NOKKAKOLARI osui pelastajan tunteisiin TYÖPAJA KORJAA henkiset kolhut HARVA-ALUEELLA etsitään ratkaisuja henkilöstöpulaan ja taloushuoliin 8/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Hyvä johtaja on jämäkkä Pallo hallussa
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. AMMATTILAISEN TYÖKALUT MEILTÄ. • liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen • kiinnitys pikalukituksella • ulosotto 3” tai 4” VESIASEMAN JAKOTUKIT • helposti liikuteltava • akkuja verkkovirtakäyttöinen • teho: 17,330 m 3 / tunti • paino: 18 kg / perusakulla 23 kg • akun kesto: 20-80 min • Video: youtu.be/WPeZ-jjLl_w BLOWHARD BH-20 MULTIFIRE • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MULTIFIRE B RAUPLAN HOSEMASTER • työaika lyhenee, tilantarve pienenee • apulaitteiden tarve poistuu • patentoitu koeponnistusjärjestelmä • jopa 20 paloletkua / tunti • vedenkulutus: vain 5 l / paloletku • Video: youtu.be/-dxJMo78ZD8 • letkunkantokassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa • letku voidaan paineistaa letkukassiin • Video: goo.gl/hEd2MA ATTACK PACK • luokkansa kevein ja pienin • paras teho/ painesuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto/ imukorkeus: 9 m • Video: youtu.be/Wq5vL4ok5sg TOHATSU VE1500 • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC PATU NORDIC • käyttölämpötila: -30°C + 60°C • luokka: 55A 233B C • paino: 18,3 kg • tyhjenemisaika: 21 s • mitat: 579 mm / 270 mm PATU JOCKEL 12 KG. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä yli 125 vuoden kokemuksella
8/2019 Pelastustieto 3 Iäkkäämmille ovi auki palokuntaan Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Mutta samaan aikaan meillä eläköityy yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat hyvissä voimissa. Silti niissä toimii myös naisosasto. He eivät osaa itse kävellä kolkuttelemaan paloaseman ovea, vaan heille pitää osoittaa oven olevan auki. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Entä, jos mies haluaa mukaan siihen toimintaan, mitä palokuntanaiset tekevät. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 125-vuotiaassa Anjalan VPK:ssa palokuntanaisten toiminta sulautettiin harrastusosastoon 17 vuotta sitten. Iäkkäämmät ovat myös entistä paremmassa kunnossa osallistuakseen keikoillekin, mutta he voisivat olla mukana erityisesti onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvissä tehtävissä. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kannen kuva: Harri Mäenpää. Yksi näkökulma löytyy myös perinteisestä vapaaehtoisesta palokuntatoiminnasta. Asiasta kiinnostuneella, elämänkokemusta omaavalla henkilöllä olisi tässä varmasti paljon annettavaa. Monet heistä etsivät työuransa jälkeen itselleen uutta sisältöä elämäänsä. Kelpaako hän siihen. Elämän kokemus hyödyksi onnetto muuksien ehkäisyssä. Esa Aalto. Siksi palokuntien järjestörakenteiden pitää olla sellaiset, ettei halukas joudu sen takia kääntymään ovelta pois. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Entä jos naiset ja miehet harrastaisivat yhdessä arvokasta palokuntatoimintaa. Onnettomuustehtävät edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Palokuntaharrastukseen on perinteisesti etsitty uusia nuoria jäseniä, mikä onkin oikein, sillä heissä on tulevaisuus. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen kirjattiin hallitusohjelmaan, ja sisäministeriö asetti työryhmän pohtimaan kehitystarpeita. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Niissä palokuntanaiset tekevät järjestötoiminnan hyväksi monia hyviä asioita. Monissa palokunnissa on edelleen naisosastoja. Joissakin palokunnissa on perustettu esimerkiksi järjestöosastoja. Sukupuolten tasa-arvo on viime vuosina noussut näkyvämmin esille myös pelastusalalla. Sopimuksenalaisen toiminnan lisäksi palokunnissa on muutakin toimintaa. Niissä voi tosin voi olla myös tehtäviä, joissa pärjää ilman huippukuntoakin
SISÄLTÖ 52 Sukellusharjoituksessa Kuopiossa testattiin öljyntorjuntaseinää ja sukellettiin linjaautoon K U V A : K IM M O K A IS T O
8/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Järjestöt toivovat yhteisiä tiloja 18 Moduulipaloasema Nurmekseen 30 Eastonin tehokas savunhallinta 32 Palokatkot voivat jäädä pimentoon 34 Portugalin rajut metsäpalot 36 Mirafoni 37 Tärkeää tietoa Yritysturvallisuusfoorumissa 38 Tätä tutkin 40 Tiia Turunen sanoo suoraan 46 Mokkatakkimaisteri 47 Tyylikäs Tornion VPK-talo 50 Liian tummaa paahtoa 56 Hyvin kokemuksin Interschutziin 58 Opinnäytteitä 60 Kalustonurkka 62 Ulkomailta 65 Muistoissa 66 Ristikko 44 Olo keveni traumatyöpajassa 20 Hälytysilmoitus: tuhoisa nokkakolari isoilla nopeuksilla 62 Etäjohtaminen lisääntynyt pelastustoiminnassa 48 Martti Kunnasvuori eläkkeelle 14 Tervetuloa harvaalueelle, työntekijät! K U V A : H A R R I M Ä E N P Ä Ä
Kulkupiste on esimerkiksi kohta, josta kadulta tai tieltä käännytään piha-alueelle. Turku PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Sopimushenkilöstön vastaavien kouluttajien seminaari 5.–7.11. ”Kattavat kulkupistetiedot ovat tärkeitä esimerkiksi pelastustoimen operatiiviselle toiminnalle. Tämän vuoden teema ovat liesipalot. joulukuuta. Ja juuri ihmisten toimintaan Paloturvallisuusviikko pyrkii vaikuttamaan”, Hassila sanoo. Kulkupisteiden avulla pelastajat voivat arvioida, mitä kautta pääsee parhaiten kohteeseen.” Paloturvallisuusviikko puolestaan on koko Suomen vuosittainen teemaviikko, jonka tavoite on parantaa kansalaisten paloturvallisuutta ja paloturvallisuustaitoja. Kajaani AJANKOHTAINEN LUKU 3 tabletti-tietokoneesta syttynyttä tulipaloa vuonna 2019 tähän mennessä. Hki–Tukholma–Hki • Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 27.11. Kotka PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Palontutkinnan opintopäivät 27.11. SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan kurssi yrityksille 7.11. ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 26.–28.11. Kulkupistetiedot tarvitaan kaikille osoitteille. Skype • Jouluseminaari 10.12. Tapahtuman aikana opitaan tärkeitä paloturvallisuustaitoja ja tutustutaan palokunnan toimintaan 345 avoinna olevalla paloasemalla ympäri Suomen. lokakuuta Prisman parkkipaikalla syttyneestä autopalosta). ”Toivomme, että mahdollisimman moni paloasema rakentaisi tehtävärastin, jossa paloasemalla vierailevat voisivat jättää verkkopalveluun kotinsa kulkupistetiedot”, Kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija Juha Hassila. Teemaviikon aloittaa Päivä paloasemalla -tapahtuma. Jyväskylä • Yritysturvallisuusfoorumi, 27.11. Tuusula • Tunti turvaa – yritysturvallisuustietoisku 2.12. marraskuuta – 1. Kaisu Puranen NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Syysopintopäivät ja syyskokous 8.–9.11. Kuopio • Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 26.–28.11. ”Liesipaloja on paljon ja ne johtuvat ihmisten toiminnasta. Oulu • Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön kurssi 9.11. Tieto on poimittu Pronton tekstikenttien perusteella.) "Poliisin mukaan 5ja 3-vuotiaat lapset saivat palovammoja muun muassa kasvoihin, kun vanhemman lapsen käytössä ollut tablet-tietokone oli syttynyt palamaan." (YLE uutisoi Kuopiossa 9. (Lähde: Johannes Ketola, Pelastusopisto. Osoitehaavi on verkkopalvelu, jolla kerätään tietoa sisäänkäyntien ja kulkupisteiden sijainnista valtakunnalliseen osoitetietovarantoon. Kuopio SUOMEN PALOMIESLIITTO www.palomiesliitto.fi • Liittokokous 28.11. Päivä paloasemalla -tapahtumassa tehdään yhteistyötä Maanmittauslaitoksen Osoitehaavi-hankkeen kanssa. Tikkurila • Paloilm. 6 Pelastustieto 8/2019 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA: PALOTURVALLISUUSVIIKKO Kulkupisteet kartalle, liesipalot kuriin AJASSA Paloturvallisuusviikkoa vietetään 23. Viime vuonna paloasemilla vieraili noin 120000 henkilöä, ja nyt odotettavissa on sama määrä väkeä. Hki • Vesisukellusseminaari 2019, 27.11
Nuorisotoiminnan lisäksi omia polkuja on kuljettu myös harrastusosastossa. VPK:sta onkin kouluttautunut 29 pelastusalan ammattilaista. Hälytysosasto sai ensimmäisen naisen riveihinsä vuonna 1994. Tavoitteena mm. Tämä vaatii vähän enemmän resursseja, mutta näin kukaan ei jää väliinputoajaksi ja motivaatio säilyy.” Yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä on osaltaan pidetty yllä ja kasvatettu aktiivisella kilpailutoiminnalla. Ymmärrämme toki fyysiset rajoitteet, mutta kaikille löytyy tehtäviä hälytystilanteissa.” Ensi kesänä alkavat vuosien 2022– 2027 palokuntasopimusten valmistelut. ”Voittoja on yhteensä kymmenen. Uskallan väittää, että olemme yksi edistyksellisimmistä, sillä hälytysosastossamme on 24 prosenttia naisia. Kai Valonen, Twitter 9.9. Näissä suorituskyky lähemmäs sataa ja sitä kautta yhteiskunnan peruskivi kestäväksi. Järjestelmä on toiminut hyvin jo 15 vuotta. ”Määräaikainen sopimus toimii hienosti. Nyt se tuottaa tärkeitä tukipalveluja koko palokunnalle sukupuolesta riippumatta. Juuri nyt ei välttämättä näin ole. työhyvinvoinnin parantaminen, vuorovaikutuksen edistäminen ja johtamisen kehittäminen. Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Facebook 18.10.. ”Palokuntanaiset lopetti vuonna 2002 ja toiminta sulautui harrastusosastoon. Yhteistyön rakentaja K U V A : A N JA LA N V P K :N A R K IS T O Anjalan VPK juhli lokakuussa 125-vuo tista toimintaansa ja julkaisi 336-sivuisen historiikin. Yhteensä 35 sopimuspalokunnan – joista 29 VPK-pohjaista – neljä edustajaa neuvottelee yhdenmukaisen, tasapuolisen ja oikeudenmukaisen yhtenäisen sopimuksen. ” Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen. Nuoriso on jaettu kolmeen eri ikäryhmään. Palokunnan päällikkö Markku Leinonen kertoo, että teos seuraa kylän ja palokunnan kehittymistä kautta aikojen. Vanhojen sääntöjen mukaan JehuMalja olisi jo pysyvästi meillä”, Leinonen naurahtaa. Jani Pitkänen, Twitter 23.10. Heidän ajatuksiaan esitellään kirjassa. ” Jos pitäisi mainita kaksi asiaa mitkä täytyy olla kunnossa ilman poikkeuksia, sanoisin että lastensuojelu ja mielenterveyshuollon palvelut. Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. 8/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Anjalan VPK juhlatunnelmissa ryhmäkuvassa muutama vuosi sitten. Harrastuksesta ammattiin on ollut pitkään toiminta-ajatuksena. Turvallisuustutkintaa ei tehdä oikeudellisen vastuun kohdentamiseksi. Jussi Huhtela, Twitter 20.10. Palokuntien SM-kisan voitto on mennyt jo neljästi perättäin Anjalaan. Huominen näyttää valoisalta. Rekrytointiongelmia ei ole ollut. Onnettomuustutkintakeskuksen raportit ovat erinomainen lähde tunnistaa oman toiminnan riskejä ja juurisyitä sekä kehittää turvallisuutta. 40 vuotta sitten talkoilla rakennettua paloasemaa on hoidettu hyvin ja laajennettu huoltorakennuksella. ” Onnettomuuksista voi oppia. Uutta neuvotellessa tarkastellaan aina, toimivatko vanhan sopimuksen kaikki osaalueet vai pitääkö jotain parantaa.” Kimmo Kaisto ” Tänään käynnistyy @brankkarit toimintakulttuurin kehitysohjelma henkilöstölle suunnatuilla Start up -tilaisuuksilla. ”Meillä on hälytysosastossa 51, nuoriso-osastossa 44 ja harrastusosastossa 105 jäsentä. Nyt naisten osuus on jo 24 prosenttia
Vastaan tutkimusja kehittämistoiminnan kansallisesta ohjauksesta. Mitä työsi kattaa. Sitä ennen hän toimi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ja Vanhustyön keskusliitossa. Mitä kuuluu. Puhdas Itämeri!! #voi #sähköpotkulauta #helsinki @helsinkifirefighters 2 ”Suomalaisten turvallisuuden takaamisessa yksi keskeinen haaste tulevina vuosina on pelastusalan henkilöstömäärän riittävyys. Kiitos, oikein hyvää. Tämä on johtanut ajoittain epätarkoituksenmukaiseen voimavarojen käyttöön ja turhaan hälytysajoon.” – HUS:n akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma Ericajärjestelmästä, Iltalehti 30.9. 8 Pelastustieto 8/2019 INSTAGRAM @erottajan_brankkarit Päivän saalis.. Toinen mielenkiintoinen asia on pelastustoimen suorituskykyyn liittyvän hankkeen suunnittelutyö. Mitä on meneillään. Kolme isoa kokonaisuutta: pelastustoimen tutkimusja kehittämistyöryhmän tavoite on tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Myönnetty määräaikainen toimilupa auttaa osaltaan varmistamaan, että pelastajia ehditään kouluttaa riittävästi tulevien vuosien tarpeisiin.” – Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) Helsingin Pelastuskoulun toimiluvan jatkosta, HS 27.9. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Lisäksi esimerkiksi elektroniikkaa on entistä enemmän. Ja kolmantena kokonaisarkkitehtuurityön jatkaminen.. 3 ”Muovin määrä rakennusja sisustusmateriaalina on lisääntynyt. Lisäksi osallistun monenlaiseen kehittämistyöhön, teen hankesuunnittelua sekä erilaisia valmistelutehtäviä. 1 ”Aja B-tehtävien suhteellinen osuus on kasvanut ja C-tehtävien merkittävästi vähentynyt. Paljon kaikkea mielenkiintoista meneillään! Toisen alan kulttuuriin ja maailmaan tutustuminen oli opettavaista, mutta paluu pelastusalalle on kuin olisi kotiinsa tullut. Niistä muodostuu erittäin myrkyllisiä kaasuja.” – Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen tulipalojen myrkyllisistä kaasuista, Yle 19.10. K U V A : K A R IM LO U N E S , @ H E LS IN K IF IR E F IG H T E R S Kuin kotiin palaisi Erityisasiantuntija Teija Mankkinen on työskennellyt sisäministeriössä helmikuusta 2019
Näistä 198 oli bensiinin tai muun palavan nesteen onnettomuuksia. Jotta pystyisimme opettamaan pelastustoiminnan johtamista kuten se kentällä toimii, meillä pitää olla käytettävissä nämä järjestelmät, ja se maksaa. Investointitarpeemme ovat jo kumuloituneet aikaisempina vuosina. Museossa on myös kartta, jossa painiketta painamalla löytää Tampereella sota-aikana riehuneet tulipalot. Valtion vuoden 2020 talousarvioesityksessä Pelastusopistolle on luvattu kehysrahoitusta noin 13,4 miljoonaa. Näyttelyt uusittiin ja tilat remontoitiin. Miltä summa vaikuttaa, rehtori Mervi Parviainen. Se vaatii meiltä koulutusta ja resursseja operatiiviseen toimintaan. Esillä on lähes 150 esinettä, valokuva ja videotallennetta. Tähän vuoteen verrattuna rahoitusta on tulossa lisää noin puoli miljoonaa euroa. En usko siihen, mutta jos esittämäämme pysyvää lisärahoitusta ei saada kehykseen, emme pysty hoitamaan lakisääteisiä tehtäviä. Ymmärrän, ettei muillakaan turvallisuussektorilla ole leveät päivät, mutta me olemme odottaneet vuoroamme jo vuosia. Muita yleisiä kuljetusluokkia onnettomuuksissa olivat syövyttävät aineet, palavat-, palamattomatsekä myrkylliset kaasut. Lisäksi meillä on pelastustoiminnan johtamisen ja hätäkeskustoiminnan koulutusympäristöt Kejo ja Erica. Hanke toteutettiin yhdessä museokeskus Vapriikin asiantuntijoiden kanssa. Kävijä voi kokeilla virtuaalisesti, miten toimia savun täyttämässä huoneistopalossa. 8/2019 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Onko Pelastusopiston toiminta uhattuna. Uuden palomuseon tavoitteena on esitellä Pirkanmaan pelastuslaitoksen historiaa vakinaisen palokunnan perustamisesta nykypäivään. Se on meille oikeasti kriittinen asia. Esimerkiksi raskas pelastuskalusto alkaa olla käyttöikänsä maksimissa. Jos koulutusvolyymi kasvaa, tulee uusia tehtäviä, lisää täydennyskoulutusta ja aloituspaikkoja, emme voi vähentääkään kalustoa. Näen myös ristiriidan siinä, että puhutaan suurella suulla digitalisaatiosta, mutta jotta se toimisi, tarvitaan järjestelmiä, jotka maksavat. AJASSA TILASTO Vaarallisten aineiden onnettomuudet 2013–2018 Palomuseo uusiksi Tampereella Tampereen Keskuspaloasemalla sijaitseva, vuonna 1998 valmistunut palomuseo uudistettiin Palosuojelurahaston tuella. Lisätalousarvioiden varassa toimiminen ei mahdollista aitoa, pitkäjänteistä suunnittelua. Museo on loppuvuoden auki torstaisin klo 13–16. Lisärahoitus on korvamerkitty hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Olemme karsineet sieltä ja täältä, mutta tehokkuudella ei voi enää saavuttaa lisää. Onko Pelastusopiston toiminta uhattuna. Paloturvallisuudesta kerrotaan myös virtuaalitekniikan keinoin. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. Teksti: Kaisu Puranen Vuonna 2018 pelastuslaitokset hälytettiin 446:een vaarallisten aineiden onnettomuuteen. Lisäksi poliittinen tahtotila näyttää olevan, että Suomi on mukana kansainvälisessä pelastuspalvelussa. Lisäksi öljyvahinkoja oli 3018, joten kemikaalionnettomuuksia oli yhteensä 3464. 100 200 300 400 500 600 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Te ht äv ie n lk m Palavat nesteet (mm bensiini) Muu kuljetusluokka Ei kuljetusluokkaa. LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Mihin muuhun Pelastusopisto tarvitsee rahaa. Esitimme budjettiin kahta miljoonaa, jotta saisimme turvattua päivittäistoiminnat
lokakuuta. 10 Pelastustieto 8/2019. Kuva: AP/Lehtikuva. 10 Pelastustieto 8/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 48°50’8 P 2°32’2 I Palomiehet ja terveydenhoitoalan henkilöstö osoittivat mieltään palkkojen, työolosuhteiden ja eläke-etujen vuoksi Pariisissa 15
8/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 8/2019 Pelastustieto 11
”Palopäällystöliiton voimavara ovat jaostot, joissa on eri alojen asiantuntijoita pelastuslaitoksista ja yrityksistä. Myös Keijonen korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja järjestönsä kansainvälisiä kontakteja. Olemme sen kartoittaneet eikä sen perusteella niin tapahdu”, SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Siihen mukaan pitäisi kytkeä myös kansainvälinen toiminta, jossa molemmat järjestöt ovat tahoillaan aktiivisia”, Hasari sanoo. 12 Pelastustieto 8/2019 AJASSA Yhdessä erillään – toiveena yhteiset tilat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Yhteinen toimitila kylläkin. Kahden yhdistäminen yhdeksi ei toisi kuitenkaan lisäarvoa toimintaan. Teksti ja kuva: Esa Aalto Y hteistyö alkoi tulityöturvallisuuskoulutuksesta ja viime vuosina yhteistyötä on tiivistetty entisestään. Jotkut ovat epäilleet, että toiminnassamme on päällekkäisyyttä. Olisi paikallaan saada heidät ja meidän asiantuntijamme keskustelemaan keskenään ja hyödyntämään näin yhteistyötä. Hyvä yhteistyö perustuu myös luottamukseen. ”Yhdessä alan yritysten kanssa Ari Keijonen (vas.) ja Marko Hasari ovat järjestöjensä johtajina tiivistäneet yhteistyötä. ”Järjestämme yhdessä myös erilaisia tilaisuuksia. Reilua ja avointa yhteistoimintaa tehdään järjestöjen koko henkilöstön voimin. Olemmehan osa Eurooppaa. SPEKin toimitusjohtajan Marko Hasarin mielestä järjestöjen asiantuntijaverkostoja voitaisiin hyödyntää myös paremmin. Vielä kun saataisiin yhteiset toimitilat.
Niiden ympärillä voidaan tehdä enemmänkin yhteistyötä. Meidän ei tarvitse piilotella agendaamme, vaan voimme kertoa avoimesti niistä asioista, joita haluamme edistää”, Hasari jatkaa. ”Eikä valtiollistaminen ole mitenkään autuaaksi tekevä asia. Erityisesti Itä-Pasilassa Helsingissä toimivalla SPEKillä on hankalaa saada myytyä toimitilansa. Valtiolla valtiovarainministeriö tekisi päätökset. Kahden järjestön yhdistämistä yhdeksi ei nähdä tarpeelliseksi. ”Voimme tuoda asioita esille ilman edunvalvontaa”, Keijonen sanoo. ”Pelastustoimi elää muiden mukana julkisen talouden paineessa. YHTEISTYÖN KÄTTÄ ON TARJOTTU Yhteistyötä tehdään kansallisesti myös eri sidosryhmien kesken, kuten elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. ”Esimerkiksi työturvallisuuden edistämistä tuskin kukaan haluaa torjua. ”Lopputulos olisi varmaankin se, että perustettaisiin jokin uusi vastaavanlainen järjestö”, Hasari sanoo. ”Turvallisuusalan palveluja osaamiskeskus olisi hieno juttu. Palopäällystöliitto on henkilöjäsenten järjestö. Hän pitää myös vuorovaikutusta hyvänä. RAHOITUKSEN UHKAKUVA Ajankohtainen vaikuttamisen paikka järjestöille on rahoitukseen liittyvä uhkakuva. Järjestöjen yhteiset toimitilat ovat kuitenkin toiveena. ”Valtuusto antoi viime keväänä hallitukselle valtuudet myydä tila, jos tietyt ehdot toteutuvat”, Marko Hasari kertoo. Esimerkiksi niistä kumpuavat alan toimintaan monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja ympäristövastuullisuus. Valtiovarainministeriö saattaa haluta ulkopuoliset rahastot valtion budjettiin. Järjestämistavasta riippumatta tilanne ei näytä sen valoisammalle. Nyt olemme hyvässä tilanteessa, sillä tehokkaana lähipalveluna olemme monia muita toimijoita paremmassa tilanteessa”, Keijonen sanoo. Hallitusohjelmaan on kirjattu valtionapukäytäntöjen selvittäminen. Palopäällystöliitto on yksi sen jäsenjärjestöistä. Erilaisesta järjestörakenteesta huolimatta teemme molemmat saman päämäärän, turvallisuuden parantamisen, eteen töitä”, Ari Keijonen sanoo. ”Molemmat olemme jäsenistöämme varten. Esteenä on se, että järjestöt omistavat nykyiset tilansa. ”Yksi järjestö ei toisi toiminnallista lisäarvoa. Niitähän on etsitty jo vuosikausia. menemme yhteisellä osastolla ensi kesänä Saksassa järjestettäville maailman suurimmille alan messuille”, hän lisää. Nyt meidän pitää yhdessä tuoda esille se, millaista turvallisuuden eteen tehtävää vaikuttavaa työtä teemme Palosuojelurahaston tuella. ”Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että rahaston toiminta pitää turvata. Jäsenmäärämme on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 25 prosenttia, joten henkilöjäsenten järjestölle on tarvetta”, hän jatkaa. Yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa on heidän mielestään kannatettavaa. Keijonen korostaa myös yhdessä hyväksyttyjen arvojen merkitystä. Asiantuntijat olisivat saman katon alla”, Ari Keijonen sanoo. ERILAISET JÄRJESTÖRAKENTEET SPEK on järjestöjen järjestö. ”Tai syntyisi kokonaan uusi järjestö, johon molemmat fuusioituisivat”, Ari Keijonen tarkentaa. Nykyisessä tilanteessa resurssit voivat olla jopa paremmat”, Hasari sanoo.. Tästä meidän pitää saada myös päättäjät ja valtiovarainministeriö vakuuttuneeksi”, Marko Hasari korostaa. Nyt päättäjät ovat lähellä. Samoin kuin pelastustoiminnassa operatiivis-taktisten taitojen kouluttaminen. ”Yhteistyön kättä on tarjottukin, mutta siihen ei aina ole haluttu kuitenkaan tarttua”, Keijonen sanoo. Hyvä, että on olemassa alan henkilöstölle oma järjestö”, Marko Hasari sanoo. Näin myös Palosuojelurahasto joutuu tarkastelun kohteeksi. ”Siitä ei tulisi lisäarvoa, jos SPPL fuusioituisi SPEKiin. 8/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Rahoituksen uhkakuva torjuttava hyvillä perusteluilla. Jos joku haluaa nostaa esille kustannukset, se voi sen tehdä yksinkin”, Hasari sanoo. Esimerkiksi puhdas paloasema -hanke on hyvä asia. Marko Hasari on samaa mieltä. SPEKin ja SPPL:n vahvuuksina he pitävät aatteellista ja yleishyödyllistä toimintaa. ”Meitä myös kuunnellaan. Aatteellisten järjestöjen tehtävä ei ole kuitenkaan ottaa kantaa kustannuksiin.” ”Näitä asioita voisimme nostaa yhdessä esille. Minne nämä jäsenet sitten menisivät
14 Pelastustieto 8/2019 PELASTUSLAITOKSET
Tekstit: Kaisu Puranen · Kuvat: Harri Mäenpää PELASTUSLAITOKSET K un lähtee ajamaan Joensuusta Valtatie kuutta pitkin lähes suoraan pohjoiseen, noin 60 kilometrin jälkeen vastaan tulee Koli. Pohjois-Karjalan ytimessä ollaan harva-alueen ilojen, mutta myös ongelmien äärellä. Koskematonta luontoa, idyllisiä pikkukyliä ja patikointimaisemia riittää, mutta riittääkö turvallisuusviranomaisilla resursseja. 8/2019 Pelastustieto 15 Susirajan pelastajat Työntekijät vähenevät, asukkaat vanhenevat ja talous tiukkenee. Tämä on arkea harvaan asutuilla alueilla, jotka kattavat 68 prosenttia Suomen pinta-alasta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta ei voi syyttää ainakaan innovatiivisuuden puutteesta. ”Joensuun seudulla toimintaa pystytään todennäköisesti ylläpitämään ja jopa kasvattamaan. Pohjois-Karjalassa monet keinot ovat jo käytössä. Metsää, järviä, peltoja, lisää metsää. Matkalle jää pieniä kyliä, mutta niitä enemmän lokakuisen ruskan koristamaa maaseutua. Muualla on suuri haaste ylläpitää palveluverkko”, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Harva-alueiden pelastuslaitokset joutuvat miettimään ratkaisuja turvata palvelunsa maaseudulla. Alueella on luotu pelastajan ja ensihoitajan miehittämä moniammatillinen yksikkö, säästetty rakentamalla itse paloasemia, koetettu parantaa työnantajakuvaa, satsattu pelastushenkilöstön moniosaamiseen sekä kehitetty ensija saattohoitokäytäntöjä kotona asumista tukeviksi, jolloin iäkkäiden ei tarvitse Kolin paloasema syntyi pelastushenkilöstön yhteistyönä, ja rakennusmateriaalitkin saatiin kotimaakunnasta. Palopäällikkö Mika Viertola ja palomies-ensihoitaja Tatu Timoskainen aseman edustalla.
Heidän varassaan toiminta pyörii oikeastaan kaikkialla muualla paitsi Lieksassa ja Joensuussa. Pienille asemille päällystöä ei ole saatu rekrytoitua ollenkaan, ja Viitaniemi arvioi, että tulevaisuudessa asemien esimiestehtävät hoidetaan muuten. ”Olemme halunneet, että työntekijät, palomiehet ja ensihoitajat kertovat itse omasta alastaan ja markkinoivat sitä”, Viitaniemi sanoo. Ensinnäkin työnantajakuvaa voi parantaa, jotta valmistuvista pelastajista voidaan kilpailla. Aseman kirjavahvuus on 12 henkilöä. Pelastusjohtaja Viitaniemen mukaan Kolin uusi asema on yksi esimerkki siitä, kuinka palveluja pystytään ylläpitämään harva-alueilla. Vuonna 2017 kaikki paitsi Lieksan ja Joensuun asemat siirtyivät kaksivuorotyöhön, mutta se on koettu raskaaksi. Sehän otti tuulta alleen.” Rakennus maksoi 75000 euroa, jo hon Palosuojelurahasto antoi avustusta 24000 euroa. ”Jos halutaan säilyttää palveluverkko, pitää miettiä innovatiivisia ratkaisuja.” PAHIN PULA PÄÄLLYSTÖSTÄ Mutta palveluverkko ei säily, ellei harva-alueille riitä työntekijöitä. Pelastusjohtaja heittää ilmoille monia ratkaisuja. Prosessi pitäisi aloittaa aikaisemmin. Osin niin pelastuslaitoksella on jo tehty. Myös työaika voi olla kilpailuvaltti: tekijöille voidaan pyrkiä tarjoamaan sellaista työaikaa, jota he haluavat tehdä. Laitoksella on pohdittu, miten päätoimisia tekijöitä saataisiin pelastuksen ja ensihoidon virkoihin, ja riittääkö laitoksella sivutoimista henkilöstöä. 16 Pelastustieto 8/2019 Jos halutaan säilyttää palveluverkko, pitää miettiä innovatiivisia ratkaisuja. Kaikki ovat sivutoimisia sammutusmiehiä, jotka työskentelevät Kolin alueella. Lue hänestä lisää: www.pelastustieto.fi.. ”Esitimme kaupungille innovatiivisen ajatuksen: jos kaupunki varaa määrärahan, pelastuslaitos rakentaa veloituksetta rakennuksen Lieksan kaupungin omistukseen, ja tulee tähän vuokralle. ”Tuemme opintoja esimerkiksi luovuttamalla pelastajaopiskelijalle virka-asun tietyin periaattein opiskelun ajaksi. Palopäällikkö Mika Viertola kertoo, että vanhalla Kolin asemalla kärsittiin 15 vuotta homeogelmasta. Kun asema sitten suljettiin, oli riski, ettei uutta tulisi. SUURI SÄÄSTÖ ITSE TEKEMÄLLÄ Kolin paloasema on yksi esimerkki omatoimisuudesta. Turistisesonkien aikana valmiutta kohotetaan. Puutavara saatiin paikallisesta puunjalostuslaitoksesta edullisesti, elementit tehtiin Lieksan paloasemalla. Sataneliöisen rakennuksen vuosivuokra on alle 3000 euroa. Kolin kylällä asuu vakituisesti 400 ihmistä, mutta matkailuvuodepaikkoja on tuhansia. Joulukuussa 2016 valmistuneella asemalla on kalustohalli, sosiaalitilat, pieni taukohuone ja alkovi parvella valmiuskohotuksia varten. Pahin työvoimapula on tällä hetkellä päällystöstä. Pohjois-Karjalassa ollaan todennäköisesti osin palaamassa vuorokautiseen työmalliin henkilöstön toiveesta. Töihin tulee uutta sukupolvea, joka arvostaa joustavuutta. PELASTUSLAITOKSET Pelastuslaitoksella on tiedostettu rekrytointimarkkinoinnin tärkeys. Ongelma on, että Pohjois-Karjalasta opiskelemaan lähteneet eivät valmistuttuaan useinkaan palaa kotikonnuilleen töihin. Tällä hetkellä pelastuslaitos tavoittelee pelastajia vasta, kun he ovat valmistumassa ja ehkä jo luvanneet mennä muualle töihin. niin usein matkustaa satoja kilometrejä päivystykseen. Alueesta videobloggaa palomies-ensihoitaja Tatu Timoskainen. Positiivista kuvaa alueesta levittää esimerkiksi Susirajan pelastaja -nimellä videobloggaava palomies-ensihoitaja Tatu Timoskainen. Viitaniemi näkee, että Pelastusopisto kouluttaa kyllä riittävästi pelastajia. ”Melkein kaikki on pelastuslaitoksen tekemää: sähköja putkiasennukset, työmaavalvonta, piirustukset ja suunnittelu”, Viertola kertoo. Idea uudesta asemasta syntyi kahvipöytäkeskustelussa. Lieksan aseman henkilöstössä on kahdeksan kirvesmiestä, kolme sähköasentajaa ja putkiasentaja. Suurin ongelma pelastuslaitoksella onkin tällä hetkellä henkilöstön riittävyys. Katsomme heti opintojen alussa, voisiko hän työllistyä meille.” Pelastuslaitoksella on tiedostettu rekrytointimarkkinoinnin tärkeys. Lieksan ja Kolin paloasemien henkilöstö rakensi sen alusta loppuun itse, kuten myös Viekin kylän paloaseman Lieksassa. Kun saavumme Joensuusta sinne, näemme pienen, matkailusta elävän kylän keskustan ja sen laitamilla seisovan uudehkon, yksinkertaisen rakennuksen. Tehtäviä on 30–40 vuodessa, joista ensivastetehtäviä on puolet
”Näin turvattaisiin se, että harLisäksi omistajakuntien tiukka talousraami ensi vuodelle tuo säästöpaineita myös pelastustoimen palveluihin. ”Vasta viimeisimpinä vaihtoehtoina kyseeseen voivat tulla henkilöstön osa-aikaistaminen, lomauttaminen, irtisanominen, muutokset palvelusuhde-eduissa ja etuisuuksissa. Lopputulos tulee julkiseksi vasta neuvottelujen päätyttyä, joten tässä vaiheessa en valitettavasti voi antaa lisätietoja mahdollisista sopeuttamistoimenpiteistä”, Viitaniemi sanoo. Nyt alueella on hyvä tilanne ensihoidossa, pelastajista sen sijaan on orastava pula. Asiaan palataan, kun Pohjois-Karjalan ja Kainuun pelastuslaitokset järjestävät marraskuussa Harvaturva-työpajan Kajaanissa. Hänen mielestään kymmenen vuoden takainen Pohjois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla toteutettu HARVA-hanke oli hyvä yritys, mutta sen jälkeen viranomaiset jäivät yksin asian kanssa. Nurinkurisesti Kelan tulorahoitus perustuu juuri kuljettuihin kilometreihin. ”Haasteita on, mutta silti näen enemmän mahdollisuuksia. Aikaisemmin Viitaniemi on esittänyt, että pelastajien oppisopimuskoulutus voisi olla yksi ratkaisu harva-alueiden henkilöstöpulaan: ensihoitajat voisivat kouluttautua oppisopimuksella palomiehiksi. Kansallista koordinaatiota harva-alueiden turvallisuudessa ei tällä hetkellä ole. Pohjois-Karjalassa pelastajat ovat voineet kouluttautua lähihoitajiksi oppisopimuksella jo 2000-luvun alkupuolelta. ”Tämä on aiheuttanut meille sen, että tulorahoitus on merkittävästi pudonnut. Emme jää valittamaan kurjuutta, vaan pyrimme nostamaan esiin vahvuuksia: miksi Pohjois-Karjalassa on hyvä olla töissä ja elää, mitä meillä on ja muualla ei.” Aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta. Viitaniemen mukaan koulutuksessa pitäisi huomioida Suomen eri alueet ja erot alueiden sisällä. PohjoisKarjalan pelastuslaitos • Pinta-ala 21584 neliökilometriä • Osa Siun sote -kuntayhtymää • Tuottaa pelastustoimen ja ensihoidon palvelut Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sekä ensihoidon palvelut Etelä-Savon Heinäveden alueella • 26 paloasemaa • 12 moniammatillista yksikköä • Liikevaihto on 26 miljoonaa euroa, investoinnit 1,3 miljoonaa euroa • Nettokustannukset v. Ensihoidon potilaita kuljetetaan päivystykseen vähemmän kuin ennen, ja kotona hoitamista alueella on tavoiteltukin. Neuvottelut käydään työnantajan edustajien ja työntekijäjärjestöjen edustajien välillä. Siihen tarvitaan valtiovaltaa avuksi.” Viitaniemi ei kuitenkaan koe olevansa pelastusjohtajana tekemättömän paikan edessä. Päätoimisia 278, joista pelastustoimessa 148, ensihoidossa 130 • Sivutoimisia 436 • Vuonna 2018 hälytystehtäviä noin 45000, joista noin 4300 pelastustoimen, loput ensihoitotehtäviä PELASTUSLAITOKSET va-alueen palveluverkko pystyttäisiin pitämään yllä.” YT-NEUVOTTELUT TULOSSA Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vaikea. Viitaniemi toivoo valtionhallinnolta tukea harva-alueille. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne edellyttää noin 20 miljoonan euron pysyvien säästöjen saavuttamista ensi vuoden aikana. Hän haluaisi, että pelastajien koulutusjärjestelmä olisi nykyistä joustavampi, että monimuoto-opiskelu, erikoistuminen ja työelämälähtöisyys korostuisivat. Varsinainen oppisopimuskoulutus ei ehkä kuitenkaan olisi paras ratkaisu harva-alueiden työvoimapulaan. ”Jatkuvuuteen ja valtion rahoitukseen tulisi kiinnittää huomiota. ”Pohjois-Karjalan harva-alueen pienillä paloasemilla ei välttämättä tarvita tulevaisuudessa vaativiin pelastussukellustehtäviin tarvittavaa osaamista ja kykyä. 2019 pelastustoimi noin 75 euroa/asukas, ensihoito noin 30 euroa/asukas • Henkilöstöä 755. Vaativiin tehtäviin lisäapua tulisi korkeamman luokituksen paloasemilta”, Viitaniemi visioi. Siun sote -kuntayhtymän hallitus käsitteli kokouksessaan lokakuun lopulla koko kuntayhtymää koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Harva-alueiden viranomaisten työn turvaamiseen ei kyetä yksin. Kysymys on vähintään puolen miljoonan euron pysyvistä säästöistä ensi vuoden aikana”, Viitaniemi sanoo.. He voisivat esimerkiksi sijoittua erilaisille paloasemille osaamisensa mukaan. Keskusteluissa nousi sen sijaan muita ratkaisuvaihtoehtoja, joiden toteutusta selvitetään Pelastusopistolla”, Viitaniemi kertoo. ”Asiasta on käyty rakentavaa keskustelua Pelastusopiston kanssa. Pelastajat voisivat erikoistua jo opiskelujen aikana esimerkiksi ensihoitoon tai vaativaan pelastustoimintaan. Siihen osallistuvat harva-alueen pelastuslaitoksien sekä sisäministeriön ja Pelastusopiston edustajat. Perustehtävien edellyttämä taso tai vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät voisivat olla siellä riittävät ensitoimenpiteet. Toimenpiteitä etsitään laajasti kaikista kustannuseristä. 8/2019 Pelastustieto 17 ERIKOISTUMISTA KOULUTUKSEEN Viitaniemi toivoo paljon pelastusalan tulevalta koulutusuudistukselta
Moduuliaseman rakentaminen kilpailutettaisiin, ja sille määriteltäisiin kattohinta, joka sekin karsisi liian kalliit ratkaisut. Pelastuslaitoksen tulevaisuuden tavoite on, että kaikki alueen paloasemat rakennettaisiin uuden konseptin mukaan. Kysymyksessä on moduuleista rakennettu, muunneltava ja edullinen rakennus. PELASTUSLAITOKSET. Pohjois-Karjalassa kunta vuokraa paloasemia pelastuslaitokselle. ”Rakennuksen muoto on yksinkertainen, puhumme "Lidl-mallista". ”Olemme esitelleet mallia kunnille, ja kunnanjohtajat ovat todenneet, että eihän tälle mallille voi kuin näyttää vihreää valoa, koska se helpottaa myös kuntien investointipaineita”, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi sanoo. Perinteisellä tavalla rakennetut paloasemat ovat kalliita aina suunnittelusta alkaen. Asemat rakennetaan puhtaan paloaseman periaatteiden mukaisesti. Rakennusta on helppo pidentää tai lyhentää riippuen esimerkiksi autopaikkojen tarpeesta”, Viertola kertoo. Uusi konsepti on vielä suunnittelun asteella. Se on aina sama konsepti: suorakaiteen muoto, ei erkkereitä, ei sisäänvetoja, ei kulmaratkaisuja. Tavallista huokeamman asemarakennuksen ideoinnin taustalla on ensinnäkin pelastuslaitoksen tarve tuottaa palvelut entistä kustannustehokkaammin, ja toiseksi korjausvelka, joka odottaa laitosta tulevina vuosina. Alueella on kehitetty uudenlainen paloaseman malli, niin sanottu moduulipaloasema. Ensimmäinen moduulipaloasema rakennetaan todennäköisesti Nurmekseen parin vuoden sisällä. Moduuliasemassa suunnittelun ei tarvitsisi alkaa puhtaalta pöydältä, sillä konsepti olisi aina sama. Rakennuskorkeutta hyödynnetään, ja henkilöstötiloja sijoitellaan kahteen kerrokseen. Vanhoja paloasemia pitäisi peruskorjata vuosittain ja uusiakin rakentaa. Malli on haettu liike-elämästä, jossa rakentaminen tehdään julkista rakentamista kustannustehokkaammin. Tulevissa ”Lidl-asemissa” huomioidaan toiminnallisuus ja käytetään neliöt tehokkaasti. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi ja palopäällikkö Mika Viertola tarkastelevat moduuliaseman pohjapiirrosta. Erkkerit, kulmaikkunat ja lasikatot lisäävät hintaa. Viertola kertoo, että esimerkiksi turhat käytävätilat pyritään minimoimaan. Nurmekseen nousee konseptoitu paloasema Paloasema muodostuu palikoista. 18 Pelastustieto 8/2019 P ohjois-Karjalan pelastuslaitos etsii miljoonien säästöjä paloasemien rakentamiskustannuksista. Nurmeksen tulevan paloaseman rakennuskustannukset pyritään pitämään 2000 eurossa neliöltä. Mitä suurempi ja hienompi asema, sitä korkeampi vuokra. ”Yksinkertainen suunnittelu, yksinkertainen malli, tehokkaat neliöt, rakentamiskustannukset alas”, luettelee palopäällikkö Mika Viertola
Harvaan asuttujen alueiden ongelmat eivät ole pelkästään pelastustoimen ratkaistavissa. Safety above all Skannaa itsesi uudelle verkkosivulle! ww.brontoskylift.com. Hän muistuttaa, että kunnat huolehtivat pelastustoimen palvelutasosta ja rahoituksesta, pelastuslaitosten vastuulle jäävät muut toimenpiteet. Hän muistuttaa, että samankaltaisilla alueilla pitäisi pystyä turvaamaan samankaltaiset palvelut. ”Jos harva-alueet tyhjenevät ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin, se tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että palvelurakenteessa on pakko tehdä muutoksia.” Nopeita lääkkeitä ei ole Kimmo Kohvakka. Kohvakka arvioi, että tuki voisi löytyä esimerkiksi valtakunnallisista yhteistyöverkostoista, jollaista ollaan perustamassa esimerkiksi sopimuspalokunnille. Valtiotasolla harva-alueiden kysymyksiä on tarkasteltu alueita koskevassa turvallisuusverkostossa. Minkä tahansa palveluntuotannon näkökulmasta tilanne on haasteellinen. Harva-alueiden kysymykset nousevat esiin myös ensi vuonna tehtävässä sisäisen turvallisuuden selonteossa sekä valmisteltaessa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka painottaa, että maaseudun autioituminen koskee kaikkia palvelurakenteita. ”Maakunnallisessa rahoitusmekanismissa tätä asiaa pitää tarkastella.” Kohvakan mukaan pitää pohtia myös sitä, voisiko koulutusuudistus tukea jotenkin harva-alueiden palveluntuotantoa. Kysymys on alueiden elinvoimasta. PELASTUSLAITOKSET Suomen suosituimman nostolavan valmistaja tarjoaa vahvalla kokemuksella myös räätälöidyt huoltoja koulutuspalvelut. ”Ongelma on varsin monisyinen, eikä se ole pelkästään pelastustoimen käsissä oleva asia. Alueen elinvoimaisuus ja palveluntuotanto kytkeytyvät toisiinsa.” Kohvakka sanoo, että keinoja vaikuttaa harva-alueiden ongelmiin on varmasti syytä etsiä yhdessä valtakunnallisesti, mutta tällä hetkellä nopeita lääkkeitä ei ole
8/2019 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS Pakettiauto ja henkilöauto ajoivat nokkakolarin isoilla nopeuksilla. Kiteellä 6-tiellä sattunut onnettomuus haastoi ensihoitajien sekä pelastajien opit ja myllersi mielen. Tekstit: Marko Partanen · Grafiikka: Peter Bange Isot energiat, voimakkaat tunteet 8/2019 Pelastustieto 21
Onnettomuuspaikalta tihkuneet tiedot pysyivät vieläkin epäselvinä potilaiden osalta. ”KOHTA KUNNOLLA TÖIHIN” Hätäkeskus tarkensi tehtäväkoodin ensin 203B:ksi ja pian 203A:ksi. Ronkainen jäi johtamaan tilannetta tilannekeskukseen, Joensuuhun. Heti tuli aavistus siitä, että on sattunut oikeasti pahasti ja että pian tehdään kunnolla töitä”, Kiteen ambulanssissa työskennellyt Alastalo sanoo. Hätäpuheluista saatu tieto kertoi lähinnä kahden auton nokkakolarista tiellä, jossa nopeusrajoitus on 80 km tunnissa. He alkoivat valmistautua tehtävään. ”Päätin jäädä tilannekeskukseen, koska minulla ei ollut työparia. FinnHEMS 60 -lääkärikopteri nousi ilmaan Kuopion Rissalan lentokentältä. Myöskään johtamisesta ei olisi tullut ajon aikana mitään”, Ronkainen sanoo. Sen 22 kilometrin mittaisen ajomatkan aikana esitiedot täsmentyivät hieman: Potilaita on 6–10, eikä kaikkiin ollut saatu kontaktia. Altistuneista ei tiedetty vielä mitään. ”Koneessa on enemmän tehoa, kun on kylmää ja kuivaa.” ONNI ONNETTOMUUDESSA Kenttäjohtaja Ronkainen sanoo, että hänellä oli onni onnettomuudessa. Siinä työskentelivät Jenniina Alastalo ja Heikki Pirinen. Joensuusta lähtevillä ambulansseilla on onnettomuuspaikalle noin 50 kilometrin ajomatka. Kuultuaan potilasmäärän ensihoidon kenttäjohtaja Petri Ronkainen hälyttää tehtävälle Kiteen, Hammaslahden ja kaksi Joensuun ambulanssia. ”Saimme tehtävän 203A:na. Ensimmäisenä kohteeseen ehtineessä Tohmajärven ambulanssissa oli töissä Jeskanen, joka tekee vuoroja myös kent. Jäimme sairaalan tuntumaan kytikselle, koska onnettomuus oli toisessa suunnassa kuin asema”, Joensuun ambulanssin ensihoitaja Juha Pesonen sanoo. Lähtö tapahtui yöaikaisessa tavoiteajassa, kuudessa minuutissa. JOENSUUSSA KYTIKSELLÄ ”Olimme juuri luovuttaneet potilaan Joensuussa, kun kuulimme onnettomuudesta. Myös Kiteen ambulanssi oli palaamassa asemalleen keskussairaalalta Joensuusta. ”Saimme onnettomuuspaikan koordinaatit, jotka syötimme navigaattoriin ja aloimme lentää suoraan kohteeseen”, pohjoisen FinnHEMS-koptereita operoivan Babcock Scandinavian AirAmbulencen lentäjä Tuomo Juvonen sanoo. Lentokeli oli hyvä, kymmenen asteen pakkanen ei haitannut yhtään, päinvastoin. Olimme pa lanneet yöllä puoli kahden aikaan tehtävältä, kun uusi hälytys tuli. Tehtävän esitiedot olivat epäselvät, kun yksiköt lähtivät kohti 6-tien onnettomuuspaikkaa. Nopeimmin paikalle ehti Jeskasen ja Nina Karhapään miehittämä Tohmajärven ambulanssi. 22 Pelastustieto 8/2019 HÄLYTYSILMOITUS ”O lin heittovuorossa Tohmajärven ase malla. Yksinään ajaen ja radioliikennettä seuraten 50 kilometrin matka keskellä yötä olisi ollut työturvallisuusriski. Se oli kaikkea muuta kuin mitä etukäteisajatukseni rauhallisesta heittovuorosta Tohmajärvellä piti sisällään”, ensihoitaja Petri Jeskanen sanoo
”Yritimme hahmottaa tuulilasiraportin perusteella onnettomuutta. Jeskanen teki silmäyksen onnettomuuspaikalle ja painoi radion tangentin pohjaan kertoakseen tuulilasiraportin: ”Pakettiauto vasemmalla kyljellään ojassa, erittäin suuret muodonmuutokset, tie romua täynnä ja henkilöauto katollaan.” Se meni eetteriin MOVI1-puherymässä, joten jokainen paikalle matkalla oleva viranomainen saattoi kuulla tiedot. Ajoneuvot sinkoutuivat ulos tieltä kulkusuunnassaan omille puolilleen. Tohmajärven ambulanssi saapui kohteeseen. ”Puhutin oviaukolta sisällä olevia. ”Puhuimme matkalla valmiiksi siitä, mikä meitä mahdollisesti onnettomuuspaikalla odottaa. Heistä yksi oli altistunut, loput kolme olivat paikalle pysähtyneitä ohikulkijoita. Primaaritriage valmistui: neljä punaista, yksi keltainen ja yksi musta potilas. Henkilöauton K U V A : K A R JA LA IS E N A R K IS T O /H E LI S A LL IN E N K U V A : P O H JO IS -K A R JA LA N P E LA S T U S LA IT O S 6-tietä pitkin Joensuun suunnasta tullut farmariauto törmäsi pakettiautoon hieman ennen Kahvila Kuutos kuppia. HILJAINEN HÄTÄTILANNE Kun Jeskanen jalkautui autosta onnettomuuspaikalle, hän pani merkille, että siellä on ihan hiljaista. 8/2019 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS täjohtajan sijaisena. Odotusaika oli Jeskasen mielestä pitkä. Hän muistutti paikalle saapuvia yksiköitä työturvallisuudesta: huomioliivit ylle ja kypärät päähän. Farmariauton nopeudeksi arvioitiin 140 km/t tieosuudella, jonka nopeus rajoitus on 80 km/t. Jeskanen sopi työparinsa Karhapään kanssa jo matkalla, että hän ottaa tilannepaikan johtajan tehtävän ja työpari aloittaa potilasluokituksen teon. Pakettiauto paljastui retkeilyautoksi, jonka vieressä oli neljä ihmistä. Tein yksinkertaisia kysymyksiä: Montako ihmistä siellä on. Valmistauduimme ensimmäisen punaisen potilaan hoitamiseen ja suunnittelimme valmiiksi, mitä välineitä tarvitsemme ja miten käytämme Virven puheryhmiä”, Pesonen sanoo. Yritimme päätellä hälytetyistä yksiköistä, kuinka monentena olisimme paikalla. Jeskanen yritti kiivetä kyljellään olevan retkeilyauton päälle mutta ei päässyt sinne sujuvasti itseään vaarantamatta. Ensihoitaja Jenniina Alastalo auttoi potilaita kyljelleen kaatuneessa retkeilyautossa.. ”Tuntui, että aika ei oikein liikkunut, kun emme päässeet sisään autoon.” Höökin yksikönjohtaja Pertti Silvennoinen kohtasi onnettomuuspaikalla ensimmäisenä poliisin, joka antoi hänelle lyhyen tilanneraportin. Törmäys tapahtui pakettiauton kaistalla. Kävimme läpi myös monipotilastilanteeseen tehdyn tilannejohtajan tarkistuslistan”, Jeskanen sanoo. KOLME VAIHTOEHTOA Kotivarallaolosta lähtenyt Kiteen hööki saapui onnettomuuspaikalle viisi minuuttia ensimmäisenä tulleen Tohmajärven ambulanssin jälkeen. Joensuun ambulanssissa Pesonen ja Satu Saukkonen valmistautuivat tehtävään. Ja ovatko kaikki hereillä?” Kysymystensä perusteella Jeskanen arvioi, että autossa oli neljä punaista potilasta
Nyt Jeskanen saattoi keskittyä pelkästään johtamiseen. Menettely on paikallisen johtamisjärjestelmän mukainen. Pirinen teki töitä kahden vainajan välissä ja Alastalo kuskin penkin päällä, josta hän ylettyi toiseen hoidettavaan potilaaseen. Höökillä tullut Joni Hirvonen selvitti työparinsa kanssa hydraulisen pelastussarjan. Menin aina sinne, missä tarvittiin lisäkäsiä”, Pesonen sanoo. EVAKUOIDAAN TUULILASIN KAUTTA Koska katon irrotus veisi liikaa aikaa ja sivuovesta nostaminen olisi raskasta ja se pitäisi tehdä huonoissa asennoissa ihmisvoimin, päätettiin, että evakuointireitti avataan tuulilasin kautta. Sekään ei tuottanut mitään ongelmia. Pirinen meni auton sisään ensin ja alkoi raivata eteen tulevaa tavaraa. Höökin esimies Silvennoinen kertasi hänelle tilanteen: Auton sisälle ei mahtunut enempää auttajia ja sen ulkopuolella oli riittävästi käsiä. TILANTEEN JOHTAMISTA Päivystävä palopäällikkö Seppo Törönen saapui onnettomuuspaikalle. ”Hankalaa työskentelyssä oli lähinnä puoleen reiteen ulottuva, pettävä hanki ja se ettei olut työtasoa”, Hirvonen pohtii. K U V A : P O H JO IS -K A R JA LA N P E LA S T U S LA IT O S Ensihoitaja Joni Hirvonen (vas.) tuli onnettomuuspaikalle Kiteen höökillä sopimuspalokuntalaisen roolissa. Liimalasi pysyi koko ajan yhtenä kappaleena, vaikka siihen tuli paljon halkeamia. ”Otsalamppumme olivat todella himmeät, jopa niin heikot, että kynälampustakin oli iso apu”, Alastalo kertoo. Vaikeasta olosuhteesta huolimatta he pystyivät tekemään potilaille ensitoimenpiteitä. Auton sisätila ei hahmottunut minulle koko tehtävän aikana kovin hyvin”, Alastalo sanoo. Jeskanen ja Joensuussa operoinut ensihoidon kenttäjohtaja Ronkainen pitivät jatkuvasti yhteyttä. SISÄTILAA VAIKEA HAHMOTTAA Retkeilyauto oli kyljellään ja sen sisällä vallitsi kaaos. Kun ensihoitajat pääsivät autossa oleviin potilaisiin käsiksi, potilasluokitus tarkentui kahdeksi punaiseksi ja kahdeksi mustaksi potilaaksi. Päivystävä palomestari tuki toimintaa Joensuun paloaseman johtokeskuksesta. ”Tuulilasi oli revennyt kulmastaan auki ja revimme siitä sen verran lisää, että pääsimme konttaamaan sisään”, Alastalo sanoo. Pesosen työpari, Saukkonen ryhtyi auttamaan toista yksikköä keltaisen potilaan hoitamisessa. ”Kiersin auton ympäri ja totesin, että meillä on kolme vaihtoehtoa: irrotetaan katto, otetaan potilaat ylöspäin olevasta sivuovesta tai mennään sisään tuulilasin kautta”, Silvennoinen sanoo. Pimeässä, ahtaassa ja arvaamattomassa tilassa oli hankala työskennellä. Pesosen ja Saukkosen miehittämä Joensuun ambulanssi saapui kohteeseen. A-pilari totteli hydraulista leikkuria hyvin ja se saatiin helposti pois paikoiltaan. Koska alkuvaiheessa Kiteen asemalta ei saatu toista yksikköä liikkeelle, ei sitä tässä vaiheessa enää muualtakaan lähdetty hälyttämään. Palokuntalaiset irrottivat lasin kehyksiä myöten puukolla viiltämällä. ”Minä sain lopulta tehtäväkseni juoksupojan roolin. Sitten Silvennoinen tapasi Jeskasen, joka kertoi, että retkeilyautossa on neljä potilasta, joiden luokse ei päästä. SUKELLUS SISÄÄN AUTOON Toisella ambulanssilla kohteeseen tulleet Alastalo ja Pirinen saavat tehtäväkseen mennä retkeilyauton sisään auttamaan potilaita. Jeskanen johti tilannetta tikapuilla seisten, ne olivat selvitettynä kyljellään olevaa pakettiautoa vasten. Ensimmäisenä oli raivattava tuulilasin eteen taittunut A-pilari pois teiltä. Yksikkö ei saanut hoidettavakseen arvelemaansa punaista potilasta, koska potilaat olivat edelleen sisällä autossa. 24 Pelastustieto 8/2019 HÄLYTYSILMOITUS luona ei ollut muita kuin yksi musta potilas, joten pelastustoiminta tuli keskittää pelkästään retkeilyauton luokse. ”Tavaraa oli paljon ja sisällä olevat potilaat olivat sekaisin ja solmussa. Auton takaovien kautta ei ollut pääsyä potilaiden luo, sillä matkustamon ja tavaratilan välissä oli seinä. Potilaita odottavia ambulansseja oli jo paljon paikalla. Sen jälkeen palokuntalaiset raivasivat ylöspäin olevan sivuoven auki. Pesonen otti Jeskasen paikan tikkailla ja ryhtyi välittämään tilannetietoa auton sisäja ulkopuolen välillä sekä toimittamaan autoon tarvittavia työvälineitä. Hän ojenteli käteen sattuvia kappaleita takana konttaavalle Alastalolle, joka toimitti ne ulos. Yksikönjohtajana työskenteli Pertti Silvennoinen.. Päivystävä päällikkö liittyy keskisuuriin tehtäviin ollessaan lähempänä kuin päivystävä palomestari. ”Puhuimme Virvessä ja kännykässä
Alastalo ei tuntenut tilanteen aikana sen fyysisyyttä, vaikka välillä hän toivoikin: ”Voi kun jaksaisin”. Kun laitoin ambulanssissa käsidesiä, alkoi kirvellä. ”Meillä oli NVG-pimeänäkökiikarit päässä, joilla näimme kohteen jo usean kilo. Olin rikkonut käteni lasinsiruissa”, Alastalo sanoo. Kaksi palokuntalaista asettui oven suulle auttamaan. ”Kolotukset ja juilimiset ilmenivät vasta autosta päästyämme. Hän oli unohtanut kiireessä pukea viiltosuojahanskat. Pirinen ohjasi toimintaa auton sisällä ja Alastalosta tuntui, että työ sujui hyvin. ”Heikillä oli ratkaisumallit heti valmiina ja lopulta toimet olivatkin aika simppeleitä.” ”Nostin potilasta aluksi kuskin istuimen päältä mutta sitten sain aseteltua jalat paremmin maata vasten olevan kyljen päälle ja pääsin kyykkäämään”, Alastalo sanoo. Alastalo kadotti auton sisällä ajantajunsa, eikä hän pysty arvioimaan, kuinka kauan potilaiden ulos auttamisessa kului aikaa. EVAKUOINTIJÄRJESTYS UUSIKSI ”Potilaat olivat autossa sellaisessa solmussa, että meidän oli evakuoitava ensimmäisenä kaksi mustaa potilasta pois tieltä, jotta pystyimme auttamaan punaisetkin ulos”, Alastalo sanoo. Ensimmäistä mustaa potilasta ryhdyttiin nostamaan sivuovesta, joka oli hänen kohdallaan nopein ja yksinkertaisin reitti. Hän oli aktiivisesti yhteydessä myös Pohjois-Karjalan keskussairaalaan päivystykseen ja sen traumajohtajaan sekä FinnHEMS 60:n lääkäriin. He vetivät yläkautta potilasta rankalaudalle samalla kun ensihoitajat puskivat häntä autosta ylös. Ulkopuolelta auton sivuovesta laskettiin rankalauta. KOPTERI LÄHESTYY FinnHEMS 60 -lääkärikopteri lähestyi onnettomuuspaikka. 8/2019 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Olimme työskennelleet pitkään myös ambulanssin työparina, joten meillä oli toimintamallit jo ennalta sovitusti valmiina”, Ronkainen sanoo. Punaiset potilaat tuotiin suunnitellusti ulos tuulilasin kautta
Tällöin saamme tiedon perille varmasti. Hän valaisi tien yli kulkevia sähkölinjoja ja varmisti, ettei liikenne pääse laskupaikalle. Päätämme laskupaikan lopulta itse. Poliisi jäi vielä odottamaan tutkintaryhmää.. Kun potilas lastataan kopterin kyytiin, on siinäkin oltava varovainen. Hirvonen oli vastaanottamassa kopteria. ”On tärkeämpää kertoa laskupaikan mastoista, voimalinjoista ja muista esteistä Virveen, kuten Kiteelläkin tapahtui. ”Osua ei tietenkään missään nimessä saa, eikä ajaa roottorikehän sisäpuolelle”, Juvonen sanoo. Juvonen ei ole varma, näkikö hän taskulampun valokiiloja ollenkaan. ”Aina emme välttämättä laskeudu siihen paikkaan, joka meille esitetään. Joskus pääsemme laskuun lähemmäksikin kuin meille on esitetty”, Juvonen sanoo. Matkaan oli kulunut 41 minuuttia, kun Juvonen aloitti laskeutumisen. Poliisi oli katkaissut liikenteen, muuten tielle laskeutuminen ei olisi mahdollista.” Juvonen oli saanut kopterin alasottajalta tiedon, missä suunnassa laskupaikka on onnettomuuspaikkaan nähden. Toinen punainen potilas vietiin ambulanssilla Pohjois-Karjalan keskussairaalaan Joensuuhun. 26 Pelastustieto 8/2019 HÄLYTYSILMOITUS metrin päähän”, lentäjä Juvonen sanoo. Matkaan oli kulunut 41 minuuttia, kun Juvonen aloitti laskeutumisen. Kiteen palokuntalaiset varmistivat kopterin nousun ja jatkoivat töitään onnettomuuspaikkaa raivaten. ”Olin pyrstöpuomin vieressä suojelemassa kolmea antennia. Ambulanssin oli varottava kopteria ja pysyttävä tietyn vähimmäisetäisyyden päässä koko ajan. ”Laskeuduimme tielle. Me aloimme siivota tietä, jotta ambulanssi voitiin ajaa onnettomuuspaikan läpi lähemmäksi kopteria, ettei potilasta täytynyt siirtää pitkää matkaa kylmässä”, Hirvonen sanoo. Toinen punaisista potilaista kuljetettiin kopterilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. POTILAS KULJETETTIIN KOPTERILLA ”Lääkäri käveli kopterista ambulanssiin potilaan luokse. Varoitin ihmisiä, etteivät he vahingossa vaurioita niitä”, Juvonen kertoo. K U V A : T U O M O JU V O N E N Pimeällä kopterin ympärille maahan asetetaan vilkkuvia huomiovaloja, jotka eristävät kopterin tarvitseman alueen. ”Potilas toi koneeseen lisää painoa, mutta hänen kyytiin tullessa kopteri oli jo yleensä kuluttanut sen verran polttoainetta, että lisäpaino ei haittaa”, Juvonen sanoo. Työ valmistui kello 05.10, jolloin yksikkö aloitti paluumatkan. Taskulamppujen valokiilojen osoittamia linjoja emme välttämättä näe”, Juvonen sanoo
Henkilöstö koki työnsä turvalliseksi, kun tehtävä oli hyvin johdettu ja yksiköt saivat selkeitä tehtäviä. Toisinaan työtä tehdessä tai sen jälkeen on havahduttu siihen, että kaikki toiminnot ovat olleet ylihuolellisia ja asiat on varmistettu useampaan kertaan kuin yleensä. Auttajat kertovat, että joskus on joutunut niin sanotusti pysähtymään hetkeksi, jotta voi tajuta tilanteen ja jatkaa siinä ammatillisesti eteenpäin. Ehkä palokuntayhteisö on koettu jonkinlaiseksi sisäpiiriksi, jossa salassapitovelvollisuus täyttyy, kun tieto pysyy sen muurien sisällä. Huomioita keikalta 8/2019 Pelastustieto 27. Myös pakettiautojen ja raskaamman kaluston kanssa pitäisi päästä tekemisiin. Velvollisuutta ei välttämättä ole ”vanhaan hyvään aikaan” täysin ymmärretty – varsinkin jos tapaus on tullut liian lähelle. HUOJENTAVIA OHJEITA Päätös rajata keikalla saadut tiedot vain tehtävällä olleiden piiriin, on saattanut olla työyhteisölle huojentavaakin. Vuosien varrella on huomattu, että tuttua henkilöä tai jopa työkaveria auttaessa toiminta on saattanut alkaa sekavin tuntein. Vanhan ajan palokunnassa on totuttu siihen, että sen jäseniin liittyvän tiedon on yhteisöllisyyden nimissä oltava kaikkien saatavilla. Pelastuslaitos, kuten tuskin mikään muukaan vastaavia palveluja tarjoava organisaatio, ei ole taho, joka ensi vaiheessa pyytää tiedottamislupaa kovia kokeneelta täi tämän omaiselta. ”Autettavana tuttu” -tekstiä varten haastateltiin kolmea pelastuslaitoksen henkilöä, jotka eivät liittyneet Kiteen onnettomuuden pelastustöihin. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Tuulilasiraportin jälkeen yksiköt voivat jatkaa omissa toimintaryhmissään. Tilanne, jossa autettavana on tuttu henkilö tai jopa työkaveri, on osunut Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen hoidettavaksi viime vuosien aikana useamman kerran. Ohikiitävä epäilyksen tila saattaa kuulua prosessiin, jossa tuttuus väistyy ammatillisuuden tieltä. Siten kaikki paikalle tulevat yksiköt saavat tärkeät alkutiedot. Toisinaan tilanteissa iskee silmänräpäyksen mittainen voimattomuus. • Ensihoidon tilannejohtajan toiminta korostui. Ei edes työkavereille, jotka eivät ole olleet mukana auttamistilanteessa. Niitä hyödynnettiin myös Kiteen onnettomuuden yhteydessä. Vielä muutama vuosi sitten osa tietoja halunneista saattoi jopa suuttua, kun he eivät saaneet tietää. Siinä selvitetään tilanne itselle ja ryhdytään töihin. Tiedon ei sovi levitä auttajien suista. Tässä tapauksessa potilaita ei voitu evakuoida kiireellisyysjärjestyksessä, mikä aiheutti paljon pohdintaa, että voiko niin toimia. Tulee tunne, että pystyykö auttamaan ylipäätään ollenkaan. Toki se koskee jokaista tehtävää, mutta erityisesti siitä on muistutettu, kun autettavaksi on sattunut työkaveri. Ratkaisu on kuitenkin jokaiselle auttajalle itsestään selvä ja se syntyy samassa hetkessä, sen enempää pohtimatta: potilaalla on kiire – tehdään kuten on opetettu. Kaveruus ei kuitenkaan ole peruste sille, että auttavan organisaation jäsen voisi rikkoa työtehtäväänsä sitovan salassapitovelvollisuuden. Aiempien tapahtumien takia vastaavia tilanteita varten on pohdittu toimintamalleja valmiiksi. Vaikka autettu olisi kuinka tuttu kollega, voi tilanteesta kertoa vain autetun itsensä tai hänen omaistensa luvalla ja silloinkin sovitusti. Tietojen rajaaminen auttaneen henkilöstön keskuuteen ei aina ole ollut tiedonjanoisten mieleen. Näin he ovat saaneet yksiselitteiset ohjeet, miten toimia aamulla tai seuraavassa työvuorossa, jos kyselijöitä ilmaantuu. EI TIETOA KAVEREILLE Pelastuslaitoksen henkilökunnalle on vuosien mittaan terästetty salassapitovelvollisuuden tärkeyttä. He vetosivat kaveruuteensa, joka heillä autettuun kollegaan oli. Yleensä harjoituksissa puretaan hauraita autoja hyvällä ja valoisalla säällä, jolloin harjoituksen anti voi jäädä köykäiseksi tositilanteita silmällä pitäen. • Radioliikenne on hyvä pitää MOVI1:ssa, kunnes tuulilasiraportti saadaan annettua. Autettavana tuttu • Kun tulee tilanne, jossa ei voi tehdä mitään, kuten tässä tapauksessa autoon pääsy, aika kuluu hitaasti. Aiempien tapahtumien yhteydessä henkilökuntaa on muistutettu velvollisuudesta suojella autettua kollegaa ja hänen perhettään. Paikalla olleiden kesken keskustelu on puolestaan jopa suotavaa. • Tilannejohtajan tarkistuslista osoit tautui tehtävän aikana toimivaksi. Ilman sitä tärkeitä asioita olisi jäänyt huo mioimatta ja tekemättä. Kun asioiden kertomisesta on tehty selvät sävelet, miten toimia, ei tarina lähde tunteikkaassa tilanteessa laukalle. • Harjoituksissa raivattavat autot ovat yleensä henkilöautoja. • On tehtävä itselleen selväksi, että oppikirjamalleista on tarpeen tullen osattava päästää irti. • Tieliikenneonnettomuusharjoituksissa on otettava huomioon myös olosuhteet. HÄLYTYSILMOITUS Kiteen nokkakolarissa oli autettavana auttajien tuttuja
”Keskustelin tilannepaikalla auttajien kanssa tunnelmista ja ilmapiiristä. Kevyt purku voi jo yksistään auttaa, eikä kenenkään tarvitse murehtia yksin”, Kärki sanoo. Joskus tavataan myös kysyä: onko defusingille tarvetta. Oman purkamisen lisäksi oli hyvä kuulla myös muiden ajatuksia ja huomata ne samankaltaisiksi kuin itsellänikin oli”, ensihoitaja Jenniina Alastalo sanoo. Kiteen paloaseman väki ei jälkipurkuun lähtenyt, mutta he, jotka siellä olivat, kiittelivät tilaisuutta. Päivystävä palopäällikkö Seppo Törönen ilmoitti kaikille, että Joensuun paloasemalla järjestetään aamulla työvuoron jälkeen defusing-tilaisuus. Pohdimme, että pystymmekö jatkamaan työvuoromme loppuun asti”, Jeskanen sanoo. ”Parhaat kokemukset tulevat istunnoista, joissa olemme pystyneet auttamaan oirehtivaa työntekijää siten, että oirehtiminen on poistunut. Jos oireet kuitenkin jäävät päälle, niin kerrataan toimintaohjeet myös niiden varalta. Se oli normaalista poikkeava tunne. Mieltä kuormittavia keikkoja tulee vastaan kuitenkin joka puolella aluetta ja koko auttavalle yhteisölle. Kaikki kertoivat, mitä olivat tehneet ja mitä mielen päällä oli”, Joni Hirvonen sanoo. ESIMIES KÄYNNISTÄÄ Esimies voi käynnistää defusing-istunnon joko pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, kun keikka on ollut normaalista poikkeava. ”Defusing oli tosi hyvä. • 25 koulutettua vetäjää eri puolilta aluetta, palomiehiä ja ensihoitajia. ”Sinä aikana purkutilaisuus on järjestetty ehkä 12 kertaa, mikä on ehdottomasti liian vähän”, Heikki Kärki sanoo. ”Hän kannusti kaikkia, kenellä on hiukankin tahtoa, osallistumaan tilaisuuteen. • Istunto kestää 20–60 minuuttia. Kiteen onnettomuudessa potilaita auttaneet työntekijät kertoivat, että tieto mahdollisesti tutuista altistuneista sai heidät havahtumaan tilanteessa. • Vetäjä ei ole esimies, keikalla ollut henkilö eikä samalla alueella työskentelevä.. 28 Pelastustieto 8/2019 HÄLYTYSILMOITUS Ensihoitajat ja palomiehet kokivat Kiteen kolarissa tunteita, joita oli syytä käsitellä. Hän arvelee, että edelleen kynnys käynnistää purkuistunto on liian suuri. Onnettomuuspaikalla työskennellyt ensihoidon tilannejohtaja Petri Jeskanen teki havaintoja henkilöstöstään tehtävän jälkeen. Kun tuntuu pahalta Defusing PohjoisKarjalassa • Heti kuormittavan keikan jälkeen tai viimeistään ennen kotiin lähtöä. • Istunnon päävetäjä ja avustava vetäjä hälytetään Secapp-viestillä. ”Koin asemalla järjestetyn purkutilaisuuden hyväksi. Törönen tarjoutui jopa kuljettajaksi, jos joku ei yökeikan jälkeen jaksaisi ajaa Kiteeltä Joensuuhun”, Hirvonen kiittelee. Sen jälkeen jokainen saa halutessaan kertoa, minkälaisia tunteita keikka on herättänyt. PALOASEMILLA PURETTIIN Höökin esimies Pertti Silvennoinen kävi yksikkönsä kanssa tapahtumat läpi paloasemalla. Hän tietää, että tarvetta istunnoille on. Istunnossa kerrotaan ensin faktat ja kerrataan tapahtumien kulku työntekijöiden kertomana. Istuntoja on käynnistetty liikenneonnettomuuksien, monipotilastilanteiden, väkivaltatilanteiden, tapaturmaisten kuolemien sekä henkilökunnan tai heidän läheisiään koskevien vakavien tapahtumien takia. PURKUJA LIIAN VÄHÄN Pohjois-Karjalan aktiivisempi defusing-toiminta on kestänyt parisen vuotta. Eräs työntekijä kertoi oudosta tunteesta, joka heräsi, kun ei ollut ketään kenen kanssa käydä tehtävää läpi. • Paikalle pyydetään kaikki keikalla olleet. Harvoin siihen vastataan myöntävästi. Lopuksi keikka vedetään yhteen, normalisoidaan tilanne ja kerrotaan mahdollisista seuraavien päivien tuntemuksista, jotka ovat normaaleja traumaattisten kokemusten jälkeen. Tarvittaessa seuraavalle päivälle tai seuraavaan työvuoroon voidaan sopia yhteinen hetki, jossa keskustellaan jatkamisesta uudelleen. Yksissä tuumin henkilöstö päätyi jatkamaan aamun vuoronvaihtoon asti, jolloin defusing-tilaisuus oli sovittu alkavaksi. ”Olen keskustellut maakunnassa puolivakinaisten palokuntalaisten kanssa ja he ovat kertoneet, että keikat ovat tulleet uniin.” Palokuntalaiset ovat juuri se porukka, joka jää keikan jälkeen omilleen – he hoitavat keikan, pesevät varusteensa ja menevät kotiin. Istuntoon valitut päävetäjä ja avustava vetäjä käyvät läpi esitiedot. ”Kun tuntuu pahalta tai liikuttuu keikalla, on syytä järjestää purkutilaisuus”, defusing-toiminnasta vastaava Heikki Kärki sanoo. Sain paremman kokonaiskuvan tilanteesta, kun itselläni oli kuva vain siitä, mitä tein kolariauton sisällä. ”Tilanteita ei ehkä tunnisteta tai mielletä käynnistämisen arvoiseksi. Ei pitäisi kysyä, vaan käynnistää istunto ennalta sovittujen kriteerien mukaisesti, koska protokolla on organisaatiossamme yhteisesti luotu ja tunnustettu toimintatapa”, Kärki sanoo. Jos väkeä on paljon, voidaan istuntoja järjestää useampikin
0400 674 208. Nyt yleisjohtajamme kirjoitti tiedotteita ja kertoi ajan, koska tiedotamme lisää. 8/2019 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS Kiteen nokkakolarin, jossa farmariauto törmäsi pakettiautoon tämän kaistalla, todettiin johtuneen farmariauton kuljettajan törkeästä huolimattomuudesta. Teon mahdollinen tahallisuus vaikuttaisi siihen, miten vahingonkorvaukset määräytyvät. Altistuneiden henkilötiedot varmistuivat saman aamupäivän aikana onnettomuuspaikalta löydetyistä asiakirjoista, minkä jälkeen poliisi alkoi toimittaa kuolinviestejä omaisille. ”Yleensä kun uhreja on useita ja eri perheistä, omaiset eivät kohtaa. Toimimme sitten niin kuin olimme luvanneet. Onnettomuuden tutkinta tuli Kostamon johdettavaksi. VAIKEA TUTKINTA Vaikeinta Kiteen onnettomuustutkinnassa oli se, ettei onnettomuuteen liittynyt yhtään henkilöä, joka olisi muistanut, mitä on tapahtunut. Joskus tuoreeltaan soitettuihin puheluihin tallentuu jotakin sellaista, mikä myöhemmissä puhutuksissa unohtuu. ”Tässä tapauksessa todettiin olleen törkeää huolimattomuutta mutta ei tahallisuutta, mikä on kuolleen oikeusturvan takia tärkeää, etteivät väärät tiedot leviä”, Kostamo sanoo. Myös motiivin selvittäminen oli haastavaa, sillä epäilty menehtyi välittömästi onnettomuuspaikalla. Nyt poliisi halusi varmistaa, että kriisiapu oli mennyt perille. ”Tärkeää tietoa saatiin myös autosta soitetusta hätäpuhelusta. Työnjaossa määriteltiin kuka poliisi puhuttaa ketäkin asianosaista, minkä jälkeen tiedot dokumentoitiin tarkasti. Heti alkuvaiheessa pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon tietoa tapahtuneesta ja turvaamaan se hyvin ennen kuin media pääsee siihen käsiksi. Tiedontarve oli suuri ja jokaisesta perheestä oli joku paikalla”, Kostamo sanoo. Yksittäinen sanakin voi olla hyödyllinen”, Kostamo sanoo. Kuva: Itä-Suomen poliisilaitos Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytys ilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puh. Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Taija Kostamon puhelin soi onnettomuusaamuna kello 5.30. Tässä se oli mahdollista ja koimme, että se oli tarpeellinen tapahtuma. Yleisjohtaja ilmoitti, että Kiteellä on sattunut vakava liikenneonnettomuus, jossa on menehtynyt kolme henkilöä. Työ oli aloitettava ripeästi, sillä tutkintaan liittyy aina päätöksiä, joita voi tehdä vain poliisin päällystöviranhaltija. Tutkinta oli vaikea, koska sillä ei ollut silminnäkijöitä, altistuneet eivät muistaneet tapahtunutta ja epäilty farmariauton kuljettaja menehtyi. Siten voitiin selvittää tapahtumien kulku ja syyllisyys. Tapaus ei edennyt syyttäjälle, koska epäilty menehtyi. Törkeää huolimattomuutta 8/2019 Pelastustieto 29. ”Samalla pohdimme aktiivisesti, olemmeko unohtaneet jotakin?” TÖRMÄYSPAIKKA TARKASTI Tapauksen selvittämisessä oli olennaista selvittää törmäyspaikka mahdollisimman tarkasti. ”Näissä tilanteissa taistellaan aina aikaa vastaan. Siten kokonaiskuva hahmottui ja voitiin pitää hallinnassa. Myöhemmin poliisi järjesti omaisille yhteisen tapahtuman, sellaista ei Itä-Suomen poliisilaitoksella oltu järjestetty koskaan aiemmin. Näin tyydytimme median tiedontarvetta ja pääsimme puhuttamaan asiaan liittyviä ihmisiä, ennen kuin asiat menevät uutisiin”, Kostamo sanoo. OMAISILLE TAPAHTUMA Altistuneet ja heidän omaisensa olivat kotoisin eri paikkakunnilta, joten tietoa tapahtuneesta kaivattiin laajalla alueella. TIETOA TURVAAN Kostamon mukaan tutkinnassa oli tärkeää kontrolloida, että kaikki siihen liittyvät asiat tehtiin oikeassa järjestyksessä
Keskuksen palokarttaan tuodaan paloilmaisintieto savulohkon tarkkuudella. Pelastuslaitoksen toiminta kriisitilanteessa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin, toiveita kysyttiin jo suunnitteluvaiheessa.” Tämän kokoluokan savunpoistokeskus (SPOK) on iso lukuisine kytkimineen ja pelkästään laukaisukaavioita on monta sivullista. Järjestelmä esittää näytöllä myös, miten savunpoisto ja paineistus toimii. 30 Pelastustieto 8/2019 PALOTURVALLISUUS Tehokasta puhallusta Eastonissa Kauppakeskus Eastonin autohalliin ajaessa pistää silmään hallin mataluus. Savunpoistokeskus Keskellä näkyvä autohallin kattoon asennettu suuntapainepuhallin ei vaadi kanavistoja tai suurta tilaa. Näytön rikkoutuessa järjestelmä toimii perinteiseen tapaan ja kytkimissä on opastavat merkkivalot. Projektipäällikkönä toimi järjestelmäasiantuntija Jussi Kangaskoski. Savunhallinnassa käytetään pintaan asennettuja suuntapainepuhaltimia. Toimivuus testataan vielä paikan päällä kyl mäsavulla.. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto I tä-Helsingissä sijaitseva Easton valmistui pari vuotta sitten. Parkkitilaa on yhteensä noin 27000 neliömetriä kahdessa kerroksessa. Autohallien yläpuolella on kahden kerroksen kauppakeskus. Savunhallintajärjestelmän kaapelointeineen ja asennuksineen on suunnitellut ja toimittanut FläktGroup Oy, joka oli mukana jo hankesuunnittelussa. Järjestelmässä on 19-tuumainen näyttö, joka kertoo mitä on meneillään ja opastaa käyttäjäänsä. Kuva on Eastonin P1-autohallista. SPOKin kartta on Kangaskosken mukaan suunniteltu yksinkertaiseksi, mutta informatiiviseksi. Vaikka kaikki on automatisoitua, savunpoistoa ja ilmanvaihtoa voi ohjata myös käsin. ”Koko savunpoisto on automatisoitu paloilmoitinkeskuksen kautta ja se kattaa myös Eastonin kauppakeskuksen
Autamme sinua löytämään optimaalisen turvajärjestelmäratkaisun – olitpa sitten suunnittelija, urakoitsija, asennusliikkeen edustaja tai kiinteistön loppukäyttäjä. 2. Tiedonkulku on toteutettu rengasverkkona. Huoltoa helpottaa se, että järjestelmä testaa itse esimerkiksi savunhallintapellit määräajoin ja tulostaa raportin. Jos vähintään kaksi paloilmaisinta on lauennut, autohallin savuverho laskeutuu automaattisesti. Yksi on aina brankkareita vastassa”, Isoniemi kertoo.. Järjestelmän mahdollinen epäkuntotieto lähetetään hätäkeskukseen paloilmoitinkeskuksen kautta. Järjestelmä sopii niin kerrostalon alla olevaan 2000 neliön autohalliin kuin kauppakeskus Triplan tyyppisiin, jonka autohalleissa on yli 200 suuntapainepuhallinta”, Kangaskoski kertoo. Suunnittelussa auttaa CFD-simulointi. ”Näillä saadaan isot ilmamassat liikkeelle koko hallissa ja ohjataan ne juuri haluttuun paikkaan. Saat meiltä kaikki kerralla. Turvallisuuteen on muutenkin satsattu. ”Perehdytetyt vartijat ovat paikalla 24/7. Kaikki tilat on tietysti sprinklattu.” Eastonissa on käytössä on myös Pelsu-pelastussuunnitelma. 8/2019 Pelastustieto 31 PALOTURVALLISUUS Kolme syytä, miksi asiakkaat valitsevat Hedengren Securityn: 1. Kehittämämme turvajärjestelmät on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Savunpoistojärjestelmää ohjataan paloilmoitinkeskuksen tietojen perusteella. Olemme alan ainoa kotimainen toimija. Yksi pysäköintikerros on jaettu Eastonin tapauksessa kahteen lohkoon. Pelsuun perehdytetään kaikki tilojen vuokralaiset, joilla on omat pelastusvastaavansa. Palohälytyksessä tai evakuointitilanteessa toimii täysin automaattinen äänievakuointijärjestelmä. Olemme apunasi koko prosessin ajan. Puhaltimien sijoitteluun vaikuttavat ilmanvaihdon poistoja tulopisteiden sijoittelu sekä hallin geometria. Ja mikä parasta, toteutamme ratkaisut tarvittaessa intregroidusti. Jos kuituun tulee katkos, järjestelmä reitittää itsensä uudelleen. Voit luottaa siihen, että saat kauttamme alan energiatehokkaimmat ja laadukkaimmat tuotteet. MYÖS VARTIJAT AINA PAIKALLA Eastonin tekninen manageri Hannu Isoniemi Caverion Suomi Oy:stä on tyytyväinen automatisoituun savunhallintajärjestelmään. Hienoinkaan tekniikka ei koskaan riitä, ihmistäkin tarvitaan. ”Kumpikin pysäköintihalli on jaettu vyöhykkeisiin, joissa kussakin on kolme suuntapainepuhallinta. >> Tutustu referensseihimme: hedengren.com/fi/security sijaitsee sähkökeskushuoneessa ja se on samalla myös pelastuslaitoksen hyökkäysreitti. Tarjoamme maan kokonaisvaltaisimman tuoteja palveluvalikoiman, nopean toimituksen ja laajat synergiaedut. Esimerkiksi evakuointia on simuloitu eri ihmismäärillä. Simulointi on vastannut todellisuutta hyvin”, kertoo myyntipäällikkö Jarkko Lahti. 3. ”Sijoittelun toimivuus testataan vielä paikan päällä kylmäsavulla. Siihen on liitetty palokonsulttien toimintaohjeet eri tilanteisiin. Voimme hyödyntää niitä myös ilmanvaihdon tehostamiseen. Kaksisuuntaisilla puhaltimilla saadaan toiseen suuntaan korvausilmaa ja toiseen suuntaan savunpoisto. Perinteisiin kattoon asennettuihin ilmanvaihtoja savunpoistokanavistoihin verrattuna suuntapainepuhaltimilla säästyy tilaa ja kustannuksia
”Meillä on olemassa nyt suunnittelijoiden ammattikunta ja palokatkot huomioidaan jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa.” Myös ammattitaitoisten urakoitsijoiden joukko on kasvanut muun muassa palokatkoasentajien henkilösertifioinnin kautta. Meckelburg korostaa erityisesti ammattitaitoisen asentamisen merkitystä. Hänen mukaansa tietämys palokatkoista on 2010 -luvun aikana parantunut, mutta edelleen puutteellinen tai jopa virheellinen tieto voi aiheuttaa ongelmia. ”Jos kiinteistössä tehdään korjauksia tai vedetään esimerkiksi uusia kaapeleita, pitää varmistaa, että urakoitsija huolehtii myös palokatkojen korjaamisesta. ”Erityisesti yhteiset eurooppalaiset standardit ovat vieneet palokatkotuotteiden kehitystä myönteisempään suuntaan. Hyvä palokatkotuote, mutta huono asentaja on jopa surkeampi yhtälö kuin huono palokatkotuote ja asiansa osaava asentaja.” ”Asentajien tekemän työn laatu vaihtelee edelleen. Sen sijaan vanhemmissa rakennuksissa laatu ja asennus eivät ole samaa tasoa. Palokatko voi päältä näyttää hyvältä ja siitä löytyy merkintätarra olennaisine tietoineen, mutta varsinainen asennus ei kuitenkaan täytä vaatimuksia.” Toimivien palo-osastointien merkitys on olennaista rakennusten paloturvallisuudessa, koska niiden perusteella määritetään myös muita paloturvallisuuden ratkaisuja. 32 Pelastustieto 8/2019 PALOTURVALLISUUS U udemmassa rakennuskannassa palokatkot ovat toteutettu suunnitelmallisemmin. ”Joskus vaatimukset ovat hyvinkin yksityiskohtaisia, kun taas joissakin tapauksissa palokatkot jäävät lähes huomioimatta.” Palokatkot ovat varsin huoltovapaita, mutta silti niiden huoltoon ja kunnossapitoon pitäisi kiinnittää paremmin huomiota. Ne otetaan entistä aikaisemmin huomioon rakennushankkeen suunnittelussa. Vanhemmassa rakennuskannassa ne jäävä usein rakenteiden taakse pimentoon, jolloin niiden huolto helposti unohtuu.. Ne voivat sijaita esimerkiksi välikattojen takana. Palotarkastuksissa huomiotta jäävät erityisesti piilossa olevat läpivientipaikat. ”Erityisesti pitäisi muistaa rakennuksissa sellaisetkin paikat, jotka jäävät pimentoon.” Viranomaisten tietämystä palokatkojen osalta tulee myös jatkuvasti pyrkiä lisäämään. Teksti: Esa Aalto Kuva: Suomen Palokatkoyhdistys ry Palokatkot jäävät helposti pimentoon Palokatkojen tehtävänä on tiivistää osastoivien rakennusosien läpi kulkevien taloteknisten järjestelmien läpiviennit siten, että rakentamismääräysten mukainen vaadittava palo-osastointikyky säilyy (Lähde: RIL 270-2018 Palokatkojen suunnittelu, toteutus ja huolto) Palokatkot ovat entistä parempia ja ne asennetaan hyvin uudisrakennuksiin, kuten vasemmassa kuvassa. Kuluneen vuosikymmenen aikana myös palokatkojen suunnittelu on edennyt harppauksin”, hän sanoo. Vanhempi erikoissuunnittelija Ora Meckelburg KK-Palokonsultti Oy:stä on työskennellyt palokatkojen parissa parisenkymmentä vuotta. Liian usein rikotut palokatkot jäävät korjaamatta”, Ora Meckelburg sanoo. Kustannussyistä riman alituksia tapahtuu. ”Huono asennus pilaa hyvänkin tuotteen
+358 201 55 8411 | info@standby.. . Automaatio Kaasuja Energiatekniikka Paineilma www.sarlin.com BAUER B-SAFE 300 . STANDBY OY AB Sinimäentie 10B, 02630 Espoo, Suomi Puh. PALOTURVALLISUUS Täytä hengitysilmapullot turvallisesti B-Safe 300 on räjähdyssuojattu täyttöjärjestelmä, joka parantaa käyttäjän turvallisuutta hengitysilmapulloja täytettäessä. Jopa 10 pullon täyttö samanaikaisesti . 010 550 4278 W3 – VALOPANEELI L52 2C – VAROITUSVALO Samaan paneelin saatavana monia eri väriyhdistelmiä, myös työ-, jarru-, parkkija suuntavalot. Kaikki tämä vain 9mm ohuena. Samassa valaisimessa keltainen/sininenvaroitusvalo tai sininen varoitusvalo sekä työvalo. Käyttöpaine max. 410 bar BAUER turvatäyttökaappi Annan mielelläni lisätietoja: Jani Sinkkonen, puh. Moniväri valaisimet. . | www.standby.eu. Voidaan käyttää yhdessä lähes kaikkien Bauerin hengitysilmakompressoreiden kanssa
Tahallaan sytytettyjä paloja on runsaasti. Ammattilentäjä menehtyi. Oikeusprosesseista tulee pitkiä. Ikävä onnettomuus sattui syyskuussa, kun sammutustöissä helikopterin vesilastia kannattava vaijeri osui voimalinjaan ja kopteri syöksyi maahan. Myös raivaaminen voi sytyttää paloja, kun metsäkoneiden kipinöinti sytyttää rutikuivaa metsää. Maasto on rutikuivaa. Portugalin pinta-alasta 40 prosenttia on metsää. Viranomaiset olivat tehokkaassa yhteistyössä vartioimassa ja sammuttamassa paloa sekä ohjaamassa liikennettä. Ihmiset voivat seurata reaaliaikaisesti metsäpalojen laajuutta ja sammutustoimien etenemistä. Se on lähes 37000 neliökilometriä. Eukalyptus on öljypitoinen puu ja sen rakenne edistää tehokkaasti palon leviämistä. Maailman uhanalaisinta kissaeläintä, iberianilvestä, on jopa siirretty pois syntysijoiltaan metsäpalovaaran takia. Lämpötila saattaa kesällä olla jatkuvasti yli 30 ja jopa 40 astetta. Myös työttömyys ja korkeat asumiskustannukset ajavat ihmisiä pois kodeistaan. Mökkien asukkaille on laadittu ohjeita. Haja-asutusalueella tulisi mökin ympäriltä raivata puut 50 metrin matkalta. Monilla ikäihmisillä ei ole voimia eikä työkaluja raivaamiseen. Teksti ja kuva: Seppo Pekurinen Rajuja metsäpaloja yritetään torjua Portugalissa. Portugalissa oli historian synkin metsäpalovuosi kaksi vuotta sitten. Sen tieltä on kaadettu surutta korkkitammimetsiä. Voimakkaat tuulet Atlantilta levittävät humauksessa metsäpalon laajalle alueelle. Palovartiointia ja maastoon sijoitettuja vesilähteitä on lisätty. Paloja sytytetään muun muassa pikkuvarjoilla, joissa on palavaa materiaalia ja ne lennätetään eukalyptus-metsikköön. Yhdellä kyläalueella riehuneessa palossa kuoli yli 60 ja loukkaantui 150 ihmistä. OMATOIMINEN VARAUTUMINEN Kansalaisten omatoimiseen varautumiseen on kiinnitetty paljon huomiota. MIKSI METSÄT SYTTYVÄT. Kesäkuussa 2017 ilmeisesti salamasta saivat alkunsa rajut metsäpalot, joissa kuoli sata ihmistä. Kännykässä olevan sovelluksen avulla pystyi seuraamaan palotilanteen kehittymistä ja valita turvallisen ajoreitin Lissaboniin. Asia uutisoitiin näyttävästi televisiossa. Olen yrittänyt seurata vuoden 2017 ka tastrofin jälkitoimia täkäläisestä mediasta. Tuhoutuneiden talojen uudelleenrakentamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti talojen ympäristöön. Puut kasvavat lähes teissä kiinni ja hoitamaton aluskasvillisuus on helposti syttyvää. Myös kalustoa on uudistettu. Suurissa metsäpaloissa on käytössä myös armeijan kalustoa. Mielestäni paha virhe on tehty poistamalla alkuperäistä puustoa nopeakasvuisen eukalyptuksen takia. Metsänja tienhoito on myös osittain laiminlyöty. Palojen lisäksi tästä on aiheutunut haittaa luonnonvaraisille eläimille, kun pesimisja turvapaikat ovat vähentyneet. Suurin osa uhreista jäi tiellä autoihinsa tulen saartamiksi. Viranomaiset ovat tehostaneet ohjeistustaan. Yksi tärkeä vientituote on paperimassa, jota tehdään eukalyptus-puusta. 34 Pelastustieto 8/2019 PALOTURVALLISUUS P ortugalissa on riehunut tänäkin kesänä tuhansien hehtaarien alueella metsäpaloja. Puu on nopeakasvuista ja vieraslaji tunkeutuu maan metsiin. Syytteitä on nostettu ainakin muu tamalle sytyttäjälle, tien ylläpidosta vastaavalle, pelastustyön johdolle ja paikalliselle sähköyhtiölle. Sammutustöihin on käytössä helikoptereita ja pienkoneita. Palotilanne-sovellusta (Fogos.pt) on edelleen kehitetty. Vaaleihin valmistautuva hallitus junaili myös rahat uusiin sammutusajoneuvoihin riskialueille. Sammutustieliittymiä moottoriteille on lisätty. Sitä on istutettu laajasti teollisuuden tarpeisiin. Myös ihminen on syypää metsäpaloihin. Jouduin itse tänä kesänä todistamaan metsäpalojen rajuutta automatkalla Keski-Portugalissa. Luvattomat asumukset metsässä ovat riski avotulen teon takia. Nuorin pidätetty on ollut 13-vuotias poika ja vanhin 80-vuotias, Algarven seudulla paloja sytyttänyt mies
Sinulla on jo kokemusta pelastusalan vastuullisista tehtävistä. Sinulle tarjoutuu erinomainen mahdollisuus kasvattaa omaa ammattitaitoasi, verkostoitua ja vaikuttaa alan kehitykseen. Suomen Palopäällystöliitto toimii vahvalta pelastusalan arvopohjalta: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – yhteistyössä. PALOTURVALLISUUS Millainen työ sinua odottaa. Toimistomme sijaitsee Helsingin keskustassa. Turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme. Pärjäät suomen lisäksi hyvin myös englanniksi. Liiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen antaa mielellään lisätietoja: ari.keijonen@sppl.fi tai 040 588 4112: ke 13.11. Miksi Palopäällystöliitto. Palopäällystöliittoon kuuluu yli 2000 pelastusja turvallisuusalan asiantuntijaa. Hallitset monia samanaikaisia työtehtäviä. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoiveineen viimeistään 20.11.2019 osoitteeseen ari.keijonen@sppl.fi. Sinulla on vahva halu kehittää niin omaa, liiton kuin alankin osaamista. Olet oma-aloitteinen ja tavoitehakuinen vastuunkantaja, mutta myös hyvä tiimipelaaja. Olet mukana liiton jäsenpalveluiden kehittämisessä. Kehittämispäällikkönä vastaat Palopäällystöliiton asiantuntija-, vaikuttamis ja kansainvälisten toimintojen tavoitteellisesta ja vuorovaikutteisesta kehittämisestä ja koordinoinnista. klo 14–16. Tarjoamme Sinulle vastuullisen ja monipuolisen työn pelastusalan näköalapaikalla. Hyvä lähtökohta on, että Sinulla on pelastusalan päällystötutkinto, mielellään myös ylempi korkeakoulututkinto. Jos tahdot tehdä merkityksellistä työtä alan osaamisen ja yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta, olet tulossa oikeaan paikkaan. Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka toiminta-ajatuksena on kehittää jäsenistönsä osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä sekä toimia asiantuntijana yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Sinulla on erinomaiset vuorovaikutustaidot ja intoa pitkäjänteiseen kehittämiseen. klo 12–16, ma 18.11. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖÄ Pitkäaikaisen kehittämispäällikkömme siirryttyä sisäministerin erityisavustajaksi haemme nyt uutta kuva: Hel/Pel Ossi Pietiläinen. Millä vakuutat meidät. Osallistut tiiviisti liiton viestintään sekä koulutusja valmennuspalvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä liiton muun henkilökunnan kanssa. Sinulla on aktiivinen työote erityyppisten sidosryhmien kanssa. klo 14–16 ja ti 19.11
Tämä jättää välinpitämättömän vaikutelman: virkapuvun kantaja ei välitä virkapukuun liittyvästä sääntelystä ja esimiehet eivät virka-asupukeutumiseen tunnu puuttuvan. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.ledlenser.fi Tehokkaat ATEX-sertifioidut käsija otsavalaisimet saat ladattavina ja paristokäyttöisinä, eri ATEX-luokituksilla. Ulkomaan työmatkoilla saan itse aina toimistoasussani palautetta, että mihin juhliin olenkaan menossa, sillä eurooppalaisten kollegojen vastaavantasoiset puvut ovat selkeästi rennompaa designia, kuitenkaan pelastusviranomaisen statusta vähättelemättä. Osa porukasta pukeutuu särmästi virkapukuun ja toiset ovat kuin Ellun kanat. Toivoisin virkapuvun käytössä sitä särmikkyyttä, miten meidän pelastusviranomaisina oletetaan virkapukua kantavankin. Pelastusylijohtaja käyttää särmikkäästi virkapukua, muutoin toimialahierarkian sisällä virkapuvun käytössä on kehitettävää. Mitä sitten tällä kirjoituksella yritän sanoa. Valaisimilla on 7 vuoden takuu. Koska laadulla ja valokeilalla on merkitystä. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Ledlenser otsaja käsivalaisimet kovaan ammattilaiskäyttöön. Pelastustoimen sanotaan olevan puolisotilaallinen organisaatio. Itse virkapuvuissamme on kuitenkin palautteen mukaan paljon kehitettävää. mirafoni112@ gmail.com TAPAHTUMA Työasustamme virkapuvusta on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin on käyttäjääkin. Osa vaatteista kuluu nopeammin kuin pitäisi, ne hiostavat epämukavasti, valkoisten virkapaitojen läpi voi tarkistaa kaverin alusvaatetuksen ja raskausajan virkavaatteiden saaminen kestää kauemmin kuin itse raskaus. RÄJÄHDYSVAARALLISIIN YMPÄRISTÖIHIN iF4R Magneetti 2500 lm Power bank www.ledlenser.fi Tasainen, kirkas valo ja monipuoliset kiinnitysja kallistusmekanismit toimivaan käyttöön haastavissakin kohteissa. Toisaalta toivon todella virkapukujen designin ja erityisesti materiaalivalintojen ja saatavuuden kehittyvän nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi, jotta meidän päivittäisiä työasuja on miellyttävä käyttää. 36 Pelastustieto 8/2019 Ihanan kamala virkapuku MIRAFONI Valkoisten virkapaitojen läpi voi tarkistaa kaverin alus vaatetuksen. Kun tarvitset valaisimen kovaan käyttöön ja mukautumaan juuri sinun tarpeisiisi, valitse Ledlenser. Mielipiteellä ei sinällään ole painoarvoa, sillä lain mukaan pelastusviranomaisen on käytettävä virkatehtävissään pelastustoimen virkapukua, jollei virkatehtävän laatu tai luonne muuta edellytä. Virkapukuun yhdistetään monesti myös sellaisia vaatetuselementtejä, mitkä eivät siihen kuulu. Laatua ilman kompromisseja.. Nämä seikat varmasti vaikuttavat virkavaatteiden käyttöhalukkuuteen ja -mahdollisuuksiin. UUT UUS iF8R Magneetti 4500 lm Bluetooth® Power bank Työvalosarja ylivoimaisella optiikalla. Tehdään työt särmänä, ollaan muutoin sitten kuin ne Ellun kanat. Ei tarvitse kuin avata jokin alan lehdistä ja katsoa kuvista, miten eri tavoin virkapuvun voi yhden pelastuslaitoksen sisälläkin pukea – koko pelastustoimen organisaatiosta puhumattakaan. Virkapuvun käytöllä on myös psykologinen puolensa – se nitoo meidät yhteen samaksi joukoksi. Alan virkapukukulttuuria seuratessa olen ymmärtänyt sen, mikä puoli ei ole sitä sotilaallista
RÄJÄHDYSVAARALLISIIN YMPÄRISTÖIHIN iF4R Magneetti 2500 lm Power bank www.ledlenser.fi Tasainen, kirkas valo ja monipuoliset kiinnitysja kallistusmekanismit toimivaan käyttöön haastavissakin kohteissa. Suomen Palopäällystöliitto järjestää yhdessä Finnsecurityn kanssa tapahtuman Itämeren aalloilla Silja Symphonylla. marraskuuta järjestettävällä Yritysturvallisuusfoorumilla. Yritystoiminnan jatkuvuudesta tulipalo-onnettomuuden jälkeen kuullaan hotelli Iso-Syötteen johtajan Juha Kuukasjärven esitys. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.ledlenser.fi Tehokkaat ATEX-sertifioidut käsija otsavalaisimet saat ladattavina ja paristokäyttöisinä, eri ATEX-luokituksilla. Pelastusalan ja elinkeinoelämän edustajat pohtivat yritysturvallisuutta 27.–29. Foorumin avaa sisäministeri Maria Ohisalo ja turvallisuudesta puhuvat myös Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa sekä Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith. Ledlenser otsaja käsivalaisimet kovaan ammattilaiskäyttöön. Näin saataisiin ajatusten vaihtoa turvallisuudesta viranomaisten ja elinkeinoelämän edustajien kesken”, Ari Keijonen sanoo. ”Yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamisella esimerkiksi onnettomuuden jälkeen on kansallista ja kansainvälistystäkin merkitystä. Monelle yritykselle vientitoiminta on tärkeää”, sanoo Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. UUT UUS iF8R Magneetti 4500 lm Bluetooth® Power bank Työvalosarja ylivoimaisella optiikalla. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Paloinsinööriyhdistys. Hän kertoo, miten hotellin toiminta on jatkunut viime vuoden joulukuussa tapahtuneen tulipalon jälkeen ja mitä tapahtuneesta on otettu opiksi. Laatua ilman kompromisseja. ”Toivomme, että foorumiin saadaan mukaan runsaslukuisesti myös pelastusalan ammattilaisia. Turvallisuus on yrityksille elintärkeää. MIRAFONI TAPAHTUMA Koska laadulla ja valokeilalla on merkitystä. Valaisimilla on 7 vuoden takuu. ”Ja sillä on myös kansantaloudellista merkitystä.” Keijonen muistuttaa, että turvallisuuden eri osa-alueet nivoutuvat toisiinsa eikä esimerkiksi paloturvallisuus ole erillinen muusta turvallisuudesta. Kun tarvitset valaisimen kovaan käyttöön ja mukautumaan juuri sinun tarpeisiisi, valitse Ledlenser
Meillä on enemmän paloja rajaavia luonnonesteitä. Suojaa ja sammutustehoa. Osa viranomaisista on sitä mieltä, että metsämme ovat puustoltaan ja pohjakasvillisuudeltaan erilaisia verrattuna Ruotsiin. Merkittävänä tekijänä on myös nostettu esiin sopimuspalokuntien suurempi määrä Ruotsiin verrattuna. 38 Pelastustieto 8/2019 TÄTÄ TUTKIN Kesällä 2018 metsäpalot roihusivat otsikoissa. Kesän jälkeen onkin keskusteltu paljon siitä, miksi näin kävi ja oliko metsäpaloihin varautumisessa ongelmia. Suomessa onkin aiheellisesti kysytty, voisiko tämä tapahtua myös meillä. Pelastusopiston hankkeessa selvitetään sammuttajan altistukset sekä etsitään tehokkaimmat sammutustaktiikat ja -tekniikat. TEHOA SAMMUTUKSEEN JA SUOJAA OIKEILLA VARUSTEILLA Hankkeemme kärkenä on löytää metsäpaloihin tehokkaimmat sammutustaktiikat ja -tekniikat sekä palomiehelle parhaimmat suojavarusteet metsäpaloissa Maastopalojen sammuttaminen on tärkeää myös ilmastopoliittisesti. Metsäpalot ovat luonteeltaan pitkäkestoisia, jolloin työmenetelmien kuormittavuuden vähentäminen on ensisijaista työtehon ylläpitämisessä. Teksti: Erikoistutkija Marko Hassinen, tutkijat Jarno Ruusunen ja Juha Laitinen, Pelastusopisto Kuva: Ruotsin rannikkovartiosto (kesän 2014 metsäpaloista Ruotsissa) K esä 2018 oli poikkeuksellinen metsäpalojen suhteen etenkin Ruotsissa, joka joutui turvautumaan kansainväliseen apuun niiden sammuttamisessa. Myös Suomen kattavamman metsäautoteiden verkoston on mainittu helpottavan tulipalojen saavutettavuutta ja sammutustöitä. Ruotsin kokemuksista viisastuneena Suomessakin on alettu pohtia metsäpaloihin varautumista, uudempia ja tehokkaampia sammutusmenetelmiä sekä palomiehen turvallisuutta. Samalla maastopalojen sammuttaminen on yhä hyvin pitkälti fyysistä työtä, eikä sen luonne ole juurikaan muuttunut viime vuosikymmeninä. Useiden vesistöjen ansioista myös sammutusvettä on paremmin saatavilla kuin Ruotsissa
VIESTINNÄLLÄ PALOT KURIIN. PALOTEKNISET TUOTTEET PALONTORJUNTAKÄSIKIRJA » PERIAATTEET, JÄRJESTELMÄT JA TUOTTEET PALOTURVALLISUUS. Viestinnällä on kuitenkin rajallinen vaikutus, koska suuri osa paloista syttyy salamoinnista ja tuulen vaikutuksesta puiden osuessa voimalinjoihin. Ilmaston muuttuminen osaltaan tullee lisäämään maastopaloja lämpien ja kuivien kesäkausien yleistyessä. Näin ollen varautuminen maastopalojen sammuttamiseen on tulevaisuudessakin hyvin tärkeää. Rahoitus: Palosuojelurahasto ja eduskunta. FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. Hankkeen yksi tavoite on lisätä tietoisuutta sekä väestön että metsänhoidon ammattilaisten joukossa. » Lue lisää www.. Maastopalojen sammuttaminen onkin tärkeää myös ilmastopoliittisesti. Asiantuntijoille laatimamme palontorjuntakäsikirja kertoo konkreettisesti, miten nykyaikainen tekniikka auttaa paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyökumppanit: Suomen Palomiesliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Työterveyslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Maanmittauslaitos ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. 8/2019 Pelastustieto 39 TÄTÄ TUTKIN syntyviä epäpuhtauksia ja lämpökuormaa vastaan. ILMANVAIHTO ON KRIITTINEN OSA RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUTTA FläktGroup pyrkii omalla toiminnallaan luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Koordinointi: Pelastusopisto. aktgroup.. Hankkeen tuloksena syntyy videopohjainen opetusmateriaali pelastussekä metsäalan käyttöön. Järjestelmän toivotaan myös lisäävän tilannetta johtavan henkilön tilannetietoisuutta. Se tehdään helpoksi kääntää eri kielille, jotta suomalainen pelastusalan osaaminen leviää paremmin maailmalle. Maastopalojen määrää voidaan todennäköisesti jossain määrin vähentää viestinnän keinoin, koska osa paloista syttyy huolimattoman tulen käsittelyn vuoksi. Palot tuhoavat potentiaalista tukkimetsää, joka muodostaa metsiemme hiilinielun. Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa hanke Kesto: 1.6.2019–31.12.2020. Lisäksi etsimme palomiehille toimivimmat viestintäja paikannusvälineet turvataksemme palomiesten turvallisen toiminnan ja tarvittavan avunsaannin hankalissakin olosuhteissa
Hän teki yksikönjohtajan töitä työharjoittelussa jo 20-vuotiaana palopäällystöopiskelijana. ”Tarkoitus ei ollut esimiestehtävä itsessään, vaan se duuni. Nykyisin hän ajattelee, että esimiestyökin on auttamista. Vaativa työ pelastusalalla on koulinut hänet sanomaan mielipiteensä suoraan ja vaatimaan perusteluja. Hänen isäpuolensa oli mukana Rautavaaran puolivakinaisessa palokunnassa, ja pian Turunenkin löysi itsensä sieltä. Siinä autetaan alaisia, ratkotaan miehistön ongelmatilanteita. ”Totta kai edelleenkin, tänäkin päivänä jotkut jaksavat minua epäillä, mutta niitä on hiljennetty yksi kerrallaan ihan omalla toiminnalla.” Antakaa palaute asiallisesti.. Minut otettiin tosi hyvin vastaan.” TULTA PÄIN Lukion jälkeen Turunen haki äitinsä kauhistukseksi pelkästään Pelastusopiston palopäällystön amk-tutkintoon, tosin näön vuoksi hän kirjoitti hakemukseen myös fysioterapeutin koulutusohjelman. Se saattaa kuulostaa erikoiselta, sillä nyt 27-vuotias Turunen on toiminut päällystössä siitä asti kun valmistui. Tällä hetkellä hän luotsaa palopäällikön kanssa Outokumpu–Polvijärvi–Liperi-aluetta. Turunen tosin myöntää, että on joutunut todistelemaan sukupuolensa takia osaamistaan ansaitakseen paikkansa. Turusen palon pelastusalaan sytytti jo NouHätä!-kilpailu, ja lisää pontta hän sai lukioikäisenä sopimuspalokuntatoiminnasta. Ne tulivat siinä ohessa. 8/2019 Pelastustieto 41 Ei mikään lapanen Palomestari Tiia Turunen on nuori, mutta hänellä on takanaan pitkä ura esimiehenä. Alun perin palokuntatoiminnassa Turusta kiehtoi ihmisten auttaminen. ”Marssin silloisen ylipalomiehen, Ahosen Martin juttusille, että haluan palokuntaan. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Harri Mäenpää 8/2019 Pelastustieto 41 TAPASIMME T iia Turunen ei alun perin edes tähdännyt esimiestehtäviin. Vuoden 2016 lopulta hän on työskennellyt Joensuun paloasemalla, jossa vastaa työvuorosuunnittelusta, rekrytoinnista ja operatiivisesta toiminnasta. Vastuullisin toimenkuva oli Vaara-Karjalan alueesta ja sen neljästä paloasemasta vastaaminen Ilomantsin asemapaikalta käsin. ”Olihan se eräänlaista riskipeliä, mutta pääsinpähän kuitenkin ensimmäisellä yrittämällä.” Yleisesti nuori päällystön edustaja otettiin hyvin vastaan harjoitteluissa ja ensimmäisissä työpaikoissa. Urallaan hän on toiminut asemaja palomestarina pitkin Pohjois-Karjalaa muun muassa Nurmeksessa ja Enossa. Olen pystynyt vaikuttamaan asioihin, nähnyt omaa kädenjälkeä”, hän sanoo
Sitä vain meni tulta päin, itsepäisesti”, hän kertoo. ”Luulen, että enemmänkin olisivat voineet koetella. Se tarkoittaa, että olet luotettava ja pystyt kuuntelemaan työntekijöitä. Täällä tarvitaan jämäkkyyttä. Ei voi olla lapanen, oikeasti. Erakkoluonteena häneltä vain menee paljon henkisiä voimavaroja keskittyä tiukasti yhteen ihmiseen ja hänen ajatuksiinsa. Ja alaisten pitää pystyä puhumaan myös johtajalleen. Luottamusta ei synny niin helposti sellaiseen, joka on vähän hissukka. Hän huomauttaa, että palontutkinta on uusi aihealue, kansalaisetkaan eivät tunne sitä.. Menen siihen tilanteeseen ja hoidan työni. Loppujen lopuksi olen tykännyt tehdä tätä.” KOMMUNIKOINTIA, LUOVIMISTA JA PELISILMÄÄ Suoraan Turunen kertoo myös näkemyksensä siitä, millainen pelastusalan esimiehen pitäisi olla. Uusissa työpaikoissa Turusta on kyllä testattu. JOHTAMISEN UUDET TUULET. Jämäkkyys ei tarkoita sitä. ”Pitää vain tehdä se päätös, etsiä se tilanteeseen sopiva vaihtoehto ja mennä sillä. Työntekijöiltä kysytään, tarvitsevatko he defusingia, esimiehiltä harvemmin. Ei se ole ison palkan nostamista toimistossa istuen. ”Esimieskin voi olla väsynyt. Nyttemmin arkuus on karissut tehokkaasti pois. Henkilöstöjohtamisen rinnalla operatiivinen johtaminen, hälytystehtävät sujuvat helposti. Tämä on minun näkemykseni asiasta, ja on pitänyt itsekin kasvaa reippaammaksi”, hän painottaa. Monet johtajat pelkäävät oman arvoasemansa puolesta. That’s it.” Turunen nauttii tilannepaikalla toimimisesta: hän saa pitää langat käsissään ja tehdä parhaansa alaistensa kanssa. Hän pitää keskusteluja todella antoisina ja näkee niissä mahdollisuuksia. ”Päätöksentekokykyä pitää olla. Hän on mukana Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palontutkintaringissä, ja haluaisi paneutua siihen enemmän, ammentaa siitä niin paljon kuin voi. Se vaatii kaikilta osallistumista.” Turunen arvelee, että johtaminen käsitetään yleisesti käskyjen jakamisena norsunluutornista, vaikka se on kaikkea muuta: kommunikointia, luovimista ja pelisilmää, ymmärrystä siitä, miten kullekin miehistön jäsenelle kannattaa puhua. ”En ajattele koskaan, että keikat olisivat kauhean pahoja. Ne hoidetaan, katsotaan mikä meni hyvin ja missä on kehitettävää. Tämä työ on koulinut. Vaikeitakin hetkiä on ollut, ja olen harkinnut, pystyykö alaan ollenkaan, mutta eiköhän niitä kaikilla ole. ”Nyt tulee sanottua asiat suoraan. Vaikeita juttuja tuodaan eteen ratkaistavaksi ja katsotaan, miten tuo tuosta selviää. 42 Pelastustieto 8/2019 TAPASIMME En ajattele koskaan, että keikat olisi vat kauhean pahoja. Jotkut myös tulevat kyseenalaistamaan päivänselviä ja perusteltuja päätöksiä.” Hän miettii, että ehkä testaamista tapahtuu jokaisella alalla. ”Se varmaan kuuluu alaan. ”Hänen ei tarvitse olla luotaantyöntävä äksyilijä. Itsetunnon pitää olla kohdillaan, niin ei tarvitse vetää yli.” Turunen muistuttaa, että myös esimiehet ovat ihmisiä ja heidänkin jaksamisensa pitäisi huomioida. Vielä Pelastusopiston aikoina hän oli hieman arka, koska kuului nuorimpiin opiskelijoihin, ja kaikki muut tuntuivat niin kokeneilta. Se mielikuva on niin kaukana todellisuudesta kuin voi olla.” Henkilökohtaisesti vaativimmaksi Turunen näkee omassa esimiestyössään kehityskeskustelut. Jos se ei toimi, pitää olla kykyä tunnustaa se, ja vaihtaa taktiikkaa. Se on vain yksinkertainen fakta. Toinen intohimo Turuselle on palontutkinta
Totuuden selvittäminen on yksi intohimoni. MIKÄ SAMMUTTAA. Kehityksen kelkassa olisi hyvä muutenkin pysyä. Lisäksi hän toivoo rakentavaa palautteen antamista. Tiia Turunen, Joensuusta. Olen sen verran itsepäinen ihminen.” Alaisiltaan Turunen toivoo mukavuusalueen ulkopuolelle menoa, sillä se on tehokas tapa kehittää itseään. Saatan ehkä ensi keväänä jo hakea kouluun. Olen realisti, jotkut voisivat pessimistiksikin sanoa, mutta silti uskon aina tulevaan.. IKÄ. Salibandy, kuntosali, pyöräily, pc-pelaaminen. ”Henki on hyvä. Epäoikeudenmukaisuus. Tulevaisuudessa hän haluaisi opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, ehkä turvallisuusalaa tai lakia. Täällä kukaan ei jää yksin minkään asian kanssa, ja se on varmasti auttanut itseäkin tässä hommassa. Asioilla on tapana järjestyä. Ja vaadin perusteluja päätöksiin. HARRASTUKSET. ”En lopeta mielipiteitteni laukomista, kyseenalaistan nykyään asioita todella paljon enemmän kuin ennen. Mielenkiinnolla katson tulevaisuuteen, mahdollisuuksia on niin monia.” Nopeat KUKA JA MISTÄ. Nyt on uudet tuulet, ja niitä onkin odotettu.” Uudet tuulet puhaltavat koko alalla aikaisempien johtajien eläköityessä, ainakin, jos hyvin käy, eivätkä entiset johtajat ole kasvattaneet seuraajiaankin vaikenemaan ja lakaisemaan ongelmia maton alle. Sanokaa vaikka ensin, mikä meni hyvin ja sitten, mitä pitäisi kehittää.” Temperamenttisena luonteena Turunen on joutunut hiomaan tätä piirrettä itsessäänkin, ja toivoo sitä myös muilta. Älkää töksäyttäkö, älkää räyhätkö. ”Pitäisi tuoda enemmän esille, mitä tapahtuu palopaikalla kaiken keikkahäsläämisen jälkeen. ”Sillä vältettäisiin niin monet kiistat ja riidat. Pitää vain saada tietää!” Turunen viihtyy Pohjois-Karjalassa ja pelastuslaitoksella. Antakaa palaute asiallisesti. Johtoporraskin on suht nuori. 27. ”Henki on hyvä. ”Henkilöstön saaminen on hankalaa, mikä on sääli. 8/2019 Pelastustieto 43 TAPASIMME Tiia Turunen viihtyy mainiosti Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Ja vaikka Pohjois-Karjala onkin hänelle koti, hän voisi hyvin käydä jossain muualla vaikkapa tekemässä lyhyen sijaisuuden. Turunen ei ainakaan aio vaieta. MOTTOSI. Porukka on pieni, mutta homma toimii. Päällystön paikat pitäisi saada täytettyä. Autan muita samalla tavalla.” Huonoa laitoksella on ainoastaan henkilöstöpula. MIKÄ SYTYTTÄÄ. En hiljene taistelutta. Alue kehittyy koko ajan, odotan innolla lisää koulutuksia. Olen nyt niin opinjanoinen, että kaikki kiinnostaisi kovasti. Täällä kukaan ei jää yksin minkään asian kanssa”, hän sanoo. Pelipäivä, joko katsomossa tai kentällä. ”Että tulisi sitä näkemystä ja kokemusta
Heidän kanssaan oli vaivatonta jutella. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Roni Hotari ”M inulla oli tunne kuin olisin kantanut selässäni repullista kiviä. Normaalisti niin ei tehdä, mutta ehkä oma elämäntilanteeni pienen lapsen isänä vei minut siihen.” ”Olin pojan kanssa siihen saakka, kunnes hänen sukulaisensa tulivat paikalle ja ottivat hänet hoitoonsa. 44 Pelastustieto 8/2019 TYÖHYVINVOINTI Kivet vaihtuivat ilmapalloiksi Post-traumatyöpaja on parasta, mitä vuosien taakkaa kantanut paloesimies Miika Mustonen on saanut työnantajaltaan. Suomen Palopäällystöliitto järjesti maailman mitassakin ensimmäisen työpajan lokakuun alussa Porin Yyterissä. ”Siinä tuli maha täyteen. Sellainen ei ole realismia. ”Kun Saku Sutelainen kertoi työpajasta, hain mukaan ja ajattelin, jos siellä saisin vuosien aikana kertyneen taakan pois harteiltani. Henkisesti kuormittavaan keikkaan hän joutui 12 vuotta sitten. Defusingissa käydään tilannetta läpi ja kerrotaan omista tuntemuksista. Otin heti pojan hoitooni ja menin samalla itsekin syvälle hänen suruunsa. Elokuvissa palomiessankarit kantavat ihmisiä ulos palavasta talosta. Paloesimies Miika Mustonen sai avun pelastusalan ensimmäisessä posttraumatyöpajassa.. Näin kävi ja kokemukseni perusteella se onkin parasta, mitä olen saanut työnantajaltani.” DEFUSINGIA PERUSTEELLISEMPI Paskin keikka muuttuikin työuran suurimmaksi onnistumiseksi. ”Siksi oli helppo heittäytyä ja avautua, kuten he meitä neuvoivatkin tekemään.” Defusingiin verrattuna post-traumatyöpaja oli Mustonen mielestä täydellistä. Kun ovi avattiin, kodissa olikin pieni poika kuolleiden vanhempiensa kanssa. Mutta kannoin pojan henkisesti ulos tapahtuneesta.” Hän kehuu post-traumatyöpajan ohjaajia todellisiksi ammattilaisiksi. Mustonen on työskennellyt parikymmentä vuotta Helsingin pelastuslaitoksella. ”Olimme menossa keikalle, jonka oletin olevan niin sanotusti rutiiniluonteinen elvytys. Pelastusalan työntekijät purkivat työperäisiä traumojaan asiantuntijoiden johdolla. Sen jäljet hän sai pyyhittyä pois vasta nyt post-traumatyöpajassa. Ihminen ei loputtomasti kestä asioita, ja siinä elämäntilanteessa tämä jätti minuun jäljen.” ”Ymmärsin nyt, että tein siinä tilanteessa työni hyvin ja onnistuin. ”Tajusin, että oma elämäntilanteeni ja lapsuudessani kokemani asiat nousivat siinä tilanteessa pintaan. Olin urallani nähnyt jo siihen mennessä lapsiuhreja, mutta ne eivät olleet vaikuttaneet samalla tavalla. Olin pojalle ensihetken turvallinen aikuinen.” Mustonen kävi heti defusingin, mutta traumaattinen kokemus kulki vuosien aikana mukana, vaikka sen kanssa oppi elämään. Nyt kivet vaihtuivat ilmapalloiksi”, paloesimies Miika Mustonen kuvailee osallistumistaan pelastusalan post-traumatyöpajaan
Sen jälkeen keskustellaan laajemmin pienemmissä vertaistukiryhmissä. 8/2019 Pelastustieto 45 Paloturvallisuutta palveluna Asennukset / Tarkastukset / Huollot / Kartoitukset / Suunnittelupalvelut / Rakenteellinen paloturvallisuus / Palokatkot / Palosuojaus / Poistumistiet / Poistumisopasteet / Palo-ovet / Sammuttimet / Pikapalopostit / Väestönsuojat / Savunpoistolaitteistot firesafe.fi / 09 615 8701 Hyvä sekin, mutta tässä mieltä kaihertavat asiat käydään terapeuttien ohjauksessa perusteellisemmin läpi”. Toiminta pitää saada turvattua”, Sutelainen korostaa.. Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä Palopäällystöliitossa. Post-traumatyöpajassa rakennetaan aluksi luottamuksen ilmapiiriä, jotta jokainen pystyy kertomaan muille oman yksittäisen vaikean työtehtävän tai useiden keikkojen aiheuttaman kuorman. ”Toivottavasti työpajaa pystytään jatkamaan. Uskallettaisiin puhua muustakin kuin punnerustuloksista eikä koettaisi tätä huuhaana.” ”Tällä tavalla korjataan ihmeellisetkin kolhut ja oppii ajattelemaan uudella tavalla. Siihen haki yhteensä 28 henkilöä. Terapia ei ole mitään ihmeellistä, ja tästä pitää puhua avoimesti myös paloasemien kahvipöydissä. ”Työntekijän pitää suhtautua avoimesti tällaiseen toimintaan ja heittäytyä rohkeasti mukaan. Monilla on taustalla paljon kovempiakin tarinoita”, Mustonen toteaa. Ensimmäisessä tilaisuudessa oli 12 osallistujaa ja viisi ohjaajaa. KANTAA LÄPI ELÄMÄN Post-traumatyöpajaidean vetäjä, palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen mietti, miten pelastusalalla voitaisiin kehittää traumaattisten työtehtävien jälkeisiä toimia. Palosuojelun edistämissäätiö tuki 20000 eurolla pelastusalan pilottitapahtumaa. ”Post-traumatyöpajan päivät ovat pitkiä ja kuormittavia, mutta lyhyeen aikaan on saatu mahtumaan paljon hyvää. Työpajapäivien kustannukset ovat noin 2500 euroa osallistujalta. Valintaperusteena oli taustalla oleva henkiseen jaksamiseen vaikuttava työtehtävä sekä maantieteellinen tasapuolisuus. Jos nimittäin halutaan, että työntekijät jaksavat olla töissä pidempään. Mustonen toivoo, että post-traumatyöpaja olisi osa työntekijälle tarjottavaa henkistä huoltoa. Tällaiseen post-traumatyöpajaan pääsin tutustumaan viime vuoden marraskuussa ja sen toimivuus ylitti omat odotukset”, Sutelainen kertoo. Kokemus kantaa vuosia, kenties lopun elämää”, hän painottaa. Sain selville, että poliisit ovat käyttäneet vuodesta 2010 lähtien kolmepäiväistä internaattia. ”Ryhmän purkuistunnon eli defusingin lisäksi olen kaivannut muitakin toimenpiteitä vaikeiden tilanteiden aiheuttamien reaktioiden ymmärtämiseksi
Se, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttaminen on tehtävä, jonka pelastustoimi löytää viimeistään nyt edestään, ei tarkoita hyvän työturvallisuuskehityksen kääntämistä. Henkilöstökyselyillä ja tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmilla päästään kiinni niihin tekijöihin, jotka ovat juuri nimenomaiselle työyhteisölle tai sopimuspalokunnalle akuuteimpia ja olennaisimpia. Hallitusohjelmankin esiin nostama sukupuolivaikutusten arviointi on tulossa käyttöön, mikä antaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Liian usein vaadimme sitä, joka nostaa tasa-arvon edistämisen esiin, myös keksimään keinot sen edistämiseksi – itse valmiina toteamaan keinot huonoiksi. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää lisää naisia pelastustoimessa – erityisesti ylimmässä johdossa ja pelastustoiminnassa, mutta kuuluu siihen paljon muutakin. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Ohjelma nostattanee esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin julkiseen keskusteluun, koska emme pääse pakoon sitä, että suomalaisilla työmarkkinoilla ulkomaalainen nimi on monesti este päästä edes työhaastatteluun. Samapalkkaisuus on nostettu hallitusohjelmatasollakin esiin ja sen edistämiseksi tarvitaan uskottavat ja vaikuttavat toimenpiteet, jotka on kirjattava pelastuslaitosten tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Muutos kannattaa tehdä inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – ja ennen kaikkea yhteistyössä.. Ja kuten kaikessa muussakin, on lähtökohtaisesti parempi, että toimiala itse keksii keinot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi kuin että sen tekevät ulkopuoliset. 46 Pelastustieto 8/2019 Tasa-arvo ei tarkoita tinkimistä suorituskykyvaatimuksista MOKKATAKKIMAISTERI On lähtö kohtaisesti parempi, että toimiala itse keksii keinot. Suojavarusteiden epäsopivuus, raskaussyrjintä, epäasiallinen käytös, erityisäitiysrahakäytännöt, kaikki ovat asioita, joiden tulee olla kunnossa. Tämä tulkittiin laajasti kannanotoksi suorituskykyvaatimusten laskemisesta, mutta voin tässä ja nyt oikaista nuo väärinkäsitykset. Ministeri Ohisalo totesi Naisten Valmiusliiton tilaisuudessa 19.10.2019, että pelastustoimen ja turvallisuusviranomaisalojen tulee olla edustuksellinen otos yhteiskunnasta, jota ne palvelevat. Suomen Palopäällystöliitto niin sanotusti avasi pelin viime Palopäällystöpäivillä ja otti seksuaalivähemmistöjen aseman turvallisuusviranomaisaloilla keskustelunaiheeksi. Vanhaa sanontaa mukaillen kyllä koiralta loppuu ennemmin kusi kuin pelastajalta keinot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston tasolla laaditaan kaikkia ministeriöitä koskevaa tasa-arvo-ohjelmaa. Samoin kuin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin naisten aseman parantaminen, on naisten asemassa paljon muutakin tehtävää kuin henkilöstöosuuden kasvattaminen
Teksti: Juhani Katajamäki · Kuva: Tornion VPK T ornio sai kaupunkioikeudet 1621, jolloin Suomi oli Venäjän alainen suuriruhtinaskunta. 8/2019 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI VANHAT PALOKUNNANTALOT, OSA 3 Tornion VPK:n koti on tyylikäs puurakennus Vuonna 1902 rakennettu palokunnantalo on palvellut VPK:ta jo 117 vuoden ajan. Palo oli ratkaiseva sysäys vapaaehtoisen palokunnan perustamiselle. Alaosastoina aloittivat torvisoittokunta ja näyttämöseura. Oman talon ansiosta palokunnan toiminta vilkastui ja monipuolistui. Tornion VPK:n yli satavuotias puurakenteinen palokunnantalo on ajattoman tyylikäs rakennus.. Pelastustoimessa harvinainen Suomi–Ruotsi -yhteistyö sai virallisen luonteen 1991, jolloin kaupungit sopivat pelastustoimen tehtävien yhteistyöstä onnettomuustilanteissa, ympäristöja öljyvahinkojen torjunnassa, koulutuksessa ja kalustohankinnoissa. Vuonna 1924 rakennus muuntui myös elokuvateatteriksi. Tornion pelastustoimen erikoisuus on yli sata vuotta kestänyt, herrasmiessopimuksiin perustunut yhteistyö rajanaapurikaupunki Haaparannan kanssa. Yleisen palokunnan tärkeät ja välttämättömät harjoitukset luontuivat yhtälöön huonosti. Palokuntamuoto on myöhemmin tunnettu paljon puhuvalla nimellä ”pakkopalokunta”. Tulipalo oli ainainen uhka kaupunkien ja muiden tiiviisti asuttujen yhdyskuntien puutaloyhteisöissä. Rakennustyö käynnistyi nopeasti, ja puurakenteinen palokunnantalo vihittiin käyttöön jo seuraavan vuoden joulukuussa. Niiden jokaisella asukkaalla oli tulipalon vaarallisuudesta ainakin naapurikohtainen kokemus. Tornion VPK:n perustava kokous pidettiin jo saman kuukauden viimeisenä päivänä. Palokunnantaloa varten VPK osti tontin venäläiseltä sotilaskirkolta joulukuussa 1901. YHTEISTYÖTÄ YLI RAJAN Kaupunki on jatkanut VPK:n kanssa tekemäänsä sammutussopimusta, jota vuosien kuluessa on muokattu vastaamaan ajan vaatimuksia. Keisarin vahvistama palojärjestys velvoitti kaikkien kaupunkien täysi-ikäiset asukkaat osallistumaan säännöllisiksi määrättyihin harjoituksiin ja kuulumaan yleiseen sammutuskuntaan. Elokuvateatteri re montoitiin perusteellisesti, ja talon julkisivuun tehtiin muutoksia. Alkuvuosina rakennus oli myös Tornion vakinaisen palokunnan tukikohta. Yleinen sammutusvelvollisuus oli kaikkien helppo hyväksyä, mutta osallistuminen säännöllisiksi määrättyihin harjoituksiin oli vähemmän innokasta. tammikuuta 1891 tuhosi korvaamattomia asiakirjoja, muun muassa maistraatin ja raastuvanoikeuden pöytäkirjoja. OMA TALO VALMISTUI 1902 Tornion pormestarin asunnossa syttynyt tulipalo 7. Vuoden 1973 kuntaliitosten yhteydessä perustettu vakinainen palokunta aloitti sekin toimintansa VPK:n tiloissa. Omaa aikaa jäi niukasti. HANKALA YHTÄLÖ Pakko-etuliitteestä huolimatta osallistuminen sammutustyöhön ei ollut vastenmielistä. Elämä oli niukkaa, ja toimeentulon eteen piti tehdä pitkää työpäivää viikon jokaisena vuorokautena. Talossa tehtiin muutosja korjaustöitä 1950-luvulla: kylkeen rakennettiin letkutorni, talon vesikatto ja lämmitysjärjestelmä uusittiin
Teksti ja kuva: Esa Aalto 8 miljoonalla hommat saataisiin kuntoon. ROOLI KOULUTUKSESSA Kunnasvuori toivoisi, että Hätäkeskuslaitoksella olisi itsenäisempi asema koulutuksessa ja tutkimuksessa. Ehkä syy on siinä, että meitä ei näy kentällä, mutta kenttä ei voi toimia ilman meitä.” ”Jos toiminta on jatkuvasti alimitoitettua, henkilöstö väsyy.” Kunnasvuoren mielestä rahoituksen korjaaminen on kiinni tahdosta. ”Me näemme meille koulutetun työvoiman vasta, kun he tulevat meille töihin.” Hän haluaisi, että Hätäkeskuslaitos pystyisi osalPäivystäjävaje riesana Avunsaannin ensimmäisen lenkin, Hätäkeskuslaitoksen rahoitus on jatkuvasti lisäbudjettien varassa. ”Meitä ohjaavat nykyisin sisäministeriö sekä sosiaalija terveysministeriö.” Aikaisemmin sisäministeriön pelastusosastolla oli toimintaa ohjaava tulosyksikkö, mutta sen avulla toimintaa ei kuitenkaan saatu kehitettyä toivottuun suuntaan. ”Ei ole kovin suuri raha.” Hänen mielestään tilanteeseen vaikuttaa myös se, että hätäkeskustoiminnalla ei ministeriötasolla ole asianhoitajaa. 48 Pelastustieto 8/2019 ELÄKKEELLE ”M eillä on 50 hätäkeskuspäivystäjän vaje”, Kunnasvuori sanoo. Hätäkeskuslaitosta 12 vuotta johtanut Martti Kunnasvuori jäi marraskuun alussa eläkkeelle.. Laitoksen johdosta eläkkeelle jäänyt Martti Kunnasvuori sanoo, että rahat riittävät palkkamenoihin, mutta uutta väkeä sillä ei palkata. Kahdeksan miljoonan euron tasokorotuksella saataisiin rekrytoitua riittävä määrä henkilöstöä. ”Juhlapuheissa meitä muistetaan ja pidetään tärkeänä turvallisuudelle, mutta käytännön ratkaisut ovat toisenlaisia.” ”Jäämme rahanjaossa aina muiden turvallisuustoimijoiden jalkoihin
Ääntään voi myös huoltaa ja kouluttaa. Kasvo-osien pesu ja kuivaus 4. Toimitettavan materiaalin seuranta 5. Luin äskettäin erään amerikkalaisen tutkimuksen, jossa tarkasteltiin päivystäjän äänen vaikutusta hätäpuhelun soittajan reaktioihin. Samalla loppuisi muiden viranomaisten toiminta. Paineilmalaitteiden pesu ja kuivaus 3. ”Hätäkeskustoimintaankin liittyy paljon tutkittavaa. Moderni huoltotila turvalliseen puhdistusprosessiin: 1. ”Siinäkin olisi aihetta tutkia. Suojainten pesu ja vastaanotto 2. Näin voitaisiin avata sitä, millaisia nämä puhelut ovat ja millaista tietoa se voisi antaa analysoitaessa yhteiskunnan turvallisuutta”, Martti Kunnasvuori sanoo.. Toimitettavan materiaalin seuranta Lue lisää: www.draeger.com/fi_fi/Fire-Services/Hot-Topics/Suojainten-huolto Dräger Suomi Oy 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi joka vaiheessa 1. 4. Hädän hetkellä asiat kuullaan eri tavalla.” Hätäkeskustoiminta verkottuu uuden tietojärjestelmän avulla. ”Se perustuu viranomaisten hyvään yhteistyöhön.” Hätäkeskuksiin tulevista puheluista suurin osa on sellaisia, joita ei välitetä muille viranomaisille. 5. Näin saisimme myös uutta työvoimaa lisäämättä opiston kapasiteettia.” ”Kaikesta huolimatta olemme kuitenkin olleet tyytyväisiä meille koulutettuun työvoimaan”, Kunnasvuori sanoo. ”Pelastusopisto on varmasti koulutukselle hyvä tuottaja, mutta meidän pitäisi päästä paremmin vaikuttamaan koulutukseen.” Erityisesti Hätäkeskuslaitoksessa haluttaisiin avata päivystäjäkoulutus täydennyskoulutuksen avulla pelastajille, ensihoitajille ja rajavartijoille. Myös tutkimustoimintaan pitäisi löytää resursseja. 2. Eniten saamme palautetta päivystäjän käyttäytymisestä. Testaus ja tarkistus 6. 3. Ongelmia on lähinnä aiheuttanut valtion turvaverkkoon liittyminen, jota me vastustimme.” Vanhaan ELS-järjestelmään ei enää ensi vuonna voida turvautua, sillä sen ylläpito päättyy. 6. ”Saamani palautteen perusteella järjestelmä toimii hyvin. ”Työssä tarvitaan myös monipuolista osaamista. ”Pahin skenaario on se, että hätäpuhelut eivät mene perille. Tällaista riskiä ei pitänyt olla.” Martti Kunnasvuori kehuu suomalaista hätäkeskustoimintaa edistykselliseksi maailmanmitassakin. Ota kuva tästä niin saat linkin! listumaan opiskelijavalintaan ja koulutuksen sisällön kehittämiseen. SUURINTA OSAA PUHELUISTA EI VÄLITETÄ Kaikissa kuudessa hätäkeskuksessa on nyt käytössä ERICA-tietojärjestelmä. Puheluihin voidaan vastata eri keskuksissa ja siksikin Kunnasvuori pitää tärkeänä, että palvelua pystytään antamaan kaksikielisesti ja ruotsinkielisestä päivystäjäkoulutuksesta pitää huolehtia
50 Pelastustieto 8/2019 Post-traumakahvitauko LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ai HeHu vai. Itsellä oli silloin samanikäiset lapset. Tai sit se vaan vaihto nimeään trendikkäästi ulkomaiseen versioon”, ylipalomies evästää ja virittää itsensä pohtimaan asiaa tarkemmin. ”Mun kovin keissi oli ehdottomasti se tasoristeyskolari, jossa meni se perhe. ”Älä sano, että se on joku uusi HeHu-juttu. Etkö tiedä. ”Tarkoitatko HeHua?” ylipalomies murjaisee naama leveänä. Vain kahvikupin kyljestä kimmonnut lusikan kilahdus jää uupumaan, kun puheenvuoro siirtyy seuraavalle, jolla aiheeseen liittyvää kommentoitavaa. ”Jätkät hei, teidän jutut kuulostavat enemmän post-traumatyöpajalta kuin työvuoron aamukahvilta”, esimies sanoo. Etkö tiedä. ”Se HeHu tuli sen Takamaan kartanopalon jälkeen, josta kanneltiin niitä hiiltyneitä kroppia siihen pihalle riviin. Illalla oli otettava pari rauhoittavaa bissee, kun ajatukset pyöri päässä.” ”On sitä itsekin tullut oltua aika down muutaman keikan jälkeen, kun ei oo oikein tiennyt mitä siinä on tapahtunut ja mieli kun on sellainen pirulainen, että se täyttää aukot omalla tavallaan. Se on tiätty henkinen huolto, mutta se kuoli jo 15 vuotta sitten, kun sellaiselle ei ollut tarvetta. Kai niille hoidettiin jotakin apua. Omaiset otti tapauksen aika raskaasti. Näky oli aivan karmea, siinä meni pari tuttuakin mutta ei me mitään HeHuja tarvittu. Menikö se alku kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Palokunnan pastorit olis tullu mielellään keskustelemaan sun kanssa”, vanhempi kollega hörähtää ja hörppää maitokahviaan. ”Ai HeHu vai. Raakaa touhua se oli, välillä siitä tulee vieläkin flashbackeja”, ylipalomies jatkaa. Ja se tapa ei yleensä ole mielen kannalta mukavin”, keskustelua hiljaisesti kuunnellut ensihoitaja avautuu. ”Ehkä saunailloissa ei tarvis vääntää kättä, painia ja hapettaa ihan niin paljon, jos näitä juttuja käsiteltäisiin jossain muualla, vaikka työn puolesta”, esimies sanoo. Musta se tilanne tuntui vähän pahalta”, tuore palomies pohtii kahvipöydässä. Piti ottaa sikatiukat halaukset kun pääsin kotiin. ALANSA AMMATTILAISET ”Mä jäin vähän miettimään sitä viime vuorossa sattunutta elvytystä. ”Mikset pyytänyt defusingia. ”Mikä ihmeen HeHu?” tuore palomies pohtii. Se on kuollut ja kuopattu, nämä asiat käsitellään kahvipöydässä ja jos oikein pahaksi äityvät, niin pannaan pystyyn saunailta”, ylipalomies sanoo. ”Mitä sä oikein horiset?” Teksti: Marko Partanen
Painoa vain 1/3 perinteiseen järjestelmään verrattuna, samoin kokoa. | toimisto@?n-inventors.. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Työturvallisuus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Ohjausja valvontakeskus Sammutusjärjestelmät Kunnossapito Kunnossapidon kumppani ALANSA AMMATTILAISET Sähköjärjestelmät cmelux.fi Litium -tehoyksiköllä korvaat perinteisen ajoneuvoon rakennetun 230V järjestelmän. Lisäksi meiltä myös 230V siniaaltoinvertterit ja Smart Charger -akkuvaraajat. Parantaa kiinteistöjen turvallisuuua tuomalla sammutusjärjestelmän edot paloilmoiimen yhteyteen. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009.. Kasvauaa pelastajien turvallisustasoa. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita www.?n-inventors.. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu! Turvaamme varustehuoltosi Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Luotiliivit Elektroniset laitteet Desinfiointi ja hajunpoisto HELPPO | NOPEA | TEHOKAS Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto M elkoinen kauhuskenaario koettiin alueellisessa sukellusharjoituksessa Kuopiossa. ”Harvalla on resursseja, saati kalustoa isoihin erityistilanteisiin, joten pelastuslaitosten välistä yhteistyötä tarvitaan”, kertoo pelastuspäällikkö Erkki Asikainen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Kuorma-auton lastina on 30000 litraa mäntyöljyä ja säiliö revennyt. antaa tarpeelliset ohjeet poijuparietsintään PohjoisSavon pelastuslaitoksen porukalle. Kaikki on siis mahdollista. Bussi upoksiin ihmisiä sisällä, öljyä vuotaa... Pohjois-Karjalan sukellusryhmä valmiina poijuparietsintään alkubriiffin jälkeen.. Kuormaja linja-auto ovat törmänneet Kallansilloilla Kuopiossa ja suistuneet upoksiin syväväylälle. Linja-autossa on 15 matkustajaa, joista kahdeksan on yhä kateissa. Lisäksi tarkkailijoina osallistuivat edustajat Suomen ympäristökeskuksesta, KuoYksi organisaatio ei pysty kaikkeen, mutta yhteistyössä pystymme ihmeisiin. Viiden laitoksen yhteisessä harjoituksessa olivat mukana harjoituksen järjestänyt Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. On hyvä perehtyä erilaisiin etsintämenetelmiin. 52 Pelastustieto 8/2019 HARJOITUS JA KOULUTUS Hannu ??. Vuonna 2006 oli myös Kuopion Atrian raskasöljyvuoto, joka on yksi sisävesien suuremmista vesistö-öljyntorjuntaoperaatioista. Muistissa on kuitenkin viime vuodelta tapaus, jossa bussi suistui Kuopiossa rampilta junaradalle
”Vasta kurssilta valmistuneet sukeltajammekin saivat harjoituksessa hyvän kuvan viranomaisten yhteistyöstä. ”Uuden teknologian myötä voi olla, että joskus sallitaan myös pelastussukelluksessa esimerkiksi etsintä pariköydellä, jolloin UWISin rooli kasvaa turvallisuusnäkökulmastakin.” Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja yksi pelastuslaitos ovat toistaiseksi hankkineet järjestelmän. Esimerkiksi etsintätilanteeseen soveltuisi hyvin juuri siihen räätälöity sovellus.” UWIS kertoo sukeltajan tarkan sijainnin syvyyteen. Moni sinne uhreja etsimään ja pelastamaan sukeltanut kiitteli juuri harjoituksen todentuntuisuutta. Sukeltajat oli jaettu viiteen sukellusryhmään, jotka kiersivät rasteja. Noston ja kuivauksen jälkeen se viedään Varkauteen harjoittelukäyttöön.” Bussi oli upotettu noin viiden metrin UWIS-järjestelmän sukellusyksikkö kiinnitetään sukelluspulloon. Niitä oli kokeiltu kerran aikaisemmin tositoimissa. Pohjois-Savon pelastuslaitos järjesti sisällön neljälle rastille. Parhaillaan etsitään toimintatapoja ja laitteistoja tukemaan myös kiireellisiä etsintätilanteita.” Arvosen mukaan pelastussukelluksessa käytetään pääosin ohjausköyttä ja radioviestintää. Palomiehet Kari Kosunen ja ChrisAlueellinen sukellus harjoitus Kuopiossa Käytännön sukellusharjoitus toteutettiin syväsatamassa Kuopion Kumpusaaressa syyskuussa. Sukeltajan sijainti voidaan määrittää veden alla muutamien metrien tarkkuudella.. Kaksipäiväinen harjoitus oli jaettu johtokeskusja käytännön sukellusharjoitukseen sekä seminaaripäivään. Aiheina olivat: • vedenalainen öljyntorjuntaseinä • uhrin etsintä ja irrotus veteen uponneesta linja-autosta sekä uhrin nosto korkealle satamalaiturille • aluksen tuenta nostotyynyillä • poijuparietsintä • kehäetsintä pion satamasta ja Sukeltajaliitto ry:stä. 8/2019 Pelastustieto 53 ”Harjoitus oli onnistunut ja palaute hyvää. Harjoituksessa testatusta vedenalaisen öljyntorjuntaseinän prototyypistä on oma juttunsa kalustonurkassa sivulla 60. Käytännön sukellusharjoituksen johtajana ja suunnittelijana toimi vs. Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartiosto toi omalle, viidennelle rastilleen uppoavan tai kallistuneen aluksen stabilointiin tarkoitetut nostotyynyt. paloesimies Jere Mäki-Patola. OMA LINJA-AUTO HARJOITUKSIIN Palopäällikkö Petteri Hynönen kertoo, että harjoitusta alettiin suunnitella jo keväällä. ”Tositilanteessa suurin etu tulee pitkäkestoisissa etsinnöissä, kun saadaan sukellusten kattavuudesta selkeämpi kuva, ja esimerkiksi eri vuorojen välinen yhteydenpito tarkentuu. Viisi ryhmää kiersi läpi viisi rastia. Perinteiset nostosäkit eivät toimi kovassa aallokossa. Idea harjoituksen sisältöön tuli osittain vuoden 2018 bussiturmasta. Uusissa nostotyynyissä on myös hakaset kiinnitykseen ja integroitu paineilmasäiliö nopeaan täyttöön. Merivartiostolla on 12 kahden tuhannen kilon nostotyynyä. noin 50. Sukellusten reaaliaikainen seuranta voidaan toteuttaa johtokeskukseen, kun sopivat ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet on luotu valmiiksi”, kertoo Pertti Arvonen UWIS Oy:stä. ”Annamme auliisti asiakkaillekin rajapinnat teettää juuri heille sopivia sovelluksia. Merivartioston ryhmän mukana oli yksi henkilö Ruotsin rannikkovartiostosta tarkkailemassa. Seminaaripäivänä kerrottiin myös Sukeltajaliiton alaisuudessa toimivista Vapepa-sukeltajista. Osallistujia oli kolmisenkymmentä, johtokeskusharjoitteluineen jne. Jatkossa, kun molemmat osapuolet tuntevat paremmin toistensa järjestelmät, UWIS-järjestelmän voi integroida paremmin harjoituksen kulkuun. Yksi organisaatio ei pysty kaikkeen, mutta yhteistyössä pystymme ihmeisiin”, kertoo sukellus upseeri Arthur Heickell. ”Hankimme oman linja-auton, jota on käytetty jo muissakin pelastusharjoituksissa. Poliisin ja pelastuksen kiireettömille tehtäville hälytettäviä ryhmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi vedenalaisessa alue-etsinnässä. ”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun johtokeskukseen siirrettiin toteutuneita reittejä heti sukelluksen jälkeen.” Harjoituksessa suurin etu on nähdä todellinen sukellusreitti ja saada palaute heti sukelluksen jälkeen, kun kaikki on vielä tuoreessa muistissa
He tekevät kehittämishanketta UWIS-järjestelmästä, joka on suunniteltu sukeltajien vedenalaiseen paikannukseen ja viestintään. Uusi teknologia ei ole kovin tehokkaasti jalkautunut pelastuslaitosten sukellustoimintaan, joten siksi aihe kiinnosti”, Kosunen kertoo. Harjoituksen toteutus koettiin sujuvaksi ja käytännönläheiseksi. Rastit olivat hyvin suunniteltuja ja niiden harjoitussuunnitelmat oli lähetetty osallistujille ennakkoon. UWIS oli testissä poijuparirastilla ja kaksikko oli siihen tutustumassa. "Oli hienoa päästä sukeltamaan oikean bussin sisälle. Jotkut pienet yksityiskohdat kalustossa eroavat maittain. Palomies Turo Karén Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta oli tyytyväinen tutustuessaan poijuparietsintään, itselleen uuteen tekniikkaan. 2000 kilon nostotyynyihin on integroitu 10 litran ja 300 barin paineilmasäiliöt, joita ensikertalaisetkin osasivat käyttää harjoituksessa hyvin. 54 Pelastustieto 8/2019 HARJOITUS JA KOULUTUS Patrik Risberg Ruotsin rannikkovartiostosta seurasi vesisukellusja öljyntorjuntaharjoitusta. Luotsiveneturman jälkeen Merivartiostossa alettiin miettiä, miten alus saadaan stabiloitua nopeasti ja sukeltaminen turvallisemmaksi. ”Meillä on erityinen yhteistyöja vaihtosopimus Suomen Rajavartiolaitoksen kanssa. Pienempiä harjoituksia ja sukellusleirejä voisi pitää useamminkin naapurilaitosten kesken”, Jere Mäki-Patola esittää. ”Rannikkovartiosto vastaa vartioinnista ja pelastustehtävistä merellä. Saimme vapaat kädet toteuttaa käytännön osio kolmen miehen voimin. Tiivistä yhteistyötä yli rajojen toffer Jåfs Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ovat Pelastusopiston alipäällystökurssilla 44. ”Harjoitus oli sopivan haasteellinen. Turhaa odotteluakaan ei ole ollut.". Eniten yhteensovittamista on kielitasolla, muut palikat istuvat toisiinsa aina paremmin ja paremmin. Sillä on myös päävastuu ympäristövahinkojen torjunnasta. Yhteistyön merkitys syventyi niin yritysten kuin muiden viranomaisten osalta. RAKENTAVAA PALAUTETTA Johtokeskusharjoittelun osalta palautteissa kehittämiskohteiksi mainittiin viestinnän rooli ja se, että yhteistyöviranomaisia olisi voinut olla mukana enemmän. Oli mukavaa ja opettavaista tavata kollegoja Suomesta”, Risberg iloitsee. Näin hyviä harjoituksia ei ole edes vuosittain. Nyt hän vastaa koko operatiivisesta sukellustoiminnasta. Se toimii kolmiomittausperiaatteella hyödyntäen ultraääntä ja GPS-paikantimia. ”Pohdimme kimpassa, miten järjestelmää voisi käyttää koulutuksen kehittämisessä, ja soveltuuko se hälytyskäyttöön. Hänellä on 30 vuoden työkokemus pelastussukeltajana. Teemme yhteistyötä niin pelastustoimen kuin muiden viranomaisten kanssa.” Ruotsin rannikkovartiosto käyttää pitkälti samoja toimintatapoja kuin suomalaiset kollegansa. Erityisesti käytännön sukellusharjoitukselle asetettu tavoite testata vesisukellustoiminnassa uusia menetelmiä öljyntorjunnassa, etsinnässä ja muutoin onnettomuustilanteessa saavutettiin erinomaisesti. Myös muiden Itämeren maiden kanssa harjoittelemme usein juuri ympäristövahinkojen torjuntaa. Aikataulun vuoksi ei ollut mahdollista käydä jokaista harjoitusta läpi teoriassa kohta kohdalta harjoituspäivänä, kuten joissakin palautteissa toivottiin
+358 50 5377927 | email: kari.aho@sarco.fi www.sarco.fi Integroituja valoratkaisuja jo vuodesta 2006 ambulanssina yleisimmin käytettyihin autoihin Integroituja valoratkaisuja jo vuodesta 2006 ambulanssina yleisimmin käytettyihin autoihin Johtava integroitujen valoratkaisujen toimittaja. Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com MERCEDES SPRINTER VW CRAFTER VW T6 FIAT DUCATO PEUGEOT BOXTER CITROËN JUMPER Lisätietoa Kari Aho, myyntijohtaja | puh
”Meidän omat panoksemme menevät ulko-osastoomme, mutta olemme mukana myös sisäosaston järjestelyissä.” OSAAMISTA JA LUOTETTAVUUTTA ”Kilpailemme eri markkinoilla alan suurien globaalien sekä paikallisten valmistajien kanssa. SAURUS JA VEMA ULKO-OSASTOLLA ”Olemme taas innolla mukana maailman ehkä vaikuttavimmilla alan messuilla. Interschutz on kuitenkin alan tärkein messutapahtuma. Kokemukset aiemmista Rote Hahn -messuista ovat hyvin positiiviset. Saurus on ollut aktiivisesti ideoimassa ja kehittämässä yhteistä Suomi-paviljonkia Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen puitteissa ja yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Esittelemme autouutuuksiamme ja keskustelemme päivänpolttavista aiheista. Katse on samalla tiukasti myös ensi kesän Saksan Interschutz-messuissa. Näitä messuja ovat muun muassa vuosittain pidettävät China Fire ja Intersec Dubai”, Härkönen kertoo. Tämä tapahtuma on ”must” – taitaa itselle olla kuudennet”, Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkönen muistelee. Odotamme osastollemme niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia asiakkaitamme, edustajiamme ja toimittajia. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Deutsche Messe ALANSA AMMATTILAISET S aurus on toimittanut Kiinaan raskasta paloja pelastuskalustoa vuodesta 2015 lähtien. Osastomme on perinteisesti ulkoalueella ja keskeisellä paikalla yhdessä sisaryrityksemme Veman kanssa, lähellä sisällä sijaitsevaa Suomi-paviljonkia. Suomalaisten vahvuuksia ovat vankka tekninen osaaminen, kokonaisuuden hallinta, projektiosaaminen, ketteryys, luotettavuus sekä kyky vastata asiakkaiden erityistoiveisiin kustannustehokkaasti. Alan muille messuille osallistumme yleensä yhdessä edustajiemme kanssa. 56 Pelastustieto 8/2019 INTERSCHUTZ 2020 Hyvin kokemuksin alan ykkösmessuille Juhani Härkönen Saurukselta vastaa kysymyksiin China Fire 2019 -messuilta Kiinassa. Toki tärkeä osa koko tapahtumaa on verkostoitua ja tarkastella alan kehitystä sekä vierailla kumppaneiden ja toimittajien osastoilla. Osastomme on ulkoalueella, lähellä Suomipaviljonkia.
HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ??????-????????. ?????????–???????????????????. Niin myös me. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. ????????. Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ??????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Olet valmis joka haasteeseen työssäsi. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet ?????????????????. ?????????????????. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. ??????????. ??????????. ALANSA AMMATTILAISET. sähköposti:sarco@sarco.fi More than ready. ????????. 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi INTERSCHUTZ 2020 SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. ?????-???????. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ??????
Opinnäyteprosessissa tuotettua palontutkinnan oppimateriaalia hyödynnetään tulevaisuudessa pelastuslaitosten ja tutkinto-opiskelijoiden palontutkinnan opetuksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esitys ensitoimenpiteitä täydentävien sammutusmenetelmien tarpeellisuudesta pelastustoimen tehtävissä sekä tehdä toimintaohjeet tilanteisiin, missä pelastustoiminta aloitetaan alle pelastusryhmävahvuisena tilannepaikalla. Vahvuuksien tarkastelulla haluttiin saada tilastollisesti tietoa ja vahvistusta siitä, kuinka usein pelastustoimen tehtäviä suoritetaan alla pelastusryhmävahvuisena. Lisäksi haluttiin tarkastella odotusaikoja ja sitä, miten paljon ne eroavat riskialueittain. Toimintaohjeiden tarkoituksena on tuoda yhtenäinen ja selkeä toimintakulttuuri sekä helpottaa ja selkeyttää pelastustoiminnan johtamista alkuvaiheessa tilannepaikalla. Hankkeessa oppimateriaali tuotettiin sähköiseen Moodleoppimisympäristöön, jotta opiskelu on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa verkossa. Palontutkinnan oppimateriaalihankkeen Moodle kesältä 2018 (Pelastusopisto 2019). Tutustumisaikana Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Rakenteellisen puolen asioista on olemassa paljon oppimateriaalia, jota voi hyödyntää tässäkin hankkeessa. Kuva 5. Tällöin opiskelijan on helpompi opiskella asioita. 28 Materiaaliin tutustuminen Rakenteellisen paloturvallisuuden oppimateriaalin teko alkoi materiaaliin tutustumisella. 58 Pelastustieto 8/2019 OPINNÄYTTEITÄ Palontutkintaan uutta oppimateriaalia VALOJÄÄ, EERO: Palontutkinnan oppimateriaalihanke – Rakenteellinen paloturvallisuus. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto tunnisti vuonna 2017 tarpeen kehittää palontutkinnan suomenkielistä opetusmateriaalia, koska tämänhetkinen opetusmateriaali on osittain vanhentunutta. Tämänhetkinen opetusmateriaali on osittain vanhentunutta.. Jo ensimmäisessä palaverissa kävi ilmi, että työ on osittain materiaalien yhdistelyä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091718572 Ensitoimenpiteitä täydentävien sammutusmenetelmien tarpeellisuus Toimintaohjeiden tarkoituksena on tuoda yhtenäinen ja selkeä toimintakulttuuri. Tällä varmistetaan, että palontutkinnan opetus on tulevaisuudessa ajantasaista ja yhdenmukaista. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, eli työ koostuu toiminnallisesta osuudesta ja raporttiosuudesta. Lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi hyödyntää toimintaohjetta alkuvaiheen toiminnan käynnistämiseen ja antaa ohjeita paikalla olevalle tilannepaikan johtajalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda opetusmateriaalia palontutkinnan oppimateriaali -hankkeeseen rakenteellisen paloturvallisuuden osalta. Lisäksi tämänhetkinen palontutkinnan oppimateriaali ei vastaa palontutkijan ammattitaidon tarpeita. Opinnäytetyön raportissa keskityttiin kuvamaan rakenteellisen paloturvallisuusosion tekemisen eri vaiheita suunnittelusta toteutukseen. Erityisesti haluttiin saada tilastollisesti tietoa, miten paljon tehtävien lukumäärät vaihtelevat riskialueittain. Mielestäni on tärkeää, että oppimateriaalit noudattelevat ulkoasuiltaan toisia. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091918913 Opinnäytetyön aiheena oli tutkia, miten paljon Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella hoidetaan pelastustoimen tehtäviä riskialueittain ja millä vahvuuksilla. Kävin myös rakenteellisen paloturvallisuuden materiaalit läpi ja keräsin niistä sellaiset, joita voisin hyödyntää. Kuvassa 5 on näkymä palontutkinnan oppimateriaalihankeen luomasta palontutkinnan kurssista. Palontutkinnan oppimateriaalihankkeen Moodle kesältä 2018 (Pelastusopisto 2019). Työssä toiminnallinen osuus oli rakenteellisen paloturvallisuuden oppimateriaalin tekeminen palontutkinnan oppimateriaalihankkeeseen. Aloitin aiheeseen tutustumisen pyytämällä tunnukset hankkeen Moodleen, jotta voin katson muita osioita ja saan käsityksen millainen rakenteellisen paloturvallisuuden osion pitäisi olla. Palontutkinnasta on tuotettu suomenkielistä oppimateriaalia vuosien varrella eri toimijoiden ja yhdistysten puolesta. MÄKELÄ, TEEMU: Ensitoimenpiteitä täydentävien sammutusmenetelmien tarpeellisuus pelastustoimen tehtävissä. Moodleen luodaan palontukinnan opetuksen opintopolku. Materiaalin tutustumisvaiheessa kävin läpi alustoja ja mietin, millaisella tyylillä minun olisi paras toteuttaa oma osioni. Kuvassa 5 näkyy palontutkinnan oppimateriaalihankkeen Moodle-alusta. Moodlen lisäksi tutustuin lakeihin ja asetuksiin, joita kuvittelin tarvitsevani jollain tavalla oppimateriaalin teossa
Tämä opinnäytetyö oli askel kohti tätä yhtenäistämisen tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa jokaisen kansalaisen tiedot ja taidot onnettomuuksista selviämiseen, niihin varautumiseen ja ennen kaikkea niiden estämiseen. oleviksi kaasuiksi valittiin ammoniakki, propaani, vety ja typpi. Turvallisuusviestinnän toteutus on lakisääteisesti velvoitettua toimintaa, jota ohjaa ja määrittelee kansalliset strategiset suuntalinjat. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091718571 Turvallisuusviestintä on merkittävä osa pelastustoimen tärkeintä toiminta-aluetta, onnettomuuksien ehkäisyä. Sillä on mahdollista havaita heikosti tiettyjä kaasuja, joiden absorboima sähkömagneettinen säteily on pelastustoimen lämpökameran havaitseman aallonpituusalueen välillä. Tutkimuksen kohteena kameroilla. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia lämpökameran hyödyntämismahdollisuuksia vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Työ tarjoaa kuitenkin tietoa lämpökameran hyödyntämisestä myös kaasuvuotojen havainnointiin ja säiliön ainemäärän arviointiin vuototilanteessa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139408 TUHKANEN, HENRI: Lämpökameran hyödyntäminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Näistä suunnitelmista nostetaan esille hyviä käytäntöjä sekä kehitystarpeista kumpuavia uusia ideoita, jotka liittyvät muun muassa resursointiin, vastuunjakoon ja sosiaalisen median nykyistä laajempaan hyödyntämiseen. Lämpökameran käyttömahdollisuuksista vaarallisten aineiden onnettomuuksissa ei ole tehty vielä virallisia tutkimuksia pelastustoimen osalta pelastustoimen lämpöLämpökamera on oiva apuväline vuotavan säiliön ainemäärän arviointiin.. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Lämpökameran hyödyntäminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa Opinnäytetyö oli askel kohti tätä yhtenäistämisen tavoitetta. Lämpökameraa käytetään työvälineenä kaikissa Suomen pelastuslaitoksissa ja käytännössä melkein kaikissa sammutusautoissa. Näiden linjausten puitteissa pelastuslaitokset suunnittelevat ja toteuttavat turvallisuusviestintää omalla alueellaan. Lämpökameran toiminta-alueena pidetään pääsääntöisesti rakennuspalotehtäviä, joihin se varsinaisesti on suunniteltu. Turvallisuusviestintä käsittää kaikki valistamisen keinot, joihin kuuluu turvallisuuskouluttaminen, kontaktit kansalaisten parissa jokapäiväisessä työssä ja erityisissä tapahtumissa sekä joukkoviestimien ja sosiaalisen median käyttö. Pääsääntöisesti pelastustoimen lämpökameraa ei voi käyttää kaasuvuotojen havaitsemiseen. Pelastuslaitosten turvallisuusviestinnän suunnittelun kehityssuunnat ja tarpeet JÄRVINEN, JUKKA: Pelastuslaitosten turvallisuusviestinnän suunnittelun kehityssuunnat ja -tarpeet. Nämä esimerkit ja ideat voidaan ottaa käyttöön tulevaisuuden turvallisuusviestinnän suunnittelussa. Se on oiva apuväline vuotavan säiliön ainemäärän arviointiin. Työssä käydään läpi pelastuslaitoksilta saatujen turvallisuusviestinnän suunnitelmien perusteella turvallisuusviestinnän tulevaisuuden kehitystarpeita, ja niiden ilmentämistä nykyisissä suunnitelmissa pelastustoimessa, viranomaisten sekä muiden toimijoiden keskuudessa meillä ja maailmalla. Tulevaisuudessa näiden laitoskohtaisten suunnitelmien eroja pyritään yhtenäistämään ja tuomaan niihin lisänä sellaisia asioita, jotka vastaavat jatkossa ilmeneviä tarpeita. Kuitenkin kaasujen havainnointiin tehdyistä lämpökameroista on kirjoitettua tekstiä, jota työssä hyödynnettiin. 8/2019 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Työssä käsiteltiin pelastustoimen lämpökameroiden ja kaasulämpökameroiden eroja sekä pohdittiin syitä pelastustoimen lämpökameroiden soveltuvuuteen ja soveltumattomuuteen kaasuvuotojen havaitsemisen apuvälineenä
Tuotantomalliin tarvitaan vielä ainakin vetokahvoja ja lenkit yläpäähän. Painoa on 120 kiloa. Sen on valmistanut kuopiolainen Scantarp Oy.. Kaksipuolinen lenkkiliitos varmistetaan vielä vaijerilla. "Huomasimme, että alapaulassa ei ole mitään, mistä saisi kunnolla otteen. Kuva laskusta on lehden sisältösivulla. paloesimies Jere Mäki-Patola Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Seinän alkuun ja loppuun sekä tarvittaessa välille laitetaan merkkikohoja, jotta tiedetään seinän sijainti. Kehittämisehdotuksista pääosa koski juuri seinän liikuteltavuuden parantamista. Harjoituksessa testattu protyyppi oli korkeudeltaan kolme ja pituudeltaan kymmenen metriä. Kun ei ollut, niin piti itse keksiä sellainen", kertoo vs. 60 Pelastustieto 8/2019 KALUSTONURKKA Öljyntorjuntaa pinnan alla ALANSA AMMATTILAISET Kuopion alueellisessa vesisukellusharjoituksessa syyskuussa testattiin yhdellä rastilla vedenalaisen öljyntorjuntaseinän prototyyppiä. Seinä voi olla pidempikin tarpeen mukaan. Luulin, että tällainen varuste olisi jo ollut markkinoilla. Painosuhteet olivat hyvät ja seinä pysyi kunnolla pystyssä. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Ö ljyntorjuntaseinällä voidaan rajata pohjaa pitkin etenevä vettä raskaampi öljy tai muu kemikaali. Matalamman seinän yli öljy voisi leijua ja korkeampi olisi vaikeampi käsitellä. "Biodieselin valmistuksessa käytettävää mäntyöljyä ja muita vettä raskaampia öljyjakeita liikkuu paljon kumipyörillä, kaikkeen pitää siis varautua. Vedenalaisen öljyntorjuntaseinän prototyypin pituus on kymmenen ja korkeus kolme metriä. Hän siirtää alareunan pois kivien tai uppotukkien päältä tai vaihtoehtoisesti muotoilee alareunaa ja tilkkii aukot pohjasedimentillä. Laskostettu öljyntorjuntaseinä laskettiin veneestä satama-altaan pohjaan säiliökontin ympärille. Rakenne on kuin kalaverkossa, eli siinä on yläpaula, alapaula ja kangasta välissä. Kun seinä oli paikallaan, se toimi yllättävänkin hyvin ensimmäiseksi prototyypiksi." Harjoituksessa virisi ajatus, että naapurilaitoksilla voisi olla oma öljyntorjuntaseinänsä ensi-iskua varten. Materiaali on vastaavaa kuin normaalissa öljyntorjuntapuomissa. Tarvittaessa voimat ja seinät yhdistettäisiin. Lasku veteen sujuu 5–10 minuutissa. Lasku on helpointa keularampillisesta veneestä. SUKELTAJA TARKASTAA VIELÄ TIIVIYDEN Kun seinä on laskettu pohjaan, sukeltaja tarkastaa alareunan tiiviyden
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. KALUSTONURKKA Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Käsisammuttimet Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 ALANSA AMMATTILAISET. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh
Johtamistapa riippuu myös tilanteesta.” Esitutkimus päättyy vuoden 2018 lopussa. Jos esimiehet pystyvät johtamaan itsenäisesti, palomestarille jää alussa aikaa muodostaa kokonaiskuva. Jos taas palomestari joutuu johtamaan alusta alkaen, arvokas kokonaiskuva jää muodostamatta. Näin ei ole, vaan inhimillinen tekijä vaikuttaa eniten.” Kun tilanteen osatekijät ovat keskenään ristiriitaisia, kuormitus on palomestareille liian suuri. ”Tunnistimme tilanteissa useampia tekijöitä kuin mitä olimme odottaneet. ”Tilannejohtamisen mallia tehdessämme lähdimme kolmesta johtamistavasta. Juuri näitä tekijöitä on vaikea sisällyttää harjoituksiin. Tilanteessa on voitu nimetä tilannepaikan johtaja. Lisäksi palomestarin henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat hänen johtamistapaansa. Hollantilaisten tekemä tutkimus on erittäin mielenkiintoinen. 62 Pelastustieto 8/2019 Tilannejohtamisen malli ja käytäntö ULKOMAILTA PELASTUSOPISTO, HOLLANTI NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Etäjohtaminen lisääntynyt pelastustoiminnassa Hollannin pelastusopiston projekti tutkii, miten tilannejohtamisen malli vastaa käytäntöä. Tästä voimme päätellä, miten pelastustoiminnan johtajaa voidaan auttaa muodostamaan kokonaiskuvan tilanteesta”. ”He eivät näe eivätkä kuule. Pelastustoimen yhteistä osaamisenkartoitusmallia on kehitetty omassa, tänä vuonna päättyneessä hankeessaan. Pelastusopistolla on kehitetty simulaatio-opetusta ja siihen liittyvää virtuaalista toimintaympäristöä pelastustoiminnan johtamistaidon oppimisen edistämiseksi. Nyt ymmärrämme. Kolmannessa pelastustoiminnan johtaja ei lähde onnettomuuspaikalle, vaan nimeää sinne tilannepaikan johtajan. Useat tekijät voivat estää pelastustoiminnan johtajaa muodostamasta kokonaiskuvaa tilanteesta. Teksti: Jildou Visser 10/2018 Suomessa tilannejohtamisen malleja on muutama. Nämä eivät poista yhteisten toiminnallisten harjoitusten tarvetta. Mallissa johdettavien määrä säilyy hallittavana ja toiminta tehokkaana. Tai puuttuvat piirustukset ja tieto mahdollisista vaarallisista aineista. Esitutkimuksen aikana viitisenkymmentä palomestaria kuvaa suuret tai monimutkaiset tilanteet takkiin kiinnitetyllä BodyCam -videokameralla. ”Jokaisella on vahvat ja heikot puolensa. Etäjohtaminen on lisääntynyt pelastustoiminnassa. Myös RPAS-laitteet ja videokamerat ovat hyödyllisiä tilannekuvan saamiseksi ja päätöksen teon tueksi. Harjoituksissa on havaittu, että puutteellinen osaaminen tietyissä asioissa saattaa johtaa erilaisiin valintoihin – esimerkiksi vanhentuneeseen toimintatapaan, vaikka uudet asiat olisivat olleet esillä aiemmin. Syitä ovat tilanteen tuoma paine ja stressi. ”Tutkimme, mitä näemme ja ymmärrämme ja mitä tarvitsemme tilanteen aikana. Harjoituksissa pyritään saamaan esille ulkoisia kuormitustekijöitä, kuten aikapainetta ja tilannepaikalta tulevan tiedon määrää. ”Tilannejohtamisen mallin lähtökohtana oli, että inhimillinen tekijä, tilanne ja organisaatio vaikuttavat suunnilleen yhtä paljon. Tällaisessa tilanteessa palomestari tarvitsee avukseen jonkun, jolla on aikaa ajatella.” Projektipäällikön kolmas johtopäätös on, että palomestarien on käytännössä joustettava enemmän kuin mitä malli olettaa. Tämän jälkeen Hazebroek kokoaa sen tulokset ja suunnittelee jatkoa yhdessä johtoryhmän kanssa. Esimerkiksi palon nopea leviäminen ja rajoitettu sammutusveden saanti. Usein eri tekijöiden kasaantuminen tekee tilanteesta erittäin monimutkaisen. Toisessa johdetaan matkan aikana ajoneuvosta. Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopisto Lisää Honkasen ajatuksia johtamisesta pelastustieto.fi:ssä.. Neljäs tapa on, ettei pelastustoiminnan johtaja lähde onnettomuuspaikalle, vaan nimeää pelastusmuodostelman johtajan ja toimii itse pelastustoiminnan johtajana huolehtien muun muassa kokonaistilanteen johtamisesta, tiedottamisesta, valmiussiirroista ja viranomaisyhteistyöstä. että niiden lisäksi on monia välimuotoja. Tiedot ovat hyödynnettävissä myös suomalaisessa koulutuksessa ja pelastustoiminnan johtamisen kehittämisessä. Tällaisessa tilanteessa ihminen tiedostamattaan etsii vain tukea omalle näkemykselleen.” Myös eri tehtävissä toimivien ihmisten yhteistyö vaikuttaa pelastustoimintaan. Toinen tulos on, että inhimillinen tekijä oli tilanteissa paljon odotettua tärkeämpi. Ensimmäinen ja perinteinen tapa on ollut, että onnettomuustilannetta johdetaan onnettomuuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Tämä on uudentyyppinen tapa ajatella pelastustoiminnan johtamista. Täysin realistinen harjoitus on lähes mahdoton”, projektipäällikkö Hans Hazebroek kertoo. Päästyään onnettomuuspaikalle pelastustoiminnan johtaja alkaa johtaa tilannetta onnettomuuspaikalta. Pelastustoiminnan johtaja perustaa johtopaikan esimerkiksi pelastustoiminnan johtokeskukseen tai johtoautoon
Leikkuupuimuripalo MAGSTADT, SAKSA 11/2018. ”Perillä näimme 3–4 metrin korkuisten liekkien lyövän ulos kahdesta ensimmäisen kerroksen ikkunasta. Liekit sammutettiin nopeasti kelajohdolla ja suihkuputkella. Palaneen asunnon ovi ei ollut palo-ovi. Porrashuoneen savu poistettiin ylipainetuuletuksella. Palokunta pysytteli 200 metrin etäisyydellä onnettomuuspaikasta, kunnes siirtoverkkoyhtiö sai voimalinjan jännitteettömäksi. Sitten leikkuupuimuri tyhjennettiin viljasta, jotta palopesäkkeet saatiin sammumaan. Savusukeltajat kertoivat, että porrashuone oli savun täyttämä. Palovahingot olivat 20000 euroa. Sairaankuljettajat ottivat naisen ja lapsen huostaansa. Kun yhtiön teknikot antoivat luvan, kuljettaja poistui ohjaamosta ja sai kyydin kotiinsa. Sairaankuljettajat intuboivat ja kuljettivat sairaalahoitoon ensimmäisen kerroksen asukkaan. Kun kori oli puolen metrin etäisyydellä ulokkeesta, paniikissa oleva nainen heitti lapsensa palomiehille. Kauhuksemme huomasimme savun lävitse kaksi asukasta neljännen kerroksen ulkonemalla”, pelastustoiminnan johtaja Daniel Blunier kertoo. Pimentyneiden kaupunkien ja kuntien palokunnat hälytettiin varikkovalmiuteen. Hätäkeskuspäivystäjä kehotti kuljettajaa pysymään ohjaamossa, jotta hän ei saisi tappavaa sähköiskua. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä kerroksessa ei enää ollut ketään. Blunier käski sammutusyksikköä tekemään painevaahtoselvityksen, jolla toisaalta autettaisiin pelastamista nostolavaautolla ja toisaalta sammutettaisiin paloa. Seurannut oikosulku pimensi 24 kaupunkia ja kuntaa. Päivystäjä hälytti palokunnan ja poliisihelikopterin valaisemaan onnettomuuspaikkaa sekä ilmoitti onnettomuudesta siirtoverkkoyhtiölle. Nainen takertui nostokoriin, jonka konemies laski maahan. Kolmannen kerroksen asukas on poistunut porraskäytävän kautta. Savusukeltajat löysivät palaneen asunnon asukkaan kuolleena. Teksti: Isabelle Grünenwald 9/2018 44-vuotias mies ajoi juurikkaannosto konetta maantiellä. ”Painevaahto rajoitti nopeasti paloa ja ulkonemalla seisovat nainen ja alakouluikäinen lapsi näkyivät selvästi”, hän kertoo. Ensimmäisen kerroksen tilannetta ei tiedetty. Palava sänki sammutettiin useilla suihkuputkilla. Palokunta hinasi vaurioituneen puimurin pois. Sen yläosasta irronnut levy oli päästänyt savua porrashuoneeseen. Lisäksi pylväs ja nostokone olivat jännitteiset. Sitten liekit löivät ohjaamoon. Törmäyksen vaikutuksesta nostokori iski ulokkeeseen. Pylvään molemmat orret mukanaan seitsemän johdinta eristimineen upposivat peltoon. Renkaat kuitenkin eristivät nostokoneen maasta. Kun nopeasti reagoinut palomies otti lapsen käsivarsilleen, nainen hyppäsi nostokorin reunalle. Tekninen vika sytytti leikkuupuimurin ja sänkipellon. Vahingoittumaton kuljettaja teki hätäilmoituksen. Tunnin kuluttua siirtoverkko yhtiö sai sähköt toimimaan useimmissa kunnissa. Palokunnan saapuessa leikkuupuimurin koko etuosa oli liekeissä. Viljelijä ajoi puimurin niitylle. Nostovarsi kaatoi pellolla olleen 110 kilovoltin voimajohdon pylvään nostokoneen takaosan päälle. 8/2019 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA BIEL, SVEITSI Äiti heitti lapsensa palomiehille SPRINGE, SAKSA Juurikkaannostokone kaatoi voimajohtopylvään 12/2018 Kello 22.06 tuli hätäilmoitus vanhan kerrostalon palosta vain neljän minuutin ajomatkan päässä paloasemasta. Kaksi palomiestä nousi nostokoriin, jota ohjattiin ulokkeella seisovien luokse. Kaikkialla oli savua. Pimeässä hän ei nähnyt unohtaneensa kääntää vasemmanpuoleisen nostovarren kuljetusasentoon. Seuraavana päivänä urakoitsija raivasi onnettomuuspaikan
64 Pelastustieto 8/2019 23,95 € Jari Mönkkösen tarina Mika Saukkonen Viimeinen voltti Jari Mönkkösen tarina Viiltävän rohkea ja avoin tarina, mitä on menettää liikuntakykynsä ja jäädä toisten armoille. pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla.. Yli 10 kappaleen tilaukset hintaan 17 €/kpl suoraan osoitteesta info@docendo.fi. Osoita tukesi Jarille ja tilaa kirja hintaan 23,95 € verkkokaupastamme. Hinnat voimassa 31.12.2019 saakka
Tätä aikaa Jarmo piti rakenteellisen paloturvallisuuden korkeakouluna. Palkinnon sai Pentti Kivelä Porista. 9–10 11.12. Vastuualueena hänellä oli palokunnan konekalusto ja sen kunnossapito. 15.10. Katso tarkemmat tiedot pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. 8 6.11. 13.8. 10.9. 8/2019 Pelastustieto 65 Ristikon 7/2019 oikea ratkaisu Saimme mukavasti vastauksia ristikkoon. 29.1. 28.5. Palokunta oli Jarmolle enemmän kuin työtä, se oli elämäntapa. Toimitukselle viestit osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Tuossa vaiheessa Jarmo oli jo suorittanut VPK:n päällystökurssin, maalaiskuntien palopäällikön peruskurssin sekä kuntien palotarkastajien kurssin valtion palokoulussa. Iisalmessa Jarmon tehtäviin kuului palotarkastustoiminta, kaluston kunnossapito ja palopäällikön sijaisuus. Hän oli syntynyt 1.10.1941 Oulun läänin Pyhäjärvellä. Arvoimme oikein vastannaiden kesken palkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon. Jo pikkupoikana Jarmo haaveili palomiehen ammatista ja osallistui Pyhäsalmen VPK:n toimintaan ollen sammutustehtävissä alle 15-vuotiaana. SPEKin perustamisen lähtölaukauksena voidaan pitää Kiuruveden kunnan 26.7.1989 palopäällikön esittelystä tekemää aloitetta, jossa kunta esitti Suomen Palontorjuntaliiton ja Suomen väestönsuojelujärjestön yhdistämistä. Kouluttamisen kehittäminen olikin lähellä sydäntä koko hänen uransa ajan, vaikka nuorena miehenalkuna koulunkäynti ei kovin paljoa innostanut. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Pyhäsalmen VPK:n aikoina hän toimi sammutusmiehenä, poikatyönohjaajana ja varapalopäällikkönä aina vuoteen 1964 asti, kunnes pääsi Iisalmen kaupungin palomiehen virkaan. 5.3. MUISTOISSA Liittojen yhdistäjä Kiuruveden eläkkeellä ollut palopäällikkö Jarmo Markkanen menehtyi äkillisesti kotonaan Pieksämäellä 2.9.2019. Noin kahden vuoden Vantaan jakson jälkeen tuli ajankohtaiseksi palata lähelle kotiseutua Jarmon tultua valituksi Kiuruveden kunnan paloja väestönsuojelupäällikön virkaan 1974. 3 2.5. 15.4. Palotarkastajana hän toimi voimakkaan aluerakentamisen aikaan. 4–5 19.6. Näistä aloitteista syntyi siis Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. 22.1. 19.11.1991. Muista liittää mukaan yhteystietosi. 9.4. 6 28.8. Samana vuonna Kiuruveden palolautakunta käsitteli aloitetta pelastuspalvelun kurssikeskuksesta, jossa koulutettaisiin sivutoiminen ja vapaaehtoinen sekä väestönsuojeluorganisaatioiden henkilöstö. 6.8. Meilaa aineisto osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 2.10. 3.9. Oikeat ratkaisu sanat olivat ”RIVI”, ”SAMMUTUSHARJOITUS” ja ”AJONEUVOT”. Pelastuspalvelun kurssikeskus jäi syntymättä tuolloin. Pieksämäeltä Jarmo siirtyi Vantaalle apulaispalotarkastajaksi vuonna 1972. 26.11. Tosin ihan alkuun häntä ei päästetty kärkimieheksi suihkuputken varteen, mutta jakoliittimelle tai konemieheksi. Jarmo jäi eläkkeelle vuonna 2000 Kiuruveden kaupungin palopäällikön virasta. 2 27.3. Kimmo Markkanen. Työtodistuksessa palopäällikkö Eino Mielikäinen toteaa tehtäviin kuuluneen kaikkea palolaitoksen piiriin kuuluvaa työtä nostaen esille myös puolivakinaisen henkilöstön kouluttamisen. Pelastustieto vuonna 2019 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 14.2. 4.6. Uusiin haasteisiin hän siirtyi tultuaan valituksi Pieksämäen kaupungin palolaitoksen konekersantiksi. 12.3. Onnea! Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. 19.11. 7 25.9
66 Pelastustieto 8/2019 RISTIKKO
Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Valikoimassa nyt myös Hörmann CE-merkityt FST-paloliukuovet ja FlexFire-palorullaovet Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Eja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099, www.mesvac.fi Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 30, E 60, E 90, E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Suomen laajin palo-ovivalikoima!. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. RISTIKKO Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh