Uudellemaalle ja Pohjanmaalle syntyisivät nykyistä suuremmat pelastuslaitokset.. Kysyntää voisi olla, jos olisi tarjontaa Pelastuslaitosten toiminta näkyy julkisuudessa silloin, kun palomiehet ovat esimerkiksi sammuttamassa tulipaloa tai pelastamassa liikenneonnettomuuden uhreja. Pelastaja kartoittaa onnettomuuden ”uhrin”, eli vapaaehtoisen osallistujan vointia. Vuorokautinen työaika jakautuu 12 tunnin työvelvoitteeseen ja 12 tunnin päivystykseen. Sitä tehdään nyt aluehallintoviranomaisen myöntämällä poikkeusluvalla. 8 ENSIHOITAJAKSI kameran takaa s. Alustava tieto kertoo 18:sta mannerSuomen sote-alueesta. Yle Hämeen päällikkö ehdottaa, että pelastuslaitoksien toimintaa taustoittavia mediainfoja voisi olla tulevaisuudessa enemmän. Saattaa olla, että uudella itsehallintoalueella aletaan kysellä kriittisesti, miksi esimerkiksi pelastustoimessa toimitaan tietyllä tavalla. Kansi Barents Rescue 2015 -harjoituksen eräässä onnettomuusskenaariossa bussi, rekan säiliövaunu ja henkilöauto törmäävät. Yhteisissä, vapaamuotoisissa tapaamisissa saattaisi löytyä hänen mielestään myös uusia näkökulmia turvallisuuskulttuurin parantamiseen. Sote kurkistaa jo nurkan takana. Siinäpä se. 8 2015 4 .1 1. Nämä kysymykset voivat toki koskettaa paljoa muutakin kuin 24 tunnin työaikaa, jossa puolet on päivystystä. Tavoitteista kun ei olla yhtä mieltä, eikä silloin keinoistakaan. Pelastustoimintaa johtava kertoo asiantuntevasti, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. Se tarkoittaa pelastusalalla jo vuosia intohimoja herättänyttä 24 tunnin työaikaa. 20 Barents 2015 Rankka harjoitus yli rajojen s. Nykyisten laitosten määrä vähenisi siis neljällä. Onpa jopa todettu, että silloin työntekijä ei voi pestä työnantajan autoa, vaan ainoastaan omansa. Paras tapa paitsi pienelle kansakunnalle, myös pienelle ammattialalle olisi yhdessä sopimalla etsiä parhaat keinot lisätä työn tuottavuutta. Kuva: SPR/Ibrahim Malla. Ne suhtautuvat penseästi siihen, että operatiivisen henkilöstön tekemä vuorokautinen työaika olisi tuottavuuden parantamisen esteenä. Muutoin pelastusala näkyy valitettavan vähän mediassa. Tällä hetkellä yksi polttavimmista tuottavuustavoitteista on tehokkaan työajan lisääminen. Silloin eivät muut pääse sorkkimaan ja määräämään. Tuottavuushankkeessa ovat mukana myös ammattijärjestöt. Siinä ei ole toistaiseksi onnistuttu. Taloudellisessa ahdingossa elävä kansakuntamme on yrittänyt sopimalla saada aikaiseksi hallituksen haluamaa yhteiskuntasopimusta. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Pääkirjoitus marraskuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. 10 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Rosenbauer_Pelastustieto_v2_paths.indd 1 28.11.2014 15.12 Tuottavuustavoitteet haussa Kaikki pelastuslaitokset ovat mukana pohtimassa keinoja parantaa työn tuottavuutta. Kysyntää saattaisi olla, kun vain on sopivasti hyvää tarjontaa. TUOTTAVUUTTA tehokkaammalla työajalla s. Toki tuottavuushanke sisältää myös paljon muita kohtia, ja koko henkilöstöä sekä toimintatapoja pitää tarkastella yhtä kriittisesti. Tämän lehden ilmestyessä saattaa olla jo tieto, miten pelastuslaitokset ryhmittyvät uudessa sotessa. Nyt vain pitäisi ideoida iskevä lähestymistapa, jotta toimituksissa herättäisiin huomaamaan, että nyt kannattaa ja pitää lähteä jutun tekoon. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Jyväskylästä alkunsa saanut hanke toteutetaan nopeasti. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Vajaan parin kuukauden kuluttua syntyy tiivis, noin kymmenen kohdan esitys toimenpiteistä, joilla tavoitellaan parempaa työn tuottavuutta. Eikö työnantajalla ole silloin oikeutta työllistää työntekijää. P.S. Työnantaja on nyt herännyt katselemaan jälkimmäistä aikaa kriittisesti
54 Petri Hurulla on tähtäin menestykseen ????????????????????????????????????. Pelastussukeltajat Endén ja Fyhr sanovat, että sukeltamisen kannalta Heinola on hyvä asemapaikka. 68 Alan tuotteet ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 44 Kejo ja ERICA yhteiseen oppimisympäristöön ?????????????????????????. 48 Tietovaranto auttaa onnettomuuksien ehkäisyssä ?????????????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 64 Moni palo syttyy tulitöistä ??????????????????????????????????????????????????????????66 24365-kiertue sujui hyvin ????????????????????????????????????????????????????????. Sula vesi on hyvin haasteellinen sukeltaa, koska virta vie niin vauhdilla”, Fyhr kuvailee. 50 Median kestosuosikki ??????????????????????????????????????????????????????????????????52 Manchesteriin palkataan ensihoitajia Suomesta ?????????????????????. 46 Koulutusuudistus ???????????????????????????????????????????????????????????????????????. 73 Pelastustiedon uusimmat nettijutut ?????????????????????????????????????????. 60 Itävallasta oppia omaan toimintaan ???????????????????????????????????????????62 Yli sata vireää VPK:ta Virossa ?????????????????????????????????????????????????????63 Tampereen palosta 150 vuotta ?????????????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Pelastuslaitokset etsivät tuottavuutta ?????????????????????????????????????????8 Barents 2015 – suurharjoitus yli rajojen ?????????????????????????????????????10 Kamera vaihtui ensihoitoon ????????????????????????????????????????????????????????20 Koulutus avain hyvinvointiin Päijät-Hämeessä ??????????????????????????24 Länsimetron paloturvallisuus huippuluokkaa ???????????????????????????36 Yksinkertaista savunhallintaa ?????????????????????????????????????????????????????39 Aerosolikaapeissa iso paloriski ???????????????????????????????????????????????????42 Tapaturmat kuriin laadukkaalla harjoittelulla ??????????????????????????. 56 Työn äärellä: CMC:n koiraryhmä käy läpi kovan seulan ????????????58 Veteraanin ääni ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????. ”Talvellakin pystytään treenaamaan avovedessä. 72 Harjoittelua Berliinissä ???????????????????????????????????????????????????????????????. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Apulaispalopäällikön päiväkirja ??????????????????????????????????????????????????78 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 24–35 Sisällys Heinolan paloaseman nelosvuoron miehet Jyri Endén, Sami Vanne, Arto Aaltonen ja Petri Fyhr veneensä kannella
Sen jälkeen kaapit räjähtävät kappaleiksi. Muun muassa Pelastajatja 112-ohjelmista tunnettu Sovijärvi päätti toteuttaa ison haaveensa, koska oli jo pitkään ollut kiinnostunut ensihoitotyöstä. 20 Barents 2015 hälytti valmiuteen neljän maan viranomaiset Levillä syyskuussa järjestetty Barentsin alueen maiden suurharjoitus sai liikkeelle yhteensä tuhat pelastusalan ammattilaista ja vapaaehtoista. Toinen juttumme käsittelee savukaasurajoittimia, joilla voidaan merkittävästi hidastaa palokaasujen leviämistä. Yksittäisistä aerosoleista vaarallisimmaksi osoittautui palamaton paineilmaspray, joita on paljon käytössä toimistotyöpaikoilla ja teollisuudessaa. s. Lääkärisuvusta tuleva Sovijärvi näkee, että sekä kuvaajan että ensihoitajan täytyy saada asiak kaansa tuntemaan olonsa turvalliseksi. 10 Teemana paloturvallisuustekniikka Teemajutuissamme kerromme ensi ke sä nä valmistuvan Länsimetron paloturvallisuudesta, joka on huippuluokkaa. 36 10 8·2015 20. s. 42 Kamera vaihtui keikkavihkoon Monen suositun tv-ohjelman ohjaaja ja kuvaaja Tapio Sovijärvi opiskelee ensihoitajaksi Metropolia-ammattikorkeakoulussa. ”Potilaat” toimitettiin SPR:n evakuointisairaalaan jatkotoimenpiteitä varten. 42 Aerosolikaapeissa muhii paloriski Aerosoliturvallisuuden kehittämishanke osoitti, että tavanomaiset peltikaapit antavat palotilanteessa ainoastaan 3–4 minuutin suojan aerosoleille. s. Kittilässä harjoiteltiin muun muassa kaivosja bussionnettomuuksia sekä maanvyörymää. s
Korkein hallinto-oikeus tulee tähän ottamaan aikanaan kantaa. ”Kyse on ollut tavasta toimia pelastustoimessa. Varsinais-Suomen varallaolojärjestelyn korkein oikeus katsoi viiden minuutin lähtövalmiuden sillä lähtömäärillä olevan kohtuuton työntekijälle. Myös mönkijöitä ja telamaastureita on yhä enemmän maamme pelastuslaitoksissa. Kevyiden sammutusautojen määräkään ei ole noussut vastaavana ajankohtana. Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula arvioi, että kunnille voi koitua jopa 50 miljoonan euron kustannukset varallaoloon liittyvistä maksamattomista korvauksista. Viranhaltijoiden osalta näin voi tapahtua”, hän sanoo. Tähän vaikuttaa myös aluehallintoviraston taannoin antama ratkaisu varallaolon enimmäistuntimäärästä.” Lokka myöntää, että KKO:n päätös yllätti. (Lähde: Pelastustoimen taskutilasto 2010–2014) 6 8 ·2015 6 8 ·2015. Lappeenrannan kaupunki ilmoitti, ettei se hyväksy vaatimusta. Vuonna 2014 niitä oli 105, joka on saman verran kuin neljä vuotta aikaisemmin. Niitä on 33. Tosin vuonna 2013 niitä ehti olla jo 108. Itsehallintoalueille voi syntyä moniammatillisia yksiköitä ensihoidon kanssa yhteistyössä. Niiden määrä on neljässä vuodessa lisääntynyt yli sadalla. Sopimuspalokuntalaiset ovat asiassa odottavalla kannalla. Sopimuspalokuntien asemien määrä on vähentynyt melkein 50 asemalla vastaavana ajankohtana. Näiden esille tulleiden tapausten lisäksi ei tiedossani ole muita vireille tulleita vaatimuksia. Tehdasja laitospalokuntien asemien määrä on pysynyt lähes ennallaan, vaikka niiden toiminta onkin vähentynyt. Kujala myös huomauttaa, että vaarana on koko varallaolojärjestelmän lakkauttaminen ja se heikentää lähtövarmuutta. ”Varallaolo koskettaa myös työsopimussuhteisia, joten vaikutuksia voi tulla myös sopimuspalokuntalaisten korvausvaatimuksista.” Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo, että korkeimman oikeuden päätös ei anna yksiselitteisesti ratkaisua muihin varallaolopäätöksiin. Kaupunki perustelee päätöstä sillä, että palkkasaataviaan vaatineet henkilöt ovat sivutoimisia työntekijöitä, joiden työntekovelvoitekin perustuu siihen, että osallistuvat pelastustehtäviin mahdollisuuksiensa mukaisesti. Heidän työskentelyolosuhteensa ovat erilaiset kuin korkeimmassa oikeudessa käsitellyssä ratkaisuissa, eivätkä vaadittujen euromäärien laskentaperusteet ja vaatimukset ole yksilöityjä. Esimerkiksi Lappeenrannassa 25 sopimuspalokuntalaista vaati yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa palkkasaatavia. AJASSA Varallaoloa tekevät ovat alkaneet vaatia palkkasaatavia eri puolilla maata sen jälkeen, kun korkein oikeus antoi päätöksensä Turun tapauksesta, jossa kaupunki määrättiin maksamaan runsaat 24000 euroa palkkasaatavia päätoimisessa työsuhteessa olleelle työntekijälle. ”Kun lukee työehtosopimusta, tulee tunne, ettei korvausta ole tarkoitettu tällaista varallaoloa varten. Koko varallaolojärjestelmä saattaa Seppo Lokan mielestä tämän seurauksena muuttua. ”Yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan varallaolo ei tule kyseeseen, jos työntekijä on velvoitettu olemaan työpaikalla, mutta jos on annettu lupa olla työpaikalla, se katsotaan varallaoloksi.” Nyt on hänen mukaansa ymmärretty asia niin, että se ei ole velvoittava. Seppo Lokan mukaan vielä pitää saada korkeimman hallinto-oikeuden kanta johonkin korvausvaatimukseen, jolloin tiedetään lopullisesti miten vaatimusten kanssa pitää toimia. Esimerkiksi 15 minuuttia voi tulla aikarajaksi, jolloin varallaolosta aloitetaan työ.” Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo, että jokaisella on oikeus lähteä hakemaan mahdollisia menetettyjä korvauksia varallaolosta, mutta muistuttaa, että sopimuskäytännöt ovat niin erilaisia, että KKO:n ennakkotapauksesta antama päätös ei välttämättä päde kaikkiin tapauksiin. ”Epäselvät tapaukset kannattaa kuitenkin siivota pois päiväjärjestyksestä”, hän suosittelee. ”En usko, että tästä koituu kunnille 50 miljoonan euron kustannukset, ja olen varovainen ylipäätään arvioimaan, aiheutuuko ollenkaan maksettavaa. Siinä voi olla mukana myös yksityinen palveluntuottaja.” Kokonaan ei varallaolo poistu, vaan säilyy etenkin harvaan asutuilla alueilla. ”Hälytysraha voi olla yksi ratkaisu. Lähtövarmuus olisi tullut ottaa kokonaistarkasteluun jo aikaa sitten, mutta pelastuslaitokset eivät ole halunneet käsitellä tätä valtakunnallisesti, esityksistämme huolimatta.” Lappeenranta sanoi ei vaatimuksille Paloasemia tullut lisää Pelastuslaitosten omistamia paloasemia on vuosina 2010–2014 tullut kymmenkunta lisää. Raivaus-, kalustoja miehistöautojen määrä on lisääntynyt. Nyt samaa arvioidaan muualla maassa olevissa varallaolotapauksissa. Myöskään viiden minuutin lähtövalmiudesta ei mainita vaatimusten esittäjien työsopimuksissa. (Lähde: Pelastustoimen taskutilasto 2010–2014) Sammutusautoja vähemmän Sammutusautojen määrä on 2010-luvulla vähentynyt 75:llä
Palosuojelurahaston kunniamaininnan ja 2000 euron palkintorahan saivat Pirkanmaan pelastuslaitoksella paloesimiehinä työskentelevät Eetu Räsänen ja Jaakko Alasaukko-oja uudenlaisen hyökkäyskehikon prototyypin kehittämisestä. Tämä oli toinen kerta, kun osallistuin kilpailuun. ”Pelastajan työ on käsityöammatti ja sen opettelua varten tarvitaan kunnon työkalut. Simulaattorin suunnittelussa on kuultu käyttäjien mielipiteitä, jotta se palvelee parhaimmalla mahdollisella tavalla tekemällä oppimista”, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoi. ”Tämä pelastustoimen ajankohtaisseminaari on ollut erittäin hyödyllinen ja antoisa. Väestö ja myös pelastustoimen henkilöstö ikääntyy ja se tuo haasteita koko alalle. Videokamera välittää vedenalaisen kuvan johtoa pitkin ylhäällä olevalle näytölle. PUOMI-vesipelastusvälineen avulla voidaan etsiä ja pelastaa veden alle vajonneita henkilöitä pinnalta käsin jopa seitsemän metrin syvyydestä. Kuvassa tyytyväiset Jaakko Alasaukko-oja (vas.), Mikko Puolitaival ja Eetu Räsänen. Olen eläkkeellä poliisin ammatista ja täytyy pysyä nykytehtävässä ajan hermolla. Palomiehenä ja pelastussukeltajana työskentelevä Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta sai Palosuojelurahaston vuoden 2015 Innovaatiopalkinnon 12000 euroa. Pelastusopiston käytännön koulutus sai uuden työkalun, kun harjoitusalueella sijaitseva monipalosimulaattori vihittiin virallisesti käyttöön Kuopiossa. Lapin pelastuslaitoksen investointimääräraha on 3,5 euroa henkilöä kohden ja käytössä on vielä 80-luvun paloautojakin. Ehdotuksia otetaan vastaan, jos joku yritys haluaa lähteä mukaan kehitystyöhön. Toivottavasti Lappi olisi oma sote-alueensa, omine erityispiirteineen. ”Lapissakin pelastuslaitoksen kalusto vanhenee ja välimatkat ovat pitkiä. Tulisiko sote-ratkaisun ja isojen yksikköjen kautta kenties muita tehtäviä niille pelastajille, jotka eivät pysty enää suoriutumaan vaativista pelastustehtävistä, kuten savusukeltamisesta. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Lue lisää ja katso video: www.palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto Innovaatiopalkinto vesipelastukselle Pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa lokakuussa Jyväskylässä julkistettiin Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon 2015 saajat. Löytyisikö esimerkiksi sairaankuljetuksessa tehtäviä ikääntyville pelastajille, hän pohtii. Vanhaan kalustoon on vaikea saada enää varaosiakaan. Lapin pelastuslautakunnan puheenjohtaja Aarne Jänkälä Lapin liitosta osallistui seminaariin viime vuonnakin. ”Tavoitteena oli luoda uusi yksinkertainen tapa parantaa palokuntien vesipelastusvalmiutta, mutta työkalua voidaan varmasti hyödyntää myös muun muassa eläinpelastustehtävissä ja etsittäessä raunioista ja ahtaista paikoista.” ”En ole miettinyt patenttia tai teollista valmistamista, tuotekehittelyä vaaditaan vielä paljon. Palkinto julkistettiin 8. Pelastusopisto sai monipalosimulaattorin. Varsinkin tuleva sote-ratkaisu on puhuttanut. Pyörittelen ideoita juoksulenkeillä ja töissä”, viime syksynä alipäällystöopinnot aloittanut Puolitaival kertoo. Prototyyppi menee seuraavaksi käyttötestiin omalle, Rauman paloasemalle. Hyökkäyskehikko eroaa perinteisestä letkukehikosta siten, että hyökkäyskehikkoon on pelkän työjohdon lisäksi pakattu suihkuputki sekä tarvittavat työkalut oven murtamiseen ja savujen hallintaan oviaukossa. Kuitenkin kun tiedetään Suomen harvaan asuttujen alueiden kuntien taloustilanteet, tuntuu korotusvaatimus vaikealta, Jänkälä pohtii. ”Uutta on se, että nyt pystytään harjoittelemaan suurella palokuormalla esimerkiksi teollisuushallin tai katto-ontelopalon sammutusta”, Pelastusopiston yliopettaja Vesa Siivonen kehuu. PUOMIssa yhdistyvät käärmepihdit, teleskooppivarsi ja videokamera uudeksi pelastustyökaluksi. 8 ·2015 7 Aarne Jänkälä Lapin liitosta. Pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa puhuttiin vilkkaasti uudesta hallitusohjelmasta pelastustoimen näkökulmasta, tulevasta rakenneuudistuksesta ja alan tutkimuksen sekä kehittämisen turvaamisesta. Ehdotuksilla opiskelijat pyrkivät tehostamaan tulipalojen ehkäisyä sekä lisäämään ihmisten tietoisuutta paloturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta. lokakuuta pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä. Investointeihin tulisi saada edes hieman korotusta. Kajaanin Ammattikorkeakoulu sai kunniamaininnan ja 1000 euron palkinnon aktiivisesta ja idearikkaasta osallistumisesta kilpailuun. Simulaattorin avulla voidaan harjoitella suurten tilojen kuten teollisuushalli-, parkkihallija kauppakeskuspalojen sammuttamista ja pelastustoiminnan johtamista sekä onnettomuustutkintaa. Turvallisuuden kannalta pelastuslaitoksen osallistuminen ensihoitoon ja ensivasteeseen ovat tärkeitä harva-alueilla
Työaikajärjestelmä halutaan uudistaa sote-ratkaisun myötä pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön takia. Siihen liittyy myös aluehallintovirastojen erilainen ja epäselvä näkemys tästä asiasta. ”On myös tarkasteltava, ovatko esimerkiksi tietojärjestelmät, palotarkastusja valvontatoiminta sekä taloussuunnittelu hoidettu tehokkaasti.” ”Toivon, että tuottavuutta voidaan ennakPelastuslaitokset etsivät yhdessä tuottavuusloikkaa Vuorokautinen työaika listan kärjessä Teksti: Esa Aalto Arkistokuva: Kimmo Kaisto 8 8 ·2015. ”Lähtökohta on parantaa toimintamme ihmisen eli veronmaksajan eduksi”, Tarvainen painottaa. Tuottavuutta haetaan henkilöstön lisäksi osaamisen eli koulutuksen avulla ja kalustoakin tarkastelemalla. Pelastuslaitokset etsivät keinoja parantaa tuottavuutta. Osaamisessa painopiste on täydennysja jatkokoulutuksessa sekä harjoittelussa. ”Kaikki mikä heikentää tai hidastaa työtä työaikana pitää poistaa. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saada aikaiseksi vajaan kymmenen kohdan esitys, jonka avulla syntyy tehokkaampi ja toimivampi pelastuslaitos. Erityisesti ikääntyminen, ammattitaidon ylläpito sekä työaika ovat keskeisiä tekijöitä. T uottavuusprojekti käynnistyi syyskuun alussa Jyväskylän kaupungin tuottavuushankkeen innoittamana. Yksi polttavimmista asioista on vuorokautinen työaika. ”En myöskään usko, että työssä jaksamisen kannalta 24 tunnin työvuoro on hyvä.” Hän kuitenkin korostaa, että kyse ei ole pelkästään arvioida vuorokautista työaikaa. Nykyisellä toimintamallilla emme voi jatkaa”, pelastusjohtaja Simo Tarvainen sanoo. ”Meillä Keski-Suomessa on käsittelyssä valitus työneuvostossa ja odotamme ratkaisua. Ei voi olla niin, että työnantaja ei voi työaikana teettää töitä.” Hänen mielestään tasavahva työvuorosuunnittelu rajoittaa työn kehittämistä. ”Voidaan kuitenkin arvioida, että tuottavuuspotentiaalia löytyy eniten henkilöstön toiminnasta. Esimiestyön kehittäminen ja pelastuslaitoksen tehokkaampi henkilöstöresurssien käyttö sekä henkilöstön tasapuolinen kohtelu ovat myös tuottavuuspohdinnassa mukana. Tuottavuusprojektissa käydään läpi koko pelastuslaitoksen tehtäväkenttä: riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja ensivaste sekä hallinto. Kaluston osalta erilaisten ohjelmistojen parempi hyödyntäminen on tärkeää.” Työnantaja sorvaa esityksensä tuottavuutta parantavista tekijöistä muun muassa tarkastelemalla tehollisen työajan lisäämistä. Simo Tarvaisen mielestä se on kohtuullisen merkittävä osa tuottavuutta. ”Aikataulu on nopea, mutta meidän on oltava valmiita muutoksiin, joista tärkein on tuleva sote-ratkaisu. Tuottavuutta tarkastellaan koko henkilöstön näkökulmasta, myös sivutoimisten ja sopimuspalokuntalaisten osalta. On mahdollista, että emme hae enää poikkeuslupaa vuorokautiselle työajalle”, Simo Tarvainen sanoo. Keskeisenä nähdään operatiivisessa työssä aluehallintoviraston myöntämällä poikkeusluvalla tehtävä vuorokautinen työaika. Ensimmäisenä mukaan Keski-Suomen kanssa lähti Etelä-Savon pelastuslaitos. Palvelutason säilyttäminen ja henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työkyky nähdään tärkeiksi huolenpidon kohteiksi
”Lähtökohtana siinä ei ole pelkästään työajasta keskusteleminen.” Tärkeämmäksi hän näkee rakenteellisen uudistuksen. Ehkä tällä perusteella olemme samaa mieltä työajasta”, Ihamäki toteaa. Sitä pitää tämänkin hankkeen yhteydessä arvioida. ”Työturvallisuudesta pitäisi olla kaikkien huolissaan. ”Jos esimerkiksi vuorokautista työaikaa aletaan valtakunnallisesti muuttaa, niin silloin täytyy miettiä, miten henkilöstö toimii. ”Miksi työnantaja alkaisi väkisin muuttaa sellaista työaikajärjestelmää, jossa työntekijät voivat hyvin”, hän kysyy. ”Suunnitelma on saada työvoima tehokkaampaan käyttöön. Autoritäärinen toimintamalli ei ole koskaan hyvä enkä usko, että sitä sote-ratkaisussa edes toteutetaan.” ”Jos yksipuolisesti lähdetään muuttamaan toimintamalleja, siinä ei voi olla kuin häviäjiä”, Kim Nikula painottaa. Perustehtävä, ihmisen pelastaminen ei saa vaarantua muiden tehtävien takia.” ”Meillä pitäisi olla yhteinen näkemys tuottavuutta parantavista asioista. ”Mielestäni se on sitä jo nyt. Myös omavalvontaan ja valmiussekä turvallisuussuunnitteluun liittyviä työtehtäviä on muullekin henkilöstölle kuin esimiestehtävissä toimiville”, pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo. Kuinka monta pelastuslaitosta meillä on jatkossa, ja miten sen ansiosta parannetaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Pelastustoimen voi nähdä tässä edelläkävijänä koko yhteiskunnassa.” Hän myös muistuttaa, että työajasta sovitaan virkaja työehtosopimuksissa. Kim Nikulan mielestä tärkeinä on saada alan töihin selkeät mittarit, niin johtamiseen kuin perustehtävien tekemiseen. On olemassa myös vaihtoehto erilaisista työajoista.” Yksi vaihtoehto voi olla hänen mukaansa se, että suurissa kaupungeissa tehtäisiin vuorokautista työaikaa ja muualla ei. Hän toivoo, että selvennetään sitä, mitä tarkoitetaan tehokkaalla työajalla. Kiihkottomasti ja kriittisesti Länsi-Uudenmaan pelastusjohtajan ja pelastusjohtajien puheenjohtajan Veli-Pekka Ihamäen mielestä on hyvä, että voidaan kipeitäkin asioita nostaa esille. Silloin voidaan todeta, että 24 tunnin työaika on todettu tehokkaaksi ja hyväksi. Ensihoitopalvelut ovat uudessa järjestelmässä kehittymässä. Etelä-Savo siirtymässä kahteen vuoroon Etelä-Savossa on ryhdytty jo tuumasta toimeen. Viimeisimpänä Oulu-Koillismaa. Etenkin kun tiedetään vanhusväestön kasvu. ”Työn luonne pitää huomioida työaikajärjestelyissä, Ei kukaan esimerkiksi kyseenalaista merenkulussa tai merivartiostossa tehtävää viikkotyöaikaa.” Suomen Palomiesliiton näkemyksen mukaan itsehallintoalueillakin tullaan noudattamaan kunnallista virkaehtosopimusta, joten sen perusteella ei ole odotettavissa muutoksia esimerkiksi työaikaan. Niitä ovat nyt jo palokuolemat ja toimintavalmius. Hän korostaa sitä, että työaika sidotaan laajempaan kokonaisuuteen, jolla arvioidaan tuottavuuden parantamista. koluulottomasti käsitellä yhdessä myös esimerkiksi ammattijärjestöjen kanssa”, Simo Tarvainen toteaa. Hän myös huomauttaa, että kaksivuorojärjestelmää kokeilleet ovat palanneet entiseen. Työajalla, jaksamisella ja tehtäväsidonnaisuudella on vaikutus työ-ja potilasturvallisuuteen. Sisäistä toimintakulttuuria pitäisi uudistaa pois autoritäärisyydestä.” Nikulan mielestä operatiivisen henkilöstö vuorokautista työaikaa pitäisi verrata toimistotyöaikaan ja arvioida sen perusteella onko työajassa tehostettavaa. 8 ·2015 9. Tuottavuutta voidaan hänen mielestään tarkastella myös niin, että hiljaisemmalla yöajalla on mahdollisuus lisätä kotiin vietäviä palveluja. ”Meidän on syytä itse keskuudessamme kriittisesti ja kiihkottomasti arvioida, onko oikein, että 12 tunnin aikana 24 tunnin työvuorossa on ainoastaan päivystysluonteisuus eikä erikseen sovittuja työtehtäviä. ”Palvelutasopäätöksessä on todettu ehdoton minimivahvuus eikä sen alle mennä. Tavoitteena on vuoden alussa siirtyä koko henkilöstön osalta kahteen 12 tunnin pituiseen työvuoroon. Etelä-Savossa vuorokautista työaikaa tehdään kolmella suurimmalla paikkakunnalla eli Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. ”Työpanoksesta pitää saada nykyistä enemmän irti ja työaika on avain muuttaa toimintatapoja.” Lokka kuitenkin huomauttaa, että suurissa kaupungeissa järjestelmää jouduttaneen pohtimaan eritavalla. ”Ratkaisevaa on se, mitä tehdään ja kuka tekee. Hän myös huomauttaa, että kannattaa olla itse tekemässä muutosta, sillä esimerkiksi suuressa sotessa sitä ryhtyy tekemään joku muu. Silloin meitä ei voitaisi myöskään ohjailla ulkopuolelta.” ”Mielestäni ei ole syytä takertua ainoastaan operatiivisen työn tekijöihin, vaan yhtä lailla voisimme arvioida työn tehostumista, jos toimistotyöaika nostettaisiin 42 viikkotyötuntiin.” Nikula myös toivoo ja uskoo, että pelastusalalla voidaan yhdessä keskustella ja arvioida tehokkuutta. Yksittäiselle työntekijälle vuorojärjestelmän muutos tarkoittaa laskennallisesti kahden tunnin alenemaa viikossa ja kuuden viikon jaksossa 12 tuntia. Se voidaan tasoittaa käytännön työvuorosuunnittelussa.” ”Tuntimäärä pysyy samana, mutta haitalliset tunnit eivät välttämättä jakaudu tasaisesti.” Seppo Lokan mielestä onkin kohtuutonta, että palomiehen palkasta peräti 42 prosenttia koostuu erilaisista lisistä.” Työaika ei ole avain tuottavuuteen Suomen Palomiesliiton johtajan Kim Nikulan mielestä tuottavuutta pitää arvioida laajasti. Hälytyksiin lähdetään heti kun tarvitaan. ”Esimerkiksi Oulussa tehtiin kysely, jossa henkilöstö totesi vuorokautisen työajan sopivan parhaiten työnluonteeseen nähden. Alan valtakunnallinen kokonaisuudistus on välttämätöntä, jossa hyödynnetään digitalisaatiota ja teknologiaa. Yöaikaan voimme esimerkiksi viedä koteihin turvallisuusja hyvinvointipalveluja. On kestämätöntä, että 12 tunnin jälkeen ei voi muuta kuin levätä.” ”En ota kantaa siihen, pitäisikö vuorokautisesta työajasta oikopäätä luopua. Työn tuottavuus ei parane sillä, jos työaikaa lyhennetään. Siellä tehtäviä voi olla niin paljon, että raskas kalusto ja nykyinen toimintatapa ovat oikea tapa toimia
Tuhat ihmistä harjoitteli pelastustoimintaa kansainvälisessä Barents 2015 -pelastusharjoituksessa, jossa selvittiin muun muassa bussiturmasta ja maanvyörystä. 10 8 ·2015 10 8 ·2015. Suurharjoitus hälytti koko Barents-alueen Barents Rescue 2015 kokosi yhteen pelastusalan ihmiset Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Myös SPR:n evakuointisairaala oli kovassa käytössä
Suuronnettomuuden selvittämisessä riitti työtä paikallisilla ja koko Barents-alueen vi8 ·2015 11 8 ·2015 11. Ojaan syöksyessään bussi vaurioittaa hiekkatien varrelle parkkeerattua säiliöauton perävaunua niin, että siitä alkaa vuotaa Suurharjoitus hälytti koko Barents-alueen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Ibrahim Malla/Suomen Punainen Risti ja Kaisu Puranen lipeää. Näin alkoi yksi Barents Rescue 2015 -pelastusharjoituksen lavastetuista tilanteista Kittilässä Levillä syyskuun viimeisellä viikolla. T ulvan aiheuttama maanvyöry suistaa ojaan yli viittäkymmentä kansainvälistä vierasta kultakaivokselle kuljettaneen haitaribussin. Säiliön viimeisessä osassa on erittäin myrkyllistä ja herkästi syttyvää arseenia, joka ei vuoda – vielä. Bussia ohittanut henkilöauto jää ylämäessä kyljelleen kaatuvan bussin alle
Sillehän ei mitään voi, jos paikalle tulevat pelastusmuodostelmat saapuvat vasta sitten, kun säiliö on tyhjentynyt. Tässä onnettomuudessa pelastustyöntekijöiden täytyy ottaa huomioon hyvin monia asioita. ranomaisilla. Hän arvioi, että tällä hetkellä paikalla ovat ainakin pelastusja lääkintäviranomaiset. Sitten pitää arvioida ympäristöhaitat”, kertoo harjoituksen turvallisuutta paikalla varmistava Kriisinhallintakeskus CMC:n pelastustoimen asiantuntija, palomestari Raimo Rasijeff. Noin tunti tapahtuneen onnettomuuden jälkeen tilanne vaikuttaa vielä suhteellisen staattiselta. Vähän matkan päässä sijaitsevalle aukiolle on perustettu hoitopiste, josta kiireellisimpiä potilaita lennätetään sairaalaan. ”Tilanne on edelleen varsin verkkainen ja torjuntatoimenpiteitä ei syystä tai toisesta ole aloitettu. Kuvitteellisessa tilanteessa bussissa on matkustajia pääsääntöisesti Lapin eri kunnista ja myös Barentsin alueen valtioista, mikä tekee onnettomuudesta monikansallisen. Suuronnettomuudessa oli mukana bussi, henkilöauto ja säiliöauton perävaunu. Pelastajat kuljettavat vaikeroivaa miestä kauemmas onnettomuuspaikalta, rekan perävaunun lipeävuodolle ei vielä ole ehditty tehdä mitään. Harjoittelemaan oli tullut noin tuhat pelastusalan ammattilaista ja vapaaehtoista. Osa bussista ulospäässeistä ihmisistä on jo altistunut lipeälle. 12 8 ·2015. Iholle joutuessaan se aiheuttaa vakavia vammoja, eikä se ole terveellistä myöskään hengitettynä. Bussiturmassa loukkaantuneita näytteli noin 50 vapaaehtoista. Oikea suojautuminen on tärkeää, sillä lipeä on emäs eli syövyttävä aine
”Sillä perusteella rupesimme miettimään, minkä tyyppistä onnettomuutta maanvyörymässä saattaa ilmentyä.” Kaikki Kriisinhallintakeskuksen työryhmän jäsenet ovat myös Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunta Finn Rescue Forcen jäseniä. Siinä mielessä harjoitus oli onnistunut.” Honkasen mukaan harjoitus onnistui myös operatiivisen toiminnan suhteen. Rasijeff on mukana työryhmässä, joka suunnitteli ja rakensi Barents-harjoituksen onnettomuudet. ”On tärkeää, että bussi on tuettuna paikalleen, kun pelastustoimenpiteet alkavat. ”Rastit oli hyvin suunniteltu. Se näytti kyntensä tässä harjoituksessa.” Honkanen ei vielä erittele tarkemmin, mitä kehitettäviä puolia harjoituksessa tuli ilmi, sillä harjoituksen evaluointi on vielä kesken ja valmistuu marraskuussa. Suunnittelussa huomioitiin muun muassa osallistujien eri kansallisuudet ja roolit. Honkasen mukaan toimivia asioita olivat tiedonkulku ja hälyttäminen. ”Pidimme huolen, että suunnilleen tiesimme, mistä maista ja minkä alan ihmisiä on tulossa: pelastajaa, etsintäkoiraa, lääkintähenkilöstöä. Lisäksi on tärkeää, että pelastettavat kiireellisyysluokitellaan. Paikalle on hälytetty myös lähellä olevat ammattija sopimuspalokunnat. ”Onneksi ei ihan näin massiivisiin kuin juuri tässä tilanteessa, tässä bussionnettomuudessa. Nämä ovat tässä mittakaavassa erittäin harvinaisia normaalioloissa.” ”Harjoitus täytti tavoitteensa” 8 ·2015 13. Tätä varten myös helikopterikuljetus on hälytetty paikalle.” Tässäkin onnettomuudessa paikallinen viranomainen toimii johtavana viranomaisena. Pyrimme organisoimaan heille kaikille riittävästi tehtäviä eri tyyppisissä onnettomuustilanteissa.” Rasijeffin mukaan esimerkiksi bussionnettomuudessa paikallisen pelastustoimen työryhmä oli antanut suunnittelijoille alkuskenaarioksi maanvyörymän. Niin ikään onnettomuuden uhrien vammat vaativat erityishuomiota. Evaluoinnin tekee Laurea-ammattikorkeakoulu. Ei pelkästään pelastuspuolella vaan myös lääkinnän puolella. ”Tällaisessa liikenneonnettomuudessa vammamekanismi on hyvin laaja. Kokemusta maailmalta Epävarmuustekijä on myös säiliövaunussa oleva, herkästi palava arseeni, joka ei toistaiseksi vuoda, mutta kukaan ei tiedä, mihin tilanne kehittyy. Mahdollisesti on myös menetetty henkilöitä.” Raimo Rasijeff oli mukana suunnittelemassa Barentsin suuronnettomuuksia. ”Siinä on varmasti hieman hiottavaa, mutta se on sinänsä jo nyt toimiva. Kehitettävää löytyi eri viranomaisten vahvuuksien tunnistamisesta. Harjoituksessa oli mukana iso joukko viranomaisia: raja-, poliisi,pelastus-, lääkintäja ilmapuolen toimijat.” ”Puhdistaminen, desinfiointi ja huuhtelu on tärkeää suorittaa mahdollisimman nopeasti”, Rasijeff sanoo. Pelastajien täytyy ottaa huomioon myös se, että maanvyörymä voi tulla uudestaan. ”Meidän pitäisi tuntea paremmin toistemme voimavarat. Finn Rescuen jäsenet törmäävät tavallista suurempiin onnettomuuksiin päätöissäänkin. Ne olivat monipuoliset, niillä jouduttiin testaamaan kunkin yksikön toimintakykyä mutta myös yhteistoimintakykyä, joka on koko Barentsin pelastuspalvelusopimuksen tarkoitus.” Suomen kansallinen päätavoite oli testata isäntävaltion tukitoimia. Sisäministeriön ylitarkastaja Jari Honkanen arvioi, että Barents Rescue 2015 -harjoitus täytti tavoitteensa. ”Olemme olleet maailmalla erilaisissa oikeissa onnettomuustilanteissa, ja sillä perusteella meillä on aika tarkka mielikuva ja omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä kaikkea maanjäristysalueella, maanvyörymässä, tulvaalueella tai kemikaalionnettomuustilanteessa voi tapahtua”, Rasijeff kertoo. ”Siellä tuli ilmi asioita, joita täytyy kehittää, ja sehän on harjoituksen tehtävä: turvallisessa harjoitusympäristössä voidaan todeta asioita, jotka tarvitsevat kehittämistä tositilannetta varten. Kiireellisimmät pitää saada mahdollisimman nopeasti hoitopisteeseen ja sieltä edelleen sairaaloihin
Hälytys onnettomuudesta on juuri annettu. Toistaiseksi ympärillä on melko hiljaista. Autojen luona on yhteensä neljä potilasta, joista kaksi kuollutta, kaksi uhria putkissa maan alla”, selvittää Kriisinhallintakeskus CMC:n suunnittelija, harjoitusta koordinoiva palomestari Jani Pitkänen. ”Molemmissa autoissa on elävä potilas ja lisäksi toisessa nukke, joka merkkaa kuollutta. Poliisi Christer Österstedtin koira Gina on paikallistanut ihmisen maan alta. Maanvyörymään jää kuusi henkilöä, ja sen lisäksi maastossa on muutamia kadonneita ihmisiä. Vyöryvä maa sortaa myös rinteen tuolihissin. Kaksi loukkaantuneiksi maskeerattua nuorta naista odottelee rinteessä käskyä mennä maanalaisiin putkiin, joista pelastuskoirat voivat myöhemmin löytää heidät. Maan alle on hautautunut kaksi autoa ja tuolihissi. Kyljellään olevan auton vierestä löytyy kaulaa myöten hautautunut vainaja, joka joudutaan kaivamaan ylös. Pahaksi onneksi juuri samaan aikaan rinnettä pitkin kulkevaa tietä ajaa kaksi autoa, jotka hautautuvat alaspäin vyöryvään mutaan. Katsojat seuraavat tilannetta nauhojen takaa, Pitkänen kuulee radiopuhelimestaan, missä mennään. Pitkänen näkee isojen onnettomuusharjoiMaanvyörymäpaikka käydään ensin läpi koirien avulla. Barents Rescuessa harjoitellaan päivän toista suuronnettomuutta. Maanvyöryssä ympäristö täytyy varmistaa ensin P itkään jatkunut rankkasade on saanut korkeiden rinteiden maamassat vettymään niin, että ne lähteävät liikkeelle. 14 8 ·2015
Maamassojen liikehdinnän tarkkailua varten ylärinteeseen nakataan nauhoja tolppien väliin. Pelastajat palaavat lähtökuoppiin, uhrit autoihin, ja hälytys annetaan uudelleen. ”Olemme käyneet maanvyörytoimintamallin luennolla läpi, eikä sitä tässä alkuvaiheessa noudatettu. Norjalaisilla oli hieman liian kiire. Valmisteluista vastasivat Kriisinhallintakeskus ja sisäministeriön pelastusosasto tiiviissä yhteistyössä Lapin pelastuslaitoksen ja kultakaivos Agnico Eagle Finlandin kanssa. 8 ·2015 15. Koirat tutkivat ensin alueen, ja ihmiset paikallistetaan maan alta ja autoista. Alueella tapahtuu myös liikenneonnettomuus sekä maanvyörymä. Toinen lähtö menee oikein. Tulvaskenaarion taustalla on kymmenisen vuotta sitten koettu tositilanne Kittilässä. tusten arvon juuri yhteistoiminnan harjoittelemisessa. Pian puoliksi rinteisiin hautautuneiden autojen luokse säntää norjalaisia palomiehiä. Suomen harjoituksen pääpaino on isäntävaltion tukitoimissa (Host Nation Support). ”Miten erimaalaiset palomiehet pystyvät samalla onnettomuuspaikalla tekemään yhteistyötä, miten kommunikaatio pelaa, miten sovelletaan käytettävissä olevia työvälineitä?” Suomessa maanvyöryt ovat olleet hyvin paljon pienempiä kuin nyt harjoiteltava. Mukana oli kaikkiaan yli 40 toimijaorganisaatiota Suomesta ja keskeiset pelastuksen ja lääkinnän toimijat naapurimaista. Itse pelastustoiminta voi alkaa. BARENTS RESCUE 2015 Kittilän Levillä järjestettiin 28.9.–2.10.2015 Barentsin alueen maiden (Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjä) kansainvälinen Suomen isännöimä pelastusharjoitus. Kittilässä harjoiteltiin esimerkiksi avunpyytämistä naapurimailta, hälyttämistä, kansainvälisen avun vastaanottoon liittyviä rajamuodollisuuksia, pelastustoimien johtamista, tiedonkulkua ja median kanssa toimimista. Toiminta kuitenkin vihelletään poikki ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan. Lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin ja pohjoisen muiden pelastuslaitosten voimavarat eivät yksin riitä vastaamaan suuronnettomuustilanteeseen ja apua on pyydettävä naapurimaista. ”Kun ei yhtään tiedä, mikä homman nimi on, siinä joutuisi ottamaan aika rauhallisesti.” Pitkäsen mukaan näin massiivinen maanvyörymä on iso henkilöriski pelastajille. ”Jos yksi maanvyöry tulee, tulee luultavasti toinen ja kolmaskin. Toiminta vaikuttaa verkkaiselta, mutta Pitkäsen mukaan se olisi tositilanteessa vieläkin hitaampaa. Jos me emme yhtään huolehdi ympäristöstä, voi käydä niin, että olemme seuraavan vyöryn alla itse.” Maanvyörymän uhri on irrotettu autosta. Yhteistoimintaa harjoitellaan joka toinen vuosi. Harjoituksen skenaarioina ovat pitkään jatkuneet sateet Kittilän alueella sekä samaan aikaan tapahtuva kaivosonnettomuus. Siksi aikaa pitää käyttää myös siihen, että ympäristö on turvattu. Pitkäsen mukaan Ruotsissa on kokemusta suuremmistakin vyöryistä. Päätettiin tuolla alhaalla, että aloitetaan alusta, oikein”, palomestari Pitkänen kertoo
Lapin Vapaaehtoinen pelastuspalvelu sekä organisaation paikallinen tukitoimi Pelastuspalveluseminaari huolehtivat 160 vapaaehtoisen maalihenkilön keräämisestä ja heidän kouluttamisestaan sekä maskeeraamisestaan. Holmin säärestä, lasketteluhousuihin tulleesta Sippo Nevalainen on toiminut Vapepan paikallisessa ryhmässä, Pelastuspalveluseminaarissa jo kaksikymmentä vuotta. Lapin matkailuopiston opiskelijat Henna Myllyharju ja Karoliina Holm esittivät Levin rinteeseen lavastetun maanvyörymäonnettomuuden uhreja. Holmilla oli sääressään ja käsivarressaan näyttävät avomurtumat, jotka paikalliset Vapepa-aktiivit olivat askarrelleet. 16 8 ·2015. ”Otamme mielellämme hoitajaopiskelijoita, koska he pääsevät siten tutustumaan omaan alaansa”, kertoo Pelastuspalveluseminaarin aktiivijäsen Sippo Nevalainen. Moni ”uhreista” oli rekrytoitu paikalle Lapin alueen eri opistoista, esimerkiksi matkailuja ammattiopistolta. Potilaana olo on harjoitusta ensihoitajalle B arents-harjoitukseen tarvittiin suuri joukko vapaaehtoisia muun muassa esittämään onnettomuuksien uhreja, joista toiset olivat vakavammin, toiset lievemmin loukkaantuneita
Ensimmäisenä onnettomuuspaikka kartoitetaan koirien avulla. Se ilmaisee löydön haukulla, ja Österstedt kävelee asettamaan kohdalle keltaisen nauhan. Kokemus oli avartava. V anhempi konstaapeli Christer Österstedt kumartuu saksanpaimenkoira Ginan puoleen, osoittaa kädellään lumetonta laskettelurinnettä ja antaa Ginalle käskyn. Se meni sisälle autoon. Saapi olla ulkona paljon. Hän on kouluttanut koiran itse. Harjoittelemma ruumiinnesteillä. Luulajasta kotoisin oleva Österstedt on ollut poliisina 41 vuotta, niistä 27 koiramiehenä. Se oli 13 kuukautta vanha, kun Österstedt sai sen. ”Jännittää ehkä juuri se, että joudumme menemään sinne maan alle ja että siellä on pimeää”, Holm sanoi. Gina on löytänyt kaikki kuvitteellisen maanvyöryn alle jääneet ihmiset. 8 ·2015 17. ”Tästä saa kokonaiskuvan, miten hoito kulkee turmapaikalta lääkärin vastaanotolle.” Janne Sääskilahti pelastettiin bussionnettomuudesta. Se on paras työkaveri. ”Koira on paras työkaveri” repeämästä törrötti ilmiselvä luunpätkä. Se ei koskaan sano vastaan”, hän naurahtaa. Bussin sivulasin päällä makoilin, kun takalasista tultiin kirveellä läpi, ja takalasin kautta vietiin pienillä paareilla.” Hänen mukaansa potilasta näytteleminen on hyödyllistä tulevan ammatin kannalta, sillä koko hoitoketju näyttäytyy uudessa valossa. Koira säntää tutkimaan rinnettä, ja pian se paikallistaa jotakin. Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaalassa puolestaan makasi eräs ”potilas”, Lapin ammattiopistossa ensihoitajaksi opiskeleva Janne Sääskilahti. Hänet oli pelastettu bussiturmasta, jossa maanvyöry kaatoi bussin ojaan. Parasta on, kun ulkona saa olla, tehdä hyvää. ”Se löysi ihmiset. ”Se oli aika hurja kokemus. Maan alla olleet ihmiset se löysi hengitysputken kohdalta, ei tunnelin suulta.” Gina on 9,5-vuotias, eli melkein eläkeläinen. Kun rosvon saa kiinni, niin hyvä olo kestää parikin päivää.” Alueella on 17 poliisikoiraa: kolme Kiirunassa, kolme Haaparannassa ja kahdeksan Luulajassa. Gina on Österstedtin neljäs koira. Kaikki ovat olleet saksanpaimenkoiria. Koirien sopivuutta poliisikoiriksi testataan, kun ne ovat puolitoistavuotiaita. ”Ei ryöstäjä löydy, ellei ole koiraa.” Österstedtin mielestä ei ole poliisin työtä parempaa ammattia. Uutta koiraa hän ei enää halua ottaa, koska on omien sanojensa mukaan liian vanha. ”Moni haluaa kriminologiksi, sisälle istumaan. Ei ole niin tavallista, että autossa on ihmisiä. ”Voi, sano se. Christer Österstedtin saksanpaimenkoira Gina löysi mallikkaasti maan alle kadonneet ihmiset. Hänellä oli avomurtumat reidessä ja sääressä. Jos koira on käypä, koirapoliisi ja poliisikoira aloittavat yhteisen taipaleensa. Tunnelmat ennen harjoituksen alkua olivat jännittyneet. Harjoituksen jälkeen Österstedt on tyytyväinen Ginan suoritukseen. Käydä talvella hiihtämässä, kesällä vähän lenkillä, koira matkassa. Holmin ja Myllyharjun oli tarkoitus mennä maan alle rakennettuun putkeen odottamaan, että pelastuskoirat löytävät heidät. Österstedtin pitkän uran kovimmat keikat ovat olleet pankkiryöstöjä ja murhia. Pelastetuksi tuleminen oli hänelle elämys. En mie saata sanoa, mutta useampi joka tapauksessa.” Ginan päätyö on elävien ihmisten etsintä, mutta se on koulutettu myös ruumiskoiraksi. Näin jatketaan, kunnes rinteessä on kuutisen nauhaa. ”Sama koira saattaa etsiä molempia. Panemma traasuun [kangastilkkuun] ja sen piilotamma, koira saapi sitten hakea sitä”, Österstedt kuvailee. Hän ei äkkiseltään muista, kuinka monta ihmistä Gina on elämänsä aikana löytänyt. Potilaiksi maskeeratut Henna Myllyharju ja Karoliina Holm jännittivät maan alle menemistä Levin rinteessä. Kun esimerkiksi maastoon paennutta pankkiryöstäjää lähdetään etsimään, koiramies on aina etulinjassa etsimässä. ”Se on vapaata hommaa. Avomurtuma oli maskeerattu luun lisäksi myös teatteriverellä ja sian nahalla
HUS:in kollegat ovat paikalla koordinoimassa jatkohoitopaikkoja.” Lisäksi loukkaantumattomille potilaille on oma osastonsa, joka toimii kunnan ja sosiaalitoimen kanssa. Sen saa lähtövalmiiksi alle kahdessa tunnissa. Sairaala on myös täysin omavarainen, ja sen materiaalit riittävät viikon ajaksi. Nopean lähdön mahdollistavat esimerkiksi kevyet ilmakaariteltat ja valmiiksi pakattu välineistö. ”Täällä on arviointiteltta, osastopoliklinikka, kaksi vuodeosastoa, 22 paikkaa ja leikkaussali, jossa tehdään henkeä pelastavat leikkaukset”, Hatakka kertoo. Evakuointisairaala on valmis lähtöön parissa tunnissa Anestesiasairaanhoitaja Hannele Toivola ja sairaanhoitaja Ville Päivinen hoitavat leikkaussalissa kriittiset potilaat siirtokuntoon. Paikalle on rakennettu neliökilometrejä kattava langaton verkko Levin ja Ylläksen välille. ”Evakuointisairaala on ollut tänään kovassa käytössä. Sairaala ei vielä ole ollut varsinaisissa tositoimissa. ”Potilaita tullut eri toimipaikoista, ja täällä on harjoiteltu myös jatkohoidon järjestämistä yhteistyössä. ”Voi olla tilanne, että ulkomailla on iso joukko EU-kansalaisia, jotka tarvitsisivat apua, ja paikallinen terveydenhuolto on riittämätön huolehtimaan väestöstä. ”Harjoittelu on äärimmäisen tärkeää, jotta konseptia pystytään kehittämään, koska se on suht tuore. 18 8 ·2015. Hatakka kertoo, että sairaalaa on helppo ja nopea liikutella paikasta toiseen. SPR:n katastrofivalmiuden neuvonantaja Ilona Hatakka kertoo, että evakuointisairaala on kehitetty sekä sellaisiin tilanteisiin kuin Thaimaan tsunami Tapaninpäivänä 2004 että kotimaan suuronnettomuuksiin. Sairaalassa annetaan kaikkein nopeimmin tarvittava hoito ja lähetetään potilaat eteenpäin helikoptereilla. B arents-harjoituksen onnettomuuksien uhrit tuodaan Suomen punaisen ristin evakuointisairaalaan, joka on pystytetty Leville. Viime tarkistuksella oli 50 potilasta, ja heitä on sen jälkeen tullut koko ajan lisää”, Punaisen ristin tiedottaja Noora Jussila kertoo. Se mahtuu kuormaautoon ja traileriin, ja kun sairaala saadaan paikalle kohteeseen, se pystytetään kahdessakolmessa tunnissa.” Sairaala on myös täysin omavarainen, ja sen materiaalit riittävät viikon ajaksi. ”Sairaala on pakattu logistiikkakeskukseen Tampereelle valmiiksi. ”Tarkoitus ei ole lähteä varsinaisesti leikkaamaan, vaan stabiloida henkeä uhkaavat tilanteet”, Ville Päivinen kertoo. Joka kerran tulee jotain parannusta ja opitaan uutta”, Ilona Hatakka sanoo. Samalla kun lähetämme apua maailmalle, voimme lähettää yksikön, jonka voi lähettää nopeasti auttamaan.” Evakuointisairaalan kapasiteetti on noin 200 ihmistä
Rekisteröidy veloituksetta mukaan jo ennakkoon: www.. OIKEITA KOHTAAMISIA. nnsec.. Älä jätä näitä välistä!. klo 9-17, pe 20.11. ja to 19.11. klo 9-16 Jokaisena messupäivänä Suomen Palopäällystöliitto SPPL:n ja Racing Rescue & Medical Team (RRMT) järjestämät pelastusnäytökset. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Torstaina huikea SPPL:n ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen järjestämä pelastusoppilaitosten kisa, jossa vastakkain Pelastusopisto ja Helsingin pelastuskoulu. . Ohjelma-alue FinnSec Arena tarjoaa laajan kattauksen asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja sekä action-ohjelmaa ja alan palkintojenjakoja. Aukioloajat: ke 18.11. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. TURVALLISESTI ASKELEEN EDELLÄ 18.–20.11.2015 VÄRI&PINTA SAMANAIKAISESTI MESSUKESKUKSESSA JÄRJESTETÄÄN: 18.–20.11.2015 TURVALLISUUSALAN PÄÄTTÄJÄT JA AMMATTILAISET KOHTAAVAT 18.–20.11 MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2015 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. AITOJA ELÄMYKSIÄ
Halu auttaa vei miehen viime syksynä koulunpenkille, nyt hän ahkeroi nelivuotisia ensihoitajan (AMK) opintoja Metropoliassa. Hän on tuntenut Tapio Sovijärven jo tämän tehdessä uutiskuvauksia ja myöhemmin Pelastajat-sarjaa. ”Oli yllätys kuulla Tapion ensihoitajan opinnoista, koska hän on niin menestynyt ja arvostettu alallaan. ”Kyllä pitää peukuttaa Tapion suoritusta, muutama päivä on oltu samassa yksikössä”, kommentoi palomies Kai Paasivirta ison ruokapöydän toiselta puolen aseman keittiössä. Tuoreemmassa 112-sarjassa Sovijärvi hoiti yksin ensihoidon kuvaukset Vantaalla, Espoossa, Kuopiossa ja Turussa. ”Merlot on aivan mahtava ohjelma. Kallion keskuspelastusasemalla hän on kuvannut kaksi kautta Pelastajat-sarjaa, joten kakkosvuoron miehistö oli tuttu entuudestaan. Nelivuotisten ensihoitajaopintojen perustason viisiviikkoisen ambulanssiharjoittelun Sovijärvi suoritti Kallion ja Erottajan pelastusasemilla. Ambulanssikonkarit ovat todenneet Sovijärven harjoittelusta, että ensihoitokertomukset Merlot Medissä ovat olleet huomattavasti monisanaisempia kuin heillä. Sovijärvi on Kallion asemalla kuin kotonaan. Hän on istunut ambulansseissa kameran takana vuodesta 2007 lähtien. Olen nyt 33-vuotias, kyllä tämän ikäisenä haluaa tehdä asiat niin kunnolla kuin mahdollista”, Sovijärvi sanoo. Kameran takaa ensihoitajaksi ”Kuvattaville ja hoidettaville pitää saada olosuhteisiin nähden turvallinen olo.” 20 8 ·2015 20 8 ·2015. Ambulanssit ovat tulleet tutuiksi vuosien varHelsinkiläinen Tapio Sovijärvi on tullut tutuksi suurellekin yleisölle Pelastajat-, Lainvalvojatja 112-sarjojen ohjaajana ja kuvaajana. Yhteensä Pelastajat-sarjaa tehtiin viisi kautta. Haaveesta TOTTA Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto P alomestari Kimmo Tuominen tulee käytävällä vastaan Helsingin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa. Ensihoitokertomuksista olen ilokseni saanut hyvää palautetta, kuten myös harjoittelun loppuarvion yhteydessä. Harjoittelu ambulanssissa on kuulemma mennyt hyvin, hän on tunnollinen ja tarkka kaveri. Tapion kanssa on ollut helppoa Pelastajien kuvauksissa, koska hänellä on alan tuntemusta ja hyvä pelisilmä”, Tuominen kehuu. Moni on ihmetellyt miksi
On ollut jo opintojenkin kannalta antoisaa nähdä eri tapoja tehdä samoja asioita eri puolilla Suomea eri sairaanhoitopiireissä. ”Isä on kliinisen fysiologian emeritusprofessori. ”TV-ala alkoi paikoin tuntua viihdehömpältä, jota ilmankin pärjää. Olen myös luonnostani kiinnostunut ihmisistä. Pikkukuva on kotialbumista Huippujengi-sarjan kuvauksista. On ollut kiinnosOhjaajana, kuvaajana ja käsikirjoittajana menestynyt Tapio Sovijärvi on löytänyt uuden intohimon EKG-käyristä ja kardiologiasta. Varsinais-Suomessa pelastuslaitoksen ambulanssit hoitavat kaikkia kiireellisyysluokan tehtäviä A:sta D:hen, mutta Helsingissä pelastuslaitos hoitaa kiireelliset A–C-luokan tehtävät yksityisten ambulanssien hoitaessa kiireettömät.” Koko suku lääkäreitä Sovijärven koko suku on lääkäreitä isää ja veljeä myöten, joten alanvaihto ei tunnukaan niin kaukaa haetulta. Hyvä kuva ensihoidosta eri puolilla Suomea ”Ensihoito alkoi tuntua tosi kiinnostavalta jo vuonna 2007, kun ensimmäisen kerran nousin ambulanssiin kuvaustöissä. Lääkkeissäkin pitää olla isompi valikoima. Halusin tehdä jotain, jossa voin ainakin välillä auttaa ja olla hyödyksi.” rella, joten kamera ja siviilivaatteet vaihtuivat sujuvasti valkoiseen univormuun. Esimerkiksi Helsingissä ensihoitolääkäri on nopeasti paikalla, mutta ensihoitajat ovat paljon enemmän omillaan siellä, missä välimatkat ovat pitkiä. Haluan jutella ja ottaa asioista selvää”, Sovijärvi kertoo. ”Yhteistä kuvaamisessa ja ensihoitajan työssä on, että kuvattaville ja hoidettaville pitää saada olosuhteisiin nähden turvallinen olo. Hän opiskelee parhaillaan ensihoitajaksi (AMK) Metropoliassa. 8 ·2015 21 8 ·2015 21. Aihepiiriin piti perehtyä huolella etenkin 112-sarjan käsikirjoitustöissä, jotta faktat menevät varmasti televisiossa oikein
Haluan työn, jossa saa ajatella itse, tehdä työdiagnoosin ja tarvittavat toimet omatoimisesti.” tavaa jutella alasta hänen kanssaan. Jos diagnoosi on jäänyt epäselväksi, voin jutella siitä muiden kanssa asemalla keikan jälkeen.” EKG-käyristä avautui uusi kieli Sympaattisen Sovijärven erityiseksi intohimoksi paljastuu sydän. Opinnot kestävät yhteensä neljä vuotta. Tapio Sovijärvi, 33-vuotias helsinkiläinen. Tajusin, että en voinut kuvata tilannetta ja yritin rauhoitella äitiä olohuoneessa. Ensihoitaja Elina Tapaninen hoiti samaan aikaan potilasta keittiössä. Uskon että ensihoitajan työn sosiaalinen puoli on minulla hallussa, mutta lääketieteelliseen puoleen pitää panostaa eniten. Polku ensihoidon lääkäriksi kestäisi 12 vuotta. ”Jos lääkärin ura olisi kiinnostanut, olisin hakenut niihin opintoihin heti lukion jälkeen. Intohimo EKG-tulkintaan ja kardiologiaan. Taskussa on aina myös EKG-viivain. Kuvasin hoitoyksikössä ja tuli keikka, jossa reilun vuoden ikäinen vauva oli syönyt mandariinia ja oli siihen tukehtumassa. Saan tehdä itse työdiagnoosin ja tarvittavat hoitotoimet mutta toki ensihoitolääTapio Sovijärvi kirjoittaa huolellisesti asiat ylös keikkavihkoon oppiakseen koko ajan lisää. Voin vain ihailla sitä taidonnäytettä ensihoitajilta ja ensihoitolääkäriltä. Kesällä pakotan itseni lenkille. Sairaalassa lääkäri on koko ajan läsnä. Kuntosali ja polkupyöräily pitävät kunnosta huolta. Päivän päätteeksi käyn vielä keikkavihkon läpi, mikäli jokin asia potilaassa on jäänyt vaivaamaan. Tiedän, että olen saanut alasta vasta pintaraapaisun.” Sovijärvi sanoo googlettavansa heti, kun törmää outoihin termeihin. Intuboinnin jälkeen sairaalassa tehtiin vielä tähystys. Kahden ja puolen vuoden päästä minun pitäisi pystyä edes lähelle samaa. Pysäyttävin tapahtuma työelämässäsi. Töykeät ja huonosti käyttäytyvät, elämäänsä kyllästyneet ihmiset. On vastuuta, mutta myös vapautta. Kuka olet ja mistä tulet. Kuvasimme 112-sarjaa Kuopiossa loppuvuodesta 2014. Mitä harrastat. Rahan perässä en alaa vaihtanut. Mikä sytyttää. Olin älyttömän huojentunut, kun tein päätöksen hakea ammattikorkeakouluun. ”Innostun joka keikasta, mutta erityisesti, jos pääsen ottamaan sy”Ensihoitajalla on iso vastuu, etenkin maakunnissa. Koulutukseltani olen monikameraohjaaja, nyt opiskelen ensihoitajaksi (AMK). Kaksi alan tuttuakin yllyttivät minua ensihoitajan opintoihin. Tällä hetkellä mielenkiintoiset oppikirjat. Nuorempana soitin paljon pianoa ja bassoa, nyt vain omaksi iloksi. Perhe: Tyttöystävä. Mikä sammuttaa. Paljasjalkainen helsinkiläinen 22 8 ·2015 22 8 ·2015. Haluan työn, jossa saan ajatella itse, eikä ole koko ajan joku sanomassa mitä tehdä. Hoitoalan töistä pitäisi maksaa mielestäni enemmän vastuuseen nähden.” ”Kenttähoito kiinnostaa sairaalaa enemmän. Kun on ollut huippuammattilaisten mukana keikoilla, tietää suurin piirtein mitä kentällä tapahtuu.” Moni on kysynyt Sovijärveltä, miksei tämä hakenut yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan lääkäriksi. käriä konsultoidaan tarvittaessa. ”Kirjoitan myös kaikista keikoista keskeiset asiat ylös vihkoon
Harrastus ei hänen mukaansa vaikuta työhön mitenkään. Tässä yhteiskunnassa pitäisi jo 18–19-vuotiaana tietää, mitä aikoo tehdä loppuelämänsä. Kesällä 2016 voin jo toivottavasti työskennellä perustason ambulanssissa. Vaatii tietenkin järjestelyjä heittäytyä opiskelijaksi, kun on tehnyt pitkään töitä yrittäjänä. ”Ehkä kuvaan yhden työpäivän viikossa. Parhaillaan teemme dokumentaristi Marja Kurikan kanssa elokuvaa kodittomista.” Sovijärven kuvauksista ja ohjauksista löytyy ohjelmia moneen lähtöön, kuten Kuorosota, X-Factor, Ajoneuvos, Idols, Krisse Show, Ruben & Joonas ja Korkojen kera. Nyt hän aikoo kuitenkin valita tv-tehtävät oman kiinnostuksensa mukaan. Uutiskuvauksista on jäänyt voimakkaasti mieleen Haitin maanjäristys tammikuussa 2010. Asetin myös itseni arvostelulle alttiiksi, eli kelpaanko edes opiskelemaan ensihoitajaksi. Jos rahaa olisi riittävästi, näkisin mielelläni kaikkialla ammattilaiset ensilähdön yksikköinä.” ”Minulla on paljon opeteltavaa, mutta haluan oppia ja tehdä kaiken mahdollisimman hyvin. Olen toki nähnyt, miten syrjäseudulla ollaan vapaaehtoisten varassa. ”Ei ole minun tehtäväni sanoa, miten asiat ovat. En kuitenkaan niele sellaisenaan kaikkea, mitä julkisuudessa sanotaan. Ylempi kuva on Perusta Sovijärven kotialbumista, Haitin-kuvan otti Niko Nurminen. Olin kuvannut ja ohjannut kaikenlaista viihdesarjoista isoihin ja pieniin realityohjelmiin. Keikalla hänen taskussaan on aina tulkinnassa auttava EKG-viivain. Haastattelemalla selviää eniten ihmisen tilasta, laitteet ja mittarit toimivat omien havaintojen tukena.” Lapset haastavimpia Tapio Sovijärvi muistaa Pelastajatja 112-sarjan kuvauksista parhaiten ne, joihin liittyy pikkulapsia. TV-ala alkoi tuntua paikoitellen viihdehömpältä”. Ylen ja Nelosen uutisille kuvatessaan hän pääsi usein myös paloja pelastusalan keikoille. Elämänmuutos on iso, mutta se kannattaa. Näkemys ihmisten hyvinvoinnista on avartunut”, Sovijärvi valottaa. Ensihoitajan työssä lapset tuntuvat haastavimmalta osa-alueelta, koska he eivät osaa kertoa aikuisten tavoin mihin sattuu. En tuntenut enää itseäni niin vanhaksi”, Sovijärvi naurahtaa. Yläkuvassa hän puuskuttaa tulevan Huippujengi-sarjan pääkuvaajana Perussa. Ei ole suurempaa luottamusta kuin antaa henkensä toisen – ensihoitajan – käsiin”, Tapio Sovijärvi sanoo. Aloin miettiä, miksei minua aamulla enää hymyilytä. Minulla on intohimo EKG-tulkintaan ja kardiologiaan, josta kävin ylimääräisen kurssin vuodenvaihteessa. Sovijärvi ei jätä kuvaushommia kokonaan. Muistan, että minua ärsytti ekoilla keikoilla, kun en riittävästi ymmärtänyt sydänfilmin tarjoamaa informaatiota. Blogi kuvineen on osoitteessa: blog.breakingnews.fi. ”Tärkein osa ensihoitajan työtä on osata kommunikoida ihmisten kanssa. Elimistö ei ole vielä kovin kehittynyt, ja tila voi romahtaa nopeastikin.” Sovijärvi sanoo kuvaajana innostuvansa kaikesta, missä on oikeita ihmisiä. ”Valmistuin monikameraohjaajaksi, mutta myöhemmin minua alkoivat kiinnostaa dokumentit ja yksikameraohjelmat. Perusleiri oli 4350 metrissä. ”Aloitin tv-työt Ylelle ja Neloselle 2000-luvun alussa. dänfilmin. Etenkin Malagan bussiturma ja Haitin maanjäristys ovat jääneet mieleen.” 8 ·2015 23 8 ·2015 23. ”Mikä estää tekemästä, kun tarpeeksi haluaa jotain. Aloin opiskella itse lisää ja ne 12 käyrää alkoivat jutella minulle – tuntui kuin olisin oppinut uuden kielen! Uskomatonta miten paljon sydänfilmi voi kertoa ihmisen voinnista”, Sovijärvi kertoo innokkaana. Itse olin salaa jo pitkään haaveillut näistä opinnoista. Keväällä 2018 pitäisi olla ensihoitajan (AMK) paperit taskussa.” Veri on aina vetänyt Tapio Sovijärveä sinne, missä tapahtuu. ”Mitä enemmän olen ollut ammattilaisten mukana, sitä paremmin tajuan ammattilaisen ja harrastelijan eron. Kun kulkee vuosikausia poliisin ja ambulanssin kyydissä, yhteiskunta ja ihmiset alkavat näyttäytyä eri valossa kuin yksityiselämässä omassa elinpiirissä. ”Veri on aina vetänyt sinne, missä tapahtuu. 40-vuotiaana ollaan jo aivan tympääntyneitä. Harrastus ja ammatti erillään Vapaa-ajallaan Sovijärvi on 0llut 13-vuotiaasta mukana Oulunkylän VPK:ssa. Erityisesti Malagan bussiturma ja Haitin maanjäristys ovat jääneet mieleen. ”Omaisten ja aikuisten hätä sekä tunnereaktiot ovat silloin päällimmäisinä. Yllätyksekseni noin 40:stä opinnot aloittaneesta viitisentoista oli vaihtamassa alaa, kuten minäkin. Veri on aina vetänyt sinne, missä tapahtuu
Muun muassa nämä asiat pelastusjohtaja Jari Hyvärinen mainitsee syiksi siihen, että Päijät-Hämeen pelastuslaitos on pidetty työpaikka, ja ihmisten vaihtuvuus on lähellä nollaa. ”Talossa on sovittu, että jos esimerkiksi palomies pääsee opiskelemaan ylempää tutkintoa, laitos voi tukea häntä antamalla palkallista vapaata. Virassa ollaan käytännössä eläkkeelle asti. Vuonna 2011 laitokselle perustettiin urapolkutyöryhmä, jonka tavoite on suunnitella ja valmistella työtätekevän henkilöstön toiminnan jatkuminen mahdollisimman pitkään niin, että kaikki pääsisivät terveenä eläkkeelle. ”Jokainen ymmärtää, että fysiikka iän myötä rapistuu väkisin, vaikka olisi minkälainen schwarzenegger.” ”Jokainen ymmärtää, että fysiikka iän myötä rapistuu väkisin, vaikka olisi minkälainen schwarzenegger.” 24 8 ·2015. Jos joku lähtee, selvitämme syyn ja pyrimme reagoimaan, jos jotain on pielessä”, Hyvärinen kertoo. Pelastuslaitos onkin ollut työtyytyväisyyskyselyissä Suomen kärkikaartia. Hyvärinen uskoo, että henkilökunta on tyytyväinen osaksi myös siksi, että talo tukee aktiivisesti lisäkouluttautumista. ”Opinnäytetöitä on tehty paljon ja sitä kautta meidän omaa osaamistasoa lisätty. Henkilökunnan kouluttautumiseen liittyy kiinteästi myös urapolkutyö, joka on keskeinen osa laitoksen toimintaa. Alue tutuk si Koulutus on avain hyvinvointiin Tekstit: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Väitän, että meillä on aika ajoin ollut eniten opiskelijoita kursseilla.” Hyvärinen uskoo, että viimeisen 10 vuoden aikana laitokselle onkin tullut paljon lisää ammatillista osaamista. Laitos toimii maakuntaliiton alaisuudessa, mikä on pelastusjohtajan mielestä kuntamallia parempi systeemi. ”Nouseva trendi on, että vuonna 2025 henkilökunnan keski-ikä on yli 47. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella henkilöstön vaihtuvuus on melkein nollassa. Pelastuslaitos tukee aktiivisesti henkilökuntansa kouluttautumista ja panostaa urapolkusuunnitteluun. Koulutuspuoli on kehittynyt ja mennyt koko ajan eteenpäin, jos ei muutkin osa-alueet”, Hyvärinen pohtii. Se on toiminut aika hyvin. Se tarkoittaa, että koko ajan meillä on yhä enemmän yli 50-vuotiaita töissä”, kertoo pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio. K oulutus, nykyaikainen kalusto ja toimitilat. ”Vaihtuvuutta seurataan säännöllisesti
On paljon tehtäviä, joita hän pystyy tekemään ja saa tehdä, erillisellä päätöksellä.” Niemikallio arvioi, että operatiiviselta puolelta kevyempiin tehtäviin on nyt siirtynyt kymmenkunta henkilöä. Laitoksella on oma työnohjaaja ja siellä sovelletaan varhaisen tukemisen mallia. Heinolan paloseman nelosvuoron miehet Petri Fyhr, Sami Vanne, Jyri Endén ja Arto Aaltonen valmistautuvat harjoittelemaan vaarallisen aineen onnettomuutta. Tämä on päättymätön prosessi joka ei ikinä tyydytä kaikkia, mutta jotain on tehty ja tehdään koPäijät-Hämeen pelastuslaitos 2014 8 ·2015 25. Urapolkumallissa on kiinnitetty huomiota työnohjaukseen. ”Jos mies on lähestulkoon olympiatason juoksija, mutta hän ei saa savusukeltaa diabeteksen takia, järjetön meidän on häntä pois potkaista. ”Jos mies on lähestulkoon olympiatason juoksija, mutta hän ei saa savusukeltaa diabeteksen takia, järjetön meidän on häntä pois potkaista. ”Lähiesimiehet seuraavat, kiinnittävät huomiota signaaleihin ja lähtevät neuvottelemaan kaverin kanssa ennen suuria ongelmia. On paljon tehtäviä, joita hän pystyy tekemään ja saa tehdä, erillisellä päätöksellä.” • Pelastustoimen hälytyksiä 3875 kpl • Ensihoidon tehtäviä 22198 kpl • Valvontatehtäviä 7637 kpl • Valistusja neuvontatehtäviä 39040 hlöä (19 % asukkaista) • Käyttötalousmenot nettona 23670099 euroa • Pelastustoimen kustannukset noin 84 euroa asukas • Kalustoinvestoinnit nettona 986014 euroa • Hälytystehtävistä eniten tarkastustehtäviä (1153), ensivastetehtäviä (996) ja sammutustehtäviä (528) • Laitoksella on töissä 264 henkilöä • Laitos tuottaa ensihoitopalvelut Heinolassa, Iitissä, Kärkölässä, Lahdessa, Myrskylässä ja Nastolassa • Ensivastetoiminta sairaanhoitopiirin toimintaalueella, alihankintana Iitissä Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja Myrskylässä sekä Pukkilassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta Niemikallio kertoo, että miehistölle on pyritty järjestämään töitä, vaikka fyysiset vaatimukset eivät välttämättä täyttyisikään
Suomessa on kaksi pelastuslaitosta, jotka toimivat maakuntaliiton alaisuudessa itsenäisinä liikelaitoksina. ”Se toimii hyvin. Sama pätee kaikkeen muuhunkin.” Sopimuspalokuntien koulutus toteutetaan yhdessä Hämeen pelastusliiton ja vakinaisten viranhaltijoiden kanssa. ”Sopimuspalokuntien viikkoharjoituksia on 91 tuntia per talo. Koulutuksesta vastaava aluepalopäällikkö Jani Aaltonen kertoo, että vakinaiselle henkilöstölle on olemassa erillinen sisäisen koulutuksen suunnitelma, sopimuspalokunnille taas aluesopimus. ”Nyt miehistö vaihtaa asemalta toiselle, ja kyllä ne toimintamallit ovat yhtenäistyneet aivan merkittävästi. Se tarkoittaa lisää kustannuksia.” Hyvärinen muistuttaa, että pelastuslaitos elää tällä hetkellä melkoisessa kustannuspaineessa. Pelastuslaitos saa taloudelliset raamit maakuntavaltuustosta. Pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mukaan laitoksen toiminta Päijät-Hämeen liiton alla on pelkästään hyvä asia. Oletan, että tässä mennään suunnilleen samalla tavalla.” Sopimuspalokuntien viikkoharjoituksista vastaa vakinainen ruiskumestari. ”Vielä ei ole tullut aamua, että olisi masentavaa lähteä töihin. Silti ei ole tullut tunnetta, etten tykkäisi työstäni”, Hyvärinen kertoo. ”Jos yksittäinen kunta voi huonosti, koko Päijät-Häme ei välttämättä voi huonosti.” Jari Hyvärinen on toiminut Päijät-Hämeen pelastusjohtajana vuodesta 2003, jolloin hän tuli taloon valmistelemaan alueellista pelastuslaitosta. ”Kaikki muu päätetään johtokuntatasolla, pelastusjohtajan tai osastopäällikön voimin.” Hyvärinen näkee, että maakuntaliitto on hallintotapana parempi kuin kuntamalli. Samoin palvelutasopäätökset ja päätökset uusista viroista tehdään siellä. Aaltonen painottaa, että sopimuspalokuntien kouluttaminen on tärkeää, sillä siten pyritään osaksi turvaamaan sopimuspalokuntien elinvoima. PelastuspäälPäijät-Hämeen yksi ominaispiirre on maakuntavetoisuus. Koulutukset myös pitävät yllä palokuntalaisten motivaatiota. ”Asioita mitä pitäisi kehittää, koettaa viedä eteenpäin. Hänen mukaansa maakuntaliitto tuo laitokselle myös suorat kontaktit kansanedustajiin ja kuntajohtajiin, mikä on helpottanut toimintaa paljon. Vastuuta pitää myös ottaa.” Pelastusjohtajan työssä hän pitää tärkeänä virkeänä pysymistä ja niiden signaalien kuuntelemista, joita alaisilta tulee. ”Kustannukset eivät saisi kasvaa ja toiminnan pitäisi tehostua. Toinen niistä on Lappi, toinen Päijät-Häme. Minun pitää varmistaa toimintaedellytykset ja rahojen riittävyys.” Hyvärinen aloitti pelastusalan uransa toimimalla puolivakinaisessa palokunnassa, ja vuonna 1980 hän pääsi kesämieheksi Pelastusjohtaja rentoutuu rallissa ko ajan”, Niemikallio luonnehtii. Kiirettä välillä on ja tosi tiukkoja päiviä, ja pakko viedä töitä kotiinkin. Muissa laitoksissa ylintä päätäntävaltaa käyttää vastuukunta. Hän pitää työssään siitä, että siinä on valtaa ja vastuuta sopivassa suhteessa. ”Meillä ei ole hirvittävästi uusia tehtäviä antaa kenellekään, vaikka hienosti puhutaan, että siirretään ikääntyvät pelastajat kevyempiin tehtäviin. Silloin kun kunnat vielä toimivat itsenäisesti, joka kunnassa oli oma toimintatapansa. Höökiin pitää kuitenkin palkata henkilö tilalle. ”Jos on valtaa, pitää olla vastuutakin. 26 8 ·2015. Isoimmista asioista keskustellaan maakuntavaltuustossa, ja silloin kaikilla kunnilla on suunnilleen sama painoarvo. Me olemme oikeasti itsenäisiä. Nyt menee suht hyvin mutta viidenkymmenen vuoden päästä tilanne voi olla aivan toinen.” Toiminta on yhtenäistynyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos satsaa paljon myös sisäiseen koulutukseen. ”Siellä pitää saada konsensus asioista. Maakuntavaltuusto pitää kaksi kokousta vuodessa, joten sinne ei myöskään viedä kovin pieniä asioita.” likkö Veli-Pekka Niemikallio sanoo, että yhteistoiminta laitoksen eri paloasemien välillä onkin kehittynyt valtavasti pelastustoimen alusta. Hyvärinen huomauttaa, että pelastuslaitoksellakin työn määrä on rajallinen. Olen kokenut, että minun pitää olla henkilö, jonka täytyy olla sidosryhmiin voimakkaasti yhteydessä. Se on lähes mahdoton yhtälö. ”Kukaan ei jaksa harrastaa karatea valkoisella vyöllä kolmea vuotta. Viikkoharjoituksista vastaavat pääosin sopimuspalokunnat itse, mutta myös pelastuslaitos järjestää erillisiä koulutuksia. Voimme viedä asioita omatoimisesti eteenpäin, ja saamme tarvittaessa tukea.” ”Jos yksittäinen kunta voi huonosti, koko Päijät-Häme ei välttämättä voi huonosti”, Hyväirinen huomauttaa. Asioista joudutaan keskustelemaan. Se on mielestäni kohtuullisen vannoutunutta harrastustoimintaa”, Jani Aaltonen sanoo. ”Ammatillinen henkilöstökoulutus on aika moninaista, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksia, tai laitos ostaa sitä monista eri lähteistä.” Yksi tavoite koulutuksessa on tehokas ja yhtenäinen pelastustoiminta
Se ei ole otsa kurtussa menoa vaan enemmän sitä, että näkee tuttuja kavereita ja pitää hauskaa.” Muilta otetaan oppia Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen riskienhallintaosastolla työskentelee kuusi palotarkastajaa, koulutussuunnittelija ja valmiusmestari. Hyvärinen harrastaa historiallisia autoja ja kilpa-autoilua niiden kanssa. Siellä päätetään tuettavista hankkeista, ja keskustelu on välillä aika voimakasta.” Hyvärisen työhuoneen hyllyn päältä katselee PyhimysVolvon pienoismalli, jonka hän sai 50-vuotislahjaksi. Heillä voi olla ison laitoksen alkusammutuskoulutuksia vaikka koko päivän. Paloinsinööri Marjo Oksanen kertoo, että rajallisten resurssien takia Päijät-Häme on ottanut käyttöön muilta laitoksilta hyväksi havaittuja toimintatapoja. Mielestäni meillä on tosi hyvä yhteistyö, varsinkin rakennusvalvontojen sekä poliisin kanssa”, riskienhallintapäällikkö Juhani Naskali sanoo. Volvo P1800:n lempinimi juontaa juurensa 1960-luvun tv-sarjasta. 8 ·2015 27. ”Se lähensi rakennusvalvontaa ja pelastuslaitosta.” Maakunnallista turvallisuutta on toteutettu erilaisilla hankkeilla, joista Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -hanke on antanut mallia muuallekin Suomeen. Ei ole ollut ongelmaa, ettemmekö saisi ilmoittautuneita, koska ryhmässä toimitaan koulutuspalkkioperiaatteella”, Jari Hyvärinen sanoo. Sen jälkeen hän työskenteli Joensuussa sijaispalomiehenä ja Luumäellä ensin apulaispalopäällikkönä ja myöhemmin palopäällikkönä. ”Lähdetään pian Unkariin ajamaan. Onnettomuudessa kuoli kaksi henkilöä, joista toinen, pieni tyttö pudotessaan seitsemännen kerroksen parvekkeelta. Sama toimintamalli on myös vapaa-ajan asunnoilla, rivitaloilla, osittain kerrostaloillakin.” Päijät-Hämeen oma keksintö on myös talon sisäinen koulutusryhmä, joka on ollut olemassa viitisen vuotta. ”Mottoni koko virkaurani on ollut, että yhteistyöllä asioita pystytään tekemään, jos yleensäkään pystytään. Nurmekseen. Se on hauskaa, siellä rentoudun, rallin parissa. ”Saimme sen nopeasti meille, ja laajensimme sen omin voimin eteenpäin. Jalostamme ideoita eteenpäin.” Esimerkkinä hän mainitsee Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämän pientalojen omavalvonnan. ”Vapailla olevat palomiehet ovat voineet ilmoittautua koulutusryhmään. Mitä emme itse keksi, osaamme ottaa opin ja soveltaa tälle alueelle. Se on nimenomaan Historic Rally. Nykyisin Hyvärinen toimii myös Palosuojelurahaston hallituksessa, mikä hänen mielestään on hyvä näköalapaikka. Jari Hyvärisen työhuoneessa vapaa-ajasta muistuttaa Pyhimys-Volvon pienoismalli. ”Siellä näkee, miten maa makaa. Hän uskoo, että ainakin osaksi yhteistyön tiivistyminen johtuu surullisenkuuluisasta onnettomuudesta, Tapaninpäivän 1996 Saimaankadun kerrostalopalosta. Hänen autotallissaan onkin sekä Pyhimys-Volvo että Volvo 242. ”Pienessä on se etu, että saamme käytännöt nopeasti jalkautettua. Sen jälkeen kymmenen vuotta vierähti Keuruulla palopäällikkönä
P ennalan VPK on aina juhlinut pyöreitä vuosiaan matalalla profiililla, vaikka joskus 1980-luvulla joidenkin juhlien tiedetäänkin venyneen kahteen päivään. Juhlakalu-VPK ei muutenkaan päässyt keräämään kaikkea huomiota, sillä juhlapäivänä kisattiin sopimuspalokuntien Vellamo-kilpailu. Vellamo-kilpailu toimii VPK:ille yhtenä harjoituksena, jossa pääsee testaamaan taitotasoa. Tapahtuma keräsi noin kuusikymmentä vierasta. Pennalassa kilpailtiin muttei retosteltu Tekstit: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Alue tutuk si VPK:n päällikkö Tomi Rampa on syntyperäinen pennalalainen, joka innostui pelastushommista jo pienenä, kun kotipuhelin soi, ja isä hälytettiin töihin. Pennalan VPK juhlisti 125-vuotispäiväänsä sopimuspalokuntien Vellamokilpailulla. 28 8 ·2015 28 8 ·2015. Näin muistelivat VPK:n 125-vuotisjuhlaa viettämään tulleet vieraat palokunnan asemalla Orimattilan Pennalan kylässä lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Syyspäivä sattuikin olemaan harvinaisen aurinkoinen ja kaunis. Voiton vei Lahden VPK, vaikka joukkueen johtajan ei edes pitänyt osallistua
Sieltä pitää toimittaa pois niin potilas kuin kaasupullo. Turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme. Itsekin olen lähtenyt Pennalan VPK:n puheenjohtaja Mika Kurki ja päällikkö Tomi Rampa ottivat vastaan pelastusjohtaja Jari Hyvärisen ojentaman religrafin numero 29. Olin nyt varamiehenä, satuin vain tulemaan kisoihin. Kirjan perustana on Palopäällystöliiton 25 vuotta jatkunut kurssinjohtajien kouluttaminen sekä yhteistyötahojen asiantuntijuus. ”Meillä jo viikkotasolla harjoituksissa panostetaan sekä yksikkönä toimimiseen että henkilökohtaisiin taitoihin. ”Kun kansalaisella on hätä, ei saa olla ratkaiseva tekijä, tuleeko sieltä vakkari vai VPK.” Lahden VPK:lla hälytysvalmiudessa on noin 20 henkilöä, savusukeltajia on noin 15. 132 sivua. ”Aikoinaan VPK-talolla koko kyläyhteisö piti juhlia ja kokoontui. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. ”Kyllä VPK:iden asema on todella tärkeä ja niistä pitää pitää huolta. Sijoitus perustuu tehtäväosion suorittamiseen ja siihen, kuinka vikkelästi porukka saa sen homman tehtyä”, Pennalan VPK:n päällikkö Tomi Rampa kertoi. Hän oli menestyksestä ylpeä, mutta myös hiukan hämillään. Ne, jotka meillä vastaavat koulutuksesta, ovat kautta linjan pitäneet harjoittelun laadukkaana ja motivoivana, että se on niin ammatillista kuin suinkin mahdollista”, kertoi voittajajoukkueen jäsen Jari Kanerva. ”Konttiin on joku innokas mennyt kaasugrillin kanssa grillaamaan ja tuupertunut sinne suljettuun tilaan. Hän näkee vapaaehtoiset palokunnat erittäin tärkeinä varsinkin siksi, että ne ovat pienten kyläyhteisön kokoavia voimia. 176 sivua. Yksikönjohtajalle annetaan tehtäväkäsky lapulla, jonka hän tulkitsee omalla tavallaan ja jakaa miehistölleen tehtävät. ”Myönnä nyt, vähän oli poltetta”, hänen joukkueestaan huudettiin. ”Olen lopettanut kilpailemisen jo monta vuotta sitten. Teos vastaa moniin etikettisääntöjä koskeviin kysymyksiin. Lisätietoja kirjoista ja tilaukset www.sppl.fi/verkkokauppa Uutu us! Uutu us! Vellamo-kilpailussa oli kaksi osaa, tietoja kalustokilpailu, joista jälkimmäinen käytiin Pennalan aseman pihamaalla. ”Ollaan tulossa kuvitteelliseen sammutusyksikön tehtävään. TULITYÖRISKIEN hallinta käytännössä Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammattiosaamista sekä kansalaisten valmiutta ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Paikalla oli myös Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. Kirja on laadittu kouluttajille ja muille turvallisuudesta vastaaville sekä sen kehittämisestä kiinnostuneille. 8 ·2015 29 8 ·2015 29. Kirjan on kirjoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Kilpailuun osallistui kaksi joukkuetta Lahden VPK:sta, kaksi joukkuetta Harjunalustan VPK:sta sekä Hakosilta-Nostavan VPK. Kysymyksessä oli tyypillinen pelastustehtävä, jonka vaikeusastetta nosti esimerkiksi se, että pääletku jouduttiin selvittämään maantien alitusputken läpi. Joukkuevahvuus oli 1+3, eli höökin minimitoimintavahvuus. Kyllä se edelleenkin toimii niin varsinkin pienemmissä paikoissa.” Päijät-Hämeen alueella on kuusi vakinaisesti miehitettyä asemaa ja sen lisäksi yli 20 sopimuspalokuntaa. Lahti voitti Voittajaksi selviytyi lopulta Lahden VPK:n toinen joukkue, jonka johtaja oli Jukka Sile nius. ”Ei ollut. Hinta: 42,50 € . Koulutusta Asiantuntijuutta Riskienhallintapalveluja Opetusaineistoja ja julkaisuja sppl.fi Tu lit yö ris kie n ha llin ta kä yt än nö ss ä Pidetään kiinni etiketistä Tulityöriskien hallinta käytännössä Kirja on suunnattu kaikille pelastusalalla toimiville ja muille aiheesta kiinnostuneille. No joo, vitsi, vitsi.” Lahden miehet näkivät voitokkuuden salaisuutena aktiivisen harjoittelun. Sitten on keilankaatotehtävä, jonka joutuu suorittamaan yksikönjohtajan tehtävien mukaan”, Rampa kuvaili. Hän painotti, että VPK:iden täytyy pystyä yhtä laadukkaaseen operatiiviseen toimintaan kuin vakituisenkin palokunnan. Kirja luo edellytykset tulityöturvallisuuden edistämiseen ja tarjoaa syventävää tietoa tulityöriskien hallintaan erilaisissa toimintaympäristöissä. Hinta: 42,00 € . Periaatteessa olin tulossa yleisöön”, Silenius kertoi vaatimattomana kilpailun jälkeen. Kysymyksessä ei ole pelkästään operatiivinen toiminta, vaan myös kasvatuksellinen. Yhtään ei ollut poltetta. Sen jälkeen joukkueiden vastassa oli kontti
Toiminta on muuttunut Pennalassakin 25 vuodessa. Ehkä tulevaisuudessa panostetaan enemmän näkyvyyteenkin”, hän ounasteli. Ihan hyvä kokemus tämä oli. Kai se sellainen kilpailuvietti on. Muuten olen tyytyväinen suoritukseen.” 30 8 ·2015 30 8 ·2015. Hälytykset saatiin siihen aikaan sitä kautta”, Rampa pohdiskeli. Konemies Timo Virtanen Harjunalustan VPK:n 1-joukkue: ”Selvitys meni hyvin, muutama pikkukämmi kävi tehtävänjaossa. On menty kunnallisesta palotoimesta alueelliseen pelastustoimeen, ja se on pakostakin muuttanut toimintamalleja ja koko organisaatiota. Sieltä tuli myös hyviä oppimiskokemuksia meille. Valmiuspalokuntien kalustosta vastaa kokonaisuudessaan pelastuslaitos. Laitos tukee sopimuspalokuntia kalustohankinnoissa ja pyrkii kierrättämään sammutusautoja. Potilas oli piilossa sellaisessa laatikossa, että mentiin ohi, klassinen moka. Nuoriso-osastossa on 10–20 nuorta. Se toteutuu sillä, että aktiivisesti osallistuu viikkoharjoituksiin. VPK:n päällikkö on syntyperäinen pennalalainen, ja muistaa vielä VPK:n satavuotisjuhlat. Emme ole koskaan lähteneet retostelemaan tekemisillä ja muutenkin ollaan pidetty matalaa profiilia. Ratasuoritus meni kilpailusuorituksena pääpiirteittäin hyvin, mutta vähän tuolla kontissa olisi voinut olla savusukellus nopeampi. Muuten käydään muutamat kisat vuodessa, SM ja paikallisia.” Yksikönjohtaja Jukka Silenius Lahden VPK:n 2-joukkue: ”Omasta mielestä meni ihan hyvin, porukka teki juuri niin kuin käskettiin, toisen joukkueen pojat sanoi että meillä on nopein aika tähän mennessä. Pitää voittaa Harjunalustan VPK.” Päällikkö Marko Nieminen Lahden VPK:n 1-joukkue: ”Rata oli aika lailla sellainen kuin ajattelimme. ”Minimituntimäärä on velvoite, jos meinaa hälytyskelpoisuutta pitää yllä. ”Tämä on ehkä meidän sisäinen juttu. Miten kilpailu meni. ”Pakostakin välineet ja tekniikka kehittyy. Omalla porukalla ollaan sitten vuosipäiviä vietetty. Tämä on alueellinen tapahtuma ja halusimme osallistua. Sen mukaan on elettävä. Nytkin oli suunnitelmissa paraati ja kaikkea, mutta ehkä se osaltaan kaatui siihenkin, että meidän resurssit on rajalliset.” Rampa on ollut mukana VPK:ssa 25 vuotta. ”Menneinä vuosina hälytysosaston vahvuus on ollut noin 20, siitä on tultu vähän alaspäin. Onhan tämä yksi ylimääräinen harjoitus kelloa vastaan juosten.” pikkupoikana VPK-toiminnasta”, Hyvärinen kertoo. Ollaan Jehuja ja muita kierretty. Ajat muuttuvat, ympäristö muuttuu ja palokunta harrastuksena kamppailee kauheasti jäsenien saamisen suhteen. Jokainen on lähtevä silloin, kun on vapaa muista kuvioista, ei työesteitä tai muutakaan”, Rampa sanoi. Silloin meikäläiseenkin iski palokuntakipinä. ”Olin tosi pieni sälli silloin, ja minusta se näytti tietysti spektaakkelimaiselta tapahtumalta. Siinä mielessä voi olla tyytyväinen. Juhlallisuuksien jälkeen palokunnan päällikkö Tomi Rampa kertoi, että juhla sujui ”ihan odotetusti”. Näemme itsekin, että toimintaa pitää parantaa. Pennalan VPK:ssa on tällä hetkellä hälytysosastossa noin 13 henkilöä. Ainahan nämä kisasuoritukset ovat sellaisia että mietitään, mitä olisi voinut tehdä paremmin. Meillä on aika kova kilpailuhenki. Mielestäni se on pelkästään hyvä muutos. Kuntarajat poistuneet, ja sitä kautta on tullut tiiviimpi yhteistyö”, Rampa pohdiskeli. Lahden VPK on ideoinut tämän kilpailun. ”Isä ja koko perhe olivat mukana toiminnassa. Isän kurssimateriaali innosti Kun kilpailu oli käyty, pidettiin asemahallissa lyhyet, mutkattomat juhlallisuudet ja syötiin kokonaisena savustettu lähitilan sika. Se on meille haaste”, Rampa kertoi. Kari Moksi, sammutusmies Harjunalustan VPK:n 2-joukkue: ”Kontissa ei oltu riittävän tarkkoja, muuten meni ok. Hänen mukaansa vakituiset palokunnat tekevät alueella paljon yhteistyötä VPK:iden kanssa. Iskän kurssimateriaalia tuli lueskeltua illalla, ja se kiinnosti, kun lankapuhelin pärähti. Hälytysja nuoriso-osaston harjoitukset ovat kerran viikossa
Parhaaksi todettu Ergomy paarin lastausjärjestelmä Nyt lastaus sähköavusteisesti alusta loppuun. Yksikönjohtaja Jarkko Niemi Hakosilta-Nostavan VPK: ”Omasta mielestäni tämä meni ihan hyvin. Pensi Rescue Oy Ahertajankatu 5 38250 Sastamala FINLAND Puh. Meille tämä kilpailu on ollut joka syksy se tilanne, jossa päästään katsomaan, missä mennään.” Lahden voittajajoukkue: Juho Hyrkäs (vas.), Jari Kanerva, Jukka Silenius ja palkintoa pitelevä Matti Silenius. Tehtiin kilpailusuoritus niin kuin ollaan harjoituksissa tehty. Yksikön toiminta oli ok, omassa toiminnassa oli parannettavaa. Ei me tilannepaikallakaan lähdetä juoksentelemaan. UUSI OMINAISUUS Sovi esittely: rauno.heiskala@pensi.. Miten kilpailu meni. 03 512 5600 Fax 03 512 5644 E-mail: pensi@pensi.fi www.pensi.fi Pe ns i/ PK /1 01 5 Made in Finland PENSI ErgoStep Kuljetat potilaan Pensi-paareilla tai ErgoGo-tuolilla ergonomisesti raput alas. 040 160 9140 8 ·2015 31 8 ·2015 31. Korostin omalle porukalle, että tehdään rauhallisesti ja järjestyksessä
Niska petti, työnantaja ei Alue tutuk si 32 8 ·2015
”Ei se ole niin kuin äidin tekemä, operointi jättää aina jonkun jäljen. Vesaaja on edelleen savusukelluskelpoinen ja tehnyt ajoittain myös palomiehen työvuoroja. Hän päätti hakeutua jatko-opintoihin ja pääsi opiskelemaan päällystökurssille Savonia-ammattikorkeakouluun. Vesaaja kiittää nykytilanteesta ennen kaikkea kotipelastuslaitostaan Päijät-Hämettä ja laitoksen urapolkuajattelua. Tammikuun alusta hän työskentelee vakituisena palomestarina P40-ringissä, asemapaikkanaan Asikkala. Nyt 50-vuotias Vesaaja on toiminut määräaikaisissa sijaisuuksissa ruiskumestarina ja palomestarina. Olen kriittinen sairauslomaa kohtaan, sen verran sillä on tullut oltua.” Vesaaja uskoo, että ilman onnettomuuttakin hän olisi jossain vaiheessa todennäköisesti kouluttautunut päällystötehtäviin. Ei kuitenkaan niin huonoja, että olisi tarvinnut sairauslomalla olla. Lisäksi hän sai Kuntien eläkevakuutuksesta ammatillisen kuntoutuspäätöksen. ”Olin mennyt kuntoutukseen ajatuksella, että saan sieltä niin sanotusti puhtaat paperit, ja pääsen takaisin töihin. ”Minulle ei missään vaiheessa tullut tunnetta, että olin toisen luokan työntekijä, vaikka olin työrajoitteinen.” O n huhtikuu 2007. ”Koulutuksen laajuus oli ehkä suurempi kuin olin alun perin ajatellut. Vakituinen paikka siunaantui hänelle juuri äsken. Alkupaukun jälkeen, jo Heinolasta kotiin ajaessani tein päätöksen, ettei se ihan näin ole.” Elokuussa 2007 Vesaaja jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle, muttei antanut periksi. Tukea ja kannustusta tuli todella hyvin.” Vesaaja onkin sataprosenttisesti Päijät-Hämeen urapolkumallin takana. Palomies Pertti Vesaaja istuu Heinolan reumasairaalan fysiatrin vastaanottohuoneessa. Se olikin jotain ihan muuta. Huoneeseen laskeutuu hiljaisuus. Vesaaja oli loukannut niskansa vuoden 2005 kesäkuussa, kun putosi työtehtävässä katolta. BASIC-1 BASIC-2 BASIC-4 Olarinluoma 7 02200 Espoo Puh. Kevan ja työnantajan antama mahdollisuus oli kuitenkin kortti, jota ei voinut jättää käyttämättä.” 8 ·2015 33 8 ·2015 33. On vähän parempia ja vähän huonompia päiviä. ”Toki se lähtee omasta motivaatiosta, ketäänhän ei voi pakottaa mihinkään, mutta jos on halua jatkaa alalla, ja saman työnantajan palveluksessa, mahdollisuuksia on ja niitä kyllä tarjotaan.” Niska oireilee edelleen aika ajoin. Minulle ei missään vaiheessa tullut tunnetta, että olin toisen luokan työntekijä, vaikka olin lääketieteellisesti työrajoitteinen. Fysiatri kertoo Vesaajalle, että palomiehet työt on nyt tehty. Se oli kova paikka”, Vesaaja muistelee nyt. Paikalla on myös kaksi sairaanhoitajaa ja sosiaalipuolen työntekijä. (09) 4241 3630 info@stravent.fi www.stravent.fi SAVURAJOITIN • Omatoiminen • VTT tuotesertifikaatti Nro VTT-C-9717-13 • Asennusvaihtoehdot: ilmanvaihtokanavaan, jakolaatikkoon tai lyhennetty malli ahtaisiin tiloihin • Koot 100, 125, 160, 200,250 ja 315 JÄRJESTELMÄEDUT: KÄYTTÖKOHTEET: • Helppo suunnittelu • Edulliset ohjausja säätökustannukset • Ei savunilmaisimia • Tasapainoinen ilmanvaihto kaikissa muissa tiloissa kuin palavassa huoneessa • Edullinen saneerauskohteissa • Matalat käyttöja huoltokustannukset • Hotellit • Vanhusasuminen • Vuodeosastot • Kerrostalot talotekniikka_10_2015.indd 1 1.10.2015 15.14 Pertti Vesaaja on hyvä esimerkki siitä, kuinka Päijät-Hämeen urapolkuajattelu toimii parhaimmillaan. ”Iso osa siitä, että opiskelumotivaatio säilyi, oli työnantajan kannustus opiskeluun. Vesaaja aloitti päällystökurssin vuonna 2009 ja valmistui vuonna 2012. Siksi fysiatrin antama tuomio tuntui erityisen pahalta. ”Ne näkivät ilmeestäni, että nyt ei ole se hetki, kun sanotaan yhtään mitään. Niska leikattiin kesällä 2006, ja sen jälkeen Vesaaja kävi erilaisissa kuntoutuksissa. Niska oireili säryllä ja käsien puutumisella, mutta mitään näyttöä siitä, että oireet olisivat johtuneet juuri putoamisesta, ei kuitenkaan ollut
Meidän pitää tukkia se ja siirtopumpata tavaraa pois. Heinolan paloaseman hiljaisessa, korkeassa pesuhallissa kuuluu seesteinen vedenlirinä, kun hallin keskellä nököttävästä muovisesta, tuhansien litrojen vetoisesta säiliöstä vuotaa hitaasti vettä lattiatason viemärikaivoon.Tämä tilanne tosin simuloi kaikkea muuta kuin seesteisyyttä. Seuraavaksi tarkoitus on kuivaharjoitella vuodon tukkimista ilman suojavaatteita, sitten käydä tilanne läpi vielä uudestaan suojavaatteiden kanssa. Nelosvuoron miehet, Sami Vanne, Arto Aaltonen, Petri Fyhr ja Jyri Endén tukkivat vuodon kuormaliinoilla, 34 8 ·2015. Korkalainen mainitsee, että säiliöstä vuotaa fosforihappoa. Kyseessä on vaarallisen aineen onnettomuus. Korkalaisen tehtävä on ollut syyskuun alusta kiertää Päijät-Hämeen paloasemien viikkoharjoituksissa, ohjata niitä ja arvioida sekä miehistön taitoja että kaluston kuntoa. Voihan olla, että säiliöauto on kaatunut, tai me saamme teollisuuteen tehtävän”, visioi harjoitusta johtava kouluttaja, ruiskumestari Jari Korkalainen. Alue tutuk si ”I dea on, että vaarallista ainetta vuotaa säiliöstä. Heinola näyttää, kuinka vaarallisen aineen vuoto tukitaan Ennen itse harjoitusta Korkalainen on pitänyt Heinolan aseman nelosvuorolle 45 minuutin oppitunnin vaarallisen aineen onnettomuudesta
Harjoitukset on suunnitellut jokaisen työvuoron ruiskumestari. Miehet olivat toimintakuntoisia vielä harjoituksen jälkeen.” Korkalainen painottaa sitä, että harjoitusten pitäisi kuvata useimmiten arkisia onnettomuuksia. Sami Vanne ja Arto Aaltonen hengähtävät harjoituksen jälkeen. Tarjoamme halukkaille ilmaisen, ohjaajan vetämän alkusammutuskoulutuksen ilmaiseksi! securitas.fi 8 ·2015 35. Kouluttaja Jari Korkalainen seuraa, kuinka harjoitus sujuu. Korkalainen kertoo, että varsinaista aikarajaa suorituksille ei ole. Harjoitus vaikeutuu aina, kun mukaan otetaan asianmukainen suojapukeutuminen. Jos täällä suunnitellaan harjoitus, sen saman toteuttaa myös Nastolan toimipisteen esimies”, Korkalainen selventää. Jos tulisin ensi viikolla treenaamaan tämän saman ryhmän kanssa, todennäköisyyys on, että suorituksesta lähtisi heti muutama minuutti pois.” Sellaiset kemikaalionnettomuudet kuin nyt treenattava ovat harvinaisia, mutta vaarallisten aineiden onnettomuutta on silti erittäin tärkeää harjoitella. Kun tapaus on kuivaharjoiteltu, Vanne ja Aaltonen pukevat ylleen paineilmalaitteet ja roiskesuojapuvut sekä tekevät saman operaation vielä uudelleen. ”Ehkä niitä, jotka kivuttomammin toteutettavissa, porukan oman mieltymyksen mukaan. Tämä pumppuvanhus tosin sopii myös happojen pumppaamiseen, joskin sitten sen osia täytyy vaihtaa tulevissa huolloissa. Nähdään FinnSec -messuilla 18.-20.11! Tule tutustumaan uuteen palosimulaattoriautoomme osastolle 7 a 35. Endén ja Fyhr ovat myös pelastussukeltajia. ”Harjoituksen ei aina tarvitse olla sellainen, että jumbojetti tulee tonttiin tai risVaarallisen aineen vuoto tukittiin ensin ilman suojapukuja, sitten sama harjoitus tehtiin suojavarustuksen kanssa. Korkalainen on tyytyväinen miesten suorituksiin. Asemalla ei ole omaa pumppua hapoille. ”Hyvin se meni perusharjoitteena, saatiin vuoto tukittua olemassaolevilla voimavaroilla. ”Runtua lisää, vaikeampia harjoitteita. teilyalus uppoaa. Ruiskumestari Pertti Vesaajan mukaan kemikaalipuolellakin harjoittelu painottuu enemmän savusukellukseen. Jos ajatus on tullut miehistön puolelta, silloin se on ehkä osittain helpompi toteuttaakin.” Jos miehistö haluaa aina tehdä samanlaisia harjoituksia, kouluttajan tehtävä on lisätä vaatimustasoa. ”Se että jokainen tietää mitä tekee, on iso osa koko ryhmän työturvallisuutta. Nämä ovat meidän jokapäiväistä leipää. neopreenikorokepalalla ja kumityynyllä. Siirtopumppaus aloitettiin olemassaolevalla kalustolla. Oli se henkilöauton purku tai muu vastaava.” Korkalainen uskoo, että joitakin osa-alueita harjoitellaan varmasti enemmän kuin toisia. Se on kriteeri. Palokunnat harjoittelevat enimmäkseen savusukellusta ja liikenneonnettomuuksia, eivät niinkään vaarallisia aineita. ”Öljyntorjuntaja kemikaalihommat ovat ehkä aina olleet sellainen peikko palokunnassa, tehtävänä haastava”, Vesaaja pohtii. Tässä päästään vähän todentuntuisempaan hommaan, koska näitä tapahtuu. Kannella Jyri Endén, Sami Vanne, Arto Aaltonen ja Petri Fyhr. ”Muiden toimipaikkojen esimiehet noudattelevat pääsääntöisesti näiden harjoitussuunnitelmia. Kun maisemat muuttuu, ajatuskin muuttuu.” Korkalaisen mielestä palomiehiä ei juuri tarvitse motivoida. Säiliötä aletaan tyhjentää vuoden 1976 pumpulla, jota käytetään polttonesteisiin. Voi lähteä muuallekin harjoittelemaan. ”Olen katsonut, että kun se rupeaa menemään joutuisasti, homma toimii. Motivaatio löytyy sitä kautta, ja siinä täytyy olla ammattiylpeyttä, että pystyy tekemään tehtäviä, mihin on määrätty.” Heinolan paloasemalla on oma pelastusalus
Teksti: Esa Aalto Kuvat: Riina Kairulahti ja Mesvac Länsimetron palo-ovien paineenkesto huippuluokkaa Matkustajien turvallisuus on tärkeintä 36 8 ·2015
Merkittävintä ovirakenteelle kuormituksen toistuvuus on metron liikennöidessä paloliukuovissa. LAMOR PIKAPUOMI O vien toimintaa on turvattu automatiikalla sekä asettamalla ovirakenteille paineiskukuormituksen kestävyyden osalta tiukkoja vaatimuksia. Tunneleihin ja asemille asennettavat palorullaja -liukuovet ovat osa metrolle ominaista paineentasausjärjestelmää. Säännölliset koekäytöt, huollot ja tarkastukset kuuluvat hänen mukaansa osana koko metrojärjestelmän toimintaa ylläpitävään huolto-ohjelmaan. Ne valmistetaan Puolassa ja tuotekehitys on tapahtunut suomalais-puolalaisena yhteistyönä. Sen mukaan on kaikki varmistettu.” ”Kauko-ohjaus on palo-ovien tapaan keskeinen osa metron ja sen järjestelmien henkilöturvallisuuden varmistamista. ”Paineenkeston vaatimukset pohjautuvat tunnelin poikkileikkaukseen ja junan ulottuvuuteen, jossa merkittävää paineenkeston osalta on toistuva kuormitus. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Ovien tulee toimia moitteettomasti erityisesti onnettomuustilanteiden sattuessa”, Ulla Valtonen sanoo. ”Paineiskuormitus toistuu ratatunnelissa joka kerralla, kun juna ohittaa oven sen käyttöiän aikana. ”Paineiskuormituksen toistuvuus aiheuttaa tarpeen koekäyttää, tarkastaa ja huoltaa ovia säännöllisesti, jotta metron kokonaisturvallisuuteen oleellisena osana liittyvien paloliukuja palorullaovijärjestelmien toimivuus voidaan varmistaa koko niiden käyttöiän ajan.” ”Koekäytössä ovia avataan ja suljetaan kauko-ohjattuna metrovalvomosta,” Valtonen kertoo. Yritys on erikoistunut erilaisten paloPaloturvallisuus on huippuluokkaa ensi kesänä valmistuvassa Länsimetrossa. Palorullaovissa paineisku kohdistuu käyttötilanteessa lähinnä oven karmirakenteisiin”, hän sanoo. LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 6450 Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Suomessa ovien maahantuonnista, tuotekehityksestä ja asentamisesta huolehtii Mesvac Oy. Länsimetron projektipäällikkö Ulla Valtosen mukaan paineenkestovaatimukset eivät ole poikkeukselliset Länsimetron kaltaisissa tunneliolosuhteissa. Kyse on paineiskuormituksesta, joka muodostuu paineesta junan lähestyessä ovea ja imusta junan poistuessa oven kohdalta.” ”Paineenkestovaatimukset ovat samanlaiset kaikkialla, missä toimintaympäristö sijoittuu tunneliolosuhteisiin kuten Länsimetrossa”, Valtonen sanoo. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Myös pelastusviranomaisten pitää tuntea järjestelmä, joka mahdollistaa poikkeustilanteessa, kuten tulipalossa, palomiesten työn. Alueen pelastuslaitokset ovat jo metron rakennusvaiheen aikana päässeet harjoittelemaan maan alle. Sen avulla hoidetaan järjestelmien säännöllinen koekäyttö, jolla turvataan muun muassa matkustajien turvallisuutta. Ne huolehtivat osaltaan savunpoistojärjestelmästä ja sen toiminnasta palotilanteissa. ”Ulkopuoliset asiantuntijat ovat tarkastaneet turvallisuusjärjestelmät ja niitä koskevat suunnitelmat. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Uutta tuotekehitystä Länsimetroon tulee 98 paloliukuovea ja 52 palorullaovea. 8 ·2015 37. Länsimetroa voi projektipäällikön mielestä pitää yhtenä maailman turvallisimmista metroista
Mesvac tulee myös huolehtimaan rullaja liukuovien huoltamisesta. Eri työvaiheiden on pitänyt edetä ilman turhia viivästyksiä. Alkamassa on rullaovien asennustyö, joka saadaan päätökseen ensi keväänä. Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Ohjelmoitava näppäimistö . 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com suojattujen tilojen oviratkaisuihin. Ahtaat tunnelitilat ovat olleet vaativa työmaa. Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Asennustyömaalla on ollut normaaliin nähden kolminkertainen työntekijäjoukko, jotta vaativassa tehtävässä on pysytty tiukassa aikataulussa. Ovet on tarkoin testattu sekä Suomessa että Puolassa. ”Metroon sijoitettavien ovien paineenkestovaatimus on +1300 pascalia ja palorullaovien pitää sulkeutua 700 pascalin painetta vasten”, Mattila ja asennuspäällikkö Paul Leiden kertovat. Työn edetessä on myös ideoitu toteuttamista ja se on vaatinut venymistä ja totutuista työtavoista poikkeamista”, Paul Leiden sanoo ja kiittelee asentajien hyvää ammattitaitoa. Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Älykäs lisälaiteliitäntä . Vibra-hälytys . Suojausluokka IP65 . Ovia voidaan myös avata ja sulkea kaukoohjaamosta halutun poistoja korvausilmatilanteen saavuttamiseksi. Vaativa työmaa Palorullaovet estävät tulen leviämisen metroasemien ja tunneleiden välillä. Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Paloliukuovien vuoden verran kestänyt asennustyö on juuri päättynyt. Meillä VTT on tehnyt polttotestit ja kuormitustestit on tehty Puolassa kahdessa eri tutkimuslaboratoriossa”, Mattila kertoo. ”Länsimetron vaativa suojaoviratkaisu on ollut meille merkittävä työmaa tuotekehityksen ja työllisyyden kannalta”, myyntijohtaja Kimmo Mattila sanoo. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . 38 8 ·2015. ”Tiukka rakentamisaikataulu, kosteus ja ahtaat työolot ovat edellyttäneet asennustyön huolellista suunnittelua. VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . Niitä on tarvinnut tilanpuutteen takia tuoda myös osina ja ottaa se huomioon asennuksissa. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Isojen paloliukuovien haalaus ahtaissa tunneleissa on ollut hankalinta. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. ”Tämä on tuonut meille myös uutta osaamista. Suojausluokka IP65 . Keilaniemen asematyömaa rakennusurakan alkuvaiheessa. Vibra-hälytys . Älykäs lisälaiteliitäntä . 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com Airbus TH1n Markkinoiden pienin TETRA-puhelin Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g Suojausluokka IP65 Vibra-hälytys Älykäs lisälaiteliitäntä Helposti vaihdettava akku Ohjelmoitava näppäimistö Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . Helposti vaihdettava akku . Ne ovat 25 neliön kokoisia ja painavat jopa kaksi tonnia. Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Helposti vaihdettava akku . Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Tuotekehityksessä on erityisesti pitänyt ottaa huomioon kovat paineenkestovaatimukset. Paloliukuovet estävät puolestaan tulen leviämisen kiskoilta paineentasauskuiluihin. Ohjelmoitava näppäimistö
Edistyksellisessä kohteessa on mekaaniset Basic-savukaasurajoittimet. Aalto-yliopisto raportoi tarkemmat tulokset keväällä 2016”, kertoo vientipäällikkö Peter Biström Stravent Oy:stä. Stravent Oy tuo maahan mekaanisia Basic-savukaasurajoittimia, jotka reagoivat palopaineeseen. Ruotsista yksinkertaiset Basicsavukaasurajoittimet ovat rantautuneet myös Suomeen. Tilan tiivis ulkovaippa ja ilmanvaihtojärjestelmän eri ratkaisut kasvattavat alkuvaiheen ylipainetta. Tekniikkaa voidaan käyttää niin uusissa kuin vanhoissa rakennuksissa. Aalto-yliopistossa tutkitaan parhaillaan vaihtoehtoisia tapoja hallita palopainetta. Pajulahden Kiinteistöosakeyhtiö Kalliopajuun on toimitettu hotellimoduulit, joilla hoidetaan huoneiden ilmanvaihto ja jäähdytys. Tiloissa asuu tällä hetkellä opiskelijoita ja muita hotellivieraita. Aalto-yliopistossa alkoi keväällä 2015 Palopaineen hallinta huoneistopaloissa -tutkimus. Tarkoitus on kehittää ja ottaa käyttöön asuntopalon paineen laskentamenetelTeksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Stravent Oy Palotilanteissa saadaan enemmän aikaa pelastautumiseen pitämällä ilmanvaihtopuhaltimet käynnissä palokaasujen poistamiseksi, kun savukaasurajoittimilla estetään palokaasujen leviäminen. Ruotsissa Basic-savukaasurajoittimet ovat käytössä esimerkiksi Karoliinisen sairaalan ilmanvaihtojärjestelmässä. Käynnissä olevaan ilmanvaihtoon ja Basic-savukaasurajoittimiin perustuva palokaasuilta suojautuminen soveltuu hyvin sairaaloiden, hoivakotien ja hotellien kaltaisiin rakennuksiin, joissa on useita samantyyppisiä huoneistoja. 8 ·2015 39. Rajoitin ei tarvitse toimiakseen moottoreita, ohjausta tai sähkökaapelointia, mikä laskee kustannuksia. Koetulokset vahvistavat aiemmat kokeelliset havainnot ja simulointitulokset, joiden mukaan palon synnyttämä ylipaine nousee nopeasti palon kasvuvaiheessa. Yritys on mukana Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Järjestelmä antaa enemmän aikaa evakuointiin tulipalon sattuessa. Yksinkertaista savunhallintaa Lisää aikaa evakuointiin miä, arvioida paineennoususta poistumiselle ja rakenteille aiheutuvia riskejä soveltamalla laskentamenetelmiä, selvittää matalaenergiarakentamisen vaikutus paineeseen, selvittää vaihtoehtoisia tapoja asuntopalon aikaisen ylipaineen hallintaan sekä arvioida jatkotutkimustarpeet. Kaikki 36 huonetta on sprinklattu ja yksi huone on mitoitettu kolmelle henkilölle. ”Tutkimukseen liittyvät palokokeet tehtiin Kurikassa lokakuussa 2015
Tässäkin ratkaisussa on toki ulostulossa palopellit.” Ihalainen esitti ilmanvaihtojärjestelmän savukaasusuojauksen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Palotilanteessa pitää ohittaa ilmanvaihtokoneesta suodatin ja lämmön talteenotto, jotta noki ei tuki suodatinta. Muistin tutustuneeni Basic-savurajoittimeen FinnBuild-messuilla 2012 ja ratkaisu sopi mielestäni tarkoitukseen hyvin”, kertoo vastuullinen LVI-suunnittelija Pertti Ihalainen Granlund Lahti Oy:stä. Sprinklaus istuu järjestelmään hyvin.” ”Perinteisessä ratkaisussa ilmanvaihto olisi ollut samanlainen, mutta olisi käytetty lisäksi muun muassa palopeltejä, kaapelointia ja automatiikkaa. Asian voi hoitaa myös erillisellä huippuimurilla”, Pertti Ihalainen kertoo. 40 8 ·2015. ”Palokunnalle järjestelmä ei aiheuta uuden opettelemista. ”Lahden kaupungin rakennusvalvonta näytti vihreätä valoa, kun järjestelmä kelpasi pelastuslaitoksellekin. Savukokeet Pelastusopistolla Stravent Oy tilasi Pelastusopistolta takaisinvirtausuoja Basicin toiminnan sekä savun leviämisen mallintamisen savupeltejä käyttäen tyypillisessä potilashuoneessa. Stravent Oy tilasi Pelastusopistolta takaisinvirtaussuoja BASICin toiminnan sekä savun leviämisen mallintamisen savupeltejä käyttäen tyypillisessä potilashuoneessa. Tutustu videoon QR-koodin kautta tai osoitteessa https:// youtu.be/Z5e95y4sBHQ Kiiinteistöosakeyhtiö Kalliopaju on valtakunnallinen valmennusja liikuntakeskus, rakennuksen tilavuus on 5600 m 3. Lähtökohtana oli liikuntarajoitteisen majoitustila, jossa myös näkörajoitukset on huomioitu värityksin. Basic-järjestelmän yhteydessä puhaltimet tulee pitää päällä. En sinänsä moiti palopeltejä. Pajulahdessa sijaitsevaan Kiinteistöosakeyhtiö Kalliopajuun toimitettiin syksyllä 2014 Basic-savurajoittimet. Tulipaloissa suurimmat ja vakavimmat henkilövahingot aiheutuvat savun leviämisestä rakennuksen sisällä ilmanvaihdon kautta. Palopaineen nousu hidastuu ja pienenee merkittävästi, jolloin ikkunoiden rikkoutuminen ja edelleen yleissyttyminen voidaan mahdollisesti välttää. Lisätietoja: www.stravent.fi tajat olivat jo tutustuneet järjestelmään maahantuojan esittelykierroksella. Ruotsista kantautuneet kokemukset olivat hyviä, joten tuote ja kohde kohtasivat. Tätä varten rakennetaan ohituskanava ja palopelti. Saimme hyväksynnän syksyllä 2013”, Ihalainen kertoo. Henkilöstön on helpompi toimia, kun savua ei muodostu niin paljon myöskään viereisiin tiloihin. Muita Basic-järjestelmän asennuskohteita ovat olleet esimerkiksi erityisasumista tukeva Hopealampi-keskus Liperissä, Hotelli Pommern Ahvenenmaalla sekä Juuan terveyskeskus Pohjois-Karjalassa. Alakattotilat ja koko järjestelmä olisi ollut paljon monimutkaisempi palopelteineen. Pelastuslaitoksen edusBASIC-1 BASIC-2 BASIC-4 Olarinluoma 7 02200 Espoo Puh. Hankkeen suunnittelijana toimi Insinööritoimisto Granlund Oy ja tilaajana Lahden LVI-Expertit Oy. Kuvakaappaus YouTubesta. Puhaltimet tulee pitää päällä. Liikuntarajoitteisten asukkaiden turvallisuus on asetettu etusijalle. ”Tuote on yksinkertainen ja toimintavarma, siinä ei ole liikkuvia osia eikä juuri huollettavaa. Videoilla näkyy, miten käyvillä puhaltimilla ja takaisinvirtasuoja Basicilla savu (paine) muodostuu hitaammin kuin sulkeutuvilla savupelleillä. ”Kesällä 2013 saimme tilauksen kohteesta ja aloitimme suunnittelutyöt. Kalliopajussa liikuntarajoitteisten asukkaiden turvallisuus asetettiin etusijalle. Basic-järjestelmä mahdollistaa siis pidemmän ajan evakuoida asukkaat majoitustiloista, kun palopaineen nousu ja savukaasujen leviäminen on hitaampaa Basic-savukaasurajoittimilla. (09) 4241 3630 info@stravent.fi www.stravent.fi SAVURAJOITIN • Omatoiminen • VTT tuotesertifikaatti Nro VTT-C-9717-13 • Asennusvaihtoehdot: ilmanvaihtokanavaan, jakolaatikkoon tai lyhennetty malli ahtaisiin tiloihin • Koot 100, 125, 160, 200,250 ja 315 JÄRJESTELMÄEDUT: KÄYTTÖKOHTEET: • Helppo suunnittelu • Edulliset ohjausja säätökustannukset • Ei savunilmaisimia • Tasapainoinen ilmanvaihto kaikissa muissa tiloissa kuin palavassa huoneessa • Edullinen saneerauskohteissa • Matalat käyttöja huoltokustannukset • Hotellit • Vanhusasuminen • Vuodeosastot • Kerrostalot talotekniikka_10_2015.indd 1 1.10.2015 15.14 Patentointu takaisinvirtaussuoja Basic estää palokaasujen takaisinvirtauksen tuloilmakanavassa omatoimisesti > Toimii täysin mekaanisesti, ei liikkuvia osia > Neljä eri asennusvaihtoehtoa > Sopii kerrostaloihin, hoivakoteihin ja hotelleihin > VTT:n tuotesertifikaatti > Saatavilla mittausja säätöyhteydellä Basic-järjestelmä mahdollistaa enemmän aikaa evakuoida asukkaat majoitustiloista, kun palopaineen nousu ja savukaasujen leviäminen on hitaampaa savukaasurajoittimien ansiosta. Uutta on se, että puhaltimet voivat toimia palon aikana
Tarvittavat laitteet ja materiaalit hankitaan tunnetuilta päämiehiltä. 050 576 3883 toni.riekkinen@iss.fi Mikko Ekman p. Alan kehitystä seurataan aktiivisesti ja hyviksi todettuja ratkaisuja hyödynnetään välittömästi. asiakkaan vaatimukset ymmärretään ja määritetään, kaikki toiminta on tehty asiakkaalle helpoksi alkaen sopimuksen tekemisestä ja päätyen toimituksen valmistumiseen aikataulun puitteissa. 040 770 5075 Palvelut: • Uusien järjestelmien asennus • Vanhojen järjestelmien uusiminen • Työmaa-aikaiset palovaroitinja paloilmoitinjärjestelmien asennus • Graafisten käyttöliittymien asennus • Järjestelmien vikakorjaukset • Järjestelmien määräaikaishuollot ja kk-testit • Järjestelmien suunnittelu ja konsultointi • Järjestelmien kuntokartoitukset • Järjestelmien dokumenttien ja graafisten käyttöliittymien ylläpito • Paikantamiskaavioiden teko ja päivitys • Kunnossapito-ohjelmien laadinta • Pelastuslaitoksen kohdekorttien ja hätäkeskusdokumenttien laadinta ja päivitys Jukka Virkki p. Toimituksen jälkeen asiakasta ei unohdeta, vaan hän tietää mihin ottaa yhteyttä, jos ongelmia ilmenee. ISO 9001:2008 standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän yksi keskeisimmistä vaatimuksista on asiakaskeskeisyys, ts. Hyvin koulutetulla henkilöstöllä ja oikein valitulla alkusammutuskalustolla voidaan merkittävästi vaikuttaa mahdollisten jälkivahinkojen suuruuteen. Paloilmoitin-, äänievakuointija turvavalojärjestelmät helposti ja vaivattomasti ISS:n turvallisuuspalveluilta Olemme Suomen johtavia paloilmoitinliikkeitä. Toimitamme kaikki paloilmoitin-, äänievakuointija turvavalojärjestelmiin liittyvät suunnittelu-, asennus-, huoltoja ylläpitopalvelut. Bureau Veritas Certification Finland on myöntänyt ISS Palvelut Oy, Turvallisuuspalveluille ISO 9001:2008 standardin mukaisen sertifikaatin paloturvajärjestelmien suunnittelemiselle, rakentamiselle, toimitukselle ja huollolle. 0400 162 499 ari.leino@iss.fi Paloilmoitin-, äänievakuointija turvavalojärjestelmät helposti ja vaivattomasti ISS:n turvallisuuspalveluilta Olemme Suomen johtavia paloilmoitinliikkeitä. 0400 162 499 ari.leino@iss.fi. Bureau Veritas Certification Finland on myöntänyt ISS Palvelut Oy, Turvallisuuspalveluille ISO 9001:2008 standardin mukaisen sertifikaatin paloturvajärjestelmien suunnittelemiselle, rakentamiselle, toimitukselle ja huollolle. Toimituksen jälkeen asiakasta ei unohdeta, vaan hän tietää mihin ottaa yhteyttä, jos ongelmia ilmenee. Hyvin koulutetulla henkilöstöllä ja oikein valitulla alkusammutuskalustolla voidaan merkittävästi vaikuttaa mahdollisten jälkivahinkojen suuruuteen. ISS:n paloturvallisuusyksikkö tarjoaa sekä tekniset ratkaisut paloturvallisuuteen että koulutuspalvelut henkilöstön kouluttamiseen ja taitojen ylläpitämiseen Tarkastusja huolto • Sprinklerija kaasusammutuslaitteistojen huoltoja asennustyöt sekä kk-kokeiden suorittaminen • Käsisammuttimien myynti, tarkastukset ja huollot • Palopostien huolto ja asennus • Poistumistieopasteet ja turvallisuusmerkinnät • Väestönsuojien tarkastukset ja tiiveyskokeet • Savunpoistoluukkujen tarkastukset ja huollot • Palokatkojen asennus • Palo-ovien tarkastukset ja huollot Mikko Kimiläinen p. Toimitamme kaikki paloilmoitin-, äänievakuointija turvavalojärjestelmiin liittyvät suunnittelu-, asennus-, huoltoja ylläpitopalvelut. 040 765 4930 tapani.jarvela@iss.fi Toni Riekkinen p. ISS:n paloturvallisuusyksikkö tarjoaa sekä tekniset ratkaisut paloturvallisuuteen että koulutuspalvelut henkilöstön kouluttamiseen ja taitojen ylläpitämiseen Tarkastusja huolto • Sprinklerija kaasusammutuslaitteistojen huoltoja asennustyöt sekä kk-kokeiden suorittaminen • Käsisammuttimien myynti, tarkastukset ja huollot • Palopostien huolto ja asennus • Poistumistieopasteet ja turvallisuusmerkinnät • Väestönsuojien tarkastukset ja tiiveyskokeet • Savunpoistoluukkujen tarkastukset ja huollot • Palokatkojen asennus • Palo-ovien tarkastukset ja huollot Mikko Kimiläinen p. 0400 208 235 mikko.ekman@iss.fi Koulutusja konsultointi • Alkusammutuskoulutus • Tulityökorttija kattotulityökorttikoulutus • Työturvallisuuskorttikoulutus • Pelastussuunnitelmien laadinta ja konsultointi • Sisäiset palotarkastukset • Alkusammutuskaluston tarvekartoitukset • Poistumisharjoitukset • Paloja pelastusturvallisuuskoulutusten Mikko Kimiläinen p. 050 576 3883 toni.riekkinen@iss.fi Mikko Ekman p. 040 775 4166 jukka.virkki@iss.fi Ari Matikainen p. 040 775 4033 ari.matikainen@iss.fi Tapani Järvelä p. Palveluksessamme on 30 paloilmoitinjärjestelmien asiantuntijaa. ISS Paloturvallisuus Kiinteistön paloturvallisuus on oleellinen osa henkilöturvallisuutta, josta kiinteistön omistaja tai haltija sekä työnantaja ovat vastuussa. 040 770 5075 mikko.kimilainen@iss.fi Ari Leino p. Tarvittavat laitteet ja materiaalit hankitaan tunnetuilta päämiehiltä. ISO 9001:2008 standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän yksi keskeisimmistä vaatimuksista on asiakaskeskeisyys, ts. 0400 208 235 mikko.ekman@iss.fi Koulutusja konsultointi • Alkusammutuskoulutus • Tulityökorttija kattotulityökorttikoulutus • Työturvallisuuskorttikoulutus • Pelastussuunnitelmien laadinta ja konsultointi • Sisäiset palotarkastukset • Alkusammutuskaluston tarvekartoitukset • Poistumisharjoitukset • Paloja pelastusturvallisuuskoulutusten Mikko Kimiläinen p. asiakkaan vaatimukset ymmärretään ja määritetään, kaikki toiminta on tehty asiakkaalle helpoksi alkaen sopimuksen tekemisestä ja päätyen toimituksen valmistumiseen aikataulun puitteissa. 040 775 4166 jukka.virkki@iss.fi Ari Matikainen p. 040 765 4930 tapani.jarvela@iss.fi Toni Riekkinen p. 040 770 5075 Palvelut: • Uusien järjestelmien asennus • Vanhojen järjestelmien uusiminen • Työmaa-aikaiset palovaroitinja paloilmoitinjärjestelmien asennus • Graafisten käyttöliittymien asennus • Järjestelmien vikakorjaukset • Järjestelmien määräaikaishuollot ja kk-testit • Järjestelmien suunnittelu ja konsultointi • Järjestelmien kuntokartoitukset • Järjestelmien dokumenttien ja graafisten käyttöliittymien ylläpito • Paikantamiskaavioiden teko ja päivitys • Kunnossapito-ohjelmien laadinta • Pelastuslaitoksen kohdekorttien ja hätäkeskusdokumenttien laadinta ja päivitys Jukka Virkki p. Alan kehitystä seurataan aktiivisesti ja hyviksi todettuja ratkaisuja hyödynnetään välittömästi. 040 770 5075 mikko.kimilainen@iss.fi Ari Leino p. ISS Paloturvallisuus Kiinteistön paloturvallisuus on oleellinen osa henkilöturvallisuutta, josta kiinteistön omistaja tai haltija sekä työnantaja ovat vastuussa. 040 775 4033 ari.matikainen@iss.fi Tapani Järvelä p. Palveluksessamme on 30 paloilmoitinjärjestelmien asiantuntijaa
Tämä tosiasia synnytti tutkimushaasteen ja päätin selvittää, millainen on peltikaappien palosuojaavuus aerosoleille.” Hintsala painottaa, että kansallisen tarpeen lisäksi kemikaaliturvallisuuden parantamiseen tähtäävä tutkimusja kehittämisohjelma palvelee koko EU:n markkina-aluetta. Nykyinen työni teollisuudessa on vahvistanut tämän erityisen Aerosoliturvallisuuden kehittämishanke osoitti, että tavanomaiset peltikaapit antavat palotilanteessa ainoastaan 3–4 minuutin suojan aerosoleille. Paloturvakaapeille tehdään erilaisten luokitusten mukaisia testauksia, osalle jopa EN-normien mukaiset viralliset testit, mutta näissä tapauksissa suojattavat kemikaalit ovat palavia nesteitä. K ehittämishankkeessa selvitettiin kemikaalien säilytykseen ja varastointiin käytettävien erilaisten säilytyskaappien palosuojaavuusominaisuuksia. Sen jälkeen kaapit räjähtävät kappaleiksi. Aerosolit ovat paineastioita, jotka kestävät kuumuuden ja liekkikontaktin vaikutuksia huonommin kuin palavat nesteet ja siitä syystä tämä hanke toteutettiin pääasiallisesti aerosoleilla.” ”Myös saksalainen turvakaappeja valmistava yritys on erittäin kiinnostunut meidän Suomessa tekemästä tutkimuksestamme. ”Toimin lähes 30 vuoden ajan pelastustoimen palveluksessa. Aerosolikaapeissa muhii paloriski Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Marko Hintsala hyvin. Aineisto on myös otettu käyttöön opiston opetusmaAerosolikaappien polttokokeet tehtiin Pelastusopiston harjoitusalueella. Tarkastustyössä, pelastustoiminnan johtamisessa ja palontutkintatyössä huomasin, että kemikaalien ja erityisesti aerosolien säilyttäminen on yleistä tavanomaisissa peltikaapeissa kaikilla teollisuuden aloilla kaikkialla Suomessa. Yksittäisistä aerosoleista vaarallisimmaksi osoittautui palamaton paineilmaspray, joita on paljon käytössä toimistotyöpaikoilla ja teollisuudessa. 42 8 ·2015. Tiivis yhteistyö heidän kanssaan alkoi jo heti toukokuussa ensimmäisten polttotestien jälkeen ja jatkuu edelleen”, Hintsala kertoo. Tutkimuksen teki turvallisuusinsinööri Marko Hintsala, jonka nykyinen työnantaja on teollisuudelle erilaisia palveluja tuotekokonaisuuksia toimittava Knorring Oy Ab. ”Suomesta, eikä myöskään Euroopasta ollut saatavilla sellaista testattua tietoa, jolla voitaisiin osoittaa puolueettomasti erilaisten aerosolisäilytyskaappien turvallisuustaso. Syntyi myös opetusmateriaalia Peltikaappien polttokokeet tehtiin viime keväänä Pelastusopiston harjoitusalueella, jossa tutkimustyötä on myös ohjattu
” ”Toivottavana lopputuloksena on myös, että yritykset, työpaikat ja suunnittelijat osaisivat käyttää hyväkseen laadukkaita paloturvakaappeja, silloin kun siihen on selvät perusteet.” Paloturvakaapeilla toteutettu varastointi on lähes aina selvästi halvempi kiinteään rakentamiseen verrattuna. Tavanomaiset peltikaapit antavat palotilanteessa ainoastaan 3–4 minuutin suojan aerosoleille. ta myös pelastustyön työturvallisuutta ajatellen. Kaksi testatuista turvakaapeista hajosi alle 10 minuutissa ja olisi näin levittänyt paloa ja aiheuttanut työturvallisuusriskejä. Näistä kerrotaan myöhemmin julkaistavassa jutussa. Sen jälkeen kaapit räjähtävät kappaleiksi. Ne pitää olla sijoitettu erillään syttymislähteestä. ”Pelastustoimessa sekä operatiivista että ennaltaehkäisevää työtä tekevän henkilöstön on hyvä tietää asiasta, jotta osaavat ohjeistaa aerosolien säilytyksen riskeistä. Tulos oli osin aivan erilainen kun tuote-esitteessä mainostettiin,” Marko Hintsala kertoo. ”Kokonaisturvallisuuden kannalta nykyinen käytäntö on merkittävä turvallisuushaaste, jota kannattaa tutkia. Säädöstä ei ole noudatettu Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen mukaan myymälähuoneena käytettävässä paloteknisessä osastossa tai usean myymälähuoneen muodostamassa, samaan palotekniseen osastoon kuuluvassa kauppakeskuksessa saa säilyttää palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 1000 litraa. Tiedolla on merkitystä ennaltaehkäisevässä työssä, mut8 ·2015 43. Nyt asia on otettu sellaisella tavalla esille, että myymälähuoneistojen kokonaisturvallisuus tulee paranemaan. Ja nyt sitä on Suomessa tutkittu.” Hintsala pitää tärkeänä, että tutkimustulokset tulevat viranomaisten tietoon valvontatyön tueksi. Määrästä saa olla erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä ja aerosoleja enintään 200 litraa. Marko Hintsala, 49 on työskennellyt viimeiset 4,5 vuotta kemikaaliturvallisuuden ja ympäristötekniikan asiantuntijatyössä teollisuuden ja viranomaisten sekä sairaaloiden ja isojen oppilaitosten kanssa. ”Syyskuun testien tulosten analysointi on osin kesken, mutta osa luokitelluista kaapeista ei täyttänyt niiden teknisissä tiedoissa olleita laatukriteerejä. Aerosolikaappi ennen polttokoetta ja polttokokeen jälkeen. Tarkoituksena on analysoida saatuja tuloksia ja siirtää ne suoraan tuotekehitystyöhön ja turvallisuuden edistämiseen koko EU:n alueella. Testit jatkuvat Polttokokeita on jatkettu syyskuussa Pelastusopiston harjoitusalueella luokiteltujen turvakaappien kanssa. Hintsala haluaa erikseen kiittää Pelastusopiston hankkeeseen osallistunutta henkilökuntaa kannustavasta ja osaavasta yhteistyöstä. Samainen kaappi on luokiteltu palaville nesteille 90 minuutin palonkestoaikaan.” Hankkeen kolmannessa osiossa on hänen mukaansa kohteena osin vielä kehitysasteella olevat 30 minuutin palosuojauksella toteutetut ja paloluokitellut lasiovelliset turvakaapit. Hintsala toteaa, että viimeisen 30 vuoden aikana tätä säädöstä ei ole käytännössä noudatettu missään, eikä sellaista viranomaista ole löytynyt, joka olisi sen säädösten mukaiselle tasolle saattanut. Palo-osastoinnin vaatimukset toteutuvat hyvin ja lisäksi korkeammalla 90 minuutin palonkestoajalla. Tätä ennen hän toimi palopäällikkönä Ylivieskassa. Marko Hintsalaa on pyydetty kertomaan tuloksistaan ja kehityshaasteistaan Asecos GmbH:n tehtaalle marraskuussa Saksaan. Testattavana oli kolme erityyppistä turvakaappia. teriaalina. ”EN-14470-1 -normin mukainen paloturvakaappi suojasi aerosoleja täyden palon vaikutukselta peräti 86 minuuttia, jota voidaan pitää huikeana tuloksena
Motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden arvioinnin, seurannan ja harjoittamisen tarkoituksena on tukea pelastajan selviytymistä motorisesti vaativissa työtehtävissä. Tutkimusten mukaan alentunut kehonhallinta on yksi TULE-tapaturmien ja -oireiden sekä työkyvyn heikkenemisen riskitekijä. Nämä ominaisuudet tukevat pelastajan terveyttä, toimintaja työkykyä työuran kaikissa vaiheissa. Hyvä motoriikanhallinta tukee kehon ergonomista käyttöä työssä, jossa ympäristön ergonomiaan ei voida vaikuttaa. Työtilanteissa työtapaturmia tai pienempiä loukkaantumisia oli eniten yli 48-vuotiailla. Erityisesti tavoitteena on työja liikuntatapaturmien ja niistä aiheutuvien vammojen sekä tukija liikuntaelinten Tapaturmat hallintaan FireFit 3 -kyselytutkimuksen mukaan nuorille pelastajille tapaturmia sattui eniten liikuntatilanteissa vapaa-aikana. Tilastojen perusteella yli puolet (55 %) pelastajien työtapaturmista tapahtuu liikkuvissa tehtävissä ja 15–17 % sattuu pelastettavia kannettaessa. Luotettavilla testeillä, erityisesti FMS:llä, tunnistetaan kompensoivat ja vamma-alttiutta lisäävät liikemallit, joihin harjoittelulla voidaan vaikuttaa. Liikkuvuutta ja kehonhallintaa Tapaturmat kuriin laadukkaalla harjoittelulla Teksti: Anne Punakallio, Miia Wikström, Sirpa Lusa, Työterveyslaitos Kuvat: Miia Wikström ja Anne Punakallio Pelastuslaitoksiin ehdotetut testit: selän sivutaivutus, eteenkurotus istuen, niska-hartiaseudun liikkuvuus ja dynaaminen tasapainotesti mielellään savusukellustai vaihtoehtoisesti urheiluvarustuksessa tehtynä. Liikuntatilanteissa työssä eniten vammoja raportoivat 40–49-vuotiaat, seuraavaksi 20?39-vuotiaat ja vähiten 50–59-vuotiaat pelastajat. Työtapaturmista 16–33 % tapahtuu liikuntaharjoittelussa (TVL 2003–2013). Hankkeen arviointija harjoittelumalliehdotus on kolmiosainen sisältäen suositukset sekä pelastuslaitoksissa että työterveyshuollossa tai muun ammattitestaajan toteutettavaksi. F ireFit-järjestelmää motoriikan ja liikkuvuuden osalta kehittävä FireFit 3 -hanke on valmistunut. Suosituksessa ensimmäisenä FMS ehdotetaan tehtäväksi työterveyshuollon alkuja (TULE) oireiden ennaltaehkäisy. 44 8 ·2015. Motoriikkatesteillä ei yleisja lihaskunnon testien tavoin arvioida pelastajan pelastussukellustai muuta työkelpoisuutta. Vastaavasti on vahvaa näyttöä miten ketteryyden, tasapainon, keskivartalon lihasten hallinnan sekä liikkuvuuden kehittäminen vähentää tapaturmariskiä
FireFit 3-kyselyn mukaan kuitenkin noin joka toinen pelastaja harjoittaa liikkuvuutta ja ketteryyttä vähemmän kuin kerran viikossa, mikä useamman kohdalla tarkoittaa ”ei lainkaan”. Cool down -osuuden tarkoituksena on kehon palautumisen edistämisen lisäksi liikkuvuuden ylläpito tai parantaminen ja kehonhallinnan kehittäminen. Lämmittelyosio valmistaa kehoa suoritukseen ja samalla kehittää koordinaatiota, tasapainoa ja keskikehonhallintaa. Toisen kohdan tavoitteena on pelastajien motoriikkaa ja liikkuvuutta kehittävän liikunnan lisääminen pelastuslaitoksissa ja vapaaajalla osana muuta harjoittelua. Lue juttu lisäaineistoineen: pelastustieto.fi FireFit 3-hankkeen loppuraportti on sähköisessä muodossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:978-952-261-552-7 määräaikaistarkastuksissa. Testien tulokset ja palaute motivoivat jatkamaan harjoittelua. Vuoronvaihtojumpasta viedään ohjeet FireFitiin. Testeistä saa palautteen suhteessa muihin saman ikäisiin pelastajiin sekä osasta myös väestötasoon. Liikuntatuokio kestää kymmenisen minuuttia aamulla vuoronvaihdon tai muun mahdollisen aamutoimen yhteydessä. Se sisältää dynaamisia venytyksiä, keskikehonja tasapainonhallintaa ja koordinaatiota kehittäviä harjoitteita. Pelastuslaitosten työfysioterapeutteja ja liikunnanohjaajia kannustetaan kouluttautumaan FMS:n käyttäjiksi. Valitse joko vaakatai pystyrivi yhdeksi harjoituskerraksi, järjestys ylhäältä alas tai vasemmalta oikealle. Osalla pelastajista tämä onkin olennainen osa harjoittelua. Harjoitesalaatti auttaa suunnittelemaan harjoituksia niin, että motoriikanhallintaa ja liikkuvuutta lisätään omaan jo käytössä olevaan harjoitteluohjelmaan. Laadukkaan, pitkäjänteisesti myös liikkuvuutta ja motoriikanhallintaa kehittävän, harjoittelun suunnittelun ja toteuttamisen apuna toimii ”harjoitesalaatti” Harjoitesalaatti avuksi Harjoitesalaatti auttaa pelastajaa rytmittämään harjoitteluaan siten, että fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueita, myös liikkuvuutta ja motoriikanhallintaa, tulee viikon aikana harjoitettua tasaisesti, fysiologisesti oikeassa järjestyksessä ja oikealla tekniikalla. Kolmannen suosituskohdan tavoitteena on mahdollistaa pelastuslaitokseen soveltuvien testien käyttö hyvän testausja palautteenantokäytännön mukaisesti. Harjoitesalaatin yleispätevät, vaatimuksiltaan eritasoiset venyttelyja motoriikkaharjoitteluohjeet toimivat testipalautteen harjoitteluohjeistuksena. Lisäksi suositellaan erillistä nopeus-ketteryys-tasapainoharjoitusosuutta.Yksinkertaiset ja tehokkaat harjoitteet kuvallisine ohjeineen liitetään FireFit-ohjelmaan salaatin yhteyteen. Näin harjoittelu on tehokasta ja vammautumisriski sekä työssä, että liikuntaharjoittelussa pienenee. Valitse kuitenkin siten, että mukaan tulee vähintään yksi nopeus-ketteryys-tasapainoharjoitus/viikko 8 ·2015 45. Testejä voi käyttää Kokoa laadukas ”Harjoitesalaatti” noin 60 min/kerta/2–4 kertaa viikossa asemalla tai vapaa-ajalla. FireFit 3 -hankkeen perusteella pelastushenkilöstöä kannustetaan yhdessä työterveyshuollon ja liikunta-alan toimijoiden kanssa miettimään minkälainen liikkuvuuden ja motoriikan harjoittelumalli sopisi parhaiten omaan työyhteisöön. FireFit 3-hankkeen kirjallisuuskatsauksen ja pilotoinnin perusteella suositeltavia testejä ovat selän sivutaivutus, eteenkurotus istuen, niska-hartiaseudun liikkuvuus ja dynaaminen tasapainotesti mielellään savusukellustai vaihtoehtoisesti urheiluvarustuksessa tehtynä. Työfysioterapeutti tekee liikekartoituksen ja laatii pelastajalle yksilöllisen harjoitteluohjelman. Testiohjeistukset ja palaute päivitetään järjestelmään. oman kehityksen seurantaan FMS arvioinnin väliajoilla. Pelastuslaitoksiin suositellaan myös ”vuoronvaihtojumppaa”, joka herättelee kehon työpäivään ja toisaalta palauttaa työn rasituksista
Pelastusopiston ja pelastuslaitosten Koulumaali-hankkeessa on tekeillä oppimisympäristö, jonne on tarkoitus viedä yhteinen koulutusaineisto pelastuslaitoksille: ensin tietoturvakoulutusta, sitten aineisto Kejoja ERICA-järjestelmistä. Tulevan Koulumaali-oppimisympäristön ehdoton hyöty on, että se yhdenmukaistaa eri pelastuslaitosten koulutuskäytännöt. ”Jos moni on esimerkiksi vastannut liki kaikki kysymykset väärin, Kejo ja ERICA yhteiseen oppimisympäristöön 46 8 ·2015 46 8 ·2015. Koulumaali-oppimisympäristö syntyi, koska pelastuslaitosten henkilöstö täytyy kouluttaa uusiin massiivisiin viranomaisjärjestelmiin. Ympäristöön voidaan ladata käytännössä kaikki se materiaali, mitä pelastuslaitosten henkilökunnan kouluttamiseen tarvitaan: testit, tentit, kysymyspatterit, kertaustehtävät, videot, luentomateriaalit ja niin edelleen. Koulutusalusta myös yhtenäistää merkittävästi laitosten koulutuskäytäntöjä. Tietyn prosentin vastauksista täytyy olla oikein, jotta vastaaja pääsee eteenpäin. Esimerkiksi Kejo koulutetaan kaikki viranomaiset valtakunnallisesti yhteenlaskettuna 27000 käyttäjälle, mikä lisää tarvetta yhteiselle oppimisalustalle. Honkasen mukaan kysymyspatteristoihin vastataan lyhyissä osissa, jotta vastaajan motivaatio säilyy. Oppimisympäristö toimii samalla logiikalla kuin moni muukin vastaava järjestelmä. P elastuslaitosten henkilökunta voi pian harjoitella erilaisten viranomaisjärjestelmien käyttöä yhteisellä koulutusalustalla virtuaalisesti. Jos hän vastaa väärin, hänet ohjataan takaisin oppimateriaaliin. Koulumaali seuraa opiskelijoiden vastauksia, jolloin kurssista vastaavan kouluttajan on helppo arvioida opetustaan ja koulutettavien oppimista. Opiskelija voi esimerkiksi harjoitella kokeeseen vastaamalla järjestelmän kysymiin kysymyksiin. Pelastustoimella ei aikaisemmin ole ollut vastaavaa järjestelmää. Koulumaali-oppimisympäristön on suunnitellut Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen. Yhteisen koulutusjärjestelmän syntyä joudutti se, että kaksi massiivista viranomaisjärjestelmää, eri viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä Kejo ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICA valmistuvat pian. ”Pelastustoimelle tulee yhdenmukaiset aineistot ja materiaalit yhteisten asioiden kouluttamiseen”, tiivistää Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari
”Tähän vaaditaan kuitenkin valtakunnallista organisoitumista, jossa Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa voisi hyödyntää”, Veneskari huomauttaa. 395/85R20 168G . ”Kentältä tulee yhdenmukaistamiseen jatkuvasti toiveita, ja on hienoa, että niihin on nyt vastattu. Ohjelmisto siis seuraa suoritusta, ja säästää kouluttajan työtä”, Honkanen kuvailee. Jotta pelastustoimi pystyy toimimaan muiden viranomaisten kanssa, siellä pitää olla oma pakka selvillä, eikä 22 erilaista viritystä asian suhteen”, Leinonen painottaa. ”Kysymys on, miksei meillä ole ollut tällaista aikaisemmin?” hän ihmettelee. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4 FI-01260 VANTAA Puh 09 8751 800 www.veljeksetkulmala.fi Luotettavaa PITOA kiireelliseen hälytysajoon Rengasnet Oy Malminkartanonkuja 1-3 00390 HELSINKI Puh. ”Valtion viranomaiset ovat järjestäneet ja määrittäneet tietoturvallisuusmääräyksensä määrätyllä tavalla, me pelastuslaitoksissa emme ole. Koetamme nyt saattaa tietoturvallisuuden yleisesti hyväksytylle tasolle.” Hintikan mukaan tietoturvallisuuskäytäntöjen määrittely on jo melko pitkällä. ”Tuotamme sinne koulutusmateriaalia. Kun auditointi eli tietoturvan varmentaminen on tehty, järjestelmään aletaan viedä tietoturvakoulutusmateriaalia. Kun jokainen sekunti on elintärkeä … … mutta sää voi yllättää ikävästi, silloin tarvitaan lujaa ja turvallista pitoa. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto. Me testaamme miten se toimii”, kertoo hankkeesta vastaava Oulun pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Pasi Hintikka. Kirjavat käytännöt yhtenäiseksi Pelastuslaitosten tietoturvallisuuden kehittämishanke toimii pilottikäyttäjänä Koulumaali-ympäristössä. 0207 490 820 www.rengasnet.fi www.eurofitting-solutions.com Jälleenmyyjät: SnowCross ECE R109 -standardin mukaiset pinnoitetut erikoistalvirenkaat . Pelastuslaitoksissa olevia ihmisiä koulutetaan tietoturvallisuuteen käyttämällä tällaista palvelua. 445/80R25 170E kouluttaja voi arvioida kysymyksenasettelua tai sitä, kuinka hyvin osuus on opetettu. Tuleva oppimisympäristö säästää resursseja: esimerkiksi yhden alueen kouluttajan tekemää kurssimateriaalia voivat käyttää kaikki muutkin alueet sen sijaan, että jokainen tekisi omansa. Pelastustoimessa nämä ovat ensimmäisiä hankkeita, joissa tehdään näin laajamittaisesti ja yhteisesti. ”Vuoden lopussa mallisuunnitelma on kaikilla laitoksilla, ja sen mukaisesti tietoturva-asioita pitäisi ruveta järjestämään.” Toisena Koulumaaliin viedään ERICA-hätäkeskusjärjestelmän koulutusmateriaali. Yhteinen tietoturvasuunnitelma on nyt kommentointikierroksella laitoksissa. Koulutusalustaa auditoidaan paraikaa. Koulumaali valmistuu keväällä 2017. Moodle-pohjaista koulutusympäristöä on tarkoitus koekäyttää vuoden lopussa. Teemu Veneskari painottaa, että Koulumaali antaa opettajille kurssien analysointiin aivan uudet työkalut. 16.00R20 173G . Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Teemu Veneskari (vas.), Matti Honkanen ja Mira Leinonen näkevät, että Koulumaali on erittäin tervetullut apuväline 22 eri pelastuslaitoksen koulutuskäytäntöjen yhtenäistämiseen ja viranomaisyhteistyöhön. Kejon ensimmäinen pääkäyttäjäkoulutus puolestaan on tarkoitus toteuttaa Koulumaalissa maaliskuussa 2016. Hintikan mukaan pelastuslaitosten tietoturvakäytännöt ovat hyvin kirjavia verrattuna valtion viranomaisiin, joiden käytännöt ovat yhtenäiset. 8 ·2015 47 8 ·2015 47. ”Jotta me saamme koko pelastustoimen koulutusmateriaalin käyttöön ja henkilökunnan koulutettua paremmin kuin Erican oma koulutusympäristö mahdollistaa, on tarkoitus tuoda ja tarvittaessa täydentää koulutusmateriaali Koulumaali-alustalle”, Erican koulutusmateriaalista vastaava projektipäällikkö Janne Hartikainen kertoo. Kejo-hankkeen projektipäällikkö Mira Leinonen sanoo, että Koulumaali vastaa pelastustoimen kentän toiveisiin. Hartikaisen mukaan ensimmäiset koulutusmateriaalit pelastustoimen pääkäyttäjille on tarkoitus saada Koulumaaliin vuoden lopussa. Yleinen tietoturvallisuuskoulutus pelastuslaitosten henkilöstölle julkaistaan verkkomateriaalina Koulumaalissa
Hän toimii koulutussuunnittelijana ja koulutusuudistuksen projektipäällikkönä SPEKissä. Löytää haasteita ja mahdollisuuden kehittää itseään. On selvää, että vuoden 1910 oppija on ollut aivan erilainen, kuin vuoden 1960 oppija. Päästäkseen lähikehityksen vyöhykkeelle oppija tarvitsee opettajan, joka haastaa häntä toimimaan oman taitotasonsa ylärajoilla. Palokuntakoulutuksessakin voidaan puhua lähikehityksen vyöhykkeen -käsitteestä. Paineet ovat kovat, ja omistautuminen sen mukaista. Toisaalta on varmistettava, että palokuntalainen kokee palokunnan edelleen omakseen. Pelastusala etsii jatkuvasti uutta tekniikkaa ja Sopimuspalokuntalaisten koulutus päivitettävä 2020-luvulle Kirjoittaja Vantaan pelastusasemalla paineilmalaitekoulutuksessa otetussa kuvassa. Opettaja arvioi oppijan tietoja taitotason sekä kannustaa häntä toimimaan sopivassa suhteessa omiin kykyihinsä, jolloin oppiminen tehostuu. Palokuntakoulutukseen mahtuu toistasataa vuotta kehitysvaiheita, kokeiluja ja kulloinkin vallitsevan oppimisja ihmiskäsityksen mukanaan tuomia muutoksia. Tämähän on minun koko elämäni”, kuului pysäyttävä vastaus. Se tarkoittaa sitä aluetta, joka jää oppijan nykyisen tietoja taitotason sekä hänen potentiaalisen kehitystasonsa väliin. Sitä varten koulutusjärjestelmä kaipaa päivittämistä. Palokuntien vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutus on tarpeen päivittää 2020-luvulle. ”Ei kestä kiittää. ”Tämähän on minun koko elämäni” Liioittelematta voidaan sanoa, että sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmä on mittaamattoman arvokas niin kansallisen turvallisuuden kuin kansansivistyksenkin näkökulmasta. Nyt on aika vastata vuoden 2020-luvun oppijan tarpeisiin. Tähän näennäisen yksinkertaiseen ajatukseen sisältyvät niin mestari–kisälli-asetelman teoreettinen perusta kuin vallitsevan perusopetuksen opetussuunnitelman toimintaajatus. 48 8 ·2015. Näin käsitettä kehitti aikoinaan venäläinen psykologi Lev Vygotsky. Yhtäältä täytyy huolehtia siitä, että lopputuloksena on toimiva ja tehokas koulutusjärjestelmä, joka tuottaa entistä valmiimpia palokuntalaisia pelastustoimen käyttöön. Näihin odotuksiin käynnissä olevan koulutusuudistuksen on vastattava. Toimiessaan lähikehityksen vyöhykkeellä oppija pystyy ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia kuin nykyisellä tietoja taitotasolla ollessaan. Syyskuisella 24365-kiertueella kiitin pitkän keskustelun päätteeksi lappilaista sopimuspalokuntalaista hänen huomioistaan ja kehitysehdotuksistaan
Usein toki on. Kyse on siis muustakin kuin vain kurssimateriaalien päivittämisestä. Kuka muu tietäisi palokuntalaisen lähtötason paremmin, kuin hänen oma palokuntansa. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Koulutusuudistus mahdollistaa entistä paremmin sen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntämisen, joka on ollut koko ajan olemassa. Koulutus on sadassa vuodessa muuttunut paljon.. Kuka osaisi paremmin luoda turvalliset edellytykset oppimiselle ja haastaa hänet toimimaan oman taitotasonsa ylärajoilla. Kuka muu muka. Pahimmassa tapauksessa oppija näkee vain ylimääräisiä kilometrejä sekä vähemmän aikaa opinnoille, työlle ja perheelle. Sen kollektiivisen osaamisen, joka on olemassa jokaisessa Suomen palokunnassa. Myös viikkoharjoitustoiminta on oleellinen osa koulutustoimintaa ja sitä tulee kehittää rinnakkain uuden koulutusjärjestelmän kanssa. Onko aina aiheellista ajaa sata kilometriä kuuntelemaan luentoa, kun sen voisi tehdä kotisohvalta käsin. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus tietotekniikkaan ja varaukseton suhtautuminen verkkopedagogiikkaan ja oppimisen pelillistämiseen. Lisää koulutusuudistuksesta voi lukea osoitteesta: https://spek.onedu.fi/ koulutus/zine/47 Teksti: Otto Ripatti Arkistokuva: Pelastustiedon arkisto << Palokunnan harjoittelua 1920-luvulla. Olisi hulluutta olla hyödyntämättä sitä paikallista osaamista, jota olemme jo toista vuosisataa alueellisesti jalostaneet. Kyse on kokonaisvaltaisesta oppimisen kulttuurin muutoksesta. Kenestäkään ei tietenkään tule hälytyskelpoista pelaamalla tai katselemalla videoita, mutta voimme opetusvälineitä modernisoimalla varmistaa, että myös tulevat sukupolvet löytävät entistä enemmän tarttumapintaa palokuntatoiminnasta. Mutta entä silloin, kun ei ole. Palataan vielä alun lähikehityksen vyöhykkeen käsitteeseen ja sitä havainnollistavaan kuvaan. Kehitettynä täsmällisesti palvelemaan sitä toimintaympäristöä, jossa kukin palokunta toimii. Koulutus ei saa olla tässä poikkeus. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy uudenlaisia toimintatapoja toimintansa tehostamiseksi. Voimme puhua Ytai Zsukupolvesta, nettisukupolvesta tai milleniaaleista. Jatkuvuuden takaamiseksi on puolestaan katsottava tarkkaan, millaisia henkilöitä palokuntatoimintaan on tulevaisuudessa liittymässä. Kuka muu osaisi paremmin perehdyttää hänet odotettavissa olevaan toimintaympäristöön kuin hänen oma palokuntansa. Yksi palokuntakoulutuksen keskeisiä tehtäviä on osaltaan varmistaa palokuntatoiminnan jatkuvuus. Opetussuunnitelman keskiössä on tietenkin palokuntalainen, mutta häntä ei voi jättää oman onnensa nojaan. Äärimmilleen kärjistettynä VPK-toiminta voidaan nähdä yksilön kuormittavuuden ja palkitsevuuden nollasummapelinä: jos kuormittavuus kasvaa ylivoimaiseksi suhteessa palkitsevuuteen, henkilö jää toiminnasta pois. Kurssittaminen on tietenkin tästä vain yksi osa. Palokunnan vastuu oppimisesta Samalla voimme vaikuttaa oppijan kuormittumiseen. Nämä trendit kasvavat ennennäkemätöntä vauhtia kaikilla koulutusaloilla, eikä pelastustoimikaan voi tätä ohittaa. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.
Silloin analyysien tekeminen on lähes mahdotonta. Kun pelastustoimen kaikki tieto kerätään yhdeksi isoksi varannoksi, onnettomuuksien syyja seuraussuhteita on helpompi analysoida. Tietoa ei luonnollisestikaan kerätä vain tiedon keräämisen ilosta. Tuleva Varanto-tietokanta voisi säästää 20 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Nyt me rakennamme työkalut niin, että se mahdollistaa vaikuttavuuden mittaamisen lisäksi myös tutkimusja kehittämistoiminnassa tarvittavien analyysityökalujen käytön”, hän kertoo. P elastustoimen kaikki tiedot aiotaan yhdistää yhdeksi valtakunnanlaajuiseksi tietovarannoksi. Perimmäinen idea on analysoida tietoja ja löytää syy–seuraussuhteita, joita voidaan hyödyntää onnettomuuksien ehkäisemisessä. Kaikki tieto, mitä toiminnassa ylipäätään on ja syntyy, pitää tavalla tai toisella pystyä valtakunnanlaajuisesti tallentamaan Varantoon ja hyödyntämään”, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Jari Soininen. Taustalla on pyrkimys onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn Varannosta saatavien tietojen analysoinnin ja tutkimuksen avulla. ”Meillä on 22 pelastuslaitosta, ja vaikka melkein jokaisella on samanlainen palotarkastusohjelmisto, silti niiden tietokannat eivät ole yhteensopivia. Jokainen on tehnyt asiat vähän omalla tavallaan. Varantoon voitaisiin kytkeä noin puolenkymmentä valtakunnallista perustietovarantoa esimerkiksi kiinteistötietojärjestelmä ja ajoneuvotietojärjestelmä. Apua onnettomuuksien analysointiin 50 8 ·2015. Varannosta on tarkoitus kehittää jatkossa pelastustoimen oma ”isäntäjärjestelmä” kaikkien Tietovarannosta jopa 20 miljoonan säästöt Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Pelastusopiston suunnittelija Jari Soininen näkee tulevan Varannon tärkeänä työkaluna pelastustoimelle. Prosessi aloitetaan Pelastusopiston Varanto-hankkeessa, joka on meneillään paraikaa. ”Tekeillä on nimensä mukaisesti tietovaranto
Jos esimerkiksi rakennuspalojen aiheuttamista vahingoista, vähän yli 121 miljoonasta saataisiin nipistettyä pois edes viisi prosenttia, se tarkoittaisi kuuden miljoonan euron säästöjä. ”Uskon, että kun ensimmäiset Varannon osat saadaan käyttöön, tietoisuus Varannon mahdollisuuksista lisääntyy. ”Mitä me teemme niillä tiedoilla, jos meillä ei ole samalta aikaväliltä tietoja siitä, minkälaisia valvontatoimenpiteitä tai onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä aktiviteetteja meillä on ollut. Kyse on vain siitä, että laitokset itse haluavat hankkia yhteisen kalustorekisterin ja joku sen sinne toteuttaa. Tutkijoiden mukaan Varantoon tullaan jatkossa liittämään myös nykyisessä Pronto-tietojärjestelmässä olevat toiminnot. ”22 pelastuslaitoksella on käytössään ainakin kahta erilaista kaupallista palotarkastukseen tarkoitettua tietojärjestelmää. Tällöin Varanto investoinnin takaisinmaksuaika olisi noin kuukausi. Kaikille yhteinen kalustorekisteri voisi hyödyttää pelastuslaitoksia monin tavoin. Hajoavatko esimerkiksi jonkun valmistajan tuotteet ennen aikojaan?” Junttila sanoo. Ensimmäinen laatuaan Juuri nyt meneillään on Varannon määrittelyhanke, joka päättyy tämän vuoden lopussa. ”Maailmanlaajuinen Health Map -järjestelmä tunnisti Ebolan yhdeksän päivää WHO:ta aikaisemmin. Pelastusopiston erikoistutkija Kari Junttila mainitsee esimerkiksi Pronto-järjestelmän, jonka rekisterissä ovat kaikki hätäkeskusten kautta välitetyt onnettomuustiedot vuodesta 1996 lähtien. ????????. Se seuraa koko ajan erilaisia tietolähteitä. Varannosta tulee tärkeä analyysityökalu. Kuka tahansa voi tuoda Varantoon uusia sovelluksia”, Junttila sanoo. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. Onko esimerkiksi palotarkastustoiminta ollut oikeasti tehokasta?” Junttila sanoo, että valvontaja onnettomuustietojen yhdistäminen säästää yhteiskunnan varoja merkittävästi. Tällaista tietoa ei voisi olla ilman keskenään yhteentoimivia tietojärjestelmiä”, Soininen sanoo.. ??????. Sen jälkeen alkaa varsinainen toteutusvaihe, joka aloitetaan luomalla pelastuslaitoksille yhteinen sähköisen asioinnin alusta sekä liittämällä Varantoon pelastustoimen valvontarekisterit. Laitokset näkevät, millaista kalustoa naapurilaitoksilla on, ja rekisteristä voi nähdä myös sen, kuinka hyvin kalusto on kestänyt, eli mitä minnekin kannattaa hankkia. ?????-???????. ??????????. ?????????–???????????????????. Varannon myötä mahdollistuvasta tietoanalyysistä on monenlaisia hyötyjä. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ?????????????????. Lisäksi Varannossa voidaan ylläpitää tulevaisuudessa hätäkeskuslaitoksen uuden Erica-tietojärjestelmän tarvitsemia tietoja. ????????. ??????. Varannon elinkaari on vähintään 15 vuotta. Tulevaisuudessa Varantoon voitaisiin rakentaa esimerkiksi kaikille pelastuslaitoksille yhteinen kalustorekisteri. ??????-????????. ??????????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ”Kun meillä on tieto yhdessä paikassa, pääsemme kiinni kaluston käyttöasteeseen. Näiden järjestelmien tiedot tullaan siirtämään Varannon valvontarekisteriin”, Junttila kertoo. Pelastustoimella ei aikaisemmin ole ollut Varannon kaltaista järjestelmää. ”Kun kaikki mahdolliset Varannon tuomat säästöt lasketaan yhteen, pystyisimme tulevaisuudessa säästämään vuositasolla reilut 20 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja”, Junttila sanoo. viranomaisten yhteiselle KEJO-kenttäjohtamisjärjestelmälle
Tähän ja muihin pelastustoimen ja median suhdetta koskevaan kysymyksiin vastaa Yle Hämeen päällikkö Päivi Kuisma. ”Pelastuslaitosten yhteiskunnalle ja asiakkailleen antama palvelulupaus on mitä ilMedian kestosuosikki Teksti: Niki Haake Kuvat: Juha Tanhua, Yle ja Kimmo Kaisto sääntöjen merkitystä. Kuisman oman kokemuksen mukaan median ja pelastustoimen välillä yhteistyötä tapahtuu päivittäin. P oliisibarometrissa 2014 vastaajat antavat pelastustoimelle 99 prosentin luottamuksen. Kuisma ei kutenkaan vähättele yhteistyön merkitystä. Kuisman näkemys asiasta on selkeä. ”Pelastuslaitosten toiminta-alueella syntyy olennainen osa median päivittäistä uutisaineistoa, pelastuslaitokset puolestaan tarvitsevat mediaa esimerkiksi onnettomuuksien ja kriisitilanteiden hoitamisessa.” Median ja pelastuslaitosten yhteistyössä Kuisma korostaa yhteisesti sovittujen peli52 8 ·2015. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä pelastuslaitoksen ja Yleisradion johto ovat tavanneet epävirallisissa päivityspalavereissa, joissa tavoitteena on molemminpuolisen ajankohtaisen infon jakaminen niin, että molemmat kykenevät hoitamaan hyvin tehtävänsä pelastustilanteissa. Olennaista lienee, että organisaatiot itsessään toimivat niin, ettei julkisuuskuvaan tule säröjä. meisimmin täyttynyt luottamuksen arvoisesti. Kuinka nopeasti on tiedotettava. Miten tällaisen lähes Pohjois-Korean Kim Jong-uniin verrattavan kansan luottamuksen voi saavuttaa maassa, joka rypee asukaslukuun suhteutetussa palokuolematilastoissa Euroopan pohjalukemissa. Molempien on hyvä tuntea toinen toisensa työn sisällöt. Pelastustiedon 7/2015 kolumnissa Mira Leinonen kysyi ”kuinka nopeasti (hälytystehtävältä) on tiedotettava?” Leinosen kysymyksen taustalla oli huoli pelastustoimen johdon kyvystä ja mahdollisuuksista vastata median tiedontarpeeseen pelastustoiminnan alkuhetkinä. Esimerkiksi Aarnio-case poliisin puolella romuttanee poliisin uskottavuutta kansalaisten silmissä”, hän sanoo. Kuisma ei korosta median roolia pelastustoimen hyvän julkisuuskuvan takana, vaan näkee pelastuslaitosten julkisuuskuvan rakentuvan pääasiassa organisaatioiden oman onnistumisen perustalle
Yle Hämeen päällikkö Päivi Kuisma toivoo, että pelastuslaitosten toimintaa taustoittavia mediainfoja olisi tulevaisuudessa enemmän. Toisaalta Kuisma muistuttaa, että mikäli keskittäminen heikentää pelastuslaitosten toimintakykyä ja luotettavuutta, saattaa myös tiedottamisen olosuhteet huonontua.. ”Pelastuslaitoksien toimintaa taustoittavia mediainfoja voisi olla tulevaisuudessa enemmän. ”Kansalaisten mielikuvissa hyvin toimivat ja luotettavat pelastuslaitokset osaavat kommunikoida myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa.” Some haltuun Pelastuslaitokset ovatkin viime aikoina ottaneet sosiaalista mediaa paremmin haltuunsa. Tällä hetkellä yhtä lukuun ottamatta kaikilla pelastuslaitoksilla on facebook-sivut ja yhä useampi laitos on mukana twitterissä. Yhteisissä, vapaamuotoisissa tapaamisissa saattaisi löytyä myös uusia näkökulmia turvallisuuskulttuurin parantamiseen”, hän ehdottaa. Poliisin rinnalla pelastustoimi paistattelee hyvässä julkisuuskuvassa. Tulevien pelastustoimen muutosten vaikutuksiin median ja pelastustoimen yhteistyöhön Kuismalla ei ole selkeää kantaa. ”Pelastajilla on oltava työrauha pelastuspaikalla niin, ettei pelastaminen vaarannu. Hän kuitenkin arvioi, että isoissa organisaatioissa kyetään mahdollisesti hoitamaan tiedotus pieniä paremmin ja pitkäjänteisemmin. Tämä onnistuu muun muassa sopimalla etukäteen niin sanotuista soittoaikarajoista.” Tiedottaminen ja kansalaisten tavoittaminen kriisitilanteissa on pelastuslaitoksille tärkeä kysymys. Yhteystietojen on oltava ajan tasalla niin mediassa kuin pelastuslaitoksillakin. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pelastustoimi näyttäytyy mediassa, kun paloautot liikkuvat hälytysajossa. Lisäksi Kuisma huomauttaa, että pelastuslaitosten on huomioitava se, etteivät perinteinen radio ja televisio enää tavoita ihmisiä samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä
54 8 ·2015. Edellisenä päivänä he ovat tavanneet yhdeksän hakijaa. Ensimmäiset suomalaiset aloittavat tammikuussa. Lappeenrannassa rekrytointimatkalla käynyt North West Ambulance Service palkkaa Suomesta 11 ensihoitajaa. Manchesteriin palkataan ensihoitajia Suomesta Englannissa on huutava pula ammattitaitoisista ensihoitajista Kirsty Smith ja John Gillespie tulivat Machesterista Lappeenrantaan rekrytoimaan ensihoitajia. Kuusi miestä ja viisi naista. Kaikkia hakijoita emme kutsuneet, sillä palkkaamme vain tutkintonsa suorittaneita ja jo jonkin aikaa työssä olleita ensihoitajia”, sanoo Gillespie. N orth West Ambulance Servicen koulutuspäällikkö John Gillespie ja vanhempi ensihoitaja Kirsty Smith päivystävät Saimaan ammattikorkeakoulun aulassa. Ensihoitaja Petri Ahl ilmoittautuu haastatteluun. Viisi suomalaista ensihoitajaa on päivän aikana tulossa haastatteluun. Tieto liikkui Facebookissa Rekrytointitilaisuuden primus motorina Suomessa toimi Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori Juha Jormakka, joka laittoi NWAS:n hakutiedot Facebookiin. Sieltä viestin huomasi myös ensihoitaja Petri Ahl, joka tuli Hyvinkäältä elämänsä ensimmäiseen englanninkieliseen työpaikkahaastatteluun. ”Saimme 25 hakemusta, mikä yllätti meidät täysin
NWAS, tarjolla ”permanent contract” Suomalaisten ensihoitajien hoito-osaaminen on tärkein rekrytointikriteeri. Hän on käynyt Manchesterissa monta kertaa seuraamassa jalkapalloa. NWAS auttaa tulokkaita paperisodassa, asunnon hankkimisessa, matkakuluissa sekä järjestää vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottumattomille suomalaisille ajokurssin. Englannissa ensihoitajia koulutetaan yliopistoissa. www.vehotrucks.fi Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Kirsty Smith esittelee englanninkielistä ambulanssiraporttia, johon jokainen haastateltava joutuu täyttämään kuvitteellisen potilaan vammat ja tiedot. NWAS harkitsee uuden rekrytointitilaisuuden järjestämistä ensi vuonna, jos kiinnostusta heidän tarjoamaansa työhön on suomalaisilla ensihoitajilla.. Gillespien mukaan ensihoitajien palkkataso on samanlainen kuin Suomessa, mutta elinkustannukset ovat Englannissa edullisemmat. Ensimmäinen rekrytointireissu Euroopassa NWAS:n manchesterilainen rekrytointiryhmä on ensimmäisellä värväysmatkallaan Euroopassa. Hän arvelee voivansa lähteä Englantiin aikaisintaan reilun vuoden kuluttua. ”Pieni suomalaisyhteisökin on, ja jopa suomalainen koulu”, hän lisää. Tällä hetkellä Manchesterissa työskentelee yksi suomalainen ensihoitaja. ”Ensihoitajien toimenkuva on meillä muuttumassa samaan suuntaan kuin Suomessa: Potilaita ei enää viedä suin päin sairaalaan, vaan mahdollisimman paljon pyritään tekemään kotona”, kertoo Gillespie. ”Suurin ero Suomen olosuhteisiin lienee työmäärä ja erittäin urbaani toimintaympäristö”, Gillespie arvioi. ”Suomalainen ensihoidon koulutus on erinomaista, samoin suomalaisten kielitaito”, sanoo rekrytointiryhmää johtava Gillespie. Siellä on myös kaksi suurta lentokenttää. Manchester on Lontoon jälkeen Englannin toiseksi monikulttuurisin kaupunki. ”Olen lapsesta asti haaveillut muutosta Englantiin. ”Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta joudumme odottamaan kolmisen vuotta ennen kuin normaalia suurempi määrä ensihoitajia valmistuu kerralla”, Gillespie sanoo. Seitsemän miljoonaa asukasta, kymmeniä kansallisuuksia Kansallisen National Health Servicen omistaman ambulanssipalvelun toimialueella on noin seitsemän miljoonaa asukasta, joista noin miljoona asuu Manchesterissa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Uusi Atego. Saimaan ammattikorkeakoululla on puolestaan yhteistyöyliopisto Manchesterissa, ja Lappeenrannassa opiskelevat ensihoidon opiskelijat ovat vaihdossa ollessaan tutustuneet hoitotyöhön NWAS:n ambulansseissa. NWAS:n käytössä on noin 40 ambulanssia. Tarpeiden mukaan. ”Meillä on muun muassa suuri kiinalaisyhteisö, paljon itäeurooppalaisia, aasialaisia ja Karibian maista tulleita”, luettelee Kirsty Smith. Manchesterin vanhan keskustan kujilla työskentelee lisäksi kaksi polkupyörillä liikkuvaa ensihoitajaa. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Ensihoitajia koulutetaan yliopistoissa NWAS:n laajalla toiminta-alueella on huutava pula ensihoitajista. Suomalaisille ensihoitajille tarjotaan pysyvää työsuhdetta. Pikapuoliin hän saa kymmenkunta uutta suomalaista työtoveria. Alueen halki kulkevat niin saarivaltion moottoritieliikenteen kuin rautateidenkin pääväylät. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Koulutus kestää kolme vuotta. Heidät on tarkoitus sijoittaa samaan toimipisteeseen, jolloin heistä on tukea toisilleen. Kun bongasin viestin, laiton hakemuksen saman tien vetämään”, kertoo Ahl. Suomi valikoitui kohdemaaksi kahdesta syystä. Vastikään saatu toimi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa hieman jarruttaa Ahlin vauhtia. Hän on tutustunut suomalaiseen ensihoidon opetukseen yhteisten EUprojektien kautta
malaiset toivat yhteensä 34 erilaista mitalia. Porilaiselle Meri-Porin paloasemalla työskentelevälle ylipalomies Petri Hurulle nämä olivat kolmannet kisat. Seuraavaksi kisaillaan Montrealissa Kanadassa vuonna 2017 ja 2019 Chengdussa Kiinassa. Tänä vuonna kotiin tuomisina oli mitaleita eri lajeista, ammunnassa kirkkaimpana trapin kultamitali. Ennen palomiesten ja poliisien maailmanmestaruuskilpailuita hän ei ole kuitenkaan kilpaillut ammunnassa kuin yhden 56 8 ·2015. Molemmissa ampumismatka vaihtuu välillä. Jokaisessa näissä ammuntalajissa ammutaan aina sata kiekkoa. Tämän vuoden kisoissa Huru onnistui saamaan mitaleja trapista sekä henkilökohtaisen että joukkuekullan. World Police and Fire Games -kisoja järjestetään joka toinen vuosi. Metsästäjä innostui kilpailemisesta Petri Huru on harrastanut metsästystä jo pienestä pitäen. Näiden lisäksi sporting claysta hän saavutti joukkuepronssin. ”Haulikkoammunnassa trapissa ammutaan kiekkoja, jotka menevät itsestä poispäin, kun taas skeetissä ammutaan poikittain tai vastaan tulevia kiekkoja. P oliisien ja palomiesten maailmanmestaruudesta taisteltiin tänä vuonna kesäkuun lopulta heinäkuun alkuun Yhdysvaltain Fairfaxissa lähellä pääkaupunki Washingtonia. Henkilökohtaisessa kisassa tuli vain kaksi ohilaukausta. Lajeja oli tänä vuonna kaikkiaan reilut 60 ja noin 120000 osallistujaa tuli 70:stä eri maasta. Skeetistä tuli henkilökohtainen hopea ja joukkuepronssi. Sporting clay on siitä haasteellinen laji, että siinä kierretään rataa, jossa kiekot voivat lentää mistä vain”, selvittää Huru lajien välisiä eroja. Suomalaisia osallistui kilpailuihin kymmenittäin. Haulikkoammuntaa harrastavalle Hurulle ensimmäiset kisat New Yorkissa 2011 eivät vielä mitaleja tuoneet, mutta kultamitalien makuun Huru pääsi seuraavissa kisoissa Pohjois-Irlannin Belfastissa 2013, kun hän saavutti sekä skeetin henkilökohtaisen voiton että joukkuekullan sporting claysta. Kisasaaliina suoPetri Huru ampui taas kultaa MM-kisoissa Tähtäin menestykseen Porilainen ylipalomies Petri Huru on menestynyt poliisien ja palomiesten MM-kisoissa viime vuosina
”Ainut isompi ongelma tällä reissulla oli, että lento kiersi Lontoon kautta, mutta ase ei kuitenkaan löytänyt jatkolennolle. Hän sanoo, että näihin kisoihin on aina lähdetty omin kustannuksin ja omalla ajalla. Ne olivat todella isot, avajaiset ja päättäjäiset olivat kuin olympialaissa, vapaaehtoisia talkoolaisiakin oli tuhansia. Petri Huru korkeimmalla korokkeella trapin mitaleiden jaossa.. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Kisat tunnetaan jo ympäri maailman. Hän sanoo, ettei juurikaan ole ehtinyt harjoitella kisoja varten. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Petri Huru ampui skeet-radalla hopeaa henkilökohtaisessa kisassa ja pronssia joukkuekisassa. Soita ja sovi tapaaminen. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas Teksti: Arto Papunen Kuvat: Arto Papunen ja Petri Huru Petri Huru ampui taas kultaa MM-kisoissa Tähtäin menestykseen kerran Suomen metsästäjäliiton suomenmestaruuskilpailuissa 2011, jossa hän voitti kultaa joukkuetrapissa. Fairfaxin poliisien ja palomiesten kisoista Petri Huru sai mukaansa viisi mitalia. Ystäviä ympäri maailmaa Kisat ovat tuoneet myös hyviä ystävyyssuhteita ympäri maailmaa, ja hänellä on suunnitelmissa lähteä Chicagoon näkemään tuttuja tulevaisuudessa. ”Kisat olivat hyvä kokemus. Tästä aiheutui ylimääräinen yö Lontoossa, joka tuli onneksi lentoyhtiön kustannettavaksi. Kilpakumppaneina kisoissa on kuitenkin ollut kovia vastustajia, jotka kisailevat pääsystä olympialaisiin. mukaan. Onneksi oli ylimääräinen matkapäivä varattuna, kertoo Huru. Sen lisäksi Amerikassa näki, kuinka virkamiehiä arvostetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa.”, sanoo Huru
Ohjaajan henkinen ja fyysinen kantti täytyy olla kunnossa, samoin kuin hänen työskentelynsä koiran kanssa. Aamukuudelta rinkka selässä painaa jo melkoisesti. Kaikki alkoi 1990-luvun alussa, kun hän eksyi katsomaan rauniokoirien harjoituksia. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Siviiliammatissaan Himanen kouluttaa muun muassa Invalidiliiton avustajakoiria, diabeteskoiria ja toimii koirahierojana. Ryhmässä jo olevia ja sinne haluavia koirakkoja testataan vuosittain tasontarkastustesteillä, joista on pyritty tekemään yhtä rankkoja kuin todellisesta tilanteesta. Sen jälkeen etsintätehtäviä jatketaan uudessa kohteessa. Lähes kahdenkymmenen kilon painoinen rinkka kulkee selässä koko ajan. ”En tiennyt mistään mitään, ajauduin katsomaan ja sille tielle jäin.” Erotuksena harrastuskoiriin, CMC:n koiraryhmän koirat ja ohjaajat on koulutettu toimimaan tositilanteessa katastrofialueilla. Himanen on ollut mukana kansainvälisessä pelastustoiminnassa 11 vuotta, ja valmentaa itse omaa, katastrofeihin erikoistunutta saksanpaimenkoiraansa Konradia. TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Jotta testiin valmistavaan 58 8 ·2015 58 8 ·2015. CMC:n koiraryhmä käy läpi kovan seulan K olmepäiväinen pelastuskoiraryhmän tasontarkastustesti etenee aina suunnilleen samalla tavalla. Sitten siirrytään kuljetukseen jonnekin. Siellä jossakin etsintätehtävät aloitetaan välittömästi ja niitä aina siihen saakka, kunnes on aika siirtyä yömarssille. ”Ei keikallekaan nukkumaan mennä. Stressi ja väsymys ovat koko ajan päällä. Ensin pakataan tarvittavat tavarat, muonat, teltta ja tietysti koira tarvikkeineen. Toisen päivän puolivälissä saattaa olla mahdollista nukkua muutama tunti. Tilanteessa testataan, kuinka ihminen ja koira kykenevät työskentelemään yhdessä. Usein koira peilaa ohjaajansa mielialoja”, kertoo Annika Himanen, koirankouluttaja ja Kriisinhallintakeskus CMC:n pelastuskoiraryhmän jäsen
Himanen tekee eron ammattimaisen pelastuskoiratoiminnan ja rauniokoiraharrastuksen välille. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. ”Ihmistä puntaroidaan koko koulutuksen ajan kolmesta näkökulmasta: onko hän soveltuva kriisinhallintatehtäviin, millainen hänen koiransa on ja millaiset ovat hänen taitonsa koiranohjaajana”, kertoo Himanen, joka itsekin on ollut mukana testaamassa koirakkoja. Ensimmäisessä tehtävässä kaksi koiraa löysi uhrit minuuteissa. Tällä hetkellä ryhmässä on vain neljä koirakkoa, jotka ovat valmiita lähtemään kriisinhallintatehtäviin mihin päin maailmaa tahansa kymmenen tunnin varoitusajalla. Nykyinen CMC:n koiraryhmä syntyi 2000-luvun alussa osana FRF-muodostelmaa. ”Aikaisemmin on puhuttu pelastuskoiraturismista, kun katastrofialueille ryntäsi koiraharrastajaryhmiä. Himanen painottaa, että ammattimaisesti pelastamiseen koulutetut koirat ovat korvaamattomia ihmisten etsinnässä. Hän näkee, että rauniokoirasta, joka on koulutettu pelkästään kilpailuja varten, ei ole hyötyä todellisessa katastrofitilanteessa. ”Saman tien siellä sanottiin, etteivät he lähde ilman koiria enää yhdellekään keikalle.” Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen Annika Himanen ja hänen 4,5-vuotias saksanpaimenkoiransa Konrad osallistuivat Barents Rescue 2015 -suurharjoitukseen syyskuun lopulla Levillä. Himanen oli mukana suunnittelemassa rasteja työkoirille.. Se tarkoitti, että pelastettavia oli käytännössä nuo ryhmät enemmän”, Himanen sanoo. Ryhmä oli lähdössä auttamaan Nepalin maanjäristyksen uhreja, mutta laskeutumislupaa maahan ei herunut. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 koulutukseen pääsee, ohjaajan täytyy olla suorittanut koiransa kanssa korkeimman tason rauniokokeen, ja hänen tulee olla jo mukana kansallisessa hälytysryhmässä. Rankan testin läpäisemisen lisäksi toimintaan täytyy olla todella sitoutunut, ja perhesekä työtilanteen mahdollistaa äkkilähdöt. Koiran pitäisi olla täydellisesti hallinnassa ja kyetä itsenäiseen työskentelyyn missä tahansa, yleensä vaarallisessa ympäristössä. Kisaavat koirat on esimerkiksi koulutettu tekemään suoritukset vauhdikkaasti ja näyttävästi, vaikka tositilanteessa niin toimimalla ne aiheuttaisivat vaaran itselleen. Toistaiseksi ryhmää ei ole testattu tositilanteessa. Pelastuskoiraryhmän vähäinen jäsenmäärä ei ole ihme. Hän on toiminut vastaavassa pelastuskoiraryhmässä Virossa ja muistaa, kuinka koirien mukana kuljettamista ensin manattiin. Hän tähdentää, että tavoitteellinen kilpailu ja pelastuskoiratoiminta eivät tietenkään sulje toisiaan pois, aloittihan hän itsekin uransa rauniokoiraharrastuksesta. Matkaan lähtö on aina kiinni siitä, ottaako kohdevaltio avustajat vastaan
70-luvun alkupuoli muistetaan vuosina, jolloin palotoimen ja väestönsuojelun yhdistämisestä taitettiin peistä. Tointa ei julistettu avoimeen hakuun. Enemmistö kannatti kehitystä. Paikkakuntakohtaiset jutut saivat tehdä tilaa valtakunnallisille aiheille. Santalasta tuli Palontorjunnan ensimmäinen lehtiammattilainen. Lehti otti voimakkaasti kantaa alan kehitysvaiheisiin ja moniin taistoihin, joita paloala oman kehityksensä turvatakseen joutui käymään. Muutos asiateemojen suuntaan aiheutti sekin närää. Ensimmäinen ammattitoimittaja Viipurissa 1.8.1938 syntynyt Santala tuli Palontorjunta-Bandvärn -lehteen Suomen Sosialidemokraatin uutisosaston toimitussihteerin postilta. Toimituskunnan jäsenet vasemmalta H.Lindfors, P.Erkola, M.Lehtonen, P. Kaisla, tj. Kirjoitus vakuutti, ja Lauri ”Lasse” Santala aloitti 1.8. Päätoimittajan salkussa matkasi oikoluettavaa ja taitettavaa pitkän työpäivän päätteeksi kotiin. 60 8 ·2015. Numeron Pt 8/70 teemaehdotus ”Yritysdemokratia ja palotoimi” nosti lehden sisällä keskustelun lehden linjasta. Toimitus (Santala) teki sisältöesityksen, johon toimituskunta toi omilta sektoreiltaan esityksiä säännöllisissä kuukausikokouksissa. Tuloksena oli kentän tunnustus, hintana kovan työpaineen arvaamattomat haitat lähitulevaisuudessa. Santala menehtyi vakavaan sairauteen 30 vuotta sitten parhaassa työiässä 47-vuotiaana. Santalan vuodet olivat myös palokuntapolitiikan aikaa. Niistä ammatillisesti huomiota herättävin oli juttukokonaisuus palokuntakäyttöön soveltuvien dieselautojen alustoista. Vuosina 1967–73 Lauri yksinään muodosti kahden lehden toimituksen. S.Palo, I.Juvakoski, J.Katajamäki (3.), R.Alho, L. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon arkisto Vuorossa on mies lehden omasta piiristä, veteraani saavutuksiltaan vaikka ei iältään. Arvostelijatkin totesivat asian paikkansapitävyyden, mutta muistuttivat, ettei ole muutakaan forumia palokuntien tapahtumista kertomaan. Lopputuloksena oli sitova sisältöpohja. Lauri Santala, uurastaja ja sisältöuudistaja ”Päätoimittaja Santala on toimitussihteerinämme perusteellisesti ja suurta tunnustusta ansaitsevalla tavalla paneutunut alan moninaisiin ongelmiin sekä ripeällä ja omaaloitteisella toiminnallaan ratkaisevasti myötävaikuttanut lehtemme nauttimaan yleiseen arvonantoon. Melkoisessa ristivedossa uusi päätoimittaja sai taiteilla. Tuleva kehitys näkyi lukuisina juttuina Palontorjunnan sivuilla. Lauri toi lehteen teemat. Suuntaus ei kaikkia miellyttänyt, ja lehden linjasta keskusteltiin toimituskunnassa ja lehden lääninasiamiesten kokouksissa. Teemassa oli tarkoitus julkaista viisi kirjoitusta ja pääkirjoitus. Silti luottamusta tulevaisuuteen oli, uskalsipa järjestöyhteisö 1970 perustaa toisenkin lehden, Palontorjuntatekniikan. Sadas Palontorjunnan numero ilmestyi, ja lehteen valittiin ensimmäinen päätoiminen lehdentekijä, toimitussihteeri. Teemojen matkassa ammattilehdeksi Santala johdatti järjestölehden ammattilehdeksi. Kaisla ja Juvakoski olivat jäseniä jo 1970. Hän on päätoimittaja Lauri Santala, joka toimitti Pelastustiedon edeltäjää, Palontorjunta-lehteä lähes 20 vuotta. oikealta) lehden kolmen päätoimittajan kuvaharvinaisuudessa Bertil Heinrichsin 80-vuotisjuhlatilaisuudesta 1977. Nykypäivän näkökulmasta sisältösuunnittelu oli aivan liian etupainotteinen ja hankaloitti erityisesti ajankohtaisuutisointia. Vuosi 1962 oli historiallinen. Santala ja toimituskunnan puh.joht. ”Lauri Santala kuului siihen pieneen ’nuorten vihaisten miesten’ joukkoon, joka oli ottanut asiakseen panna palotoimen, pelastustoimen ja väestönsuojelun asiat järjestykseen”, palopäällikkö Rainer Alho sanoi Laurin muistotilaisuudessa 1985. Tasapuolisena ja arvostelukykyisenä palontorjujana hän omaa mitä parhaimmat edellytykset vaativaan tehtäväänsä”, Heinrichs kirjoitti nimitysuutisessa. Päätoimittajuus oli edessä 1967. Tuon ajan mukaisesti lehden sisällöstä keskusteltiin ja päätettiin perustajajäsenyhteisöjen edustuksen muodostamassa toimituskunnassa. Eino Nevanlinna. Valintakokouksessa toimituskunta pyysi Santalalta näytejuttuna reportaasin sisäasiainministeriön paloasiainosastosta. VETERAANIN ÄÄNI on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Vuodet olivat työntäyteisiä, ja taloushuoliakin heti oli, kun markka devalvoitiin 1967, ja lehtien tilausmaksut jäädytettiin kahdeksi vuodeksi. Päätoimittaja Lauri Santala (2. Se tarkoitti 600 painetun sivun työpanosta vuodessa. Kuuluisan upseerisuvun nuorimmainen, eversti Bertil Heinrichs jäi eläkkeelle 1950 lähtien hoitamastaan siviilitoimesta. Kiivas keskustelu Lauri toi lehteen myös ammattiyhdistysasiat
Päätoimittajan tiedusteluun millä nimenomaisella perusteella nimenomaan Narvanteen osuus hylättiin, puheenjohtaja viittasi kirjoituksen pituuteen ja siihen sisältyviin liiaksi henkilökohtaisiin näkemyksiin ja subjektiivisuuteen, josta kirjoituksen lopussa on erityinen mainintakin. Eikä kirjoituksia tulisi poistaa senkään takia, että helposti syntyisi käsitys, että toimituskunta ”sensuroi” kirjoituksia. Hänen mukaansa sisältö edusti paremminkin uutta rakentavaa linjaa. Lokakuun kokouksesta toimituskunnan puheenjohtaja Zachris Walmari (Palosuojelun edistämissäätiö) totesi toimituksen esityksen tulevan lehden pääteemaksi olevan “Yritysdemokratia ja palotoimi“. Yritysdemokratia ja palotoimi -keskustelun lopputulos oli, että viidestä kirjoituksesta kaksi kirjoitusta jätettiin pois. Puheenjohtaja totesi saaneensa käydystä keskustelusta sen kuvan, että toimituskunnan enemmistö on palokorpraali Eero Mattilan sekä palokersantti Martti Narvanteen opintopäiväesitysten hylkäämisen kannalla. Mitä pahaa. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Kunnossapito Seuraava episodi on paitsi ajankuva myös esimerkki Santalan lehtimiesetiikasta ja taitavasta tavasta oikeaksi katsomansa sisällön puolustamisessa. Päätoimittaja Santala sanoi pitävänsä teemaa luonnollisena ja juuri sellaisena uutena asiana, josta lehden tulisi antaa tarvittavia taustatietoja, koska on osoittautunut asiasta olevan pahojakin väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. Pääkirjoitus pois. Hän arveli sen sisältöä myös julkaisusopimuksen vastaiseksi. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Ennen oli ennen Palontorjunta-lehden sisäiseen historiaan liittyvä poikkeuksellinen episodi antaa kapean, mutta olennaisen kuvan Lauri Santalasta päätoimittajana. Jäsen Pekka Kaisla (Palontorjuntaliito) ei pitänyt rakentavana Porin palolaitoksen edustajien taholta esitettyä arvostelua, joka varsin selvästi kohdistui edesmenneeseen palopäällikköön. Hän ei pienistä hätkähtänyt, vaan – aikalaisensa Rainer Alhon sanoin – aitona lehtimiehenä riensi jo seuraavan ongelman kimppuun. Puheenjohtaja Walmari sanoi, ettei näe asiaa koskettelevan pääkirjoituksen ottamista lehteen aiheellisena ainakaan tässä vaiheessa, kun näkemykset menevät näinkin paljon ristiin. Pesonen pyysi merkitsemään pöytäkirjaan mielipiteensä, että teema on tuotu toimituskunnan käsiteltäväksi siten, ettei siihen ole mahdollisuutta ottaa riittävän ajoissa kantaa ja ilmoitti edelleen vastustavansa jyrkästi teemaa kokonaisuudessaan. Jäsen Toivo Anttila (KTV) totesi aihesisällöltään uuden teeman edesauttavan yritysdemokratiasta ja sen toteuttamisesta palotoimessa käynnistynyttä keskustelua. Kaislakin kiinnitti huomiota aiotun pääteeman tulemiseen liian myöhään toimituskunnan tietoon. Hän oli eri mieltä siitä, että teema olisi jollakin tavoin vaarallinen ja sisältöön sopimaton. Ei kuitenkaan pääkirjoitus, joka ilmestys juttuna muiden joukossa – Santalan nimissä, mutta ei lehden kollektiivina mielipiteenä. Siihen ei nähty estettä. Jäsen Kaisla asettui kannattamaan esitystä pääkirjoituksen poisjättämisestä. Vpj. Varapuh.joht. Näin todettiin. pelastustieto.fi. Lue Pt:ssa 8/1970 julkaistut Yritysdemokratia ja palotoimi -kirjoitukset sekä Juhani Katajamäen blogikirjoitus Ennen oli ennen: www. Esityksen KTV:n neuvottelupäivillä kuunnellut Sm:n paloasiainosaston päällikkö Erkki Jänne oli todennut aiheen tulevan esille pikemminkin liian myöhään. Hänen mielestään oli myös arveluttavaa, jos lehti jo tässä vaiheessa ottaisi lehtenä kantaa siihen, kuinka palotoimen alalla tulee yritysdemokratiaa toteuttaa. Santala tiedusteli voidaanko teksti julkaista hänen itsensä nimissä. Edelleen Santala mainitsi nyt käsiteltävän aihetta, jota lehden julkaisijajärjestöihin kuuluva KTV pitää tärkeänä ja sen vuoksi julkaisemisen arvoisena. Jäsen Erkki Hakala (Nuohoojamestarien liitto) käytti puheenvuoron, jossa tiedusteli mitä pahaa ehdotettuun teemaan sisältyy. Tämä tapaus on jäänyt ainutkertaiseksi lehden historiassa. Pekka Pesonen (Paloinsinööriyhdistys) ilmoitti vastustavansa jyrkästi aiheen käsittelyä, joka tulee toimituskunnan käsittelyyn vasta siinä vaiheessa, kun numero lähestyy jo painovaihetta
Kotiutuksen onnistuessa maahanmuuttajat rakentavat uuden kotimaansa yhteiskuntaa. Sitten tietotaito lähes unohtui. Pelastusalalla on Suomessa sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia, jotka suhtautuvat muualta saataviin kokemuksiin myönteisesti. Kysymys on asenteesta. Itävallassa palokuntanuoret aikuistuvat, kuten Suomessa, 16-vuotiaina. Haluamme tai emme maahanmuuttajien lukumäärä Suomessa tulee lisääntymään. Vaahdon tunkeuma, jäähdytysteho ja tarttuvuus palavaan materiaaliin on erinomainen. 62 8 ·2015. Samalla tavalla kuin kierrätys ajettiin sisään koteihin koulun kautta, niin palokuntanuoret kyllä opettavat aikuisille perheenjäsenillekin itse oppimaansa onnettomuuksien ehkäisyä. Tuo periaate soveltuu erinomaisesti käytettäväksi myös vapaaehtoisessa pelastustoimessa. Kuten englantilaiset asian ilmaisevat: Don’t reinvent the wheel. Vasta 18 vuotta täytettyään he saavat osallistua sammutusja pelastustehtäviin. Noin toimimalla nuorista suurin osa saadaan jatkamaan vapaaehtoisen pelastusalan työtehtävissä aikuisena. Tuona aikana heidät myös koulutetaan varsinaisiin sammutusja pelastustehtäviin. Nyt jo kuudetta kertaa suomalaiset palokuntanuoret ovat vierailleet Welsissä, Itävallassa osana Rescue Race kilpailun pääpalkintoa (www.markkuhaarnionsaatio.fi). Itävallassa myös puukerrostalorakentamisen ehtona on, että palokunnalla on oltava vaahtoja. Näin etenkin siinä tapauksessa, jossa pelastuslaitoksella ei ole ennestään riittävästi juuri tuon teollisuuden sammutukseen soveltuvaa vaahtoa. Tämä on havaittu konkreettisesti Itävallan ja Suomen välisessä palokuntanuorisovaihdossa. Edullisia asuntoja pelastajille Welsin pelastuslaitoksen aseman vieressä on asuinkerrostalo. Letkukitka on vähäinen ja letkut ovat taipuisia, kevyitä sekä vaahtoa täynnä olevaa sammutusletkua on helppo käsitellä. Ehkä juuri siitä syystä he ovat ymmärtäneet, että palokuntanuorisotoiminta on erinomainen tapa heidän kotouttamiseksi. Itävallassa tämä on huomattu. Saattaapa joissakin kunnissa olla jo valmiina lakkautettu tyhjänä oleva kyläkoulu aseman läheisyydessä, joka voidaan vähin kustannuksin kunnostaa asuinrakennukseksi. Mitä paremmin heidät saadaan sulautettua valtaväestöön, sitä harvempi heistä muuttuu esimerkiksi kiihkouskovaisiksi terroristeiksi. Tiettävästi edellä kuvatulla tavalla on jo menetelty eräissä Suomen VPK:ssa. Mikäli näin ei ole, ne on hankittava rakennusluvan ehtona luvan saajan kustannuksella. Suomessa menetellään vastaavassa tilanteessa liian usein päinvastoin turvallisuusnäkökohdat unohtaen. Tänä päivänä Itävallassa painevaahtoja käytetään yleisesti asuntopalojen sammutukseen. Tarvitaan ainoastaan toiminnan lisääminen VPK:n sääntöihin ja johtosääntöön sekä muutosvastarinnan poistaminen uusilta ideoilta. Menettely on kopioitavissa lupahakemuksineen suoraan Suomen vapaaehtoisiin palokuntiin. Maahanmuuttajanuorten kotouttaminen Itävallassa on toistaiseksi Suomea enemmän maahanmuuttajia. Kunnanjohtaja saattaa jopa painostaa palopäällikköä katsomaan sormiensa läpi palomääräyksiä, jotta yritys saadaan kuntaan. Vuokrat siinä ovat edulliItävallasta oppia omaan toimintaan sia. Vaahdon (CAFS, Compressed Air Foam System) edut ovat ilmeiset. Vapaasti suomennettuna: Turha keksiä pyörää uudestaan, jos joku on sen tehnyt jo muualla. Suomessa kaivattaisiin ryhtiliikettä Itävallan tapaan kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi tässäkin. Amerikkalaisilla sotilaslentokentillä Saksassa vaahtoja käytettiin yleisesti. Painevaahto asuntopaloissa Toisen maailmansodan aikana USA:ssa kehitettiin sammutusvaahdot lähinnä sotilaallisissa kohteissa käytettäväksi. Myös vesivahingot vähenevät. Suomessakin kannattaisi siirtyä asuntopalojen sammutuksessa pelkästään vaahtojen käyttäjiksi. En näe mitään estettä sille, että Suomessa ei meneteltäisi samalla tavalla. Vapaaehtoisen pelastustoimen tehtäviin sellaisen saa helposti. Työn teettäminen alaikäisillä nuorilla edellyttää aluehallinnon työvoimaviranomaisten poikkeuslupaa. Mikäli kunta päättää pelastustoimen hoitamisesta alueellaan vapaaehtoisin voimin vaikka sopimuspalokuntamallilla, niin edullisten asuntojen järjestäminen varmistaa riittävän määrän työntekijöitä asemalle. Meillä kunnat kilpailevat yrityksistä ja niiden mukanaan tuomista työpaikoista suorastaan epäterveesti. Niitä alettiin käyttää Yhdysvalloissa myös asuntopalojen sammutukseen. Itävallassa tämä väliaika hoidetaan niin, että 16–17-vuotiaat voivat osallistua pelastusalan huoltoja tukitehtäviin sekä mahdollisesti esimerkiksi maastopalojen jälkisammutukseen. Teksti: Markku Aarnio Näin Itävallassa rekrytoidaan palokuntanuoria. Ei muusta. Me kaikki voimme oppia ulkomailta. Itävaltalaisten toimintatavasta voidaan oppia Suomessakin. Milloinkahan Suomessa herätään. En näe suurta estettä sille, että Suomessakin meneteltäisi samoin. Asumaan pääsee kuitenkin vain, mikäli osallistuu aktiivisesti vapaaehtoisen pelastuslaitoksen toimintaan. M atkailu avartaa, sanotaan, ja jokaisesta maasta voi myös oppia uutta. Kuitenkin 1950–60-lukujen taitteessa vaahdot ikään kuin keksittiin uudestaan. Ulkomailla kannattaa aina käydä tutustumassa miten siellä suoritetaan samat tehtävät kuin meillä Suomessa. Parhaat palat nähdystä voi aina helposti kopioida meillä käytettäväksi. Sieltä niiden käyttö levisi siviilipuolen palokuntiin pikkuhiljaa muutamien innokkaiden alansa kehittäjien ansiosta. Rakennusluvan ehdot Itävallassa rakennusluvan ehdoksi saatetaan asettaa esimerkiksi kemianteollisuudessa sammutusvaahtovaraston osto pelastuslaitokselle. Näin on myös Suomessa. Ehdoksi voidaan myös asettaa varaston uusiminen esimerkiksi kymmenen vuoden välein
Yhden voimalan palosta uutisoitiin keväällä Suomessakin, johon Aasukaldan palokuntakin hälytettiin. Sammutusauto on päätynyt Viroon Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Yhden sen kylän mukaan nimetyssä vireässä Aasukaldan vapaaehtoisessa palokunnassa toimii hälytysosastossa 30 jäsentä. Naapurikunnassa Kiviõlissa löytyy myös erilaisia teollisuuden riskejä. Kalustona palokunnalla on Iisakun vapaaehtoiselta palokunnalta hankkima sammutusauto. Osaston harjoituksia pidetään 20 vuodessa ja hälytyksiä oli viime vuonna 30. Tuolloin myös Viru-Nigulan kunta sai ystävyyskunnasta Karviasta vanhan Land-Rover -paloauton käyttöönsä omalle silloiselle palokunnalleen. Teksti ja kuva: Arto Papunen. Molemmissa osastoissa toimii noin kymmenen nuorta. Suomesta Viroon tulleen Mercedes-paloauton tunnuksena on Viron tunnusjärjestelmässä Aasukalda 3-2. Aasukaldan vapaaehtoinen palokunta on aloittanut toimintansa vuonna 2013. Aasukaldan palokunnalla on minimilähtövaatimuksena kaksi henkeä kymmenessä minuutissa. Lisäksi palokunnalla on kaksi nuoriso-osastoa, sen omalla asemalla Viru-Nigulassa sekä läheisellä vakinaisen paloasemalla Kundan rannikkokaupungissa 12 kilometrin päässä. Palokunnan saamat korvaukset muodostuvat kiinteästä korvauksesta, lähtövalmiudesta sekä erilaisista lisäkorvauksista, esimerkiksi ennaltaehkäisevästä palontorjuntatyöstä sekä koulutuspalveluista. ta. Pääosin Viru-Nigulassa palokunnan tehtävät muodostuvat maaseudun tyypillisistä hälytyksistä. Viru-Nigulan kunnassa on runsaasti tuulivoimaa. Hälytykset palokunta saa Jõhvin hätäkeskuksesYli sata vireää VPK:ta Virossa Marge Zaidullin ja Marve Abel ovat aktiivisia Aadakuldan palokunnan hälytysosastolaisia. Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pa-ve.fi • www.pa-ve.fi Kalvipalokalusteet Palokalusto Hälytysja viestintälaitteet Vahva myös verkossa: – www.pelastustieto.fi – V apaaehtoisia palokuntia on tällä hetkellä Virossa hieman yli sata. Palokuntaa hälytetään pääsääntöisesti vakinaisten paloase mien tueksi, joita löytyy läheltä Kundan lisäksi 25 kilometrin päästä Rakveresta, jossa myös päivystää alueen palomestari. Viru-Nigulassa on myös ollut vapaaehtoispalokuntatoimintaa jo 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Kustannuksista vastaa pääosin Virossa pelastustoimesta vastaava valtio, mutta myös aluehallinto osallistuu pienellä panostuksella. Itä-Virossa lähellä Rakveren kaupunkia sijaitsee 1400 asukkaan Viru-Nigulan kunta. Pelastustoimella viestiliikenne toimii tetra-verkossa kuten Suomessakin
Valmistunut ruisku oli heikko ja käyttäjät taitamattomia. T ulipalon uhkan torjuminen on vanhastaan ollut suomalaisen kaupunkihallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Kaupunki oli hankkimassa paloruiskua keräyksellä 1813. Tuon ajan paloaseita olivat ämpärit, puoshaaat (keksit) ja köysiluudat, joiden hankinta oli palomestareiden vastuulla. Kauppias G. Käytännöllisesti katsoen jokaisen miespuolisen tamperelaisen, lapsia ja vanhuksia lukuun ottamatta, oli velvollisuus palon sattuessa osallistua sammutustoimiin. Kun vielä valaistuskeinona käytettiin avotulta – huonoimmillaan päretuikkua ja kynttilää ja parhaimmillaan öljylamppua – tuli pääsi helposti irti. Varsinaista palokuntaa ei vielä ollut, mutta oli pakollinen sammutusvelvollisuus. Kaupungin työmiesten piti toimia palomestareiden apuna. 64 8 ·2015. Tampereen puukaupungissa eritasoista vartiointia harjoitettiin vuodelta 1802 lähtien. lokakuuta maailmanhistorian suurista kaupunkipaloista esitelmöi kuvanäyttein projektiarkkitehti Jouko Seppänen. ”Tampereen palosta 150 vuotta” -seminaarissa Tampereen keskuspaloasemalla 2. Karttarepäisy on lainaus lokakuun 5. Kaupunki yritti parantaa palovahtitoimintaa 1820. Tiheään rakennetuissa puukaupungeissa sattui usein suurpaloja. Teksti: Juhani Katajamäki Tampereen palosta 150 vuotta ”Pakkopalokunta” oli voimaton Palojärjestys loi mahdollisuuksia Selkeä parannus oli 1826 vahvistettu palojärjestys. Palovartijat olivat samalla kaupungin ensimmäiset järjestyksenvalvojat, oman aikansa poliisimiehet. Rakennukset ja niiden tulisijat olivat paljon vaatimattomampia ja huonommin rakennettuja kuin myöhempinä aikoina. Lundahl hankki nahan, josta kaupungin satulasepät ompelivat letkuja. Asukkaitten tuli vuorollaan olla palovahteina. Yleisestä palokunnasta, ”pakkopalokunnasta” ei juuri vastusta tulipaloille ollut. Palovartiointiin luotettiin liiaksi Sammutustyö oli tehotonta, kun ei ollut palokuntaa eikä vesijohtoverkostoa. Jokaiseen kaupungin neljään kortteliin piti porvareiden keskuudesta valita palomestari sekä ruotumestari ja koko kaupunkia varten yhteisesti kaksi ruiskumestaria sekä kolme suihkunhoitajaa. Ei Tampereellakaan elokuussa 1865. Tulos oli huono, rahaa ei kertynyt tarpeeksi. Ensimmäisestä saavillisesta maksu oli yksi riikintaaleri. Tupakointi ja piipunpolttokin jo osattiin. Luotettiin palovahteihin. Seuraavana syksynä paperitehtaan koneenrakentaja J. Tamperelaisen kotiseutuneuvoksen sanoin ”kaupungit olivat suorastaan leikkikaluja tulen käsissä”. Ensimmäisen palosääntönsä Tampere sai 1808. Glas tarjoutui rakentamaan sellaisen. Syitä oli useita. Niinpä hevosenomistajalle, joka ensimmäisenä kiidätti täyden vesitynnyrin palopaikalle, maksettiin kaupungin varoista kaksi riikintaaleria. Tulipalot kuuluivat puukaupunkien jokapäiväiseen arkeen. Jokaisessa neljässä korttelissa tuli olla palomestari ja hänen apunaan ”paloaseitten” käyttämiseen harjoitettuja miehiä. Se korvasi asukkaiden hoitaman vuorovahtijärjestelyn palkkaamalla neljä vakinaista palovartijaa. Palkkariitojen vuoksi vartiointi jäi kuitenkin epäsäännölliseksi. Sammutusveden nopea saatavuus oli edellytys, jotta sammutus silloisin välinein ja keinoin olisi edes teoriassa mahdollista. päivän Aamulehdestä. Tietokirjailija Juhani Katajamäen aiheena oli paitsi kaupunkipalo, myös Tampereen palotoimi 1800-luvulla ennen ja jälkeen suurpaloa
Ratkaiseva äänestys käytiin valtuustossa 30. Päätös perustamisesta syntyi selvin äänin 22–11. Senaattikin 1853 patisteli perustamaan varsinaisen eli vakinaisen palokunnan. Engel tiedosti kaavoituksen mahdollisuudet… Kaupunkipalon aikaan Tampereen uusi asemakaava oli ollut pitkään vireillä. Niitä ei Engelin Tampere-kaava kaikin osin vastannut, varsinkaan vaatimuksia katujen leveyksistä. Perustelu kulki siten, että sammutusväen määrä korvaa pienen joukon taidon. Sammutustyössä oli veden puutos ollut suurena haittana ja kaikki sammutustyö supistunut vaan sen palavan osan piirittämiseen. Syntyi Esplanadikatu, myöhempi Hämeenpuisto. Asiassa oli tapahtunut läpimurto vapaaehtoisrintamalla. Tampereelle perustettiin vapaaehtoinen palokunta 1873, kahdeksan vuotta kohtalokkaan palon jälkeen ja 25 vuotta ennen vakinaista palokuntaa. Asialla oli kuuluisa arkkitehti Carl Ludvig Engel, jonka luonnos valmistui 35 vuotta ennen paloa. Tampereen vuoro oli elokuussa 1865 Turun ja Hämeenlinnan tai viimeistään 1852 Porin kaupungin lähes totaalisen tuhon jälkeen olisi Tampereella luullut olleen voimakkaampi valmius perustaa palokunta. Kaupunkipalon muistolaatta Ylioppilastalon seinässä Kauppakatu 10:ssä paljastettiin Tampereen päivänä 1965, tasan sata vuotta onnettomuuden jälkeen. Selvästi suurempi joukko oli iskeviä puheita ja voimakkaita mielipiteitä vaihtaneessa kokouksessa sitä mieltä, että nyt oli myös vakinaisen palokunnan aika. Syntyi nykyinen Aleksanterin kirkon puistikko. Vakinaisen palokunnan aika oli edessä 1898. Uusi toimintamalli kohotti palokuntatyöskentelyn tehokkuuden uudelle tasolle. Osa valtuustosta uskoi vapaaehtoisen palokunnan yhä riittävän Tampereen palotoimen ytimeksi. Noin viides osa kaupunkia on palanut poroksi, tahi 740 kyynärää pitkä ja noin 400 leviä alanto (450 m x 240 m, JK). Tuli tuhosi kokonaan 27 ja osittain kuusi taloa nykyisten Puutarhakadun ja Satamakadun välillä. Neljän palovartijan tuli kulkea ympäri kaupunkia ja toimia samalla järjestyspoliiseina. Oli vartiointi, jota palon jälkeen tehostettiin, oli palomestarit ja kaupunkilaisista nimetyt sammutusvelvolliset, oli ruiskuja ja muuta kalustoa ja niitä varten ruiskuvaja kaupungin keskustassa. Samalla muodostettiin repimisja palopurjeruodut. Kuudes vartija kulki edestakaisin silloista kaupungin keskeistä ns. Vartiointia kyllä tehostettiin. Vasta kello 5 sunnuntaiaamuna saatiin tulen raateleminen seisahtumaan.” Palon syttymissyytä tutkittiin, mutta jäi selvittämättä. Hildénin piharakennuksesta Kauppakatu 10, nykyisen Ylioppilastalon paikalta alkanut palo levisi tuulen mukana kohti etelää. Niin myös tapahtui. Puuhuoneista siinä palaneessa kaupunginosassa ei ole kuin uunit ja niiden savupiiput jäljellä. Niin ei käynyt. Kolme vuotta kaupunkipalon jälkeen 1868 valmistuneen asemakaavan (kuva) perustana oli Engelin luonnos, mutta uutta olivat kaupungin läntisen laidan pienet tontit sekä tulipalovaaran vuoksi levitytetyt puistokadut. Myöhemmin levinneen tiedon mukaan palo olisi saanut alkunsa renkien piipunpoltosta tallinparvella. marraskuuta edellisvuonna. Engel oli keskittynyt erottamaan uudet kaupunginosat toisistaan, mutta ei ollut riittävästi puuttunut olemassa oleviin katuihin. Turun 1827 valtaisan kaupunkipalon jälkeen jokaisen talonomistajan oli oltava vuorollaan palovahtina. Aikuisten miespuolisten kaupunkilaisten oli palon sattuessa velvollisuus toimia suihkumiehinä, palohaan käyttäjinä, palokohteen raivaajina jne., eli velvollisina tekemään kaikkea sitä työtä, jota sen aikaiseen sammutustyöhön voi ajatella kuuluneen. Vapaaehtoinen palokunta 1873, vakinainen 1898 Kaupunki sai päätoimisen palopäällikön 1884, mutta vakinaisen palokunnan perustamisesta ei kaupungin hallintoelimissä päästy yksimielisyyteen vieläkään. ”Tulipalo Tampereella” ”Viime lauvantaina kohtasi Tampereen kaupunkia hirmuinen tulipalo, joka vasta sunnuntaina saatiin sammumaan, ja poltti noin lähes 40 taloa poroksi. Maistraatin määräyksestä yhden palovartijan oli aina oltava vanhan kirkon tornissa. Maistraatti vastasi, ettei kaupunki kykene vastaamaan sellaisen palokunnan kustannuksista. Vakituista eli vakinaista palokuntaa ei vieläkään perustettu. Tuonaikainen suomenkielinen sanomalehti, kerran viikossa ilmestynyt Päivätär kertoi onnettomuudesta seuraavassa numerossaan elokuun 26. päivän iltana 1865 kauppias K.J. Kun miehistö ei ollut tehtäväänsä palkattua, ja koulutus oli parhaimmillaankin satunnaista, toiminta palopaikalla ei voinut olla kovin tehokasta. Mahtaako vuoden 2015 tamperelainen osata kiittää 1800-luvun arkkitehtejaan, jotka paloturvallisuustarkoituksen sivutuotteena loivat kaupungille paitsi Hämeenpuiston molempiin päihin ja keskelle vihreät keuhkot myös kaupunkia katkovien viihtyisien puistokatujen ketjun. Noin 500 on siellä kadottanut omaisuutensa ja katon päältänsä. Seitsemän kauppapuotia on myös mennyt tulen omaksi, joiden tavarat olisivat olleet vakuuttamatta.(…..) Tuli on ilmestynyt klo 11 lauantaiiltana. pitkäkatua, Kuninkaankatua. Huhtikuussa 1898 valtuusto suurella enemmistöllä päätti, että ”vakinainen palokunta pannaan toimeen ensi kesäkuun 1. Ytimenä oli erottaa kaupungin osat toisistaan 36 m leveillä puistokaduilla, joissa oli lehtipuita kahdessa rivissä ja niiden välissä kävelytie. päivänä. päivänä”. Kaavoitusta jatkoi yliarkkitehti Carl Albert Edelfelt. Kun yleinen palokunta oli perustunut työikäisten kaupunkilaisten pakko-osallistumiseen, moderni vpk-järjestely pohjautui vapaaehtoiseen järjestäytymiseen. ”Määrä korvaa taidon” Viimeistään tuhoisan kaupunkipalon olisi luullut antavan ratkaisevasti vauhtia ”oikean” palokunnan perustamiselle. Vuonna 1829 palovartiointia vahvistettiin maksamalla kahdeksalle palovartijalle säännöllistä palkkaa. Kymmenesosa kaupungin asukkaista (516) menetti kotinsa. …Edelfelt viimeisteli Vuonna 1856 annettiin asetus kaupunkien asemakaavoituksen ja rakentamisen yleisistä perusteista. Palaneiden talojen huoneiden seassa oli neljä kivihuonetta, jotka nyt seisovat autioina. Lähteet: Tampereen kaupungin historia, II sekä kirjoittajan kotiarkisto 8 ·2015 65. Askel eteenpäin oli edessä 1846, kun kukin neljä ruiskua sai miehistöksi 8–12 miestä. Uusi läntinen kaupunginosa jaettiin kahtia puistoalueella. ”Tällä täydelliseen sopusuhtaiseen jakoon perustuvalla suunnitelmalla ei ainoastaan saada täydellistä suojaaja ja estettä mahdollisesti sattuvia tulipalo-onnettomuuksia vastaan, vaan myös kauneus ja miellyttävä ulkonäkö”, Engel on kirjoittanut tästä tuon ajan ainoasta ennalta ehkäisevästä palontorjuntakeinosta. Kun vielä – historioitsijan sanoin – miehet tulivat paikalle jos tulivat, jos halusivat ja jos pääsivät tulemaan. Sen pohjoispää rakennettiin Engelin määräämään leveyteen, mutta avarrettiin myöhemmin 60 metriin. Elokuun 19. Päätös kävi kalliiksi
Katto-ja vedeneristysalan turvallisuuskoulutuksesta on myönnetty niin sanottu ”musta kortti” ja muita tulitöitä, kuten hitsausta ja kulmahioMoni palo syttyy tulitöistä 66 8 ·2015 66 8 ·2015. Luvan myöntäjällä ja tulityön tekijällä on lisäksi oltava työhön vaadittava turvallisuustutkinto, josta todistuksena hänellä on tulityökortti. Laki sanoo, että ryhdyttäessä tulitöihin on huolehdittava riittävistä varotoimista. Hieman yksinkertaistettuna voidaan todeta, että työ edellyttää aina kohteessa tehtyä vaarojen tunnistamista TULITÖISTÄ Teksti: Petri Lindh • Kuva: Norsk brannvernforening Suomutunturin hotellilla 9.10.2015 riehunut tulipalo on alustavien arvioiden mukaan saanut alkunsa kohteessa tehdyistä kattoja vedeneristyasalan tulitöistä. Nämä vaiheet kirjataan työtä varten annettavaan tulityölupaan. Riittävät varotoimet Riittävät varotoimet on kuvattu standardeissa SFS 5900 ja SFS 5991. T ulityöt on ympäri maailmaa tunnistettu erityistä vaaraa aiheuttavaksi työksi, ja Suomessa tulityöt on huomioitu erikseen jopa pelastuslaissa (379/2011). ja sen pohjalta tehtyjä suojaustoimenpiteitä. Vakuutetuissa kohteissa vaatimukset tulevat myös vakuutussopimuksen liitteenä olevasta suojeluohjeesta. Vastaavia vahinkoja on lokakuussa sattunut esimerkiksi Pintos Oy:n tehtaalla Eurassa ja kunnallispoliitikko Jukka Relanderin kesäasunnolla Mikkelissä. Koulutusten yhdistäminen Tulityökortteja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 1988, ja opetuksen ansiosta tulitöistä aiheutuvat tulipalot ovat vähentyneet huomattavasti
Mikäli näitä ei löydy, niin kohteessa on varmuudella laiminlyöty riittävät varotoimet. ”Sammutuspeite ei sovellu suojaukseen tulitöissä, sillä sen lämmönkesto ei ole riittävä.” -P. Tapaukset kirjataan Prontoon ja tutkitaan tarkemmin syyllisten löytämiseksi. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Kokoontaitettava LEVITINKÄRRY Öljynimeytysaineiden taloudelliseen ja tehokkaaseen levitykseen. Lisätietoja: Petri Lindh koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto makoneen käyttöä on saanut tehdä ”sinisen kortin” koulutuksella. usein tunnistamatta. Vuoden 2016 alusta Suomessa siirrytään yhteispohjoismaiseen käytäntöön, jossa nämä koulutukset yhdistetään. Lindh Tulityöluvassa on mainittava vähintään: tulityön tekijät työkohde tulityöluvan voimassaoloaika tulityötä edeltävät turvatoimet tulityön aikaiset turvatoimet tulityön jälkeiset turvatoimet sammutuskalusto ja sammute tulityövartiointi tulityöluvan myöntäjä. Ensi vuoden alusta voimaan astuva uusi yhdistelmäkortti antaa luvan tehdä kaikkia tulitöitä. Kannattaa kuitenkin huomata, että tulityökoulutus ei koskaan korvaa lakisääteistä perehdyttämistä. Mikäli käytte sammuttamassa tulipalon ja paljastuu, että tulipaloa on edeltänyt tulityö, niin kohteessa on todennäköisesti tehty virheitä. Myös Facebookissa! Katso lisätietoja ja videot: www.peltaco.com/eccotarp Myös ÖT-imeytysmatot, rullat ja rouheet! 8 ·2015 67 8 ·2015 67. Yksikön esimiehelle Tiukoista vaatimuksista huolimatta tulitöissä tehdyt virheet jäävät www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Tiedustelkaa, löytyykö työntekijöiltä voimassa olevat tulityökortit ja työlle myönnetty tulityölupa. Tällaiset tapaukset tulee raportoida ja ilmoittaa poliisille
Kysymyksiä on herättänyt kiertueen kohderyhmä ja ajankohta, arki-illat. 68 8 ·2015. Syyskuussa järjestetty palokuntakiertue on saanut hyvää palautetta osallistujilta. S yyskuussa järjestetty, kaikille palokuntalaisille tarkoitettu 24365-kiertue onnistui hyvin, kertoo kiertueen järjestäjän, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin järjestöpäällikkö Valtteri Tervala. Koko perhe on mukana palokuntatoiminnassa. Tervala sanoo, että kiertuetyyppiselle tapahtumalle oli tilausta, eikä sellaista ole aikaisemmin järjestetty. ”Keskusjärjestön ja muidenkin sidosryhmien eri kyselyissä ja tutkimuksissa on tullut ilmi, että kentälle suuntautunutta toimintaa on kaivattu.” SPEK kysyi heti tuoreeltaan palautetta kiertueesta netissä, ja palautekysely on edelleen 24365 -kiertue onnistui hyvin Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kaisu Puranen, Kimmo Kaisto Kuopion Pelastusopistolle kiertuetta oli tullut ihmettelemään Waseniuksen perhe, Taina, Petri sekä lapset Elsa ja Eetu
Vasemmalta: Eino "Eikka" Krigsholm, Vilho "Ville" Lamminmäki, palovalvontalentoja kymmenen vuotta lentänyt Esko Kukkola ja VPK:n entinen päällikkö Veikko Näsänen. 8 ·2015 69 8 ·2015 69. Paineilma . Automaatio . Hänen mukaansa suoranaista huonoa palautetta ei ole tullut, mutta ihmetystä on herättänyt se, että tapahtuma oli arki-iltana. Tervalan mukaan kävijätavoite asetettiin alun perin kohtuullisen varovaiseksi, ja se ylitettiin. Vastaavia tapahtumia toivotaan lisää ”Esillä olleet palvelut, toimijat ja uudistukset nähtiin positiivisina ja tarpeellisina”, Tervala sanoo. Teollisuusuunit www.sarlin.com Turvallisen hengitysilman tuottoja jakeluratkaisut Sarlinilta vaativaan ammattilaiskäyttöön BAUER-hengitysilmakompressorit ja täyttöratkaisut. Lisätietoja: Reijo Raja-aho, puh. 010 550 4592 BAUER Mini-Verticus III . Täytyy kuitenkin huomioida, että välimatkat varsinkin Pohjoisja Itä-Suomen alueilla olivat pitkä, mikä varmasti rajoitti osallistujamääriä.” Tervala muistuttaa, ettei osallistujamäärä ole ainoa mittari tapahtuman onnistumiselle. Saarenkylän VPK:n seniorit olivat innokkaasti mukana palokuntakiertueen lähtötapahtumassa Rovaniemellä ja testasivat voimiaan sormikoukussa. ”Kiertueella käydyt keskustelut osoittivat että tehdyt valinnat kiertueen toteutuksen ja keskusjärjestön palveluiden kehittämisen suhteen ovat olleet oikeita”, Tervala kertoo. Asteikolla yhdestä viiteen palautteen keskiarvo on tähän mennessä ollut neljä. 225 330 bar . Vastanneista 95 prosenttia toivoi vastaavia tapahtumia järjestettävän uudelleen. Energia . Huippumoderni BAUER B-Safe turvakammio ja varastosäiliöt turvalliseen pullojen täyttöön. Kaikki kolme ovat mukana Saarenkylän VPK:ssa. meneillään. ”Huomasimme, että osallistujamäärältään pienempien tapahtumien aikana osallistujat kävivät rohkeammin kysymässä ja keskustelemassa palveluista.” Tervala kertoo, että kiertueen arviointi on vielä kesken, ja niin paikallisten tapahtumien järjestäjien kuin kiertueyhteistyökumppanien kanssa tullaan järjestämään palautetilaisuudet. Arvioitava on myös toteutettu konsepti, arki-ilta, harvaseuduilla, joissa ajoetäisyydet kasvavat hurjasti verrattuna kaupunkeihin.” Rovaniemellä Aada (vas.), 11, ja Emmi, 10, kokeilivat SPEKin vanutäytteistä kalustoa. Kysymyksiä nousi myös siitä, kenelle tapahtuma oli tarkoitettu. Meiltä myös kattavat kokonaistaloudelliset huoltosopimukset. Hänen mukaansa kiertueella kerätyn palautteen mukaan 87 prosenttia vastanneista koki kiertueesta olleen hyötyä tai jonkin verran hyötyä. 150 250 l/min . Palveluksessasi maan kattava ammattitaitoinen asennus, huoltoja varaosapalvelu. Taustalla heidän isänsä, Niko Säynäjäkangas. ”Itse näen tärkeimpinä kehittämisen alueina yhteistyön tiivistämistä jo suunnitteluvaiheessa erityisesti paikallisten järjestäjien kanssa ja alueellisen tapahtumamarkkinointia. 4 5,5 kW . ”Yleisöä riitti tavoitteisiin nähden hyvin, mutta enemmänkin osallistujia olisi toivottu
70 8 ·2015 70 8 ·2015. Kuva: Mika Leppänen. ”Minulla ei ole IRATA tai SPRAT -taustaa vaan olen itseoppinut köysihommissa. RopeTripillä näki, miten kaikki muutkin käyttivät samoja tekniikoita.” Ja yllättävänkin samanlaisilta näyttivät Mansikkaviidan mukaan eri puolilta maailmaa tulleiden köysityöskentelijöiden tekniikat. Mansikkaviidan mukaan olisi hyvä, jos ensihoitopalveluillakin olisi paremmat valmiudet auttaa mahdollisimman nopeasti vaikeapääsyisistä olosuhteista huolimatta. Turvata Oy:n Petteri Kivioja esitteli OneSeven-systeemin toimintaa Rovaniemellä. Toimitusjohtaja Mika Nilsson on pääosin tyytyväinen kiertueen saldoon. Lisätietoa tapahtumasta osoitteesta www.petzl.fi/ropetrip Kiertueella oli mukana omalla rekallaan myös paloja pelastusalan tuotteiden maahantuoja Turvata Oy. 30.3.–1.4 järjestetään myös vuotuinen SPRAT-konferenssi, johon kaikki voivat osallistua. ”Meidän puolelta se on sen verran iso rypistys, että ehkä joka toinen vuosi riittää.” Hänen mukaansa tulevaisuudessa kiertueen suhteen voisi miettiä tarkemmin esimerkiksi sitä, ovatko arki-illat paras mahdollinen aika tapahtumalle. J ärjestyksessään kolmas Petzl RopeTrip -tapahtuma järjestetään ensi huhtikuun 1.–4. Mansikkaviidan mukaan Uppsalan RopeTrip-reissu oli mielenkiintoinen kokemus muun muassa siksi, että siellä pääsi seuraamaan muidenkin tekemistä ja tekniikoita. Köysityöskentelykuviot ovat Mansikkaviidalle tulleet tutuksi lähinnä Keski-Suomen Maastopelastus Ry:n toiminnan kautta. Yksi Rope Access Challenge -kilpailuun osallistuneista suomalaisista oli Keski-Suomen pelastuslaitoksella ensihoitajana työskentelevä Tero Mansikkaviita. Nyt kun Petzl RopeTripin nettisivut ovat auki ja ilmoittautumiset käynnissä, on Mansikkaviitakin käynyt tutustumassa tulevaan tapahtumaan. Saimme kiitettävän määrän kontakteja.” Yritys on valmis lähtemään tulevaisuudessakin vastaavanlaiselle kiertueelle, joskaan ei aivan joka vuosi. Viime vuonna RopeTrip järjestettiin Ruotsissa Uppsalassa, jossa Suomesta oli mukana noin parikymmentä osallistujaa. Erityisesti häntä kiinnosti kilpailun lisäksi tarjottava runsas ja monipuolinen oheisohjelma. Päällimmäisenä Mansikkaviidalle jäi mieleen verkostoituminen sekä suomalaisten että ulkomaisten osallistujien kanssa. Tapahtuman pääosassa on ympäri maailmaa saapuvien rope access -työskentelijöiden jännittävä, hikinen ja hauska kilpailu, mutta tarjolla on myös työpajoja, näytöksiä ja luentoja jotka soveltuvat niillekin joilla ei aikaisempaa kokemusta köysityöskentelystä ole. ”Rekalla kävi koko ajan hyvä vilinä. päivä Yhdysvalloissa Salt Lake Cityssä. Siksi oli hyödyllistä saada vahvistusta omalle osaamiselle. Vauhdikas köysityöskentelytapahtuma Tero Mansikkaviita yksilötehtävässä Uppsalassa
Seminaarimaksu on alv-vapaa. A-luokka: 1 hh 520 € (560 €) 2 hh 420 € (460 €) Promenade: 1 hh 500 € (540 €) 2 hh 400 € (440 €) B-luokka: 1 hh 480 € (520 €) 2 hh 380 € (420 €) SPEK järjestää Pelastusalan neuvottelupäivät yhteistyössä Suomen Paloinsinööriyhdistys ry:n, Vakuutusalan tekniset tarkastajat ry:n, Suomen Palopäällystöliitto ry:n ja Suomen JVTja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n kanssa. Jäsenalennus myönnetään SPEKin jäsenjärjestöjen jäsenille sekä turvallisuuskorttien kurssinjohtajille, joiden koulutusoikeudet ovat voimassa. Suluissa mainittu hinta koskee ei-jäseniä. Pelastusalan neuvottelupäivillä vaihdetaan ajatuksia, verkostoidutaan sekä opitaan muiden hyvistä käytänteistä. Kustannukset Osallistumismaksu sisältää kokousmateriaalin, ohjelmaan merkityt tarjoilut sekä hyttipaikan. PeTiMainos.indd 1 20.10.2015 17:57:34. 9.–11.12.2015, Silja Serenade Pelastusalan neuvottelupäivät Tule mukaan Pelastusalan neuvottelupäiville kuulemaan, mitkä ajankohtaiset asiat koskettavat sinua juuri nyt – työskentelet sitten yrityksen turvallisuustehtävässä, turvallisuuskouluttajana tai pelastusviranomaisena. Turvallisuuspäällikkö Mats Fagerström, Helen Oy 16.00 Jälkivahinkojen torjunta maanalaisissa tiloissa, case Rautatieasema Työnjohtaja Matti Moilanen, Recover Nordic Oy Kommenttipuheenvuoro Turvallisuuspäällikkö Olli Aromaa, Elisa Oyj 16.45 Neuvottelupäivien yhteenveto 17.30 Illallinen Perjantai 11.12 7.00–9.30 Meriaamiainen 10.30 Laiva saapuu Helsinkiin Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset osoitteessa www.spek.fi/neuvottelupaivat 16.11.2015 mennessä. Keskiviikko 9.12. Vahvistusilmoitus lähetetään sähköisesti ilmoittautumisen jälkeen. 7.00–9.30 Meriaamiainen Teema: Henkilöja paloturvallisuuden huomioiminen julkisissa tiloissa 9.00 Paloturvallisuus korkearakentamisessa, case Kalasatama Asuntorakennuttamisen johtaja Jukka Rasmus, SRV 9.45 Kommenttipuheenvuorot: Vakuutusyhtiöiden näkökulma Johtava asiantuntija Petri Mero, Finanssialan Keskusliitto Korkearakentamisen paloturvallisuusriskit Vanhempi palotarkastaja Pekka Ronkainen, Helsingin pelastuslaitos 10.45 Maanalaisten tilojen paloturvallisuus, case Länsimetro Johtava palotarkastaja Janne Rautasuo, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 12.00 Lounas 15.30 Turvallisuus maan alla – yksin vai yhdessä. 12.00 Lounas 13.00 Neuvottelupäivien avaus Sisäministeri Petteri Orpo 13.30 Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa Pelastusjohtajan puheenvuoro 14.00 Pelastustoimen strategia 2025 Neuvotteleva virkamies Tiina Männikkö, sisäministeriö Teema: Kiinteistötekniikka ja koulutus osana turvallisuutta 14.45 Paloilmoittimien kehittyminen ja rooli Turvallisuusasiantuntija Kari Koskela, SPEK 15.15 Sammutuslaitteiston merkitys hoitoja hoivalaitosten poistumisturvallisuudelle Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos 16.15 Kiinteistötekniikan haavoittuvuudet ja niihin varautuminen Senior Manager Jari Kenttä, TeliaSonera Kommenttipuheenvuoro Myyntijohtaja Matti Helkamo, Siemens Osakeyhtiö 17.15 Vakuutusyhtiö turvallisuuskoulutuksen mahdollistajana Projektijohtaja Antti Määttänen, LähiTapiola 17.40-18.00 Keskustelu ja ensimmäisen päivän yhteenveto 19.00 Verkostoitumistilaisuus 20.00 Illallinen Torstai 10.12
MOBOTIX Thermal Radiometry (TR) on saatavilla suosittuun M15kamerajärjestelmään ja sensorimoduulina S15-kaksoiskamerajärjestelmään. Koonnut: Kimmo Kaisto Petzl on esitellyt uuden Vertex Vent Hi-Viz -työkypärän, jonka huomioväri parantaa käyttäjän havaittavuutta. Pelastuslaitokset voivat hyödyntää asfalttimassaa palopaikalla, jos on pitänyt poistaa asfalttia tai raskas ajoneuvo on rikkonut pihaa. Uudet tuotteet auttavat estämään suurempia vahinkoja esimerkiksi teollisissa ja kaupallisissa tiloissa, valmistukseen ja logistiikkaan liittyvillä työpaikoilla, kierrätyskeskuksissa ja metsissä. Tuote toimitetaan 25 kilon astiassa ja sitä tuo maahan Mogul Finland. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. lokakuuta 2015. Asfalttimassa säilyy avaamattomassa astiassa 12 kuukautta. Tarkkuus on tyypillisesti ±10 °C. Kamerat suorittavat videoanalyysin sekä tapahtumantunnistuksen sisäisesti ja hallitsevat itse videon rengaspuskuriaan NAS-tallennusjärjestelmällä tai palvelimella. Samanaikaisesti voidaan määrittää jopa 20 erilaista lämpötapahtumaa. Lisätietoja: www.mobotix.com 72 8 ·2015. Uutuuden enimmäiskäyttöikä on jopa kymmenen vuotta. Lisätietoja: www.kurikkayhto.fi Kolmisormikäsineet kovaan käyttöön Kylmä asfalttimassa Kylmä asfalttimassa on helppo ratkaisu rikkoutuneen asfaltin tai betonin korjaukseen. Sillä voi korjata vesikuoppia sekä halkeamia ja painaumia. Ranneosa mahtuu hyvin mansettirenkaiden päälle ja antaa mekaanista suojaa puvun kiinteälle käsineelle. MOBOTIX tarjoaa samanaikaisesti lisämaksuttoman ohjelmistopäivityksen, jolla olemassa olevat lämpökamerat voidaan päivittää lämmönmittauksella. Niihin lukeutuu myös huipputurvallisia kohteita kuten vankiloita, lentokenttiä ja jalkapallostadioneita. Molemmat S15-lämpömoduulit voidaan asettaa joustavaksi dual thermal järjestelmäksi tai lämpöja optisen sensoriteknologian täydelliseksi yhdistelmäksi, jolla voidaan varmistaa samanaikaisesti sekä luotettavat havainnot että visuaaliset varmennukset. Tuuletusmahdollisuuden ansiosta kypärä soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi asfalttitöihin, pelastustyöhön, ahtaisiin tiloihin ja lumenpudotukseen. Tästä johtuen MOBOTIX-videojärjestelmät ovat todella luotettavia ja tarvitsevat vähemmän palvelimia, työasemia ja verkkoinfrastruktuuria. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Monipisteleukahihna noudattaa EN12492standardia, mikä takaa sen, ettei kypärä irtoa päähän kohdistuvan iskun takia. Kypärässä on valmiit kiinnityspaikat silmienja kasvojensuojaimille, Pixaja Ultra -ammattilaisvalaisimille sekä kaikille yleisimmille kuulosuojaimille. Kypärä täyttää EN397-standardin vaatimukset iskujen, putoavien esineiden ja sivupuristuksen osalta. Kuvan neljän keskellä olevan pikselin lämpötiloja tarkkailevaa pistemittausta on myös parannettu uusissa TR-lämpötuotteissa, joiden tarkkuus on tyypillisesti ±10 °C. MOBOTIX tarjoaa myös lisämaksuttoman ohjelmistopäivityksen, jolla nykyiset lämpökamerat voi päivittää lämmönmittauksella. MOBOTIX on julkaissut tuotesarjan lämpökameroita, jotka on varustettu uudentyyppisellä lämpötilan tunnistavalla teknologialla. Ilman sisävuoria käsine soveltuu erinomaisesti kaikkien markkinoilla olevien kaasutiiviiden kemikaalipukujen käsineitä suojaamaan. lokakuuta 2015 Sivu 1/2 Uusi Thermal Radiometry auttaa estämään tulipaloja Ensimmäiset automaattisia lämpötilavaroituksia luovat MOBOTIX-lämpökamerat Langmeil, 26. Automaattisia lämpötilavaroituksia Näkyvä kypäräuutuus Samanaikaisesti voidaan määrittää jopa 20 erilaista lämpötapahtumaa. Käyttökohteita voivat olla esimerkiksi tiet, parkkipaikat, kynnykset, hallin lattiat, sadevesiviemärit ja sadevesien ohjaus. Lisätietoja: www.vandernet.com Irrotettavalla lämpövuorilla varustetut kotimaiset QR2-kolmisormikäsineet on suunniteltu kovaan käyttöön: öljyja kemikaalionnettomuuksiin ja erilaisiin puhdistustöihin ympäri vuoden. Istuvuuden takaa Center-Fit-säätöjärjestelmä. Lisätietoja: www.asfalttipaikkaus.fi MOBOTIX Lehdistötiedote • 26. Tämä teknologia on täydellinen tapa luoda automaattisia hälytyksiä lämpörajojen tai sen vaihteluvälin perusteella, mikä on elintärkeää mahdollisia tulipaloja tai lämmönlähteitä tunnistettaessa. Lisäksi kypärässä on paikat heijastinja nimikointitarroille. Kurakinnasmansetti tiivistyy hyvin roiskepukujen kanssa. Kuvan neljän keskellä olevan pikselin lämpötiloja tarkkailevaa pistemittausta on myös parannettu uusissa TR-lämpötuotteissa, joiden tarkkuus on tyypillisesti ±10 °C. MOBOTIX on julkaissut uuden lämpökameratuotesarjan, joka on varustettu uudentyyppisellä lämpötilan tunnistavalla teknologialla, jolla voidaan luoda absoluuttiseen lämpötilaan (-40 °C – 550 °C) perustuvia automaattisia tapahtumia. Lämmön vaihteluväli on -40 °C – 550 °C ja lämpöherkkyys 0,05 °C (NETD = 50 mK), joten eri lämpöolosuhteet voidaan määrittää helposti joko uuteen TR-ikkunaan (Thermal Radiometry) tai sensorin koko kuva-alueelle. Nämä uudet tuotteet auttavat estämään suurempia vahinkoja teollisissa ja kaupallisissa tiloissa, valmistukseen ja logistiikkaan liittyvillä työpaikoilla, kierrätyskeskuksissa, metsissä jne. Vuodesta 2000 lähtien MOBOTIX IP -kamerat ovat tulleet tunnetuksi korkealuokkaisesta kuvanlaadustaan, pitkäkestoisesta luotettavuudestaan ja "hajautetun arkkitehtuurinsa" mahdollistamasta vähäisestä kaistan käytöstään. Asfalttimassa soveltuu käytettäväksi -12 – +30 asteen lämpötiloissa. Vuonna 2005 MOBOTIX julkaisi ensimmäisen ammattimaisen videohallintajärjestelmän, jota käytetään edelleen tuhansissa laitoksissa ympäri maailmaa. Uuden tekniikan ansiosta saadaan automaattisia hälytyksiä lämpörajojen tai sen vaihteluvälin perusteella. SIllä voidaan luoda absoluuttiseen lämpötilaan (–40 °C – 550 °C) perustuvia automaattisia tapahtumia. Se vähentää järjestelmän kokonaiskustannuksia sekä sähkönkulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Täyshihnaston ansiosta kypärä pysyy paikoillaan vaikeissakin työasennoisssa. Tuuletusaukot saa helposti ulkopuolelta kiinni käsineetkin kädessä. MOBOTIX AG: ammattimaisten videohallintajärjestelmien (VMS) ja älykkäiden IP-kamerajärjestelmien saksalainen valmistaja MOBOTIX on lyhyesti ohjelmistoyritys, jolla on omat Saksassa valmistetut IP-kameratuotteet. TR on sen lisäksi saatavilla S15 PT -liittimen sensorina
Harjoittelua myös uusilla autoilla Samu Kemppi puolestaan opiskelee alipäällystötutkinnossa ja opinnäytetyötä varten tuli mukana tietoa ja kuva-aineistoa. ”Rasteilla syntyi myös tilanteita, joissa me vaihdoimme omia kokemuksia kouluttajan kanssa ja vetäydyimme keskenämme keskustelemaan ja kokeilemaan välineitä.” Ari Mäkimurto on 53-vuotias palomies ja hän kertoo päässeensä urallaan ensimmäistä kertaa tällaiseen koulutustapahtumaan. Onneksi sellaisia alkaa jo meillä olla käytössä.” Suomalaisosallistujat sanovat myös, että meillä osaamistaso esimerkiksi tieliikennepelastamisessa on maailmankin mitassa huippuluokkaa. Kiinnostavaa oli esimerkiksi tutustua välineistön avulla tapahtuvaan auton muotoon palauttamiseen.” Rasteilla oli useampia koulutettavia, joten varsinaisesti välineitä ei juurikaan päässyt kokeilemaan. Eipä tässä juurikaan ole päässyt 2000-luvun autoja tällä tavalla pilkkomaan”, he sanovat. Kentällä paistattelee auringon paisteessa myös aivan uusia autoja. Sellainen laajentaa omaa näkemystä. Jotkut autot ovat katollaan tai rusikoituina. Ryhmät keskittyvät tarkoin siihen, mitä kouluttajat kertovat. sepura.com Going further in critical communications SC 2020 hand-portable radio THE NEXT GENERATION • Extended range through; Class 3 high power RF transmission Ultra-sensitive receiver • Louder clearer audio cuts ambient noise • Water porting technology for torrential weather • Unique, high-speed second data bearer option • User-friendly smarter menus • Dustproof, waterproof, submersible; IP65, 66, 67 & 68 rated • Compatible with existing Sepura RAC accessories Event stand SC2020.indd 1 04/08/2015 14:30:49 sepura.com Going further in critical communications SC 2020 hand-portable radio THE NEXT GENERATION • Extended range through; Class 3 high power RF transmission Ultra-sensitive receiver • Louder clearer audio cuts ambient noise • Water porting technology for torrential weather • Unique, high-speed second data bearer option • User-friendly smarter menus • Dustproof, waterproof, submersible; IP65, 66, 67 & 68 rated • Compatible with existing Sepura RAC accessories Event stand SC2020.indd 1 04/08/2015 14:30:49 sepura.com Going further in critical communications SC 2020 hand-portable radio THE NEXT GENERATION • Extended range through; Class 3 high power RF transmission Ultra-sensitive receiver • Louder clearer audio cuts ambient noise • Water porting technology for torrential weather • Unique, high-speed second data bearer option • User-friendly smarter menus • Dustproof, waterproof, submersible; IP65, 66, 67 & 68 rated • Compatible with existing Sepura RAC accessories Event stand SC2020.indd 1 04/08/2015 14:30:49 Kentälle kootuilla tehtävärasteille häärii lähes 800 palomiestä 28 eri maasta. Tällaiset koulutustapahtumat ovat erittäin tervetulleita”, hän sanoo. ”Kyllähän tämä antaa työlle aivan uutta virtaa. Tätä varten tarvitaan entistä järeämpiä työvälineitä. Pääsi näkemään myös erilaisia tapoja toteuttaa asioita. ”Erityisesti uuteen autoteknologiaan tutustuminen oli kiinnostavaa. Esimerkiksi valkoisella hohtavalla nahkasisustuksella varustettu Mercedes Benz. Tällä kertaa oltiin Berliinissä lokakuun alussa. Saksalainen kalustovalmistaja Weber on järjestänyt kymmenkunta vuotta tieliikennepelastamisen koulutustapahtuman, jossa osallistujat pääsevät kokeilemaan hydraulisia pelastustyövälineitä erilaisiin automalleihin, jopa aivan uusiinkin autoihin. Erilaisia pelastusvälineitä harjoitellaan myös raskaan kaluston kanssa. Juha Virolainen kertoi saavansa koulutuksesta hyviä eväitä kotiin tuomisina tekemäänsä koulutusta varten. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Ari Mäkimurto (vas.), Juha Virolainen ja Samu Kemppi tehtävärastilla. Suomesta kolmen päivän koulutukseen osallistuivat tällä kertaa palomiehet Juha Virolainen Länsi-Uudeltamaalta, Ari Mäkimurto Lapista ja Samu Kemppi Keski-Suomesta. Intensiiviset koulutuspäivät saivat kaikilta kehuja. ”Hyödyllinen reissu. 8 ·2015 73 8 ·2015 73. ”Uusien autojen materiaaliin pääsee hyvin näin tutustumaan ja mistä hyväkuntoisia autoja kannattaa esimerkiksi alkaa leikata.” ”Huomaa esimerkiksi, että autojen rakenteet, kuten A-pilari on tullut entistä vahvemmaksi
Rautavaaran perhetragedia oli kova paikka Rautavaaran paloaseman yksikönjohtaja Jarmo Korhonen oli vuorossa vuosi sitten, kun sunnuntai-iltana tuli suurhälytys. Monipalosimulaattori on isompi nuotio Pelastusopiston monipalosimulaattori vihittiin käyttöön Kuopiossa. Olethan jo käynyt Pelastustieto.fi-sivustolla. Mitään ei ollut kuitenkaan enää tehtävissä lasten tai äidin pelastamiseksi”, Korhonen muistelee traagista onnettomuutta. Kouluttajien kanssa ralliautoa on esittelemässä 21-vuotias rallikuljettaja Laura Suvanto. fi:n tuoreimmat uutiset sekä jatkuvasti päivittyviä pelastusalan uutisia, joita seuraamme ja jaamme sivuillamme. ”Olihan se järkyttävää kun näimme, että uhreina on lapsia. Muista käydä katsomassa uusimmat alan uutiset verkkosivuiltamme! Osoitteesta pelastustieto.fi löydät kaikkein ajankohtaisimman tiedon ja puheenaiheet. Useita ihmisiä oli kuollut ja loukkaantunut liikenneonnettomuudessa. Ei hallipaloa pääse muuten harjoittelemaan”, tuumii juukalainen pelastajaopiskelija Jouni Salmi. Simulaattorin suunnittelussa on kuultu käyttäjien mielipiteitä, jotta se palvelee parhaimmalla mahdollisella tavalla tekemällä oppimista”, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo. Vedenalainen PUOMI vei Innovaatiopalkinnon Palosuojelurahaston vuoden 2015 Innovaatiopalkinnon 12000 euroa sai palomiehenä ja pelastussukeltajana työskentelevä Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta. ”Pelastajan työ on käsityöammatti ja sen opettelua varten tarvitaan kunnon työkalut. Jalkoihin ja alaselkään murtumia saanut rallikuski lähti senkin takia mielihyvin mukaan kertomaan, miten tärkeää on huolehtia niin kuljettajien kuin yleisön turvallisuudesta . PUOMIvesipelastusvälineen avulla voidaan etsiä ja pelastaa veden alle vajonneita henkilöitä pinnalta käsin jopa seitsemän metrin syvyydestä. Turvallisuusasiat tulivat Lauralle eteen konkreettisesti, kun hän ajoi elokuussa rajusti ulos kilpailussa. Laura Suvanto kertoi ralliturvallisuudesta Suomalaista autourheilukilpailujen turvallisuuskoulutusta esiteltiin Berliinissä Rescue Days -tapahtumassa lokakuun toisena viikonloppuna. Lisäksi jaamme Facebookissa päivityksiä tuoreeltaan tapahtumista, joissa olemme käyneet. Tilaa koko sisältö! Saat lukuoikeuden kaikkeen verkkosisältöön sekä digilehteen 48 euron vuosihintaan. Tykkää meistä Facebookissa! Kun painat peukkua, saat uutisvirtaasi kaikki pelastustieto. ”Tämä on isompi nuotio. 74 8 ·2015
Minun organisoitumismallissa valtion pelastusviranomaiset vastaisivat edelleen myös varautumisesta – yllättäen kuntien varautumista ohjaisi oma tiiminsä. Valmiusharjoituksien vetämisen keskittäisin puolestaan Pelastusopistolle, jolla on jo nyt pitkä kokemus niiden järjestämisestä yhteistyössä kunkin aluehallintoviraston kanssa. Samassa organisaatiossa työskennellessä tämäkään ei olisi ongelma, sillä kanteluiden käsittelystä vastaisi oma laillisuusvalvontatiimi. Kaikki näköislehdet vuodesta 2007: Alan kuumimmat blogit: …niin uudistaisin pelastustoimen valtion pelastusviranomaisten osalta niin, että järjestäisin kaikki valtion pelastusviranomaiset yhden ja saman organisaation alaisuuteen. Ongelmana kanteluprosessissa on ollut, että tietoa kanteluista tai niiden ratkaisuista ei ole liikkunut edes aluehallintovirastosta toiseen – teoriassa on siis ollut mahdollista, että samasta kantelusta kaksi aluehallintovirastoa päätyy erilaiseen ratkaisuun. Toimipaikkoja olisi kuitenkin vähemmän kuin mitä tällä hetkellä valtion pelastusviranomaisilla yhteensä, sillä seinistä ja katoista ei kannata maksaa – etätöiden mahdollistaminen on nykypäivää. Myös alueellisien maanpuolustuskurssien järjestämisestä vastaisi oma porukkansa – konsepti kun olisi valtakunnallisesti sama, niin miksi keksiä pyörää monesti uudelleen. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Jos minä saisin päättää… Olethan jo käynyt Pelastustieto.fi-sivustolla. MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. 8 ·2015 75. Seuraisin poliisin mallia, hakisin synergiaa, purkaisin pois aluehallintovirastoportaan ja keskittäisin vähäiset valtion henkilöresurssit yhteen. Työt tehtäisiin erilaisissa tiimeissä, esimerkiksi pelastustoimen valvonta toimisi yhtenä tiiminä, toinen tiimi erikoistuisi vaarallisiin aineisiin ja hoitaisi EU-lainsäädännön kautta jalkautuneet lakisääteiset velvoitteet ulkoisten pelastussuunnitelmien valvonnan osalta. Mutta koska en saa valtion pelastusviranomaisten organisoitumisesta päättää, niin voin vaan asiaa näin ääneen ajatella. Valmiusharjoitusten yhdenmukaistamista on yritetty jo useamman vuoden ajan siinä onnistumatta – Pelastusopiston vetämänä valmiusharjoituksien yhdenmukaistamista ei tarvitsisi enää yrittää. Pelastustoimessa kun tarvitaan yhden – ja johdonmukaista johtamista koko toimialan kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Pelastustointa koskevien kanteluiden käsittely on yksi aluehallintovirastoja työllistänyt tekijä. Valtion pelastusviranomaisten keskittäminen saman johdon alle voisi toisaalta vaarantaa päätöksenteossa läheisyysperiaatteen noudattamisen ja siksipä en pakottaisi kaikkia virkamiehiä samalle pääkallopaikalle pääkaupunkiin, vaan noudattaisin valtion pelastusviranomaisten organisoitumisessa sote-alueiden mallia, mikäli määrä olisi järkevä. Muutamien kymmenien henkilötyövuosien ylläpitäminen erillisissä organisaatioissa on nykyisillä säästövelvoitteilla tehotonta valtion varojen käyttöä, etenkin kun valtionhallinnon henkilökehyksessä ei eläköityvien virkamiesten tilallekaan saa palkata uusia – pitää siis pärjätä samoista tehtävistä entistä vähemmällä henkilömäärällä
Sitten pelastajat väänsivät A-pylväät erilleen. Avasimme ikkunat ja mittasimme klooripitoisuuden. Jotta jalkojen irrottamiseen saatiin tilaa, tankolevittimellä väännettiin vasemman puolen Aja B-pylväs erilleen toisistaan. Pelastusyksikkö palasi taloon selvittämään tilannetta. Brand en Brandweer 4/2014 Römerswil (Sveitsi). Oireet johtuivat tästä”, Raben kertoo. Paineilmahengityslaitteilla suojautuneet palomiehet löysivät asunnosta kaksi huonovointista ihmistä. Mittauksilla ei enää havaittu klooria. Naapurit ilmoittivat, että talossa on yhä kloorin haju. Elossa oleva kuljetettiin sairaalaan ja poliisi aloitti tutkintansa. Talosta löytyi valkaisuainepullo, mutta ei muita kemikaaleja. Hätäilmoituksessa kerrottiin vain yhdestä uhrista. Ketjureaktio kloorista ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Nokkakolari Almere (Hollanti). Hänen tilansa huononi jatkuvasti. Heitä kehotettiin käymään suihkussa ja vaihtamaan puhtaat vaatteet. Palomestari Raben ajoi sairaalaan. Palokunta hälytettiin kello 18.00 kerrostaloon, jossa tuntui kloorin haju. Kymmenessä minuutissa kuljettaja voitiin siirtää ambulanssiin. Sairaankuljettajat altistuivat kloorille ambulanssissa, poliisit talossa ja hoitajat sairaalassa. Kello 19.15 palokunta hälytettiin sairaalaan. Se oli pieni ja saatoimme toimia ilman hengityksensuojaimia. Vasemman puolen etuja takaovi irrotettiin leikkurilla ja levittimellä. Onnettomuuspaikalla selvisi, että irrotettavia kuljettajia olikin kaksi. Kapealla maantiellä rekkaa ohittanut henkilöauto törmäsi vastaan tulleeseen henkilöautoon. Pelastustoiminnan johtaja Theo Lang jakoi palokuntalaiset kahteen ryhmään, joilla oli omat aggregaatit, leikkurit, levittimet, lasileikkurit, tukivälineet jne. Myös kloorin kanssa tekemisiin joutuneet oli sijoitettu halliin. 85-vuotiaan kuljettajan rinta ja jalat olivat puristuksissa istuimen, ohjauspyörän ja polkimien välissä. Toisen auton mahdollinen luisuminen tieltä estettiin pyöräkiiloilla. Naiskuljettajat jäivät puristukseen ja loukkaantuivat vakavasti. Moottoritilan pohjalevy leikattiin irti kojelaudan luota, jolloin moottori painui joitakin senttejä alemmaksi. Palokuntalaiset tekivät vesi-, vaahtoja jauheselvityksen. Teksti: Aldo Lehner Kuvat: Luzernin poliisilaitos 118 swissfire.ch 5/2014 76 8 ·2015. Sen henkilökunnan oli käytettävä suojapukuja ja hengityksensuojaimia.” ”Koska palokunta tuuletti heti asunnon, kloori ei aiheuttanut haittaa talon asukkaille. Kuljettajan irrottaminen kesti noin 50 minuuttia ja hänet vietiin helikopterilla sairaalaan. ”Tämän seurauksena päivystysosasto oli suljettava. Sairaalahenkilökunta kertoi, että potilas oli siirretty päivystysosaston ambulanssihalliin, jotta kloorin haju ei leviäisi ilmanvaihdon mukana muihin tiloihin. Toisen auton ohjaamo oli pahoin vääntynyt. ”Haju oli kuin uimahallissa. Sairaankuljettajat, poliisit sekä heitä hoitaneet sairaanhoitajat olivat huonovointisia ja heidän silmänsä sekä nenänsä kirvelivät. Vähemmän vahingoittuneen auton ovet leikattiin auki hydraulisilla työkaluilla. Koska toinen heistä tällä välin kuoli, tehtävä siirtyi poliisille”, kertoo palomestari Robert Raben
Aurinkopaneeleja ei voi peittää sammutusvaahdolla, koska ne ovat kaltevia ja vaahto valuisi pois. Saksassa palokunta vastaa irrottamisista ja poliisi vain eristää onnettomuuspaikan. Sairaankuljettaja laittoi uhrille kaularangan tuen ja happinaamarin sekä peitti hänet huovalla. USA:ssa on äskettäin asetettu vaatimus, että aurinkopaneeleiden jännite on kymmenessä sekunnissa voitava katkaista tai ainakin alentaa vaarattomalle tasolle. Perillä selvisi, että 1000 litran kontti oli puhjennut ja noin 300 litraa ärsyttävää liuosta oli levinnyt huoneen lattialle. Saksalaisten työmenetelmät olivat meluisampia, mikä aiheuttaa uhrille turhaa stressiä. Kemikaalisukeltajat imeyttivät lattialla olleen liuoksen kaupalliseen imeytysaineeseen ja huuhtelivat pinnat vedellä, joka kerättiin nesteimurilla IBC-konttiin. Tähän ei välttämättä tarvita katkaisijaa, vaan järjestelmä rakennetaan sellaiseksi, että se ei tuota sähköä, kun se ei ole yhteydessä sähköverkkoon. Lopuksi kauhakuormaaja nosti ilmeisesti vahingoittumattoman eläimen vankilastaan. Sitten he ryhtyivät levittimellä tekemään tilaa kuljettajan irrottamista varten. Norjan joukkue oli valmis 6 minuutin 35 sekunnin kuluttua. Sitten hevosen mahan alle pujotettiin tähän tarkoitukseen valmistetut nostosilmukat. Vaahtokin johtaa sähköä. Altaassa oli noin 50 m 3 vettä, jonka palokunta pumppasi pois. Norjassa poliisi johtaa paikalle tultuaan uhrien irrottamista. Huuhdellut kemikaalisuojapuvut suljettiin säkkeihin. Vaaran torjumiseksi on esitetty erilaisia ratkaisuja. Hätäilmoituksen mukaan formaldehydin vesiliuosta oli säiliön täytön yhteydessä valunut satamavaraston lattialle. Uhrin irrotus kestää vain 10 minuuttia”, Andersen kertoi. Neljällä työntekijällä oli hengitysvaivoja. Saksalaiset ponnistelivat irrottaakseen etuovet. Palokunta eristi rakennuksen lastaussillan 20 metrin säteellä. Se on yksinkertainen, nopea ja turvallinen. Tehtävä kesti kymmenen tuntia. Autot on pudotettava kaksi tai kolme kertaa vähintään 20 metrin korkeudesta. Tällöin rakennuksen pääkatkaisijan sulkeminen riittää. Lisäksi kolmas ryhmä valmistautui jatkamaan sukellusta. Rutistettu uusi henkilöauto oli kiinni seinässä, josta paloauto veti sen irti. Aikaa oli kulunut 13 minuuttia 28 sekuntia. Jos peite päästää valoa lävitseen, siitä ei ole apua. Palokunta hälytettiin pelastamaan yksityiseen uimaaltaaseen pudonnut hevonen. Kemikaalisukeltajia tarvittiin paljon, koska jokaisen kolmimiehisen ryhmän tukena oli samanlainen suojaryhmä. Kemikaalisukellusryhmä vei imeytysainetta rakennukseen. Kettingeistä vetämisen ja vasemman etuoven irrotuksen jälkeen potilas nostettiin rankalaudalle ja edelleen paareille. Jos kohdetta joudutaan pimeään aikaan valaisemaan mastoilla, valaistus saattaa riittää tekemään aurinkopaneelit jännitteisiksi. Kadulle levitettiin muovinen suojapeite, jolla suihkusta tulevat kemikaalisukeltajat riisuttiin. Eläinlääkäri antoi hevoselle rauhoittavan ruiskeen. Teksti: Live Oftedahl Brannmannen 2/2014 Irrotusmaaottelu Aurinkopaneelit poikkeavat muista sähkölaitteista siinä, että valoisana aikana niissä voi olla jopa 1000 voltin jännite, vaikka sähkö olisi katkaistu rakennuksen pääkatkaisijasta. Palokunnan ja sairaankuljettajien tehtävänä on saada uhrit mahdollisimman nopeasti irti ja sairaalaan. Jos aurinkopaneelit ovat vaurioituneet, myös räystäskourut tai kattopellit saattavat olla jännitteisiä. Tällä välin liuosta oli valunut koneiden alle ja putkiläpivientien kautta kellarikerrokseen. Ärsyttävä vahinko Aurinkopaneelien riskit sammuttajille Kahden viime vuoden aikana on järjestetty Norjan mestaruuskilpailut uhrin irrottamisessa kolariautosta. Eräissä maissa aurinkopaneelit varustetaan niin sanotulla palomiehen katkaisijalla, joka yleensä sijoitetaan rakennuksen ulkoseinälle. Suodatinsuojaimilla ja roisketiiviillä kemikaalisuojapuvuilla suojautuneet palokuntalaiset perustivat puhdistuspaikan, joka koostui suihkukopista, jätevesipumpusta ja jätevesisäiliöstä. Palomiehet mittasivat ulkoilman formaldyhydipitoisuuden, joka oli hyvin pieni. ”Pelastusala tarvitsee lisäkoulutusta ja aurinkopaneelijärjestelmät on suunniteltava sekä asennettava siten, että palot voidaan sammuttaa turvallisesti”, paloinsinööri PerOla Malmquist sanoo. Mitä uudempi auto on, sitä enemmän energiaa vaaditaan sen rutistamiseen. Tämä ominaisuus voi aiheuttaa vaaraa sammuttajille ja turha varovaisuus taas voi lisätä palovahinkoja. Teksti: Christian Patzelt Kirjallisuutta: Formaldehydin OVA-ohje Feuerwehr-Magazin 10/2014 8 ·2015 77. Ruotsin pelastusvirasto MSB on asettanut työryhmän selvittämään ongelman eri puolia. Tästä syystä Stuttgartin pelastuslaitoksen kolariauto oli keskellä pihaa. Kemikaalisukellusryhmät koottiin palomiehistä ja palokuntalaisista. Lisäksi märkä peite johtaa sähköä. Palomiehet rikkoivat etuja takaikkunat sekä kiinnittivät kettingit neljään pylvääseen. Sapeurs-Pompiers de France 1/2015 Hevonen uima-altaassa Bremen (Saksa). Uhrin mielestä norjalaiset käsittelivät häntä paremmin. Saksan määräykset kieltävät kolariauton siirron ja pystyyn nostamisen. Eräs mahdollisuus on peittää paneelit valoa läpäisemättömällä ja tiiviillä peitteellä. Lähes 800 kiloa painava eläin ei ollut saanut näkyviä vammoja. Viimein uhri saatiin kaularanka tuettuna rankalaudalle. Menetelmän kouluttaja Jan Einar Andersen oli etukäteen antanut saksalaisille ohjeet, miten autot saadaan rutistettua kasaan menetelmän esittelyä varten. Sammutteeksi soveltuvat jauhe, hiilidioksidi sekä riittävän etäältä suihkutettu vesi. Maaliskuussa 2014 Norjan mestarit Ringeriken palokunnasta ja sairaankuljetuksesta sekä Nordre Buskerudin poliisilaitokselta saapuivat Frankfurtiin. Paikalle hälytettyä eläinlääkäriä odotellessaan palokuntalaiset rauhoittelivat hevosta. Sairaankuljettajat antoivat ensihoidon ja veivät heidät sairaalaan tutkittaviksi. Voimmeko siis sanoa, että Norja voitti maaottelun. Teksti: Lotta Fredholm BrandSäkert 4/2014 Labastide-du-Vert (Ranska). ”Norjalaista irrotusmenetelmää on käytetty jo 4500 kertaa ilman yhtään tapaturmaa. Koneiden alla olevan lattian puhdistus oli vaikeaa
Mestari ja vuoron asemapäivystäjä hoitavat kyllä työvuoroa koskevat asiat, niihin en puutu. 14.10.2015 7:30 Työpäivä alkaa. Tämän jälkeen kiersimme Oulun toimialueen paloasemien – Oulun, Kempeleen, Ruskonselän ja Haukiputaan – kuntosalit. 12:00 Pikaisen eväslounaan jälkeen sain vieraakseni Oulun paloasemalle Virpiniemen liikuntaopiston liikunnanohjaajia. Lokakuinen aamuaurinko ja raikas ilma tuntuivat hyvältä. 78 8 ·2015. Ruskonselän ja Kuusamon paloasemilla otetaan kokeiluun niin sanotut puhdas paloasema -toimintamallit. Palaverissa käsiteltiin Työterveyslaitoksen koulutuspakettia tutkimushankkeesta, jonka aiheena oli palautuminen kuumatyöskentelystä. Joskus asiat hoituvat nopeasti, kun taas toisinaan aamulla esille tulleet asiat sotkevat koko päivän suunnitelmat. Lisäksi keskustelimme muista työnjohdollisista asioista. Tämän personal trainer -pilotin on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 alussa. 10:30 Työpalaverissa palopäällikön kanssa käsittelimme toimialueen yhteisiä asioi ta. Samalla keskustelimme hankkeeseen liittyvistä käytännön asioista. 15:30 Omassa työhuoneessani kävin läpi vastaamatta jääneet sähköpostit ja keskustelin työvuoron mestarin kanssa. Tänään työvuoron mestareiden kanssa asiat hoituivat nopeasti. Liikunnanohjaajille esiteltiin pelastajan toimintakykyarvioinnissa käytettävän Oulu-radan eri osasuoritukset. Apulaispalopäällikön päiväkirja Yhteistyötä lokakuisena keskiviikkona Petri Tuomi Apulaispalopäällikkö Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Oulun paloasema Kuvassa hän esittelee toimittajalle miesten pukuhuoneen pukukaappia Oulun paloaseman väliaikaisissa tiloissa. Tehty tutkimus oli näkyvästi esillä Pelastustiedon numerossa 4–5/2015. Aamuista vuorovaikutusta työvuorojen kanssa pidän erittäin tärkeänä. Tällöin on hyvä tilaisuus nähdä ja tavata työvuoron henkilöstöä, ja käydä läpi paloasemaa tai henkilöstöä koskettavia asioita. 9:00 Seuraavana ohjelmassa oli palaveri Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteessä. Siirryin parin kilometrin päähän pelastuslaitoksen virkapolkupyörällä. Tapaaminen liittyi pilottiin, jossa Virpiniemen liikuntaopiston liikunnanohjaajat ohjaavat yksilöllisesti Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Kyseisessä tutkimuksessa on tutkittu lihasväsymyksen tasoa, palautumisen kestoa ja aktiivisten palautumismenetelmien tehoa kuumassa työskentelyn jälkeen. Keskusteluissa asiasisällöt vaihtelevat hyvinkin paljon. Työpäiväni aamuun kuuluvat olennaisesti työnjohdolliset keskustelut lähtevän ja tulevan työvuoron mestarin kanssa. Ohjaukseen osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja tapahtuu vapaa-ajalla. Käsittelimme muun muassa puhdas paloasema -hankkeeseen liittyviä paineilmalaitteiden puhdistamiseen ja kuivaamiseen tarvittavia laitehankintoja. Lopuksi sovin seuraavan päällikköpäivystysvuoroni vaihtoajankohdasta. Aamun rutiineihin kuuluu, että aina mahdollisuuksien mukaan olen mukana työvuorojen vuoronvaihdossa
klo 9–17 • perjantai 15.11. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. ja torstai 14.11. Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. Tule osastollemme 7c35 ja tartu tarjoukseen. nnsec.. Pelastustiedon printti + netti vain: Ota yhteys: | puh. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. (03) 4246 5358 | tilaukset@pelastustieto.fi | www.pelastustieto.fi MESSUTARJOUS 45 € Koskee vain uusia tilauksia. klo 9–16 Päämediakumppani: Turvallisuusalan ammattilaiset kohtaavat kansainvälisillä FinnSec-messuilla 18.–20.11.2015 Helsingin Messukeskuksessa. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti. Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi. Tervetuloa oppimaan lisää! OIKEITA KOHTAAMISIA. . Aukioloajat: keskiviikko 13.11. KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11
Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. 0295 450 201. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20764 Päätöksenteon, hyvän hallinnon ja muttuvan muutoksenhaun haasteet pelastustoimessa -koulutus 19.11.2015 102 12.11.2015 20660 Ensihoitopalvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 14.-17.12.2015 780 16.11.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Kurssitarjonta. 0295 453 492. Koulutustarjontaamme loppusyksyllä 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto 80 8 ·2015 80 8 ·2015. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake
Eläkeläistilauksen hinta on 34 €. Opiskelijatilaus 34 € on vuoden mittainen. 8 ·2015 81 8 ·2015 81. 21.4. Perustettu vuonna 1950. mennessä! Katso muut ilmestymispäivät ja teemat: pelastustieto.fi > ilmoittajalle Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 61 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 68 €. 8.9. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. Sukeltajilla oli keskeinen rooli. 27.1. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. Varaa ilmoituspaikkasi 24.11. 9.6. Lue lisää seuraavasta Pelastustiedosta. 3.2. 11.8. 17.3. 24.11. 7 30.9. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. 28.4. 10.3. 2 1.4. 15.9. Nuorisotilaus 34 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 20.10. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007! Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007 Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 1.12. Pelastaminen 6 26.8. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 4.8. Viestintä 3 13.5. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. 2.6. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 9–10/2015 ilmestyy 16.12 . Itä-Suomen pelastuslaitokset harjoittelivat yhdessä öljyntorjuntaa virtaavassa vedessä. 13.10. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh
Kuvassa näkyvä palomiehen oikea käsi pystyy kevyesti pyörittelemään suihkuputkea aina sulkuhanaan saakka. Räjähdys hajoitti yli satavuotiaan hirsirakennuksen V3 palaviksi päreiksi ja levitti tulen yhdellä iskulla kaikkiin tontin n:o 19 rakennuksiin, jotka hetkessä ovat olleet tulisoihtuina... Topin-putkessa ei ole kiinnitetty huomiota suihkun muotoon, koska se voidaan saada minkälaiseksi halutaan. Kuvat selvittävät idean paremmin. Suihkuputken on suunnitellut palopäällikkö Toivo Tarkkanen ja sen on valmistanut Högforsin Salon Tehdas. He juoksivat tietoineen taksiasemalle, jossa vuokraautoilija näki palon klo 1.20 ja sai puhelimitse hälytyksen perille Iisalmen puolivakinaiselle palokunnalle klo 1.24. Vuonna 1816 perustettiin maamme ensimmäinen palovakuutuslaitos, Suomen Palovakutuskonttori. Kertomukset alkoivat Iisalmessa juuri sillä hetkellä ymmärrettävän monisäikeisinä, sekavina ja järkyttävinä. Idea on siinä, että tavalliseen suihkuputkeen on liitetty käyrällä varustettu jatkovarsi, mikä on laakeroitu. Kello oli silloin 1.30 tai hieman vaille, kuten paikallinen ajanlasku on kertonut. Sireeni pahanenteisesti ulvoen ajoi paloauto noin 250 metrin matkansa ja pysähtyi Putkola Oy:n Riistakadun puoleiselle portille, jossa vartiopoliisi jo yritti avata asianmukaisesti lukittua asumattoman liiketontin rautaporttia. ”Topin-putkea” käyttäen vaara on poistettu. seen on kuvissa näkyvä ulkoseinä (ikkuna, ovi tai muu aukko). Kaikissa näissä kuvissa on ruiskupaine 3 at. Maailman ensimmäisen VPK:n perustaja keksi ukkosenjohdattimen. Portti ei auennut. Tilanne on ollut keskikaupungilla suorastaan kauhistuttava ja lisäväriä on antanut mielikuvitus. On oletettu, että ainoa hyökkäystie sammutuskohteeTiesitkö tämän. Poliisimies ehti juosta mainitsemalleen takaportille, palomies ehti tarjota paloletkua rautaportin yli ja oli siirtynyt muutaman askeleen takaisin paloautoaan kohti, kun palavan varastorakennuksen pihanpuoleisessa päädyssä räjähti. Pari markkinatunnelmiin ehtinyttä kauppamiestä kaarteli aution kauppatorin laitamilla ja näki tulipalon loimua Putkola Oy:n liike tonttien keskivaiheilta. Uuraan VPK on maamme vanhin maaseutupalokunta (perustettu 1873). Lue koko Pt 8/1965:n juttu osoitteessa: pelastustieto.fi > arkistojutut Räjähdys Iisalmessa 14?9?1965 Palontorjuntapäivänä Salon Messuilla -65 oli nähtävänä myös uutuus-suihkuputki: ”Topin-putki”. ”Topin-putki” 82 8 ·2015. Vartiopoliisi kertoi hätäisesti tietonsa paloautosta letkunselvitystä aloittavalIe kiireiselle palomiehelle ja sanoi menevänsä Savonkadun puoleiselle portille. Koko kaupunki lienee ollut hereillä lopun yötä. Tästä johtuukin ilmeinen sammutusetu ja samalla eliminoituu pois savu-, liekkija muu tapaturmavaara, koska ”Topin-putkea” käyttäen sammutusmies on savuja liekkimuurin ulkopuolella, mutta voi kuitenkin käyttää suihkua tehokkaasti. Se seinämä, jolta hyökkäys suoritetaan, on aina vaikein sammutuskohde tavallisella suorasuihkuputkella, koska sammuttaja tällöin joutuu työntämään kätensä ja useimmiten päänsäkin vaaravyöhykkeeseen, jolloin vastassa saattavat olla liekit, kuumat palokaasut ja mahdollisesti alas putoavat rakennusosat tai -aineet. Kuinka helppoa 0nkaan Topin-putkella jäähdyttää esim. Ennen vuotta 1800 voitiin varomattomasta tulenkäsittelystä tuomita kuoleman rangaistukseen. Vaikka letkussa olisi painetta yli 10 at, niin kevyillä sormiliikkeillä voidaan jatkovartta pyörittää 360° kulmassa, letkun ja suihkuputken runko-osan pysyessä silti samassa asennossa. kulman takana räjähdyspisteessä olevia asetyleeni-, nestekaasutai happipulloja. Häkä on ilmaa kevyempää, mutta nestekaasu ilmaa raskaampaa. 50 VUOTTA SITTEN Koonnut: Kimmo Kaisto Keskiyön hetket oli ohitettu, hiljaiseksi tunnettu kaupunki oli siirtynyt ansaitsemaansa lepoon. Palon vaiheet ovat sen sijaan kehittyneet ilman ihmeellisyyksiä. Höyryruisku keksittiin vuonna 1829 Lontoossa