Pelastustieto 8/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SAVUSUKELLUS 30 METRIIN TUNNELISSA 8/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA tarvitsevat tukea ja kannustusta Sankaritkin. TIKASAUTOLLA suoraan asiaan TOISEN HÄTÄÄ kuvataan – miksi
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS YLIVERTAISET OMINAISUUDET • Integroitu pumpun ympärille rakennettu järjestelmä täyttää kaikki asiaan liittyvät turvallisuusvaatimukset • CAFS-toimintoja ohjataan täysin elektronisesti mm. CAN-väylätekniikalla • Nopeaja helppokäyttöinen tekniikka auttaa välttämään käyttövirheet • Kaikkia järjestelmän parametreja ohjataan ja valvotaan kosketusnäytön kautta • Lisäksi Esteri-pumppu ja One Seven ® -järjestelmä voidaan integroida yhteen ja samaan käyttöpaneeliin Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Perinteisen käytön lisäksi laitteisto tuottaa tehokasta CAF-sammutetta. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi LUOTETTAVA JA KOMPAKTI: ESTERI 10-3000 OS CAFS Esteri CAFS by One Seven ® yhdistää perinteisen ajoneuvopumpun sekä tehokkaan CAF-painevaahtojärjestelmän yhteen kompaktiin kokonaisuuteen. Kuten kaikki Esteri-pumput, myös Esteri CAFS räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Luotettavan Esteripumpun kanssa samalle rungolle asennettu järjestelmä säästää tilaa ja helpottaa asentamista ajoneuvoon. Valittavana on malleja eri kokoluokissa.
Jopa sellaisten kuntien, jotka sijaitsevat väkirikkailla alueilla. 8/2020 Pelastustieto 3 Pallo lensi kunnille Päätoimittaja Esa Aalto, p. Samassa kokonaisuudessa päätetään myös pelastustoimen tulevaa järjestelyä ja rahoitusta koskevasta lainsäädännöstä. Nyt halutaan, että kunnat panevat pelastuslaitokset kuntoon vuosien 2021 ja 2022 aikana, jotta ne tulisivat valtion rahoitettavaksi riittävän timmissä kunnossa vuonna 2023. Kurja taloustilanne puraisee nyt myös pelastustointa, sillä kuntaan suunnitellun uuden paloaseman rakentaminen siirtynee hamaan tulevaisuuteen. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Jos siis silloin maakunnat eli hyvinvointialueet perustetaan. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Monen kunnan taloustilanne on tunnetusti huono. Yksi esimerkki on läntisellä Uudellamaalla sijaitseva kotikuntani Vihti. Sote-uudistuksen valmistelijat käänsivätkin katseensa pelastustoimen rahoituksesta vastaaviin kuntiin. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Perinteisen käytön lisäksi laitteisto tuottaa tehokasta CAF-sammutetta. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Aikataulutavoitteen mukaan eduskunnan on tarkoitus aloittaa sosiaalija terveyspalveluiden järjestämistä koskevan lainsäädännön käsittely joulukuussa. Kuten kaikki Esteri-pumput, myös Esteri CAFS räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Tarve ainakin on nyt tunnustettu. Kansi: Petri Vanhanen. Ainakin Pohjois-Karjalassa kunnat päättivät lisätä rahoitusta ja pelastuslaitos pääsee palkkaamaan 22 uutta työntekijää. Espoo-vetoisella alueella kunta on voinut jo pidempään taloudellisesti huonosti. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Vaje 79 miljoonaa euroa. Siitä pitäisi myös pelastustoimen päästä lohkaisemaan itselleen tarvittava osa. Luotettavan Esteripumpun kanssa samalle rungolle asennettu järjestelmä säästää tilaa ja helpottaa asentamista ajoneuvoon. Pelastuslaitoksilta kerätyn tiedon perusteella rahat eivät tällä hetkellä riitä kattamaan lakisääteistä palvelutasoa. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Esa Aalto YLIVERTAISET OMINAISUUDET • Integroitu pumpun ympärille rakennettu järjestelmä täyttää kaikki asiaan liittyvät turvallisuusvaatimukset • CAFS-toimintoja ohjataan täysin elektronisesti mm. Valittavana on malleja eri kokoluokissa.. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Nähtäväksi jää, miten kunnat tähän vastaavat. Lakiesityksen lausunnoissa suurin huolenaihe on rahoitus. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kunnat saavat valtiolta tukea korona-ajan kurimukseen. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi LUOTETTAVA JA KOMPAKTI: ESTERI 10-3000 OS CAFS Esteri CAFS by One Seven ® yhdistää perinteisen ajoneuvopumpun sekä tehokkaan CAF-painevaahtojärjestelmän yhteen kompaktiin kokonaisuuteen. CAN-väylätekniikalla • Nopeaja helppokäyttöinen tekniikka auttaa välttämään käyttövirheet • Kaikkia järjestelmän parametreja ohjataan ja valvotaan kosketusnäytön kautta • Lisäksi Esteri-pumppu ja One Seven ® -järjestelmä voidaan integroida yhteen ja samaan käyttöpaneeliin Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Pystyvätkö kunnat siis jakamaan edes murusia pelastustoimen rahoitustason nostamiseksi. Vaje on peräti 79 miljoonaa euroa. Tällä tavalla halutaan turvata tärkeät lähipalvelut ja pitää huolta paloasemaverkostosta
18 Hälytysilmoitus: Tulipalo Kevitsan kaivoksessa Sodankylässä G R A F IIK K A : P E T E R B A N G E. TASO MUUNTAJA 150 M SÄHKÖTILA MURSKAIN KOURU Ohjauskoppi TASO -2 TASO -4 TASO -6 TASO -7 TASO -8 TASO -1 TASO -3 TASO -5 TASO -9 Letkut ja paineilmalaitteet kuljetetiin roskalaatikoissa tunnelia pitkin pohjalle
8/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 44 Vesisukeltajan terveyttä seurattava tarkasti 32 Työtehoa ja -turvallisuutta kunnon valoista 30 Onnettomuuspaikoilla kuvaus kiellettävä. 34 Pirkanmaa hankki harvinaisen tikasauton 40 Isä, poika ja KeskiSuomen pelastuslaitos K U V A : P E T R I V A N H A N E N 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Päivystäjävaje uuvuttaa 14 Kuka huolehtisi sopimuspalokuntalaisista. 36 Johtamisen harjoitteluun uudet työkalut 38 Mirafoni 46 Mokkatakkimaisteri 48 Liian tummaa paahtoa 49 Eläkepäiviksi ralliradalle 52 Hallituksen kynästä 54 Opinnäytteitä 56 Lehden historiaa 58 Ulkomailta 60 Kalustonurkka 62 Tätä tutkin 64 Tessa Pentikäinen UPL:n johdossa 65 Keskustelua 66 Nimityksiä
(ilm. 13.11.) • Tulitöiden kurssinjohtajien täyd.koulutus 2. Teams Väestönsuojan hoitajan kurssi 18.11. lokakuuta 2020. Vuonna 2015 vastaava keski-ikä oli 36 vuotta eli nousua on kolme ikävuotta. (ilm. 19.11.) • Palontutkinnan opintopäivät 25.11. Teams Johdanto asumisen turvallisuuteen (2. 23.11.) ALAN YHTEISTAPAHTUMAT • Virtuaalinen Päivä Paloasemalla 21.11.–6.12. Auttajana jaksaminen (ilm. osa) 19.11. viim. • Syysliittokokous 8.12. • Webinaarisarja ensiauttajille (osa 2) 17.11. Teimme kyselyn keväällä matkan varanneiden ryhmien yhteyshenkilöille. osa) 17.11. Zoom SPEK www.spek.fi > koulutus > tapahtumat ja seminaarit • Vapaaehtoiset pelastustoiminnassa -seminaari (video). Päätös oli, että pidetään välivuosi ja Tulimeri järjestetään seuraavan kerran tammikuussa 2022. • Paloturvallisuusviikko 21.11.–1.12. Zoom • Webinaarisarja ensiauttajille (osa 3) 15.12. • Tunti turvaa – yritysturvallisuustietoisku 7.12. Kimmo Kaisto PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Yritysturvallisuus-jaoston kokous 20.11. Hänen mukaansa laivan tämän hetken enimmäiskapasiteetti koronan vuoksi olisi ollut korkeintaan 75 prosenttia paikoista. UUDENMAAN PELASTUSLIITTO www.upl.fi • 24.11. LSPeL jatkaa Tulimeren järjestelyjä uuden matkajärjestäjäkumppanin kanssa risteilyn 2022 osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille keväällä matkan varanneille ei olisi voitu taata risteilypaikkaa. 12.11.) • Asuinkiinteistön turvallisuus -kurssi 28.11. "Päätöksen taustalla on luonnollisesti Covid-19 -tilanteen epävarmuus ja pelastusalan vastuu. (ilm. 6 Pelastustieto 8/2020 TAPAHTUMA Tulimerelle seuraavan kerran 2022 AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 39 vuotta oli palokuntien hälytysosastojen jäsenten keski-ikä 29. 23.11.) HELPE www.helpe.fi • Johdanto asumisen turvallisuuteen (1. Vastaajista 44 prosenttia ilmoitti olevansa lähdössä, 40 prosenttia ei ollut lähdössä ja 16 prosenttia ei osannut sanoa", kertoo LSPelin järjestöpäällikkö Anssi Lamminen. (24365.fi/hakatilastot) K U V A : K IM M O K A IS T O ALALLA TAPAHTUU Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hallitus päätti Tulimeri-risteilyn 2021 kohtalosta kokouksessaan lokakuun loppupuolella. ja 3.12. (ilm
”Syyskausi on alkanut aika normaalisti. ”Tämänhetkisen toiminnan kannalta kalustomme koko on passeli.” Palokuntalaiset saivat vast’ikään käyttöönsä uuden operatiivisen asemarakennuksen, joka toimii puhtaan paloaseman periaatteella. Varovaisuutta toki edelleen noudatetaan, mutta toiminta pyörii muutoin kuten ennenkin. Tulevaisuus jatkuu optimistisissa mietteissä. Seksuaalinen häirintä ei ole inhimillistä, ammatillista eikä luotettavaa. Meillä on myös paloasemilla sisäisesti maskit käytössä, ja luonnollisesti kaikissa asiakaskontakteissa Markus Viitaniemi, Twitter 15.10. Pelastusalan naiset ry, Twitter 13.10. Turvavälejä pidetään ja muuta.” Rantakulmalaisille on tänä vuonna tullut noin 30 tehtävää, eli aika lailla saman verran kuin palokunnan vuosittainen keskiarvo. Loppurahoitus kerätään kannatusjäsenmaksuilla ja talkootöillä. 8/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Normaalia arkea K U V A : R A N T A K U LM A N V P K Varsinais-Suomessa toimivan Rantakulman VPK:n vuosi on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin. Enimmäkseen ne ovat olleet rakennuspalotehtäviä. Millaista toimintaa sallimme ja kenelle sallimme sen tapahtuvan. poliisi Jan Aarnikoivu, Twitter 15.10. Ei myöskään palokunnassa. Ettei pelastustoimi unohdu alana muiden piiloon.” Petri Vanhanen ” [Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen käyttöönottamista luotiliiveistä:] Olisiko aika saada tämän henkilöstön erityinen suoja myös lakiin. Siitä heille iso kiitos”, VPK:n päällikkö Kalle Lehtonen kertoo. Rantakulman VPK:n hälytysosasto opetteli lokakuun alussa pumppuja nostolavatoimintaa.. Palokunnan valmiutta ylläpidetään neljällä yksiköllä. Joko nyt olisi aika pelastustoimen saada tämä asia kuntoon. vrt. Kari Jääskeläinen, Twitter 13.10. Se oli talkootöiden voimanosoitus. Yhdistys saa vuosittain pelastuslaitokselta sopimuskorvausta. Sen turvin pidetään yksiköt liikkeessä, hankitaan varusteita ja ylläpidetään paloasemaa. ” Just kävin kaupassa maskin kera, ja edustin selkeää vähemmistöä. Lisäksi löytyy turvallisuusviestintää tekevä turvallisuusja tukiosasto sekä veteraaniosasto. ” Onhan tämä [pelastustoimen] rahoitusvaje tiedetty koko ajan, sitä ei ole vain haluttu hoitaa kuntoon. ” Pelastusalan naiset ry muistuttaa, että sek suaalista häirintää ei tarvitse sietää missään. ”Pelastuslaitos oli meillä hyvänä yhteistyökumppanina ja tilannekatsauksien antajana. Hälytysosaston koko, 26 henkeä, on toiminnan kannalta suhteellisen hyvä, mutta aina voisi olla enemmänkin väkeä. ”Soteuudistuksen tiimoilta toivon vain, että pelastustoimen resurssit mitoitetaan oikein. Hälytysosaston lisäksi rantakulmalaisilla on aktiivinen nuoriso-osasto, josta nousee hälytysosaston puolelle satunnaisella tahdilla pari henkeä vuodessa
Suurimmat muutokset ovat kynästä ja paperista siirtyminen tietokonepohjaiseen järjestelmään. Tietysti valinta lämmitti sydäntäni, mutta ne parhaimmat ja mieleenpainuvimmat kiitokset tehdystä työstä tulevat spontaanisti asiakkailta puhelua päätettäessä, joskus myös tehtävälle hälytetyiltä viranomaisilta. Miltä nyt tuntuu. K U V A : A N N E M Ä K IN E N. Tilanteet, joissa soittaja on todella hädissään, huutaa puhelimeen eikä tilanteesta saada heti selvää kuvausta – eikä ole paikalla muita, jotka voisivat tulla puhelimeen. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Nyt näkemämme perusteella tämä on suoraan sanoen mahtava” – Ilma-ambulanssialueen toiminnanjohtaja Andy Mawson, BBC 29.9. ”Tällaiselle on tarvetta, mutta emme olleet täysin varmoja siitä, toimisiko se käytännössä. 1 Sote-uudistuksessa Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan erityyppiset pelastuslaitokset yhdistyvät. ”Jos vapaamuotoinen varallaolo poistuu, ei meillä välttämättä ole ketään vastaanottamassa tehtävää, jos hybridiyksikkö on liikenteessä.” – Sulkavan palomieskerhon puheenjohtaja Kari Summanen, Sulkava-lehti 23.9. ”Tämä ei tarkoita että mentäisiin minkään Oulu-Koillismaan mallin mukaisesti, vaan molemmista haetaan parhaat toimintatavat ja käytännöt.” – Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja Petteri Helisten, Yle 13.10. K U V A : K R IS T IA N E LO LU O T O , V A R S IN A IS -S U O M E N P E LA S T U S LA IT O S Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen on vastannut hätäpuheluihin vuodesta 1994. Kännykät ovat puolestaan helpottaneet varsinkin liikenneonnettomuuspaikoilta hätänumeroon soittamista. 8 Pelastustieto 8/2020 INSTAGRAM @vspelastus Nyt vietetään saamen kielten viikkoa, joten haluamme toivottaa riemulliset syysterveiset täältä Turusta! (Toim.lisäys: kuvassa palomies Tero Suhonen) #vspelastus #saame #saamenkieltenviikko #saamelaiset #saamelaiskäräjät #palomies #paloauto #ensihoito #pelastuslaitos #pelastustoimi #yhteistyö #ensihoito #yhdessä #räddningsverk #paramedic #akutvård #brandbil #övning #tillsammans #samarbete #rescuedepartment #training #together #cooperation #firetruck #drivingskills #firefighter #firefighterlife 2 Britanniassa on testattu rakettireppua, jolla käyttämällä ensihoitajat pääsevät nopeammin maastokohteisiin. 3 Sulkavalla huolettaa varallaolemisen tulevaisuus. Kolmas suuri muutos on ollut poliisin ja sosiaalitoimen tulo mukaan hälytettävinä tahoina ensihoidon ja pelastuksen lisäksi. Haastavinta työssäsi ja mikä on muuttunut
AJASSA TILASTO Korona laski liikenneonnettomuuksien määrää Harva-alueille suosituksia Pelastustoimen alueellisten kehittämishankkeiden rahoitusta oli haettavissa liki viisi miljoonaa euroa. TIEDOT ON KOOTTU TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA) Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta halutaan parantaa esimerkiksi turvaamalla resurssit tai kehittämällä poikkihallinnollista yhteistyötä alueiden turvallisuustyössä. Millaisia riskianalyysitietoja pelastustoimessa voitaisiin tuollaisissa tilanteissa tarvita, erityisasiantuntija Mikko Hiltunen pelastusosaston siviilivalmiusyksiköstä. Toivomme, että hakemuksia tulee paljon.” Teksti: Petri Vanhanen Kuva: Pixabay Liikenneonnettomuushälytysten määrä on viime vuosina kasvanut. 8/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Sotilaallinen voimankäyttö. Korona-rajoitukset laskivat määrää. Kunnat ovat lähteneet hienosti koordinoimaan toimintaa”, kertoo pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Vuonna 2015 oli 14200 liikenneonnettomuutta, 2019 niitä oli 17 300. ”Hakemusten jättö on (tämän haastattelun tekohetkellä) vielä kesken, mistä syystä emme tiedä vielä lopullista hakemusten määrää. ”Tietotarpeita voisivat olla muun muassa vaikutukset väestöön, ympäristöön, teollisuuteen ja kemikaalikäsittelyalueisiin, yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin ja pelastustoimeen itseensä kohdistuvat toimet yhteiskunnan kriittisenä palveluna. Yksi sen rahoituskohteista on pelastustoimen riskianalyysin kehittäminen sotilaallisen voimankäytön tilanteissa. Kesällä liikenneonnettomuuksien määrä palautui vuoden 2019 tasolle 1300 tehtävään kuukaudessa. ”Pelastustoimen toimintaan saattaa tällaisessa tilanteessa vaikuttaa muun muassa alueiden eristämiset ulkopuolisilta ja valtateiden liikenteen katkaisemiset. Sisäministeriön julkaisemassa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuskatsauksessa on koottu viisi toimenpidesuositusta, joista monia on jo toteutettu Pohjois-Karjalassa. ”Pelastusryhmätoimintaan on kiinnostusta ja ne ovat korona-aikana olleet tukemassa myös kuntia antamalla apua ikäihmisille. Myös vihamielisen toimijan muunlaiset suorat yritykset haitata pelastusalan toimintaa voivat vaikuttaa. Huhtikuussa 2020 liikenneonnettomuuksia oli 817, vuosien 2015–2019 huhtikuussa keskimäärin 925. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. Ulkopuolisten toimijoiden lisäksi myös omien puolustusvoimiemme toimet pitäisi tulla tietoomme mahdollisimman varhain ja selkeästi – muun muassa mainittujen eristämisien ja reittikatkaisujen osalta.” Paljonko hakemuksia on tullut, erityisasiantuntija Teija Mankkinen pelastusosastosta. Suositukset ovat 1) turvata resurssit, 2) lisätä alueiden asukkaiden sekä matkailijoiden valmiuksia huolehtia yhteisestä turvallisuudesta, 3) kehittää poikkihallinnollista yhteistyötä, 4) terävöittää turvallisuussuunnittelua ja 5) perustaa kyliin pelastusryhmiä. Tällöin voi tulla pelastustoimelle tarvetta hajauttaa toimintaansa. Myös pelastustoimen omien riippuvuuksien huomioiminen esimerkiksi omien alihankintaketjujen toimivuudesta pitäisi ottaa huomioon.” Millaista uhkaa pelastustoimelle voisi syntyä sotilaallisen voimankäytön tilanteessa. 500 1000 1500 2000 2500 ta m m i he lm i m aa lis hu ht i to uk o ke sä he in ä el o sy ys lo ka m ar ra s jo ul u ta m m i he lm i m aa lis hu ht i to uk o ke sä he in ä el o sy ys lo ka m ar ra s jo ul u ta m m i he lm i m aa lis hu ht i to uk o ke sä he in ä el o sy ys 2018 2019 2020 LI IK EN NE ON NE TT OM UU KS IE N LK M /K K Liikenneonnettomuuksien lukumäärä/kk 2018–2020. Joillain alueilla näillä voi olla erittäin merkittäviä vaikutuksia. Muun muassa Syyrian sodan tapauksessa on ollut tällaisia tilanteita
PELASTUSALAN MAAILMA 30°51’7 E 64°31’0 L Argentiinalainen palomies taistelee liekkejä vastaan Cordoban maakunnassa sijaitsevan Capillo del Monten kaupungin alueella 15. lokakuuta 2020. Kuva: AP/ Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
12 Pelastustieto 8/2020 Päivystäjävaje uuvuttaa Hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn saattaminen lopulliseen kehitysversioon ja henkilöstömäärän saaminen riittäväksi. Oma vaikutuksensa on ollut uudella ERICA-järjestelmällä, joka on toisaalta tuonut mukanaan toiminnan yhdenmukaisuuden myötä laatua, mutta samalla verkottuminen on kuormittanut päivystäjiä.” Hätäkeskuksissa on ollut alimmillaan kahdeksan sekuntia aikaa vastata puheluun ennen kuin se siirtyy toiseen Hätäkeskuslaitoksen uuden johtajan Taito Vainion uran alkua leimaa koronapandemia. Perustoiminnan hän hyväksi tiesikin, mutta yllätyksenä tuli päivystäjien suuri työkuorma. Tämä on tullut konkreettisemmaksi henkilöstöltä tulevan palautteen kautta, jota hän ei sisäministeriössä toimiessaan saanut. Siinä Hätäkeskuslaitoksen johtajana puoli vuotta sitten aloittaneen Taito Vainion kaksi isoa työmaata. Teksti ja kuva: Esa Aalto Aluekoulutusta etelään. ”Kun päivystäjiä on liian vähän, he uupuvat. Etätöiden ohella työpaikkana on remontin keskellä oleva Keravan hätäkeskus. Porissa uusi johtaja käy harvemmin.. AJASSA T aito Vainio vastasi edellisessä työssään sisäministeriön pelastusosastolla hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta. Taukoja ei ole mahdollista pitää riittävästi
Palvelutarve vaihtelee ja työvuorosuunnittelussa pitäisi päästä kulloisenakin aikana optimimäärään väkeä. LAAJEMPI PÄTEVYYSVAATIMUS LAKIIN Hätäkeskusta säätelevää lakia ollaan uudistamassa ja Taito Vainio toivoo, että siinä otetaan huomioon päivystäjän nykyistä laajempi pätevyysvaatimus. ”Keskustellaan enemmän ja silloin meillä on entistä parempi yhteinen käsitys.” ”Toiminnan perusta on hyvä. Vaasassa järjestetyllä kaksikielisellä päivystäjäkoulutuksella saimme rekrytoitua sinne riittävästi väkeä. 40 PÄIVYSTÄJÄÄ LISÄÄ Vaikka päivystäjiä tarvitaankin lisää, pitää Vainion mielestä oppia paremmin käyttämään myös uutta tietojärjestelmää. Näin ei nyt ole ja se tuo osaltaan ongelmia verkottuneeseen hätäkeskustoimintaan ja saattaa olla yksi tekijä, ettei päivystäjä tunne hallitsevansa tehtäväänsä.” ”Tässä on ministeriöillä iso työmaa, jotta pelastustoimen, poliisin ja ensihoidon vastemäärittely saadaan yhdenmukaiseksi. Toisen alueen tehtävään vastaaminen on tuonut epävarmuutta ja kuormittanut päivystäjän työtä. hätäkeskukseen. ”Työaikalainsäädäntö tuo kuitenkin omat esteensä, jotta niin voisi tehdä.” Hätäkeskuksiin tarvitaan Taito Vainion mukaan 40 uutta päivystäjää. Pelastusopistossa koulutettavat päivystäjät sijoittuvat usein esimerkiksi Kuopioon, jossa päivystäjätilanne onkin hyvä. ”Vastausajan pitää olla kaikissa olosuhteissa nopea. Silloin hätäkeskustietojärjestelmässä on kaikki ne ominaisuudet, jotka alun perin järjestelmään on suunniteltu. ”Tarvitsevia on paljon ja niukkuutta jaetaan, mutta sisäministeriön pelastusosastolla ongelma tunnustetaan ja uskon, että tukea löytyy.” Vainio haluaa myös viedä ymmärrystä hätäkeskustoimintaa kohtaan laajemmallekin ja siksi yhteistyötä muihin viranomaisiin halutaan parantaa. Tukea siihen saadaan viimeisimmistä kehitysversiosta, joista lopullinen tulee tämän hetken tiedon mukaan ensi keväänä. ”Tämä linkittyy myös koulutukseen. ”Täydennyskoulutuksen avulla voisimme saada pelastusalan ja ensihoitotaustan omaavia henkilöitä päivystäjiksi, kun nyt ainoastaan hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tai poliisipätevyyden omaava henkilö kelpaa päivystäjäksi.” Tutkimusja kehittämistoimintaan yritetään saada uutta vauhtia uudistamalla organisaatiota ja eriyttämällä hätäkeskuspalveluosastosta suunnitteluja pääkäyttötoiminnot kehittämisosastolle. Esimerkiksi viestinnän avulla yritämme niitä vähentää”, Taito Vainio sanoo.. Päivystäjän on helpompi hoitaa keikat, kun se tulee omalta alueelta, vaikka prosessin pitäisi olla samanlainen jokaisessa hätäkeskuksessa”, Vainio sanoo. Tarvitsisimme etelään alueellisen koulutuksen, jolla saisimme tänne riittävästi päivystäjiä.” LISÄÄ RAHAA Tavoitteisiin tarvitaan lisää rahaa. Kolmesta miljoonasta vuosittain soitettavasta hätäpuhelusta jopa puolet ovat sellaisia, jotka eivät johda mihinkään tehtävään. Siinä ongelma on myös se, että toimintamallit olisivat samanlaiset joka paikassa. Myös kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia pitää etsiä aktiivisesti.” Hätäkeskustoiminnan ikuisuusongel ma ovat aiheettomat puhelut. ”Olemme nyt nostaneet viipeen 20 sekuntiin, jolloin se tuo hallittavuutta hätäpuheluiden käsittelyyn. Jos verkottuminen ei jostain syystä toimikaan, on jokaisessa keskuksessa kapasiteetin oltava riittävä.” Kysymys on hänen mukaansa myös työvuorosuunnittelusta. Alhainen aikaraja on ollut tiukka hätäpuhelun vastaanottavalle päivystäjälle. ”Ne kuormittavat meitä liikaa. ”Tämä yhdistetään tietotekniikkapuoleen, sillä toiminnallisen ja teknisen suunnittelun pitää olla yhdessä.” ”Haluamme hyödyntää laajasti hätäkeskustoiminnassa tehtävää tutkimustyötä, tehtiinpä sitä missä tahansa. 8/2020 Pelastustieto 13 AJASSA Päivystäjätarve suurin Keravalla ja Turussa. Niin kansalaiset kuin yhteistyöviranomaiset luottavat meihin.” ”Pelastusylijohtajan johtama toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä eli ylijohtajakokous on foorumi, joka on tärkeä toimintamme kannalta ja jossa tehdään strategisia linjauksia.” ”Yhteistyöviranomaisten myötävaikuttamista tarvitaan myös tehtäessä riskinarvioita tietojärjestelmään. Erityisesti tarve on etelässä eli Keravan ja Turun hätäkeskuksissa. Myös teknologia mahdollistaa jo paljon asioita, mutta ovatko kaikki organisaatiot pysyneet kehityksessä mukana”, hän pohtii. Vainion mukaan julkisen talouden suunnitelmaan liittyvässä lisätalousarviossa esitetään hätäkeskustoimintaan lisää 6,5 miljoonaa euroa
”Tämä voisi toimia paikoissa, joissa pienikin tulipalo voi olla liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta iso riski”, Haapanen kertoo. Sopimuspalokuntien liitto on ollut huolissaan hälytysosastojen henkilömäärästä. H e jotka auttavat kansalaisia ovat nyt paikoitellen itse ongelmissa. Vantaalaisen Asolan VPK:n päällikkö Pasi Halonen toivoisi, että työnantaja voitaisiin velvoittaa tai kannustaa päästämään työntekijä keikoille. Ansiomenetyksen korvaaminen työnantajalle olisi pakottamista sovittelevampi tapa. Teksti ja kuvat: Petri Vanhanen Sari Rautiala valmistui ensimmäisenä naisena ammattipelastajaksi 90-luvun puolivälissä. Siinä perusteltaisiin töistä päästämisen tärkeys yhteiskunnalle – pelastusjohtajan allekirjoituksella varustettuna. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen toisi mielellään myös työmarkkinajärjestöt apuun asiassa, jotta voitaisiin sopia yhteiset käytännöt. Ratkaisuja on pohdittu. Sopimuspalokuntalaisen työhön palkkaaminen voisi jo alkuvaiheessa vaikeutua, jos se saattaisi aiheuttaa työnantajalle ansiomenetyksiä. Miten auttajien tulevaisuus taattaisiin. Suomen turvallisuus nojaa sopimuspalokuntiin, mutta niiden oma toiminta on paikoin äärirajoilla. 14 Pelastustieto 8/2020 SOPIMUSPALOKUNNAT Kuka huolehtisi sopimuspalokunnista. Muita keinoja voisivat olla sopimuspalokuntalaisen työnantajalle tarjottavat lisäpalvelut, joilla edistetään työpaikan turvallisuutta. Väkeä ei ole riittävästi – ja asiaa entisestään hankaloittaa, jos nykyisetkään hälytysosastolaiset eivät pääse päivätöistään mukaan hälytystehtäviin. Henkilöiden pitäminen ja rekrytointi on meillä suurena haasteena”, kertoo VPK:n päällikkö Tapani Herrala. Kevyt keino voisi myös olla positiivisen julkisuuden tarjoaminen siitä, että yritys mahdollistaa sopimuspalokuntatoimintaa. Kaikista töistä ei myöskään voi poistua kesken kaiken – tuotantolinja saattaisi hidastua tai jopa lamautua hetkeksi. Halonen kuitenkin uskoo, että kaikilla työpaikoilla tämä ei olisi ongelma. Sopimuspalokuntien turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta mitä sen toteuttamiseksi pitäisi tehdä. LISÄÄ ÄÄNTÄ JA VASTAANOTTAVAISUUTTA Nykyisten pitämisen lisäksi olisi hyvä Palokunnan ilmapiiri on yksi motivaattori.. Työnantaja ei tosin välttämättä pitäisi painostuksesta. Herrala toivoisi, että työnantajaa voitaisiin tukea jo etukäteen palkkaamaan varareserviä hälytyskeikalle poistujien varalle – tai sitten korvaamalla jälkikäteen mahdolliset tuotantolinjan hidastelut. Hän on ammatissa edelleen, asemapaikkanaan Vantaankosken paloasema. Esimerkiksi Kauhajoen VPK:ssa toimitaan jo äärirajoilla. ”Tuttuni sanoi, että ihmiset ovat työpaikoilta poissa turhempienkin syiden vuoksi.” Halonen ehdottaa valmista tiedotetta, jonka pelastuslaitokset voisivat laatia työssä olevien henkilöiden työnantajille. ”Olemme muuttotappioaluetta
”Oman kokemukseni mukaan hyvin harva ihminen tietää mitä on sopimuspalokuntatoiminta”, kertoo espoolaisen Pitkäjärven VPK:n hälytysosastolainen Sini Santasalo. Sopimuspalokuntien liitto on peräänkuuluttanut kummijärjestelmää, jossa ilmoitettaisiin toiselle seudulle muuttaAsolan VPK harjoitteli letkutornissa Havukosken paloasemalla Vantaalla.. Mutta toki toisaalta samaan aikaan meillä on myös palokuntia, joihin on miltei jonoa ovella”, Haapanen kertoo. Kun nuori vanhenee ja jos seudulla ei ole opiskelutai työpaikkaa, lähtö tulee toiselle paikkakunnalle. Hänen mukaansa sukupuolisidonnaisesta ajattelusta pitää päästä eroon. Myös Lepistö kokee sen tärkeäksi. Esimerkiksi luoda hyvää kuvaa someläsnäololla sekä jakaa säännöllisesti hyvälaatuista kuvaja videomateriaalia toiminnastaan. Vaikutukset voivat olla hyvinkin positiivisia laajemmissakin konteksteissa.” Myös Santasalo katsoo palokunnan ilmapiirin olevan yksi motivaatiota rakentava tekijä. ”Todennäköisesti heidän kotoutumisensa ja lähiyhteisöjen hyväksyntä maahanmuutolle paranisi. Etenkin Jokilaaksoissa tämä on keskeinen rekrytoinnin kanava. Sen lisäksi pitäisi myös palokunnan oma ilmapiiri varmistaa sellaiseksi, että ulkopuolinen uskaltaa siihen mukaan lähteä. Hänen mukaansa palokuntatoiminnan mielenkiintoa ja tunnettuutta tulee rakentaa aktiivisesti. 8/2020 Pelastustieto 15 saada uusia jäseniä tasaamaan vastuuta ja varmistamaan, että hälytyksiin saadaan kaikissa tilanteissa riittävä vahvuus niillekin jotka eivät päivätöistään aina pääse. Siellä hieman vajaa puolet päätoimisesta henkilökunnasta ensihoidon ja palomiesten puolella on noussut ammattiin niiden kautta. Tunnettuuden rakentamiselle on tarvetta. ”Nuorisotoiminnalla on yhteiskunnallisesti iso merkitys.” Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. ”Mitä pienemmässä taajamassa palokunta toimii, sitä suurempia on rekrytointivaikeudet Jokilaaksoissakin. Jokilaaksojen sopimuspalokuntien hälytysosastoissa ”entisten nuorien” osuus on liki 70 prosenttia. ”Sitä voidaan toteuttaa turvallisesti näin korona-aikanakin ulkoilmassa”, Haapanen kertoo. Naisia tulee hankkia enemmän mukaan palokuntien hälytysosastoihin – samoin maahanmuuttajayhteisöjä. Osaston johtoon pitää valita henkilö, joka osaa kouluttaa nuoria. ”Palokunta ei saa olla sisäänpäin lämpiävä – ja häirinnälle ja kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi”, Haapanen sanoo. Mutta se ja entisten sitouttaminen törmäävät samaan haasteeseen: Palokuntalaisuus on nykypäivänä vain harrastus muiden joukossa. Mutta valitettavasti sama palokunnan ulkopuolisen elämän kutsu vie joskus myös nuoriso-osastolaisia toisaalle. Muuttotappiokunnissa ja vanhenevan väestön seuduilla ongelma on suurin. Haapanen kuuluttaakin lisää panostusta nuorten toimintaan. NUORISO-OSASTOIHIN TARVITAAN LISÄÄ HUOMIOTA Osa uusista hälytysosastolaisista nousee riveihin nuoriso-osaston kautta. Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö vetää sopimuspalokuntatoiminnan kansallista yhteistoimintaryhmää. Myös ihmisten pariin pitää mennä ja kertoa toiminnasta
Koulutusmahdollisuuksia saattaisi kuitenkin tarvita lisätä. ”Sanon heille, että meidän palokunnassa se on puolesta vuodesta vuoteen ennen kuin pääsee hälytystöihin. Hän kertoo kursseja olevan harvoin tarjolla. ”Tämä on harrastuksena sellainen, jossa on paljon vastuita ja joka vaatii paljon henkistä kestävyyttä. On hyvä, että meitä sopimuspalokuntia koulutetaan, mutta maalaisjärkeä pitäisi olla pienten paikkakuntien suuntaan. ”Monimuoto-opiskelun kaikki keinot on saatava tehokkaaseen käyttöön, jotta koulutustarjonnan pullonkauloja kyetään kuromaan kiinni. Osa palokuntaan liittyvistä haluaa hälytystoimintaan heti mukaan. 16 Pelastustieto 8/2020 SOPIMUSPALOKUNNAT van henkilön uuden asuinseudun sopimuspalokunnalle palokuntaan sopivasta tulokkaasta. Tässä vaiheessa harkitsin pitkään lopettamista.” Halonen toivoisi, että uusille tulijoille teroitettaisiin realiteetit heti alussa. Ne jotka tulevat täysin uutena palokuntaan, aloittavat usein ilman peruskoulutusta. Mutta koetan silti aina kannustaa heitä, että kyllä se päivä sieltä vielä tulee.” Asolassa motivaatiota koetetaan pitää yllä sillä, että hälytysosaston harjoituksissa on mukana harjoittelijoita. Näin ei pääse muodostumaan kahden kerroksen väkeä hälytysosaston ja muiden kesken. Todennäköisesti kouluttajien kuorma kasvaa, mikä on huomioitava koulutuksen järjestämiseen liittyvään ajankäyttöön ja kouluttajien määrään resursoinnissa.” Halonen katsoo, että jos henkilön motivaatio loppuu, palokuntaharrastus ei ole sellaista henkilöä varten. ”On hyvä muistaa, että osaaminen tuo asiakkaidemme näkökulmasta tärkeää pelastustoimen suorituskykyä. Myös hälytysosastossa ja tehtävillä nyt mukanaolevaa Santasaloa harmitti alkuun pitkä kursseille odottaminen. Vaateet sopimushenkilöstön suuntaan ovat liian suuria”, Herrala kertoo. Tämä helpottaisi rekrytointia ja motivointia. Jos harrastus ei palkitse ja siitä tulee liian työläs, harrastus vaihdetaan toiseen. Jouduin sen lisäksi odottamaan vielä toisen vuoden seuraavaa kurssia. ”Jos ajaa ammatikseen rekkaa, niin kyllä hän osaa silloin ajaa myös paloautoa. Todellisuus ei aina ole sellainen: keikoille ei pääse ennen kuin kurssit on suoritettu. Joskus pätevyyttä joutuu odottamaan ja kiinnostus lopahtaa sillä välin. KOULUTUSVAATIMUKSET LIIAN KOVAT. Koulutusputki pitää käydä läpi, mutta Herrala harmittelee sitä, että osalle palokuntalaisia koulutukseen osallistuminen on hankalaa aikataulujen vuoksi. Kuntotestitkään eivät ole liian vaativia, jopa minä olen savusukelluskelpoinen esimies meillä.”. Herrala haluaisi, että päätoimen kautta hankittu osaaminen pystyttäisiin lukemaan pätevöitymiseksi pelastusalalla – eikä passittaa hälytysajoneuvon kuljettajakurssille vaikkapa rekkakuskia. Haapanen ja Halonen ovat eri linjoilla. He ovat mukana viikkopalavereissa tehtävien debriefingeissä. Ongelma palautuu jälleen vapaa-ajan aikakilpailuun. Kyllä meilläkin on valitettavia havaintoja pullonkauloista suhteessa tarpeeseen. ”Olin käynyt vuoden ajan jokaisissa harjoituksissa enkä silti päässyt sammutustyökurssille. Lisäksi on erittäin tärkeää huomata työturvallisuuslain vaatimukset, ne ovat ehdottomia: Epäpätevää henkilöä ei voi käyttää tehtävissä”, Haapanen kertoo. Myös koulutusvaatimukset ovat hänen mukaansa liian kovat suhteessa työn arkeen
Herrala ja Haapanen toivoisivat ratkaisuksi järjestelmää, jossa sopimuspalokuntalainen määriteltäisiin yhteiskunnan kannalta keskeiseksi toimijaksi ja saisi tällä varjolla erikoisvapauksia. Palokuntalaisten asioiden helpottamisen lisäksi myös sopimuspalokuntajärjestöjä pitäisi tukea. Tästä ”sanktioinnista” ei kaikkialla pidetty. Joillekin varallaolon korvaukset ovat olleet mukava lisätienesti. Myös Santasalo pitää pelastussukelluksen testiä oikein mitoitettuina, mutta itse testaustavassa olisi hiottavaa ja tarkennettavaa. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. ”Ansiosidonnaisen ja vanhempainvapaiden ongelma Kelan kanssa on havaittu, valitettavasti”, Haapanen kertoo. Haapanen kaipaisi muun muassa kunnilta apuuntuloa. LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate tekee erikoisvapauksien käyttöönotosta hankalaa, mutta Haapanen toivoo, että asiaa yritettäisiin. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. Tuloksena sen jälkeen voisi olla vain sopimuspalokuntien hälytysosastolaisille suunnattuja etuja, jotka voisivat helpottaa myös rekrytointia ja sitoutuneisuutta. Santasalon tavoitteena on saavuttaa savusukelluskelpoisuus. ”Onhan kyse kunkin kunnan kuntalaisten, eli veronmaksajien turvallisuudesta.”. Testitulosten pisteytystaulukoita on liikkeellä lukuisia erilaisia, eikä oikein ole varmuutta siitä, mitä niistä tullaan noudattamaan.” ERIVAPAUKSIA ANSIOSIDONNAISEEN. Kalusto pitäisi Halosen mielestä aina tulla pelastuslaitoksen, työnantajan puolelta. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. ”Tähän tavoitteeseen pääsyn arvioimista helpottaisi, jos olisi tarkemmin tiedossa vaadittavat rajat. Mutta korvauksen ylittäessä ansiosidonnaisen kattorajan alkoi valtio periä tukia takaisin. ”Pitäisi olla kansallisen tason poliittista rohkeutta tunnistaa ja tunnustaa sopimuspalokuntatoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus kansalaisten turvallisuuteen. Yksi tällainen keino voisi olla pienempi veroprosentti hälytysosastolaisille.” Lepistö huomauttaa, että rajanveto voi olla haasteellista, sillä sopimuspalokuntien lisäksi yhteiskuntakriittisiin toimialoihin kuuluu myös muita ammatteja ja toimia
Tekstit: Marko Partanen · Grafiikka: Peter Bange Kuvat: Matias Wesin, Matias Kuusela, Marko Partanen, Matti Lindberg Savusukellus tunnelin kautta 18 Pelastustieto 8/2020. 18 Pelastustieto 8/2020 TASO MUUNTAJA 150 M SÄHKÖTILA MURSKAIN KOURU Ohjauskoppi TASO -2 TASO -4 TASO -6 TASO -7 TASO -8 TASO -1 TASO -3 TASO -5 TASO -9 Letkut ja paineilmalaitteet kuljetetiin roskalaatikoissa tunnelia pitkin pohjalle. Savusukeltajan näkövinkkelistä rakennus oli jo itsessään haastava, mutta varasuunnitelmana käyttöön otettu hyökkäysreitti teki siitä entistä haastavamman. HÄLYTYSILMOITUS Bolidenin Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen päämurskaamossa syttyi tulipalo
TASO MUUNTAJA 150 M SÄHKÖTILA MURSKAIN KOURU Ohjauskoppi TASO -2 TASO -4 TASO -6 TASO -7 TASO -8 TASO -1 TASO -3 TASO -5 TASO -9 Letkut ja paineilmalaitteet kuljetetiin roskalaatikoissa tunnelia pitkin pohjalle. HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus Boliden, Kevitsa 28.5.2020 kello 20.39 • 401B LA 701 • kello 20.40 403B
20 Pelastustieto 8/2020 HÄLYTYSILMOITUS B olidenin kaivoksen pelastusryhmäläisten Tetra-puhelimet alkoivat hälyttää. ”Kävi hyvä säkä, meidän vuorossamme on kahdeksan pelastusryhmään kuuluvaa, kun joissakin vuoroissa saattaa olla vain muutama”, Lakkala sanoi. Hän otti esiin Kevitsan kaivoksen pelastussuunnitelman. Kaivoksen kaksipaikkaisella paloautolla lähti liikkeelle savusukeltajien turvapari. Siivola määräsi Sukuvaaran (P701) tilannepaikan johtajaksi. Kaikki pelastusryhmäläiset odotettiin paikalle. PALOMESTARI MATKAAN Päivystävä palomestari Pekka Siivola asettui Rovaniemen paloaseman tilannekeskukseen. Loput pelastusryhmäläiset menivät palopaikalle työmaa-autoillaan. VAHVUUS KAHDEKSAN, HYVÄ TUURI Ylinampa oli nopeasti paloasemalla, vaikka hän oli poiminut matkan varrelta yhden pelastusryhmäläisen mukaansa. Sopimuspalokuntavoimin liikkuvan höökin ryhmänjohtaja Jarno Sukuvaara päivysti kotonaan johtoyksiköllä. Lakkala hyppäsi toisen pelastusryhmäläisen kanssa miehistöautoon ja lähti louhoksen pohjalta kohti kaivoksen paloasemaa. Pelastusryhmäläiset analysoivat pikaisesti yhdessä tilanteen, sopivat roolit ja varmistivat, että kaikki tietävät mihin ovat menossa. Hän suhtautui hälytykseen kuitenkin kuten kuuluukin. Tehtävä täsmentyi päämurskaamon tulipaloksi. ”Lämä tiskissä ja liikenne pysäytettynä ehdin asemalle ehkä seitsemässä minuutissa.” "Lämä tiskissä” ei kaivosolosuhteessa tarkoita mitään hurjastelua, sillä kaivoksen autot on rajoitettu kulkemaan enintään 50 km/t. Pelastusryhmä sai tehtäväkseen tiedustella kohteen alkusammutusvälinein. Päämurskaamolta nousi musta savupatsas. Palo oli paikallistettu maanalaisiin tiloihin kaivoksen päämurskaamoon. LIIKENNE SEIS Varatyönjohtaja ja pelastusryhmän jäsen Joni Ylinampa käski pysäyttää kaivosalueen liikenteen, jotta kaivoksen pohjalta paloasemalle kiiruhtavat pelastusryhmäläiset voisivat ohittaa 250 tonnin kuormia kuljettavat kiviautot turvallisesti. Lakkala arveli, että kyseessä oli harjoitushälytys, sillä siitä oli sovittu aiemmin päivällä. Siitä ilmeni lähinnä ilmakuva alueesta, palavasta rakennuksesta ei ollut tarkempia tietoja. Paloasemalta päämurskaamolle on vain muutaman sadan metrin matka. Kaivosalueen nopeusrajoitus paikasta riippuen on 30 tai 40 km/t, sitä vauhtia ja normaaliliikenteen mukana ajellen Lakkalan matka louhoksen pohjalta paloasemalle olisi kestänyt 10–15 minuuttia. LÄHIN YKSIKKÖ 45 KM:N PÄÄSSÄ Lähimmällä pelastustoimen yksiköllä, Sodankylän 701-höökillä, oli palopaikalle 45 kilometrin ajomatka. Muuten ne nousevat kraaterin seinämiä kiertäviä teitä pitkin vain nopeu della 12–15 kilometriä tunnissa. Kolme minuuttia hälytyksen jälkeen hän otti yhteyttä kaivoksen pelastusryhmään ensimmäisen kerran. Ambulanssi lähti palopaikalle ensimmäisenä, sen kyytiin nousivat myös savusukeltajat varusteineen. Tuotantoporaaja Raimo Lakkala työskenteli parhaillaan 200 metriä syvän avolouhoksen pohjalla, kun hänet ja muut pelastusryhmäläiset kutsuttiin kaivoksen paloasemalle. Kommunikoituaan pelastusryhmän kanssa Sukuvaara pääsi käsitykseen, että pelastusryhmässä on yksi I-tason savusukelluspari ja toinen pari, joka kykenee tekemään savusukelluksessa avustavia töitä. Kaksi kaivoksen pelastusryhmään kuuluvaa lähti sammutustöihin 240 metriä syvän avolouhoksen pohjalta.
UUSI HYÖKKÄYSREITTI Pelastusryhmäläiset kehottivat palopaikalle tulleita ihmettelijöitä poistumaan paikalta ja järjestivät Sodankylästä tulevalle höökille opastuksen. Mattila pohti, että palon piti olla mahdollista oikeastaan vain –3-tasolla olevassa sähkökeskuksessa tai –6-tasolla olevassa voiteluja hydrauliikkahuoneessa. Ylinampa alkoi hoitaa pelastusryhmän vanhimman viestiliikennettä, muut ulkona olevat ryhtyivät tekemään perusselvitystä. Kaivoksen paloja pelastusasiantuntija Marko Mattila oli parhaillaan lomalla. Nämä tilat olivat kuitenkin kohdesuojattuja, jolloin palon alkaessa ja suojauksen käynnistyessä Mattilalle olisi pitänyt tulla siitä ilmoitus. Savunmuodostus oli jo reilua”, Ylinampa kertoi. Se vie maapinRyhmänjohtaja Jarno Sukuvaara päivysti kotonaan johtoyksiköllä.. Jotta porraskuiluun ja paloon voitiin päästä käsiksi alakautta, savusukellusryhmän oli kuljettava 150 metriä pitkä kuljetintunnelin luiska. PORRASKUILUN TIEDUSTELU ”Ambulanssi ohjattiin ensin kuljetintunnelille, joka ei ole meille turvallinen sukellusreitti. MIKSI KOHDESUOJAUS EI TOIMI. ”Käynnistin keittiönpöydän ääreen koti-tiken.” Kaivostoiminnan päällikkö lähetti Mattilalle kännykällä kuvia, joista näkyi musta savu ja että tosi on kyseessä. –4-tasanteella savusukeltajat näkivät ovi-ikkunan läpi rankan savun, mutta ei tulta. Höökin vahvuudessa oli rikastamon käyttöpäällikkö Antti Niemelä, joka on sopimuspalokuntalainen ja kuuluu työpaikallaan myös kaivoksen pelastusryhmään. Meillä ei ollut kuin käsisammuttimet, joten peräännyimme ulos”, Lakkala sanoo. Lakkala puki pelastusryhmän vanhimman, Jari Aikion, kanssa savusukellusvälineet ja laskeutui porraskuilua pitkin kolme kerrosta maatason alapuolelle. ”Avasimme vähän ovea, mutta kun sieltä työntyi käytävään paljon savua, emmekä nähneet liekkejä, työnsimme oven takaisin kiinni. Hän kiiruhti kauppareissultaan kotiin ja alkoi seurata tilannetta. Sukuvaara ehti kuulla tiedustelun tuloksen ajomatkallaan, joka kesti 26 minuuttia. Matkaa oli kuitenkin 170 kilometriä. ”Koska liekit näkyivät, eikä niihin päästy käsiksi ja savua työntyi ulos paljon, päätin, että yläkautta ei hyökätä”, Sukuvaara sanoo. Siivola päätti palopaikalle lähdöstään, kun hänen kollegansa ilmoittautui vapaalta töihin, jolloin hänen ei itse tarvinnut ajaa. Hän otti rikastamon työnjohtoon yhteyttä jo matkalta ja sai kuulla, että savua tulee reippaasti ja että tilanne on karu. Ilmoitusta ei ollut kuitenkaan tullut. Porraskuilussa ei juurikaan ollut savua. 8/2020 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS 40 minuuttia hälytyksestä myös Siivola liittyi tehtävään ja hälytti samalla Rovaniemen vakituisen aseman vapaavuoron, jotta paikalle saatiin lisää I-tason savusukeltajia. Ylinampa tilasi louhoksen pohjalta kaivosalueen kasteluun tarkoitetun vesihiisin eli dumpperin, jonka lavalla on 48 kuution vesisäiliö. Tiedustelun perusteella paloauto saatiin kerralla oikeaan paikkaan. ”Miksi kohdesuojaus ei toimi”, hän pohti
Sillä yritettiin hillitä näkyviä liekkejä avoinna olevan oven kautta. Sodankylän säiliöauto ja louhoksesta hälytetty vesihiisi asetettiin avoinna olevalle rättiovelle. rättiovia, joista murskaimeen kipataan louhokselta louhittua kiviainesta. Kun päivystävä palomestari Siivola kuuli, että päämurskaimen paloon päätettiin hyökätä tunnelin kautta, hän pyysi Sodankylän jääkäriprikaatista virkaapuna paineilmahuoltokontin. Se muodostui neljästä I-tason savusukeltajasta ja kahdesta alemman tason savusukeltajasta, joiden tehtävänä oli toimia radiolinkkeinä, sillä kaikkialla tunnelissa ja rakennuksessa ei ollut kuuluvuutta. Savusukeltajat etenivät kerros kerrallaan ja jokaisella tasanteella tilanne oli sama: kun ovi palavaan tilaan avattiin, siitä työntyi porraskuiluun savua. Ovet avaamalla rakennukseen olisi saanut pohjois-eteläsuunnassa läpivedon, jolloin tila olisi tuulettunut paremmin. Savuraja oli asettunut lattian rajasta katsottuna noin metriin. Sähkökatkon takia ovien käyttö ei onnistunut, Jarno Sukuvaara (vas) johti sammutustöitä Kevitsan kaivoksella. Jauheen takia menetimme tilassa näkyvyyden, joten päätimme luopua sen käytöstä, jotta säilyttäisimme näkyvyyden”, Niemelä kertoi. 22 Pelastustieto 8/2020 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS nalta noin 30 metrin syvyyteen, kerrokseen –9. Porraskuiluun vievän oven eteen oli pudonnut muoviputkenpätkä, joka kammettiin savusukeltajavoimin pois tieltä, jotta ovi portaikkoon aukeaisi. SAVURAJA KERROKSESSA –9 Kuuden savusukeltajan ryhmä kulki kuljetintunnelia pitkin rakennuksen pohjakerrokseen. ENSIN KÄSISAMMUTTIMIEN KANSSA Ensimmäiseen alakautta tehtyyn sammutusiskuun lähdettiin käsisammuttimin ja lämpökameralla varustettuna, sillä porraskuilu tiedettiin palo-osastoiduksi. Samalla yritettiin avata maatasossa olevia mutta etelän puoleinen ovi oli kuitenkin valmiiksi auki. Sodankylästä tulleista sopimuspalokuntalaisista kerättiin kuuden hengen savusukellusryhmä. ”Selvitimme prosessivesiletkun, mutta sen teho oli vähäinen”, Niemelä sanoo. Tunnelin alapäässä (–9 taso) oli paljon savua ja sinne mennäkseen oli puettava maskit. Vesihiisistä syötettiin vettä säiliöautolle, josta oli tehty selvitys kolmituumaiselle suihkuputkelle. Kevitsan kaivokselle hälytettyjä yksiköitä • Sodankylä 43 km: johtoauto, pelastusyksikkö, 2 säiliöautoa, Aslak-maayksikkö, 2 miehistöautoa • Pelkosenniemi 100 km: pelastusyksikkö, säiliöauto • Pyhätunturi 102 km: säiliöauto • Saariselkä 103 km: pelastusyksikkö • Ivalo 134 km: pelastusyksikkö • Sirkka (Levi) 150 km: nostolava • Rovaniemi 170 km: johtoauto, sammutusauto ja miehistöauto. Ilmari Tuomikoski ja Antti Niemelä savusukelsivat kahdesti tunnelin kautta päämurskaamoon. "Otimme jauheella haltuun palavia muoviputkia. Yksi savusukeltajista oli Niemelä, joka rikastamon käyttöpäällikkönä tunsi palavan rakennuksen. Jauheelle oli olemassa varasuunnitelma: tunnelin alapäässä oli noin tuumanvahvuinen, siivoukseen tarkoitettu prosessivesiletku, joka päätettiin ottaa ensisijaiseksi sammutusvälineeksi lopputiedustelun ajaksi. Pimeässä porraskuilussa savusukeltajat näkivät hieman savua ja tunsivat lämmön, joka lisääntyi jonkin verran portaikossa ylöspäin liikuttaessa. Ylinampa seurasi savunmuodostusta, joka näytti painuvan hyvään suuntaan, eikä uhannut muiden alueella työskentelevien toimintaa. PALO PÖLYNPOISTOPUTKESSA Savusukeltajat pystyivät kuitenkin menemään kerrostasanteilta sisään palaviin tiloihin
• Kaivoksen päätuotteet ovat nikkelija kuparirikasteet, joiden lisäksi se tuottaa huomattavia määriä platinaa, palladiumia, kultaa ja pienissä määrin kobolttia. Kun sammutustoiminta kerroksissa taukosi, tulipalo voimistui. Siten seuraavaan pullojen vaihtoon ei enää tarBoliden Kevitsan kaivos • Tuotantoalueen pinta-ala 14,8 km 2 . • Alueella työskentelee 530 omaa työntekijää ja noin 400 alihankkijaa.. ”Olimme märkiä ja ilmamme alkoivat olla vähissä, joten lähdimme pullonvaihtoon”, Niemelä kertoo. Niemelä muistelee, että letkua riitti ehkä tasolle –4 tai –5. Välittömästi porraskäytävästä palaviin tiloihin vievien ovien takana kulki halkaisijaltaan noin 400 millin muoviputki. Pölynpoistoputken välittömässä läheisyydessä kulki myös vahvoja sähköjohtoja. Sekä putkilinja että sähköjohdot paloivat ja niistä oli muodostunut lämpöä ja sankka savu. 8/2020 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön ”Alhaalta päin katsoen näkyi, että palaa, mutta seisomakorkeudella oli jo pikimustaa”, Niemelä kuvailee. Tasolla –4 savusukeltajat saivat päällensä kunnolla vettä. VETTÄ NISKAAN Palavaa putkistoa sammutettiin prosessivedellä. Se keräsi kerroksista pölyä ja siirsi sen maatasossa olevaan siiloon. ROSKIKSESTA HUOLTOKÄRRY Toisella sukelluksella paineilmapullot, letkut ja muu kalusto vietiin pyörillä työnnettävissä roskalaatikoissa savurajalle. Se oli varmaankin peräisin kolmetuumaisesta suihkusta, jolla operoitiin ulkoa käsin. Avolouhos on laajuudeltaan 110 ha ja syvyys tällä hetkellä 240 m maanpinnasta laskettuna. Putkilinja kulki alimmasta kerroksesta ylimpään asti lattioihin tehtyjen väljien aukkojen läpi. ”Linjaa ei oltu mielletty palokuormaksi, vaikka näin jälkikäteen ajatellen se sitä ilman muuta oli”, Mattila sanoo. Hän tiedusteli vielä tason –3, jossa hän ei saanut ovea auki
Päivystävä palomestari Pekka Siivola lähti tehtävälle Rovaniemen paloasemalta 170 kilometrin päästä.. Savusukellusryhmä hörppäsi pullot vissyä ja lähti märissä asuissaan tunnelia pitkin takaisin porraskuiluun. 24 Pelastustieto 8/2020 HÄLYTYSILMOITUS L56 2C – VAROITUSVALO Valaisimessa 16 kpl teholedejä, jotka takaavat ajoneuvon näkymisen pidemmälle kuin koskaan. Tällainen rakenne oli jokaisessa kerroksessa, sillä rakenteita avaamalla voitiin muodostaa kerroksesta toiseen vievä huolloissa tarvittava nostokuilu. ”Tämän tehtävän hoitamisen kannalta merkittävää oli tilannepaikalla toimineiden hyvä kohdetuntemus sekä kaivoksen ja sodankyläläisten yhteisharjoitukset”, palomestari Siivola sanoo. ”Toisella sukelluksella –3-tasolla ollut ovi avautui kuin tyhjää vaan. +358 201 55 8411 | info@standby.fi | www.standby.eu Uusi L56 varoitusvalaisin vie varoitustehon uudelle tasolle! vitsisi kävellä 150 metrin luiskaa ylös, vaan toimenpide voitaisiin tehdä savurajan tuntumassa. Asialle laitettiin Rovaniemeltä tullut vapaavuoro, joka sai oppaakseen kaivoksen pelastusryhmään kuuluvan henkilön. Rakennukseen oli kuitenkin tehtävä vielä tarkistussukellus. Savusukeltajat varmistivat lämpökameralla, että astiat eivät olleet kuumenneet ja kokeilivat ovatko venttiilit kiinni. Tehtävällä käytettiin sammutusvettä noin 80 kuutiota. VIIMEINEN SUKELLUS Tulipalo päämurskaamossa oli saatu sammutettua, kun palomestari ja vapaavuoro ehtivät Rovaniemeltä palopaikalle. VAARANPAIKKOJA Niemelä varotti savusukellusryhmää palavassa tilassa olevasta lattian osasta, joka saattoi teräsrakenteensa takia olla palon kuumuudessa väsynyt. STANDBY OY AB Sinimäentie 10B, 02630 Espoo, Suomi Puh. Värivaihtoehdot: sininen, sininen/keltainen, keltainen/valkoinen, valkoinen työvalo. Viimeistä sukellusta aloitettaessa kuljetintunnelin alapäähän oli kertynyt vettä siten, että se ylettyi savusukeltajia polveen asti. Oli varottava myös korkean tilan betoniseiniä, joista ropisi palasia alas, kun sinne päästi vettä. Palot tottelivat kuitenkin vettä mukavasti. Päämurskaimella tehtiin parhaillaan kunnossapitotöitä, minkä takia tilassa oli myös hitsauskaasupulloja. He sammuttivat työsuihkulla paloja tasoilla –8, –6 ja –3, joista viimeksi mainitulla oli selvästi eniten sammutettavaa. Ilmeisesti tulipalo oli aiheuttanut tilaan voimakkaan alipaineen, eikä ovea saatu ensimmäisellä kertaa auki”, Niemelä arveli. Palon jälkeen juuri –3-tasolla oli nähtävillä rajuimmat palon jättämät jäljet
Molemmissa yksiköissä on identtinen hoitolaukku. Pääportin vartijat antavat hälytyksen kahdesti puheryhmässä, jolla on prioriteetti 1. Kun paloauto päivitetään, Mattila näkisi, että sen kannattaisi olla lentokenttäpaloauton kaltainen, joka pystyisi hoitamaan kaivosalueen pienemmät palot lähes itsenäisesti. ”Ambulanssi on tällä hetkellä ensiapuauto, mutta meillä on halu nostaa se ensivastetasoiseksi”, Marko Mattila sanoo. Viime vuonna alueella oli 22 hälytystä, joista 12 liittyi ensiapuun. Pelastusryhmäläisen tulee kuitata tämä viesti, jonka jälkeen ryhmä kutsutaan paloasemalle. "Tavoitteena olisi, että jokaisessa työvuorossa olisi 4–6 pelastusryhmäläistä, jolloin pystyisimme aina aloittamaan mahdollisimman tehokkaan toiminnan”, paloaseman ja pelastusryhmän toiminnasta vastaava Marko Mattila sanoo. ”Mikäli saamme palokuntien ensiapuja ensivastekurssit suunnitellusti pidettyä, voisi ensivastevalmius onnistua hyvinkin pian”, Mattila visioi. Äskettäin kahdeksan kaivoksen pelastusryhmäläistä suoritti pelastustoiminnan peruskurssin, joka on nyt lähes kaikilla käytynä. Tällöin kaivoksen pelastusryhmän ensivaste voisi tarjota apua myös läheisen Petkulan kylän ja 4-tien hätätilanteisiin. Sen lisäksi pelastusryhmällä on vuosittain kahdesta kolmeen onnettomuusharjoitusta, jotka järjestetään yllätyksenä. Kaikilla pelastusryhmän jäsenillä on henkilökohtainen Tetra-puhelin, jolloin hätäkutsun tullen tiedetään heti, kuka viestiä lähettää. Bolidenin Kevitsan kaivoksen paloja pelastusasiantuntija Marko Mattila vastaa kaivoksen paloasemasta ja pelastusryhmän toiminnasta.. Lisänä ovat myös Lapin pelastuslaitoksen kanssa tehtävät toimintaharjoitukset ja erilaiset lakisääteiset harjoitukset liittyen kemikaaleihin ja räjähdeaineisiin. Asia on kuitenkin vasta varhaisessa ideoin tivaiheessa. He jakautuvat viiteen työvuoroon siten, että enimmillään hälytykseen voidaan saada kahdeksan pelastusryhmäläistä. Mattila kertoo, että pelastusryhmän jäsenet voivat osallistua kaikille palokuntien kursseille. HÄTÄILMOITUS KAHTEEN PAIKKAAN Jos työmaa-alueella sattuu onnettomuus tai sairauskohtaus, siitä tulee ilmoittaa 112:een ja pääportille, joka toimii alueen häkenä. Henkilöstö osallistuu koulutukseen vapaapäivältään ja saa siitä koulutusajan palkan. 8/2020 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS Bolidenin Kevitsan kaivoksella on työntekijöistä koostuva 35 hengen vahvuinen kaivoksen pelastusryhmä. Noin yhdeksällä kymmenestä kaivoksen työntekijästä on käytössään tehtaan sisäinen Tetra-puhelin. KALUSTOA JA KOULUTUSTA Paloasemalla on vanha kaksipaikkainen Rosenbauer-paloauto sekä hyvin varusteltu ambulanssi. Pelastusryhmä päivystää jatkuvasti Viime vuonna alueella oli 22 hälytystä, joista 12 liittyi ensiapuun. OMIA HARJOITUKSIA Pelastusryhmälle järjestetään 12 kahdeksan tunnin mittaista harjoituspäivää vuodessa. Tehdasalueella on oma Tetra-tukiasema. Harjoituspäiviä on aina kaksi samanlaista, jotta jokainen pystyy osallistumaan kaikkiin tilaisuuksiin
Liityin kuusihenkiseen savusukellusryhmään. Olin jäämässä seuraavana päivänä kesälomalle, joten ajattelin, että annetaan tänne sitten kaikki, mitä on annettavissa. Kyselin mönkijää, jota ei ollut. Se oli hikistä puuhaa. Toisaalta mietin, että töissä tuskin voi kokea parempaa kuin vaativan savusukelluksen. Jäin alimmalle tasolle kiskomaan ja syöttämään letkua ylöspäin. Hyvin nopeasti saimme käskyn hyökätä tunnelin kautta. Päästimme vettä työsuihkulla rakennuksen ulkopuolelta aukkoon, josta tuli savua. Muutamassa kerroksessa näimme katossa ja nurkkauksessa liekkejä, ne olivat lähinnä pesäkkeitä, jotka tottelivat vettä hyvin. Sisäänkäynniltä löytyikin pyörillä kulkeva 600 litran roskis, johon lastasimme tarvikkeet. Tunnelissa oli pimeää, mutta ei savua. Sen jälkeen katsoin vieläkin tarkemmin, mihin astun. Otin ison käsisammuttimen olkapäälleni ja toiseen käteen lämpökameran. 4 ”Jäin alimmalle tasolle syöttämään letkua” Porraskäytävässä oli lämmin. Fiiliksiä savusukellukselta Tunnelin kautta tehty savusukellusreitti kuvattiin jälkeenpäin. Mietin, olisiko lopputulos paljon muuttunut, jos työ olisi hoidettu pääasiassa ulkosammutuksena, ja savusukeltaminen vaaralliseen tilaan olisi jäänyt toissijaiseksi sammutustavaksi. Kun letkunkiskomiselta jäi aikaa, tarkastin tiloja. Olin taas letkun vetoja syöttövastuussa. Ajatukseni oli, että saisimme kaikki tavarat alas savurajalle, jotta pullonvaihdot ja letkunpaikkaukset voitaisiin hoitaa käymättä uudelleen ylhäällä. Tuli hyvä fiilis: Kyllä täällä periferiassakin palokuntaa tarvitaan. 26 Pelastustieto 8/2020 HÄLYTYSILMOITUS 1 ”Jätetään tänne kaikki, mitä on annettavissa” Saapuessamme palopaikalle savua tuli paljon ja yläsisäänkäynnille oli kerääntynyt reilusti väkeä. Hyvä näkyvyys lämmitti mieltä. Kun suihkutin vettä, Antti (Niemelä) ilmoitti, että seison metallilevyllä, jonka alla ei ole lattiaa. Kaverit sammuttivat palon jauheella ja etenimme porraskäytävään. 6 ”Fiilis oli kuin tuhon jäljiltä” Palaviin tiloihin menimme kunnolla vasta työsuihkun kanssa. Katsoin tehtävän jälkeen puhelintani, jossa Google kysyi: Mitä pidit paikasta Kevitsa, Sodankylä. Sitten saimme niskaamme kunnolla vettä. 3 ”Alatasolla näimme palon” Hieman ennen alinta tasoa puimme paineilmalaitteet ja näimme kuljetinlinjan toisella puolella palon. Savusukeltaja Ilmari Tuomikoski kertoo kuvien perusteella tehtävästä: ”Keikan jälkeen minulle jäi kaksijakoinen fiilis.” 26 Pelastustieto 8/2020. Käsivalaisimen valossa kulkiessa oli seikkailun tuntua. Aloin selvittää sitä. Vaikutti kuitenkin siltä, että ilman työsuihkua palaviin huoneisiin ei ollut asiaa, joten palasimme takaisin. Käytävällä oli läjä letkua, josta tuli prosessivettä. Hillitsimme vauhtia myös kehittyneillä savusukelluslihaksilla. Prosessivesiletkua riitti vain parin kerroksen verran ylöspäin. Rakennus oli iso ja ajattelin, että taitaa tulla pitkä ilta. Siinä vaiheessa isoin palo oli luultavasti sammunut ensimmäisten savusukeltajien jäljiltä ja ylhäältä tulleen veden vaikutuksesta. Keikan jälkeen jäi kaksijakoinen fiilis. Kiskoin oven raossa prosessivesiletkua portaikkoon, jossa toinen kaveri eteni letkunpään kanssa. Kun Rovaniemen porukka oli lähdössä tarkistussukellukselle, oli varsinainen työ jo tehty. Ryömin letkun kanssa kuljetinlinjan alta, oli varottava, etten jää linjan rakenteisiin kiinni. Niissä fiilis oli kuin tuhon jäljiltä. 5 ”Lastasimme tarvikkeet roskikseen” Kävellessämme tunnelia pitkin ylös pohdin, miten saisimme letkut alas. 2 ”Hyvä näkyvyys lämmitti mieltä” Kun olimme kuljetintunnelin suulla, ajattelin, että onpas se pitkä (150 metriä). Roskiksen akseliin sidottiin naru, jolla sen vauhtia kontrolloitiin kiertämällä naru käytävällä kulkevaan kaiteeseen. Jätin kysymyksen arvostelematta. Tehtävämme oli tiedustella alkusammuttimien kanssa, pohdin, mahtavatko ne riittää, kun mielessä olivat ylhäällä näkemämme savut. Ylöspäin mentäessä kiroilin, että letkunkannattimenkin olisi voinut ottaa mukaan. Maski likaantui likavedestä ja ravasta, mikä heikensi näkyvyyttä yhdessä hikoilun aiheuttaman vesihöyryn kanssa
8/2020 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS 1 2 3 4 5 6 8/2020 Pelastustieto 27
Tarkkaa savusukellusvalvontaa Tiesimme, että Virve-puhelimet eivät kuulu tunnelissa.. Mattila ei päässyt lähtemään paikalle, mutta Kaarninen lähti ja jätti ostoksensa Mattilan hoidettavaksi. Kaarnisen aavistus osoittautui oikeaksi, joten hän pyysi pelastusryhmäläisiä pidättäytymään savusukelluksesta. Hänellä oli aavistus, että pelastusryhmäläiset eivät ole käyneet savusukelluskurssia. ”Tiesimme, että Virve-puhelimet eivät kuulu tunnelissa. VHF-RADIOT KÄYTTÖÖN Päätös alakautta hyökkäämisestä tehtiin nopeasti kuusihenkisen savusukellusryhmän kasaamisen jälkeen. Sodankylän höökissä on VHF-radioita aina varalla, sillä Virvejä on rajattu määrä. Olisin vaarantanut kaikkien työturvallisuuden, jos olisin toiminut ohjeiden vastaisesti, enkä olisi pysäyttänyt heitä”, Kaarninen sanoo. ”Kun pääsin palopaikalle, siinä kerättiin I-tason savusukeltajia. Sen takia savusukellus tehtiin VHF-radioiden turvin”, Kaarninen kertoo. Jokaiselle savusukellusparille savuparille riitti nyt VHF-radio. VALVONNASTA SOVITTIIN ”Sovimme savusukeltajien lähtiessä, että ensimmäisen kerran kysyn paineita kymmenen minuutin kuluttua ja sen jälkeen viiden minuutin välein.” Bolidenin Kevitsan kaivoksen turvallisuusasiantuntija Maija-Leena Kaarninen kuuluu myös Sodankylän VPK:hon ja kaivoksen pelastusryhmään. Molemmat kuuluvat myös Sodankylän VPK:hon. ”Tilanne oli syntynyt aiemman kommunikaatiovirheen takia. VALVOJA TARKKANA Kun savusukellusta tunnelin kautta aloitettiin, Kaarninen pysäytti kaksi Kevitsan pelastusryhmään kuuluvaa henkilöä. Tässäkin tilanteessa Virvet olisivat loppuneet kesken. 28 Pelastustieto 8/2020 HÄLYTYSILMOITUS Bolidenin Kevitsan kaivoksen turvallisuusasiantuntija Maija-Leena Kaarninen sekä paloja pelastusasiantuntija Marko Mattila seisoivat sodankyläläisen marketin jonossa peräkkäin, kun hälytys heidän työpaikalleen tuli. Savusukelluspäiväkirjan pitäjä kuului tähän ryhmään ja minä sain häneltä jääneen tehtävän”, Kaarninen sanoo
”Selkäni taakse tulleet saattoivat ihmetellä keskittymistäni, sillä savusukelluspöytäkirjan tarkkailu ja radioliikenteen kuunteluun vei kaiken huomioni.” Maija-Leena Kaarnisen työ keräsikin kiitoksia. LINKKIMIEHET VÄLITTIVÄT Toiseen savusukellukseen lähti sama ryhmä. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Savusukeltajat hyödynsivät vaikeissa olosuhteissa lämpökameraa.. Savusukeltajat välittivät Kaarniselle tietoa havainnoistaan, jotka Kaarninen välitti edelleen ulkona olevalle ryhmänjohtajalle, joka ei kuullut VHF-kanavilla tapahtuvaa keskustelua. Yhdestä parista ehti tulla jo huolikin, mutta sitten linkkimies avasi yhteyden ja kertoi kaiken olevan kunnossa.” TÄSMÄLLISTÄ KOMMUNIKOINTIA Savusukellusvalvonta vaati tiukkaa keskittymistä jatkuvasti. 8/2020 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS Ensimmäinen tiedusteluvarustein tehty savusukellus päättyi jo alle kymmenessä minuutissa, sillä tilanne kuljetintunnelin alapäässä ja alimmissa kerroksissa oli sellainen, että ilman työsuihkua tehtävää ei voinut jatkaa. Oli mukava huomata, että siitä pidettiin huolta”, Sodankylän savusukellusryhmässä työskennellyt Ilmari Tuomikoski sanoi. Petri Surakka puh. Yhteydenpito oli hankalaa, sillä sukelluksen edetessä se onnistui paikoin vain linkkimiesten kautta. ”Vaadin jokaiseen tiedusteluun vastauksen ja kuittauksen, ketä siellä vastaa.” Kaarninen tunsi rakennuksen ja tiesi tilat vaativiksi, minkä vuoksi ote ei saanut herpaantua. Savusukellustaulun munakellot tikittivät ja jokaiseen savusukeltajaan oli pidettävä säännöllisesti yhteyttä. ”Harvinaisen hyvä savusukellusvalvonta piti porukan luvussa. ”Toisen sukelluksen aikana ehdin tiedustella savupareilta paineet kahdesti, joten he olivat sisällä alle 20 minuuttia.” Kaarninen merkitsi tussilla tauluun kellonajat ja ilmoitetut paineilmamäärät. ”Paineita tiedustellessani vastauksen saamisessa tuntui kestävän kauan
UTELIAISUUTTA JA HUOMIONKIPEYTTÄ Yliopistonlehtori Janne Matikainen Helsingin yliopistosta on tutkinut yksilöiden sosiaalisessa mediassa julkaisemi. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomestari Sanna Rinkinen on harmissaan ilmiöstä. ”Minusta on kurjaa, että toisen ihmisen hätää pysähdytään kuvaamaan. 30 Pelastustieto 8/2020 PELASTUSTOIMINTA N uori menehtyi liikenneonnettomuudessa, kun ohikulkijat eivät auttaneet – he vain kuvasivat tapahtumaa kännykällä. Teksti ja kuva: Petri Vanhanen · Pohjakuvat: Pixabay eivät välttämättä edes ajattele, miltä tuntuisi, jos he olisivat itse siinä pelastettavana tai heidän oma läheisensä.” Perustuslain takaama sananvapaus kyllä muistetaan, mutta samaisen perustuslain yksilönsuojan pykälää ei. Noin vuosi sitten ulkopuolinen ilmestyi kuvaamaan onnettomuutta. He Toisen hätää kuvataan Pelastusala on huolestunut siitä, että onnettomuuden uhrien yksityisyyttä ei enää kunnioiteta. Tämä Ylen viime vuonna uutisoima tapaus on surullinen ajankuva. Rinkinen kielsi häntä menemästä lähelle, jottei lisävahinkoja syntyisi. Saksassa onnettomuuspaikoilla kuvaaminen on jo kielletty, pitäisikö samoin tehdä Suomessakin. Autoilijat hidastavat, kaivavat kamerat esille ja keskittyvät enemmän kuvaamiseen kuin ohjaamiseen. ”Hän huusi takaisin, että kyllä minulla on oikeus kuvata ja perusteli, että saan tästä rahaa kun lähetän kuvan eteenpäin.” Autettavan uhrin oikeusturvan lisäksi kuvaaminen saattaa vaarantaa myös onnettomuusalueen turvallisuuden
Rinkinen uskoo, että kuvat leviävät nimenomaan tällaisissa välineissä. Hän kuitenkin myöntää onnettomuuspaikan kuvaamisen olevan ongelmallinen yksilönsuojan näkökulmasta. Matikainen kertoo ihmisillä olevan halu olla kuuluisa. Rautiainen katsoo minkä tahansa toiminnan kriminalisoinnin olevan yleistasolla niin vakava toimi, että sitä ei tule tehdä ilman huolellista harkintaa. Sen suojelua hankaloittaa tässä yhteydessä se, että yksilön oikeus omaan kuvan on Suomessa kapea. KRIMINALISOINTI VAHVA TOIMENPIDE Perustuslakiin perehtynyt julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta ei halua ottaa kantaa tilanteessa suositeltaviin toimenpiteisiin eikä mahdollisen kuvaamisen kriminalisoinnin tarpeeseen. Englund ei välttämättä toivo Saksan kaltaista sanktiointiasteikkoa Suomeen, mutta ylipäätään itse teon rangaistavuus on hänen ja Rinkisen mielestä hyvä asia. Englund tutkii kuvaamisen ilmiötä ja siihen kohdistuvia asenteita opinnäytetyössään. Aina pelastustilanteessa ei myöskään ehdi kaitsea muuta väkeä. LAKIALOITTEILLA KOETETAAN MUUTOSTA Onnettomuuspaikkakuvaamisen kieltämisestä on tehty pari kansalaisaloitetta ja yksi lakialoite. Yksilön uteliaisuutta ja näkemisenhalua ruokitaan turvallisesti tekemällä TV-ohjelmia pelastajien työstä niin että uhrin tunnistettavat piirteet piilotetaan. On meriitti kertoa ensimmäisenä jotain, ja yksi tapa saada huomiota on julkaista shokeeraavaa sisältöä.” Matikainen ja Rinkinen uskovat onnettomuuspaikkakuvaamisen yleistyneen kaikkialla mukana olevien kännykkäkameroiden myötä. ”Somessa jyllää uutiskilpailu. Perinteinen uutismediakin palkitsee huomiolla ja rahalla lukijan lähettämistä uutiskuvista. RUOTSISSA JA SAKSASSA ESIMERKKI Ruotsissa tuli kaksi vuotta sitten voimaan kostopornon levittämistä estävä laki, ja sen turvin saatetaan voida estää myös onnettomuuspaikkakuvaaminen. Asiaa on pidetty esillä pääkirjoituksissa, uutisissa ja pelastuslaitoksien someissa. 8/2020 Pelastustieto 31 PELASTUSTOIMINTA sen motiiveja. Periaatteessa nykyinenkin Suomen lainsäädäntö antaisi eväitä kitkeä ongelmaa. Näiden joukkoon liittynee vuodenvaihteessa mukaan myös Pelastusopistossa palopäällystötutkintoa suorittavan Oona Englundin luoma kansalaisaloite. Tärkeintä on uhrin hengen pelastaminen, ja muusta huolehditaan sitten vasta kun siihen ehditään”, Rinkinen kertoo. Tätä toimintaa koskevat rajoitukset tulee aina olla oikein mitoitettuja. Rinkisen kokemuksen mukaan valtaosa ihmisistä onneksi tottelee kehotuksia. Somessa saadaan hetken julkisuus, kun päästään näkemään jotain ennenkokematonta ja sen jälkeen kertomaan asiasta muille. ”En heille siinä tilanteessa paljon muuta voi. Mutta muilta osin hän haluaisi, että uhrien omaiset saisivat tietää mahdollisista läheisiä koskevista tapahtumista viranomaisten kautta – ei ulkopuolisten lähettämien lehtiuutisten tai someviestien kautta. Kuvauskieltoja on tosin ennenkin säädetty: esimerkiksi dronekuvaaminen on kielletty muun muassa sotilasalueilla ja lentoliikennealueilla. Yksi tapa saada huomiota on shokeerata.. Mutta nettiaikana kuvat voivat kiertää Snapchatin ja WhatsAppin kaltaisissa suljetuissa piireissä niin, että julkaisu ei tule koskaan sellaisten tahojen tietoon, joilla olisi oikeus vaatia asiasta rangaistusta. Someen laitetuista kuvista palkitaan tykkäyksillä, kommenteilla ja eteenpäinjaoilla. Tällöin perusoikeutensa tuntevat protestoivat. Matikainen huomauttaa, että myös yksilön mieli on nykyään koulutettu kuvaamaan arkea. Mutta jos hän vain kuvaa kauempaa, pitää koettaa järkeen vetoamista. Pehmeitä opastuskeinoja on yritetty. Onnettomuuspaikalle saadaan esimerkiksi myös viritettyä sermejä peittämään näkyvyyttä uhriin. PEHMEILLÄ KEINOILLA KAITSENTAA Jos kuvaaja häiritsee pelastustehtävän suorittamista, hänet voidaan poistaa paikalta. Lisäongelmia luo myös se, että henkilön menehtyessä yksilön kunniasuoja päättyy kuoleman hetkeen. Perustuslaissa on jo kirjattuna yksityisyyden suojan loukkaamattomuus. Jos julkaisee yksilöä loukkaavan kuvan, teko on rangaistava. Mutta tämäkin tapahtuu vasta sitten kun resurssit siihen riittävät. Yleistasolla kommentoiden Rautiainen kertoo kuitenkin länsimaisen oikeusvaltion lähtevän siitä, että yksilöllä on aina vapaus toimia. Saksassa onnettomuuspaikkakuvaaminen on selkeämmin kielletty. Englund summaa saksalaisen käytännön perustuvan vahvaan yksilönsuojaan: Jo aiheettomasti onnettomuuspaikalla oleminen voi johtaa sakkoihin – ja jos kuvaa, saattaa saada vankeutta. Ennen kriminalisointia olisi Rautiaisen mukaan tärkeää käyttää kaikki muut mahdolliset keinot. Hän muistuttaa, että joskus onnettomuuskuva tosin auttaa myös pelastustoimea, jos se tuo lisätietoa onnettomuuden syystä tai muulla tavoin auttaisi tehtävän hoitamisessa
Akkujen kesto on myös tullut entistä paremmaksi”, sanoo paloesimies Elmeri Backman Helsingin pelastuslaitokselta. 32 Pelastustieto 8/2020 KALUSTO Teho kasvaa – koko pienenee Pelastustehtävissä käytettävä valaistuskalusto on kehittynyt suurin harppauksin kymmenen viime vuoden aikana. Pitkäkestoisilla tehtävillä on varmistettava myös sähkövirran avulla.” Kunnollista valaistusta tarvitaan useissa tehtävissä, mutta erityisesti pimeään vuodenaikaan, jota parhaillaan elämme. Akkukäyttöisyys on lisännyt myös työturvallisuutta ja tehokkuutta. Ne ovat pääasiassa led-tekniikalla toimivia ja akkukäyttöisiä. Sellaisia ovat esimerkiksi erilaiset tunnelit, joista metrotunneli on yksi sellainen.” ”Raskaamman pelastusyksikön valaistuskalustolla työ saadaan tehokkaammaksi ja myös työturvallisuus paranee.” Tehokkain valaisin on yksikössä oleva pallovalaisin, jota kutsutaan myös maailmanvaloksi. Valoja voidaan linkittää toisiinsa ja niitä voidaan ohjata kännykällä langattomasti bluetoothin avulla. ”Keikan aikana voidaan myös entistä paremmin suunnitella ja siirrellä valaistusta tilanteen edellyttämällä tavalla.” Backman uskoo, että valaistus kehittyy myös entisestään. ”Helsingissä on paljon myös sellaisia erityiskohteita, joissa tarvitaan kunnollista valaistusta. Sähköjohtovirityksistä on päästy eroon. ”Silti pelastustehtävässä on pidettävä huolta myös varmuudesta eikä tukeutua pelkästään akkuteknologiaan. Valaistuskaluston päivitys on juuri nyt ajankohtaista Helsingissä, sillä laitos on ensi vuonna hankkimassa uutta raskasta pelastusyksikköä, jonka varustuksessa on erilaista valaistuskalustoa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Lehtikuva Syvennä osaamista ja paranna tiimisi turvallisuutta Bronto Skyliftin räätälöitävillä huoltoja koulutuspalveluilla. Safety above all Ota yhteyttä ja kysy lisää! ”V alotehot alkavat olla jo riittäviä ja valojen koko on pienentynyt. Halogeenivalon teho on 200000 lumenia. Se nostetaan kolmijalalla yli kolmen metrin korkeuteen ja sillä Tehokasta valaistusta tarvitaan muun muassa tieliikennepelastamisen tehtävissä, jossa pimeällä parannetaan työn tehokkuutta ja työturvallisuutta.. Backman on yksi uuden kaluston hankinnasta ja suunnittelusta vastaavista
Minkälainen valaistus olisi hyvä missäkin tehtävässä. Se toimii led-tekniikalla ja valo on parikymmentä prosenttia tehokkaampi”, Backman kertoo. Se toimii yksikön virtalähteellä ja esimerkiksi liikenneonnettomuustehtävässä sillä voidaan valaista riittävät työskentelyolosuhteet kaikille tehtävään osallistuville yksiköille. AKKU ERI LAITTEISIIN Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella sammutusautoissa on käytössä ladattavat akkutyövalot. ”Tavoite on, että myös sopimuspalokuntien valokalustoa parannetaan led-valotekniikalla”, kalustomestari A ki Ahokanto sanoo. ”Uuden kaluston hankinnassa hyödynnetään pelastajien käytännön kokemuksia. KALUSTO Valolla tehokkuutta ja työturvallisuutta. ”Enää ei tarvitse kantaa mukana raskaita tiiliskivimallisia valaisimia. Syvennä osaamista ja paranna tiimisi turvallisuutta Bronto Skyliftin räätälöitävillä huoltoja koulutuspalveluilla. Vahingontorjuntayksikössä on myös ATEX-hyväksytty valo. Myös tuotteen elinkaari vaikuttaa valintaan”, Elmeri Backman sanoo. Henkilökohtaiset valaisimet ovat ledkäyttöisiä ja niiden koko on pienentynyt. ”Parhaillaan kokeilemme ladattavia akkuvalaisimia, joiden akut ovat yhteensopivia akkutyökalujen kanssa. Sopimuspalokunnat käyttävät pääsääntöisesti kaapeleilla varustettuja työvaloja. Ne ovat helpottaneet työtä ja ne on integroitu savusukelluslaitteisiin.” ”Jokaisella on myös kypärässä henkilökohtainen, ATEX-suojattu valaistus”, hän sanoo. ”Uuteen yksikköön tulee myös pallovalaisin. ”Uusiin autoihin hankitaan ledkäsivalaisimet ja taskuun mahtuva ATEX-hyväksytty käsivalaisin.” ”Led-valojen hintataso on vuosien saatossa laskenut ja samalla valaisimien valoteho on parantunut. Safety above all Ota yhteyttä ja kysy lisää! voidaan valaista 6000 neliön alue. Käytettävyys paranisi, jos sama akku kävisi valaisimeen ja työkaluun,” Aki Ahokanto toteaa.. Nykyisellä kalustolla pärjätään hyvin”, hän sanoo. Led-valotekniikkaa käytetään eri yksiköissä
Puomitikasautoilla on myös vahvat toimittajat Suomessa. ”Viimeisenä Suomessa on hankittu uusi tikasauto Oulun palolaitokselle 1986, jonne matkannutta uutta autoa poikettiin esittelemään Hämeenlinnaan ollessani siellä palomestarina. Esimerkiksi tulevan raitiotien ajojohtimien ja kannatinvaijereiden seassa se on nopea selvittää tikaston suoraviivaisen liikkeen ansiosta”, kiteyttää kalustoinsinööri Heikki Seppälä Pirkanmaalta. Kokonaismassa nykyvarustuksessa on noin 16600 kiloa ja hinta noin 650000 euroa.. 34 Pelastustieto 8/2020 KALUSTO Tikasautolla nopeasti suoraan asiaan Pirkanmaan pelastuslaitos valmistautuu tulevaan raitiotiehen ja korkealta pelastamiseen nykyään harvinaisella tikasautolla. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Jarmo Ruotsalainen Tikasja puomitikasauto eivät korvaa, vaan täydentävät toisiaan. Tikas autossa kuorma-auton alusta saa jäädä vinoon eikä sitä tarvitse oikaista tukijaloilla. Korona venytti hieman toimitusta lokakuun lopulle ja elektroniikkaa asennettiin itse, mutta nyt uutuus on kotona keskuspaloasemalla. S aksalainen Magirus on rakennettu kaksiakseliselle Scanian alustalle ja irtokalusto on kiinnitetty Ruotsissa. Onhan se hauska ympyrän sulkeutuminen”, hän naurahtaa. Magiruksessa on muun muassa raivauskalustoa ja hyppytyyny. Niiden tehtävä on tukea ajoneuvoa, jonka renkaat ovat aina maassa. Kaksiakseliseen autoon jää enemmän kalustotilaa kuin kolmiakseliseen. ”Tikasautossa ei ole kotelopalkkirakennetta, kuten puomitikasautossa. Enpä arvannut, että olisin tilaamassa seuraavaa tikasautoa 34 vuoden päästä. Seppälän mukaan heikko huolto selittää osaltaan tikasautojen suosion hiipumista
Maksimi korikuorma nostettiin 500 kiloon. esa.maenpaa@pp4.inet.fi. 0400 164031. Alakerta 50 m , tilava parvi 30 m . Neliosaisen tikaston sisin ja samalla uloin osa ajetaan ensin ulos kokonaan, jolloin se on nopeasti toimintavalmis. Se on taittuva, joten esteiden ylityskin onnistuu. LEVILL. Tuskin niitä olisi niin paljon, jos huonoja olisivat. VIERIKKO VIERIKKO VIERIKKO Myytävänä kiinteistö Oy Vierikon 5 osaketta, yhdessä tai erikseen, jotka antavat 20 viikon käyttöoikeuden vuodessa. HALVEMPI JA NOPEAMPI TARKASTUS ”Teimme selvityksiä ja tutustuimme ti kasautoihin Ruotsissa, jossa niitä on valmiudessa 90–100 kappaletta. Oma, sijainniltaan hyvä tontti Kivirakassa 1,5 km eturinteeltä. Tikasautolla päästään hyviin sivu-ulottumiin. Korkeutta kertyy 30 metriä, joten tikas auto soveltuu myös korkean paikan työskentelyyn. Jotkut ovat sanoneet, että nyt palataan 1970-luvulle. ”Käyttökouluttajakin tulee Ruotsista. Irtaimisto kuuluu kauppaan. Lisäksi meillä on Tampereella huoltopartneri”, kertoo Tamrex Oy:n tuotepäällikkö Petri Asikainen, joka iloitsi yrityksen ensimmäisestä Magirus-kaupasta Suomessa. Pisteytyksen jälkeen päädyimme Magirukseen”, Seppälä sanoo. Muualla Euroopassa tikasautoja on melkein joka kylässä. ”Koronan takia asensimme täällä Virvet ja muuta elektroniikkaa. Valmis heti käyttöön. Puomitikas sopii raskaampaan työskentelyyn, kun tarvitaan esimerkiksi isompia vesimääriä tai avataan kattoa. Hän ei olisi uskonut vuonna 2015, että kauppa käynnistyy juuri tikasautolla. Testeissä Hervannan paloasemalla oli myös toinen vahva eurooppalainen valmistaja eli Rosenbauer-Metz. 8/2020 Pelastustieto 35 KALUSTO Lavojen käyttökohteita mm. ”Tarkastus on kestänyt puomitikasautojemme osalta yli kolme kuukautta autoa kohti ja kustannukset ovat olleet kymmeniä tuhansia euroja. Vuodepaikkoja 7 (8). Kysy kuvia ja lisätietoja Esalta puh. Tikasauto on puolestaan nopeampi selvittää toimintakuntoon”, Seppälä tiivistää.. Koko puomistopaketti puretaan ja tarkastetaan säröjen varalta. Hänen mukaansa operatiivisessa toiminnassa tikkaalla ei juuri kiivetä, vaan työkori toimii pikemminkin nopeana hissinä varusteiden ja henkilöiden kuljetukseen. Tuli samalla rakenteita purkaessa auto tutummaksi”, Seppälä kertoo. Uudet tikasautot ovat kuitenkin ihan eri luokan laitteita. Alkuunhan tikasautoissa ei ollut työkoreja lainkaan. Omaa palopumppua tai vesisäiliötä tikas autossa ei ole. Tikasauton rakenne on paljon yksinkertaisempi ja tarkastus vie vain muutaman päivän asiak kaan tiloissa.” Ruotsissa on 15 vuoden kokemus Magiruksen tikasautoista. Muistin ansiosta työkorilla voi ajaa saman reitin automaattisesti takaisin esimerkiksi johdinlankoja väistellen. Uudella Kangasalan paloasemalla on oma korjaamo, jossa hoituvat niin mekaaniset kuin sähkötyöt. LEVILL. Työjohdon voi jatkaa työkorista, jossa on myös käsikäyttöinen vesitykki. • Sähköautopalojen sammutus • Roska-astioiden ja risujen sammutus • Sammutusveden välivarasto tulipaloissa • Kemikaalien ja öljyn keräysastioina • Koulutuslaitteiden kuljetus paloasemalta toiselle • Kolariautojen purkaminen lavan sisällä • Vuotosimulaattoreiden säilytys ja kuljetus • Kaasuramppien säilytys ja kuljetus Pelastustoimen ja muiden viranomaisten käyttöön SUUNNITELLUT ERIKOISLAVAT Interfire Products Oy Asemanrinne 11, 08500 LOHJA 0440 430 491 www.interfireproducts.com Hitsausja Rakennustyö Aho Oy Metallimiehenkatu 12, 03620 KARKKILA 09 22 42 740 • aholaser@aholaser.fi www.aholaser.fi Tiiviit suljettavat kannet Maalaus ja logot asiakkaan mukaan Oma virransyöttö ja hydrauliyksikkö, lisälaitteet räätälöitynä VIIKKO-OSAKKEET VIIKKO-OSAKKEET VIIKKO-OSAKKEET LEVILL. TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN ”Kalusto herättää aina intohimoja. Hydraulisten puomitikasautojen kuluja lisäävät lakisääteiset kymmenvuotistarkastukset. Tikasja puomitikasauto eivät korvaa toisiaan korkean paikan työskentelyssä, vaan täydentävät
Useat näytöt jokaisella työpisteellä helpottavat tiedon käsittelyä ja tilannekuvan luomista saadusta aineistosta. ”Tilannetta johdetaan joko manuaalista johtamistapaa tai tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Tietolähteitä hyödynnetään Uusi tekniikka ja uusitut tilat mahdollistavat monipuolisen johtamisharjoittelun. Takaosassa on iso 43 tuuman näyttö ja takakontissa toinen samanlainen. On tärkeää muistaa, että manuaalinen johtamistapa täytyy hallita ennen kuin siirrytään tietoteknisten apuvälineiden käyttöön.” Honkasen mukaan Pelastusopistolla kehitetään koulutusympäristöä koko ajan. Takaosan tietokoneille on kaksi 24 tuuman näyttöä per työpiste asennettuina johtamistilan seinälle kolariturvallisesti. Tavoitteena on, että toimintaja oppimisympäristöt olisivat mahdollisimman lähellä sitä, mitä pelastustoimessa yleisesti käytetään. ”Kaikessa suunnittelussa on otettu huomioon myös kenttäjärjestelmä KEJOn tuomat tarpeet. Videoyhteyden avulla voidaan pitää tilannekatsauksia ja päivittää tilanteen kokonaiskuvaa sitä tarvitseville. 36 Pelastustieto 8/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS Johtamisharjoittelun työkalut ja tilat päivitetty Pelastusopiston johtokeskusauto, johtoauto ja johtokontti tekniikoineen sekä muut johtamistilat on päivitetty perusteellisesti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. ”Uudet, vähemmän virtaa kuluttavat ja paremman kuvatekniikan näytöt palvelevat toimijoita eri johtopaikoissa. Yliopettaja Matti Honkanen opastaa toimintaa tilannekeskuksessa.. Muutostöissä on huomioitu myös työmukavuus.” Esimerkiksi johtokeskusja johtoautoissa on uusina varusteina kolme ajoneuvotelakkaa ruggeroiduille eli vahvistetuille tableteille, kaksi takaosassa ja yksi ohjaamossa. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Pelastusopisto ”T oiminta-alueet ovat laajentuneet ja etäisyydet onnettomuuksiin kasvavat, jolloin etäjohtamisen ja matkan aikana tapahtuvan johtamisen merkitys korostuu”, kertoo yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistosta. Tietoliikennettä varten on tässä vaiheessa 4G-tukiasema, mutta jatkossa TUVE ASLI/ASMO -tietoliikenneratkaisu, joka hoitaa tietoliikenteen lisäksi myös GPSpaikannuspalvelut
”Uudet päivitetyt johtamiskoulutukseen tarkoitetut oppimisympäristöt antavat hyvät mahdollisuudet tilanneja johtokeskuskoulutukseen eri malleilla. Tämän lisäksi on iso tila , jonne mahtuu enintään 30 henkilöä. Samanaikaisesti voidaan pitää samaa harjoitusta useammalle ryhmälle tai eri onnettomuuksia ryhmille. Johtokeskusautonkin tekniikkaa on päivitetty. Tilaa voi muokata erilaisiin kokoonpanoihin muuttelemalla pöytien asetelmia. Myös pelastustoiminnan johtamisen koulutusta eri johtamistasoille saadaan tehostettua uusituissa tiloissa. Alakerran uusitussa tilassa on 3+2 -pienryhmätilaa tai itsenäistä tilaa, minne voidaan sijoittaa 1–13 henkilöä johtamistoimintaa harjoittelemaan. (03) 8730 150 info@lahdenpalokalusto.fi www.lahdenpalokalusto.fi StyPak-, MaPakja SäiliöPak-sarjat, myös malli VR Vuotohaavit ja -sukat Laipat, sulkulevyt Liitin / venttiilisarjat Vuotoaltaat ELRO-letkupumput Palvelevalta paloturvallisuuden asiantuntijaltasi. Myös isotkin tiedotustilaisuudet onnistuvat hienosti.” Tilannekeskusja johtokeskustoiminnoissa voidaan nyt hyödyntää RCS:ää, joka on on viranomaisradioverkon viestintäsovellus. RCS-käyttöpaikka soveltuu hyvin johtoja tilannekeskusympäristöihin, joissa viestiliikenteen määrä on suuri. Tilannekeskusta voidaan hyödyntää myös hätäkeskusten ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän koulutusympäristönä”, Honkanen kertoo. HARJOITUS JA KOULUTUS Lahden Palokalusto Oy Laatukatu 15, 15680 Lahti puh. Tilannekeskuksen toiminta voi olla osana johtokeskusta fyysisesti eri paikoissa. Tiloissa on julkisen verkon tietokoneet ja tarvittaessa TUVE-verkon koneet – riippuen harjoituksen vaatimuksista. TILAT MUKAUTUVAT ERI TARPEISIIN ”Tiloissa voidaan kouluttaa eri johtamistasoja ryhmänjohtamisesta aina yhtymän johtamiseen. Näin voidaan hyödyntää yhteistä palvelinta myös tiedostojen jaossa ja käytössä. Krivat-palvelu puolestaan tehostaa turvallisuuskriittisten organisaatioiden toimintaa arjessa ja häiriötilanteissa. monipuolisesti ja johtosekä tilannekeskukseen on reaaliaikainen yhteys.” Kaikki johtamistilat, tilannekeskus, johtokeskus, johtokeskusauto, johtoauto ja johtokontti ovat samassa verkossa. Palvelun käyttäjiä ovat yhteiskunnan toimivuudesta ja turvallisuudesta huolehtivat viranomaisorganisaatiot ja kriittiset yritykset. Se helpottaa tilannekuvan ylläpitoa ja parantaa pelastustoiminnan johtamisen laatua.. Sen avulla voi viestiä hyödyntäen kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä, jolloin saadaan suurempi toimintavarmuus ja säästetään langattoman viestinnän kapasiteettia. Toisessa mallissa nämä ovat lähekkäin esimerkiksi lasiseinällä erotettuna
38 Pelastustieto 8/2020 MIRAFONI Vain noin 30 prosenttia tapauksista ilmoitetaan poliisille. Hyviä toimintamalleja on kuitenkin jo luotu, tuhotyörikoskurssin kolmeviikkoista koulutusrupeamaa kehutaan, samoin pelastustoimen ja poliisin yhteistyöverkostoja on jo saatu aikaan – hyviä edellytyksiä entistä systemaattisemmalle toiminnalle on olemassa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta poliisille kertyvä tieto tuottamuksellisista ja tahallisista tulipaloista on kuitenkin korvaamatonta: hiljalleen kertyy ilmiöja aluetietoa erilaisista paloista ja siten päästään tarvittaessa kiinni tapauksien juurisyihin, miksi näitä tulipaloja tapahtuu. mirafoni112@ gmail.com Sattumasta systemaattiseen Perinteinen ”nakit ja muusi” on pelastustoimen yleisimpiä rakennuspalokeikkoja. Kun poliisille ilmoittaminen laiminlyödään, voi kestää pitkän aikaa, jotta erilaisista rikostyypeistä, jopa pyromaaneista, päästään selvyyteen, puuttumaan ja siten parantamaan yhteiskunnan turvallisuutta. Tavarat pakettiin ja takaisin asemalle. Tämä klassinen onnettomuustyyppi esiintyy puheissamme usein tässä laajuudessa – harvoin näiden tehtävien yhteydessä puhutaan tuottamuksellisuudesta tai tahallisuudesta, aiheutuiko tulipalosta vaaraa vain itselle vaiko myös muille. Jotta yhteiskunnassamme tulipalojen ja muiden onnettomuuksien osalta turvallisuus kehittyy, tulee sitä varten poliisin ja pelastustoimen tehdä yhteistyötä. Siirrytään sattumasta systemaattiseen onnistumiseen.. Jos nämä asiantuntijat poistuisivat muihin tehtäviin, katoaa koko palontutkinnalta pohja. Ilmoittamisen koetetaan olevan hyödytöntä ja vaivalloista. Tämän kyseisen lainkohdan täytäntöönpano on ollut alallamme vaisunpuoleista: vain noin 30 prosenttia tällaisista tapauksista ilmoitetaan poliisille. Toimintamallina meille opetetaan nopea sammutushyökkäys sisälle, lieden sammuttaminen ja savutuuletus. Entäpä ilmoitusvelvollisuus poliisille tai palontutkinta. Palontutkintatoiminnan tulisi olla säännöllistä, sillä sen avulla voidaan arvioi da koko pelastuslaitoksen toiminnan osalta, tehdäänkö turvallisuusviestinnässä, onnettomuuksienehkäisyssä ja pelastustoiminnassa oikeita asioita ja onko toiminta mahdollisimman tehokasta. Tämä luku on suorastaan häkellyttävä, kun kyseessä on lakisääteinen velvollisuus. Pelastustoimelle on pelastuslaissa säädetty ilmoitusvelvollisuus kaikista tulipaloista ja muista onnettomuuksista, joiden arvioidaan olevan tuottamuksellisia tai tahallisia. Toistaiseksi menestys pelastustoimen palontutkinnassa on perustunut yksittäisten loistavien asiantuntijoiden hyviin suorituksiin sen sijaan, että organisaatio menestyisi. Usein palontutkintaa tehdään vain isoimmista paloista ja siinäkin asiantuntemustaan käyttää Onnettomuustutkintakeskus OTKES. Puhtaan paloaseman eli altistumisen minimoimisen periaatteita noudatetaan nykyisin pelastustoiminnassa, mutta ulottuuko tämä palontutkijoiden työturvallisuudesta huolehtimiseen myös. Palontutkinta onkin yksi osa-alue, johon pelastustoimessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Palontutkinnassa ylipäätänsä tulisi ottaa valtakunnallisesti enemmänkin härkää sarvista: tutkia ja analysoida pienempiäkin paloja, löytää niihin syitä ja arvioida omaa toimintaa, joiden pohjalta voidaan tehdä kehitystyötä, nostaa pelastustoimen näkökulmasta asioita keskusteluun ja tehdä keskustelunavauksia yhteistyökumppaneille. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Lisäksi opasteja turvavalot mukautuvat tarvittaessa muuttuvaan tilanteeseen ja esimerkiksi tulipalon levitessä vaihtavat opastuksen suuntaa. Uusi adaptiivinen paloturvavalojärjestelmä 1 Havaitsee palon. Muuttuvasymbolisilla opastevaloilla on jo aiemmin pystytty paloilmoitintietojen perusteella ohjaamaan automaattisesti oikeille hätäuloskäynneille. Lisäksi opasteja turvavalot mukautuvat tarvittaessa muuttuvaan tilanteeseen ja esimerkiksi tulipalon levitessä vaihtavat opastuksen suuntaa. Uusi adaptiivinen paloturvavalojärjestelmä 1 Havaitsee palon. Muuttuvasymbolisilla opastevaloilla on jo aiemmin pystytty paloilmoitintietojen perusteella ohjaamaan automaattisesti oikeille hätäuloskäynneille. Uusi adaptiivinen paloturvavalojärjestelmä ensimmäisenä maailmassa UU TU US! Kysy lisää! security@hedengren.fi 0207 638 635 Prodex FIREscapen uusi adaptiivinen paloturvavalojärjestelmä parantaa ihmisten ja kiinteistöjen turvallisuutta. Lisäksi opasteja turvavalot mukautuvat tarvittaessa muuttuvaan tilanteeseen ja esimerkiksi tulipalon levitessä vaihtavat opastuksen suuntaa. UU TU US! Kysy lisää! security@hedengren.fi 0207 638 635 Prodex FIREscapen uusi adaptiivinen paloturvavalojärjestelmä parantaa ihmisten ja kiinteistöjen turvallisuutta. Adaptiivisessa järjestelmässä myös turvavalot opastavat turvallisen pois tumisreitin valoliikkeen avulla sekä askelvalaisimessa nuolikuvion avulla. Adaptiivisessa järjestelmässä myös turvavalot opastavat turvalliselle poistumisreitille valoliikkeen avulla. UU TU US! Adaptiivinen evakuointi Pelastustieto.indd 1 Adaptiivinen evakuointi Pelastustieto.indd 1 28.10.2020 14.46 28.10.2020 14.46. 6 Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia. Adaptiivisessa järjestelmässä myös turvavalot opastavat turvalliselle poistumisreitille valoliikkeen avulla. 4 Opastaa turvallisimman reitin ulos. 3 Hälyttää kiinteistössä ihmisille. 2 Ohjaa hissit ja ovet toimimaan hätätilassa, 3 Hälyttää kiinteistössä ihmisille. MIRAFONI Kysy lisää! security@hedengren.fi 0207 638 635 Prodex FIREscapen uusi adaptiivinen paloturvavalojärjestelmä parantaa ihmisten ja kiinteistöjen turvallisuutta. 6 Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia. 2 Ohjaa hissit ja ovet toimimaan hätätilassa. 5 Mukautuu muuttuvaan tilanteeseen. 5 Mukautuu muuttuvaan tilanteeseen. Muuttuvasymbolisilla opastevaloilla on jo aiemmin pystytty paloilmoitintietojen perusteella ohjaamaan automaattisesti oikeille hätäuloskäynneille. 4 Opastaa turvallisimman reitin ulos
Kumpikin on palannut takaisin kotoseudulleen pelastuslaitoksen johtoon.. 40 Pelastustieto 8/2020 Ville Mensala (oik.) on kulkenut pelastusalalla isänsä Markku Mensalan jalanjälkiä
Kun vielä lisää ensihoitajaksi kouluttautuneen serkkupojan, niin onhan sitä suvussa palokunnan riveissä palvelleita”, Ville kuvailee. ”Siinä oli jotain erilaista, joka toi kipinää elämään.” Mies pisti toiminnaksi. Vuonna 2003 Markku Mensala oli perustamassa laitosta ja kesällä sen johdossa aloitti poika Ville Mensala. Markun jälkeen ruoria piti 12 vuotta Simo Tarvainen ja pari kuukautta sitten heinäkuussa Ville-poika astui tehtävään. Valtion palo-opiston paloesimieskurssilta Markku valmistui vuonna 1974 ja palomestarikurssilta vuonna 1977. Matka jatkui Imatralle palomestariksi. Urheilussa lahjakas nuorimies oli kiinnostunut juoksemisesta. Ovet aukesivat kesätyöpestiin. Teksti ja kuvat: Petri Vanhanen T uleva ura oli kuin kirjoitettu tähtiin. Villen isä Markku Mensala johti Keski-Suomen pelastuslaitosta 2000-luvun alussa. Homma näytti välittömästi mielenkiintoiselta. ”Ala on vetänyt muitakin sukulaisia. Olympialaisetkin kiinnostivat tavoitteena. Mutta miten kaikki alkoi. Ajalta jäi takataskuun monta muistoa, kun sammutusapua annettiin entisen Neuvostoliiton puolelle. Ville Mensala pääsi pikkupoikana käymään isän työpaikalla, ja sen jälkeen ei ole tullut muualle katseltua. Oma veljeni, kolmaskin eno ja serkku hakeutuivat Pelastusopiston kautta palomieheksi ja alalle. Johtajat kahdessa polvessa Keski-Suomen pelastuslaitos jatkaa Mensalan suvun ohjauksessa. Isä oli palomies, samoin isoisä ja äidin kaksi veljeä. Markun oma ura lähti käyntiin 60-luvun lopulla. Valtioi. 8/2020 Pelastustieto 41 TAPASIMME Palokunta toi kipinää elämään. Isän jalanjäljissä matka on kulkenut aina pelastuslaitoksen johtoon saakka. Se tavoite ei lopulta toteutunut, mutta uutta intoa eloon löytyi, kun Jyväskylän Harjun kentällä urheilukaverit houkuttelivat mukaan palokuntatoimintaan. Pelastusalan kutsu on ollut suvussa vahva
Saa puhua mielipiteensä ja on tehty erilaisia yhteistyöryhmiä sopimaan asioista”, Markku sanoo. Julkisessa hallinnossa – pelastuslaitoksessakin hallinnon keskeisenä periaatteena on luottamus ja avoimuus.” Nykypäivänä dataa on tarjolla niin paljon kuin vain pystyy käyttämään. ”Palvelus toi mukanaan monipuolisia tehtäviä: työskentelin palomiehenä, paloesimiehenä, palomestarina, suunnittelupäällikkönä ja esikuntapäällikkönä. Toimialalla ja kuntakentällä eletään mielenkiintoisia aikoja. Vuonna 2003 hän alkoi johtaa projektiryhmää, jonka tavoitteena oli muodostaa Keski-Suomeen pelastuslaitos. Se oli paluu vanhaan ”kasvattajaseuraan”, kuten Ville asiaa kuvailee. Isän jalanjälkien mukaisesti tuli myös hyppäys toisaalle. ARMEIJAMEININGISTÄ YHTEISTYÖHÖN Kauas on kuljettu ajasta, jolloin Markku Mensala aloitti kesätyössään 70-luvun alussa. ”Nykyään on meininki erilaista. Päällystön puolelle ei ollut alaisilla mitään asiaa ja käskyttämiset olivat kuin armeijan alokasaikaa. Tietojärjestelmien ja tietokantojen lisäksi tärkeää on myös henkilöstöllä oleva hiljainen tieto. ”Pelastusjohtajana pitäisi muistaa pysähtyä kuuntelemaan ihmisiä. Sillä tiellä nyt ollaan ja seisotaan Jyväskylän Keskuspaloaseman edustalla sukupolvien yhteiskuvassa. ”Opiskelin ensin sairaanhoitajaksi ja työskentelin hetken Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikalla, sen jälkeen jatkoin Pelastusopistoon pelastajatutkintoa suorittamaan”, Ville kertoo. Palolaitos oli tuolloin kahden kerroksen väkeä. ”Silloin se jo sanoi, että voi kun tänne joskus pääsisi töihin.” Se toive toteutui. ”Varsinkin henkilöstöön, toimintaan ja talouteen liittyvissä asioissa tietopohjainen johtaminen tuo vahvemman pohjan ja laajemman ymmärryksen kaikille siitä, mihin päätöksenteko perustuu.” Joskus työssä joutuu tekemään hankaliakin päätöksiä, mutta niitä ei koskaan tehdä ilkeyttään, vaan ratkaisuille on aina jokin syy. Kuvioihin tuli heti alkumetreillä myös ensihoidon tehtävät, isän esimerkin mukaisesti. Istuvan pelastusjohtajan ensimmäisestä työpäivästä alkaen on tullut selväksi kokonaisvaltainen vastuu koko organisaatiosta. Vuotta myöhemmin työ oli valmis ja projektipäällikkö istutettiin uuteen tuoliin pelastuslaitoksen johtajaksi. Yhteistyön tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Johtajana tulee olla ajantasainen tilanneMarkku Mensala. Varsinainen työura alkoi Jyväskylän pelastuslaitoksessa palomiehenä, ja Markun läpivetämän projektin jälkeen virka muuttui palomies-hoitotason ensihoitajaksi Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Se oli hieno organisaatio – erinomaista osaamista, jossa sain olla mukana ja kerätä arvokasta oppia.” Sitten tuli tilaisuus eteen: alkusyksystä 2019 pelastusjohtajan virka aukesi Keski-Suomeen. Ville aloitti uransa palomiehenä. ”Selkeät linjaukset, johdonmukainen päätöksenteko ja henkilöstölle selkeästi osoitetut tehtävät ja vastuut mahdollistavat toimivan arjen”, Ville kertoo. Kesyksi itseään kuvaavalle Markulle uran ensimmäiset päällystötehtävät olivat hyvä oppikoulu. Valmisteltavien hyvinvointialueiden asioitakin pitäisi jossain välissä järjestää ja uudistaa pelastuslaitoksen organisaatiota. ”Työpäivät ovat olleet erittäin opettavia. Hyvät henkilöstöja sidosryhmäsuhteet ovat nykypäivän johtajalle tärkeitä. Se tuli tarpeeseen, sillä 2000-luvun alkaessa Markulle tuli tilaisuus heittäytyä uuteen haasteeseen. Työlistalla ovat olleet muun muassa työaikakeskustelujen aloittaminen, talousarvion ja palvelutasopäätöksien tekeminen koronan rampauttamassa kuntataloustilanteessa ja EU-päätöstä odottavasta varallaolemisesta linjaaminen. Matkattiin, neuvoteltiin ja maaniteltiin joka suuntaan. Tie vei Helsinkiin – Stadin brankkareihin. Ville on samaa mieltä. Helsingin visiitti kesti 14 vuotta. Hän nostaa johtajuudesta yhtenä tärkeimpänä asiana esille kyvyn motivoida henkilöstöä. ENSIHOITOPUOLELTA PALOMIEHEKSI Markku muistelee, miten Ville-poika oli seitsentoistakesäisenä mukana autossa paloasemia kierrettäessä. Ville Mensala.. 42 Pelastustieto 8/2020 TAPASIMME den erilaisten letkuliittimien ongelma korjattiin ystävyysliittimeksi kutsutulla laitteella ja passitarkastukset rajalla nostivat joka kerta pulssia – eniten sillä työkaverilla, joka sai asemalta lähtiessään matkaansa väärän miehen passin. JOHTAJAN TÄYSI PÖYTÄ Johtajuustaidoille on ollut ja tulee jatkossakin olemaan käyttöä. Joutui menemään joukkojen eteen pitämään luentoja ja koulutuksia. Villelle nämä kaikki antavat hyvän perustan nykypäivän laitoksen johtamiseen
Avopuoliso sekä pojat Ville ja Mikko. ”Keski-Suomi on laaja alue. Tällä hetkellä poikkeusluvan mukainen työaika on toimivin ja kustannustehokkain järjestelmä, joka tukee työntekijöiden työhyvinvointia.” Myös varalla olon ratkaisuja tullaan tekemään loppuvuoden aikana. Asun synnyinkaupungissani Jyväskylässä. ”Suhtaudun näihin asioihin nykyään aika neutraalisti ja yritän olla optimisti. IKÄ JA PERHE. IKÄ JA PERHE. Pelastuslaitoksen valmius ja suorituskyky perustuvat tehokkaaseen vakinaisen henkilöstön paloasemaverkostoon ja toimiviin sopimuspalokuntiin. Sen turvin Ville ja muut johtajat pystyvät huolehtimaan toiminnan jatkuvuudesta.” Mieltä lämmittää viileän syyspäivänkin keskellä onneksi se, että aikanaan liikkeelle saateltu laiva on hyvän kapteenin käsissä. Vaimo ja kaksi koiraa, omillaan asuva nuorimies. Olen optimisti. kuva omasta porukastaan ja johtaa henkilöstöä – ihmisiä – muutosten keskellä.” TYÖAIKAAN HAETAAN RATKAISUA Yhtenä paikallisena haasteena on työaikakysymyksen ratkaiseminen. Tilanne hymyilyttää Markkua. Penkkiurheilu, ulkomaanmatkailu ja omakotitalon ylläpito. 72 vuotta. Markku Mensala. Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Ville Mensala. ”Työntekijöiden henkilöstöjärjestöjen kanssa on aloitettu neuvottelut ja tulemme hakemaan uudet työsuojelun poikkeusluvat työaikaa koskien. TÄRKEIN ASIA PELASTUSTOIMESSA JUURI NYT. Ainoa toiveeni on, että sotemuutoksen yhteydessä saataisiin turvattua pelastustoimen rahoitus. TÄRKEIN ASIA PELASTUSTOIMESSA JUURI NYT. Oli ratkaisu mikä tahansa, sopimushenkilöstö tulee säilyttää mukana riveissä. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Asun synnyinkaupungissani Jyväskylässä. Kohdalle pysähtyy höökillinen palomiehiä tervehtimään entistä johtajaa. 8/2020 Pelastustieto 43 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. HARRASTUKSET. HARRASTUKSET. MIKÄ SAMMUTTAA. 45 vuotta. Sitä haetaan määrätietoisesti yhteisymmärryksessä. Työvuosia alalla ehti kertyä 38 vuoden verran. ”Vielä näemmä muistavat!” Entinen pelastusjohtaja jäi eläkkeelle 12 vuotta sitten. Istuvan pelastusjohtajan asioihin hän ei enää halua ottaa kantaa, sillä johtajan vastuut ja asialistat jäivät taakse eläkkeelle jäädessä. Yhtenäisyys. Hyvät ja luotettavat suhteet ystäviin ja perhepiiriin. Positiiviset ja aidot ihmiset. Toiminnan vakaus. Monipuolisesti liikuntaa ja ulkoilua. Se perustuu niihin nyt ja myös valmisteilla olevassa hyvinvointialueessa.” ”Harva-asutusalueilla olemme samojen haasteiden edessä, kuin monet muutkin pelastustoimen alueet.” ”TOIVON VAIN RAHOITUKSEN TURVAAMISTA” Kuvauspäivänä Markku Mensala on pitkästä aikaa käymässä Jyväskylän Keskuspaloasemalla. Välinpitämättömyys. Ei juuri mikään. Tavoitteena on saattaa pelastuslaitoksen toiminta tulevia tarpeita vastaaviksi. MIKÄ SYTYTTÄÄ. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Poika on hyvä ja kirkas johtaja laitokselle.”
Vesisukellustehtäviä varten pitää myös harjoitella. Pelastajan tuleekin olla mahdollisimman hyvässä psyykkisessä ja fyysisessä kunnossa suoriutuakseen tehtävästään myös poikkeavissa ympäristöolosuhVesisukeltajan terveyttä seurattava säännöllisesti teissa, kuten kovassa merenkäynnissä, virtauksissa tai talviolosuhteissa. 44 Pelastustieto 8/2020 TYÖHYVINVOINTI P elastustoiminnassa työntekijän tulee kyetä suoriutumaan tehtävästään vaarantamatta omaa tai muiden turvallisuutta sekä toimimaan aina tarvittaessa ympäristöolosuhteista huolimatta. Pelastusalan sukeltaja ei välttämättä voi valita työskentelyolosuhteita, ajankohtaa eikä paikkaa. Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko henkilö terveydeltään sopiva ammattisukeltajan tehtävään. Työterveystarkastus toimii kaikkien ammattinsa puolesta sukeltavien terveydenhuollon perustaksi. Ylimääräistä aerobisen suorituskyvyn kapasiteettia tarvitaan myös puskuroimaan epäedullisten olosuhteiden vaikutukset kuplan muodostukseen kudoksissa ja sukeltajantaudin riskiin. Tässä ollaan pari vuotta sitten Pelastusopiston järjestämällä leirillä Bågaskärissä.. Teksti: Tomi Wuorimaa · Kuvat: Kimmo Kaisto Sukeltajan on oltava psyykkisesti ja fyysisesti terve. Se tapahtuu selvittämällä, Pelastusalalla työskentelevän vesisukeltajan pitää olla psyykkisesti ja fyysisesti terve, jotta pystyy tekemään vaativaa työtään myös poikkeavissa olosuhteissa. Toimintakykyä on seurattava säännöllisesti työterveystarkastuksessa
Sukeltajan toimintakyvyn kannalta myös välikorvien paineentasauksen on onnistuttava vaivatta. Virtaus esteet altistavat keuhkorepeämälle ja ilman joutumiselle valtimoverenkiertoon (ilmaembolia), joka useimmiten johtaa kuolemaan. Paineilmasukeltamiseen liittyy toimintakyvyn paradoksi – sairauden kanssa voi olla hyvä toimintaja suorituskyky kliinisissä rasituskokeissa, mutta se ei välttämättä takaa turvallista toimintaa paineen vaihteluiden aikana. Ilman vapaa virtaaminen keuhkoissa ja normaali kaasujen vaihto keuhkorakkulatasolla ovat edellytys sukellusturvallisuudelle. Hyvä terveys ja yleinen hyvinvointi pitävät pelastussukeltajan toimintakykyisenä. Ikääntyvillä sukeltajilla sydänsairauksien mahdollisuus tulee korostetusti huomioida. Tämän vuoksi niin kuivakuin märkäkammioissa tehtävien painekammiotestien merkitys korostuu arvioitaessa sukeltajan soveltuvuutta ja toimintakykyä. Siinä paineilmaa jää ansaan vaurioituneeseen keuhkokudokseen altistaen keuhkojen ylipainevammalle. Keuhkosairaus voi aiheuttaa sukellussairauden. Samoin keuhkoahtaumatauti, emfyseema ja lieväkin keuhkofibroosi estävät sukellustyön. Perussairaudet ja lääkitykset eivät välttämättä estä sukeltamista. Lääkärintarkastuksissa arvioidaan ensisijaisesti henkilön toimintakykyä eli sitä, haittaako vamman (murtumat, nivelvammat) tai leikkauksen jälkitila sukellustyössä selviytymistä. SYDÄN JA KEUHKOT TERVEET Pelastusalan sukeltajan on oltava psyykkisesti ja fyysisesti terve. Tietyt sairaudet estävät sukellustyön ja osa sairauksista voi pahentua sukeltamisen takia.. Sukeltajan toimintakykyä voidaan testata lisäksi painekammiotestissä. Tämän vuoksi sukeltajan kannattaa välttää tupakointia. Tavoitteena on, että hoidettava sairaus saadaan tasapainoon ja pelastaja toimintakykyiseksi. Siinä tulee välittömästi esiin toimintakykyä haittaavia terveydellisiä tekijöitä, kuten välikorvan ja poskionteloiden paineentasausongelmat sekä taipumus typpihumalaan, ahtaanpaikankammoon, paniikkihäiriöön ja ennen kaikkea herkästi oireilevaan sukeltajantautiin. Perussairauksien saaminen hyvään tasapainoon vaatii hyvän luottamuksen sukeltajan ja työterveyshuollon välillä. Astma ja sepelvaltimotauti voivat pahentua sukeltamisen vuoksi. Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja toimii ylilääkärinä Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskukseen kuuluvassa Sukelluslääketieteen keskuksessa. Sellaisia voivat olla epilepsia, aurallinen migreeni, hypoglykemia tai rytmihäiriökohtaukset. Perusedellytyksenä on, että sukeltajan sydän ja keuhkot ovat terveet. Sukeltajan tukija liikuntaelinten tulee olla toiminnallisesti hyvässä kunnossa. Aikaisempi spontaani ilmarinta on ehdoton este sukeltamiselle. 8/2020 Pelastustieto 45 TYÖHYVINVOINTI onko tutkittavalla sairauksia tai tiloja, jotka voivat aiheuttaa hetkellisenkin toimintakyvyn aleneman tai tajuttomuuden. RASITUSKOE JA PAINEKAMMIOTESTI Pelastajan suorituskykyä mitataan rasituskokeissa, jossa vaatimuksena on kohtuullinen hapenottokyky ja normaali sydämen toiminta ilman viitteitä sydänsairauksista. Astma on pääsääntöisesti vasta-aihe pelastussukeltamiselle, mutta uran aikana astmaan sairastuminen ei välttämättä estä sukeltamista, mikäli sairaus on lievä ja se saadaan hyvään tasapainoon. Pelastusalan vesisukeltajien terveydestä ja toimintakyvystä voi lukea lisää Työterveyslaitoksen oppaasta Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt, joka esiteltiin Pelastustiedossa 7/2020
Vaikka koronaan ei näytä olevan pikaratkaisua, ovat monet sitä varten kehitetyt rokotteet edenneet jo varsin pitkälle. 46 Pelastustieto 8/2020 79 miljoonaa hätkähdyttää MOKKATAKKIMAISTERI Raha olisi vuosittainen ja pysyväisluonteinen. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Jos epidemia saadaan pidettyä kurissa voimakkain täsmätoimin, ei ole tarvetta ottaa laaja-alaisia järeitä keinoja käyttöön. Toisissa Euroopan maissa ilmaantuvuus on Suomen kansallisiin ennätyslukuihin nähden monikymmenkertainen, vaikka koko yhteiskunnan toimintaa rajoitetaan laajasti. Toinen positiivinen uutinen on, että epidemia on toistaiseksi vaikuttanut Suomen talouteen eurooppa laisittain hyvin maltillisesti. Ne kestivät kevään, mutta se joustovara, joka näiden toimialojen monilla pienillä yrityksillä oli, on syöty. ALANSA AMMATTILAISET Suomessa on tätä kolumnia kirjoittaessa epidemian tähänastisesti korkeimpia ilmaantuvuuslukuja. Ala supistuu ja palaa entiseen mittaan hyvin pitkän ajan päästä – jos on palatakseen. Tästä perustuslaki ja sen toteutumista valvova valiokunta ovat pitäneet huolta soteuudistuksen kaikilla tuotantokausilla. Summa on toimialan taloudelliseen kokoon nähden hätkähdyttävä. Epidemialla on ollut vääjäämättömät seurauksensa myös kuntataloudelle. On myös huomionarvoista, että raha olisi vuosittainen ja pysyväisluonteinen. Tilanteen pitkitty minen johtaa siihen, että ammattilaisista yhä useampi tekee johtopäätöksen vaihtaa toimialaa. Hyvinvointialueiden rahoitukseen on pelastustoimen onneksi rakennettu vahvat taloudelliset turvatakuut, jotta kansalaisten peruspalvelut eivät vaarannu. Tämä osoittaa, etteivät yhteiskunnan aukipitäminen ja terveysturvallisuus ole toisilleen vastakkaisia, vaan vahvasti toisiaan tukevia asioita. Tilanne ei ole varsinaisesti otollinen lisärahapyynnöille, mutta on selvinnyt, että pelastustoimen rahoitukseen tarvittaisiin vuositasolla 79 miljoonan euron korotus, jotta varalla olojärjestelmään ja öljyntorjunnan rahoitukseen liittyvät muutostarpeet sekä palvelutasopuutteet saataisiin korjattua. Käänne parempaan on onneksi jo nähtävissä ja alueellisilla ja paikallisilla rajoituskeinoilla on ollut toivottu vaikutus. Meidän on joka tapauksessa rakennettava yhteiskunnastamme hiilineutraali, joten käytetään tämä tilaisuus hyväksemme. Jossain kohtaa myös yhteiskunnallisia elintoimintoja tukeva elvytys päättyy ja on talouden tasapainottamisen aika. On kuitenkin kaikki syy uskoa, että elvytysinvestoinnit ovat sellaisia, jotka rakentavat ja luovat uutta taloudellista toimeliaisuutta. On myös vahva poliittinen yhteisymmärrys, että hyvinvointialueille/maakunnille annetaan verotusoikeus, joka saletisti varmistaa rahoituksen riittävyyden. Huolta on kuitenkin syytä kantaa erityisesti matkailuja ravintolaalasta sekä tapahtumateollisuudesta. Ja palaan toteamaan, että tilanteemme on niin epidemian kuin taloudenkin kannalta verrokkimaista yksi parhaista jo valmiiksi.
??????-????????. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ??????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ?????-???????. ??????. ?????????–???????????????????. Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. ????????. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. ??????????. P.g.a. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. ?????????????????. ??????????. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/ tilaa-lehti ALANSA AMMATTILAISET ?????????????????. sähköposti:sarco@sarco.fi KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. Max arbetstryck 8 bar. ????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. Max käyttöpaine 8 bar. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. 8/2020 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä
48 Pelastustieto 8/2020 Ja hei, eläkeikä on silloin 70. Asemalla on tarjolla aamukahvia ja uutispuuroa. ”Nyt menit sellaselle alueelle, että suosittelen suojaliiviä etupainotteisesti”, esimies ehdottaa. ”Totta, voihan toi tunne tosiaan hiipiä vasta työurallakin. ”Älä edes alota tota”, ylipalomies sanoo. Sillon slaagi hoidettiin nyrkillä ja hengitysvaikeus nielutuubilla. ”No just! Täällä ensihoitaja-rassukka on yllättynyt, kun ei saa joka keikalla elvyttää muuta kuin mummon yyteen laskua”, ylipalomies ilmoittaa. ”Sun koulus on jo mädäntynyt ja purettu. Sairaanhoitopiiri aina välillä vähän kiukuttelee, mutta potilaat kiittää. ”Katos vaan, joku on linkittänyt sen ensihoitajan väsymis -jutun someenkin. Moccamaster on tehnyt sen, minkä se parhaiten osaa. Ei riitä enää, että postiljooni huutaa luukusta, että: ”Onhan kaikki hyvin. Kahvipöydässä on hiljaista. Eikä ensihoito kaikille oo taivas”, kollega komppaa. Jos oikeita hoitajia ei ole, niin vajakkihoitajat kelpaavat kirkuen. Kohta potilaita hoitavat kaikki”, esimies puuttuu asiaan. Se tulee olemaan uusi normaali”, ensihoitaja lopettaa. Tää kaverihan sanoo suoraan, mitä ajattelee ja toteaa vaihtavansa alaa, eikä jää kiukuttelemaan aseman kahvipöytään ja perseilemään potilaille. ”Toi on totta. ”Mua ihmetyttää se paskamyrsky. Kun kahvipöytä hiljeni Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Sähköisen iltapäivälehden tarina etenee etusormen voimalla. Hyvin ollaan pysytty ja ennen kaikkee jaksettu työnsyrjässä kiinni. ”Ei oo näköjään ammattikorkeakoulussa ehditty, kun on vaan elvytetty ja säädetty hengityskonetta. ”Onko tuo nyt tänä päivänä jollekin yllätys. Työt ovat silti hoituneet”, jokusen peninkulman peruuttaenkin potilaita kuskannut ensihoitaja huokaa. – Kyllä, paskamyrsky”, kysyjä vastaa itse. Ylipalomiehet tulevat jäämään eläkkeelle, jos ei yliniin ainakin apuhoitajina. ”Hoitajista tulee kohta iso pula. Siirto palokunnasta hoitoalan hätäaputöihin onnistuu yhdellä aanelosella. Uskokaa pois, teillä on paljon annettavaa”, ensihoitaja jatkaa. Eipä toisaalta minunkaan kouluaikoinani paljoa keikkaprofiilista puhuttu. ”Kyllä ne suunnitelmat ovat jo pitkällä. ”Ei oo poika kuule lääkintävaksikoulutuksen voittanutta. Sille potilaalle pitää välillä puhua suomeakin ja olla kiinnostunut siitä, mitä sille muuten kuuluu. Ensihoitaja hiippailee pitkin ja hiljaisin askelin pois.. Toisin on nykyhoitajilla, kun burn out tulee tokalla harkkajaksolla.” Nokisormi pyyhkii esiin Facebook-päivityksen. Kiireellisten ja kiireettömien keikkojen suhde pitäs tehdä jo koulussa selväksi, on sentään neljä vuotta aikaa”, takapenkin tulennielijä sanoo. Kunnat omistavat niin palokunnat kuin sairaanhoitopiiritkin. Uutinen kertoo myös, että ensihoitaja ei ole yksin, vaan 90 prosenttia kaikista hoitajista on lähtökuopissa. Se kertoo, ettei jaksanut mummokeikkaa ja on nyt uudelleenkoulutuksessa vaihtamassa alaa. Tää hemmo on tehnyt just oikein”, takapenkin kaveri sanoo. Ja hei, eläkeikä on silloin 70. Arvatkaapa, mikä on tulos. ”Turha väistämätöntä on pakoilla. Nyt eletään 2020-lukua, jossa ambulanssi nostaa potilaan itse kyytiin ja siivoaakin itse itsensä”, takapenkin mies lämmittää. Ensimmäisenä sinne otetaan kaikki kaupungin duunarit, joilla hiukankin on alaan liittyvää koulutusta – palomiehet etunenässä”, ensihoitaja aloittaa
8/2020 Pelastustieto 49 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ELÄKKEELLE U lf ”Uffe” Westerstråhlen luokkakaveri ehdotti, että he lähtevät kysymään kesätöitä palokunnasta. ”Vielä kun saataisiin paremmin videokuvaa tilannepaikalta, kun ensimmäiset yksiköt saavuttavat kohteen. Elettiin kesää 1974 Jyväskylässä. ”Ihmettelin palopäällikölle, että miksi muut menevät aina ohitseni. Uffe kantaa huolta siitä, että sopimuspalokunnissa riittää myös tulevaisuudessa erilaisiin tehtäviin kykenevää väkeä. Kerroin itsestäni ja kysyin, tarvitsisivatko he turvallisuusasiantuntijaa.” Nyt hän toimii radan turvallisuuspäällikkönä. Idea syntyi erään rakennuspalon sammutustehtävässä, jossa hän keskusteli syttymissyystä poliisien kanssa. ”Ehkä siihen vaikutti sekin, että olin suorittanut SPR:n ensiapukurssin.” Siitä alkoi mietintä, miksi ryhtyä isona. Laakereille ei viitsinyt jäädä lepäilemään. Kysyin, että minkä puolueen vuoro on seuraavaksi. Uffe pääsi palokuntaan kesämieheksi, mutta luokkakaveri ei. ”En halunnut jäädä pyörittelemään sormia, vaan otin yhteyttä moottoriurheilutoimintaa pyörittävään KymiRingiin. Hän pyysi pelastuslaitoksilta tiedot tällaisista paloista ja kävi myös yli 200 palopaikalla eri puolilla maata. Palokunta veti kuitenkin puoleensa. Silloin oli kaikilla omat hiekkalaatikot eikä asioista juurikaan keskusteltu.” ”Kaakkois-Suomessa perustimme poliisien ja pelastusviranomaisten yhteisen tutkintaryhmän. Jokaisella laitoksella pitäisi olla palontutkijan virka, johon voitaisiin lisätä myös muita tehtäviä. Valkealan palopäällikkönä toimiessaan hän kehitti ensivastetoimintaa, josta sopimuspalokunnatkin innostuivat ympäri Suomen. Eläkepäiviksi ralliradalle Teksti ja kuva: Esa Aalto. Kameraa pitäisi pystyä käyttämään automaattisesti. ”Poliisit tutkivat paloa pakkasessa useita päiviä tuloksetta, mutta tiesin syyn koska olin ensimmäisten joukossa palopaikalla ja syy selvisi heti. Olisiko pelastustoimen oltava valtiolla, kun ei tiedä, miten sen käy suuressa sotessa.” KymiRingin turvallisuuspäällikkö Ulf ”Uffe” Westerstråhle löysi itselleen työmaan eläkepäiviensä iloksi. Maanviljelijäkin oli yksi vaihtoehto. Siinä välissä hän kävi palomieskurssin. Tilapäisen palomiehen virat täytettiin tuohon aikaan poliittisten jäsenkirjojen perusteella vuorotellen kullekin puolueelle. ”Tehtävämatkat ovat etenkin harvaan asutuilla alueilla pitkiä, joten ajattelin, että pitää olla erilaisia vaihtoehtoja saavuttaa hätätilapotilas nopeammin.” Hän on ollut kehittämässä myös palontutkintaa. Tutkimme yhden vuoden aikaan kaikki tulipalot ja tulokset olivat hyviä.” Sähköpalojen tutkintaan hän perehtyi Keskusrikospoliisin laboratoriossa toimiessaan Tukesissa johtavana tutkijana. Rakennustyöt noin 200 hehtaarin alueella Iitissä ovat edelleen käynnissä, mutta rata-alue on käyttökunnossa. Se oli liberaalien. Siitä saataisiin lisää tietoa opastukseen, neuvontaan ja palotarkastuksiin.” Tänä vuonna Uffe jäi eläkkeelle pelastuspäällikön virasta Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. ”Keski-Suomesta lähdin Golanille YK-joukkoihin enkä sen jälkeen enää kotiseudulleni palannut.” Alemman päällystökurssin jälkeen hän työskenteli pienempien kuntien palopäällikkönä, kuten Luhangan ja Anttolan. Nyt sen käyttö unohtuu helposti.” ”Palontutkintaan tarvittaisiin lisää resursseja. ”Savusukelluskelpoisuutta voitaisiin mitata ainoastaan vanhalla Oulun mallin testillä, jossa kykyä suoriutua tehtävistä arvioitaisiin määrätyn sykeja rasitusprosentin perusteella.” ”Miten saadaan ammattiväki jaksamaan rivissä. Liityin puolueeseen ja minut valittiin tilapäiseksi palomieheksi.” Synnyinseudullaan Uffe työskenteli 1980-luvun puoliväliin saakka. Sain vastauksen, että minulta puuttuu jäsenkirja. Pelastustoimen asiat eivät jää mielestä milloinkaan. Siitä siirryttiin sujuvasti vakinaiseen virkaan, kun niitä tuli auki
895 alviton 26.2.2021 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 6.-7.10. ja 14.-15.10. 895 alviton 27.9.2021 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 19.-23.4.2021 995 alviton 29.3.2021 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, teoria 19.-20.4.2021 80/pvä alviton 23.3.2021 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, lento-osuus Jämijärvellä 3.-5.5.2021 225/pvä alviton 19.4.2021 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 30.11.-2.12.2021 760 alviton 9.11.2021 Pelastustoiminta: 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 26.-28.1.2021 465 + alv 4.1.2021 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 21.-23.9.2021 465 + alv 1.9.2021 20031 Kemikaalisuojapukujen huoltajakurssi 25.-26.5.2021 533 + alv 3.5.2021 20052 Ammoniakin turvallisuuskurssi 13.-14.9.2021 778 + alv 23.8.2021 20036 Rauniopelastamisen peruskurssi 4.-7.5.2021 1630 4.4.2021 Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 0295 450 201.. Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Ensihoito: 20064 EH-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 23.-26.2.2021 1125 + alv 1.2.2021 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 17.-19.3.2021 898 + alv 22.2.2021 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 17.-19.5.2020 979 alviton 26.4.2021 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 23.-25.11.2021 979 alviton 1.11.2021 Onnettomuuksien ehkäisy: 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 26.-28.1.2021 695 + alv 11.1.2021 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 24.-26.8.2021 695 +alv 9.8.2021 20049 Maatilojen palotarkastus 23.-25.2.2021 590 + alv 1.2.2021 20056 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 23.-25.3.2021 685 alviton 1.3.2021 20001 Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 20.-22.4.2021 595 + alv 31.3.2021 20054 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 19.-21.5.2021 695 + alv 26.4.2021 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 7.-9.9.2021 585 + alv 16.8.2021 20053 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 5.-7.10.2021 210 pvä/hlö +alv 19.9.2021 20008 Palontutkinnan peruskurssi (Mikkelissä) 17.-18.3.2021 365 + alv 22.2.2021 20008 Palontutkinnan peruskurssi (Uusimaa) 7.-8.9.2021 365 + alv 23.8.2021 20007 Palontutkinnan jatkokurssi 1.-2.6.2021 655 alviton 10.5.2021 20009 Palontutkinnan johtaminen pelastuslaitoksissa 28.-29.9.2021 357 + alv 7.9.2021 20002 Valvonta yritysja laitoskohteissa 26.-28.10.2021 695 + alv 5.10.2021 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 9.-10.11.2021 455 + alv 18.10.2021 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 16.-18.11.2021 660 + alv 25.10.2021 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 30.11.-2.12.2021 694 alviton 5.11.2021 20010 Palontutkinnan opintopolku, taso 1 16.9.2021 aloitus 664 + alv 23.8.2021 20011 Palontutkinnan opintopolku, taso 2 15.4.2021 aloitus 833 + alv 22.3.2021 Pelastustoiminnan johtaminen: 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 16.-17.3.ja 29.-30.3. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 0295 453 492 tai 0295 453 468. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake
ja 12.-16.4.2021 1390 alviton 11.1.2021 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan koulutus, alueelliset kurssit: Alueellinen/Jyväskylä 13.-15.1.2021 336 alviton 22.12.2020 Alueellinen/Vantaa 17.-19.2.2021 336 alviton 26.1.2021 Alueellinen/Tampere 22.-24.3.2021 336 alviton 28.2.2021 Vastaavien kouluttajien seminaarit: Savusukellus ja Putoamisvaarallisella alueella työskentely/Oulu 16.-17.3.2021 112/pvä alviton 22.2.2021 Pelastustoiminnan peruskurssi ja Tieliikennepelastaminen/Kouvola 13.-14.4.2021 112/pvä alviton 22.3.2021 Pintapelastus/Laukaa 5.-6.5.2021 112/pvä alviton 13.4.2021 Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Pelastustoiminta: 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 22.-26.3.2021 995/1326 alviton 1.3.2021 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 11.-15.10.2021 995/1326 alviton 20.9.2021 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 8.-10.6.2021 780/1039 alviton 17.5.2021 20068 +50-vuotiaat palomiehet 17.-19.3.2021 985 alviton 22.2.2021 20068 +50-vuotiaat palomiehet 21.-23.9.2021 985 alviton 1.9.2021 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 19.-21.4.2021 780 alviton 22.3.2021 20021 Hallipalot 5.-6.5.2021 585 alviton 12.4.2021 20021 Hallipalot 20.-21.9.2021 585 alviton 23.8.2021 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 24.-27.5.2021 795 alviton 30.4.2021 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 6.-9.9.2021 795 alviton 13.8.2021 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 27.-29.7.2021 890/1286 alviton 11.6.2021 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 17.-19.8.2021 640 alviton 26.7.2021 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 11.-12.5.2021 580/773 alviton 19.4.2021 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 28.-29.9.2021 580/773 alviton 6.9.2021 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 8.-10.11.2021 765 alviton 8.10.2021 20022 Vesisukelluskurssi *) 19.4.-4.6.2021 8550 alviton ilm.myöhemmin *)Kevään 2020 peruuntumisen johdosta 2021 kurssille hakeutumisesta annetaan lisätietoja marraskuun loppuun mennessä. jakso 1.-12.2.2021 3020 alviton 11.1.2021 2. Koulutustarjonta 2021 PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa Instagramissa tai Linkedinissä. 20038 Uudet sammutustekniikat 29.-31.3.2021 1495 alviton 8.3.2021 20038 Uudet sammutustekniikat 9.-11.11.2021 1495 alviton 18.10.2021 20036 Rauniopelastamisen peruskurssi 4.-7.5.2021 1630 alviton 4.4.2021 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) (Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita). jakso 15.-26.3.2021 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 5.-7.2., 20.-21.2. Sopimushenkilöstökoulutus 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 1
Pelastuslaitosten johtamiseen ja kehittämiseen tulee turvata jatkossa riittävät resurssit. Maakuntauudistus ei saa johtaa paloja pelastustoimen niukkojen resurssien vähenemiseen alueellisesti. Koulutusta tulee kehittää niin, että siihen sisältyy aina riittävä ensihoidon koulutus. Rahoituksen tulee turvata alan kehittäminen ja vetovoimaisuus myös tulevaisuudessa. Valtakunnallisten koottujen tehtävien osalta pitää rahoitus turvata niille pelastuslaitoksille, joille nämä tehtävät on annettu. HALLITUKSEN KYNÄSTÄ Hannu Moilanen on Paloja pelastustieto ry:n hallituksen jäsen. Hän edustaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on turvata pelastustoimen palvelujen saatavuus, kattavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Näin pelastajantutkinto antaa suoraan valmistuvalle kelpoisuuden ensihoitajan/pelastajan tehtävään. Uudistuksella vastataan pelastustoimen haasteisiin vahvistamalla toimialan valtakunnallisia voimavaroja, kehittämällä toimialan johtamista ja ohjausta sekä tiivistämällä alan toimijoiden yhteistyötä. Pelastustoimea ei voi hoitaa kuin hyvin lähellä olevista pelastusasemista, erityisesti riskialueilla. Pelastustoimen toiminta-alueet tulee suunnitella siten, ettei niistä synny liian suuria. Samalla, kun tehdään maakuntauudistusta, on syytä kehittää pelastajantutkintoa, jonka voi suorittaa Kuopiossa. Sisäministeriön tehtävänä on huolehtia myös pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä kehittää eri ministeriöiden ja toimialojen yhteistoimintaa pelastustoimessa. Uudessa maakunnassa tulee suunnitelmallisesti edistää niiden pelastajanvirassa olevien, joilta on mennyt savusukelluskelpoisuus, siirtymistä maakunnan hallinnossa uuteen tehtävään, joihin uusi koulutus antaa erinomaiset valmiudet.. ALANSA AMMATTILAISET Sosiaalija terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat sosiaalija terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on myös kehittää ja tukea pelastustoimen valtakunnallista tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Pelastajantutkinto ei anna tällä hetkellä riittävää kelpoisuutta suoraan pelastajan virkaan. Pelastustoiminta on lähipalvelua ja sen tulee pysyäkin sellaisena. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo jatkossakin yleisesti pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa. Resurssit tulee turvata niin, että nyt esillä olevassa rahoituslakiesityksessä oleva automaattinen leikkuri, joka perustuu edellisen vuoden käytettyihin resursseihin, muutetaan. Myös johtamiskoulutukseen ja sen tasoon tulee kiinnittää huomiota. Nykyinen pelastusasemien verkosto tulee turvata ja kehittää olemassa olevaa pelastusasemien verkostoa. Tämä on suoraan kytköksissä työssäkäyntialueisiin. Ministeriöllä tulisi olla jatkossa yhdessä valtionvarainministeriön kanssa velvoite turvata riittävät taloudelliset resurssit pelastustoimen ylläpitämiseen koko maassa. 52 Pelastustieto 8/2020 Riittävät resurssit laitoksille Pelastustoiminta on lähipalvelua. Lakiesityksessä ei näiden tehtävien rahoituksesta ole annettu mitään konkreettista rahoitusmallia, jolla näiden kustannukset katetaan
mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi K U V A : K IM M O K A IS T O. 8/2020 Pelastustieto 53 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ALANSA AMMATTILAISET FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. teemalla VAARALLISET AINEET Varmista ilmoituspaikkasi 24.11. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Pelastustieto 9–10/2020 ilmestyy 16.12
Vaativammat teoria-asiat sekä käytännön ”näyttökokeet” suoritetaan aina vastaavan kouluttajan johdolla, koska hänellä on vastuu oppimistavoitteiden saavuttamisesta. Sopimushenkilöstön kurssikoulutuksen kehittämisellä saavutettiin järjestelmä, jossa kurssit voidaan tuottaa pelastuslaitoksen omana työnä ja kurssikoulutusta voidaan tarjota aiempaa joustavammin. Sopimushenkilöstön koulutusprosessi muodollisen pätevyyden tuottamassa koulutuksessa. Neljännessä polttokokeessa alkusammuttaja teki alkusammutuksen, jolloin voitiin arvioida alkusammutuksen vaikutusta tulipalosta vapautuviin haitallisiin aineisiin ja alkusammuttajan turvallisuuteen. Opinnäytetyössä tehtiin neljä erillistä polttokoetta, joista kolme ensimmäistä olivat keskenään samanlaisia. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128547 Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä kehitettiin Etelä-Karjalan alueen pelastustoiminnan harjoittelua henkilökohtaisen osaamisen osalta sekä sopimushenkilöstön kurssikoulutusjärjestelmää. Mittaustulokset osoittavat, että jokainen minuutti syttymisen jälkeen lisää merkittävästi riskiä haitallisten aineiden heti vaarallisille pitoisuuksille, joka pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, että auttajasta tulee autettava.. Sopimushenkilöstön opetussuunnitelmien perusteella tehdään tarkemmat määrittelyt siitä, mitkä asiat voidaan suorittaa omassa palokunnassa ja mitkä vastaavan kouluttajan johdolla. Näitä käytetään jatkossa sopimushenkilöstön miehistöja ryhmänjohtajatasolla. Perustaitojen opettelu ei tällöin kuormita vastaavaa kouluttajaa, ja sopimushenkilön kynnys kurssin aloittamiseen pienentyy. massa leijuvista haitallisista aineista ja pitoisuuksista. Tämä järjestely vaatii sen, että ryhmänjohtajat perehdytetään opettamaan yhdenmukaisella tavalla. Tuloksia voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä valtakunnallisesti alueelliset erityispiirteet huomioiden. Sopimushenkilöstön koulutusprosessi muodollisen pätevyyden tuottamassa koulutuksessa. Osaamisen määrittelyt tehtiin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueellisiin tarpeisiin. Kuva 18. Kaikki polttokokeet järjestettiin Pelastusopiston harjoitusalueella sijaitsevassa hirsitalosimulaattorissa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004306603 Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia huoneistopalon alkupalovaiheessa syntyvien haitallisten aineiden määriä ja pohtia milloin alkusammutustoimet ovat vielä turvallisia suorittaa. Pyyntö lähetetään koulutuspalomestarille tai koulutuspäällik ölle. Määrittelyjä täytyy päivittää, kun uusia pelastustekniikoita ja toimintatapoja jalkautuu pelastusalalle. Sopimushenkilö (t) sopivat koulutuksen toteuttamisesta yhdessä vastaavan kouluttajan kanssa --> koulutuksesta tehdään HOPS Tavoite on, että sopimushenkilö (t) saa muodollisen pätevyyden viimeistään kolmen kuukauden kuluessa koulutustarpeen esiintymisestä Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Kurssikoulutuksen kehittäminen Etelä-Karjalassa LANTTA, KALLE: Pelastustoiminnan harjoitusjärjestelmän ja sopimushenkilöstön kurssikoulutuksen kehittäminen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella. Koulutuspalomestari/ koulutuspäällik kö ohjaa pyynnön vastaavan kouluttajan pätevyyden omaavalle henkilölle, joka vastaa kyseisen aiheen koulutuksesta. Jos harjoittavaa opetusta on tarkoituksenmukaista järjestää työvuorojen ulkopuolella, järjestely vaatii päätoimiselta henkilöstöltä joidenkin 24 tunnin työvuorojen jakamista tehtäväksi lyhyemmissä jaksoissa (esimerkiksi 3x8 tuntia). Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää pelastustoiminnan harjoittelun laatua luomalla osaamisen määrittelyt pelastustoiminnan eri tehtäviin, ja tarkentaa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tulkintaa siitä, mikä on lakien ja asetusten mukainen riittävä harjoittelu ja osaaminen. Järjestely tulee olla kuitenkin tasapuolinen kaikille kouluttajille, koska kurssien kesto vaihtelee sisällön mukaan hyvin paljon. Palokunnassa tulee esiin tarve muodollisen pätevyyden tuottamasta koulutuksesta. (Lantta 2020) Myös sopimushenkilöstön ryhmänjohtajataso on tärkeä lenkki koulutuksessa, joten se on otettava mukaan prosessiin. 54 Pelastustieto 8/2020 OPINNÄYTTEITÄ Huoneistopalon alkupalovaiheessa syntyvät altisteet ja alkusammuttajan turvallisuus Jokainen minuutti syttymisen jälkeen lisää merkittävästi riskiä haitallisten aineiden heti vaarallisille pitoisuuksille. Opinnäytetyön tuloksena luotiin pelastustoiminnan osa-alueille osaamisen määrittelyt miehistölle ja alipäällystölle. Koulutus olisi päätoimiselle henkilölle kuitenkin normaalia työaikaa. Osaamisen määrittelyt luotiin oppimiskeskeisen tavoitteenasettelun näkökulmasta. Osaamisen määrittelyjen avulla selkeytettiin työnRYTKÖNEN, LASSE: Huoneistopalon alkupalovaiheessa syntyvät altisteet ja alkusammuttajan turvallisuus. Toinen tavoite oli uudistaa sopimushenkilöstön kurssikoulutus siten, että se toteutetaan tulevaisuudessa pelastuslaitoksen omana työnä. Esimerkiksi pelastustoiminnan peruskurssiin kuuluvat asiat, jotka ovat hyvin tavanomaisia kädentaitoja, kalustontuntemusta, perehdytystä tai vastaavaa, voidaan suorittaa omassa palokunnassa ryhmänjohtajan opettamana. Myös sopimushenkilöstön kurssikoulutuksen järjestelyä voidaan hyödyntää valtakunnallisesti, mikäli pelastuslaitos haluaa tuottaa koulutuksen omana työnä. (Lantta 2020). 64 sovittuna päivänä. Edellä kuvatulla järjestelyllä pienennetään myös vastaavan kouluttajan lähiopetuksen sitovuutta. Kolmessa ensimmäisessä polttokokeessa alkusammuttaja oli huoneistossa sisällä mittalaitteiden kanssa, jotta saimme kerättyä dataa ilantajan näkemystä riittävästä osaamisesta
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100520974 Ilotulitteet ovat osa suomalaista juhlintaa ja erityisesti uudenvuodenvaihdetta. Esimerkiksi inhimilliset virheet sekä tahallisuus aiheuttavat vuosittain joitakin kymmeniä onnettomuuksia, joissa ilotulitteet ovat tavalla tai toisella mukana. Työn tuloksena havaittiin myös se, että PRONTOn kirjaamiskäytäntöjä tulisi selkeyttää, jotta saatava tilastoaineisto selkeytyisi ja vastaavien analyysien tekeminen olisi helpompaa jatkossa.. Tämän opinnäytetyön myötä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen johtamiskäytännöt ja siihen liittyvät ohjeistukset täyttävät asetuksen (1636/2018) asettamat vaatimukset. Johtamisohjeen laadinta toteutettiin prosessijohtamisen näkökulmasta. 8/2020 Pelastustieto 55 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Vuosina 2010—2019 ilotulitevahinkoina kirjattujen pelastustehtävien analyysi Pelastustoiminnan johtamisohjeen laatiminen – Pohjois-Savon pelastuslaitos INNANEN, JUKKA: Pelastustoiminnan johtamisohjeen laatiminen – Pohjois-Savon pelastuslaitos. Tutkimuksen tarkoitus oli löytää tilastomateriaalista tapahtumatyyppien muutoksia ja tapahtumien syitä, jotka korreloivat ulkoisten muutosten, kuten lakien sekä ilotulitetoimialan ajamien muutosten kanssa. Ilotulitevahinkoina tehtyjen PRONTOkirjausten lukumäärä vaihtelee vuosittain ilman mitään selvää trendiä vahinkojen määrän kehityksessä, samalla kun kuluttajailotulitteiden laatuvaatimukset, markkinoilla oleva ilotulitteiden tuotevalikoima ja myyntiTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Pohjois-Savon pelastuslaitokselle johtamisohje, jossa kuvataan pelastustoimen johtamisjärjestelmä sekä pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät yleisjärjestelyt. MERILÄINEN, JOONA: Suomessa vuosina 2010—2019 ilotulitevahinkoina kirjattujen pelastustehtävien analyysi : PRONTO-tietojärjestelmään kirjatut pelastustehtävät. Esimerkiksi yksi tapa vähentää ilotulitteista aiheutuvia tehtäviä olisi ilotulitteiden hävittämisen ohjeistuksen ottaminen osaksi pelastuslaitosten turvallisuusviestintää. volyymit ovat muuttuneet. Johtamisohje laadittiin projektina, johon on osallistunut Pohjois-Savon pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijoita. Tämän mukaan pelastuslaitosten tulee laatia suunnitelmat pelastustoimen yleisjärjestelyistä ja pelastustoiminnasta vaativissa tilanteissa. Opinnäytetyössä kuvattiin lisäksi prosessi, jota voidaan hyödyntää myös muiden pelastustoimintaan liittyvien ohjeiden laatimisessa. Prosessia voidaan hyödyntää myös muiden pelastustoimintaan liittyvien ohjeiden laatimisessa. Toinen merkittävä turvallisuusindikaattori, silmävammat, ovat merkittävästi vähentyneet tarkastelujakson aikana. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Silmävammat ovat merkittävästi vähentyneet tarkastelujakson aikana. Nämä ja niiden sisältö määritellään tarkemmin sisäministeriön asetuksessa pelastustoimen suunnitelmista (1363/2018). Kun näitä tutkittiin, voitiin myös nimetä toimenpiteitä, joiden kautta ilotulitteisiin liittyviä pelastustehtäviä ja vahinkoja voidaan tulevaisuudessa vähentää. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ollut ennen tätä opinnäytetyötä johtamisohjetta, joka olisi vastannut pelastustoimen suunnitelmista annetun asetuksen vaatimuksia. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245800 Pelastuslain (379/2011) 47 §:n mukaan pelastuslaitoksen tulee laatia pelastustoimen alueen onnettomuusuhkien edellyttämät pelastustoimintaa ja sen johtamista koskevat suunnitelmat
56 Pelastustieto 8/2020 PALONTORJUNNASTA
Palokunnan hälyttämisen jälkeen hänellä sekä toisen rakennuksen yövalvojalla ja talonmiehellä oli edessään toivoton tehtävä: yrittää pelastaa yli neljäkymmentä vanhusta – osa liikuntakyvyttömiä – paristakymmenestä huoneesta rakennuksessa, jossa palo nopeasti ja valtavalla voimalla levisi. Voimakas itätuuli levitti nopeasti tulta ja liekkejä ympäri kaupungin niin että viidessä tunnissa siitä paloi suurin osa. Valvontajärjestelmä oli pettänyt. Taustalla on Turun palolaitoksen VOIMAKAS painostus. maaliskuuta 1980. Hoitolaitoksessa ei ollut järjestetty henkilökunnalle pelastamisja pelastautumisharjoituksia eikä kenellekään oltu määrätty ennalta sovittua tehtävää onnettomuustilanteita varten. Esimerkiksi kotona asuvat ikäihmiset ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa, sillä laitoshoidossa on huomioitu paloturvallisuus paloilmoittimen ja sprinklauksen avulla. Tulliportista salmea myöten aina kaupungin torille asti oli kaikki tuhkana ja kekäleinä. Yövalvojalla ei ollut mitään mahdollisuuksia enää sammuttaa paloa. 8/2020 Pelastustieto 57 PELASTUSTIETOON Tuhoisa palo vaati 27 vanhuksen hengen Kunnialaukaukset polttivat kovaonnisen Uudenkaupungin Uuteenkaupunkiin oli syyskuussa 1685 saapunut tarkastusmatkalle Turun ja Porin läänin silloinen maaherra, kreivi Lorentz Creutz. Se lienee tapahtunut jotenkin hiukan huolimattomasti. Maaherra oli jo ehtinyt poistua kaupungista, kun palo alkoi. K A LE R V O JÄ R V E N S IV U. Yksi laukauksista osui niin kutsutun Belzarin talon yhteydessä olevaan heinävajaan, joka syttyi palamaan ja tartutti tulen koko taloon. Sammutusvälineet olivat siihen aikaan niin alkuperäisiä, ettei niistä ollut juuri mitään apua näin valtavassa tulipalossa. Sammutustoimia selostaa palomestari Rainer Saarinen Palontorjunta-lehdessä 3/1980. Kaikkiaan 80 taloa oli joutunut kohtalokkaasti alkaneen palon uhriksi. EI KOULUTUSTA TULIPALON VARALTA Virtain kunnalliskodin henkilökunta ei varsinaisesti ollut saanut koulutusta palon varalta. Lataa PDF ja lue, miten Linna pelastui > pelastustieto.fi/arkistojuttu Palomuurit linnan turvana Kun Virtain kunnalliskodin yövalvoja aamuyöstä puoli viiden aikaan havahtui ääniin sairasosastosta ja kiirehti tutkimaan syytä, hän havaitsi savua tulvivan käytävään eräästä kolmen hengen huoneesta. helmikuuta. Vuonna 1710 vainonnut ruttokin vaati osansa. Paloilmoituksen antoi ohi ajanut poliisi. Näkyvänä tuloksena oli lähes 150-sivuinen selostus. Palomuurien merkitys on korostunut päivälehtien paloselostuksissa. Tulipalossa 23.1.1979 kuoli heti 26 vanhusta ja yksi myöhemmin 5. Oma voimakas ansionsa niillä kieltämättä oli – mutta vasta, kun niiden suomiin rajoitusmahdollisuuksiin liittyi palokunnan tehokas sammutustyö. Kun tarkastusja vierailumatka oli päättymässä, kaupungin porvarikaarti piti hänen kunniakseen paraatin ja ampui useita kunnialaukauksia. Hän kuitenkin huomasi palon kauaksi leviävästä savusta sekä korkeista liekeistä ja palasi takaisin kaupunkiin ryhtyen johtamaan sammutuspuuhia. Tulipalo hävitti kaupungista kolme korttelia myös vuonna 1691 ja vuoden 1697 nälänhätä verotti asukaslukua voimakkaasti. Automaattinen paloilmoituslaitos ei ollut ilmaissut paloa. Sisäasiainministeriön Virtain paloa tutkimaan asettama työryhmä sai työnsä valmiiksi nopeasti. Palontorjunta 3/1955 Raju tulipalo uhkasi tuhota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Turun Linnan varhain aamuyöllä 7. Virtain 1979 ja Maaningan vuoden 1999 tulipalojen jälkeen hoitolaitoksien ja tietyssä käyttötarkoituksessa olevien asuinrakennusten poistumisturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kurkistus läpi sankan savun paljasti vuoteen olevan ilmiliekeissä. Eivätkä palomuurit Linnaan ole tulleet helposti ja itsestäänselviönä
Pelastustoiminnan johtaja Sacha Müller hälytti palolaitoksen koko työvuoron, kaksi sammutusja kaksi tikasautoa sekä muuta kalustoa. Leimahduksen vuoksi useita palomiehiä on vuosien varrella kuollut sammutustehtävissä ulkomailla, tosin ei enää siinä mittakaavassa kuin vielä 1990-luvulla. Se ratkaisi useimmiten tuon savuisen porraskäytävän ongelman jo alkuvaiheessa”, Jämsä sanoo. Savunpoisto on otettu Suomessa selvitysten alkutoimenpiteisiin mukaan ja se kuuluu kiinteästi sammutustekniikkaan (Pelastusopiston oppimateriaalit 1/2018 ”Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä"). ”Alueellisesti tuo ”helposti avattavuus” on ohjattu monesti suunnittelemaan sisääntulotasolta mekaanisesti tai sähköisesti avattavaksi. LEIMAHDUKSEN ESTO ”Leimahduksen estäminen kuuluu palomiesten peruskoulutukseen Suomessa, sitä harjoitellaan muun muassa pistoliekkija sisäpalosimulaattorissa. Tässä tapauksessa leimahduksen estämiseksi ei ilmeisesti oltu tehty riittävästi töitä. Asuntojen ovet porraskäytävään ovat palo-ovia ja kestävät puoli tuntia. Kun ensimmäinen sammutusyksikkö saapui kohteeseen, kaikista kolmannen kerroksen ikkunoista tuli savua. Sveitsiläisjutun tapauksessa sammuttajat eivät kyenneet etenemään, koska kuumat savut eivät päässeet poistumaan porrashuoneesta. Ryhmä tunkeutui yhteen asunnoista. Liekkejä savusukeltajat eivät nähneet. ”Vaatimuksena on ollut ”helposti avattava” savunpoistoikkuna tai -luukku, joka on vähintään ylimmän kerrostaso-oven korkeudella”, kertoo vanhempi opettaja Jani Jämsä Pelastusopistosta. Herää kysymys, olivatko savunpoistoluukut kiinni, eikö niitä saatu avattua vai oliko niitä rakennuksessa laisinkaan. Ulkona olevat asukkaat eivät tienneet, missä asunnoissa vielä oli ihmisiä. Lisäksi meillä asuinkerrostalossa jokainen asunto on oma palo-osastonsa.” Yli kaksikerroksissa asuinrakennuksissa (paloluokka P1 tai P2) osastointi on EI60, eli kestää vähintään tunnin. Tosin palokaasujen määrä on ollut suuri, joten palokaasujen jäähdyttämiseksi olisi joutunut käyttämään reilusti suihkuputkea”, Huttu sanoo. 58 Pelastustieto 8/2020 ULKOMAILTA LUZERN, SVEITSI NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Savunpoisto kuuluu selvitysten alkutoimiin Huoneistopalosta useita loukkaantuneita Sunnuntaina kello 17.07 tulleen hätäilmoituksen mukaan kerrostalon kolmannen kerroksen ikkunasta tuli savua. Savusukellusryhmä vei suihkun kolmanteen kerrokseen, mutta joutui vetäytymään sietämättömän kuumuuden vuoksi. Kaksi sen jäsentä vietiin sairaalaan tarkkailtaviksi savukaasujen ja kuumuuden mahdollisten vaikutusten vuoksi. Se aiheutti leimahduksen, joka sytytti koko asunnon. OVIPUMPPU AUTTAISI ”Kerrostaloasuntojen ulko-oviin ei meillä vieläkään vaadita sulkijalaitetta eli ovipumppua. Useita asukkaita oli jo ulkona, mutta neljännen kerroksen asukkaat eivät päässeet savun täyttämän porrashuoneen kautta ulos. MUKANA MÄÄRÄYKSISSÄ 1980-luvun taitteen jälkeen rakennetuissa tai peruskorjatuissa kerrostaloissa on kiinnitetty huomiota palomääräyksissä porraskäytävän savunpoistoon. Runsas veden käyttö ei helpota palomiesten tukalaa tilannetta, jos tilaa ei saada tuuletettua savusta ja kuumasta vesihöyrystä. Naapuriasunnosta tuleva sakea savu osoitti, että kum”Savunpoisto sammutustekniikassa on yksi tärkeimpiä asioita. Müller kehotti asukkaita odottamaan ikkunan ääressä tikas auton saapumista. Neljä neljännen kerroksen asukasta huusi ikkunoista apua. Sillä turvataan poistumisturvallisuus asukkaille, mutta myös poistetaan tulipalossa valtava määrä lämpöä, millä on merkittävä vaikutus sammuttamiseen ja sammutusturvallisuuteen”, kertoo yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta. Nyt sammuttajat tiesivät, missä asunnossa paloi. Ryhmä pääsi omin voimin ulos. Kolmannen kerroksen kaikista ikkunoista tulevan savun perusteella ei tulipaloa voinut paikantaa. Savusukellusryhmä etsi yhä kolmannen kerroksen palavaa asuntoa. Nelikerroksisessa rakennuksessa oli 12 asuntoa. Heidän pelastamiseen oli käytettävissä vain kolmanteen kerrokseen ulottuvat vetotikkaat. Hänen mukaansa Suomessa poistumisjärjestelyt enintään kahdeksankerroksisissa asuinrakennuksissa ovat sellaiset, et4/2019
Menetelmän ansiosta vesi, johon liukenee haitallisia kemikaaleja, voidaan puhdistaa ennen viemäriin laskemista. Pelastustoiminta lopetettiin kello 22.30. Sveitsin palomääräysten vaatimuksia asuntojen sallituista sisäpinnoista en tunne”, Jani Jämsä sanoo.. Pelastustoiminnan johtaja päätti sammuttaa paloa suurimmalla mahdollisella vesivirralla: sisällä neljällä suihkulla sekä tikasautojen työkoreista kahdella suihkulla. Kaupunki järjesti kaikille tilapäismajoituksen. Siksi akkua on jäähdytettävä vuorokauden ajan. Tynnyrissä käynnistyi kemiallinen reaktio. Se oli kuitenkin vaarassa syttyä uudelleen, koska litium-ioniakun yksi viallinen kenno voi aiheuttaa oikosulkuja viereisissä kennoissa. Akun jokaisessa lohkossa on 96 kennoa. Vaarallisten aineiden asiantuntijan ohjeiden mukaan kemikaalisukeltajat siirsivät kuumentuneen tynnyrin suojatynnyriin. Palo sammui tunnissa. Poliisi ilmoitti, että palo oli sytytetty ja että yksi henkilö oli pidätetty. Kuusi savulle altistunutta kuljetettiin sairaalaan. Sammutukseen osallistui yhteensä 18 savusukellusryhmää. Tikasyksiköt pelastivat neljä asukasta ja 14 poistui porraskäytävän kautta. Palokunta kuljetti tynnyrin poliisin saattamana puhtaanapitolaitokselle. Vesivahinkoja ei juuri tullut, koska melkein kaikki vesi höyrystyi”, Müller kertoo. ”23-vuotisen urani aikana en ole kohdannut näin kuumaa huoneistopaloa. Neuvokas kauppias ajoi sen pihalle ja teki hätäilmoituksen. Kemiallinen reaktio saatiin hidastumaan jäähdyttämällä. Pelastustoiminnan johtaja kehotti asukkaita sulkemaan ikkunat ja ovet. Mies siirsi tynnyrin ulos ja teki hätäilmoituksen. ”Matalammissa, enintään kaksikerroksisissa asunnoissa varatie voi olla esimerkiksi ikkunasta tai parvekkeelta tikkaiden kautta maan tasolle tai jopa hyppääminen enintään 3,5 metrin korkeudelta.” ”Suomessa meillä on myös vaatimuksia, mitä ja miten luokiteltuja sekä syttymisherkkiä pintoja saa käyttää sisäseinäja kattopintoina. Palokunta täytti tarkoitusta varten valmistetun vaihtolavan (PT 2/2018) vedellä ja nosturi upotti auton kattoa myöten veteen. SCHWÄBISCH-GMÜND, SAKSA 12/2019 mankin asunnon asukkaat olivat poistuessaan jättäneet oven auki. ”Enintään kahdeksannessa kerroksessa olevan asuinhuoneiston toinen uloskäytävä voidaan korvata niin sanotulla varatieratkaisulla eli omatoiminen poistuminen luukkujen ja tikkaiden kautta parvekkeelta toiselle tai pelastuslaitoksen nostolavakaluston apu.” PAREMPAA SUUNNITTELUA Jämsän mukaan nykyään pyritään jo enemmän ohjaamaan suunnittelua omatoimisiin varatieratkaisuihin, eikä enää tukeuduta niin vahvasti vain pelastuslaitoksen nostolava-apuun. BREDA, HOLLANTI Kemikaalicocktail Talonomistaja siivosi kellariaan ja kaatoi siellä olleet erilaiset kemikaalit muovitynnyriin. Palokunta mittasi tynnyrin lämpötilaksi 150–200 °C. Tynnyristä vuoti haitallisia kaasuja. Kaasujen hengittämisestä oireita saanut talonomistaja puolisoineen kuljetettiin sairaalaan. Palokunta sammutti nopeasti palon. Teksti: Claudio Passaforo tä jokaisesta asunnosta on oltava yksi kunnollinen uloskäytävä, asuinkerrostaloissa palo-osastoitu porraskäytävä. 8/2020 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA 6/2019 Sähköautoa jäähdytettiin 24 tuntia Sähköauto alkoi savuta automyymälässä
Sillä saadaan tapettua kaikki bakteerit ja virukset”, Mäkinen sanoo. Sen jälkeen tällä laitteella on vaivatonta desinfioida pinnat.” Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle hankittiin viime keväänä yksi kompressorikäyttöinen puhdistuslaite. Kompressorilla toimivalla desinfiointilaiteella on korona-ajan uhkaan varauduttu myös muun muassa Kainuun pelastuslaitoksella. Yhdellä laitteella on kymmeniä käyttäjiä. Kompaktinkokoista laitetta on helppo kuljettaa myös mukana. Paloauton sähkönsyötön ansiosta laite saadaan mukaan myös harjoituksiin. ”Laite ei ole jäänyt nurkkaan makaamaan, vaan se on ollut aktiivisessa käytössä”, Mäkinen sanoo. Näin toimitaan Turun keskuspaloasemalla, jossa on käytössä italialaisvalmisteinen pintojen puhdistuslaite Sany + Air. Ylipalomies Mika Mäkinen näyttää, miten näppärästi kompressorikäyttöisellä ilmaruiskulla puhdistetaan pintoja.. ”Harjoitusten välillä sillä on helppoa puhdistaa sukeltajien käyttämät kasvo-osat”, Mika Mäkinen sanoo. Kasvo-osat eivät ole jokaiselle harjoitukseen osallistuvalle henkilökohtaisessa käytössä, vaan yhdellä kasvo-osalla voi olla neljästä viiteen käyttäjää. 60 Pelastustieto 8/2020 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Pinnat puhtaaksi helposti Teksti ja kuva: Esa Aalto K ompressorikäyttöisen ilmaruiskun säiliöön laitetaan desinfiointinestettä ja kytketään sähköllä toimiva pintojen puhdistaja päälle. ”Laitteella sumutetaan pintoja ja se on paitsi helppoa, myös tehokas keino pintojen puhdistamiseen. Koronaepidemia on lisännyt entisestään tarvetta huolehtia desinfioinnista. Ensin pitää puhdistaa lika ja mahdolliset eritteet pois esimerkiksi ensihoitotehtävien jälkeen. ”Esimerkiksi vesisukellusharjoituksissa olemme käyttäneet sitä kasvo-osien desinfioimiseen”, hän kertoo. KOVASSA KÄYTÖSSÄ Pintojen puhdistajaa käytetään työvuoroissa, mutta erityisesti kaikki sukeltajat puhdistavat sillä välineitään. Esimerkiksi kasvo-osien puhdistamiseen käytetään aina alkoholitonta puhdistusainetta. Puhdistamiseen voidaan käytetään ainetta, joka sisältää tai ei sisällä alkoholia. Laite auttaa huolehtimaan desinfioinnista vaivattomasti monissa paikoissa, joissa juuri näinä aikoina pitää huolehtia puhtaudesta. ”Myös paloautoja ja ambulansseja on desinfioitu. Ylipalomies Mika Mäkinen kehuu laitetta helppokäyttöiseksi
010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. Lukuiloa! KALUSTONURKKA Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 8/2020 Pelastustieto 61 Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet ALANSA AMMATTILAISET Pelastustieto on myös Instassa, Facessa ja Twitterissä. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Pelastustarvikkeet. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh
Nyt on otettu poliisin taktinen tutkinta aktiivisesti mukaan.” Ilmoitusmenettelyn kanssa edistyminen on edellyttänyt koulutusta tuottamuksellisuuden arvioi misesta. Menettely otettiin käyttöön 18 pelastuslaitoksella – kaikilla muilla paitsi Hiklu-alueella”, kertoo projektipäällikkö ja tutkija Päivi Mäkelä Pelastusopistosta. ”Tähänkin asti hyväksi todettu pelastuslaitosten ja poliisin yhteistyö on rakentunut yksittäisten juttujen kohdalla käytyihin keskusteluihin ja tiedonvaihtoon – ja erityisesti pelastuslaitosten palontutkinnan ja poliisin teknisen tutkinnan välille. Tehostunut palojen seuranta on tuonut esille myös enemmän paloriskikohteita. 62 Pelastustieto 8/2020 TÄTÄ TUTKIN Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyyn poliisille tahallisiksi ja tuottamuksellisiksi arvioimista paloista saatiin hiljattain päättyneessä hankkeessa selvät ja vakioidut toimintamallit. ”Pelastusrikkomukset ovat hyvä indikaattori tähän: ne sisältävät vain pelastustoimen tehtäviin liittyviä asioita – toisin kuin esimerkiksi varomattoman käsittelyn rikosnimike, missä on muitakin kuin paloihin liittyviä tapauksia.” Tehostunut palojen seuranta pelastuslain 41 § -menettelyn kautta on tuonut selvästi enemmän esille myös pelastuslain 42 § -paloriskikohteita – tämä on todettu ainakin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. ”Tämä on ollut iso este tehokkaalle ilmoitusvelvollisuuden toteuttamiselle,. ” H ankkeen keskeisimpänä tuloksena oli vakioitu kirjallinen ilmoitusmenettely, jolla hoidetaan pelastusviranomaisten ilmoitusvelvollisuus poliisille tahallisiksi ja tuottamuksellisiksi arvioimistaan paloista sekä syttymissyyltään epäselviksi jääneistä paloista ja pelastusrikkomusepäilyistä. Hanketta rahoitti Palosuojelurahasto. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kirjallinen ilmoitusmenettelypilotti otettiin käyttöön jo toukokuussa 2018. Lisäksi lähetetään PRONTOn onnettomuusseloste, mihin riittää keskeisimpien kohtien täyttö. Teksti: Kimmo Kaisto Ilmoitusmenettelystä apua myös onnettomuuksien ehkäisyyn Hankkeen tavoitteet Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyjen ja yhteistyöryhmien kehittämishanke oli jatkoa elokuussa 2018 Pelastusopistolla päättyneelle Tuottamukselliset tulipalot -projektille. Kirjallista ilmoitusmenettelyä on hänen mukaansa vastustettu muun muassa raskaana ja hitaana toimenpiteenä. ”Ei pidä paikkaansa. Hankkeessa oli neljä toisiinsa liittyvää ja toisiaan tukevaa kokonaisuutta: • pelastuslain (379/2011, PelL) 41 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn vakiointi • pelastusja poliisilaitosten yhteistyöryhmien kehittäminen • tuottamuksellisuuden arviointia tukevan koulutuksen antaminen • pelastusrikkomuksen soveltamisalan määrittely ja säännöksen soveltamisen tuki. Mäkelän mukaan yksi tärkeä tavoite on saada yhteistyö säännölliseksi. Montaa minuuttia ilmoituksen tekemiseen ei mene.” Suuri myönteinen yllätys Mäkelälle on ollut se, miten nopeasti ja selvästi vaikutukset jo näkyvät. Ilmoituslomake on äkkiä täytetty, tallennettu ja lähetetty. Tavoitteena oli sen tulosten sekä käytäntöjen jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen
Valaisimilla on 7 vuoden takuu. Salosen opinnäytetyö Pelastusrikkomuksen perusteet – Pelastusrikkomuksen vähäinen käyttö ja sen syyt on osoitteessa: www.theseus.fi/handle/10024/346022 Pelastusopiston koordinoima hanke toteutettiin yhteistyössä Poliisihallituksen, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa.. Koska laadulla ja valokeilalla on merkitystä. Tuottamuksellisuuden määrittely ei ole yksioikoista, vaan siinä tulee punnita eri tekijöitä.” Hankkeessa on koottu yli 80 yh teyshenkilön verkosto pelastusja poliisilaitoksilta. Koulutuksia on järjestetty 15 pelastuslaitoksella. Näissä on käsitelty PelL 41 §:n ilmoitusmenettelyä ja tuottamuksellisuuden arviointia. Joudutaan myös tapauskohtaisesti tarkastelemaan sitä, milloin poliisin tutkinta on siinä vaiheessa, että palautetietoa voi antaa”, Mäkelä sanoo. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen tehostaa osaltaan myös onnettomuuksien ehkäisytyötä: riskiä aiheuttavaan toimintaan puututaan ja annetaan viesti sen epätoivotusta luonteesta”, Mäkelä sanoo. Tämä puute korjaantui HTM Mari Lehtimäen ansiosta, jonka Tuottamukselliset tulipalot -hankkeessa tehtyyn työhön koulutukset tältä osin perustuivat. Kolmella pelastuslaitoksella koulutus on hoidettu laitoksen sisäisenä ja ainakin osassa on hyödynnetty hankkeen koulutusaineistoa. ”Pelastuslaitosten tietotarpeisiin ja ilmoitusmotivaation ylläpitoon on tärkeää saada poliisilta palautetta siitä, mihin ilmoitukset ovat johtaneet. Ledlenser otsaja käsivalaisimet kovaan ammattilaiskäyttöön. TÄTÄ TUTKIN VALAISIMET AMMATTILAISILLE. RÄJÄHDYSVAARALLISIIN YMPÄRISTÖIHIN Hankkeen loppuseminaarin esitykset ja muu aineisto löytyy verkkosivuilta QR-koodi lukemalla tai osoitteesta: www.pelastusopisto.fi/pelastuslaitostenilmoitusmenettelyjen-ja-yhteistyoryhmien-kehittamishanke koska ei ole ollut riittävästi tietoa tuottamuksellisuuden arvioinnista. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.ledlenser.fi Tehokkaat ATEX-sertifioidut käsija otsavalaisimet saat ladattavina ja paristokäyttöisinä, eri ATEX-luokituksilla. Palopäällystöopiskelija Maarit Salosen esitys hankkeen loppuseminaarissa sai Mäkelän mukaan ansaittua positiivista huomiota – tietoa pelastusrikkomuksista on tähän asti ollut yllättävän vähän. Asiaan sisältyy paljon haasteita, eikä vähiten tietojärjestelmistä johtuen. YHDENVERTAISTA JA JOHDONMUKAISTA ”Ilmoitusmenettely on tärkeää saada toimivaksi ja luotettavaksi, jotta kansalaisten ja tapausten käsittely on yhdenvertaista ja johdonmukaista. Verkostoa on laajennettu myös poliisilaitoksittain nimetyillä yhteistyösyyttäjillä
Kun samat ihmiset ovat samojen asioiden äärellä, jää keskusteleva joukko pieneksi. Seinäkuvassa on Sami Hakala.. Hän haluaa kirkastaa ajatuksia kokonaisuudesta ja sitä, miten intohimo tehdä asioita ohjattaisiin oikeisiin uomiin. ”Ratsastusta olen harrastanut ja siellä olen myös tutustunut palokuntalaisiin, kun he ovat käyneet tallilla harjoittelemassa eläinpelastustehtäviä.” ”Siinä opin myös sen, miten tärkeää yhteisöllisyys on tässä toiminnassa. Samalla tavalla hän haluaa olla tekemässä arvokasta ja tärkeää järjestötyötä myös palokuntamaailmassa, vaikka ei ole ollut mukana palokuntatoiminnassa. On hyvä arvioida, mitä toiminnalla tavoitellaan ja miten eri toiminnot limittyvät keskenään.” Tessa Pentikäinen, 42, sanoo, että kehittäminen ja kokonaisuuden pohtiminen saattaa helposti hukkua arkipäivän tekemiseen eikä pysähdytä miettimään, mikä on kenenkin vastuu ja rooli erilaisissa asioissa.” ”Toki toimintaa pitää tarkastella myös yhdistyslainsäädännön kautta”, hän sanoo. Pelastusala kiinnosti järjestötyössä lähinnä uimaseurassa kannuksensa hankkinutta Tessaa hakiessaan palokunKokonaisuuden kirkastamista Teksti ja kuva: Esa Aalto JÄRJESTÖT tajärjestön toiminnanjohtajaksi. 64 Pelastustieto 8/2020 KESKUSTELUA U udenmaan Pelastusliiton toiminnanjohtajana elokuussa aloittanut Teresa ”Tessa” Pentikäinen sanoo huomanneensa, miten paljon palokuntajärjestöissä on erilaisia toimikuntia. ”Voisi olla paikallaan pohtia, miten kokonaisuus otettaisiin paremmin haltuun. Hän työskenteli aikaisemmin espoolaisessa uimaseurassa, josta tuli Pohjoismaiden suurin, kun neljä seuraa yhdistyi. ”Toiminta voi silloin jäädä pienen porukan ajatusten varaan.” ”Pelastustoimella on hyvä brändi ja siinä on mukana monta vaikuttavaa tekijää. Meidän pitää laajalla rintamalla tehdä yhdessä tätä hyvää brändiä”, Tessa Pentikäinen painottaa. Monessa toimikunnassa ollaan samalla asialla ja niissä on myös menneisyyden painoarvoa. ”Halusin kuitenkin jotain uutta ja halusin, että omalla työlläni on paitsi hyvää tekevä myös laajempikin vaikutus.” Kun vapaaehtoistyö on sydäntä lähellä, hän koki, että pelastusalalla on juuri sellainen vaikutus. Liitto etsi kuvia käyttöönsä ja yksi Jani Kormun ottamista päätyi Tessa Pentikäisen seinälle. Vaarana hänen mielestään voi olla se, että tehdään päällekkäistä toimintaa. Jos lähdetään muuttamaan jotakin vanhaa, on pelkona, unohdetaanko jotain tärkeää olemassa olevaa. Tessa teki järjestötyötä uimarien parissa, vaikka ei ollut kilpauimari. He auttoivat meitä pohtimaan turvallisuutta omassa harrastuksessamme.” Uusi toiminnanjohtaja halusi työhuoneeseensa väriä ja ilmettä
Se ei onnistu sipsejä popsivilta kolajuomalla kyllästetyiltä sohvaperunoilta, vaikka äidin mielestä henkilö olisikin sopiva työhön. Nykyiset sammutushaalarit suojaavat paremmin palokaasuräjähdykseltä, mutta vastaavasti hiostavat paljon enemmän kuin sarkahaalarit. Nykyiset vuodelta 1990 olevat testisuositukset eivät ole seuranneet työn muuttumista. 8/2020 Pelastustieto 65 KESKUSTELUA JÄRJESTÖT Palomiesten kuntotestivaatimuksia Pelastusopistoon sekä Helsingin Pelastuskouluun tulee nostaa ja luonnollisesti kaikille hakijoille. Pelastustiedossa 7/2020 käsiteltiin kuntovaatimuksia ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi joka kolmas tulipalo ainakin Helsingissä on tahallaan sytytetty, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että ne kehittyvät nopeammin. Kun tuhopolttaja avaa ullakon kattoluukun valmiiksi tai kun ravintola sytytetään palavalla nesteellä useammasta kohdasta ja ikkuna rikotaan etukäteen, niin silloin tarvitaan tehokasta sammutustoimintaa. Vaikka sisäministeriön koordinaattori onkin jossain peräkylällä tavannut palomiehen, joka ei koskaan ole savusukeltanut, niin eivät tulipalot vielä ole loppuneet. Pelastettavat henkilöt ovat vuosi vuodelta painavampia, talot kaupungeissa korkeampia, maan allakin on enemmän kerroksia ja eläkeikä korkeampi, yli 65 vuotta. Jos kokemusta on vain kaukosäätimen nostelusta, niin sammutusja pelastustyöt voi unohtaa ja lähettää hakemukset kirjastonhoitajakurssille. Tapio Tihtonen Paloesimies Helsingin pelastuslaitos Kuntotestivaatimuksia nostettava kaikille. Sisäministeriö voisi järjestellä eläkeiän laskemista takaisin 55 vuoteen tai kertoa, että kun yli 65-vuotiaat palomiehet lähetetään sammuttamaan yli 30-kerroksisia taloja, niin mitähän järkeä siinä on. Letkulaukku painaa saman kuin 80-luvulla, nyt sitä on kannettava pidempi matka
2.2. Lisätiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. Tehtäviin kuuluvat pelastusosaston ja pelastustoimen strateginen suunnittelu ja seuranta, pelastusosaston ja toimialan toiminnan ja talouden suunnittelu, pelastusosaston ja toimialan virastojen tulosohjauksen koordinaatio, pelastustoimen hallintouudistukseen liittyvien linjausten ja toimeenpanon valmistelu sekä osaston henkilöstön kehittämistehtävät. 30.11. 26.10. 24.11. 7/21 29.9. 23.11. 66 Pelastustieto 8/2020 Pelastustieto vuonna 2020 & 2021 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 9–10 16.12. 8/21 10.11. 1.12. 9.3. Halonen on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri ja pelastusalan insinööri (AMK). Tehtäviä ovat mm. 13.4. Johanna Herrala toimii vakituisessa pääsihteerin virassa 1.5. 19.10. 7.9. klo 12 mennessä: jyvaskyla.fi/rekrytointi Erityisasiantuntija Teija Mankkinen aloitti strategiaja ohjausyksikössä 1.4. Asiantuntija Katri Päivärinta aloitti 26.10. 10.8. Tehtäviin kuuluvat pelastusylijohtajan ja johdon tukitehtävät, pelastustoimen tutkimus-, ennakointija arviointitoiminnan sekä strategisen kehittämisen valmisteluvastuu, pelastustoimen ja -osaston strateginen hanke-/ohjelmakoordinointi pelastustoimen suorituskykyhankkeen koordinointi sekä sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu. 9–10/21 15.12. Sitä aiemmin Halonen on työskennellyt palopäällikkönä sekä Varsinais-Suomessa palomestarina ja paloesimiehenä. Neuvotteleva virkamies Tiina Snellman aloitti strategiaja ohjausyksikössä 13.8. lähtien. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTO PELASTUSPÄÄLLIKÖKSI Keski-Suomen pelastuslaitokselle Tervetuloa johtamaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoimintaa! Katso lisätietoja ja jätä hakemuksesi 27.11. 26.1. 6/21 25.8. NIMITYKSIÄ HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS Helsingin pelastuslaitoksen uudeksi pelastusjohtajaksi on valittu Vesa Halonen marraskuun alusta alkaen. 1/21 17.2. Hänellä on kokemusta myös projektitehtävistä Rajavartiolaitokselta sekä Kriisinhallintakeskuksesta. 16.3. Tehtäviä ovat sihteeristön johtaminen ja henkilöstön esimies, toiminnan strategisen kehittäminen, hallituksen sihteeri ja esittelijä, yleishallinto ja talous, yleisja erityisavustusten avustuspäätösten valmistelu, esittely ja toimeenpano sekä yleisja erityisavustusten hakumenettelyiden ja myöntämisperusteiden kehittäminen sekä yleisja erityisavustusten tilitysten tarkastaminen ja maksuun hyväksyminen. 3/21 5.5. Ira Nikoskinen aloitti erityisasiantuntijan virassa 1.7. 20.4. PALOSUOJELURAHASTO. pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankkeiden päätösesitysten valmistelu, esittely ja toimeenpano, tutkimusja kehittämishankkeiden sekä muiden sovittujen avustuspäätösesitysten valmistelu, esittely ja toimeenpano sekä hakumenettelyiden ja myöntämisperusteiden kehittäminen, rahaston hallituksen esittelijänä sekä pääsihteerin sijaisena toimiminen sekä rahaston yleinen kehittäminen pääsihteerin kanssa. 25.5. 18.5. Lainsäädäntöneuvos Annika Parsons aloitti oikeudelliset asiat -yksikössä 7.9. Hän työskenteli viimeksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella pelastuspäällikkönä. Tehtäviin kuuluvat pelastusosaston toimialaan kuuluvat säädösvalmistelutehtävät, kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-säädöksiin liittyvät valmistelut sekä toimiminen asiantuntijana hätäkeskustoiminnan, pelastustoimen ja siviilivalmiuden lainsäädännön soveltamiskysymyksissä. 4–5/21 9.6. 2/21 31.3. Tehtäviin kuuluvat avustustilitysten tarkastaminen ja maksut, rakennushankkeiden päätösesitysten sekä muiden sovittujen avustuspäätösesitysten valmistelu sekä näiden hakuprosessien kehittäminen ja rahaston hallituksen esittelijänä toimiminen valmistelemiensa asioiden osalta. 14.9. 3.8
NIMITYKSIÄ siev i.com Al AL GT Fire XL+ F1PA 48-52481-393 52481-393-71M 39-48 EN 15090:2012: F1PA SRC S3 F1 PA Al AL GT Timber XL+ S3HRO 48-52813-373 52813-373-71M 39-48 EN ISO 17249:2013 level 2/S3 EN ISO 15090:2012 F1PA SRC S3 F1 PA Jalkineet olosuhteisiin, joissa vaaditaan ylivoimaisen turvallisuuden lisäksi erinomaista käyttömukavuutta SIEVI_PELASTUSTIETO_215x275_201020.indd 2 SIEVI_PELASTUSTIETO_215x275_201020.indd 2 20.10.2020 15.34 20.10.2020 15.34
VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Valjaat on erittäin helppo pukea. Koot S-XXXL. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä