PT 9/2014 ILMESTYY 19. 46 Sankarieläke ei auta palomiehiä s.8. MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA KODIN TURVALLISUUS Ruotsin metsäpalo tuhoisin vuosikymmeniin s. 16 Ensihoitomalli säästää miljoonia Pohjois-Karjalassa s. 22 Vapaaehtoisvoimaa testattiin Pihlus-harjoituksessa s. 8 2014 22 .1 0
LAATU YHDISTÄÄ! Nopea palvelu ja huolto vahvoilta kotimaisilta, nyt yhdestä osoitteesta. (02) 2162 112 | faksi (02) 4692 115 sales@trvesitykit.fi | www.vesitykit.fi | esteri@veikkonummela.fi | www.veikkonummela.fi Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja Esteri vesihuoltoyksikkö Since 1968 SAMMUTUSVESIPUMPUT VESITYKIT. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. TR-Vesitykit Oy on metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. Liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen kotimainen ja kokenut valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kansi Palomiehet eivät voi hyödyntää pitkän ja raskaan työuran tehneille ehdotettua työuraeläkettä. 16 Ensihoitomalli säästää miljoonia Pohjois-Karjalassa s. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Vakituiset avustajat Mika Rinne, Saku Rouvali, Piatta Rulja, Ulla Ylönen, Kati Kottila-Etuaro Tilaajapalvelu YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sisällöstä ylitse muiden nousevat keikkajutut, kuten pari vuotta julkaistu Marko Partasen toimittama hälytysilmoitus-sarja. Sote-uudistuksessa keskustelu kiteytyy muun muassa eri palvelutuotantomuotoihin; yksityinen vai julkinen. Poliittiset kannat seilaavat tämän kysymyksen ympärillä. Terveydenhuoltolaki järjesti ensihoitoa uuteen asentoon. Kuntaliiton tekemä selvitys ensihoitotoiminnasta kertoo, että sairaanhoitopiirit ovat pääosin tyytyväisiä palveluun. 46 Sankarieläke ei auta palomiehiä s.8. Myös eduskuntavaalit lähestyvät. Arkistokuva: Filippo Zambon. Netistä pitää oikein hakemalla hakea, että löytää.” Näin muun muassa vastattiin Pelastustiedosta, joka osallistui Aikakausmedian ja Innolink Research -tutkimuslaitoksen ammattija järjestölehtien Adam-kyselytutkimukseen. Lehti on tärkeä oman osaamisen kehittämisen ja päivittämisen vuoksi sekä pelastustoimen tilannekuvan luomiseksi. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Suurten ratkaisujen keskellä pitää tuoda voimakkaasti esille, että julkinen toimija pystyy tuottamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat ensihoitopalvelut. 8 2014 22 .1 0. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu on tuonut selkeitä säästöjä. Pelastustieto on yksi varma tiedonlähde alan asioihin liittyen. 22 Vapaaehtoisvoimaa testattiin Pihlus-harjoituksessa s. Useimmat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle kauan ennen vaadittua 63 ikävuotta. MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA KODIN TURVALLISUUS Ruotsin metsäpalo tuhoisin vuosikymmeniin s. Pelastustieto on alalle tärkeä viestintäväline, sillä runsaat 80 prosenttia vastaajista totesi lehden olevan tärkeä. Järventauksen mielestä julkisen toimijan roolia korostava terveydenhuoltolaki on heikentänyt ensihoitopalveluja ja lisännyt kustannuksia. Oman alan lehdellä tärkeä merkitys ”Erinomaista kun asioita tarkastellaan myös koulutuksellisesta näkökulmista. Nyt edessä on mahdollisesti entistäkin järisyttävämpi muutos, kun lausunnolla olevaa sote-uudistusta aletaan käsitellä eduskunnassa. Pääkirjoitus lokakuu 2014 Mikä on ensihoidon kohtalo sote-ratkaisussa. Ensihoidon vastuulääkärin mielestä toimivaa mallia ei pitäisi muuttaa. PT 9/2014 ILMESTYY 19. Lehdessä on laaja-alaista tietoa jota pystyy hyödyntämään. Palvelutuotantoa täydentää korkeatasoiseksi hiottu ensivastetoiminta, jota tekevät pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, entinen kokoomuslainen oikeusministeri, vaati yksityisiä sairaankuljetusyrityksiä edustavan järjestön 50-vuotisjuhlassa, että sote-uudistuksessa on myös ensihoidossa huomioitava nykyistä paremmin yksityinen palvelutuotanto
44 Pihlus 2014 -öljyntorjuntaharjoitus ??????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Sankarieläke ei hyödytä palomiehiä ?????????????????????????????????????????????8 Pelastustoimi turvaamaan vanhusten kotona asumista ??????????. 8 Sisällys Eläkeuudistus ei auta vanhenevien palomiesten eläköitymisongelmaan. 40 Paloalan koulutus alkoi sata vuotta sitten ?????????????????????????????????42 PEKEn lyhyt historia ??????????????????????????????????????????????????????????????????. 64 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66. Kahden vuoden päästä 60 täyttävä ylipalomies Kimmo Heinonen Helsingin Kallion keskuspelastusasemalta on toistaiseksi pysynyt työkykyisenä. ?????????38 Yli Hyvä Juttu ehkäisee nuorten syrjäytymistä ???????????????????????. 12 Ruotsin suurin metsäpalo vuosikymmeniin ?????????????????????????????. 16 Vieraanamme Veli-Pekka Ihamäki ??????????????????????????????????????????????19 Ensihoitopalvelussa eroja maan eri kolkissa ??????????????????????????????20 Pohjois-Karjalan ensihoitomallista miljoonasäästöt ?????????????????22 Ensihoitajan ammatti avasi uusia ovia ???????????????????????????????????????26 Ensivastetta saaristossa ??????????????????????????????????????????????????????????????28 Ensivastetoiminnassa eroja alueiden välillä ???????????????????????????????31 Ralliautosta pelastaminen kiinnostaa maailmalla ?????????????????????33 Pirkanmaan ensihoitotaso säilyy ????????????????????????????????????????????????33 Kaikille nopea ja laadukas apu Huittisissa ?????????????????????????????????34 Turvallisuutta tien päälle CRM-menetelmällä ????????????????????????????36 Poistumisharjoitus koulussa — kuinka sen toteuttaisin. Jos fysiikka ei tulevaisuudessa riitä raskaisiin hommiin, työtä voi jatkaa esimerkiksi autonkuljettajana. 57 Käry ja oikeus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????59 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 54 Mirafoni ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????56 Trendinä keveät ja kompaktit työkalut ?????????????????????????????????????. 48 Piipaata ja paloautoja Raision kaupunginkirjastolla ????????????????. 60 Tavoitteena turvallisempi tehdas ???????????????????????????????????????????????62 Hyvä, paha varallaolo ????????????????????????????????????????????????????????????????. 46 Vaativa vesipelastustehtävä ?????????????????????????????????????????????????????. 50 Itämeren mailla yhteinen turvallisuustavoite ????????????????????????????52 Keskustelua ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
Apuun pyydettiin myös ranskalaisia ja italialaisia, päätyökseen metsäpaloja sammuttavia huippulentäjiä. Taalintehtaalla Kemiönsaaren kunnassa operoi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lisäksi paikallinen Dragsfjärdin toimenpidepalkkainen palokunta. 16 Pohjois-Karjalan ensihoito Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa kaikki alueensa ensihoitopalvelut. 26 Ensivastetta saaristossa Saariston olosuhteet ensivastetoiminnassa ovat haasteelliset. Pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin synergia säästää noin 40 henkilötyövuotta eli pari miljoonaa euroa. 22 Palomiehestä ensihoitajaksi Useita vuosia palomiehen töitä tehnyt Juha Nieminen siirtyi kokonaan ensihoitajan hommiin. KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Nieminen kiinnostui hektisestä sekä ihmisläheisestä työstä ja suoritti sairaanhoitajan tutkinnon sekä ensihoidon erikoistumisopinnot. Niiden tilaajana on Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. s. s. 28 26 22 8/2014. 16 28 Ruotsin metsäpalo Västmanlandin läänin palossa tuhoutui metsää 21000 jalkapallokentän edestä. s. s. Viime kesänä poikkeuksellisessa helteessä ja kovassa tuulessa alkanut palo levisi nopeasti, ja tilanne muuttui äkkiä kaoottiseksi
”Meillä pitää olla yhteinen näkemys siitä, millaisena näemme pelastustoimen tulevaisuuden. Meidän pitää yhdessä pohtia erilaisia malleja. Sisäministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että rakenteellisista uudistuksista tulevalla hallituskaudella merkittävimmät vaikutukset tulevat olemaan pelastustoimen rakenneuudistuksella. Voimavarat joudutaan kohdistamaan aivan välttämättömiin ydintehtäviin, ja operatiiviset virkamiehet joutuvat priorisoimaan tehtäviä. Tietoja pitää olla käytettävissä jo ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, mutta lopullisesti strategia valmistuu ensi vuoden loppupuolella”, Nerg sanoo. Myös alan yhteisen osaamisresurssin hyödyntäminen on puutteellista. Tulevaisuuskatsauksessa ehdotetaan myös, että sisäisen turvallisuuden kokonaisuudistusta varten hallituksen tulisi hyväksyä sisäisen turvallisuuden resursseista pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelma. Siinä todetaan myös, että pelastustoimen alueellistamisen ja Hätäkeskuslaitoksen perustamiseen pohjautuvien kokemusten perusteella pelastustoimen rakenneuudistus edellyttää riittävää valmisteluja toimeenpano-organisaatiota. Mikä on tulevaisuudessa vapaaehtoisen toiminnan merkitys tässä kokonaisuudessa. Siellä ei enää esimerkiksi ole perinteisiä palokuntaorganisaatioita, vaan laajempien turvallisuuteen liittyvien asiakokonaisuuksien hallitsijoita. Mikä on suomalaisen pelastustoiminnan suhde EU:n kansainväliseen pelastustoimintaan. ”Seuraavan hallituksen ohjelmassa voi mitä todennäköisemmin olla jokin näihin liittyvä kirjaus. Muodostuvatko alueet esimerkiksi viiden sote-alueen mukaan vai syntyykö jokin muu määrä pelastuslaitoksia?” Ensihoidon tulevaisuus askarruttaa Päivi Nergin mielestä suurin kysymys ja myös huolenaihe pelastuslaitosten tulevaisuudelle on ensihoidon järjestyminen suurilla sotealueilla. Vaihtoehtoisen kehityskulun mukaan turvallisuuden sektorilla jatkuvasti supistuvat resurssit ovat jyrkässä epäsuhdassa lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa. Ovatko pelastuslaitokset myös tulevaisuudessa keskeisiä ensihoidon tuottajia. ”Haastamme poliittiset päätöksentekijät arvioimaan sitä, mikä on Suomen sisäisen turvallisuuden taso. Se on voimakkaasti poliittinen ratkaisu. ”Uhkakuva on ensihoidon siirtyminen pois pelastustoimesta. Miten ratkaistaan ensihoidon ja ensivasteen järjestäminen tulevaisuudessa?” ”Nämä ovat isoja kysymyksiä. Hyviä esimerkkejä löydämme naapurimaistamme. Varmasti siinä yhteydessä keskustellaan myös, millaisin rakentein toimintaa on paras tehdä.” ”Millaisiksi muotoutuu pelastustoimen aluerakenne. Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastustoimi myllerryksessä Tulevaisuuden hahmottelua Sisäministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan muun muassa, että pelastustoimen rakenneuudistuksen edellytyksenä on mahdollisuus jatkaa ensihoitopalvelujen tuottajana. ”Osaamista pitäisi kehittää yhteisen tavoitteen hyväksi, molempien voimavaroja hyödyntäen. Kansalaisten luottamus viranomaisiin ja toiminnan uskottavuuteen murenee. AJASSA Samaan aikaan, kun pelastuslaitosten pitää etsiä säästöjä 7,5 miljoonan euron edestä, alkaa myös tulevaisuuden pohdinta. Ei ole mahdollista säilyttää hyvää tasoa, jos rahahanoja väännetään tiukemmalle.” ”Jos esimerkiksi pelastustoimessa halutaan vasteajat säilyttää nykyisellä tasolla ja tarvittaviin fyysisesti vaativiin tehtäviin riittävästi tekijöitä, pitää huolehtia, että meillä on varaa huolehtia näistä resursseista.” ”Myös sisäiseen turvallisuuteen tarvitaan oma selontekokeskustelu”, Päivi Nerg ehdottaa. ”Me tiedämme puutteet erityisesti alan tutkimusja kehittämistoiminnassa. Tätä meidän on otettava toimintaamme mukaan.” Sisäisen turvallisuuden selonteko Nergin mielestä hedelmällinen yhteistyö muiden toimijoiden, kuten sosiaalitoimen kanssa on tervetullutta. Se muuttaisi radikaalisti pelastustointa ja sen osaamispohjaa.” ”Kun suurempi sote-alue alkaa vastata ensihoidon järjestämisestä, voi olla mahdollista, että se järjestää ensihoidon muutoin kuin pelastuslaitosten kanssa. Jos kurjistamme resursseja, sisäinen turvallisuutemme kärsii.” ”Millaisella tasolla haluamme sisäisen turvallisuutemme olevan. Ennaltaehkäisevän työn vähentyminen näkyy rikosten ja onnettomuuksien määrän lisääntymisenä. Mikä on sote-ratkaisun vaikutus ensihoitoon. Tulevaisuuskatsaus löytyy: www.intermin.fi/julkaisu 6 8/2014. Onko se kunnallista vai valtion hoitamaa toimintaa. Pelastustointa pitää nyt kehittää oikeaan suuntaan. Merkittäviä uusia kehittämishankkeita ei voida käynnistää. ”On hyvä pohtia ennakkoluulottomasti erilaisia rakennevaihtoehtoja ja tarkastella, mitkä ovat kapeikkoja kehittämisessä. Ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että säästökohteiden tarkentamista tehdään parhaillaan. Siksi haluamme olla itse vaikuttamassa siihen, mitä sellainen kirjaus voisi pitää sisällään.” Kansliapäällikkö korostaa nyt myös alan yhteisen valmistelun merkitystä. Yhteinen tavoitteemme on palvella parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi vanhenevaa väestöämme.” Hyvä turvallisuustoiminta edellyttää hänen mielestään myös kunnollisia resursseja. Rakenteet ovat hänen mukaansa vain pieni osa kokonaisuutta, mutta niistäkin pitää keskustella. Samalla ollaan käynnistämässä omaa selvitystä pelastustoimen tulevaisuuden skenaarioista. Sellainen rapauttaisi myös ensivastetoimintaa. Siihen on kutsuttu mukaan pelastuslaitosten ja ammattisekä muiden järjestöjen edustajia. Suuri kysymys on se, miten sosiaalija terveyspalvelujen palvelurakenneuudistus vaikuttaa ensihoitoon. Miten nähdään julkisen ja yksityisen toimijan rooli tässä kokonaisuudessa.” Pelastustoimi voi hänen mukaansa edesauttaa tilannettaan suhtautumalla myönteisesti tulevaisuuteen. Helposti heitellään kauniita sanoja, mutta käytäntö on täysin toisenlaista
Erityisesti säästöjen kannalta kova tulee olemaan vuosi 2016.” Päivi Nerg huomauttaa myös, että säästöjen kannalta oleellista on saada päällystöhenkilöstön määrä suhteellisesti sellaiseksi, että säästöt voidaan saavuttaa. Hän aloitti työskentelyn pelastuslaitoksella vuonna 1981 päätoimisena sairaankuljettajana. Puheenjohtaja Juha Hakola on tyytyväinen hakijamäärään ja hakijoihin. ”Seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa tarkennetaan tietoja. Tavoite on, että uusi toimitusjohtaja aloittaa Ratamestarinkadulla heti vuoden 2015 alussa. Viime vuosina hän on työskennellyt tiiviisti nostolavatoiminnan kehittäjänä ja kouluttajana sekä aseman kalustovastaavana. SPEKin työvaliokunta alkaa nyt seuloa hakijajoukkoa ja valitsee haastatteluun kutsuttavat. Kuva: Päivi Aravuori Säästöjen etsintä on käynnissä pelastuslaitoksissa. Oksanen on työskennellyt myös lääkäriyksikön sairaankuljettajana ja lääkintäesimiehen viransijaisena. Luokalta valmistui 26 palopäällystöopiskelijaa. Matkalla oli mukana kahdeksan Timantinkovaa, osa vaimoineen. Jyrki Oksasen valintaa vuoden 2014 Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella, luotettavuudella sekä monipuolisella ja 33 vuotta kestäneellä työuralla kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi. Timantinkovat valmistuivat 50 vuotta sitten Timantinkovat juhlakokouksessa: Gunnar Lindqvist (vas.), Pentti Herala, Hannu Koski, Pentti Turjas, Juhani Pirttiaho, Pekka Louhi, Lasse Syrjä ja Veikko Kauppinen. Toisen palopäällystöluokan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta kuluvan vuoden keväällä. Pelastuslaitoksilla alkaa kuitenkin karu totuus hahmottua. Jyrki Oksanen on Stadin brankkari 2014. ”Vielä on vaikea sanoa, miten tässä onnistumme, mutta yhteinen tahtotila on olemassa.” Kansliapäällikkö katsoo yhteistyön pelastusalan toimijoiden kanssa sujuvan nyt hyvin. Sitova yhteishenki sykki tälläkin kertaa osanottajien keskuudessa, kun muisteltiin opistovuosia, työelämän vuosikymmeniä ja yhteisiä kokouksia sekä retkiä, joista viimeisin oli jo 29. Se on myös selkiintynyt aikaisemmasta ja keskustella voidaan avoimesti kaikista asioista. Kuva: Marja Lindqvist 8/2014 7. Kokous päätti jatkaa yhteisiä tapaamisia edelleen parin vuoden välein ehkä vähän muuttuneissa merkeissä. Kolme Timantinkovaa ei päässyt tällä kertaa mukaan. Säästöt löytyvät hänen mukaansa hallinnosta ja toimitiloista, mutta ei operatiivisesta toiminnasta. Säästöjä haetaan hallinnosta ja toimitiloista Jyrki Oksanen on Stadin brankkari SPEKin johtoon 43 hakijaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtajan tehtävää haki 43 henkilöä. Säästökohteita haetaan myös koko ajan aktiivisesti.” ”Täsmentämistä tarvitaan vielä. Tarkoitus on löytää vuositasolla 7,5 miljoonan euron säästö ja kuntien maksuosuus pelastuslaitokselle jäädytetään tämän vuotiselle tasolle vuoteen 2017 saakka. Toimitusjohtajuutta hoitaa väliaikaisesti hallintojohtaja Marko Hasari. ”Joillakin pelastuslaitoksilla on talousarviossa suuriakin investointeja. ”Haemme yhteisiä tavoitteita, mistä säästökohteet löytyvät ja miten voidaan turvata pelastustoimen tason säilyminen.” Nergin mukaan käytössä on nyt ensimmäiset tiedot, kuinka paljon pelastuslaitokset säästävät ensi vuonna. Palomies-sairaankuljettajaksi hän valmistui vuonna 1985, minkä jälkeen palomiehen työ tuli mukaan hänen työnkuvaansa. ”Hakijat ovat tosimielellä mukana ja hakijajoukko on kova.” Valtaosa hakijoista on Hakolan mukaan pelastusalan ulkopuolisia hakijoita. Ja jatkoa seuraa. Aika näyttää mihin vanhat konkarit vielä ehtivät. Timantinkovat pitivät syyskuussa juhlaluokkakokouksen laivaristeilyllä. Nyt tullaan arvioimaan ja tarkentamaan, mistä ja miten tarvittavat säästöt saadaan aikaiseksi”, rakenneuudistusta valvovan ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo
Hyvä kuntokaan ei silti ehkäise palomiehille tyypillisiä tukija liikuntaelinsairauksia. 8 8/2014. Molemmat tulevat todennäköisesti jäämään eläkkeelle jo ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Palomiehet pitävät itsensä työkuntoisina muun muassa käymällä paloaseman omalla salilla. Tuomo Kortelainen ja Kimmo Heinonen työskentelevät Helsingin Kallion pelastusasemalla
Eläkeratkaisu ei tuo myöskään apua palomiesten ikääntymisongelmaan, joka Nikulan mukaan on jatkunut jo 1980-luvulta lähtien. Me emme tietenkään sitä kannattaneet.” Nikulasta ammatillinen eläkeikä 55 vuotta olisi ollut nykyistä parempi ratkaisu. Kim Nikula. Reunaehdot vuonna 2017 voimaantulevalle työuraeläkkeelle ovat 63 vuoden ikä ja 38 vuoden työura. Näyttötaakka on ikään kuin yksilöllä. Se on yksi rajoittava tekijä. ”Valitettavasti tässä yhteiskunnassa ei voida tehdä erillisiä eläkeratkaisuja, ja tehtiin sitten tällainen tasapäistämispoliittinen ratkaisu. 8/2014 9. ”Se antaa meille hetken vielä armonaikaa.” Pienen piirin eläke Myös Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto nostaa esiin kysymyksen, kuinka montaa prosenttia pelastusalan henkilöstöstä uusi työuraeläke voi ylipäätään koskea. ”Palomiehillä tulisi olla oikeus jäädä terveenä eläkkeelle omasta ammatistaan”, Nikula painottaa. Nikulan mukaan nykyisin noin puolet operatiivisesta henkilöstöstä jää työkyvyttömyyseläkkeen kautta pois työmarkkinoilta. ”Meillä on kokemuksia 55 vuodesta, ja se oli vielä siedettävä tilanne.” Puheenjohtajan mukaan eläkeratkaisussa oli myös muutamia hyviä asioita, kuten oikeudenmukaisempi työeläkekertymä, joka alkaa heti työuran alkuvaiheessa. Missä määrin alalla on tällaisia henkilöitä vielä työelämässä mukana?” Kautto kysyy. ”Jos rehellisesti asia todetaan, niin eläkeuudistus ei mitenkään parantanut palomiesten asemaa. Edellytyksenä eläkkeelle on raskas ja pitkä ura. Pitää ensin olla todistettavasti 38 vuoden työura takana, ja sen jälkeen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen, Esa Aalto, Toni Koskinen Sankarieläke ei hyödytä palomiehiä Eläkeuudistus ei vaikuta palomiehiin käytännössä mitenkään. Palomiesliitto yritti vaikuttaa eläkeratkaisuun niin, että siinä huomioitaisiin palomiesten työura sekä työn henkinen ja fyysinen raskaus. Me tipahdamme jo alkumetreillä pois tästä ringistä”, Kim Nikula sanoo. Arviointi ei siis ole ammattieikä alakohtainen. Vuonna 2010 palomiehet jäivät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 54,4-vuotiaina. Useimmat palomiehistä joutuvat jättämään työnsä jo noin 54-vuotiaina. Palomiesliiton puheenjohtajan Kim Nikulan mukaan palomiesten eläkeikä olisi pitänyt pudottaa 55 vuoteen, jotta eläkeuudistus olisi auttanut alalla työskenteleviä. ”Tässä ajatellaan lähtökohtaisesti henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 63 vuotta ja ovat vielä töissä. Liitto sai myös pitää aikaisemmat eläkeratkaisunsa. He eivät pääse käyttämään pitkän ja raskaan työuran tehneille ehdotettua työuraeläkettä, koska useimmat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle kauan ennen vaadittua 63 ikävuotta. ”Arviointi on nimenomaan yksilön tekemän työn raskauteen liittyvä. Eläkekorotuksen piirissä eivät ole julkisen sektorin työntekijät, jotka ovat aikoinaan valinneet vanhan eläkejärjestelmän. S ankarieläkkeeksi tituleeratusta työuraeläkkeestä ei ole iloa palomiehille. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen syyskuun lopulla neuvottelemassa eläkeuudistuksessa nousi esiin sankarieläkkeeksi kutsuttu työuraeläke, joka antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle 63-vuotiaana, kun työuraa on karttunut 38 vuotta. Lisäksi työterveyshuolto arvioi vielä erikseen eläkkeenhakijan työn raskautta
”Jos se vain on työyhteisössä mahdollista, työtehtäviä jotka eivät ole fyysisesti niin raskaita ja vaarallisia.” Pienillä pelastusasemilla organisaation vahvuus ei siedä sitä, että henkilö sijoitetaan kevyempiin tehtäviin. Korvaavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi sammutusja pelastusyksikön kuljettajana toimiminen, mikäli henkilön ei tarvitse toimia suojaparina. Henkilö voi toimia myös esimerkiksi puomitikastai nostolava-auton kuljettajana, jos hän ei joudu savusukeltamaan. ”Toivotaan, että lopullisesta pykälästä saadaan mahdollisimman selkeä, koska muuten ongelmia tulee toimeenpanossa ja ihmisillä on hankaluuksia ymmärtää, onko heillä oikeuksia eläkkeeseen vai ei. ”Monissa pelastuslaitoksissa on olemassa työtehtäviä, joihin voi sijoittaa henkilöitä, joilla on alentunut työkyky. Esimerkiksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on 54 vaihtoehtoista tehtävää, kun operatiivisessa työssä on 250 pelastushenkilöä. Mikäli kuntoutuminen ei onnistu, vaihtoehtoja voivat olla varhennettu eläke, työkyvyttömyyseläke tai Kelan kuntoutusmääräraha, jonka avulla henkilö pyritään kouluttamaan uudelleen. Näitä on olemassa ja kartoitettu, mutta niitä ei ole kaikissa laitoksissa”, Kontio kertoo. ”Tämä problematiikka liittyy käytännössä savuja pelastussukellukseen. Pelastushenkilö voi myös olla säiliöauton kuljettaja, turvallisuusviestintäosaava tai mukana esimerkiksi viestija johtokeskustoiminnassa. Varhennetulta eläkkeeltä henkilö pystyy vielä palaamaan työelämään jos kuntoutuu, työkyvyttömyyseläkkeeltä ei. Ne voivat olla väliaikaisia paikkoja, jotta henkilö kykenee kuntoutumaan takaisin työkykyiseksi. 10 8/2014. Varhaiseläkeperusteinen eläkemaksu eli varhe on työnantajalle muodostuva kustannus varhennetusta eläkkeestä. ”Pääväylät eläkkeelle ovat vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke.” Hänen mukaansa työuraeläkkeen tulkinnanvaraisuus mietityttää Kevassa. Kontio on puheenjohtaja Pelastustoimen urapolut -hankkeessa, joka valmistuu lokakuussa. ”Siitä, että jää varhennetulle eläkkeelle, muodostuu varhaiseläkemenoperusteisia kustannuksia, ja kyllä, se on kalliimpaa”, hän sanoo. ihminen, jolla toimintakyky on alentunut. ”Kun siirrytään vanhuuseläkkeelle, siitä ei organisaatiolle tule käsittääkseni läheskään tämänkokoisia maksuja”, Kontio sanoo. Työt eivät kuitenkaan saisi olla pysyviä etenkään pienissä laitoksissa. Se poikii kaikenlaisia valituksia.” Salomaan mukaan ratkaisu palomiesten työssä jaksamiseen voisivat olla esimerkiksi kevyemmät työtehtävät. Jos ei kykene siihen, jäljelle jäävät tietenkin kaikki muut tehtävät. Pelastuspäällikkö Mika Kontion mukaan palomiehille pitäisi löytää pelastuslaitoksilta väliaikaisia, kevyempiä töitä, jos heidän työkykynsä on alentunut. Kontion mukaan monissa laitoksissa pelastushenkilöitä on jo siirtynyt kevyempiin töihin. Se johtaa väistämättä sairaslomaan. Siksi nämä eivät missään tapauksessa saisi olla pysyväisluonteisia sijoituksia.” Varhennettu eläke tulee kalliimmaksi työterveyshuollolta saatu lausunto siitä, että tästä 38 vuoden työurasta suurin osa on raskasta työtä”, Kautto sanoo. Vuonna 2010 varhaiseläkeperusteiset maksut olivat noin 4,2 miljoonaa euroa, 2009 noin 3 miljoonaa. ”Uskon, että se jää hyvin marginaaliseksi, koska sen kriteerit ovat aika tulkinnanvaraiset, ja kun lähtöikä on 63, käytännössä vanhuuseläkkeen alarajaan on enää vähän aikaa.” ”Jos on siihen saakka sinnitellyt, uskon, että ihmiset tekevät kaikkensa pystyäkseen työskentelemään vanhuuseläkkeeseen saakka, sillä työuraeläke on tasoltaan heikompi.” Salomaa vahvistaa, että palomiehille ainoa tapa eläköityä ennen 63 vuoden ikää on työkyvyttömyyseläke. ”Täytyy odottaa reilut puoli vuotta, että lainsäädäntö ja pykälät perusteluineen on saatu valmiiksi, jolloin pystymme arvioimaan, mitä esimerkiksi tarkoitetaan raskaalla ja kuluttavalla työllä.” Salomaan mukaan työuraeläke ei tule olemaan laajalti käytössä. Palomiesten eläkeikä ja terveydenhuolto saavat Kallion paloaseman Kari Nurmisen, Hannu Kahilan ja Tuomo Kortelaisen mietteliäiksi. Silloin täytyy lähteä katsomaan, onko organisaatiossa sellaisia yksittäisiä palomiehen tehtäviä, joissa esimerkiksi savusukellusvelvoitetta ei ole”, Kontio sanoo. Kontion mukaan varhennettu eläke on työnantajalle kalliimpi kuin vanhuuseläke. ”Problematiikka syntyy siitä, kun tulee 55. Julkisen sektorin eläkkeistä huolehtivan Kevan johtava asiantuntija Markku Salomaa sanoo, että eläkeuudistuksen sisältöehdotus on tällä hetkellä melko tulkinnanvarainen. Usein henkilöitä, jotka tarvitsisivat kevyempiä töitä, on liian paljon. Pelastuslain mukaan pelastushenkilön työja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän selviytyy tehtävistään. Mika Kontio
Jään sairauseläkkeelle tai hakeudun muihin hommiin”, hän sanoo. Ensihoidossa taas voi törmätä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin lääkeampullien pieneen pränttiin, jota ei näe lukea nopeasti ilman silmälaseja. Palomiehet huomauttavat, että vaikka heidän fyysistä kuntoaan testataan säännöllisesti, henkistä puolta arvioidaan vähän. Palomiehet muistavat kerran, jolloin hälytysautoa kuskannut ei nähnyt lukea karttaa, joten takana istuvat suunnistivat hänen puolestaan. Hoitoon pääsy venyy, ja siksi moni maksaa vaivojensa hoidon omasta pussistaan. ”Helsingin kaupunki tulee maksamaan paljon enemmän siitä, että porukka jää varhaiseläkkeelle. Koordinaatiokyky heikkenee vääjäämättä”, Hannu Kahila sanoo. ”Polvi ja selkä on leikattu jo nuorena. Laitan sata euroa kuukaudessa hierojalle, että pysyn työkykyisenä, ja silti paikkoja on rikki,” hän kertoo. ”Hain työterveyshuollosta lähetteen keväällä, olisin päässyt syyskuussa Jorviin, väliin jäävä puoli vuotta sairauslomalla. Kahila työskentelee Helsingin kaupungin keskuspelastusasemalla Kalliossa. Aseman palomiehet ovat yhtä mieltä siitä, että nykyiseen 63–65 vuoden eläkeikään pääseminen on lähes mahdottomuus työn fyysisen raskauden takia. Näköja tasapainoaisti sekä nopeus eivät ole enää entisellä tasollaan. Asemamestari Kari Nurmisen mukaan arviointi on pitkälti esimiesten ja kollegoiden vastuulla. Nopeus ja koordinaatiokyky ovat hyvin olennaisia asioita palomiehen työssä. Itsensä kunnossa pitäminen on Kahilan mukaan nuoralla tanssimista: työn lisäksi myös vapaa-ajan treenaamisesta syntyy rasitusvammoja, mutta toisaalta kunto huononee, jos siitä ei pidä huolta vapaa-ajalla. Tyypillisiä ovat tukija liikuntaelinsairaudet sekä selkä-, lonkkaja olkapääongelmat. Keittiössä palomiehet kokkaavat ja viettävät aikaa vuorojensa aikana. ”Rankkojen keikkojen jälkeen työyhteisöllä on käytössä purkujärjestelmä, jossa tapahtunut käsitellään, hän kertoo. Työuraeläke ei siis koske palomiehiä mitenkään, vaikka työn rasittavuuden takia juuri he tarvitsisivat alhaisempaa eläkeikää. 8/2014 11. Nyt jonotan käsikirurgille, koska oikea käsi ei enää nouse. ”Minulla tulee olemaan 44 vuoden operatiivinen ura. Eläkeuudistuksessa mainittu sankarieläke ei alenna palomiesten eläkeikää, ja useimmat tekevät töitä niin pitkään, että jäävät lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle, yleensä alle 60-vuotiaina. ”Minulla on ollut piilarit kolme–neljä vuotta”, 58-vuotias Kimmo Heinonen sanoo. Ne pitäisi hoidattaa omaehtoisesti. Esimerkiksi ylipalomies Kimmo Heinonen kustansi polvileikkauksensa itse. Rankka työ rikkoo paikat Palomies Hannu Kahila on viettänyt pitkiä päiviä Kallion pelastusasemalla. Kahila ihmettelee päättäjien logiikkaa. Palomiehet korostavat, että vanhetessa pettävätkin muut kyvyt kuin varsinainen fysiikka. Palomiesten eläkkeelle pitäisi olla järkevä aikamääre, sitten nuoret ja terveet tilalle.” Tilannetta ei helpota se, että palomiehet joutuvat jonottamaan erikoishoitoa julkisella puolella. Se on pirun pitkä aika pitää itsensä tikissä”, sanoo 35-vuotias palomies Hannu Kahila. Hälytysajossa kaiken täytyy onnistua kerralla, eikä varaa säätämiseen ole. ”Vastuu vaivoista on myös ihmisellä itsellään. Eihän tässä ole kuin 30 vuotta enää jäljellä”, Kahila hymähtää. ”Vaikka jaksaisi pyöräillä Porvooseen, ei pysyisi pystyssä, jos joku tönäisisi pyörää. ”En pidä todennäköisenä, että lähden vanhuuseläkkeelle. Varhaisen eläkeiän puolesta puhuvat muutkin seikat kuin pelkkä fyysinen kunto. Kahila yrittää pitää kunnostaan huolta monin tavoin. Hyvästä peruskunnostaan huolimatta esimerkiksi Kahilalla on jo nyt monenmoista fyysistä vaivaa. Maksoin leikkauksen itse”, Heinonen kertoo. Myös esimies tiedustelee alaisiltaan tavallista rankempien keikkojen jälkeen, tarvitseeko asiasta puhua
”Keskusten rooli ja keskinäinen työnjako on iso kysymys, johon on yhtä monta mielipidettä kuin miestäkin.” Jos pelastusja sosiaalitoimen yhteistyötä tiivistetään sote-uudistuksen myötä, pelastustoimen ammattitaitoa saatetaan tarvita vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumisolosuhteiden turvaamiseen. ”Jos meillä on jatkossa niin sanottu normaali kerrostalo, jossa on lähes sänkypotilaita, silloin esimerkiksi poistuminen ja rakennuksen turvajärjestelyt täytyy miettiä aivan uudella tavalla”, Sainio kertoo esimerkkinä. Yhteistyön vahvistumisen myötä pelastuslaitokset joutuisivat lisäämään erityisesti riskienhallintatyötään. Näistä viittä johtokeskusta esitetään perustettavaksi yhdessä sote-alueiden kanssa. P elastustoimelle ja erityisesti palotarkastukselle saattaa koitua lisätyötä, jos suunnitelmat sosiaalija pelastustoimen yhteistyön vahvistamisesta toteutuvat. ”Pelastuslaitokset hoitavat esimerkiksi ensihoitoa ensivastetoiminnasta hoitotasoon ja jopa kenttäjohtoyksiköihin ympäri Suomen aika laajalti.” Yhteistyön lisääminen tarkoittaisi pelastuslaitoksille entistä haastavampaa tehtäväkenttää. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Pelastusjohtaja Jari Sainio. ”Se voisi tarkoittaa ensihoidon osalta erilaista roolia ja tiiviimpää yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa, mahdollisesti myös jonkinlaista turvapuhelinpäivystystä ja henkilökunnan koulutusta”, Sainio kuvailee. Kyllä jonkun täytyisi olla fiksu ja filmaattinen ja nähdä kokonaisuus sekä muutosten hyödyt”, hän huomauttaa. ”Sosiaalija pelastustoimen yhteistyön tiivistämistä tarvitaan ehdottomasti”, hän sanoi tuolloin. ”Päivystysten ja teknisten hälytysten osalta se voisi tarkoittaa esimerkiksi tekniikanja kulunvalvomista ja turvapuhelinpäivystystä.” Sainion mukaan toiminta koskisi myös Pelastustoimi turvaamaan vanhusten kotona asumista VPK-kenttää ja ensivastetoimintaa, jos kodinomaisia asuntoja on paikoissa, joissa ei ole päätoimista henkilöstöä ja välitöntä valvontaa. Pelastustoimen ammattitaitoa tarvitaan, jotta tilat olisivat turvalliset asua, vaikka päävastuu turvallisuudesta onkin toiminnan järjestäjällä. 12 8/2014. Yhteistyötä on jo olemassa Jari Sainio muistuttaa, että yhteistyötä sosiaalija pelastustoimen välillä on jo nyt paljon. ”Idea sosiaalija terveystoimien yhdistämisessä ja isoissa sote-alueissa on se, että oikeasti katsotaan kokonaisuuden ja asiakkaan kannalta eikä niin, että jokainen koettaa optimoida omaa työtään.” Sainio huomauttaa, että sote-uudistuksen myötä Suomeen perustettavat 11 sosiaalija pelastustoimen yhteistä viestija johtokeskusta ovat vielä avoin kysymys. ”Tämä on kaiken kaikkiaan iso paketti, jos sitä ruvetaan laajentamaan.” Tiiviimpi yhteistyö tarkoittaisi lisätyötä erityisesti palotarkastuspuolelle. ”Tällä hetkellä mietitään talouspainotteisesti, ja monessa paikassa on sellainen tuntuma, että pienemmillä resursseilla täytyy tehdä enemmän töitä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainion mukaan yhteistyön tiivistäminen näkyisi käytännön tasolla esimerkiksi siinä, kuinka pelastuslaitokset huolehtisivat vanhusten ja pitkäaikaissairaiden uusien asumismuotojen turvallisuudesta. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) painotti tiiviimpää yhteistyötä puhuessaan sote-uudistuksesta Jyväskylän turvallisuusmessuilla syyskuussa. Sainion mukaan tulevaisuudessa pyrkimyksenä on sijoittaa entistä enemmän ja entistä huonokuntoisempia vanhuksia sekä pitkäaikaissairaita mahdollisimman kodinomaiseen ympäristöön hoitolaitosten sijaan. Turvallisuuden täytyisi olla samalla tasolla kuin hoitolaitoksissakin. ”Kyllä operatiivinen henkilöstö varmaan osansa tekee, mutta ensisijaisesti muutos koskisi suunnitelmien ja piirustusten hyväksymistä ja katsomista sekä sitten tapauskohtaisesti jonkinnäköistä tarkastustoiminnan painopisteen muutosta.” Sainio painottaa sitä, että tulevissa muutoksissa täytyisi nähdä kokonaisuus
Syyskuussa pidetyn seurantapalaverin mukaan pelastustoimen ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin yhteistyö on toiminut hyvin. EteläSavon pelastuslaitos tuottaa palveluja kaikille kolmelle sairaanhoitopiirille. Ensihoitajien kotipesä on edelleen paloasemalla. Kotisairaanhoidon tehtävät ovat Savonlinnassa toistaiseksi olleet satunnaisia. Hänen mielestään kotisairaanhoidon tehtävät ovat hyvä lisä ensihoitajan työhön ja pitävät osaltaan yllä heidän ammattitaitoaan. Ensihoitajien työnantaja on puolestaan Etelä-Savon pelastuslaitos. Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminta-alueella ensihoidosta vastaavat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja Heinävedellä Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Rantasalmella ensihoitajat ottavat myös verikokeita. Etelä-Savossa kolmenlaista käytäntöä Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen 8/2014 13. Ensihoitajien kotikäynnit kasvussa Mikkelissä kuvio on muutamassa vuodessa vakiintunut organisaatiomuutokseen asti. ”Kuvio on vasta kehittymässä”, kuvailee itsekin kotikäyntejä tehnyt Tanninen. Mikkelin kotisairaalan asiakkaat ovat pääasiassa suonensisäistä lääkitystä tai nesteytyshoitoa saavia potilaita, jotka muutoin joutuisivat jäämään päiväkausiksi sairaalaan parin tunnin päivittäisten hoitojen takia. Molempien työpaikka on Savonlinnan paloasema. He tekevät kotisairaanhoidon eli kotisairaalan käyntejä joka ilta ja yö. Ensihoitajien kotikäyntien määrä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2012. Kenttäjohtaja Antti Tanninen ohjaa Savonlinnan ja neljän ympäristökunnan ensihoidon yksiköitä Savonlinnan paloasemalta. ”Merkittävin syy lienee se, että kotisairaalavaihtoehto opittiin tuntemaan niin terveyskeskuksessa kuin keskussairaalassakin”, sanoo kotisairaalan vs. ”Ennalta sovittuja kotikäyntejä on toistaiseksi ollut vähän, mutta jatkossa ensihoitajien osaamista on tarkoitus hyödyntää muun muassa kotona annettavissa antibioottihoidoissa”, sanoo Pitkänen. ”Kotona saatava hoito on niin yhteiskunKenttäjohtaja Antti Tannisen palkan maksaa Itä-Savon sairaanhoitopiiri, ensihoitaja Elisa Seppänen on EteläSavon pelastuslaitoksen palkkalistoilla. Pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen laajuus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Tuliterä ambulanssi otettiin käyttöön lokakuun alussa. Etelä-Savon pelastuslaitos otti vuonna 2010 hoitaakseen Mikkelin kotisairaalan iltaja yöpalvelut. Kun ensihoito lainmuutoksen myötä siirtyi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin vastuulle, siirtyivät ensihoitajat sairaanhoitopiirin palkkalistoille. Vuonna 2013 Mikkelin kotisairaalalle kirjattiin 6045 kotikäyntiä, joista joka kymmenennen – yhteensä 633 kotikäyntiä – tekivät ensihoitajat. Sosterin päivystyksen ja ensihoidon ylilääkäri Minna Pitkäsen mukaan yhteistyö on käynnistynyt kitkatta. ”Ensihoitajia voidaan käyttää – ja on käytettykin – konsulttiapuna kotona hoidettavan potilaan kunnon arvioinnissa”, sanoo Pitkänen. osastonhoitaja Arja Rissanen. Tannisen – kuten viiden muunkin vuorollaan päivystävän kenttäjohtajan – palkan maksaa ItäSavon sairaanhoitopiiri. ”Ensihoitajat on pyydetty apuun, jos esimerkiksi kotisairaanhoidon iltavuorossa ei ole ollut lääkeluvallista hoitajaa”, kertoo Tanninen. Määrällisesti eniten kotisairaalaan siirretään asiakkaita keskussairaalan päivystyksestä ja terveyskeskuksen akuuttipalvelusta
esimies Sari Luukkosen mielestä nykyinen käytäntö toimii hyvin. osastonhoitaja Arja Rissasen (vas.) ja vs. ”Se on tilanne, jota ei voi hyväksyä. Moilanen muistuttaa, että haja-alueilla ensivaste on ehdottomasti tärkein palvelu, ja marssijärjestys päällekkäisyyksien sattuessa on selvä. Seppo Männikkö arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on noin satatuhatta vanhusta, joiden toimintakyky on heikentynyt niin paljon, etteivät he todennäköisesti selviäisi omin avuin ulos palavasta asunnosta. Yli puolet niistä on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. ”Pohjan on kuitenkin oltava julkisen vallan järjestämisvastuulla”, Lokka sanoo. Pirkanmaan pelastuslaitoksella pelastuspäällikkö Seppo Männikkö kehittää keinoja estää ja rajoittaa asuntopaloja. Männikön mukaan vanhusten asumisen paloturvallisuuteen havahduttiin noin 15 vuotta sitten, kun Maaningalla palvelukodin tulipalossa kuoli viisi ihmistä. esimies Sari Luukkonen. He voivat avustaa myös terveyskeskuksissa, joiden yhteydessä heidän toimitilansakin yleensä ovat”, sanoo Moilanen. Automaattinen sammutusjärjestelmä on tällä hetkellä ainoa keino, jonka avulla huonokuntoinen, yksin asuva vanhus voi pelastua tulipalosta. Jos syttyy tulipalo, se sammutetaan heti alkuunsa sammutuslaitteistolla, niin että henkilö ei joudu hengenvaaraan”, Männikkö kertoo. ”Silloin havahduttiin siihen, että toimintakyvyn alenemista ei ole huomioitu edes hoitolaitoksissa ja palvelutaloissa.” Nykyisin palvelutalojen ja hoitolaitosten paloturvallisuuden suhteen ollaan voiton puolella. ”Laitoksissa asukkaiden toimintakyvyn heikkeneminen kompensoidaan esimerkiksi teknisillä turvalaitteilla. Nykyisin vanhusten asuminen painottuu koteihin, eikä Männikön mainitsemaa kompensaatiota ole. Palvelutaloissa se on jo pitkälti kunnossa, kuten tässä tamperelaisessa vanhusten palvelutalossa. ”Kun vanhustenhoito viedään koteihin, tulipalon syttyessä ihmiset, jotka eivät ehdi poistua riittävän nopeasti, kuolevat sinne”, Männikkö sanoo. ”Kun ensihoitoyksikkö päivystää kuntataajamassa 12 tuntia vuorokaudessa, on järkevää käyttää ensihoitajia muissakin terveyspuolen tehtävissä. Tämä on ongelma, johon Suomessa ei toistaiseksi ole varauduttu juuri millään lailla. Pelastustoimen ja sosiaalija terveystoimen välisen yhteistyön lisääminen on järkevää myös Mikkelin sosiaalija terveystoimen tuotantolautakunnan puheenjohtajan Pekka Moilasen mielestä. nalle kuin asiakkaillekin edullisempaa kuin sairaalahoito. Vanhusten asuntojen paloturvallisuus on unohduksissa Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö kantaa huolta kotona asuvien vanhusten turvallisuudesta. Kuntaliiton julkaisemat tuoreet laskelmat osoittavat, että yhteistyön syventäminen alentaa pitkässä juoksussa kustannuksia. Viola-kodin turvallisuuteen tutustumassa myös yli-insinööri Kirsi Rajaniemi sisäministeriön pelastusosastolta. Ja kyllähän hyväkuntoiset potilaat mieluummin ovat kotona kuin sairaalassa”, sanoo Mikkelin kotihoidon vs. Eteläsavolaiset saavat pian uutta pohtimista, sillä Rantasalmen kunta on päättänyt irtautua Itä-Savon sairaanhoitopiiristä ja ostaa ensi vuoden alusta perusterveydenhuollon palvelut Terveystalolta. Lokka arvelee, että maan jakaminen viiteen sote-piiriin tulee synnyttämään erilaisia palveluntuotantoalueita. 14 8/2014. Huomiota ei kuitenkaan ole kiinnitetty siihen, että yhteiskunnan vanhustenhoitopolitiikan muutoksen vuoksi yhä useampi huonokuntoinen vanhus asuu yksin talossa, jossa ei ole minkäänlaista palosuojausta. Noin satatuhatta vanhusta Suomessa ei selviäisi huonon kuntonsa takia ulos palavasta asunnosta. Ylei”Pienissä kunnissa ei ole montaa hälytystä päivässä”, hän lisää. Hänen johdollaan toimivan Pirkanmaan Turvallisuusklusterin verkoston kehittämä huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä sai vastikään Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon. Mikkelin kotisairaalan vs. ”Yhteistyön lisääminen järkevää” Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka pitää ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyötä hyvänä. Männikkö toimii aktiivisesti Pirkanmaan Turvallisuusklusterissa, joka on alueellinen turvallisuustoimijoiden osaamisverkosto. Hän on ollut kolmisen vuotta sitten käynnistämässä hanketta nimeltä Iäkkäiden henkilöiden asumisturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen
Palokuolemia on 21 enemmän kuin viime vuonna. Yksi edistysaskel on huoneistokohtainen automaattinen sammutusjärjestelmä, jonka Männikkö on kehittänyt yhdessä Jukka Suojan kanssa. Tupakointi on yhä yleisin syy kuolemaan johtavalle tulipalolle itsestään sammuvista savukkeista huolimatta. Koko rakennuksen suojaaminen on halvempaa kuin yksittäisten huoneistojen. Palokuolleista yli 65-vuotiaita on ollut 12. Sähkösavukkeet ovat aiheuttanut myös erheellisiä paloilmoituksia, kun savuilmaisimet ovat reagoineet sisätiloissa tupakointiin. ”Tämä on hyvin yleinen tapa messujärjestäjillä.” Turvallisuusmessut 2016 Jyväskylässä 8/2014 15. ”Toisaalta, kun henkilö voi turvallisesti asua kotona, se on niin paljon edullisempaa kuin laitospaikka, että kokonaisuudessa yksittäisen sammutuslaitteiston kustannus on hyvin pieni.” Konkreettisia tuloksia ikäihmisten turvallisuuden parantamiseksi on jo saatu. Suoja on kiinteistötekniikkaan keskittyneen yhtiön Caverionin liiketoimintayksikön johtaja. Sähkösavukkeiden käyttö on tuonut uusia tupakointiin liittyviä turvallisuusriskejä. Huonolaatuiset sähkösavukkeiden laturit ovat aiheuttaneet tulipaloja. Esimerkiksi uusiin senioritaloihin rakennettava perinteinen järjestelmä on huomattavasti edullisempi, noin 1000–2000 euroa. Tässä on kysymys pelasSeppo Männikkö (vas.) ja Jukka Suoja vastaanottivat Innovaatiopalkinnon pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä syyskuussa 2014. Silti vuonna 2013 tupakoinnista syttyi 256 rakennuspaloa. Perinteisten savukkeiden aiheuttamien palojen lisäksi paloja on syttynyt sähkösavukkeiden latauslaitteista. Toistaiseksi pelastusviranomaiset ovat keskittyneet vain siihen, kuinka tulipalon riskiä voidaan pienentää. Meillä Pirkanmaalla yksi henkilö tekee päätoimisesti kotipalveluasukkaiden asuntojen palotarkastusvalvontaa ja -ohjausta.” Toinen ratkaisu on automaattinen sammutuslaitteisto joka huolehtii, ettei tulipalo pysty muuttamaan olosuhteita hengenvaarallisiksi. Alustavien tietojen mukaan tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 60 ihmistä 54 eri palossa. Lisätietoja: www.spek.fi palokuolematilastot Tiedot palokuolemista perustuvat SPEKin mediaseurantaan ja pelastusviranomaisten PRONTO-tietokantaan. ”Ensisijainen rekisteröinti messuilla kertoo sen, mihin messukokonaisuuden tapahtumista kävijä on rekisteröitynyt. tuslainsuojattomien henkilöiden ryhmästä, jonka turvallisuutta nykyinen lainsäädäntö ei suojaa.” Männikkö arvioi, että huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä maksaa noin 5000– 7000 euroa. Tupakointi yhä yleisin syy palokuolemaan Seuraavat Turvallisuusmessut järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 7.–9.9.2016. ”Siinä tehdään yhteistyötä esimerkiksi kotipalvelun ja yleensä sosiaalitoimen kanssa. Mediaseuranta on usein vastannut hyvin viranomaisten PRONTO-tilastointia. Tupakoinnin aiheuttamat paloriskit eivät liity pelkästään savukkeeseen vaan myös käytettyihin tulentekovälineisiin. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Esa Aalto Tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 60 ihmistä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alustavien tietojen mukaan. Näin ei kuitenkaan saada tietoon sitä, kuinka moni tutustuu kuhunkin tapahtumaan. ”Tulipalon syttymiseen on pakko varautua, siihen varaudutaan kaikkien muidenkin ihmisten kohdalla. Männikön mukaan ongelmaan on kaksi ratkaisua. Vuonna 2010 tuli voimaan säädös, jonka mukaan Suomessa saa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita. Jyväskylässä syyskuun alussa pidettyjen messujen kokonaiskävijämäärä oli 10249. Tilastointia nykymuodossaan on tehty vuodesta 1999 alkaen. Caverionin laitteistolle tekemä patenttihakemus on parhaillaan vireillä. Tupakointituotteita tilataan paljon maista, joissa ei ole Suomen tasoista markkinavalvontaa. Myös tupakoinnista aiheutuneet tulipalot ovat vähentyneet viidenneksellä uudistuksen jälkeen. sesti tätä ongelmaa ei ole saatu julkiseen keskusteluun, ja se pahenee, kun tilanne kehittyy siihen, että kotona hoidetaan yhä enemmän ja yhä huonokuntoisempia ihmisiä”, Männikkö painottaa. ”Pelastuslainsuojattomien suoja” Männikkö huomauttaa, että jo lainsäädäntö edellyttää varautumista siihen, kuinka toimitaan tulipalon syttyessä. SPEK seuraa palokuolemien määrää tiedotusvälineiden uutisista. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 39. Tupakasta aiheutuvat palokuolemat vähenivät 10–15 tapauksella vuosittain. Ensimmäinen on pyrkiä tehostamaan työtä, jolla tulipaloja saadaan estettyä. Tuotteista voi saada myös sähköiskun. Esimerkiksi kuinka moni Tekniikkamessuille rekisteröinyt tutustuu myös Turvallisuusmessujen tarjontaan”, Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen sanoo. Kuolleista 40 oli miehiä ja 17 naisia
16 8/2014. Tulikekäleet olivat suurimmillaan keilapallon kokoisia
Neljässä tunnissa paloalue kaksinkertaistui. Yhden kuorma-auton kuljettaja kuoli ja toinen sai vakavia vammoja. Alue oli yhtä suuri kuin 21000 jalkapallokenttää ja pisimmillään 60 km. Tuon kaltaiset koneet tankataan sammutusvedellä lentokentällä. elokuuta, kun paikalliset paloupseerit sitä nimenomaan halusivat. Tuona kriittisenä päivänä sammutustöitä johtanutta henkilöä vaihdettiin viisi kertaa. Olisiko sillä ollut merkitystä, ei tiedetä. Eräs erikoislaatuisuus palossa oli se, että se jätti välillä ”keitaita” paloalueelle. Hän perusteli asian siten, että hän itse kertoi tekemistään päätöksistä, koska oli niistä myös vastuussa. Palossa tuhoutui 26 rakennusta, joista 11 oli asuintaloa. Ruotsin suurin vuosikymmeniin Teksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Ruotsin rannikkovartiosto Västmanlandin läänin viimekesäinen metsäpalo oli Ruotsin suurin vuosikymmeniin. Uddholmin pitäminä lepoaikoina hänen avustajansa tulivat kysymään häneltä tärkeät päätökset. Suomenkin mediassa oli keskustelua eräästä helikopterista, joka oli ollut työtehtävissä lähialueella. Kunnissa moni teki palosta johtuvaa taustatyötä. Lentokoneet toivat paloalueelle vettä 10 miljoonaa litraa. Jokin alue jäi siis täysin vahingoittumattomaksi. Myös venäläiset tarjosivat vesipommittajiaan. Tuo uusi, ulkopuolinen henkilö oli palopäällikkö Lars-Göran Uddholm. Koneet täydensivät säiliönsä lentämällä veden pinnassa. Paloa oli sammuttamassa 150 palomiestä 69 palokunnasta, 220 sotilasta, 100 vapaaehtoista henkilöä tukemassa sammutustyötä ja auttamassa ihmisiä sekä 12 kirvesmiestä. Ranskasta saapui kaksi konetta ja Italiasta toiset kaksi. Sammutuslentokoneita pyydettiin Ranskasta ja Italiasta. Näin esimerkiksi kuvan eräästä talosta, jonka ympäristö oli täysin palanut, mutta itse rakennuksessa ei ollut palon merkkejä. Palo hyppäsi pahimmillaan 1700 metrin matkan. Tulipalo tuhosi metsää 14700 hehtaaria miljardin kruunun arvosta. Italialaiset koneet tankkasivat vesisäiliönsä kolmen tunnin aikana 90 kertaa. elokuuta asti. Uddholm johti tilannetta tiistaista koko loppuajan palon sammumiseen 11.8.2014 saakka. Ne täydensivät säiliönsä lentämällä veden pinnassa. Palon vuoksi evakuoitiin 1000 ihmistä ja 800 lehmää ja lammasta. 8/2014 17. Kirjoittaja sai häneltä maastopalosta selvityksen, jonka perusteella tämä kirjoitus on tehty. Ruotsalaiset olivatkin oppilaan asemassa. Paloalue levisi maltillisesti sammutustoimista huolimatta maanantaihin 4. Apua Ranskasta ja Italiasta Paikalle pyydettiin paloa sammuttamaan palomiehiä ja sotilaita sekä helikoptereita ympäri Ruotsia. Paloalue oli kuitenkin rajallinen ja siellä oli edellä mainittujen sammutuslentokoneiden lisäksi 13 helikopteria toiminnassa. P alo alkoi perjantaina 31.7.2014. Siinä hän sanoi erehtyneensä, sillä nuo lentäjät olivat huippuammattilaisia, jotka päätyökseen sammuttavat metsäpaloja. Näistä kieltäydyttiin, vaikka niissä on erittäin suuret vesimäärät. Sen lentäjillä oli palon syttymishetkellä jäljellä kaksi tuntia lentoaikaa. Normaalisti käytetään alueen viranomaista. Palon syttymisen aikaan Ruotsissa oli yhtä kuuma ellei jopa kuumempi kuin SuomessaLämpötilat olivat +34–35 celsiusastetta, kosteusprosentti alle 30. Palo vaikutti ruotsalaiseen yhteiskuntaan siten, että asukkaiden tarpeet suurpalossa huomattiin uudella tavalla. Ruotsissa lääninhallitus/maaherra ottaa vastuun pelastustoimesta sen laajentuessa suurpaloksi. Pyynnöstä kului vuorokausi, kun koneet olivat sammutusvalmiudessa. Luoteen ja lounaan välinen tuuli sekä kova palon voima levittivät paloa tehokkaasti lentävien ja maahan satavien hiilija kekälekappaleiden avulla. Tuhat ihmistä evakuoitiin Sammutustoiminnan aikana palomiehiä oli niin vähän, että heitä riitti yksi mies 900 metrin matkalle. Ruotsissa on hätätilanteessa mahdollisuus lisätä lentoaikaa kahdella tunnilla. Nuo tulikekäleet olivat suurimmillaan keilapallon kokoisia. Ranskalaiset ja italialaiset lentokoneet toivat paloalueelle vettä 10 miljoonaa litraa. Maanantaina alueelle saapui tuuli, jonka nopeus oli 15 metriä sekunnissa. Hän myös tiedotti ainoana henkilönä palosta medialle. Uddholm ajatteli, että näitä lentäjiä joutuisi opastamaan palon sammuttamisessa. Tilanne muodostui pahaksi, ellei kaaottiseksi. Motoja, traktoreita ja moottoriruiskuja oli lukematon määrä. Erikoiskalustoa oli esimerkiksi FRF:n käytössäkin olevan Nasu Sisun kaltainen Bandvagen, joita oli käytössä 16. Tämä oli pelastustyönjohtajan tiedossa, mutta silti tehtiin päätös, ettei kyseessä olevaa helikopteria käytetty. Lentoturvallisuuden vuoksi Uddholm ei ottanut venäläisten tarjoamaa apua vastaan. Västmanlandin maaherra kutsui ulkopuolisen paloupseerin johtamaan tilannetta tiistaina 5. Palon leviämisnopeus oli kolme kilometriä tunnissa
Kauempaa tulleet olivat paikkakunnalla kolme vuorokautta. Myöhemmin Venäjän pääministeri Vladimir Putinilta tuli kiitoskirje kirjasta. Satelliittikuvia saatiin, mutta niissä oli sama ongelma. Sammutushenkilöstöllä oli onneksi vain pieniä tapaturmia hankausnirhamien ja pienten polvija kantapää vammojen muodossa. Myös kännykät olivat toimineet huonosti. Pelastustoimia johtava kenraali käytti hyväksi suomalaisessa palokirjassa olevaa kriisinhallinnan johtamisjärjestelmää. Puolustusvoimat antoi virka-apua siten, että se lennätti helikoptereilla asukkaita katsomaan tuhoutuneita/säästyneitä kiinteistöjä. Avattiin Facebook-sivusto, joka olikin hyvä keksintö. Helikoptereiden avulla yritettiin muodostaa käsitystä palo alueesta, mutta savun muodostus oli niin suurta, että paloalueen määrittely oli epätarkkaa. Paloalueen kohdalla oleva ilmatila suljettiin 3000 jalan korkeudelta (noin 1000 m). Tilannekuvan muodostaminen oli ollut vaikeaa. Tähän mennessä suomalaista englannin kielellä painettua palokirjaa on käännetty ja julkaistu seuraaville kielille: arabia, englanti, farsi, italia ja venäjä. Kansalaiset lahjoittivat kärsimään joutuneille ihmisille leluista alkaen kaikenlaista tavaraa. Internetyhteyksissä oli ollut myös ongelmia. Pohjoismaalaisena hyvinvointivaltiona myös ruotsalaiset olivat odottaneet, että valtio olisi huolehtinut näistä asioista. Moottoriruiskuja tuhoutui paljon. Suomen Opetushallitus käynnisti kehitysmaille suunnatun metsäpalontorjuntakoulutuksen 1983. Sammutusletkua käytettiin 680 kilometriä. Palokunnilla on Ruotsissa erilaisia viestijärjestelmiä Osalla vielä VHF:t ja osalla Rakel. Kirja painottuu voimakkaasti ennaltaehkäisevään toimintaan. Heillä oli myös työajan vapautukset. 18 8/2014. Kaiken kaikkiaan kommunikointi/viestintä oli aiheuttanut paljon ongelmia. Uddholm oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksesta johtuvat äärisääilmiöt tulevat lisääntymään ja aiheuttavat kuivuudesta johtuvien maastopalojen lisäksi myös Malmön kaltaisia suurtulvia, joten sääilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin varautumisesta tulee huolehtia paremmin. Kirja toimii vuonna 2014 YK:n alaisen FAO:n välityksellä 233 valtion metsäpalontorjunnasta vastaavien viranomaisten ja kouluttajien oppikirjana. Tämä oli ollut asukkaille paha asia, sillä he näkivät lehdissä kuvia tuhoutuneista taloistaan. Media hankki paikalle koneita, jotka lensivät 1100 metrissä ja kuvasi tuhoutuneita taloja. Kun Venäjällä riehuivat suuret metsäpalot vuonna 2008 ja Venäjä pyysi kansainvälistä apua, sisäministeriön pelastusosasto päätti lähettää vuonna 2007 painetun suomalaisen Wildland Fire Management -palokirjan Venäjälle. Kuvia myytiin lehdistölle Kun sammutustyönjohdossa tajuttiin palon suuruus, päätettiin perustaa lehdistövastaavan tehtävä. Jopa letkutehdas herätettiin kesälomaltaan valmistamaan lisää letkua. Lentoturvallisuuden vuoksi sammutustöitä johtanut palopäällikkö Lars-Göran Uddholm ei ottanut venäläisten tarjoamaa apua vastaan. Suurin osa suomalaisten asiantuntijoiden toiminnasta on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Suomalaisten tekemä metsäpalontorjuntakirja saavutti maailmanlaajuisen suosion. Ruotsissa kriisinhallintajärjestelmää käsitellään kaiken kaikkiaan. Filippiinien Manilaan iski voimakas taifuuni 2009. Mitä opittiin. Suomi vahvasti mukana metsäpalotorjunnassa Suomi ja suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet voimakkaasti kansainvälisen metsäpalontorjunnan kehittämistyöhön viime vuosikymmenien aikana. Pelastustoiminnan johto joutui teettämään niin sanotun MISSION CARDin, jossa oli ohjeet olla hienotunteinen ja olla levittämättä valokuvia. Sammutuslentokoneiden lisäksi paloalueella toimi 13 helikopteria. Vapaaehtoiset järjestivät ruokaa, wc:itä ja nukkumapaikkoja niin sammuttajille kuin kansalaisillekin. Puolustusvoimien edustajat olivat olleet paikalla viisi vuorokautta. Kirjan tekijöistä Timo V. Motoilla tehtiin palokujia. Sivuilla oli ollut 500000 lukijaa kolmen päivän aikana, jonka takia sivusto kaatui. Näitä kuvia oli otettu tuhansia. Kortissa oli myös sammutushenkilöstölle tärkeitä puhelinnumeroita valmiiksi painettuna. Rakel on Virven kaltainen Tetra-verkko, joka toimi erittäin huonosti paloalueella. Tilanteen alkuvaiheessa oli ollut liian vähän sammutushenkilöstöä. Usealla helikopterilla ei ollut sellaisia viestivälineitä, että niihin olisi saanut yhteyttä. Toisen ongelman oli aiheuttanut sammutushenkilöstö, joka oli ottanut kamerakännyköillään kuvia tuhoutuneista taloista ja myi kuviaan lehdistölle. Heikkilä ja Roy Grönqvist ovat paloalan ammattilaisia, Mike Jurvélius edustaa metsäalan ammattilaista ja metsäosaamista. Pelastustoiminnan johto nostatti lentokieltokorkeuden 7000 metriin, joka auttoi. Hänen mielestään myös EU:ssa olisi oltava ohjeistus palokuntien mahdollisuudesta toimia yhdessä huomioiden kaluston yhteensopivuus ja kommunikointi. Ruotsin valtioneuvosto asetti selvitysmiehen selvittämään tulipalon aikaisia sammutustoimia. Paikalliset palomiehet työskentelivät kymmenen tunnin vuoroissa
Hallituksen esityksessä sote-laiksi on ensihoidon kannalta monia tärkeitä ylösnostoja. Nämä voivat järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palveluntuottajalta. Tarkoituksena on, että terveydenhuoltolain mahdollistamat järjestämistavat olisivat jatkossakin käytettävissä. Toinen haaste on siinä, että miten sote-uudistus osataan rakentaa ja pykälät kirjoittaa siten, että pelastuslaitoksien voimavarat ja synergiaetu olisivat yhteiskunnan käytettävissä ensihoitopalveluissa tulevaisuudessakin. Tähän asti kaikki on selvää. Jotta haasteet eivät loppuisi kesken, lisätään siihen yksi vuosikymmenien suurimmista uudistuksista: sosiaalija terveystoimen uusi järjestämismalli, sote. Ammattilaispiireissä sitä kutsutaan yhteistoiminnaksi. Esityksessä on selviä kannanottoja siihen, että ensihoitopalvelut ovat tehokkaimmillaan, kun ne ovat alueellisesti laajoja, toiminnassa katsotaan toiminnallisia kokonaisuuksia ja tehdään viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Missä oli se otsikon mukainen haaste. Samat asemat, samat tukitoiminnot, osin sama henkilöstö, samat toimintamallit, yhteiset harjoitukset; synergiaedut pelastustoimen kanssa ovat merkittävät. Ensihoidon pykälähaasteet 8/2014 19. Ilmassa leijui vahva poliittinen konsensus. Ensihoitopalvelun, mukaan lukien lääkärihelikopteritoiminta ja ympärivuorokautinen päivystys, tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus. Lakipykälät ja direktiivit tuntuvat menevän vähintäänkin ristiin, riippuen aina siitä minkälainen lopputulos halutaan. Onneksi meillä on EU ja Suomi mallioppilaana siinä, sillä elämässähän pitää olla haasteita. Hallituksen esitys järjestämislaiksi on lausuntokierroksella, eduskuntakäsittely alkaa marraskuussa. Yli 73 prosenttia suomalaisista on pelastuslaitosten ambulanssien piirissä. Vuosikausia odotettu ja hartaudella valmisteltu sote-uudistus julkistettiin keväällä. Viimeksi mainitussa ”hankkiminen” tarkoittaa käytännössä kilpailuttamista. Direktiivissä on erityispoikkeuksia. Ensimmäinen haaste on meidän ymmärryskyvyssämme. Tietenkin ensihoitopalvelujen järjestäjänä voi olla sellainenkin organisaatio, joka hallinnollisesti ei ole osa sairaalaa. Keväällä 2014 tulivat voimaan EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Niitä on kaksi. Pelastuslaitoshan järjestää ensihoitopalveluja terveydenhuoltolain mahdollistamana. Tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sote-alueella. Uudessa sote-mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. VIERAANAMME Kirjoittaja Veli-Pekka Ihamäki on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Aluksi tarkoitukseni oli kirjoittaa otsikolla ”ensihoidon ongelmat”, mutta nykyään puhutaan muodikkaasti vain ”haasteista”, jotka sitten sujuvasti ratkaistaan. Mitähän tämä EU-direktiivissä käytetty termi sairaankuljetus tarkoittaa. Totta kai hoitoalan ammattilaiset määrittelevät hoitoprotokollat ja toimintatavat. Samoin järjestämisvastuussa olevan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien tai kuntayhtymien tulee yhdessä määritellä ensihoidon johtokeskukset. Erinomaista! Todettakoon, että pelastuslaitoksille ensihoitopalvelujen kuuluminen osaksi terveydenhuollon ketjua ei ole mikään mörkö. Julkisten menojen tuottavuusvajeessa viranomaisten yhteistoimintaa kutsutaan välttämättömyydeksi. Meidän omassa terveydenhuoltolaissamme puhutaan sekä ensihoitopalveluista että potilaiden siirtokuljetuksista eli sairaankuljetuksesta. Johtokeskuksilla on valtion turvallisuusverkon (TUVE) ja kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) käyttövelvoite. Suomen 22 pelastuslaitoksesta 19 on ensihoitopalvelujen järjestäjänä yhteistoimintamallisesti. Myös sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista, ja vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista. Toisaalta yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, jos lain perusteella kunta voi nimenomaisesti tuottaa palveluja toiselle taholle. Siihen on lisätty syksyllä 2013 niin sanottu yhtiöittämispykälä. Toisaalta ensihoidossa sinällään ei ole haasteita — tai no, ehkä jotain ihan pientä saattaisi löytyäkin — vaan mielestäni ensihoitopalvelujen ongel… anteeksi haasteet ovat ensihoitoa käsittelevissä säädöksissä. Sote-alueen tulee sopia yhteistyössä tuottamisvastuussa olevien kuntien kanssa ensihoitopalvelun suunnittelusta, toteutuksesta ja palvelutasosta. Työja elinkeinoministeriössä työ on jo käynnistynyt, hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 keväällä. Kansallinen hankintalainsäädäntö tulee saada vastaamaan EUdirektiiviä viimeistään kahden vuoden kuluessa. Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiireillä. Ne voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Sen mukaan kunnan hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, tulee kunnallinen toimija yhtiöittää. Tässäkin kirjoituksessa mahdollisesti hämäsin lukijoita tekemällä vääriä tulkintoja oikeista pykälistä tai toisinpäin. Katsotaanpa siis myös kuntalakia. Sitä ei sovelleta palveluhankintasopimuksiin, jotka koskevat …”väes tönsuojelua, pelastuspalveluja ja vaarojen ehkäisyä koskevia palveluja, joita tarjoavat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot tai yhteenliittymät”, kuitenkin ”lukuun ottamatta sairaankuljetuspalveluja”. Oma pelastuslakimme sanoo yksiselitteisesti, että pelastuslaitos voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos asiasta on terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirin kanssa sovittu. Pelastustoimen järjestämisvastuu on kunnilla. Juhannuksen korvilla parlamentaarinen valmistelutyöryhmä pääsi ratkaisuun sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista
Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle vuonna 2013. Uusittu päivystysasetus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. shp 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 H:gin ja Uudenmaan 3 3 26 26 43 43 72 72 HUS HYKS alue 8 8 29 29 37 37 HUS Hyvinkään sha 3 3 2 2 6 6 11 11 HUS Lohjan sha 8 8 8 8 HUS Länsi-Uudenmaan sha 8 8 8 8 HUS Porvoon sha 8 8 8 8 Etelä-Karjalan 10 10 2 1 12 11 Kymenlaakson Carean 10 10 6 6 16 16 HYKS erva 13 13 38 37 49 49 100 99 Varsinais-Suomen 6 9 25 23 13 12 34 34 Satakunnan 1 3 14 12 8 8 23 24 Vaasan 15 15 15 15 TYKS erva 7 12 39 35 36 35 72 73 Pirkanmaan 28 27 11 12 39 39 Etelä-Pohjanmaan 21 21 21 21 Kanta-Hämeen 17 17 17 17 Päijät-Hämeen 9 8 2 2 10 10 21 20 TAYS erva 30 29 30 29 38 39 98 97 Pohjois-Savon 19 20 2 9 9 30 29 Etelä-Savon 6 17 1 7 15 17 Itä-Savon 7 7 7 7 Keski-Suomen 3 3 14 14 15 15 33 33 Pohjois-Karjalan 24 24 24 24 KYS erva 28 40 17 14 62 55 109 110 Pohjois-Pohjanmaan 22 22 19 19 41 41 Kainuun 14 14 14 14 Keski-Pohjanmaan 9 11 4 2 13 13 Lapin 25 28 1 1 2 2 26 29 Länsi-Pohjan 11 11 11 11 OYS erva 50 62 34 27 21 19 2 2 105 108 Yhteensä 128 156 158 142 206 197 2 2 484 487 muun tuottajan ambulansseja yhteensä sairaanyksityisten pelastushoitopiirin tuottajien laitoksen Ensihoitopalvelussa eroja maan eri kolkissa Taulukko kertoo, kenelle sairaanhoitopiirien ensihoidon ambulanssit kuuluvat. K untaliiton tekemässä selvityksessä todetaan, että toiminnasta on tietoa vasta yhdeltä vuodelta, eikä muutokselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ole vielä mahdollista arvioida. Perustason ja hoitotason ambulanssien lukumäärien tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 hoitotason ambulanssien määrä lisääntyi hieman. Selvityksen mukaan ensivasteyksiköiden määrä on lähellä ambulanssien yhteenlaskettua määrää. Valtakunnallisten tietojärjestelmien käyttöönoton uskotaan lisäävän tilastoinnin yhtenäistämistä ja helpottavan luotettavan tiedon saamista kehittämisen tueksi. TYKS:n ja KYS:n erityisvastuualueilla ensivasteyksiköitä on selvästi enemmän kuin ambulansseja. Yksityisten yksiköiden määrä vaihtelee rajusti sairaanhoitopiireittäin välillä, mutta koko maassa niiden osuus on noin kolmannes. Osittain erot johtuvat väestön tarpeista ja maantieteellisistä olosuhteista, mutta niitä selittävät myös toiminnalle asetetut erilaiset tavoitteet ja vaihtelevat toimintakäytännöt. Ensihoitopalveluiden järjestämistavoissa, voimavaroissa, kustannuksissa ja toiminnassa on eroja sairaanhoitopiirien välillä. 20 8/2014. Pelastuslaitokset ovat suurin ensihoitopalvelujen tuottaja. Poikkeuksena on maan pohjoisosat, jossa Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta pelastuslaitoksen yksiköitä ei juurikaan ole ja jossa sairaanhoitopiirin omien ambulanssien osuus on suuri. Se vaikuttaa sairaaloiden päivystystoiminnan sisältöön ja sairaaloiden työnjakoon. Yli puolet kaikista maamme ambulansseista ajaa pelastuslaitoksen tunnuksin. Todennäköisesti päivystysten verkko harvenee. Tästä aiheutuu uusia haasteita ensihoidolle ja sen yhteistoiminnalle päivystyksen kanssa. Toiminnan kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja luotettavaa tietoa myös toiminnan sisällöstä ja laadusta. Pitkät välimatkat vaikuttavat Ambulanssia kohden eniten tehtäviä oli HYKS-ervan (erityisvastuualue) alueella ja vähiten OYS-ervan alueella, mikä selittyy Pohjois-Suomen pitkillä välimatkoilla
Keskiarvo ylittyi selvästi OYS-ervan alueella ja oli korkein KYS-ervan alueella. Henkilökunnan yhteiskäyttö ensihoidossa ja muussa toiminnassa oli yleistä. HUSalueella yhteiskäyttöä oli vain Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Teksti: Esa Aalto Kuntaliitto teki selvityksen sairaanhoitopiirien vastuulle siirretyn ensihoidon järjestelyistä, resursseista, järjestelmistä ja kustannuksista koko maan sairaanhoitopiireissä. Siirtokuljetuksia hoidetaan yleensä samoilla yksiköillä kuin ensihoitotehtäviä. Kolme sairaanhoitopiiriä ja kolme HUS:n sairaanhoitoaluetta arvioi onnistuneensa ensihoidossaan erinomaisesti. Kaikki sairaanhoitopiirit arvioivat onnistuneensa ensihoidon tehtävissä vähintään kohtuullisesti. TAYS-ervan alueella tehtävien määrä oli lähellä keskiarvoa. Yhteiskäyttöä ei ollut lainkaan Vaasan, Kanta-Hämeen, KeskiSuomen eikä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Varallaolon kustannukset kirjautuvat puoliksi pelastustoimeen ja puoliksi ensihoitoon ja tehtävien kustannukset kunkin tilanteen mukaisesti. Lääkärihelikopteritoiminnan merkitystä oli arvioitu kriittisesti. ta uudistuksen jälkeen. Yhteensä 13 piiriä ja kolme HUS:n sairaanhoitoaluetta arvioi pärjäämisensä hyväksi. Joidenkin kuntien kustannukset ovat nousseet, mutta yleensä maltillisesti. Samalla kuitenkin palvelutaso on parantunut. Ambulansseilla ei ole kiinteitä asemapaikkoja. Ensihoitoa koskeva kysely lähetettiin sairaanhoitopiirien ensihoidosta vastaaville ylilääkäreille. Sairaanhoitopiireiltä kysyttiin, onko alueella käyty keskustelua ensihoidon palvelujen saatavuuden ja toimivuuden huononemisespidettiin vain yliopistopiireissä sekä Lapissa. HUS:lla ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on omat logistiikkayksikkönsä, jotka hoitavat suunnitellut siirrot. Yleisesti ottaen palvelutason arvioitiin parantuneen ja yhteistyö kuntien kanssa oli kuitenkin sujunut kohtuullisen hyvin. Ambulanssien sijoituksista oli paikoin jouduttu käymään pitkiäkin keskusteluja. Asukastiheydelläkään ei näytä olevan vaikutusta ainakaan kustannusten nousuun. Palvelutason arvioidaan parantuneen Tehtävien määrä 10000 asukasta kohden oli vuonna 2013 koko maassa keskimäärin 1368. Helikopterin hyödyllisyyteen vaikuttavat toimintasäde ja tavoittamisviiveet sekä sääolosuhteet. Näissä piireissä käytettiin pääasiassa pelastuslaitosta ambulanssipalveluiden tuottajana. Vastauksissa kerrottiin tiedotustilaisuuksien ja väärien tietojen oikaisemisen tarpeesta. Kustannuskäyrässä on kuoppa PohjoisKarjalan kohdalla, koska se on onnistunut toteuttamaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa erittäin kustannustehokkaan ratkaisun. Ensihoitoyksiköissä on miehityksenä pelastaja ja ensihoitaja. Kysely valmistui syyskuussa. Pohjois-Karjala malliesimerkki Ensihoidon kustannuksista ei ole olemassa riittävän luotettavia vertailutietoja. Pienistä ja syrjäisistä kunnista oli tullut yksittäisiä valituksia palvelutasosta. HYKSja TYKS-ervan alueella tehtävien määrä alitti keskiarvon. Erittäin tärkeänä sitä 8/2014 21
Työkäytännöt ovat yhtenäiset ja puolisotilaallisessa organisaatiossa on kulttuuri, jossa asiat tehdään. Olemme siten myönteisessä mielessä löysässä hirressä, sillä asetelma panee meidät huolehtimaan ensihoitopalvelujen laadusta ja synergioiden kehittämisestä. Paloasemaverkosto on tiheä, jolloin hoidon alkamisviiveet saadaan mahdollisimman pieneksi. Esimerkiksi 80 pelastajaa on käynyt lähihoitajakoulutuksen. Tästä on Pohjois-Karjalan ensihoitomallista miljoonasäästöt Ensihoitoyksikkö lähdössä tehtävään Joensuun paloasemalla. Teksti ja kuvat: Mika Rinne 22 8/2014. ”Pelastuslaitos on panostanut henkilöstön koulutukseen yli kymmenen vuoden ajan. Wilenin mukaan ensihoito on tasalaatuista ja terveysprotokollan ohjeita noudatetaan varsin hyvin. Lisäksi yhteiset tilat tuovat myös säästöä jonkin verran. Ensihoitopäällikkö Petteri Hakkarainen korostaa henkilöstön koulutusta. Ensihoitoresurssia käyttää kenttäjohtaja koko maakunnan alueella huomioiden myös aika-ajoin syntyvät ambulanssityhjiöt. Roolit ovat myös selvät, eli pelastuslaitos on palveluntuottaja. Siten tuotteemme hinta säilyy jatkossakin edullisena”, Parviainen kertoo. Mikäli toisella paikkakunnalla oleva ensihoitaja sairastuu, niin sinne voidaan siirtää nopeasti sijainen naapurikunnasta. Käytännön tehokkuutta Pohjois-Karjalassa oli viime heinäkuun alun tilastojen mukaan noin 165000 asukasta. Vuosibudjetti on 10,5 miljoona euroa ja tehtäviä noin 40000 kappaletta. Ensihoitopalveluiden hoitamiseen menee 156 henkilötyövuotta. Toimintaohjeet ja kalusto ovat identtiset koko maakunnassa. ”Organisaatiot tekevät yhteistyötä tavoitteena, että maakunnan asukkaat saavat laadukkaita ja tehokkaasti tuotettuja ensihoitopalveluja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa kaikki alueensa ensihoitopalvelut. ”Pelastuslaitos hallitsee hyvin muuttuvat olosuhteet. Tällöin kenttäjohtaja tarvittaessa siirtää alueelle resurssia muualta maakunnasta. ”Laskimme, olisiko meidän itse kannattanut tuottaa ensihoitopalvelut, mutta totesimme yhteistyön pelastuslaitoksen kanssa kustannustehokkaimmaksi ja eniten synergiaa antavaksi vaihtoehdoksi,” kertoo ensihoidon vastuulääkäri Susanna Wilen Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä. Lisäksi runsaan 3600 asukkaan Heinäveden kunta Etelä-Savosta kuuluu Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin. Ensihoitopalvelujen tuottamisessa pelastuslaitoksen etuna on Wilenin mielestä pitkä kokemus onnettomuustilanteista, pitkäjänteinen ensihoidon kehittämistyö ja joustava työkulttuuri. Tämä kaikki edistää tehokkuutta.” Sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos ovat sataprosenttisesti kuntien organisaatioita ja se on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviaisen mielestä tiedostettu maakunnassa. Tämän ansiosta pelastaja voi toimia ambulanssissa tai päinvastoin. Pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin synergia säästää noin 40 henkilötyövuotta eli pari miljoonaa euroa. Välittömässä lähtövalmiudessa olevia ensihoitoyksiköitä on 23. Niiden tilaajana on Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä eli sairaanhoitopiiri, jonka vastuulle ensihoitopalvelut siirtyivät vuoden 2013 alussa. “Perusperiaate toiminnassa on se, että tehtävään lähtee aina yli kuntarajojen niin sanottu lähin ambulanssi,” Parviainen sanoo
Vakinaisen väen lisäksi pelastuslaitos on kouluttanut sopimushenkilöstöstään yli 200 hengen suuruisen ensivastehenkilöstön, joka on merkittävä resurssi isoissa onnettomuustilanteissa. ”Tiedän koko ajan missä mennään, kun kuulee mitä toinen tekee, eli ei tarvitse erikseen kysellä. Lisäksi pelastuslaitos on tehnyt Harva-toimintaan liittyen ensivastesopimuksia Pohjois-Karjalan rajavartioston, tullin, Järvipelastajien ja Enocellin tehdaspalokunnan kanssa. 8/2014 23. Tie sileäksi! Pensi rappulaskujärjestelmä nyt myös ErgoGo-siirtotuolissa. Näin ollen he pystyvät tarvittaessa avustamaan myös tulipaloissa ja pelastustehtävissä ja synergiahyötyä tulee myös toisinpäin. Sen avulla kuljetat potilaan alas nopeasti, turvallisesti ja ergonomisesti. ”Edellä mainitut hälytetään, jos ne ovat lähempänä kuin lähin pelastuslaitoksen paloasema tai ambulanssi. Sairaanhoitopiirillä sekä pelastuslaitoksella on yhteinen ensihoitopäällikön virka. Kenttäjohtaja Kari Törrönen pitää järjestelyä erinomaisena. Wilenin mukaan ainoasEnsihoidon vastuulääkäri Susanna Wilen ja ensihoitopäällikkö Petteri Hakkarainen ovat tyytyväisiä Pohjois-Karjalan ensihoitomalliin. Kevyt ja matala hallinto Ensihoitopalveluiden hallinto, valvonta, koordinointi sekä palvelutason seuraaminen toteutetaan pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Pe ns i/ PK /1 01 4 ja ergonomisesti. Pensi Rescue Oy Ahertajankatu 5 38250 Sastamala FINLAND Puh. Etenkin PohjoisKarjalan raja-vartioston toiminta-alue ja tehtävämäärä ovat niin suuria, että vuositasolla toiminta pelastaa useita ihmishenkiä”, pelastusjohtaja Parviainen kertoo. Samalla se helpottaa omassa työssä resurssien tehokasta käyttöä koko tehtävän ajan, tai esimerkiksi voimme yhdessä etsiä sijaisia. Kenttäjohtaja Kari Törrösen mielestä kenttäjohtajan ja palomestarin yhteinen työtila tehostaa resurssien käyttöä. Kenttäjohtajia on kahdeksan ja sairaanhoitopiiri vastaa heidän kustannuksistaan 60 prosenttia ja pelastuslaitos 40 prosenttia. Hakkaraisen mukaan käytäntö tehostaa logistiikkaa. Kenttäjohtaja ja päivystävä palomestari työskentelevät Joensuun paloasemalla samassa huoneessa. Pelastuslaitos hoitaa kiireellisten tehtävien lisäksi myös potilaiden siirtokuljetukset. Tässä myös tutustuu työkaveriin sekä ymmärtää paremmin, miten pelastustoimi pyörittää päivittäisrulettia.” Pullonkaula ja sote-soppa Pohjois-Karjalan ensihoitomallista ei löydy suuria pullonkauloja. 03 512 5600 Fax 03 512 5644 E-mail: pensi@pensi.fi www.pensi.fi Made in Finland Kiitämme mielenkiinnosta kaikkia Turvallisuus 2014 -messuilla osastollamme vierailleita! Sovi nyt esittely ja koe keveys itse! suuri hyöty tasalaatuisen hoidon ja laadukkaan hoidon resurssien tehokkaassa käytössä.” Ne ensihoitohenkilöstöön kuuluvat, joilla ei ole pelastusalan koulutusta suorittavat SPEKin ja Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton sopimushenkilöstön kursseja. Autoilla ei ajella tyhjillään vaan aina kun joku viedään jonnekin, niin katsotaan voidaanko joku toinen henkilö tuoda paluukyydillä takaisin. Hallinnossa ei ole päällekkäisiä tasoja vaan siinä suositaan matalaa organisaatiota, josta on karsittu pois kaikki ylimääräinen. Hädässä olevan kannalta ei ole mitään merkitystä kuka auttaa, vaan tärkeintä on, että joku auttaa
taan sairaalan päivystyksen ja ensihoidon välille on muodostunut jonkinasteinen muuri. Nyt kun tehdään vain ensihoitoa, niin ei ole enää samanlaista yhteyttä päivystyksen työntekijöiden kanssa eli ei tunneta ihmisiä niin hyvin, kuin voisi tuntea.” Sote-uudistuksen vaikutuksista ensihoitoon ja alueisiin Wilen sanoo, että järjestämisorganisaation asia on päättää mistä tilaa palvelut. ”Ennen sairaankuljettajat olivat hommissa terveyskeskuksessa tai sairaalassa. 24 8/2014. Ensihoito tyhjästä käyntiin Nurmeksessa Päivystävä palomestari ja ensihoidon kenttäjohtaja työskentelevät Joensuun paloasemalla yhteisessä päivystyshuoneessa. Pahimmillaan potilas oli kaikkien autojen kyydissä ennen sairaalaan pääsyä,” Ruokolainen päivittelee menneitä aikoja. ”Tämä on meillä isoin mullistus kautta aikojen. Meillä oli tallissa vain vara-auto,” kertoo asemamestari Sami Meriläinen Nurmeksen paloasemalta. Vielä kaksi vuotta sitten ambulanssi olisi lähtenyt liikkeelle Nurmeksen terveyskeskuksesta, mutta ei enää. Edestakainen sairaalakeikka Nurmeksesta Joensuuhun kestää noin kolme tuntia. Sitä ennen päätoimisia oli vain muutama, mutta nyt aseman vahvuus on 20 henkilöä. Ambulanssi lähtee hälytykseen Nurmeksen paloasemalta sireenit ulvoen ja valot vilkkuen. Autoilija ja mopoilija ovat kolaroineet keskenään aseman lähistöllä. ”Pitkä kuljetusaika on haaste ensihoitajille, sillä tuon ajan puitteissa potilaan hoidossa ehtii tapahtumaan vaikka mitä. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Jari Ruokolainen valittiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa vuoden ensihoitajaksi. ”Ensihoito on laadukasta ja kustannustehokasta tänä päivänä. Miksi toimivaa mallia pitäisi muuttaa?” Wilen kysyy. Kuvassa ovat ensihoitajat Jari Ruokolainen ja Hannu Lipponen sekä asemamestari Sami Meriläinen. Kuvassa ovat palomestari Matti Lamberg ja ensihoitopäällikkö Petteri Hakkarainen. Yksistään Suomen neljänneksi suurimman järven eli Pielisen kiertäminen pidentää ajomatkoja. Alueella on vain yksi toimija, joten nyt ei astuta toisen varpaille. Jouduimme rakentamaan sairaankuljetuksen tyhjästä, sillä ne hoidettiin aiemmin terveyskeskuksen ja yksityisen voimin. ”Pelastuslaitos voisi tuottaa palvelut kun on hyvä ja kohtuuhintainen tuote, jota olisi into jatkaa. Sen vuoksi potilas pitää hoitaa hyvin ennen kuljetusta,” Ruokolainen sanoo. ”Olemme tehneet lisää valmiushuoneita ja niille on erityistä tarvetta, sillä monet tulevat tänne vuorokauden mittaisiin vuoroihin pitkänkin matkan päästä. Ensihoitoyksiköt ovat vilkastuttaneet Nurmeksen paloaseman hälytystoimintaa. Ennen systeemi oli sekava, sillä kaikki kolme autoa olivat eri organisaatioiden alla. Viime vuoden alusta alkaen kaikki Nurmeksen ensihoitopalvelut on hoidettu paloasemalta kahden auton voimin. Ympärivuorokauden minuutin lähtövalmiudessa olevien sairaankuljetusyksiköiden toiminnan käynnistyminen merkitsi 16 uuden työntekijän tulemista Nurmeksen paloasemalle. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ei enää kulu kovinkaan paljon aikaa, sillä ensihoidon toimintamalli ja kalusto on samanlainen ympäri maakuntaa,” Meriläinen toteaa. Tästä hyvästä aktiivisena työn kehittäjänä tunnettu Ruokolainen valittiin elokuussa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa vuoden ensihoitajaksi. Maantieteellisesti kuljetusmatkat ovat pitkiä Pohjois-Karjalassa. Ensihoitaja Jari Ruokolainen vastasi ensihoidon välineiden, varusteiden ja tilojen kuntoon laittamisesta Nurmeksessa
Suomalaiselle ensihoidolle on syksyllä 2014 perustettu uusi valtakunnallinen harjoitusmateriaalipankki. Harjoituspankin käytössä pyritään siihen, että jokaisesta osallistuvasta organisaatiosta saataisiin vuosittain jotakin uutta tuotosta yhteiseen käyttöön. Viranomaisyhteistyömenettelyllä käyttöoikeuksia on annettu myös sellaisten sairaanhoitopiirien koulutusvastaaville, joissa sairaanhoitopiiri on vahvasti mukana ensihoidon järjestämisessä. Harjoituspankin käyttöoikeudet on pyritty jakamaan jokaiselle pelastuslaitokselle, jossa harjoitetaan ensihoitoa. Harjoituspankin internetalustana toimii Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylläpitämä verkko-oppimisympäristö Moodle. Tutkimusten tulosten perusteella laadittiin lopuksi valmiit harjoitussuunnitelmapohjat simulaatioharjoitukselle sekä suuronnettomuusharjoitukselle. Harjoituspankissa on lisäksi esimerkiksi EKG-arkisto sekä tilaa kaikenlaiselle muullekin koulutusmateriaalille. Vaikka käyttöoikeudet harjoituspankkiin ovatkin vain nimetyillä yhteyshenkilöillä, voivat harjoitussuunnitelmia käyttää ja luoda vapaasti kaikki muutkin pelastuslaitoksilla ja sairaanhoitopiireillä työskentelevät henkilöt. Lisätietoa: Kati.Saarikivi@porvoo.fi Ensihoidon yhteinen harjoituspankki 8/2014 25. Materiaalia voidaan esimerkiksi tallentaa pankista omaan intranettiin. Jokaisessa organisaatiossa voidaan yhdessä päättää, kuinka harjoituspankin materiaalia sisäisesti jaetaan. Käyttöoikeudet on annettu pääsääntöisesti koulutuksista vastaaville tai niitä aktiivisesti järjestäville henkilöille. Harjoituspankki on syntynyt YAMK-opinnäytetyön yhteydessä. Jakamalla omaa valmista materiaalia vähintään kerran vuodessa lunastetaan samalla oman organisaation oikeus käyttää harjoituspankkia. Kyseisessä opinnäytetyössä tutkittiin erilaisten ensihoidon harjoitussuunnitelmien laatimista sekä niissä tärkeinä ja olennaisina pidettyjä asioita. Näitä pohjia käyttäen täytetään ensihoidon harjoituspankki erilaisista valmiista harjoitussuunnitelmista, jotka on jaoteltu EVY-, perusja hoitotason harjoituksiin
Ensihoitajan ammatti avasi uusia ovia Teksti ja kuva: Kaisu Puranen 26 8/2014 Juha Nieminen tekee työsykliä, jossa yhden vuorokauden päivystämisen jälkeen on kolme vapaapäivää.. Nieminen on yksi laitoksen noin kymmenestä palomiestaustaisesta ensihoitajasta. Kello on puoli kymmenen sateisena keskiviikkoaamuna pelastuskeskuksessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Vantaalla. Nyt Nieminen on työskennellyt noin vuoden ensihoitajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen H + P -ensihoitoyksikössä. Vähän sai yön aikana torkkuakin”, hieman valvoneen oloinen Nieminen kertoo päivystyshuoneessa. ”Tämä on kuormittavampaa kuin palopuolella. Ammattiin houkuttelivat kiivas tahti, pitkä asiakaskontakti ja työllistymismahdollisuudet. Siellä keikkoja on kahdesta neljään vuorokaudessa, täällä 8–12”, Nieminen kertoo. Hän on valmistunut lähihoitajaksi vuonna 2003. Palomies Juha Nieminen tekee nykyisin pelkkiä ensihoitajan töitä. Pelastuslaitos hoitaa pääsääntöisesti alueen kiireelliset ambulanssikuljetukset, yksityiset tahot taas kiireettömät. J uha Nieminen on päivystänyt koko kuluneen vuorokauden. Vuonna 2005 hän kouluttautui palomieheksi ja toimi ammatissa pitkään, kunnes 2013 hän valmistui sairaanhoitajaksi ja suoritti ensihoidon erikoistumisopinnot. ”Tulin eilisaamuun kello yhdeksään
Ensihoitajan palkka on myös jonkin verran korkeampi kuin palomiehillä. Meidän talossamme tällainen käytäntö on poikkeuksellista ja hoitotasolla työskennellään pääasiassa päätoimisesti.” Partanen uskoo, että ensihoitajiksi siirtyvät palomiehet haluavat hyödyntää pitkän, ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksensa. Jos saisin palomiehen hommissa esimerkiksi astman, en voisi enää savusukeltaa. ”Palomiehen ammatissa ei ole mitään huonoa. Ja vaikka kroppa pettäisi niin, ettei voisi olla töissä kummallakaan puolella, on mahdollista hakeutua esimerkiksi kouluttajaksi”, hän sanoo. Tehtävään täytyy mennä vähän eri tavalla sisälle. ”Olen aina ollut ensihoito-orientoitunut palomies.” Hän pitää ensihoitajan työstä, mutta parhainta hänen mielestään olisi, jos voisi tehdä samalla myös palomiehen hommia. Hän uskoo, että moni muukin vaihdon tehnyt ajattelee samoin. Se on toimimista ihmisten kanssa. ”Tässä on auki monta ovea. Joka keikalla on aina joku ihminen vastassa, enemmän tai vähemmän sairastuneita ja loukkaantuneita. ”Siinä on ehkä enemmän vastuuta, kun aletaan hoitaa ihmisten sairauksia kotona ja tehdään toimenpiteitä, annetaan lääkkeitä. Nieminen vaihtoi ammattinsa ensihoitajaksi koska oli kiinnostunut työstä. ”Kummatkin ovat auttamisammatteja, mutta palomiehen työssä asiakaskontaktia on vähemmän. Myös myrkytykset ja yleistilan laskut työllistävät ensihoitoa. Ensihoidon opetustiimimme järjestää teemaseminaarin Moniviranomaisyhteistyö Tunne ketjukaverisi toiminta TÄYDENNYSKOULUTUS Ensihoidon erikoislehti Systolen päätoimittaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomiehenä työskentelevä Marko Partanen ei pidä kovinkaan yleisenä sitä, että palomieheksi kouluttautunut henkilö siirtyy kokonaan ensihoitajaksi. ”Esimerkiksi Helsingissä palomies voi työskennellä samanaikaisesti hoitotasolla edellyttäen, että hänellä on myös asianmukainen terveydenhuoltoalan tutkinto. Lisäksi muutamia satasia parempi palkkaus houkuttaa. Kaksi ammattia tuo joka tapauksessa paremman turvan tulevaisuuden varalle kuin yksi. Kaikkien kanssa on tultava toimeen, ja näkisin että tämä ihmisläheisyys on jonkin verran siinä mukana.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Tyypillisellä keikalla potilaalla voi olla esimerkiksi rintakipua tai hengitysvaikeuksia. Hänen mukaansa se, miten henkilö hoitotason ensihoitoa pelastuslaitoksella tekee, riippuu myös kyseisen talon järjestelmästä. ”Osa meidän ensihoitolääkäreistämme on alun perin palomiehiä”, Nieminen kertoo. Nykyisessä työssään hän pitää siitä, että saa tehdä enemmän keikkaa ja olla enemmän tekemisissä ihmisten kanssa kuin palomiehenä. Suurella todennäköisyydellä palaan vielä jossain vaiheessa palopuolelle.” ”Kaikkien kanssa on tultava toimeen” 8/2014 27. Kontakti loppuu esimerkiksi siihen, kun potilas on irrotettu autosta, ensihoitajalla kontakti on pidempi.” Palomiehen ammatti voi olla monelle kimmoke hoitoalalle jopa siinä määrin, että he hakeutuvat lääketieteelliseen saakka. ”Nämä henkilöt ovat aidosti enemmän kallistuneita ensihoitokuin palomiespuolelle.” Partanen arvioi, että ensihoitajan työ on hektisempää kuin palomiehen. Nieminen ei kokonaan ole sulkenut palomiehen työtä tulevaisuuden vaihtoehdoistaan. www.pelastusopisto.fi > Ensihoidon täydennyskoulutus Aika ja paikka: 27.11.2014, Pelastusopisto (Hulkontie 83, Kuopio) Kohderyhmä: Ensihoitopalvelussa ja muussa akuuttihoidossa työskentelevät sekä yhteistyöviranomaiset poliisista ja pelastustoimesta. Toistaiseksi se ei ole mahdollista
28 8/2014. E nsivaste on osa porrastettua ensihoitojärjestelmää ja sillä tarkoitetaan hätätilapotilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä. Jos voimme olla pelastamassa yhdenkin ihmishengen olemme missiossamme onnistuneet. Kemiön saaren kunnassa asuu noin 7000 asukasta ja se on Suomen suurin saari. Dragsfjärdin puolivakinainen palokunta menee keikalle usein kivikoita varoen. ”Ensimmäiset minuutit ovat aina ratkaisevat. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Dragsfjärd HOBK:n palokunnan päällikkö Roger Forss muistuttaa ensivasteen merkityksestä. Ensivastetta saaristossa Ensivasteella on pitkät perinteet Suomessa. Ensivasteyksikön pitää pystyä aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi ja kykenemään tehostettuun ensiapuun sekä arvioimaan potilaan tilan ja raportoimaan tilanteesta eteenpäin. Lisäksi kaksi henkeä opiskelee lähihoitajiksi, joten viimeisin alan tieto-taito on läsnä EVY-harjoituksissa ja keikoilla. Oman haasteensa ensivastetoiminnalle antavat saariston olosuhteet. Olenkin ylpeä motivoituneesta ensivasteryhmästämme”, kertoo Roger Forss. Vuositasolla Dragsfjärd HOBK:lla on noin 80 ensivastetehtävää. Dragsfjärdin toimenpidepalkkainen palokunta on toiminut vuodesta 1978, oltuaan aiemmin tehdaspalokunta. Ensivastetoiminta alkoi Vantaan kaupungissa, kun pelastuslaitos alkoi tehdä ensivastetehtäviä lokakuussa 1988. Palokunnassa on kaksi lähihoitajaa jotka opiskelevat sairaanhoitajiksi. Dalsbruk första respons Dalsbruk, eli suomeksi Taalintehdas, on noin 1700 asukkaan taajama Kemiönsaaren kunnassa, Varsinais-Suomessa. Ensivasteyksikkö voidaan myös hälyttää kohteeseen lisävasteeksi, avustamaan pelastusja ensihoitotehtävissä tai opastamaan kauempaa tulevia yksiköitä. Ensivasteyksikkönä toimivaa yksikköä ei koskaan hälytetä kohteeseen ainoana yksikkönä eikä se koskaan kuljeta potilasta oma-aloitteisesti. Paloja pelastustoiminnasta alueella vastaa luonnollisesti Varsinais-Suomen pelastuslaitos, mutta paikallisesti alueella operoi Dragsfjärdin toimenpidepalkkainen palokunta, Dragsfjärd HOBK (Halv Ordinar Brandkår). Ensivaste on pelastuslaitoksen ja myös monen sopimuspalokunnan yksi normaali osaamisalue
Dragsfjärd HOBK – Dragsfjärdin puolivakinainen palokunta Perustettu 1978 Hälytysosastossa jäseniä 24, joista naisia 3 Nuoriso-osastossa jäseniä 15 Ensivastetta tekeviä 13 Kokonaisvahvuus 39 jäsentä Kalusto Sammutusauto Scania C124, D-11 Säiliöauto Scania P360, D-13 Miehistöauto Mercedes-Benz Vito, D-17 Moottorivene Yamarin Big Catch, DV-13 Moottorivene Lamor 7000, DV-12 Hälytykset 2013: Paloja pelastustehtäviä 76 kpl Ensivastetehtäviä 73 kpl Sairaanhoitajaopiskelija Jens Tegengren, sairaanhoitaja Anna Eriksson ja ensivasteryhmäläiset Andreas Nyman sekä Jessica Pietikäinen ovat juuri saapuneet ensivastekeikalta saariston uumenista. Toiminta-alueemme on laaja, siksi operoimme kohteisiin autolla ja veneellä. 8/2014 29. Pitää tarkkaan tietää missä saaressa tehtäväkohde on ja edetä varovasti kohteeseen kivikoita varoen. ”Palokunnan ensivastetoiminta alkoi kesäkuussa 2004. Hälytystehtävä meni hyvin ja jälleen todettiin ensivasteen erittäin tärkeä merkitys. Alkuun ensivastetehtäviä oli 120–130 tehtävää vuodessa, mutta nyt määrä on hieman laskenut. Talviaikana ensivastetehtäville kuljemme autolla tai vastaavasti Rajavartiolaitos käy helikopterilla hakemassa potilaan”, kertoo palokunnan päällikkönä toimiva Roger Forss. Saaristo-olosuhteet tuovat lisää haasteita toimintaan. Yleisimmät tehtävät meille tulevat koodilla 704, joka tarkoittaa rintakipua
