8 2016 9. s. 28. 14 HARJOITUS TAKAA turvallisuuden korkealla s. VPK: keikkaa vai kerhotoimintaa. 11 . 8 AHVENANMAA POIMII kahden maan edut s
Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Dräger FPS®-COM 7000.. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin
Siksi sopimuspalokuntien pitäisi ottaa tosissaan ajatukset turvallisuuden tavaratalosta. Laaja-alaisella turvallisuustyöllä saadaan lisää jäseniä pitämään toiminta hengissä, ja annetaan vapaaehtoistyön mahdollisuus niillekin, joista ei tule savusukeltajia. Lue juttu sivulta 8 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Mikä on Helsingin koulun kohtalo. Kysymys ei ole Pelastusopiston alueellisen koulutustoiminnan perustamisesta. Tuleeko näin lopulta käymään, jää nähtäväksi. Hangosta Imatralle. 8 ·2016 3 Pääkirjoitus marraskuu 2016 Toimittajalta Turvallisuuden tavaratalo on VPK:n tulevaisuus V niin kuin vapaaehtoistyö, P niin kuin palvelutuotanto ja K niin kuin kerhotoiminta. Tätä samaa mallia on jo viiden vuoden ajan toteutettu Helsingissä. Sisäministeriössä on käyty keskusteluja mahdollisuudesta toteuttaa Helsingin koulutus maakunnallisena, palvelemaan Uudenmaan maakuntaa. Niin ikään järjestö laajentaa turvallisuuden tavaratalo -termin kuvaamaan myös VPK:ita, joiden pitäisi keskittyä yhä enemmän oman alueen turvallisuuskulttuuriin. Peruskoulutuksen ohella on kehitetty myös osaamiskeskusta, jossa on satsattu laajemmin erilaiseen täydennyskoulutukseen. Ymmärrettävästi Helsingissä on oltu huolestuneita, miten käy jo pitkään toimineen koulutuksen, kun perustetaan uudet maakunnalliset pelastuslaitokset. Nykyisin yhä harvempi vapaaehtoinen on valmis sitoutumaan niin tiukasti kuin VPK:n sopimustoiminta edellyttää. Erityisesti taannoin turvallisuusviestinnän opetuksessa. Tästä on haluttu pitää kiinni. Tarkoitus olisi jatkaa toimintaa nykyisenkaltaisena, jolloin voitaisiin vähintäänkin turvata osaaminen, joka on vuosikymmenten aikana syntynyt Helsinkiin. SPEK juontaa vapaaehtoisen palokuntatoiminnan skaalan V-, Pja K-kirjaimista. Helsinki on kouluttanut omia palomiehiä, jotka pääkaupunki on itse työllistänyt. Ja hyvin tuloksin.. Yhteistyötäkin on tehty valtakunnallisen oppilaitoksen kanssa. Sisäministeri vieraili hiljattain Pelastusopistossa ja lupasi esittää, että tulevaisuudessa Pelastusopistosta valmistuva pelastaja voisi saada pelastajatutkinnon lisäksi samalla myös sosiaalija terveysalan perustutkinnon, lähihoitajatutkinnon. Jos Helsingin osaamiskeskuksessa ei tulevaisuudessa enää koulutettaisi palomiehiä, on tärkeää, että laaja-alaisesta täydennyskoulutuksesta huolehditaan ja sitä kehitetään. Kuopiossa kannetaan kuitenkin huolta, tuleeko niukkoja rahavaroja jakamaan toinen alan oppilaitos. On helppo arvata, etteivät visiot välttämättä mene läpi niin sanotuissa haalaripalokunnissa, jotka haluavat ehdottomasti keskittyä harjoitteluun ja hälytyksiin, siis liki ammattimaiseen sopimustoimintaan. Helsinkiin perustettiin lähes 45 vuotta sitten oma pelastuskoulu. Helsinkiin ei siis perustettaisi Kuopion haaraosastoa, filiaalia
Vakiot Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Ajankohtaista 26 Työn äärellä 52 Alan tuotteet 56 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 62 50 vuotta sitten 66 Vapaaehtoisten palokuntien pitäisi keskittyä nykyistä enemmän muuhunkin turvallisuustyöhön. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. Sivut 8–13. Siihen kulttuuriin heidät kasvatetaan”, sanoo SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen. VPK:n tulevaisuus on laajassa turvallisuustyössä Lehdessä myös Kehittyvä ympäristö ja teknologian haasteet 34 Escape-ohjelma auttaa kemikaalionnettomuuksissa 36 Kotimaisuus-teema: paineella Kaarinasta 40 Jaakko Pukkisesta pelastusjohtajien puheenjohtaja 44 Suomen turvallisin tunneli Manseen 46 Simulaatiokoulutus löytää kehitystarpeet 50 Somessa ja monessa mukana 52 Veteraanien kuntoilusta kannustavia tuloksia 54 Ensihoito tavoittelee yhtenäistä koulutusta 57 SISÄLTÖ 8/2016 Kuva: Teemu Heikkilä.. Esimerkiksi nuorisotoiminnassa on paljon henkilöitä, jotka eivät tulevaisuudessa näe itseään savusukeltajina. Esa Aalto, päätoimittaja, puh. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | Juttuvinkit ja palaute: toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/pelastustieto | Twitter: @Pelastustieto1 | Instagram: pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. ”Tällä hetkellä heille ei ole tarjota mitään muuta vaihtoehtoa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kaikki tähtää operatiiviseen toimintaan. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh
Köyden varassa ylipalomies Juha Pöyry, korissa palomies Lasse Koskinen. 11 . 8 AHVENANMAA POIMII kahden maan edut s. 22. VPK: keikkaa vai kerhotoimintaa. 8 2016 9. 14 HARJOITUS TAKAA turvallisuuden korkealla s. Sivu 28. Kahteen alueeseen jaettu Ahvenanmaan pelastustoimi voi poimia parhaat palat kahdesta maasta. Sivu 48. Teknologia pelastajien apuna Videokuvaus näytteli keskeistä roolia Mikkelin Ihastjärvellä syyskuun lopulla järjestetyssä lentopelastusharjoituksessa. Sen jälkeen hän haki ja pääsi opiskelemaan lääketiedettä Pietariin. Sivu 22. Virolainen uskoo, että pelastusalan epäkohdat, kuten palkkaus, huonot ylenemismahdollisuudet ja kiristynyt työtilanne karkottavat fiksut työntekijät toisiin hommiin. Kahden maan välissä Palomiehet Leif Roberts, 54, ja Sebastian Mansnerus, 28, pitävät vaihtelevasta työstään Maarianhaminan pelastuslaitoksella. Kuva: Teemu Heikkilä. Valtakunnallisesti korkealla työskentelyn työturvallisuudessa olisi kuitenkin parannettavaa. Sivu 14. Laitevika ja maaperä suurimmat riskit nostolavalla Helsingin pelastuslaitoksella nostolavatyöskentelyn turvallisuus on mallillaan, arvioi pääkouluttaja Hannu Kahila. 52 14 48 28 Atte kävi palokunnassa kääntymässä Atte Virolainen viihtyi palomiehenä ja ensihoitajana viisi vuotta. s. Yksi kameroista oli miehittämättömässä kuvauskopterissa, joka lähetti yleiskuvaa alueesta. ”Työntekijöiden täytyisi ymmärtää, mitä he tekevät ja millä välineillä”, sanoo kouluttaja Sami Huovila. Sillä jaettiin reaaliaikaista tilannekuvaa johtokeskukseen sekä harjoituksessa mukana olleille pelastusorganisaatioille. 28 Kansi: Helsingin pelastuslaitos harjoitteli nostolavatyöskentelyä Kalasatamassa
6 8 ·2016 AJASSA P elastajatutkintoa voidaan tulevaisuudessa täydentää lähihoitajatutkinnolla, jos sisäministeri Paula Risikon ajatus saa kannatusta. Sisäministeri Paula Risikko esittää, että tulevaisuudessa Pelastusopistosta valmistuva pelastaja voisi saada pelastajatutkinnon lisäksi samalla myös sosiaalija terveysalan perustutkinnon, lähihoitajatutkinnon. Palkinto muodostuu rahapalkinnosta ja kunniakirjasta tai muusta muistoesineestä. Tutkinto antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan virkoihin. ”Pelastuslaitoksilla on vuosittain arviolta noin 400000 ensihoitotehtävää. Jo nykyinen pelastajatutkinto antaa hyvät valmiudet perustasoisessa ensihoidossa toimimiseen, mutta lähihoitajakoulutuksen liitäminen tutkintoon antaisi vielä selvästi paremmat edellytykset vastata tulevien vuosien palvelutarpeisiin”, Risikko sanoi vieraillessaan Pelastusopistolla. Harri Huumon innovaatio on patentoitu läpivientisuoja, jonka tarkoituksena on ehkäistä kevytsavuhormien aiheuttamia rakennuspaloja estämällä lämmön liiallinen nousu rakenteissa. lokakuuta. Pelin aihe on paloturvallisuus. Palkintoehdotukset tulee lähettää Palosuojelurahastolle viimeistään 31. Vuoden 2017 Innovaatiopalkinto julkistetaan pelastustoimen ajankohtaispäivillä syksyllä 2017. Helsingin pelastuskoulusta valmistuville palomies-sairaankuljettajille on annettu lähihoitajakoulutus vuodesta 2011 alkaen. ”Ainakin tietyt osat koulutuksesta voidaan myös tehdä toisessa oppilaitoksessa”, rehtori sanoo. Pelastajatutkinto opiskellaan kolme lukukautta kestävässä pelastajan koulutusohjelmassa. Risikko: opistosta pelastajille lähihoitajatutkinto Läpivientisuoja ja turvallisuuskasvatuspeli toivat tänä vuonna keksijöilleen Innovaatiopalkinnon. Innovaatiopalkinnot läpivientisuojalle ja paloturvallisuuspelille . Kun ensihoidosta tulee keskeinen osa maakunnallisten pelastuslaitosten tehtäviä, pitää koulutuksen vastata siihen. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 20000 euroa. Osaamiskeskuksen johtaja ja rehtori Matti Waitinen kehuu kokemuksia hyväksi ja on tyytyväinen, että samanlainen malli tulisi myös Pelastusopistosta valmistuville pelastajille. Risikon mukaan sisäministeriö käynnistää pelastustoimen ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeen vuoden 2017 aikana. Jussi-Henrikki Rautio palkittiin Rescuebuesters-turvallisuuskasvatuspelin kehittämisestä. Palkinnot julkistettiin 14. maaliskuuta 2017. Innovaatiopalkinnon saivat tänä vuonna Jussi-Henrikki Rautio (vas.) Pirkanmaan pelastuslaitokselta ja Harri Huumo Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Palosuojelurahaston (PSR) vuoden 2016 Innovaatiopalkinnon saivat palomestarina työskentelevä Harri Huumo Jokilaaksojen pelastuslaitokselta ja palomies-sairaankuljettaja Jussi-Henrikki Rautio Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Ensi vuoden innovaatiopalkintohaku avautui lokakuun lopussa. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen pitää ministerin esitystä hyvänä. Sen yhteydessä tullaan arvioimaan tarve ja mahdollisuudet liittää lähihoitajakoulutus osaksi pelastajatutkintoa tai vaihtoehtoisesti varmistaa muilla tavoin pelastajien mahdollisuus suorittaa lähihoitajatutkinto työn ohessa
Helsinki *) Palopäällystöliitto järjestää useita toistuvia verkkoluentosarjoja ja väestönsuojien rakentaminen uudistuu -tietoiskuja. Helsinki > Palokuntakoulutuksen kehittämispäivät 30.11. Jyväskylä > Väestönsuojien rakentaminen uudistuu 23.11. Skype, > Väestönsuojien rakentaminen uudistuu (* 21.11. Lisätietoja: www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.11. Niitä myydään jo vuoden 2018 tapahtumiin. ”Kun olemme turuilla ja toreilla autojen kanssa, syrjäytyneetkään eivät kavahda meitä. Tänä vuonna kumpikin auto on kiertänyt yli 50 tapahtumassa. Pelastusalan tapahtumissa kiertävien Junnun ja Jannun idea on esitellä palokuntatoimintaa nuorille. Helsinki > Kodin turvakurssi, 15.11. Rouvali korostaa, että niiden avulla erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria saadaan houkuteltua mukaan palokuntaan. Helsinki > Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.-16.12. Vantaa > Palontutkinnan opintopäivät, 29.11. Helsinki > Väkivallan uhka työelämässä 14.11. Vantaa > Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, 2 päivää 22.11. Kajaani > Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 16.–17.11. Palkinnot jakoi Turvallisuus ja riskienhallinta -lehti. Laukaa > Nuohoojan 8. ”Nyt maksamme kaiken omasta pussista. ”Sitä tehdään rakkaudesta palokuntaan harrastuksena.” Lisäksi Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja vakuutusyhtiö LähiTapiola palkittiin Vuoden turvallisuuteosta, joka oli Sankari-alkusammutuskoulutuksen toteuttaminen. Tampere > Sosiaalija terveysalan turvakortin kurssinjohtajakoulutus pelastusviranomaisille, 29.11. Tampere > Vesisukellusseminaari, 16.11. M/S Baltic Queen > CFPA-Europe -palontorjuntatutkinto 2016 1.12. Jos toimintaan saisi vakituisen tulon, pystyisimme kehittämään mitä vain.” Hän korostaa, että toimintaa ei tehdä rahan takia. Siten saadaan nuoria koukutettua harrastukseen. Ne ajetaan sinne, missä niille kulloinkin on tarve. Se on todella tärkeää.” Rouvali huomauttaa, että perusrahoituksen kuntoon saaminen olisi tärkeää. Junnu ja Jannu palkinnoille . Vaasa > Turvallisuusilta taloyhtiöille, 15.11. Jyväskylä > Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen 7.12. Niille on siis selvä tarve. Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Turvallisuusjohdon palontorjuntakurssi 2016 29.9.–30.11. Vaasa > 72 h työpaja, 15.11. koulutusjakso, 21.–25.11. Alalla tapahtuu 8 ·2016 7 NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Syysopintopäivät ja syyskokous, 11.–12.11 Lahti > Nuohoojan 2. Tallinna > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: > Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen (* 18.11. Oulu > Viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyö – Myrskyn jälkeen, 23.11. Silja Symphony Lisää tapahtumia: https://koulutus.spek.fi Junnu ja Jannu -paloautojen kehittäjät Saku Rouvali (kuvassa vasemmalla) ja Timo Tammisto saivat valtakunnallista tunnustusta, kun he voittivat Turvallisuusalan vapaaehtoinen -palkinnon Finnish Security Awards -gaalassa lokakuussa. Kuvassa alkusammutuskaluston Uuteen Lastensairaalaan lahjoittaneiden yritysten edustajat lahjoitussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa: Tarja Vilmi Presto Paloturvallisuus -konsernista, Reino Pihlajamaa SammuKaluste Oy:sta, Kimmo Heikka (alavas.) Tornion Sammutinhuolto ja Tarvikkeesta sekä Tomas Ray Tamrex Oy:sta.. koulutusjakso, 14.–18.11. Helsinki > Väkivaltaja uhkatilannekoulutukset: aineistoperehdytys kouluttajille, 14.12. Lisäksi kaksikko tuli toiseksi Vuoden turvallisuustekoja Turvallisuusalan valopilkku -kategorioissa. Vantaa > Operatiiviset opintopäivät 2016, 22.11. Helsinki > Jouluseminaarit ja -glögit, 13.12. Laukaa Lisätietoja: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Päijät-Hämeen paikalliskierros 25.11
”Yhteiskunta maksaa meille siitä sopimuskorvausta, että tuotamme oman panoksemme pelastustoimeen ja kansalaisten palvelemiseen.” ”Muutakaan toimintaa ei voi unohtaa. VPK:n tärkein tehtävä on Lausamon mielestä kuitenkin ihmisten auttaminen hälytystoiminnan kautta. Tulossa ovat esimerkiksi joulukadun avajaiset. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen sanoo, että palokuntayhdistyksen tärkein tehtävä on oman vaikutusalueensa turvallisuuden edistäminen. Sopimuksessa sovitaan alueen pelastuslaitoksen kanssa palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. ”Tämä on enimmäkseen teknistä harjoittelua. Palokunta on monessa mukana. Parisenkymmentä miestä treenaa kattotyöskentelyä, lähinnä oikeita toimintamalleja savunpoistoaukon tekemiseen. Lausamon näkemyksiin kiteytyvät ajatukset VPK:iden tulevaisuudesta. Pysyäkseen elinvoimaisina niiden pitäisi myös laajentaa kenttäänsä muuhun turvallisuustyöhön. Lausamo uskoo, että hyvinvoinnin takana on paitsi muuttovoittoinen pääkaupunkiseutu ja Hyvinkää lapsiperheineen, myös pitkäjänteinen suhdetoiminta pelastuslaitoksen ja sidosryhmien kanssa. Jatkamme myöhemmin tilanneharjoituksella paineilmalaitteiden kanssa”, kertoo palokunnan päällikkö Ville Lausamo. ”Päätarkoitus ei ole sopimuksen synnyttäminen, vaan oman vaikutusalueen turvalTeksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä VPK:iden tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa on kaksi koulukuntaa. Varsinkin nuorisoosastoon on tulijoita niin paljon, että heitä pitää välillä käännyttää pois. Palokuntayhdistys, joka on tehnyt palokuntasopimuksen, ylläpitää sopimuspalokuntaa. SOPIMUSPALOKUNNAT P imeä tulee aikaisin lokakuun lopulla, mutta Hyvinkään VPK pitää maanantai-iltaiset harjoituksensa kuten aina. Hälytysajosta turvallisuuden tavarataloon 8 8 ·2016. Keskustelu palokuntayhdistysten tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa kiteytyy pitkälti yhteen aiheeseen: kuinka tärkeänä sopimuksellinen toiminta nähdään. Hyvinkää on malliesimerkki aktiivisesta ja hyvinvoivasta VPK:sta. Suomessa on vähän yli 500 vapaaehtoista palokuntayhdistystä, joista sopimus on 491:llä. Se riippuu palokunnasta ja toimintaympäristöstä”, Lausamo huomauttaa. VPK:lla on tilaisuus käyttää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kattosimulaattoria, joka on nyt kierrossa alueella. Hälytysosastossa on 25 henkilöä, ja hälytystehtäviä vuodessa 50–100. Toisaalta niiden tärkein tehtävä on pyrkiä sopimuksiin pelastuslaitosten kanssa ja kehittyä ammattimaisesti. ”Se riittää pitämään porukan aktiivisena ja motivoimaan, muttei kuitenkaan muodostu ylitsepääsemättömäksi taakaksi”, sanoo Lausamo
Jaatisen mukaan VPK:t voisivat olla eräänlaisia turvallisuustavarataloja, joissa toiminta on jakautunut kolmeen ryhmään VPK-kirjainten mukaisesti: V kuten vapaaehtoistyö kolmannen osapuolen hyväksi, P eli palvelutuotanto ja K, eli kerhotai harrastustoiminta. Se voi olla vapaaehtoistyötä, kuten turvallisuusviestintää, isomman katastrofiavun tarjoamista tai vaikkapa puunkaatoryhmien muodostamista.” Suomen Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala puolestaan näkee VPK:iden tärkeimmän tehtävän näin: ”Perustetun vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen tärkein tehtävä on aloittaa yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa, jotta se saa muodostettua palokunnan ja palokuntasopimuksen. Hyvinkään VPK harjoitteli illan pimetessä.. 8 ·2016 9 . lisuuskulttuuri. Sen jälkeen tärkein tehtävä on huolehtia sopimuspalokuntansa toimintakyvystä.” Se, millä keinoin vapaaehtoiset sitoutetaan toimintaan ja miten heitä motivoidaan, riippuu siitä, kumpaa näkökulmaa pidetään toiminnan lähtökohtana. Muutos tarkoittaa hänen mukaansa toiminnan laajentamista sopimuksellisuudesta yleisesti turvallisuuden edistämiseen. VPK-aktiivit näkevät tehtäväkentän laajentamisen kuitenkin usein pelkkänä lisätyönä. Petri Jaatinen näkee, että VPK:iden täytyy muuttua ajan mukana. ”Me olemme brändänneet toiminnan sankarillisuuteen, mutta jos kaikki voimavarat ovat siinä, unohtuu laaja-alaisempi toiminta. VPK tarjoaisi alustan, johon tarttua”, Jaatinen huomauttaa. Miten yhteiskunnan kriisinkestokyky hoidetaan?” Jaatinen kysyy. ”Se, että julistautuu paikalliseksi turvallisuuskeskukseksi, ei tarkoita, että toimii yksin, vaan silloin apuna olisi useita eri tahoja
Sen sijaan he olisivat valmiita lyhytaikaisempiin projekteihin. ”Jos meillä onkin pientä haastetta saada riittävästi hälytyskelpoista väkeä, emme saa sitä sillä, että keskitymme vain monipuoliseen vapaaehtoistoimintaan ja niihin ihmisiin, jotka ovat tulossa mukaan vain hetkeksi. Siihen liittyy jäsenhankinnasta, koulutuksesta ja osaamisesta huolehtiminen. ”Se voi johtaa siihen, että VPK-yhdistykset taantuvat, ja niistä tulee vain mukavan ajanvieton järjestäjiä. ”Jos toiminta keskittyy vain ja ainoastaan sopimuksen täyttämiseen, muu toiminta unohtuu, ja yksittäisten henkilöiden kuormitus kasvaa liian suureksi.” Hän ymmärtää senkin, jos ajatus turvallisuustavaratalosta ei ole lyönyt läpi palokunnissa, sillä hälytysryhmäläiset haluavat tietenkin pysytellä siinä mitä tekevät ja tulla siinä paremmiksi. ”Motivaation lähde on palokuntatoiminta, ja se on ydintoimintaa, jolla yhdistyskin menee eteenpäin. Kyllä palokunnille työtä riittää.” Hän korostaa pelastuslaitosten vastuuta. VPK-yhdistys tuottaa sopimukseen perustuen pelastustoimen palvelua alueen pelastustoimelle. Jaatinen ottaa esimerkiksi vapaaehtoisten aikuisten partiot, jotka suojasivat ensimmäisen luokan aloittavien lasten koulutietä syksyllä. ”Tällä hetkellä heille ei ole tarjota mitään muuta vaihtoehtoa. Se ei ole yhteiskunnan etu. Jaatinen näkee, että ammattimaisten palokuntalaisten pitäisi saada keskittyä tehtäviinsä, kun muut vapaaehtoiset voisivat hoitaa laajemman turvallisuustyön. Siihen kulttuuriin heidät kasvatetaan ja niitä tietoja ja taitoja heille opetetaan.” ”Nekin henkilöt, jotka eivät halua liittyä eliniäksi VPK:hon tai olla 24/365 hälytettävissä, voisivat liittyä löyhempisidonnaiseen ryhmään, kuten elvytystai puunkaatorinkiin.” Jaatisen mukaan pelkkä sopimuspalokuntatoiminta ei enää ole VPK-toimintaa, sillä siitä puuttuvat toiminnan kaksi muuta ulottuvuutta, vapaaehtoistyö ja harrastustoiminta. Palokuntasopimus Vapaaehtoinen palokunta tekee sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. ”Jos tämä tapahtuisi palokuntien siipien suojissa, niillä olisi loistava mahdollisuus profiloitua hyväntekijöinä ja turvallisuuden edistäjänä.” Jos VPK:t profiloituvat pelkästään operatiiviseen toimintaan, ne hukkaavat jäsenpotentiaalia. 10 8 ·2016 Jaatinen korostaa, että nykyisin ihmiset eivät halua sitoutua pitkäaikaisiin ja vaativiin jäsenyyssuhteisiin. Jokaiselle jäsenelle kunnollinen jäsenmaksu, jotta yhteiskunnan ei tarvitse maksaa kenenkään vapaa-ajan harrastamista.” Kujalan mukaan tavarataloajattelu kuvaa hyvin aiottua toimintaa. Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella maamme pinta-alasta. Omista sopimuspalokunnista pitäisi pitää huolta. Esimerkiksi nuorisotoiminnassa on paljon henkilöitä, jotka eivät tulevaisuudessa näe itseään savusukeltajina. ”Suomessa on hyvin harva paloasemien verkosto. Joskus saatetaan jotain jopa ostaa ja sitten liukuportaat alas ja ulos, vailla henkilöstön osaamista, sitoutumista ja luotettavaa toimintaa.” Yhdistysmuotoinen sopimuspalokunta Sopimuspalokunta muodostuu yhdistyssopimuksen perusteella. Jaatinen näkee, että VPK:iden vahvuus tulevaisuudessa on laaja-alaisessa järjestötyössä, ja vain siten ne pysyvät elossa. ”Tässä tavarataloinnostuksessa on Jaatiselle ja SPEKille hyvä näytön paikka. Hänen mukaansa sopimuspalokuntatoiminnan hiipuminen ja loppuminen merkitsee yleensä myös yhdistyksen kuolemaa. ”Vahinkoa ei ole vielä tullut, koska VPKkenttä on vahva eikä hulvattomistakaan ideoista kaadu.” Oma yhdistys vapaaehtoistoiminnalle Kujala näkee, että palokunnat pysyvät tulevaisuudessa hengissä siten, että yhteiskunnalle tuotettava palvelu on kunnossa. Tätä tarvetta kaikkien pelastusalan järjestöjen ja viranomaisten olisi tuettava. Tässä asiassa joillakin pelastuslaitoksilla olisi petraamista. Hän arvioi, että lasten vanhemmissa olisi noin 100000 henkilön potentiaali palokunnille. Palokuntatoiminta on ydin ”Palokunta, jolla ei ole hälytystoimintaa, ei ole palokunta”, SSPL:n Isto Kujala painottaa. Lähde: Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry SOPIMUSPALOKUNNAT ”Päätarkoitus ei ole sopimus, vaan turvallisuuskulttuuri.” – Petri Jaatinen. ”Ei yhteiskunnalla ole tarvetta palokuntiin, jotka toimivat epävarmasti ja harrastajamaisesti.” Kujala ei myöskään ole havainnut kovaa innostusta nykyistä suurempaan toiminnan monipuolistamiseen itse VPK-yhdistyksissä. VPK Vapaaehtoinen palokunta eli palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Myös vapaaehtoistoimintaa on hyvä kehittää, ja pitää mukana ne henkilöt, jotka eivät halua sitoutua toimintaan sopimuksen mukaisesti.” ”Vapaaehtoisessa toiminnassa on mahdollisuus huomioida myös lyhytkestoiseen toimintaan haluavat ihmiset.” Kujala kuitenkin painottaa, että sopimukseen tähtäävä ja sopimuksenalainen toiminta on ollut palokuntien ydin jo kauan, ja sopimukseen liittyvien kriteerien kanssa on eletty pitkään. Henkilökohtaisen sopimuksen palokunta Sopimuspalokunta voi muodostua myös siten, että joukko yksittäisiä henkilöitä tekee sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa. Jos niin ei tapahdu, laitoksen täytyy reagoida.” Kujala ehdottaa, että SPEK voisi käynnistää omana toimintanaan VTT ry:t, eli vapaaehtoisen turvallisuuden tavarataloyhdistykset. ”Pelastuslaitoksen pitäisi olla kiinnostunut siitä, pystyykö palokunta sovittuun lähtövalmiuteen. Kaikki tähtää operatiiviseen toimintaan. Pelastuslaitosten toimintamenot ovat yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. ”Mennään liukuportaita tavaratalon kerroksesta toiseen katsellaan vähän tavaroita. Hän korostaa, että sopimuspalokuntatoiminta lähtee yhteiskunnan tarpeesta. Sopimuspalokuntien osuus on 72,8 miljoonaa eli 18,2 prosenttia. Uskon, että monella, joka tulee yhdistykseen, on halu päästä hälytystehtäviin.” Kujala huomauttaa, ettei vastuullista toimintaa ole se, että monipuolistamisideoilla pyritään selvästi vahingoittamaan palokuntatoimintaa. Kehittämisen pitää lähteä palokunnista, ei järjestöjen palkatun henkilöstön ideoista.” Kujala muistuttaa, että sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen pelastustoimea
Perustamiskirjaan saatiin 25 nimeä siltä istumalta. Lisäksi aluepalomestarit järjestävät säännöllisesti palokuntafoorumeja. Ensimmäisen kerran palokunnan perustamista ideoitiin vuosi sitten loka–marraskuussa, jolloin idea myös esiteltiin Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Vajaat 30 palokuntaa osallistuu myös ensivastetoimintaan. Perustamisidea oli Rauno Hautalan (vasemmalla eturivissä) ja Tuomas Mäkisen (oikealla eturivissä).Takana (vas.) Auvo Vaasio, Jonne Hallikas, Esa Sorila, Kimmo Perolahti ja Kalle Kontsas.. Hautala arvioi, että hälytyksiä olisi 30–40 vuodessa. Kautto näkee, että VPK-yhdistyksen tärkein tehtävä on huolehtia yhdistyksen toimivuudesta, johon kuuluu niin hälytystoiminta kuin esimerkiksi nuorisotyö, johon pitäisikin nykyistä panostaa enemmän. Kauton mukaan sopimuspalokunnat ovat tärkeä voimavara varsinkin Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella ja lisäresurssina kaupunkiseudulla. Auttamisenhalukin sitoo porukkaa tähän”, Tuomas Mäkinen sanoo. Hautala laskeskelee, että noin nelisenkymmentä henkilöä on jo ilmoittanut kiinnostuksensa toimintaan. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Pirkanmaa toivotti uuden VPK:n tervetulleeksi Valkeakosken VPK:n aktiivit uusissa tiloissaan vanhassa autokorjaamossa. VPK:ta pidettiin tarpeellisena voimavarana myös ammattipalokunnalle”, Hautala kertoo. Lisäksi laitoksella on sopimus UPM-Kymmenen tehdaspalokunnan kanssa. Matka, 25 kilometriä, alkoi kuitenkin kyllästyttää. Sillä on sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, joka kokoontuu kolmesti vuodessa ja milloin vain tarvittaessa. Jos jonain päivänä pääsisi palkkatöihin. ”Sammutustyökurssin järjestäminen vaatii omat aikansa, samoin varusteet ja kalusto. 8 ·2016 11 V alkeakoskelle perustettiin viime keväänä oma vapaaehtoinen palokunta, Valkeakosken VPK. Alustavasti VPK saa yhden sammutusauton ja tulee todennäköisesti tekemään paljon yhteistyötä Meripelastusseuran kanssa. Pirkanmaalla on 47 sopimuspalokuntaa. Asian ottivat omakseen Hautala, Mäkinen ja muutama muu palokunnasta kiinnostunut. Idean takana ovat paikalliset Rauno Hautala ja Tuomas Mäkinen. Kiinnostus alaa kohtaan on suuri. Tarkoitus on irrottaa osa tilasta Meripelastusseura Pirkanmaalle, joka tuo paikalle omaa venekalustoaan. Toiminta alkanee vuodenvaihteessa. ”Mietittiin, miksei Valkeakoskellekin perustettaisi VPK”, Hautala sanoo. Laitos pitää aktiivisesti yhteyttä sopimuspalokuntiin. Oikeanlainen halli, entinen autokorjaamo, löytyi Sammonkadulta, keskustan tuntumasta. He kuuluvat Viialan VPK:hon, jonne he ajavat joka viikko treeneihin. huhtikuuta. Se on unelma.” Valkeakoskella on ennestään yksi vakinainen asema, jossa on ympärivuorokautinen valmius. ”Se ei tietenkään vielä ole soveltuva kalustolle. ”Muuta reserviä siellä ei ollut, ja me katsoimme vihreällä valolla tällaisen yhdistyksen perustamista”, sanoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Kautto. Joudumme muokkaamaan tilat ja esimerkiksi tekemään aika isot ovimuutokset, jotta saamme kaksi ovea kuorma-auton korkuisiksi”, Hautala kertoo. Erikoistumista ei vielä ole ehditty miettiä. Poikkeuksellista on, että Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii sopimuspalokuntien peruskurssien järjestämisestä. ”Härskillä huumorilla ja yhteisen tekemisen meiningillä. Toivotaan, että saadaan järjestettyä touhu niin, että se on mielekästä ja motivoivaa. Perustamiskokous pidettiin 20. Vastaanotto oli lämmin. Sopimus pitää hieroa laitoksen kanssa kuntoon.” Millä porukka pidetään mukana. ”Haen sinne niin kauan kuin pääsen. ”On ehdoton perusedellytys, että laitos näyttää vihreää valoa. Järvipelastajissa neljä vuotta toiminut 22-vuotias Mäkinen on hakenut jo pariin otteeseen Pelastusopistoon. Tilan löytäminen VPK:lle oli yllättävän vaikeaa, vaikka Valkeakoski on vanha teollisuuspaikkakunta
Emopalokunta oli Box FBK, Hangelby FBK toinen alayksikkö. Ilman sitä on vaikea jatkaa. Palokunta päätti lopettaa toimintansa itse, ennen kuin se olisi pakotettu lopettamaan. Niin ei enää tapahdu. Kallbäck FBK jouduttiin lopettamaan viime vuodenvaihteessa. ”Emme halunneet, että kukaan tulee sanomaan, että lopettakaa nyt jo. 12 8 ·2016 K un sipoolainen Tom Grönholm laittaa kännykkänsä yöllä lataukseen, hänen mielessään käy edelleen, heräisikö hän yöllä hälytykseen. Aina oltiin poikkiteloin”, Tom Grönholm sanoo. SOPIMUSPALOKUNNAT Kallbäck FBK ajettiin alas Pieni itäuusimaalainen palokunta joutui lopettamaan, koska pelastuslaitoksen tuki putosi reilusti. Se herätti kysymyksen, miksi tätä tehdään, jos laitosta ei kiinnosta”, palokunnan päällikkö Jack Grönholm sanoo. Grönholmit painottavat, että laitoksen tuki palokunnalle on todella tärkeää. Jos palokunnan autoon olisi tullut suurempaa vikaa, sitä ei olisi enää korjattu. ”Jatkuva vastahakoisuus syö väkisinkin inspiraatiota. Palokunta pyöri noin kuuden ihmisen voimin vuosia, mutta lopulta toiminnalle jouduttiin panemaan piste. Siihen vaikutti ensinnäkin VPK:laisten vähyys, mutta toiseksi ItäUudenmaan pelastuslaitoksen liki olematon tuki. Nyt ei ole, millä mennä apuun.” – Tom Grönholm. ”Sieltä ei tullut minkäänlaista kannustusta. Rikkoutuneen ruiskun tilalle ei saatu enää uutta. Toiminta järjestettiin yhdessä kahden lähikylän palokunnan kanssa. Vuoden vaihtuessa vuokria hilattiin reilusti alaspäin, eli käytännössä rahoitus loppui lähes kokonaan. Lähdimme lippu ylhäällä, ennen kuin tilanne kaatui meille syliin”, Jack Grönholm sanoo. Pelastuslaitos ei muutenkaan juuri välittänyt palokunnan toiminnasta. Pelastuslaitos maksoi Kallbäckin talosta neliöperusteista vuokraa palokunnalle. Alueella palokunnat omistavat yleensä itse talot, ja laitos vuokraa niiltä tarvittavan tilan. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen ”Tuntuu, että pettää koko kylän
Nyt ei ole, millä lähteä apuun, kun joku tarvitsee. ”Tuntuu, että pettää koko kylän. Tytärpalokunnat ovat silloin ikään kuin emopalokuntien alayksikköjä. Kallbäckin palokunnan talo Eriksnäsin kylällä on nyt tyhjillään. Setti sisältää 2-osaisen teräksisen laipan, rasiaporanterän ja nivelöidyn teleskooppipeilin. Heitä on kyselty mukaan lähipalokuntiin, mutta ajomatka olisi liian pitkä. ”En usko, että laitos säästi tällä kovinkaan paljon. Palokunnat, jotka ovat syystä tai toisesta vaarassa jäädä ilman sopimusta, voivat solmia sopimuksen isomman sopimuspalokunnan, eli niin kutsutun emopalokunnan kanssa. ”Emme voi ylläpitää suuria asemia, joilta voi tulla kärjistetysti sanoen kaksi miestä hälytykseen.” Kallbäck olisi voinut tehdä sopimuksen suuremman emopalokunnan Box FBK:n kanssa, mutta silloin Box olisi joutunut rahoittamaan myös Kallbäckia omista korvausrahoistaan, eikä pelastuslaitos suostunut nostamaan Boxin korvausta. Hänen mukaansa on sääli, että Kallbäck joutui lopettamaan. Edellytyksenä jatkoon oli keskinäinen sopimus jonkun isomman palokunnan kanssa.” Johanssonin mukaan Kallbäck ei saanut sopimusta minkään isomman palokunnan kanssa. Molemmat miehet, eno ja veljenpoika, ovat olleet mukana VPK-toiminnassa lapsesta saakka. Hälytyksiä oli vuosittain noin 40, ja palokunta oli lähtövalmiudessa vuorokauden ympäri. Boxin kannalta jatkaminen olisi ollut parempi vaihtoehto, koska toimintaan olisi saatu enemmän tekijöitä. Itä-Uudenmaan alueella on 27 sopimuspalokuntaa. Palokunnan entinen päällikkö Jack Grönholm (vas.) ja sammutusmies Tom Grönholm pohtivat lopettamista pitkään.. 8 ·2016 13 www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. ”Siksi minun on vaikea tunnistaa väitettä, ettei palokunta olisi saanut meiltä tukea.” ”Päinvastoin, totesimme, että heillä on pieni miesmäärä, mutta halusimme tukea heitä tytärpalokuntamuodossa.” Kallbäckille ei voitu tarjota vuokrasopimusta, koska heillä ei ollut palokuntasopimusta. Ja on haikea olo. Grönholmit arvioivat, että auto saatiin ulos sovitussa 10 minuutissa 90 prosentissa tehtävistä, kuten pitikin. Ymmärrän, että Kallbäckissä ollaan vihaisia systeemille. ”Kallbäck oli yksi entinen tytärpalokunta. Oman palokunnan lopettaminen oli vaikea päätös. Emopalokunnalla puolestaan on sopimus pelastuslaitoksen kanssa. UUTUUS! Boxin hälytykset tulivat myös kahdelle muulle palokunnalle. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Asiattoman kulun estämiseksi Kovia-laippasetti Myös Facebookissa! Tutustu: www.Peltaco.com/ kovia kiireelliseen pelastusja ensihoitotehtävään Kovia-laippasetin avulla tehdään oveen reikä, jonka kautta oven lukko saadaan avattua ilman oven rikkomista. ”He olisivat voineet tulla meille alayksiköksi, mutta emme olleet valmiit antamaan kakustamme pois, koska meidänkään sopimuksemme ei ole kovin hyvä”, sanoo Box FBK:n päällikkö Marcus Pihlflyct. Enimmillään niillä on noin toistasataa hälytystä vuodessa, vähimmillään alle kymmenen. Pelastuspäällikkö Peter Johansson kertoo, että alueella on käytössä niin sanottu tytärpalokuntajärjestelmä. Tom Grönholm sanoo tuntevansa ennen kaikkea haikeutta. Laitoksellahan pitäisi tukea sitä, että jotkut tekevät tällaista oman työnsä ohella.” . Haikeus ensinnäkin itse toiminnalle, ja sitten vielä kylää kohtaan.” Box FBK:lla ei ollut varaa Kallbäckiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen mukaan syy Kallbäck FBK:n lopettamiseen juontaa juurensa palokuntasopimuksiin. Viime vuodenvaihteessa sopimuksia uusittiin
14 8 ·2016 Kahden maan välissä Ahvenanmaa on laaja 16 kunnan demilitarisoitu itsehallintoalue. Suomen kieltä ei juuri kuule, sillä ruotsi on ainoa virallinen kieli. Muissa 15 kunnassa tehtäviä hoitavat sopimuspalokunnat. Ahvenanmaa kuuluu Suomeen, mutta on lähempänä Ruotsia myös kielellisesti. Pelastustoimi on jaettu kahteen alueeseen eli Maarianhaminan kaupunkiin saaristokuntineen ja maaseutukuntiin, joita on yhdeksän. Ahvenanmaan nykyinen itsehallintolaki on vuodelta 1991, mutta uudistusta valmistellaan Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto ALUE TUTUKSI. Pelastustoimi on jaettu kahteen alueeseen, mutta tavoite olisi päästä yhteen uudistettavan pelastuslain myötä. Pelastustoimessa on pyritty poimimaan parhaat palat Ruotsista ja Suomesta. Ainoa vakinainen palokunta on Maarianhaminassa vahvistettuna yhdellä sopimuspalokunnalla. Pienimmässä kunnassa asukkaita on noin sata, Maarianhaminassa noin 11500. U seimmat meistä mannersuomalaisista tuntevat tuhansien saarien Ahvenanmaan pikaisesta pysähdyksestä Maarianhaminassa matkalla Tukholmaan. Kunnat vastaavat omasta pelastustoimestaan. Yhteensä asukkaita on noin 29000. Itsehallintoalueella on pelastustoimessakin oma maakunnallinen lainsäädäntönsä
Tällöin. Näihin on myös satsattu. Oma rakennuslaki nojautuu Ruotsin määräyksiin. Ennaltaehkäisy ja valistus ovat tärkeitä molemmilla pelastusalueilla, kun resurssit ovat rajalliset. Esimerkiksi nuohousvälit ovat vähän pidemmät Ruotsin tapaan. Esimerkiksi maaseutukunnissa kaikki koulut ja kirkot on varustettu automaattisilla paloilmoittimilla. Keskuskunta Jomala on kasvanut 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Sesonkiaikana liikenne vilkastuu huomattavasti. Paikalliset lait säätää parlamentti eli maakuntapäivät. Sammutustyökurssin käytännön harjoitukset tehdään Ahvenanmaalla usein omassa palokunnassa. Viime vuonna kursseilla oli kiitettävästi osallistujia kaikista palokunnista. Ahvenanmaalla pelastuslaki ja väestönsuojelu vastaavat suurimmaksi osaksi MannerSuomea muutamin poikkeuksin. Samoin Maarianhamina on levittäytynyt kohti maaseutua tienvarsikauppakeskusten myötä. Ahvenanmaalla pieni pelastuslaitos ja maaseutukuntien palokunnat joutuvat tekemään samoja asioista kuin isotkin mantereella. Maakuntapäivät vastaa muun muassa pelastusja poliisitoimen lainsäädännöstä. Minun lisäkseni virassa toimii yksi palotarkastaja. 8 ·2016 15 Aktiivinen Maarianhaminan kaupungin pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Strandnäs FBK harjoitteli moottoriruiskun ja pumppujen käyttöä illan pimetessä Korvikin Fiskehamnenissa. Johansson kertoo suurimmiksi riskikohteiksi vilkkaan laivaliikenteen, vanhustenhuollon, turistikohteet ja hotellit. parhaillaan. FSB eli Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund on Suomen ruotsinkielisten palokuntien kattojärjestö. Ahvenanmaalla maakuntahallitus hoitaa pitkälti samoja tehtäviä kuin valtio Manner-Suomessa. Yhdeksässä kunnassa toimii 11 sopimuspalokuntaa, Jomalassa ja Saltvikissa on kaksi. Sopimuspalokunnat elintärkeitä Ahvenanmaan maalaiskuntien pelastusjohtajan Lennart Johanssonin työhuone on Jomalan kunnantalolla alle vartin ajomatkan päässä Maarianhaminasta. Maaseutukunnissa palotarkastukset tehdään yhteistyössä kuntien rakennustarkastajien kanssa yhden, kahden tai viiden vuoden välein kohteesta riippuen. Meillä on tiiviit kontaktit Ruotsiin kielenkin takia, mutta teemme yhteistyötä myös FSB:n kanssa”, Johansson kertoo. ”Yhdeksän maalaiskunnan paloja pelastustoimi nojautuu sopimuspalokuntiin. Ahvenanmaalla toimii myös pelastusliitto Ålands Brandoch Räddningsförbund, joka järjestää koulutuksia sopimuspalokunnille esimerkiksi sammutusja vaarallisten aineiden koulutusta
Sopimuspalokuntien ensivasteyksiköissä on myös defibrillaattorit. ”Uudistus ei juuri vaikuta meillä pelastustoimeen, mutta emme tiedä miten verotuksen käy. Kunnan vastuulla on organisoida nuohous, jota pelastuslaitos valvoo. Pelastuslaitoksella on ambulanssihelikopteri, jossa on lentäjän lisäksi yksi palomies. Auto lähtee tarvittaessa apuun myös maaseutukuntiin. Pidempiaikaisiin paloja pelastustehtäviin tarvittaisiin lisää väkeä”, Johansson kertoo. Johtopalvelut on ostettu pelastuslaitokselta. Teemme eniten yhteistyötä VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen kanssa ja hyvät yhteydet Turkuun säilyvät varmasti.” Neljännes Suomen merialueesta Ahvenanmaan merialue kattaa neljänneksen Suomen merialueesta. Maarianhaminan pelastuslaitoksen toiminnassa on neljä toimialuetta eli pelastus ja varautuminen, ambulanssi, koulutus sekä ennaltaehkäisy ja erilaiset tarkastukset. Paloja pelastuspuolen tehtävät Maarianhaminan pelastuslaitoksella vähenivät viime vuonna 387:ään. Maarianhaminan kaupungin pelastuslaitos sai puolitoista vuotta sitten hoitotason kenttäjohtajan ja hänelle oman nelivetoisen työauton. Pelastusjohtaja Thomas Mattsson kertoo, että pelastuslaitoksen reilusta 2800 tehtävästä 2453 oli ambulanssikeikkoja vuonna 2015.. Hänen mukaansa rakennuspaloihin hälytetään vähintään kaksi palokuntaa yli kuntarajojenkin, joista yleensä ollaan tarkkoja. ”Suomen ja Ruotsin välillä liikennöivät alukset toimivat hyvin ja henkilökunta on koulutettua, he pystyvät hätätilanteessa tekemään paljon itse. Viime vuonna lentoja kertyi noin 80. Maarianhaminan ainoa sopimuspalokunta Brandnäs FBK lähti viime vuonna 66 hälytykseen. Kaupungin ja maaseutukuntien yhteinen hätäkeskus sijaitsee Maarianhaminan pelastuslaitoksen tiloissa poliisin alaisuudessa. Tämä on myös tärkeä tulonlähde. 16 8 ·2016 ALUE TUTUKSI myös pelastustyötä tekevät ovat vaarassa. Maarianhaminan keskussairaalan kanssa yhteistyö toimii hyvin ja kenttäjohtaja pääsee sairaalan potilastietojärjestelmään. Potilas voidaan kuljettaa suoraan myös Uppsalaan, Turkuun tai Helsinkiin. Tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tärkeässä asemassa, samoin valistus ja neuvonta. Helikopterilla pääsee nopeasti uloimpiin saariin. Vesisukeltajia varten on yksi auto, samoin yksi kemikaalisuojapuvuilla varustettu auto jälkivahinkojen torjuntaan ja vaarallisten aineiden onnettomuuksiin. Neliveto-Subarulle kertyikin 676 keikkaa viime vuonna. Kenttäjohtaja hälytetään automaattisesti esimerkiksi rakennuspaloihin ja liikenneonnettomuuksiin. Tehtävämäärät maaseutukunnissa tippuivat vuoden 2014 luvuista 32:lla 185:een. Koko Ahvenanmaalla tehtävämäärä laski 546:sta 437:ään maakuntahätäkeskuksen tilastojen mukaan. Vuorossa olleen ambulanssisairaanhoitaja Peter Mattssonin työaika on kello 7–19 ja sen jälkeen voi päivystää kotona. Liikenteessä ei tullut onneksi kuolonuhreja viime vuonna. Ahvenanmaalla ensihoidosta vastaa sairaanhoitopiiri eli Ålands hälso -och sjukvård, joka on ostanut palvelun Maarianhaminan pelastuslaitokselta vuodesta 1974. Sairaanhoitaja voi lähteä mukaan tarvittaessa. Meripelastustai etsintätehtävissä vastuun ottaa Länsi-Suomen me. Perustason ambulansseja on kolme. Sairaalan ulkopuolella annettavaa ensihoitoa varten on kolme perustason ambulanssia. Tulevia kalustohankintoja mietitään viisivuotissuunnitelmissa”, Johansson kertoo. Yhdellä Bronto Skyliftin 28-metrisellä nostovala-autolla pärjätään, sillä korkeita rakennuksia ei juuri ole. Kolme kenttäjohtajaa tulee pelastuslaitokselta ja kaksi sairaalasta. Puolitoista vuotta sitten saatiin myös ensihoidon kenttäjohtaja ja tälle oma auto hoitotason lääkkeineen. Sopimuspalokunnilla on yhteensä neljä säiliöautoa, yksi Lemlands FBK:lla. Maarianhaminan ulkopuolella on vain joitain yli kolmikerroksisia rakennuksia. Ensihoidon tehtävät kasvoivat hieman edellisvuodesta 2453:een. Ahvenanmaalla ei tarvitse pohtia, mihin sairaalaan potilas kuljetetaan. ”Jomalassa on raivausyksikkö, jota käytetään esimerkiksi bussionnettomuuksissa. Maarianhaminassa on palopostijärjestelmä, joten tarvetta omalle ei ole. Rajavartiolaitoksella on myös saaristossa kätevä hydrokopteri. Pohjana käytetään riskianalyysia ja palvelutasopäätöstä. Pelastusjohtaja Thomas Mattsson Maarianhaminan pelastuslaitokselta on seurannut keskustelua Manner-Suomen soteja pelastustoimen uudistuksesta. Kolme ambulanssia ja kenttäjohtaja Maarianhaminassa valmiutta pidetään yllä pelastuslain mukaisesti. Rakenteilla on tikasauto, johon voi asentaa erilaisia konttimoduleja esimerkiksi öljyntorjuntaan. Hukkumiskuolemia on vähän merestä huolimatta – tai ehkä juuri siksi. Kunta hankkii yleensä erikoiskaluston palokunnille. Pelastuslaitoksen operatiivinen vahvuus on 1+6. Kokemukset ja hyviä ideat päivystyksen kanssa vaihtuvat puolin ja toisin
Teemme paljon kalustoasennuksia itse, koska meillä on osaavaa henkilökuntaa. Yöaikaan ja viikonloppuisin P3-päällikköpäivystyksessä maalaiskunnat ja Maarianhaminan kaupunki tekevät yhteistyötä. Maarianhaminasta starttaa heti kaksi miestä, jos siellä on rakennuspalo. Lennart Johansson on Ahvenanmaan maalaiskuntien pelastusjohtaja. Asukastiheys 18,7/km2. Se on rikkaus”, hän iloitsee. Tavoitteena yksi pelastusalue Maarianhaminan kaupungin lisäksi pelastuslaitoksen alueeseen liittyi Lemland puolitoista vuotta sitten. Ålands statistikoch utredningsbyrå. Taustalla on voimakkaita tunteita puoleen jos toiseen. Jokaisella yhdeksällä kunnalla on oma edustajansa kuntien yhteisessä pelastuslautakunnassa. ”Öljyvahingoissa pyydämme virka-apua poliisilta ja he puolestaan Rajavartiolaitokselta. Demilitarisointi vaikeuttaa toimintaa, sillä alueella ei saa olla sotilaskalustoa”, Thomas Mattson kertoo. Maalaiskunnat oli aiemmin jaettu kahteen pelastusalueeseen, mutta ne yhdistettiin vuonna 2008. Pelastuslaitoksella oli aiemmin omaa MIRG-toimintaa. Viime kesänä saimme valmiiksi öljyntorjuntasuunnitelman. Pelastuslaitoksella ei ole omaa alusta. Maarianhaminan pelastuslaitoksella ja maaseutukunnilla on kuitenkin yhteinen päällikköpäivystys. Suhteellinen työttömyys 3,8 prosenttia vuonna 2015. Yhtä Ahvenanmaan pelastustoimen aluetta on yritetty rakentaa jo vuosia. Nyt on vain kaksi eli yhdeksän maalaiskunnan alue ja Maarianhaminan pelastuslaitos saaristokuntineen. Keskimääräinen kuukausipalkka yksityispuolella 3409 ja maakuntahallituksessa 3712 euroa vuonna 2014. Matkustajamäärä saaristolautoilla on kasvanut 1,03 miljoonaan, ajoneuvojen vähentynyt noin 563800:aan. Kalustoa tarvittaisiin lisää. Lähde: Åland i siffror 2016, www.asub.ax Mittasuhde 1:800 000 km 10 km 20 km Eckerö Hammarland Jomala Finström Geta Saltvik Sund Mariehamn Lemland Lumparland Vårdö Föglö Kökar Sottunga Kumlinge Brändö rivartiosto, jonka johtokeskus Turussa toimii myös kansallisena Meripelastuskeskuksena. Poliisin tietoon tuli 1 931 rikosta vuonna 2015, joista melkein puolet omaisuusrikoksia. Kaikilla on yksi tasa-arvoinen ääni kunnan koosta riippumatta. 8 ·2016 17 . Täällä asemalla on toimintaa koko ajan hälytysten välilläkin. . 1980-luvulla kaikilla palokunnilla oli oma vene öljyntorjuntaan, mutta kalusto on osin vanhentunutta Minulla on hyvät yhteydet Varsinais-Suomen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen, jolla on paljon öljyntorjuntakalustoa Porvoossa. Huollamme autot, hoidamme kiinteistöä ja olemme rakentaneet paljon myös harjoitusalueelle. Kielet: ruotsi 88,1 %, suomi 4,7 %, muita kieliä 7,2 % (kasvussa). Yritämme poimia parhaat palat kahdesta maasta. Saarista noin 60 on asuttuja. Maaseutukuntien pelastusalueella on jo valmis organisaatio eikä Maarianhaminan kaupunki ehkä haluaisi hajottaa pelastuslaitostaan. Osalla nykyisistä sopimuspalokunnista on pelko vapautensa ja itsenäisyytensä menettämisestä. Kunnat esimerkiksi pelkäävät joutuvansa rahoittamaan vakinaisen palokunnan toiminnan. Sekään ei ole tavallista, että järjestämme merenkulun turvallisuuskoulutusta. Yksi öljyntorjuntakontti on Möckelbyssä ja lisää on tilattu Maarianhaminaan, Ekeröhön ja Långnäsiin. ”Olemme pieni pelastuslaitos, jonka pitää tehdä samat asiat kuin isojenkin. Keskusteluissa moni kuitenkin toivoo yhtä pelastusaluetta pieneen maakuntaan. Pelastuslain mukaan kunnat saavat päättää, miten järjestävät pelastuspalvelut. Asukkaita noin 29000, joista Maarianhaminassa vajaat 11500, maaseudulla noin 15400 ja saaristossa reilut 2100. Merija lentopelastuksessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Öljysuojarahasto on myöntänyt avustuksia, mutta öljyntorjunnassa emme ole samalla tasolla kuin muu Suomi. Aiemman kuuden merivartioaseman sijaan asema löytyy nyt vain Maarianhaminasta ja Kökarista. ”Meriliikenne on Ahvenanmaalla suurin onnettomuusriski, meillä on paljon raskasta liikennettä. Muuten kuntarajoja ei juuri ylitetä. Merellä virka-apua antaa Rajavartiolaitos ja Ahvenanmaan meripelastusseura miehittää maakunnan öljyntorjunta-alus m/s Svärtanin. Teemme yhteistyötä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja jonkin verran myös Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Maalla sattuvissa öljyvahingoissa otan yhteyttä maakuntahallitukseen”, pelastusjohtaja Lennart Johansson kertoo. Palomestari Jan Lindholm kiteyttää hienosti pelastuslaitoksen toiminnan. Ahvenanmaa lukuina Pinta-ala: 13325 m2, josta maata 1553 m2 ja vettä 11772 m2. Vuosittain 1,7 miljoonaa matkustajaa Ruotsista ja 0,4 miljoonaa Suomesta. Noin 6700 nimettyä saarta tai luotoa, pienempiä noin 20000. Öljyvahingoissa maalla pelastuslaitos tekee ensitoimet estäkseen lisävahingot. Viidestä päivystyksestä kolmesta vastaa kaupunki ja kahdesta maalaiskunnat. Yöpymisiä 421600 (kasvussa). Isompia öljyvahinkoja ei ole onneksi ollut pitkään aikaan. Valmistelut karahtivat karille viimeksi keväällä 2015. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden 784
Savusukellusharjoituksia järjestetään sopimuspalokunnille ja varustamoille. Vuosittaisten merenkulkuun liittyvien koulutusten rahallinen arvo on 300000–400000 euroa eli merkittävä. He pitävät vaihtelevasta työstään Maarianhaminan pelastuslaitoksella. ALUE TUTUKSI 18 8 ·2016 Palomestari Jan Lindholm vastaa pelastuslaitoksen koulutuksesta ja harjoitusalueen toiminnasta. Arkipäivisin tehdään töitä kahdessa vuorossa klo 8–17 ja 17–8, mutta viikonloppuisin 24 tunnin vuoroissa. Laivapalosimulaattorissa järjestettiin suomenkielinen etsintäja sammutusharjoitus kertauksena varustamojen työntekijöille diskosavussa ja kuumalla puolella.. Etualalla laivavarustamojen turvallisuuskoulutusta ohjaavat palomiehet Leif Roberts, 54, ja Sebastian Mansnerus, 28. He työskentelevät myös ambulanssissa. Kuumia harjoituksia varten on oma konttinsa
Hätäkeskuspäivystäjä Kent Himmelros on työskennellyt Maarianhaminan hätäkeskuksessa pelastuslaitoksen tiloissa 12 vuotta. Pitää osata toimia, koska merellä avun tulo voi kestää. Uusi pelastuslaki on juuri valmisteilla”, Nordlund kertoo. Nestekaasupuolella harjoiteltiin sammuttamista. Savukaasut puhdistetaan tehokkaasti ja sammutusvedet kerätään talteen. Sijainti on hyvä monipuolisine palveluineen ja ympäristöasiat ovat kunnossa. Lakimuutoksen jälkeen osaamista pitää päivittää viiden vuoden välein. Näitä merenkulun turvallisuuskursseja pidettiin 64 ja niihin osallistui yhteensä 835 henkeä. Joskus on rauhallisempaa, mutta kesällä määrät tuplaantuvat. Uudessa järjestelmässä olisi hyvä nähdä myös maaseutukuntien palokuntien yksikköjen sijainnit. Harjoitusalueella laivapalosimulaattorissa oli parhaillaan menossa suomenkielinen varustamojen kertauskurssi, joita järjestetään tarvittaessa yksitai kaksipäiväisinä. Uskon että siihenkin tulee muutos. Harjoitusalue kovassa käytössä Häke pelastuslaitoksen tiloissa Maarianhaminan pelastuslaitoksen pihalta johtaa polku rantaan, jonka äärellä sijaitsee harjoitusalue laivapalosimulaattoreineen. Hän on käynyt oman sisäisen koulutuksen. Harjoitusaluetta alettiin rakentaa 1990-luvun lopulla juuri merenkulkua varten, Ahvenanmaalla on kaksi alan oppilaitosta. Häke toimii poliisin alaisuudessa, mutta johtopalvelut on ostettu pelastuslaitokselta. Ulkoiset koulutuspalvelut ovat merkittävä tulonlähde ja tärkeä osa pelastuslaitoksen toimintaa. T oiminnasta ja koulutuksista vastaa palomestari Jan Lindholm, 38. ”Ensi vuonna alamme etsiä uusia markkinoita harjoitusalueelle, myös Suomesta. 8 ·2016 19 Koulutus numeroina Vuonna 2015 pidettiin 159 erilaista kurssia, joille osallistui yhteensä 2488 henkilöä pelastuslaitoksen ulkopuolelta. Mukana oli tulityökoulutusta, ensiapua, paloja alkusammutuskoulutusta esikouluja koululapsille sekä yrityksille ja merenkulun parissa työskentelevälle miehistölle ja päällystölle. Himmelros sekä palomestari Karl Nordlund viihtyvät vaihtelevassa työssään. Kiinteistöillä on myös sovelluksia, joihin voimme kytkeytyä.” Nykyisessä Merlot Pro -järjestelmässä luodaan tehtävä ja valitaan hälytystyyppi. toiveissa on jatkossa yksi pelastusalue. Palkkaamme tarvittaessa suomenkielisen vetäjän. Myös näytteitä otetaan säännöllisesti”, Jan Linholm kertoo. Uudistamistarvetta alueella on, sillä nyt kurssilaiset joutuvat käymään luennoilla ja suihkussa ahtaalla paloasemalla”, Lindholm kuvailee. Isoilla aluksilla A hvenanmaan hätäkeskus sijaitsee Maarianhaminan pelastuslaitoksen tiloissa. Valmista pitäisi olla ensi vuonna. Diskosavussa etsittiin kahta matkustajaa hyttiosasosta ja konehuoneesta paineilmalaitteissa sammutusletkun kera. Useimmat meistä käyvät alan koulutuksen Ruotsissa kielen takia. Ruotsin pelastustoimi on jo tulossa asiakkaaksi. Vaihtoehtoja on vielä monia. Suurin osa hälytyksistä tulee automaattisista paloilmoitinlaitteista, joita on Ahvenanmaalla noin neljäsataa. Karl Nordlundin . ”Soittoja tulee vuodesta riippuen noin 20000–25000, noin 60 päivässä. Uusi ohjelmisto on kokonaisratkaisu, jossa on muun muassa navigointi, kartat sekä mobiilija kuvayhteydet. Lähetysmastojen Virve-linkeissä ohjelmisto muuttaa statuskoodit sopivaan muotoon ja hälytyksiksi paloasemille. Jotkut harjoittelevat täällä jopa vuosittain. Pelastuslaitos järjestää alueellaan Meriturvan tapaan ammattimerenkulkijoille STCWturvallisuuskoulutuksia yhteistyössä Ahvenanmaan meripelastuskeskuksen kanssa, joka ostaa palvelun pelastuslaitokselta. Hälytys voi tulla 3–4 kilometrin päähän, mutta paikalle voidaan lähettää palokunta 10 kilometrin päästä. Olisi hyvä saada esimieskoulutusta Suomessakin ruotsiksi. Suomenkielistä ryhmää veti kouluttaja Svante Lehtonen Paraisilta. Häkessä on ympärivuorokautinen miehitys kolmessa vuorossa. Tehtävän suuruuden mukaan järjestelmä valitsee hälytettävät yksiköt. työskentelevät ovat yleensä hyviä savusukeltajia. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Hän toimi kurssin ohjaajana yhdessä palomies Sebastian Mansneruksen, 27, kanssa. Peruskurssi on viisipäiväinen. ”Myös maaseutukuntien sopimuspalokunnat saavat täältä hälytykset. Nordlund ainakin yrittää noudattaa virastotyöaikaa, mutta onnistuu tässä harvoin. Suomesta saamme hyvin vähän ruotsinkielistä materiaalia, käännösten tulo kestää usein vuosia”, Lindholm kertoo. Hälytyskeskuksen tilat saavat pian täysremontin lattioita, tekniikkaa ja ohjelmistoja myöten. Itse olen käynyt pelastajakurssin Kuopiossa. Ahvenanmaalla ei ole käytössä Pronto, vaan oma ruotsalainen raportointijärjestelmä. Lähimmän yksikön periaate ei täällä oikein toimi, sillä kuntarajoista ollaan tarkkoja. Karl Nordlundin käyntikortissa lukee palomestarin lisäksi hälytysmestari. ”Vastaan kaikesta muusta paitsi ambulanssikoulutuksesta. Järjestelmässä voi tehdä myös esihälytyksen, jolloin miehistö menee valmiiksi autoihin päivystäjän kysellessä lisätietoja. ”Emme kuulu Hätäkeskuslaitokseen, joten emme käytä Erica-järjestelmää. Tiheys on maan suurin”, Nordlund tietää. ”Nyt on tosi hyvä porukka. Tämä on kivaa vaihtelua työhön”, kertoo palomies Leif Roberts”, 54
Lemland ja saaristokunnat ostavat palvelut Maarianhaminan pelastuslaitokselta, ja mekin lähdemme hälytyksiin Lemlandiin. Suomalaisuuttakin löytyy, sillä sauna lämpiää viitenä päivänä viikossa.” Palokunnalla on erinomaiset mahdollisuudet treenata pelastuslaitoksen harjoitusalueella. Palokunta on myös valmiudessa aina, jos kolmaskin pelastuslaitoksen ambulanssi on keikalla. Olemme myös osallistuneet kaksi kertaa Pride-kulkueeseen”, Johan Mansnerus kertoo. ”Kävin Pellingin VPK:ssa sammutusmieskurssin ja tulin tänne tekemään joitain suorituksia. En ymmärrä, miksi pitää olla kaksi eri pelastusaluetta, budjettia ja pelastusjohtajaa. ”Täällä on vahvat kuntarajat hälytysten osalta. ”Päiväsaikaan on vaikea pitää vahvuuksista kiinni. ”Pitäisi olla kyky poimia parhaat palat Suomen ja Ruotsin pelastustoimesta, mutta siinä ei aina onnistuta. Ihmisten ajasta on tullut kalliimpaa ja on paljon muuta tekemistä. Nyt harjoitellaan moottoriruiskun ja pumppujen käyttöä. Toissa vuonna hälytyksiä oli 79 ja keskivahvuus yhdeksän. Palokunnan päällikkö Patrik Lindberg ei päässyt paikalle työesteen takia, sillä hän on myös paloesimies pelastuslaitoksella. Sillä tiellä olen. ”Meillä ei olla kovin muodollisia. ALUE TUTUKSI S trandnäs FBK on Maarianhaminan pelastuslaitoksen ainoa sopimuspalokunta. Ammattilaisia on paljon mukana, joten lämpimät harjoituksetkin voidaan vetää itsenäisesti. Varapuheenjohtaja Johan Mansnerus, 39, on myös työskennellyt aiemmin pelastuslaitoksella. Mansneruksen mukaan suurin osa on kouluttautunut Ruotsissa. Torstaisiin viikkoharjoituksiin tulee tasaisesti väkeä kellon lähestyessä iltaseitsemää. Varapuheenjohtaja Johan Mansnerus (vas.) veti Strandnäs FBK:n viikkoharjoituksia paloasemalla ennen kuin siirryttiin harjoittelemaan moottoriruiskun ja pumppujen käyttöä Korvikin Fiskehamneniin.. Koulutusmateriaalia pitää soveltaa Ahvenanmaan lainsäädäntöön. Voi myös kysyä tarvitaanko palokuntia nykyinen määrä,” Mansnerus esittää. Hälytysosastossa on myös kaksi naista. He tarkistivat palokunnan tietoja HAKA-rekisteristä. Vapaaehtoishengessä kukaan ei saa hälytyksistä henkilökohtaista korvausta. Gustaf Eriksson, 16, ja Kevin Kulju, 22, kuuluvat molemmat Strandnäs FBK:n hälytysosastoon. 15 minuutin sisällä pitää löytyä lisävahvuus 1+2 ja 30 minuutin sisällä kaksi miehistön jäsentä lisää. 20 8 ·2016 . ammattilaisia pullollaan Aktiivinen Strandnäs FBK on Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto . Haasteita vahvuudessa päiväsaikaan Strandnäs FBK ei ole erikoistunut tiettyyn toimintaan, ellei sitten savusukellusta lasketa sellaiseksi. Hyvät toimintamahdollisuudet Porvoosta kotoisin oleva Kevin Kulju, 22, opiskelee Maarianhaminassa merikapteeniksi. Into on huipussaan, mutta tunnelma rento. Viime vuonna tuli 66 hälytystä ja vahvuus oli keskimäärin seitsemän henkeä. Hän puhuu myös suomea. Hälytyksiin löytyy yleensä aina pari savusukeltajaa. Yli kolmen tunnin keikoistakin korvaus menee palokunnan kassaan. Ha luamme pitää yllä aktiivista vapaa-ajan toimintaa nuorille. 19–22-vuo tiaat lähtevät täältä usein Ruotsiin opiskelemaan.” Strandnäs FBK:laisilla on tiiviit yhteydet suomenruotsalaisiin Manner-Suomessa ja he osallistuvat esimerkiksi FSB:n nuorisoleireille. Asemalle voi tulla korjaamaan autoaan, katsomaan elokuvia tai viettämään aikaa muuten vain. Ahvenanmaan asukasmäärälle riittäisi yksi organisaatio. Hälytysosastossa on nelisenkymmentä jäsentä, joista 28 savusukeltajaa. ”Automaattiset paloilmoittimet työllistävät eniten, mutta erhehälytyksiä laitteistoa kohden on vähiten juuri Maarianhaminassa,” Mansnerus kertoo. Sopimuksen mukaan palokunnan vahvuus on 1+3 kahdeksan minuutin lähtövalmiudessa. Vapaaehtoistyö käy yhä vaikeammaksi, mutta en ole kuitenkaan huolissani”, Mansnerus kuvailee. Strandnäs FBK lähtee yleensä keikoille vakinaisten mukana, harvoin yksin. Vahvistuksia pyydettäessä odotetaan mieluusti muutama minuutti, jotta saadaan täysmiehitys autoon. Aktiivista noin 20 hengen nuoristo-osastoa vetää ambulanssisairaanhoitaja Peter Mattson, joka toimii vuorollaan pelastuslaitoksella ensihoidon kenttäjohtajana
Vaahdolla on suojeltu jopa kolmen metrin päässä palosta olevia rakennuksia.” Suomessa järjestelmää tuo maahan Turvata Oy, jonka edustaja Peter Kallio oli mukana vierailemassa Jomala FBK:ssa. Vaahto tarttuu hyvin pintoihin ja laskee lämpötilaa, jolloin palo ei saa uutta energiaa seinistä. Sammutusletku ei paina juuri mitään, se voidaan selvittää kauas kin ja virtaushäviö on pieni. 8 ·2016 21 J omala FBK on kunnassaan aktiivinen sopimuspalokunta. 15 miestä asuu kahden kilometrin päässä asemasta. Hän on käynyt Ruotsissa CAFS-sammutusmenetelmien kurssin. On mahdollista käyttää sekä Aettä B-vaahtoa. One Seven sammuttaa pienellä vesimäärällä ja jätettä syntyy vähemmän kuin perinteisellä vaahdolla. Pitkä sammutusaika ja -matka ”Ilmalla ja vähällä vedellä saa ihmeitä aikaan. Otimme asian esille pelastusjohtaja Lennart Johanssonin kanssa ja hänkin innostui. Jomala FBK:lla on aktiivinen 35–40 hengen hälytysosasto, josta hälytyksiin tulee yleensä 12–13 jäsentä. Kaikki on dokumentoitu netissä ja olemme jo tunnettuja tästä työtä ja järjestelmän käytöstä. Vettä tarvitaan hyvin vähän ja vaahtonestettä vain 0,3 prosenttia. Palokunnalla on myös aktiivinen naisja senioriosasto. ”Tutustuin järjestelmään ensimmäisen kerran messuilla Ruotsissa vuonna 2010. 4000 litran tankilla voimme ajaa kuivavaahtoa yhtäjaksoisesti 75 minuuttia, perinteisellä järjestelmällä vain 26 minuuttia. Ympäristövahinkoa ei synny, sillä suurin osa vaahdosta häviää alkukuumuuden mukana. Liikenneonnettomuudet ovat yleisimpiä tehtäviä. Hälytyksiä on keskimäärin noin 75 vuodessa. Suuttimesta tulee erittäin tasalaatuista vaahtoseosta,” Kallio kuvailee. Kun veden osuutta vähennetään, seos muistuttaa partavaahtoa. ”Ainoa keskustelun aihe on vaahto, mutta sitä käytetään todella vähän. Kantomatka on jopa 25 metriä ja yksi mies voi käyttää järjestelmää. Lisävedellä voimme sammuttaa niin kauan kuin dieseliä riittää tankissa. One Sevenillä ja lämpökameralla pääsee pitkälle. ”Teimme asennustöitä tiistai-iltaisin koko talven, tunteja kertyi kolmesataa. 4000 litran vesitankista saamme 26800 litraa sammutetta”, Manelius kertoo. ”Vaihdamme koko ajan kokemuksia järjestelmän käytöstä Norrtäljen pelastustoimen kanssa. One Seveniä voi käyttää yksi henkilö, ja siihen voi kytkeä erilaisia kärkiosia. Vaahdon voi imuroida pois märkäimureilla. 300 litran vesitankilla saadaan yli 2000 litraa sammutetta. Itse järjestelmä maksoi noin 55000–60000 euroa, mutta teimme kaikki asennukset täällä itse”, Jomalan FBK:n päällikkö Ralf-Erik Manelius, 52, kertoo. Isompia huoltoja ei tarvita, öljynvaihto ja testaus kerran vuodessa riittää. Toiseen vanhaan, Ruotsissa rakennettuun Scaniaan on asennettu One Seven -sammutusjärjestelmä, josta on hyviä kokemuksia. ”One Seven voidaan asentaa pieneenkin autoon. Palokunnan vahvuutena on aktiivinen jäsenistö, josta löytyy niin sähköteknikkoa, -insinööriä kuin rakennusmestaria. Sillä voidaan ”maalata” seinät, suojata kohteita ja estää lämpösäteilyn sytyttävä vaikutu”, Kallio kertoo. Hänen mukaansa työturvallisuuskin paranee, kun ulkopuolelta voidaan laskea lämpötilaa palokohteessa ja savusukeltajat voivat mennä nopeammin sisään. Uudehkon paloaseman kalustohallista löytyy vuosimallin -95 vanha sammutusauto Kuopiosta. Se voidaan selvittää 200 metrin päähän ilman että autoa tarvitsee siirtää”, Manelius kuvailee. Teimme hankintaesityksen kuntaan ja saimme poliitikot mukaan. Suihku yltää hyvin neljänteen kerrokseen asti. Järjestelmä voidaan kääntää myös kuivavaahdolle. Letkussa on lähinnä ilmaa, kun sataa vesilitraa kohden sitä on 900 litraa. Ei myöskään synny vesivahinkoja. Kahdella sekoittimella voidaan ajaa erilaisia vaahtovaihtoehtoja.. Vaahtokuplat sisältävät ilmaa ja kuplassa on monta kerrosta. Ahvenanmaalla järjestelmiä on kolme. Jomala FBK on käyttäjänyt One Seveniä tositoimissa 8–9 kertaa, ja koko väki on koulutettu sen käyttöön. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Asennustöihin runsaine kuvineen voi tutustua Jomala FBK:n nettisivuilla: www.jfbk.ax > Fordon > Släckningsbil J11 Ihmeitä ilmalla ja vedellä Jomala FBK:n päällikkö Ralf-Erik Manelius on tyytyväinen One Seven -sammutusjärjestelmään. Aktiivisissa kahdessa nuoriso-osastossa on kolmisenkymmentä jäsentä. Manner-Suomesta One Seveniä ei vielä löydy
Silti Virolainen ei voinut olla miettimättä, mitä seuraavaksi. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Rahul Hari, Atte Virolaisen kotialbumi TAPASIMME. Virolainen ehti tehdä palomiehen ja ensihoitajan töitä viisi vuotta, ja toisin kuin suurin osa palomiehistä, hän piti eniten juuri tabiseli ambulanssivuoroista. Muun muassa se, että lääkärin työssä kysymys on pitkälti muistamisesta. Töihin palokuntaan oli aina mukava mennä. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa moni tekee kuten hän: käy palokunnassa vain kääntymässä. Tuolloin hän innostui ensihoidosta ja lääketieteestä, tosissaan. Tarkemmin sanottuna opiskelijoille luennoineet ambulanssilääkärit. ”Olen tullut siihen lopputulokseen, että olen ihan normaalijärjellä varustettu, mutta Tabis kypsytti lääketieteelliseen Palomies-ensihoitaja Atte Virolainen halusi syvemmälle lääketieteen maailmaan, ja pääsi opiskelemaan lääkäriksi Pietariin. 22 8 ·2016 O sasyy siihen, miksi Atte Virolainen opiskelee nykyisin lääketiedettä Pietarissa, on Helsingin Pelastuskoulun ensihoitajaopinnot. Lääketieteelliseen johti pari muutakin seikkaa. Mielestäni se oli aika vaikuttavaa”, Virolainen kertoo. ”Mitä tahansa heiltä kysyi, vastaus tuli kuin jukeboksista. Vuorossa pääsi näkemään erilaisia kohtaloita ja auttamaan ihmisiä
Kun luen jotain, varsinkin yksityiskohdat jäävät mieleen. Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. Meillä oli koulua aamuyhdeksästä iltakuuteen, myös lauantaisin. Virolainen korostaa, että terveydenhuollon työssä ihmiset pitäisi kohdata ihmisinä. ”Välillä on mentävä kauas, jotta voi palata palvelemaan omaa heimoaan”, hän muotoilee. Se ei kuitenkaan ole ongelma. Pietariin vei kiinnostus venäjän kieleen ja kulttuuriin. 8 ·2016 23 Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljynja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. Pääsykokeeseen kuului fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Virolaisen isovanhemmat ovat Venäjän Karjalasta, ja hänen isällään on ollut Neuvostoliiton kansalaisuus. ”Mielestäni se tentti on hyvä olla olemassa, koska sitten minulla on mandaatti toimia Suomessa.” Pelastajana ja ensihoitajana Virolainen sai tärkeää kokemusta ihmisten kohtaamisesta sekä akuutista lääketieteestä. ”Minulla oli usein duunissa tiiliskiven kokoinen fysiikan oppikirja, ja sain lisänimen astronautti-Atte. Osa tosin väitti, että olen snadisti kiertoradalla. Voisi verrata armeijaan.” ”Osa väitti, että olen snadisti kiertoradalla.”. Siinä mielessä hän on pidemmällä kuin parikymppiset opiskelijatoverinsa, jotka saattavat jännittää potilastilannetta niin paljon, että unohtavat, mitä piti kysyä. Fysiikalta en koskaan valmistunut, ja se meni aikalailla penkin alle, mutta antoi hyviä valmiuksia seuraavaan koitokseen.” Pietarin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelun rankin osuus ei suinkaan ole koe. Erityisesti heikoimmassa . Virolainen pyrki kerran myös Helsingin lääketieteelliseen tiedekuntaan, mutta sisään pääseminen jäi kiinni puolestatoista pisteestä. ”Siellä on meininki, että jos kurssit eivät mene läpi, sieltä lentää ulos. Hän valmistuu vuonna 2018. Se kuulemma johtui niistä vaikeista laskutehtävistä. Ensin mainittu oli Virolaiselle tuttua, koska hän oli ehtinyt opiskella fysiikkaa Helsingin yliopistossa. Ja muistia voi harjoittaa.” Tästä esimerkkinä Virolaisella on satoja itse laminoituja muistikortteja lääkkeistä ja niiden määristä. ”Ensimmäiset kolme vuotta olivat aika kyykytystä. Halusin oppia kielen mahdollisimman hyvin. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com minulla on kohtalaisen hyvä muisti. Siinä tuli kaksi kärpästä yhdellä iskulla.” Niinpä Virolainen vuonna 2011 haki Pietarin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, pääsi sisään, myi omaisuutensa ja muutti Venäjälle. Niillä hän pelaa muistipeliä kurssikavereidensa kanssa. ”En puhunut venäjää kauhean hyvin. Se oli aika kyykytystä. Voisi verrata armeijaan.” Jos Virolainen haluaa valmistuttuaan, eli kesän 2018 jälkeen työskennellä Suomessa, hänen täytyy tenttiä koko Lääkärin käsikirja, eli noin 1500 sivua. Ajattelin, että asia pitää korjata. Nyt opiskelu on jo rennompaa. Varsinkin ensimmäiset kolme vuotta olivat älyttömän vaikeita. Atte Virolainen Pietarin yliopistollisen sairaalan sisätautien ensi avun ambulanssirampilla
Näin ei useinkaan tapahdu. ”Ei kaveria, jolta on aikoinaan mennyt duunit, muija ja kämppä, ja joka on ryypännyt viimeiset 25 vuotta, tarvitse enää enempää painaa maan rakoon.” Palomiehen tutkinto ei vie pitkälle Palokunta oli Virolaisen ensimmäinen työpaikka. Hän ei voi olla vertaamatta sitä nykyiseen liittoonsa, eli Lääkäriliittoon. Hän pääsi Pelastuskouluun 21-vuotiaana. ”Se kasvatti. ”Palomiehet tekevät todella tärkeää duunia, jolla on oikeasti merkitystä ihmisten elämään. Ensinnäkin: palomiehillä ei juuri ole etenemismahdollisuuksia urallaan. Syy, miksi Virolaisesta vuonna 2007 tuli palomies, oli hetken mielijohde. Sen myötä hän on kypsytellyt muutamaa ajatusta. Atte Virolainen valmistautui Helsingin Herttoniemen asemalla vaativaan öljyntorjuntatehtävään vuonna 2011. Pelastuspuolelta he saavat kuitenkin palkkaa vain yhdestä työstä. ”Sairaankuljettajat, jotka ovat pelkästään ambulanssissa, saavat parempaa palkkaa kuin palomiehet. Voi mennä nostolavaan tai alkaa pelastussukeltajaksi, muttei niitäkään vaihtoehtoja ihan hirveästi ole.” Hurisvaje uhkaa Toinen asia on palkkaus. Rutiineista, kuten varusteiden huollosta ei voinut luistaa. Virolainen itse on muun muassa toiminut vartijana ja pitänyt ensiapukursseja. ”Nythän joka puolella on tiukattu ruuvia, ja tunnelma on kiristynyt. 24 8 ·2016 asemassa olevat, kuten alkoholistit ja mielenterveyspotilaat. Jos niin teki, seurasi välitön palaute. Virolainen uskoo, että ihmisiä pystyy auttamaan pienillä teoilla. Mutta pääsykokeessa katsotaankin aika paljon koteloon.” Nyt Virolaisella on muutaman vuoden ja yhden alanvaihdon verran perspektiiviä pelastusalaan. Siksi pelastajakurssi ja palokunnan särmä mentaliteetti tekivät hänelle hyvää. Lääkäreitä on huomattavasti enemmän, kymmeniä tuhansia, mutta he ovat osanneet edunvalvontansa, eivätkä riitele keskenään.” TAPASIMME . Kotkasta kotoisin oleva nuori mies näki Helsingin Sanomissa Pelastajakoulun ilmoituksen, ja päätti hakea sinne. ”Jos nuori kaveri haluaisi kehittää itseään, niin järjestelmä on sellainen, että valinnan vaihtoehdot ovat aika minimaaliset. Työntekijöiltä vaaditaan enemmän, lepoajat ovat pienentyneet. Jokaisen nuoren miehen pitäisi käydä pelastajakurssi.” Virolainen on iloinen siitä, että valmistuttuaan pääsi kokemaan vielä vanhan palokunnan. Hän arvelee olevansa luonteeltaan hieman taivaanrannan maalari. ”Ajattelin, etten varmasti pääse, koska pääsykokeessa oli sellaisia jääkaappipakastimia. Ja horisontaalinen urakehitys, no joo. Vammat hoidetaan, mutta syvemmälle ei mennä. Muistikortit lääkeaineista.. Palopuolella se on joko alipäällystötai päällystökurssi, ensihoitopuolella ammattikorkeakoulu.” Virolainen vertaa alaa poliiseihin, jotka voivat yhden tutkinnon puitteissa tehdä niin talousrikostutkintaa, ajaa keikkaa kuin toimia KRP:n rikostiedustelussa. Mutta yksittäisen palomies-sairaankuljettajan saama kuukausipalkka, sehän on ihan vitsi.” Virolainen muistuttaa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pelastajat joutuvat usein tekemään kolmea työtä elääkseen: varsinaista palomiehen työtä, ensihoitajan työtä sekä vapaapäivinään kolmatta työtä. Työajat muuttuvat 12-tuntisiksi, mikä on järjetön juttu”, hän luettelee. Jututtamalla, kuuntelemalla. Vanhalla hän tarkoittaa palokuntaa ennen lamaa. Virolainen oli aina harrastanut liikuntaa, muttei ollut huippukunnossa. . Kuntotestit menivät läpi rimaa hipoen. ”Jos on palomiehen tutkinto, niin sitten sammutellaan tulipaloja ja ajetaan ambulanssilla. ”Palomiehiä on toki hirveän vähän, eikä 3500 ihmisen ammattiliitto kiinnosta ketään. ”Se heiluu vieläkin, se rima!” Vaikka hän selvisi fyysisistä testeistä sillä hilkulla, psykologiset testit menivät nappiin. Siitä ei tosin voi syyttää työntekijöitä, vaan se on ammattiliiton edunvalvontaa.” Virolainen kuului ammattiliitto SPAL:iin monta vuotta
”Jos työntekijät kyräilevät keskenään, ainoa joka hyötyy tilanteesta, on työnantaja.” Virolainen päättelee, että epäkohdat, kuten palkkaus, huonot ylenemismahdollisuudet ja kiristynyt työtilanne yhdistettynä siihen, että palomiehet ovat yleisesti ottaen fiksua porukkaa, johtaa yhteen asiaan. Kun olin kandiharjoittelussa Lappeenrannan keskussairaalassa, minua pyydettiin kysymään venäläisiltä potilailta, ottavatko he kahviinsa maitoa.” Kuka olet ja mistä tulet. Perhe. Janon sammuttaa pitkä huurteinen. Tilatessani poliisin virka-apua psykiatrista hoitoa vaativalle aggressiiviselle potilaalle, selvästi varakkaan perheen isäntä yritti estää poliisin saapumisen viimeiseen asti, koska pelkäsi, mitä naapurit ajattelevat. ”Valitettavasti minulla ei ole ratkaisua asiaan. Atte Yrjänä Virolainen. NOPEAT NOPEAT. Viimein soitti asianajajalle ja tuohtuneena vaati, että keskustelen asiasta perheen juristin kanssa. Kotkan poikii. Mutta kun istuin palokunnan sohvalla, mietin, mitä seuraavaksi. Nainen. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa palokunnat ovat lähinnä nuorten miesten läpikulkupaikkoja. Lipumassa avioliiton satamaan, ei lapsia. Hänen mukaansa eri liittojen väki kantaa edelleen kaunaa aikaisemmista tapahtumista. Vesi. ”Ylipalomiehet eivät välttämättä pysy savusukelluksessa perässä, mutta heillä on aika solidia osaamista, koska ovat olleet palokunnassa koko ikänsä. Ammattiyhdistyksiä on kaksi, Palomiesliitto SPAL sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Entä nyt. Virolainen ei ole vielä päättänyt erikoistumisalaansa. Keikka joka jäi mieleen. Mikä sammuttaa. ”Se on mainettaan parempi paikka. ”Sinne tulee nuoria kavereita, jotka ovat hyvässä kunnossa ja joilla pää pelaa. Ikä 33 vuotta. Tulevaisuuden työpaikka voisi olla vaikkapa Lappeenranta. Keikalla vanhempi palomies pystyy rauhoittamaan tilannetta. Ja kiivas debatti. Kenties akuuttilääketiede tai anestesia. Jos palokunnasta tulee läpikulkupaikka, sellainen jää pois.” Virolainen itse on esimerkki pelastusalalla pyörähtäneestä henkilöstä. Ja venäjän kielestä olisi hyötyä siellä. Mikä sytyttää. 8 ·2016 25 Virolainen tähdentää, että palomiehet ovat keskenään hyvin sopuisaa porukkaa, mutta vuosikymmenten takaiset lakot ovat jättäneet jälkensä ay-toimintaan. Sitten he ovat muutaman vuoden pelastuspuolella, ja lähtevät muihin hommiin.” Tämä puolestaan johtaa siihen, että vanhemmista ylipalomiehistä, ammattislangilla huru-ukoista eli huriksista, tulee vaje. Kaikista ei voi tulla paloesimiehiä.” Virolainen ratkaisi mitä seuraavaksi -kysymyksen tuolloin omalla tavallaan. En keskustellut
Suluissa mainittu hinta koskee ei-jäseniä. Keskiviikko 14.12. Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 2016 Silja Serenade 14.–16.12.2016 Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset osoitteessa www.spek.fi/ajankohtaispaivat 29.11.2016 mennessä. A-luokka: 1 hh 520 € (560 €) 2 hh 420 € (460 €) Promenade: 1 hh 500 € (540 €) 2 hh 400 € (440 €) B-luokka: 1 hh 480 € (520 €) 2 hh 380 € (420 €) SPEK järjestää ajankohtaispäivät yhteistyössä Suomen Paloinsinööriyhdistys ry:n, Vakuutusalan tekniset tarkastajat ry:n, Suomen Palopäällystöliitto ry:n, Suomen JVTja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Johtava asiantuntija Petri Mero, Finanssialan Keskusliitto 9.20 Mitä yritykset voivat oppia palontutkinnasta. 7.00–9.30 Meriaamiainen Teema: Vahingoista oppiminen 9.00 Mitä vakuutusyhtiöiden palovahinkotilastot kertovat. Teollisuuspalopäällikkö Mikko Parikka, Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Kommenttipuheenvuoro Palomestari Arto Latvala, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keskustelu 11.00 Onnistunut jälkivahinkojen torjunta varmistaa toiminnan jatkuvuuden Työnjohtaja Rami Mäkinen, JVTja pesutekniikka Oy 11.30 Tapaus Tankarin majakka – ja ajankohtaista turvallisuudesta Työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, Liikennevirasto 12.00 Lounas laivalla (Iltapäivä vapaata) 15.00 Kahvi Teema: Turvallisuus kilpailutekijänä 15.30 Factors that could make your fireprotective actions successful Head of Risk and Security Peter Claeson, ICA 16.00 Turvallisen tuotannon kulttuuri Turvallisuuspäällikkö Antti Leino, Skanska Oy 16.30 Ajankohtaispäivien yhteenveto 17.00 Laiva lähtee Värtanin satamasta 20.00 À la Carte -illallinen Perjantai 16.12. Seminaarimaksu on alv-vapaa. Riskienhallintapäällikkö Tuomas Pälviä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 10.00 Hoitolaitosten palontutkinnan tuloksia Palotarkastusinsinööri Tapio Stén, Pirkanmaan pelastuslaitos 10.15 Tauko 10.30 Kuinka kauan on turvallista sammuttaa. Jäsenalennus myönnetään SPEKin jäsenjärjestöjen jäsenille sekä turvallisuuskorttien kurssinjohtajille, joiden koulutusoikeudet ovat voimassa. 7.30–10.00 Meriaamiainen 10.30 Laiva saapuu Eteläsatamaan. 11.00 Ilmoittautuminen alkaa Olympiaterminaalissa 12.00 Lounas laivalla, Buffet, kansi 6 13.00 Ajankohtaispäivien avaus ja turvainfo Toimitusjohtaja Marko Hasari, SPEK 13.15 Turvallisuus kilpailuetuna Professori Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto Teema: Muuttuva toimintaympäristö 13.45 Minne menet yritysturvallisuus. Kustannukset Osallistumismaksu sisältää kokousmateriaalin, ohjelmaan merkityt tarjoilut sekä hyttipaikan. – turvallisuuden trendit ja tulevaisuus Johtava yritysturvallisuusasiantuntija Mika Susi, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 14.15 Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Erityisasiantuntija Timo Pulkki, Rakennusteollisuus RT ry Keskustelu 15.00 Majoittuminen ja kahvitauko 15.30 Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen, Sisäministeriö 16.00 Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto, SPEK Kommenttipuheenvuoro Myyntijohtaja Matti Helkamo, Siemens Osakeyhtiö Keskustelu 16.45–17.00 Ensimmäisen päivän yhteenveto 18.15 Verkostoitumistilaisuus, Conference 19.30 Buffet-illallinen Torstai 15.12. Vahvistusilmoitus lähetetään sähköisesti ilmoittautumisen jälkeen
Konkreettisen, yhtenäisen ohjeistuksen puuttuminen on johtanut siihen, että pelastuslaitokset soveltavat kukin tavallaan, millaisilla välineillä ja koulutuksella korkealla työskennellään. Mitä laki itse asiassa edellyttää, saattaa olla epäselvää monilla alueilla. ”Koulutuksen täytyisi olla laadukasta ja yhdenmukaista. ”Ei se missään nimessä hyvällä tasolla ole. ”Jossain voi olla joku innokas kaveri, joka harrastaa kiipeilyä vapaa-aikana. Työntekijöiden täytyisi ymmärtää, mitä he tekevät ja millä välineillä.” Huovila muistuttaa, että työturvallisuuslaki velvoittaa pelastuslaitoksia tekemään asiat oikein. Väittäisin, että siitä on kuitenkin aika vähän tietoa. Laitoksella on muun muassa köysipelastamiseen vihkiytynyt ryhmä HARRT, joka tulee sanoista High Adventure Rope Rescue Training. ”K yllä me tiedetään ja osataan.” Näihin sanoihin tiivistyvät korkealla työskentelyn riskit, sanoo Sami Huovila, korkean paikan työskentelyn pääkouluttaja, vs. Sisäministeriö on tehnyt ohjeen korkeanpaikan työskentelyyn, mutta se on Huovilan mukaan melko ympäripyöreä. Pelastushenkilöstön asenne on avain turvalliseen työympäristöön. Perusongelma kuitenkin on se, että käytännöt korkean paikan työskentelyyn ja sen valvomiseen vaihtelevat pelastuslaitoksittain. Tässä mennään aika paljon toivotaan, toivotaan -linjalla.” Kuka hakee, jos ei palokunta. Jos ollaan muutamaa metriä korkeammalla, ilmeinen loukkaantumisen vaara on olemassa. paloesimies Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Pelastuslaitos on erikoistunut vuosien ajan korkealla työskentelyyn. Työturvallisuus korkealla on usein oletuksen varassa TYÖTURVALLISUUS Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä, Mika Rinne. Huovilan mukaan korkealla työskentelyn turvallisuuden suhteen pelastuslaitoksilla mennään enemmän tai vähemmän luulon varassa. Mitä työntekijöiltä velvoitetaan ja minkälaista koulutusta työntekijöille tarjotaan. Pelastushenkilöstön asenne pelastusjohtajista palomiehiin on iso tekijä. ”Päälliköt ja johtavassa asemassa olevat pitävät itsestäänselvyytenä, että palomiehethän hoitavat kaiken, myös korkealla työskentelyn. Varataanko koulutukseen sekä varusteisiin rahaa ja resursseja, käytetäänkö varusteita valmistajien ohjeiden mukaisesti. 28 8 ·2016 Paloesimies Sami Huovila toivoo yhtenäisyyttä korkealla työskentelyn ohjeistukseen, harjoituksiin ja turvallisuuteen. Työturvallisuudessa olisi paljonkin parantamisen varaa. Siksi työturvallisuuteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Siinä mennään tuurilla eteenpäin.” Suurin riski korkean paikan työskentelyssä on tietenkin putoaminen. Kun hän sitten saa vapaudet ruveta hoitamaan asemansa työvuoron koulutusta, saattaa olla, että koulutuspolut lähtevät hyvin eri linjoille.” Päällystössä täytyisi herätä miettimään oman alueen korkean paikan työskentelyn valmiutta ja tasoa
”Heitä on nyt ripoteltu eri vuoroihin eri asemille. Keski-Suomen pelastuslaitos harjoittelee ihmisen pelastamista korkealta Luhangan tuulivoimapuistossa 8. Jos varuste toimii välttävästi siinäkin tehtävässä, mihin sitä ei välttämättä ole tehty, asia jää sikseen. Meillä itsellämme täytyy olla valmius toimia. Periaate onkin se, että pelastuslaitoksella täytyy olla valmius pelastaa ihminen korkealta tai muuten vaikeasta paikasta. Haluaisimme laajentaa toimintaa, että se olisi joka työvuorossa samantasoista. marraskuuta. 10 ei tahdo riittää.” Huovila näkee, että jos korkean työn harjoittelua tehtäisiin vain keikkoja varten, sen voisi lopettaa. ”Mitä enemmän korkealta pelastamista harjoitellaan, sitä varmemmin tulee työtapaturma. Joku päivä sellainen tehtävä tulee”, Huovila painottaa. Tämä saattaa johtua siitä, että korkean paikan keikkoja on äärimmäisen vähän, eikä tehtävillä siksi ole toistaiseksi sattunut työtapaturmia. Huovila mainitsee esimerkkinä köysityöskentelyssä köysien lujuuden laskemisen. Harjoittelu on asia erikseen. Keikalla vahinkoa harvemmin sattuu, mutta kun itsellekin rupeaa kertymään aika paljon harjoitustunteja, todennäköisyys kasvaa koko ajan, että jotain voi sattua.” Keski-Suomessa köysipelastamiseen on erikoistunut 10 pelastajaa. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä. Esimerkiksi suojavarusteiden käyttöohjeisiin perehtyminen saattaa jäädä kevyelle tasolle. Helsingin pelastuslaitos harjoitteli kattotyöskentelyä Kalasatamassa.. . 8 ·2016 29 Valaisimen kiinnittämisen esim. Niitä voidaan käyttää eri asioihin kuin valmistaja on tarkoittanut. Jo kahden millin lisäpaksuus tuo köyteen lujuutta. Hän on ollut pelastuslaitoksella 16 vuotta, mutta köysikeikat voi laskea yhden käden sormilla. Väitän, että lujuuksien laskeminen ei ole peruspelastajan jokapäiväistä hommaa. ”Jos joku loukkaantuu tai sairastuu ei-normaalissa ympäristössä, kuka hänet hakee sieltä, ellei palokunta. ”Pitäisi osata laskea, mitä välineet kestävät ja mitä niiden tulee kestää. Ihminen evakuoidaan tuuliturbiinista 140 metrin korkeudelta. Urheiluseura, kiipeilyseura, rajavartiosto. Siksi siinä mennään mutu-tuntumalla.” Huovila uskoo, että palokunnissa oletetaan korkean paikan työn työturvallisuuden olevan paremmalla tasolla kuin todellisuudessa. On luulo, että välineillä voidaan kaataa puita, nostaa ihmisiä kaivoista tai hinata autoja. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Sami Huovila. Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! Miika / 075 328 5820 1054 todellista lumenia! LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty! Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 075 328 5820 Toimitus myös verkkolaskulla! VALOSTORE Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta! KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI Pelastajat voivat luulla tekevänsä asiat oikein, mutta työtavoissa ja välineissä saattaa olla hyvinkin paljon puutteita
Jos laite pysähtyy äkillisesti, eikä sitä saada enää liikkeelle, toimintatapa riippuu autosta. Korissa työskentelevät taas kiinnittyvät korin rakenteisiin hyväksytyllä putoamissuojaimella. Myrskyvauriot työllistävät paljon, kun peltikatot rupeavat repsottamaan ja puita kaatuu.” Yksi toimenkuva nostolavalla tulipalossa on tiedustelu ikkunoista sisään ja katolle sekä niin sanotun rajoituslinjan teko pistosuihkuputkilla yläpohjaan. Kahilan mukaan nostolavatyöskentelyn työturvallisuudessa kaikki lähtee siitä, että laitteita käytetään, kuten valmistaja on tarkoittanut. Aikoinaan sinne kiinnittäydyttiin millä sattuu liinanpätkällä.” Usein haalareissa on kokovaljaat, jotka suojaavat hyvin putoamistilanteessa. Kahilan mukaan maaperän kantavuudesta voidaan varmistua vain henkilökohtaisella riskinarvioinnilla. Koulutuksissa käydään läpi kriittiset asiat laitteen turvallisen käyttämisen varmistamiseksi.” Tärkeintä on nostolava-auton turvallinen petaaminen omien tukijalkojensa, eli tassujen varaan niin, että se kestää tukevasti pystyssä. Joissakin nostolava-autoissa on tikkaat, toisten koreista poistutaan köyden avulla. Nostolavakorista käsin aukaistaan myös kattoa, jotta kuumat savukaasut pääsevät poistumaan ja palo on helpompi sammuttaa. Hannu Kahila arvioi, TYÖTURVALLISUUS että nostolavalähtöjä on päivittäin. Nykyisin putoamisvaarallisessa työssä käytetään kokovaljaita lähes poikkeuksetta. ”Ennen vanhaan oli vain leveä palovyö lantiolla. ”Yleisimmät tehtävät ovat tulipalot kaikissa eri muodoissaan. ”Se on lähtökohta. Loppu on koulutuksellista. ”Ollaan lähdetty siitä, että nostolavan kanssa treenataan sen verran, että tuntee olevansa sinut laitteen kanssa. Nostolava lähtee aina mukaan huoneistoja rakennuspaloihin. ”Muun muassa kaikki suojaimet joilla kiinnitytään, ovat hyväksyttyjä laitteita juuri siihen käyttötarkoitukseen. Pyrkimys on, että joka vuorossa sitä pyöritetään.” Helsingissä nostolava liikkuu päivittäin Ylipalomies Juha Pöyry nostolavaharjoituksessa Helsingin Kalasatamassa. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä. ”On myös erilaisia teknisiä keinoja, joilla voidaan saada lava heräämään henkiin.” Pysähtymisriski on olemassa siksi, että laitteen tietokoneet ja lukuisat anturit mittaavat jatkuvasti, kuinka kaukana kori on keskilinjasta ja kuinka sitä kuormitetaan. Kahilan mukaan nostolavakoulutus on yleisesti hyvällä mallilla, mutta purkukiinteistöihin olisi hyvä päästä treenaamaan enemmän. 30 8 ·2016 H elsingin pelastuslaitoksella nostolavatyöskentelyn työturvallisuus on melko hyvällä mallilla, arvioi nostolavatoiminnon pääkouluttaja Hannu Kahila. Nostolavaringissä on noin 40 miestä, jotka jakautuvat neljälle eri asemalle. On sanomattakin selvää, että jos sen kanssa putoaa, jälki voi olla ikävää.” Riskejä laitevika ja maaperä Kaksi suurinta riskiä nostolavatyöskentelyssä ovat laitevika ja maaperän pettäminen. Jokaisella keikalla ei päädytä toimenpiteisiin, vaan kyseessä on etupainotteisuus. ”Kone voi tulkita sen väärin ja pysäyttää liikkeen varmuuden vuoksi.” Helsingissä nostolava lähtee melkein kaikkiin tulipalotehtäviin. Laite voi pysähtyä tulipalon ylle tai maa tukijalkojen alla voi pettää. ”Kun nämä aspektit ovat kunnossa, riskit on minimoitu.” Kahilan mukaan nostolavatyöskentelyn työturvallisuus on parantunut vuosi vuodelta. Nostolavan kuljettajan koulutukseen kuuluu viiden arkipäivän kurssi ja 2–4 kuukauden opettelu käytännön töissä
Kaluston hankinnassa edellytetään myyjältä riittävää ammattitaitoa sekä perehdytystä uusiin välineisiin. Silloin opiskelijoille pidetään korkealla työskentelyn opintojakso. 7. Valitaan koulutuspolku joka saatetaan valikoidulla henkilöstöllä määrätietoisesti päätökseen. Kolmannella lukukaudella sovelletuissa harjoituksissa tehdään ryhmäkohtaisia tehtäviä. Siellä harjoitellaan laitteiden oikea pukeminen, oikea sekä turvallinen käyttö ja oikeat solmut”, Ronkainen kuvailee. Oppilaat saavat vähemmän harjoitusta kuin aikaisemmin. Hyväksytään korkealla työskentelyn osaaminen erikoisosaamiseksi kuten esim. Operatiiviselle väelle enemmän valtuuksia kehittää alueellista korkealla työskentelyä. 3. Sovellettuja harjoituksia on vähennetty. Eniten korkealla työskentelyä opiskellaan toisena lukuvuonna. 4. Ydinryhmä kehittäjiä, jotka koostuvat aktiivisista miehistöstä. Dokumentoidut harjoitussuunnitelmat ja harjoituspäiväkirjat. Vakioidut pelastustekniikat erillaisiin tilanteisiin ja harjoituksiin. ”Kaikissa harjoituksissa on tuplaköysivarmistus, työköysi ja varmistusköysi. Nostolavatyöskentely opetellaan jatkokursseilla. vesisukellus. Lähde: Sami Huovila. 5. Työturvallisuus on olennainen osa koulutusta. Hänen mukaansa tärkeintä korkealla työskentelyn työturvallisuudessa on hyvä peruskoulutus ja riittävä harjoittelu. Jakson päätteeksi he tekevät teorian ja käytännön kokeen. ”Pelastuslaitoksellakin pitäisi saada riittävä määrä vuodessa harjoituskertoja, että laitteiden, varusteiden ja työtekniikoiden kanssa voi oikeasti toimia turvallisesti.” TYÖTURVALLISUUS PAREMMAKSI – 7 KEINOA 1. Opetukseen kuuluu laskeutuminen, hätälaskeutuminen, henkilön nostot, laskut ja kattotyöskentely. ”Koulutusmäärä on hieman liian pieni. 2. Se on ongelma”, Ronkainen sanoo. Ohjattua opetusta on noin 30–35 tuntia. Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijat opettelevat kaluston nostoja ja solmuja. 6. 8 ·2016 31 NOSTOLAVALAITTEET SUOMESSA JA MAAILMALLA www.brontoskylift.com ”Koulutusmäärä on hieman liian pieni” Korkeanpaikan työskentelyä pitäisi opettaa Pelastusopistolla nykyistä enemmän, sanoo opiston pelastustoiminnan opettaja Juha Ronkainen. Erikoistuminen
TYÖTURVALLISUUS 32 8 ·2016 Metsä Groupin biotuotetehtaan rakennustyömaalla Äänekoskella järjestettiin toukokuussa vaativa köysipelastusharjoitus, jossa myös ensihoito oli mukana. Kova tuuli toi harjoitukseen lisähaastetta.. Keski-Suomen pelastuslaitoksen köysipelastusryhmä siirsi kuvitteellisen sairaskohtauksen saaneen torninosturin kuljettajan alas turvallisesti jatkohoitoon
Mustonen sanoo, että köysityöskentelyä voi treenata vaikka paloaseman katolla, portailla tai kalustohallissa. Tehtäviä, joissa ihminen pelastetaan korkealta tai syvältä köysien avulla on Helsingissä todella vähän. Tuotevalikoimaamme kuuluvat myös vedenalaiset valaisimet sekä ilkivallan kestävät valaisimet. Mustosen mukaan laitoksella jokaisen palomiehen pitäisi osata köysityöskentelyn perusteet. ”Kuka vain, joka höökissä on, voi joutua käyttämään köyttä.” Mustonen on ollut alalla 17 vuotta ja näkee, että työturvallisuudessa on menty eteenpäin, vaikka kehitettävää on edelleen. Loukkaantumiset johtuvat enimmäkseen siitä, että välineitä ei osata käyttää oikein tai niitä ei käytetä ollenkaan. Sisäministeriön ohjeen mukaan putoamisvaarallista työtä pitäisi harjoitella kerran vuodessa. Esimerkiksi Malmin ryhmä käy treenaamassa pelastamista jäänmurtajilla kesäisin.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Mitä harvinaisempi tehtävä, sitä tärkeämpää treenata. Eihän missään työssä kukaan opi kouluttamalla, vaan sillä, että itse haluaa oppia ja ottaa selvää.” Mustosen mukaan palomiehet ovat nykyisin avoimempia uuden oppimiseen. Mustonen muistelee, että viimeksi katolta turvaköysien varaan pudonnut lumenpudottaja haettiin köysien avulla turvaan pari vuotta sitten. Helsingissä Kallion sekä Malmin asemat ovat erikoistuneet korkealta ja syvältä pelastamiseen. Osaaminen on sitä tärkeämpää, mitä harvemmin välineitä käytetään hälytyksissä ja mitä vaarallisemmassa tilanteessa. (019) 574 5700 www.malux.fi info@malux.fi K öysityöskentely on harvinaisin, vaarallisin ja viimeisin vaihtoehto korkealla työskentelemisessä. 8 ·2016 33 Malux Finland Oy Turvallisuustuotteiden asiantuntija Ottakaa meihin yhteyttä kun tarvitsette: ATEX-hyväksyttyjä sähkölaitteita, valaisimia, turvavalaisimia ja viestintälaitteita räjähdysherkkään tilaan. ”Helsinkikin on täynnä kaikenlaisia paikkoja. ”Putoamisvaarallisessa työssä ei tarvitse tehdä kuin yksi moka, ja putoaa, loukkaa itsensä tai voi käydä huonomminkin.” Alalla pitäisikin löytää tasapaino sen suhteen, kuinka paljon harvinaisia tehtäviä treenataan. ”Kaikki lähtee asenteesta: osaako käyttää työvälineitä, onko oma-aloitteinen ja ottaa myös itse selvää miten työvälineet toimivat, eikä odota, että joku tulee kouluttamaan. ”Ensin yritetään turvautua muihin keinoihin, kuten nostolavaan tai ikkunan kautta pelastamiseen”, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen paloesimies Miika Mustonen, joka vastaa putoamisvaarallisen työn kouluttamisesta ja suunnittelemisesta laitoksella. Sen sijaan tulipaloissa tai myrskyvauriokeikoissa köysiä käytetään enemmän. ”Ikävä kyllä vieläkin sattuu silloin tällöin joitain loukkaantumisia.” Kuitenkin varsinkin pelastajien asenne korkealla työskentelyyn on muuttunut paremmaksi
”Turvallisuus on tällä hetkellä "kuuma aihe", sillä elämme turvallisuusympäristössä, joka muuttuu nyt nopeasti ja jota leimaa ennalta-arvaamaton epävakaus. ”Kyberturvallisuudessa on välttämätöntä huolehtia internetin tietoturvasta, sillä uhat ovat viime aikoinakin keskittyneet yhä mielikuvituksellisempiin asioihin ja esineisiin. ”Turvallisuus on sekä välttämättömyys että mahdollistaja. Juuri luotettavat suomalaiset palvelut, ratkaisut sekä myös osaajat ovat parhaimmillaan merkittävä kilpailuetu. Sama koskee kokonaisuudessaan turvallisuudestaan huolehtivaa suomalaista yhteiskuntaa”, hän sanoo. Hän puhuu turvallisuudesta kilpailuetuna. Samalla täytyy pitää mielessä, että turvallisuus perustuu aina vahvasti luottamukseen. Tekniikka yhä tärkeämpää Kiinteistöjen turvallisuudessa tekniikka on yhä tärkeämpää. ”Turvallisuutta emme kuitenkaan aina osaa arvottaa tarpeeksi korkealle tasolle ja erityisesti kyberturvallisuuden asioissa on Suomessa vielä varsin paljon tietämättömyyttä.” Kyberturvallisuus on erottamaton osa tämän päivän turvallisuutta ja sen aiheuttamat riskit ovat hänen mukaansa välttämätöntä ottaa huomioon. Turvallisuusasiantuntija Laiva täyttyy kiinteistöturvallisuuden asiantuntijoista Turvallisuusosaamista kehitetään yhteistyössä Joulukuussa laiva täyttyy kiinteistöturvallisuuden asiantuntijoista, kun Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää yhteistyökumppaniensa kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät. Yhä enemmän korostuu myös digitaalinen toimintaympäristö eli kyberturvallisuus.” Limnéll pitää suomalaisia ja yhteiskuntaamme varsin turvallisuustietoisina ja -orientoituneina. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Antti Pulkkinen/SPEK . ”Kyberuhkat ja -riskit tulee nähdä osana kokonaisriskikartoitusta. Miten ja kenen se pitäisi nähdä sellaisena. Professori Jarno Limnéll puhuu turvallisuudesta kilpailuetuna.. Tarkemmin tulen kertomaan tästä kokonaisuudesta kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivillä”. 34 8 ·2016 PALOTURVALLISUUS A jankohtaispäivien ensimmäinen puhuja on professori Jarno Limnéll, joka tunnetaan kyberturvallisuuden ykkösasiantuntijana. ” Miten esimerkiksi pelastustoimen pitäisi varautua kyberuhkaan
Viime vuonnakin laiva täyttyi turvallisuuden eri osa-alueiden asiantuntijoista. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. ”Samalla päivien nimenvaihto kertoo myös sen, että ajankohtaispäivien ohjelman suunnitteleva taustajoukko on kasvanut”. ”Ne ovat jo nyt paljolti käytössä esimerkiksi kiinteistöissä. Turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto SPEKistä puhuu kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteista. Nykyiset normit antavat vähintäänkin hyvät reunaviivat ohjeistaa toimintaa, mutta tarpeen olisi myös päivittää asetukset ja ohjeistukset nykypäivään vastaamaan myös tulevia tarpeita.” Kiinteistöautomaatiossa erilaiset turvallisuusjärjestelmät ovat jo nyt integroituneet, mutta niin sanotuissa älykkäissä taloissa olevaa tietoa olisi hyvä saada paremmin hyödynnettyä.” Lauri Lehto puhuu aiheesta kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivillä. Oli kyse sitten yritysten ja laitosten turvallisuustehtävissä toimivista, turvallisuuskouluttajista tai pelastusviranomaisista. Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät järjestetään 14.–16. ”Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivien ohjelma on rakennettu tänä vuonna nimeä myöden sellaiseksi, että se mahdollistaa turvallisuustoiminnan ja -osaamisen kehittämisen. Teknologia uudistuu myös suurin harppauksin ja sen hyödyntämiseksi tarvitaan tukea. . Yritykset, yhteisöt ja viranomaiset kehittävät turvallisuustoimintaa yhteistyössä.” ”Ohjelmallisesti haluamme kuitenkin korostaa ajankohtaisten teemojen ja kokemusten hyödyntämistä sekä sitä, että varaamme kalenteristamme aikaa ajatusten, kokemusten ja oppien vaihtamiseen osallistujien kesken”, Heli Hätönen korostaa. Isompi porukka tekemässä Aikaisemmin järjestettiin pelastusalan neuvottelupäivät, mutta nimenvaihdoksellakin halutaan koulutuspäällikkö Heli Hätösen mukaan tuoda selkeämmin esille, ettei kyseessä ole ainoastaan pelastusalalle tai viranomaisille suunnattu tapahtuma. joulukuuta SPEK järjestää ajankohtaispäivät yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Paloinsinööriyhdistys ry:n, Vakuutusalan tekniset tarkastajat ry:n ja Suomen JVTja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n sekä uusina yhteistyökumppaneina Finnsecurity ry:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton sekä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. Koulutuspäällikkö Heli Hätönen muistuttaa, että yritykset, yhteisöt ja viranomaiset kehittävät turvallisuustoimintaa yhteistyössä.. . Pelastusalan neuvottelupäivät on järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. Ajankohtaispäivien keskeisin ajatus on säilynyt sinänsä ennallaan. 8 ·2016 35 LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. . Lauri Lehto SPEKistä toivoo, että uudet teknologiat koetaan enemmänkin mahdollisuutena kuin uhkana
Mallilla voidaan arvioida päästöistä aiheutuvan vaara-alueen laajuutta tyypillisesti alle 20 kilometrin etäisyyksillä. Malli soveltuu sekä ilmaa raskaampien kaasupilvien, että passiivisesti leviävien epäpuhtauksien arviointiin. Uusi malliversio on sekä perusteiltaan ja laskennaltaan realistisemESCAPE sai parannetun mallin Teksti: Jaakko Kukkonen Kuvat: Etelä-Savon pelastuslaitos Kloorisäiliön purkausputki rikkoutuu vilkasliikenteisellä tiellä ja osa säiliön sisällöstä vapautuu ilmaan. Millainen aine on kyseessä, millaiset terveysja ympäristövaikutukset aineella on, minne aine kulkeutuu ja miten nopeasti?. Malli soveltuu myös kemikaalikuljetusten, varastoinnin ja käytön riskinarviointiin sekä koulutusja harjoitustilanteisiin. Säätiedot nopeasti ja luotettavasti Mallista on muutamien viime vuosien aikana kehitetty entistä paremmin nimenomaan maamme pelastustoimen tarpeisiin soveltuva versio Palosuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa. Mallin ensimmäinen pelastuspalvelun käyttöön tarkoitettu versio kehitettiin jo 1990-luvulla. Sillä voidaan laskea noin 30 maassamme yleisimmin käytettävää ja kuljetettavaa kemikaalia. Tämän kaltaisessa kemikaalionnettomuudessa pelastustyöntekijät tarvitsevat moniin kysymyksiin nopeasti vastauksia. Ilmatieteen laitoksella kehitetyllä leviämismallilla ESCAPE (Expert System for Consequence Analysis and Preparing for Emergencies) voidaan arvioida kemikaalionnettomuuksissa vapautuvien vaarallisten aineiden päästöjä, leviämistä ja vaikutuksia. Uusi malliversio pystyy muun muassa käyttämään automaattisesti ja tosiaikaisesti parhaita saatavilla olevia säätietoja leviämisja vaara-alueita arvioitaessa. Maamme viranomaiset ja muut julkisen pelastusalan toimijat ovat voineet vapaasti hyödyntää mallia. Mallista on nyt käytettävissä parannettu versio, jonka käyttö on aiempaa yksinkertaisempaa ja tulokset tarkempia. 36 8 ·2016 PELASTUSTOIMINTA M aamme pelastushenkilöstö on käyttänyt matemaattista mallia nimeltä ESCAPE jo yli parikymmentä vuotta kemikaalionnettomuuksien seurausten arviointiin
Käyttäjälle tämä uudistus näkyy siten, että ESCAPE-laskennan lähtötietoina tarvitsee määritellä ainoastaan onnettomuustapaus, mutta ei säätietoja. Tämä vähentää myös inhimillisten virheiden mahdollisuutta tilanteiden arvioinnissa. Ennustettuja säätietoja on käytettävissä myös kahdelle vuorokaudelle. Tarkimmat saatavilla olevat kutakin päästöpaikkaa vastaavat säätiedot saadaan siis automaattisesti ohjelman lähtöarvoiksi. Uudistetussa ESCAPE-mallissa hyödynnetään automaattisesti ja tosiaikaisesti sääennustusmallin HIRLAM tuottamia säätietoja. Kuva kemikaalionnettomuusharjoituksesta. Säämalli tuottaa ennusteita hyvällä alueellisella tarkkuudella koko Euroopan alueelle. Tosiaikaisuudella tarkoitetaan tässä, että uusimmat lasketut, laskelman tekoaikaa vastaavat, säätiedot saadaan ohjelman lähtöarvoiksi. Käyttämämme HIRLAM-mallin versio on erityisesti pohjoisen Euroopan sääolosuhteisiin kehitetty niin sanottu rajoitetun alueen sääennustusmalli. Mahdollista olisi myös parantaa edelleen lähtötietoina käytettävän säätiedon laatua, käyttämällä meteorologin tarkastamaa ja korjaamaa säädataa. Tässä kontrolloidaan vuotoa, jossa ainetta purkautuu kaasuna, ja se muodostaa nestelammikon.. 8 ·2016 37 info@ursuit.com / www.ursuit.fi pi, että huomattavasti aiempaa versiota helppokäyttöisempi
Toisaalta sitä voidaan käyttää myös akuuteissa onnettomuustilanteissa. Malli toimii ainakin yleisimpien verkkoselainten uusimmissa versioissa. Kuva kemikaalionnettomuusharjoituksesta. Oikeanpuoleisen kuvan kaasupilven on aiheuttanut säiliörikko, jossa säiliön koko sisällön on oletettu vapautuneen hetkellisesti ilmakehään. . ESCAPE-mallin fysikaalis-kemiallista rakennetta on myös parannettu vastaamaan uusimpia tutkimustuloksia. Vasemmanpuoleisen kuvan kaasuvana on syntynyt kloorin huomattavan suuren säiliövuodon seurauksena. Kemikaalivuo. Uusi malliversio perustuu Internet-selainten käyttöön. Oletettu tapahtuma-aika molemmissa tilanteissa on toukokuu 2016 ja vallitseva säätilanne on neutraali. Se toimii mikrotietokoneiden lisäksi tableteilla ja matkapuhelimissa. Uuden malliversion tietotekninen rakenne myös mahdollistaa paremmin mallin jatkokehityksen. Entistä automaattisempi käyttö nopeuttaa laskelmien tekoa. ESCAPE-mallilla laskettu kaasuvanan (vasen kuva) ja kaasupilven (oikea kuva) kulkeutuminen ja hajaantuminen ilmakehässä eräissä oletetuissa onnettomuustilanteissa. Vuotoa rajoitetaan päästöaineen talteenotolla säkkiputkeen.. Laskentatulokset ovat aiempaa nopeammin käytettävissä päätettäessä esimerkiksi evakuointija suojautumistoimenpiteistä. Internet-tekniikkaan ja automaattiseen sääaineiston hakuun pohjautuva ESCAPE -malliversio parantaa mallin soveltuvuutta operatiivisessa käytössä. Mallia voidaan käyttää koulutustarkoituksiin ja varauduttaessa onnettomuustilanteisiin. 38 8 ·2016 PELASTUSTOIMINTA Käytössä myös tableteilla ja kännyköillä Aiempi ESCAPEn malliversio toimi vain pöytätietokoneissa. Malliuudistuksen yhteydessä on muun muassa siirrytty ilmakehän tilan, kuten stabiilisuuden, käsittelyssä käyttämään uusimpien tutkimustulosten mukaisia ratkaisuja. Uusitun mallin tuottamia numeerisia tuloksia on vertailtu muun muassa kuuden Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehdyn kenttäkokeen mitattuihin aineistoihin, jolloin mallin ennusteiden todettiin vastaavan mittauksia suhteellisen hyvin tai erinomaisesti
Mallin sovittaminen erilaisiin pelastustoimen johtamisjärjestelmiin, kuten KEJOon on suunnitteilla. Uusinta malliversiota on toistaiseksi testattu pelastuslaitoksilla ja Ilmatieteen laitoksen Sääja turvallisuuskeskuksessa. Tällaiset leviämiskuviot havainnollistavat vaara-alueita eli eri etäisyyksillä esiintyviä vaarallisen aineen pitoisuuksia. Yhtenä tärkeänä jatkokehityskohteena onkin kehittää operatiivinen savukaasujen leviämismalli ja saada se pelastuslaitosten käyttöön. 8 ·2016 39 Kun jokainen sekunti on elintärkeä … … mutta sää voi yllättää ikävästi, silloin tarvitaan lujaa ja turvallista pitoa. 0207 490 820 www.rengasnet.fi www.eurofitting-solutions.com Jälleenmyyjät: SnowCross ECE R109 -standardin mukaiset pinnoitetut erikoistalvirenkaat . Tällä tavoin mallin käyttäjä voi koota käyttöönsä valmiiksi laskettuja tietokantoja juuri hänen alueelleen tai teollisuuslaitokselleen mahdollisista onnettomuustilanteista. Jatkossa olisi myös mahdollista sovittaa ESCAPE-malli toimimaan vanhemman HIRLAM-mallin sijasta uudemman HARMONIE-sääennustusmallin ja muiden saatavilla olevien sääennustusmallien yhteydessä. Myös palautetta mallin käytöstä sekä mallin kehittämisehdotuksia otetaan mielellään vastaan.. Malli tulostaa myös taulukkomuotoisia tuloksia. Kartta-aineistona käytetään Maanmittauslaitoksen avoimesti saatavia karttoja, sijoitettuna Ilmatieteen laitoksen palvelintietokoneelle. Eräänä ESCAPE-mallin jatkokehityksen aiheena voisi olla mallin operatiivisen käytön tekeminen mahdollisimman sujuvaksi ja helpoksi, sekä ohjelmiston luotettavuuden edelleen parantaminen. Ohjelmiston kartta-aineisto kattaa Suomen alueen. Malli tulostaa automaattisesti kaasuvanan tai -pilven graafisen esityksen karttapohjalla. Luotettavampia ja tarkempia ennusteita ESCAPE-mallin kehittämisen tavoitteena on ollut pelastuspalvelun toiminnan parantaminen kemikaalionnettomuuksissa maassamme. Myöskään tulipaloissa muodostuvien aineiden leviämistä mallilla ei voida arvioida. 395/85R20 168G . Mallin toiminnalla ja käytöllä on kuitenkin myös rajoituksia. Muita kehityskohteita ovat muun muassa useampien kemikaalien lisääminen laskentaan sekä päästöaineiden seosten ja kemiallisten reaktioiden käsittely. Tämä nopeuttaa ohjelman käyttöä, parantaa osaltaan malliennusteiden tarkkuutta sekä vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta lähtötietojen syötössä. Uusitulla mallilla voidaan myös laskea leviämisennusteita kahdeksi vuorokaudeksi eteenpäin pitkäkestoisissa tilanteissa tai suuronnettomuuksissa. Arkistoituja tilannekuvauksia voi myöhemmin nopeasti hakea ja tarvittaessa muokata edelleen. Mallilla ei voida arvioida suuremman mittakaavan, satojen kilometrien leviämistilanteita eikä ydinonnettomuuksien seurauksia. 445/80R25 170E SnowCross talvirenkaat 5 vuoden takuu koskien runkoa ja valmistusta UUSI INNOVATIIVINEN SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE PART OF THE AVS-GROUP FINLAND INTERSPIRO INCURVE Kevyt ja mukava Helposti puhdistettava Palomiesten suunnittelema Korkeussäädettävä lantiohihna Säädinyksikönpikakiinnitys ilman työkaluja Uusi Inspire kasvo-osa Hengitysventtiili pikakiinnityksellä WWW.POLARSAFETY.FI INFO@POLARSAFETY.FI 010 613 7800 don sattuessa pelastustyöntekijä voi syöttää malliin onnettomuuteen liittyvät tiedot, kuten onnettomuuden tyypin, päästöpaikan, päästön ajankohdan ja päästöaineen. Uusitun mallin perusteella saadaan entistä luotettavampia ja tarkempia leviämisarvioita pelastuspalvelun käyttöön. Uusi malli mahdollistaa jatkuvasti saatavilla olevien luotettavien säätietojen käytön. Laskennan suorituksen jälkeen käyttäjä voi halutessaan tallentaa käyttämänsä lähtötiedot, jotka sisältävät leviämisarvion suorittamiseen tarvittavat sääja ympäristötiedot sekä päästötiedot. 16.00R20 173G . Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4 FI-01260 VANTAA Puh 09 8751 800 www.veljeksetkulmala.fi Luotettavaa PITOA kiireelliseen hälytysajoon Rengasnet Oy Malminkartanonkuja 1-3 00390 HELSINKI Puh. Vaara-alueet visualisoidaan karttapohjalle ESCAPE-mallin mukana käyttäjä saa myös käyttöönsä karttapohjat, jotka mahdollistavat laskettujen vaara-alueiden havainnollisen esittämisen käyttäjän merkitsemän päästöpaikan ympäristössä
KOTIMAISUUS 40 8 ·2016. Yritys valmistaa kiinteästi liikkuvaan kalustoon asennettavia sammutusvesipumppuja, moottoriruiskuja, hinattavia pumppuyksiköitä, pumppukontteja sekä muuta sammutusveden siirtoon tarvittavaa kalustoa. Yritys tekee myös huoltoja sekä pumppujen ja putkistojen asennustöitä. Samoissa tiloissa toimii suomalaisia palovesitykkejä vuodesta 1981 valmistanut TR-Vesitykit Oy. Veikko Nummela Oy Kaarinassa sijaitsevan Veikko Nummela Oy:n perusti Veikko Nummela autotalliinsa vuonna 1968
Oma palopumpputehdas parantaa huoltovarmuutta kriisien aikana Yrityksellä on oma palopumpun testauslaitteisto 36 kuutiometrin vesikaivolla, jossa jokainen valmistettu palopumppu koeajetaan. Hän toivoo 22-vuotiaasta Antti-pojasta jatkajaa yritykselle. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Paineella Kaarinasta . Esteri-palopumppujen kotimaisuusaste on hyvin lähellä sataa prosenttia. ”K omponentit valetaan Suomessa, hammaspyörästöt valmistaa alihankkija ja kaikki koneistusja kokoonpanotyöt teemme itse Kaarinassa. Työ on varsin vaativaa, sillä lähes kaikki pumput vaativat räätälöintiä. Vuodesta riippuen yritys valmistaa noin 70–100 pumppua. Tavallisimmin hinta liikkuu 10000 euron tietämillä, kun hinnaston kallein malli maksaa noin 25000 euroa. Käyttötarkoituksia on lukemattomia maanviljelystä ja tulvista lähtien. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. ”Pidämme isoja varastoja juuri huoltovarmuuden takia. Kaikki koneidemme osat ovat omaa suunnitteluamme, Veikko Nummela Oy:n nykyinen omistaja, toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki kertoo. Asentaja-koneistaja Janne Albrechtilla, 28, on työn alla vesipumpun kokoonpanoa ja painekoe. Kehitämme varastointia jatkossa automaatiolla.” Veikko Nummelan valmistamia laitteita löytyy myös Puolustusvoimista ja teollisuudesta, kuten kaivoksista, ydinvoimaloista ja jalostamoilta – oikeastaan kaikesta veden siirtoon tai palontorjuntaan liittyvästä. Pumpun soveltuvuus tilatun ajoneuvon alustaan sekä asiakkaan vaatimuksiin pitää täyttää ja sovittaa,” Kalliomäki sanoo. ”Valikoimassamme ei ole yhtä perusratkaisua. Nykyisin kotimaista sammutuskalustoa valmistava yritys työllistää kahdeksan henkeä Kaarinassa. Testausosaston ensimmäinen versio rakennettiin 1990-luvun lopulla tehtaan laajennuksen yhteyteen. Paloja pelastustoimi on merkittävä yhteistyökumppani. Ostaessani yrityksen vuonna 2013 Leo Huttuselta, elettiin tiukkoVeikko Nummela perusti nimeään kantavan konepajayrityksen autotalliinsa Piispanristille vuonna 1968. ”Hyvältä näyttää, ei ole vuotoja.” Testipenkissä on maailman pienikokoisin palopumppu, joka puskee 6000 litraa vettä minuutissa 10 barin paineella. 8 ·2016 41 Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Palopumput ovat yhä päätuote, mutta myös huolto on tärkeä osa toimintaa. Iivari Kalliomäen mielestä on tärkeää huoltovarmuuden ja mahdollisten kriisien varalta, että Suomesta löytyy oma palopumpputehdas. ”Haluamme työllistää lisää ihmisiä ja pitää toiminnan Suomessa. . Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki, 49, osti yrityksen vuonna 2013. Yrityksellä on liikevaihtoon nähden isot varastot, koska huolto ja varaosat ovat tärkeä osa toimintaa. Kaikki tehdään tai vähintään hallitaan itse. Esteri-palopumpuilla on sertifikaatit muun maussa Venäjän ja Aasian markkinoille, ajettuna omassa testausympäristössä paikallisen viranomaisen valvomana. Hän on valmistunut CNC-koneistajaksi vuonna 2007 ja viihtyy monipuolisessa työssä. Palopumput ovat kuitenkin tehtaan ehdoton päätuote
Asentaja Antti Kalliomäki, 22, huoltaa vanhaa moottoriruiskua. . Eläkeikään ei ole enää pitkä tovi, mutta se ei estä omaksumasta uutta. Toki myös kotimaahan toimitetut pumput saattavat päätyä autojen mukana vientiin. Hän oli ollut suunnitteluhommissa aiemminkin. Asentaja-koneistaja Jarno Mäkinen, 40, käy läpi materiaalitilausta tuotantoja tuotepäällikkö Esa Niemen, 61, kanssa. Tuotantoja tuotepäällikkö Esa Niemi, 61, tuli aikoinaan yritykseen omien sanojensa mukaan nuorimmaksi juoksupojaksi. Meillä tehtaallakin asentajan on paljon helpompaa valmistaa haluttu tuote ja tulkinnanvarakin poistui. Esa Niemelle on jo jatkajakin rekrytoitu. Pitkää ikää ja QR-koodia Esteri-palopumppujen ja -moottoriruiskujen käyttöikä on noin 30 vuotta. Opiskelin samalla vähän itsekin, jotta ymmärrän paremmin, mistä on kyse. ”Palkkasimme 3D-ohjelmiston kouluttajan tänne paikan päälle tehokkuuden takia. ”Veikko Nummela esitteli aina itsensä vanhimmaksi juoksupojaksi”, hän naurahtaa. Niemi on opiskellut 3D-suunnittelua tietokoneella. Laitteita löytyykin niin Venäjältä, Indonesiasta, Taiwanista, Japanista, Englannista kuin Espanjastakin. Työssä hyödyllistä palokuntataustaa on kertynyt muun muassa aktiivisesta VPK-toiminnasta. Seuraaja aloittaa noin puolitoista vuotta ennen kuin Esa jää eläkkeelle. Niemi vastaa muun muassa teknisistä piirustuksista ja ylläpitää pumppumallistoa. Konepuolen insinööriksi valmistunut Niemi tuli taloon vuonna 1983. Seuraajanikin perehdytyksessä hyvä dokumentointi ja järjestelmällinen työtapamme on suuri apu,” Niemi toteaa. Testikaivoon mahtuu 36 kuutiometriä vettä. Yrityksellä on käytössä perinteiset koneistustyökalut, kuten sorvit, jyrsimet ja porat, mutta tulevaisuudessa koneistetaan CNC-koneilla. Siellä hän pitää palokunnan autot ja ruiskut kunnossa. . On syntynyt uusia tuotteita sekä mahdollisuuksia. Kotimaahan tuotannosta menee noin 75– 80 prosenttia. Toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki esittelee 12,5 metriä syvää testikaivoa ja isoa taustalla näkyvää dieselmoottoria, jolla voidaan pyörittää ja testata palopumppuja. Työssä on iso hyöty kokemuksesta Kuusiston VPK:ssa. ja aikoja. Niemi opiskeli muutama vuosi sitten 3D-piirtämistä tietokoneella. 35 vuoden kokemuksen siirto sekä alan tapojen ja toimintojen omaksuminen ottavat oman aikansa. Veikko Nummela oli naimisissa hänen isoäitinsä kanssa, ja Veikko oli aina vaari nuorelle pojalle. On ollut paljon opeteltavaa, mutta olemme samalla satsanneet voimakkaasti tuotekehitykseen ja myyntiin. Vientimaista tärkeimpiä ovat Tšekki, Belgia, Ruotsi ja Norja. Kolmiulotteisen mallin perusteella vuoropuhelu asiakkaan suunnittelijoiden kanssa on helppoa. Meillä on myös NC-koulutuksen saanut asentaja-koneistaja valmiina, kun tietokoneohjatut laitteet meille tulevat”, Kalliomäki kertoo. Kolmiulotteisen mallin perusteella tuotannossa asentajan on paljon helpompi valmistaa haluttu tuote, ja toimitetun tuotteen dokumentointi on luotettavaa. 42 8 ·2016 KOTIMAISUUS . ”Oli tärkeää opiskella nykyaikainen 3Dsuunnittelu, koska tavallisilla 2D-kuvilla ei enää juuri pärjää. Meillä on paljon erikoisosaamista ja kasvupotentiaalia”, Kalliomäki painottaa. Veikko Numme. Kalliomäki oli vuoden vanha yritystä perustettaessa ja muistaa hyvin nykyisten toimitilojen avajaiset, hän oli silloin kymmenvuotias. Tietokoneohjausta ja 3D-kuvia Hauska yhteensattuma on Kalliomäen ”ajautuminen” yhtiöön
la Oy huoltaa ja korjaa myös muiden valmistajien laitteita ja tekee autoihin huoltoja sekä korjauksia. ?????-???????. ??????. Kestävää kehitystä, jos mikä. On mielestäni turhauttavaa, kun esimerkiksi nykypuhelimet ovat jo vuoden ikäisinä jumissa. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ??????. Toimin myös apulaiskalustovastaavana, eli pidän autot ja ruiskut kunnossa. Seuraava vaihe uralla on opiskella koneinsinööriksi.” Intoa nuorella miehellä riittää. ”On tärkeää muun muassa huoltovarmuuden ja mahdollisten kriisien varalta, että Suomesta löytyy oma palopumpputehdas.” – Iivari Kalliomäki. Käyttäjä pääsee helposti käsiksi vaikkapa huoltohistoriaan ja käyttöohjeisiin. ??????????. Uutta on pumppuihin tuleva QR-koodi, jolloin hyllyriveittäin mappeja joutaa arkistoon. ????????. Isommassa huollossa 10–12 vuoden välein vaihdetaan yleensä akselitiiviste ja laakerit. On molemmille osapuolille eduksi, että tunnemme toistemme työja menettelytavat. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ??????-????????. . ????????. ??????????. ”On antoisaa, kun saa koko ajan kehittää jotain uutta, eikä ole samanlaisia päiviä. Meillä on myös ympärivuorokautinen päivystys, jos jostain syystä tarvitaan nopeasti varaosia, kalustoa ja tarvikkeita”, Kalliomäki kertoo. Sopivasti todisteeksi Veikko Nummelan hyllystä löytyy muutama huoltoon ja päivitykseen tullut laite. Se muutetaan joko keskitai takapumpuksi ja huolletaan perusteellisesti. Valimosta tulleet pumpun pesät menevät seuraavaksi koneistukseen. Ammattikoulussa opiskelin LVI-asentajaksi. ”Laitteiden tiedot tallennetaan jatkossa pilveen. Vuosittain pumpuille riittää yleensä tarkistus, rasvaus ja vaihdelaatikon öljynvaihto. ?????????–???????????????????. Isänsä mukaan poika teki kerrankin, kuten hän pyysi – liittyi VPK:hon. Tuotannossa syntyvä arvokas ylijäämäpronssi ja punametalli kerätään tarkasti talteen, ja niistä valmistetaan uusia osia. VPK:sta hyvää oppia Vanhan moottoriruiskun äärestä löytyy Iivari Kalliomäen vanhin poika, 22-vuotias Antti Kalliomäki. ?????????????????. Tässä työssä on hienoa, kun saa vielä 30 vuotta vanhan laitteen toimimaan”, Antti Kalliomäki iloitsee. Vuonna 1981 valmistettu auton nokkapumppu on tuotu päivitettäväksi. ”Olen ollut toista vuotta Kuusiston VPK:ssa. Olen käynyt savusukellus-, pintapelastusja vaarallisten aineiden kurssin
Se on meille myös resurssikysymys. ”Jatkuvasti pitää olla ajan hermolla ja kumppanuusverkoston toiminta on sovitettava myös uuteen aluemalliin, on se millainen tahansa.” Jaakko Pukkisen mielestä pelastustoimen uudistus kiteytyy siihen, että se on ainut turvallisuustoimija koko maassa, joka on kansalaisten lähipalvelu vuoden jokaisena päivänä ja jokaisena tuntina. ”Me jaamme myös turvallisuuden tunnetta ja meidän pitää olla ihmisten arjessa mukana, kaikissa olosuhteissa. Jaakko Pukkinen ei ymUusi puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kehuu kumppanuusverkostoa Tuloksista enemmän meteliä Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. 18 alueen ratkaisussa esimerkiksi KeskiPohjamaan ja Uudenmaan maakuntien koko eroa on kritisoitu. 44 8 ·2016 PELASTUSLAITOKSET P elastusjohtajien uutena puheenjohtajana vuoden alussa aloittava Jaakko Pukkinen pitää kahdeksan vuotta toiminutta kumppanuusverkostoa hyvänä ja hyödyllisenä voimavarana, josta on saatu paljon yhteistä hyvää, mutta tuloksista ei ole riittävästi kerrottu kentälle. ”Se on tärkeintä tulevassa uudistuksessa. Jatkossakin on välttämätöntä, että pelastuslaitoksista eri alojen asiantuntijoiden osaaminen saadaan koko valtakunnan hyödyksi.” Uudistuksesta huolimatta myös kumppanuusverkosto tarvitsee ajan henkeen sopivaa hiontaa. Määrä on niin kuin se päätetään Jaakko Pukkinen pitää laitosten lukumääräkeskustelua turhana, koska maan laillinen eduskunta ja hallitus tekevät aikanaan ratkaisun ja sen mukaan mennään. Keski-Pohjanmaan maakunta ja kunnat toteavat lausunnossaan, että yhteistyön ja rahoituksen pitäisi olla samassa kokonaisuudessa ja siksi kannatetaan 18 pelastuslaitosten järjestelmää maakuntaratkaisun mukaisesti. Pelastusjohtajat ovat linjanneet ensihoidon merkityksen uudistuksessa ja se näkyy myös esimerkiksi oman alueeni Keski-Pohjanmaan maakunnan antamassa lausunnossa lakiesitykseen.” Pelastustoimen järjestämislaista annettavien lausuntojen aika päättyy marraskuun puolivälissä. ”Ei ole edes havaittu, että ne on saatu aikaiseksi kumppanuusverkoston avulla.” ”Mukana on satoja ihmisiä eri laitoksista. ”Erhemaksu, yhteiset linjaukset palvelutasopäätöksiin”, hän mainitsee esimerkkeinä, joita kumppanuusverkostossa on saatu aikaiseksi. Elettiin sitten normaalitai poikkeusoloissa. Ihmiset arvostavat turvallisuutta ja myös turvallisuuden tunne on ihmisille tärkeää.” Kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen ja kehittäminen on hänen mielestään ykkösasia pelastustoimelle ja siihen liittyy myös ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyö. ”Totean samoin kuin aikaisemmin kysyttäessä lainaamalla vanhan kansan viisautta: vasikalle ei saa tehdä karsinaa ennen kuin se on syntynyt, muuten seuraa huono onni”
(03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Jaakko Pukkinen toimii seuraavan kaksivuotiskauden pelastusjohtajien puheenjohtajana. Hallituksen jäsenyys on kaksivuotinen. Hallitukseen valittiin pelastusjohtaja Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitoksesta, jonka vastuulla on tukipalvelualueen vetäminen sekä pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnan pelastuslaitoksesta, jonka vastuulla on pelastustoimintapalvelut. Yhteistyössä on voimaa -hengen mukaisesti pelastuslaitokset haluavat tulevaisuudessakin vaikuttaa yhteisen verkoston kautta tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan Veli-Pekka Ihamäen jälkeen tehtävään tulee nyt varapuheenjohtajana toimiva KeskiPohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén. Kahdeksan toimintavuoden verkoston avulla on saatu aikaiseksi yhteisiä linjauksia ja yhtenäisiä käytäntöjä. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Kumppanuusverkoston työlle otettiin kaikkien 22 pelastuslaitosten yhteiseksi tavoitteeksi yhtenäisten käytäntöjen ja linjausten muodostaminen siten, että suomalaiset saisivat laadukkaampia, tehokkaampia ja tasapuolisempia palveluita ympäri maan. Muutoksen hallintaan ja johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.”. märrä tällaisia mielipiteisiin perustuvia väittämiä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Kysy hyvä tarjous koko vuoden ilmoituksesta tälle paikalle. Yhteistyötä kahdeksan vuotta Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on perustettu vuonna 2008. ilmoitukset@pelastustieto.fi Kuusijäseninen hallitus Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa luotsaa pelastusjohtajien nimeämä kuusijäseninen hallitus, jota pelastusjohtajien puheenjohtaja myös johtaa. Kumppanuusverkoston lausunnoilla on vaikutettu valmisteltaviin säädöksiin ja valtakunnallisiin ohjeisiin. ”Henkilöstöstä huolehtiminen on tärkeimpiä asioita pelastusuudistuksessa. Päättäjät ovat päättäneet, että tulee maakunnallinen itsehallinto ja sen mukaan mennään.” Soteja maakuntauudistuksessa on hänen mielestään huolehdittava henkilöstön kyvystä ottaa muutos vastaan. ”Sote-uudistuksen valmistelijat ovat todenneet, ettei maakunnan koolla ole merkitystä. Lisää tietoa: pelastuslaitokset.fi . Hallituksessa jatkavat Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, joka vastaa ensihoitopalveluista sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä, joka vastaa turvallisuuspalveluista
46 8 ·2016 Tampereelle valmistunut maamme pisin maantietunneli on myös Pirkanmaan pelastuslaitokselle uusi kohde. Harjoitusten aiheina on ollut työkoneen palo tunnelissa, henkilön jääminen kivilohkareen alle, yhteistoimintaharjoitus poliisin kanssa savun täyttämässä tunnelissa, automaattisen paloilmoittimen aiheuttama hälytys, liikenneonnettomuus, raskaan ajoneuvon tulipalo, kemikaalionnettomuusharjoitus, joka pidettiin suuronnettomuusharjoituksena. Pelastusviranomaiset saivat tunneliin sprinklerilaitteiston, joka on ensimmäinen maamme maantietunneleissa. Kohteessa on ensinnäkin osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Turvalaitteet Tampereen Rantatunneli on turvallisin maantietunneli tässä maassa. Olemme järjestäneet jokaiselle työvuorolle kaksi erillistä tutustumiskäyntiä uuteen tunneliin ja niitä järjestetään myös lisää, jotta kaikki varmasti pääsevät tutustumaan uuteen kohteeseen. Siksi Rantatunnelissa harjoitteleminen on tärkeää ja sitä pelastuslaitos tekee säännöllisesti. Johtamista harjoitellaan myös simuloidusti ja laitoksessa kehitellään omia harjoitusmalleja. Tämä järjestelmä antaa palosta tiedon Porin hätäkeskukseen neljällä eri osoitteella: A-tunneli, B-tunneli, tekniset tilat ja valvomorakennus. Tutustumiskäynnit ja harjoitukset Uutena kohteena perehtyminen tunnelin turvalaitteistoon ja tekniikkaan ovat olleet tärkeitä asioita. Harjoituksiin ovat osallistuneet meidän lisäksemme Sisä-Suomen poliisilaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Ensihoitokeskus, Hätäkeskuslaitos, Liikennevirasto, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Ely-keskus sekä hankkeen rakennuttaja Allianssi. Tunneleiden päissä olevia kaappeja ja valvomorakennuksen kaappia. Viimeisimmän harjoituksen perusteella automaattisen paloilmoittimen kaapissa olevaa kartastoa yksinkertaistetaan. Pelastusharjoituksia olemme järjestäneet Liikenneviraston edellyttämällä tavalla jo rakennusvaiheen aikana. Käymme asioita läpi myös yhteistyöviranomaisten, kuten poliisin ja ensihoitokeskuksen, kanssa ja teemme tämänkin palautteen perusteella tarvittavat korjaukset. Myös parisen kuukautta ennen tunnelin avautumista liikenteelle. P elastuslaitos on ollut mukana tunnelin suunnitteluvaiheesta alkaen. Harjoittelussa tärkeää on testata tunneliin tehtyjä suunnitelmia ja löytää mahdolliset virheet, jotka päästään näin korjaamaan. Paloilmoitinkaappeja on useita, mutta tulemme käyttämään vain kolmea. Valvomorakennus ei ole varsinaisesti valvomorakennus, sillä siellä ei kukaan henkilö Teksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos Suomen turvallisin tunneli ”Manseen” HARJOITUS JA KOULUTUS Pelastusharjoituksia järjestettiin jo rakennusvaiheen aikana.. Tuossa harjoituksessa meillä on Satakunnan Lennoston puhdistuslinja myös käytössä. Alueellamme oleva Karkunvuoren tietunneli on lyhyt ja vailla turvatekniikkaa. Myös Tampereen seudun sopimuspalokunnat ovat käyneet tutustumassa tunneliin. Palokaapilta näkee ilmaisinkohtaisen osoitteen. Samoin olemme pitäneet erilliset tutustumiskäynnit operatiiviselle päällystölle ja TIKEn henkilökunnalle
040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustiet o.fi valvo mitään, vaan siellä on tunnelitekniikan ”aivot.” Tunnelissa on pakokaasujen poistojärjestelmä, johon kuuluu kolme erillistä ilmastointikonetta. Täällä tehdyssä testauksessa käytetty savu meni tuuletuksen ansiosta hyvin vesivuon läpi. Tunneliin tulee raskaille ajoneuvoille ohituskielto. Rantatunnelin suunnittelu ja päätöksenteko kesti 22 vuotta. Tunnelissa kulkee jopa 40000 autoa vuorokaudessa ja määrä noussee tulevaisuudessa. Savutuuletus ja sprinklerilaitteistoa ohjataan Tieliikennekeskuksesta, mutta ne voidaan ottaa tunnelista myös käsikäytölle, jolloin tieliikennekeskuksen käyttömahdollisuus putoaa pois. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Tulipalon syttyessä ja sprinklereiden lauetessa pakokaasujen poistoon tarkoitetut laitteet pysähtyvät ja tunnelin savutuuletus toteutetaan tunneliputkessa olevien tuulettimien avulla. Toistaiseksi on päätetty, että tunneli suljetaan jo automaattisesta paloilmoituksesta. mukaan. Tuuletus tapahtuu onnettomuusputken liikenteen suuntaisesti molemmissa tunneleissa. Tunnelin sulkeminen aiheuttaa poikkeuksellisen suuret ruuhkat Tampereen kantakaupunkiin. Se helpottaa oleellisesti sammutussekä pelastustoimintaa. Letkuja ei tarvitse vetää yhdyskäytävän läpi. Syyskuista tunneliharjoitusta seurasi iso joukko asiantuntijoita.. Meille on rakennettu yhdyskäytävien luo palovesijärjestelmä, joka on vedellä täytettynä, tosin ilman vesipainetta. Tunneli valmistuu puoli vuotta etuajassa 15.11.2016. Hyökkäämme aina ”puhtaalta” puolelta. Kansainvälisessä kokouksessa tapaamani Edinburghin yliopiston edustaja sanoi, ettei savukaasujen käyttäytymistä voi ennustaa sprinklerilaitteen toimiessa. Tunnelin päässä ei tule ilmankiertoa likaisesta tunnelista puhtaaseen. Rakentaminen kesti noin kolme vuotta ja toteutus tapahtui nopeasti, sillä Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto perustivat allianssin ja Lemminkäinen-ryhmittymä valittiin tunnelin suunnittelijaksi ja rakentajaksi. . Tulipalotilanteessa ylipaineistuvia yhdyskäytäviä on 15 kappaletta 150 metrin välein. Tunneleiden molemmissa päissä on suuret piiput ja keskellä tunnelia on luolan laajuinen savuhormi, josta pakokaasut ohjautuvat Paasikiventiesillan kupeessa olevan rakennuksen kautta taivaalle. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Yhdyskäytävän oven pielessä on myös meille tehty läpivientiputki, joka menee tunnelista toiseen. Soita ja sovi tapaaminen. Epäilin myrkyllisten savukaasujen käyttäytymistä, kun sprinklerin tuottama ”vesisade” tulee tunnelin katosta. Se auttaa, kun otamme veden yksiköstä. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Käytämme hyvin samanlaista taktiikkaa, kuin vaikkapa Mestarintunnelissa Helsingissä. Pelastustoiminta tunnelissa Asiantuntija-apua saatiin Helsingin pelastuslaitokselta aluepalomestari Marko Järviseltä ja palomestari Jani Pitkäseltä operatiiviseen suunnitteluun ja käytännön pelastustoiminnan toteuttamiseen, jos tunnelissa tapahtuu autopalo. Tunneliin pääsevät VAK-kuljetukset, joita arvioidaan olevan 8–10 vuorokaudessa sekä mopoautot. Karnaisten maantietunneli Turun moottoritiellä on alle sata metriä lyhyempi. Pisin maantietunneli Tampereen Rantatunneli on 2,3 kilometrin pituisena Suomen pisin maantietunneli. Mopoauton takana voi siis kulkea raskas rekka. Mopoautojen nopeuden pitäisi olla korkeintaan 45 kilometriä tunnissa. Se sijoitetaan vesiaseman viereen Tampellan Esplanadille. Vesipaineen saa aikaiseksi yksikkömme RPI103 keskuspaloasemalta
Ensihoito etunenässä Mikkelin harjoitus oli ensihoitopainotteinen. ”Kaikkeen harjoitteluun on asennoiduttu ajatuksella, kun onnettomuus tapahtuu. Siihen osallistui kenttäjohtaja ja kuusi ensihoitoyksikköä Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä. Ei niin, että jos se joskus tapahtuu. Koneissa on materiaaleja, jotka muodostavat palaessaan myrkkykaasuja, ja räjähteitäkin niissä saattaa olla.” Lentokoneiden sisätilojen palojen sammutusta pelastuslaitoksen väki on harjoitellut harjoitusradalla Joroisissa. Koneessa oli 60 matkustajaa. Siinä olivat mukana poliisi-, pelastus-, ensihoitoja sotilassekä ilmailuviranomaiset. M ikkelin Ihastjärvellä syyskuun lopulla järjestetyssä lentopelastusharjoituksessa näytteli keskeistä roolia videokuvaus, jolla jaettiin reaaliaikaista tilannekuvaa johtokeskukseen sekä harjoituksessa mukana olleille pelastusorganisaatioille. Valtakunnallisesti sotilaskoneet joutuvat onnettomuuteen laskennallisesti keskimäärin noin joka kolmas vuosi. 48 8 ·2016 HARJOITUS JA KOULUTUS Teknologia tekee tuloaan pelastajien avuksi suuronnettomuuksissa. Pelastuspäällikkö Jyri Silmärin mukaan harjoitusta oli valmisteltu joulukuusta lähtien. Ilmavoimat oli mukana suunnittelussa alusta alkaen. Suurharjoitukseen osallistui lento-onnettomuusvasteen mukainen organisaatio. Puolustusvoiman NH-90 -helikopteri vei loukkaantuneita oikeasti Kuopion yliopistosairaalaan, joka oli harjoituksessa mukana.. Suuronnettomuudesta lähti välittömästi tieto keskussairaaloihin Mikkeliin, Lahteen, Mikkelissä suuri lentopelastusharjoitus Teknologia pelastajien apuna Teksti ja kuvat: Launo Päivätie . Osa heistä kuoli heti, parikymmentä loukkaantui vakavasti ja osa harhaili shokissa lähimaastossa. Johtokeskus ja pelastusorganisaatiot voivat seurata eri kameroiden välittämää tilannekuvaa onnettomuuspaikalta kootusti vaikka tablettitietokoneelta. Mikkelin lentokentältä lähtenyt ilmavoimien kuljetuskone oli saanut pian nousun jälkeen moottorivian ja joutunut tekemään hätälaskun. ”Sotilaskoneen onnettomuus on aina haaste pelastajille. Reaaliaikainen videokuva onnettomuuspaikalta johtokeskukseen auttaa ohjaamaan oikeat pelastajat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Silloin pelastajien pitää osata toimia”, Silmäri sanoo
HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. ”Mutta hyvin tuntuivat toimivan. Sen tehtävänä oli muun muassa etsiä maastoon harhailemaan lähteneitä matkustajia. ”Kauas on pitkä matka. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Samassa ajassa se olisi tuonut paikalle lisää kuljetuskapasiteettia. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Sote-uudistuksen yhteydessä on käyty keskustelua keskussairaaloiden päivystyksen tasosta. Koko ajan harjoituksen johtokeskus Mikkelin paloasemalla sai reaaliaikaista tilannekuvaa onnettomuuspaikalta. ”Nykyiset kännykkäkamerat ovat erittäin hyviä. Järjestelmä käyttää kaupallisten operaattoreiden mobiiliverkkoja. Ilmavoimien tiedustelukone puolestaan teki omia havaintojaan onnettomuuspaikan yllä. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Jyväskylään, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan sekä yliopistosairaalaan Kuopioon. Sitä kuvattiin useilla kameroilla. Mikkeliin ja Kuopioon vietiin loukkaantuneita oikeasti, muut sairaalat olivat mukana virtuaalisesti. Yhteydet toimivat Tamperelainen Eye Solutions oli mukana harjoituksessa kehittämällään sovelluksella, jolla eri kameroiden kuvat ”paketoidaan" yhdeksi kokonaisuudeksi ja lähetetään johtokeskukseen ja eri pelastusorganisaatioille. Ensimmäisenä paikalle ennätti Mikkelin paloaseman vakinaisen työvuoro 18 minuuttia hälytyksestä, sopimuspalokunnat Mikkelistä ja Otavasta muutaman minuutin päässä siitä. Uudistuksen laatijoiden tavoitteena on keskittää vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys 12 yliopistosairaalaan. Pieniä katkoksia kuvayhteyksissä oli, mutta ei niin, että niistä olisi ollut toiminnallista haittaa.” . Monet heistä eivät kestä pitkiä kuljetusmatkoja.” Jatkuvaa kamerakuvaa Lentopelastusharjoitus sujui nuottien mukaan. Toimiva järjestelmä ei välttämättä tarvitse kalliita erikoiskameroita.” Jyri Silmäri kertoi hieman jännittäneensä, kuinka yhteydet toimivat, kun alueella on vähintäänkin 150 henkeä ja kaikilla käytössään älykännykät. Mikkelissä meille on tärkeää, että sairaala säilyy sellaisena, että siellä pystytään leikkaamaan loukkaantuneita. Palomies Matti Kaarnan rintakameran kuvasta johtokeskus ja sairaala saivat totuudenmukaista kuvaa loukkaantuneista. Pari tuntia hälytyksestä harjoitusalueena ollutta hiekkakuoppaa pöllytti Puolustusvoimain NH-90 -helikopteri. Harjoitukseen luvattu Super Puma -kopteri joutui lähtemään toisaalle. Yksi kameroista oli miehittämättömässä kuvauskopterissa, joka lähetti yleiskuvaa alueesta. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Se lennätti neljä vaikeimmin loukkaantunutta Kuopion yliopistosairaalaan. Ilmassa oli suuronnettomuuden tuntua. Käyttämällä kaupallisten operaattoreiden verkkoja ja tavallisia älykännyköitä järjestelmästä saadaan Haikosen mukaan kustannustehokas. Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri selvitti harjoituksen kulkua kutsuvieraille.. Ensimmäinen sairaankuljetusyksikkö oli paikalla 25 minuuttia hälytyksestä. ”Järjestelmällä pyritään siihen, että eri toimijat organisaatioiden sisällä ja eri organisaatiot yhdessä voivat seurata samaa tilannekuvaa ja mitoittaa toimintansa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan”, toimitusjohtaja Jorma Haikonen selvittää. Suunnitelma sai harjoituksen ensihoidon kenttäjohtajan Tomi Partin mietteliääksi. Mikkelin harjoituksessa käytettiin Soneraa, Saunalahtea ja DNA:ta. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. Tunnissa paikalle ennätti Malmilta myös Rajavartiolaitoksen helikopteri
”Asioiden pohdinta on oleellinen osa oppimisprosessia. Harjoitukset voidaan videoida. 50 8 ·2016 S imulaatiokoulutus on arkea Jyväskylän Seppälän paloaseman koulutuskeskuksessa, jonka opetustila muistuttaa ensikertalaisen silmissä videopeliluolaa. Simulaatio konkretisoi onnettomuuden HARJOITUS JA KOULUTUS . Myös poliisin kanssa on neuvoteltu koulutusyhteistyöstä”, Hirvi sanoo. Esimerkiksi palopäällystö ja ensihoitopäälliköt voivat harjoitella tietokonepeliä muistuttavalla ohjelmalla erilaisten onnettomuusja ensihoitotilanteiden johtamista. Talolla on eteenpäin vievä ja kehittävä tahtotila koulutuksessa”, Salokangas sanoo. Koulutusmestarit Ville Salokangas ja Reijo Hirvi opastavat. Pelastuslaitos on osallistunut EU-rahoitteiseen Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaan, jossa Hirvi on toiminut projektivastaavana. Koulutusmestari Ville Salokankaan mukaan jokainen harjoituskerta puretaan palautekeskustelussa. ”Järjestämme pelastuslaitoksen päällystön ja muun henkilöstön täydennyskoulutusta. Mokia hiotaan pois Koulutuspäivän aikana simulaatio vedetään läpi pari kolme kertaa. Hän astuu Hirven saappaisiin, kun tämä jää eläkkeelle ensi vuoden alussa. Koulutusta ostavat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto sekä yritykset. Harjoitustehtävää toistamalla saadaan hiottua pois heikkoja toimintatapoja ja yhdistettyä hyviä toimintamalleja.” Salokangas aloitti työnsä Keski-Suomen pelastuslaitoksessa syyskuun alussa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitajia monipotilastilanteen simulaatiokoulutuksessa. Simulaation avulla voidaan harjoitella esimerkiksi toimintaa liikenneonnettomuudessa tai tulipalossa.. Projektin tuloksena koulutuskeskuksessa voidaan analysoida videokuvaa myös tositilanteesta. ”Minulle jää hyvä pohja jatkaa jo olemassa olevien juttujen kehittämistä. Harjoitus toteutetaan XVR 3d -simulaatioohjelmalla, kertoo koulutusmestari Reijo Hirvi Keski-Suomen pelastuslaitokselta ”Simulaation avulla onnettomuustilanteen johtamista sekä potilaan hoitamista voidaan harjoitella turvallisesti ja edullisesti ympäristössä, jossa ei ole pelkoa todellisten olosuhteiden virheistä.” Simulaatiokoulutus aloitettiin Jyväskylässä vuonna 2012, jolloin Seppälän paloasema ja koulutuskeskus valmistui
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi ”Pelastusyksikön henkilöstö voi käydä läpi onnettomuustehtävän palautekeskustelun videon avulla. Meillä on välineet, joilla voimme pilkkoa yhden onnettomuuden pieniin palasiin. ”Esimerkiksi erään hotellin työntekijät kertoivat, että simulaatiossa heille kaikille selvisi ensimmäistä kertaa oma rooli tulipalon sattuessa”, Hirvi mainitsee. ”Voimme etäohjata nuken elintoimintoja wlan-yhteydellä sekä tallentaa kuvaa ja ääntä hoitotilanteen analysointia varten. 017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Hirven mielestä simulaatiokoulutuksen kehittämisessä pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Tilat ovat tehokkaassa käytössä ja ne palvelevat useita eri yhteistyökumppaneita. Ulkoharjoitukset voidaan tallentaa analysointia varten mastoon sijoitetulla dome-kameralla, jonka zoomauskyky on 200-kertainen ja toiminta-alue 360 astetta. Näemme miten organisaatio toimii ja löydämme mahdolliset kipupisteet”, Hirvi sanoo. Oppimisen tukipilari Simulaation avulla voidaan harjoitella esimerkiksi toimintaa liikenneonnettomuudessa tai tulipalossa, hälytysajoa sekä sairaalan päivystyksen toimenpidehuoneessa työskentelyä. Miksei muuallakin voisi olla tämmöinen alueellinen pelastustoimen koulutuskeskus. Hirven mukaan simulaatiossa käytettävät välineet ovat siirrettävissä muille paloasemille, jolloin koulutusta voidaan jalkauttaa maakuntiin. ”Kiitos talon johdolle, että siellä on nähty koulutuksen merkitys ja teknologian hyödyntämismahdollisuudet. Tulevaisuudessa opettelemme hologrammien kanssa.” Jyväskylän koulutuskeskuksen kaltaisia paikkoja voisi olla Hirven mielestä pitkin Suomea. Ei kaikkien aina tarvitse rakentaa omaa pesää.” Teksti ja kuvat: Mika Rinne Simulaatiokoulutuksen opetustila.. Simulaatio ei korvaa käytännön harjoittelua todenmukaisissa olosuhteissa, mutta se tukee oppimista. Yksi siirrettävistä opetusvälineistä on noin 70000 euroa maksanut SimMan 3G -potilassimulaattori. Nukke kestää –45 asteen paukkupakkasta, joten sitä ei tarvitse helliä vain lämpimissä tiloissa”, Hirvi toteaa. Sen katselulla voidaan ottaa oppia omasta ja muiden työskentelystä, jolloin tapahtuu kopioivaa oppimista”, Hirvi kertoo. ”Peruskoulussa koodataan ja sieltä tulee uusi sukupolvi, joka ymmärtää meitä paremmin IT-maailmaa. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. ”Meillä oli viime vuonna 2,3 koulutusta vuoden jokaisena päivänä. Simulaatiovälineiden lisäksi koulutuskeskuksen piha-alueelta löytyy muun muassa perinteinen harjoituskenttä kolariautojen purkamista ja harjoitusnosturi korkealta pelastamisen harjoittelua varten. Meidän täytyy uskaltaa ajatella tarpeeksi kauaksi, jolloin simulaatio kehittyy
Pyrin ohjeistamaan omaa henkilökuntaa onnettomuuksista tiedottamisessa. Tiedotusasiat ja varsinkin turvallisuusviestintä ovat olleet läheisiä koko työurallani. Johtokeskuksessa Kemin paloasemalla riitti kuhinaa, mutta Soppela on tottunut työssään venymään moneksi. ”Olen mukana myös suunnittelemassa ja toteuttamassa suuronnettomuusharjoituksia. Iso osa työtäni on myös toimia mediayh teys henkilönä. Valmiuspäällikkö Ari Soppela on Nuotta 2016 -öljyntorjuntaharjoituksen mediavastaava. Sillä tiellä olen vielä 46 vuotta myöhemminkin”, hän naurahtaa. Valmius päällikön työhön liittyy tiivis yhteistyö kuntien kanssa. Hänellä ei ollut silloin edes Facebook-profiilia. 52 8 ·2016 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto TYÖN ÄÄRELLÄ Somessa ja monessa mukana Kemin paloasemalla on kova tohina, ihmisiä tulee ja menee. Some on Soppelan mukaan hyvä keino välittää positiivista Valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta vastasi elokuisen Nuotta 2016 -öljyntorjuntaharjoituksen mediayhteyksistä. Hän haluaa pitää kynnyksen matalana sille, että ihmiset ja tiedotusvälineet voivat ottaa yhteyttä.. Olen lisäksi aluehallintoviraston valmiustoimikunnan alaisessa viestintätyöryhmässä muiden lappilaisten viranomaisten ohella.” Muutama vuosi sitten Soppela sai tehtäväkseen huolehtia, että myös Lapin pelastuslaitos näkyy sosiaalisessa mediassa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkon viestintätyöryhmässä olemme myös laatineet viestintäohjeet pelastuslaitoksille. P itkä kokemus näkyy varmuutena ja rauhallisuutena kiireen keskellä. Työssään Soppela vetää valmiussuunnittelun johtoryhmää, johon kuuluvat pelastusjohtajan lisäksi pelastuspäälliköt, viestintäpäällikkö ja palopäällikkö Ari Saarenpää kuntien palopäälliköitä edustamassa. Ari Soppela lähti palokuntatoimintaan 11-vuotiaana poikasena. Haastatteluhetkellä oli juuri mennyt neljän tuhannen Facebook-tykkääjän raja rikki. Langat näyttävät olevan hyvin käsissä ja mies oikealla paikallaan. ”Vuosi oli 1971, kun aloitin Kemin VPK:ssa. Hyvät verkostot auttavat työssä
Soppelan mielestä nämä näkyvät ja erottuvat edukseen. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: www.facebook.com/ pelastustieto kuvaa ja kertoa monipuolisesti niin pelastuslaitoksen kuin sopimuspalokuntien toiminnasta. ”Perustimme Lapin pelastuslaitokselle oman neljän hengen some-ryhmän juttuja tuottamaan. Laajemmassa ryhmässä yritämme saada vinkkejä ja ideoita kentältä lähes päivittäin. Lapin pelastuslaitoksen nettisivusto on uusittu ja somessa tapahtuu. Teen vuorollani valtakunnallisia päivityksiä ja yritän tuoda lappilaista näkökulmaa esille vaikkapa matkailun osalta. Some on välttämätön ja hyvä tapa jakaa ajankohtaista asiaa turvallisuudesta.” ”Olen mukana myös pelastustoimen some-ryhmässä. Isoimmilla pelastuslaitoksilla on palkattuna oma päätoiminen viestinnän ammattihenkilö. Toimin myös päivystävänä palomestarina kuuden hengen ringissä Kemi–Tornion seudulla. Myös Lapin pelastuslaitoksen nettisivusto on uusittu sisällön lisäksi mobiililaitteille sopivaksi. Osa avainhenkilöistä on jo koulutettu KRIVAT-palveluun, joka mahdollistaa muun muassa yhteisen tilannekuvan jakamisen ja suorat yhteydet Ilmatieteen laitokseen”, Ari Soppela kertoo. Lapin erityishaasteet voivat aiheuttaa riskejä turisteille”, Soppela tietää. Varautumista kehitetään myös omassa pelastuslaitosten valtakunnallisen kumppanuusverkoston työryhmässä. Henkilökuntaa on koulutettu lisäämään päivityksiä erityisesti onnettomuuksien ehkäisystä.. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Pelastuslaitoksen oma valmiussuunnitelma pitäisi koota hyväksi paketiksi. ”On välillä vaikea sovittaa yhteen valmiuspäällikön ja viestinnän tehtäviä, jompi kumpi yleensä kärsii. Päivystysvuoron jälkipyykki Pronto-selosteineen vie oman aikansa.” Työt eivät Soppelalta tekemällä lopu. ”Erilaisten häiriötilanteiden varalta pelastuslaitoksen omia ohjeistuksia pitää parantaa ja lisätä toimintavarmuutta esimerkiksi VIRVEja matkapuhelinliikenteessä
”5-vuoron” fyysistä kuntoa ja toimintakykyä on seurattu vapaaehtoisilla kuntotesteillä lähes kolmen vuoden ajan. Laineen mielestä testitulokset ovat kannustavia. Kaikkien lihaskunto on parantunut, joka terästää arjen toimintakykyä.” Myönteiset tulokset näkyvät esimerkiksi paloveteraanien vyötäröllä. ”On todella hyvä asia, kun tapaa kavereita kuntosalilla. Tyytyväistä palautetta kuuluu myös kuntopyörän selästä, jota polkee vuonna 2002 ruiskumestarin pestistä eläkkeelle siirtynyt Veikko Ekman. J yväskylän Paloveteraanit ovat saaneet hyviä tuloksia säännöllisestä kuntoilusta. Kuntosaliharjoittelu toteutetaan Ristonmaan keskuspaloasemalla, jossa myös tehdään kuntotestit. Yllätyin viime kevään kuntotestien tuloksista. Samalla on voitu seurata terveydentilaan liittyvää verenpainetta ja sydämen toimintaa kuntomittausten yhteydessä. ”Meillä on iso henkilöstö ja haluamme työantajana huolehtia myös eläkeläisistä mahdollisuuksien mukaan. ”Meille on rakennettu kuntosaleja, joten miksei yhteiskunnan yhteistä omaisuutta voisi hyödyntää paremmin tämmöisellä ”oman porukan” eläketoiminnalla. Eläkeukkoina olevat liikuntatieteen maisterit Kari Laine ja Rauno Sauro tekevät kuntotestit sekä laativat paloveteraaneille henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Kiloja ei ole tullut lisää, mutta aineenvaihduntaankin liittyvä lihasmassan lisääntyminen tuo toivottuja terveysvaikutuksia”, Laine selvittää. Tämä on urapolkuajattelua. Puolitoista vuotta sitten palomiehenä eläkkeellä jäänyt Jukka Kauppila hoitaa kuntoaan kävelylenkeillä ja kuntosaliharjoittelulla. Paloveteraaneilla on Tarvaisen mukaan lupa hoitaa kuntoaan päiväsaikaan, jollakin Keski-Suomen 47 paloasemasta. En tajunnutkaan miten hyvässä kunnossa olen. Työvuoroissakin treenataan yhdessä, niin miksei se voisi jatkua eläkkeellä”, Kiiski pohtii. Veteraanien testeissä sydämen toimintaa valvotaan EKG-monitorilla; verenpaine mitataan levon, kuormituksen ja palautumisen aikana”, Laine kertoo. TYÖHYVINVOINTI Kuntoilu näkyy 5-vuoron vyötäröllä ”Rauta nousee kun kunto on kohdallaan”, Jukka Kauppila toteaa. Kuntotestin tulokset yllättivät Paloveteraanit huolehtivat terveydestään Jyväskylässä viikoittain järjestettävissä kuntoilutapaamisisissa. Joka testikerralla kunto on ollut karvan verran parempi.” Hyvinvointia urapolkuajattelulla Keski-Suomen pelastuslaitos pitää tärkeänä yhteydenpitoa paloveteraaneihin ja mahdollistaa heidän kuntoilun tiloissaan. Testien perusteella kuntoni oli jopa noussut”, Kauppila iloitsee. ”Käyn salilla 1–3 kertaa viikossa ja teen pitkiä kävelylenkkejä. Säännölliset kuntotestit ovat olleet piristysruiske liikunnalle, sillä testit motivoivat liikkumaan. ”Kehon painon osalta pääasiallinen muutos on lihasmassan lisääntyminen ja rasvamassan väheneminen. Työssä olevat ja eläkeläiset kohtaavat, jolloin tapahtuu esimerkiksi tiedonsiirtoa suuntaan ja toiseen”, Tarvainen sanoo. Paloveteraanit tapaavat kuntoilun merkeissä viikoittain. Kuntotesti tehdään polkupyöräergometrillä tai juoksumatolla. Loppuvuodesta eläkkeelle jäävä ylipalomies Jarmo Kiiski pitää hyvänä asiana, että työkavereiden kanssa voidaan pitää yhteyttä tutussa ympäristössä myös työuran jälkeen. ”Testissä on sama kuormitusmalli kuin töissä olevilla. 54 8 ·2016. ”Heillä on selkeästi lähtötasoa parempi sydänja verenkiertoelimistön kunto tai kuntotaso on vähintäänkin lähtötasolla ikääntymisestä huolimatta. ”Pyrin kuntoilemaan joka päivä ja monipuolisesti. Se ei ole meiltä poissa, vaan he ovat tavallaan reserviämme. Työantajan tulisi huolehtia palomiesten urapolusta eli miten edetään eläkkeelle”, toteaa pelastusjohtaja Simo Tarvainen KeskiSuomen pelastuslaitokselta
Hän itse harrastaa hölkkäämistä. ”Liikunta ja muu yhdessä tekeminen vaikuttaa myönteisesti mielialaan. ”Liikunnalla voi saada energisen ja hyvän olon. ”Jos sitä työkieltä puhuisi kotona, niin sieltä tulisi äkkilähtö. Silloin ei enää tarvitsisi olla sidoksissa pelkästään pelastuslaitokseen. Rauno Sauro testaa paloveteraanien terveydentilaa ja kuntoilee myös itse ahkerasti. . Mittauksista tulee lisäpontta liikkumiseen, kun kuulee, kuinka kunto on kehittynyt”, Hongisto selvittää. Teksti ja kuvat: Mika Rinne . Liian usein kiinteä yhteys entisiin työtovereihin katkeaa, kun jää eläkkeelle”, tuumii paloveteraani Arto Hongisto. Työssä ollaan yhdessä 24 tuntia eli tämä yhteisö on toinen perhe. Yhteisöllisyys nousee pintaan, kun veteraanit tapaavat toisiaan ja vielä työelämässä olevia pelastajia. Seuraavassa työvuorossa odotti onnistumisia, jolloin edelliset asiat unohtuivat.” Karppinen on remontoinut eläkkeellä ollessaan omakotitaloaan ja jääkiekkotaustan omaavana hän on aloittanut Jyväskylän Diskoksen junioreiden valmennushommat. Oman ammattiporukan keskuudessa voi puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Pelastuslaitos kutsuu eläkeläiset vieraikseen vähintään kerran vuodessa. Jyväskylän Paloveteraanien uutena puheenjohtajana toimii Pentti Karppinen, joka jäi palomestarin tehtävästä eläkkeelle viime helmikuussa. Ruiskumestarin virasta vuonna 2011 eläköitynyt Hongisto on ollut Paloveteraanien liikkumisen ja aktivoimisen alkuunpanija. Veikko Ekman on havainnut, että kunto on parantunut karvan verran jokaisella testikerralla.. Miksi katkaista perhesiteitä”, Karppinen sanoo. Moni arvostaa liikuntatuokioiden ja muun yhdessäolon sosiaalista puolta,” Hongisto sanoo. ”Minusta on tärkeää, että eläkkeellä ollessa on jotain tekemistä ja sitä tarjoaa myös paloveteraanien toiminta.” Karppisen mukaan Paloveteraanit harkitsevat sääntöjensä uusimista siten, että yhdistykseen voisi liittyä paloalalla merkittävästi vaikuttanut henkilö. Palokalusto Kunnossapidon kumppani Kunnossapito HYGIENIA hygio.fi Poistaa hajut ja taudinaiheuttajat – WWW.PELASTUSTIETO.FI – Sosiaalinen puoli tärkeää Liikunnan lisäksi Jyväskylän Paloveteraanien toimintaan kuuluu retkiä ja tutustumistilaisuuksia eri yhteisöjen toimintaan. ”Muutoksen tarkoituksena on madaltaa osallistumiskynnystä yhdistyksen toimintaan. Silloin onnettomuustilanteet jäivät usein mielenpäälle vielä vapaapäivinä. ”Elämänrytmi on täysin erilainen kuin työelämässä. Sitä kautta voi hakea tuttua ja turvallista ystäväpiiriä
Kun lämpötila nousee liekeissä yli 120 asteeseen, letkun pintaan sulaa reikä kuumimmassa kohdassa paloaluetta. Erityisesti nopeimpien, yli 60 kilometriä tunnissa kulkevien raskaiden traktorien tekniset vaatimukset ja käyttöä koskevat säännökset on laadittu siten, että ne ovat lähempänä kuorma-auton teknisiä vaatimuksia. Sammutusletku asennetaan suljettuun tilaan vaara-alueen ympärille. Koonnut: Kimmo Kaisto ALAN TUOTTEET Telkolta opas öljyntorjuntaan Öljyn ja kemikaalien torjunta hankinnoista vastaavan opas Öljyä ja muita kemikaaleja käyttävät, kuljettavat ja varastoivat toimijat on velvoitettu huolehtimaan ihmisten turvallisuudesta ja ympäristön suojelemisesta vaaraja vahinkotilanteissa. Tämä opas esittelee lyhyesti ne säädökset, jotka koskevat sekä öljyn ja kemikaalien käsittelijöitä että pelastuslaitoksia. Traktorien luokittelua koskevat eurooppalaiset säännökset ovat muuttuneet. Letkuja on neljä eri pituutta. Mukana oli myös laaja valikoima eri valmistajien lisävarusteita ja jopa mönkijän perässä vedettävä sauna sekä klapikone. Uusissa luokissa ei ole erillistä ylärajaa rakenteelliselle nopeudelle, mutta tekniset vaatimukset tiukkenevat nopeuden kasvaessa. Lisäksi saat tietoa laadukkaiden imeytysaineiden ja suojaintuotteiden ominaisuuksista ja käytöstä. TELKO www.telko.com/fi/ Lintulahdenkuja 10 00500 Helsinki, Finland +358 9 5211 telko.finland@telko.com Öljyn ja kemikaalien käsittelyyn sisältyy aina riskejä, joihin on varauduttava lakien ja säädösten mukaan. Lisäksi saat tietoa imeytysaineiden ja suojaintuotteiden ominaisuuksista ja käytöstä. Traktorimallit muodostavat jo noin 85 prosenttia markkinoista. Kysyntä on siirtynyt eirekisteröitävistä maastomalleista traktorirekisteröitäviin malleihin. Lisätietoja: www.autoluettelo.fi > hakusanaksi Blazecut Telkolta opas öljyntorjuntaan Automaattista sammutusta. Polaris esitteli tuotteitaan ja uutuuksiaan Vantaan vauhtipuistossa yli 15 mallin voimin. Tulipalon syttyessä lämpötila nousee nopeasti suljetussa tilassa, jolloin paine letkun sisällä nousee. Uudessa luokittelussa traktorit jaetaan yhä kolmeen luokkaan koon mukaan, mutta jatkossa luokittelusta selviää myös onko rakenteellinen nopeus enintään 40 kilometriä tunnissa (luokat T1a, T2a ja T3a) vai yli 40 kilometriä tunnissa (luokat T1b, T2b, T3b). Säädösten noudattamisen ohella olennaista on riskien säännöllinen arvioiminen sekä sopivien torjuntaja imeytystuotteiden hankkiminen ja käyttäminen. Liikenteessä näiden traktorien ajoneuvoluokkakohtainen nopeusrajoitus on vastaavasti 80 kilometriä tunnissa Suomessa käytössä ollut kansallinen liikennetraktori-luokka, johon yli 40 kilometriä tunnissa, mutta enintään 50 kilometriä tunnissa kulkevat traktorit ovat aiemmin kuuluneet, jää tämän myötä historiaan uusien traktorien osalta 2017 lopussa. Lisätietoja: www.polaris.fi Blazecut T-sarjan automaattinen sammutusjärjestelmä toimii itsenäisesti eikä vaadi erillisiä valvontalaitteita. Lisätietoja: www.telko.com Suomessa on jo yli satatuhatta ATV-maastoajoneuvoa eli tutummin mönkijää ja markkinat kasvavat yhä. 56 8 ·2016 Polarikselta uutuuksia – myös sähkökäyttöinen mönkijä Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Traktorin rakenteellinen nopeus vaikuttaa myös ajokorttivaatimuksiin 1.1.2016 alkaen. Polaris aloitti mönkijöiden tuotannon vuonna 1985. Tyypillisin suojauskohde on auton tai veneen moottoritila, jossa tulipalon riski on suurin. Telkon vapaasti nettisivuilta ladattava opas esittelee lyhyesti ne säädökset, jotka koskevat sekä öljyn ja kemikaalien käsittelijöitä että pelastuslaitoksia. Kaasu itse ei jätä jäämiä ja on turvallinen sekä ihmisille että ympäristölle. Mönkijöitä käytetään laajasti myös pelastustehtävissä. Verkkoluettelon sivuilla on ajoneuvokohtaiset asennussuositukset. Sähkökäyttöinen mönkijä on tervetullut ja hiljainen vaihtoehto. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Sammutettavan alueen tilavuus on 0,25–1,4 m3. Sammutuskaasu purkautuu korkeassa paineessa ulos tästä reiästä ja syrjäyttää hapen, jolloin palo sammuu välittömästi. Suurimpana muutoksena on uusien, yli 40 kilometriä tunnissa kulkevien EU-tyyppihyväksyttyjen traktorien tulo markkinoille. Eniten yleistyvät ovat rinnakkain istuttavat niin sanotut S&S-mallit, jotka ovat jo ohittaneet tavallisten mönkijöiden myynnin maailmalla. Katetuissa malleissa viihtyy huonossakin säässä. Tuotetta tuo maahan Oy Kaha Ab. Sekä pelastuslaitokset että näitä aineita käyttävät, kuljettavat ja varastoivat organisaatiot on velvoitettu huolehtimaan riskien minimoimisesta ja vahingon sattuessa vaaran ja haitan ehkäisemisestä
”Palopuolelle voisi myös perustaa koulutusverkoston. Toisen päivän työpajoissa oli tarjolla monipotilastilanteen karttaharjoitus ja simulaatiokoulutuksiin tutustumista. Näin saadaan aika yksinkertaisesti koulutettua työvuorossa olevia.” Rantasen, Matikaisen ja Saarikiven saamat vinkit valaisevat verkoston olemassaolon ideaa. Ensihoidon valtakunnallisen koulutusverkoston puheenjohtaja Kati Saarikivi. ”Anti oli hyvä ja asioita käytiin laaja-alaisesti läpi. Kokouksen alussa kuultiin osallistujien koulutusja ensihoitokuulumisia eri puolilta maata. Ensimmäisen kokouspäivän puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa työntekijöiden asenneja motivaatiokoulutusta, omavalvontaa sekä opettajien ensihoidollisen ammattitaidon ylläpitämistä. Kymenlaakson pelastuslaitoksen koulutusvastaava Heikki Matikainen (vas) ja Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitomestari Esa Rantanen olivat tyytyväisiä kokoukseen. Paikanpäällä näki kollegoita ja pääsi ventiloimaan eri toimintatapoja. Löysin vinkkejä motivaatioja täydennyskoulutusasioihin”, Rantanen kertoi. Kaikilla on koulutusta, mutta toisilla siihen on käytössä resursseja enemmän kuin toisilla”, koulutusverkoston puheenjohtaja Kati Saarikivi tiivisti. . ”Koulutuskartoituksen mukaan simulaatioharjoittelu on ensihoidossa jo jopa paljon yleisempää kuin luennot. Voisimme pitää yhdessä kokouksia. ”Pääpaloasemalla pidettävä koulutus voidaan välittää kaikille asemille samanaikaisesti. ”Verkostoituminen on lisännyt yhteistyötä myös paikallisesti. Miten asennetta ja motivaatiota voisi kehittää siihen suuntaan, että harjoittelisimme enemmän kentällä harvoin kohdattavia juttuja. Ensimmäinen päivä voisi olla molempien oma ja toinen yhteinen. Tehdäänhän päivittäin töitäkin yhdessä.” Ensihoidon koulutusverkoston kevätkokous järjestetään ensi vuonna Lappeenrannassa ja syyskokous Espoossa. Koulutusvälineet ovat pääosin kunnossa. Luentoja ja koulutuksia vedetään ristiin naapurien kanssa. Saarikivi sai itselleen koulutusvinkin kokouksessa esitellyistä Itä-Savon ja Kanta-Hämeen videokoulutuksista. lokakuuta. Teksti ja kuvat: Mika Rinne. ”Kokous oli hyvä, sillä sain vinkkejä ja tukea oman organisaation koulutuksen kehittämiseen. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevän Saarikiven mukaan verkoston keskeinen tavoite on luoda Suomen ensimmäinen yhtenäinen ensihoidon koulutusjärjestelmä. 8 ·2016 57 ENSIHOITO Y li 60 ensihoidon vastuukouluttajaa osallistui Ensihoidon valtakunnallisen koulutusverkoston syyskokoukseen, joka järjestettiin Jyväskylässä 4.–5. Ilman harjoittelua tehtävässä ei voida onnistua laadukkaasti”, Matikainen totesi. Jokainen voi muokata vinkkejä ja oppeja itselle ja omalle työpaikalle sopivaksi,” Saarikivi sanoi. Ensihoidon koulutusverkosto tavoittelee yhtenäisempää koulutusjärjestelmää . Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitomestari Esa Rantanen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen koulutusvastaava Heikki Matikainen olivat tyytyväisiä kokoukseen. ”Se takaisi tietyn vähimmäismäärän välttämättömiä ja olennaisimpia koulutuksia tärkeimmiksi koetuista aihepiireistä kaikille ensihoidossa työskenteleville tietyssä aikasyklissä, mutta jättäisi pelivaraa myös tarveperusteiseen kouluttamiseen alueellisesti.” Suunnitelmissa on myös ensihoidon koulutusrekisteri, johon päivitetään jatkuvalla syötöllä henkilöstön ajantasainen koulutustaso eli kaikki käydyt ja pidetyt koulutukset sekä muu erityisosaaminen. Haaste palopuolelle Pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien koulutusvastaavien lisäksi koulutusverkostossa on edustajia lääkärihelikoptereista, Puolustusvoimista, Rajavartiolaitoksesta, STM:stä, ensihoitoa opettavista oppilaitoksista ja Pelastusopistolta. Kun koulutus tallennetaan, niin se voidaan katsoa myös toisissa työvuoroissa. Kuulumisten anti vahvistaa koulutusverkoston tekemän kyselyn tulosta. Jaamme koulutusmateriaalia ja lainaamme opetusvälineitä keskenämme,” Saarikivi kertoi. Saarikivi haastaa palopuolen harkitsemaan vastaavanlaista verkostoa. ”Täällä tutustutaan ja otetaan opiksi jo muualla käyttöön otetuista toimintatavoista, koulutusjärjestelmistä ja välineistä
Nämä toimenpiteet kannattaa sisällyttää jokaiseen harjoitukseen, jotta ne tulisivat työtehtävissäkin hoidettua. Näin pelastaja ei kyllästy harjoituksiin ja motivaation saa pidettyä korkeammalla. Näin jopa täysin uusi asia jää opetettavalle selkeästi mieleen. Yleispätevät ohjeet toimivat vain runkona hyvälle pelastustyölle. Turvautuminen yhteen malliin antaa edellytykset aloittaa pelastustyö, mutta jatko on sitten asia erikseen. Testin tuloksena oli, että heikennysleikkauksen jälkeen vaadittava vetovoima putosi kolmasosaan alkuperäisestä. Näissä harjoituksissa on monesti vaarana, että informaation tulva saattaa tukahduttaa halun oppia. Pelastusalalla on totuttu yhteen toimintamalliin ja sen käyttämiseen, mutta tieliikennepelastamisen ala kehittyy jatkuvasti ja jokainen onnettomuus on erilainen. 58 8 ·2016 HARJOITUS JA KOULUTUS HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20 www.sppl.fi 2017 Palopäällystöpäivät Tulevaisuuden tekijöille T ieliikennepelastamisen harjoittelussa törmää usein kysymyksiin, miksi ei käytössä ole yhtä toimintamallia. Hyvänä esimerkkinä on Pelastusopiston fysiikan mittauksessa ilmennyt asia, jossa heikennysleikkauksen vaikutuksia testattiin ketjuvedossa. Kannattaa myös tutustua autojen runkoratkaisuihin, jotta saadaan havainnollistettua, miksi leikkauksia tehdään tiettyihin paikkoihin ja mitä tällä toiminnalla saavutetaan. AlkuvaiTieliikennepelastamisen harjoittelu alkaa perusteista. Askel kerrallaan Hyvän perustason saavuttamisen jälkeen tulisi harjoittelun vaikeustasoa nostaa asteittain. Harjoittelu kannattaa aloittaa perusteista: työkaluaseman perustaminen, potilaan suojaaminen, oman toiminnan turvaaminen, virrattomaksi tekeminen, syttymisen estäminen, ajoneuvon liikkeellelähdön estäminen ja sen tukeminen. Perusasioita opetettaessa tulisi käyttää mahdollisimman selkeitä malleja ja jättää kaikki vaihtoehtoiset toimintamallit alkuvaiheessa pois
Huomio kannattaa kiinnittää potilaaseen ja miettiä, mikä toimintatapa on potilaan hoidon kannalta tilanteessa kaikkein paras. Teksti: Juho Mäki Linkki videoon: https://www.youtube.com/ watch?v=aBPAShtKd_8 Kirjoittaja opiskelee Pelastusopistossa alipäällystökurssi 40:llä ja valmistuu joulukuussa. Harjoitusautot tulisi aina ruhjoa kaivinkoneella tai pelastusvälineillä sellaisiksi kuin ne ovat onnettomuuden seurauksena. Maailmalla yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta pelastustoimessa viedään eteenpäin esimerkiksi Facebookin ”Change agents for modern rescue services”-ryhmän kautta. Itse haluaisin viedä tuon egoistisen, seksistisen ja maskuliinisen mielikuvan palomiehistä jo romukoppaan ja tuoda esiin jotain uutta, sillä palomiehet ovat niin paljon muutakin. Kansalaisten asenteet viranomaisia kohtaan ovat muuttuneet viime aikoina radikaalisti ja tästä syystä pelastustoimenkin olisi syytä pysyä tässä asennemuutoksessa mukana eikä pönkittää vanhoillista kuvaa alasta. Joko asian kuvitellaan olevan kunnossa tai sitten se halutaan vaieta kuoliaaksi. Komeiden ja voimakkaiden supermiesten mielikuvasta myös halutaan pitää kiinni – esimerkiksi vuosittain moni pelastuslaitos tai palomiesyhdistys haluaa harjoittaa hyväntekeväisyyttä ja yllättäen kaikille tulee mieleen sama idea: palomieskalenterit! Kalentereissa esiinnytään useimmiten puolittain puetussa sammutusasussa, jossakin palomiehen työtehtävään liittyvässä kuvassa. Toisella rastilla voidaan perehtyä pilareiden verhoilun purkamiseen ja leikkauspaikkojen merkitsemiseen. Lisäksi alalla olisi aika kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen. Airbag suojaa ei kannata jättää laittamatta sen takia että ratissa ei sitä lukenut. Uusimmassa strategiassa samainen asia on häivytetty entistä abstraktimmaksi tavoitteeksi, mutta mukana se on vieläkin – toistaiseksi vailla toimenpiteitä. Esimerkiksi yhdellä rastilla toteutetaan erilaisia tapoja, joilla ratti saadaan nostettua pois potilaan rintakehän päältä. Ideana palomieskalenterit tai seinäkalenterit ylipäätänsä alkaa olla jo väsynyt, sillä nykypäivänä sellaisella ei juurikaan ole virkaa, kun ajanhallinta on siirtynyt mitä suurimmissa määrin digitaaliseksi. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Palomiehet sijoittuvat vuodesta toiseen arvostetuimmaksi ammatiksi eri kyselyissä. Naapurimaassamme Ruotsissa yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden eteen on työskennelty jo vuosia päätoimisten virkamiesten toimesta. Kansalaisten mielikuvissa palomiehet ovat luotettavia komeita ja voimakkaita supermiehiä. Uudet mallit eivät ota mitään vanhaa toimintatapaa pois, vaan antavat vaihtoehtoja tehtävän tekemiseksi mahdollisimman hyvin. Jatkossa harjoituksiin voi lisätä erilaisia toimintamalleja ja syventää teoriaosaamistaan esimerkiksi hybridi-, sähköja kaasuautojen osalta. Uskon, että palomiehen ammatti pysyy edelleenkin arvostetuimpana ammattina, vaikka tuota mielikuvaa edelleen hieman monipuolistettaisiin. Meillä Suomessa tuntuu yhdenvertaisuusja monimuotoisuusasiat olevan vähäisellä kiinnostuksella eikä kansainvälisissä ympyröissä juuri muita suomalaisia ole näkynyt. Mielikuvaan liitetään nimenomaan fyysisyys eikä niinkään esimerkiksi älykkyyttä. Tässäkin asiassa kaikki lähtee siitä, että asia tulisi saattaa lihaksi ja vereksi – siis viedä abstraktista toteamuksesta konkretiaan. Siinä eri maista kotoisin olevat pelastustoimen henkilöt viestittävät eri keinoista, millä tavoin omassa kotimaassa edistetään sitä, että pelastustoimeen halutaan parhaat henkilöt sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai synnyinpaikkaan katsomatta. Myös hooligan-työkalu tieliikennepelastamisen apuvälineenä on hyvä. Nämä supermiehet ovat ehdottoman heteroita ja kulkevat usein ylävartalo paljaana ja öljyttynä. Vaihtoehtoisten toimintamallien harjoittelu kannattaa toteuttaa rastikoulutuksena. Kannattaa harjoitella vanhoilla autoilla ikään kuin ne olisivat uusia. 8 ·2016 59 Muutakin kuin sixpack Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Lisäksi ylimääräisten muovien ja tiivisteiden poistaminen nopeuttaa leikkaamista ja vähentää sirpaleiden määrää. Ja jos joku vielä haluaa tehdä palomieskalentereita tulevaisuudessa, niin toivoisin näkeväni niissä edes ripauksen itseironiaa – palomieshuumorikin on vertaansa vailla! heen toimintamallit ja toistot antavat hyvän rungon ja tukevat laadukasta harjoittelua. Todennäköisesti auto, jonka tilannepaikalla kohtaat, on varustettu airbagilla. Kuvilla halutaan pönkittää seksististä ja maskuliinista mielikuvaa palomiehistä. Verhoilun purkamiseen ei mene paljon aikaa ja sillä saadaan lisättyä työturvallisuutta. Tämän päivän harjoittelussa puukkosahan käyttö on hyvä keino. Tuttu ja turvallinen malli ei välttämättä olekaan toteuttamiskelpoinen tilannepaikalla. Harjoituksissa pilkottavat autot ovat keskimäärin kymmenen vuotta vanhempia, kuin liikenteessä olevat autot. Pelkästään auton siirtäminen kaltevalle pinnalle aiheuttaa jo paljon lisää huomioitavaa verrattuna tasaisella pinnalla tapahtuvalle harjoitukselle. Mielikuvat palomiehistä ja pelastustoimesta ylipäätänsä ovat suurelle yleisölle hyvin tiukasti raamitettuja. Ovien avaamiseen on useita erilaisia toimintatapoja, joita harjoituksissa kannattaa opetella. Olen kehitellyt selkeän ja yksinkertaisen mallin ketjuvetoon, jonka avulla tehdään mahdollisimman vähillä leikkauksilla mahdollisimman paljon tilaa. Tällöin kaivat vain työkalupakistasi toisen mallin, jolla tilanne ratkaistaan. Hän toimii Jyväskylässä palomiehenä ja on erikoistunut tieliikennepelastamiseen.. Harjoittelun haasteet eivät ikinä lopu ja itseään pystyy kehittämään jatkuvasti lisää. Uusia toimintamalleja tulee koko ajan lisää, eikä niitä kannata väheksyä. Jo kahdessa aiemmassa pelastustoimen strategiassa on ollut lausahdus siitä, että alan henkilöstön tulisi edustaa koko väestöpohjaa, mutta toistaiseksi tuo on ollut vain lause strategioissa, mikä ei ole edennyt mihinkään. Haastavampiin harjoituksiin siirryttäessä tulisi mallintaa erilaisia onnettomuustyyppejä erilaisissa kohteissa
Rakennuksessa oli 108 asuntoa ja 280, pääasiassa ulkomaalaista, asukasta. Pelastustoiminta jaettiin kahdeksi kaistaksi. Asuntolarakennus on toistaiseksi asumiskelvoton. Sitten savusukellusryhmä meni sisälle etsimään palopesäkkeitä. Poliisi ei löytänyt kellarin laitteista vikoja ja pitää paloa tuottamuksellisena tai tahallisena. Lämpökamera osoitti, kuinka kuumia seinät olivat. Muut kuljetettiin busseilla urheiluhalliin perustettuun tilapäismajoitukseen. ”Savun leviäminen eri puolille rakennusta, savunpoistotuulettimien sähköviat sekä useiden 10. kerroksen parvekkeilla odottanutta lapsiperhettä eivät ymmärtäneet palokuntalaisten kehotuksia palata savuttomiin asuntoihinsa”, lääkäri ja palokuntalainen Florian Martens kertoo. Toinen ja vaikeampi tutkimus on haitallisten aineiden tunkeutuminen kehoon. Hän suojautui paineilmahengityslaitteella ja nousi savusukellusryhmän kanssa savuisen porraskäytävän kautta asuntoon rauhoittamaan asukkaita. Asukkaita oli myös parvekkeilla. Tämän jälkeen palokunta tarkasti kaikki asunnot. Yksikään heistä ei saanut pysyviä vammoja”, Werner kertoo. ”Meidän tulee joka tapauksessa mahdollisimman paljon välttää kosketusta savuun ja nokeen. Naapurikuntien palokuntalaisia hälytettiin valmiuteen kaupungin muille paloasemille. Takimmaisen kaistan tehtävänä oli asukkaiden pelastaminen kolmannen porraskäytävän kautta sekä parvekkeilta tikasautoilla. Mitä paremmin suojaudumme niiltä, sitä vähemmän haitallisia aineita pääsee elimistöömme. Useat olivat epäluuloisia. EU-projektin johtoryhmä kokoontuu ensi kerran tammikuussa 2016, jolloin työnjaosta sovitaan”, Stelstra kertoo. ”Monet asukkaat eivät ymmärtäneet saksaa. Etummaisen kaistan tehtävänä oli asukkaiden pelastaminen kahden porraskäytävän kautta ja palon sammutuksen valmistelu. Ohjelmassa on kaksi tutkimusta. Useimmat heistä kertoivat palohälytyksen kuultuaan poistuneensa 8.–11. ”Kellaripalon savu kulkeutui poistohormin kautta 10. Altistusta palokunnan erityisolosuhteissa on tutkittava”, palopäällikkö IJle Stelstra sanoo. Viimein palopesäke löytyi ja sammutettiin kello 11.20. Tavoitteemme on selvittää tehokkain pesumenetelmä ja välittää tämä tulos teollisuudelle”, Stelstra kertoo. Jotta kohteeseen saataisiin lisää savusukeltajia, pelastustoiminnan johtaja käski hälyttää kaikki palokuntalaiset. Kun ensimmäinen tikasauto saapui kohteeseen, ulkona oli asukkaita. Palopaikka tuntematon ”Kaksi 11. Tätä mahdollisuutta ei myöskään voida sulkea pois. Tuuletus eteni ylhäältä alas kerros kerrallaan. Kaikki tutkittiin ulos perustetulla kokoamispaikalla ja 23 kuljettiin tarkkailtaviksi sairaalaan. Kello 4.10 kymmenennen kerroksen asukas heräsi käytävällä olleen savuilmaisimen hälytykseen ja teki hätäilmoituksen. kerroksessa”. ”Vaahtoa oli leukaan asti ja sen yläpuolella oli savua. Palopaikka löytyi kellarista vasta kello 5.15. 60 8 ·2016 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Marburg (Saksa). kerroksen asukkaiden tekemät hätäilmoitukset johtivat meidät harhaan”, Werner kertoo. Ensin porraskäytävässä ollut savu poistettiin kattoluukun kautta. Palokuntalaiset vetäytyivät kello 5.50. Sammuttajat päättelivät kuumista palo-ovista, että kellarin lämpötila oli korkea. Suihkuttamalla oven lävitse pistosuihkuputkella vesisumua saatiin lämpötilaa laskettua sen verran, että ovi voitiin avata. Kaupungin korkein rakennus oli 1970-luvulla rakennettu 13-kerroksinen opiskelija-asuntola. Jokaisella asunnolla oli parveke. Eräät parvekkeilla evakuointia odottaneet ihmiset joutuivat paniikin valtaan. Palokunta täytti kellarin keskivaahdolla kahden oven kautta. kerroksista, vaikka niissä ei ollut savua. Rakennuksessa ollutta savua alettiin poistaa ylipainetuuletuksella. Vakinaisen palokunnan vapaavuorolaiset hälytettiin valmiuteen pääpaloasemalle. ”Palokunta pelasti sata paikalla olleesta 220 asukkaasta. kerroksen asunnon keittiöön ja sieltä edelleen käytävälle, jossa savuilmaisin oli”, Werner kertoo. Kaistan johtaja Steffen Zeidler kertoo: ”Oletin, että palo oli 10. Kuitenkin ovesta virrannut ilma aiheutti lieskahduksen, joka rikkoi tuuletuskanavien ikkunat. ”Tämä toteutetaan Hollannin, Tanskan, Saksan, Espanjan, Belgian ja Slovenian yhteisvoimin. Kaikki kellarikomerot olivat palaneet. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 12/2015 Palomiesten syöpäriskiä tutkitaan. Teksti: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 3/2015 Hollannin työterveyslaitoksen raportin ”Savu palokunnan työterveysriskinä” mukaan nykyisen tieteellisen kirjallisuuden perusteella ei voida osoittaa, että savulle altistuminen kasvattaisi palomiesten syöpäriskiä. Tutkimme, kuinka likaisia ne ovat, miten ne voitaisiin parhaiten puhdistaa ja mitä aineita kuiduissa yhä on pesun jälkeen. Savu rikkoutuneista ikkunoista levisi rakennuksen koko takasivulle. Palopuvun likaantumista koskeva tutkimus alkaa vuonna 2016. Myöhemmin myös useat saman kerroksen asukkaat tekivät hätäilmoituksen. ja 12. Jotkut pelkäsivät talon romahtavan ja vaativat välitöntä pelastamista”, pelastustoiminnan johtaja Carmen Werner kertoo. Suihkuttamamme vaahto hävisi hetkessä”, paloesimies Lars Witter kertoo. Palokuntalaiset yrittivät englanniksi ja elekielellä saada heidät siirtymään työkoreihin. ”Keräämme suuren määrän pukuja, joita on käytetty erilaisten palojen sammutukseen
Käyttäjä voi myös etsiä tietoja hakusanojen avulla. Ne on ryhmitelty yleisten otsikoiden alle. Palomiehet etsivät uponnutta autoa veneestä käsin. Sovellus on verkossa: www.bvltool.nl. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 10/2015 8 ·2016 61 Ammoniakkiveden vuoto Côtes-d’Armor (Ranska). Yksi heistä oli hypännyt jokeen pelastaakseen auton matkustajia. Kaikki näkevät sovelluksesta, minkä tehtävän osaaja puuttuu. Pelastustoiminnan johtaja päättää sen avulla, mihin eri yksiköt lähetetään. Jos eivät ole, voimme sopia keskenämme, ketkä lähtevät”, Edgar Waterlander kertoo. Vesisukellusyksikkö lähti 30 km:n päässä olevalta asemalta. Hän näkee sillä kaikki kiinteistön tiedot ja voi niiden avulla valita turvallisimman ja tehokkaimman sammutustaktiikan.” Tietosanakirja Etelä-Hollannin pelastuslaitokset käyttävät sovellusta, jossa on kaikkien palonehkäisyn ja sammuttamisen käsitteiden määritelmät. Heistä kahdeksan työntekijää vietiin sairaalahoitoon. Vesisukellusyksikön saapumista odoteltaessa hän sijoitti tikasauton sillalle valaisemaan joen pintaa. Jos yksikään konemies ei ole lähtövalmis, yksikkö ei voi lähteä. ”Jos he tekevät sen heti hälytyksen jälkeen, voimme jo minuutin kuluttua ilmoittaa lähtövalmiutemme hätäkeskukselle.” Toimintaohjeet Haagin ja IJssellandin pelastuslaitokset ovat ottaneet käyttöön pelastustoiminnan johtajan toimintaohjeet sisältävän sovelluksen. Katkaisin puukolla turvavyön ja pyysin köysimerkillä vetämään meidän ylös”, pelastussukeltaja Martin Klimpel kertoo. Luettelon otsikoiden lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi myös etsiä tietoja hakusanoilla”, Frank Juin kertoo. Kun uhrit oli saatu ambulansseihin, sukeltaja kiinnitti nostosilmukan autoon ja palokunnan nosturi nosti sen rannalle noin kello 2.30. Palomiehet nostivat uhrin rannalle kello 1.32. Töitä voitiin jatkaa kello 10, kun pumpun vuoto oli tukittu. Sovellus näyttää kohteet sekä luettelona että kartalla. Sapeurs-Pompiers de France 10/2015 Berliini (Saksa). ”Sovelluksen avulla näemme heti, ovatko yksikkömme lähtövalmiita. Teksti: Timo Jann Feuerwehr-Magazin 7/2015 Henkilöauto joessa. Hätäkeskus tallentaa hätäilmoitukset ja luokittelee tehtävät kiireellisiin ja ei-kiireellisiin. ”Kun pelastuslaitos hälytetään kohteeseen, pelastustoiminnan johtaja voi lukea nämä tiedot toisella sovelluksella. ”Vaikka olen harrastanut urheilusukellusta 25 vuoden ajan, tiesin, että ilman sukelluspukua en pystyisi pelastamaan uhreja kolmiasteisesta vedestä joutumatta itse vaaraan”, Scheffel sanoo. Ensimmäisen yksikön esimies Michael Scheffel kertoo: ”Tapasimme rannalta kolme läpimärkää henkilöä. Vapaaehtoinen pelastaja käärittiin huopaan ja vietiin johtoautolla kotiin.” Scheffel hälytti vahvistuksia. ”Ilman niitä henkilön nostaminen vedestä on hyvin vaikeaa, koska läpimärät vaatteet ovat painavia ja liukkaita”, Klimpel kertoo. Palokunnan saavuttua useat muutkin valittivat päänsärystä. Sillä välin toinen sukeltaja yritti avata kuljettajan puoleista ovea, jonka yläreuna oli uponnut pohjaliejuun. ”Myrsky voi tuottaa paljon hätäilmoituksia. Palokunta oli harjoitellut veteen joutuneiden uhrien nostamista pelastuspaarien avulla. ”Kaikki huomioitavat seikat näkyvät samanaikaisesti, ja tarkempia tietoja löytyy näpäyttämällä niitä. ”Näkyvyys oli metrin luokkaa. Tietokannassa ovat kaikkien tehtävät. Ylinopeutta ajanut henkilöauto, jossa oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa, törmäsi kello 0.50 sillankaiteeseen ja syöksyi jokeen. Autoon mahdollisesti jääneen ilmakuplan ja veden alhaisen lämpötilan ansiosta elvytys saattaisi vielä onnistua. Toiset kertoivat olleensa onnettomuusautossa, jonne oli jäänyt kaksi ihmistä. Sovellukset palokuntien apuna Älypuhelinten sovellusohjelmat helpottavat Hollannin palokuntien työtä. Kaikki huomioitavat seikat ja menetelmät ovat helposti poimittavissa luetteloista. Luettelosta näkyy, mitkä kohteet vielä odottavat ja kuinka kauan ne ovat odottaneet”, Sander Brons kertoo. Seuraavina päivinä molemmat uhrit kuolivat. Kuka tahansa voi ehdottaa täydennyksiä tietokantaan. Kohdekortti ”Amsterdamissa on monia erityiskohteita kuten hoitolaitoksia, hotelleja ja pysäköintihalleja, joissa palotarkastajat käyvät usein. Kello 7.17 tuli hätäilmoitus siipikarjateurastamosta, jonka työntekijä oli huonovointinen. Lähimmältä paloasemalta hälytettiin pelastusyksikkö, joka miehitti palokunnan veneen. Pelastussukeltajapari pukeutui neopreenipukuihinsa ja laskeutui kello 1.28 palokunnan asettamia tikkaita auton luo. Kohteen symbolin väri kertoo seuraavaa: harmaa – kohde odottaa yksikköä, sininen – yksikkö on kohteessa, vihreä – tehtävä on suoritettu. Myrskyhätäilmoitukset IJssellandin pelastuslaitos on ottanut käyttöön myrskyhätäilmoitusten hallintasovelluksen. Hän voi joko valita vaihtoehdon tai kirjoittaa tekstiä tai liittää valokuvan”, projektipäällikkö Arjan Jansen kertoo. Autosta pelastautuneet pääsivät kotiin parin päivän kuluttua. Hälytyksen tullessa jokainen voi tarkistaa ja tarvittaessa päivittää lähtövalmiutensa. Hän voi valita tehtävätyypiksi esimerkiksi vesistöonnettomuuden, tulipalon, vaarallisen aineen onnettomuuden tai pelastustehtävän. Oireet johtuivat jäähdykkeenä käytetyn ammoniakkiveden vuodosta. Autosta pelastautuneet olivat saaneet vain vähäisiä vammoja, mutta hypotermian vuoksi heidät kuljetettiin sairaalahoitoon. Paikalle saapuneet ambulanssilääkärit aloittivat yli puoli tuntia kylmässä vedessä olleiden uhrien elvytyksen. Katollaan oleva auto löytyi läheltä rantaa. Avoimesta ikkunasta pääsin kuljettajan vieressä istuvan naisen luo. Kun palotarkastaja tulee tällaiseen kohteeseen, hän käynnistää sovelluksen ja vastaa kohdekortin kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi sammutusvesijärjestelmät, sisäänkäynnit ja paloilmaisimet. Lähtövalmius Prinsenbeekin palokuntalaiset ilmoittavat sovelluksen avulla lähtövalmiutensa. Kello 1.34 hän sai oven auki ja kuljettaja nostettiin rannalle. Kaikki 150 työntekijää poistuivat rakennuksesta
Talviaikaan siirtymiseen sopeutumista helpottivat poikkeuksellisen hyvät kahdet yöunet. 16.30 Paluumatka pojan kanssa kotiin. Lounas työkavereiden iloisessa seurassa. Energiaa päivään! Lihasjumpat ja kevyt aamupala vesituopilla. 62 8 ·2016 Maanantai 31.10.2016 PÄIVÄKIRJA Mielekäs viikonloppu takana. Koko työviikko poikkeuksellisesti kyllästetty muutosjohtamisen oppitunneilla palopäällystön (insinööriamk) aikuisja nuorisokursseille. Koirien ulkoilutus ja perjantain Emmerdalet kahvikupin ja vesituopin lomassa. Keskustelua muun muassa pikkujoulusta, seuraavan vuoden työajasta ja uudistuvasta matkalaskujärjestelmästä. Tulevan viikon Kokkolan ja Oulun kaupunkien oppilaitosturvallisuuskoulutusten käytännön järjestelyt ja sopimuspalokuntien päällikkökurssin kriisipsykologian opetusmateriaalin päivitys. 11.45 –12.30. Pikapalaveri psykologian opintojakson kehittämiseen liittyvästä prosessista työkaverin kanssa. 7.10 Pelastusopistoa kohden, pojan vienti matkalla kouluun. Tarkastelussa Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Helsinki. 10.00 –11.45. 8–9 Johtamisen tiimin kokous. Aikuisopiskelijoiden jopa 25 vuoden työkokemus toi keskusteluihin erityistä syvyyttä, ja uusia näkökulmia nuorisoryhmälle. Hiljaisuus ympärillä. Kehittämistyöryhmän kokouksessa sovitun asian käynnistämistä. 7.40 Työhuoneessa sähköpostien ja päivän ohjelman tarkistamista. Saunomista ja hyvää ruokaa. Aikuisopiskelijat esittivät oppimistehtäviään, joissa tarkastelivat pelastuslaitostensa muutoshistorioita. Yliopettaja Salla Tikkanen Pelastusopisto Kuva: Kari Kumpulainen Tiivis viikko muutosjohtamista. Pari puhelinsoittoa opiskelija-asioissa. 9–10 Sähköposteihin vastaamista. 12.30 – 14.15. 14.45 – 16.15 Hyväksilukuhakemusten käsittelyä, opiskelijoiden oman johtajuuden kehittämissuunnitelmia, kehittämishankkeita ja opinnäytetöitä. Ruokajonossa opiskelijoiden ja työkaverin kanssa puhetta selkävaivoista. Muutosjohtamisen oppitunnit poikkeuksellisesti yhdessä amk nuorisokurssi N14 ja amk aikuiskurssi 10:n kanssa. Vapaa loppuilta. 5.45 Joka-aamuinen kolmen vartin hikoilu Crosstrainerilla. Syyslomalla aloitettu pintaremontti jatkui. Tuleva maakuntauudistus vaikuttaa voimakkaasti pelastustoimeen, mikä näkyi myös osallistujien aktiivisena kuunteluna. Välissä vain yksi kokeen palautus pelastajaopiskelijoille. 4.00 Sisäinen kello kehotti nousemaan totuttuun tapaan kello neljä. Muutama työpuhelu. Sähköposteihin vastaamista. 14.15 –14.45 Palopäällystöopiskelijan kanssa työelämäharjoitteluun liittyvä keskustelu. Muutosjohtamisen tunneilla esittelyvuorossa Kymenlaakson ja Keski-Suomen pelastuslaitoksien muutosprosessit. Kissojen ja koirien ruokinta, ja karvakuonojen ulkoilutus
Vaimo Tuija kuvaili kolmenkymmenen vuoden yhteisen taipaleen kokemuksella, että Jari ajatteli kaikista ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää. Jarin puheista tuli ilmi selvästi, että perhe oli hänelle erityisen tärkeä. Matka jatkui vuonna 1999 Kuopiosta Savonlinnan palolaitokselle palomestariksi. Hänen viimeiseksi hälytystehtäväkseen jäi Joensuun Penttilän kerrostalopalon johtaminen päivystävän päällikön ominaisuudessa. Vaimon kanssa yhdessä kierretyt rock-konsertit, puuhastelut poikien kanssa sekä perheen yhteiset lomamatkat tulivat moneen kertaan käytyä työkavereiden kesken lävitse. Jarin ura pelastusalalla alkoi Kuopion kaupungin palolaitokselta, jossa hän toimi palomestarikurssin jälkeen valmiuspäällikkönä vuodesta 1995 alkaen. Tämän kirjoituksen myötä välitämme Turusen perheen pyynnöstä kiitokset niistä lukemattoman monista osanotoista, joita he ovat Jarin pelastusalan kollegoilta ja yhteistyökumppaneilta saaneet. Markus Viitaniemi Tero Kuittinen Kirjoittajat ovat Jari Turusen läheisiä työkavereita. Olipa kyse sitten työkaverista tai asiakkaasta. Monet laulut tuli porukassa laulettua, milloin työmatkoilla karaoken, milloin saunailloissa yhteislaulujen merkeissä kitaran säestyksellä. Hän oli myös laajasti verkostoinunut, sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. Meille työkavereille mieleen jäivät erityisesti monet retket moottoripyöräilystä kalastukseen, yhteislenkit sekä joka syksyiset laiturinnostotalkoot. Lisäksi Jarilla oli merkittävä rooli paloasemien kuntokartoitusten tekemisessä, kunnossapidon ohjaamisessa sekä uusien paloasemien suunnittelussa. Jari panosti opiskeluun koko työuransa ajan ja ymmärsi hienosti elinikäisen oppimisen tärkeyden. Jari oli myös innokas penkkiurheilija. Hän jaksoi myös olla lähes joka päivä iloinen ja loi ympärilleen runsaasti hyvää mieltä. Jari toimi usein tunnelman nostattajana kitaransa kanssa. Jari oli mukana operatiivisessa pelastustoiminnassa koko Joensuun paloasemalla työskentelynsä ajan, ja toimi sekä päivystävän palomestarin että päivystävän päällikön tehtävissä. Jarille oli ominaista, että hän antoi kaikkensa tehdäkseen työnsä mahdollisimman hyvin. Hän oli aina valmis auttamaan. Jari eteni edelleen riskienhallintapäällikön tehtävään, jossa hän vastasi turvallisuuspalvelut-vastuualueen toiminnasta. Hänellä oli erityisen hieno taito keskustella ihmisten kanssa. Mukanaan hänellä oli pullapitko ja pilkettä silmäkulmassa, kuten Jarilla aina tapasi olla. Jari kertoi avoimesti myös hänelle tärkeistä asioista ja sivusi usein keskusteluissa perhettään. Kalareissulla olleiden kaverusten vene törmäsi Pielisjoella uittotolppaan kohtalokkain seurauksin. Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen. Erityisesti hän piti turvallisuuskouluttamisesta ja ihmisten kanssa toimimisesta. Hän otti myös henkilöstön mukaan suunnittelemaan uusien paloasemien tiloja ja toimintoja. 8 ·2016 63 MUISTOISSA Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jari Turunen syntyi 3.5.1967 Joensuussa ja menehtyi kesälomallaan 5.8.2016 vesiliikenneonnettomuudessa saamiinsa vam moihin. Kaikki uudet Pohjois-Karjalan paloasemat olivat pääosin hänen käsialaansa. Jari oli myös tunnettu automaattisen sammutuslaitteiston puolestapuhuja ja ihmisten turvallisuus oli aina etusijalla hänen työssään. Jaria jäivät kaipaamaan vaimo ja kolme poikaa sekä laaja joukko sukulaisia, ystäviä, työkavereita, kollegoita ja yhteistyökumppaneita ympäri Suomen. Jari oli koko sydämestään pelastusalan ammattilainen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisijä. Jarilla oli myös laaja ystäväpiiri, jolle hän pyrki aina järjestämään aikaa. Paluu kotiseudulle tapahtui vuonna 2003, kun Jari marssi Joensuun paloasemalle silloisen henkilöstöasioista vastanneen palomestarin luokse kysymään töitä. Hän osallistui myös erilaisten alaan liitty vien valtakunnallisten julkaisujen laatimiseen. Onnettomuudessa menehtyi myös Jarin lapsuudenystävä. Tähän meidän työkavereiden on helppo yhtyä. Hänellä saattoi olla ennakkoaavistus, että kyseinen palomestari oli tunnetusti varsin perso makealle, ja hän jäikin tästä syystä työnhakureissullaan positiivisesti palomestarin mieleen. Hänen vastuulleen kuului palotarkastustoiminta, turvallisuusviestintä ja rakenteellinen palonehkäisy. Työn ohessa Jari muisti ylläpitää työhyvinvointia ja tehdä yhdessä työkavereiden kanssa erilaisia vapaa-ajan harrasteita. Tästä ei mennyt pitkään, kun Jari aloitti työnsä Joensuun aluepalolaitoksella palomestarina. Jarista jäi päällimmäisenä mieleen positiivinen suhtautuminen asioihin, ihmisiin ja elämään. Hän jaksoi aina kysellä muiden kuulumisia ja oli niistä aidosti kiinnostunut. Tästä osoituksena olivat muun muassa rakennusinsinöörin tutkinto, palomestaritutkinto, tekniikan alan ylempi AMK-tutkinto sekä ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot. Työkaverina Jari oli poikkeuksellisen pidetty. Työpaikalla hänet tunnettiin koripallojoukkue Joensuun Katajan kannattajana, josta riitti juttua kahvipöydässä pitkin koriskautta. Esimiehenä hän pyrki aina huolehtimaan siitä, että alaisten työtaakka ei kasvanut liian suureksi. Jarin työpanos pelastustoimelle oli merkittävä ja hänet palkittiin ansioistaan myös erilaisin huomionosoituksin kuten väestösuojelun ansiomitalilla, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansioristillä sekä opetusalan turvallisuuspalkinnolla
Normaalin tuntuisesti käynnistyneen päivän kuluessa eteen tuli palotarkastustehtävä Jyväskylän keskuspaloaseman lähellä sijaitsevaan Alkon myymälään. Ensimmäinen virallinen eläkepäivä on 1. Räjähdyksestä seurasi tulipalo ja sortumavaara. Juha Hårdin eläkkeelle läksiäiskahvit juotiin Jyväskylän keskuspaloasemalla. Työtehtävissään hän luotsaa Huoltovarmuuskeskuksen strategista viestintää ja suunnittelee sekä koordinoi sidosryhmäviestinnän lisäksi poikkeusolojen viestintäyhteistyötä. ”Synnyin paloasemalla. Dynamiittia räjäyttänyt mies kuoli vammoihinsa myöhemmin sairaalassa. Lisäksi sinne olisi pitänyt hankkia 25 kilon jauhesammutin ison nestemäärän takia. ”Asiat ratkaistaan neuvottelemalla, ei riitelemällä. Aiemmin Ahola on työskennellyt Mediapoolin valmiuspäällikkönä, pelastusylitarkastajana aluehallintovirastossa sekä varautumispäällikkönä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. NIMITYKSIÄ Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä, 63, on nimitetty Uudenmaan pelastusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi. Lisäksi yksi veljesten siskon pojista on palomies ja toinen työskentelee päällystötehtävissä Helsingissä. 64 8 ·2016 Filosofian ja sotatieteiden maisteri Katja Ahola on nimitetty Huoltovarmuuskeskuksen viestintäpäälliköksi 1. Kaikki on annettu, mutta onneksi eläköidyn terveenä.” Eläinlääkärin ja rakennusmestarin ammatit houkuttelivat aikoinaan, mutta veren perintö vei miehen mennessään. lokakuuta viimeiseen työvuoroonsa ennen eläkkeelle jäämistään. Eläkkeelle siirtyvä Vänskä aloittaa uudessa tehtävässään tammikuun 2017 aikana. ”Halmekadun piiritystilanne oli henkisesti raskas pitkäkestoisuutensa takia. Huoltovarmuuskeskus Uudenmaan pelastusliitto Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomestari Juha Hård asteli 17. Juhan poika toimii ensihoitomestarina ja Heikin poika opiskelee päällystötehtäviä varten. ”Menin hämilleni moisesta, mutta lopulta myyjä paljasti tilanteen. syyskuuta 2003. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja palomestari. Elämä muuttuu paljon ja työkaverit jäävät taka-alalle. Hän kertoi, että kyseessä oli työkavereiden ostama lahjapullo. Tämä ala vei voiton ja olen tyytyväinen valintaani. Isäni oli palomies ja perhe asui paloaseman asuntolassa. Jäynä osui ja upposi”, Hård naureskelee. Juhan isä eteni palopäälliköksi, veljistä Heikki on ylipalomies ja Janne palomies. ”Se tuo tietynlaista yhteenkuuluvuutta ja jutut eivät lopu kesken meidän suvussa”, Hård vastaa ylpeänä. Juha Hård kuittaa, että työpäiviä on nolla.. ”Myymälästä olisi pitänyt poistaa palavia nesteitä, koska niitä oli liikaa. marraskuuta 2016 alkaen. En saanut myyjältä selvää, miksi puutteita ei ollut korjattu.” Jäynän juonessa mukana ollut myyjä yritti muka lahjoa Hårdia konjakkipullolla, jotta hän katsoisi puutteita läpi sormien. Eikä siinä vielä kaikki. Mies ei päästä kokonaan otetta punaisesta kukosta, sillä hän on lupautunut vetämään tulityökursseja. Se päättyi voimakkaaseen räjähdykseen. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Palotarkastusjäynä saatteli eläkepäiville . Toivon, että työnantaja ja työntekijät puhaltaisivat yhteen hiileen työaikajärjestelmän muutoksessa ja sote-uudistuksessa.” Eläkepäivillä Hård meinaa auttaa iäkkäitä omaisiaan sekä harrastaa suosikkilajejaan golfia ja keilaamista. Räjähdys mielessä Pitkälle työuralle mahtuu monenlaisia keikkoja, mutta mieleenpainuvin on Jyväskylän piiritystilanne 4. Olen saanut käydä kouluja ja edetä urallani palomestariksi.” Pelastusalalla on vankka sija Hårdien suvussa. 40 vuoden työura Läksiäiskahvien lomassa Hård kertoi tulleensa Jyväskylään tilapäiseksi palomieheksi vuonna 1976. . joulukuuta, johon päättyy 40 vuoden työura. Työnantajaansa Hård kiittelee lojaalisuudesta ja sanoo myös itse olleensa lojaali työantajaa kohtaan. ”Olo on helpottunut, mutta tunnen jonkun verran luopumisen haikeutta. Tiilenmurusia tippui kypäräni päälle, vaikka olin suojassa noin 50 metrin päässä kerrostalosta”, Hård muistelee
VPK: keikkaa vai kerhotoimintaa. Pelastustieto 9–10/2016 ilmestyy 21.12. 19.4. 6 31.8. 11 . 14 HARJOITUS TAKAA turvallisuuden korkealla s. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena.. 7 5.10. 9–10 21.12. 26.1. 29.11. 8 9.11. 8 AHVENANMAA POIMII kahden maan edut s. Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 26.4. 25.10. 8 2016 9. 13.9. 4–5 29.6. 28 Lahja jossa on SISÄLTÖÄ! Pelastustieto + verkkotunnu kset vuodeksi 2017 45 € Saat tilaajana itsellesi myös lahjan: verkkotunnukset vuodelle 2017. Perustettu vuonna 1950. 8 ·2016 65 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 7.6. 20.9. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. 3 11.5. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. 14.6. 15.3. 2.12. 18.10. 8.3. 16.8. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. s. 9.8. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto kertoo teemasivuillaan suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. 2 30.3. 2.2
Yövalvonta oli järjestämättä vielä seitsemässä laitoksessa. 66 8 ·2016 Paloasema talkoovoimin Mäntsälän Saarelle Mäntsälän Saaren VPK on palokuntana varsin nuori, vasta kuusivuotias, mutta vähäisestä iästään huolimatta on sen toiminta ollut vilkasta ja tuloksekasta. Koonnut: Kimmo Kaisto 50 VUOTTA SITTEN Ennätyksellinen palovahinkovuosi Huoltolaitosten henkilöturvallisuudessa paljon toivomisen varaa Lapinlahden mielisairasosaston palo aiheutti jälkiselvittelyjä, joita on laajasti puitu näihin päiviin saakka. Palohälytys tapahtui kaikissa laitoksissa puhelimella. Automaattisia paloilmoitustai hälytysjärjestelmiä ei tavattu ainoassakaan huoltolaitoksessa. Kelvollinen sammutusvedenottopaikka puuttui kuudesta laitoksesta. Myöskin kunnallisena sopimuspalokuntana se on täyttänyt hyvin sille asetetut vaatimukset. Toimintaa on kuitenkin haitannut oman tukikohdan puute, sillä vanhasta rautatievaunusta kunnostettu kalustovaja ei enää ole vastannut tarkoitustaan. Tämän vuoden palovahinkotilannetta huonontavat ratkaisevasti alkuvuoden puolella sattuneet suuret tehdaspalot, joukossa muun muassa Vaajakosken lastulevytehtaan palo, sekä kolme muovitehdaspaloa, joiden lisäksi tänä vuonna on kaksi julkista rakennusta, Joensuun kaupungintalo ja A-Messuhalli joutunut tuhoisan palon kohteiksi. Niiden johdosta on jo maksettu tai tullaan lähiaikoina maksamaan palovakuutuskorvauksina 44 miljoonaa markkaa, mikä lähentelee viime vuoden koko vahinkomenoa, kerrotaan Vakuutusyhtiöiden tiedotuskeskuksesta. Tähän mennessä on tarkastettu kunnalliskotien yleisiä osastoja 17 kpl, sairasosastoja 6 kpl ja mielisairasosastoja 7 kpl. verhouksien uusimista sekä kunnan palopäällikön esittämien välttämättömienkin henkilöturvallisuusvaatimusten toteuttamista. kiertokirjeen n:o 9/1961 mukaan on kaikkien käytävien ja poistumisteiden syttyvät seinäja kattopinnat peitettävä palamattomalla rakennusaineella. Ukkossuojausta ei tavattu yhdessäkään huoltolaitoksessa. 4. Osastoivien ovien heikosta laadusta (lasiovet) huomautettiin 15 laitoksessa. Näiden osuus yhdessä pienempien palojen lukumäaräisen kasvun kanssa on aiheuttanut tuntuvaa kasvua vahinkoluvuissa. Se käsittää vahtimestarin asunnon sekä hallitilaa yhtä paloautoa ja muuta kalustoa varten. Sähkölaitoksen asiantuntijan tarkastus oli suoritettu vain neljässä laitoksessa. Paloilmoitusmahdollisuus hoidokeilta puuttui kokonaan 13 tapauksessa. Yleisesti oli sisätilojen verhouks ena käytetty alaosissa 1,2...1,5 m korkeuteen pahvia ja yläosissa maalattavia 1,5 mm tapettipahveja tai pinkopaperia ja tapettia. Asiasta tehtiin myös eduskuntakysely, jonka takia sisäasiain ministeriö päätti suorittaa tehostetun paloturvallisuustarkastuksen sosiaaliministeriön valvontaan kuuluvissa laitoksissa. 2. Tarkastushavainnot: 1. Valittaen on kuitenkin todettava, että monessa paikassa vallitseva ”vaivaistalo”-mentaliteetti jarruttaa peruskorjauksen toteuttamista ja näin esim. Yli 20000 markan vahinkoja on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä sattunut 291 kappaletta. 11. 7. (Poistumisteistä on annettu ohjeita Hao n:o 16/1944 ja Hvo n:o 9/1961). Kuluvasta vuodesta on tulossa ennakkotilastojen valossa ennätyksellinen palovahinkovuosi. 6. (Sähkölaitteista aiheutuneiden tulipalojen osuus palonsyytilastoissa on n. Alkusammutusväline puuttui tai oli epäkunnossa neljässä laitoksessa. 9. 10. Tontti saatiin maataloushallitukselta vuokra-alueena, pidettiin puutalkoita sekä varsinaisen rakennustyön tultua ajankohtaiseksi siihen liittyviä talkoita. Paloa pidättävä (b-luokan) suojaverhous puuttui 34 laitoksesta. Kunta oli myös varannut talousarvioonsa paloasemaa varten pienehkön, mutta silti tarpeellisen määrärahan. Vakuutusyhtiöille on tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ilmoitettu 11500 palovahinkoa. Ajan kuluessa alkoivat myös tulokset näkyä ja paloasema valmistui. Lastenkoteja, vajaamielislaitoksia, sairaaloita ja työlaitoksia on tarkastettu 15 kpl, joten tarkastettujen laitosten lukumäärä oli 4.10.-66 45 kpl. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ilmoitettiin vakuutusyhtiöille 8900 palovahinkoa, joiden aiheuttamat korvaukset arvioitiin noin 32 miljoonaksi markaksi. 25 laitoksessa katsottiin aiheelliseksi vaatia ulko-oviin sarjalukko. Mielisairasosaston eristyshuoneiden kalteri-ikkunoiden avaamismahdollisuus puuttui kolmessa tapauksessa. Hvo. Virallisen tilaston mukaan ilmoitettiin vakuutusyhtiöille koko viime vuonna 12487 palovahinkoa, joiden johdosta vakuutusyhtiöiden maksettavaksi kertyi korvauksia noin 48 miljoonaa markkaa. Vaikka tarkastustyö on vielä kesken, voidaan havaintojen perusteella todeta huoltolaitoksissamme olevan henkilöturvallisuuteen nähden paljon toivomisen varaa. Kaikissa muissa keskuslämmitys. 27 laitoksessa oli huomauttamista poistumisteiden suhteen. 5. Uunilämmitys oli vain kolmessa laitoksessa. 18 %). Sosiaaliministeriön laatiman luettelon mukaan tarkastettavia laitoksia on 105 ja niistä erittäin huonokuntoisia 58 kpl. Paloasema sijaitsee keskeisellä paikalla kylässä, joten se täyttänee kaikin puolin tehtävänsä pitkäksi aikaa ajassa eteenpäin.. Sammutussuunnitelma puuttui seitsemästä laitoksesta. Vain yhdessä tapauksessa oli pelastussuunnitelma kokonaan tekemättä. Vahinkoluvut ovat tänä vuonna kasvaneet ennätyksellisen nopeata vauhtia. 3. Pirteä palokunta ei jäänyt neuvottomaksi tässäkään asiassa, vaan ryhtyi toden teolla suunnittelemaan ja hankkimaan itselleen paloasemaa. 8
Päällismateriaalissa yhdistetään nahkaa ja tekstiiliä, mikä on usein kokonahkaa parempi vaihtoehto hengittävyytensä vuoksi. 9552 combat www.jalas.com?|. SUOJALUOKKA O2 SRC WR HRO FO jalas. www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas Combat –jalkineet ovat keveytensä ansiosta erityisen mukavat käytössä. Patentoitu Vibram®-pohja takaa erinomaisen pidon.
Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. Jopa 3000 litraa minuutissa syöksevä tykki on kevyt, yhden miehen kannettava ja nopeasti asennettava tehopakkaus. Se mahdollistaa ympäristöystävällisen tavan sammuttaa eri tyyppisiä paloja nopeasti ja tehokkaasti. One Seven ® on tulevaisuuden sammutusmenetelmä jo tänään One Seven ® on veden, paineilman ja vaahdon (CAFS) käyttöön perustuva sammutusmenetelmä ajoneuvoihin tai kiinteinä ratkaisuina. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa. TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA.. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. Kevyt, mutta tehokas kannettava vesitykki Leader Partner 2 Ergonomiseksi muotoiltu, tehokas ja helposti käsiteltävä vesitykki. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta