PELASTUSTIETO 9/2011 ILMESTYY 17.11. Uusi toimintavalmiusohje jakaa rajusti mielipiteet s. 7 150-vuotias Helsingin kaupungin pelastuslaitos kovassa iskussa s. 40. 8 Maarian VPK:n hälytysosaston naiset kalenteritähtinä s. 14 Raskas työ vaatii hyvää kuntoa s. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET 8/ 20 11 20.10
Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen arkisto@pelastustieto.fi. Sukella historiaan! > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta. Arkistojutut
Kyse on merkittävästä mahdollisuudesta nostaa alalla toimivien koulutustasoa ja lisätä ennen kaikkea mahdollisuutta alaa palvelevaan tutkimukseen. Samanlaista valistustapaa ovat meillä toteuttaneet poliisit. Samassa tilaisuudessa Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen esitti järjestöjen pari vuotta sitten toteuttaman paloturvallisuusfilmin, jossa mies kertoo elämänvaiheistaan päätyen pari päivää tulipalo-onnettomuuden jälkeen makaamaan hiiltyneenä ruumiina muovipussissa. Siinä on esimerkkiä draamankaareksi, jolla paloturvallisuudesta ja yleensä kotija vapaa-ajan turmista voidaan kertoa. Paloturvallisuuden professuurista on puhuttu jo pitkään, mutta kahdeksan vuotta sitten Palotutkimusraati teetti ensimmäiset konkreettiset selvitykset. 7 150-vuotias Helsingin kaupungin pelastuslaitos kovassa iskussa s. Uusi toimintavalmiusohje jakaa rajusti mielipiteet s. Maan vanhin ammattipalokunta sukelsi vuosituhannen alussa syvissä vesissä. Koulutuksen moduulirakenne on saanut puolestapuhujia, joten saattaisiko koulutuksen erikoistaminen olla hyödyllistä myös, kun koulutusväylä kohoaa korkeammalle. Parhaillaan ollaan myös pohtimassa alan peruskoulutuksen uudistamista. 40 Paloprofessuuri mullistaa alaa Pelastusalan koulutus saa uutta tuulta purjeisiinsa, kun Suomeen perustetaan ensimmäinen alan professuuri. Erityisesti nuorille pitää valistaa sopivan ”raflaavasti”, riittävän realistisesti. Se voidaan polkaista käyntiin myös määräaikaisena, ellei tehtävään valikoidu heti pätevää henkilöä. Surreyn paloja pelastuslaitoksen edustaja esitteli heidän alueellaan toteutettua nuorille suunnattua valistuskampanjaa, jolla yritetään ehkäistä nuorten ajamia tuhoisia kolareita. Ei usein muillekaan. Realistisen elokuvan ryydittämänä yhteiseen saliin kokoontuneille nuorille kävivät useat tilanteeseen vaikuttavat pelastusja muut viranomaiset sekä osalliset ja omaiset kertomassa, mitä seuraa hetken huumassa ajetusta onnettomuudesta. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. 14 Raskas työ vaatii hyvää kuntoa s. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen asema 3:n ykkösvuoro huolehtii hyvin kunnostaan. Nyt pelastuskomentaja Kari Lehtokangas voi valmistautua jäämään hyvillä mielin eläkkeelle ensi vuoden alussa. Raflaava viesti puree Turvallisuusviestinnästä puhuttiin Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos täytti 150 vuotta. Stadin brankkarit ovat hyvässä vedossa.. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET 8/ 20 11 20.10. Viranomaisen ”munkkilatina” ei osu maaliin eikä uppoa kuulijaansa. 11. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 8 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIETO 9/2011 ILMESTYY 17. P.S. Nyt sellainen on syntymässä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakouluun. 8 Maarian VPK:n hälytysosaston naiset kalenteritähtinä s. Se antaa huikean näkymän siihen, miten historiallisesti vanhaa ammattia aletaan nyt hioa myös korkeamman koulutuksen avulla. Jos tavoitteena on, että ihminen voisi mahdollisimman hyvin ennalta välttää joutumasta onnettomuuteen. Historian ensimmäisen paloturvallisuuteen erikoistuvan oppituolin professori on tavoitteen mukaan virassaan vuonna 2013
14 Raskas työ vaatii hyvää kuntoa s. s. Esimerkiksi tupakointi voimistaa muiden ilman epäpuhtauksien haitallisia keuh ko ja verenkiertovaikutuksia. Pelastustieto on myös Facebookissa. s. 8 Maarian VPK:n hälytysosaston naiset kalenteritähtinä s. Seppo Pekurinen 44 Paloturvallisuuspäivä Rajamäen koulussa Eija Pitkänen 46 Älykäs paloilmoitin ohjaa myös taloteknisiä järjestelmiä Tapani Perttula 49 Pelastusalalla riittänyt muutosta 50 Stadin turvastartti osoitti vapaaehtoisuuden elävän Martti Valli 56 Kaartin vääpelistä tuli pääkaupungin palokunnan kakkosmies Juhani Katajamäki 61 Kouluttajan muistoja Otaniemestä Pentti Lakkonen 62 Ekenäs FBK on 140vuotias Johan Lindlöf VAKIOT 24 Vieraanamme: Tarja Mankkinen 48 Keskustelua: Raija Kuosmanen 52 Ulkomailta: Risto Lautkaski 63 Mirafoni myrskyt nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Saadaanko erheelliset palohälytykset maksun avulla.... TEEMALLA PELASTUSKA LUSTO JA -VARUSTEET 8/ 20 11 20.10. turvallisuus Pelastuslaitokset käsittelevät yhdessä palvelu alueessa turvallisuuspalveluita. Työ paloopistolla oli kouluttamista ja jatkuvaa koulut tautumista. 58 terveys Epäterveelliset elintavat vaikuttavat fyysi seen työkykyyn ja terveyteen erityisesti monen laista kuormitusta sisältävissä palo ja pelas tustehtävissä. 38 Haminassa palomiehen työt vuonna 1956 aloitta neen Gunnar Broforsin pisin työura alkoi Valtion palo koulussa paloalan ammatillisen koulutuksen varhais vuosina, kun Rainer Alhon johdolla ryhdyttiin 1960lu vun lopulla kehittämään alan ammatillista koulutusta. ” Reilusti yli puolet vastasi ”vähenemään”. Uusi toimintavalmiusohje jakaa rajusti mielipiteet s. 40 Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta selostuksen mukaan heinä–elokuun 2010 rajuilmojen seurauksena syntyneissä tilanteis sa havaittiin, että paikallistasolta puuttui pelastuslaitosten välinen järjestelmällinen yhteistoiminta ja sen johtaminen. s. 28 SIVUT 54–55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 8 /2 01 1 20.10.2011 8 Palokunta kohteessa nopeimmillaan 13 minuutissa 14 Helsingin pelastuslaitos on hyvässä vedossa 18 Helsingin pelastuslaitoksen värikäs historia Outi Ampuja 21 Stadin brankkareilla on hyvä brändi Samu Nyström 23 Juha Tarvainen on ensimmäinen Stadin brankkari 25 Helsingin VPK pelastaa eläimiä Piatta Rulja 30 Myrskyt vauhdittivat valmiussuunnittelua EteläSavossa Ahti Burtsoff 32 New York varautui hurrikaaniin Teija Mankkinen, Pekka Vänskä, Vesa Parkko 34 Matti Virpiaron talo hypähti maanjäristyksessä 36 Miten maatiloilla voidaan ehkäistä suurpaloja. Tämän vuoden kärkihankkeita palve lualueella ovat olleet uusi pelastuslaki sekä uusi E1rakentamismääräys. Siel lä työn alla on tällä hetkellä kuusi kärkihan ketta. s. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 9/2011 ILMESTYY 17. 7 150-vuotias Helsingin kaupungin pelastuslaitos kovassa iskussa s. 11. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 40
Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Äskettäin valmistuneet sisäasiainministeriön kertomus maan palotoimesta v. Sekä myönteistä että kielteistä kehitystä 8/2011 5. Erityisesti on kulumassa oleva vuosi ollut tässä suhteessa murheellinen. Sisäasiainministeriön kertomuksesta voidaan havaita, että niin hyvin tulipalotapausten lukumäärässä kuin myöspalovahingoissa on tapahtunut melko huomattavaa vähenemistä, lukumäärässä 1068 tapauksen eli yli 10 %:n ja palovahingoissa 692 406 053 markan eli yli 18 %:n vähennys edelliseen vuoteen verrattuna. Olisi pyrittävä löytämään uusia keinoja, joilla palontorjuntavalistus saataisiin ulottamaan vaikutuksensa sellaisiinkin koteihini, joihin esim. 1960 sekä Suomen Virallinen Tilasto antavat sangen myönteisen kuvan maamme palontorjunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Sangen huomattavaan osaan tämän vuoden palosurmista on tosin syynä alkohooli ja vuoteessa tupakointi, mutta monessa tapauksessa on myös syynä sellainen huolimattomuus tai tietämättömyys kuin lasten leikkiminen tulitikuilla tai muu varomattomuus, joka olisi neuvonnalla ja opastuksella voitu välttää ja ihmishengen menetykset siten estää. Ne osoittavat sekä palonehkäisytyön että palonsammutustoimen ilmeisesti tehostuneen ja siten päästyn palontorjuntatyössämme parantuneisiin tuloksiin. Marraskuun alkuun mennessä tänä vuonna on jo 67 ihmistä joko jäänyt liekkeihin tai muulla tavoin tulipalon johdosta menettänyt henkensä. radioja sanomalehtipropagandan vaikutus ei ulotu. Samanaikaisesti kun aineellisten palovahinkojen määrissä on todettavissa näin myönteistä ja tyydyttävää kehitystä ovat kuitenkin tulipalo-onnettomuuksien aiheuttamat ihmishengen menetykset huolestuttavassa määrin lisääntymässä. Tapahtunutta myönteistä kehitystä kuvaavat ehkä parhaiten Virallisesta Tilastosta kuudelta viimeksi kuluneelta vuodelta poimitut tilastoluvut, jotka eri suuntiin tapahtuneista vähäisistä hyppäyksistä huolimatta antavat aiheen otaksua, että yhteisin ponnistuksin on saatu ainakin tilapäisesti sulku palovahinkokäyrän aikaisemmin sangen jyrkälle nousulle
Paloturvallisuus on alana hyvin poikkitieteellinen. Professuurin painopistealueina ovat muun muassa asiantuntijoiden koulutus paloturvallisuussuunnitteluun, erityisesti toiminnalliseen paloturvallisuussuunnitteluun, paloriskien arviointiin ja hallintaan sekä pelastustoimen tehtäviin. Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo riehui Aurajoen rannalla 1827. Professuurin toimialaan kuuluu myös tutkijakoulutuksen järjestäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden yhä monipuolisempaan ja korkeataPaloturvallisuusprofessuuri perustetaan soisempaan alan tutkimukseen, jossa paloturvallisuuden kokonaisuuden eri osa-alueet voivat nivoutua yhteen selvästi tehokkaammin ja koordinoidummin. Näyttely on avoinna vielä parisen kuukautta, 18. ”Tuli on irti” -näyttelyssä on tähän mennessä käynyt 80 698 henkilöä. Uusi pelastusjohtaja sanoo ensitöinä olevan toiminnan kehittämiseen panostaminen. – Kun kaikki viran valintaa pohtineet toimielimet olivat esittäneet minua virkaan, odotus oli, että kaupunginhallituskin päätyy samalle kannalle. Suunnitelman mukaan professuuri on toiminnassa viimeistään vuoden 2013 alussa. Tuli on irti Turussa joulukuuhun asti ”Tuli on irti” -näyttelyssä voi itse kokeilla käsivoimaruiskun käyttöä. Puolet tarvittavasta rahoituksesta on saatu teollisuudesta ja puolet Palosuojelurahaston erityisavustuksena. Rahoitus mahdollistaa pysyvän professuurin perustamisen. Turussa kun ollaan, näyttelystä ei voida jättää pois Turun paloa. Mökin sammuttamiseen matkaa 51 kilometriä Riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen on valittu Pohjois-Savon pelastuslaitoksen uudeksi pelastusjohtajaksi. – Siitä huolimatta yritämme antaa kansalaisille parhaimman mahdollisen palvelun. Onhan Jukka Koponen PohjoisSavon pelastusjohtajaksi toimintaympäristökin uuden pelastuslain myötä muutoksessa. Kaupunginhallitus valitsi Koposen virkaan yksimielisesti. Neljän sammuttajan yksikön miehittivät Kemijärvellä toimivat puolivakinaiset ja sopimuspalokuntalaiset. Noin 20 neliön suuruinen mökki oli kauttaaltaan tulessa, kun noin 15 kilometrin päästä Luusuan kylästä nelihenkinen sammutusryhmä riensi paikalle puolessa tunnissa mukanaan 500 litraa vettä. Siellä on myös tulta eri näkökulmista esittelevä mielenkiintoinen näyttely ”Tuli on irti”. joulukuuta asti. Professuuri tulee tarjoamaan myös väylän yliopistotason jatko-opinnoille AMK-tasoisesta koulutuksesta. Näyttely on auki viikon jokaisena päivänä klo 11–19. 6 8/2011 Suomeen perustetaan ensimmäinen paloturvallisuusprofessuuri Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakouluun. Pelastuslaitoksen yksiköt saavuttivat syyskuisena lauantai-iltapäivänä 51 kilometrin päässä olevan kohteen noin 44 minuutissa. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden pääareena on kulttuurin ja luovan talouden tapahtumakeskus Logomo. Nämä ihmiset ovat ikänsä asuneet täällä, joten he tietävät, että oma apu on paras apu, Töyliö toteaa. Tuli on irti! -näyttely levittäytyy kaikkiaan noin 1200 neliömetrin alalle. Palotutkimusraadin tehtävänä on koordinoida, täydentää ja edistää Suomessa tapahtuvaa paloalan tutkimusta. Tämä tapahtuu yhteistyössä teollisuuden, vakuutusalan ja muun elinkeinoelämän, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, valtion ja kuntien viranomaisten sekä alan järjestöjen kanssa. Palotutkimusraati ry on kerännyt professuurin perustamista varten tarvittavan rahoituksen. – Paljolti etäisyyksien takia kyliin on perustettu omia sammutusosastoja, kuten Luusuaankin. Pelastustoimintaa johtanut P3, palotarkastaja Reino Töyliö kertoo, että talviaikaan kauimmaiset asuintalot sijaitsevat jopa 80 kilometrin päässä paloasemasta. Saunamökki tuhoutui täysin tulipalossa Kemijärven Juujärvellä. Palokunnan kalustoa on esillä historian saatosta.. Irtaimistosta onnistuttiin osa pelastamaan
Suurin osa kuvista otettiin aseman edustalla, mutta uimakuvat Uittamon rannalla Ispoisissa Turussa. Jokainen kahdeksasta kuvattavasta sai ideoida kuvansa itse ja kuvaaja antoi vinkkejä. Äideille emme tosin ole kalenterista kertoneet, enkä minä iskällekään. Kuvat otti hevospiireistä tuttu valokuvaaja Sari Markus. – Olisi kyllä saatu monta kuvaus assistenttia! Luulisi, että poikaystävät ja miehet olisivat edes hitusen mustasukkaisia. Yhteiskuvista saimme vetää pitkää tikkua, koska joku aina mielestään onnistui kuvassa huonosti, Arppe kertoo ja jatkaa. Loppuunmyyty! Viidensadan kierreseinäkalenterin painos on jo myyty loppuun. Maarian VPK:n hälytysosaston naisilla kävi näin ja tuloksena oli viime kesänä kuvattu palonaiskalenteri 2012. – Tästä on puhuttu monta vuotta ja vitsiä väännetty. Rinnanmitalla sinun turvallisuutesi puolesta Syyskuu 2012 Lokakuu 2012 – Hehän meidät itsekin palokuntalaisina tähän yllyttivät! Olemme saaneet vain myönteistä palautetta. Maarian VPK:n aseman pihalla on käyttökiellossa oleva varastorakennus, jonka eteen Annukka istahti Aatamin asussa. Oli heinäkuu ja lämmintä, muurahaisetkaan eivät kiusanneet, Annukka muistelee nauraen. 8/2011 7 J oskus se mitta tulee vinoilusta täyteen. – Nauroimme kaksin kerroin kippurassa kuvauksissa. Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Sari Markus Helmikuu 2012. Kalenterista kiinnostuneille ilouutinen, että kalenterista otetaan ehkä lisäpainos. Kalenteria voisi jalostaa myös turvallisuuteen liittyvillä sloganeilla. Kalenterin vähäiset tuotot käytetään palokunnan yhteishengen kohotukseen retken tai juhlan merkeissä sekä jollain tapaa naapurikoulun kummiluokan paloturvallisuuteen. – Paikka on niin karmean näköinen, että se on samalla ihana. – Markkinoimme kalenteria vain Facebookissa ja toki sana levisi myös puskaradion kautta. Kuvia kertyi yhteensä yli 900, joten oli iso homma valikoida niistä 12 kalenteriin. Lisätietoja sähköpostilla: annukka.arppe@ maarianvpk.fi tai Facebookista. Lähinnä hälytysosaston pojat ovat uhonneet, että ette uskalla tehdä kalenteria ja mepä päätimme näyttää!, kertoo Annukka Arppe, joka toimi hankkeen alkuvaiheen puuhanaisena. – Kalenterikuvissa on tietoisesti alan kalustoa ja esimerkiksi palovaroittimia. Tilauksia tuli niin Karigasniemeltä kuin Sveitsistä ja Virosta, Annukka Arppe kertoo
8 8/2011 TOIMINTAVALMIIUSOHJE Uudessa toimintavalmiusohjeessa toimintavalmiusaika on ykkösriskialueella 13 minuuttia. Toimintavalmiusaika on uudessa ohjeessa mitoitettu tulipalojen perusteella. Ilmoitusaika alkaa siitä, kun onnettomuus tapahtuu ja päättyy siihen, kun hätäilmoitus Palokunta kohteessa nopeimmillaan 13 minuutissa Uusi toimintavalmiusohje kiersi lausunnoilla – voimaan vuoden alussa Tekstit: Esa Aalto Kuvat: Ilkka Luoma ja Kimmo Kaisto. Perusperiaatteena on se, että jos pelastustoimi kykenee vastaamaan rakennuspaloihin ohjeessa mainituilla periaatteilla, se kykenee vastaamaan riittävän nopeasti myös muihin onnettomuustyyppeihin edellyttäen, että eri onnettomuustyyppien vaatimat kalustotarpeet on otettu huomioon. Ija II-riskiluokat ovat sellaisia, joissa palojen leviäminen palo-osastosta toiseen on todennäköistä, jos tehokasta pelastustoimintaa ei voida nopeasti aloittaa. Toimintavalmiusaika on mitoitettu siten, että I-riskiluokassa on tavallisesti yli 3-kerroksisia kohteita, II-riskiluokassa on ainakin 3-kerroksista kerrostaloasutusta tai rivitaloasutusta, III-riskiluokassa ei enää ole tavallisesti kerrostaloasutusta ja IV-riskiluokassa on vain yksittäisiä taloja harvakseltaan. Tulipalo on dynaaminen onnettomuustyyppi, joka leviää suhteellisen nopeasti, jos tehokasta pelastustoimintaa ei tehdä. IIIja IV-riskiluokat taas ovat sellaisia, joissa palot tavanomaisesti eivät leviä rakennuksesta toiseen. Tarkoitus on saada uusittu toimintavalmiusohje voimaan 1.1.2012. Toimintavalmiusohjetta laatineen työryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta kertoo, että sen jälkeen hänen on tarkoitus yhdessä ylitarkastaja Rami Ruuskan kanssa käydä kaikissa pelastuslaitoksissa keskustelemassa uudesta ohjeesta. U usi toimintavalmiusohje oli lausuttavana lokakuun puoliväliin asti ja nyt lausuntojen perusteella ryhdytään valmistelemaan lopullista ohjetta. Yksikön esimies on puolestaan pelastustyönjohtaja. Uudessa ohjeessa pelastustoimen muodostelmalla on oma johtajansa eli P3 on nyt pelastustoiminnanjohtaja
Lähtöaika on se aika, joka alkaa siitä, kun palokunta saa hälytyksen päättyen siihen, kun ensimmäinen yksikkö on lähtenyt. Toiminnan kehittämisen kannalta on olennaista saada tilastotietoa toteutuneista ensitoimenpiteisiin kuluvista ajoista. III-riskiluokassa lyheneminen on jopa 5 minuuttia eli 25 prosenttia. Jos kyseessä on sopimuspalokunta, lähtöaika on pidempi, tavallisesti 5 minuuttia sopimuksen mukaan, kuin jos kyseessä on päätoiminen jatkuvasti miehitetty paloasema. Tiedusteluja selvitysaika alkaa onnettomuuskohteelle saapumisesta ja päättyy siihen, kun konkreettinen apu alkaa. Tarkoitus on, että ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa aletaan mitata ja tilastoida. Riskiluokassa I on tavallisesti useampikerroksisia tai muuten monimutkaisia kohteita, joissa ensitoimenpiteisiin kuluu enemmän aikaa kuin IItai III-riskiluokassa. Lähtöaika on kiinni palokuntamuodosta ja oletuksena on, että päätoiminen jatkuvasti miehitetty muodostelma kykenee lähtemään minuutin kuluessa hälytyksen saatuaan, kun taas sopimuspalokunta kykenee lähtemään 5 minuutin sisällä hälytyksen saatuaan. II-, IIIja IV-riskialueilla riippuu palokuntamuodosta, miten nopeasti lähtö tapahtuu. 8/2011 9 TOIMINTAVALMIIUSOHJE soitetaan. IIIja IV-riskiluokissa toimintavalmiusaika lyhenee. Toimintavalmiusajan määrittämisessä on ohjeessa lähdetty siitä oletuksesta, että hätäkeskus kykenee hälyttämään tarpeelliset muodostelmat 2 minuutin kuluessa siitä, kun soitto yhdistyy teknisesti hätäkeskukseen. Kysyimme muutamilta alan ihmisiltä, mitä mieltä he ovat uudesta toimintavalmiusohjeesta. Laskennallista aikaa käytetään vain silloin, kun mitattua aikaa ei ole jostain syystä kirjattu. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika alkaa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. Näin ollen ajoaikaan käytettävä aika vaihtelee sen mukaan, miten nopea lähtöaika on. Ensitoimenpiteisiin kuluva aika on laskennallista aikaa, koska tällä hetkellä sitä ei mitata lainkaan. Sen sijaan kaikki muut ajat on mahdollista mitata suhteellisen luotettavasti. Ilmoitusaikaa ei monissa tapauksissa pystytä määrittelemään. Ajoaika alkaa siitä, kun yksikkö on lähtenyt ja päättyy siihen, kun yksikkö saapuu onnettomuuspaikalle. Hälytysaika on se aika, joka hätäkeskukselta kuluu tarvittavan avun hälyttämiseen hätäilmoituksesta. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan koostuminen (minuuteissa).. Tämä tarkoittaa sitä, että hätäilmoitukseen on joko vastattu tai hätäilmoitus on mennyt jonoon. Lue vastaukset seuraavilta sivuilta. Uutena tulee myös se, että asutulla IV-riskiluokan alueella on suunniteltava toimenpiteet, jos toimintavalmiusaika ylittää 40 minuuttia
– Toimintavalmiusajan uusi määrittely avautuu vaikeasti asiakkaille, vaikka muutosta juuri sillä perustellaan. Muutos nykyiseen, mielestäni selkeään malliin, on suuri. Laadullisia asioita on paljon vaikeampi määritellä ja arvioida, mutta ei se ole mikään peruste kehittymättömyydelle. – Savusukeltajien määrä eri riskiluokissa tuntuu kikkailulta. Toivottavasti se johtaa edes siihen pieneen kehitysaskeleeseen myös päivittäisessä toiminnassa. Uusi ohje on erittäin tervetullut, Helminen sanoo. Hän on laatinut pelastuslaitosten yhteistä lausuntoa toimintavalmiusohjeesta. Yhteistyötä joudutaan tekemään entistä enemmän myös onnettomuusPieni askel eteenpäin paikalla. Ryhmäajattelu tulisi esiin pienissä tilanteissa. – Siinä on sopivasti joustavuutta suunnitteluun. Pelastusryhmä tullee hoitamaan arviolta 75 % kaikista hälytyksistä. Pelastuslaitosten vastuulle jäävä johtamisjärjestelmän suunnittelu on keskeisessä roolissa. Yhteistyön on toimittava entistäkin paremmin riippumatta kuntarajoista tai edes henkilöstön suorittamista tutkinnoista. Pelastusjoukkueen määritelmän laajentaisin 2–5 pelastusyksikköön ja pelastuskomppanian 2–5 pelastusjoukkueeseen. Kuinka hyvin muodostelma suoriutuu tehtävästään. Kellolla, yksiköiden määrällä, savusukeltajien määrällä, leuanvedon toistomäärällä… Miksi toimintaa ei arvioida laadullisilla mittareilla. Nykykäytäntö vastesuunnittelussa tukee kyseistä ajattelumallia. Voidaan asia toki ratkaista sormella osoittelemalla ja syyllistä etsimällä, mutta jos toimintaa halutaan parantaa, niin se edellyttää yhteistyötä. Ija II-riskiluokkien tavoiteaikaero on Helmisen mielestä huomattavan pieni, vaikka sen määräytymistä onkin ymmärrettävästi perusteltu. Uudessa ohjeessa käytetty suunnittelumalli on hänen mielestään hyvä askel parempaan suuntaan. Apua tarvitsevalle on merkitystä sillä, kuinka nopeasti hän saa tarvitsevansa avun eikä sillä, mihin se aika on kulunut. – Pelastuslaitosten ja hätäkeskusten on tehtävä yhteistyötä, koska toimintavalmiusaikaa mitattaessa kiinnitetään huomiota kokonaisaikaan. Toisaalta III-riskiluokan alueelle ei vaadita savusukelluskelpoisuutta, mikä lienee päinvastaisesti kohtuutonta. – Kun uutta ohjetta otetaan käyttöön, on tasapainoiltava sopivan jouston ja toisaalta selkeän ohjeistuksen kanssa. Johtamisen ohjeistamista pitäisi tehostaa hänen mielestään tilanteissa, joissa tilanne koskee useampaa aluelaitosta.. Ymmärrän kokonaisajan merkityksen, mutta tällaisenaan en aikajanaa ottaisi käyttöön. Myös hätäkeskuksen toimintavalmiusSopivasti joustavuutta ajan liittämistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaan tulisi miettiä uudelleen. Asioita on viilattu paremmiksi, mutta miksi niitä ei ole uskallettu ajatella uudelleen. – Vanhakantaisesta lähestymistavasta huolimatta uusi toimintavalmiusohje on hyvä ohjenuora operatiivisen toiminnan tueksi. Ohjeen muutamista puutteista huolimatta, sitä on käsittääkseni käsitelty suunnilleen samalla tavalla kaikissa aluelaitoksissa, toteaa pelastuspäällikkö Risto Helminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. – Pelastusyksikkö olisi mielestäni edelleen pienin pelastusmuodostelma. – Nykyinen voimassa oleva toimintavalmiusohje on ollut erittäin tärkeä ”paperi” pelastustoiminnan suunnittelulle. Toteutuneet onnettomuudet huomioidaan suunnittelussa ja tehtävien kiireellisyysluokitus auttaa vastesuunnittelua. Riskiluokkaa voidaan perustellusti nostaa, mutta miksei myös laskea. Pelastusryhmä voi muodostua eri palokuntien ja asemapaikkojen henkilöstöstä. Toivottavasti asiakasta ei unohdeta tässä välissä, Ville Bräysy huomauttaa. – Toimintaa ohjeistetaan asiakkaan näkökulmasta, ja asiakasta vartenhan pelastustoimi on. Pelastustoimelle tyypillisesti kaikkea mitataan ja arvioidaan määrällisillä mittareilla. Toimintavalmiusohje mahdollistaa toimivan ja tehokkaan operatiivisen toiminnan toteuttamisen. Yhteistyön kehittäminen on koko toimialan kannalta hyvä asia, vaikka se tehtäisiinkin pakon edessä. Neljä savusukeltajaa Iriskiluokan alueelle tuntuu kohtuuttomalta. Hyvä asia asiakkaan ja koko pelastustoimen kannalta on hänen mielestään myös se, että uusi toimintavalmiusohje ”pakottaa” yhteistyöhön. 10 8/2011 Sopimuspalomiehenä Tyrnävällä toimiva Ville Bräysy pitää uutta toimintavalmiusohjetta kehitysaskeleena oikeaan suuntaan. – Huolimatta oikeasta suunnasta, koin hienoisen pettymyksen tutustuessani toimintavalmiusohjeeseen. Siksi on erittäin tärkeä käydä lausunnot huolella läpi ja aikataulustakin hieman tinkien valmistaa uuden sukupolven toimintavalmiusohje pelastuslaitosten suunnittelun apuvälineeksi. Ratkaisevaa on kuitenkin se, että miten ohje jalkautetaan kentälle. Saako asiakas tarvitsemansa avun. Onko päästy parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tehokkaasti ja taloudellisesti. Ensitoimenpiteisiin menevää aikaa tulee seurata ja kehittää siihen luotettava menetelmä, mutta tämä käytäntö on oman jatkotyön asia
Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston puheenjohtaja, Laajasalon VPK:n päällikkö Aki Koivunen pohtii, onko tarpeen liittää hätäkeskuksen käsittelyaikaa toimintaTarvitaanko hätäkeskusaikaa. Silloin valitaan myös työskentelytaktiikka. – Toimintavalmiusohje on tärkein pelastustoimintaa ohjaava ohje, jonka valtion valvova ja ohjaava viranomainen antaa alueelliselle pelastustoimelle. Ne ovat varsinaista pelastustoimintaa. Ohjeen työryhmään pitää kutsua myös pelastustoimen operatiiviseen toimintaan perehtyneitä henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemystä johtamisesta vaativissa onnettomuustilanteissa. Toimintavalmiusaikaan pitäisi sisältyä lähtöaika ja ajoaika onnettomuuskohteeseen. Pelastustoiminnan taso laskee – Toimintavalmiusohje on merkittävä työkalu pelastuslaitoksille sen oman toiminnan suunnittelua varten, sanoo raumalainen palomies ja JHL:n paloja pelastusalan unionin puheenjohtaja Auvo Koskialho. Ajatus pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osatekijöistä hämää Koskialhon mielestä varsinaisen palokunnan toimintavalmiutta. – Lausunnolla oleva toimintavalmiusohje on suoraan sanottuna erittäin huono kokonaisuus, jossa esimerkiksi ”tulisi, riittävä, tarpeeksi nopea” ympäripyöreillä ilmauksilla pyritään kätkemään mitätön sisältö korulauseisiin asiakaslähtöisyydestä. – Ohjeen valmistelussa ei ole käytetty operatiivisen henkilöstön asiantuntemusta, joka heijastuu ohjeessa ymmärtämättömyytenä esimerkiksi tilanteiden johtamisen osalta. 8/2011 11. – Ohjeen valmistelussa pitää harkita myös sitä, onko aihetta laatia toimintavalmiusohjeet erikseen ammattija sopimuspalokunnille, Auvo Koskialho sanoo. Väheksymättä tai nollaamatta ketään. II-, IIIja IV-alueilla ei tarvitse ainakaan alussa savusukeltaa ollenkaan, jos noudatetaan pelastussukellusohjetta. Toteamus osoittaa, että ohje tältä osin on jäänyt arvuuttelun asteelle. asteen lähtöihin. Tähän väliin olisi tarvittu ehdottomasti uusi muodostelma, muodostelmat olisi voitu jakaa 1. – Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta olisi järkevää, että toimintavalmiusohje palautetaan uudelleen valmisteluun. – Tappovarttia on muutettu sen kummemmin perustelematta 13 minuuttiin ykkösalueel la. Ammattipalokunnille ja sopimuspalokunnilla tulisi olla oma toimintavalmiusohje. Palomies asetetaan kohtuuttoman valinnan eteen pelasta ja riko työturvallisuudesta annettua ohjetta. asteen lähdöistä 5. Kyseessä on kuitenkin ainoa asiasta annettu ohje, jota oikeusasteessa käsitellään riitatapauksissa ohjaavana normina. Ei niin, ettei tiedetä, mistä ja kuinka paljon henkilöstöä on tulossa. – Pelastustoimen varsinainen toimintavalmiusaika alkaa siitä, kun yksiköt ovat hälytetty. Ohje on niin huono, ettei sitä pitäisi edes enää jatkokäsitellä, vaan se olisi palautettava uudelleen valmisteltavaksi, hän jyrähtää. Epämääräisiä olettamuksia ja toivomuksia valmiusaikaan. Ei ole johtamisen kannalta järkevää suunnitella strategiaa odottamalla väkeä onnettomuuspaikalle, jos niitä ylipäätään sattuu tulemaan, hän korostaa. – On hämmästyttävää, että ohjeessa käytetään epämääräisiä olettamuksia ja toivomuksia, joilla oletetaan tuettavan pelastuslaitosten tehokasta operatiivista toimintaa. – Pelastusosaston ylin johtaja on omalla suullaan kertonut, ettei ohjetta tarvitse noudattaa, koska se on vain ohje. Esitys sotii sisäasiainministeriön aiemmin julkaisemaa pelastussukellusohjetta vastaan. Luonnoksen suurin heikkous on hänen mielestään se, että pyritään ahtamaan koko pelastustoimen laaja kenttä samaan ohjeeseen. – Toimintavalmiusaikaa käsiteltäessä uudessa toimintavalmiusohjeessa pitäisi selkeämmin määritellä myös joukkueen johtajan saapuminen. Luovutaan pelastamisesta ja siirrytään ulkosammutukseen. – Toimintavalmiusaikaa arvuutellaan myös siltä osin, minkälaisia palokuntasopimuksia pelastuslaitoksella on. – Lähdöissä on puututtu yksikkölähtöihin, pelastusryhmä, vaikka ongelma on joukkuelähdön ja komppanialähdön välinen suuri ero. – Johtaminen on arpomista, ellei johtaja tiedä onnettomuuskohteeseen tulevaa henkilöstöä. – Tämä ohje ajaa ammattipalokunnat alas, laskee pelastustoiminnan tasoa sekä vaikeuttaa johtamista, ja kaikki tämä tehdään työryhmän mielestä asiakaslähtöisesti, Jari Korkiamäki huomauttaa. Toimintavalmiusohjeen tavoitteena on auttaa määrittelemään pelastuslaitoksen tarjoama pelastustoiminnan palvelutaso.” Henki on se, että kun tason asettaa tarpeeksi alas ei tule ongelmia. Pelastustoiminnan johtamisen ja tehokkaan työskentelyn kannalta on hänen mielestään erityisen tärkeää, että pelastustyön johtaja, päivystävä pelastusviranomainen, paloesimies, yksikön johtaja, tietää, montako palomiestä ja minkä tasoisia kohteeseen on matkalla. On erittäin arveluttavaa, kuten ohjeessakin todetaan, että ensitoimenpiteisiin käytettävää aikaa ei lasketa ollenkaan. Pelastustoiminnan johtaja kokoaa ensin pelastusyksiköt kohteessa ja aloittaa toiminnan, kun se on valmis. Toimintavalmiusaika päättyy siihen hetkeen, kunnes hälytetyt yksiköt saapuvat kohteeseen. – Ennakoitavuus poistuu, kohteeseen tulee miehiä mistä, miten ja missä varusteissa vaan. – Pelastustoiminnan muodostelmat pitää koota siten, että pelastusyksiköt ovat miehitetyt ammattitaitoisilla henkilöillä. Nyt kun kaikessa yritetään mennä niin, että myös jokainen sopimuspalokunta saadaan mukaan, se aiheuttaa kohtuuttoman minimivaatimustason ammattipalokunnille. Tuleeko pelastustoimintaa johtava henkilö yksikköjen mukana ja samassa ajassa vai voiko tulla myöhemmin, Koivunen toteaa. Lähtöjen kokoaminen kohteessa estää Korkiamäen mielestä hyvän johtamisen. – On mahdotonta sovittaa ammattimainen pelastustoiminta ja sopimuspalokuntatoiminta samaan ohjeeseen. Työturvallisuuden kannalta on hänen mielestään arveluttavaa, että riskiluokka kakkosessa edellytetään vain kahta savusukelluskelpoista palomiestä. Kaksi suoraa lainausta ohjeesta: ”Ohjeessa mainittuja periaatteita voidaan käyttää myös pelastustoiminnan kokonaistehokkuuden arvioinnissa. – Ensitoimenpiteisiin kuluvassa ajassa tehdään tiedustelua ja silloin alkaa kohteessa johtaminen. Siksi ei olekaan ihan sama, mitä siihen on kirjoitettu ja miten sitä tulkitaan, sanoo helsinkiläinen palomestari Jari Korkiamäki
– Olisi ollut toivottavaa, että uudessa toimintavalmiusohjeessa olisi kyetty osoittamaan aikaisempaa enemmän suunnitteluperusteita myös suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen suunnittelua varten. Lisäksi on hänen mielestään muistettava, että niin nykyinen kuin uusi toimintavalmiusohje on tarkoitettu ensisijaisesti pelastustoiminnan suunnitteluun. Mitä lisäarvoa saadaan, kun toimitaan erilaisilla ajoilla. Sen pitäisi päättää, joka maksaa, Lehtokangas sanoo. Neliportaista kiireellisyysluokitusta on käytetty ensihoidossa jo pitkään ja menestyksellisesti ja poliisillakin on oma kolmiportainen luokituksensa. On myös korostettava sitä, että pelastustehtävää johtava P4 tekee valmistelutöitä jo ajomatkan aikana selvittämällä muun muassa kohdetta tietotekniikan avulla. Pelastustehtävien kiireellisyysluokitus auttaa hätäkeskusta ja tarvittaessa pelastustyönjohtajaakin priorisoimaan tehtäviä pelastustoimen resurssien käydessä vähiin. Työkalu pelastustoiminnan suunnitteluun Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Kari Lehtokangas pohtii yleisellä tasolla sitä, onko ollut hyvä, että ministeriön johdolla on valmisteltu uutta toimintavalmiusohjetta, josta päätökset tehdään ja vastuu kannetaan kunnallisella tasolla. – Huolimatta siitä, että perinteinen palokunnan toimintavalmiusaika on saanut rinnalleen uuden aikaisempaa pidemmän kokonaistoimintavalmiusajan, avunsaantiajan, niin nyt lausunnolla olevan ohjeen kokonaistoimintavalmiusajat eri riskiluokissa ovat joko säilyneet entisellään tai jopa hivenen lyhentyneet, jos niitä verrataan toimintavalmiusaikaan sisältyvällä ajoajalla. – B-kiireellisyysluokan tehtävissä, jotka usein ovat yhden yksikön tehtäviä, riittäisi mielestäni vallan mainiosti vaatimukseksi kaksi savusukelluskelpoista henkilöä. – Kyllähän sen voi ajatella aiheuttavan epäluuloja, kun aikaisemmin kuudessa minuutissa tullut palokunta tuleekin nyt 13 minuutissa. Avun antamiselle on välttämätöntä, että pelastusyksiön esimies selvittää, mitä todella on tapahtunut. Siihen vaikuttavat myös muun muassa hätäkeskukset, sää ja liikenne, ja sen vuoksi suunnittelussa käytetyt teoreettiset laskentamallit antavat huomattavasti paremmat tulokset kuin käytännön hälytystehtävissä on mahdollista saavuttaa. Lehtokangas sanoo, että esimerkiksi Ruotsissa toimintavalmiusaika on pidempi. Meillä pitäisi olla tutkittua tietoa siitä, mikä on erilaisten toimintaaikojen merkitys. 12 8/2011 – Jo uuden toimintavalmiusohjeen valmistelu on herättänyt meissä pelastusalan ammattilaisissa pelonsekaista odotusta, siitä kuinka uusi toimintavalmiusohje murentaa pelastustoiminnan perusteet perinpohjaisesti, mutta näin ei käynytkään, sanoo pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän korostaa myös sitä, että ohjeesta päätettäessä on pohdittava, mikä vaikutus sillä on laitosten imagoon ja myös resurssien saantiin. Viime vuonna Helsingin pelastuslaitoksen yksiköiden keskimääräinen toimintavalmiusaika oli 6.26 minuuttia. Pelastustoiminnassa tehtävät ovat erilaisia ja mielestäni tämä pitäisi ottaa toimintavalmiudessakin huomioon. Vaikka todetaankin, että myös ohjetta paremmin saa tehdä, ei sillä ole realismin kanssa mitään tekemistä. – Ihmiset alkavat aivan varmasti kysellä, kun eivät palvelua saa enää entisessä ajassa. Pitäisikö sen päättää, joka maksaa?. Kari Lehtokangas sanoo ymmärtävänsä hyvin, että uudessa ohjeessa erityisesti toimintavalmiusaika herättää alalla epäluuloja. Nyt toimintavalmiusohjeessa olevat suoritevaatimukset kattavat vain päivittäiset pelastustoimen hälytystehtävät. Jopa sillä voi olla merkitystä apua saavan turvallisuuden tunteelle, että näkee apua tulevan, mutta vielä tärkeämpää on huomioida tiedustelun merkitys. – Joillakin alueilla uusi ohje ei muuta kovinkaan paljon toimintaa nykyisestä, ja joillekin voi olla myös hyödyksi, että ohje annetaan ylhäältä. – Muutos on tapahtumassa myös pelastusryhmän savusukellusvaatimuksissa, kun uudessa toimintavalmiusohjeessa edellytetään Iriskiluokassa neljältä henkilöltä savusukelluskelpoisuutta 13 minuutin kokonaistoimintavalmiusajassa. Mikä todellakin on toimintavalmiusajan vaikuttavuus. Kaikesta huolimatta Lehtokangas pitää tarpeellisena, että toimintavalmiusaikaa pyritään nyt avaamaan, mutta sitä pitäisi kenties pohtia vielä perusteellisemmin. Landstedtin mielestä vaatimus neljästä savusukeltajasta on ymmärrettävä A-kiireellisyysluokan tehtävissä, jotka useimmiten ovat usean yksikön tehtäviä, ja joissa savutai kemikaalisukelluksen todennäköisyys on suuri. – Tehtävien kiireellisyysluokat ovat uusi tuttavuus pelastustoimen tehtävien osalta. Nyt päättäjät saattavatkin päästä liian helpolla, kun käsittelevät pelastustoimen asioita. Sitä on hänen mukaansa vaikea perustella suurelle yleisölle. Tärkeintä hänen mielestään on se, että niin ensihoidon kuin pelastustoiminnan toimintavalmiusajat yhdenmukaistetaan. – Pelastustehtävien sisältö olisikin otettava paremmin huomioon toimintavalmiusohjeessa. – Pelastustoiminnan seurantaan ja arviointiin toimintavalmiusohjeen periaatteet sopivat huonommin, koska kokonaistoimintavalmiusaikaan vaikuttaa myös moni pelastuslaitoksen toiminnasta riippumaton tekijä. Lehtokankaan mielestä on päätettävä, mikä on toimintavalmiusajan tärkein lähtökohta. Tällaisesta vaikuttavuudesta tarvitsemme tutkittua tietoa. Pelastuslaitokset ovat laatimassa myös yhteistä lausuntoa, mutta Lehtokangas painottaa, että laitokset ovat hyvin erilaisia ja katsovat tätäkin asiaa eri tavalla kukin omasta näkökulmastaan. Se puolestaan vaikeuttaisi tarpeettomasti työrajoitteisten ikääntyvien palomiesten sijoittamista operatiivisiin tehtäviin tai aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia pelastusyksikön miehityksen kasvaessa nykyisestä. – Toimintavalmiusajan olisi alettava siitä, kun apua tarvitsevan puhelinsoitto alkaa soida hätäkeskuksessa. Kari Lehtokangas sanoo, että uudessa ohjeessa eniten mielipiteitä on jakanut siihen kirjattu toimintavalmiusaika. – Miksi näin on. – Meillä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, jossa pelastusyksikön miehitys on paloesimies ja kolme palomiestä, uusi toimintavalmiusohje edellyttäisi yhden pelastusyksikönkin tehtävissä I-riskiluokassa kaikilta miehistön jäseniltä savusukelluskelpoisuutta. Mielestäni tästä hyveestä on pidettävä kiinni. Päättäjät toki perustavat toimintansa tehtyyn ohjeeseen. Palomiehen ammattiin on hyveenä perinteisesti kuulunut nopeus ja siitä ovat pitäneet myös veronmaksajat. Muutamia vuosia sitten se oli niin heikko, että silloinen EteläSuomen lääninhallitus antoi Helsingille siitä huomautuksen. – Ensihoidossa valmiusaika ulotetaan siihen, kun apua tarvitseva alkaa saada apua. – Onko se ihmisen eli asiakkaan kannalta asiaa tarkasteltuna vai se, kun pohdimme työn onnistumista; silloin tarkempi mittausaika on oleellisempi. – Pitäisikö toimintavalmiudesta voidakin tehdä päätökset paikallisesti, ilman jossakin ylhäällä tehtävää ohjetta
Tällaisen hyvän kehityksen vieminen käytäntöön tulee olemaan erittäin vaikeaa, koska esimerkiksi Pohjois-Karjalan harvaan asutuilla seuduilla ei vain yksinkertaisesti asu ihmisiä riittävän lähellä paloasemia. Ohje on tärkeä koko alalle, niin vakinaisille kuin vapaaehtoisille. Kysymys on myös meidän työturvallisuuteemme vaikuttavasta asiasta. PARANEEKO TEHOKKUUS. – Tilaisuus järjestetään Faktia-auditoriossa, jossa paikkoja on rajoitetusti, mutta ilmoittautua voi sähköpostilla: isto.kujala@sspl.fi Forssassa puhutaan toimintavalmiusohjeesta TOIMINTAVALMIUSOHJE TULEE – OLETKO VALMIS. Uusi ohje on ollut lausuttavana lokakuun puoliväliin saakka. Hänen tässä esittämänsä näkemykset ovat hänen eivätkä johtamansa laitoksen, sillä lausunto oli valmisteilla. Väestönsuojelun sisällyttäminen esitykseen on hyvä asia. Yksi tällaisista on regressiomalli. – merkittävimmät muutokset nykyiseen pelastusylitarkastaja Taito Vainio Sisäministeriö, pelastusosasto Ohje valvonnan työkaluna – millaiset eväät ohje antaa valvojalle. – En halua millään tavalla väheksyä sopimuspalokuntatoimintaa, mutta mielestäni olisi tarpeen pohtia ohjetta niin, että sellainen tehtäisiin sekä päätoimisille että sivutoimisille. apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus Porin kaupunki Ohje heikentää turvallisuutta – palomies näkee asian toisin puheenjohtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto Ohje pelastuslaitoksen näkökulmasta – näin meillä Pohjois-Karjalassa pelastusjohtaja Jorma Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos VAPAA PÄÄSY! • 11.00 Lounas • 12.00 Alustukset • 13.30 Kahvi • 13.50 Keskustelu • 15.00 Päätös SSPL TARJOAA kenttälounaan ja taukokahvin. ILMOITTAUDU NYT – PAIKKOJA RAJOITETUSTI! tä heistä huolehditaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo, että 10-vuotista taivaltaan juhliva liitto halusi järjestää ajankohtaiseen aiheeseen liittyvän seminaarin. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset kysymyksesi alustajille viimeistään 20.10.2011 mennessä osoitteeseen isto.kujala@sspl.fi. – Näyttää siltä, että esitetty toimintavalmiusaika tiukkenee II-ja III-riskiluokissa. Nikulan mielestä toimintavalmiusohjeen suurin ongelma on siinä, että siihen yritetään liittää mukaan erilaiset alan toimijat. Mielestäni tällainen toiminta ei tue hyvää hallintotapaakaan. PIENENEVÄTKÖ ASEMIEN VAHVUUDET. HEIKENTYYKÖ TYÖTURVALLISUUS. – Vähintäänkin voi mielestäni kyseenalaistaa kyetäänkö esitetyllä ohjeella lisäämään palomiesten työturvallisuutta. Ensitoimenpiteisiin kuluvan ajan luotettava mittaaminen tulee hänen mielestään olemaan hankalaa, koska siihen ei ole käytettävissä työkalua. VAIKEUTUUKO JOHTAMINEN. Senkin jälkeen ohjetta toki puidaan ja niin tehdään muun muassa 5. Voisiko siinä olla vaihtoehtona pelastusryhmä. Tätä tärkeää asiaa työryhmä korostaa miltei ”kädestä pitäen” edellyttämällä Pronton tietojen täyttämistä viivytyksettä ja oikein, Parviainen painottaa Sen sijaan hän tähdentää, että ohjeluonnoksen sinällään hyvät ja kannatettavat ehdotukset ovat toteutettavissa huomattavasti helpommin tiheimmin asutuilla alueilla kuin harvaan asutuilla. johtaja Taneli Rasmus Länsija Sisä-Suomen Avi Uusia työkaluja ylläpitäjän pakkiin – rukataanko pt-päätöksiä ja mihin suuntaan. Näin emme saa halukkaita ja kyvykkäitä harrastamaan nykyaikaista palokuntatoimintaan. 8/2011 13 Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula sanoo, että hyvää uudessa toimintavalmiusohjeessa on, että I-riskialueella vaaditaan tehtävään neljä savusukelluskelpoista. Toimintavalmiusaika on tietyllä tavalla määritelty ohjeluonnoksessa ja Kim Nikulan mielestä käytäntö lopulta osoittaa, onko se toimiva. SUPISTUUKO ASEMAVERKOSTO. Työryhmän esityksessä pitäisi hänen mielestään ohjata pelastuslaitoksia myös seikkaperäisemmin ja tarkemmin toteuttamaan johtamisjärjestelmän uudistamista saatujen kokemusten ja näkemysten, esimerkiksi P2järjestelmän perusteella. SEMINAARIN JÄLKEEN klo 15.15 SSPL:n sääntömääräinen vuosikokous Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Pekka Koivunen Palokuntalainen -lehti Juhlaseminaarin avaus puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas Suomen Sopimuspalokuntien liitto Toimintavalmiusohjeen rooli pelastustoimessa – katsaus historiaan, tähän päivään ja huomiseen pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäministeriö, pelastusosasto Mikä muuttuu. – Siten se on laskennallinen aika tai arvio. Näin olisi saatu tietoa sen todellisesta toimivuudesta, Kim Nikula pohtii. Voisiko työryhmä vielä miettiä reunaehtoja vaikka taajaman asukastiheyden ja asukkaiden keski-iän näkökulmasta, Jorma Parviainen ehdottaa.. Halutessasi kysymyksesi esitetään anonyymisti. ALAN DOKTRIINI MUUTTUU – VAI MUUTTUUKO. Kim Nikula sanoo, että ohjeluonnokseen kannan ottaminen on myös vaikeata, koska ei ole käytettävissä kaikkia tietoja, jotka ovat ohjeluonnoksen perustana. Asiantuntijatilaisuus onkin Kujalan mukaan tarkoitettu kaikille alan toimijoille. Tämän huomioiminen olisi tärkeää uudessa toimintavalmiusohjeessa. Kysymyksiä voi esittää myös etukäteen ja toivottavasti keskustelu Forssassa on vilkasta ja antoisaa. Me haluaisimme työhömme näin oleellisesti vaikuttavaa asiaa olla yhteistyössä rakentamassa. – Esimerkiksi maakuntaamme on jo nyt muodostunut alueita, jonne ei saada aikaajoin esitetyssä määräajassa koolle pelastusjoukkuetta. – Väestönsuunniteluun ja valmiuteen liittyvät asiat ovat nousseet eräillä pelastustoimialueilla miltei yhtä tärkeiksi kuin eurot. Sen sijaan hän ihmettelee, miksi samaa ei vaadita muilla riskialueilla. – Työryhmän työssä kiinnitetään huomio toimintavalmiuden kehittämiseen. – Sellainen on totta kai uutta toimintavalmiusohjetta käsittelevä seminaari. – Toivon kovasti, että myös ammattihenkilöt, jotka päätyökseen toimivat pelastusalalla, tulisivat mukaan Forssaan. Esitetty, sinällään hyvä savusukellusvahvuusvaatimus tiukkenee myös I-alueella. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. – Niissä tulipalo voi olla yhtä vaarallinen onnettomuus kuin ykkösriskialueella, hän sanoo. Työturvallisuus on hänen mielestään tärkeä näkökulma ohjeessa. – On hämmästyttävää, että ministeriössä suhtauduttiin asiaan tällä tavalla. – Uskoisin, että sivutyönä tekevillekin työturvallisuus on tärkeä asia ja heille sopiva ohje turvaisi heidän työtään parhaimmin. Tällainen toimintamalli mahdollistaa, järkevöittää ja parantaa edelleen pelastuslaitosten toimintaa, sanoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen. marraskuuta Forssassa, jossa Suomen Sopimuspalokuntien Liitto järjestää aihetta käsittävän seminaarin. JUHLASEMINAARI • lauantaina 5.11.2011 klo 12–15 • Faktia -auditorio, Perkiöntie 9, FORSSA Sopimuspalokunnille uusia toimintamalleja – uudistuvat vasteet ja sopimuspalokunnat sopimuspalomies, lehtori Ville Bräysy Suomen Sopimuspalokuntien liitto SEMINAARISSA ON istumapaikkoja rajoitetusti. Työturvallisuus lähtökohdaksi – Mikäli työryhmän esitys toteutuu, niin se mahdollistaisi ensimmäisen kerran koota hyväksytysti pelastustoimen muodostelmat tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Se osoittaa alueen ihmisille, etJärkevöittää toimintaa – harva-alueita ei riittävästi huomioida Toimintavalmiusohje puhuttaa alalla. Tule ja osallistu uuden ohjeen vaikutusten arviointiin! PALAAKO KÄRKIYKSIKKÖ. Työryhmä osoittaa hänen mielestään nopeaa reagointia ajan vaatimiin muutoksiin esittäessään, että riskiruutu muodostuu 1 km x 1km kokoista ruudutusta, samoin kuin on ensihoidossa. Kim Nikula on pahoillaan, että henkilöstön edustajia ei otettu mukaan toimintavalmiusohjetta laatineeseen työryhmään. – Olisi kuitenkin voinut pitäytyä vanhassa aikamallissa ja kokeilla myös uutta
Operatiivisella puolella on nyt riittävästi väkeä, vaikka liKari Lehtokangas tyytyväinen 150-vuotiaan Helsingin pelastuslaitoksen nykymenoon Hyvässä vedossa Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. – Vaikeiden vuosien jälkeen olemme lähteneet henkilöstön kanssa yhdessä kehittämään laitoksen toimintaa ja viime vuonna kaupungin keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti oli 5,1 ja meillä se oli tasan neljä. Se oli Helsingin kaupungilla keskimäärin 5,3. – Erityisesti ulkopuolista koulutusta olemme lisänneet. H elsingin kaupungin 150-vuotiaalla pelastuslaitoksella menee nyt hyvin. Ylempääkin koulutusta tapahtuu, muun muassa kolme henkilöä tekee parhaillaan väitöskirjaa. Pääkaupungin pelastuslaitos on maamme vanhin vakinainen palokunta. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana se on painunut vielä tästä kymmenyksen alaspäin, pelastuskomentaja toteaa hyvillään ja ylpeänä. – Olemme hyvässä vedossa, pelastuskomentaja Kari Lehtokangas sanoo ja perustelee sairauspoissaolojen vähäisellä määrällä. Edellä olemme Länsi-Uuttamaata, mutta jonkin verran jäljessä KeskiUuttamaata. Helsingin kaupunki päätti kuitenkin panostaa pelastustoimeensa ja varasi sille budjettiin rahamäärän, jolla laitos saattoi perustaa 68 uutta virkaa. Se kertoo hänen mielestään myös siitä, että työviihtyvyys ja motivaatio ovat hyvät 700 hengen työyhteisössä. – Lisävirkojen myötä saimme vahvistettua operatiivista toimintaa, mutta uusia virkoja tuli myös muualle, kuten riskienhallintaan. Meillä on opiskelijoita ammattikorkeakouluissa, muun muassa terveydenhuollon puolella. Osaamista ja koulutusta lisätty Hyvän vauhdin 150-vuotias on Lehtokankaan mukaan saanut aikaiseksi satsaamalla henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen. – Vertailtaessa sitä mihin tahansa, esimerkiksi julkishallinnon tai yksityisen sektorin työpaikkaan, väitän, että lukema on hyvä. Toimintavalmiusohjeen mukaisista vahvuuksista Helsingissä ei enää ole jääty jälkeen. – Kun meillä meni huonosti vuosituhannen alussa, sairauspoissaoloprosentti oli 6,5. 14 8/2011 Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tänä vuonna juhlinut perustamisensa 150-vuotista taivalta. – Emme ole palkkajohtaja naapurilaitoksiin verrattuna, mutta emme jäljessäkään. – Enää emme ole kärsineet henkilöstökadostakaan, vaan päinvastoin, väkeä on tullut meille takaisin, Kari Lehtokangas kertoo. Helsingin pelastuslaitos taisteli vuosituhannen alussa palkkakuopassa ja henkilökuntaa pakeni naapureihin syntyneisiin uusiin alueellisiin pelastuslaitoksiin. Me annamme henkilöstölle mahdollisuuden kouluttautua ja hänen saamansa osaaminen hyödyttää myös työnantajaa
– On päätettävä mistä puhutaan. – Äskettäin selvitettiin Helsingin ja Vantaan yhdistymiskaavailujen yhteydessä myös pelastustoimen yhdistämistä ja hyötyjäkin siinä nähtiin olevan. – Se olisi noin 3–4 miljoonan euron investointi, mutta nyt vallalla oleva huono taloustilanne kasaa synkkiä pilviä tämän hankkeen ylle. Helsingin pelastuslaitoksen käyttötalousmenot ovat nyt noin 49 miljoonaa euroa. 8/2011 15 säkään ei olisi pahitteeksi. – Sen olemassa oloa ei kukaan aseta nyt kyseenalaiseksi. Hän jää eläkkeelle 1.2.2012. Kaluston kunto on hyvä. – On tavallaan hyvä, että olemme yhden kaupungin alaisia, jolloin käyttötalousmenojen hallinta on helpompaa. Sen sijaan hän ei panisi paPelastuskomentaja Kari Lehtokangas täytti tänä vuonna 63 vuotta. Voimme menojen kasvussa saada apua keskushallinnolta, vaikka useimmiten lähtökohta on se, että budjettivaroilla pitää pärjätä. – Arvostan niin paljon Helsingissä toimivia vapaaehtoispalokuntia, että tämä ero pitää tuoda esille. Sittenhän voitaisiin alkaa pohtia koko Suomen muodostamaa pelastuslaitosta. Tänä vuonna investointeja tehdään 18 miljoonan euron edestä. Miksei koko toimintaakin, jos jollakin VPK:lla toiminta uhkaa hiipua, mutta olisi kuitenkin innokasta väkeä. – Siihen vaaditaan vain ennakkoluulottomuutta. Mutta vapaaehtoista se ei ole eikä sitä pitäisi rinnastaa vuosisataiseen vapaaehtoisuuden perinteeseen. Hieman vaihtelevasti tässä on toimittu, joten jää nähtäväksi, miten tulevaisuudessa toimitaan, kun on paineita käyttötalousmenoissa. Erilaisten järjestelmien ja toimintojen yhdistäminen hyödyttäisi alueen asukkaita, heidän turvallisuuttaan ja myös lompakkoaan. Ja väkeä on vaikea muutoin saada mukaa. Ja hyvä niin, koska monin paikoin pelastustoimi on heidän varassaan ja he tekevät arvokasta työtä. Pikimmiten korjauksen tarpeessa on komentajan mukaan Haagan pelastusasema. Sellainen on halventava nimitys, Lehtokangas tuhahtaa. Hän ei hyväksy sitä, että sopimuspalokuntatoiminnasta puhutaan vapaaehtoisena palokuntatoimintana. – Operatiivisella puolellahan alueet ovat jo tehneet hyvää yhteistyötä. – Suurin yksittäinen kohde on parhaillaan käynnissä oleva Erottajan aseman peruskorjaus. Tarkoitus olisi saada Lassilaan uusi, pienempi pelastusasema vuonna 2013, josta tulisi Haagan korjauksen ajaksi korvaava tila. Sellaiset pelot ovat järjettömiä, Kari Lehtokangas tähdentää. – Näkisin, että erilaisten määräysten kanssa toimivat rakentajatkin olisivat tyytyväisiä yhteisestä toimijasta ja sen toimintalinjasta. Meidän kaupunkimme vapaaehtoiset palokunnat tekevät äärettömän arvokasta työtä, vapaaehtoisesti. Ensi vuonna taso putoaa runsaaseen 15 miljoonaan euroon. – Erityisesti mittavia kustannussäästöjä ja tehokkuutta saataisiin yhteisestä ensihoidosta. – Mutta ei mikään turvallisuuden tavaratalo. Mielestäni pitäisi puhua pääkaupunkiseudun kuntien pelastuslaitosten yhdistämisestä eikä koko Uudenmaan. Lassilan asema ei olisi hänen mukaansa pelkästään operatiivista toimintaa varten, vaan siitä olisi tarkoitus tehdä myös valistuksellinen toimintakeskus. Sellaista keskustelua käytiin jokin aika sitten, mutta ei enää. Harjoitus Erottajan paloaseman pihalla Helsingissä.. – Suuruuden ekonomiasta alkaen. Yhteistyövoimaa VPK:iin Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas on todennut toivovansa Helsingin vapaaehtoisten palokuntien liittävän hälytystoimintaansa yhteen. Aatteellisesti ne eivät ole sellaisia. – Se pitäisi saada työn alle lähivuosina, mutta tilanne näyttää juuri nyt epävarmalta. Samalla täyttyy myös 40 vuotta työuraa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. – Emme me mitään ”anttiloita” ole, vaan turvallisuuden laatukeskuksia, hän painottaa. Erityisesti ongelma on ensihoidossa. Lassilan uusi asema on Lehtokankaan mukaan perusteltavissa, koska tavoitettavuuden ja valmiuden osalta alue on nyt huonosti saavutettavissa. – Mielestäni se ei ole sitä, koska mukana oleville maksetaan henkilökohtaista palkkaa. Koulun arvo ymmärretään kaupungin johdossa. Enemmänkin haitat nähdään pelkoina tai epäluuloina; kaikki toiminnat ja kalusto keskitetään keskuskuntaan, esimerkiksi Helsingin ydinkeskustaan. Jos pääkaupunkiseutu liittäisi pelastustoimensa yhteen, uskoo Lehtokangas, että muullekin Uudellemaalle voidaan löytää toimiva ratkaisu. Pelastuskoulu on meille tärkeä Alan koulutusta pohditaan parhaillaan, mutta Helsingin kaupungin oman Pelastuskoulun tulevaisuus on Lehtokankaan mukaan vakaalla pohjalla. Me maksamme pienen korvauksen yhdistykselle. Kova investointitahti Investointitahti Helsingin pelastuslaitoksella on ollut kova. Väestönsuojien kunnostus on jatkuvaa ja tarve tuntuu olevan loputon. Hänen mielestään hyötyä varmasti löytyisi jopa toimintojen yhdistämisestä. Se olisi liian iso alue. Sen jälkeen Lassilaan sijoittuisi ensihoitoon ja pelastustoimintaan yksiköt. Pääkaupunkiseudun laitos olisi kaikkien etu Kari Lehtokankaan mielestä olisi syytä keskustella myös siitä, miten tulevaisuudessa järjestetään pääkaupunkiseudun pelastustoimi
– Jo nyt maailmalla ihmetellään meidän 2,5 vuotta kestävää ammattikoulutusta, kun esimerkiksi Tokiossa palomiesammattiin valmistuu seitsemässä kuukaudessa. – Tämä vaatii vain kekseliäisyyttä ja uutta ajattelutapaa, hän sanoo. – Sellaisia asioita ei ole, mistä ei voitaisi keskustella. Hänen yli 20-vuotinen palomiehen ura tulee nyt erinomaisella tavalla hyödynnettyä uudessa tehtävässä harjoitusaluemestarina. – Valtio voisi tukea kouluamme taloudellisesti. Sellaista täällä tarvittaisiin. Asko Reinikainen toimii myös koko pelastuslaitoksen YT-asiamiehenä ja on henkilöstön edustajana johtoryhmässä. Siitä voitaisiin tehdä Pelastusopiston alueellinen toimija. Toivottaisimme muut tervetulleeksi mukaan toimintaan ja sen ansiosta opetusvoimaakin voitaisiin lisätä. Hän toivoo, että myös operatiivisessa työssä voitaisiin löytää uusia tehtäviä, jotka eivät olisi fyysisesti vaativia ja raskaita. Sitä on osoituksena Reinikaisen mukaan sekin, että kaupungin omaan koulutukseen hakee runsaasti väkeä. Ne ovat tämän ajan muotisanat. – Keskeisin kysymys koulutuksen järjestämisessä on se, pitääkö peruspalomiehelle antaa kaikkea koulutusta, Kari Lehtokangas pohtii. – Jos ensihoidon koulutusta aletaan antaa erikseen, muu koulutustarve vähenee, ja voidaan joutua myös lyhentämään muuta koulutusta. Kaikki eivät halua operatiiviseen työhön, vaan esimerkiksi riskienhallintaan. Myös yhä vaativammaksi muodostuva rakennuskantamme, pilvenpiirtäjineen, tuo tarpeen saada alallamme koulutettuja asiantuntijoita. Valinnanvapautta koulutukseen Koulutusrakenne pitäisi nyt viimein saada hänen mukaansa kuntoon. – Tehokkuus ja tuottavuus. Viimeksi 15:tä palomies-sairaankuljettajan koulutuspaikkaa haki 150 hakijaa. Samanlaisen hiljaisen ja miksei äänekkäämmänkin tiedon siirtyminen on alalla tärkeää. – Jos oppisisällöt nyt uudistetaan, ensimmäiset opiskelijat valmistuvat ensi vuosikymmenellä ja siitä kuluu vielä aikaa, että tämä alkaa näkyä käytännön työelämässä. Hänen tehtävänään on pitää huolta Helsingin pelastuslaitoksen Herttoniemessä sijaitsevasta Roihupellon harjoitusalueesta. Hänen mielestään on myös välttämätöntä edesauttaa sitä, että työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisestä huolehditaan ja henkilöstöjohtaminen on kunnossa. Kouluttajat tulevat kentältä ja heitä olisi hyvä saada muualtakin. Esimerkiksi onnettomuustehtävien määrä kasvaa koko ajan Helsingissä. – Muutoinkin palomiehen työt ovat muuttuneet entistä haasteellisemmiksi. Asko Reinikainen on itse hyvä esimerkki urapolkuasiassa. Myös henkilöstöjohtamiseen etsitään sellaisia keinoja, jotka auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa, Reinikainen kertoo. Porukkaa lähtee eläkkeelle, mutta eläköityvien tilalle ei palkata uutta väkeä. Lehtokangas kannattaa koulutuksen moduulirakennetta. Hän huolehtii siitä, että siellä on kaikki kunnossa ja harjoitusmahdollisuudet hyvät, kun Pelastuskoulun oppilaat ja virassa olevat palomiehet tulevat esimiestensä kanssa sinne harjoittelemaan. – Parhaimmillaan tässä työssä onnistuminen johtaa siihen, että fyysisen esteen tai muun syyn takia voimme löytää työntekijöille uutta ja järkevää tekemistä, hankkeen ohjausryhmään kuuluva Asko Reinikainen sanoo. – Opiskelija saisi valita, mihin haluaa työssään suuntautua. Helsingin ikähanke on jaettu neljään osa-alueeseen: henkilöstöjohtamisen, urasuunnittelun, fyysisen toimintakyvyn sekä palvelusuhde osaprojekteihin. Myös työn vaativuus on lisääntynyt, sillä työtehtävistä on tullut pidempikestoisia. Teksti: Esa Aalto Kuva: Helsingin pelastuslaitos 150-vuotiaan asiat hyvällä mallilla. Asko Reinikainen sanoo, että laitoksen johdon kanssa yhteistyö toimii hyvin ja asioita voidaan käsitellä hyvässä yhteishengessä. Hän kuvailee 150-vuotiaan Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen nykytilaa hyväksi. Asko Reinikainen myöntää, että haastavinta on luoda palvelusuhteen ehdot eli ansiotaso sellaiseksi, että se houkuttelee työntekijöitä pois lisien muodostamasta vuorotyön palkkauksesta. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi eläinpelastustehtävät. Silti kunnallistaloutta vaivaavat taloudelliset paineet kasaavat synkkiä pilviä myös Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ylle. – Tänä päivänä laitoksen toiminta on hyvällä mallilla ja Helsingin pelastuslaitos on jälleen myös vetovoimainen työpaikka. – Olemme täällä Helsingissä käynnistäneet hiljattain ikähankkeen, jossa etsitään ratkaisuja urapolkuihin ja työssä jaksamiseen. Ikähanke alkamassa Ikääntyvä henkilöstö luo myös omat haasteensa pelastuslaitoksessa. Asko Reinikainen tuli 25 vuotta sitten palomieheksi Helsingin pelastuslaitokselle. Vähemmällä väellä, enemmän työtä – Tulevaisuudessa meidänkin täytyy tehdä lisääntyvät työtehtävät entistä vähemmällä väkimäärällä. Keikkamäärät lisääntyvät, mutta eivät vahvuudet. Koulutuksen tulevaisuuteen vaikuttaa hänen mielestään eniten ensihoidon osuus. Peruskoulutusta ei ajallisesti voida hänen mielestään lisätä. Tänään 47-vuotias Reinikainen työskentelee harjoitusaluemestarina. Niiden kanssa me joudumme elämään. – Tässä meillä on haaste, osata päättäjillemme kertoa, millaista on työmme ja miten sitä pitäisi ansiotasollakin arvioida uudella tavalla. – Urapolkukysymystä pitää ajatella uudella tavalla, niin työntekijöiden kuin työnantajan, hän sanoo. 16 8/2011 hakseen, jos valtiokin ymmärtäisi sen arvon muutoinkin kuin juhlapuheissa
– Hallitusohjelman mukaan pelastustoimen tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen hoitoon. Ottaisimme toki mieluusti valtion mukaan rahoittamaan toimintaa. | www.turvata.. Sisäministeriö onkin käynnistänyt hankkeen, jossa aluehallinnon yhteistä varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin tehostetaan. Valtiolle on luonnollisesti eduksi, kun Helsinki tällaista koulutusta järjestää. Yhtään väheksymättä valtion ylläpitämän Pelastusopiston antamaa koulutusta, Pekka Sauri tähdentää. Nahkainen rystysuojaus ja vahvikkeet. Aluehallintovirastojen rooli on koordinoiva. KEVLAR®ja lasikuituvahvisteinen, leikkausta kestävä vuori. – Yhtenä osana parempaa varautumista on aluehallintovirastojen roolin kehittäminen. Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin täytyy siis olla entistä tehokkaampaa, ministeri Räsänen totesi puhuessaan Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlassa. Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO SEIZ HANSKAA TILANTEEN KUIN TILANTEEN UUTUUS UUTUUS SEIZ® XF -palokäsineet Tehokas suojaus kuumuudelta. Sauri pitää välttämättömänä, että Helsinki kouluttaa omat palomiehensä. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kuuluu Helsingin edustajana sisäasiainministeriön vetämään pelastusalan koulutusta pohtivan työn ohjausryhmään. – Selväksi on tullut, että valtio pitää hyvänä Helsingin kaupungin ylläpitämää Pelastuskoulua ja toivoo, että Helsinki järjestää alan koulutustoimintaa jatkossakin. Erinomainen istuvuus, mukavuus ja kosketusherkkyys. Toiminta siis jatkuu tulevaisuudessakin. Hänen mukaansa Helsingin päättäjät eivät ole kyseenalaistaneet oman pelastuskoulun tarvetta. 8/2011 17 Turvata Oy Ab | 010 569 4700 info@turvata.. – Helsingin, sen metropolialueen, olosuhteet ovat erilaiset kuin muualla ja siksi meidän pitää varustaa omalla koulutuksella omat pelastajamme. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen pitää pelastustoimen roolia poikkeusoloihin varautumisessa keskeisenä. CROSSTECH®-kalvo antaa verija infektiosuojan. Sisäministeri Päivi Räsänen: Pelastustoimen valmiutta varautumiseen tehostetaan Oma pelastuskoulu on tärkeä Helsingille. Ministeri painotti, että yhteiskunnan elintärkeän infrastruktuurin ylläpitäminen on useiden toimijoiden tehtävä ja varautumisen tulee olla koordinoitua. SEIZ® Rescue -pelastuskäsineet KEVLAR®ja silikonihiilivahvisteinen kämmenpuoli. Joustava poimutus ja tarranauhakiristys ranteessa. – Sellaista keskustelua ei ole käyty, että valtio voisi osallistua koulutustoiminnan kustannuksiin. Korkein viiltosuojaustaso
Palomestari koulutti palokonstaapeleitaan tavalla, jossa voimistelulla oli keskeinen osa. Väsynyt ote saattoi herpaantua milloin tahansa. Myös kuri oli tuolloin varsin sotilaallista ja koulutus ilmeisen ankaraa. Tätä ”rääkiksi” kutsumaansa koulutusta hän kuvaa näin: ”ylös ja alas hakatikkaita. Koulussa koulutettiin palomiehiä kaupungin omaa tarvetta varten. Todellisen koitoksen eteen palokunta joutui toisen maailmansodan aikana. Lisäksi laitokselle oli perustettu sammutustoimesta erillinen palotarkastajan virka jo vuonna 1938. Koulutuskeskus, nykyinen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskoulu, oli alallaan todellinen edelläkävijä myös valtakunnallisesti ajateltuna, sillä kaksivuotisen koulutuksen läpikäyneet helsinkiläiset palomiehet olivat tuolloin maamme koulutetuimpia. Helsinkiin kohdistuneiden pommitusten sytyttämät tulipalot asettivat palokunnan voimavarat äärirajoille. Myös vapaapalokuntien apu osoittautui tuolloin, kuten monesti muulloinkin, korvaamattomaksi. Hengitys salpautui ja heikotti. Lisäksi heidän tuli asua paloasemilla kasarmimajoituksessa. Vesisukellustoiminta oli aloitettu vuonna 1955. Ensi vasen jalka, oikea käsi, oikea jalka, vasen käsi. Tuohon mennessä muiden pelastustehtävien määrä oli ylittänyt sammutustehtävien määrän. Näin miehet olivat töissä kaksi vuorokautta ja kolmannen vapaana – nykyään töissä ollaan vuorokausi, jota seura kaksi vuorokautta vapaata sekä niin kutsutut tasoitusvapaat. 1970-luvulla tehtiin merkittävä valinta sen välillä, että lähdetäänkö laitosta muokkaamaan kohti laaja-alaista pelastusorganisaatiota vai pitäydytäänkö mahdollisesti entisestään kutistuvassa palosammutuksessa. Esimerkiksi 1920-luvun lopulla työaika lyheni siten, että lomavuoro oli joka kolmas vuorokausi. Tässä keskeisessä roolissa oli kaupungin oman koulutuskeskuksen perustaminen Helsinkiin vuonna 1972. 18 8/2011 V ähitellen myös miehistön koulutustaso parani. Laitoksella uudistettiin myös kiireellistä sairaankuljetusta, josHelsingin pelastuslaitoksen värikäs historia Teksti: Outi Ampuja Kuvat: Helsingin pelastuslaitos ja Pelastustiedon arkisto Helsingin palokunnan alkuaika oli varsin haparoivaa. Tikkaat huojuivat. Miehistön palkka oli alhainen ja koulutustaso heikko. Silti piti jaksaa ylös, alas…” Vähitellen työaika alkoi lyhentyä ja ajan myötä kasarmiasumisesta luovuttiin. Uutta palokunnassa oli ollut myös sairaankuljetuksen aloittaminen, joka tapahtui vuonna 1905. Tehtäväkenttä laajeni Keskeinen murroskohta laitoksen historiassa on ajoitettavissa 1950ja 60-luvuille, jolloin palolaitoksen tehtäväkenttä laajentui muun muassa meripelastusja öljyntorjuntatoimintaan. Ennen sotia tikapuuharjoituksia suorittanut Erkki Thurman muistelee Helsingin palolaitoksen veteraanien julkaisussa Paloveteraanien kunniaksi 1939–1944 harjoituksia seuraavasti: ”Palomiesten koulutus ei ollut mitään lastenleikkiä ja hienohelmat karsiutuivat jo kättelyssä. Sota-ajasta ja etenkin vuoden 1944 suurpommitusten synnyttämistä tulipaloista selvittiin kunnialla ja ilman että palosammutuksessa olisi syntynyt miehistötappioita, vaikka kalusto oli vanhaa ja miehiä liian vähän – ja heistäkin osa kokemattomia nostomiehiä ja vapaaehtoisia. Määrätietoisella työllä asioita saatiin vähitellen kohennettua Outi Ampuja kertoi Helsingin pelastuslaitoksen historiasta juhlaseminaarissa.. Muun muassa näiden syiden vuoksi palomiesten, silloisten palokonstaapelien, taso oli heikko ja miehistön vaihtuvuus suuri
Joidenkin palomiesveteraanien mukaan nykyään palomiehiltä ei vaadita samanlaista rohkeutta kuin aiemmin ja siksi heitä ei oikeastaan voi edes verrata entisajan palomiehiin. Helsingin palolaitoksen ensimmäiset sairaankuljetusrattaat ja työntöpaarit Pohjoisen palotornin pihalla vuonna 1909. 1990-luvun alun lamasta 2000-luvun alkuvuosiin saakka laitosta koittelivat kaupungin säästötoimet, joiden vuoksi asemat pyörivät osin minimimiehityksellä hälytysmäärien pääsääntöisesti kasvaessa. Asemien työkulttuuriin on kuulunut, että kalustosta, ja aiemmin hevosista, pidetään hyvää huolta, sillä voihan niiden toimimattomuus kriittisessä paikassa johtaa traagisiin seurauksiin. Monet palomiesveteraanit esimerkiksi kertoivat, kuinka kovalla pakkasella vaatteet saattoivat jäätyä päälle niiden kastuttua sammutusvedestä. 8/2011 19 sa keskeiseksi ideaksi otettiin hoidon aloittaminen jo paikan päällä. Kalusto on ollut tärkeä Kalustolla ja teknologialla on aina ollut keskeinen asema palomies-sairaankuljettajien arkipäivässä, johon myös autoille annetut lukuisat lempinimet viittaavat. on palomiesyhteisö ja sen merkitys palomiehille. Varmasti tässä on hieman nostalgiaa ja mahtailuakin, mutta on myös totta, että noista päivistä varusteet ovat muuttuneet huimasti. Lisäksi miehistöä kuljetettiin avoautoissa säällä kuin säällä. Entisajan palomiehet kokivat olevansa rautaa Monet sarkahousuissa paloja sammuttaneista veteraaneista korostivat entisajan palomiesten työn kovuutta ja vaarallisuutta: esimerkiksi 1950-luvulla ei ollut nykymittapuun mukaan arvioitaessa kunnollisia varusteita, ei juurikaan turvalaitteita eikä esimerkiksi kriisiapua, mutta kovat ja raavaat ”brankkarit” pärjäsivät. Tämä oli suuri muutos, sillä aiemmin tärkein hoitomuoto oli ollut mahdollisimman nopea kuljetus sairaalaan. Teknologiaa ovat myös palomiesten käyttämät sammutusasut, jotka ovat muuttuneet paljon 150 vuoden aikana. Monet seikat, jotka liittyvät palokunnan rikkaaseen ja runsaaseen perinteeseen näkyvät yhteisön toimintatavoissa edelleen. Tällaisessa asussa palojen sammuttaminen ja kattojen auki repiminen oli hieman toisenlaista verrattuna nykypäivään. PalomiesModerni säiliöja hyökkäyspaloauto 1950–60-lukujen taitteessa. Laitoksen nimi oli vaihtunut pelastuslaitokseksi vuonna 1991, jolloin siihen yhdistettiin myös kaupungin väestönsuojelukeskus. Uusien haasteiden eteen pelastuslaitos joutui 1990-luvun lopulla käytyjen palomiesten työtaistelujen aikana, joita käytiin kahteen otteeseen. Tänä päivänä sammutuspuku on lämpöä ja kosteutta tehokkaasti eristävää, ja kulutusta kestävä materiaalia. Mutta se mikä tuntuu pysyneen monella tavoin samanlaisena. Uudistus kohti varsinaista ensihoitoa edellytti entistä koulutetumpaa henkilökuntaa ja uusia, hyvin varusteltuja ambulansseja. Menneet palomiessukupolvet sammuttivat paloja, kuljettivat sairaita ja suorittivat palotarkastusta sarkahousuissa ja puserossa, ja myös kravatti kaulassa. Portailla palomestari Byman.. Tampereen palolaitoksen Ford Big Job, keskipumpulla ja korkeapainesuihkulla varustettu yksikkö esittelyssä Helsingin Erottajan silloisella pääpaloasemalla. Kiinni jäätyneitä vaatteita piti irrotella kuuman suihkun alla
Yhtenä pelastusalan tulevaisuuden haasteena voivat olla mahdolliset kasvavat tehokkuusvaatimukset, joiden seurauksena entistä suurempia hälytysmääriä joudutaan tekemään entistä pienemmällä miehistöllä. Kolmas testi on sulautuminen yhteisöön ja sen julkikirjaamattomiin sääntöihin: tulokkaan täytyy kestää viilausta eli erilaisten jekkujen tekoa ja käyttäytyä yhteisön sisäisten ja kirjaamattomien normien mukaisesti. Tehtävissä ”karskiutuu” ainakin jossain määrin. Tutkimukset osoittavat palomies-sairaankuljettajien työn olevan myös psyykkisesti kuormittavaa. Kirjoitus on lyhennelmä FT Outi Ampujan pitämästä esitelmästä Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlaseminaarissa. viilaaminen palvelevat yhteisön toimintaa: huumorin avulla yhteisön hierarkkisuutta pidetään yllä, ja juuri huumorin ja viilaamisen avulla arvoasteikon alapäässä olevat uudet tulokkaat ”opetetaan tavoille”. Työn luonne ja 24 tunnin työvuorojärjestelmä vaikuttavat siten, että palomies-sairaankuljettajien työyhteisöistä – nimenomaan omasta vuorosta – on muodostunut tiiviitä ja suljettuja yhteisöjä. Kaikenlaisilla käytännön piloilla ja huumorilla on edelleen keskeinen rooli yhteisön lujittajana, ja niiden avulla testataan myös yksilön stressinsietokykyä. Silti jotkut tehtävät ikään kuin tunkeutuivat ammattimaisen asenteen läpi. Suhtautuminen rankkoihin keikkoihin ei ole muuttunut vuosien saatossa. Vaikka tämä yhteisön sisäinen sosiaalinen toiminta ei ehkä levitä hallinnollista tehokkuutta, se kuitenkin tuottaa väkeä, joka on valmis juoksemaan palavaan taloon muiden juostessa ulos. Myös tämä on ehkä tarpeellista pitää mielessä kun pohditaan pelastusalan tulevaisuutta. Palomiehet, nykyiset palomiessairaankuljettajat kohtaavat työssään väistämättä traagisia tilanteita ja näkevät paljon kärsimystä. Palomiesten keittiössä on kiellettyä jättää kahvikuppinsa pöydälle pesemättömänä. Tämä asioiden purkutapa tuntuu säilyneen muuttumattomana palomiessukupolvien läpi, vaikka nykyään laitoksella tehdään myös tarvittaessa niin sanottua debriefingtoimintaa eli ohjattua stressaavien tilanteiden jälkipuintia. Tämä on tärkeää siinä, että palomiehet pystyvät myös psyykkisesti toimintakuntoisina tekemään vaativaa työtään. Tutkimusten mukaan palomiesyhteisö kaikkinensa suojaa palomiehiä stressiltä. Palomiehet näkevät usein työn arjessa, erityisesti ambulanssien asiakaskunnassa, ensimmäisenä ja varsin konkreettisesti esimerkiksi yhteiskunnan eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun. Toisen kerran tulokas testataan tositilanteissa keikoilla. Ja mikäli yhteisön jäsen syyllistyy sellaiseen rikokseen, että syö luvatta toisen eväitä, esimerkiksi pullan, hänet saatetaan asettaa palomiesoikeuteen. Monet palomies-sairaankuljettajat kokevatkin, että työn psyykkistä kuormittavuutta – fyysisen kuormittavuuden ohella ei huomioida riittävästi esimerkiksi palomiesten eläkeiässä. Koulutuksen vakiinnuttua osaksi virallista koulutusjärjestelmää sisäänpääsytestit ovat kaikille samat. Uhri oli esimerkiksi saman ikäinen kuin oma lapsi. Kuva vuodelta 1992.. 20 8/2011 ten yhteisö muodostuu erityisesti omasta työvuorosta. Testaaminen on tärkeää, koska siitä voi riippua työkaverin henki. Palomies-sairaankuljettajien arki on kovaa työtä, johon kuuluu myös odottelua hälytysten välillä, yllättäviä ja vaarallisiakin tilanteita, joihin tulee reagoida nopeasti ja ammattitaitoisesti. Syylliseksi todettu saatetaan heittää vaatteet päällä uimahallin syvään päähän – myös puolustusasianajajalle voi käydä samoin jos puolustaa syytettyä huonosti. Rankkoja keikkoja puretaan samoin Rankat keikat puretaan yhä työkaverin kanssa seuraavana aamuna aamukahvilla. Työssä on tietysti myös paljon hyviä puolia. Yhteisöön sisäänpääsyn voi tulkita olevan kolmivaiheinen: ensin tulokkaan on läpäistävä sisäänpääsytestit, jotka ennen koulutuskeskuksen perustamista vaihtelivat suuresti ja jotka suoritettiin asemilla. Monet sanoivatkin, että lasten menehtyminen koskettaa aina, tai jos omalle kollegalle sattuu jotain. Näin tuntui käyvän mikäli tapauksissa oli jotain henkilökohtaista. Helsinkiläinen Jussi Kivi oli rakentanut pienoismallin Helsingin Kallion pelastusasemasta omaan palomuseoonsa. Viilauksen sosiaalinen tehtävä on lujittaa yhteisön jäsenten välisiä suhteita, uusintaa yhteisöä ja se toimii keinona purkaa tunteita. Yhteisö suojaa stressiltä Yhteisön sisäinen normisto ja erittäin rikas huumori eli nk. Yksi seuraus tästä on, että ne voivat vähentää palomiesyhteisön sisäistä sosiaalista toimintaa
Ensiksi täytyy muistaa, että viimeisten 150 vuoden ajan Helsinki on ollut kasvava kaupunki. Nykyinen pelastuslaitos perustettiin turvaamaan modernisoituvan ja nopeasti kasvavan kaupungin kehitystä. Mutta helsinkiläisiä he ovat lähes aina olleet. Hyvä paikallistuntemus niin katuverkoston kuin kaupunkikulttuurinkin osalta on pelastustoiminnan onnistumisen keskeinen edellytys. 8/2011 21 H elsingin kaupungin pelastuslaitos alkoi 1990-luvulla käyttää autoissaan ja muissa yhteyksissään tunnuslausetta ”Stadin brankkari auttaa aina”. Ensihoito työllistää Tälläkin hetkellä ainakin pari palomies-sairaankuljettajaa auttaa jotakuta Helsingissä pulaan joutunutta – todennäköisesti kyse on ensihoitotehtävistä. Miksi helsinkiläiset palomiehet ovat Stadin brankkareita. Jääkiekkomaila, torvi tai isän käsi Aikana ennen nykyaikaisia pääsykokeita ja koulutusta, palokuntaan tultiin sanonnan mukaan niin, että tulokkailla oli kädessään jääkiekkomaila, torvi tai isän käsi. Tulokkaat saapuivat palomiehistön lähipiiristä ja esimerkiksi kaupungin urheiluseurojen kautta. Tunnuslauseen täytyy olla sellainen, että myös ympäröivä kaupunkiyhteisö tunnistaa sen positiiviset ulottuvuudet. Palokunnilla on varmasti aina ollut oma paikallinen identiteettinsä. Jos helsinkiläiset palomiehet ovat puhekielessä jo pitkään olleet Stadin brankkareita, niin ovatko he sitten olleet helsinkiläisiä. Ensiksi on syytä huomioida, että Helsingin pelastuslaitos on pääkaupungin pelastuslaitos – sen toimintaympäristö poikkeaa kaikkien muiden suomalaisten pelastuslaitoksien toimintakentistä. Myös Helsingin vapaapalokunnalla on kunniakkaat perinteet, mutta päähuomio on kaupungissa ollut yleensä vakinaisessa palokunnassa. Mutta mitä. Stadin brankkareilla on hyvä brändi Teksti: Samu Nyström Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas kiitti Samu Nyströmiä esitelmästä juhlaseminaarissa.. Suomessa paikalliset sidokset ovat syntyneet luontaisesti vapaapalokuntien mukana. Palokunnan perustamisen taustalla on historiassa usein joku suuri katastrofi, jonka jälkeen todetaan, että näin ei voi enää jatkua. Palokunta – tai oikeastaan nykyistä laitosta edeltävät järjestelyt – perustettiin suojaamaan suurpalon jälkeen rakennetun uuden Empire-keskustan paloturvallisuutta. Suuriruhtinaskunnalle oli rakennettu pääkaupunki, jonka turvallisuutta täytyi parantaa. Tunnuslause kehitettiin vaikeana aikana talon sisäisistä keskusteluista, eikä sen muotoilussa käytetty apuna ulkopuolisia konsultteja. Paloautoihin ei kuitenkaan kannata liimata tarroja ja julistaa olevansa stadin brankkari, jos kyse on vain yhteisön sisäisestä käsityksestä itsestään. Joten helsinkiläisyys on pääsääntöisesti ollut pääsyvaatimus, joko virallisesti tai epävirallisesti. Syntyperäiset helsinkiläiset ovat olleet vähemmistönä kaupungissa koko tuon ajan. Tämänkaltainen markkinointi kääntyy helposti itseään vastaan. Tunnuslauseella haettiin jotain, joka herättäisi positiivisia mielleyhtymiä niin miehistössä kuin kaupunkilaisissakin. Näin oli tavallaan Helsingissäkin. Tälläkin hetkellä he luultavasti koskettavat fyysisesti hädässä olevaa. Tämä on varmasti koskenut myös palomiehiä – kaikki eivät ole olleet paljasjalkaisia helsinkiläisiä. Tai jopa jotenkin poikkeuksellisen korostuneen helsinkiläisiä. Se, että tällaisia reaktioita voitiin hakea Stadin Slangilla, kertoo paitsi slangin historiaan liittyvistä asioista, myös jotain Helsingin ja sen palokunnan suhteesta. Helsingistä löytyy myös monilta elämän aloilta miehiä, jotka ovat lukiovuosinaan olleet palokunnassa kesämiehinä
Suurkaupungin vilinässä on turvallista olla, kun ammattimaista apua on aina saatavilla. Mitä pelastuslaitos oikeastaan tarjoaa kaupunkilaisille ja kaupungille. Jännitystä. Turvallisuusalalla olisi helppoa sortua nykypäivinä jälleen muodikkaaksi tulleeseen pelotteluun ja pelon ilmapiirin luomiseen. Työ kerää katsojia Jos hälytysajo kaupungin kaduilla on näkyvää ja kuuluvaa, on toiminta pelastuskohteessakin muista virastoista poiketen usein erittäin näyttävää. Molemmissa tapauksissa – hoidon tuloksista huolimatta – apua tarvitseva kokee pääsääntöisesti olevansa turvassa ja hyvässä hoidossa – ja samoin miettivät hänen paikalla olevat omaisensakin. Komeita autoja. Molemmat ovat kaupunkielämän peruslähtökohtia. Samoin voidaan sanoa laitoksen historiapolitiikasta. Ammattimainen apu on saattanut olla paarinkantokoulutuksen saanut palomies, joka saapuu onnettomuuspaikalle polkupyöräpaareilla – tai lääkäriyksikkö lääkäreineen ja ensihoitajineen. Lihaksikkaita miehiä. Vanhoja lehtijuttuja lukiessa huomaa hyvin palokunnan toiminnan merkityksen: suoran avun lisäksi näkyvä toiminta tuo kaupunkilaisille turvallisuuden tunteen. Etenkin tulipalojen sammuttaminen on aina kerännyt suuren yleisön. 22 8/2011 Palomiesten tehtävät vievät heidät satunnaisiin monenlaisiin paikkoihin, monenlaisiin tilanteisiin ja monenlaisten ihmisten luokse – tosin tietyin todennäköisyyksin painotettuna. On myös syytä erityisesti korostaa, että pelastuslaitoksen harjoittama tiedotus on ollut sävyltään positiivista ja turvallisuutta lisäävää. Pelastajille muodostuu keikkojen mukana hyvä tuntuma niin alueensa sosioekonomisiin rakenteisiin kuin vaikka rakennuskantaankin. Kirjoitus on lyhennelmä FM Samu Nyströmin Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlaseminaarissa pitämästä esitelmästä. Pelastajien saapumiseen ei varauduta samoin tavoin kuin vaikka vieraisiin: ambulanssia odotellessa harvemmin aloitetaan suursiivousta ja kodin järjestämistä. Vauhdikasta katseltavaa. He kohtaavat kaupunkielämän todellisuudessaan. Outi Ampuja ja Samu Nyström olivat mukana kirjoittamassa Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlakirjaa ”Kun jotain sattuu”.. Kaikkea tätä, mutta ennen kaikkea kyse on turvallisuudesta ja turvallisuudentunteesta. Hätä ei tule kello kaulassa eli hätätilanne yllättää kohtaajansa kesken jokapäiväisten toimien: pelastajat kohtaavat avuntarvitsijat ”luonnollisessa tilassaan”. Suurien ihmismäärien keskittyminen pienelle alueelle tuottaa tuloksena monenlaisia ongelmia ja riskejä, joihin täytyy varautua mahdollisimman hyvin. Kaupunkilaisten täytyy voida luottaa fyysiseen turvallisuuteensa ja siihen, että myös omaisuus on mahdollisimman hyvässä turvassa. Suurimpien palojen sammuttamista on ollut seuraamassa tuhansien ihmisen yleisö – tuli ja urheat palomiehet kiinnostavat yleisöä. Ilman perusturvallisuutta ei kaupunkiyhteisöllä ole tulevaisuutta. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että palokunta on harjoittanut aktiivista tiedotustoimintaa ja brändäystä jo vuosikymmeniä ennen kuin näitä käsitteitä on nykymielessään edes keksitty. Edellistä pelastuskomentajaa Rainer Alhoa lainaten, parempaa kaupunkisosiologian peruskurssia ei ole olemassakaan. Pelottelun sijaan korostetaan, että Stadin brankkari auttaa aina. Arjen draamaa. Traditioiden merkitys on ymmärretty ja niitä on hyödynnetty sekä sisäisessä yhteisöllisyydessä että ulkoisessa mielikuvanrakentamisessa – nimenomaan positiivisessa mielessä. Sellaista estettä ei ole olemassa, jonka takaa palomiehet eivät hädässä olijoita voisi pelastaa. Eri vuosikymmeninä kirjatuissa jutuissa kerrotaan palokunnan jälkeen palopaikalle tulevan ensimmäiseksi palokunnan perässä juosseet pikkupojat, seuraavina toimittajat ja lopulta suurilukuinen aikuisyleisö. Arjen draamaa, komeita autoja vai lihaksikkaita miehiä
Valitulle vuosi tulee tietämään muun muassa joitakin edustustilaisuuksia. ran. 8/2011 23 Ylipalomies Juha Tarvainen valittiin ensimmäiseksi Stadin brankkariksi. Palkinnon myöntämisperusteita ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, oma-aloitteisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, laajapohjainen näkemys omasta työtehtävästä, oman työn kiitettävä hoitaminen sekä sitoutuneisuus palomiesammattiin ja työhön Helsingin pelastuslaitoksella.. Palomiehen työssä Tarvainen sanoo viihtyneensä, vaikka joskus eteen tuleekin rankkoja työtehtäviä, joiden yli pääsemiseksi pitää tehdä töitä. Hänellä on nykyisen eläkejärjestelmän mukaan edessä 20 vuotta työelämää, ennen kuin koittaa laskennallinen eläkeikä. J uha Tarvainen työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen Malmin pelastusasemalla ylipalomiehenä ja varaesimiehenä. Hän aloitti työskentelyn palomies-sairaankuljettajana vuonna 1990. – Jos terveys kestää, aion tehdä näitä samoja hommia sinne saakka. Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas luovutti yhdessä SPAL:n Helsingin palomestarija palomiesyhdistyksen varapuheenjohtajan Kari Nurmisen kanssa kunniakirjan laitoksen historian ensimmäiselle valitulle Stadin brankkarille, ylipalomies Juha Tarvaiselle. Palkinto tullaan jakamaan kerran kalenterivuodessa yhdelle Helsingin pelastuslaitoksen palomiehelle tai alipäällystön edustajalle. Tarvaisen valintaa Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi. – Palomiehenä siellä työskentelevä serkkuni houkutteli alalle ja pääsin kesämieheksi. Tarvainen on työskennellyt vuosien myötä palomiestehtävissä ja ambulanssissa sairaankuljetustehtävissä. Nykyään sitä varten on luotu myös omat mekanismitkin Juha Tarvainen on 43-vuotias. Olin tosin jo 3-vuotiaana sanonut äidilleni, että minusta tulee isona palomies. Sellaisia ovat esimerkiksi onnettomuudet, joissa osallisena on lapsi. Helsingin kaupungin pelastuslaitos aloitti 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi uuden perinteen myöntämällä ensimmäisen Stadin brankkari -tunnustuspalkinnon. – Olin yllättynyt, mutta toki mielissäni, koska valinnan takana olivat työkaverit, hän sanoo. – Onneksi meillä on hyvä työyhteisö, jossa kaikenlaiset asiat voidaan käsitellä. Lisäksi hän on työskennellyt myös pelastussukeltajana, lentopelastustehtävissä ja ensihoitotehtävissä Helsingin lääkäriyksikössä. Tunnustuspalkinnon saanut Juha Tarvainen luonnehtii tunnelmiaan häkeltyneiksi, mutta onnellisiksi. Juha Tarvaisen palomiehen ura alkoi vuonna 1989 Espoossa. Palkinto myönnetään tänä vuonna ensimmäisen kerJuha Tarvaisesta ensimmäinen Stadin brankkari Teksti ja kuvat: Esa Aalto Juha Tarvaisen tukena tunnustuspalkinnon luovutustilaisuudessa oli vaimo Stina
Sisäisen turvallisuuden ohjelma on lisännyt suunnitelmallista yhteistyötä viranomaisten välillä ja järjestöjen kanssa. Yksi tärkeimmistä ohjelman toimenpiteistä oli yhteisen turvallisuuskriteeristön Katakrin valmistelu ja käyttöönotto. Paikallista turvallisuussuunnittelua on kehitetty sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen linjausten mukaisesti. Kunnat ovat ottaneet laajasti vetovastuun turvallisuussuunnittelussa. Varautuminen on kokonaisuus, jota koskevat tiedot eivät sisälly sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosta laadittuun raporttiin. Alueelliset toimeenpanosuunnitelmat lisäävät pelastuslaitosten mahdollisuuksia tehostaa onnettomuuksien ennalta ehkäisyä. Omatoimista varautumista on edistetty ja järjestetty yhteisiä harjoituksia kriisitilanteisiin varautumiseksi. Työ on edennyt hyvin, ja suunnitelmat on laadittu lähes kattavasti koko maassa. Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu käynnistyy lokakuussa 2011. Paloasemat on pyritty säilyttämään, ja tästä on saatu laajasti kiitosta. Vain hieman yli 5 % väestöstä asuu aluilla, joissa turvallisuussuunnitelmaa ei ole. Samaa aktiivisuutta odotetaan myös pelastuslaitoksilta.. Jatkossa olisi tärkeää sopia niistä aluepelastuslaitosten käytännöistä, jotka ovat yhteisiä kaikille laitoksille. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta tulee parantaa tehostamalla viranomaistyötä ja ottamalla pilottiprojektien parhaat käytännöt käyttöön. Eri osapuolten välisen neuvottelun tuloksena kuitenkin päätettiin, että pelastustoimen kokonaisuus ei vielä tässä vaiheessa ole riittävän valmis liitettäväksi kriteeristöön. Raportin pohjalta olisi syytä käynnistää keskustelu siitä, mikä on se sisäisen turvallisuuden edistämisen kokonaisuus, jota pelastuslaitokset nyt toteuttavat ja mihin toimintaa tulisi suunnata jatkossa. Siihen tulee sisältymään pelastustoimen kannalta tärkeitä asioita, kuten asumisen turvallisuuden parantaminen, kaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuus, alkoholihaittojen torjunta ja yritystoiminnan turvallisuuden parantaminen. Raportin yhteenvedossa todetaan, että se tuo hyvin esille pelastustoimen hajanaisuuden työtä tehdään pääosin oman alueen sisällä. Näissä kansallisesti asetetut tavoitteet muutetaan käytännön toiminnaksi ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Tämä toisi jäntevyyttä pelastuslaitosten osallistumiseen kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Tulee varmistaa, että jatkossa varautumista kehitetään kokonaisuutena ja sen kehitystä seurataan kokonaisuutena. Turvallisuusseikkojen huomioon ottamista rakennetun ympäristön suunnittelussa käsittelevä manuaali valmistui ympäristöministeriön johdolla toteutetussa hankkeessa, jonka käytännön toteuttamisesta vastasi Aalto-yliopisto. Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että manuaali otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. 24 8/2011 Vieraanamme Kirjoittaja Tarja Mankkinen on Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö sisäasiainministeriössä. Ohjelmakauden aikana tapaturmien ja onnettomuuksien määrän kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun. Pelastuslaitoksilla on tärkeä tehtävä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitämisessä ja kylien turvallisuustyössä. Tavoite saavutettiin, sillä laitteisto oli 23 % laitoksista jo vuonna 2010. koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä ja sisäisen turvallisuuden tutkimuksen kehittämisessä. Pelastustoimella on osaamista ja kokemusta riskienarvioinnissa, ja tätä osaamista on tärkeä hyödyntää alueellisen turvallisuustilanteen ja riskien arvioinnissa. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat usein jonkin toisen viranomaisen vastuulla, ja alueellinen turvallisuusyhteistyö edistää yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Pelastuslaitokset tiiviimmin paikallisturvallisuuden suunnitteluun Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa parhaat tulokset saavutettiin mm. paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämisessä ja turvallisuusseikkojen huomioon ottamisessa rakennetun ympäristön suunnittelussa. Lapissa ja Pohjois-Karjalassa toteutettiin turvallisuusviranomaisten välistä yhteistyötä kehittänyt operatiivinen hanke, josta saadut tulokset olivat hyviä. Tämä saattaa vaatia ohjeistusta. Pelastuslaitosten toiminta aluelaitoksina on ohjannut myös osallistumista sisäisen turvallisuuden kehittämiseen ja alueellinen näkökulma on painottunut osin kokonaisuuden kustannuksella. Jatkossa aluehallintovirastojen toimesta tullaan valmistelemaan sisäisen turvallisuuden ohjelman alueelliset toimeenpanosuunnitelmat. Tämän johdosta valmisteltiin pelastustoimea koskeva kokonaisuus liitettäväksi kriteeristöön sen tarkistuksen yhteydessä keväällä 2011. Poliisihallitus on jo ilmoittanut, että jokainen poliisipäällikkö tai hänen nimeämänsä edustaja osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisten toimeenpanosuunnitelmien valmisteluun ja toimeenpanoon. Katakrin ensimmäisen version julkaisemisen jälkeen nousi esille kysymys siitä, miksi kriteeristö kattoi pelastustoimen vain välillisesti. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tuottanut aineistoa ja toteuttanut hankkeita maahanmuuttajien asumisen turvallisuuden parantamiseksi. Heikommin onnistuttiin mm. Alueelliset pelastuslaitokset ovat keskeisessä asemassa alueellisten toimeenpanosuunnitelmien valmistelussa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena oli, että vuoteen 2011 mennessä 20 % hoivaja huoltolaitoksista on varustettu automaattisilla sammutuslaitteilla. Alueellisten toimeenpanosuunnitelmien valmistelu käynnistyy 1.11.2011 alueellisen turvallisuustilanteen arvioinnilla. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on yhteistyötä, johon osallistuvat eri viranomaiset ja järjestöt. Kokonaiskoordinaation puuttuessa toiminta on ollut osin päällekkäistä. Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla sisälsi tavoitteita, jotka otettiin huomioon pelastuslain uudistamisen yhteydessä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa on toteutettu osana tulosohjausta ja paikallista turvallisuussuunnittelua. Työssä kartoitetaan alueen keskeiset riskit ja uhkat turvallisuudelle ja päätetään toimista turvallisuuden lisäämiseksi. Suomi on entistä monimuotoisempi ja myös pelastustoimessa tulee olla aiempaa enemmän valmiutta toimia onnettomuustilanteissa, joissa on mukana ihmisiä erilaisista etnisistä taustoista
Tyypillisimmällä tehtävällä odottaa nopeasti haavitettava loukkaantunut lintu, mutta pelastustehtävissä on käyttöä myös pintapelastuspuvuille ja köysikalustolle. Kyseessä on Helsingin pelastuslaitoksen suorittama kokeilu, johon Helsingin VPK on osallistunut kesästä 2008 alkaen. Pikkulintu liikkeessä on yksi tyypillisimpiä eläinpelastustehtäviä. Vaikka tehtävämäärissä eläinpelastus näyttelee merkittävää osaa, se ei muuten näy palokunnan arjessa. Monikaan ei koe, että he olisivat erikoistuneet eläinpelastustehtäviin, Hengenahdistuksesta kärsivä orava, voipunut siili ja siipirikkoinen lokki... – Eläinkeikoilla käy aina kaksi jäsentä kerrallaan, ja omat päivystysviikot varataan etukäteen. Tässä on ollut tietoista vastuunottoa yhteisestä asiasta, hän jatkaa. – Se ei ole mikään kehumisen aihe, mutta ehkä tilastot kertovat siitä, paljonko tämä työllistää meitä. Loppuvuodesta voitaneen todeta, että neljä viidestä Helsingin VPK:n kaikista tehtävistä on koskenut eläimen pelastamista. Kokeilun tulevaisuus on avoin. 8/2011 25 H elsingin VPK on suorittanut kuluvana vuonna jo lähemmäksi 130 eläinpelastustehtävää Helsingin ydinkeskustassa ja sen liepeillä. Näistä Helsingin VPK:lle kertyy eniten tehtäviä sen keskeisen sijainnin vuoksi. Helsingin viidestätoista VPK:sta kuusi osallistuu eläinpelastustehtäviin. Pahvilaatikoita käytetään eläinten kuljetukseen. Paljon, sanoo vanhempi sammutusmies Lauri Kaikkonen. Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Lassi Rinne Helsingin VPK:lla riittää eläimellistä keikkaa. Tehtäviin osallistuu Helsingin VPK:ssa noin kaksikymmentä siihen koulutuksen saanutta henkilöä virka-aikojen ulkopuolella, ja Kaikkonen on yksi ahkerimmista. Parhaimpina – tai pahimpina – alkukesän viikkoina tehtäviä tuli kymmenen viikossa, mutta loppukesää kohden tahti on rauhoittunut
Toinen tappelijoista oli loukkaantunut niin pahoin, ettei päässyt enää lentoon. – En osaa sitä itse määritellä eikä siihen objektiivista vastausta olekaan. Toki tähän vaikuttaa myös ihmisten uusavuttomuus. Joskus taas pitäisi tulla mieleen kutsua hätiin talonmies, kiinteistöhuoltoyhtiö tai tuholaistorjunta, Kaunisto kommentoi. – Katselimme kesämökkirannassa miten pelastusvene tuli kokka kohisten ja majakat vilkkuen pitkin meren selkää ja huomasimmekin sen tulevan kohti kotisaartamme. Palomiehet riensivät saaren suojiin. Tehtävät suoritetaan ilman erillistä korvausta Helsingin VPK:lla on kolme paloautoa: pelastusauto HS211, sammutusauto HS212 ja Kun palokunta riensi pelastamaan joutsenta… Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, joka vastaa myös pelastustoimesta, kiinnitti kesäpaikassaan huomiota merellä kiitävään alukseen. Osa tehtävistä on myös sellaisia, että ne todella kuuluvat palokunnalle. – On aivan ennenaikaista puhua hyvinvointivaltion romuttumisesta, apulaiskaupunginjohtaja Sauri totesi tarinansa päätteeksi. 26 8/2011 eikä näitä tehtäviä varten juurikaan harjoitella. Joskus pelkkä ikkunan avaaminenkin voidaan nähdä palokunnalle kuuluvana tehtävänä. – Ilmoituksessa loukkaantuneen hanhen sanottiin seisovan yhdellä jalalla. Seurasimme tilannetta ja ajattelimme, että joku on lyönyt kirveellä pahasti polveen tai muuta vakavaa on jollekin sattunut. Valtamediakin on uutisoinut menneen kesän aikana useasti, kuinka eläinpelastustehtävät työllistävät Helsingin pelastuslaitosta etenevissä määrin. Pidätkö eläinpelastustehtäviä tärkeänä ja tarpeellisena pelastuslaitoksen toiminnassa. – Kyllä ehdottomasti. Hänen mielestä mielenkiintoista on toisaalta pohtia sitä, mihin eläinpelastustoiminnassa vedetään raja. Hän pitää arvokkaana, että Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on jo perinteitä eläinpelastustoiminnassa. Teksti: Esa Aalto Timo Isola (vas.) ja Lauri Kaikkonen esittelevät HS27:n eläinpelastuskalustoa.. Vene kaarsi kovaa kyytiä vastapäisen saaren laituriin. – Seuraavana päivänä tapasin mökkinaapurit ja kysyin, mitä oli tapahtunut. – Tähän motivoi ainoastaan se, että hoitamalla näitä tehtäviä vapautamme pelastuslaitoksen resursseja tärkeämpiin tehtäviin. – Se voi olla myös hyvä työtehtävä työuran loppupuolella, Sauri sanoo. Palomiehet tulivat pian takaisin veneelle kantaen mukanaan jotakin, joka ei kuitenkaan näyttänyt ihmiselle. Varsin usein ilmoittaja poistuu paikalta, eikä apua tarvitsevaa eläintä löydetä lainkaan. Mökkinaapuri soitti hätänumeroon ja pian paikalle riensikin palokunta. Onko niin, että ihminen vetää tuon rajan nisäkkäisiin, jollainen on itsekin. Tähän aikaan ei useinkaan ehditä jäsenistön hajautuneen asumisen ja päivystysviikkojärjestelmän vuoksi. Isolaa tyhjä arpa -tehtävät eivät häiritse, sillä jos ei muuta, niin ne kehittävät ainakin rutiineja. Paikalle päästyämme saimme todistaa suurta parvea hanhia, joista joka toinen seisoi yhdellä jalalla, nauraa sammutusmies Timo Isola, myöskin ahkera eläinpelastaja. Moniakaan ei napostele tilanne, jossa asemalle tullaan puolen tunnin ajomatkan päästä, kohteeseen ajetaan vartissa, pikkulintu haavitetaan parissa minuutissa ja lopuksi hoidetaan kuntoon kalusto ja raportit. Lokinpoikasia luullaan hylätyksi joutsenpesueeksi, pulu poistuu kävellen kampaamosta ennen VPK:n saapumista ja luminokare vastapäisen kerrostalon katolla nähdään kärsivänä kissana. – Eniten tähän vaikuttaa varmaankin se, millainen suhde ihmisellä on eläimeen. Jos suurikokoinen varpushaukka sinkoilee paniikissa kukkatukun keittiössä, tarvitaan kunnon suojavarusteet, jotta linnun uskaltaa mennä päästämään ikkunasta ulos. Helsingin VPK:n eläinpelastusvastaava, hälytysosaston varajohtaja Tomi Kaunisto tiedostaa haastavan tilanteen. Pari kertaa viikossa kuvio ehkä menettelisi, mutta kun sama toistuu kolmekin kertaa saman illan ja yön aikana, pelkkää ajoa kodin ja aseman välillä kertyy kolme tuntia. Jos matka kotoa kestäisi aina puoli tuntia, tilanne voisi olla eri, hän pohtii. Hälytysosasto toimii normaalisti kolmenkymmenen minuutin lähtövalmiudella, mutta eläinpelastustehtävissä valmiusaika on viisitoista minuuttia. Lisäksi asun lähellä asemaa. Ei osata itse hoitaa vähäpätöistäkään tilannetta. – Eläinpelastustehtävissä on samat työvaiheet kuin missä tahansa muissakin tehtävissä, itse tehtävä vain on erilainen. Sitä varten on olemassa oma henkilöstökin. Suomi ja Helsinki ovat sivilisaation keulakuva, jossa yhteiskunta huolehtii myös eläinten turvallisuudesta. – Hälytysosastolla piti keväällä olla yksi eläinpelastusharjoitus, mutta se korvattiin toisella harjoituksella kun todettiin, että kaikki osaavat homman ja porukka on hyvin orientoitunutta, Kaikkonen kertoo. He kertoivat seuranneensa kahden joutsenen tappelua. Kun tunteenomainen suhtautuminen on lisääntynyt, se johtaa herkemmin avun hälyttämiseen erilaisia eläimiä varten. Myös tyhjiä arpoja ja motivaatioongelmia Osa orientoituneesta joukosta kärsii jo motivaatio-ongelmista
Yritimme ensin houkutella kissaa tikkaista ja pahvilaatikoista rakennetun sillan kautta takaisin parvekkeelle, mutta jouduimme lopulta laskeutumaan tasanteelle köysien avulla ylemmän kerroksen parvekkeen kautta, Isola muistelee. PRONTOn tilasto on ajettu 11.10.2011. Tilasto sisältää hätäkeskuksille ilmoitetut onnettomuudet ja tapahtumat, joihin pelastustoimi on osallistunut. Jokainen auto on varustettu eläinpelastuskalustolla, mutta suurin osa tehtävistä hoidetaan miehistönkuljetusautolla, jossa on höökejä kattavampi kalusto ja paremmat tilat esimerkiksi eläinten kuljetukseen. Tänä vuonna eläinpelastustehtäviä on ollut viime vuotta vähemmän myös Helsingissä. Viikoittain kokoontuvassa miehistöosastossa harjoitellaan palomiehen perustaitoja, ja hälytysosaston joka toisena viikkona järjestettävät harjoitukset keskittyvät soveltaviin keikkaluontoisiin tehtäviin. 8/2011 27 Vuosi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Vuosien 2007–2009 keskiarvo 117 84 105 201 210 296 296 237 164 148 154 123 2135 Vuosi 2010 117 87 77 183 226 312 363 242 154 141 162 97 2161 Vuosi 2011 59 54 66 168 217 293 307 191 135 28 1518 Vuosien 2007–2009 keskiarvo Vuosien 2007–2009 keskiarvo Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Vuosien 2007–2009 keskiarvo 117 84 105 201 210 296 296 237 164 148 154 123 2135 Vuosi 2010 117 87 77 183 226 312 363 242 154 141 162 97 2161 Vuosi 2011 59 54 66 168 217 293 307 191 135 28 1518 Vuosien 2007–2009 keskiarvo Vuosien 2007–2009 keskiarvo Vuosi 2010 Vuosi 2011 miehistönkuljetusauto HS27. Vuonna 1864 perustettu Helsingin VPK on Suomen kolmanneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta. Hälytysosaston lisäksi palokunnalla on miehistöosasto, naisosasto, kaksi veteraanijoukkuetta, riskienhallintaosasto sekä nuoriso-osasto. Miehistöosastossa on hälytysosastolaisten lisäksi noin kolmekymmentäviisi sellaista jäsentä, jotka eivät vielä tai enää kuulu hälytysosastoon. – Kohteessa kissa oli hypännyt viidennen kerroksen parvekkeelta katolla olevalle tasanteelle, jonne ei ollut minkäänlaista käyntiä. Pintapelastuspuvulla on haettu loukkaantunut sorsa kanavasta, pyykkipussia on hyödynnetty kuutin siirtämiseen ja pihdeistä on ollut hyötyä käärmeiden noukkimisessa. Sillä on 155 jäsentä, joista hälytysosastoon kuuluu kaksikymmentäviisi jäsentä. Paloautot ovat VPK:n itse hankkimia, eikä palokunta saa eläinpelastustehtävistä laitokselta rahallista korvausta. Haavin, kumihanskojen ja pahvilaatikoiden lisäksi käytössä ovat olleet niin pintapelastuspuvut kuin köysikalustokin. Osa toimintaan käytettävästä kalustosta, kuten jatkuvasti kuluvat ”Elävä eläin” -pahvilaatikot, on saatu pelastuslaitokselta. Kun on onkivavan päällystää teipillä, sillä pystyy pelastamaan hamsterin ilmastointikuilusta. HELSINGIN VPK Kalusto puhdistetaan ja desinfioidaan aina, kun se on ollut kosketuksissa eläimeen.. Kalustona myös pyykkipussia ja onkivapaa Vaikka valtaosa tehtävistä koskee loukkaantuneita tai vääriin paikkoihin eksyneitä siivekkäitä, mahtuu tehtävälistalle myös varsin erikoisia tapauksia. Eläimen pelastamistehtävät kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina koko maassa
Väestönsuojelun johtamisjärjestelmä on nykyisin suunniteltu vain poikkeusoloja varten. Teksti: Esa Aalto. heinäkuuta 2010. Myrskytuulet kaatoivat puita teille ja kiskoille sekä katkoivat sähköjä laajoilta alueilta. Laajojen tilanteiden pelastustoiminnan johtamisharjoittelu on erityisen tärkeää johtuen tilanteiden poikkeuksellisuudesta. Myrsky ei ole kuitenkaan aiheuttanut henkilövahinkoja. Valtakunnallisen tilannekuvan muodostaminen heinä–elokuun 2010 rajuilmojen aikana häiriytyi, koska tilanneilmoitukset alueelliselta ja paikalliselta tasolta tulivat sisäasiainministeriöön pääosin vasta pyydettäessä. Sisäasiainministeriön tulisi Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan huolehtia, että Suomeen luodaan pelastustoiminnan käytännön johtamisvalmiudet ja harjoittelumahdollisuudet laajojen ja suurten onnettomuustilanteiden varalle. Järjestelmää olisi tärkeää kehittää niin, että sitä voitaisiin hyödyntää myös vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa. Pelastuslaitokset huolehtivat pelastustoiminnasta toimialueillaan, mutta harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta eivät raportoineet tilanteista ja toimenpiteistä minnekään. Vakavissa häiriötilanteissa tarvitaan kunnan toimenpiteiden keskitettyä johtamista ja tehostettua viestintää. Viranomaisten häiriötilanneviestinnän tehtävänä on varoittaa ihmisiä tiedossa olevasta vaarasta. Laajojen tilanteiden johtamisjärjestelmän perusteet on kuvattu pelastuslaissa. Sitä tulisi kehittää myös osana yhteiskunnan varautumista väestönsuojelun johtamisjärjestelmää ja ohjausta hyödynnettäväksi myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. Poikkeuksellisen raju ukkosmyrsky aiheutti laajoja tuhoja Itä-Suomessa. Pelastustoimen toiminta rajuilmojen aikana osoitti, että käytännön johtamisvalmius laajoissa tilanteissa on puutteellinen. Heinä–elokuun 2010 rajuilmoihin liittyJohtamista terävöitettävä Myrskyt osoittivat poikkeusoloista: Myrskytuhoja raivataan Simpeleellä aamuyöllä 30. Onnettomuustilanteissa tilanteen johtovastuu on tyypillisesti pelastusviranomaisilla, ja kuntien toiminnoilla on keskeinen rooli. Esimerkiksi vesihuollon vakavissa häiriötilanteissa viestinnän on oltava nopeaa ja yhteistoimintatavat kunnan johdon, vesihuoltolaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen kesken etukäteen sovittuina. STR / LEHTIKUVA Pentti Väistö. 28 8/2011 O nnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen mukaan heinä– elokuun 2010 rajuilmojen seurauksena syntyneissä tilanteissa havaittiin, että paikallistasolta puuttui pelastuslaitosten välinen järjestelmällinen yhteistoiminta ja sen johtaminen
Pelastustoimen odotetaan tekevän raivausta myös silloin kun kyse ei ole pelastustoiminnan edellyttämästä kiireellisestä raivaustarpeesta. Lisäksi pelastuslaitokset raivasivat rakennusten päälle kaatuneita puita. Suomen Kuntaliiton tulisikin Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kehittää yhdessä pelastuslaitosten, aluehallintovirastojen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa kuntien häiriötilannejohtamista ja onnettomuusviestinnän menettelyjä. Sisäasiainministeriön tulisi yhdessä Hätäkeskuslaitoksen ja pelastuslaitosten kanssa valmistella valtakunnallisesti yhtenäiset menettelyt laajojen häiriötilanteiden varalle, joissa pelastustoimen kaikki käytettävissä olevat voimavarat ovat varattuina, Onnettomuustutkintakeskus tähdentää. Sisäasianministeriön tulisi Onnettomuuskeskuksen mielestä selkeyttää käytännön toimijoille, mihin pelastustoimen toimintavastuu ulottuu kiireellisen pelastustoiminnan ulkopuolelle ja kenen toimintavastuulle pelastamiseen kuulumattomat toimet kuuluvat. Parhaiten toimittiin niissä tapauksissa, joissa pelastuslaitoksella oli toimivat johtokeskuskäytännöt ja joissa oli etukäteen sovitut ja harjoitellut menettelytavat tehtävien välittämiseksi ruuhkatilanteissa. Kuva: Hanna Marjanen.. Pelastuslaissa määritetään pelastuslaitosten tehtävät. Sisäasiainministeriön tulisi yhdessä pelastuslaitosten kanssa kehittää järjestöjen hyödyntämistä ja yksityisten kansalaisten mukaan ottamista toimivaltaisten viranomaisten tueksi vakavissa häiriötilanteissa. Paikallisella ja alueellisella tasolla yhteistoiminnassa viiranomaisten ja järjestöjen välillä on kehitettävää esimerkiksi rajuilmojen kaltaisessa luonnononnettomuustai häiriötilanteissa. Kunnilta puolestaan puuttuvat varautumisja sijaisjärjestelyt toiminnan varmistamiseksi eri vuorokauden aikoina, myös vuosiloma-ajankohtina. 8/2011 29 en kuntien johtoryhmät kokoontuivat kuitenkin vain harvoissa tapauksissa edes pahimmilla myrskytuhoalueilla. Veera-myrsky aiheutti pahaa tuhoa karavaanarialueella Uuraisissa. Tuhojen raivaus koordinoimatonta Rajuilmojen seurauksena sähköja viestintäverkoille sekä liikenneväylille kaatuneen puuston nopea raivaaminen on tärkeää pelastustoiminnalle ja liikenneväylien käytölle. Valtakunnallisesti puuttuvat esimerkiksi yhtenäiset menettelytavat kuntien johdon hälyttämiseksi. Sähköverkoille kaatuneita puita voidaan turvallisesti raivata vain sähköverkkoyhtiön ohjauksessa. Menettelytavat kuitenkin vaihtelivat eri hätäkeskusalueilla ja joissakin tapauksissa myös saman hätäkeskuksen alueella toimittaessa eri pelastuslaitosten kanssa. Heinä-elokuun 2010 rajuilmojen tuhoalueilla pelastustoimen tehtävien lukumäärät kasvoivat niin, että tehtäviä jäi odottamaan eivätkä hätäkeskukset voineet välittää niitä suoraan pelastustoimen yksiköille. Eri toimijoiden tehtävien ja roolien selkeyttämisessä tärkeitä ovat muun muassa sopimukset ja yhteinen suunnittelu sekä säännölliset yhteistyötapaamiset. Pelastuslaitokset sopimuspalokuntineen tekivät heinä–elokuun 2010 rajuilmojen seurauksena paljon sellaista teiden ja sähkölinjojen raivaamista, mikä ei kuulunut pelastuslain mukaiseen pelastustoimintaan, mutta mistä oli tärkeää apua tilanteen normalisoinnissa. Liikenneviraston tulisi Onnettomuustutkinnan mielestä yhdessä Energiateollisuus ry:n ja sisäasiainministeriön kanssa kehittää laajojen rajuilmavahinkojen raivaustöiden suunnittelua, johtamista ja käytännön toteutusta. Odottamassa olevien tehtävien jonon purkaminen edellytti yhteistoimintaa asianomaisen pelastuslaitoksen kanssa. Hätäkeskuksissa on toteutettu vaihtelevasti tehtäväruuhkatilanteiden suunnittelua ja koulutusta yhteistoiminnassa pelastuslaitosten kanssa. Nykyisellään laajojen tuhojen raivaus on koordinoimatonta, osin suunnittelematonta ja toimintavastuiden osalta epäselvää. Häiriötilannejohtamisen valmiudet osoittautuivat keskimääräistä paremmiksi niissä kunnissa, joissa oli yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa sovittu johtoryhmän hälyttämisestä, kehitetty avainhenkilöiden omia johtamisvalmiuksia sekä tehty muita häiriötilanteen aikaisen johtamisen tukijärjestelyjä
Kunnan hallintokuntien, etenkin teknisenja sosiaalija terveystoimien valmiuden kohottamisessa on myös syytä painottaa jatkossa. Etelä-Savon alueella tuhoutui noin 12000 hehtaaria metsää. Etelä-Savon maakunnan alueella on kuntien valmiussuunnitteluun saatu uutta puhtia talven sähkökatkosten aiheuttamien ongelmien jälkeen. Vuoden 2010 Asta-myrskystä oppineena Etelä-Savon pelastuslaitos ennakoi toimin-taansa Etelä-Savoa koitelleessa ”tykkylumimyräkässä”. Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja Etelä-Savon viranomaisten johtokeskustiloja ajanmukaistetaan ja kalustoa hankitaan syksyn ja vuoden 2012 aikana. Hallintokunnat ryhtyivät toimimaan omien suunnitelmiensa mukaisesti ja välittivät tilannekuvaa sähkökatkosten seurauksista ja avun tarpeesta. Toinen palo lähti kylmälaitteesta ja toisessa sammutettiin tuleen syttynyt maalaistalo Puumalassa. Kuntien yhteishankinnat ovatkin varmaan paras vaihtoehto taloustilanteen ollessa epävakaa. Viestija johtokeskuksen tehtävänä on tukea onnettomuuspaikan/alueen toimintaa, ylläpitää tilannekuvaa kaikille toimijoille, koordinoida viranomaistoimintaa sekä tarpeen mukaan toimia pelastustoiminnan johtokeskuksena. Arviolta noin puolet alueen puustosta tuhoutui. Suurin osa tehtävistä, 140, oli kaatuneiden puiden raivaamistehtäviä sekä automaattisten paloilmoituslaitosten aiheuttamia tarkistusja varmistustehtäviä. Sairaala toimikin oman valmiussuunnitelmansa mukaisesti ja ennakoi toimenpiteitään turvallisuuspäällikön johdolla. 30 8/2011. Arviolta noin puolet alueen puustosta tuhoutui. Kokonaisturvallisuutta parannettava Kokonaisturvallisuuden käsitettä ja yhteistoimintaa on kuitenkin parannettava. Savonlinnan keskussairaalan ympäristössä oli runsaasti kaatuneita puita, mikä haittasi pääsyä sairaalaan. On kuitenkin muistettava, että kunnan toimintavalmiuden on oltava kaikissa olosuhteissa kriisilakien mukaista. Korjausliikkeitä on tehtävä kuitenkin jatkuvasti, sillä varautuminen ja valmiussuunnittelu ovat jatkuvaa tietojen ja toiminnan päivittämistä. Astamyrskyn tilastoja Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä 210, joista Savonlinnan alueella 170 ja Pieksämäen alueella 40. Myös järjestöjen olisi syytä päivittää omaa ennakoivaa toimintamallia ja valmiuden kohottamista ilman eri käskyä! Kalustollista yhteistoimintaa maakunnan alueella on varmaan kartoitettava ainakin varavoimakoneiden osalta valmiussuunnitelman päivityksissä ja investoinneissa. Kuntien vastuutahojen tuleekin valmiussuunnittelussa huomioida ulkoisten palvelujen sopimuksien siMyrskyt vauhdittivat valmiussuunnittelua Etelä-Savossa Teksti: Ahti Burtsoff, valmiuspäällikkö, Etelä-Savon pelastuslaitos Kuvat: Etelä-Savon pelastuslaitos Etelä-Savon alueella tuhoutui noin 12000 hehtaaria metsää. A sta-myrskyn jälkeen opittua valmiuden kohottamisen toimintamallia sovellettiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen viestija johtokeskuksessa (ES ViJoke) kouluarvosanalla hyvä. Kaikkien viranomaisten olisikin jo uuden pelastuslain 42§:n hengessä oltava etupainotteisia uhkaavan vaaratilanteen ilmetessä. Etenkin on osattava hyödyntää tietotekniikan resursseja tilannekuvan muodostamisessa. Henkilövahinkoja myrsky ei aiheuttanut. Ennakkovaroitukset ja toimintavalmiuden kohottaminen alueen kunnissa otettiin vastaan asianmukaisesti. Merkittävämpiä sammutustehtäviä oli kaksi. Kalustollista puutetta havaittiin vielä kuitenkin varavoimakoneissa ja vedensaannin turvaamisessa
• Tilannetietoisuus moniviranomaistehtävissä, myös kiireettömissä. Huomioi kotieläimet ja karja 6. Millainen järjestelmä tulevaisuudessa. Varmista juomaveden riittävyys 10. Aina ei tarvita savusukellusta! Kuinka kunnan ”tavalliset” ihmiset pääsevät oman alueensa turvallisuustoimintaan mukaan. Ilmoita omaisille tilanteesi ja olinpaikkasi jo ennen myrskyn alkua! Omaisten tiedustelu kuormittavat turhaan pelastusviranomaisia! 14. Resurssien kartoitus: Työkoneet, erikoisvälineet, varaus, kokeilut 8. Viranomaistiedote kansalaisille. Paikallisradio. 7. (Sähkön katketessa puhelimen toimivuus on tuntiluokkaa 2–3 tuntia). Kartoita yhteistoimintasuunnitelma ja mahdollisuudet naapureiden kanssa! 8. Varaa ruokatarvikkeita muutamaksi päiväksi 11. 8/2011 31 sältö, sillä ulkoistaminen ei poista vastuuta tukipalveluidenkaan osalta. 3. Myrskypuiden kaataminen on vaarallista ja vaatii erityisosaamista! kintää olen kehitellyt ajatusta Teknisestä Pelastuspalvelusta, saksalaisen THW:n mallia mukaillen. 9. Valmiustilan palautus normaalitilaan. Tarvittaessa -6/-3 tuntia, muut kanavat. • Toimintavalmiuden kohottamisen määrittely • Tarkennettu sääennuste. Vaihtoehtoiset poistumistiet ja välineet, mikäli alue joudutaan evakuoimaan 12. Tee toimintasuunnitelma muutamaksi päivää jo ennakkoon riskien mukaisesti! 5. Kuuntele säätiedotteita ja etenkin varoituksia! 2. Kehitettäviä toimintamalleja • Moniviranomaisjohtoryhmä alueellisiin/ moniviranomaistehtäviin. Siirry tarpeen mukaan ajoissa pois syrjäseudulta! 16. Avustavan henkilöstön varaukset 4. Tee riskinanalyysi omaan ympäristöön: Ulkoiset ja sisäiset uhat/vaarat! Mitkä/mikä on suurin uhka ja sen vaikutukset. Itä-Suomen alueen pelastuslaitokset ovat valmistelleet kevään ja kesän aikana yhteisiä parametreja valmiuden kohottamiseen myrskyjen varalta. Paraneeko kuntien ”kriisivalmius” yhdistymisten myötä. 13. Kuitenkin järjestöjä ja yhdistyksiä rajoittavat toiminnalliset näkymättömät raja-aidat, jolloin kaikkea osaamista ei tule hyödynnettyä esimerkiksi myrskytuhojen aiheuttamissa kiireettömissä tehtävissä. Varmista yhteydet ja resurssit kaikkiin yhteistyötahoihin! Tilannetiedon välittäminen kuntiin/johtoryhmille: Tekstiviestit/TRAFI, sähkö/puhelin 5. Millainen hihamerkki sinulla on. Tiedote henkilökunnalle: Mitä valmiuden kohottaminen tarkoittaa/ päiväohjelman muutokset, varallaolovalmius avainhenkilöille. Yleinen vaaramerkki, mediaviesti, viranomaistiedote, hätätiedote! • Tietoliikenneyhteyksien varmentaminen! • Tehtävien priorisointi ja vastuualueiden selkeä jako ja radiokutsut > kiireelliset ja ei kiireelliset tehtävät > resurssien käyttö > siirto. Suomessa olisi varmaan jo kaikissa Vapepan jäsenjärjestöissä riittävästi kaiken ammatin osaavia henkilöitä. Varavoiman saatavuus, patterit ja polttoaineet! 9. Voisiko asialle tehdä mitään, vai olisiko perustettava uusi järjestö, jonka käyttöä alueella hyödynnettäisiin sopimuspalokuntien tapaan. Säätilaennusteiden luettavuus/numeraalisuus, toimenpiteet, jotka aiheuttavat toimintavalmiuden uudelleenarviointia ennen onnettomuuden alkua. Toiminnan parantamiseksi ja tarvittavan avun saamiseksi paikalle ilman korvamerTehostettu valmius 1. Johtokeskuksen käyttöönotto, työvälineet, muut tarvittavat resurssit 3. Toimintaohjeita mökkiläisille syysmyrskyihin 1. Varmista puhelimen kuuluvuus alueella eri operaattoreilla. Toivottavasti kuntien yhdistämisprosessi ei heikennä alueen varautumista ja valmiussuunnittelua. Tehtävien priorisointi, johtoryhmän päätösten mukaisesti 2. Viranomaisten toimintavaltuudet, tehtävät! 6. 4. • Tiedottamisen eri muodot pitkäkestoisessa onnettomuustilanteessa. Mökkitie Iiniemellä Sulkavalla.. Kuinka vaaratilanne on vältettävissä. Tarkasta vakuutukset ja niiden voimassaolo! 7. Tiedotusvalmiuden kohottaminen, toimivaltaiset viranomaiset, tiedotusvastuu/sykli, sosiaalinen viestintä. Hyödynnä naapurin puhelinoperaattoria tarpeen vaatiessa. Onko sopimuspalokuntien toimintaa arvioitu ammatillisen osaamisen hyödyntämisessä. Päätöksenteon tueksi on tarkoitus syksyn aikana vahvistaa toimintaohjeet, jolloin päivystysvuorossa oleva pelastusviranomainen voisi kohottaa myrskyn uhkaaman alueen toimintavalmiutta tarpeen mukaan. 10. Huomioi terveydentilasi! 15
Toinen evakuointikeskus, johon yritimme, ei ollut toiminnassa. Myös kotieläimet otettiin suojaan: niille oli varattu suojaan erilliset häkit. Listan evakuointikeskuksista olimme löytäneet New York Timesista ja viranomaisten nettisivuilta. Kaikki evakuointikeskukset, joissa vierailimme, olivat isoja koulurakennuksia. Asiasta kerrottiin A5:n kokoisella lapulla, joka oli kiinnitetty oveen. Ensimmäisessä evakuointikeskuksessa, oli tulijoita vastassa tiskin takana virkailija, jonka molemmin puolin oli uimahalleista tutut pyöröportit, joista ei päässyt kuin luvalla sisään. Siinä missä ensimmäinen evakuointipaikka oli ollut kliininen ja moderni, tämä oli enemmän sen kaltainen, mitä olimme tottuneet näkemään amerikkalaisissa elokuvissa, jotka käsittelevät amerikkalaisen yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia. Suojaan päästettiin sisään vain ihmiset, jotka halusivat evakuoitua. Portin vieressä seisoi vartijan oloinen virkailija. Kolmannessa evakuointikeskuksessa varauduttiin myös 2000 ihmisen evakuoimiseen. Koko New York hiljeni Irenen takia, liikkeet sulkivat ovensa ja julkinen liikenne seisahtui ensimmäisen kerran historiassa.. Halusimme nähdä, miten evakuointi oli käytännössä toteutettu New Yorkin kaltaisessa metropolissa. Työntekijöitä oli enemmän kuin ensimmäisessä evakuointikeskuksessa: kolme virkailijaa pöydän takana vastaanottamassa evakuoitujia, yksi ohjaamassa ihmisiä saliin sekä Teksti: Teija Mankkinen, Vesa Parkko ja Pekka Vänskä Kuvat: Pekka Vänskä New York varautui hurrikaaniin Liikkeiden edustoille kasattiin hiekkasäkkejä mahdollisen tulvan varalle. Evakuointikeskuksiin myös kotieläimet mukaan Evakuointikeskukset oli kaikki merkitty banderolleilla, joissa kerrottiin, että kyse oli suojasta ja evakuointikeskuksesta. 32 8/2011 S ade yltyi kun lähdimme kävelemään kohti lähintä evakuointikeskusta. Suojassa oli tilaa 2500 henkilölle ja suojan ruoka ym. Muita työntekijöitä ei ylätasanteella ollut. varustus oli mitoitettu viikoksi eteenpäin
Evakuointikeskuksen toiminnasta vastaavilla kahdella henkilöllä oli muita pitempi kokemus ja koulutus häiriötilanteissa työskentelemisestä. Juttelimme evakuointikeskusten ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Esimerkiksi tiedotusvälineissä ei asetettu kyseenalaiseksi varautumisen laajuutta tai toimenpiteitä ennen hurrikaania. Kaikkinensa katsojalle välittyi viesti tiiviistä joukosta, joka toimii yhdessä sen eteen, että tilanteesta selvitään. Heillä oli myös selkeät kaaviot ja ohjeet siitä, miten missäkin tilanteessa tuli toimia. Toiminta vaikutti kaikkinensa hyvin organisoidulta ja suunnitellulta. Säännöllisin väliajoin reportaasivirran katkaisivat sääennustukset sekä muut myrskyn voimasta kertovat ennusteet. Ajankohta oli oletettavasti valittu siten, että ihmiset ehtisivät siirtyä evakuointikeskuksiin ennen metron sulkeutumista. Ketkä evakuointikeskuksessa työskentelivät. Evakuointikeskuksen työntekijät kertoivat, että he olivat New Yorkin kaupungin työntekijöitä, mistä syystä heitä oli pyydetty työskentelemään keskukseen. Työntekijät tunsivat käytännöt hyvin paikallisella tasolla. Tilaisuudessa pormestari eli tilanteen johtaja seisoi keskellä (puhujapöntön takana) ja hänen taustallaan hyvin lähekkäin, tiiviissä puoliympyrässä, olivat ”hänen viranomaisensa”. Pormestari vetosi puheessaan useaan otteeseen siihen, että ihmiset pysyisivät sisätiloissa sekä siihen, että evakuointialueilla asuvat ihmiset siirtyisivät muualle kodeistaan. Niihin keskuksiin, joissa vierailimme, evakuoituvat näyttivät pääsääntöisesti olevan vanhempia ihmisiä tai ihmisiä, joilla ei näyttänyt menevän kovin hyvin. Sen sijaan järjestelmätason kysymyksiin (esimerkiksi vastuukysymykset, ruokahuollon järjestäminen, aikataulutukset jne.) emme koskaan saaneet vastauksia. Näytti siltä, että työntekijöitä oli myös koulutettu vastaanottamaan evakuointikeskukseen tulijoita. Tiedottaminen näyttikin nojautuvan pitkälti sähköisiin tiedotusvälineisiin. Viranomaistiedottamisen käytännöistä Mielenkiintoinen yksityiskohta hurrikaaniin liittyen oli television välityksellä tapahtunut tiedottaminen. Kun ihminen tuli sisään keskukseen, hän täytti ensimmäiseksi henkilötietolomakkeen. Työntekijöihin oli oltu ensimmäistä kertaa yhteydessä edellisenä päivänä. Oletettavasti radiolla oli myös tiedottamisessa oma osansa. Voi olla, että perheet ja muut evakuoituvat saapuivat suojaan myöhemmin – me olimme liikkeellä iltapäivällä. Kolmen tv-kanavan valjastaminen hurrikaanin etenemisen seuraamiseen on valtava panostus. Ehkä suomalaisesta näkökulmasta yksi mielenkiintoisimmista asioista olivat kuitenkin pormestarin pitämät tiedotustilaisuudet. Työntekijöillä näytti olevan selkeät tehtävänkuvat sekä käsitykset siitä, mistä he vastasivat tai eivät vastanneet. Mies oli ottanut mukaansa joitakin henkilökohtaisia tavaroita muovipussiin ja lähtenyt puoliltapäivin liikkeelle kohti suojaa. Evakuointikeskusten toiminta näytti molemmissa evakuointikeskuksessa hieman erilaiselta, mutta ennen kaikkea harjaantuneelta ja systemaattiselta. Jos kysymys oli spesifi, kyseinen viranomainen vastasi kysymykseen suoraan. Tilannetta ei siis käyty läpi eri viranomaisten toimesta, vaan pormestari (tilanteen johtaja) antoi yleiskatsauksen, minkä jälkeen seurasivat kysymykset. Juttelimme ihmisten kanssa hurrikaanista ja tärkeimmiksi tiedotuskanaviksi ihmiset nimesivät television ja netin. Nettisivuja päivitettiinkin tiuhaan. 8/2011 33 kaksi, jotka vastasivat keskuksen toiminnasta. Varmasti yksi hurrikaani Irenen varautumiseen vaikuttava asia olikin hyvässä muistissa vielä ollut vuoden 2005 hurrikaani Katrina ja sen aiheuttamat tuhot ja vahingot. Tämän jälkeen jokainen sai ennen suojaan menoa mukaansa ohjeet siitä, kuinka suojassa tuli käyttäytyä. Miten ihmisille tiedotettiin evakuoitumisesta. Yksi evakuoituneista miehistä kertoi, että kahdeksalta aamulla poliisit olivat tulleet koputtamaan asuntojen ovia ja kertoneet, että talosta tuli evakuoitua puoleen päivään mennessä. Yhdysvalloissa on mittava kokemusvaranto erilaisista häiriötilanteista kuten hurrikaaneista ja tornadoista. Varautumisen lähtökohtana näytti Vesa Parkko ja Teija Mankkinen tutustuivat evakuointikeskukseen.. Työntekijät kertoivat harjoittelevansa erilaisia onnettomuusja häiriötilanteita varten, mikä näkyi myös työntekijöiden toiminnassa. Ihmisten ja kaupungin selviytymiseen luotiin uskoa sillä, että myös aiemmin New York oli selvinnyt yhdessä onnettomuuksista. Oppia Katrinasta. Valtaosan ohjelma-ajasta täyttivät reportaasit eri puolilta hurrikaanialuetta: käytännössä ruudussa näytettiin läpimärkää toimittajaa kovassa tuulessa ja sateessa. Myös televisiossa kehotettiin ihmisiä seuraamaan tilanteen kehittymistä nettisivuilta. New Yorkilaisuus nostettiinkin puheessa erityispiirteeksi, jonka avulla myös Irenestä selvittäisiin
Puimme päällysvaatteita yllemme eteisessä, kun yhtäkkiä talo ikään kuin nytkähti tai hypähti ja hyvin nopeasti sen jälkeen alkoi erittäin voimakas ääni joka ei muistuttanut ukkosen jyrinää eikä oikein mitään muutakaan kunnolla tunnistettavaa ääntä. Myös varautumisen moninaisuus tuli hyvin esille New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa. Yhden erityisryhmän muodostivat metrotunneleissa ym. Englantia ymmärtämättömälle tiedotteesta ei kuitenkaan ollut apua. 34 8/2011 olevan pahin mahdollinen skenaario. Koska emme olleet tietoisia mitä todellisuudessa oli tapahtunut, otin yhteyttä hätäkeskukseen ja ilmoitin, että jotakin poikkeavaa on tapahtunut ja että kyMaanjäristys runteli Matti Virpiaron taloa Talo hypähti Matti Virpiaron taloon tuli pieniä halkeamia maanjäristyksessä.. – Kun ääni jatkui edelleen voimakkaana talon täristessä ja irtaimen kilistessä, mieleen tuli yhä kummallisempia ajatuksia. Siirtyessämme ulos järistyksen äänet alkoivat jo laantua ja näkymä asuinalueellamme oli se, että jokaisesta talosta olivat ihmiset tulleet ulos ihmettelemään ilmiön lähdettä. Kun ensin talo vavahti ja sen jälkeen syntyi kumiseva ääni, tuli mieleen myös, että lähellä sijaitsevalla maakaasuasemalla on sattunut onnettomuus. E telä-Suomen aluehallintovirastossa pelastusylitarkastajana työskentelevä Matti Virpiaro koki alkuvuonna kotonaan Mäntsälässä meikäläisittäin oudon tilanteen. Emme onneksi joutuneet Irene myrskyn aikana kokemaan, miten tiedottaminen hoidettaisiin, jos sähköverkko vaurioituisi. asuvat ja/tai kodittomat eli kuinka saada tieto suojautumisesta heille. – Olimme vaimoni kanssa juuri lähdössä kotoa. Omassa hotellissamme tiedottaminen tiivistyi hississä olleeseen ilmoitukseen siitä, miten ikkunoiden kaihtimet tulee pitää myrskyn aikana ala-asennossa ja miten huoneiden siivouksessa tulee olemaan puutteita, koska työntekijät eivät pääse hotellille metron sulkemisen takia. Ehkä suurin mieltä askarruttamaan jäänyt kysymys oli kuitenkin se, miten vahvasti tiedottamisessa nojauduttiin sähköiseen mediaan. Myös tiedon saaminen turisteille voi olla haasteellista. Lähes kymmenen sekuntia kestänyt kumeaa ääni toi ensimmäiseksi mieleen ison matkustajakoneen putoamisen takapihallamme olevalle kalliolle. – Naapurimme kertoi valaisimia pudonneen katosta ja joku kertoi lemmikkieläinten olleen peloissaan. Lähinnä ääni muistutti syvällä maaperässä tapahtuvaa räjäytysääntä
Neljäntoista ikä ei ilmennyt mediatiedoista. Ilmiö oli eräiden henkilöiden vastaväitteistä huolimatta sen verran voimakas, että se tuntui ja kuului erittäin laajalla alueella. Puhelinyhteyden aikana hätäkeskuspäivystäjä pyysi odottamaan hetken ja palattuaan ”linjalle” hän kertoi, että ilmoituksia tulee eri puolilta Itäja Keski-Uudenmaan hätäkeskusaluetta. Kahdeksan sukupuoli ei ole selvinnyt mediatiedoista. – Vakuutusyhtiön tarkastaja tuli selvittämää omakotitalomme vauriot. Se miksi vauriot syntyivät, johtuu siitä että, mitä ylemmäs muurauksessa mennään, sitä herkemmin nopeat sivuja pystysuuntaan tapahtuvat liikkeet ja resonanssi vaikuttavat rakenteeseen, Virpiaro kertoo. Kotonamme vierailulla samaan aikaan ollut paljon maailmalla työnsä vuoksi matkaava englantilaispariskunta totesi, että pitipä tulla Suomeen asti tämän kokeakseen, Matti Virpiaro naurahtaa. Palokuolemat vähenivät. (03) 630 830 • fax (03) 688 3836 • elektro-arola.. Näyttää siltä, että itsestään sammuvat savukkeet ovat vähentäneet palokuolemien määrää. Tästä oli luonnollisesti seurauksena se, että hälytysyksiköt jalkautettiin ottamaan selvää siitä mitä poikkeavaa on tapahtunut. Suomessa on saanut myydä vain itsestään sammuvia savukkeita 1.4.2010 lähtien. – Tämä tapahtui tiheään asutulla seudulla ja alueella, jossa tämän kokoluokan järistyksiä ei ole tapahtunut. – Oli hyvä, että olimme tapahtuneen aikana kotona. • www.suomenkalenterit.. Kun tämä vajaan kolmen magnitudin voimakkuudella eteläistä Suomea vavisuttanut järistys tapahtui, on hänen mielestään hyvä huomata muutama seikka. Paikkaa en kuitenkaan pystynyt määrittelemään. Näin pääsimme kokemaan tuon ilmiön ja luonnon mahtavuuden. Syyskuussa tulipaloissa menehtyi Suomessa yksi ihminen. 8/2011 35 Uusittu pelastuslaki kätevässä muodossa! Tilaa heti • puh. Rakennus on osittain tiiliverhoiltu ja vauriot kohdistuivat tiilimuurauksen yläosiin. Tuolloin tulipaloissa oli kuollut 56 ihmistä. Katso ennakkotilausedut netistä! PALOMIEHEN KALENTERI 2012 • Uusittu pelastuslaki • Työvuorolistat • Tärkeimmät puhelinnumerot • Vuosikalenteri Saatavilla myös oman organisaatiosi logolla! Uusittu pelastuslaki kätevässä muodossa! Tilaa heti • Uusittu pelastuslaki Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Palokuolleista 23 on miehiä. Ilmiön ääntä oli mahdotonta liittää mihinkään ”järjelliseen” tapahtumaan ja siksi se aiheutti useissa ihmisissä vähintäänkin epämiellyttäviä tuntemuksia. Mikäli tämä ilmiö olisi tapahtunut matkallamme Etelä-Euroopassa tai muualla, jossa järistykset ovat tavanomaisia, maanjäristystä olisi voinut pitää yhtenä luonnollisena selityksenä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurantaan perustuvien ennakkotietojen mukaan alkuvuoden aikana on tulipaloissa kuollut 44 ihmistä. UUDET JULUEN R65 -HYVÄKSYTYT LED-HÄLYTYSVALOTUOTTEET: LEGION MS6 LEGION LEGION seessä saattaa olla joku erityisen voimakas räjähdys. Ulkoseinävaurioita oli kahdeksassa eri paikassa. Uskallan lukea myös itseni tähän joukkoon. Vuosittainen palokuolemien määrä Suomessa on ollut 80-120. Tämän vuoden 44 palokuolemaa ovat selkeästi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Useat hätäilmoitukset kertovat myös osaltaan siitä, että ilmiö tuntui ja koettiin sellaiseksi, että asiasta haluttiin informoida hätäkeskusta. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä 13 on iältään 40-60-vuotiaita ja 13 yli 60-vuotiaita. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Tämä ennakointi oli mielestäni järkevää ja tarkoituksenmukaista. Maa oli järissyt tällä alueella. Myös juuri remontoitu kylpyhuoneemme seinäkaakelointi kärsi vaurioita. Rakennuksen sokkeli tarkastettiin huolella, mutta siinä ei havaittu yhtään vauriokohtaa
Maaja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (456/2010) edellyttää näiden järjestelmän asentamista kotieläinrakennuksiin, joissa on yli 1000 m2:n suuruinen palo-osasto. 36 8/2011 F inanssialan Keskusliitto (FK) kokoaa vuosittain vakuutusalan tilastot muun muassa korvatuista palovahingoista. Etenkin Norjassa palovaroitinjärjestelmän Miten maatiloilla tapahtuvia suurpaloja voidaan ehkäistä. Palonilmoittimia on kokeiltu, mutta aika heikoin tuloksin: eläinsuojissa olevan pölyn ja kaasujen takia paloilmoitin ei ole toiminut moitteettomasti ja erheellisten hälytysten uuvuttamat toiminnanharjoittajat ovat ottaneet laitteet pois käytöstä. Järjestelmä reagoi palossa syntyvään savuun alle minuutissa. FK on julkaissut Ohjeet maatalouden tuotantoja varastorakennusten automaattisia palovaroitinjärjestelmiä varten (FK 7: 2010– 11), mihin asetus viittaa. Maatilavakuutuksen osalta tilanne oli surkea vuoden 2010 osalta. Eikö asialle voida tehdä mitään. Maatalousyrittäjä on harvoin paloturvallisuuden ammattilainen. Maatiloilla on ollut rakennuspaloja vuosittain yli 200 paloa usean vuoden ajan. Syksyn aikana FK:ssa tarkennetaan laitteiston osien vaatimuksia sekä järjestelmien hyväksyntämenettelyä. Paloturvallisuustekniikka maatiloilla Maatiloilla on vähän palontorjunta-automatiikkaa. Toisin on teollisuudessa ja esimerkiksi sairaaloissa, joissa on ammattinsa taitavia turvapäälliköitä, jota huolehtivat kohteesta, sekä rakenteellisesta paloturvallisuudesta että palontorjunta-automatiikasta. Suurpalot kasvavat räjähdysmäisesti Teksti: Seppo Pekurinen Kuva: Marika Timonen. Ruotsissa ja Norjassa on asennettu maatiloille olosuhteisiin soveltuva automaattinen palovaroitinjärjestelmä. Ohjeessa on huomioitu maatilarakennusten vaativat ympäristöolosuhteet. Kasvua oli edellisvuodesta kappaleissa mitattuna 60 prosenttia ja euroissa 100 prosenttia. Automaattisen sammutuslaitteiston hankinta tökkää, joko riittävän vesilähteen puutteeseen tai sitten jäätymisongelmiin tai muihin selkeisiin käytännön ongelmiin. Isohko maatila on verrattavissa suuryritykseen, mutta ”turvallisuuspäällikkö” on toiminnanharjoittaja itse. Eräissä eläinsuojissa käytetään paljon vettä eli vesijohdot ovat olemassa. Pelkästään suurpaloja korvattiin 38 kappaletta ja korvausmeno nousi yli 20 miljoonan euron. Automatiikan vähyyteen on syynä kohteiden vaativat olosuhteet. Vuosivaihtelu on pienessä maassa tietysti huomioitava, mutta silti kehitys on ollut enemmän kuin huolestuttava. Eikö joku ”keksijäpelle” voisi kehittää järjestelmän, missä normaaliin eläinten käsittelyyn käytetty vesi muutetaan sammutusvedeksi kun palo on päässyt irti
” Pohjanmaa, Kauhava/Kauhava, KIVIKANKAANTIE, räjähdys/sortuma, keskisuuri, POHP3, E11, E13, E17, EP4, KH11, KH12, KH17, LP16, KTP4, KH41, KH43, KH47, 12.03.2011 06:01:49, 12.03.2011 10:03:13, 1000 m2 navetan katto on romahtanut kokonaisuudessaan. Päivittäinen toiminta edellyttää tulitöiden tekemistä, ja valitettavasti riittävät turvatoimet joskus unohtuvat. Urakoitsijalla tulee olla muun muassa tulityösuunnitelma, tulityölupa, tulityökortti, riittävät sammuttimet, tulityövartiointi, asialliset työasusteet työn turvallista tekemistä varten. Lisäksi osa määräaikaistarkastuksista on pitämättä eli maatiloilla ei ole rakennuksen valmistumisen jälkeen käynyt kukaan sähköalan ammattilainen, paitsi se kuuluisa ”serkunpoika, joka opiskelee amiksessa sähkömieheksi”. Vakuutusala on esittänyt, että suurehkoilla maatiloilla tulee sähkötarkastus tehdä viiden vuoden välein. toiminnasta saadut tulokset ovat olleet erittäin hyviä ja satoja maatiloja ja eläimiä on saatu pelastettua. Yleensä ongelmia syntyy, kun sähköt lämpökeskuksessa katkeavat. Lämmityskattiloissa tulee olla vähintään kaksi erillistä turvajärjestelmää, joista toinen on vesisammutusjärjestelmä. Lämpökeskukset yhä edelleen palokohteina Maassamme edistetään biopolttoaineen käyttöä voimakkaasti; kansantalouden kannalta varmaan hyvä asia. Tämä lakikohta on suuri edistysaskel maamme tulityöturvallisuuden ylläpitämiseksi. Eläinten pelastaminen on hyvin vaativaa, sillä rakennuksessa on edelleen romahdusvaara. Onnettomuudesta kerrottiin Pelastustiedossa 3/2010. Listaa voisi jatkaa vaikkapa sähkönjakeluyhtiöiden etämittareilla, jotka myös ovat aiheuttaneet tulipaloja. Ettei vain kyseessä ole se vanha juttu päänsä pensaaseen laittamisesta tässä asiayhteydessä, niin maatilojen paloturvallisuusongelmaa ei tarvitse nähdä. Navetassa olleista 100:sta eläimestä osa säilyi vahingoittumattomina, mutta osa menehtyi tai loukkaantui. Siis aivan liian pitkä aika, kun katsotaan, mikä kehitys toimialalla on tapahtunut viime vuosina. 8/2011 37. Periaatteessa palo-osastointi maatilarakennuksissa tulee tehdä ympäristöministeriön Esarjan rakentamismääräysten mukaisesti. Kohteen ulkopuolisten pelastajien saapuminen paikalle valitettavasti kestää usein yli sen 18 minuutin kriittisen rajan maaseudulla, mutta jos palo on saatu jollain keinoin rajattua, on jatkotoiminta hyvin palomiesten hallinnassa. FK on julkaissut ohjeen Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus, johon mm. FK:ssa ollaan laatimassa suojeluohjetta, joka edellyttää turvatoimia myös maatiloilla lain hengen mukaisesti. Näinhän se laki sanoo. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy. Yhteiskunnan kannalta tärkeä perustuotanto on maassamme turvattava yhteistyöllä maatalousyrittäjän ja paloalan asiantuntijoiden kesken. Maatilan sähkölaitteiden määräaikaistarkastus yli 35 A:n pääsulakkeella varustetuilla kohteilla on 15 vuotta. Tulityöturvallisuutta parannettava maatiloilla Pelastuslain 5§:ssä todetaan: ryhdyttäessä tulityöhön on huolehdittava riittävistä turvatoimista. Sulkusyötin on myös erinomainen turvajärjestelmä, mutta markkinoilla on vieläkin tulipaloja aiheuttamassa kattiloita ilman sukusyötintä. Varavoimasta on hyötyä myös pitkien sähkökatkojen aikana keskeytysvahingon torjumisessa. Yleensäkin maatilojen palo-osastoinnissa, etenkin käyttötapaosastoinnissa, on paljon parantamisen varaa aina savunleviämisen estämisestä lähtien. Maaja metsätalousministeriön asetushan myös edellyttää pelastussuunnitelman laatimista kaiken kokoisille tuetuille maatiloille. Päävirtakatkaisin ehkäisisi monta paloa. Vakuutusalalla kehitys näkyy lämpökeskusten tulipaloina. Kuka on vastuussa maatilojen paloturvallisuudesta. Palonsyitä on maatilapaloissa toki selvitelty vakuutusalallakin. Se on kova haaste palotarkastustoimelle. Sähkölaitteet ja -asennukset ovat selvästi suurin palonsyy: löysät liitokset, ”tilapäiset” sähköasennukset, ei-hyväksytyt lämmityslaitteet, tilapäiset valaisimet, rikkinäiset lamput, puutteelliset sähkösuunnitelmat ja heikko asennustyö. Kohteessa on yksiköitä Puolangalta, Hyrynsalmelta, Ristijärveltä ja Suomussalmelta. Työkoneiden sijainti eläintilan yhteydessä on kiellettävä. Täytyy tietysti muistaa, ettei nopea hälytys vielä sammuta mitään, vaan omatoiminen varautuminen, alkusammutusvalmius ja taito toimia tilanteessa ensi minuuttien aikana ovat menestyksen avaimet. Loimaan Alastaron sikalapalossa 17.3.2010 menehtyi noin 200 porsasta, 400 vähemmän kuin aluksi pelättiin. Koneet ovat kovassa käytössä ja niinpä ne joskus syttyvät itsestään tai palo syttyy niitä lämmitettäessä tai käynnistettäessä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa kohteen paloturvallisuudesta. Uutta tekniikkaa maatalouden palontorjuntaan on saatava markkinoille. Edellä mainittiin jo osastoinnin tärkeys maatilarakennuksissa. Kun maatilalla tulitöitä tekee ulkopuolinen urakoitsija, niin silloin toimitaan ”normaalisti” tulityöstandardin ja vakuutetussa kohteessa lisäksi suojeluohjeen mukaisesti. Maaja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti on maatilarakennusta laajennettaessa myös ”vanhan osan” sähköasennukset todettava turvalliseksi. Lämpökameratekniikkaan perustuvaa eläintilan lämpötilaa tarkkaileva järjestelmä on kokeiluasteella. Vaikuttaa siltä, että maatilojen sähköenergian käsittelyssä on erittäin vakavia puutteita, etenkin kun nykyaikaisella tilalla sähköenergiankulutus on huomattava. Pelastuslaitos raivaa rakennusta parhaillaan. Valitettavasti maatiloilla lain soveltaminen tuottaa ongelmia. Eikö. Kun pelastussuunnitelmaan lisätään muun muassa maatilan opaskartta, rakennukseen ulkopuolelle osastointimerkinnät, asiallinen eläinten pelastuspaikka, ollaan ainakin oikealla turvallisuustiellä. Lähes kaikki eläimet on saatu elävinä ulos. Teollisuudessa on käytössä hallin läpi suunnattu säde eli linjailmaisin. ” Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Puolanka/ Puolanka, KANERVANTIE 4, rakennuspalo: keskisuuri, RIVI11, RIVI13, SOLA12, KAJAP3, SUMI11, PUKA13, HYRY11, HYRY13, PUKA11, 18.02.2011 16:26:53, 18.02.2011 18:40:00, Suurehkossa navettarakennuksessa syttynyt palo. Onkin toivottavaa, että palvelutasopäätöksissä alueilla huomioidaan erityisesti etenkin ympäristöluvan varaisten maatilojen paloturvallisuusasiat pelastussuunnitelmineen ja palotarkastuksineen. Sähköasennukset ja laitteet murheenkryyninä Pelastuslaki (379/2011) edellyttää, että pelastuslaitos tutkii palot. Joka viikko syttyy palamaan useita maatilarakennuksia ja eläimiä sekä ihmisiä on hengenvaarassa. Sisällä ollut 30 lehmää ja arviolta viisi vasikkaa. Nykyiset suuret osastokoot P1ja P2-luokan kotieläinrakennuksissa on jaettava enintään 2000 m2:n osiin eläinten pelastamisen helpottamiseksi. Tuotantotoimintaa palvelevat toiminnot kuten sähköpääkeskus, konesuojat, rehuvarastot ja lämpökeskukset tulee sijoittaa erilleen tuotantotiloista. Jos säteen eteen ilmestyy esimerkiksi savua, niin järjestelmä hälyttää. YM E9 viittaa, kun kyse on juuri turvajärjestelmistä. Kun tähän lisätään sähkölaitteiden ja -asennusten huollon ja kunnossapidon vakavat laiminlyönnit niin palohan on jo melkein syttynyt. Puutteita paloosastoinnissa Maatiloilla on runsaasti työkoneita ja niiden polttoaineita. Palo on saatu rajautumaan, mutta etenee erittäin vaikeasti sammutettavasti kattorakenteissa, joten sammutus on edelleen käynnissä. Varavoimajärjestelmä on silloin hyvä keino ehkäistä takapalon kehittyminen
Niin kovaksikin jutuksi sitä voi hänen mielestään sanoa, että muun muassa alan järjestöt olisivat halunneet edustajansa verkoston toimintaan, mutta pelastuslaitoksissa nähdään verkosto pelastuslaitosten omaa toimintaa kehittäväksi ja järjestöjen edustajia voidaan tarvittaessa kuulla asiantuntijoina eri hankkeissa. – Alueellistamisen jälkeen tämä on ollut pelastustoimen toiseksi kovin juttu, hän kehuu. Myös sisäasiainministeriön pelastusosastolla on oma edustus yhteistyöverkoston työryhmissä. Siellä työn alla on tällä hetkellä kuusi kärkihanketta. P elastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluita vetää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Turvallisuuspalveluissakin eri asiakokonaisuuksia miettivät edustajat jokaisesta 22 pelastuslaitoksesta, mutta toimintaa on jaettu myös pienempiin työryhmiin, joihin edustajat valitaan tasaisesti kustakin laitoksesta. Tämän vuoden kärkihankkeita palvelualueella ovat olleet uusi pelastuslaki ja siihen sisältyvä valvontasuunnitelma sekä uusi E1-rakentamismääräys ja siihen liittyvä puurakentamisen paloturvallisuus. – Palvelualueeseen osallistuvat eri laitosten edustajat ohjaavat toimintaa ja lopulta syntyy yhteinen näkemys asioista, kuten on nyt toteutunut valvontasuunnitelma-asiassa. Pelastusjohtajien hallituksen kautta palvelualueessa syntynyt toteutus siirtyy kaikkien pelastusjohtajien päätettäväksi. Keskusteluissa kaupan edustajat totesivat pelastusviranomaisilla olevan liian tiukan linjan, joten yhteisen näkemyksen löytäminen epäonnistui. Laki luonnolPelastuslaitosten turvallisuuspalveluissa kuusi kärkihanketta Veli-Pekka Ihamäki esittelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tekemää monikielistä asukkaiden turvallisuusopasta, jota on hyödynnetty myös muilla pelastustoimen alueilla.. Hän kehuu 22 pelastuslaitoksen yhteistyötä toimivaksi. Näitä ovat valvontasuunnitelma, kaupan turvallisuus, turvallisuusviestintä, Merlot-palotarkastus, palontutkinta sekä ilotulitteet, Ihamäki toteaa. Näin on tapahtunut myös Veli-Pekka Ihamäen vetämässä turvallisuuspalveluiden palvelualueessa. Kuusi kärkihanketta – Turvallisuuspalveluissa on tällä hetkellä työryhmätyöskentelyssä kuusi asiakokonaisuutta. Myös alan ulkopuolisten toimijoiden kanssa voidaan käsitellä asioita, ja esimerkiksi Veli-Pekka Ihamäki ottaa kaupan turvallisuusfoorumin, jossa Kaupan liiton, Tukesin ja pelastusviranomaisten edustajat pohtivat yhteisiä käytäntöjä ja toimintamalleja kemikaalien turvalliseksi säilyttämiseksi myymälöissä. 38 8/2011 Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastuslaitokset käsittelevät yhdessä palvelualueessa turvallisuuspalveluita. – Eri alueilla on valitettavasti ollut erilaisia toimintatapoja määräyksissä
Turvallisuusviestinnällä halutaan Ihamäen mukaan hakea yhdessä enemmän vaikuttavuutta. Yhteistyöverkostossa on onnistuttu myös yhtenäistämään väestöhälyttimien koestuspäivä. Materiaalit jakoon – Olemme myös lisänneet laitosten välistä verkostoitumista ja jaamme erilaista materiaalia laitosten kesken. Koulujen rooli turvallisuuskasvattajina on tärkeä. – Ikäihmisten turvallisuuteen kotioloissa liittyvät teemat nousevat esille. Turvallisuuspalveluissa kehitetään myös palontutkintaa, jotta sitä voidaan hyödyntää pelastustoiminnassa. Valvontasuunnitelma on Ihamäen mukaan tämän hetken keskeisin kehittämishanke, jota turvallisuuspalveluissa tehdään. – Aikaisemmin niitä oli seitsemän erilaista, mutta nyt on yhdessä päätetty, että koestus tehdään joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai kello 12. Nyt tämä vaihtelee paljon laitoksittain. Yhdessä sisäministeriön pelastusosaston kanssa valmistelemme myös turvallisuusviestinnän strategiaa. 8/2011 39 lisesti säätelee toimintaa ja yhteistyöverkostossa voidaan antaa ohjeet alueille yhtenäisestä toimintalinjasta. – Kaikilla turvallisuuteen vaikuttavilla pitäisi olla laaja, yhteinen tavoite, miten parannamme ihmisten turvallisuutta. Yksi keskeisimmistä on myös pelastustoimen rooli maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. – Yhteisen lausunnon laatiminen toimi hyvin rakentamismääräyskokoelman E1 uusimisen yhteydessä. Hänen mielestä asiaan pitäisi varmaankin löytää ratkaisu työja elinkeinoministeriön sekä sisäasiainministeriön välisissä keskusteluissa tarpeesta muuttaa asian lainsäädäntöä. Veli-Pekka Ihamäki toivoo, että siitä tulisi enemmänkin strategiatasolle ulottuva suunnitelma eikä niinkään yksittäisiin asioihin keskittyvä hanke. – Kun asiat on hyvin valmisteltu ja niistä on käyty perusteelliset keskustelut, on helppo laatia yksi ja yhteinen kanta jonka kukin itsenäinen pelastuslaitos on valmis hyväksymään, hän toteaa. Näin pian taas ajankohtaista ilotulitteita koskevaa toimintaa on saatu yhdenmukaiseksi eri pelastuslaitoksissa. – Meidän pitää päästä mukaan jo kaavansuunnitteluvaiheessa, jotta turvallisuusnäkökohdat otetaan parhaiten huomioon. Silloin hyvät hankkeet valuvat alaspäin ja tulevat toivottavasti hyviksi käytännöiksi. Turvallisuustoiminnan pitäisi olla asiakaslähtöistä. Vaikuttavuusmittareiden ja palautejärjestelmän rakentaminen on tärkeätä. Myös varautuminen on viime aikoina noussut voimakkaasti esille. Tärkeää on, että johto tuntee ja tietää asiat. Turvallisuuspalveluiden ryhmässä on laadittu myös yhteiset ohjeet ilotulitteiden valvonnalle, myynnille ja rajoituksille. Siellä väestöhälyttimiä kokeillaan joka maanantai. Tämän ansiosta rakennusmääräystä saatiin muutettua haluamaamme suuntaan, jossa paloturvallisuus otettiin paremmin huomioon erityisesti puukerrostalojen rakentamisessa. Työryhmä loi pelastuslaitoksille yhteisen ohjeen valvontasuunnitelman pohjaksi ja lisäksi määriteltiin perusteet ja taksasuositus palotarkastuksiin sekä erheellisiin palo ilmoituksiin. Saimme aikaiseksi yksimielisen lausunnon, johon liitettiin mukaan vain jokaisen yksittäisen laitoksen saatelehti. Uuden lain myötä palotarkastusohjelmaan pitää saada mukaan uuden valvontasuunnitelman edellyttämä rekisterija suunnitteluohjelmisto. – Materiaalituotannon yhdistäminen hyödyttää kaikkia. Yhdessä kehitämme myös sähköistä viestintää ja yhteistyötä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. – On tärkeää, että valmisteluun osallistutaan laajasti ja kaikkien pitää niistä tietää. Tarkoitetaanko sillä pelastustehtäviin varautumista, jolloin se olisi luontevinta sijoittaa pelastuspalveluiden alueelle, Veli-Pekka Ihamäki pohtii.. Jokainen miettisi osaltaan, miten olisi omalla sektorillaan parantamassa turvallisuutta ihmisten tarpeet huomioiden. – Jussi Rahikaisen johdolla on tehty ansiokasta työtä, jotta uuden lainsäädännön mukaisesti pelastuslaitoksen valvontatoimenpiteet kohdennetaan jatkossa riskien perusteella. Tulevaisuuden hankkeita Turvallisuuspalvelun alueella on listattu myös tulevaisuuden toiveita ja hankkeita. Nuohoustoiminnan järjestämisen selvitysprojektissa haluamme myös olla mukana, Ihamäki listaa. Myös Helsingin pelastuslaitoksen kehittämän auditoivan palotarkastuksen asioita otetaan Merlot-ohjelmaankin. Ihamäki korostaa myös, että yhteisellä valmistelulla saadaan laajasti väki sitoutumaan yhteisiin asioihin. Oppaasta on tehty jo 10 erikielistä versiota. Yksi esimerkki on Länsi-Uudellamaalla tekemämme turvaopas, joka jaettiin alueemme kotitalouksille. Se oli ensimmäinen yhteinen valmistelu pelastusjohtajien päätettäväksi. Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa pelastuslaitokset ovat vaihtelevasti mukana eikä sitä ole toistaiseksi käsitelty lainkaan yhteistyöverkoston turvallisuuden palvelualueella. – Ohjelmistoyrittäjä on neuvotellut tähän asti jokaisen laitoksen kanssa, mutta nyt neuvottelut keskitetään ja neuvotteluiden taustaryhmässä on mukana jokaisen ohjelmistoa käyttävän laitoksen edustaja, VeliPekka Ihamäki kertoo. Uusi hallitus laatii kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman. – Ajankohtainen asia on Kymenlaakson pelastuslaitoksessa aloitettu palotarkastusten omavalvonta, joka myös jaetaan kaikille laitoksille. Nyt pelastustoiminnan palvelualue pyrkii samaan, kun toimintavalmiusohjeesta laaditaan lausuntoa, VeliPekka Ihamäki sanoo. Se on ollut vapaasti muidenkin käytettävissä ja ovat voineet jakaa vastaavaa oman laitoksensa asukkaille. Sitä perustellaan siten, että ihmiset ovat siihen tottuneet eikä tottumusta haluta muuttaa, ja aina voi tehdä paremminkin kuin minimitaso edellyttää. Valvontasuunnitelma tärkein hanke Merlot-palotarkastusohjelmaa käytetään 20 pelastuslaitoksessa. Se antoi myös arvostusta lausuntoa valmistelleelle työryhmälle. – Myöskään se ei meillä toistaiseksi ole ollut kärkihankkeena ja toisaalta meidän pitää keskustella, mihin me toiminnassamme sen sijoitamme. Tampereella toimitaan kuitenkin hieman toisin
Alkoholinkäyttö kasvanut 13 vuodessa. Elintapojen muutokset Vastaajista ilmoitti miltei puolet (46–47 %) tupakoineensa joskus säännöllisesti. Niistä, jotka olivat ilmoittaneet harrastavansa liiTaulukko 1. Alkoholin käyttö lisääntyi molempina seuranta-aikoina. Aineistoa on kuvattu tarkemmin Pelastustieto-lehden 6/2011 artikkelissa Eri-ikäisten palomiesten terveyden ja toimintakyvyn 13 vuoden seurantatutkimus. (henk.koht. Pari kertaa viikossa käytti alkoholia miltei kolmannes vastanneista. tiedonanto KEVA 2009) Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten palomiesten elintavat, terveydentila ja tukija liikuntaelinten oireet ovat muuttuneet 3:n ja 13 vuoden seuranta-aikana. 40 8/2011 Epäterveelliset elintavat vaikuttavat fyysiseen työkykyyn ja terveyteen erityisesti monenlaista kuormitusta sisältävissä paloja pelastustehtävissä. Teksti: Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Harri Lindholm, Työterveyslaitos Kuvat: Kimmo Kaisto ja Ilkka Luoma Palomiesten terveysongelmat – uhka työssä jaksamiselle. Unihäiriöt vuoden 1996, 1999 ja 2009 kyselyihin vastanneilla (N=360). Artikkelin tiedot perustuvat aineistoon, jonka muodostavat kaikki vuosina 1996, 1999 ja 2009 kyselytutkimukseen vastanneet ja työssä olleet palomiehet (N=360). Suurin osa vastaajista ilmoitti harrastavansa säännöllisesti liikunta jokaisena kyselyn ajankohta (77–80 % vastaajista), ajoittain tai muiden harrastusten yhteydessä liikunta harrasti viidennes (20–21 %) vastaajista ja vain muutama ei harrastanut liikuntaa lainkaan. Tulosten tarkastelussa on käytetty vuoden 1996 mukaan kolmea ikäryhmää: alle 30-, 30–40ja yli 40-vuotiaat. Vain noin puolet palomiehistä jatkoi työtään normaaliin vanhuuseläkeikään saakka. Heidän keski-ikä vuonna 1996 oli 36 (22–49), 39 vuonna 1999 (25–52) ja 49 vuonna 2009 (35–62) vuotta. Päivittäin tai lähes päivittäin alkoholia käyttäviä vuonna 2009 oli 10 prosenttia vastanneista. Edelleen vuonna 1996 ilmoitti tupakoivansa 28 prosenttia vastaajista, vuonna 2009 tupakoivien määrä oli laskenut 22 prosenttiin vastaajista. Esimerkiksi tupakointi voimistaa muiden ilman epäpuhtauksien haitallisia keuhkoja verenkiertovaikutuksia. Epäterveellisillä elintavoilla on vaikutusta siihen, miten elimistö sietää työn altisteita. K EVA:n tilastojen mukaan palomiesten ennenaikaisen eläköitymisen keski-ikä Suomessa vuosina 1998–2007 oli 50 vuotta. Yleisimpiä ennenaikaisen eläköitymisen syitä olivat tukija liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt sekä sydänja verenkiertoelinten sairaudet. Yleisimmät diagnoosit liittyivät alaselkään: lannerangan välilevynrappeuma ja selkärangan nivelrikko käsittäen reilut 60 prosenttia kaikista ennenaikaiseen eläköitymiseen liittyneistä diagnooseista
Seuraavaksi eniten lisääntyivät noin viisinkertaisesti verenkiertoelintensairaudet. Silti niiden ilmoitettu määrä tuntuu pieneltä, koska tilastojen mukaan vuosina 1998–2007 mielenterveyden häiriöt ja verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat miltei saman verran työkyvyttömyyttä (noin 50 tapausta molemmat). Verenkiertoelinten sairauksissa oli merkittävimmät lisäykset pitkällä aikavälillä yli 30 vuotiailla; hengityselinten sairauksissa puolestaan yli 40-vuotiaiden ryhmässä. Vaikka vuorotyön haitat korostuvat iän myötä niiden kumuloituessa, olisi vuorotyöhön sopeutumiseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen syytä kiinnittää huomiota työuran kaikissa vaiheissa. Vuonna 2009 reilut 30 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa 4–5 kertaa viikossa ja miltei 30 %:kin 3 krt/vk. Edelleen unihäiriöt lisääntyivät yli 40-vuotiaiden ryhmässä. Uupumisen esto ja stressinhallinta edellyttävät laaja-alaista lähestymistapaa, jossa unihäiriöiden hoito on yksi tärkeä osa (Barger 2009). Työ ja terveys haastattelututkimuksen mukaan suomalaisen työväestön alkoholin käyttö ei ole lisääntynyt (Perkiö-Mäkelä ym. Palomiehet harrastavat muuta väestöä enemmän säännöllistä liikuntaa. Alkavat unihäiriöt kaksinkertaistuivat jo alle 30-vuotiaiden ryhmässä ja niitä oli jo yli puolella vastaajista (55 %) vuonna 2009 (taulukko 1). Huolestuttavaa on, että alkoholinkäyttö lisääntyi, ja ilmiö on havaittavissa jo alle 30-vuotiaiden ryhmässä. Erityishuomiota unihäiriöihin! Sekä varmat (nukkuu kohtalaisesti tai huonosti ja äärimmäistä väsymystä yli kolmena päivänä viikossa) että alkavat unihäiriöt lisääntyivät sekä 3 vuoden että 13 vuoden seuranta-aikana. kuntaa säännöllisesti, yli 30 prosenttia vastaajista ilmoitti harrastavansa sitä kolme kertaa viikossa vuosina 1996 ja 1999. Liikunnan sisältöön tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota palomiesten ikääntyessä ja vaivojen lisääntyessä (Pelastustieto 6/2011, s. Unihäiriöiden lisääntyminen edellyttää lisätutkimusta. Unilääkkeet esimerkiksi heikentävät tarkkuutta, hidastavat päätöksentekoa ja altistavat lämpötasapainon häiriöille. 2010). Tukija liikuntaelinten sairauksia oli vuonna 2009 miltei Palomiesten ennenaikaisen eläköitymisen keski-ikä Suomessa vuosina 1998–2007 oli 50 vuotta. Pitkät 25–99 ja 100–365 päivää kestäneet sairauslomat lisääntyivät 13 vuoden seurantaaikana. Mitä sairauksista voi päätellä. Varmat unihäiriöt tuplaantuivat puolestaan 30–39-vuotiaiden ryhmässä, jolloin niitä oli 8 prosentilla vastaajista ja alkaviakin 53 prosentilla. Erot ajanjaksojen välillä olivat pieniä. Tapaturmavammat lisääntyivät pitkällä aikavälillä erityisesti alle 30-vuotiailla, yli tuplaantuen 20:stä 48 prosenttiin vastaajista; tapaturmavammat lisääntyivät merkittävästi myös 30–39-vuotiailla. Palomiesten tupakointi on suurin piirtein yhtä yleistä kuin muilla suomalaisilla työntekijöillä, paitsi viimeisessä kyselyssä vuonna 2009, jolloin palomiehet tupakoivat hieman muuta väestöä vähemmän. Niitä oli miltei viidenneksellä vastaajista vuonna 2009. Suhteellisesti eniten 13 vuoden seuranta-aikana lisääntyivät mielenterveyden häiriöt, jotka kymmenkertaistuivat. Tule-sairaudet lisääntyivät 13 vuoden aikana jokaisessa ikäryhmässä: nuorimmassa ne miltei 10-kertaistuivat, 30–39-vuotiailla miltei kolminkertaistuivat ja vanhimmassa kaksinkertaistuivat. Mitä elintapojen muutokset kertovat. Kevan tilastojen (2009) mukaan mielenterveyden häiriöt on suuri palomiesten työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Tulesairaudet ja tapaturmavammat yleisiä Lääkärin toteamat tukija liikuntaelinten (tule) sairaudet kolminkertaistuivat ja niitä oli miltei 60 prosentilla vastanneista vuonna 2009. Samalla on kuitenkin käynnistettävä unihygienian parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, jossa otetaan huomioon työn erityispiirteet. Tuoreessa tutkimuksessa on havaittu palomiesten lisääntyneellä alkoholinkäytöllä olevan yhteyttä myös työstä johtuviin kuormitustekijöihin, eli alkoholia saatetaan käyttää myös stressilääkkeenä (Bacharach 2008). Vuorotyöhön liittyvät terveyshaitat korostuvat turvallisuusaloilla, kuten paloja pelastusalalla. Selkeästi laski kuitenkin niiden osuus, joilla ei ollut ollut sairauslomia lainkaan edeltäneen 12 kuukauden aikana. Miltei saman verran oli myös 10–24 päivää kestäneitä sairauslomia. Niiden määrässä oli kuitenkin pientä laskua. Mielenterveyden häiriöt lisääntyivät merkittävästi puolestaan jo 30–39-vuotiailla. 8/2011 41. Tapaturmavammoja oli miltei puolella vastaajista (48 %), ja niitä oli jo vuonna 1996 yli kolmanneksella vastaajista (taulukko 2). Tässä tutkimuksessa verenkiertoelinten sairauksien ilmoitettu määrä oli jokaisena ajankohtana huomattavasti suurempi kuin mielenterveyden häiriöiden. Suhteellisesti eniten esiintyi kuitenkin sairauslomia, jotka olivat pituudeltaan korkeintaan 9 päivän pituisia (noin 40 prosentilla vastanneista). Tässäkin seurantatutkimuksessa niiden suhteellinen osuus lisääntyi kymmenkertaisesti. 30–32)
Kysyttäessä työtä haittaavia pitkäaikaissairauksia suomalaiselta työväestöltä on tukija liikuntaelinten sairauksien osuus 8 prosenttia, verenkiertoelintensairauksien 2 prosenttia ja hengityselinten sairauksien osuus 2 prosenttia (Perkiö-Mäkelä 2010). Lähes joka toisella (46 %) oli ollut iskiastyyppisiä selkäkipuja jossain vaiheessa 13 vuoden seuranta-aikaa. Kroonisen ja pahenevan muun alaselkäkivun ryhmissä käytettiin alkoholia enemmän kuin muissa ryhmissä. Niskahartiakipujen osalta alle 30-vuotiaista 44 prosenttia oli kivuttomia, ja reilu neljännes (27 %) kuului pahenevan niskahartiakivun ryhmään. (taulukko 3) Ikä oli yhteydessä iskiastyyppiseen alaselkäkipuun niin, että kivuttomien ryhmään alle 30-vuotiaista vastaajista kuului 80 prosenttia ja yli 40-vuotiaista enää vajaa puolet (47 %). Myös raajojen kulumaviat lisääntyivät erityisesti myös 30–39-vuotiaiden ryhmässä, jolloin ne kuusinkertaistuivat 30 prosenttiin 13 vuodessa. Noin joka neljännellä kivut pahenivat selässä, niskassa ja olkapäässä 13 vuoden aikana. Suuntaus voi johtua siitä, että pelastustehtävät vaativat ehdotonta terveyt tä. 2010). Vaihtelevaa kipua oli noin 10 prosentilla vastaajista, lukuunottamatta lonkkakipua, jota oli selvästi vähemmän. Lukuunottamatta nivelreumaa kaikki lääkärin toteamat tukija liikuntaelinten sairaudet lisääntyivät sekä 3:n että 13 vuoden seuranta-aikana. Noin neljänneksellä kivut pahenivat olkapäässä ja alaselässä ja noin viidenneksellä iskiastyyppisen selkäkivun lisäksi niska-hartiaseudussa ja käden alueella. Kroonisia kipuja usealla – eniten kivut lisääntyivät polvissa Kolmen kyselyajankohdan avulla tarkasteltiin myös kipujen kulkua viidessä eri ryhmässä (taulukko 3). Pahenevan, vaihtelevan ja kroonisen iskiastyyppisen selkäkivun ryhmissä oli enemmän tupakoivia palomiehiä kuin muissa ryhmissä. Joten näyttäisi siltä, että palomiehillä on suuntaus hieman muita pidempiin sairauslomiin. Syvemmälle tuki ja liikuntaelinten sairauksiin ja oireisiin Tukija liikuntaelinten sairauksia esiintyy palomiehillä niin paljon, että niitä on syytä tarkastella syvemmin. Vastaavaa tiedonkeruumenetelmää on käytetty myös kansallisessa Terveys 2000 -tutkimuksessa (Kaila-Kangas 2007). 42 8/2011. Palomiesten sairauslomat lisääntyivät seuranta-aikana. Erityisen usein, miltei kolmanneksella vastaajista, kivut pahenivat polvissa. Tämä selittynee sillä, että selkäsairauksien vuoksi osa palomiehistä on seuranta-aikana siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle tai vaihtanut eioperatiivisiin työtehtäviin tai kokonaan toimialaa. Miltei 90 prosenttia palomiehistä säilyi koko seuranta-ajan ilman lonkkakipuja. Vuosina 1996 ja 1999 oli eniten iskiasoireyhtymää (9 % ja 11 % vastaajista), kun taas vuonna 2009 raajojen kulumavikaa (30 % vastaajista) ja selän alaosan kulumavikaa (23 % vastaajista). Palomiehillä näyttää olevan vähemmän itseilmoitettuja selkäsairauksia kuin samanikäisillä suomalaisilla miehillä. Kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä kipujen pahenemista tapahtui noin viidennekselle palomiehistä. Krooninen kipu (kipua jokaisena ajankohtana) oli yleisintä niskahartiaseudussa ja olkapäässä. Olkapääkivut pahenivat seuranta-aikana alle 30-vuotiaiden ryhmässä reilulla kolmanneksella (34 %). Selän alaosan kulumavika lisääntyi merkittävästi jo 3-vuoden seuranta-aikana. Tässä tutkimuksessa yli 25 päivän (noin 3,5 viikkoa) sairauslomia oli ollut vuonna 1996 noin 10 prosentilla ja vuonna 2009 jo miltei viidenneksellä vastanneista. Näyttää myös siltä, että lääkärin toteama selän tapaturmavamma on yhteydessä sekä iskiastyyppiseen että myös muuhun selkäkipuiluun. 42 8/2011 60 prosentilla ja niissä tapahtui huomattavaa lisäystä jokaisessa ikäryhmässä. Ne palomiehet, jotka kykenivät jatkamaan työssään koko 13 vuoden ajan, ovat selän suhteen terveempiä. Olkapääkipuihin kuten myös käden alueen kipuihin yhdistyy unihäiriöt. Suomalaisista työntekijöistä 12 prosentilla on edeltäneen 12 kuukauden aikana ollut yli 3 viikon sairausloma. Myös muilla suomalaisilla on ollut lievää lyhyiden (alle 6 kk) sairauslomien määrän kasvua vuoden 2006 jälkeen (PerkiöMäkelä ym. Selkäsairauksien esiintyvyys olisi siis todennäköisesti merkittävästi korkeampi, jos mukana olisivat myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet palomiehet. Viidenneksellä yli 40-vuotiaista oli kroonista niskahartiaseudun kipua. Mitä tuleoireet kertovat. Lääkärin toteamat sairaudet vuoden 1996, 1999 ja 2009 kyselyihin vastanneilla (N=360). Seuranta-aikana iskiasoireiden pahenemista tapahtui sekä 30–40ja yli 40-vuotiaiden ryhmässä noin viidenneksellä vastaajista. (taulukko 3) Selkään liittyvät sairaudet alkoivat lisääntyä 13 vuoden seuranta-aikana huomattavasti yli 30-vuotiailla. Tässä tutkimuksessa palomiehet itse ilmoittivat mitä lääkärin toteamia tule-sairauksia heillä on. Tämä tulos on samansuuntainen Terveys -2000 tutkimuksen kanssa, Taulukko 2. Unen laatu olisi yhteydessä niskahartiakipuiluun
Samanaikaisesti lisääntyivät myös raajojen kulumaviat. Alustavissa riskitekijäanalyyseissä tupakointi ja alkoholin käyttö lähtötilanteessa ennustivat selkäkipuilun pahenemisen ja kroonistumisen todennäköisyyttä; nukkumisen vaikeudet myös puolestaan niskahartiaja käden alueen kipuja. Lääkärien toteamien tukija liikuntaelinten sairauksien esiintyvyys vuoden 1996, 1999 ja 2009 kyselyihin vastanneilla aktiivisesti toimivilla palomiehillä (N=360). Erityisen paljon oli myös sellaisia palomiehiä, joiden polvikivut pahenivat seuranta-aikana (32 %). Tukija liikuntaelinten oireiden kulku vuoden 1996, 1999 ja 2009 kyselyihin vastanneilla, aktiivisesti työskennelleillä palomiehillä (N=360).. Taulukko 3. Kulumavikojen aiheuttama polvikipu tunnetaan herkästi operatiivissa työtehtävissä, joissa kannetaan, nostetaan tai työskennellään polvillaan. Nukkumisvaikeuk sien Taulukko 3. 8/2011 43 jossa 41 prosentilla suomalaisista 45–54-vuotiaista miehistä oli iskiastyyppistä selkäkipua ollut jossain elämän vaiheessa
Unihäiriöitä on aiheellista seuloa systemaattisesti pelastushenkilöstön terveystarkastuksissa. Lisätietoa unesta löytää osoitteessa www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyoaika/ uni_ja_vireys/sivut/default.aspx. R ajamäen koulun, Länsikaaren koulun ja Rajamäen yläasteen vanhempainyhdistyksen Rajamäen Koti ja Koulu ry:n hallituksen kokouksessa syntyi keskustelua siitä, osaavatko ala-asteikäiset koululaiset toimia oikein, jos kotona syttyy tulipalo heidän ollessaan yksin kotona. Alkoholi ja unihäiriöt lisääntyivät Palomiesten tupakointi väheni ja alkoholin käyttö sekä liikunnan harrastaminen lisääntyivät. http://www.ttl.fi/fi/verkkoki rjat/Documents/Palomiesten_terveys .pdfhttp:// www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Do cuments/ Palomiesten_terveys.pdf Nurmijärveläisen Rajamäen koulun oppilailla oli syyskuussa erilainen koulupäivä: alkusammutus-harjoitukset koulun kaikille 550 oppilaalle. Ajatus esiteltiin ensin koulun rehtorille, joka innostui idePaloturvallisuuspäivä Rajamäen koulussa. Tutkimusten mukaan työpaikalta löytyvät tuleoireiden ja erityisesti niistä johtuvan työkyvyttömyyden kannalta tärkeimmät riskitekijät. Seuraavana tulivat viisinkertaistuneet verenkiertoelinten ja kolminkertaistuneet tukija liikuntaelinten sairaudet. Siksi elintavat, tässä tutkimuksessa mainittujen elintapojen lisäksi myös muun muassa ruokailu ja stressinhallintakeinot, uni ja palautuminen tulisi sopeuttaa työn vaatimuksiin. ISBN 988-952-261-098-0. Alkoholinkäytön lisäksi myös unihäiriöt lisääntyivät ja ilmiö oli havaittavissa jo alle 30-vuotiaiden palomiesten ryhmässä. Työterveyslaitos 2011. Tästä lähti ajatus, että koululaisille järjestettäisiin paloturvallisuuspäivä. Lääkärin toteamat tapaturmavammat lisääntyivät erityisesti nuoremmilla palomiehillä. Tammerprint Oy, Työterveyslaitos, 2010) Pelastusalalla voidaan organisoida ja kehittää työtä, mutta siitä ei voida kokonaan poistaa fyysistä työkykyä vaativia työvaiheita. (Lusa-Moser, Punakallio ym. Myös monet työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät on todettu olevan yhteydessä tule-oireisiin sekä rakennusettä palomiehillä. 1999). Molemmat alat sisältävät myös runsaasti huonoja työasentoja, jotka ovat tule-oireiden ja -sairauksien merkittävä riskitekijä. Tule-sairauksia esiintyi eniten vuonna 2009; lähes 60 prosentilla vastanneista. Kallio H, Airila A, Lusa S. (ks. Sairauksista suhteellisesti eniten lisääntyivät mielenterveyden häiriöt, jotka kymmenkertaistuivat. Tule-vaivoihin tulisi reagoida mahdollisimman varhain niin, että vältettäisiin joutumista niiden pahenemisen kierteeseen. Lähes joka toisella oli ollut iskiastyyppisiä selkäkipuja jossain vaiheessa seuranta-aikaa. Lisätietoa ja lähdeviitteet: Punakallio A ja Lusa S toim. Työterveyshuollon osallistuminen työpaikan riskienarviointiin työhön liittyvien terveydellisten riskien tunnistamisessa auttaisi myös esimiehiä ja koko henkilöstöä toimimaan tukija liikuntaelimistön kannalta terveellisesti. Erityisen paljon oli myös palomiehiä, joiden polvikivut pahenivat. Hyvä työterveysja työturvallisuustoiminta pelastuslaitoksissa. Eri-ikäisten palomiesten terveysja toimintakyky: 13 vuoden seurantatutkimus. Pelastuslaitosten ja heidän työterveyshuoltojensa henkilöstö voisi monin eri tavoin tukea terveitä elintapoja ja siten ehkäistä sairauksien syntymistä. Loppuraportti. 44 8/2011 ja niskahartiaseudun kipujen yhteydestä on raportoitu myös rakennusmiehillä (Engholm & Holmström 2005). Noin joka neljännellä kivut pahenivat selässä, niskassa ja olkapäässä. Pelastusalalla on erinomainen mahdollisuus kiinnittää ennalta huomiota riskitekijöihin laaja-alaisesti, niin työhön, yksilöön kuin hänen lähiympäristöönsä liittyen, lakisääteisten terveystarkastusten ja toimintakykytestien yhteydessä
Niin oppilaat, opettajat kuin rehtorikin sekä myös palokuntien edustajat olivat tyytyväisiä päivän onnistumiseen. www.lamor.com asta: koulun teemana on tänä lukuvuonna turvallisuus, joten alkusammutuskoulutus sopii toimintasuunnitelmaan paremmin kuin hyvin. Jospa onnistuneen kokemuksen perusteella päivä järjestettäisiin jonain vuonna uudestaan. Jokaisella tehtävärastilla oli viisi suorituspaikkaa, mikä mahdollisti sen, että kaikki pääsivät itse harjoittelemaan. Toteutus onnistui hienosti aikataulun mukaan. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tehtäviä rasteilla Toiminta oli jaettu kahtia siten, että 1.–3.-luokkalaisille oli omat tehtävärastit ja 4.–6.-luokkalaisille omat. Toimintamme on globaalia. Suunnitelman haasteellisin osuus olikin saada aikataulutus sellaiseksi, että 1.–2.-luokkalaisten koulupäivän pituus ei ylitä kolmea tuntia eikä 3.–6.-luokkalaisten neljää tuntia. 1.–3.-luokkalaisten tehtävärasteina olivat keilojen kaato sankoruiskulla, jota hoiti Perttulan VPK. Koulupäivän alettua pidettiin koulun juhlasalissa kaikille oppilaille yhteinen infotilaisuus, jossa esitettiin DVD tulipalon syttymisestä ja kerrottiin päivästä yleisesti. Vanhempainyhdistys valitsi keskuudestaan projektivastaavan, joka ideoi päivän, hoiti yhteydet palokuntiin sekä aikataulutti ja teki suunnitelman päivän ohjelmasta. Teksti: Eija Pitkänen Kuvat: Satu Sarmala ja Päivi Sarmala. Koulua vastapäätä sijaitsee vanha käytöstä poistettu urheilukenttä, joka oli omiaan tällaiseen toimintaan. 050 537 2200 • www.argoatv.fi Your oil spill solution expert Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com YYYYYooouurr oiill sppiillll Lamor Corporation Urakoitsijantie 12 06450 Por oo Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Jokaisesta VPK:sta oli myös paikalla vähintään seitsemän miestä, joten homma pyöri riittävällä tempolla. Heille kuuluukin suuri kiitos päivän onnistumisesta! Tapaturmien varalta paikalla oli päivystämässä Nurmijärven terveyskeskuksen vara-ambulanssi yhden ensihoitajan voimin – onneksi hänen työsarkansa rajoittui yhden pienen pinnallisen palovamman kylmähoitoon. VPK:t tekivät valtavan työn järjestäessään paikalle tarvittavan välineistön koko Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelta. Tämän jälkeen oppilaat siirtyivät omiin luokkiinsa ja sitten pitkin päivää aikataulun mukaan harjoituskentälle. Mukaan pyydettiin lähialueen sopimuspalokunnat Hyvinkään VPK, Metsäkylän VPK, Nurmijärven Keskus-VPK ja Perttulan VPK; mukaan pyydettiin myös oman kylän palokuntaa eli Rajamäen Altian TPK, mutta se ei ollut kiinnostunut lähtemään päivän toteuttamiseen mukaan. Jotkut 1.-3.-luokkalaiset harmittelivat, kun eivät päässeet harjoittelemaan jauhesammuttimen käyttöä. Suomen lisäksi meillä on tuotantoa myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Sammutuspeitteen käytön harjoittelutti Hyvinkään VPK. Yhteiskokouksia vanhempainyhdistyksen, palokuntien ja koulun rehtorin kanssa pidettiin kaksi. Isommat eli 4.–6.-luokkalaiset harjoittelivat myös sammutuspeitteen käyttöä Metsäkylän VPK:n opastamana ja sen lisäksi jauhesammuttimen käyttöä Nurmijärven Keskus-VPK:n kansa. Ajankohdaksi päätettiin lauantaikoulupäivä. Joka luokan mukana kulki vähintään yksi vanhempainyhdistyksen jäsen varmistamassa opettajan apuna, että luokka jakautuu ripeästi suorituspisteisiin ja siirtyy yhtenä ryhmänä seuraavalle tehtävärastille ja edelleen turvallista reittiä pois kentältä. 8/2011 45 Maastoajoneuvoja kaikille vuodenajoille ja keleille Kanadalaista laatua jo vuodesta 1967 Argo 8x8-mallit: kantavuus vedessä 4 henkeä tai 450 kg kantavuus maalla 6 henkeä tai 520kg Lisävarusteita paloja pelastustoimen tarpeisiin Katso esittelyvideot argoutv.com-sivustolla Koeajomahdollisuus Myynti: Argo ATV OY Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh
Paloilmoittimen tietoja voidaan hyödyntää entistä laajemmin taloteknisten järjestelmien ohjaamisessa paloilmoitintilanteessa. Paloja kriisitilanteessa paloilmoitin ohjaa tyypillisesti palontorjuntaja palonrajoitussekä informaatiojärjestelmiä. Tämä mahdollistaa alueellisen ja toiminnallisen kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien ohjaamisen. Paloilmoittimen ja rakennusautomaatiojärjestelmän integrointi on pieni investointi sillä saavutettuihin etuihin verrattuna. Siksi paloilmoitin on itsenäinen järjestelmä, joka tyypillisesti ohjaa muita järjestelmiä. Välittää tietoja taloteknisille järjestelmille Paloilmoitin on kiinteistön tärkeimpiä ennakoivan turvallisuuden järjestelmiä. Näillä taataan paloilmoittimen luotettava ja taloudellinen toiminta koko elinkaaren ajaksi. Lisäksi paloilmoitin tiedottaa palovaarasta rakennuksessa olevia henkilöitä ja ohjaa pelastuslaitoksen tarkasti palopaikkaan. Voi ohjata useampia järjestelmiä Kehitettyjen älykkäiden sarjaliikenneja väyläpohjaisten yhteyksien kautta ohjaukset voidaan toteuttaa keskitetysti, tarkemmin ja edullisemmin rakennusautomaatiojärjestelmän kautta. Älykäs paloilmoitin ohjaa myös taloteknisiä järjestelmiä Älykkään paloilmoittimen ja rakennusautomaatiojärjestelmän luotettava integraatio tekee rakennuksen turvallisemmaksi käyttäjille.. Paloilmoittimet varmistavat yritysmaailman toimintaedellytyksiä yhdessä rakennusautomaatiojärjestelmien kanssa. Paloilmoitinjärjestelmien tuotekehitys on ollut todella nopeaa ja se on tuonut mukanaan paljon uusia olemassa oleviin rakennuksiin soveltuvia teknisiä ratkaisuja. 46 8/2011 P aloilmoittimet ovat tärkeä osa kiinteistön kokonaispaloturvallisuutta ja tärkeä osa häiriötilanteisiin varautumista varten. Integroinnilla lisähyötyjä Integroitu järjestelmä antaa monia lisähyötyjä. Näitä ohjattavia kokonaisuuksia ovat muun muassa ilmastoinnin, vesijärjestelmien, valaistuksen ja sähkönjakelunjärjestelmät. Paikallishälyttimet ja ääni evakuointijärjestelmä hätäkuulutuksineen välittävät tietoa Teksti: Tapani Perttula, Schneider-Electric Buildings Finland Kuvat: Schneider-Electric Buildings Finland Uusien paloilmoittimien luotettava toiminta perustuu osaavien henkilöiden kykyyn hyödyntää korkealuokkaista tekniikkaa. Perinteinen tapa on ollut käyttää paloilmoitinjärjestelmien tietoja jokaisen taloteknisen järjestelmän erilliseen ohjaamiseen. Kiinteistöalan kokonaisvaltaisten hallintajärjestelmien rakentamisessa on huomioitava integroidut energianhallinnan ja turvallisuuden ratkaisut. Parhaat tulokset saadaan, kun kiinteistön kaikkia taloteknisiä järjestelmiä hallinnoidaan suunnitelmallisesti koko elinkaaren ajan. Tärkeä osa luotettavuutta on paloilmoittimien oikea, yhtenäinen ja laadukas toteutusja ylläpitomalli
Hissien käytön esto estää loukkuun jäämisen vaaran. Sammutusja palo-ovien ohjaukset lisäävät rakennusten henkilöiden poistumisturvallisuutta ja auttavat pelastuslaitosta palon rajaamisessa sekä sammuttamisessa. Kriisitilanteessa tai sen uhatessa on tärkeää, että kaikki järjestelmät toimivat oikein. Älykäs yhdistelmäilmaisinteknologia lisää järjestelmien luotettavuutta ja vähentää huoltoja ylläpitokuluja sekä erheellisten paloilmoitusten aiheuttamia haittoja. Tämä vähentää savun leviämistä rakennuksessa ja hidastaa palon etenemistä. Useat edellä mainituista toiminnoista voidaan toteuttaa myös ilman integraatiota, mutta ei läheskään yhtä edullisesti. Kokemukset operatiivisten toimintojen yhdistämisestä ovat hänen mukaansa olleet rohkaisevat. Yrityksen toimitusjohtajana elokuussa aloittanut Jari Tainio korostaa ratkaisun virtaviivaistaneen ja yksinkertaistaneen erityisesti käytännön tason toimintaa, jolloin asiakkaille voidaan antaa paras mahdollinen palvelu. Toimintatavalla erotetaan paremmin oikeat paloilmoitukset paloa muistuttavista tapahtumista. Mikäli kukaan ei reagoi tilanteeseen ennakkoon määritellyllä aikavälillä, rakennusautomaatiojärjestelmä voi ohjata ryhmäkeskuksen jännitteettömäksi katkaisijan avulla. Savunpoistossa voi käyttää ilmastointijärjestelmää. – Yrityksen henkilöstömäärä on 420, joista turvallisuusratkaisujen puolella työskentelee 90 henkeä. Ilmastoinnin tilakohtainen ohjaus pysäyttää automaattisesti ilmastointijärjestelmän paloilmoituksen aikana. Kaasuja sähkölinjojen hallittu katkaisu vähentää onnettomuuden laajenemisen riskiä. Hissit ohjataan halutulle tasolle ja niiden käyttö estetään. Tainio sanoo, että operatiivisten toimintojen yhdistämisellä tavoitellaan Suomen toimintojen yhdistämistä. 8/2011 47 rakennuksen käyttäjille. Käsikäyttöisillä savunpoiston ohjauksilla ei päästä tämän tyyppiseen tilanteeseen sopeutuvaan toimintoon. Yleensä pienissä pääkeskuksissa sähkönsyöttöä ohjataan mekaanisen kytkimen avulla, mutta pienelSchneider Electric Buildings Finland Oy ja Pelco Finland Oy yhdistivät tämän vuoden alussa operatiiviset toimintonsa. Tiedottaminen ja hallittu sähkön syötön katkaiseminen lisäävät turvallisuutta Esimerkkinä sähkönjakelun pääkeskustilaan asennetun aktiivisen, ohjelmoitavan ja analysoivan laser-ilmaisimen antaessa osoitteellisen ennakkovaroituksen, paloilmoitinjärjestelmään integroitu rakennusautomaatiojärjestelmä ilmoittaa erittäin aikaisessa vaiheessa kiinteistön ylläpitohenkilöstölle, että tilassa on syytä käydä tarkastamassa tilanne. Myös ulkoja sisävalistusta voidaan ohjata tarkoituksen mukaisesti tilanteen mukaan. Poistumisreiteille voidaan ohjata ilmastoinnin kautta ylipaine, joka pitää reitit savuttomina ja valaistuksen määrää voidaan lisätä turvallisen poistumisen varmistamiseksi. Kulunvalvontajärjestelmän kautta toteutettava lukituksen ohjaus avaa pelastuslaitokselle oikeat reitit ja mahdollistaa henkilöstölle nopeamman tiloista poistumisen. Yritys toimii Suomessa kaikkiaan 23 paikkakunnalla, ja Tainio pitää tärkeänä, että yrityksellä on toimintaa lähellä asiakaskuntaa. Kulunvalvontajärjestelmä voi kertoa, ovatko kaikki henkilöt tulleet jo pois evakuoitavalta alueelta. Tämä mahdollistaa aikaisen tilanteeseen puuttumisen, jolloin vältetään rakennuksen evakuointi ja palovahingot. Tällainen järjestelmä on mahdollista toteuttaa nykyisin ilman merkittäviä lisäkustannuksia, ei pelkästään paloilmoitinja rakennusautomaatiojärjestelmien kehittymisen ansiosta vaan myös siksi, että sähkötekniset laitteet ovat kehittyneet. Vastaavasti kaikkiin kiinteistön normaalista poikkeaviin tilanteisiin voidaan reagoida ennakoivasti paloilmoittimien ennakkovaroituksen käynnistämien kerrostai tilakohtaisten ohjausten avulla. Synkronoidut toiminnot varmistavat oikea-aikaiset toiminnot, ilman että hälyttimet haittaavat kuulutusjärjestelmän ilmoituksia. Schneider Electric Buildings Finland Oy on Suomessa markkinajohtaja kiinteistöjen energiahallintaratkaisujen lisäksi myös turvallisuusratkaisuissa. Kasvua käytännön työn yhdistämisellä Rakennusten kokonaisvaltaisten hallintajärjestelmien rakentaminen huomioi energianhallinnan ja turvallisuuden vaatimukset.. Integraation merkittävimpiä etuja on yhteinen graafinen käyttöliittymä, joka helpottaa toteuttamista rakennusvaiheessa ja hallittavuutta kiinteistön valmistuttua niin säännöllisessä toimintojen testauksessa kuin myös mahdollisissa kriisitilanteissa. Älykäs teknologia mahdollistaa tilakohtaisen ilmoitustason ohjelmoinnin ja kiinteistön sisäisen ennakkovaroitusominaisuuden käyttämisen. Paloilmoitin välittää tietoja myös turvallisuusjärjestelmille. Muuttuvien ilmavirtauksien takia LVI-järjestelmän toimilaitteita voidaan ohjata tarkoituksenmukaisesti aina tilanteen edellyttämällä tavalla. – Voidaan sanoa, että tämän ansiosta olemme onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttamme, joka on rakennusautomaatiojärjestelmissä nyt noin 40 prosenttia. Paloilmoitinjärjestelmästä saatavia tietoja voidaan hyödyntää monessa rakennuksen käyttäjien kokonaisturvallisuuden parantamiseksi. Jos palopaikassa on kameravalvontajärjestelmän kamera, saadaan sen välittämästä informaatiosta tärkeää tietoa. Koska paloilmoitinjärjestelmät pystyvät mittaamaan ja analysoimaan tietoja, voidaan näitä ominaisuuksia hyödyntää entistä enemmän myös integroitujen taloteknisten järjestelmien ohjaamiseen ennakoivasti. Työasemat, graafiset käyttöliittymät ja matkaviestimet välittävät tietoa kiinteistön tilanteesta sen turvallisuudesta ja tekniikasta vastaaville tahoille. Parhaimpiin tuloksiin päästään, kun käytetään yhdistelmäilmaisimia, joissa on kaksi tai useampi ilmaisuteknologiaa monikriteerianalysointiin yhdistettynä. Paloilmoitinjärjestelmän analysointikykyä voi hyödyntää talotekniikan ohjaamisessa Paloilmoittimen aktiiviset ohjelmoitavat ja analysoivat paloilmoittimet vertaavat ilmaisimien mittaustietoja algoritmeihin eli palomalleihin
Ilmaisinkohtaiset ohjelmoitavat viiveet poistavat tehokkaasti hetkellisiä pöllähdystyyppisiä tapahtumia. Miten integroitu paloilmoitin ja rakennusautomaatiojärjestelmä taloteknisten järjestelmien ohjaukset olisi hyvä toteuttaa. Nyt lausuntokierroksella olevaa toimintavalmiusajan pidentämisehdotusta ei saisi missään tapauksessa hyväksyä. Keskustelua Sisäministeriön pelastusosasto perustelee pykälää ”kansalaisten turvallisuudella”. Oma turvallisuudentunteeni ei lisäänny yhtään siitä, että työssään jo loppuun kuluneet palomiesukot pakotetaan iankaikkiseen kuntotreeniin. Ministerin, joka vastaisi turvallisuudesta, kuuluisi ymmärtää syvällisesti turvallisuustyön sisällöt ja sen tekijöilleen asettamat fyysiset ja henkiset vaatimukset. Kaipa ”kansalaisten turvallisuus” -verukkeella aiotaan perustella myös toimintavalmiusajan venyttämistä 13 minuuttiin. Toimintamoodiasetuksilla varmistetaan ilmaisimen oikea toiminta siinä ympäristössä, johon se on asennettu. Paloilmoittimen ominaisuuksiin perehtymisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja lisäksi on varmistettava, että suunnitellut toiminnot on mahdollista toteuttaa valitun teknologiatason paloilmoitinjärjestelmällä. Uusien paloilmoittimen luotettava toiminta perustuu osaavien henkilöiden kykyyn hyödyntää korkealuokkaista tekniikkaa. Uudelta eduskunnalta toivoisin pikaisia toimia palomiesten eläkeiän alentamiseksi ja pykälän 39 poistamiseksi uudesta pelastuslaista. Käyttäjä voi varautua tähän saadessaan tiedon tulevasta tapahtumasta työasemalleen tai matkaviestimeen. Taloteknisten ja turvallisuusjärjestelmien yhdistäminen helpottaa käyttöä, säästää kustannuksia ja välittää tietoja sekä ohjeita visuaalisessa muodossa loppukäyttäjille. Eikä vuodesta 1989 alkanut kurimus ota loppuakseen. Paloilmoittimen osalta hyvään lopputulokseen päästään, kun käytetään tilaan soveltuvaa ilmaisutekniikkaa ja huomioidaan vaatimus luotettavasta toiminnasta sekä aikaisesta palon havainnoinnista. Millaista apua noin vartin päästä on enää potilaille tarjota, kun sydänpotilaan selviäminen on minuuteista kiinni ja häkäkin tappaa hetkessä. Viivästetyn paloilmoituksen käyttö on mahdollista toimipaikoissa, jonka pelastusviranomainen on auditoinut ja joissa on paikalla koulutettu henkilökunta ympäri vuorokauden joka päivä. Tärkeä osa luotettavuutta on paloilmoittimien ja rakennusautomaatiojärjestelmän oikea, yhtenäinen ja laadukas toteutusja ylläpitomalli, jossa huomioidaan kaikkien taloteknisten järjestelmien oikea toimiminen. Jos ei pärjää töissä, seuraa sanktioita. Pykälä 39 vain lisää kansalaisten turvattomuutta, koska meitä oikeasti auttamaan pystyvien, ammattityöhönsä kykenevien eli savusukelluskelpoisten palomiesten määrä vähenee koko ajan. Potentiaalisen turvallisuusministerin päätösvaltaan pitäisi sisällyttää myös kaikkien turvallisuudentekijöiden eläkeiästä päättäminen. FM Raija Kuosmanen, Palotar 112, Hyvinkää Toimintavalmiutta ei saa pidentää. J okunen vuosi sitten tämänkin lehden palstoilla olen peräänkuuluttanut turvallisuusministeriä korjaamaan turvallisuuskentän pirstaleisuutta, lähinnä pelastustoimen osalta. Keväällä uusitun pelastuslain pykälä 39 osoittaa, miten epäinhimillisesti päättäjäpuoli on taas kerran kohdellut palomiehiä. Näin toimimalla taataan paloilmoittimen luotettava ja taloudellinen toiminta koko elinkaaren ajaksi yhdessä kaikkien muiden taloteknisten järjestelmien kanssa. Viime vuosikymmenten turvallisuuspäätöksissä on näkynyt totaalinen ymmärtämättömyys ainakin palomiesten työtä kohtaan. Palopäättelyyn otetaan mukaan palon käyttäytymismallien mukaiset palosta kertovien mittaustietojen mittaustiedot. 48 8/2011 lä lisäinvestoinnilla, niemellisvirraltaan pieneenkin pääkeskukseen saa kauko-ohjattava katkaisijan. Palomiesten joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 50,7-vuotiaina kertoo karua kieltään eläkeiän kohtuuttomuudesta ja pykälän 39 armottomuudesta. Paloilmoittimet ovat tärkeä osa kiinteistön kokonaispaloturvallisuutta ja tärkeä osa häiriötilanteisiin varautumista varten. Koulutetun käyttäjäorganisaation työkaluja kiinteistön korjausja ylläpitotilanteisiin ovat aikaohjatut irtikytkennät ilmaisimille tai pelkästään niiden savuilmaisin osuudelle. Teknologia ja osaavat henkilöt takaavat luotettavan paloilmoittimen toiminnan Älykäs teknologia sisältää mittaustekniikan kannalta tärkeitä ohjelmallisia suodatuksia häiriöille ja mittavirheille. Näin varmistetaan ilmaisimen mittaustietojen oikeellisuus. Toiminta voi olla tarpeen mukaan erilainen päiväja yöaikana. Esimerkiksi palvelinhuoneessa käytetään erilaisia toiminta-asetuksia teollisuuden tuotantotilaan verrattuna, koska valvottujen alueiden sisäilmassa esiintyvien hiukkasten ja epäpuhtauksien määrä vaihtelee suuresti. 65 vuoteen asti ei kukaan jaksa palomiehen ammattityössä, vaikka kuinka puristaisi tehoja itsestään. Paloilmoittimet varmistavat yritysmaailman toimintaedellytyksiä yhdessä rakennusautomaatiojärjestelmien kanssa. Tämä on merkittävä turvallisuutta lisäävä tekijä, koska ylikuumeneminen aiheuttaa usein sähkölaitteesta alkavan tulipalon ja tämä voidaan alueellisella sähkönsyötön katkaisemisella estää. ”Kansalaisten turvallisuudella” on turha selittää palomiesten väärää kohtelua. Ilmaisimien oikea sijoittaminen on tärkeää ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset on myös huomioitava
Taas hukataan vähäisiä resursseja. Itsekään hän ei aio siirtyä Poriin, vaan päivittää hoitajan ammattiaan. – Soittakaapa kotikuntanne terveyskeskukseen...hätäkeskusten vastausajat ovat kyllä hyviä. Uusista laeista puuttuvat mielestäni suuret linjaukset. Hätäkeskuksien yhdistäminen voi pahimmassa tapauksessa romuttaa ammattitaidon, kun vanhat konkarit eivät jää nykyisiin töihin. 8–10 hätäkeskusta voisi vielä toimia. Yhdellä ohjeella halutaan ratkaista kaikki pelastustoimen asiat ja ongelmat eikä kuunnella paikallisia toimijoita. Hän arvioi, että noin 150 hätäkeskuspäivystäjää on siirtymässä muille markkinoille. Lehtokangas oli harmistunut myös siitä, että hallitusohjelmassa on vain pari–kolme riviä pelastustoimesta ja hätäkeskuksista. Alalla on riittänyt muutoksia, mutta ei välttämättä aina parempaan suuntaan. Nyt vanhoilta brankkareilta viedään luvat pois, kun ei ole vaadittua koulutusta. Jouko Jääskeläinen (kd) muistutti tulevista kuntavaaleista. Pelastusalalle tärkeitä asioita kannattaa pitää esillä ja järjestää toimintaa esimerkiksi paloasemien pihoilla. Pelastusalan väki on hoitanut työnsä hyvin. Annetaan ymmärtää, että kaikki 22 aluepelastuslaitosta ovat samanlaisia, vaikka esimerkiksi neljä laitosta ei osallistu lainkaan ensihoitoon, Lehtokangas alusti ja jatkoi. Monessa puheenvuorossa nousi esille ihmisten uusavuttomuus ja yksinäisyys, jotka aiheuttavat turhia lähtöjä ja soittoja hätäkeskuksiin. Paloja pelastusalan keskustelutilaisuudessa puhuivat kansanedustajat Ari Jalonen (ps) vas., Jouko Jääskeläinen (kd) ja Kari Tolvanen (kok). Hänen mielestään arvot ovat unohtuneet ja asioita perustellaan euroilla. Ikuisuusaiheet, kuten eläkeikä ja työaika puhuttavat jatkossakin. Pelastusalalalla on riittänyt muutosta muutosten perään Syyskuun lopulla Kallion pelastusasemalla Helsingissä keskusteltiin paloja pelastusalan nykytilasta ja tulevaisuudesta. P aneelikeskustelussa näkemyksiänsä esittivät pelastuskomentaja Kari Lehtokankaan alustuksen pohjalta kansanedustajat Ari Jalonen (ps), Jouko Jääskeläinen (kd) ja Kari Tolvanen (kok). Hätäkeskusuudistus ei kehuja kerännyt Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto 8/2011 49. Uusia muutoksia on tehty ennen kuin entiset ovat valmistuneet ja olisi nähty, onko niistä ollut taloudellista hyötyä vai ei. Kari Tolvanen (kok) kehottaa pitämään ammattitaitoisista hätäkeskuspäivystäjistä kiinni kynsin hampain. Kaikki menee nykyään suurempiin yksiköihin. – Aion nyt kyllä itsekin pitää puheen pelastusalan asioista. Keskustelutilaisuuden järjestivät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Pelastusalan toimihenkilöliitto PTL. Hätäkeskuspäivystäjä Jaana Heinänen Tampereelta uskoo, että hätäkeskusuudistus saa monen konkarin vaihtamaan alaa. Hätäkeskuksilla ei pitäisi tehdä aluepolitiikkaa, kun on kyse ihmisten tulevaisuudesta ja turvallisuudesta. Ymmärrän toki Helsingin kritiikin, sillä vanha järjestelmä on toiminut. Raporteissa puhutaan vain keskimääräisyyksistä. Myös Jääskeläinen on huolissaan kotitapaturmista. – Paloja pelastusala on mennyt eteenpäin 15 vuoden aikana enemmän kuin mikään muu kunnallinen toimiala. Onko koko uudistusta mietitty loppuun asti. – Alkoholi on suurin riskitekijä. Myös öljyntorjunta on unohdettu, vaikka se on iso uhka. Kehittämispäällikkö Taisto Hakala muistutti, että noin kymmenessä vuodessa miehistövahvuudet ovat pysyneet samana tehtävämäärien kaksinkertaistuessa. – Tilanne ei ole hyvä poliisillakaan. – Ei puhuta sanaakaan kotitapaturmista, vaikka niissä kuolee neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenteessä. Kun hätäkeskukset olivat paloasemien yhteydessä, paikallistuntemus oli paljon parempi. Ensi vuonna joudutaan todennäköisesti lomauttamaan väkeä samalla kun talous menee alamäkeä, väestö ikääntyy ja maksajia on yhä vähemmän. Jalonen on ainoa pelastusalan edustaja eduskunnassa. Turvallisuusalalla on yleensäkin hölmöä vähentää resursseja, koska se maksaa enemmän kuin säästöt. – Nykyinen hätäkeskusjärjestelmä on kaikilla mittareilla mitattuna entistä heikompi. Ari Jalonen (ps) olisi kelpuuttanut Lehtokankaan alustuksen myös eduskuntasaliin. Koulutus, uusi terveydenhuoltolaki ja ensihoito askarruttavat myös Jalosta. Ensihoidon vastuuylilääkäri Markku Kuisma kertoi, että siirtymäajan säännöksillä taataan se, ettei 15 vuotta nykyistä työtä tehnyt muutu yhdessä yössä pätemättömäksi. Myös pelastajien koulutus tulevaisuudessa on iso kysymys. – Pelastajatutkintoon pitäisi saada sisällytettyä suoraan myös lähihoitajan pätevyys. Pienissä kunnissa uudistus on mennyt paremmin, mutta isoissa taajamissa hätäkeskustoiminta oli jo kehittynyttä. Ennaltaehkäisevä työ turvallisuusasioissa on tärkeää. Tekniikkaa on lisätty, mutta bittimaailma ei saisi hidastaa lähtöjä
Paikalla oli Helsingin sopimuspalokuntia ja Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen väkeä esittelemässä omaa toimintansa. Tammisalon VPK:n alkusammutusrasti kiinnosti ihmisiä Narinkkatorilla.. Ensinnäkin vapaaehtoisesti toimivat tahot tulevat näkyviksi ja herättävät ajatuksen siitä, että jokainen voi omalla toiminnallaan lisätä oman ympäristönsä turvallisuutta. Tällaisen näkyvän tapahtuman merkitys asukkaille lienee kahtalainen. Toisekseen toiminnallisilla rasteilla jokainen sai kokeilla ja saada oikeaa tietoa alkusammutuksesta ja ensiavusta. syyskuuta Helsingissä Narinkkatorille kokoontui joukko ihmisiä, jotka omalla esimerkillään osoittivat, että turvallisuus on yhteinen asia. 50 8/2011 L auantaina 24. Stadin turvastartti osoitti vapaaehtoisuuden elävän Teksti: Martti Valli Kuvat: Jaana Kivistö Vuh! Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen pelastuskoiraosasto esitteli karvaista toimintaansa. Tilaisuuden koordinoi Helsingin Pelastusliitto HELPE
24365-collegetakki • 62025 Musta collegetakki pehmeää puuvillaa. 70 % puuvillaa ja 30 % polyesteriä. Kirjoittaja on liittynyt keväällä Haagan VPK:hon. alv) 24365-T-paita • 62029 Musta T-paita pehmeää 100 % puuvillaa. Merkki: Fruit of the Loom, koossa XXXL B&C. Turvallisuus on yhteinen asia Vaikka toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi uusien jäsenten hankkiminen onkin oleellista, liittyy tällaisiin tilaisuuksiin vaikeammin mitattaviakin hyötyjä. 09 4761 1300 Kaikissa tuotteissa 24365-painatus, jolla tuot upeasti esille kuuluvasi vapaaehtoispalokuntaan. Ihmiset saivat kokeilla sammutuspeitteen tai käsisammuttimen käyttöä ohjatusti ja näin hankkia varmuutta toimia itse tarpeen vaatiessa. Juuri siinä näenkin tällaisten tapahtumien arvon, sillä niillä tehdään kansalaisille eläväksi se työ, jota vapaaehtoisvoimin tehdään. Jokainen tapahtumaa seurannut varmasti tiedostaa entistä paremmin, että turvallisuus on kaikille yhteinen asia. Vieressä sijainneella sammutuspeitteitä myyneellä pisteellä kauppa kävi. Edessä taskut. Turvallisuusasiat on tuotu sinne, mihin ne kuuluvat – ihmisten keskelle. Armymalli. Tammisalon VPK:n alkusammutusrasti oli sijoitettu suoraan linjaan Kampin ulko-oven kanssa ja keräsi runsaasti eri ikäisiä kiinnostuneita. Käsisammuttimen käyttöä kokeillut tekee omalta osaltaan elinpiirinsä turvallisemmaksi. Vesipesu 60 asteessa. Ja vaikka tämä ei suoraan johtaisikaan liittymään johonkin yhdistykseen, on hyvä ajatella omaa valmiuttaan toimia odottamattomassa tilanteessa. • Hinta 12 € (sis. Paloautot kiinnostavat aina ja moni pysähtyikin kesken shoppailun ihailemaan Lauttasaaren VPK:n auton huikaisevaa kalustoa. Ja ihmisten tapahtumaa kohtaan osoittama kiinnostus todisti sen, että vapaaehtoisella toiminnalla voidaan asioihin vaikuttaa sisältä käsin jakamalla tietoa ja taitoa sen rinnalla, että turvallisuutta pyritään edistämään laeilla ja asetuksilla Narinkkatorin läheisyydessä sijaitsevassa isossa kivitalossa. Vesipesu 40 asteessa. Parhaiten mieleeni jäi henkilö, joka kysyi suoraan VPK:hon liittymisestä. Kestävä metallinen vetoketju, hupussa kiristysnyörit. Joustoresorit helmassa ja hihansuissa. Myös saman teltan katon alla toimineen Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen puolella tuntui toiminnasta kiinnostuneita riittävän koko päivän ajan. Eikä ensiaputaitoja kansalaistaitoina voi korostaa liikaa. 8/2011 51 Narinkkatori oli paikkana mainio keskeisen sijaintinsa ja ihmismäärän ansiosta. Kun kansalaisen näkökulmasta toisinaan näyttää siltä, että myös turvallisuudesta huolehtiminen on ulkoistettu jollekin kasvottomalle taholle, on tärkeää, että jokaisella olisi kykyä toimia – eikä käyttää sitä toiminnan hetkeä käyttöohjeisiin tutustumiseen. Tilaisuuden juontanut Pekka Vaittinen osasi sanavalmiina miehenä juonnoillaan ohjata huomiota eri pisteisiin ja myös viihdyttää ihmisiä jutustelullaan. alv) Tilaa nyt upeat 24365-tuotteet! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi 8/2011 51. Yksi koko, takaa säädettävä. alv) 24365-Army-lippis • 62043 Musta, 100 % puuvillaa, painatus päällä. Ihmisten pariin tuodulla valistuksella voidaan varmasti pelastaa enemmän kuin pelkällä tiedon jakamisella internetin syövereissä. Kun tilaisuuteen tilattu sääkin oli suosiollinen, voidaan Stadin Turvastarttia 2011 pitää kaikin puolin täydellisesti onnistuneena tapahtumana, joka ansaitsee jatkoa tulevinakin vuosina. • Hinta 40,50 € (sis. Vaikkei tapahtuma poikisikaan jäsenvyöryä tapahtumaan osallistuneisiin yhdistyksiin, näkisin tilaisuuden kuitenkin onnistuneen. Varmasti monelle oli uutta, että pelastuskoiratoimintakin on vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa yhdistyy hauska yhdessä tekeminen yhteiskunnallisesti todella tärkeään työhön. • Hinta 8,90 € (sis. Merkki: Fruit of the Loom Super Premium. Pelastuskoirissa yhdistyy hauska tekeminen ja tärkeä työ Pelastuskoiraesittelyt olivat viihdyttävää katseltavaa koko perheelle. Uskon, että hän uutena vapaapalokuntalaisena on nyt mukana toiminnassa. Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Minulta kävi infoteltalla kyselemässä vapaapalokuntien toiminnasta useita ihmisiä. Lisätietoa 24365-toiminnasta saat osoitteesta palokuntaan.fi. Myös Vuosaaren VPK:n ensiapurasti oli niin hyvin toteutettu, että jäi varmasti ihmisten mieliin. Se tietenkin on ihmisten aktivoiminen. Saumaton yhteistyö esiintyjien kesken oli hienoa seurattavaa erityisesti, kun siirryttiin pelastuskoiraesittelyihin. Ainakin itseeni teki suuren vaikutuksen se, millaisella varmuudella koirat aina löysivät kohdehenkilön ihmisjoukosta, vaikka samassa tilanteessa koulitummankin ihmisen hajuaisti olisi johtanut korkeintaan lähipizzeriaan. Kun paikalla vielä oli musisoimassa Ari Joki, oli tapahtuman elävyys taattu
Savu on muuttunut valkoiseksi höyryksi.. Samaan aikaan Gülzowin palokunnan päällikkö Andreas Diersen tekee tilannearviota. Aikaa on vähän, koska uhrin tila heikkenee nopeasti. Hän menee yhdessä palomies Markus Rieckmannin kanssa sisälle onnettomuusautoon sen selvittämiseksi, kuinka uhrin jalat saataisiin irti. 52 8/2011 Nainen on jäänyt loukkuun palavaan autoonsa. Palo on sammutettu kelajohdolla. Kello 20.58 paloaseman sireeni säikäyttää juhlijat. Kraft käyttää vain yhdellä saranalla kiinni olevaa ovea tukemaan uhrin selkää omaa syliään vasten. Kuumuus oli sulattanut kojelaudan muovin ja sula muovi oli valunut puristuksessa olevien uhrin jalkojen ympärille. Onnettomuudella ei ole silminnäkijöitä, mutta ensiksi paikalle tulleet kertoivat auton palavan pellolla ja yrittäneensä sammuttaa paloa jauhesammuttimella. – Valelimme heti jalkatilaa jäähdyttääksemme uhrin jalkoja, Friedrichsen kertoo. Neljän minuutin kuluttua hälytyksestä Gülzowin palokunta on jo onnettomuuspaikalla, kahta minuuttia myöhemmin myös Wiershopin palokunta. Savu estää näkemästä autoon sisälle, mistä kuuluu naisen avunhuutoja. Vain mitoiltaan 20 cm x 20 cm:n alue on jäljellä uhrin takapuolen alla. Paremman näkyvyyden saamiseksi he irrottavat poljinleikkurilla ohjauspyörän. Palokuntalainen Oliver Kraft yrittää sammutuspeitteellä suojata uhria kuumuudelta samalla kun hänen toverinsa sammuttaa moottoripalon kelajohdolla. – Nainen valitti minulle, että hänen jalkojaan polttaa. Jalat sulaneen muovin sisällä Kuljettajan oven lukko murretaan levittimellä ja katto nostetaan ylös. Liekit ja kuumuus ovat tuhonneet kuljettajan istuimen lähes kokonaan. G ülzow (Saksa). Kauniina juhannuspäivänä 21.6.2008 Gülzowissa vietetään kyläjuhlaa, jonka järjestäjien joukossa on myös kaksi VPK:n sammutusryhmää. Apua huutavaa uhria suojataan sammutuspeitteellä. ”Liikenneonnettomuus, uhri puristuksissa, auto palaa.” Henkilöauto on suistunut Gülzowin ja Wiershopin väliseltä tieltä ja törmännyt kujannepuuhun. En ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, Kraft kertoo. Savu hälvenee pian ja autossa oleva uhri tulee näkyville. Ambulanssi, ambulanssilääkäri ja Kollowin palokunta ovat paikalla kello 21.06 mennessä. Palo on jo levinnyt koko autoon, mutta sumusuihkulla se saadaan pian rajattua. Palokunta saa liekit ajoissa sammutettua, mutta palon sulattama muovi on ”hitsannut” uhrin kiinni autonromuun. – Jalkoja ei näkynyt, ne olivat Teksti ja kuvat: Timo Jann, FWM 11/2008 Käännös: Risto Lautkaski Viime hetkessä Tilanne pian palokunnan saapumisen jälkeen. – Tavallisesti juohevasti sujuva irrotus pysähtyi, koska uhrin jalat olivat sulaneet kiinni jalkatilaan, pelastustoiminnan johtaja Diersen kertoo
Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia asennusten tekemisestä pakollisiksi. ”Joka vuosi syttyy noin 6000 asuntopaloa. Mies kuului paloauton 222 miehistöön ja joutui sen mukana monia kertoja antamaan ensihoitoa onnettomuuksien uhreille. Hänellä oli myös palopäällikön allekirjoittama asiakirja, jolla hänet määrättiin tämän paloaseman palomieheksi. Toinen sairaankuljettajista on koko ajan polvillaan maassa tukien potilaan yläruumista ja eräs palokuntalainen pitää häntä pystyssä. – Koska ambulanssilääkäri kertoi potilaan tilan jatkuvasti huononevan, päätimme irrottaa hänet muovipaakkuineen mahdollisimman nopeasti, Diersen kertoo. ”Olemme päätyneet siihen, että sprinklerit vaaditaan hoitolaitoksissa, missä niistä saadaan suurin hyöty. Vähän ennen junan tuloa kahdeksanvuotias poika kiipesi tasapainoilemaan tasoristeyksen puomille. Petosta helpotti se, että kuka tahansa voi palolaitoksen myymälästä ostaa palokuntapukuja, vaatteita ja varusteita, joita palomiehet käyttävät. Viisituntisen palon aikana kahdeksan palokuntaa saivat estettyä palon leviämisen naapurirakennukseen. Emme tienneet, miten lujasti auton etuosa, sulanut muovi ja uhrin jalat olivat kiinni toisissaan, Diersen kertoo. Osoittautui, että asiakirja oli väärennös eikä miehellä ollut minkäänlaista hoitotai ensiapukoulutusta. Sain levittimen jalustan ja kojelaudan väliin ja saatoimme nähdä, kuinka toinen jalka oli kokonaan muovipaakun sisällä. ”Hallituksen tavoitteena on, että useammat vanhukset voivat asua kotonaan. Ruotsissa on uusiin palvelutaloihin asennettava asuntosprinklerit 1.10.2011 alkaen. Pelastustoiminnan päätyttyä Gülzowin ja Kollowin palokuntalaiset eivät halunneet palata kotikyliinsä jatkamaan keskeytynyttä juhannuksen viettoa. Vuonna 1999 asennettiin sellaiset tiettyihin palvelutaloihin. Kustannushyötyanalyysi osoittaa, että asentaminen tiettyjen väestöryhmien asuntoihin kannattaa. Hän oli nimittäin kertonut olevansa 33-vuotias, kun palolaitos ei ota palvelukseensa yli 29-vuotiaita. Rieckmann onnistuu lopulta irrottamaan uhrin. Teksti: Lena Gylle, BrandSäkert 3/2010. Kaikki saivat purkaa kokemaansa. – Keskusteluista, joihin myös sairaankuljettajat, poliisit ja jopa ensiksi paikalle tulleet sivulliset osallistuivat, oli kaikille paljon apua. FWM 7/2009 Palo paloopistolla Moreton-in-Marsh (Englanti). Kuitenkin palossa tuhoutui 11 paloautoa. Saimme selkeän kuvan tilanteen kehittymisestä ja saatoimme käsitellä ahdistavat vaikutelmamme, Oliver Kraft kertoo. Wiershopin päällikkö kutsui kaikki paloasemalleen: – Jo tilanteen aikana huomasin, että eräät miehet olivat kovilla. Hän sai myöhemmin useita ihonsiirtoja. Viranomaiset katsovat, että niillä saavutettava hyöty ei vastaa kustannuksia. Potilas nostetaan varovasti pelastuslaudalle ja siitä ambulanssin paareille. 8/2011 53 kokonaan sulaneen muovin sisässä. Kun puomi nousi ylös, poika liukui sitä pitkin alas ja hänen vasen jalkansa juuttui puomin kaapin aukkoon. Jälkipuinti järjestettiin kriisiryhmän kanssa. Eräälle New Yorkin paloasemalle tuli elokuussa 2009 nuori mies, jolla oli palokuntapuku, palopuku ja -kypärä. Asuntosprinklerit ovat vielä harvinaisia Tanskassa. Rieckmann irrottaa varovasti pistosahalla mustaa muovipaakkua, Diersen leikkaa istuinpehmusteen irti ja Kraft poimii sormillaan jalkatilan palojätteitä. Investoinnit ovat tosin kalliita, mutta pitkällä aikavälillä ne tulevat edullisiksi yhteiskunnalle”, kertoo yli-insinööri Vidar Stenstad. Viikon kuluttua hengenvaara oli ohi, mutta hoito jatkui. Ambulanssilääkärin tarkastuksen jälkeen poika vietiin sairaalaan. Kaiken lisäksi hänen väitetään tehneen aiheettomia hätäilmoituksia päivystysaikanaan saadakseen mahdollisimman paljon työtehtäviä. Pakko amputoida jalat Potilas vietiin Hampurin tapaturmaklinikalle, jossa hänen toinen jalkansa jouduttiin heti amputoimaan. Asuntosprinklerit ovat perinteisiä sprinklereitä halvemmat eivätkä tarvitse yhtä suuria vesimääriä. FWM 7/2009 Vaikka asuntosprinklerit eivät Norjassa ole pakollisia, niitä on asennettu tähän mennessä 55000 asuntoon. Väestön ikääntymisen johdosta maan hallitus on päättänyt, että 1.6.2010 alkaen kerrostaloihin, joissa on vähintään kolme kerrosta, tulee joka asuntoon asentaa sprinklerit. – Olin saanut poistettua istuinpehmustetta niin paljon, että jalusta näkyi. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Poika juuttui puomilaitteeseen Münchweiler/Alsenz (Saksa). Lauantaiaamuna syttyi toistaiseksi tuntemattomasta syystä palo maailman suurimman palo-opiston autohallissa, jossa oli myös 1200 litraa dieselja 500 litraa hydrauliikkaöljyä. Asuntosprinklereistä eri näkemyksiä New York. Epäilyksistä ilmoitettiin päällystölle, mikä johti miehen pidättämiseen. Kolarista on kulunut melkein tunti. Ihmiset, jotka eivät itse kykene poistumaan, voidaan pelastaa”, kertoo paloinsinööri Michael Strömgren. Brannmannen 1/2010 Valepalomies. Lähellä sattui olemaan rautatien teknikko, joka osasi avata kaapin ja ohikulkijoiden avulla sai pojan irrotettua. Miehen epäillään varustaneen paloasun New Yorkin palolaitoksen harjoituskeskuksesta. Palosta huolimatta opetusta jatketaan suunnitelman mukaisesti, koulun johto ilmoitti. Oikeus totesi miehen syyllistyneet kaikkiin syytöskohtiin ja hän sai vankeusrangaistuksen. Myös palvelutaloihin, sairaaloihin ja hotelleihin tulee 1.6.2010 alkaen asentaa sprinklerit. Hän tuli aina hyvissä ajoin töihin, käyttäytyi asiallisesti eikä valittanut mistään. Nyt tilanne selviää: jalat ovat puristuksissa pahoin vääntyneen etulevyn ja istuimen jalustan välissä. Tällä välin ambulanssilääkäri on antanut uhrille rauhoittavan ruiskeen ja intuboinnut hänet. Muutaman viikon kuluttua työtoverit alkoivat epäillä miehen taustaa. Vaikka niissä kuolee satakunta ihmistä, useimmat pystyvät poistumaan.” Tavallisiin omakoti-, rivitai kerrostaloihin ei lähivuosina vaadita sprinklereitä. Levittimen avulla hän avaa auton jalkatilan ja saa uhrin jalat esiin paakkujen sisältä. Toisaalta ne voivat aiheuttaa ongelmia, jos vettä ei saada tarpeeksi, kertoo Finn Massesson
Muita merkittäviä käytettävyyden esteitä muodostui lastenhoidosta ja henkilön etäisestä sijainnista paloasemaan nähden. Kyselylomake sisälsi taustakysymyksiä palokuntalaisista ja kuukauden pituisen ajanjakson seurantataulukon. Koeosuudessa havaittiin, että kenttäjohtamisjärjestelmät eivät ainakaan lisää johtajien kuormitusta. Merkittävimpänä esteenä henkilöiden käytettävyydelle muodostui henkilöiden ansiotyöt, joten tämän esteen poistamiseksi tulee toimenpiteitä ensisijaisesti tehdä. Kenttäjohtamisjärjestelmistä löydettiin yhteisiä yleisiä ominaisuuksia ja Suomen pelastustoimessa vaikuttavia erityisiä ominaisuuksia. Y hteiskunta odottaa pelastutoimelta palvelua, ja pelastustoimea ohjaavat asiakirjat asettavat vaatimuksia ja odotuksia pelastustoimelle. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jaakko Heinonen Työn nimi: Tilannetietoisuuden vaikutus johtajan kuormittumiseen — Kenttäjohtamisjärjestelmät johtajan tukena. Tilannetietoisuuden ja kuormituksen välillä todettiin olevan suhde, joka voi vaikuttaa johtajaan ja organisaation tulokseen. Tilannetietoisuuden havaittiin olevan perusta hyvälle ja onnistuneelle päätöksenteolle. Tehokkain tapa ongelman ratkaisemiseksi olisi lainsäädännön muuttaminen. Johtajan kuormittumisen ja tilannetietoisuuden voitiin osoittaa vaikuttavan organisaation tulokseen. Kenttäjohtamisjärjestelmien vaikutuksesta johtajien tilannetietoisuuteen ei ollut löydettävissä tutkimustietoa. Opinnäytetyökyselyn tuottama aineisto analysoitiin kvantitatiivisilla menetelmillä. Johtajan kuormittumisen todettiin vaikuttavan negatiivisesti organisaation tulokseen. Johtajan todettiin olevan avainasemassa tarkastellessaan organisaatioon tulevia ja sieltä poistuvia viestejä. Lisätutkimusta johtajan tilannetietoisuudesta ja kuormittumisesta sekä kenttäjohtamisjärjestelmien vaikutuksesta edellisiin todettiin tarvittavan lisää. Työ koostui kirjallisuuskatsauksesta ja koeosuudesta, joka esittelee yhden mahdollisen tavan tutkia kuormittumista. Tämän opinnäytetyön perusteella voitiin osoittaa, että johtamisella ja johtajalla on tärkeä rooli organisaation tuloksen kannalta. 54 8/2011 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Johtajan kuormittumiseen näytti vaikuttavan monet tekijät, joista tärkein oli henkinen kuormitus. Suurimpia kuormituksen aiheuttajia olivat henkinen vaatimustaso, tyytymättömyys omaan suoritukseen ja turhautuminen. Tutkimus toteutettiin seurantakyselyllä, johon vastasi 39,1 prosenttia hälytysosastolaista alueen kolmesta palokunnasta. 54 8/2011. Tilannejohtamiseen, jota pelastustoiminnan johtaminenkin on, havaittiin vaikuttavan viisi erityispiirrettä. Selvitystyössä tarkastelu kohdennettiin itäisen Hämeenlinnan alueelle. Kenttäjohtamisjärjestelmien osalta voitiin todeta, että ne eivät lisää johtajan kuormittumista. Kokeessa tutkimusmenetelmänä käytettiin NASA-tlx-menetelmää. Tekijä: Teemu Hurjanen Työn nimi: Pelastustoimen henkilöstön käytettävyys pelastustoimen tehtäviin itäisen Hämeenlinnan alueella. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelman voi tiivistää kysymyksiin, helpottavatko kenttäjohtamisjärjestelmät johtajien kuormitusta ja parantaako johtajan vähentynyt kuormittuminen pelastustoiminnan tehokkuutta. Opinnäytetyön tulosten perusteella todelliset ongelmat löytyivät paikallisella tasolla ja näihin voidaan näin ollen myös puuttua. Kirjallisuuskatsauksessa johtamisen todettiin kohdistuvan johonkin organisaatioon ja olevan pääosin viestintää. Opinnäytetyön aiheena oli selvittää pelastustoimen tehtäviin osallistuvan sopimushenkilöstön saatavuutta pelastustoimen tehtäviin. T ässä opinnäytetyössä verrattiin pelastustoiminnan johtamista muuhun yleiseen johtamiseen, eriteltiin pelastustoiminnan johtamiseen vaikuttavia erityispiirteitä, tutkittiin johtajan tilannetietoisuuden ja kuormittumisen vaikutusta organisaation tulokseen sekä tutkittiin kenttäjohtamisjärjestelmien vaikutusta johtajan tilannetietoisuuteen ja kuormittumiseen. Suurimmaksi osaksi henkistä kuormitusta aiheutti viestintä
8/2011 55 Opinnäytetyökyselyn osana tarkasteltiin yksikönjohtajien käytettävyyttä. Selvitys osoitti pelastustoiminnan johtamisessa paikallisia puutteita aiheuttaen uhkakuvan tehokkalle pelastustoiminnalle. Tekijä: Toni Pekkonen Työn nimi: HUKKUNEIDEN LÄHIOMAISET – Viranomaisten vaikutus omaisen traumaja surutyöhön hukkumisonnettomuuksissa. Haminan satama yhdistyy Kotkan sataman kanssa ja samalla opinnäytetyötä hyödynnetään myös Kotkan sataman torjuntasuunnitelman tekemisessä. Tuloksia voi hyödyntää mahdollisesti myös Pelastusopiston ja Poliisikoulun eri koulutuslinjojen opetustilaisuuksissa sekä edellä mainittujen organisaatioiden työpaikkakoulutuksissa. Tämän johdosta yritysten mahdollisuudet toteuttaa alustavia pelastusja torjuntatoimenpiteitä ovat hyvin rajalliset. Sopimuspalokuntalaisten hyödynnettävyyden ongelmista on julkisesti puhuttu, mutta todellisia tutkimuksia aiheesta ei ole ollut nähtävillä. 8/2011 55. Toiminnanharjoittajat pitivät tutkimusta hyvänä, ja se toimi heillä aktivointina turvallisuusasioiden läpikäymiseen. T ämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka viranomaisten käyttäytyminen hukkuneiden lähiomaisten lähettyvillä vaikuttaa heidän traumaja surutyöhönsä. kirjallisuuslähteisiin, sekä menetyksen kokeneen ihmisen suruprosessista, joka pohjautuu Poijulan ja Kübler-Ross & Kesslerin kirjoihin. Opinnäytetyön tuloksena syntyi todellista tietoa aiheesta, joten ongelmiin puuttuminen jatkossa helpottuu. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Haminan nestesatamassa toimivat yritykset ovat tehneet omat riskianalyysinsä hyvin ja heillä oli pelastusja torjuntakalustoa pienten onnettomuuksien varalle kuten esimerkiksi 500 litran öljyvuodoille. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu pääsääntöisesti yksittäisen ihmisen kokemista kriiseistä, jotka pohjautuvat Dyregrovin, Saaren ja Heiskasen ym. Tällaisia organisaatioita ovat muun muassa pelastusja poliisilaitokset. Tekijä: Simo Norema ja Juha Säämänen Työn nimi: Haminan nestesataman turvallisuuskulttuuri. Tutkimuksessa selvisi myös, että yritykset toimivat hyvin rajoitetuilla resursseilla iltaja yöaikaan. Kiinnostuksen kohteena oli myös hukkuneen ihmisen löytämisen merkitys lähiomaiselle. Tämän torjuntasuunnitelman avulla Haminan satama pystyy toteuttamaan pelastusja torjuntatoimia ennen, kuin pelastusviranomainen saapuu onnettomuuskohteeseen. Lisäksi haastateltavat kokivat suruprosessin etenemiseen vaikuttavan myös ruumiinkatsomisen ja viranomaisilta vastausten saamisen omaisten mieltä vaivaaviin kysymyksiin myös tapahtuman jälkeen. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja tiedon keräämismenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Ruumiin kokonaan kadoksiin jääminen olisi puolestaan koettu vaikeuttavan oleellisesti suremista ja eteenpäin pääsemistä. Haastateltujen hukkuneiden lähiomaisten mukaan viranomaiset voivat akuuttitilanteessa edistää traumaja suruprosessin etenemistä luomalla omaiselle rauhallisen ympäristön sokin aikana ja kiinnittämällä huomiota omaan äänen painoon, kohtelemalla asiallisesti sekä tarjoamalla tukea ja ymmärtäväisyyttä kaikissa tilanteissa. Viranomaisilla opinnäytetyössä tarkoitetaan pelastuslaitoksen alaisuudessa vakinaisessa työsuhteessa olevia ja vapaapalokunnan pelastushenkilöitä, poliisia ja yksityisen ambulanssin henkilökuntaa. Toisena tavoitteena oli tuottaa ja toteuttaa selkeä sekä toimiva torjuntasuunnitelma öljyvahinkoihin sekä aluskemikaalivahinkojen varalle. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan hukkuneiden lähiomaista, joita haastateltiin keväällä 2010. Opinnäytetyössä toteutettu torjuntasuunnitelma on tehty yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Hukkuneiden lähiomaisten haastatteluista saamia tuloksia voivat hyödyntää kaikki henkilöt, jotka kohtaavat työssään akuuttivaiheessa onnettomuudesta selvinneitä ihmisiä tai heidän omaisiaan. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Haminan nestesatamassa toimivien yritysten varautumista alueella tapahtuviin onnettomuuksiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin haastattelemalla Haminan nestesataman alueella toimivia yrityksiä. Yhteistyötä onnettomuustilanteissa viereisten laitosten kanssa ei ollut suunniteltu huolellisesti
Ta in a Le sk ise n ko tia lb um i.. Ruiskumestari oli myös harjoitusmestari Ihan noin mutkaton prosessi ei ollut. Viipurin palopäällikkö, palomestari J.W. Kymmenen kaartilaisvuoden jälkeen edessä 47 vuotta palotoimen palveluksessa. Palolautakunta passitti miehen kuudeksi viikoksi Tukholmaan päällystöharjoittelijaksi. Aarnivaara tiesi kertoa Kaartin vääpelistä. Helsingin palopäällikkö (tuolloinen virkanimitys oli palomestari) Gösta Wasenius sieppasi virkalakin päästään, painoi sen miehistön edessä Antti Leskisen päähän ja ilmoitti: ”Tässä on teille uusi ruiskumestari!”. V ääpelistä tuli palomies maaliskuun 12. 56 8/2011 Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Virkaanastuminen oli mutkaton. päivänä 1903. Keisarin komppanian vääpeli Antti Leskinen vaihtoi uudelle, vuosikymmeniä kestäneelle uralle, jossa tuli tutuksi tuhansille brankkareille. 56 8/2011 H el sin gi n pe la st us la ito s, pa lo m us eo n ko ko el m at Palo-Antti ja poikansa Esa, josta vuonna 1951 tuli Suomen Yleisen Palokuntaliiton (tulevan Palokuntien Keskusliiton) toiminnanjohtaja. ”Vuoden verran minä mietin ja ilmoitin sitten olevani valmis palokuntaan”; Leskinen on kertonut. Helsingissä oli ruiskumestarin paikka avoinna, ja Palo-Vassena tunnettu palomestari Wasenius etsi virkaan kokenutta miestä. Antti Leskinen, osa 2 Kaartin vääpelistä tuli pää kaupungin palokunnan kakkosmies Teksti: Juhani Katajamäki Venäläistämispyrkimysten lisääntyessä Suomen Kaarti lakkautettiin 1902
Viiden minuutin pidätys Palomestari Leskinen hoiti pääkaupungin sammutuspäällikön tehtäviä, kun Wasenius vuoden 1918 tapahtumien pyöreissä joutui karkoitetuksi Siperiaan (hänen poikansa oli lähtenyt jääkäriksi Saksan armeijaan). Yhden hevosen vetämät letkurattaat selvisivät tavallisesti 14 sekunnissa pihalle ja muut kalustokärryt sekä höyryruiskut 20 sekunnissa.” Hevosajoneuvojen kiivas ajo tulipaloon oli monen kaupunkilaisen mielestä lähes maalauksellinen näky pimeänä aikana. ”Se herätti kaupunkilaisissa paitsi kummastusta myös kunnioitusta palokuntaa kohtaan”. Jollei päässyt metriäkään, ei päässyt palokuntaan. Edessä oli vielä 15 vuoden ura koulutuspalomestarina Palopäällystökoulussa. Leskinen sattui kuulemaan miehistön mielenkiinnon herättänyttä soitantaa ja päätti tehdä soitannosta pysyvämmän harrastuksen täyttämään miesten vapaa-aikaa. He kulkivat talosta taloon tarkastamassa alkusammutuskaluston – että sankoruisku, pari paloämpäriä. Saksasta hankittiin Suomen ensimmäinen paloauto, sähkömoottorilla käyvä letkurattaita vetävä ajoneuvo. Sain Palo-Vassen mukana mennä poliisiasemalle vastaamaan syytökseen. Sotilaallinen täsmällisyys ja kohteliaisuus riisuivat toiselta halun rettelöimiseen ja vastansanomiseen. Helsingin palokunnan ensimmäinen moottoriajoneuvo ihmetytti ja ihastutti kaupunkilaisia vuonna 1909. Palomieheksi oton ratkaisi voimistelutaito. Leskinen on muistellut lämmöllä hevosaikaa. Keisarin komppanian vääpelissä oli ainesta paloalalle. Palokunnan 20-luvun lippulaiva oli vuonna 1927 Saksasta ostettu Daimler, jossa oli moottoriruisku kiinteänä peräasennuksena. Palotarkastaja ja orkesterinperustaja Leskinen ehti moneksi, myös palotarkastajaksi. Vuonna 1941 Gobert siirtyi Helsingin palokunnan vuonna 1898 perustetun soittokunnan kapellimestariksi. ”Edellä kerrottu kuvaa hyvin Antti Leskisen kuriin ja järjestykseen tottuneen olemuksen vaikutusta ympäristöön. rautahakku, palokirves, kynttilälyhty ja tangolla varustettu saavi tai vesitynnyri olivat saatavilla ja valmiudessa. Tutkijaneuvoston puheenjohtajan esittäessä meille syytöksen aseharjoitusten pitämisestä, vastasin, että se on väärä ilmianto. Musiikkitaitoisia löytyi, ja Kallion paloaseman orkesteri toimi talvisodan päiviin asti. Hän kutsui johtajaksi kapellimestari Alexander Gobertin. Vuonna 1917 hankittu Scania Vabis oli palokunnan ensimmäinen bensamoottori. Palokersantti Eerola näppäili iltana muutamana mandoliinia palokunnan ruokailuhuoneessa, ja palomies ryhtyi säestykseen mandoliinilla. Kuva: Helsingin pelastuslaitos, palomuseon kokoelmat.. Kallion paloasemalla toimi kymmenkunta vuotta palomiesten oma orkesteri. Pyrkijä vietiin voimistelusaliin ja käskettiin kiipeämään tankoa pitkin ylös – niissä tamineissa mitä yllä oli. Auto oli varustettu hiilihapporuiskulla ja veti perässään letkurattaita. Palomestari Leskisen mielestä paloauto täytti tehtävänsä, kuten uranuurtajalle kuuluu. 2010-luvulla kohistaan sähköautosta tulevaisuuden ajoneuvona. Vastauksena oli tuikea käsky: menkää ulos, mistä päättelin, ettei hyvää ollut odotettavissa. Leskinen oli henkilökohtaisesti valvomassa auton vastaanoton satamassa. ”Hevosten kaviot löivät kipinöitä, palosignaalit raikuivat, tulisoihtujen valot ja varjot häilähtelivät pimeydessä, säihkyivät valokuntalaisten varusteissa ja kaluston metalleissa niin, että en voinut olla rientämättä sitä aina katsomaan”, on paloaseman lähellä asunut yhteiskoulun johtajatar kertonut Leskiselle. Palomestari Antti Leskinen jäi Helsingin palolaitoksesta eläkkeelle 32 vuoden työrupeaman jälkeen 62 vuoden ikäisenä 1935. Sähköautosta bensamoottoreihin Palokunnan motorisoituminen aloitettiin 1909. Ei paloasemalla ole kenelläkään ollut aseita. Kaviot iskivät kipinää Vuonna 1903 palokunnalla ei ollut montaakaan ruiskua ja ne muutamatkin käsitai höyryvoimaisia. Palomestari Antti Leskinen Helsingin palokunnan päällystövirkapuvussa 1900-luvun alkupuoliskolla. Syytetyksi joutui Antti Leskinenkin. Otin rohkeuden vaatia nopeaa tutkimista, koska me molemmat sammutuspäälliköt olimme estyneitä hoitamasta tehtäväämme. Miehen otti tai jätti Antti Leskinen, sillä ruiskumestari oli myös harjoitusmestari. ”Palokuntaa syytettiin salaisten aseharjoitusten pidosta. Hän, Wasenius ja palomestari Oskar Ekman kolmantena pitivät huolta palotarkastuksista. Jatkossa alettiin vaatia varapoistumismahdollisuutta omakotitalojen yläkerroksista. Noista vuosista seuraavassa osassa. Kuvassa kuljettajana koneenkäyttäjä Flink ja esimiehenä Leskinen. Hetken kuluttua sain uuden komennuksen tulla takasin ja saman tien määräyksen: menkää hoitamaan virkaanne! Pidätys oli kestänyt viitisen minuuttia,” Leskinen on kertonut. Se on kuitenkin vanha keksintö. Kun Kallion paloasema 1914 valmistui, Leskisestä tuli sen päällikkö. Talvisin kannettiin huolta paloavantojen kunnosta. 8/2011 57 Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. ”Hevoskautena palokunnan lähtönopeus ei ollut hitaampi kuin autojen aikana, mutta matkanopeus tietysti vaatimattomampi. Vuonna 1917 Antti Leskinen ylennettiin palomestarin apulaiseksi eli III palomestariksi, seuraavana vuonna II palomestariksi ja vuonna 1931 ensimmäiseksi palomestariksi (=apulaispalopäälliköksi). Virkapukuisina herätimme huomiota, ties mitä ajattelivat. Vetäjinä olivat hevoset, mutta muutos oli lähellä: jo 1920-luvulla autot valtasivat nopeasti (kaupunki)palokuntiemme kalustohallit. Palomestari Wasenius ja hänen edeltäjänsä Mauritz Waenerberg olivat kumpikin koulutukseltaan voimistelunopettajia. Akkuparistolla toimiva auto kuljetti yhdellä latauksella 25 km maksiminopeuden ollessa 35 km/h. Siinä suhteessa hän vielä myöhemminkin paloupseerina ja kouluttajana oli esikuva nuoremmilleen ja alaisilleen”, Palopäällystökoulun johtaja ja Helsingin myöhempi palopäällikkö Leo Pesonen on luonnehtinut. Hänen alaisuudessaan Kalliosta tuli palokunnan näytöspaloasema, jonne niin kotikuin ulkomaalaisetkin vieraat kiidätettiin kalustonäytöstä ja koehälytystä seuraamaan ja uuden palolennättimen toimintaan tutustumaan
Brofors muistelee ammatillisen koulutuksen ensiaskeleiden olleen voimakkaan kehityksen aikaa. 58 8/2011 Haminassa palomiehen työt vuonna 1956 aloittaneen Gunnar Broforsin pisin työura alkoi Valtion palokoulussa paloalan ammatillisen koulutuksen varhaisvuosina, kun Rainer Alhon johdolla ryhdyttiin 1960-luvun lopulla kehittämään alan ammatillista koulutusta. Pelastustehtävien koulutus käynnistettiin pelastustyönjohtajien peruskurssilla ja pelastusja raivauskurssilla. Mukaan otettiin muun muassa vaarallisten aineiden käsittelyn sekä auto-onnettomuuksien pelastusja raivaustyön koulutus. Samassa yhteydessä alettiin suunnitella myös ensimmäisen palomestarikurssin järjestämistä. Samaan aikaan käynnistettiin kahden kuukauden pituinen palomieskurssi, jota koulutuksen käynnistänyt Vanha palomies ja kouluttaja Gunnar Brofors muistelee Pelastusoppi tuli sammutusopin rinnalle Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Pelastustiedon arkisto Gunnar Brofors hymyilee nähdessään vanhan kuvan kouluttaja-ajoiltaan valtion palo-opistosta Otaniemessä.. M aalaiskuntien palopäällikön peruskurssin ja esimiesluokan käynyt Brofors sai Alholta kutsun tulla apulaiskouluttajaksi Valtion palokouluun Otaniemeen. Ei pelkästään sammutustyön opettamiseksi. Eläkkeelle hän jäi reilut 20 vuotta sitten. Siitä alkoi kouluttajan ura, jossa hän toimi koulutusohjaajana, harjoitusmestarina ja opettajana. Alettiin puhua pelastusopista. Rainer Alho visioi koulutusta laajemmaksi
Tieto oli koottava eri alan ja -tason julkaisuista. Tällainen kurssi kesti viikon verran ja palveli hyvin tarkoitustaan niin kunnissa kuin opistollakin. Hän johti erinomaisella tavalla koulutusta ja näki myös tärkeänä palomiehen laajemman työnkuvan. Harjoitusmestari Gunnar Brofors.. Erilaisten onnettomuustyyppien pelastustehtävien opetuksen lisäksi mukaan tuli eri viranomaisten yhteistyö onnettomuustilanteissa. Käytännön harjoittelu tehostui apulaiskouluttajien lisääntyessä. Pian opisto sai myös oman harjoittelupaikan, missä voitiin harjoitella muun muassa rakennuspalojen sammuttamista, liikenneonnettomuuksien pelastustehtäviä ja läpimenoa erilaisista rakenteista, kuten puisista rakennuspalkeista, betonista ja teräksestä. Hyvin nopeasti hän omaksui myös alan tieMoottoriruiskuoppia Valtion palo-opistolla 1970-luvulla. – Mikään työ ei onnistu, ellei hallitse kaluston käyttöä. Samalla kurssilaisilla olisi mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Hän oli peruspalomies ja tiesi siten vastaukset kolmeen periaatteelliseen kysymykseen: mitä, miksi ja miten. Alho vaihtui Saksaan Uutena johtajana aloitti Erkki Saksa. Hän oli myös paloalan koulutuksen saanut palomies. Saksan jälkeen johtajaksi tuli Erkki Jaakkola, joka oli ollut ennen johtajuuttaan talossa opettajana. Erityisesti Brofors tähdentää tällaisen harjoittelun merkitystä. – Ajattelin, että koulutus tulee vaatimaan monipuolisen kaluston sekä käyttäjien ja johtajien perusteellisen koulutuksen. Gunnar Brofors toteaa, yhtenä kurssin opettajista, oppineensa itsekin paljon näiltä kursseilta. Vuonna 1971 Helsingin palopäälliköksi siirtynyttä Rainer Alhoa Brofors kuvaa toimen mieheksi, jonka käden jälki alan koulutuksen tulevaisuuteen suuntaamisessa oli merkittävä. Oikealla opettaja Gunnar Brofors. Pelastusja raivausoppi kirjattiin palokoulun opetusohjelmiin. Sain jo edelliseltä johtajalta Rainer Alholta tehtävän alkaa kehittää ainetta pelastusopiksi. Toisen palomestarikurssin oppilaat jatkoivat myös näistä aiheista. Myöhemmin harjoituspaikasta piti sitten luopua muun muassa ympäristösyistä. Näillä palopäällikkökursseilla aloin lopullisesti tajuta, mikä merkitys pelastustehtävillä on palokuntien toiminnassa. Tehtävänannon pohjalta kurssilaiset alkoivat määritellä tehtävän vakavuutta ja suunnitella toimintaa. Hän tulisi opistolle antamaan kutsutuille palopäälliköille tehtävän karttoineen ja resursseineen. – Kyllähän koulutuksen uusia linjauksia monet pitivät kummallisinakin. – Opiston henkilökuntamäärä lisääntyi, opetusohjelmat ja organisaatio muuttuivat vastaamaan uusia olosuhteita, hän sanoo. Brofors kertoo esimerkin, miten hän yhdessä kollegansa Pentti Leppäsen kanssa aloitti palopäälliköille tarkoitetut pelastustyön johtamiskurssit. Se oli vastavuoroista; opetin ja sain itsekin oppia heidän kanssaan toimiessani. 8/2011 59 Alho kutsui kokeilukurssiksi. – Kurssien opetusohjelmat oli tärkeää mitoittaa niin, että ne vastasivat kentän vaatimuksia. – Mielestäni tämä oli merkittävä osoitus paloalan koulutuksen halusta kehittää palokuntien pelastustoimintaa, Brofors sanoo. Tuohon aikaan tietoa tästä kaikesta oli kovin niukasti. Tiloja ei ollut, mutta varastojen raivauksen ja tilojen uudelleenjärjestelyn jälkeen kurssi saatiin toteutettua. – Kohteet etsittiin eri paikkakunnilta. Esitimme valitsemamme kunnan palopäällikölle, että hän valitsisi alueeltaan riskikohteen, jossa ei ainakaan toivoisi onnettomuuden tapahtuvan. Palokoulusta tuli paloopisto Valtion palokoulun toiminta nytkähti eteenpäin, kun Otaniemeen valmistui lisärakennus 1970 ja samalla nimikin muuttui Valtion palo-opistoksi. Häntä Brofors kuvaa hallintomieheksi, jonka tehtäväksi jäi opiston tuotantokuntoon saattaminen. Opistolla ei esimerkiksi ollut juurikaan alan kirjallisuutta. Hänellä oli ennestään erinomaiset opettajan taidot, mitä oppilaat arvostivat. – Espoon rakennustoiminnan vilkastuttua saatiin harjoituskohteiksi riittävästi vanhoja purettavia rakennuksia. Harjoitus purettiin ”onnettomuuspaikalla”, missä myös kunnan virkamiehet olivat sitä seuraamassa. Nähtiin, että paloalan koulutuksen pitää keskittyä ainoastaan tulipalojen sammuttamiseen. Syksyllä 1970 päättyneen ensimmäisen palomestarikurssin oppilastyöt käsittelivät palokuntien pelastustoimintaa
Alan koulutus kulkenut pitkän tien Gunnar Brofors muistelee hymyssä suin, kuinka kinkkinen oli muun muassa oppilaiden valinta kursseille. Koulutusyhteistyötä teimme myös puolustusvoimien, ilmailuja meripelastusviranomaisten ja lääkintäviranomaisten kanssa. Sammutusoppi mukaan Broforsin opettajantehtävä laajeni 1979, kun hänet määrättiin kollegansa Pentti Leppäsen kuoltua myös sammutusopin opettajaksi. – Johtajan tulee viivyttelemättä arvioida tilanne ja sen pohjalta päättää toimintamenetelmä, resurssien jako, huolto kalusto mukaan lukien ja antaa tarvittavat käskyt. Hän sanookin olevansa tyytyväinen siitä, millaiseksi pelastusalan koulutus on kehittynyt. Sieltä oppia saatiin muun muassa suurten joukkojen ja kaluston liikutteluun maastossa. Siksi tilannejohtajan on pakko hallita taktisia ”patenttiratkaisuja” erilaisiin tilanteisiin automaatiotasolla, eli saada taktinen ajattelu elämään ajatuksissa, Brofors toteaa. – Painopisteitä tulee olla niin vähän, että ne kaikki ovat tärkeitä. Ilmeisen hyvin selvittiin, koska vain yksi valitus tuli ja sekin hylättiin. Poliisin kanssa keskityttiin palosyyntutkintaan, liikenneonnettomuuksiin ja vaarallisten aineiden kuljetuksissa sattuneisiin onnettomuuksiin. Nyt 84-vuotias, virkeä Gunnar Brofors asuu Kotkan Karhulassa ja sanoo eläkkeelle jäätyään päättäneensä vetäytyä täysin alalta. Mukana olivat myös erilaiset onnettomuustyypit ja niihin kouluttaminen. – Yhdistin oppiaineet sammutusja pelastusopiksi ja jatkoin laajentuneella saralla entisen opettajani ja kovasti arvostamani Leppäsen jalanjäljissä. Pelastusopistoksi muuttunut ammatillinen koulutuspaikka oli muuttamassa nykyiseen paikkaansa Kuopioon, kun Gunnar Brofors jäi eläkkeelle. Jos tässä viivyttelee, tulee antaneeksi liikaa aikaa tilanteelle ja tilanne alkaa hallita, ei johtaja. – Johtamisopin koulutukseen saimme apua Taistelukoulusta Tuusulasta. Vaikka taktiikka sinällään on yksinkertaista, suunnitelmallinen tapa selvittää tilanne, sen soveltaminen erilaisissa nopeissa tilanteissa on haasteellista. Oppilaat piti valita pitkään palvelleista vakinaisista palomiehistä ja VPK-taustaisista palomiehistä kunnille annettujen kiintiöiden pohjalta. Kun tämä sitten aikanaan toimii kentällä johtotehtävissä, hänellä tulisi olla ajattelussaan tietty perusosaaminen; miten hänen tulee tilanteessa toimia, jotta tuloksesta olisi varmuudella enemmän hyötyä kuin haittaa. Kaikki lähtee tiedustelusta Brofors kiteyttää opetuksensa muutamiin perusasioihin. 60 8/2011 dot. – Työ palo-opistolla oli kouluttamista ja jatkuvaa kouluttautumista. Resurssien määrällisesti ja ajallisesti oikea käyttö on ratkaisevaa. Omassa opetuksessaan Broforsilla oli ensisijaisena tavoitteena saada taktinen ajattelu elämään palomestarikurssia käyvän oppilaan ajatuksissa. – Pitkä tie on kuljettu, mutta on kehityskin ollut huimaa, hän toteaa. Opettaja Gunnar ”Guru” Brofors jäi eläkkeelle 24 palvelusvuoden jälkeen Valtion palo-opistosta vuoden 1990 lopulla.. Johtavan palomestarin tulee heti hälytyksen ja kohdetiedot saatuaan hahmottaa oikea taktiikka käytettävissä olevien resurssien pohjalta. Opetus muuttui teoreettisemmaksi ja käsitti tehtävän edellyttämin painotuksin operaatiosuunnitelman kolme tasoa: taktisen, operatiivisen ja strategisen tason. Sotateoreetikko Carl von Clausewitz totesi jo aikanaan, että joka kaiken varmistaa, ei varmista mitään. Jokainen päätös ja sitä seuraava käsky vaikuttaa aina sen jälkeiseen tilanteeseen aiheuttaen uutta tilanteenarviointia, päätöksiä ja käskyjä. Veikko Nummela, Gunnar Brofors ja Veikko Nummela Oy:n Esteri-nokkapumppu. Jaakkolan johtajan uran alkuvaiheissa Brofors oli jo siirtymässä eläkkeelle. Tähtäimessä on aina pidettävä tavoite, onnistunut lopputulos, ja kaikki tämä tapahtuu epäselvässä tilanteessa, vajain tilannetiedoin ja ”tulenpalavalla” kiireellä. Kirjallisia kokeita pidettiin ja papereita vatkattiin yhdessä opettaja Timo Helosvuoren kanssa
Siihen aikaan aloitettiin opistolla myös hälytyskeskuksen päivystäjien kurssi. Tällaisella väellä toimittiin ja toimeen tultiin. Opetusohjelmassa vain normaalit palomiestaidot Palomieskurssien opetusohjelmaan sisältyi pääasiassa vain normaalien palomiestaitojen oppiminen, esimerkiksi perusselvitysohjeet tulivat silloin käyttöön. Ensiapua harjoiteltiin myös jonkin verran Väestönsuojelukoulun opettaja/sairaanhoitajan vetämänä. voimailuja palloilulajien harrastajaa. Se oli muistaakseni vapaaehtoinen jakso, sillä sairaankuljettajan pätevyys ei vielä silloin kuulunut palomiesvirkojen pätevyysvaatimuksiin. Osalla meistä oli paloalan kokemusta, osalla ei, mutta ei sitä kaikilla tarvinnut ollakaan. Koulutus on nyt kehittynyt paljon eikä voi kademielin verrata niitä aikoja nykyiseen Pelastusopistoon ajatuksella että ”meillä ei ollut mitään ja nyt on kaikkea”. Kouluttajan muistoja Otaniemestä Pentti Lakkonen (oik.) ja Heikki Seppälä sekä kalusto Otaniemen ajoilta 30 vuoden takaa.. Palomieskursseja oli yhtä aikaa kolme 15 miehen kurssia ja samaan aikaan yksi paloesimieskurssi, Oppilaat palomieskursseilla olivat käsittääkseni jo vähän iäkkäämpiä kuin nykyiset oppilaat. Kesäkuussa 1983 siirryin takaisin varsinaisiin kenttätöihin alkuperäisille ”palojuurilleni ” palomestariksi Järvenpään paloasemalle. Kovinhan sekin oli vaatimaton nykyiseen verrattuna, mutta palveli sen ajan tarpeita. Erilaisissa tilaisuuksissa näkee tuttuja kavereita joilla on olkapäät täynnä isompia ja pienempiä tähtiä. Kun ammattikurssit keväisin päättyivät, oli vielä juhannukseen asti erilaisia lyhytkursseja. Opistolla toimi myös siviilipalvelusmiesosasto. Pelastusja raivauskaluston käyttö oli omana oppiaiheenaan ja se oli minun pääopetusaine. 8/2011 61 P alvelin 30 vuotta sitten Otaniemessä Valtion Palo-opistossa vanhempana harjoitusmestarina 4,5 vuotta. Palomiesopetusosastoa johti vanhempi opettaja Tarmo Kopare ja henkilöstöön kuului 6 vanhempaa harjoitusmestaria, 3–4 harjoitusmestaria ja pari palomieskursseilta jääneitä esimiesharjoittelijoita. Opiston ”vanhalle puolelle” rakennettiin opetustilat ”hälytyskeskussimulaattoreineen” ja kurssin vetäjäksi tuli Lohjalta opettaja Pauli Parkkonen. Opistossa oli siihen aikaan yksi palomestarikurssi vuodessa, paloesimiesja palomieskurssit lukukaudessa. Vuonna 1979 perustettiin Pelastusalan koulutuskeskus yhdistämällä Valtion Väestönsuojelukoulu Lohjalla ja Palo-opisto Otaniemessä, Koulutuskeskuksen johtajana toimi Palo-opiston johtaja Erkki Saksa ja apulaisjohtajana Väestönsuojelukoulun johtaja Erkki Ahonen. Silloin oli myös useita ”maankuuluja” urheilijoita, oli juoksijaa, kävelijää. Järvenpää. Henkilökuntaa tarvitaan enemmän samoin myös kalustoa. Opiston ulkopuolisina olivat vielä keittiöhenkilökunta sekä kiinteistön huolto. Vähän ennen lähtöäni opistolta tuli mahdollisuus käydä palomieskurssin jatkoksi erillinen sairaankuljetusjakso sairaanhoidon oppilaitoksessa. Opettajakunta oli tusinan verran. Jonkin verran oli myös opettajien ”lainausta” puolin ja toisin Lohjan kanssa. Lisäksi henkilökuntaan kuuluivat kalustomestari apureineen ja toimiston väki, taloudenhoitaja ja pari toimistovirkailijaa. Kun oppilaat olivat eripuolilta maata, erilaisista palokunnista ja erilaisilla kokemuksilla varustautuneita sekä mestarikurssilaisista hälytyskeskuspäivystäjiin, niin oli siinä monenlaista mieltä jos miestäkin. Lisäksi olivat eri alojen tuntiopettajat. Silloinen henkilökunta oli nykyiseen verrattuna tosi vaatimaton. Samoin oli omana erityisaineenaan hengityssuojaimet ja savusukellus, joka oli Jouko Askolan käsissä. Teksti: Pentti Lakkonen, palopäällikkö evp. Oppilaat olivat silloin pääsääntöisesti jo aluehälytyskeskuksissa työskenteleviä ”tyttöjä”. Tulin helmikuussa 1979 Nurmeksen palopäällikön virasta ensin Lohjalle harjoitusmestariksi ja vuoden 1980 alussa sain siirron vanhemmaksi harjoitusmestariksi Palo-opistolle. Ajat ovat muuttuneet, koulutustarve on muuttunut, kursseja ja oppilaita on enemmän. Ne olivat viikon tai kaksi kestäneitä kursseja muun muassa vapaaehtoistenja teollisuuspalokuntien päälliköille ja puolustusvoimien palontorjuntaupseereille. Saimme kuitenkin niilläkin voimavaroilla kasvatettua sellaista palomiespolvea, joista monet ovat jatkaneet kouluttautumista ylemmillä kursseilla. Heistä monella oli jo ainakin toimenpidepalkkaisen palomiehen virka tai he olivat olleet kesämiehinä tai he olivat toimineet puolivakinaisessa tai vapaaehtoisessa palokunnassa. Eihän kaikki opetus ollut ”pelkkää letkun vetoa”
Tämä kokous, jossa päätettiin palokunnan säännöistä ja valittiin päällystön jäsenet, pidettiin 22. Aiemmat yhdeksän vuotta tapahtuma on järjestetty palokunnan omissa tiloissa, mutta juhlavuoden kunniaksi tapahtuma siirrettiin tänä vuonna Stallörinpuistoon. Aloite kauppiailta ja liikemiehiltä Kaupungin kauppiaat ja liikemiehet tekivät aloitteen vapaapalokunnan perustamiseksi. 140 vuotta toimintaa vaatii toki suuren sopeutumiskyvyn nykyaikaan. Juhlapäivä aloitettiin laskemalla seppeleet aiempien päälliköiden, sekä muiden merkittävien jäsenien haudoille. Ekenäs FBK:n lisäksi vain yksi palokunta on erikoistunut jälkivahingontorjuntaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Yleisellä palokunnalla oli heikosti varusteita ja sen miehistö koostui muutamista kaupungin nimittämistä kouluttamattomista asukkaista. Järjestyksessään toisen kokouksen protokolla on edelleen säilössä. pelastuslaitoksen paikallinen päällikkö Christer Lindström, kansanedustaja Thomas Blomqvist joka on myös FSB:n (Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund eli Suomen Ruotsinkielinen Paloja Pelastusliitto) puheenjohtaja, VPK:n puheenjohtaja Tom Ferm sekä palokunnan kunniajäsen Yngve Holmberg. Palokunnan jäseniä on sertifioitu JVT-toiminnan johtamiseen, ja toimintaan hankittu vaihtolavayksikkö monine kontteineen on luultavasti Suomen suurin JVT-yksikkö palokuntakäytössä. Teksti: Johan Lindlöf Kuva: Magnus Jansson Ekenäs FBK 140 vuotta Suomen 7. Aikaisemmin kesällä järjestettiin kymmenes Vanhojen Paloautojen Päivä Tammisaaressa. Musiikkijaosto lakkautettiin aikoja sitten, mutta soittimet koristavat edelleen palokunnan kokoontumistilan seiniä. Illan suuri juhlaillallinen tarjosi yli 130 vieraalle ruokaa, juomaa, kunniamerkkien jakoa sekä suuresti arvostettua tanssia. Tarkkaa päivämäärää perustamiskokoukselle ei valitettavasti ole säilynyt, mutta palokunnan historiikissa mainitaan erään kokoukseen osallistuneen kertoneen sen olleen ”loppukesästä, jolloin pihlajanmarjat olivat punaisia”. vanhin palokunta Paraatin vastaanotto torilla. Palokunta miehittää sammutusauton, säiliöauton sekä JVT-yksikön. Ekenäs FBK on monin tavoin toiminut uranuurtajana alalla. Ekenäs FBK:n 140-vuotisjuhlia vietettiin 27. Vapaapalokunnan tarkoitus oli tehostaa kaupungin palotorjuntaa. Vuosi on ollut palokunnalle poikkeuksellinen monesta eri näkökulmasta; palokunnan 140-vuotisjuhlien lisäksi järjestettiin Vanhojen Paloautojen Päivä kymmenettä kertaa Tammisaaressa. Palokunta toimi monien vuosien ajan eri tilaisuuksien järjestäjänä, kuten esimerkiksi piti lukuiltoja lukutaidon edistämiseksi, tansseja, teatteria ja bingoa. Ekenäs FBK:n päällikkö Roger Roos sekä silloinen puheenjohtaja Anders Bäckman tekivät aloitteen JVT-toiminnan aloittamiseksi Tammisaaressa jo yli kymmenen vuotta sitten. Kaikki palokunnan osastot osallistuivat paraatin kaupungin halki Stallörinpuistoon, missä yleisöä viihdytettiin sammutusnäytöksillä eri aikakausilta. Sammutustyön lisäksi palokunnalla on kautta aikojen ollut suuri merkitys Tammisaaressa, ja tämä aktiivinen yhdistys on tänään toiseksi vanhin kaupungissamme. elokuuta. Ekenäs FBK on esimerkki vapaapalokunnasta, jota on jo vuosien ajan tarvittu, ja tullaan tulevaisuudessakin tarvitsemaan. Tapahtuman monivuotinen koordinaattori ja projektivastaava Pekka Kaunisranta nimitettiin palokunnan kunniajäseneksi tapahtumassa, kauniin auringonpaisteen ja 40 paloauton ympäröimänä. E lokuussa juhlistimme yhtä Suomen vanhimmista, edelleen aktiivisista palokunnista, kun Ekenäs FBK juhli 140-vuotista taivaltaan. Suurelle yleisölle esiteltiin sammutustyön edistymistä vuosisadan takaisista käsiruiskuista aina nykyaikaiseen savusukellukseen. Ennen iltajuhlia järjestettiin kutsuvieraille vastaanotto palokunnan kokoontumistiloissa. Vapaapalokunta pyrki harjoittelemaan ja kohentamaan valmiuksiaan, sekä omin varoin hankkimaan ja parantamaan varusteitaan. Ekenäs FBK:n vanhin jäsen Yngve Holmberg, 96 sai kunniamerkin 80 aktiivisesta vuodesta yhdistyksessä. 62 8/2011. Erikoisalueena JVT Nykyään Ekenäs FBK toimii sopimuspalokuntana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa. Tätä päivämäärää juhlistetaan edelleen palokunnan vuosipäivänä. Ennen VPK:ta Tammisaaren tulentorjuntaa hoiti ”Ekenäs Allmänna Brandkår”, eli Tammisaaren yleinen palokunta. Hälytysosasto on sijoitettu Tammisaaren keskuspaloasemalle samoihin tiloihin vakinaisen palokunnan kanssa. Paraatia otti vastaan mm. Vapaaehtoinen palokuntatyö ja sen eteen töitä tekevät palokuntalaiset kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita yhteiskunnaltamme. Ekenäs FBK perustettiin vuonna 1871 ja on siten Suomen seitsemänneksi vanhin palokunta. syyskuuta 1871. Palokunnalla oli oma kuoro ja musiikkijaosto, ja järjesti usein teatteri-iltoja. JVT-toiminta on tulos monivuotisesta yhteistyöstä Ystads FBC:n kanssa, joka on Ruotsin vanhin palokunta
Siellä esiintyi useita tutkijoita, jotka esittelivät pelastusalaan liittyviä omia tutkimuksiaan. Etsiikö pelastustoimi itseään ja miettii olemassaolonsa tarkoitusta. Palvelutasopäätös on esimerkiksi dokumentti, jolla viestimme ulospäin. * * * Pysähdyin ensi kerran pohtimaan pelastusalalla käytettyä käsitteistöä ollessani Palotutkimuksen seminaarissa. Mitä nämä kirjainyhdistelmät pitivätkään sisällänsä. Ensimmäiset tunnukset ovat jo käytössä ja samanaikaisesti esimerkiksi uutta toimintavalmiusohjetta tuodaan uusien määritelmien kanssa kentälle. Peke, Jotke, joke, toje... Käsitteet kuitenkin kaipaisivat hieman terävöittämistä. Sisällön kehitys vaatii kuitenkin yhteisen kielen ja päämäärän. Jokainen ala pitää monesti sisällään erinäköisiä käsitteitä ja kirjainlyhenteitä eikä pelastusala tee siinä eroa muista. Näin ollen pelastusalalla tartuttiin välittömästi toimeen ja alettiin määritellä sitä. Kiire on kova. Mielestäni asioiden esittäminen kansantajuisesti ei veisi arvoa pois varsinaisesta tutkimuksesta, Se kertoisi myös samalla hyvästä esiintymistaidosta, mutta helposti sitä pitää itse tiettyjä asioita itsestäänselvyytenä, kun on liian lähellä tutkittavaa aihetta tai kun tutkimus on vielä kesken. Vaikutti siltä, että tutkimustulokset eivät tavoittaneet kenttää, siis sitä tahoa, jolla olisi mahdollisuus jalkauttaa tutkimustulokset käytäntöön ja hyödyntää tuloksia työssään. Nähtäväksi jää, onnistuvatko turvallisuustoimijat kadottamaan itsensäkin käsitteiden viidakkoon uusien yksikköja kutsutunnusten myötä vai jalkautuvatko tunnukset aidosti käyttöön.. Pelastustoimen asiantuntijuus ei katoa mihinkään, vaikka asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Hetkellisen tarkastelun jälkeen näytti siltä, että useimmat tutkijoista käyttivät esiintyessään niin paljon tutkimusterminologiaa, että tutkimustoimintaan perehtymätön henkilö putosi hyvin nopeasti kärryiltä eikä edes yrittänyt ymmärtää asiaa. Täysin toisen toimijan tarpeesta lähtenyttä uudistusta ollaan kovaa vauhtia viemässä eteenpäin. Kun useampi muutos pannaan täytäntöön yhdenaikaisesti, on suurempi mahdollisuus epäonnistumiseen. Kirjainyhdistelmiä ja käsitteitä viljellään vaihtelevalla menestyksellä niin pelastusalan sisäisesti kuin ulkoisesti. * * * Seminaarissa havaitsemani ilmiö johdattikin ajatuskulkuani hieman pidemmälle: kuinka me viestimme pelastusalalla ulospäin, tavallisen kansan suuntaan. Keskustelua käytiin paljolti tutkijoiden kesken, vaikka paikalla oli eri toimijoita pelastusalalta. Hyvin harvalla pelastuslaitoksella tuo palvelutasopäätös on kuitenkaan kirjoitettu niin, että kuka tahansa kansalainen ymmärtää sen sisällön. Miksi sitten yhtä käsitettä on tarkasteltu niin pitkään. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa on havaittavissa vastaavanlaista kädenvääntöä käsitteiden kanssa: juuri vahvistetussa pelastuslaissa viitataan valistustyöhön. Omasta näkökulmastani katsottuna sinällään ei ole merkitystä, mitä käsitettä käytetään, vaan tärkeämpää on viedä sisältöä eteenpäin. Riskien hallitsemiseksi todella toivon, että pelastustoimi tuottaa omalta osaltaan riittävästi ohjeita, opastusta ja koulutusta uudistuksista, jotta kokonaisuus pysyisi hyppysissä ja käteen jäisi muutakin kuin iso lasku. Voiko yksi käsite hämärryttää toimintamme päämäärän. Erilaisia dokumentteja ja kampanjoita löytyy, mutta kuinka selkeitä ne ovat. Palvelutasopäätöksen kansantajuistaminen on kuitenkin hyvin tärkeää, sillä pelastustoimen palkat maksavat kuntalaiset ja he ansaitsevat kuulla ilman tulkkia, mitä he saavat rahoilleen vastineeksi. Kentän asiantuntijoista koottu työryhmä, jonka tarkoituksena on viedä eteenpäin onnettomuuksien ehkäisytyötä, ei ole kuitenkaan pitkiin aikoihin enää työskennellyt valistuksen parissa, vaan puhutaan turvallisuusviestinnästä. Miksi näin. * * * Viimeisimpänä esimerkkinä käsitteistä alallamme on uudet yksikköja kutsutunnukset. Kyseistä käsitettä on vatvottu jo niin pitkälle, että siitä on tullut osittain jo punainen vaate. 8/2011 63 Mirafoni Käsitteiden viidakossa Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Seminaarissa kävi ilmi, että pelastusalaan liittyen tehdään valtavan paljon hyvää tutkimusta, mutta useamman esityksen kohdalla yleisö kadotti itsensä puhelimien ja internetin ihmeelliseen maailmaan esityksen seuraamisen sijaan. Tämä termi heitettiin ilmaan muutama vuosi sitten, mutta varsinaista määritelmää ja selitystä siitä, mitä termillä tarkoitetaan, ei koskaan ole julkilausuttu. Jokainen noista kirjainyhdistelmistä liittyy johtamistoimintaan ja niitä käytetään usein alan sisäisessä keskustelussa. * * * Eräs viime aikoina paljon pelastustoimea puhuttanut käsite on ollut ”turvallisuuden tavaratalo”
Nostolavaautot . 010 3878 877 | 040 7624 560 www.mobilelift.fi Suoritamme nostolava-autojen Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. huoltoja korjaustyöt . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Ensihoito, pelastus ja hälytysvälineet Hälytys ja viestintälaitteet Kilvet Hälytys ja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. perusteelliset tarkastukset . Fire Dos -järjestelmien asennus Bronto Skylift Oy:n valtuuttama huolto Mobile Lift Oy Piilipuunkatu 11, 21200 RAISIO Tel. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. 64 8/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. www.tammivikkut.com PT 9/2011 ilmestyy 17.11. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Palo ja pelastusautot Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. teemalla pelastuskalusto ja varusteet Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. vuositarkastukset . MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.
Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. . MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. mukaan. 8/2011 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. / . arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. 20 1/ 20 11 10.2. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput Palokuntaasut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Soita ja sovi tapaaminen. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vssvarusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Missä se taas on...?!
044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 9 17.11. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 25.11. 3.11. 66 8/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 7/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Katso virkailmoitus Pelastustiedon nettisivuilta www.pelastustieto.fi > Avoimet virat ja toimet. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! Arkistojutut Palontorjunta 8/1982:n juttu luettavissa: pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto PELASTUSPÄÄLLIKKÖ TEKNINEN PÄÄLLIKKÖ Kanta-Hämeen pelastuslaitos julistaa haettaviksi avoimet virat. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 28.10. Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 23 %. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto Puh. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. 1.12. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Kehitä lehteä kanssamme! Tutustu myös Pelastustiedon Facebook-sivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä
Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Kirjoita Pelastustietoon Pelastustieto on myös Facebookissa. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Nimityksiä Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 15.–17.11.2011 285 € 21.10.2011 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 22.–24.11.2011 390 € 4.11.2011 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 28.11.–2.12.2011 500 € 4.11.2011 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 12.–14.12.2011 330 € 18.11.2011 Ennakkotieto: Ensihoito 12 -opintopäivät 11.–12.5.2012 Teema: Ensihoitopalvelu muutoksessa (Hintaja ilmoittautumistiedot tarkentuvat myöhemmin.) Järjestämme syksyllä 2011 mm. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. 071 875 0201. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Liity porukkaan, osallistu keskusteluun, kerro mistä haluaisit lehdessä lukea ja anna arvokasta palautetta!