BUSSIONNETTOMUUS raiteilla s. Kirkkoihin tehokkaampi palosuojaus s.8 ENSIHOITAJAN TURVA: puhejudo ja poliisi s. 14 8 2018 14 .1 1. 30
työpaine: 10 bar, 230 psi . pieni tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. mitat: 60 x 60 x 25 cm . akun kesto: 20-80 min . apulaitteiden ja kuivatustornin tarve poistuu . työaika lyhyempi ja letkupesutyön kuormittavuus pienempi . 9-10 m2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ MULTIFIRE. teho: 17,330 m3/h . pituus: 250 mm . WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . paino: 1,34 kg . patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä . portaattomasti säädettävä suihkukuvio MULTIFIRE B YHDISTELMÄSUUTIN PALLOVENTTIILILLÄ PIENIKOKOINEN JA KEVYT SAVUTUULETIN BLOWHARD BH-20 . materiaali: kromattu messinki . liitäntä: R1” uk . etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m . paino: 18 kg perusakulla 23 kg . puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa . akkuja verkkovirtakäyttöinen . 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika . akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa . pienin vedenkulutus, vain alle 5 l / paloletku . helposti liikuteltava
Uutta vanhaa ei tule. Riippumatta siitä, millainen on hänen toimintansa tausta. Juuri se porukka, joka sai äskettäin myös tunnustuksen turvallisuusalan palkintojenjaossa. Kirkot ovat yhteistä, ainutlaatuista kulttuuriperintöämme, ja niitä tulisi suojella. Tehokas valvonta pelastaisi kirkot, s. Paloilmaisimia on liki joka kirkossa, ja kameravalvontakin alkaa olla arkipäivää. Voimme joutua kohtaamaan mitä erilaisimpia tilanteita, joita varten meillä pitää olla kestävyyttä elää yli pahimman ajan. Heistä jokainen tekee arvokasta työtään arjen turvallisuuden vahtijana ja takaajana. 8 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Jos ja kun maakunnat saadaan perustettua, muuttuvat kuntien tehtävät suurelta osin. 8 ·2018 3 Pääkirjoitus Marraskuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Mutta miten varautuu tavallinen kansalainen mahdollisiin häiriötilanteisiin. Puolen vuoden kuluttua maassamme käydään jälleen myös hallitusohjelmaneuvottelut.. Aika monella ei arjen askareissa ole mielessä tällaiset asiat. Kirkon mukana tuhoutuu niin oman aikansa taidetta, tekniikkaa kuin rakennustapaakin. Tähän pohdintaan on pelastusalankin syytä herättää päättäjät. Pitääkö varautumiseen velvoittaa. Kunnille jää monta tärkeää tehtävää, kuten opetusja sivistystoimi. Vasta tehdyssä tutkimuksessa korostetaan kunnan roolia turvallisuudessa. Se voi pahimmillaan viedä aikaakin. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Kirkon mukana palaa kulttuuriperintö Jos 1400-luvulla rakennettu kirkko palaa, menetys on suomalaisessa mittakaavassa valtava. Kuntien turvallisuutta voidaan pitää yllä monien nykyisten mekanismien ja toimintatapojen ansiosta. Jättiläisen eli sosiaalija terveyspalveluiden rinnalla maakunnan tehtäväksi siirtyy myös pieni pelastustoimi. Mutta pitäisikö kansalaista velvoittaa edes jollakin tavalla varautumaan. Vierastan ajatusta, että jokaisesta asiasta pitäisi säätää laki. Alueellisen pelastustoimen aloittaessa kohta 15 vuotta sitten hyvin nopeasti huomattiin, että peruskuntien tukeminen erilaisissa häiriöja poikkeustilanteisiin varautumisessa jäi taka-alalle. Meillä kun ei kirkkojen lisäksi juuri ole keskiaikaisia rakennuksia muutamaa linnaa lukuunottamatta. Perustettu vuonna 1950. Yksi tärkeimmistä on voimakas kolmas sektori. Nykyisin vanhojen kirkkojen paloturvallisuus on paremmalla tasolla kuin vielä kymmenen vuotta sitten
Bussi kaartoi yli keskisaarekkeen ja törmäsi henkilöautoihin, suistui sitten vinosti sillan kaiteen läpi ja päätyi ilmalennon jälkeen junaradan kallioleikkauksen päälle. 4 8 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Kun kuljettaja näki risteyksen, hän huomasi nopeutta olevan aivan liikaa. Kansi Joensuussa Kiihtelysvaaran kirkko on tulessa, hirsiseinät enää pystyssä. Tilanteisiin pitäisi reagoida jo kauan ennen palovaihetta. 38 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 G ra fii kk a: P et er B an ge. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Suomessa palaa keskimäärin seitsemän kirkkoa vuodessa. Laitteet ovat kuitenkin vain pieni osa paloturvallisuutta. Linja-auto lähestyi vitostiellä sijaitsevaa Kuopion Kolmisopen ramppia pohjoisesta. Rampille tullessaan kuljettaja vähensi nopeutta vain vähän. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. s.14–25 Kuopion bussiturma raiteilla Alan monipuolisella tuntemuksella saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, että tulin valituksi pelastusylijohtajaksi.” – Kimmo Kohvakka aloitti pelastusylijohtajana marraskuussa. s. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Kuva: Lehtikuva. Nykyisin lähes kaikissa kirkoissa on vähintään palon ilmaisimet
s. kysytään Paloturvallisuuspäivillä 28.–30.11. 8 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Kirkkojen palosuojaus paremmaksi 8 Pirkanmaan pelastuslaitos 120-vuotias 26 Harjoitus öljynjalostamolla 28 Ensihoitaja on auttaja, ei pakottaja 30 Ingridiltä hyvät vinkit evakuointiin 34 Turvallisuusalan koulutustarjonta 36 Ville Pernaa ja turvallisuus 42 Inhimilliset tekijät työturvallisuudessa 44 Reijo ”Ronksu” Ronkanen eläkkeelle 50 Ilmari Juvakoski 52 Tätä tutkin: Kuntien varautuminen 54 Kalustonurkka: PotSu 56 Foliohatusta 57 Opinnäytteitä 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Liian tummaa paahtoa 63 Numerossa 8/2018 Hiklu-alueella yhteistyön voimaa Harjoittelun ja yhtenäisten toimintamallien ansiosta pystytään onnettomuuden uhri irrottamaan mahdollisimman nopeasti. 46. s. s.12 Ensivaste säilyy Sosiaalija terveysministeriö pyrkii turvaamaan ensivastetoiminnan tulevaisuuden toimintamallista riippumatta. 32 Kauppakeskusturvallisuus Voisiko Venäjällä sattunut Kemerovon ostoskeskuspalo tapahtua myös Suomessa. Ensivastesopimus on nyt 400 palokunnalla
Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo, että opisto on kiitollinen määrärahasta. Vapaaehtoiset palokunnat huolehtivat pelastustoimen palveluista pelastuslaitosten kanssa tehtyjen sopimuksen mukaisesti. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Akseli Muraja Suomalainen VPK-toiminta palkittiin Turvallisuusalan vapaaehtoinen -palkinnolla Turvallisuus ja riskienhallinta -lehden Finnish Security Awards -palkintogaalassa. Palkinnon saajia ovat kaikki Suomessa toimivat vapaaehtoiset palokuntayhdistykset ja niissä toimivat palokuntalaiset. Sopimuspalokunnat osallistuvat noin 60 prosenttiin pelastustoimen hälytystehtävistä. ”Tällä rahalla ei esimerkiksi hankita mitään lisää, vaan sillä lyhennetään investointivelkaa, pistetään harjoitusalueella paikkoja kuntoon ja rahoitetaan tietojärjestelmiä. Kuva: Akseli Marttila. Palkinnon luovuttu gaalassa koulutuspäällikkö Heli Hätönen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Hän kuitenkin korostaa, että kertaluonteisella rahoituksella lähinnä paikataan vuosien aikana tulleita aukkoja. Lisämääräraha ei ole pitkän aikavälin ratkaisu. Helsingissä heinäkuussa järjestetyn presidentti Trumpin ja presidentti Putinin tapaamisen turvajärjestelyistä aiheutuneisiin menoihin ehdotetaan poliisille ja Rajavartiolaitokselle yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Palkinnon vastaanottivat koko VPK-toiminnan puolesta järjestötoimikunnan puheenjohtaja Markku Leinonen (oik.), naistoimikunnan puheenjohtaja Marika Metsä-Tokila ja nuorisotyötoimikunnan jäsen Marko Pousi. Määräraha on tarkoitettu kalustoja tekniikkahankintoihin sekä opiston toiminnan vahvistamiseen. Tätä sopimuksiin sidottua toimintaa kutsutaan sopimuspalokuntatoiminnaksi. 6 8 ·2018 AJASSA Opistolle esitetään lisärahaa VPK-toiminta palkittiin Hallitus esittää lisätalousarvioesityksessään 1,86 miljoonan euron lisämäärärahaa Pelastusopistolle. Saamme tilannetta tasapainotettua. Sitten olisimme huutaneet hurraata, jos olisimme saaneet sen kehysrahaan”, Parviainen sanoo. Raha menee olemassa olevaan, ei sillä kulutusjuhlaa vietetä.” Kaksi miljoonaa metsäpalokuluihin Kuivan kesän aiheuttamien ylimääräisten sammutusja tähystyslentojen sekä metsäpalojen torjunnan kustannusten kattamiseen ehdotetaan yhteensä kahta miljoonaa euroa, josta 500000 eurolla korvataan Ruotsin metsäpalojen sammutustöihin osallistumisesta syntyneitä kustannuksia pelastuslaitoksille. Hän muistuttaa, että vaikka summa tuntuu suurelta, siinä on kyse ainoastaan Pelastusopiston lakisääteisten ydintoimintojen turvaamisesta. ”Olemme tietysti tyytyväisiä, että saimme sen, mutta emme tuuleta lopullisesti
Sisäministeriö aikoo keskittää Suomessa annettavan pelastustoimen ammatillisen koulutuksen kokonaan Kuopiossa toimivaan Pelastusopistoon. Samalla pelastuslaitoksen henkilövahvuus alenisi noin 130 palomiehellä. Mika Korhonen Stadin brankkari 2018. Hän on suorittanut sairaanhoitaja AMK -tutkinnon vuonna 2003 ja Helsingin pelastuskoulun pelastaja-ensihoitajatutkinnon vuonna 2006. Mika Korhosen työnkuva muodostuu tällä hetkellä pelastustyöstä erilaisissa onnettomuuksissa ja hoitotyöstä kiireellisten ensihoitopotilaiden parissa sekä onnettomuuksien ehkäisytyöstä. Helsingin pelastuskoulu on osa Helsingin pelastuslaitoksen osaamiskeskusta. Etelä-Karjalan pelastuslaitos NIMITYKSIÄ Helsingin Pelastuskoulun toiminnan jatkuminen on välttämätöntä Helsingin ja pääkaupunkiseudun turvallisuuden kannalta. Helsingin kaupunginhallituksen mukaan pelastuskoulu lakkauttaminen ja pelastuskoulutuksen siirtäminen Helsingistä vaarantaisi toimivan ensihoitotuotannon ja Helsingin pelastuslaitoksen strategisen suorituskyvyn säilymisen. Vakava uhka turvallisuudelle Kiireellisen ensihoitopalvelun tuotanto on keskeinen osa Helsingin pelastuslaitoksen strategista suorituskykyä. Helsingin pelastuskoulun lakkauttaminen johtaisi pelastushenkilöstön ensihoitovalmiuden katoamiseen ja olisi vakava uhka Helsingin turvallisuudelle, toteaa Helsingin kaupunginhallitus lausunnossaan sisäministeriölle. Valinta tehdään työtovereiden äänestykseen perusteella. Hän toimii tällä hetkellä Malmin pelastusasemalla hoitotason palomies-ensihoitajana. Suuronnettomuustilanteissa vapaavuorolla olevat noin 320 palomiestä voidaan kutsua nopeasti palvelukseen. Tämä olisi Helsingin turvallisuuden kannalta erittäin haitallista. Jäljelle jääneet noin 270 palomiestä eivät enää riittäisi turvaamaan ensihoitopalvelun päivittäisiä tai suuronnettomuuksien resurssitarpeita. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Palomies-ensihoitaja Mika Korhonen on vuoden 2018 Stadin brankkari. Johannan tehtäviin kuuluvat jatkossa esimerkiksi pelastuslaitoksen strateginen viestintä ja yhteiskuntasuhteet, onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä viestintä sekä onnettomuustiedottaminen. Nuo 40 palomiestä paikkaavat ensihoitopalvelun päivittäiset ruuhkatilanteet välittömästi. tammikuuta 2019. Pitkällä tähtäimellä tämä merkitsisi, että ensihoitopalvelu ei enää kuuluisi Helsingin pelastuslaitoksen tuotantovastuuseen. Pelastuskoulun lakkauttaminen seurauksena ensihoidon koulutus häviäisi Helsingistä. Lisäksi työhön kuuluu edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä jatkuva koulutus ja harjoittelu sekä valmiuden ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Työvuorossa on noin 40 palomiestä pelastustoiminnassa ja 30 palomiestä ensihoidossa. Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia ja paloesimiehiä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin. Lisäksi se alentaisi turvallisuuspalveluiden kokonaistuottavuutta, koska sekä pelastustoiminnan että ensihoitopalvelun tuottajien olisi erikseen varauduttava merkittäviin resurssien kasvattamiseen. 8 ·2018 7 Helsinki vastustaa koulun lakkauttamista Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäpäällikön virkaan on valittu Johanna Franzén. Kaupunginhallitus katsoo, että sisäministeriön on luovuttava suunnitelmastaan peruuttaa pelastuskoulun toimiluvat. Helsingin pelastuslaitoksella on noin 400 ensihoitoon koulutettua palomiestä. Korhosen valinnan perusteina olivat erityisen vahva ammatillinen osaaminen, ammattimainen asenne kaikkiin työtehtäviin sekä yhteistyökykyisyys ja sosiaalisuus. Jokainen paloauto on varustettu ensihoitovälineistöllä ja on myös ensihoitoyksikkö. Hän aloittaa 1. Nämä ovat joustavasti käytettävissä sekä pelastustoimintaan että ensihoitoon
Se oli PohjoisKarjalan vanhimpia kirkkoja. Kuva: Lehtikuva.. 8 8 ·2018 PALOTURVALLISUUS 8 8 ·2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko paloi maan tasalle viime syyskuussa
Sitä jälkisammutettiin seuraava päivä. ”Tuhopolttaja sai päähänpiston ja sytytti paperia palamaan veden syöksyputkessa. 8 ·2018 9 K un tuhopolttaja sytytti Porvoon tuomiokirkon palamaan, palotarkastaja Göran Forsell kutsuttiin kotoaan johtokeskukseen. Oli toukokuinen aamuyö vuonna 2006. Nykyisin lähes kaikissa kirkoissa on vähintään palonilmaisimet. Puinen katto paloi kokonaan puolessa tunnissa. Sieltä palo pääsi hetkessä ylös ja alkoi levitä rännejä pitkin. Palo levisi nopeasti tervan takia. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen 8 ·2018 9 Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. Kun palokunta tuli paikalle, katto oli kokonaan tulessa”, Forsell muistelee. Lämpimässä ilmassa terva oli tippunut paanukatosta vesirännien kautta syöksyputkia pitkin aina alas asti ja muodostanut tulelle helposti syttyvän reitin. Hälytys palosta tuli kolmen maissa. Tehokas valvonta pelastaisi kirkot Suomessa palaa keskimäärin seitsemän kirkkoa vuodessa. Alueen asukkaat joutuivat vartioimaan omaisuuttaan. Vanhankaupungin puutalojen ja autojen katoille satoi hehkuvia kekäleitä. Laitteet ovat vain pieni osa paloturvallisuutta. Tilanteisiin pitäisi reagoida jo kauan ennen palovaihetta. Se sytytti katon alareunan kauttaaltaan
Kunnostamisen yhteydessä katolle asennettiin kirkon tärkein palosuojaus, sprinklerijärjestelmä. ”Riskiin pystytään kiinnittämään huomiota ennen kuin mahdollinen ilkivallantekijä on kirkon seinässä kiinni.” Vähintään palonilmaisimet Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala arvioi, että lähes kaikissa Suomen kirkoissa on vähintään paloilmaisimet. Laskuun vaikutetaan tietysti sillä, minkälaisia turvalaitteita ja turvajärjestelyjä seurakunnalla on käytössään.” Vaikka puukirkot ovatkin suurimmassa palamisriskissä, palokuormaa on kaikenlaisissa kirkoissa. ”Olisi ihme, jos kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ei olisi vakuutettu.” Vakuutusten hinta vaihtelee tapauskohtaisesti, koska kysymys voi olla satoja vuosia vanhoista rakennuksista, joiden arvo muodostuu muusta kuin neliöiden määrästä. ”Laitteiden lisääminen on aina myös riski. Hän mainitsee positiivisena esimerkkinä Petäjäveden kirkon, joka on Unesco-kohde. ”En ole kovin huolissani tästä rakennuksesta. En tiedä montako tuntia suunnittelua on tarvittu ennen toteutusta.” Tietyt vesijärjestelmät voivat olla riski vanhalle kirkolle, sillä epäkuntoon mennessään tai väärän hälytyksen sattuessa ne voivat aiheuttaa tuhoa. Noin puolet kirkkopaloista johtuu ihmisen toiminnasta, puolet koneen tai laitteen viasta. ”Seurakunnat omistavat kirkot ja maksavat niiden palovakuutusmaksut. Tietenkin niitä kiinnostaa, minkä kokoinen lasku on. Nyt rakennus on kauttaaltaan suojattu.. Räystästä pitkin kulkee lämpölanka. Hänen mukaansa myös kameravalvonta kuuluu olennaisiin palosuojausjärjestelmiin. Kirkoissa on myös aikaisempaa enemmän kuivaputkijärjestelmiä, ja viime aikoina vanhoihin kirkkoihin on alettu asentaa vesisumusprinklereitä. 10 8 ·2018 PALOTURVALLISUUS Suomessa on noin 800 evankelis-luterilaista kirkkoa. Kirkko on sprinklattu myös sisältä, ja rakennuksessa on valvontakameroita sekä paloilmaisimia. ”Museoarvojen ja turvajärjestelmien yhteensovittaminen on joskus erittäin vaikeaa.” Pihkala painottaa, että tarkka suunnittelu onkin onnistumisen edellytys. Palokuorma ei ole salin puolella sellainen, että tämä voisi räjähdysmäisesti edes alkaa palaa”, Forsell sanoo. Mero sanoo, että kymmenen viime vuoden aikana kirkkojen turvallisuustasoa on pyritty nostamaan. Katon rakenteissa on puutavaraa aivan valtavasti.” Keskiaikaisten kirkkojen palosuojaaminen voi olla vaativaa. ”On tehokas valaistus, kameravalvonta, liikeilmaisu, ja järjestelmä joka on yhteydessä hälytyskeskukseen.” Suurimmilla vartiointiliikkeillä on hälytyskeskuksia. Katolla on lisäksi liekki-ilmaisin ja päädyissä ukkosenjohdattimia. Mero arvioi, että seurakunnat vakuuttavat kirkkonsa riskinkantokykynsä mukaan. ”Jos ajatellaan keskiaikaista kivikirkkoa, siinä on suuri rakennelma holvien päällä. ”Viiden vuoden välein teemme vesivalelukokeen, joka työllistää 50 henkeä”, Forsell kertoo. Välikatossa on optinen hälytysjärjestelmä. Se on niin hyvin suojattu. ”Puiseen 1700-luvun ristikirkkoon on sijoitettu sprinkler-putkisto niin taidokkaasti, ettei sitä näy juuri missään. Virhemahdollisuus kasvaa.” Paloturvallisuuden eteen tehdään töitä koko ajan. Kahden viime vuosikymmenen suurimpia tuhopoltosta alkaneita kirkkopaloja ovat 1997 Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, 2006 Porvoon tuomiokirkko, 2016 Ylivieskan kirkko ja 2018 Kiihtelysvaaran kirkko. Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokin mukaan kirkkopaloja on keskimäärin seitsemän vuodessa. Kokeessa sprinklereistä valutetaan vettä kirkon kattoa pitkin. Ihmisen aiheuttamista kirkkopaloista 57 prosenttia on tahallaan sytytettyjä. Forsell arvioi, että järjestelmä riittäisi sammuttamaan samanlaisen palon kuin vuonna 2006. Hänen mukaansa kirkkojen kameravalvonta ei poikkea muusta ulkoaluevalvonnasta. Sitä testataan säännöllisesti. Vakuutusyhtiöillä on kuitenkin myös vaatimuksiaan. Palotarkastaja Göran Forsell oli työvuorossa, kun Porvoon tuomiokirkko paloi vuonna 2006. Vakuutus tapauskohtaisesti Finanssiala ry:n kirkkojen paloturvallisuusohjeen mukaan kaikki kirkot on varustettava automaattisella paloilmoittimella, ulkoalueet aktiivisella kameravalvontajärjestelmällä. Finanssialan johtava asiantuntija Petri Mero sanoo, että ohjeen tarkoitus on ohjata kirkkoja riittävään suojaustasoon. Pihkalan mukaan seurakuntien rooli kirkkojen paloturvallisuudessa on suuri. Porvoon tuomiokirkon katto rakennettiin uudelleen kahden vuoden aikana. Vielä kymmenisen vuotta sitten kameravalvonnalla suojattuja kirkkoja oli niin vähän, että Finanssiala katsoi tarpeelliseksi lisätä kameravalvonnan ohjeisiinsa. Kirkkohallituksella on parhaillaan vireillä rakennusrekisteri, johon kerätään tiedot ”Museoarvojen ja turvajärjestelmien yhteensovittaminen on joskus erittäin vaikeaa.”
”Tarkoitus olisi kohdentaa opas mahdollisimman hyvin niin, että ottaisi kantaa eri aluei siin, ja että siitä olisi oikeasti apua kohteelle”, Lehto kertoo. Palontorjuntatekniikka ei yksin riitä, lisäksi tarvitaan ihmisten kouluttamista, perehdyttämistä, kokonaisuuden hallintaa ja valvontaa.” Kohteen turvallisuussuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon kaikki, jotka paikalla toimivat, ja tarjota heille tarvittava koulutus. Kirkkopalossa menetetään aina jotain korvaamatonta. Yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa arvioimme, ovatko muutokset olennaisia”, Heikkilä kertoo. Hän ottaa esimerkiksi olosuhMuseoviraston erikoistutkija Elisa Heikkilä kertoo, että Museovirastoa kuullaan aina, kun muutoksia on tarkoitus tehdä yli 50 vuotta vanhoihin kirkkoihin. Samanikäisiä kaupunkitaloja tai muita rakennuksia ei juurikaan ole. ”Siinä tavallaan nähtiin, mitä sammutuslaitteiston pelkkä putkiverkosto ilman kiinteää vesilähdettä tekee puukirkolle, jos kirkko sytytetään ulkopuolelta käyttäen sytytysaineita. ”Paloturva-asiat tulevat meille tietoon seurakunnilta. ”Vuoteen 1985 asti paloja oli paljon. Tällöin vesi tulee palokunnan syöttöautosta. ”Ei siinä ole mielestäni mitään ongelmaa. Päivittämistä tarvitaan, koska esimerkiksi palontorjuntatekniikka on kehittynyt vuosikymmenessä. Jokainen vahinko otetaan yhä vakavasti ja samalla tarkastellaan, onko turvataso kohdallaan.” Uusi paloturvallisuusopas Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK, Museovirasto, Kirkkohallitus ja Finanssialan keskuliitto ovat aloittaneet Kirkkojen paloturvallisuusoppaan päivittämisen. Paloturvallisuusviranomaisilla on omat näkökulmansa, me mietimme, miten kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Esimerkiksi rakennuksessa sähkölaitteet ovat riski. Edellinen opas julkaistiin vuonna 2007. Heikkilä arvioi, että Museoviraston ja paloturvallisuusviranomaisten yhteistyö toimii hyvin. SPEK koordinoi oppaan ohjausryhmää. Hän on suunnitellut muutaman kirkon sprinklerilaitteiston ja tarkastanut myös Porvoon tuomiokirkon sprinklerilaitteiston. ”Yksi laitteisto on vain yksi kymmenesosa kokonaisuudesta.” Kirkkopalossa tuhoutuu Suomen arvokkain rakennusperintö. Tarkoitus on kerätä pohjatietoja niin, että todelliseen tarpeeseen vastattaisiin. SPEKin turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto kertoo, että päivityksen tiimoilta seurakuntien talousja kiinteistöpäälliköille tehdään alueellinen kysely. Keskiaikaisten kirkkojen lisäksi Suomessa on muutama keskiaikainen linna. Tällöin joudutaan käyttämään niin sanottuja kuivajärjestelmiä. ”Ei se, että kohteessa on olemassa laitteisto, vaan se, että tilanteeseen pystytään reagoimaan ennen palovaihetta. Museoviraston näkökulmasta kirkkojen paloturvallisuuden rakentaminen alkaa tarveharkinnasta ja riskien arvioinnista. ”Toimimattomuus sammutuslaitteistoissa johtuu 60-prosenttisesti siitä, että sprinklerilaitteiston sulkuventtiili on unohtunut kiinni esimerkiksi huollon jäljiltä tai muun inhimillisen erehdyksen kautta.” Hannuniemi tähdentää, etteivät laitteistot ole ainoa tapa parantaa kirkkojen paloturvallisuutta. ”Kirkot ovat oman aikansa koko rakennustavan, -tekniikan ja -taiteen esimerkkejä. Siksi ne ovat hyvin, hyvin arvokasta rakennusja kulttuuriperintöä. ”Kuivajärjestelmät toimivat hieman hitaammin, ja niiden vaatimukset ovat osin haasteellisemmat kuin tavanomaisessa märkäjärjestelmässä”, Hannuniemi sanoo. Tällainen systeemi oli muun muassa Ylivieskan kirkossa, joka paloi vuonna 2016. Uutta vanhaa ei voi tehdä”, Hakli sanoo. Hannuniemi toimi kymmenen vuotta sprinklerisuunnittelijana. Lehto korostaa, että kohdekohtaisen palontorjuntalaitteiden lisäksi kirkkojen suojaamisessa pitäisi ottaa huomioon muukin turvallisuustoteutus. Paloturvallisuuden lähtökohta on mahdollisen syttymislähteen arviointi ja tunnistaminen. teita valvovan tekniikan ja kameravalvonnan, jotka reagoivat poikkeaviin olosuhteisiin jo ennen palontorjuntatekniikkaa. 8 ·2018 11 seurakuntien paloturvallisuusjärjestelyistä. Sen jälkeen seurakunnat ja kirkkoja palovakuuttaneet yhtiöt ovat reagoineet omilla tahoillaan. Kirkon seinä, jossa syöttöliittimet sijaitsivat, oli täydessä tulessa, kun palokunta tuli paikalle.” ”Onneksi kirkkoihin asennetaan automaattisia sammutuslaitteistoja, jolloin järjestelmät eivät ole riippuvaisia ulkopuolisista vesilähteistä, vaan toimivat täysin automaattisesti.” Automaattisen laitteiston kääntöpuoli on huollontarve ja inhimilliset erehdykset. Huomioon pitää myös ottaa, kuinka paloturvallisuusratkaisut toimivat teknisesti ja esteettisesti. ”Jos ajattelee viime vuosien paloja, Tyrvää, Ylivieska, Kiihtelysvaara, kyllä ne ovat kaikki olleet menetyksiä. Useimmissa tapauksissa pystymme yhteensovittamaan näkökulmat.” Kirkot ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, ja niitä on tärkeää suojella. Suomen sääolosuhteet tuovat ongelmia sprinklerilaitteistoille, koska laitteiston verkosto tavanomaisimmin asennetaan kirkon lämmittämättömiin tiloihin. Ilkivalta suurin riski Inspecta Tarkastus Oy:n aluepäällikkö Petri Hannuniemi arvioi, että suurin riski kirkkojen paloturvallisuudessa ovat syttymislähteet ja ilkivalta. Päivitetty versio ilmestyy ensi vuonna. ”Kysymys on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimimisesta.” Lehto korostaa, että tärkeintä kirkkojen paloturvallisuudessa ovat ennakoivat toimenpiteet. Opas ei ole pelkästään tekninen, vaan siinä huomioidaan kohdeja riskinarvioinnit, kohteen toimintaympäristö, palontorjuntatekniikka ja ylläpito. Uransa aikana hän on nähnyt kirkkojen sammutuslaitteistoja, joihin tehdään pelkkä putkisto ilman vesilähdettä. Paloturvallisuus on aina ajateltava kokonaisuutena, johon sisältyvät paloturvallisuutta parantavat laitteistot ja rakenteellinen paloturvallisuus. Jos kirkko tai mikä tahansa historiallinen rakennus tuhoutuu, se menetetään lopullisesti. Vaikka Porvoon tuomiokirkonkin katto rakennettiin uudestaan, palossa menetetään aina alkuperäinen historia, materiaali ja työtavat.” Kirkolliset rakennukset ovat Suomen arvokkainta rakennusperintöä. ”Meillä on toistasataa keskiaikaista kivikirkkoa, mutta samalta aikakaudelta ei ole yhtä paljon mitään muuta rakennustyyppiä”, kertoo Museoviraston erikoissuunnittelija Olli Hakli
Näin pelastustoimi saisi välittömän palautteen omasta toiminnastaan.” Tavoitteena HIKLU-alueella on, että liikenneonnettomuuden uhrin irrottaminen kestää enimmillään 20 minuuttia. Silloin harjoiteltiin muun muassa kumollaan olevien linjaja kuorma-autojen nostamista. Tavoitteena onnettomuuden uhrin nopea ja osaava pelastaminen Yhtenäiset mallit Huhtikuiset harjoittelukohteet oli vat kyljellään ja katollaan. Marraskuussa yhtenäisiä toimintoja harjoiteltiin myös raskaan kaluston onnettomuuksien pelastustehtävissä. Paloesimies Juha Virolainen näkee tärkeäksi, että yhteisiä toimintamalleja harjoitellaan monipuolisesti erilaisia pelastustehtäviä varten. ”Meillä on toki olemassa Pronto, jota voitaisiin yrittää tässä hyödyntää.” Virolaisen mielestä pelastustyön tehokkuuden ja laadun mittaamisessa irrotusaika on Muutama kymmenen esimiestason miestä ahertaa autonraatojen kimpussa Espoon Ämmässuolla. Kouluttajakoulutuksella varmistetaan koulutuksen laatu ja yhdenmukaisuus. Tieliikenneonnettomuuksien pelastustöiden yhdenmukaistaminen onkin ollut päänavaus työvuorokoulutuksien yhdenmukaistamisessa HIKLU-alueella. Mahdollisesti se tulee hyödynnettäväksi myös esimerkiksi Pelastusopiston koulumaali-hankkeen kautta”, Virolainen kertoo. ”Yhteinen koulutusmateriaali on jaettavissa kaikille pelastuslaitoksille. Näin päästiin harjoittelemaan yhdessä erilaisia pelastustekniikoita.. ”Ja kun päästään harjoittelemaan vaikeampia tekniikoita ja saadaan riittävästi toistoja, irrotusaikoja saadaan entistä lyhyemmiksi.” ”Yhteisten toimintamallien tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi kuvaamalla irrotustehtävät ja kellottamalla samalla potilaiden irrotusajat. 12 8 ·2018 PELASTUSLAITOKSET ”T avoitteena on saada yhtenäiset toimintamallit tieliikenneonnettomuuksien pelastustehtäviin HIKLU-alueelle eli Uudenmaan alueella toimiville neljälle pelastuslaitokselle”, kertoo paloesimies Juha Virolainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Virolainen arvioi, että jo tähän mennessä irrotusajat on saatu puolta pienemmiksi. Uudenmaan alueen pelastuslaitosten tieliikennepelastamiseen erikoistuneet kouluttajat saavat koulutusta, ja oppimaansa heidän on tarkoitus viedä eteenpäin paloasemilla ja työvuoroissa järjestettävissä harjoituksissa. Näin kouluttajien saama tietotaito viedään eteenpäin suoraan työvuoroihin. Hänen omassa pelastuslaitoksessaan nyt koulutettavat työvuorokouluttajat toteuttavat syksyn aikana tieliikennepelastamisen työvuorokoulutukset. Juha Virolaisen mielestä kaikki tieto parantaa työn toimivuutta, joten paikallaan voisi olla, että irrotusaikaakin kyettäisiin mittaamaan. HIKLU-alueella kaikki palomiehet saavat saman koulutuksen. . Jokainen voi soveltaa sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Irrotusajat nopeutuvat Harjoittelun ja yhtenäisten toimintamallien ansiosta pystytään onnettomuuden uhri irrottamaan mahdollisimman nopeasti
Potilaiden siirrot ja siirron johtaminen ovat tässä vaiheessa koulutuksen keskiössä. Rakentavana ajatuksena on edetä vaiheittain vaikeustasoa nostaen. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Omilla laitoksillaan kouluttajina toimivat paloesimies Pasi Viiala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, paloesimies Ossi Pietiläinen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta ja paloesimies Jussi Liikala Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kehuivat yhteisharjoitusta Ämmässuolla tarpeelliseksi. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pohjoisilla ja läntisillä alueilla on järjestetty runsaasti työvuorokoulutuksia. ”Vertailemalla toimintaamme voimme myös oppia toisiltamme. Pelastustoimi tarvitsee puolestaan tiedon potilaan irrotuskiireellisyydestä, jonka perusteella valitaan irrotukseen sopivin työkaavio”, Juha Virolainen sanoo. Seuraava vaihe koulutuksissa teknisen pelastustoiminnan jälkeen on yhteisharjoittelu ensihoidon kanssa. Poimitaan kunkin osaamista asioista hyvät puolet ja kehitetään yhteistä työtämme ja vahvaa osaamista.” ”Tästä voi hyötyä myös koko maan pelastustoimi.” Myös Jussi Liikala pitää hyvänä, että eri laitoksilla olevia kokemuksia saadaan näin myös jaettua. Ämmässuolla harjoiteltiin pelastustyökalujen käyttöä. ”Ensimmäistä kertaa HIKLU-tasolla harjoitellaan tällä tavalla käytännön asioita. Seuraavaksi kiinnitetään huomiota potilaan siirtoon. Mehän teemme jo nyt paljon yhteistyötä, erityisesti tieliikenneonnettomuuksien pelastustehtävissä. Ensihoidon kanssa aloitettavalla harjoittelulla saadaan potilaan hoidon laatu yhdistettyä pelastustoiminnan nopeuden laatuun. Yhteistyön harjoittelemista ensihoidon kanssa he pitävät erittäin tarpeellisena. Hänen hyväkseen kun hektisessä pelastustehtävässä aina toimitaan. Yhteinen harjoittelu on tarpeen ja saadaan myös yhteisiä työmalleja”, Pasi Viiala sanoo ja on tyytyväinen harjoituksen antiin. Kouluttajat toivovat, että miehistön koulutuksessa voitaisiin tehdä myös harjoituskeikkoja. Kalustotoimittajat on saatu paikalle. Näin oli myös Ämmässuon harjoituksessa. Myös Helsingissä on järjestetty tieliikennepelastamisen työvuorokoulutuksia ja osallistujilta on tullut myönteistä palautetta. Ja kuten kolmikko sanoo, kaikki tehdään eritoten siksi, että osataan auttaa kansalaista entistä paremmin ja saadaan pelastustehtävä hoidettua nopeasti. Pasi Viiala puolestaan toivoo, että tieliikennepelastamisen lisäksi yhteiset mallit siirtyvät muuhunkin toimintaan, kuten esimerkiksi köysipelastamiseen. Yhteistyöllä saadaan potilas mahdollisimman nopeasti hoitoon. ”Olemme päässeet testaamaan harjoituskentälle valmiiksi sijoiteltuja, katollaan tai kyljellään olevia autoja.” ”Ja välineistö on ollut hyvää. Hyvän yhteistyön syventämistä Paloesimiehet Pasi Viiala (vas.), Ossi Pietiläinen ja Jussi Liikala kehuivat yhteistä harjoitusta.. Koulutussuunnittelun tavoitteena on toteuttaa lopulta sovellettuja harjoituksia ja suorittajat saavat kouluttajalta palautteen irrotustekniikasta, irrotusajasta ja potilaan siirrosta. Käytännön oppia on laitoksilla viety eteenpäin. Se on nopeuttanut työtä ja on jopa tehokkaampi kuin leikkuri.” ”Teriä on helposti saatavilla ja ne ovat nyt jo laajalti käytössä päivittäisessä toiminnassa monissa pelastuslaitoksissa”, Juha Virolainen kertoo. Ossi Pietiläisen mielestä alueen laitokset ovat erikoisosaamisessa tehneet toistaiseksi liian vähän yhteistyötä, mutta toivottavasti nyt tilanne muuttuu. Pahimmillaan tehokas pelastustoiminta pilataan huolimattomalla potilaan siirrolla. Jussi Liikalan mielestä parasta harjoittelussa on ollut runsas harjoitusmateriaali. Mahdollisesti suunnitelmia toteutetaan osittain samanaikaisesti, sillä ennakointi nopeuttaa reagointia mahdollisiin ongelmiin.” Työn laatu paremmaksi Irrotustekniikoita harjoitellaan työvuoroissa suunnitelmallisesti. Virolainen ottaa esimerkiksi viimeisimmän kentälle tulleen innovaation, pelastustoimen tarpeisiin kehitetyn puukkosahan terän. ”Etenkin tieliikenneonnettomuudessa, jossa pelastamme ihmishenkiä, on uhrin kannalta tärkeintä aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti.” Harjoittelua ensihoidon kanssa Yhteistyö ensihoidon kanssa on erittäin tärkeää. ”Välineistö on yhä kevyempää ja niissä on myös enemmän tehoa.” Maahantuojilta tulee toimivia ja valmiita ratkaisuja. Mahtaisivatko tulla yksittäisen laitoksen harjoitukseen, enpä usko”, Ossi Pietiläinen sanoo. Valmistajat ovat Virolaisen mielestä hyvin mukana kehitystyössä ja maahantuojilta saa hyvin kalustoa harjoituskäyttöön. ”Se on tehokas lasin ja teräksen leikkaamiseen. ”Vuoropuhelu ensihoidon kanssa ja pelastustoimen teknisten työkaavioiden tietäminen auttavat ymmärtämään käytössä olevat irrotusvaihtoehdot. 8 ·2018 13 tärkeimpiä mitattavia määreitä. ”Hyvä, että on päästy näinkin pitkälle yhteisissä asioissa.” Myös Ossi Pietiläinen kehuu yhteistyötä ja on hyvä, että yhteisesti harjoitellaan ja kehitetään yhteisiä malleja. Tästä myös harjoittelun vaikeustasoa nostetaan. ”Irrotustyön johtajalla pitäisi aina olla kolme suunnitelmaa altistuneen irrotukseen: irrotussuunnitelma, varasuunnitelma ja hätäsuunnitelma. ”Puhutaan hektisessä tilanteessa myös oikeilla termeillä ja tiedetään mitä halutaan.” Välineistön pitää seurata autokannan kehitystä
8 ·2018 15 8 ·2018 15 Lue Kuopion bussiturmasta sivuilta 16–25. Grafiikka: Peter Bange.
Eero sanoi: Ohhoh. Neulamäen paloasemalta lähtenyt kolonna kurvaa moottoritien rampista Ranta-Nilkun ja Sikasen ambulanssin eteen. ”Ajattelin, että olemme ensimmäinen ambulanssi kohteessa, mutta toivoin salaa, etten joutuisi ensihoidon tilannepaikan johtajaksi”, ensihoitaja Ranta-Nilkku sanoo. Lindqvist jää itse hoitamaan tehtävää ensihoidon tilannekeskukseen. 16 8 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS V asemmalle kääntyvien kaistalla oli autoja, joten kuljettaja yritti jarruttaa, mutta ei onnistunut yrityksessään. Palomäki tekevät myös lähtöä samassa hallissa. Lopuksi bussin peräosa putosi vasen kylki edellä radalle ja auton keula jäi nojaamaan kallioleikkauksen yläosaa vasten. Lääkintäesimies Eero Väyrynen ja hänen assistenttinaan työskennellyt palomies Jussi Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Onnettomuustutkintakeskus ja Pohjois-Savon pelastuslaitos. ”Sanoin, että Kolmisopen (onnettomuuspaikka) kohdalla ei ole muuta radanylityspaikkaa kuin silta. Hieman ennen onnettomuuspaikkaa ensihoidon kenttäjohtaja Anssi Lindqvist määrää Neulamäen paloasemalta lähteneen lääkintäesimies Eero Väyrysen ensihoidon tilannejohtajaksi. Lähdimme ajamaan ja mietimme, että mikä meininki siellä mahtaa odottaa. Onnettomuustutkintakeskus arvioi, että bussi ajoi risteysalueella vähintään 50 km tunnissa, mutta kaarrosjäljistä, törmäysjäljistä ja ilmalennon pituudesta päätellen mahdollisesti reilusti kovempaa. Operaatio kaltevassa bussissa Linja-auto lähestyi vitostiellä sijaitsevaa Kuopion Kolmisopen ramppia pohjoisen suunnasta. Tunnelma oli epätodellinen”, Palomäki kertoo. Törmäyksiä välttääkseen hän käänsi risteyksessä voimakkaasti oikealle. Hälytyskoodi kertoi keskisuuresta liikenneonnettomuudesta (203A), jonka lisätietona mainittiin, että bussi on junaraiteilla. Paloesimies Pentti Makkonen käskee Neulamäen paloaseman tallissa säiliöauton kuljettajan Jarmo Tuomaisen lähteä raivausyksikkön kyydissä tehtävälle. Rampille tullessaan kuljettaja vähensi 90 km:n tuntinopeudesta vain vähän. Samalla hälytyksen saa pitkä liuta muita ensihoidon ja pelastuksen yksiköitä. Sitten bussi suistui vinosti sillan kaiteen läpi ja päätyi ilmalennon jälkeen junaradan kallioleikkauksen päälle. Moottoritieltä tulon jälkeen bussin vauhtia vähensivät lähinnä vain rampin ylämäki ja sivuluisu. Lindqvistin käskyn kuultuaan Ranta-Nilkku arvaa, että hän saisi hoidettavakseen potilaiden luokittelujohtajan tehtävän. Ei siellä ole muuta kuin silta Ensihoitajat Riikka Ranta-Nilkku ja Niko Sikanen ovat palaamassa tehtävältään kohti Neulamäen paloasemaa, kun heidät hälytettiin uudelle tehtävälle. Nopeutta oli niin paljon, että auto ei kääntynyt. Bussi kaartoi yli keskisaarekkeen ja törmäsi henkilöautoihin. Kun kuljettaja näki risteyksen, hän huomasi nopeutensa olevan aivan liian suuri
Kiinnitystä ja stabilointia ei tarvita. He kävelevät kallioleikkauksen päälle, johon bussin keula nojaa vasemmalle kyljelleen kaatuneena. Miettisen autoliikkeen porukka auttoi ihmisiä bussissa. Hän arvioi, että bussi on jämäkästi sijoillaan, eikä se ole kaatumassa tai putoamassa kokonaan raiteille. Rikkoutuneesta tuulilasista kömpi kielekkeelle matkustajia. Makkosen höökin kolme takapenkkiläistä alkavat kerätä autosta välineitä, joita he arvelevat tarvitsevansa bussin luona. Bussin perä on kiskojen välissä. Ei oikein tiennyt, ketä liittyy onnettomuuteen ja ketä ei”, Makkonen sanoo. Näin he pääsisivät mahdollisimman nopeasti auttamaan, kun Makkonen näin käskisi. Heti hänen perässään saapuvat Neulamäen paloasemalta lähteneet yksiköt sekä Ranta-Nilkun ja Sikasen ambulanssi. Raivausyksikön väki sekä Makkosen höökin kolmonen Antti Nissinen saavat tehtäväkseen hätämaadoittaa onnettomuuspaikan. Makkosen kanssa samalla kallioleikkauksella ovat jo ensihoidon tilannejohtaja Eero Väyrynen ja ensihoitajat Ranta-Nilkku ja Sikanen, joiden tehtävänä on aloittaa potilaiden luokittelu heti, kun ajolangat ovat jännitteettömät. ”Näimme rampissa bussin renkaan jäljet, jotka kaarsivat sillalle, josta puuttui kaide”, Neulamäen höökin takapenkillä kolmosena ollut Antti Nissinen sanoo. ”Työparini (Sikanen) loikki kielekkeeltä seinämässä olevien tasanteiden kautta kahBussi suistui vinosti sillan kaiteen läpi ja päätyi ilmalennon jälkeen junaradan kal lioleikkauksen päälle. Nissinen ottaa omasta yksiköstään mukaansa maadoitussauvan, koska raivausyksikössä on kahdet kaapelit, mutta vain yksi maadoitussauva. Maadoitukset on tehtävä molemmin puolin onnettomuuspaikkaa. 8 ·2018 17 Tiedustelu alkaa kallioleikkaukselta Palomestari Petteri Lintunen ehtii ensimmäisenä onnettomuuspaikalle. ”Tiesin, että rautatielle oli tehty jo liikennekatko. Lopuksi bussin perä osa putosi vasen kylki edellä radalle ja auton keula jäi nojaamaan kallioleikkauksen ylä osaa vasten.. Muutakin väkeä kertyi paikalle. Odottelin vielä tietoa jännitekatkosta”, Makkonen sanoo Bussissa sisällä on jo maallikkoapua, joka on saapunut viereisestä Miettisen autoliikkeestä. Heillä oli puukot mukanaan, jotta he saivat leikattua turvavöitä katki. Neulamäen höökin esimies Makkonen saa tehtäväkseen tiedustelun ja jalkautuu kuljettaja Ville Vainion kanssa autosta tekemään sitä. Sekava tilanne ”Tilanne oli sekava. Makkonen ei komenna maallikkoapua pois autosta, sillä ajolangat näyttävät ehjiltä eivätkä kipinöi ja auttajat ovat tehneet työtään jo monta minuuttia. Näin hätämaadoitus voitaisiin tehdä yhtä aikaa molemmin puolin onnettomuuspaikkaa. He olivat ehtineet hätiin ennen pelastustoimen saapumista
Ensihoitaja Riikka Ranta-Nilkku työskenteli luokittelujohtajana.. Hän on pudonnut maahan rikkoutuneesta ikkunasta. Hän arvelee, että tikasviritysten tekemisessä tai tasojen asettamisessa bussin alle menisi paljon aikaa, eivätkä ne juurikaan auttaisi tilannetta. Osa kyljen ikkunoista on mennyt rikki. Katsoin, että tuo ei onnistu minulta, on löydettävä helpompi reitti”, potilaiden luokittelusta vastannut Ranta-Nillku sanoo. Hän auttoi työparinsa kanssa henkilöautoissa olleita potilaita. Oli vaikea edetä. Pohjoisenpuoleinen maadoitus onnistuu nopeasti, mutta eteläpäässä on ongelmia. Luokitteluun tulevat avuksi myös toisen ambulanssin ensihoitajat. Sikanen luokittelee potilaan punaiseksi. Makkonen menee bussiin ensimmäisenä viranomaisena. Vastaan tuli väkeä, joka pyrkii tuulilasin kautta ulos. Porukkaa oli paljon. Välillä pitää istahtaa huilaamaan. Makkonen huomaa, että jotkut matkustajista ovat vielä vöissä. Parhaimmillaan rikkoutuneen lasin alla on pudotusta kolme metriä. Sauvan pyörittäminen ei tuota totuttua tulosta. . ”Ei tullut mieleenikään, että hätämaadoitussetit eivät olisi yhteensopivia. Nokan sai sauvaan kiinni, mutta sen kiinnittäminen ajolankaan ei onnistunut.” Settiin kuuluva sauva tuodaan pohjoispuolelta myös eteläiselle maadoituspisteelle ja maadoitus onnistuu. Käskin heidät asettumaan aloilleen, istumaan tai makaamaan siten, mikä parhaalta tuntuu.” Paikalle kertyy muutakin väkeä, kuvaajia ja uteliaita. Niistä toinen lähtee tekemään maadoitusta onnettomuuden pohjoisja toinen eteläpuolelle. Palomäen on vaikea hahmottaa . Myös palomiehet ja ensihoitajat saavat luvan mennä bussiin. Kaoottinen ja hiljainen tilanne Makkonen saa tiedon jännitekatkosta. Nissinen alkaa taluttaa kävelevää altistunutta pitkin evakuointireittiä. Maadoitusten valmistuttua Nissinen ja muutkin maadoittajat siirtyvät takaisin onnettomuuspaikalle auttamaan evakuoinnissa. Varokaa mihin astutte Bussissa Makkonen varoittaa henkilöstöään rikkoutuneista ja ehjistäkin ikkunoista, joissa piilee putoamisvaara. Ranta-Nilkku etenee bussissa jalkojaan asetelleen. Nissinen asettaa nokan sauvaan ja yrittää kiinnittää sitä ajolankaan, mutta nokka ei kiinnity. Sinne ohjataan vihreitä potilaita, joita Palomäen tulisi hoitaa. ”Ensiksi tuli seitsemän potilasta. Nissiselle osoitettiin kävelevä eli vihreä potilas, joka pitää auttaa kuilusta ylös. Rannepulssin tunnustelun ja lyhyen puhutuksen jälkeen altistuneet ovat saaneet ohjeet omatoimiseen poistumiseen tuulilasin kautta. Ne jätetään tekemättä. Vaihtoehtoisesti he voivat myös odottaa, kun lisää auttajia saadaan paikalle. Sekundaaritriagesta kuljetusjohtajaksi Ylhäällä ensihoidon tilannepaikan johtajan assistentti Jussi Palomäki saa tehtäväkseen perustaa kokoamispaikan. Paras mahdollinen, mutta silti hankala evakuointireitti löytyy sadan metrin päästä. Tilanne oli kaoottinen, mutta hiljainen”, Makkonen kuvaa. ”Oli jännä tunne. Lasia oli niin paljon, että yllä olisi saanut olla enemmänkin kuin t-paita.” Muutaman penkkirivin jälkeen hän kohtaa vihreitä potilaita. Hämminkiä hätämaadoituksessa Hätämaadoittajat ovat jalkautuneet kahteen porukkaan. Nissinen katselee ympärilleen, näköpiirissä on vain kallionleikkausta ja risukkoa. Ylipalomies Jarmo Tuomainen työskenteli raivausyksikössä. Sikanen on ehtinyt tarkistaa bussin alla olevan potilaan. Odottelua kallioleikkauksen päällä kertyy ehkä muutama minuutti. Sen vasemmasta kyljestä on tullut lattia. ”Kuljin toinen jalka penkkien päällä ja toinen jalka ikkunankarmilla katonrajassa. 18 8 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS della pompulla alas raiteille. Altistuneet kertovat, että heillä ei ole mitään hätää
8 ·2018 19 Suurin osa vaikeimmin vammautuneista ja vainajista oli bussin takaosassa.
”Kun olimme hommissa, liikenne kulki ohi jatkuvasti. Nainen sanoo pystyvänsä tähän työhön ja Palomäki alkaa tehdä muistiinpanoja. ”Savupari tuli alas näppärän paketin kanssa. Se ei koske välttämättä häntä, Tuomainen ajattelee, sillä hänet on komennettu vastaamaan nostolavasta, säiliöautosta ja venekalustosta. Makko nen sai tehtäväkseen tiedustelun, mutta kolmosena takapenkillä ollut Nissinen hyppäsi välillä am bulanssiinkin.. Pelastuslaitoksen yksiköistä raivausyksikkö ehtii onnettomuuspaikalle viimeisenä. Siinä luki, että kyseessä on bussin ja usean henkilöauton onnettomuus. Sitten paikalle ilmestyy ohikulkijanainen, joka esittäytyy sairaanhoitajaksi ja kysyy, voiko hän auttaa. Ajattelin, että kyse on niin isosta onnettomuudesta, että hyppään kuitenkin raivausyksikköön.” Hallissa paloesimies Pentti Makkonen vahvistaa Tuomaisen suunnitelman. Hän käskee kaikki muut paitsi onnettomuudelle altistuneet pois kokoamispaikalta. Hälytys alkaa soida. Yhden kohdalla viittilöitiin apua.” Siellä oli kuljettaja jumissa. Tuomainen ja Meriläinen odottivat jonkin aikaa, mitään käskyä ei tullut. Pian hän saa hoitaakseen kuljetusjohtajan tehtävän. ”Sanoin Meriläiselle, että jätetään yksikkö vähän kauemmaksi”, lähellä tapahtumapaikkaa oli jo niin paljon yksiköitä. Y lipalomies Jarmo Tuomainen on parhaillaan Neulamäen paloaseman korjaamolla. Kun Tuomainen ja Meriläinen ovat käyneet rampin autot läpi, he menevät alas junaradalle auttamaan potilaiden evakuoinnissa. Yksi potilas on edelleen jumissa penkkien välissä. ”Kun irrotimme potilasta, ihmiset kuvasivat kännyköillä vieressä. Meitä ei alhaalla tarvittu.” Autossa, jossa vielä on potilas, ovat turvatyynyt lauenneet. Luokittelujohtaja Ranta-Nilkku etenee Ensimmäisessä paikalle tulleessa höökissä työskentelivät paloesi mies Pentti Makkonen (oik.) ja palomies Anssi Nissinen. Siellä näytti siltä, että auttajia jo tarpeeksi. He saavat väreikseen keltaisen. Näin neljä–viisi autoa, joihin oli osunut. Tuomainen kuulee hälytyksestä, että kyseessä on liikenneonnettomuus. 20 8 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS ketkä kuuluvat onnettomuuteen ja ketkä eivät. Jouduimme väistelemään rekkoja, kun ei ollut resursseja liikenteenohjaukseen.” Tuomainen panee merkille myös sivullisten toiminnan. Kuljettajalle asetetaan tukikauluri ja hänen haavansa paikataan. Tuomainen menee auton takapenkille ja kysyy kuljettajalta: ”Onko vaivoja?” Hän vastaa, ettei ole, mutta Tuomainen näkee asian toisin. Hän nousee raivausyksikön esimieheksi Olli-Pekka Meriläisen kaveriksi. Palomäki tekee sekundaaritriagen, jossa kahden potilaan vammat edellyttävät kiireellisempää hoitoa. Jos tilanne jonkun kohdalla muuttuu, niin siitä tulisi ilmoittaa heti. ”Katsoin sillalta alas. He olivat sitoneet kaikki välineet rankalaudan päälle”, Makkonen kehuu. ”Ajattelin, että ylipalomiehenä otan vähän vastuuta ja että nyt täytyy alkaa tekemään jotain. Tuomainen kiertää kaikki autot, mutta jumissa olevan potilaan lisäksi vain yhdessä autossa on paikalla altistunut. Triagea vaikeassa paikassa Tiedustelua tekevä paloesimies Makkonen kysyy ensihoidon luokittelujohtaja RantaNilkulta tarvitaanko paikalle lisää käsiä. Se oli inhottavaa.” Potilas saadaan siirtokuntoon ja Tuomainen pyytää paikalle ambulanssin, joka tulee melko pian. Hän kertoo, ettei hänellä ei ole mitään hätää. Kuljettajanpuoleinen ovi ei aukea, joten Tuomainen ja Meriläinen irrottavat sen levittimillä. Makkonen pyytää savuparinsa välineineen alas raiteille. Hänen irrottamisekseen tarvitaan hydrauliset pelastusvälineet. ”Täytyy tehdä omin päin jotain” Palomäki kertoo apua tarjonneelle sairaanhoitajalle potilaiden riskioireistosta, käskee kysellä heidän vointiaan koko ajan. Hätäsiirto onnistuu nykyisellä miehityksellä, mutta potilaiden evakuointiin raiteilta ylös ja kuljetettavaksi tarvitaan väkeä. ”Lähdin kuitenkin kävelemään kalustohalliin ja selasin samalla Virveä
Höökin savupari irrottaa jumissa olevan potilaan hydraulisilla leikkureilla. Bussin perässä on jopa kasa potilaita. Ranta-Nilkku kohtaa ensimmäiset vaikeasti vammautuneet ja vainajat bussin puolivälin paikkeilla, mutta suurin osa vaikeimmin vammautuneista ja vainajista on bussin takaosassa. ”Meillä kävi hyvä tuuri, sillä bussissa oli takaikkuna, jonka kautta potilaat saatiin hätäsiirrettyä. Ensihoitajat ehdottavat Ranta-Nilkulle, että he lähtevät hakemaan ylhäältä evakuointivälineitä. Ranta-Nilkku pyytää Hartikaista määrittämään kuljetusjärjestystä samalla, kun kolme ensihoitajaa tekee sekundaaritriagea. Työ onnistuu ylimääräisiä paikkoja särkemättä. Vihreitä potilaita las. ”Mulla alkoi raksuttaa, että mitä muuta liikenneonnettomuudessa pitää tehdä. Ranta-Nilkku kirjaa havaintojansa kynällä lehtiöön. ”Kun saimme altistuneet bussista tantereelle, kolme keltaista potilasta muuttui punaiseksi.” Kun potilaat oli käyty läpi uudelleen, tilanne rauhoittuu hieman. Elottomille Ranta-Nilkku asettaa nielutuubit, joista ei ole hyötyä. Pian radalle alkaa tulla evakuointiväkeä kauhapaarien ja rankalautojen kanssa. He olivat miehittäneet ylimääräisen ambulanssin ja lisänneet itsensä vasteeseen. Palomiehet alkavat evakuoida potilaita. Hän kuulee bussin perästä kantautuvia avunpyyntöjä. Kokoamista kahdessa pisteessä Kuljetusjohtaja Palomäki lähettää ambulansseilla kokoamispaikan potilaat kohti sairaalaa. ”Otin t-paidan hihasta kiinni ja sanoin, että ette mene mihinkään. Jos sitä ei olisi ollut, olisi auton leikkelyyn tai yläpuolisen ikkunan kautta evakuointiin kulunut huomattavasti enemmän aikaa”, Ranta-Nilkku sanoo. Kun Ranta-Nilkku pääsee käsiksi TECC-laukkuun, hän kiipeää takaisin bussin yläosaan ja asettaa potilaille triagekortit. Bussin tyhjettyä myös Makkosella on aikaa pohtia enemmän. ensihoitomestari Sakari Saukkoriipi. Bussista tiputteli vähän dieseliä radalle, joten teimme suojavaahdotuksen.” Onnettomuuspaikalle saapuvat myös FinnHEMSlääkärit. Tilanne rauhoittuu Bussista tehdyt hätäsiirrot valmistuvat. Hänellä on mukanaan vanhempi triagekassi, sillä luokitteluparille tarkoitettu TECC-vyölaukku on Sikasella, joka on pomppinut heti alkuvaiheessa alas. Ensihoitajat kertovat heille, missä järjestyksessä potilaat siirretään ulos. 8 ·2018 21 bussissa. Ranta-Nilkku ihmettelee, mistä sitä väkeä niin paljon oli irronnutkaan. Heidän on varottava, etteivät leikatessaan hajota potilaan alla olevaa ikkunaa. Niitä huutelevat maallikkoauttajat, jotka haluavat kertoa, mistä vaikeammin vammautuneita potilaita löytyy. En jää tänne yksin”, hän muistaa. Hänen primaaritriagensa valmistuu: kaksi punaista, yhdeksän keltaista, seitsemän vihreää ja kolme mustaa potilasta. Sekundaaritriage vaikeuttaa asetelmaa. Sanna Hartikainen ilmoittautuu Ranta-Nilkulle raiteilla ja ylemmällä kokoamispaikalla töihin ryhtyy Tero Martikainen. Kiskotasolle tulevat myös ensihoitopäällikkö Jukka Hartikainen ja vs
Viimeinenkin potilas lähti kohti sairaalaa noin 50 minuutin kuluttua hälytyksestä. Palomies Jussi Palomäki sai hoitaakseen kuljetusjohtajan tehtävät.. Yksikönjohtajamme teki hyvän tiedustelun ja jakoi tehtävät hyvin. ”Ihan kuin olisi katsonut jonkun leffan, mutta sen loputtua ei muistakaan siitä mitään”, Ranta-Nilkku sanoo. ”FinnHEMS-lääkäri Tero Martikainen teki kokoamispaikalla triagea ja hoiti potilaita. ”Imeytimme vielä öljyjä ja siivosimme onnettomuuspaikan.” Synergia pisti esiin kaaoksesta Onnettomuuden hoitaminen sujui jouhevasti. Päivystävän palomestari Lintusen oli lähdettävä tiedotustilaisuuteen. Sanoin, että joudan kyllä. Vainajat on vielä siirrettävä pois bussin sisältä. Jussi Palomäki kuvaa tilannetta kaoottiseksi, mutta kuitenkin selkeäksi. Kokoamispaikalle alkaa tulla lisää potilaita. Otimme punaisen potilaan kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti KYSiä”, vihreän potilaan saattotehtävästä vapautunut palomies Nissinen sanoo. Ranta-Nilkku sanoi triagen olleen hankalaa, kun se piti tehdä kallellaan olevassa bussissa. Kun tehtävä on hoidettu, Nissinen näkee, että VR:n henkilökunta maadoittaa parhaillaan onnettomuuspaikkaa. 22 8 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS tattiin parhaimmillaan neljä samaan kyytiin. ”Minulla riitti koko ajan tasaisesti hommia. Hoitajaksi ryhtyy ensihoitopäällikkö Hartikainen. ”Olemme samasta talosta ja jokaisessa työvuorossa toistemme kanssa tekemisissä.” ”Alkutilanteessa oli haastavaa, että sain jutun juuresta kiinni. Palomäki selvittää paikalle tulleiden potilaiden värit ja merkitsee ne muistiin. Loput potilaat tuodaan ylös toisesta paikasta, joten Palomäki siirtää kokoamispaikkansa lähemmäksi evakuointireittiä. Raiteilta evakuoidaan ensimmäinen punainen potilas. Pelastuslaitoksen hätämaadoitukset voitiin purkaa. Palomäki huomaa, että ambulansseja on vapaana, muttei yhteenkään miehitystä. Nissinen saa käskyn palata onnettomuuspaikalla omaan savukolmosen tehtäväänsä. ”Kun kuljetusjohtaja kysyi onko vapaita kavereita kuskiksi ambulanssiin, ilmoittauduin. Istuallaan pysyvät potilaat istuskelevat aitaan nojaten. Kuljetettavia ei enää ollut. ”Oli hyvä, kun tunsin kaikki. Hän päättää luoda yksikön nopeasti tehtävään pystyvistä henkilöistä. Työ sujui rauhallisesti ja ripeästi”, Nissinen kehuu. Kun hälytyksestä oli kulunut noin 40 minuuttia, ratakuilu oli tyhjä potilaista. Jokaisella oli koko ajan tekemistä. Paikalla oleva ensihoito ja pelastustoimi tulivat saman katon alta. Minä saatoin keskittyä pelkästään logistiikkaan”, Palomäki sanoo. Työ eteni omalla painollaan, kun saimme kaikki pelastuksen resurssit heti alkuvaiheessa pelastustoimen tehtäviin”, Makkonen sanoo. Matkalla Nissinen näkee letkan ambulansseja, jotka kiirehtivät onnettomuuspaikalle. Kokoamispaikka, johon potilaat evakuoitiin bussin tuulilasin kautta, tyhjenee. Nissinen saapuu kokoamispaikalle saattamansa potilaansa kanssa. Kun selvisi, paljonko potilaita on ja ensihoito tuli nopeasti paikalle ja heillä oli selvät sävelet, saatoin päättää, mistä aloitetaan. Makkosen yksikkö jäi hoitamaan tehtävän pelastustoimen osalta loppuun. Kuljettavia yksiköitä oli helppo luoda lennosta." . Kuljettavia yksiköitä oli helppo luoda lennosta, kun olimme kaikki samalta asemalta ja tuttuja työkavereita.” Myös Makkonen kiittelee pelastuslaitoksen pelastusja ensihoitopuolen synergiaa. Takaisin kolmosen rooliin Nissinen ja Hartikainen saavat luovutettua potilaansa sairaalaan. Hän hoiti savukolmosen roolissa hätämaadoitusta, evakuointia, potilastyötä ja ajoi ambulanssia. Nissinen kysyy esimieheltään Makkoselta, onko onnettomuuspaikalla vielä kuljetettavia. "Oli hyvä, kun tunsin kaikki. ”Itse en huomannut ollenkaan mennä tarkastamaan autoja, joihin bussi oli törmännyt.” Ranta-Nilkku on kuitenkin tyytyväinen siihen, että potilaat lähtivät kohti sairaalaa nopeasti
Molemmilla yksiköillä on ajomatkaa noin 350 kilometriä. Paikalla oli paljon polttoainevuotoja, joten imeytimme niitä ja varmistimme paikan paineellisella työsuihkulla.” Kun Onnettomuustutkintakeskus saa paikkatutkintansa valmiiksi, bussi nostetaan ylös sillalle ja kaupungin kunnossapito korjaa sillankaiteen. Se sijoittuu keskelle Helsinki– Tampere–Turku -kolmiota. Kanerva arvioi, että se aloittaa toimintansa ensi kesään mennessä. Kerroin, että olemme tulossa ja varmistimme, että onnettomuuspaikalle on tehty liikenneja jännitekatko.” Kun Kanerva ehtii paikalle, on pelastustoimi juuri poistunut. ”Olemme jokaisessa rautatiellä sattuneessa onnettomuudessa mukana vähintään puhelimitse, mutta isoimpiin onnettomuuksiin lähdemme paikalle. Siellä on eniten liikennettä ja sattuu eniten onnettomuuksia. Liikenneviraston pelastuspalvelu tekee lisää eristyksiä ja alkaa suunnitella sillan ja radan korjausta sekä bussin nostoa. Kouvolaan on valmistumassa toinen pelastusasema, jonne on tulossa myös raskas pelastusyksikkö. Liikenneviraston pelastuspalvelu poistuu paikalta kolmelta yöllä, jolloin radan kunnostuksessa on käynnissä viimeistely. ”Inhimillisesti katsoen onnettomuus oli mittava, mutta meidän näkökulmastamme lähinnä haitta, joka sattui rautatielle. ”Ajomatkalla ilmoittauduin pelastustoimen johtajalle. Paikalle hälytetään nostokoneyrittäjä. Raskas pelastusyksikkö lähtee matkaan pelastuspalvelun asemalta Riihimäeltä noin puoli tuntia Kanervaa myöhemmin. Kanervan mukaa kyseessä oli erittäin harvinainen ja mielenkiintoinen tehtävä, johon Liikennevirasto ei voinut mitenkään varautua. Samalla hälytetään Liikenneviraston raskas pelastusyksikkö, jonka miehistö kerätään soittoringin avulla. Ensi vuoden suunnitelmiin kuuluu avata asema pelastusyksiköineen myös Ouluun. Hän lähtee heti matkaan. 8 ·2018 23 Liikenneviraston pelastuspalvelussa päivystävä yksikönjohtaja (Rata P5) Atte Kanerva on Janakkalassa palaverissa, kun hälytys Kuopion bussiturmaan tulee. Kun Otkes saapui, teimme tutkintaa heidän kanssaan. ”Turvasimme poliisin toimintaa, kun he keräsivät altistuneiden omaisuutta. ”K un tajusimme, että kyseessä on iso onnettomuus, päätimme lähteä kohteeseen”, Kanerva sanoo. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla Tieliikenneonnettomuus rautatiellä Pelastustöiden jälkeen liikenneviraston pelastuspalvelu alkoi suunnitella sillan ja radan korjausta sekä bussin nostoa.. Paikalla on poliisi, joka odottaa onnettomuustutkijoiden saapumista. Se oli tieliikenneonnettomuus, joka vaikutti rautatielle.” Pelastustoimintaa rautatiellä Liikenneviraston pelastuspalvelun asema on Riihimäellä. Liikenneviraston pelastuspalvelun toiminta perustuu pelastuslakiin ja EU-lainsäädäntöön. Matkamme ovat usein pitkiä.” Riihimäen asemalla on raskas pelastusyksikkö, joka on varusteltu erilaisia raiteilla sattuvia onnettomuuksia varten
Viereisen sivun pienessä kuvassa on vastaavanlaisen linja-auton polkimet.. 24 8 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS Onnettomuusauton kuljettajalla oli vain vähän kokemusta onnettomuusajoneuvosta ja hän tunsi huonosti sen hallintalaitteet
Lisäksi kuljettajalla oli vain vähän kokemusta onnettomuusajoneuvosta ja hän tunsi huonosti sen hallintalaitteet, kuten hidastimen ja vakionopeussäätimen. Monen tekijän summa Kuljettajan terveydentila ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat hänen vireystilaansa. ”Puhuin satoja puheluita. Valosen puhelin soi tutkinnan ensimmäisen viikon aikana todella paljon. Valonen kertoo, että tutkinta eteni alkuvaiheessa nopeasti. Moottoritien ja rampin välissä oleva puusto esti näkyvyyden risteykseen. Media seurasi harvinaista onnettomuutta tarkasti. Yhdessä nämä tekijät vaikuttivat epäonnistuneeseen toimintaan ja onnettomuuden syntyyn. Tutkintaan spontaania apua yleisöltä Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytysilmoitusjuttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Muutenkin siitä eteenpäin tutkinta on mennyt varmalla tavalla eteenpäin.” Onnettomuusramppi oli varsin lyhyt. Myös kansalaisten, joiden joukossa monien ammattilaistenkin mielenkiinto oli suurta. Saimme reilusti yli sata yhteydenottoa, vinkkiä tai muuta vastaavaa, jossa meitä koitettiin auttaa.” Tapauksessa oli erityistä myös se, että onnettomuusbussin matkustajat olivat ruotsalaisia. ”Olemme asioineet tapauksen tiimoilta ruotsalaisten viranomaisten kanssa ja olen antanut haastatteluja ruotsalaiselle medialle.” Pelastustoiminnassa ja ensihoidossa työskennelleiden kuuleminen oli jo juttua kirjoitettaessa tehty, mutta sitä ei oltu vielä ehditty analysoimaan. Valonen luonnehtii onnettomuutta vakavaksi, sillä siinä sattui neljä kuolonuhria. 8 ·2018 25 Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijat saivat tämän jutun tekoon mennessä selville tapahtumien kulun. Viitteitä vakionopeussäätimen osuudesta onnettomuuteen ei ole. ”P ääsimme tutkinnassa hyvin alkuun, kun saimme paikalle kokeneen ja runsaslukuisen tutkijaryhmän”, Otkesin tutkinnanjohtaja Kai Valonen sanoo. Tilava hengenpelastaja. Rampissa vauhtia hiljentämään ohjasi vain taajama-liikennemerkki, joka oli lähellä risteystä. ”Saimme tutkittua ajoneuvoa siinä määrin, että pystyimme toteamaan sen jarrujen olleen toimintakuntoiset. Koska onnettomuus sattui perjantaina, oli tutkijoiden mahdollista perehtyä tutkintaan heti viikonloppuna. Kuljettaja ei myöskään käyttänyt matkalla hidastinta, joka on raskaassa kalustossa yleensä käytetty rauhallinen tapa hidastaa vauhtia. Vakavimmat vammat ja kuolemat aiheutuivat siitä, kun bussin perä iskeytyi junarataan, jolloin matkustamon sivuttaisliike aiheutti matkustajien iskeytymisen bussin seinään
Kaupungin kasvaessa eri puolille kaupunkia perustettiin paloasemia. Elokuussa 1865 riehuneessa tulipalossa tuhoutui suuri osa Tamperetta. Tulipalojen sammutuksessa tuli 1940-luvun lopulla käyttöön yhtenäisen suorasuihkun lisäksi hajasuihku eli sumusuihku. Tampereen vakinainen palokunta aloitti toimintansa 5.7.1898. Vakinaisen ammattimaisen palokunnan perustamista ehdotettiin 1891, mutta vasta vuonna 1897 se toteutui. Sairaankuljetuksen pitkä historia Palokunta huolehti sairaankuljetuksesta jo Tampereen palokunnasta Pirkanmaan pelastuslaitokseksi 120 toiminnan vuotta. Tampereella alkoi kunnallinen nuohoustoiminta vuonna 1920. T ampereen palokuntana aloittanut nykyinen pelastuslaitos perustettiin vuonna 1898. Siihen kuului alkuvaiheessa 22 miestä. Paineilmalaitteiden käyttöönotto 1950-luvulla mahdollisti savusukelluksen. Palotoimen kehittyminen 1800-luvun lopun teollistuvassa yhteiskunnassa ei edennyt samassa tahdissa. Miehille työskentely oli rasittavaa, sillä paloja syttyi samanaikaisesti eri puolilla kaupunkia. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemalle, nykyiselle Keskuspaloasemalle palokunta muutti vuonna 1908. Vasta tuhoisat tulipalot eri puolilla Suomea osoittivat tulentorjunnan tärkeyden. Alkuvuosina palomiehet asuivat paloasemalla tai sen läheisyydessä. Samana vuonna kaupunkiin perustettiin vakinainen palokomissio. Ensimmäisen vuosikymmenen palokunta toimi Puutarhakatu 6:ssa. Konetikkaiden avulla palokunta saattoi huolehtia toiminnasta myös korkeissa kerrostaloissa. Vakinainen asuminen paloasemalla loppui vähitellen. Palotarkastusten ja ennaltaehkäisyn merkitys lisääntyi. Jatkosodan aikana Tampereen palopäälliköksi tuli Einar V. Palokunta sammutti kaikkiaan 64 pommituksissa syttynyttä tulipaloa. 26 8 ·2018 PELASTUSLAITOKSET Pirkanmaan pelastuslaitos on tänä vuonna viettänyt 120-vuotisjuhlavuottaan. Hän oli kaupungissa tunnettu henkilö ja paloasemalla ehdoton johtaja. Palokunta oli alussa varsin omavarainen ja lähes kaikki tehtiin itse. Nurmi. Hevosia käytettiin miehistön ja kaluston kuljetukseen 1920-luvulle asti. Letkut ja ruiskut jäätyivät heti, kun veden virtaaminen loppui. Messukylässä toimi paloasema vuokratiloissa vuodesta 1947. Raskaat sotavuodet Talvisodan aikana 1939–1940 kova pakkanen vaikeutti toimintaa. Pispalaan rakennettiin oma paloasema vuonna 1957. Vaahtosammutus ja kemialliset sammutusaineet tehostivat erilaisten kemikaalien sammutusta. Ensimmäiset moottoriruiskut hankittiin 1920-luvulla, ja ensimmäinen paloauto hankittiin 1924. Hän johti Tampereen palolaitosta kolme vuosikymmentä persoonallisella, täsmällisellä ja päättäväisellä tavalla
Tarinat sisältävät myös työntekijöiden toimenkuvan esittelyjä, jotka omalta osaltaan tuovat esille pelastuslaitoksen monipuolisen toimintaympäristön. Vuoden loppuun mennessä julkaistaan 120 noin minuutin pituista tarinaa, joiden avulla kerrotaan pelastuslaitoksen historiaa. Kuntien välinen yhteistoiminta pelastustoimen järjestämisestä lisääntyi 1990-luvulla. Hälytysjärjestelmät ovat muuttuneet suuresti. 1900-luvun alkupuolella paloaseman tornissa tähystävä palomies havaitsi usein tulipalon. Vuonna 1929 hankittiin ensimmäinen sairasauto. Teksti: tiedotuspäällikkö Veijo Kaján Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos . Historiaa tuodaan esille erilaisissa pelastuslaitoksen tapahtumissa. Vuoden kuluessa on huomattu, että pelastuslaitoksen oma henkilöstökään ei tiedä, mitä kaikkea työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu. Tampere oli taas edelläkävijä ja Pirkanmaan kunnat aloittivat ensimmäisenä Suomessa yhteisen Tampereen aluepelastuslaitoksen toiminnan jo vuoden 2003 alussa. Nyt viimeistään on syytä kertoa näitä tarinoita. Palokunnan oman viestinnän kannalta radiopuhelimen käyttöönotto 1950-luvulla oli ratkaiseva muutos. 1950-luvulla palokunnalla oli käytössään jo viisi sairasautoa. Jo vuonna 1898 palokunta sai palolennättimen, jonka palokellot sijoitettiin eri puolille kaupunkia. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja Tampereella, No kialla, Pirkkalassa, Lempäälässä, Valkeakoskella, Vesilahdella, Akaassa ja Ylöjärvellä. Jokainen kansalainen pääsee helposti seuraamaan pelastuslaitoksen juhlavuotta sosiaalisessa mediassa sekä pelastuslaitoksen nettisivujen juhlavuosiosiossa. Tampereen palokunnan ensimmäinen Ford-paloauto hankittiin vuonna 1924. Hälytysten vastaanotto siirtyi 1970-luvulla aluehälytyskeskuksiin. Hälytyspuhelimet korvasivat 1960-luvulla palokellot. Puhelimen merkitys hälytyksen tekemisessä korostui, vaikka puhelin oli pitkään harvinainen. Pelastuslaitoksella on myös yhteistoimintasopimus ensihoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Sairaankuljetus kehittyi ja mukaan tuli erilaisia ensiapuja hoitotoimenpiteitä. Tampereen aluehälytyskeskus huolehti 2000-luvun alussa koko Pirkanmaan hälytysten vastaanottamisesta. 120-vuotista taivalta juhlitaan työn merkeissä. 8 ·2018 27 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com vuosisadan alussa, kun vuonna 1908 paloasemalle sijoitettiin ensimmäiset työnnettävät sairaankuljetusvaunut. Laki määräsi kuntien välisen yhteistoiminnan pakolliseksi vuoden 2004 alusta. Nykyiselle Keskuspaloasemalle palokunta muutti vuonna 1908.. Tampere, Kangasala ja Pirkkala aloittivat 1994 yhteisen aluepelastuslaitoksen, johon tuli vuonna 2001 Nokia mukaan. Se siirtyi vuonna 2004 uuden lain mukaisesti valtion hoidettavaksi. Pirkanmaan pelastuslaitos Juhlavuotena 2018 Pirkanmaan pelastuslaitokseen kuuluu 22 kuntaa, joiden alueella se huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin
Toki kerrottiin, että kyseessä on harjoitus. 28 8 ·2018 H arjoituksen suunnittelusta ja johtamisesta vastasi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Päätavoite oli testata teollisuusalueen käytännön valmiuksia suojata alueella työskentelevää henkilöstöä todellisessa onnettomuustilanteessa. Poliisi katkaisi lähiteiden liikenteen hetkeksi. Halusimme testata myös, miten lukuisat urakoitsijat ja heidän aliurakoitsijansa selvittävät tilanteen”, kertoo palomestari Kimmo Paulo Neste Oyj:n teollisuuspalokunnasta. Koko Kilpilahden teollisuusalueella on HARJOITUS JA KOULUTUS Selkeät toimintaohjeet ja kuuluvat varoitukset Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Neste Oyj jättimäisen teollisuusalueen tukiranka, jos jotain sattuu. ”Alue on valtava ja Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä, toiminnanharjoittajia on paljon. Emme juuri varoitelleet harjoituksesta etukäteen ja etenimme pahimman skenaarion mukaan. Kemikaalisukellustehtävän aikana vuototilanne laajeni ja tilanne edellytti laaja-alaisen suojautumistarpeen koko Kilpilahden 13 neliökilometrin suuruisella teollisuusalueella. Harjoituksen analysointi on vielä kesken, mutta jo tässä vaiheessa voi Nurmivaaran mukaan mainita perinteiset viestinnän teknisetkin haasteet. Harjoitus oli hyödyksi ja tarpeen. Pelastustoiminnan johtokeskuksen on haasteellista muodostaa realistinen tilannekuva. Pelastuslaitos perusti onnettomuus alueelle johtamispaikan ja keskusasemalle johtokeskuksen. Mukana oli myös Uudenmaan alueen pelastuslaitosten yhteinen kemikaalintorjuntayksikkö. Sitä pitää vielä kehittää toiminnanharjoittajien kanssa”, kiteyttää harjoituksen johtaja, paloinsinööri Toni Nurmivaara Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Harjoitus eteni hyvin suunnitelmien mukaan. Jollain tasolla pitää olla kaksi eri viestijärjestelmää käytössä. ”Alkylointiyksikkö on tiedostettu riskikohde, johon kaikkien työntekijöiden pitää tutustua säännöllisesti ja ylläpitää osaamista. lostamon tuotantolinja 2:lla alkylointiyksikössä. Ymmärrän kyllä eri näkökannat ja yhteistyössä tätä mietitään”, Nurmivaara sanoo. Teollisuusalueen viestinnässä on oma verkkonsa ja sillä satoja käyttäjiä. ”Viestiliikenteen ohjeistuksia on päivitetty. Vaarallisen aineiden torjuntaharjoituksessa oli vuototilanne Porvoon jaKilpilahden teollisuusalueella Porvoossa järjestettiin mittava Kilpilahti 2018 -suuronnettomuusharjoitus syyskuun lopulla. Neste Oyj:n pelastajat työskentelevät pääasiassa VHF-radioilla ja pelastuslaitos Virvellä. Pelastuslaitos osallistui alkuvaiheen pelastustoiminnan harjoitukseen vahvistetulla pelastusjoukkueella Nesteen teollisuuspalokunnan kanssa. Samalla saatiin harjoitusta myös pelastuslaitoksen hallinnassa teollisuusalueen ympärillä olevilla väestöhälyttymillä, joilla annettiin puhekuulutuksia. Tehdasalueella on lukuisia hälytyssireenejä ja kattava hälytysjärjestelmä
Suuronnettomuuksiin varaudutaan Seveso III -direktiivin mukaan säännöllisellä harjoittelulla yhdessä pelastusviranomaisen kanssa kolmen vuoden välein. Vaaratilanteita varten on teollisuusalueella kattava hälytysjärjestelmä ja pelastuslaitoksen käyttämät väestöhälyttimet tehdasalueen ulkopuolella. Koko organisaatioon kuuluu myös useita muita henkilöitä, kuten kaksi apulaispalopäällikköä, palomestareita sekä sammutinja hengityssuojahuolto. ”Kaikki yhteydenpito jalostamon alueella toimii VHF-radioilla, siksi meilläkin on palokunnassa VHF:t. Tämä päätavoite meni monelta osin hyvin, kun ihmiset poistuivat koko alueella sisäsuojautumispaikkoihin rakennuksissa sekä prosessialueilla ulkokokoontumispaikoille”, kuvailee Neste Oyj:n palopäällikkö Juhana Hulmi. Kuulutuksissa on vielä pientä kehittämistä”, Paulo kuvailee. Vuosittain järjestetään useita pienempiä harjoituksia, joista osaan myös pelastuslaitos osallistuu. Päivystävällä palomestarilla, ambulanssissa ja kaikissa autoissa on kuitenkin myös Virve”, Kimmo Paulo kertoo. Jos tulee isompi keikka, valitsemme painonappihälytyksen suoraan Keravan hätäkeskukseen. Tämä onkin teoriassa helppo toteuttaa, mutta käytäntö osoitti asian haasteellisuuden hyvistä järjestelmistä huolimatta.” Hepuli apuun tarvittaessa Harjoituksessa tutustuttiin myös Puolustusvoimien henkilöja ajoneuvopuhdistuslinjastoon, Hepuliin. Teollisuuspalokunnan hälytyskeskuksesta on suora yhteys Keravan hätäkeskukseen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle tiedon jakamiseksi ja mahdollisen lisäavun hälyttämiseksi nopeasti. Kilpilahden teollisuusalueella on oma, ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva vakinainen palokunta, jota täydentää tuotantohenkilöstöstä koulutettu puolivakinainen palokunta. Se on varustettu öljyja kemian teollisuuden onnettomuuksien torjuntaan. Asioita havainnoidaan hyvissä ajoin ja varmistetaan tilanteita. Tuotantolaitoksilla on tehdasalueen sisäiset ja tehdasalueen ulkopuolelle ulottuvat pelastussuunnitelmansa. Käytännön osuus sujui niin hyvin, että selvästi on harjoiteltu. ”Vaarasta varoittaminen uhkaavassa tilanteessa ja sen testaaminen kattavasti koko Kilpilahden alueella oli yksi suuronnettomuusharjoituksen päätavoitteista. Jalostamolla olemme heti yhteydessä päivystävään tuotantomestariin, joka on aina ajan tasalla”, Paulo kertoo. Oleellinen oppi mielestäni on, että alueella tulee olla kattavat vaarasta varoittamisen tekniset järjestelmät sekä siihen vahvasti linkittyvät yksiselitteiset toimintaohjeet koko teollisuusalueen ihmisille. Lue Hälytysilmoitus-juttu 1/2014 Kilpilahden vaaratilanteesta tilaajatunnuksillasi osoitteessa: pelastustieto.fi kattava palovesiverkosto pumppaamoineen ja meressä riittää vettä. Kilpilahden teollisuusalueella on oma, ympä rivuorokautisessa valmiudessa oleva palokun tansa, jota täydentävät puolivakinaiset.. Oma palokunta, jolla ensivastettakin . He käyvät säännöllisesti tutustumassa kohteeseen ja meiltä käy siellä väkeä ambulanssiharjoittelussa. Kilpilahti 2018 -suuronnettomuusharjoituksen kemikaalisukellustehtävän aikana vuoto laajeni ja tilanne edellytti laaja-alaisen suojautumistarpeen koko Kilpilahden teollisuusalueella. Harjoitukseen osallistui koko Kilpilahden teollisuusalue ja siellä olevat toiminnanharjoittajat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. ”Todella haastavaa Nesteen öljynjalostamon valmiusjohtoryhmän näkökulmasta oli kattavan tilannekuvan luominen nopeasti kehittyvässä onnettomuusskenaariossa, jossa fluorivetyhappo leviää myrkkypilvenä tuulen suunnan mukaisesti saattaen alueen ihmisiä vaaraan. Olemme palokuntana varsin itsenäinen, mutta saamme aina tarvittaessa apua. Hän arvioi, että harjoituksen aikana evakuointi ja ihmisten suojautuminen kosketti samanaikaisesti lähes neljäätuhatta ihmistä. Koko Kilpilahden teollisuus alueella on kattava suuritehoinen palovesiverkosto pumppaamoineen. ”Meillä on sopimus Puolustusvoimien kanssa Hepuli-järjestelmän käytöstä ilman jäykkiä virka-apumenettelyjä. ”Yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa toimii hyvin. Suuronnettomuusharjoitus testasi sisäistä ja ulkoista pelastussuunnitelmaa sekä niiden yhteentoimivuutta. VHF vai Virve – vai molemmat. Tarkoitus oli siis harjoitella ja testauttaa kykyämme ihmisten evakuointiin samanaikaisesti kaikilla Kilpilahden teollisuusalueen yrityksillä, joista suurimmat toiminnanharjoittajat ovat Neste Oyj sekä Borealis Polymers Oy. 8 ·2018 29 Tärkeä osa harjoitusta oli pelastustoiminnan johtamisen sekä pelastusviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen yhteistoiminnan harjoittelu. Siksi onkin erityisen tärkeää, että kaikki tekniset sekä toiminnalliset reaktiiviset suojakeinot toimivat laadukkaasti estäen tilanteen eskaloitumisen vastaavanlaisessa kemikaalivuototilanteessa. Turvallisuuden lisäksi on hyvä ennakoida ja ehkäistä myös muista syistä – tuotantokatkot ovat kalliita. ”Ensimmäistä kertaa osallistuin näin ison harjoituksen suunnitteluun. Nyt ollaan hankkimassa myös kauko-ohjattuja palovesitykkejä ja kolmituumainen vesiseinä. Kolme alueen sopimuspalokuntaa on koulutettu Hepulin käyttöön ja he hallitsivat sen harjoituksessakin hienosti, kertoo paloinsinööri Toni Nurmivaara. Palokunta toimii myös ensivastekeikoilla ja sairaankuljetuksessa lähialueilla. Olisi hankala pitää koko ajan mukana kahta laitetta. Teollisuuspalokunnan operatiivinen pelastushenkilöstö toimii vahvuudella 1+7
30 8 ·2018 TYÖTURVALLISUUS Uusi potilaslaki viivästyy, ja se saakin huonoa palautetta niin kentältä kuin ammattiliitoilta. Suomen palomiesliiton mukaan esitys tarkoittaisi, että ensihoitajat voisivat esimerkiksi tehdä henkilökatsastuksen ja -tarkastuksen, ottaa haltuun asiakkaalta aineita ja esineitä, pitää häntä kiinni ja estää poistumasta sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa. E sitys uudeksi asiakasja potilaslaiksi ei mene läpi tällä hallituskaudella, eivätkä sitä jää kaipaamaan ainakaan Helsingin keskuspaloaseman palomies-ensihoitajat. Olemme töissä tavallisen kaduntallaajan oikeuksilla”, palomiesensihoitaja Saku Kaipainen sanoo. Lausuntojen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä. ”Meillä ei ole virkamiehen suojaa, kun olemme ensihoitajina. Paras suoja kentällä on auttajan status. Tuloksena oli leikkausta vaatinut massiivinen pullistuma niskassa. Kyse on siitä, että olemme muutenkin ylikuormitettuja omien hommiemme kanssa. Tällä hetkellä ensihoitajilla ei ole lain edessä virkamiehen suojaa.. Kaipainen selvitteli tapausta oikeudesEnsihoitaja on auttaja, ei pakottaja Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kaisu Puranen ja Kimmo Kaisto . STM tiedotti lokakuussa, että se päätti poistaa asiakasja potilaslain tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta, mutta lain valmistelu jatkuu. Kaipaisella on kokemusta väkivaltatilanteen jälkipyykistä. Tällöin teosta ja sen yrityksestä rangaistaisiin nykyistä ankarammin. ”Voimankäytön ei pitäisi kuulua meille. ”Tästähän on puhuttu monta vuotta. Lyönnistä kova jälkipeli Ensihoitajien työturvallisuuteen liittyy myös lakialoite, jota Suomen Ensihoitoalan Liitto ajaa yhdessä Suomen Palomiesliiton ja TEHY ry:n kanssa. Meidän pitäisi päästä vain suorittamaan ensihoitoa. Helsingin keskuspaloasemalla lakiesityksen suhteen ollaan kriittisiä. Sosiaalija terveysministeriön luonnostelemassa esityksessä ensihoitajille kaavailtiin vastaavanlaisia valtuuksia rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä kuin poliisilla. Me olemme auttamassa”, Tom Hamara sanoo. Lakiluonnos oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Tässä ollaan sysäämässä meille poliisin tehtäviä”, tiivistää palomies-ensihoitaja Tom Hamara. Palomies-ensihoitajien mukaan työ on auttamista, ei fyysisen vallan käyttämistä. Tätä lakialoitetta ensihoitajat kannattavat. Se kuuluu poliisille, vartijoille ja niin edelleen. Häntä lyötiin leukaperään työtehtävällä vuonna 2008. Liitot haluavat rikoslakiin muutoksen, jossa ensihoitotehtävää suorittavan henkilön pahoinpitely rinnastettaisiin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Väkivaltatilanteissa ensihoitajat voivat turvautua lähinnä poliisiin ja puhejudoon, mutta poliisin valtuuksia kavahdetaan
”Tilanteen eskaloitumista pyritään välttämään kaikin keinoin. ”Hovioikeuden päätös oli, ettemme ole virkamiehiä ambulanssissa, enkä ole oikeutettu mihinkään korvauksiin. Tämä on massiivinen juridinen ongelma.” Tällä hetkellä ensihoitajilla ei ole lain edessä virkamiehen suojaa. Kaipaisen mielestä pahoinpitelijän tuomio olisi pitänyt tulla virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, hovioikeuden mukaan Kaipainen ei käyttänyt tilanteessa julkista valtaa. Ensihoitopäällikkö Kari Porthan sanoo, että asiaan on panostettu, mutta toistaiseksi tietotekniikka ei taivu siihen, koska henkilöstön työsuojelupakki ja Merlot Medi toimivat eri verkoissa. Alan liitot jatkavat asian edistämistä”, Lydén sanoo. ”Laissa esitetään, että ensihoitajat oikeutettaisiin tai velvoitettaisiin käyttämään keinoja, joita tällä hetkellä käyttävät viran suojassa ainoastaan poliisit. Hamara korostaa, että henkilökunnan pitäisi itse ymmärtää, että kaikki tilanteet täytyy kirjata, jotta niistä saadaan näyttöä. ”Aloite siirrettiin täysistunnosta nyt lakivaliokuntaan normaaliin käsittelyyn. Uhkatilanteiden kirjaaminen on työlästä. Jo se voi heikentää työturvallisuutta paljon. Jokapäiväisistä uhkatilanteista pitäisi kuitenkin saada näyttöä, jotta tilanne muuttuisi. Moni palomies-ensihoitaja myös ajattelee verbaalisen uhkailun olevan osa työtä. Lydén arvioi, että ensihoitajille kaavaillut velvollisuudet myös hämärtäisivät kansalaisen käsitystä siitä, onko ensihoitaja auttaja vai pakottaja. . ”Suurin ongelma oli se, että siinä määritellään asioita, joiden todellinen tulkinta ja kerrannaisvaikutukset ovat hämärässä.” Lydénin mukaan lakiesityksessä ensihoitajien oikeudet ja velvollisuudet olivat hyvin tulkinnanvaraisia. Myös heidän koulutuksensa on riittämätön potilaan rajoittamiseen tai itsemääräämiskyvyn arviointiin. Paras suoja kentällä on, että meidät mielletään avun antajana.” Lakialoite rikoslain muutoksesta oli lähetekeskustelussa lokakuun puolivälissä. Painiin ei kovin usein päädy, mutta puhejudo on kovassa käytössä”, sanoo palomies-ensihoitaja Riku Tölli. Virkamiehen velvollisuus, muttei suojaa Suomen ensihoitoalan liiton hallituksen jäsen Erik Lydén näkee, että uuden asiakasja potilaslain lähtökohta oli hyvä, mutta esitys sisälsi monia perustavanlaatuisia ongelmia. Asemalla voimme viedä kirjauksen järjestelmään, jos on aikaa”, Hamara kertoo. ”Pyysimme ambulanssin Merlot Mediin toimintoa, jossa raportin voisi täyttää helposti ja uhkatilanteen tapahduttua. Ainakaan tänä vuonna siihen ei panosteta. Palomies-ensihoitajat Riku Tölli (vas.), Saku Kaipainen ja Tom Hamara kaipaavat Merlot Mediin toimintoa, jossa raportin voisi täyttää helposti ja uhkatilanteen tapahduttua.. Verbaalinen väkivalta on jokapäiväistä. Ensihoitajien työrytmi on tiukka, eikä aikaa uhkatilannelomakkeen täytölle tahdo löytyä. ”Auttajan rooli pitää aina ja kaikessa lainsäädäntötyössä suojata. ”Jos väkivaltatapauksista tulisi kovennettuja tuomioita, ja niistä kirjoitettaisiin, se olisi varmasti signaali suuremmalle yleisölle, ettei edes pieni häiriköinti ole hyväksyttävää”, Kaipainen sanoo. Saimme paperisen vihkon, johon kirjaamme tilanteet. 8 ·2018 31 sa ja yritti samaan aikaan kuntoutua. Tämä kaikki vei vuosia. Väkivallan uhatessa paikalle pitäisi kutsua poliisi, mutta sekin voi viedä aikaa. Vakuutusyhtiön lääkäri sanoi, ettei tällaista vammaa voi tulla päähän kohdistuneesta lyönnistä.” Kovennettu tuomio auttaisi Palomies-ensihoitajat uskovat siihen, että kovempi rangaistusasteikko voisi vähentää väkivaltaista käytöstä. Kaikki ovat sitä mieltä, että asiakkaiden suhtautuminen ensihoitohenkilöstöön on muuttunut uhkaavammaksi kuin ennen
Suomen Punainen Risti ja Suomen Meripelastusseura kouluttavat henkilöitä omien osastojensa jäsenistölle. Siellä ambulanssin tavoitettavuusaika on aika pitkä, ja VPK useimmiten on lähempänä.” Savolainen arvioi, että ensivastetoiminnassa kehitettävää on koulutuksessa. ”Palokunta on kyläyhteisön ydin. Ensivastesopimus on nyt 400 palokunnalla. Toiminnan jatko pyritään turvaamaan tulevaisuudessa toimintamallista riippumatta. Kolmen järjestön koulutusyhteistyö alkoi vuonna 2012. Mitä elinvoimaisempi palokunta on, sen paremmin se pystyy hoitamaan vastaan tulevat onnettomuudet.” Parempi koulutus ja varusteet Ensivastekoulutusta järjestävät Suomessa SPEKin jäsenjärjestöt, alueelliset pelastusliitot, osa pelastuslaitoksista ja Puolustusvoimat SPEKin ohjeistuksen mukaisesti. ”Tavoite on, että potilas saa parasta hoitoa alusta saakka. ”Ensivastetoiminta on ensihoitopalvelun kivijalka. Usein he konsultoivat kohteeseen hälytettyä ensihoitoyksikköä, ensihoidon kenttäjohtajaa tai lääkärihelikopteria.” Savolainen uskoo, että harva-alueiden palokuntatoiminta ja sen myötä ensivaste ylipäätään nähdään tärkeänä ja halutaan säilyttää. Ensivastetoiminta on osa maakunnan järjestämisvastuulla olevaa ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminta tulee jatkumaan varmasti, ja voi osittain ehkä jopa laajeta. S opimuspalokuntien ensivastetoiminta säilyy nykyisellään, kun pelastustoimi siirtyy maakuntiin maakuntaja soteuudistuksen myötä tammikuusta 2021. Noin 500 henkilöä vuodessa käy ensivastekurssin. Sosiaalija terveysministeriön hyvinvointija palveluosaston erityisasiantuntija Markku Saarinen sanoo, että ensivastetoiminta on tärkeä osa ensihoitopalvelua. 32 8 ·2018 OPERATIIVINEN TOIMINTA Teksti: Kaisu Puranen Arkistokuva: Pasi Koutaniemi Kittilän VPK:n ensivasteryhmän jäsenet tut kivat moottorikelkkaonnettomuudessa louk kaantunutta potilasta harjoituksissa. ”Meillä on vakaa usko siihen, että kolmen järjestön ensivastekoulutus tulee jatkumaan”, Savolainen sanoo. ”Uskon, että sopimukset pysyvät. Sopimukset ovat kolmikantasopimuksia sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan välillä. Nyt olemme valmistelleet lainsäädäntöä, ja pelastustoimen tuottamaa ensivastepalvelua on tarkoitus tuottaa ihan samaan tapaan kuin nyt. Osa sairaanhoitopiireistä testaa palokuntalaisten ensivasteen osaamisen vuosittain joko kirjallisella tai Ensivaste säilyy ennallaan maakunnissakin. Kaikkien etu on, että palokunta pysyy elinvoimaisena. Sen sijaan haja-asutusalueella ensivaste on ensiarvoisen tärkeää. Kaikki ensivastetta tekevät tahot on koulutettu samalla koulutuspaketilla vuodesta 2013. Savolainen kertoo, että ensivastetta ei juuri tehdä isoissa kaupungeissa, joissa on hyvä ensihoitopalvelu. En näe tulevaisuutta ollenkaan huonona”, arvioi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin kehittämispäällikkö Markku Savolainen. Toki sitä voidaan hankkia muiltakin toimijoilta kuten järjestöiltä, samoin kuin nykyisinkin.” Suomessa noin 400 palokunnalla on ensivastesopimus. Sosiaalija terveysministeriö pyrkii turvaamaan ensivastetoiminnan tulevaisuuden toimintamallista riippumatta. Kun koulutetut ensiauttajat tulevat ensimmäisinä paikalle, he osaavat heti raportoida, mistä on kyse ja mitä apua tarvitaan. Jotkut palokunnat ovat erikoistuneet juuri ensivasteeseen. ”Ensivastetta tehdään siellä, missä on pidemmät etäisyydet. Savolainen painottaa, että ensivasteyksikkö on hoitoketjun ensimmäinen, ja siksi tärkeä, lenkki. Vuositasolla eniten ensivastetoimintaan koulutetaan palokuntalaisia
”Näin me sekä testattava henkilö saamme mittarin, mihin osa-alueisiin koulutusta kannattaa kohdentaa”, Virtanen kertoo. Teoriatestit tehdään yhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Kysely päättyi marraskuun alussa. Ensihoidon kenttäjohtaja Mikko Virtanen arvioi, että alueen ensivastetoiminta on hyvällä mallilla. ”Palokunnilla ei välttämättä ole ensivasteeseen tai työturvallisuuteen liittyviä varusteita, kuten kevytsuojakypäröitä, hanskoja ja niin edelleen. Me olemme tehneet pelastuslaitoksen kanssa evy-runkosopimuksen, ja pelastuslaitos tekee oman sopimuksen VPK:iden kanssa.” Virtanen pitää tärkeänä, että jokaisessa sairaanhoitopiirissä ensivasteen koulutusrunko olisi sama kuin SPEKin, Suomen meripelastusseuran ja SPR:n tuottama peruskoulutus. Keväisin ja syksyisin on mahdollista osallistua sairaanhoitopiirin järjestämiin koulutuksiin, ja pelastuslaitokseltakin on tullut kouluttajia. Vastauksia tuli yhteensä 182. Alueella on meneillään Saaristoapu-projekti, jonka myötä myös kaukaiselle Utön saarelle on saatu ensivasteryhmä viime keväänä. Koulutus ei jää pelkkiin testeihin, vaan niiden jälkeen koulutusta kohdennetaan niihin osa-alueisiin, joissa testattavalla on parantamisen varaa. Rokotuksetkin vaihtelevat paljon.” Tuki vaihtelee Ensivastekoulutusta järjestävät järjestöt tekivät tänä syksynä kyselyn, jossa kartoitettiin ensiauttajien työturvallisuuden nykytilaa suojavarustuksen, ohjeistuksen ja koulutuksen osalta. Se koetaan hyvänä asiana.” Virtanen ei usko, että maakuntauudistus muuttaisi ensivastetoimintaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ensiauttajien käytännön ja teorian osaamista testataan vuosittain. Utökin sai ensivasteryhmän Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimii yhteensä 38 ensivasteyksikköä, kun mukaan lasketaan pelastuslaitosten vakinaiset pelastusyksiköt, sopimuspalokunnat sekä Meripelastusseuran kanssa yhteistyötä tekevä Suomen punainen ristin yksi ensivasteyksikkö. Kyselyn tulokset esitetään sairaanhoitopiirien ensihoidon ylilääkäreille sekä pelastuslaitosten pelastuspäälliköille. Virtanen näkee ensivasteen alueella ehdottoman tärkeänä, sillä Varsinais-Suomessa on harva-alueen lisäksi laaja saaristo. Heidän kauttaan pyritään saamaan ensiauttajien työturvallisuusvälineistöä ja -koulutusta nostettua. ”Nytkin pelastuslaitos kattaa koko maakunnan. Kyselyssä ilmeni, että sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten tuki ensivastetoimintaan vaihtelee suuresti. Medipod potilaan eristyskapselit . Teleskoopit 5m, 9m, 13m, 17m Katso lisää: www.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440 430 491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 Apuvälineet vesipelastukseen ja korkealta pelastamiseen LUOTETTAVAA SUOJAA PELASTUSJA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISILLE KOTIMAISET LAADUKKAAT SUOJAUSRATKAISUT . Sopimushenkilöstön palokuntakoulutuksen koulutussisällöt tulevat soveltuvin osin yhtenäistymään Pelastusopiston tutkintokoulutuksen kanssa, kun sopimushenkilöstön opetussuunnitelman laatimisvastuu siirtyy Pelastusopiston vastuulle tammikuusta 2019. ”Joissakin paikoissa tukea on hyvin tarjolla koulutuksen ja varusteiden osalta, jossakin ei juuri mitään.” Kolmen järjestön ensivastetoiminnan yhteistyöryhmä analysoi kyselyn tulokset ja tekee tarvittavat johtopäätökset. Palveluntuottajat pysyvät todennäköisesti samoina. Teltat . ”Henkilöstö on tyytyväinen. Toinen kehitettävä asia on ensiauttajien varustus. Räätälöidyt tuotteet käytännön testillä, mutta toisilla resursseja testaamiseen ei välttämättä ole. Tarvikekassit . Ensivastekoulutuksen osalta ainakin alkuvaiheessa tulee siirtymäsäännös ja kolmen järjestön yhteinen kurssimateriaali on voimassa toistaiseksi. Ryhmä on koottu paikallisista asukkaista, jotka kävivät SPR:n ensivastekurssin.
Oikeassa tilanteessa evakuointiin osallistuisi myös pelastuslaitoksen veneitä, mutta tässä harjoituksessa meidän roolimme oli perustaa Momeva:n mukainen evakuointikeskus (EVAK)”, kertoo palopäällikkö Markus Rautio. Erikoiskoulutettu MIRG-ryhmä saapui Rajavartiolaitoksen helikopterilla sammuttamaan paloa ja evakuoimaan ihmisiä. Hänen mukaansa tilat eivät olleet ihanteelliset evakuointikeskukselle Nauvon Pärnäisissä. Lokakuinen Ingrid-harjoitus Paraisilla antoi hyvät eväät kehittää meripelastamista ja evakuointia. 34 8 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS Vanhempi merivartija Magnus Asplund Nauvon merivartioasemalta auttoi evakuoitua maihin evakuointikeskuksessa. Jos merellä sattuu tulipalo tai muu onnettomuus, pelastettavia on helposti vähintäänkin satoja. Punaisen Ristin vapaaehtoiset olivat tukemassa viranomaisia kaikissa heidän vastuullaan olevissa eri tehtävissä auttamisketjun eri osioissa. Toiminta onnettomuudessa perustui Monialaisen merionnettomuuden varautumissuunnitelmaan (Momeva). meripelastamiseen ja evakuointiin Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Jussi Vierimaa, Suomen Punainen Risti. Tavoitteena oli testata evakuointikeskuksen perustamista ja toimintaa paikassa, johon sitä ei ollut ennalta suunniteltu meripelastustoiminnan lisäksi. Harjoituksen alussa tuli vettä vaakatasossa. Helikopterille tuli tosin oikea keikka kesken kaiken, joten evakuointi jäi heiltä toiseen harjoitukseen. Auttamassa oli viitisentoista sopimuspalokuntalaista Korppoon ja Nauvon VPK:ista. Evakuoitavia oli yhteensä 50–60. Hyödynsimme yhden laatikon sisällön tässä harjoituksessa ja asensimme toimintaa ohjaavat sekä tiloja jakavat opaskyltit ja lippusiimat paikoilleen. Ingridiltä hyvät vinkit H arjoituslaivalla oli syttynyt tulipalo. Realistinen harjoitus säätä myöten ”Harjoitus oli sikälikin realistinen, että ihmisiä oli laivan lisäksi pelastuslaitoilla, luodoilla ja veneissä. ”Meillä on kaikkiin ennalta suunniteltuihin evakuointikeskuksiin tehty EVAK-laatikko, johon on sijoitettu keskuksen perustamiseen tarvittavaa kalustoa. ”Oli toisaalta hyvä suunnitella ja rakentaa melkeinpä tyhjän päälle, kun ei ollut liikaa valmista rakennus kantaa. Yhteistyö kaikkien välillä sujui tosi hyvin”, Rautio kiittelee. Merelliseen evakuointiin osallistuivat Länsi-Suomen merivartioston ja meripelastusseurojen veneet
. Vielä isompia harjoituksia tulossa ”Tämä oli 2010-luvulla ensimmäinen harjoitus tässä laajuudessa niin viranomaisten kuin vapaaehtoisten osalta. ”Ingrid-harjoitus osoitti hyvin, paljonko erilaisia tiloja tarvitaan. . SPR Paraisten osaston Tiina Eriksson (vas.) ja Paola Fraboni ottivat vastaan evakuoitua järjestelyja huoltoalueella. 8 ·2018 35 . Evakuointikeskuksen luokitteluja ensihoitopaikat toteutettiin Punaisen Ristin ilmakaariteltoissa. Ingrid-harjoitus liittyi Rajavartiolaitoksen Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajakauteen ja SARChankkeeseen, jossa Suomen Punainen Risti on yksi kumppaneista mukana kehittämässä merellistä turvallisuutta, suuronnettomuusresursseja ja toimintakykyä myös arktisissa oloissa. Nyt on ehkä pieni buumi menossa muun muassa Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden hankkeiden takia – niin ensi vuodelle kuin seuraavallekin on tulossa kertaluokkaa suuremmat harjoitukset, toinen Suomenlahdelle ja toinen Saaristomerelle”, Tommi Virtanen paljastaa. Selvisi, että tolppien jalustojen tulee olla nykyistä jämerämmät, jotta ne pysyvät kaikissa olosuhteissa pystyssä.” Raution mukaan Saaristomerelle on suunniteltu neljä EVAK-kohdetta. Niissä on muun muassa neljä ilmakaaritelttaa kalusteineen. Pelastettavat harjoituksessa tulivat Punaisesta Rististä ja merikoulu Aboa Maresta Turusta. Eri osioita, kuten meripelastusta harjoitellaan vuosittain ja eva kuointikeskuksen osuutta pienimuotoisemmin ajoittain. Toimintamalleja ja tarvikevaunuja Valmiuspäällikkö Tommi Virtanen SPR:n Varsinais-Suomen piiristä sanoo, että harjoitus näytti vahvan niin viranomaisten keskinäisen kuin viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyön, joka paranee vain yhteistyöllä ja erityisesti yhdessä tekemällä. Harjoitukseen osallistui niin viranomaisia kuin vapaaehtoisia enemmän kuin odotettiinkaan. Esimerkiksi Puolustusvoimien entiseen varuskuntaan Gyltössä luolastoineen voidaan sijoittaa jopa yli tuhat henkeä. Harjoituksessa testattiin sähköisen, matkapuhelimilla tapahtuvan henkilökirjauksen pikakoulutusta, ja siihen liittyvän henkilö-id:n rinnakkaista merkitsemistapaa.. . Ne sopivat niin ensihoitopaikalle kuin kävelevien potilaiden suojaksi. Punaisen Ristin avustustyöntekijä Kimmo Laaksonen koulutti Kirsti Niemelää SPR Raision osastosta ja Satu Junnilaa SPR Turun osastosta ilmakaariteltan pystytyksessä. Samoin huomasimme, että selkeästi kävelevät ”vihreät” potilaat tulee erotella evakuoitujen massasta jo ennen varsinaista potilasluokittelua, jotta saamme loukkaantuneet ”punaiset ja keltaiset” nopeammin hoitoon”, Rautio kertoo. SPR:n ja muiden Vapepa-järjestöjen vapaaehtoiset vastasivat koko harjoituksen muonituksesta. Ruokaa jakamassa Anita Holländer, Vapepa Pargas (Paraisten Vapepa) ja Christina Ahlsund, Pargas Marthor (Paraisten Martat). Lisäksi harjoitukseen osallistui kuusi SPR:n kansainvälisen reservin lääkintä-, ICTja logistiikkadelegaattia sekä 15 työntekijää Länsi-Suomen meripelastuslohkon alueelta. ”Harjoituksen ja oikeastaan jo parin edellisenkin tavoitteena oli luoda toimintamalli ja kehittää niin fyysistä välineistöä kuin sähköisiä lomakkeistoja, joilla Punainen Risti voi tukea viranomaisia merellisissä tai muissa suuronnettomuuksissa. Harjoituksen kokemusten perusteella luodaan toimintamallia toimintaohjekortteineen vapaaehtoistoimijoille.” Virtasen mukaan iso osa harjoitusta oli tuoda tutuksi niin vapaaehtoistoimijoille kuin viranomaisille Varsinais-Suomeen tänä syksynä sijoitettuja evakuointikeskus-perävaunuja. ”Näillä perustettiin sekä luokittelusekä hoitopaikat vaikeasti loukkaantuneille, ja järjestelysekä huoltopaikka lievästi loukkaantuneille ja fyysisesti loukkaantumattomille.” Viranomaistoimijoita evakuointikeskuksen toteuttamisessa oli yli 70 ja Punaisen Ristin vapaaehtoisia Turunmaan, VarsinaisSuomen ja Ahvenanmaan piirien osastoista yli 60
36 8 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS Toisen asteen turvallisuuskoulutusta on tarjolla ympäri Suomen. Monien alan työntekijöiden täytyy hankkia turvallisuusalan koulutus. (Lähde: www.turunakk.fi) TURVALLISUUSVALVOJAN TUTKINTO Koulutusta: Edupoli (Porvoo), Hyria (Hyvinkää), Oulun seudun ammattiopisto OSAO, Omnia (Leppävaara). S uomessa on tällä hetkellä laaja turvallisuusalan koulutustarjonta. Lukkosepän ammattitutkintoa, turvallisuusalan perustutkintoa, turvallisuusalan ammattitutkintoa ja turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoja”, Venäläinen luettelee. Teksti: Kaisu Puranen Turvallisuusalan oppilaitoksissa on mistä valita TURVALLISUUSVALVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO (TVEAT) Koulutusta: Turun aikuiskoulutuskeskus, Hyria (Helsinki), Oulun seudun ammattiopisto OSAO, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL (Helsinki), Rastor (useita paikkakuntia). Turvallisuusalalle voi kouluttautua peruskoulun jälkeen ammattikouluissa tai -oppilaitoksissa. Suorittaja voi lisäksi toimia yksityisen turvallisuusalan lisäksi elinkeinoelämän tai viranomaisorganisaatioiden palveluksessa esimiehenä sekä asiantuntijatehtävissä. Turvallisuusalan yrityksillä on omia koulutuksiaan esimerkiksi voimankäyttöön liittyen. Sen jälkeen hän voi anoa vartijakorttia kotipaikkansa poliisiviranomaiselta. Työpaikkoja on niin turvallisuusalan yrityksissä, teollisuuden turvallisuusvalvonnassa kuin valtion ja kuntien palveluksissakin. Nykyisin ainoastaan oppilaitoksilla on järjestämisluvat turvallisuusalan korttikoulutuksiin ja ammattitutkintoihin. Turvallisuusalan perustutkintoa laajempi tutkinto on turvallisuusalan ammattitutkinto, ja siitä seuraava turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto. (Lähde: www.securitas.fi) Turvallisuusalalle voi kouluttautua peruskoulun jälkeen ammattikouluissa tai -oppilaitoksissa. (Lähde: www.edupoli.fi) VARTIJAN TUTKINTO Koulutusta: Amiedu (Helsinki), Hyria (Helsinki), Oulun seudun ammattiopisto OSAO, Edupoli (Porvoo), Stadin ammattiopisto (Helsinki) Sisältö: Ennen kuin henkilö voi työskennellä vartijana, hänen on käytävä lain edellyttämä peruskoulutus. Turvallisuusalaa opiskelleet työllistyvät muun muassa vartiointiyrityksiin sekä turvasuojausja lukkoliikkeisiin tai päällikkötason töihin. ”Meiltä löytyy ammattija perustutkintoa. Jos mielii turvallisuusalalle esimerkiksi vartijaksi, edessä on 40-tuntinen vartijan korttikoulutus ja sen jälkeen 80 tuntia kestävä vartijan peruskoulutus. Sisältö: Turvallisuusvalvojan tutkinto antaa perusvalmiudet työskennellä monipuolisissa turva-alan tehtävissä esimerkiksi vartijana, arvokuljettajana, turvalaiteasentajana, turvallisuussuunnittelijana, turvatarkastajana tai järjestyksenvalvojana. Turvallisuusalan kouluttaja Jussi Venäläinen Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:stä kertoo, että koulutustarjonnan kysyntä johtuu yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevasta lakimuutoksesta, jonka siirtymäaika loppuu tämän vuoden lopussa. Koulutuksen suorittanut voi työskennellä vartijan tehtävissä esimerkiksi vartioimisliikkeissä, kaupan alalla ja teollisuudessa. AEL tarjoaa sekin toisen asteen tutkintoja, mutta opiskelijat ovat pääsääntöisesti lisäkoulutusta tarvitsevia täysikäisiä. Sisältö: Tutkinnon suorittaja voi toimia elinkeinon harjoittajana tai elinkeinon harjoittajan palveluksessa olevana vastaavana hoitajana yksityisellä turvallisuusalalla. Suomessa lähinnä Laurea AMK tarjoaa turvallisuusalan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Ylempää tutkintoa löytyy muun muassa Laurea-ammattikorkeakoulusta
Ei ylimääräistä matkustelua teoriaopetuksen vuoksi. Kysy tarjous vähintään 5 henkilön ryhmälle. Nesteen autoissa pakollinen varuste. Ei ylimääräistä matkustelua teoriaopetuksen vuoksi. Järjestyksenvalvojan tehtävissä voi toimia poliisin hyväksymä nuhteeton 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti järjestyksenvalvojan peruskurssin ja kurssikokeen. RMK Safety Work Oy | pekka.moilanen@liikenneopisto.com 0400 621 090 | www.safetywork.fi AJOKORTTIKOULUTUS C1 AJOKORTTI ENSIHOITAJILLE C AJOKORTTI PELASTAJILLE Teoriaopetus mahdollista myös netissä virtuaaliluokassa. Tarvittaessa puuttuva teoriaopetus korvataan erikseen sovittavana ajankohtana. 0400 621 090 liikenneopisto.com SÄILIÖAUTO-ONNETTOMUUSKOULUTUS Teidän tiloissa meidän siirrettävällä säiliösimulaattorilla. Tarvittaessa puuttuva teoriaopetus korvataan erikseen sovittavana ajankohtana. (Lähde: www.securitas.fi) TURVALLISUUDEN JA RISKIENHALLINNAN KOULUTUS (Tradenomi) Koulutusta: Laurea AMK (Uusimaa) Sisältö: opiskelija valmistuu laaja-alaiseksi turvallisuuden ja riskienhallinnan asiantuntijaksi. Kysy tarjous vähintään 5 henkilön ryhmälle. (Lähde: www.laurea.fi) TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOULUTUS (Tradenomi; ylempi AMK, Master of Business Administration) Koulutusta: Laurea AMK (Uusimaa), Aalto-yliopisto TKK Dipoli, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän AMK, Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö: Koulutus antaa laajan ja syvällisen osaamisen turvallisuudesta ja sen hallinnasta sekä uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvat teoreettiset tiedot turvallisuusjohtamisesta. Nyt myös uusi hätäpurkuventtiili mukana. 8 ·2018 37 AJOKORTTIKOULUTUS C1-AJOKORTTI ENSIHOITAJILLE, C-AJOKORTTI PELASTAJILLE Teoriaopetus mahdollista myös netissä virtuaaliluokassa. Toteutimme C koulutuksen teoriaosuuden netissä keväällä Pirkanmaalla. Hän oppii suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan organisaation turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyviä asioita, sekä johtamaan erilaisia tiimejä ja työelämäprojekteja. RMK Safety Work Oy pekka.moilanen@liikenneopisto.com 0400 621 090 www.safetywork.fi Telemar Oy Ab Tel: +358 20 741 8820 sales@telemar.fi www.telemar.fi Cobham SATCOM Certified Partner EXPLORER 510 Providing dependable satellite communications and internet access anywhere under the most demanding conditions. pekka.moilanen@liikenneopisto.com. Nyt mukana myös uusi hätäpurkuventtiili – muun muassa Nesteen autoissa pakollinen varuste. Mm. 0400 621 090 liikenneopisto.com SÄILIÖAUTO-ONNETTOMUUSKOULUTUS Teidän tiloissanne meidän siirrettävällä säiliösimulaattorilla. (Lähde: www.laurea.fi). Lähtövalmius asemilla hyvä maastopalojen aikaan. pekka.moilanen@liikenneopisto.com. Lähtövalmius asemilla hyvä maastopalojen aikaan. Toteutimme C-koulutuksen teoriaosuuden netissä keväällä Pirkanmaalla. IRIDIUM 9575 EXTREME TELEMAR A Marlink Group Company Pelastustieto-2018_Telemar.indd 1 16.4.18 11:10:56 JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKURSSI Koulutusta: Securitas (Helsinki), Stadin ammattiopisto (Helsinki) Sisältö: Järjestyksenvalvojan peruskurssi on suoritettava, jos haluaa työskennellä järjestyksenvalvojana yleisötapahtumissa, urheilutapahtumissa, ravintoloissa, laivalla tai leirintäalueella
38 8 ·2018 TAPASIMME Kimmo Kohvakka aloitti pelastusylijohtajan viisivuotisen pestin marraskuun alussa.
Hän oli hakeutunut pestiä varten Kadettikouluun. Pelastustoimen täytyy varautua tulevaisuuden uhkiin. Tuon kesän hän toimi väliaikaisena luutnanttina Kainuun rajavartiostossa. K esätyö vuonna 1988 ratkaisi Kimmo Kohvakan tulevaisuuden turvallisuusalalla. Pelastusylijohtaja herättelee yhteistyöhön ja tutkimukseen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. 8 ·2018 39 Kimmo Kohvakka painottaa pelastusalan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä, kansallista valmiutta sekä tiedolla johtamista
Siellä koulutettiin varusmiehille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin sammutusja pelastustyökurssit. Hän ehti olla Helsingin pelastuslaitoksella viisi vuotta. Meidän pitää pystyä tehostamaan alan tutkimustoimintaa. Hän haluaa kehittää pelastusalaa ennen kaikkea yhteistyöllä ja tutkitulla tiedolla. Tuli varmuus, että tämä on mielenkiintoista, hirveän hyvä työporukka ja mahtavaa touhua.” Tämän jälkeen Kohvakka palveli muun muassa upseerina Suojelukoulussa Keuruulla. Hänen suurin motivaationsa uralla etenemiseen on ollut itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen. Hänen mielestään pelastustoimen sisällönkin kehittämisessä on oltava tutkimusja kehittämistoiminnallinen ote. ”Kuinka voimme varautua, ellemme tiedä, mihin varaudumme. 40 8 ·2018 Kun pelastustoimea kehitetään, sopimuspalokuntien pitää olla kehityksessä mukana. Se on koko yhteiskunnan turvallisuustyön keskeinen haaste, ei pelkästään pelastustoimen.” Kohvakka tiedostaa, että julkisessa hallinnossa tuotekehitys ja siihen panostaminen on resurssien niukkuudesta johtuen rajallista. Tunnen myös ihmisiä monessa paikassa ja monella suunnalla. Meillä on monissa asioissa edelleen 22 yksityiskohdissaan erilaista tapaa tehdä asioita.” Kohvakka painottaa myös valtakunnallista valmiutta, sitä, kuinka pelastustoimi kykenee vastaamaan valtakunnallisiin häiriötilanteisiin, suuronnettomuusuhkiin tai poikkeusoloihin. Hän mainitsee hätäkeskusuudistuksen, Virve-viranomaisverkon, muut teknologiset edistysaskeleet ja koulutuksen. Lisäksi on muistettava keskittyä olennaiseen. Kuinka muistamme hallinnon uudistuksissa pitää katseen pallossa, siinä, mitä olemme itse asiassa tekemässä?” Yhtenäisempi ote Kohvakka muistuttaa, että pelastustoimessa on jo tehty uudistuksia, joista johtuen ala on varmasti paremmassa kunnossa kuin koskaan. Kynnyskysymys tuli eteen, kun nuoren upseerin koulutuksessa tuli esiupseerivaihe. Uskon, että se on vahvuus, kun lähdetään viemään asioita porukalla eteenpäin.” Tehokkaampaa tutkimusta Kohvakka sanoo, ettei koskaan tähdännyt tietoisesti pelastusylijohtajaksi. ”Koin, ettei turvallisuusnäkökulma muuttunut. ”Jonkin aikaa hallussani oli maailmanennätys sammutusja pelastustyökurssien todistusten allekirjoittamisessa”, Kohvakka nauraa. ”Tarvitsemme varmasti valtakunnallisesti yhtenäisempiä tapoja tehdä asioita, jotta saisimme paremman vaikuttavuuden ja enemmän tehoa irti kokonaisuudesta. ”Olemme erilaisten muutosten keskellä. Samaan aikaan Helsingin pelastuslaitoksella oli auki väestönsuojeluosaston varautumistoimiston toimistopäällikön paikka. Hänen mielestään alan asioihin tarvitaan nyt vieläkin yhtenäisempää otetta. Siinä on yksi haaste. Menin vain toisenlaisiin virkavaatteisiin tekemään hyvin pitkälti samoja asioita.” Ennen viimeisintä virkaansa, Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtajuutta hän ehti olla kuusi vuotta SPEKin toimitusjohtajana ja eri viroissa Keski-Uudellamaan pelastuslaitoksessa sekä sisäministeriössä. ”Alan monipuolisella tuntemuksella saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, että tulin valituksi pelastusylijohtajaksi.” Kohvakka aloitti pelastusylijohtajana marraskuussa. Silti kehittyvässä yhteiskunnassa tarve siihen on olemassa. Kohvakan olisi pitänyt irtautua töistä pariksi vuodeksi Maanpuolustuskorkeakouluun. TAPASIMME ”Kesä rajavartiolaitoksessa oli ratkaiseva. ”Tunnen kohtuullisen hyvin alan problematiikkaa sisältä käsin. ”Mikä on huomisen päivän pelastustoimen strategia, jolla selvitään teknologisessa, urbaanissa ympäristössä?” Kohvakka huomauttaa, että luonnollisesti asioiden tietopohjaiseen kehittämiseen liittyy itsekritiikki: tehdäänkö asiat mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tutkimuksellisesti suuntautuneena hän korostaa tiedolla johtamista. Yhteistyö pelastusalan kanssa oli tiivistä. . Kimmo Kohvakan suurin motivaatio uralla etenemiseen on ollut itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen.. Kohvakka haki paikkaa ja sai sen
Perhe. Pitää varmistaa, että meillä on riittävän pitkä näkökulma kehittämisasioihin.” Omatoiminen varautuminen tärkeää Kansallisen riskiarvion päivitys on luvassa vuoden loppuun mennessä. Yhteistyö, valtakunnallinen varautuminen kansallisiin poikkeustilanteisiin sekä tutkittuun tietoon perustuva toiminta ovat tulevaisuuden teemoja. Mikä sammuttaa. Valtion on syytä jatkossakin panostaa kansallisiin yhteisiin järjestelmiin.” Sopimuspalokunta on pelastustoimen osa Pelastustoimen koulutusjärjestelmääkin on kehitettävä. Kohvakka painottaa, että jo tänä päivänä pitäisi kyetä tekemään ratkaisuja, joilla valmistetaan yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmiä ja pelastustoimea tuleviin haasteisiin. Ketä arvostat. Pelastusopistoa on kehitettävä koko alan koulutuskeskuksena. Mikä sytyttää. Kaikki kiteytyy synergiahyötyyn. 8 ·2018 41 Kuka olet ja mistä tulet. Hän korostaa, että sopimuspalokunnat eivät ole erillinen kokonaisuus, vaan osa alueen pelastustoimea, pelastuslaitosten palveluntuotantomekanismia. Tekoälyn kehittämisen ja ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta vuosi 2040 on kulminaatiopiste. Tämä pätee myös maakuntauudistuksessa. Harrastukset. Ehkä joskus turhauttaa, kun asiat eivät etene niin nopeasti kuin hyvien asioiden arvolle kuuluu. ”Olemmeko hereillä tulevaisuuden näkymiin niin, että voimme kehittää palvelujärjestelmää. Rullaako tutkimusja kehittämistoiminta niin, että voisimme olla tekemässä oikeita kehittämisratkaisuja. ”Siksi valtiolla on aina intressi olla mukana kehittämässä yhdessä kansallista järjestelmää. Vaimo, kolme lasta ja koira. Jos pelastustoimi pystyy tuottamaan ensihoidon järkevästi, tehokkaasti ja taloudellisesti, silloin sen kannattaa tuottaa ensihoito myös jatkossa. Valtionhallinnon rooli on katsoa, mitä pystymme tekemään mahdollisimman tehokkaasti yhdessä. ”Se on poikkihallinnollisesti tehtyä riskien arviointia. Sen avulla osaamme tehdä kehittämistoimenpiteitä riittävän pitkällä aikajänteellä.” ”Meidän täytyy muistaa myös, että jokaisella on vastuu omasta turvallisuudestaan, koska äärimmäisissä tilanteissa viranomaisten resurssit eivät riitä joka paikkaan. Ikä. Heitä, jotka pyyteettömästi ajavat yhteistä hyvää. 49. Turvallisuusasiat. NOPEAT ”Tulevaisuus näyttäisi siltä, että ilmastonmuutostekijät ja turvallisuusympäristön muutokset edellyttävät pelastustoimen kansalliselta valmiudelta uutta.” Kohvakan mielestä pelastustoimen pitäisi pystyä ottamaan yhä nopeammin ja tehokkaammin laajoja, kansallisia voimavaroja käyttöön. Myös pelastustoimessa on varmasti tarpeen tarkastella nykyistä turvallisuusympäristöä, sen kehitystä ja sitä, miten tehokkaasti meidän pelastustoimi kykenee tarvittaessa reagoimaan kansallisiin tilanteisiin.” Hän näkee, että on erityisesti pelastusylijohtajan vastuulla huolehtia, että pelastustoimi on hereillä valtakunnalliseen varautumiseen liittyvissä asioissa. Se on Kohvakan mielestä erityisen arvokas työkalu. Kohvakan mukaan puolestaan se, mitä ensihoidolle tapahtuu maakunnallisessa pelastustoimessa, ei ole pelastustoimen käsissä. Arvostan kaikkia sellaisia ihmisiä, jotka omistautuvat asialleen ja koettavat palvella suurempia asioita, kuin omaa intressiään. ”Jos kehitämme pelastustoimea, kehitämme tietenkin myös sopimuspalokuntia.” Kohvakka liittää myös sopimuspalokuntatoiminnan kansalliseen varautumiseen. Tämän osoittivat esimerkiksi viime kesän metsäpalot Suomessa ja Ruotsissa. Kohvakan mielestä koulutuksessa paras malli on sellainen, joka kykenee tuottamaan ammattilaisia vastaamaan yhteiskunnan ja toimintaympäristön haasteisiin. ”Jos meillä on älykaupungin älytalossa älyvaatetettu ihminen, onko mahdollista, että pystymme reagoimaan vieläkin nopeammin tilanteisiin ja lähettämään oikea-aikaisesti apua paikalle?” Kohvakka kysyy, kuinka hyvin pelastustoimessa tutkitaan paraikaa uuden teknologian mahdollisuuksia kehittää palveluita, ja kuinka paljon uutta teknologiaa pystytään ottamaan kokeilukäyttöön. ”Tiedämme, että puolustusvoimissa on lähestytty valmiusasioita viime aikoina uudella tavalla. Sillä, kuinka yksittäinen maakunta järjestää asiansa, on vaikutusta koko valtakunnan järjestelmään ja suorituskykyyn. Kun pelastustoimea kehitetään, sopimuspalokuntien pitää olla kehityksessä mukana, ja niiden tehtävästä pitää olla kirkas näkemys kansallisella tasolla. Alalla on puhuttanut myös sopimuspalokuntien koulutus ja tulevaisuus. Kimmo Kohvakka Vantaalta. Kirjallisuus, mieskuorolaulanta ja hyötyliikunta. ”Korostaisin, että nämä ovat rakenteita, joissa palvelutaso, hallinto ja talous liitetään toisiinsa. ”Ehkä ratkaisu on voimallisempi uuden teknologian mahdollisuuksien tutkiminen ja kansallinen, eurooppalainen, jopa maailmanlaajuinen yhteistyö.” Tekoälyn kehittämisen ja ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta vuosi 2040 on kulminaatiopiste.. ”Edelleen voidaan kysyä, onko pohjoismaisessa yhteistyössä sellaista, mitä voisimme tehdä yhtenäisen toimintavalmiuden eteen, ja saada sekä vastaanottaa vielä nopeammin apua puolin ja toisin?” Yhteistyön merkitys korostuu juuri kansallisessa valmiudessa. Tehokas yhdessätekeminen syntyy operatiivisessa valtakunnallisessa valmiussuunnittelussa.” Kohvakan mukaan pelastustoimi tarvitsee vahvan näkemyksen palveluistaan ja niiden kehittämisestä kansallisissa häiriötilanteissa. Kohvakka näkee, että pelastuslaitokset hyödyntävät jo nyt sopimuspalokuntia parhaalla mahdollisella tavalla. Turvallisuusympäristö muuttuu. Siinä pyritään näkemään, minkä tyyppisiä uhkamalleja meillä on vastassa. Tästä syytä omatoiminen varautuminen on tärkeää.” Lähitulevaisuudessa, 10–20 vuoden tähtäimellä, luvassa on kysymyksiä esimerkiksi älyteknologiasta
Turvallisuuden tunteeseen osaltaan vaikutti esimerkiksi hallituksen irtisanomislakiesityksen yhteydessä järjestettyjen työtaisteluiden vaikutukset lasten kouluruokailuun. Turvallisuus on läsnä arjen asioissa. Asiat eivät menekään totutulla tavalla.” Kyse oli pienestä asiasta, mutta jotakin samanlaista voi tulla eteemme paljon suuremmassa mittakaavassa. Se, että meillä on lämmintä, on juotavaa ja syötävää. Medialla on tässä valistajan rooli.” ”Rankimmillaan voimme joutua varautumaan sotilaallisiin uhkiin. Se on osa inhimillisen elämän perustarpeita. Siksi turvallisuus ja media ovatkin hankala pari. Ne voivat olla rankkoja tulvia tai kuivuuden ja kuumuuden aiheuttamia tilanteita.” Media uutisoi ja valistaa Median rooli on Ville Pernaan mielestä mahdollisimman viisaalla tavalla yhdistää valistuksellinen puoli ja uutisarvoinen tiedonvälitys. Hän puhuu marraskuun lopussa järjestettävillä Paloturvallisuuspäivillä. Toki sellainenkin on kiva todeta. ”Jotkut asiat ovat omissa käsissämme ja jotkut eivät. ”Maantieteestämme johtuen osaamme varautua varsin hyvin monenlaisiin asioihin. Ajankohtaisuus ja uutisarvoisuus pitää kuitenkin aina olla.” Useimmiten asiat ovat kuitenkin mallillaan. Sen kertominen ei ole uutinen, että saamme hanasta vettä.” Kysymykseen siitä, olemmeko osanneet varautua riittävästi erilaisiin uhkiin, ei hänen mielestään ole absoluuttista totuutta. ”Viestintä ei saa olla tuputtamista eikä pelottelua. Tämä kertoo pieneltä osaltaan siitä, miten tällainen asia voi jopa järkyttää nykyihmisen turvallisuuden tunnetta. Päätoimittaja Ville Pernaan mielestä turvallisuus on meille tärkeä perustarve, johon nykyihminen osaa aikaisempaan lajitoveriinsa verrattuna huonommin varautua. Kuitenkin pitäisi mahdollisimman hyvin kyetä varautumaan ja valmistautumaan erilaisiin tilanteisiin. 42 8 ·2018 PALOTURVALLISUUSPÄIVÄT Turvallisuus on meille perustarve. Nyt voimme joutua varautumaan esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin poikkeusolosuhteisiin. ”Jos vesi tai sähkö katkeaa puolelta tai mil. ”Uutiskriteereiden perusteella on vaikeinta hakea journalistista pohjaa, kun kaikki on oikeastaan aika hyvin. Se luo meille turvallisuutta. Erityisesti me täällä Pohjolassa elämme upeassa hyvinvointiyhteiskunnassamme, jossa olemme myös erityisen alttiita erilaisille turvallisuuden häiriöille”, sanoo Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa. Asiat hoituvat ja toimivat. Mediassa oli juttuja, miten lapsille on tehtävä eväät kouluun. Vaikkapa lumen tuloon, joka ei meitä yllätä, kuten jossakin muualla, jossa jo viiden sentin lumikerros saa koko yhteiskunnan sekaisin.” Silti voimme joutua sellaisen tilanteen eteen, jossa ihan oikeasti kysytään, riittääkö meillä kykyä kestää arjesta poikkeava tilanne. ”Miten varaudumme siihen, että totuttua kouluruokailua ei järjestetä. ”O lemme kehittäneet hienon, mutta hauraan systeemin. Se on vastapainoa pelkästään ongelmien esille tuonnille
Hän katsoo, että käymällä töissä ja maksamalla verot, on täyttänyt valistuneen kansalaisen velvollisuudet ja on turvassa.” Varautumisen osaaminen myös vaihtelee alueellisesti ja ikäluokittain. joonalta ihmiseltä, varautumismenetelmät joutuvat äärirajoille. 8 ·2018 43 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Joudumme tinkimään totutusta elintasosta ja henkilökohtaisen arjen hoitamisen helppoudesta.” Arjen turvallisuuden uutisarvo Uutisista luemme ja kuulemme Itämeren heikentyneestä turvallisuustilanteesta. ”Toki voisi vuosittaisten tilastojen julkaisemisen yhteydessä kertoa, että koti oli taas ihmiselle vaarallisin paikka.” Muutaman sadan ihmishengen vaatinut ilmailuonnettomuus käsitellään laajasti mediassa. ????????. Kysymys ei ole kuitenkaan sellaisesta, jota kuvaa osuvasti stereotyyppinen amerikkalainen, joka varaa pahan päivän varalle sata kiloa säilykkeitä perunakellariinsa ja on mielestään silloin varautunut kaikkeen. Siihen mahtuvat myös poliisin luottamusta rapauttavat oikeustoimet tai yleinen kriittisyys palvelutasoa kohtaan. Miten siis suhteuttaa turvallisuusriskit. ”Ihmiset eivät mielellään myöskään ajattele sitä, jos tuleekin jokin paha ongelma, jossa ei pärjätä totutulla tavalla, vaikkapa älypuhelimella.” ”Toisaalta ei voida myöskään olettaa, että mittavassa poikkeustilanteessa valtiovalta olisi missään päin valmistautunut nopeasti auttamaan jokaista ihmistä.” ”Nykyihmisen varautumisen taso ei ole samalla tasolla kuin ennen. ”Medialogiikkaan ei oikein taivu jokin arjen turvallisuutta nakertava asia. Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa, ja Twitterissä. ”Sisäisen turvallisuuden asiat eivät välttämättä ole uutisarvoisia, paitsi jos esimerkiksi paljastuisi, että jollekin uudelle asuinalueelle onkin jäänyt rakentamatta vaikkapa väestönsuojat.” ”Kun hommat hoituvat, sillä ei ole uutisarvoa”, Ville Pernaa sanoo. ?????????–???????????????????. ??????-????????. ??????????. ”Lennä mieluummin kuin kävelet. Meidän pitää luoda älyllisesti kestävä yhdistelmä siihen, miten voimme parhaalla mahdollisella tavalla yhdistää normaaliolot ja arvioimamme poikkeusolot.” Luotamme viranomaisiin Ville Pernaa muistuttaa, että Suomessa on yleisesti ottaen korkea luottamus viranomaisiin. Uutiskriteereiden kannalta asiat ovat Pernaan mielestä eri lokeroiden asioita. Sen sijaan on epänormaalimpaa, että viranomaistoiminnalla puututaan siihen, että Saaristomerellä rakennetaan helikopterikenttiä.” Huolettomampi nykyihminen Hän katsoo, että nykyihminen on oppinut elämään ”huolettomammin” kuin lajitoverinsa vuosisata sitten. ????????. Varautumisessakin on muistettava kultainen keskitie.” ”On myös paljon esimerkiksi sääolosuhteisiin liittyviä uhkia, joihin emme voi itse vaikuttaa. ??????????. Äskettäin kauhisteltiin Turun saaristossa poliisin tekemää massiivista iskua Airiston Helmi -nimisen yrityksen tiloihin. ??????. Uhat pitää toisaalta kyetä hallitsemaan mahdollisimman hyvin ja niiden kanssa pitää pystyä elämään. Palomies näkyy myönteisessä mielessä myös, kun on kertomassa turvallisuudesta paloauton kanssa toreilla ja tapahtumissa.” ”Hyvää mainetta ja luottamusta ei kannata alleviivata, vaan keskittyä tekemään ydintehtävät mahdollisimman hyvin.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Jarmo Wright Päätoimittaja Ville Pernaa pitää avauspuheenvuoron Paloturvallisuuspäivillä keskiviikkona 28.11.. ”Jotkut ymmärtävät omatoimisen varautumisen merkityksen toisia paremmin. ??????. ”Pelastusalaa kohtaan ei tunneta juurikaan epäluottamusta. ?????????????????. Se on turvallisempaa”. Kun ihminen eli agraarivaltaisessa yhteiskunnassa, osattiin arjen askareissa elää turvallisemmin. Tulen kanssa oltiin varovaisempia ja omaisuudesta pidettiin paremmin huolta.” ”Elintaso oli matalampi, mutta ihmisten vastuu omasta turvallisuudestaan ja vastuun kantaminen oli enemmän läsnä arjessa.” ”Nykyihminen on ulkoistanut vastuun. ?????-???????. Palomiesten kanssa kukaan ei pääsääntöisesti ole huvikseen tekemisissä, joten heistä ei ole myöskään kielteistä kokemusta. Harvoin samanlaista mediamylläkkää saa aikaiseksi esimerkiksi se, että kotija vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuosittain 2500 suomalaista. Venäjän kybervaikuttamisesta
Jutussa esitellään inhimillisten tekijöiden hallinnan hankkeita turvallisuuskriittisiltä alueilta – vastaavia mahdollisuuksia on myös pelastusalalla. Työterveyslaitoksella käytämme työkaluna niin sanottua HF-toolia, joka määrittelee inhimilliset tekijät yksilön toiminnaksi, (kuten vireystila, työn hallinta ja motivaatio), työn piirteiksi, (kuten osaamisen tuki työssä, työn mielekkyys, aikapaine), ryhmän toiminnaksi (kuten keskinäinen ilmapiiri ja kommunikaatio) sekä organisaation toiminnaksi (kuten johtaminen, kalustoja henkilöstöresurssit). Inhimillisiä virheitä toiminnassa kyllä tapahtuu ja niitä teemme me kaikki, ihmisiä kun olemme; on unohduksia, väärinymmärryksiä, ajatusvirheitä ja yhteistyön puutteita. Yhä enemmän on kuitenkin havahduttu tarpeeseen ymmärtää suoriutumisen taustalla olevia inhimillisiä tekijöitä, jotta toiminnan laatua saataisiin edelleen kehitettyä. Pelastusalan perustehtävänä on asiakkaiden turvallisuuden varmistaminen ja parantaminen; työssä tulisi onnistua – varaa virheisiin ei ole.. Inhimilliset tekijät – virhe vai mahdollisuus. Inhimilliset tekijät tarkoittavat niitä taustatekijöitä meissä itsessämme, työssä, ryhmän ja organisaation toiminnassa, jotka vaikuttavat siihen, päädymmekö virhetilanteeseen vai onnistummeko työssämme. Kaikkia näitä tekijöitä tulisi tarkastella tasapuolisesti, jotta voidaan saada kokonaiskuva toiminnasta ja sen poikkeamista. Työkalu inhimillisten tekijöiden hallintaan Inhimilliset tekijät ovat siis onnistumisen mahdollistajia. Usein inhimillisten tekijöiden termi sekoitetaan inhimillisen virheen käsitteeseen. HF-tool sisältää itse mallin, aihetta käsittelevän perusja täydennyskoulutuksen, ylimmälle johdolle suunnatut info-kierrokset sekä työkaluja poikkeamien/vaaratilanteiden tutkintaan. Inhimilliset tekijät työturvallisuudessa Teksti: Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos Kuva: Marko Hottinen Pelastusalan työt ovat turvallisuuskriittisiä, sillä niissä on kyse monimutkaisten, jatkuvasti muuttuvien tilanteiden hoidosta epävarmuuksia sisältävissä olosuhteissa. Tutkijaryhmämme kehittää mallin kokonaisuutta jatkuvasti eri toimialojen käyttäjien palautteen pohjalta. Nykyään hyväksytään, että inhimillisiä virheitä tapahtuu ja halutaan enemmänkin turvata toiminnan edellytykset niin, että virheet voitaisiin ennakoida, minimoida ja niiden seurauksia lieventää. Tekijöissä ei tarkastella vain tapausten taustalla olevia heikkouksia tai epäonnistumisia, vaan myös toimivia piirteitä ja onnistumisia. 44 8 ·2018 PALOTURVALLISUUSPÄIVÄT U sein turvallisuutta kehitetään tekniikka ja varusteet edellä ja sitä tarvitaankin, sillä ne luovat toiminnan perustan. Työkalun nimen ’HF’ tulee sanoista Human Factors, inhimilliset tekijät, joka on myös oma, pitkään toiminut tieteenalansa
Inhimilliset tekijät työturvallisuudessa on aiheena Paloturvallisuuspäivillä torstaina 29.11.. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 . Myös raideliikenteessä havahduttiin inhimillisten tekijöiden hallinnan tarpeeseen. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Malliin kehitettiin lisäosia auttamaan tutkintaa tekeviä asiantuntijoita tekemään osuvia kysymyksiä inhimillisiin tekijöihin liittyen. Merenkulun HF-tool ja muita turvallisuusajattelun uudistamiseen tarkoitettuja malleja on esitelty hankkeen yleistajuisessa oppaassa www.ttl.fi/seasafety. Olemme ohjanneet VR-Yhtymän niin sanottua HF-Programmea vuodesta 2015. Työturvallisuusriskeistä puhuttiin muun muassa viime kesän metsäpalon sammutustöiden yhteydessä. Seuraavassa kerromme eri toimialoille kehittämistämme sovelluksista tarkemmin. Ydinvoimaan työkalu sovellettiin osana SAFIR2018 -ydinvoiman tutkimusohjelmaa. Väitöskirjan (Teperi, 2012) mukaan työkalu auttoi sitä käyttäviä lennonjohtajia paremmin ymmärtämään toimintansa taustalla vaikuttavia tekijöitä. Ohjelman aikana olemme yhteistyössä uudistaneet poikkeamien tutkintaa sekä luoneet aihepiirille oman koulutusjärjestelmän omine kouluttajineen. Osallistujat huomasivat, että inhimillisten tekijöiden työkalun avulla voi käsitellä myös aluksilla esille tulevia henkilöstöasioita; aluksen päällikköä voivat haastaa aikataulupaine ja eri alakulttuureista koottu miehistö, jossa käsitykset työnteon tavoista saattavat vaihdella keskenään. Ydinvoiman turvallisuusasiantuntijoita valmennettiin käyttämään HF-työkalua käyttötapahtumien tutkinnassa. Merenkulun tutkimushankkeessa työkalua testattiin kahdeksan merenkulun organisaation kanssa. Sovellukset eri toimialoilla HF-tool on alun perin kehitetty Finavia Oy:llä lennonvarmistuksen käyttöön ja siellä tehdyn kehittämistyön pohjalta mallia on sovellettu myös ydinvoimaan, merenkulkuun ja raideliikenteeseen. Lennonvarmistuksessa työkalu luotiin 2000-luvun alussa inhimillisten tekijöiden tarkasteluun. Myös rakennusala tekee parhaillaan omaa sovellustaan osana Työsuojelurahaston MoSaC-hanketta. Sen avulla on kiinnitetty huomiota käyttötapahtumien onnistumistekijöihin ja on entistä kokonaisvaltaisemmin ymmärretty toiminnan taustalla vaikuttavia tekijöitä. Työkalun käyttö sisällytettiin turvallisuusjohtamisjärjestelmään, erityisesti koulutukseen sekä vaaratilanteiden taustatekijöiden analysointiin ja se on edelleen käytössä. 8 ·2018 45 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Opas on saatavilla ilmaiseksi suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto PALOTURVALLISUUSPÄIVÄT. Vanhat bussit ovat suurin riski paloturvallisuudelle. Paloturvallisuudessa päivittäinen operatiivinen toiminta kuuluu meille. ”Kiinteistöjen välistä yhteistyötä hallinnoidaan yhteisjärjestelysopimuksella, josta vastaa Kampin Keskus Oy. ”Kauppakeskus on suurin työllistäjä, mutta asiakkaina on muitakin yhtiöitä. Kaasuautoja terminaaleissa ei saa käyttää. 46 8 ·2018 K auppakeskuksen Espoon terminaalin taso ja kuusi liikekerrosta muodostavat noin 64000 m2. Onko Suomen vilkkain myös turvallinen. Vanhat bussit ovat riski Rautasuon mukaan suurimpia paloteknisiä haasteita ovat kaksi maanalaista bussiterminaalia. Vuonna 2016 Espoon bus sien terminaalissa syttyi uhkaava tulipalo. Kaikki maanalaiset tilat on toki sprinklattu. Kampin keskuskompleksissa on myös kolme toimistotornia, kolme asuintornia, metro sekä Espoon ja kaukoliikenteen bussiterminaalit. Securitas Oy hoitaa puolestaan järjestyksenvalvonnan Kampin keskuksessa. Koko Kampin keskuksessa neliöitä on tuplasti tuon verran. Joka kuukausi käymme yhden kiinteistön läpi, keskustelemme henkilökunnan kanssa, tarkastamme sammuttimet ja muut varusteet”, kertoo palveluesimies Lauri Rautasuo. Taloja turvatekniikassa on paljon yhteisiä järjestelmiä, vastuut ja ylläpito on jaettu sopimuksen mukaan”, kertoo kauppakeskusta edustava kiinteistöpäällikkö Niko Karjalainen CBRE GWS Finland Oy:stä. Kuljettaja Suomen vilkkain luottaa turvallisuudessa ennakkoon ja ylläpitoon Ihmisillä tulee Helsingin Kampista helposti mieleen vain kauppakeskus toimintoineen
”On tärkeätä tiedottaa ja saada viranomaiset paikalle mahdollisimman nopeasti. Sammutimme valot ja henkilökunta sai poistua turvavalaistuksessa. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet ALKOMETRIT JA -LUKOT www.sarco.fi | puh. Simuloitua harjoitustakaan ei voi soveltaa näin isolle, tuhansien ihmisten joukolle”, Rautasuo kertoo. (Lähde: Kauppakeskukset 2018, Suomen Kauppakeskusyhdistys.) . Ihmiset eivät osaa toimia, jos ei tiedetä, mitä on tapahtunut. Vuonna 2017 Kampin kauppakeskuksessa oli 42,8 miljoonaa kävijää. Turvavalvomon henkilökunta opasti pelastusyksiköt paikalle ja ylipaineisti kauppakeskuksen, jolloin savu ei päässyt leviämään laajemmalle. Kolme kertaa vuodessa paloturvallisuusauditoinnissa käydään läpi jokainen liiketila ja kaikki varatiet sekä annetaan tarvittaessa korjausmääräyksiä. Järjestämme myös poistumisharjoituksia eri yhtiöissä joka vuosi, viimeksi juuri nyt kaukoliikenneterminaalissa. Harjoitus meni tosi hyvin”, Rautasuo iloitsee. Sellossa heitä oli 24,3 ja Itiksessä 17,6 miljoonaa. Kävijämäärältään Kamppi on ylivomaisesti Suomen suurin. (09) 777 1500 teki oikeaoppisesti alkusammutuksen. 8 ·2018 47 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Paloturvallisuus suurien asiakasmäärien kiinteistöissä aiheena Paloturvallisuuspäivillä torstaina 29.11.. Taloa ei ole koskaan jouduttu tyhjentämään kokonaan. Kampin keskuksen pelastusryhmistä saadaan kouluttamalla lisäkäsiä ja -silmiä turvallisuustyöhön – mieluiten joka kerrokseen. ”Voimme kutsua sinne aina eri ihmisiä puhumaan turvallisuusasioista. Mukana ovat kaikki Kampin keskuksen yhtiöt, pelastuslaitos ja poliisi. Auditoinnista tehdään raportti kauppa. Puolivuosittain Kampissa pidetään Kampin turvaryhmän turvallisuuspalaveri
Kauppakeskuksessa tehdään paljon muutostöitä yrittäjien vaihtuessa. 48 8 ·2018 Early Bird -tarjous EU-opintomatkalle Belgiaan – opi EU-vaikuttamisesta ja suuronnettomuuksista Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestävät pelastustoimen ekskursion Belgiaan 5.–8.3.2019. Uutta ovat myös Ansul-vaahtosammutusjärjestelmät. Rasvakanavat nuohotaan tarvittaessa vaikka kahdesti vuodessa”, Karjalainen sanoo. Kaikki maanalaiset tilat on toki sprinklattu. Kauppakeskuksessa on Kampin keskuksen turvallisuusjärjestelmiin kuuluvat automaattiset paloilmoitin-, sammutusja savunpoistojärjestelmät sekä kulunvalvonta-, kuulutus-, rikosilmoitinja videovalvontajärjestelmät (tallentava). Uusissa ravintoloissa on jo TurboSwing-rasvasuodattimet. Lisäksi yritysten . Tekniikkaa sinne, missä siitä on hyötyä. Pelastussuunnitelma ja turvaohje on päivitetty juuri vuodenvaihteessa. Turvaohjeet on pidetty ytimekkäinä ja selkeinä, jotta ne myös luettaisiin ja ymmärrettäisiin. Kampin keskuksen teknisten järjestelmien käytöstä ja ylläpidosta vastaavat turvaja kiinteistövalvomot. Taloteknisellä suunnittelulla taataan esimerkiksi, että rasvakanavien kapasiteetti riittää ja valitaan oikeat materiaalit. Remontit suunnitellaan ja valvotaan huolellisesti alusta loppuun. Jos esimerkiksi valmistuskeittiöistä lähtisi kuuman rasvan takia tulipalo, se olisi todella ärhäkkä. Tutustu ja varaa: www.sppl.fi/eu-matka keskuksen johdolle, joka ryhtyy tarvittaviin korjauksiin puutteiden korjaamiseksi. Pitää esimerkiksi muistaa laittaa rasvakeittimet pois päältä. Kampin kauppakeskuksen pelastussuunnitelmassa riskeiksi nostetaan tulipalo, vesivahinko, väkivalta, rakenteista aiheutuvat tapaturmat ja häiriökäyttäytyminen. Poistumistiet ovat pysyneet hyvin puhtaina palokuormasta pienen muistutusmaksun avulla. On tärkeätä, että perusrakenteet ja paloturvallisuustekniikka on ajan tasalla sekä hyvin huollettu. Vanhat bussit ovat suurin riski paloturvallisuudelle. Mietimme koko ajan, miten voisimme tiedottaa vielä paremmin, koska olemme ison riskin kohde, jos jotain sattuu”, Rautasuo sanoo. Valmistuskeittiöitä on Kampissa kolmisenkymmentä. Jokaisesta kiinteistöyhtiöstä on luonnollisesti oma pelastussuunnitelmansa. Pilottina Kampissa tutkitaan myös rasvan happirajoitteista otsonointijärjestelmää. PALOTURVALLISUUSPÄIVÄT. Sähkökatkojen varalta keskeiset tekniset järjestelmät on varmistettu varajärjestelmin. Kampin keskus aukeaa joka suuntaan – myös maan alle kahteen bussiterminaaliin ja metrotunneliin. Ohjelmassa on muun muassa Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautalan tapaaminen, tutustuminen Brysselin ja Antwerpenin pelastuslaitoksiin ja vierailu pelastusalan vaikuttamisjärjestöön. ”Olemme painottaneet kaikkien liikkeiden esimiehille, miten tärkeää on, että kaikki työntekijät tutustuvat turvaohjeisiin. Muutostyöt valvottava kunnolla ”Tärkein turvallisuustyö tehdään ennakolta. Opintomatkan Early Bird -tarjous 1000 € (2hh) ja 1200 € (1hh) sisältäen lennot, majoituksen, aamiaiset ja ohjelman on voimassa marraskuun loppuun asti
010 616 1500 • www.vema.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Hannu Gunnar | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Täynnä asiaa: pelastustustieto.fi tiloissa voi olla heidän liiketoimintaan liittyviä muita turvallisuusjärjestelmiä, joiden ylläpidosta yritykset vastaavat omatoimisesti. Vilkkaat sisäänkäynnit ovat myös Tennispalatsinaukiolla sekä Fredrikin-, Annanja Urho Kekkosen kaduilla. Apujoukkoja saadaan tarvittaessa paikalle nopeasti. Perehdytyskäyntejä järjestetetään brankkareille säännöllisesti.. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Bussit tuovat ja hakevat matkalaisia. Siihen voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804174858. . 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Näillä on oma järjestyksenvalvontansa. Karjalaisen mukaan on vaikeata arvioida, paljonko kauppakeskuksessa on väkeä kullakin hetkellä, mutta päivittäin kauppakeskuksessa vierailee noin 100 000 ihmistä. Kauppakeskus on auki päivisin klo 9–21, mutta ravintolat myöhempäänkin. Palveluesimies Lauri Rautasuon (vas.) ja kiinteistöpäällikkö Niko Karjalaisen taustalla on turvavalvomon ”taikasenä”, jolla hallitaan savunpoistoa, ilmanvaihtoa, palo-ovia ja niin edelleen, jos automatiikka ei jostain syystä toimi. Kaikki huoltoja tarkastustoimet dokumentoidaan tarkasti. Siitä voi itse kukin laskea ja arvioida. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 8 ·2018 49 Paloja pelastusautot Nostolava-autot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. ”Lähiaikojen suunnitelmissa meillä on koota yritysten henkilökunnista jokaiseen kerrokseen ja osaan oma pelastusryhmänsä. Emilia Kuosmanen on tehnyt Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyönsä aiheesta Tulevaisuuden turvallinen kauppakeskus pelastustoimen näkökulmasta. Yksistään valvontakameroja on satoja. Pääsisäänkäynti on Kampin Narinkkatorilla. Turvavalvomossa istuu koko ajan 24/7 joku tarkkailemassa monitorien ja paloturvallisuustekniikan ilmaisimien ääressä. Vaikka bussiterminaalit ovatkin oma kokonaisuutensa, niiden toiminta ja turvallisuus heijastuu väistämättä myös kauppakeskukseen. Kiinteistön ulkopuolella on selkeät merkinnät pelastuslaitokselle ja huollolle. On haaste pitää yritysten henkilökunnan osaamistasoa yllä, kun vaihtuvuus on suurta. Ihmisiä virtaa jatkuvana jonona metrokuiluun ja sieltä ylös rullaportaita pitkin. Tiedon pitää olla ennen kaikkea helposti saatavilla”, Niko Karjalainen sanoo. . Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh
Rankempaa kuin työ palokunnassa.” Yksi lapsista, Aki, kulkee isän jalanjäljissä. 50 8 ·2018 ELÄKKEELLE Tulevassa tammikuussa tulee 40 vuotta siitä, kun 21-vuotias Reijo ”Ronksu” Ronkanen aloitti palomiehenä Helsingin kaupungin palolaitoksella. Palopuolen koulutukseen Ronkanen meni kaksi vuotta taloon tulonsa jälkeen. Ensihoitoyksiköiden hankintatyöryhmissä hän oli mukana melkein koko työuransa ajan. Tänä päivänä hätäkeskuksen painopiste on nopeassa hälyttämisessä, eikä potilaan todellisen tilan selvittämiseen ole riittävästi aikaa. Palomiesten parantunut koulutustaso antaakin aikaisempaa paremmat eväät tehdä monipuolisesti työtä. Valtiollinen hätäkeskustoiminta ei saa häneltä hyvää arvosanaa. Kolmen pienen lapsen hoitaminen on intensiivistä hommaa. ”Vaimo pääsi hälytyspäivystäjäkurssille ja hoidin sen aikaa lapsia kotona. Koti-isäksi pienten lasten kanssa Reijo Ronkanen oli palokunnassa harvinaisuus, kun hän kolmisenkymmentä vuotta sitten jäi puoleksi vuodeksi hoitovapaalle kotiisäksi kolmen pienen lapsen kanssa. Ronksu oli mukana kehittämässä täydennyskoulutusta ja sai sairaankuljetusaktiivisuudestaan lempinimenkin, dosentti. ”Pääsin mukaan myös lääkäriambulanssiin, kun muut palomiehet menivät tabiskurssille.” Ronksu ehti työuransa aikana kahdella eri vuosikymmenellä olla mukana 2348 lääkäriambulanssitehtävässä. 13809 keikan jälkeen 60-vuotias ylipalomies jää eläkkeelle Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Hän työskentelee palomies-ensihoitajana Keski-Uudellamaalla. Jo uran alusta alkaen sairaankuljetus on ollut Ronksun sydäntä lähellä. T ehdyistä keikoista 9679 on ollut sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa. Samoin kuin johtokeskus-, nostolavaja pelastusyksiköiden hankintatyöryhmissä. ”Silloisen sairaankuljetuksen ja sittemmin ensihoidon kehittämiseen innostuin heti enkä tehnyt sitä vain viran puolesta, vaan rakkaudesta asiaan.” ”Sairaankuljetus ei tuolloin ollut palolaitoksella muodikasta eikä kiinnostus ja motivaatio ollut kovin runsasta.” Palopäällikkö Rainer Alho halusi kehittää toimintaa ja näki nuoressa palomiehessä hengenheimolaisen, joka oli asiasta innostunut. Näistä ansioistaan hänet valittiin myös vuoden palomieheksi vuonna 1985. Partiolaiselle ja SPR:n jäsenelle se on ollut luontevaakin. Ronksu ehti työskennellä myös hälytyskeskuksessa. ”Useimmiten potilas on hätäpuhelun aika”Dosentti Ronksu” innostui heti sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta Ei viran puolesta, vaan rakkaudesta asiaan. Lääkintäaliupseerikurssin käynyt kersantti määrättiin heti niiden viiden joukkoon, jotka menivät suoraan suorittamaan sairaankuljetusosiota. Isä iloitsee siitä, että oma poika on palomiehenä saanut paremman peruskoulutuksen, myös ensihoitotyöhön
Nyt yksiköt lähetetään nopeasti matkaan ja kiireettömämmätkin keikat ajetaan ikään kuin kiireellisinä.” ”Jopa kaksikolmasosaa ensihoitoyksiköistä on jatkuvasti kiinni tehtävissä, ettei Helsingissä voida puhua enää valmiusorganisaatiosta. Lempinimen Dosentti saanut Reijo Ronkanen valittiin näistä ansioistaan myös vuoden palomieheksi 1985.. Nuori palomies innostui heti siitä tehtävästä. Lapista kotoisin oleva työparini totesi, että siellä voidaan joutua odottamaan poliisin paikalle saapumista jopa kolme tuntia ja kaikki keinot on käytettävä.” Lailla turvataan hänen mielestään ensihoitajan työtä, kun yksilön suoja on tiukentunut. Tämä ei ole sukupuolikysymys mutta mielestäni oppilaitosten ja työnantajien pitäisi järjestää myös ensihoitajille kuntotestit. Pahimpia ovat huumeiden käyttäjät, joiden määrä ei valitettavasti ainakaan vähene. . ”Ei tarvita muuta kuin riittävä kantotesti, jossa kannetaan esimerkiksi 80-90 kilon säkkiä paareilla.” Lain kannattaja Esitys asiakasja potilaslaista, jossa ensihoitajille kaavaillaan vastaavanlaisia valtuuksia potilaan rajoitustoimenpiteiden käyttämiseksi kuin poliisilla, saa Reijo Ronkaselta kannatusta. Ensihoitajien kuntotestit tarpeen Fyysisiltä voimiltaan heikoimpien työntekoa ensihoidossa hän pitää myös ongelmana. Tarpeen tullessa suurempaan tilanteeseen ei yksiköitä riitä yksityiseltäkään puolelta.” Ainut ratkaisu hänen mielestään olisi perustaa sairaanhoitopiireihin omat kiireettömien puheluiden ensihoitokeskukset käsittelemään B-, C-, ja D-tehtäviä. Viime vuosina alalle on tullut runsaasti henkilöitä, joiden fyysinen valmius ei yksinkertaisesti riitä ensihoitoon. Nyt saisimme siihen lailliset keinot. ”Yhtä lailla yksilön suojan kannalta ongelmallista ovat tilanteet, joissa voimme joutua etsimään potilaan henkilöpapereita taskuista tai laukuista.” ”Olemme ensihoidossa virkamiehiä ja meillä pitää olla virkamiehen suoja.” ”Ensihoitajan on turha kuvitella, ettei joutuisi työuransa aikana käyttämään keikoilla voimakeinoja. Siksi pitää olla myös laki, joka mahdollistaa sen, että potilas voidaan kuljetuksen ajaksi sitoa.” . 8 ·2018 51 Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. ”Olen myös kysynyt lupaa saada ottaa käsivarresta kiinni, jolloin tunnen, onko potilas levoton, jännittää lihaksiaan ja on aikeissa tehdä jotakin arvaamatonta.” ”Poliisia voimme joutua odottamaan pitkäänkin emmekä me voi karkuunkaan juosta hoitotilanteesta. ”Olemme joutuneet työtehtävissä usein tilanteeseen, jossa pitää rauhoitella potilasta myös ottamalla potilaasta kiinni. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PELASTUSKÄRRYT JA VARUSTEET www.pohjoinendisain.fi na hengissä, jolloin olisi aikaa luokitella potilaan tilaa. Ronksun liki 14000 keikasta runsaat 9500 oli sairaankuljetukseen ja ensihoitoon liittyviä tehtäviä. Stadin brankkarina neljä vuosikymmentä työskennellyt Reijo ”Ronksu” Ronkanen siirtyy virallisesti ensi vuoden helmikuussa viettämään eläkepäiviään. Se ei tarkoita tokikaan painimista potilaan kanssa.” Ronksunkin työuralle on sattunut tehtäviä, joissa potilasta on pitänyt ottaa kiinni. Siihen pitää siksi olla keinot varautua. Keskus hoitaisi myös kiireettömät siirtotehtävät
Päästötodistus vuonna 1933 takasi pätevyyden päällystövirkaan ja toi nimityksen Turun palolaitoksen ylimääräiseksi palomestariksi seuraavan vuoden alussa. Hakijat tenttasi täsmällisyyden ja sotilaallisen kurin perikuva, palopäällikkö Karl Arell. Taulua ojentamassa hallituksen varapuheenjohtaja Eino Nevanlinna ja päätoimittaja Juhani Katajamäki.. I lmari Verner Juvakoski syntyi Tarvasjoella 25. heinäkuuta. Istuvan palopäällikön mielestä ”ehdokkaista erottautui aivan omaan luokkaansa dipl.ins., reservin insinööriluutnantti Voitto Virtala“. Kun Raision mlk:sta oli tulossa kaupunki, Juvakoski ehdotti Raisioon suunnitellun paloaseman rakentamista yhteistyössä Naantalin ja Turun kanssa. syyskuuta 1931. kesäkuuta. Pitkä ja ansiokkaaksi osoittautuva ura alkoi 1. Ilmari Juvakosken palokuntaura Turussa kesti 41 vuotta, joista 32 palopäällikkönä. Ankaran pakkastalven aamuöisessä vanhainkodin tulipalossa menehtyivät 75ja 79-vuotiaat leskirouva ja neiti, ja moni asukas sai palovammoja. Kielitaitoisena Juvakoski ei aristellut opiskelua ulkomailla, vaan haki ja pääsi Ruotsin palokoulun päällystökurssille Tukholmaan. Lehden julkaisijajärjestö Paloja pelastustieto ry:n muistolahja tammikuussa 1979 oli taiteilija Taisto Toivosen grafiikkateos, jonka osuva nimi on Kunnianosoitus perustajajäsenelle. Paloupseerikokelas Juvakosken ensimmäinen tosikoitos kuusi kuukautta myöhemmin oli dramaattinen. Virka vakinaistettiin kesäkuussa 1937. Vaali oli kaupunginvaltuuston esityslistalla 17. (Virtala teki pitkän uran Valtion teknillisen tutkimuskeskus VTT:n palolaboratorion johtajana.) Aikaansa edellä ollut visionääri Kuntayhteistyön puolestapuhujana 34-vuotias palopäällikkö oli tulevaisuuden tarkka hahmottaja. Se oli päättää hänen koko uransa, joka oli ehtinyt jatkua vasta puoli vuotta. Palopäällikön viran Juvakoski otti vastaan 1. Kokemuksesta toinnuttua mieli muuttui. Heti varusmiespalvelun jälkeen hän haki Turun palolaitokseen, jonka oli kuullut pestaavan paloupseerikokelaita. . ”Sanon itseni irti” Eteneminen ammatissa oli päällystökokelaan kirkas tavoite. Nurmen jälkeen kirjoitussarjassa esittelyssä on Nurmen aikalainen ja ikätoveri, Tampereen “ikiaikaisen kilpailijakaupunki Turun” palopäällikkö Ilmari Juvakoski. Avoimeksi julistettuun virkaan oli 12 hakijaa. Värikäs päällikkövaali Palopäällikkö Arell jäi eläkkeelle kesällä 1940. Voitto Virtala. Turun palopäällikkö ja alan järjestöjyrä Ilmari Juvakoski oli yksi Palontorjunta-lehden perustajista ja edusti lehden toimituskunnassa Suomen Palopäällystöliittoa 29 vuotta. Kuusi vuorokautta aiemmin Åbo Underrättelser -sanomalehdessä ilmestyi Arellin mielipidekirjoitus. Suljetussa lippuäänestyksessä Juvakosken taakse asettui selkeä enemmistö äänin 28-13. 52 8 ·2018 Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi Ilmari Juvakoski – paloupseeri ja herrasmies Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon arkisto Vahvat vaikuttajat Pentti Ruuhosen, Oskar Ekmanin, Leo Pesosen ja Einar V. Jämäkästi esiintynyt kokelaskandidaatti teki kaikin puolin hyvän vaikutuksen. Työskentely jäisellä katolla kovassa pakkasessa ja varsinkin palon kohtalokkaat seuraukset vaikuttivat syvästi nuoren miehen mieleen: ”Ei tämä ole inhimillistä työtä, sanon itseni irti”. Kun veteraani 96 vuoden iässä rauhallisen arvokkaasti nukkui pois tammikuun toisena päivänä 2003, hän oli pitkän työuran jälkeen ehtinyt viettää 30 antoisaa eläkevuotta. Palokuntaura oli 1929 ylioppilaaksi kirjoittaneen nuorukaisen tavoitteena jo varhain. Juvakosken kovia kilpailijoita olivat entinen Viipurin kaupungin I palomestari ja myöhempi Helsingin palopäällikkö Olavi Oskar Lyly, Kuopion palopäällikkö Jorma Sirola, Kaarinan palopäällikkö Adolf Keto sekä palomestari Niilo Meriluoto Turusta. elokuuta 1906. Asema olisi palvellut Turun tarpeita Pansion ja Naantaliin suuntiin. Virkaa haki myös helsinkiläinen dipl.ins. Maaseudulla kasvaneen nuoren miehen opiskelupaikaksi valikoitui kansakoulun jälkeen luontevasti Turun Maanviljelyslyseo. Palolautakunta esitti virkaan Juvakoskea, kaupunginhallitus yhtyi lautakunnan esitykseen. Tulevan paloupseerin ja ikuisen herrasmiehen dramaattiseen alun saanut ura jatkui neljä vuosikymmentä
Kun Ilmari Juvakoski vuonna 1973 jätti aktiivitoiminnan Palopäällystöliitossa, takana oli neljännesvuosisata puheenjohtajuutta, edessä miespolven kestävä aika kunniapuheenjohtajana. ”Kun ikihonka kaatuu, metsä hiljenee” Finlandia-talon salintäysi juhlayleisö koki tunteikkaan hetken helmikuussa 2000. ”Palontorjuntaväen itsetuntoa on loukattu” Kunniapuheenjohtaja seurasi herkällä korvalla alan laajentumiskehitystä. Vielä samana vuonna valtioneuvosto päätti, että ”väestönsuojelua ryhdytään kehittämään osana normaaliajan hallintoa ja normaaliajan viranomaisiin ja järjestöihin tukeutuen“. Alan kunnioitettu Grand Old Man oli taas kerran ottanut kuulijansa. Veteraanin käynti oli hidastunut, vierailut ja kokoukset harventuneet, mutta yhä kalenteriin piirtyi tapahtumamerkintöjä ja juhlakutsuja. Ilmari Juvakosken aika koitti 96 vuoden ikäisenä toinen päivä tammikuuta 2003. Paloupseerin ja herrasmiehen tiimalasissa hiekka soljui pitkälti yli vuosituhannen taitteen. Ilmari Juvakoski nähtiin usein Jehumalja-kilpailujen ylituomarina.. Arvokkaasti harmaantunut veteraani oli Satu-vaimonsa kanssa halunnut vielä 93 vuoden iässä juhlia lehteä, jota oli perustamassa 50 vuotta aikaisemmin. Niin kuin Palontorjuntaliitto ei olisi arvo sinänsä – tai Väestönsuojelujärjestö”, Juvakoski kirjoitti. Palontorjuntaliiton kunniajäsen, 85-vuotias auktoriteetti lähetti kesällä 1992 Palontorjunta-lehdelle laajan mielipidekirjoituksen: ”Jos olisi perustettu uusi keskusjärjestö, se ei tietenkään olisi ollut pahasta. Palontorjuntaväen itsetuntoa on loukattu. Sydämelliset ja pitkät suosionosoitukset täyttivät salin, ilmassa oli käsin kosketeltavaa lämpöä. Pelastustiedon edeltäjän, Palontorjunta-lehden ainoa elossa ollut perustajajäsen vastaanotti julkaisijajärjestön huomionosoituksen, seisoi ryhdikkäänä lavalla ja lausui tervehdyksen lehdelle ja salintäydelle, spontaanisti seisomaan nousseelle palokuntaväelle ja kutsuvieraille. Puntarointi usean kunnan yhteisestä paloasemarakennuksesta ja arvio palokuntayhteistyön tulevaisuudesta ovat kuin alueellisen pelastustoimen 1990-luvun käsikirjasta. Maaliskuussa 1973 Juvakoski avasi Suomen Palopäällystöliiton kevätkokouksen puheenjohtajana ja päätti kokouksen seuraavana päivänä kunniapuheenjohtajana. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet Hanke ei toteutunut, mutta tulevaisuudenkuva palotoimen alueellisesta laajenemisesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä oli oraakkelimaisen enteellinen: ”Kuntien välinen palotoimen yhteistyö yleistyy laajemminkin, kunhan erilaisia ennakkoluuloja saadaan poistettua”, Juvakoski sanoi Turun palokunnan 100-vuotisjuhlahaastattelussa Palontorjunta-lehdessä 1969. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on vastikään täyttänyt 25 vuotta ja alueelliseksi laajentuneella toiminnallaan osoittanut aikanaan tehdyn yhdistymisratkaisun oikeaksi. Suomen Palontorjuntaliiton ja Suomen Väes tönsuojelujärjestön yhdistymishanke Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöksi ei miellyttänyt veteraania lainkaan. Luopuvan puheenjohtajan avaussanat olivat edelleen täyttä asiaa, kun hän muistutti liiton toimineen samoilla säännöillä jo vuodesta 1945 lähtien. Kuinka oikeassa hän puolivuosisataa sitten olikaan. 8 ·2018 53 Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Pelastustiedossa muistosanojeni ytimeksi – kuin itsestäänselvyytenä – nousi väliotsikkoon nostettu kunnioittava arvostus. Mutta kun se muodostettiin lakkauttamalla kaksi tunnettua ja omalla alallaan tärkeää valtakunnallista järjestöä ja yhdistämällä niiden toiminta ja omaisuus toisiinsa, on molemmat äkkiä tuljutettu alas korkealta pimentoon, jonkun yleisnimikkeen varjoon. ”Nyt voisi olla uusimisen aika”, hän ehdotti ja viittasi näköpiirissä olevaan toimintakentän laajentumiseen. Tässä arviossa Juvakoski erehtyi, mutta väärässä oli kovin moni muukin.
Yhteiskunnan turvallisuustehtävissä vapaaehtoisresursseja ei aina hyödynnetä tarpeeksi laajasti, ja toimintojen yhteensovittaminen on pitkälti toiveiden ja ohjeiden varassa. Ne tarjoavat esimerkiksi palveluja, resursseja ja erityisosaamista viranomaisille ja kuntalaisille. Tutkimuksen tehneet Hannu Rantanen ja Roosa Talvitie korostavat, että tutkimuksella halutaan antaa työkaluja erityisesti kuntapäättäjille. . Turvallisuusviranomaiset eivät välttämättä kuitenkaan tunnista kunnan roolia keskeisenä toimijana. Myös järjestöillä on merkittävä rooli kokonaisturvallisuudessa. Ihmisillä on suuri halu auttaa, mutta spontaanin kansalaistoiminnan ja neljännen sektorin haasteena on se, miten saada kanavoitua apu sopiville kohteille. Kunnan rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden peruspilareiden ylläpitäjänä on otettava huomioon nyt ja mahdollisissa tulevissa muutoksissa. Tutkimushankkeen rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kainuun tykkylumikaaoksessa vuoden alussa virka-apua pyydettiin Kainuun prikaatilta, jonka tela-ajoneuvojen avulla päästiin korjaamaan sähkölinjoja.. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Myös elinkeinoelämä on turvallisuuden kannalta keskeinen kriittisissä palveluissa, esimerkiksi infran ja talouden palveluiden tarjoajana. "Tutkimuskohteena olivat maantieteellisesti ja rakenteellisesti erilaiset alueet painopisteen ollessa pienissä ja keskisuurissa kunnissa”, Rantanen ja Talvitie kertovat. Uhkana on, . 54 8 ·2018 TÄTÄ TUTKIN Kuntien varautuminen ei saa unohtua Kunnalla on keskeinen rooli turvallisen arjen rakentajana. Maakuntauudistuksen yhteydessä pitää huolehtia myös siitä, että kuntien varautuminen erilaisiin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin säilyy ja paranee. Hannu Rantanen (vas.), Roosa Talvitie ja Eeva Hämäläinen olivat tekemässä kuntien turvallisuuspalveluja käsittelevää tutkimusta. Kuntalaisten turvallisuusja pelastuspalvelujen saatavuus ja kohdistaminen -tutkimushankkeen tavoitteena oli tarkastella sellaisia tärkeitä menestystekijöitä, joilla taataan kuntalaisten tasaarvoiset turvallisuusja pelastuspalvelut. Tilanteessa, jossa turvallisuuteen vaikuttavat uudenlaiset uhat, jotka voivat olla myös aikaisempaa pitkäkestoisimpia. Tulevaisuudessa kaikilla kunnilla ei ole välttämättä mahdollisuutta vaikuttaa alueelliseen päätöksentekoon, sillä maakuntavaltuustossa ei ole kuntakiintiöitä. Opetusja varhaiskasvatuspalvelujen tarjoajana kunnalla on suuri rooli syrjäytymisen torjumisessa. T urun ammattikorkeakoulun turvallisuusjohtamisen tutkimusryhmä toteutti tutkimuksen, jossa selvitetään kunnan roolin korostumista turvallisuudessa. Osaltaan vaikuttavat myös tiukentuvat resurssit, samoin kuin sote-maakuntauudistus ja pelastustoimen uudistamishanke. Tässä voidaan hyödyntää järjestökenttää. Turvallisuuden edistäjä Kunnan palvelut leikkaavat läpi koko yhteiskunnan ja kunnalla on luonnollinen rooli turvallisuuden edistämisessä. Esimerkiksi vedentai sähkönjakelun häiriöt voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vaaratilanteita kuntalaisille ja hankaloittaa kunnan muiden ydintehtävien hoitamista
Viestintä on muuttunut nykyisin myös yksisuuntaisesta tiedottamisesta monikanavaiseen vuorovaikuttamiseen. Arjessa tekniikka tukee, mutta häiriötilanteet tuovat haasteita digitaalisten palveluiden käyttämiseen. Monet mittavat digitalisointihankkeet ovat epäonnistuneet. Miten ne sovitetaan yhteen ja kuka lopulta vastaa päätöksenteosta. Viestintä on yksi tutkimuksessa esille nostetuista viidestä turvallisuusja pelastuspalvelujen saatavuuteen vaikuttavasta teemasta. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Laitteistojen luotettavuustaso on yleisesti hyvin korkea, 98–99 prosenttia. Siksi kolmas sektori kannattaa ehdottomasti saada ja ottaa mukaan. Laki selkänojaksi. ”Varautuminen pohjautuukin aika paljon hurskaisiin toiveisiin, eikä kansalaisia velvoiteta varautumaan yhtään mihinkään. Paloja öljyntorjuntaveneet Pelastustarvikkeet että jokin kunta ei pääse vaikuttamaan esimerkiksi alueensa pelastuspalveluiden järjestämisestä. Digitalisaatio hoidettava oikein Digitalisaatio on turvallisuudenkin osalta paitsi mahdollisuus myös uhka. Soteja maakuntauudistuksessa digitalisaatiolle on asetettu kovat tavoitteet ja myös kunnissa digitaalisten palveluiden kehittämiselle on tarvetta. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Työturvallisuus Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. Suomessa on otettu käyttöön suositus 72 tunnin omavaraisuudesta häiriötilanteissa. Kriisi vaatii aina viestintää, ja tämä on ymmärrettävä organisaation jokaisella tasolla. Lainsäädäntö on varautumisen osalta niukkaa. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. ”Samoin tutkimuksessa on koottu kattavasti tilannekuvaa kuntien varautumisesta, mahdollisista haasteista ja menestystekijöistä. Tutkimushankkeen ohjausryhmään kuulunut tutkimuspäällikkö Tuula Kekki SPEKistä toteaa, että tutkimuksessa on huomioitu laajasti erilaisia yhteiskuntaa koskevia häiriötilanteita ja riskejä, jotka on tunnistettu myös Kansallisessa riskiarviossa. Monesti kunnat nojaavat valmiussuunnittelussa pelastusviranomaisiin, jolloin riskinä on, että kunnan valmiussuunnitelma suunnitellaan pitkälti pelastusviranomaisten näkökulmasta. Uhkana on, että kiireessä tai resurssipulassa organisaatiot keskittyvät vain lain edellyttämiin toimiin, jolloin varautuminen jää hyvin vähäiseksi. Häiriötilanne kasvattaa tiedontarvetta, jolloin palvelimet voivat ruuhkautua. Kiire ja valtavat digiloikat voivat johtaa epäonnistuneeseen lopputulokseen. Moni taho haluaa äänensä kuuluville maakunnan päätöksenteossa ja monella taholla on erilaisia toiveita maakunnan roolista. Pitäisikö varautumista varten olla jokin selkänoja?” ”Tämä olisi tarpeen saada esimerkiksi seuraavan hallituksen ohjelmaan”, Hannu Rantanen sanoo. Kuntalaisia ei kuitenkaan lailla velvoiteta varautumaan kolmenkaan vuorokauden omavaraisuudesta. Kunnan on vastattava suunnitelman laatimisesta itse, jotta kunnan kannalta keskeiset toiminnot huomioidaan. Digipalveluiden rakentaminen vaatii kuitenkin resursseja, osaamista ja puurtamista. Hänen mielestään yhteiskunnan kaikki voimavarat pitää saada systemaattisesti hyödynnettäviksi varauduttaessa poikkeustilanteisiin. Häiriötilanne kuten sähkökatko voi vaikuttaa suoraan palveluiden saatavuuteen, eivätkä normaalioloissa toimivat ratkaisut palvelekaan häiriön aikana. Se palvelee useaa erilaista lukijakuntaa tarjoamalla uusia ideoita ja koottua tietoa lyhyessä ja ytimekkäässä paketissa.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Ulkokuva: Markus Markamo, PV. Valmiiden ohjeiden ja harjoitusten pohjalta kriisiviestinnällä on paremmat mahdollisuudet onnistua
Paketti sisältää kuplamuovin, suojalasit, hengityssuojaimen ja kuulosuojaimet potilaalle. Toki meillä löytyy esimerkiksi avaruuslakanaa potilaan lämmittämiseen, mutta vanhat huovat on keräilty pois, eikä niitä juurikaan ole kaivattu.” Plussa ja miinukset Huovan etuja kuplamuoviin verrattuna ovat hengittävyys ja lämmittävyys kuiva. Mukavaa on myös se, että näkee vielä kohtuullisesti, mitä ympärillä tapahtuu ja muovi on kevyttä käsitellä. Materiaalisetti on helppo kasata paloasemilla itse. ”Paketin materiaalit ovat kertakäyttöisiä, mutta hinnaltaan edullisia. Paketin toimintaa ja toiminnallisuutta on testattu käytännön olosuhteissa palokunnassamme nyt noin kolmen vuoden ajan.” Suojaa myös pelastajalle Suojavuutta on kiitelty senkin suhteen, että noin kolme metriä pitkän kaistaleen alle mahtuu myös pelastaja hyvin suojaan. 56 8 ·2018 KALUSTONURKKA PotSu suojaa potilasta Halikon VPK:ssa on kehitelty potilaansuojauspaketti ”PotSu” tieliikenneonnettomuuksiin. Pelastustoimi on aina suojannut potilaansa, mutta toiminta on enemmänkin ollut sivutuote kuin itsetarkoitus. ”Käytännössä on huomattu, että aika ajoin joutuu vähän tuulettelemaan jommalle kummalle sivulle – kuplamuovin lämmöneristys on yllättävän hyvä. ”S uojaamisella voidaan vaikuttaa potilaan selviytymiseen. Edullinen ja yksinkertainen PotSu-paketti on Peuralan mukaan taloudellinen, yksinkertainen ja toimiva setti tieliikenneonnettomuuksissa käytettäväksi irrotustyötä vaativan potilaan suojaamiseksi. Tällä materiaalilla saadaan tehokkaasti suojattua potilas niin lämmönhukalta kuin pelastustyön aiheuttamilta vaaroilta. Paketin tarkoituksena on yhtenäistää ja parantaa potilaansuojauskäytänteitä tieliikenneonnettomuuksissa. Yritimme Palosuojelurahastoltakin hakea innovaa tioiden kautta vähän boostia suojauspaketille, mutta ei ottanut tuulta alleen. Vastaanotto on ollut hyvä ainakin palokunnissa, joissa tätä on esitelty”, kertoo koulutuspäällikkö Aleksi Peurala Halikon VPK:sta. Kertakäyttöisyyden ansiosta ei ole vaaraa tartunnoista. Suojalaseja olemme kierrättäneet, mutta muuten on ollut kiva, että käytön jälkeen on laitettu materiaali roskiin tai jätetty kolariautoon
Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kesti toteaa tutkimuksessaan, että työnohjauksen tarve työpaikoilla kasvaa jatkuvasti. Työnohjausta saatetaan pelastuslaitoksissa tarjota väärään vaivaan ja väärälle taholle. Työnohjausta kokeilleissa pelastuslaitoksissa esiin on noussut erilaisia onnistumisen esteitä. Se tuottaa säästöjä, kun esimiesasemassa olevilta löytyy kykyä ymmärtää työntekijän haasteet ja tunnistaa työhyvinvointia tuottavat toimintamallit. Se tuottaa tehokkuutta, kun palaverit sujuvat ja kaikki osaavat toimia kohti yhteisiä tavoitteita. Marko Kesti on tutkimuksessaan osoittanut yhteyden esimiesten työnohjauksen ja organisaation tuloksen paranemisen välillä. Kuplamuovi on kastumaton, eristävä ja läpinäkyvä. Ohjaus koetaan turhaksi – työnohjaajien ei koeta ymmärtävän alaa ja istuntoja on kuvattu hyödyttömäksi jutusteluksi. Minuutin lähtövalmiudessa tämä saattaa tuntuu ikuisuudelta. Yhteistä aikaa ei löydy – vuorotyön ja valmiuden ylläpito asettaa haasteita työnohjausistuntojen järjestämiselle. Laita meille viestiä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi mieluusti kuvan ja yhteystietojesi kera. Itse uskon, että negatiivisten kokemusten takana on tiedon puute ja esimiesten asenne. Työnohjaus on kuitenkin hidas menetelmä, jossa tuloksia voi joutua odottamaan jopa vuosia. Työyhteisön oireillessa johto saattaa etsiä ratkaisua ulkopuolisesta toimijasta – työnohjaajasta. Työnohjaus ei kuitenkaan ole menetelmä työyhteisön kriisin ratkaisemiseksi. Hengityssuojain suojaa lasija muulta pölyltä. Korvia varjellaan kevyillä kuulosuojaimilla. na. Työnohjaaja auttaa ohjattavaa avaamaan ajatteluaan tai tukee työyhteisöä tarkastelemaan toimintaansa laajemmalla näkökulmalla, jolloin muutoskyky ja oppiminen lisääntyvät. Kuva vuodelta 2015 on harjoituksesta, jossa testattiin ensimmäisiä kertoja tilanneharjoituksessa potilaansuojausmateriaalia ja tieliikennepelastamisen "perusselvitysmallia".. On mahdollista, että henkisesti kuormittavat tehtävät luovat pelastuslaitosten työntekijöille suojautumismekanismeja, joiden taakse kurkistaminen ja ravistelu luo epävarmuutta, joka puolestaan estää työnohjaukselle elintärkeän luottamuksellisen ilmapiirin synnyn. Kiitos! Hyvä kiertämään . FOLIOHATUSTA Onko teillä pelastuslaitoksella tai palokunnassa jokin työkalu tai näppärä keksintö, jota kannattaisi esitellä malliksi muillekin. Potilaan suojaaminen ja lämpöpeittely ovat kaksi eri asiaa, kuplamuovin alle sopii hyvin myös avaruuspeite. Parasta organisaatiolle on reflektoiva ja omaa osaamistaan jatkuvasti arvioiva päällystö. Työnohjauksella ei tulipaloja sammuteta Niki Haake työskenteli palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ennen nykyistä työtään hankesuunnittelijana SPR:ssä. Tätä kaikkea laadukas työnohjaus voi tarjota pelastuslaitoksille. Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Halikon VPK Työnohjausta on kokeiltu eri pelastuslaitoksissa jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta syystä tai toisesta se ei ole vakiintunut toimintamalliksi. Pelastustiedon Kalustonurkka-palsta on juuri oikea paikka pistää hyvä kiertämään. Esimiestyön laatu on ratkaisevassa asemassa suhteessa kokemukseen työn arjesta, ja tällä seikalla on taas suora yhteys työntekijän hyvinvointiin, sairastuvuuteen ja halukkuuteen vaihtaa työpaikkaa. Työnohjaus ei ole tulipalojen sammuttamista, vaan niiden torjumista ennakkoon. Mistä on siis kyse, kun muissa organisaatioissa surkutellaan ohjauksen puutetta, ja samaan aikaan pelastustoimessa työnohjauksen tarvetta vähätellään tai kustannuksia kauhistellaan. Voit ottaa yhteyttä myös Facebookin kautta. . Kokonaisuuden kannalta olisi hyödyllisempää tarjota työnohjausta ennakoiden ja keskittää se johdolle ja esimiehille. Molemmat materiaalit ovat palavia. Työvuorossa Haaken mielipideja asennevaikuttamista vastaan suojauduttiin foliohatulla ja nyt ”Foliohattumies” kirjoittaa tällä palstalla reippaita ajatuksia. Märkänä huopa ei lämmitä ja on kallis kuplamuoviin verrattuna. Suojalasit suojaavat silmiä heitteiltä
Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018082314628 Valtteri Korteniemi Kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen palot Suomessa 58 8 ·2018. Opinnäytetyössä on teoreettinen pohja tuulivoimaloista. Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Työn alun teoriaosassa käsiteltiin oppilaitosturvallisuutta yleisesti, säädösperustaa sekä lähdemateriaalia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vastata tutkimustarpeeseen tuottamalla yhteenveto Suomen kuorma-autojen ja kuormaauton perävaunujen paloista. Tuulivoimaloihin sekä tuulivoimala-alueilla on hyvä harjoitella enemmän käytännössä ja tutustua tuulivoimalan vaaranpaikkoihin sekä toimintaperiaatteisiin. Keskeisimmät tulokset sekä havainnot olivat viranomaisyhteistyön sekä ennalta tehtyjen suunnitelmien puutteellisuus. Tietoa haettiin tuulivoimaloihin liittyvistä onnettomuuksista hakemalla tietoa pelastustoimen PRONTO-järjestelmästä. Lähteinä käytettiin muun muassa haastatteluja, kyselyä ja palavereita. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haluttiin vastauksen kyselyjen avulla. Aihetta ei ole kuitenkaan Suomessa aiemmin tutkittu. Lopussa on linkki itse työhön. Lopputuloksena oli opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua ja nähdä tarpeen kouluttaa ihmisiä, harjoitella ja tehdä tiiviistä yhteistyötä jo tuulivoimaloiden kaavoituksesta lähtien. Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018082214604 Jannice Valtakari Tuulivoimalat pelastustoimen ja viranomaisyhteistyön näkökulmasta Suomessa syttyy vuosittain satoja kuormaautojen ja niiden perävaunujen tulipaloja. Rakennusvalvontaviranomainen on tärkein viranomainen lupasekä rakennusvaiheessa, mutta miten esimerkiksi paloturvallisuutta sekä onnettomuuksien ehkäisyä valvotaan. Ammatillinen koulutus uudistui Pohjois-Karjalassa vuoden 2018 alussa, kun useasta eri oppilaitoksesta muodostui yksi uusi oppilaitos, Riveria. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyöhön saatiin suurimmalta osin suomalaisista lähteistä, mutta myös ulkomaalaista kirjallisuutta löytyi. Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804245325 Jari-Pekka Härkönen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (Riveria) paloja poistumisturvallisuuskoulutuksen yhtenäistäminen ja kehittäminen Suomessa rakennetaan tällä hetkellä runsaasti tuulivoimaloita, joiden turvallisuustaso sekä haitallisuus on puhuttanut kansaa paljon. Tämän lisäksi käytiin läpi nykytilannetta. Tutkimus myös antoi viitteitä siitä, että tietyt paloherkät lastit, kuten turve tai hake, voivat kohottaa niitä kuljettavan ajoneuvon syttymisriskiä. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että ylivoimaisesti eniten paloja syttyy vikaantuneista laakereista ja jarruista. Jokainen kampus on kehittänyt turvallisuuskulttuuriaan omalla sarallaan varsin vaihtelevasti, joten yhtenäistämiselle ja kehittämiselle oli suuri tarve. Varsinainen tutkimusosa painottuu empiiriseen tutkimukseen, jonka havaintoaineisto hankittiin ei-kokeellisin menetelmin eri lähteistä keräämällä. Tuulivoimaloissa on sattunut suhteellisen vähän onnettomuuksia kahden vuosikymmen ajan, mutta tuulivoimaloiden lisääntyessä kasvaa myös todennäköisyys onnettomuuksiin. Toisessa tutkimusosassa otettiin tarkempaan tarkasteluun vuosina 2015–2017 tapahtuneet kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen palot. Tutkimus toteutettiin analysoimalla Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOon vuosina 1996–2017 kirjattuja onnettomuusja tehtäväselosteita. Turvallisuuskoulutusmateriaali rajattiin koskemaan paloja poistumisturvallisuutta. Opinnäytetyötutkimuksen mukaan pitkän ajan kuluessa tarkasteltuna rekisteröityjen kuorma-autojen määrään suhteutetuissa kuorma-autojen palojen määrissä ei ole juurikaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kolmen vuoden aikana tapahtuneita paloja analysoitiin monipuolisesti muun muassa tekemällä erilaisia luokitteluita ja listauksia. Onko pelastuslaitos saanut koulutusta tuulivoimaloihin ja harjoitellut käytännössä. Lisäksi opinnäytetyötutkimus osoitti, että kuorma-autojen ja niiden perävaunujen palojen taustalla on lukuisia erilaisia syttymissyitä ja syttymiskohtia. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia, miten rakennusvalvontaviranomainen sekä pelastusviranomainen tekevät työtä yhdessä ja onko molemmilla paljon yhteystyötä tuulivoimaloiden toiminnanharjoittajien kanssa. theseus.fi/handle/10024/1737 OPINNÄYTTEITÄ Tavoitteena oli tutkia ja kehittää PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymän (Riveria) turvallisuuskoulutusta. Tutkimuksessa myös selvisi, että kuormaautojen ja niiden perävaunujen paloissa yritetään alkusammutusta usein ja yleensä kuljettajan aloittamana. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kuorma-autot ja niiden perävaunut syttyvät yleensä liikenteessä tai käytössä ollessaan. Uudistuksessa tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi turvallisuusmateriaaleja ja -koulutusta oli tarpeen kehittää ja yhtenäistää, koska aikaisemmin vastuu oli jakautunut jokaiselle kampukselle erikseen. Ensimmäisessä tutkimusosassa tarkasteltiin pääasiassa kuorma-autopalojen yleisiä kehityssuuntia ja tunnuslukuja vuosina 1996–2017. Tutkimus osoitti, että suurin osa kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen paloista jää palonaluiksi tai rajoittuneiksi paloiksi. Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www. Lisäksi yritetty alkusammutus on useimmiten tuloksellista. Tämän työn tuotoksena syntyi selkeä käsitys turvallisuuskoulutuksen tarpeen laadusta ja turvallisuusmateriaalin tuottamisesta. Opinnäytetyö laadittiin suunnittelukehittämistyönä, jonka tavoitteena oli hakea ratkaisua käytännön ilmiöön. Toteutettu tutkimus voidaan jakaa kahteen tutkimusosaan
On joko yleistyöaika tai sitten poikkeusluvan alainen työ. Uudistus on siis osittain jo lähtenyt liikkeelle. Etätöiden ottaminen mukaan yhdeksi tavaksi työskennellä erilaisissa pelastustoimen tehtävissä tuo tarpeellista joustoa työn ja yksityiselämän yhteensovittamiselle, parantaa työntekijöiden keskittymistä ja auttaa arjessa jaksamista. Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät on toiminnallinen opinnäytetyö, joka käsittelee eri sammutusmenetelmiä, tekniikoita sekä taktiikoita, joita voidaan käyttää erityyppisten tulipalojen tehokkaaseen rajoittamiseen ja sammuttamiseen. Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmillä on tarkoitus parantaa sammutusja pelastustyön suorituskykyä sekä toimia työkaluna sammutustaktiikan ja tekniikan valitsemiseen. Jossain paikoissa etänä saa työskennellä, mutta se on pienten piirien salaisuus ja toisaalla nuorempi päällystö käy motivoimassa alaisiaan, että sitten kun he johtavat, muuttuvat käytännöt. Kyse on mentaliteetin muuttamisesta töiden johtamisesta tulosten johtamiseen. Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018102816303 Tuomas Kuikka Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät ”Etätyöpäivähän on vain työnantajan työntekijälle antama ilmainen lomapäivä”, kommentoitiin minulle päällystön edustajan toimesta, kun pari vuotta sitten kirjoitin etätöistä tällä palstallani. Tämä itseluotu kaava kangistaa arkityömme tekemistä. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät -opinnäytetyö on tarkoitettu perinteisten sammutusmenetel mien tueksi tilanteisiin, joissa pelastusryhmän tehokasta pelastustoimintaa ei voida aloittaa kohteessa välittömästi. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei tapahdu vain johdon toimesta eikä enää nykypäivänä tarkoita kerran vuodessa saunaillan järjestämistä henkilökunnalle, vaan sitä, että henkilöstöön luotetaan ja heillä on mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen, kuinka he ponnistelevat kohti omia ja organisaation tulostavoitteita. Tervetuloa työelämään vuoteen 2018! Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Pelastustoimessa on tarve työskentelymuotojen uudistamiselle. Opinnäytetyössä käydään läpi nykyisin yleisesti käytössä olevat sammutustekniikat ja -taktiikat sekä menetelmät huoneistopalojen osalta sekä esitellään täydentävät menetelmät ja niiden käytön perusteet myös tekniikan ja taktiikan osalta. Opinnäytetyö rajattiin täydentävien menetelmien osalta sisältämään sammutusmenetelmistä jauheet, aerosolit ja korkeapainelaitteet ja painevaahdotteet. Pelastustoimessa on pitkään valinnut niin sanottu kytkinkulttuuri: asiat ovat joko ykköstä tai nollaa, mutta mitään välimuotoa näihin ei ole. Oli kyse mistä tahansa työskentelyyn liittyvän asian uudistamisesta, kannattaa edetä henkilöstö ja työhyvinvointi edellä. Kokonaisuutta katsoen: eipä juuri mihinkään. Nykyinen meno ei ole siis tasapuolista tai luottamusta herättävää. Tällä hetkellä etätyöpolitiikkaa on harvassa pelastustoimen organisaatiossa, työntekijöitä ajatetaan päivittäin omille asemille naputtamaan pöytäkirjoja, vaikka sen homman voisi yhtä hyvin hoitaa kotona käsin tai istumaan muutaman tunnin kokoukseen tai koulutukseen, vaikka Skype on keksitty. Muutama vuosi tuon kirjoituksen jälkeen on hyvä tarkastella mihin on menty. Etätöiden myötä työnantajilla on puolestaan mahdollista säästää esimerkiksi tilavuokrissa. Etätyöt eivät toki sovi kaikkiin työtehtäviin tai edes kaikki työntekijät, joiden työtehtäviin etätyöt soveltuvat, eivät halua tehdä niitä, mutta ne tutkitusti lisäävät tuottavuutta. Opinnäytetyö perustuu myös PETS-hankkeen koulutuskiertueella tehtyihin koepolttoihin ja demonstraatioihin sekä saatuihin palautteisiin koulutuskiertueelta. Opinnäytetyössä keskitytään täydentävien menetelmien käyttöön ja soveltamiseen huoneistopaloissa sekä sammutusmenetelmien sammutusmekaniikkaan ja -tekniikkaan sekä -taktiikkaan huoneistopaloissa. Osalla sammutusmenetelmistä tulipaloa voidaan rajoittaa tehokkaasti siihen saakka, kunnes pelastusryhmä täydentyy minimivahvuiseksi yksiköksi ja pelastustoiminnan suunnitteluohjeessa määritelty tehokas pelastustoiminta alkaa. Kaikilla oikeus etätöihin tai sitten ei kenelläkään. Tervetuloa työelämään vuoteen 2018! 8 ·2018 59. Opinnäytetyö perustui suurelta osin Pelastusopistolla tehtyihin koepolttoihin ja selvitysmallitesteihin, joita tehtiin pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät (PETS), Kodinkonepalot ja pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä (PEKSS)-hankkeissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli siis tutkia eri sammutusmenetelmiä ja niiden käyttökelpoisuutta, luoda toimintaja selvitysmallit sekä ohjeet sammutusmenetelmien käyttöön
Olisi toivottavaa, että moduuleja valmistavat ja vuokraavat yritykset ottaisivat enemmän vastuuta niiden paloturvallisuudesta. Ilmeisesti joku oli sytyttänyt kankaan ulkoa päin, minkä jälkeen palo levisi parakin alla. Parakki oli kaksikerroksinen ja koottu puutavaralla tuetuista moduuleista. Palo oli ilmeisesti sytytetty nurkasta. Palon sammutus kesti 11 tuntia ja siihen osallistui 20 yksikköä. Opettajista turvallisuusosaajia Paras tulipalo on ennalta ehkäisty tulipalo. Toiminnan kautta turvallisuusasiat tulevat näin vahvasti mukaan opettajien ammatti-identiteettiin. On todella hyvä juttu, etteivät päiväkoteihin ja kouluihin kohdistuneet tuhotyöt ole enemmän yleistyneet meillä, vaikka Ruotsissa niitä on jo vuosien ajan ollut turhan paljon. Tutkinnan suorittaja, Suur-Tukholman pelastuslaitos, suosittelee seuraavia toimenpiteitä: • muovikankaan sytyttäminen vaikeutuu, kun kangas peitetään karkealla soralla tai muulla palamattomalla materiaalilla ja huolehditaan, että sen reunat eivät jää näkyviin • säleikkö vaihdetaan palamattomasta materiaalista valmistettuun • työmaan vartiointia tehostetaan sinä aikana, kun perustus on näkyvillä • moduulien väliset raot on paloeristettävä, jotta palo ei leviäisi niissä. Palo levisi myös parakkien, kerrosten ja seinien välissä sekä sisätiloissa. Turvallisuuspoikkea mien kirjaamiseen otetaan käyttöön Notecrown mobiili turvallisuussovellus sekä järjestetään henkilökunnalle ja kaikille opettajaopiskelijoille alkusammutusharjoituksia. Lupa myönnetään yleensä määräajaksi, jolloin joistakin rakennusten vaatimuksista on voitu joustaa, esimerkiksi energiatehokkuudesta. Poistumisturvallisuudesta ja paloturvallisuudesta poikkeaminen ei kuitenkaan ole rakennuksen määräaikaisuuden takia ollut perusteltavissa. Niille haetaan ainakin Helsingissä rakennuslupa samalla tavalla kuin muillekin rakennuksille, ja niiden on pääsääntöisesti täytettävä samat paloturvallisuusasetuksen vaatimukset (aiemmin RakMK E1) kuin muidenkin rakennusten (yleensä P3-luokan rakennusten vaatimukset, joskus laajemmissa parakeissa P2). Tuona aikana alkaville opiskelijoille tuotetaan lukuvuoden alkuun orientoiva turvallisuus-MOOC eli verkkokurssi. Alla olevaa paloa yritettiin sammuttaa useasta suunnasta. Palon sattuessa parakki ei vielä ollut käytössä. Mielestäni nyt ainakin suunta on oikea! Rehtori Matti Waitinen Helsingin Pelastuskoulu Paras on ennalta ehkäisty tulipalo. Tarkoitus on tehdä opettajista turvallisuusosaajia viemällä opettajankoulutuksen opetussuunnitelmiin turvallisuusaiheita. Opeturva 2 -hanke on Palosuojelurahaston rahoittama ja Turun yliopiston Rauman opettajakoulutusyksikön vetämä. Opettajankoulutuslaitoksista hankkeessa mukana ovat Rauma, Turku, Helsinki, Tampere ja Joen suu. Teksti: Anna Andersson Carlin Tjugofyra7, 37/2018 P arakkikouluille ja paviljonkipäiväkodeille ei ole mitään omaa erillistä ohjetta. Samalla viedään opettajankoulutuslaitosten vakiotoiminnaksi turvallisuuskävelyiden järjestäminen ja niiden kautta riskien havainnointi. Pelastuslaitos totesi, että parakin alla paloi. Seinän alaosa oli peitetty palavasta materiaalista valmistetulla säleiköllä. Tämä pitää paikkansa myös parakkikoulujen osalta. Niiden syttyminen levitti paloa ylöspäin seinien välisissä raoissa. Palonsyyn tutkinnoissa on usein suositeltu palamattomien materiaalien käyttöä seinien alaosassa ja lämpöilmaisimien sijoittamista räystäille. 60 8 ·2018 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA MI TEN SU OM ESS A. Palonsyyn tutkinnassa saatiin palo leviämään kosteussuojana olleessa muovikankaassa. Useat pelastuslaitokset ovat raportoineet samanlaisista paloista. Tukholman kouluvirasto on tämän palon jälkeen tarkastanut kaikki parakkikoulut ja suorittanut niiden paloturvallisuutta lisääviä toimenpiteitä. Sisäisen turvallisuuden strategian 2017 suositusten mukaisesti viisi maamme pelastuslaitosta ja neljä yliopistoa on lähtenyt kehittämään oman henkilökuntansa ja tulevien opettajien riskitietoisuutta ja turvallisuusosaamista. Ne eivät siten poikkea mitenkään normaaleista P3tai P2-luokan rakennuksista paloturvallisuudeltaan. Kankaan päälle oli liimattu lastulevyjä. Riskien havainnointia ja alkusammutusta Opeturva 2 on kaksivuotinen. Parakin alla oli kosteussuojana muovikangas. Parakkikoulu vaikea sammuttaa 60 8 ·2018 H älytys parakkikoulun paloon tuli kello 3.20. Kertooko tämä jotain ruotsalaisesta yhteiskunnasta ja sen ongelmista vai siitä, että Suomessa varhaiskasvatusja koululaitos on onnistunut tekemään jotakin toisella tavalla ja oikein
Jos asiakkaalla ei ole palovaroittimia, hän asentaa ne. Otamme sen tammikuussa 2018 kahden vuoden koekäyttöön kolmella isoimmalla paloasemalla”, komentaja Florent Courrèges kertoo. Koeolosuhteissa viimeksi mainittuihin materiaaleihin liittyi palokaasuräjähdyksen vaara. Kahdesta suuttimesta ulospäin suunnattu sumusuihku saa aikaan alipaineen, joka vetää savua ulos ikkunasta. He löysivät sieltä useita pesäkkeitä, joista kaksi oli sammutuskranaattien sytyttämiä. Tulipalon savu on hyvin kuumaa ja kohoaa ylöspäin. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 12/2017 Polystyreenin ja bitumin vaarat tulipalossa Oskarström (Ruotsi). ”Kun käynnistimme suihkun, lämpötila palotalon katon läheisyydessä laski yli 300 °C alle 30 sekunnissa ja seuraavan minuutin aikana vielä 400 °C lisää. Palontorjuntayhdistys ja Lääninvakuutus perustivat voittoa tuottamattoman Brandförebyggarna-nimisen yhtiön. Palovahingot jäivät suhteellisen vähäisiksi. Gotlanti muodosti yhden nuohouspiirin ja yhtiöstä tuli kaikkien nuohoojien työnantaja. Nykyään palokunta voi valita sopivan sammutusvälineen ja -menetelmän. Sapeurs-Pompiers de France 11/2017 ”Palokaasuräjähdystä ei voi ennakoida. Kerromme pelastuslaitokselle, missä kävimme ja missä oli palovaroittimet”, Bejrum kertoo. Seinillä ja katossa saattaa näkyä ruskeita, öljyn tai rasvan kaltaisia läikkiä. ”Nuohoojamme tekevät 500 kotikäyntiä viikossa. Se liitetään 45 millimetrin letkuun ja 6–12 baarin paineeseen ja kiinnitetään palavan rakennuksen ikkuna-aukon viereen. Kuumeneva bitumi ei sula, vaan muuttuu siirappimaiseksi.” Hajoavan polystyreenin ja bitumin lisäksi palokaasuräjähdyksellä on muitakin edellytyksiä, kuten happipitoisuus, lämpötila ja syttymislähde. Seisontakorkeudella ei tarvitse olla kuumaa ilmaa. Tarvitaan vielä syttymislähde, kuten kipinä”, Veerman sanoo. Vuoden 2010 paloturvallisuusstrategia asetti tavoitteeksi palokuolemien ja -loukkaantumisten nollatason. Kaikki kotikäynnit kirjataan. Teksti: Per Larsson Tjugofyra7, 34/2017 8 ·2018 61. Ullakkopalo sammutettiin vähitellen nostolava-auton korista käsin sammutusleikkurilla ja läpilyöntisuihkuputkella. Koska rakennuksissa käytetään usein sekä polystyreeniä että bitumia, tulipalossa saattaa muodostua erittäin syttyvää palokaasujen seosta. Mietimme, mitä meidän pitäisi tehdä”, Jan Bejrum sanoo. Jos siis huoneilman happipitoisuus on korkea, bitumin olemassaoloa on vaikea havaita. Niiden tuottama lämpö oli sytyttänyt sahanpurun ja muun palavan materiaalin. Nuohooja keskustelee asiakkaan kanssa nokija liesipaloista ja neuvoo, miten palon syttyessä pääsee ulos. Palonsyyn tutkijat löysivät varaston seiniltä ruskeaa öljymäistä ainetta, jonka analyysi osoitti koostuvan vesikaton bitumieristeen hajoamistuotteista”, Veerman sanoo. Näkyvän savun muodostuminen riippuu hapen saannista. Kattorakenteessa olevaa polystyreeniä ja bitumia ei aina ole helppo havaita. ”Kun koekammion happipitoisuus oli korkea, näkyvää savua ei juuri muodostunut. Bitumi käyttäytyy aivan eri tavalla. 8 ·2018 61 Savutuuletussuihkuputki Nuohoojilla 500 kotikäyntiä viikossa Tarnin (Ranska) pelastuslaitos kokeili chicagolaisen palomiehen Kevin O'Donnelin kehittämään savutuuletussuihkuputkea. Omakotitalon asukas aikoi polttaa ampiaispesän, mutta sytyttikin ullakkopalon. ”Gotlannissa oli paljon asunto-, nokija liesipaloja. ”Polystyreenin kuumentuessa muodostuu kahdenlaista savua. Gotlannissa on 24000 kiinteistöä, joista 95 prosenttia nuohotaan. Hän tutki bitumin ja lämpöeristeiden termistä hajoamista ja totesi, että kaikki eristemateriaalit muodostavat syttyviä palokaasuja, mutta eivät yhtä paljon. ”Niiden on oltava sopivalla alueella. Palo oli jo levinnyt kattorakenteeseen ja katteen alla olevaan tervapahviin. Kun palo oli rajoitettu, aloitettiin ullakon savutuuletus sammuttajien työn helpottamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin asuntopalojen vähentäminen. Sen sijaan matalassa pitoisuudessa höyrystyvästä bitumista muodostui paljon savua. Kun ensimmäinen pelastusyksikkö saapui muutaman minuutin kuluttua, savusukeltajapari nousi ullakolle etsimään palopesäkkeitä ja aloittamaan savutuuletuksen. Teksti: Mattias Sjöström Tjugofyra7, 35/2017 Kaksi sammutuskranaattia – kaksi uutta palopesäkettä Gotlanti (Ruotsi). Sammutuskranaatteja ei kuitenkaan pidä käyttää tiloissa, joissa on helposti syttyviä materiaaleja. Polystyreenin hajotessa muodostuva viileä savu jää leijumaan matalalle ja saattaa aiheuttaa palokaasuräjähdyksen”, Veerman selittää. Siksi sen edellytyksiä on tutkittava”, sanoo hollantilaisen Saxion hogeschoolin opiskelija Cindy Veerman, jonka polystyreenin ja bitumin pyrolyysia koskenut tutkimus palkittiin. Projekti Turvallisempi asunto käynnistettiin 2012. Ensipelastaja (Pelastustieto 8/2014) heitti luukusta ullakolle kaksi sammutuskranaattia (Pelastustieto 3/2013) palon rajoittamista varten. Mahdollisesti näiden materiaalien palokaasujen sekoittuminen kasvattaa vaaraa. Siten polyuretaani (PUR ja PIR) muodostaa vähemmän palokaasuja kuin polystyreeni (EPS) ja bitumi. Polystyreenin hajoaminen tuottaa vain vähän lämpöä. Se poistaa nopeasti lieskahdusvaaran. ”Tämä aiheutti Schiedamin palokaasuräjähdyksen (Pelastustieto 2/2018). Paloesimiehet vakuuttuivat sen tehokkuudesta
Autohallin viereisessä tilassa ollut sähkökeskus oli vahingoittunut. Sitten savutuuletuksen ansiosta näkyvyys hieman parani ja ajoportilta näkyi liekkejä hallin oikealla puolella. Menetelmäksi valittiin vika-, vaikutusja kriittisyysanalyysi (FMECA, Failure Mode, Effects and Criticality Analysis). Näkyvyyttä ei ollut ja noki peitti hetkessä lämpökameran objektiivin. Turvallisuusanalyysin tehnyt ryhmä koottiin kahdesta pelastuslaitoksen farmaseutista ja kolmesta happipullojen vastuuhenkilöstä. • Jokaisen kuuden paloaseman pulloreservin tarkistaminen. Teksti: Daniel Inderbitzin 118 swissfire.ch 8/2017 Autohallipalo Kiireetön ilmoitus: soita 1722 Myrskyjen, tulvien ja kaatosateiden aikana hätäilmoitusten määrä kasvaa jopa viisinkertaiseksi. Kun palokunta saapui kohteeseen noin kello 20, portista nousi sakeaa mustaa savua. Palokunta oli hankkinut paikalliselta rakennusliikkeeltä parruja ja tukitankoja, joilla vaurioitunut katto tuettiin. Hätäkeskukset ottavat vastaan myös tähän numeroon tulevat ilmoitukset, mutta eri puhelinlinjojen kautta kuin numeroon 112 tulevat. Menetelmän avulla ryhmä tunnisti 42 vikatyyppiä, joista kahdeksalla saattoi olla vakavia seurauksia. Pelastuslaitoksella oli 340 kpl 1 m3:n ja 102 kpl 2,3 m3:n lääkehappipulloa, joissa oli integroitu virtaussäädin ja painemittari. Asukkaat evakuoitiin läheiseen kouluun. Savutuulettimet sijoitettiin sisäänkäyntien sekä ajoportin luo. Suihkut selvitettiin autohallin toisen sisäänkäynnin luo. Hallin mitat olivat 40 x 60 metriä ja sinne pääsi sekä ajoportin että ulos johtavien portaiden kautta. Kun näkyvyys parani, havaittiin, että betonikatosta oli lohkeillut suuria palasia ja raudoitus oli tullut näkyviin. Kello 2.15 kaikki asukkaat saattoivat palata koteihinsa. elokuuta 2017 käyttöön kiireettömien ilmoitusten hätänumeron 1722. Sapeurs-Pompiers de France 9/2017 Bauma (Sveitsi). Puolen vuoden kuluttua ryhmä arvioi, onko toimenpiteillä saavutettu asetetut tavoitteet. Tunnin kuluttua palo on saatu rajoitettua eikä se ollut vaarassa levitä muihin autoihin. Beharelle ja S. Tähän numeroon soittajia kehotetaan odottamaan kärsivällisesti palokunnan saapumista, koska palokunta hoitaa ensin kiireelliset tehtävät. Ambulansseissa oli määräysten mukaiset pullot. Numero 1722 jää pois käytöstä viimeistään neljän tunnin kuluttua poikkeustilanteen päättymisestä. • Joka työvuorossa tulee olla pulloista vastaava. Kello 22 palo oli sammunut eikä autohallissa enää ollut savua. Niiden poistamiseksi ryhmä antoi yhdeksän suositusta: • Pullovaraston merkintöjen parantaminen. Teksti: Michael Werder 118 swissfire.ch 9/2017. Pian selvisi, että viisi henkilöautoa paloi isoilla liekeillä noin kymmenen metrin etäisyydellä portista. Kun numero 1722 on käytössä, kiireettömiä hätäilmoituksia ei oteta vastaan numerossa 112, vaan soittajia kehotetaan valitsemaan numero 1722. Savu ja kuumuus estivät heitä löytämästä paloa. Tavoitteena oli tunnistaa happipullojen kierron puutteet ja tehdä ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Grenet, ensihoitajat S. Kolme savusukellusryhmää laskeutui portaita alas autohalliin. • Annetaan henkilöstölle koulutusta pullojen oikeasta käsittelystä. Loput pullot oli jaettu kuuden paloaseman kesken. Paikalle hälytetyn sähköasentajan tilapäisasennusten avulla sähkö saatiin toimimaan neljää asuntoa lukuun ottamatta. Palovauriot olivat mittavat. Kun nämä toimenpiteet on toteutettu, yhdelläkään vikatyypillä ei ole vakavia seurauksia. Bardon. Kun pelastustoiminnan johtaja Beat Bosshard arvioi tilannetta, kuului autonrenkaiden räjähdyksiä. Kuumuuden takia hallissa pystyi liikkumaan vain konttaamalla. • Keskitetään pullojen hankinta yhteen paikkaan. Paikalle hälytetty rakennesuunnittelija hyväksyi tilapäistuennan. Rosier sekä lääkärit S. Autohalli pidettiin toistaiseksi suljettuna sortumisvaaran takia. Teksti: farmaseutit S. Kaikkiaan sammutukseen osallistui 132 palokuntalaista, sairaankuljettajaa ja poliisia. Lisäksi yhden kerrostalon kellarista oli yhteys halliin. Viiden kokonaan palaneen auton lisäksi kuumuus ja noki olivat vahingoittaneet kahtakymmentäviittä autoa. Nämä asemat toimivat myös pullojen vaihtopaikkoina. Useat asukkaat olivat jo poistuneet kodeistaan. Kerrostalojen yhteisessä maanalaisessa autohallissa oli 30 autopaikkaa. Anthony ja P. Belgian ilmatieteen laitos ilmoittaa tällaisten olosuhteiden muodostumisesta tuntia ennen ja myös niiden päättymisestä. Hätänumero 1722 on käytettävissä poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana. Vahinkoilmoituksia voi tehdä myös netin kautta. Tämän tiedon opastamina savusukeltajat aloittivat sammutuksen. Olivetto ja A. • Luovutettavien pullojen lipukkeet. Poliisin mukaan yli miljoonan frangin (850000 euron) vahingot aiheuttanut palo syttyi autosta. Pelastustoiminnan johtaja luopui alkuperäisestä suunnitelmasta hyökätä portin kautta. Jokaisella asemalla pullojen kunnosta ja vaihdosta vastasi tehtävään nimetty palomies. Ongelman ratkaisemiseksi Belgian viranomaiset ottivat 1. • Pullojen vuosi-inventaario. • Tehostetaan pullojen jäljitettävyyttä. Tämä kuormittaa hätäkeskuksia siinä määrin, että kiireellisten ilmoitusten vastaanotto voi huomattavasti viivästyä. 62 8 ·2018 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Lääkehapen käsittelyn turvallisuusanalyysi Aisnen (Ranska) pelastuslaitos käynnisti toukokuussa 2016 lääkehapen käsittelyn turvallisuusanalyysin. • Hankitaan kannettavia viivakoodin lukijoita. Tällöin tiedotusvälineet kertovat, että tulvivista kellareista, irronneista katoista, kaatuneista puista sekä muista poikkeustilanteen vahingoista on ilmoitettava numeroon 1722
Maahan oli imeytynyt ja viemäriin valunut yhteensä 18 tonnia. ”Olimme harjoitelleet sitä useita kertoja.” Vedenotto läheisiltä pohjavesialueilta lopetettiin. Oman selviytymiseni kannalta on näköjään kysymyksiä, joihin on itse oivallettava ratkaisu. Luuletko saavasi mitalin tai keksiväsi polkupyörän.” Kesämies tajuaa, että kovimman äänen myötäily olisi tavallaan helppoa ei joutuisi niin helposti hampaisiin mutta siinä pitäisi luopua periaatteistaan. Muista että sä oot duunari. Vähemmälläkin nuoleskelulla asiat hoituisivat.” Kesämies on hiljaa, hörppii mokkaansa ja uskaltautuu sanomaan oman mielipiteensä. Teksti: Lionnel Maitre Sapeurs-Pompiers de France 12/2017 Työvuoroon on tyrkyllä uusi kesämies. Viemäriin pumpattiin 20 m3 kalsiumbikarbonaattiliuosta sinne jääneen hapon neutraloimiseksi. En halunnut sulkea toista ajorataa”, pelastustoiminnan johtaja Lionel Chabert täsmentää. ”En aio taantua. Ylipalomies tulee takaisin ja pyytää kesämiehen mukaansa. Hänen on vaikea suhtautua ilmiöön. ”Olisikohan tämä merkki siitä, että jalanjäljet, jota nyt seuraan, ovat oikeat. Niitä eivät anna oppikirjat eivätkä välttämättä esimiehen käskyt", kesämies pohtii.. Kyllä se melkoista pokkurointia on. ”En tiennyt, pitäisikö minun varoittaa tuulen alapuolella olevia yrityksiä ja kokoontumistiloja kaasuista”, Chabert sanoo. Kesämiestä ne hämmentävät. ”Sitähän mä parhaillaan yritin.” ”Oikee aika on tiätty sillon ku mua kahvituttaa.” Muutamat naureskelevat myrkyttäjän puheille. ”Teollisuuden avustusryhmä tukki sadevesikaivot tulpilla, neutraloi vuotaneen hapon kalsiumbikarbonaatilla ja jäi paikalle pelastustoiminnan ajaksi.” Säiliöauto nostettiin pyörilleen. 8 ·2018 63 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Rikkihapporekka kaatui Saint-Fons (Ranska). Hän aikoo näyttää pari juttua. ”Saapuessani paikalle totesin, että rekka tukki ajoradan. Ylipalomies neuvoo kesämiehelle kahvimasiinan käytön ja keittiöpalvelun pikkuhienoudet. ”Totta kai, kun kerrot vaan milloin oikeat ajat ovat”, kesämies lupaa. Hän käynnisti suuronnettomuussuunnitelman. Aioin muodostaa itse kuvan siitä, mitä koen”, kesämies toteaa. ”Ei tossa mun mielestä mitään nuoleskelua ollut” ”Siinä mulla on taantumisen mestari!” myrkyttäjä räjähtää. ”Ota selvää”, myrkyttäjä tuhahtaa. ”Ja kesämies, jumalauta! Katokin sitten, että kahvi on valmista ajallaan”, konkarimyrkyttäjä komentaa jo ennen apellia. ”Älä nyt ala hankalaksi." Ylipalomies lähtee pöydästä. ”Anna mun kaikki kestää. Omillaan täällä ovat kaikki muutkin pärjänneet”, myrkyttäjä jatkaa. Kesämies jää kuuntelemaan konkarin murinaa. Mitään happohöyryjä ei näkynyt eikä välittömiä toimenpiteitä tarvittu. ”Mennään kohta yhdessä keittämään. Päällikkö on kuulemma kohdellut häntä epäreilusti ja tietenkin ilman mitään syytä. Kahvikupit täyttyvät ja tyhjenevät. ”Ei kai se mitään paskaakaan puhu?” ”Siinä ja siinä. Roisketiiviillä kemikaalisuojapuvuilla suojautuneet kuljetusliikkeen työntekijät tyhjensivät säiliön, jossa oli jäljellä 10 tonnia. Kaide puhkaisi vetoauton säiliön ja happoa valui ojaan. Vuotanut happo oli padottava, vuotava säiliö oli tyhjennettävä ja auto nostettava pyörilleen. Parinkymmenen minuutin kuluttua havaittiin höyryä nousevan kauempana olevista sadevesikaivosta. ”Älä sitten liian tarkasti tota ruskeekieltä kuuntele”, myrkyttäjä neuvoo. Paikalle tullut ylipalomies haluaa pehmentää kesämiehen aloitusta. ”On kaikkien etu, että uutta kaveria jeesataan”, ylipalomies sanoo. Muutaman minuutin kuluttua imuletku kuitenkin tukkeutui. Myrkyttäjä huutaa perään: ”Muista mitä mä sulle sanoin. Kello 6.30 täysperävaunullinen säiliörekka, jonka kuormana oli 28 tonnia rikkihappoa, joutui moottoritiellä kahden henkilöauton väliin, teki äkkikäännöksen ja kaatui kaiteen päälle. Älä tee ittestäs kätyriä.” Kesämies kävelee pois pöydästä ja hänen olonsa helpottuu. ”Mitä talo on sulle tehnyt?” ylipalomies kysyy. Konkaripalomies mutisee työnantajastaan vähemmän mairittelevia sanoja. Kerron samalla sulle vähän talon tavoista.” ”Mikä helvetin tuuttori susta on tullut. Veteen kosketuksessa oleva rikkihappo hajoaa rikkivedyksi ja rikkidioksidiksi. ”Sulla alkaa olla päivän Hevonpaskaa-bingo jo täynnä, vaikka vuoro ei ole edes alkanut.” Ylipalomiehen väliintulo oli juuri sitä, mitä kesämies halusikin mutta ei osannut edes toivoa sellaista. Kouluopit eivät jeesaa ja ilmiön olemassa olon hän tajusi vasta nyt. Saven kaltainen massa lapioitiin teollisuuden avustusryhmän tynnyreihin ja kuljettiin käsiteltäväksi. Kuljetusliike tilasi imusäiliöauton keräämään neutraloidun hapon
Koulutustarjontaamme vuonna 2019 Ammatillinen täydennyskoulutus Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa Instagramissa ja YouTubessa KOULUTUSTA Pelastustieto uudistuu 2019 ulkoasua ja lehden kokoa myöten. -kouluttajakurssi 10.-13.12.2019 1050 alviton 15.11.2019 20066 Simulaatio-ohjaajan jatkokurssi 18.-20.11.2019 845 + alv 7.10.2019 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 25.-29.3.2019 950 alviton 25.2.2019 20025 Lentosammutustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus, teoria (uusien lentosammutuspäälliköiden perehdytys) 24.-25.4.2019 400 alviton 28.3.2019 20025 Lentosammutustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus, lento-osuus Jämijärvellä (vanhoille ja uusille lentosammutuspäälliköille) 6.-8.5.2019 600 alviton 28.3.2019 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 26.-28.11.2019 750 alviton 4.11.2019 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 0295 453 492. Soita Minnalle numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi.. Kannattaa sopia koko vuoden ilmoituspaketeista jo nyt. 0295 450 201. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 64 8 ·2018 www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 21.-23.1.2019 455 + alv 2.1.2019 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 1.-3.10.2019 455 + alv 6.9.2019 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 21.-23.1.2019 655 + alv 2.1.2019 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 20.-22.8.2019 655 +alv 29.7.2019 20049 Maatilojen palotarkastus 19.-21.2.2019 580 + alv 25.1.2019 20056 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 19.-21.3.2019 605 alviton 22.2.2019 20001 Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 16.-18.4.2019 540 + alv 22.3.2019 20054 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 14.-16.5.2019 570 + alv 23.4.2019 20008 Palontutkinnan peruskurssi (Turku) 2.-3.4.2019 365 + alv 8.3.2019 20007 Palontutkinnan jatkokurssi 3.-5.6.2019 655 alviton 10.5.2019 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 3.-5.9.2019 575 + alv 9.8.2019 20053 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 1.-3.10.2019 200 pvä/hlö +alv 6.9.2019 20002 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 22.-24.10.2019 552 + alv 27.9.2019 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 6.-7.11.2019 433 + alv 11.10.2019 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 12.-14.11.2019 595 + alv 18.10.2019 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 26.-28.11.2019 443 + alv 25.10.2019 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 12.-14.3.2019 798 + alv 11.2.2019 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 5.-7.11.2019 798 + alv 7.10.2019 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 7.-9.5.2019 879 alviton 29.3.2019 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 25.-27.11.2019 879 alviton 25.10.2019 20064 EH-palvelun hälytysajoneuvon kuljettam. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake
Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi. Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. jakso 11.-22.3.2019 (hinta vahv. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. (Vantaa), 16.-17.2. 0295 450 201. www.pelastusopisto.fi Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (5 §) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita. valtakunnallisen palobandy-turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. Koulutustarjontaamme vuonna 2019 Ammatillinen täydennyskoulutus Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa Instagramissa ja YouTubessa PALOBANDY 2019 23. 31.12.) 23.4.-7.6.2019 7950 alviton 15.2.2019 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 13.-15.3.2019 1017 alviton 15.2.2019 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 28.-30.10.2019 1017 alviton 27.9.2019 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi, 1. Ilmoittumismaksu 230 € / joukkue. 31.12.) 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen) 1370 alviton 2.1.2019 25.-27.1. Turnaukseen saa osallistua Vakinaisen Puolivakinaisen VPK:n Tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu 1+5 miehityksestä (+ vaihtomiehet / naiset ) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä.Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Aika Hinta € Haku päättyy 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 18.-22.3.2019 850/1620 alviton 22.2.2019 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 7.-11.10.2019 850/1620 alviton 6.9.2019 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 27.-29.5.2019 550/1045 alviton 29.4.2019 20068 +50-vuotiaat palomiehet 19.-21.3.2019 845 alviton 22.2.2019 20068 +50-vuotiaat palomiehet 18.-20.9.2019 845 alviton 23.8.2019 20021 Hallipalot 29.-30.4.2019 485 alviton 5.4.2019 20021 Hallipalot 17.-18.9.2019 485 alviton 23.8.2019 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 13.-16.5.2019 745 alviton 18.4.2019 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 2.-5.9.2019 745 alviton 2.8.2019 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 5.-7.8.2019 620/1207 alviton 7.6.2019 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 13.-15.8.2019 465 alviton 7.6.2019 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 8.-9.4.2019 480/852 alviton 15.3.2019 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 8.-9.10.2019 480/852 alviton 13.9.2019 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 22.-24.10.2019 495 alviton 27.9.2019 20022 Vesisukelluskurssi (hinta vahv. 0295 453 492. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi PALOBANDY 2018 -TURNAUS 22. Nilsiässä 14.-15.4.2018 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. valtakunnallisen palobandy turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. viim. Ilmoittumismaksu 230 €/joukkue. 31.12.) Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Turnaukseen saa osallistua vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimus palokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu miehityksestä 1+5 (+ vaihtomiehet/-naiset) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä. viim. viim. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2018 mennessä. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2018 mennessä. (Vantaa) ja 8.-12.4.2019 (Kuopio) (hinta vahv. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. jakso 28.1.-8.2.2019 2940 alviton 2.1.2019 2. Nilsiässä 13.–14.4.2019 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita
27.11. 16.1. 7 10.10. 20.2. 23.10. 8 14.11. 14.8. 3 2.5. Pelastustieto alkaa julkaista uutiskirjettä. 5.6. 10.4. 6 5.9. Seuraavassa numerossa 9–10/2018: Hätäkeskusten tilanne Vuoden palomies Pohjois-Karjalan uusi ja vanha pelastusjohtaja Nyt löydät Pelastustiedon diginä myös Lehtiluukku.fi-palvelusta! Osta edullinen irtonumero, testaa 4 kk tai tilaa koko vuodeksi. 23.1. 17.4. Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. 12.6. 66 8 ·2018 LEHTIARKISTO Arkistot auki kaikille Osoitteessa pelastustieto.fi voit kirjautumalla sivuston käyttäjäksi lukea ilmaiseksi näköislehtinä kaikki Palontorjuntaja Pelastustieto-lehden vanhat vuosikerrat 1950–2009. 20.11. 21.8. Voit liittyä lukijaksi lähettämällä yhteystietosi osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. 6.2.2008 1/2008 Anakonda kiukutteli – palomiehet apuun 6500 evakuoitiin Nightwishin konsertista Sprinkleri sammutti ja kasteli kauppakeskusta Pelastustieto vuonna 2018 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 7.2. 30.10. 4–5 27.6. 18.9. 25.9. 9–10 12.12. 27.2. 2 14.3
Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. . (sis. 24?%). alv. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Veho eSPoo Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI omAVeho.FI