ESIHENKILÖTYÖN selvitys ensihoidossa VIRVE 2 KENTÄLLÄ kokemuksia kerätään PIRKANMAAN VPK:N KAIVINKONE tuo hyvinvointialueelle ripeämpää valmiutta 8/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN öljyntorjuntatehtävä Saimaalla Vaativa
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS HOLMATRO PENTHEON – SEURAAVA SUKUPOLVI Entistä parempi, nopeampi ja hallittavampi! ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. • Painikkeilla valittavissa normaali nopeus tai hitaampi harjoittelu-/demotila • Tehokkaampi moottori, hiljaisempi ääni • Bluetooth-yhteys työkaluun • Sovellus (Android/iOS), jolla voi tarkastella työkalun tietoja ja tehdä toimintatestauksen • Selkeät merkkivalot työkalussa UUDET OMINAISUUDET:. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi 20 UUDISTETTUA TYÖKALUA! Uudistuneessa sarjassa on kaikki vanhat hyvät ominaisuudet ja paljon uutta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Vain muutama vuosi sitten koulun toiminta oli vaakalaudalla, kun esitettiin koulutuksen keskittämistä Kuopioon. Tärkein tavoite on yhteisvoimin kouluttaa alalle tarvittavat työntekijät vuoteen 2032 mennessä ja hyvinvointialueiden kyky palkkata tarvittavat työntekijät. Pelastusalalle tarvitaan seuraavan vuosikymmenen aikana vähintään tuhat uutta pelastajaa. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Etelä-Karjalan pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Heti perään todetaan, että Helsingin Pelastuskoulun toimintaa erityisesti Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin kehitetään. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. 8/2023 Pelastustieto 3 Koulutusapparaatit toimimaan PÄÄKIRJOITUS Loiskiehunta pitää jättää. Turhanaikainen loiskiehunta asian ympärillä pitää jättää. Nyt pitää alalle löytyä uusia koulutettavia, ja siksi myös koulutuksen vetovoimasta on huolehdittava. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Tämän perusteella on alettu antaa pelastajakoulutuksen lisäämiseksi lisää rahaa. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Oman alamme kannalta on välttämätöntä, että pelastusalan koulutuksesta ei tehdä aluepolitiikan pelivälinettä. Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin lupaus pelastajien koulutusmäärän lisäämisestä ja Kuopion Pelastusopiston eli siis valtakunnallisen oppilaitoksen pelastajakoulutuksen vahvistamisesta. Päätoimittaja Esa Aalto, p. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Pelastusopistolle annettiin myös tehtäväksi seurata koko maan pelastajatarvetta ja järjestää tarpeen vaatiessa myös alueellisia pelastuskursseja. Perusteena resurssien tehokkaampi käyttö. Tässä tilanteessa on varmasti järkevää hyödyntää kaikki olemassa olevat koulutusapparaatit. Viimeksi niin, että Helsingin Pelastuskoulun toiminta turvataan valtion rahoittamana ja koulutusmäärää kaksinkertaistetaan. Jos Helsingin Pelastuskoulun lisäksi alkaa ilmaantua myös muita ehdokkaita alueellisen koulutuksen tarjoajiksi, on syytä arvioida sellaisen järkevyyttä. Ajat ja näkemykset ovat muuttuneet. Koulutusta ja myös koulutusrakenteita voidaan arvioida laajemmin myöhemmin.
Tilaus sähköpostilla yhteystietoineen: tilaukset@pelastustieto.fi Mainitse koodi ”40 euroa”. Tilaus jatkuu kestona. Ammattijulkaisu on verovähennyskelpoinen.. K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N Hälyttävän hyvää luettavaa halvalla 40 € vuosikerta Koskee uusia tilauksia. Voimassa 31.12.2023 asti
8/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pirkanmaan VPK:n kaivinkone 14 Hälytysilmoitus: Suuri öljypäästö Saimaalla 28 Kysely ensihoidon esihenkilötyöstä 34 Mirafoni 38 AsemaHIIT opettaa sietokykyä 40 Virve 2 testataan ensin sairaaloissa 44 Katso tarkkaan 46 Puheenjohtajalta 48 ”Menikö keikka hyvin?” 50 Tulityöt: Yksi jauhesammutin riitti 52 Liian tummaa paahtoa 60 Opinnäytteitä 62 Ulkomailta 64 MOPO-harjoituksessa piti soveltaa 68 Tulevaisuuden pelastajat – piristystä työhön 70 4T-hanke: Tutkija esittäytyy 71 Lintusperspektiivistä 72 Turun VPK:n puhallinorkesteri 150 v. 74 Näistä tykkään: Johanna Herrala 75 Arkistojen aarteita 76 Ajankohtainen Hiroshima 80 Pelastusopiston muistotaulu 81 Pelastustoimen viestiverkkojen turvallisuus 82 Seuraavassa numerossa 36 Palomies on taktinen urheilija – työkyky kuntoon 67 Palava ajoneuvo nopeasti ulos pysäköintihallista 58 Jalkinetestin kokemuksia kesän jälkeen 26 Arktisten maiden pelastusyhteistyö sai verkoston 54 Patrik Nyström etsii riskejä työkseen K U V A : E R IK A LI N D S T R Ö M
Heidät on syytä tavoittaa muun muassa pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjel man perusteella. Paloturvallisuutta lähestyttiin nuorek kaasti; #eiollaliekeis reality shown somes taroina loistivat Roni Bäck, Diana Rantamäki ja Jäätynyt Banaani. Paloturval lisuusviikon kaltaisen kampanjan vaikutta vuutta ajatellen tällaista palautetta voi pitää erinomaisena. Lista on käytettävissä tulevaisuudessakin. 26 prosenttia paloasemalla vierailleis ta koki tapahtuman parantaneen paloturval lisuusosaamista erittäin paljon. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU Päivä Paloasemalla keräsi alustavien laskel mien mukaan taas yli satatuhatta vierasta. Alustavien laskelmien mukaan paloase milla kävi tänäkin vuonna selvästi yli satatu hatta vierasta. Päivään Paloasemalla osallistui 376 pa loasemaa. 6 Pelastustieto 8/2023 TAPAHTUMA Paloturvallisuusviikolla huomio nuorten aikuisten turvallisuuteen AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 65 prosenttia ruuan valmistuksesta aiheutuneista rakennus paloista syttyy kerrostalo asunnoissa. Juha Hassila. Kampanja tuotti nuorten itsensä ja orga nisaatioiden käyttöön esimerkiksi nuoren ai kuisen kodin turvallisuuden tarkistuslistan. Näistä palois ta 77 prosentissa on ollut toimiva palovaroitin. Show’ssa he kohtasivat kodin paloturvallisuusriske jä. Tapahtumat toteutettiin vain live nä. Monet opiskelijaikäisten asumiseen vaikuttavat organisaatiot tulivat mukaan kampanjaan. Paloturvallisuus on vuokran antaja ja vuokralaisorganisaatioiden, opis kelijaasuntosäätiöiden ja opiskelijakuntien keskusjärjestöjen intresseissä. Oman haasteensa toiminnalle toivat hu malatilaa simuloivat silmälasit, niin sano tut kännilasit. Sen avulla saa helposti perusasiat kuntoon. 18–24vuo tiaat on määritelty haavoittuvassa ase mas sa olevaksi ryhmäksi. 6.–8.2.2024, Kuopio ENSIHOITOALA • FinnSim 2024 konferenssi 13.–14.3.2024, Tampere • Pyhä Emergency Medicine Camp, 18.–21.3.2024, Pyhätunturi Paloturvallisuusviikolla katse käännet tiin ensimmäiseen omaan kotiinsa muutta neiden nuorten turvallisuuteen. K U V A : S A R I T U R U N E N SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit työpaikoille ja taloyhtiöille –31.12.2024 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • PSR:n infot sopimuspalo kunnille 17.1.2024, Teams • Palokuntanuorten kaluston käsittelyn SMkilpailu ja tie tokilpailu 18.5.2024, Helsinki PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing) 29.–30.1.2024, Pkseutu, Uusimaa • Riskiasumisen turvallisuus seminaari 30.–31.1.2024, Tre • Viranomaisvenetoiminnan ajankoht.pv 14.2.2024, Hki SPAL www.spal.fi • Esimiesten ja päällystön seminaari 5.–6.3.2024, Tre PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Ensihoidon tilannejohtaminen 14.–16.5.2024, Kuopio • Pelastustoimen varautumis semin
Tämän kokoluo kan paloasemahanke on sopimuspalokun nan tekemänä poikkeuksellinen koko Suo messa. Antti Määttänen 5.12. (X) ” Lentopelastajalehti on nyt julkaistu muutaman välivuoden jälkeen. Olemme otettuja ja ylpeitä. Kannattaa tarkistuttaa oma rivitalo. Nyt paloasema on myös maantasolla ja sii nä on ikkunat. Kii tos! Kangasalan VPK 5.12. Palokunnan jäsenet tekevät vuo dessa noin 12000 vapaaehtoista työ ja harrastustuntia yhteiskunnan turvallisuu den eteen. Vinkkinä annan kuitenkin kaikille organisaatioille, että lait takaa handleksi oma verkkotun nuksenne, niin heti kärkeen käy ilmi, että on oikeasta tilistä kyse. Johanna Koskela (LinkedIn) ” Jotenkin surullista, että oppilaitos keskustelee ohjaavan ministeriön kanssa maakuntalehden välityksellä. Autot ja mie histö ovat virkaajan ulkopuolella 30 mi nuutin lähtövalmiudessa. ”Saimme itse suunnitella tilat ja niistä tu livat sellaiset mitä halusimme. 8/2023 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Uusi asema maantasolla ” Rivitalojen paloturval lisuudessa on vakavia puutteita. Asema oli pelastustoiminnan ja toimin taympäristön kehityksen myötä jäänyt ah taaksi, eikä sitä voitu laajentaa. (X) ” Blueskyhyn on hiljalleen löytämässä tiensä myös organisaatiot. Rakentaja on vas tuussa turvallisuutta vaaranta vista puutteista 10v. Onkohan suora keskustelu yhteys katkennut. muutti toimintansa uudelle paloase malle Jätkäsaaressa. Pa lokunta lähtee vuosittain reiluun sataan hä lytykseen. Näin ei ollut ennen, sillä van ha, vuonna 1958 rakennettu paloasema Kampissa oli kahdessa kerroksessa. Paloaseman rakentaminen rahoitettiin Helsingin kaupungin myöntämällä edullisel la lainalla. Rakentamisprojektia vetänyt Tomi Kaunisto on tyytyväinen valmiiseen asemara kennukseen. Uuden paloaseman kalustohalliin mah tuu nyt nykyaikaisella ajoneuvokalustolla. Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Helsingin VPK:lla on noin 160 jäsentä, kaksi sammutusautoa sekä pumppukalus to ja vahingontorjuntaauto. Esimerkiksi ti lojen monikäyttöisyys on tärkeää. Huomioon on otettu kaikki palokunnassa toimivat ryh mät ja myös alueen asukkaille voimme jär jestää turvallisuusviestintätilaisuuksia.” Helsingin VPK:n asemarakennus maksoi noin 2,8 miljoonaa euroa. Esa Kokki 4.12. Ainakin Hesari, muutama pelastuslaitos ja yksi hyvinvointialue on nyt bongattu sieltä. (FB) Iso ja paljon työtä vaatinut projekti on nyt virallisesti takana. Uusi rakennus on myös puhdas paloasema. Niiden tekniikka alkaa olla kulunutta, eikä vastaavia sammutusau toja enää tehdä missään. Sen teki juhlapuheen pitänyt apulaispormestari Daniel Sazonov.. Helsingfors Frivilliga Bran dkår r.f. Ne on siis ennen pitkää korvattava nykyaikaisemmilla, ja sitä varten tarvittiin paloasema, jonne nykyaikai set sammutusautot mahtuvat. Raakel Saarinen (LinkedIn) ” Kangasalan kaupunki on tällä päivämäärällä myöntänyt palokunnallemme Pro Kangasala mitalin tunnus tuksena merkittävästä työstä Kangasalan kaupungin hyväksi. Teksti ja kuva: Esa Aalto Uusi paloasema vihittiin perinteisin menoin, paloletku leikkaamalla. Yksi sammutus autoista ja Tammisalon VPK:n kanssa yh teisesti operoitu vesihuoltoryhmä ovat jat kuvasti 30 minuutin lähtövalmiudessa. Palokunnan nykyiset sammutusautot on tehty 2000lu vun vaihteen molemmin puolin mittatilaus työnä vanhalle paloasemalle, ja paloase man tavoin ne ovat jääneet pieniksi nykyajan vaatimusten kannalta. Asema vihittiin käyt töön perinteiseen tapaan paloletku palokir veellä katkaisemalla
Näkymä, tapahtuma ja sii hen liittyvä silloinen tunne palautuvat mieleen vaik kapa tiettyä paikkaa ohit taessa, tuoksusta tai mu siikista. Se ei ole taakka tai paina jainen, ja olen lakannut ahdistumasta siitä, että ne välillä palaavat mie leen. Huomioi oma turvallisuutesi . Kun nyt sitten tämä palve lutuottamisen rakenne sovitetaan kehykseen, palvelutaso heikkenee, mutta ei alle lakisäätei sen lähtötason, sanoo PohjoisPohjanmaan pelastusjohtaja Petteri Jokelainen. ”Sulleko mä sit soitan, kun tulee hätä”, Käärijä kyseli Honkaselta. ??Turvallisia kilometrejä joulun liikenteeseen! #liikenneturvallisuus #onnettomuus #liikenneonnettomuus #ensiapu #onnettomuuspaikka. 1 Kuopiolainen Pelastusopiston yliopettaja Matti Hon kanen ryntäsi Käärijän eli Jere Pöyhösen kanssa fanikuvaan Linnassa. Se on muisto keikalla kohtaamastani ihmiskoh talosta ja tunnetilasta, joka on koskettanut minua syvästi ja kipeällä tavalla. 2. Miksi syntyvät. Savon Sanomat 6.12. Saatan ajatella, että silloin harmitti tai oli surullista. Selvitä avun tarve ja pelasta hädässä olevat ?. Varoita muita tienkäyttäjiä . Mikä aave on. Koettu saa tuntua Helikopterilääkäri Heini Harve-Rytsälä kirjoitti työtään kuvaavassa kir jassa aaveista, jotka kul kevat hänen mukanaan. Soita apua numerosta 112 ?. 8 Pelastustieto 8/2023 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. 2 Rahoitustilanne on tiukka. 3 Pelastusalan häirinnän tutki minen on herkkää ja tarkkaa työtä. Turun Sanomat 29.11. 4. POIMINNAT K U V A :II R O N A H K A M Ä K I @nurseiiro ?. 3. Miten ilmenee. Savolainen palomies juhlaasus saan herätti Käärijässä kunnioitusta. Se on ihan päivänselvää. Neljä kovinta ohjetta onnettomuuspaikalla toimimiseen: 1. Amma tillisuus ei sulje pois inhi millisyyttä ja päinvastoin. Yle 30.11. Selitän sen niin, että am matillisuuden takana on kuitenkin aina ihminen. Vaikka järkyttävän tapah tuman kohtaaminen kuu luu työhön, siitä ei kos kaan tule samanlaista rutiinia, kuten nyt vaikka lounasvalinnasta. Aihe liit tyy työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen, joten niihin voi monilla liittyä traumoja, sanoo hankkeen projekti päällikkö ja tutkija Oli ver Saal Pelastus opistolta. Aave syntyy siksi, että olen ihminen
Liesiin ja ruoan valmistukseen liit tyvät palot ovat vähentyneet noin 20 prosenttia 13 vuoden aikana. Ensi vuodelle on tulossa 10 miljoonaa euroa ja seuraavalle 2,5 mil joonaa euroa. Ruoan valmis tukseen liittyvät asuntopalot on vähentyneet 950:stä 740 paloon vuosien 2009–2022 aikana. Sosiaali ja terveystoimen alueel liset ratkaisut hyväksytään, mutta mieles tämme olemme tehneet järkevän strategi sen ratkaisun toteuttaa järjestelmä kansal lisesti.” Miten nyt edetään. Tämä on pelastustoimelle ratkaisevan tärkeää, että voimme kehittää palvelujamme ja tehdä kun nollisen digiloikan toimiaksemme tehokkaa na kansallisena turvallisuustoimijana.” Mitä seuraa, jos rahoitusta ei saada. ”Esitämme valtiovarainministeriölle uu destaan pysyvää rahoitusta. 8/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten käy ICT-rahojen. Olisi järkevämpää tehdä kansallisesti yhteinen ratkaisu, kuin toteuttaa alueilla eri laisia ratkaisuja. Pelastustoimes sa pyydettiin arvioimaan oman alueen pelastuslaitosta. Se olisi myös kustannuste hokasta. “Turvallisuusviranomaisten maine jatkaa korkealla tasol la edellisvuotiseen malliin. ”Karkeasti arvioiden vuosittain 10 mil joonaa euroa.” Miksi rahoitusta ei saada. Sisäministeriö on useamman kerran esittänyt valtiovarainministeriölle jul kisen talouden suunnitelmaan kansallisen tason rahoitusta, mutta toistaiseksi emme ole sitä onnistuneet saa maan. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Ruuanlaittoon liittyvät asuntopalot lievässä laskussa Pelastustoimen kansalliselle tietojär jestelmähankkeelle on rahoitus vuodelle 2025 saakka. Julkishallinnon 25 tunne tuimman organisaation keskiar voinen maine ja luottamus jäivät kohtalaiselle tasolle. Lieden tai uunin viasta tai väärästä käytöstä johtuvia asuntopaloja on noin sata vuosittain. ”Jos perusrahoitusta ei saada, on syytä arvioida, kannattaako jo valmistellun järjes telmän ylläpitoa ja kehittämistä enää jatkaa ja käyttää siihen myönnettyjä miljoonia.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. Mikä on tilanne pelastustoimen ICT-järjestelmien rahoituksessa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. ”Olen huolissani rahoituk sen tulevaisuudesta ja sii tä, että emme toistaiseksi ole saaneet tälle pysyvää ra hoitusta. Kuitenkin hal litusohjelmassakin maini taan digipalvelujen kehittämi nen. Edellisessä tutkimuksessa kärkisijaa pitänyt pelastustoimi putosi nyt viidenneksi. Ra javartiolaitoksen ja Hätäkeskus laitoksen toiminta liittyy vahvas ti kansalaisten kokeman turvalli suudentunteen vahvistamiseen, mikä on avainasia epävarmoi na aikoina”, sanoo tutkimukseen toteuttaneen TMedian kehitys johtaja Riku Ruokolahti. ”Tiukka taloustilanne toki vaikuttaa valtiovarainministe riön kannassa. AJASSA TILASTO Hätäkeskuslaitos ja Rajavartiolaitos kärjessä Hätäkeskuslaitos jakoi yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa kärkisijan julkishallinnon Luottamus&Maine 2023tutki muksessa. Tutkimukseen vastasi 9932 suomalaista. Kolmannella sijalla on tasavallan presidentin kans lia. Olemme tois taiseksi pärjänneet kansallisella hankera hoituksella, mutta ratkaiseva ajankohta on kevään budjettiriihi, jolloin rahoituksesta oli si saatava myönteinen päätös.” Paljonko tarvitaan rahaa. Hanke ja jatkorahoituksella tavoitellaan tehokasta valtakunnallista jär jestelmää
PELASTUSALAN MAAILMA 33°21’4 P 111°47’7 L Gilbertin pelastuslaitos järjesti yhdeksättä kertaa vuo sittaisen hyväntekeväisyystapahtuman. joulukuuta 2023. Tapahtuma keräsi eriikäisiä, iloisia osallistujia Gilbertin kaupungissa Arizonassa Yhdys valloissa 2. Lahjoitusva rat menevät paikalliselle koululle sekä apua tarvit seville lapsille. Kuva: SipaUSA /Lehtikuva.
Palokunnan jäsenet tulevat alueen pirkanmaalaisista sopimuspalokunnis ta. Myös kokonaan uusia jäseniä on saatu mukaan palokuntatoimintaan. Samalla solmittiin hyvinvointialueen pelastuspalveluiden kanssa sopimus. 12 Pelastustieto 8/2023 VPK hankki oman kaivinkoneen Pirkanmaalle perustettiin uusi sopimuspalokunta. Palokunta hankki ensi töikseen tela-alustaisen kaivinkoneen ja sille sopivan kuljetusauton, ja solmi pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehtäville, joissa tarvitaan esimerkiksi raivausta raskaalla kalustolla. Pirkanmaan VPK hankki omistukseensa kaivinkoneen ja kuljetusauton. Tällä hetkellä mukana on jo 60 innokasta palokuntalaista. Kysymys on myös työturvallisuudesta, sillä järeän kaluston avulla vähennetään pelastajien altistusta ja vältetään kattotyöskentelyä”, Koskinen sanoo. Tavoitteena on, että Pirkkalasta liikkeelle lähtevä kalusto saadaan kahdessa tunnissa työn touhuun. OSAAMINEN HYÖDYKSI Palokunnista löytyy erilaista osaamista,. Idean isä on pitkään palokuntaan kuulunut Heikki Koskinen, jonka päivät kuluvat raskaalla kalustolla työskennellen. Monesti raivauskalustoa on jouduttu odottamaan pitkiäkin aikoja, ja silloin arvokasta aikaa on mennyt hukkaan. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Heikki Koskinen AJASSA V iime kesänä toimintansa aloittanut Pirkanmaan vapaaehtoinen palokunta on perustettu laajentamaan sopimuspalokuntien tarjoamia palveluita pelastuslaitokselle. ”Tarpeen raskaammalle kalustolle on nähnyt usein keikkapaikoilla
Myös yläpohja ja ontelopaloissa ylös kurottuva kalusto on hyödyksi. Nopeampi apu Mitat ja paino Kaivinkoneen työpaino on noin 25 tonnia. Se on lyhytperäinen, joten sitä on ketterää liikutella ahtaissakin paikoissa. ”Kun hankintaan liittyy myös tutkimusja kehittämistoimintaa, tarkoitus on hakea avustusta myös Palosuojelurahastolta”, Henrik Joki kertoo. MUKANA YHTEISTYÖKUMPPANEITA Pirkanmaan VPK:n toimintaa on valmisteltu jo noin vuoden verran, ja myös yrityksiä on saatu mukaan yhteistyökumppaneiksi. Kaivinkoneen kuljetuspaino on myös sopiva, tinkimättä kuitenkaan käyttövoimasta ja ulottuvuudesta”, hän sanoo. Puomin ulottuma on noin kymmenen metriä ja se nousee hyvin ylöspäin, joten työskentely korkeammallakin onnistuu helposti. Kaivinkonetta voidaan käyttää erilaisiin kaivuuja purkutöihin ja sen hydraulijärjestelmään voidaan liittää erilaisia työkoneita. Tiettävästi vastaavia ei ole Suomessa, eikä myöskään muissa Pohjoismaissa. ”Pelastustoiminnan johtaja hälyttää raskaan kaluston paikalle samalla taval la kuin on tehty tähänkin asti tehty.” Pelastuslaitos käyttää vuosittain noin sata tuhatta euroa raskaan kaluston hyödyntämisestä tilannepaikoilla. 8/2023 Pelastustieto 13 AJASSA jota palokunnan puheenjohtajan Henrik Joen mielestä kannattaisi pelastuslaitosten hyödyntää enemmänkin. Pelastuspäällikkö Kari Alanko sanoo, että aluksi kalus toa käytetään erityisesti raivaustoimin nassa, mutta tulevaisuudessa käyttö voi olla hyvinkin laajaa, alkaen vaarallis ten aineiden onnettomuudessa tapah tuvasta maanpoistosta tai metsäpalo jen sammuttamisessa luonnonvesistä veden ottamisesta. Ensisijaisesti hälytetään kuitenkin Pirkanmaan VPK:n kalusto, sillä yksityisten kanssa ei ole tehty val miussopimuksia. Kun pelastustoiminnan johtaja hälyttää tehtävälle Pirkanmaan VPK:n, lähtee kuljettaja viemään kaivinkonetta kohteeseen ja koneen käyttäjä hälytetään mahdollisimman läheltä tilannepaikkaa. Tilannepaikalla kaivinkoneen käyttäjä ja ulkopuolella koneen vieressä toimiva apumies eivät enää kommunikoi käsimerkein, vaan heidän yhteydenpitonsa hoituu Virve-puhelimen avulla. Koko pelastustoimen tai nyt hyvinvointialueen alueella toimiva palokunta on harvinainen. Hankinnan arvo oli parisataatuhatta euroa, tavoitteena on maksaa laina takaisin viidessä vuodessa. Mitat lastattuna ovat: • Leveys 3 metriä • Korkeus 4,4 metriä • Pituus 12,5 metriä • Paino 42 tonnia Pirkanmaan hyvinvointialue solmi uuden palokunnan kanssa sopimuksen, jotta tarpeen vaatiessa raskasta kalus toa on saatavilla aikaisempaa nopeam min tilannepaikalla. Vaikka itse kuljetusauto on pelastusajoneuvo, sillä edetään turvallisesti nopeusrajoitusten mukaan. ”Melkeinpä mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea sillä voidaan tehdä”, he sanovat. Maastopaloissa sillä voidaan tehdä rajoituslinjaa ja tarpeen mukaan rakentaa esimerkiksi maavalleja tai tulvavalleja. ”Koneen työpaino on noin 25 tonnia. ”Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitämme esimerkiksi korkeapainesammutusjärjestelmää, jolla voidaan hyödyntää myös koneen hydrauliikan tuomia etuja”, Henrik Joki kertoo. Palokunta hankki kaluston omistukseensa lainarahalla. Pirkanmaan VPK:n toimintaan on saatu mukaan henkilöitä, jotka ovat ammattitaitoisia sekä kaivinkoneen että kuorma-auton kuljettajia. MONIPUOLINEN KALUSTO Kaivinkoneella voidaan rakennuspaloissa raivata, rajoittaa tai purkaa rakenteita. Pelastustoiminnassa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kauhoja, purkukouraa tai jatkopuomia. ”Silti jokainen koulutetaan käyttämään palokunnan kalustoa ja hyväksytysti suoritetun näyttökokeen jälkeen he ovat oikeutettuja toimimaan kalustollamme”, palokunnan päällikkö Sami Einola kertoo. Heikki Koskinen kertoo, että kaivinkoneen valinnassa painoivat hyvät käyttökokemukset. Lyhytperäisenä sitä on ketterää liikutella ahtaissakin paikoissa.. Tästä ei aiota Alan gon mukaan luopua nytkään, jos yksityi sen kalusto onnistutaan saamaan no peasti paikalle. Kalusto on valmiudessa jokaisena päivänä ja tarpeen vaatiessa kuljetusalan yhteistyökumppanit ovat luvanneet olla antamassa apua, niin kaluston kuin välineistön suhteen luoden lisävarmuutta toiminnalle. ”Olemme hankkineet yhteistyökumppaneiden avulla uudempaa kalustoa, jolla on myös pitkä käyttöikä”, Koskinen iloitsee. ”Hyvinvointialueen pelastuspalvelut on vuokrannut kalustolle tilat Pirkkalas ta. Kaivinkonetta kuljetaan viisiakselisella siirtoautolla. Palokunnan raskas yksikkö on kah den tunnin valmiudessa ja siinä ajassa paikalla ollaan vajaan sadan kilometrin etäisyydellä sijoituspaikasta.” Pelastuslaitos on tähän asti tilannut paikalle vastaavaa kalustoa yksityiseltä palveluntuottajalta. Raskas kalusto palvelee nyt Pirkanmaan aluetta, mutta palokunnan mielestä ei ole mahdotonta, että kalusto voisi olla käytössä myös muilla, vähintäänkin naapurihyvinvointialueilla
14 Pelastustieto 8/2023 Kemiran Joutsenon lipeätehtaalta soitetusta käsipystykeikasta kehkeytyi poikkeuksellinen operaatio. Saimaan jääkannen alle päässeen muuntajaöljyn raskas torjuntatyö kesti kuukausia. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos Öljyntorjunta käyntiin jään alla Iso käsipystykeikka 14 Pelastustieto 8/2023. Neuvoja oli tarjolla vähän
8/2023 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Käsipystytehtävä, puhelinsoitto palomestarille Kolarinlahti, Joutseno 17.4.2023 kello 7.00–8.00 • Öljyä saattaa olla vuotanut järveen noin 1000 litraa 8/2023 Pelastustieto 15
Alkuvaiheen jälkeen öljyntorjuntatehtävä pidettiin erillään päivittäistoiminnasta. Tilannekuva alkoi muodostua reikä reiältä. Jäähän kairattiin reikiä ja selvitettiin, paljastuuko niistä öljyä. Puomit päätettiin asettaa molemmin puolin saarta, jolloin öljy ei pääsisi leviämään isommalle selälle. ”Aloimme saada tilannetietoa ja päivitimme pisteitä PEKE-tietojärjestelmän piirtotasolle”, Viiru kertoo. Vuodon määräksi arvioitiin noin tuhat litraa. Pelastusyksikkö oli mennyt Kolarinlahdelle tiedustelemaan vuotoa, joten lisätietoa oli pian luvassa. Reiän paikkatieto ja havainnon tulos lähetettiin Virvellä johtokeskukseen. TIEDUSTELU AVANNOLLA Esa Viiru aloitteli samana aamuna päivystävän palopäällikön tehtävää kello 8.00. Pelasimme varman päälle”, Viiru sanoo. 16 Pelastustieto 8/2023 HÄLYTYSILMOITUS Tilannekuva PEKE:n piirtotasolle. Vapaavuoron pelastajista ja sopimuspalokuntalaisista muodostettiin kahden hengen kairapartioita. Pitkälaippaisia sahoja oli hankittava lisää. Hän kertoi, että muuntajavian takia öljyä on päässyt jäähdytysviemäriin ja edelleen poistoputken kautta Saimaan Kolarinlahteen. ”Kemiran väki teki heti alkuvaiheesta alkaen tiiviistä yhteistyötä. Muuten Saimaassa oli vielä jääkansi. Pelastajat alkoivat sahata jäähän railoa öljypuomille ja imeytysmakkaralle. KAIRAPARTIOINTIA Työvuoro lähti takaisin jäälle. ”Työsaaren vierestä kulkeva avovesiväylä Saimaalle suljettiin ensin. ”He tiedustelivat poistoputken kohdalla olevasta sulasta ja totesivat, että vedessä on öljyä”, Viiru kertoo. EI ÖLJYÄ SELÄLLE Työsaaren edustalle kairatuissa reistä todettiin puhdasta vettä. He olivat kutsuneet mukaansa ympäristökonsultti Timo Niemeläisen”, Viiru kiittelee. Kuukausien operaatio Kolarinlahdella E telä-Karjalan päivystävän palomestarin puhelin soi huhtikuisena maanantaiaamuna. He tiedustelivat GoPro-kameralla jään alta, mutta näkymän perusteella vuotoa ei pystynyt arvioimaan tarkasti. Hän lähti päivystyspaikaltaan Savitaipaleelta 60 kilometrin päähän Joutsenoon, jossa paloasemalle perustettiin johtokeskus. Viiden metrin syvyydessä oleva poistoputki työntää jäähdytysvettä järveen 700 kuutiota tunnissa, virtaus pitää putken pään kohdalla järven talvellakin sulana noin 100–200 neliön alalta. Punainen väri piirtotasolla kertoi öljyhavainnosta ja vihreä, että sitä ei ollut. Soittaja oli Kemiran Joutsenon lipeätehtaalta. Pitkälaippaisia sahoja löytyi talosta ensihätään yksi”, vanhempi pelastaja Juha Luukkonen kertoo. ”Puomituskohdasta oli matkaa vuotokohtaan noin 1,5 kilometriä. Päivystävä palopäällikkö ryhtyi pelastustoiminnan johtajaksi, jonka tukena työskentelivät tilannepaikanjohtaja, logistiikkapäällikkö ja operaatiopäällikkö. SAHA SOI Pelastajat keksivät kiinnittää moottorisahan kahvaan nauhalenkin, josta toinen pelastaja samalla kannatteli, kun toinen. Sitten ryhdyttiin tekemään moottorisahalla railoa, mutta jäätä oli sen verran, että normaalimittainen laippa ei mennyt läpi. Hän sai edeltäjältään Tommi Martikaiselta tiedon mahdollisesta onnettomuudesta
Työ ei kuitenkaan pelastautumispukujen takia keskeytynyt. Jäällä ja rannoilla työskenneltiin koko valoisan aika. Leviämisreitit isommalle selälle saatiin puomitettua kolmessa päivässä. Oikein sahatut palat voitiin työntää jään alle. ”Ei railo hetkessä syntynyt. Ennen töiden aloittamista selvitettiin, mitä oli jo tehty, mitä seuraavaksi tehdään ja jaettiin tehtävät. Puominvedossa kokeiltiin hydrokoptereitakin, mutta ne jaksoivat vetää vain yhtä 25 metrin mittaista öljypuomia kerrallaan ja sitäkin siten, että puomia kevennettiin vetovaiheessa ihmisvoimin. Sahureilla olivat selät kyyryssä, kun he nousivat jään pinnasta pystyyn”, Luukkonen kertoo. Siirryin sitten kuivalle maalle jokapaikanhöyläksi”, kertoo sopimuspalokuntalainen Pentti Särkkinen. Etelä-Karjalan oman hydrokopterin Heikon jään aikaan öljypuomin vetämiseen ei löytynyt hyvin työssä toimivaa apuvälinettä.. Sopimuspalokuntalaisten tilannetieto olisi todennäköisesti monessa tapauksessa ollut vakituista henkilöstöä parempi, sillä he työskentelivät järvellä joka päivä, kun taas vapaavuoroista tullut vakinainen väki vaihtui useasti. 8/2023 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS pelastaja käytti sahaa. DRONE APUNA Kolarinlahden rantoja tiedusteltiin sopimuspalokunnan dronella. Dronella tiedusteltiin myös, pysyvätkö öljypuomit vedessä paikoillaan. Mönkijöillä tai moottorikelkoilla jäälle ei menty ollenkaan, vaan puomit vedettiin railoon jalkapelein. HANKALAT TALKOOT Kevät oli jo pitkällä, ja jäällä liikuttiin ai noastaan pelastautumispuvuissa. Laippa oli pidettävä oikeassa asennossa, jotta jääpalasta ei muodostunut vääränmuotoista kiilaa. ”Kun paikalle tuli uusi vakinainen pelastaja johtamaan, häneltä kului jonkin aikaa saada hommasta kiinni”, Särkkinen sanoo. ”Ensimmäiset kaksi päivää jaksoin tehdä töitä jäällä, minkä jälkeen työ alkoi käydä kunnon päälle. Vakituiset pelastajat johtivat ryhmiä, joita täydennettiin sopimuspalokuntalaisilla. Ensimmäisenä päivänä jäällä ollut ryhmä sahasi noin viisi tuntia ja pääsi ehkä puoliväliin ensimmäistä 450 metrin mittaista railoa”, Luukkonen sanoo. SELÄT KYYRYSSÄ Sahausurakka koostui monesta pätkästä. Myös kairaaminen oli työlästä. Railojen yhteispituuden laskettiin olevan 1,5 kilometriä, jolloin sahattava matka tuplaantui kolmeksi kilometriksi. Railossa öljypuomin kylkeen sidottiin imeytysmakkaraa. ”Kun päivän oli jäällä, illalla oli sellainen olo, että salille ei tarvitse lähteä. Ensimmäisen viikon jälkeen jää heikkeni, ja pelastushenkilöt alkoivat molskahdella jään läpi. Sopimuspalokuntalainen Pentti Särkkinen arvioi, että tehtäviä olisi voitu jakaa toisinkin. Railosta piti saada 40–50 cm leveä, jolloin koko matka piti sahata kahteen kertaan ja paloitella pätkät metrin mittaisiksi, jotta ne voitiin työntää jään alle. Välillä niiden kiinnitykset irtoilivat jäiden ja tuulen voimasta. TILANNETIETOA JÄI KÄYTTÄMÄTTÄ Öljyntorjuntahenkilöstö kokoontui aamuisin paloasemalle. Samalla arvioitiin, miten rantoja voitaisiin suojata. Jotta laitteella voitiin työskennellä turvallisesti ilman kutsumattomia vieraita, alueen ilmatila suljettiin. Dronen avulla selvitettiin, ovatko rannat sulia ja onko öljy ehtinyt levitä niille
PAIKALLISTUNTEMUS KÄYTTÖÖN Ensin selvitettiin, mihin kalustoa pystytään toimittamaan. Johtokeskus oli miehitettynä jatkuvasti koko operaation ajan.. Myös materiaalin hank kimisessa oli otettava kaikki keinot käyttöön. Toinen pelastaja auttoi sahaa jaa keventämällä moottorirahaa liinalla. Tehtävän edetessä menetelmiä piti so veltaa ja keksiä itse. Lopulta niitä kerättiin kaikkialta Suomesta. Kun paikallisista liikkeistä tarvittiin sulkemisajan jälkeen tavaraa, ovet avautuivat, kun Särkkinen soitteli tutuille omistajille. ”Hänen paikallistuntemuksensa ja laajat paikalliset verkostot olivat tehtävän hoitamisen kannalta tärkeä voimavara”, Esa Viiru kiittelee. PENTTI AUTTOI, MINKÄ EHTI Särkkinen oli kiireinen ja korvaamaton mies maankamaralla. Öljykalvoa myös nuotattiin veneillä. ”Ajelimme ympäristökonsultin kans sa pitkin onnettomuuspaikan rantoja, ja selvitettiin, kestävätkö tiet öljyntorjuntatarvikkeita tuovaa kalustoamme.” Mökkiteille tarvittiin vahvikkeeksi hiekkaa. ”Meillä oli iso öljyntorjunta-alus valmiina keräämään öljyä, mutta kerros ei ollut niin vahva, että öljyä olisi voitu kerätä veneeseen. Särkkisen paikallistuntemus oli hyödyksi siinäkin. 18 Pelastustieto 8/2023 HÄLYTYSILMOITUS lisäksi samanlainen kone kuljettajineen saapui avuksi Etelä-Savosta. ÖLJYÄ OLI HANKALA KERÄTÄ Kun Kolarinlahdelta sulivat jäät, vedenpintaan muodostunut öljykalvo alkoi liikkua. Se, mikä saatiin kerättyä, tarttui imeytysmakkaraan ja rannansuojausmattoon”, Luukkonen sanoo. Johtokeskus tilasi öljyntorjujille ruoat, joita Särkkinen jakoi, jos ehti. Sama kaveri oli puhelimen varressa, kun paikallisilta toimijoilta lainattiin käyttöön toistakymmentä siirtolavaa ja IPC-kontteja. Yritimme kerätä öljyä myös pienemmällä sisävesiin tarkoitetulla kannettavalla keräimellä, mutta sekään ei onnistunut ohuen kerrostuman vuoksi. Saalis ohjattiin rantaan, jossa imuautot Järven jäähän sahattiin railoa. Ne kertyivät pelkästään Joutsenon kylällä asioita toimittaessa. Paikalle tuotiin viisi erikokoista venettä, joita hyödynnettiin tarpeen tullen. ”Tuntui hyvältä, kun pystyi vaikuttamaan asioihin, sai aikaan hyvää mieltä ja autettua homman pyörittämisessä”, hän sanoo. HYVÄT NEUVOT VÄHISSÄ ”Kyselimme eri puolilta Suomea neuvoa tilanteeseemme, mutta juuri tällaisesta tilanteesta ei kenelläkään tavoittamallamme henkilöllä ollut kokemusta”, Viiru sanoo. Hänellä oli käytössään avolava-auto, jonka mittariin hän ajoi kahdessa kuukaudessa 3000 kilometriä. Imatran ja Rutolan VPK:den sopimuspalokuntalaiset ajoivat koukkuautolla hakemassa tarvikkeita pelastuslaitoksilta ja tavarantoimittajilta, pisimmillään 300 kilometrin päästä Mänttä-Vilppulasta asti”, Viiru kertoo. Sen mukaan arvioitiin, miten puomi saadaan vedettyä tai sitä ennen tehtyä railo. ”Ensin keräsimme kaikki oman alueen öljypuomit, imeytysmakkarat ja imeytysmatot. Joka aamu, kun väki kokoontui paloasemalle, siellä odotti Särkkisen tarjolle asettelema aamupala
Öljykalvoja ei ollut enää havaittavissa. Rantoja suojattiin imeytysmakkaralla ja rannansuojausmatolla, jota levitettiin Kolarinlahden, Hauskalahden, Petäiniemen ja Sysilahden rannoille kaikkiaan noin seitsemän kilometrin matkalle. Petri Surakka puh. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2024. Öljypuomia vedettiin aktiivisesti kahden viikon ajan, minkä jälkeen lisäpuomituksia tehtiin neljän viikon ajan. Aktiivinen puomien pesu kesti noin kahden viikon ajan. ”Joka aamu ajettiin veneellä tarkistamaan puomien kiinnitykset ja jatkettiin rantojen suojausta”, Luukkonen kertoo. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa ja kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF auttoivat rantojen suojauksessa. ”Puomien kerääminen perustui tiedusteluun, jossa ympäristökonsultin kanssa todettiin, että niille ei enää ole tarvetta”, Viiru sanoo. Öljypuomeja kerättiin kaikkialta. Purkaminen kesti kuukauden. Osa öljystä oli imeytynyt imeytysvälineisiin, osa oli päässyt rannoille ja loput oli haihtunut kevätauringossa. Nyt määrä oli liian pieni, jotta työ olisi kannattanut”, Viiru sanoo. PUOMIT YLÖS Öljyntorjuntatarvikkeita ryhdyttiin keräämään pois toukokuun puolivälissä. Paikallinen pelastushenkilöstö auttoi yritystä pesuissa, sillä he tunsivat puomien käsittelyn ja pakkaamisen. LISÄÄ PUOMIA Puomituksia jatkettiin lahtien suilla. 2,5 neliökilometrin ala ympäröitiin noin 4000 metrillä rajaavaa puomia ja 8000 metrillä imeytysmakkaraa. ”Öljykalvo oli erittäin ohutta. Jälkikäsittelyssä arvioitiin, että imuautoihin saatiin kerättyä enintään 50 litraa öljyä. Lassila & Tikanoja hoiti öljyn tahrimien välineiden pesun omissa toimitiloissaan Joutsenossa. Paloaseman pesuhalliin rakennettiin pesulinja, jossa pelastushenkilöstö pesi kevyempiä puomeja, joita öljy ei ollut tahrinut. 8/2023 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS keräsivät öljynsekaista vettä noin 20 m 3 . Jatkuu sivulla 20. Mikäli öljyä saadaan nuotattua laajalta alueelta tyynellä kelillä johonkin selvästi rajattuun paikkaan, voi tulos olla paljon parempi. Imeytysmakkarat ja rannansuojausmatot kerättiin 1000 litran IPC-kontteihin, jotka lastattiin trukilla kuorma-auton kontteihin
Näimme sen avulla, mihin päin öljy oli leviämässä ja miten puomituksia kannattaa tehdä. • On arvioitava jatkuvasti, koska tavaraa tarvitaan lisää. ”Edellisenä iltana ei voinut suunnitella tarkasti töitä, koska ei tiennyt, miten jää kestää.” RAILO OLI VAIVAN ARVOINEN Martikaisen mukaan oli hyvä päätös, että heti alkuvaiheessa ryhdyttiin tekemään railoa ja määriteltiin alue riittävän isoksi. On tärkeää kirjata ja merkitä käytössä oleva kalusto; omistaja, mistä lainattu ja mihin palautetaan. • Tilanne kannattaa dokumentoida hyvin; kuvia, videoita ja muistiinpanoja. Vaikka railon sahaaminen kuulosti ajatuksena aikaa vievältä, niin se syntyi nopeasti, vaikka siitä kova vaiva tekijöille olikin. On hyvä muistaa ennakointi ja pitää varastossa pieni puskuri. Johtokeskus oli miehitettynä aina, kun operaatio oli aktiivinen eli viikon jokaisena päivänä, kun torjunta-alueella oli valoisaa. • Oli hyvä, että johtamispaikka oli lähellä tilannepaikkaa ja että onnettomuus paikalla ja johtopaikalla työskentelevät tapasivat joka päivä. Sitä silmällä pitäen Joutsenon paloasemalla pidettiin vesisukellusvalmiutta koko operaation ajan. • Kaikki tehdyt toimenpiteet kannattaa listata. • Kun jokin väline tai varuste menee poistoon, korvaava varuste tulee tilata heti ja valvoa, että se tulee perille. 20 Pelastustieto 8/2023 HÄLYTYSILMOITUS Öljypäästö arvioitiin heti aikaa vieväksi tilanteeksi, jonka hoitamista varten Joutsenon paloasemalle perustettiin pelastustoimen johtokeskus. Sitten kokoonnuttiin ELY-keskuksen, ympäristökonsultin, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ja Kemiran tehtaan edustajan kanssa. Päivystävä palopäällikkö työskenteli pelastustoiminnan johtajana ja vastasi yleisjohdosta, suunnittelusta, tiedottamisesta ja viranomaisyhteistyöstä. ”Arvioimme, miten toimenpiteemme ovat tehonneet ja mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä”, johtokeskuksen eri rooleissa työskennellyt Tommi Martikainen sanoo. Emme tienneet paljonko väkeä tarvittiin, mutta otimme kaikki mitä saimme”, Martikainen sanoo. Johtokeskuksen pyörittämiseen tarvittiin noin 20 eri henkilöä. JÄÄKAIRA, VIRVE JA PEKE Alkuvaiheessa tilannekuvaa pidetiin yllä PEKE-tietojärjestelmän piirtotasolle asetelluilla merkkipisteillä, jotka kairapartio lähetti jäältä Virven paikkatietoina. Hänen tukenaan tilannepäällikkö piti yllä tilannekuvaa, operaatiopäällikkö toimi linkkinä onnettomuusalueen ja pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kanssa ja logistiikkapäällikkö vastasi materiaalin hallinnasta, johon liittyi muun muassa neljän kilometrin määrä rajaavaa puomia ja kahdeksan kilometriä imeytysmakkaraa. Johtokeskus toimi koko ajan Haastavaa oli sääolosuhteiden huomioi minen suunnitelmissa. PÄÄTÖKSIÄ YHTEISVOIMIN Aamupäivisin johtokeskuksessa käytiin läpi tehdyt ja tulevat tehtävät järvelle lähtevien pelastajien kanssa. aina viikoksi. • Pelastushenkilöstön paikallistuntemusta kannattaa käyttää hyödyksi. Se auttaa välineiden purkamisessa. Riskinä oli lähinnä työtapaturma. Martikainen kiittelee pelastajien keksimää sahaustekniikkaa, jolla voitiin jakaa työkuormaa. Työskennellessään johtokeskuksessa Martikainen jalkautui myös paikoille, joissa tehtiin töitä kädet öljyssä. Käytimme tiedusteluun aikaa, mikä kannatti”, Martikainen sanoo. ”Kun näki paikat ja olosuhteet, se auttoi ymmärtämään tilannetta paremmin.” Tilanne säilyi teknisen torjuntatyön kannalta stabiilina alusta loppuun. Tehtävästä jäi käteen:. • Kun kalustoa lainataan paljon, kannattaa nimetä logistiikasta vastaava henkilö koko operaation ajaksi. ”Oikein muuta keinoa ei ollut. Se hyödytti tilannekuvan ylläpitämisessä. • Päivittäisvalmius kannattaa säilyttää operaatiosta erillään. ”Valitsimme oikean toimintamallin, vahingot olivat pienet eikä onnettomuudesta syntynyt merkittävää haittaa luonnolle”, Martikainen sanoo. • Operaation ajaksi kannattaa nimetä yksi henkilö, joka vastaa kaluston huollosta ja pesusta. Enimmillään väkeä oli silloin, kun apua saatiin Vapepasta ja WWF:stä. ”Jään sahaamista kokeiltiin kaislikon niittämiseen tarkoitetulla laitteellakin, mutta sillä työ oli hidasta ja siitä luovuttiin nopeasti.” PALJON VÄKEÄ ”Varasimme etukäteen henkilöresurssit • Jään alla olevan vettä kevyemmän aineen leviämistä kannattaa tiedustella vaikkapa kairaamalla tehdyn avantoverkon avulla. Järvellä työskennelleiden määrä eli isossa 6–50 hengen haitarissa
REIKÄVERKKO TOIMI Muuntajaöljy on vettä kevyempää, joten se nousi veden pinnalle. Alkuvaiheessa Niemeläinen työskenteli Joutsenossa päivittäin. 8/2023 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS K emiran tehtaanjohtaja pyysi ympäristökonsultti Timo Niemeläisen mukaan toimintaan maanantaiaamuna kello 8.00. Ensin puomeilla rajattiin öljyn leviäminen järven selälle.. Öljyisellä alueella öljyä nousi avantoihin näkyviin. ”Öljyä havaittiin vain hyvin vähän poistoputken kohdalla olevalla sulaalueella. Pelastajat sahasivat sula-alueen lähelle jäähän pari, kolme avantoa, joista voitiin laskea kamera ja kuvata jään alapintaa. Öljy oli purkautunut jäähdytysveden mukana etäämmälle päästöpaikasta. Jäähän kairattiin tiheä ja laaja reikäverkko, josta öljyn levinneisyyttä havainnoitiin aistinvaraisesti. Niemeläinen pitää Suuri öljypäästö – hurjaa meininkiä määrää yhdestä pisteestä ja suojaisaan lahteen päässeenä suurena. ”Öljy pysyi puikkoontuneen ja huokoisen jään alapinnassa hyvin paikoillaan, sillä ulkoiset virtaukset eikä tuuli vaikuttanut öljyn leviämiseen”, Niemeläinen sanoo. Ensimmäinen palaveri Joutsenon paloasemalla pidettiin ilmoituksesta kahden tunnin kuluttua. Öljyä ei selvästi havaittu näissäkään avannoissa, mikä oli aluksi hämmentävää”, Niemeläinen sanoo. Tehdas tarkensi lopulta, että muuntajaöljyä vuoti noin kuution verran
Osa kevyemmistäkin öljyhiilivedyistä tarttuu orgaanisin Tilanne muuttui, kun jäät lähtivät.. Keväällä öljy saattaa vaikuttaa kalojen ja sammakoiden kutuun, jolloin se vaurioittaa poikastuotantoa. ”Raskaammista öljyistä voi tulla pitempiaikainen haitta, kun öljy painuu pohjaan, mutta tässä tapauksessa rantaankaan joutunut öljy ei aiheuta yhtä lailla pitkäaikaista haittaa”, Niemeläinen sanoo. Tällaisia vaikutuksia ei Joutsenossa suoraan todettu, mutta niitä saattoi olla. Tämä ei ole niin ongelmallista kesällä, mutta talvella, jään alla sillä on huomattava merkitys, sillä öljy kuluttaa nopeasti muutenkin vähissä olevaa happea. Öljy pääsi länsija lounaistuulen ohjaamana rantoihin, vaikka sitä yritettiin sumputtaa avoveteen. ALKUVAIHEESSA HAITALLISINTA Vedessä tapahtuneen öljyvahingon jälkeen tilanne on muutaman viikon ajan luonnolle haitallisinta. Tuulet painoivat jäätä puomeja vasten, eivätkä suojaukset sitten pitäneet”, Niemeläinen sanoo. Auringon säteily hajottaa hiilivetyjä, jolloin myös öljy hajoaa. Jos öljy muodostaa veden pinnalle kalvon, se estää veden ja ilman vuorovaikutuksen. HAJOAA AJAN MYÖTÄ Hajotessaan öljy kuluttaa happea. ”Se oli hurjaa meininkiä. Jos veden pinnalla oleva öljy tarttuu vesilinnun höyheniin, se voi tulla lentokyvyttömäksi. Vaikka öljypuomit olivat hyvin ankkuroitu, ne liikkuivat ja repeilivät jäiden ja tuulen voimasta. Se estää elintoimintoja orgaanisessa eliössä. Öljy voi myös heikentää höyhenpeitteen eristävyyttä, jolloin lintu voi paleltua. ”Tehtävässä olisi voitu onnistua, jos jäät olisivat sulaneet paikoilleen eikä olisi tuullut niin paljon”, Niemeläinen sanoo. HÄLYTYSILMOITUS Leviämisalue pystyttiin hyvin rajaamaan ja saartamaan puomituksin rei’istä saadun informaation perusteella. ”HURJAA MEININKIÄ” Tilanne muuttui, kun jäät lähtivät. ”Öljyssä olevat yhdisteet ovat haitallisia, mutta hajotessaan ne muuttuvat haitattomampaan muotoon, osittain myös sellaiseen, jota luonnossa muutenkin on.” Öljy on kuitenkin vierasaine ja eliöille myrkyllinenkin
Niemeläinen kiittää Etelä-Karjalan pelastuslaitosta, joka resursoi vahingon hoitoon paljon väkeä ja kalustoa. Kaikesta tuli tehokkaan toiminnan vaikutelma.” Jatkuu sivulla 24. ”Kun vesi nousi, rantaan ajautunut ja maa-ainekseen tarttunut öljy jäi vedenpinnan alle. 8/2023 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS aineisiin, kuten vedessä olevaan siitepölyyn ja painuu sen mukana pohjaan. Jonkin verran öljy häviää myös haihtumalla. ”Erittäin hyvää oli jatkuva ja tarkka seuranta, säännölliset palaverit, viestintä sekä materiaalin runsas käyttö. Rannoille aseteltiin imeytysmakkaraa ja rannansuojamattoa.. Uimista ei suositeltu eikä veden käyttöä saunavetenä. TEHOKASTA TOIMINTAA Niemeläinen totesi, että öljyn kerääminen mekaanisesti harjakeräimillä tai imeytysmateriaaliin oli melko tehotonta. Kun vesi uudelleen laskee, osa öljystä on huuhtoutunut ja hajonnut muun muassa levien ja mikrobien vaikutuksesta”, Niemeläinen sanoo. Öljyntorjunnassa olisi hyödyllistä tietää, mikä on tehokkain menettely erilaisten öljyjen keräämisessä. Hän ehdottaa, että tutkittaisiin, kuinka ohuena kalvona veden pinnalla oleva ja viskositeetiltaan pieni öljy voitaisiin parhaiten kerätä. HAITTA VEDEN VIRKISTYSKÄYTÖSSÄ Joutsenossa rantoihin kulkeutunut öljy vaikutti rannalla asuvien ja mökkeilevien ihmisten veden virkistyskäyttöön. Tällä alueella kahlaaminen saattaa nostattaa pohjasta öljyä veteen, siten siitä saattaa muodostua pitempiaikainen haitta. Vaikka muuntajaöljyssäkin on raskaita öljyhiilivetyjä, sen viskositeetti on pieni eikä se tartu keräimiin yhtä helposti kuin muu raskas öljy
Hankinnalle on määritelty öljyntorjunnan käyttöprosentti, jonka mukaisesti tuki on myönnetty. Näin sisäministeriö on useissa tilaisuuksissa todennut”, Saastamoinen sanoo. ”Yhden huoltokierron hinta on laitemerkistä riippuen noin 20000 euroa”, Saastamoinen laskeskelee. Korvaavaa alusta ei ole”, Saastamoinen sanoo. Hänen mukaansa ÖSRA:n korvaavan järjestelmän aloittamisessa ei saisi kauaa viivytellä. ”Merkittävät investoinnit saatiin onneksi tehtyä ÖSRA:n rahoitusaikana. Olemassa olevan torjuntavalmiuden ylläpito maksaa erityisesti rannikkoalueen pelastuslaitoksissa. Perinteisen öljyntorjuntakaluston lisäksi siihen ovat sisältyneet muun muassa pelastusvälinesarjat, aggregaatit, veneet, polttoaineet ja koulutus. 24 Pelastustieto 8/2023 HÄLYTYSILMOITUS Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle Öljysuojarahaston (ÖSRA) tuki on ollut merkittävä, Yrjö Saastamoinen luonnehtii. Yksi öljyntorjunta-alus olisi vaatinut uuden koneen, mutta ilman tukea se meni myynÖljysuojarahaston tuen poistaminen jättää ison loven tiriviin. Vuonna 2016 Etelä-Karjalaan hankittiin 800000 euroa maksanut E-luokan alus. Öljysuojarahaston tuen lakkaaminen aiheuttaa ison vajeen niin kaluston hankintaan kuin henkilöstön koulutukseenkin.. ”Ympäristöministeriössä on suunnitteilla ÖSRA:n tapainen ympäristövahinkorahasto. Tuen perusteena on ollut hankinnan tarve öljyntorjuntatehtävillä. Raha meni puoliksi pikapuomeihin ja kahteen kevyeen veneeseen. Ratkaisu voisi olla valtakunnallisen varautumisen malli ympäristövahinkojen torjunnassa. Muilta osin hyväkuntoinen alus olisi tuen avulla kannattanut kunnostaa. Riskinä on se, että tuen saanti vähentää hyvinvointialueen valtiolta saamaa tukea. Siihen saattaa liittyä harkinnanvarainen osio, josta hyvinvointialueet voisivat hakea avustuksia. ÖSRA tuki hankintaa, käyttöä ja miehistön koulutusta 70 prosentin edestä. ”Meillä on 25 venettä, jotka on hankittu, huollettu ja käyttäjäkoulutettu 50–80-prosenttisesti ÖSRA:n tuella. Tänä vuonna Etelä-Karjalan hyvinvointialue hankki öljyntorjuntakalustoa 100000 eurolla. Hydraulisten pelastussarjojen hankintaa ja huoltoa ÖSRA on tukenut 50-prosenttisesti. Jatkossa on tarve kehittää torjuntakaluston liikuteltavuutta”, Saastamoinen sanoo. Rahasto on tukenut kalustohankintoja, henkilöstön koulutusta ja kaluston huoltoa asiasta riippuen 50–100 prosentin arvosta
Harjoitustoiminnan avulla olemme voineet kehittää ja testata prosessejamme, mikä on parantanut toimin tamme laatua ja nopeutta hätätilanteissa. Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. HÄLYTYSILMOITUS Öljysuojarahaston tuen päättyminen haastaa Satakunnan pelastuslaitoksen kyvyn vastata öljyva hinkoihin ja vaikuttaa merkittävästi toimintaamme tulevaisuudessa. Tämä on ollut ratkaisevaa varmis tettaessa henkilöstömme ammattitaitoa ja valmiuksia toimia tehokkaasti erilaisissa öljyvahinkotilanteissa. ÖSRA:n tuki on ollut korvausprosentiltaan 80–90, ja siten keskeinen osa pelastuslaitoksen resurssien hankintaa ja ylläpitoa. Pyrimme pitämään myös öljyn torjuntaharjoitukset vireillä niin sanotuilla pilkotuilla työvuoroilla järjestellen. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . Nyt, kun entinen ÖSRA:n tuki on siirtynyt hyvinvoin tialueiden maksettavaksi, kohtaamme uusia taloudel lisia haasteita. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Käytöstä poisto. Lisäksi ÖSRA on tukenut merkittävästi meritoimin tamme harjoittelua. Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi sopia Hälytys ilmoitus-jutuksi, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Teksti: Markku Rintala tekninen päällikkö Satakunnan pelastuslaitos Satakunnassa menetetään keskeinen tuki JUTTUIDEA. Hyvinvointialueiden säästötoimien takia uutta kalustoa ei voida hankkia entiseen tapaan, ja kalusto vanhenee. Tämä asettaa paineita paikallisille re sursseille, ja samalla meidän on tarkistettava priori teettejamme ja etsittävä uusia ratkaisuja turvataksem me öljyvahinkovasteemme jatkuvuuden. Operatiivinen toiminta jatkuu vanhaan malliin ny kyisellä kalustolla. Kumppanisi kaluston kunnossapitoon ja ammattilaisviestintään Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Tuen avulla olemme hankkineet muun muassa nykyaikaista kalustoa ja aluksia, jotka ovat parantaneet valmiuttamme vastata öljyvahinkoi hin ja ympäristön suojeluun tehokkaasti. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt
Lisäksi yhteistyötä tehtiin alaskalaisten toimijoiden kanssa. Tapaamiset järjestettiin Ruotsin Kiirunassa, Norjan Tromssassa, Pohjois-Kanadan Yukonissa, Islannissa ja Pohjois-Suomessa. 26 Pelastustieto 8/2023 Arktinen pelastustoimijaverkosto Yksitoista pelastustoimen organisaatiota viiden arktisen maan pohjoisosista muodostivat hankkeen, jossa kehitettiin arkisten maiden pelastustoimintaa ja yhteistyötä. Suomesta mukana olivat kolme pohjoisinta pelastuslaitosta, jotka yhdessä muodostavat myös arktisen pelastusjoukkueen. ERITYISPIIRTEITÄ JA EROAVAISUUKSIA Arktisten maiden toimintaympäristöissä on paljon yhdistäviä tekijöitä, kuten kylmyys, pitkät välimatkat, boreaalinen metsävyöhyke, ilmastonmuutoksen voimakas vaikutus, vaatimaton infra ja pienet resurssit. Paikalliset pelastuslaitokset ja muut organisaatiot ovat usein avustavassa roolissa omien velvollisuuksien hoitamisen puitteissa.. Hankkeen toimenpiteet ja verkoston rakentaminen toteutettiin pääasiassa viidellä ArcResc-tapaamisella, joiden tarkoituksena oli verkostoitua, jakaa osaamista ja tutustua arktisten maiden toimintaympäristöihin, pelastustoimintaan ja toimintamalleihin. Etenkin Kanadassa on monia syrjäisiä yhteisöjä, joihin ei pääse tietä pitkin. Teksti ja kuvat: Joel Kauppinen ARKTINEN OSAAMINEN S uomen Palopäällystöliiton hallinnoima Capacities of the Rescue Services in the Arctic: Advancement of Knowledge and Cooperation (ArcResc) -hanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Metsäpaloista vastaavat tyypillisesti osavaltiotason organisaatiot, kuten Yukon Wildfire Management. Pohjois-Amerikassa metsäpalontorjunta poikkeaa Pohjoismaista monin tavoin. Pitkien välimatkojen takia lisäapua voi joutua odottamaan pitkiäkin aikoja, ja usein tilanteissa pitää pärjätä olemassa olevilla paikallisilla resursseilla. Kaksivuotinen hanke rakentui seitsemän pääteeman ympärille: arktinen ympäristö ja onnettomuusskenaariot, toimintamallit, resurssit ja kalusto, ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt, maastopalot, ihmisen pelastaminen, alkuperäiskansat sekä kansainvälinen ja rajat ylittävä yhteistyö. Hankkeen rahoitti ulkoministeriö Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahalla. Mukana olivat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Islanti ja Kanada
Tiedon ja osaamisen jakaminen arktisten toimijoiden kesken on hyödyllistä. Pohjois-Amerikassa on enemmän sankaritekoeli cowboy-asennetta. Etenkin pohjoisilla alueilla tehdään mittavia ennaltaehkäiseviä toimia, kuten suojakaistaleiden raivaamista ja ennallistamispolttoja asutuksen, teiden ja kriittisen infran lähistöllä. Pohjoisessa ei ole aikaisemmin ollut tämänkaltaista järjestäytynyttä yhteydenpitoa pelastuslaitosten ja vastaavien organisaatioiden välillä. Onnistunut sopeutuminen auttaa myös pelastustoimea pärjäämään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Asenne näkyy pelastajien suurempina tapaturmaja kuolemamäärinä. Jatkossa kansainvälisen tapahtuman voisi järjestää esimerkiksi joka toinen vuosi vuorovuosin Brysse lissä järjestettävän Civil Protection Fo rumin kanssa. Akureyrissä Islannissa on paljon SARvapaaehtoisten maastopelastuskalustoa.. Myös vastatulien tekeminen on tavanomainen toimenpide. Ei ole mitenkään tavatonta polttaa kylän ympäriltä 2000 hehtaaria metsää kylän suojelemiseksi. 8/2023 Pelastustieto 27 ARKTINEN OSAAMINEN Niin ikään strateginen ja taktinen ajattelu poikkeaa Pohjoismaisesta tavasta. Verkoston avulla on mahdollista jakaa laajemmin arktista erikoisosaamista ja saada tukea pelastustoiminnan kehittämiseen. ARKTINEN YHTEISTYÖVERKOSTO TÄRKEÄ ArcResc-hankkeessa muodostetun verkoston kokevat tärkeäksi niin operatiivisen tason osallistujat kuin valtakunnantason toimijat. Seminaaripalautteen mukaan eng lanninkieliselle seminaaritapahtumalle on kysyntää. Suomesta poiketen ihmisenpelastustehtävät ovat useimmiten vapaaehtoisten SAR (Search and Rescue) -organisaatioiden varassa ja tehtävät ovat poliisijohtoisia. Maasta riippuen pelastuslaitosten väki saattaa kuitenkin olla tehtävillä mukana, ja pelastuslaitos onkin yleensä nopeimmin liikkeellä. Kui lu sopeutumistarpeen ja siihen saata villa olevan rahoituksen välillä kasvaa. Pohjoisten toimijoiden välillä on jopa Syyskuun lopussa Rovaniemellä jär jestetty ArcReschankkeen loppuse minaari toi yhteen tieteilijöitä ja kan sainvälisiä pelastustoimen toimijoita. Parannuksia on tehty muun muassa vuorovahvuutta nostamalla ja ottamalla aina savusukelluksessa letku turvaksi mukaan. Verkoston toiminta on tarkoitus pitää jatkuvana ja aktiivisena. Esimerkiksi Ruotsissa savusukellukseen vaaditaan 1+5-vahvuus. Pohjoismaissa työturvallisuus on kor kealla tasolla pelastustoiminnassa. Kanadassa pyritään nykyisin aktiivisesti turvallisempaan pelastustoimintaan. Yhteistyö ja tiedonvaihto on perustunut lähinnä henkilökohtaisiin kontakteihin, jos niitä on ollut. Esitykset käsittelivät muun muassa Kanadan ja Alaskan metsäpaloja, ark tista toimintaympäristöä, pelastus toimien kehittämistä ja ilmastonmuu tosta, joka vaikuttaa pohjoisessa voi makkaammin kuin monissa muissa paikoissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset nä kyvät jo pelastustoimen arjessa muun muassa sään ääriilmiöiden yleisty misenä ja voimistumisena. Kaikissa hankkeessa mukana olleissa maissa on tavallista käyttää vapaaehtoisia pelastustoimessa aivan kuten Suomessakin. Verkoston nimeksi tullee Arctic Fire and Rescue Network of Knowledge, joka on vapaasti käännettynä Arktinen pelastustoimen tiedonjakoja osaamisverkosto. Usein pelastuslaitoksen väkeä toimii myös SAR-joukoissa. Helsingin yliopiston professori Sirkku Juholan mukaan tutkimustieto paljastaa, et tä strategisella tasolla ilmastonmuu tos huo mioidaan monella tapaa, mutta konkreettisten toimien tekemisessä on ongelmia muun muassa rahoituksen ja paikallistason toiminnan osalta. Tiedettä ja tulevaisuuskuvia enemmän yhteistä kuin oman maan eteläisempien pelastustoimijoiden kanssa
Olemme kuulleet keskustelua ja kritiikkiä ensihoidon johtamisen tasosta ja haasteista niin johtajilta kuin työntekijöiltäkin. Saimme vastauksen 62 henkilöltä, joista lähes kaikki (52) työskentelivät jonkin hyvinvointialueen palveluksessa. ENSIHOITO Suomen ensihoidon kirjava johto Ensihoidon hallinnollisille esihenkilöille tehty kysely selvitti alan johtamistyön anatomian. Lopuilla tehtävänimike oli jokin muu. Meitä yllätti, että vastaajista puolet oli naisia ja puolet miehiä. Keskimäärin vastaajilla oli yli 50 johdettavaa työntekijää. 28 Pelastustieto 8/2023 Enimmillään yli 400 johdettavaa, vähimmillään heitä oli nolla. JOHDETTAVIEN MÄÄRÄSSÄ ISOJA EROJA Enimmillään yhdellä vastaajalla oli johdettavanaan yli 400 työntekijää, kaksi vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut lainkaan johdettavia työntekijöitä. Teksti: Anu Venesoja & Dimitri Lisitsyn · Piirros: Helmi Partanen P *ska valuu alaspäin, tätä kuulemme, kun keskustelemme johtamisesta. Suurimmalla osalla vastaajista (57) oli ensihoidon työkokemusta yli 10 vuotta. Toivomme, että jutut herättävät ajatuksia myös siitä, miten itse kukin voi omalla toiminnallaan tukea esihenkilöä hänen työssään. Lähes kolme neljästä vastaajasta (46) ilmoitti tehneensä ensihoidon esihenkilön tehtäviä 10 vuotta tai vähemmän. Liian pieneksi johdettavien määrän ilmoitti 2 vastaajaa. Terveydenhuollon johtamisesta on puhuttu paljon banaaneista kiitoskortteihin. MONEN TASON KOULUTUSTA Yli puolet (38) vastaajista ilmoitti suorittaneensa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai muun maisteritason koulutuksen, mitä voidaan pitää hyvänä. Selvitimme, onko suomalainen ensihoidon johtaminen oikeasti pulassa tai onko johtajillamme edes mahdollisuuksia onnistua työssään. Vai ovatko naiset vain kiinnostuneempia osallistumaan tämänkaltaisiin selvityksiin. Hieman yli puolet (36) vastaajista oli esihenkilöitä tai ensihoitomestareita, noin kolmasosa (20) ilmoitti työskentelevänsä ensihoitotai palvelupäällikkönä. Kyselyyn vastasi 62 hallinnollista esimiestä eri puolilta Suomea. Loput ilmaisivat, että johdettavia on hieman liikaa (16) tai liikaa (6). SUKUPUOLIJAKAUMA YLLÄTTI Esihenkilötehtävissä toimivista yli puolet (35) ilmoitti osallistuvansa kenttätyöhön vähintään satunnaisesti vuoden aikana. Onko niin, että myös ensihoidon johtoporras on naisistunut. Lähetimme kyselyn 128 ensihoidon hallinnollisena esihenkilönä toimivalle henkilölle. Yli puolet (38) vastaajista ilmoitti, että johdettavien määrä on sopiva
4. 9. Tunne työ, jota johdat. 6. Kysyntää vaikuttaisi olevan myös fyysisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin johtamisen koulutukselle. Ihmisten johtaminen ja käskyttä minen eivät ole sama asia. Hanki erilaista työkokemusta eri tehtävistä (myös muualta kuin ensihoidosta). Kouluttaudu ja ole valmis täydentä mään osaamistasi (pelkät ensihoi don operatiivisen johtamisen opin not eivät anna valmiuksia esihenki lötyöhön). 8/2023 Pelastustieto 29 ENSIHOITO suuntauksena. Opettele kuuntelemaan. Yli kolme neljästä vastaajasta (45) ilmoitti perusopintojen antaneen tarpeeksi valmiuksia esihenkilötyöhön, ja lähes kaikki (56) ilmaisivat täydentävien opintojen tuoneen lisätyökaluja esihenkilön työstä suoriutumiseen. Lisää kyselyn tuloksista sivulla 30. Taloushallinnon, strategisen johtamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin lisäkoulutus oli niin ikään vastaajien toivelistalla. Huolehdi omasta jaksamisestasi.. 5. 10. Tunne itsesi ja se, miten toimit kuormittavissa tilanteissa. Suomessa on pitkälle koulutettua ensihoitoväkeä paljon muuallakin kuin esihenkilötehtävissä. Huomion arvoista oli, että koulutustoiveissa tuotiin esiin tarve lisätä osaamista johtamisen psykologisesta ulottuvuudesta. Muista myös johtaa itseäsi! 8. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut olevansa tohtorikoulutettu. Loput neljä vastaajaa ilmoitti toimivansa esihenkilön tehtävissä lähihoitajan tai vastaavan tason koulutuksella. 7. Vaikka vastaajat pitivät tärkeänä ensihoidon substanssiosaamista, oli hyvä huomata, että esihenkilöt tunnistivat, että se ei yksistään enää riitä esihenkilötehtävissä. Ensihoidon esihenkilöiden 10 vinkkiä esihenkilötyötä suunnitteleville 1. LISÄÄ TYÖKALUJA Lähes kaikki (58) olivat suorittaneet myös täydentäviä opintoja, esimerkiksi johtamisopintoja, operatiivisen johtamisen opintoja tai henkilöstöhallinnon opintoja. Ole oma itsesi. HALU KEHITTÄÄ OSAAMISTA Esihenkilöt kertoivat, minkälaista lisäkoulutusta he toivoisivat työtänsä tukemaan. Verkostoidu laajasti. Ole oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Kahdellakymmenellä oli joko AMKtai opistotason tutkinto. Haluaisimme herätellä keskustelua siitä, mikä on riittävä koulutus esihenkilötehtäviin. 3. Ensimmäisenä toivelistalla oli henkilöstöhallinnon lisäkoulutus sisältäen esimerkiksi työsopimusten tulkintaa, lainsäädäntöä ja yleisesti HR-asioita. 2
Eräs vastaaja kuvaili tilannetta näin: ”Töitä on niin paljon, että joka päivä työtunnit eivät riitä. Teksti: Anu Venesoja & Dimitri Lisitsyn · Piirrokset: Helmi Partanen V astausten perusteella esihenkilöt kärsivät ajanpuutteesta. Vastaajien mukaan tämä tarkoitti sitä, ettei suunnittelulle, uuden kehittämiselle ja johdettaviin asioihin perehtymiselle jäänyt aikaa. Selvitimme kyselyssä, mikä heitä kuormittaa ja mistä he saavat voimavaroja. 30 Pelastustieto 8/2023 ENSIHOITO Kuormitusja voimavaratekijät esihenkilötyössä Ensihoidon hallinnollinen esihenkilötyö ei aina ole ruusuilla tanssimista, mutta työstä ja sen ulkopuolelta löytyvät voimavaratekijät auttavat jaksamaan. Myös organisaation muiden toimijoiden taholta koettu arvostuksen puute ensihoitoa kohtaan koettiin kuormittavana.. Useampi vastaaja kuvaili tilannetta “tulipalojen sammutteluksi”. Tämän takia ei niin tärkeitä asioita jätetään ”roikkumaan” ja odottamaan parempaa aikaa.” HENKILÖSTÖ KUORMITTAA Kollegoiden kokemattomuus, kokemus kollegan osaamattomuudesta ja haasteelliseksi koetut työntekijät koettiin esihenkilön kuormitusta lisäävinä tekijöinä
8/2023 Pelastustieto 31 ENSIHOITO Tämä korostui eritysesti niiden vastaajien kohdalla, ketkä työskentelivät osana pelastuslaitoksen organisaatiota. Myös esihenkilötiimin sisäiset ristiriidat ja esihenkilön ”hajota ja hallitse” -johtamistyyli koettiin kuormitusta lisäävinä asioina. VOIMAA TYÖHÖN LÄHEISILTÄ Oma perhe sekä perheen ja ystävien kanssa vietetty aika oli vastaajien mukaan tärkeä työelämän vastapaino ja voimavaratekijä. Johdettavien henkilöiden asiantuntemus koettiin voimaannuttavana ja eräs vastaaja totesikin: ”Kehitysmyönteinen, motivoitunut työyhteisö on merkittävin voimavara työelämässä.” ESIHENKILÖN TUKEA TARVITAAN Myös esihenkilölle oman esihenkilön tuki oli tärkeä voimavaratekijä. Harrastuksiksi mainittiin muun muassa erilaiset urheilulajit ja ylipäätään kuntoilu, mökkeily, matkustelu ja musiikki. Monipuolinen tekeminen vapaa-ajalla koettiin hyväksi keinoksi viedä ajatukset pois työasioista. Vastaajien mukaan organisaatioista tulee jatkuvaa painetta muuttaa ja kehittää toimintaa ilman, että entisiäkään toimia on viety loppuun. Yhteen hiileen puhaltavan tiimin mainittiin lisäävän työn palkitsevuutta ja helppouden tunnetta. Erään vastaajan mukaan epäkohtien esiin tuominen on johtanut jopa tiimistä eristämiseen. Eräs vastaaja muotoili asian näin: ”Vapaa-aikana harrastusten parissa vietetty aika vie ajatukset pois työstä, joka vaikuttaa palautumiseen työn kuormituksesta.” TYÖYHTEISÖ VOIMAVARANA Työkaverit ja työntekijät nähtiin paitsi kuormituksen tuottajana, myös yhtenä voimavaratekijänä. Esihenkilöt saivat voimavaroja työntekijöiden kanssa saaduista onnistumisen kokemuksista. Hyvien työkavereiden mainittiin auttavan vaikeiden aikojen ylitse ja toimivan hyvänä vertaistukena. Mieluisat ja monipuoliset harrastukset koettiin tärkeänä työkykyä ja voimavaroja lisäävinä tekijöinä. HAASTAVA ORGANISAATIO Pääosa ensihoidon kyselyyn vastanneista esihenkilöistä oli juuri siirtynyt uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. Konkreettisina esimerkkeinä mainittiin hyvät perhesuhteet ja asioiden jakaminen ystävien kanssa. Tämä aiheutti vastaajille haasteita ja lisäsi työn kuormittavuutta erityisesti tietojärjestelmämuutoksien ja niiden toimimattomuuden takia. VAPAA-AIKA AUTTAA JAKSAMAAN Vapaa-aika käytettiin omasta jaksamisesta huolehtimiseen, riittävään lepoon ja ajatusten viemiseen pois työasioista. Lisää kyselyn tuloksista sivulla 32.. Eräs vastaaja totesi: ”Vapaa-ajalla on riittävästi muuta toimintaa, joka antaa vastapainoa työelämän kuormitukselle, stressille ja haasteille.” Arjen ja työn eriyttäminen mainittiin voimavaroja lisääväksi tekijäksi. Haasteelliseksi koettiin myös tilanteet, joissa ylhäältä tulevien muutostarpeiden katsottiin sopivan huonosti ensihoidon kontekstiin. Eräs vastaaja kiteytti asian näin: ”jaksamiseen vaikuttaa ihanat ystävät ja perhe”. Eräs vastaaja kuvasi tilannetta seuraavasti: ”Ylempi johto on melko hakoteillä toiminnan [ensihoidon] realiteeteista”. Hyvän esihenkilötyön koettiin vaikuttavan positiivisesti työssäjaksamiseen. Esihenkilöiden keskuudessa vallitseva hyvä ilmapiiri lisäsi vastaajien mukaan työn mielekkyyttä, keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta
Syrjintä kuvailtiin tiedon pimittämisenä, selkään puukotuksena, kompetenssien kyseenalaistamisena, mustamaalaamisena, virheellisen tiedon levittämisenä ja maalittamisena. Huonoa käytöstä oli koettu myös esihenkilöiden omilta esihenkilöiltä (44 %) ja toisten samantasoisten esihenkilöiden taholta (40 %). Ikäviä asioita kokeneet kertovat, miten ne ilmenevät. 32 Pelastustieto 8/2023 ENSIHOITO Kiittämätön esihenkilötyö – huonoa käytöstä satelee kaikkialta Ensihoidon hallinnollisille esihenkilöille tehdyn kyselyn 62 vastaajasta lähes 70 prosenttia (43) oli kokenut työssään itseensä kohdistuvaa huonoa käytöstä, syrjintää tai uhkailua. Irtisanoutumisellakin uhattiin ja asioiden viemisellä julkisuuteen ja oikeuteen. Uhkailua ilmeni myös omilta esihenkilöltä (9 %) ja esihenkilökollegalta (2 %). Myös selän takana puhumisesta ja epäkohteliaasta käytöksestä epämieluisien päätösten jälkeen mainittiin. Potilailta syrjintää koettiin vähemmän (7 %). Suurin osa uhkailuista tuli puhelimella potilailta (37 %) ja työntekijöiltä (33 %). Eräs vastaaja pohti, voisiko huono käytös johtua siirtymisestä esihenkilön rooliin suoraan kenttätyöstä, jossa hän oli ollut enemmän tekemisissä työntekijöiden kanssa. Uhkailuksi kuvattiin kiristäminen, mustamaalaaminen ja juoruilu. Esihenkilöiden kuvauksista oli pääteltävissä, että uhkailun yhtenä tavoitteena on oman edun tavoittelu, johon pyrkiessä unohdetaan, että päätöksiä tehdessään esihenkilön tulee ottaa huomioon kaikki työntekijät. Omilta esihenkilöiltä ilmenneen huonon käytöksen arveltiin johtuvan muun muassa heikosta sosiaalisesta kompetenssista ja puutteellisesta vuorovaikutustaidosta. Asiakkailta koetussa uhkailussa korostuvat esihenkilöiden sosiaaliset taidot; kuinka hyvin he onnistuvat potilaiden kanssa kommunikoimaan. HUONOA KÄYTÖSTÄ Huonon käytöksen kuvailtiin olevan esimerkiksi kiukuttelua, valehtelua, vähättelyä, huutamista tai haukkumista. Työntekijät uhkailivat esimerkiksi sairauslomalle jäämisellä tai irtisanoutumisella, mikäli esihenkilön päätökset eivät olleet työntekijän toiveen mukaisia tai mikäli esihenkilö oli joutunut puuttumaan työntekijän epäasialliseen käytökseen. Työntekijöiden tunteet saattoivat purkautua esimerkiksi huutamalla tai muuten työyhteisön pelisääntöjen vastaisina tekoina. Huonoon käytökseen liittyi usein henkilökohtaisuuksiin meneminen. UHKAILUA MONELTA TAHOLTA Vastaajista hieman alle puolet (19) oli kokenut uhkailua työssään. Ylemmän tason huono käytös ei kohdistunut pelkästään esihenkilöihin, vaan myös muihin työntekijöihin. Asiakkailta koettujen uhkailujen arveltiin johtuvan tyytymättömyydestä ensihoitopalvelun toimintaa kohtaan. SYRJINNÄN KOHTEENA ESIHENKILÖ Vastaajista hieman alle puolet (19) oli kokenut työssään syrjintää. Omilta esihenkilöiltä tai kollegoilta koettu syrjintä kuvattiin tiimistä eris. Esihenkilöt kokivat, että työntekijät purkavat omaa pahaa oloaan kiukuttelemalla esihenkilölle. Eniten syrjintää koettiin omalta esihenkilöltä (21 %) ja työntekijöiltä (21 %), myös samantasoiset esihenkilöt syrjivät kollegojaan (14 %). Teksti: Anu Venesoja & Dimitri Lisitsyn · Piirros: Helmi Partanen K aikki itseensä kohdistuvaa huonoa käytöstä, syrjintää tai uhkailua kokeneet esihenkilöt (43) kertoivat kohdanneensa vähintäänkin huonoa käytöstä, mikä oli tullut suurimmalta osin työntekijöiltä (88 %) ja potilailta (58 %). Uhkailua ilmeni kasvotusten ja sähköpostitse
Esihenkilötyö voi parhaimmillaan nostaa työyhteisön toiminnan uudelle tasolle, mutta huonoimmillaan se karkottaa osaavat tekijät. Epäasiallisessa käytöksessä on pidettävä nollatoleranssi ja korjausliikkeitä on tehtävä tarvittaessa, sillä käyttäytyminen on osaksi opittua. Naispuoliset esihenkilöt olivat kokeneet sukupuoleensa perustuvaa vähättelyä ja tytöttelyä. Työ on vaativaa työtä, jota ei useinkaan arvosteta. Olisiko vihdoin aika antaa tukea ja ymmärrystä esihenkilöille mutta myös toisillemme. Hyväksytty tehokkaampaan luokkaan 2. Hieman yllättäen esihenkilöt olivat kohdanneet ”selkään puukottamista” myös varsinaisen työyhteisön ulkopuolisilta tahoilta. Monta erilaista vilkutuskuviota, cruisevalo ja yö-/päivätila. ARVOSTETAAN VAATIVAA TYÖTÄ Esihenkilötyön tulee perustua näyttöön, osaamiseen, tietoon ja ymmärrykseen päätösten seurauksista. Heidän osaamistaan kyseenalaistettiin ja heitä syytettiin toisten ”leivänsyöjiksi”. On erityisen huolestuttavaa, että kuvausten perusteella syrjintä näyttäisi olevan tarkoitushakuista ja että syrjintään syyllistyvät juuri ne henkilöt, joiden tulisi toimia organisaatioissa esimerkkinä. Työyhteisössä on voitava kommunikoida ilman huutamista, uhkailua ja muuta epäasiallista käyttäytymistä. Syrjintää ilmeni kyselyn perusteella monessa muodossa, vaikka syrjintä on laissa kielletty. Pelastusorganisaatioissa työskentelevät ensihoidon esihenkilöt kokivat syrjintänsä olevan yhteydessä koulutustaustaan. Standby uutuus LB200 Vain 25mm ohut varoitusvalopaneeli. HUOLESTUTTAVIA PIIRTEITÄ Syrjintää ilmeni myös sukupuoleen tai ammatilliseen taustaan liittyen. Työyhteisössä tulee ylläpitää avointa ja ammatillista kommunikaatiota kaikilla tasoilla ja kaikkiin suuntiin. Mielipiteitä jätettiin huomiotta tai niitä mitätöitiin. Pahimmillaan syrjintä ilmeni työyhteisöstä eristämisenä, tiedonkulun rajoittamisena ja disinformaationa. Ensihoidon esihenkilöt kokivat, ettei heitä aina arvosteta alueensa pelastusorganisaatiossa. www.standbygroup.com LB200 Uhkailua kasvotusten ja sähköpostitse.. Heidän osaamistaan oli epäilty ja heitä oli jopa syytetty ”reittä pitkin” etenemisestä. 8/2023 Pelastustieto 33 ENSIHOITO tämiseksi, tiedon panttaamiseksi ja palaverien ulkopuolelle jättämiseksi. Syrjintään saattoi yhdistyä myös seksuaalinen häirintä ja kun siihen puututtiin, asiaan puuttunutta henkilöä yritettiin maalittaa. Nopeaan toimitukseen saatavailla pituudet 1220 mm, 1373 mm ja 1527mm, myös muita pituuksia saatavillatilaustuotteena. LB200 on kestävä ja edullinen vaihtoehto kaikkiin erikoisajoneuvoihin
Datamassan pohjalta mitoitetaan toimintavalmiutta ja pelastustoimen suorituskykyä. 34 Pelastustieto 8/2023 MIRAFONI Pronto on tiensä päässä. Pronton seuraajasta ProntoX:sta tehtiin jo vuonna 2012 loppuraportti, jossa määriteltiin tarpeet seuraavalle järjestelmälle. Käyttöja ylläpitokustannukset nousevat vuosittain ja järjestelmä on altis häiriöille. Pronto on siinä määrin vakiinnuttanut asemansa, että sitä pidetään jo itsestäänselvyytenä. Tai onko koko kyseessä julkishallinnon Suomen ennätys vanhimmasta, toimialan kannalta aivan keskeisestä tietojärjestelmästä. mirafoni112@ gmail.com Rakas Prontomme Pronto on italiaa ja tarkoittaa ”heti” ja ”valmis”. Kurkistus Pronton konepellin alle kertoo kuitenkin, ettei tähän menopeliin kannata enää suuria satsata, vaan koko järjestelmä uhkaa enemmänkin lahota käsiin. Toivon, että pelastusala yhdistää tässäkin asiassa äänensä ja vaatii nykyaikaisia työvälineitä käyttöönsä. Se on valmis, tiensä päässä.. Ennen Prontoa alalla oli käytössä ONTIKA-järjestelmä. Sitä ei siis kannata menettää. Pronto-seloste on keikkojen osalta se viimeisin työvaihe, joka on olennaisen tärkeä paitsi sen yksittäisen keikan osalta, mutta myös yhtenä palasena isoa datamassaa. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Eikä se ole ihme, onhan kyse jo tietojärjestelmämaailmassa hyvin vanhasta järjestelmästä. Monesti myös siihen ideoidaan uusia toimintoja, mitä siinä tulisi olla. Onnettomuusselosteen laatiminen on pelastusviranomaisen velvollisuus. Montako yhtä vanhaa tietojärjestelmää käytät omassa elämässäsi. Pronto ja erityisesti sen sisältämä tieto on maailmanlaajuisesti katsottuna merkittävää ja ainutlaatuista, sillä vastaavaa ei muualla maailmassa ole. Nykyistä Prontoa alettiin rakentaa vuonna 1999, ja se otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Pronto on pronto. Ansaitsemme nykyaikaiset tietojärjestelmät käyttöömme ja päättäjien on osoitettava tähän tarvittava rahoitus. Pelastusalalla Pronto tarkoittaa ennen kaikkea resurssija onnettomuustietojärjestelmää, jonka sisäministeriö omistaa ja jota Pelastusopisto teknisesti hallinnoi. Sen jälkeen onkin ollut jatkolle erilaisia vaiheita ja virityksiä, mutta edelleen se sama vanha Pronto porskuttaa. Nykyisellään tuhlaamme henkilöresurssejamme manuaalityöhön aivan liikaa ja tiedon analysointi jää vaillinaiseksi. Nykyaikaisen tietojärjestelmän puute pelastustoimessa on verrattavissa pelastajapulaan – kyse on toiminnan kannalta yhtä kriittisestä asiasta. Nykyaikaisella järjestelmällä meillä olisi aivan loistavat mahdollisuudet käyttää tuota tietoa hyödyksi ja johtaa sen avulla toimintaamme
• 3 pvä (ti–to) liiton jäsenille 548 € / muille 638 € • 2 pvä (ti–ke/ke–to) 382 € / 442 € • 1 pvä 234 € / 264 € • Opiskelijaja eläkeläisjäsenten osallistumismaksu 47 €/pvä Katso Palopäällystöpäivien monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma sekä hinnat 10.2. alkaen osoitteesta >> sppl.fi. Palopäällystöpäivät 2024 9.–11.4. Jyväskylä Facebook: @SPPL Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn:@Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube:@palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi Palopäällystöliiton tapahtumat ovat avoimia kaikille alan toimijoille asemasta riippumatta. Opetusalan turvallisuusfoorumi 2024, Hki–Sto–Hki • 22.–23.5. Mental Rescue Tools, Tuusula • 9.–11.4. Palokuntien suomenmestaruuskilpailut, Hämeenlinna • 14.6. • Tiedolla johtaminen ja turvallisuusviranomaisten tiedonhallinnon haasteet • Keho ja mieli – pelastusalan tärkeimmät työkalut Hyödynnä ennakkovaraajan alennetut hinnat -15 %, jotka ovat voimassa 9.2.2024 saakka. Tervetuloa!. Vertaispurkuohjaajakoulutus, Hämeenlinna • 12.3. MIRAFONI Osallistu Palopäällystöliiton koulutuksiin ja tapahtumiin Kevät 2024 • 29.–30.1. Tieliikennepelastamisen Symposium, Helsinki • 14.3. Energy Transition Safety Forum 2024, Helsinki • 14.2. Pelastusalan Posttraumatyöpaja • 6.–8.5. Palopäällystöpäivät 2024, Jyväskylä • 23.–25.4. Ohjelman ajankohtaisina teemoina muun muassa: • Ilmastoturvallisuus: ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit, sään ääri-ilmiöt, aurinkomyrskyt • Haavoittuvuudet disinformaatiolle • Miten Nato näkyy ja tulee näkymään pelastustoimessa. Lue lisää tapahtumista ja tilaa kuukausittainen ajankohtaiskirje >> sppl.fi. Jälkipurkuohjaajakoulutus, Uusimaa • 30.–31.1. Säteilyn perusteet, säteilylähteet ja säteilymittaukset -koulutus, Tampere • 6.–7.3. Riskiasumisen turvallisuusseminaari, Tampere • 13.–14.2. Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Imatra • 27.5. Palopäällystö Golf, Laukaa Lisäksi kevään aikana toteutetaan muun muassa toinen Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutusohjelma, kuukausittaiset Tunti turvaa -webinaarit, Köysipelastamisen opintopäivät ja monta muuta ajankohtaista tilaisuutta. Kulttuuriympäristön tuvallisuusseminaari, Porvoo • 19.–20.3
Olen ollut näissä hommissa 28 vuotta, ja harjoittelu on ollut täysin itsestä kiinni. Hyvä läppä lentää ja kaikki ovat mukana Palomies on taktinen urheilija -hankkeessa täysin palkein. Kun menin aikoinaan kouluun, palomiesten eläkeikä oli 55 vuotta.” ”Juttelimme tästä hankkeesta vuoron kesken, ja se kuulosti hyvältä ajatukselta. Hienoa, että nyt saa järkeä omaehtoiseen liikkumiseen ja harjoitteluun. Hankkeessa ei vain aktivoida palomiehiä liik kumaan enemmän, vaan myös ylläpidetään työkykyä. Olen harrastanut niin futista, kamppailulajeja ja pyöräilyä kuin uintia ja pallopelejäkin. ”Tilastojen valossa seuraavien viiden vuoden aikana 30–40 prosenttia ei enää läpäise savusukellustestejä. Oma liikkuminen alkaa helposti yksipuolistua. ”Liikunta ja uudistuminen on aina kiinnostanut. Vaikka olen viiden vuoden kuntoutuksen aikana tottunut treenaamaan yksinkin, niin ryhmästä saa buustia myös henkiselle puolelle ja jopa ylittämään itsensä. He ovat innolla mukana työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Ei ole sellaista supermiestä, joka 65-vuotiaana lähtisi takapenkiltä eläkkeelle. Max Martesuo, 58, hakee pysyvyyttä uran loppumetreille. 36 Pelastustieto 8/2023 TYÖHYVINVOINTI P alomiehet Markku Julin, Max Martesuo ja Haimi Aaltonen nelosvuorosta kokeilevat Pelastuskeskuksen kah vihuoneessa uusia kypäriä. Keski-ikä nousee niin paljon. Halusin myös nähdä, mitä tämä hanke antaa nuoremmille tulevaisuudessa – liikkuvuuden puute ja yhdessä tekemisen väheneminen näkyvät jo varusmiesajoista lähtien. Palomies on taktinen urheilija -hanke pureutuu haasteeseen pitkäjänteisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella into on kova, eikä kukaan ole keskeyttänyt. Kun menee kolmekymppisen päällä viiskymppisenä KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen palomiehet Markku Julin (vas.), Haimi Aaltonen ja Max Martesuo Pelastuskeskuksen nelosvuorosta sovittivat uusia kypärämalleja. Kunnossa kaiken ikää Pelastajan työ on vaativaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti, keski-ikä nousee ja eläkeikä on korkea. Selkäsairauden myötä nämä ovat vähentyneet, ja olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä. Meidän nuoruudessamme liikuttiin jatkuvasti”, Martesuo kuvailee. Porukassa on kiva liikkua.. Pikaisia toimia tarvitaan. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Markku Julin, 52, oli juuri kuunnellut työkykyaiheisen podcastin. Moni pohtii jaksamista ja miten pysyä työkykyisenä
Projektipäällikkö Sami Maunonen veti harjoituksen kuntosalilla.. Palomies on taktinen urheilija hankkeen tavoitteena on kansalli sella tasolla kestävien, käytännöllisten, kustannustehokkaiden sekä helposti monistettavien ja skaalattavien ratkai sujen löytäminen helpottamaan niin yksilöitä kuin organisaatioita. Palosuojelurahaston puoliksi rahoittama hanke alkoi kesä kuussa 2022 ja päättyy toukokuun lopussa 2024. Välipäivinäkin voisi olla kimppatreenejä sohvalta nostamassa, Julin ehdottaa.” Haimi Aaltosella, 36, oli hankkeen alkuaikoina irronut akillesjänne pohkeesta. Hankkeessa ei tähdätä testitulosten pa rantamiseen vaan kokonaisvaltaiseen työhyvin voinnin ja työkyvyn ylläpitoon. Ideoita on paljon, mutta ei vastaavasti resursseja. ”Pelastusalan toimintaympäristö on todella laaja terveyden ja toimintakyvyn kannalta – se on kiinnostava haaste minulle myös ammatillisesti. 8/2023 Pelastustieto 37 TYÖHYVINVOINTI Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tutkii ja kehittää toimintamalleja pelas tajien fyysisen toimintakyvyn tuke miseen. Kehonhallinta ja motorinen toimintakyky ovat tärkeitä, ne rakentavat puskuria loukkaantumisia vastaan. Muuten treenivihkossa lukisi helposti lähinnä hauistreeniä ja kyykkyjä, ei venyttelyharjoituksia.” Aaltosen mukaan työssä ei ole aina mahdollista tai ehdi miettiä ergonomiaa. Ne tukevat suoraan myös palomiehen työtä. Sain hyvät ohjeet kotiin kuntoutukseen. Hankkeesta sitä on saanut liikunnan ilon lisäksi. MALLIA URHEILUVALMENNUKSESTA Urheiluvalmennuksen parista tullut projektipäällikkö Sami Maunonen työskentelee ideoimassaan hankkeessa täysipäiväisesti. Hank keessa valmistuva materiaali sisältää koulutuskäyttöön soveltuvan kuvitetun manuaalin sekä valokuva ja videoma teriaalia. Näin se kestää paremmin myös ”huonoja nostoja.” Varautuminen eläkeikään kannattaa hänen mukaansa aloittaa ajoissa, sillä 60–70-vuotiailla loukkaantumisriskit kasvavat. ”Nämä ominaisuudet ovat kortilla, jos niitä ei tässä iässä treenaa. ”Meidän ikäiset kaverit eivät enää vietä eläkejuhlia vaan töistä poisjäämisjuhlia”, Aaltonen miettii tulevaa. ”Kun on keskitytty myös kropanhallintaan ja liikkuvuuteen, kropasta tulee vähän anteeksiantavampi. Se on alan vapaasti käytössä pelastuslaitosten kumppanuusver koston kautta. LIIKKUVUUS, KOORDINAATIO, TASAPAINO Liikunnasta on tullut Julinin mielestä nyt paljon monipuolisempaa niin liikkuvuuden, koordinaation kuin tasapainon osalta. Hienoa, että nyt on treenattu säännöllisesti porukassa. treenaamaan, niin aina on joku paikka rikki”, Julin naurahtaa. Hanketta tukee monialainen ohjausryhmä, ja mukana on myös toinen pelastuslaitoksen liikunnanohjaajista osalla työajastaan. ”Kävin myöhemmin täällä keppien kanssa pomppimassa. On hienoa auttaa ihmisiä, jotka tekevät merkityksellistä työtä.” Hänen mukaansa tarkoituksena on toimia avauksena uudenlaiselle lähestymistavalle edistettäessä pelastusalan operatiivisen henkilöstön fyysistä toimintakykyä ja työssä jaksamista. Ketteryys ja notkeus eivät ole samoja kuin nuorempana.” Aiemmin Julin harrasti lähes kaikkea futiksesta aina lentopalloon, budolajeihin ja triathloniin. ”Motivaatio alkaa hiipua yksin puurtaessa. Palokunnassa oli ennen yhteisöllisiä joukkuelajeja, mutta nykyään ei enää edes tiedetä, mitä lentopallo on. Pelastuslaitoksilla on paljon ihmisiä työskentelemässä työhyvinvoinnin parissa
Halusin uteliaana katsoa, onko minusta tähän. ”Ei ole itsestään selvää, että ihminen osaa hahmottaa kehoaan, tärkeintä työkaluaan. Kiinnostusta on laajemminkin. Hän muistuttaa, että on eri asiaa vetää spinninkiä sortseissa kuin tehdä pitkään töitä haalareissa ja varusteissa esimerkiksi metsäpaloissa. Täytyy olla kunnossa kovan keikan sattuessa kohdalle, jotta selviää ehjänä.” Vaativan työn suoritus laadukkaasti tapahtuu hänen mukaansa tällä hetkellä suurin kustannuksin. Mukana eivät ole vain kovakuntoisimmat. ”Olemme liikunnanohjaajan kanssa kehittäneet keskustelujen ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta urheiluvalmennuksen keinoja käyttäen yksittäisiä kokeiluja ja laajempia kokonaisuuksia fyysisen toimintakyvyn tueksi”, Maunonen kuvailee. Tein rengasmaastavetoja, heiluttelin lekaa ja tein toistoharjoituksia liikkeistä, joita tarvitaan hälytystehtävillä. Kaikki hakivat mukaan vapaaehtoisesti, eikä kukaan ole keskeyttänyt. Nyt hankkeessa luodaan myös verkostoja kehittämään asioita valtakunnankin tasolla. Hiit on nimenomaan työkyvyn ylläpitoa, jossa on resursseja toimia äärirajoilla tai on. Jo tässä vaiheessa ilman virallisia tuloksia voi sanoa, että myös jatkohankkeesta olisi varmasti hyötyä”, Sami Maunonen uskoo. Puhutaan työkyvystä. Aloin miettiä liikkeitä sekä nivelkulmia ja niin edelleen. Olen 156-senttisenä tosi pieni, ja alussa oli vaikea toimia sammutusvarusteiden kanssa. Yhdistettynä pahenevaan työvoimapulaan tilanne on Maunosen mukaan huolestuttava. Keski-Uusimaa ei isommin eroa muista pelastuslaitoksista. Ei siis tähdätä itsetarkoituksena mahdollisimman hyviin testituloksiin. ”Joitakin asioita on hyvä käydä läpi opinnoissa, ja pelastuslaitoksilla tiedetään mitä työkyvyn ylläpito vaatii. Tarvitaan luottamus siihen, että laitoksilla puhutaan samoista asioista johtoa myöten, jotta ymmärretään haasteet ja saadaan resursseja.” ”A lussa oli vain minä, hiki ja rekanrenkaat pihalla. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Jussi Heikkonen Tieto on myös pirstaloitunut. Nyt treeneissä on hyvä pöhinä”, Hirviniemi iloitsee. ”Tärkeätä on kehittää sietokykyä, oppia tuntemaan itsensä ja kuunnella kroppaansa. Varsin yleisiä tukija liikuntaelinsairauksia sekä liikkumisrajoitteita on hankeryhmässä saman verran kuin operatiivisella tasolla laajemminkin. Hankkeeseen osallistuu kolme työvuoroa eri paloasemilta, yhteensä 28 palomiestä ja paloesimiestä. Sen maksavat niin operatiivinen henkilöstö omalla hyvinvoinnillaan kuin pelastuslaitokset – ja koko yhteiskunta suurina sairauspoissaoloja työkyvyttömyyseläkekustannuksina. Tarve tälle hankkeelle oli selkeä. Sammutusasussa pullo selässä treenaten oppii myös nestetasapainon tärkeyden eikä hätäänny siitä, jos olo on tuskainen. Hän toivoo, että pelastuslaitokset ympäri Suomea sekä Pelastusopisto, Pelastuskoulu ja Työterveyslaitos tekisvät vielä enemmän yhteistyötä. ”Liikunnanohjaajat hoitavat loppukartoitukset ensi helmikuun lopulla. Näin syntyi AsemaHIIT ja muutkin kiinnostuivat alkunaurujen jälkeen. Nyt hän on hälytysosastossa ja on kehittänyt AsemaHIIT-konseptin, jolla” jumpastellen” kunto nousee kohisten. Erityisesti yhteisöllisyyden koetaan parantuneen.” ”Jos on tullut heittomiehiä tai vuoronvaihtoja, he ovat olleet mukana toiminnassa. Keski-ikä 45 on samaa tasoa, samoin paino, painoindeksi ja hapenottokyky. Uskon, että kysyntää löytyy ympäri Suomea. 38 Pelastustieto 8/2023 TYÖHYVINVOINTI Hiki pintaan täystamineissa Fysioterapeutti Emmi-Juulia Hirviniemi näki 2021 kaverinsa kanssa FB:ssa Kuusiston VPK:n postauksen ja lähti puolivitsillä tutustumaan. UNTA, RAVINTOA, STRESSINHALLINTAA Monipuolisten fyysisten harjoitteiden lisäksi osallistujille kerrotaan esimerkiksi palautumisesta, unesta, kehon lämmönsäätelystä, ravinnosta, motivaatiosta ja opetellaan stressinhallintakeinoja. Sain kauheat kiksit ja innostuin. Vä likyselyssä valtaosa oli sitä mieltä, että teemme oikeita asioita. Yhteisissä keskusteluissa ja työpajoissa juttua on riittänyt, usein olisi tarvittu jatkoaika. Hän korostaa hankkeessa kokonaisvaltaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Pitäisi rakentaa ”pelastajan polku”. Perusasioiden kautta sitä opitaan käyttämään turvallisesti ja tehokkaasti. Ohjattua toimintaa on pääosin työvuoroissa, mutta työrytmin vuoksi toimien tulee ulottua myös vapaa-ajalle. Palomies on aina lähtövalmiina 24 tuntia
Stressi tilan kehossa aiheuttava liikunta siis myös lievittää stressiä ja auttaa jaksamaan arjessa.”. Harjoitus on yksinkertaisin eri variaatioista ja sillä on helppo aloittaa. > Letkukehikkojen kanto Kävele edestakaisin määrittämälläsi matkalla kantaen kahta letkukehikkoa, jotka on pakattu täyteen. Hyödynnä vartalon pai noa vetoliikkeen apuna. Savuskelluskriteerit tiukentuivat jälleen FireFit-indeksin osalta, ja samaan aikaan tiedostetaan, että ihmisten yleiskunto ei tahdo riittää perustehtävillä. AsemaHIIT-konseptin varusteet löytyvät joka paloasemalta, joten investointeja ei tarvita.” Tulevaisuudessa tavoitteena on jakaa ”jumpastelun” ilosanomaa toveripalokunnissa ja pelastuslaitoksilla esimerkiksi kiertueella. Liikkeet on kuvattu lyhyesti. Voi vain istua valmiina autoon”, Hirviniemi sanoo. ”Kun rykii hiittreenin, uni maittaa ja lievittää stressiä. Sopimuspuolella ei ole vastaavaa mallia fysiikan kehittämiselle, vaikka tehtävät keikoilla ovat samanlaiset. On rakentumassa pattitilanne. > Letkuilla tehty, esimerkiksi Crossfitistä tuttu köysivariaatio Kiinnitä 1,5” letku kiertämään esimerkiksi tolppa tai laita se puolesta välistä painon alle. Tiukoissa paikoissa pitää tinkiä ergonomiasta ja sietää myös hieman vääriä liikeratoja, ei mennä heti rikki.” Hiitissä kehitetään monta aluetta monipuolisesti yhtä aikaa – ja mahdollisimman autenttisesti haalareissa turvakengät jalassa. Harjoitus kehittää voimakestävyyttä, hapenottokykyä ja maksimivoimaa. Vaihda lyöntipuolta joka toisella kierroksella. Tee vuoro tai tasatahtiin aal tomaista liikettä letkuilla. Nouse ylös toispolviseison nan kautta. Vaihda kättä joka toisella kierroksella. Jokaisen minuutin jälkeen pidetään 15 sekunnin tauko ennen uutta minuuttia. ”Pelastusala kärsii työntekijäpulasta. EmmiJuulia Hirviniemi sanoo, että 45–60 minuutin harjoitus kattaa jo suuren osan viikkolii kuntasuosituksista. > Rissasen veto lattialla konttausasennossa Pujota vetoliin/köysi Rissasnuken kainaloiden kautta niin, että pystyt vetämään nukkea. Yhdessä treenatessa sosiaalinen tilanne rentouttaa henkisesti, mikä nopeuttaa suorituskyvyn palautumista. > Renkaan lyönti lekalla Lyö lekalla maassa olevaa rengasta ja pyri liikut tamaan rengasta eteenpäin. Kuu den kierroksen jälkeen pidetään yhden minuutin pidempi sarjapalautus ja siirrytään uuteen liik keeseen. Jokaista liikettä tehdään peräkkäin 6 x 1 minuu tin ajan. ”Kukaan ei voi selittää, etteikö voisi treenata. Aloita uusi toisto edetäksesi. Tarkoitus on tuottaa materiaalia eri kuntotasoille vapaaseen käyttöön: helpompi ja vaativampi lajinomainen harjoitus sekä liikepankki. > Burbee-variaatio, lattialle kyykistyminen, punnerrus polvet maassa ja seisomaannousu Aloita liike pystyasennosta, seisten. Harjoitus perustuu paikkaharjoitteluun. Nosta rengas pys tyyn ja työnnä takaisin maata vasten. Vakituisten puolella on testattu vuoronvaihtojumppaa, ja sen toimivuudesta on näyttöä. 8/2023 Pelastustieto 39 TYÖHYVINVOINTI Tarvikkeet ja harjoitekuvaus: Sammutusasu ja paineilmalaite harjoittelijalle, kaksi rekanren gasta, Rissanen ja liinat vetämistä varten, 1,5” letku, kaksi letkukehikkoa. Olet jo valmiiksi sammutusvarusteissa, jos keikkapiippi tulee. AsemaHIIT-esimerkkitreeni väsynyt. Vaihda ponnistavaa jalkaa joka toi sella kierroksella. Siirry konttausasentoon lattialle ja vedä yhden käden otteella liinoista nukkea. > Maastaveto renkaalla Kyykisty maastavedon tavoin alas ja maassa olevan renkaan alta kiinni. Suorista letkut ja asetu letkujen päähän niin, että saat liit timistä otteen. Kyykisty tois polviseisontaan ja siitä lattialle punnerrusasen toon polvet maassa
Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Dimitri Lisitsyn ja Erillisverkot TESTAUKSET KÄYNNISSÄ Sosiaalija terveystoimen osalta Virve 2 -järjestelmän käyttöönottosuunnitelma on valmis. ”Virve 2:n käyttöönottoa ei tehdä yhdessä yössä isona hyppynä, vaan vähitellen siten, että järjestelmät toimivat ristiin”, Erillisverkkojen johtava asiantuntija Tomi Lounema sanoo. Virve 2 testataan ensin sairaaloissa Virve 2 -järjestelmän käyttöönotto sosiaalija terveystoimessa alkaa kuudessa sairaalassa ensi vuonna. Virve 2 -verkko toimii jo, ja sillä voidaan toimia yhdessä vanhan Virve-verkon kanssa. Viranomaisilla on radioverkossa prioriteetti. Ehkä merkittävin muutos Virve 2:ssa vanhaan järjestelmään nähden on laajakaistan tulo, se mahdollistaa datan, esimerkiksi videokuvan, siirron suojatussa yhteydessä. Silti sekä uusi että vanha järjestelmä toimivat siirtymäajan ristiin. ”Virve 2:n päätelaitteet eivät vielä sovellu ensihoidon kenttäkäyttöön, siksi Tomi Lounema.. ENSIHOIDON KÄYTTÖÖN MYÖHEMMIN Toistaiseksi Virve 2 -päätelaitteet ovat älypuhelimen kaltaisia laitteita, joissa on kuitenkin jämäkkä tangenttipainike. Ensihoidossa on jo testattu verkon kuuluvuusaluetta sekä videokonsultoinnissa tarvittavaa datan siirtoa. ”Käyttäjätestaukset ovat vasta alussa, odotamme mielenkiinnolla kokemuksia”, Lounema sanoo. Järjestelmä käyttää Elisan radioverkkoa, mutta Erillisverkot hallinnoi verkon keskeisiä tietojärjestelmiä. Tätä ominaisuutta on testattukin jo. Virve 2:ta on testattu myös haja-asutusalueilla, joilla on selvitelty verkon kattavuutta. Hän kiittelee kentän uteliaisuutta, valmiutta ja halua testata uutta järjestelmää. ”FinnHEMS10:ssä testattiin videokonsultaatioita ja kokemukset ovat rohkaisevia”, Tomi Pekkonen sanoo, hän on HUS-yhtymän Virve-päällikkö ja Virve 2:n käyttöönoton valtakunnallinen projektivastaava. ”Rohkea ja reipas testaus on kaikkien etu”, Lounema sanoo. 40 Pelastustieto 8/2023 TUTKIMUS JA VIESTINTÄ V irve 2:ssa on kyse täysin uudesta järjestelmästä, ei käytössä olevan Virve-verkon päivityksestä. Käyttäjä ei tätä huomaa, eikä hänen tarvitse tehdä mitään yhteyden onnistumiseksi, vaan kaikki hoituu automaattisesti. Sosiaalija terveysministeriö (STM) johtaa käyttöönottoa ja Erillisverkot tukee sitä, Lounema sanoo
Pekkonen Tomi Pekkonen. Laitteiden valmistajat seuraavat markkinoita ja koska Suomi kulkee muutoksen etulinjassa, laitteita ei vielä ole”, Lounema selvittää. ”Sen tulee olla käyttäjälleen tukeva. Tällöin ensihoitokin tulee mukaan kuvioihin”, Pekkonen sanoo. Älypuhelimien kaltaiset Virve 2 käsiradiot eivät toistaiseksi sovellu operatiiviseen käyttöön.. KENTTÄKÄYTÖN VAATIMUKSET MÄÄRITELTY Erityyppisiin käyttötarkoituksiin valmistetaan erilaisia päätelaitteita. Louneman mukaan muut maat siirtyvät laajakaistaiseen viranomaisviestintään pikkuhiljaa. Kovassa käytössä ei haluttu edes testata sellaista laitetta, johon se ei vielä sovellu. ”Valoa tunnelin päässä kuitenkin näkyy jo. Ensi vuonna Virve 2 otetaan testauskäyttöön Lapin, Vaasan ja Savonlinnan keskussairaalassa, Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, Hyvinkään sairaalassa sekä Tampereen sydänsairaalassa. 8/2023 Pelastustieto 41 TUTKIMUS JA VIESTINTÄ testaukset aloitetaan sairaaloissa”, Pekkonen sanoo. ”Paikat valittiin halukkuuden mukaan. Toistaiseksi tällaisia laitteita ei ole saatavilla. Vaatimusmäärittelyt kenttäkäyttöön tarkoitettuun Virve 2 -käsipäätelaitteeseen on tehty. ”Laajamittaisemmin käyttöönotto tapahtuu 2025-2026, jolloin lastentaudit on saatu selätettyä. Tangentti, kakkostangentti, puheryhmävalinnat ja hätäkutsu on saatava mekaanisen painikkeen alle”, Pekkonen luettelee käyttäjävaatimuksia. Iso-Britannia ja Ruotsi seuraavat tällä hetkellä aikataulussa Suomea, joten kun markkinat laajenevat, laitteita varmasti saadaan. Tällaisten laitteiden potentiaalisia valmistajia on maailmanlaajuisesti kuitenkin useita. Toistaiseksi Virve 2 käsipäätelaitteissa vain tangentti on mekaanisen painikkeen kaltainen, muut toiminnot toimivat älypuhelimen kaltaisesti kosketusnäytöltä ja sovelluksilla. Ne ovat sellaisia, joissa Virveä käytetään jo muutenkin päivittäisenä työkaluna”, Pekkonen sanoo. MUUTOKSEN ETULINJASSA Kun Virve 2 saadaan ensihoidon käyttöön, tulee laitteiden olla niin sanotusti kovaan käyttöön soveltuvia
Hän on toiveikas tulevien päätelaitteiden suhteen. Tällä hetkellä Virve 2 -sovelluksilla voidaan hoitaa puheluita, datansiirtoa sekä tutkata kuuluvuusaluetta. ”Alussa Tutka-sovelluksen käyttö on kaikille suotavaa, vaikka siitä ei yksittäiselle ensihoitajalle senhetkistä iloa olekaan. ”Meidän (Erillisverkot) on tietenkin tiedettävä, että sovellus, joka järjestelmään viedään, on turvallinen”, Lounema sanoo. Ensi vuoden aikana testaus on tarkoitus aloittaa kaikissa pelastus laitoksissa. Rajapinnat kenttäjohtojärjestelmä Kejon ja hätäkeskusjärjestelmä Erican kanssa on niin ikään toimittava. Toiminnoissa ensihoitajat pääsevät kuitenkin hyppäämään älypuhelinja laajakaistamaailmaan. Niistä tullee jatkossa langattomia. Älypuhelintekniikkaa käyttävä laite toimii sovellusten avulla, ja käyttäjät valitsevat laitteisiinsa tarvitsemansa sovellukset. ”Tänä syksynä ja ensi vuonna Virve 2:n testausten teemana on pitempiaikainen käyttö lähellä operatiivista toimintaa, esi merkiksi isoissa harjoituksissa.” Virtanen arvelee, että seuraavassa vai heessa Virve 2 laite voisi tulla pelastus ryhmänjohtajien operatiiviseen koekäyt töön nykyisen Virven rinnalle. ”Varmistamme, että loppukäyttäjien koulutukset käydään ennen käyttöönottoa”, Pekkonen sanoo. VIRVE 2 TOIMII SOVELLUKSILLA Siinä, mitä Virve 2 -verkossa ja -päätelaitteilla voidaan tehdä, on vain taivas rajana, Lounema sanoo. Palvelusta halutaan koke muksia ja kommentteja, jotta sitä voidaan tarvittaessa parantaa tai korjata ennen käyttöönottoa, Erillisverkkojen asiakkuus päällikkö Harri Virtanen kertoo. Tähän as ti testaukset ovat levinneet päällystön tes tikäyttöön, sillä nykyiset laitteet eivät vie lä ole sopivia operatiiviseen käyttöön sen vaativimmissa olosuhteissa. 42 Pelastustieto 8/2023 TUTKIMUS JA VIESTINTÄ sanoo, että ensimmäinen kovaan käyttöön tuleva Virve 2 -käsipäätelaite tulee olemaan ulkoisesti vanhan Virve-puhelimen kaltainen. Pelastustoimessa Virve 2 päätelait teita testataan jo yli puolessa pelastus laitoksista. Muita käyttäjiä ovat muun muassa poliisi, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Rikosseuraamuslaitos ja Tulli sekä huoltovarmuuskriittiset yritykset. ”Ajatus on, että testauksia lisätään vä hitellen, laajamittaisemmin vuonna 2025 ja tuotantokäytössä sen pitäisi olla vuoden 2028 loppuun mennessä.” Virve 2:ta testataan pelastustoimessa Lue lisää pelastustieto.fi:ssä K U V A : M A R K O P A R T A N E N. Sosiaalija terveystoimi on toiseksi suurin Virven viranomaiskäyttäjä heti pelastustoimen jälkeen. KAIKKI VALMIIKSI ENNEN KÄYTTÖÄ Lisälaitteet, kuten ulkoiset kuulokkeet ja mikrofonit on viimeisteltävä kovassa käytössä toimiviksi. ”Vaikeuksia voi vielä tulla, mutta olemme motivoituneita ratkaisemaan ongelmat”, Lounema sanoo. Tutka antaa meille tietoa palvelualueesta ja sen perusteella voidaan tehdä parannuksia verkkoon”, Lounema sanoo
VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Ensihoitoajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskus varasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. alv. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta.. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itsenäisten valtuutet tujen korjaamoiden verkosto. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. TUTKIMUS JA VIESTINTÄ Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin mallistosta monipuoliset valmiit ratkaisut ensihoidon tarpeisiin. 24?%)
Sokrateen kolmoissuodatin on näppärä työkalu, joka on kenties tarkoitettu juoruilutilanteisiin mutta on yleistettävissä laajempaankin käyttöön. Ennen kuin sanot asian, mieti kolme asiaa. Jos huhu ei ole välttämättä totta, sen kertominen ei totta vie lisää hyvää maailmassa ja asian kuulemisesta ei ole kenellekään yhtään mitään hyötyä. Armollisuus itseä ja muita kohtaan on suotavaa. Tunnetaitoja aikuisille Veera Kamaja Katso tarkkaan – kuin vastaalkajan silmin K U V A : M E R I LA N T E LA Työpaikoilla meno saattaa äityä välillä villiksi – jopa lastentarhamaiseksi. Onko sanomasi totta. Päätös tuoda työpaikalle hyvää, on valinta, ja osoittaa vahvaa ammatillisuutta sekä hyviä ihmissuhdeja tunnetaitoja. Onko asian kuulemisesta toiselle osapuolelle hyötyä. 44 Pelastustieto 8/2023 KATSO TARKKAAN Mieti, mitä sanot – vai sanotko. Olenko kenties kateellinen. Puolisomme ja ystävämme saamme valita vapaasti, mutta työpaikalla on ammatillisuuden nimissä tultava juttuun myös niiden kanssa, joita emme ehkä valitsisi autiolle saarelle seuraksemme. Mieti mitä sanot – vai sanotko. Onneksi tämän valinnan voi tehdä uudelleen joka aamu töihin tullessaan. Se ei ole syy antaa palaa ja rähjätä, mutta joskus jokaiselta lipsahtaa. Ensihoidossa sekä pelastuksen puolella on sangen monenlaisia persoonia, ja ajoittain tuntuukin, etteivät ihmisten sosiaaliset kyvyt ole aivan ajan tasalla. Kukaan ei ole vastuussa toisen ihmisen reaktioista, mutta välillä reagoimme typerästi vain vaikkapa yksityiselämän kuormituksen takia. Pelastustieto kiittää Veera Kamajaa hienoista teksteistä.. Olenko itse mokannut samalla tavalla ja saanut kurjaa palautetta. Esimerkiksi ilkeän työpaikkahuhun eteenpäin kertominen ei liene tarpeellista. Filosofi Esa Saarisen sanoin: mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle. Katso tarkkaan kolumni päättyy tähän kirjoitukseen. Edistääkö asian sanominen ja sen kuuleminen hyvää. Ja hei: nälkä ja univaje valitettavasti vaikuttavat aikuisiinkin. Miksi tämä asia vaikuttaa minuun näin voimakkaasti. Tunnetaitojen opettelu jatkuu läpi koko elämän. Vai olenko vain väsynyt ja kaikki ärsyttää. Jos jokin asia, näkemys tai toisen kokemus herättää sinussa vahvoja reaktioita, kuten vihaa tai halua lyödä toista nokkaan, voi olla hyödyllistä itseref ektoida. Kun tilanne äityy, eikä keskusteluyhteys enää ole neutraalilla maaperällä, mieti, miltä toisesta voi tuntua tai voisiko taustalla olla jotakin, mistä et ole tietoinen. Käännä tilanne toisin päin. Parempi olla siis hiljaa
Innovaatio voi olla • laite, väline tai kone • työmenetelmä • toimintatapa • muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa tulipalojen ehkäisyyn kohdistuvaa työtä tai pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa. Haku on auki 31.3.2024 saakka. Palosuojelurahasto jakaa vuosittain noin 12 miljoonaa euroa tulipalojen ehkäisyä ja pelastus toiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin ja toimintaan. 8/2023 Pelastustieto 45 KATSO TARKKAAN Palosuojelurahasto on julistanut avatuksi vuoden 2024 Innovaatiopalkintohaun Palosuojelurahaston yhteensä enintään 50000 euron Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistu neesta ansiokkaasta innovaatiosta. Lisätietoja: www.psr.fi/avustukset www.palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto Radiopuhelimet TETRA LTE LiVÁlaitteet antennitaUYikkeet info@datamatik.fi www.datamatik.fi Datamatik TecniCom Oy
Kirjoitin Pelastustiedossa 4/2023, että hyvinvointialueiden karut lainanottovaltuudet iskevät pelastuslaitosten kalustohalleihin. 46 Pelastustieto 8/2023 Pelastuslaitokset säästöjen edessä PUHEENJOHTAJALTA Kriittisistä lähipalveluista ei saa tinkiä. Pelastuslaitokset ovat toimineet alueellisina organisaatioina vuodesta 2004 alkaen ja tehneet paljon sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka sotella ovat vasta nyt edessä. Näistä yksi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, jonka ensi vuoden toimintakulut ovat noin 33 miljoonaa ja investointitaso kahdeksan miljoonaa euroa. Miksi sitten Pohjois-Karjalan taloudellinen tilanne on tiukkuudestaan huolimatta parempi kuin monella muulla alueella. Markus Viitaniemi on PohjoisKarjalan pelastus laitoksen pelastusjohtaja ja Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Pelastusja ensihoitopalvelujen palvelutaso ei heikkene, vaan palvelutasoa kehitetään tulevina vuosina. Muun muassa siksi, että sote ja pelastustoimi iskivät hynttyyt yhteen jo kuutisen vuotta sitten, eli vuonna 2017. Pohjois-Karjalan aluevaltuusto päätti talousarviosta 12.12.2023 kokouksessaan. Olemme uudistaneet ja integroineet palveluitamme sekä menneet läpi tiukasta säästömankelista. Pelastustoimen on toki oltava mukana yhteisissä talkoissa ja uudistuttava, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa pelkkää säästämistä. Lisäksi hyvinvointialueen johdossa ja poliittisessa päätöksenteossa pelastuslaitoksen tuottamia palveluita arvostetaan ja pidetään tärkeinä, mistä on annettava suuret kiitokset. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen palveluiden tuottamisen sekä niiden kehittämisen. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että säästöt kohdistuvat suurimmalla osalla hyvinvointialueista investointien lisäksi myös pelastuslaitosten käyttötalouksiin. Toivottavasti kaikilla hyvinvointialueilla herätään siihen, että pelastustoimen ja ensihoidon palvelut ovat kriittisiä lähipalveluja ja kiireellisen avun ensimmäisiä lenkkejä – niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Samalla valtuusto päätti pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasosta, jotka hyväksyttiin esitysten mukaisesti. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue panostaa lakisääteisten palvelujen kehittämiseen ja pelastuslaitokselle kohdennetaan lisärahoitusta 1,8 miljoonaa euroa. Suunnitellut säästösummat vaihtelevat muutamasta sadastatuhannesta jopa useisiin miljooniin euroihin. Valtuusto sitoutui taloussuunnitelmassa vuosille 2024–2027 varaamaan määrärahat palvelutason kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Hyvinvointialueen kustannustehokkuutta voidaan kehittää esimerkiksi erilaisten palveluintegraatioiden kautta ja tästä on Pohjois-Karjalassa hyviä kokemuksia.. Vain muutamaan pelastuslaitokseen ei ole suunniteltu säästöohjelmaa. Hyvinvointialueiden taloutta ei korjata pienistä pelastuslaitosten budjeteista leikkaamalla ja niiden palveluja karsimalla
010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Varautuminen Säteilyturvallisuus Korkeampaan hätään. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . 8/2023 Pelastustieto 47 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh
Teksti: Marko Partanen · Kuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Oman pään sisällä käsittely vähenee. ”Hot defusingin hyödyllisyydestä on paljon näyttöä, joka on peräisin sairaalamaailmasta ja simulaatio-opetuksesta”, sanoo ensihoitaja Anne Harinen. TYÖHYVINVOINTI. ”Menikö keikka hyvin?” – Hot defusing antaa vastauksia Ensihoitajat painivat tehtävien jälkeen ajatustensa kanssa – tekivätkö he oikeita päätöksiä. Hän on suunnitellut Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle hot defusing -protokollan. Ajattelin, että haluaisin käsitellä teknisen puolen jo ennen henkiseen käsittelyyn tuloa”, Harinen sanoo. IDEA NORJASTA Harinen sai idean hot defusing -protokollan tekoon opiskellessaan Norjassa, jossa menetelmää käytetään laajasti ensihoidon kentällä. Hot defusingilla on mahdollista korvata puutetta. ”Niissäkin käsitellään aina sekä tekninen että henkinen puoli. Vastauksia saa harvoin. E nsihoitajien tehtävien jälkeiseen epätietoisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Kysymyksiin: tehtiinkö kaikki oikein tai oltaisiinko jotakin voitu tehdä paremmin, voidaan saada vastauksia järjestämällä välittömästi tehtävän jälkeen hot defusing eli tekninen purkutilaisuus. Pohjois-Karjalassa ensihoitajan työssä Harinen oli puolestaan ollut mukana useissa defusing-istunnoissa, joissa pääpainona on vähentää henkistä kuormaa
TYÖHYVINVOINTI. ”Selvitän, että tukeeko hot defusing ensihoidossa työskentelevien ammatillista kehittymistä.” Tarkoituksena on kerätä kokemuksia PohjoisKarjalasta, FinnHEMS 60:sta ja Pohjois-Savosta, joista viimeinen on verrokkiryhmä, jossa menetelmä ei ole käytössä. 8/2023 Pelastustieto 49 VAATIVAN TEHTÄVÄN JÄLKEEN Protokolla syntyi lopulta koulutyönä Stavangerin yliopiston maisteriopintoissa. ”Ensihoitajien kanssa käytyjen keskustelun pohjalta vaikuttaisi siltä, että oman pään sisälle jäävä tehtävien käsittely on vähentynyt.” Kenttäjohtajat ja lääkärit ovat oppineet tuntemaan ensihoidon henkilökuntaa paremmin, mikä on parantanut tiimityötä. VOIKO KEHITTÄÄ AMMATILLISUUTTA. Harisen mukaan kokemukset ovat hyvin positiivisia. Vartin verran kestävä hot defusing pitää sisällään tehtävän ja sen aikaleimat, missä onnistuttiin, mitä jatkossa tulisi tehdä toisin, mitä opittiin ja onko tehtävää tarvetta käsitellä jatkossa lisää. Lisäksi lääkärit kertovat ymmärtäneensä lisää ensihoitajien työstä ja miksi he toimivat kuten toimivat. Hot defusing käynnistyy aina vaativan ensihoitotehtävän jälkeen joko jokaisesta A-tehtävästä tai sitten kenttäjohtajan tai ensihoitajien pyynnöstä. PohjoisKarjalan pelastuslaitoksella käytetään hot defusingia ensihoidossa, mutta suunnitelmissa on, että se otettaisiin käyttöön myös moniviranomaistoiminnassa. Hot defusing pidetään välittömästi potilaan luovutuksen jälkeen, jolloin toinen sairaalassa päivystävistä kenttäjohtajista pitää sen ennen paluumatkaa. ”Meillä hot defusing on tällä hetkellä ensihoidon käytössä, mutta pohdimme sen laajentamista moniviranomaiskäyttöön”, Harinen sanoo. MONIA HYÖTYJÄ HAVAITTU Marraskuuhun mennessä Pohjois-Karjalassa oli pidetty reilut 80 hot defusingia. Anne Harinen valmistelee hot defusingista myös pro gradu -työtään. Myös lääkäriyksikkö FinnHEMS 60 liittyi mukaan Harisen luomaan protokollaan. Hän halusi jatkaa siitä, mihin aiemmassa koulutyössään jäi. ”Hot defusing on myös madaltanut kynnystä aloittaa defusing, jota aiemmin ei aina ole osattu laukaista, vaikka tilanne olisikin sitä edellyttänyt”, Harinen sanoo
Kattohuovan hitsaamista nestekaasupolttimella.. ”Palo oli jo hoidettu, ei tarvinnut muuta kuin varmistaa, ettei missään mihin silmä ei näe, ole mittään erikoista enää”, Karvinen summasi. ”Lähtihän sinne monta yksikköä, kun se tuli meille suurena (rakennuspalona), mutta paikalla oli sitten vain se Heinäveden sammutusja säiliöauto loppujen lopuksi”, kertoi palomestari Samuli Karvinen. Laitoksen tehtäväksi jäi vain varmistaa, ettei paloa enää ole. Katolla olleista Heinäveden rakennus ja saneeraus oy:n edustajista Esa Nissinen luonnehti tapahtunutta erittäin harvinaiseksi. LOPPUPÄIVÄ VAHDISSA Pelastuslaitos sai hälytyksen suuresta rakennuspalosta puolenpäivän jälkeen. Nissinen soitti itse hätäkeskukseen ”vähän niin kuin etukäteen” heti, kun Ennakointi ja ajoissa toimiminen auttoivat Yksi jauhesammutin riitti Urakoitsijan ripeä toiminta esti suuremmat vahingot huopakaton korjausja uusimistöissä Heinävedellä marraskuun alkupuolella. ”Oltiinhan myö sitten loppu työpäivä siinä vahdissa”, Esa Nissinen sanoi. Hälytysvasteessa oli kymmenkunta yksikköä. ”Tässä se tuuletuslevy oli vaan oletettua alempana niin se (tuli) tarttui siihen. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuvituskuva: SPEK/KerabitPro Oy palonalku havaittiin. Ei siinä varsinaista paloa tai liekkejä ollut, se levy vaan savusi”, Nissinen kuvaili. Kolmikko purki kattorakenteen peltikorotusta sen verran, että palopesäke tuli näkyviin ja samalla sammutti sen yhdellä jauhesammuttimella. Tuli imaisi korotetun kattorakenteen peltiseinän sisään. Jälkivartioinnin hoiti urakoitsija. Kolme saneeraajaa työsti kattohuopia nestekaasupolttimella, kun tuli imaisi korotetun kattorakenteen peltiseinän sisään. 50 Pelastustieto 8/2023 TULITYÖT K unnan omistaman teollisuuskiinteistön katolla savusi tulitöiden seurauksena sen verran, että pelastuslaitos hälytettiin apuun. VARMISTUS LÄMPÖKAMERALLA Pelastuslaitos tutki lämpökameralla, ettei muualle rakenteisiin jäänyt palopesäkkeitä tai kuumia kohtia
”Myös vaihtoehtoisia työmenetel miä olisi syytä arvioida huolellisem min eikä helposti päätyä tulitöihin.” ALAN TOIMIJA KOULUTUSVIDEOITA AJANKOHTAINEN LUKU Yhteistyökumppani LähiTapiolalta tuli pyyntö Suomen Pelastusalan Keskusjärjes tölle tuottaa sankarikoulutusvidoita. ”Vahingot olisivat vältettävissä, jos noudatettaisiin koulutuksessa opittu ja asioita. K U V A : H E LI S A LO V A A R A 9,2 prosentissa tulitöistä aiheutuneista tulipaloista ei yritetty alkusammutusta, koska palo oli kehittynyt liian suureksi. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) K U V A : K IM M O K A IS T O. Lu pien myöntämisisissä etänä on myös omat riskinsä, koska kohteen vaarat jäävät tunnistamatta.” Ongelma on myös, ettei tiedetä, mitä on rakenteiden takana ja ne pi täisi yhdessä selvittää. Tärkeintä olisi, että palaute vahingoista menee yrityksille, jotta ne kehittävät omaa toimintaansa, ohjeis tusta ja koulutusta. Yh teistyökumppanina kuvaukset toteutti ja videot editoi Safetycon Oy. Tutkijalle riittää töitä Tuomas Pälviällä on pitkä kokemus palontutkinnasta. Kuvaukset tehtiin Mik kelin pääpaloaseman pihapiirissä. Kouluttajalla pitää olla lupa antaa koulutusta ja koulutet tavan pitää saada koulutusta omalla äidinkielellään. Tulityöluvan myöntäjällä pitää olla myös osaamis ta. Mukana oli yhteistyökumppani Suomen Palo päällystöliitto, jonka kanssa SPEK jär jestää tulityökoulutuksia. Osaa minen pitää lain mukaan var mistaa. 8/2023 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Uuden työturvallisuuslain vaikutus. Samalla kuvattiin myös sammutuspeitteen käyttöä ja pikapalopos tilla sammuttamista. Sellaisia sattuu valitettavan usein ja ne myös aiheut tavat isommat vahingot.” Tutkintaa tehdään vahinkojen vält tämiseksi. Tämä pitäisi ottaa huomioon erityi sesti taloyhtiökohteissa. Siellä kuvattiin ul kosalla alkusammutusvideoita eri käsisam muttimilla. Työnantajan pitää huolehtia vaarojen arvioinnista, lupakäytännöstä ja siitä, että tekijällä on asianmukainen kou lutus.” Vastaajana johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitokselta. Rasvapalon leiskahdus vettä kaadet taessa on näyttävä, eikä sitä soisi tosielä mässä tapahtuvan. SPPL:n Vili Heinikoski oli mukana videolla koulut tajan roolissa ja koulutettavaa esitti Mimosa Ekholm Mikkelin VPK:sta. ”Laki ei sinällään tuonut uusia velvoitteita työnantajalle, lähinnä täsmennyksiä. Samalla käytiin läpi erilaisten sammuttimien ominaisuuksia ja käyttökoh teita. Myös tulityöntekijän ja tuli työluvan myöntäjällä pitäisi olla tiivis vuorovaikutus.” ”Lupia myönnetään liian pitkäksi ajaksi kaikenlaisiin kohteisiin. ”Viimeksi tutkinnan aiheutti kattotulitöistä sytty neen palon vahingot. Kimmo Kaisto Mitä uusi työturvallisuuslaki vai kuttaa tulitöiden tekemiseen. Hän on työskennel lyt muun muassa LänsiUudenmaalla ja Helsingissä pelastuslaitosten riski enhallintatehtävissä ja tekee tutkintaa myös omassa yrityksessä. Heillä oli Imatralla purettava tehdasrakennus, jonne oli mahdollista rakentaa kahden huo neen asuntomainen kokonaisuus. Imatran lisäksi video surisi myös Mikke lissä marraskuun lopulla. Siellä ku vattiin marraskuun alkupuolella palonkehit tymisvideoita, kattilapalon sammuttamista ja muita keittiöympäristössä tapahtuvia, kuten leivänpaahtimen paloa”, kertoo SPEKin vies tintäpäällikkö Helena Grönstrand. ”Tärkeä kumppani on myös Stora Enso. Esimer kiksi vanhojen rakennusten korjauk sissa riskitekijät voivat vaihdella. Tulevia videoita hyödynnetään Lähi Tapiolan sankarikoulutuksissa, SPEKin ja SPPL:n koulutusmateriaaleissa sekä mahdollisesti muissa yhteyksissä
”Ei taida hoitajamitoitus täyttyä, kun ongelmat alkaa jo asemalla”, ylipalomies nälvii, ”Soittakaa kenttäjohtaja mukaan, niin saatte sen nolla piste kuusvitosen täyteen.”. Pahinta on, että palokunta on vedetty siihen mukaan.” ”Sulla pitäs olla jotakin puuhasteltavaa, ettet masennu. ”Nyt varo sanojas. Miten on käynyt. ”En, mutta välillä tuntuu, että niitä on ikävä.” ”Olikohan ne kaikki asiat silloinkaan aina niin hyvin?” ”Ei, mutta sillon ei hankittu sellaista, mihin ei ollut varaa. Kohta uusittava Virve-päätelaite piipittää, keikka napsahtaa pian korvattavaan PEKEen ja kerran toimensa saanut ensihoitaja lukee viestin ääneen: ”Palvelutalossa 91v mummo, heikentynyt yleistila.” ”Saatasko me upotettua tää terkkariin, vai pitääkö ajaa ihan isolle kirkolle asti?”, hän kysyy työpariltaan. ”Nyt kuule vähän suuta soukemmalle. ”Olitko ees syntynyt, kun Kake Randelin lauloi ton levylle?” ylipalomies piikittää. ”En, mutta tiedän, että ajat ovat muuttuneet”, ensihoitaja vastaa, ”eipä terkkareihin enää pääse valittamaan. Ajettu aamukeikka oikein laulattaa. Ylipalomies irvistää. Ennen ajettiin kyyditkin yhdellä miehellä.” ”Joo, ehkä silloin, kun kohteen pihaan käännyttiin sen punaisen maitolaiturin kohdalta.” ”Se oli just silloin, kun tehtävillä ei mennyt sormi suuhun. Jonot pitenee ja rahat ei riitä. Meillä on täällä hoitajamitoitus, mikä tarkoittaa, että punaiset hoitaa ja piste.” ”Hoitajamitoitus”, ensihoitaja toistaa, ”Tiedätkö edes mikä se on?” ”Tiedän. Piikkiin ei siltikään jäänyt yhtään keikkaa.” ”Mahdatko sä olla nähny noita aikoja?”, ensihoitaja ihmettelee. Alat kuulostamaan ihan takavuosien ministeriltä, joka meinas tehdä paloasemasta putkan”, ylipalomies rykäisee mokkahissiään. 52 Pelastustieto 8/2023 Hoitaja on hoitaja ja Mooses on Mooses. Melkein tekis mieli tuoda mummo tänne ylipalomiehen viereen pötköttämään”, ensihoitaja tiivistää. Battle Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ensihoitajat saapuvat keikalta suoraan paloaseman aamukahvipöytään. Nurin mennyt PEKE ei haitannut ja ainoo, kelle olis soitettu, olis ollu toinen kantaja, että saadaan kantopaarit autosta päivystykseen, mutta ei ollu kännykkää. ”Mikäs siinä, keittelisit mummolle kahveja ja päästäisit sen aamulla tallin ovista postinhakureissulle, niin sun ei tarttis tehdä sitäkään itse”, ensihoitaja sanoo. ”On ainut paikka meillä terveyskeskus, jossa saapi valittaa”, ensihoitaja lurauttaa. Nyt pitää olla tätä, tota ja hyvinvointialue, että perseaukinen terveystoimi saadaan elvytettyä kuntoon. Ne on joko suljettuja tai niin vähällä miehityksellä, ettei valituksia ehditä kuunnella. Lankkaa vaikka saappaas”, ensihoitaja ehdottaa. Sitä, että hoitaja on hoitaja ja Mooses on Mooses.” ”Se on sitä, että hoitolaitoksessa yhtä vanhusta kohti täytyy olla 0,65 hoitajaa, mikä tarkoittaa sitä, että yksin sä et täytä lain kirjainta.” ”Mitäs se vale-ensihoitaja siinä oikein kukkoilee. Pikkupuljut pannaan kiinni ja keskitetään
54 Pelastustieto 8/2023 Patrik Nyströmin mukaan makeinta valmennuksissa on ihmisten kanssa tekeminen, hyvä keskustelu ja ahaa elämykset. 54 Pelastustieto 8/2023
Samalla jäivät ensihoitajan työt. ”Valinta oli raastavan vaikea, koska kenttätyö oli oikeasti tosi mielenkiintoista, hauskaa ja äärimmäisen antoisaa.” Nyström listasi plussat ja miinukset helpottaakseen valintaa, mutta merkit menivät tarkennetullakin otolla tasan. AGENDALLA POTILASTURVALLISUUS Kun Suomen ensihoidon potilasturvallisuus-hype oli kovimmillaan, Nyström oli perustamassa Arcadan Patient Safety and Learning Centreä. Nyström valmistui lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja -kurssilta 1994 ja suuntasi YK-joukkoihin Libanoniin. Päätöstään hän ei ole koskaan katunut. KALENTERI TÄYTTYI Nyström perusti Safety Factors Finland -yrityksen, joka alkoi kouluttaa EuSimin simulaatio-ohjaajia Suomessa. ”Loppuaikana Arcadassa suurin osa esimiehistäni vaihtui ja kun minulle selvisi uusi linja, ymmärsin, että tiemme erkanevat”, Nyström sanoo. Lopulta pitkät lomat kallistivat vaakakupin opettajan työksi. Lopputyönä valmistui tutkielma siitä, kuinka teho-osaston sairaanhoitaja luo työssään turvallisuutta. Hänen opiskelemansa Human Factors & System Safety -ohjelma linkittyi tiiviisti potilasturvallisuuteen. Pian human factors (inhimilliset tekijät) oli kaikkien aikaansa seuraavien ensihoitoihmisten huulilla. 8/2023 Pelastustieto 55 TAPASIMME Autan eri puolilla maailmaa. Riskien ratkoja Neste konsernin Safety-tiimissä työskentelevä Patrik Nyström etsii työkseen riskejä ja pyrkii parhaansa mukaan ehkäisemään vahinkoja. Siellä vietetyistä viidestä vuodesta yksi vierähti armeijassa. JATKO-OPINNOT KÄYNTIIN Opetustyön rinnalla Nyström opiskeli opettajan pätevyyden ja jatkoi opintojaan Lundin yliopistossa Human Factors & System Safety MSc -ohjelmassa. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Erika Lindström P atrik Nyströmin turvallisuusura alkoi sijaispalomiehenä Sipoossa 35 vuotta sitten. OPETTAJAN HOMMIIN Nyström aloitti opinnot ammattikorkeakoulu Arcadassa, kaikkien aikojen ensimmäisessä ensihoitaja amk -tutkinnossa (1998). Hän nousi eurooppalaista terveydenhuollon simulaatio-opetusta ohjaavan EuSim:n hallitukseen ja on siellä edelleen. Vuoden kuluttua suuntana oli Nesteen tehdaspalokunta, Kilpilahdessa. ”Sain sieltä täältä pieniä lupailuja ja työtilauksia. Kun hän sai todistuksen, koulu pestasi hänet opettamaan tulevia ensihoitajia. Ensimmäinen syksy yrittäjänä oli tahmea. Hän myös kuuluu EuSim-järjestöön ja tuottaa yrityksensä kautta sen mukaista terveydenhuollon simulaatio-osaamista. Nyström löysi työnsä ja opiskelunsa kautta laajat kansainväliset verkostot ja sai jalansijaa potilasturvallisuuden sekä inhimillisten tekijöiden asiantuntijana. Sieltä palattuaan hän aloitti ensihoidon keikkatyöt ja löysi itsensä pian taas Sipoosta, tällä kertaa ensihoitajana. Koko ajan silti tunsin, että tämä lähtee tästä vielä.” Nyström selasi verkostojaan ja tarjosi palveluk. Sipoosta matka jatkui Porvoon pelastuslaitokselle. Hän irtisanoutui Arcadasta ja ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi
17 vuoden sinnikäs verkostoituminen toi tuloksen. Hänet valittiin 50 hakijan joukkoon loppusuoralle, ja hänen oli päätettävä, mitä tekisi, jos tulisi valituksi. Silti hän ei ollut aluksi hakea paikkaa. ”Istuin alas ja totesin, että en voi parantaa pandemiaa, mutta mietin, mille asioille voin tehdä jotakin.” Nyström ideoi norjalaisille simulaatio-ohjaajakurssin, jossa kirjallinen materiaali tarjoillaan online, valmennus etänä ja käytäntö yhden päivän mittaisena työpajana. Malli on soveltuvin osin käytössä myös Laerdalin simulaatiokurssilla, jota Nyström kuvailee kehittämänsä kokonaisuuden sydämeksi. Hänen tehtävänään on kehittää turvallisuuden johtamista sekä edistää oppimisen kulttuuria.. Simulaatiossa luo daan keinotekoisesti todellinen tilanne, jossa asiat voidaan kokea kantapään kautta turvallisesti. ”Minulla oli yrityksessäni kaikki hyvin, ja töitä riitti. Ei ollut tarvetta muuttaa mitään.” Nyström jätti kuitenkin hakemuksen kuluttaakseen aikaansa, kun oli myöhästynyt lennolta. siaan Norjaan. Nyström palkattiin Nesteelle ja hänen oma yritystoimintansa muuttui sivutoimiseksi. He jakavat EuSim-järjestön konseptin mukaista simulaatio-oppia Suomessa. ”Loin kurssiin luurangon ja päälihakset, loput tehtiin tiimityönä”, Nyström sanoo. TURVALLISUUS KUULUU JOKAISELLE Nesteellä turvallisuus tulee Nyströmiä vastaan lähes kaikkialla. Ensin tuli suru ja paha olo, mutta se pakotti pohtimaan asioita uudelleen. 30 prosenttia siitä kuului Laerdalille ja 70 prosenttia Stavangerin simulaatiokeskukselle.” Kalenterit täyttyivät ja yrityksessä oli täysi tohina päällä. KRIISIN INNOVOIMAA Korona söi firman liikevaihtoa ahneesti. ”Norjasta ilmoitettiin, että he ostavat sata prosenttia kapasiteetistani. Tällä hetkellä malli on käytössä jo Afrikassa ja Intiassa, lisäksi sitä käännetään 15 kielelle. Hänen yrityksessään työskentelee alihankkijoi na yhdeksän valmentajaa. 56 Pelastustieto 8/2023 TAPASIMME Patrik Nyström uskoo, että on hurahtanut simulaa tioopetukseen siksi, että ihmiset tuppaa vat oppimaan asioita kantapään kautta. Paikka kiinnosti Nyströmiä, se tarjosi turvallisuusnäkymiä terveydenhuollon ulkopuolelta. PALUU NESTEELLE Vuoden 2021 lopussa Neste haki kansainväliseen konserniinsa turvallisuuden ja inhimillisten tekijöiden asiantuntijaa. Asiak kaina on muun muassa hyvinvointialueita, sairaaloita ja oppilaitoksia
Ensihoidossa voidaan menettää ihmishenki, mutta petrokemiassa iso pamaus tarkoittaa paljon ihmishenkiä ja/ tai satojen miljoonien eurojen vahinkoa.” LOPUTON POLKU Nyströmin työpöydällä on parhaillaan pandemian jäljiltä käynnistettävät globaalit valmennukset, turvallisuuden strategia, turvallisuusviestintä ja koko organisaation käsittävän Safety weekin organisointi. Uskomus siitä, että vain johtoasemassa istuvat tekevät päätöksiä henkilöstön puolesta, voi jarruttaa turvallisuuskehitystä. ”Nykyisessä työssäni en ole tarvinnut sydäninfarktiosaamista, mutta inhimillisiin tekijöihin liittyvillä tiedoilla on paljon käyttöä. ”Turvallisuus ei ole päämäärä, vaan loputon polku, jota kuljetaan ja kehitetään.” Sillä tiellä on myös Neste, joka on maailman johtotähti siinä, miten tehdään polttoainetta jättämällä mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Safety development manager Patrik Nyström kuuluu tiimiin, joka vastaa siitä, että konsernin matka olisi mahdollisimman turvallinen.. Rakentaminen, puuhastelu tontilla ja purjehtiminen, vaikka omaa venettä ei olekaan. En tee sitä yksin, vaan noin sadan muun eri spesialiteettia edustavan asiantuntijan kanssa. Päällikkö vastasi asiasta leivättömän pöydän ääressä ja teki selväksi, että henkilöstön miehistöresurssien käyttöön (CRM) tarkoitetut turvallisuuskoulutukset ovat turhia, jos he eivät osaa perustehtäväänsä, tässä tapauksessa navigointia. Ohjeiden kirjoittamisessa ja jalkauttamisessa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä siihen liittyy vaara, jonka Nyström sanoo olevan yksi turvallisuuden isoista vitsauksista. PERHE. Nopeat KUKA JA MISTÄ. 8/2023 Pelastustieto 57 Perustehtävä on osattava. ”Oppilaitosten tulisi tehdä tuloksensa opiskelijoiden osaamisen laadusta eikä siitä, kuinka moni valmistuu”, Nyström linjaa. TURVALLISUUDEN JARRU ”Kenttäväki on osallistettava ja vastuutettava, muuten emme voi menestyä”, Nyström sanoo. ”Johtajalle pitää uskaltaa sanoa ja toisaalta hänen on myös oltava osallistava, jotta ammattilainen viitsii ja uskaltaa kertoa hänelle oman mielipiteensä.” OMA TEHTÄVÄ OSATTAVA Osa turvallisuutta on se, että jokainen osaa oman tehtävänsä. ”Kirjoitetaan ohjeita hyvää tahtoen, mutta lopputulos on kamala. Esimerkiksi huonot tarkastuslistat eivät ole tehokkaita, käyttökelpoisia, eivätkä huomioi ihmisen vahvuuksia ja heikkouksia. Sen Nyström aistii valmentaessaan eri tason johtoryhmiä, joissa syntyy aina hyvää keskustelua. Nyström käyttää esimerkkinä Italian rannikolla uponneen Costa Concordia -aluksen tapaus ta. Samat lainalaisuudet pätevät alasta riippumatta.” Nesteelläkin turvallisuusvalmennuksissa mietitään ihmisen ominaisuuksia, minkälaisia asioita hänellä on kyky nähdä, kuulla ja muistaa. Tehtävänämme on tukea ja kehittää turvallisuutta, mutta jokaisen yksikön ja koko henkilöstön on osallistuttava siihen.” Nesteen turvallisuuskulttuuriin kuuluu avoimuus. Listojen kehittäminen vaatii paneutumista sekä omaa ammattitaitoa.” SAMAT LAINALAISUUDET Nyströmin mukaan inhimilliset tekijät on yhtä tärkeä juttu niin petrokemian teollisuudessa kuin ensihoidossakin. MIKÄ SYTYTTÄÄ. HARRASTUKSET. ”Aloja yhdistää se, että molemmissa ammattilaiset yrittävät tehdä mahtavan duunin, mutta yhtä lailla molemmissa virhe voi olla katastrofaalinen. VIENTIÄ ENSIHOIDOSTA Nyströmin mukaan petrokemianteollisuudessa voi hyödyntää ensihoidossa opittua toimintavalmiutta, ongelmanratkaisukykyä ja tilanteiden johtamista. Laaja sekä syvä ymmärrys toiminnasta, teoriasta sekä historiasta opitusta, jotta osaa viedä asioita loputtomalla polulla eteenpäin. Patrik Nyström, Sipoosta. Osaavat ihmiset kehittämässä asioita. Vaimo, kolme lasta ja kolme koiraa. Työskentelen Safety development managerina Neste konsernissa ja minulla on Safety Factors Finland yritys. Huono lista ei myöskään huomioi, millä toiminnolla on oikeasti merkitystä, että oikeat asiat tapahtuvat. MIKÄ SAMMUTTAA. Laivan päällikkö ei ollut suoranaisesti ko mentosillalla, kun alus joutui väärään kurssiin ja ajautui karille tuhoisin seurauksin. Selkään puukottajat ja itseään esille nostajat. TÄRKEIN OMINAISUUS TURVALLISUUSTYÖSSÄ. Kun Nyström oli vielä opettaja, hän ei päästänyt opiskelijaa opinnoistaan läpi ennen kuin totesi tämän tason sellaiseksi, että uskaltautuisi itse hänen potilaakseen. ”Autan eri puolilla maailmaa, miten turvallisuutta voidaan tehdä paremmin
Viime toukokuussa alkanut testi etenee kohti talvea tällaisissa merkeissä. Näin on koettu muun muassa, kun jalkine on otettu käyttöön jalkavaivasta toi puessa. Vetoketjullisen jalkineen pukeminen hä lytykselle lähdettäessä ei vie juurikaan saa pasmallia kauempaa aikaa. Näillä lisätään käyttömukavuutta, mikä korostuu erityisesti, kun jalkineissa ollaan pitkiä aiko ja”, Teknosafemaahantuojan Anna Helminen sanoo. Käytet ty tapa onkin ollut pukea latinki perinteiseen tapaan ylle, nostaa sitten hieman lahkeita ja vetää lopuksi vetoketjut kiinni. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: teräs Kiinnitys: vetoketju Sievi AL GT Timber XL+ Steitz Secura Firefighter Gore II Sievi AL GT Fire XL+. 58 Pelastustieto 8/2023 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Testijalkineet toimivat käytössä Sammutusjalkineet ovat löytäneet paikkansa pelastustoimen käytössä. Jalkine on säilyttänyt jämäkkyy tensä ja tuo aiempaan saapasmalliin verrat tuna paremman tasoisen ja nilkan yli ulottu van tuen. Käyt täjät ovat antaneet positiivista palautetta erityisesti Steitzin jalkeiden istuvuudesta ja ergonomisista ominaisuuksista. Steitz Secura on pärjännyt myös mainiosti erilaisissa pelastusalan työ ja harjoitteluolosuhteissa. Jalkineissa on lestileveyksien lisäksi holvikaaren tuki sekä kantavaimennustyyny. Oikean istuvuuden löytämistä hel pottamaan valmistaja tarjoaa jalkinetta nel jälle erikokoiselle lestin leveydelle. Lisääntyneen ajan tai vaivan takia paluuta saapasmalliin Steitz Secura Firefighter Gore II – tukeva, istuu hyvin ja nopea pukea Haix Special Fighter ® Pro 58 Pelastustieto 8/2023 ei tarvitse tehdä. Jalkine toimii haalarin alaosasta ja jalki neista muodostuvan latingin kanssa. ”Ymmärrämme hyvin nämä käyttäjä kokemukset, sillä olemme saaneet saman laista palautetta muiltakin käyttäjiltä. Kenkä sovitetaan jalkaan ja nilkkaan so pivaksi nauhojen avulla, minkä jälkeen sitä käytetään ulkoreunalla olevalla vetoketjul la. Teksti ja kuva: Marko Partanen Testiryhmä kertoo puolikorkean, tukevan ja jämäkän Steitz Secura Firefighter Gore II jalkineen lunastaneen paikkansa pelastus alan töissä
Ennakkoluu loton testaaminen kertoo kuitenkin toista. Jalkineisiin ei ole tullut muutoksia, ja jalka sen sisällä on voinut hyvin. Jämäkän pohjan tuen huomaa parhaiten maastossa, jossa jalkine on omimmillaan. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: Teräs Varvassuoja: alumiini Kiinnitys: nauhat Sievi AL GT Timber XL+ – käyttömukava ja huikea nilkan tuki Haix Special Fighter ® Pro – tukee nilkaa ja on nopea pukea Testiryhmä kertoo Sievi AL GT Fire XL+ jalkineen olevan heti jalkaan valmis ja luon teva kumppani. 8/2023 Pelastustieto 59 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Testiryhmä kertoo maiharityyppisen Haix Special Fighter ® Pron olevan nilkkaa tukeva ja hyvin jalkaan istuva jalkine. Tällöinkin jalkine on tukevampi kuin monet muut sammutusjalkineet. Tukeva varsi pyrkii koukistuessaan neut raaliasentoon, jolloin jalkine tuntuu auttavan ylämäessä ja kiivettäessä. Monet käyttävät kahta tai useampaakin erilaista turvajalkinetta”, sa noo C.P.E. Pienen sisäänajon jäl keen kengästä on muokkautunut huomaa maton ja luonteva työkaveri, joka ei pukiessa vie muutamaa sekuntia enempää aikaa kuin saapasmalli. Production maahantuojan Claudia Turkki. ”Olemmekin pohtineet, että olisi hyvä, jos löytyisi yksi jalkine, jolla voi toimia mones sa eri tehtävässä. Helppokäyttöisyyden kruunaavat reilut vetolenkit, joilla jalkineet saa helposti pue tettua ja joista latinkia on helppo kantaa. Rajoitteesta huolimatta jalkinetta on käy tetty tehtävälajiin katsomatta, myös raken nuspaloissa. Varren huo lellinen kiinnittäminen antaa niin paljon lisä tukea, että sen takia kiinnittämisessä vähäi nen ajan ja vaivan säästö on vähän hölmöä. Maiharityyppisen, nauhoilla kiinnitettävän jalkineen, jolta puut tuu savusukellusstandardi, ajateltiin olevan hälytyskäyttöön soveltumaton. Jalkinetta on käytet ty muun muassa liikenneonnettomuuksis sa ja vauriopuun raivauksessa, jota on huo lettomampi tehdä kuin perinteisissä sam mutusjalkineissa, koska Timbereissä on sa hasuojaus. Ken gät kestävät myös monenlaisia kemikaaleja, lamellikuvioinen kumikitkapohja antaa erin omaisen pidon liukkailla pinnoilla ja kestää kuumuutta 300 °C.”, Satu Laitinen Sievi Jal kine Oy:sta sanoo. Pitkävartinen jalkine on koettu helpoksi käyttää, ja se toimii haala rin alaosasta ja jalkineista muodostuvan latingin kanssa sujuvasti ilman lisävirityk siä. Mutaisessa mönkijäharjoituksessa jalki ne oli ketterä, piti kosteuden ulkopuolella ei kä muta tarttunut pohjan kuviointiin. Jalkine toimii haalarin alaosasta ja jalki neista muodostuvan latingin kanssa. Toisaalta jalkinetta on käytetty kuin saapasta jättämällä vetoketju vetä mät tä. ”Tämäkin jalkine on monikäyttöinen, ei tarvitse olla metsuri käyttääkseen niitä. Testaajat kertovat tykästyneensä jalki neeseen sen vaivattomuuden ja istuvuuden takia. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: metalli Varvassuoja: komposiitti Kiinnitys: vetoketju Testiryhmä kertoo Sievi AL GT Tim ber jalkineen olevan erittäin hyvin nilkkaa tukeva ja toimiva jalkine. Jalki neen huolellinen kiinnittäminen ei kuiten kaan ole hälytystehtävälle mennessäkään ajasta kiinni. Täl löin sitä voi käyttää kuten saapasta, ja hyvä kantakuppi pitää jalkineen jalassa. Sammutusjalkinetta on käytetty myös ambulanssissa ensihoitotehtävillä. Jal kineissa on myös hyvä tuntuma ja niillä on helppo käyttää raskaan ajoneuvon polkimia. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: alumiini Kiinnitys: ei kiinnitystä, saapas Sievi AL GT Fire XL+ – heti valmis ja helppo. Hälytyskäytössä sitä on käytetty eni ten ajovuoroissa, jolloin ei tarvitse savusu keltaa, sillä jalkineella ei ole savusukeltami seen tarvittavaa sertifikaattia johtuen ken gän ulkopohjan polyuretaanimateriaalista. Vaikka sammutusjalkine on normaalia varsikenkää selvästi jämäkämpi, on sen käyttö kevyem missäkin varusteissa sujuvaa. Vetoketju hankaluudet jäivät taakse, kun maltettiin ottaa ohjeissa kerrottu ja nopea sulkemis tekniikka käyttöön. Käytet ty tapa onkin ollut pukea latinki perinteiseen tapaan ylle, nousta sitten pelastusyksikköön ja vetää vasta takapenkillä vetoketju kiinni. Jalkine on tukeva jalassa, vaikka sen sää ren nauhoituksen jättää kiinnittämättä. Jalkine on saatu asianmukai sesti puettua jo lyhyessä ajassa. Harjoi tuksen jälkeen se oli helppo puhdistaa vesi suihkun alla. Niilläkin tehtävillä jalkineilla on voitu toimia kuten millä tahansa aiemmilla jalkineilla. ”Filosofiamme on tehdä ennen kaikkea käyttäjälle mukavia ja turvallisia jalkineita, mukava kuulla, että myös testin tulokset puhuvat sen puolesta.”, Satu Laitinen Sievin Jalkine Oy:sta sanoo
Opinnäytetyö on menetelmältään kvalita tiivinen tutkimus, ja tutkimusaineisto kerät tiin teemahaastattelulla. Tiedonvaihdon ja perehdytys suunnitelman merkitys korostui prosessin toimivuuden kannalta. Nämä onnettomuustyypit olivat liikennevälinepalo, vaarallisten ainei den onnettomuus ja liikenneonnettomuus. Näistä havainnoista muodostettiin analyysi menetelmien avulla yleispätevät havainnot, joita myöhemmässä vaiheessa olisi mah dollista opettaa tekoälylle. Haastattelut toteu tettiin puhelin ja henkilöhaastatteluna. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100226722 Laadullisen tapaustutkimuksen tar koituksena oli tutkia Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen perehdytysprosessin toi mivuutta uusien työntekijöiden näkökul masta. Liitetiedostoina opinnäyt teessä esitetään muuun muassa kuvama teriaalin tuottamista eri pelastustoiminnan johtamistasoilla. Teoreettisessa viitekehyksessä syvennytään muiden muassa pelastustoiminnan johta misen ominaispiirteisiin, eri tilanteissa tuo tettuun kuvamateriaaliin, tekoälyn ja kuvan tunnistukseen sekä tiedonhallintaan. Tähän asti kuvaanalyysia on pelastustoiminnan johta misessa sovellettu lähinnä manuaalisesti. Työntekijöistä viisi opiskeli edel leen pelastajan ammattiin Pelastusopistol la, kaksi oli juuri valmistunut pelastajan am mattiin ja yhdellä oli kokemusta muilta pe lastustoimen alueilta. Perehdyttämisen alkuvaiheet on tärkeä ymmärtää monivaiheisena proses sina, jonka eri vaiheet tukevat toisiaan. Myös esihenki löiden perehdyttämisprosesseja voisi tutkia laajemmin. 60 Pelastustieto 8/2023 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastus ja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Pelastajan perehdyttäminen Helsingin pelastuslaitoksella Tekoälyn analysoima kuvamateriaali pelastustoiminnan johtamisen tukena ANUNTI, MIKKO: Pelastajan perehdyttäminen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Kaksi ensimmäistä käsittelevät teo reettista viitekehystä pelastustoiminnan joh tamisen ja tekoälyn aihealueiden parissa. Opinnäytetyö koostuu kuudesta päälu vusta. HYVÖNEN, EEMU: Tekoälyn analysoima kuvamateriaali pelastustoiminnan johtamisen tukena. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514152 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli sel vittää, mitä asioita pelastustoiminnan joh taja havainnoi saadessaan kuvamateriaalia määrätyissä onnettomuustyypeissä onnet tomuuspaikalta. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Teo reettisen viitekehyksen jälkeen taustoitetaan kyselytutkimus ja lukijalle esitetään moni menetelmäisessä tutkimuksessa saadut tutkimustulokset. Tarkoituksena oli tutkia pelastajan pereh dyttämisen haasteita ja perehdytysproses sin toimivuutta. Opetettavia asioita ovat muun muassa ajo neuvon käyttövoiman tunnistaminen, onnet tomuudelle altistuneiden tunnistaminen ja aineen tunnistaminen YKkilven avulla. Tämä tutkimus on rajattu vain pelastajien perehdyttämiseen, tässä tutki muksessa ei ole käsitelty alipäällystön tai päällystön perehdyttämistä Helsingin kau pungin pelastuslaitoksella. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pe lastajan perehdyttäminen Helsingin kaupun gin pelastuslaitoksella koetaan hyväksi ja toimivaksi. Perehdyttämisessä oli osallisena useita eri henkilöitä erilaisis sa rooleissa. Opinnäytetyön lopputuloksena saatiin muodostettua liikennevälinepalossa, vaaral listen aineiden onnettomuudessa ja liiken neonnettomuudessa havainnoitavia asioi ta, jotka on mahdollista opettaa tekoälylle. Pelastuslaitoksella on pitkä perinne omien pelastajien kouluttamisessa ja uusien työntekijöiden laajassa perehdyttämisessä. Tut kimuksen perehdytysprosessissa kuvattiin kaksi tärkeää vaihetta, joista toinen oli eril linen perehdytyskurssi ja toinen oli työvuo rossa perehdyttäminen. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Tut kimusta varten haastateltiin kaikki Helsin gin kaupungin pelastuslaitoksen perehdy tyskurssille (numero 23) osallistuneet uudet työntekijät. Tulevaisuudessa perehdyttämistä olisi mielenkiintoista tutkia myös eri pelastuslai tosten välillä. Tällöin tekoäly kykenisi analysoimaan pelastustoiminnassa tuotettua kuvamateriaalia ja tukemaan pelastustoiminnan johtamista. Joh topäätöksenä tutkimuksen perusteella teko älyllä on mahdollista analysoida onnetto muuspaikalta toimitettavaa kuvamateriaalia, mutta se asettaa tekoälyn opetusdatalle eri tyisiä vaatimuksia.
Mi ten RAPTORsalia hyödynnetään traumapo tilaan hoidossa. Kehitystyö on aluk si keskittynyt palontutkijoiden yksilöllisen suorituskyvyn parantamiseen esimerkiksi parantamalla koulutusjärjestelmää. Traumapotilaan hoito RAPTOR-salissa KELLMAN, JUHA; LINHO, SANNA Traumapotilaan hoito RAPTOR-salissa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Yhdessä nämä palontutkinnan eri vaiheet muodostavat palontutkintaproses sin, joita voi olla yhtäaikaisesti useita pelas tuslaitoksella. Potilaan selviy tymisen kannalta on tärkeää, että hoitotyön ammattilainen tunnistaa potilaan elotto muuden ja aloittaa elvytyksen nopeasti. Toiminnallinen opinnäytetyö koos tui opinnäytetyöraportista ja kuvasarjas ta. Opinnäytetyön tutkimuksessa pystyt tiin osoittamaan palontutkinnan johtamisel le lainsäädännölliset perusteet sekä löytä mään menetelmiä palontutkinnan suoritta miseksi pelastuslaitoksilla. Palontutkin taan liittyy useita eri työvaiheita, joista jokai seen liittyy jokin lainsäädöllinen velvoite pelastuslaitosta tai pelastusviranomaista kohtaan. Pelastus viranomaisen suorittaman palontutkinnan seuraava luonnollinen kehittämiskohde on palontutkinnan johtaminen. Osa ihmisistä op pii parhaiten visuaalisten ärsykkeiden kaut ta, jolloin kuvien lisääminen ohjeistukseen voi edesauttaa asian oppimista ja muista mista. ja 2. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia joh tamisen ja organisoinnin teorioita. Tässä käytet tävän monipuolisella kuvantamislaitteis tolla varustetun hybridileikkaussalin etuna on, että erilaiset tutkimukset ja toimenpiteet voidaan tehdä potilasta siirtämättä, jolloin säästetään elintärkeää aikaa. Tutkimuksessa selvisi, että erityises ti runsaasta verenvuodosta ja verenhukasta kärsivien traumapotilaiden hoidossa RAP TORtoiminnan erityispiirteet eli potilaan ri peä sisäänotto sairaalaan, nopea kuvanta minen ja mahdollisuus tehdä erilaisia veren vuotoa tyrehdyttäviä toimenpiteitä ja korjaa via leikkaustoimenpiteitä jopa samanaikai sesti parantavat potilaan selviämismahdol lisuuksia. Var sinainen tutkimuskohde oli tutkinnan johta minen, sen perusteet, tarkoitus ja menetel mät. Lisäksi tutkittiin palontutkinnan nykytilaa pelastus alalla sekä verrattiin muiden tulipaloja tutki vien viranomaisten tutkintakäytäntöjä. Palontutkintaa suo rittavalla pelastusviranomaisella on laajat tiedonsaantioikeudet tulipalokohteen edus tajilta tai muilta viranomaisilta. Tulevaisuudessa nähdään ehkä enemmän erilaisia kuvanta misen ja operatiivisen hoidon yhdistäviä tila ja rakenneratkaisuja.. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304205730 RAPTOR-toiminta (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques, and Operative Repair) on kehitetty voimak kaasta ja henkeä uhkaavasta verenvuodosta kärsivien potilaiden hoitoon. Opinnäytetyönä valmistui kuvasarja ai kuisen peruselvytyksen ohjeistuksen tueksi hoitotyön ammattilaisille. Kuvasarja suunniteltiin opinnäy tetyöraportin ja hoitoohjeen avulla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu RAPTORyksikön toiminnan kuva uksesta, salissa käytettävien kuvantamisen modaliteettien esittelystä ja säteilysuojelun tarpeesta. LAMPONEN, ELJAS; TAMPIO, TUOMO Peruselvytyksen kuvasarja elvytysohjeiden liitteeksi urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832344 Elvytys koostuu erinäisistä laajasti tutki tuista toimenpiteistä, joiden suorittaminen oikealla tavalla antaa elvytettävälle parhaat mahdollisuudet selviytyä. Yksi työkalu tähän on palontutkinnan johtaminen. Yhtäaikaisten palontutkin taprosessien resursointi, hallinnointi ja laillisuusvalvonta on pelastuslaitoksen vel vollisuus. RAPTORsaliin investointi ei ole kuitenkaan mahdollista kaikkialla, mutta tä män toiminnan kehittäminen vie muutakin traumahoitoa eteenpäin. Tutkimusta ohjasivat tutkimus kysymykset: 1. Opinnäytetyöraportissa käytiin läpi elvy tykseen liittyvä anatomia ja fysiologia, elot tomuuden tunnistaminen, peruselvytyksen kulku ja mahdollisia komplikaatioita elvytyk sen aikana. Opinnäytetyönä valmistui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Suomessa pelastusviranomaisen te kemän palontutkinnan kehitystyö alkoi 1990luvulla ja ensimmäinen kirjaus palon tutkinnan suorittamisesta tuli pelastuslain säädäntöön vuonna 1999. Pelastuslaitok sen on organisoitava ja valvottava palontut kintaa. Tarkoi tuksena on yhtenäistää palontutkinnan toi mintatapoja, selkeyttää tavoitteita ja lisätä ammatillista osaamista. Tavoitteena palontutkinnalla ja siitä saatu jen tietojen avulla on vastaavien onnetto muuksien ennalta ehkäiseminen sekä tuli palon syttymiseen ja leviämiseen liittyvien seikkojen selvittäminen. Mikä on RAPTORtoimin nan etu traumapotilaan hoidossa. Palontutkintaa on kehitetty koko 2000luvun ajan. 8/2023 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Palontutkinnan johtamismalli Peruselvytyksen kuvasarja elvytysohjeiden liitteeksi KOUKI, TIMO: Palontutkinnan johtamismalli urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230920 Pelastuslaitoksella on lainsäädännössä määrätty velvoite suorittaa palontutkinta. Yhteis ten tavoitteiden asettamista on kehitetty val takunnallisilla teematutkinnoilla
Pelastuslaitos to tesi, että kuormana oli 18600 kg nestey tettyä biokaasua (LBG), josta 97 prosenttia oli metaania. Jos ulkovaippa puhkaistaan, siihen riittää kahdeksan päivää. Paikalle saapuivat polttoainekaasujen onnettomuuksiin varautuneen pelastuslai toksen (Pelastustieto 7/2023 s. Pelastustoiminta oli hankalaa ja liikennekatko pitkä. Koska asiantuntijoiden mukaan varoventtiilit avautuisivat 7 baarin paineesta, niiden pu hallukseen ei osattu tarpeeksi varautua. Asiantuntijat neuvoivat tarkkailemaan säiliön painetta, jotta varoventtiilien puhallus voidaan ennakoida. Koska ero oli pieni, kahdessa tunnis sa saatiin siirrettyä vain 1500 kg. Kuvakaappaus: Tjugofyra7, 58/2023.. Säiliön paineella 0,8 bar varoventtiilien avautumisriski arvioitiin vähäiseksi. 62 Pelastustieto 8/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski LBG-säiliöauto kaatui SKARABORG, RUOTSI 28.12.2022 kello 13.15 tulleen hätäilmoi tuksen mukaan vaarallista ainetta kuljetta nut säiliöauto oli suistunut tieltä ja kaatunut. Vuotoa ei ollut eikä syttymis vaaraa. Teoreettisesti oli arvioitu, että, jos tyhjiö eristys on vahingoittumaton, säiliön tyhje neminen kaasutilan kautta kestää neljä kuu kautta. Jälkiarvioinnissa todettiin, että tällaisesta onnettomuudesta oli vain vähän kokemusta. Teksti: Mattias Sjöström Lisätietoa onnettomuustutkinnasta skan naamalla QRkoodi tai osoitteesta: www. Vaihtoehdot olivat: polttaa joko tyhjäksi tai siihen asti, kun jäljellä olisi 9000 kg. Varo venttiilien puhallusputkeen liitettiin viiden metrin pituinen, nesteytetylle metaanille tarkoitettu letku. Norjassa LNGsäiliöauto suistui vuonna 2015 tieltä ja kaatui. Säiliö tarkastettiin ja kuljetusliike siirsi sen sisällön toiseen säiliöautoon sammu tusyksikön turvaamana. Tässä vaiheessa selvisi, että varoventtii lien avautumispaine oli 3,3 bar. Tyhjennettävän säiliön painetta nostettiin höyrystimellä ja täytettävän säiliön painetta alennettiin päästämällä ajoittain kaasua il maan. rtjskaraborg.se/foretag/olycksundersoknin ginsatsutvardering 58/2023 Nesteytettyä metaania kuljettanut säiliöauto kaatui maantiellä. Kello 1.12 aloitettiin täytettävän säiliön paineen alentaminen johtamalla kaasutilas ta otettu kaasu letkua pitkin tyhjennyspolt timeen. Kello 17.30 säiliöperävaunu nostettiin pyörilleen kolmen ajoneuvonos turin 300 mm leveillä silmukoilla. Säiliö valmistajan mukaan ulompi säiliö kestäisi silmukoista aiheutuvat kuormat. Autosta nousi valkoista savua. Siirto aloitettiin kel lo 21.30. Siirron edellytyksenä oli riittävä paineero tyhjennettävän ja täytettävän säiliön välillä. Vähäisiä vammoja saanut kuljettaja oli päässyt ulos ohjaamosta. Nestevirtaus päättyi kello 9, kun neste pinta oli alentunut yhteen tasolle ja noin 7000 kg oli siirretty. Pelastustoiminnan johtaja alkoi suunni tella torjuntaa: • millainen jäähdyttämällä nesteytetyn kaasun kuljetussäiliö on • miten varoventtiilit toimivat, kun ne ovat yhteydessä säiliön nestetilaan • missä säiliön painemittarit ovat • miten säiliön tyhjiöeristys toimii • miten sisällön siirtäminen ja polttami nen voidaan tehdä turvallisesti. Kun tie oli kasteltu kipinöinnin estämi seksi, hinausauto veti kaatuneen vetoauton kauemmaksi. 61). Hän päätti ensin siirtää, sitten polttaa ja lopuksi nostaa auton pyörilleen. Säiliön valmistajan mukaan kaatunutta autoa ei voinut nostaa pyörilleen ennen kuin puolet sen kuormasta eli 9000 kg oli siirret ty. Säiliön ulkovaippaan puhkesi kaksi aukkoa (Pelastustieto 1/2017 s. Tällaisten säiliöiden va roventtiilit avautuvat yleensä 5–7 baarin paineessa. 61) yksik kö ja tyhjä säiliöauto. Puhkaisusta kuitenkin luovuttiin, koska asiantuntijat eivät olleet yksimielisiä sen ris keistä. Säiliön nostosta nostotyynyillä luovuttiin tyynyjen repeämis riskin vuoksi. Auto päätettiin nostaa pyörilleen, vaikka säiliössä oli yhä 10000 kg
8/2023 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA LORENTZEN, RANSKA Räjähdys ja palo biokaasulaitoksella QR-koodi on portilla AIN, RANSKA Hätäilmoituksen mukaan maatilan biokaasu generaattori räjähti ja syttyi palamaan. Pelastus laitoksella on vuodessa satakunta tehtävää teolli suuslaitoksissa. Pelastustoiminnan johtaja Jérôme Chénier oli perehtynyt biokaasulaitosten riskeihin. Varoventtiilin ja soihdun toimivuus varmistettiin. Vuoden 2022 loppuun mennessä QRkoodit tuodaan 110 kohteeseen, kuten muovitehtaaseen, kaupungin vuokrataloon ja hoivakotiin. Muovitehtaassa voi raakaainevaraston an taa palaa, jotta valumuotit voidaan suojata. Kun palomies on suojannut tai siirtänyt jon kin taideteoksen, hän kuittaa sen älypuhelimellaan, minkä jälkeen järjestelmä poistaa teoksen luette losta. Katon sitomiseen ja purkuun käytettiin nosturia ja nostolavaautoa. Metaani ai heuttaa syttymis ja rikkivety myrkytysvaaran. Kun lietelantaa ei sekoiteta, se saattaa kuo hua tai paisua, mikä voi johtaa ympäristövahinkoon. Taide teoksista annetaan sijainti sekä suojaus tai siirto ohjeet. Sytty misvaaran ja rikkivedyn mittaukset aloitettiin, ja jo kaiselle sammutusparille annettiin monikaasumit tari. Toinen suojaus: hälytyksen yhteydes sä aluehälytyskeskus lähettää pelastuslaitoksel le avauskoodin. Pelastuslaitos on viime vuosina sammuttanut useita niissä syttyneitä paloja. ”Pelastuslaitos ja yritykset hyötyvät siitä. Ohjelma on pelastuslaitoksille ilmainen, kun taas kiinteistöjen omistajat maksavan sen käytöstä 40 euroa kuu kaudessa. Jäljellä olivat osittain palaneen katon alla olevan biokaasun sisältämien kaasujen vaarat. Va hingoittumattoman mädätyssäiliön sekoitin käynnis tettiin. Ensimmäisenä kohteeseen saapuvan yksikön johtaja suuntaa älypuhelimensa QRkoodiin. Hälytyksen jälkeen pelastus toiminnan johtaja saa tablettiinsa kaikki tarvitse mansa tiedot ja voi valita toimintataktiikkansa jo ennen alueelle menoa.” Teksti: Nathalie Oléon-Papin 109/2022. Lisäksi oli varauduttava vahingoittumattoman bio kaasugeneraattorin sekoittimen pysähtymisen seu rauksiin. Jalostuslaitoksessa tehdyt hitsaustyöt aiheutti vat kaasuräjähdyksen, jonka heite sytytti yli kymme nen metrin etäisyydellä olleen biokaasugeneraatto rin katon. Pelastustoimintaan osallistui kuusi yksikköä ja 20 palomiestä, ja se lopetettiin 15 tunnin kuluttua. Tavoit teena on, että me palomiehet voimme toimia te hokkaammin, jolloin yritysten haitat ja ympäristö vahingot vähenevät. Se kunnissa hän saa käyttöönsä kaiken tarvitseman sa tiedon: rakennuspiirustukset, suojeltavat tilat, mahdolliset riskit, yhteystiedot, valokuvat, videot ja niin edelleen. Kiinteistöstä riippuen QRkoodilla voi saada tie dot sisäänkäyntien sijainnista, ovikoodeista, arvok kaista taideteoksista tai tulpattavista hulevesikai voista. Teksti: Nathalie Fournaise 114/2022 Ain on Ranskan teollistunein maakunta. Yksi tuloksista oli laitoksen portille sijoitettava QRkoodi, jota kokeiltiin tammi kuussa 2020 pidetyssä pelastusharjoituksessa. Palomiehet sammuttivat palon tikasauton työ korista käsin ja valelivat toisen generaattorin ehjää kattoa maanpinnalta. Biokaasulai tos käsitti sekoitussäiliön, kaksi biokaasugeneraatto ria (mädätyssäiliötä) sekä jalostuslaitoksen. BasRhinin pelastuslaitoksen alueella on viitisentois ta biokaasulaitosta. Komentaja Martial Foissotte on 25vuotisen uransa aikana työskennellyt myös teollisuuspalo kunnissa ja osallistunut QRkoodin kehittämiseen. Palokunnan nopea toi minta poisti tämän vaaran. Pa lo saattaa levitä mädätyssäiliön betoniseinän ja pel lityksen väliseen eristykseen. Vahingoittu nut katto purettiin kuohumisen, palon leviämisen ja vaarallisten kaasujen riskien torjumista varten. Tehtävän päätyttyä koodi ei enää toimi. Ne sijoite taan kiinteistön eri puolille, jotta tulipalon savu ei estäisi niiden lukemista. Lähellä sijaitsevassa 1000 m²:n varastorakennuksessa oli olkia, huomattava määrä lannoitteita sekä kalustoa. Navakan tuulen puuskat (12 m/s) toisaalta laimensivat kaasua, mutta toisaalta haitta sivat purkutyötä. Kuitenkin tiedot on suojattu asiattomilta ja ne voidaan lukea vain sovellusohjelmalla. Vuonna 2017 muodostettu pelas tuslaitoksen ja teollisuuden työryhmä suunnitteli yhteistyön kehittämistä. Tällaisiin paloihin liittyy useita vaaratekijöitä
Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Joni Hyyryläinen R ahtilaiva ajoi karille Porvoon edustalla. ”Merivartiosto järjestää harjoituksia tyypillisemmin venepoliisin kanssa. Tähän harjoitukseen kutsuttiin viranomaisten lisäksi vapaaehtoisjärjestöjä”, Rajavartiolaitoksen Ville Johansson sanoo. Pelastuksen resurssi sidottiin peliteknisesti venetoimintaan, tosiasiassa veneillä operoivat Rajavartiolaitos, Pellingin VPK, Tulli ja Porvoon meripelastajat. Sosiaalija kriisipäivystys lähetti paikalle neljä sosiaalityöntekijää. ”Halusin, että harjoitus palvelee keskellä ei mitään sattunutta tilannetta: jos potilaita pitäisi evakuoida saareen tai jos pienkone putoaisi tiettömän taipaleen päähän.” Hokkanen selvitti, että tällaisissa tilanteissa hoitopaikka täytyisi rakentaa pelastusyksiköiden kevytpeitteistä ja naruista. Ensihoito perusti mantereelle hoitopaikan, minne potilaat evakuoitaisiin veneillä. Evakuoitaville potilaille piti saada suoja, mutta painekaaritelttojen saapuminen veisi liikaa aikaa. Esitiedot kertoivat 5–10 potilaasta, mutta kuljettavia yksiköitä ei ollut riittävästi. Syttyi tulipalo ja useita loukkaantui. Helsingin Meripelastuskeskuksen meripelastusjohtaja (SMC) otti yleisjohtajuuden, kuten merialueiden onnettomuuksissamme oikeastikin. KESKELLÄ EI MITÄÄN Harjoitusskenaario lisäsi vallitsevaan voimakkaaseen tuuleen sateen ja syrjäisen sijainnin. ”VAATIVA MOPO, EI SURO-NAPPIA” Ensihoidon kenttäjohtaja Miika Hokkanen vastasi harjoituksessa ensihoidon osuudesta. Muita tarpeita ei olisi saatavilla. Yleisjohtaja (SMC) määräsi tilannepaikan johtajaksi paikalle tulleista Rajavartiolaitoksen yksiköistä soveltuvimman. Loukkaantuneen potilaan evakuoiminen alukselta huomattiin hankalaksi työksi.. 64 Pelastustieto 8/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS MOPO-harjoituksessa piti soveltaa Rajavartiolaitoksen monipotilasharjoituksessa altistuneet evakuoitiin veneillä ja ensihoitajat aloittivat rakentamalla majan. ”Kun merellä sattuu, olosuhteet eivät ole häävit, niitä on syytä harjoitella. Ideoin vaativan monipotilastilanteen, jossa ei paineta suro-nappia.” Rajavartiolaitoksen alukset ehtivät ensimmäisenä paikalle. Ratkaisuja oli turha etsiä taskuoppaista. MAJANRAKENNUSTAITOJA TARVITTIIN Skenaario toi eteen ”ensihoidon oman Selviytyjät -formaatin”, jossa toisilleen tuntemattomien ensihoitajien oli ensimmäiseksi rakennettava suoja, jossa työnteko onnistuu. Ensihoidon vasteeseen nousi kenttäjohtaja ja neljä ambulanssia, kaksi HUS Hyvinkään alueelta sekä yksi Porvoosta ja Päijät-Hämeestä
8/2023 Pelastustieto 65 HARJOITUS JA KOULUTUS Kun suoja alkoi rakentua autojen väliin, Hokkasen pelipankki puuttui asiaan: ”Rakenna suoja luontoon, sillä nyt ollaan keskellä ei mitään ja autot ovat kaukana.” Ensihoitajat saivat majanrakennusapua sosiaalija kriisipäivystäjiltä, joiden partiolaistaidot ja -henki nousivat arvoon arvaamattomaan. Siinä tulisi olla näköeste hoitopaikalle, sillä kovia kokeneiden ihmisten kriisityötä ei voida aloittaa, mikäli paikalla näkyy vakavasti loukkaantuneita potilaita. Kun ensihoitajat kysyivät, mitä varten tuon otat mukaan, totesin, että ’psyykkaukseksi’. PSYYKKAUSKORTTI Hokkasen ajatus siitä, että harjoitukseen osallistuville ei anneta kaikkia steppejä valmiiksi pureskeltuina, vaikutti onnistuneen. Jopa solmujen osaamisestakin oli nyt apua. Ensihoitajat kiskoivat innoissaan suojaa pystyyn. ERIKOISOSAAMINEN SELVITETTÄVÄ Koska paikalla oli toisilleen tuntemattomia ensihoitajia, oli tärkeää selvittää, ketä osaa mitäkin. Siitä on aivan liian kauan aikaa”, ensihoitaja Toni Vepsäläinen totesi. Sosiaalija kriisipäivystäjät ilmoittivat huolehtivansa kaikista kävelevistä potilaista ja esittivät samalla toiveen omasta suojasta. ”Ensihoidon tilannepaikanjohtajan tulee tiedustella ryhmän erikoisosaaminen ja antaa hoitopaikan rakentamiselle johtajuus. Jos alkaa näyttää siltä, että paikalla on toimettomia, vetäisen psyykkauskortin esiin.” Tilanteen edetessä ensihoitajat pälyilivät myös Hokkasta, nouseeko psyykkauskortti vai ei. ”Nostin lähtiessä auton perään elvytysnuken. Hän syötti harjoitukseen vähitellen lisää pulmia, joita ratkoessa piti soveltaa. Jos hän ottaa sen itse, on se hänen tekemästään johtajuudesta pois.” 8/2023 Pelastustieto 65. ”Tuli ihan mieleen, kun kymmenvuotiaina menimme kavereiden kanssa metsään, rakensimme majan ja rupesimme leikkimään. Sen Hokkanen kirjasi myös harjoituksen opetukseksi
Hokkasen ei tarvinnut käyttää psyykkauskorttiaan. Loppuvaiheessa Hokkanen teki mielenkiintoisen havainnon. Hän sai jatkuvasti tilannetietoa Rajavartiolaitoksen tilannepaikanjohtajalta. Käytävät on suunniteltu yhden ihmisen kuljettaviksi ja niissä on kapeita ja jyrkkiä rappusia, joissa paaripotilaan evakuoiminen tuottaa oikeasti hankaluuksia”, Johansson sanoo. Onnettomuuspaikan johtaja piti tilannekuvaa yllä ja jakoi tehtäviä. • Harjoituksen ei tarvitse olla spek taakkeli. HANKALASTI EVAKUOITAVA Rajavartiosto, Tulli, sopimuspalokunta ja meripelastusseura saapuivat onnettomuusalukselle. Meidän väkemme osaa katsoa tilanteen mahdollisesti vaativan tutkinnallisuuden heti aluksi, mikä näissä tilanteissa tulee monesti kysymykseen”, Ville Johansson sanoo. ”Rajavartiolaitoksen toimijat osaavat yhteispelin, mutta kun kuvaan tulee lisää organisaatioita, tehtävä vaikeutuu. Rajavartiolaitos pääsi ajamaan harjoituksessa sisään uusia viranhaltijoitaan ja teki uusia huomioita. • Rajavartiolaitoksen kopterit voisivat kyetä toimittamaan telttoja vaikea kulkuisiin paikkoihin. Säältä suojaava teeseitse hoitopaikka nousi viranomaisyhteistyöllä partiolais taitoja käyttäen. KUHINAA HOITOPAIKALLA Kevytpeitteistä ja naruista rakennettu hoitopaikka valmistui lähelle Edesvikenin laituria, minne potilaita kuljetettiin veneillä. Hän arvioi, että harjoituksen turmaaluksen kaltaisia matkustajalaivoja saattaisi hyvinkin liikennöidä rannikkoliikenteessä. Tulipalo sammutettiin ja potilaita alettiin evakuoida. Heillä oli selvästi terveydenhuollon koulutusta, sillä cABCDEF -malli oli niin kristallinkirkkaana mielessä.” Harjoitus puhallettiin poikki, kun potilaita alettiin siirtää hoitopaikalta ambulanssille. Turma-alukselta saapui potilaita 1–5 hengen ryppäissä. • Luokittelukortti on alussa ainoa vammoista ja hoidoista kertova dokumentti. ”Tullin henkilöstö ilmoittautui avuksi hoitopaikalle. Ensihoidon kenttäjohtaja Peter Tukiainen siirsi ensihoidon viestiliikenteen venetoiminnan osalta SURO-kansion TULO-puheryhmään. Toisaalta huomasimme, miten vaikea tuollaisista aluksista on evakuoida ihmisiä. ”Aluksemme pysyvät isoa alusta vasten paremmin puskussa, kun asetamme renkaan fenderiksi. Se on täytettävä huo lellisesti. Tämänkaltaista toimintaa voidaan harjoitella vaikkapa vael lusreitin varressa 2–4 potilaalla. HUS Tilannekeskus piti HUS:n lääkintäjohtajan ajan tasalla sairaalakapasiteetista sekä hälytti hoitopaikalle neljä HUS-logistiikan yksikköä. 66 Pelastustieto 8/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS Harjoituksessa nousseet ideat: • Johtajan on selvitettävä ryhmänsä tehtävään liittyvä erikoisosaaminen. Evakuoivat tahot auttoivat potilaat rannasta hoitopaikalle
Siksi on parempi varautua etukäteen”, Stenius sanoo. Testauksissa on varmistettu toimivuus myös ääritilanteessa. Vaikutukset olisivat suuret, jos jotain sattuisi. Tilanteen salliessa myös vartiointihenkilöstö voi alkaa tehdä ripeästi ensitoimenpiteitä KALUSTONURKKA Palava ajoneuvo nopeasti ulos järjestelmällä, mutta vähintäänkin he voivat tuoda laitteet lähelle palavaa kohdetta, jolloin yksikkö pääsee viiveettä toimimaan. Käyttäminen on yksinkertaista selkeiden kuvallisten ohjeiden ansiosta. Hänen edustamansa yritys Citycon Oyj omistaa ja operoi kauppakeskuksia niin Suomessa kuin Pohjoismaissa ja Virossa. ”Tarkoitus on hankkia näitä myös muihin omistamiimme kohteisiin”, Thomas Stenius sanoo. Riskit isoissa paikoitushalleissa ovat suuret. Isossa Omenassa käy vuosittain 17 miljoonaa asiakasta ja heistä kolmannes tulee paikalle autolla. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tuomas Huurtola Palokunnat ovat harjoitelleet järjestelmää kauppakeskus Ison Omenan paikoitushallissa. Firehätätilannejärjestelmässä on ajoneuvon siirtoon ja alkusammutukseen tarkoitettua kalustoa pyörien päällä kulkevaan rullak koon sijoitettuna.. Myöhemmin suunnitellaan joukkoon myös tehokkaampaa sammutusvälineistöä. 8/2023 Pelastustieto 67 HARJOITUS JA KOULUTUS M uutama vuosi sitten Stavangerissa Norjassa ajoneuvosta palamaan syttynyt lentokentän paikoitushalli herätti kauppakeskus Ison Omenan kiinteistöpäällikkö Thomas Steniuksen kysymään ystävältään Tuomas Huurtolalta, miten palava ajoneuvo saataisiin mahdollisimman nopeasti siirrettyä ulos paikoitushallista. Myös alueen palokunnat ovat käyneet harjoittelemassa paikoitushallissa prototyyppilaitetta. ”Järjestelmä soveltuu henkilöja pakettiautojen hätäsiirtoon kaikenlaisissa pysäköintiin tarkoitetuissa tiloissa. Järjestelmä ei ole osa pelastusyksikön kalustoa, vaan se on kiinteistön omistajan hankkimana kohteessa. Laajoja ja sokkeloisia halleja varten on tehty myös kohdekortit, jonka avulla yksiköt löytävät nopeasti paikalle. Järjestelmä on hankintahinnaltaan muutamia tuhansia euroja, mutta Stenius pitää sitä vähäisenä verrattuna siihen, millaisia vahinkoja tällaisesta onnettomuudesta voi pahimmillaan syntyä. Isossa Omenassa hätätilannejärjestelmärullakko on sijoitettu poikkeustilannevarastoon muiden vastaavien hätätilanteiden varalle hankittujen välineiden joukkoon keskeisellä paikalla paikoitushallissa. Leppävaaran VPK:ssa toimiva Huurtola tarttui toimeen yhdessä Hidden Savior -yrityksen omistajan Jukka Lainion kanssa. Syntyi Fire-hätätilannejärjestelmä, jossa on ajoneuvon siirtoon ja alkusammutukseen tarkoitettua kalustoa pyörien päällä kulkevaan rullakkoon sijoitettuna. Hallissa on 2600 pysäköintiruutua ja niistä noin 40:ssä on sähkölatauksen mahdollisuus. ”Kauppakeskuksen vieressä on asuinkiinteistöjä ja alapuolella on metroasema ja bussiterminaali. Järjestelmän käyttöä ei rajoita tilan mataluus, ahtaus, hidastetöyssyt tai korkeuserot”, Tuomas Huurtola ja Jukka Lainio toteavat. Järjestelmä on kehitetty ja testattu yhteistyössä pelastussekä hinausalan ammattilaisten kanssa
”Jos nähdään ”maali” tässä 20 asteen keilassa, se näkyy näytöllä yleensä jonkinlaisena hahmona pohjassa. Löysin netistä ja keskustelupalstoilta tietoa kaikuanturista, joka kuvaa eteenpäin ja käytännössä livekuvaa.” Kaikuanturi pitää suunnata käsin ja se antaa kuvaa 135 asteen laajuudessa, ylhäältä päin kuvakulma on 20 astetta. Vuodesta 2014 asti hän on työskennellyt Erottajan pelastusasemalla, jossa on myös sukellustoimintaa. Se on ollut meillä koekäytössä ja tulee ope. ”Kyse on toki kalastuslaitteesta, jota ei ole tehty viranomaiskäyttöön. Olin höökin kuskina, kun Kauppatorilla auto ajoi satama-altaaseen reilut pari vuotta sitten. Voimme näin uittaa sukeltajaa kohteeseen reaaliajassa, kun näemme sekä kohteen että sukeltajan”, Vuorinen kuvailee. Kun näkyvyys on käytännössä nolla, kaikuanturilla voidaan haravoida pohjaa 25 metrin etäisyydellä. 68 Pelastustieto 8/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS Silmät pinnan alle Tulevaisuuden pelastajat -koulutus tarjoaa erikoisammattitutkinnon noin vuoden pituisessa koulutuksessa. Mietin, olisiko tarjolla sopivaa tekniikkaa. Autoa oli vaikea löytää ja siitä syntyi idea ”nähdä veden alla” jo ennen tätä koulutusohjelmaa. Saamme suunnan ja etäisyyden kaksiulotteisena. Palomies Jukka-Pekka Vuorinen Helsingin pelastuslaitokselta löysi mielenkiintoisen tuotekehityskohteen kalastajien käyttämästä Garminin kaikuanturista. ”Olen työskennellyt myös merivartijana pari vuotta ja Erottajan venetoiminta kiinnosti. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto J ukka-Pekka Vuorinen, 47, valmistui pelastuskoulusta vuonna 2003
8/2023 Pelastustieto 69 Kuvassa näkyy sukeltaja harjoitusnukessa kiinni. Nyt kun meitä on jo kymmenen ihmistä eri hallinnonaloilta, mietin miten meitä voisi hyödyntää laitoksen sisällä. On ollut myös mielessä kysyä Garminilta, kiinnostaisiko heitä lähteä kehittämään laitetta viranomaispuolelle.”, Vuorinen sanoo. Herkkyyttä voi säätää ja kuvaa pitää oppia tulkitsemaan oikein. Hän sanoo, että mitään uutta ei ole keksitty, mutta olemassa olevaa tekniikkaa sovelletaan uudella tavalla. Kirkkonummella asuva Vuorinen harrastaa vapaa-aikanaan muun muassa maastopyöräilyä ja käy usein Nuuksiossa. ”Osaamisen hallinnan takia osasta pitäisi ehkä luopua”, hän naurahtaa. Työhön kuuluu myös ensihoitoa, koko venekaluston koneenhoitoa, kärkiyksikköä ja hänellä on myös nostolavakuljettajan sekä kotimaan liikenteen laivurin pätevyys. Pelastuslaitos kustantaa matkat ja majoitukset Helsingin ulkopuolelle Kiva piristysruiske ja vaihtelua työhön. Hän toivoo koulutukselle jatkoelämää. Tänä vuonna päätettiin, että kannattaa käyttää, koska sillä on nopean tavoittamisen kannalta iso merkitys potilaan selviämismahdollisuuksille. Siitä on tekeillä myös palopäällystön opinnäytetyö. Olisi hyvä luoda esimerkiksi tuotekehitystiimi, joka voisi olla tukena, tutoreina tuleville ja jatkaa tuotekehitystyötä. Alalla yritetään usein keksiä pyörää uudelleen. JukkaPekka Vuorinen miettii aina, miten asiat voisi tehdä paremmin.. Testeissä harjoitusnukke on löytynyt satama-allasta vastaavissa olosuhteissa usein sekunneissa, ja viimeistään kahdessa minuutissa on oltu nukessa kiinni. Toimimattomia työkaluja on paljon. HARJOITUS JA KOULUTUS ratiiviseen käyttöön Erottajan uuteen höökiin sukeltajien yksikköön. Neljän metrin teleskooppinen oksasahan varsi anturin veteenlaskua varten maksaa noin 40 euroa. Helpoiten näkyvät sukeltajan ilmakuplat. Menemme apuun tarvittaessa, jos olemme paikalla.” Tammikuussa alkavaan toiseen koulu tukseen on tarjolla yhteensä 30 paikkaa, joista kymmenen on varattu Helsingin, kymmenen VarsinaisSuomen ja kymmenen muille pelastuslaitoksille. ”Olin Turussa vesisukellusseminaarissa viime vuonna ja pohdimme, olisiko tälle käyttöä. Tuotekehitystyön aikana tehdään laitokselle kehityshankkeita. ”Meillä oli luentoja, ryhmätöitä ja verkostoitumista – parasta antia olikin tavata kollegoita.” Vuorinen suosittelee Tulevaisuuden pelastajat -koulutusohjelmaa kenelle tahansa, kaikessa työssä on kehittämistä. ”Talon johdolla on ollut halua kouluttaa meitä. Koko henkilöstölle tarkoitetussa, noin vuoden kestävässä kou lutuksessa on 12 lähipäivää. Vuorinen haki koulutusohjelmaan, kun laitoksella tiedotettiin asiasta. Miksi jättää asiat jupinoineen kahvipöytäkeskusteluihin?”, Vuorinen kysyy. Kaikkien ei välttämättä tarvitse käydä läpi tätä koulutusta, jos ei ole kärsivällisyyttä. Olisi kuitenkin hyvä tietää keneen olla yhteydessä, jos kehitysintoa löytyy. ”Halusin kehittää itseäni ja sivutyöni kautta olen tehnyt joitain tuotekehitysprojekteja. Itse laite maksaa noin 4000 euroa, joten se ei ole kallis investointi hyötyihin nähden. Lopputyötä ei ole, mutta hankkeet pyritään viemään käytäntöön asti. ”Tämä on antanut kivan piristysruiskeen ja vaihtelua työhön. ”Toimin siellä myös päivystäjänä Bike Patrollissa. On kiva tulla aamulla töihin ja katsoa asioita vähän toisella kulmalla.” Vuorinen on tehnyt varaesimiehen hommia keväästä lähtien ja se on avartanyt työnkuvaa. Koulutuksen aikana kokoonnuttiin porukalla Helsingin lisäksi myös Turussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Hankalat pohjan muodot ja katvealueet ovat tekniikan haasteita. Perinteisillä menetelmillä tähän kuluu yleensä 5–10-kertainen aika.” Kaikuanturille tykötarpeineen on rakennettu omin voimin kalustesalkkua, joka on vielä työn alla. Kehitystyö kiinnostaa ja tästä saa lisäsisältöä työhön. Olen aina ollut sillä tavalla vastarannan kiiski, että eikö tämän asian voisi tehdä jotenkin paremmin
Esittelemme Pelastustiedossa tutkijoita ja heidän työtään. 70 Pelastustieto 8/2023 TUTKIJA ESITTÄYTYY Yhteistyötä ja keskustelua Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla alan tutkimusviestintää. Tulosten pohjalta laaditaan tutkimusraportti, johon liitetään toimenpidesuositukset alan tilanne ja sisäministeriössä vuonna 2021 laadittu pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelma huomioiden. Tutkijoina meillä on vastuu tulosten saamisesta käytäntöön. Tutkimus ei konkretisoidu ilman soveltamista, koulutusta ja resurssipanostusta. Asioiden edistäminen ja ongelmiin puuttuminen vaativat kuitenkin tutkimustietoa niiden eri muodoista, laajuuksista, vaikutuksista ja monitahoisuuksista. TUTKIJA OSAA MYÖS RENTOUTUA Työni on pitkälti lukemista, tilastojen analysointia ja kirjoittamista. Palaverit ovat osa työpäiviäni, kuin myös hiljaiset hetket tutkimuskirjallisuuden ja -menetelmien parissa. Lisätietoa 4Thankkeesta: O liver Saal Pelastusopiston tutkimus-, kehittämisja innovaatiopalveluista avaa juttusarjan kertomalla työstään ja tutkimuksestaan. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja epäkohtiin puuttuminen ovat olennaisia yhdenvertaisuuden, vetoja pitovoiman ja työhyvinvoinnin kannalta. Hankkeella tavoitellaan kattavaa tutkimustietoa syrjinnästä ja häirinnästä pelastusalalla. Häirintä ja syrjintä on tunnistettu pe lastusalan organisaatioiden, päättäjien ja vaikuttajien keskuudessa, mutta selvitystä ongelman laajuudesta ei vielä ole tehty. Toivoisin pelastusalan tutkimuskentälle entistä enemmän yhteistyötä ja keskustelua toimijoiden välillä. Olemme yhteisesti rakentamassa turvallisuutta, ja tiiviillä yhteistyöllä voimme jatkaa työtä laajemmin tulevina vuosina. Tällä hetkellä harrastan innokkaimmin ruusukaalin kasvatusta viljelypalstallamme ja habanero-chilikasvin bonsaikasvatusta. Tutkimustietoa tuotetaan pelastusalalla kokoonsa nähden paljon – aina teknologisista testaustoiminnoista johtamiseen ja yhteiskunnalliseen muutostutkimukseen. -tutkimushankkeessa, jossa toteutetaan kattava selvitys pelastusalalla toimivien ja työskentelevien kohtaamasta häirinnästä ja syrjinnästä. Nollatoleranssi hankkeesta:. Olen lokakuusta 2023 alkaen toiminut projektipäällikkönä Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota. Toivoisin, että jaamme oppeja tutkimuksistamme ennakkoluulottomasti, avoimesti ja rakentavasti – sekä alan sisällä että muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Hankkeessa tehdään laaja esiselvitys ja siihen pohjautuva kyselytutkimus pelastusalalle. Kuva: Santtu Tuomisto. Pitkät päivät ovat tyypillisiä, mutta onneksi tsemppaavat työkollegat antavat voimaa aherrukseen. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä pelastusalan eri organisaatioiden kanssa muun muassa asiantuntijatyöpajoilla. Koonnut: Siiri Pohjoinen Oliver Saal oli keväällä 2023 toteuttamassa Suomalaisten pelastusasenteet 2023 kyse lytutkimusta. Vapaa-ajallani pelailen videopelejä, käyn museoissa ja teatterissa, vietän laatuaikaa avopuolisoni kanssa ja puuhaan huonekasvien ja viljelypalstan parissa. Pelastustoimen tutkimusja kehittämispäivien vuoden 2024 teemana onkin ”vaikuttavasti yhteistyössä”, tehkäämme teema toimintamme ytimeksi. Selvitämme muun muassa niiden yleisyyttä, ilmenemistä ja eri organisaatioissa tehtyjä toimenpiteitä. Projektipäällikkönä minulla on myös kokonaisvastuu hankkeen edistymisestä – siihen sisältyy monia hallinnollisia tehtäviä. En ole kuitenkaan mikään viherpeukalo, joten odotankin jännityksellä, selviävätkö nämä hengissä. Haluankin kannustaa kaikkia pelastusalalla osallistumaan aktiivisesti uuden tiedon keräämiseen, jalostamiseen ja esittelyyn. Katseemme voisi myös suuntautua ulospäin, kohti laajempaa turvallisuustutkimusta. Loppuraportti on tarkoitus julkaista ja loppuseminaari pitää vuoden 2024 lopussa. Yhdessä voimme keskittää resurssejamme tehokkaasti ja kehittää tutkimuksen avulla pelastusalaa sekä työyhteisönä että valtakunnallisena turvallisuuden takaajana
8/2023 Pelastustieto 71 TIKE-JOKE: oikea suunta, vahva vastatuuli Kannattaisi ottaa mallia Itä-Suomesta. TUTKIJA ESITTÄYTYY Sään ääri-ilmiöt, hybridivaikuttaminen ja pelastusviranomaisten vastuulla olevat väestönsuojelutehtävät eivät noudattele maakunnan tai hyvinvointialueen rajoja. Toteutuessaan ne edellyttävät, että pelastustoimen valmiutta seurataan, resurssien käyttöä ohjataan ja pelastustoimintaa johdetaan keskitetysti. Sisäministeriö on ollut hereillä ja valmistellut HVA-uudistuksen rinnalla normistoa, jolla säädetään johtoja tilannekeskuksista sekä tilannekuvatoiminnasta. Siinä onnistuminen on tunnetusti taitolaji.. Hyvinvointialueiden päälle rakentuu siis uusi kaksiportainen järjestelmä, jossa ylläpidetään tilannekuvaa ja tehdään tarvittaessa johtamisen peliliikkeitä yli aluerajojen. Vaikka suunta on vahvasti oikea, ei muutokselle ole luvassa paraatimarssia. Uusi järjestelmä ei vähennä hyvinvointialueiden kustannuksia, koska niiden kaikkien on ylläpidettävä edelleen tiloja ja toimintavalmiutta suuronnettomuuksien ja häiriötilanteiden hoitamisen varalta. Samaan hallituksen esitykseen on lipsahtanut kömmähdys, kun muutoksen ei ole arvioitu lisäävän hyvinvointialueiden tehtäviä, vaikka ympäri vuorokauden yhteistyöaluetta palvelevan tilanneja johtokeskuksen pystyttäminen edellyttää itsestään selvästi tilaja laiteinvestointeja sekä henkilöstörekrytointeja. Rahaa ei ole luvattu vielä yhteenkään. Vuodenvaihteessa voimaan tulevalla lainsäädännöllä naulataan pelastustoimen valtakunnallinen tilanneja johtokeskus Helsinkiin, joka on samalla myös yksi viidestä yhteistyöalueen tilanneja johtokeskuksesta. Ennakoitavissa on myös vahvaa muutosvastarintaa, sillä yhteistyöalueen toiminnasta vastaavalle pelastuslaitokselle on säädetty tilanneja johtokeskuksen lisäksi muitakin yhteensovittamisvelvoitteita. Hyvinvointialueiden on asetukseen perustuen maksettava uudesta toiminnasta kertyvä lisälasku yhteisvastuullisesti, mutta taloussuunnitelmissa ei asiaan ole varauduttu. Toteutuksessa kannattaisi ottaa mallia Itä-Suomesta, jossa yhteistä tilannekeskusta, ISTIKEä, on pyöritetty ja kehitetty jo vuosikymmenen ajan nel jän pelastuslaitoksen kesken. Muut neljä sijoittuvat Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Kuopioon. Lakimuutoksen yhteydessä sisäministeriö on esittänyt tarvitsevansa valtakunnallisen johtokeskuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen 12 henkilötyövuotta lisää. Yhteistyöalueiden johtokeskusten toimintamallia ja vaatimuksia ei ole vielä määritelty. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja EteläSuomen aluehallinto virastossa. Vaatimuksena siis on, että jatkossa pelastuslaitosten pitää pystyä tekemään yhteistyötä, jossa omaa toimintaa sovitetaan myös muiden ehdoilla. Murhe on pelastustoimelle harvinaisen tuttu; lisävelvoitteiden toteuttamiselle ei ole varattu uutta hillopurkkia, vaan raha on nyhdettävä jo ennestään litistyvästä lompsasta
Petri Aallolla itsellään ei ole soittokuntataustaa, mutta pitkäaikaiselle vpk:n jäsenelle soittokunta on ollut aina tärkeä Soittokuntatoiminta on nähty tärkeäksi.. ”Sen ansiosta hankkeelle saatiin myös taloudellista tukea, ja se on tuonut kirjaan myös oman lisäarvon.” Kirjaa tuki muun muassa Palosuojelun edistämissäätiö. ”Monissa palokunnissa autettiin antamalla aineistoa kirjaa varten, mutta valitettavasti joissakin palokunnissa vanhat arkistot ovat myös hävinneet”, Aalto kertoo. Kirjan kirjoittajan yllätti se, että pa lokunnan musiikkikulttuuri on jopa yli sadan vuoden ajan pysynyt hyvinkin samankaltaisena. 72 Pelastustieto 8/2023 SOPIMUSPALOKUNNAT K irjan kirjoittaja, tietokirjailija ja Turun VPK:n pitkäaikainen jäsen Petri Aalto kertoo, että aikaisemmin ei soittokunnista ole tehty yhtä laajaa teosta. ”Kun vetäjä on vaihtanut soittokuntaa, on uinuvan soittokunnan toiminta herännyt aktiivisen vetäjän myötä eloon.” Turun VPK:n soittokunnan soittajien kokonaismäärästä 150-vuotisen historian aikana ei ole tietoa. Soittajat ovat soittaneet useissa eri orkestereissa ja erityises ti soittokunnan vetäjän merkitys on ollut tärkeä. Teksti ja kuva: Esa Aalto Soitto on tärkeä osa historiaa tellä, on tässä kirjassa ensimmäistä kertaa koottu yksiin kansiin varsin laajasti palokuntien soittokuntatoimintaa. Seitsikosta puhallinorkesteriksi -kirjassa tarkastellaan palokuntien soittokuntatoimintaa myös valtakunnallisesti. Vaikka täysin kattavasti ei palokuntien soittokuntia olekaan voitu kirjassa käsiTurun VPK:n puhallinorkesterin 150-vuotisen historian kunniaksi julkaistiin ainutlaatuinen kirja soittokunnan historiasta
”Operatiivisenja nuorisosekä naistoiminnan lisäksi on tärkeää muistaa palokuntien kulttuurija sivistystoimintaa. Esikuvina palokuntien soittokunnille olivat myös sotilassoittokunnat, jotka myös tukivat palokuntien soittokuntatoimintaa.” Petri Aalto katsookin, että myös tämän palokuntaperinteen säilyttäminen on edelleen tärkeää, kun toiminta on muutoin tiukkaan säädeltyä, ohjeistettua ja perustuu sopimuksiin. ”Soittokunnan soittaman musiikin monipuolisuus myös yllätti. Keikkamuusikkoina tehtiin varainhankintaa.” Petri Aalto korostaa, että maan vanhimmassa VPK:ssa on soittokuntatoiminta nähty tärkeäksi toiminnaksi. Ne ovat jo historiansa alkuajoista alkaen soittaneet hyvinkin erilaista musiikkia. Tänä vuonna juhlittiin myös Turun Vapaaehtoisen Palokunnan 185-vuotista taivalta. Kirjan kirjoittaja Petri Aalto (kesk.) antoi ensimmäiset kirjat juhlapuheen pitäneelle pelastusjohtaja Vesa Haloselle ja Palosuo jelun edistämissäätiön varapuheenjohtaja Ari Keijoselle.. Kirjaa kirjoittaessa hän myös kuunteli paljon soittokunnan musiikkia. Palokunnat ovat olleet historiassa myös tiennäyttäjiä muun seuratoiminnan aloittamiselle.” ”Soittokuntatoiminnalla oli varainhankinnan kannalta aikaisemmin keskeisempi merkitys, kun ei ollut muutoin yhteiskunnan tukea palokunnan toiminnalle.” Maan vanhin soittokunta on Helsingissä, jossa se perustettiin kolme vuotta ennen kuin Turussa eli vuonna 1970. Pelkästään ne eivät soita marssimusiikkia, vaan myös esimerkiksi kevyempää viihdemusiikkia.” ”Palokunnan soittokunta on soittanut jo 1900-luvun alussa kesäisin myös Turun ravintoloissa. ”Palokunta on myös tukenut taloudellisesti soittokuntatoimintaa. SOPIMUSPALOKUNNAT Tehdään yhdessä turvallista ja kriisinkestävää yhteiskuntaa. Uskon, että niin halutaan tehdä myös tulevaisuudessa ja tätä arvopohjaa osaltaan vahvistaa myös tämän kirjan julkaiseminen.” ”Jo historiassa nähtiin, että palokunta-aatteen vahvistamiseksi tarvittiin muutakin kuin sammutustyötä ja sen harjoittelemista. Turvallista vuotta 2024 ja luonnollinen osa palokuntatoimintaa
74 Pelastustieto 8/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Savulohikeitt o • 500 g savulohta • 2 sipulia silputtuna • 4 silputtua valkosipulin kynttä • 1 rkl voita • 5 kiinteää perunaa • 1 rkl hunajaa • 2 rkl sitruunamehu a • 2 kasvisliemiku utiota • 1 kalaliemikuu tio • 4 dl kuohukermaa • 1 litra vettä • 1 rkl kalamaustetta • mustapippuria ja tilliä päälle LEMPIHARRASTUKSESI. Viiden lapsen kanssa olen ollut satoja ja taas satoja tunteja erilaisten kenttien laidoilla, mikä on ollut antoisaa. Hokkareilla luistelu on todella mukavaa, ja mailan sekä kiekon kanssa on kiva liikkua. Ehkä itse eniten tykkään nykyään bluesista, kantrista ja hevimu siikista. Yleensä minulla on yksi tai kaksi pääharrastusta sekä nippu vaihtele via muita sivuharrastuksia sekä uusia kokeiluja. Myös urkumusiikista olen aina pitänyt, esimer kiksi Bachista. Auto matkoilla on kiva kuunnella erilai sia kanavia fiiliksen mukaan. Ostin pari viikkoa sitten elämäni ensimmäiset hok karit, tänä talvena tarkoitus on harrastaa jääkiekkoa ahkerasti. Kävin aikoinaan musiikkilukion, ja kuunte lin pidempään klassista musiikkia sekä soi tin pianoa. Keitetään hetki. Vesi ja lihaliemikuut iot lisätään, samoin mausteet, kerma, hunaja ja sitruuna mehu. Kun perunat lähes kypsiä, lisä tään kala. Salilla käydessä pidän eniten pilates, jooga ja kehonhallinta tunneista. NÄISTÄ TYKKÄÄN Vaativan työn vastapainoksi Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala urheilee monipuolisesti vuodenaikojen mukaan ja tykkää kokeilla uusia lajeja – tänä talvena jääkiekkoa. Harrastan vuodenaikaan sopivia lajeja, talvella esi merkiksi avantouintia ja kesällä veneilyä sekä laitesukellusta. Ostan perustarvikkeita maatiloilta, on mukava tukea paikallisia yrittäjiä eri puolelta Suomea. Kesäisin nautin esimer kiksi vadelmien poimimisesta, joita on mukava lisätä rahkoihin. Pidän myös kirjoittamisesta. Seinäkiipeilyä kiinnostaisi kokeilla. Ylämaankar jan liha on erityisen maukasta. MITÄ KUUNTELET. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Johanna Herralan albumi, Pixabay Ahkera uuden kokeilija. Karja saa olla vuosia vapaana kesät talvet ulkona laajoilla laitumilla. Valmistus: Sipuli ja perunat kuullotetaan. Muu toinkin olen viime vuosina kuunnellut lähinnä nuorison soit tamaa musiikkia. Eniten nautin siitä, kun oma nuoriso soittaa flyygeliä, sitä musiikkia kuuntelisin loputtomasti. Viime vuonna osallistuin kolmeen juoksukouluun. LEMPIRUOKASI. Pidän yksinkertaisesta ruuasta, jota on helppo ja nopea valmistaa. En kovin tykkää makeasta, mutta tyttären tekemät kakut ovat parasta. Itsesavustettu tuore lohi sekä suoraan tuottajalta ostetusta lihasta tehdyt pihvit ovat suosikkejani. Se oli erityisen mukavaa, koska kävin siellä tyttärieni kanssa, vaikka juokseminen ei ole intohimoni. Tyttären lohikeitto maistuu talvisin. En silti ole intohimoinen musii kin kuuntelija, myös hiljaisuus on upeaa
Onnettomuuden vuoksi hälytettiin joko toimintaalueelle tai johtokeskukseen keskuspelastusasemalle kaikki Helsingin pelastuslaitoksen yksiköt lukuun ottamatta yhtä pelastusyksikköä, joka jätettiin reserviin. Lue Pelastustieto 3:n ja 4/1995:n artik kelit sekä monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Edelleen Lönnrotinka tu 39:n koko ullakkoosasta nousi voimak kaasti savua. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Kiitos! Huhtikuun kuudentena vuonna 1995 syt tyivät Helsingin Hietalahdessa vierekkäisten kerrostalojen ullakot tuleen. Re kisteröitymällä ja kirjautumalla voit myös lu kea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1959–2009.. Liitto aloitti toimintansa vuoden 1968 alussa. Paloa olivat sammuttamassa myös Hel singin pelastuskoulu, Espoon palolaitos se kä (hälytysjärjestyksessä) Marjaniemen, Laajasalon, Tammisalon, Pakinkylän, Hel singin, Pukinmäen, Oulunkylän, Puistolan, VanhaKäpylän, Tapanilan, Haagan, Malmin, Kauniaisten (K), Leppävaaran (E), Vantaan (V), Friherrsin (V), Lauttasaaren ja Pitäjän mäen VPK:t. 8/2023 Pelastustieto 75 ARKISTOJEN AARTEITA Kaksi samanaikaista kerrostalotulipaloa Helsingissä K U V A : JU H A N I K A T A JA M Ä K I NÄISTÄ TYKKÄÄN Suomen Palosuojelu yhdistyksen ja Palo kuntien Keskusliiton nimeämät edustajat Suomen Palontor juntaliiton perus tamiskirjan allekir joitustilaisuudessa 20.6.1967. Ensimmäisten yksiköiden tullessa pai kalle kiinteistön Lönnrotinkatu 41 ullakko osa paloi avoliekillä. Suomen Palomies liiton lakon takia laitoksen vuorovahvuus oli vain noin neljännes normaalista. Vaativasta sammutus ja pe lastustehtävästä huolimatta pahoilta henki lövahingoilta säästyttiin. Jos sinulla on vanha palokunta aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähkö postitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jo tain tarkempia tietoja kuvasta. Tilanne näytti erittäin uhkaa valta – pimeässä yössä koko korttelin etelä osa ylimpien kerroksien kohdalta oli täysin savun peitossa
Kyseessä oli siten sotataloudellisesti merkittävä ponnistus, mikä ehkä osaltaan vaikutti tarpeeseen demonstroida asetta. Se hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi 1996.. Ensimmäisen osion aluksi vierailija perehdytetään laajoilla panoraamakuvilla Hiroshimaan, sen infrastruktuuriin ja päivittäiseen elämään ennen atomipommin pudotusta. Toisessa osiossa palataan itse atomipommin kehitystyöhön, sen käyttöpäätöksen problematiikkaan, poliittisiin perusteluihin ja ydinaseisiin kohdistuviin rajoitustoimenpiteisiin sekä -neuvotteluihin. Japanilaiset olivat myös itse Hiroshimassa purkaneet rakennuksia palopommien ja mahdollisten tulipalojen laajenemisen pelossa. Räjähdyspiste oli noin 600 metriä suoraan sillan yläpuolella, mutta rakennus säilyi tunnistettavilta osin. Museossa vierailee vuosittain noin miljoona kävijää. Hiroshima valikoitui kohteeksi, koska siellä oli voimakas sotatalous ja myös teollisuuden piirissä asuvien työntekijöiden asuntoja. Kaupunkina Hiroshima on vuorten ympäröimä, mikä turistille on helppo todeta. Tämä entinen konferenssikeskus oli välittömästi pommin pudotuksen tähtäyspisteenä olevan Aoi-sillan vieressä. Alue oli ennen pommia kaupungin liiketaloudellinen ja hallinnollinen keskusta. Atomipommin välittömät paine-, polttoja säteilyn seurannaisvaikutukset niin ihmisille kuin infrastruktuurille kerrotaan ja annetaan ymmärtää perusteellisesti. Puiston yhteydessä sijaitsee Unescon maailmanperintökohteena suojeltava niin sanottu ”A-Dome”. Pommin jäljiltä löytyi kuitenkin 12 yhdysvaltalaista sotavankia. Puistossa on lukuisia pommin uhreille omistettuja muistomerkkejä. Japanin vastuuta laajentumissodastaan ja sodan päättämisen kompleksisia vaihtoehtoja vuonna 1945 ei ainakaan englanninkielisissä esittelytauluissa vältellä. Kaupunkien pommittamista oli tarkoituksellisesti etukäteen vältetty, jotta pommin teho olisi voitu havainnoida täysimääräisesti. Tätä tukivat useat järjestöt, mutta myös yksittäiset ihmiset omalla epäitsekkyydellään. Itse museorakennuksessa näyttely on kolmiosainen. Ilmaräjähdys vaikutti siihen, että niin sanotRauhanpuistossa sijaitseva ADome. Teksti ja kuvat: Mauri Etelämäki kohdin yksittäisen ihmisten kohtaloiden kautta. RAUHANPUISTO JA MUUT KOHTEET Museorakennuksen edustalta laajenee rauhanpuisto (Peace Memorial Park). 76 Pelastustieto 8/2023 HISTORIA R auhanmuseo (Hiroshima Peace Memorial Museum) rakennettiin vuonna 1955. Näyttelyn kolmas osio kertoo Hiroshiman kaupungin laajemman historian ja sodanjälkeisen toipumisen. Tämä päättyy noin minuutin kestävään videoinstallaatioon pommin pudotuksesta ja tuhovaikutuksesta. Loppuosio kertoo kuvin ja esinein atomipommin välittömistä ja vuosien päähän ulottuvista vaikutuksista. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Hiroshiman keskustassa ja on helposti saavutettavissa. Hienotunteisuus on kuitenkin säilytetty siinä määrin, että näyttelyyn voi tutustua myös nuorempi väki. Atomipommin kehittämisen Manhattan-projektin hinta oli nykyrahassa noin kaksi miljardia dollaria ja siihen kytkeytyi kymmeniä teollisuuslaitoksia. Valintakriteerit täyttivät kaupunkeina Hiroshima, Kokura, Niigata ja Nagasaki. Hiroshimalla oli ainakin jonkinasteista merkitystä sotataloudessa, myös logistisesti satamansa kautta, josta lähetettiin joukkoja meren takaisiin tukikohtiin ja tuotiin materiaalia. Tätä avataan useissa Ajankohtainen Hiroshima Hiroshima ja sen rauhanmuseo ovat edelleen ajankohtaisia, koska Venäjä palautti hyökkäyssotansa yhteydessä myös ydinaseiden käytöllä vihjailun keinovalikoimaansa. Myös alueen topografia eli ympäröivät vuoret tehostivat räjähdysvaikutusta eikä alueella saanut olla liittoutuneiden sotavankeja
Sieltä sotilaita avustaneet opiskelijat saivat sotilasyhteyksillä ensimmäisenä välitettyä tiedon pommin käytöstä. Entisistä vihollismaista, kuten Yhdysvalloista ja Japanista, voi tulla toistensa kumppanit. Tässä maailmantilanteessa kellon äänen soisi välittyvän mahdollisimman laajalle. Pienen lähijunamatkan päästä löytyy lisäki Kuren satamaja telakkakaupunki, josta löytyy myös toisen maailmansodan historiaa, kuten suurimman koskaan valmistetun taistelulaivan (Yamato) museo. 8/2023 Pelastustieto 77 HISTORIA tua sekundääristä laskeumaa ei juuri ilmennyt, vaan säteilysairaudet tulivat suoraan itse räjähdyksen vapauttamasta säteilystä. Se kannustaa jatkamaan edelleen väestönsuojelun ja lääkintähuollon varautumista. Vasta Hiroshimassa paikan päällä käyminen aukaisee meille kaukaisemman sotanäyttämön tapahtumien mittasuhteet ja dramatiikan. Oma ammattitaito ja erityisosaaminen syventävät varmasti tarkasteluja. On syynsä sille, että Hiroshiman tunnuskasviksi on valittu oleanteri – se oli ensimmäinen tuhon jälkeen maasta esiin noussut kukka. TYÖ JATKUU JA ELÄMÄ VOITTAA Pelastusalan päällystölle ja yleensäkin väestönsuojelun toimijoille Hiroshima on kohteena ainutlaatuinen. Onneksi tätä työtä ei ole meillä kylmän sodan päätyttyä laiminlyöty. Muutoin arviolta 92 prosenttia kaupungin infrastruktuurista tuhoutui, mukaan lukien terveydenhuolto kuten sotilassairaalat. Hiroshima tänään.. Kaupunki kukoistaa ja näyttää, että mittavistakin katastrofeista voidaan toipua uutteruudella ja optimismilla. Hiroshiman uudelleenrakennetun linnan yhteydessä, noin kilometrin päässä puistosta, on jäänteet ilmapuolustuksen esikuntabunkkerista. Hiroshima on kohteena mieliinpainuva, mutta se ei kannusta pessimismiin. Kirjoittaja on eversti ja Maanpuolustuskor keakoulun Sotatekniikan laitoksen johtaja. Vuoden 1945 loppuun mennessä kokonaisuhriluku oli noussut 140000:een, vaikka alueelle saatiin myös yhdysvaltalaisten lääkintämateriaaliapua. Rauhanpuistossa on lukuisia muistomerkkejä sekä vaskikello, jota soitetaan joka aamu kello 08.15, pommin putoamishetken 6.8.1945 ajankohdasta muistuttaen. Jokainen vierailija voi myös käyntinsä yhteydessä itse soittaa kelloa rauhan toivomiseksi. Linnan näyttelyaineistosta löytyy myös pari vuosisataa vanhaa palontorjuntakalustoa ja esimerkiksi samuraiden käyttämä palomiehen kypärä. Näyttelyosasto ydinaseiden kehittä misestä ja rajoittamispyrkimyksistä. Yksityishenkilönä suoritettua tiedonhan kintamatkaa on tukenut Sasakawasäätiö (SJSF)
Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. lähiopetusjakso / Kuopio 11.–22.3.2024 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (kevät) 1. Hinnat tarkentuvat vuoden 2023 lopussa maksuasetuksen valmistuttua. Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopällikön peruskurssi 1. lähiopetusjakso / Pelastusopisto 26.–28.1.2024 1679 alviton 1.1.2024 2. lähiopetusjakso / Pelastusopisto 8.–12.4.2024 Hinnoitteluun on sovellettu Sisäministeriön asetusta Pelastusopiston maksullisista suoritteista (1040/2022, 1§). Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20115 CBRNEja kemikaalisukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto / Kuopio 6.–8.5.2024 640 alviton 31.3.2024 20111 EAja EVY-kurssien vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Vantaa 12.–13.3.2024 342 alviton 18.2.2024 Alueellinen / Jyväskylä 29.–30.10.2024 342 alviton 29.9.2024 20112 Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta kouluttajakoulutus Alueellinen / Oulu 29.1.–1.2.2024 976 alviton 1.1.2024 20103 Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Paikkakunta avoin 16.–17.9.2024 297 alviton 11.8.2024 20109 Pintapelastuskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Laukaa 14.–15.5.2024 422 alviton 1.4.2024 20110 PVAT1-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Vantaa 14.3.2024 171 alviton 4.2.2024 20107 Ryhmänjohtajakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Vantaa 16.–17.4.2024 342 alviton 3.3.2024 Alueellinen / Paikkakunta avoin 26.–27.11.2024 342 alviton 13.10.2024 20105 Sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto / Kuopio 24.–26.4.2024 674 alviton 22.3.2024 Pelastusopisto / Kuopio Avoin 674 alviton 20106 Savusukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto / Kuopio 23.4.2024 171 alviton 22.3.2024 Pelastusopisto / Kuopio Avoin 171 alviton 20108 Tieliikennepelastamisen kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 16.5.2024 211 alviton 1.4.2024 Pelastusopisto / Kuopio 3.9.2024 194 alviton 31.7.2024 20117 Vastaavan kouluttajan neljän kurssin koulutuspaketti Alueellinen / Rovaniemi 22.–26.1.2024 980 alviton 31.12.2023 20104 Vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus Alueellinen / Kajaani 13.–15.2.2024 512 alviton 15.1.2024 Alueellinen / Maarianhamina 21.–23.5.2024 512 alviton 21.4.2024 Alueellinen / Paikkakunta avoin 13.–15.8.2024 512 alviton 21.7.2024 Alueellinen / Paikkakunta avoin 1.–3.10.2024 512 alviton 1.9.2024 20102 Vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus Pelastusopisto / Kuopio 25.1.2024 171 alviton 7.1.2024 Alueellinen / Vantaa 18.4.2024 171 alviton 24.3.2024 Alueellinen / Paikkakunta avoin 19.9.2024 171 alviton 25.8.2024 Alueellinen / Jyväskylä 31.10.2024 171 alviton 29.9.2024 Pelastusopisto / Kuopio 22.11.2024 171 alviton 30.12.2024 Sopimushenkilöstön kouluttajakoulutus PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Muu koulutus > Kurssija koulutuskalenteri Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Sopimushenkilöstökoulutus Pidätämme oikeudet muutoksiin, varmista ajantasaiset kurssitiedot verkkosivuiltamme.. 0295 453 539 tai 0295 453 548. etäopetusjakso / TEAMS 17.–18.2.2024 1. vaihde 0295 450 201. lähiopetusjakso / Kuopio 29.1.–9.2.2024 3646 alviton 7.1.2024 2
13.8. Vaaralliset aineet 8 18.12. Kirjallisen, vapaamuotoinen ehdotuksen käsittelee sisäministeriön asettama muistotauluryhmä, jossa ovat edustettuina sisäministeriö, Pelastusopisto, Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK). Pelastusalan organisaatiot, järjestöt ja alan yksittäiset toimijat sekä uhrin omaiset ja läheiset voivat ehdottaa pelastustoiminnan tehtävässä menehtyneen henkilön nimeä lisättäväksi muistotauluun. Laatta kuuluu helmikuussa 2022 Hailuodossa menehtyneelle Alpo Tihiselle. 25.11. Muistotauluun liitettiin 82. Kalusto 4 19.6. Muistotaulu osaltaan ylläpitää pelastusalan eettisiä arvoja ja muistuttaa pelastajan tehtävän vaaroista ja vaadituista uhrauksista. 5.3. Pelastajaopiskelijat Matti Lesonen ja Joona Ohtamaa hoitivat kunniatehtävää kunniavartiossa. Pelastusopisto asetti kunniavartion muistotaululle. Muistotaulun laatta osaltaan varmistaa sen, että me kunnioitamme, me emme unohda, me muistamme. Palopäällystöpäivät. 17.9. Verkkolehti 35 euroa/vuosi. He työskentelevät PohjoisPohjanmaan pelastuslaitoksella. 15.4. 10.9. 28.5. Muistotaulun tarkoituksena on kunnioittaa Suomen itsenäisyyden aikana pelastustoiminnassa menehtyneiden henkilöiden muistoa sekä toimia kunnianosoituksena uhrin omaisille. Työturvallisuus. Mervi Parviainen rehtori Pelastusopisto Nro Ilmestyy Varauspv Aineisto Teema 1 7.2 16.1. Akuuttihoitopäivät. 27.2. Tässä yhteydessä pelastustoiminnalla tarkoitetaan pelastuslain määrittelemiä kiireellisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. 4.6. Omaisilta pyydetään kirjallinen suostumus nimen lisäämiseen. 23.1. Auttajat vesillä 3 8.5. 2.12. Opiskelija/nuorisotilaus määräaikainen 40 euroa/vuosi. Hailuodon jäätiellä vaara konkretisoitui lopullisella tavalla Alpon kohdalla. Olen kuitenkin vakuuttunut, että Alpo oli tietoinen vaaroista. 29.10. laatta 23.10.2023. 22.4. Liikennepelastaminen Pelastustiedon ilmestymispäivät 2024 Tilaushinnat vuonna 2024: Kestotilaus 75 euroa/vuosi. Henkilökohtaiset varusteet 7 13.11. Tilaisuudessa olivat mukana Alpon läheiset sekä edustajat Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselta, josta ehdotus muistolaatasta oli tullut. Tuolloin valmistuvat pelastajat eivät vielä antaneet pelastajan valaa, jossa mainitaan valmiudesta kohdata ammattiin liittyvät vaarat. Kiinteistöjen turvallisuus 2 20.3. Eläkeläistilaus kesto 40 euroa/vuosi. Messinkikirjaimisten muistosanojen ”Turvallisuuden puolesta – För trygghet” alla ovat messinkilaattoihin kaiverrettuina pelastustehtävässä menehtyneiden nimet, kuolinaika ja onnettomuuspaikka. Muistotaulu kunnioittaa menehtyneitä Alpon veljet Ermo ja Arto Tihinen paljastivat muistolaatan. 80 Pelastustieto 8/2023 MUISTOTAULU VIESTINTÄ Pelastusopiston A-rakennuksen aulassa on Pelastustoimen muistotaulu. 22.10. 80 Pelastustieto 8/2023. 6.8. Digiteknologia 5 28.8. Alpo Tihinen valmistui Pelastusopistolta vuonna 2001. Hyvinvointi ja terveys 6 2.10
Teksti ja kuva: Juha Alander Lähde: Alander, Juha: Pelastustoimen johta misjärjestelmien ELSOkestävyys. Aihe on ajankohtainen, sillä laajassa yhteiskuntaan kohdistuvassa hybridivaikuttamisessa siviiliviranomaisten johtamisjärjestelmien häirinnällä kyettäisiin aiheuttamaan merkittävää haittaa viranomaisten toiminnalle. VERKOT ALTTIITA HÄIRINNÄLLE Työ osoitti, että pelastustoimen tällä hetkellä käyttämä Virve-verkko sekä erilaiset varaviestijärjestelmät ovat alttiita elektroniselle vaikuttamiselle. Lisäksi työssä tarkasteltiin tulevaisuutta ja pohdittiin, miten pelastustoimen varaviestijärjestelmät voitaisiin jatkossa rakentaa paremmin tiedustelua ja häirintää kestäviksi. Pelastuslaitosten vahva itsehallinto on johtanut toisistaan poikkeavien ja keskenään yhteensopimattomien varaviestiverkkojen rakentamiseen eri alueille. Apukysymyksenä työssä tutkittiin, onko eri teknologioiden häirinnän siedossa eroa. VIRVE 2 EI EHKÄ MUUTA TILANNETTA Tulevaisuuden teknologiset ratkaisut, kuten Virve 2 -verkko sekä satelliittipohjainen mobiililaajakaista, avaavat mahdollisuuksia siviiliviranomaisten viestiliikenteen varmentamiselle, vaikkakaan ratkaisut eivät yksinään ole riittäviä ELSO-resilienssin kannalta. Pelastustoimessa on tunnistettu tarve varautua arjessa käytettävän Virve-verkon häiriöihin erilaisilla varaviestiverkoilla. Sen sijaan niitä voitaisiin hyödyntää osana uusimpaan sotilasradioteknologiaan pohjautuvaa ad hoc -tyyppistä varaverkkorakennetta, jonka avulla kyettäisiin luomaan adaptiivinen ja hyvin elektronista vaikuttamista sietävä siviiliviranomaisten varaviestikokonaisuus. Varaviestiverkkojen resilienssi osoittautui jossain määrin teknologiasidonnaiseksi. Maanpuolustus korkeakoulu, sotatekniikan laitos 2023. VARAVIESTIVERKOT ONTUVAT Pelastustoimen johtaminen perustuu viranomaisradioverkko Virven käyttöön. Erityisesti erilaisten VHF-varaviestiverkkojen tiedustelu ja niihin vaikuttaminen on helppoa. ARVIOINTIA MONELTA KANTILTA Sietokykyä arvioitiin kirjallisuuskatsauksen kautta vertaamalla varaviestiPelastustoimen johtamisverkkoihin voidaan vaikuttaa elektronisesti verkkojen ominaisuuksia muun muassa Venäjällä käytössä olevien elektronisen sodankäynnin järjestelmien suorituskykyyn. Suoraan toimintataajuuksille kohdistetun häirinnän lisäksi TETRAja GSM-verkot ovat alttiita myös GPS-aikasignaalin häirinnälle. 8/2023 Pelastustieto 81 MUISTOTAULU Maanpuolustuskorkeakoulun opinnäytetyössä tarkasteltiin pelastustoimen päivittäiskäytössä olevien johtamisverkkojen sekä varaviestiverkkojen kestävyyttä elektronisen sodankäynnin (ELSO) elementtejä vastaan. TUTKIMUS ELSO-KESTÄVYYDESTÄ Opinnäytetyö tutki pelastustoimen eri viestiverkkojen kykyä sietää elektronista tiedustelua ja elektronista vaikuttamista. Sotatek niikan pro gradu tutkielma. Osana tutkimusta suoritettiin myös kenttäkoe, jossa simuloitiin pelastustoimen johtoja tilannekeskuksen toiminnan häirintää elektronisella vaikuttamisella. Samalla varaviestiratkaisun tulisi olla valtakunnallinen. Tulevaisuuden varaviestijärjestelmien osalta tutkimus perustui sisäministeriön erityisasiantuntijan haastatteluun sekä uusimpien sotilasviestijärjestelmien kyvykkyyksien tarkasteluun ja niiden soveltamiseen siviiliviranomaiskäytössä. Erityisesti ilma-aluksesta tapahtuvalla häirinnällä voidaan vaikuttaa laajasti käytössä olevien verkkojen toimintaan. Päätutkimuskysymys oli, kestävätkö pelastustoimen nykykyiset viestiverkot elektronista vaikuttamista. Tätä kautta järjestelmän hankintaja käyttökustannukset laskisivat, samalla kun verkon kehittäminen ja koordinointi voitaisiin järjestää keskitetysti. Varaviestiverkkojen rakentamisessa ei ole yleensä huomioitu suojautumista elektronista vaikuttamista vastaan. Lisäksi haastateltiin ETYJ:n Itä-Ukrainan tarkkailumissiolla toiminutta asiantuntijaa. Oman haasteensa viestijärjestelmien suojaamiselle luo mahdollinen energia-aseen käyttö, millä voitaisiin lamauttaa kerralla pysyvästi esimerkiksi kokonainen johtokeskus tai laitetila. VIESTINTÄ
Aineiston voi meilata: toimitus@pelastus tieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratames tarinkatu 11, 00520 Helsinki. Muista liittää mukaan yhteystietosi. 82 Pelastustieto 8/2023 Numerossa 1/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Pelastustoimen materiaalinen varautuminen ja huoltovarmuus • Teemana kiinteistöjen turvallisuus: Rakennusten palokatkot • Maamme monitoridefibrillaattorit • Vammaispalveluyksikön paloturvallisuus • Ulasta ensihoidossa Pelastustieto 1/2024 ilmestyy 7.2.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpgmuodossa. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä!. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasa vuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen Näin tilaat Se käy helposti
Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Erinomainen jälkisyttymisen esto. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin. ICAO B. Tietysti kokonaan ilman fluoria. SEURAAVASSA NUMEROSSA Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala Pelastutieto Marraskuu 2023 BioEx GreenScreen 215x275. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. .indd 1 22.11.2023 15.02. (EN 1568-3 1A) Ecopol A + – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet
Ja metsäkeikat.. Kevyesti ei kannata myöskään ottaa sitä tosiasiaa, että kohta se taas on täällä: kuuma kesä. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. KEVYTASUMAINOS, JOTA EI KANNATA OTTAA KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND BASIC Maastoja metsäpalojen erikoispuku Materiaali: Nomex/viskoosi Ominaisuuksina mm.: radiotasku, monofoni-pidike, housun ja takin yhdistävä vetoketju, lahkeissa kiristykset Värit: hiekka, tummansininen, oranssi EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 TEXPORT SUPERIOR 20471 Teknisen pelastuksen erikoispuku Materiaali: Shannon Nomex/ viskoosi Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, helmataskut, monofoni pidike, saatavilla talvivuori, housuissa reisitaskut, lahkeissa kiristykset Värit: HiViz-keltainen EN 16689:2017 EN 1149-5:2018 EN 343:2019 Y4 Y4 Takki pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X3 Housut pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X2 TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen erikoispuku Materiaali: Nomex TFX Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/hiekka, HiViz-keltainen/ tummansininen EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TEXPORT GUARDIAN RSQ Kevyt hybridiasu kalvolla Materiaali: IB-Tex/Nomex NXT Ominaisuuksina mm.: radiotaskut, monofoni-pidikkeet, helmataskut, vyötärösäätö+ Comfort Quicklock -henkselit, lahkeissa kiristykset Värit: punainen/tummansininen, hiekka/tummansininen, tummansininen, HiViz-keltainen/tummansininen EN 16689 EN 469:2020 X1 Y2 Z2 EN 1149-5:2018 TEXPORT FIRE RECON WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku Materiaali: Nomex TFX Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihatasku, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut Värit: hiekka, tummansininen, oranssi EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Palvelemme alan ammattilaisia suoraan sekä yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta