8 Päivä ambulanssissa maalla ja kaupungissa s.14. Päällystö oppiin PIETARIIN s. 30 TERRORISMI on todellinen uhka s. 8 2017 25 .1
9.30–17.00 Suurpalon anatomia ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen 9.30 Meillä palaa! Mitkä ovat Suomen historian suurimpiin kuuluvan tulipalon opit muille yrityksille. klo 13–18.15 Toimintaympäristön muutokset yritysten haasteena 14.00 Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella. Huntsman Pigments and Additives) 10.15 Sammutustoiminta teollisuuspuistossa Miten pelastustoiminnassa onnistuttiin. klo 10.30.. Site Protection Manager Jussi Laine, Venator Corp (ent. Alla muutamia poimintoja seminaariohjelmasta. SPEK järjestää Paloturvallisuuspäivät yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Paloinsinööri yhdistys ry:n, Vakuutusalan tekniset tarkastajat ry:n, Suomen JVT ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n, Finnsecurity ry:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton sekä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Palomestari Markku Rintala, Satakunnan pelastuslaitos 10.45 Turvallisuuskoulutuksen merkitys tositilanteessa Asiakkuusja kehitysjohtaja Martti Setälä, Insta Trust Oy 16.00 Turvallisuuskulttuurin rakentamisen palikat Turvallisuuspäällikkö Vesa Manninen, Kesko Oyj 16.30 Tulosta turvallisuutta johtamalla Asiantuntija Henri Litmanen, Työturvallisuuskeskus Meillä palaa! Paloturvallisuuspäivät 13.–15.12.2017 Silja Symphony Mukana 13 alan asiantuntija puhujaa! Tervetuloa kuulemaan alan ajankohtaisista aiheista ja nauttimaan merellisestä tunnelmasta! Paloturvallisuuspäivien teemana ovat tänä vuonna suurpalot ja toimintaympäristön muutokset Suomessa. llmoittaudu viim. 29.11.2017 osoitteessa paloturvallisuuspaivat.fi Katso koko ohjelma osoitteessa paloturvallisuuspaivat.fi. Laiva saapuu Eteläsatamaan pe 15.12. Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus. Pelastuspäällikkö Mika Viljanen, VarsinaisSuomen pelastuslaitos 15.00 FAKE NEWS!! Tulisiko yritysten varautua infosotaan. Oltiinko valmiina. Keskiviikko 13.12. Viestintäpäällikkö Klaus Kaartinen, Keskusrikospoliisi 16.45 Turvainvestoinnilla varmistetaan liiketoiminnan kannattavuutta Turvallisuuspäällikkö Mats Fagerström, Helen Oy Torstai 14.12
8 ·2017 3 Pääkirjoitus Lokakuu 2017 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Johtaja istuu korkean huoneen päässä. Palomies sai koulutukseen kipinän sukelluskurssilta ja Ilpo on käynyt koko alan koulutusputken, viimeisimpänä ammattikorkeakoulutasoinen päällystötutkinto. Kaikkea mitä toivoa saattaa. Vuoden Palomieheksi valittu Ilpo Tolonen on hyvä esimerkki koulutuksen voimasta itsensä kehittämisessä. Sihteerillä on oma pöytä johtajan huoneen vieressä. Ammattikorkeakoulutus on tarpeellinen tulevaisuuden pelastajille. Sosiaalija terveysministeriössä maakunnallista ensihoitouudistusta valmistelevan virkamiehen mielestä pelastustoimessakin tarvittaisiin jatkossa sairaanhoitajatason koulutus pelastajatutkinnon rinnalle. Heitä toki löytyy jo nyt pelastuslaitoksilta. Johtaja osoittautuu viisaaksi ja kokeneeksi mieheksi. Menneiden johtajien kuvia, kunniakirjoja, vaakunoita, palkintopystejä vitriineissä. Koulutus on avain tulevaisuuteen Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Koulutuksen merkitys korostuu yhä enemmän myös ensihoitotehtävissä. Laveita porraskäytäviä, korkeita pylväitä, marmoria, mahonkia. Kaikki asioita, joissa alamme on Venäjää edellä, mutta joita emme vielä ole läpeensä tavoittaneet ja joita meidän tulee tavoitella. Keskellä on mahonkinen pöytä, jonka ääreen asetumme tekemään haastattelua. Seuraavassa lehdessä esittely Pietarin paloyliopistosta. Hän kertoo johtajalle, että olemme paikalla ja kipittää hakemaan meille virvokkeita. Sitten välillä kesken vierailun mieleen kuitenkin hiipii sellaisia asioita kuin hallinnon läpinäkyvyys ja avoimuus, matalat hierarkiat, ihmisläheisyys, kevyt byrokratia, moderni johtajuus, terve järki. Venäjän-yhteistyöstä sivulla 30. Pudasjärveläinen palomies kertoo parhaillaan kouluttavansa itsensä sairaanhoitajaksi jutussamme, joka kertoo päivästä ambulanssissa maaseudulla. Kymmenissä luokkahuoneissa lukemattomia simulaattoreita, hälytysjärjestelmiä, ensihoitoa, oma hätäkeskus. Venäjä, vastakohtaisuuksien maa. Perustettu vuonna 1950. Varsinkin nykyaikana. Poliisit jo saavat sellaisen koulutuksen. Kun hoidon arviointi potilaan luona lisääntyy, tarvitaan ensihoitotehtäviin terveydenhuollon ammattirekisterissä olevia henkilöitä
Hälytyksiä oli enemmän pääkaupungissa, mutta molemmilla paikkakunnilla ensihoitajia työllistivät huonokuntoiset vanhukset. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 4 8 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. s.8 Terrorismi ja uhkatilanteet Sukeltajakurssin opit auttoivat pahassa paikassa.” Vuoden Palomies Ilpo Tolonen s. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kansi Pelastustieto vietti työvuorot ambulanssissa Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvellä ja Helsingin Kalliossa. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Lue jutut sivuilta 14–21. Kuva: Kimmo Kaisto. 34 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Meillä tulisi järjestää suurharjoituksia poliisin kanssa. Sisäministeriö ohjeisti, että pelastajien ja ensihoitajien pitäisi käyttää suojaliivejä. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Suomessa terrorismivalmiuden eteen on vielä paljon tehtävää
s.56 Paloturvallisuuspäivillä puhetta yritysturvallisuudesta. s. 8 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Työvuoro ambulanssissa 14 Uhkatilannekoulutus odottaa löytäjäänsä 22 Tavoitteena palomies-sairaanhoitaja 23 Ensihoito-oppia simulaattorilla 24 Resurssit kireällä Helsingissä 26 Kroppa kovilla ensihoidossa 27 Apua työkyvyn tukemiseen 38 Paloturvallisuuspäivät 42 Kotimaisuus: moduuleja Tampereelta 48 Työn äärellä 52 Palomestari oppiin Amerikkaan 54 Opinnäytteet 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 63 Imatranajojen turvallisuus 64 Arkisto, Facebook, seuraavassa numerossa 66 Numerossa 8/2017 Venäjä Palomiesten taitokilpailu alkoi komeasti paraatilla ja cheerleaderien näytöksellä Pietarissa. 12 ja 30 Uusi paloasema Rautavaara Pohjois-Savossa sai uuden paloaseman. Pelastustoimen yhteistyö Venäjän kanssa saa vahvistusta, kun palopäällystö lähtee Pietarin paloyliopistoon koulutukseen. Palomiehet Janne Pursiainen (vas.) ja yksikönjohtaja Jarmo Korhonen iloitsevat, sillä vanhan, sisäilmaongelmaisen rakennuksen tilalle saatiin puhtaat ja toimivat työtilat. s.42
PIKE-pelastusmenetelmässä käytetään apuna PIKE-pintapelastuskelkkaa. Innovaatiopalkinto myönnettiin työryhmälle uuden ympäristöystävällisen palonestoaineen ansiokkaasta kehittämisestä. Uusi palonestoaine on halogeeniton Pääpalkinnon saanut työryhmä on kehittänyt ympäristöystävällisen palonestoaineen, jolla muoveja ja muita materiaaleja voidaan suojata tuleen leimahtamiselta. Tuotteen kehittäjä on palomies Veli-Matti Karjalainen. Jopa 40 prosenttia näistä on mielenterveysongelmien perusteella maksettuja työkyvyttömyyseläkkeitä.” Puustinen kertoi edustamansa eläkeyhtiön maksavan vuosittain tästä aiheutuvia eläkekuluja 400 miljoonaa euroa. 6 8 ·2017. Palosuojelurahaston (PSR) vuoden 2017 Innovaatiopalkinnon sai Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksen tutkimusryhmä, johon kuuluvat professori Carl-Eric Wilén, tohtorikoulutettava Teija Tirri ja projektitutkija Melanie Aubert. Palosuojelurahaston kunniamaininnat myönnettiin tuotekehittelytyöstä haastavissa jääolosuhteissa pelastamiseen. Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Weckstén ja varautumispäällikkö Andreas Schneider onnittelivat juhlivaa järjestöä. Rahasto myönsi lisäksi kaksi kunniamainintaa pelastuskelkkojen kehittäjille Veli-Matti Karjalaiselle ja Aki Rautavalle. Kehitetyssä valjasrepussa kokovaljas osana putoamissuojausta kulkee pelastajan mukana aina automaattisesti, kun hän pukee paineilmalaitteen. Yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti ongelma on vakava, mutta erityisesti se on sitä ihmiselle itselleen. lokakuuta pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä. ”Työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan vuodessa viitisen miljardia euroa. Helsingin Pelastusliitto täytti 25 vuotta . Innovaatiopalkinnon toinen sija myönnettiin ylipalomies Matti Salmelle paineilmalaitteeseen integroidun kokosuojavaljaan kehittämisestä. Kuvassa Teija Tirri, Melanie Aubert, Carl-Eric Wilén ja Matti Salmi. Hätäpoistumismahdollisuus kerroksista voidaan toteuttaa turvallisesti vain, jos pelastajalla on joko puolivaljas tai kokovaljas paineilmalaitteen alla. Palkinnon suuruus on yhteensä 20000 euroa, josta pääpalkinnolle myönnettiin 15000 euroa ja toisen sijan saaneelle 5000 euroa. Innovaatiopalkinnon saajat julkistettiin torstaina 12. Toiselle sijalle pääsi savusukeltajien valjasreppu, kunniamaininnan saivat pelastuspotkukelkka ja pintapelastuskelkka. Tuotekehittelystä on vastannut palomies Aki Rautava. Teksti: Sisäministeriö Kuva: Esa Aalto Innovaatiopalkinto ympäristöystävällisen palonestoaineen kehittäjille . Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Palonsuoja-ainetta voidaan lisätä muoviin tai pinnoitteeseen valmistusprosessin aikana. Tuotteella voidaan myös lisätä kodinkoneiden paloturvallisuutta, mikäli palonestoainetta sisällytetään esimerkiksi kylmälaitteiden eristeisiin jo tuotteiden valmistusvaiheessa. Valjasreppu auttaa savusukeltajia Matti Salmen kehittämä valjasreppu auttaa savusukeltajia poistumaan työturvallisuutta vaarantavista yllättävistä tilanteista, kuten palavasta rakennuksesta, yhdessä laskeutumisköyden ja putoamissuojaimen kanssa. Onnittelut vastaanottivat puheenjohtaja Mika Paavilainen ja toiminnanjohtaja OlliVeikko Kurvinen. Lisäksi sitä voidaan imeyttää suojattavaan kohteeseen, kuten kankaaseen tai puupohjaiseen materiaaliin. Tuotteen innovaatio on siinä, että se on halogeeniton ja siten ympäristöystävällinen. Mielenterveysongelmat ovat hänen mukaansa yhä kasvava syy esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeisiin. Pelastuspotkukelkka Pepo on tehty pelastusvälineeksi pintapelastajien käyttöön. AJASSA Helsingin Pelastusliiton 25-vuotisjuhlassa juhlapuheen pitänyt Ilmarisen asiakkuusjohtaja Pekka Puustinen totesi, että mielenterveyshäiriöt voivat olla hyvinkin vakava uhka turvallisuudelle
Osastolla esiteltiin myös PAX-ensihoitoreppua ja LESSin kelluttavia, lämpöeristettyjä paareja erityisesti monipotilasja suuronnettomuustilanteisiin. Päämerkkinä heillä oli esillä Sepura Tetra-/Virve-radio. Olemme myös jälleenmyyjien tukena ja koulutamme. Uutuuksia messuilla Kiertelimme myös muutamalla osastolla kyselemässä kuulumisia FinnSec-messuilla. Tre > Liittohallituksen kokous, 30.11. Silja Europa > Paloturvallisuuspäivät 2017 13.12. koulutusjakso 13.–17.11. Aluemyyntipäällikkö Vesa Juhala Orcla Care Oy:stä esitteli Cederroth-ensiaputuotteita. Uusin haaste on röntgenlankaa sisältävä laastari, joka näkyisi läpivalaisussa vaikkapa leipomoissa. Mikkeli > Tieturva 2 – Uuden aineiston kurssinjohtajakoulutus, 7.11. Keräys tuotti FinnSec-messuilla NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Lämm.järjestelmien nuohousja huoltojakso, jakso 1, 30.10.–3.11. ”Malli on saanut hyvää palautetta isosta ja selkeästä näytöstä, näppäimistöstä ja hyvästä äänenlaadusta. Silja Symphony Lisää tapahtumia: https://koulutus.spek Jari Mönkkönen ja työvuoro.. Myös vanhempien mallien akkulaturit ja lisälaitteet sopivat yhteen uudempien kanssa”, hän kertoo. Tetra-/Virve-uutuus Toimitusjohtaja Tom Ericsson Oy Insalko Ab:stä iloitsi kaksipäiväisistä messuista keskellä viikkoa. Laukaa > Syysopintopäivät ja syyskokous 10.–11.11. Sitä tuntee edelleen olevansa palomies muiden rinnalla, vaikka on pois rivistä. Helsinki > Nuohoojan 2. koulutusjakso 20.–24.11. Vantaa > Tunti turvaa – yritysturvallisuusisku 6.11. Wifin kautta onnistuvat Vesa Juhala Sanna Nordman Tom Ericsson niin raportoinnit kuin ohjelmistopäivitykset. Messuilla mahdollisia asiakkaita on kiinnostanut erityisesti Lifepakin CR2 -maallikkodefibrillaattori. Laukaa Lisää tapahtumia: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Luottamusmieskokous, 2.–3.11. op.päivät, 28.11. Entinen MM-tason telinevoimistelija, neliraajahalvaantunut Mönkkönen toimi ennen onnettomuuttaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella paloesimiehenä. FinnSeciin he saivat mallikappaleen uudesta SC21-sarjasta. ”Kartoitamme asiakkaan kanssa yhdessä työpaikan riskit ja annamme suosituksia. Palomiesten yhteisöllisyys nostaa päätään silloin, kun rivikaverilla on vaikeaa. Laukaa > Nuohoojan 8. Sieltä löytyy aina olkapää”, sanoo Mönkkönen keräyksen tuloksista. Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Voimisteluliiton ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen organisoiman keräyksen tarkoitus oli tukea neliraajahalvaantunutta Mönkköstä pitkäaikaisessa kuntoutumisessa ja elämänlaadun parantamisessa. Asiakkaat kertovat meille, miten tuotteet ovat toimineet, ja pyrimme vastaamaan heidän tarpeisiinsa.” Osastolla oli myös jäljitettäviä laastareita, jotka näkyvät metallinpaljastimessa. Kysyntää on etenkin elintarviketeollisuudessa. Mönkkösen kollegat ovat tukeneet häntä aktiivisesti siitä lähtien, kun hän halvaantui telinevoimisteluonnettomuudessa heinäkuussa 2016. Jkl Lisää tapahtumia: www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Työturvallisuussem., 2.11. Vantaa > Palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari, 29.–30.11. Hän oli tyytyväinen messuantiin ja b2bkauppaan. Skype > Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, 8.11. Vantaa Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Savusukelluskurssin opintopäivät 2.11. Maallikkodeffa ja kelluttavat paarit ”Emme tienneet tarkkaan, olisiko FinnSecmessuilla meidän asiakaskuntaa, mutta yllätyimme positiivisesti, markkinointipäällikkö Sanna Nordman Sharkmed Oy:stä kertoo. Vantaa > Turvallisuuspäällikön kurssi 14.11. ”On ihan mieletön fiilis. Vantaa > Vesisukellusseminaari, 22.11. Tallinna > Palontutk. 8 ·2017 7 Alalla tapahtuu Keräys Jari Mönkkösen hyväksi FinnSecmessuilla syyskuun lopulla tuotti hieman yli 5000 euroa
Hän on jutellut ulkomaalaisten kollegoiden kanssa. Yhtä oli myös ammuttu. Hän on ollut Varsinais-Suomen taktisen ensihoidon ryhmässä vuodesta 2000 asti. Andersson pohtii asiaa eettis-moraalisesti. Monikaan ei alkuvaiheessa vaikuttanut tietävän tapahtuneesta. Tästä asiasta on puhuttu siellä aina, ja puhutaan edelleen. Sitten hätäkeskus ilmoitti, että yksiköt voivat edetä torille. Puukkoiskussa kuoli kaksi naista ja haavoittui kuusi naista sekä kaksi miestä. Myös auttajan koskemattomuus on menneen talven lumia. Hän ei liity Turun tapaukseen. Viranomaisten tehtävät ovat raaistuneet, eivätkä ne ole aina turvallisia hoitaa. Teksti: Marko Partanen Kuvat: Teemu Heikkilä ja Kimmo Kaisto Terrorismin uhka on totta Ensihoitolääkäri Juhani Tavasti valmistautui tulokynnyksellä hoitamaan yhtä puukotettua. ”Kun tulemme töihin, mikä on vastuumme viranomaisena?” ”Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on oikeus kieltäytyä vaarallisesta tehtävästä, mutta mitä sitten kun kaikki kieltäytyvät?” Andersson kysyy. ”Miten tunnistetaan kiristyvä tilanne tai huomataan, että puhuttaminen ei riitä?”. Minkäänlaista kaaosta ei ollut. "Emme tienneet mihin tieto perustui, mutta menimme", Tavasti sanoo. Vastuu auttamisesta ”Meillä on auttamisen vastuu”, Andersson sanoo. Voisin mennä jo mutta oli peruste odottaa”, Tavasti kertoo tuntemuksistaan parin minuutin odottelusta tulokynnyksellä. Se vaikeutti potilaiden löytämistä. Maailma on muuttunut ja auttajien tulisi ymmärtää se, lääkintäesimies Janek Andersson pohtii. ”Kun kohtasin ensimmäisen potilaan, tajusin, että teot on tehty siten, että niillä on yritetty tuottaa pahinta mahdollista vahinkoa”, Tavasti sanoo. 8 8 ·2017 LÄHTÖJUTTU TERRORISMI TYÖTURVALLISUUS M arokkolaistaustainen mies puukotti sivullisia Turun keskustassa 18. Tori vaikutti rauhalliselta. Juhani Tavasti etsi Turun torin väkimassasta puukotettuja ja ammuttua tietämättä, missä tekijä on. ”Hoitovietti puski päälle. Parissa minuutissa puukotettuja oli niin paljon, ettei Tavasti ehtinyt kirjaamaan heitä ylös. elokuuta. He ovat perustelleet auttamisvelvollisuuttaan tiukoissakin tilanteissa sillä, että alalle tulo on henkilökohtainen valinta. On tunnistettava riskit ja oltava valmis ottamaan järkeviä sellaisia
Kaveri joutuu taistelemaan elannostaan työkyvyttömänä. ”Heidän toimintakykynsä ja -taktiikkansa ovat kehittyneet. Jotain oli hyvinkin, nimittäin hätäkeskukset, jotka saattavat hälyttää kaikki viranomaiset samasta pöydästä. Ensihoitaja Ville Lindroth pukee päälleen viiltosuojaliiviä Hyvinkään asemalla 8.. Parempi tilannetietoisuus Andersson ymmärtää työntekijöitä. Palomiehet pystyvät auttamaan uhreja, kun tilanne on vielä päällä”, Ihatsu sanoo. Tavastin mielestä ensihoitajille olisi koulutettava poikkeavan tilanteen lääkintätaktiikkaa, kuten TECC:iä. . Monissa maissa nähtiin, että terroritilanteisiin ei voida reagoida kuten päivittäistilanteisiin. Pelastukselle oppia Euroopasta Palomies Tero Ihatsu palasi vähän aikaa sitten Suomen Palopäällystöliiton asiantuntijavaihdosta Hollannista. ”Kun viranomainen on uhrannut elämänsä yhteiskunnalle, sen pitäisi myös huolehtia hänestä”, Andersson sanoo. Euroopassa ne eivät ole arkipäivää. Hänen mukaansa oppilaitostenkin tulisi muuttaa näkemystään, jotta oi keat henkilöt voitaisiin löytää jo valintakokeissa. Siksi niissä oltiin kehitetty toimintamalleja poliisin kanssa ja harjoiteltu niitä. Myös viranomaisten yhteinen puheryhmä sai kiitosta. Aiheena oli pelastustoimen terrorivalmius Euroopassa. Heille on toitotettu oppilaitoksista lähtien, että mitään riskejä ei pidä ottaa ja että poliisi hoitaa vaaralliset tilanteet. Toisaalta on surullisia esimerkkejä siitä, että riskejä on otettu ja on käynyt huonosti. ”Miten tunnistetaan kiristyvä tilanne tai huomataan, että puhuttaminen ei riitä. Poikkeustilanteissa rooleja on voitava sovittaa rajapinnoista yhteen. Toistaiseksi sitä eivät kouluta hyvätkään tutkinnot. Tarvitaan parempaa ympäristön havainnointia ja tilannetietoisuutta. Ja sitten treeniä ja treeniä, jossa ei tarvita ihmeellisiä välineitä tai puitteita”, Andersson sanoo. Hollannissa viimeistään selvisi, että suomalaisittain asian suhteen on paljon tehtävää. 8 ·2017 9 LÄHTÖJUTTU TERRORISMI ”Koen, että kun näihin hommiin on ryhtynyt, on ne myös hoidettava”, hän sanoo. Hän kertoo tekevänsä tehtäville mennessään mielikuvaharjoitteita pohtimalla, mitä seuraavassa tilanteessa voi sattua. Andersson tunnistaa ensihoidossa Tavastin edustaman tyypin, mutta myös tyypin, joka kieltäytyy tehtävästä. Se on auttanut monesti
Ohjeistus tuli julkisuuteen lokakuun alussa. Ministeriö ohjeisti pelastuslaitoksia kartoittamaan ja hankkimaan tarvittavat suojavarusteet sekä henkilökuntaa välttämään virkapuvun käyttöä vapaa-aikana. ”Ennen kaikkea toimintamallien täytyy olla kunnossa. Kontio ihmetteleekin, mistä sisäministeriön ohjeistus on syntynyt. ”Jo Turun puukkoiskun jälkeen tiedettiin, että on hyvä kerrata toimintatavat, ja niitähän on kerrattu täydennysja työpaikkakoulutuksissa. Olen myötämielinen kaikelle työturvallisuutta lisäävälle, mutta käytännön asiota kannattaa pohtia.” Teksti: Kaisu Puranen Oikeat toimintamallit suojaliivejä tärkeämpiä Sisäministeriö ohjeisti pelastuslaitoksia hankkimaan suojavarusteita. Moniviranomaisyhteistyön kehittäminen on avain kaikkeen, jotta tieto vaihtuu ja kulkee toimintaympäristössä”, Kontio sanoo. Kysymys kuuluu, tuleeko se oikeasti puettua päälle, jos palokypärä on olemassa, ja missä se kulkisi. Myös pelastuslaitosten välillä tietojenvaihdon on luonnistuttava. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio jarruttelee ohjeistuksesta syntynyttä polemiikkia. Valtiovaltako, vai menevätkö ne pelastuslaitosten budjetista”, kysyy ylipalomies Veli-Pekka Kosonen, joka toimii myös pääluottamusmiehenä Etelä-Karjalan pelastulaitoksella. ”Voihan maailmassa sattua jotain muutakin, enkä tiedä, auttavatko liivit ja kypärä siinä tilanteessa, vai ehkä hyvät puhetaidot, heijastavat liivit, sammutusasu. Kannattaisi jopa miettiä, saadaanko suojaliivi niin mukavaksi, että se voisi olla päällä jatkuvasti?” Kypärän kannalla Höök ei ole aivan yhtä varauksettomasti, vaikka teoriassa kannattaakin kaikenlaista suojautumista. Mika Kontio ei lähtisi tekemään uudishankintoja, Juha Höök painottaa liivien jokapäiväistä käyttöä. Näin hän voi sanoa myös oman 25 vuoden kenttäkokemuksensa perusteella. 10 8 ·2017. Syy, miksi nyt peräänkuulutetaan liivihankintoja, ei ole auennut vielä minulle.” Kontio muistuttaa, että terrorismi ei ole ainoa uhka pelastushenkilöstölle. ”Kuka maksaa luodinkestävät liivit ja kypärät, jos sellaisia pitää pelastuslaitosten alkaa hankkia. Kontio pitää suojaliivejä tärkeämpänä etukäteen sovittuja toimintamalleja viranomaisten välillä. ”Niistä on hyötyä vain, kun ne ovat keikoilla päällä mahdollisimman usein. S isäministeriöltä tullut ohjeistus ensihoitajien ja palomiesten suojavarusteiden käytöstä sekä virkapuvuista herättää kysymyksiä pelastuslaitoksilla. ”Jos puhutaan luotisuojatusta kypärästä, se alkaa olla aika raskaan tason kypärä. Nyt kyseessä oli poliisijohtoinen tilanne, me toimimme sen alaisuudessa. Ihatsun kollega asiantuntijavaihdossa käytti hyvää vertausta: ”Terrorismiin varautuminen on kuin autolla ajo, pelkästään takapeiliin katsomalla ei voi varautua edessä olevaan.” Suurharjoituksia Suomeen Joissakin Euroopan maissa hätäkeskuspäivystäjistä alkaen kaikki viranomaiset opetetaan tunnistamaan räjähteitä ja iskuihin viittaavia indikaattoreita. Eivät nämä mitään autuaaksi tekeviä ole, kypärät ja suojaliivit.” Palopäällystöliiton Väkivaltaja uhkatilannekoulutushankkeen vetäjä, paloesimies Juha Höök sanoo, että koulutuksissa painotetaan jatkuvasti suojaliivien tärkeyttä. ”Suojavarusteiden täytyy olla kunnossa, mutta ei tässä ole syytä ruveta panikoimaan, tekemään uudishankintoja tai lisäämään varusteiden määrää.” Hän muistuttaa, että ainakin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen autot on jo varustettu kypärillä ja viiltosuojaliiveillä. TYÖTURVALLISUUS Hän ehdottaakin pelastustoimelle yhteyshenkilöä, joka kävisi poliisin kanssa asiasta jatkuvaa keskustelua. Poikkeamaraporttien kautta on saatu selville, että suojaliivit ovat tarpeen
Pelastuksen on tehtävä yhteistyötä poliisin ja ensihoidon kanssa. Se edellytti panostusta erityisesti kouluttajiin. Psykologiryhmä alkoi heti työstää ensiauttajien palautumista. ”Mielestäni meidän on alana mietittävä millaisen varautumisen ja valmiuden haluamme kehittää. Myös jälkihoito on tärkeä. Euroopan tasolla maamme kuuluu peränpitäjiin. ”Ymmärrän ja hyväksyn, että asiat tapahtuvat hitaasti ja rahasta on puute. Niissä tilanne ajetaan alusta loppuun. Itse ajattelen asiaa kuitenkin myös siltä kannalta, että minä tai joku lähimmäiseni saattaa olla avuntarvitsija terrorismitilanteessa”, Ihatsu toteaa. Ihatsun ulkomaalaiset kollegat pitivät sitä etuna ja asiana, joka saattaisi jopa nopeuttaa terrorismiin varautuvaan koulutukseen käytettävää aikaa. ”Kontaktit ovat nyt olemassa, pääsemme halutessamme seuraamaan heidän harjoituksiaan ja saamme heiltä koulutusmateriaalia.” Ihatsu näkee, että myös Suomen on mentävä aktiivisesti mukaan. Huoli oli yhteinen. 8 ·2017 11 ”Ensiauttajien on tiedettävä mitä etsiä tunnistaakseen mahdollisen riskikohteen.” Aikainen uhan tunnistaminen helpottaa siihen varautumista. Toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan ja niihin saatiin Hollannista hyviä eväitä. Huoli omasta pesästä Ihatsu on huolestunut suomalaisesta terrorismivalmiudesta. Joustoa rajapintaan Terroritilanne tulisi määrittää yhdessä poliisin ja ensihoidon kanssa. ”Harras toiveeni onkin, että joku taho aloittaa asian aktiivisen ja tavoitteellisen eteenpäin viemisen.”. Ihatsu uskoo, että Las Vegasin kaltaisessa tilanteessa pelastustoimi voisi tehdä tehtäviä myös poliisin tai ensihoidon tontilla, jotta yhteinen maali saavutettaisiin paremmin. Silti osa auttajista vaihtoi alaa ja muutama on vieläkin sairauslomalla”, Ihatsu sanoo. Suomessa pelastajatutkinto sisältää laadukkaan ensihoito-opetuksen. Ihatsu kuvaa kokoontumista auttamishenkiseksi. Hän toimitti Suomen Palopäällystöliitolle sekä sisäministeriölle kattavan raportin toimenpide-ehdotuksineen. Olemmeko tyytyväisiä nykytasoon, vai voimmeko ja haluammeko kehittää valmiuttamme?" Euroopassa järjestetään massiivisia päivien mittaisia harjoituksia. Myös Suomen tulisi järjestää suurharjoituksia ja pelastustoimen olisi harjoiteltava poliisin kanssa, Ihatsu ehdottaa. ”Brysselin puolentoista vuoden takaisen lentokenttäiskun jälkeen aloitettiin välittömästi defusing, jota seurasi defbriefing. Joissakin maissa pelastustoimen ajatellaan voivan tuottaa tilannekuvaa miehittämättömällä ilma-aluksella, siirtää loukkaantuneita sekä perustaa väliaikaisia hoitopaikkoja. Paikallinen ensihoitolääkäri näki harjoituksen olleen tae toiminnan onnistumiselle. Tanskassa kului puolitoista vuotta, ennen kuin riittävä operatiivinen valmius saavutettiin. Pietarissakin muutama kuukausi ennen metroiskua oli harjoiteltu nimenomaan metroiskua
Paikkana on palomiesten ja palomiesopiskelijoiden harjoitusalue pietarilaisessa lähiössä nimeltä Nevsky. Kysymyksessä on Venäjän hätätilaministeriö Emercomin alaisen Pietarin paloyliopiston järjestämä perinteikäs kilpailu, johon osallistuu palomiesjoukkueita ympäri Venäjää. V enäläinen teknojumputus raikaa ilmoille nostolavojen koreihin asetetuista kaiuttimista. Kentän laidalla kohoaa esterata, taaempana joukkuetelttoja. Suomessa vastaavia ei järjestetä. Pari verryttelypukuista palomiestä hölkkää ympäri kenttää, jonka keskellä makaa junanvaunua, sukellusvenettä, laivaa ja lentokonetta simuloivia runkoja. Ollaan vuotuisessa savusukelluskilpailu Dekhterev Cupissa. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä ja Vadim Klyuev TAPAHTUMAT 12 8 ·2017. Ei liian vakavasti, mutta tosissaan Palomiesjoukkue Varsinais-Suomesta testasi taitojaan savusukelluskilpailussa Pietarissa. Ennen tätä hetkeä venäläiset joukkueet ovat käyneet kaksi karsintakilpailua kolmessa kuukaudessa
”Tykkäämme ennemmin siitä, että perustaitoja hyödynnetään ja mennään tällaiseen lajiin niillä valmiuksilla, mitä meillä on.” Kilpailuun osallistui joukkue, jossa mukana oli palomestari Vesa Halonen, paloesimies Aleksi Pulkkinen ja palomiehet Juha-Matti Oksa, Pasi Inkinen, Jarkko Isometsä sekä Mikko Vihtola. ”Meillä Suomessa ei ole tällaisia ratoja eikä kilpailuja. Palomies Juha-Matti Oksa kertoo, että alun perin liikkeelle lähdettiin, koska Turku on Pietarin ystävyyskaupunki. Pudotuspelit on aloitettu jo kesällä. Joukkue ei ota kilpailua turhan vakavasti, mutta kisaa silti tietenkin tosissaan. On tärkeämpää harjoitella oikeita tehtäviä kuin kilpailua varten.” Suomessa vastaavia kilpailuja ei ole, eivätkä palomiehet osaa nähdä itseään osallistumassa esimerkiksi Jehumaljaan. ”Meille tämä on peruspalomiehen työtä. Toista rataa hän kuvailee enemmänkin näytösluontoiseksi ”ihmis-agility”-radaksi. Paikan päälle on myös hauskaa ja kiinnostavaa lähteä. Varsinais-Suomen joukkue näytösluontoisella ”temppu”radalla.. ”Ei, ei se ole meidän juttu. Suomen joukkue tuli kansainvälisessä sarjassa kolmanneksi. ”Täällä mennään aikaa vastaan enemmän kuin todellisuudessa. Kansainvälinen kilpailu kestää vain yhden päivän. Siellä on pieni luukku, josta mennään sisään. Paikalla on jo toista kertaa mukana myös suomalainen joukkue Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. ”Kyllä tässä ollaan paikallisia kollegoita tukemassa. Suomen joukkueessa vasemmalta takaa Mikko Vihtola, Juha-Matti Oksa, Pasi Inkinen ja polvistuneena Vesa Halonen. Oksan mukaan rataan ei voi erityisesti valmistautua, mutta edellisenä päivänä joukkue on käynyt sen ennalta läpi. ”Tämä on perinteinen ja tärkeä kilpailu palomiehille. Luonnollisesti kilpailu poikkeaa todellisesta tilanteesta. Ei niin iso kuin kansainväliset kilpailut, mutta ainoa laatuaan Venäjällä”, kuvailee Sergey Ilnitsky, Pietarin paloyliopiston kansainvälisen toiminnan ja viestinnän laitoksen viestintäosaston johtaja. Kilpailijathan harjoittelevat sitä todella paljon. Venäläisten sarja puolestaan kestää pudotuspeleineen, semifinaaleineen ja finaaleineen noin kolme kuukautta. Sisällä on esteitä, autonrenkaita, ja kontti on täynnä keinosavua.” . Ajan kanssa kilpaillaan todellisuudessakin, mutta tässä puhutaan sekunneista.” Kaikilla joukkueen jäsenillä on kova urheilutausta, jonka perusteella Oksa valitsi heidät tiimiin. Varsinkin savusukelluskontti on mielenkiintoinen. Kansainvälisessä sarjassa kisaa kuusi joukkuetta, jotka ovat kotoisin Venäjältä, Suomesta, Serbiasta, Valko-Venäjältä, Karjalan tasavallasta ja Leningradin alueelta. Sergey Ilnitsky kertoo, että kilpailemassa on joukkueita jokaiselta kahdeksan federaatiopiirin alueelta. 8 ·2017 13 Kilpailu perustettiin 15 vuotta sitten, kansainvälinen sarja tuli mukaan viisi vuotta sitten. Palomiesten yhteishenki, firefighter brotherhood, se on se juttu miksi ollaan täällä”, Oksa tiivistää. Se ei ole meitä varten, että hioisimme viikkoja kuukausitolkulla sankoruiskulla ampumista tai kiepinheittoa, kun se ei kuitenkaan ole niin meidän todellista työtämme”, joukkue pohtii
Sitä varten olen saanut valkoiset ensihoitajan vaatteet, turvajalkineet ja Virve-puhelimen vyölleni. 14 8 ·2017 ENSIHOITO H oitolaukku makaa pöydällä, kun palomies-ensihoitaja Petri Nevalainen käy pikkutarkasti sen sisältöä läpi. Kurvaamme aivan lähistölle. Nevalainen ja hänen työparinsa Henri Hotti työskentelevät tänään lääkäriyksikössä. Olemme puolimiljoonaisen pääkaupungin ytimessä. Ulkona Helsingin Kallio heräilee syyskuiseen perjantaihin. Päivästä tulee aurinkoinen. Oma yksikköni lähti tehtävälle jo ennen kuin ehdin paikalle, ja siksi vietän hetken lääkäriyksikön mukana. Vuorokauden mittaisesta vuorosta ensimmäiset 12 tuntia he toimivat ensihoitajina, jälkimmäiset 12 tuntia palomiehinä. Etelässä levittäytyy Hakaniemi toreineen, takanamme parin korttelin päässä pitKun yksi tehtävä on suoritettu, Virve-puhelin hälyttää jo seuraavaa. Tämä on joka-aamuinen rutiini Helsingin keskuspelastusasemalla, jossa ykkösvuoro aloittelee päiväänsä. Maassa makaa mies, joka ensitietojen mukaan. Lisäksi asemalla on yksi hoitotason ambulanssi, joka on miehitetty päiväsaikaan arkisin ja iltapainotteisesti viikonloppuisin. Tien päällä Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen kä Helsinginkatu kulkee koko kaupunginosan poikki. Ruuhkatilanteessa lisäambulanssi perustetaan useimmiten Kalliosta. Asema seisoo mäen päällä, Kallion kirkon kupeessa. Lääkäriyksikön miehet, Nevalainen ja Hotti, ovat käyneet erillisen, viikon mittaisen perehdytyksen yksikköön. He ja vuoron kuusi muuta palomies-ensihoitajaa tekevät vuoroja myös lääkäriyksikössä. Helsingissä ambulanssi ehtii harvoin käydä asemalla tehtävien välillä. Useimmiten potilas on huonokuntoinen vanhus. Kallion pelastusasemalla on ensihoitovalmiudessa kahdeksan yksikköä: kaksi perustason ambulanssia, ensihoidon kenttäjohtaja ja lääkäriyksikkö, suuronnettomuusvarusteyksikkö sekä ensivastevalmiudessa olevat pelastusyksikkö ja raskaspelastusyksikkö. Henkinen väkivalta yleisempää Kesken aamurutiinien lääkäriyksikkö hälytetään tehtävälle. Tarkoitukseni on viettää koko päivä perustason ambulanssissa
”Menimme paikalle ikään kuin ensivasteena. 8 ·2017 15 on saanut sairauskohtauksen. Siksi tilanteet eivät näy tilastoissa. Nevalainen ja Hotti arvioivat, että tehtävillä väkivaltaja uhkatilanteet ovat lisääntyneet vuosien mittaan. Usein tilanteet liittyvät juuri päihteiden käyttöön. Perjantaipäivä Helsingin pelastuslaitoksen ambulanssissa HE1311 on kiireistä kiitoa yhdeltä keikalta toiselle. Nevalainen arvioi, että tilanteita tulee vastaan viikoittain. Lääkäriyksikön lääkäri Michael Azbel kertoo, että tehtävä on lääkäriyksikölle epätyypillinen. Paikalle tulee ambulanssi, johon hänet viedään kantotuolilla. He asennoituvat, että päihteiden vai. Yksikön henkilökunta herättelee hänet. ”Fakta on, että täällä viihtyvät päihteidenkäyttäjät”, sanoo Petri Nevalainen. Maallikko luulisi, että terveydenhuollon edustaja herättäisi päihtyneessä asiakkaassa vähemmän aggressiota kuin esimerkiksi poliisi. Nevalainen sanoo, että kynnys tehdä Läheltä piti-kaavake henkisestä väkivaltaja uhkatilanteesta on korkea. Fyysistä uhkaa enemmän he kohtaavat henkistä väkivaltaa. ”Sitä ei ehkä vain ota niin vakavasti. Nevalaisen ja Hotin mukaan ensihoitajatkin saavat siitä osansa. ”Ambulanssi pärjää hänen kanssaan. Lääkäriyksikkö pyrkii vapautumaan, että se on käytettävissä korkeariskisemmille tehtäville.” Kallion alueella on paljon baareja sekä asuntoloita päihdeongelmaisille. Seurasimme yksikön palomies-ensihoitajien työtä yhden päivän ajan. Jari Savela toimii kuskina Kallion kapeilla kaduilla, Mika Tervo perehtyy tehtävän ensitietoihin.. ”Ensihoitajat eivät luonnehdi haukkumista, nimittelyä ja verbaalista aggressiota väkivallaksi. Asiakaskuntaan on niin tottunut”, Hotti sanoo. Olimme lähin yksikkö, ja talli oli muuten tyhjä.” Lääkäri kertoo, ettei potilaalla ole erityistä hätää
Hän kertoo ottaneensa jo viisi nitroa tänä aamuna, vain päästäkseen sängystä vessaan. He tekevät lisätutkimukset ja haastattelevat omaisen. Tehtävillä kaikki osaavat tarvittaessa tehdä kaikkea. ”Ikääntyminen näkyy suoraan keikkamäärissä. Odottelemme 45 minuuttia, että poliisi ehtii paikalle. Identtisen kaluston ja tarvikkeiden lisäksi töitä helpottaa myös se, että liki kaikilla on sekä ensihoitajan että palomiehen koulutus. 16 8 ·2017 ENSIHOITO kutuksen alla ihmiset käyttäytyvät huonosti. Rouva sanoo olevansa oinas Pohjanmaalta, eikä siis niin vain aio lähteä. Juuri ennen paikalle saapumista saamme lisätiedon, että potilas on löydetty elottomana ja hänestä löytyy toissijaisia kuolemanmerkkejä. Siinä työskentelevät tänään palomies-ensihoitajat Jari Savela ja Mika Tervo. Keuhkoahtaumataudista kärsivä, askin päivässä tupakoiva rouva ei millään haluaisi lähteä Haartmanin sairaalaan. ”No, minä olen härkä Savosta, eikös se ole aika hyvä yhdistelmä?” kysyy Tervo, ja saa rouvan jo hymyilemään. Jari Savela keskustelee työparinsa kanssa.. Kohtaamme tosi paljon vanhuksia jotka asuvat yksin.” Oinas Pohjanmaalta Ehdimme syödä lounaan ennen seuraavaa hälytystä, joka tulee kello 11. Paikalle ehtii ensin ensivasteena oleva alueen pelastusyksikkö. Perustutkimusten jälkeen lähtö kuitenkin vaikuttaa väistämättömältä, sillä hän on kovin huonossa kunnossa. Tuskin olemme ehtineet ajaa kymmentä minuuttia, kun muistikuvan tapahtumasta pyyhkii syrjemmälle uusi Virven hälytys. Auto hoitovälineineen käydään läpi lattiasta kattoon. Koodi on A700, eloton. ”Tämä on paitsi koko orkesterin pyörittämistä, myös yhtä lailla kliinisiä potilastapauksia.” Jari Savela arvioi, että iso osa potilaista on yleiskunnoltaan heikentyneitä vanhuksia. Hän suostuu jopa siihen, että Tervo . Mika Tervo haastattelee potilasta. Hänen vastuullaan ovat kaikki ensihoitoyksiköt kaupungin yhdeksällä pelastusasemalla. Pieni, hauras, yli 80-vuotias nainen istuu syvällä olohuoneen nojatuolissa. ”Pelastusyksikössä toimivat täsmälleen samat jätkät kuin ambulanssissa. ”Ajan myös hälytystehtäviä ja paikkaan lääkäriyksikköä silloin, kun he ovat tehtävällä, jos meillä on päällekkäisiä korkeariskisiä tehtäviä. ”Vaikka minä ja Jari olisimme ensihoitajina, pystyisimme tehtäväpaikalla esimerkiksi ohjaamaan liikennettä ja jeesaamaan työkalujen kanssa.” Ensihoidon kenttäjohtaja Antti Taskinen vastaa pelastuslaitoksen ensihoidon operatiivisesta valmiudesta. Symbioosihan on äärimmäisen tärkeä”, sanoo Tervo. Lisäksi toimin tukiyksikkönä perustason ambulanssille.” Puhelin on tärkeä työväline. Siistissä, mutta pinttyneen tupakanhajuisessa asunnossa on läsnä kaksi huolestunutta omaista. Fakta on silti, ettei fyysinen tai henkinen väkivalta kuulu ensihoitoalan henkilöstölle millään lailla.” Identtinen kalusto Asemalle palaa keikaltaan ambulanssiyksikkö HE1311, jossa vietän loppupäivän. Päivä näyttää olevan kiireinen koko kaupungissa, sillä olemme lähin vapaa ambulanssiyksikkö. Kohteessa Savela ja Tervo vapauttavat pelastusyksikön ja jatkavat asian hoitamista. He lähtivät tehtävälle jo ennen aamuapellia, ja hoitavat nyt rutiinit, jotka silloin jäivät tekemättä. Taskinen vastaa siitä, että kaupungin yksiköt riittävät, ja ruuhkatilanteet on ennakoitu. . Lopulta rouva suostuu kuin suostuukin sairaalaan. Kuskina toimiva Savela sukkuloi liikenteen seassa pillit soiden, Tervo katsoo esitietoja. Päivä jatkuu tämänkin tehtävän jälkeen. Esitietojen mukaan potilas kärsii rintakivusta. He hoitavat jatkuvasti rouvan kauppareissuja ja muita asioita, vaikka asuvat kaukana. Tavaroiden ja auton tarkastaminen auttaa myös tuntuman säilyttämiseen, kun tarvikkeiden paikat pysyvät muistissa. Tilastojenkin mukaan kaatumiset ovat suurin tehtäväluokka. Kahvit jäävät jäähtymään, kun lähdemme A-tehtävälle hieman kauemmas. Se perustellaan itselle niin, ja ilmoitus jää tekemättä. Taskiselle soitetaan ongelmatilanteissa, esimerkiksi teknisen vian ilmaantuessa autoon. ”Hoitaja tarkastaa hoitolaukun, kuljettaja deffan ja hengityshoitolaukun, ja sitten käydään koko muu auto läpi”, Mika Tervo kertoo. Yksiköt ja hoitovälineet ovat identtisiä joka asemalla Helsingissä, joten niin sanotussa heittovuorossakaan ei tarvitse miettiä, mitä missäkin on
Savela tutkii hänen laukkunsa päihteiden varalta muovikäsineet kädessään. Helsingin ambulanssin EHE1311 keikat perjantaina 29.9. Vartija tulee koputtamaan ambulanssin ikkunaa ja väittää naisen vieneen kaupasta kolme lonkeroa. Pitkälti yli kahdeksaakymmentä käyvä rouva on pyörtynyt ystävänsä juhlissa. Kysymys on jälleen vanhuksesta, jonka yleiskunto on heikentynyt. ”Asun tässä lähellä ja ajattelin, etten minä mihinkään Haartmaniin soita, vaan me tullaan suoraan tähän. Tajuton potilas. Sitten hän ja Savela kiitävät jo kohti kalustohallia. Laukussa näkyykin kolme tölkkiä. Lähes kaikki palomiehet ovat myös perustason ensihoitajia, sillä he opiskelevat Helsingissä pelastajatutkinnon ohella myös lähihoitajan ensihoidon perustason tutkinnon. Päätämme ajaa Kallion asemalle, joka sijaitsee aivan lähellä. ”Täällä on mahdollisuus toteuttaa itseään. ”Työsuoritteet ovat monipuolisia, eli olemme muun muassa perustason ambulanssissa, lääkäriyksikössä, ensihoidon kenttäjohtajan kuljettajana ja eri paloautoissa”, Tervo kertoo. Myöskään ensihoitolääkäri ei näe toimistostaan omalta koneeltaan EKG:tä. Defibrillaattorilla otetut mittaustulokset eivät siirry Merlot Medi -sovellukseen, ja ne pitää kirjata käsin. ”Me kerettiin syömään! Jos nyt olisi tilanne, ettei oltaisi ehditty syömään, verensokerit laskisi. Kun olemme saaneet hänet onnellisesti sisään sairaalaan ja päässeet lähtemään, Virve hälyttää jälleen. ”Sekin tekee jo sen, että asenne on kunnossa.” Tervo toimi aikaisemmin rekkakuskina, Savela sairaanhoitajana. Päiväja yöambulanssivuorot vaihtelevat, samoin työparit. Eräs heistä pysäyttää ambulanssin ja kysyy neuvoa, sillä hänen Ruotsista kyläilemään tullut ystävänsä, pähkinäallergikko, on ilmeisesti vahingossa syönyt pähkinää ja kärsii nyt oireista. Yksikkö lähtee korkeariskisille A-tehtäville. Iltapäivään edennyt vuoro tuntuu hektiseltä, mutta Savelan ja Tervon mukaan tehtävämäärä on melko tavallinen. Vuodessa ensihoidon tehtäviä on Helsingissä runsaat 60 000, vuorokaudessa 160–180 tehtävää, viikonloppuisin yli 200. Virve hälyttää. ”Sekin pitää osata lukea, milloin pystyy heittämään huumoria ja milloin ei. Mika Tervo arvioi, että tehtävät tähän mennessä ovat melko kattava otos siitä, millaisia keikkoja Helsingissä yleensä on. Tehtävän jälkeen Savela huomauttaa, että kouristukset eivät vaikuttaneet tavallisilta kouristuksilta. Välillä keikatkin tuovat omaa kiirettään, kuormittavat henkisesti ja fyysisesti.” Päätämme ajaa asemalle, koska defibrillaattorin yhteydet Merlot Mediin tökkivät edelleen. Kenttäjohtaja Antti Taskinen kertoo, että hän perusti nytkin lisäambulanssin, sillä tehtäviä oli niin paljon. Kahvia hörppiessään Tervolla ja Savelalla on aikaa pohtia, mikä työssä on parasta. Ero nykyiseen on suuri. Toikin on tosi vihainen aina nälkäisenä”, Savela viittaa Tervoon. yhden 12 tunnin työvuoron aikana: klo 9.01, 705 C – äkisti heikentynyt yt., 76-vuotias nainen klo 11.12, 700 B – eloton, 39-vuotias nainen klo 12.36, 704 C – rintakipu, 82-vuotias nainen klo 13.46, 774 C – muu sairastuminen, 86-vuotias nainen klo 15.15, 772 B – kouristelu, 29-vuotias nainen klo 16.59, 745 C – kaatuminen, 77-vuotias nainen klo 18.27, 752 B – myrkytys, 22-vuotias nainen klo 19.32, 745 C – kaatuminen, 59-vuotias nainen. Omaisten mukaan taas annos unohtui sulamaan eilenkin. Samalla teknisestä ongelmasta koituu päänvaivaa. Työyhteisö on äärimmäisen hyvä, ja työuralla on hyvät mahdollisuudet edetä.” Savela muistuttaa, että kaikki ovat halunneet näihin töihin ja päätyneet niihin tiukan karsinnan kautta. ”Ja keikat ovat olleet aika rauhallisia. Lisäksi mittaustulosten perusteella hänellä on veressään alkoholia. 8 ·2017 17 tekee sosiaalitoimeen ilmoituksen kotona pärjäämättömyydestä, vaikka vastikään vakuutteli, että omaisten tuoman ruoan lämmittäminen onnistuu mainiosti. Häneltä mitataan verenpaine, happisaturaatio, syke, lämpö, verensokeri, 12-kanavainen EKG, hengitysäänet, pupillien koko ja symmetria, karkea neurostatus ja hengitystaajuus. Ollaan ehditty iltaan. Käy ilmi, että hän on omien sanojensa mukaan syönyt suuren määrän rauhoittavia lääkkeitä, bentsodiatsepiinejä, ”bentsoja”. Saa jopa joskus pelastettua omalla toiminnallaan ihmishenkiä. Meille irtoaa hengähdystauko, kun ambulanssin välineistöä korjataan. Vuorokauden mittaisesta työvuorosta 12 tuntia ollaan ensihoidossa, 12 palomiehenä. Nyt tuo yhteys löytyi huumorilla. Kaupan aulassa makaa sekava nainen, joka vuoroin sopertelee ja näyttää saavan kouristuksia. Viemme hänet Haartmaniin. Kallion pelastusasemalla työskentelee 28 palomiestä, joista 24 voi toimia myös ensihoitajina. Potilas viedään paareilla ambulanssiin tarkempiin tutkimuksiin. Kassanhoitaja ja vartija eristävät aluetta tuoleilla, hämmentyneet asiakkaat keräävät tavaroitaan liukuhihnalta ja vilkuilevat syrjäsilmällä tapahtumia. Käskytys ei tuo hyvää lopputulosta. Ja tämähän on ihan loistavaa!”, mies kertoo myöhemmin, kun ensihoitajat tutkivat hänen ystäväänsä. Siellä lääkäri Michael Azbel konsultoi Tervoa ja Savelaa, kenttäjohtaja Antti Taskinen korjaa laitetta. Miehet tutkivat rouvan ambulanssissa. Ei kertaakaan”, Tervo tiivistää. ”Siitä kodista tulee hetkeksi meidän työpaikka. Jälkikäteen Tervo sanoo, että etenkin tällaisissa tapauksissa yhteyden löytäminen vastentahtoiseen potilaaseen millä tavalla tahansa on tärkeää. ”Työnkuva on laaja. Sen näki potilaan käyttäytymisestä niiden aikana ja jälkeen. ”Seitsemän vuoden aikana minua ei ole ketuttanut kertaakaan lähteä töihin. Usein mennään jonkun kotiin. Työaika on 24 tuntia, jonka jälkeen on kolmen päivän vapaa. Ensitietojen mukaan kysymyksessä on myrkytys. Aseman pihalla vastaan kävelee mieskolmikko. ”Aamuhan oli hiljainen, ehti syödä ja tarkastaa huolellisesti auton”, Savela sanoo. Ei ollut kiirettä. Yksikään päivä ei ole samanlainen, vaikka se aika klisee onkin”, sanoo Tervo. Me paukataan sinne yhtäkkiä rensseleineen päivineen, kengät jalassa.” Lounas auttoi jaksamaan Ajamme pois sairaalasta, kun Virve piippaa taas. Ruokalaan on tuotu kakkua, sillä muutama tunti sitten valittiin Stadin brankkari tälle vuodelle. Selviää, että nainen on entinen huumeriippuvainen, joka nyt käy korvaushoidoissa. Oikeasti. Ehkä siinä tilanteessa oma persoona antoi säväyksen, joka sai tilanteen kääntymään.” Savela muistuttaa, että tilanteet ovat herkkiä. ”Eikä oo.” Laaja työnkuva Toisaalta olemme olleet putkeen viisi tuntia tien päällä, mikä alkaa jo muistuttaa normipäivää Helsingissä. Hyvä puoli on myös se, että itseään voi aina kehittää. Paikan päällä selviää, että rouva kärsii sydäninfarktista, ja hänet viedään Meilahden päivystykseen. Olemme poissa hälytysvalmiudesta, mutta valmiina vastaanottamaan kiireellisiä Aja B-luokan tehtäviä. Lääkäriyksikössä työskentelee kahden palomies-ensihoitajan lisäksi ensihoitolääkäri ja virka-aikaan sairaanhoitaja
18 8 ·2017 12 tuntia ei aina riitä jos tulee iltakeikka Ouluun Pudasjärvellä päivät ovat ensihoidossa todella erilaisia. Parhaiden työkavereiden lisäksi työssä onkin hienoa juuri vaihtelevuus – koskaan ei tiedä, mitä vuoro tuo tullessaan. Seuraavassa saatetaan ajetaan aamusta iltaan ja pyydetään lisäkalustoakin kahden ambulanssin tueksi. Joskus 12 tunnin vuorossa ei tule keikkaa ollenkaan. 18 8 ·2017 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto ENSIHOITO
8 ·2017 19 8 ·2017 19 Seurasimme Pudasjärvellä OuluKoillismaan pelastuslaitoksen alueella 12 tuntia ensihoitajien työtä. Kuvassa ajetaan keikalle pitkin Valtatie 20:tä kohti Kuusamoa. Välimatkat ja ikääntyvä väestö ovat haaste.. Kahdella ensihoitoyksiköllä on noin 2900 tehtävää vuosittain
Tarkistuksen jälkeen potilas viedään Pudasjärven terveyskeskukseen, jossa on päivystys arkisin klo 8–16, lauantaisin klo 9–17 ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä klo 11–17. Lääkärin luvalla potilas voidaan ottaa tarvittaessa myös vuodeosastolle. Nyt Tervoselle ja Tapiolle kertyi keikkamatkaa vain kolmisen kilometriä. Loma-aikoina asukasluku tuplaantuu. Maaseudun ikääntyminen näkyy täälläkin. Yksiköt starttaavat vuosittain noin 46000 ensihoitotehtävään, vuosittainen kasvu on 3–4 prosenttia. Ennen samana iltana kahdeksalta alkavaa vuoroa hän aikoi vetää alkusammutuskoulutuksen ensiapuryhmälle Kiimingissä. Kuntarajatkaan eivät ole ongelma, koska ensihoitopalvelun tuottajana on sama pelastuslaitos. Ensihoidossa pitää olla nöyrä asenne, koskaan ei ole valmis, Herukka sanoo. Valtatie 20:llä sattuu paljon liikenneonnettomuuksia”, apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen kuvailee. Alkuun sisäpesu ja tarkistukset Vuoro alkaa toisen ambulanssin sisäpesulla ja tarkistuksilla. ”Asukkaita on noin 8200. Opiskelen sairaanhoitajaksi rauhalliseen tahtiin työn ja perheelämän ohessa syventääkseni ja laajentaakseni osaamistani.” Pelisilmää ja passelia asennetta Ensihoitajan työssä tulee vastaan kaikenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä vaihtelevassa kunnossa. Yhteishenki on hyvä ja työssä tarpeen. Pudasjärven paloaseman kahdella ensihoitoyksiköllä on vuodessa yhteensä noin 2900 tehtävää. ”Työssä on kehittynyt pelisilmää, musta huumori voi jopa laukaista tilanteen. Ensihoidon vuoronvaihto on aamukahdeksalta. . Ensihoitopäällikön lisäksi on 4 ensihoitomestaria, 17 ensihoitoesimiestä, 70 hoitotason ensihoitajaa, 104 perustason ensihoitajaa sekä sijaisia ja keikkalaisia. Konsultoimme puhelimitse lääkäriä usein. Herukan mukaan mökkiläiset näkyvät keikkamäärissä, mutta ero kaupunkiin on selvä. ”Pudasjärvi on vireä ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueen kunnista isoin, noin 5800 neliökilometriä. Kesken toimien kello 8.39 EPP231:lle tulee hälytys kuntakeskukseen. ”Nyt vuorossa oli vain yksi, tämänaamuinen keikka. Joskus myös Pudasjärveltä on paikattu esimerkiksi Taivalkoskea. Täällä tulee mukavasti haasteita, kun saa onneksi hoitaakin välissä”, Tervonen kertoo. Markus Tapio poistui lepohuoneesta hetkeksi omaan rauhaansa. Väkimäärään nähden hälytyksiä on paljon. Työkaverit veikkasivat oikein hänen lähteneen opiskelemaan. Talvisin käymme usein Syötteen hiihtokeskusalueella, jossa on vuosittain 400000 päiväkävijää ja 200000 yöpymistä.” Vuoronsa aloittavat ensihoitajat HanneLeena Herukka (pt), Hanne Tervonen (ht), Markus Tapio (pt) ja vuoronvaihdossa Harri Vehkaoja (ht) Raksilan paloasemalta Oulusta. Ensihoitajat Hanne Tervonen (vas.), Markus Tapio, Hanne-Leena-Herukka ja Harri Vehkaoja aloittivat vuoronsa aamunauruilla ja toisen ambulanssin sisäpesulla, tarkistuksilla ja tarvittaessa varastojen täydentämisellä. Pitkät välimatkat ovat haaste. Iltaisin ja öisin päivystys on Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä. Väki on laittanut ruokaa, katsellut telkkaria sekä kahvitellut ja rupatellut niin työstä kuin muustakin. Joskus Pudasjärven kaksi ambulanssia eivät riitä, vaan tarvitaan jopa kolme lisäautoa. Näistä PP221 (H+P) on ympärivuorokautisessa valmiudessa, PP231 (P+P) puolestaan päivittäin klo 8–20. Kello 20–08:n yövuorosta vapautuu juuri hoitotason ensihoitaja Juho Tolonen. Monesti epätietoisuus omasta tilasta voi hermostuttaa ihmistä”, Tervonen kuvailee. Pudasjärven lisäksi enemmän kuin yksi ambulanssi on Raksilassa Oulussa ja Kuusamossa”, kertoo ensihoitopäällikkö Ari Ehrola. P udasjärven paloasema sijaitsee kuntakeskuksessa reilun tunnin ajomatkan päässä Oulusta. ”Juhlapyhät näkyvät Oulun keikoissa, mutta perinteiset juopottelupäivät eivät täällä.” Iltapäivä on ehtinyt jo pitkälle ennen seuraavaa hälytystä. Sopimukseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa kuuluvat hoitotason ja perustason ensihoito sekä ensivaste. Jos Pudasjärven ambulanssit ovat kiinni ajossa esimerkiksi Ouluun, valmiutta voidaan siirtää Kiimingistä. 20 8 ·2017 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on ensihoitopalvelun tuottamiseen ympärivuorokautisessa välittömässä lähtövalmiudessa 17 ympärivuorokautista ja 4 päiväyksikköä klo 8–20. Ensihoitaja (ht) Juho Tolosen 12 tunnin vuoro päättyi aamukahdeksalta. Tarvittaessa täydennetään varastot, vaikka lopettava vuoro yleensä luovuttaakin auton täysin toimintakunnossa. Hallissa kroksit vaihdetaan aina turvakenkiin. Ympärivuorokautisista 12 on H+P–yksiköitä ja 5 P+P-yksiköitä. Tolonen on myös vanhempi sammutusmies Kiimingin VPK:ssa. ENSIHOITO. Kukaan ei koe ensihoitajan työtä erityisen kuormittavaksi kuin hetkittäin. Kuntakeskus on alueen keskellä, Puolangan suuntaan tulee 80–90 kilometriä, Ouluun saman verran. ”Ala ja työ on haastavaa. ”Nyt hoitolaukun taso on pyyhitty kahteen kertaan”, Tervonen kuittaa iloisesti. Vuorot ovat hyvin vaihtelevia. Ensihoitajan työ on Ehrolan mukaan pitkälti valmiuden ja oman toimintakyvyn ylläpitoa, josta on aloitettu oma hankkeensakin. Monet potilaista ovat monisairaita, eivätkä aina itse muista, miksi ovat soittaneet apua paikalle”, Tervonen kuvailee. ”Tällä kertaa hengitysvaikeuksiin liittyi yleistilan lasku. Varoitusmerkit ovat paikallaan, sillä pari kertaa pitää hiljentää vauhtia tien vieressä kulkevien porojen takia. Kotihoito on pyytänyt apua kerrostalossa asuvan 87-vuotiaan naisen hengitysvaikeuksien takia. ”Vuoro sujuu nopeammin, kun tulee keikkoja. Toisaalta ensihoitaja voi harvoin lämmitellä lihaksiaan . ”Ikä tuo elämänkokemusta ja passelia asennetta
Defusing pidettiin sen jälkeen. Puhelin on tärkeä ja usein käytetty työkalu. ”Tällaisissa tilanteissa kehotamme soittamaan uudestaan 112:een ja tilaamaan poliisin paikalle”, Tervonen kertoo. Oman esimiehen kautta voi pyytää defusing-istunnon, jos keikka on henkisesti raskas. Systeemi toimii hyvin meidän laitoksella, Herukka kiittää. Suojavarustuksena ovat normaalin työasun lisäksi suojaliivit, jotka laitetaan aina takin alle ja tarvittaessa viiltosuojakäsineet. Kiireellisyysluokka B tipahtaa C:hen, kun EPP231 ajaa hallista ulos. Jos pahempaa on odotettavissa, poliisi on yleensä mukana. ”Sanallista uhittelua korkeintaan. Hanne-Leena Herukka ja Harri Vehkaoja lähtevät matkaan. Ensihoidossa hetkittäinen kuormitus voi olla kova, joten kunnosta ja toimintakyvystä kannattaa huolehtia. ”Kuusamossa on myös tietokonetomografiaeli CT-laite. Hanne-Leena Herukan mukaan parasta ovat hyvät työkaverit. Tapio ja Vehkaoja ovat kuntosalilla, kun kello 16.32 tulee hälytys EPP231:lle Kuusamontien varteen noin 20 kilometrin päähän. ”Harvemmin työpäivät ovat samanlaisia. Pudasjärven ambulanssien EPP221 ja EPP231 keikat keskiviikkona 20. Ajoa tuli tällä kertaa noin 40 kilometriä. Vetäjinä ovat omat ensihoitajat, jotka ovat saaneet kouluttajakoulutuksen Pelastusopistolla. Se tavoittaa Oulusta syrjäisemmätkin paikat puolessa tunnissa. Myös deffa pitää nostaa korkeammalle. Normaalia väsymistä tietenkin on, jos ajetaan läpi yön”, Herukka kertoo. Jos ei ole keikkaa yövuorossa, on mahdollista nukkua. Harri Vehkaoja ja Markus Tapio kiirehtivät alakerran kuntosalille heti kello 16:n jälkeen, kun työvuoroa oli kestänyt kahdeksan tuntia. Näin voidaan nopeasti aloittaa tarvittaessa liuotushoito, kun on konsultoitu lääkäriä Helsingissä”, Tervonen kertoo. Kello 16.55 EPP221 saa hälytyksen iäkkäämmän naisen hengitysvaikeuksien takia. ”Auto on nyt luovutuskunnossa, puhdistettu ja roskis tyhjennetty, varastot täydennetty.” Ensihoitajan työstä ei Pudasjärvellä juuri huonoja puolia löydetä. syyskuuta yhden 12 tunnin työvuoron aikana: EPP231, klo 8.39, 703C – hengitysvaikeus, 87-vuotias nainen, kuljetus 703C Pudasjärven TK EPP231, klo 16.32, 783D – selkä/ raaja/vartalokipu, 72-vuotias nainen, kuljetus 783D Pudasjärven TK EPP221, klo 16.55, 703C – hengitysvaikeus, 84-vuotias nainen, kuljetus 703C OYS – yhteispäivystys EPP231, klo 18.43, 704C – rintakipu 47-vuotias mies, tehtävä päättyi X-5 ei tarvetta ensihoidolle. Monet revontulet, auringonlaskut ja täysikuut olen saanut tässä työssä nähdä”, Hanne Tervonen kiteyttää. ”Itselleni koskettavinta on ollut pikkulapsen kuolema auton törmättyä häneen. . Tapion ajaessa Hanne Tervonen selvittää sijaintia tarkemmin. Uhkatilanteisiin on varauduttu Tervonen ja Tapio saavat vielä yhden hälytyksen lähistölle kello 18.43 . On myös itsestä kiinni, käyttääkö apuvälineitä ja oikeita nostotapoja. Työssä ei tule hirveästi uupumista. ”Selvittelyyn menee maalla aina enemmän aikaa kuin kaupungissa, jossa on ympärivuorokautinen päivystys”, Tapio kuvailee. 8 ·2017 21 ennen raskaan potilaan siirtoa. Kiireellisemmissä ja vakavammissa tapauksissa lisäapua antaa FinnHems 50 -lääkärihelikopteri. Maaseudulla poliisi voi toki olla kaukanakin”, Tapio sanoo. Uhkaja väkivaltatilanteita varten järjestetään joka toinen vuosi neljän tunnin koulutus. Maisemakonttori on hyvä ja maisema vaihtuu tiheään. Hanne Tervonen ja Markus Tapio kuljettivat Tuula Raution Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolle konsultoituaan lääkäriä. Keikka venähtää kuljetuksineen Ouluun yli klo 20:n. Perillä 72-vuotias Tuula Rautio kertoo ristiselkäkivuista. . Tutkiminen ja selvittely vievät parikymmentä minuuttia. Työparin tukeen voi aina luottaa. Kuskia vaihdetaan reilusti aina yhden keikan välein. Kohteessa ei ollut tarvetta ensihoidolle, kyse oli ilmeisesti veljesten erimielisyyksistä pienessä maistissa. Turvallisuushavainnot kirjataan säännöllisesti ylös ja riskejä arvioidaan etukäteen. Markus Tapio astelee lepotilaan alakerran kalustohallista vähän ennen iltakahdeksaa. Ensihoitajien pelisilmä toimii tässäkin ja tilanne raukeaa rauhallisesti. Jos Oulun päivystyksessä on ruuhkaa, voi olla tehokkaampaa aloittaa hoito oman kunnan vuodeosastolla. ”Jos on erityisen kookas potilas, voimme pyytää nostoapua ensivasteyksiköltä. ”Tuommeko me rouvan terveyskeskukseen vai tilataanko paaritaksi?”, Tervonen kysyy konsultoidessaan lääkäriä. Selvästi korkeammassa, nelivetoisessa EPP221:ssä pitää muistaa, että paarit tulevat alas jyrkemmässä kulmassa. Rautio viedään samalla kyydillä Pudasjärven terveyskeskuksen vuodeosastolle. Pudasjärvellä varsinaisia uhkatilanteita on harvoin, toisin kuin isommissa kaupungeissa
22 8 ·2017 ENSIHOITO P alopäällystöliitto kokosi yhtenäisen koulutuspaketin pelastustoimen väkivaltaja uhkatilanteista noin vuosi sitten. ”Joko niin, että pelastusalan liitot järjestäisivät koulutusta, tai että sopimuspalokunnat itse vaatisivat sitä pelastuslaitosten kautta.” Höökin mukaan koulutuspaketissa on korostettu ennaltaehkäisyn ja viranomaisyhteistyön merkitystä. Vastuu koulutuksista on alan liitoilla, pelastuslaitoksilla ja palokunnilla itsellään. Tilanteen ei pitäisi koskaan mennä niin pitkälle, että käyttöön joudutaan ottamaan kovemmat keinot. ”Valmis paketti on olemassa, kunhan vain pelastuslaitokset löytäisivät sen.” Eniten huolissaan Höök on sopimuspalokunnista. Pelastuslaitokset hyödyntävät vaihtelevasti väkivaltaja uhkatilannekoulutuksia.. Höök kannustaa tekemään poikkeamaraportin myös henkisestä väkivallasta. ”Olen koettanut välttää sitä, että ei ruveta harjoittelemaan mitään temppuja esimerkiksi otteesta vapautumiseen tai kaasusumuttimen käyttöön. Hankkeen ohjaaja, paloesimies Juha Höök kertoo, että koulutuksia on ollut satunnaisesti. Pitää myös ymmärtää se, millä oikeuksilla saamme yleensäkään toimia.” Palomiesten ja ensihoitajien kohtaama fyysinen väkivalta on helppo tunnistaa, mutta henkisessä väkivallassa rajat ovat liukuvammat. Sopimuspalokunnat ovat usein mukana samoilla keikoilla, ja varsinkin sivuseuduilla ensimmäisenä kohteessa.” Palopäällystöliiton koulutuspaketti sopii myös sopimuspalokuntalaisille. Siinä kaivetaan omaa kuoppaa.” Teksti: Kaisu Puranen Uhkatilannekoulutus odottaa löytämistään – missä VPK:t. Syystä tai toisesta viesti koulutuksista ei ole kulkenut palokunnille saakka. Silloin perustetta koulutuksillekaan ei nähdä, koska tilanteet eivät näy tilastoissa. ”Jos emme tee raportteja, keskustelu jää kahvipöytiin. Koulutuksia tarvittaisiin kipeästi myös vapaaehtoispuolella, koska sopimuspalokuntalaiset kohtaavat täysin samanlaisia uhkia kuin ammattilaiset. ”Olen yhtä huolissani niistä kavereista kuin meidänkin ammattilaisista. Nämä temput ovat viimeinen juttu
Vanha ajattelu sairaalapaikkojen tai ambulanssien määrien lisäämisestä ei enää toimi, koska hoidon arviointi viedään potilaan luokse. ”Ensi vuoden alussa voimaan tulevaan ensihoitoasetukseen on sisällytetty yhden henkilön ensihoitoyksikkö, jonka tehtävänä on tehdä juuri näitä arviointeja. Potilasta ei kuljeteta nykyisessä määrin sitä varten terveydenhuollon toimipisteeseen. Ensihoitotehtäviin tarvitaan erityisesti sosiaalija terveysalan valvontaviraston Valvirankin hoidon tarpeen arviointia koskevan linjauksen mukaisesti terveydenhuollon rekisteröityjä ammattihenkilöitä eli sairaanhoitajatasoista henkilöstöä.” Hän myöntää, että kaupungeissa ja maaseudulla tarpeet ovat erilaiset, mutta samoilla perusperiaatteilla pitää toimia koko maassa. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Juhani Seppälä ja Esa Aalto Ambulanssisimulaattorin avulla voidaan kehittää myös ensihoidon tutkimusja kehittämistoimintaa.. Tämä yksikkö ei kuljeta potilaita, vaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa ensihoitoyksikön pitää kuljettaa potilas hoitopaikkaan, pitää yksikössä olla normaalisti kaksi ensihoitajaa.” ”Terveydenhuollon rekisteröity ammattihenkilö tekee potilaan arvioinnin. Tähän suuntaan mennään jo nykyisessä lainsäädännössä, kun viime elokuussa annetussa ensihoitoasetuksessakin linjataan, että palvelutasopäätös valmistellaan erityisvastuualueittain. Hänen mielestään ensihoitopalveluihin tarvitaan valtakunnallista yhdenvertaisuutta. 8 ·2017 23 E rityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaalija terveysministeriöstä on mukana valmistelemassa ensihoitopalvelun muutoksia osana sosiaalija terveyspalveluiden kokonaisuudistusta. ”Pelastustoimessakin pitää ymmärtää tämä. Siihen tarvitaan laajemmat voimavarat. Kun hoidon arviointia tehdään yhä enemmän potilaan luona, siihen tarvitaan terveydenhuoltoalan rekisteröityjä ammattihenkilöitä. ”Pelastustoimessa sekä palomiehen että sairaanhoitajan koulutuksen saaneita henkilöitä on jo nyt. Maakuntien yhteistyötä tarvitaan jatkossa nykyistäkin tiiviimmin. Ensihoitopalvelu on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, jossa ei varauduta ainoastaan normaaliolojen tehtäviin, vaan myös mittaviinkin häiriötilanteisiin ja poikkeusolojen tehtäviin. Ensihoitopalvelut tarkoittavat tulevaisuudessa hänen mukaansa yhä enemmän sitä, että potilaan hoidon tarpeen arviointi tehdään potilaan luona. Hänellä on kokemusta myös käytännön ensihoitotöistä sairaanhoitopiireistä ja pelastustoimesta. Pelastustoimessa se tarvittaisiin täydentämään pelastajatutkintoa. Sairaanhoitajatutkinto vastaa tähän haasteeseen. Kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii paljon, mutta toivottavasti tulevai18 maakuntaa järjestää – palvelutaso viidelle erva-alueelle Ensihoitopalveluiden järjestäminen tapahtuu tulevaisuudessa hallituksen linjausten mukaan 18 maakunnan toimesta. Sitä varten tarvitaan tarkoituksenmukainen koulutus ja kokemus.” Ilkan mielestä myös sosiaalipäivystyksen toiminnan ja mahdollisuuksien tuntemusta tarvitaan enemmän ensihoitotoiminnassa. Lisääntyneet laatuvaatimukset ja muuttuva toimintaympäristö edellyttävät uudenlaista ajattelua. Vajaat kymmenen vuotta sitten hän työskenteli Pohjanmaan pelastuslaitoksella ensihoitotehtävissä ja myös lääkärihelikopteri Petessä. Valtava muutos Ensihoitopalvelut ovat Ilkan mukaan muuttuneet valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siksi työntekijöiden koulutus ja kokemustausta pitää miettiä huolellisesti. Ensihoitajat tarvitsevat tulevaisuudessa laajempaa osaamista Palomies-sairaanhoitaja Ensihoitaja tarvitsee tulevaisuudessa laaja-alaisemman terveydenhoitoalan koulutuksen
Ensihoito-oppia simulaattorilla ”Potilasturvallisuus on ensihoidossa tärkeintä. ”Jokainen hälytysajo sisältää useita vaaraja läheltä piti -tilanteita, jotka vaarantavat potilaiden turvallisuuden, mutta myös ensihoitajien työturvallisuuden.” Juhani Seppälä pitääkin huolestuttavana potilasturvallisuuden kannalta sitä, että vastavalmistuneet ensihoitajat voivat päästä kuljettamaan ambulanssia ilman minkäänlaista hälytysajon kokemusta tai koulutusta. Hälytysajamisen lisäksi simulaattorilla voidaan harjoitella hälytysajon aikana tapahtuvaa potilaan hoitamista. Potilaiden kuljettaminen tulee olemaan kilpailutettavaa toimintaa. ”Ensivastetoimintaa pitää myös kehittää. ERICAja KEJO-järjestelmien välillä on vahva riippuvuus myös tuotantokäyttöön otossa. Hankkeen ideoija ensihoidon lehtori Juhani Seppälä toivoo simulaattorilla parannettavan potilasja työturvallisuutta.. ”Myös kokeneilla ensihoitajilla on voinut muodostua oma tyylinsä ajaa ambulanssia hälytysajossa, jossa ei välttämättä huomioida potilasja liikenneturvallisuutta.” suudessa oppilaitokset ja työnantajat järjestävät riittävän koulutuksen.” Ensihoitopalvelun ja potilaiden kuljetuspalveluiden erottaminen toisistaan tulee tulevaisuudessa olemaan nykyistäkin selvempää. Tietovaranto tulee sijaitsemaan Kanta-palveluiden yhteydessä, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tulee olemaan merkittävä valtakunnallisen tiedon analysoijan ja raportoijan tehtävä. Kansallinen tietovaranto ERICAja KEJO-järjestelmien myötä ensihoitotoiminnasta saadut tiedot tulevat valtakunnallisesti hyödynnettäviksi, kun muodostetaan ensihoitopalvelun kansallinen tietovaranto. ”Siksi olisi välttämätöntä, että uusi hätäkeskustietojärjestelmä saataisiin pian käyttöön eikä sen kehittämistä liikaa venytettäisi. Kuitenkaan ambulanssin kuljettamisessa, hälytysajossa sekä kuljetuksen aikana tapahtuvassa potilaan hoidossa ja valvonnassa ei ole tätä riittävästi otettu huomioon”, Juhani Seppälä sanoo. Lasse Ilkka näkisi, että tätä varten kuljetuspalvelua varten kalustoon tulisi saada uusia innovaatioita. Kehitystyötä voidaan tehdä myös järjestelmän ollessa käytössä.” ”Uudet järjestelmät tarvitsevat toki kehitysaikansa, koska niistä tulee turvallisuusviranomaisten yhteisiä, mikä on myös niiden vahvuus.” Ensivastetoiminta on Lasse Ilkan mielestä tärkeä osa ensihoitopalvelun kokonaisuutta myös jatkossa. . . Ensihoitopalvelun järjestäjät ja tuottajat pääsevät analysoimaan tietojaan yksityiskohtaisemmin. Ambulanssit ovat osallisena vuosittain yhdestä kahteen henkilön kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon opiskelijat ovat ottaneet uuden ambulanssisimulaattorin innolla vastaan. Lasse Ilkka valmistelee ensihoitouudistusta sosiaalija terveysministeriössä. Pienemmistä kolhuista puhumattakaan. Aidontuntuisessa ympäristössä voi harjoitella turvallisesti. Ajosimulaattoreihin tutustumisen ja huolellisen suunnittelun jälkeen Kotkaan valmistui viime keväänä yhteistyökumppaneiden kanssa uusinta simulaatiotekniikkaa hyödyntävä ambulanssisimulaattori. Jopa kolmisenkymmentä henkilöä loukkaantuu tällaisissa onnettomuuksissa ja ambulansseille sattuu parisataa liikennevahinkoa vuodessa. Vaikka ambulanssin kuljettamisen ja hälytysajon koulutusta on saatavilla, ei se ole systemaattista eikä velvoittavaa. 24 8 ·2017 ENSIHOITO K äyttämättömänä ollut opetustila sai uuden elämän Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, kun ensihoidon lehtori Juhani Seppälä pääsi kehittämään ambulanssisimulaattoria ensihoidon koulutuksen ja hälytysajon simulaatio-opetukseen. Pelastajataso on jo nykyisin hyvä vastaamaan tarpeisiin. Myös sopimuspalokuntien ja puolivakinaisten ensivastehenkilöstön koulutusta pitää suunnitella vastaamaan muuttuvan toimintakentän tarpeisiin. Lasse Ilkka sanoo, että tietovarannon avulla on tarkoitus parantaa merkittävästi myös mahdollisuuksia antaa yksittäiselle ensihoitajalle palautetta työstään. Sen avulla tiedot kerätään yhtenäisesti ja saadaan analysoitua potilaiden hoitoketjuja hätäkeskustoiminnasta sairaalahoitoon. Ensihoitopalvelun keskiössä on potilaan tarvitsema vaativan tason hoito ja seuranta. Ensihoitopalvelu tulee suunnitelmien mukaan olemaan viranomaistoimintaa, joka koostuu hätäkeskusjärjestelmän kautta tulevista eri kiireellisyystason tehtävistä
Ambulanssi ei vain liiku mihinkään, vaan kuvitteellista hälytysajoa ajetaan virtuaalisessa kaupungissa. Uusi tekniikka kiinnostaa ja samalla saa aidontuntuisessa ympäristössä, mutta turvallisesti, harjoitella yhtä keskeistä ensihoitajan työn osa-aluetta. Ajosimulaatioohjelmistojen, liikealusta ja niiden integroimisen VW Amarok Negea -ambulanssiin toteutti toinen tamperelainen yritys, Craenex Oy. Siksi Kotkassa on puolen vuoden aikana vieraillut ulkomaisia vierailijoita tutustumassa ambulanssisimulaattoriin. Myös kuljettajapätevyyden määrittämistä voidaan kehittää samoin kuin ammatillisen osaamisen kehittymistä ja varmistamisen tehostamista. Toteutusta tehtiin muun muassa ESRrahoituksen avulla. VIRVE-järjestelmän toimitti Airbus. Simulaattori on rakennettu myös niin, että se liikehtii alustallaan, jolloin ajajan auton hallinta vaikuttaa myös potilaan hoitamiseen. Ohjaamo on varustettu samoilla laitteilla kuin oikeassa ambulanssissa. Esimerkiksi potilasja työturvallisuutta osana ambulanssin kuljettamista, ensihoidon navigointi-, viestija johtamisjärjestelmien kehittämistä ja toiminnallista vaikutusta ambulanssi kuljettamisen turvallisuuteen. Ambulanssisimulaattori on rakennettu VW Amarok Negea -esittelyambulanssista. 8 ·2017 25 Aitoa jäljittelevät olosuhteet Kotkaan valmistunut ambulanssisimulaattori on maailmanmitassakin harvinaisuus. Ambulanssisimulaattorin kokonaiskustannukset ovat olleet noin puoli miljoonaa euroa. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Juhani Seppälä. Samassa yhteydessä on myös opetuksen jälkipurkua varten olemassa omat tilat. Tiettävästi missään muualla ei opeteta ensihoidon hälytysajoa ja siinä tapahtuvaa potilaan hoitoa samalla tavalla kuin Kotkassa. Kolmen vuoden hanke Ambulanssisimulaattorihanke kesti kolmisen vuotta. Ensihoidon opiskelijat ovat ottaneet uuden opetusvälineen innolla vastaan. Simulaattorilla voidaan kehittää ensihoidon toimintaympäristöä ja kehittää lääkintälaitteita sekä hoitoteknologiaa. Simulaattoritilan vieressä on 60 hengen auditorio, jossa harjoittelua voidaan seurata kamera-, videoja ääniyhteyden avulla. Simulaattorilla harjoittelevien opiskelijoiden suoritusta seurataan valvomosta. Simulaattorina toimii oikea ambulanssi, jossa on oikeat hoitotilat. Sijoitustilassa on myös ensihoidon virtuaalinen toimintaympäristö, jossa voidaan harjoitella potilaalle annettavaa ensihoitoa oikeantuntuisissa olosuhteissa. Simulaattorin avulla voidaan kehittää myös ensihoidon tutkimusja kehittämistoimintaa. Myös hälytysajoneuvon kuljettaminen tapahtuu todellisuutta realistisesti jäljittelevissä olosuhteissa. Suunnitteluvaiheesta alkaen yhteistyötä on tehty Tamlans Oy:n kanssa. Videoja tallennejärjestelmät toteutti Nordic Simulators Oy, paarija kantotuolivarusteet Pensi Oy, potilasmonitorit ja valvontalaitteet MediDyne, ajoneuvotietokoneet Sunit Oy ja karttajärjestelmän ja sähköisen ensihoidon kirjaamisen Codea Oy
”Se auttoi paljon. Porthan perusti toimistotyössä olevan lääkärin kanssa lääkäriyksikön. Ensihoitopäällikkö Kari Porthan oli hallintotöissä mutta seurasi, kuten yleensäkin, kentällä olevaa tilannetta. Yksiköt ajoivat kuitenkin tilanteesta ohi ja pysäköivät sitten, että kamerasta ei ollut tilannekeskuksessa apua.” Samaan aikaan yksiköitä hälytettiin pelastamaan ihmistä vedestä. Ensihoidolle normipäivä Päivystävä palomestari Tommi Sivula kuvasi tilannetta pelastuksen kannalta vaikuttavaksi mutta ensihoitopäällikkö Porthan ja ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä kertoivat tilanteen olleen ensihoidon kannalta normaali. Poikkeavassa tilanteessa korostuu esikuntatyö. ”Ei tämä meille hirveän poikkeava tilanne ollut, poikkeavaa sinä oli se, että myös pelastuksella oli kaikki yksiköt kiinni samaan aikaan. Jos tämä sama keikka olisi tullut virka-ajan ulkopuolella, olisin hoitanut operaattorin kanssa tämän kaiken kahdestaan”, Sivula sanoo. Kuuden minuutin sisään yksiköitä tarvittiin bussionnettomuuteen, ihmisen pelastamiseen vedestä ja rakennuspaloon. Ajattelin, että hahmotan tilannetta paremmin kun näen, miltä siellä näyttää. Teuvo Määttä toteaakin, että tilanteessa koResurssit kireällä – esikuntatyö korostui Teksti: Marko Partanen Kuvat: Helsingin poliisilaitos Helsingissä ensihoidon ja pelastuksen resurssit ruuhkautuivat, kun yksiköitä piti irrottaa kolmeen joukkuelähtöön. Sama volyymi tuli onnettomuuspaikoille kuitenkin paloautoilla. Asiaa pohtivat ensihoidon kannalta ensihoitopäällikkö Kari Porthan ja ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä.. ”Pelastusyksiköissämme on kamerat, jotka tuottavat videokuvaa tilannekeskukseen. Esikunta tukee eturintamaa Palomestari Sivula ja hänen operaattorinsa tekivät töitä pelastuslaitoksen turvaluokitellussa tilannekeskuksessa. Toimistotyöntekijöistä kerättiin ylimääräinen lääkäriyksikkö, ennalta suunnitellun mallin mukaisesti kylläkin. Helsingin pelastuslaitoksen ambulanssien pelkästään operatiivinen tehtäväsidonnaisuus on noin 50 prosenttia. Nyt ei voinut”, Porthan sanoo. Sivula sai avukseen myös pelastusjohtajan, ensihoitomestarin ja tiedotuspäällikön. Ensihoidon tilannehuoneeseen jäi vielä yksi opetusmateriaalia valmistelemassa ollut toimistolääkäri tukemaan kaupungin tilannetta ja vastaamaan konsultaatiopuheluihin. Kuultuaan ensimmäisestä joukkuelähdöstä hän siirtyi tilannekeskukseen. ”Meillä on ensihoidon kuormitus varsin huomattava, aamupäivät ovat kiireistä aikaa muutenkin jokaisena arkipäivänä”, Määttä sanoo. Normaalisti kun meillä on yksiköt punaisella, voimme pyytää tukea pelastukselta lisäyksikön perustamiseen. Pelastuksen lähtöön lisättiin naapuriapua, mutta ensihoidon resurssit riittivät juuri ja juuri. Päivystävä lääkäriyksikkö oli hieman ennen onnettomuussumaa hälytetty hoitamaan sydänpysähdystä ja kenttäjohtaja oli paikalla bussionnettomuudessa. Resurssit olivat tiukilla. 26 8 ·2017 ENSIHOITO E lokuussa Helsingissä sattui kolmen joukkuelähdön päällekkäistilanne. Päälle tulevat täydennyskoulutus, yksikön varustelu, huolto ja monet muut tehtävät. Porthanin paikan tilannekeskuksessa otti ensihoitomestari Jorma Riihelä. Helsingissähän lähes kaikki palomiehet ovat myös perustai hoitotason ensihoitajia, jotka pystyvät toimimaan tilanteessa joustavasti sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä
Kyydissä oli 41 matkustajaa.. Neljä asiaa korostuu MOPO-, SUROtai ruuhkatilanteiden hoitamisessa korostuu neljä asiaa: ennakointi, johtaminen, priorisointi ja yhteistyö. ”Käytämme ETS-ohjelmaa, jossa tilanne pelataan uusiksi uusilla suorittajilla”, Porthan sanoo. Helsingissä monipotilastilanteita käsitellään neljässä aallossa, joista viimeinen on sama kuin suuronnettomuushälytyksen ensimmäinen aalto. ”Ruuhkatilanteissa helposti ajatellaan, että pitäisi olla enemmän lääkäriyksiköitä ja helikoptereita. . ETS:ssä ei ole potilassimulaattoria, vaan johtamisen simulaatiopeli. Helsingin pelastuslaitoksella ETS:llä ajetaan keikkoja läpi säännöllisesti. Johtajan on ymmärrettävä se ja osattava delegoida”, Määttä sanoo. elokuuta. Priorisointi on voimien kohdentamista oikein. LAMOR PIKAPUOMI rostui nimenomaan esikuntatyö ja resurssien johtaminen. Ei lääkäri voi olla joka maitolaiturinnokassa. ”Siinä nopeasti otetaan tehtävänkuvat hallintaan ja tuetaan eturintaman työtä.” ”Jos on monipotilastilanne tai suuronnettomuus, niin resurssit on tärkeää kohdentaa siten, että riittävästi henkilöstöä jää myös johtamistyöhön. ”Yhteistyössä tehtävänkuvat voivat laajentua toisen reviirille ja silti voidaan toimia joustavasti. Ennen kaikkea pitää olla sitä eturintamaa”, Määttä painottaa. Ennakointia on se, kun toimintaohjeet on kirjattuna ja työstettynä ja riittävän usein päivitettynä. Ohjeet on saatavilla, opetettu ja niitä on harjoiteltu. Turistibussi törmäsi puuhun Mannerheimintiellä Helsingissä 8. 8 ·2017 27 LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Ei se lääkäri siellä tehtävällä paljon tee. Silloin on delegoitava vaativampia tehtäviä alaspäin, jossa kyllä pystytään venymään ja hoitamaan ne”, Määttä jatkaa. Niin tilannekeskuksessa kuin operatiivisella tehtävälläkin voivat lääkäri ja kenttäjohtaja hoitaa toistensa tehtäviä. Johtamista on tilannejohtamisen lisäksi esikuntaeli resurssijohtaminen, joka korostuu poikkeavissa tilanteissa; se tulee yleisemmin esiin SUROssa mutta myös kun on isoja keissejä on päällekkäin. Sitä voisi verrata jossain määrin pelastustoimen karttaharjoitukseen, mutta ei sekään sitä oikein hyvin kuvaa. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Kaikesta kaivetaan oppia ja siirretään eteenpäin. Bussionnettomuuskin käydään kahdessa tilaisuudessa jälkipuintina läpi ja sen jälkeen toiminta simuloidaan. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Ei täydellisiä keissejä ”Mikään keissi ei mene täydellisesti, aina on kehittämisen varaa”, Porthan sanoo. ETS-simulointi tapahtuu luokkatilassa, jossa ennalta määrätty keissi ajetaan läpi protokollien mukaisesti. Hänen mukaansa Helsingissä toisten tukeminen on jouhevaa. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen
”Ensi keväänä haluaisimme aloittaa myös ergonomiakoulutukset. Naisia oli kaksitoista”, kertoo liikuntasuunnittelija Tiina Kukonlehto Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. ”Miehet kuormittuivat vähiten, mikä oli odotettavissa. Silloin olisi hyvä aktivoida juuri sitä vähemmän kiinnostunutta porukkaa”, Kukonlehto kertoo. Hyvä, että nyt myös ensihoidossa otetaan se tosissaan”, kertoo vanhempi tutkija Juha Oksa Työterveyslaitokselta Oulusta. Ensihoidossa kuormitushuiput voivat kestää 15 minuuttiakin. Tutkimuksessa työvuoronaikainen kuormittuminen oli keskimäärin 15 prosenttia maksimista. Nyt tehty tutkimus ei siis anna täyttä kokonaiskuvaa rasituksesta”, Oksa sanoo. Kun tehdään rankkaa lihastyötä viisi minuuttia, palautuminen voi kestää tunteja. Korkein mitattu MET-taso oli 6,1 keskimääräinen henkilökohtaisen maksimikapasiteetin ollessa 11. Heitä oli tosin mukana vain kolme. ”Ensihoitomestari Mikko Toivaiselta tuli toivomus selvittää, mitkä ovat fyysiset kuormittavuustekijät ensihoitajan työssä. Kroppa kovilla ensihoidossa Palomiehille on tarkat kuntovaatimukset ja -testit, työn kuormittavuutta ja palautumista on mitattu monin tavoin. 28 8 ·2017 ENSIHOITO K antamista, nostamista, vetämistä, työntämistä, hankalia ja kuormittavia työasentoja. Tutkimukseen oli helppo houkutella mukaan 15 vapaaehtoista. Työn kuormittavuutta mitattiin suhteessa kunkin yksilölliseen maksimaaliseen suorituskykyyn. Ne ovat varmasti tuttuja kaikille ensihoitajille. Tässä tutkimuksessa ensihoitajan keskimääräinen energiankulutus 12 tunnin työvuorossa oli 1,5 MET. Ensihoitomestari Mikko Toivainen ja liikuntasuunnittelija Tiina Kukonlehto haluavat huolehtia ensihoitajien kunnosta ja toimintakyvystä OuluKoillismaan pelastuslaitoksella. Päiväja yövuoroissa ei ollut juurikaan eroja. Ensihoidossakin hetkittäinen kuormitus voi olla rankkaa – myös hartiat, olkapäät ja ranteet joutuvat koville. ”Marraskuussa järjestetään koulutuspäivät kaikille ensihoidon kenttätyöntekijöille. Jokaisen työtehtävän osalta kirjattiin ylös kiireellisyysluokka ja arvioitiin kuormitustaso RPE-asteikolla. Työtavat ovat tietenkin omalla vastuulla, mutta voimme herätellä ja antaa työkalut huolehtia kunnostaan ja työkyvystään.” Tutkimukseen osallistuneiden ikä oli 22–49 vuotta. K uv a: Sa tu M än tt är i Happilaukku 13,4 kg Deffa 8,8 kg Hoitolaukku 14,75 kg. Koulutuksissa hyödynnetään nyt saatuja tutkimustuloksia. Itsestään huolehtivat ovat yleensä muutenkin kiinnostuneempia kunnostaan ja suorituskyvystään. Samoin kuvattiin, liittyikö tehtävään portaiden nousuja, potilaan siirtoa, nostoja ja niin edelleen. Asemakohtaisia eroja ei tullut pienen otoksenkin takia. Mittaukset tehtiin helmi–kesäkuussa 2017. Palokunnissa on aina ollut voimakas fyysisen harjoittelun kulttuuri. Työnaikaista rasitusta mitattiin sykemittarilla ja sykevälivaihteluilla. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto . Kun tulee monta tällaista tehtävää peräkkäin, kuorma on lihaksille iso. Arvo kuvaa fyysisen aktiivisuuden ai heuttamaa lisääntynyttä energiankulutusta verrattuna lepotasoon. Ensihoidon työergonomiaa ja työn fyysisiä vaatimuksia tutkittiin osana Kroppa ja nuppi -hanketta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Huonoja normaalikuntoisten rekrytoinnissa ei sikäli onnistuttu, että vain kaksi tutkituista oli niin sanotusti huonompikuntoisia. ”Keskimääräinen MET-arvo kuitenkin hämää, koska mukana on myös autossa istumista
On kova rasitus, jos sen heittää 3000 kertaa samalla olkapäälle. ”Mietimme samalla, miten hoitoreppu kannattaa heittää selkään. Jos noin 15 kiloa painavan hoitorepun heittää puolihuolimattomasti olalleen, olkapäähän tulee iso kiertorasitus ja reppu iskeytyy voimalla selkään. ”Olin ajatellut, että alaselkä ja olkapäät kuormittuvat, mutta se yllätti, miten koville ranteet joutuvat”, Kukonlehto sanoo. Ergonomiarata oli osa ensihoitajien kuntotestiä. Vanhempi tutkija Juha Oksa ja erikoistutkija Satu Mänttäri tutkivat itsekin innokkaasti hyviä testausmalleja ensihoitajan työn kuormittavuuden mittaukseen. Hoitolaukusta, defibrillaattorista ja happilaukusta kertyy helposti yli 30 kilon yhteispaino. Työparilta kannattaa pyytää apua eikä tehdä kaikkea yksin. 30 vuoden työn jälkeen tämä voi näkyä rannekanavaoireyhtyminä ja tenniskyynärpäinä”, Toivainen kuvailee. Aina kiireessä ei ehkä jaksa tai muista tehdä asioita oikein. Myös vuorotyö, pimeys, kylmyys ja ajo-olosuhteet kuormittavat. Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio 017 368 4000 info@peltaco.com www.peltaco.com PELASTUSLAUTA JUSSI Ammattikäyttöön suunniteltu pelastuslautasetti SETTIIN KUULUU • lyhyt ja pitkä lauta • tarvittavat kiristysvyöt Lisätietoja: www.peltaco.com/pelastuslauta KATSO VIDEO: Selvisi myös, että potilaan pääpuolesta kantaminen on paljon kuormittavampaa kuin jalkapuolesta. Myös kropan esilämmittely voi auttaa, jos työssä on paljon nostoja. 8 ·2017 29 Siv Aro kehitti liikunnanohjaaja (YAMK) -lopputyönään ensihoitajien fyysisen kunnon testaamismenetelmän työpaikallaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Lue juttu Pelastustiedon nettisivuilta ja katso video: pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/video-ensihoitajille-uusikuntotesti/ Jos et ole Pelastustiedon tai digipalvelun tilaaja, voit katsoa videon myös Pelastustiedon YouTubekanavalta. Kesällä ensihoitotyö on olosuhteiden osalta kevyempää”, Toivainen summaa.. Aikoinaan opetettiin, että kuljettaja ottaa aina deffan. Samoin ranne-ojentaja-koukistaja -rasitushuippuja tuli paljon. Nyt mietitään asioita enemmän ergonomian kannalta. Ensihoitajien ergonomiarata . Myös kantotuolin yläkahvoista nostaminen on todella raskasta. ”Se yllätti, miten paljon esimerkiksi deffan nosto auton ulkopuolelta kuormitti hartioita ja olkapäitä
”Pelastuslaitosten kansainvälistä osaamista pitää kehittää vielä reippaasti, jos ihan rehellisiä ollaan. ”Sitä ei ole tunnistettu monenkaan pelastuslaitoksen johtamisohjeissa. Asiantuntijapooli käyttöön Itärajan pelastuslaitokset ovat toki tehneet Palopäällystö oppiin Pietariin Pietarin paloyliopisto kouluttaa koko Venäjän palomiehet, ja lisäksi tuhansia muitakin pelastusalan ammattilaisia. ”Näin me Suomessa saamme paremman käsityksen johtamisesta ja ymmärrämme perusasiat, joiden avulla hätätilaministeriön joukot onnettomuustilanteissa organisoituvat”, tiivistää Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari. Miten organisaatio toimisi, jos pyytäisimme apua EU:n pelastuspalvelumekanismista. Tämä on yksi kokonaisuus, jota pitäisi tuoda enemmän päällystön päivittäiseen osaamiskenttään.” Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen liittyy käytännössä suuronnettomuuksiin tai esimerkiksi metsäpaloon Venäjän ja Suomen rajalla. Se on tulevaisuuden tapa tuottaa kansainvälistä osaamista Suomen pelastustoimen päällystölle, mutta samalla se vie myös meidän tietotaito-osaamistamme Venäjälle.” Veneskari näkee kohennettavaa muun muassa pelastuslaitosten kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvässä ohjeistuksessa. Veneskarin mukaan Suomen pelastuslaitoksilla onkin petrattavaa kansainvälisessä toiminnassa. O sa Suomen pelastuslaitosten palopäällystöstä kouluttautuu ensi keväänä Pietarin paloyliopistossa kansainväliseen pelastustoimintaan. Esimerkiksi yhteistyö Venäjän kanssa vaatii erikoisosaamista, jota lähdetään hakemaan Pietarin paloyliopistosta. Meidän pitäisi pystyä hallitsemaan myös kansainvälisessä toimintaympäristössä kaikki ne osa-alueet, jotka hallitsemme pelastustoiminnassa Suomessa.” Hän pitää Suomen ja Venäjän pelastustoimien yhteistyötä erittäin tärkeänä. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Hän painottaa, että pelastuslaitosten pitäisi ensinnäkin tunnistaa oma kasvava roolinsa kansainvälisessä toiminnassa ja toiseksi löytää osaamista siihen. Päämäärä on tuoda pelastuslaitoksille asiantuntemusta Venäjän hätätilaministeriön kanssa toimimiseen. 30 8 ·2017 PELASTUSTOIMI Pelastuslaitoksilla on petrattavaa kansainvälisessä toiminnassa. Ensi keväänä myös suomalaista palopäällystöä kurssitetaan täällä. Koulutuksille on selvä tarve, niitä pitää järjestää. ”Venäjä-yhteistyö vaatii tietyn, oman erityisosaamisensa. Tarkoitus on tutustua Venäjän hätätilaministeriön Emercomin toimintaan Venäjällä sekä maan pelastustoimeen. Viikon mittainen asiantuntijakoulutus on osa Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Palopäällystöliiton ja Pietarin paloyliopiston yhteistyötä. ”Tarkoitus on ymmärtää paremmin heidän organisaatiotaan ja sen toimintaa, ja näin helpottaa käytännön yhteistyötä onnettomuustilanteissa”, sanoo Veneskari
Päällystökurssilaiset saisivat opintopisteitä vapaasti valittavista kansainvälisen toiminnan kursseista. ”Vasta nyt alan ymmärtää kokonaisvaltaisemmin Venäjän hätätilaministeriön toimintaa. Kun henkilö on käynyt tietyt kurssit ja hänellä on tietty osaaminen, hän pystyy lähtemään moneen kansainväliseen tehtävään, Venäjälle, Barents-maihin, mihin vain.” Veneskari korostaa, että Venäjä on Suomen kansainvälinen pelastustoimintaan liittyvä yhteistyökumppani siinä missä mikä tahansa muu maa. ”Jos karttaa katsoo, maakuntajako on itärajan pelastuslaitoksilla jo käytössä. Hän on toiminut Suomen ja Venäjän yhteistyökuvioissa vuodesta 2009 alkaen. ”Emme erottele tulevaisuudessa enää sitä, onko pelastuslaitos esimerkiksi Barentsin sopimuksen mukainen. Siinä ei pitäisi olla mitään negatiivista vaikutusta, eikä nyt sinänsä positiivistakaan. Veneskari kertoo, että kielimuurin takia kurssille suunnitellaan interaktiivista koulutusosuutta. Nyt venäläiset on kutsuttu tutustumaan Pelastusopistolle pelastajien koulutukseen ja ensi keväänä NouHätäkilpailuun. ”Yhteistyö Venäjän kanssa antaa avaimia, joita voidaan käyttää missä tahansa kansainvälisessä pelastustoiminnassa.” Kansainväliset yhdysupseerit Tulevalla päällystökurssilla perehdytään muun muassa erilaisiin tilanneja johtokeskuksiin Venäjällä sekä tarkemmin maan pelastustoimintaan, eri tehtäviin, riskiluokitteluun, johtamiseen ja niin edelleen. Lisäksi Itämeren valtioilla on omat yhteistyökuvionsa, jotka liittyvät esimerkiksi öljyntorjuntaan ja yleensä Itämeren turvallisuuskysymyksiin. Veneskarin mukaan kuluneen viiden vuoden aikana vastuu yhteistyöstä on kuitenkin siirtynyt selvästi aluehallintovirastoilta pelastuslaitoksille, ja laitokset ovat lähteneet aktiivisesti hakemaan omaa rooliaan yhteistyössä. Sen jälkeen todennäköisesti käymme Venäjällä tutustumassa johonkin innovaatioon, josta meille voisi olla hyötyä”, Koskinen kuvailee. ”Teemme simuloituja tehtäviä, joiden aikana käytetään suomi-venäjä-tulkkilomakkeita.” Avainasemassa ovat pelastuslaitokset ja kentän yhteistyö. Veneskari visioi kansallista asiantuntijapoolia, josta voitaisiin löytää henkilöitä esimerkiksi johtokeskustoimintaan ulkomaille. Venäjän ja Suomen pelastustoimien yhteistyön on hyvä pysyä ennallaan, katsoo sisäministeriö. Hän painottaa erityisesti sitä, että pelastuslaitosten käytännön yhteistyön rajan molemmin puolin olisi hyvä jatkua edelleen. Samalla halusin nopeuttaa ja tehostaa kansainvälisten asiantuntijoiden koulutusta EU:n pelastuspalvelumekanismien kursseilta saamillani hyvillä malleilla.” Veneskari näkee tulevaisuuden visiona, että Pelastusopisto järjestäisi vastaavia asiantuntijakursseja. Ei tähän ole nähtävissä mitään voimavarojen lisäystä. Kaikki me pelaamme pienillä budjeteilla, se on se tosiasia.” Koskisen mielestä tulevaisuudessakin Venäjä-yhteistyön kannattaa keskittyä niiden laitosten, joilla on yhteistä rajaa itänaapurin kanssa. Tulevaisuuden koko Suomen palopäällystön pitäisi lähtökohtaisesti hallita kansainvälinen toiminta. Hän painottaa yhteistyötä muihinkin suuntiin. Meillä pitää löytyä kansainvälistä osaamista niin, että kun poolin sisälle pistetään pyyntö, sieltä tulee vastaus. Yhteistyön rahoitukseen ei ole luvassa muutosta tulevaisuudessa. ”Luulen, että tässä tilanteessa on järkevää, että Venäjä-yhteistyöhön keskittyvät ne, joilla on oikeasti konkreettista toimintaa ajateltavissa keskenään. ”Osan toiminnasta maksavat sopimustenkin perusteella pelastuslaitokset itse, osan kustannuksista rajatussa mielessä maksaa sisäministeriö. Lisäksi valtiot tekevät kahdenvälistä yhteistyötä, jossa ministeriöiden edustajat tapaavat kerran vuodessa. Se on tässä mielessä vain hallinnon muutos.” Venäjän-yhteistyö ja rahoitus jatkuvat ennallaan. Barents-alueiden yhteistyö puolestaan perustuu yhteiseen harjoitteluun ja sitä kautta alueiden yhteydenpitoon. ”Siellä pyritään sopimaan muistakin tapaamisista. Myös Pietarin paloyliopistolla ja Pelastusopistolla on keskenään jonkin verran yhteistyötä. Esimerkiksi Kymenlaakson pelastuslaitoksella yhteistyö mainitaan palvelutasopäätöksessä saakka, ja Veneskarin mielestä näin pitäisi olla muillakin laitoksilla, jotka tekevät kansainvälistä yhteistyötä. Veneskari painottaa, että Venäjä-yhteistyö koskee muitakin kuin itärajan pelastuslaitoksia. Veneskari kertoo, että idea yhteistyön tiivistämisestä lähti puhtaasti tehokkuusajattelusta. Koskinen uskoo, ettei tuleva maakuntauudistus muuta Venäjä-yhteistyötä. Muiden osalta on järkevämpää hoitaa yhteistyö valtiotasolla.” Koskinen huomauttaa, että joidenkin suomalaisten kouluttautuminen Pietarin paloyliopistossa ei tarkoita, että kaikkien pelastuslaitosten henkilökunta kouluttautuisi Venäjällä. Tavoite on, että koulutettavat henkilöt toimisivat yhdysupseereina kansainvälisissä pelastustehtävissä. ”Nykyisessä poliittisessa tilanteessa pidetään edullisena, että yhteistyötä jatketaan samalla tasolla kuin aikaisemmin”, sanoo pelastusylijohtaja Esko Koskinen. Tervehdin ilolla sitä, että käydään opiskelemassa vieraissa maissa uusia näkökulmia, mutta Pietari on vain yksi vaihtoehto.” Suomen pelastustoimi tekee Venäjän kanssa yhteistyötä monella eri tasolla. Pelastuslaitokset ehdottavat aikanaan henkilöitä kurssille. 8 ·2017 31 yhteistyötä Venäjän kanssa jo parikymmentä vuotta. ”Pitäisi ehkä avata sellaista yhteistyötä, että väki kävisi koulutuksessa Pietarin lisäksi muuallakin. Ruohonjuuritasolla yksittäiset pelastuslaitokset muun muassa harjoittelevat venäläisten pelastuslaitosten kanssa
Parviainen muistelee, että 1990-luvun puolivälissä moni asia Venäjällä oli eri mallilla kuin nyt. ”Yhteistyön kehittämisen tiimoilta suurin ongelma on, että valtiolla ei ole siihen rahaa. Alueet maksavat sen itse. Hiljaista tietoa siirretään pelastustoimen tehtäväkentästä puolin ja toisin.” . Parviainen korostaa, että vain säännöllinen yhteydenpito takaa sujuvan yhteistyön tositilanteessa. ”Heille on tullut uusia paloasemia ja kalustoa, henkilökohtaiset varusteet ovat parantuneet. ”Perusajatus siinä on, että kun jompikumpi osapuoli pyytää toiselta apua, toisen pitää antaa sitä.” Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan yhteistyö poikkeaa muiden itärajan pelastuslaitosten Venäjä-yhteistyöstä siinä, että operatiivinen toiminta ja harjoittelu nähdään tärkeimpänä asiana. ”Se oli yksi harvoista avunpyynnöistä ja siinä onnistuttiin. ”Karjalan tasavallan väki kävi hyvin uutterasti opistolla. ”Heillä tuntui olevan pulaa melkein kaikesta, ja ensimmäisinä vuosina sinne vietiin jopa kalustoa. Silloin puhuttiin lähialueyhteistyöstä, ja rahaa oli mittavasti tähän päivään verrattuna.” Yhteistyö jatkui ja tiivistyi, ja siihen tuli mukaan myös Pelastusopisto. ”Harjoitus on aika mittava manööveri siinä mielessä, että siinä kymmenkunta viranomaista toimii yhdessä.” Eräs konkreettinen uhka on esimerkiksi metsäpalo rajalla, sillä korpea on molemmin puolin rajaa. Parviainen muistelee, että merkittävin avunantotapaus oli vuoden 2004 Wärtsilän rautatehtaan palo Karjalan tasavallassa. ”Yhteistyön avulla seurataan ajan henkeä ja pohditaan, mihin varautua. Tarkoitus on paitsi oppia Venäjän pelastustoimesta, myös päivittää tiedot siitä. ”Esimerkiksi nopea rajan ylittäminen ei onnistu, jos ei pidetä yhteyksiä yllä.” Nykyisin yhteistyö on niin pitkällä, että pelastuslaitos pääsee hälytystehtäviin rajan yli ilman viisumeja ja passeja. Saimme pelastettua tehtaan uusimman osan katon, muuten koneet olisivat tuhoutuneet.” Huoli yhteistyön rahoituksesta kalvaa Pohjois-Karjalassa millaisten yhteistyökumppaneiden kanssa työtä tehdään.” Tähtäimessä on myös Suomen ja Venäjän yhteinen konferenssi, aiheena suurten yleisötilaisuuksien turvallisuus ja luonnononnettomuudet pelastustoiminnassa. Venäjä-yhteistyön rahoitus ja rahoituksen tulevaisuus herättää huolta PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviaisessa. ”Se on Venäjän kanssa yhteistyössä aika merkittävä juttu.” Yhteistyötä Karjalan tasavallan kanssa on tehty vuodesta 1994, jolloin toimintaa aloitti Joensuun kaupungin palolaitos. Terrorismin varalla ei toistaiseksi olla harjoiteltu. Nyt pienehkö maakunta pitää toimintaa yllä.” Siinä missä Suomessa pelastustoimessa on karsittu menot minimiin, venäläisten mielenkiinto yhteistyöhön ja kehittymiseen on puolestaan lisääntynyt. ”Vasta nyt alan ymmärtää kokonaisvaltaisemmin Venäjän hätätilaministeriön toimintaa”, hän sanoo.. Siksi meidän täytyy pitää yhteyttä Venäjälle, olla tietoisia uudistuksista heillä. ”Organisaatio elää ja muuttuu ajan hengessä. Meillä kehitys on ollut päinvastaista sopimukseen liittyvissä asioissa. Näin pystymme ehkä paremmin tekemään yhteistyötä tulevaisuudessa.” Veneskari toivoisi, että tulevaisuudessa Suomessakin järjestettäisiin vastaava kurssi, jossa ulkomaiset yhteistyökumppanit saisivat tutustua Suomen pelastustoimeen. Se on erittäin huono suunta. ”Kaikki yhteistyö tähtää siihen, että harjoitellaan, jotta meillä on valmius yllä antaa nopeasti apua.” Yhteisharjoituksia on noin kerran vuodessa joko Suomessa tai Venäjällä. Opiston hyviä tiloja käytettiin muun muassa molempien maiden päällystön johtamisharjoitteluun useita kertoja.” Avunpyyntöjä puolin tai toisin tulee hyvin harvoin. Vuosikymmenten työ menisi hukkaan, jos se nyt lopetettaisiin.” Yhteistyössä johtavana ajatuksena on ollut vuosikymmeniä valmius molemminpuoliseen avunantoon. 32 8 ·2017 PELASTUSTOIMI Tulkkilomakkeessa tehtävät on nimetty rinnakkain suomeksi ja venäjäksi, jolloin molemilla puolilla voidaan päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä ollaan tekemässä, vain tehtävän nimeä osoittamalla. ”Tämä on vastavuoroista: ymmärretään, Jos yhteistyö Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan välillä hiipuu, vuosikymmenien työ menee hukkaan. ”Olemme pitäneet koko ajan kirkkaana sen, mitä lukee Venäjän ja Suomen hallitusten allekirjoittamassa pelastuspalveluyhteistyösopimuksessa”, sanoo Parviainen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari on tehnyt Venäjä-yhteistyötä vuodesta 2009
Venäjällä oli viikon verran meiltä töissä palomiehiä, ja heiltä tuli meille palomiehiä töihin. Onnettomuusvaikutukset metsäpaloissa ja tulvissa saattavat monesti ulottua yli rajojen.” Yhteistyötä on helppo tehdä, kun laitosten henkilöstö tuntee toisensa rajan molemmin puolin. 8 ·2017 33 TESTAA CRP-TULOKSET VAIN YHDESTÄ PISARASTA Actim CRP -pikatesti auttaa arvioimaan viidessä minuutissa, onko infektio viruksen vai bakteerin aiheuttama. Tulevaisuudessa luvassa on koulutuksellista yhteistyötä Pietarin paloyliopiston kanssa. ”Ollaan muutenkin paljon tekemisissä toisten maiden kansalaisten kanssa. ”Venäjän tulliviranomainen monesti hidastaa rajanylitysprosessia. ”Otamme toimivia juttuja opiksi, vaihdetaan tietoja ja kokemuksia.” Paldanius näkee yhteistyön hyvin tärkeänä. Testin voi tehdä missä tahansa helposti ja nopeasti ilman instrumentteja – tarvitaan vain pisara verta sormenpäästä. Suomessa ei osata venäjää, Venäjällä puhutaan heikosti englantia. ”Yhtenä vuonna oli vaihtoakin. Venäjän kanssa se takeltelee rajamuodollisuuksien vuoksi.” Rajabyrokratia ja kieli hidastavat. Lapin pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Harri Paldanius kertoo, että Venäjän hätätilaministeriön kanssa tehdään vierailuja puolin ja toisen kerran-pari vuodessa. Harjoituksia pyritään pitämään kahden-kolmen vuoden välein. Yhteistyöhön kuuluu myös se, että rajan takana ja välillä myös Suomessa pidetään venäläisten kollegojen kanssa neuvotteluja yhteistyön kehittämisestä ja rajan pinnassa tapahtuvien onnettomuuksien hoitamisesta. ”Samanlainen palomiessielu siellä on kuin täälläkin.” Paldanius huomauttaa, että Ruotsin ja Norjan kanssa yhteistyö on eri tasolla. Testi on erinomainen esimerkiksi avohoitopalveluissa, ambulanssikäytössä ja kotisairaanhoidossa. Se on työlästä.” Toinen hidaste on kielimuuri. Semikvantitatiivinen Actim CRP on kehitetty erityisesti tilanteisiin, joissa nopea ja tarkka diagnoosi voi olla elintärkeää. ”Se on joustavampaa Ruotsin ja Norjan kanssa. · Testaus ei vaadi laboratoriota · Testit ovat yksittäispakattuja · Tarvittava näytemäärä on pieni · Testit säilyvät huoneenlämmössä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on Venäjällä vastuullaan Saimaan kanavan vuokra-alue, jossa tapahtuvat onnettomuudet kuuluvat pelastuslaitokselle. Paldanius toivoo, että tulevaisuudessa rajamuodollisuuksia kehitettäisiin. ”Hoidamme kanavassa tai sen rakenteissa tapahtuvat onnettomuudet, samoin kanavan henkilöstölle sattuvat onnettomuudet”, sanoo pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle. Rajanylitysharjoituksia on kerran vuodessa ja Barents-harjoitus joka toinen vuosi, siinä Ruotsi ja Norjakin ovat mukana.” Vierailujen ja harjoitusten tavoite on tutustua toisen maan kulttuuriin, kalustoon, toimintatapoihin ja henkilöstöön. Westerstråhlen mukaan yhteistyö sujuu pääsääntöisesti hyvin, mutta Venäjän virkamieskunta vaihtuu useammin kuin Suomen, joten jo käydyt neuvottelut lähialueyhteistyöstä joudutaan monesti aloittamaan uudelleen. Ihmisiä liikkuu rajan yli paljon, matkustellaan paljon, uutiset sosiaalisessa mediassa ovat saman tien ympäri maailmaa luettavissa. Vaikka byrokratia on hidasta, palomiesten kanssa yhteistyö toimii hyvin
Niin kuin monella nuorella miehellä on ollut tapana Kotkassa. Luokkakaverin isä oli palomestari. Suolasäkkien heittely oli kovaa hommaa ja kesämiespestistä oli jäänyt itämään ajatus palomiehen hommista. Elettiin 1970-luvun loppua ja siitä alkoi Ilpo Tolosen työura palolaitoksella. Sukeltajakurssilla opittu pelasti nuoren palomiehen 30 vuotta sitten, kun työmaa kuuden metrin syvyydessä oli jäädä viimeiseksi.. Niinpä liikunnallinen ja sairaankuljetushommia yksityisessä yrityksessä lukioaikanaan tehnyt nuori mies marssi palopäällikkö Keijo Asplundin luokse kysymään kesähommia. Ennen asepalvelusta Ilpo Tolosen luokkakaveri oli houkutellut kysymään töitä palolaitokselta. Koulutus on ammattitaidon kehittämistä. 34 8 ·2017 TAPASIMME A rmeijaikäinen nuori mies mietti mitä alkaisi tehdä isona. Sotilasurakin kiinnosti. Vuonna 1980 hän sai viran sairaanTeksti ja kuvat: Esa Aalto Sukeltajakurssilla opittu pelasti Vuoden Palomieheksi valittu Ilpo Tolonen kannustaa lukemaan ja opiskelemaan. Haminan Reserviupseerikoulussakin asepalvelustaan suorittanut nuorukainen punnitsi: sotilaaksi vai palomieheksi. Armeijan jälkeen Ilpo Tolonen huhki yhden talven satamassa. Ja niin alkoi kesämiespesti
Ensimmäinen sukeltaja meni veteen ja tuli pian ylös mukanaan yksi uhri. Omaan tyyliinsä liikoja meteliä osallisuudestaan pitämättä. Vuoden Palomiehen -arvonimen saajaksi. Koulutuksen merkityksestä kertoo Ilpo Tolosen kokema kauhunhetki palomiehen työssä 30 vuotta sitten. Yksi oli pelastunut ja kävellyt soittamaan apua. Ainut puhelin oli rantavedessä olevalla toisella sukeltajalla ja puukkojakin oli vain yksi. Kuului klonk ja olin kiinni Isänpäivänä varhaisen aamun tunteina palokunta sai hälytyksen. ”Tulimme paikalle ja maassa näkyi jalanjäljet vedestä rannalle. Sitä hän on tehnyt ja sen ansiosta pärjännyt opinnoissaankin hyvin. Samalla häneltä oli hävinnyt toinen räpylä.” Esimies käski Ilpon pukea varusteet ylle. Kun katsoo hänestä tehtyä ehdotusta, lista osallistumisesta alan erilaisiin kehittämistyöryhmiin on suorastaan hengästyttävä. Nyt entinen oppilas onnitteli opettajaansa valinnasta Vuoden Palomieheksi.. Hänet on valittu 37. Koulutusta ja itsensä kehittämistä hän pitää kullanarvoisena itselleen ja työn tekemiselle. kuljettajana ja kolme vuotta myöhemmin palomiehen viran. Erityisesti pelastussukellus, vaarallisten aineiden torjunta, öljyntorjunta sekä riskienhallinnassa valvontatyö ovat olleet Tolosen erityisalueita. Auto kyydissään kuusi nuorta on kovassa vauhdissa ajettu tieltä mereen. Palomiestoimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka (vas.) kävi 25 vuotta sitten Ilpo Tolosen johtaman sukelluskurssin. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen on otettu ja mielissään. Kolmatta sukeltajaa ei ollut paikalla, joten narumieheksi joutui kokematon palomies. Halu kehittää itseään Palomiehen töitä tehdessään Ilpo Tolosella oli halu kehittää itseään. Meillä oli kokemukseenkin perustuva ajatus, että autossa olijat voivat olla yhä elossa. Toimin kakkossukeltajana. Hän ollut monessa mukana. Mainossanaa lainaten hän allekirjoittaa, että lukeminen kannattaa aina. Esimiesja mestarikurssien jälkeen opinhalu vei päällystön ammattikorkeakouluopintoihin
Sen pitää sieltä samalla tavalla lähteä myös irti.” Hän alkoi hiljalleen heiluttaa kättään ja kuului taas samanlainen kolahdus. ”Olin mahallani mutapohjassa kuuden metrin syvyydessä. Aina on ollut tekemisen meininki.” Koulutus, opiskelu ja siinä lukeminen ovat hyödyksi ammattitaidolle. ”Yksi kerrallaan toin nuoret uhrit ylös pintaan. Palkinnon julkisti pelastusylijohtaja Esko Koskinen. Auto oli paikannettu 10–15 metrin päähän rannasta kuuden metrin syvyydessä.” Hän päätti sitoa narun mutapohjassa pyörillään seisovan auton taka-akseliin. Mietin, mitä teen. Yksi opettajista oli kotkalainen paloesimies Matti Repo. ”Rauhallisuutta. Silloin nuori isä itsekin. Palkinnon jakoivat valinnan tekevän toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka ja sihteeri Petri Jaatinen.. Kun on yksin vedessä ja on hätätilanne, pitää olla vain rauhallinen.” Ajatukset tulvivat mieleen mutapohjassa maatessa. ”Kiitos saamani hyvän koulutuksen pärjäsin tilanteessa.” Sukeltajakurssista se alkoi Merikaupungissa uintia harrastanut palomies kiinnostui sukeltamisesta ja kävi sukeltajakurssin heti palomiestyönsä alkuvaiheessa. 36 8 ·2017 TAPASIMME Varusteet eivät silloin vielä olleet täydelliset. Myöhemmin he yhdessä tekivät ensimmäisen pintapelastuksen koulutuspaketin, joka valmistui vuonna 1992. Siinä vaiheessa ei ollut vielä tietoa hälytysviiveestä, joka muodostui pelastuneen nuoren kävelymatkasta lähimpään puhelinkoppiin.” Viisi ambulanssia vei yksitellen uhrit. Kukaan ei osaa minua auttaa, koska en voi pyytää apua.” Sukelluskurssin käynyt palomies alkoi miettiä, mitä on opetettu. Lamppu irtosi. Hylyn sisältä pelastamiseen alettiin kiinnittää huomiota ja perustettiin vesisukellustoimikunta, jossa alusta saakka on ollut mukana myös Ilpo Tolonen. Koulutuksen ohella hän korostaa hyviä työkavereita. Kahtapuolta narua auton alle ujuttaen hän alkoi sitoa. ”Otin palonarun mukaan, jolla ajattelin merkitseväni auton. Aina on ollut tekemisen meininki.” Vuoden Palomies palkittiin Jyväskylässä sisäministeriön järjestämillä pelastustoimen ajankohtaispäivillä. Kiire oli kuitenkin saada loput neljä nuorta ylös vedestä. ”Sukeltajakurssilta sain kipinän ja halun kouluttautua lisää.” Sukellustoimintaa kehitettiin myös vuonna 1990 tapahtuneen Finn-Baltic -aluksen onnettomuuden jälkeen. Ei puhelinta eikä toinen käsi ylettynyt lampun naruun, jotta olisin voinut vapautua lampusta. Myös vesisukelluskoulutusta Tolonen on ollut panemassa alulle alan oppilaitoksessa vuonna 1992 ja toiminut kurssien johtajana. Viimeisenä lähti keikaltaan pelastunut palomies. Hänen aloitteestaan Pelastusopistoon valmistui hylkysimulaattori. Niinpä Ilpo sukelsi. Sen aiheutti sukeltajan lamppu osuessaan auton kierrejousiin ja samalla Ilpo tunsi, että hänen kätensä oli jäänyt kiinni autoon. Ilman heitä eivät hommat onnistu. ”Olen saanut tehdä töitä hyvässä porukassa ja olla mukana hyvissä työryhmissä. Samalla kuului kolahdus. ”Hengitin rauhallisesti ja tuumin, että olen itse työntänyt käteni auton alle. ”Olen lukenut pienestä pitäen, akuankoista ja seikkailukirjoista alkaen.” ”Olen saanut tehdä töitä hyvässä porukassa ja olla mukana hyvissä työryhmissä
Molemmat ovat olleet Tolosen kiinnostuksen kohteina. Työtilanne palomiesajalta kertoo, että palomies ei toista jätä. Oppaassa on myös hyvä ”uusi ”termi, joka on ulkomailta kopioitu – Tuulilasiraportti. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.” Öljyntorjunta tuli samaan vaiheeseen, kun piti laatia uusi öljyntorjuntasuunnitelma. Esimerkistä käy myös ensimmäinen viranomaisten yhteinen CBRNE-ensitoimintaopas, jossa annetaan ohjeita ensitoimia varten kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten aineiden, ydinaineiden ja räjähteiden sisältäviin tilanteisiin. Ilpo Tolonen, syntyperäinen kotkalainen. Ensitoimintaopas on nyt entistäkin tärkeämpi ja kaipaa päivittämistä. Koko 2000-luvun Tolonen on ollut mukana CTIF:n kemikaalikomissiossa. Hän piti oman talon väen tietoisena asian kehittymisestä ja saatuaan vihreää valoa omalta esimieheltään käynnistettiin pelastuslaitoksella kehittämisprojekti omavalvonnan käynnistämiseksi ensimmäisenä Suomessa. Mikä sytyttää. Suomen Ympäristökeskus otti ohjeen omakseen ja nyt se kattaa koko Suomen rannikon. Nyt kävellen reilun seitsemän kilometriä päivässä. Harjoitustilanteesta hälytystehtävään tulleella palomiehellä oli paljon välivaatetta sarkaisen sammutushaalarinsa alla. Tunsin, että oli kuumaa. Yhtäkkiä ensimmäisen parin palomies rynni ylitseni pois palavasta huoneistosta. Nyt omavalvonta on levinnyt koko Suomeen. Se oli kova paikka Palataan vielä hyvään työyhteisöön ja kollegoihin. Niissäkin Ilpo Tolonen on osannut luovia luovasti. Ilpo Tolonen oli yhdessä palomies Risto Wecksténin kanssa kakkospari. Myös työturvallisuus on tärkeää ja onneksi se on nykyään hyvällä mallilla.” ”Pihalla heräsin kovaan kuumuuteen maski sulaneena. Koskaan ei ole ollut ikävää tulla töihin. Vuoden 2011 pelastuslain käyttöönoton yhteydessä Kumppanuusverkosto perusti Valvontasuunnitelmatyöryhmän. KTP:n koripallo-otteluissa toimin järjestyksenvalvojana. Ilpo sai sammutettua itseään ja yritti lähteä poispäin, kun palo syttyi räjähtäen. Kahvipöydässä palopäällikkö Asplund totesi palomestari Toloselle: ”viitit siä Ilpo alkaa kattoa noita Kelan hommia.” Tehtäviä hoitanut palomestari Kelasalmi oli jäänyt eläkkeelle. Kuulin ainoastaan huudon: ”sammuttakaa, se palaa vielä!” ”Se oli kova paikka. Tolonen piti osaltaan esillä työryhmässä pientalojen palotarkastusten muuttamista omavalvonnaksi. ”Iso kiitos omavalvonnan kehittämiselle kuuluu pelastuslaitoksen riskienhallinnan palvelualueelle.” Tiedonjakoa meillä ja muualla Myös kansainvälisissä tehtävissä hän ollut mukana. ”Usein kun lukee hyviä raportteja, toivoisi, että mahdollisimman moni lukisi ne. Monipuolinen työ ja tämä ala. Itse pitää kaikki oppia. Mikä sammuttaa. Ajatus oli, että ei täällä voi enää kukaan olla hengissä. Onneksi maski oli muutoin säilynyt ehjänä. ”Kontattiin Riston kanssa peräkkäin savupatsaan alla. Ilpo ”viitti” ja alkoi lukea aiheeseen liittyviä mappeja. Onneksi maski oli muutoin säilynyt ehjänä.”. Työmatkatkin taitan niin. 61 vuotta. Kun Helsingin yliopisto kiinnostui asiasta ja käynnisti hankkeen, keskustelu siitä päättyi, voidaanko yhteistä viranomaisopasta tehdä. Uusi pelastuslaki painotti omatoimisen varautumisen tärkeyttä. Letku meni edelleen sisälle ja ajattelin, että on tullut hätä ja parin toinen palomies on sisällä hädässä.” Vaikka kuumuus oli kova ja kehoa poltti, oli pakko lähteä eteenpäin, koska työkaveri pitää hakea pois. En nähnyt mitään. Juoksen, pyöräilen ja kävelen. Hälytystehtävä tuli omakotitalopaloon. Hän ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, että vaarallisten aineiden torjuntaa niin maalla kuin merellä on kehitetty koko maassa. CBRNE-oppaan laatiminen ei saanut ensin tuulta alleen moniviranomaiskentässä. Sisällä ei enää ollutkaan ketään ja samassa palokaasut humahtivat palamaan. ”Pihalla heräsin kovaan kuumuuteen maski sulaneena. Oli epäily, että talossa on sisällä neljä ihmistä. Niissä on ammattitaidon kannalta hyviä asioita.” Toki hän ymmärtää sen, että kaikki eivät ole lukijoita. Ikä. Pelastuspäällikkö Kymenlaakson pelastuslaitoksella. Esimerkiksi rantojen öljynpuhdistukseen kehitetty SÖKÖ-ohjeistus, jonka hän aloitti yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Saanut myös edustaa alaa eri työryhmissä ja tehdä alan ihmisten kanssa yhteistyötä. Harrastukset. Merikaupungin riskien hallitsija Merija satamakaupungissa riskeinä ovat kemikaalija öljyntorjunta. Perhe. Palomiespari oli saanut Ilposta kiinni ja molemmat lensivät paineen voimasta ulos. Monelle käytännön tekeminen on se juttu. ”Oman alan tietoa kertyi samalla. 8 ·2017 37 NOPEAT Kuka olet. Ei edes sellaista päivää. Kaikki tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia, mitä olen saanut tehdä. Vaimo ja kaksi, nyt jo aikuista lasta. Kemikaalitorjuntaa hoitanut palomestari jäi eläkkeelle. Eipä tule oikein sellaista mieleen. Valmistuminen voi viedä aikaa myös niin sanottujen muotoseikkojen vuoksi. Risto pelasti minut.” ”Hyvä koulutus ja luottamus työkavereihin ovat tärkeitä. Sinne hänet pyysi mukaan OlliPekka Ojanen. ”Maailmalta saa paljon hyvää tietoa ja voi myös olla jakamassa omaa tietoa muille.” Tiedon jakamisessa hän ei ole pitänyt kynttilää vakan alla. Vaimokin sitä joskus ihmettelee, kun miehen on aina mukavaa mennä töihin. Liikunta. Ilpo Tolosen tietämys ei ole jäänyt vain kaakon kulmille
Tämä taasen antaa tunteen siitä, ettei ole vaikeiden asioiden kanssa yksin. Toisaalta Esimiesten työkäytäntöjen yhteinen puntarointi tuo Apua työkyvyn tukemiseen Teksti: Elina Weiste, Sanni Tiitinen, Sanna Vehviläinen & Sirpa Lusa Kuvat: Teemu Heikkilä Esimieskin voi oppia toisilta ja keskustella omasta työstään vertaistukiryhmässä. Vertaistukea ja videonauhoituksia Työterveyslaitoksen Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeessa järjestettiin vertaisryhmätoimintaa lähiesimiehille. Useat työkyvyn kysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, joihin ei löydy ohjeistusta asemapalvelusohjeista tai muista säädöksistä. Tavoitteena oli oppia toisilta ja pohtia työkyvyn ilmiötä monipuolisesti, jotta esimiehenä osaisi ottaa työkyvyn ongelmat puheeksi ja johtaa työkykyä edistäen. Vertaistuen on todettu olevan hyödyllistä ihmisten painiskellessa haasteellisten tilanteiden kanssa tai työskennellessään vaativissa työtilanteissa ja olosuhteissa. Työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä tukevan toimintakulttuurin luominen edellyttää hyvää henkilöstöjohtamista. Työkyky ei siis ole vain fyysistä suoriutumista työtehtävistä vaan monimutkainen palapeli, jossa muun muassa motivaatiolla, voimavaroilla, jaksamisella ja käsityksellä omasta osaamisesta on keskeinen merkitys. Vertaistuella tarkoitetaan sekä tiedon jakamista, ohjausta ja neuvontaa omalle vertaisryhmälle, että kumppanuutta ja emotionaalista tukea vertaisten kesken. Vaihtelevien ja haasteellisten tilanteiden yksilöllistä ratkomista helpottaa, jos esimiehellä on mahdollisuus keskustella tilanteista muiden esimiesten kanssa. Kokemusten jakaminen auttaa jaksamaan.. Työkykyyn vaikuttaa paitsi työntekijä ja hänen henkilökohtainen elämäntilanteensa, myös työpaikan työolosuhteet ja toimintakulttuuri. Pelastustieto-lehden numerossa 2/2017 pelastuspäällikkö Mika Kontio toteaa, että henkilöstöja työkykyasioissa liikutaan kuitenkin harmaalla alueella, jossa lähiesimiesten taidot ovat koetuksella. 38 8 ·2017 TYÖHYVINVOINTI T yökyky tarkoittaa työntekijän voimavaroja suhteessa työn vaatimuksiin. Kroppa ja nuppi kuntoon -ryhmien tarkoituksena oli tarjota esimiehille paikka ja aika purkaa ajatuksia ja keskustella omasta työstään. Kokemusten jakaminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman, voi tarjota tunteen ymmärretyksi tulemisesta: kaikkea ei tarvitse selittää juurta jaksain vaan toiset tietävät mistä puhuu
Kertomuksissa esimiehet nostivat usein esille henkilöstöjohtamiseen liittyvät haasteet. Esimiehet suhtautuivat varsin ymmärtävästi sairauksien tai iän mukana tuoKeski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työvuoro aamuapellissa pelastuskeskuksella viime helmikuussa.. Työntekijä kuvattiin resurssina, jonka poissaolo vaikeuttaa muun muassa työvuorojen suunnittelua. Toisaalta fyysiseen kuntoon ja sairastamiseen liittyviä ongelmia ei käsitelty työntekijän ”omana vikana”. Henkilöstöjohtamisen haasteita Työntekijöiden fyysisen kunnon ongelmat kuvattiin esimiesten kertomuksissa paitsi kyseistä työntekijää, myös koko työyhteisöä koskettaviksi. Myös punaisia saatavana. Videoilta tarkasteltiin sitä, millaisia kertomuksia esimiehet kertovat omasta työstään ja työntekijöistään. Suomen Terästekniikka Oy Puhdistamontie 26, 05840 Hyvinkää 019 460 3600 | sales@mavatech.com www.suomenterastekniikka.fi | www.mavatech.com EMULSIOLEVITTIMET DEKONTAMINAATIOKONTIT SUIHKUJÄRJESTELMÄT Kuva: K-H Pela / Tomi Jokela EMULSIOLEVITTIMET DEKONTAMINAATIOKONTIT SUIHKUJÄRJESTELMÄT Kuva: K-H Pela / Tomi Jokela Nyt uutuutena suoraan varastosta vihreitä ensihoitovaatteita. Näiksi mainittiin toistuvasti työntekijöiden työkyvyn ongelmat, erityisesti fyysiseen kuntoon sekä asenteisiin ja työmotivaatioon liittyvät seikat. Topper Uniform topper.fi kauppa.topper.fi Ota yhteyttä 010 2812 500 tavoitteena oli saada eväitä oman työkyvyn ylläpitoon esimiehenä. Esimiesryhmien keskustelut videoitiin tutkimustarkoituksiin
Motivaatio-ongelmista kertoessaan esimiehet kuvasivat seikkoja, jotka ovat täysin heidän ulottumattomissaan, kuten työntekijän kotitilannetta, mielialaa tai persoonallisuutta. Tällainen yhteinen kokemusten jakaminen onkin tärkeää vertaistuen näkökulmasta. Näin motivaatio-ongelmat määriteltiin asiaksi, mihin esimies ei juurikaan voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Toisaalta kertoessaan työntekijöiden työkykyyn liittyvistä ongelmista, esimiehet kuvasivat omat toimintamahdollisuutensa varsin vähäisiksi. Omien kokemusten, toiminnan, tiedon ja asennoitumisen tarkastelu hieman etäämmältä opettaa ajattelun ja toiminnan joustavuutta ja harkintaa sekä lisää itsetuntemusta esimiehenä. Esimerkiksi esimiehen aloittaessa uudella asemalla tai eri vuorossa pidettiin luonnollisenakin, että esimiestä ”testataan” aluksi käyttäytymällä tavoilla, joka on vastoin ”hyvän palomiehen” normaalia työasennetta. Samalla myös esimiesten mahdollisuuksia tukea työntekijöidensä fyysisen toimintakyvyn haasteita pidettiin rajallisena: vaikkakin esimies yrittäisi tukea työntekijäänsä ja löytää keinoja räätälöidä työtehtäviä työkyvyn haasteita vastaavaksi, organisaation käytänteet useimmiten määräävät kuinka tilanteissa toimitaan, eikä esimiehelle jää asiassa paljon liikkumavaraa. 40 8 ·2017 TYÖHYVINVOINTI miin työkyvyn fyysisiin rajoitteisiin. Korkeaa työmotivaatiota ja työntekijän hyvää asennetta pidettiin itsestään selvänä ”hyvän palomiehen” ominaisuutena. Esimiehet suhtautuivat varsin ymmärtävästi sairauksien tai iän mukana tuomiin työkyvyn fyysisiin rajoitteisiin.. Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kroppa-nuppikuntoon-fyysisesti-psykososiaalisesti-raskastatyota-tekevien-tyokyvyn-terveyden-edistaminen-tyopaikoilla-2015-2018/ . Kun itsetuntemus lisääntyy, tulee myös henkilöstöjohtamisen harmaa alue tunnetummaksi. Vaikka monet työkyvyn kysymykset, motivaatio ja asenne etunenässä, kuuluisivatkin pääosin työntekijän omalle vastuulle, ei esimies voi pestä asiasta käsiään. Toisaalta motivaatio-ongelmien kohtaamista kuvattiin myös itsestään selvästi esimiestyöhön kuuluvana. Ryhmäläisten tarinoissa kuvastui se, miten esimiehet tällaisissa tilanteissa onnistuivat lunastamaan paikkansa ja saamaan niskoittelevat työntekijänsä takaisin ruotuun. Myös työpaikan olosuhteilla, ilmapiirillä ja keskustelukulttuurilla on suuri merkitys työkyvylle, ja tähän esimies voi vaikuttaa oman vuoronsa toimintatapoja tarkastelemalla ja kehittämällä. Kuten Sanna Vehviläinen Pelastustiedon blogikirjoituksessa (7.5.2017) toteaa, tällaista työkäytäntöjen kriittistäkin puntarointia tarvitaan, jotta omien niin sanottujen sokeiden pisteiden tunnistaminen tulee mahdolliseksi. Kroppa ja nuppi kuntoonhanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa laajaa TyhyverkostoX – Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hankekokonaisuutta. Esimiehet aamurutiineissa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Kokemusten jakaminen auttaa Esimiesryhmien osallistujat tunnistivat hyvin samanlaisia onnistumisia ja haasteita työntekijöiden työkykyyn liittyvien pulmien käsittelyssä ja tukivat toistensa kerrontaa. Kertoessaan työntekijöiden motivaatioja asenneongelmista, esimiesten liikkumavara kuvattiin vielä vähäisemmäksi. Se rakentaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa sosiaalista tukea, auttaen esimiehiä voimaan itse työssään paremmin. Haasteelliset esimiestyön tilanteet kuvattiin joko jo ratkaistuiksi, tai jos ongelmia vielä oli, ratkaisuksi esitettiin muutosta joko työntekijässä tai vallitsevissa säädöksissä. Esimiehet olivat myös varovaisia, etteivät asettaisi omia tai toisten työkäytänteitä tarkemman tarkastelun ja puntaroinnin kohteeksi
”Toimimme kumppanina, voimme tehdä yksittäisiä harjoituksia tai tukea harjoitustoiminnan kehittämistä yleisellä tasolla. Yritys on keskittynyt erityisesti kriisijohtamisen ja -viestinnän sekä valmiusjohtamisen harjoituksiin monenlaisissa organisaatioissa pankeista tehtaisiin, teollisuuspuistoihin, oppilaitoksiin ja sairaanhoitopiireihin. Harjoituksissa keskeinen tavoite onkin luoda paineistettu tilanne. Monille tahoille harjoittelu on lakisääteinen velvollisuus. ”Osallistujat joutuvat testaamaan omaa osaamistaan, laittamaan itsensä lujille, heittäytymään tilanteeseen, joka mahdollistaa sitten hyvän oppimisen. He näkevät oikeasti, kuinka itseltä, tiimiltä ja koko organisaatiolta sujuisi homma”, kertoo Insta Trustin asiakkuusja kehitysjohtaja Martti Setälä. S ellainen oli kysymyksessä myös marraskuussa 2016, kun simuloitu suuronnettomuusharjoitus järjestettiin Porissa Huntsmanin pigmenttitehtaalla. Tammikuun viimeisenä päivänä syttynyttä tulipaloa sammutti kahden vuorokauden ajan yhteensä 200 palomiestä, ja siitä koitui tehtaalle kymmenien miljoonien vaHarjoitus edelsi tositilannetta hingot. Vain paria kuukautta myöhemmin tehtaalla jouduttiin tositilanteeseen, kun siellä paloi oikeasti. 42 8 ·2017 TAPAHTUMAT Toden ja kiireen tuntu ovat usein keskeisiä elementtejä suuronnettomuusharjoituksissa, joita tilanne-, kriisija valmiusjohtamiseen keskittynyt yritys Insta Trust järjestää. Yrityksen pääasiallisia kohderyhmiä ovat viranomaiset, joille valmiusja turvallisuusasiat ovat olennaisia, sekä suuret, turvallisuuskriittiset yritykset. Henkilövahinkoja ei tullut, ja tehtaan henkilökunta osasi toimia oikein tilanteessa. Meillä on myös harjoituksia tehostavia työkaluja kuTeksti: Kaisu Puranen Kuva: Rajavartiolaitos
??????-????????. joulukuuta kello 10.45. ????????. Sen kuulet Paloturvallisuuspäivillä torstaina 14. ?????????–???????????????????. ten Trasim-harjoitussimulaattori”, Setälä kertoo. ?????-???????. ”Lähtien siitä, että henkilö tietää, koska ja miten käytetään hälytysjärjestelmää, että saa porukan kuulolle, mihin järjestäytyä, kehen olla yhteydessä ja niin edelleen.” Kuinka harjoittelu vaikutti Huntsmanin henkilökunnan toimintaan tositilanteessa. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ?????????????????. SPEK järjestää Paloturvallisuuspäivät yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Paloinsinööriyhdistys ry:n, Vakuutusalan tekniset tarkastajat ry:n, Suomen JVTja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n, Finnsecurity ry:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton sekä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. ??????. Tapausta käsitellään Paloturvallisuuspäivillä.. ??????????. ??????????. Perustoimintamallien ja ohjeistuksien pitäisi olla tuoreessa muistissa. ????????. ??????. Huntsmanin pigmenttitehtaan palo tammikuussa 2017 oli eräs Suomen historian suurimpia paloja. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Harjoitusten jälkeen yrityksen pitäisi olla tositilanteessa paremmin varautunut ja valmistautunut valmiusjohtamiseen ja viestintään
Litmanen painottaa, että työturvallisuuteen investoiminen on tärkeää, investoitiin sitten koneisiin, laitteisiin, järjestelmiin, työvälineisiin tai ihmisten osaamiseen. Tai sen suhteen, että meiltä poistuu työreservistä ihmisiä ja osaamista turvattomuuden vuoksi?” ”En usko, että pätevä johto on halukas menettämään näistä mitään”, hän vastaa. ”Tulos syntyy sitä kautta, että jotain ikävää jää tapahtumatta. ”On toinenkin puoli työmarkkinakentästä, niitä, jotka eivät todellakaan ymmärrä etunojan tärkeyttä, sitä, että asioita kannattaisi tehdä ennakoiden.” Kotkan Sunilan Stora Enson tehtaalla järjestettiin viime toukokuussa suuronnettomuusharjoitus.. Miten osoitetaan, että meillä jäi jotakin tapahtumatta, sillä investoimme turvallisuuteen, työturvallisuusosaamiseen, koska meillä esimiehet osasivat johtaa turvallisuutta?” Litmanen arvioi, että yritysten työturvalliInvestointi turvallisuuteen maksaa itsensä takaisin Teksti ja kuva: Kaisu Puranen suus on yleisesti hyvällä tasolla, mutta huolestuttaviakin tapauksia löytyy. ”Kuinka monta ihmishenkeä ollaan valmiit menettämään, millaisia tuotannonmenetyksiä olemme valmiita kärsimään. Sen esiin kaivaminen on aina vaikeaa. Entä menetykset maineen tai brändin suhteen. Tapahtumatta jääminen ei näy missään. 44 8 ·2017 Tilava hengenpelastaja TAPAHTUMAT M itä olet valmis menettämään, jos et investoi turvallisuuteen. Haaste on se, kuinka saada työnjohto vakuuttuneeksi siitä, että turvallisuuteen investoiminen kannattaa. Näin Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Henri Litmanen kehottaa kysymään yrityksen johdolta
”Osaamisesta huolehtiminen on merkittävää investointia.” Hänen edustamansa Työturvallisuuskeskus ajaa parempaa työelämää ja keskittyy työsuojeluun, -turvallisuuteen, -hyvinvointiin, ja -terveyteen. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Se on työmarkkinajärjestöjen hallinnoima yhdistys jonka tehtävä on kehittää suomalaisen työelämän turvallisuutta. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.gassol.fi +358 45 155 4755 Kaasuturvallisuuskoulutukset ja asiantuntijapalvelut pelastusalan ammattilaisille Kaasuturvallisuuskoulutus Litmanen korostaa juuri ennakoinnin tärkeyttä yritysten työturvallisuudessa. joulukuuta kello 16.30.. Tulosta turvallisuutta johtamalla -esitys Paloturvallisuuspäivillä torstaina 14. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ”Havukka-ahon ajattelija pohtii kaukoviisautta näin: kun miettii asioita ennalta ja miettii mallit, kuinka silloin toimia, niin silloin on taivaanranta kevyt kiertää.” Litmasen perimmäinen viesti on: turvallisuuteen investoiminen maksaa itsensä takaisin
En ymmärrä miksi. Koko henkilökunta ei helposti ehdi myöhemmin koulutuksiin.” Turvallisuus ja toiminta samalle viivalle Tämä yksityiskohta liittyy laajemmin yritysten turvallisuuskulttuuriin ja siihen, kuinka se rakentuu. joulukuuta kello 16 esityksessä Turvallisuuskulttuurin rakentamisen palikat. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Esa Aalto Työturvallisuuden harjoitusalue sijaitsee Pelastusopiston harjoitusalueen yhteydessä Kuopion Korvaharjussa. 46 8 ·2017 TAPAHTUMAT Y rityksen turvallisuuskulttuurin pitäisi olla osa toimintakulttuuria. Syy, miksi turvallisuusaspektia ei linkitetä suoraan muuhun toimintaan, voi olla myös turvallisuusorganisaatioiden omassa toiminnassa. Esimerkiksi turvallisuuskoulutus nähdään ylimääräisenä prosessina. ”Jos turvallisuusasiat nähdään tärkeänä, niiden pitäisi aina olla agendalla, eikä niin, että niitä käsitellään sitten, kun muistetaan. ”Turvallisuusorganisaatiot haluavat pitää erillisiä koulutuksia. Miksei perehdytyskoulutus voisi pitää sisällään myös turvallisuuskoulutuksen?” Manninen huomauttaa, että perehdytyskoulutuksessa ihmiset joka tapauksessa kutsutaan koolle, tehdään ehkä kiertokävelyitä ja opastetaan heidät talon tavoille. Kesko Oyj:n turvallisuuspäällikkö Vesa Manninen on törmännyt uransa aikana siihen, että yritysten sisällä nämä asiat erotetaan toisistaan. Se ei ole pelkkiä kaaviota.” Mannisen mukaan yritysten turvallisuuskulttuuri on parantunut, mutta se on edelleen paikoin lasten kengissä. ”Miksei siinä samalla puhuta turvallisuudesta. Maailma on muuttunut niin paljon, että mitä tahansa voi tapahtua.” Vesa Manninen puhuu turvallisuukulttuurista Paloturvallisuuspäivillä torstaina 14. Manninen korostaa, että kaikki on kiinni siitä, millainen toimintakulttuuri yrityksessä on. Muun muassa yritykset voivat käyttää aluetta henkilöstönsä koulutus-, harjoitusja esittelytarkoituksissa.. Ne haluavat näyttää oman tarpeellisuutensa sitä kautta.” Manninen myöntää, että paikkansa on myös erillisille turvallisuuskoulutuksille kuten alkusammutukselle ja ensiavulle, mutta työturvallisuus voisi linkittyä jo alkuperehdytykseen. Turvallisuuskulttuuri on tekemistä ja esimerkillä johtamista. ”Valmistautuminen ja harjoittelu ei ole vainoharhaisuutta. ”Järjestetään esimerkiksi henkilökunnan perehdytyskoulutus ja sitten erikseen turvallisuukoulutus
”Näkyvyys olisi varmasti laajempaa, jolloin se tavoittaisi suuremman asiakaskunnan ja sillä saataisiin korotettua pelastusalan profiilia onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijana.” Kenen tehtävä yhtenäisten mallien luominen sitten on. joulukuuta kello 14. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi Yhdenmukaiset ja asiakaslähtöiset toimintamallit, -tavat sekä tavoitteet pelastuslaitosten valvontatyöhön ja onnettomuuksien ehkäisemiseen on päämäärä, jota pelastuspäällikkö Mika Viljanen kollegoineen työstää sisäministeriön onnettomuuksien ehkäisemisen kehittämistyöryhmässä. ”Meidän pitäisi puhua samasta asiasta samalla tavalla paikasta riippumatta. Kaikki yhteisen viestin taakse. Hän tiedostaa, että alueiden maantieteelliset erityispiirteet toki täytyy huomioida, mutta monissa aihepiireissä viesti voisi olla yhteinen. Miten varmistetaan palveluiden ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus. Tähän liittyvät kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelut aktiivisessa roolissa ja kaikki siihen liittyvät työryhmät.” Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella. Mitä voisimme tehdä yhdenmukaisemmin, että valvontatyö ja onnettomuuksien ehkäiseminen olisi yhdenmukaista koko Suomessa?” Viljanen tiivistää. ”Meidän työryhmämme tavoite on tehdä esityksiä juuri onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseksi. Silloin jokainen pelastuslaitos ei erikseen viestittäisi vaikkapa kynttilänpolttoneuvoja joulun alla sosiaaliseen mediaan, vaan laitokset voisivat viestiä asiakkaille yhtenä rintamana. -esitys Paloturvallisuuspäivillä keskiviikkona 13. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Henkilö saattaa saada pelastuslaitokselta eri vastaukset kysymykseensä riippuen siitä, onko hän kotivai kesämökkipaikkakunnallaan.” Viljanen kysyy, voisiko pelastuslaitoksilla olla tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiset nettisivut, joilta löytyisivät perustiedot kansalaisia askarruttaviin turvallisuusasioihin. ”Jos yksi laitos julkaisee turvallisuusviestintäjutun, se tuskin saa näkyvyyttä valtakunnallisesti, mutta jos viestin takana olisivat kaikki pelastuslaitokset, se nousisi helpommin valtakunnalliseen julkisuuteen.” Laitosten turvallisuusviestintää voitaisiin tehdä suunnitelmallisemmin ja kärkihankkeita tukien. Näin sanoma saataisiin paremmin perille myös mediaan. Hänen mukaansa esimerkiksi pelastuslaitosten turvallisuusviestintä olisi helppo yhtenäistää koko maassa. Toimintamallien erilaisuus asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä he asuvat. ”Miten onnettomuuksien ehkäisytyötä voitaisiin kehittää nykyistä parempaan ja ehkä asiakasystävällisempään suuntaan
Auto menee Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Vuosituotanto noin 350 ajoneuvoa. Amarokissa jatkuvaan nelivetoon on yhdistetty kahdeksanportainen automaattivaihteisto. Sovelluksia voivat olla esimerkiksi johtoauto ja kevyt pelastusauto. Moduulirakenteessa asiakas voi vaikuttaa osastojen sijoitteluun ja ergonomia on helErikoisajoneuvoja valmistavan Tamlansin toimitiloissa Tampereella oli lokakuun alkupuolella innostusta ja jännitystä ilmassa. Esimerkiksi taka-akselisto voidaan varustaa ilmajousituksella. Toki on sitten vielä vetokoukku, jota ei tavallisissa ambulansseissa ole. ”Hybridi ei loppujen lopuksi ole paljon kalliimpi kuin tavallinen ambulanssi. Viennin osuus 45 prosenttia. Sijaitsee Tampereella. Työntekijöitä 52, kun lasketaan vuokratyöntekijät mukaan. Myös takapariovet ovat lisävaruste ja hyvä kaluston käytön kannalta”, kertoo hälytysajoneuvoista vastaava tuotepäällikkö Jaakko Lohjansalo. Muuten kalustotilojen muokkaamisen ja telineiden rakentamisen hinnoissa ei puhuta kuin muutamista tuhansista euroista. VW Amarokin konepellin alla hyrrää kolmelitrainen turbodiesel. Perän korkeudensäätö helpottaa potilaan siirrossa autosta ja autoon. Ratkaisu sopii hyvin myös muuhun viranomaiskäyttöön ja huoltoautoiksi verkkoyhtiöille, jotka tarvitsevat hyviä maastoajo-ominaisuuksia. Näin saadaan reilusti lisää kantavuutta. Auton suunnittelussa painitaan aina kilojen ja kuutioiden kanssa. Ero tulee lähinnä kalustosta. Liikevaihto 9,5 miljoonaa euroa 2016. Moduuli moneen käyttöön Moduulirakenteessa eri osastot voidaan suunnitella ja varustella kunkin tehtävän mukaan. Jatkettuun alustaan istutetaan Tamlansin suunnittelema ja rakentama ambulanssimoduuli, mutta autossa on runsaasti myös pelastuspuolen kalustoa sammutusvarusteineen ja paineilmalaitteineen. Syntymässä oli ensimmäinen hoitotason hybridiambulanssi.. 48 8 ·2017 KOTIMAISUUS Tamlans Oy Ab Perustettu vuonna 1998. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Tamlansin uutuutena hybridiambulanssi Moduuleja Tampereelta K yse ei ole kuitenkaan voimanlähteiden yhdistelmästä, kuten voisi ajatella
”Meillä hälytysajoneuvojen kotimaisuusaste on merkittävä, noin 75 proPakettiautopuolella Tamlans on aloittanut yhteistyön saksalaisen ambulanssivalmistajan kanssa, jolla on tehdas Puolassa.. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden satavuotisjuhlan aattona. Alustaan tehdään muun muassa korikiinnikkeiden esivalmistelut sekä ilmanvaihtojärjestelmän läpiviennit ja putkistot. Varustelijat Pasi Eloranta (vas.) ja Aimo Väisänen sekä sähköasentaja Ari Virtanen valmistelevat hybridiambulanssin niin sanottua naittoa eli alustan yhdistämistä moduulirakenteiseen koriin. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Nyt puhutaan jo kymmenien ajoneuvojen vuosituotannosta. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Sillä välin hallissa jatkuu moduulikorien kasaus. . Omistajavetoisen yrityksen osakkaat ovat kaikki aktiivisesti Tamlansilla töissä. Toimitusjohtaja Kari Ojala sanoo, että moduuliajoneuvokonsepti on alkanut lyödä läpi markkinoilla. Korin 310 millin pidennys tehdään Hollannissa.” Vuosituhannen vaihteessa Tamlansissa lähdettiin hakemaan kasvua hälytysajoneuvojen lisäksi henkilökuljetusajoneuvoista. Kehitystyössä on kuunneltu myös ensihoidon ammattilaisia. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. pompi ottaa huomioon. Hiilikuitu olisi vahvistettua lujitemuovia vieläkin kevyempi, mutta huomattavasti kalliimpi vaihtoehto. Kuoret ovat niissä jo valmiina eikä mittoja voi juuri muuttaa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. VW:n Amarok oli soveltuvin kevyemmän puolen alustoista, jolle EN-standardien mukainen B-tyypin ajoneuvo voidaan rakentaa. ”Moduulirakenne tuo monia etuja perinteiseen pakettiautoversioon verrattuna. Saumaton kokonaisuus kestää hyvin pistemäisiä kuormituksia eikä komposiittirakenteinen kori ruostu. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Kaikissa voidaan hyödyntää samaa testausja tuotekehitystä. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh
Tavoitteena on nostaa viennin osuus jopa 70 prosenttiin, ei kuitenkaan kotimaan markkinoiden kustannuksella. Kotimaassa yksityisten yritysten osuus ambulanssien tilaajina on vähentynyt. Janne Rantanen valmistui sähköasentajaksi vuonna 2013. Hybridiambulanssi on herättänyt jo ennen valmistumistaan kiinnostusta Ruotsissa. Älykäs lisälaiteliitäntä . Toiset ajoneuvot ovat työläämpiä muutostöineen, perustaksit valmistuvat no peammin. ”On mielenkiintoista ja haastavaa mahduttaa pieneen tilaan paljon tekniikkaa.” KOTIMAISUUS. Koko Skandinaviassa on ehkä markkinat noin 500 ambulanssille vuodessa. Airbus TH9 Myynti – huolto ja parametrointi, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, TAMPERE p. Pääaine oli sähkövoimatekniikka, joten jännitteet ovat autojen parissa pienempiä. Uutta suunnitellaan koko ajan. Jos ha luamme kasvua, pitää suunnata myös Skandina vian ulkopuolelle”, Ojala sanoo. Kotitelakalla tai ilman. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Olemme yrittäneet hakea näkyvyyttä myös autovalmistajien kautta. Tamlansin toimitusjohtaja Kari Ojala kertoo, että yritys pyrkii kasvattamaan voimakkaasti vientiään. ”Esimerkiksi Norjassa on jopa kansallisia kilpailutuksia”, Ojala kertoo. Vibra-hälytys . Suojausluokka IP65 . 50 8 ·2017 VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . ”Ensimmäinen Puolassa valmistettu MB Sprinter -ambulanssi toimitetaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle vuoden loppuun men. Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Joitain eroja Skandinaviasta kuitenkin löytyy. Lisäkasvua haetaan viennistä. Kasvua haetaan myös Skandinavian ulkopuolelta. Esimerkiksi verhoilussa on mukana tamperelainen kumppani ja ompelijat. Samaan ajatteluun pohjautuvaa johtoautoa on jo tarjottu ensimmäiselle pelastuslaitosasiakkaalle. Vastaavaa en ole muualta kuullut. Valtaosa hankinnoista on tänä päivänä julkisia ja kilpailutus samantyyppistä. 0800 188 011 Nyt se on saatavilla: monipuolinen Airbus Tetra hakulaite. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com Kovaan käyttöön suunniteltu ja mahtavin ominaisuuksin varustettu Airbus Tetra radiopuhelin TH9. Myös kaikki suunnittelu tulee omasta talosta, ideat omista propellihatuista. Raaka-aineet ja tavarantoimittajat tulevat pitkälti kotimaisilta yhteistyökumppaneilta. Saa myös suunnitella ja kehittää uutta.” senttia. Meillä on niin saksaa, englantia kuin ruotsia osaavia. Tamlans edustaa uutuutta Skandinaviassa. Pakettiautopuolella Tamlans on aloittanut yhteistyön saksalaisen ambulanssivalmistajan kanssa, jolla on tehdas Puolassa. Autosähköasentaja Markus Kari on viihtynyt Tamlansilla kymmenisen vuotta. Simulaattori on uskoakseni tarkoitus myös tuotteistaa ja tarjota sitä muuallekin”, Ojala sanoo. ”Viennin kehittäminen vaatii paljon aikaa ja omaa jalkatyötä. Airbus P8GR . ”Tehtävät vaihtelevat eikä ole sarjatyötä. Ohjelmoitava näppäimistö . Nytkin on työn alla moduulikonsepti Mercedes-Benzin uutuuden X-sarjan pick up -alustalle. Tekstiilimateriaalin valmistajaa ei löydy Suomesta ja elektroniikkakomponentteja tuodaan toki kaukaa idästä”, Ojala kertoo. Suurimpia asiakkaita ovat sairaanhoitopiirit ja alueelliset pelastuslaitokset. . Koska esimerkiksi 3D-suunnittelu on kuitenkin projektiluontoista, se kannattaa tilata alihankkijalta. Kasvua viennistä ja uutuus Puolasta Tamlansin vuosituotanto on noin 350 ajoneuvoa, mutta se vaihtelee tilikausittain. Viennissä pääpaino on ollut Ruotsissa ja Norjassa, mutta myös Tšekkeihin on ollut toimituksia tänä syksynäkin. Helposti vaihdettava akku . ”Olimme VV-auton kautta mukana kehittämässä myös ambulanssisimulaattoria oppilaitoskäyttöön Kotkassa
Tulossa on myös VW Crafterin pohjalle rakennettu hoitotason ambulanssi”, Ojala lisää. nessä. Tamlansin nykyiset, 4400 neliön tilat otettiin käyttöön vuonna 2008. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkassa olevasta ambulanssisimulaattorista on juttua tämän lehden sivulla 24. Penkkiverhoilija Jarno Javanainen kokosi parhaillaan MB Viton taksimalliin matkustamon penkkiä. Norja on ollut hyvä vientimaa nelivetoiselle ambulanssille. Työhön ei myöskään voi valmistua suoraan koulunpenkiltä. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 • Tarkastukset • Kalibrointi • Uudet mittarit Suositeltava tarkastusväli 5 vuotta. Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017-368 4000 | www.peltaco.com . . Autossa on muun muassa uusi väyläsähköjärjestelmä, joten opeteltavaa riittää asentajillakin. Kisällejä ja käsiä tarvitaan Ambulanssien valmistuksessa on paljon käsityötä, sillä koneet eivät pysty kaikkeen. . Puolassa valmistettavat autot on suunniteltu kokonaan Tamlansilla. Oppipoika-kisälli -henki onkin Tamlansilla voimissaan, jotta tekijä oppii osakokonaisuuk sien kautta kokonaiskuvan. SÄTEILYMITTAREIDEN tarkastukset Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Vuositasolla Norjaan on toimitettu kolmisenkymmentä Amarokia.. Ne sisältävät monia tuoteuudistuksia ja parannuksia edeltäjämalliin verrattuna”, Jaakko Lohjansalo paljastaa. Eri osastoilla tehdään puolivalmisteita, ja kokoonpanoasemilla yksi varustelija vastaa aina yhdestä ajoneuvosta. Voimme hyödyntää heidän testaus-, tuotekehittelyja valmistusvolyymiään. Hybridiambulanssin korimoduuli on siirretty sähkötrukilla alustan päälle ja koko auto nostettu ylös seuraavaa työvaihetta varten. Istuinosastolla asennetaan penkkeihin muun muassa pehmusteet ja verhoilu. ”Tehtaalla on saksalainen johto ja korkea laatu. 17 vuotta alalla ollut Javanainen viihtyy monipuolisessa työssään, jossa on paljon erilaisia työvaiheita. Tamlans voitti kolmisen vuotta sitten kilpailutuksessa pääkategorian alle 3500-kiloisten nelivetoistoisten sarjassa
Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Olen nyt kolmatta vuotta päivävuorossa”, Rajamäki kuvailee. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi TYÖN ÄÄRELLÄ Nyt riittää virtaa! Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Vaasalainen Jyrki Rajamäki ehti työskennellä parikymmentä vuotta palomiehenä, ambulanssissa ja pelastushelikopterissa. ”Keskustelin työnantajan kanssa toimenkuvan muutoksesta ja molemmat hyötyivät. Enää minua ei pidetä työpaikallakaan hulluna”, hän naurahtaa. Kuntotesteihin ei enää tulla virkahousut jalassa. Teen kuntotestausten lisäksi kaikki paineilmahuollot ja -täytöt. Lapset ovat onneksi jo 22ja 24-vuotiaita. Hän on nyt itsekin opintovapaalla. Työnantaja tukee hyvin liikkumista Pohjanmaalla satsataan voimakkaasti koko henkilöstön ja sopimusmiesten sekä vapaaehtoisten toimimintakyvyn ylläpitoon. 52 8 ·2017 ”H alusin nukkua yöt ja viettää vapaat viikonloput – terveellisemmän elämän. Huollan VPK:oista lähtien kaikkien vesija savusukelluslaitteet.” Palomiehen peruspalkkaa onnistuttiin tarkistamaan hieman ylöspäin. ”Työnantaja tarjoaa hyvät mahdolllisuudet liikkua kuntosaleineen ja uimahalleineen.” Rajamäki on urheillut koko ikänsä ja valmentanut 15 vuotta jalkapallojunioreja, nyt. Nyt hän on kouluttautunut personal traineriksi ja huolehtii Pohjanmaan pelastuslaitoksella palomiesten, sopimusväen ja vapaaehtoisten kunnosta. ”Vaimo oli aluksi muutoksesta ihmeissään, mutta ei pannut hanttiin
Työnantaja maksoi koulutuksen. Testejä on toki tehty tähänkin asti. Tiedot tulevat vain itselle, myös se, jos on niin sanotusti laiha läski”, Rajamäki vakuuttaa. Rajamäeltä oli kyselty vinkkejä treeneistä ja ravinnosta, joten hän starttasi vuoden pituiset personal trainer -opinnot voidakseen neuvoa paremmin. ”Mulla on nyt tosi hyvä olla omasta ja pelastuslaitoksen puolesta. Osalle voi tehdä suoraan kunto-ohjelman, osalle riittää alkuun reipas kävely.” Rajamäki käy kerran vuodessa FireFitiin liittyvässä täydennyskoulutuksessa ja testaajakursseilla. Alkuun oli kritiikkiäkin ja testeihin tultiin jopa virkahousut jalassa. ”Närpiössä ja Nykarlebyssä on lisäksi omat kaksikieliset kuntotestaajansa. Vuosina 2013–14 FireFit-järjestelmä toi Pohjanmaalle yhteneväiset kuntotestit ja vertailukelposet tulokset. Virtaa riittää ja on kiva tulla töihin!” . Kiinnostus palokuntatoimintaan voi olla suurta, mutta kunto ei aina ole sen mukainen. Hankimme tänne sairaalakäyttöönkin hyväksytyn kehonkoostumusmittarin, jota noin puolet on hyödyntänyt. Karate, jalkapallo ja kuntosali antoivat hyvän pohjan uudelle uralle. Palomies Jyrki Rajamäki kouluttautui 20 vuoden työuran jälkeen personal traineriksi. ”Heillekin voi tulla fyysisesti rankkoja keikkoja. Pyrimme pienentämään hajontaa ja saamaan rajatapauksetkin savusukelluskelpoisiksi. Aiemmin esimerkiksi pyöräergometriatesti piti tehdä työterveyshuollossa, mutta nyt kaikki kuntotestit onnistuvat joustavasti Vaasan keskuspaloasemalla. Nyt suunnitellussa kuntoprojektissa on tarkoitus tehdä järjestelmällisesti samat testit myös sopimusväelle ja vapaaehtoisille. Nyt ollaan testauksissa jo hyvällä mallilla. ”Oma painokin tippui vuodessa 10– 12 kiloa”, hän iloitsee. Kaikki saavat halutessaan uutta tietoa kropastaan oikealla näkyvällä kehonkoostumusmittarilla.. Työntekijän velvollisuus Rajamäen mielestä alan työntekijöillä on velvollisuus pitää itsensä kunnossa, työkin vaatii sen. Nyt vedetään viimeiseen tappiin asti!” ”Keskustelu on ihan erilaista, kun tuntee äijät ja talon. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. On tärkeätä, ettei lyyhisty lämpökuorman alle. Työhön löytyi uutta virtaa huolehtia niin omasta kuin muiden kunnosta. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet myös miehiä divarisarjassa. Toisaalta löytyy myös kavereita, jotka ovat kovemmassa kunnossa kuin vakinaiset palomiehet. En tuputa mitään kellekään, jos ei kiinnosta
”Paneudun pelastustoimen koulutusjärjestelmään, Palomestari hakee oppia amerikkalaiskollegoilta Teksti: Mika Rinne Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos . ”Työskentelen asema 2:lla, joka on keskuspaloasema. Roolini on tarkkailla, miten isossa maassa asioita tehdään ja saisiko sieltä oppia tuliaiseksi.” Atlantin rannikolla sijaitsevassa Fort Lauderdalessa on noin 240000 asukasta. Kalle Hakamäki vei yhteyshenkilölleen tuliaiseksi muun muassa kypärän.. Hakamäki tutustuu kolmen kuukauden ajan Floridassa sijaitsevaan Fort Lauderdalen pelastuslaitokseen. Toteutus Hakuaika 1.3. Se on useana vuonna ollut tilastojen mukaan koko Yhdysvaltojen vilkkain paloasema.” Monipuolinen työsuunnitelma Hakamäki tutustuu vierailunsa aikana eri paloasemiin, keskeisiin ihmisiin, kalustoon sekä tapoihin tehdä onnettomuuksien ehkäisytyötä ja palontutkintaa. –1.12.2018 2.2.2018 mennessä LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN tamk.fi/taydennyskoulutus PELASTUSLAITOKSET Jyväskylän keskuspaloasemalla työskentelevä palomestari Kalle Hakamäki matkusti syyskuun alussa Yhdysvaltoihin. 54 8 ·2017 TAMK TÄYDENNYSKOULUTTAA | HOITOTASON ENSIHOITO-koulutus Sairaanhoitaja, tule vahvistamaan ensihoidon kehittämisvalmiuksiasi sekä valmiuksiasi toimia työyhteisössä ohjaajana ja kouluttajana. ”Se valikoitui vaihtokohteeksi Jyväskylästä huomattavasti poikkeavan ympäristön ja heidän saavuttamansa korkeimman kansallisen laatuluokituksen vuoksi. Heidän kertomansa mukaan olen ensimmäinen vuorossa mukana kulkeva ulkopuolinen tarkkailija. Kaupungissa on 11 vakituista paloasemaa. Heistä yli 50000 asuu veneissä kaupungin kanaaleissa, joiden vuoksi kaupunkia kutsutaan ”Amerikan Venetsiaksi”
Oleellista on, miten asioista puhutaan. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Hygienia Palontorjuntaa 30 vuoden kokemuksella – Paloilmoittimet, kaasuja vesisumujärjestelmät – jarmo.alaoja@palontorjunta.fi Puh. ”Maakunnissa on potentiaalia kehittää pelastustoimea. Hän pääsi varasijalle, sillä pelastuslaitokselta on ollut jo aiemmin vaihdossa monta henkilöä. Lasten koulunkäynti sujuu vielä kotiopetuksena.” Keski-Suomen pelastuslaitoksella on Hakamäen mukaan selvä tahtotila tukea kansainvälisiä kuvioita. Reissussa on mukana koko perhe. Lisäksi tutustun amerikkalaisen ensihoitajan opintoihin, pelastustoimintaan sekä päivystävän palomestarin ja päällikön tehtäviin.” ”Jenkkien heroismi kiinnostaa. Puhdistustyö helpottuu, aikaa säästyy ja tuotteiden elinikä kasvaa. Suomeen Hakamäet palaavat marraskuun lopussa. Esimerkiksi idea simulaatiokoulutukseen tuli kansainvälisen vaihto-ohjelman kautta. Sanansa kannattaa valita, ettei pilaa uramahdollisuuksia epäasiallisella kielenkäytöllä”, Tarvainen opastaa. ”Viime vuonna vierailin perheeni kanssa Floridassa ja kävin tapaamassa Fort Lauderdalen keskuspaloaseman yhteyshenkilöä.” Keväällä yksi kolmesta kaupungin vaihto-ohjelmaan valituista perui lähtönsä, jolloin Hakamäelle avautui tilaisuus lähteä Floridaan. 040 750 4828 Paloja öljyntorjuntaveneet Hygio poistaa savun hajut ja mikrobit Otsonointi Hygio-kaapilla poistaa hajut ja mikrobit varusteista. Onko palomiesten sankaruus myytti vai strateginen valinta ja miten se näkyy käytännössä?” Pelastustoimen mitoitus, rahoitus ja suunnittelu ovat myös Hakamäen työlistalla. Henkilöstön vaihtoon pääsy on Tarvaisen mukaan pitkälti kiinni hakijan omasta aktiivisuudesta. ”En halua rajoittaa sananvapautta. Se on myös asiakkaan palvelua parantavaa digitalisaatiota, jota nykyhallitus peräänkuuluttaa.” Tarvainen mainitsee myös tuottavuushankkeen, joka levisi Keski-Suomesta muihin laitoksiin. Aina pitäisi olla eturintamassa ja antaa mahdollisuus myös epäonnistua, jotta löydetään hyviä uusia toimintatapoja.” Alalle tulijoiden kannattaa muistaa sosiaalisen median pelisäännöt. Juhannuksena tuli vastaus, että tervetuloa. Kehitystyö on Keski-Suomen keihäänkärki. Voit esimerkiksi käsitellä palosukelluspuvut, ensihoitolaukut, radiopuhelimet, kypärät, kengät ja valjaat otsonointikaapissa. ”Olemme aloittaneet XVRsimulaatiokoulutuksen, kehittäneet altistumisen ehkäisyä, puhdas paloasema -hanketta sekä tieliikenneja köysipelastamista”, Tarvainen kertoo. Nähtäväksi jää mihin rahaa käytetään.” Varasijalta matkaan Hakamäki jätti hakemuksen Jyväskylän kaupungin kansainväliseen vaihto-ohjelmaan viime syksynä. Se mahdollistaa hinnakkaan reissun, vaikka Jyväskylän kaupunki tukee asumista kohdemaassa ja maksaa minun matkat. ”Tämä on palkallinen poissaolo. ”Se parantaa ensihoidon konsultointia. Muun perheen kustannukset maksetaan tietysti itse.” Hakamäki kertoo vaihdostaan netissä Palomestari Kalle -blogissa, johon hän toivoo Fort Lauderdalen pelastuslaitokseen ja pelastustoimintaan liittyviä kysymyksiä. Vastauksen saatuani alkoi asunnon, auton sekä sopivien lentojen järjestelyt.” Mukana koko perhe Palomiehen varusteita Hakamäen ei tarvinnut pakata mukaan, sillä ne annetaan paikan päältä. Fort Lauderdalen laitoksen budjetti on 75 miljoonaa dollaria. ”Tämä on ikimuistoinen kokemus minulle, vaimolle ja kahdelle lapselle. Ilman heidän myötämielistä suhtautumistaan vaihtoni ei tietenkään olisi mahdollinen. Yksi kehitystyön tuloksista on kuvansiirto, jolla voidaan välittää yksiköstä ajantasaista kuvaa tulipalosta johtokeskukseen tai onnettomuuspaikalta sairaalaan. www.hygio.fi eli miten edetään palomiehestä päällystöön. ”Huhtikuussa lähetin yhteyshenkilölle viestin, että vierailuni on mahdollista. ”Keski-Suomessa on 270000 asukasta ja pelastuslaitoksen budjetti on 32 miljoonaa euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvaisen mielestä henkilöstössä on valtava kehityspotentiaali, jota todistavat monet uudet avaukset
Pelastuslaitos vuokralaisena Rautavaaran kunnan rakennuttama paloasema maksoi runsaat 2,7 miljoonaa euroa, josta Uusi paloasema paransi palomiesten työoloja Rautavaaralla PELASTUSTOIMI . ”U usi on aina uutta. Letkut huolletaan Iisalmessa. Eri varusteille on kaksi pesukonetta, kuivausrumpuja kuivaustilat. Puhdas paloasemaajattelua on otettu huomioon rakennuksessa. ”Meillä on nyt pesuhalli, jossa pestään autot ennen halliin ajamista. Pelastusjohtaja Jukka Koponen sekä palomiehet Janne Pursiainen ja Jarmo Nissinen olivat juhlatunnelmissa.. Laitteiden ja varusteiden huoltoa ja korjausta varten on oma pajansa. syyskuuta. Kunnalla on myönteinen asenne palokuntaa kohtaan,” yksikönjohtajana toimiva Jarmo Korhonen kiitteli. Edellisessä asemassa oli kosteusja sisäilmaongelmia. Uusi asema motivoi kaikkia. Asemalla on tilat kolmelle paloautolle, pesuhalli sekä erillinen kylmävarasto veneelle ja öljyntorjuntakalustolle. ”Uusi asema motivoi” Noin 1700 asukkaan Rautavaaralla ei ole ympärivuorokautista ambulanssipäivystystä, mutta paloasemalla on taukoja huoltotilat ensihoitohenkilöstölle. Luokkatilassa on nykyaikainen opetusvälineistö, ja se soveltuu myös esimerkiksi SPR:n tai vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan koulutuksiin. Nyt meillä on puhtaat ja toimivat työtilat”, iloitsi palomies Jarmo Nissinen. Asemalla työskentelee kaksi vakituista ja noin 20 puolivakinaista palomiestä. Likaiset varusteet laitetaan paljuun ja viedään siitä suoraan pestäväksi”, sanoi palomies Janne Pursiainen. Palokunnan toiminta on elpymässä täyteen voimaansa ja sen tehokkuus nousee. ”Paloasema on tehty laadukkaasti. 56 8 ·2017 Pohjois-Savossa sijaitsevan Rautavaaran kunnan uusi paloasema vihittiin virallisesti käyttöön 20
Kun sisäministeriö asetti heinäkuussa 2016 uudistushankkeen 14 työryhmää, minkään työryhmän asialistalle ei kuulunut tutkimus. Olisiko pelastustoimella ollut varaa investoida edes valtakunnan keskimääräistä osuutta vastaava kolmen (3) prosentin siivu tutkimusja kehittämistoiminnalle uudistushankkeessa. Pelastusopisto yrittää parhaansa mukaan (5 htv) koordinoida toimialan tutkimustoimintaa. Pelastustoimi on pieni toimija soteen verrattuna. Täytyy olla tarkkana ja varmistaa, että paloasemaverkoston kehittäminen säilyy jatkossa”, hän sanoi. Teksti ja kuvat: Mika Rinne . työryhmäksi on lisätty viestintä, mutta sekään ei sisällä tutkimusta. Huolena on, että riittääkö pelastushenkilöstöä, kun väki vähenee ja vanhenee. Kun Pelastustoimen kehittämishanketta esiteltiin vuoden 2016 alussa, Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät –osahankkeen alla mainittiin yhtenä aiheena tutkimus. Nyt olisi paikka iskeä.. Herää kysymys: Missä vaiheessa ja miksi joku keksi tiputtaa kehittämisen hankkeen nimestä (ja hankkeesta) pois. Sisäministeri Paula Risikko puhui tammikuussa 2017 Tieteen päivillä, että ”tutkittua tietoa tarvitaan päätöksenteon perustaksi kaikilla hallinnonaloilla” ja "sisäistä turvallisuutta ei tämän päivän monimutkaistuvassa, nopeiden muutosten maailmassa ole mahdollista ylläpitää ilman tutkittua tietoa”. Hanke on ollut käynnissä marraskuusta 2015 lähtien. Uudet tilat ovat merkittävä asia henkilöstölle sekä kunnan asukkaiden ja elinkeinojen turvallisuudelle.” Tervo muistutti, että paloasemaverkoston kehittämiseen pitää satsata. Googlettamalla ensimmäinen osuma on sivulle, joka on otsikoitu Pelastustoimen kehittämishanke – Sisäministeriö, mutta itse sivulla otsikko on Pelastustoimen uudistus. Pienissä kunnissa, kuten Rautavaaralla, halutaan varmistaa ennen maakuntauudistuksen loppuun saattamista, että lähipalvelut säilyvät.” Uusien paloasemien rakentamiselle täytyy olla Tervon mielestä riittävän selkeät perustelut. Suihkuputki on palsta, jossa painetta ei säästellä. Jatkuvuuden turvaaminen teettää meillä jatkuvasti työtä, jotta saisimme nuoria mukaan palokuntatoimintaan”, Koponen totesi. Paloasema sijaitsee näkyvällä paikalla kirkonkylän päätien varrella. Suihkuputkesta pitävät kiinni alan eri henkilöt. ”Pääomavuokralla rakennuksen hinta maksetaan pois seuraavien 30 vuoden aikana”, sanoi pelastusjohtaja Jukka Koponen. Olisiko aluehallintovirastoista vapautuvia resursseja mahdollista hyödyntää pelastusalan tutkimuksen vahvistamisessa. Pelastustoimen strategian neljännessä kansallisessa tavoitteessa lukee: ”Pelastustoimi hyödyntää toiminnassaan tehokkaasti aktiivista yhteistyötä ja tutkittua tietoa” ja ”Tuloksekkaan toiminnan taustalla on riittävä ja laadukas tutkimusja kehittämistoiminta”. Pohjois-Savon pelastuslaitos on sitoutunut vuokraamaan paloaseman tilat kunnalta. ”Isot kunnat odottavat ennen asemien rakentamispäätöstä maakuntajärjestelmää. ”Kyllä se huolettaa, kun lähdetään jakamaan rahaa. Suihkuputken varrestakaan ei voi huudella, etteikö lainsäädännön, rakenteiden, ohjausja valvontajärjestelyjen uudistaminen olisi aikaa vievää ja ensisijaisen tärkeää. Sisäministeriö sai 1.12.2015 Palosuojelurahaston hallituksen myönteisen rahoituspäätöksen Pelastustoimen kehittämishankkeelle vuoden 2016 loppuun saakka ja 28.2.2017 Pelastustoimen uudistushankkeelle vuoden 2018 loppuun saakka. Pelastustoimen kehittämishanke vai uudistushanke. Mutta. ”Se luo turvallisuuden tunnetta ja ihmiset tietävät, että apua on saatavilla hädän hetkellä. Johtuuko tutkimuksen tipahtaminen asialistalta siitä, ettei se ole pelastuslaitosten, maakuntien eikä ministeriön vastuulla. Rautavaaran palokunnalla on vuosittain noin 120 tehtävää, joista ensivastetehtäviä on 80–90. Se on selkeä tahdon ilmaus, että kunta näkee pelastustoimen tärkeänä perusja lähipalveluna. Näyttää siltä, että meneillään olevan uudistushankkeen muskelit eivät riitä edes tarkastelemaan ministerin peräänkuuluttaman ja toimialan strategiseksi tavoitteeksi kirjaaman tutkimuksen asemaa pelastustoimessa. Heikkohermoisempi voisi kyseenalaistaa, että miten muskelit riittävät tutkimuksen hyödyntämiseen – oman tutkimuksen tekemisestä puhumattakaan. Myöhemmin 15. Uudistus vaikuttaa Kuntaliiton pelastustoiminnan kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo puhui Rautavaaran paloaseman vihkiäisissä. SUIHKUPUTKI 8 ·2017 57 Palosuojelurahaston ja Öljynsuojelurahaston osuus oli hieman yli 260000 euroa. ”Halusimme parantaa kuntalaisten turvallisuutta, palokuntalaisten työoloja sekä saada oma lähipalvelutuotanto iskukuntoon ennen soteja maakuntauudistusta”, totesi Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto. ”Rautavaaran panostaminen paloasemaan tapahtui optimaaliseen aikaan. Hänen mukaansa paloasemien rakentamisessa on näkyvissä kahdensuuntaista kehitystä, ennen kuin maakuntauudistus tulee voimaan vuonna 2020. Rakentamista vauhdittivat aluehallintoviraston moitteet vanhan aseman huonoista tiloista ja tulevat uudistukset
Suomi valmistautuu antamaan ja myös vastaanottamaan kansainvälistä apua. Tämän takia lähdettiinkin selvittämään automaattisiin paloilmoittimiin liittyviä pelastuslaitoksilla tapahtuvia tietojen keräystä, käsittelyä ja käyttöä. Kansainväliseen pelastustoimintaan valmistautuminen ja osallistuminen tukee Suomen omaa katastrofija suuronnettomuusvalmiutta. Opinnäytetyö oli osa Pelastusopiston Pelastustoimen indikaattorit -kehittämishanketta, jossa tuotetaan esitys pelastustoimen kansallisista vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointityökaluista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Länsimetroprojekti on tuottanut pelastustoimintaan osallistuvalle henkilöstölle osaamistasot ja -vaatimukset Länsimetrossa tapahtuvien mahdollisten onnettomuuksien varalle, ja kouluttanut henkilöstöään osaamistasojen ja -vaatimusten mukaisesti. Automaattinen paloilmoitin sitoo niin kohteen omistajan, haltijan, toiminnanharjoittajan kuin ilmoitinlaitteen operaattorin, paikallisen pelastusviranomaisen ja paikallisen hätäkeskuksenkin toimimaan lain, asetuksen ja ohjeiden mukaan kyseisen automaattisen paloilmoitinlaitteen parhaaksi. Tuukka Tuuli: Suunnitelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Länsimetro-koulutuskirjastosta K ansainvälinen pelastustoiminta on tärkeä osa Suomen pelastustoimea. Analyysi oli kvalitatiivinen, mutta sen tuloksia on myös kvantifioitu. Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017082214475 Janne Vehviläinen: Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan ja sen kansallisen hyödyntämisen arviointimittariston kehittäminen Markus Kuosmanen: Automaattisia paloilmoittimia koskevien tietojen keräys, käsittely ja käyttö pelastuslaitoksilla A jatus opinnäytetyöhön heräsi työskennellessäni hätäkeskuksessa ilmoitinlaitteiden parissa. Kyselyyn vastasi neljätoista pelastuslaitosta, Hätäkeskuslaitos, ERICA-hanke sekä VARANTO valvontasovellushanke. Lisäksi Länsimetro-koulutuskirjaston on oltava helppokäyttöinen ja selkeä kokonaisuus, josta käyttäjä saa käyttöönsä ja löytää tarvitsemansa materiaalin. Selvityksen perusteella esitän pelastuslaitoksille muutamia toimintaa yhtenäistäviä, ilmoitinlaitekohteita helpottavia ja pelastustoimen kehittämiseen liittyviä asioita. Opinnäytetyön tuloksena syntyvä suunnitelma Länsimetro-koulutuskirjastosta on oltava tietoturvallinen, koska suurin osa Länsimetromateriaalista on turvaluokiteltua materiaalia. Mittariehdotuksia mittaamistarpeiden perusteella tuotettiin yhteensä 24 kappaletta. Haastatteluja varten laadittiin omat kysymykset niin pelastuslaitoksille kuin muille toimijoillekin. Aineisto kerättiin haastattelemalla. Kansainvälisen pelastustoiminnan tuottamaa osaamista ja resurssia hyödynnetään toistaiseksi melko vähän Suomessa, mutta alalla on vahva kehityssuuntaus ja tahtotila kohti entistä laajempaa kansallista hyödyntämistä. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja sen tarkoituksena on tuottaa ja suunnitelma ja malliehdotus Länsimetro-koulutuskirjaston rakenteesta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen verkkoselainpohjaiseen SharePointtyötilaan. Harkinnan tekee alueen pelastusviranomainen. Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017092615388 58 8 ·2017. Pelastusviranomaisen tulee käsitellä ilmoitinlaitteita koskevat tiedot viivytyksettä ja tasapuolisesti kohteiden omistajia auttaen ja palvellen. Näitä on esitelty tietojen keräyksen, käsittelyn ja käytön näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on omalla riskienhallinnallaan varautunut toimintaympäristönsä muutokseen perustamalla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Länsimetroprojektin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää keskeiset mittaamistarpeet ja luoda ehdotus arviointityökaluista, joilla kansainvälisen pelastustoiminnan ja sen kansallisen hyödyntämisen tasoa voidaan mitata ja kehittymistä seurata. OPINNÄYTTEITÄ Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www. Työn tulokset osoittivat, että kansainvälinen pelastustoiminta ja etenkin sen osuus osana Suomen kansallista valmiutta on kehittyvä osa-alue. Eri pelastuslaitosten tietojen keräys ja käsittely olivat hyvin erilaisia. Näitä ovat esimerkiksi sellainen yhtenäinen kohdekorttimalli koko valtakuntaan, jonka täyttää kohteen edustaja sekä yhteiskäyttösähköpostin käyttäminen henkilökohtaisen sijaan. Pelastuslaitoksien ja hätäkeskusten yhteistyö oli hyvin erilaista. Lopussa on linkki itse työhön. Ilmoitinlaitteen määräytyminen rakennusmääräyksen tai rakennusluvan ehtona on selkeä kuvio, mutta vapaaehtoisesti asennettuna se on tapauskohtaisen harkinnan varassa. Keskeisimmiksi mittaamistarpeiksi tunnistettiin kansainvälisen pelastustoiminnan osalta kilpailukyky sekä kansallisen hyödyntämisen osalta tarve, valmius, hyöty ja käyttöaste. Opinnäytetyössä tuotettiin kokonaiskäsitys Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan ja sen kansallisen hyödyntämisen nykytilasta sekä ajankohtaisista kehityssuuntauksista. Automaattista paloilmoittimia ohjaa ja koskee suoraan tai välillisesti hyvin moni laki, asetus, standardi ja ohje. 58 8 ·2017 Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Opinnäytetyön tuloksena syntyvä suunnitelma Ja ehdotus Länsimetro-koulutuskirjastosta on paikka, jonne tallennetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen materiaali Länsimetro-koulutuksista ja Länsimetrosta. theseus.fi/handle/10024/1737 L änsimetron avautuminen julkiselle liikenteelle vuonna 2017 on merkittävä toimintaympäristön muutos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Tiivistelmä: http://info.smedu.fi/kirjasto/ Tiivistelmä/Tuuli%20Tuukka_2017.pdf Työ ei ole Theseuksessa, vaan paperisena Pelastusopiston kirjastossa
Osallistujien kesken arvomme yllätyspalkintoja. Pelastustoimi tarvitsee tulevaisuudessa parhaat tekijät ja tästä syystä on syytä kiinnittää huomiota vähättelyyn, vanhoillisiin asenteisiin ja näkymättömiin esteisiin, joita naisia kohtaan alalla esiintyy. Mahatma Gandhin suuri viisaus sanoo: ”Ole se muutos, jonka haluat nähdä”. Monesti naisiin liitetäänkin pelkän sukupuolen perusteella ominaisuuksia, millaisia heidän uskotaan yhteisössä olevan, kuten äitihahmo, hoivaaja, sihteeri tai portinvartija – harvoin nämä kuitenkaan pitävät paikkansa. Kaikki tämä kohtelu vain siitä syystä, mitä sukupuolta he ovat. Anna äänesi 1. ”Mitä sinä, Mira, oikein keuhkoat noiden tasa-arvoasioiden kanssa. marraskuuta mennessä. Minun maailmani ei ole tässä asiassa vielä valmis ja haluan olla se muutos, joka tekee yhdessä pelastustoimesta sen yhteisön, missä naisia on niin paljon, ettei siihen sukupuoleen enää kiinnitetä huomiota, vaan vain osaaminen merkitsee ja kukin saa olla juuri sellainen kuin on.. Naiset joutuvat kuulemaan pilanneensa työyhteisön tultuaan alalle, varusteet ovat liian isoja tai epäsopivia, ja siivouskomerot toimivat sosiaalitiloina. Kysymys saa minut usein hieman vetämään henkeä ja kertomaan kysyjälle, että vaikka meitä naisia alalla jo on, on meitä vielä kovin vähän ja määrän kasvattamisen eteen on tehtävä töitä, sillä vähemmistönä joutuu silmätikuksi. Avustuksia annetaan esimerkiksi tutkimusja opetustoimintaan. Vielä ehtii äänestää! Pses jakaa avustuksia alan hankkeisiin Palosuojelun edistämissäätiö jakaa vuosittain avustuksia noin 100000 euroa erilaisiin paloalan hankkeisiin. Vuosittain jää jakamatta varatusta apurahamäärästä, koska sääntöjen mukaisia hakemuksia ei tule riittävästi. Kaksitoista finalistia esitellään osoitteessa pelastustieto.fi/paloautokilpailu. Palosuojelun edistämissäätiön toiminnasta ja hakuperusteista saa lisää tietoa säätiön verkkosivuilta: pses.fi. Uudet sukupolvet työmarkkinoilla pitävät tasa-arvoa itsestäänselvyytenä ja osaamista sinä asiana, jonka pitäisi merkitä eikä minkään muun. Naisverkoston viime vuonna jäsenistölleen tekemän kyselyn mukaan pelastustoimen organisaatioissa ei osata ottaa riittävästi huomioon, että alalla on molempia sukupuolia. Avustuksen voi saada myös yhteisö tai henkilö, joka toteuttaa hankkeen paloalan hyväksi. Voit antaa arvokkaan äänesi verkkoäänestyksessä tai lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Voittaja julkaistaan vuoden viimeisessä numerossa, itsenäisyytemme juhlalehdessä, joka ilmestyy 7.12. Merkitse aiheeksi ”paloautokisa”. Avustuksella voidaan säätiön sääntöjen mukaan edistää palosuojelun kehittämistä. Keski-ikäisen miehen näkökulmasta maailma voi olla valmis ja pelastustoimi täysin tasa-arvoinen, kun naiset saavat äänestää ja alalla on muutama nainen. Hyviä esimerkkejäkin löytyy, mutta karmeimmat esimerkit saavat kauhun valtaan. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Pelastustieto julisti satavuotiaan Suomen kunniaksi kilpailun, jossa etsitään silmiä hivelevää, vähintään 50-vuotiasta paloautoa, jonka taustalla on kiinnostava tarina. Kirjoita postiin suosikkiautosi numero. Monet nuoret naiset kokevatkin kiusalliseksi asiaksi huomion kiinnittämisen sukupuoleen ja pyrkivät häivyttämään sen itsestään miesvaltaisissa työyhteisöissä. Meillähän on asiat hyvin: naisia on alalla ja Suomessa naiset saavat äänestää.” Näin minulta on usein kysytty tultuani valituksi pelastustoimen naisverkoston puheenjohtajaksi ja kysyjänä on usein keski-ikäinen mies. Liitä mukaan yhteystietosi ja perustele lyhyesti valintasi. 8 ·2017 59 Vielä on keuhkottavaa Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla
Kun pelastettava on saatu turvaan, häntä ei pidä jättää yksin, vaan hänet on autettava tai kuljetettava tuttuun paikkaan. ”Toisaalta se estää savun ja noen leviämisen, toisaalta se likaantuu ja on pestävä. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 10/2016 Monet Saksan palokunnat ovat jo vuosien ajan sulkeneet oviaukot savusululla. Vaarasta ja kiireestä huolimatta on aina yritettävä puhua normaalilla äänellä. Se ei kuitenkaan haittaa ovesta kulkemista”, kouluttaja Hans Nieling kertoo. 3. Siksi hän voi pelästyä, jos häntä kosketetaan tai hänen vaatteisiinsa tartutaan. Matkalla pelastaja kertoo vain välttämättömät tiedot: ”Porrasaskelma. Pelastaja pyytää autettavaa tarttumaan kyynärtaipeeseensa tai olkapäähänsä. 2. Uusiin autoihin on tehty jo säilytyspaikat valmiiksi”, kertoo palomestari Arto Latvala. Mikäli mahdollista, sokeiden ja näkövammaisten tulisi ottaa valkoinen keppinsä mukaan, jotta he pystyisivät liikkumaan ulkona ja jotta heidät tunnistettaisiin evakuointipaikalla. Verho voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Savusulkuverhoilla on harjoiteltu, mutta käyttökokemuksia keikoilta ei juuri ole, koska usein ovi joudutaan joka tapauksessa murtamaan.” 60 8 ·2017 Sveitsin näkövammaisten liitto FSA on laatinut palomiehille, sairaankuljettajille ja muille pelastajille seitsenkohtaisen sokeiden ja näkövammaisten pelastamisohjeen. ”Hän on laskelmiensa perusteella valinnut verhon alareunan ja kynnyksen väliin jäävän raon korkeudeksi 10–15 cm, jotta huonepalo saisi sen kautta mahdollisimman vähän happea. Esimerkiksi: ”Talossa on vesivuoto. Savu ja noki likaavat verhon, kun sillä suljetaan palavan huoneiston ovi. Harjoituksen jälkeen huuhtelin sen kelajohdolla ja paloasemalla pesin sen shampoolla ja painepesurilla. Pelastajan on kerrottava nimensä ja tehtävänsä. Rotterdamin pelastuslaitos on kokeillut savusulun käyttöä. Viestintä 1. Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Yksinkertainen ja tehokas savusulku MI TEN SU OM ESS A. Vien teidät ulos.” Opastaminen 4. Sahalla ovi poikki Latvalan mukaan Keski-Uudellamaalla ja monissa muissakin pelastuslaitoksissa on vuosia ratkaistu kyseinen ongelma sahaamalla kohdehuoneiston porraskäytävän ovi poikki postiluukun alapuolelta. Vaaratilanteessa heille on annettava selvät ohjeet ja tiedot. Suunnitelmissa on, että lisää hankitaan. Sokeita ja näkövammaisia on puhuteltava ja heille on selitettävä kaikki, mitä tapahtuu. Mutta ”Meillä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella savusulkuverhoja käytössä kahdessa autossa, Havukoskella ja Järvenpäässä. Tilanne on kuvailtava lyhyesti. Käytimme sitä harjoituskontissa. Se on paksu ja palamaton verho, joka ripustetaan yläosastaan karmiin. Savu pysyy suureksi osaksi huoneistossa ja kulku tapahtuu oven alareunan kautta. Ovi vasemmalla.” 6. Autettava ei ehkä havaitse pelastajaa. 7. ”Jos kellarissa tai alakerran asunnossa syttyy tulipalo, savu leviää porraskäytävään heti, kun palotilan ovi avataan. Verhon alareunaan kiinnitetyn lyijylangan ansiosta savusulku pysyy paikallaan. Harjoiteltu meilläkin savusulun avulla se voi suorittaa molemmat tehtävät samanaikaisesti”, Eus Heugens kertoo. Yhden porraskäytävän maalauksen hinnalla voidaan ostaa viisi savusulkua, joita voidaan käyttää lukuisia kertoja”, Nieling sanoo. ”Silloin tapahtuu sama efekti. 5. Poistumisreittiä ei kannata kertoa yksityiskohtaisesti. En käyttäisi sitä pöytäliinana, mutta palopaikalla sitä käsittelevät palomiehet suojautuvat paineilmahengityslaitteella”, Nieling kertoo. ”Mielestäni vakuutusyhtiöiden tulisi lahjoittaa tällaisia savusulkuja palokunnille, koska ne vähentävät jälkivahinkoja. Verho ripustetaan kiristettävällä kehyksellä karmin yläosaan. Savusulun kehittäjä, Stuttgartin palolaitoksessa toimiva Michael Reick on virtaustekniikan asiantuntija. Teksti: Michael Werder 118 swissfire.ch 5/2016 Näkövammaisten pelastaminen. Palokunnan on päätettävä, keskittyykö se palon sammutukseen vai asukkaiden pelastamiseen. On tiedettävä, että sokea ei koskaan jätä opaskoiraansa
Fahrni ilmoitti palosta päällikölleen kapteeni Marco Paoluccille, joka oli ammatiltaan sähköasentaja. Hän lähetti ottamansa kuvan työnantajalleen, joka päätteli, että kaapelikanavassa oli tapahtunut pölyräjähdys. 4. Asunnon ikkunaverhot olivat kiinni. 60 % rintakehäja 30 % päävammoja saaneista kuoli. Ainoa merkki palosta oli kaapelikanavien kautta levinnyt savu. Myös seinien lämpöeristys oli niin hyvä, että lämpökamera ei havainnut ulkoseinien lämpötilan nousseen. Toisin sanoen useimmat kuolivat verenvuotoon tai sen seurauksiin. Teksti: Jan-Erik Hegemann Feuerwehr-Magazin 1/2017 Irrotusmenetelmien vertailu. Ensimmäisen kerroksen asunnossa ei ollut ketään. Pelastusryhmälle annettiin ohjeeksi irrottaa uhri mahdollisimman nopeasti sekä Saksan palontorjuntaliiton ohjeen vfdb 06/01 (tiedustele ja varmista, poista esteet, tee tehtävät tärkeysjärjestyksessä, ota huomioon uhrin hoito, irrota uhri) mukaisesti. Osoittautui, että vaikeasti loukkaantuneilla kolariuhreilla selkäydinvamma on selvästi harvinaisempi kuin aivovamma tai runsasta verenvuotoa aiheuttava rintakehätai vatsavamma. Heidän käytössään olivat DIN-standardin mukaiset pelastusja raivausauton pelastustyökalut, kuten leikkuri, levitin, pelastussylinterisarja, pistosahoja, poljinleikkuri sekä ketjusarja. Menetelmä on valittava onnettomuustilanteen ja uhrin tilan perusteella. 4. Kyljen avaus: 15 min 46 s. Toisaalta yksi porraskäytävän ikkunoista oli auki. 2. Kokeissa käytettiin 30 vuosina 1998–2005 valmistettua Ford Focus Turnier -farmariautoa. Norjalainen menetelmä: 13 min 46 s. Hän irrotti painikkeen peitelevyn, mutta ei löytänyt sen alta nokijälkiä. 3. Lämpökamera ei havainnut mitään, palo oli sammunut, mutta koko asunto oli noen peitossa. Perillä hän raotti ovea ja näki sakeaa mustaa savua, mutta ei tulta. Wienin ympäristön vuosien 1997–2004 kolariaineistossa 90 % uhreista sai raaja-, 63 % pää-, 58 % rintakehäja vain 24 % selkärankavammoja. Loppupäätelmä Ei ole ainoaa oikeaa irrotusmenetelmää. Teksti: Corinna Aeberhard 118 swissfire.ch 12/2016 Ei savua ilman tulta Palokuntaja nukutuslääkäri Tim Heynen aloitteesta käynnistettiin Saksassa kolariuhrien irrotusmenetelmien tutkimus. Hilseilleestä rappauksesta ja rikkoutuneista hehkulampuista Fahrni päätteli, että palo oli ollut kuuma. Hampurin menetelmässä kuljettajan ovi avataan, katto irrotetaan, kojelautaa työnnetään pelastussylinterillä eteenpäin ja uhri siirretään taaksepäin rankalaudalle. Palonsyyntutkija arvioi, että palo oli levinnyt räjähdysmäisesti, mutta sammunut hapen puutteeseen jo ennen Fahrnin ensimmäistä käyntiä. Tulokset • kaikki pelastusmenetelmät toimivat • akkujen varaus riitti • uhrin veto pelastussilmukalla rankalaudalle sujui hyvin. 5. Kyljen avauksessa irrotetaan vasemman puolen ovet, poistetaan B-pilari ja siirretään uhri rankalaudalle. Pika-avauksessa avataan kuljettajan ovi ja kuljettaja vedetään pelastussilmukalla rankalaudalle. Kaikki palomiehet osasivat käyttää menetelmiä ja tiesivät, mihin on kiinnitettävä huomiota irrotuksen aikana. Palokunnan tehtäväksi jäi asunnon savutuuletus. Jos ongelmia ilmenisi, heidän tulisi tehdä hätäilmoitus. Tunnelointi: 13 min. Jälkiarviointia varten kaikki pelastustoimet videoitiin ja niiden äänenvoimakkuus sekä kesto mitattiin. 5. Ensimmäisen kerroksen asukkaat olivat palanneet ja todenneet asuntonsa olevan mustan savun täyttämä. Huoneiston äänieristys oli niin hyvä, että naapurit eivät kuulleet mitään. Norjalaisessa menetelmässä kolariauto kiinnitetään ketjuilla edessä ja takana oleviin paloautoihin, ketjut kiristetään ja vintturilla vedetään edessä olevaa paloautoa taaksepäin. Joka kokeessa arvottiin, mitä viidestä irrotusmenetelmästä ryhmän tuli käyttää. Törmäyksessä kojelauta työntyi 30 cm taaksepäin ja kuljettajan istuimella ollut nukke jäi puristukseen. Palattuaan porraskäytävään Fahrni huomasi ensimmäisen ja toisen kerroksen vasemmanpuoleisten asuntojen ovikellojen ympärillä nokijälkiä. Pika-avaus: 11 min 29 s. 8 ·2017 61 Stettlen (Sveitsi). Fahrni kehotti kaikkia asukkaita poistumaan talosta. Autot kiihdytettiin nopeuteen 85 km/t, minkä jälkeen ne törmäsivät panssarilevyyn. Hän kiinnitti ensimmäisen kerroksen asunnon oveen ilmoituksen, jossa kerrottiin palokunnan käyneen ja sähköasentajan tulevan maanantaina tarkastamaan heidän ovikellonsa. Tutkimuksessa vertailtiin viittä menetelmää: 1. 2. Toisen kerroksen asukkaat palasivat kotiinsa eikä Fahrni havainnut asunnossa edes savunhajua. Kamera ei havainnut ulkoseinän lämmenneen. Lauantai-iltapäivänä luutnantti Peter Fahrni oli kotonaan, kun hänen äitinsä soitti kertoakseen savusta tai höyrystä talonsa porraskäytävässä. Hampurin menetelmä: 14 min 11 s. Irrotuksen keskimääräinen kesto 1. 3. Hänen johtopäätöksensä oli. Ryhmä valitsi tarvitsemansa välineet ja päätti, miten niitä käytetään (sylinteri etuistuimen ja kojelaudan väliin, levitin palkin ja kojelaudan väliin, pelastussylinteri Aja B-pilarin väliin jne.). He päättivät tutkia asunnon lämpökameralla ulkoa käsin. Paolucci totesi ovikellon toimivan. Ennen tutkimuksen aloittamista Tim Heyne selvitti, kuinka yleinen tällainen vamma on. Pelastusmenetelmien kehittäjien tavoitteena on ollut estää uhrin selkäytimen vauriosta aiheutuva neliraajahalvaus. (Sveitsin palokunta-arvot vastaavat sotilasarvoja, suomentajan huomautus.) Perillä Fahrni ei havainnut kolmikerroksisen talon porraskäytävässä savua. Savusukellusryhmä kiinnitti oviaukkoon savusulun ja meni sisälle etsimään palopesäkkeitä lämpökameralla. että pelastusmenetelmä on valittava uhrin vammojen perusteella ja uusilla pelastusvälineillä, kuten pelastussilmukalla, uhri voidaan pelastaa auton pituussuunnassa kattoa irrottamatta. Yläpuolella olevat asunnot tutkittiin lämpökameralla. Uhrien irrotukseen muodostettiin kuudesta palomiehestä ja kahdesta sairaankuljettajasta joka kokeessa kokoonpanoltaan erilainen pelastusryhmä. Puolelta öin Fahrnin puhelin soi jälleen. Tunneloinnissa avataan takaluukku, kaadetaan takaistuimen selkänoja, irrotetaan, kaadetaan tai vedetään taaksepäin kuljettajan selkänoja, irrotetaan uhri ja vedetään hänet takaluukun kautta rankalaudalle. Lisäksi uhri tulisi, mikäli mahdollista, vetää pelastussilmukalla rankalaudalle. Nokijälkiä löytyi myös askarteluhuoneesta ja pesutuvasta kaapelikanavien sekä poistoilmahormin vierestä. Matkalla kohteeseen hän hälytti palokunnan savusukellusryhmän. Kellarikerroksen käytävällä, askarteluhuoneessa ja pesutuvassa oli vähän savua
Ahtaista tiloista pelastaminen on yksi vaarallisimmista palokuntien tehtävistä. Hänen poikkipalkilla seisova toverinsa oli saanut heikomman sähköiskun ja vastaili palomiesten kysymyksiin. Luentopäivinä käsiteltiin muun muassa lakeja ja määräyksiä, vaarallisia kaasuja sekä mittausmenetelmiä. ”Pelkäsimme, että hän putoaa väsymyksen, toivottomuuden tai nukahtamisen seurauksena ennen kuin virta ehditään katkaista”, pelastustoiminnan johtaja Marc Vallet kertoo. Suljetun paikan kammo ja terveydentilan tarkkailu olivat myös tärkeitä aiheita. Viisipäiväinen kurssi koostui kolmesta luentoja kahdesta harjoituspäivästä. Kumpikin oli saanut sekä sisäisiä että ulkoisia palovammoja. Neljäntenä päivänä meille esiteltiin erilaisia klaustrofobiatestejä. Hän oli saanut sähköiskun ja oli puoliksi istuvassa asennossa poikkipalkin varassa. Hälytyspäivystäjä lähetti kohteeseen tikasauton ja kaksi ambulanssia. Pelastusryhmän johtaja seurasi alaistensa vointia, ahtaan tilan ilman laatua tarkkailtiin ja tilaa tuuletettiin tarkoitukseen soveltuvilla tuulettimilla. Välineiden käyttöä harjoittelimme puolen päivän ajan. Harjoitukset järjestettiin entisessä jätteiden polttolaitoksessa, jossa oli sekä Waukeshan palokunnan rakentamia ”ahtaita tiloja” että säiliötä ja kuiluja. Työtapaturmia voivat aiheuttaa esimerkiksi putoaminen, puristukseen jääminen, myrkylliset kaasut ja alhainen happipitoisuus. Viimein sähköt katkaistiin 50000 kodilta puolentoista tunnin ajaksi kesken jännittävää ottelua. Rakensimme köysipelastuslaitteistoja, tunkeuduimme ahtaisiin tiloihin ja etsimme sekä pelastimme niistä ihmisiä. Ahtaissa tiloissa paineilmahengityslaite ei tullut kysymykseen. Epäilemättä amerikkalaisten tämän alan osaaminen oli korkeatasoista ja heiltä saattoi oppia paljon. Joukkueiden jäsenet jakoivat keskenään tehtävät: pelastustoiminnan johtaja, pelastusryhmä: johtaja ja jäsenet, suojaryhmä sekä köysipelastusvastaava. Viimein kello 21 köysipelastajat nousivat pylvääseen ja kello 21.15 uhrit kuljetettiin lääkärihelikopterilla sairaalahoitoon. Yksikön johtaja Guillaume Casalli totesi, että pylväässä kymmenen metrin korkeu dessa oli kaksi 14-vuotiaista poikaa, ja toinen heistä oli alle metrin päässä jännitteisestä johtimesta. Teksti: Aleksander Löberg palomies, Oslon pelastuslaitos Brannmannen 6/2016. Viidentenä päivänä kurssin 19 osanottajaa jaettiin kahdeksi pelastusjoukkueeksi. Lievemmin loukkaantunut on jo kotiutettu, mutta vaikeammin loukkaantunut on yhä palovammaklinikalla. Käytimme kaikissa harjoituksissa hengityslaitteena kasvo-osaa, ilmaletkua sekä selässä pientä varailmapulloa. Sunnuntaina kello 19 tulleen hätäilmoituksen mukaan kaksi poikaa oli jäänyt voimajohtopylvääseen. Tutustuimme köysipelastusvälineisiin ja -menetelmiin, tuuletukseen, henkilönsuojaimiin, viestikalustoon sekä pelastamisen eri vaiheisiin. ”Pelastamista ei voinut aloittaa ennen virran katkaisemista”, Vallet kertoo. Kolmas päivä päättyi teoriakokeeseen. Pylvääseen kiipeämisen syytä ei kerrottu, mutta nauhoistaan johtimelle ripustettu kenkäpari antoi siitä vihjeen. Sitten johtimet oli vielä maadoitettava. Teksti: Martin Debette Kuva: Christophe Ruiz Sapeurs-Pompiers de France 11/2016 Kirjoittaja osallistui pelastusvälineitä valmistavan CMC Rescuen yhdessä Waukeshan palokunnan kanssa Wisconsinissa USA:ssa järjestämään kurssiin ”Confined space rescue technician”. Pelastuksen aikana on jatkuvasti muistettava, mitkä ruumiinosat ovat pehmeitä, mitä voi taivuttaa tai käsitellä ja mitä rajoituksia anatomia asettaa, jotta ei aiheuttaisi potilaalle lisää vammoja. Putoamisen varalta pylvään juurelle sijoitettiin hyppytyyny. Siihen kului aikaa. 62 8 ·2017 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Pojat pylväässä Pelastaminen ahtaissa tiloissa Bouches-de-Rhône (Ranska). Ahtaiden paikkojen vaaratekijöistä käsiteltiin putoamista, puristukseen jäämistä, sähköiskua sekä raskaiden koneiden vaaroja. Joukkueille annettiin erilaisia pelastustehtäviä, jotka vaihtelivat yksinkertaisista vaikeisiin. Hän ei pystynyt liikkumaan eikä puhumaan. Viimeisen pitkän ja vaikean pelastustehtävän suorittivat kaikki kurssilaiset yhdessä. Niitä ovat esimerkiksi tunnelit, kuilut, siilot, säiliöt, laivat, polttouunit jne. Jos potilaan luokse on vaikea päästä, paluu hänen kanssaan on vielä vaikeampaa. Mielestäni kurssi oli erittäin onnistunut. Ahtaat tilat ovat ”tiloja, joissa voi toimia vain tietyn ajan ja joihin pääsee sisään ja ulos vain rajoitetusti”. Eräitä paareja on helppo vetää, toisia voi käyttää potilaille, joilla saattaa olla niskatai selkävammoja, ja eräisiin kuuluvat valjaat, joiden avulla potilasta voi nostaa tai laskea. Meidän oli arvioitava tilanne ja valittava sopiva pelastusmenetelmä ja -välineet. Saimme kokeilla, miten vartaloaan voi taivuttaa ahtaissa paikoissa
14:00 Kahville henkilöstön kahvioon. Yritän valmistella yhteydet ja käytävät asiat nopeasti, sillä olen sopinut työpistettä vaihtavan palomiehen kanssa pienen palaverin ennen viikkopalaverin alkua. Varallaoloviikonlopun jälkeinen maanantai valkenee aika viileänä. Maanantai päivystysviikolla 08:55 Kuppi kahvia mukaan ja siirtyminen viikkopalaverin puheenjohtajan rooliin. 15:30 Palotutkintaselosteen avaaminen, selosteen tietojen tarkistaminen ja tietojen kirjaaminen. 10:00 Kokouksen jälkeen siirtyminen 35 kilometrin päähän Vöyrin palo-asemalle, jonne olen kutsunut henkilöiden työpisteiden uudelleenorganisoinnin vuoksi asianomaisia ja heidän esimiehensä. Siirryn viikkopalaverin valmisteluun laitoksen tilannekeskukseen, hieman tietojenvaihtoa viikonlopusta päivystävän palomestarin kanssa. Sovittelen muutaman työntekijätapaamisen seuraaville päiville. Siirryn työpisteeseen hieman tavallista aiemmin valmistelemaan operatiivista viikkopalaveria. 11:30 Paluumatka Vaasaan, jonka jälkeen siirtyminen lounaalle. 8 ·2017 63 Maanantai 21.8.2017 PÄIVÄKIRJA 06:15 Herätys. Käydään muutoksiin liittyviä käytännön toimenpiteitä läpi, ja kun kerran on kokoonnuttu, käydään läpi myös muita ajankohtaisia asioita ja yhteistyötä alueella. Henkilöstöpalveluista tullut puhelu siirtää ajatukset toiseen keskeneräiseen asiaan. 12:15 Sähköposteihin vastaamisia ja muita selvittelyjä liittyen määräaikaisten työntekijöiden jatkopesteihin ja niiden perusteisiin. Lyhyt palaveri tehdyistä ja suunnitelluista jatkosopimuksista henkilöstösihteerin kanssa. Käyn läpi joitain päätösluetteloita laskujen tarkistuksiin liittyen. Selostetta tulee jatkaa myöhemmin, kunhan asioihin saadaan lisäselvyyttä. 07:45 Saapuminen asemalle. 14:30 Hankintojen sähköistä läpikäyntiä ja hyväksymisiä. Käydään läpi siirtoon liittyviä toimia, pelisääntöjä ja toimintatapoja, jotka hieman poikkeavat 24h-aseman rutiineista. 16:15 Auton nokka kotia kohti, päivystys jatkuu vielä huomiseen. Viikonlopuksi lupailtu myrskyinen sää ei sitten aivan osunut kohdallemme, ja näin ollen varallaoloviikonloppu oli rauhallinen. 08:30 Tapaaminen palomiehen kanssa, joka aloittaa työskentelyn uutena viranhaltijana alueen toisella palo-asemalla. Jarmo Peltonen Aluepalopäällikkö Pohjanmaan pelastuslaitos K uv a: K im m o K ai st o. 09:00 Operatiivinen viikkopalaveri, johon osallistuvat vuorossa olevat P2-,P3-, sekä P4-päivystäjät koko alueelta, osallistuminen osin etäyhteydellä. Tutkinnan tilaan liittyen otan puhelu poliisin tekniselle tutkinnalle. Aamutoimien, aamiaisen ja päivän sanomalehden selailun jälkeen suuntaan kohti työpistettä Vaasan palo-asemalla. Täällä huhut, urheilu-uutiset sekä päivän kuumat puheenaiheet päivitetään ja myös yhteiskunnan haasteet saadaan ratkottua, tosin joka pöydässä hieman eri lopputuloksin. Päätän hoitaa loput laskut myöhemmin
600ja 1000-kuutioisilla moottoripyörillä päästellään nopeimmilla rataosuuksilla jopa yli 250 kilometriä tunnissa. Suurin osa heistä on talkoolaisia”, tarkentaa Backman. Yksi shikaanissa nurin menneistä moottoripyöräilijöistä selvisi ruhjevammoilla, toiselta murtui sormi, kolmannelta nyrjähti nilkka. Lääkärin apua tarvitsi kaksi kisavierasta sekä yksi rata-alueen asukas. Sote-piirillä oli paikalla kolmas ambulanssi yleisöä varten”, kertoo Tiitta. ”Turvallisuusja pelastussuunnitelmat ovat pakollisia, ja ne käydään läpi kaikkien kisaalueella työskentelevien kanssa. 64 8 ·2017 TAPAHTUMAT Moottoripyöräilyn kansainvälisen katurata-ajon järjestelyistä vastaavan Imatran Moottorikerhon puikoissa ovat pelastusalan ammattilaiset. Kaikki saivat apua välittömästi. Massatapahtumassa selvittiin vähäisin vammoin Moottoripyörien kansainvälistä katurata-ajon osakilpailua seurasi Imatralla heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna noin 50000 katsojaa. Ajorataa kiertävä kaksinkertainen aita suoTurvallisuudesta ei tingitä – pelastusalan ammattilaiset paljon vartijoina Imatranajossa. Kilpailijoille Vuoksen katuradalla sattui yksi sairaalakäyntiä vaatinut onnettomuus, kun kolme kuljettajaa kaatui samassa Supersportin kisassa. E telä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestarit Sami Backman ja Jouni Tiitta myhäilevät tyytyväisinä. Tänä kesänä turvallisuutta parannettiin lisäämällä suorille rataosuuksille yhteensä 230 metriä ilma-aitoja. Vajaan viiden kilometrin mittainen kilparata on osa Imatran katuverkkoa. Pulleat ilma-aidat suojaavat kuljettajia ulosajotilanteissa. Viranomaiset pitävät tapahtuma-alueella yhteyttä Virven välityksellä. Ennen ensimmäistä, elokuussa 2016, järjestettyä osakilpailua katurataosuuksille vedettiin uutta asvalttia, rakennettiin teräskaiteita, pari shikaania sekä liikenteenjakajia. Imatran Moottorikerhon kantaviin voimiin kuuluvat miehet vetävät henkeä ennen kuin aloittavat ensi kesän kisojen valmistelut. Maakunnan suurin kansantapahtuma sujui jälleen suunnitel mien mukaan. ”Rata-alueella oli valmiudessa kaksi ambulanssia ja kolme lääkäriä. Kaupunki käytti kunnostukseen noin puoli miljoonaa euroa, ja on sittemmin budjetoinut radan ylläpitoon vuosittain 80000 euroa. Kilometreittäin turva-aitaa Imatranajossa kilpaillaan Supersport-, Superbikeja sivuvaunuluokissa. Rata-alueelta poistettiin myös muutamia pylväitä ja puita. Imatranajossa noudatetaan Suomen Moottoriliiton SM-osakilpailusääntöjä
Luontevan jatkon palokuntaura sai hänen tultuaan valituksi Janakkalan palomestariksi 1970. Olkoon Pohjantähti suunnannäyttäjä ja merenkäynti myötäinen Jussin seilatessa siellä jossain. Työtä tehtiin tunteella ja tarpeeseen, ei kelloon katsomalla. Poikavuosinaan Jussi liittyi Tervakosken VPK:n poikajoukkueeseen. Muun muassa varikolle on vapaa pääsy, ja kilparadan saa taukojen aikana ylittää järjestysmiesten valvonnassa neljässä eri paikassa. Vuoromestarit Jouni Tiitta (vas.) ja Sami Backman ovat kokeneita moottoripyöräkisojen järjestäjiä. Turva-aita kulkee lähellä rataa, sitä myötäilevä verkkoaita pitää katsojat riittävän välimatkan päässä radasta. ”Verkkoaitaa vedettiin kaikkiaan neljä kilometriä. Juhani Pekanoja oli verkostoitunut erinomaisesti kunnan virkamiesja luottamusjohdon kanssa. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen aloittaessa ura jatkui palomestarina, mutta päävastuuna säilyi Janakkala. Hän piti ammattitaitonsa ja laitoksensa ajassa mukana kulkevana ja huolehti siitä, että se vastasi annettuihin tavoitteisiin kaikissa tehtävissä. Kaukoviisaana päällikkönä hän ei 1990-luvun laman talouspaineessa sallinut eri kylissä olevien, vapaaehtoisuuteen pohjautuvien palokuntien alasajoa. Juhani Pekanoja valittiin palokuntansa päälliköksi 1991 ja oli Janakkalan viimeinen palopäällikkö. Pääsuoran yli kulkevasta väliaikaisesta kävelysillasta suunnitellaan pysyvää, sillä se helpottaisi kaupunkilaisten liikkumista ympäri vuoden. ”Kukaan ei ole kisan aikana yrittänyt radalle”, sanoo Tiitta. Hän oli suorittanut Valtion Palokoulussa maalaiskuntien palopäällikkötutkinnon kurssinsa priimuksena. Palokunta ja työ kuntalaisten turvallisuuden eteen oli hänelle pikemminkin elämäntapa kuin varsinainen virkatyö. Työskentely yhden vuoron esimiehenä piti hänet sujuvasti kiinni palokunnan arjessa. Erityinen kiinnekohta taiteeseen muodostui musiikin kautta hänen laulaessaan kahden kuoron kokoonpanoissa. Hän menehtyi yllättäen kotonaan 21.8.2017 synnyinkunnassaan Janakkalassa. Suoja-aitaan käytettiin 2,3 kilometriä vaneria”, kertoo Tiitta. Jussi tuskin koskaan herrasmiehenä korotti ääntään tai antoi edes selkeitä määräyksiä, pikemminkin liikkeen ja suunnan sille, minne halusi henkilöstöä ja toimintaa ohjata. Backman on IMK:n puheenjohtaja ja toimii Imatranajossa kilpailunjohtajana, hallituksen jäsen Tiitta on kisojen varajohtaja.. Tämä näkyi selkeästi Janakkalan pelastustoimen tasossa valmiuden, vahvuuden kuin kalustonkin suhteen. 8 ·2017 65 Juhani ”Jussi” Pekanoja syntyi 3.6.1947. Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Victoria Bykova ja Ulla Ylönen . Tero Kupiainen paloesimies Kanta-Hämeen pelastuslaitos MUISTOISSA 1947–2017 Juhani Pekanoja jaa puolestaan sekä kilpailijoita että yleisöä. Tuolloin määrätietoinen työ pelastustoimen hyväksi huomioitiin poikkeuksellisella tavalla, kun Janakkalan kunta kutsui Juhani Pekanojan kunniapalopäällikökseen. Jussille tärkeässä roolissa oli perheen ja ystävien lisäksi veneily, meri ja majakat. Yleisö ei aiheuttanut vaaratilanteita Yleisö saa liikkua Imatranajon puistomaisella kisa-alueella melko vapaasti. Liki 40 vuotta kestänyt merkittävä työ eri päällystötehtävissä päättyi reserviin siirtymiseen 2008. Hänen johdettavakseen osui myös poikkeuksellisen runsaasti suuria ja vaativia pelastustehtäviä
13.6. 5.9. 6 23.8. 7.3. 20.11. 29.8. 7.2. 8.8. Jos taas aletaan miettimään raskaampaa luotiliiviä tai kypärää yksiköihin, lienee syytä miettiä onko kyseinen kohde ollenkaan turvallinen paikka ensihoidolle työskennellä?” – Joonas Pöyhönen. 3 10.5. 10.10. 14.4.2005 ]/2005 Maakuntauudistus on vuosisadan puliveivaus (26.9.) ”Sama se miten menee mut palokunnan ja vpk tilannetta ei saa missään nimes heikentää ja mielummin voisi parantaa jos rahhaa löytyypi.” – Anne-Mari Tammelin Mika Jyrkämö on Stadin Brankkari (29.9.) ”Hienoa, että vuoden palomieheksi valitaan stadissa ansioitunut palomies, eikä pelastuspäällikköä, puheenjohtajaa tai rehtoria.” – Petri Lindh Kontio: oikeat toimintamallit suojaliivejä tärkeämpiä (3.10.) ”Paras hyötyhän liiveistä saataisiin, jos niitä pidettäisiin päällä aina operatiivisissa tehtävissä. 66 8 ·2017 Pelastustieto vuonna 2017 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 22.2. Seuraavassa numerossa 9–10/2017: Viimeiseksi alue tutuksi -juttusarjassa esitellään Etelä-Savo. joulukuuta. 18.4. 8 25.10. FACEBOOK Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. 25.4. 3.10. Seuraava lehti ilmestyy 7. 14.3. Suuri paloautokisa sai voittajan. 31.1. 7 20.9. 13.11. 9–10 7.12. 6.6. 2 29.3. Esittelemme paloalan historiaa satavuotiaan Suomen hengessä. 4–5 28.6. ARKISTO Arkistot auki kaikille Osoitteessa pelastustieto.fi voit kirjautumalla sivuston käyttäjäksi lukea ilmaiseksi näköislehtinä kaikki Palontorjuntaja Pelastustieto-lehden vanhat vuosikerrat 1950–2009. 2.8
31.12.) 23.4.-8.6.2018 4020 alviton 16.2.2018 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 14.-16.3.2018 858 alviton 16.2.2018 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Hinta € Haku päättyy 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 1. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. viim. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. KOULUTUSTA www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 23.-25.1.2018 425 +alv 2.1.2018 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 22.-24.1.2018 625 +alv 3.1.2018 20049 Maatilojen palotarkastus 20.-22.2.2018 480 +alv 26.1.2018 20056 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 20.-22.3.2018 575 alviton 28.2.2018 20001 Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 17.-19.4.2018 510 +alv 23.3.2018 20054 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 15.-17.5.2018 540 +alv 20.4.2018 20008 Palontutkinnan peruskurssi (Tampere) 4.-5.4.2018 345 alviton 9.3.2018 20007 Palontutkinnan jatkokurssi 4.-6.6.2018 625 alviton 9.5.2018 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 13.-15.3.2018 768 +alv 9.2.2018 20064 EH-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 26.2.-1.3.2018 1010 alviton 26.1.2018 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 2.-4.5.2018 849 alviton 29.3.2018 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 23.-27.4.2018 900 alviton 3.4.2018 20025 Lentosammutustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus, teoria (uusien lentosammutuspäälliköiden perehdytys) 18.-19.4.2018 380 alviton 23.3.2018 20025 Lentosammutustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus, lento-osuus Jämijärvellä (vanhoille ja uusille lentosammmutuspäälliköille) 7.-9.5.2018 570 alviton 23.3.2018 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (2 §) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 0295 453 492. Aika Hinta € Haku päättyy 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 19.-23.3.2018 725/1030 alviton 23.2.2018 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 4.-6.6.2018 465 alviton 9.5.2018 20021 Hallipalot 12.-13.3.2018 410 alviton 23.2.2018 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 3.-6.4.2018 630 alviton 9.3.2018 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 28.-31.5.2018 630 alviton 4.5.2018 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 12.-13.4.2018 375 alviton 16.3.2018 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 18.-20.4.2018 455 alviton 23.3.2018 20022 Vesisukelluskurssi (hinta vahv. jakso 29.1.-9.2.2018 2520 alviton 2.1.2018 2. (Mikkeli) ja 9.-13.4.2018 (Kuopio) (hinta vahv. (Mikkeli), 17.-18.2. viim. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. 31.12.) Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Koulutustarjontaamme keväällä 2018 Ammatillinen täydennyskoulutus Voit seurata meitä myös Facebookissa ja YouTubessa. jakso 12.-23.3.2018 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen) 1160 alviton 2.1.2018 26.-28.1. 0295 450 201
Kevyt, mutta tehokas kannettava vesitykki Leader Partner 2 Ergonomiseksi muotoiltu, tehokas ja helposti käsiteltävä vesitykki. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. One Seven ® on tulevaisuuden sammutusmenetelmä jo tänään One Seven ® on veden, paineilman ja vaahdon (CAFS) käyttöön perustuva sammutusmenetelmä ajoneuvoihin tai kiinteinä ratkaisuina. Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. Se mahdollistaa ympäristöystävällisen tavan sammuttaa eri tyyppisiä paloja nopeasti ja tehokkaasti. TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA.. Jopa 3000 litraa minuutissa syöksevä tykki on kevyt, yhden miehen kannettava ja nopeasti asennettava tehopakkaus. Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa