Se sijoitettiin lattialle petauspatjan läheisyyteen. Sytyttäminen Saunassa ollut petauspatja syttyi ensimmäisenä. Bastuns och tvättrummets brandbelastning. Kynttilää siirrettiin hieman vinossa asennossa lähelle patjan hiiltynyttä kohtaa niin, että patjan pinta alkoi palaa liekillä. Kynttilä jäi palamaan noin 20 min ajaksi, mutta patja ei tässä ajassa sytyttänyt petauspatjaa, vaan kynttilän liekki vain tummensi (hiillytti) petauspatjan pintaa. PELASTUSTIETO 9/2010 ILMESTYY 25.11. Kuva 10. B1/2009Y Viiden nuoren kuolemaan johtanut tulipalo omakotitalossa Naantalissa 9.10.2009 35 Saunan ja pesuhuoneen palokuorma Saunan ja pesuhuoneen poikkeuksellisen käyttötarkoituksen vuoksi niihin oli varastoituna erinäinen määrä irtainta materiaalia, jotka muodostivat merkittävän lisäpalokuorman jo normaalistikin herkästi palavien paneelipintojen lisäksi. 14 Maailman parhaan maan parhaan kylän VPK s. Fire load of the sauna and washroom. Palon alkulähteenä käytettiin kynttilää. Petauspatja oli jonkin verran kallellaan kynttilään päin. Tavarat sijoiteltiin saunaan ja pesuhuoneeseen teknisen ja taktisen tutkinnan tulosten mukaisesti (kuva 10). 40 8/ 20 10 28.10. Pesuhuoneen ja välitilan välinen ovi suljettiin tilasta poisJakkaralle unohtunut kynttilä sytytti Naantalin kuolonpalon s. Ensin palava kynttilä asetettiin noin 10 cm:n etäisyydelle patjasta. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Ensivaste ensihoidon tukena Joroisten bussiturmassa s. Picture 10. Petauspatja oli sijoitettuna kiukaan ja lattiajakkaran väliin kaksinkerroin taitettuna (kuva 10). Saunan ja pesuhuoneen palokuorma. Bild 10. 30 Suurharjoitus testasi sukeltajien yhteistoimintaa s. 8
Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. / . . – Pelastusop iston harjoitusal ue rakennettu EU-tuella s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Paloasemie n homeonge lma Rutiinikeik asta pullosade s. TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERO ILMESTYY 31. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivu illa kerrotaan Permin yökerhopalosta s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJE LUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Saat itsellesi lahjaksi näkyvän & laadukkaan heijastinliivin Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon (09) 2293 3811 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi ammattilehti on tutkitusti luettu ja luotettava Tilaajalahjan postitamme sinulle maksusuorituksesi saatuamme. / . Pelastusop iston harjoitusal ue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantote htaan sammutus töihin s. . / . . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. ALAN JOHTA VA AMMA TTILEH TI – TEEMA NA PELAS TAJAN KALUS TO JA VARUS TEET Paloasemie n homeonge lma voi viedä työkyvyn s. Tilaa kaverillekin Pelastustieto lahjaksi pukinkonttiin!
Sosiaalija terveysministeriössä päädyttiin siihen, että vain työttömyysturvalainsäädäntöön tehtävällä muutoksella asiaan voidaan vaikuttaa. Miksei myös esimerkiksi television BB-taloon valistamaan nuoria tulen vaaroista ja kertomaan millaisen riskin alkoholi aiheuttaa. Eduskunnassa on käsittelyssä kansanedustaja Janne Seurujärven (kesk.) puolitoista vuotta sitten tekemä lakialoite. Tutkintalautakunta nosti hätäkeskustoiminnan ohella esille viisi muutakin suositusta. Mutta ei ainakaan avata ovea tulipalolle. Näin lainmuutos voisi tulla voimaan jo ensi vuoden alussa. Toive on, että hallituksen esitys saataisiin eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella. Se sai silloin laajalti muita edustajia taakseen ja siirtyi valiokuntakäsittelyyn. Sisäasiainministeriön aloitteesta sosiaalija terveysministeriössä käsiteltiin asiaa ja myös kansanedustajan lakialoitteessa on puututtu epäkohtaan. Tiedotusvälineet nostivat tapahtunutta enää niukalti esille, ja eniten palstatilaa sai hätäkeskustoiminta. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 8 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Nyt vain on niin, että vaalikausi lähenee loppuaan ja eduskunnan käsittelyssä on paljon asioita. Nettimaailmaan pitää mennä, sanoo viestinnän professori. Turvallisuusviestiä pitäisi saada vietyä sinne, missä väki, erityisesti nuoret liikkuvat. Lakialoite on tekijän mukaan etenemässä ja esitystä valmistellaan sosiaalija terveysministeriössä. P.S. Miten sitä viestiä voitaisiin terävöittää, että tulipaloon joutuessaan ihminen yrittäisi joko tukahduttaa tulen tai poistua kiireesti paikalta. Yksi niistä oli ihmisten opettaminen toimimaan oikein tulipalotilanteessa. ”Tulipalolle ei avata ovea” Vuosi sitten suuren julkisuuden saaneen viiden nuoren kuolemaan johtaneen Naantalin asuinpalon tutkimus julkistettiin. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2010 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Yhteisharjoitukseen osallistuneet sukeltajat tuotiin Rankin linnakesaarelle Puolustusvoimien NH90-kuljetuskopterilla Kuva: Esa Aalto Sopimuspalomiesten työttömyyskorvausongelma nyt kuntoon Sopimuspalomiehen saama toimenpidepalkka pienentää edelleen työttömyyskorvausta. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Sitä katsoo moni nuori silmäpari.. Jos ei nyt, niin seuraavan hallituksen ohjelmassa pitää olla maininta siitä, miten haja-asutusalueiden turvallisuuspalvelutkin turvataan ja siinä yhtenä mukana tämän epäkohdan poistaminen. Yhteistä tahtoa siihen löytynee, ainakin nykyiset kansanedustajat ovat sen ilmaisseet. Viesti on yhtä tärkeä kuin se, miten voimme käyttäytyä niin turvallisesti, ettei tällaisiin tilanteisiin koskaan jouduttaisi
Kaupungissa on pystytetty mainostauluja, joissa kehotetaan autoilijoita antamaan tietä ambulansseille, mutta kehitys ei ole toistaiseksi kulkenut hyvään suuntaan. 34 Pietarin suuret liikennemäärät ja autoilijoiden välinpitämättömyys hälytysajoneuvoa kohtaan ovat ongelma ensihoidossa. Petauspatja oli jonkin verran kallellaan kynttilään päin. Tulipaloissa vakavimmat henkilöja omaisuusvahingot aiheuttaa usein savu ja sen myrkylliset yhdisteet, eivät liekit tai kuumuus. Tavarat sijoiteltiin saunaan ja pesuhuoneeseen teknisen ja taktisen tutkinnan tulosten mukaisesti (kuva 10). 24 teema: ensihoito vpk toimii Palosuojelurahasto ei myöntänyt Virolahden VPK:lle avustusta asemarakennuksen kunnostamista varten, koska remontilla ei lisätä tallipaikkoja paloautoille. Kiinteistön omistajan ja haltijan vastuu sisältää myös paloturvallisuuden savunpoistojärjestelmineen. Kuva 10. Seitsemän kymmenestä vastaajasta oli 24-tuntisen työvuoron kannalla. Kynttilää siirrettiin hieman vinossa asennossa lähelle patjan hiiltynyttä kohtaa niin, että patjan pinta alkoi palaa liekillä. Se sijoitettiin lattialle petauspatjan läheisyyteen. 44 SIVU 51 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 8 /2 01 28.10.2010 8 Harjoittelu takaa toimivan yhteistyön 10 SuVi 2010 vesisukeltajien suurharjoitus Tampereella 12 Vapepa pelastuslaitoksen apuna sukellusonnettomuudessa Pasi Mannerkoski 14 Ensivaste ensihoidon tukena Joroisten bussiturmassa Launo Päivätie 17 Ensihoito hiottu tilaajaa kiinnostavaksi 27 Nykyaikaiset ambulanssit pelastustoimessa 28 Ravintolan etanolitakka leimahti 30 Kynttilä sytytti Naantalin kuolonpalon 32 Nuorisotutkija mukana palontutkinnassa Suvi Vainio 38 Henkilöilmoitustaululle innovaatiopalkinto 39 Isän alkusammutus tehosi 40 Maailman parhaan maan parhaan kylän VPK 42 Palomiehestä ammatilliseksi kuntoutujaksi Pertti Vesaaja 43 Pelastustoimen tutkimusta mittaamassa Sami Häkkinen 46 Pelastusopisto tutkii osa 2 Esa Kokki 47 VTT tutkii Esko Mikkola 48 Kemikaalilaitosten verkostot laajenevat Aki Ijäs 54 Suomalaista pelastusalan kalustoa ja osaamista Vietnamiin Teemu Pietilä 56 Maakaasuauto tulipalossa Risto Lautkaski 60 Oppia ja iloa Suomi-Saksa-projektissa Kirsi Lehtonen, Susanna Sankala 64 Tule alumniksi Pelastusopistoon Mervi Parviainen 65 Jarko Rahkala yli 40 vuoden jälkeen eläkkeelle Tanja Uusitalo VAKIOT 3 Pääkirjoitus 29 Vieraanamme: Tomi Lounema 52 Katajamäki 53 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten palontorjuntatekniikka nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ” Mikä on paras työaika palomiehelle?”. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! FDS-menetelmä Palosimulointiesimerkkinä kauppakeskus Tilanne 3 minuutin kuluttua palon syttymisestä 16.06.10 Pekka Kallioniemi Suunnitelmien tarkastukset 44 turvallisuusviestintä Miten sisäistää onnettomuuksien ennaltaehkäisytyö ja millaista sen pitäisi olla. Kynttilä jäi palamaan noin 20 min ajaksi, mutta patja ei tässä ajassa sytyttänyt petauspatjaa, vaan kynttilän liekki vain tummensi (hiillytti) petauspatjan pintaa. Ensivaste ensihoidon tukena Maailman parhaan maan B1/2009Y Viiden nuoren kuolemaan johtanut tulipalo omakotitalossa Naantalissa 9.10.2009 35 Saunan ja pesuhuoneen palokuorma Saunan ja pesuhuoneen poikkeuksellisen käyttötarkoituksen vuoksi niihin oli varastoituna erinäinen määrä irtainta materiaalia, jotka muodostivat merkittävän lisäpalokuorman jo normaalistikin herkästi palavien paneelipintojen lisäksi. Valitse kysely Mikä on paras työaika palomiehelle. Petauspatja oli sijoitettuna kiukaan ja lattiajakkaran väliin kaksinkerroin taitettuna (kuva 10). Bastuns och tvättrummets brandbelastning. Pesuhuoneen ja välitilan välinen ovi suljettiin tilasta poisJakkaralle unohtunut kynttilä sytytti Naantalin kuolonpalon s. Sytyttäminen Saunassa ollut petauspatja syttyi ensimmäisenä. s. Timo Koukin kädessä on nippu paperia, jolla haetaan avustusta uutta rakennusta varten. Mitä sanoo valistustoiminnan vaikuttavuudesta ja terminolo giasta alan asiantuntija, Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg. Palon alkulähteenä käytettiin kynttilää. 24 tunnin työvuoro 72.1% Kaksivuoro 20.9% Kolmivuoro 7% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi. s. Ensin palava kynttilä asetettiin noin 10 cm:n etäisyydelle patjasta. s. Picture 10. / . Mikä saa osallistumaan Turvallisuus-messuille. Millä keinoin myös asennetta tehtävää työtä kohtaan voitaisiin muuttaa. TEEMALLA PELASTUSKA LUSTO JA -VARUSTEET Ensivaste ensihoidon tukena Joroisten bussiturmassa s. Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. Saunan ja pesuhuoneen palokuorma. Bild 10. Suurharjoitus testasi sukeltajien yhteistoimintaa s. Mikä on paras työaika palomiehelle. Fire load of the sauna and washroom. tässä numerossa PELASTUSTIE TO 9/2010 ILMESTYY 25.11. Maailman parhaan maan parhaan kylän VPK s. 36 Tiistai, 19.10 2010 13:38 Etusivu Palaute Sivukartta Mikä on paras työaika palomiehelle. s. Paitsi savunpoiston tärkeyttä, myöskään siihen liittyviä vastuita ei usein tiedosteta. . Mikä on paras työaika palomiehelle?
09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi Vapaaehtoispalokunnan päällikön merkki K ullanvärinen Phoenix-aiheinen vaakunalaatta. Hinta 6,30 € Tuotenumero: 61002 Vapaaehtoispalokunnan hallinnollisten tehtävien merkki Kullanvärinen 6-sakarainen teräväkärkinen tähti. Hinta 6,60 € Tuotenumero: 61004 Kullanvärinen nauha olkapolettiin 7 cm mittainen 6 mm leveä nauha ommeltavaksi olkapolettiin. Hinta 15,15 € Tuotenumero: 11013 UUTUUKSIA Pelastustieto_lokakuu.indd 1 19.10.2010 8:30:45. Leveys 13,5 mm ja kokonaiskorkeus 17,5 mm. R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Hinta 6,30 € Tuotenumero: 61003 Alueellisen palokuntajärjestön hallinnollisten tehtävien merkk i Kullanvärinen 8-sakarainen pyöreäkärkinen tähti. Hinta 6,90 € Tuotenumero: 61001 Vapaaehtoispalokunnan alipäällystön merkki Phoenix-aiheinen tasasivuinen kolmiolaatta. Saatavilla marraskuun lopussa. Sivun pituus 14 mm. Paloilmoittimen ylläpito SPEK opastaa 24 Kirjassa on perustiedot paloilmoittimista. Kirja sopii tietolähteeksi kiinteistön paloturvallisuudesta vastaaville, suunnittelijoille, asentajille, huoltajille ja käyttäjille
Samassa paikassa perustettiin CTIF:n historiakomissio 1998. Valtiosihteeri Antti Pelttari totesi viikko sitten, että lakiesitys annetaan lähiviikkojen aikana. Sosiaalija terveysministeriön kanssa on käyty läpi poistumisturvallisuuteen liittyvät asiat ja ne ovat mielestäni hyvällä mallilla, Pelttari sanoo. Keskuksessa on myös CTIF-halli ja kansainvälinen palokunta-arkisto. – Itäja Keski-Uudenmaan sekä Helsingin hätäkeskusten toiminta on varmennettu siirron jälkeen vielä teknisen varajärjestelmän avulla. Ensi vuonna rovaniemeläiset siirtyvät Ouluun.. Viimeistelytestissä havaitun tiedonsiirtovirheen takia muutto viivästyi viikolla. Uudet hätäkeskuspaikkakunnat ovat Oulu, Vaasa, Kuopio, Turku, Kerava ja Kouvola. Siellä sijaitsevat kansallinen palomuseo, kirjasto ja arkisto. Eturivissä kolmas oikealta alkaen työryhmän pj. – Sen jälkeen lain käsittelyaika riippuu eduskunnasta ja hallintovaliokunnasta. Pelastusalan kansainvälinen kirjasto Pribyslaviin ovat myös luentosali, useita kokoushuoneita sekä hotelli ”Junger Feuerwehrmann”. Keskuksen tiloja CTIF-Komission der Feuerwehrund CTIF-Geschihte, Museen und Dokumentation -jäsenet ja järjestäjien edustajia Varazdinin kaupungintalon portailla. Suomen edustaja komissiossa oli päätoimittaja Juhani Katajamäki. Arvioitavaksi jää siis vielä se, kyetäänkö laki saamaan voimaan alkuperäisen aikataulun mukaan eli 1.1.2011. Helsingin hätäkeskuksen muutto Keravalle on ollut hyvä oppimisprojekti hätäkeskusten yhdistämisessä. Adolf Schinnerl, CTIF:n presidentti Walter Egger ja komission puheenjohtaja Dieter Farrenkopf. Tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä toimii yhtenäinen ja verkottunut valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos. Tällä varaudutaan vaiheeseen, jolloin hätäkeskusten toiminta yhdistetään kokonaisuudessaan. Hallitus on antanut uusille lakiesityksille määräajaksi 3. Keskus on iso linna monine rakennuksineen. Pribyslavissa sijaitsee Fire Service Movement Centre, entisen Tsekkoslovakian aikana vuonna 1973 perustettu kansallinen palokuntaliikkeen keskus. – Siihen uskomme ja siitä lähdetään, että eduskunta ehtii vielä tällä vaalikaudella lain käsitellä, Pelttari sanoo. Hankkeen takana on CTIF, paloja pelastusalan kansainvälinen järjestö, jonka tehtävänä on kokemusten vaihto tulipalojen ehkäisyn, onnettomuuksien torjunnan ja pelastustoiminnan alueella. Molemmat hätäkeskukset käyttävät samaa laitealustaa ja yhteistä tietokantaa. Siellä järjestettiin 1992 kansainvälinen palokuntahistoriaa käsittelevä kokous, jonka osanottajat päättivät perustaa historiatyöryhmän 1993. Juhani Katajamäki Hallituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi annettaneen vielä lokakuun aikana. joulukuuta. Järjestössä on nelisenkymmentä jäsenmaata, myös Suomi. Esityksen kirjaston perustamisesta teki CTIF:n historiaja palomuseokomissio kokouksessaan Kroatian Varazdinissa 29.9. – Eniten keskusteluttavat väestönsuojelumääräykset ympäristöministeriön kanssa. Pelastuslaki odottaa yhä eduskuntakäsittelyä Hätäkeskusuudistus etenee, Helsinki muutti Keravalle Sisäasiainministeriö päätti maaliskuussa 2010 hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista. Helsingin hätäkeskuksen muuton jälkeen Keravalla toimii kaksi hätäkeskusta ja henkilökuntaa on yhteensä 130. Siihen mennessä hallituksen on annettava lakiesitys eduskunnalle. Pelttari sanoo, että pelastuslain uudistamisesta sovittiin hallitusohjelmassa ja sen mukaan edetään. Hätäpuheluiden soittajiin muutos ei vaikuta mitenkään, vakuuttaa Hätäkeskuslaitoksen tietohallintopäällikkö Jukka Aaltonen. 6 8/2010 Tsekin Pribyslaviin ollaan suunnittelemassa paloja pelastusalan kansainvälistä kirjastoa, alan kirjojen, lehtien ja muiden dokumenttien keskitettyä kokoamisja säilytyspaikkaa. Hän osallistui myös komission kokouksen jälkeen järjestettyyn kaksipäiväiseen kongressiin, jonka teemana oli jäsenmaiden palokuntajärjestöjen historia. Osana uudistusta Helsingin hätäkeskuksen operatiivinen toiminta siirrettiin Keravalle 12. lokakuuta
Työntekijävaihtoon pääseminen ei ole rajattu mihinkään ammattiryhmään, mutta se edellyttää kiinnostusta ammattitaidon ja pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseen sekä välttävää ruotsin tai englannin kielitaitoa. 4. 5. STANDARDIT, ASETUKSET JA OHJEET Nämä on esitetty tämän oppaan kohdassa paloja pelastusajoneuvojen SFSja EN-standardit, ks. Työntekijävaihdon tavoitteena on auttaa työntekijää katsomaan ja arvioimaan oman pelastuslaitoksen toimintaa uusista näkökulmista, kehittää omaa osaamista ja ruotsin kielitaitoa. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoteen 2013 mennessä. Palokoulutusyksikköön on rakennettu lohjalaisen Interfire Products Oy:n toimittama uusi kaasukäyttöinen ja ympäristöturvallinen simulaattori, joka otettiin käyttöön elokuussa. Tämän oppaan sähköinen versio on vapaasti kaikkien käytettävissä, ja se on ladattavissa Palopäällystöliiton ja sisäasiainministeriön pelastusosaston kotisivuilta www.sppl.fi ja www. Sammutusauton kaluston avulla tulee selviytyä osalähdön tehtävistä, kuten: sammutustoiminta savusukelluksineen, kuten esimerkiksi huoneistopalo, henkilöautopalo, jne. Opasta on saatavilla rajallinen määrä myös painettuna Palopäällystöliitosta omakustannushintaan. http://www.sppl.fi/files/925/Pelastusajoneuvojen_yleisopas_.pdf Liite 1 SAMMUTUSAUTO 1. Siihen kuuluvat konehuoneja autokansipalojen simuloinnit. Automaattivaihteistoa suositellaan. Lainsäädäntö velvoittaa selkeästi antamaan kaikki viranomaistiedotteet kummallakin kansalliskielellä koko maassa. pelastustoimi.fi. Lämpöeristys ja lämmitys tulee toteuttaa siten, että +15 °C:n sisälämpötila saavutetaan alimmassakin käyttölämpötilassa. Pelastustieto nyt myös Facebookissa. Tavoitteena on aloittaa työntekijävaihto ensi syksyn aikana. Lisäksi viranomaistiedotteiden antamisesta ja kääntämisestä tulisi antaa yleisohje sisäasiainhallinnon viranomaisille ja kääntämisestä huolehtiminen tulisi keskittää Hätäkeskuslaitokselle. Palon johdosta annettiin hätätiedote vain suomeksi. Sammutusauton ominaisuudet, varusteet ja irtokalusto määräytyvät paikkakuntaja toiminta-aluekohtaisten tarpeiden ja resurssien mukaan. Lisäksi saamelaisten kotiseutualueella tiedotus pitää hoitaa myös saamen kielilain mukaisesti. 3. ALUSTA Kantavuus on sovitettava auton varusteiden ja kaluston mukaan, yleensä alustan kantavuusminimi on 9 000 kg. s. Alustassa tulee olla riittävät voimanulosotot palopumpulle ja mahdollisille muille käyttölaitteille, kuten generaattorille ja vinssille. Tällä hetkellä on laajasti käytössä liikenneja viestintäministeriön teleyrityksille tarkoitettu valmiusohje. Sammutusautossa tulee olla tässä oppaassa esitetyt pelastusauton ominaisuuksien ja kaluston vähimmäisarvot ja -määrät, jotta toimintaa johtava henkilö voi riittävällä tarkkuudella arvioida yksikön resurssit toimintatilanteessa. sa 34 vuotta ja siellä on koulutetttu yli 80000 merenkulkijaa ja merellistä viranomaista. Vuosittain järjestetään kaksi harjoittelujaksoa. Meriturvaan kuuluvat Lohjalla toimiva Pelastautumiskoulutusyksikkö ja Upinniemessä toimiva Palokoulutusyksikkö. Kuljettajan osalta tarvekohtainen harkinta. Autokansisimulaattori on ainut laatuaan maailmassa. Sisäasiainministeriön VIRANTA-työryhmä esittää loppuraportissaan, että viranomaisten toimivallasta ja vastuusta antaa viranomaistiedotteita tulisi säätää lailla. Oppaan on laatinut sisäasiainministeriön pelastusosaston toimeksiannosta Suomen Palopäällystöliiton paloautotyöryhmä, ja sen on rahoittanut Palosuojelurahasto. Ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 1982. Se voi olla myös kalustettu vain esimerkiksi sammutusja pelastuskalustolla. Viranomaistiedotteesta säädettävä lailla. Käyttäjiä ovat myös pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien henkilöstö. Vaihto kestää yhden viikon maanantaista sunnuntaihin. Tasauspyörästö on varustettava lukolla. Paineilmahengityslaite sijoitetaan jokaiselle istuimelle tai sen läheisyyteen. Palokoulutusyksikkö on toiminut Upinniemen varuskunnasUusi pelastusajoneuvojen yleisopas ilmestynyt Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Tukholman pelastuslaitos aloittavat työntekijävaihdon. Nyt julkaistu opas korvaa viimeisimmän käytössä olleen oppaan vuodelta 2002. Vuosittain Meriturva kouluttaa palokursseilla Upinniemessä noin 1500 ja pelastautumiskursseilla Lohjalla noin 2000 henkilöä. 2. savutuuletus pintapelastus raivaus ja murtaminen liikenneonnettomuus kemiallinen onnettomuus, tiedustelu ja pelastaminen ensivastetehtävä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa kalustoa, edistää kaluston vaihtokelpoisuutta ja kierrätystä sekä helpottaa hankintaprosessia. Tässä eri pelastusajoneuvoille yhteisessä yleisoppaassa esitetään pelastusautojen ominaisuuksiin, varusteisiin ja kalustoon liittyviä taustoja ja perusteita. Anna palautetta ja keskustele! Pelastusjohtaja Jari Sainio ja Tukholman palopäällikkö Jan Wisén sopivat työntekijävaihdon aloittamisesta Tukholmassa. Toteutuksessa on huomioitava palopumpun ja generaattorin yhtäaikainen ja pitkä käyttöaika. Vaihtoon lähtevä työntekijä on vaihdon aikana palkallisella virkavapaalla. Sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 2010 työryhmän selvittämään viranomaistiedotteiden antamista. Sisäasiainministeriön pelastusosaston johdolla tulisi valmistella sisäasiainhallinnon viranomaisia koskeva yleisohje. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antoi tapauksesta päätöksen, jossa moitittiin ministeriötä kielilain laiminlyönnistä. 8/2010 7 Suomen Palopäällystöliitto on julkaissut uuden pelastusajoneuvojen yleisoppaan. Vierailun jälkeen työntekijä laatii matkasta raportin ja arvioinnin. Sähköistä versiota päivitetään jatkossa, kun määräyksissä tai ohjeissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Meriturvalle autokansisimulaattori Työntekijävaihto alkaa VarsinaisSuomen ja Tukholman välillä Vaihto tehdään pääsääntöisesti lomakauden ulkopuolella syyskuun ja huhtikuun välillä. OHJAAMO-MIEHISTÖTILA Ohjaamo-miehistötila tehdään vähintään 1 + 3 -miehistölle. Ennen vaihtoa työntekijä laatii suunnitelman, johon kirjataan asiat joihin keskitytään vierailun aikana. Vastaanottava pelastuslaitos järjestää työntekijälle majoituksen veloituksetta. Lähtökohtana on, että tiedottaminen tulee hoitaa aina samanaikaisesti kaikilla kielillä. YLEISTÄ Sammutusauto on kiinteällä pumpulla, vesisäiliöllä, miehistötilalla (vähintään 1 + 3:lle) sekä sammutus-, pelastus-, raivaus-, kemikaalitorjuntaja ensivastetehtäviin tarkoitetulla kalustolla varustettu pelastusauto. Tässä oppaassa on maininnat ulosottoihin liittyvistä tekijöistä. 18 Opetushallituksen alainen Meriturva kehittää toimintaansa. Uusimpana, juuri käyntiin saatuna hankkeena, on opetusja toimitilojen uudisrakentaminen yhdessä Suomenlahden Meripuolustusalueen kanssa. Pelastuslaitos maksaa matkat edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. Työryhmän asettaminen liittyi Abloy Oy:n Joensuun lukkotehtaan paloon
Harjoitus käynnistyi MRSC Helsingin antamalla hälytyksellä. Tähän liittyi muun muassa eri viranomaisten sukeltajaryhmien hälyttäminen, hälytyksen omainen kuljettaminen kohteeseen, joukkojen organisointi kohteessa ja joukkueenja ryhmänjohtajien harjoittaminen toimimaan yhteistyössä eri viranomaissukeltajien kanssa. Harjoitus oli jatkoa vuonna 2000 pidetylle valtakunnalliselle vesisukellusharjoitukselle, joka järjestettiin myös Kotkassa. Harjoituksen johtajana toimi pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta. 8 8/2010 Viranomaisten yhteinen vesisukellusharjoitus opetti yhteistoimintaa, kun Rankin linnakesaarella Kotkan edustalla 54 sukeltajaa osallistui yhteisharjoitukseen. Kotkassa järjestettyyn harjoitukseen osallistuivat Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lisäksi Helsingin, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitokset. Rastikoulutusta Harjoituksen tavoitteena oli kehittää viranomaisten yhteistoimintaa vesisukellustoimintaa edellyttävän onnettomuuden varalta. Yhteisharjoituksen järjestämistä esitti Suomen Palopäällystöliiton alainen vesisukellustoimikunta. Tavoitteena on järjestää vuosittain kaksi moniviranomaisharjoitusta seuraavien neljän vuoden aikana. 8 8/2010. Harjoitustyöryhmän esityksen mukaisesti kukin viranomaistaho järjesti harjoitukseen yhden tehtävärastin: Pelastustoimi raivausrastin, Rajavartiolaitos hylystä pelastamisrastin ja Puolustusvoimat etsintärastin. E lokuussa pidetty harjoitus oli osa alueel listen sukellusharjoitusten sarjaa, jotka järjestetään sisäasiainministeriön kutsumana. Kuluvan vuoden toinen harjoitus järjestettiin syyskuussa Tampereella ja ensi vuonna harjoitellaan Oulun ja Vaasan seuduilla. Viranomaisten yhteisharjoituksessa yli 50 sukeltajaa Kotkassa Harjoittelu takaa toimivan yhteistyön Teksti ja kuvat: Esa Aalto Vartiolaiva Tavilta johdettiin ”onnettomuusalueen” toimintaa. Harjoitusrastien valvonnassa oli tämän lisäksi noin kymmenen sukeltajaa. Sukeltaja valmistautuu avustajien kanssa aloittamaan sukelluksen tehtävärastilla. Aluskalustona oli vartiolaiva Tavi sekä partioveneitä, Puolustusvoimien Jurmo ja Uisko-alus, Kymenlaakson pelastuslaitoksen Suihku I ja Suihku sekä useita viranomaisten kumiveneitä. Viranomaisista koostuvaan vesisukellustoimikuntaan kuuluu edustajia Puolustusvoimista, Rajavartiolaitokselta ja pelastuslaitoksista. Harjoitus kesti vajaan vuorokauden ja siihen osallistuneet sukeltajat olivat pääasiassa välittömässä valmiudessa olevia viranomaissukeltajia. Harjoituksessa koottiin kolme sukeltajajoukkuetta, joissa oli kaikkiaan 54 viranomaissukeltajaa Pelastustoimesta ja Rajavartiolaitoksesta. Sisäasiainministeriö kutsui viranomaistahot yhteisharjoitukseen
Suunnitelmissa oli ollut järjestää hälytyksen omainen ilmakuljetus ”kohteeseen x” Suomenlahdella. Joukkueenjohtajat saivat tehtäväkäskynsä OSC:ltä ja käynnistivät oman tehtävänsä. Sukellusjoukkueen johtajiksi oli aluksi kaavailtu yksi henkilö kustakin viranomaistahosta. Viestinnässä käytettiin varsinaisena viestivälineenä Virveä ja aluksissa lisäksi meri VHF:ää. Tämän jälkeen MRSC pyysi virka-apua Puolustusvoimilta ja harjoitukseen osallistuvien pelastuslaitosten hätäkeskuksilta. Tämän jälkeen sukellusjoukkueen johtaja käynnisti pelastustoiminnan. OSC:n Sukeltajaryhmä lähdössä sukellusrastille, RIB-veneen keulassa istuu palomies Mikko Karvonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Puolustusvoimien samanaikainen laaja sukellustehtävä Latvian/Liettuan merialueella aiheutti sen, että Puolustusvoimat kykeni ainoastaan järjestämään oman sukellusrastinsa. OSC määräsi vartiolaivan upseerin perustamaan sukeltajien vastaanottopisteen Rankin linnakkeelle. MRSC määräsi alueella harjoitukseen osallistuneen vartiolaiva Tavin päällikön toimimaan onnettomuusalueen johtajana, OSC:nä. Yhteistyö ja viestiliikenne toimivat Harjoituksesta saaduissa palautteissa todetaan viranomaisyhteistyön sekä viestiliikenteen sujuneen hyvin. Rankissa sukeltajat otettiin vastaan ja heidän varusteja henkilötietonsa kirjattiin. Rastit oli sijoitettu siten, että yksi joukkue sukelsi Toras-hylyllä ja muut Rankin rasteilla. Muut kuljetukset toteutettiin autokuljetuksina Kotkan Mussalon satamaan ja satamasta edelleen viranomaisveneillä Rankkiin. Työryhmä ja MRSC Helsinki olivat yhteydessä eteläisen Suomen hätäkeskuksiin ja pelastuslaitoksiin sukeltajien hälyttämisjärjestelyjen osalta. Kukin sukellusjoukkueen johtaja sai tehtäväkäskyn OSC:ltä ja laati suunnitelman tehtävän hoidosta sekä esitti sen OSC:lle ennen tehtävän aloittamista. MRSC Helsinki laati yhteistyössä harjoituksen johtoryhmän kanssa harjoitukseen viestiliikennekaavion. Heidät määrättiin sukeltajaryhmiin ja -joukkueisiin. Johtamista harjoiteltiin Harjoitus toteutettiin normaalien johtamisjärjestelyjen mukaisesti. Harjoitus eteni siten, että MRSC Helsinki hälytti alueelle vartiolaiva Tavin sekä Kymenlaakson pelastuslaitoksen ensimmäiset yksiköt Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen välityksellä. MRSC ilmoitti joukoille kuljetuspisteeksi Mussalon sataman ja osalle Kymin lentokentän. Kaksi ensimmäistä rastia toteutettiin Rankissa ja Puolustusvoimien rasti Kaunissaaren Toras-hylyllä. Pelastuslaitokset ilmoittivat MRSC:lle virka-apuun lähtevät joukot ja kuljetustarpeen. Sukeltajien vastaanottopisteellä todettiin olleen ajoittain hieman ruuhkaa. MRSC Helsinki toimi yleisjohtajana ja suoritti virka-apupyynnöt hätäkeskuksille ja Puolustusvoimille. 8/2010 9. OSC painotti virka-apuosastojen ilmoittautumisen tärkeyttä OSC:lle muun muassa joukkojen saavuttua Mussaloon, jotta kuljetustarve voidaan määrittää. Vastaanottopisteessä saapuvat sukeltajat kirjattiin ja sijoitettiin sukeltajaryhmiin ja edelleen sukellusjoukkueisiin. OSC:n apuna oli Kymenlaakson pelastuslaitoksen P3 päivystäjä. Joukkueille oli annettu kullekin oma värinsä. Suunnitelma laadittiin käyttäen ohjetta Sukellustyömaan johtaminen, joka laadittiin vuonna 2000 Sukellus-2000 -harjoituksen yhteydessä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Sukeltajat kiinnittivät värija ryhmänumerokyltin rintaansa. Tätä suunnitelmaa jouduttiin kuitenkin muuttamaan Rajavartiolaitoksen esteen vuoksi ja ilmakuljetus toteutettiin osittain Puolustusvoimien kahdella NH90-kopterin kuljetuslennolla Kymin lentokentältä Rankkiin
Harjoituksen johdon näkemyksen mukaan tulee edelleen kehittää suunnitelmia joiden avulla voidaan hälyttää, kuljettaa, organisoida ja johtaa vedenalaiseen pelastustehtävään kykeneviä joukkoja niin merialueella kuin sisämaassakin. Viranomaisilla on tällä hetkellä kyky hälyttää ja organisoida eteläisen Suomen alueella toimintaan välittömässä valmiudessa T ampereen aluepelastuslaitos järjesti SuVi 2010 viranomaissukeltajien suurharjoituksen Tampereella 29. Suunnitteluryhmä asetti SuVi (sukeltavat viranomaiset) 2010 vesisukeltajien suurharjoitukselle kolme keskeistä tavoitetta: joholeva noin 50 viranomaissukeltajasta koostuva joukko varusteineen 2–3 tunnin kuluessa kohdealueelle. Vaikka kyseessä oli hälytyksenomainen harjoitus ja todellisuudessa osa joukoista olisi joutunut odottamaan vuoroaan useita tunteja, niin harjoituksessa tulisi kiinnittää huomiota mahdollisimman lyhyisiin odotusaikoihin. Niitä olivat hälyttäminen, joukkojen kuljetus ja organisointi sekä joukkueen johtamistoiminta. SuVi 2010 vesisukeltajien suurharjoitus Tampereella Teksti: Harjoituksen johtaja Petri Vuorio, Tampereen aluepelastuslaitos Kuvat: palomies Petri Remsu, Tampereen aluepelastuslaitos. Harjoituksen johdon tekemän loppuarvioinnin mukaa päätavoitteet täyttyivät. Sukellusjoukkue siirtymässä tukialukseensa.. Voimassaolevan pelastusasetuksen 3§ mukaisesti tämä tehtävän johtamisvastuu soveltuisi Aluehallintovirastolle yhteistyössä sisäasiainministeriön pelastusosaston ja rajavartio-osaston kanssa. Sukellusharjoituksia jatkossa enemmän Viranomaisyhteistyö ja alueellisten harjoitusten toteuttaminen koettiin tärkeäksi. Toiminta rasteilla viivästyi osittain ja tämän vuoksi joukkueet ehtivät sukeltaa vain kaksi rastia tavoitteena olleen kolmen sukelluksen sijaan. syyskuuta. Viranomaisten yhteiseen sukellusharjoitukseen oli kutsuttu paikalle myös tiedotusvälineitä. Harjoitukseen osallistui vesisukeltajia Tampereen aluepelastuslaitoksen lisäksi Saaristomeren meripuolustusalueelta, Rajavartiolaitokselta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Satakunnan pelastuslaitokselta ja VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta. Tampereen aluepelastuslaitoksen isännöimään suunnitteluryhmään kutsuttiin edustajat Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Rajavartiolaitokselta ja Saaristomeren meripuolustusalueelta. 10 8/2010 näkemyksen mukaan tehtävänanto, toiminnan käynnistäminen ja seuraaminen toimivat hyvin Tavilla. Palautteissa arvostettiin lisäksi viranomaisyhteistyön ja harjoittelun tärkeyttä sekä myös toimivaa muonitusta. Tampereen aluepelastuslaitos käynnisti harjoituksen suunnittelun ja toteutuksen 2009 vuoden loppupuolella Suomen Palopäällystöliiton esityksestä sisäasiainministeriön pelastusosaston ollessa koolle kutsujana. Jatkossa pidettävissä harjoituksessa on kiinnitettävä enemmän huomiota itse sukellusharjoitusten toteutukseen siten, että varsinaiset sukellustehtävät saadaan vietyä suunnitellusti läpi. Tämä edellyttää yhteistyötä Puolustusvoimien, MRSC:n, pelastuslaitosten ja hätäkeskusten välillä
Sukellusvastuualueen johtaja SuViP4 antoi jouk kueen muodostamisen jälkeen joukkueenjohtajille harjoituksen turvallisuusohjeen, tarvittavat kartat, veneja pelastuskaluston sekä ensimmäisen sukellustehtävän, jonka jälkeen joukkue aloitti tehtävän. Viimeisenä tehtävänä kaikilla oli auton nosto pintaan hinaaminen ja nosto rannalle. Pelastustilanteen viestintä onnistuu aina, kun ei rakenneta liian monimutkaista viestiliikennekaaviota eli turhat skannaukset pois. Harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin, mikä vahvisti pelastustoiminnan johtamisen suunnittelun olevan oikean suuntaista, kunhan kaikki johtamistasot hoidetaan ammattimaisesti. Harjoituksen vesisukelluksen osa-aluetta tullaan käsittelemään tarkemmin Palopäällystöliiton järjestämässä syksyn vesisukellusseminaarissa. Tätä kirjoitettaessa harjoituksesta saatu palaute ja kehitysehdotukset ovat vielä käsittelemättä. Harjoitus päätettiin toteuttaa aikataulullisesti mahdollisimman tiiviinä kokonaisuutena, jossa jokainen pelastustoiminnanjohtajasta sukeltajaan haluttiin asettaa tekemään ennalta suunnittelemattomia tilannekohtaisia ratkaisuja. Saaristomeren meripuolustusalueen ja rajavartiolaitoksen ryhmille annettiin käyttöön pelastuslaitoksen Virve-radiot ja pelastuslaitoksien Virveradioihin viestija johtokeskus lähetti käytettävät puheryhmät. 8/2010 11 tamisen ja yhteistoiminnan kehittäminen moni viranomaistilanteessa, useista eri organisaatioista tulevien vesisukeltajien kokoaminen yhtenäiseksi vesisukellusjoukkueiksi sekä Tampereen aluepelastuslaitoksen viestija johtokeskuksen toiminnan testaamisen. Näin tässäkin harjoituksessa päästiin hyvään tulokseen. Sillä esimerkiksi sillalta veteen suistunut, upotessaan katolleen kääntynyt auto, johon on jäänyt sisälle ihmisiä, saattaa olla todellisuutta jo huomenna. Toivottavasti pelastuslaitokset ottavat tuleviin sukellusharjoitussuunnitelmiinsa entistä enemmän pelastusetsinnän rinnalle pelastuskaluston käytön harjoittelua. 8/2010 11 Puomitikasyksiköstä on iso apu, jos veteen on jyrkkä pudotus. Ensimmäisenä tehtävänä kaikilla oli kohteen etsintä rajatulta alueelta ja sen jälkeen murtautuminen pelastusvälineitä käyttäen autoon tarkoituksena pelastaa autossa ollut ihminen. Vesisukeltajilta tuli palautetta mielekkäistä vedenalaisista pelastustehtävistä. Suurin osa sukeltajista käytti ensimmäistä kertaa hydraulikalustoa veden alla murtautuessaan autoon. Risteilyalus ja iso moottorivene törmäsivät Harjoitus käynnistettiin hätäilmoituksella, jossa kuvattiin matkustajamäärältään suuren risteilyaluksen ja ison moottoriveneen yhteentörmäys sekä törmäyksen jälkeinen veneiden uppoaminen. Edellä mainittujen päätavoitteiden lisäksi harjoitukselle asetettiin lukuisia vedenalaiseen pelastamiseen liittyviä osatavoitteita, kuten hydraulisten pelastusvälineiden käyttö lukittuun kohteeseen murtautumisessa, ihmisen pelastaminen suljetusta tilasta ja sukellusonnettomuuteen joutuneen vesisukeltajan pelastaminen. Osallistujien toivotaan lähettävän vielä lisää palautetta harjoituksesta. Turhat skannaukset pois Harjoituksen johtamisessa toteutettiin Tampereen aluepelastuslaitoksen suuronnettomuuden johtamisjärjestelmää siihen liittyvine viestiyhteyksineen. Sukellusjoukkue aloittamassa pelastustoimet.. Tampereelle saapuvat sukellusryhmät ilmoittautuivat viestija johtokeskukseen, joka ohjasi heidät toiminta-alueelle. Sukellusjoukkue koostui kahden tai kolmen eri organisaation sukeltajista. Käynnistä sukeltajan pelastustehtävä. SuViP4 antoi joukkueille tehtävän suorittamisen jälkeen uusia tehtäviä. Osallistujat saivat herkutella harjoituksen lomassa sillä ainoalla oikealla mustalla makkaralla. Kaikki muu tällaiseen onnettomuustyyppiin liittyvät pelastusja tukitoiminnot huoltoa lukuun ottamatta toteutettiin kuvitteellisesti. Sukellusjoukkueet muodostuivat joukkueenjohtajasta, sukellusesimiehestä, kahdeksasta vesisukeltajasta ja yhdestä veneenkuljettajasta. Tampereen aluepelastuslaitoksen hälyttämisen jälkeen pelastustoiminnan johtaja SuViP3 päätti pelastuslaitoksen vapaavuorossa olevien sukeltajien hälyttämisestä ja virka-avunpyyntöjen lähettämisestä. Toiminta-alueella sukellusryhmistä muodostettiin neljä sukellusjoukkuetta. Harjoitusta varten oli järven pohjaan upotettu hieman alle kymmenen metrin syvyyteen neljä autoa, jotka kuvasivat uponneita aluksia. Harjoituksessa päätettiin toteuttaa käytännössä hälytys ja virka-avunpyyntöihin sekä vedenalaiseen pelastamiseen liittyvät toiminnot. Jokaiselle joukkueenjohtajalle ilmoitettiin kesken tehtävän, että sukeltaja on menettänyt pohjassa tajuntansa
Kello 10 toinen sukeltaja ilmestyy pintaan, näyttää hätämerkin, mutta vajoaa pian pinnan alle. Viranomaiset saapuvat Palokunta saapuu ja valmistautuu etsintään kaivoslammesta rauhallisesti, mutta ripeästi. Vapepa-sukeltaja Thomas Stenius oli suunnittelemassa harjoitusta. Erikoissukellusryhmässä on noin kymmenen jäsentä, ja tarvittaessa se kykenee aktivoimaan useita kymmeniä sukeltajia pelastustehtäviin. Heillä on koulutus ja valmiudet sukeltaa vaativissa olosuhteissa, kuten luolissa, hylyissä ja syvissä kohteissa. Palokunnan varusteet ovat täysin toisentyyppiset kuin Vapepa-sukeltajien. – Uhri on sukellustapahtumassa todennäköisesti tuttu, useita hukkuneita nostamassa ollut Heinonen toteaa. Harjoituksessa on pyritty luomaan mahdollisimman aito tilanne. Pelastajat eivät vielä tiedä koska ja miten onnettomuus tapahtuu. 12 8/2010 O jamon kaivoslampi Lohjalla kuhisee sukeltajia. Harjoitus käynnistyy Kello 9 sukelluspari lähtee tavanomaiselle sukellukselle Ojamon luoliin. Ryhmä pystyy avustamaan viranomaisia vedenalaisissa etsintäja pelastustehtävissä vaativissa oloissa. Ryhmä koostuu kokeneista tekniikkasukeltajista. Pelastajille ei tihkunut ennakkotietoa pelastettavista. Heillä on käytössään vain sukeltajien ennakkotiedot pöytäkirjoissa. – Me pystymme aiheuttamaan samankaltaisen määrän työtä, ennalta arvaamattomuutta ja hämminkiä kuin oikeassa tiVapepa pelastuslaitoksen apuna sukellusonnettomuudessa Teksti: Pasi Mannerkoski Kuvat: Pasi Mannerkoski, Erno Olkkonen 12 8/2010 lanteessa, mutta henkisen stressin luominen on vaikeaa, Stenius sanoo. Tällaisen niin sanotun pimeän harjoituksen tarkoituksena on luoda stressiä. Toiminta alkaa nopeasti: sukellusta valvonut sukellusvanhin soittaa hätäkeskukseen. Varusteet on suunniteltu nopeaan ja yksinkertaiseen pelastamiseen, esimerkiksi luolisSukeltajaliiton ensiapukalustoa: hapenantolaite ja ea-reppu.. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) erikoissukellusryhmä valmistautuu ensimmäiseen yhteiseen harjoitukseen pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa. Harjoittelu viranomaisten kanssa antaa varmuutta toimintaan tositilanteessa. Paloesimies Timo Heinonen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Lohjan paloasemalta korostaa myös stressin vaikutusta toimintakykyyn. Osa heistä oli yksityishenkilöinä mukana viimesyksyisen luolasukellusonnettomuuden etsinnöissä, ja niiden kokemusten pohjalta syntyi tarve tuoda ryhmän toiminta Vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaation alle. Poliisi ja pelastuslaitos sekä tässä tapauk sessa myös erikoissukellusryhmä hälytetään paikalle
Esimerkiksi valmiudessa pelastuslaitos on omaa luokkaansa. Sukeltajat varusteineen ovat vakuutettuja Vapepan kautta, mikä madaltaa Ensimmäistä uhria nostetaan Ojamon kaivoslammesta. – Tämä on kohtuullisen uutta asiaa ja hyvää koulutusta. Ensimmäinen pelastettava löytyy elävänä pelastuslaitoksen etsinnöissä. Varusteisiin kuuluvat muun muassa puhelin ja pintaköysi. Tästä huolimatta Vapepa-sukeltajat eivät pyri toimimaan samalla tontilla pelastuslaitoksen kanssa. Sukellusvanhimman tiedot olivat kaikki valmiina. Thomas Stenius on samaa mieltä harjoituksen kulusta. Itsestäänselvyyksiä ei pelastustoiminnassa ole. Vanhalla tiedolla ei pärjää, hän teroittaa. Nykyisillä rebreather-laitteilla kahden tunnin jälkeen ollaan vielä mukana pelastamassa ihmishenkiä, vakuuttaa Thomas Stenius. Jokainen toi jotakin, mutta jokaisella oli myös saatavaa. Oppia harjoituksesta Timo Heinonen pitää harjoitusta tarpeellisena. kynnystä käyttää omia resursseja. Toimintaan sitoutuneille sukeltajille Vapepaan kuuluminen tuo oikeus turvaa. Oikeaa harjoitusta, oikeaa etsittävää, hän sanoo. Toisen sukeltajan tilanne on vakavampi. Sen avulla harjoiteltiin tärkeiden tietojen keräämistä uhrin asennosta löydettäessä, varusteiden kunnosta, mittareista yms. Ojamolle saapuvalla tiellä oli harjoituksessa hieman muutoksia ja palolaitoskin teki pienen mutkan. – Me vapepalaiset olemme aktiivisukeltajia ja valmiutta pidetään yllä sukeltamalla. Hänet löydetään viimein luolasta 28 metrin syvyydestä hengityskaasu lopussa. 8/2010 13 8/2010 13 ta etsimiseen ne sopivat huonosti. Kohta saapuu myös sukellusryhmä. Toiminnan jatkuvuus on tärkeää, esimerkiksi opastus ei saa loppua ensimmäiseen pelastusyksikköön. Saimme hyvät pohjat seuraaville harjoituksille. Jos jotakin tapahtuu, ehdimme esimerkiksi Ojamolle ja veteen noin kahdessa tunnissa. Laajemmassa pelastustehtävässä, jossa on mukana useita henkilöitä ja joka kestää päiviä, Vapepa pystyy toimittamaan paikalle monenlaista tukea: majoitusta, lämpöä, muonitusta sekä tarvittaessa myös henkistä tukea. Rajavartiolaitoksen pelastushelikoptereilla ryhmä voidaan periaatteessa kuljettaa nopeasti muuallekin Suomeen tai esimerkiksi kauempana merellä olevalle kohteelle. Aluehälytyskeskuksen jälkeen voi siis soittaa suoraan Vapepa-organisaation jäsenille. Onnistuneesta harjoituksesta huolimatta oppimista on paljon. Tärkein asia, jonka opimme, oli että mitään ei saa pitää faktana, jos sitä ei ole tarkistettu, sukeltajien pelastustoimintaa johtanut Mikko Vikkula lisää. – Pelastaminen sujui nopeammin kuin olimme ajatelleet. Luolaan jäänyttä sukeltajaa näytteli Lohjan pelastuslaitokselta lainattu ihmisen kokoinen ja painoinen nukke. Uhri tuodaan rantaan ja elvytys alkaa. Opimme paljon uutta Vapepatoiminnasta sekä pelastusja etsintätoimesta. Juttu on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 3/2009 Vapepa-sukellusryhmä toimii yhteistyössä viranomaisten, kuten poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. – Organisaation johtamisessa delegoinnin tulee toimia jouhevammin. Vapepa-sukeltaja voi antaa virka-apua viranomaisten pyynnöstä. Paloesimies Timo Heinonen ja Vapepa-sukeltaja Mikko Vikkula koordinoivat pelastusta.. Luppoaikana toiminta ei saa hyytyä. Pinnalla varusteet tutkitaan perusteellisesti, koska muun muassa sukellustietokone ja kaasupullot antavat tärkeää tietoa tapahtumien kulusta. – Tiedon kulku toimi hyvin. Heinonen kehuu myös harjoituksen kulkua. Jos turma sattuu esimerkiksi Ojamolla, tulee kysymykseen myös suora soitto. Virallinen tie onnettomuustilanteessa on soittaa hätänumeroon, pelastuslaitos tai poliisi ottaa yhteyttä Vapepa-organisaatioon
Ja onni onnettomuudessa oli sekin, että vaikka liikennevahinko sattui kaukana suurista asutuskeskuksista, asiantunteva apu oli lähellä ja sitä oli riittävästi. Onnettomuus oli myös esimerkki ensivasteen ja asiantuntevan ensihoidon yhteistyöstä. Joroisten puolivakinaiselle palokunnalle onnettomuus oli käytännön testi sen ensivastevalmiudesta. Ensivaiheessa paikalle hälytettiin pelastushelikopteri Ilmarinen sekä pelastuslaitoksen yksiköt Joroisista ja Juvalta sekä kolme sairaankuljetusautoa Varkaudesta. Kaikki toimi juuri niin kuin on opetettu ja yhdessä harjoiteltu, ylipalomies ja puolivakinaisten kouluttaja Pentti Mikkonen kiittelee. Onnea oli siinä, että paikalle sattunut rekka ennätti juuri ja juuri väistää, eikä joutunut samaan rytäkkään. 14 8/2010 J oroisissa Etelä-Savossa syyskuun viimeisen päivän iltana sattuneessa bussin, henkilöauton ja mopon kolarissa oli kuitenkin onni matkassa ja apu lähellä. Mutta kaikki sujuu, kun se on ennalta suunniteltua, Ylönen sanoo. – Hieno porukka, kerta kaikkiaan. Lisäksi hälytyksen saivat Juvan, Rantasalmen ja Leppävirran sairasautot sekä lähistöllä ajossa ollut Pertunmaan sairaankuljetusauto. Tilausbussissa oli kolmisenkymmentä Tallinnan risteilyltä kotiin palaavaa matkailijaa. – Tokihan se aikaa vie, mutta kyllä väkeä ja kalustoa saadaan, kun sitä riittävän laajalta hälytetään. Joroisten bussiturmassa onnea matkassa. Päivystävän palomestarin Jukka Ylösen mukaan henkilöstöä ja kalustoa saatiin onnettomuuspaikalle riittävästi. Mikkelistä hälytettiin raivausauto. Vasemmalle kääntymässä ollutta mopoilijaa väistänyt henkilöauto törmäsi rajusti suoraan linja-auton vasempaan etukulmaan. Onnettomuus käynnisti laajat pelastustoimet. ENSIVASTE ensihoidon tukena ”Autossa oli paljon anovia katseita, mutta ei paniikkia” Teksti ja kuvat: Launo Päivätie, pääkuva Merja Männikkö, STR/Lehtikuva Matkustajia täynnä olevan linja-auton joutuminen vakavaan liikenneonnettomuuteen on pelastushenkilöstön painajainen. Laajat pelastustoimet Onnettomuus tapahtui viitostiellä, Kerisalon risteyksessä, viiden kilometrin päässä Joroisten keskustasta heti iltakymmenen jälkeen. Onnea oli myös, että linja-auto pysyi pystyssä ja syöksyi tasaiselle pellolle
Vasemmalta Hannu Liikanen, Juha Rytkönen, Markus Tarvainen, Pentti Mikkonen, Hannu Koponen ja Henri Tarvainen. – Autossa oli paljon anovia katseita, mutta ei paniikkia. Mikkonen oli ollut helmikuussa koulutuksessa, jossa opeteltiin pelastustoimia raskaan liikenteen onnettomuuksissa. Lähes kaikilla oli lisäksi pieniä ruhjeita ja nirhaumia. Ilmari ehti ensin Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle ehti pelastushelikopteri Ilmarin maayksikkö, lääkäri, ensihoitaja ja lentäjä. Tässä osa bussiturman pelastustöissä mukana olleista viikkoharjoitusten jälkeen. 8/2010 15 Ensihoito & -kalusto Myös Kuopion yliopistollinen sairaala oli hälytysvalmiudessa vastaanottamaan onnettomuudessa loukkaantuneita. Joroisten bussiturma oli potilasmäärältään laajin operaatio, johon hän on kopteriuransa aikana joutunut. – Ilmari ehti ensin, koska heillä on päivystys lentoasemalla. Palomiehet ryhtyivät avustamaan lievemmin loukkaantuneita sairaankuljetuskaluston avuksi Bussiturman sattuessa päivystysvuorossa ollut pelastushelikopteri Ilmarin lääkäri Kirsimarja Metsävainio antaa täyden tunnustuksen Joroisten palokunnan ensivasteen toiminnalle. Joroisista onnettomuuspaikalle lähdettiin kahden yksikön vahvuudella (J11 1+5 ja J15 1+3) – Olin juuri käymässä nukkumaan ja ajattelin, että taisi tämä päivystyshuki mennä ilman ainuttakaan hälytystä, Rytkönen kertoo. Näin se pääsi paikalle helikopteria nopeammin. Osaltaan se johtuu siitä, että tunnen palokunnan avainhenkilöt ja olen osallistunut myös heidän harjoituksiinsa, Metsävainio kiittelee. Lääkäri oli pisteyttänyt onnettomuuden uhrit; yksi kuollut, kaksi vakavasti loukkaantunutta ja kuusi lievemmin loukkaantunutta. Kun sairaankuljetuksen ensihoitoryhmät saapuivat paikalle, lääkinnällinen vastuu siirtyi niille. Yksi ihminen kuoli ja useita loukkaantui linja-auton, henkilöauton ja moottoripyörän yhteentörmäyksessä Joroisissa Etelä-Savossa torstai-iltana 30. Pelastusmiehistön rooli oli estää enempien vahinkojen syntyminen. Kypärän kappaleista epäiltiin, että mopon kyydissä olisi ollut myös matkustaja. Siksi ryhmä tuli paikalle autolla. Mikkonen tarkasti linja-auton matkustamon rivi riviltä. Kaikkiaan loukkaantuneita oli 26. Ei paniikkia Paikalle päästyään Mikkonen päätteli jo näköhavaintojen perusteella, että pahimmalta oli vältytty. Se selvisi heille vasta paikan päällä. Ilmarin tukikohdasta onnettomuuspaikalle on vain nelisen kilometriä. Alkutilanteessa pelastusmiehistöllä ei ollut tietoa onnettomuudessa mukana olleesta mopoilijasta. Loukkaantuneista yhdeksän vietiin sairaalaan ambulansseilla, 19 paikalle tuodulla linja-autolla. syyskuuta 2010.. Juha Rytkönen määräsikin osan miehistään haravoimaan läYhteistyö sujui hyvin Joroisten puolivakinaisen palokunnan osaamisen salaisuus on hyvä porukkahenki. Kopteria ei myöskään tarvittu loukkaantuneiden kuljetukseen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. kutsuttuun linja-autoon. Palokunta harjoittelee kerran viikossa. Ennen häntä onnettomuuspaikalle oli ehtinyt Pentti Mikkosen johtama yksikkö. – Jo matkalla ajattelin, että nytkö niitä oppeja tarvitaan, hän kertoo. Ilmari lähti onnettomuuspaikalle maayksikkönä, koska onnettomuuspaikka oli lähellä pelastushelikopterin tukikohtaa. Metsävainio kertoo olleensa mukana Ilmarin toiminnassa vuodesta 2003. Vasta kun ihmiset näkivät pelastusmiehistöä, he alkoivat hätäillä läheistensä ja omaisuutensa perään ja tunkivat keskikäytävälle. – Yhteistyö heidän kanssaan sujui erinomaisesti. Puolivakinainen miehistö lähtee kotoaan, päivystysvuorossa ollut yksikön johtaja (P11) Juha Rytkönen kertoo. Mutta yllättävän hyvin he tottelivat kehotusta pysyä paikoillaan. Onnettomuudessa loukkaantuneiden lääkinnällinen hoito oli alusta alkaen ammattilaisten käsissä. Ensivasteen pääasialliseksi tehtäväksi jäi ensihoidon avustaminen. Henkilöauton kuljettaja oli sitä vastoin menehtynyt välittömästi. – Päitä näkyi paljon linja-auton ikkunoista, mutta ei savua eikä tulta, ja linja-auto oli kohtuullisessa kuosissaan. Mikkosen mukaan Ilmarin maayksikkö oli toiminut nopeasti ja tehokkaasti
Siksi miehistön osaamiseen kiinnitetään koko ajan erityistä huomiota. U Udet sairaankUljettajien tekniset asUt ja varUsteet nyt varastossa ! P alo ja PelastUsalan sUojaimien asiantUntija Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Ensivastetoiminnassa Joroinen on edelläkävijä. Vaikka palokunta on puolivakinainen, se on ykköslähdön palokunta. 16 8/2010 Ensihoito & -kalusto himaastoa, mutta hyvin pian selvisi, että vaikeasti loukkaantunut mopoilija oli yksin. Siellä voi harjoitella melkein mitä tahansa paloja pelastustoimen tehtäviä, Laukniemi toteaa. – Se on meille etu, että harjoitusalue on näin lähellä. – Täällä kehitetty koulutus oli tuolloin mallina Suomen Pelastusalan Keskusliiton koulutusohjelmalle, Laukniemi kehaisee. Bussiturman hetkellä päivystysvuorossa ollut Juha Rytkönen (vas.) ja ylipalomies Pentti Mikkonen antavat puolivakinaiselle miehistölle kiitettävän arvosanan sen toiminnasta bussiturman pelastustöissä.. 020 7768 505 Palomestari Esa Laukniemen komentoon kuuluu 23 puolivakinaista palomiestä. – Kun olemme ykköslähdön porukka, tehtäviin on lähdettävä ja suhtauduttava sillä asenteella, että siellä ei ole ketään ennen meitä, ylipalomies Mikkonen sanoo. Noin puolella heistä on ensivastekoulutus. Joroisissa on myös Etelä-Savoa ja Pohjois-Savoa palveleva palokuntien harjoitusalue. 020 7768 501 e-mail: firerescue@karske.fi www.karske.fi Fax. Puolivakinaista miehistöä on 23. Ensivasteen edelläkävijä Joroisten palokunta on puolivakinainen. Miehistön ensivastekoulutus alkoi Joroisissa jo 1990-luvun alussa. Joroisten palokunta on koulutuspalokunta. Vakinaista väkeä paloasemaryhmässä on palomestari Esa Laukniemen lisäksi ylipalomies ja palomies. Noin puolella heistä on ensivastekoulutus
Ensihoitopäällikkö toimii Eksotessa ensihoidon ja sairaankuljetuksen osastonhoitajana ja yhdessä ensihoidon ylilääkärin kanssa vastaa toiminnan hallinnollisesta ja operatiivisesta toteutumisesta. Etelä-Karjalan kuntajohtajien neuvottelukunta suunnittelee ja varmistaa toimintaedellytykset ylimmältä tasolta. E nsihoitotoimintaa käsitellään myös kumppanuushankkeen muodostamassa yhteistyöverkostossa. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa myös uusien innovaatioiden kehittämisen alueelle, oli sitten kyse ensivaiheen pelastustoiminnasta tai terveydenhuollosta. Puutarhatie 22 C, 01300 Vantaa Puhelin 010 666 5120 www.dafo.fi Ensi vuoden toukokuussa voimaan astuva terveydenhuoltolaki on eduskunnan käsittelyssä ja siitä syystä erityisesti toiminnan tulevat järjestäjät eli sairaanhoitopiirit ovat vielä lähtökuopissa. Lisäksi palvelualue tukee pelastuslaitoksia näihin liittyvissä kysymyksissä. Eksote on käynnistänyt ensihoidon palvelutasomäärityksen laadinnan alueellaan ja päätös ensihoidon palvelutasosta valmistunee kesään 2011 mennessä, sairaankuljetuspäällikkö Jan-Erik Palviainen kertoo. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on ollut esimerkiksi seurata terveydenhuoltolain valmistelun edistymistä. Tärkeintä tässä on juuri se, että ensihoitopalvelu voidaan järjestää Ensihoitoa hiottu tilaajaa kiinnostavaksi Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Pelastuslaitoksissa valmistauduttu uuteen terveydenhuoltolakiin 8/2010 17. Miten pelastuslaitoksessanne on valmistauduttu uuden lain mukaisesti järjestettävään ensihoitotoimintaan. Alueen väestön kannalta kummankin tahon toiminnan integrointi toisiinsa mahdollistaa ja tukee palvelujen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisen vastuualueellaan. Jos, niin miten. Pelastuslaitoksissa ensihoitotoimintaa on hiottu palvelun tilaajaa kiinnostavaksi. Ensihoidon palvelualueen tehtävänä on koota pelastuslaitosten ensihoidosta vastaavat henkilöt yhdessä pohtimaan yhtenäisiä toimintamalleja sekä toimintaympäristön muutosten vaikutuksia pelastuslaitoksen tuottamaan ensihoitopalveluun. 8/2010 17 Ensihoito & -kalusto Maahant uonti siirtynyt Dafolle 1.7.2009 alkaen! Nopea, helppo ja turvallinen Holmatro Core TM Core-järjestelmässä on vain yksi kaksisuuntaisesti toimiva letku, jossa työkaluja voidaan vaihtaa letkun ollessa paineistettuna. Toimintaa suunnittelee ja kehittää osaltaan maakunnallisen ensihoitojärjestelmän yhteistyöryhmä, joka koostuu Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen virkamiehistä. Etelä-Karjala – Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos aloittavat toiminnallisessa yhteistyössä kehittää maakunnallista ensihoidon palvelujärjestelmää. Toiminnallisesti ensihoitajat ja ambulanssit pysyvät pelastuslaitoksen tiloissa edelleen. Hallinnolliset raja-aidat madaltuvat kummankin toimijan puolella ja väestölle pystytään tarjoamaan laadukas porrasteinen ensihoidon palvelujärjestelmä myös harvaan asutuilla alueilla. Siinä on mukana Eksoten Akuutti-vastuualueen johtaja, ensihoidon vastuulääkäri, ensihoitopäällikkö-osastonhoitaja, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja sekä pelastuspäällikkö. Lakiesityksessä on järkevästi jätetty sairaanhoitopiirin päätettäväksi, mikä on toiminnallisesti järkevin tapa tuottaa palvelut kyseisen sairaanhoitopiirin alueella. Helsinki – Lakiesitys on ensihoidon kehittämisen kannalta positiivinen ratkaisu eikä se tuo isoja muutoksia pelastuslaitoksen nykyiseen toimintaan. – Hallinnollisesti on päädytty ratkaisuun, että nykyinen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstö siirtyy Eksoten palkkalistoille 1.1.2011 alkaen. Ensihoitopäällikkö-osastonhoitaja osallistuu pelastuslaitoksen johtoryhmän toimintaan, jotta palvelujärjestelmä saadaan toimimaan hyvin jouhevasti ja informaatio siirtyy välittömästi puolin ja toisin. Esitimme pelastuslaitosten edustajille kaksi kysymystä tulevaan terveydenhuoltolakiin liittyen. Tuleeko uusi laki jollakin tavalla muuttamaan pelastuslaitoksenne tekemää ensihoitotoimintaa. Taloudellisesti tästä on hyötyä molemmille eri resurssien, kuten kaluston ja toimitilojen kannalta
Esitys on kannatettava mutta vanhojen henkilöiden asema pitäisi turvata. – Henkilöstö on ammattitaitoista. Veronmaksaja saa rahoilleen parhaan vasteen, kun yhteinen palveluntuotanto poistaa päällekkäisiä investointeja ja nostaa sekä ensihoidon että pelastustoimen tuottavuutta – Laki ei muuta toimintaa, mutta lausunnolla oleva ensihoitoasetusluonnos muuttaa oleellisesti toimintaa. Kustannuksiin vaikuttavat kohdat on siirretty laista asetukseen, jonka ministeriö voi antaa ilman eduskuntakäsittelyä. Kelpoisuusvaatimus tulee muuttaa siten, että perustason yksikkö voidaan jatkossakin miehittää kahdella pelastajalla. Sama koskettanee myös asetusta. Mikä ei ole kohtuus, ei voi olla lakikaan. – Ensihoitoasetusluonnoksessa määritellään, että perustason ensihoidon yksikössä on oltava vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Nykyisin yksikkö voidaan perustaa 1-2 minuutin sisällä tarpeen ilmaantumisesta pelastuspuolen operatiivisesta valmiudesta. Edellä kuvattu määrittely muuttaisi oleellisesti nykyistä käytäntöä etenkin suurissa kaupungeissa, joissa perustason yksiköt on miehitetty kahden pelastajan (palomies-sairaankuljettajan) toimesta. – Toiminnallisesti ja taloudellisesti optimaalisin malli olisi järjestää ensihoitopalvelu sairaanhoitopiirin ja aluepelastuslaitoksen kesken. Suomesta ja muualta maailmasta saatava tutkimustieto osoittaa, että ensihoitojärjestelmissä, joissa perustason yksiöt on miehitetty pelastajilla, hoitotulokset ovat hyviä tai erinomaisia etenkin kriittisissä potilasryhmissä kuten sydänpysähdys, aivohalvaus ja trauma. Ehdotettu malli synnyttäisi kaksitasoisen kenttäjohtajajärjestelmän ja kustannukset kasvaisivat merkittävästi sekä aiheuttaisi ongelmia vastuissa. Muutos ei perustu lääketieteellisiin tai potilasturvallisuuteen liittyviin syihin ja aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia ensihoitojärjestelmille. Helsingissä henkilöstö on saanut pääkaupungin erityistarpeisiin suunnatun käytännön läheisen koulutuksen ensihoidon tehtäviin Helsingin pelastuskoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun sekä HUS Helsingin ensihoitoyksikön ja pelastuslaitoksen lääkintäyksikön yhteistyönä. – Asetuksen edellyttämällä miehityksellä terveydenhuollon ammattihenkilö pitäisi kutsua kotoa töihin, jolloin syntyy lisäkustannuksia ja aikaviivettä. Helsingin pelastuslaitos esittääkin, että voimaantulo koskisi ainoastaan uusia ensihoitajia ja siirtymäsäännökset noudattaisivat luonnollista poistumaa. Asetuksen kustannusvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin itse terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskevan osuuden vaikutukset. Tässä mallissa terveydenhoito ja potilas saavat palveluntuottajan, joka pystyy sekä pelastamaan että hoitamaan potilaan niin päivittäisissä hätätilanteissa, suuronnettomuuksissa kuin poikkeusoloissakin. Testit pitävät sisällään hapenottokyvyn ja lihaskunnon testaamisen. Lisäksi ehdotetaan, että olisi perusteltua, että sairaanhoitopiirillä on oma, palveluntuottajista riippumaton kenttäjohtajajärjestelmänsä ensihoitopalvelua varten. Hälytystehtävässä, esimerkiksi huoneistopalo tai liikenneonnettomuus painopisteen siirtyessä pelastustoimesta ensihoitoon voidaan pelastajia hyödyntää ensihoidon voimavarana joustavasti. Ehdotettu siirtymäaika on aivan liian lyhyt nykyisten hoitotasolla toimivien henkilöiden koulutuksen päivittämiseen ensihoitaja AMK-tutkintoon. Sen sijaan vain harvinaisiin tehtäviin erikoistuneet 18 8/2010. Työssä oleville tehdään fyysiset testit vuosittain. Pelastuslaitos vastustaa tätä muutosta, koska muutokselle ei ole perusteita ja koska esitetynkaltaisena sen katsotaan heikentävän hyvän palveluntuottamisen edellytyksiä. – Asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin ensihoitopalveluun osallistuvasta kenttäjohtajasta, joka toimisi monipotilastilanteissa ja moniviranomaistehtävissä tilannepaikan ensihoidon johtajana sen mukaan, miten sairaanhoitopiirissä on sovittu työnjaosta kenttäjohtajan ja päivystävän ensihoitolääkärin välillä. – Perustelen tätä sillä, että tutkimustieto muutokselle puuttuu. Lisäyksiköiden perustaminen päivittäisiin hälytysten ruuhkatilanteisiin vaikeutuu. Koulutus sisältää paljon ensihoitolääkäreiden antamaa lääketieteellistä opetusta. 18 8/2010 Ensihoito & -kalusto yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa, lääkintäyksikön päällikkö Kari Porthan Helsingin pelastuslaitokselta sanoo. Pelastajien hakumenettelyyn kuuluu työn edellyttämä fyysinen ja psyykkinen testaus. Pelastajat on testattu fyysisesti ja psyykkisesti. Tämä luo edellytykset hallita myös harvinaiset moniviranomaisja monipotilastehtävät. Asetuksen tavoitteena ei voi olla, että se heikentää tai huonontaa nykyisin hyvin toimivaa ensihoitojärjestelmää. Aikaviive olisi yleensä niin suuri, että lisäyksikön tarve olisi ehtinyt jo todennäköisesti poistua henkilön saavuttua töihin. – Ensihoitoasetusluonnoksen määritellään, että hoitotason ensihoidon yksikössä on oltava vähintään yksi ensihoitaja AMK -tutkinnon suorittanut henkilö tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, jolla on ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus. – Helsingissä lääkintäesimiesjärjestelmä on osa palveluntuottajan organisaatiota ja tehtävänkuva muodostuu päivittäistehtävien hoitamisesta sekä niissä käytettävien taktiikoiden, kaluston, henkilöstön ja kumppaneiden tuntemuksesta. – Ensihoitopalveluita tuottava pelastuslaitos pystyy hyödyntämään koko operatiivista henkilökuntaansa ensihoitotehtävissä, jonka ansiosta hoitokapasiteettia voidaan joustavasti ja viiveettä lisätä ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa
Ensihoitoyksiköt tuotettaisiin osin yhteistyösopimuksin pelastustoimen kanssa ja osin kilpailutettuna hankintana. ”Arvokas yhteistyökumppani”. Tuleeko ensihoitotoiminta uuden lain myötä kannaltanne uudelleen tarkasteltavaksi. – Ensihoitotoimintamme tulee kyllä muuttamaan. Miten aiotte järjestää alueellanne ensivastetoiminnan. Yhteistyösopimuksiin tukeutuen ensivastepalveluja tuottanevat lähinnä pelastuslaitos, Puolustusvoimat sekä meripelastustoimijat. Kainuu – Kainuussa ensihoito on siirtynyt Kainuun maakunnan järjestämäksi 2009 alusta. Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen kesken on ollut koko ajan hyvät ja avoimet yhteistyösuhteet ja on keskusteltu myös tulevasta ensihoitojärjestelmän muutoksesta. Työnjohdollisia asioita, henkilöstöhallintoa, työturvallisuutta, kaluston ja laitteiden ylläpitoa ei voi ulkoistaa sairaanhoitopiirin kenttäjohtajalle. Keski-Suomessa ensihoidon yksikkörakenne muuttuu siten, että ensihoitopalvelussa (kiireellinen ensihoito) siirrytään ns. – Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi, että sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva ensihoitolääkäri vastaa terveydenhuollon johtamisesta ja palvelun tuottajan palveluksessa oleva lääkintäesimies oman organisaation operatiivisesta työn suunnittelusta ja toteuttamisesta. Operatiivisissa tilanteissa palvelun tuottajan palveluksessa oleva lääkintäesimies toimii ensihoitolääkärin alaisuudessa. Jos tulee, niin miten ja millainen rooli siinä arvioinnissa on pelastustoimella. Neuvottelut sairaanhoitopiirin sairaanhoitoalueen vastuuhenkilöiden kanssa ovat alkamassa. Ensivastetoiminta tuotettaisiin edellisissä vastauksissa kuvatulla tavalla. Laatu on meidän paras kilpailuvalttimme, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Peter Johansson sanoo. – Meillä on vielä avoinna se, tuleeko ja miten laki muuttamaan ensihoitotoimintaamme. Pelastuslaitoksella on ensivastesopimus Kainuun maakuntakuntayhtymän kanssa, joka kattaa lähes kaikki peruskunnat, pelastuspäällikkö Hannu Mylly kertoo. Oletteko jo alueellanne päättäneet/pohtineet, miten tulette ensihoitopalvelut uuden lain myötä järjestämään alueellanne. – Ensivastetoiminta määritellään mukaan osaksi ensihoitopalvelua. – Terveydenhoitolain ja ensihoitoasetuksen myötä ensihoitopalvelumme järjestetään sekä hallinnon että operatiivisen toiminnan mallien osalta uudelleen. – Uuden lain vaikutukset voivat meillä koskea vain ensivastetta, mutta en osaa vielä sanoa, miten se voi vaikuttaa. – Ensihoidon palveluntuottajalle oma työnjohto on itsestäänselvyys, joka on pakko olla. – Pelastustoimi on nähty arvokkaana yhteistyökumppanina, jolla on ollut annettavaa sekä ensihoitoyksiköiden roolissa että ensivastetoiminnan pääasiallisena, laajan yksikköverkoston omaavana toimijana, ensihoidon vastuulääkäri Petri Loikas Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä Careasta sanoo. Helsingissä on toimittu näin menestyksekkäästi viimeiset 21 vuotta. Ensivasteyksiköitä lienee jatkossakin alueella toistakymmentä. – Asetuksessa mainittuun kenttäjohtajan riippumattomuuteen ei tarvita sairaanhoitopiiriä työnantajaksi vaan siihen riittävät asetuksessa määrätyt tehtävät sekä alueelliset sopimukset ja ohjeet palvelun tuottajan kanssa. Toimintamalli on määritelty sopimuspohjaisesti terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kanssa sekä sisällytetty hoitoa ja toimintaa ohjaaviin ohjeisiin. Lakiin on sisältymässä kolme tapaa hankkia ensihoitopalvelut. Soveltuu myös vesipelastukseen! sairaanhoitopiirin kenttäjohtajat muodostaisivat toiminnallisen riskin vaativien tehtävien menestykselliselle toteuttamiselle. Pelastustoimea on tiiviisti kuultu järjestelymallien tarkastelussa; pelastustoimi tuottanee jatkossakin merkittävän osan ensihoitoyksiköiden palveluista ja valtaosan ensivastetoiminnasta. Ensihoitokeskuksen rakennetta on tiettävästi luonnosteltu HUS-organisaatiossa mutta sen lopullinen rakenne on vielä selkiytymätön. Keski-Suomi – Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoidon kehittämisstrategia valmistui toukokuussa vuonna 2009. ERVA-alueelle (erityisvastuu) odotetaan alueen sairaanhoitopiirien edustukset sisältävää ensihoitokeskusta, jonka tehtävänä on synkronoida alueen toimintamalleja mahdollisimman yhdenmukaisiksi sekä huolehtia alueen ensihoitolääkäripalveluista. Siinä on linjattu omaa ensihoitomallia ennakoiden tiedossa olevaa tulevaisuutta unohtamatta kuitenkaan omia vahvuuksiamme. – Suunnitelman mukaan ensihoitoesimiesyksiköt olisivat piirin omaa toimintaa. Hänen vastuullaan on työnjohdolliset asiat, henkilöstöhallinto, työturvallisuus, kalusto, laitteisto sekä vaativien tehtävien hoito tai ensihoitolääkärin avustaminen niiden johtamisessa. H+P -yksikköihin (hoitotason ensihoitaja + perustason ensihoitaja muodostaa M illaisena yhteistyökumppanina näette pelastustoimen ensihoidon tehtävissä, mukaan lukien ensivastetehtävät. Ensivastetoiminnan tulevia rakenteita tarkistetaan lähiaikoina riskikartoituksen pohjalta. – Careaan esitetään perustettavaksi ensi vuoden alusta Ensihoitopalveluosasto, joka hallinnoi primaaristi alueen ensihoitopalvelua. Itä-Uusimaa – Olemme valmistautuneet uuteen lakiin henkilöstöä kouluttamalla. Pelastuslaitosten kumppanuushankkeen kautta yhteisissä tapaamisissa ja verkostoissa on vaihdettu kokemuksia ja opittu toisiltamme hyviä käytäntöjä ja valmistauduttu tulevaan, ensihoitopäällikkö Risto Ylönen sanoo. Myös julkisten hoitolaitosten siirtokuljetuspalvelut järjestettäneen ensihoitopalveluosaston toimesta, kokonaisuudessaan kilpailutettuna. 8/2010 19 Liikenneonnettomuuksiin suunniteltu 2-osainen PELASTUSLAUTASETTI Kysy esittelyvideota! TANGORANKALAUTA Integroitu lasten ja aikuisten rankalauta. Millainen lain mukainen ensihoitokeskus alueellenne perustetaan
– Pelastuslaitos on palkannut lääkintäesimiehet eli kenttäjohtajat, vuoden 2008 alusta johtamaan ja kehittämään ensihoitoa. Kiireetön sairaankuljetus on hoidettu osaksi alihankintana. Jorma Alho painottaa, että pelastuslaitos on ollut aktiivinen ensihoidon alueellisen järjestelmän puolestapuhuja jo lähes kymmenen vuotta. H+P -yksiköitä pyritään uudessa järjestelmässä pitämään mahdollisimman pitkälle omalla toimialueellaan niin, että niitä käytetään ainoastaan korkeariskisten potilaiden siirtoon erikoissairaanhoidon päivystykseen Keski-Suomen keskussairaalaan. Oletteko jo alueellanne päättäneet/pohtineet, miten tulette ensihoitopalvelut uuden lain myötä järjestämään alueellanne. – Pelastuslaitos ehdotti uudestaan vuonna 2006 syksyllä alueellista ensihoitoa kuntien yhteissopimukseen perustuen. Lääkinnällisen johtamisen osalta lopullista ratkaisua Keski-Suomessa ei ole vielä tehty, mutta eri vaihtoehdoista keskustellaan. koska eduskunta ei ole vielä hyväksynyt terveydenhoitolakia ja se on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Ei. Muut kunnat paitsi Tuusula liittyivät yhteistoimintasopimukseen. – On vielä auki se miten laki tulee toimintaa muuttamaan, sillä kaikki riippuu sairaanhoitopiirin lopullisesta halukkuudesta sopia asioista pelastuslaitoksen kanssa. Lakiin on sisältymässä kolme tapaa hankkia ensihoitopalvelut. Sektorit on muodostettu pääteiden mukaisesti ja H+P-yksiköitä tukee järjestelmässä pääteiden mukaisesti sijoitetut P+P-yksiköt, joiden tehtävänä on paikata H+P-tyhjiöitä ja kuljettaa muut kuin korkeariskiset potilaat päivystykseen tarvittaessa. Hoitotason osaaminen lisääntyy merkittävästi nykyisestä. Kunnat päättivät toteuttaa alueellisen järjestelmän kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen perusteella. Korkein hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan valituksia yhteistoimintasopimuksesta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin suunnittelemassa ”sektorimallissa” alue jaetaan viiteen sektoriin ja Jyvässeutuun. Myös ylilääkäri Markku Kuisma HYKS Ensihoito, HUS toteaa, että ensihoitoa koskeviin kysymyksiin ei vielä pysty vastaamaan. – HUS-alueella on jo aika pitkällä valmis struktuuri: Ylilääkäri, joka vastaa Helsingin kaupungin ensihoidosta ja lisäksi tietyistä hallinnollisista asioista HYKSalueella, vs. – Pelastustoimi on pääkaupunkiseudulla ollut pitkään merkittävä ensihoitopalvelujen tuottaja ja ainut ensivastepalveluja tuottava taho, HYKS Ensihoito, Peijaksen alueen ensihoidon vastuulääkäri Juhana Hallikainen sanoo. Lisäksi HYKS-alueen sairaanhoitoalueilla (Helsinki, Jorvi, Peijas) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella on päätoiminen ensihoidon vastuulääkäri. Samoin järjestelmä on alueella muutettu H+P-järjestelmäksi, eli kaikki kiireelliset ensihoitoyksiköt hoitotasolla, kun aikaisemmin oli perustaso P+P-yksiköt ja hoitotaso H+H-yksiköt. Jos halua sopimiseen on, niin siinä tapauksessa kyseeseen tulee toiminnan järjestäminen vastuuviranomaisen haluamalla tavalla, joka voi tarkoittaa jonkin asteista hienosäätöä nykyiseen malliin, mutta tuskin mitään mullistavaa. Keski-Uusimaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on apulaispelastusjohtaja Jorma Alhon mukaan toiminnassaan huomioinut tulevan terveydenhuoltolain vaikutukset muun muassa seuraavasti: – Jo vuonna 2002 alueellisen pelastustoimen valmistelussa huomioitiin sairaankuljetus hanketyöryhmän muodossa. Pelastuslaitoksella on noin 60 hoitotason ensihoitajaa palveluksessaan. 20 8/2010 20 8/2010 Ensihoito & -kalusto työparin). Siirtymäaikaa annettaneen vuoteen 2013 saakka. osastonylilääkäri joka vastaa Helsinkiä lukuun ottamatta muusta HYKS-alueesta sekä HYKS:n ulkopuolisesta alueesta. Järjestämisvastuu ja ohjausvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille porrastetusti eri alueilla voimassa olevien sopimusten päättyessä. Kiireettömät siirtokuljetukset eriytetään mahdollisimman pitkälle ensihoitopalvelun tehtävistä omille yksiköilleen. – Sairaanhoitopiiri on päättänyt järjestää ensihoidon osalla alueesta pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintasopimuksella ja muilla alueilla palvelu kilpailutetaan. Hanketyöryhmä jätti 31.12.2002 mietintönsä, jossa ehdotettiin alueellista sairaankuljetusjärjestelmää kuntakohtaisen järjestelmän sijaan. Sekä HYKSettä HUS-alueen vastuulääkäreillä on säännöllinen yhteydenpito. – Liian aikaista sanoa kun HUS:n valtuuskunta ei vielä ole päättänyt, kuinka ensihoito uuden lain myötä tullaan HUS:n alueella järjestämään ja voiko eri sairaanhoitoalueilla olla erilaisia järjestämismalleja. Millainen lain mukainen ensihoitokeskus alueellenne perustetaan. Jos tulee, niin miten ja millainen rooli siinä arvioinnissa on pelastustoimella. Todennäköisesti siirtymäaika hyödynnetään maksimissaan hallitun suunnittelun ja toteutuksen varmistamiseksi. – Pelastuslaitos on yhdessä M illaisena yhteistyökumppanina näette pelastustoimen ensihoidon tehtävissä, mukaan lukien ensivastetehtävät. Jos taas sairaanhoitopiiri päätyy kilpailuttamaan koko ensihoitotoiminnan, niin siinä tapauksessa pelastuslaitos lienee poissa kuvioista palvelun tuottajana, sillä nykyisellä hallintomallilla pelastuslaitos tuskin voi osallistua kilpailuun. Sairaanhoitopiiri on jo aloittanut eriyttämisen kilpailuttamalla omat siirtokuljetuksensa. Muilla sairaanhoitoalueilla (Raasepori, Lohja, Porvoo) on osa-aikainen ensihoidon vastuulääkäri. – Nopealla aikataululla kesän 2007 aikana valmisteltiin työryhmissä kuntien välinen yhteistoimintasopimus alueellisesta ensihoidosta sekä palvelutasopäätös ja talousarvio. Kuntien yhteistoimintasopimusta vastustettiin yksityisten sairaankuljetusliikkeiden toimesta vahvasti ja kuntien päätöksistä valitettiin. Tuleeko ensihoitotoiminta uuden lain myötä kannaltanne uudelleen tarkasteltavaksi. ”Järjestämismallit hakusessa”. Aika ei kuitenkaan silloin ollut kypsä ensihoidon aluejärjestelmälle. Kuitenkin niin, että koko alueen ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirille viimeistään vuoden 2013 alusta lähtien. – HUS-alueella otetaan rauhallisesti eikä lähdetä tekemään äkkinäisiä ratkaisuja. Keski-Pohjanmaa – Olemme käynnistäneet keskustelut sairaanhoitopiirin johdon suuntaan tarkoituksena luotailla näkemyksiä mahdollisesta yhteistyöstä pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin kesken ensihoidon järjestämisvastuun siirtyessä aikanaan sairaanhoitopiireille, pelastuspäällikkö Matti Koivisto Pietarsaaren ja KeskiPohjanmaan pelastuslaitokselta sanoo. Samaan aikaan myös Hyvinkään sairaanhoitoalueen sosiaalija terveystoimen kehittämishanke (Stehuhanke) ehdotti Hyvinkään sairaanhoitoalueen aluejärjestelmää ensihoitoon
Ensihoitopalvelun tilaaja/järjestämisvastuu siis vaihtuu viimeistään vuonna 2013, mutta maksajina ovat edelleen kunnat. Kun kuuntelemme ensihoidon valmistelun tämän hetkistä tilaa, niin harvassa ovat alueet, joissa erva-alue ja sairaanhoitopiirit yhdessä rakentavat tulevaisuutta. – Ensihoitokeskus on jo perustettu. Oletteko jo alueellanne päättäneet/pohtineet, miten tulette ensihoitopalvelut uuden lain myötä järjestämään alueellanne. Mutta sairaanhoitopiiriin kuuluva Hyvinkään sairaanhoitoalue on ehdottanut vastuun siirtoa sairaanhoitoalueelle jo vuoden 2011 aikana. – Kyllä tulee. Jos tulee, niin miten ja millainen rooli siinä arvioinnissa on pelastustoimella. Sopimuksessa voidaan määritellä esimerkiksi kelpoisuusehdot, työnkuvat ja valmiusaika. – Pelastuslaitos uskoo järkevään yhteistyöhön sairaanhoitopiirin kanssa alueellisessa ensihoidossa. – Pelastustoimen vahvuus on pitkä kokemus nykymuotoisesta ensihoitoja sairaankuljetustoiminnasta niillä alueilla joissa sillä toimintaa on. Lakiin on sisältymässä kolme tapaa hankkia ensihoitopalvelut. – Ensivastetoiminnan varsin luonnollinen kumppani olisi pelastustoimi niin halutessaan. ”Palvelutasopäätös ratkaisee”. Se on erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirien yhteinen keskus vastaamaan lakisääteisistä tehtävistä. Miten aiotte järjestää alueellanne ensivastetoiminnan. – On vielä ennenaikaista sanoa, tuleeko uusi laki muuttamaan ensihoitotoimintaa. (03) 5125 600 | www.pensi.fi Ergomy mullistaa arkesi. Kymenlaakso – Tulevaa terveydenhoitolakia ei ole vielä vahvistettu, mutta yhteydenpito on lisääntynyt molemmin suuntaisesti niin sairaanhoitopiirin kuin myös nykyisen järjestämisvastuussa olevien terveyskeskusten kanssa. Tuleeko ensihoitotoiminta uuden lain myötä kannaltanne uudelleen tarkasteltavaksi. Pensi Rescue Oy | Ahertajankatu 5, 38250 Sastamala Puh. Kymenlaakson pelastuslaitos haluaa olla keskusteluissa mukana ja pyrkii myös tulevaisuudessa tarjoamaan ensihoidon palveluja pelastustoimen sekä ensihoidon synergiaetuja unohtamatta, pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen sanoo. Katso video: www.pensi.fi M illaisena yhteistyökumppanina näette pelastustoimen ensihoidon tehtävissä, mukaan lukien ensivastetehtävät. Olisiko Erva-alueilla hahmoteltava yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitoksen kanssa ensihoitopalvelun kokonaisuus ja vasta sitten ratkotaan sairaanhoitopiireittäin tai -alueittain pienempiä kysymyksiä. Nyt voit lastata painavankin potilaan autoon yksin – ergonomisesti ilman nostoja. – Pelastuslaitoksilla on käytössään sopimuspalokuntajärjestelmä, jonka avulla voidaan tilapäisesti suuronnettomuudessa lisätä ambulanssien määrää joustavasti. – Kunnat ovat lisäksi sopineet, että sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri on samalla kunnan ensihoidon vastuulääkäri ja ohjeistaa muun muassa hätäkeskuksen. – Tässäkin yhteydessä voi esittää kysymyksen terveydenhuoltolain valmistelijoille sekä ensihoidon tuleville vastuuhenkilöille: Edetäänkö ensihoidossa osatekijöistä kokonaisuuteen vai kokonaisuudesta osatekijöihin. Ensihoidon alueellistamisessa kannattaisi hyödyntää pelastuslaitosten kokemuksia, joita syntyi pelastustoimen aluejärjestelmää rakennettaessa, Jorma Alho huomauttaa. Päivityksen on hyväksynyt vain Tuusulan kunta. – Myös kenttäjohtojärjestelmä pystytään rakentamaan pelastuslaitoksen lääkintäesimiesten varaan. Pelastuslaitoksen vahvuuksina ovat muun muassa paloasemaverkko, riskianalyysi, yhteistyö onnettomuuksissa, operatiivinen johtaminen, huoltopalvelut niin viestikuin tietoverkoissa ja kalustossa, muut tukipalvelut sekä pelastustoimen varautumisjärjestelmä. 8/2010 21 Ensihoito & -kalusto kuntien, sairaanhoitopiirin sairaanhoitoalueiden ja riskienhallinnan ammattilaisten kanssa laatinut ensihoidon palvelutasopäätöksen 12.9.2007 sekä päivittänyt sen 30.4.2009. – Ratkaistaan siis palvelutasopäätöksessä. Parhaillaan käydään keskusteluja Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja kuntien kanssa siitä, millä järjestelmällä ensihoito toteutetaan vuonna 2012. Siirron käsittely on kunnissa kesken. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei vielä ole tehnyt päätöstä, miten ensihoito järjestetään sen alueella. Länsi-Uusimaa – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on seurannut aktiivisesti ensihoitotoiminnassa tapahtuCare for your back Pure ergonomics to every move. Pelastuslaitoksen mielestä on mahdollista laatia sopimus, jolla sairaanhoitopiiri valtuuttaa pelastuslaitoksen viranhaltijan toimimaan ensihoidon johtajana. Asia siis pohdituttaa kovasti ja erilaisia ensihoidon järjestämismalleja mietitään. Ensisijaisesti toteutetaan palvelutasopäätöksen tekeminen ja sen jälkeen arvioidaan järjestämismalli. – Terveydenhuoltolaki siirtää järjestämisvastuun sairaanhoitopiirille. Viranomaisyhteistyö sujuu pääsääntöisesti ongelmitta. – Mielestämme ensihoidossa ei ole varaa ensin purkaa toimivaa järjestelmää ja vasta sitten rakentaa uutta järjestelmää, vaan uusi järjestelmä on rakennettava poistaen vanhan järjestelmän heikkouksia ja hyödyntäen vahvuuksia. Millainen lain mukainen ensihoitokeskus alueellenne perustetaan. Toivomme kuitenkin, että palvelumme sopivat uudelle tilaajalle eli sairaanhoitopiirille ja voimme jatkaa ensihoitotoimintaamme vähintään nykyisessä laajuudessa. Tässäkin asiassa ollaan siis jo aluejärjestelmässä. Tämänkin suhteen alueelliset erot ovat suuret, Kuopion yliopistollisen sairaalan ensihoidon vastuulääkäri Jouni Kurola sanoo. Pitkä historia on ehkä nykymuotoisen järjestämisvastuun aikana hämärtänyt sitä kuka on palvelun järjestämisvastuussa oleva taho ja kuka palveluntuottaja. Esimerkiksi sopimuspalokunnat hoitavat päivittäiset pelastustehtävät suuronnettomuuden aikana ja vakinainen palohenkilöstö miehittää vara-ambulanssit
KYSY LISÄTIETOJA! via muutoksia ja on ollut osaltaan aktiivisesti kehittämässä ensihoitotoimintaa. Lainsäädäntö ja sen käytännön toteutus saattaa muuttaa koko järjestelmän. Kilpailutetaanko toiminnot vai tehdäänkö yhteistoimintasopimuksia. Me emme vielä tiedä mitä tulevaisuudessa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti tulee tapahtumaan. Mitä tapahtuu kiireettömässä ja kiireellisessä ensihoitosekä siirtosairaankuljetustoiminnassa. ”Vastaukset” tullaan saamaan tulevien vuosien aikana. Mitään päätöksiä toimintojen järjestämisestä ei ole vielä tehty, kertoo alueen ensihoidon vastuulääkäri Matti Martikainen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Millainen lain mukainen ensihoitokeskus alueellenne perustetaan. Eri pelastuslaitosten ensihoidon kumppanuushankkeen yhteistyön merkitys on keskeinen. – Ei ole tietääkseni vielä vakavammin pohdittu sairaalan johdon ja kuntapäättäjien kanssa. Järjestämisvaihtoehtoja on useita. – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelujärjestelmä ja siinä toimiva henkilöstö omaa laajan ja vankan sekä pitkän ensihoitotyön kokemuksen ja osaamisen. ”Hoitotason ensihoito ontuu”. Olemme tehneet yhteistyötä ja valmistelutyötä myös eri pelastuslaitosten ensihoidon vastuuhenkilöiden kesken. Pelastuslaitokset kykenevät vastaamaan päivittäistehtävien lisäksi myös monipotilasja suuronnettomuusja poikkeusoljen tilanteiden edellyttämiin ja tuomiin haasteisiin. Jos tulee, niin miten ja millainen rooli siinä arvioinnissa on pelastustoimella. – Kokkolan alueella hoitotason ensihoidon järjestämistä omana toimintana tai ostopalveluna yksityisiltä joudutaan harkitsemaan. Pelastuslaitos kykenee tuottamaan monipuolista ja laadukasta ensihoitopalvelua. On mahdollista, että palveluntuottajat vaihtuvat. – Nähdäkseni pelastuslaitos tulee huolehtimaan ensivastetoiminnasta edelleen. Pelastuslaitokset ovat varautuneet näihin asioihin. Monen hankkeen ja kehitystyön kivijalassa on jollakin tavalla painettuna ”peukalomme jälki”. Mutta me olemme jo nyt ja tuolloin valmiit tuottamaan laadukasta ja monipuolista ensihoitopalvelua. – Tällä hetkellä jatkamme toimintaa sopimusten edellyttämällä tavalla. – Kuulumme Oulun yliopistollisen sairaalan ERVA-alueeseen ja siten ensihoitokeskus tulee OYS:aan. Miten aiotte järjestää alueellanne ensivastetoiminnan. Olemme olleet osaltamme jo yli 20 vuoden ajan mukana kehittämässä suomalaista ensihoitopalvelujärjestelmää. Tätä historiaa ei kannata ja pidä unohtaa. Järjestämistapa on vielä auki. – Pelastuslaitokset ovat luotettavia ja monipuolisia yhteistyökumppaneita terveydenhuollolle. – Pelastuslaitos vastaa alueellamme Kokkolan kaupungin ensihoidosta. – Muutoksia on tapahtunut muun muassa henkilöstörakenteessa niin operatiivisesti kuin M illaisena yhteistyökumppanina näette pelastustoimen ensihoidon tehtävissä, mukaan lukien ensivastetehtävät. Pelastustoimen rooli riippuu siitä, miten paljon sairaanhoitopiiri pääsee ohjaamaan pelastuslaitoksen toimintaa ensihoidossa. – Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt hyvää yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikki on mahdollista. Pohjois-Karjala – Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on Markku Kuisman selvityksen jälkeen muokannut ensihoitopalveluaan selvityksen kehitysehdotusten mukaiseksi, ensihoitopäällikkö Petteri Hakkarainen kertoo. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on hyvin perillä eri järjestämisvaihtoehdoista. Järjestämisvastuu-, valvonta ja ohjausasiat ovat selkeät. Niissä ei ole mitään epäselvää. Lakiin on sisältymässä kolme tapaa hankkia ensihoitopalvelut. Merkittävää on, että erikoissairaanhoidon eri vastuuhenkilöt ja -tahot ovat tietoisia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen mahdollisuuksista toimia ensihoitopalvelujen tuottajana yhteistyökumppanina. 22 8/2010 Ensihoito & -kalusto 040 561 7689 / 040 358 8936 foy@fernonorden.com Sujuva ja ergonominen Smart-Load -lastausteknologia! Uusi Ferno Mondial -paari Järjestelmä laukaisee jalkojen vapautusmekanismin erikseen ja automaattisesti varmistaen samalla, että jalat aina kannattelevat potilaan painon. – Tuleva terveydenhuoltolaki keskusteluttaa OYS–Erva-piirissä ja toimintoja visioidaan. Epävarmuustekijöitä on paljon. Mitä tapahtuu lääkinnällisen ensihoitotoiminnan kenttäjohtamisjärjestelmässä. Ensihoidon lääkinnällisen pelastustoiminnan johtamisen kehittyminen ja kehittäminen nykytasolle on ollut vahvasti pelastuslaitosten henkilöstön ansioita. Pelastuslaitos on rakentanut ja rakentaa edelleen toiminnan sellaiseksi, että kykenemme vastaamaan tulevaisuuden muutoksiin ja haasteisiin, sairaankuljetuspäällikkö Juha Karhu sanoo. Pelastuslaitos on varautunut jo pidemmän aikaa monella eri tapaa tuleviin haasteisiin ja muutoksiin. Huhuja liikkuu monenlaisia. Riippuu HUSin ”linjauksista”. Mikä on tulevaisuuden eri toimintojen työnjako. Tässä vaiheessa on turha lähteä spekuloimaan sitä, mitä mahdollisesti tulevaisuudessa tullee tapahtumaan. Tuleeko ensihoitotoiminta uuden lain myötä kannaltanne uudelleen tarkasteltavaksi. Yhteistyö sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon vastuulääkäreiden kanssa on ollut aktiivista ja hyvää. Näemme sen mahdollisuutena. HUSin rooli on keskeinen. On merkittävää, että teemme työmme erinomaisella tavalla. Olemme seuranneet tarkkaan lainsäädännön valmistelua ja tutustuneet mahdollisuuksiemme mukaan lainsäädännön sisältöön. Tuota osaamista ja monipuolisuutta kannattaa edelleen myös tulevaisuudessa hyödyntää. Merkittävää on tällä hetkellä keskittyä perustehtävän hoitamiseen. Ensivastetehtävissä se on mielestäni ajan tasalla, mutta ensihoidon järjestäminen etenkin hoitotasolla jonkin verran ontuu, koska ensihoidon johdossa ei ole lääketieteellisen koulutuksen saanutta henkilöä, sanoo Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Risto Hannula. Tulevaisuuteen valmistautumisessa olemme huomioineet alueellisen yhteistyön merkityksen ja sen tekemisen tärkeyden. – Vastuu ensihoitotoiminnasta siirtyy erikoissairaanhoidolle. Oletteko jo alueellanne päättäneet/pohtineet, miten tulette ensihoitopalvelut uuden lain myötä järjestämään alueellanne. Olemme valmiit ottamaan vastaan tulevaisuuden haasteet. Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten ensihoidon ammattilaisten tekemä ensihoidon kehitystyö on ollut keskeistä suomalaisen ensihoitopalvelujärjestelmän kehittämisessä nykytasolle. Todennäköisesti päätös tehdään palvelutasoehdotuksen valmistuttua
Henkilöstörakenne on uuden lain näkökulmasta tarkastellen seuraava: hoitotasolla työskentelee 54 henkilöä, perustaso+lääkehoito 79 henkilöä ja loput 70 perustasolla. Laadukkaita ensihoitopalveluita tuottavilla yksiköillä on kysyntää ja tarvetta jatkossakin. Siihen kuuluvat ensihoidon ylilääkäri, osastonhoitaja sekä L4:t Imatralla ja Lappeenrannassa. Päijät-Häme – Laitoksemme on visioinut tulevaisuutta alueellisena ensihoidon palveluntuottajana. Lakiin on sisältymässä kolme tapaa hankkia ensihoitopalvelut. Terveydenhuoltolain myötä myös Imatran ensihoito siirtyy sote-piirille. Haluamme olla mielenkiintoisin palveluntarjoaja alueellamme jatkossakin. Pelastuslaitos tuottaa laadukkaan palvelun.” – Olemme kehittäneet tuottamamme ensihoitopalvelun laadukkaaksi, luotettavaksi sekä asiakaslähtöiseksi palvelutuotteeksi. Merkittävästihän palvelukenttään vaikuttaa ensihoidon palvelutaso ja mitä siinä määritellään. Tämän tuottajan tietenkin päättää sairaanhoitopiiri. 1.1.2011 alkaen siihen tulee muutos, jossa Lappeenrannan kaupungin ja sen naapurikunnan Taipalsaaren alueen ensihoitotoiminta, jonka nyt hoitaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos sekä keskussairaalan siirtokuljetukset, jotka nyt hoitaa Falck Finland Oy, siirtyy sotepiirin omaksi toiminnaksi. Tässä kokonaisuudessa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottama ensihoitopalvelu on varteenotettava vaihtoehto niin toiminnallisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta katsoen, Hakkarainen sanoo. Tuleeko ensihoitotoiminta uuden lain myötä kannaltanne uudelleen tarkasteltavaksi. Olemme kuitenkin harvaan asuttua seutua ja voisi olettaa, että ensihoitopalveluun tullaan liittämään myös muita kokonaistoimintaa tukevia tehtäviä. Emme näe laissa mitään uhkakuvia, päinvastoin. Laitos on valmis toteuttamaan ensihoidon palveluita laadullisesti ja määrällisesti sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien tulevassa palvelutasopäätöksessään haluamalla tavalla. Pohjois-Savo – Pelastuslaitos on alueellisen pelastustoimen toiminnan aikana kiinnittänyt erityistä huomiota ensihoidon henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja valmiuden parantamiseen. Oletteko jo alueellanne päättäneet/pohtineet, miten tulette ensihoitopalvelut uuden lain myötä järjestämään alueellanne. Millainen lain mukainen ensihoitokeskus alueellenne perustetaan. – Asenteellisesti olemme selkeyttäneet toimintaympäristöä; ”terveydenhuolto tilaa ja määrittelee palvelutason. Esimerkiksi niille paloasemille, joissa on ensihoitopalvelu, palomiehen virkoihin on pyritty valitsemaan sellaiset henkilöt, joilla on terveydenhuollon amk tai vastaava koulutus sekä hoitotason luvat voimassa, Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jorma Westerholm sanoo. Pelastuslaitos on valmis kehittämään ensihoidon valmiutta ja osaamista siten kuin sairaanhoito piiri tulee tulevaisuudessa edellyttämään. Yhteistyötä on kehitetty etupainotteisesti ja sillä on ollut erittäin suuri merkitys toiminnan saattamiseksi uuden lain mukaiseksi. – Palomiehen virkoja on muutettu ensihoitaja/palomiehen viroiksi sekä hoitotasolla toimivien henkilöiden lääkinnällinen johtovastuu on ohjeistettu. Eli alkuvaiheessa varmaan mitään muutosta ei tule, mutta siirtymäaikojen puitteissa voi toimintaan tulla uusia paikkoja/yksiköitä ja muita tehtäviä lisää. – Näemme tulevan terveydenhuoltolain uudistuksen ensihoitopalveluita selventävänä sekä potilaan asemaa parantavana uudistuksena. Projektia johtaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoo. Pyritään olemaan mukana sairaanhoitopiirin apuna alueen palvelutasopäätöksen valmistelua ja huomioidaan tulevaisuutta ensihoidon toimintasuunnittelussa vuosille 2011-2013, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sairaankuljetuspäällikkö Markku Heikkilä sanoo. – Henkilöstösuunnittelun keinoin terveydenhuollon osaamisen lisääminen ensihoitopalveluissa on ollut keskeinen lain tuloon valmisteleva menettely laitoksessamme. Kuntien terveyskeskuksetkin siis loppuivat. Jos tulee, niin miten ja millainen rooli siinä arvioinnissa on pelastustoimella. Tämän vuoden ajan olemme suunnitelleet uudelleen sote-piirin ensihoitoa. 8/2010 23 Ensihoito & -kalusto hallinnollisesti. Satakunta – Olemme tulevaa lakia ennakoiden edenneet kohti terveydenhuollon osaamista, Satakunnan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jyri Lilja sanoo. Uskon, että ensihoitopalvelu tulee tiivistymään alueellamme ja se tulee muodostamaan yhden kokonaisuuden. Miten aiotte järjestää alueellanne ensivastetoiminnan. Todennäköistä on, että joissakin kunnissa sairaanhoitopiiri tulee edellyttämään parempaa valmiutta ambulanssien osalta. – Henkilöstön osaamistaso sopijakunnissa on samaa tasoa. Mahdollista on myös, että ensihoidon yhteyteen kytketään joillakin alueilla kotisairaanhoito. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottama ensihoitopalvelu vastaa toiminnaltaan ja rakenteeltaan terveydenhuoltolain henkeä ja tarkoitusta. Ennustetta lain, asetuksen ja/tai projektin vaikutuksesta ei ole tarkoituksen mukaista laatia, vaan mahdolliset muutokset tarkastellaan tapauskohtaisesti, kun tietoa on enemmän hallussa. Avaintekijänä on ollut yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa. M illaisena yhteistyökumppanina näette pelastustoimen ensihoidon tehtävissä, mukaan lukien ensivastetehtävät. Alueellamme ei juurikaan ole muita toimijoita tähän tehtävään, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin ensihoidon vastuulääkäri Heimo Niemelä sanoo. Muualta aikaisemmat sairaankuljetussopimukset siirtyivät terveyskeskuksilta sosiaalija terveyspiirille sellaisenaan. Henkilöstö siirtyy sote-piirin palvelukseen. Sote-piirin ensihoitoyksikön osastonhoitaja toimii myös pelastustoimen ensihoitopäällikkönä, linkkinä pelastustoimeen, jossa osallistuu muun muassa pelastustoimen kokouksiin. Pelastuslaitoksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä edelleen, muun muassa osa yksiköistä on palolaitoksen tiloissa synergiaetuja hyödyntäen. ”Toimintaa jo järjestelty”. – Entiseen tapaan pelastustoimi hoitaa. – Etelä-Karjalan maakunnassa entinen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja kuntien terveyskeskukset Imatraa lukuun ottamatta sulautuivat yhteen Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiriksi 1.1.2010 ja tämän myötä ensihoito ja sairaankuljetus tulivat tämän ainoan organisaation alle, joka tuottaa ensihoidon omana toimintamaan. – Ensivastetehtävät ovat täysin kiinni pelastustoimen hoitamasta ensivastetoiminnasta. Yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa on lisätty merkittävästi. – Ensisijaisesti nyt odotetaan lain hyväksymistä ja toisena laista annettavaa asetusta. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin nykyinen palvelutuotanto säilyy eli 21 ambulanssia ja 32000 tehtävää mikä on noin 90 prosenttia alueemme ensihoitopalvelusta. – Parasta aikaa ollaan kehittämässä ensihoidon esimiestasoa perustamalla lääkintäesimiesten ja lääkintämestarin virkoja. – Muutoin, kuten aiemmin kuvailin, mutta maaseutukunnissa jatkaa toistaiseksi entiset yrittäjät ensihoitopalvelun tuottajina. Pelastuslaitos on nostanut kahdella paikkakunnalla ensihoidon valmiutta. Tämä mahdollistaisi ainakin sen, että pelastustoimen, ensihoidon ja kotisairaanhoidon palvelut säilyisivät myös pienissä kunnissa. – Sairaanhoitopiirin palvelutasopäätös tulee ratkaisemaan laitoksemme aseman alueen ensihoitopalvelu toimijana. Varsinais-Suomi – Varsinais-Suomessa pelastuslaitos on jäsenenä mukana Veksu projektissa (Varsinais-Suomen ensihoitopalvelun kokonaisuudistuksen suunnittelu -projekti)
Pietaria halkova Nevajoki jakaa maantieteellisesti kaupungin ensihoitotoiminnassa. Neva-joki jakaa alueet Pietarissa ensihoitotoiminta on osastoitu hälytystoimintaa hoitavaan ja kuljetustoimintaa hoitavaan yksikköön sekä katastrofilääketieteenkeskukseen ja oppimiskeskukseen. Paitsi maantieteellisesti, jossa Neva-joki on otettu huomioon, jakoon vaikuttaa myös kaupungin vaikea liikennetilanne. – Kaupungin alueella on pystytetty mainostauluja, joissa kehotetaan autoilijoita antamaan tietä ambulansseille, mutta kehitys ei ole toistaiseksi kulkenut hyvään suuntaan. Tänään Pietari on yli 4,5 miljoonan asukkaan kaupunki. Jokaisella alueella on oma puhelinnumeronsa, josta soitetaan apua, Pietarin Kaupungin Terveyskomitean ja Ambulanssiaseman vastaava lääkäri Aleksey Boykov kertoo. Pietarin alue on jaettu kolmeen sairaanhoitopiiriin, josta toimintaa operoidaan. Pietarissa vierailee myös paljon turisteja ja erilaiset väestökeskittymäkohteet, kuten kaupungin 60 metroasemaa ovat riskikohteita myös ensihoitotoiminnalle. – Ambulanssiasemilta lähdetään hälytyksen perusteella antamaan ensihoitoapua julkisilla paikoilla. 24 8/2010 Ensihoito & -kalusto Pietarin suuret liikennemäärät ja autoilijoiden välinpitämättömyys hälytysajoneuvoa kohtaan ovat ongelma ensihoidossa. Joillakin asemilla on kolme sairaankuljetusyksikköä, kun joillakin asemilla niitä on 15. – Ympärivuorokauden töitä tekee 180 hoitohenkilöstöryhmää ja niissä työskentelee noin 2500 työntekijää. Liikennekulttuuri on heikkoa Pietarissa. Niitä on eri puolilla kaupunkia. Toiminta on kehittynyt pienin askelin ja 1930-luvulla kaupunkiin perustettiin ensimmäinen ambulanssiasema. Yksityisiin koteihin lähdetään kultakin omalta alueelta, sillä perusteella missä asuu. Ambulanssit ovat hälytysajossaan usein vaikeuksissa kaupungin ruuhkissa, kun autoilijat eivät ota hälytysajoneuvoa huomioon. – Tulevaisuudessa meillä on tarkoitus avata myös toimintaa varten simulaatiokeskus. Pietarissa on 26 ambulanssiasemaa. Pietarin 26 ambulanssiasemalla toimii erilaisia yksiköitä. Joissakin on lääkärin lisäksi esimerkiksi kaksi ensihoitokoulutuksen saanutLiikennekaaos hidastaa ambulansseja Pietarissa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Harri Kailajärvi Pietarissa on katujen varsille pystytetty mainostauluja, joilla autoilijoita muistutetaan antamaan tilaa ambulansseille.. 1950-luvulla alkoi kehittyä ambulanssissa tapahtuva ensihoitotoiminta. Samoihin aikoihin perustettiin myös tieteellinen tutkimuslaitos, jossa tutkittiin ensihoitotoimintaa. Boykov sanookin, että Pietarin alueen hankala liikennetilanne on tällä hetkellä yksi suurimmista haasteista ensihoitotoiminnassa. E nsihoitotoiminnan juuret ulottuvat Pietarin alueella 1800-luvulle asti, tänä vuonna ensihoitotoiminnan käynnistymisestä Pietarissa tuli 111 vuotta
8/2010 25 Ensihoito & -kalusto ta henkilöä, kun taas osassa toimintaa johtaa ensihoitaja. – Eri tason yksiköt on myös merkitty eri tavalla. Yöllä kohde saavutetaan nopeammin kuin päivällä. – Yritämme levittää tietoa alasta ja sen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Valkoiset ambulanssit ovat niin sanottuja perustason ja keltaiset ovat ns. Tosin työntekijät eivät tästä työajasta niin pidä. Pietarilaisambulanssissa on suomalaisen Pensin toimittamat paarit. Pietarin Kaupungin Terveyskomitean ja Ambulanssiaseman vastaava lääkäri Aleksey Boykov (oik.) esitteli suomalaisryhmälle ambulanssiaseman hälytyskeskusta.. Kalustoa, laitteistoja ja asemia kaupungilla kyllä on. Alan arvostus heikkoa Boykovin mukaan suurin ongelma Pietarin alueen ensihoiV enäläisten ensihoitotoiminnasta tiedetään hyvin vähän Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. – Toivoisin myös konkretiaa tehtävältä yhteistyöltä. Maaret Castren sanoo, että aloite ensihoidon kanssakäymisestä on syntynyt pietarilaisten aloitteesta. Tuo aika on liian pitkä, jos potilaan tila on vakava. – Jokainen ambulanssi on varustettu paarilla, joten kaikki kuljettavat potilaita. Erityisesti nuorten toivotaan kiinnostuvan työstä ja saada houkuteltua myös nostamaan alan arvostusta. Tiedetään myös, että Venäjällä on pitkät perineet erilaisista innovaatioista, joten olisi mielenkiintoista tietää, millaisia metodeja heillä on käytössään. Pieni osa tekee vain päivätyötä, koska siihen on selkeä tarve. – Esimerkiksi Pietarissa ensihoidon hoidettavana on suuret potilasmäärät, siitä selviytymisestä olisi mielenkiintoista saada tietoa. – Vuorokautista työaikaa tekevät periaatteessa kaikki ja sen jälkeen on kolme vapaapäivää. 10 minuutissa kohteessa – Ambulanssin pitää saavuttaa kohteensa kymmenessä minuutissa, mutta keskiarvo viime vuonna oli 12 minuuttia. – Heillä on käytössään omassa hätäkeskuksessaan ruotsalainen hätäkeskusjärjestelmä ja siksikin he ovat kiinnostuneet esimerkiksi täkäläisistä näkemyksistä, Castren kertoo. Professori Maaret Castren Karoliinisesta instituutista Tukholmasta sanoo, että kieliongelmat estävät tietojen saantia ja esimerkiksi Pietarin ensihoitotoiminnoista voisi olla paljon tietoa ammennettavaksi, jos käytössä olisi tutkittua tietoa. – Emme esimerkiksi tiedä sitä, kuinka paljon Pietarin alueella ensihoidossa hoidetuista sydänpysähdyspotilaista jää henkiin. totoiminnan kehittämisessä on pätevän henkilöstön saamista tekemään tätä työtä. Myös erilaisista toimintatavoista voisimme saada oppia toisiltamme. – Esimerkiksi sitä ei ole käyty läpi, miten siellä tietynlaisia potilaita hoidetaan ensihoidossa. – Mielenkiintoista olisi myös tutustua toistemme järjestelmiin, miten hätäkeskustoiminta toimii, miten toimitaan katastrofitilanteissa. – On kalustoa ja välineistöä millä toimitaan; voisimme hyvin ottaa siitä mallia täällä, sillä se vaikuttaa hyvin toimivalta laitokselta. ”Tutkittua tietoa kaivataan” 8/2010 25 Ambulanssiasema 03 avattiin viime vuonna. Voisimme käytännön tasolla vaihtaa tietoja, työntekijöillä voisi olla mahdollisuus tutustua toistemme toimintaan ja voisimme järjestää esimerkiksi yhteisiä harjoituksia. Kanssakäymistä kuitenkin säännöllisesti tapahtuu. Lokakuun puolivälissä Pietarin Kaupungin Terveyskomitean ja Ambulanssiaseman vastaava lääkäri Aleksey Boykov vieraili Tukholmassa luennoimassa Karoliinisessa instituutissa. Hän sanoo, että meillä keskustellaan hyvin vähän venäläisestä ensihoitotoiminnasta, koska siitä on vähän tietoa. Myös yksittäisten isompien tilanteiden hoitamisesta voisimme keskustella, Boykov sanoo ja ottaa esimerkiksi Venäjällä Permissä viime vuoden lopulla sattuneet yökerhopalon. ensihoitotason ambulansseja, joissa siis aletaan hoitaa heti potilasta. – Heillä on selvästikin tarve profiloitua tässä asiassa tännepäin, mutta mitään konkreettisesta emme ole ensihoitoon liittyvissä asioissa sopineet. – Voisimme järjestää yhteisiä alaa käsitteleviä konferensseja. Voisimme oppia näistä tilanteista toinen toisiltamme. Hänen mielestään tietojen ja ajatusten vaihto muiden kanssa on aina paikallaan ja muiden toiminnoista voidaan ottaa oppia. Sen pihalla ambulanssiin ja sen kalustoon tutustuivat myös Harri Kailajärvi Tampereelta ja Tomi Nieminen Turusta. Niihin on Pietarissa panostettu ja se puoli on kunnossa. Boykov toivoo Suomen ja muiden Pohjoismaiden kanssa tieteellis-käytännöllistä yhteistyötä. Boykovia kiinnostaa esimerkiksi se, että pelastustoimi on Suomessa sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvaa toimintaa. Järjestämme nuorille myös lyhytaikaisia tutustumiskäyntejä alan työpaikoissa. Boykov kertoo vierailleensa myös Pelastusopistossa ja häneen tehnyt vaikutuksen se mittakaava, millä siellä ensihoitotoiminnassakin toimitaan. Käymme kertomassa siitä eri paikoissa ja jaamme tietoa esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta
Turvallisuutta ja ergonomiaa Korityövaiheessa ambulanssi saa asiakkaan haluamat ominaisuudet. Hyvällä ergonomialla on merkittävä sekä fyysinen että psyykkinen vaikutus. Tarjoamme huolenpitopalvelun ajoneuvon koko elinkaarelle. Ajoneuvotietokoneeseen voidaan yhdistää tarvittaessa myös paljon muita sovelluksia. 8/2010 27 Profile kehitti vasemman seinän laitekiinnitysjärjestelmän liukukiskoilla toimivaksi, jolloin hoitotarvikkeet voi kiinnittää haluttuun paikkaan ilman ylimääräisiä asennusreikiä. Turvallisuutta on myös se, että hoitotyötä pystyy tekemään ergonomisesta asennosta turvavyö kytkettynä. Hoitovälineiden oikea sijoittelu ja niiden kunnollinen kiinnitys ovat myös tärkeitä. – Tuotekehityksemme suunnitteli uuden korityöohjelman tälle uudelle alustalle ja muun muassa hoitotilan ergonomia parani. Korityön, hoitotilojen ja -laitteiden turvallisuus, toimivuus ja ergonomia takaavat tehokkaan ensihoidon. Mercedes-Benzin alustoista tarjolla on monta eri Sprinter-mallia. Vuodelle 2010 alustan valmistaja viilasi muun muassa ulkomuotoa, moottoria ja vaihteistoa. Komentoja ja tietoa näytöllä Perinteisen IWS-sähköjärjestelmän väyläohjauksen lisäksi on kehitetty ajoneuvotietokoneeseen pohjautuvia hälytysajoneuvojen ohjausjärjestelmiä. MB Viton alustalle rakennettu ambulanssi on astetta Sprinteriä pienempi kokoluokka. Esimerkiksi Profilen valmistamissa ambulansseissa on jo muutamia vuosia keskitytty niin sanottuihin integroituihin hälytysvaloihin. Vasemmanpuoleiset yläkaapit tilataan yleensä alaspäin aukeavina ”lentokoneversioina”. Transporterin saa myös kaikilla pyörillä vetävänä. Hoitotilassa ei ole koskaan liikaa tilaa. Koritehtaan korottama Profile Genios MB Sprinter integroiduilla eli upotetuilla sinisillä hätävaloilla. Ajoneuvon on näyttävä liikenteessä ja tarjottava riittävä valaistus myös auton ympärille hoitotilanteessa. Volkswagen Transporter on toinen perinteinen alusta ambulanssille. Kosketusnäytölle tuodaan ajoneuvon väyläohjauskomennot ja siihen liittyvä informaatio, muun muassa paikannus/navigointija statustiedot. Sekä Sprinter-, että Vito-ambulanssit ovat saatavana myös nelivetomallisina. Kuvassa Ford Transitin hoitotila. Toki myös VW:n alustalle rakennetaan muun muassa johtoautoja, Mononen kertoo. – Olemme vuosien kokemukseen ja asiakaspalautteeseen perustuen kehittäneet useita modulaarisia kokonaisuuksia täyttämään mitä moninaisimmat toiminnalliset vaatimukset korityön eri osissa, Mononen kertoo. Yleiskuva VW Transporterin hoitotilasta. Transitia toimitamme tehdaskorkeana ja tehdaspuolikorkeana mallina sekä keskipitkälle että pitkälle korimallille. MB Sprinteristä valmistetaan myös muun muassa pelastustoimen johtoautoja. Myös puhtaanapito helpottuu. Oikealla seinustalla hoitajan työympäristö ja IWS-järjestelmä. VW:n suurempaa alustaa Crafteria rakennamme myös jonkin verran ambulanssiksi. Turvallisuudesta huolehditaan testaamalla kaikki tarpeelliset koriratkaisut esimerkiksi kolarilanteiden varalta. Tällä hetkellä Profile Vehicles Oy valmistaa ambulansseja Suomen asiakkaille pääasiassa kolmelle erimerkkiselle alustalle. – Suunnittelemme ratkaisut yh dessä käyttäjien eli ensihoidon ammattilaisten kanssa. – Kolmas päämerkki alustoissa on Ford. Ydinajatuksena on henkilökunnan ja potilaan turvallisuus sekä hoitoergonomia, kertoo myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen Profile Vehicles Oy:stä. Näyttävyyden lisäksi saavutetaan pienempi ilmanvastus ja kulutus. Myös hoitotilan valaistus ja näkyvyys vaikuttavat tilojen toimivuueen ja ergonomiaan. Saatavana on myös ajoneuvotietokoneita kosketusnäytöllä toteutettuna. Alustan ominaisuudet ja luotettavuus varmistavat liikkumisen paikasta toiseen. Valitsemme kumppaneiksi ne tuotemerkit ja toimittajat, joiden tuotteet antavat käyttäjilleen eniten lisäarvoa. Myös Transitin saa nelivetoisena. Navigointi hälytyskes8/2010 27 Ergonomiakin osa turvallisuutta kuksesta tulevan koordinaattien perusteella on mahdollista niin ajoneuvotietokoneen kuin erillisen navigaattorin yhteydessä.. Profile puolestaan kehitti korirakennetta. Nykyaikaiset ambulanssit pelastustoimessa A mbulanssin valmistamista voi tarkastella monesta vinkkelistä. – Tämä tarkoittaa kokonaisuuden hallitsemista ensihoitomenetelmistä aina viimeisimpiin välineisiin ja järjestelmiin
Ennen onnettomuutta meillä oli kirjalliset ohjeet takan täytöstä, mutta ei täyttölistaa, josta voidaan varmistaa, että takka on sovitun mukaisesti täytetty, Olanterä kertoo. Joka tapauksessa tarjoilija ei ohjeen mukaisesti varmistanut, että takkasydän on jäähtynyt. – Sovimme niin, että ravintolan yläkerran tiloista käydään aika ajoin kysymässä apuvoiman tarvetta alhaalla, koska elettiin vilkasta perjantai-iltaa. – Saimmekin tiedon, että kyseinen henkilö ei pääse tulemaan, mutta tilalle tulee toinen, joka myös on meillä työskennellyt. Leimahdus oli hyvin nopea, mutta se poltti tarjoilijan kädet ja hän sai ensimmäisen ja toisen asteen palovammat, mutta on niistä jo toipunut. 28 8/2010 H elsinkiläisessä ravintolassa tunnelmanluojana käytettävän etanolikäyttöisen takan leimahdus tyhjensi ravintolan asiakkaista. Hän oli täyttänyt sen ennenkin neljä kuukautta kestäneen työskentelynsä aikana, joten ensimmäistä kertaa hän ei sitä tehnyt. – Meillä on ravintolan alakerrassa sijaitsevan takan täytön suhteen tiukat ohjeet. – Päinvastoin. Siksi tämänkin jälkeen kävimme asioita tarkoin läpi ja saatoimme kyllä havaita, että hyvin olemme asiat hoitaneet, vaikka nyt näin ikävästi kävikin. – Käytämme paljon vuokratyövoimaa ja nytkin ravintolamme alakertaan oli tulossa pitkään käyttämämme henkilö eräästä työvoimaa vuokraavasta yrityksestä, ravintolanjohtaja Mikko Olanterä kertoo. Ilmeisesti takkasydän oli sammunut vain hetkeä aikaisemmin. Olanterä sanoo, että ravintolassa on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuusasioihin, esimerkiksi pelastussuunnitelma on tehty huolellisesti. Tässä vieressä kulkee myös maakaasuputki; en uskalla edes ajatella, mitä siitä voisi aiheutua, jos tuli saisi täällä vallan. Sitä olemme aikaisemminkin antaneet. Takan viereen tuotiin jauhesammutin ja lisävalo, koska takan ympäristö on aika pimeä. Etanolisäiliö tulee täyttää aina työvuoron alkaessa ja sen jälkeen pitää odottaa 5–10 minuuttia, jotta takan sydämenä toimiva laavakivi voidaan sytyttää. Myös sytytintä käytetään nyt takan sytyttämisessä. Takan lasiluukut pysyivät suljettuina, kun tarjoilija pian avasi ne sytyttääkseen takkasydämen. Rahallista menetystä aiheutui, kun perjantai-ilta keskeytyi ravintolassa, mutta esimerkiksi sprinklerin laukeaminen ja sen aiheuttamat kosteusvauriot eivät Mikko Olanterää harmita. Vahingot olivat loppujen lopuksi aika pienet ja olen tyytyväinen, että meillä lainsäädäntö vaatii asiakaspalvelutiloihin tällaiset systeemit. Ravintolassa ilta jatkui normaalisti ja palveltavana oli 20–30 asiakasta. – Illan kuluessa tarjoilija huomasi, että takassa oli tuli sammunut. Uudet henkilöt aletaan nyt perehdyttää aiempaa paremmin turvallisuuteen liittyviin asioihin. Ravintolan etanolitakka leimahti, kun ohjeet unohtuivat Teksti ja kuva: Esa Aalto Mikko Olanterä sanoo, että leimahtaneen takan kylkeen asennetaan jauhesammutin.. Tässä olisi pelkkä kuoppa jäljellä, hän tuumii. Sprinklerin laukeamisen jälkeen muutama kymmenen asiakasta ohjattiin ulos ja he poistuivat ravintolasta rauhallisesti. – Pidän tärkeänä, että riskeihin pyritään varautumaan ennalta mahdollisimman hyvin. Kätensä polttanut tarjoilija sai välittömästi ensiapua. Sprinkleri laukesi ja samalla meni hälytys paloasemalle. – Kävimme henkilökunnan kanssa asioita läpi ja paransimme myös paloturvallisuutta. Leimahdus laukaisi takan lähellä olevan sprinklerisuuttimen. Lasiluukkujen takana kuuma sydän oli höyrystynyt ja kun tarjoilija tulitikulla sytytti sen, sydän leimahti. – Mahdollisesti tulemme jälleen järjestämään henkilökunnallemme myös ensiapuja alkusammutuskoulutusta. Hän haki viiden litran kanisterin, josta täytti takan säiliön. Mieluummin tällaiset vesivahingot kuin katastrofi, joka voi aiheutua tulipalosta
Myös valvottavan kohteen riskiprofiili vaikuttaa tarkastustiheyteen. Lakiesityksessä on uutena vaatimuksena ehdotettu velvollisuutta ilmoittaa valvontaviranomaiselle etukäteen eräistä palveluista. Entistä helpommin johtoporraskin saadaan mukaan tarkastukselle, mikä on tietenkin eduksi turvallisuusasioiden edistämiseksi ja niihin sitouttamiseksi. Aiemmin puhuttiin tuoteturvallisuudesta kuluttajaturvallisuuden sijaan. Laki on edellyttänyt vuodesta 2007 lähtien valvontayksiköitä laatimaan valvontasuunnitelman. Pitäisikö tarkastustoiminnassa ja toisaalta myös toimijalta edellytettävän pelastussuunnitelman laatimisessa irrottautua rakennuksiin perustuvasta lähtökohdasta ja ottaa lähtökohdaksi kohteessa suoritettava toiminta ja siitä aiheutuvat riskit. Sen laajuus olisi tapauskohtainen. Kokemukset valvonnan suunnitelmallisuudesta ovat varsin myönteisiä. * * * Parhaillaan ovat uudistettavina niin pelastuslaki kuin kuluttajaturvallisuussääntely. Pelastuslakiesityksessä ja kuluttajaturvallisuuslakiesityksessä korostetaan onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin taksan mukaan ohjelmapalveluyrityksen tarkastamisesta peritään maksu käytetyn ajan perusteella (50 €/tunti) ja liikuntakeskuksen tarkastaminen maksaa 300 euroa. Pelastusja kuluttajaturvallisuuslaki – kuin kaksi marjaa K uluttajaturvallisuus on tavaroiden ja palveluiden turvallisuutta. Ryhmän tehtäväalueeseen kuuluu muun muassa kuluttajaturvallisuuslainsäädännön kehittäminen. Siitä hyötyvät kaikki: viranomaiset, toiminnanharjoittajat ja kansalaiset. Laissa säädetään myös siitä, että suunnitelman mukaisista tarkastuksista tulee periä maksu. Pelastuslaitoksissa ja kuluttajaturvallisuuden valvontayksiköiden yhteistyötä onkin syytä lujittaa edelleen. Kumpikin laki tähtää ihmisten terveyden ja omaisuuden suojelemiseen. Ensisijaisesti sovelletaan kuitenkin tuotekohtaista sääntelyä, jos sellaista on, esimerkiksi elintarvikkeet, sähkölaitteet, veneet, päiväkodit. Tarkoituksena ei ole tehdä juhlavia paperitiikerisuunnitelmia, vaan toteutettavissa oleva työsuunnitelma kunkin valvontayksikön erityispiirteet huomioiden. Voihan esimerkiksi ohjelmapalveluyrityksen toiminta maastossa sisältää merkittäviä riskejä, jotka ovat merkittäviä myös pelastustoiminnan kannalta, vaikka paikalla ei olisi ainuttakaan rakennusta. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta on yleislaki, jonka keskeinen vaatimus on, että tavarasta tai palvelusta ei saa aiheutua vaaraa käyttäjälle tai läheisyydessä olevalle. Toki myös odotukset tarkastustoiminnan ja tarkastuskertomuksen laadulle ovat lisääntyneet, mitä sitäkään ei voi pitää pahana asiana. Eduskunnan käsiteltävänä on esitys uudeksi kuluttajaturvallisuuslaiksi, mikä korvaisi voimassaolevan lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Kuluttajaturvallisuuden vinkkelistä palotarkastustoiminnan kehittäminen tarkastettavan kohteen tai toiminnan turvallisuuden kokonaisvaltaisen valvonnan suuntaan on erinomainen asia. Keskityn tässä kuitenkin kuluttajille tarjottavien palveluiden turvallisuuteen, koska palveluiden turvallisuuden valvonnassa on lukuisia liittymäpintoja pelastustoimeen. Olisiko tavallisille ihmisille ja yrittäjälle helpompaa hahmottaa mistä palotarkastuksessa on kyse, jos toimenpiteen nimi olisikin pelastustarkastus. Valvonnan maksullisuuden on havaittu lisänneen kohteiden kiinnostusta tarkastukseen. Niiden soveltamisalat ovat osin rinnakkaisia – tarvitaan viranomaisten välistä yhteistyötä. Toisaalta ne edellyttävät valvontaviranomaisilta hyvää ammattiaitoa ja osaamista – valvonnan on tuotettava lisäarvoa valvonnan kohteelle. Laki koskee kaupallista ja yhtä lailla vastikkeetonta toimintaa, kuten lasten leikkikenttää. Keskeisempää on tarkastusten kohdentamisen osuvuus riskinarvioinnin perusteella, sekä tarkastusten laatu ja jälkivalvonnan toteutus, jolla varmistetaan, että tarpeelliset toimet turvallisuuspuutteiden poistamiseksi on toteutettu. Valvonnan kohteet ovat monin osin samoja ja kuluttajapalveluita valvovat paikallistasolla yhden tai yleensä useamman kunnan muodostamat valvontayksiköt. Jos yhteistyö on vielä käynnistämättä, on yhteydet luotava hetimiten. Tämä koskisi muun muassa huvipuistoa, ratsastustallia, viihdekylpylää ja turvapuhelinpalvelua. * * * Valvontatyössä saatujen kokemusten perusteella tarkastuskäyntien määrä ei yksin takaa tuloksia. Lisäksi näistä kohteista tulisi ehdotuksen mukaan laatia kirjallinen turvallisuussuunnitelma, turvallisuusasiakirja. Valvonta kohdennetaan ennen kaikkea suurivolyymisiin palveluihin, joita ovat muun muassa leikkikentät, laskettelukeskukset, uimarannat ja ohjelmapalvelut. Valvonnassa on paljon yhteistä. Tarkoituksena on poistaa vaaratekijä onnettomuuden uhatessa tai sen tapahduttua. Tällä on tarkoitus turvata valvonnan resursseja. Suunnitelman yhdistäminen pelastussuunnitelmaan olisi suositeltavaa, koska näissä suunnitelmissa käsitellään samantyyppisiä asioita. Pitäisikö edellyttää, että pelastussuunnitelma laadittaisiin aina silloin, kun toimintaan voi sisältyä suuria riskejä, riippumatta siitä missä ympäristössä toiminta tapahtuu. Kokemusten perusteella valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti, valvontasuunnitelman laatiminen, valvontasuunnitelmaan kuuluvien tarkastusten maksullisuus, valvonnan projektiluonteisuus sekä kenttävalvonnassa viranomaisten välisen yhteistyön korostaminen edistävät turvallisuutta ja vastuutahojen sitoutumista turvallisuustoimintaan ja varmistavat osaltaan valvontaviranomaisen resursseja. Vältytään tekemästä päällekkäistä työtä ja antamasta toimijoille keskenään ristiriitaisia ohjeita. Siis sitä, että kuluttajien käyttöön tarkoitetut tavarat ovat turvallisia ja että kuluttajille tarkoitetuista palveluista ei aiheudu vaaraa. 8/2010 29 Vieraanamme Kirjoittaja, kaupallinen neuvos Tomi Lounema toimii työja elinkeinoministeriössä sisämarkkinaja kuluttajapolitiikkaryhmän päällikkönä. Molemmat lait ovat yleisiä ja soveltamisalaltaan laajoja. Jos kuluttajaturvallisuus kiinnostaa enemmän, löytyy Turvatekniikan keskus Tukesin verkkosivuilta www.tukes.fi lisää tietoa.
Asuintiloissa havaittiin noin kello 23.40, että mustaa savua tuli sisään katon rajasta eteisen suunnasta. Petauspatja oli sijoitettuna kiukaan ja lattiajakkaran väliin kaksinkerroin taitettuna (kuva 10). 30 8/2010 B1/2009Y Viiden nuoren kuolemaan johtanut tulipalo omakotitalossa Naantalissa 9.10.2009 35 Saunan ja pesuhuoneen palokuorma Saunan ja pesuhuoneen poikkeuksellisen käyttötarkoituksen vuoksi niihin oli varastoituna erinäinen määrä irtainta materiaalia, jotka muodostivat merkittävän lisäpalokuorman jo normaalistikin herkästi palavien paneelipintojen lisäksi. Yksi toisessa makuuhuoneessa nukkunut nuori löytyi menehtyneenä huoneensa oven ulkopuolelta. Bastuns och tvättrummets brandbelastning. Fire load of the sauna and washroom. Hätäkeskus hälytti puheluiden perusteella paikalle pelastustoimen, ensihoiSaunan jakkaralle palamaan unohtunut kynttilä sytytti tulipalon Tuli sai rauhassa ottaa vallan Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tapio Sovijärvi, Onnettomuustutkintakeskus, Esa Aalto, Tutkintaa johtanut Veli-Pekka Nurmi selvitti mediaväelle palontutkinnan tuloksia.. Ikkunoiden rikkominen ja niistä pujottautuminen oli vaikeaa. Yksi loukkaantui vakavasti ja kahdeksan lievästi. Ensin palava kynttilä asetettiin noin 10 cm:n etäisyydelle patjasta. Kynttilää siirrettiin hieman vinossa asennossa lähelle patjan hiiltynyttä kohtaa niin, että patjan pinta alkoi palaa liekillä. Kello 23.39 askartelutilassa oleilleet neljä poikaa huomasivat tulen kajoa raollaan olleesta ovesta. Viiden nuoren kuolemaan johtanut tulipalo syttyi kynttilästä, jonka pölynimuria etsinyt nuori unohti saunan jakkaralle palamaan. Palon alkulähteenä käytettiin kynttilää. Kynttilä kuumensi varastona käytetyssä saunassa ensin petauspatjan, joka sytytti palamaan muun palokuorman. Lopulta ikkuna saatiin rikki, ja kuusi nuorta pakeni sen kautta ulos. Nuoret olivat jakaantuneet kahteen ryhmään siten, että osa oli talon varsinaisissa asuintiloissa ja osa entiseen autotalliin rakennetussa askartelutilassa. Kynttilä jäi palamaan noin 20 min ajaksi, mutta patja ei tässä ajassa sytyttänyt petauspatjaa, vaan kynttilän liekki vain tummensi (hiillytti) petauspatjan pintaa. Kuva 10. Pesuhuoneen ja välitilan välinen ovi suljettiin tilasta poisSaunan ja pesuhuoneen palokuorma rakennettiin tutkinnassa vastaamaan onnettomuustilannetta. Mustaa savua alkoi tulla runsaasti oven kautta sisään. Saunan ja pesuhuoneen palokuorma. Talossa kävi illan aikana kaikkiaan 19 vierasta nuorta. Tavarat sijoiteltiin saunaan ja pesuhuoneeseen teknisen ja taktisen tutkinnan tulosten mukaisesti (kuva 10). Neljäs nuorista ei pystynyt pelastautumaan. Sytyttäminen Saunassa ollut petauspatja syttyi ensimmäisenä. Kolme nuorta jäi makuuhuoneeseen, jonka kautta he pyrkivät poistumaan. Kaksi muuta nuorta pääsi poistumaan katon rajassa olevien pikkuikkunoiden kautta. He eivät ilmeisesti savun vuoksi löytäneet ikkunaa. Bild 10. Petauspatja oli jonkin verran kallellaan kynttilään päin. Kaikkiaan neljästätoista talossa olleesta nuoresta kuoli viisi. Picture 10. Niistä kaksi soitettiin rakennuksen sisältä. Se sijoitettiin lattialle petauspatjan läheisyyteen. Yksi heistä avasi ovea lisää, jolloin jo voimakkaaksi kehittynyt palo tunkeutui huoneeseen, eikä ovea enää pystytty sulkemaan. Hän sai vakavia vammoja. Nuoret menivät katsomaan tilannetta eteiseen ja avasivat kuuman ulko-oven. Yksi nuorista pakeni entisen autotallin ja varsinaisten asuintilojen välisen puolilämpimän tilan kautta ulos. Sankka savu ja ikkunan reunoille jääneet terävät lasit vaikeuttivat pelastautumista. Rikkominen oli työlästä ja vei aikaa. Toista uloskäyntiä ei ollut, joten nuoret pyrkivät rikkomaan olohuoneen ikkunan mopokypärällä, tuoleilla ja kyynärpäillä. Hätäkeskus sai tulipalosta useita hätäilmoituksia. T utkintalautakunnan raportissa kuvaillaan tilannetta Naantalissa 9.10.2009. Omakotitaloon oli kokoontunut joukko 15–19-vuotiaita nuoria viettämään perjantai-iltaa
Sosiaalija terveysministeriön tulisi huolehtia siitä, että vastuullista vanhemmuutta tukevaa viranomaisyhteistyötä kehitetään ja julkisessa keskustelussa nostetaan esille vastuullisen vanhemmuuden merkitys. Sisään jääneet uhrit olivat oikeuslääkärin lausunnon mukaan menehtyneet jo ennen yksiköiden saapumista paikalle. Lapsille tätä tietoa tulisi antaa jo päiväkodeissa. Saunan avoin korvausilmaventtiili varmisti palolle perushapen saannin. Korvausilma lisääntyi välitilan oven auettua palon painevaikutuksesta raolleen. Ikkunoiden rikkominen ja niiden kautta pelastautuminen osoittautui vaikeaksi. Syttymisalueelta otetuista palonäytteistä löydettiin laboratorioanalyyseissä parafiiniä porrasjakkarasta ja alalauteelta. Toista uloskäyntiä ei ollut, eikä ikkunoita voinut avata. Tutkinnassa hyödynnettiin onnistuneesti myös internetiä ja Veli-Pekka Nurmi sanoo, että hänelle oli ensimmäinen kerta, kun sosiaalista mediaa käytettiin avuksi palontutkinnassa.. Saunassa oli petauspatja kiukaan ja saunajakkaran välissä taitettuna sekä tietokoneen näyttö, vaatteita, liinavaatteita, papereita, kirjoja ja muuta kodin taloustavaraa pahvilaatikoissa lauteilla. Palo sai vielä lisää ilmaa pesuhuoneen ja välitilan oven auetessa enemmän noin 30 asteen kulmaan palon voimasta. – Tulipalolle ei avata ovea, siinä voisi olla iskevä slogan, hän maalailee. N aantalin palon tutkintaa johtaneen, Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana viime kesänä aloittaneen Veli-Pekka Nurmen mielestä kaikki tutkinnan suositukset ovat tärkeitä, mutta erityisesti hän nostaa esille viestin viemisen siitä, että ihmiset osaisivat toimia oikein tulipalotilanteessa. Tulen käsittelyn osalta on todennäköistä, että yksi nuorista kävi arviolta kello 21–22:n välillä saunatilassa ilmeisesti kynttilän kanssa, joka unohtui laudejakkaralle. Huolimaton tulen käsittely Tulipalon välitöntä syttymissyytä ei saatu varmuudella selville, mutta ilmeistä on, että kyseessä oli huolimaton tulen käsittely. Siihen pitää valjastaa koko pelastusala, mutta myös erilaiset yhteistyökumppanit. Tavoitteena on, että vanhemmat luovat selkeät pelisäännöt nuorten kanssa alkoholin käytölle, kotiintuloajoille, illanviettopaikoista kertomiselle, mahdollisten illanviettopaikkojen turvallisuudelle ja sääntöjen noudattamiselle. Palon syttymisalueeksi voitiin paikkatutkinnan perusteella todeta saunaosasto. Sauna ja pesuhuone eivät olleet käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä, vaan tiloihin oli varastoituna koti-irtaimistoa muutoksessa olleiden asuinjärjestelyjen takia. Varastokatoksen seinä esti palokaasujen ja liekkien havaitsemisen saunan ikkunan kautta tupakointipaikkana käytetystä katoksesta. Saunan ja pesuhuoneen väliovi oli täysin auki, jolloin saunasta ja pesuhuoneesta muodostui yhtenäinen tila. Ainoaa ”Tulipalolle ei avata ovea” poistumistietä ei voitu käyttää. Poistumiseen ei jäänyt aikaa Palon levittyä avattujen ovien kautta sekä askarteluhuoneeseen että asuintiloihin pelastautumiseen ei ollut paljon aikaa. Noin kello 23.30 tuli levisi saunassa olleeseen irtaimistoon. – Askartelutilassa olevat sen sijaan inhimillisesti ajateltuna ymmärrettävämminkin lähtivät avaamaan saunan ovea, kun tulen kajon huomasivat. – Tätä tietoa pitäisi nyt entistä ponnekkaammin jakaa ja jaettavan tiedon pitää olla yksinkertaista. – Esimerkiksi SPEKin piirissä toimii paljon naisvaltaisia järjestöjä ja heidät pitäisi saada myös tiedon jakajiksi. Sisäasiainministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen tulisi kehittää ja selkeyttää hätäkeskusten tulosmittareita vuorovaikutteisesti henkilöstön kanssa niin, että ne tukevat hätäkeskustyöntekijöiden työtä ja sen ammattitaitoista toteuttamista erityyppisissä tilanteissa. Harva tajuaisi siinä tilanteessa toimia toisin. Naantalin palossa olisi asuintilasta oven aukaisematta jättäminen antanut hänen mukaansa ratkaisevasti enemmän aikaa siellä olleille pelastua. 8/2010 31 don ja poliisin yksiköitä. Tulipalo syttyi saunatiloissa etäällä oleskelutiloista, mikä mahdollisti palon kehittymisen voimakkaaksi ennen sen havaitsemista. Sisäasiainministeriön tulisi huolehtia, että hätäkeskuksille ja pelastuslaitoksille kehitetään menettelyt, joissa hätäpuheluista selvitetään mahdollisimman tarkoin rakennuksessa olevien sijainti, ja että pelastusja sammutustyössä mahdollisimman nopeasti varmistetaan tilanne niistä osista rakennusta. Hätäkeskuslaitoksen tulisi kehittää hätäkeskusten salijärjestelyjä niin, että päivystäjien välinen viestintä on tarvittaessa nopeaa ja tehokasta. Saunan palokuorma ylitti selvästi tavanomaisen käyttötarkoituksen. Opettajat olisi myös saatava tähän mukaan. Riittävän hapen lisäksi tavanomaista suurempi palavan materiaalin määrä mahdollisti palon voimakkaan kehittymisen. Saunatiloista alkanut palo pääsi syttymään rauhassa, ja sillä oli suotuisat olosuhteet kehittyä. Varastoitu tavara esti saunan ja pesuhuoneen tavanomaisen käytön. Sisäasiainministeriön, Pelastusopiston ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulisi kehittää yleisen turvallisuusvalistuksen rinnalle yksinkertaisia ja selkeitä toimintaohjeita palotilanteiden varalle, joita on mahdollista hyödyntää kaikessa opetusja koulutustoiminnassa alakoulusta yleiseen kansalaiskasvatukseen. Vanhojen rakennusten osalta toimivan varatien rakentamista tulisi edistää kohdennetulla tiedottamisella. Tutkintalautakunta suosittaa, että uusiin Tutkintalautakunta antoi seuraavat suositukset: Ympäristöministeriön ja sisäasiainministeriön tulisi huolehtia siitä, että uusiin ja muutoksen kohteena oleviin pientaloihin vaaditaan varatieksi joko toinen ulko-ovi tai kiinteillä avauskahvoilla varustettu ikkuna. Kohdennetut viestit tulee suunnitella siten, että ne eivät huku muun turvallisuusvalistuksen joukkoon ja ovat laajasti sovellettavissa. Palon syttyminen suljetun oven takana esti varhaisen havaitsemisen huolimatta siitä, että nuoret liikkuivat illan aikana välitilassa. Nopeaa tilanteiden tunnistamista varten tulisi hätäkeskussaleissa olla nykyistä selkeämpi järjestelmä, josta päivystäjät voivat havaita erityisesti meneillään olevat keskisuuret ja suuret tehtävät
Hätäkeskustoiminnan kehittämistarpeet koskivat päivystäjien välisen viestinnän parantamista päivystyssalissa ja hätäkeskustyöntekijöiden työtä paremmin tukevien tulosmittareiden laatimista. – Kuuleminen parani matkan varrella. – Traumaattiset tapahtumat olivat vielä aivan tuoreita. – Olen käyttänyt samanlaista menetelmää muun muassa huumeja dopingtutkimuksissa, joissa ei ole käytettävissä dokumentoitua tietoa, vaan sitä kerätään, hän kertoo. 32 8/2010 ja muutoksen kohteena oleviin pientaloihin vaadittaisiin joko toinen ulko-ovi tai kiinteillä kahvoilla varustettu ikkuna. N uorisotutkimusverkostoon kuuluva dosentti, VTT Mikko Salasuo teki Naantalin palon onnettomuustutkinnassa taktista tutkintaa. Kun meille alkoi muodostua kuva tapahtumista, pystyimme esittämään tarkentavia lisäkysymyksiä, Salasuo kertoo. Näin oli myös Naantalin tuhoisassa tulipalossa. Kysymykset tupakanpoltosta ja alkoholin käytöstä tuntuivat nuorista kiusallisilta. Kiusalliset kysymykset Ensimmäisissä kuulemisissa nuorten puhehalukkuuteen vaikutti myös se, että vanhemmat istuivat samassa pöydässä. Haastatteluita järjestettiin vielä useita lisää myöhemmin. Nuorten haastatteleminen ja tiedon kokoaminen pienistä tiedonsirpaleista oli hänelle tuttua ennestään. 32 8/2010 Kokonaiskuva Naantalin tuhoisan illanvieton kulusta kertyi tutkijoille tiedonmurusista. Nuoret eivät kuitenkaan heti pystyneet kertomaan kaikkea. Tärkeäksi tietolähteeksi osoittautuivat nuorten keskinäiset keskustelut. Yleisen turvallisuusvalistuksen rinnalle tulisi kehittää kohdennettua viestintää, joilla saataisiin välitettyä yksinkertaisia ja selkeitä toimintaohjeita palotilanteiden varalle. Yhteisöön osallistui yli tuhat henkeä, joista suurin osa Naantalista, mukana myös palosta selvinneitä nuoria. Siellä esimerkiksi saatiin ensimmäinen vihje juomalasin rikkoutumisesta, mitä ei ollut tullut esiin haastatteluissa, Salasuo kertoo. Tällöin huomasin, että keskusteluista tuli esiin uutta tietoa. Tapahtumaketjun selvittämisen kannalta keskeinen tieto juomalasin särkymisestä löytyi nuorten nettikeskustelusta. Palapelin rakentamista mutkisti, että tutkimuskohteena oli päihteiden käyttö, josta nuoret eivät olleet kovin innokkaita kertomaan. Lasin rikkoutuminen oli tutkijoille tärkeä tieto, sillä se täydensi tapahtumaketjun, joka Tutkija Mikko Salasuon mukaan nuorten onnettomuuksissa alkoholilla on lähes poikkeuksetta osuutta. Pelastusja sammutustaktiikkaa voitaisiin vastaavissa tilanteissa parantaa pyrkimällä selvittämään rakennuksessa olevien sijainti hätäilmoituksesta mahdollisimman tarkoin ja varmistamaan tilanne ensisijaisesti niistä osista rakennusta.. – Kävin seuraamassa keskustelua, mutta en osallistunut siihen. Yksi heistä oli Nuorten nettikeskustelut tärkeä tiedon lähde Teksti: Suvi Vainio Kuva: Esa Aalto Nuorisotutkija Mikko Salasuo mukana tutkintalautakunnassa menettänyt siskonsa ja muut ystäviä, Salasuo toteaa. Netin ircgalleriassa käynnistyi keskustelu välittömästi palon jälkeen. Vastuullista vanhemmuutta tulisi puolestaan kehittää nostamalla asia esille julkisessa keskustelussa. Mikko Salasuo kuuli kunkin nuoren kertomuksen kolmeen, osan jopa viiteen kertaan. Palosta selvinneiden nuorten haastattelut aloitettiin heti onnettomuusperjantain jälkeisenä sunnuntaina. Pieniä yksityiskohtia tuli koko ajan lisää. Nuoria painoi ennen kaikkea läheisten menetys, mikä heille oli selvinnyt vähitellen onnettomuusyönä. Nuoret saivat kertoa vapaasti illan kulusta
Pelastusyksiköiden tulee saada mahdollisimman paljon ja mahdollisimman tarkkaa tietoa hätäkeskuksen kautta hätäpuhelun soittajalta. He pelastautuivat todella täpärästi, Salasuo toteaa. Alkoholi on yhä vahvasti mukana, vaikka nuorten alkoholin käyttö on koko 2000-luvun ajan laskenut. Pelastajat eivät saaneet tietoa kolmen makuhuoneessa olleen henkilön sijainnista rakennuksessa, koska hätäkeskuspäivystäjä ei selvittänyt sitä soittajalta huoneesta tulleen hätäpuhelun aikana. Palavasta talosta onnettomuusyönä ulos syöksynyt nuorukainen on toipunut vammoistaan. – Rinnalla tarvitaan alkoholin saatavuuden säätelyä. Syyllisyyskysymys painoi kuitenkin selviytyneitä nuoria. Toiset olivat käyttäneet alkoholia, toiset olivat selvin päin. Pelastusyksiköiden N11 ja R11 jäsenet kertoivat puhutettaessa, ettei heidän mukaansa rakennuksessa voinut olla enää ketään hengissä tai pelastettavissa, koska palo oli niin voimakas. Muutosta voidaan saada aikaan vain muuttamalla suomalaista kulttuuria perinpohjaisesti. Ensihoitoyksiköille tilanne ei tuottanut vaikeuksia. 8/2010 33 Perjantaipullot kuuluvat edelleen tiiviisti nuorten elämään. Tiedämme niistä edelleen aivan liian vähän. Vesikatkot sattuivat vaiheessa, jossa yksiköt olivat olleet kohteessa ja sammuttaneet sitä jo noin 5–9 minuuttia. Selviytyjät saavat olla onnellisia. Sekä pelastusyksikön N11 että R11 sammutustöihin tuli noin minuutin mittainen tauko niiden säiliöveden loppuessa. Hän oli hoidettavana Töölön palovammoihin erikoistuneessa sairaalassa. Sammutustaktisessa mielessä esikäskyt matkan aikana ja toimintakäskyt onnettomuuspaikalla olivat oikeat ja estivät palon leviämisen melko lähellä sijainneisiin naapurirakennuksiin. – Tähän tarvittaisiin ensinnäkin enemmän tutkimustietoa. Tällaiset tapahtumat voivat puhjeta ongelmiksi myöhemmin. Saunaan ilmeisesti vietiin kynttilä, kun sieltä haettiin imuria lasinsirpaleiden siivoamista varten. Kutsutaan kavereita, tutustutaan uusiin ihmisiin ja pidetään hauskaa. – Hänen kohdallaan hirvittävä kokemus tuntui kääntyneen vahvuudeksi. Suomalainen kulttuuri on täynnä merkkejä, vaikkapa vitsejä, jotka pitävät yllä alkoholinkäyttöä. Mitkä mekanismit nuorten alkoholin käytön säätelyyn vaikuttavat. Saatuaan paloa hillittyä ja osan sitä sammutettua, pelastusyksiköiden N11 ja R11 sammutusparit pääsivät etenemään rakennuksen sisälle, aloittamaan uhrien etsinnän ja sammuttamaan rakennusta sisältäpäin. Kun peruslähtökohdat saadaan selville, tarvitaan todella näkyvä ja pitkäkestoinen kampanja. Nuorten juominen yleensä pakkautuu viikonloppuihin, nuorten päihteiden käyttöä tutkinut Mikko Salasuo kertoo. Meillä ajatellaan, että humala on normaali osa suomalaisen nuoren kasvuprosessia. Mistään örvellyksestä ei ollut kyse, vaan meneillään oli ihan tavallisten, fiksujen nuorten illanvietto. Salasuo kokosi kertyneestä tiedosta laadullisin menetelmin aikajanaa illan tapahtumista. Pelastustoiminnan arviointi. Nämä merkitykset istuvat lujassa suomalaisen kulttuurin syvärakenteissa. Hätäkeskus välitti päivystävälle palomestarille lisätietoja hätäkeskukseen tulleista hätäpuheluista. Vain nuorten omaan ajatusmaailmaan vaikuttamalla voidaan saada muutosta aikaan. – Nuorten näkökulmasta tilanne aukeaa, kun vanhemmat eivät ole kotona. Nuorten juomistavat muuttuvat hitaasti 8/2010 33 Hälytysilmoituksen yhteydessä yksiköt saivat perustiedot rakennuspalosta ja tiedon siitä, että sisällä on ihmisiä. Suurimmalla osalla palosta pelastautuneista ei ollut vakavia vammoja. Alkoholi vaikutti selviytymiseen Alkoholilla oli vaikutusta surullisen huonoon pelastautumiseen Naantalin tuhoisasta palosta. Alkoholin käyttäjissä oli myös alaikäisiä. – Vanhemmat peilaavat nuorten juomista omaan nuoruuteensa. Pelastustöihin vaikutti se, että ensimmäisenä paikalla olleilla yksiköillä ei ollut tarkkaa tietoa henkilöiden määrästä ja sijoittumisesta rakennuksen sisällä. Tämä on varmasti osittain asiantuntevan hoidon ansiota. Tämä korostuu erityisesti vastaavanlaisissa tapauksissa, jossa hätäpuheluita soitetaan onnettomuuskohteen sisältä. oli alkanut hahmottua. Ammattiapu olisi hänen mielestään silti ollut myös tarpeen. Yksiköitä oli riittävästi, ja ne selvisivät tilanteesta normaalein toimintatavoin. – Näin voimakkaat kokemukset olisi hyvä käydä läpi aina tuoreeltaan. – Korostimme heille, että he olivat toimineet täysin oikein siinä tilanteessa. Tutkija Salasuon mukaan illanvietto edusti mitä tyypillisintä suomalaisnuorten perjantai-iltaa. – Silti noin joka viides 16–18-vuotias juo itsensä tosi humalaan kerran kuukaudessa. Nyt toteutumassa oleva mielikuvamainonnan rajoittaminen on askel oikeaan suuntaan. Hätäpuhelun käsittelylle asetetut aikatavoitteet eivät saisi missään olosuhteissa estää henkeä pelastavan tiedon saantia hätäpuhelun soittajalta. Pyrin itse antamaan heille myös psykososiaalista apua. Onnettomuustutkinnassa ei etsitty syyllisiä. Tavallisesta illanvietosta kehittyi kuitenkin surullisen järkyttävä kokemus, joka vaikuttaa siitä selvinneiden loppuelämään. Tämän vuoksi raporttiin kirjoitettiin, että ilmeisesti saunaan jäänyt kynttilä sytytti palon. Palosta selviytyneet selvittelivät tunteitaan lähinnä vertaistuen keinoin. Oikeuslääkärin lausunnon mukaan sisään jääneet uhrit olivat menehtyneet jo ennen yksiköiden saapumista paikalle. Salasuon mukaan nuorten juopottelu saa aikuisten hiljaisen hyväksynnän. Tällä tavalla juomiskulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle. Pelastautuneista nuorista muodostui Salasuon mukaan toisiaan tukeva ryhmä. Koska kaikki iltaan osallistuneet eivät enää olleet tietoja antamassa, palapeliä jouduttiin kokoamaan myös päättelemällä. Vastaavien tilanteiden varalle tulisi pohtia toimintatapoja, joiden mukaan pelastusyksiköt keskittyisivät mahdollisuuksien mukaan ensin rakennuksen palamattomiin tai vähemmän palaviin osiin, joista voisi mahdollisesti löytää pelastettavia uhreja. Palopaikan teknisen tutkinnan tiedot täydensivät kuvaa. Molemmat saivat lisävettä nopeasti eikä veden riittävyys ollut kriittinen tekijä henkilöiden tai omaisuuden pelastumisen kannalta. Iso epäkohta on myös alaikäisten alkoholihankintojen sietämätön helppous, Salasuo sanoo. Tämä toimintamalli on mahdollinen erityisesti, jos hätäkeskus pystyy selvittämään ilmoittajalta hänen sijaintinsa rakennuksessa ja välittämään sen pelastusyksikölle. Salasuo on nähnyt nuorten joukosta myös ilahduttavaa toipumista
34 8/2010 V iime vuonna perustettu kumppanuushankkeeseen liittyvä turvallisuusviestintätyöryhmä on pohtinut perinteisen valistusja neuvontatoiminnan terminologiaa ja haluaisi yhtenäistää sitä. Åberg pitää hyvänä sisäasiainministeriön lanseeraamaa tavoitetta, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Jari Lepistö toimii turvallisuusviestintätyöryhmän puheenjohtajana. – Ehdottomasti parempi kuin aikaisempi, että ministeriö on hyvin johdettu julkishallinnon organisaatio. keltajien nettisivusto opetti julkishallinnolle notkeaa tapaa toimia uuden välineen kanssa. – Ehkä olisi tarpeellista avata tätä käsitteistöä paremmin. 34 8/2010. Ja erityisesti myös innostaa keskustelemaan. Turvallisuusviestintäryhmän jäsen, Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen kertoi, että parhaillaan on työn alla opiskelujen lopputyönä tehtävä tutkimus sosiaalisen median hyväksikäytöstä turvallisuusviestinnässä. Tässä olisi hänen mielestään hyvä lähtökohta myös pelastusalalle sen miettiessä keinoja turvallisuusviestinnän tehostamiseksi. Ideana on heitetty vaikkapa habbohotelliin paloaseman perustaminen. Ehkäistystä onnettomuudesta syntyy myös kustannushyötyjä, kun ei tarvita raskaita pelastustöitä. Leif Åberg pitää ideaa hyvänä, sillä jos haluaa olla kärjessä modernia ajattelua käyttäen, pitää verkkoon mennä. – Turvallisuustiedon levittäminen yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla palvelee paitsi tavoitetta parantaa turvallisuutta, myös nostaa turvallisuustiedon jakajan profiilia, ihmiset huomaavat, että noilla on homma hanskassa, professori Åberg sanoo. – Tällä vuosituhannella tehty valtionhallinnon viestintästrategia lähti neljästä perusperiaatteesta: informoida, neuvoa, osallistua ja keskustella. Se on osoittanut voimansa esimerkiksi kouluampumisten yhteydessä ja myös tsunamissa suProfessori Leif Åberg tehostaisi turvallisuusviestin viemistä verkossa ”Netti on osoittanut voimansa” Teksti ja kuva: Esa Aalto Miten sisäistää onnettomuuksien ennaltaehkäisytyö ja millaista sen pitäisi olla, jotta työn vaikuttavuus olisi mahdollisimman tehokasta. – Siihen sisältyvä kansanvalistuksen idea on hyvä, mutta sen lähettäjäkeskeisyys ei ole. – Onnettomuuksien ennaltaehkäisyhän pitää nähdä arvokkaana asiana ja mielestäni palomiehet tällaisen tiedon tuottajana ovat hyviä, koska heillä on tunnetusti hyvä imago. Eikä katsoa pelkästään välineitä, miten tietoutta saadaan viedyksi eteenpäin. Sen perusteella tehdään ratkaisut turvallisuustiedon levittämisen tehostamisesta verkossa. Silloin puhuttaisiin turvallisuusviestinnästä, joka koostuu turvallisuuskoulutuksesta, -neuvonnasta sekä yleisötilaisuuksista ja joukkoviestinnästä. Näin eteni esimerkiksi Jokelan kouluampumisen yhteydessä tapahtumien selProfessori Leif Åberg (oik.) sai Matti Waitisen tekemän ”Vaaran paikka”-kirjan. Siksi hänen mielestään kansalaiset pitää saada luontevasti mukaan pohtimaan omaa turvallisuuttaan, sillä turvallisuus on kaikille tärkeä asia ja siitä ollaan kiinnostuneita. Millä keinoin myös asennetta tehtävää työtä kohtaan voitaisiin muuttaa. Sekin on toki tärkeä asia. Åberg myöntää, että valistussana on hieman vanhanaikainen, vaikka siinä tietty hohtonsa yhä onkin. Ihmisten tarpeet ohjaavat Leif Åberg korostaa sitä, että turvallisuustiedon jakaminen perustuu ihmisten tarpeisiin. Mitä sanoo valistustoiminnan vaikuttavuudesta ja terminologiasta alan asiantuntija, Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg. Häntä kiehtoo esimerkiksi siellä tapahtuva parviajattelu; samasta asiasta useat etsivät tietoa ja yhden tietolanka voi johtaa toisen uusille jäljille. Nettimaailmaan mentävä Erityisesti Åberg korostaa verkkotoiminnan merkitystä. Hän kehottaakin miettimään sitä, mitkä ovat turvallisuusviestinnän tehtävät. – Tehtävä on neuvoa ihmisiä ja sitä voidaan toteuttaa eri tavalla, esimerkiksi median tai yleisötilaisuuksien kautta. Turvallisuuskäsitteistöä pitäisi tarkastella paitsi laajemmin myös yksinkertaisemmin. – Nettimaailmaan pitää mennä. Viestinnän malli on nykyisin kehittynyt vuorovaikutteiseksi
Nettipoliisitoiminnasta voisi hyvinkin olla tässä tapauksessa opittavaa, hän sanoo. Leif Åberg on yhdessä puolustusministerin viestintäjohtaja Jyrki Iivosen kanssa käsitellyt strategian perustana mallia julkisuuksista ja niiden dynamiikasta. Sinne pitää mennä mukaan. Habbohotelliin paloasema.... – Näin asennekynnys asiaa kohtaan madaltuu. – Helsinki teki nuorille skeittipuiston. Julkisuutta voi olla mediassa, verkossa, kansalaisryhmissä tai pienemmissä, paikallisissa ryhmissä. Arvostelu oli pääasiassa myönteistä, mutta parannettavaakin löytyi. Siinä pohditaan muun muassa sitä, miten tulisi toimia erilaisilla julkisuuden kentillä. Notkeasti kaupungin virkamiehet hoksasivat netissä kysyä nuorilta parannusehdotuksista ja pian niitä tulikin. – Siihen sisältyy myös riskinsä; huhut voivat saada helposti siivet. Tutkimusta on tehty esimerkiksi Nokian vesikriisistä, koulusurmista ja tsunamista. Pitää vain tarjota alusta, missä aletaan toimia omatoimisesti. Miten rakennetaan esimerkiksi asuintalon turvallisuus. – Se ei ole perinteistä toimintaa ja siksi siellä ei osata toimia. – Malcolm Gladwell on tuonut leimahduspiste-käsitteen, jossa pitää reagoida asioihin erilaisissa julkisuuden tilanteissa. Näin voi esille tulla asioita, mitä ei osata ottaa huomioon; ohimennen, mutta asiakaslähtöisesti. Tutkittua tietoa vertaisverkon käytöstä löytyy yliopiston viestinnän laitokselta ja sitä kannattaa käyttää hyödyksi. Leif Åberg ottaa toisen esimerkiksi käyttäjälähtöisestä kehittämisestä. Hän suosittelee myös tutustumaan puolustushallinnossa tehtyyn viestintästrategiaan. Viestintää suunnittelevan organisaation tulee miettiä mikä on sille tärkeä foorumi ja miten toimia kullakin alueella. Viranomaiset halusivat käyttäjiltä kommentteja aikaansaannoksestaan ja kravattikaulaisten ja kotelomekkoisten ryhmä vieraili skeittipuistossa, mutta kommunikointi käyttäjien kanssa ei oikein toiminut. Mukaan kehittäjiksi Esimerkiksi hän ottaa legoyhtiön, joka kehittää myös robotiikkaan perustuvia tuotteita. 8/2010 35 viämisen eteneminen nuorten nettikäytössä. Hyvä esimerkki oikeasta vuorovaikutuksesta. Paljastuikin, että tuotteilla on käyttäjinä alle 30-vuotiaita miehiä, jotka haluavat itse kehittää tuotetta. He löysivät skeittaajien oman nettisivuston, jossa maailman skeittipuistoja arvosteltiin, myös Helsinkiä. – Tällainen ajattelutapahan on viranomaisyhteisössä mullistava, sillä viranomainen lähtee aina siitä, että se tietää asiat ja valvoo ne, Matti Waitinen toteaa. – Tätä ei saisi nähdä vain viranBRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 5900 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 yli 100 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Huolto lähellä ja nopeaa Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 omaisasiana, vaan kaikkien yhteisenä asiana. Tekijänoikeuskysymysten ratkaisun jälkeen yhtiö otti käyttäjät mukaan suunnitteluun menestyksellisin seurauksin. – Sitä ei voida ottaa haltuun eikä se ole siksi media, vaan pikemminkin virtuaalinen tila. – Aluksi niitä kehittivät yhtiön omat insinöörit, koska ajateltiin, että käyttäjiä ovat vain lapset. Ei voi ottaa haltuun Sosiaalinen media on professorin mielestä huono sana, koska siinä on media-sana. Se oli vieläpä kolmen eri hallintokunnan yhteistyö. – Tässä voitaisiin innostaa kehittämään turvallista asuinympäristöä. Parasta hänen mielestään olisi se, että ihmiset saataisiin itse miettimään turvallisuusasioita
– Nyt halusimme kunnostaa asemalle paitsi hyvät sosiaalitilat pesutiloineen ja vessoineen, myös koulutustilat, jossa palokuntalaisia voidaan kouluttaa ja jakaa myös turvallisuustietoa alueen asukkaille. Työsuojelupiirin tarkastaja oli vieraillut asemalla ja kiinnittänyt huomiota myös puutteellisiin sosiaalitiloihin. Sammutusmiehillä on käytössään vain ulkovessa ja keikan jälkeen jokainen menee kotiinsa peseytymään. Palosuojelurahaston avustushakemuksessa palokunta perusteli hanketta muun muassa työsuojelupiirin lausunnolla. Varmin lenkki petti Palokunta laati 110000 euron budjetin hankkeelle, jossa rahoitVirolahden VPK sai EU-rahaa koulutustilalle Palosuojelurahastosta ei herunut avustusta Teksti ja kuvat: Esa Aalto Palosuojelurahasto ei myöntänyt Virolahden VPK:lle avustusta asemarakennuksen kunnostamista varten, koska remontilla ei lisätä tallipaikkoja paloautoille. – Rakennus oli kovasti rapistunut ja samalla kun uusimme autokalustoamme, saatiin tilat parempaan kuntoon. 36 8/2010 V irolahden VPK halusi palokunnan ja myös muiden kyläläisten käyttöön koulutusja kokoustilat. – Työsuojelupiiristäkin käytiin tarkastamassa tiloja ja ihmeteltiin muun muassa sitä, että käytössä oli ulkovessa eikä pesutiloja lainkaan. Palokunnan päällikkö Timo Kouki kertoo, että asemarakennusta kunnostettiin edellisen kerran reilu kymmenen vuotta sitten. Uusi rakennus nousee paloasema vasemmalle puolelle, missä kasvaa nyt suuri kuusi.. Kysymys oli silloin jo siitä, voiko palokunta jatkaa olemassaoloaan, Kouki kertoo. Palosuojelurahaston tuen ehtona on myös vakava puute, joka estää tilan käytön ja silloin puhutaan esimerkiksi homeongelmasta. Ulkovessan käyttö ei sellaista ole, Timo Kouki selvittää
(09) 476 112, www.spek.fi Tilaa heti puh. Virolahden VPK on kakkoslähdön palokunta, jonka toimintavalmius on 10 minuuttia vahvuudella 1+3. Tämä ratkaisuhan on myös pelastustoimen nykylinjauksen mukainen, sillä kyläläisille voidaan antaa koulutustilassa myös turvallisuustietoa. Hänen mukaansa hallitus ei yksioikoisesti hyväksy esimerkiksi Aluehallintoviraston hakemuksista antamia lausuntoja, vaan ne ovat yhtenä muiden joukossa. Se sisältää pelastuslain, tärkeää tietoa pelastusalan sidosryhmistä, Suomen palolaitosten yhteystiedot sekä työvuorotaulukon. – EU-rahan osalta aloittamislupa on Seprasta annettu, mutta hanke on vielä tarkastettavana ELY:ssä. Se jakaa tukea EU:n alaisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. – Tässä esillä oleva tapaus oli myös hallituksen käsittelyssä, mutta todettiin, että hakemuksessa eivät myöntämisperusteet täyttyneet. Timo Kouki asuu Porvoossa, mutta on jatkanut toimintaansa entisen kotiseutunsa palokunnassa. Raha-automaattiyhdistystäkin mietittiin, mutta sieltä ei VPK-toiminnalle ole rahaa jaettu. Hälytysosastoon kuuluu 20 henkeä. Jos olisimme esimerkiksi lisänneet asemalla autojen tallipaikkoja, rahaa olisi herunut, Timo Kouki sanoo. Esimerkiksi Palosuojelurahaston avustuksissa ei hyväksytä talkootyön osuutta hankkeen kustannuksissa. – Palosuojelurahastoon osoittamamme hakemus tyssäsi jo Aluehallintovirastoon, jossa todettiin, että rahaston myöntämisperusteet eivät tässä meidän tapauksessamme täyty. • PALOMIEHEN KALENTERI 2011 Luotettava kalenteri luotettaville ammattilaisille Koko 85 . – Aikaisemmin saadulla rahalla päätimme kunnostaa vanhaa asemaa, uusimmalla muun muassa lattian, Timo Kouki kertoo. • www.suomenkalenterit.. Saimme rahaa myös seurakunnalta ja Kymenlaakson pelastuslaitokselta. – Mutta ilman Palosuojelurahaston tukea. – Olimme kuulleet Kehittämisyhdistys Sepran jakamista tuista maaseudun kehittämistarkoituksiin. – Paitsi että saamme palokunnalle hyvät sosiaalitilat, uudesta rakennuksesta tulee kylälle yhteinen kokoontumispaikka. Täältä on nyt sellainen puuttunut, kun koulukin lakkautettiin ja rakennus myytiin yksityiselle. – Rahaa on kullekin alueelle tietty summa jaossa ja jakamassa on iso määrä kohteita, Meriläinen sanoo. Talkootyökin hyväksytään – Maatalousrahaston tuessa on myös hyvää se, että siinä hyväksytään talkootyön osuudeksi 75 prosenttia kokonaiskustannuksista. – Ensi vuonna avustuskohteiksi tulevat harjoitusalueet eikä toistaiseksi ole tehty kriteeristöä siitä, millaisia tällaisten avustettavien harjoituskeskusten tulisi olla. Siihen hän ei osaa ottaa kantaa, vastaavatko rahaston avustusten myöntämisperusteet nykyhetkeä, kun hallituskin on linjannut pelastustoimen tehtävät ennaltaehkäiseviksi ja paloasemista haluttaisiin tehdä turvallisuuden tavarataloja, joissa alueen ihmiset saisivat tietoa turvallisuudesta. Ajattelimme, että Palosuojelurahasto on rahan antajista varmin lenkki, mutta toisin kävi. ”Hankkeen edistettävä alueen turvallisuutta” Timo Kouki kädessään nippu paperia, jolla haetaan avustusta uutta rakennusta varten. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Palomiehen Kalenteri on taskukokoon tiivistetty, erittäin runsas ja monipuolinen tietopaketti palo-, pelastusja väestönsuojelutietoutta. Saamme siis oman turvallisuuden tavaratalomme, Kouki huomauttaa. 8/2010 37 tajiksi kaavailtiin kuntaa, Palosuojelurahastoa ja omarahoitusta. Koska olimme jo saaneet kunnalta ja pelastuslaitokselta sekä seurakunnalta rahaa, päätimme toteuttaa EU-rahalla kokonaan uuden tilan rakentamisesta nykyisen aseman viereen. Rahan saamisen ehtona on se, että ei saa muuta julkista tukea. – Kunta antoi meille rahaa, mutta ei sitä mitä haimme. – Tänä syksynä aloitetaan vanhan aseman korjaus ja pian myös uuden tilan rakentaminen. Niinpä VPK:ssa tuli tuumaustauon paikka. Olen myös halunnut kuulua tähän palokuntaan, jonkin aikaa myös nykyisen asuinpaikkansa Porvoon VPK:hon kuulunut Kouki sanoo. EU-tuen osuus on 66000 euroa eli 60 prosenttia kokonaiskuluista. Pelastustieto nyt myös Facebookissa. – Minulla on P4-pätevyys ainoana palokunnassamme ja mahdollisuus siksi toimia päällikkönä. – Yksinomaan päätöstä ei ohjaa se, rakennetaanko asemalle uutta tilaa esimerkiksi ajoneuvoille. Keskustele ja anna palautetta!. Hän huomauttaa, että hakuohjeet käydään läpi vuosittain. Uusi rakennus on 70 neliön suuruinen. Kunta ei ole vielä ehtinyt käsitellä investointirahan käyttökohteen muutosta eli kohdentamista saneeraukseen, mutta virkamiesjohto on ollut hankkeelle myönteinen. Puh. Kokonaisuuden on suunniteltu valmistuvan kahden vuoden kuluessa, Kouki kertoo. 162 mm Hinta 10,40 + alv + toimituskulut Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Juhani Meriläinen sanoo, että avustuspäätöksissä otetaan erityisesti huomioon se, että asemarakennushankkeella voidaan edistää alueen pelastusturvallisuutta ja miten nämä tavoitteet tulevat toteutettua. Uuden rakennuksen ja vanhan aseman korjauksen yhteiskustannukset ovat 160000 euroa
Nyt useammalla on pidempi matka kotoa lähteä hälytyksiin paloasemalle, Kimmo Vaittinen kertoo. Ideaa kehitti onnistuneesti eteenpäin Nummelan VPK:n nuoriso-osaston johtaja Kimmo Vaittinen. 38 8/2010 Palosuojelurahaston vuoden 2010 Innovaatiopalkinnon saa Nummelan Seudun Vapaaehtoinen Palokunta ry ”Henkilöilmoitustaulu” innovaatiosta. – Henkilöilmoitustaulun valmistuksesta vastaa Nummelassa toimiva yritys nimeltä Digitekno Oy, jossa olen toiminut suunnittelijana noin kymmenen vuotta, Kimmo Vaittinen kertoo. Nummelan VPK on kuitenkin saanut kehitettyä idean tuotteistettuun malliin saakka ja siten myös muiden palokuntien tietoisuuteen. Idea innovaatiosta oli noussut VPK:n kahvipöytäkeskustelussa, jossa oli heitetty ilmaan kysymys siitä ”kuinka oman palokunnan lähtövalmiutta voitaisiin parantaa”. Nummelan VPK:n innovaatiossa on kyse sekä laitteen kehittämisestä että olemassa olevan toimintatavan viemisestä entistä tehokkaampaan ja toimivampaan suuntaan. Paloasemien henkilöilmoitustauluja on kehitetty myös muualla ja ne palvelevat kyseisten palokuntien tarpeita erittäin hyvin. Käytössä eri puolilla Henkilöilmoitustaulu on tällä hetkellä käytössä jo noin 60 sopimuspalokunnassa Eteläja KeskiSuomen pelastustoimen alueilla. Palosuojelurahaston hallituksen myöntämä 1000 euron kunniapalkinto annettiin kannustukseksi kehittelykelpoisesta ideasta, joka voi osaltaan innostaa myös muita henkilöitä ja tahoja kehittämään pelastustoimea entistä turvallisempaan tulevaisuuteen. 38 8/2010. – Aloimme yhdessä tätä asiaa pohdiskella, kun muutimme pois vanhalta asemalta, joka sijaitsi taajaman keskusta-alueella. Itsenäisesti toimiva, ylläpitoa tarvitsematon henkilöilmoitustaulu kehitettiin Nummelan VPK:n omaan tarpeeseen. Näyttötaulun kello osoittaa normaalisti reaaliaikaa ja hälytyksen tullessa se alkaa osoittaa aikaa hälytystehtävän vastaanottamisesta. Sammutusmiehet ilmoittautuvat tehtävään soittamalla ilmoitustaulun GSM-numeroon, jolloin merkkivalo syttyy ilmoittautuneen henkilön nimen kohdalle ilmoitustaululla. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa tuote on ollut koekäytössä Palosuojelurahaston hallitus myöntää kunniamaininnan Kauko Onatsun innovaatiolle, jossa matkapuhelin on varustettu paloja häkävaroittimella. Ehdotuksessa on hyödynnetty olemassa olevaa teknologiaa turvallisuutta lisäävillä ominaisuuksilla, matkapuhelin myös kulkee helposti ihmisen mukana. Mobiilille paloja häkävaroittimelle kunniamaininta Henkilöilmoitustaulu varmistaa hälytykseen lähtijät Nummelan VPK:n Kimmo Vaittisen innovaatiolle palkinto Teksti ja kuva: Esa Aalto Takaseinällä näkyy Kimmo Vaittisen innovaatio henkilöilmoitustaulu. Palkittava innovaatio auttaa pysymään sopimusten mukaisissa lähtöajoissa ja parantaa palokunnan lähtövalmiutta. Henkilöilmoitustaulu voi myös kohentaa työilmapiiriä, kun hälytyksiin kykenevät voivat ilmoittautua mukaan ja tiedetään keitä on tulossa. Kertoo mukaanlähtijät Henkilöilmoitustaulu kertoo, ketkä ovat käytettävissä hälytystilanteessa. Nummelan VPK:lla sopimuksen mukainen lähtövalmius on 12 minuuttia vahvuudella 1+2. P alosuojelurahaston hallitus myönsi palkinnon sekä VPK:n kehittämälle ilmoitustaululle että Nummelan VPK:n toimintatavalle, jossa on tunnistettu ongelma, innovoitu siihen toimiva ratkaisu ja tuotteistettu aikaansaatu malli. Innovaatiopalkinto on 9000 euroa. Kunniamaininnan saanut ehdotus oli sivun mittainen, käsin ruutupaperille kirjoitettu innovaatioidea, jossa lämpöanturilla varustettu matkapuhelin varottaisi mikäli se aistisi ympäristössä lämmön nousua, savua tai häkää
– Itse aloitin palokunnassa pikkupoikana isän mukana, sanoo nyt nuorison kouluttajana toimiva 30-vuotias Kimmo Vaittinen. Se jollakin tavalla terapoi häntä ja kauhu alkoi kadota, äiti-Sari kertoo. Paloturvallisuuteen perheessä panostetaan nyt enemmän. Saunaosaston lähelle sijoitamme yhden. Timo Rantala ja kylässä ollut Sari Katteluksen serkku hengittivät savua ja joutuivat käymään sairaalassa. Nummelan VPK:n ideaa lähdettiin työstämään parisen vuotta sitten. Timo Rantala on parisenkymmentä vuotta sitten ollut mukana Husulan VPK:ssa ja tulityökurssinkin hän on käynyt kahdesti. – Hälytysviestin saaneet voivat kuitata vastaanottamansa puhelun ja ”ilmoittautua” hälytykseen soittamalla, jolloin asemalla olijat/tulijat pystyvät heti toteamaan vahvuuden sekä mahdollisten savusukeltajien määrän. Palomestari Jukka Viipurin antama jatkotiedote keskisuuresta rakennuspalosta: ”Palokunnan saapuessa paikalle, alkanut tulipalo oli jo asukkaiden esimerkillisen ja nopean toiminnan ansiosta sammutettu. Taulussa voi olla 24 tai 30 henkilön nimet sekä optiona relelähtö esimerkiksi hallin valaistuksen kytkentään. Nelivuotias poika sanoi menevänsä sisälle ja ajattelimme hänen menevän olohuoneeseen miesten luokse, Sari Kattelus kertoo illan tapahtumista. – Ilmoitustauluun voisi liittää nimen kohdalle myös punaisen valon merkiksi siitä, ettei hälytysosastolainen pääse mukaan, mutta toisaalta siihen ei suurta tarvettakaan ole. Jossakin selkäytimestä se tuli, että nyt pitää ihmiset ja omaisuus pelastaa. kin tulipaloa ja leikki palomiestä toisten lasten kanssa. Lisäksi saunaosaston ovessa oli raskas verho edessä. Voi olla, että se on hänellä jo pidempäänkin ollut. – Järjestelmään voisi kehittää myös valosysteemin. Huudon kuullut Timo Rantala syöksyi nopeasti saunaan katsomaan, mitä tapahtuu ja näki liekkien nuolevan jo kattoa. Ilmoitustaulussa juokseva aika pysähtyy aseteltuun aikaan. Vaittinen sanoo palkinnon voittamisen olleen hieno juttu. Kaksi talon asukkaista kävi sairaalassa tarkistuksessa. Nummelan VPK ohjaa palkintorahat omaan toimintaansa, erityisesti nuorisotoimintaan, jonka vetäjä on innovaation käytännön toteuttaja. – Tempaisin käteeni pesuhuoneen vesiletkun, mutta sain sen ilmeisesti huonosti kiinni hanaan, koska vettä ei tullut. 8/2010 39 johtokeskusyksikössä eri viranomaisten koolle kutsun kuittaamiseksi. Kun hälytys tulee ja ilmoitustaulu aktivoituu, samalla hälytysvalot alkaisivat vilkkua autohallissa. Palokunnan tehtäväksi jäi varmistaa palon sammuminen ja tilojen savutuuletus. Muutoin se kuittaantuu 12 minuutissa. Katteluksen serkku miehensä kanssa oli kylässä ja rouvat saunoivat, mukana olivat perheen lapset, 4ja 10-vuotiaat pojat. Saunaosasto piti remontoida miltei kokonaan. 8/2010 39. – Heti sitä alkoi toimia, kun huudon kuuli. – Se oli yllätys. Palkinnon myöntänyt Palosuojelurahasto toivoo innovaation innostavan palokuntia jatkuvaan oman työn kehittämiseen sekä tukevan vapaaehtoista palokuntatoimintaa houkuttelemalla mukaan uusia harrastajia, aktivoimalla mukana jo olevia ja kannustamalla toimintatapojen sekä kaluston kehittämiseen. Keittiö erottaa olohuoneen ja sauna-pesutilan. Palopaikalla seisoo nyt remonttivalo. – Olemme yrittäneet olla hyvin tarkkoja siitä, että tulentekovälineitä ei ole pienten saatavilla. Myös häntä toki muistetaan. Palon syttyminen sai alkunsa perheen nuorimman pojan sytkärileikistä. Huusin, että talo palaa, Sari Kattelus sanoo. – Menimme saunasta ulos löyhyttelemään. Tuli talttui ja Rantala nosti palaneen vaatekasan ulos. Nyt verho piti savun loitolla, eikä keittiössä ollut palovaroitin alkanut hälyttää, Timo Rantala sanoo. – Mielessä käväisi, että hän saattaisi vaatia muutakin apua, mutta onneksi leikin kautta tapahtunut asian käsittely näyttää auttaneen. Pelästyimme valtavasti – Kyllähän me aivan valtavasti pelästyimme, että ei voi olla totta, Sari Kattelus kertaa illan tuntemuksia. Päiväkodissa hän sammutti hyppynarulla leikkimöPikkupojan sytkärileikeistä syttyi tulipalo Isän alkusammutus tehosi kainen aika on täynnä. Siksi olemme ymmällämme mistä hän sytyttimen on löytänyt. Vahingot jäivät onnistuneiden alkusammutustoimien ansiosta minimaalisiksi. Jatkokehiteltävääkin saattaisi laitteessa Vaittisen mukaan vielä olla. Juoksin saman tien hakemaan viereisestä pannuhuoneesta jauhesammutinta ja tyhjensin kuuden kilon sammuttimen palavaan penkkiin ja vaatekasaan, Timo Rantala kertoo. – Viimeistelin sammutusta ruiskuttamalla vielä vettä letkusta seinille ja kattoon, kun sain letkun hanaan paremmin kiinni tilanteen hieman rauhoituttua. Onneksi näin pian, että ihmiset ovat turvassa. Teksti ja kuva: Esa Aalto Timo Rantala seisoo pesuhuoneen oven edessä, josta hän yritti aluksi vesiletkulla sammuttaa takana roihunutta paloa. Talon väki käytti alkusammutukseen jauhesammutinta ja vesiletkua. – Poika kyllä itsekin tajusi tekonsa ja sen seuraukset, sillä hän pelästyi valtavasti ja oli aivan paniikissa. Palon syttymissyytä selvitellään.” Timo Rantalan ja Sari Katteluksen kaksilapsisessa perheessä vietettiin syyskuun alussa leppoisaa lauantai-iltaa. Sari Kattelus seisoo sen oven edessä, josta saunojat tulivat sisälle, mutta pakenivat pian ulos. Heti kun tarvittava vahvuus on täynnä, voidaan järjestelmään kuitata se, ennen kuin sopimuksen muP erheen lauantai-ilta haminalaisessa omakotitalossa sai dramaattisen käänteen, kun pieni poika sytytti vaatekasan tuleen. Perhe on kuukausi tapahtuneen jälkeen päässyt muuttamaan takaisin kotiinsa. Saunojat pakenivat nopeasti ulos, sieltä mistä sisälle tulivatkin. – Sammutuspeiton hankimme ja lisää palovaroittimia. – Lähdimme takapihalta takaisin saunaan ja kun astuimme sisälle näin penkillä olleen vaatekasan tulessa. Henkilöilmoitustaulun hinta on noin 1500 euroa mallista riippuen. Miehet katsoivat olohuoneessa televisiota
40 8/2010 Maailman parhaan maan parhaassa kylässä toimi aktiivinen palokunta. Myös päällikkö Harri Hamporilla on suvun perinne, nyt jo kolmannessa polvessa, sillä Harrin poika, yhdeksänvuotias Henry on nuoriso-osastossa. V ihdissä, luoteisella Uudellamaalla sijaitsevan Vihtijärven sydän on Nummitupa. – Heti tultiin kysymään, koska tulen mukaan palokuntatoimintaan, kun tänne muutin, omakotitalon kylään rakentanut Mika Nilsson kertoo. Se on vuonna 1954 rakennettu seurojentalo, jossa on järjestetty muun muassa tansseja ja muita huvittelutilaisuuksia. Kun se sitten valmistui, ei ollut syytä kieltäytyä, vaan oli lunastettava lupaus. Siellä sijaitsee myös paloasema. Vihtijärven VPK syntyi läheiseen Hiiskulan kartanoon perustetusta palokunnasta. Palokunnan hälytysosastossa toimii 20 henkeä ja nuoriso-osastossa on kasvamassa uutta polvea. Vihtijärven VPK täyttää kahden vuoden kuluttua 80 vuotta ja sen on ollut koko olemassaolonsa ajan paitsi aktiivinen hälytystehtävään osallistuja, myös kyläyhteisön tapahtumien järjestäjä ja yhteishengen luoja. Kaksi muuttajaa on Mika Nilsson ja Teemu Enbuske, jotka ovat Vihtijärveläistaustaisten vaimojensa myötä muuttaneet kylään. – Vastasin, että heti kun saan talon valmiiksi. Sen suojissa on kalustosta muun muassa Scania-sammutusauto, MB Vito -miehistöauto, 15-heppainen moottorivene, kalustoperäkärry, ja löytyypä sieltä vielä VPK:n vanha Land-Rover vuosimallia 1968, joka toimi vpk:n sammutusautona vuoteen 1990. – Näin harrastustoiminta pysyy järkevissä VIHTIJÄRVELLÄ puhalletaan yhteen hiileen Maailman parhaan maan parhaassa kylässä aktiivinen VPK Teksti ja kuvat: Esa Aalto 40 8/2010. Hänen isänsä toimii nyt palokunnan veteraaniosastossa. Tällä hetkellä palokuntatoiminnan aakkosia opettelee 15 nuorta. Palokuntaan kuuluu myös hänen veljensä Hannu poikansa Tuomaksen kanssa ja vaimot tietenkin naisosastossa Muuttajat tulevat VPK:hon Uuttakin verta on saatu mukaan VPK:hon, sillä Vihtijärvelle on viime vuosien aikana muuttanut paljon väkeä. Sekä hän että Enbuske sanovat palokuntatoiminnan vieneen sen jälkeen mukanaan, kun siihen on sisälle päässyt. Veteraaniosastossa on myös 15 jäsentä ja naisosastossa 13. Palokuntatoiminta onkin kulkenut suvuissa polvelta toiselle. Esimerkiksi palokunnan varapäällikkö Hannu Silvasti on kolmannen polven vpk:lainen. Vihtijärven VPK:ssa järjestetään joka toinen torstai ensin harjoitukset nuorille ja sen jälkeen hälytysosastolle
Se on Hamporin mielestä sopiva määrä, jotta toiminnassa jaksetaan olla mukana. – Päivisin sitä on hankala saavuttaa, Hampori sanoo. – Mistä löydämme rahat näiden vaatimusten täyttämiseksi. Päivälähdöt haasteellisia Harri Hampori on ollut VPK:n päällikkönä 21 vuotta. Noin 10 kilometrin päässä sijaitsee Läyliäisten taajama, jonne tehtäviä osuu vuosittain muutamia, viime vuonna niitä oli nelisen kappaletta. – Koska silloinen laki edellytti päälliköltä päällikkökurssin suorittamista minut ”määrättiin” kurssille keväällä 1990 ja siitä asti olen hommaa hoitanut. Harri Hampori uskoo, että palokuntatoiminta pysyy Vihtijärvellä myös tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Hän myöntää, että palokuntalaiset ovat olleet sitä tekemässä aiemmin, mutta nyt työnantajan ja yleensä työelämän vaatimukset ovat kiristyneet, eikä valistustyölle tahdo löytyä tekijöitä palokunnassa. Mika Nilsson ja Tuomas Enbuske opettavat nuorille jauhesammuttimen käyttöä. Kaisa Kuusela vetää pienimpien ryhmää ja harjoitellaan sammutuspeitteen käyttöä.. VPK:lla on vuosittain myös 2–3 yleisötilaisuutta ja kokonaisuudessaan valistusta annettiin viime vuonna noin 350 vihtijärveläiselle. – Meitä on noin 30 aktiivista, jotka osallistumme kaikenlaiseen kylällä tapahtuvaan toimintaan. – Ei väki tästä mihinkään katoa, mutta vaarana on, että jos emme laitoksen kanssa pääse sopimukseen, paloja pelastustoiminta sitten ilmeisesti loppuu. 8/2010 41 mitoissa, Harri Hampori sanoo. – Kurssitus on varsin kallista, vaikkakaan sen takia emme jätä kavereita kouluttamatta, jos halukkaita löytyy. Palokunnan hälytystoiminnassa erityisesti päivälähdöt ovat ongelma. Meillä ongelman aiheuttaa vaatimus tehdä neljä kertaa vuodessa valistustoimintaa esimerkiksi kouluilla ja päiväkodeissa, joka pitäisi tehdä päiväaikaan. Pulmalliseksi tilanteen hän näkee kuitenkin siitä syystä, että laitos on kiristämässä korvausten suuruutta, mutta vaatimassa kuitenkin koulutettua väkeä tekemään palokuntaharrastusta. Tämähän on meillä perustunut talkootoimintaan eikä mitään henkilökohtaisia hälytyskorvauksia makseta. Vihtijärven VPK:lla on vuosittain noin 20–30 hälytystehtävää. Siitä neuvottelee myös Vihtijärven VPK. – Monet eivät pysty uhraamaan vapaapäiviään tai lomiaan tälle työlle, sillä kotioloissakin riittää monella paljon tehtävää. – Vaihtoehdot toiminnalle on annettu. Hannu Silvasti (vas.) toimii varapäällikkönä ja Harri Hampori on VPK:n päällikkö. hän kertoo. Sitä ei kodeissa suopeasti katsella, jos isännän aika kuluu vain palokuntaharrastuksessa, Hampori tuumii. Mika Nilsson veti hälytysosastolle alkusammutuskoulutusharjoituksen. – Ja valistustyöhön tai turvallisuuskoulutukseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä, jos tehdään esimerkiksi alkusammutusharjoitus jollekin tietylle väelle sääntöjen mukaan. Pian saisi henkilö vaihtua ja ajatuksia siihen suuntaan on jo olemassa. Palokunnan sopimuksen mukainen lähtövalmius on 12 minuuttia vahvuudella 1+2. Vihtijärven VPK on Harri Hamporin mielestä sekä hälytyspalokunta että toiminnan pyörittäjä kylällä. Kylän päiväkodin ja koulun kautta turvallisuusasiat menevät myös kotiin. Niihin ei tahdo löytyä väkeä, koska moni on muualla töissä. Siihen on hankala tekijöitä löytää, sillä se tietäisi poissaoloja päivätyöstä, eikä kukaan korvaa ansiomenetyksiä, Hampori sanoo. Mutta Vihtijärven VPK:ssa on aina neuvoteltu henkilökunnan kuin järjestöjenkin kanssa, joten eiköhän Vihtijärven VPK:sta ole Suomen parhaan kylän turvallisuuden takaajaksi tulevaisuudessakin. – Olemme parin, kolmen vuoden ajan olleet mukana myös naapurikunnan Lopen puolelle ulottuvissa rakennuspalotehtävissä. Sopimusta sorvataan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos valmistelee parhaillaan uutta sopimusta alueensa palokuntien kanssa
Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa aina jonkin asteista työkyvyn alenemaa ja huonoa ennustetta palomiehen ammatissa. Kaipaisin kuitenkin koulutusohjelmaan lyhyempää vaihtoehtoa alan perustai alipäällystötutkinnon suorittaneille, mikä pätevöittäisi suoraan palomestarin tehtäviin. Moni suuri kysymysmerkki on poistunut, ja tunnen mahdollisuuteni siirtyä takaisin työelämään entistä kiinnostavampiin tehtäviin parantuneen, kunhan jonain päivänä opintopisteet ovat täynnä. Tämä tulee esiin jopa harjoittelupaikkaa hakiessa. Tämä saattaisi yleisesti vaikuttaa jo alalla olevien halukkuuteen opiskella alaa pidemmälle. Perheeltä tämä vaatii suurta venymistä. Töihin palattuani olin tietääkseni valtakunnan ainoa palomies, joka teki palomiehen työtä vuorossa osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Tämä on kuitenkin mahdollistanut asioiden tarkastelun syvemmin sekä näyttänyt sen, ettei asiat olekaan niin mustavalkoisia kuin on aiemmin kuvitellut. Opiskelun aloitin elokuussa 2009, ja taloudellinen tuki, jonka olen KEVA:sta saanut, on ollut ratkaiseva tekijä opiskelun jatkumiselle. Pitkän sairausloman jälkeen tuntui töihin paluu suurelta askeleelta kohti normaalia elämää. Minun tieni Oma tieni ammatilliseksi kuntoutujaksi alkoi vuonna 2005, jolloin kesken työvuoron jouduin niskavaivojen vuoksi sairauslomalle ja miltei puoleksitoista vuodeksi pois töistä. Ammatillinen kuntoutus on kuitenkin mahdollistanut minun opiskeluni sekä itseni kehittämisen monella osa-alueella, esimerkkinä olkoon tämän artikkelin kirjoittaminen. Opiskelu nuorisolinjalla on hyvin haasteellista monesta syystä. Työterveyslääkärin lausunnon, monen palaverin ja selvitysten perusteella työnantaja oli valmis ottamaan minut takaisin omaan virkaani palomieheksi. Pelastusopisto oppilaitoksena kehittyy koko ajan, ja näin ”vanhemman koulukunnan” palomiehen silmin, tulee aika ajoin katsottua asioita ehkä liiankin kriittisesti. Ammatillinen kuntoutus mahdollistaa taloudellisesti täysipäiväisen (nuorisolinja) opiskelun, mikä on pelastajataustaiselle ilman alipäällystötutkintoa ainoa vaihtoehto. Työkavereiden ihmetys oli suuri, kun kerroin järjestelyistä, joilla olin palannut töihin (osa-aikainen työkyvyttömyyseläke), sekä työaikajärjestelyistä, joilla paluu toteutettiin (4/7 työvuoroa/kk). 42 8/2010 P elastusalalla ammatillinen kuntoutus antaa mielestäni varsin vähän vaihtoehtoja, mikäli ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kouluttautua operatiivisen toiminnan sektorille. Tulevaisuus näyttää, oliko se todella sitä. Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa suhtautumisen olleen kannustava ja positiivinen, mikä osaltaan motivoi opiskelemaan. Olen kokenut ammatillisen kuntoutuksen uudeksi mahdollisuudeksi, jota ei voinut jättää käyttämättä. Poliisiammattikorkeakoulussa päällystöopetus on jaettu kahteen osaan; A-osa (126 op) 1,5 vuotta, antaa pätevyyden komisarion, rikoskomisarion ja suojelupoliisin tarkastajan virkaan. Moni perheellinen opiskelija onkin ratkaissut tämän ongelman muuttamalla perheineen Kuopioon. Harmilliseksi asian tekee työnantajan välinpitämättömyys siitä, minkälaisen voimavaran he hukkaavat ohjaamalla opiskelijan toisaalle. Tästä syystä päätin hakea opiskelupaikkaa palopäällystön koulutusohjelmaan (insinööri amk). Palomiehestä ammatilliseksi kuntoutujaksi Arvoituksellinen ammatillinen kuntoutus – osa 3 Teksti: Pertti Vesaaja Savonia Amk/ Pelastusopisto Päällystökurssi AmkN9. Ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen jätettyäni tuli myönteinen päätös lyhyellä viiveellä. Kysyttyäni ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta KEVA:sta sain jo puhelimessa erittäin myönteisen kuvan järjestelmästä. Monien vaiheiden jälkeen, haettuani erikoislääkärin suosituksesta määräaikaista kuntoutustukea, tuli Kuntien eläkevakuutuksesta (KEVA) osa-aikainen työkyvyttömyyseläkepäätös. Onko tämä sitä kuuluisaa muutosvastaisuutta vai mitä, en osaa sanoa. Käytännössä vaihtoehdot ovat Pelastusopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämä palopäällystön koulutusohjelma, insinööri amk (240 op) tai Pelastusopiston järjestämä alipäällystökurssi (60 op). Huolimatta siitä, että työyhteisö otti minut erittäin hyvin vastaan, koin olevani jollain lailla ”vapaamatkustaja” vaikka minulla ei työssä ollessa ollut mitään rajoitteita työtehtävistä. Monipuolista Koulutusohjelman sisältö on monipuolinen ja mahdollistaa valmistumisen jälkeen hakemisen hyvin erilaisiin työtehtäviin. Vastaavalle järjestelmälle saattaisi olla myös pelastusalalla tilaus. On työnantajia, joita ei opiskelijan tukeminen näyttäisi kiinnostavan lainkaan. Yksi suuri tekijä on tutkinnon laajuus 240 op, mikä tarkoittaa noin neljän vuoden opintoja, joista kaksi ja puoli vuotta on lähiopetusta toisella paikkakunnalla. Tilanne oli uusi myös työnantajalle, kuinka sijoittaa osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva palomies ja mihin tehtävään. Alipäällystökurssi on kouluttautumisvaihtoehdoista fyysisesti vaativampi ja saattaa siitä syystä jättää ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvalle ainoastaan yhden vaihtoehdon – palopäällystön koulutusohjelma. Kaksi vuotta sitten tämän kirjoittamiseen olisi mennyt kuusi tuntia, tänä päivänä enää viisi… Opiskelun aloittaminen ”varttuneemmalla 40+” -iällä pitkän palomiesuran jälkeen on työläs prosessi. Pyrin kasvamaan tässäkin asiassa. Keskustellessani muiden samataustaisten opiskelijoiden kanssa olen huomannut suuria eroja työnantajien suhtautumisessa ammatillisen kuntoutuksen kautta opiskeleviin. Työelämään sijoittumisen mahdollisuudet paranevat huomattavasti tutkinnon suoritettuaan, ja vaikka olisi pitänyt palokuntaa ”eläketyöpaikkana”, voivat uudet mahdollisuudet herättää ajatuksen jopa alan vaihdosta. Tämä osa-aikaeläkepäätös käynnisti uuden ja monimutkaisen prosessin työhön paluuta ajatellen
Tällä hetkellä alan tutkimusja kehittämistoiminnan suurimmat haasteet liittyvät kuvassa esitettyjen vaiheiden rajapintoihin, koska niiltä puuttuu vastuutahot. Sweden . Selvitys on saatavilla Palopäällystöliiton nettisivujen ajankohtaisista asioista ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston materiaalipankista. Ongelma on myös viestinnällinen, koska hajanaisen toimijakentän vuoksi vasen käsi ei monesti tiedä, mitä oikea käsi tekee. julkaisujen ja hankkeiden määrä, 4. tutkimustoiminnan ja -hankkeiden koordinointi, 8. Osastomme Kiinteistöturvallisuus messuilla 8-10.9.2010 D215. Pelastustoimessa ja -opistolla on diplomityön valmistumisen jälkeen tehty lisäksi paljon hyvää tutkimusta, joka on tuottanut huomionarvoisia johtopäätöksiä aiheutuneista vahingoista ja tukee yhteiskunnallisten tekijöiden liittämistä strategisiin riskianalyyseihin. Aiheutuneista vahingoista sekä yhteiskunnasta ja toimintaympäristöstä tuotettiin tunnusluvut vuonna 2008 valmistuneessa diplomityössä, joka löytyy Palopäällystöliiton nettisivujen lisäksi pelastuslaitosten kumppanuusverkoston materiaalipankista. marcus.hintze@interzon.se . Erään riskienhallintapäällikön sanoin alan mittarit ovat aina tulevia mittareita eikä tässä työssä koottuihin tunnuslukuihin pidä suhtautua messiaanisena totuutena. Näiden pohjalta selvityksessä esitetään pelastustoimen tutkimuksen ja kehittämisen mittareiksi seuraavia: 1. Propellervägen 4 A . Tähän tarjoutuu hyvä mahdollisuus hankkeen elokuussa alkaneen jalkauttamisvaiheen myötä. Esitys pelastustoimen toiminnan ja toimintaympäristön mittaristoksi on tarkoitettu keskustelunavaukseksi ja mittaamisen malleja on tarkoitus kehittää vastedeskin Realistinen mutta kunnianhimoinen visio, vision mukaan valitut tavoitteet ja tavoitteiden mukainen tutkimusstrategia Tutkimus on riippumatonta ja vapaata, mutta strategisesti johdonmukaista Hyvän tieteellisen käytännön mukaista tutkimusta, joka tuottaa hyvin perusteltuja johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä Kehittämistoimenpiteet ovat johdonmukaisia ja toteuttavat pelastustoimen visiota I II III IV H ankkeessa on laajempina kokonaisuuksina aiheutuneiden vahinkojen, yhteiskunnan ja toimintaympäristön sekä onnettomuuksien ehkäisyn tunnusluvut, joista viimeksi mainittuun liittyen Palopäällystöliitto julkaisee syksyn aikana turvallisuusviestinnän mittaamista käsittelevän selvityksen. tutkimuksen jalkauttaminen ja 9. Marcus Hintze . henkilöja taloudelliset resurssit, 2. Selvitys kokoaa teoriaosassaan kokonaiskuvaa pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnan kentästä ja esittelee useita viitekehyksiä tutkimustyön mittaamiseen. PRONTOn täyttämisen laatu. Selvitys on osa laajempaa ”Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen” -hanketta, johon Palopäällystöliitto on saanut Palosuojelurahastosta sataprosenttisen rahoituksen. Erään riskienhallintapäällikön sanoin alan mittarit ovat aina tulevia mittareita eikä tässä työssä koottuihin tunnuslukuihin pidä suhtautua messiaanisena totuutena. SE-18362 Täby . 8/2010 43 PUHTAAT RASVAKANAVAT AIRMAID OTSONAATTOREILLA ! Interzon AB . Esitys pelastustoimen toiminnan ja toimintaympäristön mittaristoksi on tarkoitettu keskustelunavaukseksi ja mittaamisen malleja on tarkoitus kehittää vastedeskin yhteistyössä pelastuslaitosten, Opiston ja alan muiden toimijoiden kanssa. +358 40 3721 378 • PUHDISTUSTARVE MINIMOITU • RASVAPALORISKI PIENENEE RATKAISEVASTI • TEHOKAS ENERGIAN TALTEENOTTO RASVAKANAVAN POISTOILMASTA MAHDOLLINEN AirMaid otsonigeneraattorit voidaan helposti asentaa sekä uusiin kohteisiin että jälkiasennuksena jo toimiviin rasvakanavoihin. 8/2010 43. Strategian 2015 ja tutkimusohjelman (PETU) toteutuminen, 7. henkilöstön koulutus, 3. Pelastustoimen mittaamista vaivaa kroonisesti toimivien mittareiden puute, johon Palopäällystöliiton hankkeella on haettu ratkaisua. pelastuslaitosten arvio tutkimusja kehittämistoiminnasta, 6. lehtiseurantaan ja Pelastusasenteet-tutkimukseen perustuva julkisuusindeksi, 5. Selvityksessä hahmotellaan pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa alla olevan kuvan mukaisesti. viestinnällinen, koska hajanaisen toimijakentän vuoksi vasen käsi ei monesti tiedä, mitä oikea käsi tekee. Lisää tietoa AirMaid tuotteista ja ratkaisuista saatte kotisivuiltamme www.interzon.se tai Marcus Hintze, Interzon Finland, +358 40 3721378. info@interzon.se Interzon AB, Finland . +46 8 54444430 . Lisätietoja: kehittämispäällikkö Sami Häkkinen, 040 549 2112, Suomen Palopäällystöliitto Pelastustoimen tutkimusta mittaamassa Teksti: Sami Häkkinen Palopäällystöliitossa meneillään olevassa tutkimusja kehittämishankkeessa on valmistunut selvitys pelastustoimen tutkimuksen ja kehittämisen mittaamiseen liittyen. Budjettirahoitteiseen tutkimusja kehittämistoimintaan ja strategioiden toteuttamiseen tulee lisätä resursseja, jos pelastustoimessa halutaan uskottavasti puhua verkostomaisesta kehittämiskeskuksesta ja pelastustoimen strategisesta tutkimusja kehittämistoiminnasta. Lisäksi selvitykseen on kerätty 18 eri toimijan mittareita, jotka käsittelevät toiminnan ja erityisesti T&K-toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Pelastustoimen mittaamista vaivaa kroonisesti toimivien mittareiden puute, johon Palopäällystöliiton hankkeella on haettu ratkaisua. Budjettirahoitteiseen tutkimusja kehittämistoimintaan ja strategioiden toteuttamiseen tulee lisätä resursseja, jos pelastustoimessa halutaan uskottavasti puhua verkostomaisesta kehittämiskeskuksesta ja pelastustoimen strategisesta tutkimusja kehittämistoiminnasta
Jos joku tästä ketjun lenkistä pettää, laitteisto ei toimi palon sattuessa. Projektiin osallistui noin 100 muuta Inspectan eri yksiköiden ja sidosryhmien asiantuntijaa. 44 8/2010 FDS-menetelmä Palosimulointiesimerkkinä kauppakeskus Tilanne 3 minuutin kuluttua palon syttymisestä 16.06.10 Pekka Kallioniemi Suunnitelmien tarkastukset 44 PALONTORJUNTATEKNiiKKA TEKESin tukemassa tutkimusprojektissa kehitettiin savunhallintalaitteille riskiperusteinen kolmannen osapuolen tarkastusmenettely. Päättynyt hanke vastaa savunhallinnan haasteisiin Inspectassa on vastikään päättynyt 1,5-vuotinen hanke, jonka tavoitteena oli vastata edellä mainittuihin haasteisiin; luoda savunpoistolaitteille yhtenäinen tarkastusmenettely, nostaa laitteiston toimintavarmuus sprinklerilaitteistojen tasolle sekä huomioida myös kansainvälinen näkökulma tarkastusmenettelyssä. Tilanne Euroopassa kartoitettiin kyselyllä savunpoistostandardien valmisteluun osallistuneilta mailta. Laitteiden tarkoituksena on varmistaa ihmisten turvallinen pelastautuminen ja sammutustoiminta tulipaloissa sekä jälkivahinkojen torjunta. Tutkimuksen mukaan savunpoistojärjestelmät eivät kuitenkaan toimi joka viidennessä rakennuspalossa, jossa niiden olisi pitänyt toimia. V altioneuvosto hyväksyi 8.5.2008 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi vuosille 2008–2011. Ohjelmassa määritetään sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Savunpoisto hallintaan laitteiden hyvällä suunnittelulla, asennustyöllä ja ylläpidolla Savunpoistoa varten on olemassa monenlaisia teknisiä ratkaisuja, kuten automaattisia savunpoistolaitteita, porrashuoneiden paineistusjärjestelmiä ja savunpoistopuhaltimia. 25 prosenttia projektin rahoituksesta saatiin teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta Tekesiltä, joka rahoittaa haastavia tutkimusja kehitysprojekteja. Nykyisin tämä määrä on noin 100. Esimerkiksi pieni tulipalo kauppakeskuksessa tuottaa niin paljon savua, että siitä aiheutuu suuren henkilöriskin lisäksi mittavat taloudelliset vahingot. Tulipaloissa vakavimmat henkilöja omaisuusvahingot aiheuttaa usein savu ja sen myrkylliset yhdisteet, eivät liekit tai kuumuus. Savunpoisto unohdettu paloturvallisuudessa Teksti: Pekka Kallioniemi, johtava asiantuntija, Inspecta Oy. Projekti laitteistot kartoitettiin, tarkastustoiminnan nykytila selvitettiin tekemällä kysely Suomen viranomaisille ja laitteiston huoltoliikkeille. Projektissa selvitettiin savunpoistolaitteiden nykytila sekä pelastusja rakennusvalvontaviranomaisten odotukset. Asennetun laitteiston toimintakunto tulee testata ja tarkastaa säännöllisesti. Paloturvallisuudessa suuri haaste on saavuttaa tavoite: enintään 50 palokuolemaa vuodessa. Yhteistyö toteutettiin workshop-työskentelyllä. Konkreettisina lopputuloksina hankkeessa kehitettiin tarkastusmenettelyt suunnittelusta ylläpitoon sekä savunhallintaan liittyvät henkilöpätevyydet ja yritysten auktorisointimenettely. Eittämättä voidaan sanoa savunpoiston olevan paloturvallisuudessa unohdettu, mutta äärimmäisen tärkeä osa-alue. Hankkeen toteuttamisvastuussa oli Inspectan riskitiimi, johon kuuluivat Pekka Kallioniemi (kuvassa), Pentti Kautto ja Timo Salmi. Henkilöriskit lisääntyvät koko ajan, koska iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa ja lisäksi on ennustettu vanhusten kotona asumisen lisääntyvän. Palokuolemien määrä on Suomessa huomattavan suuri suhteessa muuhun Länsi-Eurooppaan. Projektin tulokset käsiteltiin VTT:llä kesäkuussa järjestetyssä kaksipäiväisessä päätösseminaarissa. Toimiva savunpoisto edellyttää, että savunpoistolaitteistojen suunnittelu, niiden asennus, käyttö ja huolto ovat hallinnassa
Workshopeissa ja viranomaisseminaareissa tarkistettiin vaatimustaso. Tuloksia hyödynnetään myös uudistettaessa savunpoistojulkaisua RIL 2322008. Kehitettiin valmiudet siirtää valmistajien ohjeissa esitetyt vaatimukset tuotekohtaisiin tarkastuskortteihin. Laitteistojen hyväksymismenettelyyn liittyvät määräykset, savunpoistostandardit ja muut ohjeet käytiin läpi ja hyväksymisperusteet siirrettiin tarkastuskortteihin. Projektin päätavoitteena oli käynnistää kolmannen osapuolen tarkastusmenettely sekä suunnitelmille että asennuksille. Projektin aikana kehitettiin savunhallintalaitteistojen riskikartoituksiin soveltuva työkalu. Workshopeissa ja viranomaisseminaareissa tarkistettiin vaatimustaso. Pitkällä aikavälillä kolmannen osapuolen tarkastusmenettely yhtenäistää savunhallintalaitteistoihin liittyviä käytäntöjä ja parantaa laitteistojen luotettavuutta. Menettelyä sovellettiin useiden pilottikohteiden tarkastuksissa. Kaikki edellä esitetyt asiat käsiteltiin workshopeissa ja viranomaisseminaareissa. Savunhallintaan liittyviä koulutustilaisuuksia järjestetään. Tulosten julkaiseminen ja hyödyntäminen Tärkeimmät tulokset julkaistaan Palontorjuntatekniikan ja muiden ammattilehtien artikkeleina lähitulevaisuudessa. Suunnitelmien tarkastusmenettely kehitettiin käyttäen perustana RIL 232-2008 ohjetta. Asennusja huoltoliikkeiden auktorisoinnille luotiin perusta. Laitteistojen asennuksia ja määräaikaisia tarkastuksia koskeva yleinen tarkastusohje laadittiin. 8/2010 45 PALONTORJUNTATEKNiiKKA Vaikutusmahdollisuudet turvallisuuteen ja kustannusten kertyminen 16.06.10 Pekka Kallioniemi Suunnitelmien tarkastukset 1 Riskiperusteinen tarkastelu LAITTEISTOJEN ASENTAMINEN SUUNNITTELU Kolmannen osapuolen tarkastus RISKITARKASTELU SUUNNITELMAT TARKASTUS RISKITARKASTELU SUUNNITELMAT TARKASTUS ASENNUS VAATIMUKSENMUKAISET TUOTTEET PÄTEVÄ ASENTAJA LAADUNVALVONTAKOORDINOINTI TALOTEKNIIKKAAN HYVÄKSYNTÄ Kolmannen osapuolen tarkastus ITSELLE LUOVUTUS, Laitteistojen 100 % testaus, myös koko laitteiston testaus TILAAJAN VASTAANOTTO VIRANOMAISEN HYVÄKSYNTÄ KÄYTTÖÖN Toimintavarmuusluokan 3 laitteisto edellyttää kolmannen osapuolen tarkastusta RIL 221 – 2003 Paloturvallisuussuunnittelu 16.06.10 Pekka Kallioniemi Suunnitelmien tarkastukset 2 Mitoituspalo: FDSohjelman savunpoiston alkuarvoja määritettäessä perustana p automaatiotaso III alkuarvoja määritettäessä perustana FDS:n palotehokäyrä Määritetään tapauskohtaisesti SavunpoistoPalon Palon piiri Palon tiheys Määritetään tapauskohtaisesti Taulukossa parametrien tavanomaiset arvot luokka pinta-ala A f , (m 2 ) p f , (m ) kW/m 2 SL1 9 10 400 SL1 9 10 400 SL2 25 20 400 SL3 40 25 500 SL4 90 40 500 16.06.10 Pekka Kallioniemi Suunnitelmien tarkastukset 3 Savunpoistolaitteiden toiminta tapahtuneissa paloissa selvitettiin käyttäen Prontotilastokantaa ja käsittelemällä merkittäviä vahinkotapauksia sekä tekemällä kysely viranomaisille ja laitteiston huoltoliikkeille. Kehitettiin savunhallintalaitteiden suunnittelijoiden, asentajien, käyttäjien, huoltajien ja tarkastajien pätevyyden toteamismenettely. Savunpoistostandardeista ja muista ohjeista ja ne siirrettiin tarkastuskortteihin. Tämä vastuu sisältää myös paloturvallisuuden savunpoistojärjestelmineen.. Sitä testattiin pilottikohteissa ja workshoptyöskentelyssä. Pelastustoimen lainsäädännön mukaan kiinteistön turvallisuus on aina kiinteistön omistajan ja haltijan vastuulla. Kiinteistön turvallisuus aina kiinteistön omistajan ja haltijan vastuulla Paitsi savunpoiston tärkeyttä, myöskään siihen liittyviä vastuita ei usein tiedosteta. VTT.n suorittamista tutkimuksista laaditaan artikkelit kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin. Molempia on jo toteutettu
Lopuksi tarkastellaan kuntien toimintaympäristön muutoksia ja arvioidaan niiden merkitystä tapahtuneissa ja havaituissa muutoksissa. vaiheessa tavoitteena on saada pelastustoimen alueellistamisen hieman pidemmän aikavälin vaikutuksista. Koordinointitehtäviin kuuluu analysoida tutkimustarpeita, järjestää seminaareja, koota tietoa tutkimuksista seuraamalla ja tekemällä tarvittaessa yhteenvetoja kotija ulkomaisista tutkimusja kehittämishankkeista sekä tehdä tutkimusta itsenäisesti ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Pelastusopisto on mukana neljässä vuonna 2011 alkavassa projektissa, joita Palosuojelurahasto on rahoittanut. Kartta-aineisto tuotetaan pelastuslaitosten käyttöön ja sitä voidaan suoraan hyödyntää muun muassa uuden pelastuslain mukaisen valvontasuunnitelman laadinnassa. Tutkimuksen edetessä Suomi jaetaan tarkoituksenmukaisesti pienempiin alueisiin, jotta mahdolliset alueelliset erot tulevat otetuiksi huomioon. Viimeiseen ajankohtaan sisältyy merkittäviä kuntien toimintaympäristön muutoksia, jotka väistämättä vaikuttavat pelastustoimen tehtävien hoitoon. perustietoja asuinrakennuksesta ja tulisijoista, tulisijan käytöstä, käyttökokemuksesta, ilmanvaihtojärjestelmistä ja terveysvaikutuksista. Näistä kaksi on Pelastusopiston johdolla toteutettavia projekteja. Analyysin pePALONTORJUNTATEKNiiKKA rusteella saadaan selville asuinalueiden ominaispiirteiden vaikutus asuinrakennuksissa esiintyviin onnettomuuksiin ja niiden seurauksiin sekä nähdään mihin suurimmat riskit sijoittuvat maantieteellisesti. Tämän selvittämiseksi haetaan vertailukelpoista aineistoa vuosilta 2001–2002, 2005–2006 ja 2009–2011. Lisäksi meta-analyysimenetelmiä käyttämällä haetaan vertailuja täydentäviä tuloksia Euroopassa saatuihin tuloksiin ja kokemuksiin. Projektissa keskitytään samoihin asiakokonaisuuksiin kuin seurantatutkimuksen aikaisemmissa vaiheissa. Kotitalouksia koskien luokituksessa on vähintään perhekoko, sosioekonominen luokka sekä tulot. Tutkimuskysymyksiä ovat mm.: 1) Onko kokemattomien ja kokeneiden tulisijojen käytössä eroja, 2) onko erilaisten ilmanvaihtojärjestelmillä varustetuissa asuinrakennuksissa eroja, 3) onko eri-ikäisten tulisijojen ja hormien välillä eroja, 4) onko korkeilla häkäpitoisuuksilla yhteyttä terveydentilaan. väestön ikääntyminen, talouden taantuma, kuntaja palvelurakenneuudistus, pelastuslakiuudistus ja ensihoitoja sairaankuljetuspalvelujen mahdollinen uudelleen organisointi. Väestön osalta luokituksessa huomioidaan vähintään ikärakenne, koulutus, talouteen liittyvät tiedot ja asema työmarkkinoilla. Erityisenä painopisteenä on edesauttaa tutkimustulosten hyödynnettävyyttä pelastustoimessa, muun muassa integroimalla tutkimustulokset Pelastusopiston opetussisältöihin. Asuinalueluokituksen käyttömahdollisuudet pelastustoimen riskianalyysissä Pelastusopiston johtamassa projektissa yhdistetään olemassa oleva asuinalueluokitustieto PRONTOn onnettomuustietoihin ja tarkastellaan onnettomuuksiin liittyvien tekijöiden riippuvuuksia asuinalueiden ominaispiirteistä. Pelastusopistossa koordinointitehtävä on tutkimusyksikön vastuulla. Hyödynnettävää kartta-aineistoa laadittaessa otetaan huomioon työvälineen käyttäjäkunta, joka koostuu pelastuslaitosten pelastusviranomaisista, lähinnä laitosten johtoja suunnitteluhenkilöstöstä sekä pelastustoimen peruspalvelujen arviointeja tekevistä valtion pelastustoimen henkilöstöstä. Näitä ovat mm. Tarkastelut tehdään alkuvaiheessa koko Suomen kattavalla aineistolla. Asuinalueita koskeva aineisto sisältää tietoa väestöstä, kotitalouksista sekä rakennuksista. Lisäksi selvitetään missä määrin kunnat voivat vaikuttaa pelastustoimeen ja onko vaikutusmahdollisuuksissa tapahtunut muutoksia. Täydentävinä tietoina haetaan tietoja muun muassa erilaisista häkäkaasujen lähteistä, käyttäytymisestä ja terveysvaikutuksista. 2011 – alueellistamisesta häkään Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto. Kenttämittausten yhteydessä palotarkastajat jakavat asukkaille kyselylomakkeet, joissa selvitetään mm. Projektissa mukana olevat pelastuslaitokset keräävät tietoja asuinrakennusten häkäpitoisuuksista palotarkastusten yhteydessä lämmityskaudella 1.1.2011 alkaen. Näitä asiakokonaisuuksia ovat käytettävissä olevat voimavarat, menot ja palvelutaso. Pelastustoimen alueellistamisen ja ympäristömuutosten vaikutukset Tampereen yliopiston taloustieteiden laitoksen johtama projektin seurantatutkimuksen 3. Saatujen tulosten perusteella tuotetaan asuinalueluokituksen pohjalta kartta-aineisto asuinrakennuksiin liittyvien riskien sijoittumisesta eri pelastustoimen alueilla. Häkä asuintaloissa Pelastusopiston johtamassa projektissa haetaan tietoa asuinrakennusten häkäkaasujen lähteistä ja häkäpitoisuuksista, häkäkaasuille altistumisesta ja häkäkaasujen terveysvaikutuksista suomalaisissa erilaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä varustetuissa asuinrakennuksissa. Tutkimuksessa selvitetään kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon käsitykset pelastustoimen palvelujensaatavuudesta. Tämä mandaatti on kirjoitettu sekä sisäasiainministeriön tutkimusstrategiaan (vuonna 2006) että lakiin Pelastusopistosta (472/2008). 46 8/2010 46 8/2010 P elastusopisto vastaa pelastustoimen tutkimuksen koordinoinnista Suomessa. Tulipalojen aiheuttamien terveyshaittojen kustannukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaman projektin tärkeimpänä tavoitteena on Pelastusopisto tutkii, osa 2. Rakennuksia koskien luokituksessa on vähintään asuinrakennusten ikä, talotyyppi, pinta-ala sekä hallintamuoto. Onnettomuuksiin liittyvistä tiedoista tarkastellaan esimerkiksi onnettomuuksien lukumäärän sekä vahinkojen riippuvuutta asuinalueen ominaispiirteistä
Technical guideline Fire safety in timber buildings on julkaistu SP Raporttina 2010:19. Suomalaista osuutta rahoittivat Tekes, eurooppalainen puutuoteteollisuus/ CEI Bois Roadmap 2010/Building With Wood ja VTT. Aktiiviset palontorjuntatoimet todetaan keskeisiksi keinoiksi paloturvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Saadaan arvio palojen takia tehtävien vuodeosastohoitojaksojen kokonaiskustannuksista. F ireInTimber-tutkimushanke toteutettiin WoodWisdom-Net tutkimusohjelmassa vuosina 2007–2010 yhdeksässä maassa tiiviissä yhteistyössä 14 kumppanin kanssa. Käytännön ratkaisuilla osoitetaan rakenteen asianmukaisen detaljoinnin ja rakennustyön suorituksen ja valvonnan tärkeys. Hanke poiki viitisenkymmentä tieteellistä tutkimusta, raporttia ja esitystä tieteellisissä ja teknisissä kokouksissa. Tunnistetaan riskiryhmiä, saadaan kuva ilmiön laajuudesta ja kehityksestä eri väestöryhmissä aineiston sallimalla tasolla. Tulipaloista aiheutuneiden vuodeosastohoitojen kustannusten selvittämisessä käytetään hoitoilmoitusrekisteriin perustuvia tietoja vuodeosastoilla hoidetuista tulipalouhreista ja aiemmista hankkeista saatavia hoitojaksoihin liittyviä kustannustietoja. Tuloksena saadaan kokonaiskuva tulipalojen aiheuttamien palovammojen vuodeosastohoidoista. FireInTimber-hanke tuotti uutta tietämystä erityisesti uusien puurakennetyyppien kantokyvyn mallinnukseen. Vuodeosastohoitoihin joutuvien profiilien selvittämisessä käytetään hoitoilmoitusrekisteriin perustuvia tietoja. Puutuotteiden paloturvallinen käyttö edellyttää tieteellisesti kestäviä taustatietoja sekä tulosten esittämistä siten, että ne ovat helposti suunnittelijoiden ja muiden sidosryhmien käytettävissä ja heidän tarpeisiinsa soveltuvia. Projektissa tuotetulla laskentatavalla avulla voidaan jatkossakin arvioida tulipalojen aiheuttamien henkilövahinkojen kustannuksia. Hoitoilmoitusrekisterissä kaikissa hoitojaksotapauksissa ei ole ilmoitettuna ulkoisen syyn koodia, jolla pystytään yhdistämään tapaus tulipaloon. Hankkeen päätavoite oli tarjota asianmukaisen palosuunnittelun avulla puutuotteille uusia mahdollisuuksia rakentamisessa. Tarkastellaan tulipaloissa kuolleiden sosioekonomisia ja demografisia taustamuuttujia. Selvitetään myös kuolemansyyaineiston ongelmattomuus. 8/2010 47 PALONTORJUNTATEKNiiKKA arvioida Suomessa tulipaloista syntyvien terveyshaittojen kustannusten suuruusluokka. Käytetään olemassa olevia aineistoja, joissa kuolemansyyaineistoihin on yhdistetty tapaturmaisesti kuolleiden sosioekonomiset taustatiedot. Neljännessä osatyössä pyritään selvittämään kuinka kattavasti hoitoilmoitusrekisteristä korkealla varmuudella saadaan rajattua tulipalojen takia tehdyt sairaalahoitojaksot. Lisätietoja: Johtava tutkija Esko Mikkola (esko.mikkola@vtt.fi) FireInTimber-hanke VTT TUTKII Tutkimusaihepankki Pelastusopiston intranet-sivuille on luotu syksyllä 2010 tutkimusaihepankki, johon voi ehdottaa aiheita alipäällystöja palopäällystöopiskelijoiden opinnäytetyön aiheiksi. Osatyössä selvitetään kustannusten muodostumista tarkemmilla tasoilla potilaiden suhteen sekä lasketaan konkreettisesti kokonaiskustannusarvio. Tulosten tieteellinen pitävyys varmistetaan julkaisemalla tulokset väitöskirjana. Jos lukijoilla on tärkeäksi katsomiaan aiheita, joita ei ole tutkittu tai selvitetty lähettäkää sähköpostia esimerkiksi tutkimusyksikön sähköpostiosoitteeseen tutkimus@pelastusopisto.fi. Koska sosioekonomisella taustalla on yhteys elinajanodotteeseen, käytetään palokuolemissa menehtyneiden henkilöiden sosioekonomisia taustatietoja menetettyjen elinvuosien arvioinnissa. Hankkeen tuloksena saadaan tulipalojen terveysvaikutusten aiheuttamien kustannusten suuruusluokka ja laskentatapojen täsmällinen kuvaus sekä tapaturmaepidemiologista tietoa tulipalotapaturmista. Vuodeosastohoitojen kustannusten lisäksi kuluja aiheutuu myös hankalammin hahmotettavin tavoin, kuten esimerkiksi vaikutuksista uhrin työuraan, sosiaalisista seurauksista ja psyykkisistä seurauksista. Kolmannessa osatyössä arvioidaan menetettyjen elinvuosien ekonomista kuormitusta. Projektin tavoitteena oli yhdistää puun laajempi käyttö rakennuksissa parantuneeseen paloturvallisuuteen. Käsikirja sisältää rakenteiden mitoituksen (kuten eurokoodi 5), eurooppalaisten standardien käytön ja esimerkkejä paloturvallisesta suunnittelusta sekä toiminnallisen mitoituksen periaatteet. Selvitetään, minkälaiset hoitokustannukset jäävät tarkastelujen ulkopuolelle ja mikä on niiden arvioitu laajuus. Hanke jaetaan viiteen osatyöhön, joilla jokaisella on oma tarkoituksensa kokonaiskuvan muodostamisessa. Suurelle yleisölle tärkein tuotos on tekninen suunnitteluohje Fire safety in timber buildings, ensimmäinen eurooppalainen käsikirja puurakennusten paloturvallisuudesta. Syntyvä tieto on oleellista ilmiön ja siihen liittyvien kustannusten tutkimisen kannalta. Viidennessä osatyössä pyritään laskemaan tai tarvittavien tietojen puuttuessa tuottamaan arvio näistä hankalammin määriteltävistä kustannuksista. Suunnitteluohjeessa annetaan arkkitehdeille, insinööreille, opettajille, viranomaisille ja rakennusteollisuudelle tietoa puurakenteiden ja -tuotteiden paloturvallisesta käytöstä rakentamisessa. Suomalaisesta tutkimusosuudesta vastasi VTT. Osatulokset julkaistaan tieteellisinä artikkeleina, joista väitöskirja koostuu. Tämän jälkeen voidaan keskustella onko asia sopiva opinnäytetyöksi tai tutkimusja kehittämishankkeeksi.
Graafit ovat yksi yleisimmistä verkostojen rakenteen ja suhteiden visualisointimenetelmistä. Teollisuuden yhteistyöverkostojen rakenteiden visualisointi on ollut toistaiseksi verrattain harvinaista. Verkostoitumista on tutkittu verrattain paljon yrityksen kilpailukyvyn näkökulmasta. Teollisuuslaitosten alueella työskentelevien ulkopuolisessa palveluksessa olevien henkilöiden määrä on varsin merkittävä. Monissa toiminnoissa, kuten kunnossapidossa ja logistiikassa, verkostot olivat myös laajat. Verkostoja visualisoimalla saavutetaan kuitenkin monia etuja. Hyvä visualisointi esittää ydinasian tarkasti, mutta ei vaadi suurta keskittymistä sen ymmärtämiseksi [12]. Neuroverkot soveltuvat monipuolisesti luonnollisen datan analysointiin ja kuvaamiseen. Graafit ovat monikäyttöisiä ja suhteita voidaan kuvata esimerkiksi erivärisin ja vahvuisin viivoin. Kemikaalilaitosten verkostojen laajuus Diplomityössä tutkittiin vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten verkostojen laajuutta. 48 8/2010 T urvatekniikan keskukselle tehdyssä diplomityössä selvitettiin vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten verkostoja ja niiden laajuutta. Teollisuuden yhteistyöverkostojen rakenteiden visualisointi on ollut toistaiseksi verrattain harvinaista. Yleensä verkostoista on tyydytty tekemään tilastoyhteenvetoja tai analysoitu pieniä verkoston osia [10]. Tutkimus osoitti kemikaalilaitoksilla olevan vielä kehittämisen kohteita verkostoihin liittyvässä turvallisuuden hallinnassa. Yritys voi ilman varsinaisia ostosopimuksia tehdä yhteistyötä esimerkiksi naapuriyritysten, kilpailijoiden tai oppilaitosten kanssa [1, 2, 3, 4, 5, 6]. Taulukko on perinteinen tapa esittää informaatiota. Mittareina käytettiin yhteistyösopimusten pituutta, verkostokumppanien lukumäärää ja yrityksen alueella työskentelevän vieraassa palveluksessa olevien henkilöiden määrää. Yrityksen verkoston laajuuden tarkastelulle valittiin kirjallisuudesta [4, 5] erilaisia mittareita. Yleensä verkostoista on tyydytty tekemään tilastoyhteenvetoja tai analysoitu pieniä verkoston osia [10]. Käsitekarttamenetelmät ovat yleensä helppoja nopeakäyttöisiä ja niiden käyttö on levinnyt lasten opetuksesta laajalti myös yritysmaailmaan [9]. Matriisit ovat tietokoneella käsiteltäviksi tehokkaita, mutta visualisointimielessä ne voivat olla varsin hankalia ymmärtää [7, 8]. Verkostojen visualisointi Erilaisia verkostojen visualisoinnissa käytettyjä menetelmiä ovat muun muassa graafit, matriisit ja käsitekartat. Tärkeä verkostoitumisen muoto on myös horisontaalinen verkostoituminen, joka ei perustu alihankinnan tavoin tilaaja-toimittaja -sopimuksiin, vaan organisaatioiden tasavertaiseen yhteistyöhön. Mahdollisuudet ja motivaatio esimerkiksi turvallisuuden kehittämiseen lyhyen projektin aikana ovat kuitenkin monesti huonommat kuin pitkissä sopimuksissa. Verkostoja visualisoimalla saavutetaan kuitenkin monia etuja. Diplomityön kyselytulosten mukaan ainoastaan harva yritys pitää kumppania valittaessa turvallisuutta erittäin merkittävänä 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kerta Projekti Vuosi Partnership Sopimustyyppi O su us so pi m uk si st a (% ) Sopimusten suhteelliset osuudet 48 8/2010. Verkostoituminen ja verkostot Verkostoitumisesta on tullut 2000-luvun yritysmaailman trendisana. Verkostojen mallintamiseen, analysointiin ja visualisointiin on kehitetty erilaisia työkaluja. Verkostoituminen voidaan nähdä perinteistä ulkoistamistai alihankintatoimintaa laaja-alaisempana yhteistyönä. Verkostoituminen on usein monenkeskistä. Myös kemikaalilaitosten tekemät sopimukset ovat varsin pitkiä ja kehitys tuntuu menevän kohti pidempiä sopimuksia. Yhteistyösuhteiden hallintaan liittyville tutkimuksille ja toimenpiteille on tarvetta jatkossakin. Verkostosuhde kuvataan antamalla solulle arvo. Verkostoituminen tuo yrityksille uusia yhteistyökumppaneita ja työpaikoille uusia työntekijöitä, asettaen näin oman haasteensa myös toiminnan turvallisuudelle. Kyselyyn vastanneista 51 kemikaalilaitoksesta yli 85 prosenttia katsoi olevansa mukana verkostoyhteistyössä ja yli 95 prosenttia oli ulkoistanut ainakin yhden toimintonsa. Pitkäjänteinen yhteistyö mahdollistaa kumppaneiden välisen toiminnan kehittämisen. Yritykset keskittyvät yhä enemmän erityisosaamiseensa ja käyttävät monissa toiminnoissa apuna ulkopuolista työvoimaa. Verkostoketjut saattavat myös olla pitkiä, jolloin alihankkijan alihankkijoiden toimintakin vaikuttaa ydinyrityksen toimintaan. Verkostojaan visualisoimalla yritykset voivat helpommin hahmottaa verkostoonsa liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Webropolkyselyyn vastasi 51 vaarallisia kemikaaleja käsittelevää laitosta. Kemikaalilaitosten verkostojen laajuudesta tehty selvitys osoittaa verkostoitumisen ja ulkoistamisen yleistyvän yhä teollisuudessa. Visualisointi edistää mentaalimallien luomista vähentämällä työmuistin tarvetta. Webropol-kyselyyn vastasi 51 vaarallisia kemikaaleja käsittelevää laitosta. Visualisoinnilla pyritään myös saamaan ihminen ajattelemaan ja oivaltamaan ja helpottamaan näin ongelmanratkaisua [11]. Graafit koostuvat solmuista ja kaarista: solmut kuvaavat verkoston toimijoita ja kaaret näiden välisiä suhteita. Laitokset Kemikaalilaitosten verkostot laajenevat Eri sopimustyyppien osuudet vaarallisia kemikaaleja käsittelevillä laitoksilla. Käsitekarttamenetelmät ovat yleensä helppoja nopeakäyttöisiä ja niiden käyttö on levinnyt lasten opetuksesta laajalti myös yritysmaailmaan [9]. Neuroverkkojen taustalla on ajatus verkon osien kilpailusta keskinäisissä suhteissa [7]. Samassa projektisPALONTORJUNTATEKNiiKKA sa saattaa olla mukana useita eri yhteistyöyrityksiä. Toisaalta ongelmaksi saattaa muodostua tutun yhteistyökumppanin riittämätön valvonta ja tyytyminen saavutettuun toiminnan tasoon. Diplomityön tavoitteena oli määritellä, mitä verkostoitumisella tarkoitetaan, minkälaisia verkostoja teollisuuslaitoksella voi olla, miten verkostoja voidaan visualisoida ja kuinka laajaa Tukesin valvomien vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten verkostoituminen on. Myös verkostoitumisen vaikutukset turvallisuuteen jäävät monesti kuitenkin vähemmälle huomiolle. Laitokset olivat erikokoisia, eri toimialoilta ja harjoittivat Tukesin valvomaa laajamittaista vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia. Kemikaalilaitosten verkostojen laajuus Diplomityössä tutkittiin vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten verkostojen laajuutta. Alihankintatoiminnan tarkastelussa keskitytään yleensä vain kahdenvälisiin ostosopimuksiin perustuviin yhteistyösuhteisiin. Yksi graafeihin perustuva menetelmä on neuroverkot. Kuva 1: Eri sopimustyyppien osuudet vaarallisia kemikaaleja käsittelevillä laitoksilla. Visualisointi edistää mentaalimallien luomista vähentämällä työmuistin tarvetta. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten sopimuksista noin 80 % vuosisopimuksia tai sitä pidempiä partnership-tyyppisiä sopimuksia. Lyhyissä sopimuksissa saatetaan hyötyä kumppaneiden tuomista uusista hyvistä käytännöistä. Visualisoinnilla pyritään myös saamaan ihminen ajattelemaan ja oivaltamaan ja helpottamaan näin ongelmanratkaisua [11]. Neuroverkkojen uskotaan olevan menetelmä, jota ihmisen hermosto todennäköisimmin hyödyntää. Yritysverkostojen järjestelmällinen visualisointi ja mallintaminen on silti vielä melko harvinaista. Diplomityössä erilaisista osaverkostoista ja kokonaisverkostosta luotiin käsikarttaohjelma CmapToolsilla visuaaliset mallit. Diplomityössä erilaisista osaverkostoista ja kokonaisverkostosta luotiin käsikarttaohjelma CmapToolsilla visuaaliset mallit. Teksti: Aki Ijäs Käsitekartat sisältävät joukon käsitteitä, jotka on järjestetty hierarkisesti. Taulukkoa tai matriisia voidaan käyttää esimerkiksi verkostojen kuvaamisessa asettamalla pystyja vaaka-akseleille verkoston solmukohdat eli verkoston osapuolet. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella yritysten väliset sopimukset ovat pääsääntöisesti pitkiä ja yritykset pyrkivät pitkiin sopimuksiin. Käsitekartat sisältävät joukon käsitteitä, jotka on järjestetty hierarkisesti. Verkostojaan visualisoimalla yritykset voivat helpommin hahmottaa verkostoonsa liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Hyvä visualisointi esittää ydinasian tarkasti, mutta ei vaadi suurta keskittymistä sen ymmärtämiseksi [12]. Turvallisuudesta ei ole vielä tullut merkittävää tekijää tarjouskilpailuita voitettaessa
8/2010 49 PALONTORJUNTATEKNiiKKA olivat erikokoisia, eri toimialoilta ja harjoittivat Tukesin valvomaa laajamittaista vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia. Jokaiselle työntekijälle tulisi taata riittävä tieto alueen riskeistä, työpaikan toimintatavoista ja muista alueen toimijoista. Usein samankaltaisissa toiminnoissa yrityksellä on useita yhteistyökumppaneita. Mittareina käytettiin yhteistyösopimusten pituutta, verkostokumppanien lukumäärää ja yrityksen alueella työskentelevän vieraassa palveluksessa olevien henkilöiden määrää. Sopimukset tuovat tehdasalueille runsaasti ulkopuolisessa palveluksessa olevaa työvoimaa. Kuva 2: Kemikaalilaitosten yhteistyökumppaneiden valintakriteerit. Suhteessa omaan työvoimaan luvut ovat kuitenkin päinvastaiset: pienillä yrityksillä ulkopuolisessa palveluksessa olevaa työvoimaa oli lähes yhtä paljon kuin omaa väkeä ja suurilla yrityksillä luku jäi keskimäärin viidennekseen oman väen määrästä. Yrityksen verkoston laajuuden tarkastelulle valittiin kirjallisuudesta [4, 5] erilaisia mittareita. Huono maine turvallisuuden hoidossa varmasti huonontaa yrityksen mahdollisuuksia markkinoilla, mutta voittavaa kilpailutekijää turvallisuudesta ei toistaiseksi ole saatu. Kunnossapitotyöt ovat monesti vaaKemikaalilaitosten yhteistyökumppaneiden valintakriteerit. Perinteisesti on ajateltu, että ainoastaan suuret kansainväliset yritykset verkostoituvat. Turvallisuudesta ei ole vielä tullut merkittävää tekijää tarjouskilpailuita voitettaessa. Ulkopuolisessa palveluksessa olevat henkilöt erikokoisilla vaarallisia kemikaaleja käsittelevillä laitoksilla. Usein samankaltaisissa toiminnoissa yrityksellä on useita yhteistyökumppaneita. Perinteisesti on ajateltu, että ainoastaan suuret kansainväliset yritykset verkostoituvat. Pienillä alle 50 henkilön yrityksillä luku oli noin 20 henkilöä. Jokaiselle työntekijälle tulisi taata riittävä tieto alueen riskeis. Nokian kaltaisilla jättiläisillä on laajat ja tehokkaasti toimivat alihankkijaverkostonsa. Koska verkostoitumisella on vääjäämättä vaikutuksensa turvallisuuteen, on se huomioitava yrityksen turvallisuudenhallinnassa. Verkostoitumisen riskejä ja mahdollisuuksia turvallisuuden kannalta Yritysten toimintaympäristön riskit monimutkaistuvat ja niiden hallinta on entistä vaikeampaa [13]. Verkostoitunut toiminta asettaa uusia vaatimuksia sopimusten teolle, vastuualueiden jakamisella ja toiminnan valvonnalle. Suurilla yli 250 henkilön yrityksillä oli keskimäärin yli 80 ulkopuolisessa palveluksessa olevaa henkilöä kunnossapitoon, logistiikkaan, vartiointiin, ympäristöturvallisuuteen tai riskinarviointipalveluihin liittyen. Suhteessa omaan 20 40 60 80 100 Ammattitaito Hinta Tuttu kumppani Joku muu tekijä Kilpailutekijä O su us va st an ne is ta (% ) 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pienet Keskisuuret Suuret Laitoksen koko Ulkopuolisessa palveluksessa olevat (hlöä) Suhteessa omaan henkilöstöön (%) Diplomityön kyselytulosten mukaan ainoastaan harva yritys pitää kumppania valittaessa turvallisuutta erittäin merkittävänä tekijänä. Pienemmillä yrityksillä on monissa toiminnoissa omaa osaamista suuria yrityksiä vähemmän, mikä tekee yhteistyösuhteet niille erittäin merkittäviksi. Suurilla yli 250 henkilön yrityksillä oli keskimäärin yli 80 ulkopuolisessa palveluksessa olevaa henkilöä kunnossapitoon, logistiikkaan, vartiointiin, ympäristöturvallisuuteen tai riskinarviointipalveluihin liittyen. Pienillä alle 50 henkilön yrityksillä luku oli noin 20 henkilöä. Diplomityössä kävi ilmi, että esimerkiksi kunnossapito tai logistiikka hoidetaan monesti usean eri kumppanin avulla. Suurimmilla prosessilaitoksilla tehdasalueella työskentelee päivittäin satoja toisen työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä. Jos verkostoitumiskäsitettä laajenne-taan koskemaan lyhyempiä ketjuja ja pienempiä verkkoja, voidaan havaita verkostojen merkitys pienille yrityksille. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten sopimuksista noin 80 prosenttia on vuosisopimuksia tai sitä pidempiä partnership-tyyppisiä sopimuksia. tekijänä. Sopimukset tuovat tehdasalueille runsaasti ulkopuolisessa palveluksessa olevaa työvoimaa. Monenkeskisissä projekteissa vastuualueiden rajat saattavat hämärtyä, jolloin turvallisuudenkin kannalta oleelliset asiat voivat jäädä ilman vastuunkantajaa. Jos verkostoitumiskäsitettä laajennetaan koskemaan lyhyempiä ketjuja ja pienempiä verkkoja, voidaan havaita verkostojen merkitys pienille yrityksille. Sopimukset tuovat tehdasalueille runsaasti ulkopuolisessa palveluksessa olevaa työvoimaa. Jokaiselle työntekijälle tulisi taata riittävä tieto alueen riskeistä, työpaikan toimintatavoista ja muista alueen toimijoista. Suurimmilla prosessilaitoksilla tehdasalueella työskentelee päivittäin satoja toisen työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä. Usein samankaltaisissa toiminnoissa yrityksellä on useita yhteistyökumppaneita. Verkostoitunut toiminta asettaa uusia vaatimuksia sopimusten teolle, vastuualueiden jakamisella ja toiminnan valvonnalle. Toisaalta ongelmaksi saattaa muodostua tutun yhteistyökumppanin riittämätön valvonta ja tyytyminen saavutettuun toiminnan tasoon. Suurilla yli 250 henkilön yrityksillä oli keskimäärin yli 80 ulkopuolisessa palveluksessa olevaa henkilöä kunnossapitoon, logistiikkaan, vartiointiin, ympäristöturvallisuuteen tai riskinarviointipalveluihin liittyen. Diplomityössä kävi ilmi, että esimerkiksi kunnossapito tai logistiikka hoidetaan monesti usean eri kumppanin avulla. Pienemmillä yrityksillä on monissa toiminnoissa omaa osaamista suuria yrityksiä vähemmän, mikä tekee yhteistyösuhteet niille erittäin merkittäviksi. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu pienten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten riippuvuutta ulkopuolisesta työvoimasta. Diplomityössä kävi ilmi, että esimerkiksi kunnossapito tai logistiikka hoidetaan monesti usean eri kumppanin avulla. Toisaalta verkostoituneisuus voi moninkertaistaa ja vahvistaa epäsuotuisten tapahtumien leviämistä [15]. Monenkeskisissä projekteissa vastuualueiden rajat saattavat hämärtyä, jolloin turvallisuudenkin kannalta oleelliset asiat voivat jäädä ilman vastuunkantajaa. Perusteita turvallisuuden tuomalle lisähinnalle on monesti vaikea osoittaa. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu pienten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten riippuvuutta ulkopuolisesta työvoimasta. Riskienhallinnassa painopiste on siirtynyt teknisestä riskienhallinnasta kohti kompleksisuuden, monimerkityksisyyden ja epävarmuuden hallintaa [14]. Pitkäjänteinen yhteistyö mahdollistaa kumppaneiden välisen toiminnan kehittämisen. Kuva 2: Kemikaalilaitosten yhteistyökumppaneiden valintakriteerit. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella yritysten väliset sopimukset ovat pääsääntöisesti pitkiä ja yritykset pyrkivät pitkiin sopimuksiin. Monenkeskisissä projekteissa vastuualueiden rajat saattavat hämärtyä, jolloin turvallisuudenkin kannalta oleelliset asiat voivat jäädä ilman vastuunkantajaa. Yrityksille on näissä tilanteissa suuri haaste varmistaa alueella toimivien työntekijöiden riittävä perehdytys. Pienemmillä yrityksillä on monissa toiminnoissa omaa osaamista suuria yrityksiä vähemmän, mikä tekee yhteistyösuhteet niille erittäin merkittäviksi. Nokian kaltaisilla jättiläisillä on laajat ja tehokkaasti toimivat alihankkijaverkostonsa. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu pienten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten riippuvuutta ulkopuolisesta työvoimasta. Pienille erityksille tehokkaasti ja toteutettu verkostoituminen on monesti ainoa tapa menestyä kovassa kilpailussa. Pienillä alle 50 henkilön yrityksillä luku oli noin 20 henkilöä. Verkostoituneella toiminnalla on turvallisuuden kannalta sekä hyviä että huonoja puolia. Nokian kaltaisilla jättiläisillä on laajat ja tehokkaasti toimivat alihankkijaverkostonsa. Suhteessa omaan 20 40 60 80 100 Ammattitaito Hinta Tuttu kumppani Joku muu tekijä Kilpailutekijä O su us va st an ne is ta (% ) 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pienet Keskisuuret Suuret Laitoksen koko Ulkopuolisessa palveluksessa olevat (hlöä) Suhteessa omaan henkilöstöön (%) tekijänä. Yrityksille on näissä tilanteissa suuri haaste varmistaa alueella toimivien työntekijöiden riittävä perehdytys. Jos verkostoitumiskäsitettä laajennetaan koskemaan lyhyempiä ketjuja ja pienempiä verkkoja, voidaan havaita verkostojen merkitys pienille yrityksille. Verkostoitumiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet tulee näin ollen ottaa huomioon myös pienemmissä yrityksissä. Perinteisesti on ajateltu, että ainoastaan suuret kansainväliset yritykset verkostoituvat. Lyhyissä sopimuksissa saatetaan hyötyä kumppaneiden tuomista uusista hyvistä käytännöistä. Yrityksille on näissä tilanteissa suuri haaste varmistaa alueella toimivien työntekijöiden riittävä perehdytys. Verkostoitunut toiminta asettaa uusia vaatimuksia sopimusten teolle, vastuualueiden jakamisella ja toiminnan valvonnalle. Perusteita turvallisuuden tuomalle lisähinnalle on monesti vaikea osoittaa. tä, työpaikan toimintatavoista ja muista alueen toimijoista. Verkostoitumiseen liittyvät turvallisuusriskit riippuvat siitä, missä toiminnoissa yritys harjoittaa verkostoyhteistyötä. Huono maine turvallisuuden hoidossa varmasti huonontaa yrityksen mahdollisuuksia markkinoilla, mutta voittavaa kilpailutekijää turvallisuudesta ei toistaiseksi ole saatu. Mahdollisuudet ja motivaatio esimerkiksi turvallisuuden kehittämiseen lyhyen projektin aikana ovat kuitenkin monesti huonommat kuin pitkissä sopimuksissa. Perusteita turvallisuuden tuomalle lisähinnalle on monesti vaikea osoittaa. Verkostoitunut toiminta voi esimerkiksi suuronnettomuuden yhteydessä mahdollistaa pelastustoiminnan tehokkaan organisoinnin. Suurimmilla prosessilaitoksilla tehdasalueella työskentelee päivittäin satoja toisen työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä. Kunnossapito on yksi yleisimmin ulkoistetusta toiminnoista. Huono maine turvallisuuden hoidossa varmasti huonontaa yrityksen mahdollisuuksia markkinoilla, mutta voittavaa kilpailutekijää turvallisuudesta ei toistaiseksi ole saatu
[WWW] [Viitattu 5.6.2009] saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P632.pdf. [WWW] [Viitattu 28.5.2009] saatavissa: http://www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/ohjeet/Tutkimusraportti%20verkottuneesta%20toiminnasta_VTT.pdf. Purkuja lastaustehtävien turvallinen hoitaminen vaatii kuljettajilta riittävän tuntemuksen kuljetettavista kemikaaleista, käytettävistä laitteista sekä tehdasalueesta ja sen toiminnasta. [WWW] [Viitattu 5.6.2009] saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2208.pdf. Lisätietoa: http://www.tukes.fi/Tiedostot/julkaisut/ Kemikaalilaitosten_verkostot_Tukes-julkaisu_1_2010.pdf [1] Hakanen, M., Heinonen, U., Sipilä, P. Visualizing Information in the Early Stages of Engineering Design. Tiedon ei myöskään voi olettaa aina automaattisesti siirtyvän kuljetusyrityksen sisällä työntekijöiden vaihtuessa. [2] Hallikas, J., Virolainen, V-M., Tuominen, M. Yritykset arvioivat nykyään tarkasti alihankintaja ulkoistamistoiminnan hyödyt ja haitat. 2002. Kunnossapidon ulkoistamisessa huomiota tulisikin kiinnittää työntekijöiden perehdyttämiseen paikallisiin olosuhteisiin ja riskeihin sekä kunnossapitotöiden yhteensovittamiseen tuotantoprosessin ja toisten kunnossapitotöiden kanssa. [8] Freeman, L. Verkostonsa tunnistamalla, oikein toteutetuilla sopimuksilla ja yhteistyöllä yritykset voivat parantaa myös turvallisuustasoaan. [WWW] [Viitattu 23.7.2009] saatavissa: ftp://ftp.cs.joensuu.fi/pub/Theses/2002_ MSc_Kahkonen_Harri_Piiroinen_Kai.pdf. Tämä on pienille yrityksille monesti hyvä tapa saada lisää erikoisosaamista. VTT. [5] Tsupari, P., Nissinen, T., Urrila, P. Pro Gradu –tutkielma. [WWW] [Viitattu 3.6.2009] saatavissa: http://virtual.vtt.fi/virtual/teollisuuspuisto/Teollisuuspuisto_opas.pdf Lähdeluettelo:. Tällöin voidaan puhua turvallisuuden osittaisesta ulkoistamisesta. Vol. Helsinki, Edita. Comparing Alliance Network Structure Across Industries: Observa-tions and Explanations. Verkostoitumalla yritykset saavat käyttöönsä erikoisosaamista. Verkostojen strategiat. [WWW] [Viitattu 28.7.2009] saatavissa: http://www-management.wharton.upenn.edu/rosenkopf/documents/2007/rosenkopf_schilling_sej_2007.pdf. 2002. [3] Malmen, Y., Ruohomäki, I. Psychological Approaches to Data Visualisation. Yhteistyö yritysturvallisuuden hallinnassa. VTT. 2008. Kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Johtaminen ja arvonluonti. [13] Miettinen, J. Ulkoistetun logistiikan turvallisuusriskit liittyvät yleensä tehdasalueella tehtäviin purkuja lastaustehtäviin. Naapuriverkostossa riskit saattavat liittyä esimerkiksi kaasutai nestevuotoihin tai vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Lisäksi ulkopuolisen riskienarvioijan tietämys laitoksesta ja sen prosesseista tulee varmistaa. 1. [7] Lahdenkangas, K. Teollisuuden verkottumisen yleiskatsaus. Sosiaalisten verkostojen visualisointi. VTT. 2007. Toisaalta vaarana on liiallinen luottaminen ulkopuoliseen riskienhallintaan – turvallisuuden kokonaishallinnan tulee aina säilyä ydinyrityksellä itsellään. 2001. Kemikaaliverkot. Ulkoistettu kunnossapito voi parhaassa tapauksessa tuoda yritykselle uutta osaamista, koska palveluntarjoajalla on yleensä kokemusta useista erilaisista laitoksista ja niiden hyvistä käytännöistä. Yhteenveto yrityshaastatteluista ja VTT:n ehdo-tus jatkoksi. 2004. 2000. Vartijat saattavat toimia tehdasalueella hyvin itsenäisesti, joskus jopa yksinään. Tällöin prosessituntemuksesta on hyötyä onnettomuustilanteissa, vaaratilanteiden arvioinnissa ja esimerkiksi erilaisten vuotojen havainnoinnissa. 2008. Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy. 1998. [15] Räikkönen, T., Rouhiainen, V. 2006. Kohti strategisia yritysverkostoja. [9] Salustri, F., Eng, N., Weerasinghe, J. [WWW] [Viitattu 24.7.2009] saatavissa: http://users.tkk.fi/~klahdenk/studio4/essee2/essee2.pdf. Uusien kuljettajien riittävän perehdytyksen varmistaminen on erittäin tärkeää. Tulevaisuutena liiketoimintaverkot. [WWW] [Viitattu 28.7.2009] saatavissa: http://dspace.dsto.defence.gov.au/dspace/bitstream/1947/3312/1/DSTORR-0135%20PR.pdf. Yritysten yhteistyö pelastussuunnitelmien teossa tai pelastusharjoituksien järjestämisessä on kaikkia hyödyttävää toimintaa, jonka kustannukset jäävät ulkopuolelta tilattaviin palveluihin nähden pieniksi. Edellä mainitut ulkoistettavat toiminnot kuuluvat vertikaaliseen verkostoitumiseen. [14] Lanne, M. [12] Lee, M., Vickers, D. Yritys hyötyy verkostotoiminnasta eniten, kun se säilyttää itsellään riittävän osaamisen kokonaisvaltaiseen turvallisuudenhallintaan ja laadukkaaseen palveluiden tilaamiseen. Oikein toteutettuna verkostoitumisella on saavutettavissa olevia turvallisuushyötyjä. Väitöskirja. [11] Kähkönen, H., Piiroinen, K. Yritykset ulkoistavat yleisesti myös logistiikkatoimintonsa eli kuljetusja varastopalvelut. October, s. Ohjelmoinnin opettaminen Empirica Controlilla. Yrityksellä tulisi olla riittävästi omaa osaamista kunnossapitotöiden tilaamiseen, valvontaan ja toiminnan kehittämiseen. Jo sopimusvaiheessa tehdyllä selkeällä vastuunjaolla ja systemaattisella alueella suoritettavista töistä tiedottamisella voidaan välttää vastuuaukkoja rajapinnoissa. 2007. Tiedon tulee kulkea alihankkijan työntekijätasolle asti, ei pelkästään yrityksen johdolle. C. Tampere: Teknologiateollisuus ry. Osaraportti 1. Erikoisosaajilla on oman erityisosaamisensa lisäksi erilaiset ammatilliset käytännöt, erilainen ammattikieli, oma kulttuuri ja normit sekä mahdollisesti hiljaista tietämystä asioista. [WWW] [Viitattu 2.6.2009] saatavissa: http://www.ek.fi/arkisto/ekarchive/20011116-153010-198.pdf [6] Valkokari, K., Hyötyläinen, R., Kulmala, H.I., Malinen, P., Möller, K., Vesalainen, J. [4] Möller, K., Rajala, A. Myös työmatkoihin ja työpaikalla tapahtuvaan liikkumiseen voi teollisuuspuistoissa liittyä tavallista suurempia riskejä, koska liikenneväylät ovat pääosin kaikkien puiston yritysten käytössä. Verkostot liike-toiminnan kehittämisessä. Myös sopimusten tekeminen osataan yleensä hyvin. Helsinki, WSOYpro. Yrityksellä on usein myös useita kunnossapitosopimuksia, joiden vastuurajat saattavat olla epäselvät. Tämä vaikeuttaa tiedonkulkua ja voi haitata yhteistyötä ja aiheuttaa turvallisuusriskin verkostoituneessa toiminnassa [4]. Koska yritykset toimivat teollisuuspuistossa lähekkäin, voivat esimerkiksi pölyn, melun ja hajun leviäminen aiheuttaa haittaa naapureille [16]. Yritykset voivat hankkia ulkopuolisilta palveluntarjoajilta myös turvallisuusosaamista. 50 8/2010 PALONTORJUNTATEKNiiKKA tivia erikoistöitä. Vartiointi ei tuo tehdasalueella suuria määriä ulkopuolista työvoimaa, mutta toisaalta se on yksi yleisimmin ulkoistetuista tehtävistä. 2003. [16] Malmén, Y., Nissilä, M., Leppäaho, H. Kirjoitus perustuu verkottuneeseen toimintaan liittyvästä turvallisuutta selvittelevästä diplomityöstä. Tutkimuksen mukaan 40 % maantieteellisesti toisiaan merkittävän lähellä sijaitsevista laitoksista ei tee yhteistyötä turvallisuuteen liittyvissä asioissa. 2000. Turvallisuus teollisuuspuistossa. & Svahn, S. 2008. 2008. Risk analysis and assesment in network environments: A dyadic case study. [WWW] [Viitattu 27.7.2009] saatavissa: http://www.cadanda.com/CAD_5_5__697714.pdf. Journal of social structure. Horisontaalisen verkostoitumisen mahdollisuudet jäävät kuitenkin usein hyödyntämättä ja riskit huomioimatta. 2009. Toiminnanharjoittajien, joilla on yhteistä infrastruktuuria tai jotka sijaitsevat onnettomuustilanteiden kannalta merkittävän lähellä toisiaan, tulisi sopia yhteisistä pe-lisäännöistä esimerkiksi liikenteeseen, viestintään ja pelastusharjoituksiin liittyen. Yritysturvallisuuden käsikirja. Visualization of social networks. Riskienhallinnan muutosvoimat. Essee. [10] Rosenkopf, L., Schilling, M
8/2010 51. 8/2010 51 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla pelastusviranomaisilta, jotka olivat osallistuneet aiemmin tulipalojen rikosprosesseihin. Useimmiten virheitä oli onnettomuustyypin valinnassa sekä vaarassa olleiden ja palokunnan pelastamien ihmisten kirjaamisessa. Tästä on hyötyä myöhemmin tapahtumaa tutkivalle viranomaiselle. Toisaalta tulipalojen tutkiminen on huomioitava jo pelastustoiminnan aikana mm. taltioimalla tilannetta ja haastattelemalla paikallaolijoita. Lisäksi aikaisessa vaiheessa aloitettu tehokas tiedon kerääminen ja raportointi tukee pelastusviranomaista tulipalon syttymissyyn arvioinnissa ja myöhemmissä vaiheissa, kuten pelastusviranomaisen osallistuessa todistajana oikeudenkäyntiin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pelastusviranomaisen asiantuntijuuden hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä rikosprosessissa. Tulipalojen syiden kirjaamisia tutkittaessa havaittiin, että tulipalon syyksi on liian usein kirjattu ”Ei voida arvioida”. Toimenpiderekisteri on kerännyt tietoa 10 viime vuoden ajan ja se on muodostunut keskeiseksi tietolähteeksi tahoille, jotka tekevät tärkeitä päätöksiä pelastustoimen tulevaisuutta koskien. Tulevaisuudessa viranomaisten välisellä yhteistyöllä tulipalot saadaan entistä paremmin selvitettyä. Tämä tutkimus tehtiin kevään 2010 aikana ja siinä käytettiin kahdeksan pelastuslaitoksen PRONTO-selosteita. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Tahallisesti sytytettyjen tulipalojen osalta tätä pelastusviranomaiselle kertynyttä ammatillista asiantuntijuutta tarvitaan tulipalon esitutkinnassa ja myöhemmin oikeudenkäynnissä. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Markus Majuri Työn nimi: Pelastustoimen toimenpiderekisterin luotettavuus. Tekijä: Ville-Petteri Pulkkinen Työn nimi: Pelastusviranomaisen todisteluvelvollisuus rikosprosessissa. Tutkiminen koetaan pelastushenkilöstön keskuudessa tarpeellisena ja vastuullisena tehtävänä. Pelastustoimessa on ajoittain keskusteltu PRONTOsta saatavan tiedon luotettavuudesta ja jotta tilanne saatiin kartoitettua, päätettiin toteuttaa tämä tutkimus. Tulokset olivat pääosin hyviä, mutta myös joitain ongelmakohtia löydettiin. T ämän opinnäytetyön aiheena oli arvioida pelastustoimen toimenpiderekisteri PRONTOon kirjatun tiedon luotettavuutta. Tahalliset tulipalot ovat yhteiskunnallinen ongelma, joiden seurauksena vuosittain kuolee yli 20 henkilöä ja tuhoutuu omaisuutta yli 20 miljoonan euron arvosta. Tavoitteena oli koota kattava esitys pelastusviranomaisiin vaikuttavista tekijöistä heidän osalistuessaan rikosprosessiin. Tutkimus antoi myös aineistoa PRONTOa työssään käyttäville tutkijoille, jotka pystyvät jatkossa paremmin arvioimaan käytössä olevan tietoaineiston todellista vertailukelpoisuutta ja painoarvoa. Rakennuspalot oli kirjattu pääosin oikein, mutta rakennuspalovaaroissa ja muissa tarkastus-/varmistustehtävissä havaittiin virheitä. Tutkimuksen aikana avattiin merkittävä määrä onnettomuustilanteisiin liittyviä kirjaamisia ja niiden oikeellisuutta arvioitiin, muun muassa etsimällä ristiriitoja suoritettujen monivalintojen ja vapaakenttiin kirjoitetun tekstin välillä. PRONTOn kirjaamisohjeet eivät ole kaikkiin skenaarioihin täysin yksiselitteisiä, mikä osaltaan vaikeuttaa selosteiden kirjaamista. Haastattelututkimuksen tueksi työssä esitellään tulipalorikoksia, niihin liittyvää rikosprosessia ja pelastusviranomaisen toimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Tutkimuksessa havainnoitiin myös hälytystehtävien vuosittaisen määrän ja kirjaamisen laadun mahdollista yhteyttä ja kävi ilmi, että hälytystehtävien määrän kasvaessa kirjaamisen laatu heikkenee. P elastusviranomaiset ovat kokemuksensa ja koulutuksensa puolesta tulipalojen asiantuntijoita, jolloin heiltä saatavalla selvityksellä on merkitystä tulipalorikosten tutkimisessa. Kerätty aineisto osoitti, että pelastusviranomaiset osallistuvat usein tulipalojen tutkintaan poliisin tukena. Tästä huolimatta haastatellut kokivat, että pelastusviranomaisen rooli on kuitenkin ensisijaisesti onnettomuuden uhrien auttamisessa ja muissa pelastustoimenpiteissä. Lisäksi tutkittiin selosteiden täyttämisen viiveen merkitystä kirjaamisen laatuun ja havaittiin että onnettomuustyyppien valinnoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkimuksen tuloksilla saatiin kerättyä käyttökelpoista tietoa PRONTOn kehittämisryhmälle, koska näin pystyttiin paikallistamaan kirjaamisten pahimmat ongelmakohdat
Kaikesta hätäkeskuslaitoksen vakuuttelusta huolimatta avunpyyntöjen vastaanottaminen ja avun lähettäminen on nimenomaan inhimillistä toimintaa, jota tekniikka tukee mutta ei saa isännöidä. Laajimmin tutkimusselostusta käsitteli turma-alueen päälehti, Turun Sanomat. Tipottainen tiedonjako ei tsaristiseksikin luonnehdittuun suomalaiseen tiedotusperinteeseen kuulu (paitsi ”politiikassa“, jossa ilma jatkuvasti kuhisee erilaisia paljastuksia ja tietovuotoja). Miksei Pietaristakin, mutta silloin Kekkonen kääntyisi haudassaan. Palattuani kävin lehtilukusalissa selailemassa päivälehtiä. Sen tavoitteena on kaukaisuusperiaate. Vain TS nosti sen esille, mutta kertoo lautakunnan kuudesta suosituksesta vain yhden: uusiin pientaloihin pitäisi rakentaa toinen uloskäynti tai asentaa ikkunoihin kiinteät kahvat avaamista varten. Pitkälti suositusten laatimisen takia tutkintalautakunnan työ kestää pitkään, kun taas mediaa kiinnostava aineisto on usein tiedossa jo tutkinnan alkuviikkoina. 52 8/2010 Katajamäki Kirjoittaja Juhani Katajamäki oli Pelastustieto-lehden ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden päätoimittaja 1977–2003 Naantali – esimakua kaukaisuusperiaatteesta N yt se sitten on annettu, Naantalissa viiden nuoren kuolemaan johtaneen omakotitalopalon tutkintaselostus. Dramaattinen onnettomuus oli kaikkien huulilla vuosi sitten. Vain kolme lehteä oli lähettänyt paikalle oman toimittajansa: Hesari, TS ja IS. Mitä isompia hälytysalueita yritetään yhdestä paikasta hoidella, sitä useammin ikäviä yllätyksiä on salityöskentelyssä tiedossa. Selostuksen tärkein anti ovat suositukset – vai ovatko. Kokemuksesta media tiesi, että ainakin vuosi menee ennen kuin mitään olennaista faktaa tippuu. Lehdet olivat HS, Aamulehti, Turun Sanomat, Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat, Savon Sanomat, Satakunnan Sanomat, Ilkka, Kaleva ja Ilta-Sanomat. Tutkintalautakunta pyysi lausuntoja ja sai kahdeksan, mutta: ”Edellä mainittujen tahojen lisäksi myös Sisäministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusyksikkö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet lausuntonsa selostusluonnoksesta. Niiden neljästä länsirannikon kaupungista (Turku, Pori, Vaasa ja Oulu) hoidetaan palokunnan ja poliisin hälyttäminen Suomen 338000 neliökilometrin pinta-alasta reilusti yli 200000 neliökilometrin suuruiselle alueelle eli Sveitsi–Itävalta–Unkari-kokoiselle alueelle! Hätäkeskuslaitos on jatkuvasti antanut ymmärtää, että sen salitoiminta ja hälyttäminen on pääsääntöisesti tekniikkaa. Vuoromestarillakaan ”ei ollut tarkkaa käsitystä onnettomuuden luonteesta ennen kuin tunteja myöhemmin vastaanotti toimittajien kyselyitä mahdollisista uhreista rakennuspalossa Naantalissa”. Kuuteen (?) hätäkeskukseen siirryttäessä hallittavat alueet kasvavat rajusti, mutta hälyttäjien lukumäärä ei varmasti samassa suhteessa lisäänny. Tehtävän seurantaan ei missään vaiheessa nimetty valvojaa. Isäntäorganisaatio ei halua ääneen sanoa mitä ajattelee.. Hätäkeskustyö on riskienhallintaa. Jos hätäilmoituksen vastaanotto ja yksiköiden hälyttäminen olisi vain tekniikkaa, voitaisiin koko valtakunta hoitaa vaikka yhdestä paikasta, esimerkiksi Vaasasta tai suomalaismiehityksellä sen ystävyyskaupungista Uumajasta. Palopäällikkö Ari Vakkilaisen tuoreen tutkimuksen mukaan vaikuttaisi siltä, että suositukset jäävät liian usein vain kuolleiksi kirjaimiksi (Pt 7/2010). Esimakua saatiin Naantalissa. VarsinaisSuomen hätäkeskuksen päivystyssalissa työskenteli vuoromestari ja yhteensä kymmenen hätäkeskuspäivystäjää. Kaksi heistä sekä kolmas hälyttäjä yhdessä vuoromestarin kanssa käsittelivät toisistaan tietämättä pitkät ajat yhtä ja samaa tapausta. Lokakuulle 2010 ei median iso kiinnostus ulottunut. En moiti henkilökuntaa, ihmettelenpä vain kehitystä, joka tehokkuuspyrkimyksen (lue: kustannussäästön) nimissä näyttää vain rampauttavan eikä tehostavan toimintaa. Tutkintaselostuksen julkistamistilaisuuteen ei tungosta ollut. Samaan aikaan kun kuntien operatiivisessa toiminnassa on ymmärretty läheisyysperiaatteen ensisijainen tärkeys, valtion hätäkeskuslaitos on säntäämässä aivan päinvastaiseen suuntaan. Kun/jos uusi hätäkeskusaluejako toteutuu, isojen etäisyyksien maassa on vain kuusi hätäkeskusta. Etsin Naantali-raportoinnit kymmenen levikkialueen valtamedian sivuilta. Läheisyysperiaate sai uudenlaista sisältöä, kun selvitysmies Pekka Myllyniemi toi yhdyssanan pelastustoimen käsitteistöön: henkeä pelastava apu ehtii ajoissa vain kun se tulee läheltä. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta tai vahingonkorvausvelvollisuutta. Itse olin tuona päivänä ulkomailla. Kuvan, äänen ja printtimedian toimittajat lähes asuivat Naantalissa. PS Siitä tsaristisesta tiedotusperinteestä vielä. Vuoden takainen draama oli vanha asia. Mutta johtavatko tämänkaltaiset suositukset mihinkään. Muut tukeutuivat STT:n juttuun, joka ilmestyi samansisältöisenä tai hitusen toimitettuna tyyliin ”Naantalin palo levisi avoimista ovista, viisi nuorta surmannut palo alkoi kynttilästä”. Nykykehityksellä päivystäjä on kohta itsekin riski. Sanon taas kerran sen mitä jo pari kertaa aiemmin: ”Pitäisikö (ennen loppuselostusta laadittavan) väliraportin olla kantaaottavampi, jos ja kun jotain yleisen turvallisuuden kannalta tärkeätä on nopeasti selvinnyt?” Aika jäähdyttää muutospaineet. Kokonaisuuksia on vaikea pitää käsissä. Koska nämä lausunnonantajat ovat merkinneet lausuntonsa luottamukselliseksi, niitä ei julkaista”. Tutkintalautakunta asetettiin. Kuten Naantalinkin tapauksessa. Onnettomuustutkintakeskuksen jokaisen tutkintaselostuksen avaussivulla on samansisältöinen tiedote: ”Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ehkäisemäksi. Pitkien etäisyyksien Suomessa se on aina tarkoittanut tiheäksi punottua ammatti-, puolivakinaisja vapaaehtoispalokuntien verkkoa. Ei, vaikka sitä olisi nopeastikin tiedossa. Tiedon tarve oli suuri. Mitä lähempänä onnettomuusajankohtaa uutta tietoa julkistetaan, sen paremmin se saa julkisuutta mediassa ja sen paremmin menee perille. Kysymyksiä oli enemmän kuin vastauksia. Julistaudun tässä ja nyt kaukaisuusperiaate-termin lanseeraajaksi, mutta en suin surminkaan sen kannattajaksi. Tutkintaselostuksen käyttämistä muuhun tarkoitukseen kuin turvallisuuden parantamiseen on vältettävä.” Tutkinnan ydin, uusien onnettomuuksien ehkäiseminen, ei saanut lainkaan tilaa STT:n uutisessa eivätkä sitä käsitelleet HS ja Iltiskään
KÄSITTELYSSÄ. Eduskunta hyväksyi 28.10.60 uuden palolain kolmannessa käsittelyssä monien ja sitkeiden vaiheiden jälkeen. pystyvät toimimaan Eduskunnan kulloinkin myöntämien erikoismäärärahojen turvin. Näille miehille Kotkan kaupunginjohtaja M. 8/2010 53 Palomies Jussi Rintamäki sai kultakellon Turun palokunnassa järjestettiin 14.9.60 kahvitilaisuus, jossa otettiin vastaan palokunnan Roomassa olleet kolme olympiamiestä Pentti Rekola, Heikki Laine ja Jussi Rintamäki. Sammutustyössä vaaditaan hyvää fyysillistä ja henkistä kuntoa, taitoa, rohkeutta ja nopeata harkintakykyä. Uuden palolain toimeenpanoasetuksessa määrättäneen lähemmin paloasiainosaston päällikön valtuuksista, osaston kokoonpanosta ja osaston sekä paloalan järjestöjen keskeisestä työnjaosta. Täten on lopultakin saatu päätökseen vuodesta 1953 lähtien päiväjärjestyksessä ollut keskeinen ongelma, joka ikävällä tavalla on häirinnyt paloalan työrauhaa ja edistymistä. Näitä ominaisuuksia osoittivat Kotkan satamassa 30.6.1959 sattuneessa suurpalossa palokorpraali Olavi Apo sekä palomiehet Pekka Apo, Kaarlo Pilhjärta ja Leo Turkia, jotka vallinneissa vaikeissa oloissa suurta rohkeutta ja erinomaista neuvokkuutta osoittaen pelastivat kaksi Kotkan palokunnan paloautoa tuhosta. Nämä seikat vaikuttavat ratkaisevasti uudestijärjestelyn käytännölliseen arvoon ja merkitykseen. 8/2010 53 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten ROHKEITA PALOMIEHIÄ PALKITTIIN Palomiesten työn vaarallisuudesta on usein puhuttu ja kirjoitettu. Viitanen ja palopäällikkö Ilmari Juvakoski luovuttivat Jehu-Maljakilpailujen päättäjäisjuhlassa Suomen Palopäällystöliiton myöntämät ansiomitalit vaaratunnuksin. Paloasiainosaston ja paloalan järjestöjen välisestä työnjaosta puheen ollen tuntuu erityisen paloasiain neuvottelukunnan perustaminen ministeriön avuksi tarpeettomalta, koska järjestöt tähän asti ovat auliisti tarjonneet palveluksiaan ja asiantuntemustaan valtiovallan käyttöön. Tilaisuudessa oli saapuvilla palokunnan koko miehistö. Samalla luovutettiin Jussi Rintamäelle turkulaisen johtaja Tauno Havulon lahjoittama kultakello kiitokseksi Roomassa tehdystä uudesta Suomen ennätyksestä. Laki sinänsä on vain palotoimen tehostamisen ensimmäinen askel, jota seuraa toimeenpanoasetus erittäin tärkeine yksityiskohtineen, varojen myöntäminen lain toimeenpanoon ja lopuksi hatkuva toiminta lain hengen ja palotoimen edun mukaisesti. Valtionjohtoisen neuvottelukunnan nimittäminen saattaa heikentää vapaaehtoisten järjestöjen osuutta palontorjuntaan, mikä olisi ilmeinen ja arveluttava kehityksen taka-askel. Uuden palolain samoinkuin entisenkin lain lopullinen merkitys riippuu siitä, millä tavalla ja miten tehokkaasti laki pannaan täytäntöön. Erittäin myönteisenä päätöksenä on pidettävä, että hallituksen esityksen 58 §, joka tarkoitti palosuojelumaksuista kertyneiden varojen käyttämistä lain valtiolle aiheuttavien menojen suorittamiseen, poistettiin laista. Avonaiseksi jää kuitenkin kysymys siitä, miten tehokkaasti palohallintokoneisto, palokoulu ym. Nyt hyväksyttyä lakia voitaneen suurin piirtein pitää merkittävänä edistysaskeleena lähinnä siitä syystä, että ylin palohallinto lopultakin on saanut osakseen sille kuuluvan huomion ja sisäasiainministeriöön on sen mukaisesti päätetty perustaa erityinen paloasiainosasto. Palopäällikkö Ilmari Juvakoski esitti miehille tunnustuksen sanoja. UUSI PALOLAKI HYVÄKSYTTY 3. Ilahduttavana parannuksena on edelleen uuden lain määräys, että palopäällikön ja vakinaisen palokunnan päällystön ja alipäällystön kelpoisuusehtona on valtion palokoulussa suoritettu asianomaista virkaa vastaava tutkinto tai muutoin hankittu vastaava pätevyys. Tämä ratkaisu on kieltämättä asiallisempi kuin suoraan valtioneuvostolle alistetun ylitarkastajan viran perustaminen
Vietnam hallitus suosii perusrakenteiden parantamiseen liittyviä hankkeita, kuten teiden, satamien, tiedepuistojen ja lentokenttien rakentamista. V ietnamin pääkaupungin Hanoin provinssiin toimitettiin Suomesta ja Japanista kuluvan vuoden aikana yhteensä noin 40 pelastusajoneuvoa. Sauruksen tuotannosta noin 30 prosenttia menee vientiin ja 20 viime vuoden aikana noin 250 pelastusajoneuvoa on viety Suomen ulkopuolelle. Omalta osaltani kouluttamisesta teki mielenkiintoisen se, että olin suomalaisessa joukossa ainoa pelastusalan ammatillisen koulutuksen saanut. YhteenSuomalaista pelastusalan kalustoa ja osaamista Vietnamiin Teksti ja kuvat: Teemu Pietilä Ajoneuvot ja kalusto tarkastettiin luovutuksessa perusteellisesti. 54 8/2010 Kirjoittajalle avautui mielenkiintoinen mahdollisuus osallistua suomalaisten pelastusajoneuvojen luovutustarkastuksiin ja kouluttamiseen Vietnamissa, kun Sammutin Oy toimitti maahan ison erän pelastuskalustoa. Sopimus Vietnamin valtion ja Sammutin Oy:n välillä allekirjoitettiin kesällä 2009. Sammutin Oy toimitti ajoneuvot Vietnamiin kahdessa erässä, heinäkuussa kymmenen ja syyskuussa kahdeksantoista ajoneuvoa. Tästä parhaana osoituksena on tyytyväinen asiakas ja tuotteiden loppukäyttäjä. Korkotukiluotot rahoituskanavana Sammutin Oy:n toimitussopimuksen arvo oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Koulutusaiheena nostolavan tukeminen ja tasaus, koulutettavat seuraavat toimitusta suurella mielenkiinnolla.. Molempiin toimituksiin sisältyi luovutustarkastus, käyttöönottoja käyttökoulutus, joista vastasi vientipäällikkö Juhani Härkönen. Uudet ajoneuvot ja kalusto ovat hyvä alku tilanteen parantamiseksi, mutta maassa puhutaan jopa satojen pelastusajoneuvojen lisätarpeesta, puhumattakaan muusta kalustosta, henkilöstövajeesta sekä koulutuksen kehittämistarpeesta. Vietnamin pelastusajoneuvojen lisätarpeen tuntien tämä on hyvä pohja jatkoa ajatellen, Härkönen sanoo. Vastapuolella lähes kaikki käyttökoulutuksen saajat olivat palomiehiä. Vietnamin valtio rahoitti hankkeen kansainvälisellä luotolla, johon Suomen valtio myönsi kehitysapuna korkotukea ja takuita valtioiden väliseen kehitysyhteistyösopimukseen liittyen. Toimitus sisälsi kaksikymmentä Saurus-sammutusautoa, kolme Saurus-pelastusautoa ja viisi Vema-nostolavaa kalustettuna avaimet käteen – toimituksena. Itse projekti oli haastava, mutta toteutui suunnitelmien mukaisesti ja etuajassa, onnistuimme siinä mielestäni erittäin hyvin. Pelastusala ei ole pystynyt vastaamaan kaikkiin vaatimuksiin – kehitysmaassa kun pelastustoimen taloudelliset voimavarat ovat niukkaakin niukemmat. Vietnamin valtiolla on ollut vastaavia hankkeita pelastustoimensa kehittämiseksi aiemminkin niin Euroopan kuin Aasian, esimerkiksi Japanin, kumppaneiden kanssa. Tähän on syynä Vietnamin taloudellinen kehitys ja siirtyminen vähitellen kehitysmaakategoriasta keskitulotasomaiden joukkoon. Toimitusta johti vientipäällikkö Juhani Härkönen. Haasteisiin vastattiin – Sopimus oli yhtiöllemme merkittävä ja erittäin tärkeä työllistäen koko yhtiöryhmäämme. Projektia alettiin valmistella jo vuonna 2006. Kehitysavun määrä tulee todennäköisesti kuitenkin asteittain laskemaan tulevina vuosina. Heinäkuun ja syyskuun koulutuksiin osallistui palomiehiä maan jokaisesta provinssista ja jokaiselle yksikölle oli omat erikoisryhmänsä. Suomesta toimitetuista 28 ajoneuvosta vastasi Sammutin Oy. Palomiehenä insinöörien joukossa Kaluston toimittamisen ohella vietnamilaiset kollegat saivat laajan teknisen ja taktisen käyttökoulutuksen, johon osallistuin yhdessä laiteasiantuntijoiden ohella. Käytännössä nämä hankkeet liittyvät usein kansainväliseen kehitysapuun ja luototukseen. Kahden viime vuosikymmenen aikana maa on kehittynyt huimaa vauhtia ja samalla riskitekijät, varsinkin rakentamiseen ja liikenteeseen liittyvät, ovat kasvaneet moninkertaisesti. Jokainen ajoneuvo helpottaa Vietnamin huutavaa pelastusalan kalustopulaa
Myös paikalliseen kulttuuriin, kuten aikatauluviiveisiin ja alkuperäisten suunnitelmien muutoksiin sai sopeutua. Kielimuurista huolimatta vaihdoimme ajatuksia ja kokemuksia niin palomiehen työstä kuin uudesta kalustostakin, johon vietnamilaiset olivat erittäin tyytyväisiä. Veman tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin ja 1990-luvulta lähtien yli viisisataa erikorkuista henkilö nostinta on toimitettu Suomen ulkopuolelle.. Työskentely ulkoilmassa vaati sopeutumista niin trooppisiin tulviin kuin miltei 40 asteen helteisiinkin. Vettä kului päivien aikana useita litroja ja päivät olivat hyvin pitkiä, monesti aamuseitsemästä iltakuuteen. Kirjoittaja on 33-vuotias pelastaja ja paloesimies. Paikalliset pelastustoimen johdon edustajat seurasivat aktiivisesti koulutuksen ja luovutuksen sujumista. Saimme kuitenkin vietyä onnistuneesti läpi niin ajoneuvojen luovutuksen kuin koulutuksenkin – maassa maan tavalla. Suunnittelupäällikkö Juha Vuorinen ja vastaava kouluttaja Joni Koskinen ohjaamassa ajoneuvojen käyttöä. Jokainen koulutettu sai ansaitsemansa todistuksen suorituksestaan. Kouluttajan näkökulmasta oli ilahduttavaa, että paikalliset olivat motivoituneita ja intoa riitti aina viimeiseen päivään saakka. Teemu Pietilä perheineen asui Vietnamissa vuoden, jonka ajan hän oli vanhempainvapaalla ylipalomiehen virastaan Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Ping-Chen Chang kokeilemassa nostolavan ominaisuuksia. 8/2010 55 Suomalaista pelastusalan kalustoa ja osaamista Vietnamiin sä koulutuksiin osallistui yli kuusikymmentä koulutettavaa ja kymmenen kouluttajaa. Kirjoittaja Teemu Pietilä kouluttaa vietnamilaisille kollegoille Esteri-palopumpun saloja. Niin oppilaat kuin pelastustoimen johtokin kiittelivät koulutuksen tasoa ja onnistumista
Muissa Euroopan maissa tällaisia autoja oli 150000 ja Euroopan ulkopuolella yli 9 miljoonaa [1]. Polttokokeita Kanadassa tehdyissä polttokokeissa vertailtiin maakaasuja bensiiniauton polttoainesäiliön käyttäytymistä simuloidussa autopalossa. • komponenttien tulee olla tyyppihyväksyttyjä standardin ECE-R-110 mukaisesti • komponenttien on sovelluttava käytettäviksi puristetulla maakaasulla • polttoainejärjestelmä ei saa vuotaa, toisin sanoen saippualiuoksella tehtävässä tiiveystestissä ei saa muodostua kuplia 3 minuutin aikana • polttoainejärjestelmä on asennettava siten, että se on mahdollisimman hyvin suojattu niin, että esimerkiksi ajoneuvon liikkuvat osat, törmäykset, hiekka tai ajoneuvon kuorman lastaus, purkaminen tai liikkuminen eivät vahingoita sitä. Kuvassa 1 näkyy painevarolaitteen liekki 0,66 s:n kuluttua lämpövarokkeen avautumisesta. Alimman lämpöparien mittaamista lämpötiloista tulee olla vähintään 590 °C testin loppuun asti. Puristettua kaasua sisältävissä kaasupulloissa ei ole varoventtiiliä, joka rajoittaisi paineen nousua. Kaikki säiliöt on suojattava tulipalon varalta lämpövarokkeilla. Jokaisessa säiliössä on oltava automaattinen säiliöventtiili. Kuvassa 3 on bensiiniauto 20 min 30 s palon sytyttämisen jälkeen, jolloin liekit olivat noin 6 m korkeita. Tulipalon kuumentama, puristettua kaasua sisältävä säiliö voi revetä jo muutaman minuutin kuluttua. Automaattisen säiliöventtiilin on toimittava siten, että se sulkeutuu kun moottori pysäytetään ja pysyy kiinni niin kauan kuin moottori ei käy. Säiliöitä on neljää tyyppiä, joista tyyppi 1 on metallisäiliö ja tyypit 2, 3 sekä 4 ovat erilaisia komposiittisäiliöitä. Liekit eivät juuri ulottuneet auton ulkopuolelle [4]. Säiliön tulee tyhjentyä lämpövarokkeen kautta paineettomaksi. Standardi YK:n Euroopan talousneuvoston standardi ECE-R-110 vuodelta 2000 [2] koskee puristettua maakaasua polttoaineena käyttäviä ajoneuvoja ja niiden polttoainejärjestelmien komponentteja. Tällöin säiliötä ei tarvitse paloeristää. Heitteet lähtevät liikkeelle suurella nopeudella ja voivat lentää yli sadan metrin etäisyydelle. Jos kaasu on palavaa, sisältö palaa tulipallona, jonka kosketus ja lämpösäteily voivat aiheuttaa palovammoja. Viimeistään 5 minuutin kuluttua altaan sytyttämisestä ainakin yhden lämpöparin tulee näyttää yli 590 °C:n lämpötilaa. Kuvassa 2 avautumisesta on kulunut 15 s, säiliön paine on alempi ja liekki ulottuu enää 1–2 m joka suuntaan. Takimmaisen säiliön varoke avautui 140 °C:n lämpötilassa 16 min 53 s palon sytyttämisestä, jolloin säiliön paine oli 270 bar. Säiliö saadaan helpoimmin läpäisemään polttotesti mitoittamalla painevarolaitteen virtausaukko niin suureksi, että säiliö tyhjenee sen kautta parissa minuutissa ennen kuumentumistaan siinä määrin, että on vaarassa revetä. Revenneen säiliön sisällön äkillinen laajeneminen synnyttää paineaallon, joka voi rikkoa ikkunoita. Palot sytytettiin kojelautaan, tupakansytyttimen paikalle, sijoitetulla sytytyslähteellä. Lisäksi varolaitteen avautuminen vian seurauksena voi aiheuttaa räjähdysvaaran sisätilassa. Kaasusäiliö, sen materiaalit, lämpövarokkeet ja mahdollinen paloeristys tai suojausmateriaali on suunniteltava kokonaisuutena säiliön riittävän turvallisuuden varmistamiseksi polttotestin olosuhteissa. Bensiinisäiliö pysyi ehjänä, mutta sen kumiset täyttöja tyhjennysletkut paloivat poikki. Painevarolaitteiden puhallusaukot olivat auton alustan alla taka-akselin takana ja suuntautuivat alaspäin. Nämä paineet olivat siis pienempiä kuin lämpövarokkeen mitoituspaine 315 bar. Säiliön venttiilit, yhteet ja/tai lämpövarokkeet on suojattava metallisuojuksilla siten, että liekit eivät pääse koskettamaan niitä. Palavan nesteen altaan tulee olla 1,65 m pitkä. Polttotestissä kaasusäiliö asetetaan vaakasuoraan siten, että säiliön alareuna on noin 0,1 m altaassa palavan nesteen pinnan yläpuolella. Tämä johtuu toisaalta säiliön paineen noususta ja toisaalta säiliön materiaalien heikkenemisestä. Säiliöllä tehdään kaksi polttotestiä, joissa se on täytetty maakaasulla käyttöpaineeseen sekä paineeseen, joka on 25 prosenttia käyttöpaineesta. Jos säiliön venttiili, yhde tai putki alkaa testin aikana vuotaa varojärjestelmän toimintaan kuulumattomalla tavalla, säiliötä ei voi hyväksyä testin perusteella. Lämpöparit on suojattava metallisuojuksella siten, että liekit eivät pääse koskettamaan niitä. Toinen automaattiventtiili saadaan asentaa kaasuputkeen mahdollisimman lähelle paineensäädintä. Säiliöiden suurin täyttöpaine on 200 bar lämpötilassa 15 °C. Henkilöautojen paloja Maakaasuautojen polttoainesäiliöiden repeMaakaasuauto tulipalossa Teksti: Risto Lautkaski, erikoistutkija, VTT. Maakaasuauton etummaisen säiliön lämpövaroke avautui 148 °C:n lämpötilassa 16 min 27 s palon sytyttämisestä, jolloin säiliön paine oli 292 bar. Lämpövaroke on mitoitettava paineelle, joka on 1,5 kertaa käyttöpaine. Toisaalta varolaitteen liekki ulottuu melko kauas ja voi aiheuttaa vaaraa palon sammuttajille ja muille lähellä oleskeleville. Lämpövarokkeen on avauduttava lämpötilassa 110±10 °C. Maakaasuauton tavaratilassa oli poikittain kaksi tyypin 3 komposiittisäiliötä, joiden kummankin tilavuus oli 36 l ja täyttöpaine 210 bar. Painevarolaitteella, jonka lämpövaroke avautui lämpötilassa 110 °C, varustettu säiliötyyppi oli läpäissyt standardin mukaisen polttokokeen. Altaan liekkien on kosketettava säiliön vaippaa ja ulotuttava sen ympäri välittömästi sytyttämisen jälkeen. Repeämä lähtee seinämän kuumimmasta kohdasta ja etenee erittäin nopeasti. Bensiiniautossa oli metallinen polttoainesäiliö, jossa oli 40 l bensiiniä. Autojen ovet olivat kiinni, mutta molemmat etuikkunat auki. Pistoliekki törmää maanpintaan ja ulottuu 3–4 m joka suuntaan. (Altaan pituus on sama kuin 1970-luvulla käyttöön otetussa hengitysilmapullojen palotestissä [3].) Jos säiliö, jonka molemmissa päissä on lämpövaroke, on tätä pitempi, se tulee sijoittaa siten, että altaan keskikohta on lämpövarokkeiden puolivälissä. Varoventtiilin toiminta ei estä pulloa repeämästä. Automaattisen säiliöventtiilin yhteydessä on oltava liikavirtausventtiili. 56 8/2010 P uristetun maakaasun käyttö autojen polttoaineena alkoi Italiassa jo 1930-luvulla, ja vuonna 2005 siellä oli 400000 maakaasukäyttöistä autoa. Suojus ei kuitenkaan saa koskettaa suojattavaa komponenttia (lämpövaroketta tai säiliöventtiiliä). Lämpövaroke valmistetaan metalliseoksesta, jolla on näin alhainen sulamislämpötila. Säiliön pintalämpötila tulee mitata ainakin kolmella, säiliön pohjaan kiinnitetyllä lämpöparilla, joiden etäisyys toisistaan on enintään 0,75 m. Polttoainejärjestelmälle asetettavia yleisiä vaatimuksia ovat mm. Yleensä säiliö hajoaa useaksi kappaleeksi, mutta voi myös katketa
Toisin sanoen, useat puhallusputket olivat irronneet. Säiliön tulee kestää kuumennusta 20 min ellei säiliö ole sitä ennen tyhjentynyt painevarolaitteen kautta. Tämä liekki kuumensi etummaisen säiliön pohjaa. Sammutusteknisesti palo ei palomestari Kimmo Tuomisen mukaan poikennut yleensä autopalon sammuttamisesta. Jos palo sammuu tai ei kuumenna säiliöitä, testi toistetaan tehokkaampaa syttymislähdettä käyttäen. Tätä varten tulisi kehittää standardin polttotestiä täydentävä testi. Palon vahingot jäivät vähäisiksi eikä kukaan loukkaantunut [1]. Kukaan ei loukkaantunut. Säiliön repeämiseen kuluva aika ja repeämispaine saadaan näin selville. Tämä ei onnistunut. Bussi oli samaa tyyppiä kuin Monbéliardin palossa. Jokaisessa säiliössä oli lämpövaroke. Palokunta saapui 13 minuutin kuluttua. Räjähdykset ovat varmasti harvinaisia. Tällöin jo koko bussi paloi. Silminnäkijät kertoivat, että bussin katolla oli useita vaakasuoria pistoliekkejä. Ainoastaan venttiilien asento oli normaalista poikkeava ja siten vaikea tulkita milloin se on kiinni ja milloin auki. Säiliön sisällöstä ei muodostunut tulipalloa. Ehdotetussa testissä kaasusäiliön painetta mitataan jatkuvasti. Arvio kuulostaa minun mielestäni luotettavalta. Kuljettaja näki, että niiden lämpövarokkeet laukesivat sitä mukaa kun palo eteni kohti bussin etuosaa. Itse asiassa tämä on painevarolaitteen testi, koska mikään komposiittisäiliö ei kestä propaaniliekin kosketusta 20 minuutin ajan [8]. Lisäksi tulisi harkita, voidaanko tinkiä tavoitteesta tyhjentää säiliöt tulipalossa mahdollisimman nopeasti. Monbéliardissa, Ranskassa vuonna 2005 maakaasubussi oli vasta lähtenyt liikenteeseen, kun sen kojelaudassa syttyi varoitusvalo. Jos säiliön polttotesti halutaan säilyttää, sitä tulisi kehittää. Pamaus kuului 5 km:n etäisyydelle. Lisäksi korkeapaineputkistossa oli kaksi lämpövaroketta. – Liekit eivät edes lämmittäneet takana olevia pulloja. Varikolta kehotettiin pysäyttämään moottori ja käynnistämään se uudelleen. Auton kaasusäiliöiden painetta mitataan jatkuvasti. Maakaasubussien paloturvallisuuden kehittämiseksi on ehdotettu, että moottoritila ja kaasusäiliöt erotetaan bussin sisätiloista vähintään 30 min ajan paloa pidättävillä rakenteilla. USA:ssa on ehdotettu säiliön polttotestin korvaamista henkilöauton polttotestillä. Palomiehet näkivät bussin katolla useita pystysuoria, noin 5 m korkeita pistoliekkejä sekä yhden lyhyemmän vaakasuoran. Tähän kuluva aika saa olla enintään 60 prosenttia ensimmäisellä säiliöllä todetusta repeämisajasta [7]. Säiliön päissä olleet lämpövarokkeet eivät kuumenneet riittävästi avautuakseen. Juuri tästä syystä Ranskan kansallisissa määräyksissä (jotka standardin [2] voimaan tullessa kumottiin) säiliön tyhjenemisajaksi oli valittu 25– 35 min. Mittauksella osoitetaan, että painevarolaitteen toiminta laskee säiliön paineen alle 20 baarin ilman että säiliö repeää. Säiliöiden paine oli 70–100 bar. 58 8/2010 liön keskiosaa. Jos tällaiset räjähdykset halutaan estää, säiliön tulisi kestää tulipaloa ainakin 15 min ilman että lämpövaroke laukeaa. Hiilikuituja löytyi vielä 150 m:n päästä, mutta säiliön venttiiliä ja sen yhteydessä ollutta painevarolaitetta ei löydetty. Hän yritti sammuttaa paloa jauhesammuttimella, mutta ei onnistunut. (Toistaiseksi nämä säiliöt testataan kuten maakaasusäiliöt.) Kolmella vierekkäisellä propaanipolttimella muodostetaan liekki, joka ympäröi säiliön vaipan 0,45 m:n pituudelta mahdollisimman etäällä paiHelsingissä syttyi viime keväänä palamaan maakaasukäyttöinen Hummer-merkkinen auto. Lisäksi olisi erittäin toivottavaa, että polttotesteillä pystyttäisiin osoittamaan, että maakaasubussin säiliöt eivät repeä moottoritilan eivätkä bussin sisätilan tulipalossa [1]. Painevarolaitteet tulisi sijoittaa säiliöiden päihin siten, että niiden liekit eivät mitenkään pääse kuumentamaan toisia säiliöitä. – Vaikuttaa siltä, että tulipalo ei liity mitenkään maakaasuun vaan siihen, että omistaja oli ostanut uuden akun ja oli laittanut paikalleen niin sanotun tarvikeakun, johon joutui laittamaan sovitepalat akun napoihin. Bordeaux'ssa Ranskassa vuonna 2005 ilkivallan tekijä heitti polttopullon bussin sisälle. Etummainen säiliö repesi 10 minuutin kuluttua palon syttymisestä, mutta ennen palokunnan tuloa. Repeäminen heitti viereisen säiliön 10 m:n etäisyydelle. Tällä periaatteella mitoitetun painevarolaitteen avautuminen esimerkiksi vian takia aiheuttaa räjähdysvaaran hallissa ja tunnelissa. – Periaatteessa maakaasuautot vaikuttavat mielestäni melko turvallisilta ja moneen asiaan on varauduttu. Autojen polttoainesäiliöt tulee täyttää. Molemmat etuikkunat pidetään puoliksi auki. Palo kehittyi nopeasti ja pian liekit löivät etummaisen säiliön edessä olevasta kattoluukusta. Syttymislähde sijoitetaan kojelautaan tai sen alle, tai etutörmäystestin tapauksessa moottoritilaan. Räjähdys on kuitenkin mahdollinen, jos liekki kuumentaa kaasupulloja ja varoventtiili ei jostain syystä laukea. Toinen testi tehdään säiliöllä, jonka painevarolaitteessa on lämpövaroke. Ensimmäinen testi tehdään säiliöllä, jossa ei ole painevarolaitetta. Muutamaa minuuttia myöhemmin kuljettaja näki peruutuspeilistä savua ja haistoi palaneen käryä. Bussipalon liekit löivät etummaisen säiliön edessä olevasta kattoluukusta ja kuumensivat tämän säiliön keskiosaa. Nämä liekit lähtivät kaasusäiliöiden painevarolaitteista. Suosituksia USA:n standardin FMVSS 304 mukainen säiliön polttotesti poikkeaa eurooppalaisesta [2] siinä, että säiliötä kuumennetaan propaaniliekillä, jonka lämpötilan säiliön pinnalla tulee olla 843–899 °C. Maakaasuauto paloi Helsingissä. Bussi oli valmistettu ennen standardin [2] voimaan tuloa, minkä takia siinä ei ollut automaattisia säiliöventtiilejä. Bussissa oli 9 tyypin 4 komposiittisäiliötä, jonka tilavuus oli 126 litraa ja täyttöpaine 200 bar. Käsittääkseni poliisi ei ole tutkinut paloa, vaan tämä on maakaasufirman arvio. Lisäksi joko säiliöt pinnoitetaan paloeristeellä tai bussin katon tulee olla 30 min ajan paloa pidättävä rakenne. Mutta kaikki on mahdollista, kun kyseessä ovat koneet. Etummaista säiliötä lukuun ottamatta säiliöiden käsiventtiilit olivat auki ja korkeapaineputkisto yhdisti säiliöt toisiinsa. Testeissä käytettäisiin neljää autoa, joista yksi olisi ehjä ja kolme muuta käynyt läpi yhden standardin mukaisista törmäystesteistä (törmäys takaa/sivulta/edestä). Noin 10 minuutin kuluttua etummainen säiliö repesi suuriksi kappaleiksi, joista yksi lensi 30 m ja päätyi talon katolle. Palokunta eristi ympäristön ja valeli pulloja hajasuihkulla. Painevarolaitteiden puhallusputket oli suunnattu ylöspäin. Oikosulku on saanut alkunsa mitä ilmeisimmin tästä syystä. Toisen säiliön painevarolaitteen puhallusputki oli irronnut joko ennen paloa tai sen aikana. Palon syynä oli vaihtovirtalaturin vika. Auto läpäisee testin, jos painevarolaitteiden toiminta laskee säiliöiden paineet alle 20 baariin ilman että yksikään niistä repeää. USA:ssa on ehdotettu uutta polttotestiä vetyauton polttoainesäiliön paloeristyksen testaamiseksi
Safe storage of natural gas on urban buses: case early investigations and learnings. Washington, DC: National Highway Traffic Safety Administration. Tällaisen auton bensiinipalo johtaa todennäköisesti joko kaasusäiliöiden lämpövarokkeiden laukeamiseen tai pahimmassa tapauksessa kaasusäiliöiden repeämiseen. CNG and hydrogen vehicle fuel tank failure incidents, testing, and preventive methods. Webster, G. Jälleen voidaan olla samojen ongelmien äärellä kuin muutama vuosi sitten. Kokoukseen osallistui vain kuusi Timantinkovaa hiojineen eli vaimoineen. 32 s. ym. SAE Technical Paper Series 2006-01-0129. 2006 SAE World Conference, Detroit, Michigan, April 3–6. 2007 SAE World Conference, Detroit, Michigan, April 16–19. 5. Tällöin paineaalto, sisällöstä muodostuva tulipallo ja heitteet aiheuttavat vaaraa. R. City of Seattle, Fire Department. Säiliön ja painevarolaitteen on läpäistävä standardin mukainen polttotesti. Henkilöautolla liekki ulottuu aluksi 3–4 m joka suuntaan, mutta pienenee pian. http://www.mvfri.org/Contracts/Final%20Reports/ CNGandH2VehicleFuelTankPaper.pdf 6. (DOT HS 811 303.) http:// www.nhtsa.gov/DOT/NHTSA/NVS/Crashworthiness/Alternative%20Energy%20Vehicle%20Systems%20Safety%20Research/811303.pdf 4. Specific components of motor vehicles using compressed natural gas (CNG) in their propulsion system. Uniform provisions concerning the approval of: I. International Conference on Hydrogen Safety, Pisa, Sept. Jos palo kuumentaa säiliötä paikallisesti, on mahdollista, että lämpövaroke ei laukeakaan ja säiliö repeää. Kokousisäntänä toimi Veikko Kauppinen. 9 s. Vehicles with regard to the installation of specific components of an approved type for the use of compressed natural gas (CNG) in their propulsion system. Timantinkovat kokoontuivat Rovaniemellä 8/2010 59. 2. – Hätäkeskusuudistus kiinnostaa myös veteraaneja. Fire safety evaluation of a vehicle equipped with hydrogen fuel cylinders: comparison with gasoline and CNG vehicles. & Stephenson, R. Heitteet voivat lentää kymmeniä metrejä. Kun säiliöt ovat tyhjenneet, palon voi turvallisesti sammuttaa. Auto fire with compressed natural gas (CNG) fuel tank explosion. 2005. Suomessa henkilöautot käyttävät maakaasun ohella myös bensiiniä polttoaineena. www.seattle.gov/fire/ publications/cng/CNGAutoFire.ppt 7. Lämpövarokkeiden tarkoituksena on estää säiliön repeäminen tällaisessa palossa. Suzuki, J. Digges, K. H. SAE Technical Paper Series 2007-01-0430. Kokousasioiden ja yhdessäolon lisäksi tutustuttiin Arktikum-taloon, jossa oli muun muassa Lappi-aiheinen näyttely ja Rovaniemi-päivän ohjelmaa. Henkilöautolla tulipallon säde on noin 5 m ja bussilla vajaat 10 m ja paloaika noin 1 s. 2009. Tämän huomaa kahdesta rinnakkaisesta täyttöaukosta. ECE-R-110. 8 s. Säiliö täytetään vedyllä korkeimpaan käyttöpaineeseensa. & Wiedemann, H. 2000. Säiliö ei saa vuotaa eikä revetä 30 minuuttia kestävän testin aikana tai siihen mennessä kun sen paine lämpövarokkeen lauettua on laskenut 7 baariin [3]. Fire safety on hydrogen-fueled vehicles: system-level bonfire test. Tekijä halua kiittää Dr. Bussilla liekki on noin 5 m pitkä ja suuntautuu katolta ylöspäin. Jinji Suzukia, Japan Automobile Research Institute, henkilöautojen polttokokeista otettujen kuvien toimittamisesta. Se ymmärretään järkeväksi ratkaisuksi, mutta huoli on, että muutos toteutetaan liian nopeasti. – Tämä luonnollisesti nousi esille senkin takia, kun olimme Rovaniemellä, josta hätäkeskus siirretään Ouluun. Kaasusäiliö kuumenee todennäköisimmin autopalossa tai ulkoisessa palossa. Käytännössä painevarolaite mitoitetaan siten, että säiliö tyhjenee sen kautta parissa minuutissa. 14 s. Jos näyttää siltä, että palo kuumentaa säiliötä, on erityisesti henkilöauton palossa varottava painevarolaitteen liekkiä. K. R. Kokoukseen osallistunut Pentti Turja kertoo kovien kokouksessa keskustellun myös alan ajankohtaisista asioista. Localized fire protection assessment for vehicle compressed hydrogen containers. II. Fire fighter near miss. Molemmat tapahtumat kasvattavat hetkellisesti sammuttajiin kohdistuvaa vaaraa. Kun kaasusäiliöt ovat tyhjentyneet, palon voi sammuttaa turvallisesti. 110. http://mvfri.org/MVFRI_reports/ICHS%20 Piza%20-%20Stephenson%20Sep%202005.pdf T imantinkovat eli valtion palo-opiston II päällystöluokka kokoontuu säännöllisesti ja tällä kertaa ”kovat” kokoontuivat Rovaniemellä. Zalosh, R. Lähteet 1. 8 s. 8 s. Järjestyksessään nyt oli 27. 42nd Annual Loss Prevention Symposium, New Orleans, Louisiana, 7–9 April 2008. 3. Sammutustaktiikka Automaattisten sulkuventtiilien ansiosta maakaasuvuoto polttoainejärjestelmästä on epätodennäköinen. Stephenson, R. Paris: United Nations' Economic Commission for Europe. http://www-nrd.nhtsa.dot.gov/pdf/esv/esv21/090211.pdf 8. Liekkien lämpötila säiliön pinnalla mitataan suojatulla lämpöparilla ja sen tulee olla 900–950 °C. Autopalo alkaa usein moottoritilasta. 8/2010 59 nevarolaitteesta tai yhtä etäälle molemmista painevarolaitteista. Sairaus, omaishoito ja muut ymmärrettävät syyt rajoittivat valitettavasti osanottoa. Perrette, L. Regulation No. Timantinkovien luokkakokous. Tällainen palo voidaan ehkä sammuttaa ennen kuin se alkaa kuumentaa kaasusäiliötä. 2010. A final report on the technology base. Tietenkin käytiin myös Napapiirillä ja tutustuttiin Pajakylän monipuoliseen antiin
Varainhankintaan osallistuivat pääosin kaikki projektiin sitoutuneet palokuntanuoret perheineen ja kouluttajat. 60 8/2010 K ekäle-ryhmä sai jatkoa ja niinpä päätettiin käynnistää Kekäle2-ryhmän projekti syyskuussa 2009. Näin projekti pääsi edistymään tasaisesti jokaisella kalenterikuukaudella. Leiripaikka löytyi onneksemme nopeasti ja helposti, mutta kävimme silti vaihtoehtoja läpi. Pyrimme pääsääntöisesti pitämään palavereita vähintään joka toinen kuukausi ja jokaisesta palaverista kirjoitettiin muistio. Yhteisten kokousten ja varainhankintojen lisäksi vietimme myös yhteisiä ryhmätapaamisia keilailun, kiipeilytapahtuman tai saunaillan merkeissä. Projektin ansiosta olemme tutustuneet ja ystävystyneet eri osastojen välillä ja oppineet tuntemaan paremmin toisen suomalaisen vpk:n toimintaa. Perustimme myös oman Facebook-ryhmän, jonne pääsivät osallisiksi kaikki Kekäle2:laiset ja jonne päivitimme tarvittavia tietoja sekä tapahtumia. Kukaan meistä ei saanut palkkaa, eikä tämä tili ollut minkään palokunnan alaisuudessa. Kekäle2-ryhmään kuuluivat automaattisesti edellisen vuoden neljän vpk:n palokuntalaiset sekä projektiimme sai osallistua myös uusia, asiasta kiinnostuneita palokuntalaisia. Palaverissa päätettiin aina myös seuraava kokoontumisaika ja -paikka. Suunnittelut ja valmistelut Heti alkuun päätimme perustaa leirityöryhmän, jotta saatiin jaettua Kekäle2-ryhmän vastuutehtäviä mahdollisimman monelle eri henkilöille. Tili oli vain määräaikainen tili ja kaikki tuotto käytettiin Kekäle2-projektiin. Tämä tapahtuisi heti Palotarus-leirin jälkeen. Tarkoituksena oli myös se, että suomalaiset nuoret näkivät toisiaan ja ylläpitivät kaveruussuhteitaan, eivät vain aikuiset. Kuljetukset hoidettiin miehistönkuljetusautoilla. Projektin tarkoituksena oli vastaanottaa 30 saksalaisen vapaapalokuntalaisen joukkio Enkenbach-Alsenborgista kesällä 2010 ja viettää heidän kanssaan erilainen, kymmenisen päivää kestävä leiri Varsinais-Suomessa. Leiriajankohta oli jo päätetty edellisenä vuotena yhdessä saksalaisten kanssa. Tätä päivää on hyödyntää yhteydenpidossa ja suunnittelussa myös sosiaalista mediaa. Oppia & iloa Suomi–Saksa-projekti oli menestys. Tavoitteeksi kirjasimme: • viettää leiriä 10.–20.7.2010, pääosin Maskussa, Linnavuoren eräkeskuksessa • leirin vahvuus yhteensä 70 palokuntalaista (suomalaisia ja saksalaisia) • palokuntahengen kohottaminen, suomalaiseen palokuntakulttuuriin tutustuminen, suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen • kielitaidon kohentaminen, ystävyyssuhteiden luominen, rasisminvastainen työ ja yleisesti suvaitsevaisuutta edistävää yhdessäoloa • leirin ohjelma Kustannukset ja varainhankinta Suurimmat kustannukset kertyivät muun muassa leiripaikan vuokrasta, muonituksesta, huollosta, rinneautoilusta, Seilin saaren matkailusta ja pääsymaksuista. Pääsimme tekemään hyTeksti: Kirsi Lehtonen Kuvat: Merita Laine, Melanie Roth ja Marika Aulio Kansainvälisestä palokuntatoiminnasta saa iloa ja oppia paitsi ihmisistä ja kulttuureista myös tapahtumien järjestämisestä ja rahankeruusta. Tätä Kekäle2:ta varten perustimme oman tilin, jota käytettiin yhteisten varojen keräämiseen, yhteisten laskujen ja kulujen maksamiseen. Samalla myös päätimme yhteisesti, ettemme hae CIMO-avustusta sen valtavan työtaakan vuoksi. Varainhankinta piti sisällään pitkälti talkootöitä, myyntituottoja, avustusta ja mahdollisia sponsoreita
Saksalaiset olivat erittäin innoissaan siitä, että joka päivä pääsi uimaan erilaisiin paikkoihin, kuten hiekkakuopalle, järveen ja mereen. Tämä on yksi tärkeimpiä vuorovaikutuskeinoja ja kulttuuriin tutustumista. Miten tavoitteisiin päästiin. Kolmen viikon aikana saksalaisperhe kiersi Turun ja Helsingin seudulla niin vakinaisia kuin vapaaehtoisia palokuntia. Kokeilimme uintia sameassa ja kirkkasvesijärvessä, saunomista perinteisesti, sekä savuettä lauttasaunassa, telttasaunaa unohtamatta. Tänä kesänä Maskun Linnavuoren rannassa leikittiin monet yhteisleikit. Nuoret olivat tehneet ennen matkaa useita ryhmätöitä, joiden tuloksia he esittelivät toisilleen. Suomalaisilla oli siniset ja saksalaisilla punaiset leiripaidat. Susanna Sankala vää ja tiivistä yhteistyötä ison projektin kanssa. Tämän lisäksi mukana oli meidän omista palokunnistamme talkooväkeä auttamassa. Järjestimme myös telttasaunaa, lauttasaunaa, yleistä saunaa ja yksityissaunaa. Hankkeelle saadaan perusteellisen pohjatyön ansiosta ensimmäisenä vapaapalokuntaryhmänä Cimo Youth in Action -EU-tukea. Pääsimme tavoitteisiimme sataprosenttisesti. Silloin heräsi myös ajatus vastavierailusta Saksaan tutustumaan heidän palokuntaansa, palokuntanuoriin ja Saksan pelastustoimeen. 8/2010 61. Mikäli meidän esimerkkimme innostaa muitakin suomalaisia palokuntanuoriso-osastoja tekemään vastaavaa projektia, niin meiltä saa kysellä kokemuksia. Hän alkaa suunnitella kesälomallaan kolmen viikon matkaa Suomeen. Kesän sää suosi leirillä oloa. Kaikkia vähän jännittää – kukaan ei tunne toisiaan entuudestaan. Neljä palokuntaa päättää yhdistää voimansa ja lähteä kesällä 2009 Saksaan. Perheenpää on talvella tutustunut palokuntanuorten Suomi–Saksa-kouluttajavaihdossa suomalaisiin kouluttajiin. Kävimme muun muassa tutustumassa paikallisella pelastuslaitoksella ja hätäkeskuksessa. Yhteinen kieli – englanti – alkoi sujua itsestään, vaikka niin moni jännitti kielitaitoansa etukäteen. Tässä poseeraavat Kevin ja Tobias. Kolmisenkymmentä palokuntanuorta Karjalan, Kaarinan, Lemun ja Maarian VPK:ista ohjaajineen lähti Saksan Enkenbach–Alsenborniin 8.–15.6.2009. Toivomme, että tämä antoi palokuntanuorisotyötä harrasteleville paljon ja nuorille mahtavia muistoja ja kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Seikkailupuistossa ryhmä pääsi kiipeilemään puiden latvoissa olevissa köysiradoissa. Saksalaiset nuoret pääsivät viettämään aikaa myös suomalaisissa perheissä. Leiristä ja koko projektista jäi hyviä kokemuksia, muistoja ja varsinkin ystäviä. Teimme suuren ihmissolmun, jonka muutama henkilö avasi ilman, että kukaan irroitti kättään kaverinsa kädestä. Kun esitän hänelle kutsun tulla Suomeen, mies ei epäröi. Tällä grillillä pystyy ruokkimaan 50 henkeä kertalaakilla. Oli ilo olla mukana palokuntanuorten Suomi–Saksa-projektissa. Tänä aikana he tutustuvat lukuisiin uusiin ihmisiin. Kuvassa Laura, Kirsi, Minttu, Olga ja Hanna. EU-parlamentissa Brysselissä kävimme myös tapaamassa Ville Itälää. Vuoden ajan tapahtumaa suunnitellaan lähes kaikki vapaa-aika, ja lukuisia talkoita tehdään varojen keräämiseksi. Jo heti ensimmäisenä päivänä he alkoivat tutustua toisiinsa. Monelle nuorelle jo lentomatka oli ensimmäinen laatuaan, ja uusia kokemuksia riitti koko vierailun ajan. Kaikkein arvokkain anti oli kuitenkin monien uusien kokemusten lisäksi rohkeus käyttää vierasta kieltä sekä oppia ymmärtämään muita kulttuureja. Tapahtuman aikana nuoret näkivät monia asioita, joita tehdään Saksassa eri tavalla kuin koto-Suomessa. Saksalainen grilli ja mestarit Nadine ja Haiko hyvän ruuan takana. Se siis saattaa olla yksi tekijä, jolloin kaikki eivät pysty panostamaan täysillä kyseiseen projektiin, vaikka halua olisikin. Se työllistää joka tapauksessa palokuntia, kouluttajia ja varaa nuoria näille leireille. Leirin vahvuus oli yhteensä 69 henkilöä, joista suomalaisia oli 39 ja saksalaisia 30. Suomalaisten ja saksalaisten nuorten ja kouluttajien välille syntyi kestäviä ystävyyssuhteita ja vastavierailuja on jo nyt tehty puolin jos toisin yksittäisten perheiden välillä. Positiivinen erikoisuus oli onkiminen, vaikka sitä kalaa ei aina saatukaan. Tässä tilanne iltajuhlan leikistä, johon kutsuvieraatkin osallistuivat. Suomalaisten vieraanvaraisuus sekä ystävällisyys tekivät suuren vaikutuksen. Kun laivamatka sitten Saksasta Suomeen alkoi, Martin Ungemach lähettää ensimmäisen kerran kuvan perheestään. Jos jotain opittiin, niin leiri kannattaa järjestää sellaisena ajankohtana, jolloin ei ole valtakunnallista palokuntanuorisoleiriä. Terveisin Kekäle2-ryhmä: Kaarinan, Karjalan, Lemun ja Maarian vpk:laiset Kuuman kesän ehdoton kohokohta päivittäin; uinti & sauna. 8/2010 61 K esällä 2008 saksalainen perheenisä pakkaa tavaroitaan perheensä kanssa. Matka saksaan kesällä 2009 alkoi jännittyneissä tunnelmissa lentokentällä
ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Ferno Paarit . Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi. Whelen Hälytysvalot . 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen. fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . mukaan. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Turvakilpiä. 62 8/2010 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. Soita ja sovi tapaaminen
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. . Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. / . PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. s. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. / . 8/2010 63 ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. / . Missä se taas on...?!. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. . . PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. Seuraava lehti ilmestyy 25.11. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. / . SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19
koulutusjohtaja Pelastusopisto mervi.parviainen@pelastusopisto.fi p. Petri on työskennellyt vuodesta 1997 lähtien Helsingin Pelastuslaitoksella palomies-sairaankuljettajana ja osallistunut muun muassa FRF-toimintaan Irakissa ja Turkissa. Koulutussuunnitteluja kouluttajakokemuksen katsomme eduksi, samoin ruotsin ja englannin taidon. Hän työskenteli aikaisemmin palvelupäällikkönä ECDL Finland Oy:ssä. Pelastusopiston internetsivuilla avataan alumneille oma sivunsa, jota kautta voi myös lähettää viestiä. KappAhlissa sekä Dressmannilla. Alumnitoiminta on samalla yksi väylä pitää yhteyttä opiskeluaikaisiin ystäviin. Petrin tehtävänä on ensisijaisesti liiton riskienhallintapalveluiden kehittäminen, vastuualueen koulutustoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen sekä erilaisten Suomen Palopäällystöliitto hankkeiden hoito ja johtaminen. Ohjelma on nähtävissä internetsivuillamme, joiden kautta myös ilmoittaudutaan tilaisuuteen. Näin myös me Pelastusopistolla ajattelemme. 040 588 3112. Erilaisia tapahtumia, seminaareja ja koulutustilaisuuksia voidaan järjestää myös alumnien aloitteesta. Keskeinen ajatus on antoisa ja avoin kumppanuus. Keränen on aiemmin toiminut myyjä-somistajana mm. Mervi Parviainen vs. Monen vuoden aikana eri yhteyksissä on heitetty ilmaan ajatus alumnitoiminnan aloittamisesta Pelastusopistossa. Alumnit on nähty tärkeäksi linkiksi oppilaitoksen ja työelämän sekä muun yhteiskunnan välillä. Kerran vuodessa järjestetään alumnitapaaminen. Mervi Keränen on nimitetty Peltaco Oy:n myymälävastaavaksi 1.9.2010 alkaen. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää pelastusalan päällystöltä vaadittavaa ammattitutkintoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, ATK-osaamista sekä paineensietokykyä ja matkustusvalmiutta. Peltaco Oy Hanna Harjunheimo on aloittanut 7.10.2010 Peltaco Oy:n markkinointipäällikkönä. Sen lisäksi alumnit kutsutaan valmistujaistilaisuuksiin – joissa ei valitettavasti ole toistaiseksi ollut tunkua kutsuvierasriveillä. Turvallisuusalan tradenomi Petri Lindh (45) on nimitetty Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäälliköksi 18.10.2010 alkaen. Yliopistomaailmassahan alumnitoiminnalla on jo pitkät ja ansiokkaat perinteet. Pelastusopistolla ollaan alumnitoiminnan ohella aloittelemassa tutkijavalmiuksia kehittävää toimintaa, johon alumnitkin toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi mukaan eri rooleissa. Lisätietoja tehtävästä antaa koulutusjohtaja Tomi Timonen, puh. Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund on avoimeen kumppanuuteen perustuva pelastusalan laadukkaita asiantuntija-, koulutusja materiaalipalveluja jäsenilleen ja muille sidosryhmilleen tuottava yhteistyöjärjestö, jonka päämääränä on yhteiskunnan turvallisuuden lisääminen. Odotamme, että hakemuksesi on perillä viimeistään 12.11.2010. Alumnit voivat tehdä ehdotuksia opinnäytetyön aiheiksi, jolloin otetaan taas yksi askel lähemmäs käytännön työelämän ja opetuksen yhteistä säveltä. Huomattakoon, että kaiken toiminnan ei tarvitse tapahtua konkreettisesti Kuopiossa, vaan alumnit voivat olla aktiivisia myös alueellisesti. Sinustakin alumni Alumniksi voi liittyä jokainen Pelastusopistolla opiskellut tai työskennellyt sekä pelastustoimen koulutuksesta ja kehittämisestä kiinnostunut. Alumnit saavat kaksi kertaa vuodessa alumnikirjeen sähköisessä muodossa sekä säännöllisesti tiedotteita Pelastusopiston ajankohtaisista kuulumisista ja tarjolla olevasta koulutuksesta. Alumneja voidaan kutsua vieraileviksi luennoitsijoiksi ja mentoreiksi sekä opinnäytetöiden ohjaajiksi. Tarjoamme monipuolisen työkentän pelastusalan näköalapaikalla, positiivisen työskentelyilmapiirin sekä nykyaikaiset työvälineet. Tänä syksynä käynnistettävän alumnitoiminnan tavoitteena on edistää entistä tiiviimmän ja monipuolisemman vuorovaikutuksen syntymistä Pelastusopiston ja pelastustoimen toimijoiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden välillä. 071 875 3470 Verkostoidu – tervetuloa alumniksi Pelastusopistoon!. 64 8/2010 Avoimia virkoja & toimia Nimityksiä Vahvistamme edelleen koulutustiimiämme ja haemme nyt toista päätoimista KOULUTUSPÄÄLLIKKÖÄ Koulutuspäällikön tehtävänä on pelastustoimen vastuualueeseen liittyvän koulutustoiminnan johtaminen, koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä vastuualueeseen kuuluvien hankkeiden hallinta ja johtaminen. Alumnitoiminta tarjoaa mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen tiedon ja yhteyksien kautta. Liiton toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa. Älkää vähätelkö omia mahdollisuuksianne jakaa työelämän kokemuksia ja urapolkuja opiskelijoille. Tervetuloa ideoimaan, tutustumaan ja verkostoitumaan. Ensimmäinen alumnitapaaminen joulukuussa Kaikki alumnitoiminnasta kiinnostuneet kutsutaan ensimmäiseen alumnitapaamiseen Pelastusopistolle tiistaina 14.12.2010 klo 9.30 alkaen. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi CV:n ja palkkatoivomuksen kera sähköpostitse tomi.timonen@sppl.fi. Alumniverkostoon kuuluminen on maksutonta. Alumneille puolestaan on etu pysyä ajan tasalla koulutuksen ja tutkimuksen näkemyksistä ja kuulumisista. Alumniverkostonsa kautta oppilaitos voi näkyä ja vaikuttaa sekä saada virikkeitä ja aineksia toimintansa kehittämiseksi. Te tulevat alumnit itse vaikutatte ratkaisevasti siihen, millaiseksi toiminta muotoutuu
Antoi vapauden liikkua, kun enää ei tarvinnut päivystää puhelimen kuuloetäisyydellä ympäri vuorokauden. Ainut vaihtoehto oli hypätä ojan sivuun makaamaan ja seuraamaan tilannetta. Ensimmäinen muistikuva pelastusalasta piirtyi pienen pojan mieleen Turun Raunistulan ajoilta, kun Liedossa riehuneessa rakennuspalossa menehtyi kaksi Maarian VPK:n miestä. Suurimmat muutokset pelastusalalla Rahkalan uran aikana ovat olleet aluehälytyskeskuksen synty ja aluepelastuslaitoksen perustaminen, jonka puolesta hän onkin ollut alusta asti. – On tärkeää, että työntekijä saa erikoistua jollekin osaamisalueelle, joka kiinnostaa ja jolla hän tuntee olevansa vahvoilla. Määrätietoisesti urapolulla Parikymppisenä Rahkala toimi Auran VPK:n koulutuspäällikkönä, jona aikana hän kertookin tapahtuneen nuorison ”vallankaappaus”, jolloin koulutusasiat pis tettiin uuteen uskoon. Tarkoitus on myös uusia vesikate ja tehdä autotallin päälle harjakate sekä eteiskatos pääoven viereen, Rahkala suunnittelee. Jarko Rahkala aloittaa eläkepäivänsä 1.11.2010. Kuten muillakin elämänalueillani, osallistun mielelläni kaikkeen, missä saan olla tekemisissä ihmisten kanssa. Rahkala juttelee mielellään kukkasille ja tarkoituksena onkin pistää pihan kasvit ja kukkaset uuteen järjestykseen. Mutta onneksi saimme tulesta kuitenkin vallan ja tilanne päättyi hyvin. Hetken odottelun jälkeen alkoi kuitenkin ojissa kuhina ja minäkin nousin ylös katsomaan tilannetta. Se oli jotenkin sellainen mieleenpainuva ja juhlallinen tilanne, Rahkala muistelee. Maaseutupalopäälliköltä vaadittiin siihen aikaan hyvin laajaa osaamista, kun virkaan liitettiin talonmieskalustonhoitajanja palotarkastajan työt sekä myöhemmin vielä työsuojeluja väestönsuojapäällikön työt. Rahkala toivoo myös, että sopimuspalokuntien toimintaa arvostettaisiin jatkossakin ja yhteistyö pysyisi edelleen tiiviinä. 8/2010 65 V arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Jarko Rahkala jää eläkepäiville myönteisellä mielellä yli 40 vuoden työrupeaman jälkeen. Rahkala hyppäsi bussiin ja tunsi jännityksen kouraisut vatsanpohjassaan. – Se oli kova paikka, kun osaamisen ja tuntemisen ajatus ei ollut vielä iskussa niillä kokemusvuosilla. Samalla hän hoiti päätyötään Turun Puhelinlaitoksella, mutta se pesti sai jäädä, kun Rahkalalle tarjottiin Auran palopäällikön virkaa vuonna 1970. Alalla Rahkalan on pitänyt halu työskennellä ihmisten parissa sekä tarve auttaa lähimmäisiä. Pelastusalalla yli 40 vuotta ”Sydämellä ja rohkeudella”. Hän liittyi palokuntaan 15-vuotiaana vuonna 1962. Hän toimi silloin Auran VPK:n päällikkönä ja sai hälytyksen kesken työpäivän puhelinlaitokselle. Savupatsaan alta ei päässyt enää mihinkään pois, kun se tuli suoraan kohti. – Papan kanssa katseltiin kunniasaattuetta, joka lähti liikkeelle paloasemalta. Alalla näin pitkään Rahkalan on saanut pysymään luonne, joka on häneen mukaansa peritty äidinmaidon kautta. Savun jälkeen tuli järkyttävä kuuma aalto ja silloin Rahkalan mielessä mylläsi, että miten kaikkien autojen käy, kun ne ovat siinä tien sivussa. Aluehälytyskeskuksen tultua vuonna 1976, helpottui myös palopäällikön tehtävien hoito. – Vaimon kanssa päivystettiin välillä vuorotellen puhelimen lähettyvillä, jotta minä sain esimerkiksi ajella nurmikkoa, Rahkala muistelee. Aluepelastuslaitoksen tultua vuonna 2004 Rahkalasta tuli Turun kaupungin virkamies, johtava palotarkastaja Loimaalle. – Palokuntalaiset ovat nykyään koulutettuja ja harjoittelevat säännöllisesti sekä pystyvät hoitamaan normaalit rutiininomaiset onnettomuustilanteet – edellyttäen, että toimintavalmius on riittävä vastemääritysten mukaisesti. – Olen ihmisläheinen, humaani luonne ja haluan auttaa lähimmäisiäni. Pelastusalan tulevaisuudessa yksi tärkeä kehittämisalue on hänen mielestään työntekijän henkilökohtainen osaamiskartoitus ja sen hyödyntäminen. Liikunnallinen nuorimies liittyi palokuntaan urheiluseuran kavereiden houkuttelemana ja pelastusala alkoi tuntua pian omalta jutulta. Muutaman vuoden päästä hän oli jo mukana perustamassa palokunnan urheilujaostoa, jonka tarkoituksena oli innostaa lisää nuoria palokuntaan. – Savun, kuumuuden ja valtavan tulenrytinän jälkeen tuli aavemainen hiljaisuus ja pienen aikaa kaikki vain odottivat, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tuli oli kuin olikin rajoittunut puiden kaatamisen ansiosta ja levinnyt tien toisella puolella olevaan pieneen taimikkoon, josta se sitten saatiin sammutettua. Tämä kokemus oli nuoruuden ajoilta sellainen opettava tarina. Eikä puutarhan hoitaminenkaan ole vierasta puuhaa. Omassa pihapiirissä ja itse rakentamassa talossa riittääkin työsarkaa. Paikalle oli ajettu 15 paloautoa ja armeija oli saanut käskyn kaataa puita 200 metrin leveydeltä ja 20 metrin syvyydeltä paikasta, johon tulen odotettiin leviävän. – Ensin pistän varaston ja autotallin uuteen uskoon ja asentoon. Se lisää motivaatiota työssä yksilönä sekä vahvistaa ryhmän toimivuutta ja yhteishenkeä. Hän toimi Auran palopäällikkönä yhteensä 34 vuotta. Seuraava siirto vei Auran VPK:n päälliköksi. Jatkosuunnitelmat ovat Rahkalalla aika selvät, eikä hän toki aio jäädä sohvaperunaksi makaamaan. Suunnitelmia eläkepäiviin Rahkala on sitä mieltä, että kyllä ihmisellä pitää jossain vaiheessa tulla aika, jolloin voi elää vain itselleen. Kirves, saha ja puukko pysyvät kädessä. Kunto on yhä kohdallaan, energiaa riittää ja fyysinen työ – käsillä tekeminen – on aina ollut Rahkalan sydäntä lähellä. – Ensin sieltä tuli valtava löyhkä ja savun katku. Opettavainen kokemus Rahkalan mukaan yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli 1960-luvun lopulla Yläneellä sattunut noin 50 hehtaarin metsäpalo
(09) 2293 3815 Kirjapaino: 2010 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Paloja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. 25.3. 30.9. PELASTUSTIE TO 8/2010 ILMESTYY 28.10. / . 25.11. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 14.4. 8.9. 2.9. 3.6. Ilmestymisajat 2010 & 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 9 25.11. . (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. 2.12. Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 8/2010:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 & 2011 Koko (sivua) Mustav. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. PARAS JUTTU. 4 19.5. 11.11. 11.8. TEEMALLA ENSIHOITO JA -KALUSTO Anjalan VPK on kylän yhteinen juttu s. 9.6. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 1.12. 7 22.9. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 31.3. 6 25.8. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > postia toimitukselle AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET. 23 %. 29.4. 3.11. 66 8/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. 6.10. Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. Palomiehillä on tärkeä rooli Savonlinnan oopperassa s. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. Tapahtumakalenteri 2011 1/2011 10.2. 9.12. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. 27.1. 21.1. 2 10.3. Anjalan VPK on kylän Palomiehillä on tärkeä rooli Tutkimus: Onnettomuustutkinn an suositukset toteutuvat harvoin s. 4.11. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). Kuivuus ei lisännyt maastopaloja s. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 23.6. 5.8. 5.5. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 441 612 Painotuote 66 8/2010 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. 9 17.11. 28.10. 24.2. 18.2
Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. myös majoitus) (2. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Varmista oma ilmoituspaikkasi Soita Veijo Pursiaiselle numeroon 050 512 3369 tai meilaa veijo.pursiainen@pelastustieto.fi Ps. ilmoitettu, hinta tarkentuu vuodenvaihteessa. teemalla Pelastuskalusto ja -varusteet. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. Kuopiossa) 21.–25.3.2011 *) Kurssimaksu väh. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s.. Jos sinulla on teemaan sopiva uutuustuote, jonka haluat esitellä teemassa, lähetä teksti ja kuva toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi Klikkaa myös uudistetuille nettisivuillemme www.pelastustieto.fi TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Järjestämme loppuvuodesta 2010 ja alkukeväällä 2011 mm. Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 23.–25.11.2010 330 € 5.11.2010 20227 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 7.–8.2.2011 200 € 21.1.2011 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 8.–10.2.2011 350 € 21.1.2011 20076 Hälytysajoneuvon kuljettajakurssi 9.–11.2.2011 330 € 7.1.2011 20361 Hälytysajon kouluttajakoulutus 23.–25.2.2011 330 € 21.1.2011 20099 Maatilojen palotarkastus 28.2.–2.3.2011 300 € 11.2.2011 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 8.–10.3.2011 260 € 4.2.2011 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 15.–16.3.2011 185 € 11.2.2011 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20041 Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 14.–18.2.2011 500 € 21.1.2011 sopimuspalokunnan yksikönjohtajille 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi (1.jakso) 7.–18.2.2011 *) 1600 € 7.1.2011 (kurssin hintaan sis. . . / . 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Koulutusta Pelastustieto 9/2010 ilmestyy torstaina 25.11. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. ja *) 950 € 7.1.2011 (kaksi ensimmäistä jaksoa Kouvolassa ja viim. / . jakso) 14.–25.3.2011 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi, alueellinen 4.–6.2./26.–27.2
Uuden sukupolven laitteet paloalan ammattilaisille vaativiin olosuhteisiin. Tehty kestämään millaiset vaaranpaikat sitten kohtaatkin. Paineilmahengityslaitteet Dräger PSS 3000/5000 ja lämpökamerat Dräger UCF 6000/7000. 0207 119 600 | WWW.DRAEGER.FI Dräger. 24 10. DRÄGER SUOMI OY | PUH. Teknologiaa elämän puolesta