjoilla noita ura ja kurapolkuja. Hiljaako pitäs olla silloin, kun keskustellaan asioista.” Ylipalomies huomaa olevansa nurkassa. Uudet jutut jää käyttä mättä. 90 prossaa kavereista jää kuitenkin sairauseläkkeelle. On pieni ihme, että mokka pysyy astiassaan. Kahvimuki kop sahtaa asenteella pöytään. Se, että meillä on huono palkka, on kateellisten päälliköiden vika. Hän poh tii, milloin olisi sopivaa hetki hyökätä, mutta kollega löytää lehdestä uutta kivaa. ”Kuules tätä. Mä en kyllä alleviivaa tota päälliköiden syytä ihan tollase naan.” ”Ei sun tarttekkaan. ”Villii eläintä ei voi sulkea häkkiin” Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Ylipalomies murisee kuin leijona. Ja se, ettei se huo nokaan palkka aina tule, on myös päälliköiden vika, kun ovat hankkineet sellaisia tietojärjestelmiä, mitkä eivät toimi.” ”Miks ne olis palkkakehitystä vastaan. Syyllistäkö sä musta teet?” ”Toi on se toinen syy: Aina etsitään syyllistä.” ”Juo välillä sitä kahvia, niin oot vähän aikaa hil jaa.” ”Nythän sä puhut jo kuin demareiden Gustafs son. ”Harmaat pantterit ääntelevät juuri noin. 52 Pelastustieto 7/2022 Älä ala tarjoilla noita uraja kurapolkuja. Ylipalomies ei tunnista nykyhitin siteerausta, mutta ymmärtää hyvin, että hänen kustannuksellaan pilaillaan. Tiedätkö miksi ne kutsuu niitä eläkekorttejaan?” ”No?” ”Vapaudut vankilasta kortiksi. Ratkaisua ei synny, mutta hänen suustaan kuuluu tahtomaton murahdus. Edellinen vuoro on taas jättänyt pöydät täyteen kahvimukinjälkiä. Neljä vuotta pitäs opiskella, että saa huonoa palkkaa ja kuolee sammutussaappaat jalassa.” ”Tässä kyllä arvellaan, että palomiehen palkka kehityksen esteenä on juuri matala koulutustaso.” ”Paskat. 2040luvun pelastaja tarvitsee kave rikseen tekoälyä, koneita, robotteja ja harmaita pant tereita kuten sä – joo, just sä oot toi harmaa pantteri.” ”Katuharja ja puolitoistatuumainen työjohto on ne, millä on aina selvitty. ”Mun mielestä se Cobra olis hyvä vehje just har maille panttereille. Hän nostaa pyyhkimättömälle pöydälle kissan. Mä oon kuullu, että ne voi säilyttää taistelukuntonsa 75vuo tiaaksi asti”, kollega naurahtaa, harmaa pantteri ei.. Tuoreemmalla palomiehellä on alan aviisi auki. ”Kuka helvetti tänne sitten enää tulisi. Cobrakin on ollut kohta kymmenen vuotta, mutta harvemmin sitä keikalla esiin lumotaan”, ylipalomies yrittää taivuttaa pantterin käärmeeksi, mutta esiin manattua purentaa on vaikea peittää. Riittää, kun oot samaa mieltä niinku me täällä palokunnassa ollaan pruukattu olla.” Lehteä lukeva palomies pyöräyttää pari kertaa silmiään ja ottaa mokkahörpyn
010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 7/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. . 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009
54 Pelastustieto 3/2022 Petteri Jokelainen kuvattuna entisellä työpaikallaan Ylivieskan paloasemalla. 54 Pelastustieto 7/2022. Nyt Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja työskentelee pääasiassa Oulussa, jonne hän on myös muuttanut asumaan
Olemme osaava palveluntuottaja ja keskeinen sisäisen turval lisuuden tekijä”, pelastusjohtaja Petteri Jokelainen katsoo tulevaisuuteen. 7/2022 Pelastustieto 55 TAPASIMME Luodaan uutta, luovutaan vanhasta. Kahden yhdistäminen yhdeksi ei ole helppo tehtävä, mutta tilanne on herkullinen, kun voidaan uudistaa ja pitää mukana hyväksi koettua vanhaa kahdesta eri organisaatiosta. ”Olen aina halunnut kehittää itseäni ammatil lisesti. Olemme haluttu työnantaja ja sopimuspa lokuntatoiminta on alueellamme vireää. Ei helppo, mutta herkullinen työ Pohjois-Pohjanmaalla aloittaa ensi vuonna kaksi pelastuslaitosta Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi yhdistävä hyvinvointialue. Viimeksi hän työskenteli pelastuspäällikkönä Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. ”Sukurasite”, hän vastaa kysymykseen, miten hän on päätynyt alalle. Luonnollisesti poika vietiin mukaan palokunnan nuorisoosastoon ja siitä harrastus eteni hälytysosastoon. Jokelainen aloitti vappuna pelastusjohtajana PohjoisPohjanmaan pelastuslaitoksella. Siksi olen katsonut koulutuksen tärkeäksi. Edellinen työnantajani antoi myös mahdollisuuden tehdä haasteellisia työtehtäviä. Jo edesmennyt isä työskenteli aikoinaan Haapajärven palolaitoksella erilaisissa tehtävissä, kuten palotarkastajana, sekä Rantsi lan ja Ruukin kuntien yhdistetyssä palopäällikön virassa. Viiden vuoden palomiessairaankuljettaja pestin jälkeen hän hakeutui ensimmäiseen palopäällystön amktutkintoon. Siksi katsoinkin, että nyt oli aika hakeutua uuteen tehtävään”, hän pohtii haluaan hakeutua uuden hyvinvointialueen pelas tusjohtajan virkaan.. ”Kun ammatinvalinta tuli ajankohtaiseksi, oli pelastajatutkinto selkeä ykkönen”, hän sanoo. ”Työurani olen tehnyt kotiseudullani täällä Joki laaksoissa”. Teksti ja kuvat: Esa Aalto ”T oivottavasti voimme kymmenen vuoden kuluttua katsoa, et tä saimme liik keelle positiivisen kehityksen, jossa työyhteisössämme on myönteinen il mapiiri. Haapajärvellä myös hän pienenä poikana pyöri jaloissa paloasemalla. Palokunta ei jäänytkään harrastukseksi, vaan vuonna 1996 hän valmistui pelastajaksi Pelastusopistosta
”Tämä vaatii meiltä enemmän yhteensovitta mista. Kun mukaan laske taan inflaation ja palkkaratkaisujen tuoma vaikutus, vaje kasvaa jopa 80–120 miljoonaan euroon. Jokaisen on saatava tietää uusi tehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Kun kaikkiin tehtäviin ei saada tekijöitä, olisiko syytä miettiä esimerkiksi mahdollisuutta uudistaa pelastuslakia ja palvelurakennetta. ”Esimerkiksi henkilöstövaje on valtakunnallinen ongelma. Siksi on tärkeää olla vuorovaikutuk sessa henkilöstön kanssa. PohjoisPohjanmaan hyvinvointialueella eletään ankaran rahoitusvajeen kanssa. ”Ensi vuonna on alustavan arvion mukaan toi mintamenoissa noin yhden miljoonan euron pudo tus. Hyvinvointialueuudistuksen valuviaksi hän kuvailee sitä, kun uudistusta ohjaavat sisäministeriö ja sosiaali ja terveysministeriö vaativat laadukasta palvelutuotantoa ja määrittävät toiminnalle tason. Joke Petteri Jokelaisen työhistoria on pelastusalalta.. Samaan aikaan valtion rahakirstua vartioiva valtio varainministeriö määrittelee rahoitustarpeen, ja jos nämä eivät kohtaa, on järjestelmässä hänen mieles tään silloin jonkinlainen valuvika. Meillä on tilaisuus uudis taa ja uudistua, mutta arvioida myös, mitä on tarpeen säilyttää entisestä.” Jokelainen haluaa uuden laitoksen keskittyvän erityisesti omaan ydintehtäväänsä ja hoitamaan ne hyvällä ammattitaidolla. Siksi Petteri Jokelainen näkisikin mieluusti, että asioita katseltaisiin myös kansallisesti. Kun tilaisuus oli myös lähteä raken tamaan uudenlaista organisaatiota, oli selvää, että pelastusjohtajan tehtävä kiinnostaa. Joudumme arvioimaan investointeja ja toimintata poja. Näin olisi mahdollista tarkastella toimintavalmiuteen tai onnettomuuksien ehkäisyn palvelutasoon liittyviä kysymyksiä.” ”Jos raha ja tekijät eivät riitä, ei palvelutasokaan voi silloin pysyä ennallaan.” Hän jatkaa, ettei tarkoita tällä sitä, että sellainen olisi tavoitetila PohjoisPohjanmaalla, mutta soisi silti käytävän tästä keskustelua kansallisesti. ”Myös yhteistyö koko hyvinvointialueen kon sernipalveluiden kanssa on tärkeää, josta saamme hyödyllistä apua, esimerkiksi hankintoihin liittyvissä asioissa.” Hän pitääkin uudistusta mahdollisuutena, vaikka siinä omat haasteensa onkin. Nämä kaikki on myös yhteensovitettava hyvinvointialueen prosesseihin.” TALOUS HUOLETTAA Suurin huolenaihe on talous. 56 Pelastustieto 7/2022 TAPASIMME KIINNOSTAVA HAASTE Laajat tehtäväkokonaisuudet ja itsenäinen vastuu miellyttävät. ”Talousarvion ja palvelutasopäätöksen raken taminen ensi vuodeksi on tärkeää, samoin kuin jatkossa riskianalyysin ja palvelutasopäätöksen valmistelu. ”Tässä on suuri haaste, mutta työn kokonaisuus on kiinnostava. Me teemme täällä kokonaan uutta laitosta, sillä ainoana koko maassa tässä yhdistetään uuteen hyvinvointialueen pelastuslaitokseen kaksi pelastuslaitosta.” Pelastusjohtajana hän haluaa olla kuunteleva tie don kartuttaja, jolla saa rakennusaineet päätöksen tekemisen tueksi. Silloin on kriittisesti käytävä läpi jokainen kohta. ”Pyrin siihen, että jokaisen päätöksen taustalla on vankka tieto. Ovatko lakisääteiset tehtävämme mitoitettu niin, ettei niissä ainakaan ole ylituotantoa. Samalla kun luomme uutta, on välttämätöntä myös luopua jostakin entisestä.” Hän luettelee uudistamisessa keskeisiksi asioiksi organisaation rakentamisen, erityisesti henkilöstön uuden aseman uudessa organisaatiossa. Sellainen tuo kustannuksia.” Käytössä olevat keinot eivät tuo pitkäaikaisia rakenteellisia säästöjä. Se luo omat tiukat reu naehtonsa toiminnalle
Se on itsel leni ollut aina tärkeää. ”Kun päivittäisessä työssämme kohtaamme toi semme toisiamme arvostaen, saavutamme sen, että jokainen voi tulla töihin hyvillä mielin ja uskaltaa olla myös eri mieltä.” ”Kukaan ei saa pelätä, että tulee syrjityksi tai kiu satuksi. Petteri Jokelainen, 47, ja Haapajärveltä kotoisin, nykyään Oulusta. Olemme jokainen vastuussa siitä, että työ yhteisössä on hyvä henki.” PITÄÄ KUUNNELLA Hyvä vuorovaikutus ja sisäinen viestintä ovat välttä mättömiä työyhteisössä. lainen kuvaileekin sopeuttamistarvetta kestämät tömäksi. Tarpeeton negatiivisuus, mustamaalaaminen. ”Henkilöstölle on säännöllisesti kerrottava asioista ja pitää muistaa myös kuunnella. PERHE. MIKÄ SYTYTTÄÄ. ”Tällä haluan tietää, mitä asioista ajatellaan ja se on myös perusta päätöksenteolle. Onhan siellä ollut entuudestaan toki tuttuja kin.” Hän on alkanut kiertää uuden laitoksen alueita, jolloin voi eri paikoissa kuunnella ihmisten tuntoja ja aistia tunnelmaa. ”Yhteisen tekemisen kautta saavutamme hyvän joukkuehengen”, hän uskoo. Kun tietää perus telut päätöksille, on helpompi toimia niiden mukaan ja myös perustella ne muille.” Petteri Jokelainen tuli uuden hyvinvointialue laitoksen johtajaksi pienemmän laitoksen pelastus päällikön tehtävästä. Pystyy olemaan inhimillinen, ammatillinen ja luotettava. Pitää pystyä tekemään yhteistyötä. Hän kantaakin huolta siitä, miten henkilöstö pysyy matkassa mukana ja miten tästä selvitään. Hän valmistuu Oulun yliopistosta tuotantotalouden dip lomiinsinööriksi. Kahden laitoksen toimintakulttuureissa on ymmärrettävästi eroja, mutta pitääkö niiden olla kaan samanlaiset. MIKÄ SAMMUTTAA. Pelastustoimen arvoissa on hyvä lähtökohta. 7/2022 Pelastustieto 57 TAPASIMME Valuvika vaivaa. Oman palokuntataustansa hän kuvailee vaikut tavan myös nykyisessä tehtävässä. ”Voin sanoa vilpittömästi, että minut on OuluKoillismaalla otettu poikkeuksetta hyvin vas taan. HARRASTUKSET. Vaikka asiat olisivat vakavia ja töitä tehdään tosissaan, ei niitä tarvitse tehdä vakavamielisesti. Olen halunnut myös kysyä toisilta, mikä on saattanut joskus jostakin tuntua, etteikö tuo kaveri mistään mitään tiedä, kun niin kovin kyselee”, hän hymyilee. ”Kyllä tässä pitäisi vähintään puhua siirtymä ajoista. PELASTUSJOHTAJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. Bändissä rumpalina, lukeminen ja hyötyliikunta. Silloin on helppo samaistua heidän asemaansa. Positiivinen ja valoisa työilmapiiri. Työhyvin vointi onkin hänelle tärkeä asia, jota hän selvittää myös diplomityössään, jonka aihe on strategisen työhyvinvoinnin johtamisen mallin luominen. Nyt joudutaan tekemään nopeita ratkaisuja eikä ole tietoa siitä, kuinka pitkäaikaiset vaikutukset niillä voi olla järjestelmiimme”. ”Muutoksessa on aina sekä hyviä että huonoja puolia.” Työhyvinvointiin pitää aina satsata, mutta eri tyisesti tämänkaltaisessa uudistuksessa, jossa kaksi itsenäistä organisaatiota yhdistetään. Kaikille pitäisi olla mielekästä ja oman osaamistason mukaista tekemistä. Uuden luominen, innostuminen, innostuneet työkaverit. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Vaimo sekä 5ja 7-vuotiaat lapset sekä Emmau-kissa. Myös vaatimukset sopimuspa lokuntalaisille ovat tiukat.”. Työhyvinvointiin satsataan myös rekrytoimalla työhyvinvointikoordinaattori ja siihen apua saadaan myös uudesta konsernista. Tiedolla johtaminen on tärkeää, koska ei pelkkä hurmoskaan pitkälle kanna. Toimintaa voisi kehittää myös niin, että siinä voisi erikoistua tiettyihin tehtäviin. ”Sekä päätoiminen henkilöstö että sopimuspalo kuntalaiset ovat meille tärkeitä eikä meillä ole varaa menettää heistä ketään.” TYÖHYVINVOINTI TÄRKEÄÄ PohjoisPohjanmaan suuremmassa uudistuksessa tärkeää on onnistua siinä mielessä kestävällä tavalla, etteivät mahdolliset arvet muutoksesta jää pysyviksi. Tasapäisyyttä ei pelastusjohtajan mielestä tarvita, ennemminkin oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertai suutta, ja palvelutasossa voi erilaisilla alueilla olla eroavaisuuksia, mutta palvelutuotannon pitää olla yhteneväinen samankaltaisissa toimintaympäris töissä. ”Sopimuspalokuntien toiminnassa tärkeää on toki hälytysvalmiudesta huolehtiminen, mutta yhtä lailla myös toiminnan kehittämisestä muutoinkin.” ”Takuuvarmasti heitä voitaisiin hyödyntää myös nykyistä enemmän
Tutkimustuloksiin päädyttiin laadullisen tutkimuksen sisältöanalyysimenetelmällä. Pelastustehtävätasolla erikoistumiset toteutuvat noin 32 % vasteeseen nousun osalta ja noin 64 % määritetyistä toimenpiteistä. Opinnäytetyön tutkimustulosten pohjalta pelastuslaitokset voivat saada ideoita, miten toteuttaa tai kehittää sopimuspalokuntien erikoistumisia pelastustoiminnassa.. Sopimuspalokuntien erikoistumisia on ollut pelastuslaitoksilla pääosin jo yli kymmenen vuoden ajan, ja ne ovat saaneet alkunsa yhtäaikaisesti pelastuslaitosten tarpeesta sekä sopimuspalokuntien omasta tahdosta. Tulokset osoittavat, että sopimuspalokuntien erikoistumisia on huomioitu laajalti. MARIN, PETJA: Sopimuspalokuntien erikoistuminen pelastustoiminnassa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013216 Opinnäytetyön aihe on sopimuspalokuntien erikoistuminen pelastustoiminnassa. Kuvituskuva: Kimmo Kaisto. Pelastuslain yhtenä tavoitteena on onnettomuuden seurausten rajoittaminen tehokkaasti, jotta ympäristölle aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tarkoitus oli selvittää myös savutuulettimen muodostamaa ylipainetta tavanomaiseen huoneistoon. Huomattiin, että sopimuspalokuntien erikoistumisia on toteutettu valtaosassa pelastuslaitoksia. Teoreettinen viitekehys koostuu tulipalojen sammutustaktiikasta, tulipalojen aiheuttamista ympäristöhaitoista, pelastustoimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä ja ohjeista sekä hallitusti polttamisen nykytilasta. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia asiantuntijahaastatteluilla. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka monella pelastuslaitoksella aihetta on huomioitu, millä tavalla sitä konkreettisesti huomioidaan sekä miten se toteutuu pelastustehtävillä. Kehittämistarpeita nähtiin olevan muun muassa vastesuunnittelussa, riskienhallinnallisessa toteuttamisessa sekä sopimuspalokuntien rekrytoinnissa. Taktisten ja teknisten ratkaisuiden parantaminen tehostaa sammutustyön tuloksellisuutta ja vähentää ympäristövahinkoja. Pelastustehtävätason toteutumisien tutkimista täydennettiin vielä Pronton kautta tehdyllä selvityksellä. Tutkimus osoitti, että hallitusti polttamista voidaan käyttää osana tehokasta pelastustoimintaa. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan puhdas palaminen vähentää haitallisia päästöjä vedellä sammuttamisen sijaan. Tulipaloissa muodostuu myös tulipalojätteitä. Opinnäytetyössä tehtyjen tutkimuksien tuloksia voidaan hyödyntää opetusmateriaalina Pelastusopistossa ja pelastuslaitoksilla. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Sopimuspalokuntien erikoistuminen pelastustoiminnassa Hallitusti polttaminen osana tehokasta pelastustoimintaa HELLGREN, EERO: Hallitusti polttaminen osana tehokasta pelastustoimintaa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057396 Ympäristönäkökulmien huomioiminen sammutustehtävissä on pelastuslaitosten lakisääteinen tehtävä. Tavoitteena oli tutkia valtakunnallista kokonaiskuvaa. Aihetta tutkittiin, koska sopimuspalokunnilla on pelastustoiminnassa merkittävä rooli. Niiden myötä voidaan saada myös pelastuslaitoksen alueelle entistä parempaa palvelutasoa ja erikoistumisia voidaan hyödyntää riskienhallinnan työkaluna. Sammutteiden käyttö ei näin ollen ole jokaisen tulipalon kohdalla tarkoituksenmukaisinta. Lopuissa aihe on suunnitteluvaiheessa tai sitä ei ole lainkaan huomioitu. Erikoistumisia huomioidaan lähinnä liittyen pelastustoimintaan, vastesuunnitteluun ja palokuntasopimuksiin. Erikoistumiset voivat tarjota mahdollisuuksia pitää sopimuspalokunnat elinvoimaisina. Tutkimuksen mukaan ylipaineistaminen on tehokas tapa estää tulipalon leviämistä. Puhdas palaminen voi vähentää haitallisia päästöjä vedellä sammuttamisen sijaan. Sopimuspalokuntien erikoistumisien yleistä kokonaiskuvaa ja huomiointia tutkittiin kaikkiin pelastuslaitoksiin suunnatulla palvelutasopäätösten tarkastelulla ja Webropol-kyselyllä. Tulipaloissa syntyy haitallisia päästöjä ilmakehään ja maaperään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hallitusti polttamisen mahdollisuutta osana tehokasta pelastustoimintaa. Tulipalojen tahallisuus, tuottamuksellisuus sekä henkilövahingot pitää ottaa huomioon hallitusti polttamisessa. 58 Pelastustieto 7/2022 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla perinteisesti tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Hallitusti polttamista estäviä tekijöitä ei tutkimuksessa löytynyt. Sopimuspalokuntien erikoistumisien todettiin myös olevan pääosin hyödyllistä pelastuslaitoksille. Savutuulettimella tehtävä ylipaineistus muodostaa tulipaloa suuremman paineen noin 50 m²:n huoneistoon, jolloin savukaasut eivät pääse levittämään tulipaloa
Opinnäytetyössä esitetyn tutkimusaineiston, haastatteluista saatujen kehitysideoiden ja omien kokemuksien perusteella laadittiin kyselylomake kuntien vesihuollosta vastaaville. Moni koki myös, että oli saanut työkyvyn ylläpitämiseen ohjeistusta, seurantaa, testimahdollisuuksia, henkistä apua ja motivointia. Suurin osa, 92,2 prosenttia, koki työkykynsä hyväksi. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013281 Opinnäytetyön aiheena oli työterveys ja tarkemmin rajattuna työterveyshuolto ja sen palvelut. Työterveyshuollon kokonaiskustannuksia on tarkasteltu Kelan tietojen pohjalta ja yksittäisten palvelujen kustannuksista on selvitetty eri toimijoiden ilmoittamat taulukkohinnat, joista on muodostettu yhteenveto. Työterveyshuollon kustannukset ovat olleet noususuuntaiset 2000-luvun alusta lähtien, mutta viimevuosina kustannukset ovat tasaantuneet. Lain määräämien lisäksi on tarjolla useita erilaisia lisäpalveluja, joita on tarjolla esimerkiksi niin työntekijöille kuin työantajan esihenkilöille tai johdolle. 7/2022 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman kehittäminen Kokemuksia fysioterapeutin palveluiden käytöstä ja vaikutuksista työkyvyn ylläpitoon PUSENIUS, JONNE: Henkilöstön kokemuksia fysioterapeutin palveluiden käytöstä ja niiden vaikutuksista työkyvyn ylläpitämiseen : kyselytutkimus Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen jatkuvan valmiuden yksikön työntekijöille. Fysioterapeutin palvelut koettiin tärkeäksi oman työkyvyn ylläpitämisen kannalta. Kaikki vastaajat kokivat fysioterapeutin palvelut tarpeelliseksi, ja suurin osa oli käytTyöterveyshuoltopalvelut tänyt niitä. RYTKÖNEN, KIMMO: Työterveyshuoltopalvelut. Työterveyshuollon palveluja tarkasteltiin yleisellä tasolla. Prontosta analysoitiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella vuosina 2017– 2022 tapahtuneita onnettomuuksia, joissa sammutusveden hankintaa on käytetty seuraavia menetelmiä: paloposti, palovesiasema ja luonnonvesilähde. Pelastuslaki edellyttää pelastuslaitos ta laatimaan sammutusvesisuunnitelman yhteistyössä pelastustoimen alueen kuntien, vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Teemahaastatteluja tehtiin vesihuoltolaitoksen ja vesihuoltoryhmän edustajille. Vaikutusta työkyvyn ylläpitämiseen mitattiin kysymällä, oliko työkyky tällä hetkellä hyvä, millaista tukea oli fysioterapeutilta työkyvyn ylläpitämiseen saanut, millaista tukea olisi halunnut saada, motivoiko rahallinen bonusjärjestelmä työkyvyn ylläpitämiseen, oliko toimintakyvyssä rajoittavia tekijöitä, ja mitä ne olivat. Sammutusvesisuunnitelman kehittämistä varten selvitettiin Varsinais-Suomen sammutusveden hankinnan nykytila ja pelastuslaitoksen sammutuskaluston määrä sekä pohditaan sammutusjäteveden hallintaan liittyviä tekijöitä. Työterveyspalvelujen määräytymistä katsottiin lainsäädännön avulla ja selvitettiin julkisten tietojen pohjalta, mitä lisäpalveluja on työterveyshuollon palvelujen toimijoilta saatavilla. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036985 Tarkoitus oli kuvata kokemuksia fysioterapeutin palveluiden käytöstä ja sen vaikutuksista työkyvyn ylläpitoon. Suurin osa koki työkykynsä hyväksi.. Lisäksi pohdittiin ehdotuksia termistön tarkentamiseen ja sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävää kustannustenjakoa. Tutkimustietoa saatiin analysoimalla onnettomuustilastoja ja asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselylinkin avulla tammi–helmikuussa 2022 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa työskenteleviltä jatkuvan valmiuden yksikön työntekijöiltä. Opinnäytetyö oli kirjallisuuskatsaus, jossa oli laadullisen tutkimuksen elementtejä. Lähdetietona käytettiin lainsäädäntöä, työterveyteen liittyviä julkisia verkkosivuja ja työterveyshuoltopalvelujentuottajien verkkosivuilta saatuja tietoja. Suurin osa vastasi, että rahallinen palkitsemisjärjestelmä motivoi työkyvyn ylläpitämisessä. Toimintakykyä rajoittavista tekijöistä keskeisimmäksi nousivat tukija liikuntaelinsairaudet, viiden vuoden sisällä tehty leikkaus tai kuntoutus sekä fysiologiset syyt. Pelastustoimi oli yhtenä esimerkkinä työterveyshuollon palveluiden tarpeista yhdestä ammattialaryhmästä. KAUNISTO, NIKO: : Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman kehittäminen. Työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ovat pysyneet vuosia samoina, mutta tarkoitus on enemmän painottunut ennaltaehkäisevään toimintaan. Pääsääntöisesti lisäpalvelut eivät ole Kela-korvattavia, mutta niitä voi työnantaja hankkia omalla kustannuksellaan työntekijöilleen lakisääteisten työterveyshuollon palvelujen lisäksi. Vastaajat toivoivat myös entistä suurempaa liikuntaetuutta ja sitä, että ikääntyminen otettaisiin huomioon mahdollisimman varhain. Tulevaisuudessa vastaajat haluaisivat enemmän henkilökohtaisempaa ohjeistusta, kuntosuunnitelmaa ja seurantaa. Vastausprosentti oli 64,2 ja vastaajia 81. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612190 Tavoitteena oli kehittää Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelmaa. Kyselylomaketta ja opinnäytetyöstä saatuja tuloksia hyödynnettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman päivittämisessä
Pelastustoiminnan johtaja määräsi, että vaara-alue oli evakuoitava mahdollisimman nopeasti. Muuntajapaloa sammuttamaan hälytettiin 22 yksikköä ja kuutisenkymmentä palomiestä. Itseluottamukseni oli mennyt.” Yövuorossa Sveen onnistui nukkumaan, mutta näki painajaisunia katastrofihälytyksistä. Minua vaivasi ajatus, että emme ehtineet pelastaa kaikkia. Lähetin parhaat ystäväni sekä työtoverini vaaraan ja olin varma siitä, että kaikki eivät palaa asemalle”, Sveen kertoo. Nukkuvat asukkaat herätettiin ja tuotiin ulos. ”Heräsin ja juoksin autoon, mutta mitään hälytystä ei ollutkaan. joulukuuta 2020 kello 4.05: maanvyöry oli vienyt mukanaan kymmenen taloa. Övre Romeriken palokunnan Jessheimin paloasema hälytettiin kello 4.14. Ilmassa oli helikoptereita. Toivon, että kokemukseni auttavat palomiehiä ja pelastajia kohtaamaan vaikeita tilanteita.” Teksti: Lars Brenden 1 ja 6/2021 Muuntajapalo Ranskassa uhkasi levitä Châteaurenard (Ranska). Palon vuoksi useat kunnat jäivät sähköittä iltaan saakka. Palavassa muuntajassa oli 19 kuutiota öljyä. Ajoimme tietä pitkin vyöryn yläpuolelle. Paloesimies Kristoffer Sveenin yksikkö pysähtyi ryhmitysalueelle, kilometrin päähän vyörystä. Tiesimme vain, että sen reuna oli alle sadan metrin päässä. Näin sen herätessäni ja nukkumaan mennessäni. Sukulaisten, ystävien ja omaisten tuki oli korvaamatonta. Sammuttajat suojasivat kahta viereistä muuntajaa vesiverhoilla. Minusta tuntui, että en enää pystynyt ottamaan vastuuta toisten turvallisuudesta.” Painajaisunet alkoivat heti. Uuden maanvyöryn varalta heillä oli heijastavat kypärät ja huomioliivit. Sitten ilmoitin esimiehelleni tarvitsevani kriisiapua. "Et ole sairas, mutta tarvitset apua vaikutelmiesi ja ajatuksiesi läpikäyntiin." Työtoveri ehdotti: ”Arvioi, montako ihmistä pelastimme.” ”Se oli vaikeaa, mutta päädyin sataan murrettuun oveen. Kun jakeluyhtiö oli katkaissut virran, palo sammutettiin kahden vaahtoauton tykeillä. Palomiehet kiersivät talosta taloon rikkoen ikkunoita ja murtaen ovia. Vaikka en luottanut itseeni, työtoverit luottivat minuun. He tukivat minua. Sain sairauslomaa.” Psykologi kertoi, että tämä on normaali reaktio kriisitilanteesta. ”Minulla oli monen vuoden kokemus palokuntatyöstä, mutta tämä muutti kaiken. ”Jos me emme pelastaisi vaaraan joutuneita, niin ketkä sitten. ”Palasin autoon ja välitin käskyn: evakuoikaa niin monta kuin ehditte. ”En muistanut, mitä teimme ja pidin itseäni surkeana esimiehenä. Muistiaukkojakin oli. Palomiehet ja muut pelastajat työskentelivät useita tunteja ja onnistuivat evakuoimaan satoja asukkaita. 60 Pelastustieto 7/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Pidin itseäni surkeana esimiehenä GJERDRUM, NORJA Ensimmäinen hätäilmoitus tuli 30. Kotona ensimmäinen päätökseni oli kirjoittaa erohakemus paloesimiehen toimesta ja palata palomieheksi. Olihan kysymys elämästä ja kuolemasta. Kuolonuhreja oli vain kymmenen. ”Vasta se toi hyvän olon ja juostessani pystyin ajattelemaan selkeästi.” ”Kerroin työtovereilleni, miten koin heidän lähettämisensä vaaralliseen tehtävään. Kymmenen tuulen alapuolella olleen rakennuksen asukkaat siirrettiin turvaan. Nyt hän pystyisi antamaan saman käskyn kuin onnettomuusyönä. 63 kilovoltin muuntajan palo oli vaarassa levitä toisiin muuntajiin. Pyrin tekemään työni mahdollisimman hyvin. Unettomuus alkoi vaivata sekä töissä että vapaalla.” Ratkaisuksi tuli juokseminen: joka päivä 22500 askelta, yhtä monta kuin onnettomuusyönä. Ripustin makuuhuoneeseen ison sydämenkuvan, jossa oli luku 100. 108/2022 Poliisin rauniokoirilla oli ratkaiseva rooli maanvyöryn hautaamien ihmisten ja eläinten etsinnässä. Psykologit voivat auttaa jäsentämään ajatuksia, mutta vain työtoverit ymmärtävät tilanteita, joihin joudumme." Kristoffer on palannut entiseen työhönsä. Kuvakaappaus: Brannmannen 1/2021.. Iskukangella varustautuneet palomiehet etenivät kypärälamppujensa valossa vaaraalueelle
Kasvillisuus esti näkemästä poikaa rantaraitilta. Drone-operaattori, vt. Palolaitos vastasi: ”Rakas Moritz. Kello 8.30 poliisi tiedusteli, voiko palokunta auttaa viisivuotiaan pojan etsinnässä. että poika oli pudonnut jokeen suunnilleen samalta kohdalta. Sairaankuljettajat antoivat hänelle ensihoidon. Kontin kappaletavarakuorma oli purettava. Seuraavana päivänä palomiehet veivät ruumiinlämpöisellä vedellä täyttämänsä kanisterin löytöpaikalle, mutta se ei näkynyt dronen kuvassa. Ambulanssihelikopteri voi pojan Karlstadin keskussairaalaan, jossa hänet todettiin kuolleeksi. Oliko kanisterin seinämä ehkä liian paksu. 5/2021. Olen vahingossa soittanut 2 kertaa ja pyydän anteeksi. Palomiehet auttoivat kymmenen metrin korkeudessa riippuneen miehen tikasauton työkoriin ja laskivat alas. Sen purku työllisti 14 savusukeltajaa ja 12 muuta palokuntalaista pitkäksi aikaa. ”Meidän on harjoiteltava dronen käyttöä etsinnässä. 33-vuotias mies selviytyi onnettomuudesta vammoitta. ”Veden pinnalla näkyi lämmin piste. Vene ohjattiin paikallaan leijuvan dronen luokse. Tietenkin veden sameus vaikuttaa tähän. 7/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA HAGFORS, RUOTSI Drone löysi kadonneen 5/2021 HEILIGENSTADT, SAKSA 51/2021 Konttipalo ZÜRICH, SVEITSI Liitovarjolentäjä puussa 7/2021 KÖLN, SAKSA Anteeksi, se oli vahinko! Palokunta hälytettiin sammuttamaan moottoritiellä palavaa rekan perävaunua. Sakeassa lumipyryssä kaksi savusukeltajaparia sammutti perävaunun etuakselin luona palavat liekit. Mitään ei löytynyt. Moritz.” Palolaitokselle ei selvinnyt, tekikö poika tämän oma-aloitteisesti vai vanhemman käskystä. Palomiehet arvioivat. Joessa oli metri vettä, jonka lämpötila oli 18 °C. Meidän on tarkistettava vesietsintäohjeemme”, Bengtsson sanoo. Palolaitokselle tuli pieneltä Moritzilta postikortti, johon hän oli piirtänyt paloauton ja kirjoittanut seuraavan tekstin: ”Rakas palokunta. Hän teki kaksi lentoa alavirtaan, ensimmäinen videokameraa ja toinen sitä sekä lämpökameraa käyttäen. Saat anteeksi, mutta pidä mielessäsi, että soitat numeroon 112 vain hätätapauksessa!” Palomiehet päättivät kokeilla, voisiko vastahankittua dronea käyttää veden varaan joutuneen etsinnässä. Kuvan laatu oli erinomainen”, Bengtsson kertoo. Etsintään osallistui kaksitoista palomiestä. Elottomalta vaikuttava poika kellui vatsallaan. Kukaan ei tiennyt, oliko poika mennyt jokeen. Ylävirtaan 50 metrin korkeudella tehdyllä lennolla laite havaitsi jotain. Palomiehet aloittivat elvytyksen veneessä ja ensihoitajat jatkoivat sitä ambulanssissa. Kun palokunta avasi kontin ovet, kontista nousi sakeaa savua; palo oli levinnyt kuormaan. Löytöpaikka oli joen vastakkaisella puolella 3–4 metrin päässä rannasta. Pelastustoiminta päätettiin kolmen tunnin kuluttua. Teksti: Maria Hansen Hätäilmoituksen mukaan liitovarjolentäjä oli juuttunut koulun pihapuuhun eikä päässyt alas. Hän oli poistunut kaupungin keskustassa, Uvå-joen lähellä olevasta tukija palveluasuntotalosta. Kaksi palomiestä souti veneellä alavirtaan. Kun zoomasin kohti sitä, vartalon ääriviivat erottuivat selvästi. Emme esimerkiksi tiedä, kuinka syvälle se näkee. Etsintähälytys tuli kello 8.48. Savutuuletusta varten kontin seinään avattiin puukkosahalla aukkoja. pelastuspäällikkö Håkan Bengtsson, saapui kello 9.10. Kuljettaja oli irrottanut vetoyksikön ja ajanut sen turvalliselle etäisyydelle
Tätä kirjoittaessani löysin. Radion hintakin on kohtuullinen vaihdel len muutamasta kympistä alle sataseen mallista ja ostopaikasta riippuen. Saattaapa joissakin radioissa olla myös mahdollisuus kän nykän lataamiseen USBpistokkeesta tai MORSEmerkeillä SOSviestiä vilkuttava valaisin. Hätäradion suurin ongelma on nii den saatavuus. Kyse on siis todella monipuoli sesta radiosta, joka toimii sähköverkosta tai pattereista riippumatta. Teksti ja kuva: Markku Aarnio H ätäradiossa on akku, jota voi ladata joko aurinko kennolla tai kammesta veivaamalla. KALUSTONURKKA Hätäradio poikkeusoloihin Hätäradiota kutsutaan myös selviytymistai dynamoradioksi. Lisänä hätäradiossa on valaisin ja summeri. Näinä nykyisinä levotto mina aikoina, radiot on myyty loppuun kevään aikana. 62 Pelastustieto 7/2022 Hätäradion suurin ongelma on niiden saatavuus. Hätäradio toimii verkkovirrasta tai pattereista riippumatta. Hätäradio voi olla kooltaan niin pieni, että sitä on helppo kantaa mukana. Niitä hätäti lassa usein muualla olevia pattereita ei siis tarvita. Tuollaisessa radiossa on monia toimintoja, jotka saattavat olla tarpeen poikkeusoloissa. Hätäradio toimii niin lomamatkalla kuin patikkaretkellä. Mikäli patterit ovat käyttämättöminä pitkään, niin ne saattavat vuotaa ja tehdä radion toimi mattomaksi
Välimeren ympäristön lomakoh teissa on maa järissyt ennenkin, mutta onneksi vain rajoitetulla alueella ja lievästi. ULKOMINISTERIÖLLE ILMOITUS Kaikkien suomalaisten pitäisi ilmoit taa ulkoministeriön nettisivuilla, minne matkustaa ja miten pitkään paikkakunnalla viipyy. MISTÄ APUA. Sähkökatko ei siis ole katastrofi, mutta silti kiu sallinen. Monella aaltoalueella toimivia niin sanottuja maailmanradioita myydään yhä, mutta niistä puuttuvat hätäradion muut ominaisuudet. Radion lam pulla saa valoa pimeyteen. Myös esimerkiksi Espanjasta hätäradion voi ostaa kauppakes kuksien elektroniikkamyymälöistä ainakin nettisivujen mukaan. Ikivanhoissa Nokian kännyköissä oli FMradio, joita uusimmista ei enää löydy. Tavallisella radiolla tai kännykällä tuo kaikki ei onnistu. Sähkövirtaa radioon saa ainakin veivaamalla. Langatto mien kuulokkeiden käyttö on yleis tynyt, joten silloin yhteyden saami nen radioasemaan hätätilanteessa ei ehkä onnistu. Omani kävin hakemassa Tukholmasta kesä kuussa. Eräissä kännyköissä voi olla mukana ihan oikea ”höyry radio”. vain yhden kaupan Suomesta, jossa hätäradio on saatavissa. Pai kallisradiot toimivat kaupallisella periaatteella ja siten niiden olemas saolo saattaa muuttua nopeasti. Onneksi lomakohteissa toimii usein paikallisia kansainvä lisiä radioasemia. Sen jälkeen Tukholmasta ei niitä ole löy tynyt. Suomen Yleisradio ei enää lähetä suomenkielistä radioohjelmaa maa ilmalle. Radiolähetyksiä kuunnellaan nykyään enimmäkseen netin kautta kännykällä. Pos timyynnistä muualtakin ulkomailta voi hätäradion vielä löytää. Summe rilla voi ilmoittaa pelastajille esimer kiksi, missä kohdassa on raunioissa tai luonnossa. Ulkominis teriö lähettää tekstiviestinä ohjeita suuronnettomuustilanteessa kansa laisilleen ulkomailla, mikäli kännyk käverkko toimii. Pahin hätätilanne syntyy suuresta maanjäristyksestä. On kuitenkin syytä muistaa, että poik keusoloissa tavalliset radiotaajuudet saattavat hyvinkin muodostaa suo malaisen tärkeimmän tiedonsaan tikanavan. Suuren maanjä ristyksen sattuessa hätäradiosta on todellista hyötyä. Kaikki on siirretty nettiin. Siinä tapauksessa kuulokkeiden johto toimii antennina. Hätäradiolla voi sähkökat kossakin kuunnella ohjeita ”höyry radiosta”. Radioasemista ainakin osa jää onneksi toimintakuntoon. Aina on ollut sähkökatkoja. Samoin nettiyhteydet ja kän nykät saattavat toimia. Ny kyisessä energiatilanteessa ne saat tavat yleistyä. Lisäksi paikallista kieltä puhutaan sen verran nopeasti, että senkin takia jää asioita ymmär tämättä. Yleensä radioasemilla on generaattori, joka varmistaa ase man toiminnan sähkökatkoksen sat tuessa. Vain lyhytaalloilla toimivalla eri koisradiolla saa yhteyden muihin kansainvälisiin lähetyksiin. Hätäradio toimii mahdollisen sähkökatkonkin aikana.. Ainakaan minun kännykäs säni sitä ei ole. Niistä saa tietoja yleensä englanniksi, mikäli ne toi mivat onnettomuuden jälkeen. 7/2022 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA Alkusammutuskoulutus Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA TILAA UUTISKIRJE – ja pysyt ajan tasalla! pelastustieto.fi/uutiskirje Uutiskirjeen mainosbannerilla tavoitat täsmäiskulla ison joukon alan päättäjiä! Soita 042 728 0401 ja kysy lisää. Samanlaisessa, vain USA:ssa myynnissä olevassa känny kässä se on mukana. Kännykästä radiota kuunnellaan yleensä kuulokkeilla. Se löytyi vain esikaupunki liikkeestä ja ostin viimeisen. Todennäköisesti sähköt katkeavat, netti ja kännykät eivät toimi. Myös lomakohteessa radio lähet tää alueella ohjeita onnettomuusti lanteessa, mutta ymmärtämisessä voi rajoitteena olla puutteellinen kielitaito
Hän asuu Savossa, mutta sukujuuret ovat vahvasti Pohjois-Karjalassa. Koponen on myös sopimuspalomies evp. Sen jälkeen koko hoito 200asteiseen uuniin noin 25 minuutiksi. Perinteisiä ruokaja leivontaohjeita on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle eri reittejä. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Tero Kakkinen, Mari Voutilainen ja Heli Koponen. Hyvää musiikkia laidasta laitaan. Munavaahtoo n sekoitetaan varovasti kuuma vesi/rasvaseos ja sen jälkeen vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilän läpi. Muutamien kollegojen kanssa on heitelty ajatusta, että saataisiinko perustettua palokunnan bändi Pohjois-Karjalaan – kuoro täältä jo löytyykin. Kastikkeen voi jättää myös pois, mutta jos sen laittaa, niin kaikki aineet vain sekoitetaan ja valutetaan varovasti piirakan päälle. 64 Pelastustieto 7/2022 ARKISTOJEN AARTEITA Marjapiirakka • 1,5 dl vettä • 150 g voita tai margariinia • 300 g sokeria • 3 munaa • 300 g vehnäjauhoja • 3 tl leivinjauhetta • marjoja noin 3 dl – mitä enemmän, sen parempaa Kastike: • 1 prk kermaviiliä • 1 muna • 0,5 dl sokeria • 1 tl vaniljasokeriq LEMPIHARRASTUKSESI. Tuulen suhinaa ja luonnon ääniä ja juuri nyt myös beaglepojan unista tuhinaa. Käsityöt, askartelu, marjastus, sienestys – mielialan ja sesongin mukaan. Palasin myös ratsastuksen pariin vuosikymmenien jälkeen. Voi, niitä on paljon, vaikea nimetä yhtä – olen suhteellisen kaikkiruokainen. MITÄ KUUNTELET. ja palokuntanainen, joka tykkää järjestää toimintaa myös palokuntanuorille. Soittoja puhallinorkesteri on ollut harrastuksena yli 20 vuotta. NÄISTÄ TYKKÄÄN Juuret vahvasti Pohjois-Karjalassa Heli Koponen on Pohjois-Karjalan Pelastusalanliiton toiminnanjohtaja ja turvallisuuskouluttaja. Taikina kaadetaan uunipellille leivin paperin päälle ja ripotellaan marjat (mustikka, vadelma, puolukka…). Mustikkapiirakan ohje on oletettavasti peräisin Viipurista. LEMPIRUOKASI. Vesi ja rasva kiehautetaan, munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi
Palo olisi ollut palokunnan hallittavissa, jos hälytys olisi saatu 15–20 minuuttia aikaisemmin. Palokohde oli Kivinevan turvetuotantoalue, tuottaja Kemira Chemicals Oy. Silminnäkijähavaintojen perusteella tuotantoalueelta oli noussut savuja ainakin 40 minuuttia ennen hälytystä. Palomiehiä eri vuoroissa oli 420, PV:sta oli 420 varusmiestä. Palo levisi räjähdysmäisesti muutamassa minuutissa. Kevyitä helikoptereita oli kaksi 500 litran sekä yksi MI-8 Puolustusvoimista 2000 litran säiliöllä. Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Viikkoja kestäneen kuivuuden jälkeen syttynyt turvetuotantopalo levisi metsäpaloksi vaikeissa tuuliolosuhteissa Pulkkilassa. International 1600 pioneeriauto K. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. fi/digilehti/palontorjunta-09-1967/34-563 Alkuperäinen juttukin löytyi suhteissa palolle ei ollut enää mitään tehtävissä klo 13.18:n jälkeen. Etäisyys Pulkkilan paloasemalta on 15 km. Alueen kokonaispinta-ala on 350 hehtaaria, tuotannossa oleva pinta-ala 280 hehtaaria. Palomestari Pentti Turjas esitteli auton perusteellisesti kalustoineen Palontorjunnassa 9/1967. Lue palopäällikkö Harri Mäkitalon kuvaus tapahtumista ja kehitysehdotukset Palontorjunta 7/1995:stä osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Sammutuskustannukset olivat arviolta 1,5 miljoonaa markkaa. Kannattaa selata linkistä pidemmällekin, jos kalustojutut kiinnostavat: pelastustieto. 7/2022 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Suurpalo turvetuotantoalueella levisi räjähdysmäisesti elokuussa 1995 Oulun kaupungin uusi ja tehokas paloasemarakennus otettiin käyttöön 1.5.1982. Muonituksessa ja huollossa oli 30 henkilöä. Siviilejä palopiireistä oli 150. Sammutusvettä käytettiin 10000 kuutiota, kevytvaahtonesteitä kului 1200 litraa. Sammutustöissä oli 28 palokunnan yksikköä. Nummela Oy:n korityöllä oli sijoitettu Turun palokunnan Kerttulin sivupaloasemalle. Suuretkaan sammutusvoimat eivät olisi voineet hallita palon etenemistä. Näissä tuulioloTämä Arkistojen aarteita -valokuva numerossa 2/2021 poiki mukavasti lisätietoja, jotka julkaistiin juttuna numerossa 3/2021 sivulla 65. Kuva: Juhani Katajamäki, Pelastustieto
Etäyhteydellä 30 euroa. Opintoihin perehtyminen ja oman opintopolun suunnittelu alkaa 4.1.2023. Osallistumismaksu 95 euroa sisältäen lounaan ja iltapäiväkahvit. Ensihoidon opettaja Kirsi Komulainen, 044 785 8702 etunimi.sukunimi@sakky.fi Lehdessä muun muassa: Mönkijäkoulutuksesta opit turvalliseen työskentelyyn – Hälytysilmoitus-jutussa perehdymme tulipaloon maan alla Tampereella viime joulukuussa Finavia koulutti pelastushenkilöstöään Helsinki-Vantaalla lentokonepalosimulaattorilla Pelastustieto 8/2022 ilmestyy 16.11. Väestönsuojien Rakentamisyhdistys r.y. Ukrainan sodan kokemukset; alustus ja paneelikeskustelu AIKA/PAIKKA: 10. LISÄTIETOJA JA HAKU www.sakky.fi/pelastaja KYSY LISÄÄ Opinto-ohjaajat Sirpa Leinonen, 044 785 8808 ja Päivi Holopainen, 044 785 8794. marraskuuta 2022, Hotelli Torni, Tampere Lounas 12.00–12.50, ohjelma 13.00–16.00 Paikkoja rajoitetusti, osallistua voi myös etäyhteydellä. Haku päättyy 27.11.2022. Koulutuspaikkana Savon ammattiopisto, Savilahti, Kuopio. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja tutkinnon osat suoritetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. Koulutukseen voi hakea, vaikka pelastajatutkinnon valmistuminen olisi joulukuussa 2022. lainsäädäntö ja pelastuslain viimeisimmän uudistuksen edut . LISÄTIETOJA: matti.virpiaro@pp.inet.fi ILMOITTAUTUMINEN: https://www.lyyti.in/ Vaestonsuojat_kuntoon_5567 Va?esto?liiton_rakentamisyhdistys_105x137mm.indd 1 Va?esto?liiton_rakentamisyhdistys_105x137mm.indd 1 30.8.2022 9.20 30.8.2022 9.20 K U V A : K IM M O K A IS T O. vuosija määräaikaistarkastukset, miten tunnistat korjaustarpeet . järjestää tietoiskun, aiheina: . 66 Pelastustieto 7/2022 K E S T Ä V Ä N T U L E V A I S U U D E N T E K I J Ä Pelastajatutkinnon suorittanut ! Tule opiskelemaan Sosiaalija terveysalan perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisalalta. kunnossapidon toimenpiteet ja hyödyt . KOHDERYHMÄ – rakennustarkastajat, väestönsuojien tarkastajat, pelastusviranomaiset, isännöitsijät, taloyhtiöiden hallitusten jäsenet sekä asiasta muutoin kiinnostuneet. teemalla KALUSTO Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! SEURAAVASSA NUMEROSSA VÄESTÖNSUOJAT KUNTOON! “Väestönsuojia tarvitaan – vain kunnossa oleva väestönsuoja antaa todellista turvaa.” Kunnossapito kuuluu kiinteistön/taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän velvollisuuksiin – Tunnetko nämä velvollisuudet
Tilaa lahja, joka kestää aikaa 40 euroa/vsk. SEURAAVASSA NUMEROSSA Mietitkö vielä, mikä olisi hyvä tapa muistaa. Tarjous on voimassa 15.12.2022 asti Meilaa: tilaukset@pelastustieto.fi ja mainitse ”lahjatarjous” – Lukeminen kannattaa aina – K U V A : S H U T T E R S T O C K
Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. Valjaat on erittäin helppo pukea. MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Koot S-XXXL. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden