ENSIHOIDON uhkakuvat TALOUS HAASTAA pelastuslaitoksia NAVETTA PALOI TÄYSILLÄ – pelastustyö käyntiin Siikajoella vähin voimin 8/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN SAR Helsinki-Vantaa
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Se on helppo ja kätevä tapa lukea myös ammatillisesti kiinnostavia juttuja. Silloin paransimme saatavuuttamme verkossa ja saman toteutamme myös ensi vuonna. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 75-vuotiaan uusi digiloikka Vahva verkossa ja printissä. Palontorjunnan ensimmäinen numero ilmestyi 15. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Paloalan ammattilehtien julkaisutoiminnan aloittamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Palo – ja nyttemmin pelastusalan lehti on alusta alkaen ollut riippumaton, alan äänenkannattaja. Alamme satsata aikaisempaa enemmän verkkosivustolla tapahtuvaan julkaisutoimintaan. Ensi vuonna painettu lehti ilmestyy harvemmin, mutta siinä on enemmän sivuja. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Ne muodostavat julkaisutoimintaa tukevan yhdistyksen, joka perustettiin vuonna 1977. 8/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Jarmo Turva Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Jatkossa pelastusalasta kiinnostuneella lukijalla on käytössään kaksi yhtä vahvaa julkaisukanavaa, verkossa ja perinteisemmässä painetussa lehdessä.. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kaikkiaan myös luettavaa on enemmän, sillä Pelastustieto julkaisee juttujaan verkossa aikaisempaa enemmän ja useammin. Alamme koota laadukasta sisältöä erilaisista aihealueista, kuten ensihoidosta, varautumisesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja paloturvallisuustekniikasta. Edellinen vastaavanlainen loikka tehtiin kymmenen vuotta sitten. Siitä huolimatta alan keskeiset järjestöt ovat olleet kiinteästi mukana julkaisutoiminnassa. Pelastustieto ottaa ensi vuonna uuden digiloikan. Paloja pelastustieto ry:n jäseniä ovat tänään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys, Palosuojelun edistämissäätiö, Suomen Paloinsinööriyhdistys, Suomen Pelastusalan ammattilaiset, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto sekä Nuohousalan Keskusliitto. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Painettu lehti on edelleen haluttu tapa lukea juttuja, joten Pelastustieto on jatkossakin myös laadukas painotuote. Erityisesti satsaamme lukijoiden suosimiin onnettomuusselostuksiin. helmikuuta 1950. Tuorein lukijatutkimus osoitti, että erityisesti mo biililaitteella lukeminen on yleistynyt. Pelastustieto-nimen ammattijulkaisu sai vuonna 1993. Ne ovat myös hyvä tapa oppia ja siksi erinomaista koulutuksellista materiaalia
54 Pelastustoimen venekoulutukseen valtakunnallinen toimintamalli K U V A : P E T O V E K O -H A N K E
8/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Säästöpaineiden alla 14 Hälytysilmoitus: Siikajoen navettapalo 28 Työnä tunneliturvallisuus 30 Suojaa tien päälle 32 Varautumista suuriin tehtäviin 34 Mirafoni 44 Laadukasta ensihoitoa 46 Puheenjohtajalta 48 Ääni kentältä 50 Tulityöt 52 Liian tummaa paahtoa 56 Väestönsuoja kesämökille 60 Opinnäytteitä 62 Näistä tykkään: Janne Vainio 63 Arkistojen aarteita 64 Ulkomailta 66 SAR-harjoitus testasi SURO-valmiutta 70 Lintusperspektiivistä 74 Seuraavassa numerossa & Roger 58 Uudistettu tilannekeskuskoulutus käyntiin 42 Pelastustieto on yhä halutuin ja luetuin 72 Kalustonurkka: Autovanhuksille uusi elämä 36 Minne menet ensihoito. – YTA ja uhkakuvat Harjoitus: rikkidioksidia tietunnelissa K U V A : T O N I S IH V O N E N 26
Tapahtumalle varattua hallitilaa on laajennettu useaan otteeseen. Tapahtuma antaa erinomaiset lähtökohdat koko turvallisuusja puolustusalan kohtaamiseen, yhteisiin keskusteluihin ja tietojen päivittämiseen. https://secd-day.messukeskus.com/fi. Näyttely levittäytyy yli 6000 neliön alueelle. Kouvola www.finnem2025.fi Puolustus-, turvallisuus-, avaruusja ilmailuteollisuuden erikoistapahtuma SecD-Day 2025 edistää Suomen kokonaisturvallisuutta esittelemällä alan ajankohtaisia kysymyksiä ja teknologisia ratkaisuja. Antwerpen, Belgia www.eusem.org • FinnEM 2025 3.–4.4. Tapahtuma järjestetään Puolustus ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n toimeksiannosta Helsingin Messukeskuksessa 29.–30.1.2025. Uusi tapahtuma sai jo ensimmäisellä järjestämiskerrallaan hyvän vastaanoton, ja sillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi tapahtumaksi jopa koko Pohjois-Euroopan alueella. Ohjelman on koonnut PIA ry. Kaksipäiväinen kutsutapahtuma on keskeinen käyntikohde kaikille, joiden työtehtävät liittyvät turvallisuusja puolustusmateriaalialaan. SecD-Day Conference & Exhibition esittelee yli 150 alan yrityksen ja toimijan tuotteita ja palveluja. Siirtyminen Messukeskukseen ja yhteistyö alan johtavan tapahtumajärjestäjän kanssa mahdollistaa tapahtuman pitkäjänteisen kehittämisen ja kasvun”, sanoo PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko. tammikuuta puolustusministeri Ant ti Häkkänen. SecD-Day Conference & Exhibition konferenssiohjelma julkistettiin marraskuun puolivälissä. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntakouluttajakurssi Tampere 1.2.–16.5.2025 Seinäjoki 2.2.–16.5.2025 PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Kv. turvallisuusviestinnän ja -kasvatuksen seminaari ISES 2025, 12.–13.3.2025 Levi (järjestäjät SPPL ja SPEK) • Raskaan kaluston tieliikennepelastamisen koulutus 23.–28.3.2025 Pori • Varautumisen seminaari 8.4.2025 Tampere-talo PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Elokuussa 2025 alkavat koulutukset: hätäkeskuspäivystäjä-, pelastaja-, alipäällystöja pelastusalan päällystötutkinto NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK1 Nuohoojan työn perusteet 13.–16.1.25 Peurunka, Laukaa ENSIHOITOALA • EUSEM workshop 2025 26.–28.2. 6 Pelastustieto 8/2024 TAPAHTUMA Turvallisuutta monelta kantilta AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 21 navettapaloa kirjasivat pelastuslaitokset tilastoihinsa vuonna 2023. Viranomainen tai pelastusopiston opiskelija rekisteröidy maksutta kävijäksi. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä paloja on ollut 28. Tilaisuuden avaa 29. Tapahtuman uutisia voi seurata SecDDayn LinkedInissä osoitteessa linkedin.com/ secd-day ja tapahtuman nettisivuilla osoitteessa www.secd-day.fi Kimmo Kaisto 29.–30.1.2025 Helsingin Messukeskus Konferenssi ja näyttely turvallisuus-, puolustus-, avaruusja ilmailualalle SecD-Day 2025 edistää Suomen kokonaisvaltaista turvallisuutta tuottamalla tietoa ajankohtaisista aiheista, tuotteista ja palveluista. ”SecD-Day lisää suoraa vuorovaikutusta puolustus-, turvallisuus-, avaruusja ilmailualan yritysten ja viranomaistahojen välillä. Avajaisten ohella tietoa tarjotaan muun muassa keynote-esityksin, paneeleissa ja yrityspuheenvuoroissa
”Tulevaisuus näyttää ihan valoisalta. Haasteena on joltain osin hyvinvointialueen ja sitä kautta pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne nyt ja tulevaisuudessa – ja vaikutukset esimerkiksi sopimuspalokuntien hälyttämiseen ja varustamiseen. ”Keikat ovat pääsääntöisesti Pirkkalassa, Tampereella ja muissa Tampereen kehyskunnissa noin 50 kilometrin säteellä paloasemasta”, kertoo palokunnan päällikkö Pasi Koppelojärvi. 8/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Valoisa tulevaisuus ” Ukrainassa pelastustoimen kollegat työskentelevät hirvittävissä olosuhteissa sodan keskellä. Varusteet säkitetään ja tuodaan asemalle karkeaja konepesuun.” ”Väkeä on riittänyt hälytyksiin. ”VPK toimii omistamassaan, vuonna 2000 rakennetussa paloasemakiinteistössä. Pyrimme jättämään kaiken mahdollisen lian tilannepaikalle. Tukes 22.11. Pirkkala on muuttovoittoinen ja VPK:hon halutaan tulla, kaikki varustekaapit ovat täynnä. Säiliöautossa on ohjaamosta ohjattava kattotykki, jonka kautta voidaan ajaa vettä tai sammutusvaahtoa. Näistä noin 65 prosenttia oli erilaisia tulipaloja, yleisimpinä rakennuspalot. Niin vesikuin tieliikennepelastamista harjoitellaan säännöllisesti.. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Työpäivät ja potilaat vaihtelevat koko ajan. Kiinteistön käyttöturvallisuudesta vastaa aina kupla hallin omistaja. Vahvuus, olosuhteet, kalusto ja varusteet ovat hyvällä tasolla. Hyvinkään VPK 21.11. Vuonna 2023 keikkoja oli 205. Alueella on Tampere-Pirkkalan lentoasema, Tampereen läntinen ohitustie ja yksi Suomen vilkkaimmista sisävesireiteistä. Siinä on kolme tallipaikkaa, oleskeluja sosiaalitilat, verstas ja paineilmahuoltotila. Savusukellusja pintapelastusvahvuus on hyvä. Vuorotyöläisistä huolimatta päivälähdöt ovat toki aina haastavia. LI ” Ensihoitotyö on täysin ennakoimatonta eikä autonomiaa työpäivän aikana toimintaympäristössä juuri ole. Vesiliikenne-/vesipelastustehtäviä on vuosittain noin 15. ensihoitajatiina 24.11. turkuamk_ensihoito 14.11. Vakinainen paloasemaverkosto on tiheä.” Kimmo Kaisto Pirkkalan VPK:n sopimuksellinen lähtöaika on sammutusyksiköllä 5 minuuttia vahvuudella 1+5 ja tukiyksiköllä 10 minuuttia vahvuudella 0+1. IG K U V A : P IR K K A LA N V P K Pirkkalan VPK:n toimialue on laaja sekä monipuolinen. Pauliina Eskola 19.11. Olemme ottaneet toimintaan mukaan vain ne, joilla on aiempaa kokemusta ja koulutusta”, Koppelojärvi kuvailee. ”Loput tehtävät jakautuvat melko tasan tieliikenneonnettomuuksiin, vesiliikenneonnettomuuksiin/ihmisen pelastaminen vedestä ja ilmaliikenneonnettomuusvaaraan. Hälytysosastossa on 30 ja nuoriso-osastossa 15 henkilöä. Jatkamme tukeamme Ukrainan pelastustoimelle lähettämällä siviilipuolen materiaaliapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Lisäksi on satunnaisia paloilmoitin-, vaarallisten aineiden ja vahingontorjuntakeikkoja.” ”Erityisosaamiseen kuuluu sammutusautossa Cobra-sammutusleikkuri. IG ” Lumimyräkkä on aiheuttanut jo kahden kuplahallin romahtamisen lyhyessä ajassa. Tämä auto vaihtuu loppuvuodesta uuteen, joka on nyt varustelussa.” Kalustoon kuuluu myös omana hankintana kaksi vuotta vanha 7-metrinen keularampillinen alumiininivene. Lisäksi Pirkkalassa on kasvavassa määrin teollisuutta. IG ” AidVerse-hanke etenee ja metaverseen ollaan päästy hahmottelemaan ensimmäisiä versioita ambulanssista ja sen välineistöstä. Sitä käytetään etsintäja pelastustehtäviin sekä pelastuslaitoksen sukeltajien tukikohtana. Ensihoitajat odottavat joidenkin asioiden pysyvän stabiilina. FB ” Palokunnan torstai-ilta kului kaupungin jouluvalojen noston merkeissä
Olemme kiitollisia ja motivoituneita jatkamaan työtä. 2 On iso kysymysmerkki, miten hyvinvointialueet voivat rekrytoida pelastajia. ?. Palomestari Risto Taskinen Savon Sanomat 5.12.2024 POIMINNAT @ekhva.ensihoito . Kuvitteellisessa tilanteessa vaarallista kemikaalia oli päässyt hengitysilmaan sisätiloissa ja viisi ihmistä oli altistunut. Omakotitalon nurkka oli noin parinkymmenen metrin päässä, joten asuinrakennus säästyi tuhoutumiselta. ”Häke antaa lisätietoja Stora Ensolle meneville yksiköille..” Osallistuimme Stora Enson Imatran tehtailla eilen aamulla järjestettyyn suuronnettomuusharjoitukseen. Tärkeää ei ole vain hyvä kurssi ja palaute, vaan muut hyödyt. Yhdistämällä se aktiviteetteihin, kuten jääkiipeilyyn, ajattelu suuntautuu oikein, oppiminen helpottuu ja motivaatio säilyy. Alueen turvallisuusrakenteita arvioidaan, toimijoiden yhteistyötä kehitetään ja kurssilaisten työmotivaatio paranee. Pelastusjohtaja Vesa Halonen Turun Sanomat 29.11.2024 3 Tässä tapauksessa hyvä kuitenkin oli, ettei kylmäsavustuslaitteisto ollut asuintalon seinustalla. Alueen hyvinvointi ja potilaat hyötyvät. Huikea palaute. ??. Ilman hyvinvointialueiden tukea tapahtumat olisivat hyvin erilaisia. Määräaikaisten suhteiden päättäminen ei kuitenkaan vaikuta ensihoidon resursseihin. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen Yle 25.11.2024 1 Yhtään ensihoidon vakituista työsuhdetta ei lakkauteta, mutta määräaikaisia työsuhteita on jätetty jatkamatta. #ekhva #etelakarjanhyvinvointialue #ensihoito #storaenso #suro #suuronnettomuus #suuronnettomuusharjoitus #vaarallisenaineenonnettomuus #parastapalokunnassa K U V A : M A R IK A S O R M U N E N. Toimiva kompo Akuuttihoidon koulutuksen ja luontoaktiviteetit yhdistävät Emergency Medical Camp -leirit ovat saaneet lähes täydellis tä palautetta. En usko, että pelastustoiminta pääsee säästöjä piiloon. Yhdistelmä on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi opettaa kaikenlaisia taitoja. Jatkuva koulutus voi laskea keskittymistä. Tärkein oivallus. Koulutuspäällikkö Kalle Kinnunen us koo leirin henkilökunnan innon tarttuvan. Miksi yhdistelmä toimii. 8 Pelastustieto 8/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU
”Viestintää ja viestinkulkua pitää parantaa. Ohjelmassa on mielenkiintoisia alustuksia ja keskusteluja, jotka tuovat esiin parhaita toimintamalleja ja näkökulmia viranomaisten venetoiminnassa. Tilaisuuden tarkoituksena on viranomaisten ja sidosryhmien verkostoituminen, venetoiminnan ajankohtaisten asioiden käsittely ja kyvykkyyksien esittely. Miten lautakunta aikoo asiaa käsitellä, puheenjohtaja Mika Kasonen. Vuonna 2010 paloja oli 86 ja vuonna 2023 yhteensä 28 kappaletta. Kaikilla päätöksentekotasoilla ei ole myöskään ollut kristallinkirkasta se, mistä voidaan päättää ja päätökset ovat menneet turhan korkeallekin tasolle päätettäviksi. Seuraavat työhyvinvointikyselyt kertovat, miten asiat ovat edenneet.” Mistä ongelmat johtuvat. Haluamme, että työhyvinvointia parannetaan. Silloin yksittäiset työntekijät alkoivat ottaa yhteyttä päätöksentekijöihin. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Tulipalot tuotantoeläintiloissa vähentyneet alle puoleen Viranomaisvenetoiminnan ajan kohtaispäivä 2025 Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivä järjestetään Venemessujen yhteydessä nyt jo toista kertaa Helsingin Messukeskuksessa 11. ”Monet eri asiat vaikuttavat. Päätöksenteon avoimuutta on syytä parantaa. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Tulipalot tuotantoeläintiloissa vähentyneet alle puoleen 15 vuodessa Pelastuslautakunta käsitteli jo viime keväänä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiongelmaa. Jatkossa käsittelemme asiaa kokouksissa ja keväällä järjestämme uuden asiaa käsittelevän tilaisuuden. 8/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä on ongelma työhyvinvoinnissa. Ilmoittaudu 22.1. Julkisuuteen asia ponnahti paikallisen lehden kautta. Päivän aikana kuullaan ajankohtaiset kuulumiset muun muassa Suomen Palopäällystöliitolta, sisäministeriöltä, Traficomilta, pelastuslaitoksilta, Merivoimilta, Meripelastusseuralta ja Ympäristövahinkorahastolta. AJASSA TILASTO Tuotantoeläinten rakennusten paloja on ollut tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä yhteensä 31 kappaletta. En kuitenkaan usko, että sitä olisi tarkoituksella haluttu pimittää.” Esa Aalto. Lisäksi käsittellään venetoimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita ja hankkeita. Suurimmat syyt ovat varmasti tiedonkulussa. Se on henkilöstön ja ylimmän johdon välillä päässyt katkeamaan. ”Olemme järjestäneet jo seminaarin ja seuraamme sitä, että asiat saadaan kuntoon. Tai ainakaan se ei kulje, kuten pitäisi.” Mitkä ovat parannus keinot. Se tarkoittaa henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mutta esihenkilöillä pitää olla myös ylimmän johdon tuki. mennessä. helmikuuta. Varmaankin hyvinvointialueelle siirtymisellä on oma vaikutuksensa, ja johtaminen on sen seurauksena myös muuttunut
Kuva: AFP/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 38°42’ 4 P 9°08’8 L Palomiehet osoittivat mieltä ja vaativat palkankorotuksia ja parempia työoloja hallituksen rakennuksen edessä, jossa neuvoteltiin uusista työehtosopimuksista Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa 3. joulukuuta 2024
PELASTUSALAN MAAILMA
”Henkilöstöön ei ole mahdollisuutta koskea, sillä meillä on käsipareja muutoinkin aivan liian vähän.” Vasteissa joudutaan tinkimään hälytettävistä resursseista ja tarvittaessa lisävoimat tulevat kauempaa. Jo ensimmäisenä vuotena PohjoisPohjanmaalla tehtiin ylijäämää, ja se oli Jokelaisen mukaan mahdollista uudistamalla toimintatapoja. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Yhteistoimintaneuvotteluissa mukana olleet pelastuslaitokset ovat välttyneet irtisanomisilta, mutta resursseja vedetään silti tiukemmalle. Loputtomiin ei pelastusjohtajan mukaan kuitenkaan voida säästää, ja raja alkaa pian jo olla vastassa. ”Tätä hyödynnetään myös pidemmällä aikavälillä ja mahdolliset ylijäämäkertymätkin jäävät jatkossa hyödynnettäviksi”, Jokelainen kertoo. Pelastusjohtaja Petteri Jokelainen sanoo, että kahden laitoksen yhdistämisessä ei jääty odottelemaan uudistusten kanssa, vaan niitä alettiin heti toteuttaa. ”Rakensimme uuden organisaation. ”Myös toimintavarmuus alkaa kärsiä, kun joudutaan toimimaan vanhalla kalustolla.” Silti Aarto uskoo, että aikanaan valokin kajastaa, ja siihen voidaan päästä vuosikymmenen taitteessa. Merkittävimmät säästöt syntyvät henkilöstökuluissa, eli ylitöitä vähentämällä ja vakansseja jättämättä täyttämättä.” Vaikka työt tehdään aikaisempaa pie. Pelan omaksi pörssiksi kutsuttua pelastustoimen suunnitelmakauden kumulatiivista tasapainoa hyödyntämällä jyvitetään pelastustoimelle laskennallinen osuutensa hyvinvointialueen yleiskatteellisesta rahoituksesta. MITTARIT VIHREÄLLÄ Pohjois-Pohjanmaa on puolestaan yksi harvoista alueista, joissa talouden mittarit vilkuttavat vihreää. Ne kootaan esimerkiksi vastesuunnittelusta ja hankinnoista. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA L apissa puolen miljoonan euron säästötarve etsitään pelastusjohtaja Markus Aarton mukaan pienistä puroista höyläämällä. Han kintoja on optimoitu ja toimitiloja vä hennetty. 12 Pelastustieto 8/2024 Säästöpaineiden alla Hyvinvointialueilla toimivat pelastuslaitokset ovat myös tiukkojen säästövaatimusten paineissa. Pelastustehtäviinkään ei enää välttämättä lähdetä samansuuruisin resurssein kuin vielä jokin aika sitten. Hyvinvointialueen muita toi mintoja on voitu sijoittaa pelastuslaitoksen tiloihin, ja ne ovat tulleet jakamaan tilakustannuksia
”Vähennystarve hoidetaan luonnollisen poistuman avulla ja määräaikaisten tehtävien päättymisellä. ”Me neuvottelemme lisälainavaltuudesta, sillä kyse on siitä, pystytäänkö tarvittavia investointeja tekemään.” Seppo Lokka näkee tulevaisuuden silti valoisana. Meillä on 5000 kohdetta, joissa palautettuja lomakkeita näin läpikäymällä saavutetaan kahden henkilötyövuoden säästö.” Parhaillaan Etelä-Savossa ollaan hyväksymässä uutta palvelutasopäätöstä ja säästöillä on myös siihen vaikutusta. ”Uusi tekniikka otetaan avuksi paloturvallisuuden itsearvioinnissa. Erityisesti hän kantaa huolta monitoimiyksiköiden kohtalosta. ”Säästöt on haettu muualta ja annettu kehyskin pieneni 1,2 miljoonaa euroa, joten sekin helpotti savottaa”, pelastusjohtaja Peter Johansson kertoo. Toki työmäärät kasvavat, kun määräaikaisuudet loppuvat.” ”Aika näyttää, millainen vaikutus tällä on jokapäiväiseen toimintaan. Myös koulutuksiin osallistutaan aikaisempaa vähemmän.” Johansson näkee suurimmaksi huoleksi sen, miten ensi vuonna löydetään tarvittavat säästöt. Jos tilanne sitä edellyttää, tehdään korjausliikkeitä ja voihan valvova viranomainenkin alkaa antaa huomautuksia.” Hyvinvointialueet kärvistelevät taloudellisessa ahdingossa ja lähes kaikki tekevät alijäämää. Toivottavasti pelastuksenkin eduista huolehditaan.” Vaikka säästökurimuksessa eletäänkin, sanoo Kokkola henkilöstön suhtautuvan tilanteeseen rauhallisesti. ”Todennäköisesti tämän seurauksena pelastustoimen palvelut heikkenevät, mutta onneksi vaativampia tehtäviä on harvemmin.”. ”Niiden lakkauttaminen laskee palvelutasoa. Vuorojen vajaavahvuuksia sallitaan aikaisempaa enemmän eikä ylitöitä teetetä entiseen tapaan. Puntarissa oli aluksi myös paloasemien sulkemisia, mutta korvaavat säästöt löytyivät muualta. Yksi valtiovarainministeriön tarkkailussa olevista alueista on Etelä-Savo. JAOSSA NIUKKUUTTA Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki uskoo, että taloudellisesti paremmat ajat vielä koittavat, mutta nyt on jaossa tiukkuutta. Nyt mennään vahvuudella 1+2.” Itä-Uudellamaalla käytiin Ruotsinpyhtään paloaseman 18 sivutoimista pelastajaa koskevat yt-neuvottelut, mutta lopputulos oli, että asemaa ei tarvitse sulkea. Säästötarve pystytään hoitamaan ilman irtisanomisia. Etelä-Savon hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen pelastuslaitoksen säästövelvoitteeksi tuli 13 henkilötyövuoden vähentäminen. Se on myös osa poikkeusolojen väestönsuojelutoimintaa. Pohjois-Savossa päättyneet yt-neuvottelut johtivat yhdeksän pelastajan viran täyttämättä jättämiseen. Hänen mielestään tilanne vaikuttaa ennen päätöksentekoa sekavalta. Riskit ja palvelutarve ovat näillä alueilla kuitenkin vähäisemmät”, pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo. ”Henkilöstö on säästöt ottanut vastaan rauhallisesti, kun ketään ei tarvitse irtisanoa. ”Mekin olemme joutuneet tekemään Etelä-Savon pelastuslaitoksella jouduttiin yt-neuvottelujen jälkeen vähentämään henkilöstöresursseja, mutta irtisanomisilta vältyttiin. Vaaditussa ajassa eli vuonna 2026 alijäämät eivät ole katettu, mutta Etelä-Savossa on vakaa aikomus saada talous ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Suorituskykyjä ei haluta kuuluttaa maailmalle. ”Työvuorojen vahvuuksia pitää tarkastella seitsemällä perusvalmiusasemilla, jotka sijaitsevat keskisuurissa kunnissa, joissa on ympärivuorokautiset asemat. Ari Kokkola on SPAL:n luottamusmies ja tällä hetkellä yhteistoimintaedustaja. ”Toisaalta hyvinvointialueeseen ollaan myös tyytyväisiä. Säästöjä on kaivettu yksityiskohdista ja talousarviosta on muun muassa löydetty tuplamenojakin. Pelastuslaitoksen osalta sopeuttamistarve on miljoonan euron verran ja se on paljon tämän kokoluokan toiminnassa. Palvelutasopäätös ei Lokan mukaan ole enää samalla tavalla julkinen asiakirja kuin aikaisemmin. Sopeutussäästö on noin 700000 euroa. Hänen mukaansa pitää kuitenkin arvioida, onko tällä vaikutusta palvelutasoon. Ensi vuodelle tehty talousarvio vie aluetta kohti talouden tasapainottamista. Meillä on kuitenkin hyvä tilanne riskiruutujen osalta, eikä toimintavalmiuden osalta ole akuuttia hätää. Ihmettelenkin, jos palomiehet korvataan ensihoitajilla. 8/2024 Pelastustieto 13 AJASSA nemmällä porukalla, ei sillä pelastusjohtajan mukaan ole ollut vaikutusta palveluun. Pe lastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, että 11 henkilötyövuotta vähennetään pelastustoiminnasta ja kaksi onnettomuuksien ehkäisystä. Kaksivuorojärjestelmästä päästiin eroon ja edut ovat muutoinkin parantuneet.” Etelä-Savossa vältyttiin irtisanomisilta sellaisia toimia, joita en muutamia vuosi sitten olisi uskonut jouduttavan tekemään. Ensi kesänä ei myöskään palkata kesäsijaisia palotarkastajiksi.” Onnettomuuksien ehkäisyssä vähennetään valistusja neuvontatoimintaa ja palotarkastustoiminnassa hyödynnetään tekoälyä sekä robotiikkaa. Uudistukset ovat olleet kovan työn takana, sillä perinnöksi uusi laitos sai palkkaharmonisoinnista miljoonan eu ron kulut
Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos Navetta paloi täysillä – pelastustyö käyntiin vähin voimin. Pelastustoimet aloitettiin vahvuudella 1+2. Kolmatta savusukeltajaa odotettiin saapuvaksi 28 kilometrin päästä. 14 Pelastustieto 8/2024 HÄLYTYSILMOITUS 14 Pelastustieto 8/2024 Navetta syttyi palamaan Siikajoella
Nurkan takaa paljastui loimutus, joka näkyi rehuladon ovesta. ”Otimme mukaan puomitikkaan ja säiliöauton. ”Kun pääsin rakennuksen nurkalle, havahduin, että onpa turhan valoisaa”, Yrjänä muistelee. ”Olimme palaamassa edeltävältä tehtävältä ja kirjoittelin juuri tiedotetta, kun tehtävä navettapaloon tuli. Yksikkö täydentyi myöhemmin kahdella sopimuspalokuntalaisella, jotka tulivat paikalle sopimuspalokunnan henkilöautolla. Hätäpuhelun jälkeen Yrjänä soitti isälleen, että tilalla tarvittiin apuvoimia. Osin liekit olivat puskeneet läpi myös räystään rajasta. Meillä oli paikalle noin tunnin ajomatka.” Meriläinen määräsi Puhakan tilannepaikan johtajaksi, kunnes ensimmäinen ammattilaisten miehittämä pelastusyksik kö saapuisi paikalle 37 kilometrin päästä Raahesta. Tulipalo rie hui navettakompleksin uusimmassa osassa olevassa 400 neliömetrin kokoisessa osastossa, jossa oli noin 50 nautaa. ”Tiesin, että Leinosen Markku oli vielä tulossa, joten käskin hänen tulla perässä säiliöautolla”, Puhakka sanoo. ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ MATKAAN Neljän kilometrin päässä palopaikasta sijaitsevalta Ruukin paloasemalta lähteneeseen pelastusyksikköön nousivat sopimuspalokuntalaiset Seija Ahosola ja Ari Puhakka, joka toimi tehtävällä yksikönjohtajana ja kuljettajana. ”Palomiehet joutuivat toimimaan härkätaistelijoina”, Pasi Siipola kuvailee.. ”Kävi mielessä, että miten ihmeessä tuon saa sammutettua?” Yrjänä soitti hätänumeroon. Meillä oli vahvuutta 1+4, mikä Siikajoella paloi navetta. Jokin oli vialla. Alussa unohdettiin letkut, jotta eläimiä voitiin auttaa. Sinne ei ollut näköyhteyttä asuinrakennuksesta. PALUUMATKALTA UUDELLE TEHTÄVÄLLE Päivystävällä palomestarilla Joona Meriläisellä oli tuuria matkassa, sillä tässä työvuorossa hänellä oli operaattori. Yrjänä käveli kohti pihapiirissä olevaa navettarakennuksen osaa, jossa hälyttävä robotti oli. Monille evakuointia tehneelle naudat olivat vieraita. Toiseksi lähin, 28 kilometrin päässä oleva sopimuspalokunnan pelastusyksikkö lähti liikkeelle Siikajoenkylän paloasemalta, sillä oli vahvuutta 1+1. 16 Pelastustieto 8/2024 Liki puolet karjasta pelastui HÄLYTYSILMOITUS N autatilaa pitävä siikajokelainen Ossi Yrjänä havahtui lypsyrobotin soittoon syyskuisena lauantaina hieman ennen puolta yötä
PITKÄLLE EDENNYT PALO Ruukin pelastusyksikkö ja säiliöauto tulivat lähes samaan aikaan palopaikalle. Palomestari Meriläinen sai yksikköönsä videokuvaa Ruukin pelastusyksikön keulalla kuvaavasta kamerasta. Toiminta aloitettiin vähin voimin, alkuvaiheessa pääpaino siirtyi eläinten pelastamiseen.. ”Siellä oli yksikönjohtajana sopimuspalokuntalainen, joka on ammattiensihoitaja ja ollut minun työvuorossani palomiehen sijaisena. Hän sai huomata, että 400 neliön ja 50 nautaa käsittävä palava tila kuuluukin 2000 neliötä ja 117 nautaa käsittävään navettakompleksiin. Lisävoimia odotellessa tehtiin, mitä voitiin. ”Kun katto oli osittain jo sortunut, niin tiesin, että tällä resurssilla ei pärjätä. Kävi selväksi, että tehokasta rajaamista ja eläinten pelastamista ei pystytä aloittamaan”, hän sanoo. ”Näin, että pimeä taivas on oranssina, ja että siellä on kunnon tulet. ”Ne tulivat nopeasti, en ehtinyt tehdä sitä ennen mitään”, Yrjänä kiittelee. 8/2024 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS oli hyvä tilanne”, Raahen pelastusyksikön paloesimies Pasi Siipola sanoo. Aloin miettiä, että mistä saataisiin vettä. Tiesin, että hän osaa aloittaa oikeat tehtävät”, Siipola sanoo. Palo oli voimakas, ja se eteni navetan yläpohjassa”, Puhakka kertoo. Selvityksiäkään ei vielä tehty. Raahen pelastusyksikössä paikalle saapuva paloesimies Siipola valmistautui ottamaan tilannepaikanjohtajuuden Puhakalta ja kuunteli tämän raportointia palopaikalta. Painopisteenä oli eläinten pelastaminen. Sellainen tulisi seuraavassa, Siikajoenkylän paloasemalta tulevassa pelastusyksikössä. Paikalle tullut Puhakka totesi palon edenneen jo pitkälle. Hälytin Tehtäväalue oli laaja. TIEDUSTELU KÄYNTIIN, OVET AUKI Puhakka käski säilöautoa kuljettaneelle Leinoselle savusukellusvarustuksen, tämä saisi aloittaa savusukelluksen heti kun toinen savusukeltaja saadaan paikalle. ”Tiedusteltiin ja auottiin ovia, jos eläimet lähtisivät tulemaan itse ulos
Palo oli ehtinyt levitä voimakkaaksi jo ennen ensimmäisen yksikön tuloa.. Kysymällä sain varmuuden omalle toiminnalle, en rupea tekemään mitään, mistä en ole varma”, Ahosola sanoo. Hän sai vaihdon ja alkoi hoitaa pumpulla konemiehen tehtäviä. Rehuladosta oli myös näköyhteys palavaan tilaan. ”Lähdimme sukeltamaan keskivaiheil la olevasta isommasta ovesta järeän suih kun kanssa. Oli hieman noloa kysyä, mi kä letku järeälle suihkulle vedetään, mut ta vastauksen saatuani sekin onnistui. ”Sammuttaminen oli raskasta, välillä vaihdoin paineilmalaitetta ja sitten loppuivat voimat. Viimeinen tuli ulos savusukeltajan kanssa, jolloin tilassa piti jo kontata”, tilan omistaja Yrjänä kertoo KYSYVÄ EI TIELTÄ EKSY Vasta vähän aikaa hälytysosastossa ollut Seija Ahosola sai tehtäväksi selvittää työsuihkun ja järeän suihkun. Osastolla oli yhdeksän vasikkaa iältään 4–60 päivää. Kuva: Janne Ketola. Yritimme päästä kahta reittiä pitkin palavaan osaan. Yhden vasikan kannoin sylissä ulos.” Puhakka antoi tilan isäntäväelle luvan tulla ovensuuhun ohjaamaan karjaa ulos niin kauaksi aikaa, kun oven edusta pysyi savuttomana. ”Pihassa tuntui, että moni opeteltu asia unohtui. Hän totesi, että palavan tilan ovella oli siinä vaiheessa vielä savutonta, joten hän avasi vasikkapuolen karsinoiden ovet. Osa eläimistä ei ollut enää jalkeilla. Vasemmalta Markku Leinonen, Seija Ahosola ja Ari Puhakka. Kun aloitettiin, savuraja oli miehen pään yläpuolella. ”EI VOITU MENNÄ PITEMMÄLLE” Leinonen oli saanut savusukellusparikseen 25 minuutin ajomatkan takaa Siikajoenkylän yksikössä yksikönjohtajana tulleen Janne Ketolan. ”Neuvoin, että vasikat tulevat ulos vetämällä tai työntämällä. ”Yritimme ohjata eläimiä pois, mutta heikosti ne totteli. Selvitykset valmistuivat ja Ahosola alkoi sammuttaa työsuihkulla navettaa ulkoa päin. Ruukin sopimuspalokuntalaiset ehtivät palopaikalle ensimmäisenä. Ari Puhakka tiedusteli samaan aikaan vanhan navetan ulkopuolelta. Ketolan mukaan palvaa rakennuksen osaa ei enää voitu pelastaa. 18 Pelastustieto 8/2024 HÄLYTYSILMOITUS videokuvan perusteella kaksi säiliöautoa lisää.” VASIKAT ULOS Savusukellusvarusteissa oleva Markku Leinonen tiedusteli rehuladon, jossa oli myös vasikoita. ”Näkyvyys palavassa tilassa oli siinä vaiheessa hyvä, eläimet hyvävointisia ja palo eteni katossa”, Leinonen sanoo. Tila yhdisti uuden osan vanhaan osaan. Kattorakenteissa oli voimakas palo ja se oli edennyt niin paljon, että ei ollut mahdollista mennä enää pitemmälle”, Leinonen sanoo. Pyysin, että joku voisi jatkaa ulkosammutusta”, Ahosola kertoo. Ne eivät koskaan olleet ollut ulkona. Ajatuksena oli suojella lämpökeskusta
Raahen pelastusyksikkö saapui palopaikalle. ”Päätimme, että yritetään katkaista palo siten, että se ei etene vanhaan navetan osaan. Laitoin sähköpumppuun virrat päälle ja vedin letkut valmiiksi. Janne Ketola tuli paikalle Siikajoenkylän pelastusyksiköllä, minkä jälkeen voitiin aloittaa savusukellus.. DRONE ILMAAN Meriläinen käski nostaa dronen heti ilmaan. Hänen mukaansa palopaikalla noudatettiin selkeää taktiikkaa ja vastuuta oli jaettu hyvin. Tilannejohtajuus siirtyi Siipolalle, joka sai Puhakalta nopean tilannearvion. ”Mitään ei tarvinnut muuttaa. 8/2024 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS Ambulanssit Johtoautot Lääkäriyksiköt Muut erikoisajoneuvot J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä Puh. ”Siikajoen rannassa oli hyvätuottoinen pumppuasema. Näimme myös, että joka puolella navettaa oli jo henkilöstöä töissä”, Meriläinen kertoo. Sitten aloitimme säiliövuoroajon kuudella säiliöautolla”, Leinonen sanoo. VESIHUOLTOA Meriläinen antoi vesihuollon tehtäväksi ensimmäisessä savusukellusparissa sukeltaneelle Leinoselle. KAIVINKONE NAAPURISSA Ossi Yrjänä kertoi Puhakalle, että naapurissa olisi saatavilla kaivinkone, jos tarve vaatii. ”Oli yllätys, että paikka oli niin iso, vaikka olin jo ilmakuviakin katsonut”, Meriläinen sanoo. He päättivät purkaa raivausyksikön kouralla palavan osan rakenteita, jotta savu nousisi taivaalle eikä leviäisi viereiseen rakennukseen. Palopaikalle kulku tapahtui kapeata pihatietä pitkin, joten säiliöautot tuli ajattaa siten, että ne eivät kohtaa tiellä. Siipola sai tehtäväkseen johtaa rakennuksen katkaisua. ”Näin mielessäni katkaisulinjan, se olisi rehulato, josta vasikat pelastettiin. Pyysin kaivinkoneeseen luvan palomestarilta”, Puhakka kertoo. 010 504 3209 J5L-Production Oy J5L-Production Oy korinrakennuksen ammattilainen www.j5l.fi ”Seinät ja rakenteet olivat jo tulessa ja palo eteni katossa.” Savusukeltajat perääntyivät ja auttoivat rehuladossa viimeisten vasikoiden evakuoinnissa. ”Se kertoi, että palavan navetan osan katosta oli romahtanut jo yli puolet, ja rakennus oli tulessa. Meriläinen saapui paikalle vajaassa tunnissa hälytyksestä ja otti tilannepaikanjohtajuuden. Oli vain huolehdittava jatkuvuudesta, ja että vesi riittää”, Meriläinen kiittelee. Sinne oli levinnyt vähän savua, mutta muuten se oli kunnossa, ja siellä oli eläimiä sisällä”, Pasi Siipola sanoo
Samalla palavaa rakennusta raivattiin raivausyksikön purkukouralla, ja nostolavan vesitykillä rajoitettiin palon leviämistä. ”Kaivinkoneella tämä kävi todella näp pärästi. ”Eläimet olivat pelottavankin rauhallisia kuin kohtaloonsa alistuneita. ”Ei ollut mahdollista nostella romahtanutta kattoa pois raivausyksikön kouralla. Kuva: Pertti Piispanen. HÄLYTYSILMOITUS Raahen säiliöautoa pidettiin palopaikalla puskurivarastona. Jos oven saisi auki, niin sen takana olevat tiineet hiehot pääsisivät ulos. Raahen pelastusyksikössä paikalle tulivat (vas.) Eetu Sarkkinen, Miikka Tornberg, Pasi Siipola ja Jukka Routaniemi. ”Ajattelin, että eläimet olisivat mölisseet, mutta ne olivat hiljaa”, Routaniemi sanoo. KAIVINKONE TÖIHIN Kaivinkone odotti tontilla jonkin aikaa, kunnes pääsi töihin. ”Siellä oli savuista ja pimeää ja sieltä kuului vain töminää. Sisälle ei ollut mitään asiaa”, Routaniemi kertoo. Samalla piti myös sammuttaa ja tarkkailla savun leviämistä palamattomaan tilaan”, Siipola kertoo. Sillä ei päästy hyville paikoille”, palomestari Meriläinen kertoo. Kaikki vapaana olevat henkilöt ohjattiin eläinten siirtelyyn. Ovi aukesi ruuvinvääntimellä ja sorkkaraudalla. Kaivinkonekuski työskenteli kanssamme aamuun asti. Luulen, että palo olisi kärynnyt peltien alla vielä päiviä, ellei kaivinkoneen kuljettaja olisi osannut hommaansa”, Meriläinen sanoo. 20 Pelastustieto 8/2024. Yksiköitä oli hieman siirreltävä. Pasi Siipolan mukaan osa eläimistä ei halunnut liikkua ja osa hakeutui takaisin sisään palavaan rakennukseen. VALOT POIS PÄÄLTÄ Routaniemi lähti työparinsa Eetu Sarkkisen, Janne Ketolan ja muiden sopimuspalokuntalaisten kanssa kiertämään rakennusta. Palomestari Joona Meriläisen mukaan pelastustoimet olivat organisoitu hyvin ennen hänen saapumistaan. He tapasivat Ossi Yrjänän, joka ker toi, että edessäpäin on miehen mentävä ovi, joka on pönkätty kiinni. Kun kaivinkoneen kuljettaja sai rakennuksen katkaistua, hän vaihtoi kauhan kouraan ja alkoi raivata palavaa rakennusta. OUDON HILJAISTA Raahen pelastusyksiköllä paikalle tullut Jukka Routaniemi oli työskennellyt 15 vuotta palomiehenä, mutta ei tiennyt yhtään, mitä odottaa. Kuva: Simo Jutila. Yrjänän tilalla riehui ensimmäinen navettapalo, missä hän oli koskaan ollut. Lopulta koneen kuljettaja raivasi koneella itselleen tien navetan takapuolelle ja alkoi kauhoa rehuladon rakenteita hajalle. Yrjänä lähti näyttämään tietä ja kantamaan työvälineitä
HÄLYTYSILMOITUS Hän sihtasi työparinsa kanssa valaisimilla sisään näyttääkseen eläimille, että kulkekaa valoa kohti. SAVUSUKELLUSTA ILMAN TYÖJOHTOA Tilaan tuli sen verran savua, että isäntäväen oli poistuttava, ja työtä oli jatkettava savusukellusvarustuksessa. Yrjänä neuvoi sammuttamaan taskulamput, sillä naudat saattoivat pelätä valokeilaa. Ensin kaksi henkilöä tarttui laudan molemmista päistä kiinni, sitten lauta asetettiin vasikan perää vasten, ja lopuksi sitä työnnettiin haluttuun suuntaan. Sellaiset eläimet jäivät sisään, jotka eivät olleet tottuneet kulkemaan ovesta”, Yrjänä kertoo. ”Normaalisti savusukelluksilla on aina työjohto, tuonne sitä ei voinut ottaa ja eipä siitä olisi ollut hyötyäkään, eläimet olisivat sotkeutuneet siihen.” Eläinten evakuointia jatkettiin ajamalla niitä kohti seuraavaa karsinaa ja ulko-ovea. ”Eläimet yrittivät puikata takaisin tuttua karsinaansa kohti. Vasikat siirrettiin paloa lähinnä olevasta karsinasta toiseen, joka oli etäämpänä palosta. Pelastustoimen valmistautumisen sotaan ja poikkeusoloihin Ilmasto muuttuu – mikä pelastustoimessa muuttuu. Nuoresta iästään huolimatta isoimmat niistä painoivat 300 kiloa. ”Paikallistimme eläimiä lämpökameralla, eläimet käyskentelivät karsinassa mutta eivät olleet mitenkään vauhkoina. Lattialla oli paljon sontaa, johon välillä juutuimme”, Routaniemi kertoo. Hän arvelee, että vasikoita oli siirtämättä ehkä seitsemän, kun osalta savusukeltajista alkoi loppua ilma, ja he alkoivat lähteä pullon vaihtoon. Keskeisiä aiheita #ppp2025. 8/2024 Pelastustieto 21 Paikallistimme eläimiä lämpökameralla. ”Menimme isäntäväen ja muutaman sopimuspalokuntalaisen kanssa sisään. Opin, että eläimiä kannattaa ajaa vain yksi kerrallaan, muuten se ei onnistu”, Routaniemi kertoo. Savua ei ollut vielä paljon”, Routaniemi kertoo. Paikalle jäi vielä Ilmoittaudu sppl.fi/ppp Facebook: @SPPL Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube: @palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi Palopäällystöpäivät ja Varautumisen seminaari Tampere 8.–10.4.2025 Pelastustoiminnan johtaminen kehittyy maailmalla Käytössä oleva akkuteknologia haastaa pelastustoimintaa – mutta mitä on tulossa. Karsinat piti avata työkaluilla, minkä jälkeen auttajat pääsivät ajamaan vasikoita paloa lähimmästä karsinasta etäämpänä oleviin karsinoihin. Tänä vuonna Tampere-talolla on ohjelmaa tarjolla jopa kolmessa salissa, joten varmasti jokainen löytää mielenkiintoista ja itseään parhaiten palvelevaa sisältöä. Työyhteisöissä korostuu työntekijöiden hyvinvointi ja työkyky Tietojärjestelmäuudistukset ovella – olemmeko valmiita. Pelastuslain uudistaminen ja uusi Toimintavalmiuden suunnitteluohje PA LO PÄ ÄLLYSTÖPÄ IVÄ T TA M PER E 8.4.–10.4 .20 25 25 20 Pelastusalan suurin ja tärkein Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastusja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. ”En tiennyt yhtään, miten tuollaisia eläimiä käsitellään, mutta niitä työnettiin vain ronskisti perästä laudalla, eivätkä ne vauhkoontuneet yhtään”, Routaniemi kertoo. ”Kymmenen hiehoa saatiin ulos, toinen mokoma hiehoja ja siitossonni jäivät sisään. TEINIVASIKAT TURVAAN Palavasta osasta katsoen toisesta päästä navettakompleksia oli pääsy tilaan, jossa oli 3–6 kuukautta vanhoja teinivasikoita. ”Työssä auttoi se, että reitti, jota myöten vasikoita ajoimme, johti kapealle käytävälle, eikä niillä ollut mahdollista enää kääntyä takaisin”, Routaniemi kertoo
Valoa käytetään vain, jos eläintä halutaan ajaa poispäin, ja kun eläimen pää pistää ovesta, yksi kaveri vetää sen korvista ulos. Soitin meidän porukasta muonitusta hoitaville, mutta en saanut paikalle ketään. Se katsoi meitä ihan kuin näyttääkseen, että koittakaa vain”, Routaniemi kertoo. Tajusimme, että me emme voi sille mitään, jos se ei itse halua.” Viimeinenkin vasikka suostui tulemaan ulos, kun evakuointia tehneet henkilöt ottivat avukseen metallisen aidanpätkän ja työnsivät sillä. Tilannepaikkaa alussa johtanut Ari Puhakka alkoi operoida nostolavalla. 22 Pelastustieto 8/2024 HÄLYTYSILMOITUS Jukka Routaniemi kollegansa kanssa. Pelastushenkilöstö ihmettelikin, kun ne alkoivat syödä kovasta metelistä huolimatta. Kello oli kolme, kun soitin kylän K-kauppiaalle, Katjalle, että sopiiko tulla puolen tunnin päästä ostoksille.” Kauppias toivotti tervetulleeksi ja pais toi karjalanpiirakat valmiiksi. Routaniemi sai kaverikseen taas pääasiassa uusia henkilöitä, hän neuvoi ryhmää toimimaan oppimallaan tavalla: Jos eläimiä pitää ajaa laudalla, niin työnnetään vain yhtä vasikkaa kerrallaan. ”Aloimme työntää sitä, mutta se oli asiasta eri mieltä. ”ELÄIMET ALKOIVAT HERMOSTUA” Savusukeltajat menivät teinivasikoiden luokse vielä kolmannen kerran. Meitä oli siinä kolme pitämässä, mutta oltiin aika keveitä poikia siinä vaiheessa. ”Eläimet ovat tottuneet koneisiin ja ihmisin, eivät ne niitä pelkää”, Yrjänä kertoo. Palon leviäminen katkaistiin kaivinkoneella, minkä jälkeen kauha vaihdettiin kouraan, millä raivattiin palopaikkaa.. ”Tajusimme yhtä aikaa, että suuntavaistomme oli mennyt sekaisin. Poistuimme seiniä ja karsinaa tunnustellen”, Routaniemi sanoo. SEESTEINEN VAIHE Kello kahden ja kolmen välissä yöllä nautojen pelastamisessa ja sammutustöissä alkoi seesteinen vaihe. Hän kiittelee sitä, että kotiväkeä oli paikalla paljon eikä tilanteessa tarvinnut ajatella kaikkea yksin. Hän asettui kahden kaverin ja laudan kanssa vasikan taakse. ”Kun talon väki alkoi tuoda leipää ja ruokaa, halusin, että muonitus menee toisin päin. Yrjänän mukaan tulipaloyön tapahtumat sujuivat kotijoukkojen osalta omalla painollaan. ”Se seisoi paikoillaan pää kenossa ja tuijotti meitä. Jos olisimme tuoneet yksi kerrallaan ulos asti, emme olisi saanut kaikkia palon alta pois”, Routaniemi pohtii. Ei ollut letkua, mitä myöten poistua mutta tiesimme karsinan, jossa olimme. ”Yksi nauta köhi pahasti ja se jouduttiin lopettamaan”, Yrjänä kertoo. ”Ennen kuin panin silmät kiinni, näin silmissäni vain loimutusta.” Se seisoi pää kenossa ja tuijotti meitä. Lupa tuli. Aamulla lepäämään käydessä öinen näky oli syöpynyt mieleen. Kun lähestyimme niitä, ne yrittivät karkuun.” Savusukeltajat onnistuivat tehtävässään, mutta yksi vasikka oli vielä jäljellä – se kaikista isoin, Routaniemi arvioi. ”Siinä oli elukoita, jotka eivät koskaan olleet ulkona, ja ne juoksentelivat pitkin pihaa.” Eläimet, jotka olivat tottuneet olemaan ulkona, ottivat rauhallisemmin. RAAHELAISET VAPAUTETTIIN Raahelaiset vapautettiin tehtävältä huoltoon noin kello neljä aamulla, kun kiireisin työ oli tehty. Vesihöyry oli jo laantunut ja näkyvyys parantunut. Pitkä höyry työntyi sen sieraimista. Talon väki tarjosi sammutustöissä olleille leipiä. Jälkisammutusta tehtiin aamuseitsemään asti. Eläinlääkäri tarkasti savusta selviytyneet eläimet ja antoi niille tarvittaessa kipulääkettä. Routaniemen kollega arveli, että kannattaisiko vasikkaa edes yrittää ulos, sillä hän oli seurannut sen arveluttavaa käytöstä jo jonkin aikaa. ”Toimme vasikat ensin läheltä paloa keskemmälle rakennusta ja siitä keskeltä kohti ulko-ovea. 300-kiloinen vasikka ei suostunut tulemaan ulos miesvoimin, joten Routaniemi kävi etsimässä ulkoa laudan. He päättivät kuitenkin yrittää viimeisenkin eläimen pois tuontia. He jättivät paikalle nostolava-auton, jolla voitiin paremmin sammuttaa raunioita. ”Eläimet alkoivat olla jo hermostuneita. Ennen hälytysosastoa naisosastossa toiminut Seija Ahosola ehdotti, että hän voisi alkaa hoitaa muonitusta. Se kääntyi, puski lankkua ja työnsi meidät nurin kuin märät rätit. Pelastetut eläimet pitivät Ossi Yrjänän toimeliaana, sillä karja ei ollut pysyä aloillaan. Tällä kertaa ne tuotiin ulos asti. Yksikkö oli hänelle tuttu, sillä hän oli työskennellyt sillä Raahessa sijaisena ollessaan. Ilmeisesti ulkosammutuksen takia tilaan tulvi paljon vesihöyryä eikä lämpökameraa voinut enää hyödyntää eläinten paikallistamisessa
”Toiset vaativat toimintakykyvaatimuksia alas ja toiset, että niitä pitää saada lisää.” Siipolan mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja monella muullakin toimintaalueella on samankaltainen tilanne, jossa johtavan henkilön on hankala pitää toiminta hyppysissään. ”Meidän miehistö kutsuttiin yhteistoimintaneuvotteluihin viime keväänä, mutta toukokuussa tuli päätös että neuvottelut lakkautetaan. Tapahtunut osoittaa hyvin sen, millaiset ajomatkat ja resurssit täälläpäin on nykyään käytössä”, Ketola sanoo. Tehtävälle voi tulla 3–4 henkilöä, joilla ei ole C-korttia. LAKKAUTTAMISSUUNNITELMIA Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) oli laatinut listan viidestä säästösyistä lakkautettavasta paloasemasta. HÄLYTYSILMOITUS Pelastustöissä olleet henkilöt pohtivat, mitä Siikajoen navettapalossa työskentelystä jäi erityisesti mieleen. MONESSA ROOLISSA Ari Puhakka ajoi pelastusyksikön kohteeseen ja oli samalla yksikönjohtaja. Kohteeseen päästyään hänestä tuli tilannepaikan johtaja. ”Meidän asema on kaukana Siikajoen navettapalon tehtäväpaikasta, joka on toisen aseman vastuualueella. Hänen mukaansa valmiutta ja sen sisältöä pitäisi miettiä laajemmin. Kaikki viisi asemaa saivat jatkavat toistaiseksi normaalisti toimintaa”, Janne Ketola sanoo. Neuvotteluiden aikana lakkauttamista perusteltiin sillä, että ilman Siikajoenkylän asemaakin saavutetaan lakisääteinen minimitaso kylän kahden riskiruudun osalta. Paloesimies Pasi Siipola haluaa, että ihmiset ja päättäjät tietävät, mikä pelastustoimen tämänhetkinen tilanne on ja mitä toimintaan satsatulla rahalla saa. Siikajoenkylän paloasema kuului niiden joukkoon. Myöhemmin hän Rehellistä puhetta valmiudesta. Pronton tiedot yksikkömäärästä ei kerro haja-asutusalueen suorituskyvystä vielä mitään. Emme tiedä saadaanko hälytettyjä yksikköjä liikkeelle ollenkaan. ”Päättäjien pitää tietää, mihin heidän päätöksensä johtavat ja mikä on totta.” Siipolan mukaan paikalle tulevan pelastushenkilöstön suorituskyky on unohtunut kaikista hienoista kehittämisjutuista, vaikka sen pitäisi olla perusasia. ”Yksiköitä hälytetään iso määrä, mutta henkilömäärä voi olla vähäinen. Sitten alkaa tietojen kalastelu, kuka johtaa yksikköä, onko kortillisia ja savusukelluskelpoisia”, Siipola pohtii
Hän yritti parhaansa mukaan priorisoida ehdotettuja tehtäviä. 24 Pelastustieto 8/2024 HÄLYTYSILMOITUS Realistiset pelastusnuket kenttäkäyttöön safeaid.fi p: 020331221 vapautui takaisin yksikönjohtajaksi. Aivan viimeiseksi hän ohjasi nostolavaa ja sammutti sillä paloa. ”Puomitikkaan vesitykillä työnnettiin vettä ja kaivinkoneella raivattiin kattopeltejä, mutta aivan vieressä siirtoaitauksessa vasikka vain söi ja katseli.” Eläimet olivat ihan hiljaa myös, kun ne ilmestyivät savusukeltajan kanssa navetan ovesta ulos. ”Alkutilanne on aina eläinten pelastamisessa kriittisintä. Hän kertoo, että Siikajoen sopimuspalokuntalaiset tutustuvat paikallisiin navettoihin vuosittain ja suunnittelevat etukäteen, miten niiden paloissa voidaan toimia pienellä vahvuudella. Väki vähenee, henkilöstöä osallistuu tehtäville vähän. Niitä pyysi tekemään lähinnä tilan väki. ”He neuvoivat reitit ja opastivat eläinten käsittelyssä, ne olivat kaikkein tärkeintä työn tekemisen kannalta”, Routaniemi sanoo. Väki maakunnissa vähenee ja pelastustoimintaa tehdään vähin voimin.. Arkiyönä henkilöstön saaminen on vielä hankalampaa, sillä aamulla odottavat varsinaiset työt.” Puhakka sanoo, että pienellä porukalla isossa tilanteessa toimitaan intuitiolla, protokollat voi unohtaa saman tien. ”Roolit sekoittuivat ja töitä tehtiin kaikkien kanssa.” Routaniemi arvioikin, että monista tehtävistä olisi ollut hankala viestiä tilannepaikan johtajalle. Tällä tehtävällä mieleen jäi erityisesti se, kun karja kuoli silmiemme alla emmekä voineet tehdä paljoakaan.” Pasi Siipola, kuten moni muukin tehtävällä työskennellyt olisi odottanut, että eläimet olisivat reagoineet tilanteeseen enemmän. Markku Leinoselle Siikajoen palo oli viides isompi navettapalo. ERIKOISTA TOTTUNEELLEKIN Janne Ketolalle eläimet eivät ole aivan vieraita, mutta savusukellusvarustuksessa työ oli raskasta. Työskentelystä tuli paljolti itseohjautuvaa, ja Routaniemi onkin miettinyt, että oliko se hyvä vai huono asia. Niin kuitenkin tehdään, ongelma on täällä maakunnassa tiedossa. Tärkeimpänä asiana hän pitää tilan työntekijöiltä saamaansa apua. Siipola on samoilla linjoilla, vinkit eläinten siirtelyyn ovat tarpeen, se on kaupunkilaispojalle kuitenkin aina elämys. ”Ei kuulunut kuin paineilmalaitteen suhina”, Siipola kertoo. ITSEOHJAUTUVAA Kun Jukka Routaniemi liikkui navetan pihalla, hän sai useita pyyntöjä tehdä erilaisia tehtäviä. ”Monen asian yhtä aikaa tekeminen ei oikein onnistu
VAIHTOEHTOJA ENÄÄ VÄHÄN Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palotarkastaja Jani Pitkäsen mukaan vaihtoehdot syttymissyyksi ovat jo vähissä, mutta mitään varmaa tietoa ei toistaiseksi ole. Hän arvioi kärsineensä palossa kaikkiaan yli miljoonan euron vahingon. Kymmenen vuotta ehdin sitä opetella”, Yrjänä sanoo. JUURISYY TODENNÄKÖISESTI SELVILLÄ Jutuntekohetkellä Vakuutusyhtiö Pohjola testasi viranomaisten ja ulkopuolisten palontutkijoiden kanssa vielä syttymishypoteesia, mutta mikään ei viitannut rikokseen. 8/2024 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS Miljoonavahingot Tilan omistajan, Ossi Yrjänän mukaan 117 eläimestä pelastui 50 mutta navetasta ei jäänyt sellaista osaa ehjäksi, jossa voisi jatkaa nautojen tuotantoa. ”Vaikka syttymisalue oli laaja ja tuhot merkittävät, siitä huolimatta tulipalon juurisyy saatiin erittäin todennäköisesti selvitettyä”, Pohjola Vakuutus Oy:n tutkija Riku Ky tölä sanoo. ”Tutkimme edelleen lämpökeskuksen mahdollista osallisuutta. Hänen mukaansa syttymisalue on iso ja haastava tutkia. ”Joskus varsinkin näin suurissa paloissa voi olla vaikea selvittää satavarmaa syttymissyytä, ja sen selvittämiseksi käytetään poissulkutekniikkaa. Eläinten myynti ei ole käynyt mielessäkään, vaan ajatuksissani on uusi tila. Viimeisimmissä tutkimuksissa mielenkiinnon kohteena on ollut navetan lämpökeskus tai tuhkasäiliö”, Vuori sanoo. Tutkintaan odotetaan vielä muutamia teknisiä näytetuloksia. TARKKA TUTKINTA KÄYNNISSÄ Poliisin, pelastuslaitoksen ja Pohjola Vakuutus Oy:n omat sekä ulkopuolelta tilaamat tutkijat ovat selvitellet Yrjänän tilan tulipaloon liittyviä asioita laajassa yhteistyössä. Poliisin tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Minna Vuo ren mukaan tutkinta on loppuvaiheessa mutta syttymissyy ei ole vielä täysin selvä. ”Sen verran hyvä karja-aines pelastetuissa hiehoissa on, että haluaisin nähdä ne vielä tuotannossa. Tämänhetkisen arvion mukaan ollaan melko varmasti voitu poissulkea tavanomaisimmat syttymissyyt, esimerkiksi sähköjen osallisuus tapahtumaan.” Eräs tutkinnan alla olevista hypoteeseista on, että olisiko palo voinut saada alkunsa kipinästä, joka oli peräisin navetasta kahdeksan metrin etäisyydellä sijainneesta lämpökeskuksesta.
Kyseessä oli vaarallisten aineiden onnettomuus, joten tunneleita oli lähestyttävä Turun suunnasta, jotta ei ajettaisi Helsingin puoleiselta suuaukolta purkautuvaan rikkidioksidipilveen. TURVALLINEN TAKTIIKKA VAATII AIKAA Tunneleissa oleva ilma kulkee liikenteen suuntaisesti. Pelastajat ja ensihoitajat saivat huomata, että pitkässä tunnelissa myös kuljettavat matkat ovat pitkiä. EU vaatii, että tämän kokoluokan tietunneleissa on järjestettävä neljän vuoden välein viranomaiset yhteen kokoava harjoitus. 26 Pelastustieto 8/2024 TIELIIKENNEPELASTAMINEN Rikkidioksidia pitkässä tietunnelissa Harjoituksessa Karnaisten tietunneliin levisi rikkidioksidia. Toiminta vaatii väkeä ja perehtyneisyyttä. Onnettomuustunnelissa toimittiin paineilmalaittein.. Husin ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Toni Sihvonen oli suunnittelemassa ensihoidon osuutta jo kolmatta kertaa. Harjoituksessa rikkidioksidia kuljettanut rekka törmäsi Helsinkiin päin vievässä tunnelissa henkilöautoon, jossa olleita ihmisiä loukkaantui ja rikkidioksidia sisältänyt säiliö alkoi vuotaa kaasua. Ajo pikkuteitä pitkin valtatie 1:lle ottaa oman Ensihoitajat operoivat vain puhtaassa tunnelissa. Karnaisten tietunnelissa sellainen pidettiin viime syyskuussa. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Toni Sihvonen L ohjan Karnaisissa on Suomen toiseksi pisin tietunneli, sen läpi kulkee 2,2 kilometriä 1-tietä. Onnettomuus tukki tunnelin ja sen perään ruuhkautui takaa tulevaa liikennettä. Tieliikennekeskuksen päivystäjät näkivät kameroiden välityksellä tietunnelissa sattuneen onnettomuuden ja ilmoittivat siitä hätäkeskukseen
He olivat pysäköineet johtoautonsa vierekkäin ja avanneet ovet, jotta molemmat saavat kaiken mahdollisen informaation. SURO-sovelluksen käyttö oli sujuvaa.. VIRTUAALIYKSIKÖT KÄYTÖSSÄ Harjoituksessa käytettiin kuuden oikean ensihoitoyksikön lisäksi kuvitteellisia virtuaaliyksiköitä. Se sisältää luokittelu-, hoitoja kuljetusvälilehdet, joita harjoituksessa käytti kuhunkin tehtävään valittu johtaja. Ainakin läpi ajettavaan yhdystunneliin se mahtuisi. Se sujuvoitti harjoitusta. ”Puhaltimet puhaltaisivat koko ajan rikkidioksidia pois tunnelista. PUHDISTUSPAIKALLE TARKKUUTTA Välittömästi yhdyskäytävän ovelle, puhtaalle puolelle pystytettiin puhdistuspaikka. Ajatuksena oli, että jokainen likaiselta puolelta evakuoitu henkilö kulkisi hoitopaikalle puhdistuspaikan kautta, mutta osa pääsi livahtamaan käymättä puhdistuksessa. Hänen mukaansa puhdistuspaikka voitaisiin laittaa myös yhdystunneliin, jos se on riittävän kookas. Puolivälissä tunnelia on ajoneuvolla ajettava yhdystunneli, muut yhdystunnelit voidaan kulkea jalan. Sovellus tarjoaisi työkalun myös luokittelupareille, mutta tietotekniset yhteydet haluttiin pitää mahdollisimman yksikertaisina, joten luokittelun tulokset raportoitiin radiolla. Se tiedustelee onnettomuuden, tekee tilannearvion vuodosta sekä aloittaa luokittelun”, Sihvonen kertoo. Luokittelusektorilla luokittelujohtaja oli ainoa henkilö, joka käytti SURO-sovellusta. ”Ensimmäisenä paikalle saapuvalle pelastusyksikölle alkutilanne on haastava. Yhdystunneli ylipaineistettiin, jotta rikkidioksidikaasut eivät leviäisi puhtaalle puolelle. Pelikeskusta oli ohjeistettu oikeiden yksiköiden määrästä ja miten virtuaaliyksiköitä käytetään missäkin tilanteessa. Virtuaaliyksiköt saivat normaalisti tehtäviä, mutta ne eivät tietenkään voineet tehdä niitä. SURO-SOVELLUS TOIMI Harjoituksessa käytettiin Merlot Medi -tietojärjestelmän SURO-sovellusta. Tämänkaltaiset onnettomuudet hoidetaan puhtaan tietunnelin kautta. Välillä hän vilkaisi asioita hoitojohtajan koneelta”, Sihvonen kertoo. ETSITÄÄN OIKEA YHDYSTUNNELI Molempiin suuntiin vievillä kaistoilla on omat tunnelinsa. ”Oli positiivinen yllätys, kun oikeat yksiköt vapautuivat, niin ne ottivat itseohjautuvasti hoitaakseen virtuaaliyksiköiden tehtäviä”, Sihvonen kiittelee. Merlot Medi -tietojärjestelmän SUROsovellukseen toivottiin saatavan sairaalaresurssit. ”Jossain vaiheessa kuljetusjohtajalta loppui koneesta akku ja oli kaivettava esiin kynä ja paperia. ”Puhdistuspaikka tulisi asettaa siten, että sen ohi ei voi kulkea tai sitten siihen pitäisi laittaa yksi henkilö ohjaamaan likaiselta puolelta tulevia ihmisiä”, Sihvonen pohtii. Lähimmät yksiköt saapuisivat tällaiselle tehtävälle Lohjalta ja Vihdistä. ”Sitä ei välttämättä huomaa, kun ajaa autolla 100 kilometriä tunnissa tunnelin läpi ja yhdystunnelin ovet vain vilisevät silmissä, mutta kun kannat potilasta 150 metriä pesupaikalle, niin sen kyllä huomaa. Karnaisten harjoituksessa yksiköt sijoitettiin puhtaaseen tunneliin ennen onnettomuuspaikkaa olevaa yhdystunnelia. 8/2024 Pelastustieto 27 aikansa. Evakuointiin tarvitaankin paljon väkeä”, Sihvonen laskeskelee. Lääkintäjohtaja ja pelastustoiminnan johtaja tekevät päätöksiä ilman näköyhteyttä, joten jokainen informaation jyvänen on tarpeen. Kuinka kontaminoitunut vaikkapa 150 metrin päässä onnettomuudesta ollut henkilö on ja minkälaista puhdistusta hän vaatii?”, Sihvonen kysyy. Hoitopaikallekin voi onnettomuuspaikalta helposti kertyä 200 metrin matka. Oikeiden yksiköiden tunnukset alkoivat eri numerolla kuin virtuaaliyksiköiden, joten harjoitukseen osallistuvat pystyivät operoimaan niitä helpommin. Niiden välissä olevassa seinässä on 150 metrin välein tunnelit yhdistävä yhdystunneli. Raportissa pitää saada kerrottua asiat kattavasti, niitä odottavat lääkintäjohtaja ja pelastustoiminnan johtaja. Kynää, paperia ja VIRVE-radiota tarvitaan edelleen myös sairaalaresurssien välittämisessä. VAIKEAA ARVIOINTIA Sihvosen mukaan on hankala arvioida kontaminoituneiden määrää ja tasoa. SURO-sovelluksen käyttö oli harjoituksessa sujuvaa. Jos parempaa tietoa ei ole, kaikki on puhdistettava. Jos sairaalaresurssit voitaisiin käsitellä Merlot Medi -tietojärjestelmän kautta, se vapauttaisi lääkintäjohtajan muistikapasiteettia muihin töihin. PITKÄT VÄLIMATKAT Välimatkat tietunneleissa ovat pitkiä
Se alkoi Lohjalla Tytyrin kaivosmuseossa, jossa otettiin Työnä tunneliturvallisuus ensiaskeleet maanalaisten tilojen ilmanvirtauksiin liittyvien harjoitusten toteuttamisessa. Hän on parinkymmenen vuoden ajan ollut suunnittelemassa ja kehittämässä tunneliturvallisuutta. Hyvää apua tietotaidon kehittämisessä Hallamaa sai myös Helsingistä, jossa erityisesti Marko Järvinen oli jo aikaisemmin perehtynyt maanalaisten tilojen turvallisuuteen. Silloin pelastustehtävään mennessä ei tarvitse miettiä sitä, miten kyseisessä tunnelissa toimitaan, vaan hektisessä pelastustehtävässä samat ratkaisut toimivat tunnelista riippumatta. Maantietunnelien turvallisuutta valvotaan EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti. Tieliikennepelastaminen ei eroa tehdään sitä tunnelissa tai ei, mutta rakenteellisissa ratkaisuissa pitää ilmanvaihto ja savunpoisto toteuttaa niin, että onnettomuuden uhrit saadaan evakuoitua ja pelastettua turvallisesti”, palotarkastaja Markku Hallamaa sanoo. Niistä viisi on Länsi-Uudenmaan ja kaksi Varsinais-Suomen alueella. Siksi niissä pitää järjestää myös joka neljäs vuosi laaja harjoitus. Tulipalon sattuessa välittömässä vaarassa ovat heti onnettomuuspaikalle ajavat. Siksi puhaltimien avulla savunpoistoa tehostetaan liikenteen suuntai. Eläkkeelle siirtyvän Hallamaan työlle on jatkaja, jolle hän on tämän vuoden aikana ehtinyt siirtää omaa tietotaitoaan. 28 Pelastustieto 8/2024 TIELIIKENNEPELASTAMINEN M aantietunnelit alkoivat yleistyä, kun Helsingin ja Turun väliselle moottoritielle Lohjan ja Muurlan osuudelle rakennettiin seitsemän maantietunnelia parikymmentä vuotta sitten. Toki onnettomuustyypit on otettava huomioon. Hallamaan 36-vuotinen työura viimeksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella päättyy ensi vuoden alussa. Syyskuussa järjestetyssä harjoituksessa teemana olivat vaarallisten aineiden kuljetukset. ”Seuraajallani työmaa vain lisääntyy, sillä erityisesti Espooseen rakennetaan yhä enemmän maan alle.” SAMANLAISET RATKAISUT Hallamaa pitää tärkeänä sitä, että tunneliratkaisut ovat yhtäläiset kaikkialla. ”Ilmanvaihto ja savunpoisto ovat välttämättömät asiat, joita pitää ottaa huomioon. ”Tärkeää on, että turvallisuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa
Skenaariona oli auto-onnettomuus, jonka seurauksena yksi onnettomuuspaikalle tulleista kääntyi takaisin ja aiheutti uuden onnettomuuden toisessa tunnelissa. Voikin sanoa, että uuden tien ansiosta on pelastettu parikymmentä henkeä.” ”Tunnelien turvallisuudesta pidetään niin hyvää huolta, ettei turvallisuus ole niissä uhattuna. Myöskin vanhalla tiellä kuolleiden määrä on vähentynyt. Myös olosuhteet tehdään sellaisiksi, että liikuntarajoitteinenkin pärjää poistumisessa”, Markku Hallamaa sanoo. Syyskuussakin harjoiteltiin sekä päiväettä ilta-aikaan. Moottoritiellä on 15 vuoden aikana menehtynyt vain kaksi henkilöä. ”Harjoituksissa pitää olla todentuntua, jotta niistä opitaan joitain.” Suunnitteluun osallistuu parikymmen tä henkeä, mutta varsinaisessa harjoituksessa mukana on jopa nelisensataa henkeä. Hyödyksi käytetään myös naapuritunnelia.” ”EU:n tunnelien turvallisuutta ohjaava direktiivi määrittelee vaatimukset, ja sen mukaan näissä kohteissa toteutetaan savunpoisto ja poistumistiet.” TODENTUNTUA PITÄÄ OLLA Markku Hallamaa on ollut suunnittelemassa harjoituksia, ja hän on toiminut myös harjoitusten johtajana. ”Vanhalla, kaksikaistaisella tiellä kuoli vuosittain onnettomuuksissa parikymmentä henkilöä. ”Kaksi alueen sopimuspalokuntaa, Karjalohjalla ja Nummelassa, ovat erikoistuneet tieliikenteen ohjaukseen, ja ne ovat myös tieliikenneonnettomuuden hälytysvasteissa mukana”, Hallamaa kertoo. Suunnittelu aloitetaan runsaat puoli vuotta aikaisemmin, ja harjoituksen skenaario valitaan yhteisten tavoitteiden mukaan. Pitkään mukana olleena hän korostaa tieliikenneturvallisuuden parantuneen moottoritien ansiosta. Evakuoinnit hoidetaan yhdyskäytävää pitkin. Markku Hallamaa oli viimeistä kertaa sitä suunnittelemassa.. Illalla järjestetyssä harjoituksessa mukana oli myös alueen sopimuspalokuntia. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Veeti Teperi ja Esa Aalto Lohjalla järjestettiin syyskuussa EU:n vaatimusten mukainen harjoitus. sesti, jossa on tyhjää tilaa
30 Pelastustieto 8/2024 Suojaa tien päälle Tiealueella työskentely voi olla pelastajan vaarallisin tehtävä jo ohiajavan liikenteen takia. Erityisesti ajoneuvoa purkaessa palokypärä visiireineen antaa paremman suojan heitteiltä kuin maailmallakin yleistyneet kevytkypärät. Joensuu työskentelee paloesimiehenä Satakunnan pelastuslaitoksella vastuullaan muun muassa tieliikennepelastaminen ja vaarallisten aineiden suojavarusteet. Ennemminkin on kyseessä tietämättömyys standardeista, mihin kypärä on tarkoitettu. Esille hän nosti kypärät. Kevytkypärä jää korvien tasolle eikä suojaa käytännössä kuin päälaen. ”Meidän alueella ei käytetä purkutyössä kevytkypärää ollenkaan. Yksiköiden yhteiskäyttöisiä kevytkypäriä voi toki käyttää ”lapioja harjakeikalla.” Palokypärä on Joensuun mukaan noin tuplasti kevytkypärää kalliimpi. Visiirin pitäisi olla alhaalla leikkaajalla ja lähiympäristössä.” Palokypärän suojaavuudesta on kokemuksia. Samoin vaaran tunnistamisesta leikkaustilanteessa, joko tekijällä tai vieressä olevalla.” Kevytkypäriä on Joensuun mukaan pelastustoimea ajatellen työmaakäyttöön, korkealla työskentelyyn, sammutusja pelastustyöhön sekä neljäntenä kemikaalisukellukseen soveltuvat. Uusia riskejä on tullut koko ajan yleistyvien hiilikuiturakenteiden takia. ”Kevytkypärän ja palokypärän ero suojaavuudessa on merkittävä. Myös ensihoitajien pitää pukeutua ja suojautua oikein. Leikkauksen yh teydessä autosta oli kimmonnut heite palokypärän visiiriin. Hän ei suosittele kevytkypärää tieliikennepelastamiseen. Kasvojen suojaus unohtuu usein, kun käytetään leikkuria. Visiiri oli alhaalla ja hajosi kappaleiksi, mutta esti vammat. ”Kevytkypärä on mielekäs käyttää kemikaalisukelluksessa, mutta senkin. Harvemmin kevyissä on vastaavaa viisiiriä kuin palokypärässä kasvoa suojaamassa. Tärkein on sivusuojaus. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto TIELIIKENNEPELASTAMINEN V iime vuoden tieliikennepelastamisen RoadRescuessa kouluttaja Jarno Joensuu puhui suojautumisesta ja työturvallisuudesta ennen kuin kukaan pääsi raivaamaan ajoneuvoja. ”En usko, että hintaerolla on juuri vaikutusta yleistyneeseen kevytkypärän käyttöön
Yhdellä rastilla harjoitellaan johdettua potilaan siirtämistä. Siitä vasemmalla on kevytkypärä, joka ei suojaa yhtä hyvin heitteiltä. Siellä ratkaisee kuitenkin taloudellisuus, joten hankitaan ennemmin palokypärä, koska kaikilla ei ole varaa kahteen kypärään. Jos kyynärpää osuu terävään leikattuun pilariin potilasta siirrettäessä, työpäivä loppuu siihen. Silloin pitää suojautua hiilikuitupölyltä paineilmalaitteilla. Veikkaan, että malli on tullut maailmalta ja on vuosien saatossa rantautunut tänne, kun suomalaisia on käynyt siellä kouluttamassa. Satakunnassa onkin ollut liikenteenohjausperävaunuja jo ainakin kymmenen vuotta hyvin kokemuksin. ”Joka vuosi koulutetaan kaikki noin 150 ensihoitajaa alueelta viiden koulutuspäivän aikana. Riskit ovat siirtymässä lentokonepuolelta myös tieliikennepelastamiseen”, Joensuu muistuttaa. Nyt varsinkin sähköautoissa yleistyvät hiilikuituiset rakenteet ja korit. Toisella rastilla on autopalon sammutus jauhesammuttimella ja työturvallisuus tieliikenneonnettomuuspaikalla. Kaikissa varoitusjärjestelmissä on myös kehitettävää. Välittömän vaaran alueella pitäisi olla vain ydintiimi ja muut etäämmällä. Ensihoitajat saavat havaita, miten helposti auto liikkuu kyljellään. Tänä vuonna julkaistiin sisäministeriön Ohje tiealueella työskentelyyn pe lastustoimen tehtävillä. Jarno Joensuu muistuttaa, että viime kädessä vastuu käyttää niitä oikein on kuitenkin työntekijällä. Kuva on vuoden 2023 RoadRescue-koulutuksesta Porista. Nopeudet kasvavat helposti liian suureksi. ”Sisälle ei mennä, jos auto ei ole tuettu. Välittömän vaaran alueella vain ydintiimi.. ”Jos tarvitaan esimerkiksi kiertotie, siihen on opasteet ja kalusto. Ensihoitajalla on normaalit työvaatteet ja hengityksensuojain. ”Ensihoitajilla on ambulansseissa kevytkypärät ja suojalasit. Suojaavia rakenteita sekä turvavarusteita on enemmän ja auton purkutyötä vähemmän”, Joensuu kertoo. Kun autoa aletaan purkaa potilaan rangansuuntaiseen siirtoon, rakenteita ei voi leikata vaan pitää sahata KOULUTUS KAIKILLE ENSIHOITAJILLE Joensuu oli hiljattain kouluttamassa myös toimialueen ensihoitajia turvalliseen työskentelyyn tiealueella. Olisi tulevaisuutta innovaatio, jossa vaimentimen voi si yhdistää esimerkiksi säiliöautoon. Komposiitti ja puhdas hiilikuitu ovat tulevaisuuden haaste. Kannattaa harkita myös viiltosuojakäsineitä. Turvavarusteita on tullut li sää ja ra kenteet ovat vahvempia. Tieliikennepelastamisessa on palattu Joensuun mukaan osittain vanhaan tyyliin, että hoidetaan tehtävä alta pois eikä tunnisteta kaikkia nykyautojen aiheuttamia vaaratilanteita. ”Vähän on kuitenkin puhuttu uusien ajoneuvojen lisävaarasta. Se ei tule leukaan asti, kuten palokypärässä. ”Pitkään toimittiin yhden höökin varassa ja tien toinen puoli jäi usein suojaamatta tai käytettiin ensihoidon yksikköä. Se parantaa työturvallisuutta myös mahdollisten heitteiden varalta.” HIILIKUITU TULEVAISUUDEN HAASTE Uutta ajoneuvotekniikkaa ja käyttövoimia on koulutettu jo pidempään. Ne suojaavat kyllä silmiä, mutta eivät kasvoja laajemmin. Pitkäkestoisessa tilanteessa haaste on usein tien katkaisu ja liikenteen ohjaus ohi alueen. 8/2024 Pelastustieto 31 TIELIIKENNEPELASTAMINEN pitää täyttää standardit. Hän on paras henkilö arvioimaan potilaan tilaa ja tukemaan mahdollisesti rankavammaista potilasta. Ihminen kuitenkin pelkää sakkoa kaikkein eniten.” Purettavan auton parissa oikeanpuoleisella pelastajalla on käytössä palokypärä. Rakenteissa voi olla aukkoja ja kemikaalit voivat tulla läpi hyväksymättömistä malleista.” ”Kun seuraan mediasta kuvia, näen kevytkypärän yleistyneen vakinaisilla pelastustoimessa. Joissain on silmäsuojat mallia ”laskettelijalasit”. Idea on tullut asfalttityömailta. Siinä käydään läpi muun muassa tulo tilannepaikalle, tuulilasiraportit, syttymisen estämiset sekä muut lisävaarat ja ikkunan rikkomiset. ”Pitäisi ottaa laajasti uudet ohjeet ja käsitteet käyttöön. Jos tehdään kattavia suojauksia, se on pois ajasta, jolloin potilas saadaan ulos autosta ja sairaalaan. Esimerkiksi Ruotsissa höökin katolta tulee iso opaste, jossa voidaan kertoa mikä on tilanne. Myös ensihoitaja voi mennä ison suojan alle. Parin viime vuoden aikana ovat vähentyneet tehtävät, joissa autoa pitää purkaa potilaan ulos saamiseksi. ”Myös nopeusrajoituksen väliaikainen alentaminen onnettomuusalueen ympäristöön toimii, siitä on hyviä kokemuksia. Joensuun mukaan sopimuspalokunnissakin on kevytkypäriä. Toisaalta työturvallisuus tieliikenteessä on myös parantunut. Suojayksikön hälyttäminen on yleistynyt ja ajetaan raskas ajoneuvo molemmin puolin tietä. Kevytkypärissä ei ole tullut vastaan visiirimallia, niissä on lähinnä silmikko, joka laskeutuu alas. poikki. Ensihoitaja pyritään saamaan auton sisälle potilaan luokse. Törmäysvaimentimella varustettu TMA-ajoneuvo on tietääkseni ainakin Leppävaaran VPK:lla. Kultainen tunti pitää kuitenkin olla edelleen kirkkaana mielessä.” Työnantajalla on velvollisuus hankkia tarvittavat henkilösuojaimet eri tehtäviin. Kesäisin tieliikenneonnettomuuteen saatetaan tul la lyhyessä paidassa. Hidastetöyssyt ovat hyviä, samoin kartiot ja keilat, joilla saadaan rajattua onnettomuuspaikka turvalliseksi työskennellä.” Joensuu ehdottaa saattoajoneuvoa myös pelastustoimeen onnettomuuspaikalle. Meidän alueella käytetään potilaan suojaa, jos autoa puretaan, ettei tule heitteitä. Huolehditaan siitä, että ensihoitajat osaavat käyttää oikeita suojavarusteita tullessaan onnettomuuspaikalle.” Koulutuksessa käydään läpi myös potilaan hätäsiirto ja kyljellään oleva auto
KriSu-harjoituksia on aikaisemmin järjestetty päällystöopiskelijoille, joten valmis koulutussapluuna oli olemassa. Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistosta ja pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta suunnittelivat kuusipäiväisen koulutuksen, josta kaksi käytännön harjoitteluun keskittynyttä päivää järjestettiin Pelastusopistossa marraskuussa. Myös kansainvälisen avun pyytämistä ja vastaanottamista harjoiteltiin.” Vaikka ensimmäisessä harjoituksessa on toki aina suorituspaineita, oli harjoitus Honkasen mukaan onnistunut ja palveli hyvin erityisesti tulevaa yhteistyörakennetta.. Haettiin juuri niitä toimintamalleja, joita hyödynnettäisiin tositilanteessa. ”Harjoitusskenaarioiden joukossa uu tena asiana oli Rajavartiolaitoksen opettaja Sammy Grefbergin toteuttama ympäristövahinkojen karttapeli. Viime huhtikuussa voimaan tulleen asetuksen mukaisesti tilanneja johtokeskustoiminta kootaan viidelle yhteistyöalueelle. Tehtiin virka-apupyyntöjä, järjestettiin tiedotustilaisuuksia, annettiin vaaratiedotteita ja pidettiin yhteisiä kokouksia. Vuoden siirtymäajan jälkeen toiminnan pitää olla ensi keväänä käytössä. Harjoituksena teemana olikin yhteistyö ja erityisesti harjoiteltiin johtamista ja johtamisen tukemista sekä siinä käytettävää rakennetta. Sitä varten Pelastusopistossa järjestettiin marraskuussa ensimmäistä kertaa viranomaistehtävissä toimiville pelastustoiminnan suuronnettomuusharjoitus. Lisäksi viranomaisyhteistyöhön osallistui laaja joukko eri viranomaistahoja valtakunnallisesti. 32 Pelastustieto 8/2024 HARJOITUS JA KOULUTUS Laajemmat tehtävät haltuun Maastopalot, ilmaliikenneonnettomuudet tai vaarallisten aineiden onnettomuudet. Pelastusopistoon vuosi sitten rakennetussa johtokeskustilassa harjoiteltiin laajoja onnettomuustehtäviä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Santtu Tuomisto Varautumista suuriin tehtäviin. Kaiken kaikkiaan harjoituksessa olikin tavalla tai toisella mukana lähes sata henkeä. Niistä voi muodostua sellainen laaja sekä pitkäkestoinen tilanne, jossa tarvitaan laajempaa johtamistoimintaa. ”Saimme yhdessä nostettua monia hyviä asioita esille ja toivottavasti vastaava voidaan järjestää myös ensi syksynä.” YHTEENSOVITTAMISTA Honkanen pitää harjoittelun parhaimpana antina nimenomaan yhteensovittamista tilanneja johtokeskusten sekä sisäministeriön päivystäjän välillä. Siellä harjoitteluun osallistui kaikkiaan 30 henkeä sisäministeriöstä ja pelastuslaitoksista yhteistyöalueilta. Siksi harjoittelukin on paikallaan. ”On hyvä, että heti alussa saadaan malleja tuottaa toimintaa yhdessä, ja tällaiset harjoitukset ovat siinä paras tapa toimia”, Matti Honkanen sanoo. U usi tilanneja johtokeskustoimintaa säätelevä asetus ohjaa nyt toimintaa. Myös tilannekeskuksien tarjoamasta tuesta pelastustoimintaan saatiin hyviä näkemyksiä
”Meiltä on puuttunut valtakunnallinen johtamisrakenne ja vallankin nykyisessä tilanteessa sellainen on ollut pakkokin rakentaa.” Pirkanmaa on yksi viidestä alueellisesta tilanneja johtokeskuksesta. Toivottavasti näitä voidaan järjestää jatkossakin.” Hän pitää uutta järjestelmää erityisesti poikkeustilanteisiin varautumisena. ”Voimme kehittää uusia asioita ja tarjota koulutusta. Meillä on tässä kaikilla tasoilla osaamisvajetta.” Kyse on nimenomaan laajemmista, pitkäkestoisista tehtävistä. ”Harjoittelemalla pystytään testaamaan mahdollisimman todentuntuisesti, miten käytännössä toimitaan. ”Johtamisen uusi rakenne vaatii asioiden läpikäyntiä ja roolitusten löytämistä. ”Todennäköisin laajempaa johtamistoimintaa vaativa tilanne voi aiheutua luonnonkatastrofin seurauksena. Sellaistenkin riski kasvaa koko ajan.” LISÄÄ TARVITAAN Rehtori Mervi Parviainen pitää tällaisia koulutuksia juurikin Pelastusopistolle kuuluvina tehtävinä. Sellaisesta on tehty esitys. Matti Honkanen seuraa, kun Marko Sainivaara (vas.) ja Jari Nieminen harjoittelevat Pelastusopiston järjestämässä SyysKriSussa.. Pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi toivoo, että harjoitus voidaan järjestää myös ensi syksynä. Suunnittelu ja ohjeistus vaativat myös harjoittelua.” Tommi Luhtaniemi näkee välttämättömäksi, että tällaisessa ovat mukana myös yhteistyöviranomaiset. Siltäkin osin harjoitus on silloin todentuntuista. 8/2024 Pelastustieto 33 HARJOITUS JA KOULUTUS ”Hyvä anti harjoituksesta oli se, että eri tasoilla ei tehdä päällekkäisiä tehtäviä ja miten eri tasoissa tehdään tarvittavat päätökset. Eri yhteydenpidon tapoja harjoiteltiin – soitetaanko perinteinen puhelu, pidetäänkö videoneuvottelu, käytetäänkö virveä. Ylipäätään se on olennaisinta, miten yhteinen tilannekuvaa saadaan kaikkien sitä tarvitsevien tietoon”, Matti Honkanen painottaa. ”Vaativimmissa tilanteissa tarvitaan esimerkiksi työvuorojen suunnittelua, talouden hallintaa ja voimavarojen hyödyntämistä laajemmilta alueilta. ENSI VUONNA UUSIKSI. Ollaan myös niin sanotusti ajan hermolla. Hänen mielestään harjoitus oli hyvä ja kattava, jossa saatiin varsin hyvin mallinnettua uutta johtamisrakennetta. Luhtaniemi huomauttaa, että onneksi sellaisia on harvoin. Harjoitukseen osallistunut palopäällikkö Jari Nieminen vastaa Pirkanmaan pelastuslaitoksella tilanneja johtokeskustoiminnasta. Arkipäiväisten tilanteiden johtamisessa olemme hyviä. Vaativammat tehtävät ovat kuitenkin muunlaisia, kuten merellä tapahtuva onnettomuus tai CBRNE-onnettomuus. Toivottavasti tälle saadaan jatkoa, sillä osallistujien palautekin on ollut hyvää”, hän sanoo
Lisäksi valtion päättämä aikuiskoulutustuen lopettaminen on toinen isku pelastusalan koulutukselle. mirafoni112@ gmail.com Suo siellä, vetelä täällä Pelastusopisto esittää, että se vähentää ali päällystöja päällystökoulutusta säästösyistä. Pelastustoimi osallistuu sisäisen turvallisuuden toimijana näihin yhteiskunnan säästöja sopeuttamistalkoisiin, joista sen tulisi olla ulkona, mutta kysymys kuuluu: kiinnostaako se päättäjiä?. Tämä on kehitys, jota ei voida hyväksyä. Koulutuksen leikkaukset eivät ole ratkaisu, vaan ne ovat resepti ongelmien syvenemiselle. Esitetty päällystöopetuksen monimuoto-opintojen loppuminen toistaiseksi vain lisää painetta opiskelijoille, jotka jo nyt tasapainottelevat työja opiskeluelämän välillä. Meidän on vaadittava päättäjiltä viisasta ja kestävämpää politiikkaa, jolla turvataan pelastusalan osaaminen ja toimintakyky. Pelastustoimintakaan ei pyöri ilman johtamista, kouluttamista ja suunnittelua. Pelastusopisto on asetettu kohtuuttomaan tilanteeseen. Onko todella niin, että pelastusalan tulevaisuus on alistettu taloudellisille leikkauksille ilman riittävää huomiota sen seurauksille. Koulutuksen saavutettavuuden heikentyminen ei voi olla vaikuttamatta alan houkuttelevuuteen, kun tarjolla on vain nuorisolinja. Tämä tuki on ollut monille aikuisopiskelijoille elintärkeä kannustin, ja sen poistaminen tulee johtamaan merkittävään työvoimapulaan. Suo siellä, vetelä täällä. Kun samalla pelastajakurssien aloituspaikkoja lisätään, on vaikeaa nähdä, miten tämä leikkausstrategia voisi tukea pelastusalan kehittämistä kestävällä pohjalla ja pelastustoimen urasuunnittelua. 34 Pelastustieto 8/2024 MIRAFONI Tämä on kehitys, jota ei voida hyväksyä. Pelastusala on jo nyt kohdannut haasteita henkilöstöpulasta, ja nyt esitetyt leikkaukset voivat vain pahentaa tilannetta. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Mikäli opisto ei onnistu palkkaamaan riittävästi opettajia, on vaarana, että myös pelastajakoulutuksesta joudutaan karsimaan. Katsoessani pelastusalan tilannetta kokonaisuutena, niin tuo esitys herättää suurta huolta
010 616 1400 www.saurus.fi ALL IN RESCUE. Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
ANALYSOINTIHANSKAT HUKASSA Kun Pappinen on tarkastellut hyvinvointialueita ensihoidon näkökulmasta, niin osalla niistä ei ole osaamista ensihoidon systemaattiseen analysointiin. ”YTA on vallan käyttäjä, jolla ei ole taloudellista vastuuta. ”Eri puolilla maata YTA:an ollaan ottauduttu vähän erilaisesti. Alueilla ei ole yhtenäistä tapaa ottaa koordinaatiota eikä yhteistä hallintotapaa, mikä näkyy siinä, että eri puolilla asiat tehdään eri tavalla”, Pappinen sanoo Hän kuvaa YTA:lla tehtävää koordinaatiotyötä raskaaksi ja työlääksi, eivätkä sen tekijät ole ilmaisia. Mitä varten yhteistyöalueet ovat olemassa. 8/2024 Pelastustieto 37 ENSIHOITO P elastustiedon paneelissa yhteistyöalue (YTA) nähtiin hyvinvointialueidensa toimintojen järjestelijänä, yhtenäistäjänä ja koordinoijana. Asetelma ei ole ihan optimi”, hän toteaa. ERILAISIA TULOKULMIA YTA-alueiden toimintatapojen sekavuus ei ole yllätys, sillä lakikirjassakaan ei ole selvästi kerrottu, mitä YTA:n koordinointija yhteensovittamistehtävät tarkoittavat. Tekstit: Marko Partanen · Kuvitus: Marjut Makkonen ”Hyvät pyrkimykset eivät valu kentälle asti eivätkä vaikuta toimintaan”, Pappinen sanoo. Jukka Pappinen arvioi, että YTA käyttää tehtävänsä hoitamiseen aika paljon valtaa. Jatkuvasti on kuitenkin asioita, jotka pitäisi hoitaa paikallisesti ja valtakunnallisesti”, Pappinen sanoo Jukka Pappinen.. Keskustelemassa: Mirja Annala, OYS ensihoidon palvelualuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Anssi Aunola, ensihoitopalveluiden päällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue Christoffer Ericsson, ensihoidon lehtori, Ammattikorkeakoulu Arcada Heikki Lampinen, ensihoidon kenttäjohtaja, Satakunnan hyvinvointialue Jukka Pappinen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta Laura Riski, ensihoidon liiketoimintajohtaja, Med Group Ensihoitopalvelu Oy Petri Roivainen, ensija akuuttihoidon yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu Jali Smolander, puheenjohtaja, Suomen Sairaankuljetusliitto Ihmeellinen YTA Jokainen hyvinvointialue kuuluu johonkin yhteistyöalueeseen, joita Suomessa on viisi. ”Ne elävät kädestä suuhun ja päivästä toiseen yrittämättä kehittää toimintaansa. Hänen mukaansa YTA:lla on vahva rooli ja valta, mutta vastuuta ja rahaa sillä ei ole, joten YTA:lta tulevat rahaa vaativat linjaukset kolhaisevat hyvinvointialueen kukkaroa, jolta rahat ovat jo valmiiksi loppu. Ensihoidon henkilöt keskustelivat Pelastustiedon paneelissa alan nykytilasta ja mihin sitä pitäisi viedä. ”Hyvinvointialueilla, yliopistosairaaloilla ja YTA:lla on erilainen tulokulma lakiin mutta tämän tasoisessa asiassa tulokulman pitäisi olla yhtenäinen ja tavoitella selkeää valtakunnallista toimintatapaa”, Pappinen sanoo
YTA-aluetasoiset kalustohankinnat mahdollistaisivat henkilökunnan liikkumisen paremmin. Jali Smolander toivoisi yhtenäisyyttä hoitoja viestiliikenneohjeisiin, mikä korostuu toimialueilla, jossa liikutaan päivittäin hyvinvointialueiden rajojen yli. ”Tarvittaisiin kansallista koordinaatiota – vähän kuin hätäkeskus, jotta yksikään ambulanssi ei ajaisi tyhjänpanttina siirrolta takaisin”, Aunola sanoo. Enemmän yhteistyötä. ”Esimerkiksi Kainuu tai Lappi eivät voi hoitaa potilaita vain omalla tavallaan. Pohjois-Suomen YTA hakee säästöjä hankinnoista, joita varten on työryhmä. Molemmat hyvinvointialueet kuuluvat lisäksi eri YTA-alueisiin ja molemmilla hyvinvointialueilla pohditaan samaa ongelmaa: miten saavuttaa potilaat paikassa, jolla on hankala sijainti. On valtiovallasta kiinni, kauanko sitä jatkuu. Kuva: Anssi Aunolan albumi. Myös Anssi Aunola puhuu samasta asiasta, mutta hän haikailee siirtokuljetuksiin koordinaatiota ensin hyvinvointialueen sisällä. Datan keruu ja analysointi sekä toimintojen ja ohjeiden yhtenäistäminen toistuivat keskustelussa. Yhteinen kanta on se, että toimintaan pitäisi saada lisää yhtäläisyyksiä. Mitä vähemmäksi resurssit ja osaajat käyvät, sitä enemmän tarvitaan YTA:n kattavaa ja sen yli menevää työtä”, hän sanoo. ”Selvemmät sävelet pitäisi saada aikaiseksi, koska asiat ja toiminta ovat samoja. ”Tällä mallilla tehdään nyt. Täytyy olla kriittisen potilaan kannalta samankaltaiset hoitoketjut ja niistä tulee saada mahdollisimman sujuvia”, Annala sanoo. LISÄÄ YHTÄLÄISYYKSIÄ Toiset panelistit näkevät YTA:n etäisenä ja toiset tuntevat sen tarkemmin. Se ratkaisisi molempien alueiden ongelman”, Aunola kysyy. Potilaan näkökulmasta YTA:n roolin tulisi olla saatavuutta ja jatkuvuutta vahvistava”, Laura Riski sanoo. POHJOIS-SUOMEN YTA:SSA Mirja Annala johtaa Pohjois-Suomen yhteistyöaluetta. ”Voitaisiinko paikalle perustaa kahden hyvinvointialueen yhteinen yksikkö, vaikka hyvinvointialueet sijaitsevat eri YTA-alueilla. RAJAPINNASSA Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden rajalla on paikka, joka on hankala tavoittaa. Ambulanssien yhteishankintaan ei vielä ole päästy. ”Tämä onnistuu FinnHEMSissä, mik sei muuallakin ensihoidossa. Se parantaisi varautumistakin. Rahoitus näyttää katastrofaaliselle”, Annala sanoo. YTA:n rooli korostuu, kun tarkastellaan resursseja ja potilaan hoitoketjuja. Jali Smolander. Anssi Aunola. Valmius ja varautuminen tulisikin suuunnitella YTA-alueittain”, Petri Roivainen sanoo. 38 Pelastustieto 8/2024 ENSIHOITO Hänen mukaansa YTA:t eivät esimerkiksi ole pystynyt koordinoimaan valtakunnallisesti edes pitkiä potilassiirtoja, vaan jokainen ajaa omat siirtonsa. ”Näen YTA:lla valtavan tärkeän roolin. En usko, että kolmen vuoden päästä on näin monta hyvinvointialuetta. Pohjois-Suomessa YTA on määritellyt osaamisalueensa ja osaamisvaatimuksensa, jolloin alueella olevaa henkilöstöä voidaan käyttää helpommin. Kuva: Maiju Kuusela.. Christoffer Ericsson arvioi, että YTAalue voisi antaa raamit myös osaamisenhallinnalle työpaikoilla
Pappinen kertoo ensihoidolla olevan jo nyt paljon eri suunnista tulevia pieniä tavoitteita. On muistettava, että ensihoidon tehtävälistalla ovat ne perinteiset kiireelliset tehtävätkin. ”Ensihoito jaksaa kyllä kantaa yksittäisiä tavoitteita, mutta niiden tulva saattaa katkaista kamelin selän”, Pappinen sanoo. Eikä siinä vielä kaikki, vaan Ukrainan sota on osoittanut, Ensihoidon uhkakuvat Mitkä ovat ensihoidon uhkakuvat. Meillä voi olla vaikka kuinka hyvin toimiva ensihoitojärjestelmä, mutta jos yhteiskunnalta loppuu raha, niin ensihoitokin säästää. Aunola on samoilla linjoilla ja toteaa, että: ”Uusien tehtävien on mahduttava järkevään kokonaisuuteen, liikaa ydintehtävästä poikkeava toiminta näyttäytyy työntekijälle heikennyksenä ja ovet alkavat käydä.” Petri Roivaisen mukaan merkkejä ensihoitajien väsymisestä näkyy jo. ”En tiedä, miten tällaista näkökulmaa voidaan rakentaa siviilinesihoidon varaan”, Pappinen ihmettelee. Kuva: Päivi Kankare.. KAMELIN SELKÄ UHKAA KATKETA Ensihoidolle ei voida määrättömästi laittaa lisätehtäviä ilman lisäresurssia. Samalla ensihoidon tulisi olla pelastustoimen jatke, paikata sen resurssia ja olla kotiin vietävien palveluiden lisäresurssi, Pappinen luettelee. että ensihoitopalvelun rooli on myös väestönsuojelullinen sekä maanpuolustusta ja Puolustusvoimia tukeva, kun haavoittuneita ja siviiliuhreja evakuoidaan hyvinkin läheltä rintamalinjoja. PALJON TEHTÄVIÄ Jukka Pappisen mukaan ensihoidon tämänhetkisten resurssien varaan lasketaan kohtuuttomia odotuksia. Säästötalkoissa viilataan kaikki ylimääräinen pois, yksiköt vähennetään minimiin ja kehittäminen loppuu”, Anssi Aunola sanoo. Hänen mukaansa ensihoidon lisätehtävät vaikuttavat alan pitoja vetovoimaan. Pappinen varoittelee, että jossain vaiheessa voidaan päätyä tilanteeseen, missä ensihoito touhuaa kaikkea, eikä alkuperäinen perustehtävä enää onnistu. ”Lisätehtävät tulisi tuoda kentälle järkevästi suunniteltuna, muuten ensihoito tukehtuu työtehtäviensä alle”, Laura Riski sanoo. 8/2024 Pelastustieto 39 ENSIHOITO ”I soin uhkakuva on raha ja sen riittävyys. ”Sosiaalija terveysministeriön (STM) dokumenteissa todetaan ensihoitopalvelun olevan hyvätasoista, jolloin muusta hoidosta voidaan säästää esimerkiksi vähentämällä päivystyksiä, koska hyvätasoinen ensihoito hoitaa”, hän sanoo. Laura Riski
Lääke tähän on liikkuva palvelukokonaisuus. ”Olemme reagoineet tähän omalla tavallamme, mutta emme ole asian paras mah dollinen asiantuntija. Meiltä puuttuu taho, joka veisi ensihoidon asioita eteenpäin.” Pappinen pelkää, että ensihoito hukkuu sotekohinaan. ”Tämä ei liity pelkästään suoraan väkivallan uhkaan, vaan myös työn muihin vaaroihin, esimerkiksi liikenneonnettomuustehtävillä”, Ericsson sanoo. ”Täytyykö meidän oikeasti kouluttaa ensihoitaja AMK -tutkintoa näin monessa oppilaitoksessa kuin nyt. Ensihoidon uhkatilanteiden osalta on myös varmistettava, että ensihoitajat pääsevät kotiin mahdollisimman turvallisen työvuoron jälkeen ja että uhka ilmiönä ymmärretään laajemmin. Terveydenhuollon palveluiden on vastattava kysyntään ja päivystykselliset palvelut on saatava kuntoon, muuten ensihoitajat kokevat, että eivät pysty auttamaan potilasta ja heidän osaamisensa valuu hukkaan. 40 Pelastustieto 8/2024 ENSIHOITO ”Meiltä on jo nyt siirtynyt paljon osaavia nuoria alalta pois.” Pappinen toteaa, että viestintä ensihoito-organisaatioihin ja poliittiselle kentälle ei ole onnistunut. JAKSAMISTA TULEE TUKEA Ensihoitajan jaksamista tulee tukea, vaikka hänen pitää myös itse pystyä huolehtimaan itsestään. Kulttuuria on osattava viedä parempaan suuntaan. Kuva: Mika Vallineva. MOTIVAATIO MENETETÄÄN Paneelissa ollaan yleisesti huolissaan ensihoidon koulutusjärjestelmästä. Mirja Annala pelkää opiskeluissa syntyneen motivaation kääntyvän työelämässä nopeasti laskuun. PALVELUIDEN VASTATTAVA KYSYNTÄÄN Ensihoito on ehtinyt kehittää paljon palveluita yhteistyötahojen kanssa. Heikki Lampinen näkee, että toimimattomasta palvelurakenteesta johtuva häiriökysyntä on iso uhka, ja sen realisoituessa ensihoidosta tulee sijaiskärsijä. Opetuksessa keskitytään kriittisen potilaan hoitoon, mutta kentällä niitä ei juurikaan kohdata. Tämä saattaa pahimmillaan vaikuttaa nuoriin ensihoitajiin ja heidän mielikuvaansa koko alasta”, Christoffer Ericsson sanoo. Kuva: Henri Peltonen.. Petri Roivainen. ”Paikoin on edelleen havaittavissa merkkejä niin sanotusta ’pärjäämisen kulttuurista’. Hänen mukaansa häiriökysyntä on omiaan uuvuttamaan henkilöstöä eikä potilaskaan siitä hyödy. Heikki Lampinen. Tämä syö valmiutta ja varautumista”, Lampinen sanoo. ”Jos varautumista ja palveluita vähennetään, meillä on edessä Englannin malli, jossa ambulanssit jonottavat päivystyksen edessä tuntikausia odottamassa, että saavat potilaan luovutettua”, Roivainen sanoo. Osasta palveluista on tieteellistä näyttöä, ne ovat kustannustehokkaita ja osapuolien tilannetta helpottavia. Lisäksi ala kaipaa Ericssonin mukaan urapolkuja, joita ilman työurat voivat katketa ennen aikojaan. Perustetaanko ensihoitajalinjoja kouluihin koulujen takia, kun tiedetään, että linjat vetävät hyvin opiskelijoita?”, Pappinen kysyy Hänen mukaansa valmistuneista opiskelijoista maksetaan hyvin, ja opiskelijat ovat motivoituneita. ”Olisi pitänyt osata kertoa, että jos halutaan, että ensihoito hoitaa nämä ja nämä hommat, niin se tarvitsee tämän ja tämän asian
ORGANISOITUMISESSA TARKKANA Kun ensihoito organisoituu pelastustoimen tai ensihoidon suuntaan, on kokonaisuus pidettävä hallinnassa. Heidän saamiseen ja pitämiseen vaikuttaa se, minkälainen tehtäväkuva heillä on ja mihin heidän osaamisensa työelämässä keskittyy”, hän sanoo. Kuva: Pohde.. Mirja Annala. Uusi organisaatio voi vaikuttaa johtamisen pirstaloitumiseen, rahoituksen ohjautumiseen ja kohdentamiseen, sidosryhmäyhteistyön heikentymiseen, resurssien alasajoon sekä siihen, että palvelutuotantoa keskitetään liiaksi julkisen organisaation alle, Riski listaa. Siksi ensihoidon koulutuksessa tulisi myös tuoda esille ensihoidon genren muuttuminen. 8/2024 Pelastustieto 41 ENSIHOITO ”Kauanko ensihoitoon hakeutuu näin paljon hyviä osaajia. Pelastustiedossa 7/2024 käsiteltiin aiheet: mikä on ensihoidon perustehtävä, mistä löytyy yhteistyö ja kuka meitä ohjaa. Ei unohdeta perinteisiä keinoja, kuten kynää ja paperia. KOULUTUSTA UHATAAN HEIKENTÄÄ Christoffer Ericsson kertoo, että suomalaiset ammattikorkeakoulut kestävät kansainvälisen vertailun mutta niillä on piinansa. Kehittämisessä uhkana ovat toisiinsa vaikuttavat päällekkäiset projektit ja liian vähäiset resurssit. Ensihoitopalveluiden tuotantosopimukset ovat sidottuina tähän indeksiin, joka toimii pohjana mahdollisesti poistuvalle Kelan korvaustaksalle. Christoffer Ericsson. En haluaisi palata 1990-luvulle. Tutkintoa yritetään poliittisin perustein toistuvasti muokata sellaiseksi, joka ei välttämättä ole alan parhaaksi. Kuva: Jukka Rapo. Peruskoulutuksen muoto tulisi kyetä säilyttämään”, Ericsson sanoo. Hänen mukaansa huonossa tapauksessa hoidon saatavuus heikkenee, valmiustaso laskee, palvelua ei kyetä tuottamaan, toimivat palvelutuotantomallit heikkenevät ja joudutaan valitsemaan huonoista vaihtoehdoista. On tapahtunut paljon hyvää ja harmittaa, jos tässä taloustilanteessa romutamme kaiken hyvän”, Annala sanoo. MUITA UHKAKUVIA Paneelissa mainittiin lisäksi seuraavia uhkakuvia: Palveluverkon lyhytjänteinen suunnittelu ja uudistaminen. Sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksistä luopuminen. Digitaalinen maailma on mahdollisuus, mutta myös uhka. RAHOITUSMALLIN ONNISTUTTAVA ”Terveydenhuollon rahoitusmallin ja sen tuoman muutoksen on onnistuttava, siitä vastaa STM”, Riski sanoo. Näkemys alasta ja osaaminen voivat muuttua paikasta riippuvaiseksi, ellei ensihoidolle laadita maan kattavaa visiota. Jos katson tätä päivää, niin maailma on valtavasti muuttunut, mutta enimmäkseen hyvään suuntaan. Annalan mukaan oikea työnkuva kentällä aiheuttaa tyytymättömyyttä. ”Jatkuvana uhkakuvana on, että peruskoulutusta heikennetään. EI ROMUTETA HYVÄÄ ”Istuin ensimmäisen kerran Langi-Mersu -ambulanssiin vuonna 1988
Pelastustiedon lukijatutkimukselle etsittiin tekijää Pelastusopiston opinnäytetyön aihepankissa ja sieltä sen bongasi Sakarias Kangastie, joka etsi itselleen mielenkiintoista opinnäytetyön aihetta. Tällä työllä saataisiin entisestään kehitettyä alan kärkimediaa. ”Lukijat toivovat juttuja, joissa ollaan niin sanotusti kädet savessa. ”Kun huomasin tämän, kiinnostuin heti ja otin yhteyttä.” Päätoimittaja olikin erittäin iloissaan yhteydenotosta. Päällystöopiskelija Sakarias Kangastien tekemä tutkimus antaa erinomaiset eväät kehittää ensi vuonna 75 vuotta täyttävää ammattilehteä. ”Ihminen on helposti muutosvastainen, mutta lähtee uusiin jakelutapoihin mukaan, kun niitä osataan oikein tarjota.” Tutkimustyönsä kohokohtana hän pi tää uuden tiedon tuottamista ja tietojen analysointia. ”Voin tuoda esille lukijoiden mielipiteitä ja olemaan avuksi toimitukselle sen viilatessa sisältöä lukijoille entistäkin mieluisammaksi.” Lukijatutkimuksen tekeminen kiinnosti myös viestinnästä kiinnostunutta päällystöopiskelijaa, joka ensi keväänä valmistuu myös pelastajaksi. Tunne on tutkimuksen tekijän mukaan ollut molemminpuolista. Lukijatutkimuksen arvonnassa lahjakortin sai Lauri Laakso Piikkiöstä. ”Pelastustiedosta on välittynyt aina hyvä ja ammattitaitoinen kuva – tämän työn jälkeen se vain vahvistui. ”Esimerkiksi aiheiden kiinnostavuuden ja tarjonnan arviointiin käytetty kuilumenetelmä oli kiinnostava ja sen avulla saatiinkin hyvin esille sitä, miten lukijoita voidaan palvella vieläkin paremmin.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Santtu Tuomisto Sakarias Kangastie teki päällystötutkinnossa opinnäytetyönä Pelastustiedon lukijatutkimuksen. Kiitos kaikille vastanneille! toivottaa. 42 Pelastustieto 8/2024 VIESTINTÄ P elastustiedon tuorein lukijatutkimus syntyi ensimmäistä kertaa opinnäytetyönä Pelastusopistossa. ”Tässä pääsin tutustumaan Pelastustiedon toiminnan nykytilaan ja siihen millaista sisältöä on saatavilla. Lukijatutkimus osoitti, että lukijat ovat tästä samaa mieltä.” Lukijatutkimus opinnäytetyönä Kehittämisen kohteina hän näkee erityisesti enemmän konkretiaan painottuvat jutut. Erityisesti onnettomuusselostukset kiinnostavat, samoin kuin pelastustekniikka ja -taktiikka, työturvallisuus, työhyvinvointi, erilainen kalusto ja varusteet sekä onnettomuuksien ehkäisy ja johtaminen.” ”Tämä varmasti korostui senkin takia, koska vastaajista 40 prosenttia kertoi työskentelevänsä operatiivisissa tehtävissä laitoksella tai sopimuspalokunnan hälytysosastossa.” Lukemistavassa korostui edelleen painettu lehti, mutta Sakarias Kangastie korostaa myös verkossa lukemisen lisääntyneen. Tämä soveltui hyvin pelastusalan opinnäytetyön aiheeksi.” Pelastustietoa hän on seurannut säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta erityisesti sosiaalisen median kanavien kautta julkaisutoiminta on tullut tutuksi. Suurimmaksi arvoksi tekemälleen työlle hän toivoi alusta pitäen sitä, että on hyödyksi niin lukijoille kuin toimitukselle. Pelastustiedon verkkopalvelun tunnukset saivat Jessica Mäkinen Keravalta ja Petteri Aula Torniosta. Tiesin Pelastustiedon näkyväksi toimijaksi, mut ta sen paremmin en alan mediaa tuntenut. Yhteistyö lukijatutkimuksen tekijän kanssa sujui alusta alkaen erinomaisesti. MOBIILI KASVUSSA ”Erityisesti mobiililaitteilla lukeminen on yleistynyt huomattavasti.” Kangastie uskookin kehityssuunnan jatkuvan myös tulevaisuudessa
VIESTINTÄ Pelastustiedon lukijatutkimukseen vastasi 258 lukijaa. Ylipäätään onnettomuusselostukset kiinnostavat, ja se on ollut perinteistä sisältöä Pelastustiedossa. Esimerkiksi vastaajista puolet kertoi lukevansa lehteä sähköisenä mobiililaitteelta. Painetun lehden lukeminen on edelleen ylivoimaista, mutta yhä useampi seuraa ja lukee verkkosivuja. Vastaajat kokevat jutut myös sopivan pituisiksi, sisältö koetaan hyödylliseksi ja jakamamme tieto edistää myös vastaajan omaa ammatillista osaamista. Kiinnostusta herättävät myös onnettomuuksien ehkäisyyn, johtamisen ja varautumiseen liittyvät artikkelit. Lisää halutaan lukea esimerkiksi pelastustaktiikasta ja -tekniikasta, työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista sekä pelastuskalustosta ja -varusteista. Jatkossa tulemme vahvistamaan erityisesti tällaista sisältöä ja siinä käytämme hyödyksi myös lukijoittemme suosimaa verkkosivustoamme. Kyselyasteikolla 1–5 keskiarvo nousi yli kolmen ja lähemmäs neljää. Tulevaisuudessa lehteä halutaan myös lukea sähköisenä mobiililaitteelta, sillä puolet vastaajista oli tätä mieltä. Ammattilehdessä ei tarvitse viljellä virkamieskieltä, vaan suosia hyvää suomea. Toki myös painetussa lehdessä on enemmän tämänkin aihesisällön lukujuttuja. Käytännön jutut kiinnostavat Lehden sisällön aihealueita pyydettiin arvioimaan arvosanalla aiheen tärkeyden perusteella sekä siitä, miten siinä on onnistuttu. Erityisesti lukijat toivotat ammattilehdestä käytännönläheisiä juttuja. Siitä on aina pidetty Pelastustiedossa huolta. Edelleen kaivataan myös palokuntien ja pelastuslaitosten esittelyjä. Ammattilehden lukemiseen käytetään runsaasti aikaa, sillä yli puolet vastaajista kertoi lukevansa joko koko lehden tai suurimman osan jutuista. Tämä lukijatutkimus paitsi vahvistaa, myös antaa lisää aineksia kehittää ja suunnitella sisältöjä. Ilahduttavaa on se, että juttujen kielen lukijat kokevat helppotajuiseksi. Olemme myös aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja se näkyy siinä, että kaksi kolmesta kertoo päätyvänsä lehden verkkosivulle sosiaalisen median kautta. Teksti: Esa Aalto toivottaa. Tästä toimitus ottaa kopin
Hinnastakin on saatu viilattua yksi nolla pois. Ultraäänitutkimuksesta voidaan jo kentällä saa da ratkaisevaa tietoa kriittisen potilaan ensihoitoon liittyvän päätöksenteon tueksi. Ultraääni, 2020-luvun stetoskooppi. Lisää aiheesta Laadukasta ensihoitoa -podcastin kuudennessa jaksossa. Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa -podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti. Stetoskoopin merkittäväksi haastajaksi on noin kymmenen viime vuoden aikana noussut Point of Careeli vieritutkimuksena tehtävä ultraäänitutkimus (POCUS). Tutkimusten perusteella ensihoitajat kykenevät soveltuvan koulutuksen (neljän tunnin pikakurssista kahteen päivään) ja harjoittelun myötä toteuttamaan ultraäänitutkimuksia myös kentällä. Podcast on kuunneltavissa yleisimmillä alustoilla ja osoitteessa www.paramedic.fi. Teknologian huiman kehityksen myötä ultraäänilaitteisto on saatu kutistettua pyörillä kulkevasta kärrystä taskuun mahtuvaksi anturiksi, jonka näyttönä toimii älypuhelin. Nykyiset ensihoitokäyttöön soveltuvat ultraäänilaitteet ovat sekä edullisempia että pienikokoisempia kuin monista päivystyksistä ja ensihoitoyksiköistä löytyvät suoniskannerit. Käyttökohteet tulee kuitenkin valita huolellisesti. Käytännössä ultraäänellä voidaan varsin luotettavasti tutkia hengitysteiden ahtautumista lukuun ottamatta kaikki samat asiat kuin stetoskoopilla – ja paljon enemmänkin. Ensihoidossa ultraäänitutkimuksen luontevia käyttöaiheita ovat esimerkiksi vammapotilaan ilmarinnan tai sisäisen verenvuodon toteaminen, sydämen vajaatoimintaan ja hengitysvaikeuteen liittyvä diagnostiikka sekä sydämen mekaanisen toiminnan tai sen puutteen toteaminen elvytystilanteessa. Kaupan päälle ultraäänilaitteisto on mainio apuri myös haastavan suoniyhteyden avaamisessa silloin, kun ei vielä tee mieli porata luuytimeen. Keuhkojen ja sydämen auskultaatio on melkein jokaiselle potilaalle tehtävä rutiinitutkimus, jonka hyödyt on kiistattomasti osoitettu. Riittävä toistojen määrä on avainasemassa, kuten muissakin toimenpiteissä ja tutkimuksissa. Siksi ultraäänitutkimusten keskittäminen esimerkiksi kenttäjohtoja lääkäriyksiköille on perusteltua. Kliinikon kaulalla roikkuva anturi saattaisi ehkä herättää ansaittua hilpeyttä, mutta näppärämmin se kulkee hoitorepun taskussa stetoskoopin vieressä. Auskultaatiotutkimuksen diagnostinen anti on kuitenkin rajallinen ja keskittyy vain elimistön toimintaan, eikä sen avulla voida todeta rakenteellisia muutoksia. Akuuttipotilaiden hoitotyössä jokaisella tutkimuksella täytyy olla selkeä kysymyksenasettelu. Sillekin on edelleen tarvetta. Suoraviivaiset toimintaprotokollat ovat ultraäänitutkimuksissakin kullanarvoisia. Tulosten tulisi vaikuttaa joko potilaalle annettavaan hoitoon tai kuljetukseen liittyviin ratkaisuihin. Perinteinen stetoskooppi on yli sadan vuoden ajan kuulunut kliinikoiden päivittäisten työvälineiden valikoimaan – muutenkin kuin lääkärin kaulalla. Niiden avulla pyritään mahdollistamaan potilaan tutkimuksesta saama hyöty sekä minimoimaan haittavaikutuksia, kuten painelutaukojen viivästyminen elvytyksen aikana. 44 Pelastustieto 8/2024 LAADUKASTA ENSIHOITOA Kutistettu taskuun mahtuvaksi anturiksi
Vielä tällä hetkellä pelastusala laahaa kehityksen perässä – onkin kriittisen tärkeää huolehtia aivan ensimmäiseksi perusasiat kuntoon. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, kuinka tekoäly tulee tulevaisuudessa näkymään pelastajan arjessa. Käytännössä sillä tarkoitetaan sitä, että kaikki tehdyt toimenpiteet tulee olla mustana valkoisella, eikä mitään saa jäädä arvailujen varaan. Tekoäly tekee päätöksensä kuitenkin puhtaasti sille annetun datan perustella, jolloin korostuu se, että sille annettujen tietojen täytyy pitää paikkansa. Voisiko tekoäly auttaa ensihoitajia löytämään potilaskohtaisesti sopivat hoito-ohjeet yhdistämällä aiemman hoitohistorian ja tuoreet tutkimustulokset sekä tulkitsemalla EKG:stä yksityiskohtia, jotka saattaisivat jäädä ihmissilmältä havaitsematta. Viime vuosien teknologinen kehitys on tuonut uusia työkaluja palokirveen ja suihkuputken oheen. Jo nykyisiä tekoälymalleja mukauttamalla voisi tekoäly analysoida onnettomuuspaikalta saatavaa dataa ja nopeuttaa näin tilannekuvan muodostamista sekä antaa suosituksia parhaista toimintatavoista. Ensihoidon puolella on sanonta ”mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty”, kun viitataan potilaiden ensihoitokertomuksiin. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä. Jotta voimme arvioida kriittisesti tekoälyn tekemiä päätöksiä, meidän tulee lisäksi ymmärtää, mihin ne perustuvat. Mitä jos tulevaisuudessa raportti ei perustuisikaan vain aistinvaraiseen tulkintaan, vaan tekoälyn vielä nopeammin generoimaan kattavaan analyysiin, jossa olisi otettu huomioon vaikkapa automaattisesti ilmaan nousseen dronen kuvaamat lämpökameravideot, kojelautakameravideot, sääolosuhteet, alueen karttanäkymät ja jopa rakennuksen pohjapiirustukset. Käytössä on jo nyt laitteita, kuten kojelautakameroita ja droneja, joiden lähettämää kuvaa voidaan seurata etänä. Päätöksentekoa ilman inhimillisiä rajoitteita Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja opiskelee pelastusalan päällystötutkinnossa. Täytyy muistaa, että tekoälyn integroiminen pelastusalaan on myös tietoturvaja kustannuskysymys. Puhutaan kuitenkin alasta, jossa päätökset tulee tehdä sekunneissa ja arviointikyky voi ratkaista jonkun kohtalon. Samalla kuitenkin huolestuttaa datan oikeellisuus, jos päätöksenteko ulkoistettaisiin tekoälylle. Jään innolla odottamaan mitä seuraavat vuodet tuovat tullessaan, vuodesta 2030 puhumattakaan.. Pelastusalalla operatiivinen toiminta on vahvasti nojautunut ihmisten osaamiseen ja inhimillisiin rajoitteisiin. Tulevina vuosina polttava kysymys tuleekin olemaan se, kuinka uutta teknologiaa voidaan hyödyntää jatkossa. 48 Pelastustieto 8/2024 ÄÄNI KENTÄLTÄ Kuinka tekoäly näkyy tulevassa. Tähän asti on ollut tapana, että kohteeseen ensimmäiseksi saapuvan yksikön johtaja antaa lyhyen ja ytimekkään ”tuulilasiraportin” muille kohteeseen matkalla oleville yksiköille, minkä perusteella tehdään päätöksiä muun muassa vasteen korotuksesta. Jo vuosia sitten uutisoitiin laajasti siitä, että tekoäly päihitti lääkärit rintasyövän ja ihomuutosten tunnistamisessa, ja jatkuvasti testataan, missä kaikessa muussa siitä voi olla apua myös lääketieteen saralla
Myös 300mm pitkä minipaneeli magneetilla ja virtapistokkeella. Kestävä ja edullinen vaihtoehto kaikkiin erikoisajoneuvoihin. Hyväksytty tehokkaampaan luokkaan 2. Myös muita pituuksia saatavilla. 8/2024 Pelastustieto 49 ÄÄNI KENTÄLTÄ Standby uutuus LB200 Vain 25mm ohut hälytysvalopaneeli. 010 555 5273 petri.surakka@scania.com. Nopeaan toimitukseen saatavilla pituudet 1220, 1373 ja 1527mm. www.standbygroup.com LB200 www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2025 Petri Surakka puh. Monta erilaista vilkutuskuviota, cruisevalo ja yö-/ päivätila
Tilastoja pitääkin tarkastella tämä mielessä. Yrityksessä käytiin läpi isot muutokset monella tasolla ja siirryttiin kokonaan liekittömään menetelmään. Mikko Poutala Palopäällystöliitosta muistutti, että Pronto-tietojen täyttäjällä ei välttämättä ole sillä hetkellä tietoa, onko kyseessä tulityövahinko. Moni työntekijä on sanonut, että mukava, kun ei tarvitse pelätä. Parhaimmillaan näin voidaan muuttaa esimerkiksi yrityksen toimintamalleja ja estää tulevat vahingot. Nyt muutaman vuoden aikana henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys on parantunut. Ammattioppilaitoksella oman alansa lisäksi hän piti eri osastoille tulityökoulutuksia. Seminaarin avasi ja tulityötoimikunnan tervehdyksen toi Janne Papula Kerabit Oy:stä. ”Tohot kerättiin pois, ja alkuun osa työntekijöistä lähti. Negatiivinen palaute on lähes loppunut”, Lindgren iloitsee. Oman yrityksen kautta hän järjestää myös avoimia tulityökoulutuksia. Hän on ollut kouluttajana vuodesta 1992, ja kursseja on kertynyt nelisensataa.” ”Seminaarissa kävi ilmi, että tulityövahingot ovat vähentyneet, mutta kustannukset nousseet. Hän nosti esille erityisesti tulityöluvan myöntäjän roolin ja vastuut, joissa on paljon parannettavaa. Tulityölupaa ei pitäisi voida myöntää perehtymättä ja käymättä paikan päällä.” Koskettavimman esityksen piti Kattotutka Oy:n Heikki Lindgren. Palovahinkojen tutkija Riku Kytölä Pohjola Vakuutuksesta kertoi, että joka toinen työpäivä sattuu tulitöistä aiheutunut tulipalo. Hyvässä tilaisuudessa sai keskustella muiden kanssa koulutuksen ongelmista.” Lammi toivoo, että kaikille saataisi asenteet kohdilleen tulityöhön ja myös muuhun turvallisuuteen liittyen. Olli Lehto sanoo, että aikaa ja rahaa ei pidä säästää turvallisuuden kustannuksella.. ”Tärkeintä on oppia vahingosta ja selvittää sen juurisyy. Korkealla työskentePekka Lammi on pitänyt satoja koulutuksia. ASENTEET SAATAVA KUNTOON Pekka Lammi Kauhajoelta on eläkkeellä autopuolen opettajan töistä. Ajatukset tarkeästä sammutusharjoituksesta olivat monella mielessä ja tätä osuutta pitää jatkaa samantyyppisenä. Tulityövahingoissa puhutaan helposti miljoonista euroista. 50 Pelastustieto 8/2024 TULITYÖT Vastuita, vaaroja ja palontutkintaa Tulityöseminaari kokosi marraskuussa Hämeenlinnan Verkatehtaalle satakunta asiaan vihkiytynyttä uutta oppimaan ja verkostoitumaan. Tutkijan monipuolinen työ sisältää tyypillisesti esimerkiksi paikkatutkintaa, olosuhteiden selvitystä, naapureiden haastattelua ja verrokkitutkintaa. Yksi iso tulityövahinko oli koitua koko yrityksen kohtaloksi ja kriisi oli myös henkilökohtainen. Hän puhui myös alkusammutuksen isosta merkityksestä Prontotietojen valossa
Myöskään työstökoneista ja laitteista ei ole käsitystä. Monessa paikassa kyllä vaaditaan työturvallisuuskortti ja annetaan yrityskohtaiset perehdytykset. Myös piirrosanimaatiot olisi hyvä päivittää nykyaikaisemmiksi”, Olli Lehto ehdottaa.” Kimmo Kaisto. Osaamisen puutteen takia ei osata keksiä, mitä tässä voisi mennä pieleen ja miten se estetään. ”Liian helposti vähätellään vaaraa ja tehdään työ nopeasti puutteellisilla suojauksilla. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) AJANKOHTAINEN LUKU 111 lyssä olisi parantamisen varaa. Liekki tai kipinä ei suurta koloa tai rakoa tarvitse. Pitää painottaa enemmän rakenteisiin ja tekniikkaan liittyviä asioita. Hmm... 8/2024 Pelastustieto 51 TULITYÖT K U V A : K IM M O K A IS T O ALAN TOIMIJA Palopaikoilta havaittua Marko Virolainen on palvellut pelastusalalla 23 vuotta. Tilaisuus vastasi odotuksiani ja herätti ajatuksia. ”Annamme tulityökorttikoulutusta opiskelijoillemme sekä lähialueen yrityksille. Hyvin inhimillistä.” ”Parempaan vaarojen tunnistamiseen tulee pyrkiä. Ammattilaisia koulutta essa tulee usein hyviä keskusteluja tulitöihin liittyvistä kokemuksista, jotka ovat hyvinkin opettavia.” Tulitöiden opetusmateriaaliin voisi Lehdon mielestä lisätä kuvia ja esimerkkejä eri laitteiden aiheuttamista vaaroista. Aikuisilla koulutus keskittyy enemmän asenteisiin ja vastuisiin, koska ammattitaitoa on jo. Vuonna 2023 paloja oli vastaavana aikana 129 kappaletta. ”Olen saanut käsitellä tulityöturvallisuutta monesta näkökulmasta eri alojen ammattilaisten kanssa.” ”Kohtaan usein tulitöistä aiheutuvia onnettomuuksia. Vakavammaksi onnettomuudeksi edennyt tulityövahinko on tragedia paitsi vahingon kärsijöille, niin myös sen aiheuttaneelle. Myös muiden osallistujien kommentit olivat avartavia.” Suurimpina haasteina hän pitää tulitöihin liittyvien vaarojen ja riskien tunnistamisen sekä niiden huomioon ottamisen. Sivutoimisesti hän työskentelee opetustehtävissä. ”Havainnolliset kuvat tai videoklipit kertovat selkeästi vaaroista – esimerkiksi kipinäsuihku kulmahiomakoneesta tai liekin siirtyminen rakenteisiin pienestäkin raosta. Arjessa kuuluisa maalaisjärki kääntyykin tulitöissä vaaralliseksi, kun työmenetelmä on aiemminkin onnistunut. Keskeistä on myös vaarojen selvitys tulityöolosuhteista.” PIENESTÄ ISO VAHINKO Olli Lehto toimii päätyökseen opettajana TAO, Turun Ammattiopistosäätiössä. Tilaisuuteen osallistuminen on yksi keino suorittaa kurssinjohtajan vuosittainen osaamisen kehittäminen. Päivillä pureudutaan ajankohtaisiin aiheisiin tulityöturvallisuuteen liittyen. Luotetaan siis siihen, että tuskin tälläkään kertaa mitään sattuu. Esitys näytti, kuinka pienestä huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta voi tulla iso vahinko. Ilmoittautuminen päättyy 24.4.2025. ”Tämä ei kuulu yksin tulityöntekijöille, vaan heidät pitää ohjeistaa olosuhteisiin ja vaatia tarvittavat lainsäädännönkin turvallisuusnäkökohdat kuntoon. Säästetään aikaa ja rahaa turvallisuuden kustannuksella.” Olli Lehto kouluttaa pääasiassa opiskelijoita. ”Suoraan peruskoulusta tulleet eivät juuri tunne rakennuksissa esiintyviä rakenteita ja onteloi ta. Tyypillistä on puutteellinen vaarojen tunnistaminen. Miten saisimme onnistumisia esille ja palkittua arjessa?” Samu Jääskeläinen KURSSINJOHTAJAPÄIVÄT 2025 Ensi vuonna tulitöiden kurssinjohtajapäiviä vietetään Raatihuoneella Hämeenlinnassa 15.–16. Herää kysymys, onko tulitöiden peruskurssi riittävä koulutus luvan myöntäjille, vai tulisiko koulutusta lisätä?” ”Usein näemme epäonnistumiset tulitöissä, mutta olen nähnyt myös onnistumisia. Lisätietoja osoitteessa sppl.fi/kalenteri tulitöistä aiheutunutta tulipaloa 1.1.–30.11.2024. ”Hän kertoi selkeästi ja havainnollisesti tulitöihin liittyvistä vastuista sekä vaarojen havainnoinnista ja niiden huomioimisesta tulitöihin ryhdyttäessä. toukokuuta. Tulityökurssinjohtajana hän on opettanut yli 5000 henkilöä yli 300 tulityökurssilla. Tulityökurssinjohtajana olen toiminut vuoden 2021 alusta lähtien. Tärkeää on tulityöluvan myöntäjän osuus, ja hänelle pitää antaa tarvittava laajennettu koulutus. Tulityöluvan myöntäjän roolissa olen ollut vuodesta 2005 alkaen, kun aloitin työt opettajana.” Seminaarista jäi parhaiten mieleen Riku Kytölän esitys
”Mikä vedätys toi on?” ”Ei mikään, vaan totista totta. Ja totta puhuen ei mulle ole uran aikana kukaan koskaan antanut ymmärtää, että mun työssä olis jotakin kiiteltävää tai palkittavaa. En koe ansainneeni mitään.” ”No, no, no, leuka pois rinnasta”, nuorempi kollega komentaa ja jatkaa: ”Ei ole helppoa vittuilla noin ansiokkaasti 30 vuotta putkeen. ”Jos se jotain leipoo, niin korkeintaan mua turpaan.”. ”Voi kiitos, muija halkee ylpeydestä”, virkaikähenkilö sanoo. ”Se pääsee mukaan pyhäkahveille”, esihenkilö lupaa. ”Tajuatko, että noi mitalit myös maksaa. Sä saat 30 vuodesta vielä kultaisen.” ”Onks ne niitä veparimitskuja?” ”Ei, tää on ihan uusi setti ja tehty vain operatiivisille ammattilisille. Mitalisateessa Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Pitkän ja ansiokkaan työuran tehnyt virkaikäihminen istuu mokkakuppinsa ääressä. ”Ei mua kutsuta mihinkään palokunnan mitalinulkoilutustilaisuuksiin ja tuskin menisin, vaikka kutsuttaisikin. Juhlittas niin sanotusti työn merkeissä” ”Mä anon sulle ton merkin. Toimiston sakkikaan ei pääse näille apajille.” ”No sitten niitä mitaleita ei tulla paljon jakamaan.” ”Ai miks?” ”Mitalin pitää ensin istua päällikön merkkitelineeseen ennen kuin sen voi saada joku muu.” ”Näitä mitskuja ei voi saada muuta kuin sun kaltaiset fossiilit, jotka ovat kiljuneet eläkeiän betonointia, mutta ovatkin betonoituneet itse aseman kahvipöydän päähän, kunnes kuolema armahtaa.” Virkaikäihminen ymmärtää kerrotun pointin, mutta haluaa nostaa esiin väkevämmänpuoleisen argumentin. ”Hei vanha mörkö, nyt on keksitty mitali just sulle”, hän toteaa virkaikäihmiselle. Sinne pölyttyis kiiltävä mitali laatikon pohjalle.” ”Mehän voitas täällä työvuorossa ottaa tavaksi juoda joka pyhä mitalikahvit. 52 Pelastustieto 8/2024 Mikä vedätys toi on. Päälliköt ei kuittaa sellasia viuluja, josta ilo valuu kuraportaaseen. Kerätään jätkien kans sa kolehti, jos päällikön kukkaro ei aukea. ”Joo, pyydä, että se leipoo jotain, kun tulee”, nuorempi kollega säestää. Keskipitkän pelastusuran taakseen jättänyt kollega plarailee vieressä kännykkäänsä ja tekee sieltä löydön. Sitä ei voi päällikkökään kiistää, tulkoon vaikka itse kuuntelemaan.” ”Joo mut ne mitalit on operatiivisesta työstä, ei kollegan roustaamisesta.” ”No nyt sä oot liian vaatimaton.” ”Eihän mulla ole edes pukua, mihin sen vois kiinnittää.” ”Kyllä se sun Jussi-paidassa kiiltelee ihan yhtä lailla, siihen vasemman rinnan kohdalla olevaan salmiakkiin se laitettaisiin.” ”Se paita hakkaa aina palokunnan juhlapuvut, mut ta palokunnan helyt ei ole tarpeeksi arvokkai ta siihen kiinnitettäväksi.” Virkaikäihminen pohtii jo ääneen, minkälaisissa tilaisuuksissa hän sellaista mitalia ylipäätään voisi pitää. Iltapäiväkahveille ei tultaisikaan enää kuin tukkimies tilille, vaan laitettas se talon parempi poolo ja isot kunniamerkit telineineen ja tukirautoineen. Mutta pidät sitten sitä kanssa etkä möllötä”, paloesihenkilökin innostuu asiasta
Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1400 | www.saurus.fi . Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401. 8/2024 Pelastustieto 53 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. ALANSA AMMATTILAISET LIIAN TUMMAA PAAHTOA. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Sinunkin ilmoituksesi voisi olla tässä. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen
Nyt luodaan turvallinen ja vakioitu toimintamalli.” Liikkeelle ei lähdetty tyhjästä. Kouluttajakurssille pyritään saamaan neljä henkilöä pelastuslaitosta kohti, jotta alueelliset koulutukset pyörivät aikanaan sujuvasti. Osalla laitoksista toiminta on hyvällä tasolla, mutta harvemmin koordinoitua.” OHJAAMOSSA KOULUTUKSEN PIHVI Valkosen mukaan eniten kehitettävää on venetoiminnan oh jaamoyhteistyössä. Vuonna 2018 alkanutta projektia vetänyt Ville Tuovinen on keskeisenä asiantuntijana uudessa hankkeessa. ”Toiminta on perustunut toisinaan muutamien henkilöiden veneilyosaamiseen, tutkintoihin, pätevyyskirjoihin ja harrastuneisuuteen. Kun tehtäviä on vähän, rutiini puuttuu. Osaaminen on parantunut merkittävästi niin ammattilaisilla kuin sopimuspalokunnilla. VENETOIMINTA H anke ja tuleva kurssi julkaisuineen sai hankepäällikkö Iivari Valkosen mukaan alkunsa valtakunnallisesta tarpeesta. Hanketta hallinnoi Suomen Palopäällystöliitto ja sen rahoittaa Palosuojelurahasto. Pidetäänkö venettä sitten niin pienen käyttöasteen toimintana, tai ei ole ollut resursseja viedä asiaa eteenpäin”, hän pohtii. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: PETOVEKO-hanke Yhdelle kouluttajakurssille otetaan eri pelastuslaitoksilta 16 osallistujaa, joilla on riittävä osaaminen kouluttamisesta ja venetoiminnasta. Itse koulutus on pelastuslaitoksille ilmainen. Ensimmäinen viisipäiväinen pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi järjestetään ensi toukokuussa Bågaskärissä. EteläSavon pelastuslaitoksen Pelastusja öljyntorjunta-aluksella työskentelyn perusteet -kehittämisprojekti ja kurssit sen jälkeen ovat nyt osa laitoksen vuosittaista koulutustarjontaa. ”Esimerkiksi navigoinnissa, reittisuunnittelussa, aluksen kuljettamisessa ja siinä, minkälaista merkkikieltä ja ohjailukomentoja käytetään. Hänen vastuullaan on tuotTurvalliselle kurssille Pelastustoimen venetoiminnan perustarpeisiin ei ole ollut vakioitua ja määrämuotoista valtakunnallista koulutusmallia miehistölle. Joka työvuoro ja asema on voinut hoitaa hommia omalla tavallaan. Venetoimintaan valtakunnallinen koulutusmalli 54 Pelastustieto 8/2024. ”Pelastustoimessa on mo n ia erilaisia täydennyskursseja, mutta tämä on jostain syystä puuttunut. Siihen tulee nyt kaivattu muutos PETOVEKO-hankkeen myötä
Valtakunnalliset toimintamallit parantavat työturvallisuutta ja tehokkuutta. Vuonna 2025 pätevöityy neljällä alueellisella kouluttajakurssilla ympäri Suomea yhteensä 64 kouluttajaa. ”Yhteistyö ohjausryhmässä on ollut antoisaa. Nähdään Bågaskärissä! Pelastustoiminnan venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanke PETOVEKO selkeyttää ja yhtenäistää pelastuslaitosten venetoiminnan koulutusta. tammikuuta 2025. Olemme saaneet työn tueksi paljon ideoi ta ja tausta-aineistoa”, Valkonen summaa. Kurssilta on rajattu tietoisesti pois aiheita kuten öljyntorjunta, pimeätoiminta ja tutkan käyttö, koska kurssi keskittyy nimenomaan venetoiminnan perustaitoihin.” VENETOIMINNAN PERUSTEET KAIKILLE Kouluttajan opas ei ole julkinen, sen saavat vain koulutuksen käyneet. Hankkeen työryhmä koostuu yhteensä kuudesta asiantuntijasta, jotka lukeutuvat valtakunnan kärkiosaajiin venetoiminnasta. On keskusteltu, tutkittu muiden koulutusmateriaaleja ja termis töä sekä käyty läpi hyviä käytänteitä. Vuonna 2025 järjestetään neljä samansisältöistä kouluttajakurssia yhteistyössä eri pelastuslaitosten kanssa: Bågaskär 5.–9.5. Vaasa 8.–12.9. PETOVEKO-hankkeen ohjausryhmässä on mukana muun muassa Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Rajaja merivartiokoulu, Xamk merenkulku ja poliisi. On myös helppo poimia sopivia moduuleita viikkoharjoituksiin. ja Tampere 22.–26.9. ”Verkkoympäristössä tehdään teoriaopintoja etukäteen, ja lisäksi on muutama luento. Etelä-Savon hankkeessa tehtiin paljon suunnittelutyötä ja aineistoa, jota voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen. On myös hankittu esimerkiksi suojavarusteita kouluttajien käyttöön, vedenkestävät tabletit, pintapelastusvarusteet ja köysiä. Kelpoisuusehdot kouluttajakurssille ovat tiukat, pitää jo osata kouluttaa ja venetoiminnan perusosaamisen täytyy olla vahvaa. Etelä-Savon nelipäiväisiin ja pitkiin intensiivisin päiviin verrattuna tuleva kouluttajakurssi on viisipäiväinen, mutta päivät lyhyempiä. Sen kirjoitustyö on Tuovisen mukaan jo pitkällä. Rantasalmi 19.–23.5. ”PETOVEKO -hanke alkoi tämän vuoden vappuna ja kestää ensi vuoden loppuun”, he iloitsevat. Opas on suunniteltu siten, että voi rakentaa erilaisia toteutuksia esimerkiksi sopimuspalokunnille vaikkapa kahdeksi viikonlopuksi. Se on paljon kattavampi asiasisällöissä kuin mitä kurssilla käydään läpi. He toimivat myös kouluttajakurssien kouluttajina ja osallistuvat oppaiden kirjoitustyöhön sekä koulutusaineiston ja kurssien valmisteluun. Muuten kouluttajakurssikin on erittäin käytännönläheistä tekemistä vesillä. VAHVA OSAAMINEN POHJAVAATIMUS Viisipäiväinen kouluttajakurssi mukailee venetoiminnan peruskurssia ja antaa mallin, miten venetoiminnan perustaitoja kannattaa kouluttaa omalla pelastustoimialueella. Viikossa ei tehdä merimiestä eikä kouluttajaa”, Valkonen painottaa. Lisätietoja: sppl.fi/petoveko. Ensi vuonna hankkeessa julkaistaan myös opas venetoiminnan perusteista. Tuovinen ja Valkonen pyrkivätkin vuosia laajentamaan hyvän vastaanoton saanutta koulutusmallia valtakunnalliseksi. Hankkeen verkko-opintoja ja julkaisuja varten on otettu tuhansia kuvia ja koulutusvideoita. 8/2024 Pelastustieto 55 VENETOIMINTA taa myös koulutusmateriaalit, ja hän kouluttaa tulevilla kursseilla. Neljään osaan jaetussa oppaassa käsitellään perustoimintamalleja, navigaatiota ja merenkulkuoppia sekä koneoppia ja venetekniikkaa. ”Julkisesta oppaasta tulee sekä painet tu että sähköinen versio”, Valkonen kertoo. Koulutukseen haetaan Palopäällystöliiton nettisivujen kautta ja haku päättyy 31. Neljäs osa on säädöspohjaa, jossa kerrotaan, miten venetoimintaa tulisi pelastuslaitoksella ohjata. Iivari Valkonen ja Ville Tuovinen ovat selvästi innoissaan, kun saavat toimia oman intohimonsa parissa hyvänä työparina
Nyt oli oikea aika toteuttaa tämä”, hän sanoo. Pekka Rajajärvi haki itse rahoittamaansa videon tekoon avustusta myös 80-vuotiaalta väestönsuojelusäätiöltä, mutta tukea ei kuitenkaan herunut. Hän vastasi väestönsuoja-asioista 40 vuoden ajan sisäministeriön pelastusosastolla eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 2016. Esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiston asennus sujui näppärästi yhdeltä mieheltä neljässä tunnissa. Väestönsuojan pinta-ala on 66 neliötä ja vaatimusten mukaisesti siinä on suoja 88 henkilölle. Siitä voitaisiin saada myös menestynyt vientituote. Siksi ei olekaan ihme, että vaaka painoi enemmän väestönsuojarakentamisen puolelle. Teksti ja kuvat: Esa Aalto MYÖS KOULUTUSTILAKSI Rakentamisesta ammattilaisvoimin tehdyssä videossa näytetään seikkaperäisesti, miten elementtisuoja valmistuu. Rakennus ei ole vain elementtiväestönsuoja, vaan määräysten mukaisesti se on myös varastorakennus. Elementtisuojan rakentaminen onkin suomalainen erikoisuus, jota alan asiantuntijat soisivat lisensoitavan. Rajajärvi kertoo rakennustyön sujuneen suunnitelmien mukaan. Väestönsuoja kesämökille Joko väestönsuoja tai sähköauto. Se on tärkeää myös informaation jakamisen kannalta. Sellainen tehtiin edellisen kerran vuonna 2000. ”Pelastusopiston kanssa voisimme yrittää järjestää tällaisen väestönsuojan tiiviysja miehityskoetta. Pekka Rajajärvi (vas.) esitteli väestönsuojaa Kari Telarannalle.. 56 Pelastustieto 8/2024 VARAUTUMINEN R akennusneuvos Pekka Rajajärvelle väestönsuojat ovat suuri sydämenasia. Myös sulkutelttoja voitaisiin kokeilla.” Väestönsuojaekspertin mielestä väestönsuojien rakentamisen kustannukset Elementtisuoja on suomalainen erikoisuus. Elementeistä koottavan suojan rakentaminen on myös dokumentoitu kuvin ja videolla. Tällainen suoja on paineen ja sirpaleiden kestävä, siellä on saastumaton ja säteilyltä vapaa hengitysilma ja sen suojassa voidaan pitää yllä elintoimintoja vähintään kolme vuorokautta. ”Kun jotain päätän, sen myös teen. Siksi sinne on tehty esimerkiksi asianmukaiset läpiviennit. Tätä mietti Pekka Rajajärvi ja päätyi tekemään kesäasunnolleen Sysmässä oman väestönsuojan. Kesäasunnon tontille nousi muutamassa kuukaudessa S1-luokan väestönsuoja. Miten Rajajärvi toivoo Sysmään Keskisen järven rannalle noussutta väestönsuojarakennusta hyödynnettävän. Voitaisiin kokeilla, miten suoja toimii, kun sinne sijoittuu vaikkapa kokonaismäärän, 88 hengen verran, mutta epäilen, että sellaista määrää väkeä sinne kuitenkaan saadaan.” ”Myös koulutustilaisuuksiin suo jarakennus olisi käytettävissä. Se maksoi noin 105000 euroa. Kuokka iskettiin maahan heinäkuun lopussa ja väestönsuojan kävivät lokakuun lopussa vihkimässä muiden muassa Jarkko Häyrinen ja Ira Pasi sisäministeriön pelastusosastolta
Liikkeelle on tarkoitus lähteä ensi vuonna. VARAUTUMINEN >> Seppo Lokka >> Yrjö Lindroos >> Vesa-Pekka Tervo olisi laskettava puolustusmenoihin. Väestönsuoja on piiloikkunoin varustettu varastorakennus.. Ne ovat osa kokonaismaanpuolustusta. ”Tässä varmasti tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä, mutta vielä ollaan idea-asteella. APUA UKRAINAAN Pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen kävi vihkimässä entisen työkaverinsa rakentaman väestönsuojan. Suomalainen teknologia on tässä huippuluokkaa, ja olemme hyvänä esimerkkinä.” Sisäministeriössä valmistellaankin yh teishanketta, jossa autetaan Ukrainaa kehittämään omaa väestönsuojajärjestelmäänsä. ”Silloin olisi helpompi esittää vanhojen suojien korjausmenoja valtion budjettiin. Meillä on vuosina 1959–72 rakennettu 10000 suojaa, joita olisi tarpeen kunnostaa. Esimerkkinä tällainen erillisenä rakennettu elementtiväestönsuoja on hänen mielestään harvinainen. ”Meidän on tarkoitus käyttää tätä esimerkkinä myös Ukrainan väestönsuojatarpeita ajatellen. Niissä on toimimaton ilmanvaihto, ilma tulee hiekkasuodattimen kautta ja laitteet ovat vanhentuneita”, Rajajärvi huomauttaa. Lähtökohtana on tässäkin, mitkä ovat ukrainalaisten tarpeet ja toiveet”, asiantuntija Heikki Honkanen sisäministeriön pelastusosastolta sanoo. Tällaisia voitaisiin rakentaa esimerkiksi koulujen pihoille
”Koulutus sopii nimenomaan tilannekeskuspäivystäjinä toimineille, mutta myös erinomaisesti johtokeskuksissa päällystötehtävissä toimiville. Se vaatii myös sen mukaisen koulutuksen osaamisen varmistamiseksi.” YKSITYISKOHTAISEMPAA JA VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖTÄ Koulutuksessa käydäänkin läpi aikaisempaa yksityiskohtaisemmin tilannekeskuksen tehtäviä, millaista tukea tilanne. Myös viranomaisyhteistyö on tärkeässä osassa koulutuksessa.” Koulutus koostuu lähija etäopetuksen sekä itsenäisen opiskelun lisäksi harjoittelusta. Koulutuksen halutaan ensisijaisesti palvelevan työnantajaa, ja Matti Honkanen korostaa tässäkin yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa, koska näiden tarpeisiin koulutusta järjestetään. Helsingissä toimii lisäksi pelastustoimen valtakunnallinen tilanneja johtokeskus, jonka tehtävänä on johtaa suurempia tilanteita ja vastata myös kansainvälisen avun organisoinnista. ”Tehtävä on tavallaan entinen, mutta tässä mittakaavassa uusi. Pelastustoimessa pitää nyt olla tilanneja johtokeskus viidellä yhteistyöalueella. Ensimmäisellä kurssilla opiskelee 13 henkilöä, jotka tulevat pääasiassa yhteistyöalueilta. Ensi keväänä päättyy ensimmäinen kurssi. Useimmilla heistä on jo kokemusta tilannekeskustoiminnasta. Tavoitteena on yhdenmukainen toimintamalli ja antaa käsitys, miten laaja-alaisesti tilannekeskus pystyy palvelemaan ja tukemaan toimintaa”, Honkanen sanoo. Honkasen kanssa heitä kouluttaa yliopettaja Anna-Mari Kosunen. Haku vuoden 2025 kurssille on juuri avattu. Uudistettu koulutus aloitettiin Pelastusopistossa tänä syksynä ja seuraava on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. 58 Pelastustieto 8/2024 keskukset voivat tuottaa, säädösperustaa, paineisen pelastustoiminnan johtamisen hallintaa, erilaisia organisaatioon liittyviä asioita, tiedonsaantioikeuksia ja henkilötietojen käsittelyä. Teksti ja kuva: Esa Aalto HARJOITUS JA KOULUTUS K urssin johtajana toimiva yliopettaja Matti Honkanen sanoo, että tilannekeskustoiminnasta annettu uusi asetus selkiyttää tehtävää. Uusi koulutus lisää osaamista Tilannekeskusten uusien vaatimusten takia tilannekeskuskoulutusta on pidennetty 15 opintopisteen kokonaisuudeksi. ”Tietojärjestelmiä käydään seikkaperäisemmin läpi ja miten niitä voidaan onnettomuustilanteessa ja valmiuden ylläpitämisessä parhaiten hyödyntää
Millog Groupin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. Toni Louhivirta painottaa myös sitä, että opitaan yhtäläisiä toimintatapoja, sillä kaikkialla toimitaan samalla tavalla. Se vaikuttaakin oikein hyvälle.” Janne Kopra suosittelee koulutusta kaikille, sillä se laajentaa näkemystä omasta alasta. Tässä huomaa myös, miten valtavin harppauksin pelastusala kehittyy ja on kehittynyt.” Toni Louhivirta, 46, työskentelee operaattorina Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Hän tuli palomies-ensihoitajaksi, mutta raskaampien töiden jälkeen siirtyi tilannekeskuspäivystäjäksi pari vuotta sitten. Toimintasi turvaaja Jotta koulutus vastaa parhaiten nykypäivän toimintatarpeita, on opiston tilannekeskuskoulutuksen opetustilassa uudistettu tietoteknisiä – ja näyttöjärjestelmiä. Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . ”Tässä huomaa myös sen, miten järjestelmät ja tekniikka kehittyvät vauhdilla. Erityisesti mielenkiintoista on ollut päästä tutustumaan kenttäjohtamisjärjestelmä Kejoon. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Hän tuli laitokselle aikoinaan kalustonhoitajaksi, ja vastasi muun muassa virveja pekelaitteiden huollosta. Kun saan uutta tietoa, voin kehittyä työssäni. ”Tällainen koulutus lisää ammattitaitoa. Janne Kopran mielestä uusi työ on erinomainen ratkaisu urapolkuvaihtoehdoksi. Tämä koulutus antaa eväät juuri sellaiseen”, hän sanoo. LISÄÄ AMMATTITAITOA Ylipalomies Janne Kopra, 60, on työskennellyt Helsingin pelastuslaitoksella yli 30 vuotta. Hän kehuu koulutusta hyväksi ja ammattitaitoiseksi. Fyysisesti raskaammat työt ovat nuorempien hommaa.” Janne Kopra (vas) ja Toni Louhivirta kehuvat uudistettua koulutusta hyväksi ja se lisää omaa ammattitaitoa.. Operaattorit ovat tilannekeskuspäivystäjiä, ja sellainen Louhivirta on ollut kuutisen vuotta. ”Tuemme työllämme johtamista ja voimme auttaa kentällä tehtävää työtä. HARJOITUS JA KOULUTUS Millog Group turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. ”Sanoisin, että tämä on mullistanut elämäni ja antanut virtaa tehdä työtä
Tutkielman toissijaisena tavoitteena oli tuoda esiin tutkimushenkilöiden kokemusten kautta muodostuneita kehittämisideoita ja -tarpeita siitä, millaisiin asioihin pelastuslaitoksissa tulee keskittyä materiaalisen varautumisen edistämiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden mukaan pelastustoimen materiaalisen varautumisen kehittäminen tulevaisuudessa vaatii riittävästi resursseja paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. miussuunnittelusta ja varautumisesta vastaaville henkilöille. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Opinnäytetyö antoi tietoa pelastuslaitosten materiaalisen varautumisen nykytilasta ja toi esiin tutkimushenkilöiden näkemyksiä materiaalisen varautumisen kehittämisestä. Merkittävimmät muutokset alueella ovat Olkiluoto 3:n kaupallisen sähköntuotannon käynnistyminen ja lähitulevaisuudessa Posiva Oy:n käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen ottaminen käyttöön. Olkiluodon ydinvoimala-alue (TVO, arkisto). Toimintaympäristön muutos ja uusien työskentelyja koulutusympäristöjen käyttöönotto on tuonut uusia tarpeita kehittää paloturvallisuuskoulutusta yhdenmukaisemmaksi ja yksilöllisemmäksi koko ydinvoimala-alueen henkilöstölle. Opinnäytetyön keskeiseksi tulokseksi muodostui erilaisista moduuleista rakentuva paloturvallisuuskoulutuksen konsepti, jolla voidaan kohdistaa tarkoituksenmukainen ja tehokas koulutus Olkiluodon ydinvoimala-alueella työskentelevälle henkilöstölle. Opinnäytetyön sisällöllinen viitekehys on suunnattu TVO-konsernin käyttöön, mutta osa opinnäytetyöstä on hyödynnettävissä myös muussa teollisuudessa. Idea opinnäytetyön kirjoittamisesta tästä aiheesta tuli Teollisuuden Voima Oyj:n palopäälliköltä Vesa Katavistolta. Kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden näkemysten pohjalta on mahdollista kehittää pelastuslaitosten materiaalista varautumista. Tutkimushenkilöiden näkemyksissä painottui sisäministeriön asettaman Pelastustoimen materiaalinen varautuminen ja huoltovarmuus -hankkeen johtopäätöksen tavoin se, että pelastustoimen valtakunnallisessa strategisessa kehittämisessä tulisi huomioida entistä vahvemmin materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden kokonaisuus osana hyvinvointialueiden pelastustoimien palvelutasoa ja sen järjestämistä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin pelastuslaitosten valja paloturvallisuuskoulutuksen suunnittelulle ja antaa perustellut toimintamallit henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda pohMateriaalisen varautumisen kehittäminen tulevaisuudessa vaatii riittävästi resursseja. Ennakoivalla toiminnalla ja henkilöstön henkilökohtaisella osaamisella on merkittävä rooli henkilöja työturvallisuuteen, sekä laitospalokunnan toimintaedellytyksiin onnettomuustilanteessa. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Opinnäytetyön muotona oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka pääkohtia olivat henkilöstöryh mien määrittäminen, paloturvallisuuskoulutuskonseptin luominen sekä osaamisvaatimusten ja koulutusresurssien tarvearviointi. 60 Pelastustieto 8/2024 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069390 Olkiluodon ydinvoimala-alueen henkilöstölle on järjestetty paloturvallisuuskoulutusta jo kymmeniä vuosia. Paloturvallisuuskoulutuksen kehittäminen Olkiluodossa VÄHÄSÖYRINKI, NIKO: Paloturvallisuuskoulutuksen kehittäminen Olkiluodon ydinvoimala-alueella. Aineistoa täydennettiin edelleen lähettämällä kyselylomake Lapin pelastuslaitoksella palomestareina ja palopäällikköinä työskenteleville henkilöille. Opinnäytetyön tutkimustulokset ovat kokonaisuudessaan salassa pidettäviä julkisuuslain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 8 kohdan perusteella. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Pelastuslaitosten materiaalisen varautumisen kehittäminen SALMI, MATTI: Pelastuslaitosten materiaalinen varautuminen urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018376 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pelastuslaitosten varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastaavien henkilöiden näkemysten pohjalta, miten pelastuslaitokset ovat varautuneet materiaalisesti valmiuslain (1552/2011) 3 §:n kohdan 1 ja 2 mukaisiin poikkeusoloihin oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi
Ikääntynyt, vaikkakin hyvinkin huollettu pelastusauto on selvä riski kaikille tieliikenteen käyttäjille ja ennen kaikkea pelastushenkilöstölle itselleen.. Jos raPelastusajoneuvot hyvinvointialueilla – vanheneva kalusto uhka tehokkuudelle KALLIO, JONI: Pelastusajoneuvot hyvinvointialueilla urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069422 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hyvinvointialueille siirtyneiden pelastusajoneuvojen tilannetta siirtymisvaiheessa. Maassa oli 2022 lopussa käytössä 165 Prontoon tilastoitua tässä opinnäytetyössä käsiteltyä ajoneuvoa, joiden valmistusvuosi oli 1965– 1991 eli selvästi yli 30 vuotta vanhoja raskaita pelastusautoja. Tutkimuksellinen osuus oli perustietojen vertailua toisiinsa ja analyysin tekennus on osittain suunniteltu perustuen oletettuun palonkehitykseen, paloluokka määritellään perinteisesti luokkiin P1…P3. Oletettuun palonkehitykseen perustuen toteutettujen rakennusten periaatteena on olla yhtä turvallinen kuin taulukkojen perusteella toteutettu rakennus. Analyysin pohjalta etsittiin toistuvia ratkaisuja sekä kohteen yleispiirteitä. Esimerkiksi hiljattain julkaistussa Rakennuspalojen sammutusoppaassa on niukasti avattu pelastustoimintaa tällaisissa rakennuksissa. Näistä tehtiin analyysi, jossa taulukoitiin oletettuun palonkehitykseen perustuvat ratkaisut sekä kohteen yleistiedot. Etenkin tällöin toiminnallisesti suunnitellut ominaisuudet ovat niin sanotusti piilossa. Rakennuspalojen sammutusta ja pelastustoiminnan johtamista tarkasteltiin kansallisten ja muutaman ulkomaisen lähdeaineiston pohjalta. Tutkimuksessa oli mukana yli 1500 pelastusautoa, joten noin 11 prosenttia pelastusautoista oli yli 30 vuotta vanhoja. Esimerkkirakennuksissa oli usein pidennetty poistumismatkoja ja/tai kasvatettu palo-osaston kokoa oletettuun palonkehitykseen perustuen. Aineisto kerättiin Tilastokeskuksesta, Prontosta, henkilöhaastatteluista ja runsaasta määrästä painettua materiaalia tai verkkojulkaisuja. Muutos pois taulukkomitoitetuista rakennuksista haastaa pelastustoiminnan johtajan kyvykkyydet päätösten teon yhteydessä. Tarkoitus oli selvittää koko maan tilannetta ajoneuvokaluston osalta hyvinvointialueiden aloittaessa. Haastetta pelastustoiminnan johtajalle lisää toimintamalli paloluokan määrittelyssä. Hyvinvointialueiden pelastustoimet saivat käytännössä perintönä aiempien alueellisten pelastuslaitosten ajoneuvokalustot käyttöönsä. Tällaiset rakennukset määritellään paloluokkaan P0, jos rakennus on oleellisin osin suunniteltu perustuen oletettuun palonkehitykseen. Pelastusautoja on paljon, mutta edelleen on nähtävissä, että pelastuslaitoksilla on runsaasti ylimääräistä pelastusautokalustoa tutkittuun tietoon perustuen. Opinnäytetyössä selvitettiin perustietoja hyvinvointialueista ja pelastusajoneuvoista lukuarvoina. Aineistoa rajattiin käsittämään vain raskaita pelastusautoja ja niistäkin vain sammutusautoja, säiliösammutusautoja, säiliöautoja ja nostokalustoa. Kaikissa esimerkkikohteissa oli hyödynnetty myös taulukoihin pohjautuvia suunnitteluratkaisuja. Työn yhteydessä haastateltiin pelastusviranomaisia P0-paloluokan rakennuksiin ja kohdesuunnitteluun liittyen. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta löydettiin tutkimusaukko liittyen pelastustoimintaan rakennuksissa, jotka on suunniteltu oletettuun palonkehitykseen perustuen. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta erityisosaamista ja ymmärrystä – viranomaiset mukaan lukien. Ulkoapäin on haastavampi tunnistaa rakennusten ominaisuudet ja hyödyntää ominaisuuksia rakennuspaloissa. Vanheneva pelastusautokalusto on uhka pelastustoimen tehokkuudelle. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta uudistui vuonna 2017, jolloin määriteltiin kyseinen uusi paloluokka P0. Rakennetun ympäristön tiivistyminen ja kustannustehokkuuden tavoittelu osaltaan lisää tarvetta poiketa taulukkomitoitusten perusteista ja suunnitella rakennuksia oletettuun palonkehitykseen perustuvin menetelmin. Osittain oletettuun palonkehitykseen perustuvia rakennuksia oli toteutettu kaikkiin paloluokkiin P1, P2 ja P3. Opinnäytetyö laadittiin kirjallisuuskatsauksen ja esimerkkikohteiden pohjalta. Vanhat pelastusautot ovat riski liikenteessä ihan normaaliajossakin – puhumattakaan hälytysajossa, jossa tekniikan kunto voi asettaa haasteita turvalliselle tehtävän suorittamiselle. kemistä tuloksista. Rakennuskohteisiin ennalta tutustuminen ja laaditut suunnitelmat pelastustoimien varalle nousevat suureen arvoon kompleksisissa rakennuksissa ja dynaamisissa onnettomuustilanteissa. Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten toimenpiteiden perusteella voidaan todeta, että vuoden 2022 lopussa hyvinvointialueille siirtynyt pelastusajoneuvokalusto ei ole ollut silloisenakaan ajantasaista eikä käytettävyydeltään sopivaa kokonaisuudessaan. Erityispiirteitä oli kuvattu osin epätarkasti tai miten erityispiirteet tulee ottaa huomioon pelastustoiminnan johtamisessa. 8/2024 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Oletettu palonkehitys ja suunnittelu pelastustoiminnan johtajan päätöksenteon tukena LAAKSO, JUHAN-PETTERI: Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu pelastustoiminnan johtajan päätöksenteon tukena urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069522 Väestön muuttaessa enenevässä määrin kaupunkeihin myös rakennettu ympäristö tiivistyy ja kehittyy. Oletettuun palonkehitykseen perustuen suunniteltuja ja toteutettuja rakennuksia saatiin esimerkkikohteiksi 18 kappaletta. Esimerkkikohteiden ristiintaulukoinnin perusteella nämä rakennukset ovat usein varustettu paloteknisillä laitteistoilla, kuten paloilmoitin ja koneellinen savunpoisto
Anna kiehahtaa ja hauduta miedolla lämmöllä noin puoli tuntia. Kotiruoka on usein se, mikä saa meidät tuntemaan olomme kotoisaksi ja turvalliseksi. On palkitsevaa selättää tekniset osuudet ja tuntea onnistumisen riemu – se pitää minut fyysisesti ja henkisesti virkeänä. Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Janne Vainion albumi ja Pixabay Kun vain taivas on rajana NÄISTÄ TYKKÄÄN Jouluinen omenaglögi Ainekset: • 1 litra omenamehua • 2 kanelitanko a tai ½ teelusikkaa kanelia • 4–5 tähtianista • teelusikallin en kokonaisia mauste neilikoita • ½ teelusikallis ta kardemumm an siemeniä • ruokalusika llinen sitruunameh ua • (tummaa sokeria) Valmistus: 1. Se auttaa minua pysymään kunnossa ja jaksamaan työssäni. LEMPIRUOKASI. Musiikkimaku ulottuu popista rockiin, pienet klubikeikat ja livekonsertit toimivat aina. Työni vastapainoksi hyppään pyörän selkään. 3. Siivilöi kattilasta suoraan laseihin. Kotiruoan parissa voi myös tutustua uusiin makuyhdistelmiin ja kokeilla erilaisia valmistustekniikoita. On mahtavaa päästä puuttomille ja lumisille tuntureille tai vuoristoon. 62 Pelastustieto 8/2024 ARKISTOJEN AARTEITA LEMPIHARRASTUKSESI. MITÄ KUUNTELET. Pyöräilen niin kaupungissa kuin maastossa. Halutessasi voit terästää glögiä rommilla tai calvadoksella. Talvella pyörät vaihtuvat suksiin. Laita ainekset kattilaan. Pyörä ja sukset ovat hyvä vastapaino. 4. Välillä kaipaan nostalgista 80-lukulaista popia, toisinaan taas kokeilen jotain täysin uutta ja eksoottista. Kesän lämpimät ilmat ja luonnon tarjoamat raikkaat maut houkuttelevat meidät mielellämme grillaamaan. Janne Vainiolla on Suomen Lentopelastusseuran toiminnanjohtajana keskeinen rooli vapaaehtoisen etsintäja valvontalentotoiminnan järjestämisessä Suomessa. Kaikki käy, kesällä grilliä ja muuten kotiruokaa kaikissa muodoissa. Savun tuoksu ja grillin äänet luovat ainutlaatuisen tunnelman, ja ruoka maistuu erityisen hyvältä ulkona nautittuna.. Maastopyöräily tarjoaa aina uusia haasteita. Salaatti ja hedelmät ovat tulleet viime vuosina vahvemmin mukaan ruokavalioon. Se on myös loistava tapa nauttia raikkaista raakaaineista ja valmistaa terveellisiä aterioita. 2. Erityisesti pidän siitä, että pyörällä pääsee liikkumaan vapaasti ja näkemään uusia paikkoja. Musiikki on minulle kuin kameleontti, se mukautuu jokaiseen tilanteeseen. Tehtävä on monipuolinen ja haastava, mutta samalla erittäin palkitseva
Torstaina elokuun 8. Kuva: Juhani Katajamäki. Bensiinilastissa ollut perävaunu ei kaatunut, mutta kaasuöljyä kuljettanut vetovaunu kaatui, ja öljy valui hiljalleen maahan. Eräiden paikalla olleiden epäilyksistä huolimatta kaasuöljy syttyi erittäin herkästi ja paloi niin voimakkaasti, että palokunnan oli levyja sumusuihkuin suojeltava lähimaastoa sekä onnettomuuskohdan yläpuolella kulkevia puhelinlankoja. Vasemmalla öljyn poltosta Palontorjunnalle kertonut Juvan kunnan palopäällikkö Reino Miettunen, joka on toiminut puolivakinaisessa palokunnassa 16 vuotta. Liikenne ohjattiin paikan ohitse toista ajokaistaa pitkin. Päivän kuluessa saatiin paikalle toinen säiOikealla öljyn poltto alkuvaiheessaan. Palo kesti toista tuntia, jolloin kaikki maan pinnalla oleva öljy oli palanut. Palokunta selvittää varmistussuihkuja. Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Palomestari Pertti Uurasmaa kirjoitti Palontorjuntassa 7/1968 maahan valuneen öljyn poltosta Juvalla. liöauto, johon loppu poltto ainelastista pumpattiin. Tällöin alkoi palokunnan suorittamana maahan valunen öljyn tuhoaminen polttamalla. Palokunta eristi ja merkitsi alueen varoituskolmioin. Tämäkin artikkeli on osoitteessa: pelastustieto.fi/ digilehti/palontorjunta-07-1968/41-301. Täällä todettiin, että öljy kaasuuntuu lämpimässä säässä ja saattaa syttyä jostain syystä. Jos sinulla on vanha palo kuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Iltapäivällä saapui hinausauto, jonka avulla kaatunut säiliöauto saatiin tielle noin klo 18:n aikaan. Ojaan valunut öljy padottiin kaksinkertaisilla maapadoilla. 8/2024 Pelastustieto 63 ARKISTOJEN AARTEITA Maahan liikenneonnettomuudessa valunut öljy poltettiin Vuonna 2000 kansainvälisillä Der Rote Hahn -messuilla Saksan Augsburgissa näytteillä oli ahtaille ku jille tarkoitettu tikasyksikkö Alley Cat. Asiasta tehtiin ilmoitus Juvan palokunnalle vasta klo 8:n aikaan aamulla, jolloin palopäällikkö lähti muutaman miehen kanssa paloautolla onnettomuuspaikalle. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1950–2009. päivänä noin klo 02:n aikaan yöllä sattui Juvan kunnan Kaihunmäen kylässä valtatie n:o 5:llä liikenneonnettomuus, jossa kaasuöljyja bensiinilastissa ollut säiliöauto perävaunuineen oli suistunut tien oheen. Vuodesta 1964 alkaen päätoimisena palopäällikkönä
Mitatut pitoisuudet olivat alle 10 prosenttia palokaasujen haitallisista arvoista. • Säilytyspaikassa tulee olla joko paloilmoittimeen tai toisiin ilmaisimiin liitetty savuilmaisin. Kuvakaappaus: Brann & Redning 4/2023. Kun ambulanssi tuli, sairaankuljettajat löysivät vaatteiden alta pahoja palovammoja ja helikopteri vei hänet sairaalahoitoon. Rakennus oli kolme metriä korkea ja siellä oli koneellinen ilmanvaihto. Palolta säästyneen asunnon kattoikkunan läheltä nousi savua. Palot kestivät 3–7 minuuttia. Kuitenkin isommalla akulla ja pienempään tilaan voi muodostua haitallisia pitoisuuksia. • Säilytyspaikan tulee olla erillään poistumisteistä ja palovaarallisista materiaaleista. Koska säätiedotus ennusti lumipyryä, katto oli vielä suojattava. Päällikkö ja varapäällikkö Tho mas Dick tarkastivat vielä talon. Rothrist (Sveitsi). • Vältä sähköpotkulautojen säilyttämistä ja lataamista oleskelutiloissa ja poistumisreiteillä. • Säilytä akut huoneen lämpötilassa, älä lataa pakkasessa. Bergenin pelastuslaitos oli sammuttanut jo useita sähköpotkulaudan paloja. Palovammoja saanut auton omistaja oli ilmoittanut talon asukkaille palosta. Kokeet tehtiin rakennuksessa, jossa oli 55 m2:n luokka, 13 m2:n toimisto sekä 15 m pitkä ja 2,5 m leveä käytävä. Autotallissa olevat kaksi henkilöautoa vaikuttivat vahingoittumattomilta, mutta menivät lunastukseen sisälle tunkeutuneen noen takia. Teksti: Janne Siren Fjaerestad, Ragni Fjellgaard Mikaelsen, Christof Merener 4/2023 Lisätietoja QR-koodi skannaamalla. Autojen ja julkisivun palot sammutettiin kello 22.30. • Älä lataa vahingoittunutta akkua äläkä vahingoittuneen potkulaudan akkua. Palokunnalta kului kaksi tuntia kattotiilten poistoon. Tilojen ilmasta mitattiin tukahduttavien ja myrkyllisten palokaasujen sekä hapen pitoisuus. • Sähköpotkulaudat voivat syttyä milloin tahansa. Kaikki akut oli ladattu täyteen. Pelastustoiminta lopetettiin kello 1.40. Palokunta selvitti kolme suihkua kadun vastakkaisella puolella olevasta palopostista. • Lataa vain tilassa, jossa on toimiva palovaroitin. Tilojen ilmanvaihtokertoimet olivat niiden käyttötarkoituksen mukaiset. Palopesäkkeiden paikantamista ja sammuttamista varten koko katto oli tutkittava. Pienet lapset ja vanhukset ovat erityisen herkkiä palokaasujen vaikutuksille. Suositukset käyttäjille: • Osta vain laadukkaita sähköpotkulautoja. Suositukset kiinteistöjen omistajille: • Valitse sopiva säilytyspaikka sähköpotkulaudoille ja muille litiumioniakkuja käyttäville laitteille. Savua oli jo 1–2 minuutin kuluttua 1,9 metrin korkeudella. • Jos säilytyspaikka on ulkona, sen pitäisi olla suojattu suoralta auringon säteilyltä. • Käytä vain alkuperäisiä akkuja ja latauslaitteita. Kolmessa kokeessa potkulauta oli luokan ja kolmessa käytävän nurkassa. • Uudetkin sähköpotkulaudat voivat syttyä. He kertoivat pamauksista, jotka autojen renkaiden repeäminen oli aiheuttanut. Lisäksi äkillisen akkupalon pamahdusten, pistoliekkien ja palavien heitteiden aiheuttama kauhu saattaa estää heitä poistumasta. Kylmänä joulukuun yönä kello 21.11 kaksi pelastusjoukkuetta hälytettiin keskisuureen rakennuspaloon. Palokunnanpäällikkö Andreas von Axt otti johtovastuun. Teksti: Isabelle Grünenwald 3/2023. Lähellä asunut Beat Steffen saapui ensimmäisenä kohteeseen ja näki täydessä pa lossa olevan henkilöauton, joka oli sytyttänyt viereisen auton sekä kaksikerroksisen paritalon julkisivun. Kokeita varten hankittiin kuusi samanlaista sähköpotkulautaa, joiden litiumioniakkujen varauskyky oli 370 Wh. 64 Pelastustieto 8/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sähköpotkulautapalot sisätiloissa NORJA Auto sytytti paritalon RISE Fire Researchin tutkimuksen tavoitteena oli arvioida sähköpotkulautapalon seurauksia huoneessa ja poistumisreitillä. Steffen kohtasi henkilön, joka vaikutti lievästi loukkaantuneelta. Palolta säästyneen asunnon asukkaat palasivat seuraavana päivänä kotiinsa. Akkukotelon muovinen pohjalevy irrotettiin ja akkua kuumennettiin pienellä kaasuliekillä 19 minuutin ajan. Akut syttyivät räjähdyksenomaisesti 4–5 minuutin kuluttua ja palavia heitteitä lenteli kattoon sekä luokan päähän. Luokkahuoneen katon läheisyyteen muodostui savupatja, kun taas käytävässä savua oli lattiasta kattoon. Palot sammuivat viimeistään 3,5 minuuttia viimeisen kennon repeämisen jälkeen. Luokkahuone täyttyi savusta 3–4 minuutissa ja käytävä 2–3 minuutissa
Myös talon seinän kappaleet kannattivat bussin kattoa”, Platte selittää. Vakavasti loukkaantunut bussin ainoa matkustaja sai ensihoitoa ja kuljetettiin kello 17.53 helikopterilla sairaalahoitoon. Katon akkukoteloa tarkkailtiin dronen lämpökameralla. Alle jäänyt hevonen vedettiin vintturilla ulos. Siihen mennessä neljännen kerroksen parvekkeelta pudonneet kekäleet olivat sytyttäneen kolmannen ja toisen kerroksen parvekkeet. Loivassa alamäessä perävaunu irtosi kytkimestään, ohitti henkilöauton, kaatui ja törmäsi puutarhan muuriin. Sivuseinään avattiin puukkosahoilla aukko. Hinausurakoitsija vei bussin pois. ”Päätimme pelastaa hänet sisäkautta, koska bussin seinien purku saattaisi romahduttaa katon. Palon tukahduttaminen runsaalla sammutusvedellä ei tullut kysymykseen asuntojen vesivahinkojen välttämisen takia. Lääkärihelikopteri saapui kello 17.23. Päätin asettaa rajoituslinjan sisäänkäynnin kohdalle, jossa katto oli puoli metriä korkeampi. Teksti: Björn-Fredrik Falkenberg 6/2023 6/2023. Yritimme jäähdyttää paloa suihkuttamalla vesisumua pistosuihkuputkien kautta. Kuljettajan jalat ja vatsa olivat puristuksessa. Kello 18.02 kuljettaja vapautettiin ja ambulanssi vei hänet sairaalahoitoon. Se rajoitti paloa, mutta ei sammuttanut sitä”, pelastustoiminnan johtaja Eirik Håheim Pedersen kertoo. Tässä palossa tehtiin vesitykkiselvitykset rakennuksen molemmille puolille sen varalta, että palo alkaisi levitä alaspäin julkisivuja pitkin. Kaikki tietävät kokemuksesta, että kattopaloja on vaikea sammuttaa ja että katolle meno ei ole vaaratonta. Ensimmäinen kuljettajan irrotusyritys ulkoa päin epäonnistui. Palokunta taivutti ohjauspylvästä ja -pyörää ylöspäin. Ohikulkija teki hätäilmoituksen kello 16.58. Pelastustoiminta lopetettiin kello 20. WADGASSEN, SAKSA Hevosperävaunu kaatui 12/2023 Kello 20 tuli hälytys kerrostalon parvekepalosta. 8/2024 Pelastustieto 65 ULKOMAILTA OSLO, NORJA Katon hallittu poltto CASTROP-RAUXEL, SAKSA Sähköbussi pysähtyi seinään Kaupunkiliikenteen sähköbussi törmäili useisiin pysäköityihin autoihin ja pysähtyi omakotitalon seinään. Bussi joudutaan romuttamaan. Joukkueenjohtaja Michael Platte oli jo kello 17.02 kohteessa. Myös kuljettaja sai ensihoitoa. Jos rajoittaminen ei onnistu, vaihtoehtona oli koko katon hallittu poltto. RAJOITUSLINJA TOIMI ”Myös kattopaloa sammutettiin. Palokunta sulki kiinalaisen bussin molemmilla sivuilla olevat katkaisimet ja paikansi bussin ohjekortin avulla vahvavirtakaapelit. Toisen yksikön tehtävänä oli porrashuoneen ylipainetuuletus sekä perusselvitys. Loukkaantunut ratsu nousi jaloilleen ja eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen kuljetettiin eläinklinikalle. Pedersenin mielestä katon hallittu poltto vaatii sekä resursseja että aikaa. ”Katto paloi puhki useista kohdista, mikä alensi tilan painetta. Romahdusvaarassa ollut omakotitalo joudutaan purkamaan. Rajoittaminen onnistui. Kolmas yksikkö aloitti sammutuksen sekä maanpinnalta että tikasauton työkorista. Vakavasti loukkaantunut kuljettaja oli rusentuneessa ohjaamossa. Palokunta totesi, että kaatuneessa perävaunussa ylempänä ollut hevonen oli kuollut. Kaasuyhtiö katkaisi maakaasun syötön kadulle. Palokunta avasi bussin rakenteita hydraulisilla pelastustyökaluilla. Uudehko betonirakenteinen asuintalo oli nelikerroksinen. Ensimmäisellä savusukellusyksiköllä ei ollut sammutusvettä. Vältimme vesivahingot eikä koko katto palanut.” KATTOPALOT VAIKEITA SAMMUTTAA Yksikönjohtaja seurasi dronen avulla katon lämpötilaa erityisesti rajoituslinjan luona. Teksti: Sven Buchenau Henkilöauto veti kahden hevosen perävaunua pientaloalueella. Kun palo heikkeni, sammutimme pesäkkeet. Betonisen yläpohjan päällä olleen matalan satulakaton katteena oli kattohuopa. Ensimmäinen yksikkö ilmoitti, että neljännen kerroksen parvekkeen täysi palo oli levinnyt kattorakenteisiin. Katolla olevat akut vaikuttivat vahingoittumattomilta. Vielä ei tiedetty, oliko paloasunnossa asukkaita. Sen savusukeltajat menivät jauhesammuttimien kanssa sammuttamaan asuntopaloa. Hän kertoo: ”Koska en tiennyt loukkaantuneiden määrää, pyysin hälyttämään suuren tieliikenneonnettomuuden ohjeen mukaan”
Puheja katseyhteys toimivat avoimien sivuovien kautta. Teksti ja kuvat: Jarmo Turva – SAR testasi SURO-valmiutta. Alkuvaiheessa oli tärkeämpää saada nopeasti selville ennen kaikkea potilaiden kokonaismäärä sekä toissijaisesti potilasluokitukset”, Lindroth perusteli. Koneen 136 matkustajasta ja miehistön jäsenestä 56 kuoli ennen pelastustoimien alkamista. Näin varmistettiin informaation välitön ja esteetön kulku. Skenaariossa nousukiidossa olleen matkustajakoneen moottori syttyi tuleen. Lääkintäjohtaja Lindroth as sistentteineen istui autossaan pelastustyönjohtajan auton vieressä. Vasta seuraavasta paikalle saapuvasta hoitotason ambulanssista määrättiin luokittelujohtaja. 66 Pelastustieto 8/2024 HARJOITUS JA KOULUTUS K apteeni keskeytti nousu kiidon ja ohjasi lentokoneen ulos kiitora dalta saadakseen py säy tettyä vauhdin. Kiitoradan kriisi hallinnassa Helsinki-Vantaan lentokentällä järjestettiin vuosittainen SAR-harjoitus. Pelastushenkilöstö löysi koneesta 24 elossa olevaa, jotka luokiteltiin punaisiksi ja keltaisiksi. Potilaiden siirto primaarikokoamispaikalle toiminta-alueen johtoelimen viereen saatiin käyntiin. Harjoitukseen osallistui noin 400 henkilöä eri organisaatioista, ensihoitopalvelun henkilöstöä oli 66. ”Koko luokittelun alku oli si viivästynyt ratkaisevasti, jos ensimmäinen yksikö olisi pysähtynyt koneen ulkopuolelle aloittamaan resurssien johtamista. OHJEESTA POIKETTIIN Lääkintäjohtaja Ville Lindroth poikkesi heti alkuun valmiista toimintaohjeesta. Hän määräsi ensimmäisenä paikalle saapuneen ambulanssin miehistön aloittamaan tiedustelun sekä primaaritriagen. Loput koneessa olleet olivat poistuneet hätäliukuja pitkin maastoon. Ko ne pysähtyi pyörilleen kiitoradan ulkopuoliselle kenttäalueelle ja toinen siipi paloi
8/2024 Pelastustieto 67 HARJOITUS JA KOULUTUS Tunnelmaa onnettomuuskoneen sisältä.
Luokittelusektorilta vapautuneet ensihoitajat toimivat tarvittaessa saattajina. Erityisen tärkeää on saada mahdolliPotilaita siirretään koneesta primaari kokoamispaikalle. Hoitojohtajan alaisuudessa toimivat punaisten ja keltaisten potilaiden hoitotiimit. 68 Pelastustieto 8/2024 HARJOITUS JA KOULUTUS EVAKUOINTIA MÖNKIJÖILLÄ Koneessa olleet punaiset ja keltaiset potilaat siirrettiin primaarikokoamispaikalta hoitopaikalle pääsääntöisesti mönkijöiden peräkärryissä. Niistä saadaan arvokasta kokemusta sairaaloihin ohjaamisesta SURO-tilanteissa. Punaisten ja keltaisten potilaiden hoitopaikka perustettiin lentokenttäalueella sijaitsevaan konehalliin. Vihreät eli omin avuin koneesta liukumäkiä pitkin pelastautuneet kuljetettiin lentokenttäbusseilla tai pelastuksen miehistöautoilla omaan kokoontumispaikkaansa. Valmiusylilääkäri Tom Silfvast piti harjoitusta tärkeänä myös sairaalanäkökulmasta.. Paareja kuormattiin kärryihin niin monta kuin mahtui. Sammutustyö käynnissä. TÄRKEÄÄ OLLA MUKANA Valmiusylilääkäri Tom Silfvast kertoo HUSin sairaaloiden näkökulmasta olevan tärkeää ja erittäin hyödyllistä olla mukana SAR-harjoituksissa. HUSissa tämä on sairaaloiden erilaisten profiilien takia haastavampaa kuin muilla alueilla, potilaat ohjataan useaan sairaalaan toisin kuin muualla Suomessa
Ensihoitaja Sami Saima tiimeineen vastasi hoitopaikalla punaisten potilaiden hoidosta.. Lääkintäjohtaja Ville Lindroth poikkesi ohjeesta saadakseen toiminnan nopeam min käyntiin. OPPIMISEN KANNALTA Finavian pelastuspäällikkö Simo Ekman korostaa harjoitusten merkitystä todellisten toimintamallien kehittämiseksi. Helsinki-Vantaalla vuosittainen SAR-harjoitus järjestetään vuorovuosina karttaja kenttäharjoituksena. Todellisessa tilanteessa tämän kokoinen lento-onnettomuus koskettaa arviolta noin tuhatta eri alojen ammattilaista. Niitä ei suinkaan järjestetä siksi, että ne ovat pakollisia, vaan todellakin oppimisen vuoksi. Pelastuspäällikkö Simo Ekman haluaa oppia harjoituksesta. Tämänvuotiseen harjoitukseen osallistui nelisensataa toimijaa useista eri organisaatioista. Vaikka Meilahden yhteispäivystyksessä on kapasiteettia ottaa useita potilaita vastaan lyhyelläkin varoitusajalla, hyödynnetään onnettomuusalueesta riippuen useita muitakin sairaaloita. 8/2024 Pelastustieto 69 HARJOITUS JA KOULUTUS simman varhainen tieto potilaiden karkeasta lukumäärästä ja vammautumisasteesta sekä lapsipotilaiden määrästä. Silfvast haluaa erityisesti kiittää tämänvuotisen harjoituksen suunnittelijoita sekä siihen osallistujia hyvästä ja laadukkaasta toiminnasta. Ensihoitajat Teemu Haapaniemi ja Aurora Laitinen toimivat hoitopaikalla keltaisten hoitotiimin johtajina
Hurraa! Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjel ma sisältää kaikkiaan 38 eriteltyä toimenpidettä, joiden toimeenpano, seuranta ja viestintä on edellä mainitun työryhmän vastuulla. Suomalaisen pelastustoimen tulee repäistä itsensä irti tästä vaarallisesta trendistä. Ei tosin ollut kirjattu yhtään toimenpidettäkään, joilla niihin on pyritty vaikuttamaan. Toimintaohjelma on samanlaista hallinnollista ohjausta kuin vaikkapa toimintavalmiuden suunnitteluohje, joten asia näytti olevan mallillaan. Onko siis mitään tapahtunut. Somekohu eittämättä vauhditti työryhmän työtä. Vaikuttaa siltä, että asia halutaan lakaista kaikessa hiljaisuudessa kalustohallin viemäriin. Valtioneuvoston vahvistama pelastustoimen yksi strateginen tavoite on hyvinvoiva henkilöstö, joka koostuu muun muassa yhdenvertaisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta ja hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Kun sisäministeriö arvioi strategian onnistumista vuotta 2023 koskevassa selvityksessään, ei yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa tai henkilöstöjohtamista arvioitu lainkaan. Tuskin oli ehtinyt kello kymmenen uutiset alkaa, kun jokaisella pelastustoimen organisaatiolla oli tarve tuoda esiin se, kuinka heillä noudatetaan nollatoleranssia. Pelolla johtaminen, epämieluisten henkilöiden asettaminen koirankoppiin ja organisaation johdon toiminnan arvostelusta annettavat varoitukset ovat edelleen arkipäivää. Mikä meitä oikein vaivaa. Sen tuloksena syntyikin loppuvuonna 2021 alalle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelma – käytännön toimenpidelista alalla rehottavan huonon käytöksen kitkemiseksi. Syrjintä, karkea kielenkäyttö, asiaton koskettelu ja raiskaustapaukset nousivat koko kansan tietoisuuteen lokakuisena keskiviikkoiltana, kun A-studio pui asiaa ykkösaiheenaan. Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa.. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Reilu kolme vuotta sitten pelastustoimen lasikatot helisivät, kun seksuaaliseen häirintään kyllästyneet naiset nostivat asian somen kautta julkisuuteen. Maailma menee suuntaan, jossa öykkäröinti ja itsekkyys ovat muuttumassa hyväksyttäväksi, jopa ihailtavaksi käytökseksi. Sisäministeriö heräsi 2020 silloisen hallituksen myötäsukaisella ohjauksella asettamaan pelastustoimen tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmän. Naiset eivät ole ainoa henkilöstöryhmä, jotka saa vat pelastusalalla osakseen oksettavaa käytöstä. 70 Pelastustieto 8/2024 Huonosti käyttäytyvä pelastustoimi Muutos johdetaan esimerkillä. Näin lauottiin alalle tyypillisesti lonkalta, vailla tietoa siitä, kuinka asian laita tosiasiassa oli. Alalla olevat maskuliiniset dinosaurukset saavat rellestää ja heidän vanavedessään on kasvamassa uusia. Viimeisin tieto on, että sisäministeriö on kohdentanut ryhmän toimintaan yhä vähenevän määrän henkilöstövoimavaroja. Muutos johdetaan esimerkillä, siihen on nyt paikka avoinna. Työryhmältä ei ole herunut kolmen vuoden aikana julki tietoa siitä, mitä toimenpiteitä on tehty ja mitä vaikutusta niillä on ollut
Arto Tolmunen muistelee olleensa poikasena auton kyydissä, sillä hänen isänsäkin oli mukana palokunnassa. Oveen kolkuttajille avattiin ja apuakin tarjottiin. ”He kertoivat kuulleensa autosta kauhutarinoita, mutta eivät olleet sitä ennen tätä visiittiä nähneet. Auto ei tarinan mukaan käänny, vaan kaartaa”, ruotsinkyläläiset nauravat. Tuoreempi auto on Ford F600 vuosimallia 1956. Toiminta sai alkunsa palokunnan hankkimasta Fordson Sussex -merkkisestä paloautosta, jonka vuosimalli on 1939. Vuosimallista on hieman epäselvyyttä, mutta niin ainakin lukee rekisteriotteessa, joten siihen on luottaminen. ”Kunhan nyt ensin yritetään saada autovanhus käyntiin”, yksi aktiiveista, Arto Tolmunen kertoo. 72 Pelastustieto 8/2024 KALUSTONURKKA Autovanhuksille uusi elämä Parisen vuotta sitten perinnepalokuntana toimivan Ruotsinkylän VPK:n aktiivit alkoivat katsoa paloasemalla seisovaa kahta paloautovanhusta sillä silmällä, että saisiko ne vielä kunnostettua. Ruotsinkylän VPK:n syntysanat lausuttiin vuonna 1970. Auto on joskus ollut myös Talman VPK:n käytössä ja sieltä käytiinkin tutustumassa ”vanhukseen”. Eihän sellainen palokunta ole mitään, jolla ei ole toimivaa paloautoa. Kuntoon alle kahdella tonnilla.. Nyt on uudempi autoista saatu kuntoon ja sillä voitaisiin lähteä vaikkapa vanhojen paloautojen paraatiin Tammisaareen. VPK:n puheenjohtaja Thomas Åhman toivoo, että autoprojektin ansiosta palokunta saisi uuden elämän. Teksti ja kuva: Esa Aalto A pua lähdettiin hakemaan naapurista, Tuusulan VPK:sta. Perimätiedon mukaan sillä on Ruotsinkylässä ajettu ainakin yksi keikka. Töitä riittää siis paitsi korirakenteessa, myös moottorissa. Sillä oltiin sammuttamassa metsäpaloa. Sen kunnostamista selvitetään parhaillaan ja siinä riittääkin tekemistä, sillä autossa on muun muassa puinen lattia
Talkootöille kun ei hintaa lasketa. Ne oli kaukaa viisas edellinen sukupolvi hankkinut varaosaksi, ja nythän niitä sitten tarvittiin.” Arto Tolmunen on kunnostanut pakoputkea ja imusarjaa hitsaamalla. Kunnostustöissä on tiistaisin mukana vajaan kymmenkunnan henkilön suuruinen joukko. Jokaiselle löytyy tekemistä. Niitä on kertynyt satoja tunteja. Tarvittavat, uudet osat löytyivät hyvin kotimaasta. Kunnostetun auton edustalla vasemmalla Tuusulan VPK:sta Risto Vesalainen ja Jari Kumpulainen sekä Arto Tolmunen (vas.), Sami Selkama Tuusulan VPK:sta, Thomas Åhman, Timo Niskanen ja Timo-Jukka Pullinen.. ”Kunnostuksen jälkeen auto saatiin käyntiin ja nyt se on katsastettu”, Arto Tolmunen kertoo. KALUSTONURKKA Se on aikaisemmin ollut Selänpään VPK:n käytössä. Auto on saatu kuntoon alle kahdella tonnilla. Autoon on nyt uusittu jarrut ja moottoria purettu sekä tarvittavilta osiltaan uusittu ja kunnostettu. ”Kunnostustyötä katsomassa käynyt vanhemman polven edustaja muisti, että hyllyssä ovat kunnostetut sylinterin kannet. Ruotsinkylään auto tuli vuonna 1979. Jopa paloaseman hyllystä. ”Toivottavasti nuorempikin polvi innostuisi tästä toiminnasta”, Thomas Åhman sanoo
25.6. 9.9. 14.4. 3/2025 3.6. Pelastustieto 1/2025 ilmestyy 26.2.2025 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Varauspv Ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2025 4.2. 74 Pelastustieto 8/2024 Numerossa 1/2025 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Vuoden ensimmäinen numero on 75-vuotisjuhlalehti, jossa käsitellään laajasti eri näkökulmista pelastustoimen nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! H E LM I P A R T A N E N Helsingissä ei ollut UKK-ambulanssia, vaan Paavo Nurmi -säätiön vuonna 1972 lahjoittama Mercedes-Benz -lääkäriambulanssi. 4/2025 2.9. 10.6. 30.4. 2/2025 7.4. Oikaisu. 26.2. • Ten second Triage tuli Suomeen. 21.10. 6/2025 1.12. Historiaakaan unohtamatta. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2025 Näin tilaat Se käy helposti. 24.9. 11.2. • Lisäksi alkaa ensihoidon valaisintesti. • Suuronnettomuusharjoitus Porvoon Kilpilahdessa. 5.11. 5/2025 14.10. 8.12. Pelastustiedossa 7/24 todettiin Kuopion palomuseota käsitelleessä jutussa, että toinen UKK-ambulansseista olisi ollut Helsingissä. 23.12
Tietysti kokonaan ilman fluoria. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala Pelastutieto Marraskuu 2023 BioEx GreenScreen 215x275. Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet. ICAO B. .indd 1 22.11.2023 15.02. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin. SEURAAVASSA NUMEROSSA Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin. Erinomainen jälkisyttymisen esto. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. (EN 1568-3 1A) Ecopol A + – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä
Syöpä on palomiesten yleisin kuolinsyy*. The skin is the body’s largest organ with a huge absorption capacity, which is exemplified by nicotine patches and analgesic ointment. Normaalikäytössä CPP-alusvaatteiden teho kestää viisi vuotta. SAISIKO OLLA SATA KERTAA PAREMPI SUOJA PAH-YHDISTEITÄ VASTAAN. In July 2022, WHO’s specialized cancer agency (IARC) classified ”occupational exposure as a firefighter” as carcinogenic to humans according to IARC’s highest degree of certainty. The undergarment’s lifespan, in normal usage, is 5 years. Firefighter’s skin has so far lacked effective protection against harmful fire gases containing PAHs. The CPP undergarment is unique in having a CE certification ”PPE for use against solid particulates”. The CPP undergarment is unique in having a CE certification ”PPE for use against solid particulates”. 100 0X Independent tests show that the amount of carcinogenic PAH substances to which the skin is exposed is approximately 100 times greater with existing clothing compared to using the protective undergarment. Ihokosketukseen päästessään ne saattavat aiheuttaa syöpää. Protective undergarments against toxic fire gases The CPP undergarment, based on military technology, has been developed together with the Swedish Firefighter’s Cancer Foundation and has been tested by Chalmer’s University, Lund’s University and IVL Swedish Environmental Research Institute. The protection after 5 years is still much higher (approx. * IAFF data 2013-2019 CPP-alusvaatteiden kolmikerroksisen materiaalin yhdessä kerroksessa on aktiivihiiltä, joka sitoo myrkylliset kaasut ja partikkelit ja estää niiden pääsyn iholle. Manufacturer: Distributor: CPP Garments AB +46 8 22 41 10 (Sweden) www.cppgarments.com ve rs 4. Vaatteet on kehitetty Ruotsissa sotateollisuuteen pohjautuvalla teknologialla ja ne valmistetaan Saksassa. Firefighter’s skin has so far lacked effective protection against harmful fire gases containing PAHs. The skin is the body’s largest organ with a huge absorption capacity, which is exemplified by nicotine patches and analgesic ointment. CPP-alusvaatteille on myönnettyCE-sertifikaatti luokassa ”henkilösuojaimet kiinteiltä hiukkasilta suojautumiseen” . Niiden kolmikerroksinen rakenne vangitsee hiukkaset tehokkaasti, mutta on silti hengittävä. 20 times) compared to a standard undergarment. In July 2022, WHO’s specialized cancer agency (IARC) classified ”occupational exposure as a firefighter” as carcinogenic to humans according to IARC’s highest degree of certainty. 100 0X Independent tests show that the amount of carcinogenic PAH substances to which the skin is exposed is approximately 100 times greater with existing clothing compared to using the protective undergarment. EN. Senkin jälkeen teho on vielä 20 kertaa parempi kuin tavallisilla alusvaatteilla. The protective undergarment has a layer of fabric that filters particles and another layer of fabric with activated carbon that binds toxic gases preventing them from reaching the skin, whilst being air permeable. Savukaasut sisältävät myrkyllisiä PAH-yhdisteitä, jotka ovat niin pieniä hiukkasia, että ne pystyvät läpäisemään vaatekerrokset. The protection after 5 years is still much higher (approx. Manufacturer: Distributor: CPP Garments AB +46 8 22 41 10 (Sweden) www.cppgarments.com ve rs 4. The protective undergarment has a layer of fabric that filters particles and another layer of fabric with activated carbon that binds toxic gases preventing them from reaching the skin, whilst being air permeable. Tilaa heti ja tee siten pelastajan työ entistäkin turvallisemmaksi! Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. The undergarment’s lifespan, in normal usage, is 5 years. CPP-alusvaatteet suojaavat 100 kertaa tehokkaammin PAH-yhdisteiltä kuin tavalliset palomiesten käyttämät suojavaatteet. 20 times) compared to a standard undergarment. EN Protective undergarments against toxic fire gases The CPP undergarment, based on military technology, has been developed together with the Swedish Firefighter’s Cancer Foundation and has been tested by Chalmer’s University, Lund’s University and IVL Swedish Environmental Research Institute