MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Uusi ylijohtaja siirtäisi AVIen voimavarat tutkimukseen s. 40 8 2013 17 .1 0. s.8. PT 9/2013 ILMESTYY 14. 36 Jyväskylän uusi johtoauto on Suomen nykyaikaisin s. 18 Punkaharjun VPK:ssa aatteen palo ei sammu s. Miksi sprinkleri kuumentaa tunteita
(02) 2162 112, faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. S E R V I C E. 45 VUOTTA 1968 – 2013 VEIKKO NUMMELA Esteri 10-2000 Esteri 10-1500 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri Suurtehoruiskut Uutuus! ESTERI-palopumput uudenveroisiksi, huolto ja korjaus alkuperäisosilla. Korkean laadun ja ympäristöystävällisyyden takaamme huolellisella suunnittelulla ja työntekijöidemme hyvällä ammattitaidolla, laadukkailla ja ympäristöystävällisillä materiaaleilla, valmistamiemme tuotteiden perusteellisella testauksella sekä koko henkilökuntamme sitoutumisella tämän laatupolitiikkamme noudattamiseen. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. Tuotteidemme kehittely lähtee useimmiten liikkeelle asiakkaittemme esittämistä toiveista. Kaiken toimintamme tärkein tavoite on tyytyväinen asiakas
18 Punkaharjun VPK:ssa aatteen palo ei sammu s. Töiden polttokokeet tehtiin opiston paloteatterissa. Pelastustieto on moneen vuoteen omalla osastolla FinnSec-messuilla 13.–15. Jos ja kun, uuden ylijohtajan ajatukset toteutuvat, valtio ojentaa kätensä kunnallisille pelastuslaitoksille; saadaan tärkeä työkalu laitosten yhdenmukaiseen kehittämiseen. Järjestämme osastollamme paljon mielenkiintoista ohjelmaa.. Kuva: Kimmo Kaisto. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 8 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Pelastusalan kentällä sprinkleri näyttää sen sijaan kuumentavan tunteita. 40 8 2013 17 .1 0. Haitallisten palokaasujen arvioinnin yhteydessä olisi ollut syytä perehtyä muihin, myös kansainvälisesti tehtyihin tutkimuksiin. Tosin, joku voisi todeta, ovat nostaneet ”myrskyn vesilasissa”. P.S. Miksi sprinkleri kuumentaa tunteita. Pelastuslaitokset, joita saattaa tulevaisuudessa olla myös nykyistä vähemmän, ei tarvitse yksin järjestää tiettyjä toimintoja. On paikallaan myös todeta, että automaattiset sammutuslaitteistot ovat hyvä alkusammutuskeino. Tuskinpa koskaan aiemmin Pelastusopistossa tehtävät opinnäytetyöt ovat herättäneet sellaisia reaktioita, kuin ovat tehneet kaksi automaattisia sammutuslaitteistoja käsittelevää työtä. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Sprinkleri kuumentaa tunteita Automaattinen sammutuslaitteisto eli sprinkleri jäähdyttää lauetessaan syttyneen palon kuumuutta. Hyvä onkin, että paloteatterin auditointi aloitetaan pian. Sprinklerijutut sivuilla 8–14. s.8 AVIn voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen Lokakuussa virassa aloittanut pelastusylijohtaja Esko Koskinen linjaa tämän lehden haastattelussa mielenkiintoisia näkökulmia pelastustoimen kehittämiseksi. Missään kun ei ole todettu vastaavaa. Silloin saadaan analysoitua tietoa siitä, millaisessa ympäristössä näidenkin töiden kokeet on tehty. Hyvää on se, että opistossa opiskelijat työstävät aiheita, jotka herättävät keskustelua. marraskuuta. Tervetuloa tutustumaan osastoomme 7b49. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Sprinklerisuutin kuvattuna Pelastusopiston paloteatterissa, jossa tehtiin opinnäytetöidenkin polttokokeet. MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Uusi ylijohtaja siirtäisi AVIen voimavarat tutkimukseen s. Kiinnostavin on ajatus siirtää Aluehallintovirastossa olevat pelastustoimen ja varautumisen voimavarat tutkimusja kehittämistoimintaan, esimerkiksi Pelastusopiston yhteyteen. 36 Jyväskylän uusi johtoauto on Suomen nykyaikaisin s. Sen takia naapurimaissammekin on niihin päädytty. Norjassa ne ovat jo lailla säädettyjä. Sekin on herättänyt kritiikkiä. Rehellistä on kuitenkin todeta, että opinnäytetyöt eivät ole tieteellisiä tutkimuksia. PT 9/2013 ILMESTYY 14
Laaja sprinklerikeskustelu on kuitenkin käynnissä, myös Pelastustiedossa. s. vpk toimii Vuoden sopimuspalokunnaksi valitussa Punkaharjun VPK:ssä ei aatteen palo sammu. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. s.8 Pelastusopistolla tehdyt opinnäytetyöt ovat herättäneet voimakastakin kritiikkiä kentällä. VPK on myös hankkinut pääosin itse kerätyin varoin pelastustoimessa käytettäviä miehistöja säiliöautoja, veneen, moottorikelkan, mönkijän sekä paljon muuta kalustoa. 32–38 teema Hälytysajoneuvoteemassa esitellään Keski-Suomen pelastuslaitokselle kesällä tullut pyörillä liikkuva toimisto, joka sisältää viimeisintä tekniikkaa ja on sisätiloiltaan uusinta uutta Suomessa. 40 8 2013 17 .1 0. s. s. 36 Jyväskylän uusi johtoauto on Suomen nykyaikaisin s. Uusi ylijohtaja kertoo suunnitelmistaan pelastustoimen kehittämiseksi ja eläkkeelle siirtynyt ajatuksistaan pitkän työuran päätyttyä. s. 18–31 SIVU 78 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä!. Esittelyssä ovat myös Itä-Uudenmaan kevytyksikkö ja Etelä-Karjalan säiliösammutusyksikkö. Viereisessä kuvassa ylitarkastaja ja nuorempi hallitussihteeri tutustuvat aluehälytyskeskukseen Lahdessa vuonna 1984. 4 8/2013 kuukauden kasvot tässä numerossa PT 9/2013 ILMESTYY 14. Sprinkleriaihe oli esillä myös opistossa järjestetyillä sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivillä. MARRASKUU TA TEEMASIVUIL LA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Uusi ylijohtaja siirtäisi AVIen voimavarat tutkimukseen s. 40 Kuvan nuoret herrat, eläköitynyt ylijohtaja Pentti Partanen ja seuraajansa Esko Koskinen ovat olleet työtovereita vuosikymmenten ajalta. 8 8 /2 01 3 17.10.2013 8 Sprinkleri kuumentaa tunteita 15 Turvallisuusmessuilla paljon ohjelmaa 18 Jyväskylässä nykyaikaisin johtoauto Mika Rinne 22 Etelä-Karjalan uusi säiliösammutusauto Anton Jäkälä 24 Kevytyksiköitä VPK:lle Itä-Uudellemaalle Rony Kivistö 26 Harkinta kannattaa, kun hankkii hälytysajoneuvoa Saku Rouvali 29 Paloautot kiiltäviksi 30 Näkyvä hälytysajoneuvo on turva Saku Rouvali 32 Pentti Partanen lähti eläkkeelle 36 Esko Koskinen aloitti pelastusylijohtajana 40 Aatteen palo ei sammu Punkaharjulla Launo Päivätie 44 Kouvolassa suuronnettomuusharjoitus Ulla Ylönen 48 Sähköä myrskyn silmässä Tarja Ojala 50 HALI-järjestelmä Oulussa Patrik Willberg 53 Kansainvälinen pelastustoiminta voisi palvella myös kotimaassa Jani Kareinen 56 Kauha sammuttaa Mika Rinne 58 Tasa-arvossa riittää kehitettävää Jukka Saari 60 Sairaalat mukana turvallisuusviestinnässä Kaliforniassa Brita Somerkoski 62 Puukenkämaan pelastustoimi Hannu Willman 65 CTIF:n HazMat-komissio katsoo luottavaisena tulevaan Ilpo Tolonen, Mia Kunnaskari 66 Tahallaan sytytetty palo on aina vakava rikos Brita Somerkoski 68 Kemikaalitehtaalla turvallisuus on ykkösasia Juhani Kekäläinen VAKIOT 16 Vieraanamme: Antti Rantakangas 71 Mirafoni: Mira Leinonen 73 Käry&Oikeus: Marko Partanen 74 Ulkomailta: Risto Lautkaski 80 Tuotehakemisto sprinkleri nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Tunnetko pelastustoimen strategian vuodelle 2025?” Selvä enemmistö vastasi kieltävästi. 18 Punkaharjun VPK:ssa aatteen palo ei sammu s. Miksi sprinkleri kuumentaa tunteita. Opistossa teroitetaan, että työt eivät kerro sen sprinklerivastaisuudesta ja muutoinkin opinnäytetyöt pitää nähdä omantasoisinaan
8/2013 5. Palon laajeneminen onnistuttiinkin estämään hyvin. Lautatarhan suunnassa palo pysäytettiin kuormauskatoksen päässä olevaan palomuuriin... VPK saapui klo 16.50 selvittäen moottoriruiskun saharakennuksen kohdalle, josta 3" johdolla sammuttaen palavan saharakennuk sen itäpään puoleista osaa. Savun ja mainitut miehet havaittuaan hän yritti päästä yläsahaan, mutta tällöin oli palo voimistunut jo niin, ettei yläsahaan ollut menemistä. Tulen leviämistä edisti paitsi puiset, kuivat rakenteet myös palopäivänä vallinut erittäin voimakas tuuli, joka aika ajoin saavutti melkein myrskyn luonteen. Soinlahden. Ohenmäen Varikon palokunnan klo 16.36 saapuessa selvitti se moottoriruiskun Poroveden rantaan, josta 3" johdot kuormauskatoksen ja sahan väliin. Valitettavasti tästä jouduttiin muutaman minuutin käytön jälkeen luopumaan sähkövirran katkettua. Hän ilmoitti havainnoistaan heti vuorossa olevalle lämmittäjälle, joka suoritti yleishälytyksen voimalaitoksen höyrypillillä, koska sähkökäyttöinen hälytyssireeni ei toiminut. Ensimmäisenä klo 16.16 palopaikalle saapunut Peltosal men VPK otti käyttöönsä sahan sähkökäyttöisen pumppuaseman selvittäen siitä yhden 3" johdon sahan länsipäätyyn. lammelle selvittäen vesisäiliöautosta johdon sahaa lähinnä olevan rakennuksen suojaksi. TVH:n erikoiskursseja on tarkoitus vastaisuudessa järjestää Valtion Palokoulussa kaksi kertaa vuodessa. Kaikkiaan oli sammu tustyössä mukana n. Samanaikaisesti huomasi savun myös laitoksen yövartija, joka hetkeä aikaisemmin oli vetänyt kellonsa syttymispaikan läheisyydessä, mutta joka oli havaintohetkellä menossa lauta tarhan suuntaan. Kului jälleen muutamia kallisarvoisia minuutteja, ennen kuin mukana ollut moottoriruisku selvitettiin läheiseen Poroveden rantaan, josta vedettiin 3" johto kuormauskatokseen ja toinen 3" johto purutorniin, joihin molempiin tuli oli pureutunut. Iisalmen kaupungin puolivakinainen palokunta saapui klo 16.32 ja se ohjattiin suoraan lammelle, josta selvitettiin moottoriruiskun 3" johto puruvaraston ja mainitun asuin rakennuksen väliin haaroittaen. Syystä tai toisesta eivät puhelinyhteydet toimineet aivan odotetusti, mutta tästä huolimatta sai Peltosalmen VPK hälytyksen klo 16.15, Iisalmen maalaiskunta klo 16.20, mutta Iisalmen kaupungin puolivakinainen ja VPK vasta klo 16.25. 8/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Yhteistoimintaharjoituksen hyöty näkyi Iisalmen Sahat Oy:n palossa Perjantaina syyskuun 13 pnä klo 16.14 huomasi eräs Iisal men Sahat Oy:n työmiehistä, että saharakennuksen yläsahan tukkikuljettimen aukosta nousee savua. Melkein kaikki lentokenttiemme palopäälliköt osallistuivat joitakin aikoja sitten Valtion Palokoulussa järjestetylle 2-viikkoiselle tieja vesirakennushallituksen palontorjuntakurssille. Kuopion palokunta hälytettiin myös, mutta hälytys peruutettiin myöhemmin palokunnan ollessa jo mat kalla. 25 m:n etäisyydellä ollut puruvarasto jo paloi. Palokunnat valtasivat ensimmäisen ja toisen sijan vaikeimpana pidetyssä sarjassa: Luokassa I A VPK:t ilman ikähyvityksiä. Edelleen autoruiskusta 3" johto kuormauskatokselle ja puruvarastolle molemmat haaroittaen. Samanaikaisesti siirrettiin puolivakinaisen, maalaiskunnan ja kaupungin VPK:n paloautot sahan kohdalle Poroveden rantaan, josta autoruiskut selvitettiin osaksi ilmiliekeissä olevan saharakennuksen uhkaamien kattila-huoneja autotalli-kuivaamorakennusten suojaksi, osaksi hillitsemään palon raivoa. Mainitulle lammelle aikaisemmin rakennetulle palolaiturille selvitettiin moottori ruisku, josta 3" johto haaroitettiin puruvarastolle. Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > Lehtiarkisto > Arkistojutut Paremmin kävi kuin osattiin toivoa! Esimerkillisen tunnontarkasti CTIF:n toisiin kansainvälisiin palokuntalaiskilpailuihin valmistautuneista suomalaispalokunnista Pyhäsalmen ja Kuopion VPK:t toivat Suomeen kultaa Ranskasta. Tämän vuoksi kohdistettiin voimat estämään palon laajenemista. Alunpitäen oli selvää että saharakennusta ei saataisi pe lastetuksi. 160 miestä, viisi autoja kuusi moottoriruiskua. Koska palo uhkasi Kapakkalammen läheisyydessä ole via asuinrakennuksia siirtyi mainittu palokunta kokonaisuudessaan ko. Iisalmen maalaiskunnan palokunnan saapuessa klo 16.27 oli palo saanut jo niin suuren vallan, että alapuolella pala vasta sahasta n. Lapinlahden, Vieremän, Pielaveden, Kiuruveden ja Son kajärven palokuntien kalustot olivat reservissä, miesten sen sijaan osallistues sa sammutustyöhön. Hälytys laajennettiin myöhemmin tulen voiman uhkaavasti kasvaessa suurpalohälytykseksi, jolloin hälytyksen saivat Ohenmäen varikon palokunta, Soinlahden, Vieremän, Pielaveden, Lapinlahden, Kiuruveden, Sonkajärven ja Siilinjärven palokunnat. Erikoiskurssi järjestettiin nyt ensimmäisen kerran ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Minuuttia myöhemmin saapuneen kaupungin VPK:n moottoriruisku kuljetettiin Poroveden rantaan, josta selvitettiin 3" johto kuormauskatok sen ja purutornin väliin haaroittaen työjohdot molempiin rakennuksiin
TEEMALLA PELASTUSJA AUTOKALUSTO / KALUSTO KIERTOON Ketterä ERICA korvaa ELS:n hätäkeskuksissa s. Seminaari käsittelee sytyttäjien ominaispiirteitä, koulujen suunnittelua, lasten tulenkäyttöön puuttumista ja Turun kaupungin vuokra-asuntojen paloja. 6 8/2013 Pelastustieto ja Turvallisuus & Riskienhallinta tekevät yhteisen erikoisjulkaisun kesällä 2014 S uomen johtavat pelastusja turvallisuusalan julkaisut Pelastustieto-lehti sekä Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti tekevät vuonna 2014 yhteisen erikoisjulkaisun, joka ilmestyy kesäkuussa 2014. Tänä vuonna odotetaan ennätysmäärää kävijöistä, sillä uusittu Messukeskus varmasti kerää paljon yleisöä. Pelastusnäytökset etenevät vaiheittain, jolloin katsojilla on mahdollisuus seurata ajoneuvosta pelastamista, sekä erilaisia autojenpurkamistekniikoita. Perjantaina päivän aloittaa Suomen Palopäällystöliitto SPPL:n järjestämä maksullinen ”Tulityö”-seminaari. Erikoisjulkaisu kuitenkin korvaa kummassakin lehdessä yhden ilmestyvän numeron. Painos on noin 10000 kappaletta. Torstaina vuorossa on seminaari nimeltä ”Tahallisten palojen ennaltaehkäisy”. Toista kertaa järjestettävän Suomen Mestarivartija -kilpailun fyysisiä rasteja on nyt kevennetty huomioiden molemmat sukupuolet sekä painottaen tehtävissä vartioinnin eri tehtäväalueita. Julkaisun uskotaan tavoittavan 20000– 30000 lukijaa. Seminaarissa julkistetaan Turvallisuustutkimus 2013 -tulokset. klo 12. Lisäksi perjantaina on ”Yritysturvallisuus”seminaari, sekä Suomen Turvallisuus-tietäjä -kilpailun finaali. Vuonna 2011 tapahtumakokonaisuudessa vieraili 22984 kävijää. Seminaarin järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, ja Suomen Palopäällystöliitto SPPL yhteistyössä Sisäasiainministeriön tahallisten palojen seurantatyöryhmän kanssa. Tänä vuonna järjestetään myös ”Suomen Mestarivartija” -kilpailu. 8 Loviisa 13 – mittava yhteisharjoitus s. tään normaalisti, kuten tähänkin asti. Helsingin pelastuslaitos, Helsingin Pelastuskoulu, ja Palopäällystöliitto järjestävät keskenään yhteistyössä useita tieliikennepelastusnäytöksiä. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä näytösten päätteeksi. Alan ammattilaiset voivat rekisteröityä tapahtumaan veloituksetta osoitteessa www.finnsec.fi FinnSec-messuilla ajankohtaista tietoa turvallisuudesta Markkinointisihteeri Minna Kamotskin odottaa sinua Pelastustiedon messuosastolla 7b49.. Torstaina on myös ”Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus” -seminaari, jonka järjestää Suomen Palopäällystöliitto SPPL. Julkaisu postitetaan kummankin lehden tilaajille sekä muille tärkeille sidosryhmille, ammattilaisille ja asiantuntijoille ympäri Suomen. Perjantaina on myös luvassa yllätysohjelmaa. Seminaarissa jaetaan myös vuoden turvallisuuspalkinto ja vuoden opinnäytetyöpalkinto. – On kuitenkin tärkeää, että tuttu ja turvallinen, Paloja pelastustieto ry:n julkaisema, yli 60-vuotias Pelastustieto-lehti jatkaa ilmestymistään alan vankkumattomana äänitorvena totuttuun tapaan. Tapahtuman järjestää Suomen Messut Finnsecurity Ry:n toimeksiannosta Helsingissä joka toinen vuosi. Erikoisjulkaisun tavoite on saattaa laajaa turvallisuustyötä tekevää kenttää voimakkaammin yhteen ja viestittää kokonaisturvallisuuden merkityksestä jokaisen turvallisuustyötä tekevän ammattitaidolle. Perinteiset Pelastustieto-lehti ja Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti jatkavat ilmestymisTurvallisuus EAN-koodit vuodelle 2013 6 414888 564433 1 3 1 85 64 43 -1 301 6 414888 564433 1 3 2 85 64 43 -1 302 6 414888 564433 1 3 3 85 64 43 -1 303 6 414888 564433 1 3 4 85 64 43 -1 304 6 414888 564433 1 3 5 85 64 43 -1 305 6 414888 564433 1 3 6 85 64 43 -1 306 TURVALLISUUS_EAN_koodit_2013.indd 1 30.1.2013 12:40:42 Turvallisuus_1304.indd 1 7.10.2013 15.27 PELASTUSTIETO 4/2013 ILMESTYY 23.5. 26 Asuntoministeri ei innostu sprinkleripakosta eikä väestönsuojista s. Finaali pidetään FinnSec-messuilla keskiviikkona ja torstaina 13.–14.11. Samanaikaisesti Helsingin Messukeskuksessa järjestetään kiinteistöalan tapahtumakokonaisuus, johon kuuluvat Kiinteistö-, Audiovisual-, Julkisivu-, Värija Pintasekä Vihertek-messut. Julkaisu on satasivuinen tuhti tietopaketti, joka käsittelee paloja pelastussekä turvallisuusalaa laajasti ammattilaisen näkökulmasta. Perjantaina näytökset ovat kello 11 ja 13. 22 K E M I J Ä R V E L L E Monipotilastilanne hoidettiin Kainuussa hyvällä yhteistyöllä s. Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja Ari Keijonen sanoo, että jäsenyhdistykset pitävät hyvänä, että suomalaiseen pelastusja turvallisuuskenttään tarjotaan laaja-alaista ja informatiivista, alan osaajille suunnattua ammatillista aikakauslehteä. FinnSec-messut alkavat keskiviikkona 13.11.2013, jolloin seminaariputken aloittaa ”Ajankohtaista yritysturvallisuudesta” jonka pitää Finnsecurity Ry. 44 3 2013 18 .4 . Kymmenettä kertaa järjestettävät FinnSec-messut on vuoden tärkein tapahtuma niin turvallisuuskuin myös suojelualalla. Julkaisun tuottavat yhteistyössä Pelastustiedon sekä Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden toimitukset. Luvassa on ajankohtaista tietoa paloturvallisuudesta ja riskienhallinnasta. Vuonna 2011 FinnSec-messuille osallistui 155 näytteilleasettajaa ja siellä vieraili 10514 alan ammattilaista ja alasta kiinnostunutta. Pelastusnäytökset ovat torstaina kello 11 sekä 14
Samana viikonloppuna poltettiin roskakatos ja yritettiin sytyttää yhteensä viittä tien viereen pysäköityä autoa.Suurimmat vahingot syntyivät Karhulan Kolmikulman päiväkotirakennuksen tuhopoltosta, joka tapahtui heinäkuun alussa. Palkinnon myöntämisperusteita ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, oma-aloitteisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, laajapohjainen näkemys omasta työtehtävästä, oman työn kiitettävä hoitaminen sekä sitoutuneisuus palomiesammattiin ja työhön Helsingin pelastuslaitoksella. Hän oli joitakin aikoja pois toiminnasta, mutta tuli takaisin mukaan. Kuljettaja loukkaantui törmäyksessä, mutta poistui itse onnettomuuspaikalta. Tuhopoltoiksi epäiltyjen tulipalojen sarja alkoi kevättalvella ja jatkui pitkin kesää. Palopäällikkö Yrjö Jalavan mukaan ulkopuoliselta yhteistyökumppanilta koulutuksen ostaminen on monesta näkökulmasta parempi ratkaisu kuin merkittävän oman henkilöresurssin sitominen sisäisen koulutuksen järjestämiseen. Tutor Basic -koulutuksen lisäksi perusopintoja laajempaa Tutor Maxi -koulutus on myös alkamassa. Puuhun ajettu hälytysajoneuvo meni lunastukseen. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella toimivat VPK:t ovat yhdessä pelastuslaitoksen kanssa ryhtyneet haastattelemaan VPKtoimintaan tulevia uusia jäseniä. Myös autokatoksen läheisyydessä sijainneet rivitaloasunnot vahingoittuivat kuumuudesta. Osa tulipaloista on saatu selvitettyä, ja 10 tapausta on menossa syyteharkintaan. Keski-Uudeltamaalta koulutukseen osallistuu turvallisuuspalvelujen henkilökuntaa pelastuspäällikkö Jyrki Landstedtin kera. Tuominen työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen Käpylän pelastusasemalla ylipalomiehenä. Teksti: Ulla Ylönen Laitos vaatii korvauksia hälytysauton romuttaneelta Keski-Uusimaa ja Etelä-Karjala yhdessä koulun penkille. lokakuuta yhdelle Helsingin pelastuslaitoksen palomiehelle tai alipäällystön edustajalle. Keski-Uudenmaan ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokset ovat tilanneet valvontatyön Tutor Basic -koulutuksen Laurea-ammattikorkeakoululta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puurakennuksen tuhonneesta palosta aiheutui miljoonavahingot. Henkilövahinkoja niissä ei ole sattunut, mutta poroksi on palanut ajoneuvoja, autokatoksia, varastoja ja yksi päiväkoti. Tulipaloja tutkitaan eriasteisilla rikosnimikkeillä, joita ovat vahingonteko, törkeä vahingonteko, tuhotyö ja törkeä tuhotyö. Koulun penkille tuli parikymmentä henkilöä molemmista pelastuslaitoksista. Tuominen työskentelee palomiesja ensihoitotehtävissä ja ajoittain myös paloesimiehen sijaisena. Tahallaan sytytetyt tulipalot ovat työllistäneet Kymenlaakson pelastuslaitosta koko alkuvuoden Kotkassa. Hän on työskennellyt Helsingin pelastuslaitoksella vuodesta 1988 lähtien. Asialla on ollut sekä porukoita että yksin toimineita henkilöitä, yhden tuhopolton taustalla on tappelusta alkunsa saanut kosto, kertoo rikoskomisario Juha Junkkari. Päiväkoti oli heinäkuun ajan kesätauolla eikä rakennuksessa palon aikana ollut ketään. Myös veneitä ja kerrostalojen varastotiloja on tuikattu tuleen. Tuomisen työhön liittyy tiiviisti myös aktiivinen liikuntaharrastus ja osallistuminen Helsingin Palokunnan Urheilijoiden toimintaan. Poliisilla on ollut useita henkilöitä kiinniotettuina, pidätettyinä ja vangittuinakin. Etelä-Karjalan osallistujajoukko koostuu monipuolisesti eri tehtäviä hoitavista henkilöistä palomiehistä lähtien. – Tuhopolttoja on sytytetty muun muassa polttopulloilla. Autoa kuljetti aikuinen mies, joka on ollut pitkään VPK:n jäsen. Sen avulla yritetään estää syntymästä myös tilanteita, joka aiheutui, kun sopimuspalokuntalainen kaahasi humalassa pillit päällä ja törmäsi puuhun. Poliisin mukaan miehen veressä oli alkoholia. Laurean koulutuskokonaisuuden voi halutessaan hyödyntää myös osana AMK-opintoja. Autokatospalosta aiheutui arviolta satojen tuhansien eurojen vahingot. Hän oli saanut pelastuslaitoksen henkilöauton käyttöönsä, koska hänen oli tarkoitus osallistua koulutukseen. Helsingin kaupungin pelastuslaitos aloitti vuonna 2011 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uuden perinteen myöntämällä ensimmäisen Stadin brankkari -tunnustuspalkinnon. Pelastusjohtaja Petteri Helisten kertoo laitoksen esittäneen vahingonkorvausvaatimuksen. Hälytysyhteydet vpk:laiselta katkaistiin välittömästi. Kymenlaakson poliisin mukaan Kotkassa on kuluvan vuoden aikana sattunut yli 30 eriasteista tuhopolttoa. 8/2013 7 Marko Tuominen vuoden 2013 Stadin brankkari Ylipalomies Marko Tuominen valittiin vuoden 2013 Stadin brankkariksi. Syyttäjä pohtii rangaistusvaatimusta kaaharille. Lokakuun alussa vangittuna oli yksi henkilö. Marko Tuomisen valintaa vuoden 2013 Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella ja motivaatiolla, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi. Hurjin saldo on elokuulta, jolloin KotkasTuhopoltot riesana Kotkassa sa yhden viikonlopun ja maanantain aikana sytytettiin kolme tulipaloa. Niissä paloi autokatos ja toistakymmentä autoa. Pelastuslaitosten yhteinen koulutus starttasi kesän kynnyksellä lähiopetusjaksolla Espoossa. Palkinto jaetaan vuosittain Helsingin pelastuslaitoksen vuosipäivänä 1. Poliisi tutkii parhaillaan kymmeniä selvittämättömiä tulipaloja
Tarvitaan hyvä, viimeisilleen viritetty tehokas paloilmoitin, joka "ostaa" henkilökunnalle peliaikaa riittävästi, tarvitaan riittävästi osaavaa, koulutettua henkilökuntaa myös yöllä ja tarvitaan hyvät savunpoistojärjestelyt turvaamaan evakuointia ja poistumista, Jämsä totesi. – Polttokokeiden vilpitön, alkuperäinen tarkoitusperä oli tuo uuden tekniikan innovointi sprinklerien tueksi ja olosuhteiden avoin mittaaminen. 8 8/2013 Sprinklereitä käsittelevät kaksi opinnäytetyötä ovat kuumentaneet tunteita pelastustoimen kentällä. Hän myös painotti, että kyse ei ole täysin tieteellisestä tutkimuksesta, joten näiden polttojen perusteella ei voi, eikä ole ollut tarkoituskaan tehdä yleistyksiä tässä asiassa. – Riittävän kokonaisturvallisuuden saavuttamiseksi tarvitaan myös muitakin keinoja sprinklauksen lisäksi. Suojavarustus tärkeää Sairaaloiden turvallisuudesta vastaaville ja Sprinkleri kuumentaa tunteita Opinnäytetöillä ei haluta vastustaa automaattisia sammutuslaitteistoja Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Kimmo Kaisto. P elastusopistossa viime keväänä valmistuneissa kahdessa hoitolaitosten paloturvallisuuden parantamiseen tähdänneissä opinnäytetöissä selvitettiin olosuhteita automaattisten sammutusjärjestelmien toimiessa sekä uusia innovaatioita sammutusjärjestelmän ja savunpoistotekniikan yhteisvaikutuksena. Sprinkleriaiheiset työt ehtivät herättää kentällä myös ihmettelyjä, ollaanko opistossa sprinklerivastaisia. Pelastusopistossa muistutetaan, että opinnäytetyöt eivät ole tieteellisiä tutkimuksia eikä näiden töiden teettämisellä opistoa pidä leimata sprinklereitä vastustavaksi tai väheksyväksi. Vanhempi opettaja Jani Jämsä painotti myös tuolloin, että opinnäytetöillä ei ole haluttu väheksyä sprinklausta, vaan tuoda esille niiden vakiintunut rooli, tarve ja teho hoitolaitosten poistumisturvallisuudessa. Syyskuussa opistossa järjestettiin Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät, jossa opinnäytetöiden tekijät Jarno Soisalo sekä yhdessä Mikko Tuuren kanssa toisen opinnäytetyön tehnyt Ville Varjoranta esittelivät työnsä tuloksia. Pelastusopistosta lähestyttiin alaa selvityksellä, jossa tuotiin esille, ettei opistolla ole koskaan ollut sprinklausta vastustavaa tai sprinklerien tehokkuutta hoitolaitoksissa väheksyvää linjaa, vaan päinvastoin niiden tarvetta tuodaan opetuksessa esille muiden paloteknisten laitteiden rinnalla. – Opinnäytetöitä ei saa, eikä ole koskaan ollut tarkoitus käyttää sprinklerien tarvetta tai niiden tehoa väheksyvässä tarkoituksessa, Jani Jämsä tähdensi
Suomesta jäsenenä on muun muassa SPEK. Viimeisin tutkimus julkaistiin viime kesäkuussa, jossa oli tutkittu palokuolleiden määriä tuhatta paloa kohti vuosien 2007–2011 aikana. Sen suojissa automaattisilla sammutuslaitteistoilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat herättäneet rajun vastareaktion. – Tavallisin huolta aiheuttava myrkyllinen palokaasu on hiilimonoksidi, koska sitä esiintyy helpommin kuin muita palossa syntyviä kaasuja. Syaanivedyn muodostuminen koepoltoissa Kuvassa 7. Hän työskentelee Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Polttokokeessa käytettiin perinteistä vesisprinklerilaitteistoa, Softex-vesisumusammutus-ja Hi-Fog -korkeapainevesisumusammutusjärjestelmiä sekä vapaata paloa. – Kansallinen palontorjuntajärjestö, NFPA, on tehnyt lukuisia tutkimuksia sprinklereiden vaikuttavuudesta. muutamien pelastuslaitosten edustajille opinnäytetyöstään aluksi kertoi Amk N10kurssilta tänä vuonna valmistunut Jarno Soisalo. Mikko Tuuren ja Ville Varjorannan opinnäytetyön yhteenveto syaanivetypitoisuuksista kaikissa mainituissa koeajoissa.. Vaikka teimme vain neljä ajoa ja vertailussa oli Soisalon kaksi aikaisempaa ajoa, voidaan helposti näistä kuudesta tuloksesta todeta, että tehokas savunpoisto vähentää merkittävästi syaanivetypitoisuutta palavassa potilashuoneessa. Puhuttaessa ratkaisevista alkupalon hetkistä pysyy näkyvyys ja myrkyllisten savukaasujen pitoisuus sellaisina, että potilaiden poistuminen tai poistaminen on mahdollista vaarantamatta merkittävästi kenenkään terveyttä. Hoitolaitosten osalta sprinkleri pelasti 88-prosenttisesti, kun verrattiin kohteisiin, joissa ei ollut minkäänlaisia automaattisia sammutusjärjestelmiä, Alan Brinson sanoo. Näin pelastamiseen käytössä oleva aika ilman suojavarusteita näyttäisi päättyvän sammutuslaitteiston toimintaan. Brinson on kymmenisen vuotta toiminut EFSN:ssä. – Pelastamiseen käytössä oleva aika päättyy sammutuslaitteiston toimintaan, näkyvyys häviää ja pitoisuudet nousevat nopeasti. 50 100 150 200 250 Sy aa ni ve ty Syaanivedyn muodostuminen koepoltoissa Soisalo, sprinkler Soisalo, ei mitään Savunpoisto ja sprinkler Savunpoisto ja Sprinkler 2 Savunpoisto EFSN:ssä ei ole törmätty syaanivetyongelmaan Opiston paloteatteri tullaan auditoimaan ensi vuoden aikana. Hänellä on takanaan työuraa erilaisten yrityksen tutkimusosastoissa. Toiminnanjohtaja Alan Brinson EFSN:stä sanoo, ettei ole koskaan törmännyt sellaiseen sprinklereistä tehtyyn tutkimukseen, jossa syaanivetyä esiintyisi palavassa tilassa erityisesti automaattisen sammutuslaitteiston laukeamisen jälkeen. Opinnäytetyönsä tulosten perusteella Soisalo pitää ehdottoman tärkeänä, että jälkiraivauksen aikana henkilökohtainen suojava28 Kuva 7. Brinson viittaa myös Yhdysvalloissa suuren vakuutuslaitoksen tekemään tutkimukseen, jossa syaanivetypitoisuudet olivat yli viisi kertaa korkeammat sprinklaamattomissa asuinkohteissa sattuneissa tulipaloissa verrattuna sprinklatuissa asuinkohteissa sattuneisiin tulipaloihin. näkyy yhteenvetona kaikkien koeajojen syaanivetypitoisuudet. Soisalon opinnäytetyö osoitti, että palokaasupitoisuudet nousevat edelleen sammutuslaitteiden toiminnan jälkeen ja vedellä näyttäisi olevan epätäydellisen palamisen kautta vaikutusta myös syaanivetypitoisuuden kasvuun. Hänen työssään mitattiin paloteatterissa tehtyjen polttokokeiden avulla, miten nopeasti potilashuoneen kaltaisessa tilassa paloilmoitin ja erilaiset vesisammutuslaitteistot reagoivat. 8/2013 9 European Fire Sprinkler Network on eurooppalainen sprinklereitä edistävä verkosto, jossa on mukana kaupallisten toimijoiden lisäksi järjestöjä ja muita tahoja, kuten laboratorioita ja vakuutusyhtiöitä
Neuvottelupäivillä työstä kertomassa ollut Varjoranta sanoi, ettei heillä ollut aluksi tietoa Soisalon tekemästä työstä. Lähtökohta on kuitenkin aina se, että omistajat vastaavat turvallisuudesta. – Oleellista on se, että toiminnan harjoittaja ajattelee asiat turvallisuuden kautta ja toteuttaa tarpeelliset asiat omatoimisesti. – Aihe tuli palofysiikan tunnilla, kun istuimme Tuuren kanssa vierekkäin ja aloimme miettiä, miksi ei ole olemassa huonekohtaista savunpoistoa. Savunpoisto auttaa Yhtä aikaa Soisalon kanssa samantapaista aihetta alkoivat opinnäytetyössään selvittää alipäällystökurssilta AP34 valmistuneet Ville Varjoranta ja Mikko Tuure. – Meidän työmme osoitti, että tehokas savunpoisto vähentää merkittävästi syaanivetypitoisuutta, näkyvyys säilyy tilassa hyvänä ja lämpötiloissa ei tapahdu merkittävää muutosta. Tärkeintä hänen mielestään on se, että osastoilla toimivan henkilökunnan kanssa asiat käydään läpi ja harjoitellaan mahdollisten vaaratilanteiden varalta. – Toiminnan harjoittaja vastaa aina turvallisuudesta. 10 8/2013 rustus pidetään täydellisenä yllä, sillä huoneessa saattaa olla terveydelle vaarallisia pitoisuuksia vielä 12 minuutin kuluttua savutuuletuksen aloittamisesta. Omistaja vastaa turvallisuudesta Opinnäytetöiden ohjaajat Ari Mustonen (vas.) ja Jani Jämsä (3. Jarno Soisalo sai idean opinnäytetyönsä aiheelle opettajilta paloteknisten laitteiden opetuksen yhteydessä. – Esimerkiksi teho-osastoilta ihmisten pelastaminen ei ole yksinkertaista, mutta pienemmät palo-osastot mahdollistavat potilaiden siirtämisen turvallisempiin tiloihin. – Keskustelun luonne tuntuu vähän siltä kuin lasten väittely: kumman isä on vahvempi. – Tosin, kuten näilläkin opintopäivillä joku totesi, sprinklerikin voi olla jo vanhentunut väline. Esimerkiksi nyt, kun olemme parhaillaan rakentamassa 35000 neliön suuruista laajennusosaa sairaalaan. Hoffren korostaa, että turvallisuuden vaaliminen koostuu monista asioista. Olemme miettineet yhdessä turvallisuusratkaisut ja osa tiloista varustetaan automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Kannustan tutkimaan ja etsimään uudenlaisia näkemyksiä. Hannu Hoffren perää uusia ratkaisuja paloturvallisuuden parantamiseksi. Palo-osastojen kokoja on myös pienennetty, jolloin on saatu poistumisturvallisuutta ja siten pelastamista paremmaksi. Kun ilmastointi sulkeutui, näkyvyys hävisi välittömästi. vas.) kertoivat sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivillä töistä yhdessä tekijöiden Jarno Soisalon (2. – Kun eteen tulee äkillinen tilanne, pitää tietää miten toimitaan. Ilmastoinnin merkityksen hän kertoo tulleen hyvin esille opistolla tehdyissä polttokokeissa potilashuonetta kuvailevassa tilassa. Hänen mielestään automaattisista sammutuslaitteistoista käytävässä keskustelussa olisi päästävä pois lainvelvoiteajattelusta. Kuitenkin osaava Kuopion yliopistollisen keskussairaalan KYS:n turvallisuuspäällikkö Hannu Hoffren painottaa, että lainsäädäntö edellyttää tiettyjä asioita, kun rakennetaan uutta rakennuskantaa. – Paras lopputulos saavutetaan laitteiden yhteistoiminnan kautta. Tutkimuksella haettiin vastausta kysymykseen, antaako paloteknisten laitteistojen asentaminen rakennukseen lisää aikaa pelastustöille. Siksi me olemme pitäneet harjoittelua ja koulutusta tärkeänä. – Ilmastoinnin päällä pysyminen antoi jonkin verran lisä aikaa toiminnalle. – Poistuminen ja pelastaminen pitää tehdä potilasaines huomioiden. Hannu Hoffren kehuu oman kokemuksensa perusteella yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa hyväksi. Siitä tuli aihe savunpoiston ja sprinklerin yhteisvaikutuksen hyödyn arvioimiseksi. Tämän lisäksi mukaan otettiin työturvallisuusnäkökulma; palomiesten tulisi pitää suojavarusteet täydellisenä yllään myös jälkiraivauksen ja -vahinkojen torjunnan aikana. – Halusin alun perin selvittää, millaisia palokaasuja ja palokaasupitoisuuksia tulipalossa yleensä muodostuu sekä miten sammutuslaitteistot vaikuttavat näihin pitoisuuksiin. – Käytämme laajalti heidän asiantuntemustaan hyödyksi. Eihän Etelä-Suomessa enää hotellejakaan aleta välittömästi tyhjentää, jos palohälytin soi. Riskinarvioinnin kautta päädytään tietynlaisiin ratkaisuihin. vas.) sekä Ville Varjorannan kanssa.. Tilassa pitää olla toimiva savunpoisto, riittävästi henkilökuntaa ja myös vesisammutusjärjestelmiä
Sillä tavalla palotilasta saadaan pois myrkylliset palokaasut, kuten syaanivety, Ville Varjoranta sanoo. Tiitta painotti myös hoitohenkilökunnan koulutuksen merkitystä ja sai tukea sairaaloiden turvallisuusvastaavilta. Kyseessä on välitön pelastaminen tai sen yritys. – Työ on varsin suppea ja kokeellinen, mutta on muistettava että ap-kurssin opinnäytetyöt ovat kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on käytännönläheisyys eivätkä ne ole teoriaosuuksien näkökulmasta tiedekorkeakoulujen opinnäytetöitä. Hoitajat tarvitsevat koulutusta Pelastusopistossa järjestetyillä sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivillä riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta Pohjois-Savon pelastuslaitokselta piti hyvinä tehtyjä opinnäytetöitä. – Opiston roolin pitää ehdottomasti olla kantaaottava, ja siinä mielessä on hyvä että opinnäytetyöt nostivat keskustelua esille. Keskeisten johtopäätösten odotusarvo toistuu useaan kertaan, joten raportin tutkimusluonne jää löyhäksi. Parasta on lopulta se, että näin on onnistuttu herättämään keskustelua hoitolaitosten paloturvallisuuden kehittämiseksi, Paavo Tiitta toteaa. – Tässä opinnäytetyössä olisi tavoitteiden ja johtopäätösten esittämistavassa ollut myös työn tekijälle itselleen suuri pohdinnan paikka. Tutkimusta kuitenkin esitellään ja raportoidaan verrattuna tieteellisiin tutkimuslaitoksiin. Hannu Hoffren (vas.) korostaa turvallisuudesta huolehtimisen olevan aina toiminnan harjoittajan ja omistajan vastuulla.. Monissa sairaaloissa näitä jo onkin, samoin sammutusautoissa ihmisten evakuoimista varten rappukäytävätiloista, mutta ei suinkaan joka paikassa. Hän työskentelee Pirkanmaan pelastuslaitoksella, jossa erityiskohteet, kuten hoitolaitokset on varustettu automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Mitä henkilökunnan tulee osata tehdä hoitolaitosten tulipalon sattuessa, mitä turvallisuushavaintoja tulee tehdä ja mitä suojaimia osastoilla tulee olla käsillä. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa on käytössä pelastautumishuput. Käytännönläheiset työt kuitenkin napakasti ja lyhyesti nostavat hyviä jatkotutkimushankkeita esille, joista savunpoiston edelleen kehittäminen voisi olla yksi malli. 8/2013 11 hoitohenkilökunta on aina avainasemassa eikä mikään laitteisto korvaa ammattipalokuntaa. Tällä voi hyvinkin olla myönteinen vaikutus. Keskustelu hyvästä – tarkempaa ohjausta olisi kaivattu Paavo Tiitta pitää töitä hyvinä keskustelun herättäjinä, vaikka erityisesti toinen töistä olisi vaatinut parempaa ohjausta. – Sprinklaus on hyvä asia, mutta se vaatii rinnalleen esimerkiksi tehokkaan savunpoiston. Paloturvallisuusasioiden, myös teknisten ratkaisujen eikä pelkästään alkusammutuskoulutuksen, tulisi olla Tiitan miestä jo sairaalaväen peruskoulutuksessa korostuneesti esillä. Jani Jämsä sanoi, ettei hän voisi varmuudella suosittaa esimerkiksi hoitohenkilöstölle Riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta sanoo, että erityisesti sprinklatuissa kokeissa sprinklauksen ja savunpoiston yhdistelmätulokset olivat hyviä. Varjorannan mielestä on rohkeasti lähdettävä testaamaan sekä kehittämään uusia laitteita, ja varsinkin savunpoiston osalla tässä on vielä paljon tekemistä. Raportointi olisi tullut keskittyä tutkittujen mittaustulosten esittämiseen, niiden vertailuun aiempiin tutkimuksiin ja jos johtopäätöksissä on ristiriitaisuuksia, jatkotutkimusten esittelyyn. Eli koko henkilökunnan tulisi tietää turvallisuusratkaisujen periaatteet, kuten palo-osastointi, savunpoisto ja sprinklaus. – On minulle todettukin, että miten minun käy kotilaitoksessani tämän työn jälkeen, mutta en ole ajatellut tätä asiaa uraani haittaavana asiana. – Työn tulosten kannalta keskeinen teoreettinen osuus vertailukohdiltaan sivutetaan liian lyhyesti. – Teoriaosan puutteellisuuden ja siinä olevien virheiden, sekä tavoitteiden esiin tuomisen ja tulosten suhteuttamisen johdosta annan suurimman kritiikin työn ohjaukselle. Kun työtä luin, mietin vastaako työn otsikko ”Huonepalon vaarallisuus paloteknisten laitteistojen toimiessa” tasan tarkkaan työn sisältöä näillä kokeellisilla osuuksilla ja teoria-aineistolla. Sprinklaus pudottaa lämmöt alas, ja tilan happipitoisuus säilyy. Esimerkiksi pelastautumishuppuja voi käyttää myös henkilökunta hakiessaan potilaita sprinklatusta syttymistilasta, koska henkilön siirtoon kohdentuva aika on lyhyt. – Kaiken kuohuvan keskustelun yhteydessä on syytä muistuttaa, että kyse on suppeahkosta opinnäytetyöstä verrattuna laajempaan tiedekorkeakoulun gradusta tai diplomityöstä. – Hoitajat tarvitsevat myös ohjeistusta, miten toimitaan esimerkiksi sprinklerin lauettua, turvallisuussuunnittelija Birgitta Lindholm Kouvolasta totesi. Tavoitteet painottuvat eri tavoin eri sivuilla kun lukee johdantoa, tuloksia ja johtopäätöksiä. Huonepalon vaarallisuutta paloteknisten laitteistojen toimiessa käsittelevään opinnäytetyöhön Tiitta olisi kaivannut laajempaa ja tarkempaa, VTT:n ja kansainvälistenkin sprinklaustutkimusten läpikäymistä. – Jos opinnäytetyön kokeiden tuloksina, ilman kokeiden toistoja ja muutamilla mittauksilla, päädytään näinkin rajuun johtopäätökseen, tutkimusotteen tulisi edellyttää johtopäätösten parempaa pureskelua aikaisempien tutkimusten johtopäätöksiin verrattuna
– Järjestelmän laukeaminen voi muuttaa palokaasujen tuottoa sekä kaasujen jakaumaa palotilassa. Kannattavuuslaskelma sisältää rahassa mitatut vaikutukset, hyöty-kustannussuhteen laskemisen sekä herkkyystarkastelun. Esimerkki asuintilojen sprinklaukseen liittyvästä ei-rahallisesta arvottamisesta on turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin kuuluvien asuintilojen sprinklaus, siis selkeästi pelkästään ihmishengen pelastaminen, Jukka Vaari painottaa. Hoitoja hoivalaitosten erityisluonnetta ei erikseen huomioitu koejärjestelyissä, hän toteaa. Toivoselle myös vastattiin, että on olemassa myös puoliautomaattisia järjestelmiä, joissa henkilökunta laukaisee tarpeen vaatiessa sammutusjärjestelmän. Turvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Vepsäläinen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä muistutti myös kotona asuvien liikuntarajoitteisten turvallisuuden huomioimisesta. Sammutusjärjestelmän laukeaminen, järjestelmän tyypistä riippumatta, muuttaa tätä jakaumaa siten, että savukerros ja puhtaan ilman kerros sekoittuvat. – Kun tavoitteena on kokonaisvaltaisen kannattavuustarkastelun tekeminen, tulee analyyseihin sisällyttää myös muita näkökulmia puhtaasti taloudellisista lähtökohdista tehtyjen laskelmien rinnalle. Inertit kaasusammutteet ja nestemäinen vesi eivät itsessään aiheuta myrkyllisten kaasujen tuoton lisääntymistä. – Tästäkin tarvittaisiin tutkittua tietoa hoitohenkilökunnan koulutuksen tueksi. – Automaattisuus voi tosin hieman harmittaa, sillä vesi tulee silloin hallitsemattomasti. Hänen mielestään keskustelu on hyvä asia eikä hänen mukaansa myöskään kukaan kategorisesti vastusta automaattista sammutusjärjestelmää. Kun VTT:llä tutkittiin sprinklerin vaikuttavuutta, niin voidaanko niiden tutkimustulosten perusteella todeta, että automaattinen sammutuslaitteisto on tehokas, myös kustannuksiltaan, kaikenlaisissa tiloissa, kuten esimerkiksi hoitoja hoivalaitoksissa. – VTT:n tutkimus keskittyi asuintilojen paloturvallisuuteen. – Sprinklauksen kannattavuutta tarkastellaan usein ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta, eli kannattavuuslaskelmien avulla, joita voidaan tehdä käyttäen useita eri lähestymistapoja. – Tilanteessa ennen sammutusjärjestelmän laukeamista palokaasut ovat jakautuneet palotilassa siten, että noki ja myrkylliset kaasut ovat huoneen yläosassa, puhtaan ja kirkkaan ilman kerros alaosassa. VTT:n asuntosprinklausta koskeneessa tutkimusprojektissa tehtiin Jukka Vaarin mukaan kaasumittauksia erityyppisissä huonepaloissa, joita sammutettiin erityyppisillä vettä käyttävillä sammutusjärjestelmillä. Laskelmien lähtöarvojen epävarmuus yhdessä laskelmaan valitun lähestymistavan kanssa aiheuttaa merkittävää hajontaa eri tahoilla tehtyjen hyöty-kustannuslaskelmien välille. – Näissä kokeissa järjestelmät rajoittivat kaasulämpötiloja ja ihmiselle haitallisten kaasujen pitoisuuksia siten, että henkilöturvallisuus huoneessa ei vaarantunut ja poistumiseen oli riittävästi aikaa. 12 8/2013 VTT:ssä on tehty kolmiosainen tutkimus asuntosprinklauksesta ja tutkimustyöhön osallistunut Jukka Vaari sanoo, että myrkyllisiä palokaasuja syntyy jo kytevässä palossa tai liekehtivän palon alkuvaiheessa, ennen kuin automaattinen sammutusjärjestelmä laukeaa. Hoitajat tarvitsevat myös ohjeistusta, miten toimia esimerkiksi sprinklerin lauettua.. Nyt kun yhteiskunta haluaa, että vanhukset asuvat mahdollisimman pitkään omassa kodissa. VTT:n tutkimushankkeesta lisätietoa: www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2527.pdf menemistä ilman suojavarusteita tilaan, jossa sprinklerit ovat lauenneet. Myöskään VTT:n tutkimus ei kyennyt antamaan selkeää vastausta kysymykseen sprinklauksen kustannustehokkuudesta. Jos palavat aineet sisältävät typpeä, on mahdollista myös, että aleneva happipitoisuus johtaa syaanivedyn suhteellisen tuoton kasvuun. Tällöin kaikkien palokaasujen tuotto vähenee. Sen sijaan happipitoisuuden aleneminen palotilassa voi vaikuttaa palamisen kemiaan siten, että vähähappisten palamistuotteiden, kuten nokihiukkaset ja häkä, suhteellinen osuus palokaasujen tuotossa lisääntyy. Tärkein tuottoon vaikuttava asia on, että palotehon kasvu lakkaa ja saattaa kääntyä laskuun. Tällöin palotilan alaosassa havaitaan kaikkien palamisessa syntyvien kaasujen pitoisuuksien kasvua ja happipitoisuuden alenemista. Huomio yllätti Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen totesi olevansa yllättynyt opinnäytetöiden saamasta huomiosta. VTT:n tutkimusprojektin tulosten perusteella Vaari katsoo, että automaattinen sammutuslaitteisto näyttäisi olevan henkilöturvallisuuden kannalta riittävä keino. Myös kotona asuvat muistettava Turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalveluMyrkyllisiä palokaasuja syntyy jo ennen sprinklerin laukeamista jen kuntayhtymästä totesi, että haasteellista on saada potilaat pidettyä huoneissaan tulipalotilanteessa. Vaikeimpia asuntosprinklauksen kannattavuuslaskelmaan liittyviä asioita on ihmishengen arvon mittaaminen rahassa
Se antaa tukea arvioida siellä tehtäviä kokeita. Erilaisia tuloksia Lehto sanoo, että kokeessa on käytetty tähän kokeeseen soveltumattomia sprinklerisuuttimia. – Tosin lähtökohta on se, että ensin laukeaa sprinkleri ja operatiivisin toimin käynnistetään savunpoisto. Myöskään Raimo Lehto ei usko, että sprinklerivesi voisi aiheuttaa syaanivedyn muodostumisen, ellei sitä tee paloletkuistakaan tuleva vesi. Muiden testin sammutuslaitteistojen avosuutinjärjestelmien laukaisu on otettu hitaitten sprinklerien laukeamisajoista. – Hyvä asia on, että opiston paloteatterissa tehdään auditointi. Hänen mukaansa voidaan tarkastella myös kokeissa käytettyjä mittausmenetelmiä. Voi tietysti kysyä, miten koeolosuhteet ovat vaikuttaneet. Raimo Lehto uskoo opinnäytetöiden hyödyllisyyteen, kun niitä ohjataan osaavasti. Testikäytössä soveltumattomat sprinklerisuuttimet 8/2013 13. – Jostainhan syaanivetyä on syntynyt, koska mittaukset niin kertovat. Eiväthän siellä tehtävät tutkimukset tokikaan ole laboratoriotasoisia, Raimo Lehto sanoo. Jos tilaa ei ennen koetta ole puhdistettu kunnolla ja vanhoja savukaasujäämiä on jäänyt tilaan, muodostuu lämmöstä ja vedestä syaanivetyä tilassa olleista kaliumsyanidiaineista. – Haitallisia savukaasuja voi syntyä myös koetilan aikaisemman käytön takia. Sen sijaan kustannukset huonekohtaisesta savunpoistosta saattavat muodostua huomattaviksi varsinkin sairaaloissa, joissa potilashuoneita saattaa olla paljon. Palon kehittymisaika on päässyt pidemmäksi, kuin jos olisi käytetty nopeatoimisia asuntosprinklereitä, kuten nykystandardit edellyttävät. – En osaa toki sanoa, ovatko opiston paloteatterissa tehdyt testit virheelliset, koska siellä on saatu tällaiset tulokset. Tosin kokeen suoritusjärjestys voi myös vaikuttaa. Kokeiden järjestys oli käsittääkseni tällainen. Jos tilassa on kaliumsyanidijäämiä ja ensimmäiseksi tehdään sprinklerikoe, sillä on suurin vaikutus. – Esimerkiksi VTT:n opiston palotalossa tehdyissä huoneistopalokokeissa saatiin erilaiset tulokset, vaikka ne tehtiin samalla vedellä, hän huomauttaa. Jäljempänä tehtävien kokeiden tulokset osoittavat puolestaan alhaisempia tuloksia. 8/2013 13 F inanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija ja Sprinkleriteknisen yhdistyksen hallituksen jäsen Raimo Lehto kummastelee opinnäytetyön poikkeavaa tulosta verrattuna mihinkään muuhun tieteelliseen sprinklereitä käsittelevään tutkimuksen ja testiin. Savunpoisto on Raimo Lehdon mukaan kannatettavaa muiden järjestelmien kanssa. Myös mittausskaalaa sekä mittauspisteitä, joita on siirretty kokeen eri vaiheissa. Kohdekohtaisten savupuhaltimien tehon ei todettu haittaavan sprinklereiden toimintaa, vaan ne laukesivat hyvin
– Huonoimpienkin tutkimustulosten perusteella sprinkleri pelastaa syttyneessä tilassa ihmisen yli 80-prosenttisesti. Ongelman ydin on nähdäkseni töiden valvonnassa. Tällaisilla ”nyrkkipajatutkimuksilla” yritetään kumota kaikki tieteelliset tulokset, mitä maailmallakin on saatu sprinklereistä. Siellä on jo yli 30 vuotta käytetty automaattisia sammutuslaitteistoja asuntojen ja hoitolaitosten suojaamisessa loistavin tuloksin. – Marylandissa USA:ssa tehtiin puolestaan 2000-luvulla tutkimus, jossa käytiin läpi 117 tulipaloa sprinklatuissa asunnoissa eikä niissäkään kuollut yhtään ihmistä. Olemme todenneet, että nykyisten menetelmien lisäksi tarvitaan myös sprinklaus silloin, kun muut menetelmät eivät riitä. – Kun tutkittiin sprinklaamattomia kohteita, menehtyi tuhatta tulipaloa kohti 9,5 ihmistä. – Onko heidän tutkimusmenetelmissä jotakin poikkeavaa. – Kari Haikonen Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta on tutkinut Leikkivammatilannetta Suomessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja muutamissa muissakin sairaanhoitopiireissä asia on edennyt vauhdikkaasti. Törkeällä tavalla leimataan myyntimiehiksi ja helppoheikeiksi myös ne henkilöt, jotka ovat sprinklausta edistäneet. Ilman sprinklausta olisi siis kuollut noin 20 ihmistä. Seppo Männikön mielestä voidaan toki puhua sprinklerin yhteydessä muista järjestelmistä, kuten savunpoistosta, mutta savunpoistoa koskevan opinnäytetöiden tekijöille on annettu täysin virheellinen lähtöoletus, että sprinkleri ei pelasta. 14 8/2013 P irkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ihmettelee, miksi opistossa ei ole kyseenalaistettu opinnäytetöiden tuloksia. Myös pelko ammattipalomiesten arvostuksen laskemisesta on tässä kohtaa aivan turha. – Väitetään, että olosuhteet palavassa huoneessa muuttuvat sammutuslaitteiston laukeamisen jälkeen vaaralliseksi. Sellainen on hölynpölyä, hän sanoo. Jo SPEKin turvallisuusselvityksen laadintaoppaassa totesin, että tarvitaan sprinklerin lisäksi muitakin järjestelmiä. Yritetään sanoa, ettei heidän puheensa olisi totta. Loukkaantuneita oli seitsemän, mutta yksikään ei loukkaantunut savukaasujen takia, vaan tulen takia. Seppo Männikkö huomauttaa, että maailmaltakin on helppo saada tietoa sprinklauksista tehdyistä tutkimuksista. – Myös käytännön kokemuksia on runsaasti sprinklereiden henkilöturvallisuussuojauksista asunnoissa ja hoitolaitoksissa useilta vuosikymmeniltä. Hän myös sanoo, että osa suurten sairaanhoitopiirien turvallisuuspäälliköistä alkaa olla viimeinen linnake, jotka ovat sitä mieltä, ettei sprinklereitä tarvita. Sprinklerityöt herättivät Seppo Männikön kommentoimaan, koska ne antavat väärän kuvan automaattisten sammutuslaitteistojen vaikutuksista. – Poikkeuksetta kaikissa muissa, myös maailmalla tehdyissä automaattisten sammutuslaitteistojen vaikutuksia arvioineissa tutkimuksissa on päädytty täysin toisenlaisiin johtopäätöksiin. Ei siis vaikuta erityisen merkitykselliseltä kuolinsyyltä. Sellainen on hölynpölyä.”. Niitä on myös levitetty laajalle ja esitelty merkittävilläkin koulutuspäivillä, ilman kriittistä keskustelua johtopäätösten luotettavuudesta. – Se vaikeuttaa pelastuslaitosten työtä, kun tuodaan jonkun osapuolen kantoja tukevaa hölynpölyä julkisuuteen, Seppo Männikkö huomauttaa. – Meillä on myös kansallinen ohjelmamme, valtioneuvoston hyväksymä sisäisen turvallisuuden ohjelma, jossa edistetään hoitoja hoivalaitosten sprinklausta. Toistettaisiin kokeita, jotka vastaavat todellisia olosuhteita. – Yksittäisellä työlläkin voidaan vesittää tätä. Kyseenalaistamista olisi tarvittu – Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty aiheesta paljon tutkimuksia. Missään niistä ei ole saatu samanlaisia tuloksia kuin opiston paloteatterissa, joka ei ole laboratorio. Johtopäätösten luotettavuus epäilyttää Seppo Männikön mielestä on hyvä, että Pelastusopistossa tehdään laajasti eri aiheista opinnäytetöitä. – Toivoisin vain, että tutkimustyön periaatteita ymmärrettäisiin siten, että jos tulee merkittävästi poikkeavia tuloksia, ruvettaisiin miettimään mistä se johtuu. ”Väitetään, että olosuhteet palavassa huoneessa muuttuvat sammutuslaitteiston laukeamisen jälkeen vaaralliseksi. Sekin leimaa meidät sprinklerien puolestapuhujat, ettei meidän mielestä tarvittaisi. Tämän olisi kuvitellut herättävän kriittistä tarkastelua erityisesti opinnäytetöiden ohjaajissa, mutta myös tekijöissä, Männikkö sanoo. – Sprinkleri tarvitsee toki tuekseen muutakin. Hän pitää hölynpölynä opinnäytetöihin kirjoitettua väitettä, että sprinklerit eivät anna lisää aikaa ihmisten pelastamiselle. Ikävintä on se, että töiden tekijät eli opiskelijat joutuvat ikävään valoon. – Tällä ei voida tosin kumota väitettä, että sprinklerivesi aiheuttaa syaanivedyn muodostumisen palavaan tilaan, mutta samalla voi kysyä, miksi paloletkuista tuleva vesi ei sitä aiheuta. Jostain syystä se on tässäkin yhteydessä jätetty huomiotta, vaikka opasta muuten on siteerattu opinnäytetyössä useammassakin kohdassa. – Vuonna 2007 siellä tehtiin tutkimus asuntopaloista, joissa käytiin läpi 2000 tulipaloa sprinklatuissa asunnoissa eikä niissä kuollut yksikään ihminen. Kysyessäni syaanivedyn merkitystä palokuolemiin tässä materiaalissa sain vastaukseksi, että ensisijaisena kuolinsyynä syaanivety on ollut seitsemässä tapauksessa. Nämä kuolemat ovat toki tapahtuneet sprinklaamattomissa kohteissa. Tässä tutkimuksessa oli mukana vuosina 2000–2010 sattuneet 1090 palokuolemaa. Meillä kaikki sairaanhoitopiirin hoitolaitosrakennukset alkavat olla sprinklauksen piirissä. On erittäin valitettavaa, että tällaisten töiden tuloksia esitellään julkisuudessa varsin laajasti
syyskuuta järjestetään messuilla suuri gaalailta, jossa teemana on kymmenen vuotta toiminnassa olleet alueelliset pelastuslaitokset. syyskuuta saakka, jolloin voidaan viedä suurelle yleisölle turvallisuusviestiä. Kaupunki on sijainniltaan sopiva ja messupaikka on lähellä keskustaa sekä julkisia liikennevälineitä. 8/2013 15 Myyntipäällikkö Hannu Gunnar sanoo Vehon satsaavan nyt Turvallisuusmessuihin aiempaa enemmän. On tärkeää, että ne eivät ole pitkäkestoisia, noin 1–2 tunnin pituisia, jolloin osallistujille jää aikaa tutustua messuihin ja näytteilleasettajien tarjontaan, Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen sanoo. Ulko-osastollakin varaukset kattavat tässä vaiheessa jo selvästi enemmän neliöitä, kuin toteutui edellisillä Turvallisuusmessuilla 2012. Myyntipäällikkö Hannu Gunnar sanoo, että messujen uudistaminen on paikallaan ja nyt on syytä myös näytteilleasettajien uudistaa messuosallistumistaan. Messujen yhteydessä järjestetään myös sisäministeriön järjestämä peTurvallisuusmessuilla paljon ohjelmaa lastustoimen ajankohtaispäivät, jolloin päiville osallistuvilla on myös tilaisuus tutustua messuihin. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Jyväskylän Messut Oy. Työturvallisuudelle on varattu messuhalli C2. Samassa yhteydessä järjestetään myös Tekniikkamessut ja KyberTurvallisuus-messut. Esillä ovat esimerkiksi kotitapaturmien ehkäisy ja liikenneturvallisuus. Näytösten ja liikenneonnettomuuden pelastustehtävien näytetään messuyleisölle koko auttamisen ketju. Tilaisuuden ohjelma vielä suunnitellaan, mutta siellä voidaan palkita ansioituneita, kuten vuoden palomies ja innovaatiopalkinnon saaja. Tekniikkamessut eivät keskity kapea-alaisesti mihinkään teollisuuden osa-alueeseen, vaan kattavat koko teollisuuden sekä laajalti muun yritystoiminnan. – Nyt on näytön paikka myös meillä näytteilleasettajilla, Hannu Gunnar huomauttaa. Kiinnostus ollut kovaa Turvallisuusmessujen 2014 paloja pelastustoimelle varatun C1-hallin ja ulkoalueen kysyntä on ylittänyt jopa tarjonnan ja näin ollen on päätetty laajentaa tarjontaa C1-halliin rajoittuvista tiloista. Turvallisuusmessut 2014 on laaja-alaisin turvallisuusmessutapahtuma Suomessa vuonna 2014, kattaen perinteisten Turvallisuusmessujen lisäksi myös KyberTurvallisuuden. Messujen avajaisia vietetään ensimmäisen päivän iltana, jonka jälkeen näytteilleasettajilla on mahdollisuus kutsua vieraita tutustumaan messuihin. Jyväskylässä ulkoaluetta pystytään kuitenkin laajentamaan kysynnän mukaan. Ulkoalueilla messuja on tarkoitus jatkaa myös 6. KyberTurvallisuusmessut puolestaan kattavat yritystoiminnan lisäksi kaikki yhteiskunnan toiminnat. Mahdollisuus esitellä tuotteita messualueeseen rajoittuvalla Jyväsjärvellä on herättänyt myös kiinnostusta. Sisällä meillä on tuttuun tapaan noin 400 neliön suuruinen messuosasto. Esillä on ajoneuvoja ja pian alamme suunnitella, millaista ohjelmaa osastolle keksimme, Gunnar sanoo. Näin messukävijöiden mielenkiinto kohdistuu kaikkiin työturvallisuuden tuoteryhmiin ja tuo perinteisille Turvallisuusmessuille mahdollisimman laaja-alaisen synergiaedun. Gaalailta kymmenvuotiaan kunniaksi Torstai-iltana 4. Messuille on suunniteltu jo paljon muuta ohjelmatarjontaa. Messuilla oma paloasema Lauantaina on mahdollisuus vapaaehtoisten palokuntien esitellä omaa toimintaansa ja pyrkiä rekrytoimaan uutta väkeä riveihinsä Ensihoito tulee olemaan näkyvästi teemana Jyväskylässä järjestettävillä Turvallisuusmessuilla. syyskuuta yleisölle suunnatulla turvallisuustapahtumalla, jossa on mahdollisuus halukkailla esitellä turvallisuuteen liittyvää toimintaa ja markkinoida tuotteita. – Me tulemme esille myös pienellä ulkoosastolla. – Messuilla on paljon ajankohtaisia ja mielenkiintoisia seminaareja. Erityisesti näytöksiä ulkoalueelle. Messut kestävät lauantaihin 6. Näin yleisö pääsee näkemään palokunnan tositoimissa. Pelastuslaitos perustaa messujen ajaksi Paviljongin alueella oman paloaseman, josta lähdetään oikeisiin hälytystehtäviin. Hän pitää Jyväskylää hyvänä messupaikkana. P erinteiset Turvallisuusmessut järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 3.–5.9.2014. Messuosastojen oheisohjelmatarjontaan saadaan nyt mukaan paljon uudenlaista toimintaa. Veho aikoo satsata näkyvästi Jyväskylän Turvallisuusmessuihin. Järjestettävä oheisohjelma on runsasta ja monipuolista. Keski-Suomen pelastuslaitos tulee myös olemaan näkyvästi mukana messuilla
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tekevät hyvää työtä tältäkin osin. Onnistuneesta työstä kielii kansalaisten tuki: jopa 96 prosenttia väestöstä kertoo luottavansa pelastustoimeen. Monelta osin kärkeä tavoitellaan jo nyt. Edelle ovat nousseet ensivaste-, tarkastusja varmistustehtävät sekä liikenneonnettomuudet. Työssä on jaksettava toimintakykyisenä entistä pidempään, ja 15,6 vuotuisesta sairauspäivästä olisi varaa tinkiä. Teknologian kehitys luo mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Nykyjärjestelmä nauttii laajaa tukea Suomen pelastustoimi lepää tukevalla pohjalla. Viime vuosien uudistukset ovat tehostaneet pelastustoimen valmiutta ja tiivistäneet yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Missä sitten asuukin, suomalainen saa hädän tullen apua nopeasti ja ammattitaidolla. Erityisesti palokuolemien osalta Suomen tilastot ovat eurooppalaisittain synkät. Ajan saatossa painopiste on siirtynyt palokuntatoiminnasta kohti yhä monipuolisempaa turvallisuuden osaamista. Taloustilanne ei tällä hetkellä anna mahdollisuuksia lisätä vakinaista henkilöstöä, joten koko alan yhteinen etu on sopimushenkilöstön saatavuuden turvaaminen myös jatkossa. Globaalit ilmiöt koskettavat myös Suomea. Toimintakyky on hyvä, ja alueellinen kattavuus ulottuu maan päästä päähän. Tehtäväkenttä on monipuolinen ja kattaa niin ennaltaehkäisyn ja ensihoidon kuin palokuntaja pelastustehtävät. Vuonna 2003 säädetyssä pelastuslaissa pelastuspalvelujen tuottajaksi määriteltiin alueen pelastustoimi, kun aiemmin vastuu tehtävien toteuttamisesta oli kuulunut yksittäisille kunnille. Suomen taloustilanne on yhä heikko. Maailman ja yhteiskunnan muuttuessa myös pelastustoimen on uudistuttava. Toimintavalmius on hyvä suhteutettuna kustannuksiin. Silti tekemistä riittää. Tulevaisuuteen on kuitenkin syytä luottaa. Panostukset ennaltaehkäisyyn, henkilöstön hyvinvointiin ja yhteistyöhön vievät kohti entistä turvallisempaa Suomea.. Pitkien etäisyyksien maassa sopimuspalokuntatoiminnalla on erityinen, merkittävä roolinsa – sitä suurempi, mitä harvempi on asutus. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat yhä useammat vaihtoehdot, ja erityisesti harvaan asutulla seudulla pohditaan, riittääkö toimijoita. Kautta vuosien pelastustoimi on mukautunut uusiin vaatimuksiin ja laajentanut tehtäväkenttäänsä. Pelastustoimi onkin ollut monessa suhteessa kuntarajat ylittävän yhteistyön avaaja. Kuntakoolla ja päätöksenteon läheisyydellä on väliä – ovathan palokuntatoiminnan juuret vahvasti juuri osallisuudessa ja kansalaisyhteiskunnassa. Niin ikään kaluston kuntoon on syytä panostaa. Myös sopimuspalokuntatoiminta on haasteiden edessä. Yksi järjestelmän vahvuuksista on vapaaehtoistyö. Yksikään kalustoavustuksia hakeneista 23 sopimuspalokuntayhdistyksestä ei saanut tänä vuonna avustusta Palosuojelurahastolta. Globaalissa maailmassa myös uudenlaisiin haasteisiin on varauduttava. Vaikka perustoiminta on jo nykyisellään tehokasta, paikoilleen ei ole syytä jäädä. Vielä 1970-luvulla kaksi kolmesta hälytystehtävästä liittyi tulipaloihin; vuonna 2010 palotehtävien osuus oli 15 prosenttia. Suomen pelastustoimi on omalta osaltaan osoittanut, että viranomaisja ammattirajoja ylittävä, vapaaehtoisia mukaan houkutteleva työ kantaa pitkälle. Nykyinen järjestelmä nauttii laajaa tukea myös eduskunnassa: nykyinen alueellinen malli toimii hyvin, eikä pelastustoimen päätöksentekoa ole tarpeen siirtää ylemmäs. Uusi tekniikka auttaa ennaltaehkäisemään ja reagoimaan, mutta voi myös vähentää varovaisuutta ja tehdä yhteiskunnan alttiiksi sähköja tietoverkkoihin kohdistuville uhille. Eri toimialojen osallistumisvastuu ja yhteistoiminta ovat korkealla, ja ammattija sopimushenkilöstö täydentävät onnistuneesti toisiaan. Julkista budjettia leikataan ja kuntien kukkaronnyörejä kiristetään, mikä näkyy määrärahoissa. Esimerkiksi ilmastossa tapahtuvat muutokset lisäävät sään ääri-ilmiöitä ja luonnononnettomuuksien määrää. 16 8/2013 Vieraanamme Kirjoittaja Antti Rantakangas on kansanedustaja ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja. Myös muutokset kuntakentässä heijastuvat pelastustoimeen. Viime vuonna päivitetyssä pelastustoimen strategiassa tavoitteeksi asetettiin, että Suomella on vuonna 2025 Euroopan tehokkain pelastustoimi. Vuonna 2010 sivutoimisten ja sopimushenkilöstön määrä oli 22 390 henkilöä, kun päätoimisena tai määräaikaisena työskenteli 5803 henkilöä. Vuoden 2011 uudistettu pelastuslaki onkin nostanut vaatimuksia esimerkiksi hoitolaitosten ja palveluja tukiasuntojen turvallisuustasosta. Samalla osaavan ja motivoituneen henkilöstön merkitys korostuu. Viime vaalikaudella säädetty työttömien palomiesten mahdollisuus tienata 300 euroa kuussa menettämättä etuuksiaan kannustaa omalta osaltaan työhön ja on näyttänyt suuntaa valtakunnan politiikalle laajemminkin. Vakinaisia palomiehiä ja sopimuspalokuntalaisia ei ole syytä asettaa vastakkain. Nykyiset 22 pelastuslaitosta ovat pinta-alaltaan ja asukastiheydeltään erilaisia, mutta yhteistyöllä on saavutettu enemmän kuin erillisillä ponnisteluilla. Myös tutkimustyöhön ja ennaltaehkäisyyn olisi arvioiden mukaan syytä panostaa enemmän. Kun huoli turvallisuudesta on yhteinen, on luontevaa, että myös vastuu sen säilymisestä kannetaan yhdessä
Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u
Teksti ja kuvat: Mika Rinne 18 8/2013. Edellinen johtoauto oli 13 vuotta vanha. Autossa on kaikki käden ulottuvilla ja johtaminen voi alkaa heti asemalta, palomestari Pentti Partanen kehuu. Lisäksi autossa on paikat operaatiopäällikölle ja asiantuntijalle. Uusi johtoyksikkö otettiin käyttöön viime kesäkuussa. Myös näyttävät hälytysvalot ovat aiempaa tehokkaampia. Palomestari Pentti KarpJyväskylässä Suomen nykyaikaisin johtoauto Jyväskylän uusi johtoauto, RKS31. – Uusi auto on johtamispaikkana erinomainen ja työpaikkana täydellinen. Auton havaitsemista liikenteessä helpottavat teippaamalla toteutettu päiväloisteväritys, joka on helppo uusia. Ajoneuvon johtamistilat soveltuvat myös komppaniatasoisten tehtävien esikuntatyöskentelyyn. Johtoauton rakenne on saatu aerodynaamiseksi kattoa korottamalla. Hyvän äänieristyksen ansiosta hälytysääni ei kuulu häiritsevästi auton sisälle. Partasen mukaan johtoauton ominaisuuksia on opeteltu hyödyntämään noin neljän kuukauden ajan lähinnä päivittäistilanteissa. Mikäpä miehillä on ollessa, sillä heidän pyörillä liikkuva toimisto sisältää viimeisintä tekniikkaa ja on sisätiloiltaan uusinta uutta Suomessa. Hälytysajoneuvot & KALUSTO J yväskylän keskuspaloaseman palomestarit Pentti Karppinen ja Pentti Partanen kävelevät autohalliin tyytyväisen näköisinä. Auton vahvuus on kuljettaja ja päivystävä palomestari
– Tehokas moottori parantaa ajoturvallisuutta hälytyksissä, sillä esimerkiksi rekka-autojen ohitukset sujuvat aiempaa sujuvammin, Karppinen toteaa. Lisäksi laite parantaa myös moniviranomaisyhteistyötä erityisesti niissä tilanteissa, joissa pelastustoimella on johtovastuu, Hassinen kertoo. Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere p. – Johtaminen perustuu tietoon. Suomen Erillisverkot Oy:n ja Pelastusopiston kanssa yhteistyössä pilotoidun monikanavareitittimen avulla yhteydet saadaan 4G-, 3G-, 2G-, @450ja WLAN-verkkoihin. Finsatec Palomestarit Pentti Partanen (vas.) ja Pentti Karppinen istuvat työpisteillään. Pelastusopiston tutkija Marko Hassinen kertoo, että monikanavareitittimet käyttävät yhtä kommunikaatiokanavaa kerrallaan ja osaavat valita parhaan kanavan olemassa olevista. 03 3142 1500, tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Saunatie 3, 40900 Säynätsalo p. 8/2013 19 pinen kertoo, että kuljettajat ovat kehuneet auton ajo-ominaisuuksia. – Autossa on kaikki käden ulottuvilla ja johtaminen voi alkaa heti asemalta, Partanen kehuu. Hassisen mukaan reititin tehostaa pelastustyön johtamista. kaapeleista, Partanen sanoo. Nykyaikaisinta tietotekniikkaa Johtoauton tietoliikenneyhteydet ovat uusinta uutta ja viestintävälineet ovat riittävät. – Tilannekuvan hallinta oli vanhassa autossa vaikeampaa kun kaikki ohjelmat oli samalla koneella ja piti turvautua papereihin. Näin kentältä saadaan varmennettu langaton laajakaistayhteys pelastustoimen tietojärjestelmiin. 044 5546 060, finsatec@finsatec.fi www.finsatec.fi LÄMPÖKAMERAT Eagle Attack lämpökamera Parasta tehoa, laatua ja kestävyyttä palontorjuntatyöhön. Uuden laitteiston myötä palomestareilla on pelastustehtävien johtamiseen tarvittava tieto aiempaa helpommin käytettävissä. PALOKYPÄRÄT Yhdistele lisävarusteita ja värejä vaatimustesi mukaan, uusi innovatiivinen kaksoiskuorella varustettu Bullard Magma toteuttaa ne. Nyt pääsemme nopeasti kaupungin intraverkkoon, josta saamme kätevästi esimerkiksi tonttiosaston ajantasaiset tiedot paloposteista, vesiasemista, vesija viemäriputkista sekä sähköjohdoista yms. Hevosvoimia on 190 kun vanhassa autossa niitä oli 156. Palomestari Pentti Partanen on tyytyväinen monipuoliseen tietotekniikkaan ja tietokoneiden määrään. Monikanavareitityksen ansiosta tietoliikenne on varmennettu ja katkeamaton. Yhteydet saadaan 4G-, 3G-, 2G-, @450ja WLAN-verkkoihin.. Käytössä on kolme toisistaan riippumatonta tietokonetta ja tilannekuvaa voi seurata erilliseltä näytöltä
Liikenneonnettomuuksiin suunniteltu • Lyhyt ja pitkä lauta • Niskatuki • Kiristysvyöt Katso esittelyvideo: www.peltaco.com/ pelastuslauta PELASTUSLAUTASETTI www.peltaco.com Myös Facebookissa! johtamisaluetta, joista Jyväskylän alue on suurin. Viime vuonna johtoautolla oli 653 hälytystehtävää. Partasen mielestä ohjelman merkitys korostuu ihmisten pelastamisessa ja työturvallisuudessa kun suurjännitteiset hybridiautot yleistyvät. Hälytysajoneuvot & KALUSTO Autosta voidaan hoitaa vastaavia tehtäviä kuin tilannekeskuksesta (TIKE) muun muassa tehdään vapaavuoron hälytykset GSM-tekstiviestillä halutuille ryhmille. Hätäkeskusuudistuksen myötä Keski-Suomen hätäkeskus siirtyy Vaasaan, joten johtoautoa tarvitaan laajemmin erilaisissa tukitehtävissä koko maakunnan alueella. Sitä voidaan hyödyntää myös suurissa onnettomuuksissa pelastustoiminnan esikuntana. Siihen kuuluu yli 175 000 asukasta Jyväskylässä, Muuramessa, Laukaassa, Hankasalmella, Toivakassa, Luhangassa ja Joutsassa. Johtoauton on valmistanut iisalmelainen, erikoisajoneuvojen suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut J5L-Production Oy. Kameroilla apua onnettomuustutkintaan Johtoauton tuulilasiin ja sisätiloihin on asennettu kamerat, jotka taltioivat tapahtumia ja palomestarien viestintää onnettomuuspaikalta. Sen avulla saadaan tietoa autojen turvajärjestelmistä ja siitä, miten ne voidaan eliminoida siten, ettei niistä aiheudu vaaraa pelastettaville tai pelastajille. Palomestari Pentti Karppinen kertoo kuljettajien kehuneen auton ajo-ominaisuuksia. (017) 368 4000 info@peltaco.com Sairaalat, virastot, valvomot... Tallenteita voidaan hyödyntää onnettomuustutkinnassa ja koulutuksessa. Hintaa ajoneuvolle tuli runsaat 130000 euroa. Auton lämpökameraa hyödynnettiin muun muassa Vihtavuoren räjähdetehtaan vaaratilanteessa. Johtoauton kamerat taltioivat tapahtumia ja palomestarien viestintää onnettomuuspaikalta. Tallenteita voidaan hyödyntää onnettomuustutkinnassa ja koulutuksessa. Kuvassa johtoyksikköä käyttää palomestari Juha Hård. Partanen kertoo, että liikenneonnettomuuksissa pelastustoimintaa on auttanut Crash Recovery System -ohjelma eli liikennepelastusohjelma. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kuusi pelastustoiminnan Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. Ohjelman avulla voidaan paikantaa muun muassa auton akut ja muut virtalähteet. – Tehokas moottori parantaa ajoturvallisuutta hälytyksissä, sillä esimerkiksi rekka-autojen ohitukset sujuvat aiempaa sujuvammin. Auton lämpökameraa hyödynnettiin muun muassa Vihtavuoren räjähdetehtaan vaaratilanteessa. 20 8/2013
4 5 1 4. Palokypärä, joka voidaan sovittaa yksilöllisiin vaatimuksiin mukavuuden maksimoimiseksi. Lisätietoa uudesta Dräger HPS 7000 -kypärästä löydät osoitteesta www.draeger.fi Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Dräger HPS 7000
22 8/2013 Hälytysajoneuvot & KALUSTO Etelä-Karjalan uusi säiliösammutusauto REK 352 Etelä-Karjalan pelastuslaitos hankki tänä vuonna kevättalvella uuden säiliösammutusauton. Uutta ja poikkeavaa Autossa on joitain poikkeavia asioita ja uudistuksia, joita varmaankin tulee jatkossa muihinkin autoihin. Vesitykillä voidaan pyrkiä muun muassa jäähdyttämään piilossa oleKuvassa testataan auton kaukoohjattavaa TR-75 SH-K -vesitykkiä, jota voi seurata ohjaamossa olevasta näytöstä. Kaiken kaikkiaan siihen piti tiivistää sammutusauton ja säiliöauton ominaisuudet, joten yhtälö ei ollut helppo. Autossa on kalustokorin katolla kauko-ohjattava vesitykki TR75 SH-K, jota voi käyttää ohjaamosta, mikäli ei ole turvallista lähettää miehiä ulos. Taipalsaarelta mukana olivat Juha Hongisto ja Ossi Ahonen. Vesisäiliön koon eli 8000 litraa laskettiin olevan paras kompromissi kaiken suhteen yhdistelmäautossa. Tykki nousee 600 mm hydraulisesti ylöspäin kattokalustolaatikoiden yläpuolelle kauko-ohjauksella. Taipalsaarella auto korvaa sammutusauton ja säiliöauton. ”A uto oli alun perin tarkoitus sijoittaa Imatran paloasemalle, jossa se olisi korvannut sammutusauton ja säiliöauton. Pelastusvälineet valitsi vuoromestari Mikko Saastamoinen, joka vastaa pelastusvälineistä ja niiden koulutuksesta. Tämän takia katsottiin parhaaksi sijoittaa se Länsi-Saimaalle Taipalsaaren VPK:lle, jossa se on otettu hyvin vastaan ja autosta on pelkkää myönteistä sanottavaa, kertovat Matti Oikkonen ja palomestari Pasi Korpela Taipalsaarelta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen autoissa on käytössä pääsääntöisin Holmatron ja Lukasin välineitä. Mallia ja ideaa Porvoosta Auton suunnitteluryhmässä vetäjänä toimi Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta kalustoesimies Matti Oikkonen. Taipalsaarella sijaitsee myös puolustusvoimien ampumarata, jossa tapahtuu ajoittain maastopaloja alueen toiminnan takia. Teksti ja kuvat: Anton Jäkälä. Autossa on normaalia tehokkaampi 20 kW:n hydraulinen generaattori, joka tuottaa sähköä jo auton tyhjäkäynnillä. Sen ansiosta ei tarvitse nostaa kierroksia, jos veden ja sähkön yhtäaikaisella käyttöhetkellä halutaan tuottaa palopumpulla työletkuun alhaista vedenpainetta. Autoon valittiin Weberin hydrauliset pelastusvälineet. Haastetta riitti, kun samoihin kuoriin piti tiivistää sekä sammutusettä säiliöauton ominaisuudet. Tilaa on aina rajoitetusti, mutta kaikki tarvittava tavara pitää saada mukaan. Alkuvaiheessa ryhmä kävi katsomassa mallia ja hakemassa ideoi ta omaan suunnitteluun Porvoossa Kulkeva Oy:n valmistamasta autosta. Auton tyyppi oli ensimmäinen laatuaan pelastuslaitoksen alueella ja aiempaa kokemusta sellaisesta ei juuri ollut. Suunnitteluvaiheessa kuitenkin huomattiin, että autoon ei saada sijoitettua kaikkia niitä varusteita, joita ammattipalomiehet päivittäin tarvitsevat
Toimintamme on globaalia. Auto on telivetoinen, joten sillä pitäisi pystyä etenemään myös hieman hankalammassa maastossa. – Aina on plussaa saada uutta kalustoa. Voisi kuvitella, että tulevaisuudessa vastaavia autoja saisivat muutkin VPK:t Suomessa. Perusvarustuksella olevan säiliösammutusauton saa halutessaan noin 350000 eurolla. Ensi vuodelle Etelä-Karjalaan on kaavailtu hankittavaksi uusi säiliöauto REK103 Lappeenrannan paloasemalle ja Parikkalaan uusi sammutusauto. Tämän ansiosta vinssiin saadaan tarkempi ja tasaisempi veto. Sillä voi myös sammuttaa maastoa autoa ajaessakin kävelynopeuksilla. Taipalsaarelta on tullut hyviä kokemuksia ja mielipiteitä uudesta hienosta ajoneuvosta. Lähivuosina Etelä-Karjalaan on tulossa palvelutasopäätöksen kalustostrategian mukaisesti 2015– 16 yksi samankaltainen uusi auto kumpanakin vuonna. Tämä selvinnee loppuvuodesta, kun esitetyt investointisuunnitelmat vahvistetaan.. Näin saatiin taakse lisää tilaa varusteille, eikä autosta tullut liian pitkä ja vaikea vaikeampi käsitellä. Siitä pyritäänkin pitämään kiinni, että saataisiin uusittua mahdollisimman paljon käsiin vanhenevia ajoneuvoja, Korpela ja Oikkonen kertovat. Autosta löytyy myös hydraulikäyttöinen vinssi Warn series 15 6,8 tn & 25 m x 13 mm -vaijerilla. Autossa on Allison-automaattivaihteisto sekä levyjarrut, joilla auto pysähtyy tehokkaammin lyhyemmällä matkalla. Lamorin edustajaja jakeluverkko kattaa yli 90 maata. Lisää samanlaisia. Ainoana miinuksena ovat pienet mökkitiet, joilla autolla voi olla välillä hankala kulkea, mutta kiinni ei ole vielä jääty. 8/2013 23 Your oil spill solution expert YYoouu YYYY ur ooiill ssppill uurr oo ppiillll www.lamor.com Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Tykki myös aktivoidaan päälle ohjaamosta. Kamera auttaa suuntaamaan suihkua ja sen muotoa sivulle tai taaksepäin sekä tykkiä pakatesssa ajokuntoon. Autosta ei löydy yhtään perinteistä halogeenivalaisinta. Vinssiin vetovoimaa voidaan lisätä pikku hiljaa, eikä se nykäise aina, kun alkaa kelata sisälle, kalustoesimies Matti Oikkonen kuvailee. Säiliösammutusauto maksoi noin 400000 euroa. Summa sisältää pienkaluston ja pelastusvälinesarjat. Lisävarusteena siihen asennettiin proboventtili kauko-ohjaimella. Autossa kardaanivetoinen palopumppu on sijoitettu keskelle. Ladattava ja kannettava PELI 9430B -ledityövalo, joita ei tällä hetkellä löydy muualta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen autoista. Uudessa autossa kaikki sinivilkut ja työskentelyvalot ovat ledija xenonvaloja. Vilkut ja valot, perinteiset halogeenit. Ainahan apua ja lisää kalustoa mönkijöihin asti saadaan pelastuslaitokselta, Korpela kertoo. Ajaminen ja kokemuksia. Sähköllä toimivia ei ole enää tilattu. Auto on ehtinyt kesän aikana osallistua tehtäviin laidasta laitaan – palohälytyksistä aina rakennuspaloihin ja liikenneonnettomuuksiin, Korpela toteaa. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa, Omanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Pelastusvälinesarja on Webermerkkinen. mutusautojen, mutta sillähän korvataankin kaksi autoa kerralla. via laukeamattomia räjähteitä tai vastaavia. Autossa on myös lämmitettävät Alucar 85 L -hiekoittimet. Säiliösammutusauton hankintakustannus on hieman korkeam pi kuin vastaavien tavallisten samAutosta löytyy myös hydraulikäyttöinen vinssi Warn series 15 / 6,8 tn & 25 m x 13 mm -vaijerilla. Valomaston neljä työvaloa ovat +24V -xenonit. – On tärkeää että käytössä olisi mielummin uudempaa ja parempaa kalustoa sopiva määrä, kuin että on nurkat täynnä vanhaa kalustoa, jonka ylläpito teettää paljon työtä ja maksaa paljon. Tiukan paikan tullen ajoneuvoa voi nostaa ilmajousituksen ansios ta ylemmäksi alhaisella nopeudella. Hintaan toki vaikuttaa, jos tinkii käyttöominaisuuksista ja varusteista. Ledeillä saadaan lisää valoa ja ne ovat jo osittain tehokkaampia kuin perinteiset, ja ne palavatkin pidempään
1+4-paikkaisesta autoista löytyy 300 litran vesisäiliö sekä Rosenbauerin UHPS -korkeapainesammutuslaitteisto. Etualalla olevaa UHPS-korkeapainesammutuslaitteistoa on päästy testaamaan talonpoltoissa.. 24 8/2013 Hälytysajoneuvot & KALUSTO Itä-Uudenmaan pelastuslaitos hankki loppuvuodesta 2011 kaksi kevyttä sammutusautoa sopimuspalokunnille. Monipuolista kalustoa Kevytyksikön koritöistä vastasi Veho Group ja Paja Viher-Vehmas. Auton hinnaksi koritöineen ja tietyn kaluston kanssa tuli 125000 euroa. Kokeilun aikana selvitetään, minkälaista hyötyä saavutetaan, kun kevytyksikkö saavuttaa onnetKevytyksiköitä sopimuspalokunnille Itä-Uudellamaalla tomuuspaikan ensimmäisenä. Tähän päädyttiin pelastuslaitoksen selvitettyä vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä. Wessman pitää myös tärkeänä, että kevytyksikköä voidaan tarvittaessa muutella esimerkiksi tieliikennepelastukseen painottuvaksi yksiköksi. Laitteisto on todettu myös erittäin toimivaksi autopalojen Teksti ja kuvat: Rony Kivistö Auton alustana on 190-hevosvoimainen Mercedes-Benz Sprinter 519 4x4. Pellinge FBK suorittaa myös alueellansa ensivastetehtäviä joten ketterä auto sopii sinne paremmin, kertoo palomestari Gunder Wessman Sipoon paloasemalta. A jatus kevytyksikköjen hankinnasta lähti siitä, että Pellingissä saaristossa on kapeat tiet, joilla raskaalla kalustolla on vaikeampaa ja hitaampaa liikkua. Taloudellisestikin on pelastuslaitokselle kannattavampaa hankkia kevyitä sammutusautoja kuin raskasta kalustoa. Korkeapainesammutuslaitteisto todettiin parhaaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Palokuntien vähäinen savusukeltajien määrä oli myös syynä laitteiston hankkimiseen, koska sillä saadaan rajoitettua rakennuspaloja ja pitämään ne hallinnassa välttäen savusukellusta raskaan kaluston saapumiseen asti. Autot sijoitettiin Pellinge FBK:lle Porvooseen ja Nickby-Kyrkoby FBK:lle Sipooseen. Nickby-Kyrkobyhyn sijoitettiin yksikkö, jotta saataisiin nopeammin käyttökokemuksia
sammuttamisessa. Nickby-Kyrkoby sai pelastuslaitokselta hydraulisen pelastusvälinesarjan autoonsa sekä lahjoituksena uuden ja tehokkamaan aggregaatin, kertoo palokunnan päällikkö Hans-Peter Lindgren. Nickby-Kyrkoby FBK:n päällikkö Hans-Peter Lindgren toivoo, että miehistötilasta saataisiin tilavampi.. Hans-Peter Lindgren pitää kevytyksikkö-konseptia järkevänä BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa polarsafety.fi – pysyt ajan tasalla WWW.POLARSAFETY.FI UUSI SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE Interspiro QS II savusukellusjärjestelmä – Uudistettu kasvo-osan hihnasto ja soljet – Kasvo-osia saatavilla 3 eri kokoa – Uudistettu korkeussäädettävä selkäteline pelastus/kantohihnalla – Uudistettu säädinyksikkö huoltovapaalla pillivaroittimella Lue lisää: polarsafety.fi/interspiro ja pyydä tarjous ratkaisuna eikä itse kaipaa niinkään raskasta kalustoa. Pellingen yksiköstä löytyy pintapelastussekä ensivastevarustus sammutuskaluston lisäksi saaristo-olosuhteiden takia. Lisää yksiköitä tiedossa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos aikoo hankkia mahdollisesti jo ensi vuonna kolmannen kevytyksikön sopimuspalokunnalle niin sanotulle reuna-alueelle, jossa on raskaan kaluston vaikea liikkua. Tarkoituksena on tehdä miehistötilasta läpimittainen ja kasvattaa vesisäiliön koko 500 litraan, jolloin myös toiminta-aika pitenee huomattavasti reuna-alueilla. Myös Pellinge FBK pitää autoaan hyvänä ratkaisuna saaristoolosuhteisiin ja he ovat olleet siihen tyytyväisiä. Palokunnat ovat kalustaneet autoan sa itse tarpeidensa mukaisesti. Heidän palokunnallansa on myös eläinpelastustoimintaa ja eläinpelastuskalusto-peräkärryn vetokin onnistuu yksiköllä. Hänen mielestään autoa pitää silti kehittää
Täytyy muistaa, että yleistä päätäntävaltaa käyttävät jäsenet eli yleinen kokous. Mukaan mahtuu tarkastus-, sammutus-, säiliöja vaihtolava-autoja sekä paljon muita. Siihen kannattaa valita autojen kanssa paljon tekemisissä olleita ammattitaitoisia henkilöitä, esimerkiksi autonkuljettaja tai autonasentaja sekä sellainen henkilö, joka osaa kaupanteon. Tasauspyörästö on varustettava lukolla. Oppaan on laatinut sisäasiainministeriön pelastusosaston toimeksiannosta Suomen Palopäällystöliiton paloautotyöryhmä, ja sen on rahoittanut Palosuojelurahasto. Autotyöryhmän merkitys Palokunnan suunnitellessa ajoneuvon hankintaa ensimmäinen nyrkkisääntö on perustaa autotyöryhmä. Sammutusauton kaluston avulla tulee selviytyä osalähdön tehtävistä, kuten: sammutustoiminta savusukelluksineen, kuten esimerkiksi huoneistopalo, henkilöautopalo, jne. 3. Sammutusautossa tulee olla tässä oppaassa esitetyt pelastusauton ominaisuuksien ja kaluston vähimmäisarvot ja -määrät, jotta toimintaa johtava henkilö voi riittävällä tarkkuudella arvioida yksikön resurssit toimintatilanteessa. 26 8/2013 P elastuslaitokset kilpailuttavat vuosittain useita kymmeniä ajoneuvoja. Osa hankitaan huolto tai tarkastusautoiksi, jolloin varsinaisella pohjatai kalustoratkaisulla ei ole suurtakaan merkitystä. STANDARDIT, ASETUKSET JA OHJEET Nämä on esitetty tämän oppaan kohdassa paloja pelastusajoneuvojen SFSja EN-standardit, ks. Se voi olla myös kalustettu vain esimerkiksi sammutusja pelastuskalustolla. Sammutusauton ominaisuudet, varusteet ja irtokalusto määräytyvät paikkakuntaja toiminta-aluekohtaisten tarpeiden ja resurssien mukaan. Liite 1 SAMMUTUSAUTO 18 Pelastusajoneuvojen yleis oppaan tavoitteena on muun muassa helpottaa hankintaprosessia. 1. Kuljettajan osalta tarvekohtainen harkinta. Autojen hinnoissa voi olla suuriakin eroja – jopa samanmerkkisissä ja -mallisissa autoissa tuhansia euroja. ALUSTA Kantavuus on sovitettava auton varusteiden ja kaluston mukaan, yleensä alustan kantavuusminimi on 9 000 kg. Se on kyllä hyvien tapojen mukaista, ja usein palokuntakin hyötyy kilpailuttamisesta. Hankittaessa järeämpää kalustoa on suuri merkitys korityöllä ja pohjaratkaisulla, sillä se vaikuttaa koko auton eliniän. 2. Yleinen kokous voi valtuuttaa hallituksen hankkimaan ajoneuvon. Pelkkä hallitukseen kuuluminen ei ole etuoikeus autotyöryhmään pääsyyn, vaan kannattaa ajatella heti suurempaa kuviota. YLEISTÄ Sammutusauto on kiinteällä pumpulla, vesisäiliöllä, miehistötilalla (vähintään 1 + 3:lle) sekä sammutus-, pelastus-, raivaus-, kemikaalitorjuntaja ensivastetehtäviin tarkoitetulla kalustolla varustettu pelastusauto. Pelastuslaitokselle tälläisen kilpailutuspaletin pyörittäminen on tuttua, ja siihenhän on olemassa ohjeetkin. savutuuletus pintapelastus raivaus ja murtaminen liikenneonnettomuus kemiallinen onnettomuus, tiedustelu ja pelastaminen ensivastetehtävä. Monesti auton tarjoajat eivät paneudu tarpeeksi hyvin tarjottavaan kohteeseen, joten tarjotaan mitä sattuu ja hinta on sen mukainen. Tarjouspyynnöt Harkinta kannattaa, kun hankkii hälytysajoneuvoa Teksti & kuvat: Saku Rouvali Hälytysajoneuvot & KALUSTO Paloja pelastusalalla hankitaan vuosittain uusia ajoneuvoja. OHJAAMO-MIEHISTÖTILA Ohjaamo-miehistötila tehdään vähintään 1 + 3 -miehistölle. Paineilmahengityslaite sijoitetaan jokaiselle istuimelle tai sen läheisyyteen. Autotyöryhmän optimikoko voi olla esimerkiksi kuusi henkilöä, jotka tekevät haastattelun jokaiselle palokunnan operatiivisessa toiminnassa olevalle henkilölle auton ominaisuuksista ja vaatimuksista. s. Tässä oppaassa on maininnat ulosottoihin liittyvistä tekijöistä. Alustassa tulee olla riittävät voimanulosotot palopumpulle ja mahdollisille muille käyttölaitteille, kuten generaattorille ja vinssille. Toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa pitää myös näkyä ajoneuvon suunniteltu hankinta. Sähköisen version voi ladata osoitteesta www.sppl.fi ja www.pelastustoimi.fi.. 4. Sopimuspalokuntapuolella ei ole määrätty, että omahankintana tehtävä kalusto pitäisi kilpailuttaa. 5. Lämpöeristys ja lämmitys tulee toteuttaa siten, että +15 °C:n sisälämpötila saavutetaan alimmassakin käyttölämpötilassa. Toteutuksessa on huomioitava palopumpun ja generaattorin yhtäaikainen ja pitkä käyttöaika. Automaattivaihteistoa suositellaan
Näppärä kaveri tekee sellaiset vaikka itse. Punainen väri ja valkoinen raita osoittavat auton aiemman elämäntarkoituksen. Tarjouspyyntö saapui myös Volkswagenia myyvään Huittisten Laatuauton myyntipäällikkö Jouni Lounaan pöydälle. Volkswagenilla on Crafterin tehdasvalmiissa miehistöautossa yhdeksää erilaista vaihtoehtoa, joista pitää osata tarjota oikeanlaatuinen. Tällä tavalla saadaan auton jälleenmyyntiarvo säilymään, sillä autoa poistettaessa aktiivikäytöstä on helppo poistaa teippaukset, jonka jälkeen saa auton ajaa vaihtoautoriviin. Tarjouspyynnöt toimitettiin useampaan autoliikkeeseen, ja myös useampaan samaa merkkiä myyvään liikkeeseen. Tutustuttuaan tarjouspyyntöön hän tarjosi palokunnalle Volkswagen Crafter -mallista tehdasvalmista miehistöautoa. Koottiin kuuden hengen autotyöryhmä, joka kartoitti palokunnan tarpeet ja laati niiden pohjalta tarjouspyynnöt. On oma taiteenlajinsa osata myydä autoon tarpeelliset varusteet, kuitenkaan ei ole tarkoitus myydä turhia varusteita, Jouni Lounas kertoo. Tälläisissä tapauksissa auton hyvityshinta on korkeampi kuin sellaisissa, joissa auto on maalattu punaiseksi ja lisätty maalaamalla vielä tehosteraita, Jouni Lounas kertoo ja jatkaa. Case Mynämäki Mynämäen VPK aikoi hankkia kesällä 2013 uuden miehistöauton. Päätöksen tekee aina yleinen kokous, ellei hallitukselle ole annettu lupaa hankkia auto suoraan. Yleinen kokous tai vaihtoehtoisesti hallitus lukee tarjouk set läpi ja tekee omat arvionsa. – Yliteippaus on myös monesti edullisempi kuin auton ylimaalaus. toimitetaan tämän jälkeen eri automerkkejä myyville autoliikkeille. Vaihtoauto tarkastelussa Kun aletaan hieroa kauppaa, vaihtoautolla on suuri merkitys. – Vaatimuksena oli auton luotettavuus, istuimet yhdeksälle hengelle, lisälämmitin, yms. Samoin hälytyslaitteiden kiinnitys autoon kannattaa tehdä ajatuksella, ettei auton kattoon enää porata reikiä majakkapaneelia varten niin kuin ennen. Tosin aina kaikki eivät tätä koe rasitteeksi. – Nykyään autoja enää harvemmin maalautetaan, vaan ratkaisuksi onkin tullut autojen yliteippaus. – Tarjouspyynnössä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen mitä ostaja haluaa, ja osata kasata näistä sopiva ja kokonaistaloudellinen vaihtoehto. Kierrätystä hälytyslaitteille Kun hankitaan uutta autoa vanhan tilalle, kannattaa harkita tar8/2013 27. Tarjoukset saapuivat määräajassa takaisin, ja näiden perusteella autotyöryhmä teki palokunnalle ehdotuksen auton hankinnasta, kertoo Mynämäen VPK:ssa yksikönjohtajana oleva Marko Hannula, joka on toiminut myös autotyöryhmän puuhamiehenä. Myyjän täytyy ymmärtää mitä asiakas tahtoo, ja tarjota juuri oikeaa mallia. Kannattaa jättää tarjouspyyntö useaan samaa merkkiä myyvään liikkeeseen, sillä näissä on ollut isojakin eroja. Tähän tarkoitukseen on olemassa nykyaikaisissa autoissa omat kiinnikkeet, joiden hinta ei päätä huimaa. Loppuunajettu vanha taksi, joka on myöhemmin muutettu paloautoksi, ei ole helppo myytävä. Asentaja Tomi Leppä varustelee uutta johtoautoa J5L:n tuotantotiloissa. Autotyöryhmä tekee tarjouksista yhteenvedon, vertailee niitä keskenään ja esittelee tämän jälkeen yleiselle kokoukselle tai sovittaessa hallitukselle. Akseliväli, korkeus, istumajärjestys, vaihteisto ja moottorinteho tekevät jokainen oman muutoksen lopputulokseen
Suunnittelussa kannattaa miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että mikäli auto muutetaan myöhemmin miehistöautoksi, tulisi se saada tehtyä mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti. Tälläiset työt pitää aina jättää ammattilaisen tehtäväksi. Muutaman vuoden ikäistä hälytyslaitetta ja vilkkuja ei välttämättä kannata uusia, vaan ne voi kierrättää edellisestä autosta. Näin säästetään paljon aikaa ja vaivaa, jos autoa tarvitsee korityön puolelta huoltaa tai muuttaa. Mikäli auto menee jatkossakin palokuntakäyttöön, ne kannattaa jättää paikoilleen. Taitamattosi hälytysja työvaloille ja näihin asennetaankin uusia hälytyslaitteita ja valoja. Varustelusta valmiiksi Uusiin autoihin on tarpeellista tietää, mistä autossa voi ottaa virtaa hälytyslaitteille. Samoin kannattaa miettiä onko hälytyslaite ajanmukainen vai uusimisen tarpeessa. Huollettavuus on myös tärkeä kriteeri, sillä ei ole mitään mieltä purkaa puolta autoa jonkin pienen huollon tai korjauksen vuoksi. Näin saadaan autolle lisää käyttöikää esimerkiksi sopimuspalokunnan käytössä, kertoo J5L:n myyntipäällikkö LeoVirkkunen. Samoin pitää miettiä tarkasti, onko järkeä asentaa kymmenen vuotta vanhaa halogenvilkkupaneelia uuden auton katolle, vai korvatako se nykyaikaisella ja tehokkaammalla ledipaneelilla. Heijastavalla teippauksella saa paitsi ilmettä myös näkyvyyttä. Mynämäen VPK:n tapauksessa kaikki hälytyslaitteet kierrätettiin edellisestä autosta, koska ne olivat hyväkuntoiset ja vain neljä vuotta vanhat. Tämän seisontapäivän aikana siirrettiin vanhasta autosta hälytyslaitteet uuteen autoon, ja samalla tehtiin autoon teippaukset myyjäliikkeessä, kertoo Marko Hannula. Saattaa olla, että auton turvalaitteet laukeavat tai herkät sähkölaitteet vaurioituvat. Scania Suomi Oy Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi. – Vaihdossa annettava auto oli ainoastaan yhden päivän poissa hälytyskäytöstä ennen uuden saamista tilalle. Auto tehdään aina käyttäjälle, eli sen pitää olla ”käteensopiva”. Pelkkä ulkonäkö ei aina ratkaise, vaan pitää aina miettiä käytettävyyttä ja ergonomiaa. Autoon tosin lisättiin eteen uusi ledivilkkupaneeli, ja vanha siirrettiin taakse. man ei kannata alkaa porailla reikiä autoon tai ”ryöstää” virtaa eri laitteille. – Autojen varustelu on meille arkipäivää. Nykyaikaisessa johtoautossa on kymmeniä metrejä johtoa, ja asennusvaiheessa pitääkin merkitä kaikki johdotukset eli mitä varten mikin johto on. Aina kun rakennamme johtoautoja tai muita erikoisautoja, pitää aina ottaa huomioon asiakkaan toiveet ja laitteiden käytettävyys. – Nykyaikana pelastuslaitoksen tilaama johtoauto varustellaan pelkästään johtotehtäviä silmälläpitäen. 28 8/2013 Hälytysajoneuvot & KALUSTO kasti uusiako samalla hälytyslaitteet. Lähtökohtaisesti teemme pelkkiä uusia autoja, joten hälytyslaitteiden kierrätystä ei ole paljoakaan tehty, kertoo erikoisajoneuvojen rakentamiseen ja varusteluun erikoistuneen J5L:n toimitusjohtaja Jani Järvelä. Väyläohjattuihin autoihin saa erilaisia toimintoja esimerkikVanha auto siististi puleerattuna odottaa uutta omistajaansa
tumat maalipinnasta. Pesuaine alhaalta ylös Oikea pesumenetelmä on tärkein eli pesuaine pitää levittää laimennettuna alhaalta ylöspäin. Jos ajoneuvon maalipinnan hoito on laiminlyöty, se voidaan korjata monissa tapauksissa hiontaja/tai kiillotusaineiden avulla. Onkkaalan VPK:ssa Pirkanmaalla vanhakin kalusto kiiltää. Lopuksi pesty ajoneuvo huuhdellaan pesuainejäämistä. Jos hoitopesu ja/tai säännöllinen vahaus unohdetaan, maalipinta kuivuu pesuaineiden sekä auringon UV-säteilyn takia ja alkaa liituuntua – tämä näkyy erityisen hyvin voimakaspigmenttisissä väreissä, kuten punaisessa. Presco Oy:n teknisen palvelun Markku Uotilan neuvoista muokannut Kimmo Kaisto. Peruspesun jälkeen voi käyttää vielä hoitosampoota. Mikä olisi paras tai edes hyvä ratkaisu isojen säiliöja raivausautojen jokapäiväiseen hoitoon. Näin varmistetaan, että pesuaine levittyy kauttaaltaan koko ajoneuvon pinnalle. Ammattilaislaitteet nopeuttavat ja helpottavat työtä.. Simpldfdy great LED työvalo uutuus LED TYÖVALO UUTUUS www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 SARCO LED Raskaisiin ajoneuvoihin tehty tehokas ja vankkarakenteinen LED työvalo Kaksi versiota kiinteästi asennettava sekä magneettikiinniteinen Valo saatavana leveällä sekä kapealla valokeilalla Jännite 10 -30 V 6 supertehokasta lediä tuottavat 1350 lumenea. LetPaloautot kiiltäviksi ku riittää hyvin isommankin ajoneuvon ympäri. Uotila on kouluttanut yli 20 vuotta fiksausalan ammattilaisia. 8/2013 29 I sojen autojen puhtaanapidossa ja edustuskunnossa säilyttämisessä on haasteensa. Pesuaineen levitys on myös helppoa, koska järjestelmä sisältää 25 metriä pitkän levitysletkun, joka on varustettu laukaisimella ja suihkuputkella. Huuhtelu aloitetaan ajoneuvon yläosista ja edetään sieltä systemaattisesti alaspäin. Hionta-aineissa kannattaa mieluummin käyttää liian hienoa kuin liian karkeaa tahnaa, sillä maalin turhaa ohentamista olisi syytä välttää. Kaikki lähtee pesusta. Myös maalipinnan mekaaninen kuluminen minimoituu eikä maalipintaan synny pesuharjoista turhia naarmuja, joihin lika pääsisi piintymään. Hiontaja kiillotusaineita löytyy markkinoilta hyvin paljon – toiset poistavat todellisesti naarmuja ja toiset vain piilottavat niitä. UV-suojaa sisältävän vahan levitystä helpottavat vahoille kehitetyt omat levityssienet tai ammattipuolella työtä helpottamaan tehdyt epäkeskoliikkeiset vahanlevityskoneet. Pesun jälkeen ajoneuvo kannattaa kuivata esimerkiksi silikonilastalla ja loput märkäjäämät säämiskällä, jotta vältetään veden aiheuttamat kalkkijäämät. Pesuaineen levitykseen käytetään esimerkiksi sumupulloja, paineastioita ja pesuainelevittimiä, jotka toimivat käsipumppauksella, paineilmalla tai vedenpaineella. Antistaattiset pesuaineet purkavat tämän jännitteen painepesussa ja pintaan ei jää harmaata kalvoa, vaan pinta tulee kiiltävän puhtaaksi pelkällä painepesulla. Vanhakin kalusto ja maalipinta pysyvät kunnossa oikealla hoidolla ja viimeistelyvahauksella. Hoitosampoota ja UV-suojaa Ajoneuvon maalipinta on kuin ihmisen iho eli värit tarvitsevat rasvoja säilyttääkseen kirkkautensa. Näillä tuotteilla voidaan poistaa pienet naarmut ja hapetextremely small extremely bright installs easy. Ne sekoittavat pesuaineen ja veden automaattisesti sekä näin säästävät huomattavasti pesuainekustannuksia. Myös painepesu aloitetaan alaosista ja edetään systemaattisesti ylöspäin, jotta pesuaine ei pääse huuhtoutumaan liian aikaisin pois. Hinta–laatusuhteeltaan vedenpaineella toimivat levittimet ovat ylivoimaisia. Ajoneuvo on latautunut sähköisesti eli imee itseensä erilaista likaa tiellä liikkuessaan. Perinteinen trasseli vain sitoo itseensä liikaa vahaa ja trasselista jääneet narunpätkät lisäävät loppusiivouksen tarvetta
Myös työturvallisuus on lisääntynyt samassa suhteessa kuin autojen näkyvyys. Johdantona lukee: Liikenteen vilkastuminen, liikennemelun kasvu ja ajoneuvojen värien kirjavuus ovat johtaneet siihen, että sammutusja pelastusautot eivät erotu kyllin selvästi muusta liikenteestä. Myös lisääntyneet ledivilkut ovat tuoneet huomattavasti näkyvyyttä hälytystehtävässä liikkuvaan autoon. Heijastavia teippejä on käytetty aiemminkin jo yksikkötunnuksissa, ja heijastavat teipit lisäävät myös osaltaan paljon auton näkyvyyttä, on ne sitten asennettu minne päin autoa tahansa. Auton keskikorkeudella tulee sivuilla ja perässä olla valkoisella värillä maaTeksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali, Heikki Peltonen, Pasi Pouri, Aki Leppänen Kuvasta huomaa selkeästi kuinka eri aikakausien autojen väritys ja vilkut näkyvät. Ohje kertoo vapaasti lainaten: ”Sammutusja pelastusautojen perusväri on punainen, huomioväri on valkoinen. Puolustusvoimat, lentokentät sekä aiemmin myös VR ovat kulkeneet aina omia polkujaan ja heillä onkin käytössään omat värityksensä. Yhdeksänkymmentäluvulla kuvioihin tulivat xenonmajakat, ja kaksituhatluvulle tultua ledivilkut valtasivat markkinat. Kehityksen tiellä. Uuden lain mukaan vanha punainen hälytysvalo poistui käytöstä ja se korvattiin sinisellä. Myös vanhempaan kalustoon on lisätty ledivilkkuja ja näin on saatu päivitettyä kalustoa uudelle vuosituhannelle. 1.9.1967 tuli voimaan laki hälytysajoneuvon merkinantolaitteista. Näkyvät teippaukset tuovat paitsi ulkonäköä, myös korostavat auton näkyvyyttä liikenteessä. Alkuun sinivilkut oli varustettu tavallisilla hehkulampuilla, seitsemänkymmentäluvulla yleistyivät halogenvilkut. 18.3.1977 sisäministeriö antoi ohjeen paloja pelastustoimen sammutusja pelastusajoneuvojen havaittavuuden lisäämiseksi. Nykyään ovat yleistyneet myös suuret heijastavat teipit autojen kyljissä. Näkyvä hälytysajoneuvo on turva & kaikkien etu 30 8/2013. Näkyvä hälytysajoneuvo on kaikkien etu. Ledivilkut, xenonvilkut ja halogenvilkut edustavat kaikki eri tekniikkaa ja myös näkyvyyttä. Paloauto on Suomessa lähes poikkeuksetta ollut punainen. Sopivasti lisättynä keltainen huomioväri valkoisen kanssa tekee erittäin hyvännäköisen kokonaisuuden. E ntistä enemmän on alettu kiinnittää huomiota paloja pelastusalan autojen näkymiseen liikenteessä. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella on erittäin hyvin onnistuttu tässä teippauskuviossa, sillä heidän kalustonsa on erittäin näyttävää ja huomiota herättävää liikenteessä. Teippauksella näkyvyyttä Pienillä korosteteipeillä saadaan autoon todella paljon näyttävyyttä, mutta myös näkyvyyttä. Heijastavalla teippauksella saa paljon näkyvyyttä myös hämäräajoon. Ensimmäisen polven ledivilkkujen ja uudempaa tekniikkaa edustavien ledivilkkujen erot ovat todella huimat. Lisättävien vilkkujen asennus kannattaakin tehdä ajatuksella, sillä huonoon paikkaan sijoitetusta vilkusta ei ole kauheasti hyötyä. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota autokaluston näkyväisyyteen ja yhdenmukaisuuteen. Pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, sairaanhoitopiirit ja muut viranomaiset tilaavat vuosittain useita kymmeniä ajoneuvoja. Kehitys on ollut huima ja näkyvyys on parantunut moninkertaisesti. Ledivilkkujen eduksi voidaankin lukea pieni koko ja virrankulutus sekä hyvä näkyvyys. Sinivilkut päivänvalossa. Löytyy myös hälytysajoneuvoja, joissa on kolmea erilaista vilkkutekniikkaa. Nykyaikainen ledivilkku hakkaa kyllä xenonja halogenvilkut mennen tullen, vaikka moni sitä epäileekin. Uuden tekniikan ledivilkku on liki tuplasti näkyvämpi kuin edellisen polven malli. On tullut uusia värimalleja autoihin, eriväristä huomioraitaa ja tehokkaampia hälytysvaloja
Tähän oppaaseen on hyvä jokaisen palokuntalaisenkin tutustua. Tosin ei tuo keltainen huomioväri ole mikään uusi juttu, Lapissa tätä keltaista huomioväriä käytettiin jo 1960-luvulta lähtien. Kun maassa on valkoista lunta liki puolet vuodesta, keltainen huomioväri paloauton kyljessä on tullut hyvin esille muuten valkoisesta taustasta. Tosin nykyään lappilaiset ovat luopuneet tästä keltaisesta huomioväristä. Kysy lisätietoja tai pyydä esittely! Paloja pelastusalan suojaimien asiantuntija. Sinivilkut ja hälytysääni eivät tee vahingoittumattomaksi missään tilanteessa. Pyörien vanteet tulee olla punaiset, mustat tai sektoreittain mustavalkoiset. •IP67. Oppaan on laatinut sisäasiainministeriön pelastusosaston toimeksiannosta Suomen Palopäällystöliiton paloautotyöryhmä. •Jämerä teräsklipsi. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen autoissa näkyvyystekijät ovat huippuluokkaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ajoneuvoissa näkyy keltaista huomioväriä. •Akustinen, visuaalinen ja tärinähälytys. Vaikka auto on näkyvä ja kuuluva, se ei silti poista hälytysajoneuvon kuljettajan vastuuta turvallisesta liikenteestä. Siellä tämä keltainen huomioväritys onkin ollut helppo ymmärtää. Ajoneuvoihin moottoriajoneuvoasetuksen perusteella vaadittavien valolaitteiden lisäksi tulee sammutusja pelastusautossa olla auton katolla vähintään kaksi sinistä vilkkumajakkaa, joista toinen on pitkissä ja korkeissa autoissa sijoitettava taakse vasemmalle. 020 7768 505 e-mail: info.fi@procurator.net www.procurator.net. Keltainen huomioväri on kyllä ihan ok, mutta omasta mielestäni pitäisi käyttää myös valkoista siinä rinnalla. •Saatavana happi (O 2 ), häkä (CO) ja rikkivety (H 2 S) -versiot. Etupuskuriin tai sen yläpuolelle on asennettava vähintään 50 mm korkea valkoinen heijastinnauha. Katolla pidettäviin tikkaiden sivujohteisiin on asennettava koko pituudelle katkonainen keltainen heijastinnauha.” On hienoa katsoa kehitystä taaksepäin ja lukea vanhoja ohjeita, asetuksia ja lakeja. SCOTT PROTÉGÉ ZM (zero maintenance) •Yhdenkaasun huoltovapaa mittari. Viimeiset keltaisella huomioraidalla varustetut autot saivat valkoisen huomioraidan kaksituhattaluvun alussa. Auton perään valkoisen raidan alapuolelle asennettava auton levyinen, vähintään 50 mm korkea punainen heijastinnauha. Vuonna 2010 ilmestyi ”Pelastusajoneuvojen yleisopas”. 8/2013 31 Hälytysajoneuvot & KALUSTO lattu 150 mm korkea huomioraita, ellei ovien tai ikkunoiden reunat, taikka korilevyjen saumat rajaa raitaa paremmin. Procurator Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. 020 7768 502 Fax. •25 tapahtuman datalogi. On hauska katsoa kuinka huimaa kehitys on ollut. Paljon keskustelua aiheuttaneet Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen uudet raskaat ajoneuvot tulevat keltaisella huomioraidalla varustettuina. Nykyään vilkkuja on enemmän, ja kuten aiemmin todettiin, myös keltainen huomioväri on tullut kuvioihin mukaan. Nykypäivän ohjeet. Lisätietoa ja linkki oppaaseen on sivulla 26
Se on varautuva organisaatio, joka auttaa ihmisiä asuinpaikasta riippumatta. Pelastuslaitokset ovat häiriötilanteiden koordinoija ja johtaja. Partanen kertoo saaneensa viestejä pelastuslaitoksilta, että rahoitustilanne on kääntynyt kielteisemmäksi ja taloustilanne tuo pelastuslaitostenkin toimintaa paineita. – Suurin muutos on se, että pelastustoimesta on tullut keskeisin turvallisuusorganisaatio. Partanen huomauttaa, että muut viranomaiset ovat tulleet pelastustoimen esimerkin mukaisesti, mutta menneet vielä pidemmälle, kuten esimerkiksi poliisi 11 alueellisen poliisilaitoksensa kanssa. Normiohjaus jo nyt vähäistä Pelastuslaitosten toiminta on Partasen mielestä kuntien toiminnoissa erilaista verrattuna esimerkiksi kirjastoon, ettei se jaa samalla tavalla hyvää. Esimerkiksi Helsingissä, jossa ollaan toteuttamassa uudenlaista organisaatiota kunnioittaen kuitenkin vanhaa. Analyyttisempaan selvitykseen tarvitaan hänen mielestään perusteellisempaa selvitystyötä, jota laitokset voivat tehdä yhdessä sisäministeriön kanssa tai ulkopuolinen konsultti voi tällaista tehdä, kuten on nyt tehty Tanskassa ja Skotlannissa. Päättäjät halusivat tehdä alalle jotakin eivätkä enää entiseen tapaan kuunnelleet vastustavia ääniä. 32 8/2013 Pentti Partanen jätti Kirkkokadun ja sisäministeriön, takana yli 20 vuotta pelastusosaston päällikkönä ja sitä ennen osaston virkamiehenä 1970-luvun puolivälistä alkaen. – Nyt kuitenkin on monin paikoin alettu miettiä rakenteita uudella tavalla. – Ei ole kuin 30 vuotta siitä, kun puhuttiin, että palomiehille riittää 19 viikon pituinen koulutus. Pentti Partanen kannattaa voimakkaampaa yhteistyötä, esimerkiksi tietojärjestelmien ja hankintojen osalta. Pentti Partanen painottaa, miten paljon ala on hyvin lyhyessäkin ajassa muuttunut. – Alueellinen malli oli kompromissi. Ne edellyttävät kuitenkin poliittisia päätöksiä. Laitokset voivat myös yhdessä sisäministeriön kanssa ryhtyä etsimään koko toimialaa koskevia keinoja tehokkuuden parantamiseksi. Mahdollista on, että myös yksityinen sektori tulee niiden toteuttajaksi. Valtiollistaminen oli monelle suurempi paha. Hän muistelee, miten pelastustoimen rakenteita alettiin miettiä uudella tavalla 1990-luvulla. On hienoa, että pääkaupunki on jälleen ottanut esimerkin näyttäjän roolin. – Jokainen laitos voi kohdata talouden haasteet yksin ja yrittää sopeutua niihin tavalla tai toisella. Pentti Partanen näkee pelastustoimen tulevaisuudessa paljon haasteita Alueet hyvä perusta pohtia rakenteita uusiksi Teksti: Esa Aalto Kuvat: Juhani Katajamäki, Perttu Vepsäläinen, Esa Aalto Pentti Partanen katsoo, että tiukka talous tuo omat paineensa pelastuslaitoksille.. Siihen johti paitsi taloudellinen tilanne myös palomiesten lakot. – Nyt kun keskeisiin asemiin pelastuslaitoksissa tulee sukupolvi, joka ei enää edes muista peruskunnallista aikaa, lähtökohta uudistamiselle on nykyhetki eikä 20 vuoden takainen tilanne. Ratkaisuksi voivat tulla myös toimintaa koskevat lainsäädännölliset ja alueelliset muutokset. Tarkasteltavaksi tulee, miten julkisia palveluja voidaan jatkossa hoitaa. – Näen, että tällainen asetelma on olemassa ja nyt kymmenen vuotta toiminnassa ollut alueellinen malli antaa tällaiseen hyvän perustan. Budjettiin tehtävä leikkaustarve voi olla ankara. – Julkisen sektorin taloudellinen tilanne on vaikea ja kestävyysvaje on pitkän aikavälin rakenteellinen ongelma. Organisaatioita aletaan nyt miettiä uusiksi Pelastuslaitosten sisäisessä työssä ja organisoitumisessa ei ole vielä tehty kaikkea, mikä on Partasen mielestä ymmärrettävää, koska uudelleen organisoituminen on pitkä prosessi. Rakenteelliset ratkaisut koskevat erityisesti kuntia. Hän uskoo myös, että pelastustoimen alueiden määrää tullaan vakavasti harkitsemaan. Siihen on vaikuttanut myös alan koulutustason nousu. P elastusylijohtajan tehtävästä eläkkeelle lokakuun alussa jäänyt Pentti Partanen katsoo, että talouden realiteetit tulevat olemaan läsnä myös pelastustoimen tulevaisuudessa
Puhelinverkon teknisen rakenteen muuttuminen johti myös hätäkeskusalueiden muutoksiin. – Kuntien lakisääteisten tehtävien tarkastelun yhteydessä tullaan tätäkin arvioimaan ja saattaa olla, että jatkossa kunta saa järjestää omistamansa palvelun haluamallaan tavalla; esimerkiksi pelastuslaitoksen toiminnan. Myös Kriisinhallintakeskuksen kautta on tarjolla paljon mielenkiintoisia asiantuntijaja johtotason tehtäviä. Hän on ollut näkyvä hahmo Suomen edustajana maailmalla ja kannustaa alan ihmisiä kansainväliseen toimintaan. On myös ollut paljon vastavoimia, jotka ovat kannattaneet vanhaa ja siksi vastustaneet uutta. – Sisäisessä johtamisessa oli omat ongelmansa, mutta ne olivat pieni sivujuonne, pintakuohua. Myös rahoitusta kansainväliseen kanssakäymiseen on saatavissa, jota meillä aivan liian vähän haetaan. Kansainvälisyys kannattaa Pentti Partanen oli pitkän ylijohtajakautensa aikana pitkäaikaisin pelastusylijohtaja Euroopassa. – Aina on toki ristiriitaisuuksia eikä näköpiirissä ole mitenkään auvoinen taivas. – Kielitaito, kansainvälisten trendien ja alan ulkomaisten lehtien seuraaminen ovat hyödyllinen tapa päästä sisälle toimintaan. Henkilöstön vähennystarve, uudet työaikajärjestelyt sekä vapaaehtoisten rooli tulee varmasti jatkossakin olemaan esillä, kun pelastustoimen asioista puhutaan. – Tietojärjestelmällä oli kuitenkin 15 vuoden pituinen elinkaari. Ja tässäkin ohjaavana tekijänä ovat talouden realiteetit. Partanen myös muistuttaa, että hätäkeskustoiminnasta on säädetty laissa, vaikka kaikkia toimintaan liittyviä yksityiskohtia ei löydy sieltä, mutta silloin on tarpeen yhteistyöviranomaisten käydä keskinäisiä keskusteluja, jotta epäselvyydet saadaan korjattua. Partanen ei usko, että kukaan enää oikeasti ajattelee Suomen pelastustoimen voivan hoitua pelkästään päätoimisilla palomiehillä. Hän myös painottaa, että paljon voidaan tehdä itsekin ja osoittaa tuloksin, että ala kantaa vastuusta taloudellisesta tilanteesta. – Mutta mukana muiden joukossa, koska normiohjauksen vähennystarve koskee kaikkia toimialoja. Pentti Partanen kiistää jyrkästi, että jokin olisi mennyt pieleen valtiollisessa hätäkeskuslaitoksessa. Ei hätäkeskuksessa mikään mennyt pieleen Valtiollinen hätäkeskuslaitos aloitti 2000-luvun alussa ja alkuvuosiin mahtui myös toiminnan kangertelua. EU:ssä on asiantuntijavaihto-ohjelmia. Pintakuohua Pintakuohuksi hän leimaa myös puheet vakinaisten ja vapaaehtoisten huonoista väleistä. Myös rajaseuduilla yhteistyö naapurien kanssa on hyvä tapa. – Valitettavaa on myös, että viranomaiset ovat käyneet keskusteluja julkisuudessa, median välityksellä, kun parempi olisi keskustella asiat selviksi yhdessä, saman pöydän ympärillä. Kehityssuunta voi olla hyvinkin, ettei siihen ole enää ohjaavia normeja. – Siellä missä homma ei suju, se nousee otsikoihin. Näin on tehty ja tehdään, kun on organisoitu hätäkeskusalueita uudella tavalla. Hän myös korostaa, että kuntien normivähennyksissä pelastustoimi ei missään tapauksessa ole kärkikohde. Jälkiviisaasti voidaan todeta nyt, että jotakin olisi voitu tehdä toisinkin, mutta on muistettava, että tällaiseen toimintaan tarvittavia tietojärjestelmiä ei ollut saatavilla. Hankalampaa on tosin sovittaa useampia erilaisia organisaatioita ja kulttuureita yhteen, kuten on huomattu esimerkiksi itäiseen Suomeen synnytetyssä laajemmassa hätäkeskuksessa. Ratkaisevassa asemassa ovat poliittiset päättäjät, kunnat tai ne yhdessä laitosten kanssa. – Vanhasta otetaan myös oppia, kun uutta luodaan. Samat asiat ovat esillä monessa muussakin maassa. Muutosta on aina helppo vastustaa. Laitoksilla on yhteiset resurssit joilla tehtäviä hoidetaan. – On väärä käsitys, että valtio ohjaa voimakkaasti pelastuslaitoksia. Tietojärjestelmät tulevat aina elinkaarensa päähän ja tällaisten järjestelmien uusiminen aika ajoin on välttämätöntä. – Pelastuslaitosten johto on tässä asiassa avainasemassa. CTIF tarjoaa tällaisia tehtäviä ja myös SPR:n kansainvälisessä henkilöreservissä peSisäministeri Päivi Räsänen muisteli Pentti Partasen pitkää uraa sisäministeriössä järjestetyssä läksiäistilaisuudessa.. Kun katsotaan asiaa laajemmin ja tilastojen valossa, homma toimii. 8/2013 33 – On myös tulevaisuudessa arvioitava objektiivisesti, mikä sitoo pelastustointa kuntalaisiin ja tuoko omistajuus enemmän jotakin oleellista hyötyä. Partanen huomauttaa, että pelastuslaitosten toimintaa säädellään varsin vähän normeilla
Omatoiminen palotarkastus, asukkaiden luokse meneminen ja aktiivinen yhteistyö taloyhtiöiden kanssa ovat tällaisia. Tiedän sen, että kun on poissa, ei ole enää päiväinformaation lähteillä. Nyt ollaan samanlaisessa tilanteessa. Seuraamassa palopäällikkö Lauri Pastila, Hämeen läänin pelastustarkastaja Aarre Maattola sekä hälytysmestari Pentti Alander. Palokuolemaluvut ovat laskusuunnassa, ja vaikka tästä ei Partasen mielestä voi vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, kehityssuunta näyttää hyvälle. Olen tarjonnut kritisoijille mahdollisuutta tulla tutustumaan ja työskentelemään tänne, mutta heitä se ei ole kiinnostanut. – Asetimme tavoitteita, joita jotkut ovat naureskelleetkin, että Suomesta tulee Euroopan turvallisin maa. Pentti Partanen sanoo eläkepäivänsä kuluvan lupsakkaasti. – Aloimme hyvin nopeasti hahmotella pelastustoimen rakenteellista uudistamista. Toimialan pitää ottaa vastuu kehittämisestä ja vastata etupainotteisena haasteisiin. Pentti Partanen jää hyvillä mielin eläkkeelle. Ja ainahan voi näytellä loukkaantunutta, hän hymyilee. Itse otettava vastuu kehittämisestä Kun Pentti Partanen aloitti ylijohtajana vuonna 1992, elettiin talouden lamaa ja puhuttiin kriisitietoisuuden lisäämisestä. Monesta tuli vähemmän toimijoita. Voi olla, että tällainen teos syntyykin. Sen sijaan olen käytettävissä, jos katsotaan tarpeelliseksi, mikäli aletaan tehdä pelastustoimen tutkimusta poliittisen historian näkökulmasta. – En aio ruveta katsomosta huutelemaan, enkä ainakaan seuraajien työtä arvostelemaan tai arvioimaan. Yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Silloin ei ole järkeä ruveta kommentoimaan yksittäisiä asioita. – VPK:lla on paljon kahdenvälisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Sellainen teos meiltä puuttuu. Myös yhdyskuntarakenteen suunnittelussa pitää olla hereillä ja vaikuttaa kaavoitukseen ja rakentamisen tekniikkaan. Neljän viimeisen vuosikymmenen aikana koettu kehitys olisi hyvä tuoda esille, kun alalla olleet ovat vielä haastateltavissa ja tietoja voidaan kerätä. Olen iloinen tämän hetkisestä kehityssuunnasta. Saisimme vakavasti otettavan tutkijan tekemään sitä. – Osaan myös olla tekemättä mitään, mutta jos oikein tulee puute tekemisestä, otan vaikka vanhat valokuvat järjesteltäväksi, hän naurahtaa.. – Kun tietää mitä tekee ja mihin tähtää, ei yksi miehistömessin näkökulma siinä paljon paina. Kansainvälisyys avartaa omia näkemyksiä. – Hyvällä uralla pysytään, kun samaa työtä jatketaan. Matkusteluakin on tiedossa. Monta kirjaa on lukematta. 34 8/2013 Nuorempi hallitussihteeri Esko Koskinen (vas.) ja ylitarkastaja Pentti Partanen testasivat atk-päivystäjä Ritva Pekon tietoja aluehälytyskeskuksen tarkastuskäynnillä Lahdessa vuonna 1984. Etenkin, kun tietää, että täällä on töissä osaavaa ja hyvää porukkaa. lastusalan ammattilaisille olisi paljon mielenkiintoista tehtävää. Monet pelastuslaitosten henkilöt ovat onneksi työtarjouksen ottaneet vastaan ja nämä kokemukset ovat olleet molemmin puolin erittäin hyödylliset. Pentti Partanen kokee tulleensa usein väärinymmärretyksi, joko tahallisesti tai tahattomasti. – Enkä kirjoita muistelmia. – Omituisena olen pitänyt puheita, joilla Kirkkokadun väkeä on mollattu eikä täällä osata mitään. – Onneksi minulla on paksu nahka, ettei kaikesta ota itseensä. Yksi esimerkki oli osuuskauppojen yhteenliittyminen. – Rehellisessä ja vilpittömässä totuuden etsinnässä olen mieluusti mukana
Aukioloajat: keskiviikko 13.11. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. klo 9–17 • perjantai 15.11. klo 9–16 Päämediakumppani:. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Tervetuloa oppimaan lisää! OIKEITA KOHTAAMISIA. ja torstai 14.11. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. nnsec.. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta.
– Uuden linjauksen mukaan apulaisosastopäälliköistä luovutaan, mutta epäselvää on vielä se, tuleeko tämä resurssi muuhun käyttöön. P elastusylijohtaja Esko Koskisen agendalla kärkipäässä on pelastustoimen kehittämisen resursointi. Näin niistä tulisi myös sellainen keskeinen turvallisuusviranomainen, mikä on ollut jo pidempään kehityssuunta ja mitä on jo monissa laitoksissa, kuten Etelä-Savossa, ansiokkaasti tehty. Valtion tuottavuusohjelmassa on todettu aluehallintovirastojen toiminnan uudelleen arviointi ja siirtyminen kaksiportaiseen hallintomalliin poliisien tapaan. – Alamme nyt valmistella tätä asiaa. – Aluehallintoviraston tekemä palvelujen arviointi voisi tulla ministeriön tehtäväksi ja näkisin, että pelastuslaitosten varautumiseen liittyviä tehtäviä voitaisiin entisestään vahvistaa. – Haluan jakaa tehtäviä useammalle henkilölle ja olla itse enemmän arjessa mukana. Kunnallisessa toiminnassa se on jäänyt jälkijunaan tai sitä tekee kukin laitos omalla tavallaan. Jos asiat etenevät suotuisasti, tällaiset rakenteelliset uudistukset voisivat toteutua vielä tällä hallituskaudella tai sitten ne voisivat tulla seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kun pelastustoimen ja varautumisen muutoinkin vähenevät resurssit voitaisiin aluehallintovirastosta siirtää tutkimusja kehittämistoimintaan, esimerkiksi Pelastusopiston yhteyteen, saataisiin paitsi pelastettua nämä resurssit hyödylliseen toimintaan ja palvelemaan myös sitä, mistä alalla on jo pitkään ollut tarvetta. Tuntuma kenttään Pelastusylijohtajana lokakuun alussa aloittanut Esko Koskinen sanoo, että sisäministeriössä on käynnissä suuri muutosprosessi, jossa kaikkien osastojen toimintaa tarkastellaan uudelleen. 36 8/2013 Uusi pelastusylijohtaja Esko Koskinen miettisi uusiksi aluehallinnossa olevat pelastustoimen ja varautumisen resurssit ja siirtäisi ne tutkimusja kehittämistoimintaan. Hänellä ja Pentti Partasella oli vuosikymmenten mukanaan tuoma hyvä yhteistyösuhde. – Jo Pekka Myllyniemi alueselvityksessään totesi tarpeen osaamiskeskukselle, mutta toistaiseksi sellainen on jäänyt toteuttamatta, Esko Koskinen sanoo. Koskinen sanoo, että hänen työskentelytapaansa apulaisosastopäällikkö ei olisi välttämättä sopinutkaan. Esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä kansainvälisen yksikön päällikön vastuuta lisäUusi pelastusylijohtaja riisuisi AVIsta pelastusja varautumistoiminnot Voimavarat tutkimusja kehittämistoimintaan Teksti ja kuvat: Esa Aalto. – Keskitetyn osaamisja kehittämiskeskuksen synnyttäminen olisi tärkeää. Silloin voitaisiin tuottaa tietoa yhdenmukaisemman toiminnan aikaansaamiseksi
Hän ei osaa sanoa, onko ministeriö jäänyt liian etäiseksi, mutta myöntää, että kontaktipinta on ollut liian ohut. Valtiollistaminenkaan ei olisi mikään nopea temppu eikä sillä tätä lamaa pelastettaisi. – Se on ollut liian vähän esillä. Eivät esimerkiksi norjalaiset ole niin tyhmiä, että turhanpäiten ovat alkaneet normiohjauksella varustaa kohteita sprinklereillä. Itse asiassa valtiollistaminen sinänsä ei olisi mikään säästötoimi, mutta toki se antaisi keskitetyn johtonsa puolesta siihen mahdollisuudet, jos niin haluttaisiin. Hän sanoo, että laitoksissa tehtävä yhteinen työilmapiirikysely on hyvä lähtökohta, mutta sen tuloksia pitää tarkastella huolellisesti. Esko Koskinen haluaa pitää tuntuman eritoten kentän ihmisten elämään. – Aikaisemmin, peruskunnallisena aikana, tapahtumia ja tilaisuuksia oli runsaammin ja silloin oli mahdollisuus tavata useampia. Opiston arvovallalla on annettu ehkä ymmärtää, että nämä tulokset kumoaisivat varsinaiset tieteelliset näytöt. 8/2013 37 tään ja haluan omassa työssäni panna painoa enemmän kotimaahan. Voi toki kysyä, saattaisiko poliisialueiden uudistus toimia mittarina. Ihmiset ovat olleet mukavia ja ala on vienyt mennessään. – Kun pääsee keskusteluihin mahdollisimman monen ihmisen kanssa, pysyy paremmin jyvällä siitä, mitä kentällä tapahtuu. Tätä varten kilpailutetaan konsultti tekemään selvitys. – Siihen ei ole kiirettä. Vielä ne ovat laitoksissa jääneet enemmänkin puheiksi. Miehistömesseissäkin vierailut voivat olla hyvä vaihtoehto, kunhan sen luontevasti voi toteuttaa. Koskinen katsoo tarpeelliseksi tiivistää keskusteluyhteyttä erityisesti ympäristöministeriön kanssa, jossa on vallinnut erilainen näkemys rakenteellisen turvallisuuden kehittämisessä. – Pelastustoimessakin voidaan joutua miettimään rakenteellisia uudistuksia. Pelastusosastolla pitää uudistusta seurata tarkasta ja nopeasti reagoida, jos säästöt vaikuttavat kielteisesti laitoksiin. – Minulla ei ole palokuntataustaa, mutta olen viihtynyt hyvin alalla. Erilaiset tutkimukset vahvistavat käsitystä, että sprinklerit ovat tehokas alkusammutuskeino. – Pelastustoimessa tällaisia velvoitteita on kuitenkin hyvin vähän. Erilaisia vaihtoehtoja pitää miettiä, kun säästöistä puhutaan. Olen huomannut, että ministeriössä käyttöön otettuina niillä on ollut myönteinen vaikutus henkilöstön motivaatioon. – Samalla selvitetään hoitaako sopimuspalokuntalaisten koulutuksen sama taho. Puolentoistavuoden ajan 1980-luvun lopulla hän toimi ylijohtajan sijaisena. Hän suunnittelee vierailevansa kaikissa laitoksissa ja suunnitelmissa on aloittaa kierros syntymäkaupungista Helsingistä. Esko Koskisen mielestä alueiden yhteen liittäminen voisi olla viisasta. Jatkoja täydennyskoulutus kaipaa yhdenmukaisuutta Esko Koskinen haluaa myös, että vakinaisen ja vapaaehtoisen väen jatkoja täydennyskoulutukseen luodaan järjestelmällisyyttä. Kuntauudistus ja siihen liittyvät säästötoimet ovat hänen mukaansa läsnä myös pelastustoimen tulevaisuudessa. Ylipäätään jatkoja täydennyskoulutus ei välttämättä edellyttäisi koulutettavan jatkuvaa oleskelua koulutuspaikassa, vaan merkittävä osa siitä voitaisiin hoitaa esimerkiksi verkko-oppimisena. Harkinta voidaan tehdä, kun kuntakenttä on selkiytynyt. Esimerkiksi alueiden yhdistämistä ja jotkut ovat pitäneet esillä myös valtio-omistajuutta. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme lasta sekä kolme lastenlasta. Nyt pitää miettiä luontevat tavat saada kontaktia muihinkin. – Niistä ei kannata huolestua liikaa. Pikemminkin säästötarve syntyy, jos määrärahoja leikataan. Jo olemassa olevien normien sisällä voidaan tehostaa toimintaa. Koskinen on ollut sisäministeriön edustajana kuntatyöryhmässä, jossa pohditaan muun muassa kuntien lakisääteisten tehtävien määrän karsimista. Viimeksi asia nousi esille myös opistossa tehtyjen opinnäytetöiden myötä. Miehistön kautta asioiden näkeminen on ehdottomasti paikallaan. Apulaisosastopäälliköksi hän nimitettiin vuonna 2002, mutta ylijohtajaa hän on sijaistanut vuodesta 1985 alkaen. Kun avautui mahdollisuus edetä virkauralla, hän pääsi hallitussihteeriksi pelastusosastolle vuonna 1977. Uudet hallintorakenteet tulevat väistämättä vaikuttamaan myös pelastuslaitoksiin. – Modernit henkilöstöhallinnon keinot, kuten urasuunnittelu ja kehityskeskustelut pitäisi saada käytäntöön jokaisessa laitoksessa. Yksi näkemyksen eroista on kohdistunut automaattisiin sammutuslaitteistoihin. – Vielä on epäselvää, millaiseksi kuntauudistus muodostuu. – Kallion asemalla kävin lapsuudessani isäni kanssa, kun hän tarkasti äänestysluetteloita, ja silloin mieleeni ovat jääneet palomiesten pussihousut ja armeijan saappaat, hän hymyilee. Ne ovat opinnäytteitä, eivätkä tieteellisiä tutkimuksia. – Suurin syypää tähän lienee paloteatteri, joka ei ole tutkimuslaitos eikä laboratorio. – Itselläni on niihin myönteinen kanta. Esko Koskinen on Stadin kundi, syntyisin Vallilasta. Stadin kundi sijaisti ylijohtajaa 1980-luvulla Esko Koskinen haluaa lähteä ylijohtajan työpöydän takaa kenttäkierrokselle mahdollisimman usein.. Aikaisintaan ensi kesään mennessä työ saataisiin käyntiin. Jotkut alueet ovat liian pieniä, yksilöimättä nyt mitään. – En tosin ymmärrä, miksi sprinklereistä on tullut elämää suurempi asia. Se on toki ensisijassa kuntatyönantajan vastuulle kuuluva, mutta haluan omalta osaltani pitää asiaa esillä. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, 61, tuli vuonna 1974 nuorena juristina esittelijäksi sisäministeriön poliisiosastolla. – Siitä voi seurata, että pelastuslaitokset eriarvoistuvat. Taloudellisesti vahvassa asemassa olevat laitokset vahvistuvat, ja säästöt kohdistuvat kielteisesti laitoksiin, joiden taloudellinen asema ei ole niin vahva. Alueellisessa toiminnassa tapaamiset ovat rajoittuneet laitosten johtoon. Toivon, että tästäkin asiasta keskusteltaisiin. – Valtiollistamista ei aktiivisesti suunnitella, mutta monissa kunnanjohtajien kannoissa se näyttää vilahtavan. – Suurin virhe on ollut myös tuoda niitä näin voimakkaasti esille, esimerkiksi erilaisilla opintopäivillä. Työhyvinvointi jäänyt huomiotta Esko Koskisen mielestä yksi tärkeä esille nostettava teema on työhyvinvointi. Jos, niin se vaatii lisää resursseja. – Mietimme liian paljon asioita tehtävien kautta emmekä pysähdy miettimään, miten palomiehet ja sopimuspalokuntalaiset voivat ja jaksavat tehdä tärkeää työtään
Hän ihmettelee alan väestä kumpuavaa ajatusta arvostuksen puutteesta. 38 8/2013 Silti Esko Koskinen pitää aina tervetulleena, että asioista keskustellaan avoimesti. Vaikka palokuolemaluvuissa ollaan nyt menossa parempaan suuntaan, ei hän usko, että sekään mittari on vielä Euroopan kärkeä kahden vuoden kuluttua. Esko Koskinen toimii valtionhallinnon ylimpänä pelastustoimen viranhaltijana vuonna 2015, jolloin tavoitteen mukaan Suomen pitäisi olla Euroopan turvallisin maa. – Kun hallituksen keskeisessä asiakirjassa, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, todetaan sprinklauksen edistäminen, olisi suotavaa, että virkakunta menisi yhtä jalkaa tässä asiassa. Silloin tarvitaan vapaaehtoisia. – Me tarvitsemme kaikenlaisia toimijoita, niin vakinaisia kuin vapaaehtoisia. Rinta vain rottingille, Koskinen kannustaa. 010 235 1100 Maratonristeily Helsingistä 30.5.–1.6.2014 Matkustajahinnat Matka euroa/hlö 4 hlöä/hytti 3 hlöä/hytti 2 hlöä/hytti 1 hlö/hytti C-luokka 145 ¤ 175 ¤ 230 ¤ 345 ¤ B-luokka 165 ¤ 195 ¤ 240 ¤ 375 ¤ Promenade-luokka 185 ¤ 220 ¤ 275 ¤ 445 ¤ A-luokka 195 ¤ 240 ¤ 295 ¤ 475 ¤ Family 225 ¤ – – – DeLuxe-luokka – – 365 ¤ 635 ¤ Commodore-luokka – – 465 ¤ 830 ¤ Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno–paluumatkalla (DeLuxe ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen), pasta buffet meno matkalla, sauna paluumatkalla sekä maratonohjelma laivalla. – Ympäröivä yhteiskunta arvostaa niin, että ammatti ja sen mukana vapaaehtoiset keikkuvat kaikenlaisten listausten kärkipäässä. Asics Stockholm Marathon 31.5.2014 www.vetikkotravel.com maraton@vetikkotravel.com puh. – Ei sitä kaikilla mittareilla mitattuna saavuteta, vaikka tavoite onkin realistinen. – Sopimusväen oikeanlaisella huomioimisella saadaan heidätkin tekemään, jopa enemmänkin, eikä tule turhautumisen ongelmaa. Ilmoittautuminen maratonille 112 € ja peruutusturva 11 € . Esko Koskinen istuu nyt ylijohtajan huoneen nahkasohvalla ja toimii seuraavat viisi vuotta valtionhallinnossa pelastustoimen ylimpänä virkamiehenä.. Esko Koskisen mielestä hyvinvoiva työyhteisö on sellainen ja siitä on pidettävä huolta. Mutta väkirikkailla riskialueilla tarvitaan päätoimista väkeä. Rinta rottingille Hän toivoo, että suomalainen pelastustoimi nähtäisiin yhtenäisenä toimijajoukkona, kuten on lainsäädännössäkin todettu. – Toivon, että VPK:t avautuisivat enemmän lähiympäristöönsä ja houkuttelisivat siten uusia nuoria mukaan toimintaan. On täysin väärää olettaa, että vakinaisten virkojen määrä tulisi oleellisesti kasvamaan. Palvelumaksu 16 €/lasku. Argumentoidaan perustellusti eikä mollata toisia henkilöinä. Sen eteen pitää tehdä vain enemmän töitä. Näin tehdään monessa muussa harrastusmuodossa. Motivoitumisesta on puhuttu pelastusalallakin
(014) 334 0010 0500 499 964 leo.potkonen@jklmessut.fi Sopimuksen 31.12.2013 mennessä tehneille rekisteröintimaksu (350 €) veloituksetta. www.jklturvallisuusmessut.fi Perinteiset Turvallisuus-messut siirtyvät ensi syksynä Jyväskylään. (014) 334 0053 050 410 0841 mia.kalajanniska@jklmessut.fi Leo Potkonen Toimitusjohtaja, näyttelyn johtaja puh. Kyber Turvallisuus 2014 Samanaikaisesti: JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI 3.-5.9.2014 • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät TERVETULOA TUTUSTUMAAN FINNSEC 2013 -MESSUILLE OSASTOOMME 7b39!. Varaa paikkasi ja pysy edelläkävijöiden joukossa! MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: Mia Kalajanniska Projektineuvottelija puh. Yhtä aikaa Turvallisuus-messujen kanssa järjestetään Tekniikkaja KyberTurvallisuus -messut. Varaa paikkasi näytteilleasettajana ja pysy edelläkävijöiden joukossa! • Paloja pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus LAAJIN TURVALLISUUSALAN MESSUTAPAHTUMA SUOMESSA VUONNA 2014 Jyväskylässä 3.-5.9.2014. Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville
Punkaharjulla on tällä hetkellä 22 hälytyskelpoista vapaapalokuntalaista. Myös naisosasto toimii aktiivisesti. Porukka harjoittelee säännöllisesti kahden viikon välein. Vene vesille ja menoksi. – Kaikki toimivat meillä yhteistyössä, miehet, naiset ja nuoret. – Meillä on jatkuva rekrytointi päällä. – Itä-Suomi on ollut vähän katveessa näissä palkitsemisissa. Tunnustus tuli Punkaharjulle yllätyksenä. Näin saadaan toimiva kokonaisuus. Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu palokunta puhaltaa yhteen hiileen. – Päivälähtöihinkin saadaan hyvin porukkaa, vaikka päivällä meillä ei ole varallaoloa. Perusteluissaan liitto kiittää Punkaharjun VPK:ta ammattimaisesta suhtautumisesta kaikkiin pelastustoimen tehtäviin. Heinävettä lukuun ottamatta palkinnot ovat menneet viime vuosina muualle, palokunnan päällikkö Tuomo Jääskeläinen sanoo. Punkaharjun VPK on vuoden sopimuspalokunta Aatteen palo ei sammu Teksti ja kuvat: Launo Päivätie Kahta ei Punkaharjun vapaapalokunta sammuta: aatteen paloa ja yhteistyön kipinää. Vapaapalokunnan kannalta Punkaharjulla on sikäli hyvä tilanne, että paikkakunnalla on työpaikkoja ja työnantajat suhtautuvat ymmärtäväisesti VPK:n toimintaan. Me puhallamme yhteen hiileen, VPK:n puheenjohtaja Juha Massinen toteaa. Erityiskiitoksen saa palokunnan nuorisotoiminta. Punkaharjun VPK toimii Etelä-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Vuosittain myönnettävällä tunnustuksella liitto haluaa korostaa valmiuspalokuntien merkitystä maan pelastustoiminnalle. Se on vain öisin ja viikonloppuisin. Heinäveden VPK sai tunnustuksen kymmenen vuotta sitten. VPK on säännöllisesti mukana myös erilaisissa yleisötapahtumissa. Melkein joka vuosi on saatu yksi hälytysosasto lisää lähtövalmiuteen. 40 8/2013 T unnustuksen Punkaharjun VPK:lle myönsi Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL. Ei riitä, että osastot toimivat, niiden on toimittava yhdessä. Jarmo Valtonen ja Pentti Kero lähdössä venemieskoulutukseen.
Siellä hän meni mukaan VPK:n toimintaan isän esimerkin innoittamana jo 7-vuotiaana. Mutta auttamishalu se on, joka tähän harrastukseen kouluttaa, Massinen sanoo. Jasmin kouluttaa jo nuorempiaan. 8/2013 41 Ja lähtöjä Punkaharjun VPK:lla onkin. – Meillä olisi oltava nykymääräysten mukaan liikennelupa. Niin myös Punkaharjun Massisille. – Mutta jospa nuoret veisivät harrastuksen mukanaan uudelle paikkakunnalle. – Miehet ovat reiluja kumppaneita. Asukkaita ja mökkiläisiä avustetaan pihojen pesussa, lumien pudotuksissa, vesien pumppauksessa ja laitureiden nostossa. Punkaharjun VPK:n nuorisoosaston johtaja Kimmo Kalliomäki tuntee ongelman. Joskus perheen yhteiset suunnitelmat menevät uusiksi, kun isä joutuukin lähtemään hälytykseen. Suhtautuvat minuun hyvin ja pitävät vertaisenaan. Mari Pulkkinen ja Juha Massinen valmistautuvat pintapelastusharjoitukseen. VPK helpottaa kotoutumista uudelle paikkakunnalle, Kalliomäki tietää. – Sopeutumistahan tämä vaatii. Hälytyskäytössä on neljä autoa, kaksi venettä ja moottorikelkka. Ongelmana on, että nuoret joutuvat muuttamaan koulutuksen ja työn perään muualle. Auttamishalu on pontimena myös sairaanhoitaja Mari Pulkkisella, joka käy Savonlinnasta Punkaharjulla VPK:n harjoituksissa. Auttamishalu koukuttaa Monella pienellä paikkakunnalla vapaapalokunnat potevat miehistöpulaa. Eivät ymmärrä nämä määräysten asettajat, miten tärkeää veden ajo maaseudulla on kuivina aikoina. Kalustoa on hankittu yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Siihen byrokratiaan emme ole voineet ryhtyä. Isä on VPK:n puheenjohtaja, äiti Anu johtaa naisjaostoa ja 17-vuotias Jasmin sekä 14-vuotias Niko ovat nuorisoosaston aktiiveja. Se harmittaa päällikkö Jääskeläistä. Vesien ajon kuivuneisiin kaivoihin palokunta on joutunut byrokratian vuoksi lopettamaan. Sen kautta on helppo tutustua uuteen paikkakuntaan ja saa samanhenkisiä kavereita. Talkootyö on omaa varainhankintaan. Palokunnassa kokee sellaista, mitä ei muissa harrastuksissa koe. VPK:lle se on ollut tärkeää palvelutoimintaa. Aina se on VPK minullekin löytynyt. Kalusto kunnossa Paitsi miehistön koulutus, myös VPK:n kalusto on kunnossa. Hän on itsekin muuttanut pois kotiseudultaan Äänekoskelta. Talkootyö on VPK:ssa voimissaan. Minulla työ ja harrastus tukevat toinen toisiaan. Puheenjohtajan pukeutumisessa avustaa Tomi Valtonen.. Sen tuotoilla on hankittu muun muassa oma säiliöauto. Hälytyksiin hän pääsee pitkän matkan vuoksi harvoin. Tuorein hankinta on mönkijä. VPK on monille koko perheen harrastus. Myös muuttoapua tarjotaan. Laaja alue maata ja vettä, vilkas matkailu ja kesäasutus, liikenne ja teollisuus teettävät palokunnalle 140–200 lähtöä vuodessa. – Eikä mene VPK:ssa saatu koulutus hukkaan, Jääskeläinen lisää
– Jokaisella meillä on oma suhde tähän toimintaan. – Ja on sitä koulutustakin hankittu. Tärkeintä kuitenkin on yhteenkuuluvuuden tunne. Autoon ovat kivunneet Arja Luukkainen, Anu Massinen ja Nina Bruce. Roope Suomalainen (vas.), Elli Kokko ja Veikka Mahkonen nuoriso-osaston käskynjaossa.. Edessä alhaalla Arja Myllys (vas.), Satu Miettinen ja Iiris Mård. Nyt toimimme kaikki yhdessä, naiset korostavat. Naiset ahkerina Palkitun VPK:n naisosastossa on tällä hetkellä mukana kymmenkunta aktiivia. Ei meillä mene sormi suuhun, jos sattuu kotona rasvakattila syttymään. 42 8/2013 Punkaharjun VPK:n aina ahkerat naiset. Ennen miehet ja naiset toimivat erillään, eikä yhteistä ollut kuin pikkujoulut. Juha Massinen näyttää nuorille kuinka kuuma rasvakattila räjähtää, kun sitä yrittää sammuttaa vedellä. Naisten puheenjohtaja Anu Massinen ja sihteeri Nina Bruce ovat käyneet myös lähimmäisapukoulutuksen, joka pätevöittää heidät kriisiapuun ja -tukeen onnettomuuden uhreille tai heidän läheisilleen. Miehet ovat opettaneet meille sammutuskaluston käyttöä. Paitsi että naiset huolehtivat miehistön muonituksesta, he osallistuvat ahkerasti myös palokuntanuorten kouluttamiseen. Ja joskus koviin paikkoihin joutuneet pelastajatkin tarvitsevat henkistä tukea. Toiminta heräteltiin henkiin kolme vuotta sitten
Greenland Down Jacket Klassinen untuvatakki kestävää G-1000 Original-materiaalia, kiinteä, hyvin istuva huppu. Kun Fjällrävenin ensimmäinen takki tuotiin myyntiin vuonna 1968, se nimettiin Grönlannin tutkimusretken mukaan. GREENLAND?–?TAKKI Greenland Jacket-takki tuli myyntiin vuonna 1968, ja siitä tuli nopeasti tuon ajan vuorikiipeilijöiden suosikkitakki. Uusimpana Greenland Down Jacket, jossa on lämmin untuvatäyte. Takkiin lisättiin etutaskut, mikä paransi sen yleistä soveltuvuutta muuhunkin ulkoiluun. Se oli tuulenpitävä ja vettä hylkivä, ja siinä oli pään liikkeitä mukaileva huppu ja kätevät rintataskut, joita pystyi käyttämään myös kiipeilyvaljaiden kanssa. Lantiopituinen malli, jossa on paljon käteviä taskuja. Yhä vieläkin tämän Fjällrävenin oman, mukautuvan ja toimivan kankaan katsotaan olevan maailman parhaita ulkoilumateriaaleja. Niinpä takista tulikin pian vuorikiipeilijöiden suosikki. Heidän ideoidensa pohjalta Åke teki kiipeilytakin alun perin telttaan tarkoitetusta kankaasta. Alkuperäinen konsepti 1970-luvun alussa Greenland Jacket-takista tuli suosittu laajemmankin ulkoilijajoukon piirissä. G-1000 Original-materiaalia. Yhden konseptin olemme säilyttäneet kaikki nämä vuodet, nimittäin alkuperäisen-1000-kankaan. Rakastettu suosikki jo vuodesta 1968. Tuo kangas oli tiiviiksi kudottua puuvillan ja polyesterin sekoitetta. Greenland Winter Parka Pitkä parka kestävää G-1000 Original-materiaalia, lämmin teddyvuori. Greenland Jacket-takissa oli helppo liikkua, se oli kestävä ja vettä hylkivä ja se kuivui nopeasti – toisin kuin aiemmat puuvillaiset vaatteet. Greenland Winter Jacket Klassinen takki, joka pitää tuulta ja kestää käytössä vuosia. Kangas osoittautui erinomaiseksi ulkoiluvaatteiden materiaaliksi, etenkin sitten, kun se vahattiin mehiläisvahan ja parafiinin seoksella. Ajaton malli, jossa on kiinteä huppu ja paljon taskuja. Toimimattomuus kävi erityisen selväksi pohjoismaisen Grönlannin tutkimusmatkan aikana vuonna 1966. Kotiin palattuaan Hasse Hellström ja Per-Åke Sjöman kävivät pitkiä keskusteluja ulkoiluvaatteista Fjällrävenin perustajan, Åke Nordinin kanssa. Vuorikiipeilijöiden takki Fjällräven tarjosi tutkimusmatkan osanottajille teltat ja rinkat. Se on edelleenkin rakastettu ulkoiluklassikko. Nyt saatavilla on useita malleja. Kuusi taskua ja kiinteä, hyvin istuva huppu. Mallistoon on lisätty myös pitempi parka-malli ja talvikäyttöön soveltuva lämminvuorinen versio. Ulkoiluvaatteet eivät olleet 1960-luvulla yhtä toimivia kuin ne ovat nykyisin. Lämmin vuori. Takki on nyt saatavilla useina eri versioina vuorattuna tai ilman, sekä myös parka-mallina
Turvallisuusalan perustutkinnon opiskelijat puolestaan seuraavat harjoitusta paikan päällä ratapihalla. Kun palon kuumentama säiliö sitten räjähtää, osuu heite kauemmas pysäköityyn ammoniakkivaunuun, johon puolestaan tulee vuoto. Ensihoitajat löysivät hänet kadun varteen tuupertuneena. Rehtori Timo Olli on tyytyväinen, kun tupakointipaikkakin tyhjenee kertalaakista. Suojautumiskäskyn välittämisestä noin 600 opiskelijalle huolehtivat opettajat, jotka saavat viestin mobiililaitteisiinsa. Syyskuun 18. Ratapiha sijaitsee Kouvolan keskustassa. Ammoniakkikaasua hengittänyt uhri kuljetetaan sairaalahoitoon. – Ammoniakkivuodon vaikutusalue on arvioitu kaikilla tuulensuunnilla, samoin räjähdyksen ja palon aiheuttama lämpösäteily, sanoo harjoitusta johtava pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen. Kouvolan keskustassa annetaan yleinen vaaramerkki. Kun sammutustyöt eivät tehonneet, päätti pelastustoiminnanjohtaja evakuoida lähialueen. Varusmies Tuomas Nordlundin esittämä uhri on hengittänyt vaarallista ammoniakkikaasua ja menettänyt tajuntansa.. Kouvolan seudun ammattiopiston liiketalouden, tekniikan ja palveluiden yksiköissä opiskelijat vetäytyvät sisätiloihin. Uhrit hoitoon, asukkaat sisätiloihin Onnettomuuden uhrit ja loukkaantuneet kootaan VR:n tiloihin, joista heidät kiireellisyysjärjestyksessä siirretään sairaaloihin. K ouvolan suuronnettomuusharjoituksessa Vekaranjärven varuskunnan varusmiehiä ripoteltiin kuvitteellisen kaasulaskeuman alueelle. Pohjoistuulen painama kaasulaskeuma etenee etelään päin. Eri tavoin altistuneita uhreja oli noin 70. 44 8/2013 Tajuton nuorukainen makaa ambulanssissa tiputuksessa ja saa lisähappea. Kouluilla ja työpaikoilla harjoitellaan myös Lähellä sijaitsevilla kaupungin työpaikoilla, päiväkodeissa ja kouluissa harjoitellaan suojautumista. Harjoitukseen osallistuneet ensihoitoyksiköt etsivät heitä vajaan kahden kilometrin säteeltä Kouvolan ratapihalta. Säiliövaunu vuotaa, toinen räjähtää Onnettomuus sai alkunsa palavaa nestettä sisältävään säiliövaunuun tulleesta vuodosta, joka syttyi ja säiliövaunu alkoi palaa. päivänä tuulee oikeasti idästä. Kouvolassa harjoiteltiin suuronnettomuuden varalta Kaupunkilaiset altistuivat ammoniakkikaasulle Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Ensihoitaja Marko Korpi antaa lisähappea jalkakäytävältä löydetylle uhrille. Kilometrin säteellä on 16600 asukasta, lukuisia liiketiloja ja hallinnollisten palvelujen toimipaikkoja sekä kaksi sairaalaa, 12 koulua, 14 päiväkotia ja kolme hotellia. Kaksi puolustusvoimain helikopteria pörrää laskeuma-alueen yllä
8/2013 45 Mistä oli kysymys. Räjähtäneessä ammoniakkivaunussa työskennelleet pelastajat peseytyvät urakkansa jälkeen.. Kouvolan kaupunki, VR, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carea, Pohjois-Kymen sairaala, Puolustusvoimat, Kymenlaakson poliisilaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Liikennevirasto, Itäja Kaakkois-Suomen hätäkeskus yhteensä noin 400 henkilöä Harjoituksen järjesti Kymenlaakson pelastuslaitos. Ulkoisen pelastussuunnitelman mukainen suuronnettomuusharjoitus eri organisaatioiden yhteistyökyvyn arviointi toimintakyvyn ja ohjeiden toimivuuden arviointi kriisitilanteessa kriisitilanteen viestinnän ja yhteistoiminnan harjoitteleminen Paikka: Kouvola, VR:n ratapiha Ketkä osallistuivat
Vaaratiedottaminen hoitui alle puolessa tunnissa. Lisäksi harjoituksessa kokeiltiin väestöhälyttimillä annettavaa kokeilumerkkiä. Kymenlaakson pelastuslaitos kuuluu jatkossa Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteiseen tilannekeskusjärjestelmään, jossa kukin pelastuslaitos päivystää vuorollaan viikon ajan 24/7. Harjoituspöytä olisi tarpeen Suunnitteluyhteistyö harjoitukseen osallistuneiden kesken aloitettiin riittävän ajoissa, mikä Tolosen mukaan näkyi myös lopputuloksessa. Toimintaa seurattiin tarkasti myös Itä-Suomen pelastuslaitosten tilannekeskuksessa Kotkassa. – Kahvilla oltiin eli valmiiksi sisällä, kun vaaramerkki tuli, kertovat ammattikoululaiset Niko Tuomainen (vas.), Kasperi Lantta ja Erik Lindroos. Yhteistyön toimivuutta Kuopion hätäkeskuksen kanssa jännitettiin ehkä eniten, mutta siinäkään ei ole moittimista. Tolonen toivoo, että hätäkeskuksen käyttöön saataisiin harjoituspöytä, jonka avulla hätäkeskus voisi osallistua suuronnettomuusharjoituksiin todenmukaisemmin varsinaisen hälytystoiminnan siitä häiriintymättä. Tositilanteessa isompaa kopteria käytettäisiin potilaiden kuljetuksiin. Noin 400 henkilöä osallistui harjoitukseen Kouvolan ratapihan ulkoisen pelastussuunnitelman mukaiseen suuronnettomuusharjoitukseen osallistui yhteensä noin 400 henkilöä: pelastajia, ensihoitajia, poliiseja, sairaaloiden henkilökuntaa sekä sotilaita ja varusmiehiä. – Tositilanteessa uhreja jouduttaisiin kuljettamaan sairaaloihin Lahteen ja Lappeenrantaan asti, kertoo Tolonen. Harjoitukseen osallistuneet hälytysajoneuvot eivät myöskään huudattaneet sireenejä kaupungilla liikkuessaan. Kouvolan ja Kotkan paloasemille on rakennettu tilat tilannekeskuksia varten. Kouvolan harjoituksen vaikutukset VR:n ja yhteistyöviranomaisten toimintaan sekä pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan selviävät harjoitukseen osallistuneiden yhteisen palautepäivän jälkeen. – Potilaita ja onnettomuuden uhreja oli poikkeuksellisen runsaasti, joten siihen nähden ensihoito selvisi hyvin, sanoo Tolonen. Harjoituksessa hyödynnettiin jonkin verran myös Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkasen ajatuksia Pelastustoiminnan johtokeskuksen työjärjestyksestä. Vilkasta, mutta hiljaista Kouvolan keskustassa harjoitus näkyi tavallista vilkkaampana hälytysajoneuvoja helikopteriliikenteenä. 46 8/2013. – Selvisimme kohtalaisen hyvin, summaa harjoituksen johtaja, Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen ja palomestari Asko Rouhiainen seuraavat tilanteen kehittymistä linja-autoon perustetussa johtokeskuksessa. Pel-Joken työjärjestys testissä Kouvolassa kokeiltiin, miten pelastustoimen johtokeskuksen uusi ohjesääntö toimii suuronnettomuustilanteessa. – Samalla saimme selville, minkä verran ihmisiä ylipäätään on tähän aikaan kotona ja laskimme liikennevirtaa, sanoo Kvist. – Kiersimme kerrostaloissa ovelta ovelle ja kävimme varoittamassa vaarasta, kertoo Puolakantien risteyksestä tavoitettu vanhempi konstaapeli Mikko Kvist. Viime vuonna Mussalossa pidetty harjoitus johti vedenkuljetuksen uudelleenorganisointiin. Pelastustoiminnan johtokeskuksen toimintaa tullaan kehittämään harjoituksen pohjalta. – Toiminta sujuisi vielä jouhevammin, jos tehtävät olisivat suoraan johtopöydässä, sanoo Tolonen. Ensihoito vastasi nyt ensimmäistä kertaa potilaiden siirrosta, kiireellisyysjärjestysten laatimisesta ja tehtävien jaosta. Pienempi suorittaa tilannekuvatiedustelua. Mukana oli 10 ambulanssia ja kaksi ensihoitoyksikköä. Raportti harjoituksesta valmistuu lokamarraskuun aikana. Logistiikka ja potilasmäärä ovat suuronnettomuuden suurimmat haasteet. Operaation johto toimi ratapihalle perustetussa johtokeskuksessa. Asiaa käsittelevä oppikirja ilmestynee vielä syksyn aikana. Paikalliset tiedotusvälineet olivat hyvissä ajoin ennen harjoituspäivää alkaneet kertoa harjoituksesta, joten kaupunkilaiset olleet moksiskaan. – Jokaisesta harjoituksesta opitaan, sanoo Tolonen. Hälyttimistä annettiin myös puhetiedotteita harjoituksen aikana. Laskeuma-alueilla asukkaiden informoimisesta ja alueiden eristämisestä huolehtii poliisi yhdessä varusmiesten kanssa
Mesvac Oy Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Limic Oy Säterintie 6 00720 HELSINKI 020 7579 890 myynti@limic.fi. Hide-Away vilkut Limic Oy:n kattavasta valikoimasta mm. VALOMASTOJEN LED -VALOT, 12-30 V tai 230 V KESTÄVÄT LED TYÖVALOT AJONEUVOIHIN LIIKENTEEN OHJAUSJA VAROITUSVALOT LED LISTAT KALUSTOTILOIHIN LED VILKUT, RUUHKA JA PANELIT Myös kojetaululle asennettavat ja ns. 010 836 3000 Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099 MESVAC TURVAA JA SUOJAA Turvatekniikkatuotteet ja Suomen laajin valikoima palo-ovia Mesvacilta www.valokas.fi/valoa Katso tuoteluettelomme verkkokaupastamme, auki 24 / 7: KAIKKI LED VALOISTA, YLI 10 VUODEN KOKEMUKSELLA KAIKKI TUOTTEEMME OVAT ERITTÄIN KORKEALAATUISIA, TURVALLISIA JA CE HYVÄKSYTTYJÄ AKKUKÄYTTÖISET VALONHEITTIMET, LEVEÄ KEILAISET LED VALOT PALOJA PELASTUSASEMILLE, SISÄJA ULKOKÄYTTÖÖN LED VALONHEITTIMET PIHOILLE JA TYÖKOHTEISIIN TAKUULLA SÄHKÖTURVALLISET JA LAADUKKAAT MALLIT
Varavoima – osa riskienhallintaa Sähkökatkoksiin varautuminen on osa riskienhallintaa ja samalla se on taloudellisesti kannattavaa. Pahimmilla alueilla sähkön saantia jouduttiin odottelemaan useita päiviä. Matkapuhelinyhteydet lamaantuivat, koska linkkien varakäyntiaika oli riittämätön. Linkkien hiipuessa vaikeutui tiedottaminen ja muun muassa ikäihmisten turvapuhelinyhteyden saanti estyi. Osalle ihmisistä varavoima on vielä outo asia, vaikka se on jokaisen ulottuvilla. Myös häiriöalueella sijainneille kaupoille tilanne oli hankala. Varavoimalähteitä, aggregaatteja ja generaattoreita on saatavissa ja niitä löytyy useita kokoja hintaluokkia, jokaisen tarpeeseen. Kassajärjestelmät eivät toimi ilman sähköä ja ovet jouduttiin pitämään kiinni. Suurimmillaan varavoiman lähde voi olla kiinteä tai siirrettävään konttiin rakennettu suuri generaattori. Pienimmillään varavoiman lähteenä voi toimia pieni akku tai salkkukokoinen bensa tai dieselkäyttöinen aggregaatti. Sähkökatkokset haittasivat yksityisten ihmisten elämää, muun muassa asuntojen lämmitystä, mutta kotitalouksien ohella oltiin hätää kärsimässä liikenteessä, tietoliikenteessä ja erilaisissa hoitoja tuotantolaitoksissa. Salkkumalli käy vaikka jääkaappipakastimen kylmänä pitämiseen pitkän sähkökatkon varalta. M uutaman vuoden takaisten poikkeuksellisen voimakkaiden myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot tuottivat merkittäviä ongelmia etenkin haja-asutusalueilla. Tilanne parempi, mutta kehitettävää on Sähkökatkokset aiheuttivat siis monenlaisia ongelmia, mutta tilanteesta seurasi jotain hyvääkin: myrskyjen jälkeen entistä useampi yritys ja kansalainen oppi varautumaan sähkökatkoksiin. Hinattavat varavoima laitteet voidaan siirtää helposti tarpeen mukaan.. Sama koski huoltoasemia: polttonesteitä ei pysty tankkaamaan ilman sähköä. Maatiloilla varavoiman rakentamista on avustettu jopa puolella hankintakustannuksista ja uusissa tuotantoyksiköissä varavoima pitää rakentaa jo ennen tuotantolaitoksen käyttöönottoa. Lisäksi vesilaitosten toiminnassa ja automaatiossa oli ongelmia. Pienimmät salkkumallin polttoainekäyttöiset aggregaatit maksavat muutamasta sadasta eurosta ylöspäin. Karjatiloilla ilmastointi ja automatisoitu ruokinta, samoin kuin maidontuotanto häiriintyi. 48 8/2013 Tampereella pidetyssä myrskytiedottamisen seminaarissa keskustelu kääntyi useaan otteeseen sähkökatkoksiin varautumiseen ja kytkentäkelpoiseen varavoimaan. Vaikka tilanne on entistä parempi, sähkökatkoksiin varautumista tulisi edelleen edistää. Nyt yhä useammassa paikassa on käytettävissä varavoimaa. Tietokoneen käytön, pientoimiston tai etätyön varmistamiseen riittävä akku maksaa vajaan sata euroa. Ainoana huolena on polttomoottorin pakokaasujen poisto, joka hoituu laitteen oikealla sijoittamisella. Riittävällä akustolla ja UPS-laitteilla suuretkin järjestelmät toimivat tuntikausia. Isommat aggregaatit voivat olla pyörillä olevia siirrettäviä laitteita tai traktorin ulosottoon kytkettäviä generaattoreita. Muuten tekniikka on yksinkertainen: sähkölaitteen pistotulpPyry, Hannu, Tapani, Pellervo Sähköä myrskyn silmässä Teksti: Tarja Ojala Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos, Mikko Pelkonen/Voimalaiteservice Polttomoottorilla käyvä salkkugeneraattori on helppo varavoimalähde: moottori käyntiin ja sähkölaitteen pistoke generaattorin pistorasiaan
Sähköä riittää, kunhan varavoima on mitoitettu oikein ja käytettävissä on riittävästi polttonestettä. Koteloitu verkonvaihtokytkin, jossa on syöttöpistoke varavoimalle.. Varavoiman kytkentää kannattaa myös harjoitella ja varavoiman lähde pitää kunnossa ja valmiudessa. Oikein valittu laite pystyy tarjoamaan varavoiman avulla riittävän 1tai 3-vaiheisen jännitteen koko maatilan tarpeeseen. Varavoima käynnistetään vasta tämän jälkeen. Kiinteistö tai laite kytketään ensin irti sähköverkosta. Varavoima voidaan mitoittaa tavanomaisen sähkönkulutuksen kannalta riittävän suureksi, tai vain keskeisten koneiden ja laitteiden virrankulutuksen tarpeet kattavaksi. Varavoiman sekä laitteen pitää siis olla kytkentäkelpoinen. Jos varavoima ei ole mitoitettu normaaliin sähkönkulutukseen, voidaan joko manuaalisesti tai automatiikalla valita ne koneet ja laitteet, jotka saavat sähköä. huittinen_hya_erikois 23.9.2013 09:49 Page 1 pa kytketään aggregaatin pistorasiaan ja aggregaatti käynnistetään. Automaattisia järjestelmiä käytetään muun muassa sähköja voimalaitoksissa, sairaaloissa ja laitoksissa, joissa sähkökatkos voi vaarantaa henkilöturvallisuuden tai aiheuttaa muuta merkittävää vahinkoa. Yritysten toiminnassa tuotantokatkos, tuotannon, palvelutuotannon tai myynnin pysähtyminen tulee melko nopeasti kalliimmaksi kuin varavoiman rakentaminen. Tällaisissa tapauksissa, samoin kuin kokonaisen kiinteistön varavoiman suunnittelussa, mitoittamisessa ja automatiikan rakentamisessa pitää käyttää asiantuntija-apua. Vaihtoehtona on kytkin, jossa saadaan yhdellä kertaa sekä katkaistua verkkovirta sähköpääkytkimestä että kytkettyä tilalle varavoima. Muista kytkentäkelpoisuus Oleellisinta varavoiman käytössä on se, että sähkökatkosten riski on tiedostettu, varavoiman tarve on ennakoitu, laitteet hankittu – ja kytkentä mietitty, suunniteltu ja rakennettu valmiiksi. Käyttöönotto helppoa Sähkökatkon sattuessa varavoima voidaan ottaa käyttöön joko manuaalisesti tai automaattisesti. Ongelma syntyy kuitenkin heti, jos laitteen kytkentä on kiinteä. Pisimmälle vietynä voidaan käyttää automatiikkaa, joka käynnistää varavoiman heti, jos verkossa syntyy sähkökatko. Pistotulpallisen laitteen voi kytkeä varavoimaan kuka tahansa, mutta sähköasennukset saa tehdä ainoastaan ammattitaitoinen sähköasentaja. Pelkkä aggregaatti tai generaattori ei riitä, vaan varavoiman lähteen pitää olla kytkentäkelpoinen. ”Tarpeettomat” laitteet ja niiden aiheuttama kulutus tiputetaan pois. Yksittäisen laitteen kytkentä aggregaatissa olevaan pistorasiaan onnistuu helposti, kunhan laitteessa on valmiiksi pistotulppa. Sitä pitää testata – ja sähkökatkojen varalta pitää riittävästi tuoretta polttoainetta – kaiken varalta. Laite jopa säätää itse itsenä virrankulutuksen mukaan. Verkonvaihtokytkin, jossa voidaan valita vaihtoehtoisesti verkkovirta tai varavoima. Esimerkiksi pienkaupoissa varavoima voi olla halvempi kuin esimerkiksi pakastinten sisältö, joka sähkökatkoksen seurauksena sulaisi. Traktorin voiman ulosottoon kytkettävät mallit ovat hinnaltaan noin puolestatoista tuhannesta eurosta kolmeen tuhanteen euroon
– Tavoitteena oli saada automaattinen ja kaiken kattava järjestelmä, Talvi kertoo. Yksinkertainen ja toimiva HALI-järjestelmä tarvitsee laitteita sekä ajoneuvoihin että liikennevaloristeyksiin. Etuus oli lähes poikkeuksetta todellista tarvetta pidempi ja aina niitä ei muistettu käyttääkään. O ulussa on 1980-luvulta lähtevät perinteet hälytysajoneuvojen liikennevalo-ohjaukselle. Sovellus lähettää käskyjä liikennevalokaapissa olevalle ohjauslogiikalle ja tämä välittää ne eteenpäin varsinaiselle liikennevalojen ohjauskojeelle. Ajoneuvoista lähetetään paikkatietoa sekunnin välein palvelimella olevalle ohjaussovellukselle, joka päättelee tarpeen liikennevalo-ohjauksille. Lisäksi etuudet kattoivat vain pääreitit paloasemilta poispäin. – Ennen täysin automaattista järjestelmää otettiin käyttöön reittipohjainen Virve-statusviestein ohjattu väliaikainen järjestelmä, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kalustopäällikkö Kari Malinen. Teksti ja kuvat: Patrik Willberg Pääkuva: Juuso Haarala 50 8/2013. Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kilpailuttivat syksyllä 2010 julkisena hankintana 160 risteystä ja 30 ajoneuvoa kattavan järjestelmän. Ensimmäiset etuudet saatiin käyttöön syksyllä 2011 ja täysin valmis järjestelmä kesällä 2013. Siirtymäkaudella etuuksia ohjattiin manuaalisesti suoraan ajoneuvosta. Järjestelmän toteutti Signal Partners Oy alihankkijoinaan Elektro-Arola Oy ja Special Code Oy. Niinpä HALI-etuusjärjestelmän idea syntyi jo vuonna 2004. Paloauto tai ensihoitoyksikkö sai pakkovihreän tai valot muuttuivat keltavilkulle. – Projekti pysyi hyvin sille asetetussa aikataulussa ja saimme sitä mitä tilasimme, taustoittaa menetelmän kehittämisestä vastannut sekä hankkeen projektipäällikkönä toiminut Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jukka Talvi. Hätäkeskusuudistuksen lähestyessä oli selvää, ettei silloista järjestelmää voida enää pitkään käyttää. Järjestelmä kytkeytyy päälle ajoneuvoon asennetusta paneeAina vihreää Turvallista ja nopeaa hälytysajoa Oulun seudulla Lähtökohtana on ollut, että yhdenkin onnettomuuden välttäminen maksaisi järjestelmän hinnan takaisin. Lähtökohtana on ollut, että yhdenkin onnettomuuden välttäminen maksaisi järjestelmän hinnan takaisin. Silloinen järjestelmä kehittyi 1990-luvun lopulla jo tietokoneella ohjattavaksi, mutta vaati edelleen hätäkeskuspäivystäjän työtä. Tavoitteena täysin automaattinen ja kaiken kattava järjestelmä Aikaisemmin liikennevaloja ohjattiin kunnallisesta hätäkeskuksesta manuaalisesti
8/2013 51 Future Area Havator — SAFE Safety, Activity, Flexibility and Experience Havator on nostopalveluita, erikoiskuljetuksia, elementti asennuksia ja satamanosturipalveluita tarjoava konserni. Myös suuntavilkut on huomioitu, jolloin ohjauksia osataan ennakoida ja tehdä myös risteävälle tielle. Etuuksien toteutuminen todelliseen tarpeeseen ja vain tarvittavan mittaisina minimoi muulle liikenteelle aiheutuvan haitan. Havatorin erikoisosaamista on projektikokonaisuuksien hallinta yhdessä laadukkaiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hälytysajoneuvon kuljettajan tulee kuitenkin muistaa laittaa etuudet päälle, käyttää suuntavilkkuja sekä ajaa korkeintaan sovittua nopeutta, liikenneinsinööri Jukka Talvi tiivistää. Lisäksi ajoneuvon pysähtyessä tehtäväpaikalla lähelle liikennevaloja, etuus kytkeytyy automaattisesti pois päältä vaihteen mennessä parkkiasentoon tai käsijarrun mennessä päälle. www.havator.com Havator_pelastustieto_5-2013-versio2.indd 1 8/9/13 2:55 PM lista, kun hälytysvalot on kytkettynä päälle. On voitu esimerkiksi unohtaa käyttää suuntavilkkua, jonka vuoksi etuus ei ole ehtinyt käynnistyä. Liikennevalot palautuvat normaaliin toimintaan nopeas ti sen jälkeen, kun hälytysajoneuvo on ne ohittanut. Hälytysajoneuvojen kuljettajia on ohjeistettu välttämään yli 60 km/h:n nopeuksia tiiviin asutuksen alueella olevissa liikennevaloristeyksissä ja yli 80 km/h:n nopeuksia muissa liikennevaloissa. Tällöin järjestelmä ohjaa kulkusuunnassa lähellä oleviin liikennevaloihin pakkovihreän. Nopeussuosituksia HALIn käyttöpaneeli asennetaan ajoneuvon hälytysvalojen käyttöpaneelin läheisyyteen.. Konsernin liikevaihto on yli 110 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 600 työntekijää. Havator toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. – Järjestelmä itsessään on toiminut eikä vikoja ole juurikaan löytynyt. Ne on kuitenkin havaittu varsin luotettaviksi ja kustannustehokkaiksi. Järjestelmä pystyy huomioimaan kuitenkin useamman hälytysajoneuvon letkassa tapahtuvan hälytysajon, eikä ohjauksiin tule välikatkosta. Toimintaperiaate on yksinkertainen ja toimivaksi todettu. Palautetta vikatilanteista on saatu ja yleisimmin ne ovat koskeneet etuusalueiden säätötarvetta tai käyttäjän virhettä. Järjestelmä käyttää kaupallista tietoliikenneverkkoa ja satelliittipaikannusta. – Palautetta varten on laadittu nettilomake, jotta häiriötilanteista saataisiin tietoa suoraan käyttäjiltä ja voitaisiin myös kertoa, mitä asialle on tehty, Talvi jatkaa
– Kattavat etuudet pitäisi saada ehdottomasti myös muualle Suomeen. Keksintösäätiön rahoittaman esteettömyysja patentoitavuusselvityksen mukaan järjestelmä ei riko olemassa olevia patentteja ja siinä käytettävä menetelmä voisi olla patentoitavissa. – Tietoja käytetään järjestelmän säätämiseen sekä koulutuksen tueksi. Myös poliisin kanssa on keskusteltu järjestelmän käytöstä. Ajoneuvojen nopeuksia voidaan seurata sekunnin välein. Vuonna 2014 järjestelmä laajenee Kainuuseen, kun Kajaani, Sotkamo ja Kuhmo saavat etuudet käyttöönsä. Yhden ajoneuvon laiteja asennuskustannus on noin 1100 euroa. Kiinnostaa myös ulkomailla HALI on herättänyt kiinnostusta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Elokuussa Palosuojelurahasto palkitsi järjestelmän innovaatiopalkinnolla. Jatkokehittelyyn on tarkoitus löytää yhteistyökumppani, joka voisi tuotteistaa järjestelmän.. Patentin hakemista ja sen hyötyä rajoittaa kuitenkin järjestelmän julkinen luonne hankinnan ja esittelyiden osalta. Järjestelmän käyttö laajenemassa Oulun kaupungin alueella myös ensihoidon kenttäjohtaja ja FinnHEMS Oy:n lääkäriyksikkö ottavat lähitulevaisuudessa järjestelmän käyttöön. Sitä esitellään muun muassa älyliikenteen maailmankongressissa Tokiossa sekä Pohjoismaisessa liikennevalokonferenssissa Tukholmassa. Katso video Pelastustiedon nettisivuilta tai Facebook-sivuilta. Yhden liikennevaloristeyksen liittäminen järjestelmään maksaa noin 1800 euroa. Katso video Pelastustiedon nettisivuilta tai Facebookista. Yhden ajoneuvon laiteja asennuskustannus on noin 1 100 € ja yhden liikennevaloristeyksen liittäminen järjestelmään maksaa noin 1 800 €. Patentin hakemista ja sen hyötyä rajoittaa kuitenkin järjestelmän julkinen luonne hankinnan ja esittelyiden osalta. Lisäksi ajot tallentuvat noin 20 liikennekameralle. Kaavio kuvaa HALI-etuusjärjestelmän toimintaperiaatetta. Kaaviosta kuva: alueen kaikista ensihoitoyksiköistä ja lähes kaikista paloautoista, jotka osallistuvat operatiiviseen toimintaan. Tehtyjen laskelmien perusteella järjestelmä on todella kustannustehokas ja onnettomuuksien vähenemisen takia vuotuiset säästöt yhteiskunnalle ovat merkittäviä. 52 8/2013 on annettu yllättävien tilanteiden varalta, sillä aina ei voi luottaa muuhun liikenteeseen. Kysyntää vihreälle liikennevalolle näyttäisi olevan. Keskusyksiköstä kytketään liitännät auton omiin ohjausväyliin. Toki tiedot jouduttaisiin antamaan mahdollisessa onnettomuustilanteessa poliisin käyttöön, kalustopäällikkö Kari Malinen toteaa. Kyseessä on ollut yhteishanke, jonka onnistumisen edellytyksenä on ollut yhteinen tahtotila ja erinomainen yhteistyö eri toimijoiden kesken, täydentää Malinen ja viittaa Oulun kaupungin sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rooliin hankkeessa. Käyttäjät ovat tyytyväisiä etuuksiin HALI-järjestelmään tarvittavat laitteet on asennettu tällä hetkellä valtaosaan OuluKoillismaan pelastuslaitoksen Oulun toimipatentoitavuusselvityksen mukaan järjestelmä ei riko olemassa olevia patentteja ja siinä käytettävä menetelmä voisi olla patentoitavissa. Etuuksiinkaan ei saa luottaa sokeasti. http://youtu.be/Tpf5Ojoed9E Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen viestimestari Mikko Malmstedt kehuu yhteistyötä HALI-järjestelmän kehittämisessä. Jatkokehittelyyn on tarkoitus löytää yhteistyökumppani, joka voisi tuotteistaa järjestelmän. Autoihin on asennettu HALI-etuusjärjestelmän keskusyksikkö. Järjestelmän hinta HALI-järjestelmän hinnaksi tuli kokonaisuudessaan noin 375 000 €, josta itse järjestelmä maksoi 215 000 €, liikennevalosuunnittelu ja -ohjelmointi 100 000 € sekä liikennevalojen I/O-kortit 60 000 €. Merkittävät säästöt tiedossa HALI-järjestelmän hinnaksi tuli kokonaisuudessaan noin 375000 euroa, josta itse järjestelmä maksoi 215000 euroa, liikennevalosuunnittelu ja -ohjelmointi 100000 euroa sekä liikennevalojen I/O-kortit 60000 euroa. Loppuvuoden aikana Kuusamon lisäksi järjestelmä laajenee Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueelle, Ylivieskaan ja Raaheen. Kysyntää vihreälle liikennevalolle näyttäisi olevan. Järjestelmän jatkokehittämiseen on tarkoitus löytää yhteistyökumppani, joka voisi sen tuotteistaa. – Laajennamme myöhemmin tänä vuonna myös Kuusamon yksiköihin, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen viestimestari Mikko Malmstedt. Hän kertoo, että pelastuslaitoksen kannalta järjestelmä on ollut toimiva ja palaute on ollut hyvää. Järjestelmä tallentaa kaikki tiedot hälytysajosta ja ohjaustapahtumista palvelimelle. Laskelmien perusteella järjestelmä on todella kustannustehokas ja onnettomuuksien vähenemisen ansiosta vuotuiset säästöt yhteiskunnalle ovat merkittäviä
Selvitettävänä oli myös pelastusmuodostelmien hälyttämisjärjestelmä, henkilöstön ja kaluston logistiset järjestelyt, kustannusjako, sekä vakuuttaminen. Luontevin koordinoija myös kotimaan tehtävien osalta olisi Kriisinhallintakeskus, joka rakentaisi kiinteät yhteydet kaikkiin pelastuslaitoksiin. Pelastusmuodostelmien rakentuminen pohjautuu kansainvälisiin konsepteihin ja tällä hetkellä yksittäisen muodostelman käyttäminen kokonaisuudessaan esimerkiksi kotimaassa sattuvassa onnettomuustilanteessa rajoittuu hyvin pienellä osa-alueella. Siitä eteenpäin osallistuvan henkilöstön askelmerkit ovat kaikille selvinä. Näissä erityisissä esimerkkitilanteissa pelastajan tutkinto tarjoaa rajalliset perusteet toimintaan. Se varmistaisi selvyyden yhteisistä menettelytavoista. Yhtenä keskeisenä onnettomuustyyppinä ovat esille tulleet vaarallisten aineiden onnettomuudet (kuvio 1), johon nykymuotoisTeksti: Jani Kareinen Kuvat: Eeva Vänskä ja SM Kansainvälinen pelastustoiminta voisi palvella myös kotimaassa Pelastuslaitosten tukijoukko Suomen kansainvälinen pelastuskomennuskunta harjoituksessaan ja näyttökokeessa, jossa toiminta nousi YK:n alaisten järjestön vaativampaan luokkaan.. 8/2013 53 S uomalaista pelastustoimen osaamista ja asiantuntijuutta on viety maailmalle viimeisten vuosikymmenien aikana useita kymmeniä kertoja. Pelastusmuodostelmien rakentumisen tulisi koostua kaikilta pelastustoimialueilta. Työn tekemisen aikana esille nousi useampia eri onnettomuustyyppejä, joihin kaivattaisiin tukea. Työn tekemisen aikana esille tuli mielenkiintoinen puolustusvoimien lähitulevaisuuden hanke, joka tuo rauniopelastuksen toimintavalmiuden enintään kahdeksaan sotilaspalokuntaan. Suomen osallistumisesta pelastustoimiin kansainvälisellä kentällä päättää sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja. Työn tueksi selvityksessä oli myös naapurimaiden kansainvälisten pelastusmuodostelmien käyttö kansallisesti. Ajatusta puoltavat muun muassa pelastuslaitoksien näkemykset ja onnettomuustilastoista saatava informaatio. Samalla on myös koulutettu niin pelastusalan henkilöstöä kuin yksityisen sektorin henkilöitä toimimaan yhdessä ja erikseen tilanteissa, joissa onnettomuustilanne ylittää avun antamisen kriteerit. Kotimaan käyttöön mekanismit Kansainvälisen pelastustoimen henkilöstön ja kaluston käyttämiseksi kotimaassa tulisi rakentaa toimiva mekanismi. Kansainvälistä pelastustoimintaa varten on sekä valtion rahoituksella että ulkopuolisella projektirahoituksella hankittu arvokasta erikoiskalustoa ja -välineistöä. Näissä yhteyksissä vaaditaan erikoisosaamista, -välineistöä ja -kalustoa. Päätavoitteeseen pääsemiseksi kartoitin työssäni pelastustoimialueiden tarpeita ja hain tukea onnettomuustilastoista. Toimintaan osallistuminen tulisi toteuttaa kaikkien osapuolten kanssa sopimuksella. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat pelastusmuodostelmien koulutusjärjestelmät. Suomessa ei ole rakennettua ja toimivaa sekä kaikilla tiedossa olevaa toimintamallia kansainväliseen pelastustoimintaan osoitettujen resurssien käyttämiseksi pelastuslaitoksien tukena. Tilanne voi syntyä esimerkiksi talvisten lumikuormien aiheuttamana rakennesortumana tai alati kasvavaan kaivosteollisuuteen ja sen mukanaan tuomiin riskeihin, joissa toimintaympäristö on haasteellinen. Entä jos jollakin pelastustoimialueella syntyykin tarve tälle samaiselle erikoisosaamiselle ja -kalustolle
Kaluston sijainnin muuttuminen Kuopioon antaa kotimaan tehtävien tukemiseksi hyvän lähtökohdan. Yksi keskeisimmistä toimintaan liittyvistä tahoista on Pelastusopisto, jonka kanssa tulisi selvittää kuljetusjärjestelyjen tukeminen. Mikäli kohteeseen tarvittaisiin pelkästään kalustoa, se tulisi olla saatavissa kustannuksetta Ruotsin mallin mukaisesti. Hälytysjärjestelmä kv-resurssien hälyttämiseksi kotimaan tehtäville. Kotimaassa toi0,0 % 5,9% 11,8 % 17,6 % 23,5 % 29,4 % 35,3 % 41,2 % 47,1 % 64,7 % 64,7 % 5 10 15 Muu tulipalo Rakennuspalo Liikenneonnettomuus Jokin muu Ihmisen pelastaminen Maastopalo Öljyvahinko Räjähdys/räjähdysvaara Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Sortuma/sortumavaara Vastaajien valintojen lkm Onnettomuustyyppi Esiintyykö pelastustoimialueellanne sellaisia onnettomuustilanteita, joihin näkisitte kv-pelastustoimintaan tarkoitettujen resurssien olevan soveltuvia auttamaan. 54 8/2013 ten kansainvälisten pelastusmuodostelmien käyttö soveltuu hyvin rajatusti. Kaluston sijainnin muuttuminen Kuopioon antaa kotimaan tehtävien tukemiseksi hyvän lähtökohdan. Tässä yhteydessä olisi huomioitava esimerkiksi MIRG-toiminta, joka omalta osaltaan on rakentunut tällaisista lähtökohdista tukemaan meripelastustoimen erityistilanteita. Kumppanuusverkoston pelastustoiminnan asiantuntijoiden näkemys kv-resurssien käytettävyydestä kotimaassa onnettomuustyypeittäin. Toisena vaihtoehtona on selvittää pelastuslaitoksien mahdollisuus tukea kuljetuksissa. Hälytysjärjestelmä kv-resurssien hälyttämiseksi kotimaan tehtäville. Pelastusopisto hyvä varastointipaikka Erikoiskaluston sijaintipaikka vaikuttaa oleellisesti myös kotimaan tehtäviin. Kotimaassa toi0,0 % 5,9% 11,8 % 17,6 % 23,5 % 29,4 % 35,3 % 41,2 % 47,1 % 64,7 % 64,7 % 5 10 15 Muu tulipalo Rakennuspalo Liikenneonnettomuus Jokin muu Ihmisen pelastaminen Maastopalo Öljyvahinko Räjähdys/räjähdysvaara Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Sortuma/sortumavaara Vastaajien valintojen lkm Onnettomuustyyppi Esiintyykö pelastustoimialueellanne sellaisia onnettomuustilanteita, joihin näkisitte kv-pelastustoimintaan tarkoitettujen resurssien olevan soveltuvia auttamaan. Yksinkertaisin ja toimivin malli on se, että pelastustoiminnan johtaja on yhteydessä sisäasiainministeriön päivystäjään tarvittavasta avusta (kuvio 2). Samalla tehtävään osallistuvien henkilöiden vakuutusjärjestelyt saadaan turvattua joko Kriisinhallintakeskuksen tai pelastusosaston päivystäjän avulla. Kuvio 1. Avun pyytäminen edellä esitetyn mallin mukaisesti tiedottaa samalla molempia tahoja vaativasta onnettomuustilanteesta ja toisaalta tilapäisestä toimintavalmiuden heikennyksestä kansainvälisiä tehtäviä silmällä pitäen. Kuvio 2. Erikoiskaluston ja henkilöstön käyttäminen kotimaassa pelastuslaitoksen tukena vaatii toimivan hälytysmekanismina ja päätöksenteon. Kotimaassa toimivien ja kattavien tieliikenneverkostojen vuoksi kaluston siirtäminen maanteitse on monesti soveltuvin vaihtoehto. Pelastusopisto hyvä varastointipaikka Erikoiskaluston sijaintipaikka vaikuttaa oleellisesti myös kotimaan tehtäviin. Hälytysjärjestelmä kv-resurssien hälyttämiseksi kotimaan tehtäville.. Pelastusopisto hyvä varastointipaikka Erikoiskaluston sijaintipaikka vaikuttaa oleellisesti myös kotimaan tehtäviin. Kaluston sijainnin muuttuminen Kuopioon antaa kotimaan tehtävien tukemiseksi hyvän lähtökohdan. Kuljetuksien järjestyminen tulisi varmistaa ympäri vuorokauden. Niinpä yhtenä vaihtoehtona voisi rakentaa Suomeen pelastusmuodostelma, joka soveltuisi erityisesti tukemaan kotimaassa sattuvia onnettomuustilanteita. Tarvittaessa pyyntö viedään pelastusylijohtajan päätettäväksi. Tämän jälkeen pelastusosaston päivystäjä antaa Kriisinhallintakeskuksen päivystäjän tehtäväksi hälyttää henkilöstöä jo olemassa olevan järjestelmän kautta ja/tai järjestää tarvittavat kuljetusjärjestelyt. Tämän lisäksi yhdeksi vaihtoehdoksi tulisi punnita kaupallisten logistiikkayritysten Kuvio 2. Kuvio 2
SPEK opastaa 30 36 sivua • 19,50 € (sis. 09 4761 1300 Pelastussuunnitteluopas_yritykset_Pelastustieto.indd 1 9/5/2013 8:09:00 AM mahdollisuus siirtää kalustoa onnettomuuskohteelle. Suomen kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuu henkilöitä niin julkiselta kuin yksityiseltä sektoriltakin. Työnantajalle aiheutuu tällöin toiminnasta ylimääräisiä kuluja. Pelastussuunnitelman tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Mahdollisiin muihin kuluihin, jotka aiheutuvat logistisista järjestelyistä, tulisi jakaa apua pyytäneen pelastuslaitoksen ja valtion kesken. Opas soveltuu erityisesti työpaikan johdolle, pelastussuunnitelman laatijoille, turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiville henkilöille sekä palotarkastajille ja muille pelastusviranomaisille. Koulutuksia voitaisiin pitää myös kaikissa pelastuslaitoksissa yhteisten sovittujen harjoitusohjelmien ja aikataulujen puitteissa, jolloin erikoistaitoja saataisiin hiottua kukin omilla pelastuslaitoksillaan. Mikäli esimerkiksi pelastuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta lähtee henkilöitä virkavapaan voimin komennustehtävään, joutuu työnantaja monesti turvautumaan ylityöjärjestelyihin puuttuvan työvoiman korvaamiseksi. Koulutuksista syntyneissä kuluissa olisi myös luonnollista, että valtio tukisi jollakin muotoa koulutuksiin lähtevien henkilöiden työantajia. Selvityksen perusteella sektoriministeriöiden tulisi kehittää yhteiset menettelytavat ilmakuljetusten järjestymiseksi pelastusmuodostelmien osalta kotimaassa. Koulutuksia varten olisi mahdollista kehittää kiintiö, jonka ylittyessä henkilö itse järjestää vapaaksi päätoimestaan. alv) Hanki myös SPEK opastaa aiemmin ilmestyneet: SPEK opastaa 29 Leirintäalueen turvallisuusopas SPEK opastaa 28 Tuulivoimaloiden paloturvallisuus SPEK opastaa 27 Työmaaparakkien paloturvallisuus SPEK opastaa 26 Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uutuus Pelastussuunnittelu, opas yrityksille ja työyhteisöille Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Kirjoittaja työskentelee päivystävänä palomestarina Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella.. Selvityksen mukaan olisi kohtuullista, että valtio huomioisi jollakin tavoin lähettävien henkilöiden työantajia näissä tapauksissa. Kotimaassa on myös kattava lentokenttäverkosto, joten resurssien kuljetuksiin olisi selvitettävä lentokoneiden käyttö. Kun pelastuslaitokset työnantajina kokevat koulutustapahtumat hyödyllisenä, ne voivat myös hyödyntää omassa operatiivisessa toiminnassaan sekä varautumisessaan kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön saamaa erikoiskoulutusta. Tällöin saataisiin myös pitkään hiertänyttä koulutuksiin liittyvää kitkaa poistettua toimijoiden keskuudesta. Työajalla tapahtuvaa toimintaa Henkilöstön, joka osallistuu Suomen kansainväliseen pelastustoimen koulutuksiin, tulisi saada käyttää päätoimisen työnantajan työaikaa. Kotimaan tehtäviin lähetettävien henkilöiden luonnollisin palkanmaksaja on apua pyytänyt pelastuslaitos. Tällä tavoin erikoiskalustolle saataisiin hyötykäyttöä sen sijaan, että se seisoo käyttämättömänä varastolla. Jani Kareinen luovutti työnsä tuolloin virassa olleelle pelastusylijohtajalle Pentti Partaselle. Samassa yhteydessä erikoiskaluston liikkuminen pelastuslaitoksien välillä voitaisiin ottaa käyttöön. 8/2013 55 Opas auttaa työyhteisöä pelastuslain edellyttämän pelastussuunnitelman laatimisessa ja työntekijöiden perehdyttämisessä sen toteuttamiseen. Ilmavoimien CASA C-295 olisi sopiva lentokonetyyppi pelastusmuodostelmien ilmakuljettamiseksi kotimaassa
Mäkelä kertoo. Talossa asui päihdeongelmaisia henkilöitä ja yhdessä huoneessa syttyi tulipalo. – Siitä ne meidän pelastuspuolen konehommat alkoivat. Mies meni tajuttomaksi ja kaatui nurmikolle. Mäkelä oli sammuttamassa palavaa piharakennusta entisessä Jyväskylän maalaiskunnassa, kun salama löi hyvin lähelle häntä. Miehistön jäseneksi hän siirtyi kaksi vuotta myöhemmin. Matkan varrella Mäkelälle on sattunut monenlaisia vaativia pelastustehtäviä. Olin ensin pari päivää sammutustöissä ja sen jälkeen kaivinkoneella pari päivää raivaustöissä. – Sammutustöiden aikana Jyväskylän yllä raivosi voimakas ukkosrintama ja myös tulipalon todettiin saaneen alkunsa salamasta. Tajuton mies kiidätettiin Keski-Suomen keskussairaalaan, jossa häntä pidettiin tarkkailussa yön yli. Kymmenisen vuotta sitten miehelle meinasi käydä köpelösti, sillä hän joutui sairaalaan salamasta saamansa sähköiskun vuoksi. Jyväskylään muuton myötä Mäkelä liittyi nykyiseen Jyväskylän VPK:n pelastajaksi. Mäkelän mukaan kaivinkoneesta on monenlaista hyötyä sammutusja raivaustehtävissä. Kaivinkoneen käytöstä syntyy Mäkelän laskuopin mukaan selviä kustannussäästöjä. Kaivinkoneella tehoa sammutusja raivaustyöhön Teksti ja kuvat: Mika Rinne 56 8/2013. – Mielestäni on tärkeää, että pelastustyötä johtava esimies tilaa kaivinkoneen paikalle heti alkuvaiheessa. Olen aina pitänyt sammutusja pelastustyöstä. Muut sammutusmiehet näkivät tilanteen ja ryhtyivät välittömästi antamaan ensiapua. Mäkelä on maanrakennusalalla toimivan yhtiön toimitusjohtaja sekä henkeen ja vereen palomies. Mäkelä hälytetään koneensa kanssa keikalle alle kymmenen kertaa vuodessa. Yhtiön ensimmäinen pelastuspuolen tehtävä oli Saarenmaan koulun tulipalon raivaus ja vainajien etsintä kymmenen vuotta sitten. Onneksi minulle ei aiheutunut pysyviä vaurioita sähköiskusta, vaikka virtaa tuntuu riittävän yrityksen pyörittämiseen ja palokuntatyöhön, Mäkelä toteaa ja hymyilee vakavalle tilanteelle. Meillä on oma lavetti, joten kone saadaan nopeasti paikalle Jyväskylän seudulla, Mäkelä toteaa. Rajusti edenneessä palossa menehtyi kaksi henkilöä. Meidän avulla olisi voitu pelastaa monta rakennusta tuholta, jos kaivinkonetta olisi käytetty esimerkiksi katkaisemaan palava rakennus. Maanrakennusja purkutyöt antavat leipää urakoista riippuen 6–10 henkilölle. Ensi keväänä 50 vuotta täyttävä Mäkelä liittyi Joutsan palopoikiin vuonna 1977. Luonteeltani olen rämäpää, jolla on auttamisen halua, Mäkelä kuvailee. Mäkelä Oy:n vuonna 1986. Konevoimalla syntyy säästöjä Mäkelä perusti Maanrakennus T. – Minulla on palokuntauraa takana 36 vuotta. 56 8/2013 J yväskyläläisellä Teijo Mäkelällä riittää virtaa. Jyväskylässä kotipaikkaansa pitävän yhtiön kalustoon kuuluu yhteensä kymmenen erikokoista kaivinkonetta
Kaivinkone lastataan lavetille kun puhelin soi. Myös kantokasat sammuvat konetyönä nopeammin kuin pelkästään miesvoimin, Mäkelä pohtii. Mikäli kauha olisi osunut pulloihin, niin siinä olisi voinut lentää koko ullakko ilmaan. – Tulipalotilanteessa konekuskin työtä vaikeuttavat huono näkyvyys ja kuumuus. Onneksi ei ole sattunut haavereita, Mäkelä kertoo. Kerran Mäkelälle sattui läheltä piti -tilanne. Mäkelä on opettanut yhden kaivinkoneen kuljettajistaan sammutusja raivaustehtäviin ja toinen on parhaillaan koulutettavana. 8/2013 57 – Monta kertaa iso määrä miehiä on kiinni sammutustyössä pitkän aikaa. – Pulloista ei ollut tietoa etukäteen ja huomasin ne vasta purkuhommissa. Pelastuspäällikkö Risto Helminen Keski-Suomen pelastuslaitoksesta kertoo, että pelastustehtävissä ajatellaan myös taloudellista puolta, mutta varsinkin ihmisen pelastustehtävissä pyritään ottamaan tarpeellinen erikoiskalusto ”ilman kilpailutusta”. Konetyötä kieli keskellä suuta Kaivinkoneen kanssa työskentely sammutustai raivaushommissa on Mäkelän mukaan vaarallista hommaa, jossa pitää tietää omat rajansa. Kuljettajilla on paineilmalaitteet, joten konetta voidaan ohjata vaikka savun keskellä. Teijo Mäkelän palokuntaura on kestänyt 36 vuotta eikä mies meinaa laittaa rukkasia naulaan vielä pitkään aikaan.. Esimerkiksi vanhojen purutäytteisten talojen seinät saadaan konetyöllä nopeasti auki ja purut pois, jolloin miehet pääsevät asemalle nopeammin ja rahaa säästyy. Hän oli Jyväskylän Keljossa purkamassa pihavarastoa, jonka ullakolle oli jemmattu monta kaasupulloa. – Lähdetään heti kun puhelin soi. Kauhalla pitää työskennellä varovasti, sillä koneen lähellä tai rakenteiden takana voi olla miehiä. On hienoa olla hyödyksi, kun avaa seiniä ja näkee, että palava talo sammuu, Mäkelä sanoo. Mäkelä hälytettiin avustamaan tahallaan sytytetyn energiapuukasan sammuttamista Jyväskylässä viime kesänä. Kaivinkoneen avulla saatiin pelastettua suurin osa toistasataa metriä pitkistä puukasoista
Koulutusohjelmaan hakeutuvien naisten osuus on kasvussa, mutta edelleen selvästi miehiä pienempi. 2000-luvun alusta alkaen toiminut palopäällystön koulutusohjelman nuorten koulutus eli niin sanottu N-kurssi avasi aikanaan väylän pelastustoimen päällystötehtäviin ilman miehistöja alipäällystökoulutusta. Vaikka Suomi on edelläkävijä naisten ja miesten välisen tasa-arvon suhteen, on Suomessa edelleen selkeästi naisja miesvaltaisia aloja. Haastattelujen lopuksi annoin henkilöiden kertoa oman näkemyksensä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tasaarvotilanteesta. 58 8/2013 M uuhun maailmaan verrattuna pelastusalan sukupuolijakauman tasoittuminen on Suomessa ollut verrattain hidasta. Aihe oli täten haastava ja jopa arka. Kuitenkin lähes kaikissa haastatteluissa nousivat esiin seuraavat asiat, jotka korjaamalla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta saataisiin rakennettua lain kirjaimen täyttävä sekä tasa-arvoisempi työyhteisö. Tasa-arvossa riittää kehitettävää Teksti: Jukka Saari Kuva: Esa Aalto. N-kurssin kautta naisia on vähitellen kuitenkin päätynyt pelastustoimen päällystövirkoihin ympäri Suomea. Teemat liittyivät henkilön kokemuksiin tasa-arvosta yleensä sekä työyhteisön ilmapiiriin. Varsinaisen tutkimuksen toteutin teemahaastatteluin. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumisesta työelämässä määrää laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Esimerkiksi Ruotsissa naisten määrää pelastusalalla pyrittiin aktiivisesti nostamaan jo 1990-luvulla. Alkuperäinen suunnitelmani oli tehdä useita pelastuslaitoksia kattava tutkimus aiheen ympäriltä. Nykymuotoisen pelastajakurssin on Suomessa suorittanut viisi naista. Kyseessä on tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinto. – Espoon kaupungin monimuotoisuussuunnitelma on suuria linjoja antava paketti, johon ei kukaan ollut viitsinyt tutustua. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on keskeinen yhteiskunnallinen päämäärä ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan edellytys. Koetusta häirinnästä huolimatta vastaukset olivat jopa yllättävänkin positiivisia. Haastatteluissa kävi ilmi muutama selkeä häirintätapaus, joihin oli kuitenkin puututtu. Uskon, että havainnot ovat hyvinkin sovellettavissa myös muilla pelastuslaitoksilla. Työn keskeinen tavoite oli löytää ne mahdolliset kehittämiskohdat, joihin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulisi mahdollisesti tulevaisuudessa keskittyä tasa-arvotilanteen parantamiseksi sekä tasa-arvolain tarkoitusten täyttämiseksi. Tasa-arvo työelämässä aiheuttaa tänäkin päivänä runsaasti keskustelua. Opinnäytetyöni (”Se kuuluu palokuntakulttuuriin – katsaus LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen tasa-arvotilanteeseen”) ohjannut rehtori Mervi Parviainen kuitenkin ehdotti, että tekisin työni tutussa ympäristössäni Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, jossa työskentelen Lohjan paloasemalla palotarkastajana. Pelastusalaan liittyviä tasa-arvokysymyksiä ja mahdollisia ongelmia ei Suomessa ole juuri tutkittu. Tasa-arvotilanteen kehittäminen on huomioitu esimerkiksi nykyisessä hallitusohjelmassa. Useaan otteeseen mietin tämän ristiriidan edessä, että onko mitään ongelmaa oikeasti edes olemassa. Pelastusalan miehistötehtäviin johtavassa koulutuksessa fyysiset pääsyvaatimukset ovat perustelluista syistä kovat, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista laskea. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimi Suomen lainsäädäntö sekä tasa-arvoon liittyvä kirjallisuus. Tasa-arvon parantamiseksi tehtävää Käytyäni haastatteluilla keräämäni materiaalin useaan kertaan läpi olin eräänlaisessa umpikujassa. Työssä käsittelin tasa-arvon tilannetta sekä sen mahdollisia heikkouksia ja vahvuuksia pelastuslaitoksella
Tässäkin kohdassa esiin nousee esimiesten koulutus ja siihen liittyen suurimpana haasteena annettujen oppien jalkauttaminen. PALOMIEHEN KALENTERI 2014 Luotettava kalenteri luotettaville ammattilaisille Meiltä myös Paloja Rakennuslainsäädäntö 2013 TILAA! Koko 85 . – Kynnys häirintäja työpaikkakiusaamisilmoitusten tekoon tuntuu olevan korkealla. – WWW.SAFETYMASTER.FI – Täyden palvelun paloinsinöörit – Consider it done! Palomiehen Kalenteri on taskukokoon tiivistetty, erittäin runsas ja monipuolinen tietopaketti palo-, pelastusja väestönsuojelutietoutta. Henkilöstöjohtamisen puute vaivaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole omaa tasa-arvosuunnitelmaa. Ongelmat olisivat kuitenkin melko helposti korjattavissa. Se, että työnantaja ei luota työntekijöihin, ei myöskään paranna työhyvinvointia. Tasa-arvolaissa määritetty tasa-arvosuunnitelma on Espoon kaupungissa laadittu osana monimuotoisuussuunnitelmaa. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Väestö keskittyy jatkossakin Etelä-Suomen metropolialueille. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suurin ongelma tämän tutkimuksen perusteella on henkilöstöjohtamisen puutteet. Häirintäja kiusaamistapausten käsittelyä varten tulisi nimetä vastuuhenkilön, joka koulutetaan tehtäväänsä. – Henkilöstöjohtamisen kehittäminen on suuri haaste niin vetovoiman säilyttämisen kuin työhyvinvoinninkin kannalta. – Työn vaarojen arviointi tulisi myös päivätyöntekijöiden osalta laatia uudelleen ottaen huomioon myös työntekijöiden sukupuoli ja ikä. 162 mm Hinta 11,25 + alv + toimituskulut Tasa-arvoasioiden valvontaa varten Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella tulisi olla oma tasa-arvosuunnitelma. Pääkaupunkiseudun kolme suurta pelastuslaitosta (Helsinki, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) käyvät entistä kovempaa kilpailua osaavista ja ammattitaitoisista työntekijöistä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko koko kaupunkia koskeva sanalla sanottuna melko lavea suunnitelma riittävä. Se sisältää pelastuslain, tärkeää tietoa pelastusalan sidosryhmistä, Suomen palolaitosten yhteystiedot sekä työvuorotaulukon. Silloin haettiin ensimmäistä kertaa AMK-tutkintoon, jossa pääsykokeisiin kelpuutettiin ylioppilaspohjalta. Monimuotoisuuskysymys hallitsee Espoon kaupungin suunnitelmaa ja ohjeita jättäen naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat taka-alalle. Esimiehen pätevyyttä puuttua esimerkiksi häirintään tai epäasialliseen käyttäytymiseen tulisi lisätä koulutuksen ja tiedottamisen kautta. tuani tuntuu siltä, että suunnittelu tapahtuu naisten ja miesten välisen tasa-arvon huomioinnin kustannuksella. Pelastuslaitoksen oma ohje häirintäja kiusaamistilanteisiin sekä tulosyksikkökohtainen tasa-arvosuunnitelma voisi olla helpohko alku tälle työlle. Lisäksi Espoon kaupunki on suuri työnantaja. Hallinnollisilla esimiehillä on paljon alaisia sekä vastuualueita. Tilaa heti • puh. • www.suomenkalenterit.. Voisikin olla tarpeen nimittää pelastuslaitokselle vastuuhenkilö häirintätapausten käsittelyyn. Tämä edellyttää tarkkaa ohjeistusta sekä työnantajan ja Espoon kaupungin käytäntöjen tuntemusta. On hyvä, että monikulttuurisuuteen kiinnitetään huomiota, mutta ohjeet luetPelastusopiston pääsykokeisiin valmistauduttiin vuonna 2004, jolloin hakijoiden joukossa oli jo muutamia naisia. Pelastustoimen arvoihin kuuluu luotettavuus. Avoimiin virkoihin ja toimiin riittää edelleen hakijoita, mutta tulevaisuuden kannalta henkilöstöasioihin ja tätä kautta työhyvinvointiin sekä tasa-arvokysymyksiin tulee edelleen panostaa. Henkilöstöasiat kannattaa hoitaa hyvin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen visiossa on mainittu, että pelastuslaitos on työpaikkana haluttu. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa hyvin hoidetut henkilöstöasiat ovat valttikortti, jota ei yhdenkään työnantajan sovi jättää käyttämättä.. Kynnys varhaiseen puuttumiseen tulisi olla mahdollisimman matala niin häirinnän uhrin kuin esimiehen puolelta. Olisiko mahdotonta palkata pelastuslaitokselle henkilöstöpäällikkö. – Työaikajärjestelyjen arviointi myös työja perhe-elämän yhdistämisen kannalta. Esimiehiä kouluttamalla ja toimintamalleja selkeyttämällä kynnystä voitaisiin madaltaa. Sen toimialat ja niiden sisällä olevat tulosyksiköt eroavat henkilöstöpohjaltaan ja luonteeltaan merkittävästi
Sairaalat ovat merkittäviä turvallisuusviestinnän toimijoita, sillä laatusertifikaatit edellyttävät resurssien suuntaamista myös tapaturmien ehkäisyyn. Kuitenkin hyvin pieni osa henkirikoksista tehdään ampuma-aseella. Käytännössä teen turvallisuustyötä puolet työajastani. Tilaisuus järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Yhdysvalloissa pelastuslaitokset, poliisi ja kolmas sektori tekevät yhteistyötä lasten turvaistuinten valmistajien ja kauppiaiden kanssa. Kaikkiaan resurssit ovat melko vaatimattomat, mutta paremmat kuitenkin kuin aiemmin. Ainakaan tässä asiassa painettu turvallisuusviestinnän materiaali ei ole tehokasta. IPALAC (Injury Prevention Alliance of Los Angeles County) järjestää vuosittain tapaturmaseminaarin, joka kokoa turvallisuustoimijat verkostoitumaan ja jakamaan hyviä käytänteitä. Hän työskentelee Los Angelesin yliopistollisen keskussairaalan traumakirurgian osastolla. Kalifornian Safe Kids -keskuksen johtaja Katie Smith kertoi esityksessään putoavista televisiovastaanottimista. Autoilun turvallisuuteen liittyi myös toimintamalli, jossa autettiin ikääntyneitä autoiluun liittyvissä ergonomisissa asioissa. Myös suhtautuminen marihuanaan on muuttumassa. On tavallista, että käyn kertomassa turvallisuusasioista yhdessä poliisin tai pelastustoimen kanssa, sanoo tapaturmatyön koordinaattori Antoinette Salas. Kalifornian uuden lain mukaan marihuanaa voi käyttää kohtuullisia määriä, jos lääkäri on suositellut tätä. Ylikonstaapeli Daniel Hesser Indion liikkuvasta poliisista totesi, että huolimatta saatavilla olevasta tiedosta, ohjeista ja opastuksesta 8 prosenttia liikenneonnettomuuteen joutuneista lapsista matkusti ilman turvaistuinta. Tämä oli välttämätöntä laatusertifioinnin vuoksi. Lääkärit määräävät marihuanaa esimerkiksi päänsärkyyn tai muihin voimakkaisiin kiputiloihin. Ikääntyneillä oli mahdollisuus tarkistuttaa auton säädöt ilmaiseksi. 60 8/2013 Kaliforniassa paistaa aina aurinko. – Kun ruudut ovat suurentuneet ja litistyneet, televisioita sijoitetaan matalille huonekalutasoille. Kaliforniassa on noin neljä miljoonaa asukasta. Los Angelesin näkökulma tapaturmiin Safe Kids -toimintamalli kokoaa yhteen alueellisia turvallisuustoimijoita lasten ja nuorten turvallisuuden edistämiseksi. Yhdysvalloissa on loukkaantunut 100000 lasta kymmenen vuoden aikana putoavan television alle. V iisi vuotta sitten Los Angelesin päättäjät kokoontuivat ratkaisemaan, miten miljoonakaupungin kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia voitaisiin edistää. Tarkastuspäiviä voidaan järjestää esimerkiksi pelastuslaitoksella, poliisiasemalla tai paikallisen yhdistyksen tiloissa. Sanovat, että Kaliforniassa puujalkakin juurtuu, jos seisoo hetken paikallaan. Turvallisuustoimijat voivat hankkia täydennyskoulutuksen, jossa erikoistutaan autojen turvaistuintarkastuksiin. Rajatapauksia ovat tilanteet, joissa käyttäjällä on lääkärin suullinen suositus aineen käytLos Angeles, Kalifornia: Sairaalat mukana turvallisuusviestinnässä Teksti ja kuvat: Brita Somerkoski Tapaturman ehkäisyn koordinaattori Antoinette Salas Harbor-UCLA Medical Centerin traumaosastolta tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa tapaturmien ehkäisyssä.. Kymmenessä vuodessa tilanne on rauhoittunut; esimerkiksi ryöstöt ovat vähentyneet lähes 80 prosenttia. Hänen mukaansa myös keikkuvat ja huonosti kiinnitetyt huonekalut ovat vaarallisia. Kaliforniassa noin neljäsosa kuljettajista on yli 65-vuotiaita. Ja onneksi työtä ei tarvitse tehdä yksin. – Sairaanhoitajan työhöni liitettiin turvallisuusviestinnän tehtäviä. Televisiosta tutut kadut ovat rauhoittuneet kymmenessä vuodessa; rikoksia ja tulipaloja on vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tilastojen mukaan raiskauksia tehtiin vuodessa 773, ryöstöjä noin 9000 ja henkirikoksia noin 300. Tapaturmatoimijat perustivat IPALAC-yhdistyksen, jonka tavoitteena on verkottaa tapaturmatoimijoita, jakaa tietoa ja edistää tapaturmatyötä. Aseenkantolupa on eräs vanhimmista ja keskeisimmistä perustuslakiin liittyvistä kansalaisen perusoikeuksista. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että kuljettajan penkki on säädetty oikealle korkeudelle ja näkyvyys ikkunoista on esteetön. Mukana ovat poliisi, pelastuslaitos, kaupunginvaltuusto ja lukuisat kolmannen sektorin toimijat. Verkostoa koordinoivat paikallinen lastensairaala ja Los Angelesin kaupunki. Esitteet päätyvät useimmiten roskakoriin, Smith toteaa ja kehottaa kiinnittämään television seinälle. Tämän katsotaan johtuvan osittain siitä, että rikollisjengeihin kuuluminen on vähentynyt alueella. Rikollisuus vähentynyt Paul Vernon kertoi Kalifornian rikollisuustilanteesta
Tulosten mukaan maaseudulla asuvat joutuvat todennäköisemmin tapaturmiin ja heillä avun saaminen kesti pidempään. Jim DeCarli ja Helen Arbogast vastaavat tapaturmaseminaarin järjestelyistä. Kaikki on suurempaa Amerikassa, niinkin sanotaan. Hän toteaa, että huumeet tulevat Kaliforniaan enimmäkseen Meksikon alueelta, jossa myös valmistetaan synteettisiä huumeita. Vain harva mukana ollut tiesi, missä Suomi on. Paul LeBaron Long Beachin liikkuvasta poliisista esittelee perusteellisesti kuvin, sanoin ja esinein paikallisesti tarjolla olevaa huumevalikoimaa. Suhtautuminen marihuanaan on muuttunut sallivammaksi Kaliforniassa. Monelle taisi jäädä tällä kertaa arvoitukseksi, tuliko vieras kaukaa vai läheltä. 8/2013 61 töön. Hänen mukaansa päähän kohdistuneen iskun jälkeen ei tulisi palata urheilukentälle samana päivänä. Seiso 20 sekuntia yhdellä jalalla, Edison kehottaa. Seminaariin matkustanut eurooppalainen kaukovieras saa aina osakseen suurempaa sydämellisyyttä kuin naapurista matkustanut. Hänen mukaansa kolmannen sektorin toimijat, vaikkapa urheiluvalmentajat tuntevat varsin huonosti aivotärähdyksen oireita ja seurauksia. Lisäksi iskun jälkeen pitäisi levätä 48 tuntia ja olla tämä aika poissa koulusta tai työstä. Hän kehottaa tekemään aivotärähdyspotilaalle kolmiosaisen testin heti tapaturman satuttua. Design-huumeita tehdään yhä enemmän Meksikossa, josta huumeet kulkevat Yhdysvaltoihin samoja reittejä ihmisen kanssa. Edisonin mukaan valmentajien tulisikin saada enemmän aivotärähdyksiin liittyvää opetusta ja ensiapuohjeita. Päähän osuneet iskut otettava vakavasti Lääkäri Bianca Edison kertoi seminaarissa aivotärähdyksistä. Liian aikainen pelikentälle palaaminen altistaa vakavammille ja pysyvämmille aivovammoille. Lisäksi Edison pitää tavallisena, että urheilussa luotetaan liikaa vahingoittuneen omiin tuntemuksiin. Toista viisi luettelemaani sanaa viiden minuutin päästä. He kutsuvat muitakin suomalaisia mukaan ensi vuoden seminaariin. Hänen mukaansa näillä yksinkertaisilla tehtävillä saadaan ensitietoa siitä, onko potilaalla aivotärähdykseen liittyviä oireita. Maaseudulla suurempi riski Tutkija Rita V. Kaksipäiväinen seminaari järjestetään taas ensi vuonna. Seminaarin esitemarkkinat voi pitää ulkona, jos aurinko paistaa aina, kuten Los Angelesissa. – Missä olemme. Maaseudulla asuvalla oli kaksinkertainen todennäköisyys kuolla tapaturmiin kaupunkilaiseen verrattuna. Tutkimuksessa määriteltiin 93 prosenttia USA:n paikkakunnista maaseutumaisiksi. Burke kertoi tutkimuksesta, jossa verrattiin maaseudun ja kaupungin eroja tapaturmien esiintyvyydessä. Burke esitti, että Yhdysvalloissa tulisi suunnitella tarkemmin maaseudulla asuville suunnattua turvallisuusviestintää ja myös hoitoon pääsyyn tulisi kiinnittää huomiota. Harjoitukset tulisi ensimmäisenä urheilupäivänä aloittaa vain puolen tunnin mittaisella kevyellä juoksulla ja kontakteja edellyttävään peliin tulisi osallistua aikaisintaan muutaman päivän tai vasta viikon kuluttua. Ongelmat eivät silti ole vähentyneet. Kuvassa on matto, jolla voidaan mitata, miten hyvin lapsi näkyy auton takana.
Amsterdam–Amstellandin palolaitos saa vuosittain noin 12000 hälytystä, joista sammutustehtäviä on noin 5500. Amsterdamissa tutustuin Amsterdam-Amstellandin paloasemaan. Alueen 19 paloasemalla työskentelee yhteensä 1100 työntekijää, joista 600 on päätoimisia ja 300 vapaaehtoisia. Maan pääkaupungin Amsterdamin palolaitos on kuuden kunnan sekä kaupungin palolaitosten yhteenliittymä, eli voitaneen puhua alueellisesta palolaitoksesta, joka palvelee 354 km2 aluetta, sen noin 900 000 asukasta, jotka edustavat 177 eri kansallisuutta. Lisäksi tukitoimintojen parissa palvelee noin 200 työntekijää. muu Paikalla oli ainoastaan aseman vuorovahvuus, kahdeksan miestä ja pari remonttimiestä viimeistelyä tekemässä. Palolaitos on yksi osa Amsterdam–Amstellandin turvallisuusaluetta. Muiden hälytystehtävien osuus on siis yli puolet kokonaismäärästä, eli noin 6500 teknistä, lääkinnällistä ja muuta tehtävää. Brandweer Amsterdam–Amstelland Alankomaat eli Hollanti on noin 16,6 miljoonan asukkaan runsasvetinen maa Pohjanmeren rannalla. Koulutuskeskuksessa opiskelee vuosittain tuhansia alan ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Vastaanotto oli kuten aina yleensä ammattiveljien tavatessa – eli ystävällinen ja lämmin. Isännän valintaan vaikutti myös hänen englanninkielen taitonsa. Lähdin etsimään paikallista palokuntaa eräänä aamuna, ja yllättäen – soittamatta edes ennalta tulostani, vierailuni onnistui helposti. Pääportilta oli videokamerayhteys paloasemalle, joten liian yllättäviä vierailuja ei ollut mahdollista tehdä. Myös Hollannissa alueellinen järjestelmä Teksti ja kuvat: Hannu Willman Paloasema Nico, tai Brandkazerne Nico, kuten paikalliset sen sanovat, sijaitsee Amsterdamin keskustassa IJ-tunnelin lähistöllä. Vesiesteet ovatkin helppoja järjestää tonttien raja-aidoiksi tässä kanavien maassa. Muu henkilöstö oli pyhien vuoksi vapaalla. Tämän yllätysvierailuni onnistumista helpotti myös se, että työvuorosta voitiin irrottaa isännäkseni eräs vuoron kokeneista pitkän linjan palomiehistä. Brandweer Leeuwarden Vierailuni aikaan oli lähestymässä alueen uuden keskuspaloaseman avajaiset, joten ajoitukseni oli juuri oikea. Maassa on 12 provinssia (Euroopan rajojen sisällä) sekä lisäksi kolme itsehallintoaluetta Karibialla. Tonttia lähestyessäni huomasin, että paloasemalle pääsi ainoastaan yhdestä portista – koko alue oli niin sanotusti vallihautojen ympäröimä. Samassa rakennuksessa toimivat myös hätäkeskus ja poliisiasema.. Näistä on 600 asuntopaloa ja 31 prosenttia niistä syttyy keittiössä. 62 8/2013 H ollannissa pelastustoimi toimii myös alueellisesti. Seuraavassa on esittelyä Frieslandin maakunnassa sijaitsevan Leeuwardenin pelastustoimesta sekä sen vastavalmistuneesta keskuspaloasemasta. Laitos on jaettu kolmeen eri osastoon: operatiivinen, suunnittelu ja varautuminen, sekä tukitoiminnot – jonka viimeksi mainitun alla toimii myös Schipholin alueella koulutuskeskus BOCAS (AmsterdamAmstelland Fire Brigade Training Centre Schiphol)
Miehistön päivystystilojen takaosassa, paloaseman takana sijaitsevat valmiushuoneet ovat melko pitkän siirtymän päässä hälytysvalmiutta ajatellen. Terästä on rakenteena käytetty runsaasti, esimerkiksi portaikoissa. Lienee kuitenkin hyvä muistaa tässä yhteydessä, että fyysisen kunnon ylläpitäminen on yksi tämän alan keskeisiä kulmakiviä ja myös osa ammattitaitoa. Tankojen käytössä on sattunut tapaturmia – ja siksi tähän täyskieltoon päädyttiin. Yllättävää oli liukutankojen puuttuminen kokonaan. Meillä sattunee enemmän tapaturmia työpaikkaliikunnan tai varsinaisten hälytystehtävien yhteydessä. Historian ja perinteiden vaaliminen näkyy myös tällä paloasemalla. Lapset ovat tärkeässä roolissa tällä paloasemalla; se näkyy muun muassa vierailleiden lasten kehystettyinä piirroksina seinillä, niin sisääntulossa kuin palopäällikön toimistossa, jossa on kaikkien tällä paloasemalla työskentelevien omien lasten kuvat isossa valokuvakollaasissa. Mielenkiintoista oli havaita myös avoimuus kaikkien tilojen osalta; ”transparent fire station” -ajattelu näkyi koko kiinteistössä. Toimistotilat ovat pääosin avokonttoreita, lukuun ottamatta päällikön toimistoa. Rakennuksessa on myös hissi pääportaikon yhteydessä – lähinnä asiakaspalvelua varten. Perinteinen ”minuutissa matkaan” tuntuu kovalta vaatimukselta – yölähdöissä erityisesti tällaisella huonejärjestelyllä. Historiaa ja perinteitä oli myös muualla paloaseman tiloissa, muun muassa kalustohallissa ja joillain käytävillä. Liukutankojen puuttumiseen sain lisätietoa myös Amsterdamin palolaitoksella, jossa kerrottiin heidän lainsäädännön muutoksesta noin kymmenen vuotta sitten, eli liukutangot on poistettu paloasemilta työturvallisuuden takia. Kaikilla lapsilla on kuvissa päässään palokypärät, joko oikeat tai lasten muoviset lahjakypärät. Nykyaikaisen paloasematrendin mukaan kiinteistö on rakennettu erittäin valoisaksi ja viihtyisäksi. Kuva kertonee myös jotain tämän paloaseman arvoista yleensäkin – henkilöstö on voimavara, ja siitä kannattaa pitää huolta. Lelulaatikko lapsivieraita varten Miehistön oleskelutiloissa toisessa kerroksessa on myös lapsivieraita varten rakennettu erillinen lelulaatikko, joka on tietysti väriltään punainen ja sen pinnassa toistuvat myös yksiköissä käytettävät raidat hollantilaisittain. Päävärinä sisätiloissa on vaaleat sävyt tai valkoinen, mutta myös palokunnan punainen toistuu monessa kohtaa, esimerkiksi runko – ja porrasrakenteissa. 8/2013 63 Tontilla oli aikaisemmin sijainnut vanha paloasema, josta oli jätetty remontoitavaksi ainoastaan har-joitustorni. Palokunnan päällikkönä on nainen ja hänenkin toimistonsa käytävän puoleinen seinä on osittain läpinäkyvä, eli lasiseinän keskiosassa on vain kapea kaista, maitolasia. Leeuwardenin uuden paloaseman sydän on aivan ilmeisesti liikuntasali, johon on ikkunoista näköyhteys eri osista paloasemaa, muun muassa pääaulasta, päivystystiloista, korjaamolta, kalustohallista ja myös erillisestä kuntosalista. Koko muu rakennus niin sanottu ”vanha paloasema” oli purettu maan tasalle. Läpinäkyvyyttä siis myös Lasten lelulaatikko miehistön päivystystiloissa.. Suomalaisittain tuntuu hieman oudolta ajatella tapaturmia sattuvan hälytykseen lähdettäessä – joskin itselläni on tästäkin kokemusta. Ulkokuori paloasemalla on moderni – vaikkakin ”laatikkomainen”. Pääaulaan toiseen kerrokseen on sijoitettu vanha miesvoimaruisku täysin entisöitynä
Paloasu ei siis ole kaikissa tehtävissä automaattisesti työasuna. Tässä valmiusmallissa on tietysti hyvät ja huonot puolensa. Mikä mainio tapa viestittää myös asiakkaille, että fyysisestä kunnosta huolehtiminen on osa palokunnan päiväohjelmaa. Vaarallisten aineiden tehtäviin varustaudutaan perusasunapunaiseen työhaalariin ja meillekin tuttuun siniseen kevytkypärään. Näin yksikkö saadaan nopeammin takaisin toimintavalmiuteen.. Vahvuudella 1+5 miehitetään peruspelastusauto (sammutusauto), vesipelastussukellusauto ja vaarallisten aineiden torjuntaauto. Siitä syystäkin miehistö on pääpainotteisesti omalla paloasemalla päivittäin. Leeuwardenin vastavalmistuneen paloaseman pääaulan portaat hissin vieressä. Liikuntasalin varastohuoneessa oli muun muassa spinning-pyörät koko työvuorolle. Paloasemalla on hyvin järjestetyt huoltotilat ja valmiusvarastosta on helppoa täydentää yksikkö nopeasti toimintavalmiuteen. Miten kalusto saadaan sitten liikkeelle toiminnan painopistehetken eli tilanteen alkuvaiheen kärsimättä ”isossa rysäyksessä”. Perusyksikössä on siis kaksi savuparia ja kahdessa viimeksi mainitussa erikoisyksikössä tehtäväjakona esimies, kuljettaja ja sukelluspari avustajineen. Oikealla lasten piirroksista tehty taulu. Hyvää tietysti on tehokas vakanssien käyttäminen. Kaksi muuta palomiestä työvuorovahvuudesta miehittävät myös kolmea yksikköä, eli raivausauto, nostolava-auto ja vaihtolava-auto, jossa valmiudessa vaarallisten aineiden dekontaminaatiokontti, jota käytetään myös muonitushuoltotehtävissä isoissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa. Nykyaikaa ja ergonomiaa Ajoneuvot ovat nykyaikaisia ja työergonomiaa on huomioitu myös, esimerkiksi peruspelastusauton katolle ei tarvitse kiivetä tikkaiden tai imuletkujen osalta, vaan koko kattolavetti laskeutuu sähköisesti auton takaosaan. 64 8/2013 tässäkin mielessä. Tällaisella ajoneuvokolonnalla ei lähdetä esimerkiksi tekemään palotarkastuksia, valmiuden siitä kärsimättä. Näitä harjoituksia heillä käy vetämässä liikunnanohjaajat. Yksiköiden numerointijärjestelmä on looginen: ensin provinssitunnus, sitten asematunnus (kaksi ensimmäistä numeroa loppuosassa) ja lopuksi yksikkötunnus. Valmiusvarastojen käyttöä helpottavat pyörillä olevat laatikostot ja rullakot. Kaksoismiehitysjärjestelmä oli tuttua jo USA:n ”opintomatkoiltani”, mutta tämä kolmoismiehitys on minullekin uutta. Kolmoismiehitys Leeuwardenissa on käytössä niin sanottu kolmoismiehitysjärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että sama kahdeksan palomiehen työvuoro miehittää kolmea eri yksikköä jokainen. Liikunnalla ja kunnon ylläpitämisellä on tässä palokunnassa keskeinen merkitys
Lähes 50 kaupunkia (206000 asukasta) kärsi tulvista ja Nagybajcsin kaupungissa saavutettiin uusi tulvakorkeusennätys (907 cm). Kokous oli jo 42. Eriksson kertoi myös järjestöyhteistyöstä CTIF:n, FEU:n ja CFPA:n kesken. Tervetulosanat lausui Luxemburgin vapaaehtoisen palokuntien järjestön puheenjohtaja Marc Mamer. Unkarin edustaja kertoi kesä-heinäkuun suurtulvasta, joka kesti yli kuukauden – Suomen medioissa ei juuri huomioitu tapahtumia, joiden seurauksena Tonavan varrelle rakennettiin 807 km tilapäispatoja ja joiden torjuntoihin osallistui 19 000 viranomaista ja 37 000 vapaaehtoista. Omassa puheenvuorossaan Eriksson kiinnitti huomiota palomiesten turvallisuuteen uusien haasteiden edessä: mm. luonnononnettomuudet, vaarallisten aineiden onnettomuudet, tunnelipalot, korkeat rakennukset ja LNGja alkoholipohjaiset polttoaineet tuottavat yhä uusia tilanteita pelastustoimelle. Teksti: Ilpo Tolonen Toimitus: Mia Kunnaskari Kuva: CTIF HazMat-komissio Kokouksen osallistujat. Raporteissa käsitellään merkittäviä vaarallisten aineiden onnettomuuksia, kuljetuksiin liittyviä kysymyksiä, pelastustoimen valmiuksia ja vaihdetaan tietoa oppaista, oheista ja koulutusmateriaaleista. Keskirivi vasemmalta: Ben Janssen Hollanti(vanha puheenjohtaja), Jurgen Langenberg Saksa, Eszter Szila´gyi Unkari, Erny Kirsch Luxemburg, Dick Arentsen Alankomaat, Monica Rhodiner Ruotsi, Zdislaw Salamonowicz Puola, Francis Comas Ranska, Jiri Matejka Tsekki, Martin Van De Watering Hollanti (uusi edustaja). Luvassa on paljon työtä, mutta luotsattavakseen Edinger saa hienon joukon parhaita asiantuntijoita. Seuraavana työpäivänä jakaannuttiin työryhmiin, tällä kertaa aiheina CBRN ja Operations. Mamer kertoi, että Luxemburgin kaupungissa on vakinainen palokunta, muutoin tehtävistä vastaavat vapaaehtoiset palokunnat. Tällä hetkellä väestönsuojelu ja pelastustoimi ovat erillään, mutta seuraavan hallituksen toivotaan yhdistävän nämä tehtävät. CTIF:n puheenjohtajan terveiset Kokoukseen osallistui myös CTIF:n puheenjohtaja Tore Eriksson, joka itsekin on aikoinaan toiminut kyseisen komission puheenjohtajana. Vakavilta kemikaalionnettomuuksilta onneksi vältyttiin – muistissa on varmasti yhä Euroopan mahdollisesti pahin ympäristöonnettomuus, vuoden 2010 punalietetapaturma. CTIF:n HazMat-komissio luottaa tulevaan 8/2013 65. Uudelle puheenjohtajalle vahva työnyrkki Kokouksessa oli läsnä osanottajia peräti 16 maasta, kun komissiossa on edustettuna yhteensä 22 maata. komission vuonna 1993 alkaneella taipaleella. Luxemburgin Ernie Kirsch luovutti komission lipun, joka kiersi Janssenilta Erikssonille ja edelleen Edingerille, joka luovutti lipun Eszter Szila´gyille. Komission puheenjohtajalle, Hollannin Ben Janssenille kyseessä oli aivan erityinen kokous, sillä se oli eläkkeelle jäävän Janssenille viimeinen. Szila´gyi toivotti komission tervetulleeksi seuraavaan kokoukseen Unkariin maaliskuussa 2014. Uusi puheenjohtaja kertoi kiinnittävänsä erityistä huomiota työnjakoon komissioiden kesken, ydinkysymyksiin keskittymiseen ja komission sisäisen asiantuntijatiedon jakamiseen. LNG puhutti ja Unkarin tulvat hämmästyttivät Kokouksessa käytiin läpi totuttuun tapaan kansallisia raportteja. J os CTIF:n komissioiden kesken kilpailtaisiin parhaan komission palkinnosta, HazMat-komissio olisi varmasti kärkisijoilla. Aiheena olivat erityisesti LNG ja rekkaonnettomuudet. Vanhan tavan mukaan kokous päätettiin kiittämällä isäntää ja luovuttamalla hänelle pienoisviiri. Komissio kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kiertoperiaatteella, Suomi on vuorossa keväällä 2015. Suomen edustaja Ilpo Tolonen (Kympe) toimitti terveiset CTIF:n Hazardous Material Commissionin syksyn kokouksesta Luxemburgista. CTIF:n organisaatiomuutoksen myötä Eriksson haluaa parantaa tiedon jakamista jäsenmaissa. Eturivi vasemmalta: Lampros Georkaklis Kreikka, Jose Abrantas Portugali, Denis Giordan Ranska (uusi edustaja), Rick Edinger USA (uusi puheenjohtaja), Gene Carlson USA, Bojan Hrepevnik Slovenia. Takarivi vasemmalta: Ilpo Tolonen Suomi, Eddy Goossens Belgia, Tore Eriksson Ruotsi (CTIF:n presidentti), Ove Brunström Ruotsi. Se on yksi aktiivisimmista ja tuotteliaimmista CTIF:n kolmestatoista komissiosta ja työryhmästä. Operaatiotyöryhmä päätti esittää CTIF:lle, että vuosittain käännettäisiin englanniksi vaikkapa yksi ohjetai oppikirja ja julkaistaisiin se CTIF:n julkaisusarjassa. Ilpo Tolonen toimi jälkimmäisen työryhmän puheenjohtajana. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Yhdysvaltojen Rick Edinger, Virginian Chesterfieldin apulaispalopäällikkö
Puolessa tuhotöinä tutkituista tapauksista poliisi ei ole esitutkinnassa käyttänyt pelastustoimen asiantuntemusta lainkaan. Palorikosten tekijöistä kymmenesosa oli naisia. Eturivissä vasemmalla tahallisesti sytytettyjen palojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Jarkko Häyrinen ja Helsingin yliopiston rikosja prosessioikeuden professori Dan Frände.. Alkuvaiheen tutkintalinjan väärällä valinnalla voidaan sulkea pois peruuttamattomasti rikoksen selvittämisen mahdollisuuksia. Palorikokseen syyllistyneistä noin joka neljänneltä löytyi kaksi tai useampia palorikoksia. Lehtimäki esittää, että tulipalorikoksiin ja tulipalojen tutkintaan liittyvää koulutusta tulisi kehittää, sillä Poliisiammattikorkeakoulun järjestämään koulutukseen on aina enemmän halukkaita kuin voidaan ottaa mukaan. Osassa tapauksista palonsyyntutkinta oli vaikeutunut sammutusja raivaustyön johdosta. Tutkittavat tapaukset ovat vuodelta 2007. Petostapaukset päättyvät muita tutkittuja rikosnimikkeitä yleisemmin syyttämättäjättämispäätökseen. Poliisi ylikirjaa rikoksia tuhotöiksi ja ne muuttuvat myöhemmin oikeuskäsittelyssä lievemmiksi rikosnimikkeiksi, esimerkiksi vahingonteoksi. Sitä ei tässä tutkimuksessa käsitelty. – Poliisin tulisi hyödyntää enemmän pelastustoimen asiantuntemusta tapausten tutkinnassa, esimerkiksi arvioitaessa vaaraa, joka liittyy savunpoistoon, hätäpoistumisteihin ja palo-osastointeihin, Lehtimäki sanoo. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rikosoikeuden professori ja tutkimuksen vastuullinen johtaja Jussi Tapani kertoo, että tutkijoita kiinnosti erityisesti poliisin palonsyyntutkinta ja rikosten tunnistaminen, oikeuskäytännön yhdenmukaisuus ja rikosten tyyppitapaukset sekä tekojen ja tekijöiden analyysi. Turun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava tutkimus vakavien tulipalorikosten rikosprosessista ja poliisin palonsyyn tutkinnan laadusta. Poliisitutkinnan ja esitutkinnan tavoitteet ovat erilaisia ja siten myös toimenpiteet eroavat toisistaan. Tulipalot edellyttävät kuitenkin vahvaa erikoisosaamista. Vakava ja tahallisesti sytytetty tulipalo on rikos, jonka nimike on tavallisesti tuhotyö tai törkeä vahingonteko. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia: Paloja tutkittaessa valitaan toisinaan väärä tutkintalinja. Pyromaniatapaukset ovat yksittäisiä ja hyvin harTurun ja Helsingin yliopistojen yhteishankkeena valmistui läpivirtaustutkimus vakavista tulipalorikoksista. Tutkija Päivi Mäkelä Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta analysoi nyt kerätystä materiaalista palojen sytyttäjien ja palorikosten uusijoiden tekijäpiirteitä. Vain osa poliisin tietoon tulleina tuhotöinä on todellisia tuhotöitä. Tämän vuoksi osa rikoksista voi jäädä tunnistamatta. Kyseessä oli läpivirtaustutkimus, jossa tietyn tapausaineiston kulkua seurataan tutkinnan alkupisteestä oikeudellisen arvioinnin loppuun asti. Paloja sytyttäneistä naisilla oli miehiä useammin psykiatrisia ongelmia. Hänen mukaansa oikean tutkintalinjan valinta on keskeistä. Muilla poliisilaitoksilla tulipalot tutkitaan muun tutkinnan joukossa. Tarkastelun kohteena olivat vuonna 2007 tapahtuneet palot. Mäkelän mukaan palojen sytyttämiseen liitetään usein julkisuudessa pyromania-käsite. Ainoastaan Helsingin poliisilaitoksella palorikoksia tutkitaan keskitetysti. Tutkimuksen rahoittivat Palosuojelurahasto, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Poliisihallitus ja Finanssialan keskusliitto. Tuhotyö tai murhapoltto Tahallaan sytytetty palo on aina vakava rikos Teksti ja kuvat: Brita Somerkoski Tutkimuksen julkistamistilaisuus kokosi yhteen väkeä pelastusja vakuutusalalta, poliisista ja yliopistolta. Läpivirtaustutkimus tarkoittaa oikeustieteellistä tutkimusta, jossa käsitellään tapausten kokonaiskaarta, tässä hätäilmoituksesta lopulliseen tuomioon asti. 66 8/2013 T ulipalo on ollut aina henkeen ja terveyteen kohdistuva uhka. Itä-Suomen yliopiston maisteriopiskelija ja Helsingin poliisilaitoksen vanhempi rikoskonstaapeli Mari Lehtimäki analysoi palonsyyn tutkintailmoituksia. Aineistona käytettiin rikosilmoituksia, palonsyyn tutkintailmoituksia, PRONTOn tietoja sekä oikeusviranomaisten esitutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuinratkaisuihin liittyviä materiaaleja
Välillä tutkimusaineiston tulipalot tulivat uniinkin, Frände kuvaa. 10 h UUTTA ! AccuLux HL 10 EX Tehokas 3 W käsija kypärävalaisin, Suojatyyppi: IP 67, vedenkestävä 1 m asti Paloaika: n. 45 g Paloaika: n. Törkeysarviointiin vaikuttaa myös tekotavan suunnitelmallisuus sekä tekijän ja asianomistajan välinen suhde. Minusta voitaisiin palata vanhaan käsitteeseen murhapoltto. Vakavat tulipalorikokset rikosprosessissa Rikosoikeuden professori Jussi Tapani on erikoistunut talousrikosoikeuteen. 150 m MHL 5 EX Käsivalaisin, Suojatyyppi: IP 68, vedenkestävä 3 m asti, Power LED kirkkaanvalkoisella valolla. Viimeisenä lenkkinä tutkintaketjussa on poliisin taktisen ja teknisen tutkinnan onnistuminen. Syyttämättäjättämispäätösten ja hylättyjen syytteiden runsas osuus kertoo tästä, Tapani sanoo. Täytyy sanoa, että rikolliset käyttivät hyvin monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja sytyttäessään jotakin palamaan. 5 h / n. 30 m Ei lampun vaihtoa Halli 7c, paikka 7c34 AccuLux EX SLE 16 LED Ladattava työja hätävalaisin Suojatyyppi: IP 64, Power LED + LEDohjainlamppu UUTTA ! UUTTA ! UUTTA ! Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pave.inet.fi • www.pa-ve.fi Kalvi palokalusteet vinaisia, ja jos sytyttäjä on päihteiden vaikutuksen alaisena, pyromania-diagnoosi on poissuljettu. 11 h Valaisuetäisyys: n. Tutkimus osoittaa, että poliisin tuhotyönä tutkimat rikokset muuttuvat usein nimikkeeltään oikeuskäsittelyssä – vain noin puolet tuomioista tuli tuhotyönimikkeistön perusteella. Petosrikoksille ominaisia puolestaan ovat näyttöön liittyvät ongelmat. Tulevatko kaikki tahallisesta tai tuottamuksellisesta toiminnasta aiheutuneet palot poliisin tietoon. Erittäin kevyt: vain n. Vahingon määrä ilmentää tekotavan törkeyttä. Jos vaaran aiheutuminen ei ollut selkeää, rikosnimike saattoi muuttua yleisvaaran tuottamukseksi. Helsingin yliopiston rikosja prosessioikeuden professori Dan Frände kävi läpi syyteharkintaan edenneet tuhotyötapaukset. 6 • D-71540 Murrhardt Tel.: 07192 9292-0 • Fax: 07192 9292-50 E-Mail: info@acculux.de • www.acculux.de AccuLux HL 25 EX Ladattava LEDkäsivalaisin, kääntyvä pää, moderneinta tekniikkaa ja 3 W / 1 W Power LED. Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, 2013 Turun yliopiston tutkija, VTM Päivi Mäkelä esitteli läpivirtaustutkimuksen tuloksia.. Yleistä oli vaaramomentin poistuminen ja rikoksen muuttuminen vahingonteoksi. Sen sijaan minusta tuhotyö ei ole käsitteenä onnistunut. Mäkelän mukaan tutkimus antaa viitteitä siitä, että osaa paloista tulisi tutkia tarkemmin. 8/2013 67 AccuLux-valaistuslaitteet räjähdysalttiille alueelle EX-vyöhykkeissä 1, 2, 21 ja 22, räjähdysluokassa IIC, lämpötilaluokassa T4 yli 65 vuotta Made in Germany Witte + Sutor GmbH Steinberger Str. Suojatyyppi: IP 67 Paloaika: n. Muu psyykkinen sairastavuus on sen sijaan yleistä eritoten tuhotyörikoksiin syyllistyneillä. Kaikkiaan poliisin tietoon tulleista ja tuhotöinä kirjatuista tapauksista noin 40 prosenttia selvisi. Myös poliisin ensipartion toiminta vaikuttaa siihen, eteneekö tapaus esitutkintaan. Ensimmäinen saranakohta on pelastustoimessa kirjattu arvio palon syttymissyystä ja sen aiheuttaneen menettelyn luonteesta. – Jos tuhotyön vahinkoarvo on noin 7000 euroa, voidaan todeta, että kyse on törkeästä vahingonteosta. – Minulle oli yllätys, että tuomioistuimet näyttävät noudattavan melko loogista linjaa tuhotyörikoksissa. 8 h Valaisuetäisyys: n. Jo ennen tutkimusta tiedettiin, että asuinrakennuksen tahallaan tuleen sytyttänyt on usein mielenterveyspalveluiden asiakas. Päivi Mäkelä, Jussi Tapani, Mari Lehtimäki, Dan Frände: Läpi tulen. Empiirinen tutkimus poliisin palonsyyn tutkinnasta ja vakavien tulipalorikosten rikosprosessista
68 8/2013 Kemikaalien tuotantolaitoksella Siilinjärvellä ei tingitä turvallisuudesta. Hartikainen toimi kaksikymmentä vuotta myös tehdaspalokunnan päällikkönä. Turvallisuuspäällikkö Tapani Hartikainen aloitti työt Kemiran palveluksessa kunnossapidossa vuonna 1973. Siinä kuvataan toimenpiteet, joilla mahdolliset onnettomuustilanteet hallitaan. Hän siirtyi parikymmentä vuotta sitten turvallisuustöihin. Niin on ollut aina. Turvallisuusselvitys Siilinjärvellä harjoitetaan kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia, ja siksi laitoksella pitää olla kemikaalilain velvoittama turvallisuusselvitys. Yksi tärkeä osa turvallisuusselvitystä on sisäinen pelastussuunnitelma. – Turvallisuusselvityksen valvovana viranomaisena on Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes, joka tekee alueella tarkastuksia joka toinen vuosi. Turvallisuusselvityksessä on tunnistettu suurimmat mahdolliset riskit. Seveso-direktiivi Maailmalla sattuneet suuret kemikaalionnettomuudet (Flixborough 1974, Seveso 1976, Bhopal 1984) havahduttivat tekemään Suomessakin työtä onnettomuuksien välttämiseksi. Siilinjärven Yaralla turvallisuus on ykkösasia Teksti: Jussi Kekäläinen Kuvat: Yara ja Jussi Kekäläinen Turvallisuuspäällikkö Tapani Hartikainen (vas.) ja tehdaspalokunnan päällikkö Sampo Sipari kertovat että tehdaspalokuntalaisia työskentelee ympäri tehdasaluetta. Y aran Tehtaiden tuotanto Siilinjärvellä käynnistyi vuonna 1969. Korjaamo sijaitsee paloaseman vieressä.. Ulkopuolisiin hälytyksiin lähtevän sopimuspalokunnan jäsenet ovat lähestulkoon kaikki korjaamohenkilökuntaa. Turvallisuusselvitys on päivitettävä vähintään joka viides vuosi, Tapani Hartikainen kertoo. – Kunnossapidon tehtävissä jouduin tekemisiin kaikkien tehtaitten kanssa, joten aika hyvin tunnen kaikki paikat, myös kaivoksen
Pelastuslaitoksella on Yaran kanssa palokuntasopimus. Tämän lisäksi asemalla on päiväpalomestari arkisin virka-aikaan sekä hälytysosasto, joka koostuu toimenpidepalkkaisesta henkilöstöstä. Viranomaisella vastuu Jyrki Tuomainen korostaa, että hälytyksissä vastuu on aina viranomaisella. Asiat käydään Tuomaisen mukaan molemmin puolin ensin keskustellen ja tarkastellen omavalvonnan asiakirjoja läpi. Räjähdysaineet panostusautossa Suomessa on kaikkiaan kolmisensataa vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. – Sopimuksen mukaisesti tehdaspalokunta osallistuu Siilinjärven toimialueen pelastustoimen hälytyksiin arkipäivisin mahdollisuuksiensa mukaan, Siilinjärven ja Maaningan palomestarina toimiva Jyrki Tuomainen kertoo. Tehtävänmukainen kalusto Hälytysilmoituksen viranomaiselle tekee hätäkeskus ja viranomaistahot lähtevät hälytykselle sen tehtävänmukaisella kalustolla jota tarvitaan. Yarex asemalla tehdään emulsioräjähdeaineen komponentti eli matriisi joka herkistetään panostusajoSiilinjärven paloaseman päätoimisen henkilöstön vahvuus on vuoden 2013 aikana noussut. Olemme kehittyneet Yaran omistuksen aikana voimakkaasti. Hän toimii myös kaivosturvallisuuden valtakunnallisessa neuvottelukunnassa. Mikäli päivitettävää asioissa ilmenee, niin niitä varten sovitaan sitten aikataulut. Hänen alaisiaan ovat turvallisuuspäällikkö, ympäristöpäällikkö ja laatupäällikkö sekä lisäksi neljä turvallisuusasiantuntijaa. Tarkastus molemminpuolinen etu Yritykset ovat tänä päivänä omavalvonnassa, ja turvallisuuden taso on myös sitä kautta lisääntynyt. Fosforihapon tuotannossa tarvittava rikkihappo saadaan tehdasalueella sijaitsevalta rikkihappotehtaalta. Kaivoslainsäädäntö edellyttää meiltä myös kattavaa riskientarkastelua sekä suunnitelmallisuutta turvallisuuden hallinnassa, täsmentää turvallisuusasiantuntija ja tehdaspalokunnan nykyinen päällikkö Sampo Sipari. – Tehtaalla on oma tehdaspalokuntansa, mutta hälytyksen sattuessa tehdasalueelle osallistuvat kaikki ne viranomaistahot, jotka hätäkeskus on tehtävälle hälyttänyt. Vuonna 2004 Kemira Agro Oy irtautui Kemira Oyj:stä, muutti nimensä Kemira GrowHow'ksi ja listautui Helsingin pörssiin. Vahvuus nousi Siilinjärven paloasemalla Yaran alue Siilinjärvellä on tällä hetkellä noin 3500 hehtaarin kokoinen; valtaosa alueesta on kaivostoiminnan alla. Alueella on lisäksi typpihappotehdas, voimalaitos, lannoitetehdas ja pakkaamo sekä tukitoiminta-alueet: korjaamo ja konttorit. Syyskuun alusta alkaen vuorovahvuus on 0+1+3; 24/7, siihen kuuluu nyt vuoromestari ja kolme palomiestä. Teksti ja kuva: Jussi Kekäläinen Vuonna 1920 perustetun Kemiran alkuperäinen nimi oli Valtion Rikkihappoja Superfosfaattitehtaat, ja sen nimi muutettiin Rikkihappo Oy:ksi vuonna 1961 ja Kemira Oy:ksi vuonna 1972. – Ei nykypäivänä tarkastaja mene kohteeseen ”lätkä kourassa, asenteella että olen sheriffi”. – Kemikaalionnettomuudessa tieto aineesta, vaaralle altistuneista sekä vuodon määrästä on tärkeää. – Norjalainen määrätietoisuus, johtaminen ja näkyvyys turvallisuusasioissa on ensiarvoisen tärkeää. Lopuksi kierretään tarkastettavat kohteet. Kuitenkin on muistettava, aina on parannettavaa, inhimillinen erehdysvaara on aina olemassa, Jyrki Tuomainen korostaa. Esimerkiksi tuulensuunnasta johtuen tehtaan saavuttamisaika voi vaihdella suuresti. – Aluetuntemusta pyritään parantamaan muun muassa yhteisillä harjoituksilla. Vuonna 2007 GrowHow'sta tuli maailman suurimman kivennäislannoitteiden tarjoajan, norjalaisen Yara International ASA:n tytäryhtiö. Yaralla niitä on neljä, ja yksi niistä on Siilinjärvellä. Se vie omalta osaltaan kaivosturvallisuutta eteenpäin. – Valvontatapahtumalla pyritään selvittämään yrityksen turvallisuuden taso ja sitä kautta edesauttamaan turvallisempaan toimintaympäristöön pääsyä. Pelastustoimi käy valvontasuunnitelmansa mukaisesti tarkastamassa tehdasalueen kohteet. Sipari on ollut Yaralla töissä reilut kaksi vuotta. Asiantuntemus on tuolloin lähellä. Turvallisuus on ykkönen, Tapani Hartikainen vakuuttaa. – Uskon että siinäkin olemme edelläkävijöitä. Direktiivillä ohjataan vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjuntaa. Harjoittelu Yaran alueella Yaran alueella harjoitellaan tarpeen mukaan. Kohde sijaitsee Siilinjärveltä Nilsiään johtavan tien varressa, joten tarpeen mukaan hälytykseen osallistuu myös Nilsiä paloasema. Kaivoksella tehdään itse kiven irrottamiseen tarvittava räjähdysaine. Kaikki vahingot estettävissä Siilinjärvellä Yaran perusperiaatteena on, että kaikki vahingot ovat estettävissä. Jyrki Tuomaisen mielestä kemikaalionnettomuus on sen suuressa laajudessaan yksi haitallisimpia onnettomuuksia.. Se edellyttää sitä, että riskit ja hallintakeinot tunnistetaan etukäteen ja niitä myös toteutetaan. Yara yleensäkin haluaa olla ykkönen. 8/2013 69 – Seveso-direktiivi tuli käyttöön Sevesossa, Italiassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Siilinjärven kohdalla myös vallitsevalla tuulen suunnalla on suuri merkitys välittömien toimenpiteiden osalta. Kiertotiematka paloasemalta on noin 30 kilometriä, Jyrki Tuomainen selventää. Yaran turvallisuustiimiä Siilinjärvellä johtaa HESQ-päällikkö (health, environment, safety and quality). Määrätietoisuutta lisää Tapani Hartikainen on sitä mieltä, ettei Siilinjärvellä Kemirankaan aikana eletty turvallisuuden suhteen takapajulassa, mutta Yaran myötä määrätietoisuutta on tullut lisää. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset pyritään Jyrki Tuomaisen mukaan käymään aina katsomassa. Matkaa Siilinjärven paloasemalta Yaran toimipaikkaan on viitisen kilometriä. Yhteistyö perinteistä Yhteistyö Yaran kanssa on alkanut jo Rikkihappo Oy:n aikana. Jos kyse on kemikaalionnettomuudesta, hyvä paikallinen tieto on käyttöhenkilökunnalla. Avolouhoksesta saatavasta malmista rikastetaan apatiittia ja se käytetään pääasiassa fosforihappotehtaalla fosforihapon valmistukseen
Ennen vanhaa kerrottiin, ettei lämpöä ollut syytä päästää harakoille. Yhteistoimintaharjoituksiin osallistuu Siilinjärven paloaseman väki, ja myös Kuopion paloaseman palomiehet tietyissä tapauksissa. Lähetä kuva – paras palkitaan. Palkitsemme kuukauden kuvan ottajan lehden vuosikerralla. Kukahan tekisi lopuille sulkupelleille rei’ityksen koskien varsinkin lukuisia mummotalouksia. Avolouhoksessa irrotetaan Tapani Hartikaisen mukaan vuodessa 22 miljoonaa tonnia kiveä. Ammoniakki liikkuu putkistoissa koko tehdasalueella ammoniakkivaraston, typpihappotehtaan ja lannoitetehtaan välillä. Ykkösriskikohde on ammoniakki ja siihen liittyvät vahingot. Käytössä on paloauto, kemikaalitorjuntakalustoa, öljytorjuntakalustoa ja peräkärryihin sijoitettua täsmätorjuntakalustoa, joita voidaan tarvita erilaisissa onnettomuustyypeissä lisäkalustoksi mukaan. Tutkimus antoi tulokseksi muun muassa sen, että mitä kokeneempi oli tulisijan käyttäjä, sitä korkeammat olivat häkäpitoisuudet! Ilmankos viime vuoden kirjoituksen otsikko oli Täyttä häkää vanhoilla lämmitystavoilla. Se voi olla kuva palomiehen arjen työstä: keikkapaikoilla, palotarkastuksissa, paloasemilla…tai oman palokuntasi viikkoharjoituksesta, tapahtumasta, yleensäkin arjen askareista sopimuspalokuntatoiminnassa. Entinen sammutin on saanut uuden elämän Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Tutkimuksen mukaan savuhormin sulkupelleissä oli tarvittava reikä noin neljäsosassa tulisijoja. Kyllä jonkun tahon olisi syytä kertoa kansalaisille miten tulisijojen kanssa tulisi toimia välttääkseen hengittämästä häkää. Häkää todettiin noin 10 prosentissa asunnoista ja osa näissä asuvista tunsi huimausta. Sampo Siparin mukaan tehdaspalokuntalaiset voivat osallistua lähikuntien paloasemien harjoituksiin. Paikkakunnalla asuva Jukka Lappalainen kerää vanhaa tavaraa ja loihtii niistä uusia luomuksia. Aikoinaan tehtaan ympäriltä on lunastettu omaksi isot alueet; lähimmät naapurit ovat kahden kilometrin säteellä. 70 8/2013 neuvossa panostuksen yhteydessä räjähdysaineeksi. Se tarkoittaa sitä, millä aineilla mahdollisesti aiheutettaisiin sen alueen ulkopuolelle merkittävä vahinko. Oma palokunta Yaran oma palokunta toimii tehdasalueella ja se on myös sopimuspalokunta. Savuhormin sulkupellin liian aikainen sulkeminen ei ehkäpä tuolloin vaikuttanut samalla tavalla asuntojen häkäpitoisuuteen kuin nykyään kun talot rakennetaan yhä tiiviimmiksi. Kuva voidaan julkaista vapaasti Pelastustiedon printtilehdessä, nettisivulla ja Facebookissa. Harjoitusmahdollisuuksia on vuodessa kuusikymmentä eli käytännössä yksi harjoitus viikossa. – Myös me kutsumme Siilinjärven paloaseman henkilökuntaa kaikkiin omiin harjoituksiimme mukaan. Kirjoita myös 250– 1000 merkin selostus, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa on. Oli kohteita, joissa ei ollut nuohottu koskaan! Risto Raitio, Helsinki Häkävaarasta pitää valistaa Ota ja lähetä meille kuva, joka liittyy jollain tavalla paloja pelastusalaan. Painottaisin muutamaa tutkimuksen kohtaa, koska itsekin aikanaan kirjoitin häästä Pelastustieto-lehteen ja muutamaan muuhunkin lehteen ja Kuningaskuluttaja-ohjelmassa näyttelin Sipoon korvessa sijainneen mökin omistajaa, joka asensi häkävaroitinta kattoon. – Osa tehdaspalokuntamme jäsenistä on saanut vanhemman sammutusmiehen koulutuksen ja he lähtevät pyynnöstä myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueen hälytystehtäviin, Sampo Sipari kertoo. Erään inspiraation seurauksena maatilan vanhoista työvälineistä ja sammuttimesta syntyi riikinkukko navetan kupeeseen. Jotka olivat saaneet opastusta, näistä reilu puolet oli saanut sen perinnetietona. Keskustelua Esa Kokki Pelastusopistosta on kirjoittanut parikin kertaa ja luennoinut tutkimuksesta, joka koski mitattuja häkäpitoisuuksia asuinrakennuksissa, joista lähes kaikki olivat tulisijalla varustettuja omakotitaloja. Asukkaista 44 prosenttia ei ollut saanut opastusta tulisijan käytöstä. Nuohouksen osalta mainittiin, että 13 prosenttia asukkaista ei ollut pyytänyt nuohousta viimeisen vuoden aikana. Toki lupa pitää olla kuvan mahdolliselle julkaisemiselle kuvassa olijoilta. Konsultointivyöhyke Suuronnettomuusvaarallisissa kohteissa Tukesin määrittelemä konsultointivyöhyke on Siilinjärvellä kaksi kilometriä tehtaasta. Kuva: Mika Rinne
8/2013 71 Palautteen antaminen, tai itse asiassa palautteen antamisen puute, on yksi työelämän helmasyntejä. Palautetta tulisi antaa säännöllisesti ja riittävän usein. Kehuminen ei siis haittaa tai ylpistä ketään eikä palkkaa oteta pois sellaisilta päiviltä, kun töissä on mukavaa. On tutkittu, että myönteisen palautteen antaminen kannustaa koko työyhteisöä yrittämään enemmän. Palautteen vastaanottamisen vaikeus tuleekin yleensä siitä, ettei ole mitään palautetta, mitä vastaanottaa. Myönteisen palautteen antamista vältetään, koska sen pelätään ylpistävän palautteen kohdetta. Esimerkkejä kömpelöistä tilanteista palautteen antamisen ja vastaanottamisen suhteen tulee kuitenkin mieleen varmasti jokaiselle lukijalle. Negatiivista, tai rakentavaksi kutsuttua, palautetta ei uskalleta sanoa ääneen ja kun sellaista palautetta riittävästi padotaan sisään, pääsevät tunteet jo siinä määrin kuumenemaan, että rakentava palaute muuttuu hetkessä henkilökohtaiseksi kritiikiksi ja huutamiseksi. Karuimmassa kehityskeskustelussa esimies järjesti kehityskeskustelun lenkkipolulla ja piti lenkillä ensin pitkää monologia ja odottaessaan alaisensa vastauksia kysymyksiinsä lisäsi siinä määrin vauhtia, ettei alainen hengästykseltään saanut sanaa suustaan. Palautetta ei uskalleta antaa työyhteisöissä, joissa vallitsee pelon ilmapiiri. Ammatillisessa mielessä palautteen tulee aina olla palautetta tekemisestä eikä henkilöstä, sillä tekemistä voi aina muuttaa, mutta luonnetta ei. Kanssani saa olla eri mieltä, kestän jopa erimielisyyden ja keskustelua kolumnieni aiheista saa jatkaa kanssani henkilökohtaisen yhteydenoton kautta. Pelastustoimi saa usein positiivista palautetta organisaation ulkopuolisilta tahoilta, asiakkailtaan, mutta alan sisällä palautekulttuuri on varsin vaimea. Työhyvinvointikyselyjen käsittelytilaisuudet ovat omien kokemuksieni mukaan olleet sellaisia tilastojen selitystilaisuuksia, joissa on kokonaiskuvan sijaan takerruttu yksittäisiin sanoihin, lauseisiin ja numeroihin. Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Erityinen kiitos teille jokaiselle palautteen antajalle, olette auttaneet minua kehittymään! Tätä palstaa kirjoitetaan teitä lukijoita varten ja on mukava kuulla, että tätä palstaa jopa luetaan. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Palautteen antamisen ja vastaanottamisen vaikeus. Kehityskeskusteluja käydään monella työpaikalla periaatteella ”tehdään nämä pakolliset paperit nyt nopeasti pois, jotta päästään oikeisiin hommiin”. Oman ajattelun muuttaminen siitä, ettei positiivisen palautteen antaminen ole minulta pois tai ylpistä sen vastaanottajaa, vaatii aktiivista muutosta omassa asenteessa. Rakentavan palautteen antamisessa pitäisi muistaa lakata näkemästä vain ongelmia, vaan keskittyä ongelmien ratkaisujen etsimiseen. Pelastustoimessa on viime vuosina kuljettu kohti palautteen antamisen kulttuuria, kun esimerkiksi haastavien hälytystehtävien jälkeen tehtävään osallistuneille henkilöille järjestetään tilanteen jälkikäsittelytilaisuus, suuronnettomuusharjoitusten jälkeen järjestetään palautetilaisuuksia, esimiehet käyvät alaistensa kanssa kehityskeskusteluja ja vihdoin Pelastustoimen strategia 2025 -asiakirjassakin asetettiin tavoitteeksi ottaa käyttöön säännölliset työhyvinvointikyselyt kaikissa pelastustoimen organisaatioissa. Pääsääntöisesti palaute on ollut myönteistä, mutta on joukkoon mahtunut sitä rakentavaa, minua kasvattavaa, palautetta. Jos omasta toiminnasta saa myönteistä palautetta, on se niin häkellyttävä, uusi tilanne, ettei siihen osaa edes suhtautua, sitä tuijottaa kengänkärkiään ja mutisee jotain itseään vähättelevää. Tässä kehityskeskustelussa on esimiehen todella täytynyt pelätä palautetta. Tällaisesta palautteen antamisesta on yksi pelastustoimen arvoista, ammatillisuus, hyvin kaukana, mutta eipä tuollainen tilanne taida olla ihan tuulesta temmattu tällä alalla. Lisäksi rakentava, toisen henkilön toimintaa kehittävä palaute tulee aina antaa kahden kesken, ei työpaikan kahvitauolla tai paloasemalla apellissa. Toivon, että tulevaisuudessakin tuohon sivun yläkulmassa esiintyvään sähköpostiosoitteeseen lähetetään niitä perinteisiä ruusuja tai risuja, jokaiseen yhteydenottoonne lupaan vastata. Suuronnettomuusharjoituksen järjestämisen järjellisyyttä tulee harkittua, jos harjoitus järjestetään vain paraatityyliin omaa julkikuvansa kiillottamista varten eikä organisaation oppimistilaisuutena, millaiseksi se on tarkoitettu. Palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen on mitä suurimmassa määrin asioita, joita pitää itse määrätietoisesti työstää. Jo pelkästään palaute-sanalla on yleensä negatiivinen kalske, sillä sitä on tyypillisesti annettu vain silloin, kun jokin asia on mennyt siinä määrin huonosti, että asias ta on annettava ”vähän palautetta”. Rakentava palaute tulisi aina perustua aitoon asiaan, ei oman henkilökohtaisen agendan toteuttamiseen. Kirjoittaessa säännöllisesti kolumneja alan ykköslehteen tulee joskus osuttua sellaiseen aiheeseen, joka kirvoittaa lukijan antamaan minulle palautetta. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ei ole vielä itsestään selvä osa päivittäistä työelämäämme. Hälytystehtävän käsittelemisestä jälkikäteen hyötyy koko organisaatio parhaiten, jos miehistön lisäksi myös pelastustoiminnan johtamisesta vastanneet henkilöt osallistuvat tilaisuuteen
Ensiavun puolella meillä oli ammattitaitoinen henkilökunta mukana, ja nuoret sekä aikuisetkin saivat oireenmukaista hoitoa. Videomateriaali löytyy Youtubesta hakusanalla ”LSPEL TULIMYLLY”. Sani Rouvali 8 v. Leiriradion ehdottomasti suosituin ja soitetuin kappale olikin AV-Kylän viralliseksi leiribiisiksi nimetty kappale, Einin Kesä ja yö. Ideana tähän oli se, että saataisiin leirille osallistuneille henkilöille myös näytettyä leiritunnelmia eri kuvakulmasta ja myös tuotua palokuntanuorisoleiriä tutuksi sellaisille henkilöille, jotka eivät kuulu ennestään palokuntaan, Hurula kertoo. Kahdeksanvuotias Sani Rouvali Metsämaan VPK:sta oli ensimmäistä kertaa palokuntanuorisoleirillä. tykkäsi olla mukana palokuntaleirillä. Meillä oli oma ambulanssi käytössä ja sen avulla turvattiin koko aluetta ja leiriläisiä. Leiri oli mielestäni hyvin onnistunut, Rauli Suomalainen kertoo. Menen sinne myös iskän kanssa, Sani Rouvali kertoo. Tällaista leiriä voi verrata pieneen kuntaan tai kyläyhteisöön, sillä leiriltä löytyy oma kanttiini, iltaohjelma, rippikoulu, radioasema, turvallisuusorganisaatio, lehti, ensiapupiste sekä kenttäsairaala. – Nuoret ovat sisäistäneen erittäin hyvin Turvan antamat neuvot, ja noudattavat niitä erittäin hyvin. – Myös tänä vuonna keksittiin uusia ideoita leiriläisille, sillä annoimme teltta-alueen poluille omat nimet ja leirialueelle asennettiin nopeusrajoituskyltit, sekä muitakin liikennemerkkejä. Järjestyshäiriöitä ei alueella havaittu, eikä muutakaan vaarallista. Hyvää ruokaa oli tarjolla ja oli tosi kiva ilma koko viikon. Myös leiriradio oli mukana tiedottamisessa, sillä siellä luettiin kokoajan ajankohtaisia tiedotteita, kuuluteltiin kadonneita sekä löytyneitä tavaroita ja tietenkin soitettiin leiriläisten toivemusiikkia heidän omilta CD-levyiltään, Marko Hurula toteaa. Tämä asetti tiukat aikataulut lehden toimittajille ja varsinkin taittajalle. Samoin leirialueella kiersi LSPEL:n oma ”Kuukleauto” ja videomateriaalia kuvattiin parinakin päivänä. Sani piti kovasti leiritoiminnasta ja aikoo jatkossakin osallistua palokuntaleireille. Palokuntaleirillä lääkintämestarina toiminut Heikki Haapala Harjavallan VPK:sta kertoo että kaikki meni hienosti. Palokuntanuorisoleirillä opeteltiin erilaisien kurssien kautta palokunnassa tarvittavia taitoja. – Palokuntanuorten hyväksi tehtiin iso työrupeama ja se kannattaa aina. Juttuja kerättiin päivät ja niitä koostettiin illat ja yöt. Räppäri Uniikki esiintyi leiridiskossa.. – Ensimmäistä kertaa meillä ilmestyi leirilehti jokaisena päivänä. 72 8/2013 T ulimylly 2013 palokuntanuorten leirillä kohtasi kesällä 1031 palokuntaleiriläistä. Voidaan siis hyvillä mielin todeta että leiri oli onnistunut myös ensiavun näkökulmasta, Heikki Haapala kertoo. Leirin tiedotuspäällikkönä toiminut Marko Hurula Vahdon VPK:sta vastasi leirilehden ja leiriradion toiminnasta. Pieniä venähdyksiä, Suomen suurin palokuntanuorisoleiri Säkylässä Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali, Antti Laine päänsärkyä, pahoinvointia oli, muttei mitään vakavaa. Kyllä nuoret sen ymmärtää että heidän parastaan täällä yritetään. Isosäkylän koulun pihalle oli kokoontunut palokuntalaisia VarsinaisSuomesta, Satakunnasta ja osittain Pirkanmaalta. – Oli kivaa olla leirillä ja sain paljon uusia kavereita. Osallistuin ekaa kertaa leirille ja olin mukana AKU-1 kurssilla. Hieman iski koti-ikäväkin, mutta isin mukanaolo leirillä helpotti sitä hieman. Iso kiitos merkkien asennuksesta kuuluu Turvan kavereille, jotka yön pikkutunteina tekivät ison ja vaativan työn hiirenhiljaa. Ensi vuonna leiri on suurempi ja se on Porissa. Turvasta tavoitettu vuoroesimies Rauli Suomalainen Mietoisten VPK:sta on tyytyväinen nuorison ja myös aikuisten käyttäytymiseen. Nuorissa on tämän toiminnan tulevaisuus ja heitä pitää kannustaa
Sekuntien liian tarkka kyttääminen turhauttaa, koska puitteet eivät useinkaan tue nopeaa lähtöä. Onko minuutin lähtöön edes järkevää pyrkiä. Siirryn yksikölle, statustan Peken ja otan skannaukset pois radioista ja siirryn tehtävän edellyttämään puheryhmään. Paikannan kohteen ja reititän sen kuljettajalle. Poliitikoille suurin ero ammattilaisten ja vpk:laisten välillä on lähtönopeus. Minuutissa ehtii ajoneuvolle ja painamaan nappia, mutta lähteekö ajoneuvo liikkeelle minuutissa, on asia erikseen. Keikalle on lähdettävä mahdollisimman nopeasti, mutta minuutti on useasti mahdotonta toteuttaa. Tätä ei pitäisi itse sössiä, Korkiamäki sanoo. Edellinen on mahdollista, jos Peke toimii. – Kyllä, ehdottomasti. Miksi hälytysilmoitus luetaan, jos sitä ei ole tarkoitus kuunnella. Nopeus on yksi pelastustoimen keskeisistä funktioista, Korkiamäki sanoo. Aika usein tähän tavoitteeseen ei päästä. Minuutissa pitäisi ehtiä tehdä aika paljon. Onko lähtöajoissa parantamisen varaa. Joskus poliitikko ja tilastonpitäjäkin voivat olla asiakkaita.. Se aiheuttaa henkilöstössä ihmetystä, he kokevat tekevänsä lähdöissä parhaansa, eikä se riitä. Keikalle lähdössä tuskin viivytellään, se on edelleenkin työn suola. Jos nappi on painettu kiireellä ja jätetty kiireessä hätäkeskuksen info kuuntelematta, tehtävä vaikeutuu. Paloristikuulustelu Kuinka ehdottoman pidät minuutin lähtövalmiutta. Asiakas tietää, että apu lähtee nopeasti. Optimiolosuhteissa minuutti riittää ja siitä on syytä pitää kiinni, ellei yleisesti nähdä tai kokeellisesti todeta, että pidennys toisi lisäarvoa, Keijonen sanoo. Toivottavasti nopea lähtö ei ole nopea napinpainallus, niin toimien seuraukset voivat olla fataaleja. Palomies voi valmistautua vielä napinpainalluksen jälkeenkin, mutta kessu ja mestari, ovat sen jälkeen kädet täynnä töitä. Pitääkö oikeasti juosta painamaan matkalla-nappia, että Prontoon saadaan kiva luku. Mitä minuutissa pitäisi tapahtua. Case: Minuutin lähtövalmius P elastuslaitoksilla puhutaan minuutin lähtövalmiudesta. Palomiehestä kuulostaa hölmöltä, kun hänelle sanotaan, että lähde nopeammin. Yksiköiden lähtöaikoja tarkkaillaan. Vaikka minuutti on tärkeä tehokkuusmittari ja menestystekijä, mahdollistaisiko vaikkapa 15 sekunnin pidennys työturvallisemman lähdön. Jos lähdetään niin nopeasti kuin se järkevästi tehden on mahdollista, niin pitäisikö lähtöä vieläkin nopeuttaa. Väkipakolla minuuttiin pyrkivä lähtö voi hidastaa tehtävän hoitamista tai jopa epäselventää tilannetta ratkaisevasti. Autolle voitaisiin liikkua nopeammin. Kun tiedetään mitä ja missä on tapahtunut, voidaan aloittaa suunnitelmallisesti pukeutuminen, navigointi ja johtaminen. Pukeudun sään ja tehtävän mukaisesti. Minuutissa pitäisi lähteä liikkeelle, Keijonen sanoo. Joskus on ihmetelty veltonnäköisiä lähtöjä, jos se on hidastelua, siihen pitää puuttua. Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kysyy. Jos aikaa pidennettäisiin, voitaisiin se kokea saavutetuksi eduksi ja lähtöajat pitenisivät entisestään, Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Jari Korkiamäki sanoo. – On hankala kuvitella, että minuuttia nopeammin lähdettäisiin liikkeelle. – Keikalle lähtiessä kuuntelen hälytysilmoituksen tiedot ja kirjaan ne ylös. Todellisia lähtöaikoja ei voida parantaa, aikojen parannus tapahtuu vain tilastoissa, kun nappia painetaan nopeammin. Ajoittain se ei toimi ja aikaa alkaa kulumaan, Koponen sanoo. Välillä kehotetaan lähtemään nopeammin. Hidastelua ei kuitenkaan ole hälytysilmoituksen huolellinen kuuntelu, siitä ajan kiristäminen voi viedä pohjan koko keikan hoitamiselta. – Käsitykseni mukaan tehtäville lähdetään mahdollisimman nopeasti. Tilastollisesti nopea lähtö voi olla hitaampi kuin nopein mahdollinen lähtö. Väitän, että lähtöaikojen kyttääminen voi jopa johtaa takapakkiin todellisissa lähtöajoissa. 8/2013 73 Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Loppulauselma Lähtöajalla on väliä. – Asemalla työpisteet voivat sijaita pitkälläkin yksiköstä, on kiiruhdettava pukeutumaan ja samalla kuunneltava hälytysilmoitus tarkasti ja orientoiduttava tilanteeseen sekä alipäällystö ja päällystö alkavat johtaa tilannetta. – Tärkeintä ei ole kikkailla yksiköiden ja asemien välisellä lähtöajalla, varsinkaan jos se tapahtuu kakkulapioiden äärestä. Luon käsityksen, riittävätkö hälytetyt yksiköt tehtävään ja korjaan niitä tarvittaessa. Tilastoja ei kannatta kirjoittaa minuuttiin verraten, mutta tilastoja kannattaa toki seurata. Lähtöjä hidastavat esimerkiksi ikääntyminen, palotarkastukset ja asemien koko. Keskustelu nopeasta lähdöstä menee helposti saivarteluksi. Tärkeintä on lähteä mahdollisimman nopeasti, riittävällä vasteella, varmasti, turvallisesti ja että johtaminen alkaa heti, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Simo Koponen sanoo. – Miehistön pitäisi olla yksikössä, ellei mikään järkevä syy sitä estä. Ongelma on se, että uusiakaan paloasemia ei suunnitella aina siten, että lähtö voisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, Korkiamäki sanoo. – Ehkä tiukka minuutin lähtövalmius on asetettu siksi, että lähtö olisi mahdollisimman nopea. Järjestelmällinen asioiden teko keikalle lähdössä häiriintyy, kun kiirehditään painamaan nappia, jotta tilastot näyttävät hyviltä, Koponen sanoo. – On tärkeätä, että on raja, jota voidaan seurata. Asiakas ei hyödy tilastollisesti nopeasta lähdöstä. – Pelastustoimi taistelee aikaa vastaan, siksi minuutin lähtövalmius on perusteltu. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Etsin käsiini mahdollisesti tarvittavan kohdekortin ja selvitän lisätiedot hätäkeskuksesta. Vaikka teet mitä, silti et ehdi
Brannmannen 1/2013. Sitten jarruletkut paloivat poikki ja jarrut menivät päälle. Kemikaalisukeltajat sulkivat venttiilin ja rakennus tuuletettiin. Siilosta lastut siirrettiin kuljettimella lämpökattilaan. Tunneli oli kärsinyt pahoja vaurioita ja niiden korjaamiseen arvioitiin kuluvan ainakin 2–3 viikkoa. Pelastussukeltajat laskeutuivat siiloon, jossa näkyvyys oli lähes olematon. Palokunnan tehtäväksi tuli vuodon torjunta. FWM 6/2012 Siilopelastus Sinsheim (Saksa). Kaksi työntekijää huolsi tehtaan kylmäkoneistoa. Savu kulkeutui poispäin tunnelin vastakkaiselle suuaukolle. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Ammoniakkiputki irtosi Simbach/Inn (Saksa). Kello 20.29 savusukelluspari aloitti vaahtosammutuksen. Ballangerin yksikköä ei tarvittu ja se palasi asemalleen. Sen ajoaika tunnelin toiseen päähän oli 45 minuuttia. Kello 15.17 tielaitoksen geologi ilmoitti, että tunneliin ei pidä mennä katosta irtoavien lohkareiden takia. Tunneli oli 3600 metriä pitkä ja sen vastakkaisessa päässä oli seitsemän savutuuletinta. Käsin ja lumilapioilla he kaivoivat lastukasaa löytääkseen miehen. Sitten poika teki hätäilmoituksen. Kello 20.01 näkyvyys tunnelin suulla parani. Ilmeisesti hän tällöin upposi lastukerrokseen eikä hämärässä ja pölyisessä siilossa löytänyt tikkaille. Uhrin poika luhistui ja sai lääkärinhoitoa. Sammutusta jatkettiin seuraavana päivänä kello 10.42, mutta kuorma paloi kiivaasti. 60-vuotias työntekijä meni siiloon 6 metrin korkeudella olevasta ovesta tarkoituksenaan painaa lastut kuljettimelle. Äkkiä pultti katkesi ja ammoniakkiputki irtosi. Yritys valmisti metallista, puusta ja kivestä porraselementtejä. Kun auton vesisäiliö tyhjeni, sen oli palattava paloasemalle täyttämään säiliö. Tehtävä päättyi vasta, kun mittaukset osoittivat, että ilmassa ei enää ollut ammoniakkia. Brattli-tunneliin ajaessaan kuljettaja näki peruutuspeilistä, että puoliperävaunun pyörä paloi. Hieno puupöly oli tukkinut miehen hengitystiet. Toiset palomiehet selvittivät vesiverhon. Tällöin rekka paloi kiivaasti. Miehen poika oli mennyt siiloon isänsä mukana ja yritti 15 minuutin ajan pelastaa hänet. Perille tultuaan se ilmoitti, että tunnelista tulee paljon savua. Vajaan 20 minuutin kuluttua palokunnan saapumisesta hänet voitiin vetää ulos. Valaisimia putoili alas ja katon polyeteenilevyt paloivat. Myös Ballangerin sammutusyksikkö hälytettiin. Toiset pelastussukeltajat yrittivät paikantaa hänet kuljettimen kautta. He ryntäsivät ulos ja tekivät hätäilmoituksen. Kello 19.51 tunnelissa tapahtui räjähdys; luultavasti kylmälaitteen dieselöljysäiliö repesi. Sydän saatiinkin toimimaan, mutta mies kuoli myöhemmin sairaalassa tajuihinsa tulematta. Poliisitutkinnassa kävi ilmi, että siilo oli täydempi kuin koskaan aikaisemmin. Poliisi ilmoitti, että tunnelissa ei ollut muita autoja. Kuljettaja teki hätäilmoituksen 17.1 kello 19.22. Ambulanssilääkäri aloitti sairaankuljettajien avustamana elvytyksen. Auto palasi 25 minuutin kuluttua, mutta tällä välin palo oli jälleen voimissaan. 60-vuotias mies oli kokenut työntekijä, mutta arvailujen varaan jäi, miksi hän meni siiloon ilman mitään turvajärjestelyjä. Puun työstössä syntyneet lastut kerättiin 15 m korkeaan betonisiiloon, jonka halkaisija oli 6,5 m. Kjöpsvikin paloaseman sammutusyksikkö oli paikalla kello 19.46. Loukkaantunut kuljetettiin sairaalaan. Rekan perässä ajanut henkilöauto oli ajanut ulos ennen palokunnan tuloa. Kuljettimeen ei tullut lastuja, koska ne olivat holvautuneet. Vaahtosammutusta jatkettiin tällä tavalla kello 3.03 saakka, jolloin auton vaihdelaatikkoon tuli vika ja se oli hinattava paloasemalle. Viimein tukeva mies putosi kuljettimen suppilon viereen. Palon kuumuuden ja savun vuoksi tunneliin ei enää voinut mennä. Teksti: Svein Sommerseth. 21.1 kello 10 palava perävaunu hinattiin ulos tunnelista ja sammutettiin. Tunnelissa ei ollut matkapuhelimen eikä palokuntaradion tukiasemia. Rekan kuormana oli 28 tonnia brunost-juustoa. Hän irrotti vetoauton ja jätti palavan perävaunun 100 metrin etäisyydelle tunnelin suusta. (Norjassa on noin 1100 maantieja 1100 rautatietunnelia, Brannmannen 5/2012) 74 8/2013. Toinen miehistä sai kasvoilleen ammoniakkikaasua. Koska tunnelissa ei ollut autoja eikä ihmisiä, kuorman annettiin palaa. FWM 6/2012 Juustokuorman palo Narvik (Norja)
Lämpötila oli –1 °C ja keli oli erittäin liukas. Kello 9.35 bussin katolla näkyi liekkejä: kaasusäiliöiden lämpövarokkeet olivat avautuneet. Uhri riippui puristuksessa olevan vasemman kätensä varassa. När släckinsatsen påbörjades var de båda bussarna övertända och brann under kraftig rökutveckling som spred sig in mot ett flerbostadsområde. Kädessä ei kuitenkaan ollut murtumia. Paloesimiehenä työskennellessäni jouduin johtamaan pelastustoimintaa kahdessa poikkeuksellisessa tilanteessa. Förarna och passagerarna evakuerade bussarna utan att ha ådragit sig skador. Tämän estämiseksi koneen ympärillä oli turvaköysi, joka vedosta pysäytti koneen, mutta työntekijä oli kiivennyt köyden yli. Sammuttajat suojelivat todistusaineistoa palolta. Alkusammutinta käyttänyt kuljettaja kertoi, että aluksi paloi vain MANin moottoritilassa. Hätäkeskus hälytti sammutusyksikköni lisäksi päivystävän palomestarin ja raivausyksikön. Heti sammutusyrityksen jälkeen palo muuttui kiivaaksi ja levisi Volvoon sekä MANin matkustajatilaan. Palon sammutus aloitettiin, mutta useat sen yksityiskohdat kielivät rikoksesta. Tehtaan huoltomiehet olivat yrittäneet irrottaa teloja. Toinen mahdollisuus oli vetää telojen hammaspyörät ja tiivisteet paikaltaan kolmileukaisella ulosvetimellä, joita huoltohenkilöstöllä oli. Sivullisen ottamasta videosta näkyi, että molemmat bussit olivat syttyneet kello 9.34. Molemmat bussit olivat tuhoutuneet ja taukotila oli vahingoittunut: sen pääty oli kaatunut maahan. På vändhållplatsen stod redan bussen på linje 1 mellan Dalhem Knutpunkten – Ättekulla, och föraren körde fram för att ställa sig bakom den. Ingen av de inblandade behövde föras till sjukhus. Sitten hätäkeskus ilmoitti, että nurmikolla juoksee mies, jonka vaatteet palavat. Keskustelussa huoltomiesten kanssa kaksi irrotusmahdollisuutta tuli esille. Olin aikaisemmin ollut kaksi vuotta raivausyksikössä, jonka varustukseen kuului useita hydraulisia, kipinöimättömiä ja metallia leikkaavia työkaluja. Uhrin tuskanhuudon kuulleet työtoverit olivat pysäyttäneet koneen ja tehneet sen jännitteettömäksi. Tällä tavalla pystyimme irrottamaan telat ja vapauttamaan uhrin 15 minuutissa. Palon sammuttaminen saattoi siis odottaa vahvennusten tuloa. Poliisi ja palosyytutkijat kutsuttiin paikalle. Volvo-kaasubussi jätti matkustajat päätepysäkille ja ajoi hitaasti lähtölaiturille, jossa seisoi MAN-kaasubussi. Det var halt väglag med snömodd och det var disigt med nedsatt sikt. Klockan 09.36 var den första enheten från räddningstjänsten framme på olycksplatsen efter att ha larmats ut av SOS Alarm som blivit uppringda av en privatperson som bevittnat händelsen. Oli mahdollista, että käsi jouduttaisiin amputoimaan. Työtapaturma Työntekijän käsi jäi puristukseen kankaan pinnoituskoneen telojen väliin. Koska verisuonia oli vammojen takia vaikea paikantaa, sairaankuljettajat aloittivat nestehoidon luuytimen kautta. Sairaalassa todettiin, että hän oli saanut kolmannen asteen palovammat hauiksensa kummallekin puolelle. Räddningsinsatsen avslutades kl. Koska törmännyt bussi esti häntä avaamasta MANin takaluukkua, hän suuntasi suihkun alhaalta päin moottoritilaan. 12.00. Sammutus ei onnistunut. Aluksi tämä tuntui rutiinitehtävältä, mutta ajon aikana ajattelin, että palo saattaa sytyttää rivitalojen seinien tai myymälän katon pinnoitteen. Taukotilassa ollut kolmas kuljettaja yritti sammuttaa paloa alkusammuttimella. Jännitteisen valaisimen sähkökipinä sytytti vuotaneen kaasun ja kaasuliekki öljyn. Uhri makasi maassa noin 15 metrin päässä palosta. Tällä korkeudella oleva MANin takaluukun poikkipiena oli painunut sisään törmäyksessä. Kaasusuodatin oli vahingoittunut ja polttoainesäiliöiden sekä moottorin magneettiventtiilin välisessä putkessa ollut kaasu purkautui moottoritilaan. En annan förare som suttit i den närliggande rastlokalen rusade ut till bussarna när han såg vad som inträffat och försökte att släcka branden med en handbrandsläckare. När föraren skulle bromsa in hände inget utan bussen fortsatte och körde in i den framförvarande bussen som hade fem passagerare ombord. Kun pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapui paikalle kello 9.36, molemmat bussit paloivat ja savu levisi läheiselle kerrostaloalueelle. 1 Bild på de övertända bussarna tagen ca 5 minuter efter kollisionen. Teksti: Brian Ward Fire Engineering 7/2012. Muoviset suodatinsäiliöt jäivät puristukseen takaluukun poikkipienan sekä moottorin kannakepalkin väliin ja tyhjenivät. Palokunta avustaa ja varmistaa, että kaikki tehdään turvallisesti. Koko ajan sairaankuljettajat seurasivat uhrin vointia. Fig. Sivullinen hälytti palokunnan kello 9.30. Viimeksi tullut yksikkö sammutti taukotilan. Onnettomuusbussien tekninen tutkinta osoitti, että Volvon tuulilasin alla oleva vaakapalkki oli samalla korkeudella kuin MANin kaasusuodatin ja ohjaustehostimen hydrauliöljyn suodatinsäiliöt. Tästä luovuttiin, koska vääntymisen sijasta telat oletettavasti vain pyörisivät. Nurmikon kummallakin puolella oli asfalttitie. Öljypalon kiivaus 10 1 FAKTAREDOVISNING 1.1 Händelsen På morgonen tisdagen den 14 februari 2012 i Helsingborg anlände bussen på linje 2 mellan Ättekulla – Knutpunkten – Ödåkra Station till slutstationen på Ättekulla och släppte av passagerare vid avstigningsplatsen. Koska palo oli jo herättänyt tiedotusvälineiden kiinnostuksen ja rikostutkinta oli meneillään, palokunnan tiedottaja kutsuttiin paikalle ja sammuttajia kiellettiin vastaamaan toimittajien kysymyksiin. Kummassakin tapauksessa minun oli arvioitava kokonaistilanne ja harkittava toimenpiteitä ennen pelastuksen aloittamista. Yllättäviä tilanteita Kaasubussin palo ja evakuointi – tutkittua tietoa 7/2013 75 Gwinnett County (USA). Passagerarna och bussförarna omhändertogs av ambulanspersonal och personal från Arriva. Palo rajoitettiin hajasuihkulla ja sammutettiin keskivaahdolla. Totesin, että nurmikon pohjaksi levitetty männynneulasten kerros paloi noin 300 m 2 :n alalla. Kuljettajat ja matkustajat eivät tarvinneet sairaalahoitoa. Paloalueelta löytyi bensiinikanisteri sekä useita tunnistamattomia esineitä. I direkt anslutning till kollisionen vällde det fram rök och strax därefter slog det även ut lågor mellan bussarna. Tällaisessa tilanteessa on parasta antaa huoltohenkilökunnan neuvoa, miten uhri voidaan irrottaa. Paluumatkalla ollut sairaankuljetusyksikkö oli ensimmäisenä paikalla ja sammutusyksikköni heti sen jälkeen. De båda bussarna blev totalt utbrända och den intilliggande rastlokalen brandskadades. Föraren körde fram till påstigningsplatsen för att ta ombord nya passagerare och köra vidare på turen kl. Palava mies Palokunta hälytettiin sammuttamaan rivitaloalueen ja suurmyymälän välisen nurmikon paloa. Moottoritilan valaisin oli vahingoittunut ja sen lamppu rikkoutunut. Potilas siirrettiin ambulanssiin. Hänen ihostaan oli palanut 70 prosenttia. Yksi mahdollisuus oli vääntää telat erilleen Risto Lautkaski, erikoistutkija, VTT H elsingborgissa sattui 14.2.2012 peräänajo, jonka molemmat osapuolet – kaksi biokaasubussia – paloivat. Ruotsin onnettomuustutkin-takeskus (Statens haverikommission, SHK) on tutkinut onnettomuuden sekä teettänyt bussien polttoja evakuointikokeita. 09.30. Kuljettajan jarrutuksesta huolimatta Volvo törmäsi MANin perään alle 10 km/h nopeudella. Bussien välistä nousi heti savua ja hetken kuluttua näkyi liekkejä. Kuljettajat ohjasivat MANin matkustajat — kolme aikuista ja kaksi lasta vaunuissa – ulos. hydraulisella levittimellä ja laittaa lankku niiden väliin
Koehenkilöt tiesivät kokeen tarkoituksen: heidän tuli poistua kuljettajan kehotuksesta ja tähän kuluva aika mitattaisiin. Statens haverikommission. Helsingborgin bussipalossa ja ensimmäisessä sammutuskokeessa sammutusjärjestelmä ei toiminut suunnitellulla tavalla, koska yksi suutin oli irrotettu tai irtosi. Suurin osa vedestä purkautui tätä kautta ja vesisumun tuotto oli vain 30 prosenttia suunnitellusta. Ensimmäisessä kokeessa kaikki poistuivat 1,4:ssä ja toisessa 2,8 minuutissa. Matkustajilla oli siis noin 10 minuuttia enemmän aikaa poistua. Vesisumua ei kuitenkaan muodostunut, vaan sammute suihkusi ulos moottoritilan tuuletusaukosta. Törmäys tai palo voi aiheuttaa oikosulun bussin sähköjärjestelmässä, jolloin ovet on avattava hätäkytkimellä. Sammutusjärjestelmän toimivuuteen vaikuttavat olennaisesti ilmaisinletkun sijainti ja suuttimien suihkutussuunnat. Järjestelmä oli muuten samanlainen kuin MAN-bussissa, mutta sammutteen määrä oli 13 litraa ja suuttimia oli 13. Koehenkilöiden ikä vaihteli 59:stä 93 vuoteen. Liekit löivät ulos takaoven yläreunasta. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski näkyi siitä, että asfaltti oli palanut auton alta. Uusi ilmaisinletku sijoitettiin kauemmaksi kaasuliekistä. Lämpötila oli 7,5 minuutin kuluttua noussut jo 700 °C:seen. Kaksi käytti rollaattoria, neljä kyynärsauvoja ja viisi keppiä. Ensimmäisen kokeen tavoitteena oli selvittää, kuinka kauan matkustajat voivat vaaratta olla bussissa, jonka moottoritilassa syttyy palo. Moottoritilan sammutusjärjestelmä ja sen tarkastaminen tulisi määrätä pakollisiksi. Kriittinen lämpötila ja hiilimonoksidipitoisuus saavutettiin bussin takaosassa vasta runsaan 16 minuutin kuluttua. 37 minuutin kuluttua näkyi enää vain pieniä liekkejä, jotka sammutettiin. Tämän jälkeen järjestelmää suihkuttaa 100 baarin paineella 6,5 litraa vettä, joka muodostaa sumua suuttimissa. Kuljettajan ammattikoulutukseen tulisi sisältyä tositilannetta vastaavaa paloturvallisuusopetusta ja harjoittelua. Lisäksi oli kuusi näkövammaista matkustajaa, jotka tarvitsivat poistumiseen apua. Lähde: Brand med två biogasbussar i stadstrafik i Helsingborg, Skåne län, den 14 februari 2012. Matkustamosta otettiin ilmanäytteitä, joista analysoitiin hapen, hiilidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet. Slutrapport RO 2013:01. Jo 9 sekunnin kuluttua ilmaisinletku katkesi kaasuliekin yläpuolella ja järjestelmä käynnistyi. Sitten sytytettiin pieni liekki. Tämän jälkeen palo kehittyi nopeasti: koko takaosassa paloi 8 minuutin kuluttua ja 9 minuutin kuluttua liekit löivät ulos keskija pian myös etuovesta. Jos bussi on ajossa, palon havaitseminen voi viivästyä, koska savu jää taakse. Kaasuvuoto sytytettiin sähkökipinällä, jotta sytytysliekki ei laukaisisi sammutusjärjestelmää ennenaikaisesti. Kuljettajan tuli avata ovet ja auttaa matkustajia poistumaan. Maakaasuauto tulipalossa. Näitä valittaessa on tunnistettava mahdolliset syttymiskohdat. Bussin annettiin palaa. Helsingborgin tapauksessa palo havaittiin nopeasti, koska se johtui peräänajosta. Ensimmäisessä kokeessa avattiin kaikki kolme ovea ja toisessa vain etuovi. Matkustajista 45 istui kiinteillä ja kaksi käännettävillä istuimilla. Moottorit käyvät kuumina. Käytävällä seisoi 29 matkustajaa. Säiliöt tyhjenivät lämpövarokkeidensa kautta. Kun koe uusittiin, järjestelmä käynnistyi 3 minuutin kuluttua ja suihkutti sumua noin minuutin ajan. Koska autojen moottorit seisoivat, säiliöiden magneettiventtiilit pysyivät kiinni. Koe keskeytettiin ennen kuin mainittavia palovahinkoja oli syntynyt. 64 s. 56–59. Sammutusjärjestelmää tutkittaessa todettiin, että yksi suutin oli irronnut. Järjestelmän tutkinta osoitti, että yksi suutin oli irrotettu. Valmistajan mukaan syynä oli väärin kiristetty kierreliitos, joka ei kestänyt järjestelmän painetta 105–110 bar. Palavaa materiaalia putoili katosta ja takimmaisen rivin istuimet syttyivät. Jokaisessa säiliössä oli lämpötilassa 110 °C avautuva lämpövaroke. Kuljettajan tarkastus päättyi ensimmäisessä kokeessa 1,5:n ja toisessa 3,0 minuutin kuluttua. MANin moottoritilassa oli sammutusjärjestelmä, joka suihkuttaa seitsemän suuttimen kautta vettä, johon on sekoitettu jäätymissuojaa ja kalvovaahdotetta. 76 8/2013. Matkustamon lämpötila alkoi selvästi nousta 4 minuutin kuluttua ja 25 sekuntia myöhemmin siellä näkyi liekkejä. Jos bussi on ennen paloa jarruttanut voimakkaasti tai ollut kolarissa, käytävälle kaatuneet matkustajat pidentävät poistumisaikaa. Keskija etuoven luona lämpötila saavutti kriittisen arvon 7,5 minuutin kuluttua. Tuli ja savu voivat aiheuttaa paniikkia. Matkustajien turvallisuutta arvioitaessa mittaussuureiden kriittisiksi arvoiksi valittiin: • lämpötila 1,8 m:n korkeudella yli 80 °C • hapen pitoisuus 1,5 m:n korkeudella alle 15 % • hiilidioksidin pitoisuus 1,5 m:n korkeudella yli 5 % • hiilimonoksidin pitoisuus 1,5 m:n korkeudella yli 0,2 % Hiilimonoksidipitoisuuden kriittinen arvo saavutettiin takaoven kohdalla 3,2 minuutin kuluttua. Tämän jälkeen hänen tuli kulkea käytävä päästä päähän varmistaakseen, että bussiin ei ollut jäänyt ketään. SHK teetti kaksi poistumiskoetta MANin kaasubussilla, jonka suurin matkustajamäärä on 122. Bussit tulisi suunnitella ja varustaa siten, että mahdollinen palo moottoritilassa tai muualla ei aiheuta vaaraa matkustajille. Palo rajoittui aluksi moottoritilaan ja levisi matkustamoon selvästi myöhemmin kuin ensimmäisessä kokeessa. Matkustajien on voitava poistua silloinkin, kun kaikki ovet eivät ole käytettävissä. Kokeen tarkoituksena oli tutkia, miten sammutusjärjestelmä toimii ja pidentääkö se matkustajien poistumiseen käytettävissä olevaa aikaa. Tällaisille järjestelmille pitäisi tehdä painekoe määräajoin. Ennen koetta moottoritilaan suihkutettiin 5 litraa hydrauliöljyä. Kuljettajan aktiivinen toiminta epäilemättä lyhensi poistumisaikoja. Bussien polttoainesäiliöt olivat tyhjät ja ovet olivat auki. Pelastustieto 5/2013, s. Toiseen bussiin asennettiin ennen koetta nykymääräysten mukainen sammutusjärjestelmä. Koe keskeytettiin 18 minuutin kuluttua, kun tarpeeksi mittaustuloksia oli saatu. Kuljettajan osaamisella on ratkaiseva merkitys poistumisen sujumiselle. http:// www.havkom.se/virtupload/reports/RO2013_01.pdf Lisätietoja: Lautkaski, R. 58. Wallden, M. SHK teetti kaksi polttokoetta käytöstä poistetuilla Volvo-kaasubusseilla. Työpaikalla tulisi järjestää säännöllisesti harjoituksia. Järjestelmän käynnistymisestä pitäisi tulla hälytys kuljettajalle. Pelastustieto 8/2010, s. Volvossa oli viisi ja MANissa yhdeksän komposiitista valmistettua polttoainesäiliötä. Järjestelmä käynnistyy, kun moottoritilan yläosaan sijoitettu muovinen ilmaisinletku sulaa. Palo tulee joko sammuttaa tai sen leviämistä matkustamoon tulee viivyttää. Kun liekki oli palanut 30 s, moottoritilaan johdettiin metaania 90 s:n ajan. Lämpötila-anturit sijoitettiin moottoritilaan, polttoainesäiliöiden tilaan sekä matkustamon käytävälle ovien kohdalle
Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme, kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 10.12.2013 200 1.12.2013 20577 Pelastustoimen uuden luottamushenkilön koulutus 30.10.2013 136 18.10.2013 20604 Julkisuuslainsäädäntö pelastuslaitoksissa 5.11.2013 136 25.10.2013 20605 Henkilötietolaki ja yksityisyyden suoja 12.11.2013 136 1.11.2013 Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari HUOM! UUSI AIKA 31.10.-1.11.2013 300 18.10.2013 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 4.-8.11.2013 695 18.10.2013 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 19.-21.11.2013 420 1.11.2013 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 12.-14.11.2013 375 18.10.2013 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 5.-7.11.2013 570 18.10.2013 20578 Ensihoidon tilannejohtaminen 19.-21.11.2013 650 1.11.2013 20579 Lastensuojelun tarve tunnista ja toimi oikein 4.-5.11.2013 200 18.10.2013 20590 Teemaseminaari; Kun räjähtää tai ammutaan Kuinka toimit. Uudet numerot verkkosivuillamme 15.10. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Kurssien hakuajan päättymisen jälkeenkin voit tiedustella mahdollisia vapaita paikkoja opintotoimistosta, puh. 0295 450 201. 8/2013 77 Koulutusta 3 Järjestämme syksyllä 2013 mm. www.pelastusopisto.fi Puhelinnumeromme muuttuvat 15.10.2013 ! 071-alkuiset numerot poistuvat käytöstä. 0295 453 492. alkaen.
teemalla ENSIHOITO JA ENSIVASTE Varmista ilmoituspaikkasi 25.10.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. Eli klikkaa ”Omat tiedot”. 3. Pelastustieto 9/2013 ilmestyy 14.11. Seuraavaksi avautuu tilajaapalveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. 1. PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit tehdä muutoksia tilaustietoihisi. Kätevää ja vaivatonta. Sen löydät laskusta tai lehdessä olevasta osoitteesta. Voit käyttää palvelua milloin ja missä tahansa. Käyttäjätunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi
Etsimme joukkoomme Tuotespesialistia / Myyntiedustajaa Laadukkaat tuotteemme ovat ensihoidossa ja ambulansseissa käytettävät potilaan siirtoon ja hoitoon liittyvät välineet sekä hälytysvalot. Nimityksiä LAPIN PELASTUSLAITOS Tuliristi numero 98 on myönnetty 8.5.2013 Lapin pelastuslaitoksen Sodankylän aluepalopäällikkö EVP Markku Lehtiselle. Työ sisältää myös tuotteidemme käyttökoulutusta ja ergonomiaopastusta. Kerro, mikä vuosi itseäsi voisi kiinnostaa ja saat kirjan/kirjat itsellesi postikulujen hinnalla tai ilmaiseksi itse hakemalla! Tsekkaa www.facebook.com/pelast ustieto Ota yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi Nyt lähtee postikulujen hinnalla! Julistaa haettavaksi 25.10.2013 klo 15.00 mennessä: KAKSI PALOMESTARIN VIRKAA JA YHDEN PALOMESTARIN VIRANSIJAISUUDEN Viralliset hakuilmoitukset julkaistaan pelastuslaitoksen internet-sivuilla: www.kokkola.fi/aluepelastuslaitos. Kuva: Jukka Luostarinen Tuliristi Markku Lehtiselle ????????????????????????. Hän on toiminut aiemmin palomestarina Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. Tuliristejä on myönnetty Lapin lääniin ainoastaan kerran aiemmin. Lisätietoja viroista antaa pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen puh. Toimistomme on Nurmijärven kunnassa Klaukkalassa, mutta toimialueena on koko Suomi, joten matkapäiviä kertyy paljon. 040 489 2299. Hannukari on valmistunut palopäällystön koulutusohjelmasta AMK-insinööriksi vuonna 2011. Tervetuloa tutustumaan!. Tuliristi annetaan poikkeuksellisen merkittävästä valtakunnallisesta tai kansainvälisestä toiminnasta koko maan paloja pelastustoimen hyväksi. Työ on itsenäistä ja omavastuullista, työilmapiiri on vapaa ja ala mielenkiintoinen. Valkjärventie 45, KLAUKKALA Puh 040-561 7689 foy@fernonorden.com Katso lisätiedot ja hakuohjeet kotisivuiltamme www.fernonorden.fi Hakemukset : mpkanerva@fernonorden.com Oletko kiinnostunut vanhoista jutuista. Englannin kielen taitoa tarvitaan ja ruotsin kieli on eduksi. 8/2013 79 Avoimia virkoja & toimia Lapin pelastuslaitoksen Sodankylän palopäälliköksi on valittu Jussi Hannukari (synt. Tule FinnSec-messuille! Pelastustiedon osasto 7b49. Hyllystämme löytyy useita kovakantisia vuosikertoja. 1983) 1.9.2013 alkaen. Ferno Norden kuuluu pohjoismaiseen konserniin ja on toiminut Suomessa vuodesta 1985
HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. www.tammivikkut.com LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy. 80 8/2013 www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 010 569 3628 Markku Andersson puh. 010 569 3623 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh
(02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. mukaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. Soita ja sovi tapaaminen. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 8/2013 81 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä
10.9. 200 € II/III-kansi ................................................................................... Kodin turvallisuus 10 17.12. 24 %. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Turvallisuusmessut 7 24.9. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 29.1. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 26.11. – Ja von Tööpel ratsasti aukkoja katsellen. 82 8/2013. Liikennepelastaminen Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Pelastusvälineet 1 12.2.2014 22.1. Vapaa-aika 8 22.10. Viestintä 4 14.5. 26.3. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 6.8. Ilmestymisajat 2013 & 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 9 14.11. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 25.10. 28.5. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 26.2. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 3.9. 29.10. Pelastusvälineet 5 18.6. 19.3. 31.10. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 5.12. 6 27.8. 29.11. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. vuosikerta. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. Vesipelastus 2 12.3. 23.4. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 5.11. Em. 8.10. 4.6. 30.4. 19.2. Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 1.10. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 3.12. 13.8. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen
Turvata Oy Ab, Palokamu, Turvanasi®, MSA, Gloria®, PELI, AFTmikropisarasammuttimet, Gumotexilmakaariteltat, Holik, SEMCO. Lauantain Pikkujoulut ovat K18. Turva2013-messut järjestetään samaan aikaan kuin autoja korjaamoalan Korjaamo2013ammattilais messut. Rompetori . Pikkujouluissa viihdyttävät Tigers-tanssiryhmä, taikuri Keke pulliainen, Svoboda ja illan kruunaa todellinen bilebändi jeanS. Turvata järjestää nyt ensimmäistä kertaa ammatti laisille suun natut Turva2013-messut Tampereen Messuja urheilukeskuksessa. Tervetuloa messuille! Rekisteröidy messukävijäksi ennakkoon osoitteessa: www.lyyti.in/Turva2013 Ajankohtaisia seminaareja . Messutarjouksia . klo 11–17 TurvaTa Oy ab on paloja pelastusalan johtava toimija Suomessa. Lauantain messupäivä huipentuu messujen suljettua messukävijöille ja näytteille asettajille järjestettyihin vuoden kovimpiin piKKujOuluiHiN messu keskuksen uudessa Ehallissa. Tuoteuutuuksia Mukana mm. Pikkujouluihin ja lauantain ilmaisiin messukuljetuksiin varataan paikat ennakkorekisteröitymisen yhteydessä. Pikkujoulujen hintaan 64 € kuuluu tervetulojuoma, kolmen ruokalajin illallinen, lasi viiniä sekä näyttävä show. Turva2013-ammattimessut Tampereella pe–la 22.–23.11