SUORITUSKYVYN vaikutus koulutukseen SAVUSUKELLUS VIEMÄRIPUTKEEN – Tampereella harvinainen tulipalo maan alla tasakaasu, painonsiirto ja itseluottamus kuntoon Ajokurssilla. 8/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA ONKO ASTMA ESTE operatiiviseen työhön
UUSI MALLI. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Kevyt (4,9 kg käyttökunnossa) • Mahtuu ahtaisiin paikkoihin (litteä keskipultti ja kallistetut leikkuuterät) • 59 mm avauma terissä, teoreettinen leikkuuvoima 220 kN/22,4 t • Terien nopeuden säätö käyttöpainikkeella • IP 54 -suojattu • LED-valot helpottavat työskentelyä • Akun latausaika noin 30 minuuttia • Jopa 70 leikkausta yhdellä akulla • Toimitetaan kahdella akulla • CAS-yhteensopiva akku • EN13204-standardin mukainen työkalu • Kevyt (56 kg käyttökunnossa) • Helppo käyttää • Korkea suorituskyky • 90 astetta kääntyvä painepää • Pumpun suorituskyky (3 m korkeudessa) 525 l/min. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. 8 bar • Maksimi-imukorkeus 9 metriä • Öljytön alipaineimulaite • Ruostumaton polttoainesäiliö • Sähkökäynnistys • EFI-polttoaineensuihkutus HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI TOHATSU VE500AS MOOTTORIRUISKU UUTUUKSIA VUODELLE 2023! Holmatro CCU10 on akkukäyttöinen mini-/poljinleikkuri. 6 bar, 250 l/min. Leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kaltereiden ja ketjujen leikkaamiseen Tohatsu VE500AS on kompakti ja tehokas moottoriruisku. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
Fyysisesti vaativassa työssä urapolut liittyvätkin fyysisen työkyvyn menettämiseen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. 8/2022 Pelastustieto 3 Urapolut viimein kuntoon Päätoimittaja Esa Aalto, p. Jokaiselle tilanne on suuri henkilökohtainen tragedia. Kysymys on mielekkäistä työtehtävistä. Leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kaltereiden ja ketjujen leikkaamiseen Tohatsu VE500AS on kompakti ja tehokas moottoriruisku. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Nuoremmalla iällä tällaiset asiat eivät ole mielessä, vaikka työkyvyn voi menettää silloinkin. Mitä työntekijä voi tehdä siinä tilanteessa, kun hän ei enää jonkin syntyneen esteen takia kykene työhön, johon hänet on koulutettu. Urapoluista on puhuttu pitkään. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Pelastustoimessa on urapoluista puhuttu jo pitkään. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Erityisesti alalla, missä on kovat fyysiset vaatimukset.. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Siinä sivutaan myös yhtä oleellista työntekijän työuraan vaikuttavaa asiaa eli urapolkua. Hyvinvointialueilla tähän voi olla myös paremmat mahdollisuudet. ikävuotta tulisi rakentaa vaihtoehtoista urapolkua, jotta myöhemmin työuralla ei tulisi pakkotilannetta työkyvyn heiketessä tai töiden loppuessa. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Siksi asian esille ottaminen hyvissä ajoin auttaa. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Tässä, jos missä tarvitaan hyvää työurasuunnittelua. 6 bar, 250 l/min. Tässä tarvitaan systemaattista suunnittelua ja vahvaa henkilöstöjohtamista. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Kevyt (4,9 kg käyttökunnossa) • Mahtuu ahtaisiin paikkoihin (litteä keskipultti ja kallistetut leikkuuterät) • 59 mm avauma terissä, teoreettinen leikkuuvoima 220 kN/22,4 t • Terien nopeuden säätö käyttöpainikkeella • IP 54 -suojattu • LED-valot helpottavat työskentelyä • Akun latausaika noin 30 minuuttia • Jopa 70 leikkausta yhdellä akulla • Toimitetaan kahdella akulla • CAS-yhteensopiva akku • EN13204-standardin mukainen työkalu • Kevyt (56 kg käyttökunnossa) • Helppo käyttää • Korkea suorituskyky • 90 astetta kääntyvä painepää • Pumpun suorituskyky (3 m korkeudessa) 525 l/min. Se on monille myös hankalaa. Koulutusuudistuksen raporttiluonnoksessa todetaan, että ennen 50. Hyvän työelämän vaatimukset ovat erittäin tärkeitä, kun jatkuvasti puhutaan pitkien työurien välttämättömyydestä. UUSI MALLI Pelastusja hätäkeskustoiminnan koulutusta on kuvattu kattavasti ja laajasti uudistusta valmistelleen työryhmän raportissa. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Hyviä esimerkkejä löytyy, mutta edelleenkään työuran suunnittelu ei ole systemaattista. 8 bar • Maksimi-imukorkeus 9 metriä • Öljytön alipaineimulaite • Ruostumaton polttoainesäiliö • Sähkökäynnistys • EFI-polttoaineensuihkutus HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI TOHATSU VE500AS MOOTTORIRUISKU UUTUUKSIA VUODELLE 2023! Holmatro CCU10 on akkukäyttöinen mini-/poljinleikkuri. Koulutuksen yhteydessä suuri kysymys onkin, miten sen avulla tähän voidaan vastata. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana urapolkuajattelu on noussut erilaisiin hankkeisiin, ja sitä on alettu myös toteuttaa pelastuslaitoksilla, yhteistyössä tai laitoskohtaisesti. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan
34 Finavia koulutti siirrettävällä simulaattorilla K U V A : K IM M O K A IS T O
8/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Suorituskyky ja koulutusuudistus 26 Astma on ikävä yllätys 32 Mirafoni 38 Ohittamaton tilaustarjous 40 Mönkijällä ajoa oppimassa 42 Mokkatakkimaisteri 44 Pelastusopiston koulutustarjonta 2023 46 Puheenjohtajalta 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Harjoittelua virtuaalisesti 64 Näistä tykkään: Matti Honkanen 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa 28 Palosuojelurahasto tehnyt tärkeää työtä jo 80 vuotta 14 Hälytysilmoitus: savusukellus viemäriputkeen 30 Hannu Korpelin hälytysosastossa yli 50 vuotta 48 Tulityöt: Pikkujutusta iso palo 54 Uutta kohti Etelä-Karjalassa K U V A : K IM M O K A IS T O
Neljä sosiaalisen median vaikuttajaa on lähtenyt mukaan pa rantamaan kotien paloturvallisuutta. Kuopio • Defusing/jälkipurkuohjaaja koulutus 29.–30.11. Tapahtuma on saanut uuden ulkoasun. Rovaniemi • 72 tuntia kouluttajakoulutus, webinaari 1.12 ja 3.12. Kangas ala, 9.12. Siksi Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä päätti, että tänä vuonna kam panjoidaan palovaroitintilanteen paranta miseksi. Myös virtuaalisen paloaseman ovet ovat avoin na kampanjan nettisivuilla www.paloturval lisuusviikko.fi Juha Hassila. Koko perheen Päivä Paloasemalla ta pahtumaa vietetään 26. Kotien palova roitintilanne on suorastaan huolestuttava. Hhetki on Palovaroitinpäivänä 1. Materiaaleissa seikkaile vat supersankarit, joilla on omat konstin sa parantaa kotien paloturvallisuutta. marraskuuta noin 380 paloasemalla. • Sähkökatkoihin varautuminen, verkossa 14.12. Espoo • Vesisukellusseminaari 2022 30.11.–1.12. Oman versionsa #pa lovaroitintanssihaasteesta voi toteuttaa vii kon somevaikuttajien kanssa. Vuoden 2022 aikana osuus on ollut 7 prosenttia tähän mennessä. Teams • Tunti turvaa: Suomalaisten valmiusapu Kreikan metsä palokaudella 14.12. Suomalaiset haastetaan palovaroitintanssiin. Espoo, 24.11. 28.12. Esimerkiksi vuokraasunnoista 70 prosent tia on vailla toimivia palovaroittimia. Teams SPEK www.spek.fi • Varaudu – häiriötilanteiden luento 7.12. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokunta 2.0 – tiedolla johtaminen kiertue 23.11.– 8.12. verkossa PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Pelastusopiston hankkeiden tulokset: Liesipalot sekä SAVE ja asbestille altistuneiden varusteiden puhdistaminen 23.11. Pelastuslaitosten palopaikoilta kerää mien tietojen ja eri tutkimustulosten mukaan toimivia palovaroittimia on vain noin puoles sa kodeista. Vuokrataloissa tilanne on vie lä huonompi. Koska viime aikoina uutiset ovat olleet synkänpuoleisia, Paloturvallisuusviikko to teutetaan letkeästi. Teams • Saavutettavan viestinnän perusteet pelastusalan tut kijalle ja asiantuntijalle 8.12. Paloturvallisuusviikko näkyy niin televi siossa kuin verkossakin. Palotur vallisuusviikkoa vietetään 26.11.–1.12. Turku • Tunti tutkittua tietoa: Perättö mien hätäpuhelujen tyypillisiä piirteitä kartoittamassa 2.12. joulukuuta klo 18.00, jolloin on palovaroittimien piippaushetki. eri puolilla maata • Palosuojelurahaston infoti laisuus sopimuspalokunnille avustushauista 14.12. 19.12. Paloturvallisuusviikon teemana ovat tänä vuonna palovaroittimet. Muka na ovat palomiesleuanvetäjämestari Joo nas Mäkipelto, ensihoitaja Jenni Mikkola, DJ Windows95mies Teemu Keisteri ja vat sastapuhuja Sari Aalto. 6 Pelastustieto 8/2022 TAPAHTUMA Koko viikko palovaroitinasiaa – suomalaisille hauska tanssihaaste! AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 8,3 prosenttia asuin talojen ja vapaaajan rakennusten paloista on nokipaloja
Eniten siihen vaikutti se, ettei vetäjiä muutenkin vähäisen jäsenmäärän palokunnasta löytynyt. ” Sylissä oleva haaste tarvitsee ideoita boxin ulkoa ja jo hyväksi todettuja käy tännön ratkaisuja boxista. Turvaomi naisuuksia tulee koko ajan lisää. VPK:lla oli aikaisemmin myös nuoriso osasto, mutta koronaajan jälkeen sen toi minta hiipui. ”Naisosasto meillä toimii, ja heillä on tär keä rooli hoitaa muonitus hälytystehtävissä”, Ville Haaga sanoo. ”Aloitimme jo keväällä etsiä uutta väkeä innostumaan palokuntatoiminnasta. BTW, meil ei oo henkilöstöä käyn nistää ens Vappuna Tapanilan uutta asemaa. kemikaalit säilytetään omassa paloosastoidussa ja valuma altaalla varustettu tilassa. ”Kouralliselle aktiiviväkeä sellainen on suuri työrupeama”, puheenjohtaja sanoo. Puheenjohtajan mukaan on hyvät mahdol lisuudet, että tavoite jäsenmäärän lisäämi sestä hyvinkin toteutuu. Toimintavalmiuspuutteiden kanssa pa lokunta on taistellut jo pidempään, mutta näkyviin ne nousivat tänä syksynä, kun pa lokunta ei saanut yksiköitä rakennuspalon sammutustehtävään. Paloasemalla on ikää vasta kuuti sen vuotta ja ajoneuvo sekä muu kalusto on kunnollista. Torbjörn Lindström 3.11. Asiaa on jahkailtu yli kaksi vuotta, ens vuos viel suunnitellaan. Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan Kärsämäen VPK:lla. ”Mitä enemmän uutta väkeä saamme mukaan, sen parempi. Riskienhallintaan, suoje luun ja ennaltaehkäisyyn täytyy panostaa. Esa Aalto Tulvat aiheuttavat keväisin paljon tehtäviä palokunnalle.. Täältä voi ostosten ohella katsoa mallia #paloturvallisuusasioihin. Pie nemmät erät myymälässä omissa kaapeissa Mikko Puolitaival 4.11. Reilun parintuhannen asukkaan Kärsä mäki kamppailee muiden hajaasutusaluei den kuntien tapaan siitä, että nuorempi vä ki muuttaa työn ja opiskelujen takia muualle. Se on paljon mille pa lokunnalle tahansa, mutta etenkin pienen väkimäärän palokunnalle. Kai Valonen 4.11. Silloin on palokuntatoimintaankaan hanka laa löytää uutta väkeä. ”Meillä on vastaavia tilanteita ollut myös aikaisemmin ja tilanteeseen on yritetty pe lastuslaitoksen kanssa puuttua jo keväällä.” Kärsämäen VPK:lla voi vuosittain olla jo pa noin 150 tehtävää. Tilat ja kalusto ovat hänen mielestään toimivat. ”Kun keikoilla käy aktiivisesti vain viitisen henkilöä, niin kourallisesta porukkaa ei vält tämättä aina saada riittävästi väkeä tehtäville eikä aina päästä lähtemään”, Haaga sanoo. Kuljettajan ikäinen auto on jo todella vanha. ” Kuka olisi uskonut, että @FEUorg kokouksessa saamme esittelyn maastopa loista Lontoon pelastuslaitok selta. 8/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Uutta väkeä etsitään K U V A : K Ä R S Ä M Ä E N V P K ” Tuo on kyllä tärkeä pointti, että nuoret ajai sivat mahdollisimman uusilla autoilla. Jani Pitkänen 8.11. Vuodenvaihteeseen saakka toimivalla Jokilaaksojen pelastuslaitoksella sijaitseva Kärsämäen VPK etsii uusia jäseniä. Palo kunta järjesti marraskuun alussa tilaisuuden paloasemalla, jossa riveihin yritettiin saada uutta voimaa. Yritim me saada myös jo aikaisemmin mukana ol leita palaamaan palokuntaan”. Tutustumisillassa kävi mukavasti väkeä. Myös päivälähtöi hin on vaikea saada lähtijöitä, koska monet ovat myös töissä muilla paikkakunnilla. Mm. Jos saamme viisikin uutta jäsentä, niin silloin meillä on hälytys ringissä kymmenkunta henkilöä, ja se olisi kova juttu”, puheenjohtaja Ville Haa ga sanoo. ” Vierailtiin tänään Porin uudessa @biltema suomi tavaratalossa
Pyrin luomaan terveyttä ja turvallisuutta pitämällä niihin liittyviä ajankohtaisia asioita esillä sekä palvelemaan omalla ja verkostoni asiantunte muksella erilaisissa kysy myksissä. ”vaahto selvitys” #fireandfight #firelife #firstinlastout #thinredline #firedepartment #palomies #pelastaja #sammutusmies #sopimuspalokunta #savusukeltaja #fittofightfire #firefighterfitness #paramediclife #paramedic #ems #finland #volunteerfirefighters #volunteerfire department #chiefmiller #firerescuelife #firerescue #emergency services #firefightergear #turnoutgear #industrialfirefighter #unitedbluelight AJASSA MITÄ KUULUU. Se on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta ei edel leenkään ole riittävää. Ensivastelähtöjä on eniten, seuraavaksi tulevat liikenneonnetto muudet sekä rakennus ja maastopalot. Pidän somea ja viestintää ylipäätään aivan keskei senä välineenä tehdä työ täni ja olla vuorovaikutuk sessa – niin henkilöstöön kuin kansalaisiin ja sidos ryhmiin. Vs. 3 Pirkanmaan pelastuslaitok sella oli heinäkuussa haettavana 20 pelasta jan virkaa. Pelastuslaitos vaatii yhtiötä kunnostamaan huonossa kunnossa olevan väestönsuojan, joka on edel leen virallisesti käytössä. 1 Savusukellusti lanteita sattuu tosi harvoin. POIMINNAT. Miten hyödynnät työs säsi sosiaalista mediaa. ”Pirkanmaan veto voima heijastuu mei dänkin rekrytointeihin.” Hallintopäällikkö Pirkko Lind ström Aamulehdessä 4.11 . Myös viestinnän ajoitus on usein hyvin myöhäistä ja vaikuttavuus alhaista. Millä tolalla pelastus laitosten viestintä on. palopäällikkö Matti Lehti nen Selännelehdessä 20.10. Viestintää on kaiken kaik kiaan liian vähän, se on pääasiassa kaikille samaa ja kohdentaminen eri segmenteille vähäistä. K U V A : IL K K A K A R T T U N E N Somevoimaa Palopäällikkö Taisto Hakalalla on 37 vuoden kokemus Helsingin pelas tuslaitokselta eri tehtävistä. Säi liöauton mukaan ehtii kauempanakin asuva. Kärsämäen asemapaikalla “lähtöjä” on vuosittain noin 130 150. Paremmalla viestinnällä pelastustoimi voi saa vuttaa pienillä panoksilla suurta tuottavuuskehi tystä ja vaikuttavuutta kai kissa ydinpalveluissaan. 2 Satakunnan pelas tuslaitos on asetta nut 250000 euron uhkasa kon Porin Linjaautoasema kiinteistö oy:lle. Meillä on tässä prosessi kesken ja Pekka (Tähtinen) oli sitä mieltä, että sitä pitää vauhdittaa.” Tilayksikön päällikkö Mikko Viitala Helsingin Sanomissa 23.10. Niihin tuli 73 hakemusta, joista 70:n katsottiin täyttävän kel poisuusvaatimukset. 8 Pelastustieto 8/2022 INSTAGRAM @ranuan_sopimuspalokunta Päivän epistolaa.
Keskimäärin vuo sittain on ollut 6 paloa vähem män kuin edellisenä vuonna. Otimme kantaa myös pe lastustoimen valtakunnallisiin strategisiin ta voitteisiin. Seurataan miten asiat sujuvat ja arvioi daan, tarvitaanko kehittämistoimenpiteitä ja niitä tarvittaessa viedään eteenpäin. Seuraavan kerran kokoonnumme ensi vuoden alussa.” Millaisia asioita käsitellään. 8/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä on neuvottelukunnan merkitys. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Tulisijoihin liittyvät tulipalot vähentyneet Suomessa Rivitalopalot Suomessa vuosina 2009–2021 50 100 150 200 250 300 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Asuintalojen ja vapaa-ajan rakennusten tulisijoihin liittyvät palot vähentyneet Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista Vaurio tulisijassa tai hormissa Pelastuslaitosten henkilöstön henkisen työsuoje lun kannalta tärkeäksi koettua posttraumatyöpajatoimintaa jatketaan. ”Historian ensimmäisessä kokouksessa kes kustelimme, että neuvottelukunta kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa vetänyt ja sen pe lastusalalle tuonut Saku Sute lainen kuvailee tuntojaan usko mattomiksi. Keskus teltiin myös siitä, että mahdolli sesti voidaan perustaa pienempiä jaostoja ja siihen palataan seuraa vassa kokouksessa.” Mitä hyötyä tai vastaavasti haittaa on näinkin suuresta jäsenmäärästä. ”Näen sen keskustelupaikkana, jossa voimme tarkastella pelastus toimen yleistä kehittämistä ja tehdä myös esityksiä valtakunnallisiksi tavoit teiksi. Päätök sentekoelimestä ei ole kysymys.” Millaisia asioita ensimmäisessä kokouk sessa käsiteltiin. Kuinka usein neuvottelukunta kokoontuu. Nyt se vihdoin tapahtuu ja toiminnan hyödyt ymmärretään.” ”Tämä vaikutti myös siihen, että jatkan SPPL:ssa osittaise na työntekijänä ensi vuoden lop puun, vaikka MentalFireFit han ke päättyy maaliskuussa.” Ansioistaan henkisen työhy vinvoinnin edistämisessä Sute lainen valittiin muutama vuosi sitten vuoden palomieheksi. Valmisteluun pitää panostaa, että jokaisella on aikaa valmistautua kokouksiin. ”Yhdessä käytiin läpi lainsäädännön meil le tuomia tehtäviä. ”Kyllä. Pelastustoimelle perustettiin neuvotte lukunta, joka muun muassa seuraa pelas tustoimen järjestämisen kehitystä hyvin vointialueilla, tekee ehdotuksia pelastustoi men valtakunnallisiksi tavoitteiksi, edistää pelastustoimen valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä ja käsittelee pelastustoimen lain säädäntöä ja muita asioita koskevia kehittä mistarpeita. Keskustelimme vilkkaasti ja otim me muun muassa kantaa strategisten tavoit teiden numerointiin ja haluttiin painottaa hen kilöstön jaksamista ja nostaa sitä ylemmäs tavoitteiden numeroinnissa. Jokaisen tarpeel liseksi katsotun toimijan on syytä olla tässä mukana. Turhan takia tällaisia ei pidä perustaa, mutta on hyvä, että tässä voidaan tuoda esille laajasti erilaisia näkemyksiä. Katsotaan, millaiseksi toi minta muovautuu ja muutetaan siltä osin, jos tarvetta ilmenee.” Esa Aalto. AJASSA TILASTO Post-traumatyöpaja saa jatkoa Asuintalojen ja vapaaajan raken nusten tulisijoihin liittyvät tulipa lot ovat vähentyneet Suomessa. ”Viisi vuotta olen tästä haa veillut ja tehnyt töitä sen eteen, että posttraumatyöpajat saa taisiin osaksi pelastustoimen jälkipurkutoimia. Viime vuonna paloja oli yhteensä 158 kappaletta. Toki numeroinnil la ei arvoteta tavoitteiden järjestystä.” Onko neuvottelukunnan toiminta toimivaa, kun siinä on 30 jäsentä. Pelastusjohtajat päät tivät kokouksessaan asiasta ja esittivät, että toimintaa jatketaan edelleen Suomen Palopäällys töliiton toteuttamana palveluna. Puheenjohtajana toimii sisämi nisteriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. ”On hyvä, että on tällainen foorumi, jossa voimme kuulla laajasti eri tahoja ja voimme viedä myös omaa viestiämme eteenpäin alu eellisesti kaikkialle
Naiset kilpailivat erilaisissa pelastusalan tehtävissä, kuten palo jen sammuttamisessa ja muissa pelastustehtä vissä. marraskuuta Quezon Cityssä Filippiineillä. Kuva: Eyevine/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 14°40’5 P 121°01’3 I Pelastusalalla työskentelevien naisten taitoolympialaiset järjestettiin 14
Siinä tarkasteltiin sitä, miten nykyiset tutkintojen sisällöt vastaavat hankkeessa tunnistettuihin kyvykkyyksiin”, erityisasiantuntija Tommi Luhtavat koko pelastustoimea. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA ”S uorituskykyhankkeessa tunnistettiin pelastustoimen kyvykkyydet, joiden nykytilaa on arvioitu myös pelastuslaitoksille tehdyssä kyselyssä. Tähän osaamisvaatimukseen nykyisessä koulutuksessa ei ole kyetty vastaamaan, koska koulutuksessa on jouduttu keskittymään pääasiassa päivittäistehtävien edellyttämään osaamiseen.” niemi sisäministeriön pelastusosastolta sanoo. ”Erityisesti vajetta on toisaalta tehtävissä, joita on harvoin, mutta joissa edellytetään suurempien joukkojen toimintaa. Siksi Luhtaniemi painottaakin, että vaatimukset koskettaMetsässä liikkumiseen liittyvät taidot ovat yksi esimerkki puutteista suorituskyvyssä. Organisaation ja yksittäisten henkilöiden kyvykkyyksiä ei voida erottaa toisistaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella taitoja opeteltiin tänä syksynä.. Suorituskyky koostuu voimavaroista, joita ovat muun muassa toimintatavat, materiaalit sekä henkilöstö. Mutta miten. Vaikka suorituskykyvaatimukset kohdistuvat pelastustoimen organisaatioon, niin suorituskyvyissä tarvittava osaaminen muodostuu luonnollisesti yksittäisten työntekijöiden osaamisesta. 12 Pelastustieto 8/2022 Suorituskyvyn vaatimukset koulutukselle Viime vuonna päättynyttä pelastustoimen suorituskykyhankkeeseen pohjautuvaa pelastustoimen suunnitteluja ohjausjärjestelmää on käytetty työkaluna myös lausunnolle lähteneessä koulutusuudistuksessa. Koulutusta varten vastaava arviointi tehtiin Pelastusopistossa
