Pelastustieto 7/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SARI RAUTIALA on Vuoden Palomies CPAP VAI NIV hengityksen hoitoon. VAHID MATKALLA PELASTAJAKSI – palokunta ponnahduslauta unelma-ammattiin 7/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN – tieliikennepelastamisen tiukka täsmäpäivä Road Rescue
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. HOSE MASTER NYT MYÖS PALVELUNA! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. PÄÄKIRJOITUS Oman Hose Masterin hankinta on letkuille paras vaihtoehto, huoltopalve lumme toiseksi paras! ONKO LETKUPYYKKINNE PÄÄSSYT KERTYMÄÄN. Letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarvittaessa tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä.. Tarvittaessa voimme tuoda Hose Master -mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja pestä sekä huoltaa letkut paikan päällä. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. Letkujen käsittely Hose Masterilla on nopeaa, tehokasta sekä altistumista vähentävää, mutta aina ei ole mahdollisuutta tai kapasiteettia hoitaa itse kaikkea letkupyykkiä. Esteri Group • (02) 216 2112 • esteri@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Tarjoamme nyt asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Hanska pitää! Emme pakene mihinkään, vaan mekin iskemme tarvittaessa uusin kujein. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Jokainen näkökulma on tärkeä, puhutaan asioista. Letkujen käsittely Hose Masterilla on nopeaa, tehokasta sekä altistumista vähentävää, mutta aina ei ole mahdollisuutta tai kapasiteettia hoitaa itse kaikkea letkupyykkiä. Esteri Group • (02) 216 2112 • esteri@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Tarjoamme nyt asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Isoja säästöjä haetaan supistamalla ja jopa lakkauttamalla toimintoja, taikasanoina ovat keskittää ja karsia päällekkäisyyksiä. Samalla puhutaan myös eri toimintojen tehostamisesta. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Tarkkailemme mielenkiinnolla alan tapahtumia ja reagoimme niihin. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Toivottavasti tiedon jakaminen katsotaan kuitenkin niin tärkeäksi asiaksi, että lehteä halutaan lukea jatkossakin. Olemme yhteisellä asialla, puhumme samaa kieltä ja meillä on samat talkoot. Iskemme uusin kujein. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Taloudellisesti se ei ole hyvinvointialueella iso asia, mutta meille se on. Hyvin tässä käy!. Pelkona Pelastustiedon toimituksessa onkin, että leikkauslistalle joutuvat myös lehtitilaukset. Tarvittaessa voimme tuoda Hose Master -mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja pestä sekä huoltaa letkut paikan päällä. Kaikesta säästetään. Jokainen toiminto ja rahanreikä ovat nyt suurennuslasin alla. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Pelastuslaitokset ovat myös merkittävä ammattilehden tilaajakunta. Lakisääteisistä tehtävistä ei voida tinkiä, mutta kaikesta muusta voidaan. Mikäli sinulla on ajatuksia siitä, mitä haluaisit lehdestä lukea, älä epäröi ottaa yhteyttä. Se onkin tärkeää, kun pelastustoimi on entistä vankemmin liittynyt osaksi terveystoimen isoa hyvinvointialuekokonaisuutta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Vaikeista ajoista huolimatta Pelastustieto on pystynyt tuomaan tarjontaansa entistä väkevämmin myös ensihoidon ammattilaisille. Tämä kaikki koskettaa myös hyvinvointialueilla toimivia pelastuslaitoksia. Vähemmällä taloudellisella panostuksella pitäisi saada aikaiseksi saman verran ja mieluummin enemmän. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. Pidetään silmät auki, korvat höröllään ja postiluukun kannet liikkeessä. Letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarvittaessa tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä. Haluamme luonnollisesti olla osa yhteistä ensihoidon ja pelastustoimen joukkoa hankalinakin aikoina. HOSE MASTER NYT MYÖS PALVELUNA! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Oman Hose Masterin hankinta on letkuille paras vaihtoehto, huoltopalve lumme toiseksi paras! ONKO LETKUPYYKKINNE PÄÄSSYT KERTYMÄÄN. 7/2023 Pelastustieto 3 Meillä on samat talkoot Päätoimittaja Esa Aalto, p. Hyvinvointialueiden tiukka talous kiristelee rahakukkaron nyörejä alueesta riippumatta
Ammattijulkaisu on verovähennyskelpoinen.. K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N Hälyttävän hyvää luettavaa halvalla 40 € vuosikerta Koskee uusia tilauksia. Voimassa 31.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kestona. Tilaus sähköpostilla yhteystietoineen: tilaukset@pelastustieto.fi Mainitse koodi ”40 euroa”
45 Aarne & Dave 46 Puheenjohtajalta 56 Muistoissa Jyri Lilja 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: Fast auttaa ylämäessäkin 63 Muistoissa Unto Rasila 64 Näistä tykkään: Samu Kemppi 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa ja Sairas Auto 48 Tulityöt: Älä tohota ampiaispesää 42 Vahid Veissi on matkalla pelastajaksi 26 Turvallisuus 2023 – messutunnelmia pitkän tauon jälkeen 28 Deffojen tiedot talteen ja paremmin hyötykäyttöön 52 Vuoden Palomies: Tasa-arvo kuuluu kaikille K U V A : A R T O S O IN I. 31 Lintuperspektiivistä 32 Mirafoni 33 Ehdota Vuoden ensihoitajaa 34 Kymenlaakson hyödyt isosta organisaatiosta 36 Käsissä vainaja 38 Kerro kokemuksesi hybridiyksiköstä 40 Väsynyt lanssari 41 Perustetaanko kävelevä veripankki. 7/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yritykset ja huoltovarmuus 20 Neulatorakosenteesi, nopeasti! 24 CPAP vai NIV – pulma vai ei
teistyötä ja hakea oppia myös muualta.” Paloinsinööri Axel Wahle Ruotsista esit teli kaksi varoittavaa esimerkkiä sähköpot kulaudan ja polkupyörän kotona latauksen ai heuttamista räjähdysmäisistä tulipalois ta elo–syyskuussa. Päivä paloasemalla PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tunti turvaa: PTJkäsikirjan käyttö pelastustoimessa 15.11. (2–3 t + web.) PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • PSR:n infotilaisuudet sopi muspalokunnille 15.11., 7.12. Kannattaakin tehdä kansainvälistä yh Pohjoismaisen palopäällystön opintoviikolla verkostoidutaan ja madalletaan kynnystä kansainväliseen yhteistyöhön. Eemu Hyvösen esit telemä sähköinen pelastustoiminnan johta misen käsikirja teki vaikutuksen. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verk kokurssit työpaikoille ja taloyh tiöille 18.1.2023–31.12.2024 • Turvallisempi koti verkkokou lutus 1.1.–31.12. Dipoli, Espoo Pohjoismaisen palopäällystön opintoviik koon lokakuussa osallistui kollegoita tällä kertaa Suomen Itämerenneuvoston puheen johtajuuskauden takia myös Saksasta. Ilmastonmuutoksen ja sähköistyvän liik kumisen nähtiin aiheuttavan uudenlaisia ris kejä ja tehtäviä kaikissa maissa. Sauna palojen osuus on py synyt samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien. ”Osallistujille esiteltiin erityisesti suoma laista pelastustoimea ja uusimpia kehitys toimia, kuten sähköistä pelastustoiminnan johtamisen käsikirjaa. 6 Pelastustieto 7/2023 TAPAHTUMA Oppia ja verkostoja Pohjoismaista AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 5,8 prosenttia pientalo jen ja kerrostalojen paloista syttyy asun non saunassa. Teams • Syysliittokokous ja joulu seminaari 12.12., Helsinki PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • PTT – Roolitettu trauma potilaan ensihoito 4.–5.12., Kuopio • Johtamista ja viranomais yhteistyötä seminaari 23.1.2024, Helsinki SPAL www.spal.fi • Hätäkeskusammattilaisten seminaari 16.–17.1.2024 • Ensihoitajien tabis ja kyyti päivät 21.–22.3.2034, Oulu ENSIHOITOALA • Akuuttilääketiede2023kong ressi 21.–22.11. ja 17.1.2024 Teams • 25.11. Vieraat kävivät myös Turvallisuus 2023 -messuilla. ”Myös eri maiden turvallisuustilanteista puhuttiin, koska esimerkiksi Ruotsissa jär jestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät räjäh dykset ovat yleisiä. Ihmisille pitää muistut taa, että vaurioituneita akkuja ei saa käyttää, saati akkuja ladata poistumisreitin lähellä. Helsingin pelastuslai tos auttoi ensiluokkaisesti tapahtuman jär jestämisessä, ja osallistujat saivat kattavan esittelyn sen toiminnasta. Kerroin kol legoilleni myös Helsingin pelastuslaitoksen rauniopelastamisen osaamisesta, jota esi teltiin keskuspelastusasemalla.” Kimmo Kaisto. Saksassa taas holtiton uudenvuoden ilotulitteiden räjäyttely ja mel lakointi aiheuttaa vaaratilanteita. Keikkaker tomus Tanskassa tapahtuneesta puupellet tejä sisältäneen siilon lähes kuukauden kes täneestä sammuttamisesta herättää kysy myksen, miten keikka hoidettaisiin Suomes sa. ”Viikko oli antoisa. Vierailimme myös SPEKissä ja Turvallisuusmessuilla”, kertoo Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Antti Kinnunen
Kotisaa ren tapahtumiin osallistutaan ahkerasti. Maastopalotehtäviä ja puunraivauskeikkoja on ollut enemmän kuin parina viime vuonna”, kertoo palokunnan päällikkö Mikko Takanen. Helsinkiläisellä Laajasalon VPK:lla on riittänyt tänä vuonna vipinää muutenkin kuin elokuisten 110vuotisjuhlien kanssa. Aktiivisia jäseniä on yli 30, joista hälytys osastossa reilut 20. Jos työssäsi tai muussa tekemi sessäsi on vaatteiden syttymis vaara, valitse palosuojatut työ vaatteet. Vesille ja saariin suuntautuvat keikat hoituvat sujuvassa yhteystyössä Helsingin Meripelastusyhdistyksen kanssa. Kaasumarkkinan tilanne on vakaa, ja maakaasua on normaalisti saatavissa. ”Meillä on vahva yhteisö ja monipuolises ti hyviä tekijöitä, mutta mukaan mahtuu aina uusiakin. V-S pelastuslaitos 25.10. Viikkoharjoituksen aiheena olikin juuri pintapelastusharjoitus Matosaa ren meripelastusasemalla. ”Reviiri on laajentunut myös Itä, Keski ja LänsiUudenmaan puolelle, jossa on tar vittu palokunnan vuonna 2019 uutena han kittua säiliöautoa. Uudet net tisivut ja tehokas viestintätiimi pitävät palo kunnan toimintaa esillä somessa. ”Palokunnan kalusto on nykyaikaista. (X) ” Miten Suomi varautuu metsäpaloihin semi naarissa iltapäivän aiheena mm. (X) ” @vspelastus on käyn nissä hanke, joka kar toittaa alueen paloturvallisuutta. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 30.10. Laajasaloa rakennetaan voimakkaasti ja kasvava asukastiheys tulee näkymään var masti myös tehtävämäärissä. Näistä rakennuspaloja oli 32, maastopaloja 12, vahingontorjuntaa 27 ja eläinpelastus tehtäviä kolmisenkymmentä. Tulevan Kruunu siltoja pitkin kulkevan raitiotien matkustaja liikenteen on tavoite aloittaa vuonna 2027. Pelastuslaitos on kouluttanut palokuntaa myös öljyvahin kojen torjuntaan ja Puolustusvoimat henki löpuhdistuslinjan toimintaan. Oikea asenne ja yhteistyökyky ovat tärkeimpiä etsimiämme ominaisuuksia”, Ta kanen ja Ikonen kannustavat. 7/2023 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vahva saaristolainen K U V A : O S A K R I T IH IN E N ” Hyvinvointialueemme talousarvioesitys vuo delle 2024 on julkaistu. Lokakuun puoliväliin mennessä sopimus palokunnalle oli tullut reilut 130 hälytystä. Vii me vuonna hankittu uusi pickupmallinen tukiyksikkö on toiminut hienosti – sille mieti täänkin vielä monipuolisempia tehtäviä”, kalustomestari Seppo Ikonen sanoo. kansallinen varautuminen Pelastusopisto 2.11. (X) Laajasalon VPK toimii Helsingin suurimmalla saarella ja kalusto on nykyaikaista. Asuk kaiden palvelut turvataan, mutta talouden tasapainotuksessa on edessä haasteellinen vuosi. Huoltovarmuuskeskus 27.10. Saat pian kotiisi tiedotteen, jossa kerrotaan palovaroitti meen liittyvistä velvoitteista sekä ohjeistetaan palovaroitti mien käyttöön ja asennukseen. Kai Valonen 25.10. Yhteistyö Helsingin Meripelastusyh distyksen kanssa on jatkunut tiiviinä jo 1990luvulta. Kimmo Kaisto. Verkostoitumista ja uusia avauksia on mietitty esimerkiksi seurakunnan ja partion kanssa. LinkedIn ” HVK on todennut kaasun toimitusvar muusasetuksen mukaisen häly tystason. (X) ” Luulitko, että kaupasta ostetut tavalliset työ housut ovat paloturvalliset. Lisäksi toimii riskien hallintaosasto ja nuorisoosasto. Vaikka palokunta onkin ilmainen ja hyvä harrastus, nuorten vapaa aika on to della kilpailtua. Turvallisuus viestinnälle ja esimerkiksi alkuammutus koulutuksille on kysyntää
Suurin osa liesipaloista olisi voinut olla ennaltaehkäistävissä. Yle 19.10 2 Pahvilaatikossa ollut jonkinlainen virtapankki räjähti raken nuksessa Kilpisjärvellä. Lapin pelastuslaitoksen mukaan kohteessa olleet henkilöt kantoivat laatikon virtapankkeineen pihalle lumihankeen palamaan. Tunnelma oli innostava ja vuoropuhelu antoi saa. 3 Kotien tulipalojen yleisin yksittäinen syy on liedellä keittiössä syttyvä palo. Räjähdyksestä tai palosta ei aiheutunut henkilöva hinkoja eikä muita omai suusvahinkoja. Jokaisella palo tarkastusta tekevällä pelastusviranomai sella on aina mukanaan kuvallinen virkakortti, joka on esitettävä pyy dettäessä.Lisäksi pelas tusviranomainen kulkee virkavaatteissaan. 8 Pelastustieto 7/2023 INSTAGRAM @jennipalin Pliis älä riko auttajaasi! Liian usein ensihoitajat kokevat väkivaltaa tai uhkaa työssään. 1 Satakunnassa vai kuttaa esiintyvän huijareita palotarkas tajina. Toivottavasti jonain päivänä hoitajan pahoinpitelystä langetetaan samanlainen tuomio, kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta! #älärikoauttajaasi #seisväkivallalle #nyrkkisääntö AJASSA MITÄ KUULUU. Mitä päivistä jäi käteen. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään työssään. Uusia oivalluksia Laura Kuurne on Palo tutkimusraadin pääsih teeri ja työskentelee tut kijana SPEKissä. Lapin Kansa 19.10. Osallistujat poistui vat tilaisuudesta varustet tuina uusilla oivalluksilla ja yhteyksillä, jotka voi vat edistää alan kehitystä. Aamulehti/STT 24.10. K U V A : E LI N A K U U R N E. Liesipaloja tapahtuu Suomessa sel västi enemmän kuin pal jon huomiota saaneita saunapaloja, kertoo tut kija Laura Kuurne Suo men Pelastusalan Kes kusjärjestöstä (SPEK). Takana ovat syyskuiset Palotutki muksen päivät. Tutkimus on jatkumoa ”Riskianalyysi mallit onnettomuuksien ehkäisyssä” hankkeelle, josta on myös hiljattain julkaistu raportti SPEK tutkii sarjassa. Viimeisin valmistunut tutkimukseni keskittyi liesipaloihin, jotka oli ilmoitettu vakuutusyhtiö LähiTapiolalle vuosina 2017–2020. POIMINNAT K U V A N V A M M A T O V A T M A S K E E R A T T U JA . Haluamme päästä töistä perheittemme luo ehjänä. Myös it se olen saanut osani – onneksi toistaiseksi vain mustelmilla, naarmuilla ja uhkailuilla selvinnyt. Mitä tutkit itse juuri nyt. Induktioliesi yhdistettynä liesivahtiin olisi kaikista tehokkain yhdistelmä, joka vähentäisi liesipaloja merkittävästi. Seuraavaksi minulla on suunnitteilla tutkimus, joka liittyy pelastustoimen riskianalyysitoiminnan kehitykseen
Jos toi mialaa koskevat asiakirjat ovat myös vääräl lä tasolla, saavat aluevaltuustot väärän ku van toimialan roolista ja potentiaalista.” Miksi arvostelet valtion hallintoa. ”Nyt ei tunnisteta johtamisen tasoja. Niitä on kes kimäärin 50 vuosittain. Sisäministeriön tulisi operoida strategisella tasolla, kuten on kirjattu lain säädäntöön. Tietojen keruussa tulisi aina ensisijaisesti hyödyn tää suoraan Prontoa.” Mikä laillisuusvalvojan toiminnassa mättää. Hyvil Oy:n pelastustoimen kehittämispääl likkö Vesa-Pekka Tervo arvosteli sisämi nisteriötä ja aluehallintoviranomaista kump panuusverkoston uutiskirjeessä. Vuonna 2010 paloja oli yhteensä 221 ja koronavuonna 2020 yhteensä 153 kappaletta. Turvallisuussuun nittelutyökalu löytyy sisäminis teriön ylläpitämän TUOVIpor taalin työtiloista. AJASSA TILASTO Kunnille apua turvallisuussuunnitteluun Maatalousrakennusten palot ovat vähentyneet vuodesta 2009 lähtien. Turvallisuussuunnitelman laatii kunnan virkamiesjohto yh teistyössä poliisin, pelastuslai toksen ja paikallisten yhteisö jen kanssa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Maatalousrakennusten palot lievässä laskussa Uuden kunnille suunnatun turvallisuussuunnittelutyöka lun avulla paikallisten suunni telmien tekeminen on helppoa. Lopputuloksena on valmiiksi muotoiltu turvalli suussuunnitelmapohja. Tietoa, jota ei käytetä johtamises sa, ei tule kerätä tai tiedon kerääjä on vää rä. Pelastustoi men säädösten nojatessa ajatukseen, et tä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen tu lee olla riskiperusteista, tulisi valvovan vi ranomaisen esittää palveluntuottajalle ky symys, millä perusteilla palvelutuotannossa on tehty tiettyjä valintoja. Palvelutuotannon ratkaisuista vas taavat yksinomaan hyvinvointialueet ja pe lastustoimi. ”On hölmöä valvoa palvelu tasopäätösasiakirjaa, kun lailli suusvalvonnan pitäisi keskittyä sii hen, miten palvelut toteutuvat suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin. Paikallisen turvallisuussuun nittelun tavoitteena on ehkäis tä ennakolta ja torjua onnetto muuksia, tapaturmia, rikoksia ja häiriöitä sekä parantaa ihmis ten turvallisuuden tunnetta. Laajat kyselyt ovat turhaan työllistäneet muutoinkin hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden aikana kuormittunutta pal velutuotantoa. Kun tämä ei toteudu, johtami sen tasot sekoittuvat, eikä toiminta ole te hokasta. Miten se sitä sotkee. ”Koko alan maine ja uskot tavuus voi kärsiä, jos johtami sen tasot eivät osu kohdalleen. Maatalouden varas torakennusten määrät on tilastoitu vuodesta 2019 lähtien. Kun keskitytään lil lukanvarsiin, tämä tosiasiallisesti tietojohta mista edustava näkökulma jää kokonaisuu dessa huomiotta.” Esa Aalto. Tär keintä kuitenkin on, että turvalli suussuunnittelu vastaa kunnan omiin turvallisuustyön tarpeisiin. 7/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten hallintokerrostuma sotkee työtä kentällä. Hyvinvointialueella on tavoitel tava kokoamme suurempaa roolia ja nyt on vaarana, että jäämme palve luotannon kehittämisessä paitsioon. Kirjoittaja toteaa muun muassa, että ajastaan jäänyt hallintokerrostuma sotkee kentän arvokasta työtä. Ku ka on vastuullinen ja toimivaltainen eri ta soillaan. Riittää, kun työkaluun syötetään kunnan tiedot. Työkalu toteutettiin Suomen Kuntaliiton, oikeusmi nisteriön sekä sisäministeriön yhteistyönä
PELASTUSALAN MAAILMA
lokakuuta 2023. 31°30’8 P 34°28’0 I Palestiinalaiset palomiehet sammuttavat tuli paloa rakennuksen raunioissa, joka tuhoutui Israelin armeijan pommituksissa Gazassa 8. Kuva: AFP/Lehtikuva
Huomioidaanko hankinnoissa myös huoltovarmuus. Kun pidämme kiinni kotimaisuudesta, sillä turvataan myös laitteiden ja kaluston toimivuus”, Kalliomäki sanoo. ”Kuuden miljoonan euron liikevaihdolla laskettiin yhteisöverotuotoksi 1,5 miljoonaa euroa. Pidämme yhdessä huolta myös koko toimialan huoltovarmuudesta.” MALLIA PUOLUSTUSVOIMISTA Juhani Härkönen vertaakin huoltovarmuuden osaamista Puolustusvoimiin, jossa siitä hyvin huolehditaan. Jokaisella alan yrityksellä on tässä oma roolinsa ja toivottavasti tämä nähdään tärkeäksi myös hyvinvointialueiden pelastuslaitoksissa. Iivari Kalliomäen yrityksessä tehtiin selvitys verotuotoista. ”Meillä Varsinais-Suomessa ei ole tällä hetkellä painetta liittää teknisiä palveluja osaksi konsernipalveluja, mutta joillakin hyvinvointialueilla näissäkin asioissa haetaan suuruuden ekonomiaa.” Hän toivoo myös, että huoltovarmuudesta pystytään huolehtimaan hyvällä yhteistyöllä. Pienen toimialan yritysten vientitoiminnalla on myös tärkeä merkitys. Vesa Halonen muistuttaa, että pelastustoimi on jo 20 vuoden ajan järjestetty. ”Hyvinvointialueilla eletään tiukassa taloustilanteessa, osana suurta kokonaisuutta. Millainen vaikutus sillä on hyvinvointialueiden pelastuslaitoksiin ja esimerkiksi hankintoihin. Senkin ansiosta yritysten yhteisöverotuotto on merkittävää. AJASSA P elastuskaluston kotimaisuus on tärkeää paitsi kansantalouden myös huoltovarmuuden kannalta. Uskon, että hankinnoissa kyetään riittävien ennakkovalmistelujen ansiosta toimimaan niin, että niissä voidaan puolustaa kotimaisuutta rikkomatta eurooppalaista lainsäädäntöä”, Kalliomäki korostaa. ”Näkisin, että merkitys on nyt entistäkin suurempi. Sitä ei saa hukata pelastustoimessa. Teksti ja kuva: Esa Aalto Koko ketjun on toimittava. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastuspalveluiden tulosaluejohtaja Vesa Halosen mielestä on kokonaisuuden kannalta tärkeää, että koko ketju toimii. ”Kotimaisen tuotannon merkityksestä ei voikaan liiaksi puhua, vaikka sitä voi joku kutsua patriotismiksi. ”Olemme paitsi pieni myös vahva toimiala, jossa tiedonkululla on tärkeä merkitys pelastuslaitosten ja yritysten välillä. Tärkeää on, että pelastustoimen tarpeet huomioidaan ja meillä on riittävästi hankintaosaamista ja tuntea myös huoltovarmuuteen liittyvät asiat.” Hän painottaa myös sitä, että hankintaosaamisesta on huolehdittava eikä sitä saa hukata sote-yhteistyössä. Sillä rahalla voidaan hankkia esimerkiksi kolme paloautoa”, hän sanoo. 12 Pelastustieto 7/2023 Kotimaisuus ja huoltovarmuus – toimivin yhtälö Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on surkea. Esteri Group Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki ja Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkönen haluavat herättää tästä keskustelua
”Pelastustoimi pääsee hyvinvointialueilla vaikuttamaan hankintoihin, kun siihen luotetaan ja silloin hinnastakaan ei tule merkittävintä tekijää kilpailutuksessa, vaikka hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne onkin haastava.” Halonen kuitenkin huomauttaa, että hyvinvointialueiden valtion rahoittamassa yleiskatteellisessa rahoituksessa taloudenpito on tarkkaa ja tiukkaa. ”Joillekin kotimaisuus on tärkeää ja hankintaprosesseja hiotaan huolella. Tiukan talouden aikana on tarkasti mietittävä myös hankintoja.” ”Tällaisessa tilanteessa on vaara, että se vaikuttaa meihin kaikkiin”, Iivari Kalliomäki huomauttaa. Ulkomaisesta hankinnasta tulee kalliimpi, jos jätetään huomioimatta kotimaisuudesta tuleva yhteisöverotuotto.” Vesa Halosen mielestä tämäkin on syytä ottaa huomioon hankintoja tehtäessä. OSAAMISTA TARVITAAN Vesa Halonen pitää vahvaa alan kotimaista yritystoimintaa etuna myös pelastuslaitoksille. ”Talouden ohella lainsäädäntö toki ohjaa hankintatoimintaa, mutta kilpailutilanteissa tiukan hintatarkastelun ohella tarkastelleen huolellisesti myös sitä, mistä ja keneltä saadaan paras tuki huoltovarmuuden kannalta.” ALUEELLISIA EROJA Iivari Kalliomäki sanoo, että toimintatavoissa on alueellisestikin suuria eroja. Iivari Kalliomäki huomauttaa tällaisten valitusten aiheuttavan myös turhia kustannuksia koko yhteiskunnalle. Silloin kalustoa saataisiin enemmän myös kiertoon. ”Yritykset elävät epävarmuudessa ja joutuvat tavallaan koko ajan kilpailemaan. Siksi on tärkeää, että kotimaisesta tuotannosta pidetään huolta ja myös sen kilpailukyvystä.” Hän myös ymmärtää, että hankinnoista tehdyt valitukset aiheuttavat yrityksille ongelmia. Kalustoa ei myöskään ole mahdollista valmistaa lyhyellä aikavälillä.” ”Välillä tuntuu siltä, että valituksia tehdään turhankin helposti ja kyse näyttää pikemminkin olevan viivytystaistelusta”, Halonen toteaa. ”Säästöt ja tiukka talous koskevat toki meitäkin. 7/2023 Pelastustieto 13 AJASSA alueellisesti ja talous on ohjannut toimintaa. Juhani Härkönen (vas.), Vesa Halonen ja Iivari Kalliomäki näkevät kotimaisen yritystoiminnan merkityksen tärkeäksi pelastusalalla myös huoltovarmuuden kannalta.. Vaikka hankintatoiminta on nyt osa hyvinvointialueen toimintaa, ei Vesa Halonen näe vaaraa siinä, että pelastuslaitoksiin jouduttaisiin hankkimaan sopimattomia tuotteita. ”Sen sijaan hankintaprosessien ajallisesta venymisestä kannan huolta.” Hän toivoisi elinkaarikustannusten vaikuttavan hankinnoissa nykyistä enemmän. ”Sitä vähemmän pelastuslaitoksissa ollaan markkinoiden armoilla.” Hänen mielestään hankintatoimintaan ja kilpailutukseen tarvitaan lisää osaamista. ”Jos alan kotimaiset yritykset eivät pärjää hankintakilpailuissa, on suuri riski, että niitä ei jatkossa enää ole
Yksi rasti keskittyi pelkästään erilaisiin potilassiirtoihin.. 14 Pelastustieto 7/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS 14 Pelastustieto 7/2023 Potilaan siirtoa onnettomuusajoneuvosta harjoiteltiin kolmella rastilla
7/2023 Pelastustieto 15 HARJOITUS JA KOULUTUS Road Rescue – nyt raivataan Uusien autojen raivaamista kolmen valmistajan pelastustyökalusarjaa käyttäen. Pelastustilanne kyljellään olevassa bussissa. Ketjuvetoa kylkikolarissa, potilasevakuointeja ja kommunikointia erilaisissa tilanteissa. Road Rescue tarjoili näitä kaikkia yhden päivän aikana. Teksti: Marko Partanen Kuvat: Kimmo Kaisto 7/2023 Pelastustieto 15
16 Pelastustieto 7/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS S uomen Palopäällystöliitto järjesti Road Rescue -koulutuksen neljännen kerran, jo toistamiseen paikkana oli Porin Turvallisuuskeskus. Palomies Henri Keskinen oli paikalla kolmatta kertaa, hän harmitteli ainoastaan sitä, että Road Rescue järjestetään vain kerran vuodessa. Kaiken kaikkiaan Road Rescue oli mahtava kokemus”, opiskelija Ulla Ahosmäki sanoo. ”Opettavaisinta oli huomata, kuinka tärkeää ensihoidon ja pelastuksen yhteistyö on. Toivoisinkin tämänkaltaisia harjoituksia tulevaisuudessa lisää ja siten, että ensihoito olisi mukana harjoituksessa. ”Oli mielenkiintoista toimia ryhmässä, jossa kukaan ei tuntenut toisiaan. ”Opettavaisinta harjoitteessa oli kokonaisuuden hallinta. Hän oli ensi kertaa myös tilanteessa, jossa kahta tyynyä ja kahta tuentatankoa Ketjuvetokoulutuksessa puuhun törmänneen ajoneuvon kylki palautettiin muotoonsa. Nämä olivat käyttäjäystävällisempiä, koska lukitus seurasi tangon pidentämistä automaattisesti”, Henri Keskinen sanoo. KOKONAISVALTAISTA JA KOMMUNIKOIVAA Kyljellään olevan bussin osittaista nostoa ja evakuointia hoidettiin kokonaisuutena. Olen ollut vastaavanlaisissa harjoituksissa aiemminkin, mutta en ollut aiemmin päässyt käyttämään sellaisia tuentatankoja. Bussin ulkopuolella valmisteltiin ajoneuvon osittaista nostoa. ”Kun palomiehiä on ympärillä useita, potilas ei näe mitä tapahtuu. Kun tietää, mitä tapahtuu, se rauhoittaa. Opettavaisinta päivässä oli kommunikaation merkitys”, Arjasalo sanoo. OPPIA POTILAAN ROOLISSA Koulutuksen ensikertalainen oli yhteistyökumppani WinNova-oppilaitos, jonka ensihoidon opiskelijat esittivät koulutusrasteilla potilaita. Henri Keskinen oli Road Rescuessa jo kolmatta kertaa.. Potilaan roolissa niin ikään ollut Jonna Arjasalo kertoi oivaltaneensa harjoituksessa, kuinka tärkeää on kertoa tilanteen kulusta potilaalle. Puhuimme kaikki paljon ja kerroimme juurta jaksain, mitä pitää tehdä. Vuosien mittaan tarjonta elää, joten uudelleen koulutukseen saapuva saa mukaansa aina jotakin uutta. Tutussa porukassa saatettaisiin olettaa toisen tekevän jotakin, mutta tässä niin ei tapahtunut”, Laurolinna pohti. Sopimuspalokuntalainen ja ensihoitaja Kati Laurolinna oli evakuoimassa potilaita kaatuneen bussin sisältä
7/2023 Pelastustieto 17 HARJOITUS JA KOULUTUS operoitiin samasta pisteestä yhden käyttäjän voimin. TURVALLISET KYPÄRÄT KÄYTTÖÖN Ennen kuin kukaan pääsi raivaamaan uusia ajoneuvoja, kouluttaja Jarno JoenKatso video ketjuvedosta Pelastustiedon Instasta. Mistä kohdasta ja miltä puolelta ajoneuvo milloinkin kannattaa nostaa”, Keskinen sanoo. ”Sitä kannattaa hyödyntää kylkikolarissakin eikä vain perinteisesti pitkittäissuuntaisiin vetoihin. ”Ensihoidolle on osattava kertoa, kuin ka kauan tietyn tempun tekeminen kestää, jotta he voivat arvioida, kestääkö potilas odottaa”, Keskinen kertaa oppimaansa. Ensihoidon opiskelijat Jonna Arjasalo (vas.) ja Ulla Ahosmäki ottivat tuntumaa rankalaudasta. Kati Laurolinna on ensihoitaja, mutta tuli koulutukseen Tammelan VPK:n lähettämänä. Sen jälkeen ajoneuvoa vedettiin ehjän kyljen puolelta, jolloin sisään painunut B-pilari palautui lähelle oikeaa muotoa ja potilaan puolelle saatiin tilaa. Ketjuvedossa jokaisen tulee tietää, miten työ tehdään, ja sitä on harjoiteltava”, Keskinen sanoo. ”Opin eniten nostotekniikoista. Uudet ajoneuvot raivattiin Jarno Joensuun johdolla. Vaikka harjoitussisältö oli tuttua, monet eri variaatiot tekivät siitä kattavan kokonaisuuden”, Laurolinna sanoo. Lopuksi ajoneuvo vedettiin irti puusta ja siitä raivattiin kylki irti. Ensin ajoneuvo kiinnitettiin puuhun törmäyspuolen B-pilarista. Sitä en ollut koskaan aiemmin päässyt tekemään loppuun asti”, Laurolinna sanoo. Keskiselle kylkikolariajoneuvon ketjuveto tuli uutena asiana. Keskisen mieleen jäi ajankäyttö suhteessa potilaan tilaan ja irrotustapaan. Työvälineisiin tutustuttiin ja tekniikat opetettiin kaikille ennen harjoitetta. KETJUVETOA UUDESTA KULMASTA ”Ketjunvetoharjoituksesta jäi ehkä eniten käteen. PELKÄT SIIRROT – HYVÄ AJATUS ”Oli hyvä ajatus harjoitella pelkkiä ajoneuvosta evakuointeja siten, että purkaminen oli jätetty pois. Road Rescuessa tehtiin ketjuveto kylki edellä puuhun törmänneeseen ajoneuvoon. 1 2 3 1 2 3
Vanhempien pelastussarjojen kanssa saattaa edelleen syntyä ongelmia riippumatta siitä, mikä on laitteen käyttövoima. Esimiehenä työsTieliikennepelastamisen kehittäminen Suomessa hankkeessa tuotettiin Palosuojelurahaston tuella Tieliikennepelastaminenkirja. Peräänajotapauksessa konetilaan joutunut bensiini höyrystyi ja leimahti kuin napista painamalla. ”Kerran harjoituksissa ajoneuvoa leikatessa heite lennähti palokypärän visiiriin, joka meni ihan palasiksi”, Joensuu kertoo. ”Ennen kaikkea uuden ajoneuvon B-pilarin yläpään katkaisu ja keulan vahvuus ovat paikkoja, joiden raivauksessa tulee isoimmat ongelmat.” Uudet akkulaitteet Jarno Joensuu on havainnut letkulaitteiden kanssa yhtä te hokkaiksi. Siitäkin on varoittava esimerkki. Syttymisen varmistamisen Joensuu hoitaisi useimmiten paineellisella työjohdolla. UUDET LAITTEET PYSTYVÄT NYKYAUTOIHIN Aina kun Palopäällystöliiton tapahtumissa on raivattu uusia ajoneuvoja, Joensuu on ollut kouluttamassa. Road Rescue -koulutuksessa käytetyt tuentatangot olivat monelle uusi tuttavuus.. Sen voi ladata osoitteesta: info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_A/ A3_2021.pdf kennellessään Joensuu on ottanutkin tavakseen käskeä paineellisen työjohdon ja määrätä siitä vastaavan henkilön aina, kun ajoneuvoa leikataan. 18 Pelastustieto 7/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS suu herätti keskustelun työturvallisuudesta. Koulutuksissa hän on nähnyt monenlaisia kypäriä, jopa sellaisia, jotka eivät ole ollenkaan pelastuskäyttöön hyväksyttyjä. Joensuun mukaan kevytkypärän ongelma tyypillisesti on siinä, että sivusuojaus jää vaillinaiseksi. Ikävä yllätys voi sattua leikatessa. Ikävä yllätys voi sattua leikatessa, jolloin voimat ovat kovat. Ne poikkeavat vanhoista ajoneuvoista rakenteiden kovuudessa ja jäykkyydessä. ”En suosittele kevytkypärää ollenkaan tieliikennepelastamiseen”, hän sanoi tietäen tasan tarkkaan, että monet tahot ovat hankkineet niitä osaksi juuri sitä varten. Se ilmestyi Pelastusopiston oppi materiaalien Asarjassa vuonna 2021. Huojentava tieto onkin, että nykyaikaisiin ajoneuvoihin tehoavat nykyaikaiset raivausvälineet
”Kouluttajat ovat pysyneet suht’ vakio na, tuttu rinki. Myös Satakunnan ensi hoidon vastuulääkäri oli kiinnostunut osal listumaan, mutta aikataulut eivät sopineet yksiin.” Palopäällystöliiton alaisuudessa toimii pelastusalan tieliikennepelastamisen toimi kunta, jonka aloitteesta Road Rescue ta pahtumaa järjestetään vuosittain. Suomalaiset kouluttajat ovat myös vierailleet Renaultin Techno Centeris sä Guyancourtissa vuotuisissa Safetysemi naareissa. Uurasmaa kiittää Renaultia edelläkä vijyydestä pelastajien turvallisuuden huo mioon ottamisessa onnettomuustilanteissa ja aloitteel lisuudesta Euro NCAP normien kehitystyös sä. Nyt Porissakin kouluttajana ollut Samu Kemppi on tehnyt ison työn kehittäessään raskaan ajoneuvo kaluston pelastamista.” ENSIHOITAJAOPISKELIJAT INNOISSAAN ”Idea ensihoitajaopiskelijoista osana har joitusta tuli Jarno Joensuulta. Mene osoitteeseen www.renault. Sähköautoista toivo taan lisää koulutusta. HARJOITUS JA KOULUTUS Renaultin nettisivuilla voi katsoa suo meksi tekstitetyn 12minuuttisen videon. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi haix.com PELASTAMISEN AMMATTILAISILLE. Keväällä 2024 Helsin gissä järjestetään myös tieliikennepelasta misen symposium – todennäköisesti viikolla 11, mutta tarkka ajankohta on vielä auki. fi/turvallisuus tai skannaa QRkoodi. Esimerkiksi nostotyy nyjen ja tuentatankojen toiminta ei nyt ollut kaikille kovin tuttua. Ketjuveto sai kiitosta, ensi vuonna ennakkoaineistoa Koulutusasiantuntija Pasi Uurasmaa Suomen Palopäällystöliitosta kertoo, että tähän asti tulleissa palautteissa ketjuveto rasti on saanut erityistä kiitosta. Yhdessä pohdimme tämänkertai set rastit ja pari varalle. Renault antoi koulutukseen testikäytös sä olleita lähes uusia autoja harjoituksia var ten. Se on omistettu ”kultaiselle tunnille” eli niille arvokkaille minuuteille, jolloin ensihoidon toi milla on suurin merkitys ihmishengen pelas tamisessa. Ne pyritään saamaan ensi vuonna mukaan jollain tavalla. ”Viiden viime vuoden aikana ketjuveto on herännyt uudestaan henkiin. Kimmo Kaisto Haix Airpower XR1 Maahantuoja: C.P.E. Idea siihen tuli viime vuoden Rescue Days tapahtu masta Saksasta. Viime vuonna muun muassa mallinnettiin akkupa loa, miten sitä voi jäähdyttää ja minkälaisia sammutuspeitteitä on tarjolla.” Syksyn 2024 koulutukseen on tarkoi tus tuottaa ennakkoaineistoa, jolloin voidaan keskittyä harjoitteluun. Helmikuussa tieliikennepelas tamisen toimikunnassa osa kouluttajista oli mukana. He kokivat harjoituksen antoisaksi ja haluavat olla jat kossakin mukana
ENSIHOITO 20 Pelastustieto 7/2023
ja 5. Potilas menee sokkiin, ja ilmenee tyypillinen oirekuva, johon kuuluu muun muassa matala verenpaine, hengitysvaikeus, vammapuolelta hiljentyneet hengitysäänet, hengitysliikkeiden epäsymmetrisyys sekä kaulalaskimoiden pullotus. Teksti: Jemina Johansson · Kuvat: Miia Toronen Pisto tehdään toisen ja kolmannen kylkiluun välistä. Pisto suoritetaan 2. Tällöin syntyy nopeasti paheneva kierre, joka ilman hoitoa johtaa elottomuuteen: keuhkopussinja rintaontelon paine kasvaa ja puristaa kasaan keuhkot, onttolaskimot sekä sydämen. Huomioitavaa on, että jänniteilmarinnan mahdollisuus kasvaa myös silloin, kun siirrytään spontaanihengityksestä mekaaniseen ventilaatioon, mikäli taustalla on jo ilmarinta. kylkiluun väli keskikainalolinjassa, jossa ihonalaiskudos on usein ohuempaa. N eulatorakosenteesillä hoidetaan jänniteilmarinta tai poissuljetaan sen mahdollisuus elottomuuden aiheuttajana. ja 3. 7/2023 Pelastustieto 21 ENSIHOITO Neulatorakosenteesi, nopeasti Neulatorakosenteesi on ensihoidossa harvoin tarvittu toimenpide, jossa kriittistä ovat nopea päätöksenteko, tekninen suorittaminen sekä potilaan asianmukainen jälkihoito. On myös hyvä tiedostaa, että edes onnistuessaan neulatorakosenteesi ei usein riitä lopulliseksi hoidoksi, vaan se ostaa potilaalle lisäaikaa: paikoilleen jätetty kanyyli muuttaa jänniteilmarinnan käytännössä avoimeksi ilmarinnaksi, eli toimenpiteen jälkeenkään potilaan hengitysmekaniikka ei palaa täysin normaaliksi, vaan vaatii lisäksi lääkärin suorittaman torakostomian eli kylkien avauksen laskuputkineen, intubaation sekä hengityskoneen.. kylkiluun välistä 3. Kummassakin pistopaikassa on riskinä kanyylin tukkeutuminen tai osuminen verisuoneen. Toimenpidettä varten on olemassa siihen tarkoitettuja erikoisneuloja, mutta myös oranssia tai harmaata ruiskuun kiinnitettyä laskimokanyyliä voi käyttää. Ensioireena voi olla myös äkkielottomuus. Tämän vuoksi monet hyvinvointialueet ovat ohjeistaneet tekemään molemminpuoleiset neulatorakosenteesit elottomille vammapotilaille elvytyksen ensitoimena. Joillakin hyvinvointialueilla on ohjeistettu toissijaiseksi pistopaikaksi 4. NÄIN SE TEHDÄÄN Neulatorakosenteesissä läpäistään rintakehä vähintään 5 cm:n pituisella neulalla ja työnnetään kanyyli vammautuneen puolen keuhkopussinonteloon. Tarkoitus on tasata rintaontelon painetta vapauttamalla keuhkopussiin kertynyttä ylimääräistä ilmaa. kylkiluun yläpintaa pitkin sen alapuolisia hermoja ja verisuonia varoen, solisluuhun nähden keskilinjassa ja rintakehään nähden kohtisuorassa pistokulmassa. Jänniteilmarinta kehittyy tyypillisimmin rintakehävamman seurauksena, jos keuhkoon muodostuu yksisuuntainen venttiili, josta ilma virtaa sisäänhengityksellä keuhkosta keuhkopussiin, mutta ei uloshengityksellä pääse palaamaan sieltä pois
ENSIHOITO NEULATORAKOSENTEESI OSANA HOTT-PROTOKOLLAA HOTT liittyy traumaelvytykseen ja on alkukirjainlyhenne yleisimmistä syistä, jotka yksinään tai yhdessä aiheuttavat vammapotilaan elottomuuden. ”Neulatorakosenteesi toimii kyllä hätätoimenpiteenä kovan tension poistoon, mutta pahimmillaan se voi tuoda tilanteeseen jopa enemmän ongelmia. TUNNUSTETAAN TASOEROT Kuuselan ajatus kouluttaa osa hoitotason ensihoitajista vaativan erityistason osaajiksi juontaa juurensa armei jasta, omista kokemuksista hoitoalalla ja ensihoitajien luontaisista eroista ammattinsa harjoittajina. Jokaisella on vahvuutensa”, Kuusela toteaa. H hypovolemia eli verimäärän vähyys O oksygenaatio eli happeutumishäiriö T tensiopneumothorax eli jänniteilmarinta T tamponaatio eli sydänpussiin kertynyt neste HOTT-protokolla tulisi ottaa käyttöön välittömästi, mikäli on syytä epäillä elottomuuden taustalla traumaa. Protokolla muuttaa normaalin hoitoelvytyksen priorisointia siten, että yllä mainitut ongelmat pyritään korjaamaan heti elvytyksen alussa. Tämä on usealla alueella ohjeistettu siten, että toinen työparista aloittaa painelun, ja toinen tekee välittömästi molemminpuoleiset neulatorakosenteesit. Tämän hän on omalla toimialueel laan tehnytkin. Kun tunnustettaisiin, et tä osa ensihoitajista on työssään parempia ja motivoitu neempia, voitaisiin heidän lisäkouluttamisellaan innostaa muitakin ja vetää isompien massojen osaamistasoa kor keammalle. Kun auttajia saadaan paikalle lisää, avataan suonitai luuydinyhteys ja aloitetaan nesteytys. EteläSavon hyvinvointialueen ensihoidon vastuulää kärinä työskentelevän Janne Kuuselan mielestä kysees sä on kuitenkin sen verran harvinainen ja kriittinen toimen pide, että hänestä olisi perusteltua kouluttaa rajattu joukko hoitotason ensihoitajia toimenpiteen erikoisosaajiksi siten, että heiltä luonnistuisi kentällä myös torakostomian teko ja pleuradreenien laitto. ”Suoraviivaisuus ja invasiivisuus ovat potilaan etu sil loin, kun on kyseessä hätätilanne. Kyseessä on kuitenkin henkeä pelas tava toimenpide, joten hätätilanteessa myös perustason ensihoitajan on monin paikoin sallittua kyseinen toimen pide tehdä. Tämän jälkeen varmistetaan ilmatie ja ventiloidaan potilasta lisähapella. Jänniteilmarinnan purku neulatorakosenteesilla on pääsääntöisesti rajattu ensihoidossa hoitotason ensihoi tajien toimenpiteeksi. Myös ensihoidossa on isoja eroja hoitotason sisällä, ja tämä eriarvoisuus voi taisiin parhaimmillaan nähdä hyödyllisenä ja oikeudenmu kaisena sekä ottaa siitä tehot irti. ”Maanpuolustuksessakin ajateltiin aikaisemmin, että kaikki voivat tehdä jotain, mutta nykyään ei enää koulute ta koko ikäluokkaa armeijan tarpeisiin. Päätöksen elvytyksen lopettamisesta tekee ensihoitolääkäri. TUNNISTETAAN TODELLINEN TARVE Pohdittaessa neulatorakosenteesin tai torakostomian hyö tyriskisuhdetta, tulisi Kuuselan mukaan huomioida toi menpiteen kiireellisyys, konteksti, sekä tekijän osaamis taso. Isossa ilmavuodos sa toimenpide parhaimmillaankin vain ostaa potilaalle li säaikaa. Keuhkopussin dreenaus on toimenpiteenä kestä vämpi ja tehokkaampi, mutta vaatii toki erityisosaamista, toistoja sekä jatkuvaa harjoittelua”, Kuusela pohtii. Neulatorakosenteesia Näkökulma: Kuka hoitaa jänniteilmarinnan?. Mikäli HOTT-toimenpiteet eivät johda spontaanin verenkierron palautumiseen, traumapotilaan elvytystä ei yleensä ole mielekästä jatkaa
Hän kertoo kohdanneensa keskimäärin kerran vuodes sa potilaan, joka on ehdottomasti vaatinut neulatorako senteesin tai keuhkopussin dreenauksen kentällä. EI EHKÄ NIIN KAAVAMAISESTI Elottomien vammapotilaiden kohdalla molemminpuolei set neulatorakosenteesit kuuluvat monella alueella auto maationa potilaan hoitoprotokollaan osana muita elvy tystoimia (=HOTTprotokolla). Hän peräänkuuluttaakin kunkin hyvinvointialueen ensihoidon vastuulääkäreitä ottamaan oman alueensa ensihoitajien osaamistason haltuun jat kuvan kouluttamisen kautta ja samalla varmistamaan, et tä oma osaamistaso kouluttamisen pohjalla on tarpeeksi vahva. Kuuselan mukaan lääkärin roolia on haluttu korostaa ensihoidon kentällä, mutta hänen mielestään ensihoitojärjestelmän ydin ovat ennen kaikkea ensihoitajat. Minimivaatimuksena Kuusela pitää sitä, että kaikki perus ja hoitotasolla toimijat ymmärtäisivät neulatorako senteesin perusmekanismin ja tekniikan, ja osaisivat sen turvallisesti suorittaa. Kuusela kuitenkin korostaa, että kaikissa tilanteissa tulisi pystyä havainnoimaan joi tain asioita ennen sokkona suoritettavaa toimenpidettä, sillä kaavamaisella lähestymistavalla saattaa jäädä myös oleellisia asioita huomaamatta. Tämän vuoksi hän korostaa toimenpiteestä puhuttaessa jatkuvan harjoittelun ja tilannetietoisuuden merkitystä. 7/2023 Pelastustieto 23 ENSIHOITO ei ole järkeä lähteä tekemään varmuuden vuoksi keskellä metsää, koska pahimmillaan tämä voi laukaista ongelmien kierteen esimerkiksi laskimon tai valtimon vuotaessa. Täl löin vuodosta tulee seuraava ongelma, ja sitä on kenttä olosuhteissa vaikea hallita”, Kuusela huomauttaa. Heidän osaamisensa on ensiarvoisen tärkeää, ja sitä tulisi edelleen vahvistaa.
Tai pitäisikö CPAPista pidättäytyä siksi aikaa, että NIV saadaan paikalle. ”Aiemmin pelkkää happihoitoa saaneet pöhöpotilaat paranivat ”ota vuoteesi ja käy” -tyyppisesti”, kun CPAP tuli, ensihoitolääkäri Hetti Kirves kuvailee. N oninvasiiviset ventilaatiolaitteet (NIV) alkavat yleistyä myös ensihoidossa. 24 Pelastustieto 7/2023 ENSIHOITO CPAP vai NIV – pulma vai ei. COPD-hengitysvajauksenkin hoito kannattaa aloittaa CPAP-laitteella, jos NIViä ei heti ole saatavilla ja tarve niin vaatii. Sen käytöstä ei tule kuitenkaan automaattisesti pidättäytyä, vaikka NIV-laite saataisiinkin paikalle viiveellä. Kehittyneemmälle pelikentälle 2010luvulla yleistynyt NIV ei ole päässyt samanlaisen kulttiasemaan, vaikka sillekin asetellaan jonkinlaista ”yksinvaltiaan” roolia. Perinteisempi hengitysvaikeuspotilaan hoi tolaitteista on Continuous Positive Airway Pressure (CPAP). Potilaan hoidettavaa hengitysvaikeutta ei tule katsella ja pitkittää, vaan alkaa hoitaa saatavilla olevilla välineillä. KÄYTTÖAIHEITA NIVin klassiset käyttöaiheet ovat COPD:n ja ALS:n aiheuttama hengitysvajaus, joista ensimmäisessä laite on osoitetusti parempi kuin CPAP ja jälkimmäisessäkin se on huomattu käytössä CPAPia paremmaksi. CPAPissa olevan potilaan siirtäminen NIViin käy helposti putkea laitteesta toiseen vaihtamalla.. ”Niiden hoitamisessa NIV ei tiettävästi ole juurikaan CPAP-hoitoa parempi tapa”, Kirves sanoo. NIV on saanut hyvän vastaanoton nopean, toimivan ja varman hoidon vasteensa ansiosta. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Dimitri Lisitsyn CPAPia voidaan käyttää NIVin siltahoitona. Klassisia pöhöpotilaita on kuitenkin enää harvassa, sairauden riskitekijät on hoidettu ilmeisen hyvin. Klassisen keuhkopöhöpotilaan hoito mullistui 1990-luvulla, kun CPAP-laitteet yleistyivät ambulansseissa. ”Asiaa ei voida tarkastella mustavalkoisesti, vaan tilanteet vaativat pelisilmää”, sanoo ensihoitolääkäri Hetti Kirves. NIVillä voidaan korjata molemmat vaivat, lisäksi NIV-laitetta voi halutessaan käyttää pelkkänä CPAPina ”, Kirves sanoo. CPAP-hoito puolestaan on hyödyllistä, kun potilas kärsii keuhkopöhöstä tai keuhkokuumeen aiheuttamasta kaasujenvaihto-ongelmasta. ”Laitteissa on sellainen ero, että CPAPilla voidaan korjata happeutumishäiriö mutta ei ventilaatiovajetta. HOITO NOPEASTI KÄYNTIIN Hengitysvaikeuspotilaan hoidossa perustilanteet hoituvat CPAP-laitteella. Pitäisikö hengitysvaikeuspotilaan hoitamiseksi valita CPAP vai NIV
Kotihoidossa olevia potilaita puolestaan voidaan hoitaa myös heidän omilla kotihoitolaitteillaan. Paikalliset hoito-ohjeet kannattaa kerrata. Hengitysvaikeuspotilaan hoitolinjoissa tarvitaankin monesti pelisilmää. Kun potilas on paikassa, josta siirto ambulanssiin kestää, ei mukana oleva happi välttämättä riitä evakuoinnin ajaksi, sillä CPAP-laite kuluttaa paljon happea. Toisaalta potilaan tila voi myös olla siinä hilkulla, että hengitys vaikeutuu herkästi hallitsemattomaksi. ”Tällöin siirto ajatuksella, että aloitetaan hoito sitten autossa, saattaa olla turmiollinen. Jos CPAP arvioidaan oireenmukaisesti hyödylliseksi, se kannattaa aloittaa myös siltahoitona, kunnes NIV saadaan paikalle. ”NIVtai CPAP-hoitoa ei tule asettaa varmuuden vuoksi jokaiselle potilaalle, vaan tarve tulee punnita. Mikäli vointi ei parane, on hyvä miettiä voinnin mukaista NIV-hoitoa tai CPAPia ellei NIV ole heti saatavilla. LISÄÄ LIIKKUVIA OSIA Hengitysvaikeuspotilaiden hoitamiseen tulee lisää liikkuvia osia, kun hoidetaan potilasta, joka hoidetaan vuodeosaston keinoin, elvytyskiellon (DNR) tai kotihoitolaitteiden hoidon piirissä. Vuodeosastohoidossa olevaa ei hoideta NIVillä tai CPAPilla, vaan hapella ja morfiinilla. Vaikka kantaminen tapahtuisi kuinka rauhallisesti ja tasaisesti, potilaat jännittävät sitä, mikä lisää ventilaation tarvetta ja hilkulla oleva raja saattaa ylittyä”, Kirves sanoo. Elvytyskiellossa olevan kohdalla linjaus ei ole kovin suoraviivainen, mutta kysymykseen voivat tulla myös oireenmukainen NIVja CPAP-hoito. Sen sijaan astmapotilaan CPAP-hoidosta on monesti konsultoitava.. ”Asiat eivät ole aina kovin yksiselitteisiä, joten kannattaa konsultoida herkästi”, Kirves sanoo. Kun potilasta hoidetaan CPAPtai NIV-laitteella, on tätä hyvä lääkitä rauhoittelun takia myös morfiinilla. Ne saattavat ohjata NIV:n käyttöön tai keuhkopöhön CPAP-hoitoon ilman konsultointia. Lääkkeen annon jälkeen on hyvä katsoa ensin, miten ne vaikuttavat ja ryhtyä sitten vasta muihin hoitoihin. KÄYTÄ PELISILMÄÄ Potilaan happivajetta hoidetaan happihoidolla, jonka rinnalla aloitetaan syyn mukainen lääkehoito ja seuranta, miten se vaikuttaa. Potilaan vointi saattaa parantua sellaiseksi, että se kestää siirron ja kuljetuksen. LÄÄKITSE ENSIN Kun potilasta pitää hoitaa inhaloitavilla lääkkeillä, se kannattaa tehdä ennen CPAPtai NIV-hoidon aloittamista, sillä inhaloitavia lääkkeitä on hankala annostella maskin läpi. Päivystyksessä NIVissä tai CPAPissa oleva potilas vaatii ihan erilaisen huomion kuin happimaskilla oleva potilas”, Kirves sanoo. 7/2023 Pelastustieto 25 ENSIHOITO HOITO VAI SIIRTO
Teksti: Esa Aalto ja Kimmo Kaisto · Kuvat: Kimmo Kaisto ja Dimitri Lisitsyn Katso videot messuilta Pelastustiedon Instasta. Esittelyssä muun muassa Rosenbauerin sähköpaloauto. Turvallisuus-lavalla kuultiin ajankohtaista asiaa muun muassa pelastajan ammatista, henkilökohtaisesta suojautumisesta metsäpaloissa, palontorjuntatekniikan luotettavuudesta, kiinteistöjen paloturvallisuudesta ja keikkakeskusteluista. ”O lemme todella tyytyväisiä tähän saakka saamaamme palautteeseen sekä messukävijöiden määrään. Kalustoinsinööri Samuli Ketola Pirkanmaan pelastuslaitokselta kertoi tulevaisuuden paloautosta ja pohdittiin, ulottuuko sähköautoilu tulevaisuudessa myös hälytyskalustoon saakka. Hän kiittää myös alan toimijoita erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Sijaintimme tukee kansainvälisyyttä ja saa aikaan laajasti medianäkyvyyttä toimialalle. Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen kertoi onnettomuustutkinnan suositusten seurannasta ja tuloksista. Huippua oli myös tavata tuttuja taas kasvotusten ja verkostoitua.. MONIPUOLISTA OHJELMAA Näytösalueella Helsingin Pelastuskoulun oppilaat esittelivät molempina päivinä ajoneuvosta ja valjaiden varassa roikkuvan henkilön pelastamista. Näytteilleasettajakyselymme on vielä avoimena ja niihin toivomme vielä lisää vastauksia, jotta saamme tapahtumasta kattavan kokonaiskuva”, tapahtuman liiketoimintapäällikkö Jussi Kivikari Helsingin Messukeskuksesta sanoo. Helsingin Pelastuskoulun pelastajakurssi 45:n oppilaat esittivät taitojaan suosituissa ajoneuvosta pelastamisen näytöksissä. Neljän samaan aikaan järjestetyn tapahtuman kävijämäärä ylitti 10000:n. Turvallisuus 2023 kiinnosti kiitettävästi myös kansainvälisiä kävijöitä, jotka pääsivät tutustumaan suomalaisiin innovaatioihin ja toisaalta suomalaiset toimijat ulkomaisiin. Yksi tapahtuman päätavoitteista oli motivoida toimialalle työvoimaa ja onnistuimme houkuttelemaan paikan päälle reilusti yli 200 alan opiskelijaa, mitä voidaan pitää ensimmäistä kertaa järjestettävälle tapahtumalle erinomaisena. 26 Pelastustieto 7/2023 TURVALLISUUS 2023 Messuilla pitkästä aikaa Turvallisuus-messut järjestettiin viiden vuoden tauon jälkeen ja ensimmäistä kertaa Helsingissä muiden turvallisuuteen liittyvien messujen kanssa
Vema esitteli osastollaan nostolavakalustoa. On hienoa jutella asiakkaiden kanssa muutenkin kuin Teamsin ja sähköpostin välityksellä.” Messukonkarit Juhani Costiander (vas.) ja Leo Huttunen kävivät Pelastusalan kohtaamispaikalla vaihtamassa kuulumisia. 7/2023 Pelastustieto 27 TURVALLISUUS 2023 Sauruksen kalustomestari Pasi Hokkanen kuvaili Turvallisuus-messuja pelastustoimen kohtaamispaikaksi. Suomen Sammutinlaitteen Toni Paukkunen (vas.) ja Niko Hannula olivat tyytyväisiä ensimmäisiin Turvallisuus-messuihinsa. ”Palovaroittimista on kysytty paljon.” Vehon osastolla oli esillä kalustoa monipuolisesti ambulansseista aina säiliöautoihin. Turvatan ja Esteri Groupin osastoilla oli paljon katsottavaa.. ”Osasto oli ehkä vähän syrjässä ja olisi kaivannut lisävaloja, mutta messut olivat ehdottomasti matkan väärti
tallentuu. ”Ehdottomasti jokainen elvytys tulisi käydä laitteen keräämän tiedon mukaan läpi heti tilanteen jälkeen”, Metsävainio sanoo. Tietokannasta voidaan tarkastella jatkuvaa ekg:tä, jossa defibrillointihetket ovat rekisteröitynä. 28 Pelastustieto 7/2023 ENSIHOITO Deffojen tiedot talteen Monitoridefibrillaattorit keräävät paljon tietoa, jota voidaan tallentaa myöhempää käyttöä varten. Lisäksi ensivasteyksiköissä olevista automaattidefibrillaattoreista on purettu muistitikulle elvytystietoja, jotka on edelleen tallennettu palvelimelle. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Medidyne Oy/ZOLL Medical Dataa voisi hyödyntää kaikkien potilaiden hoidon yhteydessä, ei pelkästään elvytyksissä. Kun elvytettäessä käytetään paineluanturia, voidaan tarkastella värein koodattua painelun taajuutta ja syvyyttä. EI RESURSSEJA ANALYSOIDA Myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella kerätään aktiivisesti monitoridefibrillaattorien dataa, mutta tällä hetkellä siellä ei ole resursseja analysoida sitä, ensihoitolääkäri Kirsimarja Metsävainio kertoo. Tarvittaessa laitteelta voidaan tallentaa palvelimelle minkä tahansa tehtävän tiedot. Painiketta painamalla aukeaa valikko, josta voidaan valita asiaan kuuluva tapahtuma ja tallentaa se laitteen muistiin. Niiltä on tallennettu palvelimelle tietoa elvytyksiin liittyen. Pirkanmaalla on pohdittu, että palvelimelle rekisteröityjä tietoja voitaisiin hyödyntää jo potilaan hoidon aikana. ”Meidän ensihoitajille tämä on jo rutiinia, mutta toimintoa on helppo kenen tahansa paikalla olevan auttajan käyttää”, ensihoitolääkäri Mäki sanoo. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa laitteiden keräämää dataa tallennetaan aktiivisesti. PALJON TIETOA Tietojen tallentaminen tapahtuu manuaalisesti tehtävän jälkeen, jolloin kaikki laitteen tehtävältä keräämä tieto on ohjelmoituna intubaatio, subraglottinen ilmatie, suoniyhteys, elvytyslääkkeet ja lääke muu. Tietoa kerätään sairaalan sisällä toimivan teho-osaston MET-elvytysryhmän laitteesta. ”Esimerkiksi teholääkäri voisi avata palvelimen ja tarkistaa vaikkapa lähtörytmin tai miten painelut ovat onnistuneet”, ensihoitolääkäri Paula Mäki sanoo. Lisäksi pirkanmaalaiset käyttävät ”event”-painiketta, johon. P irkanmaan hyvinvointialueen ensihoitoyksiköissä on käytössä noin 40 operatiivista Zoll:n monitoridefibrillaattoria
”Katson siitä parametrit ja että vastaavatko trendit omiin ajatuksiin piirtynyttä mielikuvaa. Tieteellinen tutkimus voi perustua pelkästään monitoridefibrillaattorin dataan.. Metsävainio kehuu toimintoa näppäräksi. Laitteen viiden minuutin välein automaattisesti tallentamista vitaaliarvoista voi jäädä paljon asioita pimentoon.” KEJO HAKEE TIETOA Pohjois-Savossa on jo jonkin aikaa ollut käytössä KEJO-kenttäjohtojärjestelmä. Kuuden kuukauden jälkeen elvytetyistä oli elossa 15 prosenttia. 7/2023 Pelastustieto 29 ENSIHOITO Tämä olisi Euroopan elvytysneuvoston (ERC) suositus, mutta Suomessa tällainen kliinisen tapahtuman läpikäynti ei ole standardiprotokolla. Näin potilaan hoito muodostaisi katkeamattoman ketjun kentältä teho-osastolle. Tietoja voisi käyttää potilaan hyväksi tehtävän aikana ja sen jälkeen muuallakin kuin laitteen vieressä. ”Ensihoidossa pitäisikin päästä siihen, että monitoridefibrillaattorien tietojen tulisi siirtyä KEJO-tietokantaan reaali”Tutkimuksessa havaittiin, että elvytysryhmän suorittama elvytys mukaili laadullisesti hyvää kansainvälistä tasoa”, Kivelä sanoo. TUTKIMUS LAITTEEN DATASTA Elina Kivelä tutki lääketieteen opinnoissaan Kuopion yliopistollisen sairaalan sisällä tehtyjä elvytyksiä. Metsävainiolla on tapana tulostaa sairaalaan saattamistaan potilaista elintoimintaraportti monitoridefibrillaattorilta. Se tekee monitoridefibrillaattoreihin tietojenhaun automaattisesti käyttäjän sitä pyytäessä. Neljän vuoden aikana 2013–2016 elvytysryhmälle kerääntyi 74 elvytystä, joissa 50 prosentissa käynnistyi spontaani verenkierto (ROSC). Tieto oli yksi tutkimuksen tärkeimmistä löydöksistä. Tarkka monitoridefibrillaattori tallentaa jokaiajassa, jolloin niistä voitaisiin saada myös graafinen esitys anestesiatai tehohoitotietojärjestelmien tapaan.” Monitoridefibrillaattorin dataa voisi hyödyntää kaikkien potilaiden hoidon yhteydessä, ei pelkästään elvytyksissä. TIEDOT EXCELIIN Monitoridefibrillaattorin data konvertoitiin Excel-taulukoksi, josta elvytyksiä voitiin tutkia minuutin aikajakso kerrallaan. Tutkimusaineisto kerättiin teho-osaston elvytysryhmän käyttämästä Zoll X -sarjan monitoridefibrillaattorista. ”Saimme laitteesta paljon tietoa ulos, ekg:n ja painelutietojen lisäksi pääsimme käsiksi myös ventilaatiotietoihin.” Datassa oli paljon ylimääräistä tietoa, kohinaa, joka piti perata pois
30 Pelastustieto 7/2023 ENSIHOITO sen käynnistämisen ja sulkemisen sekä tietysti myös sillä tehdyt harjoitteet. Nykyisen tutkimustiedon valossa nimenomaan laadukas keskeytymätön painelu ja varhainen defibrillaatio vaikuttavat potilaan ennusteeseen. ”Tutkimuksen perusteella osaamme kohdentaa koulutusta, sillä varsinaisia hoitotilanteita on kuitenkin vähän.” Kivelän monitoridefibrillaattorin datasta tehdyn tutkimuksen tulosten seurauksena KYS:n elvytysryhmässä alettiin kiinnittää enemmän huomiota sujuvampaan defibrillointiin. ”Harjoitedata on hyvin samankaltaista kuin oikea elvytystoimintakin, joten tutkimukseen tullut data kohdistettiin aina oikeaan potilaaseen.” LISÄÄ TUTKIMUSTA Kivelän mukaan elvytyksiä tulisi tutkia jatkuvasti. Konsultoiva lääkäri voi nähdä monitoridefibrillaattorin keräämän tiedon omalta tietokoneeltaan.. Jatkossa tulisi pyrkiä vähentämään No Flow -aikoja eli painelutaukoja
7/2023 Pelastustieto 31 ENSIHOITO Hiiohoi, ympäristövahinko näkyvissä! Kalusto maksaa mansikoita. Kalusto on voitu hankkia käyttötarpeen perusteella joko kokonaan tai osin rahaston varoista. Hyvinvointialueiden budjetoimat ympäristövahingontorjunnan investoinnit ja käyttömenot ovat aiempien vuosien tasoon nähden kuitenkin huomattavan pieniä. Öljysuojarahaston tilalle on lailla leivottu ympäristövahinkorahasto. Samalla tulee varmistaa, että eduskunta ymmärtää kauhaista valtion kirstusta riittävän kasan investointiavustusten turvaamiseksi. Sen ensisijainen tarkoitus on taata rahoitus torjuntakustannuksille, joita ei saada perittyä vahingon aiheuttajalta. Alus-, puomija keräyskalustoon tulisi investoida jatkuvasti, sillä ne vanhenevat toisesta päästä. Henkilöstön säännöllinen harjoittelu on välttämätöntä, sillä onnettomuuksilla on taipumus tapahtua vaativissa sääolosuhteissa. Ympäristövahinkorahastokin voi myöntää hankinta-avustuksia. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja EteläSuomen aluehallinto virastossa. Uutta puhdasta ympäristöä kun ei voi ostaa edes valtion velalla.. Kasvava riski ja kuihtuva valmius ovat uhkaavasti törmäyskurssissa. Korvausta on saanut myös peruskoulutusja harjoituskustannuksiin. Öljyntorjuntakalusto maksaa mansikoita. Pelastuslaitosten ympäristövahingontorjunta ei ole vielä uppoamispisteessä, mutta kokka osoittaa vakaasti huonompaan suuntaan. Rahahanat ovat nyt menneet kiinni ja aiemmin hyväksytyt avustukset maksetaan jäljellä olevasta rahaston kassasta, jota on tuettu valtion talousarviosta. Lupakirjaa edellyttävien alusten miehistön koulutus on kallista, koska vaadittavaa praktiikkaa ei kerry riittävästi palokunnan työvuoroissa. Merikelpoisen aluksen arvo on miljoonaluokkaa, ja sisävesialusten hankintahinnat ovat satojatuhansia. Syinä ovat epätietoisuus avustusten tulevaisuudesta ja hyvinvointialuerahoituksen kulukuuri. Öljysuojarahaston perustulona olleen öljysuojamaksun kantaminen lopetettiin vuonna 2020, ja rahasto lakkaa olemasta vuoden 2024 loppuun mennessä. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää kuitenkin vain erikseen valtion talousarviosta siirrettävä summa, jonka ennakoidaan olevan vaatimaton siivu aiemmasta Öljynsuojarahaston vuosittaisesta, noin kymmenen miljoonan euron, avustuskakusta. Tällä järjestelyllä valmius on saatu hyvälle tasolle, ja siivellä on rakentunut uskottava vesipelastamisen suorituskyky. Ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden kehittäminen ja hankintojen toteuttaminen on otettava yksittäisiä hyvinvointialueita leveämmille hartioille. Suomenlahdella on julkisesti todettu kasvanut öljyvahinkoriski. Harjoittelu vaatii erillistä henkilöstöresursointia, sillä ulapalle ei minuutin lähtövalmiudesta ole asiaa. Uusiutuvapohjaisten polttoaineiden yleistyminen edellyttää keräyskaluston modernisointia. Pelastustoimen öljyntorjuntavalmius on rakennettu Öljynsuojarahaston vahvalla vetoavulla
Aikuiskoulutustuen lopettaminen. Pelastusalalla iso osa niin sanotuista aikuispuolen opiskelijoista rahoittaa alipäällystöja päällystöopintonsa aikuiskoulutustuella. 32 Pelastustieto 7/2023 MIRAFONI Sivuosumien kanssa oltava hereillä. Työttömyyskorvauksen suojaosan poisto. Tuki on tarkoitettu kattamaan elinkustannuksia, joita usein on vanhemmalla iällä elämäntilanteesta johtuen enemmän kuin tavanomaisella opiskelijalla. Koronakriisin aikana suojaosaa korotettiin tilapäisesti 500 euroon. Työttömyyskorvauksessa on ollut tähän asti 300 euron suojaosa, minkä saa tienata ilman että sillä on vaikutusta työttömyyskorvaukseen. Syveneekö siis henkilöstöpula entisestään, kun aikuiskoulutustuki lakkaa. Aikuiskoulutustuelle ollaan esittämässä hallituksen toimesta jonkinlaista korvaavaa menettelyä, mutta tässäkin pelastusalalla kannattaa olla hereillä, jotta tarpeemme tulevat huomioiduksi. Paljon löytyi asioita, avauksia ja linjauksia pelastusalan akuutteihin ongelmiin, mutta hallitusohjelman laajempi tarkastelu osoittaa, että alan kannalta siinä on linjattu pari olennaista sivuosumaa, joita tarkastelen tässä hieman tarkemmin. Samanaikaisesti hyvinvointialueilla on rankat säästöja sopeuttamisohjelmat käynnissä, joten näköpiirissä niiltäkään osin tuskin on käden ojennuksia kannustimien muodossa opiskeluun. Pelastusalalla tämä suojaosa on erityisen tärkeä työttömille sopimuspalokuntalaisille, jotka saavat hälytyksille lähtemisestä esimerkiksi hälytysrahaa. Äkkiä ajateltuna moni voi viitata tälle kintaalla – miten tämä liittyy millään tavoin pelastusalaan. Aikuiskoulutustukea käyttävät henkilöt, jotka haluavat opiskella uuden ammatin tai tutkinnon tai täydentää aiempaa osaamistaan. Pelastusala kärsii jo tällä hetkellä henkilöstöpulasta – mi ten motivoida sopivia henkilöitä vaihtamaan alaa pelastusalalle tai alalla olevia täydentämään koulutustaan, kun kouluttautumisen rahoitus muuttuu näin merkittävästi. Sopimuspalokuntien päivälähtöihin liittyvät ongelmat ovat tosiasioita ympäri Suomea – nyt kun suojaosaa ollaan poistamassa, niin moniko työtön lähtee keikalle, kun lopputuloksena on työttömyyskorvauksen menetys. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Eteenpäin hallitusohjelman kanssa mennään, se on varma – mutta kannattaa näiden sivuosumien kanssa olla hereillä ja valmiina vaikuttamaan!. mirafoni112@ gmail.com Hallitusohjelman sivuosumat Pelastusalan valtasi suoranainen häkellys, kun uutta hallitusohjelmaa tavattiin: onko koskaan pelastusalasta linjattu asioita näin paljon kuin mitä tällä kerralla tehtiin
Helm i Par tan en. Jokaisen vuoden loppuun mennessä tulleet ehdotukset osallistuvat aina seuraavan vuoden valintaprosessiin. >> Ehdota Tee ehdotus osoitteessa sehl.fi/ensihoito ensihoitajaa! Vuoden >> Ehdotuksia voi tehdä koska tahansa. MIRAFONI Kuka putsaa palkintopöydän
• 13000 ensihoitotehtävää vuodessa, joista pelastuslaitoksen yksiköt hoitavat puolet. 34 Pelastustieto 7/2023 PELASTUSLAITOKSET Osa konsernia Hyvinvointialueella toimivassa Kymenlaakson pelastuslaitoksessa on otettu hyötyjä irti isommasta organisaatiosta. • 850 sopimuspalokuntalaista. PROTOTYYPPIEN MIELIPIDE PALVELUISTA Kehittämispäällikkö Teemu VeneskaKymenlaakson hyvinvointialueen pelastuslaitos: • 190 työntekijää. Pelastusjohtaja Juhani Carlson sanoo, että asenne yhdessä tekemiseen on ollut hyvä. Eniten on noussut esille niiden heikko taloudellinen tilanne. Tästä tulee hyvä esimerkki Kymenlaaksosta. Jo ensimmäisen vuoden aikana on päästy osaksi useita työryhmiä ja toimintoja, jotka auttavat entistä parempaan palvelutuotantoon. ”Olemme toki osa tuottavuusohjelmaa, mutta tässä ei haeta pikavoittoja. • 3500 hälytystehtävää vuodessa. Teemu Veneskari ja Maija Kaltakari tekevät hyvää yhteistyötä Kymenlaakson hyvinvointialueella paremman palvelun puolesta.. Henkilöstövähennyksiä ei tapahdu ja esimerkiksi digitalisaatio on tuottavuuden kannalta tärkeää.” ”Säästötoimia etsitään toimintatapojen kautta, mutta esimerkiksi palveluverkkoon ei kosketa.” Tuottavuusohjelman tavoite on säästää 78 miljoonaa euroa vuosien 2023–25 välisenä aikana. Erityispiirteemme ja aiemmin tehty tuottavuustyö on otettu hyvin huomioon.” Silti huolet eivät ole pelastusjohtajankaan harteilta karisseet. Teksti ja kuva: Esa Aalto H yvinvointialueiden ensimmäinen vuosi päättyy pian. ”Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pelastustoimi on välttynyt sellaisilta säästövaateilta kuin muut hyvinvointialueen toimialat. • 500 ensivastetehtävä vuodessa. Se vaatii paljon erilaisia toimenpiteitä. Uudessa, suuressa kokonaisuudessa on myös paljon hyvää
”Pelastuslaitos saa hyödynnettäväkseen hyvinvointialueella toteutettavia erilaisia kyselyitä ja toimenpiteitä. ”Hyvinvointialueen aloitus on myös johtanut enenevässä määrin työvoiman poistumiseen alalta. ”Asiakirja on haluttu tehdä kuitenkin selkeäksi, jossa päätökset ja kehittämistarpeet on esitetty selkeästi. ”Tehokkuutta on alettu etsiä heti tulevasta uudesta palvelutasopäätöksestä alkaen.” Kymenlaaksossa valmistui 135-sivuinen palvelutasoasiakirja ja lisäksi tehtiin 75-sivuinen riskianalyysi, johon sisällytettiin salassa pidettävää materiaalia. Teemu Veneskari kertookin, että esimerkiksi hän on mukana erilaisissa hyvinvointialueen työryhmissä. Pelastuslaitos on ollut myös mu kana hyvinvointialueella järjestetyissä henkilöstökokemuskyselyissä. ”Tarpeet tiedolle ja raportoinnille haastavat myös meitä toimimaan ja oppimaan uutta”, hän sanoo. Enemmänkin soisi osallis tuttavan”, kehittämispäällikkö Teemu Veneskari sanoo. Sitä lisätään myös erityisesti päällystön osalta. ”Tulevaisuudessa sellaisen voisi järjestää Viron mallin mukaisesti si ten, että pelastuspalveluiden asiakas saisi kyselyn suoraan puhelimeensa”, Veneskari visioi. Yhdessä palvelun puolesta ”Otamme käyttöön SHQS-laatujärjestelmän ja sitä palvelevan laatuohjelman käyttö vakiinnutetaan ensi vuoden aikana.” Teemu Veneskari pitää erinomaisena sitä, että erityisesti henkilöstöhallintoon liittyvät ratkaisut voidaan nyt toteuttaa yhdenmukaisesti laajempien hartioiden avulla. ”Saamme haluamaamme asiantuntijaapua. TUKEA REKRYTOINTIIN Pelastuspäällikkö Tero Vanhamaa mainitsee myös rekrytointiin saatavan tuen. ”Olemme mainostaneet henkilös tölle, että niihin kannattaa avoimes ti vastata. Henkilöstöstä onkin pidettävä huolta, sillä Tero Vanhamaan tuorein kokemus työvoiman liikkuvuudesta on hälyttävä. ”Tässä hyödynnetään sähköisiä alustoja. Hyvinvointialueen HRD-palvelujen osaamisenjohtaja Maija Kaltakari pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueen konsernipalve luissa huolehditaan koko palvelutuo tannon edellytyksistä antaa alueen asukkaille parasta mahdollista pal velua. Pelastuslaitos on mukana myös yhteisesti järjestettävässä asiakas kyselyssä. 7/2023 Pelastustieto 35 PELASTUSLAITOKSET rilla on tiivis yhteistyösuhde erityisesti hyvinvointialueen konsernipalveluihin. Työntekijöitä on siirtynyt myös muihin pelastuslaitoksiin. Se voi liittyä esimerkiksi juridisiin kysymyksiin.” Teemu Veneskari huomauttaa, että kaikkea tätä ei pelastuslaitoksella olisi yksin mahdollista toteuttaa. Niis sä pelastuslaitos on saavuttanut hy vän tuloksen. ”Hyvästä yhteistyöstä on huoleh dittu jo valmisteluvaiheen aikana. Esimerkiksi alueen asukkaista on koottu 300 anonyymin henkilön Prototyypit-niminen ryhmä, jolta kysytään mielipiteitä palvelutuotannosta. Palvelutasopäätöksen käsittely vietiin nopeasti läpi ja se tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Se ei kehityskeskustelussa poista kuitenkaan henkilökohtaisia keskusteluja.” LAADUN JA TALOUDEN SEURANTAA Veneskari kertoo myös KAHVA-järjestelmästä, jossa esimerkiksi taloustiedot ovat reaaliaikaisesti hyödynnettävissä. Pe lastusjohtaja on valmistelevissa työ ryhmissä tuonut pelastustoimen nä kökulmaa voimakkaasti esille. ”Olemme jo pidempään kehittäneet omavalvontajärjestelmää ja nyt siitä saatavat tiedot ovat nopeasti hyödynnettävissä ja voidaan arvioida, miten tuottavuus on toteutunut erilaisissa toimenpiteissä.” Myös laadun seuraaminen on tärkeää ja siihenkin on oma, sähköinen työkalunsa. Yhteiset toimintamallit lisäävät laa tua henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen palveluissa ja paran tavat siten myös työn tuottavuutta”, Kaltakari korostaa. Olemme mukana myös tällaisessa.” Henkilöstökokemuksia kysytään paitsi normaalien kehityskeskusteluiden kautta, myös nopeatempoisimpien henkilöstökokemuskyselyiden avulla. Monet ovat käyneet pitkän matkan takaa meillä töissä ja ovat nyt palanneet takaisin kotiseudulleen.” Pelastuspäällikkö Timo Kuossari ke huu yhteistyötä hyväksi myös onnettomuuksien ehkäisyn näkökulmasta. ”Terveydenhuollossa on oma valvontakoordinaattori, jonka kanssa yhteistyössä myös pelastustoimen näkemykset tulevat huomioiduiksi esimerkiksi hoitolaitoskohteissa.”. Vaik ka toimialat ovat erikokoisia, sillä ei saa olla vaikutusta tehtävään yhteis työhön.” ”Esimerkiksi konsernin johtoryh mässä edustettuina ovat tasavertai sesti kaikki toimialat”, Kaltakari to teaa. Hyvinvointialueella on haluttu lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. ”Isommat ja laajemmat hartiat hyödyttävät myös pelastuslaitosta
Tyksin patologian osastolla tehdään eniten syöpädiagnostiikkaa; vuosittain tutkitaan 35000 kudosnäytettä ja yli 10000 solunäyPATOLOGIA Normaaleja ihmisiä me ollaan. PIENI OSA AVAUKSIA Monet tuntevat patologian osastojen työstä vain ruumiinavaukset. Stereotypia kummallisista ihmisistä, jotka leikkelevät kellarissa ruumiita, voidaan heittää romukoppaan. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Tyks ”T eidän asiakkaanne eivät ainakaan valita”, on tuttu vitsi Sirpa Ståhlelle, joka on Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) patologian palvelualueen hallinnollinen osastonhoitaja. 36 Pelastustieto 7/2023 Käsissä vainaja Obduktioteknikot Ada Eeva ja Miljamari Silvennoinen käsittelevät vainajia ja auttavat patologeja selvittämään kuolinsyyn. Ne muodostavat kuitenkin vain pienen osan kokonaisuutta, vaikka yksittäisinä tutkimuksina isoja ovatkin. Ståhlen mukaan vitsi pitää paikkansa, mutta vain osittain. Hänen yksikössään tutkitaan vainajia. Kun tunteet ovat voimakkaimmillaan, tilanne voi muuttua haastavaksi eikä asiakasvalituksilta vältytä. He ovat tulleet valituiksi tehtävään muun muassa hyvien vuorovaikutustaitojensa takia. Obduktioteknikot Ada Eeva (vas.) ja Miljamari Silvennoinen ovat löytäneet työn ensihoito-opintojen kautta.. Obduktioteknikoiden kommunikointitaidon ja tilanneälyn on oltava huipussaan, kun he kohtaavat ja palvelevat surevia omaisia. Hyviä yhteistyötaitoja tarvitaan myös hautureiden, poliisin, sairaalapappien sekä eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten kanssa. ”Ihan normaaleja ihmisiä me ollaan”, vahvistaa obduktioteknikko Miljamari Silvennoinen. Silti monet ovat sanoneet hänelle, että: ”Minä en pystyisi tuohon työhön”
”Keskityn siihen, mitä näen ja tunnen käsilläni, mitä potilaan taustatiedot kertovat ja miltä tietojen valossa pitäisi näyttää”, Silvennoinen kuvaillee ajatuksiaan esiavauksen aikana. 7/2023 Pelastustieto 37 tettä, kun ruumiinavauksia tehdään noin 300. Sitten sahaan kallosahalla kalotin irti ja irrotan aivot”, Eeva kertoo. Yksi heistä on Miljamari Silvennoinen. Opintoihin perehtyminen ja oman opintopolun suunnittelu alkaa 9.1.2024. Esiavaus jatkuu torson avaamisella, viilto tehdään kaulasta häpyluuhun. Työ opitaan tehdessä ja opiskellaan sen ohessa obduktioteknikon tutkinto. VAINAJAN KANSSA Työvuoro salissa alkaa varmistamalla, että avattavana on oikea vainaja. ”Esiavauksessa viillän ensin päänahan auki korvasta korvaan ja vedän sen kasvojen yli, jolloin kallo paljastuu. Koulutuspaikkana Savon ammattiopisto, Savilahti, Kuopio. Se kestää 1–1,5 vuotta opiskelijan aktiivisuudesta riippuen”, Ståhle sanoo. Molemmat ovat valmistuneet Turun ammatti-insituutista (TAI). Sijaisena työskentelevä Ada Eeva tuli kesätöihin suoraan koulunpenkiltä valmistuttuaan perustason ensihoitajaksi. LISÄTIETOJA JA HAKU: www.sakky.fi/pelastaja KYSY LISÄÄ Opinto-ohjaajat Sirpa Leinonen, 044 785 8808 ja Päivi Holopainen, 044 785 8794 Ensihoidon opettaja Kirsi Komulainen, 044 785 8702 etunimi.sukunimi@sakky.fi K E S T Ä V Ä N T U L E V A I S U U D E N T E K I J Ä ”Patologia on mielenkiintoinen ja hyvin kehittyvä ala”, sanoo patologian osastolla 32 vuotta työskennellyt Sirpa Ståhle.. Hän on työskennellyt patologian osastolla kolme vuotta ja kertoo, että silmä asioille kehittyy jatkuPATOLOGIA PELASTAJATUTKINNON SUORITTANUT ! Tule opiskelemaan Sosiaalija terveysalan perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisalalta. SUORAAN KOULUNPENKILTÄ Tyksin patologian osastolla on noin 70 työntekijää, joista laboratorionhoitajia on 35 ja lääkäreitä lähes saman verran, mutta obduktioteknikoita on vain kolme. ”Olemme pieni ja mielenkiintoinen ala. Haku päättyy 26.11.2023. OPINTOPOLKU TYÖN KAUTTA Obduktioteknikon ura alkaa terveydenhuollon koulutuksella. ”Olemme tehnyt TAI:n kanssa yhteistyötä jo ainakin kymmenen vuotta. Lääkärimme käyvät pitämässä heille luentoja ja opiskelijat käyvät meillä seuraamassa ruumiinavauksia. ”Opiskelu on paljolti työssä oppimista. Hänet asetellaan pöydälle ja rekisteröidään mustelmat ja arvet. Vaihtuvuus on pientä, emmekä tunne muualla terveydenhuollossa paljon käytettyä termiä: työvoimapula”, Ståhle sanoo. Palkkaus muodostuu lähihoitajan vaativimman 5-tason mukaan ja obduktioteknikon lisän saa, kun on suorittanut tutkinnon. Mikään yleisessä haussa oleva tutkinto ei valmista työhön suoraan, mutta monesti tulijat ovat lähihoitajia. Elimet irrotetaan tavallisesti elinblokkeina, joissain tapauksissa suurempana kokonaisuutena. Koulutukseen voi hakea, vaikka pelastajatutkinnon valmistuminen olisi joulukuussa 2023. Tarkkailemme siinä yhteydessä opiskelijoita ja valitsemme heistä sopivimmat tänne töihin”, Ståhle sanoo. Kylkiluut katkotaan ja rintalasta irrotetaan, jolloin sisäelimet paljastuvat. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja tutkinnon osat suoritetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. ”Ruumiinavausten määrä on 20 viime vuoden aikana vähentynyt paljon, sillä ihmisiä tutkitaan jo elinaikoinaan niin paljon, että avaamattakin voidaan tietää, mitkä syyt johtivat henkilön kuolemaan”, Sirpa Ståhle sanoo
Koordinaattori myös auttaa patologian laboratoriossa muun muassa neuropatologisissa tutkimuksis sa, istukkapilkonnassa ja luunäytteiden sahaamisessa. ”Kokemus auttaa myös raportoimaan ja kuvailemaan poikkeavat löydökset luotettavammin, eikä minun enää tarvitse jokaisen poikkeavan löydöksen kohdalla kysyä lääkäriltä, haluaako tämä vilkaista, ennen kuin jatkan esiavausta”, Silvennoinen sanoo. Kyselyyn voivat vastata kaikki riippumatta siitä, onko vastaajalla kokemusta yksiköstä vai ei. – kerro kyselyssä kokemuksesi tai mielikuvasi aiheesta K U V A T : M IK A R IN N E vasti. Kysely on avoin kaikille ensihoidossa ja pelastustoimessa työskenteleville. Tutkimuksen valmistuttua obduktioteknikko sulkee vainajan ja vie kylmiöön. Tulokset julkaistaan Pelastustieto-lehdessä. Kysely selvittää , kuinka tarkoituksenmukaisia hybridiyksiköt ovat joko käytännön kokemuksen tai mielikuvan perusteella. Pahaa oloa ei tarvitse kestää väkisin. KOORDINAATTORINA MONESSA MUKANA Yksi obduktioteknikon työvuoroista tehdään koordinaattorin tehtävässä. Pelastustieto kysyy: Mitä hybridiyksikkö on syönyt. Ajoneuvossa on pelastuksen ja ensihoidon välineistö, ja se voidaan hälyttää sekä pelastusettä ensihoitotehtäviin. Huomioimme kaikenlaiset kokemukset ja mielipiteet. Pääset kyselyyn osoitteessa: surveymonkey.com/r/ZFHSFPR tai skannaamalla QR-koodin. ”Obduktiokoordinaattori on eniten kartalla tulevista tutkimuksista. Monilla hyvinvointialueilla pohditaan hybridiyksikön perustamista. Suru on käsinkosketeltavaa ja se voi näyttäytyä monella tavalla, jopa aggressiivisuutena. Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja se on riippumaton. Hän ottaa vastaan ja esiarvioi obduktiolähetteet ja aikatauluttaa ruumiinavaukset, toimenpideharjoittelut ja sopii opetuksista”, Silvennoinen kertoo. Kun esiavaus on tehty, varsinaisen tutkimuksen tekee patologi, jota obduktioteknikko avustaa. PATOLOGIA. Toisinaan omaiset soittavat tiedustellakseen vainajan hautaustietoja, he voivat olla suutuksissaan tai päissään. 38 Pelastustieto 7/2023 Hybridiyksikössä eli moniammatillisessa yksikössä työskentelee pelastaja ja ensihoitaja. VAINAJAN TUNTEIKAS LUOVUTUS Kolmas obduktioteknikon tehtävistä on vainajan luovutus, kun omaiset ja hauturi hakevat vainajan haudattavaksi. ”Koordinaattorityö on vaihtelevaa, monipuolista ja miellyttävää, eikä siinä olla paikoillaan”, Silvennoinen sanoo. Hybridiyksikkö on ollut esillä mediassa ja keskusteluissa hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Omien johtopäätösten ja ratkaisujen tekeminen on ajan mittaan helpottunut
”On ok tuntua pahalta, ja silloin voi poistua salista”, Eeva sanoo. ”Koen olevani niissä tilanteissa luonnollinen. Eeva haluaa oppia ihmisen anatomiaa syvemmin, jotta voi paremmin ymmärtää esimerkiksi, mitä kehon pinnalla oleva trauma saa aikaan. Sellaisen, jonka huomioimalla, monet heistä saattaisivat vielä elää. Siksi obduktioteknikot voivat oppia jatkuvasti. VAINAJAT OPETTAVAT Vanha klisee ”jokainen ihminen on erilainen”, pätee vainajienkin kohdalla. ”On tervettä, että se jollain tavalla koskettaa. Ja kun pöydälle tulee nuori ihminen, niin kylmä viima käy ohi. Obduktioteknikon on tunnettava itsensä ja omat rajansa. Hän on siirtynyt kerran etäämmälle tilanteesta vietyään lapsen arkkuun. Omaisten kohtaamisessa kuitenkin auttaa, kun tietää, mitä omainen ei tiedä, ja mitä hänen tulisi tietää. PATOLOGIA. ”Alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneista päävammoista puhutaan aivan liian vähän”. Pidän omaisten kohtaamisista siksi, että tämä on paikka, jossa ihmiset näyttävät avoimesti tunteensa, mikä on hienoa”, Silvennoinen sanoo. Mieleen ovat jääneet myös huonokuntoiset vainajat ja sikiöt. Hänen mielestään humalassa sattuneiden päävammojen ehkäisemiseksi tulisi miettiä aktiivisemmin ennalta ehkäiseviä keinoja. 7/2023 Pelastustieto 39 Radiopuhelimet TETRA LTE LiVÁlaitteet antennitaUYikkeet info@datamatik.fi www.datamatik.fi Datamatik TecniCom Oy ”On haastavaa olla ymmärrettävä vaikeassa tilanteessa, vaikkapa silloin, kun omainen itkee hysteerisenä”, Eeva sanoo. Silvennoinen haluaa välittää lukuisilta vainajilta saamansa tiedon. ”Se olisi järkevää, kustannustehokasta ja jopa elämää säästävää”. Eeva kokee näiden oppien olevan hyödyksi tulevaisuudessa ensihoidon kentällä. PAHALTAKIN SAA TUNTUA Kuolema, ihmisten kohtalot ja niiden kanssa työskentely saa koskettaa myös obduktioteknikkoa. Hänelle mieleen ovat jääneet muun muassa tulehdusten aiheuttamat tiukat kiinnikkeet, sepelvaltimotukoksen kova tulppa ja se, miten repeämisherkkä aortta on. Pahaa oloa ei tarvitse kestää väkisin. Olisi epätervettä, jos ei miltään tuntuisi”, Silvennoinen sanoo. Obduktioteknikot käsittelevät vaikeita asioita keskenään, mutta tarvittaessa on saatavilla defusingiakin”, Ståhle sanoo
Sanaista arkkua ei kannata avata esimerkiksi ensihoitovalmiuksien, poikkeusolojen toimintamallin, viestintävälineiden tai vaikkapa asemien kulunvalvonnasta. Olemme Suomessa tottuneet avoimuuteen ja toitottaneet sinisilmäisesti mediassa datakaapeleiden sijainnit ja energiainfran rakenteet. Somekuvissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota valokuviin. Niiden on syytä toimia tehokkaasti niin normaalikuin poikkeusoloissakin. Moni asia on muuttunut reilussa vuodessa. Uutinen vaurioituneesta kaasuputkesta ja datakaapelista Viron ja Suomen välissä saa paljon palstatilaa, vieraan vallan osuutta mahdolliseen sabotaasiin selvitellään. Sekin on hyvä asia, mutta asiasisällön kanssa kannattaa olla varuillaan. Jos potilas ambulanssissa kysäisee: ”teillä on varmasti ollut kiirettä?”, siihen ei turhautuneenakaan kannata avata ensihoitojärjestelmän kaikkia haasteita. Jokainen meistä on varmaankin jossain määrin tottunut uutisiin sodista, mutta niistä tehdyt uutiset eivät monissakaan ole aiemmin johtaneet huoleen. Vastaus kuuluu: itse asiassa aika paljonkin.. Keskellä selfietä oleva hymyilevä ensihoitaja on oikein kiva, varsinkin jos kello näkyy ja tukka on hyvin. Yhtäkkiä olemme tilanteessa, jossa saamme melkeinpä päivittäin lukea siitäkin, miten viranomaistietoja on yritetty udella vaikkapa varuskunnista. Asiat ovat hyviä myös ilman sotaa käyvää naapurivaltiota. Moista oikeutta ei kuitenkaan ole, ei ainakaan ihmisoikeuksiin kirjattuna. Vaikka julkisen hankinnan on syytä olla läpinäkyvä, niin kaasuputken tai Puolustusvoimien kaluston sijainti ei kuulu kenellekään. Monessa työpaikassa uhkaan on jo reagoitu. NATO-jäsenyys tuo varmasti turvaa, mutta myös melko erilaisen suhtautumisen idän suunnalta. Vastaukseksi riittänee keikkamäärän suurpiirteinen kommentointi. ”Mitä salaista tässä muka on?” Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Jos kuuluu, työantaja kyllä kertoo sen. 40 Pelastustieto 7/2023 VÄSYNYT LANSSARI Moista oikeutta ei ole. Kyllä, maamme on täynnä oman elämänsä ”ullataalasmaita”, jotka kokevat, että veronmaksajastatuksen myötä heillä on oikeus olla kaikkialla ja tietää asiat. Kysymys kuuluu: miksi. Vierailuja paloja ensihoitoasemilla on kiristetty, kuten myös kulunvalvontaa. Ensihoito liittyy samaan yhteiskunnan turvallisuuskriittiseen porukkaan kuin maanpuolustus ja rajavalvonta, poliisi ja pelastuskin. Kuva kannattaa rajata siten, että taustalla ei näy mitään turvallisuuskriittistä. Henkilökunnalle on korostettu tietoturvaa, ajoneuvojen lukitsemista, viestintävälineistä huolehtimista sekä yleistä valppautta. Otsikon kysymys saatetaan esittää, kun työpaikoilla kerrotaan uusista turvallisuuskäytänteistä. Monet ensihoitajat ja pelastajat ovat ylpeitä ammatistaan, joka saa meidät kertomaan ammatistamme niin kasvotusten kuin sosiaalisessa mediassa. Tilanne voi olla toinen, kun itäisen naapurimme johtaja paljasti luonteensa, ja jouduimme toteamaan, etteivät koettelemukset loppuneet pandemiaan
Norjassa joidenkin yliopistosairaaloiden verikeskusten yhteydessä käytetään kokoverta myös tuoreeltaan kerättynä seulotuilta ja erikseen määritetyiltä luovuttajilta. Esimerkiksi Norjassa toimintaa valvovat sekä johtavat sairaaloiden yhteyPerustetaanko kävelevä veripankki. Toistaiseksi suomalaista kävelevän veripankin mahdollista toimintaa rajoittavat vähäinen kiinnostus ja se, että saatavuuteen ei ole kohdistunut suuria häiriöitä. dessä olevat paikalliset verikeskukset ja toiminnalla pystytään reagoimaan saatavuuspoikkeamiin. ENSIHOITO Viime aikoina kuivaplasman saatavuudessa on ollut useasti häiriöitä.. Viime aikoina kuivaplasman saatavuudessa on ollut useasti häiriöitä. Suomessa Punaisen Ristin Veripalvelu on toistaiseksi ainoa, joka saa harjoittaa veripankkitoimintaa. Norjassa tietyillä alueilla on ennalta tiedossa joukko ihmisiä, joilta on testattu säännöllisesti tartuntataudit kuuden kuukauden välein, joiden veren vasta-ainepitoisuus on todettu matalaksi ja jotka on myös soveltuvuuskyselyn perusteella todettu kaikkiaan sopivaksi luovuttajiksi. Teksti ja kuva: Tommi Vaaherma Kirjoittaja on FinnPHWBkokoveri ensi hoidossa tutkimuksen tutkimushoitaja. KÄÄRITÄÄNKÖ HIHAT. 2019, Tranfusion). 7/2023 Pelastustieto 41 VÄSYNYT LANSSARI Suomessa on totuttu, että verituotteita saadaan aina tarvittaessa sairaalasta. Kuivaplasma (Lyoplas) ei kuulu Veripalvelun toimittamiin tuotteisiin, koska se lasketaan lääkevalmisteeksi. Meillä sairaalan ulkopuolisissa hätätätilanteissa käytetään Lyoplas-kuivaplasmaa. LISÄÄ HUOLTOVARMUUTTA Protokolla on hyvin yksinkertainen, mutta se sisältää hallittuja riskejä, jotka voidaan minimoida. Veren kerääminen pussiin lasketaan tällaiseksi toiminnaksi. Erilaiset kriisit ja saatavuushäiriöt maailmalla ovat lisänneet huoltovarmuusajattelua Euroopanlaajuisesti. Esimerkiksi Norjan Lapissa kävelevä veripankki -toiminta (WBB) on käynnissä ja hyvin organisoitu. Lisäksi toiminta lisää huoltovarmuutta saatavuushäi riöiden tai poikkeusolosuhteiden aikana. Nämä henkilöt saavat hälytyksen tekstiviestillä, kun tarve verenluovutukselle tulee. AKTIVOITUU TARPEEN MUKAAN Kun huomataan suuri tarve O-ryhmän hätäverelle, kävelevä veripankki -järjestelmä aktivoituu. He ilmoittautuvat ennalta sovitussa paikassa ja luovuttavat verta pussiin. Tuoreen kokoveren keräyskeskukset puolestaan toimivat paikallisen veripalvelun alaisuudessa. Suomessa Veripalvelu toimittaa maamme jokaiseen osaan verituotteita. Tapahtuma voi olla yksittäinen massiivinen siirto potilaalle, jos verituotteiden määrä on alkujaan heikko, tai monipotilastilanne, jossa tullaan tarvitsemaan useita yksiköitä kokoverta tai komponentteja. Olisiko Suomessakin jo aika ryhtyä pohtimaan kansallista tahtotilaa. Norjassa on myös julkaistu joitakin artikkeleita WBB-protokollan käytöstä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia (Kaada, H. Hypoteettisesti ajateltuna ei tarvitsisi olla kovin kummoinen kriisi, kun Pohjois-Suomessa tai jo pääkaupunkiseudun lähialueilla voisi ilmaantua saatavuushäiriö. Luovutuksen jälkeen potilas saa tuoretta kokoverta välittömästi. Nämä luovuttajat muodostavat Walking Blood Bankin (WBB) eli kävelevän veripankin. Sen tuottaa Saksan Punaisen Ristin veripalvelulaitos ja se on luokiteltu Suomessa lääkkeeksi
Hän puhuu ja kirjoittaa suomea nyt loistavasti. Sopivaa hääpaikkaa kesällä 2019 esitellyt, nyt jo edesmennyt palokunnan päällikkö Juha Korhonen sai harrastuskipinän syttymään Veissin sydämessä.. Vahid Veissi on aina tähdännyt palomieheksi. Olin stressaantunut, ja elämää varjosti jatkuva epävarmuus. Matkalla pelastajaksi Alku Suomessa ei ollut helppo. 42 Pelastustieto 7/2023 ”H aluan auttaa ihmisiä”, 29-vuotias mies kertoo motiivistaan toimia VPK:ssa. Ensin entisessä kotimaassaan Iranissa ja nyt Suomessa. MISTÄ KAIKKI ALKOI Iranin kurdi Veissi tuli kotikaupungistaan Kermanshahista Suomeen vuonna 2015. Elämä oli vaikeaa kurdina fundamentaalisessa muslimimaassa, eikä tulevaisuus näyttänyt hyvältä. KOHTALONA TAPANILAN VPK Tavattuaan suomalais-israelilaisen vaimonsa Linan, pari etsi hääpaikkaa ja silloin kohtalo astui peliin helsinkiläisen Tapanilan VPK:n muodossa. Joulukuussa 2019 valmistuin koulusta, ja samoihin aikoihin sain myös vihdoin oleskeluluvan.” Vuosi 2019 oli muutenkin merkittävä Veissille, koska hän aloitti silloin VPK-harrastuksensa. Kovakuntoinen palokaveri aikoo pelastajaksi. SOPIMUSPALOKUNNAT Vahid Veissi on harrastanut VPK-toimintaa muutaman vuoden ajan. Matka Iranista Suomeen on ollut vaativa. Kurdia kotikielenään puhuva ja persiaa taitava mies opiskeli suomea kuitenkin päättäväisesti. Olin lisäksi saanut useamman kielteisen päätöksen hakemukseeni. Mies tykkäsi jo nuorena katsoa palomiesvideoita ja lukea alan juttuja internetistä. ”Isoin ongelma oli silloin, että minulla ei ollut oleskelulupaa. Suomessa Veissi kävi Stadin ammattiopiston talonrakentajalinjan ja oli myös töissä vuosina 2018–2019. Iranissa hän opiskeli ammattikorkeakoulussa maataloustiedettä. Teksti: Tuula Silvonen · Kuvat: Kimmo Kaisto Myös suomen kielen taitoni kehittyi ja parani palokuntahommissa
Vuonna 2021 hyvään harrastukseen tuli tauko. Täällä minulla on perhe ja työ. Nykyisin mies asuu Vantaalla.. En ole kokenut täällä rasismia. 7/2023 Pelastustieto 43 ”En tiennyt, että Suomessa on niin paljon vapaaehtoisia palokuntia, 700 kappaletta!” Mies kertoo entisen kotimaansa Iranin palokuntatoiminnasta: ”Palokunta toimii samoin kuin Suomessa, mutta turvallisuusmääräykset eivät ole samalla tasolla, eikä niitä myöskään noudateta yhtä hyvin. Nyt kun hän on parivuotias, olen taas aloittanut treenit uudelleen. Iranista hän kaipaa vain läheisiään: vanhempiaan, pikkuveljeään, pikkusiskoaan ja isosiskoaan sekä näiden perheitä. Myös suomen kielen taitoni kehittyi ja parani palokuntahommissa.” Tapanilan VPK:ssa hän suoritti ensin sammutustyökurssin ja sen jälkeen savusukelluskurssin. Hän myös lainasi vanhaan autoaan hääparille elokuussa 2020 hääpäiväksi. SAMMUTUSMIES VEISSI Tapanilan VPK:n Juha Korhosta Veissi kiittelee useasti. Sydämellinen Korhonen auttoi hääparia hääjärjestelyissä. Vaimoni arvostaa harrastustani.” Vahid Veissi on Iranin kurdi. ”Olen päässyt sammuttamaan tulipaloja, kaatamaan puita, pelastamaan eläimiä – ja välillä on tullut tankattua teoriaakin”. Lisäksi maassa loukkaantuu ja kuolee palomiehiä työtehtävissä paljon enemmän kuin Suomessa. Työntekijöillä ei ole mitään työsuhde-etuja eikä työntekijöiden työhyvinvointiin panosteta.” ELÄMÄ HYMYILEE Nyt Veissi asuu Vantaalla vaimonsa ja poikansa kanssa. ”Kotini on nyt Suomessa. Ympärilläni on hyviä suomalaisia”, hän kertoo. ”Poikamme Elad syntyi silloin. Hän on kotoisin Kermanshahin miljoonakaupungista. Sitten nuori mies pääsi unelmahommiinsa hälytysosastoon. Palkkataso on paljon huonompi, eikä loukkaantuneille tai työkykynsä menettäneille työntekijöille makseta korvauksia. ”Kun menin Tapanilan VPK:n toimintaan mukaan, olin alusta alkaen itse aktiivinen; kyselin ja tein mitä piti
YouTubesta löytyy Palokaverivideo: youtube.com/watch?v=LAcH5PiECY8 Palokaveri-hankkeella lisää nuoria palokuntiin. Kuvasimme myös paljon materiaalia turvallisuusvies tinnän käyttöön sekä palokuntien kou lutuksen tueksi. Se toimii myös pa lokuntien rekryn apuna. Helsingin Pelastusliiton ja ammatti korkeakoulu Laurean Palokaverihank keen tarkoituksena on saada nuoria kiin nostumaan palokuntaharrastuksesta sekä liittymään palokuntaan. Hän on vakituisessa työssä suomalaisessa rakennusalan yrityksessä ja on ollut rakentamassa esimerkiksi kauppakeskus Triplaa Pasilassa. Hankkeen projektikoordinaattorina toi mii Ari Joki. Koulujen ja nuorten kanssa toimivien jär jestöjen kanssa tehdään yhteistyötä.” OSAKSI LIITON TOIMINTAA ”Vuonna 2021 alkaneen hankkeen eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa on käynyt kymmeniä, paljon myös maahanmuuttaja taustai sia nuoria. ”Haen Helsingin Pelastuskouluun ensi vuoden tammikuussa.” KAVEREITA JA KIELITAITOA Veissi kannustaa kaikkia maahanmuuttajanuoria mukaan VPK-toimintaan: ”Rohkeasti mukaan: oma asenne ratkaisee ja palokaverihommissa suomen kieli paranee! Kaikki ovat alalla huipputyyppejä: VPK-laiset auttavat ja tukevat aina toisiaan.” Nauraen hän vielä lisää: ”Kun pääset sisään VPK:hon, et pääse sieltä enää ulos, koska kaverit eivät päästä sinua!” Vahid Veissi käy kuntosalilla neljä kertaa viikossa. ”Luotua mallia esitellään valtakunnal lisesti muille pelastusliitoille sekä hank keen näkyvyyttä kasvatetaan huomatta vasti muun muassa vaikuttajien avulla. Tulevaisuudessa hän haluaa opiskella pelastajaksi. 44 Pelastustieto 7/2023 Palokunnan viikkoharjoitukset ovat aina tiistaisin Tapanilan VPK:n tiloissa, ja niihin osallistuu sekä miehiä että naisia. Mies luuli, että pelastajan on oltava Suomen kansalainen, mutta tarkistettuaan asian hän tietää, että näin ei ole. Hankkeen nykyvaiheessa keskitytään enemmän käytännön toimiin. (laurea.fi/hankkeet/p/palokaveri) Helsingin Pelastusliiton toiminnanjoh taja Olli-Veikko Kurvisen mukaan vuon na 2021 alkanut hanke on suunnattu eri tyisesti yläasteikäisille, mutta tapahtu miin on osallistunut kaiken ikäisiä, var haisnuorista nuoriin aikuisiin. ”Kannatan naisten ja miesten täydellistä tasa-arvoa.” TRIPLAN RAKENTAJA Ammatiltaan Veissi on talonrakentaja. Leukoja menee huimat 25. Hankkeessa toteutetaan matalan kynnyksen tapah tumia ja tietoiskuja muun muassa kou luissa ja nuorisotaloilla. Han ke päättyy touko kuussa 2024, mutta jatkuu Helsingin Pelastusliiton tehtäviin jatkossa luonte vana osana kuuluvana toimintana”, Olli Veikko Kurvinen summaa hanketta. Lisäksi hän ui ja juoksee viikoittain. Loimme myös vielä jul kaisemattoman wwwsivun, jonne tämä materiaali koostetaan. Hän kertoo hankkeen toimintatavoista: ”Ensimmäisessä vaiheessa muun muassa testattiin eri tapahtumatyyppe jä, vierailtiin nuorisotaloilla ja tutkittiin so men käyttöä viestinnässä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on tärkeä asia iranilaismiehelle. Kiinnostavaan harrastukseen tutustutaan toiminnallisen ohjelman ja palokuntataitojen kokemisen kautta
”Kuule, jos pystyt pitämään tämän leipäjutun salaisuutena, niin saat paloautoheijastimen, kun tulen seuraavaksi teille.” ”Sopii, jos teet mullekin leivän.” ”Sovittu.” Dave sipaisee äkkiä voit limpun päälle ja lerpauttaa kinkun siivun päällimmäiseksi. Kauppareissu muistuttaa Teräsmiehen vaatteiden vaihtoa. ”Jokohan se leipä on valmis”, Aarne tivaa. Siinä kuluu riittävästi minuutteja aikaa, joten Dave päättää piipahtaa äkkiä juusto-ostoksilla. ”Dave, tee herralle voileipä”, Aarne käskee. Potilaan alhainen verensokeri vaatii hoitoa. Kun potilaankin hiukopala valmistuu, evääntekijän takaa kuuluu hento ääni: ”Setä söi näin monta leipää.” Pöydän alta pistää esiin käsi, jossa on kolme sormea pystyssä. Ehkä hän voisi tekaista pari voikkaria myös omaan nälkään. Savonia-sarjan teräsveitsi vilahtaa sukkelaan edestakaisin. ”Kas tässä. ”Mä en tykkää kinkusta.” ”Mitä sitten saisi olla”, Dave puhisee. Sen verran herraa on vuosien varrella jo passattu. Häneltäkin löytyy ripeyttä ja tehokkuutta, kun tilanne oikeasti sitä vaatii. Dave laahustaa keittiöön. Se ostettiin tänään”, hento ääni vastaa. Levitteen päälle istahtaa kinkunsiivu tuplana. Sitten vielä pari ilmaista uusintaa. 7/2023 Pelastustieto 45 Joko leipä on valmis. ”Setä vain maistoi, että onko leipä vielä syömäkelpoista.” ”On se. Hän on sitä mieltä, että Aarnen herraksi tituleeraama vakioasiakas ei ansaitse hänen tekemäänsä leipää missään tilanteessa. Meni vähän aikaa, kun tein lapselle kanssa.” Samassa lapsi tulee kolme sormea pystyssä kohti vakioasiakasta ja huutaa: ”Isi!” Dave kääntyy lapseen päin ja sanoo: ”Muista heijastin”, jolloin lapsi hiljenee kuin napista painamalla. Hän on levoton ja nälkä kurnii suolenmutkissa. Selvittelyssä ovat ekg-piuhat. Se on ihan lähellä, alakerrassa.” Leiväntekijä tarkistaa lapsen ilmeen, joka on oivaltava ja odottava. Keittiössä Dave tajuaa kuitenkin hetkensä tulleen. ”Juustoa.” ”Sitä ei ole.” ”Käy hakemassa alakerran kaupasta. Voileipä Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE Dave naputtele sormia reisiinsä. Lapsen ilme pakottaa Daven kurkkaamaan antaisivatko Aarnen puuhat kauppareissuun mahdollisuuden. Aarne mulkaisee työpariaan ja kysyy: ”Mikä toi oli?” ”Syksy ja pimeä tulee pian.”. Dave on varma, että jos lapsi osaisi olla pirullinen, niin tuo virnistys tarkoittaisi juuri sitä. Dave painaa yhdistelmäleivän silmänräpäyksessä tuulensuojaan
Toimialan turvallisuusasioissa pelastustoimi on kulkenut muita turvallisuusviranomaisia pari askelta perässä. En tuota kirjoittaessani kuitenkaan arvannut, että pari kuukautta myöhemmin oma pelastuslaitoksemme saa osansa laajasta tietojenkalasteluiden ja sähköpostitilien tietomurtojen ketjusta. Olemme pelastustoimena keskeinen sisäisen turvallisuuden viranomainen ja teemme kiinteää yhteistyötä muiden turvallisuusviranomaisten kuten puolustusvoimien, poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Ainut hyvä puoli näissä tapahtumissa on, että viimeistään nyt koko henkilöstömme on herännyt ja ymmärtänyt näiden asioiden tär keyden. Nämä tapahtumat ovat kuitenkin käytännön osoitus siitä, että pelastustoiminnan, ensihoidon ja väestösuojelun suorituskykymme on aidosti ulkopuolisten kiinnostuksen kohteena. Emme aio sulkeutua yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta vallitsevaan turvallisuustilanteeseen on reagoitu ja nämä turvallisuuspoikkeamat on otettu vakavana varoituksena, jonka vuoksi olemme myös nostaneet turvallisuustasoamme. Esimerkiksi Päivä paloasemalla -tapahtumassa ovet ovat olleet avoinna kenelle tahansa ilman, että olemme kyenneet tunnistamaan, keitä tiloissamme vierailee. Pohjois-Karjalan osalta siirrymme kokonaisuudessaan TUVEen vuoden loppuun mennessä, eli pääsimme melkein maaliin, ennen kuin omaan pesään napsahti. 46 Pelastustieto 7/2023 Pelastustoimi kiinnostaa tiedustelutoimintaa PUHEENJOHTAJALTA Inhimilliset tekijät ovat usein heikoin lenkki. Esimerkiksi pelastustoimen siirtyminen korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimusten turvallisuusverkkoon (TUVE) on vielä vaiheessa. ALANSA AMMATTILAISET Kirjoitin Pelastustiedossa 5/2023 blogin otsikolla Venäjän kahdet kasvot. Lisäksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on viime aikoina ollut useita muita turvallisuuspoikkeamia, jotka ovat kohdistuneet esimerkiksi tietoja kiinteistöturvallisuuteen. Tapahtumat ovat olleet hyvä muistutus myös siitä, että tieto-, kiinteistöja henkilöturvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomioita ja ennen kaikkea siitä, mikä merkitys meillä jokaisella tässä turvallisuuskokonaisuudessa on. Eivät ole enää, ainakaan Pohjois-Karjalassa. Inhimilliset tekijät ovat usein se heikoin lenkki. Toivottavasti näin tapahtuu koko alalla.. Markus Viitaniemi on PohjoisKarjalan pelastus laitoksen pelastusjohtaja ja Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Onneksi mitään akuuttia turvallisuusuhkaa ei ole tiedossa, eikä salassa pidettävää tietoa ole päätynyt organisaation ulkopuolelle. Blogissani totesin, että meidän on tiedostettava mahdollisen tiedustelutoiminnan kohdistuminen pelastusviranomaisiin – mikä on huomioitava entistä huolellisemmin kaikessa toiminnassa. Olemme pelastusalalla olleet poikkeuksellisen avoimia kertomaan palvelutasostamme ja suorituskyvystämme sekä esittelemään toimintaamme ja tilojamme ulkopuolisille
7/2023 Pelastustieto 47 ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ??????. ????????. ??????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.suomenpelastuskeskus.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ?????-???????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. ?????????????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP hälytysajoneuvojen statusviestintä-, navigointija telematiikkaohjelmistot • GECCO/YLLI asemahälytysjärjestelmät ja DisplayAlert ohjelmistot • SKL statuslähettimet ja ACTIS älynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänihälyttimet ja hälytysvalot • TETRA/VHF/LTE kriittinen radioviestintä • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut GEDAA/PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmät hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan. ??????. ??????????. ?????????–???????????????????. ??????-????????. ????????. (09) 777 1500 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.
48 Pelastustieto 7/2023 TULITYÖT Todistajien kertomukset poikkesivat paitsi toisistaan, myös esitutkinnasta. Noin 140 oppilaan koulu oli pari viikkoa ennen koulujen alkamista onneksi tyhjä. Pesän tuhoamiseenkin kannattaa ryhtyä vain pakosta.. Pesäntohottaja oli Etelä-Savon käräjäoikeudelle antamansa vastineen mukaan myös ottanut yhteyttä kouluttajaansa ja esimieheensä ja pyytänyt heitä hälyttämään palokunnan. Koulun omisti Mikkelin kaupunki. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Jaakko Avikainen, Länsi-Savo P eitsarin koulun katolla tehtiin heinäkuun alussa tulitöitä. Ampiaista ei varsinaisesti ihmisen puuhat ja elämä kiinnosta, mutta itseään ja pesäänsä se puolustaa. Myrkkypistiäisenä ampiaisella on puo lustautumiseen hyvä keino. Syttyi tulipalo. Esimiehet halusivat tarkkailla tilannetta kahden tunnin kuluttua. Syyllinen kertoi itse yrittäneensä sammuttaa sytyttämäänsä tulipaloa jauhesammuttimella. Se toimii pölyttäjänä usealle hyötykasville ja saalistaa ihmiselle haitallisia hyönteisiä. IHMINEN EI AMPIAISTA KIINNOSTA Ampiainen on monella tapaa hyödyllinen. Pistäessään ampiainen lisäksi erittää feromoneja ja houkuttelee siten paikalle lisää ampiaisia. Pesänsä ampiainen saattaa joskus rakentaa ihmiselle hankalaan paikkaan. Katon lisäksi koulun juhlasali kärsi vesivahinkoja ja luokkahuoneisiin tuli savuvahinkoja. Pelastuslaitos sai hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta Peitsarin alakoululla iltayhdeksän jälkeen. Sammutustyöt jatkuivat yöhön. Tämän oppi kantapään ja lompakon kautta henkilö, joka tohotti ampiaispesän maailmankartalta Mikkelissä Peitsarin koulun katolla heinäkuussa 2013. Marraskuussa tapaus eteni syyteharkintaan, ja sitä tutkittiin aluksi nimikkeellä tuhotyö. Tutkinnassa nimike vaihtui varomattomaksi käsittelyksi. Ylenpalttinen huitominen on ihmisen suojautumiskeinoista huonoimmasta päästä. Älä tohota ampiaispesää – luonnon lisäksi voi kärsiä lompakko Ampiaispesän hävittäminen kaasupolttimella on tyhmää ja voi tulla kalliiksi. Koulun kattoa tuhoutui yli 300 neliömetriä. Ensitietojen varassa pelastuslaitos arvioi, ettei tuhopolton mahdollisuutta voinut sulkea pois. Omaisuusvahingot nousivat miljoonaan. Tilannekuva selkeni tutkinnan edetessä, ja vielä syyskuussa poliisi piti rikosta mahdollisena
Palopesäke löytyi tismalleen siitä, missä palomestarille kerrottiin ampiaispesän sijainneen. Rangaistuksena oli kolmen kuukauden ehdollinen vankeustuomio ja 20000 euron korvaukset Mikkelin kaupungille vakuutuksen omavastuusta. Sama todistaja oli kuitenkin esitutkintakertomuksessa puhunut ampiaispesän polttamisesta ja siitä, että ”kaasupolttimen liekki ei voi karkailla, koska se kohdistuu tarkasti kohteeseen.” Esitutkinnassa tämä henkilö ei mielestään voinut kertoa mitään ampiaispesän polttamisesta tai sen sammuttamisesta, koska ei ollut sellaisesta kuullutkaan ennen seuraavaa aamua. 7/2023 Pelastustieto 49 Peitsarin koulun katolla ampiaispesän polttamiseen ryhtyneen saamista ampiaisenpistoista tai huitomisen asteesta ei ole saatavilla tietoa – ei edes Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomiosta, jossa pesäntohottaja tuomittiin syylliseksi varomattomaan käsittelyyn kesäkuussa 2015. Koulun kattoa tuhoutui tulipalossa yli 300 neliömetriä. Hän kertoi havainneensa savua työnsä aikana ja paikallistettuaan lähteen katon kulmauksessa oli tyhjentänyt kohteeseen jauhesammuttimen. Käräjäoikeus myös piti uskottavana, ettei ampiaispesän polttanut varsinaisesti etsinyt poltettavaa ampiaispesää kattorakenteita rikkomalla. Pesäntohottaja kertoi myös saaneensa kaksi henkilöä apuun ja tutkineensa heidän kanssaan ympäristön sekä välikaton rakenteet ryömintätilaa myöten ilman havaintoa tulipalosta. Yksi todistajista kertoi, ettei ollut katolla kyseisenä päivänä vaan kierrelleensä muilla työmailla työnjohtajana. Käräjäoikeus totesi palon alkaneen syytteen mukaisesti ja syytetyn syyllistyneen varomattomaan käsitte lyyn ampiaispesää tohottaessaan. Koulu oli pari viikkoa ennen koulujen alkamista onneksi tyhjä.. ”TÄYSIN JÄRJETÖNTÄ” Jälkivartiointia kolmikko kertoi tehneensä noin kahden ja puolen tunnin ajan. Hän ei muistanut, oliko aamulla keskustellut palomestarin kanssa tai oliko paikalla pukeutuneena työnjohtajan liiviin. Muiden todistajien kertomukset poikkesivat paitsi toisistaan, myös esitutkinnasta. Palomestari oli kuvaillut toimintaa ”täysin järjettömäksi”. Työmiehetkin olivat kertoneet palomestarille polttaneensa ampiaispesän vääntämällä kattopeltiä sivuun. Hän arveli, että palo sai alkunsa kytemään jääneestä roskasta, joka olisi esimerkiksi tuulen tai alipaineen vuoksi sujahtanut välikaton rakenteisiin. Syytetty kiisti polttaneensa ampiaispesän
Vahingot voivat pahimmillaan olla erittäin suuria ja niiden ennalta ehkäisemi nen on kaikkien etu.” ”Mahdollisen jatkokoulutuksen fokus voi vaihdella hieman tehtävän mukaan: asia kas ja riskinvalinnassa tarpeet voivat olla hieman erilaiset kuin esimerkiksi vahingon sattumisen jälkeen, kun yritetään selvittää tulitöistä johtuvaan palovahinkoon liittyviä korvausvastuita.” Kimmo Kaisto. ”Erityisesti vastuuvakuutuksen (korvaus vastuu) näkökulmasta koulutuksesta oli pal jon apua asiakas ja riskinvalintaamme liit tyvien toimintatapojen kehittämisessä. Se on edellytys sille, että pystymme tarjoa maan tulitöitä tekeville yrityksille heidän toi mintaansa sopivia vakuutusratkaisuja sekä käsittelemään tulitöihin liittyvät vahingot su juvasti ja ammattitaitoisesti.” Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Palopäällystöliitosta kertoo, että koulutus toteutettiin neljässä etämoduulissa ja yh dessä työpajapäivässä. Hän oli mukana seminaarissa ensimmäistä kertaa. ”Turvallisuuskoulutusta pitäisi olla jo koulusta alkaen.” SPEKin kehittämispäällikkö Heli Salovaara kertoikin ilouutisen, että tulossa on kansalaisille suunnattu avoin verkkokoulu tus tulitöistä. Hän kiitti kaikkia pitkäjänteises tä työstä tulityöturvallisuuden eteen, joka on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Kehittä mistä ja koulutusta tarvitaan silti päivittäin. Tulityöseminaarin järjestivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto. Tulityötoimikunnan tervehdyksen toi Sto ra Enso Oyj:n palo ja suojelupäällikkö Mikko Parikka. SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala ker toi tulityövahinkojen useista ulottuvuuksis ta. Esityk set synnyttivät keskustelua niin paljon, että aikaa olisi voinut olla pidempäänkin. Koulutuksen tavoitteena on kyetä tunnis tamaan tulityöympäristöjen, menetelmien ja materiaalien vaikutuksia tulityöriskien hallintaan sekä tulitöiden riskienhallinnan kokonaisuus ja merkitys turvallisuuden kan nalta. Voisi puhua kansalaisosaamisesta. SUJUVOITTAA VAHINKOKÄSITTELYÄ ”Koulutus paransi ymmärrystämme tuli töissä mukana olevien rooleista ja vastuista sekä konkretisoi tulitöihin liittyvien doku menttien merkitystä. Sa moin koulutus auttoi meitä kehittämään ja sujuvoittamaan vahinkokäsittelyproses siamme myös sisäisesti.” Valtonen uskoo, että koulutuksen hyödyt tulevat näkymään vasta tulevina vuosina. Keskusteluissa tuli esil le myös yhtenäisten tulityöohjeiden puute ja sille saatiin perustelut kilpailulainsäädän nöstä. SPPL:n turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski kertoi koulutusaineiston rikastami sesta videoilla. Työskentelen myös välillä putkiasentajana ja teen tulitöitä. ”Tärkeää meille on selkeästi kommuni koida, miten korvaamme tulitöihin liittyviä vahinkoja ja mitä suojeluohjeita on nouda tettava. Palon syttymissyy joh tuu monesti useista eri tekijöistä, mutta kou lutus auttoi paremmin ymmärtämään näitä juurisyitä, Valtonen kuvailee. Tarpeen on myös tuntea tulityösuun nitelman ja tulitöiden turvallista tekemistä ohjaavaa lakia, standardeja ja turvallisuus ohjeita sekä tunnistaa tulityöluvan proses sin merkitys. Eri turvallisuustasot ovat kuin sveitsiläi nen juusto, täynnä reikiä. Silloin pitää ottaa opiksi ja miettiä, mitkä olivat niitä reikiä juustossa. Yrityksellä on noin 110 ”haala rihenkilöä”, heistä tulitöitä tekee noin 60–70 prosenttia ympäri Suomea ja Eurooppaa.” ”Oli hyvä kuulla myös vapaaajalla teh tävistä tulitöistä, sillä moni tuunaa auto ja. Vaikka teemme parhaamme, huonona päivänä voi silti sat tua jotain. If Vakuutuksen yritysasiakkaiden vastuuva kuutusten tuotepäällikkö Tapio Valtonen kertoo, että hiljattain järjestetty koulutus sai osallistujilta todella hyvän vastaanoton. Huipennuksena vie railtiin kattotyömaakohteessa, jossa työn johtaja kertoi työn vaiheista ja prosesseista. ”On hienoa tavata muitakin kouluttajia. Tietoa tuli töistä pitäisi olla muillakin kuin niitä tekevil lä. ”Idea lähti useammassa yksikössämme tunnistetusta tarpeesta ymmärtää parem min tulitöiden tekemiseen liittyviä asioita. Räätälöity tulityökoulutus osui naulan kantaan Marko Sorvisto koki seminaarin antoisaksi. Seminaari oli hyvä ja ytimekäs, tulen toistekin”, Sorvisto vakuuttaa. 50 Pelastustieto 7/2023 TULITYÖT Hyvä ja ytimekäs tulityöseminaari Jokavuotinen tulityöseminaari järjes tettiin lokakuussa parin etävuoden jälkeen livenä Helsingissä täydelle tuvalle. Kimmo Kaisto Suomen Palopäällystöliitto on järjes tänyt räätälöityjä tulityökoulutuksia vakuu tus ja rakennusyhtiöiden toimihenkilöille. Yleisöstä esitettiin, että myös vakuutusyhtiöillä olisi hyvä olla infopaketti tulitöistä vakuutussopimusta tehdessä. SPEK on ajan hermolla nostaessaan tä mänkin asian esille. Marko Sorvisto Ylivieskasta on hen kilöstön työsuojeluvaltuutettu ja tulitöiden kurssinjohtaja isossa teollisuusputkistoja valmistavassa yrityksessä. Mikko Parikka valotti keissin avulla, mitä oppia vahinkotapahtumista saa
Huolellisuus palkitsee Marko Vesanen työskentelee varapalopäällikkönä Sappiyhtiön Kirkniemen paperitehtaalla Lohjalla. Kannattaa siis olla etu painotteisesti liikkeellä ja selvittää esimerkiksi työ komennuksen yhteydessä, onko suomalainen Tulityö kortti edelleen kyseisessä yri tyksessä hyväksyttävissä vai ei. Vastaajana kehittämispäällikkö Heli Salovaara SPEKistä.. Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948). ALAN TOIMIJA 69,7 prosentissa tulitöistä aiheutuneissa paloissa yritettiin alkusammutusta ajalla 1.1.–1.11.2023. ”Toimin tehtaamme tulityökortti kouluttajana ja kirjoitan tulityölupia sekä tarkistan tulityökohteita. ”Tulitöistä ei ole aiheutunut suu rempia vahinkoja viiteen viime vuo teen. Vaikka tulitöitä teh dään huomattavia määriä, niistä aiheutuvia vahinkoja sattuu tehtaal la vähän. Pohjoismainen yhteistyö hakee tällä hetkellä hieman muotoaan. (Hitsauslaitteiden aiheuttama palovaara. 7/2023 Pelastustieto 51 TULITYÖT Mitä on pohjoismainen yhteistyö. Olemme tiedostaneet koulu tusjärjestelmien välisiä eroja ja etsimme niihin yhdessä ratkaisuja. Tulityöt liittyvät vahvasti tehtaan toi mintaan ja palopäällikön toimenku vaan. Myös tulityökohteen siisteydestä huoleh ditaan ja muutoinkin suunnitellaan huolellisesti ennakkoon se, miten työ tehdään”, Marko Vesanen täh dentää. Huomioitavaa myös on, että vaikka ruot salainen normisto lähtökoh taisesti estääkin muiden poh joismaiden 1.7.2023 jälkeen suo ritettujen tulityökorttien hyväksynnän, jotkin vakuutusyhtiöt ja siten myös yrityk set saattavat hyväksyä niitä edel leen. Joitakin pienempiä syttymisiä on ollut, mutta niitäkin hyvin har voin”, Vesanen kertoo. Kattotulityöt on meillä erikseen määritelty paloase man henkilöstön kirjoitettavaksi.” Kuukausittain myönnetään noin 50–60 ja vuosittain jopa 500–750 tulityölupaa. Tulityöt valmistellaan huolella ja kaikki tarvittava pyritään tekemään, jotta mahdolliset vahingot voidaan riittävästi ennalta ehkäistä. ”Kaikilla tulitöitä tekevillä ja nii hin töihin osallistuvilla pitää olla voimassa oleva tulityökortti. Lisäk si erikoiskohteissa toimin tulityö vartijan tehtävissä. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) AJANKOHTAINEN LUKU Autokorjaamossa leikattiin kaasuliekillä HISTORIA KYSY TULITÖISTÄ Hitsaustulipaloja ja esimerkkejä. Miten tulityöt liittyvät työhösi
52 Pelastustieto 7/2023 52 Pelastustieto 7/2023
”Mietin lukioikäisenä ammatinvalintaa opintoohjaajan kanssa. Ei heitä vieläkään liikaa ole. Itseänikin molemmat ammatit kiinnostivat. Hän oli pitkään ainut palomiehenä työskentelevä nainen. ”Tärkeintä on halu auttaa.” Sari Rautiala on ensimmäinen pelastajaksi valmistunut nainen. Hyvä ”jätkä”, kuten työyhteisössä häntä kuvaillaan. Hain liikuntatieteelliseen, mutta en päässyt. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että naiset pystyvät tekemään tätä työtä siinä missä miehetkin.” ”Työ on vaihtelevaa ja siinä näkee kaikenlaista. ”Päällimmäisenä tuli mieleen, että en ole voinut tätä ansaita. Esimerkiksi viime vuoden valittu Matti Honkanen on kehittänyt valtavasti opetusmenetelmiä.” ”Mutta hyvä, jos valintani houkuttelee myös naisia alalle. Hän on alan ensimmäinen naispalomies. 7/2023 Pelastustieto 53 TAPASIMME Pelastaja on joukkuepelaaja. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Arto Soini, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos K uin puulla päähän lyöty. Näin kuvailee tuntemuksiaan Sari Rautiala, kun hän sai tietää valinnastaan Vuoden Palomieheksi. Hänen opistovuosistaan tulee ensi vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Itsensä kouluttamisesta on aina hyötyä, jos sitä vain jaksaa tehdä.” Hän kuvailee pelastajan ammattia joukkuepelaajaksi. EI AMMATTIHAAVE Vaikka alalle tuleminen ei aivan sattumaa ollutkaan, päällimmäisenä Sarilla ei ollut haave pelastajan ammatista. En sovi samaan porukkaan edeltäjieni kanssa. Itsekeskeisyys ei ole työssä hyve ja myös ohjeita pitää pystyä ottamaan vastaan. Hyvä ”jätkä” Vuoden Palomieheksi valittu Sari Rautiala on työskennellyt lähes kolme vuosikymmentä pelastajana. Poliisiksikin halusin, mutta en voinut ajatella edes hakevani heikon näkökykyni takia, jota on myöhemmin korjattu.” ”Kun tie poliisiksi ei voinut aueta, etsin jotain samanlaista ja eteeni tuli Kuopiossa tuolloin juuri aloittanut pelastajakoulutus.”. Vanhemmat veljeni työskentelivät poliisina ja liikunnanopettajana
Kuva: Kimmo Kaisto. Vaikeinta naisille on pitää yllä voimatasoa selvittääkseen hyväksyttävästi esimerkiksi juoksutai pyörätestin. Hän voisi olla siitä myös kiinnostunut.” Sari pitääkin koulutusaikaa riittävänä, mutta katsoo, että esillä ollut pelastajan amk-tutkintoon johtava koulutus voisi olla myös yksi vetovoimatekijöistä. ”Muita naisia ei tuolloin ollut pyrkimässä. Täydennyskoulutuksiin olen ehtinyt valitettavan vähän.” Sari Rautiala tapasi opiskelujensa yhteydessä aviomiehensä, esimiesluokalla opiskelleen Marko Danielssonin. Nyttemmin Marko työskentelee. Toivoisinkin, että meidän alallamme olisi myös muita koulutusväyliä poliisien esimerkin mukaisesti. Hetki oli tunteikas. Jopa raskaan työn eläkeikää arvioidaan.” Sari Rautiala on ollut mukana alan vetoja pitovoimaa pohtineessa työryhmässä. ”Mieleen on tullut myös se, että omaa osaamista voisi lisätä koulutuksella. ”En tyrmääkään sitä. Päätin, että kaikkeni annan, vaikka olihan jo pääsykoe itsessään aikamoinen prässi.” PÄRJÄÄMISESTÄ KYSELTIIN Vain kerran aikaisemmin oli pääsykokeissa ollut nainen, mutta hän ei vielä silloin päässyt opiskelemaan alaa. Molemmat tulivat töihin aviomiehen kotiseudulle ja työskentelivät Hiekkaharjun paloasemalla Vantaalla. Kysyttiin myös käsitystäni siitä, riittääkö fyysinen kuntoni opiskelun tuomat vaatimukset ja kuinka kovana sen koen, mutta enhän voinut sitä siinä vaiheessa vielä tietääkään.” ”Uskoin, että en ehkä ole pääsykokeissa paras, mutta en huonoinkaan. ”Kyllä naiset pärjäävät, jos haluavat.” ”Toki naiset joutuvat tekemään sen eteen enemmän töitä kuin miehet. ”Työ kiinnostaa ja kyllähän myös vuorokautinen työaika on hyvä tapa tehdä tätä työtä.” Hänelle ei olekaan koskaan tullut halua siirtyä muuhun työhön. Nainen hakijana oli tuolloin vielä outoa. Hyvä olisi se, että opintojen lomassa oltaisiin välillä työelämässä poliisien tapaan.” Sari Rautiala toivoo, että hän pystyy tekemään pelastajan työtä eläkeikään asti. Koulutuksen sisältö toki ratkaisee. Tätä olen mainostanut myös pojalleni, jolle jääkiekkoilijan uran jälkeen olen suositellut pelastajan ammattia. ”Palkkauksen lisäksi kouluttautumisella on tärkeä merkitys. Lopulta olin porukan keskikastissa.” Hän muistelee, että ei kokenut pääsykokeita liian rankaksi. Hän oli pääsykokeita varten valmistautunut hyvin erityisesti kuntotesteihin. Myöhemmin hän on myös valmentanut muutamaa naista pääsykokeisiin. Nykynuoret miettivät enemmän esimerkiksi ammatin palkkatasoa ja sitä, miten alalla pystyy etenemään ja kouluttamaan itseään. Vastasin, että enempää en voi luvata kuin tekeväni parhaani. ”Rehtori ja yliopettaja halusivat haastatella. Osa jatkaa esimieskoulutukseen, mutta muuta väylää ei ole edetä koulutuksen avulla. ”Normaalikuntoisella nuorella miehellä on jo sen verran lihasmassaa naiseen verrattuna, että selvittää testin läpi helpommin.” LISÄÄ KOULUTUSVÄYLIÄ ”Kyse voi olla myös motivaation puutteesta. Se liittyy myös alan vetovoimaisuuteen. Niinpä jaoin pukuhuoneen keittiössä ja siivouksessa työskentelevien naisten kanssa.” ”En ollut varma pääsenkö opiskelemaan, mutta sillä mielellä hain, että tästä tulee työni. 54 Pelastustieto 7/2023 TAPASIMME Sisäministeri Mari Rantanen palkitsi entisen työkaverinsa samasta työvuorosta. He kysyivät, miten aion pärjätä, jos pääsen opiskelijaksi. Esimiestehtävät eivät kaikkia kiinnosta.” ”Ammattiin pääsee lyhyellä koulutuksella
Olin pitkään ollut vailla naiskollegaa, joten oli hienoa, kun sai jakaa pukuhuoneen toisen naisen kanssa. TÄRKEIN OMINAISUUS PELASTAJAN TYÖSSÄ. Hyvä huumori ja porukka. Itse olen ajattelut, että olen samalla tavalla töissä kuin muutkin.” ”Työuran alkuvaiheessa mediapyyntöjä oli enemmän, mutta päätin, että lähden mukaan ainoastaan asiallisiin juttuihin.” Valinta Vuoden Palomieheksi tuli myös sukupuolen vuoksi. MIKÄ SYTYTTÄÄ. 7/2023 Pelastustieto 55 Pidettiin ”jöötä” työvuoron miehille. Olen mukana crossfit-salin yritystoiminnassa ja liikunta on muutoinkin lähellä sydäntä. Sari Rautiala, 49, Lohjalta ja syntyisin Pyhäsalmelta. Esimerkiksi puukotuksen uhria autettaessa saattaa puukottaja palata rikospaikalle. HARRASTUKSET. ”Tilanteisiin tultaessa selässäkin pitää olla silmät. ”En ole senkään kokenut kohdistuneen juuri minuun. Ihmisläheisyys ja empatiakyky. Uudet asiat, vaikka en ”yltiöyllytyshullu” olekaan. UHKATILANTEET LISÄÄNTYNEET Vuoden palomiestä huolettaa nykyisessä työelämässä se, että pelastajien ei entiseen tapaan koeta tulevan auttamaan. ”Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että en ole koskaan kokenut minkäänlaista häirintää työyhteisössä.” ”Toki aluksi oli ymmärrettävästi ennakkoluuloja naista kohtaan. Käytännön kädentaidot, joissa tunnustan olevan itselläni puutteita. PERHE. ”Häirintä ei ole koskaan hyväksyttävää, mutta sen voi myös torjua ja tehdä tiettäväksi omalla käyttäytymisellään.” Palomieshuumori on myös roisia ja miehisellä alalla jutut voivat olla rasvaisia. Kun tiedetään poliisin niukat resurssit, odottavan aika voi joskus olla pitkä.” TÖISSÄ SIINÄ MISSÄ MUUTKIN Sari Rautiala on monissa lehtihaastatteluissa tuonut esille alaa ja naisena toimimista. ”Kiinnostus naispalomiestä kohtaan on joskus ihmetyttänytkin. Aviomies Marko Danielssonin ja Nelli-koiran kanssa asustellaan kolmistaan. Ja puhuvathan naisetkin miehistä. ”Omassa peruskoulutuksessa tällaisia tilanteita ei osattu ottaa huomioon, mutta työvuorokoulutuksessa tilanteita käydään muutamia kertoja läpi poliisin opastuksella.” ”Joskus tilanteissa pitää jäädä odottamaan poliisin tuloa paikalle. Aikuiset lapset Ville ja Veera asuvat jo omillaan. Omalla työllään voi osoittaa sen, että ei tässä olla toisia kummallisempi.” Sari Rautiala onkin saanut kuulla, että Sarppa on hyvä jätkä. Hetki olikin hienon tunteellinen. perheen kotikaupungissa Lohjalla ja Sari Vantaankosken paloasemalla. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen eikä minkään muunkaan syyn takia. Ihmiset eivät ota toisiaan huomioon. Siellä me pidimme ”jöötä” työvuoron miehille.” ”Kyllä hänet huomasi jo silloin eteenpäin pyrkiväksi ja halunsa viedä läpi tärkeiksi katsomiaan asioita.”. ”Uhkaja vaaratilanteet ovat yleistyneet erityisesti ensihoitotehtävien yhteydessä. Välinpitämättömyys. Toisaalta teemme myös työtämme sellaisella työajalla, että olemme kuin yhtä perhettä, jossa myös jututkin ovat sen mukaisia. ”Tämä kunnia on saatu omalta ammattikunnalta ja se liittyy ammattinimikkeeseen. Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Jopa voimakeinoihin on pitänyt turvautua ja torjua fyysisesti autettavaa. ”Tapasimme Marin kanssa, kun hän tuli samaan työvuoroon ensihoitajaksi. Toki myös käytöstavat ja puheet ovat vuosien saatossa siistiytyneet.” LÄPPÄ LENTÄÄ Joissain tilanteissa saatetaan myös kovin herkästi pahoittaa mieltä. Lähes jokaisessa työvuorossa joudutaan kohtaamaan sellaisia tilanteita.” Hänkin on joutunut uhkaaviin tilanteisiin työtehtävissään. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Miehisessä työympäristössä läppä lentää. Toivon, että jatkossakin valitaan Vuoden Palomies, oli valittava kuka tahansa.” Sari Rautiala palkittiin Vuoden Palomieheksi Turvallisuus-messujen avajaisissa, jossa messut avannut sisäministeri Mari Rantanen jakoi tunnustuksen entiselle työkaverilleen. Mieleeni jäi erityisesti Marin räväkkä ja hyvä huumori. Perheen kesken puhutaan omalla tavalla, ja jaetaan yhdessä myös ilot ja surut.” Vuoden Palomies -titteli sopii hänen mielestään sukupuolesta riippumatta kenelle tahansa. Hän hyväksyy sen ja sanoo, että tasa-arvo kuuluu kaikille
Aina. 1.8.2023 Panelia. Satakuntalainen oman aikansa ensihoidon voimahahmo ja kehittäjä oli poistunut keskuudestamme. Sairautensa rinnalla Jyri jatkoi työskentelyä poliisina Kokemäellä. Poliisina ollessaan yhteistehtävä pelastushelikopteri ASLAKin kanssa johti hänet ensihoitajan keikkatyöhön ASLAK-kopteriin ja sitä kautta täysipäiväiseen kehittäjän rooliin pelastushelikopterissa. Satakunnassa työtehtäviin 2000-luvulla kuuluivat ensihoitopäällikön tehtävä Satakunnan pelastuslaitoksella ja vuodesta 2011 alkaen Satakunnan sairaanhoitopiirissä. 56 Pelastustieto 7/2023 MUISTOISSA Jyri Lilja hoiti maalla, merellä ja ilmassa Suruviesti tavoitti elokuun ensimmäisenä päivänä 2023. 2000-luvun alussa Jyri päätti toteuttaa seuraavan henkilökohtaisen tavoitteensa. Pysähtyminen ei kuitenkaan ollut totaalista. Viimeiset vuodet Jyri teki työtä perustamassaan kiireettömiin potilassiirtoihin keskittyneessä ambulanssiyrityksessä. Ambulanssiyritys myytiin ja matka jatkui poliisikouluun. Ambulanssipalvelu uursi uutta ajattelutapaa, sairaanhoitajat tulivat kiinteästi mukaan sairaankuljetukseen ja ensihoitoon. Tämä tapa oli toki toisissa organisaa tioissa kovin vieras ja aiheutti ajoittain kulmien kurtistelua. Erityisenä kehittämisen kohteena olivat Satakunnan keskussairaalan teho-osaston vaativat potilassiirrot yliopistosairaaloihin. 1990-luvun loppupuolen innovaatioihin kuului myös Satakunnan lääkäriautotoiminnan perustami nen osaksi satakuntalaista ensihoitoa. Kehittäjän roolista työura jatkui toimialaasiantuntijaksi Lapin hätäkeskukseen ja myö hemmin takaisin Satakuntaan, Hätäkeskuslaitoksen sosiaalija terveystoimen toimialapäälliköksi. Me, nykyiset Satakunnan hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohtajat, saimme Jyriltä paljon ryhmänä ja suurin osa myös henkilötasolla. Jyrin työura päättyi potilastyössä – siinä työssä, missä ura myös alkoi. Poliisikoulun viimeinen kenttäharjoittelu suuntautui Perä-Pohjolan poliisiin, Ylitorniolle. Yrityksen toiminta päättyi sairauden edessä 1.5.2023. Jyrin tapa johtaa oli suoraselkäinen. Ensimmäiset sairaanhoitajan työt hän teki armeijan jälkeen ambulanssissa ja laivasairaanhoitajana Viking Linella. 1990-luvun alussa Jyri perusti ensimmäisen oman yrityksensä, Porin ambulanssipalvelun. Asiat tehtiin aina viimeisen päälle, epäselvää ei saanut olla. 1980-luvun loppupuolella Kullaan maisemat vaihtuivat Turkuun ja sairaanhoitajaopintoihin. Vuonna 2017 vakava sairaus pysäytti Jyrin ja muutto takaisin Satakuntaan perheen kanssa oli luonnollinen ratkaisu. Jyri syntyi Kokemäellä ja varttui Kullaalla. Satakunnan hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohtajat Jyrin muistoa ja kunnioitettavaa työuraa kunnioittaen Jyri Lilja s. Jyri teki ensihoitotyötä elämänsä aikana maalla, merellä ja ilmassa. Yhdessä sovituista linjauksista pidettiin kiinni. Harrastuksena oli harmonikan soitto aina Kultaisen harmonikan kilpailuun asti. Vuonna 2013 ASLAK kutsui uudelleen Jyrin riveihinsä, edessä oli muutto takaisin pohjoiseen. Järjestelmän tuki oli aina olemassa. Sittemmin Jyrin asiantuntemusta HEMS-toiminnan arvioimisessa hyödynsi sosiaalija terveysministeriö. Sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkönä toimiessaan keskeisimpänä kehittämisen kohteena oli valmistautuminen vuonna 2013 voimaan tulevaan ensihoitoasetukseen ensihoidon kenttäjohtamisesta. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuului aktiivinen harrastustoiminta. 20.4.1970 Kokemäki k. Toisella ASLAKin ”komennuksella” kehitettiin lääkäriasemaa ja montaa muuta innovatiivista avausta. Jyri jätti meille paljon itsestään olemalla oma, rohkea itsensä. Jyrillä oli paljon periaatteita, jotka puettiin sanoiksi. Kaikesta ei aina oltu samanmielisiä, mutta Jyrillä oli myös kyky kuunnella ja tulla vastaan. Työntekijää ei jätetty koskaan yksin ongelmiensa kanssa. Lisäksi nuoruuden harrastustoimintaan kuului aktiivinen SPR-toiminta. Näistä mainittakoon: ”aina pitää olla asiallinen”, ”väkivaltaan, henkiseen ja fyysiseen, toleranssi on nolla” ja ”on puhumisen aika ja tekemisen aika erikseen.” Jyrin ajattelu ja esimiestaidot sisälsivät paljon terveitä arvoja
Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 7/2023 Pelastustieto 57 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Varautuminen Säteilyturvallisuus MUISTOISSA
Hollannista esiteltiin esi kuntatason tilannepaikan huoltokoulutusta. Teoriatiedon pe rusteella tehtiin käytännön kokeita raken nuspalon sammuttamisessa hyökkääväl lä sammutusmenetelmällä käyttäen OF FEXT SKUNK varsisammutinta. Opinnäytteessä esiteltiin lyhyesti Työ terveyslaitoksen tutkimus altistumisesta ja Suomessa meneillään olevia huoltoihin liit Lempäälän paloaseman huoltokontti sekä koukkunosturilla ja vinssillä varustettu kuorma-auto. Tilannepaikan huoltojen työturvallisuutta parannetaan vakiintuneiden työtapojen muuttamisella esimerkiksi tutki muksen ja koulutuksen avulla. Työssä tutustuttiin sammuttamisen nelikenttämalliin teoriaan. Pelastusalan opinnäytteet löytyvät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Puolustusvoimien huoltotoiminnoista ja lo gistiikasta oli myös esittely. Tutkimustulosten perusteella voidaan osoittaa, että tilannepaikan tehokas ja laa dukas huoltotoiminta on merkityksellistä ja sillä voidaan vaikuttaa onnettomuuden lop putulokseen. Alkuperäisen teoksen nimi on The Basics for Fire Safety Substantiating fire protection in buildings. Työssä käsiteltiin tilannepaikan huolto toimintaa erilaisilla esimerkeillä kuten lain säädännön ja ohjeiden merkitystä, raportte ja Suomessa tapahtuneista pitkäkestoisesta suuronnettomuuksista (Taipalsaari ja Kala joki). Sammutta jan rasitus ja altistus palokaasuille on myös huomattavasti pienempi. Tutkimus antaa ai hetta miettiä perinteisen savusukelluksen tarvetta rakennuspalon sammuttamisessa.. Pirkanmaan pelastuslaitos ja sen tilan nepaikan huoltotoiminta käsiteltiin työs sä, koska opinnäytetyöhöni liittyi kysely tutkimus. Kohderyhmäksi valittiin päätoimiset pelas tusyksiköiden ryhmänjohtajat. Tarkoituksena oli saada tietoa varsisam muttimen tehosta ja sammuttajan työkuor mituksesta ulkoapäin sammutettaessa ver rattuna perinteiseen savusukellukseen raja tun tilan palon sammuttamisessa. Ulkoa sammuttamisen taktiikka ja rakennuspalon sammutuksen nelikenttämalli Pitkäkestoisen tehtävän huolto Pirkanmaalla ALASAUKKO-OJA, JAAKKO: Pitkäkestoisen tehtävän huolto: nykytilan selvitys ja kehitysehdotuksia Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannepaikan huoltoihin. tyviä hankkeita. Tämän teoksen suomenkielisen version on toimittanut Brita Somerkoski 2019. Tehokas ja laadukas tilanne paikan huoltotoiminta edellyttää johtamisen suunnittelua ja toimintaohjeen. Teok sen suomenkielinen nimi on Rakennusten paloturvallisuus. Tarkoituksena oli saada tietoa varsisammuttimen tehosta ja sammuttajan työkuormituksesta. Tutkimus osoittaa, että tilannepaikan huoltoihin tulee varata oma henkilöstö ja kalusto. Opin näytetyössä käsiteltiin rakennuspalon sam mutuksen ulkoa sammuttamisen taktiikka ja rakennuspalon sammutuksen nelikenttä mallia. Opinnäytetyöstä rajattiin pois vesi huolto, koska useissa pelastuslaitoksissa se on ohjeistettu omalla ohjeellaan. 58 Pelastustieto 7/2023 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Tämän te hoa verrattiin jo käytössä oleviin ulkoa päin sammuttamiseen suunnatuilla sammutteil la. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614775 Opinnäytetyö käsitteli Pirkanmaan pelastuslaitoksen järjestämää tilannepaikan huoltoa. KAARTINEN, MARKO ; LEHTONEN, JARI: Hyökkäävä ulkoa sammuttaminen urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326795 Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa rakennuspalon sammutusmenetel mistä tehokkaan sammutustoiminnan aloit tamiseksi ilman sisäsammutustaktiikkaa ja savusukellusta rakennuspalossa. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Sammuttamisen nelikenttämallin ovat alun perin kehittäneen René Hagen ja Louis Witlocks 2018 Hollannissa. Tutkimuksella selvitettiin Pirkan maan pelastuslaitoksen tilannepaikan huol totoimintojen nykytilaa ja kehitysehdotuksia. Tehokkaal la ja laadukkaalla tilannepaikan huollolla vä hennetään palomiesten altistumista syöpä vaarallisille aineille. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkoa päin hyökkäävä sammutustaktiikka varsi sammuttimella on yhtä tehokas, jopa tehok kaampi kuin perinteinen sisäsammutustek niikka, jossa savusukelletaan. Pitkäkestoinen tehtävä määritellään onnettomuudeksi, joka voi kestää useita tunteja, yli vuorokauden tai jopa useita vuo rokausia. Viimeiseksi kä siteltiin tilannepaikan huoltotoimintojen joh tamisen suunnittelua
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja sii tä valmistui Oulun ammattikorkeakoulul le työpaja, jonka tarkoituksena oli tehostaa CRMtaitojen oppimista CRMtaitoihin kes kittyvällä opetusmateriaalilla. Niihin haettiin vastauksia teke mällä joitakin asiantuntijahaastatteluja sekä tutkimalla lainsäädäntöä, asetuksia, erilaisia ohjeita, suosituksia sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallista materiaalia ja tutkimuksia. Ne luokiteltiin intuitiiviseen ajatte luun, analyyttiseen ajatteluun, ensihoitajan elämänhistoriaan, potilaaseen sekä yksittäi sestä ensihoitajasta riippumattomaan työ ympäristöön liittyviin asioihin. Tulokset ovat hyvin linjassa kahden muun viimeaikaisen kansainvälisen kirjalli suuskatsauksen kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös pelastus laitoksen onnettomuuksien ehkäisytyön ny kytilaa, jotta saatiin hyvä kokonaiskuva siitä, mitä asioita kyseisen pelastuslaitoksen on nettomuuksien ehkäisyn palvelutuotanto pi tää sisällään ja millaiset resurssit pelastus laitoksella on käytettävissä tähän työhön. 7/2023 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Erityistä tarkastelua vaativat kohteet onnettomuuksien ehkäisytyössä KOIVULA, TOMMY; RIUTTANEN, TONI: Erityistä tarkastelua vaativat kohteet onnettomuuksien ehkäisytyössä. Lopputuotteena syntyi sel keä yhteenveto toimintamallista, joka toimii hyvänä pohjatyökaluna pelastuslaitokselle erityistä tarkastelua vaativien kohteiden on nettomuuksien ehkäisytyön tueksi. Koulutuksen ja re flektion merkitys ensihoitajan päätöksente koon vaikuttavina tekijöinä on ilmeinen. Tavoitteena oli tarkas tella laajaalaisesti koko onnettomuuksien ehkäisyn palvelutuotantoa ja pohtia, kuinka eri osaalueet pitäisi jatkossa huomioida pelastuslaitoksen palvelutuotannossa erityi sesti erityistä tarkastelua vaativien osalta. Lisätutkimus ta kaivataan ensihoitajalla olevan motivaa tion vaikutuksesta ensihoidon päätöksente koon.. Tarkoituksena on tukea aiheeseen liittyvää muuta opetusta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin kognitiiviseen päätöksentekoon kenneltäessä aina samalla tasolla. Myös potilasturvallisuutta, ensihoi tajien turvallisuutta ja tehokkuutta tehtävillä halutaan lisätä. CRM-työpaja ensihoitajaopiskelijoille MURRO, MIITTA; LEHTONEN, SASU CRM-työpaja ensihoitajaopiskelijoille urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052112425 Ensihoidon rajoitetut resurssit, toimin taympäristön lukuisat häiriötekijät ja oikean työdiagnoosin muodostaminen tuovat toi mintaan haasteita. Palautteiden perusteella sisältö koettiin hy väksi ja tarpeelliseksi. Tavoitteena oli lisätä nykyisten ja tule vien ensihoidon ammattilaisten ymmärrys tä päätöksenteostaan, motivaatiota kehittää päätöksentekotaitojaan sekä korostaa pää töksenteon merkitystä ensihoitotyön laatuun vaikuttavana tekijänä. Jatkokehitysidea: Työ pajan materiaalia voisi laajentaa ja materi aalia voisi suunnata myös ensihoitajien työ paikkakoulutukseen. Opinnäytetyön tilasi Tampereen AMK. Kansainvälistä tutkimusaineistoa aiheesta on melko runsaasti, mutta suomenkielisiä opinnäytetöitä tai kirjallisuutta on vähän. Tä män perusteella esitetään, että päätöksen teon opetusta osana suomalaisia ensihoi don AMKopintoja tulisi lisätä. Taustaaineistoina käytettiin yleisiä CRMperiaatteita, kansainvälisiä CRMtut kimuksia sekä suomalaista ensihoitokirjalli suutta. Ensihoitotiimin toimintaa voidaan kehittää miehistöresurssien eli Crew Resource Managementin (CRM) optimaali sella käytöllä, jolloin hoidon turvallisuus ja tehokkuus paranee. Työpajaa pilotoitiin Oulun AMK:n en simmäisen vuoden ensihoitajaopiskelijoilla. Tutkimuskysymyksenä oli, mitkä tekijät vai kuttavat ensihoitajan potilastyössä teke mään kognitiiviseen päätöksentekoon. liittyviä tekijöitä ensihoidon potilastyössä. Yhdessä ohjausryhmän sekä työn tilaa jan kanssa laadittiin sisältöön kytkeytyviä kysymyksiä. Opiske lijat kokevat CRM:n usein vaikeaselkoiseksi termiksi ja hankalaksi sisäistää. CRM:n tavoitteena on, että turvallisuus olisi kaikkien kanssa työs Kognitiivinen lähestyminen ensihoidon päätöksentekoon LEINEBERG, JANICA Kognitiivinen lähestyminen ensihoidon päätöksentekoon urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153645 Päätöksentekoa käsitellään vähän omana osanaan suomalaisen ensihoidon AMKopinnoissa, vaikka se on opittavissa oleva asia, jonka laatua voidaan parantaa. Työpajan tavoitteena on tehdä CRMter mi tutummaksi ja parantaa opiskelijoiden ei teknisiä taitoja käytännönläheisesti ja sel keästi. Lopputuloksena saatiin laajaalainen suunnitelma siitä, kuinka esimerkkikohteena käytetty Kilpilahden teollisuusalueen kaltai nen, erityistä tarkastelua vaativa kohde tulisi huomioida onnettomuuksien ehkäisyn pal velutuotannossa. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088294 Opinnäytetyössä kehitettiin ItäUuden maan pelastuslaitoksen tarpeisiin toimin tamalli, jonka avulla pelastuslaitos kykenee kehittämään onnettomuuksien ehkäisytyön palvelutuotantoa erityistä tarkastelua vaati vien kohteiden osalta. Työpajassa käsitellään kolmea osaalueetta: kommuni kointia, tiimityöskentelyä ja päätöksentekoa. Opinnäy tetyössä selvisi, että ensihoidon päätöksen tekoon vaikuttavat tekijät ovat hyvin moni naisia. Aineiston järjestämisessä käytettiin ai neistolähtöistä sisällönanalyysia
Tästä jouduttiin luo pumaan palon nopean kehityksen vuoksi. Palokunta avasi levittimellä lommou tuneen konepellin, irrotti akun johdot ja hi nausauto vei auton pois. Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 10/2023. 6/2022 DIEBURG, SAKSA. Onnettomuuden 10/2023 uhrit, joilla oli hengitysvaikeuksia, murtumia ja palovammoja, kuljetettiin sairaalahoitoon. Yksi toisensa jäl keen hyppäsi 30 metrin korkeudesta me reen. Keskus hälytti kello 00.30 Amelandin ja Schiermonnikoogin saarten meripelastajat. Yhteensä seitsemän nostettiin pelas tusaluksiin. Teksti: Teksti Anje Romein (Tietoja täydennetty nettiuutisesta) Yöllä tulleen hätäilmoituksen mukaan tien vieressä oli kolariauto. Laivaston palokunta oli valmiina sammuttamaan palon, jos se vielä syttyisi. Sammuttajia ei kuitenkaan voinut viedä alukselle ja vesitykkien käyttö olisi tehnyt aluksesta epävakaan ja upotta nut sen. Savunmuodostus oli 30. Miehistö ei onnis tunut sammuttamaan nopeasti kehittynyttä ja runsaasti savua tuottanutta paloa. Sairaankuljettaja otti toisesta vielä verikokeen. Se oli yhä vaarassa kaatua ja upota, mistä olisi seurannut ympäristöva hinko. Merivartioston lentäjä kertoi lämpökameran osoittavan liekit odotettua paljon kuumemmiksi.” Merimiehet seisoivat kaiteen vieressä pelastusliivit päällään. Öljyntorjuntaaluk set olivat valmiina puomittamaan vuodot, joita ei onneksi tullut. Kun poliisi salli miesten poistua, he katosivat metsään. Palokunta ja poliisi eivät kuitenkaan löy täneet onnettomuuspaikalta eikä sen ympä ristöstä ketään. Kaksi pelastushinaajaa jäähdytti palavan aluksen laitoja. Palokunnan drone havaitsi lämpökamerallaan 800 metrin päässä kak si pellolla makaavaa hahmoa ja jäi valaise maan niitä. Hypänneistä kuusi selviytyi, mutta yksi kuoli jo pelastusaluksessa. Den Helderin meripelastuskeskus vas taanotti kapteenin lähettämän hätäsano man. Pää asiassa intialaista miehistöä oli 23. Alus oli 27 kilometriä pohjoiseen Amelandin saa resta. Poliisin puhallustesti osoitti kumman kin vahvan humalatilan. Lastina oli 3783 henkilöautoa, joista 498 oli sähkö tai hybridiautoja. Fremantle Highway alus lähti 25.7.2023 kello 14.10 Bremerhavenin satamasta kohti Singaporea. Anna Margaretha pelastusaluksen päällik kö Kars Blokker kertoo: ”Tunnin kuluttua näimme palavan ja sa vuavan laivan. Alemmilta kansilta ajettiin noin tuhat vahingoittumatonta autoa ulos. Sen sijaan helikopterit pelastivat aluksen loput 16 merimiestä. elokuuta. Sairaankuljettajat odottivat heitä Lauwersoogin satamassa. Miehet olivat lievästi loukkaantuneita, mutta eivät suostuneet lähtemään sairaa laan. Jäljistä päätellen se oli kulkenut siellä satojen metrien matkan, kaatanut hätäpuhelimen ja ennen pysähty mistään kääntynyt vastakkaiseen suuntaan. heinäkuuta mennessä vähentynyt niin paljon, että Hol lannin ympäristövirasto päätti hinauttaa aluksen Eemshavenin satamaan, jonne se saapui 3. Tällä välin meripelastuskeskus oli hälyt tänyt Rotterdamin MIRGmeripelastusryh män, joka oli tarkoitus lennättää kahdella helikopterilla alukselle. Seuraavana päivänä pelastus hinaaja kiinnitti köyden alukseen. Tehtäviä oli useita: palon sammutus, miehistön pelastaminen ja ympäristövahin gon torjunta. 60 Pelastustieto 7/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sammuttaminen olisi ollut liian vaarallista AMELAND, HOLLANTI Drone löysi kuljettajan Fremantle Highway -aluksen palo. ”Kuumuus tuntui jo turvallisella etäisyydellä”. Vähän ennen puoltayötä yksi sähkö autoista syttyi palamaan
Kahdella isolla soihdulla pystymme poltta maan 2000 kiloa tunnissa”, Jim Olsson selit tää. Sen jälkeen rakennusta valeltiin vesitykeillä. Kontit ovat kuuden pelastus laitoksen (Luulaja, Kramfors, Köping, Skövde, Stenungsund ja Perstorp) käytössä. • Höyrystin, jolla nesteytetty kaasu höy rystetään ennen soihtuun tai soihtuihin johtamista. Palo tunkeutui asuntoihin rikkoutuneiden ikkunoiden kautta. Palo synnytti valtavan kipinäsateen. Asuntoihin ei romahdus vaaran vuoksi voinut mennä. 1/2023 Ruotsin pelastusvirasto MSB on hankkinut kuusi konttia, joiden kalustoa voidaan käyttää polttoainekaasujen (eteenin, nestekaasun sekä puristetun ja nesteytetyn metaanin) kuljetuson nettomuuksissa. 7/2023 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA ESSEN, SAKSA Ennennäkemätön palo 53/2022 Kalustokontti kaasujen kuljetusonnettomuuksille RUOTSI 21.2.2022 kello 2.15 tulleen hätäilmoituksen mukaan kerrostalon parveke paloi. Lämpötila oli vain +2 °C. Teksti: Per Larsson. Liekit ulottuivat ensimmäisestä viidenteen kerrokseen. Konteissa on muun muassa: • Kaksi isoa soihtua kuljetussäiliön ja pienempi soihtu ajoneuvon LNGpolttoaine säiliön tyh jennykseen. Enimmäkseen kevyesti pukeutuneet asukkaat sijoitettiin ensin liikennelaitoksen bussiin ja sitten läheiseen yliopistorakennukseen. Rakennuksen julkisivut oli eristetty mineraalivillalla. Yksi kontti maksoi kaksi miljoonaa kruunua (180000 euroa). Lisäksi pelastuslaitokset saa vat vuosittain 190000 kruunua (17000 euroa) valmiuden ylläpitoon. • Kamera, jolla säiliön painetta voidaan seurata turvalliselta etäisyydeltä. ”Tällaisia onnettomuuksia sattuu kerran tai kaksi kertaa vuodessa, mutta ne voivat aiheut taa suuria vahinkoja. Lisäksi torjuntaa harjoitellaan kerran vuo dessa. Palolaitos sai palon hallittua vasta aamulla. Koska ympäristön paloposteista ei saatu tarpeeksi vettä, palokunta selvitti satoja metrejä pitkät siir tojohdot. • Erikokoisia kytkimiä ja liittimiä. Osa tarvittavasta kalustosta, kuten henkilön suojaimet ja Exsuojatut valaisimet, on jo pe lastuslaitosten vaarallisten aineiden kontissa. Jos LNGsäiliön eristys on vahingoittunut kuljetusonnettomuudessa, varo venttiili avautuu 5–7 tunnin kuluttua. Kaidelevyt ulottuivat 65 metrin pituisen pihajulkisivun päästä päähän. Pihalle pysäköity henkilöauto syttyi ja useat autot vahingoittuivat lämpö säteilystä. Onneksi kaikki asukkaat pystyttiin evakuoimaan ajoissa ja vain kolme heistä sai lievän savumyrkytyksen. Pakollisten palovaroittimiensa hälyt täminä muut asukkaat poistuivat omatoimisesti. Paineen kevennys on aloitettava sitä ennen”, Thomas Degeryd kertoo. Myrskytuuli (puuskat jopa 25 m/s) levitti paloa uskomat toman nopeasti vaaka ja pystysuuntaan. 35 asuntoa tuhou tui täysin. Sammuttajien turvallisuuden vuoksi asuntopalojen sammutus jouduttiin keskeyttämään. Niiden palokuorma muodostui muovilevyis tä, puutarhahuonekaluista, istuintyynyistä ja kaasugrilleistä. Hän oli avannut savunpoisto luukut, minkä ansiosta porraskäytävät pysyivät evakuoinnin ajan savuttomina. ”Säiliön tyhjennykseen soveltuvien soihtu jen kokoa rajoittaa niiden liekkien lämpösätei ly. Rakennuksesta evakuoitiin 98 asukasta. Talossa asuva palokuntalainen toi liikuntarajoitteisen asukkaan pyörätuolissa ulos. Palosyytut kinta on yhä kesken. Vettä suihkutettiin kuudella vesitykillä ja yhdellätoista suihkuputkella. Palokuntalaiset pelastivat toisen liikunta rajoitteisen asukkaan. 128 asukasta jäi kodittomiksi. Palovau riot ylittivät kymmenen miljoonaa euroa ja rakennus joudut tiin purkamaan. Kyseisten pelastuslaitosten kaikki palomie het on koulutettu käyttämään näitä menetel miä. Palon lämpösäteily rikkoi 15 metrin päässä olleen naa puritalon ikkunoita ja sulatti niiden ulkopuolisia rullakaihti mia. Ensimmäisten yksiköiden saapuessa jo puolet pihajulkisivun parvekkeis ta oli liekeissä. Parvek keiden kaidelevyt ja väliseinät olivat muovisia. Vettä käytettiin enimmillään 10600 litraa minuu tissa. Kysymyksessä oli uusi, viisiker roksinen, Lkirjaimen muotoinen, kivirakenteinen asuintalo. Nopein menetelmä on kaasun siirto, mut ta sitä varten paikalle on tuotava sopiva tyh jä säiliö. • Letkuja, joilla nesteytetty kaasu siirretään höyrystimeen tai toiseen kuljetussäiliöön
”Lähtökohtamme oli se, että pitää saada vähemmän tilaa vievä tuoli, sillä olimme poistamassa sitä ohjaamon väliseinästä. Hän haluaisi jo pois kulttuurista, jossa työt tehdään ihmisvoimalla. ERGONOMIASTA VASTUU TYÖNANTAJALLAKIN Fast-porrastuoli oli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kokeiltavana. Fernon Fast Chair -porrastuoleissa on portaikossa työtä helpottava tela. Tuolin istuin tehdään vinyylistä, jolloin se on pehmeämpi ja muotoutuu ikään kuin kupiksi tai kovamuovista, jolloin istuin pitää muotonsa. Toisessa irrotettavalla telalla olevassa mallissa on lisäksi akkukäyttöinen moottori, jolla voidaan avustaa potilassiirtoa niin portaita ylöskuin alaspäinkin mennessä. Molemmat materiaalit ovat helppoja puhdistaa. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Dimitri Lisitsyn MUISTOISSA F ast Chair -porrastuoleja on kolmenlaisia, kiinteällä telalla varustettuja sekä kahdenlaisia irrotettavalla telalla varustettuja. Moottori toimii viiden ampeeritunnin akulla. Katso video Pelastustiedon Instagramista.. Fast-tuolissa on tela, jonka varassa tuolia voidaan liikutella portaissa. ”Tuolit valmistetaan EU-alueella Fernon omalla tehtaalla Slovakiassa, ja ne tulivat markkinoille viime keväänä”, kertoo Ferno Nordenin Vesa Jokipelto. Fernon Fast-tuoli meni kuin heittämällä suunnittelemaamme paikkaan kuljettajanpuoleisen sivuoven lokeroon”, ensihoitomestari Risto Lehti sanoo. 62 Pelastustieto 7/2023 KALUSTONURKKA Fast auttaa ylämäessäkin Fernon Fast Chair -porrastuoli helpottaa ja tarjoaa ergonomiaa ensihoitajan potilasevakuointeihin. Ensihoitajan ei tarvitse evakuoinnin aikana kannatella tuolia omin voimin, kuten perinteisen kantotuolin kanssa työskennellen
Hänen joukkuetakkinsa roikkui edelleen eteisessä, vaikka aktiiviura joukkueessa olikin jo takana. Iltakahvin hän joi yleensä puolenyön aikaan, juuri ennen nukkumaan menoa. Untolle sai soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja hän vastasi aina puhelimeensa. Untoa jää kaipaamaan koko kylä. Unto ehti täyttää 66 vuotta viikkoa ennen yllättävää kuolemaansa. Unto oli avulias ja kantoi arkkua hautajaisissa, jos jollain ei ollut tarpeeksi kantajia. Yli 50 vuoden ajan Unto sai yöllisiä hälytyksiä ja saapuvia ilmoituksia onnettomuuksista, tulipaloista ja elvytyskeikoista. 7/2023 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA Talonmies, Metsäkeskuksen ojitussuunnittelija ja VPK-aktiivi Unto Rasila kuoli kotonaan Pyhäjärvellä 13. Unto oli koko elämänsä aktiivinen VPK:lainen, ja kävi hälytyksissä viimeisiin päiviinsä asti. On paikkoja, joissa kuormaa pitää viedä välillä ylöspäinkin, jotta voidaan liikkua autolle.” PLUSSIA ENEMMÄN KUIN MIINUKSIA Lehden mukaan Fast-porrastuolien pyörät saisivat olla hieman kookkaammat, ja akku tekee siihen painoa lisää, mutta hyödyt ovat isommat. Traagisesti viimeinen hänelle saapunut hälytys oli hänen oma elvytyksensä. Moottoripöyräily piti hänet ikinuorena, ja hän rakasti vauhdin huumaa. Unto eli koko elämänsä Pyhäjärvellä ja hän tunsi lähitienoot kuin taskunsa. MUISTOISSA Unto rakasti moottoripyöräilyä. Johanna Rasila Kirjoittaja on Unto Rasilan tytär Koko kylän Unto Unto Rasila s. Unto tunnettiin ahkerana lukijana, ja hän luki erityisesti tietokirjoja toisesta maailmansodasta ja avaruudesta. Unto oli tunnetusti mustan kahvin suurkuluttaja. Potilastestaaja kertoi telan kuljettaneen tuolia portaikossa tasaisesti, vakaasti ja moottorin vaimeaa surinaa lukuun ottamatta äänettömästi. VPK oli iso osa Unton elämää. Unto oli aina valmis auttamaan lähimmäisiään. Pyöräily ei enää tuntunut samalta, kun pitkäaikainen ystävä ja pyöräilykumppani Jussi menehtyi muutamaa vuotta aiemmin. Hän teki usein pyöräreissuja lähitienoilla ja pidemmällä pitkin kesää. Hän toimi myös yli 25 vuotta kiinteistönhoitajana Pyhäjärven vanhustenkotiyhdistyksellä, jossa hän työskenteli kuolemaansa saakka. Käyttöohjain yhdistetään moottoriin bluetoothilla. Sairaalasta hänet kuitenkin lähetettiin kotiin. Ohjaimessa on varajärjestelmänä kierrejohto, joka tarvittaessa antaa käyttöohjaimeen virtaa vaikkapa paristojen hiipuessa kesken käytön.. Moottorilla varustettua porrastuolia esiteltiin Turvallisuus-messuilla. Tuolin kädensijassa oleva käyttöohjain toimii paristoilla ja itse moottori ladattavalla akulla. Viimeiset kirjaston kirjat hänen pöydällään olivat kolme Ilkka Remeksen teosta, Ursan Tähdet 2023 -kalenteri ja Maria Lähteenmäen Punapakolaiset. heinäkuuta 2023. Pyöräilyn lisäksi Unto nautti erityisesti jääkiekosta. ”Olemme laittamassa tällaisen porrastuolin ambulanssin tarjouspyyntöihin vaatimuksiksi.” Lehti arvioi, että jos tuolilla säästetään yksikin työtapaturma, se maksaa hintansa moninkertaisena takaisin. Virallisen työuransa Unto teki Metsäkeskuksella ennen eläkkeelle jäämistä. Unto oli äärimmäisen sivistynyt ja seurasi aktiivisesti politiikkaa ja maailman menoa. 13.7.2023 Pyhäjärvi ”Työnantajan velvollisuus on ajatella myös ergonomiaa. Unto oli juurtunut vahvasti Pyhäjärvelle, ja hän olikin oikea koko kylän Unto, koska niin monet tunsivat hänet. 5.7.1957 Haapajärvi k. Saipahan hän välillä sakkojakin ylinopeudesta, vaikka muutoin lainkuuliainen olikin. Sen kannalta on olennaista, että työtä voidaan avustaa sekä ylösettä alaspäin mentäessä. Untolla oli myös kolme lasta ja viisi lastenlasta. Unto oli Pyhäsalmen VPK:n kantava voima ja saikin useampana vuonna palkinnon aktiivisimpana hälytyksissä kävijänä. Muutamaa tuntia myöhemmin hän kuoli omassa sängyssä nukkuessaan aortan repeämään. Unto pelasi vuosikymmeniä paikallisessa seniorijoukkueessa, Willisioissa. Unto oli mietiskelijä ja nautti esimerkiksi hautausmaalla käyskentelystä ja hyvistä keskusteluista. Torstaina 13.7.2023 Unto ajoi kolarin ja pyysi soittamaan ambulanssin valitellen huonoa oloa
Nuoruudessa ja työuran alussa pelasin lähes jokaista joukkuelajia. LEMPIHARRASTUKSESI. Tykkään syödä hyvin ja kuunnella jazzia tai vastaavaa rau hallista musiikkia. Olen saanut nauttia useita vuosia hyvästä lihasta ystävä perheen luomukarjatilalla. Tarkoitus on lisätä jääkiekkoa tulevana talvena. Taloa rakentaessa aamupäivi sin radiosta tuli Suomipop ja iltapäivän sekä illan kuunte lin Novaa. Ehdoton listasuosikkini on hyvä pihvi. Helpot banaaniletut maistuvat koko perheelle.. Yhtä banaania kohden aina kaksi kananmunaa . Lähes joka aterialla pöydässä on myös vihersalaatti. 64 Pelastustieto 7/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Banaaniletut • 4 kananmunaa • 2 banaania • tarvittaessa, jos haluaa: • ½ tl vaniljasokeria • ½ tl kanelia Tämä on kahden aikuisen annos. LEMPIRUOKASI. Valmistus: – Laita kaikki raaka-aineet tehosekoittime en ja aja noin 30 sekuntia aineet sekaisin. Tieliikennepelastamista ja kalustoa hän kehittää myös oman yrityksensä kautta. Viimeisin iso rypistys elämässä oli rakentaa perheelle omakotitalo. Nykyään liikuntamäärät ja lajit ovat vähentyneet huolestuttavasti. Teemme perheen kanssa perusterveellistä arkiruo kaa, jonka pääraakaaineet ovat kana ja kala sekä satun naisesti punainen liha. Yksi suoma laisen musiikin kova tekijä VesaMatti Loiri puhuttelee minua paljon. Tietenkin yöker hossa tai keväisin laskettelukeskuk sen after skissä pitää soida aivan toisen lainen musiikki. Palomiesurheilusta on mitaleja kaapissa jääkiekosta, kaukalo, jalka ja lentopallosta sekä saliban dysta. Nykyään autossa kuuntelen Top51kanavaa. Kesällä tuli uutena lajina maastopyöräily metsä ja pururatalenkeillä. Vapaaajalla Spotifysta voisi soida JVG, Lauri Tähkä, Poju, Portion Boys ja miksei uutta tulemista tekevä PMMP sekä Paula Vesala. Arkiruuasta täytyy mainita isin makaronilaatikko, joka on yksi tyttöjen kestosuo sikeista. Nautin hyvästä ruuasta ja ravintoloissa tulee käytyä jonkin verran. MITÄ KUUNTELET. – Lettujen kanssa lisukkeena voi käyttää lähes mitä vain, mutta minun suosikkini ovat: Agave-siirapp i, pähkinät, mantelirouhe, auringonkuk an siemenet, jogurtti tai rahka, marjoista esimerkiksi mansikat tai mustikat. Työvuorossa käyn salilla ja olemme pelanneet jo useamman vuoden Pickleballia paloase malla. Reseptinä halusin jakaa meidän perheen ehdottoman tämänhetkise n suosikin, joka on loistava aamutai iltapala. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Samu Kempin albumi ja Kimmo Kaisto – Tämän jälkeen letut paistetaan paistinpannu lla öljyn kanssa. NÄISTÄ TYKKÄÄN Asia on pihvi! Paloesimies Samu Kemppi Keski-Suomen pelastuslaitokselta on myös SPPL:n tieliikennepelastamisen toimikunnan puheenjohtaja. Jokai selle musiikkimuodolle on oma paikkansa. Musiikkimakuni on hyvin laaja
Lisäksi Pelastustiedon messuosastolla toimitussihteeri Risto K. Järvinen ja toimittaja Vesa Toikka tekivät syyskuun numeroa. K U V A K A A P P A U S : P A LO N T O R JU N T A 6 /1 9 6 3. Kaiken tuhon aiheutta jana oli vernissan itsesyt tyminen, jota poliisitutki mus pitää jokseenkin var mana. 7/2023 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA NÄISTÄ TYKKÄÄN Pelastustieto-lehden toimintaa esiteltiin Turvallisuus 2000 -messuilla Tampereen Pirkkahallissa. päivänä 1963 Kylmäkoski Oy:n tehdas alueella. Lähiympä ristö oli kovan kuumuu den takia suuressa vaa rassa”, kertoo Kylmäkos ken kunnan palopäällikkö Bruno Nieminen. Kiitos! Noin 64 miljoonan van han markan suuruiset palovahingot aiheuttanut suurpalo loimusi tuhoi sana ja uhkaavana touko kuun 22. Vernissan itsesyttyminen aiheutti suurpalon ja miljoonavahingot Kylmäkoskella Lue Palontorjunta 6/1963:n artikkeli sekä monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla voit myös lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1959–2009. ”Välittömästi anne tun palohälytyksen pe rusteella lähti Kylmä kosken VPK palopaikal le, jonne matkaa oli noin seitsemän kilometriä. Jos sinulla on vanha palokuntatai ensihoitoaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Jo matkalla näimme valta vien tulenlieskojen nou sevan taivaalle ja saavut tuamme paloalueelle oli höyläämö ja naulaamo rakennus sekä koneosas to ja heloittamo kauttaal taan tulessa. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Palopaikalla tais telivat tulta vastaan teh taan oman palokunnan li säksi Aseman, Kylmäkos ken, Viialan, Honkolan, Urjalan, Taipaleen, Toija lan ja Sotkian VPK:t se kä VR:n sammutusosasto Toijalasta
Muista liittää mukaan yhteystietosi. Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta 5.12. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpgmuodossa. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen Näin tilaat Se käy helposti. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä!. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastus tieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratames tarinkatu 11, 00520 Helsinki. 66 Pelastustieto 7/2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA Numerossa 8/2023 • Hälytysilmoitus: Öljyvahingontorjuntaa jään alla • Selvitys ensihoidon esihenkilöiden työnkuvasta • Suurimman hyvinvointialueen pelastustoimi Pirkanmaalla • Hot defusing – ensihoitotehtävän välitön purkutilaisuus • Tulevaisuuden pelastajat Pelastustieto 8/2023 ilmestyy 27. mennessä 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasa vuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. joulukuuta
Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Suunnittelussa on myös huomioitu käyttöönotonja käytön jälkeisen huollon helppous. 2021 215x275.indd 1 26.5.2021 10.03. SEURAAVASSA NUMEROSSA CAFS CUBE on uusi, liikkuva ja tehokas sammutusratkaisu juuri Sinulle. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Siirrettävä CAFS CUBE on moottoriruisku vaahdonsekoitusjärjestelmällä ja ruuvikompressorilla. Rosenbauer CAFS CUBE Kulmala Pelastutieto kesakuu Rosenb. Ohjauspaneeli LCS on tuttu Fox 4/S moottoriruiskusta ja antaa tarpeellisen informaation yhdestä paikasta. Voit käyttää vettä, vesi/vaahtoseosta tai CAFS vaahtoa (märkä tai kuiva). CAFS CUBE on helppo käyttää
NO NYT TULI VAAHTO, JOSTA KANNATTAA VAAHDOTA! Uusi ja monikäyttöinen SOLBERG ® VERSAGARD™ AS-100 luo uuden standardin alkoholia kestäville sammutusvaahdoille. Tällä fluorittomalla vaahtotiivisteellä on erinomainen sammutusteho ja sitä on saatavana laajana valikoimana jokaiseen käyttötarkoitukseen. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. 1312 certification UL 162 Listed. Kysy lisää! Sertifikaatit: EN-1568:2018 (1A/1A) LASTFIRE (Good/Good/Good) IMO MSC.1/Circ. Ei viskositeettiongelmia. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi