PELASTUSTIETO 9/2012 ILMESTYY 22.11. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalaisen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0.
Kurssi on tarkoitettu raskaan kaluston kuljettajien koulutustehtävissä työskenteleville tai niihin tehtäviin hakeutuville. Koulutuspaikka: Hotelli Lapland Hotels Sky Ounasvaara, 9640 Rovaniemi Lisätietoja Kurssiin liittyviä lisätietoja saa Liikenneturvan Rovaniemen-aluetoimistosta koulutusohjaaja Pentti Tervolta, puh. 15.2. II 11. 020 7282 384 tai 040 550 3949 ja sähköpostitse pentti.tervo@liikenneturva.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, kummalle kurssille haluat ensisijaisesti. Hyväksytyille lähetetään vahvistus kurssiajasta viimeistään viikolla 50. 1.2. Kursseille voi ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomakkeen Liikenneturvan verkkosivuilla. Liikenneturvan raskaan liikenteen ennakoivan ajon KOULUTTAJAKURSSI KOULUTTAJAKURSSIT 2013 Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Talvella 2013 Liikenneturva järjestää kaksi raskaan kaluston EAK-kouluttajakurssia Rovaniemellä: I 28.1. Vaihtoehto B Kurssi ja täysylöspito, jolloin kaksi majoitusvaihtoehtoa: • 1 hengen huoneessa 2150 € tai • 2 hengen huoneessa 1950 € Kurssille hyväksytyillä pitää kurssimaksu olla maksettu kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Kurssi antaa valmiudet ja valtuudet järjestää ennakoivan ajon kursseja sekä toimia niillä kouluttajana. Kurssin hinta: Vaihtoehto A Kurssi ja ruokailut, jolloin hinta on 1675 €. Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittautuminen päättyy 30.11.2012
Etelä-Savossa, varautumisansioista palkitun vuoden palomiehen kotilaitos, julkisti tulvaturvallisuusoppaan. Hankkeelle on nyt saatu jatkorahoitus, joten Yli Hyvä Juttu jatkuu. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalaisen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0. Kuntaliitto on perännyt pelastuslaitoksilta lisäarvoa omistajilleen eli kunnille. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 8 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Palokuntatoiminta on hyvää sellaista toimintaa. Toki vaihteluja toiminnassa on eri puolilla maata, mutta suunta on oikea. Veden katkaisema maantie Kauhajoen Jokimaan alueella tiistaina 9. P.S. Kaksi sen jäsenjärjestöä, Nuohousalan Keskusliitto ja Suomen Palopäällystöliitto, täyttävät 80 vuotta. Lämpimät onnittelut molemmille!. PELASTUSTIETO 9/2012 ILMESTYY 22.11. Nuorten syrjäytymisestä on viime aikoina keskusteltu paljon. Sekin hyvää harjoitusta mahdollisen tulevan varalle. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Vaikea tulvatilanne on jo helpottunut Etelä-Pohjanmaalla. Se on hyvä juttu. täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti puolestaan Aleksis Kiven päivänä historiansa suurimman yhteistoimintaharjoituksen. Yli Hyvä Juttu jatkuu Nuorille pitää olla reipasta tekemistä. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kannustetaan mukaan palokuntatoimintaan. Pelastuslaitos on yhdessä Aluehallintoviraston kanssa herättänyt alueen asukkaita ja kuntia varautumaan poikkeustilanteeseen. 150 kuntien ja muiden yhteistyöviranomaisten edustajaa kokoontui johtokeskusharjoitteluun, jossa sään ääri-ilmiön aiheuttaman kuvitteellisen tilanteen tehtäväsumasta yritettiin selvitä. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Erityisesti Pohjanmaalla rankat sateet panivat joet tulvimaan. Todellinen tilanne koettiin jo läntisessä Suomessa. Kuva: STR / LEHTIKUVA Timo Aalto. lokakuuta 2012. Jos syksy jatkuu koetunkaltaisen sateisena, Saimaan pinta voi nousta niin korkealla, että vesi uhkaa alueen kiinteistöjä. Palokuntanuorisotyössä muutama vuosi sitten aloitettu Yli Hyvä Juttu pyrkii puuttumaan tähän ongelmaa. Yhteistyö alueen viranomaisten kesken toimi hyvin ja johtokeskus työskenteli tulvan keskiössä, Kauhajoen paloasemalla. Pelastuslaitokset auttavat varautumisessa Pelastuslaitokset ovat yhä enemmän alkaneet lähestyä alueensa kuntia erityisesti sään aiheuttamiin poikkeustilanteisiin varautumisessa. Pelastustieto-lehteä julkaiseva Paloja pelastustieto ry. Yksittäisetkin esimerkit kertovat, että tätä vaatimusta on alettu toteuttaa
kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 9/2012 ILMESTYY 22.11. Nyt 130 vuotta myöhemmin Forssan VPK Ry on varsin vireä palokunta. 26 SIVU 55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 8 /2 01 2 25.10.2012 8 Rankka sade pani Pohjanmaan joet tulvimaan Jouni Pummila 14 Myrskyn runtelema New Orleans nojaa pelastajiin Eeva Vänskä 18 Estonian uppoaminen mieliinpainuvin tapaus 20 Estonian pelastajat tänään Marianne Mäkitalo 29 Lahden VPK ykkönen Vellamo-kisassa Jorma Honkala 30 Lisääntyneistä bussipaloista selvitty tuurilla Sari Järvinen 34 Johanna Saukkonen tutki sopimuspalokuntalaisia julkisen vallan käyttäjinä Brita Somerkoksi 36 Työturvallisuutta yhteisvoimin Tuomas Lehtonen 38 TYKS:n palontutkinta suosittaa sprinklereitä 40 Jaana Rantanen on vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Piatta Rulja 42 40-vuotias SPLY esittäytyy 44 Paloesimies Timo Aaltonen on Stadin brankkari 2012 52 Kun hevoset olivat rautaa… Juhani Katajamäki 58 TANKKI-hanke vähentää öljyvahinkoriskejä Sakari Halmemies, Heli Kanto 60 Pelastustoimi sosiaalisessa mediassa Janne Leinonen VAKIOT 33 Vieraanamme: Teija Mankkinen 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski harjoitus nettigallup Kysyimme nettigallupissa, onko pelastuslaitoksia 22, 11 vai 5 kpl vuonna 2020. Vaativimmalla rastilla irrotettiin lentäjä pohjaan painuneen lentokoneen heittoistuimesta. s. 24 vpk Forssa-yhtiöt Oy:n kehruutehtaalla syttyi 12.8.1882 tuhoisa tulipalo. turvallisuustekniikka ”Yhä Suomessa rakennetaan kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kiinteistöjä, joissa turvallisuustekniikka on useimmiten pakollinen paha ja se toteutetaan määräysten ja viranomaisten valvonnan minimitasolla, kirjoittaa palomestari Arto Latvala. Tehtaalla, eikä Tammelan pitäjän Forssan kylässä ollut lainkaan palokuntaa. Viitisenkymmentä pelastuslaitosten, puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen sukeltajaa osallistui vesisukellusharjoitukseen Ristiinassa. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 50. Yöveden pohjaan oli upotettu rekkalastillinen Tikkakoskelta tuotuja Drakenin osia sekä heittoistuimeen juuttunut ”lentäjä”. s. s. Tulipalon seurauksena kauppaneuvos Axel Wilhelm Wahrenin ehdotuksesta perustettiin kylään palokunta nimeltään Forssan Vapaaehtoinen Palokunta Ry. Kuntaliitossa pelastustoimen kehittämispäällikkönä toimiva Jussi Rahikainen sanoo pelastustointa kehitettävän jatkossakin kunnallisena toimintana. 46 Kuntaliitossa toivotaan pelastuslaitoksilta aktiivisempaa otetta siinä, että ne tuottaisivat tehtävissään nykyistä paremmin lisäarvoa omistajilleen eli kunnille. Suunta on kuitenkin hyvä, vaikka työtä riittää. TEEMALLA PELASTUSKA LUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalai sen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0. s. Enemmistö uskoo pelastuslaitoksia olevan 22 kpl
Jääskeläinen, H:ki, 4.23,0. Korkeus: 1) Raimo Koivu, R:mäki, 180; 2) A. Nuorevan jättäessä lehden toimittamisen, päättyi samalla merkittävä vaihe lehtemme historiassa. Kuula: 1) Kalevi Linnanen, J :kylä, 15,37; 2) B. Tärkein tehtävä oli aluksi laivan ja juuri syttymässä olevan rakennuksen mantereen puoleisen pään suojeleminen... Keihäs: 1) Olavi Kauhanen, T:re, 70,33; 2) Martti Leppänen, Nokia, 56,50; 3) Raimo Lehto, T:re 52,10. 3-ottelu: 1) Lennart Lindberg, H:ki, 1.371 pist.; 2) Martti Manninen, T:re, 1.277 pist.; 3) Merta, H:ki, 998 pist. Kuluvan vuoden elokuun 1 p:nä tapahtui lehtemme toimittamisessa huomattava käännekohta. Tällöin Palosuojelukeskuksen konttoripäällikkö Vilho Nuoreva, joka lehden perustamisesta lähtien on harvinaisella antaumuksella ja menestyksellä päävirkansa ohella toiminut ”Palontorjunnan” toimitussihteerinä, jätti mainitun tehtävän siirtyäkseen Palosuojeluyhdistyksen valistussihteeriksi. Ruotsalaisviestin kiertopalkinnon vei Turku vuodeksi kaappiinsa. Kiekko: 1) B. Tuulen alla oli lisäksi seitsemän katettua rautatievaunua. M. 1500 m: 1) Turunen, Turku, 4.12,5; 2) P. Myös merenpuoleinen osasto oli Jo syttynyt. Uutena ja samalla ensimmäisenä päävirkaisena toimitussihteerinä tulee 1.8.-62. Sen nykyinen painosmäärä on 12.500 kpl ja vuotuinen sivumäärä n. TULOKSET: 100 m: 1) Pentti Rekola, Turku, 10,9; 2) Hannu Ehoniemi, Hki, 11,4; 3) . Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Palopäällikkö KEIJO HYRSKY: NESTEKAASUTRUKIN AIHEUTTAMA SUURPALO RAUMAN SATAMASSA Vanhat tekijät pitivät pintansa ja korjasivat komeat kunniapalkinnot vakinaisten palomiesten yleisurheilun SM-kilpailuissa Jyväskylässä 4.9. Mantereen puoleinenkin osasto oli juuri syttymässä liekkien edetessä kattoikkunoiden kautta sekä huonosti sulkeutuneen palo-oven raoista ja palomuurin yli tähänkin osastoon. Lue koko Palontorjunta 7/1962:n juttu: www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut HUIPPULUOKAN TULOKSIA PALOMIESKISOISSA. Nordström, H:ki. Raimo Salomaa, T:re, 11,5. Norjalainen alus vaarassa Tuulen alla oli laiturissa suuri norjalainen alus, s/s Fernglen, jota parhaillaan lastattiin palon syttyessä. Koikkalainen, Kotka, 633. Krönqvist, P :saari, 4.13,6; 3) V. 3000 m: 1) Turunen, Turku, 8.55,6; 2) Leo Noponen, Hamina, 9.50,8; 3) Unto Pekurinen, Espoo, 10.12,0. alkaen toimimaan toimittaja Lauri (Lasse) Santala, jonka lausumme tervetulleeksi vastuunalaiseen ja vaativaan tehtäväänsä. Alusta pitäen konttoripäällikkö Nuoreva on toiminut lehden toimitussihteerinä, ja hänen henkilökohtaista osuuttaan lehden tasoon ja ainutlaatuiseen menestykseen ei voida yliarvioida. Palopaikalle saavuttaessa oli tilanne seuraava: Noin 140 metrin pituinen varastorakennus, joka oli jaettu palomuureilla kolmeen osastoon, ja joka oli ääriään myöten täynnä selluloosapaaleja ja paperirullia, oli keskiosaltaan ilmitulessa liekkien humistessa valtoimenaan taivaalle. Kun konttoripäällikkö Nuoreva 1.8.62 Suomen Palosuojeluyhdistyksen johtokunnan toivomuksen mukaisesti ryhtyy yhdistyksen valistussihteeriksi, kiitämme häntä erinomaisesta työstä lehden toimitussihteerinä ja toivotamme hänelle vastaavaa menestystä uudessa tärkeässä valistustyössään. Mattila, Pori, 170. Lehti aloitti toimintansa vaatimattomana julkaisuna, mutta vuosi vuodelta se on laajentunut ja voimistunut. Bränbäck, Vaasa, 41,41; 2) K. Linnanen, J:kylä, 41,39; 3) Olavi Kauhanen, T:re, 35,31. Ruotsalaisviesti 100-200300-400 m: 1) T:ku 2.06,4; 2) H:ki 2,07,4; 3) T:re 2.09,0. Kesäkuun loppuun mennessä lehteä on ilmestynyt tasan 100 numeroa, sivumäärän noustessa n. Pituus: 1) Hannu Ehoniemi, H:ki, 687; 2) Raimo Koivu, Riihimäki, 669; 3) R. Hän on lehden toimitussihteerinä tehnyt koko palontorjunta-asialle korvaamattoman ja pysyvän palveluksen, josta ei ainoastaan lehden edustajisto ja toimituskunta, vaan myös palontorjujat kautta maan ovat hänelle syvästi ja pysyvästi kiitolliset. Mäkilä, Turku, 175; 3) A. Bränbäck, Vaasa, 13,67; 3) Pertti Lehtonen, Kerava, 13,27. 3-ottelu: 1) P. Laiva oli vakavasti uhattuna. L. 42 V. Mantereen puoleisen palomuurin palo-ovi oli sulkeutunut, kun sen sijaan merenpuoleinen oli jäänyt auki. 35 v. Bertil Heinrichs Lehtemme toimitussihteerin vaihdos Rauman palokunta sai 10.10.-62 klo 21.29 hälytyksen satamaan ilmoituksella: ”Trukki palaa Hakurun suulissa” Jo Varvinmäelle ehdittäessä loimotti taivaanranta Hakunin suunnalla ja niinpä annettiinkin radiopuhelimella viipymättä käsky yleishälytyksen toimeenpanemisesta. Salo, H:ki; 2) A. 400 m: 1) Jussi Rintamäki, Turku, 49,7; 2) Jorma Ehrström, P:saari, 50,0; 3) Raimo Salomaa, T :re, 50,6. 5000 sivuun. ”Palontorjunta” syntyi kaksitoista ja puoli vuotta sitten paloalan järjestöjen voimakkaan yhteistoiminta pyrkimyksen ilmaisuna ja on siitä lähtien ollut alan järjestöjen yhteisenä lempilapsena saavuttaen koko paloalan jakamattoman luottamuksen ja arvonannon. 500 sivua
Tulipaloissa on syyskuun loppuun mennessä kuollut 56 ihmistä. Vänskä voitti äänin 7–5 riskienhallintapäällikkö Simo Wecksténin, jota apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esitti virkaan. Suunnitelmissa on ottaa uusi järjestelmä käyttöön vuonna 2016. Siten esimerkiksi operatiivisen toiminnan aikana voidaan koota tarvittavat tiedot rekistereistä ja palotarkastuksen aikana on mahdollisuus päästä myös onnettomuustietoihin. – Kun tiedot on samassa paikassa, voidaan järjestelmästä luoda kullekin käyttäjälle ja roolille soveltuva näkymä. Hankinnasta ei ole vielä tehty päätöstä, mutta määrittelytyö on siis päätetty tehdä Palosuojelurahaston tuella. Uudelle suunniteltavalle järjestelmälle nimen VARANTO keksi sen keskeinen kehittäjä Pekka Kortelainen. Tänä vuonna palokuolemia on 14 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uudella järjestelmällä korvataan PRONTO, nykyiset palotarkastusohjelmat ja joitakin nykyisiä resurssinhallintaja varautumisen tietojärjestelmiä, kertovat ProntoX-projektin projektipäällikkö Pekka Kortelainen ja suunnittelija Johannes Ketola Pelastusopiston tutkimusyksiköstä. Erityisesti käyttäjää kiinnostanee periaate, että kukin asia sekä tapahtuma kirjataan vain kerran yhteen järjestelmään ja se on sitten kaikkien tarvittavien toimintojen käytössä. Uuden järjestelmän hankinta on ajankohtaista muutaman vuoden kuluttua. Padasjoen palokuntaleirin parin vuoden takaisesta ilotuliteturmasta tuomittiin sakkoihin ilotulituksen järjestämisvastuussa olleelle ohjelmatoimiston varapäällikölle. Tämän vuoden palokuolleista 42 on miehiä, ja kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin seurantaan. Yksi rakettipadoista kaatui ja siitä alkoi lentää yleisön joukkoon paukkuja, jotka aiheuttivat räjähtäessään useille lieviä vammoja. Pekka Vänskä äänestyksen jälkeen kh:n ehdokas Vänskää esitti Kimmo Helistö (vihr.) jota kannatti Mari Holopainen (vihr.). 6 8/2012 H elsingin kaupunginhallitus esittää äänestyksen jälkeen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskää uudeksi pelastuskomentajaksi. – VARANTO-hankkeessa selvitellään uutta tietojärjestelmää; pelastustoimen keskitettyä tietovarantoa, johon kerätään tiedot toimenpiteistä, pelastuslaitosten tekemästä valvonnasta ja resursseista. Pelastustoimessa ollaan uudistamassa tietovarantojärjestelmiä. Heidän lisäkseen Vänskää äänestivät Arto Bryggare (sd.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Tatu Rauhamäki (kok.), Laura Rissanen (kok.) ja Hannu Tuominen (vihr.) Esityksen mukaan äänestivät Sirpa Asko-Seljavaara (kok.), Tarja Kantola (sd.), Outi Ojala (vas.), Osku Pajamäki (sd.) ja Johanna Sumuvuori (vihr.). 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti heinäkuussa miljoonan henkilön rajan. VARANTO-hanke on jatkoa ProntoX-hankkeelle, joka oli esiselvityshanke. Kaupunginhallituksen ensimmäisessä käsittelyssä komentajaasia jäi pöydälle Osku Pajamäen (sd.) esityksestä. Sakkoja ilotuliteturmasta Tulipaloissa kuolleita 14 enemmän kuin viime vuonna. Kuva: Tanja Helminen taa. Tilastointikin voidaan ulottaa kerralla kaikkeen pelastuslaitoksen toimintaan, joten esimerkiksi valvonnan vaikuttavuutta voidaan seurata, sanovat Kortelainen ja Ketola. Käräjäoikeuden mukaan tuomittu ei ollut huolehtinut ilotulituksessa riittävästä turvaetäisyydestä yleisöön. Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi ilotulituksen järjestäneen varapäällikön syyllistyneen yleisvaaran tuottamukseen heinäkuussa 2010 Palotarus-leirin päätösjuhlassa. Eli esimerkiksi kun valvonnan yhteydessä tehdään jotain kiinteistöjä koskevia merkintöjä, nämä ovat tarvittaessa operatiivisen toiminnan käytössä. Heistä 5 menehtyi syyskuun aikana. Tyhjää äänestivät Juha Hakola (kok.) ja Jan Oker-Blom (r.) Poissa oli Risto Rautava (kok.) Lopullisesti pelastuskomentajan valitsee kaupunginvaltuusto. Omakotitalojen paloissa on kuollut 31 ihmistä, muissa pienja rivitaloissa 6 ja kerrostaloissa 13. – VARANTO-hanke on määrittelyprojekti, jossa valmistellaan uuden järjestelmän hankinVARANTO korvaa PRONTOn VARANTOa kehittelevät Pelastusopistossa Pekka Kortelainen (vas.) ja Johannes Ketola. Se ei ole lyhenne mistään sanoista PRONTOn tapaan, vaan tarkoittaa keskitettyä järjestelmää, mihin tietoa laitetaan ja tietoa saa ulos. Tavoitteena on, että vuonna 2016 on käytössä VARANTO, joka korvaa nykyisen PRONTOn ja palotarkastusohjelmat. Oikeus määräsi tästä 30 päiväsakkoa, joka tekee 750 euroa. – Lisäksi keskitettyyn järjestelmään on mahdollista luoda rajapintoja muihin järjestelmiin. Tämä on selkeästi enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä. Jutussa oli liki 70 asianomistajaa, osa ulkomailta, mutta kukaan heistä ei vaatinut korvauksia. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä kolmannes on yli 65-vuotiaita. Samaan tietovarantoon kootaan heidän mukaansa tiedot kaikesta pelastuslaitosten valvonnasta, toimenpiteistä ja resursseista
Paloturvallisuutta parantavaa koulutusta tai lainsäädäntöä ei ollut. Valistusta ja koulutusta Yhdistyksen palokoulu aloitti toimintansa 1930-luvulla. – Sopimuspalokunnat eivät pelkästään hoida hälytystehtäviä, vaan tekevät arvokasta turvallisuustyötä lähialueillaan, sanoo SSPL:n puheenjohtaja Antti Rantakangas. Suomessa on 504 yhdistysmuotoista palokuntaa (vpk) ja noin 200 sivutoimisen henkilöstön voimin toimivaa paloasemaa. Kursseja oli niin ammattihenkilöstölle kuin vapaaehtoisillekin. Tulta, tulitikkuja ja palavia nesteitä käytettiin sisällä. 8/2012 7. – Parasta antia olivat erilaiset puhujapersoonat, se että saatiin seminaariin ihan tavallisia ihmisiä puhumaan tavallisten palokuntien arjesta, kertoo tapahtumaa organisoinut Eija HolmbergLehto SPEKistä. Oikeastaan vasta sosiaalinen media on tuonut uuden kanavan turvallisuusviestintään. Osaltaan ne poikkesivat nykykotien riskeistä. Antoisan päivän päätti iltajuhla, jossa nautittiin rennosta tunnelmasta, naposteltiin cocktailherkkuja ja tanssittiin iskelmästä sekä rautalangasta ammentavan Imperialsin tahdissa. Juhlapuheissa tutustuttiin vapaapalokuntien historiaan Eeva Koivulan eloisan ja informaPalokuntanaisja nuorisotyö juhli Tampereella tiivisen esityksen myötä, kuultiin innostavia kertomuksia tavallisten palokuntien arjesta sekä pohdittiin palokuntanaisja nuorisotyön tulevaisuutta. Koululla oli muitakin rooleja kuin opettaa sammutustaitoja. Tätä samaa toimintaa jatkoi palokuntaja palontorjuntajärjestöjen yhdistämisen jälkeen Suomen Palontorjuntaliitto. Koulun opettajakunta ja myös oppilaat tekivät paloteknistä tutkimustyötä. Yhdistyksessä toimi vahvojen asiantuntijoiden verkosto, joka muun muassa antoi lausuntoja paloturvallisuudesta. Palosuojelusyhdistyksestä kehittyi ministeriön osasto, oppilaitos ja keskusjärjestö Pelastustoimi kuntavaaliteemaksi Suomen Sopimuspalokuntien Liitto vetoaa kuntavaaliehdokkaisiin, jotta sopimuspalokunnat kustannustehokkaana palvelujen tuottajana otetaan huomioon kuntauudistuksesta keskusteltaessa. Suomen Palosuojelusyhdistyksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Valtakunnallisen naistyötoimikunnan puheenjohtaja Irja Viinikainen muistutti uudistumisen pakosta toimintakyvyn edellytyksenä, ja nuorisotyötoimikunnan puheenjohtaja Mika Jäntti painotti jäsenrekrytoinnin tärkeyttä. Kun Suomen Palosuojelusyhdistys vuonna 1922 perustettiin, paloturvallisuus oli nykyistä huomattavasti alkeellisempaa. Ihmisten haluttiin kiinnittävän huomiota arkisten toimien aiheuttamiin riskeihin. Liiton kanta on, että pelastustoimen sopimussektorin asemaverkosto tulee säilyttää vähintään nykyisellään kattavan lähipalvelun varmistamiseksi. Pyöreitä vuosia juhlistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja sisäasiainministeriön pelastusosaston järjestämässä juhlaseminaarissa. Järjestömaailmassa yhdistyksen toimintaa jatkaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Nykyisen Pelastusopiston juuret johtavat palokouluun; koulu valtiollistettiin 1950-luvulla. Asiantuntemus oli niin suurta, että sisäasiainministeriö päätti vuonna 1960 asetuksellaan yhdistyksen toimivan viranomaisten paloteknisenä asiantuntijana. Palosuojeluyhdistyksen toiminnoista on kehittynyt niin sisäasiainministeriön pelastusosasto kuin Pelastusopistokin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö jatkaa yhä yrityksille kohdistettua paloturvallisuuskoulutusta sekä vapaaehtoispalokuntien koulutusjärjestelmän kehittämistä. Se on monipuolinen pelastusalan vaikuttaja, jolla on yhä vahva rooli pelastusalan teknisenä asiantuntijana sekä turvallisuuskoulutuksen ja turvallisuusviestinnän kehittäjänä. Väkeä oli odotuksiin nähden yli kaksinkertainen määrä. V altakunnallisen palokuntanaisja nuorisotyön 60-vuotisjuhlaseminaari kokosi Tampereelle 22.9.2012 reilut 300 palokuntalaista ympäri Suomea. Palosuojelusyhdistys (myöhemmin Suomen Palosuojeluyhdistys) lähti parantamaan tilannetta. SPEKin valtuuston puheenjohtaja, pelastusjohtaja Pekka Vänskä isännöi Säätytalolla järjestetyssä juhlassa puhuneita ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokkaa sekä uutta sisäasiainministeriön kansliapäällikköä Päivi Nergiä. Toisaalta yhtymäkohtiakin nykyiseen on: sähkölaitteiden väärä käyttö ja tupakointi vaaransivat suomalaisten paloturvallisuutta jo 1900-luvun alkupuolella. Yhdistys oli voimakas taustavaikuttaja palolain saamiseksi Suomeen. Valistus kohdistui kansalaisiin. Yhdistyksen asiantuntijuudesta kertoo, että sen toiminnasta ovat saaneet alkunsa sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Palokunnat olivat heikosti varustettuja. Lapset olivat suuri palokuolemien riskiryhmä. Kansa asui valtaosaksi haja-asutusalueilla puurakennuksissa. – Kohta kymmenen vuotta täyttävä alueellinen järjestelmä toimii tänään hyvin ja sen tulevaisuus tulee varmistaa niin valtiovallan kuin kuntapäättäjienkin taholta. Palosuojeluyhdistyksen käyttämät keinot, kuten mediayhteistyö, esitteet, messut ja opetuselokuvat ovat yhä käytössä. Teksti: Piatta Rulja Kuva: Heli Haverinen Tilaisuudessa käytännön esimerkein puhuivat: Tommi Kallio (vas.), Olli Koivukoski, Iiris Mård & Anu Massinen & Juha Massinen, Eeva Koivula ja Marika Metsä-Tokila
EteläPohjanmaalla dramatiikka alkoi kuitenkin iltapäivällä perjantaina lokakuun viidentenä päivänä. Alueelle oli saapunut matalapaineen keskus, joka aloitti sadepilvien pyörityksen taivaalla. Syksyisiä rankkasateita on ollut harvemmin. Kunnan edustajat kokoontuivat sinne selvittämään tilannetta.. Tilanteeseen havahdutaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilöstö on tottunut veden paisuntoihin usean vuosikymmenen ajalla. Poikkeustilanne pani myös lujille paikalliset pelastusviranomaiset ja kuntien kanssa tehtävän yhteistyön. Matalapaine pyöri merenkurkun rannikon päällä aiheuttaen ilmiön, jossa rannikolla ja lähiseudulla satoi vettä enemmän ja vähemmän yhtä soittoa kolmatta päivää. Erityisesti pahimmassa tulvakunnassa Kauhajoella yhteistyö toimi mallikkaasti. 8 8/2012 POHJANMAAN TULVAT O li synkkä ja myrskyinen yö, alkaa moni dramaattinen tarina. Vettä satoi pohjalaisen sanonnan mukaan ”maahan asti” eikä loppua näkynyt. Tulviin tottuminen on kuitenkin muodostanut toimintatavan, josRankka sade pani Pohjanmaan joet tulvimaan Teksti: Jouni Pummila Kuvat: Tapani Herrala, Maakuntalehti Ilkka Rankat syyssateet aiheuttivat suurtulvan Etelä-Pohjanmaan joissa. Vuoden 1984 tulvissa toimineista henkilöistä useat ovat vieläkin toiminnassa mukana. Kriisiä johdettiin Kauhajoen paloasemalta Vs. Pelastusjohtaja Harri Setälä veti johtokeskustoimintaa Kauhajoen paloasemalla. Sademäärä tuona lokakuisena viikonloppuna kohosi keskimäärin sataan millimetriin. Tulvat ovat jokavuotinen ilmiö, mutta ne ovat kuitenkin ajoittuneet keväälle sulamisvesien ja kevätsateiden aiheuttamiksi. Ilmiö, jossa matalapaineen keskus ei liiku, vaan paikallaan pysymällä saa aikaan mittavan sateen on harvinainen
lokakuuta ja illan suussa Ny tarkasti joen pinnan. Kauhajoen kaupungin kriisitilanteiden hallintakyky auttoi toiminnassa ja tehokas johtokeskustoiminta oli mahdollista. pelastusjohtaja Harri Setälälle, että tulvatilanne on todellinen ja uhkaa aluetta. Pelastuslaitos sai arvokasta apua suoraan kaupungin virkamiesjohdolta. Yksin tästä ei selvitä Tilannekuvan selvittyä päällikköpäivystäjä Harri Setälä aloitti yhteistoimintaviranomaisten herättelyn mukaan toimintaan. 8/2012 9 POHJANMAAN TULVAT sa pelastuslaitoksen henkilöstö seuraa jatkuvasti oman kylänsä läpi virtaavia jokia ja niiden vesimääriä. Pelastuslaitos johti toimintaa Kauhajoen paloasemalle muodostetussa johtokeskuksessa. Muita yhteistyötahoja hälytettiin tarpeen ilmentyessä ja lopuksi toiminnassa olivat mukana edellä mainittujen lisäksi, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä LLKY, vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA sekä Punaisen ristin paikallisosasto ja Kauhajoen seurakunta. Alusta asti oli selvää, että pelastuslaitos tulee tarvitsemaan apua omaan toimintaansa. Pelastuslaitoksen päivystäjät aloittivat toiminnan. Pahin uhka kohdistui Suupohjan alueelle, jonka keskuskuntana on Kauhajoen kaupunki. Näin kävi tälläkin kertaa ja alueelta ensimmäisenä Jalasjärven paloaseman palomestari Kaj Ny huolestui Jalasjoen veden pinnan noususta. Kauhavan Lentosotakoulu sai tiedon ja virka-apupyynnön saman tien aamulla ja noin kymmenen aikaan järjestettiin Kauhajoen kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän kokoontuminen Kauhajoen paloasemalle. Jatkunut veden pinnan nousu ylälukemiin varoitti tulevasta vaarasta. Jalasjärvi hoiti alueen ensimmäisen vahingontorjuntatehtävän iltapäivällä 5. Tulvavallit ja pumppaus tuottivat tulosta.. Seuraavana aamuna palomestari Kaj Ny ilmoitti alueen P2-päivystäjälle, vt. Ensimmäisen kokouksen jälkeen alkoi riskien kartoitus alueella ja tilanteen kehittyessä, viikonlopun aikana johtokeskus joutui suunnittelemaan ja toteuttamaan muun muassa asuinrakennusten ja karjasuojien evakuointeja, teiden sulJani Kallio ja Jani Jyllilä rakensivat tulvavallia
Virtanen käynnisti soittoringin johtoryhmän hälyttämiseksi. Evakuointi toi mukanaan tilapäismajoituksen sekä perusturvan ylläpidon. – Kaikki tulva-alueella sekä johtokeskuksessa toimineet ansaitsevat suuren kiitoksen. 07.10.2012 21:23:29 by Anonymous coward Uimahallin silta ajokiellossa Lähde: http://www.kauhajoki.fi. Vaikka tilanne oli viikonloppuna, Virtanen kertoo, että henkilöstöä saatiin paikalle hyvin. Kaupungin tekninen johto mukana toiminnassa Kauhajoen kaupungin tekninen johtaja Harri Virtanen oli tulvatilanteessa mukana alusta asti. 07.10.2012 17:43:58 by Emilia Sama mielessä, että onko joku taho esim seurakunta joka kerää apua tarvitseville,vaikkapa vaatetta tms.. Perjantaina iltapäivällä kuntalaisen ilmoituksen jälkeen hän kiersi katselemassa tilannetta alueella ja totesi veden nousevan Kauhajoen ojissa ja jokiuomassa. 07.10.2012 18:53:26 by Anonymous coward Kurkelantie Päntäneellä poikki ja vesi virtaa voimakkaasti tien yli. Kehen ottaa yhteyttä jos on halukas auttamaan. Kanavaksi valittiin henkilökohtaisen tiedottamisen lisäksi internet. Sosiaalija terveyspuolen henkilöt ottivat tehtävät hoitaakseen. Johtokeskuksessa toimivat Virtasen lisäksi, teknisen osaston päälliköitä, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja sosiaali-, terveysja ympäristöpalvelujen esimiehineen ja asiantuntijoineen, Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja, kaupungin tiedottaja sekä kaupungin sivistystoimen johtajaan pidettiin yhteyttä puhelimitse. Kaupungin henkilöstöä hälytettiin töihin. Tehtävät selkeytyvät Ensimmäisiä tehtäviä oli tiedotuksen järjestäminen kuntalaisille. Onko mitään tahoa mikä organisoisi tällaista auttamista. Tai kaipaa apua. 10 8/2012 kemisia sekä ihmisten perusturvasta huolehtimista. Pai10 8/2012 Kommentteja tiedotteiden jälkeen: 07.10.2012 16:18:53 by Anonymous coward Erittäin hyvä, että kaupunki tiedottaa tilanteesta. Lauantaiaamuna tuli soitto Kauhajoen paloaseman päivystäjältä, jossa pyydettiin kokoamaan kaupungin poikkeusolojen johtoryhmä paloasemalle kokoukseen. Kokouksen jälkeen alkoi johtokeskuksen toiminta. Kun pelastustoiminnan johtaja käytti toimivaltaansa ja teki päätöksen rakennusten käyttökieltoon julistamisesta ja ihmisten evakuoinnista, tehtävät lisääntyivät. 07.10.2012 16:24:31 by Ellu Monet ihmiset varmaan halukkaita auttamaan. Tehtäviä alkoi tulla. Jokainen antoi varmasti parhaan suorituksensa yhteisessä tehtävässä, Virtanen kiittää henkilöstöä. Teitä piti sulkea, rakennuksia vallittaa hiekalla tai muovittaa ja suojata hiekkasäkeillä
Harri Setälä kertoo. – Mittauspisteet ratkaisivat pelin meidän eduksemme, olimme jatkuvasti askeleen edellä. Kauhajoen kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipastia tiedotettiin jatkuvasti tilanteesta ja hän vieraili myös johtokeskuksessa. – Paperilla voi olla suunnitelmia, mutta todellisuudessa työn tekevät ihmiset, Virtanen sanoo ja toteaa, että ilman paikalle saatuja kunnan työntekijöitä ei olisi voitu tehdä mitään. – Tilanteessa korostui myös se, että valitut henkilöt hoitavat tiedottamisen, kootusti, Harri Setälä kertoo. Tekninen johtaja Harri Virtanen ynnää johtokeskuksen toimintaa rauhalliseksi. Vaikka kunnan alueella oli välillä suurikin hätä, niin johtokeskuksessa saatiin pelastustoiminnanjohtajan johtamana toiminnan painopisteet selville. Kaikkien osaamista ja apua tarvittiin. Kauhajoelle ei käytännössä tullut kuin muutama hätäkeskuksen välittämä hälytys, koska pelastuslaitos osasi ennustaa vahinkoalueen leviämisen mittaustensa perusteella ja oli jo paikalla ennekuin kansalaiset ehtivät tekemään hälytystä. pelastusjohtaja Harri Setälän apuna johtokeskuksessa oli osaava pelastuslaitoksen henkilöstö. – Päällekkäistä työtä pyrittiin välttämään ja tilava paloaseman luentosali varustettuna tarpeellisilla välineillä oli hyvä paikka johtokeskukselle. – Nyt johtokeskuksessa mietittiin jälleen ihan kaikkea mahdollista, tuumailtiin että mitäs jos vielä käy näin tai näin. Kriisiviestinnän pohjana on tilannetta johtavan tahon hyvä tilannekuvan ylläpito. Tarkat tiedot evakuoitujen rakennusten ja ihmisten määrästä, tehdyistä toimenpiteistä sekä arvio tilanteen kehittymisestä auttoivat viestinnän toteutumisessa. Tilannekuvaa alettiin luoda pala palalta ja kun kuva oli hahmottunut, Setälä jakoi tehtäviä paikalla oleville. Harri Virtanen on tullut Kauhajoen kaupungin palvelukseen vuonna 2005 ja tuolloin ensiajatukset valmiussuunnitelmiin ja koulutukseen olivat vähätteleviä. Tilannepäiväkirjan merkinnät ja tilanteessa toimivien yksikköjen hallinta yhdessä kaiken muun tiedon kanssa muodostavat sekametelisopan, josta pelastustoiminnan johtajan tulee muodostaa yhteenveto, tilannekuva. Toiminnasta on Setälän mukaan tarkoitus oppia ja varmasti Kauhajoen viikonlopusta jää paljon hyödyllistä tietoa tulevaisuuden haasteisiin varautumisessa. Kauhajoen paloaseman luentosalissa kokoontuneen kaupungin johtoryhmän ja pelastuslaitoksen päivystäjien ensimmäisen kokouksen aikana vt. Tämä oli suunniteltua tilannetiedottamista, Setälä toteaa. – Toiminnan perusteena oli se, että kukin vastaa omasta toimialastaan ja pelastuslaitos ohjaa heitä toiminnassaan, Setälä kertoo. Kauhajoella tilanteen kehittymisen arviointiin vaikutti ratkaisevasti omat vedenkorkeuden mittauspisteet, joita tarkkailtiin tunnin välein. Tässä vaiheessa johtokeskus oli perustettu. Paikalla oli jatkuvasti henkilö, joka reaaliaikaisesti syötti tietoa kaupungin nettisivuille. Toisin on nyt. – Tiedottaminen oli suuressa roolissa heti alussa ja vielä nyt tilanteen jälkeenkin, tekninen johtaja Harri Virtanen toteaa. Kauhajoen kaupungin internet-sivulla tiedotettiin tulvan aiheuttamista teiden sekä Pelastuslaitoksen rooli ja viestintä korostuu. Vt. – Lehdistö sai tiedon pahenevasta tulvasta ensimmäisenä pelastuslaitokselta, joka pyysi lehteä tiedottamaan asiasta internet-sivuillaan. Virtanen pitää tärkeänä koulutusta ja harjoittelua osaamisen varmistamiseksi. Suunnitelmista toteuttamiseen Kuntien poikkeusolojen ja kriisitilanteiden valmiussuunnitelmat ovat usein mappeja hyllyssä, mutta Kauhajoella on koettu todellisia tilanteita aikaisemminkin ja suunnitelmia on tarvittu. – Jokainen taho hoiti omaa toimialaansa ja tehtävät olivat hyvin selvillä, Virtanen kertoo. – Yhteistyötä voi vain kiitellä, Setälä toteaa lopuksi. Näin medialle annettu tieto pysyi hallussa ja kirjoittelua pystyttiin ohjaamaan haluttuun suuntaan. Kokouksessa hän ilmoitti osallistujille, että pelastuslaitos ottaa tilanteen johtovastuun. Pelastuslaitos on tyytyväinen myös Kauhajoen kaupungin tiedottamiseen johtokeskuksesta käsin. Tilannekuvan ylläpito koostuu monesta eri tehtävästä. 8/2012 11 kalla kävi asiantuntijana myös valtion teiden alueurakoinnista vastaava. Kentällä töitä hoitivat väsymättä teknisen osaston raivausryhmä ja useat yksityiset maansiirtoliikkeet kaivinkoneineen sekä soraautoineen. pelastusjohtaja Harri Setälälle varmistui, että nyt on aika ottaa käyttöön kriisitilannejohtamisen keinot. – Henkilöstöluettelo ja varaukset pitää olla ajan tasalla, pitää tietää kenelle soitetaan, päivittämistä luetteloissa on toki meilläkin
Kaupungin sivuilla toimi tilanteen aikana myös eräänlainen oma tiedotuskanava, kun virallisten tiedotteiden jälkeen kommenttiosiossa kuntalaiset jättivät omia ilmoituksia tiestön ja alueiden kunnosta. Yöajan valmius lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tarkoitti vähennettyä miehistöä ja Kauhajoella siirryttiin normaaliin 1+3-varallaolovahvuuteen. Näin suurin osa henkilöstöstä saatiin lepäämään. Tiedotusten lisäksi kerrottiin kriisiavun, pelastuslaitoksen sekä johtokeskuksen toiminnasta. Tehtävissä mukana. Yön pimeydessä tilanteen paheneminen ei ollut isännälle avautunut ja kun vesi aamulla vain jatkoi nousemistaan, se saavutti nopeasti myös sikalan lattian. Sikoja tuotiin aamukahdeksalta sunnuntaina kuivalle maalle 300 kärsäkästä ja 150 jäi sikalan kuiviin osiin. YHTEISTYÖTAHOT JA TEHTÄVÄT Kauhajoen kaupunki ja kuntayhtymä LLKY tiedottaminen, mittauspartio, raivausryhmä, hiekan ja soran kuljetus, kaivinkonetyöt evakuointi, majoitus, perusturva, ympäristöturvallisuus Puolustusvoimat Hiekkasäkkejä, säkityskone, virka-apujoukot valmiudessa YIT valtion tiet, puomitus ja kunnon tarkkailu Yksityistiet, osuuskunnat puomitus ja kunnon tarkkailu Vapepa 50 henkilöä varauksessa, noin 20 työtehtävissä Palokuntanaiset muonitustehtävä Kauhajoen Seurakunta ja SPR materiaalinen, taloudellinen ja henkinen apu Useat yksityiset yritykset ja henkilöt koneapu, miestyövoima, materaaliapu kiinteistöjen sulkemisista reaaliajasta. Evakuointi jäi odottamaan aamun valkenemista ja tuolloin isäntäpariskunta olikin jo erittäin kiitollinen tarjotusta avusta. Johtokeskuksen kautta paikalle saatiin myös eläinlääkäri tarkastamaan eläinten kunto. Hän hoiti myös yöajan valmiuden aikaista yksikönjohtajapäivystystä. Herralan mukaan rytmitys tehtävien ja levon välillä on myös työturvallisuustekijä ja aluelaitoksen myötä on niin materiaalisen kuin henkilöstöavunkin saaminen pitkiin tehtäviin helpottunut. 12 8/2012 Kauhajoen VPK:n päällikkö Tapani Herrala toimi tilanteen aikana johtokeskuksessa sekä kentällä. – Yhdessä yhteisellä asialla, Herrala sanoo pelastuslaitoksen henkilöstön jaksamisesta pitkässä ja vaativasta tehtävässä. Varallaolo muuttui kuitenkin nopeasti työksi ja rakennuksia piti lähteä tarkastamaan ja arvioimaan evakuoinnin tarvetta. Isännän siirtokärry ja traktori pystyivät vielä juuri ja juuri kulkemaan vedessä. Herrala ynnäsi yön tapahtumat johtokeskuksen aamupalaverissa ja päivän tehtäviin saatiin levännyt miehistö. – Organisaatioiden yhteistoiminta oli esimerkillistä, samassa tilassa toimiminen lisäsi tehokkuutta, palokunnan päällikkö Tapani Herrala kertoo. – Loput siat ja pikku porsaat toimme veneellä, Herrala Naurahtaa. Kauhajoen kaupunki ohjeisti internet-sivuillaan tilanteen jälkeen tulvavahingon kärsineiden kiinteistöjen omistajia tarkastuttamaan kiinteistöjen asumiskelpoisuuden rakennustarkastajan sekä terveystarkastajan toimesta tarvittavine sähkötarkastuksineen ja antoi ohjeita käyttövesikaivojen puhdistamiseen. Yön haastavimmaksi tehtäväksi muodostui etupainotteiseksi tarkoitettu sikalan evakuointi, johon sikalan isäntä ei ollut lainkaan halukas. Johtokeskustoiminta ei ollut vierasta, Kauhajoen ampumistapauksessa Herrala oli ollut samaisissa tehtävissä. Johtokeskuksessa Herrala hoiti tilannepäällikön tehtäviä, ja piti yllä yksiköiden liikkeitä ja tehtäviä
Asia on erittäin ajankohtainen tulvatuho-alueella, kun ihmiset miettivät tälläkin Alueen vahingontorjuntatehtävät 5.–9.10.12 (Prontoon kirjatut) Ilmajoki 36 Isojoki 17 Jalasjärvi 9 Karijoki 3 Kauhajoki 24 Kurikka 15 Teuva 4 Kommentti kirjoittajalta: Näkyvyyttä mediassa, kuka korvaa. Krisuharjoituksen kokemukset auttoivat varmasti tässäkin tilanteessa. tulvavahinkojen korvausmenettelyn muuttuminen valtion kassasta vakuutuspohjaiseksi otettiin MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Kurssin aikana kovin etäisiltä tuntuneet valtavat vesimassat olivatkin nyt totta ja omalla takapihalla. Tilanteen yleisjohto, henkilöstön tekemä auttamistyö ja tiedottaminen, kaikki ovat kehunsa saaneet. 8/2012 13 Tulvatilanne sai alusta asti runsaasti näkyvyyttä mediassa. Paasattuani kauan kanssaihmisen välittämisen katoamisesta, ei se ainakaan Kauhajoelta ole kadonnut. Tilannetta seurattiin television uutislähetyksissä sekä lehdistössä. Oppi ei siis kaatanut ojaan tälläkään kertaa. Olemassa olon tarkoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa.. Maakuntalehti Ilkka kirjoitti lauantaista 6.10. Seuraavana ajatuksena on se valtava yhteisöllisyyden tunne, minkä aistii kaikista lausunnoista ja tekemisistä tulvan aikana. Alueella vieraili myös puolustusministeri Carl Haglund, joka tutustui tulva-alueeseen sekä johtokeskuksen toimintaan. Asiaa sivusta seuranneena mieleen nousi muutama asia. Viimeisenä on hienoa tuntea ylpeyttä omasta pelastuslaitoksestaan, sillä niin monen suusta on tullut hyvää palautetta pelastuslaitoksen toiminnasta. Kaiken epätietoisuuden ja pallottelun joutuvat kestämään vahingon kärsineet henkilöt. Eri tahot osoittavat toisiaan, vakuutusyhtiöt kuntia, kunnat valtiota ja valtio osoittaa kuntia sekä vakuutusyhtiöitä. lähtien aukeaman kokoisia juttuja. Raskaat ajat yhdistävät. Tiistaina 9.10. hetkellä kuka vahinkoja voisi korvata. Tulva erikoiseen aikaan syksyllä ylitti reippaasti uutiskynnyksen. Ensimmäisenä oli Pelastusopiston antama kriisitilanneja suuronnettomuuksien johtamiskoulutus. Maakuntalehden tiedottaminen oli hyvää ja se oli toteutettu kriisiviestinnän tyyliä noudatellen. Jutuissa kerrottiin faktoja, mitä on tehty, mitä tullaan tekemään ja miten kansalaisten tulisi toimia
Matkalla näemme katkenneita sähköjohtoja ja valopylväitä. Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa. P alolaitoksella käy paljon vierailijoita, sillä sekä pelastusalan ammattilaiset että suuri yleisö on kiinnostunut siitä, miten pelastustoimintaa hoidetaan näin myrskyisällä alueella. Kaikki satava tai tulviva vesi pitää pumpata pois. Koska olemme vesialueiden ympäröimiä, tuuli puhalsi vettä kolme päivää Missisippi-jokeen, joka tulvi pahasti. Tuulen nopeus oli 90 mailia tunnissa. Isaacissa myrskyn kesto oli se, mikä lisäsi vahinkoja tuntuvasti. – Hurrikaani tuli huonosta suunnasta kannaltamme. Tuulta ja vettä Palolaitoksen johtaja Charles Parent kertoo, että Isaac ei missään nimessä ollut helppo myrsky. Mitä heille kuuluu Isaacin jälkeen. Vierailumme aikaan hurrikaani Isaac on ohittanut kaupungin muutama viikko sitten. Sekä padot että muu infrastruktuuri olivat kovilla. Teksti: Eeva Vänskä Kuvat: New Orleansin palolaitos, Kirsi Kauppila Myrskyjen runtelema New Orleans NOJAA PELASTAJIIN Johtaja Charles Parent sanoo, että Katrina-hurrikaanista opittiin paljon.. Pelastajien työtä ei helpota se, että New Orleansin kaupunki on melkein kaksi metriä merenpinnan tason alapuolella. Mitä tämä myrsky merkitsi New Orleansissa. Parentin mielestä hurrikaaniluokitukset eivät ole parhaimmat mahdolliset: ainut ratkaiseva luokittelutekijä on tuulen nopeus. 14 8/2012 New Orleansin palolaitos Louisianassa Yhdysvalloissa on organisaatioverkosto, jossa työskentelee noin 700 pelastusalan ammattilaista
Charles Parent korostaa, että stressi ja tunteet purkautuvat eri aikaan ja eri tavoin eri ihmisillä. Yksi näkyvimpiä muutoksia tehtiin palolaitoksen kalustossa: nyt käytössä on 26 venettä, joista yksi on uusi ja iso. Puolella pelastajista on venekoulutus. Vaikka muillakin viranomaisilla on veneitä, niin palolaitoksen kalusto on hankittu sitä silmällä pitäen, että veneillä joudutaan liikkumaan kaupunkiympäristössä, jossa on paljon rakennuksia, pylväitä, johtoja ja niin edelleen. Toisaalta vuoden 2005 Katrina ei unohdu ihmisten mielistä ehkä koskaan. Kaikille henkilökunnassa on näissä tapauksissa tarjolla henkistä apua. 8/2012 15 Isaacin aikana kaupungissa riehui 24 tulipaloa. Jos joku vuoto sattuu, niin palolaitos tietää siitä ensimmäisten joukossa. Kaikkeen tottuu. Niinpä mahdollisuus henkisen avun saantiin pitää olla tarjolla, ja kun apua tarvitsee, niin sitä pääsee käyttämään. New Orleansissa ollaan niin totuttu myrskyihin, että niitä ei ehkä aina oteta niin vakavasti kuin pitäisi, edes Katrinan jälkeen. – Työntekijöitä koulutetaan jatkuvasti uusien myrskyjen varalle. Ilmasta otetaan myös itse näytteitä. Tätä varten on lisätty venekalustoa.. Ihmiset ajattelevat, että jos olen selvinnyt aiemmista myrskyistä, niin selviän tästäkin. Se on myös varusteltu niin, että esimerkiksi kaasuvuodossa hytin saa ilmatiiviiksi. New Orleansin palolaitoksen pelastajat ovat erikoistuneet kaupunkipelastamiseen. Meillä on myös paljon kokemusta tällaisten tilanteiden hoitamisesta. – Pitkäkestoiset hätätilanteet aiheuttavat paljon stressiä. Jälleenrakennustyö on edelleen kesken. – Joudumme päättämään tapauskohtaisesti, lähdemmekö hälytykselle hurrikaanin aikana. Palolaitoksen henkilökunnan kannalta tilanne oli vaikea. Heillä oli perhettä kaupungissa, ja he olivat kiinni työtehtävissään. Veneessä on lisäksi muun muassa infrapunalaitteet sekä kaikuluotain, joka näkee syvyyden lisäksi sivusuunnassa. Jos esimerkiksi sähköjohto on poikki, emme voi lähettää sinne yksikköä vahdiksi katsomaan, ettei kukaan loukkaa itseään, koska apuamme tarvitaan kipeämmin muualla. Kaupungissa on valtavasti tyhjiä taloja, joiden asukkaat eivät yksinkertaisesti enää palanneet Katrinan jälkeen
Katriinasta opittiin myös paljon. Kun normaalisti ”pumpussa” on neljä miestä ja tikasautossa kolmesta neljään miestä, kolmostason myrskyssä suhde on viisi plus viisi. Rakennukset tehdään pylväiden päälle siten, että tulvan aikana pystytään edelleen toimimaan. Onneksi kyydissä olleet palomiehet saivat ihme kyllä vain naarmuja. – Tulvat ja tulipalot kulkevat tavallaan käsi kädessä, on vaikeaa sanoa kumpi niistä on pahempi. Palolaitos vastaa myös palonehkäisytoiminnasta. Autoissa ei ole gps-paikannusta. Hurrikaani ei toki ole ainoa hätätila, joka on New Orleansissa tuttu. Tuon myrskyn jälkeen palolaitos on saanut vastuulleen hätätilanteiden organisoinnin. Katrinan aikaan tulvat aiheuttivat eniten ongelmia. Käytössä on niin sanottu monitarkoituksellinen periaate. 16 8/2012 Paikkausta ja paikannusta Yli kaksikymmentä paloasemaa rakennetaan tai on jo rakennettu uudelleen. Hurrikaanin iskiessä paloautoissa pidetään ylimiehitystä. Mikäli auton vastuullinen ”operaattori” on vaikka sairaana, jokainen pelastaja kykenee paikkaamaan häntä. Timothy McConnell sanoo, että ehkä suurin palolaitoksen haasteista on talous. Apulaisjohtaja, palopäällikkö Timothy A. Tulipalot ja tulvat seuraavat hurrikaanin reittiä. Hädässä olevien ihmisten luokse oli vaikea päästä.. Palolaitoksella on oma ensiapuyksikkö. New Orleansin palolaitoksen motto on: ”Etsimme tilaisuuksia olla avuksi”. Samaten päällikköketjussa toimivuus perustuu kykyyn paikata seuraavaa ketjussa olevaa. Palolaitoksen auto romuttui täysin jokin aika sitten, kun tornado tuhosi sen. Tulvatapauksessa tilanne on tietysti toinen. – Yleinen turvallisuus on keskeisintä, mutta myös kaupungin suojelu ja sen historiallisten arvojen säilyttäminen, McConnell kuvaa ja viittaa kuuluisiin ranskalaiskortteleihin. Vastuualueet on jaettu palolaitoksen yksikköjen kesken niin, että auto ennättää normaalitilanteessa paikalle viidessä minuutissa. Käytännössä jokaisen auton kuljettaja tuntee vastuullaan olevan alueen ja mahdolliset tietyöt. McConnell kertoo, että palolaitoksen perustehtävänä on ihmishenkien ja omaisuuden suojaaminen kaikissa tilanteissa. Hurrikaani Katrina vuonna 2005 oli vaikea tulvien vuoksi. Jos alueella on mikä tahansa hätä, palolaitos auttaa. Ihmiset ja materia Kaiken pohjalla on tietysti suunnittelu, varaudutaan pahimpaan. Katrinassa tulvat olivat suurempi haaste kuin tulipalot
Kun hotellit, koulut ynnä muut rakennukset ovat täynnä suojaan tulleita ihmisiä, heille pitää myös järjestää ruokaa, tai pian kaduilla harhailee joukoittain pelastettavia ihmisiä ja soppa on valmis. Palolaitos myös organisoi muista kaupungeista ja jopa osavaltioista tulevan avun niin, että tiedetään kuka tulee auttamaan ja missä tulee auttamaan. 8/2012 17 – Yritämme järjestää pelastuslaitoksen toimivuuden sekä henkilöstön ja kaluston riittävyyden erittäin rajallisella budjetilla. Louisianassa on kolme USAR-tiimiä, joita lainataan tarvittaessa muualle. – Yksi puhelu on erityisesti jäänyt mieleen. Kaikki hätäpuhelut otettiin kuitenkin vastaan ja kun lähteminen kävi päinsä, jokaisessa hätäpuheluosoitteessa käytiin paikan päällä. Siinä suurperheen äiti soitti, että heidän talossaan on tulipalo, ja että he eivät pääse talosta pois koska se oli veden ympäröimä. Yleensä apua toimitetaan metsäja maastopaloissa. Katrinan aikana New Orleansissa oli auttamassa 1200 pelastajaa ja se oli ensimmäinen kerta, että Yhdysvalloissa käytettiin toisten osavaltioiden apua kaupunkipelastamisessa. Hurrikaanissa palolaitos on johtava evakuoin tiviranomainen. Hän lähettää terveisiä Suomeen ja sanoo, että me kaikki olemme samassa veneessä. Katrinan aikaan hälytyksiin lähteminen keskeytettiin, koska pelastajat, tai kuten täällä sanotaan, ”fire fighters”, olivat itse hengenvaarassa. Samaan syssyyn apulaisjohtaja kehuu henkilökunnan ja sanoo, että palolaitoksen suurin voimavara ovat sen pätevät työntekijät. Emme voineet kuin kertoa, että emme pääse paikalle ja antaa neuvoja; se oli kova paikka, Charles Parent kertoo. New Orleans sai paljon apua muilta palolaitoksilta ja pelastajilta muista osavaltioista 2005. Se järjestää ihmisille hätäsuojat ja huolehtii myös siihen liittyvästä logistiikasta. Myrskyjen aikana autojen miehitystä kasvatetaan. Tarvitsemme toisiamme ja sitä, että voimme oppia toistemme menestyksistä ja virheistä. New Orleansin palolaitos lainaa tarvittaessa pelastajia ympäristöpaikkakunnille, joissa voi olla vain pieni vapaapalokunta. Urban rescue -toiminta on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvun lopusta. Yhteistyötä terävöitetään jatkuvasti ja näin varaudutaan tuleviin kriisitilanteisiin.. Paljon vastuuta New Orleansissa palolaitoksen käytännön haasteena on kaupunkipelastaminen
Tätä juttusarjaa Pelastustietoon alkaa tehdä Marko Partanen, jolla on hyvä alan asiantuntemus. Palontorjunnan ja Pelastustiedon sivuilta niitä käsittelevät asiantuntevat artikkelit on luettu aina huolella. Ne saavat lukijatutkimuksissa korkeimmat arvosanat. Tällä hetkellä hän on kotipaikkansa Karjalohjan VPK:n päällikkö. 18 8/2012 V aikka laivaliikenne Itämerellä on lisääntynyt Estoniankin ajoista, on onneksi vältytty pahemmilta havereilta. Tallinnasta Tukholmaan matkannut matkustaja-autolautta M/S Estonia upposi Utön edustalla 28. Entä välineistön, toiminnan, kuten esimerkiksi sammutustaktiikan ja -tekniikan osalta. Jari Nikander on toiminut sopimuspalokunnassa jo 35 vuotta. Millaisen näköalan ennaltaehkäisyyn tapaus mahdollisesti avasi. Myös alan järjestötoiminnassa hän on mukana. Suuri riski on joka päivä kuitenkin myös vakavasta alusonnettomuudesta, joka aiheuttaisi mittavat ympäristövahingot. Marko tunnetaan myös hyvästä ja terävästä kynästään; hän on palomies, joka osaa myös kirjoittaa ja toimia toimittajana. Marko toimii palomies-sairaankuljettajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. syyskuuta ja vei mukanaan 852 ihmistä. Halusimme järjestää kyseisen äänestyksen, joka toteutettiin sekä Tampereella syyskuun alussa Turvallisuus-messuilla että nettisivullamme, koska onnettomuudet aina puhuttavat meitä. Olin tapauksen aikaan nuori mies ja se kosketti silloin paljon. Tällä hetkellä hän on Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston varapuheenjohtaja. Jutussa kerrotaan tapahtunut ja sen taustat. 18 8/2012 LE H TI KU VA / PR ES SE N S BI LD / Jo na s Le m be rg. Vanhainkotipalo kosketti nuorta miestä Äänestykseen osallistuvien kesken arvoimme myös palkintoja. Onnettomuudesta pelastui 137 ihmistä. Dramaattisina tapahtumina ne kiinnostavat jokaista. Alamme joka toisessa numerossa julkaista kattavaa selostusta yhdestä onnettomuustapauksesta. Ensi vuonna satsaamme erityisesti tähän lukijoita kiinnostavaan aiheeseen. Millainen tapaus oli työturvallisuuden kannalta. Miten pelastustöissä on toimittu ja onnistuttu. Lue lisää Estonian onnettomuudesta ja sen taustoista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Estonian_uppoaminen Palontorjunnan ja Pelastustiedon vanhoja artikkeleita löydät: www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut. – Äänestin numeroa 5 eli Virtain vanhainkodin paloa. Ja mitä käytännön työ saattoi osoittaa koulutukseen ja sen kehittämiseen. Pääpalkinnon, lahjakortin voitti Jari Nikander Karjalohjalta. Pelastustiedon lukijaäänestys ratkesi Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus Vuonna 1994 syysmyrskyisellä Itämerellä sattunut rauhanajan pahin merionnettomuus Euroopassa oli mieliinpainuvin tapaus -äänestykseemme osallistuneiden mielestä ykkönen eli mieliinpainuvin tapaus 41 prosentin ääniosuudella. Mietin, että vastaavaa voi tapahtua missä tahansa. Millaista toiminnan kehittämistä tapaus mahdollisesti paljasti
Onnettomuudesta pelastui 137 ihmistä. 8/2012 19 Pelastuslautat keikkuivat kivitalon kokoisten aaltojen seassa, kun pelastajat saapuivat onnettomuuspaikalle. Pelastustöihin riensivät myös alueella liikkuneet rahtija matkustaja-alukset. 8/2012 19. M/S Estonia vei mukanaan 852 ihmistä
Emme joutuneet valintatilanteisiin. Miesten 24 tunnin työvuoro oli juuri päättymässä. Kuvassa oikealla Reijo Salminen.. Olosuhteet olivat niin haastavat, ja vielä elävätkin olivat aivan jäykkiä kylmyydestä. Ryhmän päätehtävä oli hoitaa laivapaloja ja laivan tyhjennyksiä. syyskuuta 1994. Salminen kuvailee osalla pelastettavista olleen vain yövaatteet päälle ja muutamat uhrit olivat aivan ruhjeilla. 20 8/2012 20 8/2012 K atsoin helikopterista alas ja ihmettelin meressä olevien pelastusliivien suurta määrää. Salminen toteaa käskyn käyneen pelastaa kaikki elossa olevat. – Yksi mieleeni jäänyt kohde oli veden täyttämä pelastusvene. – Nostimme ylös kuitenkin kaikki. Vedestä nostettiin kaikki Ryhmä otti mukaan kahden ambulanssin lääkkeet, ensihoitotarvikkeita ja ison määrän lämpöpukuja. Kun saavuimme lähemmäs, huomasin, että liivit olivatkin rintamamiestalon korkuisten aaltojen keskellä poukkoilevia pelastuslauttoja, suurin osa meren nurin heittämiä, muistelee palomestari Reijo Salminen VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta. Vedessä tuli vastaan laivasta irtautuneita kappaleita, kuten muun muassa isoja penkkejä. – Perustimme Eka-ryhmän vuonna 1980-luvun. Vanhan venäläisen MI8-helikopterin suuntana on Estonia-laivan oletettu turmapaikka. Ihmettelin, mitä uhrin jaloissa on, kunnes ymmärsin, että ne ovat aivan riekaleiksi menneet sukkahousut. Tämä nuori tyttö oli varmasti viimeisillä voimillaan vielä sitonut itsensä kiinni ranteesta veneeseen. Sen verran tilanne kuitenkin selvisi, että tiedossa oli iso keikka, Lindholm kertoo. Ryhmää johtanut Salminen kertoo pintasukeltajien tarpeen olleen suuri, sillä he olivat niitä harvoja, jotka kykenivät auttamaan uhreja pois merestä. Heidät kutsuttiin katastrofipaikalle vartiolentueen pintapelastajien vaihtoryhmäksi. Hälytys Turun paloasemalle tuli aamuviiden jälkeen. Ryhmä sai pelastettua vedestä elävänä kolme ja lisäksi yksi vinssattiin Mariellan kannel”Jos ajatus on pelastaa aina kaikki, ei tätä työtä pysty tekemään” Eka-ryhmän pintapelastajat muistelevat Estoniaa ja vuotta 1994 Teksti: Marianne Mäkitalo Kuvat: Marianne Mäkitalo, Lehtikuva / Matti Björkman, Pelastustiedon arkisto ” Ruotsalaiset helikopterit tuovat Estonian laivaonnettomuudessa pelastuneita Turkuun sairaalahoitoon 28. On varhainen aamu 28.syyskuuta vuonna 1994. Harjoittelimme pelastustehtäviä itsenäisesti. Matkaan Turusta lähti seitsemän vuorossa olevaa miestä. Salminen, ylipalomies Rauno Lindholm ja paloesimies Ari Dalen kuuluivat Turun palolaitoksen kahdeksantoista henkilön erikoiskoulutettuun Eka-ryhmään. Kun hälytys tuli, ensimmäinen ajatuksemme oli, että kyseessä on harjoitus, jollainen piti olla niihin aikoihin Nauvossa. Onnettomuuspaikalla he olivat kolmen vartin kuluttua
Dalen jatkaa, että merkittävä muutos näkyy myös johtamisessa, mikä on tärkeää niin pienemmissä kuin laajoissakin pelastustehtävissä. Silloin otimme pelastettaville mukaan lämpöpukuja pitämään vartalon lämpimänä. Ruotsalaiset käyttivät trapetsia, jota ei irrotettu pelastajasta. Tänä päivänä on opittu, että lisäksi on tärkeää pitää pää ja raajat lämpimänä estämässä tai lieventämässä hypotermiaa. Irrottauduimme siitä ja kiinnitimme uhrin nostettavaksi, jääden itse veden varaan odottamaan. Palomiesten mukaan eri yksiköiden sisällä käydyt pienryhmät ovat parempi vaihtoehto. Palomestari Reijo Salminen, 58 vuotta, työskennellyt Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vuodesta 1974 lähtien. Mikäli ajatuksena on pelastaa aina kaikki, ei tätä työtä pysty tekemään. – Tapahtunutta tuli käytyä läpi myös vielä monta vuotta onnettomuuden jälkeen erilaissa muistotilaisuuksissa ja harjoitustehtävissä. – Heräsin Tyksin lääkärin kysymykseen, onko minut jo tutkittu, hän naurahtaa. Itselleni ei jäänyt tästä katastrofista jälkeenpäin kummittelevia traumoja. Esimerkiksi varusteet on päivitetty tähän päivään. Lindholm muistuttaa, että Estonian onnettomuus oli iso, mutta palomiehet joutuvat kohtaamaan työssään paljon vakavia tapahtumia ja onnettomuuksia. Estonian onnettomuuden yhteydessä vuonna 1994 Turun Eka-ryhmästä laskeutui kolmen päivän aikana yhteensä 17 miestä hyiseen mereen. Palomiesten mukaan heidän työkulttuuriinsa on myös aina kuulunut se, että tilanteita puretaan lisäksi omassa ryhmässä vapaissa ”kahvipöytäja saunakeskusteluissa”. – Jos huomamme, että joku kaveri on vetäytynyt totiseksi tai muuten käyttäytyy normaalista poiketen, otamme asian puheeksi, Salminen jatkaa. Miehet kuuluivat silloin erikoiskoulutettuun Eka-ryhmään.. Viikko onnettomuuden jälkeen otetussa kuvassa heistä yksitoista. Lehteen oli kirjoitettu jokaisen onnettomuudessa hukkuneen nimi. Kolme kolmen tunnin lentoa Merellä palomiehet olivat työssä kolmen lennon ajan, joista jokainen kesti noin kolme tuntia. Reijo Salminen (vas.), Ari Dalen ja Rauno Lindholm Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta hälytettiin pintapelastajiksi Estonia-onnettomuuteen. Dalen muistelee, että kahden vuorokauden työrupeaman jälkeen hän oli niin väsynyt, että nukahti ennen kotiin lähtöä hetkeksi Utössä olevalle tykkivajalle ruumisrivin jatkeeksi. Elävänä pelastetut kuljetettiin Turkuun Tyksiin. – Yksi pelastaja pystyy auttaman kerrallaan yhtä tai kahta ihmistä. Debriefing hoidettiin muutamien asiantuntijoiden puheenvuoroilla ja isossa ryhmässä, johon oli kutsuttu onnettomuudessa mukana olleita pelastajia ja hoitohenkilökuntaa. Kehittynyt tekniikka ja tiedonvälitys mahdollistavat nyt paremman johtamisen. – Estonian aikaan esimerkiksi helikopterien lentäminen oli välillä villiä. Salminen kertoo heidän taktiikkansa olleen nostotulokseltaan nopeampi kuin esimerkiksi ruotsalaisilla oli. Vasemmalta ryhmien vetäjät, paloesimiehet Arto Teronen ja Pertti Väisänen, palomestari Reijo Salminen, palomiehet Jussi Vaitiniemi, Harri Niska, Matti Orte, Matti Pikku-Jämsä, Rauno Lindholm ja Ari-Tapio Dalen, ylipalomies Kari Pikku-Jämsä ja palomies Heikki Vähäkuopus. Jokainen pyrki tekemään omalta osaltaan parhaansa. Eka-ryhmä oli täysin itseoppinut. – Toki ihmiset kokevat tilanteet ja työnsä eri tavalla, mutta tuolloin tuntui, että tilannetta purkamaan tulleet asiantuntijat olivat enemmän järkyttyneitä onnettomuudesta kuin paikalla olleet, Dalen miettii. Dalen tiivistää, että pelastajan toimessa pitää pystyä pitämään mielessä, että kaikkia ei voi aina auttaa. Kuolleita he nostivat ensimmäisellä lennolla kaikkiaan kuusi. Salminen kuvailee, että hän ymmärsi lopullisen tilanteen vasta myöhemmin ruotsalaista lehteä lukiessaan. 8/2012 21 8/2012 21 ta. Palomiehet muistuttavat, että heidän työssään meripelastus on vain yksi osa-alue työnkuvasta. – Silloin kuivapuvut olivat tummia, nyt ne ovat oransseja ja heijastimia on enemmän, joten pelastajat erottuvat vedestä paremmin. Heidän mukaansa uhrien nostaminen oli fyysisesti voimia vievää. Ylipalomies Rauno Lindholm, 58 vuotta, työskennellyt Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vuodesta 1977 lähtien. Lista täytti monta sivua. Miehet myös toteavat, että Estonian kohdalla paikan päällä ei ollut selkeää kuvaa siitä, kuinka suuresta katastrofista oikeastaan oli kysymys. He tekivät yhdestä kolmeen nostoa miestä kohden ja sitten vaihtoivat vuoroa. Jotkin pienet seikat voivat kuitenkin palauttaa onnettomuuden mieleen, kuten esimerkiksi kerosiinin haju. Lämpöä haihtuu runsaasti pään kautta, Salminen sanoo. Paloesimies Ari Dalen, 49 vuotta, työskennellyt Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vuodesta 1986 lähtien. He nousivat uhrin kanssa yhdessä ylös kopteriin. Estonian jälkeen menetelmät ovat edistyneet. Näin pelastajat voivat myös tarvittaessa paremmin purkaa ajatuksiaan. Kritiikkiä jälkihoidolle Estonian pelastusoperaation jälkihoidolle miehet antavat kritiikkiä. – Laskeuduimme veteen niin sanotun EFA-lenkin varassa
Pelastustiedon turvaliivi yllään pääsevät reippailemaan Matti Aholainen Turusta, Topias Isopahkala Lepsämästä, Markus Virta Eurasta, Tom Tolonen Lohjalta ja Tuomas Paavilainen Kiukaisista. Syyt yhteiskunnassa.” "Myyrmannin tapahtuma sai ajatukset liikkeelle yhteiskunnan pahoinvoinnista ja siitä, miten nykynuoriso voi." "Olin itse paikalla kyseisessä onnettomuudessa." 22 8/2012. Emme silloin vielä tienneet miten vakavasta asiasta oli kysymys, se valkeni aamun myötä kaikessa karmivuudessaan...” ”Olin työvuorossa päivystävänä palomestarina. Ääniosuuksien lisäksi julkaisemme myös valittuja kommentteja perusteluista mieliinpainuvimmaksi jutuksi. Opiskelujeni aikana kuulin samaisessa auditoriossa myös paikalla toimineiden pintapelastajien luennon aiheesta joka jäi pysyvästi mieleen.” ”itkin kun ajattelin, että pelastaja joutui valitsemaan kenet pelastaa ja kuka jää kuolemaan, kun ei ehdi ajoissa uudestaan lautalle.” ”Olin edellisiltana mennyt yli samankaltaisella laivalla, sama matka.” "Liikenne on koko ajan läsnä ja vastaava tilanne voi syntyä koska tahansa." "Paljon nuoria uhreja." "Ensimmäinen laatuaan. 22 8/2012 Myyrmannin räjähdys (2002) Konginkankaan liikenneturma (2004) Estonian uppoaminen (1994) P elastustiedon mieleenpainuvin juttu -kilpailussa 2012 Lahjakortin voitti Jari Nikander Karjalohjalta. Kentän ääni -kirjaa pääsevät lukemaan Kimmo Määttä Kuusamosta, Heidi Silvendoin Raumalta, Timo Verlin Äänekoskelta, Ville Leppänen Porista ja Tero Heininen Laitilasta. Tapahtumaa käsiteltiin jälkipuinteina vielä tänäkin päivänä." "Kosketti, kun matkassa oli samanikäisiä lapsia kuin itsellä." "Laajasti uutisoitu. tapahtuman jälkiselvittelyihin." ”Asun itse lähellä Myyrmannia ja olin juuri ennen tapahtumaa ollut kauppakeskuksessa.” "Liittyi silloiseen työhön kiinteästi ja oli koskettava kun osumia saivat myös lapset. Sai muutoksia aikaan kuljetuksiin." "Tämäkin onnettomuus olisi voitu estää/vahingot minimoida noudattamalla sääntöjä." "Vaikuttanut omaan elämään lähimmin. Savua ja tulta -cd:n saivat Kirsti Salonen Tampereelta, Jonne Korkeila Espoosta, Magnus Söderstöm Porvoosta, Markku Ryhänen Masalasta ja Eemeli Kankkonen Lepsämästä. Oman ikäisiä ihmisiä mukana." "Kollega ja hänen miehensä menehtyivät turmassa. Auditoriossa kerrottiin tapahtumasta ja nostettiin valmiutta (ainakin muodollisesti) mahdollisen avunpyynnön varalta. Palomiehistö ”herätti” ikävään aamu-uutiseen. Juuri elämänsä alussa. Kaksi Pelastustiedon vuosikertaa arvonnassa saivat Niilo Malkamäki Ruhasta ja Jasmin Haimi Helsingistä. Tuttuja oli paikalla." "Sukulaispoika menehtyi räjähdyksessä." "Poika pelastui täpärästi, kun poistui Myyrmannista ennen räjähdystä." "Jouduin työtehtävien takia osallistumaan k.o. Nuoria 20+ -vuotiaita, jäi siis mieleen. Koko tuo surullinen suuronnettomuus tuntui niin uskomattomalta...voiko tällaista tapahtua...?” ”Opiskelin tuolloin Pelastusopistossa miehistökurssilla, kun koulun silloinen rehtori Pajulahti käski koulun koolle auditorioon. Suomen ensimmäinen isompi terrori-isku." ”Mahdollista päivittäin. Kiitos kaikille äänestäneille ja onnea voittajille! ÄÄNISTÄ 41 % ÄÄNISTÄ 26,5 % ÄÄNISTÄ 11,5 % Pelastustiedon lukijaäänestyksen tulokset ”Pelastushelikopterit lensivät aamun kalvaassa valossa toimipaikkamme yli matkallaan TYKS iin
keikalla." "Olin ollut pari vuotta pelastusalalla duunissa ja tuopa oli ensimmäinen turma, jota funtsi vähän silläkin silmällä." "Koskettava tarina ja työntekijöiden esimerkillisenä pidettävän toiminnan liian pieni huomiointi hieman harmittaa." "Vanhuksiin kohdistunut strategia ja hoitajien auttaminen lähes mahdottomassa tilanteessa. Sinne lähti myös Tampereelta sammutusapua.." ÄÄNISTÄ 0,4 % 8/2012 23 Palontorjunnan ja Pelastustiedon vanhoja artikkeleita löydät: www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut.. Ensimmäinen ajatus oli, että ei voi olla totta: juna rantaväylällä." "Appiukko oli junassa." "Kotipaikkakunnan onnettomuus." "Olin itse ko. Pelastustoimen ja toimijoiden halu auttaa, mutta kalusto ja varusteet vähäisiä" ”Erittäin opettavainen tarina erilaisten kohteiden henkilökunnan koulutuksen kannalta.” ”Koskettava ja puhuttava tapahtuma.” "Olen huoltanut joskus juuri kyseistä konetta mekaanikkona Utissa." "Yhteiskunnan ja valtion turvallisuuden kannalta tärkeä tapahtuma, jolla on ollut valmiussuunnittelun ja varautumisen kehittämiseen paljon vaikutusta." "Lentäjänä ja kapteenin tuntien." ”Pysäytti monia ihmisiä, jotka ajattelivat ettei tällaista tapahdu Suomessa...” ÄÄNISTÄ 3,4 % "Ainoa jonka aikana olen elänyt ja jopa muistan." "Syvä alakuloisuus pitkäksi ajaksi." "Varomattoman tulenkäytön vuoksi merkittävä kulttuurihistoriallinen kirkko tuhoutui." " Nuorehkon palomiehen työuran, ei tosin Kokkolassa vaan Tampereella, ensimmäinen suurpalo. Kokkolan öljyvarastopalo (1973) Porvoon kirkkopalo (2006) Virtain vanhainkotipalo (1979) Jyväskylän junaturma (1998) Rissalan lentoturma (1978) ÄÄNISTÄ 4,3 % ÄÄNISTÄ 3,9 % ÄÄNISTÄ 9 % "Olin paloasemalla juuri silloin töissä, kun hälytys tuli
Suunta on kuitenkin hyvä, vaikka vielä onkin sarkaa kynnettävänä. – Aikaisemmin tehtävä oli yksinomaan yksittäisen kunnan palopäällikön harteilla. – Hyvä esimerkki on Etelä-Savon pelastuslaitos, joka on pienenä laitoksena edelläkävijä valmiussuunnittelussa ja varautumisessa. Kuntaliitossa toivotaan pelastuslaitoksilta aktiivisempaa otetta siinä, että ne tuottaisivat tehtävissään nykyistä paremmin lisäarvoa omistajilleen eli kunnille. On myös laitoksia, jotka pitäytyvät yhä vanhassa laissa, jonka mukaan sisäministeriökin ohjeisti antamaan kuntien itsensä ja yksin hoitaa nämä asiat. Todellisuus on nyt se, että valtio vetää kaikki valtionosuudet pois ensi vuonna. – Siinä saadaan kunnat keskustelemaan myös yhdessä varautumiseen liittyvistä asiois ta. – Erityisesti pienten kuntien kriittinen asenne on pelastuslaitoksissa tunnistettu. Kyseisessä tutkimuksessakin yhtenä esimerkkialueena olleessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa otettiin asia paremmin haltuun, kun kunnista tuli kritiikkiä sitä kohtaan. Hän sanookin, että nyt suuntana oleva pelastuslaitosten rooli kuntien varautumisen tukijana on luonnollinen tapa saada yhteys vähintäänkin virkamiesjohtoon. Pelastuslaitoksesta tulee kuntien valmiussuunnittelun asiantuntija. – Tätä ei ole vielä kunnolla pelastuslaitokJussi Rahikainen seuraa Kuntaliitossa pelastustoimesta vastaavana kehittämispäällikkönä Markku Haikoa, joka siirtyi eläkepäiville. Kun nyt valtionosuudet karsitaan pois, sillä tulee varmasti olemaan vaikutusta kalustohankintoihin. – Kuntaliitossa ei käsitys asiasta ole muuttunut mitenkään eikä ole mitään syytä siirtää sitä pois kunnilta. Keskuskunta on paljolti vienyt toimintaa, mutta pelastuslaitokset voivat tehdä entistä enemmän nimenomaan peruskuntien suuntaan. Silti ei voi hänen mielestään ummistaa silmiä siltä, että kunnista kuuluu myös soraääniä. Edellistä palvelutasopäätöstä valmisteltaessa pelastuslaitoksen edustajat kiersivät kunnissa kuuntelemassa, miten kunnan asemaa voidaan parantaa pelastuslaitoksen toiminnassa ja tämä tehtiin ennen virallista lausuntokierrosta. K untaliitossa pelastustoimen kehittämispäällikkönä toimiva Jussi Rahikainen sanoo pelastustointa kehitettävän jatkossakin kunnallisena toimintana. Kuvaavaa on, että muistelen Pelastustiedossa kysytyn ennen edellisiä eduskuntavaaleja puolueiden kantaa myös pelastustoimen rahoitukseen. – Käytännön tilanteet myös ohjaavat huomaamaan varautumisen merkityksen ja kunnissakin herätään tähän. – Kaipaan korvamerkittyjä valtionosuuksia. Kun alueellisessa toiminnassa tästä luovuttiin, se aiheutti käsityksen toiminnan etääntymisestä. Esimerkiksi tarvitseeko jokaiseen kuntaan hankkia aggregaatteja vai voitaisiinko sellaisiin varautua yhdessä. Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen jatkaa Markku Haikon työtä Kunnat haluavat laitoksista turvallisuuden asiantuntijoita Teksti ja kuva: Esa Aalto 24 8/2012. Kuten Olavi Kallion ja Reijo Tolpin äskettäin julkistetussa tutkimuksessakin todettiin, alueelliset pelastuslaitokset ovat olleet taloudellisesti jopa menestystarina. Näin pienellä huomioon ottamisella suhteet peruskuntiin saatiin paremmiksi ja nyt tutkimuksessakin Länsi-Uusimaa sai parhaimmat arvosanat kuntien edustajilta, Jussi Rahikainen kertoo esimerkin. Hän myöntää, että laitokset ovat näissä asioissa menossa eri vaiheessa. Hälytyksistä ennaltaehkäisyyn Kuntaliitto kirjasi parisen vuotta sitten pelastustoimen tulevaisuuden kehittämiseksi linjauksen, jossa muun maussa todettiin lisäarvon tuottaminen omistajilleen eli kunnille. Senkin kertoi Kallion ja Tolpin tutkimus. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi Pelastustiedon haastattelussa keväällä 2011, että valtio tukee suhteessa muita hallinnonaloja vähemmän pelastustointa lakisääteisissä tehtävissään. Laitokset ovat eri vaiheessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti lokakuun alussa Aleksis Kiven päivänä suuren yhteistoimintaharjoituksen, jota seuraamassa ollut Rahikainen pitää hyvänä toimintatapaa. Kaikki puolueet olivat valmiita turvaamaan valtionosuudet pelastustoimessa, mutta todellisuus olikin sitten toisenlaista, Rahikainen hymyilee
On tärkeää, että asiasta keskustellaan yhdessä, koska kyse ei liene ainakaan suuresta ongelmasta.. Vertailuna käytetään usein pyörän keksimistä, eikä sitä tarvitse kaikkien keksiä erikseen, vaan se voidaan tehdä yhdessäkin. Muutosta on hänen mielestään havaittavissa. – Valitettavasti tälläkään hetkellä kaikki 22 laitosta eivät ole täysillä mukana verkostossa. Verkostomaista työtä tehdään nyt kaikkiaan 33 erilaisessa ryhmässä. DI näköalapaikalla Pienen ristiriidan on aiheuttanut Rajavartiolaitoksen näkemys, ettei sen työntekijä voi toimia sopimuspalokunnassa yksikönjohdon tehtävässä. Hän työskenteli VTT:ssä ja Poliisiammattikorkeakoulussa paloalan tutkijana ja siirtyi sieltä yksityisen suunnittelutoimiston kautta Helsingin pelastuslaitoksen palvelukseen. Viimeksi neljän palvelualueen edustajat kokoontuivat lokakuun alussa Jyväskylässä, paikalla oli 95 henkeä, miltei kaikki pelastuslaitosten ylimmässä johdossa työskentelevät asiantuntijat. Mitä sitten tuottavuuden parantaminen hänen mielestään on, esimerkiksi työvuoroissa. Kolmas sektori turvaa myös toiminnan kustannustehokkuuden. Jos pelastustoimi haluaa tuottaa pelkästään hälytysluonteiset tehtävät, palveluntuottajalla ei ole merkitystä. Tämä suunta ei vielä välttämättä näy työvuoroissa, sillä ensin on laitosten ylimmän johdon ymmärrettävä asia ja sitä selvästi on jo tapahtunut. Tässä tulkitaan lakia nyt näin, mutta yritämme omalta osaltamme myös vaikuttaa siihen, että valmistelussa olevassa rajavartiolainsäädännössä siihen saadaan muutos. Haluttomien määrä on kuitenkin vähäinen ja pienenee koko ajan. Hän työskenteli viimeksi riskienhallintapäällikkönä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. – Hyödyt ovatkin juuri hallinnossa ja tukipalveluissa. – Se on juuri sitä, että hälytysten ohella tehdään enemmän onnettomuuksien ehkäisytyötä ja turvallisuuskoulutusta. Jatkuvaksi toiminnaksi, jolla luodaan kaikkia laitoksia hyödyttävää yhteistoimintaa. – Nyt vireillä on yhteinen ensihoidon vaatteiden ja varusteiden hankinta. Aikaa myöden aletaan eri alueiden kesken lisätä tehtävien yhdistämistä ja se voi johtaa myös hallinnollisten rajojen muuttamiseen. Myös oman ammatillisen kehittymisen kannalta työ on erinomainen paikka oppia uutta. – Milloin ja mikä saa muutosta aikaan; en tiedä. Nykyistä työtään Kuntaliitossa hän kuvailee erinomaiseksi näköalapaikaksi valtakunnalliseen pelastustoimeen. – Tässä työssä on menty paljon eteenpäin. Pelastuslaitosten merkitys kunnille korostuu, jos ne pystyvät kehittämään toimintaansa siten, että ne ovat keskeisempi tekijä muun muassa onnettomuuksien ehkäisyssä, kuntien valmiussuunnittelussa ja varautumisessa. Lukumäärä ei ole kiveen hakattu Keskustelua on käyty myös laitosten lukumäärästä tulevaisuudessa. Toki verkoston monissa työryhmissä kaikkien laitosten edustus otetaan hyvin huomioon. Myös henkilöedustusten puuttuminen toiminnasta on voinut etäännyttää siitä. Hän aloitti Kuntaliiton tehtävässä 1.2.2012 ja määräaikainen virka kestää vuoteen 2015 saakka. Myös kehittämiseen saataisiin enemmän voimavaroja. – Huolestuneisuutensa ovat esittäneet muun muassa eräiden pelastuslaitosten edustajat, miten vähän ne lopulta käyttävät henkilötyövuosia onnettomuuksien ehkäisyyn. Mutta kunnat tekevät nämäkin päätökset, hän muistuttaa. Ristiriita rajan kanssa purettava pois Myös viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää. Tähän keinot ja aikaansaaminen jää nähtäväksi, mutta Kuntaliitto on yhtenä toimijana mukana tavoittelemassa tätä. Ja kaikkien yhteiseen käyttöön. – Erilaiset asiat voidaan tehdä 22 kertaa tai yhdessä ainoastaan kerran. Yhteistoimintaa kehitetään koko ajan eteenpäin. Hän korostaa, että perustyöhön hallinnollisten rajojen muutos ei vaikuta. Jussi Rahikaisen mielestä se ei olekaan kiveen hakattu asia. – Tällöin ei puhuta pelkästään operatiivisen työntekijöiden riittävyydestä. Esteeksi voi muodostua erilaiset näkemykset laatuvaatimuksissa. – Jatkossa työryhmätyöskentelyn aiheiksi nousee muun muassa viestintä, miten pelastuslaitosten viestintää pitää kehittää. Rahikaisen tie pelastusalalle kulki opiskelujen kautta. – Tästä olisi pidettävä kiinni. Jussi Rahikainen muistuttaa myös, että ilman sopimuspalokuntia pelastustoimi ei olisi nykyisenlainen tärkeä paikallinen turvallisuustoimija. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa pyritään turvaamaan vapaaehtoisten saatavuus. Kumppanuusverkosto valmistelee yhteistä ensihoitohankintaa Kuntaliitossa työskentelevän pelastustoimen kehittämispäällikön yksi tärkeimmistä työtehtävistä on toimia pelastustoimen kumppanuusverkostossa. Toki kaikki laitokset ovat toiminnassa edustettuina, mutta aito sitoutuminen joiltakin vielä uupuu. Ammattijärjestötkin näkevät Rahikaisen ymmärryksen mukaan tilanteen enemmänkin urakiertoasiana. Kuntarajojen muutos voi olla yksi sellainen. – Ihmettelen, miten tällainen asenne voi istua paljon peräänkuulutettuun viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Selvitetään, voidaanko määritellä siihen yhteiset hankintakriteerit. Kustannustehokkuus on luonnollisesti kaiken lähtökohta. Määrittelytyö on tarkoitus saada valmiiksi ensi kevääseen mennessä. Jussi Rahikainen on 40-vuotias diplomiinsinööri, joka kävi ensimmäisen Pelastusopistossa järjestetyn kaikille avoimen AMK-päällystökurssin. Tärkeimpänä verkoston toimintana hän pitää yhteistä kehittämistä ja tiedon jakamista. Ehkä ei ole nähty vielä verkoston tuomia hyötyjä. Hanke on nyt muuttunut verkostoksi. Hän suuntautui rakennustekniikan opinnoissaan paloja turvallisuustekniikan suunnitteluun. Pelastuslaitoksilla on yhteinen verkkosivusto, jonka ekstranettipalvelun käyttäjien määrää pyritään lisäämään sillä, että käyttäjätunnuksia jaettaisiin useammille. Silloin se voi olla valtio tai kunnat. 8/2012 25 sissa ymmärretty. – Näin yritetään saada toimintaa ja sen tuotoksia jalkautettua yhä laajemmalle, Jussi Rahikainen sanoo. On selvää, että pelastustoimessa ei voida enää säästää, mutta tuottavuutta voidaan lisätä
Koneissa on aseita ja ammuksia, tykkejä, painevaraajia ym. V eteen syöksynyt ja kappaleiksi hajonnut lentokone oli alueellisen vesisukellusharjoituksen erikoisin pelastuskohde. laitteita, jotka pitää tehdä vaarattomiksi. Myös vainajan irrottaminen ja nosto kuuluivat tehtävään. Tuolloin maanpuolustuskurssilaisia kuljettanut ilmavoimien DC-3 putosi Rissalan Juurusveteen heti nousun jälkeen. 26 8/2012 Viitisenkymmentä pelastuslaitosten, puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen sukeltajaa osallistui vesisukellusharjoitukseen Ristiinan Yövedellä. Ennen vesille lähtöä olivat osallistujat perehtyneet lentokonepelastustilanteen toimintaan majuri Juha Vantilan opastuksella. Vaativimmalla rastilla irrotettiin lentäjä pohjaan painuneen lentokoneen heittoistuimesta. Yöveden pohjaan oli upotettu rekkalastillinen Tikkakoskelta tuotuja Drakenin osia sekä heittoistuimeen juuttunut ”lentäjä”. Vaaralliset aseet ja ammukset Yövedellä järjestetyn harjoituksen tarkoituksena oli muistuttaa pelastussukeltajille sotilaskoneisiin liittyvistä vaaratekijöistä. Kaikki koneessa olleet 15 henkilöä kuolivat Suomen ilmailuhistorian traagisimmassa onnettomuudessa. Harjoitusta seuranneet Ilmavoimien pelastuspäällikkö Risto Salopuro ja majuri Vantila kertoivat, että maahan sotilaskoneita kyllä putoaa joka vuosi, mutta veteen ei sotilaskoneita ole pudonnut sitten vuoden 1978. – Tärkeintä on tietenkin ihmishenkien pelastaminen. Usein lentäjät pelastautuvat heittoistuimella, mutta tässä harjoituksessa ”lentäjä” on juuttunut istuimeen ja painunut koneen mukana pohjaan, kertoi Vantila. Kun uhri on saatu ylös, kesViranomaisyhteistyötä harjoiteltiin Ristiinassa Draken syöksyi Saimaaseen ja upposi Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Antti Peltola Taakannostoharjoitus alkoi koulutuksella Ristiinan syväsataman laiturilla.
noin 40 sukeltajaa, kymmenkunta veneenkuljettajaa ja pintamiestä Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Kymenlaakson pelastuslaitokset, puolustusvoimat, rajavartiolaitos Harjoituksen järjesti Etelä-Savon pelastuslaitos 8/2012 27. 8/2012 27 Ristiina, Saimaa, Yövesi 19.–20.9.2012 Mitä harjoiteltiin. uponneen lentokoneen etsintä uhrin etsintä, irrotus heittoistuimesta ja nosto osien irrotus uponneista kohteista taakan nosto järven pohjasta; mm. lentokoneen osia, autoja aluksen pohjan tarkistus vedenalaisen öljyvuodon tukkiminen vedenalaisen öljysäiliön tyhjennysporaus alueiden ja kohteiden kartoitus ja taltiointi kuvaamalla viranomaisyhteistyö Ketkä osallistuivat
Kaikkia ei kukaan ehdi, vaikka harjoitus kestää kaksi päivää, kertoi toisena päivänä harjoitusta johtanut pelastuspäällikkö Jyri Silmäri. Jos lentokone sattuisi oikeasti syöksymään veteen, osattaisiin pelastuslaitoksilla ottaa oikeanlainen kalusto mukaan. Pussit tuovat auton pintaan. Harjoitusalueelle oli tehty 12 rastia, joista muille vesilläliikkujille viestittivät sinivalkoiset A-liput (sukeltajan liput) ja rastipaikoilla päivystäneet punakylkiset veneet ja lautat. Silmäri pitää harvinaisten pelastustilanteiden harjoittelua tarpeellisena juuri niiden harvinaisuuden takia. Kalustot, toimintatavat ja miehistö tutuiksi Pelastuspäällikkö Jyri Silmärin mukaan harjoitus sujui hyvin. Harjoituksen vastaavana oli palopäällikkö Markku Mäkelä. – Tikkakoskelta sanottiin, ettei niitä tarvitse palauttaa, virnistää Silmäri. Ristiinan syväsataman laiturin tuntumaan upotetuista autoista leikattiin irti kattoja ja ovia ja autoja myös nostettiin ylös. – Tällaista operaatiota ei Saimaalla ole onneksi koskaan jouduttu tekemään eikä toivottavasti koskaan joudutakaan, sanoi Silmäri. 12 rastia veden alla Etelä-Savon alueellisessa vesisukellusharjoituksessa toimittiin pääasiassa veden alla. – Rasteissa oli riittävästi vaihtelua ja paljon sukellustehtäviä, kertoo Silmäri. Viranomaisten yhteisen harjoituksen jälkeen rastit jäivät joksikin aikaa paikoilleen ja urheilusukeltajien käyttöön. – Tavoitteena on, että mahdollisimman moni sukeltaja suorittaa mahdollisimman monta rastia. Sukeltajien yllätykseksi pohjasta löytyi Kotkasta 11 vuotta sitten varastettu auto. Sukeltajat ovat kiinnittäneet tyhjät nostopussit veden alla kohteeseen ja täyttäneet ne paineilmalla. Kouluttajana JJ-Tekniikan Juhani Halmetsalo (vas.).. Keski-Suomesta, Kymenlaaksosta ja PohjoisKarjalasta heitä saapuikin. Varastettu autokin löytyi pohjasta Sotilaslentäjän ja lentokoneen lisäksi Saimaan pohjassa työskenneltiin autojen kanssa. Salopuro paljasti, ettei Drakenin musta laatikko ole musta, vaan oranssi. Valtakunnalliseen harjoitukseen oli kutsuttu myös puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja muiden pelastuslaitosten sukeltajia. Keväällä harjoitellaan Perämerellä Harjoitukseen osallistui yli 40 sukeltajaa, joista noin puolet oli ”järjestävän seuran” eli Etelä-Savon pelastuslaitoksen miehiä. Kajaste ja apulaispalopäällikkö Petri Tuomi olivat Saimaalla ottamassa mallia, sillä ensi keväänä vastaavanlainen harjoitus järjestetään meriolosuhteissa Oulussa. Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset olivat lähettäneet edustajiaan seuraamaan harjoituksia. Vedenalaisen öljysäiliön tyhjennysporausta harjoiteltiin maissa Suomen Ympäristökeskuksen laitteistolla. – Työkalujen käsittely vaatii vedessä tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Noin 40 metrin syvyisellä rastilla testattiin samalla sukellustaulukon käyttötaitoja. Vedenalaisen öljysäiliön tyhjennysporausta harjoiteltiin maissa Suomen Ympäristökeskuksen laitteistolla. Ensimmäisenä päivänä johtajana toimi pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti. Yhteisten harjoitusten ansiosta naapurimaakuntien pelastuslaitokset ja muut viranomaiset pääsevät perille toistensa taidoista ja käytössä olevasta kalustosta. 28 8/2012 kitytään dokumentointiin ja mustan laatikon etsimiseen. Drakenin osat ovat niin ikään Yöveden pohjassa. Työskentely rukkaset kädessä on hidasta, selvitti Silmäri. Myös osallistujilta tuli hyvää palautetta. Öljyntorjuntaa ja syvyyssukellusta Karille ajaneen aluksen öljyvuodon tukkimista harjoiteltiin sekä laipan että venttiilin kanssa maalla ja vedessä. Öljyntorjuntaan liittyi lisäksi öljyntorjunta-aluksen ja sukeltajan yhteistyöharjoitus eli nostokoukun vienti ja kiinnittäminen kohteeseen veden alla. Yksi rasti toimi myös syvyyssukelluksen koulutuskohteena. – Meillä harjoiteltiin viimeksi lossilta veteen pudonneen linja-auton nostamista, kertoi asemamestari Timo Kajaste Oulusta
Vas. Lahden vpk:n kakkosjoukkueen johtaja Janne Korhonen nimettin kilpailujen parhaaksi johtajaksi. 8/2012 29 Teksti ja kuvat: Jorma Honkala Lahden VPK ykkönen Vellamo-kilpailussa Voittajien hymy. Kilpailun kokonaisvoitto LVPK:lle Vellamo-kilpailun kokonaisvoitto ratkesi Lahden vpk:n ykkösjoukkueelle yhteispistemäärällä 18. Lahden vpk:lta oli kaksi joukkuetta, lisäksi kilpailivat Villähteen, Hakosilta-Nostavan, Pennalan, Keski-Hollolan sekä Ahtialan vpk:t tässä kilpailussa, mikä jakaantui tietoja taito-osioihin. ja 7) KeskiHollolan vpk 9 p. Toiselle sijalle kalustokilpailussa ylti Villähteen vpk ajalla 6,34 ja kolmas oli Lahden vpk:n ykkösjoukkue ajalla 7,04. Joukkue oli voittanut myös tietokilpailu-osion, jossa osion parhaan pistemäärän oli saavuttanut Antti Prepula. Kilpailtiin tietoja taito-osioissa Vellamo-kilpailun järjestämisvuorossa ollut Harjunalustan vpk ei voinut osallistua suoritettavaan kilpailuun. Lahden vpk vei jo neljännen kerran Vellamo-kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. Kaikkiaan seitsemän joukkuetta oli kuitenkin mukana Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueelta. P äijät-Hämeen sopimuspalokuntien hälytysosastojen jäsenet kilpailivat Vellamomaljasta Lahdessa Turvallisuus ja Puolustus 2012 -messujen yhteydessä järjestetyssä kilpailussa. Lahden VPK:n ykkösjoukkue palkintoineen. Voittoisaan joukkueeseen kuuluivat yksikönjohtajan Juha-Matti Kirkonpellon lisäksi Jari Kanerva, Markus Muukka, Marko Nieminen, Antti Prepula ja Matti Silenius. Suorituksessa kiinnitettiin huomiota osaamisen arvioimisen lisäksi työturvallisuuteen ja oikeisiin työskentelytapoihin. Kilpailujen tarkoitus on kehittää ja ylläpitää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien tietotaitoja sammutusja pelastustehtävien suorittamisessa rehdissä palokuntalaishengessä. Kuvasta puuttuu Matti Silenius. Kilpailun aiemmin jo kolmasti voittanut Lahden VPK onnistui parhaiten eri kilpailutilanteissa ja korjasi kaikki mahdolliset voitot nimiinsä hälytysosastonsa kahdella eri joukkueella. Kuljettajan pelastamiseksi oli suoritettava tarvittavat ensitoimenpiteet. Kilpailujen tieto-osio muodostui teoriakokeesta ja taitoosio kalustokilpailun sammutusja pelastustehtävästä. Kilpailun paras yksikönjohtaja Janne Korhonen LVPK II-joukkue. Kilpailujoukkueeseen kuului kuusi jäsentä, kaksi sammutusparia, kuljettaja sekä yksikönjohtaja. Rekka-auton perävaunun vetopyörästö oli syttynyt palamaan kuljettajan maatessa takana loukkaantuneena.. Ensitoimenpiteitä suorittanut ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja oli loukkaantunut. Myös ajoneuvon loukkaantunut kuljettaja oli huomioitava. Joukkueet joutuivat aamun tieto-osion jälkeen sammuttamaan rekan perävaunun vetopyörästössä roihahtaneen uhkaavan palon ja samalla ehkäisemään palon leviämisen kuormastoon, missä oli useita kaasupulloja. Kuormassa oli kaasupulloja, joiden räjähdysvaara oli estettävä. 3) Lahden vpk:n kakkosjoukkue 17 p. Vellamo-kilpailutapahtumaa on kilpailtu vuodesta 2004 alken, jolloin Lahden VPK juhlisti omaa 125-vuotista toimintaansa käynnistämällä kilpailun juhlistaen samalla sen vuoden alusta perustetun Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimintaa. Joukkueeseen kuuluivat lisäksi Harri Napola, Mika Jylhänlehto, Miika Lamberg, Miika Silenius ja Mari Toivonen. Toisen sijan savutti Villähteen vpk 17 p. Vaaratilanne oli syntynyt liikenneonnettomuudessa, jolloin tehtävässä mallinnettiin tilanne, missä rekan vetopyörästö oli syttynyt palamaan ja tuli oli vaarassa levitä edelleen kuormaan. Hänen johtamansa joukkue toimi ripeästi voittaessaan kalustokilpailun ja suoriutuessaan pelastustoimista kiitettävällä yhteisajalla 5,53. 6) HakosiltaNostavan vpk 10 p. 4) Pennalan vpk 15 p. 5) Ahtialan vpk 12 p. Antti Prepula (tietokilpailun paras), Marko Nieminen, Markus Muukka, Jari Kanerva ja yksikönjohtaja Juha-Matti Kirkonpelto
Kuljettaja tyhjentää sammuttimen moottorin sammutusaukosta sisään. On ollut hyvää tuuria, että ihmiset on saatu nopeasti ulos, projektiryhmässä ollut KantaHämeen pelastuslaitoksen palomestari Heikki Harri toteaa. – Palon syy oli sähköissä. Ei siinä ole meille mitään tutkimista. – Läheltä piti -tilanteita on ollut paljon. Intosalmen mielestä bussipaloista on syytä huolestua, sillä joukkoliikenteessä on iso volyymi. Kuljettaja on ripeä: hän pysäyttää auton ja ohjaa kahdeksan matkustajaa ulos. Tavoitteena oli selvittää, mistä lisääntyneet linja-autopalot johtuvat. Paunun ohjastaja toimii viisaasti toukokuussa 2012, sillä useimmiten linja-autojen palot saavat alkunsa moottorista. P aunun kaupunkibussista tuprahtaa normaalia sankempi savu Härmälän taivaalle. Projektia laajennettiin ja se valmistuu vuoden 2012 lopussa. Suuronnettomuuden vaara on läsnä. – Bussipaloista kaivataan enemmän tietoa. Kuljettaja on bussipalojen sammuttamisessa ja havaitsemisessa usein avainasemassa. Raportointi sinne on parantunut, mutta hyvällä tasolla se ei ole vieläkään. Siksi sammuttajien on hyvä tuntea sammutettava laite hyvin, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Juhani Intosalmi sanoo. 30 8/2012 Asiantuntija Juhani Intosalmen mielestä linja-autopaloista on syytä huolestua, sillä niiden määrä on kasvanut. Palotiedot tarkemmin ylös Syksyllä 2009 linja-autopalojen ennaltaehkäisyryhmä käynnisti projektin, jonka tavoitteena oli tutkia kaikki Suomessa vuonna 2010 sattuneet bussipalot. Savu vaihtuu lieskoiksi. Palontutkijat hakivat tietoa muun muassa tilastojärjestelmä Prontosta. Paitsi ei tällä kertaa. Se olisi ollut vaikea arvata. Samaa mieltä on projektiryhmässä oleva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Tuomas Pälviä. Tulipaloista raportointi on parantunut, mutta kehitettävää on edelleen. Linja-autopalojen raportointi saatava tarkemmaksi Lisääntyneistä bussipaloista selvitty osin tuurilla Teksti: Sari Järvinen Kuvat: Olavi Keränen, Martti Kainulainen/Lehtikuva. Lehdessä lukee vain, että bussi paloi. – Osasta onnettomuuksia ei lue mitään
Pyörän seutu on toinen linja-autojen syttymiskohta. Se selittyy osin linja-autojen Porin Ulasoorissa linja-auton moottoritilassa syttyi palonalku kesken ajon elokuun lopussa. Evakuointi on tärkeintä, sillä palon sammutus on vasta toisella sijalla. Pelastustoimessa olisi hyvä merkitä muun muassa kuinka kauan sen tulo paikalle kesti. – Pohjoismaisissa linja-autoissa on savutunnistimet moottoritilassa. Määrä kasvoi Kun myrkyllisiä kaasuja pääsee sisätilaan, matkustajilla on pari minuuttia aikaa poistua. 8/2012 31 Linja-auto palaa erittäin hyvin sytyttyään, sillä muun muassa istuimista, verhoiluista ja matoista löytyy palavaa materiaalia. – Sen näkee paikan päällä parhaiten. Yksityiskohtia pitäisi kirjata tarkemmin ylös, Pälviä kannustaa. Kumi palaa voimakkaalla liekillä ja nuolee pahimmillaan tiensä sivuikkunasta sisään. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen mukaan palo sai alkunsa auton moottoritilasta, mutta tarkempaa syytä ei vielä maanantai-iltana tiedetty. Minulla ei ole tilastotietoa niiden toiminnasta, mutta eivät ne aina ole kunnossa, Intosalmi arvioi. Linja-auton moottoritilassa syttyi tulipalo Itä-Pasilassa Helsingissä elokuun puolivälissä. 8/2012 31 Pronton kautta löytyviä PDF-lomakkeita palautuu kohtuullisen heikolla menestyksellä. Onnettomuuspaikka sijaitsee Karkkilan pohjoispuolella, Kovelonkulmassa.. Tilausajoissa tulipaloja sattui neljäsosa, samoin kuin linjaliikenteessä olevilla, Intosalmi kertoo. joulukuuta 2008. Kuusi ihmistä loukkaantui, kun eläkeläisiä lomalta Virosta kotiin kuljettanut bussi syttyi palamaan valtatie 2:lla Karkkilassa maanantai-iltana. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Jos jarru on jumissa, rengas lämpenee. Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen Mika Orava tutkii turmabussin moottoria Karkkilassa 15. Vuonna 1996 roihahti 21 bussia, vuonna 2009 jopa 77. Kaupunkibussien lukumäärä oli noin puolet kaikista linja-autopaloista. Mukaan olisi hyvä laittaa tietoja autosta, vähintään rekisterinumero. Kuljettaja ajoi huoltoasemalle, evakuoi matkustajat ja sammutti palon jauhesammuttimella. – Pysäkkiliikenteen takia bussit ovat kovilla kaupungissa. Ei niistä paljon näe, Intosalmi toteaa. Useimmiten bussi palaa kaupunkiajossa, todennäköisimmin pääkaupunkiseudulla. Kiihdytyksiä ja jarrutuksia on paljon. Kuljettaja sammutti palon jauhesammuttimella ja ohjasi ihmiset ulos. Vain kolmesti ensimmäinen havainto alkavasta tulipalosta saatiin palovaroitinjärjestelmän avulla. Olen käynyt korjaamolla, mutta siellä laturit on jo purettu. – Linja-autopalo on vakava hälytys, jota tullaan sammuttamaan isolla porukalla. Mitä sammutettiin ja mistä palo lähti. Jos palokunta ei olisi sammuttanut paloa, jäljellä olisi vain rautakehikko. Nenä tekniikkaa tehokkaampi Trafin julkaisussa 11/2012 Bussipalot Suomessa 2010–2011 todetaan 70 palon eli yli 2/3:n linja-autopalosta havaitun savun perusteella. Paljonko matkustajia linja-autossa oli ja kuinka he pääsivät ulos. Kukaan ei loukkaantunut ja pelastuslaitos varmisti vielä tilanteen
Vuoden 2002 jälkeen määrä on ollut keskimäärin 58 tulipaloa 10000 rekisteröityä bussia kohti. Sammutusaukko voi olla moottoritilan, akkutilan tai lisälämmittimen luukussa. 32 8/2012 määrän kasvulla, sillä samana ajankohtana niiden määrä Tilastokeskuksen tilastossa oli kasvanut 4784:llä. Nyt projektiryhmä laatii uusia, konkreettisempia. – Meidän suosituksemme eivät ole sitovia. Vuosina 1996–2002 sattui 10000 linja-autoa kohti 63 paloa. Bussi oli matkalla Paimiosta Turkuun. Heidän pakolliseen viiden vuoden välein tapahtuvaan direktiivikoulutukseensa pitäisi lisätä palonhallintaja palontorjuntakoulutusta, Intosalmi sanoo. Viimeisin tänä vuonna palamaan syttynyt linjaauto joutui keskeyttämään matkansa Turussa Uudenmaantiellä.Lokakuun alussa tapahtuneessa bussipalossa kaikki noin viisikymmentä matkustajaa sekä kuski ehtivät ulos bussista, eikä henkilövahinkoja sattunut. Se on selkeä haaste, Pälviä pohtii. Bussi oli jo ilmiliekeissä palomiesten päästessä paikalle. Matkustajien joukossa oli muun muassa koululaisia. Mistä löytyy sammutusaukko. – Kaikilla palomiehillä ei välttämättä ole siitä tietoa. 32 8/2012 Linja-autojen tulipalojen alkulähde vuosina 2010–2011 (%) Moottoritila 50 Jarru 13 Lisälämmitintila 10 Rengas 7 Ohjaamo 7 Matkustamo 2 Matkatavaratila 1 Lähde: Bussipalot Suomessa 2010–2011: Esa Kokki, Pelastusopisto. Pelastusviranomaisten näkemyksen palon syttymispaikka on matkustajatilaa alempaa. Syttymissyytä tutkitaan. Kahvikupin kokoinen muovinen suoja otetaan pois, ja sen alla olevaan reikään laitetaan sammutusaine. Parhaimmillaan säästytään moottoritilan luukun avaamiselta, jolloin lieskat eivät lyö sammuttajaa vasten kasvoja eikä palo saa lisää happea. Vanhemmista malleista sitä ei löydy, ja uusissakin se on vain osassa, linja-autopalojen ennaltaehkäisyryhmässä mukana ollut Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomestari Heikki Harri toteaa. Uudet suositukset Edellisen kerran Onnettomuustutkintakeskus antoi suositukset linja-autopalojen vähentämiseksi vuonna 2002. Jos bussi on huollon takia pois käytöstä, se on yrittäjän kukkarosta pois. Matkalla hälytyspaikalle voi palauttaa mieliin bussipalon erityispiirteet kuten sen, missä moottorin sammutusluukku sijaitsee. – Alalla on kova kilpailu ja linja-autot ovat kovassa käytössä. Kun rekisteröidyt bussit suhteuttaa palojen määrään, tilanne oli hieman parantunut. Oleellista linja-autopalojen ehkäisyssä on kannustaa yrittäjiä huoltamaan kulkuneuvonsa säännöllisesti. Linja-autonkuljettajilla on iso osuus tulipalojen alkusammutuksessa ja evakuoinnissa. Vaikka linja-auto palaa Suomessa keskimäärin kerran viikossa, kaikkien palomiesten kohdalle bussipaloa ei ole sattunut kertaakaan uran aikana. Joskus saattaa jäädä joku huolto tekemättä
Raadin toimintaa onkin syytä juhlistaa; onhan se edistänyt monin tavoin paloturvallisuuteen liittyvää tutkimusja kehittämistoimintaa vuosikymmenien saatossa. Työn tuloksista olemme saaneet nauttia esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävillä Palotutkimuksen päivillä. Jos organisaatiosi on kiinnostunut Palotutkimusraadin toiminnasta, ota ihmeessä yhteyttä palotutkimusraadin asiamies Esko Kaukoseen (esko.kaukonen@pelastusopisto.fi) tai palotutkimusraadin puheenjohtajaan Teija Mankkiseen (teija.mankkinen@spek. Professori vastaa oman alansa perusja jatko-opetuksesta ja niiden kehittämisestä. Toiveissa on, että professori aloittaa tehtävässään vielä juhlavuoden aikana. Vastaavanlaisia tilaisuuksia ei ole Suomessa muita, mikä on näkynyt hyvin myös osallistujakunnassa. 2000-luvulla aloitettiin myös systemaattisempi palotutkimustoiminnan kehittämistyö. klo 13–16 Dipolissa. 8/2012 33 Vieraanamme Kirjoittaja Teija Mankkinen on Palotutkimusraadin puheenjohtaja ja tutkimusja kehittämispäällikkö SPEKissä 30-vuotiaan Palotutkimusraadin toive toteutuu – professori aloittaa juhlavuonna P alotutkimusraati juhlii ensi vuonna 30-vuotista taivaltaan. Erityisen suuren työn rahoituksen hankkimisessa teki Pekka Nurro, joka käytännössä keräsi teollisuudelta puolet tarvittavasta rahoituksesta. Palkinto pitkästä työstä: paloturvallisuustekniikan professuuri Palotutkimusraadin ja sen johtokunnan jäsenten pitkäjänteisen uurastuksen tuloksena Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitokselle perustettiin Suomen ensimmäinen paloturvallisuustekniikan professorin tehtävä, joka julistettiin haettavaksi syyskuussa 2012. Tavoitteenamme on aikaansaada tiivis paloturvallisuuteen liittyvien käytäntöjen ja tutkimusja kehittämistoiminnan vuoropuhelu ja sitä kautta vahvistaa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta. Palotutkimusraadin tavoitteena onkin vahvistaa asiantuntijaverkostoaan entisestään. Myös Raadin pitkäaikainen uurastus Suomen ensimmäisen paloturvallisuustekniikan professuurin eteen palkittiin. Palotutkimusraadin tarkoituksena on laaja-alaisen yhteistyön kautta edistää ja kehittää palotutkimusta Suomessa muun muassa selvittämällä tutkimustarpeita, seuraamalla alan kansainvälistä tutkimusta ja osallistumalla sitä koskevaan yhteistyöhön, tekemällä aloitteita tutkimusprojektien käynnistämiseksi, tiedottamalla sekä avustamalla tutkimusten toteuttamisessa ja tutkimustulosten soveltamisessa käytäntöön. Palotutkimusraatiin kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsentä: Finanssialan Keskusliitto ry, Palosuojelun Edistämissäätiö, Pelastusopisto, Sisäasiainministeriön pelastusosasto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, Teräsrakenneyhdistys ry, TUKES, VTT sekä Ympäristöministeriö. Yksi tärkeimmistä Palotutkimusraadin toimintamuodoista on ollut erilaisten tutkimusja kehittämisprojektien toteuttaminen ja edistäminen. Lisäksi professorin edellytetään kehittävän vahvasti paloturvallisuuden tutkimusta kansallisella tasolla. Yksi pitkäkestoisimmista (ja ehkä vaativimmista) projekteista on ollut paloturvallisuusalan professuurin aikaansaaminen. Vuosien kuluessa projektien määrä on vaihdellut, samoin projektien laajuus ja sisältö aina ontelopaloista paloturvallisuuden edistämiseen ja tilastointiin. Toisen puolen Palotutkimusraati haki ja sai avustuksena Palosuojelurahastolta. Toimintaympäristö muuttuu ja palotutkimus sen mukana. fi). Palotutkimuksen ideointi-iltapäivä järjestetään 19.11. Tietoa on nykyään saatavissa paljon, mutta ongelmana on tiedon luotettavuus ja pirstaleisuus. Professorin tehtävänä on myös paloturvallisuustekniikan kehittäminen kansainvälisesti arvostetuissa tutkimusohjelmissa sekä rakennustekniikan laitoksen tutkimusprofiilin vahvistaminen kytkemällä siihen muita paloturvallisuustekniikkaan läheisesti liittyviä tutkimusaloja. Myös asioiden muutosvauhti edellyttää usein nopeita ratkaisuja, joiden ratkaiseminen edellyttää laaja-alaista tietopohjaa ja yhteistyötä. Tutkimusja kehittämisprojektien ohella Palotutkimusraati on järjestänyt joka toinen vuosi kaksipäiväiset Palotutkimuksen päivät, joilla on esitelty paloturvallisuuteen ja -tutkimukseen liittyviä tutkimushankkeita. Päiville ovat osallistuneet yhtä lailla viranomaiset, tutkijat kuin yrityspuolenkin edustajat. Tilaisuus on maksuton ja siihen ovat tervetulleita kaikki paloturvallisuudesta ja -tutkimuksesta kiinnostuneet tahot. Tämä tarkoittaa myös uudenlaisia toimintamuotoja. Mikä ihmeen palotutkimusraati. Haluamme, että Palotutkimusraati palvelee aidosti jäseniään ja yhteiskuntaa tuottamalla sellaista tietoa, joka edesauttaa paloturvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisua – tai parhaassa tapauksessa estää niiden syntymisen. Mihin suuntaan palotutkimusta tulisi kehittää. Kehittämisen lähtökohtana on, että toiminnan vahvuus syntyy ennen kaikkea eri näkökulmien ja kokemusten yhdistymisestä: monta silmäparia näkee enemmän kuin yksi varsinkin, kun asiaa tarkastellaan vielä eri lähtöoletuksista käsin. Raadin toiminta rahoitetaan pitkälti jäsenmaksuilla sekä Palosuojelurahaston avustuksilla. Kerromme mielellämme lisää!. Professuurin tutkimusalue käsittää tulipalojen ehkäisyyn, hallintaan ja vaikutusten rajoittamiseen liittyvän tutkimuksen. Raati tarjoaa verkoston, jossa käytännön paloturvallisuustyötä tekevät viranomaiset, järjestöt ja yritykset sekä alan tutkijat voivat yhdessä keskustella paloturvallisuuteen ja -tutkimukseen liittyvistä asioista ja niiden kehittämisestä. Palotutkimusraadin vahvuus syntyy laaja-alaisesta paloturvallisuuteen ja -tutkimukseen liittyvästä asiantuntijuudesta. Palotutkimusraati haluaakin haastaa kaikki paloturvallisuudesta ja palotutkimuksesta sekä niiden kehittämisestä kiinnostuneet tahot keskustelemaan ja ideoimaan palotutkimukseen liittyvän toiminnan tulevaisuutta ja kehityssuuntia
Tutkimusaihe alkoi kirkastua Saukkosen toimiessa työssään sopimuspalokuntalaisten kanssa. Nykyisen lainsäädännön mukaan tässä tilanteessa sopimuspalokuntalaisella ei olisi esimerkiksi oikeutta käyttää uima-altaan tai kaivon vettä sammutusvetenä. Kun valmistuin Laureasta 2003, tein vartijoiden koulutusmateriaalin opinnäytteenä ja jo silloin toimivaltuusasiat olivat esillä, Saukkonen sanoo. Uuden pelastuslain yhteydessä toimivaltuuksia oli karsittu, eikä asiasta ollut keskusteltu ääneen. On tavallista tai ainakin mahdollista, että kenelläkään lähtijöistä ei ole yksikönjohtajakoulutusta. Vastaavuuksia löytyi myös järjestyksenvalvojiin sekä kalastuksenvalvontaan. – Meillä ei Suomessa ole pelastustoimen juridista tutkimusta. Vasta äskettäin uudistettua pelastuslakia pitäisi hänen mielestään tältä osin tarkistaa. Esimerkkinä Saukkonen mainitsee tulipalon, johon P3 ei pääse paikalle ja sopimuspalokunta lähtee hälytykseen. Laki rajoittaa toimintaa Ensisilmäyksellä Saukkosen työ vaikuttaa vain lainsäätämiseen liittyväksi taustatiedoksi. Saukkonen pohtii, kuinka voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi omaisuuden tuhoamisesta näkemättä tilannetta itse. L änsi-Suomen Pelastusalan liiton koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen on hallinto-oikeuden alaan kuuluvassa opinnäytteessään tutkinut sopimuspalokuntalaisen asemaa julkisen vallan käyttäjänä. Turvallisuus on yhdenlainen ”superperusoikeus”, joka antaa oikeutuksen lähes rajoittamattomaan vallan käyttöön. Tutkimuksen mukaan useat pelastuslain kohdat kaipaisivat tarkennuksia. Jouduin tukeutumaan tutkielmassani muihin lakeihin, kuten lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista. Edelleen lainsäädännön mukaan on mahdollista, että P3 ottaa johtovastuun viranomaisverkkoa apuna käyttäen näkemättä pelastustilannetta lainkaan ja joutuu tällöin käyttämään toimivaltuuksiaan ”etänä”. Toimivaltuusasiaa ei ollut katsottu myöskään riittävästi uudistuneen perustuslain valossa, eikä huomioitu sitä, että sopimuspalokuntalainen on yksityinen henkilö käyttäessään toimivaltuuksia. Yhteys johtaa kokonaisvastuuseen Saukkonen muistuttaa, että pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen Johanna Saukkonen tutki sopimuspalokuntalaisen asemaa julkisten vallan käyttäjänä Lain suoma toimivaltuus ontuu Teksti: Brita Somerkoski Kuva: Klaus Somerkoski. Pelastustilanteessa voidaan joutua tekemään päätöksiä, jossa toisen omaisuutta tuhotaan ja toisen suojellaan. Lain mukaan sopimuspalokuntaan kuuluva tilapäinen pelastustoiminnan johtaja voi johtaa tilannetta, kunnes viranhaltija ottaa tilanteen johdettavakseen. 34 8/2012 Lain suoma toimivaltuus ontuu asiaa tutkineen Johanna Saukkosen mielestä, kun sopimuspalokuntalainen joutuu tilanteen ensi hetken johtajaksi. Julkisen vallan käytön perusteluna pelastustoiminnassa on muun muassa ihmisten ja heidän omaisuutensa suojaaminen. Toimivaltakysymykset saavat kuitenkin pelastustilanteessa hyvin käytännöllisiä muotoja
Mitä pitäisi tehdä. – Kävin äskettäin aiheesta keskustelun sisäasiainministeriön edustajan kanssa, joka huomautti, että ministeriön tarkennus ilmenee toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta ja sopimuspalokuntalainen voi johtaa tilannetta vain poikkeustilanteessa. Silloin yksilö voi luottaa viranomaistahoon ja hänen asiantuntemukseensa. Pelastuslaissa on useita pykäliä ja jokaista pykälää ei voida pohtia yhtä perusteellisesti. Saukkonen toteaa, että pelastusalan tutkimuspolku on vasta alussa, mutta asiaan tarvitaan alan tahtotila kiinnostua asiasta; intressiryhmiä on monia: yksityisen kansalaiset, vakuutusyhtiöt, sopimuspalokunnan toimijat, ministeriö, kolmas sektori ja pelastusviranomaiset. Hän pitää tutkielmaansa avauskeskusteluna juridisen tutkimuksen tarpeesta ja asiantuntijuuden vahvistamisesta pelastusalalla. Tällaista mainetta tuskin kukaan pelastustoimessa työskentelevä toivoo. Saukkonen toteaa, että pelastustoimen tulee pysyä hereillä yhteiskunnan ja perustuslain muuttuessa ja myös reagoida näihin muutoksiin. Saukkonen, Johanna 2012.Sopimuspalokuntalainen julkisen vallan käyttäjänä. On tärkeää, että lain laadintaan osallistuvat ne tahot, joilla on paras asiantuntemus lain laadinnasta, perustuslain vaikutuksesta lain sisältöön ja alan substanssista. Saukkonen kertoo, että omissa opinnoissaan vanha pelastuslaki oli luennolla esimerkkinä huonosti valmistellusta laista epäjohdonmukaisuutensa, ristiriitaisuutena ja vaikeaselkoisuutensa vuoksi. Pelastusalalla on lisäksi määrittelemättä paljon käsitteitä. Johanna Saukkosen perheeseen kuuluu avomiehen lisäksi kaksi poikaa ja liuta eläimiä. Pelastustoimi on ollut juuriltaan käytännön toimintaa. Oikeustieteellinen tiedekunta. Tällä hetkellä lainsäädännössä mainitaan minimivaatimuksena pelastustoimintaan osallistuvalta sammutustyökurssin suorittaminen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suuret myrskyvauriot, joissa P3:a ei ole mahdollista saada Virvellä kiinni. Tulisi myös määritellä kenen vastuulla vapaaehtoisten koulutusjärjestelmä on. Turun yliopisto. Näin ollen viranomaisten on otettava vastuu, annettava käskyt sekä johdettava jatkossa etänä ja kantaa vastuu käskyistä ja päätöksistä.Sopimuspalokunnat toteuttavat käskyt ja lähtökohtaisesti aina kun käytetään julkista valtaa, sen tekee pelastusviranomainen. Moniin virkoihin on koulutusvaatimukset, jotta oikeusvarmuuden peLänsi-Suomen Pelastusalan liiton koulutuspäällikkönä toimiva Johanna Saukkonen, 35, on työskennellyt aikaisemmin palotarkastajana Helsingin pelastuslaitoksella. – Silloin, kun koulutus on osa ammattilaisuutta tai asiantuntijuuden prosessia, jossa ihminen tietää, mitä tekee. Saukkonen harmittelee, että mukava tutkimuksellinen prosessi päättyy hänen osaltaan. Kuva: Matti Kemppainen.. Toimivaltuuksia rajatessa ei ole ollut tietoa, mitä käytännön pelastustoiminta on. – Minusta on hyvin erikoista, että kokonaisuus on tällainen. Tällöin voi tilapäinen pelastustoiminnan johtaminen tulla ylipäätään kysymykseen. Tämä ei kuitenkaan vähennä osaamisen tarvetta. Aiemmin kunnallisen järjestelmän aikaan toimivaltuusasia oli huomattavasti yksiselitteisempi, kun kunnan oma päällystöviranomainen oli lähdössä keikoille aina mukaan, Saukkonen sanoo. riaate täyttyy. Lain ongelmakohdat avoimeen tarkasteluun – Tähän uuteen lakiin liittyviä ongelmakohtia pitäisi pohtia perusteellisesti ja avoimesti. Suomessa ei varmastikaan hyväksyttäisi esimerkiksi kolmannen sektorin vapaaehtoisia kodinturvajoukkoja, jotka käyttäisivät poliisin toimivaltuuksia. – Matkan varrella löysin itsestäni pienen tutkijan, jota en uskonut olevan olemassakaan, Saukkonen sanoo. Jokainen poliisi on valtion virkamies, joka käyttää poliisin toimivaltuuksia ja vastaa tekemistään päätöksistä. Pro gradu -tutkielma. Hallinto-oikeus. 60 tunnin sammutustyökurssi ei sisällä sanaakaan toimivaltuuksista. Laissa taas todetaan, että toimivaltuuksia saa käyttää, ”kunnes pelastusviranomainen ottaa tilanteen johtaakseen.” Saukkonen kysyy, ovatko P3:t tietoisia, että suunnitteluohjeen mukainen johtamisjärjestelmä tarkoittaa, että yhteyden saatuaan he myös ottavat tilanteesta kokonaisvastuun ja joutuvat tekemään kaikki päätökset. Saukkonen ehdottaa, että hälytystoimintaan osallistuvalla pitäisi olla koulutus toimivaltuuksista, jotka on määritelty tarkoin. Koulutuksen sisältöjä uudistettava Saukkonen on huolestunut myös koulutusvaatimuksista pelastusalalla. Lisäksi Saukkonen ehdottaa, että sammutustyön kurssin sisältö pitäisi määritellä, erityisesti koulutuksen laajuuden osalta ja kurssin järjestäjän osalta. Saukkonen ymmärtää pelastustoimen resurssien rajallisuuden. He ilmoittivat tarvitsevansa muun muassa kaluston ja sammutusaineiden käyttöönotto-oikeutta ja ottavansa myös jatkossa niitä käyttöön, oli toimivaltuutta tai ei. 8/2012 35 mukaan tilapäisen pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, kun viranomaiseen ei vielä ole saatu yhteyttä. Tällä hetkellä vastuu kaatuu aluepelastuslaitoksille, koska lain mukaan laitos vastaa siitä, että henkilöllä on riittävä koulutus. Toimivaltuutta syytä pohtia – Ainakin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sopimuspalokuntalaiset ovat käyttäneet toimivaltuuksia väärin viime heinäkuun jälkeen. Ehkäpä tältä osin toimivaltuusasia tulisi pohtia uudelleen. Tällainen on juuri toimivaltuuksiin liittyvä ”ottanut johtaakseen” -sanapari, joista Suomessa voi olla 22 erilaista määritelmää pelastusalueilla, Saukkonen sanoo. johanna.saukkonen@lspel.fi Yksikönjohtaja Jouko Ojala johti onnistuneesti sammutustyön alkuvaiheita uusiorenkaita valmistavan yrityksen tulipalossa Kestilässä vuonna 2005. Yksikönjohtajakurssin materiaalissakin on vanhentuneet sisällöt ja toimivaltuudet voidaan kouluttaa aivan väärin. Koulutusvaatimukset pitäisi ehdottomasti määritellä tarkemmin, Saukkonen sanoo. – Toimivallan rajaus sopimuspalokuntalaisen osalta oli sinänsä erittäin hyvä ja tarpeellinen asia, koska silloin poistettiin laista toimivaltuus ”ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.” Tämä lauselma antoi lähes rajattomat toimivaltuudet. Kun toiminta on vapaaehtoista, koulutuksen pitäisi olla mahdollisimman helposti saatavilla olevaa. Vapaa-ajalla hän harrastaa metsässä liikkumista, vanhan maatilan remontointia ja sisustamista. Hän vertaa pelastustoimen tilannetta poliisien lainsäädäntöön. Tämä nimi ei kerro kurssin sisällöistä, laajuudesta tai järjestäjästä mitään
Lusan mukaan 70 prosenttia palomiehistä pystyi työskentelemään vanhuuseläkeikään asti. Verkoston kautta voidaan esimerkiksi tiedottaa pelastuslaitosten kokemista varusteongelmista. Lisäksi mukana oli STM:n työsuojelujaoksen sekä työterveyslaitoksen edustajia, Lehtonen kertoo. Uusille urille Ensimmäisen neuvottelupäivän keskeisiä teemoja olivat palomiesten ikääntyminen ja työssä selviytyminen, palomiesten urapolut sekä työolosuhteiden terveellisyyteen liittyvät kysymykset. Neuvottelupäivien välillä yhteyttä pidetään aktiivisesti puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Työturvallisuuslaitoksen tutkija Sirpa Lusa esitteli otantatutkimuksen tuloksia palomiesten työkyvystä ajanjaksolla 2001– 2010. – Tutkimustulosten mukaan sairauspoissaolot ja työhön liittyvät haitat ovat vähentyneet vuosikymmenen aikana merkittävästi. Pilotti järjestettiin Jyväskylän keskuspaloasemalla lokakuun alussa. Työturvallisuusasioihin perehtynyt Juha Höök luennoi päivillä.. Idea poiki pelastuslaitosten työturvallisuuden neuvottelupäivän. Merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt olivat polven nivelrikko, lannerangan välilevysairaus, masennus ja pitkäaikaiset iskeemiset sydänsairaudet, kuten sepelvaltimotauti. Nyt ylin pelastusjohto on sitoutunut työterveyteen liittyvään yhteistyöhön, joten tästä on hyvä jatkaa, Koskinen toteaa. Palomiesten työurien pidentämiseksi on lähdetty kehittämään Työturvallisuutta yhteisvoimin Teksti: Tuomas Lehtonen Kuvat: Marko Lehtonen Keski-Suomen pelastuslaitos ideoi Suomen pelastuslaitosten yhteisen työturvallisuuden neuvottelupäivän. Sekä Lehtonen että neuvottelupäivän puheenjohtajana toiminut, Jyväskylän kaupungin työturvallisuuspäällikkö Veijo Koskinen olivat tyytyväisiä päivän antiin. Verkostoitumisen avulla parannetaan pelastuslaitosten välistä työturvallisuusviestintää ja kehitetään alan työolosuhteita. – Ensimmäiseen tapahtumaan osallistui 25 työturvallisuusvaltuutettua ja työturvallisuuspäällikköä 12 pelastuslaitokselta. Näin työturvallisuutta voidaan parantaa ennalta ehkäisevällä toiminnalla. 36 8/2012 K eski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen ja työturvallisuusvaltuutettu Marko Lehtonen pohtivat mahdollisuuksia parantaa Suomen pelastuslaitosten yhteistyötä työturvallisuuskysymyksissä. Ennenaikaisen eläköitymisen syynä olivat useimmin tukija liikuntaelinsairaudet. – Tarvetta tällaiselle tapahtumalle on ollut. Tarkoituksena on tehdä päivästä pysyvä käytäntö. Miehille heräsi ajatus valtakunnallisesta tapahtumasta, joka kokoaisi Suomen pelastuslaitosten työturvallisuudesta vastaavat henkilöt saman pöydän ääreen. Miesten toiveena on, että neuvottelupäivä järjestetään jatkossa joka vuosi. Tällä toimintamallilla voimme pureutua aikaisempaa paremmin paloalan operatiivisiin haasteisiin. Osaltaan tähän on vaikuttanut palolaitosten autoritaarisuuden väheneminen, työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen ja kehittyneempi tapa purkaa traumaattisia tilanteita, Lehtonen luettelee
Pienistä ei ole kitisty. Nyt altistumisaikoja pyritään lyhentämään, Koskinen selventää. – Työturvallisuus ei ole enää niin aliarvostettua. – Paloalalla on aiemmin hyväksytty työn vaarat. www.lamor.com Pelastusalan ensimmäinen yhteinen työturvallisuuden neuvottelupäivä järjestettiin lokakuun alussa Jyväskylän keskuspaloasemalla. Tätä asiaa ei ole kuitenkaan huomioitu suunniteltaessa vuosi sitten valmistunutta Jyväskylän keskuspaloasemaa. Uusien paloasemien tilasuunnittelussa olisi tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi tilojen alipaineistukseen, jotta haitalliset hiukkaset pystytään tehokkaasti eristämään. Suomen lisäksi meillä on tuotantoa myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa. – Palomiesten varusteet ovat laadukkaita ja suojaavat hyvin. Koulutuksen myötä on kuitenkin herätty tiedostamaan alan vaarat ja vaikuttamaan niihin, Lehtonen sanoo. Tämä on ollut miehisten miesten ala. Keskusteluissa ovat mukana työntekijän lisäksi vähintään kaksi työterveyden edustajaa, pelastuslaitoksen koulutusja henkilöstöpalvelun edustajat sekä paloaseman päällikkö tai palomiehen esimies. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Työntekijälle voidaan järjestää uusissa tehtävissä vaadittavaa koulutusta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tai Jyväskylän aikuisopistossa. Puhdas paloasema, terveempi palomies Yksi päivän keskeisistä teemoista oli paloasemien terveellisyys työympäristönä. – Säkitämme likaiset varusteet jo operaatiopaikalla, eikä niitä tuoda enää lainkaan aseman sisätiloihin, Lehtonen sanoo. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset pelastuslaitoksen koulutusja konsultointitehtävät. Sairausloman pitkittyessä uran jatkamismahdollisuuksia mietitään yhdessä viisihenkisen tiimin voimin. Tarkoituksena onkin ottaa oppia lahden takaa. 8/2012 37 Your oil spill solution expert Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com YYYYYooouurr oiill sppiillll Lamor Corporation Urakoitsijantie 12 06450 Por oo Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Pelastustieto on myös Facebookissa. KeskiSuomen pelastuslaitoksen koulutusmestari Reijo Hirvi esitteli Keski-Suomessa käytössä olevaa mallia työurien pidentämiseksi. – Laitoksemme sisältä on löytynyt korvaavaa työtä viidelle henkilölle. Koskisen ja Lehtosen mukaan Ruotsissa ollaan paloaseman puhtaudessa Suomea pidemmällä. Viimeisten 10 vuoden aikana välineet ja olosuhteet ovat parantuneet merkittävästi, lisää Koskinen. Koskisen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pyritään estämään palopaikalla varusteisiin tarttuvien haitallisten partikkelien kulkeutuminen paloaseman miehistötiloihin. Esimerkiksi työterveyslaitoksen ylläpitämässä ASA-rekisterissä ei ole mainittu lainkaan palomiehiä. Toimintamme on globaalia. Meillä on useita sellaisia tehtäviä, joissa palomiehen taustasta on runsaasti hyötyä. Tarvittaessa työntekijä voi kouluttautua uusiin tehtäviin pelastuslaitoksen sisällä tai siirtyä muihin tehtäviin kaupungin organisaatiossa. Ongelmana on kuitenkin se, että haitalliset pienhiukkaset ovat kulkeutuneet varusteiden mukana paloasemille. Paloalan töiden aiheuttamaa biologista ja kemiallista rasitusta ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu, eikä asiaan ole ylipäätään kiinnitetty erityistä huomiota. ”Tykkää” niin pysyt ajan tasalla! Osallistu keskusteluun myös lehdessä: toimitus@pelastustieto.fi. Koskisen mukaan varustehuollon järjestämiseksi joudutaankin tekemään erikoisratkaisuja, esimerkiksi suunnittelemaan kulkureittejä ja järjestämään saastuneiden varusteiden puhdistukseen sopivat tilat. Työntekijälle voidaan järjestää tarvittavaa kuntoutusta, hänen työtään voidaan keventää ja työpäiviä voidaan lyhentää. uusia urapolkumalleja. ASArekisterissä mainitaan, millaisille syöpää aiheuttaville aineille ja menetelmille eri ammateissa altistutaan. Lähtökohtana uusiin tehtäviin siirtämiselle on työntekijän kokemus, osaaminen ja motivaatio sekä työyhteisön tarve. Pelastusopiston opettajat tosin ovat jo rekisterissä. Työnteon rajoittuessa hän on siirtynyt ylipalomiehen tehtävästä pelastuslaitoksen koulutusvastaavaksi. Hirvi itse on hyvä esimerkki onnistuneesta urapolkumallin hyödyntämisestä. Varusteita on säilytetty miehistötiloissa ja palomiehet ovat altistuneet pitkäaikaisesti näille partikkeleille. Yksi urapolkulainen on esimerkiksi sijoittunut turvallisuusviestintään, Lehtonen kertoo
Asianmukainen palokatko toisesta kerroksesta kolmanteen kerrokseen johtaneessa kaapeliroilossa olisi estänyt palon ja savun leviämisen kolmanteen kerrokseen, jolloin aiheutuneet vahingot olisivat olleet pienemmät. Yksi tilassa olleista hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksiköistä ylikuumeni potilaspaikoilla vioittuneiden ja oikosulkuun menneiden hoitajakutsuhälyttimien liitosjohtojen liittimien takia. T utkimuksessa suositellaan myös sosiaalija terveysministeriötä huolehtimaan sairaanhoitopiirien, kuntien ja yksityisten toimijoiden hallinnoimien hoitoja huoltolaitosten rakenteellisesta turvallisuudesta. Palo pääsi näin myös kolmannen kerroksen alaslasketun katon yläpuoliseen tilaan käytävällä olevan kaapin takaa. Kunnossapito-ohjelmaa tehtäessä tulisi huolehtia muun muassa siitä, että palokatkot, sähköja kaasujärjestelmät sekä esimerkiksi poistumisteiden ja hissikuilujen ylipaineistusautomatiikka ovat asianmukaiset. Pelastustoiminnan sujuvuutta edesauttaisi Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan se, että hoitoja huoltolaitoksille laadittaisiin kohdesuunnitelma. Kerroksessa oli vain muutama potilas, joten tilanne oli rauhallinen. Pystysuunnassa palo-osastojen raja menee kerrosten välissä, joten kaapeliroilossa olisi pitänyt olla toimivat palokatkot. Kyseinen vika oli ainoa aamulla sähkölaitteissa ilmennyt vikatilanne. Savu levisi koko rakennukseen hissikuilun, porraskäytävien, ilmanvaihdon ja läpivientien kautta. Lopulta käyttöpäivystäjä sai hälytyksen loppumaan. Tämänkin jälkeen järjestelmän toiminnassa esiintyi häiriöitä. Tulipalo syttyi viime vuonna 2. Aamulla ensiapupoliklinikalla sairaalan toisessa kerroksessa toiminta oli normaalia eivätkä käytävällä kulkeneet henkilöt havainneet tavallisesta poikkeavaa. 38 8/2012 Turun yliopistollisen keskussairaalan vuoden takaista tulipaloa tutkinut Onnettomuustutkintakeskus toteaa suosituksissaan, että ympäristöministeriön tulisi yhdessä sosiaalija terveysministeriön kanssa ryhtyä toimenpiteisiin hoitoja huoltolaitosten tilojen suojaamiseksi automaattisella sammutusjärjestelmällä. Ensimmäinen yksikkö viidessä minuutissa Ensimmäinen pelastusyksikkö saapui kohteeseen noin viidesTYKS:n palotutkinta suosittaa hoitolaitosten sprinklaamista. Kolmanteen kerrokseen palo pääsi leviämään sähkökaapeleiden kaapeliroilossa, jossa ei ollut merkkejä palokatkosta. Savun leviämisen takia koko rakennus teho-osastoa lukuun ottamatta evakuoitiin. Kutsuhälytystä testattaessa hälytys jäi päälle, eikä sitä saatu tavanomaisin toimenpitein kuitattua. Kohdekohtaisen riskianalyysin perusteella vastesuunnittelussa tulisi huomioida evakuointiin tarvittavan pelastushenkilöstön määrä. Savu levisi nopeasti kerroksessa väliovien yläpuolella olevien sähköjohtojen ja muiden talotekniikan läpivientien kautta. Sama roilo johti savua myös alaspäin ensimmäiseen kerrokseen. syyskuuta sairaalan toisessa kerroksessa ensiapupoliklinikan käytävän alas lasketun katon yläpuolisessa tilassa. Tulipalo levisi kolmanteen kerrokseen pitkin sähkökaapeleiden roiloa, jossa oli toimimaton palokatko. Noin kello 4 kaksi hoitajaa kytki käytävän varrella sijainneen huoneen potilaspaikalle tulleelle potilaalle hoitajakutsujärjestelmän hälytysohjainta sekä testasi sen toimintaa
Suurin osa automaattisista paloilmoituksista on erheellisiä ja se voi vaikuttaa paikalle hälytettävien voimavarojen suunnittelussa. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos. sä minuutissa hälytyksen saatuaan. Hieman myöhemmin palomiehet ilmoittivat, että samassa kerroksessa olevaa osastoa ei tarvitse evakuoida, jos savunpoisto saadaan toimimaan. Evakuointia vaikeutti paikallistuntemuksen puute evakuointireittien määrittämisessä ja etenkin savun leviäminen ensimmäiseksi määrätylle evakuointireitille. Palomestari lähetti kaksi palomiestä tarkastamaan yläpuolisia tiloja, mikä on normaali toimenpide. Kolmannen kerroksen vuodeosaston kävelevät potilaat siirrettiin noin kymmenessä minuutissa huuhteluhuoneeseen ja sieltä edelleen ulos. Tiedustelun tuloksena palomestari sai tiedon, että kolmannen kerroksen laboratorio oli täynnä savua, mutta ketään ei ollut sisällä. Henkilökunta toimi alussa ripeästi, vaikka heitä oli vähän. Pelastusjoukkue oli kohteessa noin 13 minuutin kuluessa hälytyksestä, mikä täyttää pelastuslaitoksen palvelutason tavoitteet. Jonkin ajan kuluttua kerroksista tuli tieto, että niissä on savua. Savua lisäsi myöhemmin kolmannen kerroksen laboratorioon levinneen palon sammuttaminen. Tulipalo sammutettiin ensiapupoliklinikalla hieman alle 20 minuutissa siitä, kun palokunta oli paikalla. Potilaiden hoito jatkui tarpeen mukaan myös evakuoinnin aikana. Pelastustoiminta alkoi tiedustelulla ensiapupoliklinikan henkilöstöltä ja siinä uskossa, että tulipalo pysyy syttyneessä paloosastossa. Savu saatiin painovoimaisella tuuletuksella vähenemään. Osassa osastoista ehdittiin tekemään myös suunnitelma potilaiden evakuointijärjestyksestä. Sairaalarakennus oli evakuoitu 2 tunnissa 11 minuutissa evakuointikäskystä, lukuun ottamatta teho-osastoa, jota ei lopulta tarvinnut kokonaan evakuoida. Tällöin palomestari muutti taktista suuntaa ja antoi käskyn koko sairaalan välittömästä evakuoinnista 28 minuuttia siitä, kun oli kohteessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mukaan tulipalosta aiheutui 17,5 miljoonaa euron vahingot, josta rakennuksen kohdistuneet vahingot olivat noin 6,5 miljoonaa euroa, sairaalalaitevahingot 6,7 miljoonaa euroa ja vaihto-omaisuusvahingot 2,1 miljoonaa euroa. Paikallistuntemuksen puute haittasi evakuointia 16 minuutin kuluttua siitä kun palomestari oli saapunut kohteeseen, hän pyysi hälyttämään yhden pelastusyksikön ja säiliöauton lisää tarkoituksenaan saada voimavaroja evakuoimaan kolmatta ja neljättä kerrosta. Evakuoinnin avustamiseen määrättyjä palomiehiä oli tehtävän laajuuteen nähden alussa liian vähän. Pelastuslaitos ei käyttänyt savutuuletinta keskimmäisen porrashuoneen ylipaineistamiseksi ja pitämiseksi savuttomana. Teho-osaston tilannetta tarkkailtiin, eikä sitä evakuoitu kokonaan. Palomiehet kuljettivat vuodepotilaat pelastuslaitoksen pelastautumishuppujen avulla ulos. Teho-osastolle, evakuointireitin ulko-oven välittömästi läheisyyteen, ei riittänyt palomiestä tarkistamaan osaston tilannetta. 8/2012 39. Lisäksi hän määräsi palomiehet avustamaan tarvittaessa evakuointia. Palomiesten ja henkilöstön yhteistyön avulla välitön evakuointi onnistui. Myöhempi palo kolmannessa kerroksessa sammutettiin muutamissa minuuteissa sen havaitsemisesta. Savunpoistoaukkoa ei ollut, joten ylipainetuuletus olisi lisännyt savun leviämistä ensiapupoliklinikalta. Parhaaksi katsottu sammutusreitti kulki evakuointireitin kautta, jolloin paloletkut olivat oven välissä ja savua pääsi porrashuoneeseen. Toinen evakuointireitti, keskimmäinen porrashuone, otettiin käyttöön sairaalan henkilöstön paikallistuntemuksen avulla. Palomestarin tilannekuva oli pitkään sellainen, että palo oli pysynyt syttymiskerroksessa ja tilanteesta selvitään savutuuletuksella. Savu saatiin palotilasta hyvin pois, mutta evakuointireiteiltä ei. Kaksi ensimmäistä pelastusyksikköä aloitti ensiapupoliklinikan sammutuksen ja savutuuletuksen alipainetuuletuksella, mitä voidaan tutkintalautakunnan mielestä pitää oikeana ratkaisuna. Määriteltäessä hoitoja huoltolaitosten hälytyksiin lähetettäviä voimavaroja tulisi tapauskohtaisesti varautua myös laajaan välittömän evakuoinnin mahdollisuuteen. Palomiesten kulkemista vaikeutti aluksi myös lukossa olleet ovet, joihin he saivat avaimia hoitohenkilökunnalta. Tutkintaselostus luettavissa www.onnettomuustutkintakeskus.fi > tutkintaselostukset > 2011 tutkinnat Käytävä tuhoutui palossa pahoin ja kuvassa näkyy valtaisa sähkökaapelien määrä, joka kulkee vanhan rakennuksen kattoon rakennetussa kaapelikäytävässä. 17,5 miljoonan vahingot Pelastuslaitoksen tällaiseen tehtävään ennalta määrittelemät hälytettävät voimavarat perustuivat siihen, että palo rajautuu yhteen palo-osastoon ja se on hälytetyllä pelastusjoukkueella hallittavissa. Palokunnalla ei ollut sairaalasta kohdesuunnitelmaa, mikä olisi voinut nopeuttaa evakuoinnin ja savunpoiston suunnittelua ja toteutusta. Tämä oli perustana myös pelastuslaitoksen hälytettävien pelastusjoukkojen määrälle eli vastesuunnittelulle. Toiminnan keskeytymisestä aiheutui vahinkoja noin 2,2 miljoonaa euroa. Sitä yritettiin tuulettaa painovoimaisesti, mutta sillä ei saatu aikaan riittävää savunpoistoa. Ensiapupoliklinikan kolme potilasta oli evakuoitu neljän minuutin kuluttua siitä, kun palokellot alkoivat soida. Matkalla kohteeseen pelastuslaitoksen yksiköt saivat tietää tulipalosta ensiapupoliklinikalla. Kolme laboratoriohoitajaa meni avustamaan osaston kahta hoitajaa potilaiden kuljettamisessa, mikä nopeutti osaston evakuointia
Isän mielestä aktiivisella tytöllä oli kuitenkin jo liikaa menoja, eikä lupaa herunut. 40 8/2012 Tuore vuoden palokuntanuorisotyöntekijä kannustaa nuoriso-osaston kouluttajia kohtaamaan erilaisia nuoria, asettamaan näille rajoja ja löysäämään tarvittaessa pipoa. Jaana Rantasesta vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Rajat oltava – pipoakin voi löysätä Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Lassi Rinne Aktiivinen Jaana Rantanen viettää sekä työettä vapaa-aikansa nuorten parissa.. Hän on auttanut epäröiviä ohjaajia erilaisten nuorten kohtaamisessa ja innostanut kouluttajia kokeilemaan rohkeasti erilaisia tapoja toimia nuorten parissa. U udenmaan Pelastusliiton palokuntanuorisotyön koulutusohjaaja Jaana Rantanen, 31, kinusi jo pikkutyttönä isältään, että pääsisi tämän mukaan palokunnan harjoituksiin. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin nuorisopsykiatrian sairaanhoitajana työskentelevä Rantanen valittiin vuoden 2012 palokuntanuorisotyöntekijäksi. Tätä työtä tehdään ryhmätyönä, ja ihan rivissä olen toiminut, Rantanen kertoo iloisesti yllättyneenä. Valinnan tehnyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön nuorisotyötoimikunta myönsi palkinnon Rantaselle tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan eteen. – En ole ikinä ajatellut, että voisin saada tällaisen kunniamaininnan. Rämäpäisenä 11-vuotiaana Rantanen päätti kuitenkin lähteä salaa harjoituksiin yhdessä kavereidensa kanssa, ja sille reissulle Ventelän VPK:n tyttö jäi. Sen lisäksi, että Rantanen toimii Uudenmaan Pelastusliiton palokuntanuorisotyön koulutusohjaajana, kouluttajakurssien kurssinjohtajana ja Ventelän VPK:n nuoriso-osaston kouluttajana, hän on myös tuonut ammatillista osaamistaan mukaan palokuntakoulutukseen
Samaa toivon palokunnassa. Kouluttajakurssin johtajana Rantanen saa mahdollisuuden olla suurtalouskeittäjä, esimerkillinen kouluttaja, kävelevä ohjelmatoimisto ja saunamajuri.. Toimintamalli kehitettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön käynnistämässä kehittämishankkeessa, joka sai rahoituksensa RAY:lta vuosina 2007–2008. Palokunta-nuorten toimintaa vetävien ohjaajien on hyvä olla perillä muun muassa huolen puheeksi ottamisesta ja tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Tavoitteena on, että vuoden 2014 jälkeen toimintamalli olisi juurrutettu Suomeen niin, ettei erillistä hanketta enää tarvittaisi. Nuori tarvitsee vuorokausirytmin, riittävästi unta ja ruokaa, jotta jaksaa käydä koulussa. Pilotoinnissa oli mukana kymmenen kuntaa Oulun ja Pohjanmaan alueilta. Rantanen joutui ensimmäisellä kurssillaan uusintakokeeseen, eikä meno siitä ihan lähivuosina rauhoittunut. Esimerkiksi nuorten kouluttamisessa tarvitaan myös pehmeitä arvoja, eivätkä miehet aina tajua kaikkia käytännön asioita, Rantanen näpäyttää hymyillen. Kuria täytyy olla, mutta senkin käytössä pitää voida joustaa, sillä jankkaamalla tai ehdottomuudella asiat eivät etene. Hän on henkilökuntapalavereissa joskus maininnut ääneenkin, että jollekin asiakkaalle saattaisi sopia palokuntatoiminta kuntoutumista tukevana toimintana, sillä VPK-toiminnassa tehdään myös tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää nuorisotyötä. syä, mitä nuorelle kuuluu. Lehtien otsikoihin pääsee jatkuvasti palokuntanuoria, jotka eivät ole pelänneet tarttua toimeen, vaan ovat esimerkiksi alkaneet elvyttää täysin vierasta ihmistä, Rantanen kertoo. Edellytys mallin mukaiselle toiminnalle on, että paikkakunnalta löytyy nuorisotoimintaa järjestävä palokunta. Nykyisin harrastustoimintaa rajoittavat vuorotyö ja välimatka kotoa Helsingistä Lohjalle, mutta Rantanen käy harjoituksissa mahdollisimman usein. Kun Rantanen kertoo ihmettelevälle kysyjälle palokuntanuorisotoiminnasta, hän kuvaa sitä näin: Palokuntanuorisotyö on vapaaehtoista nuorisotyötä pelastustoiminnan hengessä. – Monet vanhemmat elävät uraelämää ja lapset joutuvat pärjäämään itsekseen tosi nuorina. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE Reputtajasta koulutuspäälliköksi Rantasen imaisi mukaansa kurinalainen toiminta ja tahto näyttää, että pärjää samoissa tehtävissä kuin pojatkin. Yli Hyvä Juttu jatkuu Tulevilla kouluttajilla on sulkeiset. Meidän pitää ymmärtää reagoida ja uskaltaa kySyrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria palokuntatoimintaan kannustava toimintamalli on saanut rahoitusta ja jatkuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa ainakin kevääseen 2014 asti. – Murrosikäinen nuori on usein vaan ihan tavallinen nuori, Rantanen päättää. Leiriltä tuli myös kimmoke nykyiseen ammattiin: vanha ensiapua käsitellyt kurssi PK3 oli virtsanpylväs, jonka jälkeen hän liittyi SPR:n kisajoukkueeseen kisaamaan ensiaputaidoissa. Ehdoton täytyy olla silloin, kun palokunnassa havaitaan kiusaamista tai lapsi on selvästi laiminlyöty, aliravittu tai likainen. Kuten presidentti Niinistön Ihan tavallisia asioita -kampanja, myös Rantanen puhuu nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tavallisista asioista. Toivon aikuisilta vastuun ottamista, lapsi kun ei mene rikki rajoista. Nuorena varsinkin leirit ja kilpailut olivat Rantaselle tärkeitä motivaation lähteitä. Samaa päättäväisyyttä Rantasessa on edelleen, vaikka hän painottaakin omien rajojensa tuntemista ja tunnustamista. Nyttemmin hän on toiminut kursseilla kouluttajana, kurssinjohtajana ja koko leirin koulutuspäällikkönä. Ensimmäiset koulutukset alkavat marraskuussa. Esimerkiksi koulutus aiotaan sisällyttää palokuntanuorten valtakunnalliseen kouluttajakurssiin. Ilmaisuutensa vuoksi palokuntaan hakeutuvat usein myös niiden perheiden lapset, joilla ei ole varaa muihin yhteisöllisiin harrastuksiin. Talvisin keikkatoiminta on ollut jäissä, mutta kesällä ehtii sammutusauton penkillekin. 8/2012 41 www.fasterworkboats.. Toisaalta nuoret ovat todella fiksuja, eikä kaikkeen hölmöilyyn tarvitse puuttua. Toimintamallin kohderyhmänä ovat 7–17-vuotiaat lapset ja nuoret sekä erityisesti ne, jotka vetäytyvät syrjään sosiaalisissa tilanteissa, tuntevat itsensä yksinäisiksi tai ulkopuolisiksi sekä tarvitsevat rajoja. Joskus huoli nuoren omituisesta käytöksestä tai puheista on onneksi kuitenkin turha. Palokunta ehkäisee syrjäytymistä Sisäministeriö tiedotti keväällä, että syrjäytyminen on tällä hetkellä suurin sisäistä turvallisuuttamme uhkaava tekijä. Netti on aika monen nuoren jämäyttänyt kotiin, Rantanen kertoo. Olen minäkin saanut joskus kuulla, ettei tämä ole tyttöjen paikka, mutta kyllä naiset ovat joissain jutuissa parempia kuin miehet. – Vaikka palokuntanuorten kouluttajien ensisijainen tehtävä ei ole kasvattaa – kasvatusvastuu kuuluu kodeille – kyllä me väistämättäkin kasvatamme yhteiskuntakelpoisia nuoria aikuisia. Nuoruuteen kuuluu oppia asioita joskus myös kantapään kautta, Rantanen pohtii. Aihe ei ole Rantaselle vieras vähiten töidensä kautta. – Sisukkuus auttaa miesvoittoisessa maailmassa. Nettimaailma on tuonut myös paljon huonoa: siellä nuori pystyy muokkaamaan maailman omanlaisekseen ja olla tuon maailman kuningas. Vuodesta 2011 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on osallistunut toimintamallin tunnettuuden lisäämiseen. Nuorilta Rantanen on oppinut pipon löysäämistä, ja samaa löystövaraa hän toivoo kouluttajiltakin. Meidän hommassa on hyvä omata isot korvat, että osataan kuulla nuorta. Ongelmiin pitää puuttua, ja harrastuksen kuin seinään lopettavan nuoren perään kannattaa soittaa. Nyt on paineita pärjätä, ammattejakin mietitään tosi varhaisessa vaiheessa, tunteet menevät laidasta laitaan. Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan uusilla alueilla ja tähän liittyen on aloitettu yhteistyö Etelä-Pohjanmaan pelastusalan, sosiaalitoimen ja etsivän nuorisotyön toimijoiden kanssa. – Haasteet ovat muuttuneet omasta nuoruudestani. Palokunnassa opetellaan käytännöllisiä kansalaistaitoja, tehdään kivoja asioita ryhmässä, välitetään toisista ihmisistä ja ennaltaehkäistään uusavuttomuutta. Myös täysi-ikäisiä, alle 29-vuotiaita nuoria kannustetaan liittymään mukaan palokuntatoimintaan
Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Finsatec Oy Jyväskylässä ja osakkuusyritys Tamrex Ohutuse OÜ Virossa. Tamrexissa on tällä hetkellä 20 työntekijää. Tamrex tuo maahan ja markkinoi paloja työturvallisuustuotteita yksityishenkilöille, yrityksille ja julkiselle sektorille koko Suomessa. SPLY täytti tänä vuonna 40 vuotta. Toivon SPLYn olevan jatkossakin aktiivinen ja kantaaottava järjestö ja kehittävän yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. 42 8/2012 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Pelastustieto on julkaissut vuoden aikana lyhyet esittelyt jäsenyrityksistä ympäri Suomen ja uusien jäsenyritysten myötä esittelyt jatkuvat vielä alkuvuodesta 2013. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Tuoteja palveluvalikoimamme ja asiakaskuntamme ovat erittäin laajat. huhtikuuta 1972. Päätoimipisteemme sijaitsee Tampereella Lielahdessa. Tamrex osti syyskuun alussa Yritysvaatemarkkinoinnin, ja siitä tuli yksi tytäryhtiöistämme. Toinen Tampereen toimipisteemme muuttaa nyt lokakuun lopussa Kaukajärveltä Lahdesjärvelle Yritysvaatemarkkinointi Oy:n kanssa samoihin tiloihin. Toki kilpailu alalla on kovaa, mutta kustannustehokkaalla toiminnalla, laadukkailla tuotteilla ja asiantuntevalla palvelulla aiomme pärjätä jatkossakin. Uskon turvallisuusalan kasvuun jatkossakin – ihmisiä ja omaisuutta pitää suojata entistä enemmän. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Tuoteryhmiämme ovat muun muassa paloja pelastuskalusto, palomiehen varusteet, alkusammutuskalusto, vss-tarvikkeet, työvaatteet ja -kengät, suojaimet ja ensiaputarvikkeet, jotka löytyvät kattavasti myös verkkokaupastamme tamrex.fi. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. SPLY oli syntynyt. Haasteita luovat yleisen taloustilanteen epävarmuus ja valtionapujen poistumisen vaikutus pelastustoimen kalustohankintoihin. Toimitusjohtaja Anne Martiskainen. Yritykset ja julkinen sektori ulkoistavat turvallisuuspalvelujaan yhä enemmän. Tamrex Oy T amrex Oy on turvallisuustuotteisiin ja niihin liittyviin palveluihin erikoistunut yritys, joka viettää ensi keväänä 35-vuotispäiviään. Teemme myös alkusammutuskaluston huoltoja ja koulutuksia. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Lainsäädännön muutokset ovat tuoneet lisää kysyntää erityisesti työsuojelupuolelle
Vahvuutemme onkin heidän käyttöönsä tuleville kuorma-auton alustoille asetettujen vaatimusten tuntemus. Turvallisuus on aina ajankohtainen asia ja laadukkaita varusteita tarvitaan jatkuvasti. Koulutamme henkilökuntaamme jatkuvasti ja seuraamme alan uusia tuulia.. Meillä on laaja valikoima erilaisia alustoja, oli sitten kysymys sammutus-, raivaus-, säiliö-, puomitikastai vaikkapa raskaammasta neliakselisesta jokapyörävetoisesta maastokuorma-autosta. Lisäksi meillä on varastoja koulutustilat Veikkolassa sekä lähes koko Pohjoismaat kattava yhteistyökumppani-, huoltoja jälleenmyyntiverkosto. Ajoneuvoille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia ja direktiivejä. Kehitämme jatkuvasti tuotettamme muistaen myös pelastuslaitosten muuttuvat tarpeet. Scania Suomi Oy työllistää noin 540 henkilöä (maailmanlaajuisesti Scanialla noin 37500 henkilöä). Myös hyvät suhteet päällirakentajiin ja ymmärrys heidän vaatimuksistaan on tärkeää, koska kysymys on lopputuotteesta, jonka pitää olla luotettava ja toimiva 365 päivää vuodessa. Itselläni on vielä vähän kokemusta SPLYn toiminnasta, mutta uskon että yhdistyksen perustamiskokouksessa määritetyt tehtävät ovat yhä ajankohtaisia. Valikoimaamme kuuluvat muun muassa Honeywell-paineilmahengityslaitteet, Bristol-sammutuspuvut, Jolly-jalkineet, kemikaalipuvut, suljetunkierron hengityslaitteet, kypärät, käsineet ja sukellusvarusteet. Vuonna 1999 Oy Scan-Auto Ab siirtyi kokonaan Scanian omistukseen ja vuoden 2012 alussa yhtiön nimi muuttui Scania Suomi Oy:ksi. Pelastusajoneuvojen kauppa on katteeltaan hyvin pientä ja kiristyvä kilpailu saattaa aiheuttaa siihen vääristymistä. Koko henkilökuntamme tuntee tuotteemme läpikotaisin ja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme arvokasta tietotaitoa sekä juuri heille parhaiten sopivat varusteet. Yritys työllistää neljä henkilöä Helsingin päätoimipisteessämme. Alan luonteen ja ajoneuvojen kilometrimäärien vuoksi voisi olla kohtuullista, etteivät ihan kaikki koskisi pelastusajoneuvoja. Uusimpana tulokkaana olemme ottaneet mallistoomme Biomarine Biopak 240R 4 tunnin suljetunkierron hengityslaitteen ja Honeywell-paineilmalaitteet. Kaikilla työntekijöillämme on historiaa myös asiakassegmenttimme pöydän toiselta puolelta ja tunnemme toimialojen korkeat vaatimukset. Tarjoamme laadukkaita tuotteita ja palveluja. Pääkonttorimme sijaitsee Muonamiehentiellä Helsingissä, konsernin pääkonttori Ruotsissa. Tässä toivottaisiin päättäjien ja viranomaisten myötämielistä suhtautumista. Alalla on tärkeää olla jumiutumatta vanhoihin tapoihin ja toimintamalleihin. Pelastusajoneuvojen kannalta katsottuna alan tulevaisuudennäkymät voivat olla haasteelliset. Tarjoamme huoltoja koulutuspalveluja kaikkeen mitä myymme. Kaikki tuotteemme edustavat kehityksen kärkeä. Suomessa pelastuslaitos ja puolustusvoimat ovat tärkeä osa asiakaskuntaamme, joiden palvelemiseen olemme keskittäneet toimintaamme jo vuosia. Valtion aikaisemmin ajoneuvoille myöntämät tuet loppuvat ensi vuonna. Yritys oli yksityisomistuksessa vuoteen 1969 saakka, jonka jälkeen tasasuuriksi omistajiksi tulivat Valmet ja Scania. Asiakaskuntamme koostuu monista eri toimialoista. Uusia innovaatioita kehitetään jatkuvasti. Yksikään palomies, sotilas, veneen kansimies tai ambulanssinkuljettaja ei ole koskaan liian hyvin varustettu. 8/2012 43 Scania Suomi Oy Myyntipäällikkö Petri Surakka Oy Sea Safety Scandinavia Ltd Sales & marketing Mikko Laakkonen O y Scan-Auto perustettiin vuonna 1949. Tosin nyt näyttäisi, että tämän vaikutus hankittavien yksiköiden kappalemäärään voi jäädä pienemmäksi kuin alun perin uskottiin. Tämä on tietenkin hyvä ajatellen pelastusajoneuvojen suhteellisen korkeaa keski-ikää. Joissakin tapauksissa nämä voivat olla – loppukäyttäjää ajatellen – jopa turvallisuutta/luotettavuutta vähentäviä seikkoja. Palveluihimme kuuluu muun muassa huoltoja korjaustoiminta, varaosamyynti, huoltosopimukset, kuljettajakoulutus ja 24 tunnin hätäapupalvelu. Tämä yhdistettynä ensiluokkaiseen palveluun takaa meille hyvät mahdollisuudet palvella tätä haastavaa alaa jatkossakin. Onnittelen 40 vuotiasta SPLYtä! O y Sea Safety Scandinavia Ltd on toiminut vuodesta 1987. Scania Suomi Oy:llä on suomen kattavin oma raskaiden ajoneuvojen myyntija huoltoverkosto, joka käsittää 19 omaa Scania-keskusta ympäri Suomen ja näiden lisäksi kuusi valtuutettua sopimuskorjaamoa. Suurin uhka alalla on jäädä kehityksen jalkoihin ja suurin mahdollisuus on pysyä kehityksen aallonharjalla. Scania Finansin kautta saa myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Tulevaisuudennäkymät ovat kohdallamme hyvät, sillä edustamme oman segmenttimme parhaita tuotteita. Toimitamme varusteita koko Pohjoismaiden alueella esimerkiksi paloja pelastustoimelle, sairaankuljetukselle, eri maiden puolustusvoimille, rajaja merivartiostoille, teollisuudelle ja laivoille. Tuotteitamme ovat raskaat kuorma-autot, linjaautot ja teollisuusja merimoottorit
– Esimies on siinä välissä. Timo Aaltonen työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen Mellunkylän pelastusasemalla paloesimiehenä. Paloesimiehenä Aaltonen on työskennellyt vuodesta 2003 alkaen. Järjestyksessään toinen. – Ja ehdottomasti työmoraaliini kuuluu tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Hän haluaa olla oman persoonansa näköinen esimies. – Olen itsekin ehtinyt nähdä monen esimiehen työskentelytavan ja niistä on voinut ammentaa omaan työhön. Hän on valmistunut palomies-sairaankuljettajaksi vuonna 1986. Enkä ihan heti olisi ajatellut, että valinta kohdistuu paloesimiehenä työskentelevään. Lisäksi hän on osallistunut Suomen kansainvälisten pelastusjoukkojen, Finn Rescuen, toimintaan. Timo Aaltonen pitää kuitenkin tärkeänä, että asioista puhutaan aina suoraan, eikä kierrellä tai kaarrella. 44 8/2012 ”H yvältä tuntuu, sanoo paloesimies Timo Aaltonen. On nähnyt sekä hyviä että huonoja esimerkkejä. – Olen oma itseni, ja se riittää. Palomiestyön lisäksi Aaltonen on työskennellyt lentopelastustoiminnassa Helsingin LEKA-ryhmässä ja ensihoidossa hoitotason tehtävissä. Paloesimiehen tehtävää hän kuvailee viestin viejäksi, niin hyvien kuin huonojen. ”Olen oma itseni ja se riittää” Aaltosella on takanaan jo 27 vuotta töitä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Paloesimies Timo Aaltonen on Stadin brankkari vuosimallia 2012 Hyvältä tuntuu Stadin brankkari vuosimallia 2012 paloesimies Timo Aaltonen sekä tärkeä tukijoukko, oma puoliso Kirsi Räbinä.. – Saattaahan siinä joskus joutua hieman selittelemään ja pyöristelemään asioita. Ja kuvailee tunnelmiaan myös yllättyneiksi. Timo Aaltosen valintaa vuoden 2012 Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella ja motivaatiolla, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi. – Erityisen hienoksi valinnan tekee se, että sen takana on henkilöstö. Viestien, joita ylin johto haluaa välitettävä henkilöstölle. Hän on Helsingin pelastuslaitoksen vuoden 2012 Stadin brankkari
Palkinnon myöntämisperusteita ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, oma-aloitteisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, laajapohjainen näkemys omasta työtehtävästä, oman työn kiitettävä hoitaminen sekä sitoutuneisuus palomiesammattiin ja työhön Helsingin pelastuslaitoksella. – Jos esimerkiksi työvuorossa on metsurikoulutuksen saanut henkilö, niin taatusti hän on paras opettaja esimerkiksi moottorisahan käytössä. Yhteisöllisyys sytytti brankkariksi Miten Timo Aaltosesta tuli brankkari, ja Stadiin. Timo Aaltonen sanoo viihtyneensä työssään aina hyvin. Stadin brankkarin sytytti ammattiin erityisesti valintatesteissä koettu yhteisöllisyys. Helsingin kaupungin pelastuslaitos aloitti vuonna 2011 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uuden perinteen myöntämällä ensimmäisen Stadin brankkari -tunnustuspalkinnon. Ja tärkeää on myös, että kokeneemmat ylipalomiehet tukevat esimiestä ja ovat omalta osaltaan antamassa arvokasta kokemustaan nuoremmille. Itsekin olemme ruokkineet tällaista käsitystä. Muutaman kerran kävin pikkupoikana paloasemallakin. Koulutus antoi hyvät eväät Paloesimiehen tehtävää Timo Aaltonen on tehnyt kohta kymmenen vuotta. Ensihoito ja siinä kouluttautuminen ja kehittyminen ovat olleet uran aikana suuressa roolissa. lokakuuta yhdelle Helsingin pelastuslaitoksen palomiehelle tai alipäällystön edustajalle. Nuorena palomiehenä joskus ihmettelikin, miten esimies voi tietää kaiken, hän hymähtää. pelastuskomentaja Jorma Lilja julkisti järjestyksessään toisen Stadin brankkarin ja mukana Timo Aaltosta palkitsemassa ovat hänen edeltäjänsä ylipalomies Juha Tarvainen sekä palopäällikkö Keijo Mökkönen. – Kansalaisilla voi olla joskus tästä hieman väärä käsitys ja odotukset palomiehiä kohtaan liian kovat. – Kun aikanaan pitää työyhteisölle heittää hyvästit, niin se ottaa varmasti koville. Sekin pitää osata nähdä. – Kun tuli tieto, että pääsen sinne, oli päivänselvää, minkä valitsen. Ne ovat olleet minulle tärkeitä. Se olisi unelma. Ja joku kestää enemmän kuin toinen. – Se onkin kantanut kaikki nämä vuodet. – Nuorilla voi joskus olla hieman liikaa intoa ja vauhtia, ja se pitää osata karsia pois. – Hyväntahtoista työpaikkahuumoria voi olla, mutta sen pitää pysyä hyvän maun rajoissa. – Ja olen saanut tässä työssä toteuttaa sosiaalista puoltani ja halua auttaa muita ihmisiä. – Koskaan ei ole harmittanut lähteä töihin. Haluankin rohkaista myös nuorempaa väkeä tuomaan omia näkemyksiään esille ja pyrin antamaan heille erilaisia tehtäviä. Aaltonen sanoo, että palomiehen työn merkitystä ei voida niinkään ruokkia toiminnalla, ”actionilla”, sillä sellaista duunia on kuitenkin aika vähän. FRF-toimintaan hän on osallistunut sen alkuvuosien aikana. 8/2012 45. 1963), isän puolelta kolmannen polven ja äidin puolelta toisen polven stadilainen. Laput silmillä ei kenenkään tarvitse kulkea. Samalla hän haki myös palolaitoksen koulutuskeskukseen eli nykyiseen Helsingin pelastuskouluun. Vaikka esimies tilannepaikalla johtaakin ja jakaa käskyt, olen sanonut miehille, että pitävät silmänsä auki. Sen sai ylipalomies Juha Tarvainen. Timo Aaltosella on 14 työvuotta ennen eläköitymistä. Jossitteluun ei kannata kuitenkaan taipua, vaan katsoa tuleviin tehtäviin. – Sen ansiosta pidetään yllä myös työhyvinvointia ja myös motivaatio pysyy korkeana työvuorossa. Timo Aaltonen kertoo esimerkin uusista yksikkötunnuksista kertomisesta. Timo Aaltonen on 48-vuotias (s. – Aikaisemmin esimiehen piti osata melkeinpä kaikki. Hänellä ei ollut suoranaista paloa ammattiin. – Ikävien asioiden välittäjänäkin pitää osata olla positiivinen. Timo Aaltonen sanoo, että vaikka palomiesten tehtäväkirjo on vuosien saatossa laajentunut paljon, kaiken alan osaajia ei kuitenkaan olla. – Se on tarpeellista toimintaa, vaikka joskus voi pohtia, pitäisikö lähtökynnystä madaltaa. Hyvä esimies osaa käyttää alaisiaan myös tällä tavalla hyödyksi. Esimiehellä pitää hänen mielestään olla aina myönteinen asenne johtamisessaan. Hyvä esimies ottaa vastaan myös tietoa. Ei voi tietoa jakaa harmitellen ja surkutellen, vaan tulevaisuuden uskoa valaen. Palkinto jaetaan vuosittain Helsingin pelastuslaitoksen vuosipäivänä 1. Tilannepaikalla pitää käydä nopeasti läpi johtamiseen liittyviä asioita ja rutiini ja kokemus tuovat mukanaan sen, että ne tulevat automaattisesti selkärangasta. Roolimalli tuli omasta takaa ja ulkopuolelta. Työstä en silloin paljonkaan tiennyt, mutta yhteisö veti heti puoleensa. Se ei vähennä tippaakaan esimiehen omaa arvovaltaa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän teki töitä rakennuksilla ja haki teknilliseen kouluun. – Helsingin pelastuskoulun alipäällystökoulutus antoi hyvät valmiudet toimia esimiehenä niin yksikön johtajana kuin asemapalveluksessa. Timo Aaltonen sanoo oman esimiestoimintansa lähtevän siitä, että käytetään hyödyksi jokaisen osaamista. – Niiden muuttuminen otettiin vastaan siten, että työt jatkuvat entiseen tapaan. Teksti ja kuvat: Esa Aalto vs. – Kyse ei ole sinänsä vaikeasta prosessista, mutta nopeatempoisessa tilanteessa ensimmäiset päätökset voivat myöhemmin osoittautua myös vääriksi. Positiivisen hengen luoja kuvaa hyvin ainakin omaa toimintatapaani. – Tässä pitäisi tietenkin vastata, että lapsuuden haaveammatti, mutta totuus on sellainen, että ensimmäisen sytykkeen palomiehen ammattiin sain lapsuudessani tuttavaperheen muutamalta palomieheltä. Jo silloin valintatesteissä koin haluavani tähän porukkaan. Timo Aaltonen sanookin, että entinen, jopa kiusaamiseen tai ainakin nuorempien vähättelyyn perustunut palokuntakulttuuri on eilispäivää. – Sitä en vielä halua miettiä, mutta hartain toive on, että voisin jäädä vuoron esimiehen tehtävistä eläkkeelle 62-vuotiaana. Hänen perheeseen kuuluvat vaimo Kirsi Räbinä sekä 18ja 13-vuotiaat pojat
Tästä huolimatta saman rakennuksen automaattinen paloilmoitinlaite saattaa hälyttää yksinään jossakin tuulikaapissa ennakkovaroitusta, jota ei kuule kukaan, eikä hälytys välity mihinkään. Yhä Suomessa rakennetaan kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kiinteistöjä, joissa turvallisuustekniikka on useimmiten pakollinen paha ja se toteutetaan määräysten ja viranomaisten valvonnan minimitasolla. Pelastussuunnitelmat hölynpölyä Kiinteistöt ja yritykset ovat laatineet erilaisia pelastussuunnitelmia (aiemmin suojelusuunnitelmia, turvallisuussuunnitelmia) jo vuosiYritysten ja kiinteistöjen varautuminen onnettomuuksiin tai vaaratilanteisiin, osa 1 Turvallisuustekniikka jää liian usein hyödyntämättä Teksti ja kuvat: Arto Latvala, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 46 8/2012. Luonnollisesti nämä monet mainitsemani ongelmat eivät ole todellisuutta isoissa teollisuuslaitoksissa, joissa tuotannon haavoittumisella on oma huima hintalappunsa ja niinpä esimerkiksi paperija kemianteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa ollaan monissa turvallisuustekniikan asioissa edelläkävijöitä. Kuitenkin samoissa kiinteistöissä on saatettu toteuttaa arkkitehtien kalliita ulkoisesti näkyviä unelmia tai sisustussuunnittelijoiden upeita talvipuutarhoja muutamien kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen edestä. Ongelmat keskittyvätkin enemmän pienempään teollisuuteen, logistiikkakeskuksiin, kauppakeskuksiin, toimistotaloihin ja ikävä kyllä muun muassa moniin hotelleihin, sairaaloihin ja muihin palvelukeskuksiin, joissa henkilöriskit korostuvat. Tunnen toki hyvin muun muassa KUP:n paloinsinöörien tuskan, kun he vääntävät kättä suunnittelijoiden kanssa, jotka haluaisivat edetä vain määräysten minimivaatimuksilla, jos edes aina niinkään. Asiat eivät ole runsaassa neljässä vuodessa oleellisesti muuttuneet. 46 8/2012 K irjoitin reilut neljä vuotta sitten Pelastustieto-lehdessä turvallisuustekniikasta loppukäyttäjän kannalta aiheen painopisteenä rahan tuhlaaminen ”turhuuteen”, joka ei palvele niitä henkilöitä, joita sen oikeasti pitäisi palvella. En ole katsellut näitä asioita pelkästään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vinkkelistä, vaan kokemusta on tullut muualtakin Suomesta ja kaipaan pelastustoimelta yhä enemmän yhtenäisiä linjoja turvallisuustekniikan suunnittelun ja toteutuksen valvontaan sekä asenteisiin ja toimintamalleihin kiinteistöissä muun muassa paloilmoitinlaitteiden hälytystilanteisiin. Toisaalta ymmärrän jonkin verran myös isojen rakennusyritysten murheita, kun he joutuvat menettelemään samoissa asioissa usealla eri tavalla pelastuslaitoksesta tai vain yksittäisestä virkamiehestä riippuen. Tällaisen toteuttaminen olisi nykytekniikalla erittäin yksinkertaista ja halpaa jopa kymmeniin käsipuhelimiin. Tätä ei juurikaan kyseenalaisteta
Olemmeko palotarkastusten yhteydessä oikeasti auditoineet yrityksen tai kiinteistön turvallisuustekniikan toimivuuden sekä pelastussuunnitelmat ja osaamisen tason turvallisuusasioissa ja mikäli niissä on ollut puutteita. Kun nämä vastuuhenkilöt tapaavat erilaisilla opintopäivillä tai kursseilla, heidän on vaikeaa ymmärtää toisiaan. Lentoemännilläkin on tällaisia listoja erilaisia poikkeustilanteita varten ja pelkän muistin kanssa ei saa edes pelata. Useimmiten oleelliset, selkeät checklista -tyyppiset toimintaohjeet esimerkiksi automaattisen paloilmoittimen ennakkovaroituksista ja paloilmoituksista puuttuvat kokonaan. Olemmeko tehneet kaikkemme. 8/2012 47 kymmeniä. Aikaa testiin menee noin 15–30 minuuttia palautteineen ja käytettävissä on faktatietoa siitä, mitä hotellin henkilökunta osaa ja miten tekniikka toimii. Vain harvoissa pelastussuunnitelmissa on kiinteistön turvallisuustekniikkaa kuvattu maallikon kielellä, yksinkertaisesti valokuvilla täydennettynä. Olemmeko tehneet itsestämme hieman liian fiksuja ja asiakkaistamme, veronmaksajista siis meidän palkanmaksajista tyhmiä, joille maalaisjärjen käyttö ei ole sallittu. Oikeaa menettelytapaa tukemassa tulisi olla räätälöidyt tarkistuslistat toimenpiteistä ennakkovaroitusta, palohälytystä sekä oikeaa tulipaloa varten. Ainakin itselle tulee myös mieleen, olemmeko me pelastusviranomaiset tehneet kaikkemme, että turvallisuustekniikan sekä turvallisuussuunnittelun lopputuotokset olisivat sitä, mitä niiden oikeasti tulisi olla. Toki asiakkaittemme toiminnan tulee olla suunniteltua, ohjeistettua sekä vastuuhenkilöiden koulutettuja ja juuri tätä meidän tulisi osata valvoa. Esimerkiksi hotelleissa tuo osaamisen taso on todella helppo haastatella sekä testata käytännössä tekemällä ennalta suunnittelematon automaattisen paloilmoittimen ennakkovaroitus sekä palohälytys. Markkinoilla on nykyään tarjolla tehokkaita vaihtoehtoisia sammutuslaitteita perinteisten hitaitten letkuselvitysten tilalle. Yleensäkin teosten laajuus, ulkoasu ja ilmaisutapa ovat sellaisia, että ne eivät saa normaali ”mattimeikäläistä” innostumaan asiasta. Yrityksen pääsisäänkäynnin aulassa on infopiste sekä kaikki oleelliset turvallisuustekniikan ohjauslaitteet, kuten paloilmoitinkeskus/ 2 paikantamiskaaviosarjaa, savunpoistokeskus, IV-hätäseis ja erityisohjeet käytöstä, kaasujen ja kemikaalien hätäsulut, erityisohjeet prosesseista pelastuslaitokselle, käyttöturvallisuustiedotteet ja pelastussuunnitelma.. Ikävä kyllä myös näissä suunnitelmissa toteutukset ovat usein hölynpölyä varautumisessa ensisijaisesti poikkeusoloihin, säteilylaskeumaan, pernaruttoon ja muihin epätodennäköisiin riskeihin. Ikävä kyllä edellä mainittuun liittyen itselläni ja monilla kollegoilla on kuitenkin käsitys, että Suomessa ovat vallalla edelleen 1970 -luvun ajatukset ja ohjeet siitä, mitä ”mattimeikäläinen” saa paloilmoittimen tai automaattisen sammutuslaitteiston kanssa tehdä. Toivottavasti uudessa yritysten sekä isojen kiinteistöjen pelastussuunnitelmien laadintaohjeessa/-oppaassa tuodaan uuden pelastuslain ”omatoimisuuden henki” entistä paremmin esille. Myös riskikartoitukset ja toimintaohjeet erilaisiin onnettomuus-, vaaraja uhkatilanteisiin tulisivat olla helposti ymmärrettäviä edeten pienestä tilanteesta suuronnettomuuteen. Osaako esimerkiksi jokaisen hotellin vastaanoton työntekijä lukea paloilmoitinkeskusta ja paikantamiskaavioita, paikallistaa kohteen, tarkastaa tilanteen ja käynnistää tarvittaessa alkusammutustoimet sekä evakuoinnit ja ilmoittaa tilanteesta puhelimitse hätäkeskukseen. Toivottavasti myös yritysturvallisuuden titteleitä hieman selkeytetään kuvaamaan paremmin sitä, mistä oikein on kysymys. Termiviidakko ”suojelujohtaja, valvoja, turvallisuuspäällikkö, palopäällikkö, aluevalvoja” ovat kovin sekava käytäntö. Hyvänä motivointikeinona voisi todeta, että useimmiten suurin hyöty turvallisuuskoulutuksesta yksittäiselle henkilölle on kuitenkin kotona ja vapa-ajalla, missä suurin osa tapaturmista ja vahingoista sattuu. Varautuminen lähtee liikkeelle päivittäisistä tilanteista ja niiden hallinnasta. Tärkeät, laajat pelastussuunnitelmat tulisi myös ”jalkauttaa” lyhyiksi tiivistelmiksi ja seinille sijoitettaviksi turvallisuustauluiksi, joissa on vain oleelliset asiat. Vaikka lain laatija on ajatellut pelastussuunnitelmien vaatimuksilla pelkkää hyvää, on selvää, etteivät tuollaiset kaiken kattavat isot teokset toimi yrityksen tavallisen työntekijän turvallisuusmanuaalina. Tällaisia laitteita ei saa vaientaa kukaan muu kuin ”pyhä palokunta”. Samalla päivittäisen toiminnan huomioiminen on unohtunut sivurooliin. Vieläkin tärkeämpää on jatkuva säännöllinen turvallisuuskoulutus ja käytännön harjoitukset oleellisille vastuuhenkilöille sekä koko muulle henkilöstölle. Tällaiset laitteet sopivat erittäin hyvin muun muassa maanalaisiin tiloihin sekä rakentamisvaiheessa että valmiisiin asemapaikkoihin ja laitteet ovat erittäin helppoja käyttää. Haastattelin äskettäin nuorempaa paloesimieskurssilta valmistunutta paloesimiestä ja isona yllätyksenä kuulin, että Pelastusopistossa opetetaan edelleen yksiselitteisesti, että paloilmoitinja sammutuslaitteisiin saa koskea vain nimetty, koulutettu vastuuhenkilö tai pelastuslaitos. Tosiasiassa jokaisessa yrityksessä tulisi kuitenkin olla niinkutsuttu ”pelastusryhmä” tai ”turvaryhmä”, joka saa tekstiviesteinä esimerkiksi paloilmoitinlaitteen hälytykset sekä kokoontuu paloilmoitinkeskukselle ja käynnistää alkutoimenpiteet kuten pelastuslaitoskin tullessaan paikalle. Kiinteistöjen turvallisuusorganisaatiossa on vain huoltomies, joka mahdollisesti reagoi tällaisiin hälytyksiin, jos sattuu olemaan paikalla. Näin lukija ei heti pelästy koko teosta ja yleensäkään elämässä selviytymistä. Murata Electronics Oy Vantaalla on panostanut omiin valmiuksiin esimerkillisesti. Olemmeko käyttäneet lain suomaa valtaa ja vaatineet, että asiat todella laitetaan kuntoon
Voimme unohtaa väestönsuojan tarkastukset ja muu epäoleellinen virkamiesmenettely. Kun myöhemmin liityin tehtävään, kysyin ensimmäisenä kiinteistön vartijoilta sekä huollolta, miksi he eivät ole sulkeneet sprinkleriventtiiliä. Tuleeko aikaa antaa 30 päivää, puoli vuotta vai vuosi. Olemme mielestäni myös turhaan jo vuosikymmeniä pullistelleet 60 sekunnin lähtöajoilla ja 6 minuutin toimintavalmiusajoilla, joista jää aivan liian luottavainen käsitys meidän asiakkaillemme. Lähimmät kaksi asemaa olimme samaan aikaan tekemässä ”oikeita sankaritekoja” huoneistopalossa, jossa liekit löivät ikkunasta. Kuitenkin kyseessä on vain märkä sähkölaite, josta saattaa saada sähköiskun, jos siihen koskee. Olen myös kuullut, että muutamat alamme virtuoosit olisivat jopa uhkailleet ja pelotelleet sanktioilla kiinteistöjen huoltoa ja turvallisuusvastaavia tilanteessa, jossa he ovat toimineet erittäin hyvin paikantaen kohteen, ilmoittaen 112:een ja lopuksi vaientaneet laitteiston ja keskeyttäneet turhan evakuoinnin ja ovat olleet pelastusyksiköitä vastassa ja raportoineet kuten kuuluukin. Esimerkiksi parin viime talven myrskyt tai muut päivittäiset tehtävät saattavat aiheuttaa huomattavia viiveitä yleiseen käsitykseen toimintavalmiusajastamme. Vahingot tässä tapauksessa olivat yli 500000 euroa. Esimerkkeinä on muun muassa käytetty tapausta USA:ssa, jossa kuuleman mukaan olisi suljettu oikeassa palotilanteessa sprinkleri aiheuttaen vahinkoa tai palohälyttimet olisi vaiennettu tosi tilanteessa. Muutoinkaan meidän ei tulisi vahvistaa maallikoiden käsitystä siitä, että ”tulemme tuolta lähipaloasemalta aina nopeasti”, koska se ei ole aina totta. 48 8/2012 Mikäli testissä havaitaan vakavia puutteita, niin kuinka pitkälle voimme tukeutua pelastuslakiin ja määrätä, että kyseessä on niin suuri henkilöriski, että asia on laitettava välittömästi kuntoon. Vesivahinkopaikalle saapui seuraavat vapaat pelastusyksiköt huomattavasti normaalia pitemmällä viiveellä. Turvallisuustekniikkaan luotettava Mielestäni meidän tulisi luottaa enemmän kiinteistöjen paloluokitukseen, paloilmoittimiin, sammutuslaitteisiin ja muuhun turvallisuustekniikkaan. Yhtälailla mikä tahansa sähkölaite voi kotiolosuhteissa kastua ja jokaisen aikuisen ja lapsenkin tulisi osata toimia tällaisissa tapauksessa. Syynä on ollut se, että ”entä jos kiinteistössä onkin oikea tulipalo ja maallikko ei osaa asiaansa”. Suurin osa kotien tulipaloista on alkuvaiheessa niin pieniä, että ihan tavalliset ihmiset voivat sammuttaa ne yksinkertaisin konstein ja vedellä voi huoletta sammuttaa myös kodin sähkölaitteita. Viime kesänä minulle tuli vastaan keikka, jossa hotellin kuudennessa kerroksessa oli ilkivaltaisesti särjetty sprinklerisuutin ja vettä suihkusi valtoimenaan. Itse en tuollaisia tositapahtumia Suomesta muista. ”Sähkötapaturman vaara – onko?” Siinäpä tabu, mikä edelleen pelottaa ihmisiä. Mikäli yritys tai kiinteistö pystyy osoittamaan oman hyvän toimintavalmiuden, ei ole mitään syytä kaikissa tapaImeytysaineet ja keräilyastiat. Tämä ei ole yllätys, sillä samanlaisia oppeja on viljelty paljon eripuolilla Suomea. Vastaus kuului, että pelastusviranomaiset ovat opettaneet kursseilla, että kukaan muu kuin palokunta ei saa koskea sprinklerikeskukseen tai paloilmoittimeen. Oma ”ego” sivuun Me pelastusviranomaiset olemme itse tainneet luoda omalla ”egolla” turhia pelkoja asiakkaillemme, siitä mitä he saavat tehdä. Sellaiset ohjeet esimerkiksi hotellien yövirkailijoille, että laitteen hälyttäessä, älä lähde mihinkään, vaan tule vastaan pääovelle, ovat erittäin kyseenalaisia. Olemmeko oikeilla jäljillä asiakkaittemme valistamisessa, ohjeistamisessa ja kouluttamisessa. Tosiasiassa olemme oikeasti auttamassa ihmisiä jopa näköetäisyydeltä vasta yli 10 minuutin kuluttua. Meidän tulee yksiselitteisesti vaatia, että tuo vakava puute korjataan heti, sillä hotellitoiminnan yksi tärkeä osa-alue on huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta omatoimisesti ja me olemme vain valvomassa, että näin toimitaan. Pelastustoimen tulisi turvallisuusviestinnässä yleensäkin välttää ylilyöntejä, joissa kuvataan palotilannetta sellaisena, kuin se meille itselle on 10 minuutin päästä, kun saavumme kohteeseen. Hexafluorine-suihku fluorivetyhappotapaturmatilanteeseen.. Sen sijaan sammutuspeite ei ole niin kätevä, kuin annetaan ymmärtää, vaan monet sähkölaitepalot jatkavat palamista peitteen alla ja sammuttaminen tulisi viimeistellä vedellä
Käyttöturvallisuustiedotteen tiivistelmä. Se on hyvä, mutta on johtanut myös siihen, että esimerkiksi KUP:ssa sähköpostit ja työpöydät täyttyvät näistä dokumenteista. Minkäänlaiset lain pykälät ja määräykset eivät välttämättä vaikuta tuohon keskiikäiseen Reiskaan tai Arskaan, joka hölmöilee. Monet kauppakeskukset ja muut isot kokoontumistilat sekä logistiikkakeskukset ja maanalaiset tilat voisivat varautua huomattavasti paremmin tulipalojen varalle hankkimalla normaalin alkusammutusvälineistön rinnalle vaihtoehtoisia tehokkaampia alkusammutusvälineitä. Uusi pelastuslaki edellyttää pelastussuunnitelmat nykyään yhä erilaisempiin kiinteistöihin ja tilaisuuksiin. Porrastuksessa tulee kuitenkin huomioida, että hätäkeskus / pelastuslaitos saa tiedon kuten yleensäkin ensimmäisestä ilmaisimesta ja apu on matkalla kohteeseen. Pelkällä sanktiolla uhkaaminen ja nykyinen ”sakottaminen” eivät pelkästään tuota erhehälytysten määrää laske. Kun selkeästi koulutettu osaava ryhmä on paikallistanut kohteen, selvittänyt hälytyksen syyn ja ilmoittaa tiedot 112:een, ei ole mitään estettä vaientaa laitetta ja käynnistää esimerkiksi ”vaara ohi” kuulutusta kiinteistöissä. ”Ulkonaliikkumiskielto” jos mikä toisi tulosta, jos parempia tilastoja haluaisimme. Huomioitavaa on, että esimerkiksi Jumbon kauppakeskuksessa Vantaalla on jouluruuhkassa sisällä jopa yli 15000 asiakasta ja silloin turha evakuointi ei ole aina turvallista. Niitä voisivat käyttää kiinteistön turvallisuusorganisaation koulutetut henkilöt, vartijat tai esimerkiksi pelastuslaitoksen ensimmäisenä kohteeseen saapuvat yksiköt, joiden toimintavalmiusajat vain lyhenisivät, kun useiden minuuttien letkuselvityksiä ei tehtäisi. Monissa uusissa hotelleissa, kauppakeskuksissa ja isoissa kiinteistöissä voitaisiin vähentää turhien hälytysten määrää oleellisesti esimerkiksi porrastamalla paloilmaisimien hälytyksiä eri tavoin siten, että koulutetulla turvallisuusorganisaatiolla on mahdollisuus tarkistaa ennakkoja palohälytykset ennen kuin muu henkilöstö edes tietää asiasta. Pelastustoimen pitäisi toimia entistä tehokkaammin konsultoivana asiantuntijana jo paloilmoitinlaitteiden suunnittelun alkuvaiheessa ja tuota työtä luonnollisesti helpottaisivat selkeät säädökset, standardit ja oppaat, joiden mukaan suunnittelijat voisivat edetä. Päiväkotien turvallisuustekniikka on yleensä paljon parempi kuin kenelläkään kotona. Viime aikoina on puhuttu promillerajan saattamisesta myös soutuveneilyyn. Erhehälytyksetkin saadaan näin laskemaan Pelastustoimen tulisi ehdottomasti vaatia paloilmoittimien toteutuspöytäkirjoissa, että paloilmoitinlaitteen ennakkovaroitukset ja palohälytykset on kytketty suoraan eteenpäin tekstiviesteinä kiinteistönhuollolle, sopimuksen mukaiselle vartiointiliikkeelle ja ennen kaikkea kiinteistön sisäiselle erikoisryhmälle. Toki yksiköiden esimiehiltä vaaditaan ammattitaitoa tulkita kulloisenkin tilanteen vakavuus, jonka pohjalta toimintatapa valitaan. Pelkästään Töölön tapaturma-asemalle saattaa tulla yhdessä päivässä yli 200 liukkaalla kelillä loukkaantunutta. Seuraavassa numerossa julkaistava juttu käsittelee aihetta siitä näkökulmasta, miten paloturvallisuustekniikkaa tulisi suunnitella sekä toteuttaa loppukäyttäjän kannalta ja millä tavalla pelastustoimi voisi asiaan omalla panoksellaan enemmän vaikuttaa. Kukaan noista valvomassa olevista päiväkodin tädeistä tai auttamassa olevista vanhemmista ei ole juovuksissa ja tuohon tilaisuuteen on valmistauduttu. Nollatoleranssiin on suuri haaste, jos tähän pitäisi mukaan ottaa vaikkapa taksijonot ja nakkikioskit. Jos haluaisimme todella estää onnettomuuksia varman päälle, niin silloin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tulisi julistaa ulkonaliikkumiskielto aina, kun on lumimyrskypäivä. Lisätietoa ihmisten käyttäytymisestä uhkatilanteessa saa muun muassa poliisipsykologi Lasse Nurmen kirjasta Kriisi, pelko, pakokauhu. Moni onnettomuus ja vahinko jäisi silloin tapahtumatta. Suurin osa näistä tilaisuuksista on sellaisia, jotka eivät vaikuta hätäkeskuksen tai operatiivisen toiminnan valmiuksiin millään tavalla. On tietenkin kemian teollisuutta, joissa evakuointi on itsestään selvyys erityisriskien vuoksi ja luonnollisesti kouluissa ja monissa toimistotaloissa tuo automaattihälytys toimii jopa hyvänä harjoituksena, mutta parin huonon esimerkin pohjalta ei pitäisi ohjeistaa kaikkia yrityksiä ja kiinteistöjä. On täysin varmaa, että evakuointikäskyn tullessa, kaikki asiakkaat eivät poistu rauhallisesti lähintä tietä ulos, vaan esimerkiksi erillään olevat perheenjäsenet alkavat etsiä toisiaan ja suuri joukko ihmisiä poistuu ulos sitä kautta, mistä ovat kauppakeskukseen tulleet. Se kokoontuu paloilmoitinkeskukselle ja käynnistää toimenpiteet. Minusta promilleraja tulisi olla myös vaikkapa laiturilla onkiessa, kotona sohvalta jääkaapille kävellessä tai lemmiskelyssä. Jos päiväkodissa on niinsanottu yökoulu, niin väitän, että ne lapset eivät ole missään niin turvassa, kuin sinä yönä tällä jännittävällä retkellä. Toki kaikki sellainen toiminta, missä ihminen voi alkoholin kanssa aiheuttaa vaaraa toisille, tulee olla jollakin tavalla ”rajattua ja rangaistavaa”. Hyvällä suunnittelulla, oikeilla laitevalinnoilla ja vastuu siirtämisellä selkeämmin asiakkaalle päästäisiin viimeinkin vähentämään tuota huimaa jopa 98 prosentin erhehälytysten määrää, joka on ehdottomasti niin hätäkeskuksen, pelastuslaitoksen kuin myös asiakkaan etu. 8/2012 49. Hyvä uutinen on, että noita säädöksiä ollaan parhaillaan uusimassa ja toivottavasti moni noista mainitsemistani asioista huomioidaan projektissa. Jostakin syystä tuntuu välillä siltä, että meidän ei tulisi ohjeistaa kansalaisia ääritapausten pohjalta, sillä suurin osa suomalaisista on kuitenkin fiksuja ihmisiä ja he pitävät huolta itsestään, läheisistään ja omaisuudestaan. uksissa pysäyttää esimerkiksi tehtaan tuotantoa, evakuoida hotellia tai kauppakeskusta. Ne jotka kuolivat, eivät ole edes luvussa mukana
Tänä kesänä Forssan VPK juhli 130-vuotista taivaltaan. – Tämä harrastus on henkisesti raskasta. Motivoituneimmat jatkavat palokuntaharrastuksen parissa. – Vireä nuoriso-osasto osoittaa sen, että kiinnostus palokuntaharrastukseen ei ole laantunut, vaikka välillä vähemmän porukkaa onkin. Tulipalo, kolari, tai jokin muu vakava tapaus ja silloin tarvitaan ripeästi palokunnan apua. Mieleenpainuvin hälytys oli vuonna 1997 Tammelan metsäpalo, jota oltiin sammuttamassa neljättä päivää. Ensivastetoimintaa meillä ei ole. Jotkut saattavat välillä pitää taukoa ja saattavat myöhemmin jatkaa, jotkut lopettavat vallan kertoo Kari Rönn. Yhteistyö vakinaisten palomiesten, sairaankuljetuksen, poliisin ja muiden viranomaisten kanssa on tärkeää, sillä saumattomalla yhteistyöllä nämä hommat saadaan vietyä eteenpäin. Omalla porukalla käydään asiat tarvittaessa keikan jälkeen läpi, mitä tehtiin ja mitä voitaisiin mahdollisesti parantaa. Tammelan metsäpalo muistetaan – Hälytyksemme koostuvat lähinnä rakennuspaloista, raivauksista, ja jälkivahingontorjunnasta. Palokunnan esittely suoritettiin entisellä ”Palokunnan aukiolla” eli siinä samassa paikassa missä sijaitsi ennen palokunnantalo. Aina kun palokunta saa tehtävän, on ilmoittajalla hätä. Palokunnan päällikkö Kari Rönn kiittääkin motivoitunutta, ja pitkäjänteistä porukkaa, joka VPK:n riveissä on mukana. Tehtaalla, eikä Tammelan pitäjän Forssan kylässä ollut lainkaan palokuntaa. Onneksi niin isoja ja mittavia tulipaloja ei ole sen jälkeen ollut. 50 8/2012 Forssa-yhtiöt Oy:n kehruutehtaalla syttyi 12.8.1882 tuhoisa tulipalo. Pyöreästi neljäkymmentä hälytystä hoidamme vuodessa. Harjoitukset ovat miehistöllä joka tiistai ja nuoriso-osastolla keskiviikkoisin. Palokunnantalo tuhoutui Uudenkylän suurpalossa vuonna 1929, eikä siMei ollaan Vorssasta! 130-vuotias Forssan VPK puskee edelleen eteenpäin Teksti ja kuvat: Saku Rouvali. Silloin palokuntaharrastus saattaa jäädä helposti taka-alalle. Tulipalon seurauksena kauppaneuvos Axel Wilhelm Wahrenin ehdotuksesta perustettiin kylään palokunta nimeltään Forssan Vapaaehtoinen Palokunta Ry. Nuorille tulee 17–18-vuotiaina muita harrastuksia, seurustelut, jatkokoulutukset ja muut asiat. N yt 130 vuotta myöhemmin Forssan VPK Ry on varsin vireä palokunta
Mukana tapahtumassa olivat niin nuoremmat kuin varttuneemmat. > Naimisissa, myös vaimo palokunnan hälytysosastossa. > Forssan palolaitoksella vs-palomiehenä vuosina 1988–1994. > Palokunnan apulaispäällikkö vuosina 1998–2003. > Vuosia palokunnassa 40. 1985. Tämä ”Herrasmiessopimus” piti sisällään ehdon, että Finlayson-Forssa Oy tarjoaa palokunnalle tarkoituksenmukaiset toimitilat niin kauan kuin se on mahdollista. Tilat Herrasmiessopimuksella Uusiin Hämeentien toimitiloihin Forssan VPK muutti 2008 toimittuaan aiemmin Finlaysonin alueella viidessä eri paikassa. Jäsenmäärä 31 henkilöä (hälytysosastossa 11 henkilöä, nuoriso-osastossa 17 henkilöä) Hälytykset vuonna 2011: paloja pelastustehtäviä 45 kpl. Mies palokunnan takana > Kari Juhani Rönn. Forssan VPK Ry toimii Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Perustettu vuonna 1882. > Palokunnan koulutuspäällikkönä vuosina 1989–1998. Forssassa toimii VPK:n lisäksi myös vakinainen ja puolivakinainen palokunta. > Siirtynyt miehistöön vuonna 1979. > Palokunnanpäällikkö vuodesta 2003 Viialan viilat, Sandvikin sahat, Billnäsin kirveet ja Vorssan VPK. Myöhemmin iltapäivällä oli VPK:n asemalla avoimet ovet, ja ihmiset saivat tutustua palokunnan toimitiloihin. Tämä ”herrasmiessopimus” on edelleen tänäkin päivänä voimassa, sillä palokunta harjoittelee säännöllisesti nykyään Renor Oy:n omistamalla Finlaysonin tehdasalueella. Syntynyt 1960. Kalustona Forssan VPK:lla on pelastuslaitoksen omistama Scania 93M -sammutusauto ja VPK:n omistama miehistöauto Ford Tourneo. Juhliva palokunta esitteli kalustoa ja toimintaansa Forssassa. VPK sai vuonna 1929 palokunnantalon palon jälkeen käyttöön Finlaysonilta toimitilat ”Herrasmiessopimuksella”. > Forssan Sairasautoyhtymällä sairaankuljettajana v. Forssan VPK:lla oli juhlapaikalla alkusammutusrasti, sankoruiskurasti, paloautojen esittelyä sekä tarjolla oli kahvia ja jäätelöä. > Forssan VPK:n poikaosastoon vuonna 1972. > Nuoriso-osaston johtajana vuosina 1986–1999. Forssan Vapaaehtoinen Palokunta Ry. Kari Rönnin (vas.) seurassa Esko Urpula.. 8/2012 51 tä rakennettu uudelleen
Hevosia oli aluksi tusina Pelkistäen: tallimestarin tehtävä oli hevosista huolehtiminen. Pääpaloasemalla oli seitsemän, Pohjoisella paloasemalla Vironkadun ja Meritullinkadun kulmassa neljä, vanhalla Berghällin (Kallion) paloasemalla Hämeentien ja Porthaninkadun kulmassa yksi ja yksi myös Kampin paloasemalla (Kampintori). ”Tallimestarin virka oli kersantin vakanssilla, joten sain jo tällöin nauttia korkeata kersantin palkkaa, joka oli kokonaista 83 markkaa 33 penniä kuukaudessa (rahanarvonkertoimella 365 euroa)”. Minun piti aina pitää huoli siitä, että hälytysten varalta aina oli kotona tarpeellinen määrä hevosia.” Kärjessä porhalsi palomestari… Hälytyksiin, jotka tuohon aikaan olivat vain tulipalolähtöjä, pääpaloasemalta lähetettiin seuraavat yksiköt, sen ajan termein hevosvaljakot: ”Ensimmäisenä lähti palopostiletkukärri, jossa mukana palomestari ja ajajana tallimestari, siis minä. Helsingin palokunnan täysverinen hevosvaljakkomies, tallimestarina palokersantin vakanssilla toiminut Juho Eljas Aaltonen on vuonna 1945 muistellut, millainen oli palokunnan hööki 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Maanviljelystyönjohtajan töistä Helsinkiin palokonstaapeliksi (palomies virkanimikkeeksi vasta 1921) ryhtynyt, vuonna 1872 syntynyt nuorimies eteni nopeasti palokorpraaliksi ja jo vuonna 1899 palokersantiksi. Siinä lähti 8–10 miestä. Vuosisadan vaihteessa palokunnalla oli 12– 13 hevosta. Vanha Normaalilyseo on suojeltu rakennus ja yhä opetuskäytössä. 52 8/2012 Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Kun hevoset olivat rautaa… Esittelyvuorossa on brankkari 120 vuoden takaa. H elsinkiläinen Juho Aaltonen tuli palokuntaan 1896. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Helsingin palomuseon kokoelmat ja JK Tältä näyttää yli sadan vuoden takainen kuvauspaikka Merimiehenkadulla noin 500 metrin päässä Erottajan asemalta. Toisena lähti miesvaunu, jonka eteen oli valjastettu kaksi hevosta. 52 8/2012. Itse palomestarinkin (Gösta Wasenius) hevosen käyttäminen kävi tallimestarin kautta. Rattaiden takaosassa seisomalaudalla oli palokorpraali ja yksi mies. ”Hevosten jokapäiväisen hoidon ohella tallimestarin tehtäviin kuului huolehtia hevosten luovuttamisesta kaikille, jotka niitä tarvitsivat
Jos palotornista (eteläinen tai pohjoinen) selvästi näkyi, että suuri tulipalo oli kysymyksessä, lähti höyrypruutta jo alkuunsa mukaan. 8/2012 53 Ajoneuvossa oli mukana myös raivausym. välineitä. Viidentenä lähti alkuaikoina niin kutsuttu rikaattiruisku, kuuden miehen pumpattava, erittäin hyvin vettä antava käsivoimaruisku.” …vuokra-ajurit kilpailivat rahapalkkioista Edellä kerrottu oli palokunnan vakinainen hälytyslähtö. Tallimestari, palokersantti Juho Aaltosen potretti. Joskus sattui, että varahevosta sivuasemalle ratsain viemään lähtenyt mies putosi selästä, mutta aina hevonen tuli täyttä laukkaa takaisin pääpaloasemalle. Ruisku jäi kadulle, mutta hevonen laukkasi palopaikalle muiden perässä. Kuvan tausta voisi päällisin puolin olla vaikka 2000-luvun alkupuolelta. Sitä mukaan kun vesitynnörit saapuivat, annoin ajajille peltilapun järjestysnumeroilla 1, 2, 3 tai 4. Minun tehtäväni oli huolehtia palkkioista. ”Joku palomies palasi tulipalopaikalta muusta valjakosta riisutulla hevosella ratsastaen. Ensimmäiset autot eivät olleet kovin varmakäyntisiä, joten kauramoottorit useinkin toivat palokaluston varmemmin palopaikalle.” Aaltonen pääsi täysin palvelleena eläkkeelle 1928. Näin hevosvaljakot toimivat alkuaikoina. Kolmantena lähti yhden hevosen vetämä tynnyriruisku, jossa toisinaan vain ajaja mutta joskus toinen mies takana seisomassa. Palkkionsa vedentuojat hakivat seuraavana päivänä palokunnan toimistosta.” Höyryruisku ei aina lähtenyt ensimmäiseen lähtöön, vaan se haettiin tarvittaessa palopaikalle. Valjastin opetettavan parivaljakkoon vanhan kokeneen rinnalle ja ajelin ympäri kaupunkia. Vedentuonnista oli määritelty palkkiot, joiden suuruus vaihteli neljästä markasta kahdeksaan. Hälytysletkan ensimmäisenä kiitävän palopostikärrin suitsissa tämänkertainen veteraanimme, tallimestari Juho Aaltonen. Tavallinen aamusoitto ei niihin vaikuttanut, mutta muina aikoina hälytyskellot saivat ne innokkaasti pyrkimään ajoneuvojen eteen.” Hevonen ei jäänyt ihmettelemään ”Hevosten uskollisuus ja tunnollisuus on jäänyt hyvin mieleeni. Toiset hevoset olivat jo päässeet yli Aleksanterinkadun, mutta juuri kun tynnöriruiskua vetävä hevonen tuli kadunkulmaan, sattui siihen samaan aikaan tulemaan raitiovaunu. Vielä silloinkin palokunnassa oli useita hevosia, mutta autot olivat jo päässeet valta-asemaan. Törmäystä ei voinut välttää, rattaiden aisat katkesivat. Neljäntenä lähti niin sanottu seilivaunu, jossa oli pelastuspurje, varaletkuja, raivausvälineitä, valaistusvälineitä, ym. Monet hevoset osoittivat aivan erikoista älykkyyttä. Oma miellyttävyytensä ehdottomasti liittyy sen aikaiseen työskentelyyn, jolloin nämä uskolliset eläimet ikään kuin tasavertaisina ottivat osaa ihmisen taisteluun irtipäässyttä tulta vastaan”, Juho Aaltonen on haikeana muistellut. Jos hevosista oli puute, kaupungin vuokra-ajurit olivat velvolliset antamaan hevosensa palokunnan käyttöön. Pääpaloasemalla oli kyllä oma hevonen höyryruiskua varten, mutta ratsastajan mukanaan tuoma hevonen valjastettiin ruiskun vaatiman letkurattaan eteen. Hänen vieressään sammutustyönjohtaja, takalaudalla hälytystorvea puhaltava tuon ajan palomies, palokonstaapeli ja näkymättömissä toinen palokonstaapeli. Tuuheat viikset olivat hänen tuntomerkkinsä koko virkauran ajan. ”Uudet hevoset olivat luonnollisesti tottumattomia kaupungin hälinään. Onhan selvää, että konevoimat tekevät sammutuksen monin verroin tehokkaammaksi kuin hevosvaljakoiden aikana oli asianlaita. Kun sitten maailmansodan aikana palokunta alkoi siirtyä autokannalle, tapahtui se asteittain. 8/2012 53. Aaltosen ajokkina Magirus-tikasrattaat vuodelta 1909. Sen jälkeen niitä harjoitettiin kaluston kanssa. Joka aamu oli säännölliset harjoitukset, joissa hevoset totutettiin nopeaan valjastukseen oman ajoneuvonsa eteen. Ajureitten apua ei juurikaan tarvittu.” Hevoset harjoittelivat Hevosilla oli päivittäiset harjoitukset kuten miehilläkin. Harjoittamiseen ja totuttamiseen oli uhrattava työtä ja aikaa. Aluksi uusi hevonen säikkyi kulkuneuvoja, mutta kokeneen hevosen rinnalla se vähitellen oppi. Eläimet tottuivat erottamaan hälytyssoitot muista soitoista. Myöhemmin kaupungin kasvaessa hevosten määrä lisääntyi ja oli lopulta yli 30. Kerrankin tulipaloon ajettaessa sattui Fabianinkadulla onnettomuus. Mutta heidän rinnallansa ovat haihtumattomasti mielessäni säilyneet hevosystäväni, joista melkein kaikkien nimetkin vielä muistan. Haihtumattomasti mielessäni ”Kun nyt vanhana eläkevaarina muistelen palvelustani Helsingin vakinaisessa palokunnassa, olen kaikista päälliköistäni ja työtovereistani saanut mieleeni kauniin ja hyvän muiston. Hevosajoneuvoja ja autoja käytettiin rinnakkain. ”Ja kun vesijohto ei vielä tuolloin ulottunut kaikkialle, ajurit toivat omilla hevosillaan vettä. Ensimmäisen tynnyrillisen tuonut sai korkeimman palkkion ja muut neljään saakka alemman palkkion. Muistan hyvin, miten Hauskaniminen hevonen meni hälytyskellojen soidessa aina omin päin ensimmäisen letkukärrin eteen
Uusi järjestelmä toi tullessaan tuoreelle organisaatiolle useita uusia vaatimuksia, joiden myötä tuotokset tuli esittää kirjallisessa muodossa: palvelutasopäätös, ulkoinen pelastussuunnitelma… Viimevuotisen pelastuslain uudistuksen myötä tehtäväksi tulivat lisäksi esimerkiksi sammutusvesisuunnitelma ja valvontasuunnitelma. Odotan uusia tulevia palvelutasopäätöksiä mielenkiinnolla. Työelämään siirryttyäni olen viranomaisena arvioinut erinäisiä myös viranomaisvastuulla laadittuja dokumentteja niin rautatiemaailmassa kuin pelastustoimessa. Vastaavansuuntaisia havaintoja olen tehnyt myös viimeisimpien palvelutasopäätöksien suhteen; palvelutasopäätös on päätös, jossa aidosti päätetään asioista eikä vain kuvata nykytilaa toimintakertomuksen tapaisesti, kuten ensimmäisissä päätöksissä oli luettavissa. Hiljaisena toiveena tuntuu olevan, ettei kukaan niihin kiinnittäisi mitään huomiota. Kunnan palopäällikkö oli yksi kylän kovimmista jätkistä eikä hänen ratkaisujaan juuri kyseenalaistettu. Vaikka tuota yhdistelmää en harjoitustöitä tehdessäni käyttänyt, tuli useampaan kertaan testattua, missä aita on matalin ja lukeeko tekeleitäni oikeasti kukaan. Nopean ja suoraviivaisen toiminnan organisaation tulisi kyetä tuottamaan useita eri vaatimustenmukaisia dokumentteja, joiden valvonta ja arviointi on vastuutettu aluehallintovirastolle. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että siellä kirjoituspöytien ääressä tehtävän työn avulla varmistetaan, että ne hälytystehtävät voidaan ylipäätänsä hoitaa ja että ne voidaan tehdä turvallisesti. Ulkoisten pelastussuunnitelmien suhteen on omalta osaltani myönnettävä, että lähtötaso aluehallintoviranomaisena sisältövaatimuksien suhteen on ollut vaatimaton – ollaan oltu tyytyväisiä siihen, että ulkoisia pelastussuunnitelmia on olemassa saman verran kuin on kohteitakin. Joukossa on toki myös ajatuksella tehtyjä, hyvin laadittuja ja vaatimuksenmukaisia asiakirjoja, joista näkee, että laatija on asialleen omistautunut, sisältö vastaa käytäntöä ja toiminnalla on tavoitteita. Pelastustoimessa niin sanotulla paperin pyörityksellä on melko aliarvostettu maine, sen suorittavat se nappaskenkäporukka, josta ei ole operatiiviseen toimintaan. Sen tähden olisi tärkeää, että tässä kolumnissa useasti luettelemiani dokumentteja laatisivat viranhaltijat, joilla on aito kiinnostus ja motivaatio käsiteltävää asiaa kohtaan. Joskus joku lääninhallituksesta saattoi kysellä vähän asioiden perään, mutta muutoin palopäällikkö sai olla täysin suvereeni sheriffi omassa kylässään. Kolmas kierros päätösten suhteen on käynnistynyt ja tason tulisi olla nousujohteinen, käytännön toiminnasta puhumattakaan. Ihan mitä tahansa puutaheinää päätöksiin ei kannata kirjata: joku saattaa vaikka lukea ja arvioida niitä.. Sitten joukossa on niitä asiakirjoja, jotka ovat laadittu vain koska on pakko. 54 8/2012 Mirafoni Puuta, heinää ja muutama vesiperä. Opiskelijana kuitenkin vastasin töistä vain itselleni. Olen pohtinut toisinaan, että onkohan dokumentin laatija ollut ihan selvin päin… En väitä, että kaikki lukemani palvelutasopäätökset, ulkoiset pelastussuunnitelmat sun muut asiakirjat olisivat jonkinlaisia riman alituksia. Omien opiskeluvuosien aikana meitä varoitettiin useasti copy+paste-yhdistelmän käyttämisestä. Viime aikoina mediassa on paljon uutisoitu opiskelijoista, jotka ovat jääneet kiinni plagioinnista. Ainakin paljon paperia, mutta mikä onkaan sisällön ja käytännön laita. On kuitenkin muistettava, että hyvin hoidettujen hälytystehtävien lisäksi ne dokumentit edustavat toimintaamme. Siitä ajankohdasta, kun tuosta järjestelmästä luovuttiin, on hiljalleen kulunut kymmenisen vuotta ja alueellinen pelastustoimemme on jo ala-asteiässä. Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Edelleen on olemassa useampi pelastuslaitos, jonka palvelutasopäätöstä ei löydy edes internetistä, vaikka kyseessä on julkinen dokumentti. Muutaman viime vuoden aikana ulkoisten pelastussuunnitelmien tasossa on kuitenkin päästy eteenpäin, sisällölle on asetettu perusvaatimukset ja taso on ollut nousujohteinen. Ennen alueellisen pelastustoimen syntymistä kunnan palopäällikkö oli se henkilö kunnassa, joka vastasi kaikista linjauksista pelastustoimen suhteen, oli kyse sitten esimerkiksi hankinnoista, henkilöstöstä tai paloteknisistä vaatimuksista eri kohteissa. Mitä onkaan ollut lopputuloksena. Niiden avulla muun muassa perustellaan resurssitarpeita, haetaan rahoitusta ja luodaan kuvaa ulospäin pelastustoimesta
Tutkimuksella pystyttiin osoittamaan selkeitä kehitystarpeita työturvallisuuden riskienhallinnassa, palotarkastajien perehdytyksessä ja koulutuksessa sekä palotarkastajien työturvallisuuden valvonnassa. Ongelmia kartoitettiin kyselytutkimuslomakkeella. Selkeitä kehitystarpeita löydettiin myös palotarkastajan koulutuksesta uhkatilanteiden hallinnan osalta. Palotarkastajan työn riskien arviointi ja niihin perehdyttäminen työhönottovaiheessa tulisi ottaa käytännöksi kaikissa pelastuslaitoksissa. Opinnäytetöitä opistosta 8/2012 55. Kaiken kaikkiaan palotarkastukselle olisi luotava selkeä ohjeistus, joka käsittää laadullisten vaatimusten lisäksi myös työturvallisuuden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Tämän kyselyn tulokset yhdistämällä teoreettiseen viitekehykseen pyrittiin löytämään ongelmakohtia ja ratkaisemaan niitä. Johtopäätös oli, että pelastustoimen turvallisuusja henkilöstöjohtamista tulee edelleen kehittää. 8/2012 55 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Opinnäytetyön luonne oli pääosin kvalitatiivinen tutkimus, jota täydennettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Vastaajat rajattiin operatiiviseen miehistöön, alipäällystöön ja päällystöön. Neljä eniten esiin tullutta tai parhaiten perusteltua ongelmaa poimittiin laajempaa käsittelyä varten. Palotarkastajien työturvallisuuteen pitää kiinnittää huomiota entistä enemmän. Ongelmat ovat hyvin moninaisia. Uhkatilanteiden hallintaan tulisi saada koulutusta oppilaitoksissa jo työtehtäviin kouluttautuessa. Opinnäytetyössä löydettiin selkeitä epäkohtia palotarkastajien työturvallisuudessa. Näihin neljään ongelmaan etsittiin ratkaisuja muun muassa hyvän johtamisen esimerkkien kautta. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia palotarkastajan työssään kohtaamia uhkatilanteita sekä sitä, millä tavalla tähän aiheeseen perehdytetään alan koulutuksessa sekä työpaikoilla. Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että suurin osa pelastuslaitoksista on palotarkastajan työturvallisuuden ja sisäisen riskienhallinnan osalta vielä alkutaipaleella. Kyselyä lähetettiin kaikkien pelastuslaitosten alueille. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivistaja toimintatutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön tuloksena pystyttiin luomaan yksinkertainen prosessimalli uhkatilanteiden hallintaan palotarkastajan työssä. Poimitut ongelmat olivat esimiehen antama palaute työstä, tiedonkulku ja sen vaikutukset työilmapiiriin, tasa-arvo lomaja työvuorosuunnittelussa sekä työvuorolistojen suunnittelu ja muutokset. Tekijä: Jukka Mursu Työn nimi: Palotarkastajan työturvallisuus – uhkatilanteet. Ratkaisuista pyrittiin tekemään käytännönläheisiä, jolloin niitä pystytään hyödyntämään paloasemilla, joilla esiintyy samantyyppisiä ongelmia. Teoreettinen viitekehys luotiin pohjautuen nykyiseen lainsäädäntöön ja kirjallisuuteen sekä havaittuihin työelämän käytäntöihin. Tarkoituksena oli luoda ratkaisumalleja esille tuleviin ongelmiin, jolloin niitä pystyttäisiin paloasemilla vähentämään tai välttämään kokonaan. Opinnäytetyö liittyy vahvasti yleisemmin työturvallisuuteen sekä sen kehittämiseen ja hallintaan palotarkastajan työssä. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Mia Järvinen Työn nimi: Henkilöstöjohtamisen ongelmia paloasemilla operatiivisen henkilöstön näkökulmasta. Vastaukset analysoitiin ja saatujen tulosten perusteella ongelmia esiintyy. Vastausten perusteluista on ymmärrettävissä, että henkilöstöjohtamiseen tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Kyselyn avulla oli tarkoitus kerätä konkreettista tietoa suoraan palotarkastusta päätyönään tekeviltä viranhaltijoilta. Vaikutusten määrää ei tässä tutkimuksessa ole tuotu esille kuin osittain, koska pääaihe keskittyy ongelmien olemassaoloon ja niiden laatuun. T ämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää onko paloasemilla operatiivisen henkilöstön näkökulmasta henkilöstöjohtamiseen liittyviä ongelmia ja jos on, miten ne ilmenevät. Kaikki esiintuodut ongelmat ovat joka päiväiseen työskentelyyn vaikuttavia, mutta hyvin eri lailla. Tarkoituksena oli selvittää millaisia uhkatilanteita palotarkastaja kohtaa työtehtävissään ja miten tähän on työyhteisössä varauduttu
Ensimmäinen suunnitelma oli kastella mies kahdella hajasuihkulla. Vaarallisten aineiden varaston palo Backnang (Saksa). Palokunta tiedusteli kohteen syttymisvaaramittarilla ja totesi, että syttyvää seosta ei ollut. Reller lähetti partioauton työmaalle. Kaikki katsojat tietenkin olettivat, että palokunta on jo hälytetty. Tästä kuitenkin luovuttiin, koska mies oli vetäytynyt sisälle ja koska hän olisi saattanut loukkaantua. Keskustelun aikana selvisi, mitä mies halusi: johtajan piti tulla paikalle ja maksaa hänen pyytämänsä rahasumma. Tällöin Reller sekä kaksi naispoliisia kävivät käsiksi mieheen. Palokunta teki vesija vaahtoselvityksen sekä otti esiin sammutuspeitteen. Poliisi laittoi miehelle käsiraudat ja hänet kannettiin ulos. Sairaankuljettajat riisuivat vaatteet ja lääkäri tutki miehen, joka ei ollut saanut vammoja. Sitten hän yritti rauhoitella miestä, jonka puheesta erotti vain sanat ”johtaja” ja ”sairaalalasku” ja joka kielsi ketään tulemasta lähemmäksi. Sähköviasta syttynyt palo levisi viiden talon ullakkopaloksi. Kohteeseen hälytettiin 15 yksikköä ja lähes 80 palomiestä. Mies vietiin psykiatrian klinikalle. Ongelmajäteyrityksen varastokatoksessa, jossa oli erilaisia lakka-, maalija liuotinjätteitä, syttyi tulipalo. Hätäkeskus kehotti kassanhoitajaa menemään heti ulos ja hälytti poliisin, palokunnan sekä kaksi ambulanssia. FWM 10/2010 Mies on valellut vaatteensa bensiinillä ja pitää käsissään sytyttimiä. Kassanhoitaja näki, että mies piti kanisteria polviensa välissä ja tupakansytytintä kummassakin kädessään. Johtaja kertoi, että mies oli puolalainen rakennusmies. Tämän jälkeen rakennus tuuletettiin Ex-suojatulla tuulettimella. Haarukkatrukki nosti palavat astiat pihalle, jossa ne sammutettiin. Ilman lämpötila oli 22°C, miehen puku oli märkä ja ulkona oli selvä bensiinin haju. Kuvat Beytekin. Jälkisammutuksessa kemikaalisukeltajat pakkasivat myrkyllisiä ja tunnistamattomia jätteitä sisältävät astiat suojatynnyreihin. Lanio tarttui miestä käsistä estäen häntä käyttämästä sytyttimiä. FWM 8/2011. Viitisenkymmentä sivullista katseli paloa ja useat heistä jopa videoivat sitä. Mies antoi paikalle tulleelle ambulanssilääkärille paperilapulla johtajansa puhelinnumeron ja pyysi soittamaan tälle. Paikalle tullut ylikomisario Norbert Reller alkoi puhutella miestä. Tilanteen rauhoittamiseksi Reller suostui miehen vaatimukseen soittaa hänen johtajalleen. Palokunnan ensimmäinen yksikkö tuli kohteeseen neljässä minuutissa. Tämä lainasi miehelle viiden litran muovikanisterin ja auttoi häntä täyttämään sen. FWM 8/2011 Kukaan ei soittanut hätänumeroon Solothurn (Sveitsi). Palokuntalainen otti kanisterin. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Tutzing (Saksa). Vahingot nousivat 300000 euroon. Teksti ja valokuvat: Jürgen Römmler. Pelastustoiminnan johtaja Michael Lanio kehotti kassanhoitajaa katkaisemaan virran aseman pääkatkaisijasta sekä muiVaarallinen tilanne ta asiakkaita poistumaan. Vasta 35 minuutin kuluttua palon syttymisestä ensimmäinen soitto tuli hätäkeskukseen. Kassanhoitaja sai kriisiapua, palokuntalaisille sekä poliiseille järjestettiin jälkipuintitilaisuus. Kun mies oli maksanut, hän nousi istumaan rakennuksen seinustalla olevalle pakastearkulle, soitti puhelun ja valeli sitten bensiiniä vaatteilleen. Mies ei vastannut hänen kysymyksiinsä. Huoltoasemalle tuli 55-vuotias mies, joka sanoi kassanhoitajalle huonolla saksalla, että hänen autostaan oli bensiini loppunut. Poliisi olettaa, että kysymyksessä oli tuhopoltto. Vain muutamaa päivää aikaisemmin alueelle tuotu kontti paloi. Reller oli saanut lääkäriltä lapun, jossa oli johtajan numero ja meni kyyryssä olevan ja vapisevan miehen luokse näyttämään sitä. Palo kunta on toiminta valmiudessa. Kassanhoitaja soitti poliisille
Moottoritie voitiin avata liikenteelle vasta 18 tunnin kuluttua. FWM 10/2011 Tavarajuna työllisti palokuntia Bruchsal (Saksa). FWM 9/2010 Vaarallisen aineen vahinko pysähdyspaikalla Vechta (Hollanti). Hätäkeskuksessa 12 kokenutta palomiestä vastaa joka päivä 4000 soittoon. Siitä oli vuotanut noin 30 litraa styreeniä, joka on syttyvä neste. Miehet olivat kuolleet. Viemäriin vuotanut bensiini aiheutti räjähdysvaaran. Tavarajunan vaunun viallisen jarrun kipinät sytyttivät ratapenkereen kasvillisuuden palamaan usean kilometrin matkalla. Olemme myös lähettäneet laskun näköisen kirjeen ihmisille, jotka ovat hälyttäneet meidät aiheettomasti. Kontin ja saastuneiden puhdistaminen annettiin erikoisliikkeen tehtäväksi. Tielle valunut bensiini huudeltiin runsaalla vedellä huleveden keräilyaltaaseen, josta säiliöautourakoitsija keräsi sen. Jos mies ei tarvitse apua, hän saa jatkaa uniaan lähimmässä porttikäytävässä. Viimein vuotava kanisteri löytyi. ”Tilanteesta voi nopeasti muodostaa kokonaiskuvan kuvaamalla rakennusta ulkoapäin. Kun tulemme paikalle, herätämme ja tutkimme hänet. 8/2012 57 Uusi lämpökamera näkee palon ulkoa päin Uusilla lämpökameroilla voi ulkoapäin paikantaa rakennuksessa syttyneen palon. Palo pyritään sammuttamaan mahdollisimman pitkälle ulkoa päin. Toinen kuljettaja sai vakavia ja toinen lieviä vammoja. Ohjaamoa avattiin lisää, jotta varmistuttiin että siellä ei ollut muita uhreja. Sammutustyön johtaja voi laitteen avulla paikantaa palopesäkkeet ja kuumat palokaasut kiertäessään rakennuksen. Tämän jälkeen rakennukseen voidaan mennä savutuulettimen tukemana sammuttamaan palo. Tästä on suurta hyötyä varsinkin ullakkopaloissa”, Bo Andersson Ruotsin pelastusvirastosta (MSB) sanoo. Helmikuussa 2010 Pariisin palo-, poliisija sairaankuljetuslaitos järjestivät tiedotuskampanjan aiheettomien soittojen vähentämiseksi. FWM 7/2011 Kahden VAK-säiliöauton kolari. Brannmannen 3/2011 Älä soita turhaan hätäkeskukseen Stuttgart (Saksa). Onnettomuuteen hälytettiin yli 70 palomiestä ja palokuntalaista. Poliisipartio löysi maastosta täysin tuhoutuneen, teräspalkkeja kuljettaneen rekan. Kun kuumat kohteet on paikannettu, niitä jäähdytetään sammutusleikkurilla. Hätäkeskus sai useita ilmoituksia maastopaloista Wiesentalissa, Neudorfissa ja Karlsdorfissa. Ihmiset soittavat meille, kun he ovat kompastuneet ja lyöneet polvensa tai nyrjäyttäneet nilkkansa. Lasti oli huonosti kiinnitetty ja kuormalava oli puhkaissut kanisterin. Vasta puolentoista tunnin työn jälkeen kolmannen uhrin ruumis tuli näkyviin vuoteen ja katon välistä. Hydraulisilla pelastustyökaluilla avattiin peltivyyhtiä sentti sentiltä. Savusukellus aloitetaan vasta, kun se voidaan tehdä turvallisesti. Ruotsin työsuojelumääräysten mukaan savusukellusta käytetään ensisijaisesti rakennuksessa olevien ihmisten pelastamiseen. Suuri alue vaahdotettiin. Vuotavien säiliöiden sisältö pumpattiin toisiin säiliöautoihin. Poliisi selvitti junan sijainnin ja se pysäytettiin Brettenin asemalle. Mukana oli myös Stuttgartin lentoaseman sammutusyksikkö. Julisteiden ja tiedotteiden lisäksi kerromme asiasta radiossa ja televisiossa. Ennen ihmiset puhdistivat itse haavansa ja menivät lääkäriin”, kertoo hätäkeskuksen tiedotuspäällikkö Le Testu. ”On usein vaikea päätellä, tarvitseeko soittaja meitä, mutta epävarmoissa tapauksessa lähetämme aina apua”, Brenière sanoo. Hän yritti ensin imeyttää sitä, mutta imeytysainetta ei ollut tarpeeksi. Kuljetusliikkeen tietojen mukaan autossa piti olla kolmaskin henkilö. Poliisille ilmoitettiin moottoritien kaiteen vauriosta. Sillä pyrimme osoittamaan, kuinka paljon yhteiskunnalle maksaa sammutusyksikön lähettäminen”, Le Testu sanoo. Tjugofyra7, 11/2011 Kolmas uhri löytyi vasta tuntien kuluttua Porta Westfalica (Saksa). FWM 7/2011 Pariisi (Ranska). Yli 65 prosenttia Pariisin hätäkeskukseen tulevista 1,4 miljoonasta puhelusta on aiheettomia ja joka neljäs 500000 lähdöstä osoittautuu kiireettömäksi. Kuljettaja havaitsi moottoritien pysähdyspaikalla seisovan kuorma-auton kuljettamasta kontista tippuvan nestettä. Meille soitetaan, että jalkakäytävällä makaa tajuton mies. Vielä tuli ilmoitus Bruchsalissa syttyneestä maastopalosta, joka levisi erittäin nopeasti ja uhkasi siirtolapuutarhaa. Kehotamme ihmisiä soittamaan muualle”, Brenière sanoo. Palokunnan kemikaalisukeltajat totesivat, että kontissa oli neljän kemikaalin astioita. ”Asunnottomista tulee 20000 soittoa vuodessa. Palokunta hälytettiin irrottamaan romuttuneesta ohjaamosta kaksi onnettomuuden uhria. Tähän ryhmään kuuluvat automaattihälytykset sekä ihmiset, jotka soittavat huvikseen hätänumeroon. Syynä voi olla mikä tahansa, esimerkiksi että joku on jäänyt hissiin, unohtanut ottaa avaimet mukaansa ja keittolevyn päälle tai unohtanut ottaa välttämättömät lääkkeet mukaansa. Vuonna 2008 meillä oli tällainen kampanja. Hätäkeskukseen tulee 14000 aiheetonta tai turhaa soittoa vuodessa. Kaikki soitot, jotka eivät tarvitse kiireellistä apua (15 minuutin sisällä) luetaan aiheettomiin. ”Elämme yhteiskunnassa, jossa kaiken on tapahduttava nopeasti ja jossa on yhä enemmän uusavuttomia. Moottoritiellä sattuneen peräänajon molemmat osapuolet olivat palavaa nestettä kuljettavia säiliöautoja. Viiden tunnin kuluttua palokuntaa tarvittiin taas. Kamerat näyttävät pintojen lämpötilaerot jopa asteen kymmenesosan tarkkuudella. Kummankin säiliöön tuli vuoto: toisesta vuoti etikkahappoa ja toisesta bensiiniä. Teksti Per Larsson, kuva Bo Nystrand. Astiat kannettiin ulos yksi kerrallaan. "Monet soittavat meille, koska tietävät, että toimimme nopeasti ja ilmaiseksi. Sen jälkeen aiheettomat soitot selvästi vähenivät, mutta muutaman kuukauden kuluttua tällaisia soittoja oli jälleen yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. ”Ainoa keino turhien soittojen vähentämiseksi on kertoa ihmisille, milloin pitää soittaa hätänumeroon ja milloin ei pidä. ”Kampanjalla pyrimme kertomaan kaupungin asukkaille, että aiheettomat soitot kuluttavat palomiesten aikaa ja saattavat viivyttää avun tuloa sitä todella tarvitsevalle”, kertoo ylipalomies Brenière Pariisin hätäkeskuksesta. Neljä palokuntaa sammutti palot, joiden vahingot jäivät vähäisiksi
Lukumääräisesti suurin osa vahingoista liittyy jollain tavalla kiinteistöjen öljylämmitykseen. [5] Öljysäiliön omistajan vastuu Öljysäiliön omistajalla on suuri vastuu säiliönsä kunnosta. Maaperän öljyyntymän koko on aina pieni, muutamia satoja neliömetrejä, verrattuna pohjavesiesiintymien jopa neliökilometrien kokoon. 58 8/2012 H ämeessä käynnistyi EU:n (EAKR) rahoittama vajaa kaksivuotinen hanke, jolla pyritään hallitsemaan Kantaja Päijät-Hämeessä sijaitsevien lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamat riskit sekä hyödyntämään ympäristöteknologian mahdollisuuksia pilaantuneiden alueiden hallitussa käsittelyssä. Kuva: Juha Alaluukas.. Kantaja Päijät-Hämeessä säiliöitä on arvioitu olevan 10000 kpl. Tämä pelastusviranomaisen valvoma määräys on voimassa koko maassa, sen sijaan kuntien ympäristöviranomaisten asettamat laajemmat tarkastusvelvoitteet vaihtelevat kunnittain. [1] Kantaja Päijät-Hämeessä todetaan vuosittain parisataa ympäristövahinkoa, joista lähes 40 % tapahtuu pohjavesialueilla. Päijät-Hämeen palotarkasta Lauri Laineen mukaan yleisimpiä vanhojen öljysäiliöiden riskejä ovat muun muassa terässäiliön korroosio, vanhojen säiliöiden heikko tukirakenne, ilmaputkien mekaaniset täyttöhälyttimet, ilmaputken pieni läpimitta sekä säiliön tarkastuksen ja huollon laiminlyönti. Siinä missä maanpäällisten öljysäiliöiden vuoto on piankin havaittavissa, pieniä maanalaisten säiliöiden öljyvuotoja on vaikea havaita, ja ne voivatkin pitkään kestäessään aiheuttaa mittavaa tuhoa ympäristössä. Tavallisimmat vahinkotilanteet liittyvät säiliön täyttöön, jolloin ilmaputken tukkeutuminen voi johtaa jopa säiliön repeämiseen. Tällaisten säiliöiden ja niiden oheislaitteiden kunto on nykyisin merkittävästi heikentynyt. Varkausyrityksen yhteydessä tapahtuneen vuodon seurauksena poistettiin pilaantunutta maata 490 tonnia. Suomessa on tällä hetkellä Öljyalan palvelukeskuksen mukaan noin 300000 lämmitysöljysäiliötä, joista suuri osa on rakennettu 1960–70-luvuilla maan alle. Ympäristövahingot ovat vaikutukseltaan merkittävät sekä pohjaveden että maaperän pilaantumisen takia, sillä puhdistamattomana öljy säilyy maaperässä jopa 20–40 vuotta [3,4]. Hanketta hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), ja keskeisiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, pelastuslaitokset, kunnat sekä Hämeen ELY-keskus. Yleinen suositus kuitenkin on, TANKKI-hanke vähentää öljyvahinkoriskejä Hämeen maaperässä Teksti: Sakari Halmemies, Heli Kanto Nastolassa tapahtuneessa öljyvahingossa pääsi vuotamaan noin 3000 litraa polttoöljyä maahan. Hämeen ELY-keskuksen alueella on yhteensä 341 pohjavesialuetta, joista vedenhankintaa varten tärkeitä eli luokkaan I kuuluvia on 145 kappaletta. [2, 3] Vanhat öljysäiliöt ovat ympäristöriski Maaperään vuotanut öljy kulkeutuu helposti etenkin hiekkaisessa maassa kohti pohjavettä ja pilaa sitä merkittävällä tavalla. Öljysäiliöiden vuototilanteet Pohjavesialueilla esiintyy sekä maanpäällisiä että maanalaisia öljysäiliöitä, vaikka suosituksena olisi ensisijaisesti käyttää maanpäällisiä rakennuksen sisätiloihin sijoitettavia säiliöitä. Suomen merkittävimmät pohjavesiesiintymät löytyvät etenkin Hämettä halkovalta hiekkaiselta Salpausselän harjualueelta, ja siksi on elintärkeää varjella näiden esiintymien puhtautta. Rakennuksen sisällä tapahtuva öljyvahinko voi johtaa kiinteistön rakenteiden purkamisen lisäksi myös mittaviin maaperän puhdistustöihin vaarantaen samalla jopa pohjaveden puhtauden. Säiliöiden määräaikaistarkastukset ovat pakollisia tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevilla maanalaisilla säiliöillä
Lähteet [1] Pohjavesialueet. Soita tai meilaa päätoimittaja Esa Aallolle 050 562 0735, esa.aalto@pelastustieto.fi 8/2012 59. Suomen ympäristökeskus http://www.ymparisto.fi/default. Tarkastuksessa säiliöt jaetaan neljään kuntoluokkaan: A, B, C tai D (taulukot 1 ja 2). Säiliön kunnosta kannattaa huolehtia, sillä vahingon sattuessa ympäristölainsäädäntö velvoittaa aiheuttajan maksamaan vahingot. asp?node=15985&lan=fi [2] Lulu Riikonen, Hämeen ELY-keskus [3] Jaakko Pohjola, Öljysäiliökartoitus Hämeenlinnan pohjavesialueilla ja Alajärven ranta-alueilla, opinnäytetyö, HAMK, 2006 http://www.hameenlinna.fi/pages/21160/ OpinnaytetyoJPohjala.pdf [4] Öljyn käyttäytyminen maaperässä, Suomen ympäristökeskus http://www.ymparisto.fi/default. Rekisteriin kerätään säiliön sijainnin lisäksi tietoa muun muassa maaperästä ja mahdollisista pilaantuneista alueista, sillä niiden pohjalta voidaan määrittää öljysäiliön aiheuttamaa ympäristöriskiä. että kaikki öljysäiliöt sijainnista riippumatta tarkastetaan määräajoin. Tavoitteena on niin ikään selvittää käyttökelpoisia menetelmiä pilaantuneisuuden selvittämiseksi sekä arvioida kunnostusmenetelmien soveltuvuutta eri tilanteisiin. Erilaisten artikkelien ja tiedotteiden lisäksi hankkeessa toteutetaan öljynsäiliöriskien hallintaohje, joka auttaa ymmärrettävällä tavalla selvittämään öljysäiliön riskejä sekä hallitsemaan niitä. Lämmitysöljysäiliöiden kuntoluokat ja kunnon kuvaus [6] Taulukko 2. TANKKI-hankkeen tavoitteet TANKKI-hanke keskittyy pilaantuneiden alueiden riskienhallintaan, hyödyntää kehittyvää ympäristöteknologiaa sekä edistää ympäristövastuullista toimintaa Kantaja Päijät-Hämeessä. Kartoituksessa ovat mukana kiinteistöt, joilla on lämmitysöljysäiliö tai farmarisäiliö. TANKKI-hankkeessa ovat mukana Lahden ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ELY-keskus, Päijätja Kanta-Hämeen pelastuslaitokset, Riihimäen kaupunki sekä Janakkalan, Hattulan, Hollolan ja Nastolan kunnat. Konkreettisena tavoitteena on lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamien pohjavesija maaperäriskien pienentäminen sekä riskienhallinnan parantaminen Kantaja Päijät-Hämeessä. Kaksivuotinen Taulukko 1. Lisääntyneen tiedon myötä riskejä voidaan hallita entistä paremmin, olemassa olevia kunnostustekniikoita hyödyntää tehokkaammin sekä edistää kestävää ja vastuullista ympäristöajattelua. Merkittävä tavoite on niin ikään ympäristötietoisuuden parantaminen, sillä hankkeen aikana kerätty aineisto kootaan ja analysoidaan sekä saatetaan kansantajuisesti esitettävään muotoon. Pienen mittakaavan pilot-kokeilla testataan muutamassa valitussa kohteessa uusien innovatiivisten kunnostusmenetelmien soveltuvuutta öljyllä pilaantuneiden maiden kunnostamiseen. Tällöin säiliön omistaja on ensisijaisesti vastuussa vahingosta, mutta mikäli seurausvaikutukset ovat mittavat eikä niitä voida kohtuudella vaatia yksityiseltä henkilöltä, lasku katuu yhteiskunnan – eli meidän – maksettavaksi. asp?node=3033&lan=fi [5] Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Lauri Laine http://www.phpela.fi/index. Valokuvaustaito on plussaa. Siksi on syytä sekä yksityisen että yhteisen edun nimissä pitää öljysäiliöt kunnossa ja varautua mahdollisiin vahinkotilanteisiin seurausten minimoimiseksi. 044 708 1516 heli.kanto@lamk.fi WANTED Etsimme paloja pelastusalaa tuntevia hyviä kirjoittajia lehden avustajiksi. Hankkeesta hyötyä kaikille Koska hankkeessa vähennetään yksityisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamia terveydellisiä, ympäristöllisiä ja taloudellisia riskejä, se palvelee sekä säiliön omistajia, valvontaviranomaisia että koko yhteiskuntaa. 050 403 6852 sakari.halmemies@lamk.fi Heli Kanto, projektipäällikkö, LAMK puh. Lämmitysöljysäiliöiden kuntoluokat ja tarkastusvälit [6] hanke päättyy kesällä 2014 ja sen kustannusarvio on noin 370 000 euroa. php?mid=74&a=viewItem&itemid=31 [6] Kauppaja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 30.3.1983/344 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830344 Lisätietoja: Sakari Halmemies, yliopettaja, LAMK puh. Koska ympäristöriskit ovat suurimmat pohjavesialueella, projektin kohderyhmiksi on valittu ensisijaisesti pohjavesialueilla sijaitsevien öljylämmitteisten ja öljylämmitystä käyttäneiden ja käyttävien kiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä kunnat. Hankkeeseen liittyy öljysäiliökartoitus, joka toteutetaan sekä kyselyin että maastokäynnein. Pienikin vuoto pohjaveteen voi aiheuttaa Suomelle tyypillisten pienten pohjavesiesiintymien käyttökiellon, sillä öljylle maistuva tai haiseva vesi ei sovellu enää talousvedeksi
Kesän alla saavutettiin puolivälitavoite Facebookissa olevien pelastuslaitosten määrässä, joista uusimpana tulokkaana Kanta-Hämeen pelastuslaitos (Facebook.com/kantahameenpelastuslaitos). Teksti: Janne Leinonen V iimeinen puoli vuotta hanketta jäljellä ja missä siinä mennään. Palotutkimusraati järjestää palotutkimukseen ja paloturvallisuuteen liittyvän keskustelutilaisuuden tutkimustoiminnan nykytilanteesta ja tulevaisuuden kysymyksistä. Hankkeella menee siis hyvin ja koulutukset jatkuvat. Lisätiedot: Janne Leinonen, 0440 350 112 Palotutkimuksesta keskustellaan – tule mukaan 60 8/2012. Julkaisu ajoitettiin yhteen pelastustoimen yhteisen turvallisuusviestintämateriaalin &#it happens! materiaalin julkaisun kanssa, jolloin uusi ja loistava videomateriaali saatiin heti hyötykäyttöön. Tätä voidaan pitää hyvänä saavutuksena siihen nähden, että Tampereella oli päivityshetkellä Pelastustoimi näkyy sosiaalisessa mediassa tykkääjiä alle 600. Pelastustoimen facebook-sivu Pelastustoimen Facebook-sivuston pääasiallinen tarkoitus on jakaa pelastuslaitosten sekä muiden pelastusalan toimijoiden tuottamaa sisältöä valtakunnallisella tasolla. Ilmoittautumiset: esko.kaukonen@pelastustopisto.fi ja lisätietoja teija.mankkinen@ spek.fi. Ihmiset ovat alkaneet ottaa suoraan yhteyttä pelastuslaitoksiin Facebookin kautta. Tampereen päivitys tavoitti huikeat 81000 ihmistä parin päivän aikana. Tilaisuus järjestetään Dipolissa 19.11.2012 klo 13.00–16.00. Tämä on jotain mitä perinteinen media ei voi suoraan tarjota. Tämä tapaus kertoo hyvin sosiaalisen median uskomattoman tavoittamiskyvyn käytettyihin resursseihin nähden. Pelastuslaitosten määrän kasvu mahdollisti myös vihdoin Pelastustoimen oman Facebook-sivuston julkaisun elokuun lopussa. Youtube-kanavaa voi seurata osoitteessa: www.youtube.com/user/pelastustoimi Ensimmäinen puolivuotinen on pelastuslaitosten Facebook-sivuilla mennyt kasvuntavoittelussa ja oman linjan hakemisessa. Kaikki alalta ja alan ulkopuolelta ovat tervetulleita tykkäämään ja seuraamaan sivuston kehitystä osoitteessa: www.facebook.com/pelastustoimi. Tai mitkä paloturvallisuuteen ja -tutkimukseen liittyvät asiat ovat mielestäsi tärkeimpiä juuri nyt tai tulevaisuudessa. Sivusto on lähtenyt hyvällä vauhdilla käyntiin ja tuhannen tykkääjän raja on kohta käsillä. Pienimuotoisia internet-ilmiöitä koettiin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ja Tampereen aluepelastuslaitoksella, kun status-päivitykset lähtivät elämään omaa elämäänsä verkossa. Kynnys yhteydenottoon koetaan selkeästi tarpeeksi matalana ja luotetaan siihen, että vastaukset tulevat ammattilaisilta. Myös sosiaalisen median paras ominaisuus eli vuorovaikutteisuus on nostanut päätään pelastuslaitosten Facebook-sivuilla. Ja miten voisimme edistää kaikkia hyväksi toteamiamme asioita yhdessä. Syyskuussa käynnistettiin myös pelastustoimen oma Youtube-kanava. Sivuston ylläpitäjät koostuvat pelastustoimen eri toimijoista, joten oli tärkeää saada riittävä edustus myös pelastuslaitosten osalta. Tule pohtimaan yhdessä, mistä paloturvallisuuteen liittyvistä asioista tarvitsemme lisää tietoa
Anjalan VPK osallistui 29.9. 8/2012 61 R ajavartiolaitos, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Suomen tulli järjestivät 10. Tällä kertaa kilpailun aiheena oli vesiliikenneonnettomuus, jossa moottorivene oli ajautunut maihin aiheuttaen maastopalon, moottoriveneen kuljettaja oli myös loukannut itsensä. Onnettomuudet eivät kuitenkaan tunne valtakunnan rajoja, joten raja-alueella toimivilla viranomaisilla on oltava tarvittaessa kyky antaa apua myös toisen alueella. Anjalan nuoret voittoisia Lappeenrannassa Tulokset: Palokuntanuoret 1. syyskuuta yhdessä Venäjän rajavartiopalvelun, tullin sekä hätätilaministeriön kanssa pelastuspalveluharjoituksen Paanajärvellä Venäjän puolella. ANJALAN VPK 4.09 2. Kasvavat matkailijamäärät voivat johtaa lisääntyneisiin pelastustehtäviin alueella, mistä syystä Venäjän ja Suomen rajaviranomaiset päättivät järjestää maastorajan pelastuspalveluharjoituksen, jossa pelastuslaitoksen yksikön rajanylitykset tapahtuvat Suomen ja Venäjän välisten virallisten rajanylityspaikkojen ulkopuolella. Pelastusyksikön rajanylitys ilman passia ja viisumia helpotetussa ja nopeutetussa menettelyssä maastorajan kautta suoraan Paanajärvelle järjestettiin Suomen ja Venäjän rajaja tulliviranomaisten toimesta Kuusamon Paljakasta. Lisäksi oli annettava tarvittava ensiapu loukkaantuneelle moottoriveneen kuljettajalle. Onnettomuuden uhrit evakuoitiin Venäjän hätätilaministeriön veneellä Paanajärven länsipäähän Oulankajokisuulle, jonne Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Kuusamon paloaseman yksikkö saapui mönkijällä Paljakasta johtavaa tieuraa pitkin. SILTAKYLÄN VPK 6.27. Joukkueen valmentamisesta päävastuun kantoi Jani Leonen. Anjalan joukkueessa kilpailivat; yksikönjohtaja Oona Hannula, konemies Janna-Mari Tiukkanen, 1. Jesse Smolander. Harjoituksessa kuvattiin tilanne, jossa suomalaiset matkailijat olivat joutuneet moottoriveneonnettomuuteen Paanajärven kansallispuistossa Venäjän puolella. Harjoituksen jälkeen pidetyssä palautetilaisuudessa kaikki viranomaiset sekä paikalla olleet matkailuyrittät totesivat, että on ensiarvoisen tärkeää, jotta viranomaisten väliset nopeat yhteydet toimivat molemmin puolin rajaa, ja että rajanylitysjärjestelyistä on sovittu yksityiskohtaisesti etukäteen sekä myös Matkailuturvallisuus aiheena Paanajärven harjoituksessa Loukkaantunut matkailija evakuoitiin Oulu-Koillismaan pelastuspalvelun pelastusyksikön mönkijällä Suomeen. Varamiehenä mukana oli Emmi Sahlberg. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Venäjän hätätilaministeriö antoivat onnettomuuden uhreille välittömän ensiavun paikan päällä ja järjestivät onnettomuuteen joutuneiden evakuoinnin Suomen puolelle rajaviranomaisten valvonnassa. SELÄNPÄÄN VPK 5.07 2. Matkailuryhmän johtaja oli ilmoittanut onnettomuudesta ja kiireellisen ensiavun tarpeesta Venäjän viranomaisille, jotka ilmoittivat avun tarpeesta Suomen viranomaisille. Harjoituksessa myös OuluKoillismaan pelastuslaitos toi oman veneensä Paanajärvelle, koska harjoituksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää myös sen käyttömahdollisuus ja selvittää sopiva laskupaikka veneelle. Veeti Ursin, 2.Veera Peltonen, 3. Harjoituksen keskeisenä tavoitteena oli lisätä Paanajärven alueen matkailun turvallisuutta. Tehtävien päätteeksi kilpailuyksikönjohtajan tuli ilmoittaa radiolla kilpailupäällikölle tehtävien suorittamisesta. Pelastustoiminnan järjestämisen lähtökohtana on, että jokainen valtio vastaa pelastustoiminnan järjestämisestä omalla alueellaan. Harjoitukseen osallistuvat viranomaiset totesivat lopuksi tarpeen järjestää vastaavia harjoituksia myös tulevaisuudessa, esimerkiksi talviolosuhteissa. Kuva: Rajavartiolaitos. LIIKKALAN VPK 7.00 3. Viranomaiset toivovat, että matkailijoilla on aina oleskellessaan ja liikkuessaan Venäjän puolella matkustusasiakirja tai sen kopio matkassaan ja että tarpeellisen avun saamiseksi yhteystiedot Venäjän viranomaisiin ovat tiedossa. Taustalla Suomen ja Venäjän viranomaisia seuraamassa harjoitusta. Suomen ja Venäjän viranomaiset ovat nähneet haasteellisena pelastustoiminnan järjestämisen Paanajärven kansallispuiston alueella matkailun lisääntymisen ja pitkien etäisyyksien johdosta. TIRILÄN VPK 5.45 3. harjoiteltu käytännössä. Joukkueiden tehtävänä oli tehdä moottoriruiskuselvitys ja sen avulla sammuttaa maastopalo, mitä oli kuvattu keinosavun ja maastoon sijoitettujen liikennekartioiden avulla. Harjoitusta oli seuraamassa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin edustaja. Julia Tuominen, 4. Lappeenrannan Rutolassa järjestettyyn KaakkoisSuomen Pelastusalanliiton palokuntanuorten Vipukilpailuun. INKEROISTEN VPK 8.45 Tulokset: Palokuntanaiset 1. Anjalan joukkue oli radan ylivoimaisesti nopein ajalla 4:09 voittaen toiseksi tulleen joukkueen lähes kolmella minuutilla
Kirjassani tulee mielestäni esiin myös rivikansalaisen näkökulma ja ainakin ajatus siitä, että myös meillä ”taviksilla” on velvollisuuksia – ei pelkkiä oikeuksia. Mielestäni sopimuspalokunnat tekevät todella arvokasta työtä ja ansaitsevat saada oman kirjansa, Leena Aavameri sanoo. Leirille odotetaankin 4000–5000 palokuntanuorta ohjaajineen. – Poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan siihen, millaista palomiehen työn arki on ja välillisesti siihen, miten työssä jaksaa ja mitä se yksilölle antaa. Kutsutilaisuudessa hän kiitteli yhteistyön palokuntanuorten kanssa olleen aina antoisaa ja toivoi näin jatkuvan Viksu-leirin jälkeenkin. – Kirjallinen taustani käsittää kaksi aiempaa tietokirjaa: Omatuntotalous (yritysvastuullisuutta käsittelevä teos) ja Suoramarkkinoinnin keittokirja, joka on markkinoinnin oppikirja. Y rittäjä ja tietokirjailija Leena Aavameri kirjoitti kirjan suomalaisista palomiehistä. Siksi myös päättäjien olisi hyvä saada palautetta niiltä, joiden asioista he päättävät. Pelastusjohtaja Tähtisen leiri-isännäksi kutsui leirin järjestäjänä toimiva Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry. Pekka Tähtinen on kutsusta erittäin otettu. Ilmiöt kuten uusavuttomuus ja päihteet sekä johtajuuden haasteet kuuluivat ja tuntuivat lähes kaikissa kohtaamisissani palomiesten kanssa. Hänen mukaansa Satakunnan Pelastuslaitos tukee kaikin mahdollisin keinoin, mutta omien tehtäviensä ehdoilla, leirin onnistumista. Tässä vaiheessa on lyöty lukkoon myös joitain yhteistyökuvioita eri tahojen kanssa. Piia Sumupuu. Tähtinen toivookin, että itse leiristä, Porista, Satakunnan Pelastuslaitoksesta sekä Satakunnasta tulee jäämään hyvä kuva kaikille leiriläisille. – Palomiehen ammatissahan on suora kontaktipinta reaalitilanteeseen – siihen, miltä maailma näyttää silloin kun on joku inhimillinen hätä päällä. Se on kuitenkin hieman toisentyyppinen pelikenttä kuin sopimuspalokunnilla, vaikka teknisesti ottaen työ on samaa. Kuvassa Tähtinen ja liiton puheenjohtaja Kai Vainio. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Viksu2014 leiri-isännäksi Satakunnan Pelastuslaitos on lähtenyt leirin valmisteluihin mukaan täydellä valmiudella, mistä viimeisimpänä osoituksena on pelastusjohtaja Pekka Tähtisen saaminen Viksu 2014 -leirin leiri-isännäksi. Leirin valmistelut ovat edenneet hyvällä vauhdilla palokuntanuorten viihtymisen takaamiseksi. Lisäksi myös lakisääteiset asiat (eläkeikä, työturvallisuus) ja neuvottelukysymykset (palkkaus, työajat, muu työn järjestämiseen liittyvä) puhuttivat ammattipalomiehiä. Toimivat verkostot ja yhteistyökumppanit ovat viihtyisän leirin lisäksi onnistumisen elinehtona. – Innostustani lisäsi se, että kunnioitan todella paljon kaikkia ”konkreettisia” ammatteja, joissa on tekemisen meininkiä ja joissa teot ovat yhtä tärkeässä (tai tärkeämmässä) roolissa kuin sanat. Tuolloin palokuntanuoret kautta Suomen harjoittelevat yhdessä uusia palokuntalaistaitoja. Heidän lisäkseen ulkomaalaisia vieraita odotetaan saapuvan noin 500 Itämereä ympäröivistä maista. – Kun tutkin aihetta ja tein haastatteluja, lisääntyi ymmärrykseni myös yhteiskunnan tilasta ja siitä, miten se ilmenee palomiehen arjessa. Tietokirjailija kirjoitti Brankkareista Idean palomiehiä käsittelevään kirjaan hän sai alun perin mieheltään Jesseltä, jonka ystäväpiirissä on useampi brankkari. 62 8/2012 P orin Kirjurinluodossa järjestetään heinäkuussa 2014 kansainvälinen palokuntanuorisoleiri. – Toisaalta hauskatkin ilmiöt kuten keikkaja asemahuumori, kavereille tehtävät jäynät sekä urheiluja naisjutut inspiroivat kertomaan myös ammatin toisesta, hauskemmasta ja valoisammasta puolesta. – Oli hienoa tavata motivoituneita ja sitoutuneita brankkareita ympäri maan ja päästä kurkistamaan maallikoille vähän mystisenkin ammatin todellisuutta! – Olen rajannut kirjan käsittelemään ammattipalokuntien toimintaa, koska halusin käsitellä nimenomaan ammattipalomiesten elämää työssä ja siviilissä. Brankkari-kirjallaan hän haluaa kuvata ammattia ja suomalaista yhteiskuntaa ammatin kautta tarkasteltuna
Samoin Murtomaa kuvaa mm. Miten asioista tiedotettiin ja toimiko viranomaisten yhteistyö. Kerkisipä mies seikkailla myös Naton päämajan kokoushuoneissa ja pitkillä käytävillä. Teksti: Antti Järvinen Kiertomatka maailmalla Timantinkovat Pietarissa Timantinkovien 28. Niitä olivat muun muas sa Lapuan patruunatehtaan räjähdys, Estonia-aluksen uppoaminen sekä Armenian ja Mexico Cityn maanjäristykset kuten myös Tsernobylin ydinvoimalakatastrofi. uudelleen ilmaantuneen polioepidemian hillitsemistä ja torjuntaa. Kotimaan valmiussuunnitteluun myös ulkomailla sattuneet suuren luokan onnettomuudet toivat aina ajattelun aihetta. Erikssonia puheenjohtajaksi ehdottivat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansalliset CTIFkomiteat. 8/2012 63 L ääkintöhallituksen sekä sosiaalija terveysministeriön virkamiehenä uransa pääosan luonut Markku Murtomaa on julkaissut omaelämäkerrallisen kirjan. Eriksson on ollut pitkään mukana CTIF:n toiminnassa, ensin Vaaralliset aineet -komissiossa (HazMat) ja sittemmin yhtenä CTIF:n kuudesta varapuheenjohtajasta.. Siten hän tutustui monenlaisiin ammattiryhmiin sairaankuljetuksessa ja pelastustoiminnassa kuten myös vapaaehtoisjärjestöjen aktiiveihin. Murtomaa kierteli nuorena maailman meriä radiosähköttäjänä ennen kuin alkoi opiskella lääkäriksi. Kirja avaa uusia näköaloja niin kansanterveysongelmiin, katastrofivalmiuteen kuin ensihoitoonkin. Hän lähti määrätietoisesti organisoimaan mereen joutuneiden Estonian matkustajien evakuoimista Mariellalle ja järjestämään heidän ensihoitoaan pääasiassa paikalle osuneiden ruotsalaisten sairaanhoitajien avustamana. Miten niiden pelastustoimintaan oli varauduttu, miten niissä toimittiin ja mitä olisi voitu tehdä paremmin. luokkakokous pidettiin tällä kertaa syyskuun alkupäivinä laivamatkalla Helsinki–Pietari–Helsinki. Hän voitti äänestyksessä Saksan palokuntayhdistyksen Ralf Ackermann, joka hoiti väliaikaisesti puheenjohtajan tehtävää vuoden ajan Walter Eggerin vetäydyttyä tehtävästä terveyssyistä. Kirjassa käsitellään aikoinaan suurta huomiota herättäneitä suuronnettomuuksia Suomessa ja ulkomailla. Kuvassa Timantinkovat hiojineen laivan maskotin seurassa. Uransa loppuvuosikymmenellä hän toimi neuvottelevana virkamiehenä ja valmiuspäällikkönä sosiaalija terveysministeriössä. Estonia-laivan upotessa Murtomaa oli matkalla Ruotsiin m/s Mariellalla ja heräsi laivan rajuun heilumiseen korkeassa aallokossa. Timantinkovat (valtion palo-opiston II-päällystöluokka) päätti kokoontua seuraavan kerran vuonna 2014, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta opiskelun päättymisestä. Hänet tunnettiin maailmalla monipuolisen kokemuksen ja tietotaidon omaavana katastrofilääketieteen asiantuntijana. Matkan järjestelyistä vastasi tällä kertaa kova Gunnar Lindqvist. Asioilla on aina monta puolta ja tiedotusvälineiden kuvaukset niistä usein yksipuolisia. Kokousasioiden ja kuulumisien jälkeen osanottajat saivat neljän tunnin opastetulla kiertoajelulla aimo annoksen Pietari-tietoutta suurkaupungin historiasta, rakennustaiteesta ja nykypäivästä, asiantuntevan ja runsasta huumoria viljelleen oppaan välityksellä. Eriksson CTIF:n puheenjohtajaksi CTIF:n vuosittainen yleiskokous (Delegate’s Assembly) valitsi Bratislavassa 20.9.2012 uudeksi puheenjohtajaksi Ruotsin Tore Erikssonin, 61 selkein äänin 16–9. Kirjoittaja on onnistunut välttämään harmaata virkamieskieltä ja kertoo elävästi paitsi toiminnastaan kotimaassa, myös monista kansainvälisistä tehtävistään mm. Kirjan mielenkiintoisinta antia on ehkä Murtomaan toiminta kansanterveystyössä muun muassa lääkintöhallituksen osastopäällikkönä. Kansanterveystyön saralta kirjassa käsitellään muun muassa HIV-tartuntojen rantautumista Suomeen ja siitä seuranneita toimenpiteitä. Hän erikoistui kirurgiaan ja ortopediaan, mutta tuli jo 1970-luvun alussa tunnetuksi suomalaisen ensihoitokulttuurin pioneerina. WHO:n asiantuntijana. Hätäraketit välkkyivät meren yllä. Sairaaloiden ulkopuolinen hoito ei vielä edes tullut mieleen useimmille lääkäreille, kun Murtomaa oli käynnistämässä Helsinkiin Sydänambulanssin ja lääkäriambulanssin toimintaa. Hän jalkautui pian myös maastoon, kaduille ja merelle kokeilemaan pelastamista ja ensihoitoa vaativissa olosuhteissa
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 017-368 4000 | www.peltaco.com ÖLJYNIMEYTYStuotteet. www.tammivikkut.com PT 9/2012 ilmestyy 22.11. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. mukaan. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu • Matot • Liinat • Puomit • Setit Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. Varaa ilmoituspaikkasi 2.11.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Soita ja sovi tapaaminen
(02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. Alennus lasketaan tämänhetkisestä vuositilaushinnasta. / . arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. LOKAKUUTA Rikkihappovuoto uhkana Närpiön kolarissa s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet Tartu tarjoukseen! Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi puoleen hintaan Ota yhteys puh. Ei koske opiskelija-/nuoriso-/kestotilau ksia. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. 16 Vuorokausi Möysän paloasemalla s.52 7 2012 27 .9 . PEL1207_1_kansi.indd 1 20.9.2012 7:12:41 PEL1207_leveatkannet.indd 1 20.9.2012 7:26:50 Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. 8 Missä se taas on...?!. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 1/ 20 11 10.2. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. 12 Pelastuslaitoksilla näkyvä rooli ensihoitotehtävissä s. Tarjous on voimassa 30.9.2012 asti. Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tilaa numerosta 044 728 0400. 8 Vuoden palomies Tuomo Halmeslahti on varautumisen ekspertti s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 044 728 0400 • tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Turvallisuusja puolustus 2012 MESSUTARJOUS –50 % Koskee vain uusia tilauksia. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. Tee tilaus messuosastolla , saat itsellesi lahjan! PEL1207_68_IV kansi.indd 1 19.9.2012 12:02:54 5/ 20 12 PA LO -, PE LA ST U SJA VÄ ES TÖ N SU O JE LU A LA N A M M AT TIL EH TI TE EM A N A EN SIV A ST E JA SA IR A A N KU LJ ET U S PELASTUSTIETO 8/2012 ILMESTYY 25. . arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om
................ 8.11. 20.12. Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 7.12. 66 8/2012. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Sie se et taijakkaan talon vehkeisiin luottaa. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 9 22.11. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... ............ 23 %. vuosikerta. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 2.11. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 30.11. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 2500 € IV-kansi ......................................................................................
Nro Kurssi Aika Hinta Haku päättyy 20512 Henkilöstökoulutuksesta osaamisen johtamiseen 19.11.2012 140 € 2.11.2012 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 20.-22.11.2012 390 € 2.11.2012 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 26.-30.11.2012 630 € 5.11.2012 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 3.-5.12.2012 350 € 9.11.2012 www.pelastusopisto.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. • 19 € (sis. Koulutusta Järjestämme syksyllä 2012 mm. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 2012. 071 875 0201. alv) 18.1.2013 Silja Europalla Risteily alk. Ilmoittautumiset kursseille suositellaan tehtäväksi siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. • 15,90 € (sis. 2012. Opas on tarkoitettu taloyhtiöiden isännöitsijöiden, hallitusten ja talon turvallisuuspäälliköiden käyttöön. alv) Kerrostalon paloturvallisuus Oppassa käsitellään tapoja, joilla voidaan vähentää tulipalon riskiä etenkin vanhoissa asuinkerrostaloissa. 09 4761 1300 Hanki ammattikirjat nyt – pysyt ajan tasalla! Pelastussuunnittelu – Opas asuinrakennuksen pelastussuunnitelman tekoon Opas on tarkoitettu työkaluksi asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laatijoille. seuraavat koulutustilaisuudet: Ammatillinen täydennyskoulutus Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla. /C4-hytti VARAUKSET MATKA-VEKKA TURKU 020 120 4851 ma–pe 9–17 tai tulimeri@matkavekka.fi Lisätietoja www.tulimeri.fi 29 €
Loistava tapa muistaa on tilata Pelastustieto-lehti joululahjaksi! 40 €/vsk. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Mietitkö mitä antaisit lahjaksi. Tilaajalahjaksi heijastinliivi! Tarjouksemme on voimassa 23.12.2012 asti.. Osoitteesta www.pelastustieto.fi > tilaukset voit tulostaa lahjakortin lehden saajalle! Voit tilata myös numerosta 044 728 0400 tai meilata: tilaukset@pelastustieto.fi Tilausta tehdessäsi muista mainita ”JOULULAHJA”. Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaik on työ..