Ensivasteryhmäläiset Jessica Pietikäinen ja Andreas Nyman huoltavat ensivastelaukkuja hälytystehtävän jälkeen. Lisäksi lukuisat sisäjärvet ja kaivokset mahdollistavat veden oton sisämaassa. Raja-HeKo operoi Turusta ja on aktiivisesti mukana haastavissa paikoissa. Yhteistyö eri auttajien kesken on ihailtavaa ja sujuvaa. Useilla tehtävillä ollaankin mukana kaikkien kolmen toimijan kera ja se mahdollistaa nopean avun kohteeseen. Raja-HeKo onkin talvella aivan ehdoton, sillä palokunnalla ei ole moottorikelkkaa tai mönkijää. mennessä. Taalintehdas kesällä Taalintehdas on ehdoton kesäkaupunki. marraskuuta teemasivuilla kodin turvallisuus. Saumaton yhteistyö Rajavartiolaitos ja paikalliset ambulanssit toimivat yhteistyössä ensivastetoiminnassa Dragsfjärd HOBK:n kanssa. Jääteitä ei ole lainkaan, sillä todella harvoin saariston jäät tulevat niin paksuiksi että ne kantaisivat varmasti auton painon. 30 8/2014. Ammattitaitoista työskentelyä on aina ilo seurata. Huoltotoimenpiteet ovatkin erittäin tärkeät, jotta laukut ovat valmiina seuraavaa tehtävää varten. Netissä myös ensi vuoden ilmestymispäivät ja teemasivut: www.pelastustieto.fi > mediatiedot. Vuosittain järjestettävät Baltic Jazz -festivaalit sekä Lövö broloppet -puolimaraton lisäävät saarella kävijöitä. Saarelta löytyy palopostiverkosto, joka palvelee sisämaassa asuvia. Mukana tehtävällä oli Kemiöstä tullut ambulanssi ja rajavartiolaitoksen yhteysalus. Rajavartiolaitoksella on lähimmät partioveneet merivartioasemilla Hiittisissä ja Nauvon Pärnäisissä (Pärnäs). Jazzien aikaan käy kyseisenä viikonloppuna liki 10000 musiikin ystävää. Pelastustieto 9/2014 ilmestyy 19. ”On helppo ottaa tulipalotilanteessa vettä suoraan merestä, jos ollaan rannan lähettyvillä. Jutun kirjoitushetkellä oli käynnissä ensivastetehtävä saaressa. Meillä onkin useampia irtoruiskuja näitä varten, ja niillä on kätevä täyttää säiliöauton tankki, tai tehdä suoraan selvitys kohteeseen jos mahdollista”, sanoo palokunnan päällikkö Roger Forss. Varaa ilmoituspaikkasi 29.10. Kesämökkejä saarelta löytyy tuhansia
Tietyillä alueilla kuten Etelä-Pohjanmaalla on tiukennettu kriteerejä. VPK:iden tai puolivakinaisissa palokunnissa ensivasteessa käytetään hieman alueesta riippuen joko sammutusautoa, miehistönkuljetusautoa tai maasturia. Pienemmän auton käyttöä voidaan perustella, että ensivasteessa toimii jäseniä, jotka eivät osallistu pelastusIsojoen ensivasteryhmässä aktiivisesti osallistuvat Sami Paavola ja Isojoen palomiehet ry:n puheenjohtaja Ari Asukas. Etelä-Pohjanmaalla pelastuslaitos on myös ottanut vastatakseen alueen turvapuhelinhälytyksiä. Ensihoidon järjestämisvastuun siirtymisen kunnilta sairaanhoitopiireille on tuonut ensivasteeseen alueiden sisälle yhteneväisyyksiä. Erilaisia toimintatapoja ja sopimuksia sekä toimintaympäristön eroavaisuuksia on eri pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken. Sairaanhoitopiirien ensihoidon kustannusten noustessa on kuitenkin ensihoitoyksiköitä eri aluelta vähennetty ja myös ensivasteyksiköiden hälytyskriteerejä on paikoin nostettu, jolloin ensivastehälytysmäärät ovat pudonneet. Sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten rajat eivät koko valtakunnassa mene samoin, tästä voi aiheutua pieniä ongelmia esimerkiksi kenttäjohtajalle. Ensivasteessa käytetään erilaisia ajoneuvoja Ensivasteyksikköinä käytetään vakinaisten palokuntien osalta pääsääntöisesti sammutusautoa. Teksti ja kuvat: Arto Papunen 8/2014 31. Tälläisiä kuntia ovat esimerkiksi Iitti, Pukkila, Myrskylä ja Jämsä. Ensivastetoiminta on nähty etenkin maaseudulla tarpeelliseksi. Erilaisia sopimuksia ja ohjeita Länsi-Uudellamaalla on sopimuspalokuntien ensivastesopimuksia irtisanottu kaupunkien keskustoissa olevilta sopimuspalokuntien paloasemilta. EteläPohjanmaan alueen ensivastehälytykset ovat vähentyneet viime vuoden 2200 hälytyksestä syyskuun lopun 700 hälytykseen. On määritelty tietyt hälytyskoodit, joihin A-kiireellisyysluokassa hälytetään vain silloin, jos ei toista ensihoidon yksikköä ole saatavilla nopeammin, muuten lisähälyttäminen on kenttäjohtajan päätettävissä. Ensilähdön sammutusauto on kuitenkin määritetty joillakin alueilla, kuten Jokilaaksojen alueella käytettäväksi ajoneuvoksi. Esimerkiksi Espoon kaupungin alueella ensivastesopimus on vapaaehtoisista palokunnista enää Vanhankylänseudun VPK:lla. Ensivastetoiminnassa eroja aluiden välillä Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on jaettu eri sairaanhoitoalueisiin. Yksi tapa onkin hälyttää yksikkö A-tehtäviin ja muihin tehtäviin joko tietyn kilometrimäärän mukaan tai ensihoidon kenttäjohtajan harkinnan mukaan
Eri alueilla voi olla vaatimuksena käydä tietty määrä koulutusta ensivasteryhmässä pysyäkseen. puolen tehtäville tai C-kortillisia on vähän ensivasteryhmäläisisissä. Putkea pidetään helppokäyttöisenä apuvälineenä aiempiin nähden ensivasteen käytössä. Miehistön ylläpitokoulutukseen käytetään kuukausipalaverin materiaalia. Äkäslompolon VPK Lapin Kolarissa sijaitsee hiihtokeskuksen naapurissa. Alueesta riippuen myös ensivasteen koulutus on joko alueen pelastustoimen ensivastekouluttajien tai sairaanhoitopiirin järjestämää. Perusensivastetarvikkeisiin kuuluu hoitolaukku, happi ja defibrillaattori. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ei sopimuspalokunnilla ole lääkkeitä ensivasteen käytössä. Vierailevat palokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäville yhdessä Äkäslompolon hälytysosaston kanssa. Näiden yksiköiden hyötynä nähdään toimiminen mahdollisessa monipotilastai suuronnettomuustilanteessa. Etelä-Pohjanmaan alueen eroavaisuus on verensokerimittarien puuttuminen ensivasteen hoitovälineiden joukosta. Etelä-Pohjanmaan alueella on sairaanhoitopiiri antanut ensivastekäyttöön vanhoja ensihoitoyksiköitä. Samalla yksikkö voi toimia tietyillä asemilla myös ensihoidon yksiköiden varayksikkönä. VPK tarjoaa myös majoitusta vieraileville palokuntalaisille. Vaatetus ensivasteilla on kirjavaa, sammutusutolla liikkuvilla on yleensä sammutusasut mukana. Suuri osa VPK:n hälytyksistä on ensivastetehtäviä tai ihmisen pelastamista maastosta. Länsi-Uudellamaalla ensivastevastaavat käyvät kuukausipalaverissa, jossa on paikalla laitoksen edustaja ja vierailevia luennoitsijoita. Muita mahdollisia varustuksia on joko pelkkä liivi/takki tai takki ja housut. I-Gel putki on yleistynyt Suomen ensivasteiden käytössä. 32 8/2014. Ensihoidon ammattihenkilökunnan ollessa mukana tehtävällä, ensivaste voi käyttää myös mukana kulkevia perus iv-nesteitä, 10-prosenttista sokeriliuosta, iv-adrenaliinia ja bukkaalista midatzolaamia sekä LT hengitysteiden varmistamiseen. Tehtävällä saatetaan pitää sammutusasun alaosa ja ensivastetakki tai liivi päällä. Ensivasteen käytössä olevat tyypillisimmät lääkkeet ovat ASA, Dinit, Epipen, Glucagen ja lääkehiili. Tämäntyyppisiin tehtäviin saatetaankin auton sijasta lähteä suoraan paloasemalta moottorikelkalla tai mönkijällä. Hapetus tapahtuu vain maskia ja paljetta käyttäen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella ensivaste toimii ensihoito-oppaan ensiauttajan ohjeiden mukaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Raimo Jokisalo perustelee päätöstä sillä, että sokeriarvojen mittauksella ei ole hoidon kannalta merkitystä. Hoitovälineissä ja lääkkeissä eroja Ensihoidon ammattilaisten toimiessa ensivasteyksikössä on myös alueellisia eroja siinä, onko heillä oikeudet toimia ensivasteyksikössä. Jokilaaksojen alueella asemilla, joilla on ensihoidon ammattihenkilökuntaa, on välineistöön lisätty niin sanottu korotettu ensivaste
Kuvat suomalaisista koulutustilaisuuksista tavoittivat RescueDAYSin järjestäjät ja kesällä Saksasta kysyttiinkin, olisiko suomalaisilla mahdollisuutta järjestää ralliauto tapahtumaan. Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto muutti äänestyksen jälkeen kuntien kustannusten jakoperiaatetta. Ralliauto olikin suuri vetonaula tapahtumassa, jossa palomiehet ympäri maailman pääsevät tutustumaan uusien autojen, hybridien ja kaasuautojen rakenteisiin leikkelemällä niitä. Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa ensihoidosta Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Valkeakoskella. Palvelutaso toteutui täysin tai lähes täysin palvelutasopäätöksen mukaisesti yhdeksässä kunnassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 23 jäsenkunnasta. Tarkoituksena on tarjota muun muassa ralleissa, rallicrossissa ja rallisprinteissä päivystäville palokunnille koulutuspaketti ralliauton käsittelyyn ja erikoiskokeilla toimimiseen. Tällä hetkellä kustannukset jaetaan tasan tehtävien määrän ja asukasluvun perusteella. Ensihoidon vuonna 2012 päätetty palvelutaso on toteutunut Pirkanmaalla hyvin ja paikoin jopa erinomaisesti. Suomessa tänä vuonna lanseerattu koulutus on saanut paljon huomiota. Tavoitettavuudessa on kuitenkin esiintynyt huomattavia kuntakohtaisia eroja. Kävi pian ilmi, että tällä koulutuspaketilla on myös kansainvälistä mielenkiintoa. Ralliautosta pelastaminen kiinnostaa maailmalla Avoimien ovien päivänä RescueDAYSille oli vapaa pääsy ja ralliauto varastikin päähuomion. Tampereen alueelle ehdotetut muutokset sen sijaan päätettiin toteuttaa ja Tampereen ensihoidon laatutasoa nostettiin. Tampereen yksikkö EPI 161 päätettiin muuttaa kuljettavaksi hoitotason yksiköksi ja yksi perustason yksikkö muuttaa hoitotason yksiköksi. Valtuusto päätti lisäksi hallituksen esityksen mukaan, että Kela-korvaukset hyvitetään kunnille kiireellisen ensihoitopalvelun kuntakohtaisten bruttokustannusten maksuosuuksien suhteessa. Lääkintäesimies (L4) Marko Pieniaho esittelee nykypäivän ensihoitovarusteita. Moni ulkomaalainen palomies totesikin, ettei ennen ole päässyt tutustumaan ralliautoon näin läheltä. Edellisenä vuonna vuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta oli käynyt luennoimassa kyseisessä tapahtumassa ralliautosta pelastamisesta ja tänä vuonna järjestäjä halusi ralliauton esille. Ensihoitotaso säilyy Pirkanmaalla Pelastuslaitos vastaa ensihoidosta suurissa asutuskeskuksissa Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että ensihoidon palvelutaso pysyy alueella ennallaan ja lakkautettavaksi esitetyt ensihoitoyksiköt jatkavat Kuhmoisissa, Kangasalan Sahalahdella, Vesilahdella ja Mäntässä. Suomen Palopäällystöliitto ry ja AKK Motorsport ry tekivät kuluvan vuoden keväällä sopimuksen uudesta koulutuspaketista. Kustannukset jaetaan vuoden 2015 alusta lähtien 70 prosenttia toteutuneiden tehtävien mukaan ja 30 prosenttia kunnan asukasluvun mukaan. Auton hankinnassa avusti Racing Rescue & Medical Teamin Pasi Rosendahl, jonka lisäksi Saksassa vierailivat Juha Kukkonen AKK:n turvatyöryhmästä sekä Mikko Saastamoinen. Lisätietoa koulutuspaketista saa Palopäällystöliitosta Pasi Uurasmaalta. Palopäällystöliitto järjesti yhdessä AKK Motorsport ry:n kanssa auton Saksasta. Avoimien ovien päivänä RescueDAYSille oli vapaa pääsy ja ralliauto varastikin päähuomion myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. 8/2014 33. Sosiaalisen median aikana tieto kulkee nopeasti
34 8/2014. Paloesimies Marko Toivio seuraa vierestä, kun palomies Pasi Kivikko tarkastaa ensivastelaukkujen varustusta. Ensivastelaukuissa löytyy kaikki tarvittava hapesta lääkkeisiin
Rauhallisuus on kaiken A ja O. Ensivastetoiminta on tuttua kauraa myös miehitetyillä paloasemilla. Ensivastetoiminta Huittisissa Huittinen on reilun 10000 asukkaan kaupunki Satakunnassa. Suurin syynä tähän on se, että ambulanssi on kuljettamassa potilasta Poriin tai johonkin muuhun sairaalaan. Elottomalle ihmiselle pitää saada pikaisesti apua, jotta aivot saavat happea. Yksikin menetetty ihmishenki on liikaa. Ensin Kimmo toimi ensivasteryhmässä Huittisten VPK:n päällikkönä, nykyään Satakunnan pelastuslaitoksen palomiehenä. Ambulanssihenkilöstö kaipaa paikalta lisätietoa, sillä ensivastehenkilöstö on ratkaisevassa asemassa potilaan tilan arvioinnissa ja potilaan auttamisessa. ”Huittisissa ensivastetoiminta on aloitettu jo vuonna 1996, jolloin hankittiin lahjoitusvaroilla ensimmäinen defibrillaattori. Ensivastetoiminnan idea onkin lyhentää hoidon alkamisviivettä. Ensimmäiset minuutit ovat aina ratkaisevat. On tänne paloasemalle tuotu kakkua ja pullaakin kiitokseksi onnistuneesta elvytyksestä”, kertoo paloesimies Marko Toivio. Vuonna 2003 tulivat mukaan lääkkeet, jolloin toimintakyky parantui huomattavasti. Huittisissa ensivastetehtävien määrässä mennään yli sadan, vaikka alueella on oma ambulanssi. Ensivastehälytys voi tulla myös toiselle ambulanssille, mutta usein se ei ole perusteltua, koska silloin on kaksi ambulanssia sidottuna samaan tehtävään. Huittisissa on ambulanssi ympärivuorokautisessa valmiudessa. Huittisten uimahallissa on tällä hetkellä oma defibrillaattori ja lähiaikoina on tulossa lisää laitteita suurempiin kohteisiin kaupungissa”, kertoo palomies Kimmo Rantala. Kakkua ja pullaa kiitokseksi ”Yleisimmät ensivastetehtävät meille tulevat koodilla 704, joka tarkoittaa rintakipua. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa A-luokan tehtäviä, mutta myös B-luokan tehtävät saattavat tulla kyseeseen paikallisen sairaanhoitopiirin linjauksesta riippuen. Satakunnan pelastuslaitos Huittisten paloasema Vuorovahvuus virka-aikana 1+3, virka-ajan ulkopuolella 0+3 Aseman kokonaisvahvuus 15 palomiestä ja 1 paloesimies Paloasemalla lisäksi 2 palomestaria, paloasemamestari sekä toimistonhoitaja Kalusto Sammutusauto Scania P360, SA 401 Säiliöauto Scania P380, SA 403 Vaihtolava-auto Sisu SK-250, SA 4094 Mönkijä Polaris Bigboss 500 6x6, SA 4098 Moottorivene Buster R 40 hv, SA 408 Kumivene Mercury 430 20 hv, SA 4082 Varajohtoauto VW Transporter T4, SA 42 Tarkastusautoja 2 Huoltokontti Letkukontti Alipaineimukontti Vahingontorjuntakontti Hälytykset 2013: Paloja pelastustehtäviä 224 kpl Ensivastetehtäviä 121 kpl www.satapelastus.fi Huittisissa yli sata ensivastetehtävää vuodessa 8/2014 35. Järkevintä on käyttää ensivasteessa esimerkiksi vakinaista tai sopimuspalokuntaa. Huittisissa on monenlaista teollisuutta sekä isoja maatiloja. E nsivastetehtävä annetaan pääsääntöisesti silloin, kun potilaan peruselintoiminnot ovat uhattuina. A-luokan ensihoidon tehtäviin hälytetään Huittisten miehitetyn paloaseman pelastusyksikkö. Yksikin menetys on liikaa Ensivastetoiminta on todella tärkeää. Kaikille nopea ja laadukas apu Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Palomies Kimmo Rantala on ollut alusta asti kehittämässä Huittisten ensivastetoimintaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus vastaa alueen ensihoidosta. Pelastajat ja sopimuspalokuntalaiset ovat erinomaisia ensivasteessa. Ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia potilaan kannalta ja silloin ensivasteyksikkö on todella tarpeellinen. Siinä on todettavissa, että oma työ on kantanut hedelmää. Jokainen voi ajatella omalle kohdalleen, miltä tuntuu kun apu ei tule heti ja oma tai läheisen tila on heikko. Jokainen potilas on yhtä tärkeä ja kaikille pitää saada laadukas ja nopea apu. Ensivastetoiminta on perusteltua etenkin maaseudulla, jossa ambulanssin tulo kestää tai on mahdollisuus tulla ambulanssityhjiö. Eniten mieltä lämmittää, kun näkee kaupungilla kävelemässä henkilön, jota on ollut elvyttämässä tai muuten oltu avuksi. Järjestäytynyt apu on huomattavasti tehokkaampaa kuin omaisen antama ensiapu. Virka-aikana pelastusyksikön vahvuus on 1+3 ja sen ulkopuolella 0+3. Pelastajat suorittavat vuositasolla useita ensivastetehtäviä. Tajuttoman ihmisen ilmateiden pysyminen auki on varmistettava ja suuret verenvuodot tyrehdytettävä. Ensivastekeikkoja tulee lähinnä päivällä ja illalla
> Turvallisuuskulttuuri: työpaikan suhtautuminen turvallisuustekijöihin. Ari-Pekka Ronkaisen ja Tommi Sillanpään Oulun seudun ammattikorkeakoululle opinnäytetyönä tekemässä hälytysajokoulutuksen teoriamateriaalissa on tuotu uutena näkökulmana hälytysajon taktiikkaan kyseinen menetelmä. Päätöksen vaikutuksia tulee seurata. CRM pyrkii minimoimaan ihmislähtöisistä tekijöistä johtuvat vaaratilanteiden osatekijät ja käyttämään kaikkia mahdollisia resursseja turvallisuuden takaamiseksi. Asioiden etukäteen suunnittelulla ja valmistautumisella mahdollistetaan vaikeassa tilanteessa kaikkien resurssien tehokas käyttö. Hoitovuorossa oleva työkaveri puhuu Virveen, kännykkään ja selaa hoito-ohjeita samaan aikaan. Näin tiukan paikan tullen voidaan Turvallisuutta tien päälle CRM-menetelmä ilmailusta hälytysajokoulutukseen 36 8/2014. > Tiimityöskentely ja johtaminen: selkeä tehtävien jako ja johtajuus varmistavat resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Takana jo 20 tuntia töitä ja unetkin ovat jääneet muutamaan tuntiin. > Stressi ja stressin hallinta: ennakkovalmistautumisella vähennetään stressiä ja stressaavia tilanteita. Miten tuo kaikki vaikuttaa hälytysajoon ja sen turvallisuuteen. > Tilannetietoisuus: tiimin jäsenten tietoisuus tilanteesta edistää turvallisuutta ja auttaa varautumaan muutoksiin. > Kommunikaatio: selkeällä työpari-/tiimikommunikaatiolla edistetään tilanteen kokonaiskuvan luomista sekä tehtävien jakoa ja niiden suorittamista. Koulutuksessa CRM-menetelmä on jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, joita ovat: inhimilliset tekijät, stressi, kommunikaatio, tiimityöskentely ja johtaminen, päätöksenteko, tilannetietoisuus sekä turvallisuuskulttuuri. Yksinkertaisia asioita CRM-menetelmä on hienosta nimestään huolimatta suurimmaksi osaksi yksinkertaisia asioita, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi hälytysajon turvallisuuteen. CRM-menetelmästä on myös muita muunnelmia, mutta oamk:n koulutuksessa päädyttiin käyttämään kyseistä mallia. Pimeä talvinen yö, lunta tulee niin paljon ettei eteensä ole nähdä. Mietitään etukäteen mitä tehdään ja miksi, sekä mitä vaikutuksia päätöksillä on. CRM:n OSA-ALUEET: > Inhimilliset tekijät: selkeällä kommunikoinnilla ja ääneen ajattelemalla pyritään minimoimaan inhimillisten erehdysten mahdollisuus. Tilanne tuntuu jo lähtökohtaisesti toivottomalta. > Päätöksen teko: päätökset tehdään perustellusti ja ne noudattavat suunniteltuja protokollia. Annettujen käskyjen noudattamista valvotaan. Esimerkiksi käytetäänkö hälytysajossa äänimerkkejä yöllä. Uudet päätökset tuodaan tiimin jäsenten tietoisuuteen. Kohteessa 700A, lapsipotilas. ”Pelisilmä”. Näihin resursseihin lukeutuvat inhimilliset-, toiminnalliset sekä tekniset resurssit. Toistetaan ohjeet, jolloin varmistutaan viestin perille menosta oikeassa muodossa. Hyvinkin paljon, jos katsotaan asiaa ilmailussa käytössä olevan CRMmenetelmän (Crew resourse management) kautta
Esimerkkinä hoitotyössä käytettävästä CRM:stä ovat erilaiset tarkastuslistat ja annettavien lääkkeiden tuplatarkistus. Sopii myös potilaan hoitoon CRM-menetelmä on otettu käyttöön hälytysajon lisäksi potilaan hoidossa. Ari-Pekka Ronkainen Ensihoitaja amk, hoitotason ensihoitaja Oulu-Koillismaan Pela Tommi Sillanpää Ensihoitaja amk hoitotason ensihoitaja LPSHP Kuva: Kimmo Kaisto Hälytysajokoulutuksessa on tällä hetkellä suurta vaihtelua ainakin alan oppilaitoksissa.. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. www.tammivikkut.com www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet helpottaa omaa ja muiden toimintaa. Kirjoittajien alan oppilaitoksille tekemä kysely paljasti, että koulutuksissa keskitytään käytännön ajoharjoitteiden lisäksi teoriassa lakeihin ja pintapuolisesti taktiikkaan. Kun reitti on valmiiksi suunniteltu lähtiessä asemalta, ei sitä tarvitse miettiä matkalla, eikä näin kuluttaa käytössä olevia resursseja siihen. Näiden näkökulmien tarkoitus on parantaa työntekijöiden, potilaiden sekä muiden tielläliikkujien turvallisuutta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille pidettyjen koulutusten palautteissa pidettiin CRM:ää todella hyvänä lisänä hälytysajon turvallisuuteen. CRM on yksi näistä uusista näkemyksistä. www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Taktiikassa ei kuitenkaan juurikaan kouluteta CRM:n kaltaista parityöskentelyä. Kun hoitajan vuorossa oleva osallistuu myös hälytysajoon, pystyy hän navigoimaan sekä lisäämään turvallisuutta havannoimalla myös liikennettä. Hyvä ja selkeä kommunikaatio parantaa molempien tilannekuvaa ja estää väärinymmäryksien aiheuttamia vaaratilanteita. Esimerkkinä ryhmänjohtajan tulisi varmistaa, että kaikki osalliset tietävät potilaan senhetkisen tilan ja ovat tietoisia tehdyistä päätöksistä, kuten missä potilaalla on vammalöydöksiä tai onko taktiikkana ”stay and play” vai ”load and go”. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Tähän toivommekin muutosta, koska esimerkiksi CRM on tehokkuutensa vuoksi jo arkipäivää ilmailussa. Menetelmän avulla ryhmän jäsenten työpanos tulee käytettyä tehokkaasti ja voidaan mahdollisesti vähentää hoitoja muiden virheiden määrää. Hälytysajokoulutuksessa on tällä hetkellä suurta vaihtelua ainakin alan oppilaitoksissa. Esimerkiksi apukuskin paikalla istuva näkee risteyksessä oikealta tulevan auton ja ilmoittaa siitä selväsanaisesti kuskille. Ennalta sovitulla tiimityöskentelyllä voidaan myös jakaa hälytysajon aikaiset tehtävät niin, että kuski pystyy keskittyämään vain ajamiseen. Myös ryhmänjohtaja voi käyttää CRM:n oppeja tehostaakseen resurssien käyttöä ja turvallisuutta. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Hoidettaessa potilasta joko työparin tai useasta yksiköstä muodostuvassa ryhmässä, voidaan käyttää samaa CRM-menetelmää. Vaikka hälytysajo sinällään ei ole mikään uusi asia, voidaan siihen tuoda uusia näkökulmia. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.
Poistumisen täytyy olla johdettua ja johdonmukaista. Harjoituksessa testataan kaikkien harjoitukseen osallistuvien toimintaa mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Poistumisharjoituksen kolmas vaihe on turvallisuuskävely, jonka oppilaat kulkevat opettajan johdolla. Tärkeää on myös herätellä oppilaita siihen, että poistumiskehotukset on otettava aina vakavasti. Poistumisharjoituksen neljäs vaihe on koko koulun poistumisharjoitus. Tässä vaiheessa opettajat ovat saaneet koulutuksen onnettomuustilanteisiin ja voivat jakaa oppimaansa tietoa oppilaille syventäen samalla omia valmiuksiaan. Poistumisharjoituksen kolmas vaihe on turvallisuuskävely, jonka oppilaat kulkevat opettajan johdolla. Turvallisuuskävely olisi hyvä tehdä joka syksy kaikkien oppilasryhmien kanssa, jolloin poistumisreitit ja sammuttimien sijainnit pysyvät varmasti mielessä. Tällaisia harjoituksia on hyvä järjestää koululla vuosittain ja joskus on hyvä tehdä yhteistyötä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Poistumisharjoituksen työryhmät Poistumisharjoituksessa on Pelastusopiston mallin mukaisesti neljä eri ryhmää: harjoituksen johto, pelastuslaitos, tilannekuvaryhmä ja tarkkailijat. Johtoryhmän tehtävänä on perehdyttää osallistujat pelastussuunnitelmaan ja tarvittaessa päivittää pelastussuunnitelma, suunnitella ja johtaa harjoitus, järjestää palautekeskustelu sekä ryhtyä palautteiden 38 8/2014. Poistumisharjoitus tulee järjestää kiinteistön pelastussuunnitelman mukaisesti ja mahdollisimman realistisesti. Tämänhetkiset määräykset eivät vaadi esimerkiksi kouluille automaattisia paloilmaisimia tai palovaroittimia, joten tulipalo voi kehittyä melko pitkälle, ennen kuin se huomataan. Johtajien tulee erottua selkeästi muista. Kouvolan yhteiskoulun opettajat onnistuivat hyvin evakuoimaan oppilaat rakennuksesta, ja ehkäpä siksi henkilövahingoilta vältyttiin. Tässä vaiheessa järjestetään sellaisia pienimuotoisia poistumisharjoituksia kerroksittain, joissa testataan poistumisen sujuvuutta. Harjoituksen aikana on myös hyvä harjoitella median tiedottamista Poistumisharjoitus koulussa – kuinka sen toteuttaisin. Oppitunnin tavoitteena on opetella oikeat toimintamallit teoriassa ja tutustua henkilökunnan kanssa kiinteistön poistumisreitteihin. Tällaisissa harjoituksissa on tärkeää tiedottaa ennalta koululaisten vanhempia, lähialueen asukkaita, mediaa sekä erilaisia yhteistyökumppaneita, kuten hätäkeskusta ja poliisia. Henkilökunnan toiminta on avainasemassa poistumisen onnistumisessa. Harjoituksen suunnittelussa on hyvä olla läsnä harjoittelevan osapuolen edustajia koululta ja myös pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Tällaisia henkilöitä voisivat olla esimerkiksi sovitut kerrostai aluevastaavat, jotka poistuvat viimeisenä rakennuksesta. Varmasti jokainen tietää, että ennalta harjoittelu ja toiminnan suunnittelu ovat tärkeä osa onnettomuuksien ehkäisyä. Pelastuslaitoksen osallistuminen harjoitukseen tuo harjoitukseen näkökulmia pelastusviranomaisten kannalta. Tällaisia melko yleisiä puutteitta ja kehittämisen kohteita ovat esimerkiksi kohteen pelastusteiden avoimuus pelastusajoneuvoille, kiinteistön avainten toimivuus kaikkiin tiloihin ja yleisten tilojen tarkastamisen puuttuminen oppilaiden poistumisen aikana. Harjoituksissa havaitut ja korjatut puutteet saattavat pelastaa jopa ihmishenkiä todellisen onnettomuustilanteen sattuessa. Tässä vaiheessa järjestetään sellaisia pienimuotoisia poistumisharjoituksia kerroksittain, joissa testataan poistumisen sujuvuutta. Kuva: Kari Koivistoinen, Pelastusopisto. Poistumisharjoituksen työryhmät Poistumisharjoituksessa on Pelastusopiston mallin mukaisesti neljä eri ryhmää: harjoituksen johto, pelastuslaitos, tilannekuvaryhmä ja tarkkailijat. Turvallisuuskävely olisi hyvä tehdä joka syksy kaikkien oppilasryhmien kanssa, jolloin poistumisreitit ja sammuttimien sijainnit pysyvät varmasti mielessä. Tässä vaiheessa on hyvä tarkastaa, olisiko pelastussuunnitelmassa parannettavaa. Tässä vaiheessa opettajat ovat saaneet koulutuksen onnettomuustilanteisiin ja voivat jakaa oppimaansa tietoa oppilaille syventäen samalla omia valmiuksiaan. Johtoryhmän tehtävänä on perehdyttää osallistujat pelastussuunnitelmaan ja tarvittaessa päivittää pelastussuunnitelma, suunnitella ja johtaa harjoitus, järjestää palautekeskustelu sekä ryhtyä palautteiden mukaisiin toimiin. Tämä vähentää poistumisaikaa rakennuksesta. Tällaisia harjoituksia on hyvä järjestää koululla vuosittain ja joskus on hyvä tehdä yhteistyötä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Poistumisharjoituksen vaiheet Ensimmäinen vaihe poistumisharjoituksen toteuttamisessa on pelastuslaitoksen järjestämä koulun henkilökunnan oppitunti. Tämän huomasimme muun muassa viime talvena tapahtuneessa Kouvolan yhteiskoulun tulipalossa. Poistumisharjoituksen neljäs vaihe on koko koulun poistumisharjoitus. Johtoryhmän yhtenä tehtävänä on myös tiedottaminen. Oman toiminnan merkitys on ratkaisevaa onnettomuuden sattuessa, ja korostuu etenkin suurissa kohteissa. Pelastuslaitoksen osallistuminen harjoitukseen tuo harjoitukseen näkökulmia pelastusviranomaisten kannalta. Toisessa vaiheessa järjestetään sekä oppilaille että opettajille koulutusta onnettomuustilanteiden varalta. Usein tämä onnistuukin hyvin, mutta on hyvä miettiä, kuka tarkastaa koulun muut tilat kuten esimerkiksi wc-tilat. Kaarakaisen oppien mukaisesti poistumisharjoitus toteutetaan nousujohteisesti neljässä eri vaiheessa. Tärkeää on myös herätellä oppilaita siihen, että poistumiskehotukset on otettava aina vakavasti. Harjoituksessa testataan kaikkien harjoitukseen osallistuvien toimintaa mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Mutta se, kuinka harjoittelu käytännössä toteutetaan, ei välttämättä ole yhtä kirkkaana mielessä. On tärkeää kiinnittää huomiota poistumisreittien turvallisuuteen ja havaittavuuteen sekä tarkastaa poistumiskehotuksen kuuluvuus kiinteistön kaikkiin tiloihin. Tällaisia melko yleisiä puutteitta ja kehittämisen kohteita ovat esimerkiksi kohteen pelastusteiden avoimuus pelastusajoneuvoille, kiinteistön avainten toimivuus kaikkiin tiloihin ja yleisten tilojen tarkastamisen puuttuminen oppilaiden poistumisen aikana. Opettajan vastuulla on ohjata oppilaansa turvaan kokoontumispaikalle ja ilmoittaa turvallisuusjohdolle, ovatko hänen ryhmästään kaikki poistuneet rakennuksesta. Harjoituksissa havaitut ja korjatut puutteet saattavat pelastaa jopa ihmishenkiä todellisen onnettomuustilanteen sattuessa. (Kuva: Suomen Palopäällystö liitto) Toisessa vaiheessa järjestetään sekä oppilaille että opettajille koulutusta onnettomuustilanteiden varalta. Vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen opettaa pelastusalan opiskelijoita Pelastusopistolla järjestämään poistumisharjoituksia muun muassa kouluissa
Harjoituksen tarkkailijoina on hyvä olla sekä pelastuslaitoksen että koulun henkilökuntaa kuin myös mahdollisesti jonkin kolmannen osapuolen edustajia, esimerkiksi toisen koulun henkilökuntaa. Opettajien valmiuksia tulee ylläpitää paloturvallisuuteen, ensiapuun ja uhkatilanteisiin, sillä opettajan toiminnalla voi olla ratkaiseva merkitys koko oppilasryhmän kannalta. Palautetilaisuudessa on hyvä käydä keskusteluja siitä, mikä meni hyvin ja mitä voitaisiin kehittää, sekä tärkeimpänä, miten asiaa lähdetään kehittämään. Tilannekuvaryhmän tehtävänä on varata harjoitukseen sopiva kalusto ja henkilöstö sekä jakaa tehtävät henkilöstölle. Rutiininomainen toiminta saavutetaan toistuvalla harjoittelulla, josta on suuresti hyötyä onnettomuuden sattuessa. Harjoituksen jälkeen pidetään yhteinen palautetilaisuus, jossa kaikki neljä ryhmää ovat paikalla. Uskon kuitenkin vahvasti, että viimeistään viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet heräteltyä aiheen vakavuuteen, ja luvassa on parannuksia. Näin saadaan mahdollisimman laajakatseinen arviointi harjoituksen kulusta jokaisen arviointiryhmän arvioidessa omaa osaamisalaansa. Tällä tavalla havainnollistetaan sekä koulun henkilökunnalle, oppilaille että pelastustoimintaan osallistuvillekin todellisia aikaviiveitä tehokkaan pelastustoiminnan aloittamiseen. Osa on panostanut selkeästi koulujen turvallisuuteen, joissain paikoissa siinä on vielä hurjasti parannettavaa. Harjoitukseen osallistuvien henkilöiden turvallisuudesta tulee huolehtia harjoituksen aikana ja tarvittaessa harjoitukseen on järjestettävä erillinen turvaryhmä. Pelastuslaitosten, kaupunkien ja koulujen välillä on suuresti eroja, kuinka tällaisia koulutuksia ja harjoituksia järjestetään. Olisi kuitenkin hyvä, että koululaisten turvallisuuskoulutus aloitettaisiin jo varhaisemmassa vaiheessa. Poistumisharjoituksen arviointi antaa tärkeää palautetta toiminnan kulusta sekä koululle että pelastuslaitokselle. Joskus ajallisesti pieni panos koulutukseen voi pelastaa jopa satojen ihmisten henkiä ja ehkäistä suuronnettomuuden syntymisen. Tarkkailijaryhmän tehtävänä on kirjata näitä asioita ylös ja laatia harjoituksesta raportti, jota on helppo hyödyntää havaittujen epäkohtien kehittämisessä. Jatkuva koulutus luo valmiudet Jatkuva henkilökunnan ja oppilaiden turvallisuuskoulutus luo valmiuksia onnettomuustilanteessa toimimiseen niin koulumaailmassa kuin muuallakin. Mikä parasta, nämä taidot toimivat myös siviilielämässä läpi elämän. Harjoituksen toteuttamisessa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi savukoneita ja vapaaehtoisia potilaita, jolloin harjoituksesta saadaan mahdollisimman todentuntuinen. Olen entisenä palokuntanuorena ollut useissakin harjoituksissa potilaana ja voin kertoa harjoitusten olleen erittäin mieleenpainuvia ja innoittavia nuorelle palokuntalaiselle. Pelastuslaitoksen ryhmä vastaa luonnollisesti harjoituksen pelastustoimista sekä omalta osaltaan pelastussuunnitelman toimivuuden arvioimisesta. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.INSALKO.fi Hälytysja viestintälaitteet sekä tiedotustilaisuuden järjestämistä, sillä onnettomuustilanteissa näiden taitojen hallinta korostuu. Potilaat voivat olla esimerkiksi innokkaita koululaisia, pelastuslaitoksen henkilökuntaa, sopimuspalokuntalaisia tai vaikkapa palokuntanuoria. Josefina Nissilä Palopäällystöopiskelija AMK N12. Kahdeksasluokkalaisille järjestetään vuosittain valtakunnallinen Nou Hätä! -kilpailu ja siihen liittyvät turvallisuuskoulutukset. On myös järkevää käyttää sopimuspalokuntien henkilöstöä osana harjoitusta joko pelastustoimintaa tukevina tai suorittavina pelastusryhminä. Ensimmäisiä turvallisuuskoulutuksia voidaan järjestää jo alakouluikäisille lapsille heidän oppimistasonsa ja oppimistyylinsä huomioiden. Tilannekuvaryhmä toimii myös harjoituksen hätäkeskuksena ja avustaa pelastustoimintaa hoitavaa ryhmää siltä osin. Harjoituksen aikana pelastuslaitoksen ryhmä saa arvokasta kohdetietämystä ja harjoitusta suuronnettomuuden varalle sekä antaa myös arvokkaita näkemyksiä ja parannusehdotuksia kouluille. Tilannekuvaryhmä eli niin sanottu maaliryhmä tekee harjoituksesta mahdollisimman todenmukaisen suunnittelemalla harjoituksen huolellisesti. Harjoituksen toteutuksessa pelastusyksiköt tulee sijoittaa omille asemapaikoilleen, jotta harjoituksesta saadaan mahdollisimman realistinen
Esteinä nuorisopalokuntaan osallistumiselle voivat olla esimerkiksi päihdeongelmat, taipumukset tuhopolttoihin, rikollinen toiminta tai seksuaalinen häiriintyminen. Syrjäytyminen yhteiskunnan huolena Syrjäytyminen on ymmärretty yleisesti huono-osaisuuden kasautumisena. Teoreettinen viitekehys muodostui syrjäytymisen, harrastustoiminnan ja palokuntatoiminnan aihepiireistä. Yli Hyvä Juttu -toiminta on alkanut vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaalla ja nyt toimintamallia ollaan laajentamassa muuallekin Suomeen. Opinnäytteen toteutus Tein opinnäytteen aiheesta syrjäytymisen ehkäisy nuorisopalokuntatoiminnalla – Yli Hyvä Juttu -toimintamallin arviointi. Arkistokuva on nuorisotyöstään palkitun Savion VPK:n nuoriso-osaston harjoituksista. Tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyä toimintamallista on syrjäytymisvaarassa olevalle lapselle ja nuorelle sekä miten pelastustoimi voi tukea näitä henkilöitä. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla EteläPohjanmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten alueilta. Palokuntanuorten toiminta sopii kaikille sosiaaliseen taustaan ja erityistaitoihin katsomatta, mutta johonkin on vedettävä raja. Vuodesta 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koordinoinut toimintamallin levittämistä. Yli Hyvä Juttu -toimintamalli on tarkoitettu 7–17-vuotiaille ja erityisesti sosiaalisesti syrjään vetäytyville, yksinäisille; seuraa, rajoja tai erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Työssäni arvioin pelastustoimen näkökulmasta, miten toimintamalli soveltuu syrjäytymisvaarassa olevan lapsen ja nuoren elämään ja elämänhallintaan. Toimintamallin käyttöönottoa ja koordinointia rahoittavat Palosuojelurahasto ja sisäministeriön pelastusosasto. Lähde: THL. Haastateltavia oli kymmenen. Kuitenkin on todettava, että alle 18-vuotiasta ei pidetä aikuisena, ja näin ollen ohjatun toiminnan järjestäminen on merkityksellistä tällaiselle ikäkaudelle. VPK:lle ei välity tietoa siitä, kuka lapsista ja nuorista on tullut mukaan toimintaan Yli Hyvä Juttu -mallin välityksellä esimerkiksi sosiaalitoimen kautta. "Sehän on se juttu, et he on mukana siinä niin sanotusti normaalien porukassa ja saavat kokea siellä niitä onnistumisia", kuvailee eräs nuorisopalokunnan vastuuhenkilö Yli Hyvä Juttu -toimintamallin mukaisesta nuorisopalokunnan toiminnasta. Yli Hyvä Juttu on toimintamalli, jonka avulla sopimuspalokunnat ja VPK:t tarjoavat yhteistyössä sosiaali-, sivistysja nuorisotoimen kanssa lapsille ja nuorille edullisen sekä toiminnallisen nuorisopalokuntaharrastuksen. Toimintaa tarvitsevat lapset ja nuoret Palokuntanuorissa on yleensä noin 7–17-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on suuri toiminnallisuuden tarve. Liäksi aineiston tukena oli ennen haastatteluja tehty VPK-toimijoiden kysely, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti. Tuohon ikäluokkaan kuuluvat tarvitsevat omaan elämäänsä sisältöä ja samanikäisistä sosiaalista seuraa, jotka vaikuttavat muun muassa omaan itsenäistymiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. 40 8/2014. Pääasiassa toiminta on lasten ja nuorten kasvatustyötä, joka tapahtuu ohjauksen ja läsnäolon kautta. VPK-toiminnassa opitaan vertaisryhmässä palomiestaitoja ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Käsite rinnastetaan siis usein huono-osaisuuden, köyhyyden, poikkeavuuden tai avuttomuuden kanssa, mutta käsitteelle ei ole olemassa yhtä ja vakiintunutta määritelmää. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret, joilla ei ole harrastusta, vetäytyvät syrjään sosiaalisissa tilanteissa, tuntevat itsensä yksinäisiksi tai ulkopuolisiksi, ovat rajojen tarpeessa ja tarvitsevat säännöllisen harrastuksen, jossa menestyminen ei ole tärkeintä. Kuva: Kimmo Kaisto. Nykyisin syrjäytymisestä puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten taloudellisista ja sosiaalisista syistä johtuvaa syrjäytymistä. VPK tarjoaa käyttöön tarkoituksenmukaiset varusteet. Toiminnan päätarkoituksena ei ole vain rekrytoida pelastustoimen pariin lisää henkilöitä, vaikka nuorisopalokunnan toiminta tukee palokuntatyötä ja sen jatkuvuutta. Syrjäytymisen yleisiä piirteitä ovat taloudellinen tai sosiaalinen huono-osaiYli Hyvä Juttu – syrjäytymisen ehkäisyä nuorisopalokuntatoiminnalla Yli Hyvä Juttu on toimintamalli, jossa sopimuspalokunnat ja VPK:t tarjoavat yhteistyössä sosiaali-, sivistysja nuorisotoimen kanssa lapsille ja nuorille mahdollisuutta lähteä mukaan edulliseen ja toiminnalliseen sopimuspalokuntaeli VPK-toimintaan
Lisäksi nuoriso-osastojen vastuuhenkilöt vaikuttavat omalla persoonallaan lapsen ja nuoren kehityskulkuun ja heillä on vastuullinen tehtävä, koska nuoremmat ottavat heistä turvallisen aikuisen mallia. mukaan. 010 569 3623 HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Toimintamallia ollaan levittämässä koko Suomeen, koska tulokset osoittavat sen pienentävän syrjäytymisriskiä. Tulokset osoittivat, että sopimuspalokunnat voivat auttaa kiinnittymään sosiaaliseen verkostoon. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Harrastuksen kautta syntyvä tiivis yhteisö on lapselle ja nuorelle tärkeää, koska mielekäs harrastus antaa sisältöä elämään. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Yli Hyvä Jutun ansioista vastuuhenkilöt ovat saaneet uusia näkökulmia ja ymmärrystä kohdata syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Toimintamallin myötä on opittu muun muassa sisäistämään vaitiolovelvollisuuden merkitys sekä opittu ymmärtämään paremmin sosiaalitoimen asiakkuus. Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. Lisäksi nuorisopalokunnan ympäristön ja arvojen koettiin olevan tukemassa syrjäytymisvaarassa elävän henkilön kasvua ja kehitystä. Ennen kaikkea palokunnan osallistuminen Yli Hyvä Juttuun on mahdollistanut syrjäytymisvaarassa olevan lapsen ja nuoren osallistumisen yhteisölliseen toimintaan ja sitä kautta tavoitteena on ollut vähentää syrjäytymisen riskiä sekä yhteiskunnan ulkopuolelle joutumista. Enemmistö tutkijoista kuitenkin ajattelee lapsen ja nuoren elämänvaiheissa olevan useita murrostai muutosvaiheita, jotka eivät ole kovin pitkäkestoisia. Yhteiskunnallisesti lasten ja nuorten kiinnittyminen yhteisölliseen toimintaan koettiin muun muassa säästävän kustannuksia ja vähentävän onnettomuuksien määrää. Saatujen tulosten perusteella huomattiin, että toimintamallin toteuttaminen vaatii kuitenkin saumatonta yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta toimintamalli tulisi kaikille tutuksi ja sitä kautta saataisiin ohjattua lisää henkilöitä nuorisopalokuntaharrastuksen pariin. Tuloksia ja pohdintaa Nuorisotyön nähtiin olevan tärkeässä roolissa lapsen ja nuoren yhteiskuntaan sopeuttamisessa. Toimintamallin mukaisella toiminnalla, jossa opitaan hyödyllisiä arjen turvallisuustaitoja sekä opitaan toimimaan ryhmässä, koettiin olevan selvä yhteiskunnallinen vaikutus. Soita ja sovi tapaaminen. Mielenkiintoinen toiminta, jossa pääsee toteuttamaan itseään sekä kohtaamaan ja käsittelemään erilaisia haasteita, auttaa ihmistä kiinnittymään yhteisöön ja näin ollen yhteisön tai jopa yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen riski pienenee. Harrastukset auttavat Lapsen ja nuoren elämän perusta on turvallinen sekä hyvinvoiva koti, jossa on sekä rakkautta että rajoja riittävästi. Tärkeän kasvatuksellisen tehtävän lisäksi nuorisopalokunnassa opitaan hyödyllisiä arjen turvallisuustietoja ja -taitoja, joita voi joutua hyödyntämään esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Ennakkoluulot kuitenkin osoittautuivat hyvin nopeasti turhiksi. Toimintamallin ehkä merkittävin tehtävä on edistää nuoren osallisuutta yhteiskunnassa. Toisin sanoen edes koulu ja harrastukset eivät voi korvata kodin antamaa kasvatusta, mutta harrastustoiminta on usein tukemassa kasvua ja kehitystä sekä vanhempien kasvatustyötä. Yleisesti nuoriso-osasto nähtiin merkittävänä kasvatusyhteisönä paikallisella tasolla. Nuorisopalokunnan toiminta on sisällöllisesti sellaista, jossa lapsi tai nuori saa onnistumisen kokemuksia ryhmässä ja häntä kuunnellaan sekä arvostetaan. Nuorisopalokunnan koettiin olevan sopiva harrastus erityisesti syrjäytymisvaarassa elävälle lapselle ja nuorelle. Sen eteneminen on usein vaiheittaista ja voi jatkua sukupolvien yli. Toimintamallin käyttöönotto ei ole ollut mutkatonta, koska aluksi pelättiin sen tuovan nuoriso-osastoihin pelkkiä sosiaalitoimen lähettämiä ongelmahenkilöitä ja pelättiin palokunnan imagon menettämistä. Palokunnan arvomaailma ja toimintaympäristö perustuvat selkeisiin sääntöihin ja rajoihin, jotka luovat turvallisuuden tunnetta. Harrastukset tukevat myös perheiden ja sen taustayhteisöjen, kuten koulujen, kasvatustyötä. Voidaankin kysyä, onko lasten ja nuorten kohdalla tarpeen puhua syrjäytymisestä vai syrjäytymisvaarasta. Teksti: Tapani Kellosaari Palopäällystön koulutusohjelma Pelastusopisto Savonia AMK. Vertaisryhmään kuuluminen lisää yhteisöllisyyttä ja näin ollen laajentaa myös sosiaalista verkostoa. Harrastustoiminnan säännöllisyys ja edullisuus auttavat kiinnittymään harrastukseen. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Paloja pelastusautot Palokunta-asut Nostolava-autot suus sekä terveydelliset ja koulutukselliset ongelmat. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Lisäksi harrastuksessa voi oppia myös hyödyllisiä käytännön tietoja ja taitoja. Harrastus auttaa solmimaan myös uusia ihmissuhteita. Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että toimintamalli antaa nuorisopalokuntaharrastuksen avulla mahdollisuuden kuulua sosiaaliseen ryhmään. 010 569 3628 Markku Andersson puh
Harjoitusvälineitä olivat käsivoimaruisku, höyryruisku, moottoriruisku, jatko-, haka-, Paloalan koulutuksella sata vuotta historiaa ”Käynti ensimmäisessä palokuntakoulussamme”. Kurssin vetäjä oli Vaasan palomestari (silloinen palopäällikön virkanimike) Karl A. toukokuuta. Oskar Ekmanin, silloisen Yleisen palokuntaliiton puheenjohtajan sanoin: ”On usein pakko valita päälliköksi henkilöitä, jolla oikeastaan ei ole aavistustakaan siitä, miten tulensammutustyö on järjestettävä ja sen alkuvaiheet suoritettava. Paljon oli yritystä ja hyvää tahtoa, mutta rajoitetusti koulutustietoa taidosta puhumattakaan — edes päälliköiksi valituilla. Maaliskuussa 1914 maassamme oli yli 200 vapaaehtoista palokuntaa, mutta vain kahdeksan vakinaista. Seurauksena on ollut, että on ollut sellaisiakin palokuntia, joiden esiintymisessä voi havaita tuskin jälkeäkään järjestäytyneen tulensammutusjoukon työstä. Kurssin ohjelmassa oli kalustoharjoituksia joka aamuja iltapäivä. Kurssilaisia käsivoimaruiskuja jatkotikaskoulutuksessa toukokuussa 1914. Järjestelmällinen palokoulutus alkoi, kun Suomen Yleinen Palokuntaliitto järjesti Vaasassa vuonna 1914 viikon mittaisen kurssin vapaaehtoisten palo kun tien päällystölle. Koulutustarve oli huutava On helppo kuvitella, kuinka vaikea koulutustilanne on ollut palokuntatoimintamme 1800-luvun jälkipuoliskolla käynnistyessä ja vielä 1900-luvun alussa. Usea heistä voi kylläkin olla tunnollinen ja hankkia tietoja itseopiskelun avulla ja tekemällä matkoja muille paikkakunnille, mutta näin eivät suinkaan kaikki menettele. Poimintoja kurssiohjelmasta Ensimmäiset kurssit järjestettiin 24.– 30. Yleinen Palokuntaliitto aloitti opetuskurssit tasan sata vuotta sitten toukokuussa 1914. 42 8/2014. Myös marssiharjoituksia pidettiin. Osallistujia oli Vaasan ja Oulun lääneistä yhteensä 24. Loppuiltapäivästä kuultiin esitelmiä, ja iltaisin tehtiin tutustumiskäyntejä mielenkiintoisiin kohteisiin, muun muassa lähiseudun paloasemiin ja tehtaisiin. Kalustosta ja teoreettisista tiedoista ei edes kannata puhua. Tämä ilmeinen epäkohta on antanut Yleisen Palokuntaliiton keskushallinnolle aihetta ryhtyä toimenpiteisiin oppikurssien järjestämiseksi, joissa vapaaehtoisten palokuntien päällystöt saisivat sopivia ohjeita siinä, mitenkä heidän tulee suorittaa tehtävänsä parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi”, Suomen palotoimen isähahmo kirjoitti Palorvi-Brandluren -lehdessä maaliskuussa 1914, jolloin maassamme oli yli 200 vapaaehtoista palokuntaa, mutta vain kahdeksan vakinaista palokuntaa. Arell. Varsinaisesta päällystötaitojen opetuksesta ei vielä ollut kyse. Näin nimesi Oskar Ekman Yleisen Palokuntaliiton järjestämän viikon kestäneen koulutustilaisuuden Vaasassa tasan sata vuotta sitten. Vaasan Palosaaren uudella paloasemalla tutustuttiin muun muas sa ”kiinteään, sähkölläkäypään keskipakoispumppuun”. Päällystöä koulutettiin oman palokuntansa opettajaksi perusasioissa
Esitystä valaisivat ”mieltäkiinnittävät ja opettavat kemialliset kokeet”.. Teksti: Juhani Katajamäki CTIF:n historiakomission kongressissa Saksan Cellessä oli aiheena kansallinen palokuntakoulutus. ”Ensimmäiset kurssit on pidetty ja on palokuntalaisten osanotto niihin ollut sangen vilkas. Tapaus merkitsee epäilemättä käännekohtaa maamme palotoimemme historiassa”. Heikel, tri K. Pelastustietoon kirjatussa laajennetussa referaatissa on satavuotista koulutushistoriaamme korostaen keskitytty vain varhaishistoriaan. Muuan palokuntalainen pelasti koneellisten tikapuiden avulla tekonuken, joka vietiin pois paareilla”. Haavi ja palokersantti E. Stenfors. Viikon aikana kuultiin myös lääninarkkitehti Stenforsin esitelmä eri rakennusaineiden kestävyydestä tulipaloissa, palo-ovista ja tulenkestävästä lasista. Kokonaista 26 henkilöä oli ilmoittautunut niihin ja ottivat he innolla ja harrastuksella osaa kaikkiin sekä tietopuolisiin että käytännöllisiin harjoituksiin. Esitystä valaisivat ”mieltäkiinnittävät ja opettavat kemialliset kokeet”. ”Ensihoitoa” 1900-luvun tapaan Seuraavassa suora sitaatti torstaipäivän kurssiannista: ”K:lo 5,30 i.p. Esitelmöijinä olivat ins. Hedman ja lääninarkkitehti A.W. Erityisesti kuulijoita innosti Heikelin esitys tulesta ja palamisesta, itsesyttymisestä sekä räjähdyksestä. Esitelmöitsijä palkittiin kättentaputuksin. Pois on jätetty Pelastusopiston, (Helsingin) Pelastuskoulun ja järjestöjen antama nykykoulutus, joka oli pääosassa Suomen CTIF-esityksessä. Heikel oli jäänyt odottamaan, joten tunkiolaatikkopaloksi osoittaneen pienpalon jälkeen kurssia jatkettiin. oli Vaasan palokunnan näytös paloasemalla. Käytännön harjoittelusta vastasivat Arell, ruiskumestari K. Ekman iloitsi menestyksestä. G. K.lo 7 i.p. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palopumput Rullapaloverhot vetoja koneelliset tikapuut, hyppypurje, palopurje sekä ”vesijohtokalusto”. Epäilemättä ovat he vieneet mukanaan hyvän ja arvokkaan tuloksen tästä käynnistään meidän ensimmäisessä palokuntakoulussamme (alleviivaus kirjoittajan) ja varmaa on, että heidän siellä saavuttamat tiedot ja taito tulevat suuressa määrin hyödyttämään palotointa kotiseuduillaan. Kurssin jälkeisessä Palotorvessa hän kirjoitti. Ennen välineiden käyttöä selitettiin niiden tarkoitus ja vaikutus. piti Tri K. Hedman käytännöllisillä osoituksilla valaistun esitelmän ensimmäisestä avusta onnettomuustapauksissa. Lax. Tulipalon oletettiin syttyneen kaupungintalon ullakolla, jonka saman rakennuksen alimmassa kerroksessa paloasema sijaitsee. Esitelmän aikana tuli ilmoitus tulipalosta, jonne kukin riensi kuka milläkin keinoin, muun muassa juosten ja polkupyörällä. Kun oli kierretty kortteli, jossa kaupungintalo sijaitsee, hyökättiin tulen kimppuun hiilihapporuiskun avulla pitkin rakennuksen portaita, ja tynnyriruiskulla koneellisia tikapuita myöten. Ins. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. ”Ensimmäinen palokuntakoulumme” Viimeisen kurssipäivän illanvieton aikana lähetettiin puheenjohtaja Ekmanille tervehdyssähkösanoma: ”Innostuneina palokuntalaiskurssien tuloksista ja vakuutettuina siitä että aloitettu työ tuottaa maallemme hyötyä, pyydämme että tätä työtä jatkettaisiin ja lähetämme veljellisen tervehdyksen”. Palokunta hälytettiin aseman kalustohalliin sijoitetusta palokaapista, ja lähti se liikkeelle kalustoja miehistövaunun, tynnyriruiskun ja koneellisten tikapuiden keralla
Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä on kymmenessä vuodessa tullut osaksi arkista työtä maamme pelastuslaitoksissa. Kuva: Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Se toimitti ohjelmiston asennusmedian pelastuslaitoksille. PEKEn koekäyttövaiheessa oli hankaluuksia ohjelman luotettavuuden kanssa. Sovellus saattoi kaatuilla ja tehtävät jäivät tulematta. Kuvassa Marko Nieminen ja Heikki Suomalainen. Kun PEKEn kehitystyö saatiin kunnolla käyntiin, alussa esiintyneet ongelmat jäivät pois luotettavuuden alta. Käyttöönotosta nykypäivään Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella PEKE otettiin koekäyttöön hankintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2007. Kuva: Jorma Sainio, Sysmän VPK. Matkan varrella on ohjelman arkkitehtuuria muutettu, palvelimia päivitetty sekä lisätty ja poistettu ominaisuuksia käyttäjien tarpeiden mukaan. Koekäyttöön 2007 Sisäasianministeriön pelastusosasto teki loppuvuonna 2006 sopimuksen poliisin tietohallintokeskuksen (PTHK) kanssa dataja paikannuspalveluista viranomaisradioverkossa. 44 8/2014. Kehitystyö jatkuu edelleen. Kuva: Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen aseman 42 (Sysmä) käyttäjiltä järjestelmä sai alusta lähtien positiivisen vastaanoton. Valmistelutyöhön tulivat mukaan myös Pelastusopisto ja viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori Suomen Erillisverkot Oy, koska suunnitelmissa olevan järjestelmän keskeinen viestikanava tuli olemaan VIRVE. Ohjelmiston luotettavuus saatiin viitisen vuotta sitten sellaiselle tasolle, että se voitiin hyväksyä tuotantokäyttöön pelastustoimessa. Pelastustoimen ensimmäiset askeleet kohti PEKEä otettiin vuonna 2004. Tuolloin sisäasiainministeriön pelastusosasto antoi tehtäväksi selvittää POKEn soveltuvuutta pelastustoimen käyttöön. Käyttäjille, pelastuslaitoksille jäi vastuu käyttöja laitekustannuksista sekä henkilöstön koulutuksesta. Pelastustoimella oli kokeilussa ensimmäiset esiversiot kenttäjohtamisjärjestelmästä vuonna 2006, jolloin myös käyttöönotto ja kehitysprojekti aloitettiin. Erillisverkot on paitsi ollut kehittämässä PEKEä, myös käyttöönottovaiheen jälkeen vastannut PEKEn valtakunnallisesta pääkäytöstä. Kenttäjohtamisjärjestelmän sovelluksiin pääsivät ensimmäisinä tutustumaan Keski-Uudenmaan ja PäijätHämeen pelastuslaitokset. Kuvassa Sami Siniranta. ”Pelastustoimen sanomapohjaisten tietokantaja paikannuspalveluiden hankkimiseksi viranomaisradioverkossa” -neuvottelumenettely käynnistettiin silloisen poliisin tietohallintokeskuksen (PTHK) kanssa, jonka tehtävänä oli valmistella myös poliisin kenttäjohtamisjärjestelmän, POKEn käyttöönotto ja tuottaa jatkossa palvelut myös tälle järjestelmälle. Ohjelmisto asennettiin vakinaisten palokuntien pelastusyksiköihin. Pelastuslaitoksille edellä mainituista palveluista ei aiheutuisi kustannuksia. Ne ovat vieneet ja vievät PEKEä koko ajan eteenpäin. Sopimuksen mukaisesti järjestelmän palvelin, ohjelmistoja käyttäjälisenssien kustannuksista vastaa sisäasianministeriö ja palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa korvausta vastaan PHTK. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella PEKE otettiin koekäyttöön hankintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2007. Kenttäjohtamisjärjestelmän esiversioiden ominaisuudet olivat vaatimattomia. PEKEen on tehty paljon muutoksia ja uusia toiminnallisuuksia. Pelastustoimen PEKE-ohjausryhmä hyväksyi pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän tuotantokäyttöön ja hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) tehtäväksi alkoi palvelun tuottajaksi. Ministeriön tekemän linjauksen mukaisesti pelastuslaitokset vastaavat päätelaiteja niiden käytöstä aiheutuvista tietoliikennekustannuksista. Ensimmäisillä versioilla oli mahdollista viestittää sovellusten välillä ja paikantaa kyselyn avulla, mutta niillä ei pystynyt ottamaan vastaan hälytyksiä tai reitittämään onnettomuuspaikalle. Hanke nimettiin pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmäksi (PEKE). Osa muutoksista on tapahtunut nopeasti ja osaan Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä nykyisin osa arkista työtä PEKEn lyhyt historia ”Yhteistyö muiden pelastuslaitosten PEKEpääkäyttäjien välillä on sujuvaa ja toimintamalleja on kehitetty yhteistyössä”, kertoo palomestari Tero Haapala
Alusta alkaen se sai käyttäjiltään positiivisen vastaanoton. Tämä on tärkeää, koska pelastusyksiköt lähtevät matkaan vielä monta kertaa ennen kuin PEKE on väistynyt uusien tekniikoiden tieltä. Hyvien kokemusten myötä päätettiin irtisanoa kaupallinen ohjelmisto. ”Pienen alkututustumisen ja käyttöohjeen lukemisen jälkeen järjestelmän käyttö oli helppo omaksua tuoden mukanaan monta helpotusta yksikönjohtajan rutiineihin hälytystehtävien hoitamisessa”, kertoo palokunnan päällikkö Jorma Sainio. Suomen Erillisverkot, HALTIK, hankkeeseen osallistuneet pelastuslaitokset sekä PEKEn käytön ja kehityksen työryhmä (PKKtr) ovat tehneet pitkäjänteisen työn pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän saamiseksi pelastustoiminnan johtamisen toimivaksi ja kustannustehokkaaksi työkaluksi. Kehittäminen kohti KEJOa PEKEn kehitys jatkuu, vaikka se on jo saavuttanutkin odotetun luotettavuuden ja toiminnallisuuden. Teksti: Heikki Suomalainen aluepalopäällikkö Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Yhteistoimintatehtävän päättymisen jälkeen poistuisivat seurantaryhmän resurssit reaaliaikaisesti karttanäkymästä tehtävän hoitamisessa käytettävien statuksen (tehtävä hoidettu/asemalla) mukaisesti. Niiden avulla parannetaan yhteistoiminnan sujuvuutta ja kommunikointia. Sammutusautojen lisäksi ohjelmiston käyttöä on lisätty päällystön ja alipäällystön toimistoihin. Vaikka KEJO tekeekin tuloaan, niin PEKEn kehitystyötä jatketaan käyttäjiltä tulevien kehitystarpeiden mukaisesti. Koska PEKEn valtakunnallinen ylläpito ja kehittäminen on jatkuva prosessi, voidaan hyväksi havaittuja ominaisuuksia ja toimintoja viedä edelleen uusiin ohjelmaversioihin. Palomestari Tero Haapala kertoo, että Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella PEKE otettiin kaupallisen ohjelmiston tilalle ainoaksi johtamissovellukseksi loppukesästä 2013. Yhteiset seurantaryhmät On tärkeää, että esimerkiksi poliisin johtamissa operaatioissa pelastuslaitos ja ensihoidon yksiköt tulevat paikalle turvallisista suunnista ja asettuvat turvallisiin paikkoihin odottamaan mahdollista tehtävää. Hankintaan ovat vaikuttaneet toiminnalliset tarpeet eivätkä vain kustannukset. Kun aloitimme käyttäjinä huomattavasti myöhemmin kuin useat muut pelastuslaitokset, jouduimme hyppäämään liikkuvaan junaan. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS Pelastustarvikkeet Kilvet Väestönsuojat ja vss-varusteet on mennyt enemmän aikaa, mutta koko ajan on menty eteenpäin. PEKE on saanut käyttäjienkin keskuudesta positiivista palautetta. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Tällöin yksittäistenkin käyttäjien kehittämistyö ja ideointi palvelee paitsi omaa pelastuslaitosta, myös muita käyttäjiä. Tästä syystä yhteisten seurantaryhmien perustaminen on tarkoituksenmukaista. Käyttäjien mielestä kenttäjohtamisjärjestelmät tulisi saada sille tasolle, että seurantaryhmään seurattavat resurssit tulisivat automaattisesti samaan aikaan muiden hälytystietojen kanssa. Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Pelastuslaitoksen pääkäyttäjä voi tehdä tiettyjä kehittämis-, korjausja ylläpitotoimintoja itsenäisesti, emmekä ole enää riippuvaisia kaupallisten toimijoiden toimenpiteistä tai aikatauluista.” ”Yhteistyö muiden pelastuslaitosten PEKE-pääkäyttäjien välillä on sujuvaa ja toimintamalleja on kehitetty yhteistyössä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Päijät-Hämeessä on pääsääntöisesti kaikki uudet sammutusautot varustettu automaattisesti PEKE-tietokoneella. PEKE toimii osaltaan hyvänä kehitysalustana KEJOssakin hyödynnettäville ominaisuuksille ja mahdollistaa niiden testauksen käytännössä, ennen kuin niitä voidaan testata KEJOlla. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen aseman 42 (Sysmä) käyttöön järjestelmä saatiin pari vuotta sitten. Näin saavutettiin kustannussäästöä sekä helpotusta johtamissovelluksen ylläpitoon ja pelastustoiminnan johtamiseen. Niin kauan kuin se resurssien puitteissa on tarkoituksenmukaista. ”Ennen tuota hetkeä PEKEä testattiin yksiköissä ja toimistokoneissa. Nykyisellään PEKE koetaankin PäijätHämeessä tärkeäksi osaksi päivittäistä toimintaa koko pelastustoiminnan osaston osalta. Lisäksi PEKEä ollaan ottamassa käyttöön paloasemien kalustohalleissa. Sisäministeriön pelastusosasto ja Palosuojelurahasto ovat ottaneet huomioon jo hankkeen alkuvaiheessa yhdenvertaisuuden eri pelastuslaitosten kesken. Saimme kuitenkin apua ja tukea muilta pääkäyttäjiltä, jolloin vältimme suuren osan niistä erehdyksistä ja virheistä jotka olisivat voineet olla vaarana uuden järjestelmän käyttöönottovaiheessa”, Tero Haapala sanoo. Hanke on edennyt ja etenee edelleen sisäministeriön vankassa ohjauksessa ja myötävaikutuksella
Reitit oli valittu siten, että luonto ei vahingoitu, ja kaupungilta oli haettu asiaankuuluvat luvat. Rahkeet tuhanteen henkilöön ”Pihlus 2014 -harjoitukseen osallistui nyt vähän yli sata henkeä, mukaan luettuna 32 hengen WWF:n kokoama rantapuhdistajien joukkue kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäen johdolla. MPK:n paikallisosasto koulutti mönkijöiden kuljettajia erilliskurssilla. Mönkijät toimivat tehokkaasti eri kuljetustehtävissä. Myös huolto toimi D-luokan alusten voimin. Harjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa vahvaa roolia vetäneen Saaristomeren Merivartioston killan jäsenet vahvistavat myös vapaaehtoisten innostuksen. Aluksia kuljettivat myös MPK:n kouluttamat veneja kansimiehet. Tilannekuvan ylläpito johtokeskuksessa toteutettiin paikantavin Virve-puhelimin ja BORIS2-järjestelmän mukaisella vahinkokartoituksella. Tarpeen vaatiessa organisaatio olisi johtamisen ja huollon puolesta kasvattaa jopa tuhanteen henkeen”, Kai Tuominen ja Ari Joelsson arvioivat. Käytössä oli skimmereitä ja manuaalisia harjakeräimiä. Öljyntorjuntakaluston kuljetukset Rauman Nurmesluotoon hoidettiin yksityiseltä vuokratulla työlautalla. Toimintakyvyn avaimia ovat kunnollinen suunnittelu ja koulutus.” Vapaaehtoisissa on voimaa WWF:n vapaaehtoiset demonstroivat harjoituslauantaina öljyn keräämistä Nurmesluodon Lemmenpuhtista rakkolevän eli raumalaisittain ”haurun” avulla. Kai Tuominen kiittelee Pihlus 2014 -harjoituksen huollon toimintaa. Alukset olivat Rauman, Luvian ja Merikarvian VPK:iden kalustoa ja operoimia. Harjoitusta varten oli Saaristomeren Merivartioston kilta merkinnyt ja poijuttanut useita reittejä sekä maalle että merelle. Pihlus 2014 –öljyntorjuntaharjoitus testasi johtamista, huoltoa ja logistiikkaa 46 8/2014. Tulokset ylittivät odotukset”, hehkuttavat harjoituksen johtaja Kai Tuominen ja Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Ari Joelsson. ”Kahden vuoden työrupeama Selkämeren öljyntorjuntaharjoituksen toteuttamisessa huipentui 15.–17. Selkeä tarve, täsmällinen tehtävänanto, tavoitteellinen vapaaehtoisorganisaatio ja innostunut tekemisen meininki. Silloinkin on huollon toimittava. VAPEPA:n partiot tiedustelivat vahinkoalueen ensimmäisenä harjoitusiltana. Ruokahuollosta vastasi sopimuksella Rauman seurakunta, ensiavusta Rauman seudulta koottu SPR:n ea-ryhmä, autokuljetuksista sekä Länsi-Euran että Rauman VPK:n ryhmät. Kuljetukset mantereelta Nurmesluotoon ja takaisin tehtiin henkilöstön osalta pääosin D-luokan aluksilla, joiden liikkeet näkyivät koko ajan Rauman seurakunnan Meriristin toimintakeskukseen sijoitetun harjoitusesikunnan (TASO) tilannekuvassa. Siinä pääkohtia niin sanotun kolmannen sektorin toimintakyvystä viranomaisten apuna yhteiskuntamme hyvinvoinnin ylläpitämisessä. elokuuta 2014 pidettyyn Pihlus 2014 -viikonvaihteeseen Raumalla. MPK:n Meripuolustuspiirin piiripäällikön Henrik Nystenin mukaan MPK:n rahkeet yhteistyössä muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa riittävät tähän. ”Jokainen silti miettii asiallisesti mielessään mahdollisuuksiaan, jos haverin sattuessa mereltä tuulee 20 metriä sekunnissa ja räntä lentää vaakasuoraan. Pihlus 2014 -harjoituksessa keskityttiin erityisesti joukkojen kuljetuksiin ja huoltoon sekä vapaaehtoisten väliseen yhteistyöhön. Maanpuolustuskouluksen eli MPK:n Meripuolustuspiirin Rauman meriosaston henkilöstö hoiti mönkijäkuljetukset Nurmesluodossa
Se ajautui Nurmesluodon rantaan Rauman pohjoispuolelle saastuttaen kahdeksan kilometriä rantaviivaa. Öljyonnettomuuksien tuhoista ei ole mahdollista selvitä ilman yhteistyötä WWF:n, valmiusjärjestöjen ja palokuntien vapaaehtoisten kanssa. Esimerkiksi kesäkuisessa Raahen öljyonnettomuudessa oli mukana satoja vapaaehtoisia kahdeksan päivän ajan – jopa 130 henkilöä päivässä. Jotta toiminta voisi olla tulevaisuudessa mahdollisimman tehokasta, vapaaehtoisten öljyntorjuntatyötä varten tarvitaan selkeä toimintamalli, koulutus ja tehtäväjako. ”Vahva vapaaehtoisosaaminen on tärkeää, koska se sekä vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä että nopeuttaa toipumista vakavista öljytuhoista”, painottaa SPEKin varautumisjohtaja Karim Peltonen. Ari Joelsson muistuttaa, että merellä tapahtuvan öljyvahingon hoitamisessa ei rantojen puhdistuksella ole tulenpalavaa kiirettä. Niitä kehitetään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön organisoimassa hankkeessa Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan. Siksi on tärkeää, että uudet vapaaehtoiset saavat tilaisuuden osallistua toimintaan.” Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeessa ovat mukana myös vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja ylläpitävä Suomen WWF, Vapaaehtoista pelastuspalvelua koordinoiva Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura ja Suomen Lentopelastusseura sekä pilottialueiden pelastuslaitokset, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Rajavartiolaitos. Vertailun vuoksi: Pihlus 2014 -harjoituksen kuvitteellinen lähtötilanne oli aluksen ajaminen karikolle Rauman edustalla, jolloin sen polttoainetankeista pääsi karkaamaan 50 tonnia raskasöljyä. Välittömien ympäristö-, terveys-, omaisuusja talousvaikutusten lisäksi onnettomuus voi pahimmillaan aiheuttaa vuosien jälkitoimet. ”Haluamme vahvistaa pelastuspalvelujärjestöjen, palokuntien ja WWF:n öljyntorjuntajoukkojen yhteistoimintaa. Itämeren alueella ja erityisesti Suomenlahdella tapahtuva suuri öljyonnettomuus on yksi vakavimmista elinympäristöä ja yhteiskuntaa vaurioittavista riskeistä. Satakunnan pelastuslaitokselle on annettu tehtäväksi varautua 5000 tonnin öljyvahingon torjuntaan ja sen mukaisesti noin 50 kilometrin mittaiseen rantojen puhdistukseen. MPK koulutti tehtävää varten vuonna 2013 hieman yli sata henkeä 20 kurssilla. Väylät oli tiedusteltu poijutettu etukäteen, sillä rannat ovat kivikkoisia. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon uusien vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen sekä myös ennestään järjestäytymättömien toimijoiden auttamishalun kanavoiminen onnettomuustilanteessa”, SPEKin erikoistutkija Ilona Hatakka kertoo. Kuvitteellinen öljyonnettomuus kuvattiin raumalaisittain ”haurulla”, joka on rannoilla yleistä rakkolevää. Jossain vaiheessa öljy kuitenkin ajautuu rantaan, ja se on sieltä kerättävä asianmukaisesti pois. ”Ydinjoukko Rauman seudulla on nyt kuitenkin koossa ja peruskoulutettuna. Kyse voi olla jopa kahden viikon ”armonajasta”, jolloin vapaaehtoiset saadaan käskytettyä, kalusto koottua ja henkilöstö pikaisesti kertausharjoitettua. Paikallistuntemuksella oli merkitystä. Ja MPK:n huoltoviirikkö on valmiina johtamaan, kuljettamaan ja huoltamaan yhteistyökykyisiä vapaaehtoisia”, Kai Tuominen ja Ari Joelsson uskovat. Skimmereillä ja käsiharjoilla koottiin useita säkillisiä haurua ja vettä, joka sitten lajiteltiin ja kuljetettiin mönkijöillä harjoitussuunnitelman mukaisesti edelleen käsiteltäväksi. Teksti: Herkko Vähämäki Kuvat: Esa Urhonen ja Herkko Vähämäki Öljyonnettomuuksissa viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö on välttämätöntä. Niiden pohjalta yhteistyössä eri viranomaisten kanssa toteutettuja MPK:n Meripuolustuspiirin paikallisvoimin toteuttamia kursseja. ”Sitä paitsi on todettu, että öljykatastrofien kaltaisissa suuronnettomuuksissa ihmisten auttamishalu kasvaa. Yhteistyön tehostamiseksi aiotaan laatia selkeä toimintamalli, jonka avulla viranomaiset pystyvät entistä paremmin jakamaan tehtävät ja ohjeistamaan vapaaehtoiset toimimaan öljyntorjuntatehtävissä. Viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön kehittämiseksi laaditaan toimintamalli Pihlus 2014 –öljyntorjuntaharjoituksen johtaja Kai Tuominen nopean yhteysvene ”Leilan” kyydissä. Toimintamallia testataan käytännössä Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa Saimaan alueella vuoden 2015 aikana. Samalla testattiin palomestari Ari Joelssonin mukaan, minkä tyyppisistä koulutuksista ja kursseista saadaan paras hyöty mahdollista tositilannetta varten. Kurssit sisälsivät muun muassa esikuntatyöskentelyä, harjoitusjoukkojen perustamista, saastuneen alueen tiedustelua, veneenkuljetuskoulusta, vartiointia ja kohteensuojausta, ensiapua, joukkomuonitusta, mönkijän käsittelyä, Virveja muuta viestikoulutusta sekä kaaritelttojen pystytystä. Hanketta rahoittaa Reijo Rautauoman Säätiö, jonka ensisijaisena tarkoituksena on muun muassa edistää ja tukea pelastustoimintaa. Ja Raahen onnettomuus oli verrattain pieni. 20 valmistavaa kurssia Kahden vuoden valmistautuminen Selkämeren Pihlus 2014 -öljyntorjuntaharjoitukseen sisälsi lukemattomia suunnittelupalavereja. 8/2014 47. Tositilanteessa jätteen kuljetukseen voisi olla käytettävissä myös helikopteri. Öljyonnettomuuksiin varautuminen on viranomaisten vastuulla, mutta vapaaehtoisilla on tärkeä merkitys käytännön tehtävissä
Tapani aikoi lähteä kohti Pyhäjärveä. Rannalle päästyään ensihoitajat alkoivat äänekkäästi kannustaa vedessä olijaa, jotta hän jaksaisi odottaa pintapelastajien saapumista. Tehtävä oli vaativa, koska jää rikkoutui sitä mukaa kun lautaa työnnettiin jään päälle. Isolan Matti kiikaroi Parvialansaaren suuntaan ja antoi aika ajoin Jannelle käsimerkein suuntia, missä päin avanto ja mies ovat. ”Räpylät käsissä etenin. Myös tältä keikalta voi oppia. Mietin myös riittääkö puvun noste vai laukaisenko paukkuliivin.” ”Janne sai noin 200 metrin etumatkan kunnes lähdin Hansa-lautaa työntäen Jannen perään. Ajoin sen minkä turvallisesti yksikköä ja muuta liikennettä vaarantamatta autosta irti sain”, Unto kertoi jälkeenpäin. ”Painoimme molemmin puolin laudan kärkeä uhrin alle ja nostimme hänet laudalle.” Seuraavaksi lauta ja uhri tuli saada kantavalle jäälle. ”Joni auttoi vetoketjujen kanssa ja vettä tuli tankattua.” Kohteeseen saavuttaessa yksikön jäsenet saattoivat todeta varsinaisen kohteen olevan vajaan kilometrin päässä Parvialansaaren itäpuolella. Puvun tarkistuksen jälkeen Janne lähti välittömästi yksin etenemään kohti avantoa Joonan jäädessä odottamaan Jonin ja Unton irrottamaa Hansa-lautaa. Uhri oli tarrautunut voimakkaasti mukanaan olleeseen kylmälaukkuun. Tapahtuma alkoi pääsiäislauantaina klo 15.09, kun hätäkeskus vastaanotti ilmoituksen ”Mies ja koira potkurin kanssa veteen, pää näkyy pinnalla”. Kuljettajana toimi vanhempi sammutusmies Unto Rasila. Hieman ennen avantoa jää petti Joonan alta. Vilkuilin samalla missä asti Joona on tulossa. ”Uhria lähestyttäessä aloin huutaa ja kannustaa, että jaksaisi vielä taistella, taisinpa voimasanojakin käyttää”, Janne kertoi myöhemmin. Jokaiselta keikalta on jotain opiksi otettavaa ja kehitettävää vastaisen varalle. Välillä mieleen pukkasi ajatus, ettei hapoille kannata juosta matkalla, varsinainen fyysinen tehtävä alkaa vasta avannossa”, Janne muisteli. ”Päästyäni miltei perille kysyin onko uhri tajuissaan. Matka tuntui pitkältä ja tunsin pulssin kiihtyvän, kun kiirehdin sen minkä kykenin”, Joona muisteli jälkeenpäin. Asemalta soitin kuitenkin välittömästi pelastuslaitoksen vesisukellusryhmän vanhimmalle Tapani Haveriselle ja ilmoitin tapahtuneesta. Ensimmäisenä kohteeseen ehti ensihoitoyksikkö jossa työparina olivat Antti Vierimaa ja Matti Isola. Joona nousi laudalle makaamaan ja veti naskaleita apuna käyttäen laudan kantavalle jäälle Jannen työntäessä laudan peräpäästä. Matkalla Jannea vastaan tuli uhrin koira, joka oli ennättänyt käydä jo Parvialan saaressa. 48 8/2014. Itse jäin pois, koska ajattelin, ettei minua tarvita muutenkin hyvässä ryhmässä. Avannossa taisteltiin elämästä. ”Uhri päästeli joitain ääniä kun saavuin aivan tumman jään alueelle, laitoin räpylät jalkaan ja laskeuduin avantoon. Otin uhrista tiukan otteen ja kerroin että apu on nyt tässä. Janne vastasi myöntävästi.” ”Kysyin uhrilta viikonpäivää, johon myös sain vastauksen”, Joona muisteli. ”Taitaa tulla hikinen urakka”, Janne ja Joona miettivät valmistautuessaan heikoille jäille lähtöön. Joona komensi päästämään laukusta irti ja lopulta napautti laukun irti uhrin käsistä jotta hänet saatiin nostettua laudalle. Yksikönjohtajana toimi Pekka Röytiö, pintapelastajina palomies Joona Rasila sekä pelastajaoppilas Janne Rasila. Lähdimme välittömästi paloasemalle. ”Matkalla kohteeseen teimme suunnitelmaa kuinka toimitaan, kun päästään perille”, Janne ja Joona muistelivat. Työntökahvoihin tulee asentaa taitettavat jatkokahvat jotta työntöasennosta saisi pystymmän. Vaativa vesipelastustehtävä pääsiäislauantaina Miellyttävä tapaaminen puolin ja toisin. Yksikkö oli jo täyttymässä, kun Janne hyppäsi autoon. Heikkoa jäätä rikkoen myös Joona pääsi viimein uhrin luo. Kiire oli luonnollisesti kova. ”Nyt ei vitkastella. > Pintapelastajien fyysinen ja sitä myöten psyykkinen kunto olivat avainasemassa tehtävän onnistumisessa. Päällystöpäivystäjänä kohteeseen hälytyksen sai myös palomestari Matti Lehtinen. Hätäkeskus hälytti koodilla 483, joka tarkoittaa ihmisen pelastamista vedestä. > Toinen pintapelastuspari tulisi varustaa ja laittaa vastaan ensimmäistä paria. Isäntänsä putoamisen jälkeen koira odotteli avannon reunalla siihen asti kunnes pintapelastajat lähestyivät. Lisäksi mukana oli vanhempi sammutusmies Joni Kananen. > Pintapelastuslaudan työntäminen paineen alla näinkin pitkän matkan (yli 800m) päähän on erittäin vaativa tehtävä. Janne Rasila, Jorma V ja Joona Rasila. Kohdetta lähestyttäessä he käyttivät äänimerkkejä tiedottamaan vedenvarassa olevalle avun olevan tulossa. Olimme Jannen kanssa sahaamassa rankoja, kun havahduimme tekstiviestin värinään ja ääneen. ”Tunsin olevani tosi väsynyt enkä itse päässyt kantavalle jäälle ilman naskaleita”, Janne muisteli tilannetta sen jälkeen, kun lauta oli saatu jäälle. Fyysisen kunnon ylläpitämiseen kannattaa satsata aikaa ja resursseja. Varsinkin kun selvitysmatka on pitkä. Vajaan viidentoista kilometrin päässä sijaitsevaan kohteeseen lähti RJO 221 vahvuudella 1+4
Avannossa apua odotellessani mietin jo että tässäkö tämä oli. Hän antoi myös kiitokset naisystävälleen, joka oli vaatinut pukemaan pelastusliivit päälle ennen verkoille lähtöä. ”Viimein kun saimme jalat kuivalle maalle ja kylmettyneen uhrin ensihoidon hoiviin, takki oli täysin tyhjä ja paine purkautui voimakkaana yökkäämisenä ja itkun sekaisena hyvänolon tunteena”, Joona ja Janne muistelivat. Sitä tunnetta kesti pitkään ja tunteet vain voimistuivat uhrin puolison tullessa halaamaan ja kiittämään. Haastatellessani myöhemmin Jormaa hän kertoi hälytysautojen sireenien äänen auttamaan jaksamaan: apu on tulossa, on jaksettava. Sattumalta asemalla oli useita pelastustehtävässä mukana olleita henkilöitä, niin pelastuksen kuin ensihoidonkin puolelta. ”Rannan lähestyttyä huusimme rannalla olleille että tulisivat vastaan, nyt ei jaksa enää.” Rannalla valmistaudutaan Rannalla odottaneet ensihoitajat ja loput yksikön jäsenet valmistautuivat uhrin vastaanottoon miettimällä eri hoitovaihtoehtoja potilaan tajunnan ja voinnin mukaan. Tuntui hyvältä, välillä oli käytävä kasaamassa itseään paloauton takana”, Joona ja Janne muistelivat. ”Laitoin pelastusliivit haalareiden päälle, reisihihnat vain jäi kiinnittämättä. Teksti ja kuva: Esko Rasila palomies, Pyhäjärven paloasema Jokilaaksojen pelastuslaitos 8/2014 49. Onneksi naisystäväni oli mukana ja rannalta nähtyään jäihin putoamiseni hän soitti heti apua. Tajunta alkoi jo hämärtyä, mutta onneksi apu tuli ajoissa”, Jorma lähettää lopuksi kiitokset pelastajilleen. Helpotus oli valtavan suuri, tehtävä onnistui ja uhri saatiin hengissä ensihoidon hoiviin. Huumorillakin tapahtumaa muisteltiin. viiltosuojakäsineet pelastustyöhön Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. Silloin tuntuivat voimat olevan täysin lopussa, mutta psyyke ja tahto ratkaisivat”, Joona muisteli. ”Uhri on vielä tajuissaan! Komensin miestä pysymään hereillä, kun juoksimme rantaa kohden. Tällä tavoin saimme rasitusta hieman jaettua toisille lihaksille, siltä se ainakin tuntui tuolloin”, Janne muisteli. Tästä syystä liivit nousivat häiritsevästi kaulalle asti ja haittasivat avannossa oloa, jopa hengittämistä.” ”Kävimme edellisenä päivänä kokemassa samaiset verkot, joita lauantaina lähdin sitten hakemaan pois. Välillä oli pakko lepuuttaa selkää pystyssä asennossa, mutta sitten kiire ajoi taas matkaan. (02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com ”Kun olimme kaikki kantavalla jäällä, lähdimme rantaa kohden. Matti ja Antti hoitivat potilasta siirtokuntoon ja saatuaan pelastushelikopterista lääkärin mukaansa lähtivät he kohti Oulua. Jäistä pelastettu oli saapunut kiittämään pelastajiaan. Vaihdoimme muutamaan kertaa puolia kun työnsimme lautaa eteenpäin. En uskonut että jää on jo näin haurasta. Nyt kiireesti rantaa kohden”, Jannen ja Joonan päässä takoi. Oli hienoa todistaa sitä kiitoksen ja hyvänolon henkeä, jota tuollaisessa tapaamisessa pelastajien ja pelastettavan kesken säteili. Kiitokset kakkukahvien kera Viikko tapahtuman jälkeen olimme juuri lopettelemassa perjantaista työpäivää, kun yllättäen paloasemalle saapui hymyilevä mieshenkilö täytekakun ja tykötarpeiden kera. Nyt punnitaan miesten fysiikkaa ja ennen kaikkea psyykettä. (02) 273 18 00 f. ”Meidän on jaksettava lähteä etenemään rantaa kohden, matka on pitkä ja potilas pahasti kylmettynyt. ”Tehtävässä mukana olleet yksikön jäsenet kävivät yksi toisensa jälkeen taputtamassa olalle ja kyselemässä vointia. ”Pääsiäisenä elettiin tähänastisen pelastajaurani ykköshetkiä”, Janne muisteli jälkeenpäin, kun häntä juttua varten haastattelin
Tänä vuonna päivä päätettiin uusia, koska yleisö piti teemasta niin kovasti. Teemme yhteistyötä Raision VPK:n kanssa. 50 8/2014. Rauhallisemmasta menosta pitäville oli tarjolla lukunurkkaus ja pienten paloautojen näyttely lasivitriinissä. Juuri ennen tilaisuutta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Ari Airio kuljetti paikalle poljettavia autoja. Myös poliisi pääsi vierailemaan päivään. Eterma kehuu yhteistyötä pelastustoimen ja kolmannen sektorin kanssa mukavaksi ja helpoksi. Suosio oli valtava, vaikka aamulla vettä tuli vaakasuoraan. Pii Paa! -päivänä kirjaston pihalla saattoi kiivetä oikeaan paloautoon tai kokeilla kuljettajan taitoja polkuauton ratissa. ”Meillä oli myös aikuisille ohjelmaa; käsisammuttimen kunnon tarkastusta pihalla, mahdollisuus kokeilla alkusammutusta ja vanhojen palokuvien näyttely kirjaston sisäPiipaata ja paloautoja Raision kaupunginkirjastolla Pauli Pupu ja FireFoxies tavoitti yleisönsä. K eskuudessamme kulkee kurahousuissaan joukko matalaa väkeä, jolle parasta päivässä on paloauto tai kaksikin. Viime vuonna paloturvallisuuspäivää järjestettiin meillä ensimmäistä kertaa. ”Raision kaupunginkirjaston lastenosastolla järjestetään vaihtuvia teemapäiviä. Naisosasto paistoi makkaraa ja VPK:n hälytysosasto piti alkusammutusnäytöksen”, sanoo osastonjohtaja Marjo-Riitta Eterma. Raision kaupunginkirjaston lastenosaston Pii Paa! -päivänä turva-asioita opittiin kuuntelemalla, kokeilemalla, maistamalla, kiipeämällä ja katsomalla
8/2014 51. Tänä vuonna meillä oli erityinen juhlakerta, sillä vastaanotimme Palosuojelurahastolta ja Länsi-Suomen Pelastusalan Liitolta stipendin. ”No just meille tuolla ulkona se näytettiin, et tuli tosi vaaralliset lieskat!”, neljävuotias kiljahti yleisöstä. Tilaa syksyn kirjauutuudet verkkokaupastamme • Poistumisturvallisuusopas • Turvallisuuskävelyopas • Asukkaan turvallisuusopas Lisätiedot ja tilaukset: www.sppl.fi/verkkokauppa tiloissa. Juhlatunnelmaa toi Pöytyä Puhaltajat fanfaareineen. Hän pitäisi tärkeänä, että kaikki hallinnonalat huomaisivat, miten hieno paikka kirjasto on. Suomen oloissa on tärkeää löytää sellaisia turvallisuusviestinnän muotoja, joilla voidaan saavuttaa oikea kohderyhmä. Raision tilaisuudessa esiintyi Nousiaisten VPK:n FireFoxies-ryhmä, jonka esityksessä kodin paloturvallisuusriskien hallintaan saattoi perehtyä draaman keinoin. Teksti ja kuvat: Brita Somerkoski Osastonjohtaja Marjo-Riitta Eterma (vas.) Raision kaupunginkirjaston lastenosastolta arvelee, että Piipaasta saattaa tulla jokavuotinen tapahtuma. Palkkioksi saattoi saada vaikka pinssin. Kun kyse oli rasvapalosta ja vedestä, esityksen turvallisuussanoma ei todellakaan jäänyt epäselväksi. Pelkästään palomieselämyksen tuottaminen ei ole turvallisuusviestinnän paras muoto, vaikka rekrytointi tuleekin aloittaa varhain. Kokenut kouluttaja tuntee, kun viesti on mennyt perille. Nyt paikalle tuli parisensataa henkeä. Minusta alkaa näyttää siltä, että tästä teemapäivästä tulee jokavuotinen perinne. Esitys oli vuorovaikutteinen ja nuorelle yleisölle sopiva. Viestinvälittäjien joukkoon saatiin Raisiossa uusia ammattilaisia. ”Raision kaltaisessa kaupungissa uusi kirjastorakennus voisi toimia kaupungin kulttuuritoimen lippulaivana vielä näkyvämmin”, Eterma pohtii. Lukunurkkauksessa kuunneltiin paloturvallisuus tarinoita. Raision kaupunginkirjaston lastenosaston järjestämä Pii Paa! -päivä osoitti henkilökunnalta paitsi energistä tarmoa, myös erinomaista turvallisuusasennetta. Toivomme, että muutkin kirjastot innostuisivat”, Eterma jatkaa
Oma lukunsa on yhteisten käsitteiden löytäminen. Mikä ihmeen resilienssi. Kick off -kokouksessa ja kutsuseminaarissa Helsingissä pyrittiin keskustelemaan pelastustoimintaan ja arjen turvallisuuteen liittyvistä tilastoista, tietojen keruusta ja niiden käyttämisestä tehokkaasti onnettomuuksien ehkäisyyn. Muut osallistujat ovat Puolan pelastuskoulu Varsovasta, Jalgavan kaupunki Latviasta, Viron sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Tanskan Frederikssund-Halsnaesin pelastuslaitos. Grzegorz Beltowski Varsovan pelastuskoulusta ja Ulf Bjurman Ruotsista korostavat tilastojen hyödyntämistä onnettomuuksien ehkäisyssä. Pelastuslaitoksilla on lisäksi oma järjestelmänsä onnettomuuksista tiedottamiseen. Erityisesti lehdistö on ollut kiinnostunut IDA:n tiedoista. Suomessa ja Baltiassa on edelleen paljon tehtävää tällä saralla. Ruotsissa IDA palvelee tiedonhakijaa Pelastustoimen tilastojärjestelmän jatkona Ruotsilla on oma onnettomuustietokantansa, IDA. Resilienssin käsite on ollut paljon esillä viime aikoina Suomessa. Mitä on arjen turvallisuus. Yhteistyö mahdollistaa naapurilta oppimisen ja hyvien käytänteiden leviämisen. BaltPrevResilience -EU-hankkeella kartoitetaan yhteisiä hyviä käytäntöjä ja luodaan kontakteja lähimaihin. Ruotsin Karlstadissa sijaitseva MSB koordinoi hanketta, jonka tarkoituksena on tunnistaa yhteisiä turvallisuustavoitteita (Evidence Based Every Day Accident Prevention, Disaster Prevention and Resilience Promotion). 52 8/2014. Naapurimaista kannattaa ottaa oppia ja tehdä yhteistyötä, kun halutaan parantaa turvallisuuskulttuuria. Civil protection. ”Tässä hankkeessa tavoitteenamme on luoda yhteinen ajatusmalli osallistujamaiden välillä siitä, miten tilastoja voidaan käyttää hyväksi. ”Tämä tiedottamiseen keskittyvä järjestelmä tukee viranomaisia päätöksenteossa nopeasti, yksinkertaisesti ja avoimesti. Yksinkertaisimmillaan pelastustoimessa resilienssillä tarkoitetaan kykyä estää kriisitilanteita ja toisaalta kykyä selviytyä niissä. Näin voimme toimia tehokkaammin onnettomuuksien ehkäisemiseksi”, sanoo Rainar All Ruotsin MSB:stä. Järjestelmästä saadaan tulostettua valmiita koosteita ja graafeja esimerkiksi palokuolemista, kynttilöiden aiheuttamista tulipaloista joulun aikaan tai lumilautaonnettomuuksista”, kertoo Colin McIntyre MSB:stä. Ehkäisevän toiminnan muodot ovat hyvinkin erilaisia, mutta ongelmat samanlaisia: tilastojen hajanaisuus, ikääntyvä väestö, ennakoimattomat luonnonolot, nopeasti laajenevat suuret onnettomuudet ja arjen turvallisuus. Latvialainen Reinsons Gints (vas.), MSB:n Anneli Bodin, Viron sisäasiainministeriön pelastusosaston Kristiina Vilu ja Jelgavan kaupungin Maris Mielavs valmistautuvat Itämeren alueen laajuiseen yhteistyöhön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on mukana MSB:n koordinoiman hankkeen kumppanina Suomesta. Myös Viron tulokBaltPrevResilience: Itämeren mailla yhteinen turvallisuustavoite THL:n Pirjo Lillsunde ja MSB:n Rainar All toteavat, että Baltian maiden yhteistyöllä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Järjestelmän käyttö on houkuttelevaa ja yksinkertaiset kuvasymbolit ohjaavat tiedonhakijaa helposti eteenpäin. Tilanne Baltian maissa on erilainen; puolalaisille heijastimet ovat vieraita, Ruotsissa puolestaan ehkäisevää työtä on tehty jo vuosikymmeniä. Olemme kuitenkin saavuttaneet loistavia tuloksia esimerkiksi liikenneturvallisuudessa; parissakymmenessä vuodessa liikennekuolemat ovat vähentyneet puoleen. Seminaarissa pohditiin, millä tavoin resilienssi käännetään partnerimaiden kielille ja mitä sillä yleensäkin tarkoitetaan. set ovat parantuneet uskomattomasti hyvin viime vuosien aikana”, Pirjo Lillsunde THL:n Tapaturmien ehkäisy -yksiköstä pohtii. Suomen pelastuslaitoksia edusti tilaisuudessa pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta. IDA:n tiedot perustuvat viranomaisten lähettämään dataan. Mitä tarkoitetaan resilienssillä. Tuloksia odotellaan sekä paikallisella että kansallisella tasolla kahden vuoden aikana. Hyödynnämme tätä tietoa yhteistyössä, kun kehitämme turvallisuuskulttuuria. Aiomme selvittää, millaista tilastotietoa partnerimaissa käytetään. Mallia voidaan ottaa Suomen ja Ruotsin liikenneturvallisuushankkeista, joissa on saavutettu erinomaisia tuloksia. ”Skandinavian maiden tapaturmatilastot näyttävät hyviltä
”Puolassa on vielä paljon opittavaa ennalta ehkäisevistä toimista. Luonnononnettomuuksista on tullut arkipäivää, esimerkiksi tulvat uhkaavat monia eurooppalaisia kaupunkeja. Paikallistasoa edustaa latvialainen Jevgenan kaupunki. Hinta • 8,20 € (sis. Täällä huomasin myös monien käyttävän heijastimia. Ongelmana on se, miten tilastoista saatavia tietoja voidaan evaluoida ja miten niiden perusteella voidaan muuttaa toimintaa käytännössä. ”Myös Tanskan näkökulma on sellainen, että pelastustoimen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Arjen onnettomuudet tärkeitä, isot uutisoidaan Osallistujamaiden huoli on yhteinen. 09 4761 1300 Sankoruisku pienoismalli.indd 1 7.10.2014 14:27:30 8/2014 53. alv) Öljytuikku Hertta Kaunis pieni, keraaminen öljytuikku. Korkeus n. Hinta • 26 € (sis. Tilastotietojen käyttäminen onnettomuuksien ehkäisyyn on vielä melko vähäistä, vaikka meilläkin on kansallinen, suomalaista PRONTOa vastaava järjestelmä käytössä. Toiminnasta on hyviä kokemuksia Suomessa. alv) Kynttilänsammutin Hertta tai Pikku palokuntalainen Pieni ja kätevä kynttilänsammutin. Kiinnitetty puualustaan. BalticPreventionResilience -hankkeessa todettuja käytänteitä hyödynnetään, kun kaupungissa kehitetään tilastointijärjestelmiä. BaltPrevResilience -hanke jatkuu kahden vuoden ajan. Kulttuuritausta on pohjoismainen ja väestöä on suurin piirtein saman verran. Lisäksi Ruotsin asiantuntemusta hyödynnetään nopeasti etenevien onnettomuuksien tapaustutkimuksilla. Tanskan ja Suomen turvallisuuskulttuuria on helppo vertailla. alv) Verkkokaupastamme löydät lisää hyviä lahjaksi soveltuvia tuotteita, käy tutustumassa! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Lahjaideoita ystävälle tai itselle Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Hänellä on paljon aiempia hankeyhteyksiä Suomeen ja hän on CTIF-toiminnassa Tanskan edustajana. Hinta • 159 € (sis. Näissä kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin suuronnettomuuksissa”, sanovat Maris Mielavs ja Gint Reisons Latviasta. Hankkeen ruotsalaiset koordinaattorit korostavat sitä, että tilastotietoa on saatavilla melko paljon. Tuloksena on parhaimmillaan joukko menetelmiä, joilla maiden turvallisuuskulttuurin parantaminen on mahdollista. Minua kiinnostaa myös tutkimukseen perustuva tieto turvallisuudesta ja yhteistyö yliopistojen ja kolmannen sektorin kanssa”, sanoo Kim Lintrup FredrikssundHalsnaesin pelastustoimesta Tanskasta. Seminaarissa esiteltiin suomalaisia tavoiteohjelmia ja erityisesti esillä oli Kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Teksti ja kuvat: Brita Somerkoski Lisätietoa: www.msb.se/baltprevresilience, www.thl.fi/fi_FI/ web/fi/tutkimus/hankkeet/ehkaise_tapaturmat, http://ida. Toisaalta tässä seminaarissa on osoitettu, miten tärkeää on huomata arjen onnettomuudet. 9,5 cm. msb.se, www.desinventar.net, www.msb.se Sankoruiskun pienoismalli Suomalainen, sepän käsin valmistama. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa THL:n ja Karlstadin yliopiston yhteistyönä kartoitetaan laadullisella aineistolähtöisellä analyysilla ja teemahaastatteluilla millaisia tilastointijärjestelmiä partnerimailla on, ja miten järjestelmiä voidaan käyttää hyväksi. Ikäihmisten tapaturmien ehkäisyyn pitäisi saada lisää välineitä”, Kristiina Vilu toteaa. Osallistujat kuvasivat tapahtumakenttää loppupuheenvuoroissaan. Esimerkiksi sosiaaliviranomaisten ja pelastustoimen yhteys on Tanskassa liian vähäinen. ”Virossa on aloitettu järjestelmällinen ennalta ehkäisevä toiminta pelastustoimessa vasta vuoden 2006 jälkeen. Nyt meidän pitäisi keskittyä enemmän siihen, että saamme yhteyksiä sosiaalitoimeen. Suunnittelija ja valmistaja keraamikko Riitta Mustakoski. Puolassa sellaisia ei ole, mutta saisi kyllä olla, sillä kaupungitkin ovat iltaisin pimeitä, pelastuskoulun edustaja, varsovalainen Grzegorz Beltowski sanoo. Sosiaalija terveysministeriön neuvotteleva virkamies Merja Söderholm peräänkuulutti pelastustoimen yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. THL:n Tapaturmien ehkäisy -yksikön tilastoasiantuntijat Anne Lounamaa ja Antti Impinen kartoittavat Baltian maiden tilastointijärjestelmiä ja professori Ragnar Andersson puolestaan kokoaa katsauksen tilastoinnin menetelmistä. Suunnittelija ja valmistaja keraamikko Riitta Mustakoski. ”Isoista onnettomuuksista uutisoidaan näyttävästi
Ammattikorkeakouluihin kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi myös Savonia joutuu supistamaan päällystökoulutusohjelmaan käyttämiään määrärahoja. Sen korkeatasoisista koulutusohjelmista valmistuvat tällä hetkellä pelastustoimen operatiivisen henkilöstön lisäksi hätäkeskuspäivystäjät sekä palopäällystön viranhaltijat. Haluammekin nyt kiinnittää päättäjien huomion säästöjen kohteeseen. Käytännössä aikaa jäi vain reilu vuosi. Me opiskelijat ja koulun henkilökunta ymmärrämme säästöjen välttämättömyyden myös pelastustoimen koulutuksessa. Säästöt tehdään asteittain niin, että vuoteen 2017 mennessä Savonian myöntämä rahoitusosuus tippuu noin 750000 euroon eli alle puoleen vuodesta 2012. Koulumme johto esitteli edellisellä viikolla Savonian tulevia säästösuunnitelmia ja luvut olivat lohduttomia. Palopäällystön koulutusohjelmasta valmistuneita työskentelee pelastustoimen päällystötehtävien Palopäällystöopiskelijoilla huoli koulutusohjelman tulevaisuudesta lisäksi laaja-alaisesti erilaisissa turvallisuustehtävissä yksityisellä sektorilla. Turvallisuusmessut täyttivät ennakko-odotukset Mielestäni Jyväskylässä oli kuitenkin riittävästi myös näiden alojen yrityksiä ja mikä tärkeintä, he olivat messuihin tyytyväisiä. Monet olivat jo vuoden 2013 syksyllä tehneet päätöksensä vuoden 2014 messuosallistumisista ja niihin raameihin eivät meidän messumme sopineet. Pelkäämmekin, että palopäällystön koulutusohjelmaan kohdistuvat mittavat säästöt näkyvät myöhemmin pelastustoiminnan, onnettomuuksien ennaltaehkäisyn sekä kriiseihin varautumisen laadussa kautta maan. Tässä ajassa paloja pelastusalan osalta pystyttiin kuitenkin totetuttamaan kautta aikain laajimmat ja kattavimmat Turvallisuusmessut. Pelastusopisto vastaa koko muun maan pelastushenkilöstön kouluttamisesta. Savonian suunnittelema leikkaus päällystöopetuksen rahoitukseen on kestämättömän suuri Pelastusopistolle ja koko pelastustoimelle. Tämä antaa hyvän lähtökohdan seuraaville Turvallisuusmessuille 2016 Jyväskylässä. Esimerkiksi ulko-osastojen osalta se koettiin täysin mahdottomaksi ajankohdaksi. Säästösuunnitelman mukaiset varsinaiset suuret leikkaukset ovat kuitenkin vasta tulossa. Savonian koulutukseen myöntämä rahoitusosuus vuonna 2012 oli noin 1,9 miljoonaa euroa. Edessä oli uuden yhteistyökumppanin etsiminen. Haasteelliseksi messujen järjestämisen teki erittäin lyhyt valmistautumisja myyntiaika. Työturvallisuuden, kulunvalvonnan ja paloturvallisuustekniikan osalta messujen markkinointi lyhyessä ajassa oli haasteellisinta. Tampereella oli ajauduttu tilanteeseen, jossa paloja pelastustoimen mielipiteillä ei ollut riittävää painoarvoa. vuosikurssin päällystöopiskelijoiden puolesta Eero Nyman Pelastusopisto Lähtökohta messujen siirrolle Jyväskylään oli erittäin haasteellinen. Alalla työskentelevinä ja opiskelevina näemme palopäällystön koulutuksesta säästämisen koko maata koskettavana turvallisuuspoliittisena ratkaisuna. Ala on budjetiltaan yksi pienimmistä julkista valtaa käyttävistä toimialoista. Tästä osoituksena oli messujen siirtäminen ilman neuvotteluja marraskuulle. Palopäällystön koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Savonian ammattikorkeakoulun kanssa ja rahoitetaan sisäministeriön ja Savonian ammattikorkeakoulun yhteisrahoituksella. K uv a: K im m o K ai st o 54 8/2014. Nyt aikaakin on riittävästi ja paikka tuttu. Huolimatta siitä, että toimiala on pieni, se vaikuttaa jokaisen kansalaisen päivittäiseen turvallisuuteen. Helsingin Pelastuskoulu kouluttaa miehistöä ja alipäällystöä pelkästään Helsingin pelastuslaitoksen omiin tarpeisiin. Kiitos siitä myös erityisen innokkaasti mukana olleille alan yhdistyksille sekä KeskiSuomen pelastuslaitokselle. Rajut säästöt tulevat väistämättä laskemaan opetuksen laatua. KESKUSTELUA Pelastusopisto on maamme johtava oppilaitos pelastushenkilöstön koulutuksessa. 2. Jos säästöt toteutuvat suunniteltuina vuoteen 2017 mennessä, herää huoli, voidaanko päällystöä enää kouluttaa jäljelle jäävällä rahoituksella. Koulun ammattitaitoinen henkilöstö tekee jo tällä hetkellä kaikkensa säästöjen aikaansaamiseksi
Paikalle saapuneet 1300 henkilöä olivat kuitenkin tyytyväisiä tapahtumaan ja monet mukana olleista toimijoista erittäin tyytyväisiä päivän antiin. Lauantaipäivän osalta yleisömäärä oli pettymys. Hyvänä esimerkkinä on messujen järjestämistiheys. Messut ovat kokonaisuudessaan myös erittäin sosiaalinen tapahtuma. Kumpanakin päivänä paikalle saapui useita satoja lapsia hoitajineen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja poliisi kutsuivat Espoonlahden ja Espoon keskuksen alueiden päiväkodit tutustumaan paloja poliisiajoneuvoihin sekä paloja poliisihenkilöstöön. Messut ovat kuitenkin paras mahdollinen foorumi luoda ja ylläpitää asiakassuhteita, verkottua, verrata omaa toimintaa kilpailijoihin ja tuotteita heidän tuotteisiinsa. Tästäkin on hyvä jatkaa. Päiväkotipäivät ovat helposti järjestettävissä ja tavoittavat hyvin kohderyhmänsä. Kriittistä palautetta tuli kuulutuksista ja opastuksesta ulkoalueille sekä toimintanäytöksiin. Oheisohjelmista ollaan myös aina oltu erimielisiä. Varsinkin ensimmäisenä messupäivänä näitä puutteita esiintyi, mutta asia korjautui jatkossa. Lapset olivat innoissaan pelastusja poliisiajoneuvoihin tutustumisesta. Nytkin osa katsoi, että ne veivät liikaa kävijöitä pois näyttelyosastoilta ja osa taas odotti lisää osallistujia näihin tapahtumiin. Hän ei ollut ajatuksineen yksin. Silloin kaikki messukävijät tulisivat kulkemaan ulko-osaston läpi. Sammutin Oy:n Juhani Härkönen totesi edellisessä Pelastustieto-lehdessä: ”Myönteinen tunnelma jäi ja odotukset täyttyivät”. Päiväkotipäivät ovat yleensä olleet hyvin suosittuja, niin tänäkin vuonna. Yksi sisäänkäynti ensi messuilla Nyt messujen sisäänkäynti oli jakautunut kahteen pisteeseen. Juhani Costiander Turvallisuusmessutoimikunta 8/2014 55. Niitä ei haluttu kuulutuksilla häiritä. Hyvin viihtyi myös paloja poliisihenkilöstö. Tavataan Turvallisuusmessuilla Jyväskylässä seuraavan kerran 7.–9.9.2016. Esittelyssä oli molempien viranomaisten kalustoa. Viralliseen palautteeseen tutustuessani oli mielenkiintoinen havainto, että yritykset joiden kutsuilla kirjautui eniten asiakkaita sisään, olivat myös messuihin tyytyväisimpiä. Aikanaan ongelmana olivat koko päivän kestävät seminaarit, jolloin messuihin tutustumiseen ei jäänyt riittävästi aikaa. Lapset saivat sammuttaa sankoruiskulla palavan talon näköistä sammutusseinää. Tapahtumat pidettiin päiväkotien kannalta saavutettavalla etäisyydellä olevilla hiekkakentillä. Ennakkomainonta painottui ainoastaan varsinaisiin ammattimessuihin. Vastakkaista palautetta Pelastustieto-lehden 7/2014 laajasta messupalautteesta on nähtävissä hyvinkin vastakkaiset kannanotot, kuten aina ennenkin. Seuraavilla messuilla pyritään siihen, että messuille tullaan yhden pääsisäänkäynnin kautta. Pääsyynä oli tiedottamisen epäonnistuminen. Näin se synergiaetu jota tavoiteltiin, täyttyi sekä näytteilleasettajien että messukävijöiden osalta. Messualue, liikenneyhteydet ja varsinkin hotellien sijainti saivat poikkeuksetta kiitosta. Vaikka se olikin lähes kolminkertainen verrattuna edelliseen lauantaipäiväkokeiluun Tampereella, olivat odotukset paljon korkeammalla. Olisiko tästä vedettävissä johtopäätös, että ennakkotyö toi toivottua tulosta ja kutsujen postitus luo pohjan onnistuneille messuille. Vakioesitykset ovat messujen järjestäminen kahden, kolmen, neljän tai viiden vuoden välein. Päiväkotipäivät on hyvän mielen tapahtuma kaikille osallisille! Messuilla vieraili yli 10000 kävijää, joista yli 3000 oli ilmoittautunut ensisijaisesti Turvallisuusmessuille. Myös työturvallisuustuotteiden markkinoijat olivat tyytyväisiä saatuihin kontakteihin. Niistä on tietoisesti pyritty eroon tai ne on jaettu lyhyem pinä useammalle päivälle. Hallien välistä liikennettä ei rekisteröity, mutta sen verran vilkasta se oli, että tuhannet Tekniikkaja Kyberturvallisuusmessuille rekisteröityneistä kävijöistä tutustuivat myös Turvallisuusmessuihin. Totuus on, ettei alallamme tapahtuva tuotekehitys tuo markkinoille riittävästi mielenkiintoisia tuotteita parissa vuodessa. Päiväkodeista saadun palautteen mukaan pikkuväki oli ”ihan täpinöissään” retkestä. Teksti ja kuva: Susanne Vuorinen Päiväkotitapahtumassa riitti vilskettä Päiväkotipäivässä Espoon keskuksessa riitti vilinää ja vilskettä. Kuulutusten osalta ongelmana olivat viidellä ohjelmalavalla tapahtuneet hyvin runsaslukuiset tietoiskut kestoltaan yleensä 20–30 minuuttia. Tapahtuma on järjestetty joka toinen vuosi tai vuosittain, päiväkotialuetta vaihtaen. Asiaa on kuitenkin tutkittu vuosien kuluessa useampaankin otteeseen ja aina runsaat kaksi kolmasosaa näytteilleasettajista on kannattanut nykyistä kahden vuoden periodia. Kun kuitenkin ilmeni, etteivät messukävijät seuranneet ohjelmatarjontaa lukuisilta näyttötauluilta, lisättiin kuulutuksia. Siihen on palattu vuosikymmenten aikana useita kertoja. Olisiko omalla alueellasi innostusta kokeilla vastaavaa tapahtumaa
Siksipä näkisin tärkeänä, että sisäilmaongelmia varten pelastuslaitokset laatisivat yhteistyössä ohjeen, kuinka toimia niin työntekijöiden kuin tilojen suhteen sisäilmaongelmien ilmaannuttua, jottei joka kerta tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen. Monien paloasemien kohdalla on käynnissä vielä niin sanottu kieltämisvaihe — ongelmaa ei ole yleisesti olemassa niin kauan kuin sen olemassaolo kielletään. Home vaikuttaa hengitysteihin ja voi sairastuttaa esimerkiksi astmaan — ei tarvitse olla mikään neropatti todetakseen, että erityisen dramaattiset vaikutukset sisäilmaongelmilla on siis pelastustoimen operatiivisessa toiminnassa toimiville henkilöille. Toisilla ne näkyvät esimerkiksi muistamattomuutena ja selittämättöminä sairaskierteinä. Lisäkustannuksia tulee vielä, jos olemassaolevan paloaseman läheltä ei löydykään sopivia väistötiloja. Paloasemien suhteen ongelma on kuitenkin valtakunnallinen, se koskee niin uusia kuin vanhoja rakennuksia. Nämä ovat merkittävimmät kustannuserät, mutta myös jokaiselle sairauspoissaolopäivälle voidaan asettaa hinta; kunta-alalla jokaisen sairauspoissaolopäivän hinta vaihtelee 110:stä 330 euroon. Tämä ei onneksi todistetusti aiheuttanut minulle pysyvää haittaa, mutta kaikki eivät ole näin onnekkaassa asemassa. Paloasemia on yksi toisensa jälkeen joutunut saneeraukseen homeongelmien ilmettyä. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Haista home! Sisäilmaongelmat, kansankielellä homeongelmat, ovat paitsi kansantaloudellinen ongelmamme, myös yksi suurimmista työturvallisuutta vaarantavista tekijöistä pelastusalalla. Sisäilmaongelmat ja sitä myöden homeelle altistuminen vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Homeongelmat tulee ottaa vakavasti heti ensimmäisten merkkien ilmaannuttua. Jatkuva sairastaminen näkyy myös heikentyneenä työssäjaksamisena. Homeelle altistumisen ongelmat näkyvät ihmisissä erityisesti hengitystieoireina, mutta oireet ovat yksilölliset. MIRAFONI Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Työnantaja velvoitetaan pääsääntöisesti ammattitautitapauksissa vahingonkorvauksiin, joiden suuruudet vaihtelevat. Valitettavan useata uuttakin rakennusta vaivaavat ongelmat sisäilmassa, kun betonin ei anneta kuivua riittävän kauan, sääsuojaus on puutteellinen ja rakentamisessa käytetään kosteita rakennusaineita; kaiken kaikkiaan rakentamisen valvonnasta livetään. On häpeä, että turvallisuusviranomaisiksi itseään tituleeravat henkilöt toisessa yhteydessä suhtautuvat sisäilmaongelmaan, siis työturvallisuutta vaarantavaan ongelmaan, vähättelevästi. Paloasemien tulee olla kaikissa tilanteissa puhtaita. Jouduin omakohtaisesti tutustumaan sisäilmaongelmiin altistuttuani työpaikallani homeelle. Vanhoissa rakennuksissa aika ja usein tiivistynyt kosteus ovat tehneet tehtävänsä. Jos sairastut astmaan, voit käytännössä hyvästellä sukeltamisen kaikissa muodoissaan. Kunta-alalla jokainen työkyvyttömyyseläke maksaa 56000 euroa. Home ei katoa silmiä sulkemalla tai edes sutimalla maalia päälle. 56 8/2014. Home vaivaa niin uusia kuin vanhoja rakennuksia. Joudutaan tekemään tilapäisratkaisuja palvelutason ylläpitämiseksi riskialueilla; näin ainakin nohevan pelastuslaitoksen tulisi ymmärtää tehdä. Näistä toimenpiteistä huolimatta sairastelin paljon ja fyysinen kunto romahti. Usein sisäilmaongelmien käsittelyn logiikka työpaikoilla on vähintäänkin sumea — homeelle altistuneet ja oirehtivat työntekijät saatetaan jopa siirtää, mutta saastuneissa tiloissa pidetään vielä ne, jotka eivät oirehdi. Kuitenkin homeongelman kieltämistä mahdollisimman pitkään ja toimenpiteiden täytäntöönpanon viivyttämistä voidaan katsella toiselta kantilta; homeongelmat työpaikalla voivat johtaa todettuihin ammattitauteihin ja jopa ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen. Väistötilojen rakentaminen, olemassaolevan kiinteistön saneeraaminen ja työntekijöiden työkyvyn turvaaminen maksavat. Homeesta saastuneita työvälineitä käytetään eikä niitä puhdisteta. Viisi vuotta prosessin jälkeen on sanottava, että en toivo kokemusta kenellekään. Onnekseni koitui työnantaja, joka heti ongelman ilmaannuttua työyhteisössämme otti asian vakavasti; järjesti työntekijöille tarvittavat tutkimukset ja hoidot, saneerasi huolellisesti työtilat, puhdisti tai hävitti saastuneet työvälineet ja järjesti väistötilat työskentelyn turvaamiseksi. Syy, miksi homeongelmiin suhtaudutaan vähättelevästi, löytyy yleensä rahasta
Ei ole yhtä ratkaisua siihen, miten tehostaa toimintaa ja päästä nopeammin paikalle.” ”Meilläkin on muutamia MB-Sprinterin pohjalle rakennettuja nopeita ensivasteyksiköitä”, Pekka Vänskä kommentoi. Haluamme tarjota ideoita ja vaihtoehtoja. Esimerkiksi tabletilla toimiva kouluHolmatron pääjohtaja vaikuttui ensivisiitillään Suomen pelastustoimesta Trendinä keveät ja kompaktit työkalut Pääjohtaja Harm Hermans kertoi palomies Juha Gröhnille (2. Uusia pelastustyökaluja edustavat Turvallisuus-messuilla esitellyt akkukäyttöiset Holmatron Greenline-tuotteet sekä jo käytössä olevat kevyet 5000-sarjan yhdistelmälaitteet. Holmatroa on edustanut Suomessa jo pitkään Dafo Oy. Henkilöstö haluaa kehittää osaamistaan ja parantaa ensivastetta. ”Holmatrolle kyse ei ole vain tuotteista, vaan tarjoam me käyttäjille myös tukea ja koulutusta. Hermansia askarrutti myös, mikä on naisten asema palokunnissa Suomessa. oik.), että Holmatrolla on velvollisuus antaa käyttäjille tukea, koulutusta ja kehittää uusia innovatiivisia tuotteita. Koulutusta, ideoita ja vaihtoehtoja ”Holmatrolle isoimmat markkinat ovat USA:ssa, Kiinassa ja Venäjällä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä kertoi suomalaisesta pelastustoimesta Harm Hermansille, jota kiinnostivat varsinkin pelastusalueiden erot kustannuksissa. Operatiivista yhteistyötä tehdään päivittäin yli rajojen. Silti on mielenkiintoista miettiä, miten voisi lyhentää vasteaikoja esimerkiksi Helsingissä. Hyvät ideat tulevat usein kentältä käyttäjiltä. Kehitys on ollut huimaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä esitteli Holmatron pääjohtajalle Harm Hermansille suomalaista pelastustoimea tämän ensivisiitillä ja kysymyksiä sateli. Palomies Toni Keto jakoi kokemuksiaan pelastusvälineistä Dafo Oy:n tuoteryhmäpäällikölle Lasse Moisiolle (vas.), Holmatron myyntijohtajalle Edwin Haarselhorstille ja pääjohtaja Harm Hermansille. Neljä pelastuslaitosta hankki yhdessä myös kemikaalintorjuntayksikkö KU3058:n vuonna 2010. ”Fyysiset testit ovat samat niin miehille kuin naisille, mutta ensihoidossa naisia on paljonkin”, Vänskä valaisi. tusmateriaali sisältää myös videoita ja päivittyy jatkuvasti.” ”Trendi ovat kevyet ja kompaktit työkalut. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Lisätietoa: 8/2014 57. Holmatron markkinaosuus Suomessa on merkittävä. Hollantilainen Holmatro valmistaa hydrauliset työkalut ihmisen pelastamiseen oli kyse sitten liikenneonnettomuudesta tai rakennussortumasta. Tehtaat ovat Hollannissa ja USA:ssa, myyntikonttorit Englannissa, Puolassa ja Kiinassa”, Harm Hermans kertoo. Myös Pohjoismaat on meille tärkeä ja yritämme pitää asemamme täällä. Yritys valmistaa hydrauliikkaa myös esimerkiksi satamiin ja teollisuuteen. Emme näe niitä kuitenkaan korvaavina vaan lisälaitteina. Tärkeintä meille ovat luotettavuus ja laatu”, Harm Hermans kuvailee. ”Nähdäkseni Suomessa on korkeatasoisin pelastustoimi Euroopassa. Akkukäyttöiset pelastusvälineet toimivat 20 asteen pakkasellakin ja ovat nopeasti käyttövalmiita ilman pumppuja ja letkuja. Keskusteluun osallistui myös Kedon takana seisova Dafon toimitusjohtaja Hannu Sartovuo
Markkinoilla on myös elektronisella kuristimella varustettuja loisteputkilamppuja, joissa samanlaista vaaraa ei ole, mutta juuri magneettiset loisteputkivalaisimet ovat Suomessa elektronisia huomattavasti yleisempiä. ”On oikeastaan pöyristyttävää että tavallisia palovaarallisia sytyttimiä saa ylipäänsä myydä. Pelastuslaitoksen vakinaisen henkiVesiturvallisuus teemana Pyhäjärvellä lökunnan lisäksi mukana oli niin Pyhäsalmen VPK:n hälytyskuin nuoriso-osastolaisiakin. Toimintahäiriön tunnistava turvasytytin on edullinen turva tulipalojen varalta. Myös meidän osastoamme painotettiin vesistöön. Toheloivina serkuksina olivat Janne ja Joona Rasila. Tuhat ihmistä merkitsin PRONTOn selostuksiin turvallisuusviestintätapahtuman kävijämääräksi. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin tilastojen mukaan valaisin on toiseksi yleisin sähköpalojen aiheuttaja Suomessa. Luku voi olla suurempikin. Olimme vahvasti mukana jakamassa turvallisuustietoja ja opastamassa käytännön taitoja. Käsikirjoituksen mukaisesti seisomaan noustessa ja paikkoja vaihdettaessa molemmat rojahtivat veteen. Toisin kuin kärkipaikkaa pitävän sähkölieden kohdalla, valaisinpaloissa syypäänä on lähes aina itse valaisin, ei sen käyttövirhe. Vikatilassa olevaa loisteputkivalaisinta ei pysty aina havaitsemaan silmämääräisesti ellei se vilku tai särise”, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto Ifvakuutusyhtiöstä. Elektroninen turvasytytin tunnistaa myös muita vikoja valaisimesta, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tulipalon. Nopeasti vaarallisen kuumaksi Loisteputkivalaisin, jossa on magneettinen kuristin, muodostaa vikaantuessaan vakavan riskin. Perinteinen loisteputkivalaisin on riski Upea syyssää houkutteli runsaasti lapsiperheitä viettämään syyskuista lauantaita Pyhäjärvelle. Pelastusliivit ja veneilyliivit olivat myös pääosassa rastillamme. Mielestäni yksi iso askel kiinteistöjen paloturvallisuuden parantamisessa olisi kieltää perinteisten sytytinten myynti kokonaan. Perheen pienimmille järjestettiin sankoruiskun käyttöharjoitus, jota vetivät yksikönjohtaja Pekka Röytiö, sammutusmies Hannu Parviainen ja nuorista Mikael Miettinen. Osastoamme alettiin suunnitella jo kevättalvella. 58 8/2014. Näyttelyn pääteemana oli vesistö ja erityisesti maakuntajärvi Pyhäjärvi. Turvasytytin ratkaisu ”Tämä koko ongelma on ratkaistavissa helposti ja melko edullisesti. Samalla varattiin SPEKistä benji-juoksurata, joka osoittautuikin varsinaiseksi vetonaulaksi. Yksi useimmin palohälytyksiä aiheuttavista valaisintyypeistä on loisteputki. Päivä oli hyvin onnistunut. Laiturin läheisyyteen aseteltiin eri etäisyyksille maalipisteitä kohoista ja merkkilipuista. Teksti ja kuvat: Esko Rasila palomies, Pyhäjärven paloasema Jokilaaksojen pelastuslaitos Janne ja Susanna rataa testaamassa. Monissa yrityksissä käytetään paljon loisteputkivalaisimia. Lasten maatalousnäyttelyn järjestäjä, Pyhäjärven 4H-yhdistys oli saanut tapahtumaan runsaasti näytteilleasettajia ja luonnollisesti myös meidät. Joni Kananen (vas.) ja Joona Rasila. Valaisimen komponentit voivat tällöin kuumentua erittäin nopeasti yli 200-asteisiksi ja sytyttää esimerkiksi ympäröivät rakenteet palamaan. Esimerkiksi heinäkuussa loisteputkivalaisimia ylikuumeni valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa. Useimmissa loisteputkivalaisimissa piilee palovaara, jota moni ei tiedä. Vesipelastusnäytöksessä ”Touholan serkukset” toheloivat rannan läheisyydessä soutuveneellä ilman pelastusliivejä. Osastomme vieraat heittivät heittoliinaa, pelastusrengasta ja yksinkertaisinta apuvälinettä, vedellä painotettua mehukanisteria. Vuorotasatunnein esitettävät näytökset kiinnostivat yleisöä. Kun perinteiset sytyttimet korvaa elektronisilla turvasytyttimillä, ne eivät yritä sytyttää vikaantunutta putkea eivätkä siten kuumenna valaisinta”, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö ja Suomen Palontutkijat ry:n puheenjohtaja Tuomas Pälviä. Kun putkesta vuotaa kaasua, perinteinen sytytin yrittää sytyttää putkea turhaan. Jos valaisimeen tulee vika, se saattaa kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi ja aiheuttaa tulipalon. Järjestäjän mukaan tapahtumassa kävi noin 3200 vierasta, joista karkeasti kolmasosan arvioin viettäneen aikaa myös meidän osastollamme. Valaisimiin tulee jokin vika, jonka seurauksena ne palavat. Viime kuukausien aikana pelastustoimen hälytystehtävien joukossa on ollut kymmenkunta keskisuuren tai suuren rakennuspalon sammutustehtävää, joiden syynä on ollut syttynyt valaisin
Kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Eritasoiset puukeikat ihmetyttävät myös. Gerbiilin jalka on ollut häkin ja seinän välissä nalkissa siten, että sitä irrottamaan on tarvittu hööki vahvuudella 1+3. Loppulauselma ”Pelastuslaitosten tehtävät on määrätty pelastuslaissa. KÄRY & OIKEUS Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Voidaanko vetää raja mikä on palokunnan tehtävä ja mikä ei. Edesmennyt palopäällikköni tapasi sanoa, että jos muuta hommaa ei päivällä ole, niin ajakaa pari kierrosta kylän ympäri, niin kuntalaiset näkevät, että olemme olemassa”, Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloesimies Vesa-Pekka Kemppainen sanoo. Pääsemme kansalaisten iholle. Juuri nämä seikat, auttamisen halu ja inhimillisyys, näkyvät vuodesta toiseen ammattien arvostuksessa tehdyissä gallupeissa. Nykyään evy on laajentunut lähes valtakunnalliseksi ja sopimusperusteiseksikin. Aina ei kuitenkaan töihin kannata ryhtyä suin päin, päätös asiasta on vahvasti tapauskohtainen. ”Rajanveto on vaikeaa. Paloristikuulustelu Tekeekö pelastuslaitos sille kuulumattomia tehtäviä. Evy-toiminta alkoi pelastuslaitosten omasta aloitteesta, kun huomattiin toiminnan tarve ja itseltä löytyvän siihen kapasiteettia ja kompetenssia. Riittäisikö palokunnan osuudeksi paikan eristys, vai ryhdytäänkö tee-se-itse -partner-henkilöinä vaativaan tehtävään. En koe, että meillä on turhia keikkoja, mutta muuta turhaa työtä tehdään paljon, palotarkastukset on niistä turhin.” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen evp. Ajattelisin siten, että kun hätäkeskus on meille tehtävän antanut, niin hoidetaan homma, jos siihen on valmiudet. Voimassa olevasta pelastuslaista poistettiin eduskuntakäsittelyn yhteydessä nimenomaan säännös, jonka mukaan pelastuslaitos voi hoitaa myös muita sille soveltuvia tehtäviä, jos niistä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Palokunnan kirkkain liekki on auttaa pulaan joutuneita. Lopetan loppulauselman eläkkeellä olevan asemamestarin toteamukseen: ”Jokainen keikka oli mielestäni sitä aitoa duunia. 8/2014 59. Peura avannossa tarvitsi jo mittavamman pintapelastustehtävän, joka sitoi kunnan ainoan yksikön. Sisäministeriö ja aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo — ja ottaa siten kantaa — ainoastaan pelastuslaitoksen pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen ja palvelutasoon”, todetaan sisäministeriöstä. Se, kuuluuko pulma palokunnan tehtäviin, on eri asia. ”Kautta aikojen kansalaiset ovat mieltäneet, että palokunta auttaa. Kumpi on vahvempi, luonnonvai pelastuslaki. Itselläni on sellainen nyrkkisääntö, että jos esimiehen tai mestarin mielestä on olemassa edes pieni mahdollisuus onnistua tehtävässä, kannattaa jotain tehdä. Savunhajuisen henkilöstön näkemys pulassa olevaa kohtaan on inhimillinen, siitä paistaa auttamisen halu. Nämä tehtävät, jos mitkään kiillottavat kilpeämme enemmän kuin mitkään muut operatiivisen työn duunit. Vahvuudella 1+3 pelastajat ratsastivat paikalle ja asettivat vuodon alle vadin. Tässä kohtaa voisin lainata Cheekiä: ”Kuka muu muka”. Olisiko ihminen selvinnyt tästä tilanteesta neuvonnalla. Jos paikalle on kerran menty ja homma voidaan hoitaa, niin miksei sitä hoidettaisi. Samanaikaiset selvästi meille kuuluvat tehtävät luonnollisesti ajavat muiden tehtävien yli”, Ruuska sanoo. Usein niitä hoidetaan niin sanotusti PR-mielessä, mikä on sinänsä ok. Kun ei saada lisätietoja, on hätäkeskuksen laitettava keikka eteenpäin. Myös se ojassa uinut sorsa, jonka autoilija tulkitsi vauhdista siipeensä saaneeksi, käytiin pelästyttämässä lentoon samalla vahvuudella. ”Uusavuttomuus ja kännykät ovat yleistyneet nykypäivänä siten, että on helppo hälyttää apua vaikkapa liikkuvasta autosta. asemamestari Juha Valtanen sanoo. Ihmisen auton bensatankkiin oli tullut reikä, joka valutti ainetta maahan. ”Rajaa ei ole, teemme kaiken minkä kykenemme”, Valtanen sanoo ”Raja on häilyvä. ”Käsittääkseni ”muiden tehtävien” tekeminen on aika yleistä. Palautekin näistä tehtävistä on yleensä ihan positiivista: ”hyvä, että edes joku hoitaa!” Tästä malliesimerkkinä ovat ensivastetehtävät. Pelkästään näön vuoksi en kuitenkaan tekisi mitään”, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo. Palokunnan tehtävän sanotaan olevan elämän ja omaisuuden pelastaminen. Pelastuslaitos lähtee keikalle. Ja palokuntahan auttaa. Palokunta on kuitenkin totuttu pyytämään apuun moniin tehtäviin, joissa oma ongelmanratkaisu vähänkin viipyy. Onko pelastuslaitoksen tehtävä oikeasti kaikki, mihin sitä kehdataan pyytää. Miksi kauppias ei itse hanki haavia. Kauppaan on päässyt lintu, pannaan hööki ja haavi paikalle. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja. Se on myös tehtävään hälytetyn henkilöstön ammattitaitokysymys. Raflaavin niistä on sähkölinjan kannatukselle kaatunut puu, joka uhkaa asuinrakennusta tai kaatua tielle. On kuitenkin hyvä, että ihmiset kääntyvät meidän puoleemme ja kokevat, että osaamme melkein kaiken. En jäänyt niitä märehtimään, sillä hyvin tehty duuni on se mistä tässä on kyse.” Case: Mikä on palokunnan tehtävä. Usein se riippuu soittajan syntymävuodesta ja hätäkeskuspäivystäjän ammattitaidosta”, Kemppainen sanoo. Ei ole erikoista, että palokunta kerää junan alle silpoutuneen ihmisen kappaleita, vaikka liikenneja jännitekatkon jälkeen sen voisi tehdä kuka tahansa muukin — henkeäkään ei voida enää pelastaa. Kaikki muu on toisarvoista
Liikenneonnettomuudessa hän eristää onnettomuuspaikan ja valmistelee uhrien pelastamista. Oven keskelle jäi suorakulmainen aukko vaihdettavaa puulevyä varten. Jo yli 140 Ruotsin palokuntaa lähettää ensipelastajan. Osat kuljetetaan perävaunulla. Ovea käyttävät harjoituksissaan alueen kaikki 34 palokuntaa. ”Suihkua ohjaavan sammuttajan on pysyteltävä kumarassa”. Oven reunaan sijoitettiin kaksi ovenkahvaa ja lukkoa, toinen ulkoja toinen sisäoven tyyppiä. Brannmannen 4/2013 Lähde: FiP – Ett kostnadseffektivt hjälpmedel för ett likvärdigt skydd mot olyckor. Alkuvuodesta 2013 Multerer ja hänen toverinsa Florian Pfeffer päättivät rakentaa sammutushyökkäyksen harjoitteluoven. ”Sammutushyökkäyksessä oven väärä avaamistapa saattaa olla vaarallinen ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa leimahduksen”, kertoo Arrachin palokunnan savusukelluskouluttaja Mathias Multerer. Ovea pitävät pystyssä karmin alanurkkien vinot tuet ja ylänurkkiin kiinnitetyt harukset. Pienemmissä autoissa on ensihoitolaukku, joitakin työkaluja ja sammuttimia. Toimintavalmiusaika lyhenee erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Myös liikenneonnettomuuksissa ensipelastajasta on hyötyä. Lämmityselementti tarvitsee sähköpistokkeen. Teksti Jan-Erik Hagemann Feuerwehr-Magazin 9/2013 Epätavallinen keittiöpalo muksia. Talon asukas oli kuivattanut kastunutta WC-paperirullaa mikroaaltouunissa. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Tucson (Arizona). Kevytyksikön koko ja varustelu vaihtelevat. ”Puulevyllä harjoitellaan pistosuihkuputken käyttöä”, Pfeffer kertoo. Ensiksi on tutkittava oven ulkopinnan lämpötila. Ett analys av Gästrike Räddningstjänsts satsning på FiP – första insatsperson http://www.lu.se/lup/publication/2202594 60 8/2014. Kotelon yläosaan sijoitettiin sähkölämmityselementti. Ovi kootaan neljästä osasta, jotka painavat yhteensä 100 kiloa. Oven karmit valmistettiin nelikulmaisesta teräsprofiilista. Johtopäätöksenä tutkimuksesta oli, että maaseudulla ensipelastajista on suurta hyötyä. Kaikki olivat sitä mieltä, että kuntalaiset saavat nopeammin ja parempaa apua kuin vanhassa järjestelyssä. Suuremmissa autoissa on sammutusleikkuri tai vaahtokalustoa, joilla ensipelastaja pystyy rajoittamaan paloa. Hän pystyy nopeasti pelastamaan tai aloittamaan sammutuksen, mikä lyhentää palokunnan toimintavalmiusaikaa. Ovi valmistui 25 työtunnissa ja sen tarvikkeet maksoivat 350 euroa. Ovi voidaan koota ja pystyttää muutamassa minuutissa. Tutkimuksessa selvitettiin järjestelyllä saavutettavaa ajansäästöä, tehtäviä, joihin ensipelastaja soveltuu sekä henkilöstön kokeYli 140 palokuntaa lähettää ensipelastajan Ovi sammutushyökkäyksen harjoitteluun Arrach (Saksa). Sitten on hajasuihkulla tarkistettava palokaasujen lämpötila. Suurin taloudellinen hyöty saavutetaan rakennuspaloissa, joiden sammutus voidaan aloittaa nopeasti. Ensisammuttajina toimivat paloesimiehet kertoivat, että suurin hyöty saavutetaan sydänpysähdyksissä ja vastaavissa sairauskohtauksissa. Haittapuolena pidettiin ensipelastajan suorituspaineita ja joissain tapauksissa kuntalaisten osoittamaa pettymystä sen johdosta, että vain yksi palomies saapuu. Koska ensipelastaja päivystää kotonaan tai työpaikallaan, hänen ei tarvitse asua paloaseman lähellä. Gästriken pelastuslaitos keräsi vuonna 2011 ensisammuttajien toiminnasta saatuja kokemuksia. Tavallisesti hän arvioi tilanteen, pyytää vahvennuksia tai ilmoittaa aiheettomasta hälytyksestä. Lähtövalmiusaika lyheni keskimäärin 2 min 43 s ja toimintavalmiusaika keskimäärin 2 min 15 s. Sen puolivakinaisilla palokunnilla on seitsemän asemaa, jotka käyttävät ensipelastajaa. Brand en Brandweer 6/2013 Ensipelastaja (Första insatsperson) on osa-aikainen paloesimies, joka ajaa kevytyksiköllä suoraan kohteeseen. Usein ovi on murrettava. Tämän ansiosta puolivakinaisten palokuntien saattaa olla helpompi palkata esimiehiä. Palokunta kertoi, että mikroaaltouunien palot eivät ole harvinaisia, mutta siihen mennessä vain ruoka oli niissä syttynyt palamaan. Ovena toimi millin alumiinilevystä tehty kotelo. Palokunta hälytettiin palvelutaloon, jonka yksi asunto oli savun täyttämä
Vakuutusyhtiön mielestä palokunnan olisi pitänyt tietää, että myymälässä oli tällainen järjestelmä. Määräysten mukaan vesisumujärjestelmän asentajan on ilmoitettava asennuksesta palokunnalle. Vakuutusyhtiö vaatii palokuntaa korvaamaan turhaan murretusta ovesta 50000 kruunua (6250 euroa). Uhrien irrottamiseen erikoistuneen ryhmän apuna oli kaksi pelastuskoiraa ohjaajineen. Naamion avulla lapset voivat kokeilla, millaista on, kun huoneessa oleva savu estää näkemästä kättä pitemmälle. ”Tulipaloon” hälytetty palokunta on muutamassa tapauksessa turhaan murtautunut myymälään. Lisäksi sen ovessa ja ikkunoissa oli varoitusmerkit. Pariisista Limogesiin lähtenyt Intercity-juna suistui raiteilta 12.7.2013 ohittaessaan Brétigny-sur-Orgen asemaa nopeudella 137 km/t. Lisää palomiehiä koulutetaan opettamaan paloturvallisuutta 7–8-vuotiaille lapsille. Junan alkupää pysähtyi 300 metrin päässä, missä neljäs vaunu kaatui. Junassa oli kuusi vaunua ja 285 matkustajaa. Hänellä on mukanaan matkalaukku, jossa on kaikenlaisia palokuntaan liittyviä esineitä, kuten palovaroitin. Lapsille annetaan kotiin vietäväksi paloturvallisuustiedote. Apuna ovat palomies Corin oppitunnista tehty video ja 16 tarvikelaukkua. Poliisi ohjasi lukuisat ensihoitoja sairaankuljetusyksiköt pelastussuunnitelman mukaiselle ryhmittymisalueelle. Projekti jatkuu vuonna 2013 alueiden kaikissa peruskouluissa. Kaikkiaan paikalle saatiin 300 palomiestä, joista 150 tuli Essonnen pelastuslaitokselta, sekä 100 muuta pelastajaa. Viime vuosina arvotavaraa myyvät liikkeet sekä Euroopassa että USA:ssa ovat ottaneet käyttöön vesisumusuojausjärjestelmiä. Toisaalta tulipalo saattaa laukaista järjestelmän tai savua luullaan vesisumuksi. Merkit kiinnitetään oviin ja ikkunoihin. Järjestelmien myyjillä on tätä varten kaavakkeita. ”Kaikissa kouluissa annetaan paloturvallisuusopetusta. Palopäällikkö Svein Gunnar Larsen sanoo, että palokunta ei tiennyt järjestelmästä eikä hyväksy korvausta, koska se ei tehnyt mitään väärin. Ensimmäiset pelastajat tulivat alle kolmessa minuutissa läheiseltä paloasemalta. Vaikka vesisumujärjestelmät estävät tehokkaasti murtovarkauksia, niillä on haittapuolensa. Vahingonkorvaus. Myös luokanopettaja on paikalla, jotta hän saa tietää, mitä opetettiin ja voi myöhemmin vastata lasten mahdollisiin kysymyksiin. Sumu saattaa laukaista paloilmaisinjärjestelmän tai ohikulkija saattaa luulla, että myymälä on savun täyttämä. Tilaan purkautuva korkeapainesumu vie näkyvyyden alle 20 sekunnissa. Ensihoitopaikka perustettiin asemahalliin ja vahingoittumattomat, mutta järkyttyneet matkustajat opastettiin asema-aukiolle. Merkinnöillä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus rikoksiin. Laiturilta löytyi neljä uhria, matkustajista oli kuollut kolme ja loukkaantunut 192. Järjestelmien kokeiluista ja harjoituksista on ilmoitettava etukäteen hätäkeskukseen. Eräät järjestelmät karkottavat varkaat sumun lisäksi strobovaloilla ja kovalla äänellä. ”Meidän oli leikattava metallia, levitettävä ja katkaistava palkkeja, ryömittävä vaunuihin ja tutkittava kaikki paikat”, komentaja Christian Sureau kertoo. Myymälä näytti savun täyttämältä, mutta todellisuudessa vesisumujärjestelmä oli lauennut vian takia. Kuusi helikopteria hälytettiin. Huolellisesti suunnitellut murrot tehdään niin nopeasti, että vartijoiden tai poliisin saapuessa tekijät ovat jo tiessään. Myymälä oli suojellulla puutaloalueella. Tällöin ryöstäjät tai varkaat eivät löydä varastettavaa. Toiminta oli pelastussuunnitelman mukaista. Pelastuslaitokset aikoivat kehittää opetuspaketteja myös muille peruskoulun luokille. Palokunnalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin murtaa ovi. ”Äiti, miksi meillä on tavaraa portailla. Teksti: Thor Martin Bjerke Brannmannen 4/2013 Paloturvallisuuskoulutusta peruskoulussa Vesisumu ryöstöja murtosuojauksena Brétigny-sur-Orge (Ranska). Tila, johon vesisumujärjestelmä on asennettu, on merkittävä eurostandardin mukaisilla varoitusmerkeillä. Teksti Jolanda Haven Brand en Brandweer 3/2013 Viime vuosina ulkomaiset varasliigat ovat iskeneet elektroniikka-, kultasepänja merkkituoteliikkeisiin Norjassa. Viides ja kuudes vaunu suistuivat risteysvaihteessa ja kaatuivat välilaiturille. Epätietoisuus kaatuneiden vaunujen alle jääneiden uhrien määrästä päättyi vasta seuraavana iltana, kun Belgiasta saapui 70 tonnin nosturi. Kaikki Île-de Francen läänin sairaalat kohottivat valmiuttaan. Sumu ei aiheuta vahinkoja ja tila voidaan suhteellisen nopeasti tuulettaa. Flevolandin ja Gooi en Vechtstreekin pelastuslaitokset lähettävät palomiehiä opettamaan peruskoulun neljäsluokkalaisia, jotka Hollannissa ovat 7–8-vuotiaita. Lisäksi jokainen lapsi saa paloturvallisuutta käsittelevän työja värityskirjan sekä pelejä. Sen lisäksi me olemme myös tutkineet, kuinka tieto on mennyt perille”, kertoo ryhmäpäällikkö Hildemarie Schippers. Ainakin 94 prosentissa kodeista keskusteltiin lapsen kanssa paloturvallisuudesta. Sapeurs-Pompiers de France 9/2013 Intercity suistui asemalla 8/2014 61. Palomestari Terje Glendrangen mukaan tuuli oli navakka ja palon leviämisriski suuri. Johtokeskus perustettiin vastapäätä asemaa. Aikaisempi tutkimus osoitti, että erityisesti perheet, joissa on pieniä lapsia, ovat vaarassa joutua asuntopalon uhreiksi. Sunnuntaiaamupäivänä Flekkefjordin palokunta hälytettiin myymäläpaloon. Lapset palasivat innoissaan kotiin ja kyselivät kodin paloturvallisuudesta. Juna katkesi neljännen ja viidennen vaunun välistä. Myös palo-kuntien on tunnettava merkit. Se estää poistumisen! Isi, onhan meillä palovaroitin?” Lapset toivat vanhemmilleen kyselykaavakkeet, joista 138 palautettiin. Onnettomuuden syynä oli sidekiskon irtoaminen ja kiilautuminen vaihteen kielen sekä vastakiskon väliin. Tutkimus osoitti myös, että 7–8-vuotiaat lapset pystyvät seuraamaan opetusta ja ymmärtävät syy-yhteydet.” Palomies Cor Kraaijhagen on vuoden 2012 aikana pitänyt oppitunnin yhdeksän peruskoulun neljäsluokkalaisille. ”Tämä teetti paljon työtä, mutta nyt tiedämme, kuinka parhaiten tavoitamme lapset ja heidän vanhempansa
Lisääntynyt yhteistyö eri osastojen välillä kuljettaa meitä kohti turvallisempaa tehdasta. Työhyvinvointikulttuurimme peruskivenä voidaan pitää Polónin omilla varoillaan rakennuttamaa vapaa-ajantaloa kumiyhtiön työväestön kulttuuriharrastusten edistämiseksi. Tavoitteena turvallisempi tehdas Eduard Polónin edelleen juhlakäytössä oleva vuonna 1930 työväestölle rakennuttama vapaa-ajan keskuspaikka. Nokian Renkailla kokonaisturvallisuuden hallitsevana osana on työturvallisuus sekä asenne. Toimintatapojen uudistuessa järjestämme myös koulutusta. Nykyisin Nokian kaupungin omistamassa kiinteistössä järjestetään muiden palvelujen ohella myös Kerholan historiaan sopivia Nokian Renkaiden henkilöstöjuhlia. Hyvin toteutetun työturvallisuuden paras mittari on se, että pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Pidämme turvallisuusasioita voimakkaasti esillä. Keskusteluissa ovat mukana osaston työsuojeluasiamiehet, esimiehet, turvallisuuspäällikkö sekä työsuojeluvaltuutettu. Viestintään käytämme Insitea, sisäistä TV-kanavaa sekä Nokian Renkaiden omaa henkilöstölehteä. Turvallisuusviestinnällä on tärkeä rooli tuoda asiat nopeasti näkyville. Vuonna 1930 toimitusjohtaja Eduard Polón huolehti työväestön työhyvinvoinnista ymmärtäen, että vastapainoksi työlle pitää olla yrityksen tukemaa mielekästä vapaa-aikaa, jolla olisi positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen. N ykyisin Nokian Renkaana tunnetun rengastehtaan turvallisuuskulttuuri on saanut alkunsa vuodesta 1904 Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön aloittaessa toimintansa Nokialla. 62 8/2014. Siihen on vaikuttanut asennemuutosten myötä voimakkaampi yritysjohdon sitoutuminen. Kesäisin järjestämme tosissaan tai hupimielellä kilpaileville Hakkapeliitta Triathlonin koko perheen tapahtumana. ”Työn ja vapaa-ajan pitää olla mielekästä ilman tapaturmia.” Näin lyhyesti kiteytän Nokian Renkaiden tavoitteen laajemmin käsitettävästä kokonaisturvallisuudesta. Vuosia jatkuneen työn tuloksena näkee selkeästi osastojen sitoutumisen jatkuvaan parantamiseen, kuten siistit ja hyvin valaistut työpisteet turvallisuuskatselmuksissa. Näitä ovat tiedon kerääminen kentältä, analysoitujen tuloksien perusteella uudistettuja käytännön toimenpiteitä sekä valvonta. Vakavasti otettavana miinuksena on henkilöstön heikentynyt ilmapiiri, jonka eteen on tehtävä töitä vielä paljon. Palohälytysten määrä tehtaalla ja tehtaaseen ulkopuolelta kohdistuva rikollisuus on vähentynyt. Työhyvinvointia on kehitetty viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Huhtikuussa 1930 käyttöön vihitystä Kerholasta tuli Polónin toivoma työväestön keskuspaikka, jossa oli teatteri-, torvisoittokuntaja konserttiesityksien lisäksi suuri lukusali sekä kirjasto. Käytetyllä vapaa-ajalla on suuri merkitys työelämänsä aikana antaen mahdollisuuden henkilölle jäädä hyväkuntoisena ansaitulle eläkkeelle. Tapaturmien vähentäminen on tällä hetkellä näkyvin asia tehtaalla. Joskus kokonaisturvallisuuden parantamiseksi rikomme perinteitä siirtämällä vanhat tavat roskakoriin uusien tieltä. Monipuoliset virkistystarjontamme saavat jatkoa Polónin vuosikymmeniä sitten aloittamasta työväestön vapaa-ajan hyvinvoinnista tarjoamalla henkilöstölle liikuntaja kulttuuriseteleitä. Työilmapiirin heikentyessä asenteet työturvallisuuskulttuuria kohtaan ovat kuitenkin parantuneet ja osastot ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota osastokohtaisen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Kokonaisturvallisuudesta tulee helpommin ymmärrettävä, kun puhutaan työturvallisuudesta sekä työssä viihtymisestä. Hyviä paikkoja yhteistyökeskusteluille ovat osastoille perustetut työsuojelun kehitysryhmät, joissa käsitellään osastojen sisäisiä ongelmia – kuten tapaturmia – kokonaisvaltaisesti. Vakavimpia ympäristöön vaikuttavia päästöjä ei ole tapahtunut tiukan kemikaalivalvonnan sekä oikeanlaisen kemikaalikäsittelyn ansiosta. Johdon rooli turvallisuuskehitystyön kärjessä on tärkein suunnannäyttäjä henkilöstölle, turvallisuus on ohittamaton ykkösasia. Henkilöstö on sisäistänyt turvalliskulttuurin erittäin hyvin ja samalla mieltää tehtaassa työskentelyn turvalliseksi, kun koneet ja työtavat ovat muokkaantuneet vuosien saatossa toimiviksi. Nokian Renkaiden tukemat kerhotoiminnat ovat suosittuja, joista aktiivisemmin kuntoilijoita houkuttelevia ovat jääkiekko, sähly sekä äijäjumppa. Yritysjohdon tuella Lisäkehitystä kokonaisturvallisuuden eteen työstetään jatkuvasti. Joululoma aloitetaan perinteisesti Nokian kirkossa joululauluja laulamalla. Kokonaisturvallisuuden hallinta antaa esimiehille työturvallisuuteen oikeita työkaluja. Kokonaisturvallisuus paremmaksi Kokonaisturvallisuuden parantamiseksi täytyy käydä monia neuvotteluja esimiesten ja työntekijöiden kanssa sekä jalkautua kentälle koulutuksiin
Harri Laine, työsuojeluteknikko: Siihen liittyy kiinteistön, ympäristön, koneiden, henkilöstön sekä alihankkijoiden toiminnan yhdistäminen kokonaisuudeksi, jolloin on mahdollisuus tehdä työtä turvallisesti ja hyvässä yhteistyössä, tällöin kaikki pääsevät ”terveenä kotiin.” Kaisa Mäkinen, ympäristöinsinööri: Jokaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön työstä riippumatta. Matti: Työpäivät ovat monipuolisia ja mielekkäitä. Uuden henkilön koulutus Nokian Renkaiden järjestämä Tervetuloa taloon -päivässä käydään tehtaan muiden asioiden lisäksi myös turvallisuusasioita. Ulkopuoliset ammattilaiset Alihankkijoita työskentelee Nokian Renkailla monenlaisissa tehtävissä, kuten vartioinnissa, osittain kunnossapitopalvelussa, siivouksessa, piha-alueiden kunnostamisessa, henkilöstöravintoloissa sekä vaarallisten aineiden lähetyspisteen hoitamisessa. Havaintoja tehdään muun muassa koneista, paloturvallisuudesta, kemikaaleista, henkilöturvallisuudesta, valaistuksesta ja melusta. Avoimuus ja nopea toiminta uuden tapaturman ehkäisemisessä on ollut yksi syy miksi olemme saaneet tapaturmataajuudet puolitettua edellisen vuoteen verrattuna. Koko henkilöstö suorittaa kumialan oman työturvallisuuskorttikoulutuksen tulevaisuudessa. Jari Lehti, työsuojeluvaltuutettu: Kokonaisturvallisuus on mielestäni sitä, että ihmisillä on turvallinen olo sekä hyvä fiilis tullessaan töihin ja sieltä lähtiessään. Miten kokonaisturvallisuuden puolesta tehty työ näkyy juuri sinun työssäsi. Läheltä piti -ilmoitukset käymme läpi kerran viikossa ja neljästi vuodessa osaston esimies käy ilmoitukset läpi alaistensa kanssa. Tällä tarkoitan sitä, että dokumentointi kuuluu yhtenä osana turvallisuuden kehittämiseen sekä turvallisuudesta tiedottaminen henkilöstölle tuottaa välillä tavallista kiireisempiä päiviä. EHS-osasto on palkinnut hyvästä ideasta ja toteutuksesta esimerkiksi ensiapulaukuilla. Sirkka: Lisääntyneenä raportointina johdon suuntaan. Tuotantoon työntekijä koulutetaan työnopastajan valvonnassa. Raportti toimitetaan nimettömänä osaston turvallisuustaululle, josta jokainen voi sen lukea ja mahdollisesti itse välttyä samalta tapaturmalta. Arto Simola Suojeluteknikko, Nokian Renkaat Oyj Kirjoittaja on koulutukseltaan palomies, joka nykyisin työskentelee Nokian Renkaiden EHS-osastolla paloturvallisuusasioissa Mitä mieltä ovat asiantuntijamme. Jari: Ei tule tapaturmailmoituksia niin paljon kuin aiemmin eli tapaturmien määrä on vähentynyt. EHS-osaston eri alojen asiantuntijat kirjaavat poikkeamia kaikesta näkemästään ja toimittavat raportin korjausehdotuksineen osastojen vastuuhenkilöille. Nokian Renkaiden henkilöstö kirjaa tuhansia ideoita vuosittain, joista osa käsittelee turvallisuutta sisältäen myös ratkaisun ongelmaan. L&T:n yhteyshenkilönä toimiva palveluohjaaja Valtteri Valoma pitää huolen siitä, että tieto normaalista poikkeavista työtehtävistä kulkee tieto esimiesten sekä Lassila & Tikanojan henkilöstön välillä. Asenteet ovat ne vaikeimmat mihin vaikuttaa, mutta myös ne tärkeimmät. Päivän aikana jokainen saa alkusammutuskoulutuksen käsisammutinta ja sammutuspeitettä käyttäen. Turvallisuusasenteen parantuessa ovat esimiehet ottaneet turvallisuuskierrokset hyvin vastaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Esimiehet ”käräyttävät” itse epäkohdan omalta tontiltansa ja pyytävät kirjaamaan sen raporttiin. 8/2014 63. Se kattaa ainakin seuraavat osa-alueet: työ-, palo-, ympäristö-, kemikaali-, kiinteistöja tietoliikenneturvallisuuden. Kaisa: Asennekasvatusta on jo tehty paljon ja se näkyy joillakin osastoilla. Lassila & Tikanojan palveluohjaaja Valtteri Valoma hoitaa Nokian Renkaiden vaarallisten aineiden keräyspistettä. Avoimen keskustelun avulla on päästy turvallisuutta ajatellen hyvään tilanteeseen. Minun on mukavaa tulla jokaisena päivänä töihin ja pääsen terveenä kotiin. Pyrimme kasvattamaan kaikki tehtaalla työskentelevät alihankkijamme Nokian Renkaiden turvallisuuskulttuuriin vaatimalla samanlaista turvallisuuskäytäntöä kuin itseltämmekin. Tapaturman tutkinnan tekevät osastot itsenäisesti ja raportoivat siitä EHS-osastolle raportilla kuvien kera. Tutkimme jokaisen tapaturman mahdollisimman nopeasti. Matti Luoto, turvallisuuspäällikkö: Tapa toimia siten, että vahinkojen määrää tavoitellaan jatkuvalla kehityksellä kohti nollaa. Eniten vaikutuksen huomaa avoimessa keskustelussa läheltä piti -tilanteiden selvittämisessä sekä lisääntyneessä kommunikaatiossa porrastettujen konehuoltojen yhteydessä. Työturvallisuuden alle laskisin ainakin työsuojelun, hyvinvoinnin, suojaimet, koulutukset sekä koneturvallisuuden. Kemikaaliturvallisuuteen kuuluu sekä turvallisten kemikaalien valinta että niiden turvallinen käyttö, johon luetaan asianmukainen varastointi ja käyttö, suojaimet, kohdepoistot, käsittelyohjeet sekä hävitysohjeet. EHS-päällikkö Sirkka Leppänen (vas.), ympäristöinsinööri Kaisa Mäkinen, työsuojeluteknikko Harri Laine ja turvallisuuspäällikkö Matti Luoto pohtivat turvallisuusasioita uudessa koulutushuoneessa. Asennemuutosta turvallisuuskulttuurin luomisessa voidaan pitää suurimpana onnistumisena. Valoman mielestä työturvallisuusyhteistyö heidän sekä asiakkaan kanssa on aiempaa aktiivisempaa. Kahdesti vuodessa EHS-osasto tekee jokaisella osastolla esimiesten, työsuojeluvaltuutetun sekä -asiamiesten kanssa sisäisen turvallisuuskatselmuksen ulkoalueita myöten. Koulutus annetaan myös osastolta toiselle vaihtavalle henkilölle työvuosien määrästä riippumatta. Nokian Renkailta on aina löytynyt henkilö, jolta on voinut kysyä työhön liittyvistä riskeistä sekä yleisestä turvallisuudesta. Miten käsität kokonaisturvallisuuden Nokian Renkailla. Tavallaan kemikaaliturvallisuuteen kuuluvat osaltaan siis myös painelaiteettä sähköturvallisuus, kuten ATEX-asiat. Kouluttaja sekä koulutettava seuraavat työnopastuskaavakkeesta eri osa-alueita mitä kyseisen koneen käyttäminen vaatii. Sirkka Leppänen, EHS-päällikkö: Käsitän kokonaisturvallisuuden hyvin laajasti. Vuosia Nokian Renkaille alihankintapalvelua tuottanut Lassila & Tikanojan prosessipuhdistuksen työntekijät ilmoittavat vaarapaikoista ja käyvät säännöllisesti alueen esimiesten kanssa työympäristöä sekä henkilöturvallisuutta parantavia turvallisuustuokioita. Tulityö-, trukki sekä EA-kursseja järjestetään tarpeen mukaan. Harri: Näkyy lisääntyneenä dokumentointina sähköisiin järjestelmiin. Tämä pitää sisällään muun muassa koneja laiteturvallisuuden, hyvän työilmapiirin sekä tiedon siitä miten toimia esimerkiksi onnettomuuden tai tulipalon sattuessa. Harjoittelun avulla haluamme opettaa toimimaan oikein sekä poistaa pelon ja epävarmuuden palotilanteessa
Oman värinänsä varallaoloon saattaa tuoda tulevaisuudessa EU:n työaikadirektiivin uudistus, joka on ollut vireillä pitkään. Varallaolomääriä valvotaan Työsuojelu on ottanut pelastuslaitosten työajat ja varallaolon tarkempaan syyniin ItäSuomen lisäksi myös Pohjois-Suomessa. Työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja Jari Toivonen PohjoisSuomen aluehallintovirastosta kertoo, että varallaoloissa on menty aiempaa parempaan suuntaan. Pelastustiedon viime numerossa 7/2014 kerrottiin Itä-Suomen aluehallintoviraston puuttumisesta Pohjois-Savon pelastuslaitoksen liian suuriin varallaolomääriin. Pari vuotta sitten tarkastuksen kohteena olivat alueen kunnallinen ja yksityisen sairaankuljetus. Tuolloin työsuojelu joutui antamaan toimintaohjeita sairaankuljetuksen varallaoloista, joita oli kertynyt liian suuria määriä. Osa pelastusalan henkilöstöstä tekeekin mielellään varallaoloja mahdollisimman paljon, sillä se nostaa ansiotuloja. Lisäksi varallaolon koettiin vaikeuttavan harrastuksia, parisuhdetta, arki-elämää ja heikentävän työmotivaatiota. Herranen ja Honkala pitävät lainsäädäntöä jopa puutteellisena, sillä sen perusteella pelastuslaitokset ovat pystyneet luomaan omat ohjeensa ja voineet teettää kohtuuttoman määrän varallaoloja. Opinnäytetyöstä kerrottiin Pelastustiedossa 4/2012. Suurin osa Herrasen ja Honkalan kyselyyn vastanneista koki varallaolon rasittavaksi. ”Työaikaja varallaoloasioihin ei ole jouduttu puuttumaan miehistön osalta. Teksti ja kuva: Mika Rinne Hyvä, paha varallaolo. Varallaoloa pidettiin kustannustehokkaana yhteiskunnalle ja yhtenä keinona riittävän pelastustoimen toimintavarmuuden järjestämiseksi pienillä paloasemilla. Lisäksi varallaolon arviointiin haetaan linjauksia oikeuskäytännöistä, joista yksi tapaus tulee korkeimman oikeuden käsittelyyn tänä vuonna. Tänä vuonna tarkastettavana ovat Jokilaaksojen, Kainuun, Oulu-Koillismaan sekä Lapin pelastuslaitokset. Pelastusalalla työskentelevät Jussi Herranen ja Jarno Honkala tekivät vuonna 2012 palopäällystön koulutusohjelmassa opinnäytetyön, jossa selvitettiin varallaolon vaikutusta päätoimisen pelastushenkilöstön työhyvinvointiin. Varallaoloa pidettiin työnä, jonka aikana useimmat vastaajista eivät kyenneet viettämään normaalia perhe-elämää. Sen sijaan pienempien yksiköiden esimiesten kohdalla on tullut esille kuormittuneisuutta, joka johtuu muun muassa pitkistä etäisyyksistä ja resurssien pienuudesta”, Toivonen sanoo. Toivosen mukaan suurin osa tarkastuksista saadaan tehtyä kuluvan vuoden aikana, mutta seurantaa jatketaan ensi vuonna. Työsuojelutarkastajat ovat käyneet läpi yli 30 yksikköä Pohjois-Suomessa. Aluehallintoviraston mukaan varallaolotuntien paljous haittaa palomiesten vapaaajan käyttöä ja aiheuttaa siten kuormitusta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos määräsi taannoin palomiehen varallaoloon Laitilan paloasemalle viikon jaksoiksi. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden mielestä varallaolo rajoitti miehen liikkumista niin paljon, että se katsottiin varsinaiseksi työajaksi, eikä vapaamuotoiseksi varallaoloksi. Sen koettiin esimerkiksi vaikuttavan positiivisesti kokonaisansioon. Hallitusneuvos Tarja Kröger työja elinkeinoministeriöstä kertoo, että esitystä ei ole odotettavissa ainakaan ensi vuonna. Tulkinnanvaraisuutta on yritetty suitsia työsuojelutarkastuksilla ja työneuvoston antamilla lausunnoilla, jotka linjaavat varallaolon käytäntöjä. Viraston tulkinnan taustalla on työaikalaki, jonka tarkoituksena on suojata työntekijää kohtuuttomilta kuormituksilta varallaolon kautta. 64 8/2014. Janne Pursiainen ei ole kokenut varallaoloa liian kuormittavaksi. Jutussa Rautavaaralla työskentelevä päätoiminen palomies Janne Pursiainen ja Rautavaaran Palomiehet ry:n puheenjohtaja Harri Korhonen kertoivat, etteivät he pidä varallaolomääriä liian kuormittavana. Varallaolosta löytyi kyselyn perusteella myös myönteisiä puolia. Kaupunki sai tuomiosta valitusluvan ja sen vuoksi asiaa tullaan puimaan korkeimmassa oikeudessa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tehnyt tähän mennessä lääkäreiden työpaikalla tapahtuvaan päivystykseen liittyviä ennakkopäätöksiä, joiden mukaan kaikenlainen varallaolo on täyttä työaikaa. Turun kaupunki tuomittiin maksamaan miehelle valmiusvuoroista korvauksia liki 25000 euroa. ”Muutoksia saattaa tulla nopeammin ainoastaan, jos Euroopan yhteisöjen tuomioistuin lähtee kehittämään direktiiviä oikeuskäytännön kautta”, Kröger huomauttaa. Tutustu Jussi Herrasen ja Jarno Honkalan opinnäytetyöhön osoitteessa www.pelastustieto.fi hakusanalla ”varallaolo” tai avaa PDF suoraan oheisesta QR-linkistä. Aseman paloautolla oli viiden minuutin lähtövalmius. Toisaalta monet pelastusalalla työskentelevät kokevat varallaolon kuormittavaksi. Niitä on ilmennyt erityisesti pienillä paloasemilla, jotka toimivat pääosin sopimuspalokuntalaisten voimin. Työnantaja oli antanut palomiehelle luvan asua vuorojen aikana asemalla, sillä lähtövalmiuden takia hän ei voinut asua kotonaan toisella paikkakunnalla. Linjanvetoa oikeudessa Varallaoloon liittyviä työaikasäädöksiä on arvosteltu eri yhteyksissä liian tulkinnanvaraisiksi
19.2. 6 27.8. 29.1. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. 30.4. 26.11. 28.5. 3.12. 26.2. 23.4. 22.5. 8.10. Viestintä 4 14.5. Turvallisuusmessut 7 24.9. 0295 450 201. 5.11. 26.3. Vesipelastus 2 12.3. 1.10. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. 0295 453 492. 19.3. Seuraa meitä myös somessa: www.facebook.com/pelastustieto 8/2014 65. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. Kodin turvallisuus 10 17.12. Pelastusvälineet 5 12.6. 29.10. 10.9. Perustettu vuonna 1950. 3.9. Liikennepelastaminen Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 11.-13.11.2014 435 24.10.2014 20662 Moniviranomaisyhteistyö Tunne ketjukaverisi toiminta 27.11.2014 150 29.10.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Koulutustarjontaamme loppuvuonna 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus Osaaminen on työpaikkasi turvallisuuden perusta – kouluta turvallisuustehtävissä toimivat! Pelastusalan neuvottelupäivät Pelastusalan uudet tuulet ja parhaat puhujat jälleen 10.–12.12.2014 Silja Serenadella Rakenteellisen paloturvallisuuden kurssi 7.–18.3.2015 Helsinki Paloilmoittimen hoitajakurssit Oulu 6.11.2014 Ylivieska 11.3.2015 Rovaniemi 10.11.2014 Mikkeli 25.3.2015 Helsinki 18.11.2014 Vaasa 14.4.2015 Vasa (sv.) 15.4.2015 Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssit Oulu 7.11.2014 Mikkeli 26.3.2015 Rovaniemi 11.11.2014 Vaasa 15.4.2015 Helsinki 19.11.2014 Vasa (sv.) 16.4.2015 Ilmoittautumiset kursseille: https://koulutus.spek. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 13.8. Vapaa-aika 8 22.10. 6.8. 22.1
Vaasan paloasemaa on suunniteltu vuodesta 1946 asti, mutta vasta 1962 oltiin niin pitkällä, että työt päästiin aloittamaan. Todettakoon, että Kulmala on viime vuosina valmistanut yhteistyössä Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa kadunkasteluautoja, joista 12 kpl on toiminnassa Etelä-Amerikassa. Nurmeksessa, missä Nurmeksen Saha Oys:n tuotantolaitoksia ja varastoja tuhonnut palo aiheutti 2,1 miljoonan markan vahingot. Kotimainen palokalustoteollisuus on osoittanut kansainvälistä kilpailukelpoisuutta saamallaan uudella tilauksella: kuvassamme esiintyvät kymmenen ESA-20 merkkistä keskiraskasta moottoriruiskua on äskettäin pakattu Oy Veljekset Kulmala Ab:n tehtailla Pitäjänmäellä ja laivattu kuljetettaviksi Colombiaan. Suomalaisia moottoriruiskuja kohtaan tunnetaan ulkomailla kiinnostusta ja tuntuu siltä, että nykyistä avarampia vientimahdollisuuksia on olemassa. Todettakoon, että monia piirustuksia asemasta oli vuosien varrella laadittu ja osaa niistä käytettiin hyväksi nytkin. Uusi paloasema otettiin käyttöön toukokuun 4. Itse paloasema muodostaa kokonaisuuden, josta erillään on vain harjoitustalo. Suunnittelusta vastasi oululainen Suunnittelu Oy E. Tämän vuoden suurimmat vahingot aiheuttanut palo sattui 18.7. Kaupunki toimi itse rakentajana. Vastaava palovahinkojen määrä on tältä vuodelta 3495 kappaletta viimevuotisen noustua samalta ajalta aina 5783 kappaleeseen. Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkistojutut. päivänä -64, mutta asemaa ei ole vielä vihitty eikä vihitäkään ennen rakenteilla olevan harjoitustalon valmistumista. Vakuutusyhtiöiden touko– elokuussa palovahingoista maksamat korvaukset nousevat 14,2 miljoonaan markkaan niiden jäätyä viime vuoden vastaavana aikana 13,4 miljoonaan markaan. 50 VUOTTA SITTEN Tulipaloja sattui viime kesänä edellisvuotista vähemmän, mutta siitä huolimatta vahinkojen yhteismäärässä on rahallisesti arvioiden tapahtunut noin kuuden prosentin kasvu, kerrotaan Vakuutusyhtiöiden tiedotuskeskuksesta. Kaupunki uhrasi paloasemaa varten rahaa 1.590.000 mk ja sillä saatiin erilaisia tiloja yhteensä 13600 m 3 . Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana vakuutusyhtiöiden tietoon on tullut 9576 palovahinkoa, joista maksettujen korvausten yhteissumma nousee 27,3 miljoonaan markkaan. Nurmeksen lautatarhapalo on suurin lautatarhapalo sitten vuoden 1949, jolloin Kemi Oy:n Karihaaran saha tuhoutui liekeissä. Kyseessä ei kuitenkaan ole yhtiön ensimmäinen ulkomaanvienti, sillä aikaisemmin on toimitettu moottoriruiskuja mm. Viime vuoden vastaavat luvut ovat jonkin verran suuremmat, 10811 palovahinkoa ja 30,7 miljoonan markan korvaussumma, joskin viimeksimainittua paisuttaa voimakkaasti Typpi Oy:n viime vuoden tammikuussa sattunut räjähdysvahinko. Yli 20000 markan korvaukset aiheuttaneita palovahinkoja on tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana sattunut 119 kappaletta eli jokseenkin yhtä paljon kuin viime vuonnakin, jolloin niitä sattui vastaavana aikana 123 kappaletta. Suurpalojen osuus yli puolet Yli 50000 markan vahingot aiheuttaneita suurpaloja on tänä vuonna sattunut elokuun loppuun mennessä 74 kappaletta, joista maksettujen korvausten yhteissumma nousee aina 14,6 miljoonaan markkaan. Suurpalojen osuus näkyykin voimakkaasti tämän vuoden palotilastoissa, sillä niiden osalle tulee maksetuista korvauksista yli puolet. Turkkiin ja viimeksi keväällä 12 kpl KääpiöESA ruiskuja Norjaan. Yhtenäiseen rakennusmassaan ei kuitenkaan ole menty, vaan asema jakautuu laajaa tonttia hyväksi käyttäen siipien tai muutoin selvien erottelujen avulla eri toiminta-alojen mukaisiin osiin. Oppia oli otettu lähinnä Helsingborgin, Porin ja Haagan paloasemista. Niemelä. Edelleen tähän osaan on katsottava kuuluviksi maanalaiset suojat palokunnan omaa sekä kaupungin vss-keskusta varten, varavalaistuskoneja muuntajahuoneet. Suomalaisia moottoriruiskuja Colombiaan Suuria palovahinkoja Harjoitustalo tehdään vielä ja sitten on Vaasan paloasema valmis Kuvitelkaa mikä muutos: yli puoli vuosisataa eli vakinaisen palokunnan koko tähänastisen olemassaolon ajan on Vaasan kaupungin palokunta majaillut kaupungintalon kellarikerrostiloissa ja nyt, kun ympärillä ovat vihdoin omat seinät, ne eivät ole mitkään turhan vaatimattomat. Keskeisimpään varattiin tilat sellaisille tärkeimmille tekijöille kuten hälytyskeskukselle, palopäällikön, palomestareiden sekä alipäällystön toimistoille ja näiden yläpuolelta toisesta kerroksesta luentosalille
Luo toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi. 50 20 Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Uusi Dräger HPS 7000
(Vaihteluväli 46–91 %). Tätä mainosta piti kiinnostavimpana 44 prosenttia vastaajista. VAADITHAN KOTIMAISTA! Palvelu ja huolto ovat aina lähelläsi. Case-jutut mielenkiintoisia. Tuotteidemme kehittely lähtee useimmiten liikkeelle asiakkaittemme esittämistä toiveista. 45 VUOTTA 1968 – 2013 VEIKKO NUMMELA Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja John Deere Gator 855D Kaiken toimintamme tärkein tavoite on tyytyväinen asiakas. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki Veikko Nummela Oy Aikakausmedian teettämä tutkimus* ammattija järjestölehdistä kertoo lukijoiden mielipiteet tutkimuksessa mukana olleista lehdistä. Huomatuimmat mainokset tukeutuvat vahvasti lehden sisältöön. laadun tunnistat tuotemerkistämme Avaa pelastusalan maailmaa. Informatiivinen, tuotteitamme esittelevä mainonta auttaa meitä arkisessa työssämme”. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky. *ADAM – Ammattija järjestölehtien tutkimuskokonaisuus 2014 (Aikakausmedia – Innolink Research). p. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Kotimaisen laadun tunnistat tuotemerkistämme vesitykissäsi. Erittäin kestävät kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. (02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela.fi | www.veikkonummela.fi Korkean laadun ja ympäristöystävällisyyden takaamme huolellisella suunnittelulla ja työntekijöidemme hyvällä ammattitaidolla, laadukkailla ja ympäristöystävällisillä materiaaleilla, valmistamiemme tuotteiden perusteellisella testauksella sekä koko henkilökuntamme sitoutumisella tämän laatupolitiikkamme noudattamiseen. Palonsammutusvälineid en osaavat ammattilaiset palveluksessasi. ”Haluamme välittää oman alamme lehden välityksellä keskeisimmän markkinointiviestimme: Vaadithan kotimaista! Pelastustiedossa ilmoittamalla saamme tämän viestin parhaiten perille. Kaik kien tutkittujen 26 lehden mainosten keskihuomioarvo oli 50 prosenttia. Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppuje n valmistaja. Terätie 4 • 20760 Piispanristi p. Tämän Pelastustiedossa 1/2014 julkaistun ilmoituksen huomioarvo oli peräti 83 prosenttia