”Mielestäni pelastajalla on oikeus ja velvollisuus kyetä havainnoimaan omaa toimintaympäristöään. ”Pelastustoimi on pieni toimiala. Hän painottaa, että yksittäisellä pelastajalla pitää olla myös nykyistä laaja-alaisempi käsitys työstään. Vaikka alaa kehitetään Teija Mankkisen mielestä jo nyt, se on liikaa yksittäisten henkilöiden varassa eikä sitä tehdä järjestelmällisesti. Esimerkiksi erityiskohteisiin, kuten maan alaisiin metro ja junatunneleihin, merialueisiin tai korkeisiin rakennuksiin liittyvissä tehtävissä ei anneta perusope tusta, mutta sitä varten tarvitaan täyden nyskoulutusta.” Hän huomauttaa, että perusopetus ei voi olla liian laaja, vaan osa voi olla pe lastuslaitoskohtaisesti tarvittavaa osaa mista. Koulutuksen avulla raja-aitoja voidaan murtaa. ”Koulutusuudistusta valmistellut työryhmä on tuonut tätä osaamisvajetta esille ja miten siihen koulutuksellisesti vastataan. TURHAA VASTAKKAINASETTELUA Ryhänen painottaa myös etäjohtamisen lisääntymistä, sillä onnettomuuspaikalla johtaminen voi entistä enemmän tapahtua yksikkötasolla ja yksittäinen pelastajakin voi joutua enemmän vastuuseen tavoitteellisen toiminnan edistämiseksi. Teija Mankkinen toppuuttelee, ja sanoo, että eivät kädentaidot ja muunlainen työ sulje toisiaan pois. ”Yksittäiset osaamistarpeet tulevat esille päivittäisissä tilanteissa”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi mönkijätai venekoulutuksen, jotka eivät tällä hetkellä sisälly Pelastusopiston järjestämään tutkintokoulutukseen. Tommi Luhtaniemi sanoo, että pelastustoimi on liikaa lokeroitunut erilaisissa työtehtävissä. Koulutustason nostamisella kyetään kehittämään koko toimialaa, esimerkiksi tekemällä pienimuotoista tutkimustoimintaa. Hän sanoo, että sisäministeriössä tehty suorituskykyhanke osoitti, että pelastajien työssä on sellaisia vaatimuk sia, joihin ei voida kaikilta osin vastata nykyisellä koulutuksella. Tämä jakaa myös mielipiteitä. Siltä osin pe lastajatutkintoon tarvittaisiin lisää kou lutusaikaa. Näkemys ei voi olla enää sellainen, että tehdään vain mitä käsketään.” YHTENÄINEN VAATIMUSTASO Erityisasiantuntija Teija Mankkinen sisäministeriön pelastusosastolta pitää koulutusuudistusta myös suorituskykyarvioinnin kannalta merkittävänä, sillä näin voidaan tuottaa valtakunnallisesti yhtenäinen vaatimustaso lakisääteisille tehtäville ja niiden saatavuudelle, laadulle ja vaikuttavuudelle. Parhaiten se toteutuisi tutkintojen viitekehyksen tasolla 6 eli AMK-tutkinnolla”, Luhtaniemi toteaa. Enemmän hän kantaa huolta siitä, valikoituuko korkeampaan koulutukseen sellaista porukkaa, joka myös sitoutuu koulutettavaan työhön eikä hakeudu muihin töihin koulutusta son noustessa. Yhteisen tavoitteemme pitäisi olla se, että henkilöstöllä on mahdollisimman hyvä kyky vastata toimintaympäristön vaatimuksiin.” ”Toki se on jo paljon, että yksituumaisesti tunnistamme tarpeen nostaa koulutustasoa, Teija Mankkinen painottaa. Koulutustason noston yhteydessä on kannettu huolta myös siitä, että kädentaitovaatimukset katoavat. Pitkän linjan pelastajien kouluttaja, yli opettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta ei usko, että käytännön taitojen koulut tamisesta tingittäisiin, jos koulutusai kaa pidennetään. Häntä harmittaa, että koulutusuudistuksessa on tehty vastakkainasettelu. Osaamisvaatimuksien avulla tiedetään, että henkilöstöllä on tietynlainen osaamisen taso ja sitä voidaan edelleen kehittää systemaattisesti.” Luhtaniemi painottaa myös teknistyvän alan vaativan uutta osaamista, mutta Mankkinen huomauttaa, että sekään ei poista ihmisen osaamisen tuomaa lisäarvoa. ”Tulevaisuudessa työ muuttuu esi merkiksi tekniikan kehittyessä ja siksi koulutukselle tulevat uudenlaiset vaati mukset. Erityisesti ensihoi dossa vaatimukset ovat vuosien kulues sa tulleet vaativimmiksi. ”Kun opetusta annetaan pelastuslaitoskohtaisesti, ei saavuteta yhdenmukaisuutta”, hän sanoo. Tämä edellyttää osaamista, toki myös kokemusta. ”Lueskelin taannoista raporttia pelas tusalan työtehtävistä ja se herätti huo maamaan, kuinka vaativaa on monitaito pelastajan työnkuva. Siksi voi perus tellusti kysyä, mahtuvatko tulevaisuu dessa samaan ammattiin sekä pelas tustoimen että ensihoidon osaaminen vai eriytyvätkö ne.” Koulutustason vaikutus työhön sitoutumiseen. Vaikka onkin erilaisia tehtäviä, pitää tavoitteiden olla yhteiset. Uskon, että nykynuoriso on val miimpaa ottamaan haltuun tällaiset vaa timukset. Koulutuksen ja kentän on yh dessä käytävä avoimesti läpi työn vaati mukset.” Ismo Huttu heittää vision, jonka hän ei kuitenkaan toivo toteutuvan. 8/2022 Pelastustieto 13 AJASSA Hän mainitsee esimerkkeinä maastossa tapahtuvan liikkumisen, rauniopelastamisen ja CBRNE-tehtävät. ”Suorituskykyhanketuotos ei voi ol la pelastajatutkinnon opetussuunnitel ma. Erityisasiantuntija Olli Ryhänen si säministeriön pelastusosastolta huomauttaa, että yhtenäisiä toimintamalleja tarvitaan erityisesti suuremmissa tilanteissa, joissa edellytetään nimenomaan valtakunnallista suorituskykyä. ”Kysymys on siitä, pitääkö yksittäisen henkilön kyetä paremmin arvioimaan ja kehittämään omaa työtään
14 Pelastustieto 8/2022 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 435B tulipalo maan alla keskisuuri Rautatienkatu, Tampere 2.12.2021 kello 18.32 • RPI 31, RPI 101, RPI 103, RPI 1055, RPI 521 ja RPI 533 14 Pelastustieto 8/2022
Vaihtoehtoinen sammutustapa nousi isoon rooliin, kun savusukeltajat työskentelivät vaativassa paikassa. 8/2022 Pelastustieto 15. Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Eriika Ahopelto/Aamulehti Viemärin runkolinjassa oli syttynyt palo, jonka savupatsaat työntyivät noin 40 metrin korkeuteen. Maasta nousivat mustat ja korkeat savupatsaat”, Jani Huurne kuvaili näkemäänsä tullessaan palopaikalle. 8/2022 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Tulipalo maan alla ”Tampereen keskusta oli synkkä kuin Batmanin Gotham City
Esitietojen mukaan Rautatieaseman edessä olevasta viemäristä tuli runsaasti savua. ”Musta savupatsas nousi kaivannosta kymmenien metrien korkeudelle. AJATUKSIA TAKTIIKASTA Hervannan paloasemalta lähtenyt päivystävä palomestari (P31) Heikki Havukainen antoi ensimmäisenä paikalle ehtineelle Huttulalle alkuvaiheen tilannejohtajuuden. Halkaisijaltaan 4–5-metrisestä ja yhtä syvästä kaivannosta työntyi taivaalle pikimusta 40-metrinen savupatsas. 16 Pelastustieto 8/2022 Savusukellus viemäriputkeen HÄLYTYSILMOITUS P irkanmaan pelastuslaitoksen yksiköt saivat harvinaisen tehtävän, kun ne hälytettiin sammuttamaan Tampereen keskustassa syttynyttä maanalaista paloa. Kaivannon pohjalta putken suulta näkyi liekkejä. SAVUPATSAS KOHOSI KORKEALLE ”Keskuspaloasemalta palopaikalle oli lyhyt ajomatka. Kun pelastusyksikkö pääsi korkeiden rakennusten välistä näköetäisyydelle, Huttulan ajatukset pienestä palokuormasta hälvenivät. Vielä hetkeä aiemmin viemärissä oli ollut työntekijöitä töissä, mutta he olivat ehtineet palata jo maan pinnalle ennen kuin palo syttyi. Hälytysilmoituksen mukaan maan alla paloi 11 tonnia lasikuitua. PINNOITEPALO RUNKOVIEMÄRISSÄ Viemärissä työskennelleet henkilöt olivat olleet päällystämässä betonista viemäriputkea lasikuitusukalla, joka oli syttynyt Savupatsas näytti syttymiskelpoiselta.. Palomestari Havukainen pyysi Huttulaa pohtimaan sammutustaktiikkaa. Se nuoli vieressä olevien korkeiden rakennusten seiniä, eikä Nokia Arena näkynyt sen takaa”, Huttula kuvailee. Aluksi luulin kuulleeni väärin ja ajattelin, että olisikohan kuitenkin 11 kiloa lähempänä totuutta”, ensimmäisenä paikalle ehtineen 1055-yksikön paloesimies Lauri Huttula sanoo. ”Ajattelin, että savukaasujen jäähdyttäminen pitäisi varmaankin aloittaa, sillä patsas oli niin musta, että pidin sen syttymistä mahdollisena”, Huttula sanoo. Työntekijä soitti 112-puhelun viemäristä nousevan savun perusteella. Tukahduttaminen olisi hankalaa, sillä siinä tapauksessa kaivanto olisi pitänyt täyttää maa-aineksella. ”Kysymykseen tuli lähinnä savukaasujen jäähdyttäminen, sillä sellaista henkilöä ei ole, joka mustan savun ja liekkien täyttämään kaivantoon ehdoin tahdoin menisi”, Huttula sanoo
Tähän lähtöön hän ei ehtinyt, mutta Finavialta tulevaan pyyntöön hänen oli mahdollista vastata. Kunnossapidon ja pelastuspuolen töitä Finavialla tekevä Vesa Mäkinen oli saanut hieman aiemmin hälytyksen samalle tehtävälle myös Pirkkalan VPK:n kautta. Osassa niistä saattoi ihminen ryömiä, riski eksyä viemäriin oli kuitenkin hyvin pieni. Kuva Miikka Varila, Yle.. KOMPPANIALÄHTÖ JA YLEINEN VAARAMERKKI Havukainen saapui palopaikalle kahdeksan minuuttia hälytyksen jälkeen. Tampereen keskustan tehtävälle ryhdyttiin etsimään henkilöä vapaavuorosta. Varoittamista jatkettiin tilannekeskuksessa eri keinoin. PANTHER PIRKKALASTA Tampere-Pirkkalan lentoasemalla oli tapahtuma-aikaan sen verran lentoliikennettä, että päivystysvuorossa olleista henkilöistä ei ollut irrottaa yhtään henkilöä kenttäalueen ulkopuolelle. Havukainen käski antaa Tampereen keskustaan yleisen vaaramerkin, mutta väestöhälyttimen akku oli vikaantunut ja laite pysyi hiljaisena. Ensimmäisellä yksilöllä paikalle tullut Huttula sai tehtäväkseen johtaa sammutusta. Pinnoitustyötä tehtiin juuri näiden kaivantojen välillä. Hieman mietitytti, että miten mahdun liikkumaan sillä Tampereen keskustassa”, Mäkinen sanoo. Nokialta tullut palomestari (P32) johti viereisten rakennusten tiedustelua, mahdollista evakuointia ja alueen eristämistä. ”Tampereen keskusta alkoi täyttyä mustasta savusta, joten nostin vasteen komppanialähdöksi.” Paikalle hälytettiin kolme pelastusyksikköä, kaksi säiliöyksikköä sekä kaksi palomestaria ja päivystävä päällikkö Mika Kupiainen kotivarallaolosta. KOLME VASTUUALUETTA Havukainen jakoi tehtävän kolmeen vastuualueeseen. Laskennallisesti siitä syntyi 50000 litraa 3-prosenttista vaahtoa. ”Se oli ensimmäinen keikka minulle Pantherilla lentokentän aitojen ulkopuolelle. Työntekijät kertoivat, että Rautatienkadun ja Verkatehtaankadun risteyksessä olevasta kaivannosta lähti 150 cm halkaisijaltaan oleva runkoviemäriputki. Viemäriin tyhjennettiin Pantherin 1500 litraa käsittävä vaahdotekapasiteetti kokonaisuudessaan. Se laski Verkatehtaankadun myötäisesti kohti Tammerkoskea. 8/2022 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS palamaan. ”Täydensin vastetta Lempäälän VPK:n säiliösammutusautolla, jossa on CAFS-painevaahtosammutusjärjestelmä, Tampere-Pirkkalan lentoaseman Panther-lentokenttäpaloautolla sekä kahdella pelastusyksiköllä.” Alkuvaiheessa lähialueen rakennukset peittyivät paksuun ja sankkaan savuun, jolloin niitä oli mahdoton tiedustella, saati evakuoida. Sadan metrin päässä Verkatehtaankatua alaspäin oli toinen vastaavanlainen kaivanto, josta myös oli pääsy palavaan viemäriin. Vesihuollon Havukainen (P31) määräsi hänen operaattorinaan toimineelle paloesimiehelle. Lisäksi runkoviemäri haarautui välimatkalla moneen pienempään haaraan, jotka veivät kadun varrella oleviin rakennuksiin. Mäkinen lähti kohti Tamperetta lentokenttäolosuhteisiin suunnitellulla kookkaalla Pant her-lentokenttäpaloautolla
HÄLYTYSILMOITUS SAVUSUKELLUS VIEMÄRIIN Huttula oli jo alkuvaiheen tilannejohtajana jakanut keskuspaloaseman yksiköille tehtävät. Kun katsoin taakseni, oli näkyvyys parantunut. Yhdessä. ”Etenin siellä letkua pitkin käsikopelolla ja lämpökameran avustuksella, taskulamppu ei auttanut. Sammutustyö pysäytti palon etenemisen, eikä itse palo päässyt pienempiin viemärihaaroihin, saati rakennuksiin asti. Mietin, että vedellä sammuttaminen oli saattanut heikentää betonin kestävyyttä. 1055-pelastusyksikkö siirtyi Verkatehtaankadun kohdalla olevalle toiselle kaivannolle, jossa savunmuodostus oli maltillisempaa, mutta silti runsasta. Panther oli saapunut paikalle, joten sammutusta voitiin jatkaa sillä.” Huttula käski Isoniemen ulos viemäristä ja keskeyttämään CAFS-sammutuksen. Se tarttui sinne yllättävän hyvin.” Isoniemi alkoi valella putken seinämiä kauttaaltaan CAF-vaahdolla, se sammutti palot pysyvästi. ”Hän tiesi, mihin CAFS pystyy ja tunsi myös yksikkömme.” Isoniemi otti ensimmäistä kertaa urallaan käteensä suihkuputken, josta tulisi CAF-vaahtoa. ”Kun niihin päästi paineella vettä, ne kyllä sammuivat, mutta syttyivät uudelleen palamaan hetken kuluttua. Huttula päätti sukeltaa itse hakemaan Isoniemen pois viemäristä. Viemärissä oli savusta johtuen edelleen heikko näkyvyys. Luulen, että vaahtosuihku työnsi savua putkessa eteenpäin. ”Ennen sukellusta kokeilin, miten se käyttäytyy, ja siitä tuli ihan tavallisen näköistä vaahtoa.” Isoniemi pyysi työpariaan Pajua jäämään aukolle syöttämään letkua. Huurne arveli, että CAFSin käyttöönottoa selkeytti se, että tilannetta johtava Havukainen oli tutkinut järjestelmää opinnäytetyössään ja ollut myös laitteen hankintaprosessissa mukana. Hän sukelsi työparinsa Antti-Pekka Pajun kanssa savuiseen viemäriputkeen. ”Menin sisään korkeassa polviasennossa. Muitakaan savusukelluskelpoisia palomiehiä ei liiemmin ollut, sillä korona rajoituksineen oli vaatinut veronsa. Panin merkille, että CAFS oli toiminut Isoniemen käsissä hyvin.” Lopulta Isoniemi ja letkunpää löytyivät. Isoniemen työparilta, Pajulta oli jo ilma ehtinyt huveta, joten hän ei voinut enää sukeltaa tunneliin. Emme uskaltaneet edetä kovin kauas, ehkä vajaan letkun mitan, jotta ei tulisi tilannetta, että palo syttyisi selän takana”, Isoniemi kertoo. Huttula arveli tämän ehtineen sammuttaa putkesta jo kaksi kolmasosaa. Pyörittelin neuvotusti vaahtoa putken reunoille. CAFSia ehdittiin käyttää arviolta noin puolen tunnin ajan. ”Saimme selvän käskyn mennä Verkatehtaankadun aukolle, jossa käytettäisiin CAFSia, mutta savusukelluksen tulevat tekemään palomiehet, koska se oli vaativa”, Lempäälän VPK:n yksikönjohtaja Jani Huurne sanoo. Isoniemi oli kuitenkin ehtinyt edetä jo niin pitkälle, että häneen ei enää saatu yhteyttä radiolla. CAFS TOIMI PALOSSA Säiliösammutusauton pumpulta vedettiin CAFS-työjohtoselvitys. ”Pääsin etenemään aika rivakasti, eikä työ tuntunut kovin raskaaltakaan. Siellä näytti aika synkältä, musta savu heikensi näkyvyyden olemattomaksi. Putkessa ei ollut kuuma, eikä isompia liekkejäkään”, Isoniemi kertoo. Lempäälän VPK oli tullut paikalle säiliösammutusautollaan, joka oli varusteltu CAFS-painevaahtosammutusjärjestelmällä. En erottanut viemärin reunoja, mutta sen pyöreys tuntui jalkojen alla. Kun Isoniemi ja Paju palasivat savusukellukselta, Huttula käski heidän vaihtaa pullot, minkä jälkeen aloitettaisiin uuden suunnitelman mukainen toiminta. Isoniemen mielestä työ oli sujunut ongelmitta, eikä hän sitä tehdessään osannut arvioida siinä olleen juurikaan riskejä. SAMMUIVAT JA SYTTYIVÄT UUDELLEEN Savusukeltajat näkivät pienempiä paloja siellä täällä putken reunoilla. Vaahto toimi siinä putkessa selvästi vettä paremmin.” EI TAKEITA VIEMÄRIN KESTÄMISESTÄ Huttula oli selvitellyt betonisten viemärirenkaiden palonkestävyyttä, mutta ei saanut siitä takeita. ”Kaivanto oli hyvän kokoinen, ja laskeuduimme sinne tikapuilla”, palomies Mikko Isoniemi kertoo. 101-pelastusyksikkö jäähdytti Rautatieaseman edessä olevaa savupatsasta ja 103-säiliöautosta selvitettiin sille lisävesi. Paikalla arvioitiin, että savusukelluspari saattoi tehdä sammutushyökkäyksen työsuihkulla. ”En voinut varmuudella tietää, kestääkö vanha betoniputki sortumatta, joten hylkäsin sisältä päin sammuttamisen siitäkin huolimatta, että se oli osoittautunut tehokkaaksi. 18 Pelastustieto 8/2022 Vesi ei tehonnut viemärissä. Hän kuvaileekin lyhyttä, alle kymmenen minuutin savusukellusta lähinnä tiedustelutehtäväksi. Suojapari jäi työsuihkunsa kanssa kaivannon pohjalle valmiuteen. Putken pohjalla oli ehkä kymmenen senttiä sammutusvettä. SAVU LEVISI Pääviemärissä ollut palo levisi myös pienempiin viemärihaaroihin, joista savu pääsi viereisiin rakennuksiin. ”Menimme reiästä sisään viemäriin, se oli kahdelle ahdas
”En päässyt ohjaamaan suihkua optimipaikasta, enkä suoraan viemäriaukkoon, joten laskin vaahtoa kaivantoon, josta se valui viemäriin. Ehdotus otettiin käyttöön ja viemäriin päätettiin tyhjentää Pantherin 1500 litraa käsittävä vaahdotekapasiteetti kokonaisuudessaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella työskennellyt palomies menehtyi Oulunsalon ja Hailuodon välisellä jäätiellä tapahtuneessa onnettomuudessa pelastustoiminnan yhteydessä helmikuussa 2022. Ja kun avasimme padon, vaahtoa alkoi valua pois ja näimme että palo oli sammunut”, Huttula sanoo. Ensin Mäkiseltä pyydettiin vaahtoa työjohtoon, jota suihkutettaisiin kaivannon pohjalta viemäriaukkoon. Keräykseen on anottu lupa Poliisihallitukselta. ”Savu oli jo hälventynyt, sitä kyllä tuli edelleen, mutta se ei ollut enää niin mustaa kuin mitä olen alkuvaiheesta otetuista kuvista nähnyt”, Mäkinen sanoo. ”Seurasimme vaahtopinnan nousua. – 30.11.2022. Lisätietoa keräyskäytännöstä ja SPALin voimassa olevasta keräysluvasta saat sivulta: https://poliisi.fi/rahankeraykset > Lista rahankeräyksistä (PDF).. Lämpimät kiitokset avustasi! Kim Nikula järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Osallistu keräykseen ja auta työtehtävässä menehtyneen palomiehen perhettä SPAL organisoi keräystä ja tilittää lahjoitetut varat perheen huoltajalle heti keräyksen päätyttyä. Pantheria syötettiin lisävedellä ja Mäkinen suihkutti tyhjäkäynnillä vaahtoa kaivantoon. VAAHTOISKU PANTHERILLA Sammutusta päätettiin jatkaa tekemällä viemäriputkeen vaahtoisku Rautatieaseman puoleisesta kaivannosta. Tehtävä annettiin Mäkiselle ja Pantherille. ”Ilmeisesti sillä ei ollut tehoa, kun vaahdottajat tulivat nopeasti ylös kaivannosta. Aluksi mietin, että auttaako vaahto ja meneekö se perille.” Sitten palomiehet alkoivat ohjata vaahtoa työsuihkuilla, jotta se saatiin paremmin viemärin seinämille. Osa hotellissa olleista ihmisistä jouduttiin evakuoimaan. Hän ideoi, että ympäristöstä löytyvistä rakennustarvikkeista voitaisiin rakentaa putken alapäähän seinä, jolloin toisesta päästä suihkutettu vaahto jäisi vaikuttamaan putkeen eikä laskisi suoraan läpi. Huttula piti ideaa hyvänä, joten Koutosen ideoimaa seinää paikalta löytyneistä laudoista ja muoveista ryhdyttiin rakentamaan. Laskennallisesti siitä syntyi 50000 litraa 3-prosenttista vaahtoa. HÄLYTYSILMOITUS viereisessä rakennuksista oli hotelli, jonka paloilmoitin laukesi. VAAHTO PADOTTIIN PUTKEEN Paloesimies Urpo Koutonen työskenteli Verkatehtaankadun kohdalla olevalla kaivannolla. Liity auttajiin ja tue perhettä taloudellisesti haastavassa tilanteessa! Näin lahjoitat keräykseen: – Valitse lahjoitettava summa – Tee talletus tilille: FI47 8146 9710 2948 43 – Merkitse saajaksi: Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL – Lisää viesti: SPAL rahankeräys 2022 Keräys on käynnissä 10.10. Palomiestä jäivät kaipaamaan vaimo ja seitsemän alaikäistä lasta. Keräyslupa RA/2022/1216. Ehdotin, että voisin ampua vaahtoa puskuritykillä viemäriin”, Mäkinen sanoo
Miele Professional. Johtoja tilannekeskukseen hälytetty Knuutila konsultoi C-osaamiskeskusta lasikuitupalosta syntyvien savukaasujen myrkyllisyydestä. Puhdistuksesta dekontaminaatioon ja kyllästyksestä kuivaukseen: Miele Professional tarjoaa nyt täydellisen ratkaisun suojavarusteiden käsittelyyn. VAARALLISTA SAVUA Kaivannosta työntyvä 40-metrinen pikimusta savupatsas uhkasi välittömästi yksityissairaalaa, hotellia ja lähellä olevia asuinkerrostaloja. RAUTATIEASEMAN PIHASSA Kuuloja ja Nokialta hälytetty päivystävä palomestari Janne Latsa (P32) perustivat Rautatieaseman pihaan johtopaikan. ”Vuoronvaihto oli juuri tulossa, joten saimme helposti molemmat Ensihoito varautui evakuointeihin Kenttäjohtajat Pasi Aho ja Ilkka Kuuloja päivystivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtoja tilannekeskuksessa, kun tulipalo syttyi maan alla Tampereen keskustassa. Kuulojan roolina oli työskennellä tehtäville lähtevänä tilannejohtajana sekä tukea yleisjohtajaa. www.miele-professional.fi K U V IT U S K U V A : K IM M O K A IS T O. Ensihoidon johtoja tilannekeskus hälytti viisi siirtoambulanssia mahdollisten evakuointien varalle. Pelastusyksiköt saivat hälytyksen, mutta ensihoito ei kuulunut vasteeseen. TEHTÄVÄ ENSIHOIDOLLE Ensihoidon kenttäjohtajat alkoivat muodostaa tilannekuvaa maanalaisesta palosta keskustelemalla tike P3:n kanssa. Samalla yksiköille määrättiin toimintapuheryhmä, jota kuuntelemalla he saattoivat pitää tilannekuvaa yllä. Vapaavuorosta hälytetty kenttäjohtaja Tero Heikkilä alkoi työskennellä tilannekeskuksen palomestarin kanssa ja kenttäjohtaja Teemu Knuutila tuki tilannepaikalla johtavaa Kuulojaa (kenttä L4). Paikalle lähti Kuulojan johtoyksikön (E PI 01) lisäksi erityistilanneyksikkö (E PI 081) ja ambulanssi (E PI 123). LISÄÄ JOHTOA Aho päätti hälyttää johtokeskukseen lisää henkilöstöä ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Erikoisohjelmat perusteelliseen puhdistukseen ja turvalliseen dekontaminaatioon valmistelevat nopeasti ja luotettavasti suojavaatteet, kypärät, hengityssuojaimet ja jopa regulaattorit seuraavaa käyttöä varten. Latsan tehtävänä oli johtaa rakennusten tarkastuksia, mahdollisia evakuointeja ja alueen eristystä. ”Selvittelimme palopaikan lähellä olevien kerrostalojen asukasmääriä ja suunnittelimme, miten sen asukkaat mahdollisesti evakuoitaisiin”, Kuuloja sanoo. Kuuloja määräsi erityistilanneyksikön ensihoitajat tarkistamaan yksityissairaalan sisätilat, kartoittamaan siellä sisällä olevat ihmiset sekä selvittämään, onko tiloissa savua. Immer Besser. C-osaamiskeskus neuvoi, että savu on vaarallisempaa kuin tyyValmiina, kun sinäkin olet. Lasikuitusukan aiheuttaman runsaan savunmuodostuksen vuoksi tike L4 määritti tehtävään hälytettävän ensihoidon vasteen ja määräsi toimintapuheryhmän. Samoissa tiloissa työskentelivät myös pelastuslaitoksen (tike P3) tilannekeskuspalomestari sekä tilannekeskuspäivystäjä. yövuoroon tulevat kenttäjohtajat johtamistoimintojen tueksi”, Aho sanoo. Niille osoitettiin tulokynnykseksi noin kilometrin päässä tapahtumapaikasta sijaitseva Tampere talon piha. Aho jatkoi ensihoidon päivittäistoiminnan johtamista. 20 Pelastustieto 8/2022 HÄLYTYSILMOITUS A ho työskenteli ensihoidon yleisjohtajana (tike L4), jonka tehtävänä oli johtaa ensihoitopalvelua johtoja tilannekeskuksesta käsin
www.miele-professional.fi dotteen savukaasujen terveydellisestä vaikutuksesta. Hätäkeskuskin välitti ensihoidolle vain muutamia savualtistuksiin liittyviä tehtäviä. C-osaamiskeskus arvioi myös, että yleensä hoitolaitoksissa on niin hyvät tuloilman suodattimet, että tällaiset tilanteet eivät aiheuta niissä oleville ihmisille välitöntä uhkaa. EI EVAKUOINTEJA Evakuointeja ensihoito ei lopulta tehnyt. Ensihoidon johtoja tilannekeskus tiedotti suojaustasosta tike P3:a ja poliisin tilannekeskusta. Evakuointiin varatut siirtoambulanssit vapautettiin tehtävästä vajaat kaksi tuntia tehtävään hälyttämisen jälkeen. Miele Professional. Tilanteesta informoitiin myös päivystävää ensihoitolääkäriä (FH30), ensihoitopalveluiden päällikköä ja ensihoidon ylilääkäriä. Siksi evakuoinnit tulisi aloittaa matalammalla kynnyksellä. Ensihoito oli kokonaisuudessaan tehtävässä kiinni noin kolme tuntia. Immer Besser. Ensihoidon johtoja tilannekeskus loi tilannekuvaa luonnollisesti Rautatieaseman pihassa operoivalle Ilkka Kuulojalle sekä Acutan päivystykseen ja sosiaalipäivystykseen. Tämän kuultuaan Kuuloja tiedotti asiasta paikalla olleita ensihoitajia ja jakoi omasta yksiköstään suojaimia yhteistyöviranomaisille. Tapahtuneesta ilmoitettiin myös 116117-puhelimen (päivystysapu) henkilöstölle, jotta se saattoi valmistautua savualtistuksista tuleviin kyselyihin. Yksityissairaalan tiedustelleet ensihoitajat havaitsivat hoitolaitoksen sisällä hieman savunhajua, muttei sen noin 20:tä liikkumaan pystyvää potilasta eikä henkilökuntaa täytynyt evakuoida. Suojautumisneuvoja C-osaamiskeskuksesta.. Puhdistuksesta dekontaminaatioon ja kyllästyksestä kuivaukseen: Miele Professional tarjoaa nyt täydellisen ratkaisun suojavarusteiden käsittelyyn. Niistä sain hyvän käsityksen savukaasujen leviämisestä sellaisiin paikkoihin, joihin minulla ei ollut näköyhteyttä”, Kuuloja sanoo. ”Sain yksikön näytölle liikkuvaa kuvaa muiden yksiköiden kameroista. Erikoisohjelmat perusteelliseen puhdistukseen ja turvalliseen dekontaminaatioon valmistelevat nopeasti ja luotettavasti suojavaatteet, kypärät, hengityssuojaimet ja jopa regulaattorit seuraavaa käyttöä varten. Lisäksi suojautumisessa tulisi käyttää vähintään FFP2-hengityssuojainta. HÄLYTYSILMOITUS pillisissä tulipaloissa. Se jaettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen Twitteriin, josta paikallinen maakuntalehti jakoi tiedotetta omassa mediassaan. TILANNEKUVAA JAETTIIN Kenttäjohtaja Heikkilä valmisteli tilannekeskuksen palomestarin kanssa tieValmiina, kun sinäkin olet
Hän työskenteli aluksi tilannepaikanjohtajana, kunnes palomestari Heikki Havukainen ehti kohteeseen. Kenttäjohtaja Pasi Aho pitää ensihoidon varautumista tärkeänä. ISO TONTTI ”Mun tontti oli hieman liian iso”, Lauri Huttula pohti. Tätä kohtaa oli korjattu paikkausaineella, jota kovetettiin UV-valolla. Tulppaaminen olisi varmaankin kehittänyt lisää lämpöä ja lisännyt savualtistuksia viereisissä rakennuksissa. ”Kun heitin varusteitani roskiin ja odottelin tuloksia labranäytteistä, mietin hetken, että olipas se vaarallista. Ei sitä siinä tilanteessa osannut ajatella”, palomies Mikko Isoniemi sanoo. Vaarallinen aine ei lopulta aiheuttanut kenellekään pelättyjä vaikutuksia. 22 Pelastustieto 8/2022 HÄLYTYSILMOITUS ”Maanalainen tehtävä oli erikoinen, mutta onneksi meillä oli kalustoa, jolla saimme sen hoidettua. Yhteistehtävät sekä turvallisuustilannekuvan luonti pelastustoimen kanssa olisi muutoin huomattavasti vaikeampi hoitaa”, ensihoidon kenttäjohtaja Ilkka Kuuloja kiittelee. Kaikki sammutustyössä olleet varusteet menivät poistoon ja hävitettiin asianmukaisesti. Tosin tässä tapauksessa se oli hankalaa, sillä meillä ei ollut käytössä mitään piirroksia viemärilinjoista.” Palon alkuvaiheessa pohdittiin viemärin suuaukkojen tulppaamista. ”Oli pieni onnikin, että sitä ei voimakkaan savunmuodostuksen takia pystytty tekemään. PIENI YLLÄTYS Havukaisen mukaan tehtävän aikana tuli pienenä yllätyksenä se, että savu levisi viereisiin rakennuksiin. ”Vaikka koin kakun isoksi, niin ymmärsin kyllä, mistä se johtui. Tehtävä ei ollut ollenkaan tyypillinen, johon olisi ollut päässä valmiita malleja, joita soveltaa”, Havukainen sanoo. ”On aina tärkeää havainnoida myös ympäristö. Johtamiskykyä tulee voida lisätä, sillä päivittäistilanteen johtaminen tarvitsee jatkuvasti yhden henkilön keskittymisen.” PALONTUTKINTAA Palontutkinnan mukaan lasikuitusukkaan oli jäänyt pieni heikompi kohta. Lisäksi savussa työskennelleet joutuivat laboratorioseurantaan, jossa varmistettiin, ettei elimistöön kertynyt työn aikana mitään haitallisia aineita. Tilanne oli väliaikainen ja vahvuudet ovat tilanteen jälkeen korjaantuneet tarvittavalle tasolle.” ”OLIPAS SE VAARALLISTA” Lasikuitusukan koveteaine aiheutti sammuttajille terveysvaaran. Koronan aiheuttamat sairauslomat ja savusukelluskiellot olivat syöneet ne ”Hyvä että oli erilaisia välineitä” alle minimin. Sekä vedellä että CAFSilla paloa sammuttanut Mikko Isoniemi oli samaa mieltä: Tässä tapauksessa painevaahtojärjestelmä toimi selvästi vettä paremmin. HIENO TILANNE ”Pirkanmaalla meillä on hieno tilanne siinä, että ensihoidon johtoja tilannekeskuksessa toimii 24/7/365 kaksi kenttäjohtajaa (tike L4 ja kenttä L4), ja että he päivystävät pelastustoimen tilanneja johtokeskuksen kanssa samoissa tiloissa. Ilmeisesti UV-valo oli kaatunut sukkaa vasten ja sytyttänyt tulipalon, joka levisi nopeasti putkistossa. ”Johtokeskuksella tulee olla kyky johtaa niin, että se kyetään tekemään yhdessä toisen viranomaisen kanssa. Meillä oli tuolloin kovin pienet vahvuudet. K U V A : E R IIK A A H O P E LT O /A A M U LE H T I Kun ensimmäiset yksiköt saapuivat kohteeseen, Nokia Arena peittyi kokonaan mustan savupatsaan taakse.. Jos pelkällä vedellä olisi pitänyt yrittää, niin aika ohkaista olisi ollut”, palomestari Heikki Havukainen sanoo. Tämän jälkeen Huttula sai vastuualueen viemärin sammutuksesta mutta johti edelleen myös omaa yksikköään, jossa hänen roolinaan oli myös olla vaativaa savusukellusta tekevän ryhmän esimies
Hyvä näkyvyys myös pimeällä LED-valon avulla. Puoliautomaattinen imupumppu on helppo käyttää ja nyt varustettu laadukkaalla Briggs & Stratton V2 EFI ruiskumoottorilla. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. • Turvallinen käyttää • Erittäin luotettava • Helposti huollettava • Tuotto Maksimituotto on 850 l/ min @10 bar pumpun korkean hyötysuhteen ansiosta. Tehokas puoli-automaattinen imupumppu. EFI-moottori on hiljaisempi, taloudellisempi ja varmatoiminen. • Turvallinen tankkaus • Luotettava moottori • Turvallinen käyttää • Taloudellinen . Helppo käyttää. Lisävarusteena käsikäynnistys. Pumppu painaa 116 kg ja on siirrettävissä kohteeseen käsivoimin. Beaver moottoriruisku on pienikokoinen ja tehokas pumppu. Tuotto 850 L/min@ 10 bar. Käyttöaika 1h 45min 20l polttoainekannulla. Matala polttoaineen kulutus. Kulmala BEAVER Pelastustieto Marraskuu Rosenbauer 2022 215x275.indd 1 25.10.2022 12.35 HÄLYTYSILMOITUS. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi BEAVER Moottoriruisku EFI -moottorilla BEAVER moottoriruisku on sertifioitu PFPN 10-750 standardin EN14466 mukaisesti
Märässä CAF-vaahdossa on yksi osa vettä ja kuusi osaa paineilmaa. Sammute sekoitetaan Monikäyttöinen sammute jo ajoneuvon pumpulla, jolloin vedenkulutus vähenee, sammutusteho paranee ja sammutettaville rakenteille koituvat vahingot ovat vähäisempiä. Vaahtonesteen osuus vedestä on 0,3–1 %. 24 Pelastustieto 8/2022 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS C ompressed Air Foam Systemillä (CAFS) eli painevaahtojärjestelmällä voidaan sammuttaa monenlaisia paloja tehokkaasti. Havukaisen opinnäytetyön mukaan CAFS soveltuu kuitenkin rajoitetusti CAFSilla varustetaan jopa sammutusautoja. Järjestelmä muodostaa sammutetta sekoittamalla paineilmaa, vaahtonestettä ja vettä. KUIVAA JA MÄRKÄÄ VAAHTOA Lempäälän säiliösammutusautosta voidaan tuottaa märkää (wet) ja kuivaa (dry) CAF-sammutetta. Esimerkiksi Lempäälän säiliösammutusauton 8500 litran vesikapasiteetilla voidaan tuottaa 50000 litraa CAF-vaahtoa, jolloin vaahtonestettä tarvitaan 25 litraa. Myös letkut, jotka ovat täynnä vaahtoa, ovat kevyempiä käsitellä. Heikki Havukainen tutki CAFSin käytettävyyttä insinööri yamk-opinnäytetyössään, kun Lempäälän VPK hankki raskaan CAFS-järjestelmän. Sammuttaja käyttää CAFSia normaalin työjohdon kanssa ja normaalin suihkuputken kaltaisella CAF-suihkuputkella. TOIMII SAMMUTUSAUTOSSAKIN Havukainen totesi opinnäytetyössään, että CAFSia voitaisiin käyttää strategisesti kolmella tavalla: erityistilanneyksiköissä, säiliöautojen korvaajana tai monikäyttöisyytensä takia jopa päivittäistilanteissa pääasiallisessa käytössä. CAF-vaahto soveltuu niin liikenneväline-, rakennus-, avo-, maasto-, turvekuin palavien nesteiden paloihinkin. Vaikka CAFSia käytetään sammutusautoissa päivittäiskäytössä paikoin Kiinassa ja sen avulla 2500 litran säiliöstä voitaisiin tuottaa 15000 litraa sammutetta, eikä organisaatiossa tarvittaisi enää niin paljon säiliöautoja, saattaisi tällainen muutos olla Suomessa hieman liian radikaali. Kuiva sammute syntyy yhdestä osasta vettä ja kahdestatoista osasta paineilmaa. Lempäälän VPK harjoittelee rakenteiden suojausta CAF-sammutteella.
Hyökkäävässä ulkosammutuksessa tavoitteena on sammuttaa palo tai rajoittaa sitä siinä määrin, että sisään voidaan tehdä sammutushyökkäys. Tämän sammutemäärän korvaaminen onnistuu yhdistämällä CAFS-järjestelmä ja 5000 litran säiliö, jolloin sammutetta voidaan tuottaa 30000 litraa. Opinnäytetyö luettavissa. CAFS-kuivavaahdolla tehdään suojakerros viereiseen rakennukseen tai maastoon. HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS Skannaa QR-koodi ja lue Heikki Havukaisen CAFS-opinnäytetyö tai kirjoita selaimeen osoitteeksi: urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2021111920670 Säiliösammutusauto RPI172 • Scania P410 CrewCap alusta • Pumppu: Esteri D 240, johon integroituna Esteri 103000 OS CAFS • 8500 litran vesisäiliö • 100 litran CAFvaahdotesäiliö • Pystyy tuottamaan itsenäisesti 50000 litraa vaahtoa. Tilanteessa käytetään CAFS-märkävaahtoa, jolla palava tila pyritään sammuttamaan ulkokautta. Havukainen laski opinnäytetyössään, että tällaisessa tarkoituksessa CAFS-yksikön tulisi tavoittaa palopaikka aina 30 minuutissa syttymishetkestä. OHJE PIRKANMAALLE Havukainen laati opinnäytetyössään Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomestareille lyhyen CAFS-ohjeen rakennuspalossa käytettäväksi. Samalla valmistaudutaan sammuttamaan onteloita tai syvälle pureutunutta paloa. Tällaiseen ajoneuvoon jää vielä runsaasti tilaa miehistölle ja muulle kalustolle. • Miehitys 1+4, Lempäälän VPK • Lisäksi: hydraulinen pelastusvälinesarja, ensivaste, pintapelas tus ja öljyntorjuntavarustus myös sisäpalojen sammuttamiseen, jolloin vesivahingot vähenevät. Jos samalla asemalla on pelastusyksikkö ja säiliöauto, on niissä yhteensä noin 12500 litraa vettä. Tällöin CAFS-yksiköitä tulisi olla alueella useampi, jotta ne tavoittaisivat alueen joka kolkan riittävän nopeasti. Mikäli palo on ullakolla tai yläpohjassa, tulee pohtia kriittisesti, että kannattaako katon antaa palaa vähän aikaa, jotta CAFS saadaan paikalle. Havukainen perustelee ratkaisua opinnäytetyössään esimerkin avulla. KORVAA SÄILIÖAUTON CAFSin avulla Lempäälän VPK:n yksikkö soveltuu sekä sammutusettä säiliöauton tehtäviin. Näin saatetaan säästyä isoilta vesivahingoilta. Hyökkäävä sisäsammutus tehdään ensisijaisesti vedellä, myös suojaparilla on työjohdossaan vesi. ERITYISTILANTEISSA Erityistilanneyksikössä ajatuksena voisi olla kattoja ullakkopalojen sammuttaminen. Puolustettavan huonetilan seinäpinnat maalataan vaahdolla, mikä jäähdyttää ja kertoo, mistä kohtaa palo uhkaa levitä, jolloin vaahtopatja uhkaavassa kohdassa heikkenee. Tällöin palavan tilan kaikki pinnat maalataan sammutteella, mikä estää pyrolyysin. Puolustavassa ulkosammuttamisessa tavoitteena on estää palon leviäminen ympäristöön. CAFSille tehdään työjohtoselvitys, jolla suojataan tarvittaessa esimerkiksi rikkoutuneen ikkunan yläpuolisia rakenteita. Lisäksi sen pumpulta voidaan tehdä edelleen vesiselvityksiä. Puolustavassa sisäsammutuksessa on tavoitteena estää palon leviäminen tai rajoittaminen. Aika perustuu rakennusten palo-osastoinnissa käytettyyn 30 minuutin minimiaikaan. 8/2022 Pelastustieto 25 Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi sopia Hälytys ilmoitus-jutuksi, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208
”Nyt en ollut ottanut lääkettä, sillä en tuntenut sitä tarvitsevani. ”Olen miettinyt sitä, mitä olisi tapahtunut, jos olisin onnistunut puhaltamaan testiin ilman lääkitystä hivenen paremmin tai lääkityksellä huonommin. Sitä varten hänellä on myös lääkitys. Koskaan aikaisemmin astmatestissä ei ole ollut ongelmia. Onneksi siinä raja-arvo ei ylittynyt ja saatoin palata entiseen työhöni. Sairastuminen ei kuitenkaan estä tekemästä työtä täysipainoisesti. Nyt oireet pidetään kurissa lääkityksen avulla.” Ennen vuoroon siirtymistä hänen. Lääkkeellä ei ole ollut vaikutusta suorituskykyyni, vaan olen kaikki tarvittavat toimintakykytestit suorittanut aina hyväksytysti. Teksti ja kuva: Esa Aalto K anta-Hämeen pelastuslaitoksen paloesimies Markus Nuuttila, 46, joutui yllättymään ikävästi, kun viime keväänä säännönmukaisesti tehty spirometriatesti ylitti astmadiagnoosissa hiuksenhienoisesti raja-arvon. 26 Pelastustieto 8/2022 TYÖTURVALLISUUS Ikävä yllätys Moni pelastusalalla työskentelevä joutuu yllättymään ikävästi, kun astmaan sairastumista selvittävä testi osoittaa pahimman pelon käyvän toteen. Siksi hän ei olekaan täysin vakuuttunut, voiko astmaa selvittävään testiin luottaa. ”Lääkärin mukaan arvo ylittyi prosentilla.” Nuuttila on työskennellyt parikymmentä vuotta pelastusalalla, ensin pelastajana ja toistakymmentä vuotta esimiestehtävässä. Hän on potenut lähes 30 vuotta eläinja siitepölyallergiaa. Mitä olisi tulokseksi tulleelle prosentille silloin käynyt.” Kun tulos oli selvä, hänet asetettiin heti savusukelluskieltoon. ”Sen jälkeen aloitettiin lääkitys ja kolmen kuukauden jälkeen tehtiin uusi testi. En ole myöskään koskaan tuntenut astmaan viittavia oireita.” Negatiivista tulosta pelätään
LÄÄKITYS AUTTAA Jos pelastustyöntekijöillä todetaan astma, hänet asetetaan pelastussukelluskieltoon ja aloitetaan säännöllinen lääkitys hoitosuositusten mukaisesti. ”Sen takia on ollut myös vääriä altistusepäilyjä. Tutkimusten suorittaja arvioi niiden yhteydessä puhallusten laatua ja teknistä onnistumista. KOVA PAIKKA HENKISESTI ”Henkisesti tilanne on kova. Toivoisinkin, että myös työpsykologi ottaisi oma-aloitteisesti yhteyttä henkilöön, joka joutuu tällaisen tilanteen eteen. Tutkimus ja sen yhteydessä otettava avaava astmalääke eivät aiheuta terveysriskiä pelastustyöntekijöille, vaan tutkimus on täysin turvallinen. Haastateltavan tapaukseen on kuitenkin vaikeaa ottaa tarkemmin kantaa näillä tiedoilla”, Irmeli Lindström toteaa. Tämä voi johtua hyvästä fyysisestä kunnosta. Sairastumisesta seuraa helposti tunne, että joutuu sivuraiteelle ja hylkiöksi tärkeänä pitämässään työssä.” Myös spirometriatesti herättää monissa epäilyjä, sillä puhalluksen onnistumisen kanssa joudutaan kokemaan epävarmuutta. Puhalluksia joudutaankin tekemään useita kertoja. Spirometria ja myös muut astman toteamisessa käytetyt tutkimukset ovat puhalluskokeita, joissa puhallustekniikalla on merkitystä. Edellytyksenä ovat muun muassa säännöllinen lääkkeen käyttö, hyvä oireiden hallinta, normaalit tai lähes normaalit keuhkojen puhalluskokeet ja riittävä suorituskyky. Lisäksi ei saa esiintyä huonon ennusteen merkkejä. Pelastussukelluksessa paineilmalaitteen kautta hengitettävä kuiva ilma ja fyysinen rasitus voivat laukaista astmakohtauksen.” Astma voidaan todeta muun muassa spirometriatutkimuksella, joka tehdään ensin ilman lääkitystä ja sitten avaavan astmalääkkeen jälkeen. Toivoisinkin, että työterveydessä lisättäisiin osaamista mittauksen tekemisessä.” ”Hengitysteitä avaavan lääkkeen kanssa pitää testiin puhaltaa 12 kertaa ja se on fyysisestikin aika rankkaa. ”Astmaa sairastavien palomiesten terveydentilaa seurataan tiheämmin kuin sairastamattomien, mutta muilla tavoin astmadiagnoosi ei näy työntekijän työssä.” Paloesimies Markus Nuuttila sai yllätyksekseen testistä tiedon astmasta. Suuri osa astmaan sairastuneista pelastustyöntekijöistä voi jatkaa pelastussukellustehtävissä, kun heidän astmansa todetaan ajoissa, hoidetaan ja seurataan hyvin. Joskus astma on kuitenkin vaikeampi ja aiheuttaa rajoituksia pelastustyöhön.” ”Kokemuksemme mukaan on tavallista, että astmaa sairastavilla pelastustyöntekijöillä esiintyy vain vähäisesti astmaoireita. Monille lääkkeen ottaminen herättää vastustusta. Jos keuhkolääkäri arvioi, että riski astmakohtaukselle pelastussukellustyössä on pieni, voidaan myöntää pelastussukelluskelpoisuus. ”Jotkut myös pelkäävät testiä ja mahdollisesti tulevaa negatiivista tulosta. 8/2022 Pelastustieto 27 onnistui sopia työnantajan kanssa päivätöistä, joiden takia ansiotasokaan ei laskenut. ”Tämän vuoksi pelastustyöntekijöiden terveystarkastuksiin kuuluu spirometria ennen ja jälkeen avaavan astmalääkkeen. Siitepölyille allergisilla henkilöillä voi esiintyä astmaan sopivia löydöksiä siitepölykaudella, vaikka muina vuodenaikoina tällaisia ei todettaisi. Puhalluskokeita ei kuitenkaan ole mahdollista korvata muilla tutkimuksilla. Pelastusalalla pitkään työtä tehneelle yllättävä tieto työkyvyn menettämisestä on kova paikka.” Hän toivoo, että myös työterveyslääkärit informoisivat pelastusalan työntekijöitä testistä ja sen merkityksestä. Toivoisi, että testauksessa voisi olla helpompikin menetelmä.” ”Se ymmärretään, että tällä halutaan seurata meidän työterveyttämme, mutta siitä olisi avoimesti kerrottava työntekijöille ja kuunneltava myös heidän huoliaan”, Markus Nuuttila sanoo. Jos tämä asia on epäselvä, on siitä tärkeää tiedottaa pelastustyöntekijöitä”, Lindström painottaa. ”Terveystarkastuksissa pyritään tunnistamaan varhain sairaudet, jotka voivat vaikuttaa pelastustyöntekijän suoriutumiseen työssään ja aiheuttaa siten riskin hänelle, hänen työparilleen tai pelastettavalle. VARHAINEN TUNNISTAMINEN Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja ylilääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitokselta muistuttaa, että pelastusalalla työskenteleville tehdään säännönmukaisesti terveystarkastuksia sen varmistamiseksi, että he ovat työkelpoisia fyysisesti raskaaseen ja vaativaan työhön, jota tehdään vaihtelevissa olosuhteissa. Myös siihen liittyvästä hengitysteitä avaavan lääkkeen ottamisesta pitäisi kertoa avoimesti. Osalle heistä kuitenkin kehittyy pysyvä astma, joka vaatii lääkehoitoa ympäri vuoden. Kun lääkitys on ollut käytössä vähintään kolme kuukautta, arvioidaan astman tilanne. SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA ”Astmaa pitää seurata säännöllisesti, sillä oireet voivat vaihdella. VALTAOSA JATKAA ONGELMITTA Suomen suurimman pelastusalan työantajan, Helsingin pelastuslaitoksen työterveyslääkäri Oskari Lindfors kertoo, että Helsingissä valtava enemmistö astmaa sairastavista palomiehistä voi jatkaa täysin ongelmitta savusukellustehtävissä. Siksi myös urapolkusuunnittelussa tämä pitäisi ottaa huomioon. Allergiaan käytettävillä antihistamiineilla ja nenäsuihkeilla ei ole merkittävää vaikutusta spirometrian tuloksiin. Lääkityksen avulla hän on voinut jatkaa työtään entiseen tapaan.
”Rahaston avustuksilla ja toiminnalla on voitu vaikuttaa myönteisesti pelastustoimen palveluiden tasapuoliseen turvaamiseen kaikkialla Suomessa”, sisäministeri Krista Mikkonen totesi rahaston juhlatilaisuudessa. ”Sen tavoitteena on arvioida ja toteuttaa lain päivittämistarve koskien muun muassa palosuojelumaksun maksuunpanoa koskevia aikatauluja sekä ulkomaisen maksuvelvollisen velvollisuutta ilmoittaa asiamies palosuojelumaksun suorittamista varten. Hanke on tarkoitus asettaa keväällä 2023. 28 Pelastustieto 8/2022 Rahastolla on merkittävä rooli pelastustoimen kehittämisessä. UUDEN KEHITTÄMISTÄ ”Muutos vapauttaa rahaa kehittämisen ja innovointiin. Toimintaa on kehitetty ja kehitetään ajassa. Sisäministeriön lainsäädäntösuunniUusi suunta avustuksille Palosuojelurahasto suuntaa avustustoimintaansa uudella tavalla, kun valtion rahoittamiin pelastuslaitosten kohteisiin rahaa ei enää jaeta. Näin syntyi Palosuojelurahasto, joka jakaa avustuksia tulipalojen ehkäisyä ja pelastustoimintaa edistäviin hankkeisiin. Lempinen / Brand Photo Oy) telmassa onkin Palosuojelurahastosta annetun lain uudistaminen. Ministeri painotti, että myös säädöspohjaa on tarvittaessa päivitettävä. Rahasto voi myös jatkossa tukea voimakkaammin sopimuspalokuntien toimintaa”, hallituksen puheenjohtaja Päivi Nerg sanoo. Hankkeen aikana myös tarkennetaan tarvittavin osin maksuvelvollisuutta eri vakuutusluokkien osalta.” Palosuojelurahaston jakamien avustusten osalta suuri muutos tapahtuu vuodenvaihteessa, kun valtion rahoittamiin hyvinvointialueisiin siirtyvän pelastuslaitosten avustaminen jää historiaan. Viime vuonna palosuojelumaksukertymä oli noin 11 miljoonaa euroa ja rahasto teki noin 350 avustuspäätöstä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Palosuojelurahasto (M. Neljän vuoden siirtymäkauden aikana rahasto voi vielä avustaa kuntien omistamien paloasemarakennusten peruskorjauksia. PELASTUSTOIMI L eo Pesosen Saksaan suuntautuneelta opintomatkaltaan vuonna 1919 tuoma idea palosuojelumaksusta sai lain voiman 80 vuotta sitten. Hän toivoo ja uskoo myös, että rahaston avustettavaksi esitetään uudenlaista Puheenjohtaja Päivi Nerg ja pääsihteeri Johanna Herrala (vas.) ottivat vieraita vastaan Säätytalossa pidetyssä 80-vuotisjuhlassa.
”Näkisin mieluusti uusia innokkaita tekijöitä kehittämään pelastustoimea esimerkiksi korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Tätä me haluamme puolustaa tulevaisuudessakin. 8/2022 Pelastustieto 29 innonvointia, kehittämistä ja uusia toimintatapoja. Muissa Pohjoismaissakin on ihmetelty sitä, että meillä on jokaisessa kylässä paloasema. ”Suomalaisen pelastustoimen mallin kannalta tämä on merkittävä rahoituskanava. ”Palosuojelumaksun vuosittainen suuruus saadaan tietoon loppuvuodesta, mutta alustavat tiedot kertovat, että ensi vuonna summa olisi nousemassa. Rahastolla on merkittävä rooli pelastustoimen kehittämisessä.” ”Tämä on suurempi muutos Palosuojelurahaston historiassa kuin esimerkiksi edellinen alueellisen järjestelmän aloittaminen. Meidän on tarkasteltava omaa toimintaamme myös pelastustoimen valtakunnalliseen strategiaan nähden. Kehitytään eikä jämähdetä paikalleen ja ollaan entistä kustannustehokkaampia”, Päivi Nerg sanoo. Se tarkoittaisi enemmän jaettavaa rahaa.” Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön. Pidetään siis hyvää huolta järjestelmästämme, jossa on voimakas vapaaehtoistoiminta. Se tulee jatkossa ohjaamaan myös toimintaamme ja meidän on löydettävä järkevä, uudistuva rahoitusmekanismi. Nyt valtio alkaa rahoittaa pelastustoimea ja siltä osin rahaston rooli pelastustoimen avustamisessa jää historiaan.” Tällä hetkellä ei keskustella budjetin ulkopuolisen rahoituksen roolista ja siinä mielessä Nergin mielestä tilanne näyttää Palosuojelurahastonkin kannalta vakaalta. ”Meidän pitää löytää oikea tapa tukea pelastustoimea osana hyvinvointialuemuutosta. Uuden luominen on meille keskeinen lähtökohta.” Rahasto on pienimuotoisesti uusinut strategiaansa, mutta nyt sitä täsmennetään hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. MAKSU NOUSEMASSA Pääsihteeri Johanna Herrala sanoo, että siirtymäajan jälkeen tapahtuvan kuntien paloasemarakennusten peruskorjausavustusten jälkeen avustussummien jako muille lisääntyy
Korpelinin toimiessa palokunnan päällikkönä ensimmäiset naiset pääsivät mukaan VPK:n toimintaan. Viime vuosina Korpelin on toiminut yhtenä VPK:n omista kuntotestaajista. Siitä lähtien VPK:n hälytysosaston toiminnassa on ollut säännöllisesti naisia. Teksti: Patrik Willberg · Kuva: Oskari Ervasti H annu Korpelin ehti aloittaa VPK-toiminnan Oulun keskustassa sijainneella palokunnantalolla ennen kuin VPK muutti vuonna 1975 nykyiselle paloasemalle Koskelan kaupunginosaan. Alkuaikoina toiminta oli varsin erilaista kuin tänä päivänä, kun toiminta ei ollut niin tarkoin ohjeistettua ja seurattua. Korpelin osallistui palokuntauran alkupuolella myös poikaosaston toimintaan eri kursseilla ja leireillä. 30 Pelastustieto 8/2022 SOPIMUSPALOKUNNAT Puoli vuosisataa paloja Yksi aikakausi tuli päätökseen lokakuun alussa, kun Oulun Vapaaehtoisen Palokunta ry:n poikaosastoon 15-vuotiaana helmikuussa 1970 liittynyt Hannu Korpelin jäi pois hälytysosaston toiminnasta reilut 50 vuotta myöhemmin. Kalustokin oli pitkään vain sammutustoimintaan sopivaa, mutta alueellisen pelastustoimen aikana kalusto on monipuolistunut. Lisäksi aiemmin osa ajoneuvokalustosta tehtiin itse, muun muassa säiliöautoja rakennettiin vanhoista maitotai öljysäiliöautoista ja muita autoja ostettiin käytettynä, kun Hannu Korpelinin puoli vuosisataa kestänyt palokuntaura hälytysosastossa päättyi, mutta tukiosastossa se yhä jatkuu.. Jo palokuntauran alkupuolella Korpelin siirtyi hälytysosaston toimintaan, jossa toimi monissa eri tehtävissä – muun muassa palokunnan päällikkönä 1990luvun lopulla. ”Kaukaisin leiri oli Padasjoella”, Korpelin muistelee ja toteaa, että nykyiset nuoriso-osastot tunnettiin vielä 1970–80 luvun taitteeseen saakka poikaosastoina eikä tyttöjä ollut silloin mukana toiminnassa. TOIMINTA MUUTTUNUT JA KEHITTYNYT Korpelinin mukaan moni asia on muuttunut palokuntauran aikana. ”Savusukelluskurssille pääsi aiemmin kuka vain ilman kuntovaatimuksia.” Koulutus on muutenkin muuttunut laajemmaksi ja tarkemmaksi, kun vaaditaan koulutus ja perehdytys tehtävään. ”Muutamat palokuntalaiset epäilivät, ettei silloinen Oulun palolaitos hyväksy naisia mukaan toimintaan, mutta toisin kävi”, toteaa Korpelin
Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. URA JATKUU TUKIOSASTOSSA Korpelin näkee, että Oulun VPK:lle on tarvetta jatkossakin ja 1.1.2023 aloittavan Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen myötä toiminta-alue voi laajentua entisestään. Korpelin muistelee kesän 2006 maastopalon sammutustöitä Pudasjärvellä, jossa normaalisti vetinen suo oli ollut rutikuiva. Hälytyksiä oli välillä monta päällekkäin.” kertoo Korpelin. Sen lisäksi voisi erikoistua esimerkiksi vesihuoltoon, johon VPK:lla olisi osaamistakin jo nykyisen säiliöautokaluston ansiosta. ”Maanomistajakin oli ihmetellyt alueen kuivuutta eikä ollut vastaavaa kokenut aiemmin”, muistelee Korpelin. Suojeluja pelastuskaluston kunnossapito Varastointi ja logistiikka Viestilaitteet ja -järjestelmät Kumppanisi ammattilais viestintään ja kaluston kunnossapitoon millog.fi senop.fi/communications Virve Tuotteet ja Palvelut Oy on nyt Senop Communications.. TUHOPOLTTAJA OULUSSA JA SUURPALO HAUKIPUTAALLA Vuosien varrelle on mahtunut satoja hälytystehtäviä, joista muutamat ovat jääneet erityisesti mieleen. Toiminta hälytysosastossa päättyi siis lokakuun alussa, kun Korpelin täytti 68 vuotta. Lisäksi Oulun VPK-säätiön rakentaman paloaseman rakennustyöt 1970luvun puolivälissä vaikuttivat myös VPK:n rahatilanteeseen. Korpelinin mielestä VPK:n erikoistuminen koukkulava-auton käyttöön on hyvä alku. MONESSA ERI TEHTÄVÄSSÄ MUKANA Reilun 50 vuoden aikana Korpelin on ehtinyt olla monessa mukana. Läksiäisiä vietettiin 30 hengen kesken hälytysosaston harjoitusten aluksi. Palokuntaura jatkuu VPK:n tukiosastossa ja Korpelinin toiveena on, että voi jatkaa toimintaa siellä vielä pitkään. ”1990-luvun lopulla oli paljon tuhopolttoja lyhyen ajan sisään ja silloin oli VPK:lla paljon hälytyksiä, jonka takia yöunetkin jäivät vähiin. Mieleen on jäänyt esimerkiksi Haukiputaalla riehunut suurpalo, josta ei päästetty ketään siviilitöihin aamun valjetessa. Perinteistä sammutusja pelastustyötä ei kuitenkaan pidä unohtaa. Yksi haastavimpia tehtäviä Korpelinin mukaan oli, kun hän toimi VPK:n rahastonhoitajana eikä rahaa ollut. Myös maastopaloista on tullut kokemuksia, joista osa on ollut pitkäkestoisia. ”Esimerkiksi 1970ja 80-luvuilla säännösteltiin polttoainetta eikä ajoneuvoja käytetty tämän takia harjoituksissa”, muistelee Korpelin. ”Ei auttanut kuin soittaa esimiehelle, että nyt en pääse töihin”, naurahtaa Korpelin ja jatkaa, että vettä kului tuolla tehtävällä niin paljon, että Haukiputaan oma vesitorni tyhjeni kokonaan. Välillä kohteeseen on ollut matkaakin yli sata kilometriä. 8/2022 Pelastustieto 31 SOPIMUSPALOKUNNAT nykyään ajoneuvot tulevat pelastuslaitoksen kaluston kierron kautta miehistöautoa lukuun ottamatta
Omavalvonnan tarkoituksena on siis varmistaa, että palvelut ovat lainmukaisia ja tehtyjä sopimuksia noudatetaan. Kuntaliitto on käynnistellyt vuonna 2018 omavalvonnan järjestelyjä edellisen soteuudistusyrityksen yhteydessä – nyt on aika elvyttää lähimuistia ja ottaa omavalvonta käyttöön. Viranomaisvalvonta on useimmiten luonteeltaan reaktiivista eli jonkin on täytynyt mennä jo vihkoon, jotta viranomaisten täytyy asiaan puuttua. Tähän asti viranomaisvalvonta on ollut pelastustoimessa ensisijaista, mutta sitä se ei voi olla enää jatkossa, sillä reaaliaikaisin tieto on siellä, missä palvelua tuotetaan. Aluehallintovirastojen tekemä valvonta ei ole poistumassa mihinkään, vaan jatkossa avin suorittama viranomaisvalvonta ja hyvinvointialueen omavalvonta muodostavat yhteisen valvonnan kokonaisuuden. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Hyvinvointialueille siirtyminen kuitenkin tuo pelastustoimeen jotakin uutta: omavalvonnan. Ensi vuoden alussa aloittavilla hyvinvointialueilla on valvontavelvoite myös omaa toimintaansa kohtaan. Omavalvonta nimittäin tuo pelastustoimeen kaivatun uuden elementin ja vaatii toimialalta myös uutta osaamista. mirafoni112@ gmail.com Hyvinvointialueiden on valvottava omaa toimintaansa Erinäisissä keskusteluyhteyksissä on mainittu, että hyvinvointialueille siirtyminen ei juurikaan muuta pelastuslaitoksen toimintaa, kun jo alueellisesta toiminnasta on kokemusta lähes parin vuosikymmenen ajalta. Itse pitkän linjan pelastustoimen valvojana seuraan tätä uudistuksen osaa erityisellä mielenkiinnolla. Pelastustoimen osalta tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen on valvottava omaa onnettomuuksien ehkäisyä, pelastustoimintaa, varautumista ja väestönsuojelun sekä sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisten toimintaa. Toivotan omavalvonnan lämpimästi tervetulleeksi pelastustoimeen!. Jatkossa vain graaveimmat tapaukset ylittäisivät valvovan viranomaisen puuttumiskynnyksen. 32 Pelastustieto 8/2022 MIRAFONI Nyt on aika elvyttää lähimuistia. On oltava kyky paitsi tuntea omat lakisääteiset tehtävät, mutta myös kyky tunnistaa puutteet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ilman, että valvova viranomainen puuttuu asiaan. Omavalvonnasta ei pelastustoimessa ole vielä laajasti keskusteltu ja se voi olla vielä isossa kuvassa huonosti tunnettu osa-alue uudistuksessa. Omavalvonta on keskeinen osuus palveluiden järjestämistä ja tuottamista
Huge-videolaryngoskooppeihin on tarjolla markkinoiden suurin kielivalikoima. Laitetta on saatavilla sekä kertakäyttöisillä että monikäyttöisillä kielillä. ISO 9001:2015 ISO 14001:2015 kun hoitotulokset ratkaisevat Varmuutta ilmatien hallintaan Huge-videolaryngoskoopissa on erinomainen näkyvyys ja kuvanlaatu. Hugessa on kuvaja videotallennusmahdollisuus ja kuviensiirtomahdollisuus erilliselle laitteelle. Huge-videolaryngoskooppi erillisellä näytöllä • 8” LCD HD -värinäyttö • 2 Mpx kamera • Toimii verkkovirralla tai akulla • Akun kesto 120-150 min. MIRAFONI Puh. www.steripolar.fi . 09 417 606 00
Koulutuksen pääpaino oli niissä alkuvaiheen toimissa, joissa ei käytännössä ole mukana vielä muita toimijoita kuin lentoaseman oma pelastuspalvelu. Se tuottaa lämpöä, mutta kerosiiniin verrattuna lämpövaikutus ei ole toki sama. ”Vuokrasimulaattori antoi monipuolisemmat mahdollisuudet harjoitella kuin omalla harjoitusalueellamme. 34 Pelastustieto 8/2022 TEEMA: KALUSTO Tehoa harjoitteluun Euroopassa ainutlaatuinen siirrettävä lentokonepalosimulaattori toi tehoa ja monipuolisuutta Finavian Helsinki-Vantaan pelastuspalvelun harjoitteluun. Loput kahdeksan varattiin vapaamuotoiseen ja koulutuksessa esille tulleisiin tarpeisiin. Vuokrasimulaattorilla voimme harjoitella tehokkaasti myös esimerkiksi hydrauliikkajärjestelmän, moottorin ja laskutelineen sekä pientä lammikkopaloa”, Finavian pelastuspäällikkö Simo Ekman iloitsee. Koulutuksen aikana läpi käytäviä teemoja olivat muun muassa ensimmäisten vaahtoyksiköiden sijoittaminen sekä näiden ensivaiheen tehtävät, rungon suojaaminen, ulkopuolisen palon rajoittaminen ja sammuttaminen sekä uudelleen syttymisen estäminen, laskutelinepalon sammuttaminen ja kohteen lähestyminen, siipien jäähdyttäminen, koneeseen tunkeutuminen, sisäpalon sammuttaminen ja uudelleen syttymisen estäminen sekä veden riittävyyden varmistaminen. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää ihmisten selviytymisen mahdollistavat olosuhteet. Runko oli kahdessa osassa ja mukana oli myös siipipalosimulaattori. Kuukausi on aavistuksen. Kokoonpanoja voi muokata koulutustarpeen mukaan. Koko simulaattorilaitteisto tuli Suomeen kahdella rekalla. Polttoaineena toimii propaani. Olemme voineet harjoitella siellä lähinnä rungon suojaamista ja sisäpalon sammuttamista. Jokainen työvuoro kävi läpi kolmipäiväisen kurssimuotoisen koulutuksen, joka vei yhteensä 12 päivää. Sille voidaan ajaa hyvin raskaillakin autoilla. Harjoituksiin varattiin 20 päivää. Teksti: ja kuvat: Kimmo Kaisto F inavian pelastuspalvelu Helsinki-Vantaalla sai syyskuussa harjoitella ensimmäistä kertaa Saksasta vuokratulla lentokonepalosimulaattorilla. ”Harjoittelimme lähinnä ensimmäisten minuuttien aikana tehtäviä toimenpiteitä, emme ihmisten pelastamista ja uloskantamista. Hyvä tila löytyi talvikaudella lentokoneiden jäänestolle varatulta alueelta
Negatiivista palautetta tuli lähinnä simulaattorin pienestä koosta, sillä toimintamallit isommilla koneilla ovat hieman erilaiset. Yhtiön keskeisimpänä arvona on turvallisuus, jonka kehittämiseksi tehdään työtä jatkuvasti. Harjoittelun kautta nousi esiin selkeitä kehittämiskohteita, muun muassa ensimmäisten onnettomuuspaikan ta voittavien vaahtoyksiköiden toiminnassa. ”Jos harjoittelu toteutettaisiin Pelastusopistolla, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että Helsinki-Vantaalta pitäisi harjoittelua varten siirtää vähintään kaksi raskasta Panther-vaahtoautoa Kuopioon, joka käytännössä ei ole mahdollista. Tarkkailemme siksikin simulaattorissa myös lämpötiloja eri korkeuksilla. liian lyhyt aika laajempaan koulutukseen ja harjoitteluun. VETTÄ ULKONA PALJON, SISÄLLÄ VÄHÄN ”Ei saa käyttää sisällä sammuttaessa liikaa vettä, tilasta tulee kuin höyrysauna ja ihmiset eivät selviä. Toivottavasti saamme vuokrattua simulaattorin myös ensi vuonna, jolloin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen porukkaa saataisiin mahdollisesti koulutettua samalla.” AIRBUSIN JA BOEINGIN OVET ”Turvallisuus on simulaattorissa viety pitkälle. Ennaltaehkäisevän turvallisuustyön lisäksi, kehitetään myös turvallisuuteen liittyviä reaktiivisia toimintoja, joiden tavoitteena on lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia niin hyvin kuin on mahdollista. Kattotykki suihkuttaa vettä tai vaahtoa 9000 litraa minuutissa jopa sadan metrin päähän. Reaktiivisesta toiminnosta esimerkkinä toimii lentoasemien pelastuspalvelu, jonka päätavoitteena on ihmishenkien pelastaminen ilmaliikenneonnettomuuksissa tai niiden vaaratilanteissa sekä muissa onnettomuuksissa tai tulipaloissa lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä. 8/2022 Pelastustieto 35 TEEMA: KALUSTO Simulaattorilla voi harjoitella monipuolisesti niin erilaisia paloja sisäpuolella kuin moottori-, laskutelineja pieniä allaspaloja. Näin voidaan voidaan harjoitella koneeseen sisäänmenoa mahdollisimman realistisesti, vaikka simulaattori onkin aavistuksen pieni”, Ekman kuvailee. Toisella puolella matkustamoa on samanlainen ovi kuin Airbusissa, toisella puolella on puolestaan samanlainen ja yhtä painava ovi kuin Boeingissa. Finavia on lentoasemayhtiö, joka johtaa ja kehittää 20 lentoasemaa eri puolilla Suomea. Monipuolinen simulaattoriharjoittelu otettiin hyvin vastaan. Yksi Panther-vaahtoauto painaa säiliöt täynnä 37 tonnia. Turvallisuus edellä 20 lentoasemalla. Oikeasta lentokoneesta simulaattori eroaa muun muassa siinä, että ei ole polttoainetankkia ja lattia on ohuempi”, kuvailee kouluttajana toiminut toimitusjohtaja Florian Funke saksalaisesta ARFF-SERVICES GMBH:sta. Hätäpysäytyspainikkeet pysäyttävät kaasunsyötön ja liekit heti, valot syttyvät ja tila tuulettuu 30 sekunnissa. Ulkopuolella sammuttamiseen tarvitaan puolestaan paljon vettä. Tämän rajoitteen vuoksi harjoitteet tulisi pystyä tekemään oman lentoaseman alueella”, Ekman sanoo. Kouluttaja on aina mukana lämpökameran ja kaukosäätimen kanssa
Suomeen kaksi lentokone palosimulaattoria kuljettavaa rek kaa saapuvat koulutuksesta Latviasta. Lisäksi lentoasemien kiinteistöjen tuntemus on tärkeää, jolloin säännöllisesti pelastushenkilöstö yksi osa. Harjoitus skenaarioissa harjoiteltiin lentoaseman pelastuspalvelun 1+6-vuorovahvuudella tehtäviä alkuvaiheen pelastustoimia. Harjoitukset toteutettiin varakalustolla. Tarkoitus oli testata myös uusittua lentoaseman pelastussuunnitelmaa. Meillä on taitoja ylläpitävää tai kehittävää koulutusta noin 363 päivää vuodessa. Yleisimmin näissä tilanteissa on kyse ilma-aluksen sellaisesta teknisestä häiriötilanteesta, jolla ei ole merkittävää vaikutusta ilma-aluksen normaaliin toimintaan. ”Lentoaseman ja ympäristön pelastustoiminnan yhteistyön tiivistäminen on yksi toiminnan tavoite. SAR 2022 -suuronnettomuusharjoituksesta huhtikuussa saatiin hyvää oppia. Mukana oli noin 450 osallistujaa. Lento-operaattori Norran henkilökuntaa oli mukana, jotta he näkevät, miten homma toimii. Toimitusjohtaja Flo rian Funke toimii myös kouluttajana. Harjoittelimme monessa eri toimipisteessä samaan aikaan, pelikenttänä oli koko lentokenttä. ”Oli ensimmäinen kerta, kun lentoaseman pelastuspalvelu veti koko suunnitteluprosessin. Toimivassa viranomaisyhteistyössä pitää olla yhteiset tavoitteet ja tuntea muiden toimintatavat. Jos jotain oikeasti isoa sattuisi, pitää miettiä vielä enemmän yhteistoimintaa, jotta alkuvaiheen pelastustoiminta olisi mahdollisimman tehokasta.” Vuonna 2019 Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelulla oli noin 1500 hälytystehtävää, joista noin 2/3 oli ensivastetehtäviä. Koulutuksissa käydään läpi myös työturvallisuuteen liittyviä teemoja, joista komposiittimateriaalit ovat vain. Yksi tärkeimmistä asioista oli, että harjoitukset pystyttiin toteuttamaan lentoasemalla käytössä olevalla kalustolla. Harjoitusohjelma rakentuu näiden 12 keskeisen teeman ympärille, mutta sen lisäksi käydään läpi muita pelastustoimen ja ensihoitopalvelun keskeisiä asioita. Palaute osallistuneilta ja vastanneilta oli hyvää tyyliin ”paras harjoitus ikinä.” Kehittämiskohteiksi todettiin muun muassa tiedonvälityksen selkeyttäminen ja helpottaminen joka suuntaan. ”Jos ilmaliikenneonnettomuus tapahtuu, toiminnan keskiössä ovat onnettomuuteen joutuneet. ”Vaikkakin näissä tilanteissa riski todelliseen onnettomuuteen on pieni, jokainen niistä hoidetaan siten, että onnettomuuden tapahtuessa paras mahdollinen apu on saatavissa nopeasti.” ”Kansainvälinen regulaatio määrittelee meille 12 keskeistä harjoitusteemaa, jotka pelastushenkilöstön pitää vuosittain käydä läpi. Kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen”, Simo Ekman kiteyttää. Vuokraaja voi valita halu tun kokoonpanon. 36 Pelastustieto 8/2022 Pari vuotta sitten perustettu Saksa lainen ARFFSERVICES GMBH aloitti koulutustoiminnan tänä keväänä Sak san lentokentillä ja puolustusvoi missa. Viisi Pantheria päivitettiin vuonna 2018. Nykymallilla parittomina vuosina järjestetään karttaharjoitus ja parillisina vuosina varsinainen full scale -maastoharjoitus. Vuosittain niitä on Helsinki-Vantaalla noin 20–40. Osalle omaisista oli luotu tietoja maalihenkilöistä. käy myös tutustumassa lentoaseman alueen kiinteistöihin, näistä varsinainen matkustajaterminaali on keskeisimmässä osassa. TEEMA: KALUSTO Harjoitukset toteutettiin työvuorojen ulkopuolella siten, että harjoituksilla ei ollut vaikutusta lentoaseman pelastusvalmiuteen. Laajoja yhteistoimintaharjoituksia järjestetään käytännössä vuosittain. Ajoreittejä on mahdoton määrä, joten ambulanssit ja pelastusyksiköt pitää saattaa paikalle.” Harjoituksessa luotiin vammaprofiilit kaikille. Harjoituksessa suljettiin yksi kiitotie puoleksi tunniksi, jotta voitiin harjoitella saattotoimintaa, eli miten ulkopuolelta tulevia yksiköitä voidaan saattaa lentokentälle. Lentokonemoduuleja täydennetään koko ajan täyden koon lentokonee seen asti. Loput 1/3 oli erilaisia pelastustoimen tehtäviä, joista ilmaliikenneonnettomuusvaaroja oli 32 kappaletta. Itse lentoasema on tosi hyvin suojattu muun muassa paloilmoittimin ja sprinklerein”, Ekman kuvailee. Koulutettavien luokse Kouluttajana toiminut toimitusjohtaja Florian Funke (vas.) ja Finavian pelastuspäällikkö Simo Ekman korostavat harjoittelussa turvallisuutta. Hänellä on pitkä työkokemus muun muassa lentokentän palopäällikkönä
Palosuojelurahasto jakaa vuosittain 11 miljoonaa euroa tulipalojen ehkäisyä ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Se ei ole siis vain ilmaliikenteen ongelma. 8/2022 Pelastustieto 37 TEEMA: KALUSTO Palosuojelurahasto on julistanut avatuksi vuoden 2023 Innovaatiopalkintohaun Palosuojelurahaston yhteensä 50000 euron Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Kyseessä on Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteinen PSR:n tukema hanke. Ennen sitä alkaa sulaa ja muodostuu uusia haitallisia tai myrkyllisiä yhdisteitä.” Uuden sukupolven ilma alusten runkorakenteista noin 50 prosenttia on kom posiittimateriaalia ja metal lia noin 25–30 prosenttia. Myös linjaautoissa on paljon koko ajan yleistyvää komposiittia. PTJ-KÄSIKIRJA Sähköisestä pelastustoimin nan johtamisen käsikirjasta kertoi yliopettaja Matti Hon kanen Pelastusopistosta. Sovellukseen tulee 16 lomaketta, esimerkiksi len to P3 ohjekortti, tiedotepohja ja vaahtolaskuja.” Käsikirjassa on omat osansa pelastustoiminnan johtamiseen ja tilannekeskus toimintaan. Mikko Hakkaraiselta on tänä vuonna valmistunut pe lastusalan päällystötutkin non (AMK) opinnäytetyö Komposiittimateriaalin haitat pelastustoimen tehtävillä. ”PTJkäsikirja tulee kaik kien käyttöön kaksikielisenä ja toimii niin tuve kuin yleisil lä laitteilla. Mukana on esi merkiksi toivotut UASlento kieltoalueet. Jos tilanne liittyy ilmaliikenneonnettomuuteen, voi tehtävään liittää mukaan esimerkiksi vaarallisten ainei den onnettomuuden. Komposiitti muo dostaa palaessaan runsaas ti myrkyllisiä palokaasuja, jot ka ovat karsinogeenisiä. Vanhoissakin lento koneissa sisäverhoilut ovat 80–90prosenttisesti jotain komposiittimateriaalia. Tapah tuma ja suomalaisten osal listuminen toimintaan ei olisi mahdollista ilman tänä vuonna 80 vuotta täyttävää Palosuojelurahastoa. Pi tää suojata sekä pelastajat et tä pelastettavat”, Finavian pe lastuspäällikkö Simo Ekman painotti. Komposiitti tulee vain lisään tymään. Lisätietoja: www.psr.fi/avustukset www.palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto CTIF-seminaari jo kuudetta kertaa CTIF:n seminaari lentoase mien pelastustoiminnasta järjestetään joka toinen vuosi, nyt lokakuussa kuudetta ker taa. Ehdotuksia palkittavista voivat lähettää kaikki yksityiset henkilöt ja yhteisöt Haku on auki 31.3.2023 saakka. Käsikirja julkaistaan ensi vuonna maaliskuun lopussa ja pilotti on käynnissä. ”Rikkoutuessaan kompo siitti muodostaa pöly ja kui tuhiukkasia. Tilaisuuden avasi ylitar kastaja VeliMatti Sääski lahti Traficomista ja varapu heenjohtaja, koordinaattori Taina Hanhikoski kertoi CTIF:n kuulumiset. KOMPOSIITTI HAASTEENA Viime seminaarissakin esillä olleet komposiitit saivat jat koa. ”Komposiitti on haastee na sekä pelastajien että kai kien osallisten turvallisuudes sa. Pienemmät hiuk kaset pääsevät hengitystei hin saakka. Innovaatio voi olla • laite, väline tai kone • työmenetelmä • toimintatapa • muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa tulipalojen ehkäisyyn kohdistuvaa työtä tai pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa. Komposiitti voi kestää 7–8 minuuttia ennen kuin palaa puhki. Simo Ekman oli yksi työn ohjaajista. ”Kaikkien jotenkin matkus tajien käsittelyyn osallistu vien pitää olla riittävästi suo jattuja ja tiedon altistukses ta pitää kulkea eteenpäin”, Ek man sanoo. Opinnäytetyön voi lukea osoitteessa: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118490
Tarjous on voimassa 15.12.2022 asti Meilaa: tilaukset@pelastustieto.fi ja mainitse ”lahjatarjous” – Lukeminen kannattaa aina – K U V A : S H U T T E R S T O C K TILAUSTARJOUS INNOVAATIOPALKINTO. 38 Pelastustieto 8/2022 Mietitkö vielä, mikä olisi hyvä tapa muistaa. Tilaa lahja, joka kestää aikaa 40 euroa/vsk
Lisäksi rahasto myönsi kaksi 3000 euron kunnia mainintaa. Innovaatio tukee pelastustoimen päätöksentekoa analysoi malla kerättyä tietoa ja mahdollistaa tutki tun tiedon hyödyntämisen osana päätök sentekoa. Jaetun kolmannen sijan ja 7000 euron ar voisen rahapalkinnon saivat EteläKarjalan pelastuslaitos ja EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiri kehittämällään paloriskiilmoi tuskanavalla sekä Marko Hassinen ja Jari Mikkonen innovaatiollaan rajoituspeite pie nille ja keskisuurille litiumioniakuille. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. Palkinnon vastaanottivat pelastustoimen ajankohtaispäivillä Naantalissa järjestelmän kehittäjät teollisuuspalopäällikkö Marko Hottinen, väitöskirjatutkija Joonas Lahel ma, dosentti Hilla Nordquist sekä erityis asiantuntijat Tommi Luhtaniemi ja Teemu Veneskari. Palosuojelurahasto jakoi Innovaatiopalkinnot K U V A : E S A A A LT O. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI TILAUSTARJOUS INNOVAATIOPALKINTO Palosuojelurahasto jakoi jälkeen raha palkintoja pelastustoimen innovaatioille. Järjestelmä myös tukee rajallisten resurssien kohdistamista ja pelastustoimen tehokkuutta. Jaossa oli kaikkiaan 50000 euroa, josta ensimmäisen palkinnon ja 20000 euroa sai kehitteillä oleva pelastustoimen päätöksen teon tukijärjestelmä D?SSA. Toinen sija ja 10000 euron palkintoraha myönnettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksella palomiehenä työskentelevälle Jukka Pöllä selle innovaatiostaan paukkuliivi, joka mah dollistaa radioyhteyden pintapelastajaan
40 Pelastustieto 8/2022 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kilpailutti mönkijähankintojen yhteydessä myös ajokoulutuksen. Vielä ikävämpiä ovat tapaukset, joissa on rohkeasti kokeiltu mönkijän ominaisuuksia ja loukkaannuttu. Kurssilla oppii, mistä kannattaa ja on turvallista lähteä yrittämään. Kokemattomalle joku tilanne voi näyttää täysin mahdottomalta.” Koulutus järjestään aseman omalla kalustolla, jotta siitä saadaan suurin hyöty. Loppuosuus, jossa laitteesta olisi todellista apua, toteutetaan usein vanhoin menetelmin miestyövoimalla. Koulutuksessa testattiin myös rinnakkain istuttavaa, rattiohjattavaa mallia.. Tavoitteena on kerryttää ajoturvallisuutta ja ajotaitoja hallitusti valvotussa tilanteessa. Esimerkkivideot havainnollistivat teoriat käytännössä ja keskustelu oli vilkasta. Esittelykierroksen perusteella mukana oli niin konkaria kuin noviisia eri paloasemilta Hangosta Karkkilaan. Iltapäivällä tutustuttiin kalustoon ja harjoiteltiin valvotusti opastuksen kera vaihtelevassa maastossa aseman vieressä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Vanhakin kettu oppii uutta TEEMA: KALUSTO K irkkonummen paloasemalla yhdeksän innokasta sai aamupäivällä tiiviin neljän tunnin teorian: perustiedot mönkijöistä, sopivista rengaspaineista, ajotekniikasta, vaaranpaikoista, turvallisesta ajamisesta sekä kaluston ja potilaan kuljettamisesta. Pelastuskärry tuo omat lisähaasteensa etenemiseen hankalassa maastossa, mutta mahdollistaa tehokkaasti niin potilaan kuin kaluston kuljetuksen. Tämä on hyvä startti turvallisiin työtapoihin ja koulutus antaa hyvät valmiudet hyödyntää näppärää työkalua useammin ja mahdollisimman monipuolisesti. Pääkouluttaja Kalle Suihkonen MotoKa:sta on itsekin palomies Espoonlahden paloasemalla yli 20 vuoden työkokemuksella. Hän toimi asiantuntijana pelastuslaitoksen mönkijähankinnoissa ja veti ensimmäiset ajokurssit viime syksynä. Koulutusta voidaan muokata tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. VOISI HYÖDYNTÄÄ VIELÄ PAREMMIN ”Havaitsin, että mönkijöitä on jo monilla paloasemilla, mutta niillä osataan ajaa lähinnä valmiilla ajourilla
Yamahan 700kuutioinen mönkijä ei ole liian iso, vaan meille sopivan kokoinen pelastustehtävissä. Ajettiin vaikeissa ja haastavissa paikoissa ilman kalustotai henkilövahinkoja, mikä vastaa juuri kurssin päätavoitetta. Haastavissa paikoissa konetta voidaan taluttaa ja hyödyntää vinssiä, jossa naru on vaijeria mukavampi ja turvallisempi käyttää. Tuolloin harjoiteltiin potilaan pelasta mista metsästä ja liikuttamista haastavas sa maastossa. Yhteensä koulutuksen laajuus oli 16 tuntia. Sopivan kevyt ja ketterä on usein parempi. Motivoituneita osallistujia on aina mukava kouluttaa”, hän iloitsee.. Mie lestäni mönkijää käytetään meillä hyvin ti lanteen sitä vaatiessa. Kun hallinta parani, myös uskallusta tuli lisää kokeiluun ja luot toa omiin taitoihin. Miksei tätä hyödyntäisi myös vapaaajalla?” ”En ole vielä päässyt käyttämään mönki jää varsinaisella työkeikalla, mutta sellaista vastaava harjoitus on työvuoron kanssa jär kätty. Mutta jokainen aloittaa jostain. Mukana koulutuksessa oli myös Veljekset Ahlrothin kanssa pelastuslaitoksille suunniteltu mönkijän pelastuskärry. Päällim mäinen oppi on, että pitää uskaltaa ja luot taa itseensä”, Nyman kiteyttää. ”Olen tutustunut mönkijään paremmin tämän vuoden alusta, joten kokemus on vie lä tässä vaiheessa vähäistä. Talveksi mönkijän pyö rät vaihdetaan teloihin, jotka mahdollistavat liikkumisen lumisessakin maastossa. MONIKÄYTTÖINEN PELASTUSKÄRRY Ajoharjoitteluun Upinniemen maastoajoalueella ryhmä oli jaettu puoliksi kahdelle eri päivälle. ISOIN JA KALLEIN EI SOPIVIN Suihkosen mukaan aiemmin ostettiin herkästi se isoin ja kallein mönkijä. Valitettavasti moni VPK on joutunut ostamaan mönkijät omal la rahalla, vaikka juuri maaseudulla niitä eni ten käytetään.” Työpaikan kalenterissa on säännöllisesti mönkijäharjoituksia. Hain tälle kurssille, koska ajoneuvona mönkijä kiinnostaa ja halusin monipuolistaa osaamistani työssä. ”Tärkeimpänä oppina tuli mönkijän käsit tely eli tasakaasu ja painonsiirto, jota eniten kurssilla painotettiinkin. Kärryyn mahtuu kaksi makaavaa potilasta tai vaihtoehtoisesti yksi makaava ja hoitaja hoitoreppuineen. Potilaan kuljetus hoidettiin mönkijällä ja peräkärryllä.” Uutta oppia tuli Jyväsjärven mukaan hur jasti. tilaiden kuljetuksiin. Mönkijä sopii hyvin myös maanalaisiin tiloihin. ”Hain kurssille saadakseni uusia kikko ja mönkijän käsittelyyn ja opettaakseni niitä eteenpäin. Tilanne on sama sopimuspalokunnissa. ”On tärkeää, että mönkijän päällä on vain kuljettaja. ”LUPin alueella on nykyään samankal tainen kalusto joka paikassa. Vaikeinta oli jyrk kien ylä ja alamäkien ajaminen. Erilaiset mön kijämallit ovat tulleet tutuiksi 20 viime vuo den aikana niin työssä kuin vapaaajalla. Telat vaihdetaan alle, kun lunta on enemmän. Mönkijästä oli taannoin iso apu myös jäihin pudonneiden hevosten nostossa – jää kesti juuri mönkijän painon ja vinssi auttoi nostossa.” ”Opin kurssilla uusia tapoja, miten toimia haastavissa maastoissa. Keskeistä on lukea maastoa edeltä ja valita sopivat ajolinjat ottaen huomioon urat, kivet, kannot, nousut ja laskut, puut sekä muut mahdolliset esteet. Mönkijään on mah dollista vaihtaa myös telat renkaiden tilal le, mikäli olosuhteet sitä vaativat. Mönkijää käytetään pääosin joko potilaan tai kaluston kuljettamiseen.” Koulutusta voisi olla enemmän, mutta Jy väsjärvi uskoo, että nykyiselläkin määrällä pystytään hyvin vastaamaan tarpeisiin. Tämäkin kehittyi tosin nopeasti toistojen kautta. Tämä koulutus oli to della hyvä ja antoi paljon myös tällaiselle vanhalle ketulle”, Nyman iloitsee. Se on kevyt ja matala. Mikään ei ollut ylivoimas ta, mutta haastavinta oli ehkä liikuttaa mön kijää kaltevassa kulmassa paino mönkijän toisella kyljellä ja ohjaamalla yhdellä kädel lä sekä hallita tasainen kaasu saman käden peukalolla. Konetta liikutetaan maastossa tasakaasulla ja painonsiirroilla, paino vetäville pyörille. Kaikki muu laitetaan peräkärryyn tai kiinnitetään hyvin ja tasapainoisesti tavaratelineeseen. Mönkijäkalustoa on kattavasti saatavissa niin päätoimisilla kuin sopimuspalokunnilla. Siksi ehkä se jäikin päällim mäisenä mieleen.” ”Mönkijäkalustoon meillä kuuluu itse mönkijä ja siihen sopiva pelastuskärry, jota pystyy muokkaamaan riippuen potilaan tar peista ja olosuhteista. Vaihto vie vain noin 30–60 minuuttia”, Suihkonen kertoo. 8/2022 Pelastustieto 41 TEEMA: KALUSTO Fredrik Nyman on 55vuotias palomies Tammisaaren paloasemalta. ”Varsinaisia koulutuksia ei juurikaan ole ja voisi olla useamminkin. ”Kurssilaisilta saamani palaute oli kannustavaa. Suihkosen mukaan monitoimikärry sopii hyvin myös kaluston kuljetukseen esimerkiksi maastopaloissa. Monitoimikärry sopii sekä kaluston että po Olli Jyväsjärvi, 33, työskentelee palomie henä Hangon paloasemalla. Kouluttaja oli entuudestaan tuttu ja arvostan hänen oppejaan.” ”Fredde” pitää mönkijää hyvänä työkalu na ja apurina hankalimmassakin maastossa. ”Mönkijä toimii hyvin esimerkiksi saaris tossa heikkojen jäiden aikaan ensivasteteh tävissä ja eksyneiden sienestäjien ja marjas tajien noutamisessa
Mitä nyt sitten pitäisi huomioida ja missä asioissa olla hereillä. Miten järjestelmät voivat tukea työntekoa parhaiten. Mutta myös lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida avoimesti. Kun peruspalvelut alkavat pyöriä toimintavarmasti, voi keskittyä asioihin, jotka tuovat asiakkaille lisäarvoa. Miten omaa toimintaa kehitetään uudessa hallinnollisessa viitekehyksessä. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintä ja yhteiskuntasuhdepäällikö. Ei heitetä lasta pois pesuveden mukana.. Hyvinvointialueajasta on vielä todettava se, että vaikka kunnat ovat vastaisuudessa ”vain” yhteistyökumppani, on ihmisten turvallisuuden kannalta tärkeää, ettei pelastuslaitoksen lämmin ote irtoa kunnan kädestä varautumisen tukemisessa ja turvallisuuspalveluissa. Toiminnallisesti muutos ei liene onneksi kaikkialla Suomessa niin suuri kuin 20 vuoden takainen alueellistaminen. Miten alan sisäistä yhteistyötä vaalitaan ja kehitetään. Missä voi ja kannattaa tehdä yhteistyötä soten kanssa. Siksi niiltä on vaadittava riittävän hyvää käytettävyyttä ja vaatimustenmukaisuutta. Toisella alueella henkilöstöä on siirretty hyvinvointialueen yhteiseen käyttöön ”synergian” nimissä. Esimerkiksi maakunnalliset turvallisuusfoorumit ovat varsin toimivaksi koettu konsepti, jolla myös pienemmät kunnat pysyvät kapeista hartioistaan huolimatta mukana arjen turvallisuustyössä. Vaikka kaikkia ICT-järjestelmiä ei räätälöidäkään pelkästään pelastuslaitosten tarpeisiin, on pelastustoimi toinen kahdesta toimialasta, joita varten järjestelmät hyvinvointialueilla on rakennettu tai hankittu. ALANSA AMMATTILAISET Vuodenvaihteessa pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille ja ikiaikainen yhteys kuntiin katkeaa. On arvokasta, että kun uusien hyvinvointialueiden toiminnasta alkaa kertymään kehittämisja korjausehdotuksia, niitä viestitään paitsi oman alueen päättäjille, myös valtiolliseen päätöksentekoon. Myös ICT:n osalta siirrytään uuteen aikaan. Ne ovat pelastusalan tärkein yhteiskunnallinen tehtävä, ja sitä fokusta ei saa unohtaa, vaikka toimintaympäristön haasteet ja hallinnon uudistus meinaavat viedä huomiota. Kentältä kuuluu, että hyvinvointialueet ovat ai dosti kaksitoimialaisia, ja alan ääni kyllä kuuluu päätöksenteossa. Toisaalta, eräällä alueella pelastustoimen laskennallinen lisärahoitus on osoitettu resurssipulasta kärsivälle terveystoimelle. Eli ei huolet perusteettomiakaan ole. Pelastuslaitosten päähuomio on itseoikeutetusti siinä, että palvelut pyörivät häiriöttömästi läpi uudistuksen. Yksiä ja samoja ihmisiä varten tätä työtä yhä tehdään. 42 Pelastustieto 8/2022 Hyvinvointialueajan porstuassa MOKKATAKKIMAISTERI Fokusta ei saa unohtaa. Ensimmäiset ”takuukorjaukset” lainsäädäntöön nimittäin tehdään varmasti jo ensi hallituskaudella. Resursseista ja niiden riittävyydestä on puhuttu paljon jo etukäteen, ja sitä niukkuutta säännöstellään varmasti hyvinvointialueiden ja ministeriöiden välisissä neuvotteluissa tulevina vuosina
Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Ensihoito: 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi Tavoitteista toteutukseen 22.-24.11.2023 942 + alv 25.10.2023 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 1.-3.11.2023 1027 alviton 6.10.2023 Onnettomuuksien ehkäisy: 20001 Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 15.-17.5.2023 669 + alv 19.4.2023 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 22.-24.8.2023 780 + alv 3.8.2023 20056 Toiminta paloteknisillä laitteilla 29.-31.5.2023 769 alviton 3.5.2023 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 29.11.-1.12.2023 741 + alv 25.10.2023 Pelastustoiminnan johtaminen: 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 23.-24.3./3.-5.4.2023 1281 alviton 23.2.2023 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 2.-.3.10./10.-12.10.2023 1281 alviton 4.9.2023 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 27.-31.3.2023 1119 alviton 27.2.2023 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 2.-6.10.2023 1119 alviton 4.9.2023 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, teoria Pelastusopisto/etänä Teams 18.-19.4.2023 90/päivä alviton 21.3.2023 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, lento-osuus Jämijärvellä 8.-10.5.2023 253/päivä alviton 21.3.2023 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 22.-24.11.2023 854 alviton 25.10.2023 Pelastustoiminta: 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 14.-16.3.2023 522 + alv 14.2.2023 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 25.-27.9.2023 522 + alv 28.8.2023 20052 Ammoniakin turvallisuuskurssi 14.-15.9.2023 873 + alv 17.8.2023 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) (Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita) Hinnat tarkentuvat loppuvuodesta 2022 maksuasetuksen valmistuttua. PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. 0295 450 201. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Sopimushenkilöstön kouluttajakoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20112 Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta -kouluttajakoulutus 23.-26.1.2023 912 alviton 2.1.2023 20103 Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Oulu 18.-19.4.2023 232,5 alviton 26.3.2023 Alueellinen / Tampere 7.-8.11.2023 232,5 alviton 15.10.2023 20104 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus Alueellinen / paikkakunta avoin 15.-17.2.2023 465 alviton 15.1.2023 Alueellinen / paikkakunta avoin 23.-25.5.2023 465 alviton 23.4.2023 Alueellinen / paikkakunta avoin 11.-13.9.2023 465 alviton 10.8.2023 Alueellinen / paikkakunta avoin 28.-30.11.2023 465 alviton 29.10.2023 20102 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus Alueellinen / Oulu 19.4.2023 Avoin 26.3.2023 Alueellinen / Tampere 8.11.2023 Avoin Avoin 20105 Sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto / Kuopio 26.-27.4.2023 352 alviton 2.4.2023 Pelastusopisto / Kuopio 16.-17.11.2023 352 alviton 22.10.2023 20106 Savusukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Oulu 20.4.2023 155 alviton 26.3.2023 Alueellinen / Jyväskylä 24.10.2022 155 alviton 1.10.2023 20107 Ryhmänjohtajakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Tampere 3.-4.10.2023 310 alviton 10.9.2023 20108 Tieliikennepelastamisen kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Tampere 9.11.2023 155 alviton 15.10.2023 20109 Pintapelastuskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Laukaa 29.-30.3.2023 310 alviton 5.3.2023 20110 PVAT-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 25.10.2023 155 alviton 1.10.2023 20111 EAja EVY-kurssien vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 14.-15.3.2023 310 alviton 19.2.2023 Alueellinen / Vantaa 31.10.-1.11.2023 310 alviton 8.10.2023 20215 CBRNE-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Avoin Avoin Avoin 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 3300 alviton 8.1.2023 1. Koulutustarjonta 2023 PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. lähiopetusjakso / Pelastusopisto 27.-31.3.2023 Sopimushenkilöstökoulutus Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Pelastustoiminta: 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 22.-25.5.2023 885 alviton 24.4.2023 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 11.-14.9.2023 885 alviton 14.8.2023 20021 Hallityyppisten laajojen kohteiden palot -kurssi 29.-30.5.2023 652 alviton 1.5.2023 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 12.-14.4.2023 869 alviton 14.3.2023 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 31.10.-2.11.2023 854 alviton 3.10.2023 20038 Uudet sammutustekniikat 6.-8.6.2023 1594 alviton 9.5.2023 20038 Uudet sammutustekniikat 6.-8.11.2023 1594 alviton 9.10.2023 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 12.-13.4.2023 645/806 alviton 15.3.2023 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 21.-22.8.2023 645/806 alviton 24.7.2023 20070 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kouluttajakoulutus 14.-17.8.2023 1056/1408 alviton 19.7.2023 20071 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi 5.-9.6.2023 1332/1776 alviton 8.5.2023 20071 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi 4.-8.9.2023 1332/1776 alviton 7.8.2023 Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 0295 453 492 tai 0295 453 468. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. lähiopetusjakso, alueellinen / paikkakunta avoin 27.-29.1.2023 2. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Koulutustarjonta 2021 Koulutustarjonta 2023. lähiopetusjakso / Kuopio 13.3.-24.3.2023 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (kevät) 1520 alviton 2.1.2023 1. 0295 453 492 tai 0295 453 468. lähiopetusjakso, alueellinen / paikkakunta avoin 27.-29.1.2023 3. 0295 450 201. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. lähiopetusjakso / Kuopio 30.1.-10.2.2023 2
Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Ensihoito: 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi Tavoitteista toteutukseen 22.-24.11.2023 942 + alv 25.10.2023 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 1.-3.11.2023 1027 alviton 6.10.2023 Onnettomuuksien ehkäisy: 20001 Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 15.-17.5.2023 669 + alv 19.4.2023 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 22.-24.8.2023 780 + alv 3.8.2023 20056 Toiminta paloteknisillä laitteilla 29.-31.5.2023 769 alviton 3.5.2023 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 29.11.-1.12.2023 741 + alv 25.10.2023 Pelastustoiminnan johtaminen: 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 23.-24.3./3.-5.4.2023 1281 alviton 23.2.2023 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 2.-.3.10./10.-12.10.2023 1281 alviton 4.9.2023 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 27.-31.3.2023 1119 alviton 27.2.2023 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 2.-6.10.2023 1119 alviton 4.9.2023 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, teoria Pelastusopisto/etänä Teams 18.-19.4.2023 90/päivä alviton 21.3.2023 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, lento-osuus Jämijärvellä 8.-10.5.2023 253/päivä alviton 21.3.2023 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 22.-24.11.2023 854 alviton 25.10.2023 Pelastustoiminta: 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 14.-16.3.2023 522 + alv 14.2.2023 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 25.-27.9.2023 522 + alv 28.8.2023 20052 Ammoniakin turvallisuuskurssi 14.-15.9.2023 873 + alv 17.8.2023 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) (Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita) Hinnat tarkentuvat loppuvuodesta 2022 maksuasetuksen valmistuttua. lähiopetusjakso / Kuopio 30.1.-10.2.2023 2. Pelastustoiminta: 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 22.-25.5.2023 885 alviton 24.4.2023 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 11.-14.9.2023 885 alviton 14.8.2023 20021 Hallityyppisten laajojen kohteiden palot -kurssi 29.-30.5.2023 652 alviton 1.5.2023 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 12.-14.4.2023 869 alviton 14.3.2023 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 31.10.-2.11.2023 854 alviton 3.10.2023 20038 Uudet sammutustekniikat 6.-8.6.2023 1594 alviton 9.5.2023 20038 Uudet sammutustekniikat 6.-8.11.2023 1594 alviton 9.10.2023 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 12.-13.4.2023 645/806 alviton 15.3.2023 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 21.-22.8.2023 645/806 alviton 24.7.2023 20070 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kouluttajakoulutus 14.-17.8.2023 1056/1408 alviton 19.7.2023 20071 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi 5.-9.6.2023 1332/1776 alviton 8.5.2023 20071 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi 4.-8.9.2023 1332/1776 alviton 7.8.2023 Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 0295 450 201. lähiopetusjakso, alueellinen / paikkakunta avoin 27.-29.1.2023 3. 0295 450 201. PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. lähiopetusjakso / Pelastusopisto 27.-31.3.2023 Sopimushenkilöstökoulutus Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Sopimushenkilöstön kouluttajakoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20112 Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta -kouluttajakoulutus 23.-26.1.2023 912 alviton 2.1.2023 20103 Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Oulu 18.-19.4.2023 232,5 alviton 26.3.2023 Alueellinen / Tampere 7.-8.11.2023 232,5 alviton 15.10.2023 20104 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus Alueellinen / paikkakunta avoin 15.-17.2.2023 465 alviton 15.1.2023 Alueellinen / paikkakunta avoin 23.-25.5.2023 465 alviton 23.4.2023 Alueellinen / paikkakunta avoin 11.-13.9.2023 465 alviton 10.8.2023 Alueellinen / paikkakunta avoin 28.-30.11.2023 465 alviton 29.10.2023 20102 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus Alueellinen / Oulu 19.4.2023 Avoin 26.3.2023 Alueellinen / Tampere 8.11.2023 Avoin Avoin 20105 Sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto / Kuopio 26.-27.4.2023 352 alviton 2.4.2023 Pelastusopisto / Kuopio 16.-17.11.2023 352 alviton 22.10.2023 20106 Savusukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Oulu 20.4.2023 155 alviton 26.3.2023 Alueellinen / Jyväskylä 24.10.2022 155 alviton 1.10.2023 20107 Ryhmänjohtajakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Tampere 3.-4.10.2023 310 alviton 10.9.2023 20108 Tieliikennepelastamisen kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Tampere 9.11.2023 155 alviton 15.10.2023 20109 Pintapelastuskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Laukaa 29.-30.3.2023 310 alviton 5.3.2023 20110 PVAT-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 25.10.2023 155 alviton 1.10.2023 20111 EAja EVY-kurssien vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 14.-15.3.2023 310 alviton 19.2.2023 Alueellinen / Vantaa 31.10.-1.11.2023 310 alviton 8.10.2023 20215 CBRNE-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Avoin Avoin Avoin 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 3300 alviton 8.1.2023 1. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 0295 453 492 tai 0295 453 468. Koulutustarjonta 2023 PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. lähiopetusjakso / Kuopio 13.3.-24.3.2023 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (kevät) 1520 alviton 2.1.2023 1. lähiopetusjakso, alueellinen / paikkakunta avoin 27.-29.1.2023 2. Koulutustarjonta 2021 Koulutustarjonta 2023. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 0295 453 492 tai 0295 453 468. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh
Up for it since 1972 brontoskylift.com brontoskylift.com Pelastustoimi nousi vuosi sitten kyseenalaiseen julkisuuteen alan sisällä ilmenneiden seksuaalisten häirintätapausten vuoksi. Näin tein myös itse Twitterissä, joka vei A-Studioon saakka asiaa kommentoimaan. Lisäksi koko Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ottaa 1.1.2023 käyttöön sukupuolineutraalit virkanimikkeet. Mutta pelkät sanat eivät riitä. Enkä puhu nyt pelkästään johdosta, koska kyse on meidän kaikkien yhteisestä asiasta. Hyvinvointialueille siirryttäessä jokaisella pelastuslaitoksella on oltava omat tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmansa. Vahva peukutus kaikille asian edistämiseen osallistuneille.. Tämä on hieno asia, koska vastuuta työntekijöidemme työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista ei voi ulkoistaa. Yhdenvertaisuussuunnitelma kehittämistoimenpiteineen ja toimintaohjeineen valmistui osana työntekijämme YAMK-opinnäytetyötä. Myös Pohjois-Karjalassa on kääritty hihat asian tiimoilta. Moni pelastuslaitos toi myös esille, että alalla on ehdoton nollatoleranssi häirintää ja syrjintää kohtaan. Sisäministeriö julkaisi pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman, joiden tavoitteena on kehittää alan käytäntöjä tasa-arvoisemmiksi ja yhdenvertaisuutta edistäviksi. Työpajan keskustelu oli rakentavaa ja eteenpäin vievää – sen tuotoksena syntyi ehdotus alan yhteisistä sukupuolineutraaleista nimikkeistä. Marraskuun alussa järjestettiin kansallinen työpaja pelastustoimen virkanimikkeistä. PUHEENJOHTAJALTA Pelkät sanat eivät riitä. 46 Pelastustieto 8/2022 Mitä kuuluu yhdenvertaisuudelle. Koko ala suhtautui häirintään vakavasti ja pelastustoimen johto otti asiaan laajasti jyrkän kannan, että tällaista käytöstä ei hyväksytä alalla keneltäkään. Korjausliikettä ei tapahdu lakaisemalla ongelmia maton alle, vaan avoimesti puhumalla ja ennen kaikkea konkreettisia toimenpiteitä tekemällä. Asia pitää nähdä häirintää laajempana tasa-arvoja yhdenvertaisuusasiana, koska esille tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Pelastusalan johto ja järjestöt tuomitsivat häirintätapaukset tuoreeltaan. Näin vuosi myöhemmin kysymys kuuluu, että mikä on tilanne nyt, ja mitä asian eteen on alalla tehty tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä häirinnän kitkemiseksi. Suurin osa pelastuslaitoksista on aiemmin tukeutunut isäntäorganisaationsa suunnitelmiin, mutta nyt usealla pelastuslaitoksella on oman suunnitelman laadintatyö käynnissä. Markus Viitaniemi on PohjoisKarjalan pelastus laitoksen pelastusjohtaja ja Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Ohjelma pitää sisällään sekä tavoitteet että kehitystoimenpiteet. Tämä oli hyvä uutinen ja vie kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa, mutta myös yhdenmukaisempaa pelastustoimea. Lisäksi sisäministeriö asetti uuden pelastustoimen tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmän
Up for it since 1972 brontoskylift.com brontoskylift.com AVD sammutusaine, joka on erityisesti kehitetty torjumaan paloja litiumioniakuissa. Uutuus! Valikoimassa myös vermikuliitti rakeita (2 4 mm), joita voi käyttää pakattaessa litiumparistoja ja -akkuja säilytykseen tai kuljetukseen. Tuotenro: 606011, 100 L / pakkaus • Jäähdyttää ja eristää kennoja • Minimoi haitallisia seurausvaikutuksia • Ympäristöystävällinen sammutusaine • EN3-7 sertifioitu käsisammutin Tuotenumerot: 600232-60 2 L AVD | 600235-60 6 L AVD | 600233-60 9 L AVD www.gpbmnordic.fi Lue lisää:
Sammutustyönä tehtävä ei ollut suuri”, hän kertoo. Onneksi alkusammutusta tehtiin ahkerasti ja yksiköt ehtivät kohteeseen nopeasti. ”Tehtävään hälytettiin useita yksiköi tä, mutta paikalle kohteeseen tuli kol me sammutusyksikköä ja yksi säiliöauto. Pienestä työstä oli palaa koko halli. Tuli olisi voinut levitä yläkertaan ja silloin koko halli olisi ollut vaarassa tuhoutua. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Pertti Hänninen K eski-Suomessa Saarijärvellä sijaitsevassa teollisuushallissa oli jo aloitettu valmistaa puisia keittiövälineitä, mutta tuotantovälineenä oleva kone oli kuitenkin vikaantunut. SÄÄDÖKSIÄ EI NOUDATETTU ”Tulityösäädöksiä ei ole noudatettu, vaikka sammuttimia sattuikin olemaan tilassa, mutta varsinaisesti tilaa ei mitenkään suojattu”, Hänninen sanoo. ”Valitettavasti vastaavia sattuu liian paljon.” ”Tässäkin tapauksessa katsottiin, että tehdään pikkujuttu nopeasti eikä välitetä suojauksia eikä siitä, mihin kipinäsuihkut lentävät.” ”Jos olisi puolikin tuntia raivattu tilaa ja suojattu kohdetta, olisi lopputulos ollut toisenlainen ja yritystoiminta voisi jatkua.” Nyt vahingot olivat niin suuria, ettei puukapustojen tekemistä voitu koskaan aloittaa. ”Samalla Saarijärven asemalta tullut yksikkö teki perusselvityksen ja sammutti palon nopeasti. Myös tilan palo-osastoinnit pitivät.” PALOKUORMAA PALJON Kyseessä on parin tuhannen neliön suuruinen, kahdessa kerroksessa oleva teollisuushalli. Ne oli turvallista tyhjentää oven raosta palavaan tilaan. Hän on pitkällä työurallaan nähnyt useita vastaavia tapauksia. Lauantaiaamupäivällä toukokuussa 2020 aloitettu työ loppui lyhyeen, kun kipinäsuihkut sytyttivät ympärillä olevan palokuorman palamaan. Pikkujutusta iso palo Teollisuushallissa piti tehdä pieni korjaus, jossa tulitöitäkin oli tehtävä. Pahimmat vesivahingot aiheuttikin palon takia rikkoutunut vesiputki. Sitä varten piti myös leikata metallikappaleita kulmahiomakoneella ja hitsata saumoja. 48 Pelastustieto 8/2022 TULITYÖT Vahingot olisi voitu välttää. Lopputulos on katastrofi. Tarkoitus oli aloittaa varsinainen sarjatuotanto. Yritystoimintaa aloitellut mies syyllistyi oikeuden mukaan pelastusrikkomukseen säilyttämällä tilassa huolimattomasti helposti syttyvää tavaraa. ”Uhka vakavammille vahingoille oli kuitenkin suuri. Palokuormaa oli ympärillä paljon, ja se olisi palon leviämiselle ollut kohtalokasta. Onneksi valtaosa hälytetyistä yksiköistä voitiin perua.” Tulityöntekijä halusi auttaa yritystoimintaa valmistellutta ystäväänsä ja hän teki yksin tulityötä tilassa. Sitä ennen innokas apulainen halusi auttaa yrittäjää korjaamalla konetta. Tilanne tuntui aluksi uhkaavalta ja ilmoitus oli, että myös yksi ihminen on sisällä tilassa. Koska hänelle koitui tapahtuneesta suuret taloudelliset vahingot, hänelle ei määrätty sakkoja.. Nopeasti tehtiin hätäilmoitus ja työn tekijä tyhjensi useita sammuttimia, jolla paloa onnistuttiin rajoittamaan. Paikalle tuli ensimmäisenä aluepalomestari Pertti Hänninen, joka haki myös autostaan pari kuuden kilon sammutinta. Palosta aiheutui noin 143 000 euron aineelliset vahingot. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tulitöitä tehneen miehen sakkorangaistukseen yleisvaaran tuottamuksesta. ”Koulutuksista riippumatta pitäisi ymmärtää tulitöitä tehtäessä ympäristön turvallisuus.” Sammuttamisessa käytettiin vettä kaksi kuutiota. Tilanne olisi voinut kehittyä paljon pahemmaksi
Palo syttyi mustuneen ovenkarmin takana olevassa tilassa. < Muutamia kappaleita puisia kapustoja ehdittiin valmistaa, kunnes vikaantunutta konetta korjatessa tulityöt sytyttivät kohtalokkaan tulipalon. > Palaneet hitsausvälineet kertovat, mistä palo todennäköisesti sai alkunsa.. 8/2022 Pelastustieto 49 Palokuormaa hallissa oli valitettavan paljon
Asiaa käsitellään myös Palopäällystöliiton järjestämillä kurs sinjohtajapäivillä huhtikuussa 2023. Uudistukset on tehty laajassa yhteis työssä Ruotsin Palotorjuntaliiton, Svensk Certifiering Norden AB:n, SVEBRA:n, Pres to Brandsäker het AB:n, Trygg Hansan ja Ruotsin rakennusteollisuuden sekä muiden sääntötyöryhmässä olleiden kanssa. Suomalaiseen tulityökorttikoulutuksen konseptiin ei tehdä muutoksia tavanomai sesta uudistamisaikataulusta poikkeavasti. Koulutuskonsepteissa on ol lut paljon samankaltaisuuksia – mutta myös eroja. Tulevaisuudessa Ruotsissa sallitaan jälleen avoliekin käyttö kattotulitöissä, mut ta näkyvä liekki saa olla enintään 10 cm pitkä. Ennen muutoksia Ruotsissa oli kaksi koulutuskonseptia: Heta Arbeten ja Brandfarliga Arbeten, eivätkä koulutusten keskinäiset erot tai hyväksyn nät olleet selkeitä. Pohjoismaista yhteistyötä tulityökoulu tuksen kehittämiseksi tullaan jatkossakin te kemään palontorjuntaliittojen kesken. Siksi pätevyyksien keskinäisestä hy väksymisestä huolimatta tulityöntekijät on pitänyt perehdyttää kyseisen kohdemaan tulitöitä koskeviin vaatimuksiin. SPEK ja SPPL tiedottavat asiasta he ti, kun saadaan lisätietoja. Vielä ei ole selvää, miten Ruotsissa suh taudutaan muissa Pohjoismaissa aiemmin suoritettuihin, voimassa oleviin tulityökort teihin. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan tu lityökortit ovat aiemmin olleet keskenään hyväksyttyjä. Tulityökorttikoulutukseen uudistuksia Ruotsissa. Ruotsalai sen tulityökortin hyväksymisestä tulevaisuu dessa Suomessa ei ole myöskään tehty vie lä päätöstä. Edelleen SBF 506 määrittää 13 pääsääntöä tehtäessä tu litöitä tilapäisellä tulityöpaikalla. Tammikuusta 2023 alkaen Ruotsis sa hyväksytään uusista koulutuksista vain ruotsalaisen konseptin mukaiset koulutuk set. Suuri osa sisäl löstä on otettu nykyisistä turvallisuussään nöistä, mutta käsitteitä on selkeytetty ja uusia vaatimuksia otettu käyttöön. Pääsääntö jen sisältö ei olennaisesti poikkea siitä, miten Suomessa tulitöitä tehdään tilapäisellä tuli työpaikalla, asiat on lähinnä muotoiltu eri ta valla. Sa malla pyritään löytämään ratkaisuja keski näisen hyväksynnän palauttamiseksi. Ruotsissa konkreettisin muutos on siinä, kuka saa kouluttaa ja miten. Muutoksista kertoivat turvallisuusasian tuntija Vili Heinikoski SPPL:sta ja kehittä mispäällikkö Heli Hätönen SPEKistä. Korttien taustat tulevat muuttumaan uusis sa korteissa muuttuvien keskinäisten hyväk symisten mukaisesti. 50 Pelastustieto 8/2022 TULITYÖT Ruotsin koulutuskonseptin uudistukset tulevat voimaan 1.1.2023. Uudistus kiteytyy pitkälti standardiin SBF 2022, jonka myötä sääntö työryhmä on määritellyt koulutuskonseptien omistajilta vaaditut kriteerit sekä koulutus konseptin sisältöä koskevat seikat. Suomen Tulityötoimikunta ja Ruotsin Palotorjuntaliitto ovat esittäneet Ruotsin fi nanssialalle ja sääntötyöryhmälle, että ny kyiset tulityöpätevyydet pysyisivät voimassa korttiin merkityn ajan mukaisesti
Tämä osa muodostaa paloteknilli sen katkaisulinjan. Taloudellisten menetys ten lisäksi myös inhimilliset kärsi mykset ovat suuret.” ”Viime vuosina yleisin suurva hingon syy kattotöissä on seinänos tojen hitsaaminen ja avoliekillä toi miminen muutaman kymmenen sentin päässä rakenteessa olevis ta peittämättömistä raoista. Pakkoa tähän ei siis ole olemassa. ”Tärkeätä olisi tutkia myös kaikki läheltä piti tilanteet, koska niistä oppii eniten.” ”Vaikka tulityövahinkojen osal ta on edistytty, samat perusvirheet toistuvat. En keksi tässä yhtey dessä tällaiseen lainsäädännöllistäkään pohjaa. Lue tämä ja monta muuta mielenkiintoista artikkelia: pelastustieto.fi/arkistojuttu. AJANKOHTAINEN LUKU Kesäkuun 16. päivänä vaurioitti katon korjaajien nestekaasulla toimivasta puhalluslampusta syttynyt tulipalo mes suhallia pahoin. (Toimenpidetilasto Pronto 11.11.2022). Suuren hallin vesikaton sammuttami nen oli sen jälkeen ylivoimainen tehtävä. ”Tulitöihin liittyvä taustani on ol lut siis pääasiassa palovahinko jen kautta oppimista, mutta parisen vuotta olen ollut myös Finanssialan edustaja SPEKin tulityötoimikun nassa. Pitäisikö tulityömerkinnät lisätä käsityövälineisiin, joita käytetään tulityövälineinä, esimerkkinä laikkaleikkurit, CE-merkintöjen tapaan. Avolie kin suuntaaminen poispäin raosta ei takaa riittävää turvallisuutta, kos ka ihmisen tekemän inhimillisen vir heen riski on liian suuri.” ALAN TOIMIJA HISTORIA Messuhallin palo 16.6.1966 syttyi puhalluslampusta 24 prosenttia tulityöpaloista vuonna 2022 on syttynyt katto ja vedeneris tysalan tulitöistä. Syttyminen tapahtui Bmessuhallin puoleisessa päädyssä, jossa on kolme kerrosta toimisto ym. Kattokonstruktio oli runsaan ja yhte näisen palavan materiaalinsa johdos ta vaarallinen ja vaikeasti sammutettavis sa. Jostain syystä tehtiin alkuvaiheessa ratkaisuja, joiden johdosta palo pääsi leviämään palomuurin toiselle puolelle Amessuhallin kattorakenteisiin. ”Tulityömerkinnät eivät kuulu lainsäädäntöön, mutta käyttöohjeissa voisi olla tietoja myös laitteen vaaroista niin ympäristölle kuin ihmisille. Vajaat 12 vuotta hän on työskennellyt vakuutusyhtiössä ja nykyään vastaa omaisuuden suurva hinkotutkinnasta If Vakuutuksessa. tiloja. Konedirektiivistä ei löydy myös kään vaatimuksia kipinöintiin tai muuhun vastaavaan. Vuonna 2021 katto ja vedeneristysalan tulitöistä aiheu tuneita paloja oli 17 prosenttia kaikis ta tulityöpaloista. Tämänkaltaiset julkiset raken nukset tulisi jo rakennusvaiheessa suoja ta sprinklerlaitteilla. Vahinkotutkin nassa pitää ymmärtää työmenetel mät ja niihin liittyvät vaarat.” Kattotulityövahinkoja tutkitaan enemmän huomattavan isojen va hinkojen takia. Minulla on myös voimas sa oleva tulityökortti. 8/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Tulityömerkinnät työkaluihin. Vakuutustutkijalla myös tulityökortti Vakuutustutkija Jyrki Eskola on tehnyt palontutkintaa pian jo 27 vuotta, joista 15 poliisin teknisenä tutkijana. Uuden palonkestävyyspäätöksen mu kaan ei tällaista rakennetta enää onnek si sallita. Ei mer kinnöistä haittaakaan olisi, mutta miten se laitteeseen helposti ymmärrettävillä symboleilla merkittäisiin ja olisiko siitä hyötyä.” Vastaajana tarkastaja Teemu Lukkari aluehallintoviraston työ suojeluosastolta. Palo eteni eteläistä päätyä kohden ja saa tiin sammumaan vasta sitten, kun mitään palavaa ei enää ollut
Ylipalomies kurtistaa kulmakarvojaan, mutta ei kommentoi. ”Ylipalomiehet tietävät aina, miten asiat hoidetaan – tai ainakin sen, miten asia hoidetaan mahdollisimman vähällä vaivalla. Nytkään se ei ole kuulevinaan mitään, siten se säästyy ajatustyöltä”, palomies provosoi. Katse pysyy polvissa, mutta peukalo nousee ylös. ”Kattokaa siltä pupillat ja hierokaa vähän kylkiluita”, esimies käskee. Haista ite!” ”Ei ku sano nyt jotain.” ”Suksi kuuseen siitä, ja anna mun olla!” ”Se kuulostaa ihan oikeelta pokalta”, ensihoitaja sanoo. Palomies ja voinnin tivaaja jatkavat matkojaan. Olisiko ohikulkijalta silloin riittänyt aikaa?” palomies kysyy asiaa palokunnan kahvipöytäseurueelta. Ylipalomies ei nosta katsettaan lehdestä, vaan jatkaa lukemista uppoutuneena. Vastuu kommentoinnista jää muille. Hän haluaa saada kaveriin kontaktin, vaikkei siihen mitään erityistä syytä olekaan. Ylipalomies saa koko pöytäseurueelta hiljaisen huomion, mutta tämä ei reagoi edes täydelliseen hiljaisuuteen. Vastetta ei synny, joten pöydässä korotetaan ääntä. Aina pitäs olla tarjota joku ihmepilleri, jolla asiat ratkeisivat”, ensihoitaja sanoo. Oliko ylipalomies kuullut, se jää epäselväksi. Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Syysilta vihmoo pientä pisaraa ihmisvirran niskaan. Ylipalomies tuhahtaa. Onko kaikki kunnossa. 52 Pelastustieto 8/2022 Toi on sille se ”pilleri”. Hupun sisältä kuuluu örinää. Huppupäinen henkilö ei reagoi. Vapaalla oleva palomies pyyhkii niitä kasvoiltaan. ”Tää maailma ei ole yksinkertainen”, tarinan aloittaja toteaa. ”Sinä sen sanoit. ”Kuulostaa jotenkin tutulta. ”Mä tiedän, miten tää hoidetaan”, ensihoitaja sanoo. Yleensä toi menee niin, että kun me mennään paikalle, niin apu ei kelpaa, mutta sekään ei ole hyvä, että me lähdetään pois. Härkkimistä päätetään jatkaa. Mihin tää maailma joutuiskaan ilman ensihoitajia”, ensihoitaja vastaa.. Palomies askeltaa tämän ohi, kunnes takaa kuuluu kovaääninen kysymys: ”Onko kaikki kunnossa?” Kysymys on tarkoitettu huppupäiselle henkilölle. Huppupäinen henkilö istuu kivijalkamyymälän ikkunalaudalla kyynärpäillä polviinsa nojaten. ”Paitsi ylipalomiehille”, esimies jatkaa. ”Ei auta lähestyä, kahvipöydässä möllöttävä ylipalomies on kuulemma varohenkilö”, ensihoitaja sanoo mutta koputtaa kuitenkin varovasti ylipalomiestä olkapäälle. ”Ylipalomies ei edes puhu, ellei se ei saa pullaa tai tupakkaa.” ”Aina se ei jaksa edes hengittää, ainakin yöllä se pitää aika muikeita taukoja”, esimies veistelee. ”No?” Ensihoitaja kaivaa tupakat taskustaan ja sanoo: ”Mennääks ulos?” ”Toi on sille se ”pilleri”, toi sama olis toiminu siihen huppupäähänkin”, palomies sanoo. Palomies katsoo taakseen ja pohtii, vaatiiko tilanne hänen apuaan. ”Hei, miten sä voit?” ”Tä?” ”Miten sä voit?” ”Onks tää joku vedätys. Kysymys toistetaan kovemmalla äänellä. ”Mitä, jos huppupää olisikin vastannut, että: ´Ei, kaikki ei ole kunnossa, vaan päin persettä, mutta terveyttäni ei uhkaa juuri nyt mikään´. ”Pitää muistaa, että se sisään vetäminen on työlästä, kaikkikan sitä nyt ulos päästää, mutta vedäpä sisään”, ensihoitaja lyö löylyä. Pöydässä nauretaan äänekkäästi
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. . Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 8/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ
54 Pelastustieto 8/2022 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Erkki Hokkanen luovuttaa luottavaisin mielin ohjat Jani Kareiselle vuodenvaihteessa. Uuttakin on tulossa, kun Lauritsalan paloasema valmistuu loppuvuodesta.. Tekniikka on viimeistä huutoa, kuten kuvasta näkyy
8/2022 Pelastustieto 55 TAPASIMME Ihmisten auttaminen on työssä parasta. Etelä-Karjala on pitkänä ja kapeana haasteellinen alue. Ensimmäiset kuvatkin otimme Lappeenrannan VPK:n vanhan paloauton kyydissä. ”Pidän valintaa osoitukseksi myös siitä, että tälläkin tavoin turvallisuusasioita on haluttu nostaa esille nykyinen maailmantilannekin huomioiden. ”Ensimmäisellä luokalla palokunta tuli kouluun esittelemään toimintaansa. Ihmisten auttaminen on ollut työssä parasta. Moni yrittäjä on lopettanut eikä venäjää kuule entiseen tapaan. Valinta ei kohdistu mielestäni vain minuun, vaan sillä kunnioitetaan samalla koko pelastuslaitoksen, sopimuspalokuntiemme ja muiden viranomaisten näkymätöntä ja näkyvää työtä eteläkarjalaisten turvallisuuden eteen. Laivaliikenne on hävinnyt varsinkin kansainvälisiltä vesiltä tulevien rahtilaivojen osalta”, Hokkanen kuvailee. Toki myös Saimaan kanavassa ja Vuoksen alueella, joissa Suomi vastaa laivaliikenteestä. Toisella puolella on laaja Vuoksen vesistö, läpi kulkee vilkas Valtatie 6 ja toisella reunalla on Venäjän raja. Jo silloin tuntui, että tässä voisi olla sitä jotain”, hän muistelee.. Nyt linnoituksella on taas uusi isäntä – eläkkeelle jäävä pelastusjohtaja Erkki Hokkanen. Hän on toiminut Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2004 alkaen pelastusjohtajana. Päällystöopinnot hän suoritti kuuluisalla kymppikurssilla ja valmistui palo-opistosta vuonna 1987. Hokkanen on toiminut myös hälytysmestarina, palomestarina ja apulaispalopäällikkönä. Palomies naapurista pyysi minulta apua kaluston esittelyyn. Pellissä komeilee vuosiluku 1939. ”Pelastustoimessa muuttunut maailmantilanne ei ole näkynyt juuri muuten kuin Vainikkalassa VAK-kuljetusten osalta. Hyvinvointialueen uusi pelastusjohtaja Jani Kareinen on innokas ja monipuolinen kehittäjä. Pari vuotta kului Keravan hätäkeskusta perustamassa. Kunnioitettava historia on myös Hokkasella, sillä hän on työskennellyt 42 vuotta pelastustoimen eri tehtävissä ja niistä 40 vuotta Lappeenrannan kaupungilla. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Lappeenrannasta tuli Ruotsin itäisin kaupunki, jolloin linnoitustyöt käynnistettiin. Sitten tuli korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Jani Kareiselle esimerkkiä paloja pelastusalasta näytti isoveli, joka oli Kiteen VPK:n hälytysosastossa. Hän arvostaa selvästi historiaa ja valintaa isännäksi. Sen jälkeen hän on kulkenut Kaukaan tehdaspalokunnan sekä alan kesätöiden ja opiskelujen kautta nykyiseen tehtäväänsä. Itämatkailun varaan on vuosien varrella rakennettu paljon. Siviilikoulutukseltaan Hokkanen on insinoori (YAMK). Hokkanen sai ensikosketuksen pelastustehtäviin Tirilän VPK:n poikaosastossa 1960-luvulla. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Kimmo Kaisto ja Ville Hokkanen L appeenrannassa on käyty useita taisteluja idän ja lännen välillä. Kuski vaihtuu Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Erkki Hokkanen jää ansaitulle eläkkeellä joulukuun alussa
Hankkeesta vastaavan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen lisäksi mukana ovat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Heti vuoden alusta aletaan valmistella uutta palvelutasopäätöstä siten, että asiakirja on hyväksyttynä joulukuun alkuun mennessä”, Kareinen sanoo. UUSIA URAJA KEHITTYMISMAHDOLLISUUKSIA ”Tämä oli urallani kolmas erikoismuodostelmahanke. ”Meillä on todella hyvä ja monitaitoinen porukka, joka tekee työtään suurella sydämellä, inhimillisesti, ammatillisesti ja ennen kaikkea luotettavasti. Viime elokuussa Hokkanen valittiin Lappeenrannan linnoituksen uudeksi ja 27. Tavoitteena on myös luoda niin päätoimisille kuin sopimusväelle uusia urapolkuja ja kehittymismahdollisuuksia – alalle vetoa ja pitoa”, Kareinen kiteyttää. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on töissä noin 140 henkilöä ja laajassa sopimuspalokuntien verkostossa on yhteensä noin 900 henkilöä. Kareinen suoritti myös lähihoitajaopinnot oppisopimuskoulutuksena pelastajatutkinnon jälkeen. ”Tällä hetkellä keskeisenä työnäni ovat talousarviovalmistelut. isännäksi. Muodostelma osoitti toimivuutensa ja keräsi arvokkaita kokemuksia Kreikan valmiussiirrossa viime kesänä. Pelastuslaitos ja sopimuspalokunta tekevät rinta rinnan. 56 Pelastustieto 8/2022 TAPASIMME Eksoten hoitotason ensihoitajat Marjo Pohjonen ja Mika Astikainen toivottivat Erkki Hokkaselle rattoisia eläkepäiviä Lavolan paloasemalla Lappeenrannassa. Tavoitteena on ollut luoda uusia työkaluja pelastustoiminnan johtajan työkalupakkiin.” Kaikki tämä antoi hyvän pohjan vetää myös maastopalomuodostelmahanketta. Pohjois-Karjalassa rakensin palomestarina raskaspelastusjoukkuetta vuosina 2015–2017. Työni pelastusjohtana aloitan vuodenvaihteessa täydellä innolla ja sopivasti pilke silmäkulmassa. Suomi sai EU-rahoitusta metsäpalojen sammutukseen käytettävän pelastusmuodostelman rakentamiseksi reilut 1,1 miljoonaa euroa. Nyt hän valmistelee kuumeisesti siirtymistä hyvinvointialueelle. Mukana on vajaat 250 henkilöä niin päätoimisesta kuin sopimushenkilöstöstä. ”Vuonna 2006 aloitin päällystökurssilla ja seuraavana vuonna päällystötehtävät Pohjois-Karjalassa. Heti armeijan jälkeen hän aloitti pelastajaopinnot ja sai Kiteeltä palomiehen viran 2001. Valmistuin vuonna 2009 ja toimin palomestarin virassa. Vuonna 2017 alettiin rakentaa myös arktisen pelastamisen Arctic Rescue -tiimiä. Kareinen liittyi Kiteen VPK:n palokuntanuoriin vuonna 1988. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi Joensuuhun. ERIKOISMUODOSTELMIEN KEHITTÄJÄ Nuoresta iästään huolimatta Kareinen on ehtinyt olla monessa mukana. Aiemmin arvonimeä ovat kantaneet muun muassa Arvi Lind ja Pave Maijanen. Vuosina 2017–2020 hän toimi Kainuun pelastuslaitoksella pelastuspäällikkönä, kunnes siirtyi Etelä-Karjalaan pelastuspäälliköksi elokuussa 2020. Vuosien varrella hän on osallistunut muun muassa pelastustoimen lähialueyhteistoiminnan kehittämiseen, lukuisiin EU:n pelastuspalvelun asiantuntijakoulutuksiin, TAST-toimintaan ja FinnRescue-toimintaan. Ylemmän AMK-tutkinnon teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa suoritin vuonna 2013”, Kareinen kertoo. Pelastuslaitos lähtee ensi vuoteen voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Hokkanen jättää toimivan ja hyvän työyhteisön seuraajalleen. Niissä on ollut paikallinen, alueellinen ja kansallinen lähestymiskulma, johon kansainvälinen toiminta on tullut lisämausteeksi. ”Ajatuksena on, että kansainvälinen toiminta pitää kytkeä osaksi kansallista valmiutta
Hänen mukaansa nykyinen 19 vuotta toiminut alueellinen pelastustoimijärjestelmä on osoittautunut eri tutkimuksissa kustannustehokkaaksi. Myös kustannuskehitys on alueellisen pelastustoimen kaudella ollut suhteellisen maltillista. ”Täällä toimii kuitenkin porukka nimeltä Palokonkarit, ja toivottavasti minut hyväksytään mukaan. Hokkanen jää kaipaamaan hyvää työyhteisöä. Tekniikan ja kaupan lisäksi mukaan on tulossa yhteiskuntatieteiden tiedekunta humanistista näkemystä antamaan”, Hokkanen iloitsee. ”Turvallisuus on osa jokapäiväistä elämää. Turvallisen asumisen turvaaminen istuu hyvin pelastustoimen strategisiin tavoitteisiin. Eilispäivään tarrautuneet. Toimia johtajana suunnannäyttäjänä ja mahdollistajana. Pelastusalalla tutkimusta on tehty suhteellisen vähän, ja näissä oppilaitoksissa on paljon osaamista. Kodinhoitaja ilmoittaa huolestaan ja tieto välitetään pelastuslaitokselle. PELASTUSJOHTAJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. ”Jos esimerkiksi kodinhoitaja käy monta kertaa päivässä, hän voi samalla tehdä paloturvallisuuden ja toimintakyvyn arviointia. Kuntosali, luonnossa liikkuminen ja mökkeily. On syytä miettiä, tulisiko tulevaisuudessa pelastustoimen järjestämisvastuu olla valtiolla, joka myös rahoittaa pelastustoimen. Erkki Hokkanen, 64, kotoisin Lauritsalasta (kuuluu nykyisin Lappeenrantaan). Haasteena on, että ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän palveluja ja väki vähenee muualla paitsi isoissa keskuksissa. Oikeudenmukainen ja rehellinen – myös itselleen. Tuottavuutta on parannettu yhteistyön avulla koko Suomessa pelastuslaitosten kumppanuusverkoston avulla.” Hokkanen sanoo, että hyvinvointialueen pelastuslaitos tulee olemaan lähipalvelujen lisäksi valtakunnallinen turvallisuusorganisaatio. Pessimismi ja kaikenlainen besserwisseröinti. ”Pelastuslaitosten on oltava johdettavissa valtakunnallisesti ja niiden on kyettävä toimimaan yhteistyössä keskenään ja muiden pelastustoimen tehtäviin osallistuvien viranomaisten kanssa kaikissa turvallisuustilanteissa.” Tämä edellyttää Hokkasen mukaan riittävän yhdenmukaisia toimintamalleja ja palveluita koko maassa. Yhteistyötaidot ja päätöksentekokyvykkyys alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Joka vuosi pelastuslaitos on kutsunut eläköityneen henkilökunnan joulukahville. Nopeat – Erkki Hokkanen KUKA JA MISTÄ. Tässä voidaan hyödyntää tehokkaasti dataa ja tekoälyä”, Hokkanen sanoo. Jani Kareinen, 42, Kiteeltä. MIKÄ SYTYTTÄÄ. HARRASTUKSET. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja liike-elämän kanssa.” TOIMIVAA YHTEISTYÖTÄ OPPILAITOSTEN KANSSA ”Olemme myös tehneet jo vuosia tiivistä yhteistyötä LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Positiivinen asenne ja Kiteen pallon suoritteet pelikentällä! MIKÄ SAMMUTTAA. MIKÄ SAMMUTTAA. Hän kehuu myös maakunnan viranomaisyhteistyötä, jota suunnitellaan ja kehitetään voimakkaasti Etelä-Karjalan turvallisuusja valmiustoimikunta EKTURVAn nimissä. Vaimo ja kaksi alakouluikäistä neitiä. töitä ja tavoittavat lähes koko maakunnan alueen noin 20 minuutin sisään”, Hokkanen kuvailee. Pelastusviranomainen seuraa jo lainkin puolesta onnettomuuskehitystä ja pyrkii estämään onnettomuudet. PELASTUSJOHTAJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. EKTURVAn toiminta korostuu erityisesti tuosta näkökulmasta, sillä verkosto huomioi turvallisuuden laajasti eri toiminnoissa. HARRASTUKSET. ”Toisiko lisäarvoa ja kustannustehokkuutta se, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset olisivat kaikki saman ministeriön suorassa ohjauksessa?” hän pohtii. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Hyvä työyhteisö (parhaaseen on tyydyttävä), siellä etenkin uusinajattelijat ja heidän halunsa kehittää toimintaa tulevaisuutta kohti. ”Pelastustoimen palvelutaso on onnettomuustilastoinnin mukaan parantunut. Myönteinen suhtautuminen elämään ja hyvään arkeen. Torstaisin punttisali on ollut avoinna myös eläkeläisille, toivottavasti nämä perinteet jatkuvat hyvinvointialueellakin.” Linnan isännän tehtävien lisäksi Hokkasen pitää jatkossakin vauhdissa pyöräily ja kesäisin veneily Saimaalla 8,5-metrisellä moottoriveneellä muun muassa Kuopioon, Savonlinnaan ja Heinävedelle.. Nopeat – Jani Kareinen KUKA JA MISTÄ. Vaimo Sari ja aikuiset lapset Elina ja Ville. 8/2022 Pelastustieto 57 TAPASIMME Alalle vetoa ja pitoa. PERHE. Kuntoa ylläpitävä liikunta eri muodoissa, retkeily Saimaalla. Esimerkkinä yhteistyöstä on KAT-hanke, jossa kehitettiin laajalla eri toimijoiden yhteistyöllä kotona asumisen turvallisuustason vaatimusmallia. PERHE
Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli ha vaittu, että väestöhälytinjärjestelmän toimin nassa oli ilmentynyt erilaisia vikatiloja. Sa malla opinnäytetyössä tuotiin esille korjaus ehdotuksia, joiden huomioiminen suunnitte lussa, ylläpidossa sekä huoltotoimenpiteis sä parantaa väestöhälytinten toimintavar muutta tulevaisuudessa. (PRONTO 1.8.2022). Pelastuslaitoksen alueella on 23 väestöhälytintä, joiden toiminnasta vastaa pelastuslaitos. Komppanialähtöjen jakautuminen onnettomuustyypeittäin (PRONTO 1.8.2022). Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Väestöhälytinjärjestelmän toimintavarmuuden parantaminen Pohjanmaalla Pelastuskomppanian esikunnan hajautettu malli VOUTILAINEN, KIMMO: Pelastuskomppanian esikunnan hajautettu muodostamismalli. 58 Pelastustieto 8/2022 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla perinteisesti tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Hälytystehtävien prosentuaalinen jakautuminen kuukausittain vuosina 2017–2021 (PRONTO 6.8.2022) Komppanialähdöt onnettomuustyypeittäin Virheellisten kirjausten vuoksi jätin onnettomuustyyppien vertailusta pois sellaiset tehtävä, jotka eivät tavanomaisesti ole komppanialähdön tehtäviä. Päivystävän palopäällystön päivystys alueita on vähennetty varallaolon pikkuhiljaa poistuessa, jolloin pelastuskomppanian esi kunnan henkilöstöä voidaan joutua kokoa maan entistä pitempien välimatkojen pääs tä. Ohje on kaikille Suomen pelastuslaitoksille, ja sitä voi muokata omiin tarpeisiin, mikäli se ei ole suoraan sellaise naan käyttämiskelpoinen tietyn alueen tai yhteistyöviranomaisen toimintaympäris töön. Opinnäytetyö oli toiminnallinen työ, jossa kirjallisuuskatsauksen tuloksena tuo tettiin ohje pelastuskomppanian esikun nan hajautetun muodostamismallin toteut tamisen pohjaksi. Lisäksi tietoa etsit tiin myös aihetta sivuavista opinnäytetöistä ja kehittämishankkeista sekä pelastusalan ammattilehden artikkeleista. Opinnäytetyöhön kerättiin tietoa pelas tustoimen onnettomuusrekisteristä PRON TOsta, etätyöskentelystä kirjoitetuista kir joista, lakitekstistä, Pelastusopiston ope tusmateriaaleista sekä kattavasti pelas tustoimen eri ohjeista. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090719938 Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimintaohje pelastuskomppanian esikun nan hajautetun toimintamallin muodosta miseksi. Ohjetta voidaan soveltaa myös pelas tuskomppaniaa pienemmissä tai suurem missa muodostelmissa. Opinnäytetyön tuloksena syntyneellä materiaalilla voidaan parantaa jatkossa pe lastuslaitoksella väestöhälyttimien toiminta varmuutta. Opinnäytetyössä esiteltiin väestöhälytin järjestelmän toimintaan vaikuttaneet viat ja ongelmatilanteet, joiden vuoksi väestöhäly tin ei olisi toiminut suunnitellulla tavalla. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. 23 kuva 12. Toisaalta niiden onnettomuustyyppien määrä oli myös marginaalisen pieni; yleisimmät virheelliseksi oletetut onnettomuustyypit (ensivastetehtävä sekä häkeen liitetyn paloilmoittimen tarkastustehtävä) olisivat 21 tapauksella päätyneet jaetulle seitsemännelle sijalle tilastossa. kuva 13. INNANEN, SAKARI: Väestöhälyttimet Pohjanmaan pelastuslaitoksella väestöhälytinjärjestelmän toimintavarmuuden parantaminen urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090719959 Opinnäytetyössä käsiteltiin väestöhäly tinjärjestelmää ja sen toimintavarmuuden parantamista Pohjanmaan pelastuslaitok sella. Opin näytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjan maan pelastuslaitoksen väestöhälytinjärjes telmän nykytilanne sekä parantaa väestö hälytinten toimintavarmuutta. Tarkoituksenmukaisin tai järkevin toimin tatapa ei aina ole ajaa pitkää matkaa häly tysajoa, jotta saadaan kaikki esikuntahen kilöt samaan tilaan. Lisäksi tarkoi tuksena oli tuottaa siirrettävien väestöhälyt timien käyttöönottoohje. tammi kuu helmik uu maalis kuu huhtik uu toukok uu kesäku u heinäk uu elokuu syysku u lokaku u marras kuu jouluku u PelK 6,38% 6,18% 6,58% 7,46% 14,52% 12,17% 11,87% 9,91% 6,18% 6,77% 5,79% 6,18% Kaikki tehtävät 8,24% 7,51% 7,14% 7,03% 8,51% 10,71% 9,85% 9,15% 8,61% 7,53% 7,66% 8,06% 0,00% 2,00% 4,00% 6,00% 8,00% 10,00% 12,00% 14,00% 16,00% Hälytystehtävien prosentuaalinen jakauma kuukausittain 2017-2021 PelK Kaikki tehtävät 518 145 112 69 32 27 17 11 100 200 300 400 500 600 Komppanialähdön tehtävät 2017-2021 onnettomuustyypeittäin Komppanialähtöjen jakautuminen onnettomuustyypeittäin 2017–21. Hajautettuna työskentely nopeut taa tehokkaan johtamisen aloittamista sekä lisää työturvallisuutta hälytysajon vähentä misen myötä. Nykyaikaiset tietotekni set järjestelmät mahdollistavat tehokkaan ja tietoturvallisen tavan hajauttaa esikunta ja toimia yhteistyössä virtuaalisten vaihtoehto jen avulla. Lisäksi opinnäytetyöhön kirjattu ja tietoja ja huomioita voidaan käyttää väes töhälytinjärjestelmää koskevien suunnitel mien tekemisessä sekä suunniteltaessa, mi ten väestöhälyttimet pystytään pitämään toimintakuntoisina tulevaisuudessa.
Vastaajiksi valikoituivat ensihoitohen kilöstö, terveydensuojeluviranomainen, so siaaliviranomainen sekä kotihoito. Johto päätöksetosiossa esitellään keinoja ongel man vähentämiseksi. Kyselyn keskiössä oli saa da organisaation muilta toimijoilta näke myksiä pelastuslain 379/2011 42 § mukai seen ilmoitusvelvollisuuteen ja sen seurauk sena toteutettavaan valvontaprosessiin liit tyen. Sivu käytäviä ovat kerrostasolta kahteen tai kol meen suuntaan lähtevät käytävät, joiden varrella on huoneistojen ovia. JOUTSEN, PEIK; TUOMAINEN TIMO: Kerrostalojen pitkät sivukäytävät urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090819980 Tavoitteena oli selvittää, miten asuinker rostalojen tavanomaista pidemmät sivukäy tävät vaikuttavat pelastustoimintaan. Opinnäytetyön tuloksena saatu ja kehittämis ehdotuksia suositellaan otetta vaksi käyttöön Siun Sotessa, mutta niitä voi daan hyödyntää myös tulevaisuuden hyvin vointialueilla. Työssä järjestetään lähes todellisia vastaa vat olosuhteet käytöstä poistettuun entiseen vankilaan. Tärkeimpiä näistä ovat säädösten muuttaminen siten, että asuin kerrostalojen asuinhuoneistojen ovet varus tetaan ovensulkijalaitteilla ja porraskäytävän yläkerroksessa sijaitsevat savunpoistoluu kut ovat pelastuslaitoksen käsin avattavissa sisääntulokerroksesta. Mittaustapahtumia oli yhteensä seitse män. Nämä henkilöt tapaavat vuo sittain määrällisesti paljon heikentyneel lä toimintakyvyllä ja turvallisuudeltaan hei kentyneessä ympäristössä asuvia asiak kaita, joista valtaosa ei tule lainkaan pelas tusviranomaisen tietoisuuteen. Niistä saadut tulokset osoittavat, et tä käytävien pidentyminen tuottaa haastei ta pelastajille. Kuntayhtymämallissa saman työnanta jan alaisuudessa työskentelee suuria hen kilöstöryhmiä. Kysely to teutettiin keväällä 2022, ja siihen vastasi kaikkiaan 58 henkilöä. Lähtökohdaksi valittiin tilanne, jossa koko porrashuone on täyttynyt savulla alimman kerroksen huo neistossa syttyneen tulipalon seurauksena. Pelastus lain 379/2011 42 § mukaisesti pelastus laitoksen tulee onnettomuuksien ehkäise miseksi ja turvallisuuden ylläpitämisek si toimia yhteistyössä muiden viranomais ten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asuk kaisen kanssa sekä osallistua paikalli seen ja alueelliseen turvallisuussuunnitte lutyöhön. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivise na tutkimuksena keräämällä tietoja keskei seksi tunnistetuilta yhteistyöryhmiltä Web ropolkyselyllä. Huoneistosta on poistuttu ja ovi on jäänyt auki, jolloin savukaasut ovat päässeet täyt tämään koko porrashuoneen ja kaikki sivu käytävät. Tilat vaativat muutoksia, jotta ne soveltuivat mittausten toteuttamiseen. Ra kenteelliset muutostyöt toteuttivat työn teki jät. Kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää myös tulevaisuuden hyvinvointialueilla.. Pelastajien pitää pahimmillaan nolla näkyvyydessä kuumissa olosuhteissa kon tata tai ryömiä ja käsin haroa porrashuo neen kaikki tilat läpi kattavasti. Opinnäytetyön tilaajana toimi Poh joisKarjalan pelastuslaitos. Porrashuo neeseen jäävillä henkilöillä on erittäin huo not mahdollisuudet selvitä hengissä tulipa lon myrkyllisissä savukaasuissa. Tarkoituksena oli tuoda esille hyvin vointialueiden edelläkävijän roolissa toimi van PohjoisKarjalan sosiaali ja terveys palveluiden kuntayhtymä Siun Soten hyödyt paloriskiasumiseen liittyvien valvontatoi mien käsittelyssä sekä näiden ennaltaeh käisyssä. Tarve opinnäytetyölle tuli pelastuslaitok sen valvontasuunnitelmaan keskeiseksi ke hittämishankkeeksi esitetystä viranomais yhteistyön parantamisesta Siun Sotessa. Aikaa ja hengitysilmaa kuluu enemmän, ja uusien suositusten mukaisissa kerrostaloissa ollaan pelastustoimen suo rituskyvyn rajamailla. Kyselyn vastauksista johdettiin kehittämisehdotuksia ennaltaeh käisyyn ja valvontatoimintaan. KINNUNEN, MIKA: Paloriskiasumisen valvontaprosessin kehittäminen PohjoisKarjalan sosiaalija terveyspalveluiden kuntayhtymässä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101021057 Opinnäytetyössä käsiteltiin pelastuslain 379/2011 42 § pohjalta tulleisiin ilmoituk siin liittyvää paloriskiasumisen käsitettä ja sen seurauksena toteutettavaa valvontapro sessia. Työtä pohjustetaan katsauksella raken tamista ohjaavaan normistoon, rakennus ten suunnitteluun ja viranomaisvalvontaan. Tilanne on erittäin vaarallinen hen kilöille, jotka eivät pysy huoneistoissaan, vaan lähtevät porrashuoneen kautta hakeu tumaan ulos talosta. Opinnäytetyön rajaus toteutettiin niin, et tä tutkimus käsittää ainoastaan Siun Soten toimialueen ja organisaatiosta löytyvät kes keiset yhteistyötahot. 8/2022 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Kerrostalojen pitkien sivukäytävien vaikutus pelastustoimintaan Paloriskiasumisen valvontaprosessin kehittäminen Pohjois-Karjalassa Pelastuskomppanian esikunnan hajautettu malli Uusien suositusten mukaisissa kerrostaloissa ollaan pelastustoimen suorituskyvyn rajamailla. Menestyminen tehtä vässä voi olla pienistä asioista kiinni
Lasku köysipelastajan saattamana alkoi kello 20.45 ja kesti 14 mi nuuttia. "Hissillä ylös nousseet köysipelastajat kertoivat, että loukkaantunut asentaja oli se lällään roottorin navan sisällä ja tukeutui jal koihinsa. Roottori oli pysäytetty. Nava kan ja puuskaisen tuulen vuoksi uhrin laske misesta helikopterilla luovuttiin. Sitten paikalle saapu nut voimayhtiön edustaja antoi luvan käyttää hissiä, jonka suurin kuorma oli 200 kiloa. Ahdas tila vaikeutti pelastajien ja ensihoitolääkärin työskentelyä. Hänet pää tettiin laskea konehuoneen lattian huoltoluu kun kautta. Mies vedettiin konehuoneeseen na van ahtaan tarkastusluukun kautta. Hänen konehuoneessa ollut tove rinsa selvisi vammoitta ja ilmoitti tapahtu neesta voimayhtiön valvomoon, joka teki hätäilmoituksen kello 17.22. Nämä tiedot sisältyivät kello 21.11 tulleeseen hätäilmoitukseen. Teksti: Sven Buchenau Salamaniskusta vaikeita vammoja saanutta asentajaa lasketaan koripaareilla noin sadan metrin korkeudesta. Hissi oli ylhäällä eikä tiedetty, voidaanko sitä tässä tilanteessa käyttää. Kuvakappaus: Feuerwehr-Magazin 12/2021. Hätäkeskus lähetti kohteeseen tiepelas tus, pioneeri ja ensihoitoyksikön. 12/2021 Palokunnan joukkueenjohtajana oli köy sipelastuskoulutuksen saanut ensihoitolää käri. Pelastustoiminnan johtaja Jan Phillipp Arens saapui ensimmäisenä kohteeseen kello 17.27. Potilaan kuljetusta varten hälytettiin he likopteri. 60 Pelastustieto 8/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Salama iski tuulivoimalaan HÜCKESWAGEN, SAKSA 105/2022 Noin kello 17 salama iski sadan metrin korkeudella olevaan tuulivoimalan kone huoneeseen, jossa kaksi asentajaa työsken teli. Henkilöauto suistui tieltä ja törmäsi useita metrejä alempana olevaan puron sil taan. Hän olisi voinut pudota roottorin onton siiven sisään. Palovammoistaan huo limatta hän pystyi vastaamaan kysymyk siin", Arens kertoo. Kun auto oli saatu tuettua, pelastajat irrotti vat uhrin hydraulisilla pelastustyökaluilla ja puukkosahalla. Pelas tustoiminta aloitettiin välittömästi. ”Pysäköintipaikalla oli yhtiön pakettiau to, mutta ovi oli lukossa. Lääkäri antoi hänelle ensihoidon. "Koska uhrin tilasta ei ollut tietoa, olin hä lyttänyt Kölnistä kaksi köysipelastajaa, jotka olivat myös ensihoitajia", Arens kertoo. Viimein se avattiin hydrauli sella levittimellä ja laikkaleikkurilla. Lopulta potilas saatiin sidottua koripaareihin. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini Pelastaminen kyljellään olevasta autosta pimeässä ja sateessa MAURENS, RANSKA. Auton neljä matkustajaa saivat vaka via vammoja. Navakka tuuli, lumipyry ja pimeys haittasivat. Potilaan ensihoitoa jatkettiin ambu lanssissa ja kello 21.35 helikopteri vei hänet yliopistosairaalaan. Pelastajat sitoivat miehen kiinni ja kut suivat lääkärin ylös. Kaksi pääsi omin voimin ulos, kolmas oli osittain ulkona ja neljäs puristuk sessa. Kaikki uhrit saivat ensihoidon. Ylhäällä olevan asentajaan ei saatu yh teyttä. Sen navan sisällä työskennellyt asentaja sai voimakkaan säh köiskun. Pelastus toiminnan johtaja hälytti vielä kaksi ensihoi toyksikköä ja ambulanssihelikopterin, jotta jokainen uhri saataisiin mahdollisimman pian sairaalahoitoon. Rintees sä kallellaan oleva auto oli vaarassa kaatua puroon, puristuksessa oleva uhri mukanaan. Opasteet, huo mioliivit, pelastajien sijoittelu, auton tukemi nen ennen uhrin irrotusta, unohtamatta ve sien suojelua ja syttymisvaaraa. Tekninen pelastuspalvelu (THW) häly tettiin valaisemaan toimintaaluetta. Olennaista oli huolehtia sekä uhrien että pelastajien turvallisuudesta. Ovi ei auennut lukko eikä halli gantyökalulla. Kaikki tämä pimeydessä ja sateessa. Konehuoneen ahtaus vaikeutti potilaan siirtoa koripaareille. Koska kohteessa oli vain sohjoinen pysä köintipaikka, hän käski hälytettyjä yksiköi tä odottamaan 1,5 kilometrin päässä oleval la paloasemalla. Tuuli oli navakka ja lunta alkoi sataa”, hän kertoo. Jotta uhri saataisiin ko nehuoneeseen, tarvittiin toinen köysipelas tajapari
Varmuuden vuoksi ensimmäinen yksikkö selvitti syöttöjohdon toisesta palo postista ja aloitti sammutuksen vastakkai selta puolelta. Noin puolen tunnin kuluttua liekit löivät ajoneuvohal lin katon läpi ja rakennuksen itäinen osa syttyi. Toinen yksikkö aloit ti sammutuksen kelajohdolla ja selvitti syöt töjohdon 250 metrin päässä olevasta palo postista. Kaikki autot saatiin ulos. Tämän jälkeen palokuntalaiset alkoivat varovasti poistaa lapioilla maata uhrin päältä. Hän teki hätä ilmoituksen. Aluksi maamassoja oli tuetta va, jotta maata ei enää valuisi kaivantoon. Paikalle saapunut palokunta hälytti vah vennuksia, Düsseldorfin palolaitoksen ra kennuspelastusjoukkueen sekä ambulans sihelikopterin. Koska kaikkia kaasupulloja ei saatu tuotua ulos, pelastustoiminnan johtaja määräsi vaara alueen eristettäväksi 300 metrin säteellä. Lisärakennuksesta piti tulla oma paloosastonsa, mutta tätä ei toteutettu. Palo sammui tunnin kuluttua. Lisäksi metallirungon kannattaman muovi katteen sulaminen poisti savua ja alensi lämpötilaa. Sieltä palo levisi puurakenteisen portaikon kautta yläkerroksen luokkaan, joka oli osa vuonna 1988 val mistunnutta lisärakennusta. Palokunta teki tarkastuskäyntejä tunnin välein ja sammutti kytöpesäkkeet. Palosyyn tutkinnassa todettiin, että toimistosiipi, luokka/neuvotteluhuone, ajoneuvohalli ja eteistilat oli vat samaa paloosastoa. 8/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA HÖRBY, RUOTSI Paloasema tulessa AEGERTEN, SVEITSI 50/2021 Mustaa savua puutarhasta 10/2021 ERKRATH, SAKSA Kaivanto sortui 5/2021 Kello 3.07 valmiudessa olleiden palomiesten hakulait teisiin tuli hälytys: ”lisäpainike Hörbyn asema”. Kahden ja puolen tunnin kuluttua helikop teri vei vakavasti loukkaantuneen miehen sairaalahoitoon.. Itäpäädyn portin viereisen oven alla näkyi valon kajastusta. Mittavien palovaurioiden ja purkutöitä koskeneen väärinymmärryksen vuoksi palon syttymissyytä ei saatu selville. Pelastustoiminnan johtaja asetti tehtäväksi rajoittaa palo ja tuoda rakennuksessa olevat kaasupullot ulos. Kello 16.15 vaara alueen eristäminen lopetettiin. Ensimmäisenä paikalle saapunut palomies näki ajoneuvohallin olevan savun täyttämä. Savusukelluksen työturvallisuusmääräysten mukaan ensiksi tulleet palomiehet eivät olisi saaneet mennä ajo neuvohalliin ilman paineilmahengityslaitteita. Palokunta siirtyi jälkisammutukseen. Pelastustoiminta päätet tiin kello 20.50. Työtoverit tekivät hätä ilmoituksen ja kaivoivat miehen pään esiin. Palo levisi vähitellen koko rakennukseen. Kasvihuoneen savutuuletus aloitettiin. Teksti: Isabelle Grünenwald Miehet olivat kaivamassa esiin rakennuk sen sokkelia, kun kaivanto äkkiä sortui hau daten yhden heistä. ”Oliko asuntovaunussa tai joissain autoissa kaasu pulloja. Yhdessä seuraavaksi saapuneen palomiehen kanssa hän alkoi ajaa autoja ulos hallista. Teksti: Anna Andersson Carlin Hätäilmoituksen mukaan kasvihuo neen vieressä paloivat auto ja asuntovaunu. Ensimmäinen pelastusyksikkö rajoitti pa loa 40 mm:n suihkulla. Vahvistuksista huolimatta palokunta ei onnistunut rajoittamaan paloa. Tämä luultavasti pelasti hänen henkensä. Pelastustoiminnan johtaja Kevin Vorde regger totesi, että kasvihuoneen taakse oli pysäköity kahdeksan autoa, joista useat pa loivat. Sitten ensimmäinen hälytetyistä yksiköistä tuli. Kukaan ei ymmärtänyt viestiä, mutta osa heistä ajoi paloase malle selvittämään, mistä hälytys johtui. Sammuttajat kuulivat pamauksia. Ilmeisesti palo alkoi ajoneuvohallin itäosan va rastosta, jossa sähkökeskus oli. Kello 15:n jälkeen palo alkoi heiketä ja sen leviäminen päättyi. He ottivat riskin, koska tunsivat rakennuksen ja ajoneuvot. Luokasta palo levisi lisä rakennuksen eri tiloihin sekä toimistosiipeen. Musta savupatsas näkyi jo kaukaa. Jälkeenpäin selvisi, että palossa re peili autojen renkaita”, Vorderegger kertoo
Oppimisympäristö on suunniteltu erityisesti johtamiseen. Hankkeessa on kehitetty uusi virtuaalinen oppimisympäristö, jossa harjoitellaan pelillisesti riskija onnettomuustilanteisiin liittyvää päätöksentekoa sekä resurssien käyttöä. EU on rahoittanut hanketta noin 900000 eurolla. Alustalla simuloidaan riskija onnettomuustilanteita Saimaan kanavassa ja sen lähiympäristössä. Erilaisia hankkeita on käynnissä. Itäisessä Suomessa käynnistyi vuoden 2021 alussa muun muassa rajaturvallisuuden parantamiseen tähdännyt Cross Border Safety (CB-Safe) -hanke, jossa toteuttajina ovat LAB-ammattikorkeakoulu yhdessä Etelä-Karjalan ja Harjoittelua virtuaalisesti Virtuaalisesti toteutettu harjoittelu ja koulutus lisääntyy entisestään tulevaisuudessa. TEHOKKAAMPAA HARJOITTELUA ”Virtuaalisen oppimisympäristön avulla saadaan tehostettua harjoittelua, eikä Hanketta esiteltiin ja siihen pääsi tutustumaan viime toukokuussa järjestetyillä sisäministeriön järjestämillä turvallisuuspäivillä.. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Tia Windahl ja Esa Aalto Kymenlaakson pelastuslaitosten kanssa. Muun muassa Suomen Palopäällystöliitto tekee yhteistyötä Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitosten kanssa erilaisten virtuaalisten koulutusmallien rakentamisessa Palosuojelun edistämissäätiön tuella. 62 Pelastustieto 8/2022 Ohjelman käyttö ei vaadi kuin VR-tasoisen tietokoneen ja VR-lasit. Yksi esimerkeistä on LAB-ammattikorkeakoulussa yhdessä kahden pelastuslaitoksen kanssa toteutettu hanke. HARJOITUS JA KOULUTUS V irtuaalinen oppimisympäristö lisääntyy myös pelastustoimessa. Tavoitteena oli modernisoida pelastusalan suorituskyvyn hallintaa ja pilotoida virtuaalisen harjoitusympäristön toimivuutta. Hankkeessa tähdättiin myös pelastusalan yhteistyötoimintamallin parantamiseen sekä testattiin uusinta teknologiaa edustavaa välineistöä pelastustilanteissa
Virtuaalisen oppimisympäristön rakentamisessa käytettiin onnettomuuskäsikirjoituksia ja kerättyä dataa, joka sisältää mittauksia, suunnitteluasiakirjoja sekä rakennettujen kohteiden tietomalleja. Hän pitää virtuaalista koulutusalustaa hyvänä myös siksi, että käyttäminen on paikasta riippumatonta. Mallintamisessa on hyödynnetty Väylävirastolta saatua lähtöaineistoa, kuten pistepilviaineistoa, joka kattaa Saimaan kanavan pohjan ja lähiympäristön. TULEVAISUUTTA Asemamestari Toni Salmi Kymenlaakson pelastuslaitokselta on tuonut substanssiosaamista virtuaalikoulutukseen. Vaikka virtuaalinen oppimisympäristö rakennettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten tarpeeseen, ohjelman muokattavuus on käytännössä rajoittamaton. Siinä ei myöskään ole vuosilisenssiä, eikä sen käyttöä ole sidottu tiettyyn paikkaan”, Kovalev kertoo. ”Virtuaalisen harjoituksen sujumista seuraa valvojana henkilö, jolla on kokemusta harjoituksen kohteina olevista tilanteista.” Hankkeessa ovat mukana olleet Ismo Jakonen (vas.), Tarja Kovalev, Toni Salmi, Jonni Ala-Vannesluoma, Ismo Ruokonen ja Jaakko Aav.. ”Ohjelman käyttö ei vaadi kuin VR-tasoisen tietokoneen ja VR-lasit, joten alkuinvestointi on melko pieni. Näin ollen se soveltuu myös muihin ympäristöihin. Virtuaaliympäristön suunnitteluryhmä koostui pelastuslaitosten, rakennusalan ja rakennustietomallinnuksen, pelija alustakehityksen sekä sosiaalialan ja ensihoidon asiantuntijoista. 8/2022 Pelastustieto 63 HARJOITUS JA KOULUTUS Alkusammutuskoulutus Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA TILAA UUTISKIRJE – ja pysyt ajan tasalla! pelastustieto.fi/uutiskirje Uutiskirjeen mainosbannerilla tavoitat täsmäiskulla ison joukon alan päättäjiä! Soita 042 728 0401 ja kysy lisää. Peli annetaan ilmaiseksi käyttöön kaikille pelastuslaitoksille ja Pelastusopistolle. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi SEVESO-kohteessa tapahtuvat harjoitukset. ”Olemme kehittäjien kanssa testanneet laitetta ja vielä se vaatii päivittämistä ja selvittämistä, mutta pidän tätä varteenotettavana tulevaisuuden koulutusalustana.” ”Olemme esitelleet alustaa työvuoroissa ja palaute on ollut hyvää.” ”Kehittämistä tarvitaan myös siksi, että voitaisiin rakentaa erilaisia virtuaalisia harjoitusympäristöjä. se ole sidottu aikaan tai paikkaan. Se toki edellyttää resursseja”, Salmi sanoo. Sen avulla voitaisiin myös perehtyä esimerkiksi paloaseman luokassa erilaisiin harjoituksiin, suurempiinkin, ennen kuin mennään itse harjoituskohteeseen. Harjoituksiin voi myös osallistua suuri määrä pelastushenkilöstöä, jonka myötä viranomaisten välinen yhteistyö paranee”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tarja Kovalev
Painele 2/3 taikinasta vuoan Ø 18–20 cm) pohjalle ja reunoille. 3. Nipistä reunat kiinni. Kaada marjaseos vuokaan. Teksti ja kuva: Esa Aalto · Muut kuvat: Matti Honkasen kotialbumi. Kuuntelen monipuolista musiik kia ja muutaman kerran vuo dessa käyn konserteissa. NÄISTÄ TYKKÄÄN Rättänä kruunaa hyvän ruoan Matti Honkanen työskentelee yliopettajana Pelastusopistossa. LEMPIRUOKASI. Vaahdota rasva ja sokeri kevyesti. Matu tunnetaan koulutuksen voimakkaana kehittäjänä. Esimerkiksi lämmin ja kyl mäsavulohi sekä kassler eri muodoissaan. Jos käytät pakastemusti koita, ne kannattaa ensin sulattaa, jotta kypsyminen nopeutuu. Mustikkakukko eli rättänä on alun perin savo lainen perin neherkku. Ruis kuoren sisällä on mustikoita ja päälle vaniljajäätelöä. Lisää kananmuna, ruisjauhot ja leivinjauhe. 4. 2. Jälkiruokana mustikkakukko jäätelön kera. Sekoita mustikat, sokeri ja perunajauho. 1. Sekoita tasaiseksi. Paista 175 °C:n lämpötilassa 45–50 minuuttia. Maastossa käveleminen, jääkiekko, matkailu, veneily ja mökkeily. Pääosin kotimaista musiik kia tulee kuunneltua eten kin konserteissa, mutta myös ulkomaalaisten esi tykset kuuluvat valikoimiin. 64 Pelastustieto 8/2022 ARKISTOJEN AARTEITA Mustikkakuk ko • 80 g rasiamargarii nia (rasvaa vähintään 60 %) • 1 dl sokeria • 1 kananmuna • 4 dl ruisjauhoja • 1 tl leivinjauhetta Täyte: • 1 l mustikoita • 1 dl sokeria • ½ dl perunajauhoja LEMPIHARRASTUKSESI. Hän asuu Kuopiossa yhdessä vaimonsa Raijan kanssa. Kauli loppu taikina vuoan kokoiseksi levyksi ja asettele kanneksi mustikoiden päälle. MITÄ KUUNTELET
Satakunnan hätäkeskus sai ilmoi tuksen kerrostalon huoneistopalosta lauantaiiltana 6. Valittu sammutustaktiikka, hyök käys parvekkeen ja ikkunan kautta palavaan huoneistoon tuntui nopeim malta ja ainoalta keinolta estää palon leviäminen toisen kerroksen asuin huoneistoon ja takaamaan parvek keen lattialla makaavan asukkaan pelastamisen. Toisen kerroksen par vekkeella kyykki hätääntynyt naishen kilö märkä räsy suun edessä. 8/2022 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Porissa ainekset suurvahinkoon Suomen Palopäällystöliiton 50-vuotisjuhlaleiri pidettiin Padasjoella kesällä 1982. Riskejä sisältävä taktiikka onnistui, kun palohuoneistosta tuleva liekkimeri laantui nopeasti ja mahdollisti turvalli sen pelastamisen parvekkeelta. Pori 3:n eli Seppo Saarimaan saapuessa kohteeseen oli ensimmäi sen kerroksen asunnossa yllättävän rajuksi kehittynyt tulipalo: asunnon la sit olivat rikki ja liekit ulottuivat toi sen kerroksen tasolle. Kuvassa palavat öljyaltaat nostivat kymmenien metrien mustat savupilvet. Palon huomasi palokohteen yläpuo lella asuva naishenkilö, joka havaitsi alakerrasta nousevan mustaa savua ikkunansa ohi, ja savua tulevan myös oven raoista sisään huoneistoon. Yllä suojaa tarjonnut parveke.. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Tuon kerroksen asunnon ulommaiset lasit rikkoutui vat kuumuuden takia ja palo oli leviä mässä palokohteen yläpuolella ole vaan asuntoon. Rappu käytävä oli täynnä sankkaa savua, nä kyvyys nolla. syyskuuta 1997. Kuulostaa Lahden dramaattisen ker rostalopalon toistolta, mutta ei sitä kuitenkaan ole. Oppi oli mennyt perille: kukaan ei esimerkiksi pyrkinyt savuiseen porrashuoneeseen. Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Raju palo kerrostalohuoneistos sa ja apua tarvitseva uhri parvekkeella. Lue Pt 8/1997:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu Palokunnan hyökkäystie ikkunan kautta ensimmäisen kerroksen huoneistoon
Koulutuspaikkana Savon ammattiopisto, Savilahti, Kuopio. Koulutukseen voi hakea, vaikka pelastajatutkinnon valmistuminen olisi joulukuussa 2022. Haku päättyy 27.11.2022. 66 Pelastustieto 8/2022 Lehdessä muun muassa: -Hälytysilmoituksessa Järvenpäässä sattunut kemikaalivuoto 30-vuotias Pelastusopisto tänään Hyvinvointialueet aloittavat Sisäministerin näkemyksiä alan ajankohtaisista asioista Pelastustieto 9–10/2022 ilmestyy 28.12. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna ja tutkinnon osat suoritetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan. LISÄTIETOJA JA HAKU www.sakky.fi/pelastaja KYSY LISÄÄ Opinto-ohjaajat Sirpa Leinonen, 044 785 8808 ja Päivi Holopainen, 044 785 8794. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla.. Ensihoidon opettaja Kirsi Komulainen, 044 785 8702 etunimi.sukunimi@sakky.fi HYPPY LIIKENNEP ELASTAMIS EN SEURAAVA LLE TASOLLE Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. teemalla KYLMÄPELASTAMINEN Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! SEURAAVASSA NUMEROSSA K U V A : K IM M O K A IS T O K E S T Ä V Ä N T U L E V A I S U U D E N T E K I J Ä Pelastajatutkinnon suorittanut ! Tule opiskelemaan Sosiaalija terveysalan perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisalalta. Opintoihin perehtyminen ja oman opintopolun suunnittelu alkaa 4.1.2023
SEURAAVASSA NUMEROSSA HYPPY LIIKENNEP ELASTAMIS EN SEURAAVA LLE TASOLLE Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI
KEVYESTI SUOMEN MONIPUOLISIN KEVYTASUVALIKOIMA! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Värit: hiekka, tummansininen, oranssi TEXPORT SUPERIOR 20471 Teknisen pelastuksen erikoispuku EN 16689:2017, EN 1149-5:2018, EN 343:2019 Y4 Y4 Takki pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X3 Housut pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X2 Värit: HiViz keltainen TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen erikoispuku EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 Värit: HiViz keltainen/tummansininen/hiekka, HiViz keltainen/tummansininen TEXPORT GUARDIAN RSQ Kevyt sammutusasu EN 469:2020 X1 Y2 Z2 EN 1149-5:2018 Värit: punainen/tummansininen, hiekka/tummansininen, tummansininen, HiViz keltainen/tummansininen EN 16689 Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. T U R VA T A Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä Ä :. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi