22 MIRG-mies s. 44 TULENPUUSKA kertoo Paskahoususta s. POISTUMISTURVALLISUUS erityiskohteissa kuntoon s. 36 hyppää tuntemattomaan. 9–10 2015 16 .1 2
TAHTO, TARKOITUS, www.turvata.. Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetuissa laitteissa on kaiutin ja mikrofoni (puomitai kallomikrofoni). Liitäntä Virve-radioihin PPT-moduulin välityksellä. puh. • TEXPORT® Triple Fabric® hengittävät ja kulutusta ja pesua kestävät tekstiiliheijastimet • HPX-System® nopeuttaa vetoketjun vaihtoa • Airblocker® pehmuste muodostaa eristävän tuuletuskanavan hartiaseudulle • Wicking Barrierkapillaarisen kosteuden esto • Hartiaosien joustava liitos takaa hyvän liikkumavaran • Drag System .pelastuslenkki takana • Loop Systempelastuslenkki kainaloiden alta • Kaikki Texport sammutusasut valmistetaan Itävallassa INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo. Jatkuva kehitystyö ja testaus varmistavat että sinulla on aina käytössäsi parhaat materiaalit ja uusimmat ratkaisut. Kuulonsuojaimissa mm. Itävaltalaisen Texport GmbH:n liikeidea perustuu laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen ammattilaisille. ATEX-malleja saatavana käyttöön ATEX-radioiden kanssa. tasontunnistustoiminto ja tiedonsiirtomahdollisuus. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo, Finland UUSI VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ GALLET F1 XF -PALOKYPÄRÄÄN Integroitujen kuulonsuojaimien ja tiedonsiirron lisälaitteiden mallisto MSA Gallet F1 XF -kypärien kanssa
Hyviä ajankohtaisia aiheita. 22 MIRG-mies s. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Se on muutakin kuin ensihoidon palvelun tuottamista. ATEX-malleja saatavana käyttöön ATEX-radioiden kanssa. Siinä muutama kommentti tutkimukseen osallistuneilta vastaajilta. Tyytyväisten osuus on jopa 90 prosenttia. Verkkosivuillamme julkaistaan helmikuussa digitaalisessa muodossa Palontorjunnan ja Pelastustiedon vanhat vuosikerrat. Toimitukselliseen sisältöön ollaan tyytyväisiä. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo, Finland UUSI VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ GALLET F1 XF -PALOKYPÄRÄÄN Integroitujen kuulonsuojaimien ja tiedonsiirron lisälaitteiden mallisto MSA Gallet F1 XF -kypärien kanssa. tasontunnistustoiminto ja tiedonsiirtomahdollisuus. puh. MIRGin pääasiallinen tehtävä on miehistön evakuoiminen ja tulipalojen sammuttaminen aluksilta. Lukijat pitävät tärkeänä, että myös niistä saa itselleen hyödyllistä tietoa. Tästä kerromme lisää ensi vuoden ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyy 17. 36 hyppää tuntemattomaan Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi TAHTO, TARKOITUS, www.turvata.. Jatkuva kehitystyö ja testaus varmistavat että sinulla on aina käytössäsi parhaat materiaalit ja uusimmat ratkaisut. Asiat ovat tosielämästä, ajantasaista. Sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä pelastustoimella on tuhannen taalan paikka nostaa omaa profiiliaan. Liitäntä Virve-radioihin PPT-moduulin välityksellä. Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetuissa laitteissa on kaiutin ja mikrofoni (puomitai kallomikrofoni). Näin on myös pelastustoimen osalta. Yhteyden kuntiin ei tarvitse katketa. helmikuuta.. Mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella kerrotaan lisää yksityiskohtia siitä, miten pelastustoimi tullaan itsehallintoalueilla järjestämään. Pelastustiedon lukemiseen käytetään myös aikaa. Tällaisen tutkimustuloksen avulla on hyvä tehdä alan omaa lehteä myös ensi vuonna. Kuulonsuojaimissa mm. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. • TEXPORT® Triple Fabric® hengittävät ja kulutusta ja pesua kestävät tekstiiliheijastimet • HPX-System® nopeuttaa vetoketjun vaihtoa • Airblocker® pehmuste muodostaa eristävän tuuletuskanavan hartiaseudulle • Wicking Barrierkapillaarisen kosteuden esto • Hartiaosien joustava liitos takaa hyvän liikkumavaran • Drag System .pelastuslenkki takana • Loop Systempelastuslenkki kainaloiden alta • Kaikki Texport sammutusasut valmistetaan Itävallassa INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo Osaamista laajemmalle joukolle Hallituksen itsehallintoalueratkaisun jälkeen muut yksityiskohdat ovat jääneet odottamaan erilaisia selvityksiä. Ja myös toimitettuja videoita. Alansa ammattilainen. Lehti on monipuolinen alan erikoislehti. Hankinnoista päättävistä peräti 86 prosenttia ilmoittaa saavansa ilmoituksista uutta tietoa. Hyvin tehty. Päinvastoin, pelastustoimen kanssa samaan järjestelmään tulee laaja sosiaalija terveystoimen sektori, jolle pelastustoimi voi tarjota oman alansa asiantuntemusta. Tietoa haetaan myös ilmoituksista. Tietoa etsitään jutuista ja ilmoituksista Pelastustiedon lukijatutkimus kertoi, että päättäjistä kolme neljännestä kokee lehden ilmoitukset tärkeiksi päätöksenteon kannalta. Eikä pelkästään painettua lehteä, vaan myös hyviä ja mielenkiintoisia juttuja verkkosivulle. POISTUMISTURVALLISUU S erityiskohteissa kuntoon s. Parhaillaan haetaan sisäministeriöön pelastustoimen kehittämishankkeeseen henkilöitä neljään määräaikaiseen virkaan. Kuva: Teemu Heikkilä. Pelastustoimi tulee osaksi uutta maakuntiin perustuvaa itsehallintoaluejärjestelmää. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Itävaltalaisen Texport GmbH:n liikeidea perustuu laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen ammattilaisille. Runsas kolmannes lukee lehteä yli tunnin. Kansi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskentelevä palomies Juha Oksa on ollut mukana MIRG-meripelastusryhmässä jo 15 vuotta. 9–10 2015 16 .1 2. 44 TULENPUUSKA kertoo Paskahoususta s. Pääkirjoitus joulukuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh
72 Alan tuotteet ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 64 Unihäiriöt, TULEja masennusoireet vaivaavat alalla ???????????????66 Täsmäviesti kohteen mukaan ???????????????????????????????????????????????????. ????????????????????????????????????????29 Alue tutuksi: Houtskari pärjää omin voimin ????????????????????????????. 26 Työaikaan jousto Keski-Suomessa ?????????????????????????????????????????????28 Oulu-Koillismaan työaika toimii ?????????????????????????????????????????????????28 Mitä mieltä olet 24 tunnin työajasta. 30 Poistumisturvallisuus kuntoon ?????????????????????????????????????????????????. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Paloesimiehen päiväkirja ????????????????????????????????????????????????????????????78 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 54 Työn äärellä: hyppy tuntemattomaan kiehtoo MIRG-miestä ????58 Uusi monitoimiyksikkö: vesi kouraan asti ?????????????????????????????????. 50 Puolustuksen puheenvuoro ????????????????????????????????????????????????????????52 Yaran TPK:n haasteena turvallisuuden hallinta ????????????????????????. 30–43 Sisällys Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kolme MIRG-ryhmäläistä, Marko Virolainen, Juha Oksa ja Risto Kemppainen kävelevät Rajavartiolaitoksen AS332 Super Puma -helikopterille Kärsämäen paloasemalla Turun lentokentän vieressä. 73 K?E?D?-menetelmä korostaa oikeaoppista irrottamista ????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Hälytysilmoitus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????8 Altistumisesta yllättävä tulos ?????????????????????????????????????????????????????20 Tulenpuuskan toinen puoli ?????????????????????????????????????????????????????????22 Työhyvinvointi kuntoon ????????????????????????????????????????????????????????????. 68 Taakse jäi pitkä työura Pirkanmaalla ?????????????????????????????????????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 44 Öljyntorjuntaharjoituksen viestiliikenteessä pulmia ???????????????. 57 Tulityökohteet palotarkastuksessa ??????????????????????????????????????????. 60 Muistomerkki: panssarilaiva Ilmarinen upposi hetkessä ???????????62 Punakukon märkä painajainen nyt tuplana ?????????????????????????????. 48 Kumppanuusverkosto: nyt on aika nostaa profiilia ?????????????????. Alkamassa on MIRG-ryhmän ja helikopterimiehistön yhteinen harjoitus
”En ole koskaan ollut vihainen. 22 Hälytysilmoitus: Bussi nurin – 20 altistunutta Oli viime kesän kuumin päivä. 8–19 8–19 9–10·2015 22. 54 Marko Partanen ei ole koskaan vihainen Palomies Marko Partanen tunnetaan alalla kärjekkäistä mielipiteistään, joita hän nykyään kirjoittaa blogissaan. Paloasemalta liikenneonnettomuuspaikalle oli noin kahden kilometrin matka. s. Myös Onnettomuustutkintakeskuksen iskuryhmä kiirehti paikalle. Partasen tarkoitus on provosoida, jotta syntyisi keskustelua kipeistäkin aiheista. Kun teen tekstin, suutun vähäksi aikaa, mutta sitten jätän asian. s. Karkkilan paloasemalla oltiin juuri nauttimassa kiinalaista sunnuntailounasta. Osa matkustajista käytti ja osa ei käyttänyt turvavöitä. Hälytys tuli ja ruoat jäivät pöytään. 54 Yaran TPK:n haaste on turvallisuudenhallinta Yaran Siilinjärven lannoitetehtaan suurimmat riskit liittyvät vaarallisiin aineisiin. s. Tehtaanjohtaja Taisto Koivumäki korostaa, että turvallisuuden lähtökohtana on tunnistaa ja hallita tehtaan toimintaan liittyvät riskit. Bussi oli ajanut yhteen henkilöauton kanssa ja kaatunut kyljelleen ojaan. Matkustajille tuli paljon vammoja. OTEKS halusi selvittää, mitkä seikat olivat matkustajien selviytymisen kannalta tärkeitä. Asiat ovat vain asioita”, hän sanoo. Ammoniakin lisäksi alueella käsitellään rikki-, typpija fosforihappoa
Tarkoitus on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä tarjoamalla mukavaa ja yhteisöllistä tekemistä. Palautteen mukaan risteilyltä haetaan pääosin viihdettä, mutta myös asiapainotteista ohjelmaa. Alan organisaatiot saattavat haluta tulla promoamaan omia tapahtumiaan sinne, joten kaikille hyötyä tapahtumasta.” Tulimeri-risteilyä on järjestetty vuodesta 1998. Helsingin 15 sopimuspalokunnasta suurin osa osallistuu YHJ-hankkeeseen. ”Ikäjakauma on monenlainen. Suurin ikäryhmä 21–35-vuotiaat ja heti perään 35+-porukka. Kuva on Bosund FBK:n harjoituksista. Tulimerellä keinuu jälleen 2000 palokuntalaista Kärkihankkeet ovat hankkeita ja toimintamalleja, jotka kaupunki haluaa nostaa esiin hyvinä esimerkkeinä toiminnasta, jolla suoraan tai välillisesti parannetaan asukkaiden turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Helsingin kaupunki ja Helsingin Pelastusliitto ovat sopineet yhteisen toimintamallin Yli Hyvä Jutun jalkauttamiseksi Helsingissä. Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelmaan on valittu 12 kärkihanketta. Yli Hyvä Juttu Helsingin kärkihankkeeksi Palokuntaristeily Tulimeri on varattu loppuun, kuten muutamana vuonna aikaisemminkin. Sen lisäksi palautetta voi antaa tapahtuman nettisivuilla. Risteilyn järjestää Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry yhteistyössä Uudenmaan Pelastusliiton ja Kaakkois-Suomen Pelastusalan Liiton kanssa. Tammikuussa 2016 järjestettävä risteily on tähän mennessä kerännyt noin 2000 osallistujaa, eli täyden määrän. Osittain syynä on varmaan se, että iso osa Suomen palokunnista on löytänyt risteilyn. Järjestäjien pitää miettiä, että kaikille olisi jotakin asiaa.” Tulimeri-risteilyn takana on noin kymmenen hengen työryhmä, joka kehittää tapahtumaa jatkuvasti. Kuva: Kimmo Kaisto. YHJ on toimintamalli, jossa kunnan nuorisoja sosiaalitoimen työntekijät tarjoavat aktiivisesti sopimuspalokuntatoimintaa 7–17-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Risteily perustuu Turun ja Porin läänin alueen palokuntien nuorisotyöntekijöiden vuosittaiseen alkuvuoden risteilytapahtumaan 1980–90-lukujen vaihteesta alkaen. Vähän sama kuin karavaanarien leiri tai muut tapahtumat, jotka keräävät yhteen samanhenkisiä.” ”Palokuntalainen tykkää tanssia! Tanssimusiikkia pitää olla, ja myös viihdepuolen kevyttä musiikkia”, Lamminen tietää. ”Porukka tulee hakemaan fiiliksiä ja näkemään samanhenkisiä tyyppejä. ”Tärkeintä on, että saamme tapahtuman, johon saamme koottua väkeä. Kuva: Saku Rouvali. Palautteen mukaan ihmiset hakevat risteilyltä ennen kaikkea tunnelmaa ja toisten, samanhenkisten ihmisten sekä vanhojen tuttujen tapaamista. Menoa ja meininkiä vuoden 2014 risteilyltä. Hän uskoo, että Tulimeri-risteily on nyt lunastanut paikkansa myös valtakunnallisesti. Länsi-Suomen Pelastusalan liiton järjestöpäällikkö Anssi Lamminen kertoo, että peruutuspaikkoja jonottaa vielä lähes 300 ihmistä. 6 9–10 ·2015. Palokuntanuorisotoiminta tarjoaa syrjäytymisuhan alla eläville lapsille ja nuorille virikkeellisen ja edullisen harrastuksen, jossa voi oppia palomiestaitojen lisäksi monia muita yleishyödyllisiä kansalaistaitoja, kuten ensiapua ja alkusammutusta. Siitä on tullut täysin valtakunnallinen tapahtuma.” Lamminen kertoo, että risteilystä kysytään palautetta jo paikan päällä matkustajakyselytutkimuksessa. ”Näyttäisi siltä, että noin puolet matkustajista on Länsi-Suomen kaistalta, ja loput pitkin Suomea. Palokuntanuorisotoiminnassa oppii hyödyllisiä kansalaistaitoja. AJASSA Yli Hyvä Juttu -toimintamalli (YHJ) on valittu Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelman kärkihankkeeksi. Monissa kaupungin lasten ja nuorten verkostoissa on noussut esiin tarve löytää enemmän edullisia, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille
H.A.R.R.T-koulutuksen kolmas ja viimeinen jakso järjestettiin Jyväskylässä marraskuun alussa. Hän on usein työvuorossa pääkokkina. Lähes satasivuinen kirja sisältää myös tietoa paloasemien ruokakulttuurista historiaa unohtamatta. Esimerkiksi 10,6 mm:n köydellä ei kannata nostaa kahden hengen taakkaa”, Kytömäki toteaa. ”Kyse on palomiehen erikoistumisesta, joka on hyvä suunta. Tärkeimpänä on kuitenkin se, miten teemme korkeanpaikan työskentelystä turvallisempaa meille ja potilaalle”, kertoo palomies Sami Huovila Jyväskylästä. Palomiehet Markku Hukka ja Markku Kytömäki yllättyivät erikoiskoulutuksen annista. Vuoroissa ollaan kuin yhtä perhettä. Keski-Suomeen on koulutettu köysipelastamisen erikoisosaajia. Kirjan kustantaa Uudenmaan Pelastusliitto. Samoin pysyy kauha hyvin kädessä myös Karvosella. Keski-Suomen pelastuslaitos on kouluttanut 11 köysipelastukseen erikoistunutta palomiestä. Kirjan teko, kuten ruoanlaittokin luo hyvää yhteishenkeä paloasemilla. Nyt minulla on erikoisosaamista erilaisista turvallisuustekijöistä ja -tekniikoista, mutta osaamisen ylläpito vaatii tietenkin säännöllistä harjoittelua”, Hukka sanoo. Vehviläisen ruoanlaittotaito saa työkavereiden suun messingille. Huovilan mielestä kaikkia palomiehiä ei kannata kouluttaa köysipelastamisen erikoisosaajaksi. Tuoreesta kirjasta he nostavat suosikiksi legendaariset lauantailihapullat. Keittiö on pelastettu Keittokirja toimii myös turvallisuusviestintävälineenä, sillä sivuille on koottu tietoiskuja siitä, miten valmistaa ruokaa turvallisesti kotikeittiöissä. Tämä on erikoisosaamista samalla tavalla kuin vesisukellus tai ensihoito”, Andersson kuvailee. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Markku Hukka (vas) ja Markku Kytömäki kertovat, että koulutus paljasti miten vähän köysipelastamisesta on tietoa. ”Köysipelastamisen taso vaihtelee aika paljon eri pelastuslaitoksissa. Suussa sulavia ja makuhermoja kutittavia ruokaohjeita tarjoava Keittiön pelastajat -keittokirja on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työntekijöiden taidonnäyte. Huovila toimii köysitoiminnan pääkouluttajana Keski-Suomen pelastuslaitoksessa. ”Tämä on avannut minulle uusia turvallisuusnäkökulmia köysipelastamiseen. Paikallinen yksikkö aloittaa pelastustoimet kohteessa ja me tuodaan lisäosaamista sekä erikoiskalustoa paikalle.” Keski-Suomen pelastuslaitos hankki köysipelastaja koulutuksen High Adventures Oy:ltä, jonka köysipelastuskouluttaja Janek Andersson kiertää opettamassa palomiehiä eri puolilla Suomea. Ruoanlaitto on monille myös hyvä harrastus. Kuten esimerkiksi palomies Ilari Vehviläiselle ja Dan Karvoselle. Jokainen palomies osaa köysipelastamista vähän, mutta kukaan ei kunnolla. Fysiikan lait pitää tuntea eli millaisilla painoilla köysiä voi kuormittaa. ”Luulin osaavani köysitekniikoita, mutta koulutuksessa minulle selvisi, että tietoa ei Köysipelastaminen vaatii taitoa ole ollut tarpeeksi. Osa huoltaa varusteita ja osa tekee ruokaa koko porukalle. Hän sai idean keittokirjasta, koska paloasemilla tehdään paljon ruokaa. Hyväntekeväisyyskirjan tuotto lahjoitetaan vanhusten yksinäisyyden lievittämiseen Vanhustyön keskusliiton kautta sekä lasten auttamiseen Lasten Sankarit ry:n kautta. Pieni ryhmä pystyy syventämään tietämystä, ja jokaisessa työvuorossa on erikoisosaajia. Idea pelastajien keittokirjasta lähti Espoon Mikkelän paloasemalla työskentelevältä palomies Unto Koukkuselta. Katso videolta, miten syntyvät Espoon Niittykummun paloasemalla legendaariset lauantailihapullat > www.pelastustieto.fi 9–10 ·2015 7. ”Koulutus on antanut paljon lisää erilaisia tekniikoita, joita en edes tiennyt olevan. Ajatus siitä, että tehdään helposti ja yksinkertaisesti, ei kulje käsi kädessä turvallisuuden kanssa. Köysipelastustehtävät ovat harvinaisia, mutta Anderssonin mukaan köysiä voisi käyttää esimerkiksi tieliikennepelastamisessa turvaamaan ja helpottamaan kaltevassa maastossa liikkumista. Niitä on tehty joskus jopa jouluna, jos se on sattunut lauantaiksi
Hälytysilmoitus P32, LU511, LU601, LU 105, ELU41, ELU4231, ELU 4232, liikenneonnettomuus, keskisuuri 5.7.2015 kello 12.25 Karkkila 8 9–10 ·2015
9–10 ·2015 9 Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Teksti: Marko Partanen Kuvat: OTKES, Marko Partanen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 10 9–10 ·2015. ”Ajomatkalla saimme tietää, että henkilöauto oli ajanut yhteen bussin kanssa ja että bussi oli kyljellään ojassa”, paloesimies Esa Salonen muistaa. Hän pystyi Bussi nurin – 20 altistunutta Oli viime kesän kuumin päivä. Matkalla Iirola sopi Sundholmin kanssa toimintapuheryhmät ja oli yhteydessä tieliikennekeskukseen. Hän varmisti Lohjalta lähteneelle päivystävälle palomestarille Jukka Iirolalle hälytystiedot oikeiksi ja Valtatie 2:n olevan poikki. Hälytys tuli ja ruoat jäivät pöytään. Hälyt ysilm oitus P aloasemalta liikenneonnettomuuspaikalle oli noin kahden kilometrin matka. Bussi oli ajanut yhteen henkilöauton kanssa ja kaatunut kyljelleen ojaan. Lohjalta Iirolan kanssa samaan aikaan, hätäkeskuksen vasteeseen liittyen, lähtivät myös hööki ja ensihoidon kenttäjohtaja Bo Sundholm. Päivittäistehtävien hoitamiseen ja valmiuden ylläpitoon Iirola sai apua toiselta päivystävältä palomestarilta ja tiedottamiseen päivystävältä päälliköltä. Karkkilan paloasemalla oltiin juuri nauttimassa kiinalaista sunnuntailounasta. Saatuaan tämän tiedon Iirola lisäsi vasteeseen yhden höökin ja raivausyksikön
9–10 ·2015 11 ”Bussissa oli häiritsevän hiljaista.”
Heidät ohjattiin tienpenkalle odottamaan. keskittymään pelkästään liikenneonnettomuuden hoitamiseen tilannepaikalla. Ohjaamo oli kuin pätsi. Henkilöauton kuljettaja ohjasi todennäköisesti ajoneuvonsa vastaantulevalle kaistalle. Heikkisen työpari Pasi Kerkelä meni auttamaan kuljettajaa. Nopea tilannearvio Paloesimies Salonen antoi omalle pelastusyksikölleen tehtäväksi mennä tekemään linjaautoon nopean tilannearvion; montako loukkaantuneita on ja minkä tasoisesti he ovat loukkaantuneet. Hän oli yhteydessä myös matkalla olevaan palomestari Iirolaan ja kertoi tilanteen kulusta. Kattoluukun ulkopuolelle tuotiin pienet a-tikkaat, joita pitkin iäkkäiden matkustajien oli helpompi laskeutua alas. 2. Ensimmäisen ambulanssin hoitaja Jenni Heikkinen sai ensihoidon kenttäjohtaja Bo Sundholmilta luokittelujohtajan tehtävän. Kerkelä yritti tukea ahtaaksi painuneessa ohjaamossa kuljettajan asentoa ja niskaa. Ajaessa on mahdoton kääntää 90 astetta katsetta pois tieltä tietokoneruudulle ja lukea yksiköitä Pekestä”, Iirola sanoo. ”Oli erikoista, kun kaikki istuivat paikoillaan kyljellään olevassa autossa, eikä kuulunut mitään; ei huutoa, ei valitusta, oli häiritsevän hiljaista”, Salonen sanoo. Toisen ambulanssin ensihoitaHelsinkiin Poriin 1. Sitten Salonen meni bussille ja kurkisti kyljellään olevan auton kattoluukusta sisään. Törmäyksen jälkeen bussin kuljettaja ei voinut enää ohjata ajoneuvoa. Ei onnistunut. 4. Henkilöauto törmäsi bussin vasempaan etukulmaan vinosti. Itse Salonen tarkisti henkilöauton kuljettajan, jonka oli vainaja. Grafiikka: Peter Bange bangedesign@gmail.com Hälyt ysilm oitus Ensihoitaja Jenni Heikkinen avasi Merlot Medin SURO-sovelluksen ensimmäisen kerran. ”Päätin, että tyhjennetään bussi matkustajista tienposkeen, oli lämmin päivä”, Salonen sanoo. Bussi jatkoi ensin matkaansa pitkin tietä, ajautui sitten ulos tieltä oikealle ja lopulta kaatui. Kattoluukun kautta oli tullut jo muutamia matkustajia itse ulos. Sitten paransin vielä auton paikkaa, ettei siitä enää mahtunut ohi”, Ikonen sanoo. ”Silti vielä siviiliautot etsivät raon ja puikkelehtivat siitä onnettomuusalueelle. Siinä oli kuljettajan lisäksi 18 matkustajaa. ”Minulla ei ollut kuskia, joten johtaminen ajomatkan aikana oli hankalaa. Heikkinen jäi tienpenkalle, johon bussista itse ulos tulleita matkustajia oli käsketty odottamaan. 3. Bussi oli menossa 2-tietä pitkin Helsingin suuntaan. Henkilöauto tuli vastakkaisesta suunnasta ja eteni kohti Poria. Bussin kuljettaja oli kiinni ja puristuksissa istuimellaan, hänen kanssaan saatettiin kuitenkin keskustella. Kuski, Pekka Ikonen, sijoitti auton siten, että se muodostaa esteen liikenteelle ja ilmaisee, että tie on poikki. 12 9–10 ·2015. Palomiehet huusivat ensihoitajia bussinkuljettajan avuksi. Karkkilan hööki ehti ensimmäisenä onnettomuuspaikalle. Ambulanssit nopeasti paikalla Karkkilassa päivystävät Vihdin Sairaankuljetus Oy:n ambulanssit olivat höökin kanssa lähes samaan aikaan onnettomuuspaikalla, ensimmäinen poliisipartiokin 12 minuuttia hälytyksestä. Eräs kiireinen yritti vielä päästä puhumalla onnettomuusalueen läpi
Paahtavissa olosuhteissa evakuointi olisi muuttunut monin verroin raskaammaksi”, Piispanen sanoo. ”Aina kun hoitopaikalle tuli viisi uutta potilasta tai sain lisätietoa bussin sisältä, kerroin sen kenttäjohtajalle”, Heikkinen kertoo. Mulle tuli nestehukan oireita. ”Oli onni, ettei bussissa ollut enempää kannettavia potilaita. Heikkinen tiesi, että paikalle oli tulossa hyvät resurssit. ”Iäkkäät matkustajat olivat todella rauhallisia, noudattivat ohjeita ja antoivat tilaa matkustajakavereilleen. Hän oli päätynyt ensihoitajien kanssa ratkaisuun, että bussin kuljettajan irrotus saattoi odottaa Lohjalta saapuvien pelastajien tuloon asti. ”Laitoimme kauhapaarit hätäpoistumistieluukkua vasten vinoon, johon pystyimme vetämään potilaan rangan suuntaisesti”, Piispanen kertoo. Tiesimme tilanteen: triage ja evakuointi ovat käynnissä”, ensihoitaja Mats Stenström sanoo. Ekan kerran SURO-sovellusta Kun kenttäjohtaja saapui paikalle, Heikkinen sai häneltä kuljetusjohtajan tehtävät. Leikkailimme turvavöitä katki, ja autoimme heitä ulos.” Kun reilu puolet bussin matkustajista oli saatu ulos, paikalle saapui kolmas Vihdin sairaankuljetus Oy:n ambulanssi, Nummelasta. Monet sanoivat, että voin kyllä odottaa, jos joku on minua kiireisempi”, Stenström kertoo. Palomies Joonas Piispanen puursi kuumassa bussissa sisällä. ”Penkalla kävi kuhina ja hässäkkä. Nestehukan oireita Paksu paloasu imi palomiehistä viimeisetkin hikipisarat. jat Heikkinen käski bussin kattoluukun viereen tekemään triagea ja laputtamaan jokaisen ulostulevan matkustajan. 9–10 ·2015 13. Keltaisia potilaita Yksi matkustaja määriteltiin primaaritriagessa keltaiseksi, hänet piti kantaa ulos. heikotti ja tunsin kylmiä väristyksiä”, Piispanen kertoo. Hoitopaikalla sekundaaritriagessa kaksi vihreäksi määriteltyä potilasta muutettiin keltaiseksi. Hänen mukaansa potilaat olivat hyväkuntoisia, vaikka heillä oli ruhjeita. ”Olin yltä päältä hiessä, vaikka työskentelin vain ulkona”, Salonen sanoo. Luokittelu oli jo tehty. Evakuointi ensin Lohjan hööki oli taittanut noin 50 kilometrin matkastaan ehkä puolet, kun onnettomuuspaikalla tilannetta johtanut Salonen antoi sille tehtäväksi bussin kuljettajan irrottamisen. Työskentely kyljellään olevassa bussissa onnistui yllättävän hyvin, oikeastaan vain kuumuus aiheutti ongelmia. Matkustajat haluttiin ulos bussista ensin. Suuronnettomuustapauksia varten tehtyjä lomakkeita ei löytynyt, ne olivat Kerkelän mukana kuljettajan irrotuksessa, joten Heikkinen päätti avata ensimmäistä kertaa elämässään Merlot Medi -potilastietojärjestelmän suuronnettomuussovelluksen. Heikkinen kertoi kenttäjohtajalle jatkuvasti tilanteesta. ”Kun näin, että Lohjan hööki tuli, oli pyydettävä vaihtoa. Heikkinen käski sen ensihoitajien mennä hoitopaikalle tienpenkalle. ”En ollut koskaan kokeillut sitä enkä saanut siihen mitään koulutusta, mutta silti osasin käyttää sitä. ”Olimme saaneet hyvän tuulilasiraportin ja kuuntelimme hyvää radioliikennettä. Potilas nostettiin ulos ylöspäin olevasta sivuikkunasta. Heikkisen kiire yltyi ja piti alkaa kirjaamaan tietoja ylös. Pelastajat auttoivat matkustajia bussin pakahduttavan kuumassa matkustamossa. Nummelan ambulanssi oli tulossa seuraavana paikalle. Paikalle tuotiin juotavaa ja tankkaus teki tehtävänsä: miehet olivat jälleen iskussa. Kenttäjohtaja käski kaikkien ambulansPaloesimies Esa Salonen sekä palomiehet Pekka Ikonen ja Joonas Piispanen ehtivät ensimmäisenä onnettomuuspaikalle. Matkustajat alkoivat haahuilla, oli työ saada pidetyksi heidät paikoillaan”, Heikkinen sanoo. Se osoittautui yksinkertaiseksi, järkeväksi ja hyvin suunnitelluksi”, Heikkinen kiittelee. Palomiehet auttoivat bussin sisältä matkustajia kattoluukulle ja ensihoitajat ottivat heidät ulkona vastaan. ”Kysyimme ihmisiltä, pystyttekö liikkumaan ja koskeeko
Kuljettajan vasen jalka oli tiukasti puristuneena ohjauspylvään juuren, polkimien ja istuimen rungon väliin. "Levittimellä ja ketjusarjalla ohjauspylvästä nostamalla ja tankolevittimellä kojetaulua työntämällä saatiin lopulta ohjauspylvään juureen pieni tila levittimien kärjille.” 14 9–10 ·2015. Sitten hän alkoi jakaa potilaita ambulansseihin ja kirjata potilaiden lähtöjä, kuljetuspaikkoja ja kuljettavia yksiköitä hänelle uuteen SURO-sovellukseen. Kun viimeinenkin potilas oli saatu onnettomuuspaikalta matkalle hoitopaikkaan, oli bussin kuljettajan irrotus vielä kesken. ”Bussissa olevat ensihoitajat antoivat tilannetiedot kommunikoivasta potilaasta, joka oli alaraajoistaan kiinni”, Borenius kertoo. Vihreille potilaille pyydettiin kolme miehistönkuljetusautoa, jotka kuljettivat heidät Hyvinkään, Jorvin ja Lohjan sairaaloihin. Hänen Virveradionsa äänteli tiheään. Kuljettajan oikea jalka saatiin vapaaksi käyttämällä tankolevitintä sekä purkamalla levittimellä ja leikkureilla kojetaulun rakenteita ja kuljettajan istuimen istuinosaa. Bussi menetti törmäyksessä ohjattavuutensa ja ajautui ojaan. sien ilmoittautua Heikkiselle. Bussi oli jo tyhjä matkustajista, kun irrotus aloitettiin. Ensin kuljettajan selän takaa purettiin pois väliseinä ja kuljettajan istuimen selkänoja, jotta saatiin tilaa hänen ympärilleen. Heikkinen pyysi välillä ensihoitajia odottamaan, että sai kasattua ajatuksensa. Irrotus Lohjan höökin esimies Jari Borenius oli ohjannut joukkonsa suoraan bussin keulalle ja aloittanut irrotustyön siellä. Irrotustyötä jatkettiin kohteeseen saapuneen Espoon raivausyksikön tukemana, se valmisteli ohjauspylvään noston levittimellä ja ketjusarjalla
Potilaan suojaus unohtuu helposti ja siihen tulee kiinnittää huomiota. Ensihoidossa ei tulla kovin usein tilanteeseen, jossa pitää pohtia huoltoa, mutta sellaisiakin tulee. Sinne kokoontui henkilöitä kaikista viranomaisryhmistä. Niillä levittämällä saatiin vasen jalka vapaaksi, jonka jälkeen potilas siirrettiin kauhapaareilla kattoikkunan kautta ulos”, Borenius kertoo. ”Kuumuus vaikutti myös ensihoitajiin, jos tehtävä olisi vielä pitkittynyt, olisi pitänyt järjestää huolto”, Stenström sanoo. ”Levittimellä ja ketjusarjalla ohjauspylvästä nostamalla ja tankolevittimellä kojetaulua työntämällä saatiin lopulta ohjauspylvään juureen pieni tila levittimien kärjille. Miehistön kierrättäminen pitää muistaa, kun työ pitkittyy. Yksi yhteinen asia koettiin tärkeäksi: jokaisen viranomaisen tilannepaikanjohtajan tulisi erottua paremmin onnettomuuspaikalla. Ensihoitaja Heikkinen pohtii, että vaikka keikka meni hyvin, riittää opittavaakin. Kun pääsin takaisin asemalle, minulle tuli sellainen olo, että mitä juuri äsken tapahtui. Töitä tehdessä oli niin kiire, ettei asioita ehtinyt juurikaan ajatella.” Onnettomuuden hoitamisesta järjestettiin palautetilaisuus Lohjan sairaalassa. Pelastajilla ja ensihoitajille ei ole koskaan liikaa kommunikointia. Tässä tapauksessa ensihoitajat eivät olleet tilan puutteen takia koko ajan kiinni potilaassa, jolloin irroitustyöhön osallistuvien pelastajien tuli jatkuvasti tarkkailla ja suojata potilasta”, Borenius kertoo. Näin jälkikäteen olen sitä mieltä, että SURO-sovellus olisi pitänyt olla käytössä kattoluukun vieressä olevilla ensihoitajilla. Tässä siitä hyvä ja erikoinen esimerkki: tarvittiin vaateja nestehuoltoa. Hälytysil moitus 9–10 ·2015 15. Hälytysilmoitus-juttukokonaisuus jatkuu kahdella seuraavalla aukeamalla. Asioiden kertaamisen tarve on aina olemassa. ”Luokitteluja kuljetusjohtajan rooli ei tule eteen usein. Osallistuneet pitivät sitä hyvänä tapana tuoda näkökulmia esiin. Bussissa työskennellyt ensihoitaja otti paitansa yltään ja väänsi sen hiestä kuivaksi. Keikan jälkeen ”Kuumuus vaikutti oleellisesti työskentelyyn
Virolainen alkoi hoitaa kiertotietä ja puhelinrumbaa. He näkivät, kuinka matkustajat poistuivat jo pois bussin kyydistä. Vanhempi konstaapeli Janne Virolainen ajoi partiokaverinsa Tiina Rannan kanssa onnettomuuspaikan ohi vain hetki ennen onnettomuutta. Vaikka puhutettavia oli paljon, Ranta kertoi puhuttamisen olleen helppoa, koska ensihoitajat olivat jo valmiiksi laputtaneet ja ryhmittäneet altistuneet tienpenkalle. Poliisin 9 tuntia, 15 poliisia Hälyt ysilm oitus Teksti: Marko Partanen Kuva: Terhi Ylimäinen/IS 16 9–10 ·2015. Hän ja Ranta ehtivät ensimmäisenä poliisipartiona paikalle 12 minuutissa hälytyksestä. Polisin tekniikan avulla onnettomuuspaikasta saatiin tarkka kuvaus. Tiina Ranta alkoi puhuttaa ja kirjata onnettomuuspaikalla olleita ihmisiä. Paikkatutkinta annettiin Espoon poliisin tekniikalle, jolla on välineet myös ilmakuvaukseen. Nopeasti lisää poliiseja Kello 13.18 Virolaisella oli käytössään jo kolme muutakin poliisipartiota. ”A jomatkan aikana ehti käväistä mielessä, kuinkahan iso onnettomuus lopulta on kyseessä, ja mistä voisi tehdä mahdollisen kiertotien”, Virolainen sanoo. Poliisin kenttäjohtaja määräsi Virolaisen tilannejohtajaksi. Henkilöautoille oli saatu järjestettyä kiertotie mutta raskaskalusto jouduttiin ohjaamaan kaukaa ohi. Lapuista ilmeni vamman laatu ja henkilötiedot
Skoottereilla saatettiin käydä kiertoteillä selvittämässä tietukoksia ja järjestettyä vaihtomiehiä liikenteenohjaukseen. Siinä oli oikea nainen oikeassa paikassa”, Virolainen sanoo. Bussionnettomuus jäi mieleen. ”Saimme Helsingin poliisilta avuksi poliisiskoottereita, niistä oli iso apu liikenteenohjauksessa”, Virolainen kertoo. Lähistöllä asuva isäntä toi vettä liikennettä ohjaaville poliiseille. Erityiskiitokset lähtevät ensihoidon lääkintäjohtajalle, jonka organisoima toiminta teki poliisin työstä kohteessa helppoa. Omat pienet juomavarastot hupenivat äkkiä. Paikalla oli lopulta 15 poliisiviranomaista. ”Ajomatkan aikana ehti käväistä mielessä, kuinkahan iso onnettomuus lopulta on kyseessä, ja mistä voisi tehdä mahdollisen kiertotien.” 9–10 ·2015 17. Loistavaa viranomaisyhteistyötä Janne Virolainen ei muista vastaavaa tehtävää 20 vuoden urallaan. ”Asemalla vasta huomasin, minkälaisen dokumentin partiokaveri Tiina Ranta oli tehnyt, hän oli puhuttanut yksin kaikki altistuneet. Poliisin tehtävä Karkkilan bussionnettomuudessa päättyi kello 21.18. Kehut eivät lopu, kun Virolainen lukee poliisin raporttia: yhteistyö viranomaisten kesken onnettomuuden suuruus huomioiden oli loistavaa. Kuumuus kävi poliisinkin voimille. Hän kuvaa ensihoidon ja pelastustoimen toimintaa vaikeassa tilanteessa rauhalliseksi, jouhevaksi, organisoiduksi ja tehokkaaksi. Espoon tilannekeskus alkoi hoitaa puheluja ja järjestää paikalle lisää partioita. Virolainen avasi läheiselle grillille piikin, jotta poliisit saattoivat huoltaa itseään
Kai Valonen on bussiturmassa OTKESin tutkinnanjohtaja. Sen seurauksena bussi menetti ohjattavuutensa, ajautui tien sivuun ja kaatui”, Valonen kertoo. OTKES ja Liikennevakuutuskeskus yhdistivät voimansa ja tukivat toisiaan. Matkustajille tuli paljon vammoja. OTKES oli heti alkuvaiheessa yhteydessä Liikennevakuutuskeskukseen, joka oli jo käynnistänyt oman tutkintansa. Onnettomuustutkintakeskus sai tiedon Karkkilan bussiturmasta nopeasti. Laki nimittäin määrää, että matkustamossa on käytettävä turvavyötä. OTKES halusikin selvittää, mitkä seikat olivat matkustajien selviytymisen kannalta tärkeitä. Laki antaa vinkkejä ja ohjaa OTKESia seikoista, jotka on otettava huomioon tutkintaa aloitettaessa. Osa matkustajista käytti ja osa ei käyttänyt turvavöitä. Tarkkaa kriteeristöä ei aloittamiselle ole, eikä sellaista voitaisi laatiakaan, sillä onnettomuudet ovat niin erilaisia. 18 9–10 ·2015. Tutkinnan fokus täsmentyi linja-auton matkustusturvallisuuteen. Onnettomuuden jäljille päästiin tutkimalla tiessä, ojanpenkassa ja ajoneuvoissa olevat jäljet sekä kuulemalla matkustajia. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta OTKES tekee itsenäisesti. ”Niihin on mahdollista jatkossa vaikuttaa muotoilulla”, Valonen pohtii. Turvavyötä käyttäneiden osalta heräsi kysymys: tuoko lannevyö riittävän turvan. Onnettomuustutkintakeskus: Fokus bussin matkustajien turvallisuudessa Teksti: Marko Partanen Kuvat: OTKES Matkustamon penkkien käsikahvat voitaneen tehdä turvalisemmiksi. Tässä onnettomuudessa oli kohtalaisen hyvä tilanne turvavöiden kannalta mutta yleensä vöiden käyttöprosentti bussin matkustamoissa on alhainen.” Valosen mukaan pitäisikin tutkia, millä prosentilla niitä yleensä käytetään. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa ”Tilanne oli ollut raju. Perusteellinen tutkinta OTKESilla on toimivalta valita tutkittavakseen mikä tahansa onnettomuus tai vaaratilanne. ”Tavoitteemme on, että muutama meidän henkilö näkee onnettomuuspaikan ja kuulee osan matkustajista”, Valonen kertoo. Meillä on ennenkin ollut tutkittavana bussionnettomuuksia mutta ei kovin montaa eikä lähiaikoina”, Valonen sanoo. Matkustajat olivat myös lyöneet päitään edessä oleviin istuimien niskatuissa oleviin koviin käsikahvoihin. Jäljet tiessä kertoivat Karkkilaan OTKESilta lähti kolmen hengen iskuryhmä: kaksi päätoimista tutkijaa ja yksi ulkopuolinen asiantuntija. ”Kun kuljetetaan maksua vastaan ihmisiä, pitää turvallisuustason olla hyvä. ”Kuljettaja oli matkan alussa kuuluttanut, että vyöt tulee kiinnittää. ”K uvaus onnettomuudesta: bussi kyljellään ojassa, valtatiellä jossa nopeudet ovat kovat, sekä tieto useista loukkaantuneista sinetöi sen, että otamme onnettomuuden tehtäväksemme”, OTKESin tutkinnanjohtaja Kai Valonen sanoo
Vakavahkossa onnettomuudessa pelastustoimi, ensihoito ja poliisi toimivat suunnitellulla tavalla ja sujuvasti. ”Siitä meillä on hyvää kerrottavaa. Viranomaiset onnistuivat OTKESin tehtävänkuvaan kuuluu lakisääteisesti myös viranomaistoiminnan tutkinta. Jatkossa turvallisuuden kannalta onkin tärkeää matkanjohtajan ja kuljettajan roolit onnettomuushetkellä. Karkkilan tapauksessa kuljettaja oli poissa pelistä, hän oli jumissa ja loukkaantunut eikä voinut hoitaa onnettomuudenaikaista tehtäväänsä. Itsemurhat nostetaan esiin ”Tahallinen aiheuttaja on tutkinnassa hankala; miten itsetuho käsitellään tutkinnassa ja julkisuudessa. Joitain vaikeuksia oli kuitenkin linja-auton kuljettajan irrottamisessa, sillä hän oli hankalasti saavutettavassa paikassa”, Valonen sanoo. Voimme varautua vastaisuuden varalta”, Valonen sanoo. Sitten aloitetaan tietojen keruu, jossa onnettomuuden taustat selvitetään perin pohjin. Accimapin valmistuttua se kirjoitetaan luettavaan muotoon ja johtopäätökset tehdään sen perusteella, mistä sitten syntyvät suositukset. Karkkilan onnettomuuden tutkinta on valmis alkuvuonna 2016, noin puoli vuotta tapahtuman jälkeen. Karkkilan turmassa käytettiin niin sanottua accimap-analyysia. Karkkilan tapauksessa paikkatutkinta oli valmis parissa päivässä. Hän toimi aktiivisesti ja ryhmää tukien, vaikka erityistä varautumista ei ollut ja vaikka hän oli itsekin uhri, Valonen kehuu. Suosituksia tulossa OTKES tulee käsittelemään raportissaan matkustamon turvallisuutta sekä bussin rakenteellisia kysymyksiä törmäyshetkellä ja ajoneuvon kaatuessa. Karkkilan tapauksessa selvitettiin muun muassa menehtyneen henkilön taustat ja bussien yleistä turvallisuutta. Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla seuraava Hälytysilmoitus-juttu, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/ Marko Partanen. Niitä halutaan ehkäistä. Itsemurhateema liikenteessä aiotaan nostaa keskusteluun. Karkkilan onnettomuudessa ollut bussi oli tilausajossa ja matkustajilla oli matkanjohtaja. Valonen kertoo, että systemaattinen tutkinta pyrkii vaikuttamaan linja-autojen matkustusturvallisuuden suunnitteluun. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että hyssyttely ei auta”, Kai Valonen sanoo. Ne juontuvat läpi prosessin aina onnettomuuteen johtaneista tekijöistä lähtien. Asioiden esille oton pelätään ruokkivan uusia vastaavia tilanteita. Sitten suositukset lähtevät lausuntokierrokselle. Hälytysil moitus Vaikka onnettomuus ei johtunut bussista, turvallisuuteen liittyviä parannusehdotuksia voidaan silti löytää.. ”Onnettomuus ei ollut linja-autolähtöinen, mutta jotain voidaan silti oppia. Onnettomuudesta riippuen tutkinta valmistuu 6–12 kuukaudessa. Lopuksi tullaan analyysivaiheeseen. Siihen kuluu aikaa kuukausia. OTKESin tutkinta alkaa paikkatutkinnalla, jota onnettomuudesta riippuen tehdään päivistä viikkoihin
Tämän vuoksi palotilanteessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös muiden toimijoiden kuin savusukeltavien suojautumiseen”, Laitinen painottaa. Voimakkaan altistumisen jälkeen palomiesten elimistö on haavoittuvassa tilassa, jolloin infektiot iskevät helposti”, Laitinen sanoo. Työterveyslaitoksen mukaan heti altistumisen jälkeen oireita ilmeni yli puolella ja noin viikon kuluttua kolmanneksella palomiehistä. Tulipaloa oli sammuttamassa 24 palomiestä. ”Jatkotutkimuksia tarvitaan, jos oireet eivät lievity viikon sisällä. ”Pesutulos oli hyvä vesiliukoisen typpihapon osalta ja kohtalaisen hyvä rasvaliukoisten PAH-yhdisteiden osalta. Osa heistä hakeutui sen vuoksi sairaalahoitoon. Sen mukaan saastunut sammutuspuku pitää riisua mahdollisimman nopeasti pois ja suojata kädet koko ajan puvun käsittelyssä. ”Se että muissa kuin savusukellustehtävissä olleilla oli enemmän altistumisen aiheuttamia vaikutuksia, johtui todennäköisesti heidän huonommasta suojautumisesta verrattuna savusukeltajiin. Pesu tehosi Tulipalossa palomiehet saivat päälleen myös typpihapporoiskeita. Molemmat yhdisteet ovat hyvin ärsyttäviä ja aiheuttivat voimakkaita ärsytysoireita osalle palomiehistä. Heti tulipalon jälkeen ilmeni hengitysteihin painottuvia ärsytysoireita ja noin viikon kuluttua limaneritystä, nuhaa sekä pitkittynyttä yskää. Työterveyslaitos tutki miten sammutuspuvut puhdistuivat sammutuspuvuille normaalisti tarkoitetussa konepesussa. Paineilmalaitteiden kanssa voi toimia alAltistumisesta yllättävä tulos Teksti ja kuva: Mika Rinne TTL:lta pian loppuraportti myös Skellefteå-mallista 20 9–10 ·2015. Työterveyslaitos on saanut valmiiksi tutkimuksen, jossa selvitettiin palomiesten altistumista Jyväskylässä Tellervonkadulla 24. syyskuuta 2014 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Työterveyslaitos korostaa, että Tellervonkadun tulipalossakin nousi erityisen tärkeään asemaan Skellefteå-mallin mukainen toiminta palopaikalla. Hengitysmaskin riisuminen viimeisenä vähentää tarpeetonta hengitystiealtistumista. Työterveyslaitos suosittelee poikkeuksellisen hengitystiealtistumisen jälkeen keuhkojen toiminnan seuraamista spirometriatutkimuksella ja hoidon jatkamista löydösten perusteella. ”Yllättävää oli se, että savusukeltajilla oli vähemmän mitattavia altistumisen vaikutuksia kuin muissa tehtävissä olleilla palomiehillä”, kertoo vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitokselta. Tellervonkadulla kuvalaattoja valmistaneessa yrityksessä syttyneessä tulipalossa palomiehet altistuivat poikkeuksellisen korkeille typpihappoja typenoksidipitoisuuksille. Pesutestin mukaan tavallinen konepesu riittää sammutusasuille Tellervonkadun kaltaisessa tulipalossa”, Laitinen kertoo
Työvuoro yllättyi Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen tulos yllätti Tellervonkadun tulipaloa sammuttamassa olleet jyväskyläläiset palomiehet. Myös pesutulos on hyvä. Puhdas paloasema -toimintamallia opettava paloesimies Jarkke Lahti on mukana kehittämässä ohjeistusta vakavien altistumistapausten varalle. Vaaraalueelle ei päästetä ketään ilman riittävää suojausta ja tämä koskee myös sidosryhmiä”, Lahti mainitsee. ”Työterveyslaitoksen lausunto antaa hyvä pohjan toimintaohjeiden tarkentamiselle ja kehittämiselle. Lisäksi jatkossa tullaan määrittelemään vaara-alue ja suojaustaso myös tulipaloissa. Toimintaohjeita laaditaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Risto Helminen kertoo, että laitos tekee työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa toimintaohjeen altistumistapauksia varten. Pihatoimintaa täytyy pohtia uudelleen, jotta myös pumppumiesten ja kalustoa huoltavien suojaus on riittävällä tasolla”, Helminen sanoo. 9–10 ·2015 21. Työterveyslaitos julkistaa ensi toukokuussa loppuraportin tutkimuksesta, jossa on selvitetty vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa. Savusukeltajana toiminut palomies Olli Tikkanen on tyytyväinen tutkimukseen. ”Ohjeistuksessa tullaan korostamaan suojauksen merkitystä tehtävän aikana ja sen jälkeen. Saastuneet varusteet tulee laittaa itseliukeneviin pesupusseihin pesulaan tai paloasemalle kuljettamista varten, jolloin siirrettäessä vaatteita pesukoneeseen ei tarvitse altistua uudestaan. Ruiskumestari Kalle Hakamäki kertoo, että oma ja työkavereiden terveys on aiheuttanut huolta. Samalla Työterveyslaitos antaa toimintaohjeet altistumisen vähentämiseksi. ”Yllättävää, että ytimessä olleet altistuivat vähiten. Palomiehet Olli Tiainen (vas), Jari Niutanen ja Aki Tuppurainen olivat sammuttamassa Tellervonkadun tulipaloa, josta kerrottiin Pelastustieto-lehden numerossa 9/2014. kuvaiheessa samalla tavalla kuin puvun kanssa, mutta huollon aikana on käytettävä kemikaalisuojakäsineitä ja hengityksensuojaimia altistumisen vähentämiseksi. Palon jälkeen näytti silmämääräisesti, että paljon varusteita menee hylkyyn. Tutkimuksen tekeminen osoittaa myös sen, että työnantaja pitää meistä huolta”, Tikkanen toteaa. ”Tarkoitus on saada aikaan selkeä prosessi vakavien altistumistilanteiden varalle, jotta voidaan pitää ihmisistä huolta”, Lahti kiteyttää. ”Tulos on sinänsä myönteinen yllätys, että savusukeltaja voi luottaa varusteisiin. ”Mielestäni on hyvä, että nyt on tutkittua tietoa altistumisesta ja miten kroppa reagoi siihen. Tieto helpottaa henkistä kuormaa. Ohjeistus yritetään saada valmiiksi mahdollisimman pian, jonka jälkeen siitä järjestetään koulutusta työvuoroissa. Tulipalon terveysvaikutukset on aiheuttanut paljon keskustelua työvuorossa. Työantajalla oli hyvä pelisilmä ja uskallusta teettää tutkimus,” Hakamäki kehuu. Jatkossa pitää huolehtia koko pelastushenkilöstön riittävästä suojauksesta”, sammutustyötä johtanut palomestari Tomi Jousmäki sanoo. Pitää miettiä miten toimitaan, jos vastaavanlainen tilanne tapahtuu uudelleen. Lahden mukaan ohjeistuksen valmistelussa hyödynnetään soveltuvin osin vaarallisten aineiden torjunnan perusoperaatiomallia
22 9–10 ·2015
Harrastelijoiden hälytysosaston piipparistako. ”Olen aina tykännyt, kun asiat sanotaan värikkäästi, hauskasti ja piikikkäästi.” Partanen ammentaa ideansa kentältä, kahvipöytäpuheista. Marko Partasen rauhallisesta ja pohdiskelevasta olemuksesta ei uskoisi, että juuri hän on henkilö, jonka mielipuuhaa on sohia pelastusalaa niin terävin sanoin, että niistä on sadellut jopa tappouhkauksia. Hän sanoo olevansa valmis barrikadeille aina, kun saa kirjoitusidean Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Kun palomies Marko Partanen ei ole vuorossa, hän istahtaa keittiön pöydän ääreen, avaa läppärinsä ja kirjoittaa: romaaneja, blogiaan ja päätoimittamaansa Systole-lehteä. Partanen kirjoitti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Pelastustietoon Palopuhe-kolumnia, jossa otti kärkevästi kantaa alan vaikeisiin asioihin. Tulenpuuskan toinen puoli Mistä sitten kannat ylpeyttä, jos et omasta työstäsi. ”Kyllä niitä aikoja lämmöllä muistelee. Se oli myös kovaa aikaa. Pelastusalan väsymätön provokaattori kaipaa alalle yhteishenkeä ja puolestapuhujaa. 9–10 ·2015 23. N äin ilkeili VPK:laisille vuonna 2007 Pelastustiedon Palopuhe-kolumnissaan hahmo, joka nyt istuu leppoisana mäntsäläläisen omakotitalonsa olohuoneen ruskealla sohvalla. Siinä tuli laitettua itseään likoon aika paljon. Aina kun jätin tekstin lehteen, olin itsekin kahden vaiheilla, ja varoitin työkavereita jo etukäteen”, Partanen kertoo. Vai sammutusasun väliasusta, jossa tykkäät tepastella ollessasi perheesi kanssa marketissa. Nyt hän jatkaa samaa linjaa Tulenpuuska-blogissaan
Juuret VPK:ssa Yllättäen Partanen kieltää olevansa vihainen nuori – tai nykyisin kenties nuorehko – mies. ”Ne alkoivat julkaista tekstejäni, ja pian minusta tuli avustaja. Perhe: Vaimo, kaksi tytärtä, koira. Kuntosali ja polkupyöräily pitävät kunnosta huolta. Kyllä jokaiselle lehdelle lukijoita riittää, mutta onko heitä riittävästi, se on kysymys.” Partanen kertoo, että asiakirjoittaminen on ollut hänelle hyvä silta fiktioon. Kun hän aloitti vuonna 2007, hänellä oli selvä visio siitä, mihin suuntaan lehteä pitäisi kehittää. Ei tarvitse kirjoittaa niin kuin joku toinen sanoo.” Partasen ensimmäinen romaani syntyi tarpeesta: paloasemilla työvuoroissa kerrotut värikkäät tarinat ja niiden persoonalliset kertojat ansaitsivat päästä paperille. Hän ihmettelee pelastusalan vaikenemisen kulttuuria. Toisaalta, jos joku eläytyy niin vahvasti kirjoituksiini, se on iso kiitos.” Minkäänlaisia kirjoittajakouluja Partanen ei ole käynyt, jos sellaiseksi ei lasketa Markkinointi-instituutin tiedottajatutkintoa. ”Se oli alun perin tehty opetusmateriaaliksi, joten se oli vähän tieteellisen julkaisun kaltainen. Aina tulee joku isompi herra joka sanoo, että soo soo, ei tätä mieltä saa olla.” Sanomisen tarve alan sisällä kuitenkin on. Hän näkee kirjoittamisensa eräänlaisena yhden miehen edunvalvontana. Se ei tosin ole koskaan estänyt työkavereita yrittämästä löytää yhtymäkohtia tarinoiden ja tosielämän välillä. Sitä saavat aikaan monien palomiesten suut. Hän aprikoi, että ylemmille portaille alan epäkohdat, kuten esimerkiksi joidenkin palomiesten ylenkatsova asenne ambulanssityötä kohtaan, tulevat yllätyksenä. ”Siinä saa käyttää omaa mielikuvitusta ja osaamista. Herää kysymys, kyseenalaistetaanko kykyni keksiä tarinoita. Tätä nykyä hän on päätyönsä lisäksi ensihoidon erikoislehti Systolen päätoimittaja. Jos jokin asia on vinossa, siitä pitäisi puhua, myös julkisesti, koska vain siten asiat muuttuvat. ”Ajattelen omasta näkökulmastani tietyn ammattiryhmän etua.” Partanen vakuuttaa seisovansa edelleen kaiken kirjoittamansa takana. Partanen saa jatkuvasti toiveita erilaisista kirjoitusaiheista. Kun meidän vuoro sammuttaa, mä oon lomalla. Hän hiippailee rakennukselle, jossa paikallislehti pitää majaansa, ja pudottaa kaikessa hiljaisuudessa postiluukusta taidonnäytteensä, paikallisen puulaakijoukkueen käsin kirjoitetun peliselostuksen. Mitä harrastat. Ainakin sellainen oli vastaanotto, kun Partanen kirjoitti aiheesta: Olen antanut korvieni kuulla kovin ihmeellistä valitusta. ”Ehkä se liittyy hierarkiaan. Mutta profiilin noususta huolimatta myös Systole on samassa tilanteessa kuin monet muut. Mikä sytyttää. Hän on kirjoittanut neljä romaania pelastusalasta. Itseoppinut kirjoittaja tarkistaa pilkun paikat Googlesta, mutta se ei vauhtia hidasta. Siinä kovin ihmeellisessä valituksessa puhutaan ambulanssityön raskaudesta, ja siitä valittavat jo hyvin vähällä kokemuksella työskentelevät palomiehenalut. ”Kahvipöydässä kyllä puhutaan mitä vain, mutta sitten sanotaan, että ei tällaista voi lehteen kirjoittaa”, Partanen kritisoi. Nuorempana soitin paljon pianoa ja bassoa, nyt vain omaksi iloksi. Mikä sammuttaa. Ihmiskohtalot tekevät vaikutuksen. Värikkäät lauseet. Kyselyn mukaan lukijatkin ovat samaa mieltä. Olisiko se vähän surullistakin, 16 vuotta sentään. Kuka Marko Partanen. ”Ilmeisesti heille oli shokki, että palomies kertoo palomiesten suhtautuvan negatiivisesti ambulanssiin: jos se on totta, se on kriisi. Se oli inspiroivaa. Partasen mukaan alalta puuttuu mentaliteetti, jossa omaa kenttää puolustetaan yhdessä ja vaaditaan alan puolesta asioita. Pahoja asioita ei kai saisi kertoa”, Partanen miettii. ”En ole koskaan ollut vihainen. Fiktion kirjoittamisesta Partanen nauttii eniten. Ikä: 43 vuotta. ”Tietysti taitava keskustelija saisi puhuttua minutkin pussiin”, hän myöntää. tai kuulee sellaisen joltakulta. Uusin, ensihoidosta kertova Paskahousu, ilmestyi vastikään. Työ: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomiehenä ja perustason ensihoitajana. Kaikki alkoi paikallislehdestä Huittinen, Lauttakylä. Kun toinen… tai sanotaanko: kun itse ei vaan tajua. Arki-ilta 1990-luvun alussa, hiljentynyt kylänraitti. Tätä hetkeä 17-vuotias Marko Partanen on odottanut. Varmaan luullaan, että kirjoitan faktaa. Olen Marko Partanen, tulen Mäntsälän Hyökännummelta. ”Vaikka kirjoittaisi mitä ja kuinka yliampuvasti, kysellään tapahtumista ja paikoista. Asiat ovat vain asioita.” Kirjoittaminen on Partaselle luontevin kanava ilmaista itseään ehkä siksikin, että omien 24 9–10 ·2015. Kesällä pakotan itseni lenkille. Kun teen tekstin, suutun vähäksi aikaa, mutta sitten jätän asian. Se oli ensiaskel Partasen kirjoittajauralla. Kouluaikoina hän oli äidinkielessä tasaisen keskiverto, ja Pahkasika oli hänen suurin inspiraationlähteensä. Mieleenpainuvin kokemus töissäsi. Mitään superia ei ole jäänyt mieleen, ehkä hyväkin, kun ei kuitenkaan osaisi kertoa sitä. Ja onhan se hauska nähdä, kun toinen vetää kupin nurin”, Partanen virnistää. Kuka olet ja mistä tulet. Sain idean soveltaa tarinoita siten, että niiden henki säilyi.” Tietenkään Partanen ei käyttänyt tarinoita sellaisenaan, vaan etäännytti ne alkuperästään. Tämä on kuitenkin puolisotilaallinen organisaatio. Se ärsyttää. ”On hienoa, että vaikka selvästi provosoidaan, ihmiset ovat aidosti asian puolesta tai vastaan. Takinkääntökin voisi olla mahdollista, hyvillä perusteilla. ”Mekin kamppailemme koko ajan sen kanssa, kannattaako lehteä tehdä vai ei, saammeko kulut peitettyä. Hän haluaakin olla syvien rivien äänitorvi ja provosoida, jotta syntyisi keskustelua. Ei sen tarvitse olla dramaattista, mutta jokin yksittäinen surullinen asia, se vaikuttaa. Näkemykseni oli, että se pitää saada enemmän aikakauslehden näköiseksi kunnollisin kuvin, ja juttujen täytyy olla toimitetumpia, ei referaatteja.” Partanen uskoo, että lehden tekijät ovat onnistuneet tavoitteessaan. Aloin saada muitakin keikkoja, aina missikisoista jumalanpalvelukseen.” Toimittajan työ on seurannut häntä paikallislehtiajoista saakka. ”Joka työvuorossa joku vanha kaveri, pitkään työskennellyt, kertoi jotain
”Hyvä piikki tulee mieleen aina viisi minuuttia liian myöhään. ”Se on kärjistettyä puhetta. Sitten täytyy vain säästää idea ja kirjoittaa siitä.” Mutta kuinka kirjoittaja-Partanen sitten yleensä päätyi palomieheksi. Noihin aikoihin Partanen hengaili kylän jokaiseen puulaakiotteluun osallistuneessa kaveriporukassa, joka kutsui itseään nimellä Kauheet karjut. Vastasin, että musta ei koskaan tule palomiestä”, Partanen kertoo. Kyllähän VPK:ita tarvitaan. Kaveri käytti tietenkin tilaisuuden hyväkseen ja patisti Partasta itse katsomaan. Eri alueilla niillä on erilainen rooli. Paikallisessa baarissa Partanen, 18, vahvassa humalatilassa, erehtyi kysymään tutulta kaverilta, mitä siellä VPK:ssa oikein tehdään. ”Jos epäkohta tulee esiin, kirjoitan rivin, mutta pyrin mukautumaan. Hän opetteli VPK:ssa kaiken perusasioista lähtien ja oli lopulta mukana myös hälytysosastossa. ”Olisi kiva, kun olisi vähän niin kuin alan presidentti. VPK:lla olikin ratkaiseva vaikutus Partasen tulevaisuuteen. Partanen toimi aktiivisesti Huittisten VPK:ssa viitisen vuotta, aina siihen saakka, kunnes muutti opiskelemaan Kuopioon, Pelastusopistoon. Se on kestämätöntä siinä vaiheessa, kun pitäisi tehdä uramuutoksia ja siirtyä vaikkapa päivätöihin. En olisi voinut kuvitellakaan, että haen johonkin Pelastusopistoon. ”Alan palkkauksessa on se ongelma, että kun tehtäväkohtainen peruspalkka on pieni, ihmiset tulevat toimeen lisillä. Hänen mielestään palomiehillä tulisi olla kokonaispalkkaus, kuten hänen kotilaitoksellaan Keski-Uudellamaalla on ollut jo hyvän aikaa. Ei sen tarvitse olla diktaattori, mutta sellainen, jolla on selkeä mielipide ja asema. Kävi kuitenkin juuri kuten Karjut olivat ennustaneet. Kun kirjoitan juttua, yleistän hirveästi, tuon asioita esiin kärjekkäästi. Roolini ja kirjoitustyylini ruokkii näkemystä, etten arvostaisi VPK:ta. Puutun epäkohtiin, siitä helposti tulee sellainen kuva. Kenen talous kestää sitä, että 41 prosenttia palkasta putoaa pois?” Lisäksi Partanen kaipaa johtohahmoa, joka antaisi kasvot pelastusalalle ja puolustaisi alaa julkisuudessa. sanojensa mukaan hän on aina ollut huono puhumaan. ”Karjut sanoivat, että nyt susta tulee palomies, nostelet vaan puntteja kaiket päivät. ”Oli eräs kaveri, joka talutti minut korvasta VPK:hon.” Miljöö oli jälleen Huittisten kirkonkylä. Siitäkin on oma tarinansa, ja siihen liittyy Partasen alati parjaama VPK. ”Enhän mä alalle olisi koskaan päätynyt, ellen olisi mennyt VPK:hon. Työvuoroissa kerrotut värikkäät tarinat ja niiden kertojat ansaitsivat päästä paperille. Rohkea johtaja kertoo myös oman kantansa. Löysin oman urani sen kautta.” Miksi sitten vaikuttaa siltä, että juuri VPKtoimintaa Partanen haukkuu kaikkein mieluiten. Kapinani on siinä, että tuon asian esille omalla tavallani.” Romaanit: Liekin varjossa 2004 Palava halu 2006 Ikkunansärkijä 2009 Henki 2013 Paskahousu 2015 Tietokirja: Kodin Turvaopas 2006 Muut tekstit: Hälytysilmoitus Pelastustiedossa 2013– Tulenpuuska-blogi 2013– Palopuhe-kolumni Pelastustiedossa 2005–09 TUOTANTO 9–10 ·2015 25. Mutta kyllä hyvää duunia täytyy arvostaa, ja VPK:laiset sitä tekevät.” Epäkohtien onkija itse näkee alan suurimaksi ongelmaksi palkkauksen. Kyllähän meillä on pelastusylijohtaja, joka voisi hyvin ottaa tämän roolin, muttei ota, mikä on mielestäni sääli.” Yleisesti Partanen on tyytyväinen työhönsä ja alaan, vaikka kirjoituksista voisikin päätellä muuta
Huolellinen työhön perehdyttäminen sitouttaa työntekijät työhönsä. Yhteinen ymmärrys organisaation tavoitteista ja vastuista sekä yhteisesti sovitut toimintatavat lisäävät työntekijöiden sitoutumista organisaatioon. Entä työnantajan vastuu ja velvollisuudet. Vaihtelevat, monipuoliset ja riittävän haastavat työtehtävät lisäävät työntekijöiden motivaatiota työtä kohtaan ja edelleen työhyvinvointia. Olennaista on myös seurata säännöllisesti henkilöstön hyvinvoinnin tilaa. Työntekijöiden perehdyttäminen työhön sekä työntekijöiden ammatillisesta kehittymisestä huolehtiminen kuuluvat yhtä lailla työnantajan tehtäviin. Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Johdon tulee huolehtia myös työtehtävien haastavuudesta ja monipuolisuudesta. Paloja pelastushenkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta palomiehet pystyvät toimimaan työkykyisinä henkisesti ja fyysisesti kuormittavassa työssään. Johdon keinot työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen ovat moninaiset. Johto on keskeinen toimija Työpaikan johdolla on keskeinen rooli työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä. Alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikalla voidaan laatia esimerkiksi päihdehaittojen ehkäisyn toimintasuunnitelma. Työhyvinvoinnin edistäminen on jatkuvaa johdon, esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä. Seurannan apuvälineinä Työhyvinvointi kuntoon Teksti: Auli Airila Kuvat: Kimmo Kaisto 26 9–10 ·2015. M illaisilla käytännön toimenpiteillä työpaikalla voidaan edistää palomiesten työhyvinvointia. Jo pienillä käytännön toimenpiteillä johto voi luoda ilmapiirin, josta välittyy aito kiinnostus työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. Mitä kukin työntekijä voi itse tehdä työhyvinvointinsa eteen. Työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää sekä ymmärrystä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, että tietoisuutta kunkin työpaikalla toimivan tahon vaikutusmahdollisuuksista työntekijöiden hyvinvointiin. Mikä on esimiehen rooli. Tupakoinnin kieltäminen työpaikalla on myös keino vähentää tupakointia. Työnantaja voi myös monella tavoin tukea työntekijöiden terveellisiä elintapoja, kuten liikunnan harrastamista, terveellistä ruokavaliota sekä tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentämistä Esimerkiksi tietoiskujen avulla voidaan työntekijöitä kannustaa terveelliseen työaikaiseen ruokailuun. Johdon tehtävänä on sopia yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa työntekijöiden terveyttä ja työkykyä edistävistä toimintamalleista. Selvää on, että eri toimijoiden panosta työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla tarvitaan. Väitöstutkimuksessani tarkastelin erilaisia keinoja edistää palomiesten työhyvinvointia. Tupakoitsijoita voidaan kannustaa lopettamaan tukemalla lopettamispäätöstä. Johdon keskeisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että organisaation perustehtävä, tavoitteet ja pelisäännöt ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tässä artikkelissa pyrin kuvaamaan käytännön toimenpiteiden kautta eri osapuolten keinoja palomiesten työhyvinvoinnin edistämiseksi
Työntekijän omaa sekä muiden hyvinvointia työyhteisössä edistää myös rakentava suhtautuminen mahdollisiin työpaikan ristiriitatilanteisiin. Säännöllinen palaute ja vuorovaikutus heijastuvat työntekijöiden motivaatioon ja edelleen työhyvinvointiin. – 9 . Esimerkiksi kehityskeskusteluissa esimies ja työntekijä voivat luottamuksellisesti keskustella työn tavoitteista, osaamisen kehittämisen tarpeista sekä mahdollisesti myös yksilön elämäntilanteeseen liittyvästä haasteista. Palomiesten työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työterveyshuolto on keskeinen yhteistyökumppani. Toisten tukeminen ja auttaminen, päivittäinen tervehtiminen, myönteinen palaute ja kannustaminen sekä ystävällisyys ovat pieniä arkipäivän tekoja, joilla voi olla suuri merkitys työyhteisön ilmapiiriin, hyvän hengen rakentumiseen ja työpaikan sosiaalisiin suhteisiin. 2016 PA LO PÄ Ä L LY S TÖ PÄ I VÄT 2 016 – T U L E VA I SU U DEN TEK I JÖI L L E SPPL . Riittävä uni ja työstä palautuminen auttavat kuormittavassa työssä ja stressaavien tilanteiden hallinnassa. Myös hyvä itsetunto ja optimistinen asenne vaikuttavat työhyvinvointiin. Hyvä työhyvinvoinnin johtaminen näkyy konkreettisina käytännön toimenpiteinä. PA LOP ÄÄLLYSTÖPÄIV ÄT T U R K U 7. Esimiehellä tulisi olla myös uskallusta tarttua mahdollisiin ristiriitatilanteisiin työyhteisöissä välittömästi. Auli Airilan sosiaalipsykologian alan väitöskirjatutkimus Work characteristics, personal resources, and employee well-being: A longitudinal study among Finnish firefighters” on saatavissa sähköisessä muodossa osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153495 Painetun version voi tilata maksutta kirjoittajalta sähköpostitse: auli.airila@ttl.fi 9–10 ·2015 27. Myös avoimuus uusille työtehtäville, aloitteellisuus ja vastuu omasta käyttäytymisestä ja toiminnasta ovat hyviä ohjenuoria työntekijöille. Väitöstutkimukseni mukaan terveelliset elintavat edistivät palomiesten työkykyä. Työntekijän onkin hyvä huolehtia riittävästä levosta, liikunnasta ja terveellisistä elintavoista. Kehittämistoimet voivat kohdistua niin työhön, työympäristöön, työyhteisöön, johtamiseen, työprosesseihin kuin henkilöstöönkin. Työpaikan johdon onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen ilmenee tällöin esimerkiksi alhaisempina sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyystapauksina. Työhyvinvointi syntyy monesta eri palikasta, usean eri tekijän voimin. FI voidaan käyttää muun muassa erilaisia työhyvinvointija työilmapiirikartoituksia sekä henkilöstötilinpäätöksen tietoja (esim. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta vahvistaa työssä tarvittavia fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja. Esimies, joka jakaa työntekijöille vastuuta, arvostaa työntekijöitä, tukee työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja kouluttautumista sekä terveellisiä elintapoja, luo myönteistä ilmapiiriä työyhteisöönsä. Työntekijä voi vaikuttaa Työntekijällä itsellään on keskeinen rooli oman työhyvinvointinsa edistämisessä. Yksittäinen työntekijä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi myös työyhteisön toimintaan. Yhteistyö on valttia! Hyvä esimiestyö, työntekijöiden väliset hyvät suhteet ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhön edistävät palomiesten työn imua ja työkykyä. –9.4. Esimiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden tukena, antaa rakentavaa palautetta sekä huolehtia avoimesta vuorovaikutuksesta sekä tiedottamisesta työyhteisössä. Myös ammattitaidosta ja osaamisesta huolehtiminen on tärkeää oman työhyvinvoinnin kannalta. Esimiehen on tärkeä huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan, jotta hän voi täysipainoisesti tukea myös työntekijöidensä työhyvinvointia. 4. Työnantajan, työntekijöiden ja esimiesten tukena työhyvinvointityössä ovat myös luottamusmiehet sekä työsuojeluhenkilöstö. Olennaista on yhdessä kehittäminen. Yksilön omat voimavarat lisäävät myönteisiä kokemuksia ja auttavat suhtautumaan positiivisesti asioihin sekä tekivät työntekijästä aloitekykyisemmän toimijan, joka pyrkii vaikuttamaan työhönsä ennakoivasti. Esimiehellä on keskeinen rooli Myös työntekijän lähiesimies voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työntekijöidensä hyvinvointiin. sairauspoissaolot, ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet, työkyvyttömyyseläkkeet). Palomiesten työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää siis monen eri toimijan yhtäaikaista panostusta. Innostava, kannustava ja oikeudenmukainen esimies saa helposti työntekijät mukaan yhteisen perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamiseen. T U R K U 7. Työhyvinvoinnin kehittäminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista toimintaa
”Meilläkin on esimerkiksi Kuusamossa ja Työaikaan jousto Keski-Suomessa laitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen on tyytyväinen päätökseen. Ahonen on ottanut Keski-Suomen pelastuslaitoksen työhyvinvoinnin ykkösasiakseen tänä vuonna. Hänen mielestään pelastustoimessa voisi olla myös kaksi erilaista työaikamallia valmiusorganisaatiossa. Aluehallintovirasto ei myöntänyt poikkeuslupaa työantajan haluamalla tavalla. Työneuvosto muutti aluehallintoviraston myöntämää työajan poikkeuslupaa KeskiSuomen pelastuslaitoksella. Palomiesten ansioista on kuitenkin 40 prosenttia haittakorvauksia. ”Pientä hiomista on toki tarvittu ja meillä on asiaa arvioimassa oma seuranryhmä. Lisäksi vähintään kaksi 24 tunnin vuoroa vaihdetaan kolmeksi 8 tunnin vuoroksi. Mistään säännöllisestä työajan pilkkomisesta ei ole kuitenkaan kyse vaan tämä lisää joustavuutta ja toivottavasti työn tuottavuutta”, Tarvainen sanoo. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto 28 9–10 ·2015. Pääpiirteissään työaikamalli on pysynyt samana. ”Ensi vuoden loppuun asti mennään aluehallintoviraston myöntämällä nykyisellä luvalla, huomioiden työneuvoston päätöksen sisältö. Työneuvosto poisti aluehallintoviraston luvasta myös työantajaa sitoneen henkilöstön aktiivityöajan seurannan sekä työvuorojen välisen vapaa-ajan valvontavastuun. Hänen mielestään työaikaa pitää tarkastella sen mukaan, säilytetäänkö pelastuslaitokset valmiutta tuottavana organisaationa. ”Jos siihen kytketään muita tehtäviä mukaan, pitää arvioida miten se vaikuttaa valmiuden ylläpitoon.” Oulu-Koillismaalla työnantaja ja työntekijät sopivat joustavasta työajasta, joka antoi mahdollisuuden lisätä vahvuuksia ja turvata esimerkiksi koulutukset. Työneuvosto muutti kuitenkin aluehallintoviraston linjausta. Pelastuslaitoksen johto on tiedottanut henkilökunnalle, että työvuoroja pilkotaan harjoituksiin, koulutuksiin ja muilla syillä", Ahonen toteaa. Epävarmuus työajoista ei ainakaan lisää työhyvinvointia pelastuslaitoksella", Ahonen sanoo. Kokemukset joustavasta työajasta ovat pelastusjohtaja Petteri Helistenin mielestä hyvät. Keski-Suomen pelastusOulu-Koillismaan pelastuslaitoksella siirryttiin kaksivuorojärjestelmästä takaisin vuorokautiseen työaikaan viime vuonna. Teksti: Mika Rinne Oulu-Koillismaan työaika toimii Oulussa hieman eri tavalla toteutettu työaikamalli.” Helisten kuvailee olevansa työaika-asian suhteen melko konservatiivinen. Henkilöstöjärjestöjä edustavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) ja Suomen Palomiesliiton (SPAL) eivät puoltaneet hakemusta. Näin esimerkiksi koulutuksia ja valistustapahtumia voidaan järjestää helpommin. Työantaja halusi, että poikkeuslupaan kirjataan palvelusvuoron pituudeksi enintään 24 tuntia, jotta muun muassa koulutukset pystyttäisiin järjestämään mahdollisimman joustavasti. Joustavuuden ansiosta miehitys virka-aikoina kasvaa. ”En ole varma, sopisiko esimerkiksi EteläSavossa toteutettu malli meille. Työnantaja haki viime vuoden lopulla poikkeuslupaa Jyväskylän ja Äänekosken paloasemien operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön työaikaan. "Jää nähtäväksi mitä ne työvuorojen pilkkomisen muut syyt ovat ja pilkotaanko vuoroja esimerkiksi säästösyistä. ”Työneuvoston päätöksellä poikkeuslupaan on nyt kirjattu työnantajan vaatimuksesta sana enintään. Kyllä me tulemme jatkamaan tätä mallia, kun kokeilu ensi keväänä päättyy.” Asiaa pitää Petteri Helistenin mukaan arvioida uudelleen, jos itsehallintoalueiden myötä tulee työaikaan jokin erilainen valtakunnallinen malli. Näin uusi malli lisää joustavuutta. Työantajan olisi pitänyt erikseen valvoa, että henkilöstö käyttää vapaa-aikaa lepoon ja elpymiseen. Jyväskylässä palomiesten etuja puolustavan JHL:n pääluottamusmies Kimmo Ahonen ei ole tyytyväinen työneuvoston päätökseen. "Työneuvoston päätös oli meille pahin mahdollinen, koska työnantajalla on nyt täydet valtuudet pilkkoa 24 tunnin työvuoroa. Jyväskylän kaupungin Keski-Suomen pelastuslaitos-liikelaitos teki toukokuussa työneuvostolle oikaisuvaatimuksen aluehallintoviraston myöntämästä työajan poikkeusluvasta. Kun asiaa aletaan jalostaa, en pitäisi sitä kuitenkaan pois suljettuna.” ”Ensimmäisenä en alkaisi sellaista toteuttaa Oulu-Koillismaalla eivätkä meillä työntekijät aivan ensimmäisessä käänteessä alkaisi tehdä esimerkiksi kotisairaanhoidon tehtäviä.” Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen työaikamallissa operatiivista työtä tehdään pääasiassa 24 tunnin työvuoroissa. ”Aikaisemmin käytössä olleeseen vuorokausirytmiin emme olisi palanneet”, Helisten sanoo. Se merkitsee sitä, että työantaja voi tarvittaessa pilkkoa työaikaa harjoituksia, koulutuksia ja muita tarpeita varten. Yhtä työvuoroa seuraa aina kolme vapaapäivää. Keskustelua jatketaan työntekijöiden kanssa ja selvitetään muun muassa tarkemmin työantajan tarpeet”, Tarvainen kertoo
Pitää ajatella, että kuntalainen saa parhaan palvelun ja ratkoa kaikkia ongelmia sitä kautta. Mieluummin ajan pääkaupunkiseudulla poikittain joka neljäs päivä kuin joka aamu ruuhkassa. Työajan säännöllisyys antaa mahdollisuuden myös treenata ja harrastaa.” ”En näe, mikä voisi olla työntekijän kannalta parempi vaihtoehto. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Mikkelän paloasemalla Espoossa Mitä mieltä olet 24 tunnin työajasta. Kun perheellisenä kotoa joutuu joka tapauksessa olemaan öitä poissa niin mieluummin pari kertaa viikossa. Hän on työskennellyt alalla vuoden. Muutenkin joudumme liikkumaan asemilta toisille, ja toisessa työrytmissä miehistöä pitäisi olla enemmän. ”Vuorotyö on aina raskasta, mutta esimerkiksi 3-työvuoroon verrattuna 24 tunnin työaika on paras vaihtoehto. Kolmivuorotyö ja 12-tuntinen työvuoro olisivat sekavia kaikkine tasauksineen ja muutos huonompaan. Palvelutasosta ja laadusta täytyy pitää kiinni”, Käppi painottaa. Sillä on suuri merkitys myös henkilöstön työilmapiiriin ja -hyvinvointiin. 45-vuotias palomies Mika Nordlund Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on ollut alalla parikymmentä vuotta. 37-vuotias palomies-sairaankuljettaja Jiri Käppi on ollut alalla 15 vuotta. ”Minulle 24 tunnin työaika sopii loistavasti. eDRAULIC 2.0 – kokemuksista kehitetty Tutustu mallistoon www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi Koska et saa toista tilaisuutta Maahantuonti, myynti ja huolto. Nyt meiltä. On todettu, että järjestelmä on myös kustannustehokas, kukaan ei ole pystynyt ymmärtääkseni esittämään parempaa ratkaisua.” ”On myös kuntalaisen edulle parasta, että pidetään yllä ympärivuorokautista valmiutta yhden minuutin lähtöajalla. Et välttämättä tuntisi sitä kaveria, joka hyppää viereesi täkille. Meidän pitää pystyä palvelemaan kuntalaisia parhaan kykymme mukaan. Pääsääntöisesti pelastusalalla koetaan 24 tunnin työaika hyväksi järjestelyksi. Nykyjärjestelmässä vapailla ehtii ja myös jaksaa kuntoilla”, kertoo 22-vuotias palomies Matias Malmgren Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. On jopa työturvallisuusasia, että tunnet hyvin työkavereiden tavat toimia”, Nordlund kertoo. Asioista pitää puhua oikeilla nimillä. facebook.com/teknosafe 9–10 ·2015 29. ”Henkilökohtaisesti kannatan 24 tunnin työaikaa. Näin ehtii oikeasti palautua kolmen vuorokauden aikana ja on töissä parhaassa mahdollisessa kunnossa raskaiden keikkojen varalta. Hän on myös Palomiesliiton luottamusmies Länsi-Uudellamaalla. Keskustelussa närästää se, onko taka-ajatuksena tietoisesti laskea palvelutasoa
Houtskari pärjää Omin voimin 30 9–10 ·2015
ALUE TUTUKSI 9–10 ·2015 31 Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Turun saaristossa sijaitsevalla Houtskarilla asuu noin 600 henkilöä. Palokunta sai juuri avukseen uuden öljyntorjuntaveneen. Heistä suuri osa on mukana Houtskär FBK:n toiminnassa. Houtskarin VPK:n yksikönjohtaja Christer Friis on toiminut palokunnassa vuodesta 1973, öljyntorjunta-alus Maria marraskuusta 2015.. Sopimuspalokuntalaisten vastuulla on laaja alue saaristoa, sillä avun saaminen mantereelta voi kestää tunteja
Palokunnan jäsenistä kahdeksan työskentelee merellä. Se on jo haaste. ”Kun saimme uuden paloaseman, toiminta muuttui radikaalisti. ”Tekee hyvää kun huomaa, että myös VPK:laisiin satsataan. Siinä oli tuhannen litran vesitankki ja erillinen pieni moottoriruisku takana”, hän muistelee. Kaksikymppisinä kaikki kuitenkin ryhtyivät uudelleen palokuntalaisiksi. Friis on entinen opettaja, alkuperäinen kokkolalainen, joka tuli saarelle luokanopettajaksi vuonna 1972. He olivat olleet mukana toiminnassa junioreina, mutta lopettaneet siirtyessään yläasteelta toisen asteen koulutukseen. Kyllä me etsittiin ja mietittiin. ”Esimerkiksi päällikkömme on parastaikaa tulossa kotiin. Marraskuussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK palkitsi Åbolands Brandoch Räddningsförbundin nuorisotyötoimikunnan Turunmaan saaristoalueen nuorisotoiminnan kehittämisestä. Alue tutuk si Houtskär FBK:n kalustohallin naulakossa roikkuu 34 haalaria. Lisäksi on asuttuja saaria, joiden ainoa kulkuyhteys on yhteysvene. Se teki sen, että saimme kokea, miltä tuntuu saada olla omalla asemalla.” Nykyisin Houtskarissa asuu vähän alle 600 henkilöä, joista 90 prosenttia pääsaarilla, lossiyhteyden varassa. Tai kenties elinvoimaisuus johtuu juuri siitä: pienessä yhteisössä jokainen tuntee vastuunsa toisten turvallisuudesta. Se asettaa jo haasteita. ”Toive oli, että nimi liittyisi jollain tavalla paikkaan, johon se tulee. Tässä on oleskelutila, sauna, kaikki. Mekin ollaan jotain.” 32 9–10 ·2015. Seuraavana vuonna hän liittyi Houtskarin yleiseen palokuntaan. Olemme yrittäneet jakaa sen sillä tavalla, että koko porukka on mukana, ettei se jäisi vain yhden niskoille.” Muutama vuosi sitten palokunta sai vahvistuksekseen peräti yhdeksän nuorta miestä. ”Se osoittaa sen, että prosenttiluvuilla voi tehdä paljon jäynää. Hän painottaa, että kaikki on kiinni ohjaajista. Hän ajaa maantielauttaa. Vasta vuonna 1993 Houtskär FBK sai uuden paloaseman ja auton. ”Että löytyvät ne, joilla on aikaa ja innostusta. Siksi täytyy olla tyytyväinen, että asemalla roikkuvat ne 34 haalaria”, Friis sanoo. Siihen asti palokunnan oli pitänyt sinnitellä pikku talossa, jonka yhteydessä oli kunnantoimisto ja kunnansihteerin asunto. Christer Friis myöntää, että saariston nuorisotoiminta on todella vireää. ”Meitä on listalla 34, joka on seitsemän prosenttia Houtskarin väestöstä”, sanoo Christer Friis, palokunnan yksikönjohtaja. Alueeseen kuuluu myös Houtskari. ”Silloin meillä oli yksi pieni paloauto. Sitten on maanviljelijöitä, rakennushommissa olevia. Tänään Marian puikoissa on entinen merikapteeni, muun muassa Suomen ja Ruotsin välillä seilaavilla autolautoilla uransa tehnyt Entinen merikapteeni Carl Gustaf Öhman tanssittaa Mariaa. Huolimatta vähäisestä väkiluvusta ja kaukaisesta sijainnistaan, Houtskär FBK on erittäin elinvoimainen. Kyydissä mukana Christer Friis. Houtskarin sopimuspalokunnan pitäisi huolehtia paitsi saaren ja ympäröivän saariston vakituisista asukkaista, myös lomalaisista, joita kesäkuukausina saarelle tulee huima määrä. Kirkkomme on vuodelta 1704, Santa Maria, joten tuumattiin, että eiköhän me voitaisi käyttää Maria-nimeä”, Friis kertoo. ”Vanhusten palvelutalossa asuu noin 40 vanhusta. Mutta jokaisen kypärän kohdalla on numero ja nimi!” hän huomauttaa. Sitten ovat omakotitalot, koulut ja muut.” Kiireellisissä sairaustapauksissa Houtskari onkin pitkälti Rajavartiolaitoksen Super-Puma-helikopterin varassa. ”Vaikka kuinka yrittää laskea, se on noin tunti ja kymmenen minuuttia, kun pitäisi pärjätä omin voimin. Meillä on myös kaksi naista, jotka ovat käyneet sammutusmiehen koulutuksen.” ”Näin hän tanssii” Houtskarin satamassa punaisena kylmänsinistä merta vasten loistaa palokunnan uusi hankinta, moderni ylpeys, E-luokan öljyntorjunta-alus Maria
Mekin ollaan jotain. Voimme kytkeä lämpökamerankin suoraan näihin”, Öhman esittelee. Ne ovat yhteensopivia hyvin monen laitteen kanssa. Maria-veneen ensimmäinen tulikaste oli purjeveneen palo saaren toisella puolen, jonne ajomatka paloasemalta kesti 35 minuuttia. Se tuntui hyvältä”, Öhman sanoo. Tänä syksynä puolestaan alkaa koneenhoitajan kurssi, sillä veneen yli 550 hevosvoiman koneet vaativat kurssituksen. Pelastuslaitoksen panostus Houtskariin saa suuren kiitoksen molemmilta miehiltä. Ympäri vuorokauden hälytettävissä olevia ambulansseja on aluepelastuslaitoksella yhteensä 12. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 9–10 ·2015 33. Palokunta lähtee myös ensivastekeikoille. Sammutusautoa ne eivät kestä. Silloin hänet lennätettiin saarelta helikopterilla hoitoon. ”Se on aika hyvin, huomioon ottaen että porukka on merillä, opiskelemassa ja niin edelleen”, Friis sanoo. Pelastuslaitoksen perustehtäviin kuuluu ihmisten, omaisuuden, eläimien ja ympäristön pelastaminen sekä suojaaminen. Kaikkea on pakko osata Tänä vuonna Houtskär FBK:lla on ollut 39 tehtävää. ”Se on tehnyt sen, että VPK:laiset huomaavat pelastuslaitoksen arvostavan heidän työtään”, Friis lisää. ”On tässä tullut muutamaa erilaista alusta ajettua. ”Ohjaamomiljöö on hyvin onnistunut ja ergonominen. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita viiden kunnan alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Palokunta harjoittelee maanantai-iltaisin. Lisäksi alueella on aktiivinen sopimuspalokuntaverkosto, johon kuuluu lähes 70 VPK:ta. Sitten lähdetään moottorikelkalla ja ahkiolla, johon lastataan sammutusvälineet ja muutama mies. Molemmat miehet ovat silminnähden ylpeitä uudesta hankinnasta. Sinne tuli merivartioston kaksi venettä ja Korppoosta yksi vene. ”Siinä on isommat koneet ja paremmat konetehot kuin entisessä, sekä hydraulinen keularamppi, joten saamme helposti kalustoa sisään ja myös ulos”, Öhman kehuu. Friis kertoo, että koska suuri osa on töissä merellä, myös meripuolen tuntemus on hyvä. Maakunnassa toimii kahdeksan 24 tunnin ja kolme 8 tunnin valmiudessa olevaa paloasemaa. Toistaiseksi vauhtia on hillinnyt vain lonkka, jonka tekonivel muljahti äskettäin paikaltaan, kun Friis oli kiipeämässä autoon. ”Täytyy tunnustaa, että välillä ne kysyvät: meinaatko sä tulla mukaan. Varsinais-Suomen pelastuslaitos kutsui palokunnan mukaan aluksen suunnittelutyöhön, ja palokuntalaiset ovat saaneet vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten ohjaamo sisustetaan. ”Koska me olemme ainoa palokunta saaressa, emme ole erikoistuneet mihinkään, vaan yleensä pyrimme siihen, että osaamme kaiken mitä on pakko osata.” Palokunnan kalustoon kuuluu sammutusauto, tankkiauto, miehistöauto, VPK:n oma mönkijä ja lumikelkka. paljasjalkainen houtskarilainen, Carl-Gustaf Öhman. Lisäksi onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja turvallisuuskulttuurin edistäminen ovat avainasemassa pelastuslaitoksen tehtävissä. Kun pääsemme satamasta, Maria kiihtyy vaivatta ensin 20:n, sitten 30 solmun vauhtiin. ”Esimerkiksi yksikönjohtajakoulutukseen ei ole niin helppoa lähteä täältä. Jos kurssit ovat iltaisin, kahden tunnin kurssi vaatii yli neljä tuntia matkustamista. ”Kolmelta yöllä tuli hälytys, että vene palaa. Tällä hetkellä sitä pystyy ajamaan VPK:sta noin 20 henkilöä. Mutta jatkan niin kauan kuin kuntoa riittää”, Friis hymyilee. Merivartiosto oli mukana sammuttamassa”, Christer Friis kuvailee. Pelastuslaitos arvostaa Vene on tehty Tolkkisissa, Porvoossa. Kun vene rakennettiin, saatiin olla mukana suunnittelussa ja meitä tosiaan kuunneltiin. Puomien takana tulee alus, joka kerää öljyn. Loppu oli pelastuslaitoksen osuus”, Christer Friis kertoo. Edellinen palokunnan vene on vuodelta 1980 ja tällä hetkellä Turussa, poissa käytöstä. Voitiin todeta, että tämä pystyy vetämään erittäin hyvin. Ajettiin 25 solmun vauhtia. Friis arvioi, että harjoituksiin saadaan aina vähintään 15 henkilöä. ”Kun väylät jäätyvät, niin ensin täytyy tietää kestävätkö jäät ja jos, niin mitä. Toiminta-alue käsittää noin 20000 neliökilometriä, josta lähes puolet on vesistöä. Savusukelluskelpoisia palokunnassa on neljä. Viime talvena pelastuslaitos osti rannikkolaivurikurssin, johon siihen osallistui 19 VKP:laista Houtskarista, Korppoosta, Nauvosta ja Paraisilta. Sillä harjoiteltiin niin sanottua troolausta, jossa avomeren puomit vedetään kahden veneen kanssa u-kirjaimen muotoon niin, että u:n pohjaan jää aukko, josta öljy pääsee läpi. ”He halusivat kokeilla, miten tämä pärjää. Maria on 14 metriä pitkä ja alumiinirunkoinen. ”Näin hän tanssii”, Öhman sanoo ja hymyilee. Kurvaamme saaren toiselle puolelle, Näsbyn vierasvenesatamaan ja takaisin. ”Täytyy antaa tunnustus pelastuslaitokselle kurssista. Kursseilla käyminen sinänsä on saariston VKP:laisille hieman vaikeaa. Emme ole kokeilleet, emmekä kokeile”, Friis naurahtaa. Kurssille on jo ilmoittautunut 20 VPK:laista. Pelastuslaitoksen ohjeen mukaan uuden veneen käyttöä tulee harjoitella nyt aina, kun mahdollista. ”Meillä oli rahaa kassassa sen verran, että VPK itse osti siihen kameran, jossa on yönäyttö. Harjoituksessa oli mukana Rajavartiolaitoksen F-luokan alus Uisko. Viisi miestä oli veneessä, yksi maissa. Mönkijä on oma, muu kalusto aluepelastuslaitoksen. Tai henkilöautolla, jos raiteet kestävät. Kaikki osapuolet olivat erittäin tyytyväisiä, myös Suomen ympäristökeskus ja Merivartiosto”, Friis kertoo. Veneen kokonaiskustannus on 630000 euroa, josta öljysuojarahasto kustansi 90 prosenttia. Lähde: www.vspelastus.fi Ensivastetoimintaa Houtskarissa ei ole, mutta siihen saatettaisiin saada rahoitus Punaisen Ristin Saaristoapu-projektin myötä. Sanoisin, että pahempiakin olen ajanut”, hän naurahtaa. Täällä on lämmintä, mitä edellisessä ei ollut, se oli lasikuitukoppero”, hän muistelee. Friis täytti juuri 70 vuotta. Omistajan vastuulla oli, että se pidetään kelluvana, mutta nyt se on uponnut. Öhman pyörittelee venettä vaivatta. Marialla on jo kokeiltu myös varsinaista öljyntorjuntaa. ”Tekee hyvää kun huomaa, että myös VPK:laisiin satsataan. Koulutus innostaa ja tekee sen, että tuntuu mielekkäältä lähteä suorittamaan tehtäviä”, Friis sanoo. ”Ambulanssi on Nauvossa ja he tulevat usein Rajavartiolaitoksen kanssa tänne vastaan. Vene on kiva ajaa, kaikki laitteet on suunniteltu hyvin ja käsillä. ”Koko vene on huippumoderni. Meillä on tutkat ja navigointilaitteet. Sitten he tarvitsevat kuljetusapua”, Friis kertoo. Enimmäkseen ne ovat olleet avunantotehtäviä sairaankuljetukselle. Eivätkä lautat kulje niin tarkkaan, joten se vaatii kahdeksan tunnin poissaolon”, Friis kertoo. Se paloi ihan romuksi, mutta jäi pinnalle. Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta koko maakunnan alueella, maamme 27 läntisimmässä kunnassa sekä saaristossa. Kurssit järjestää FSB eli Finlands svenska brandoch räddningsförbund, jolta pelastuslaitos ostaa kurssit sen mukaan, mitä tarjolla on
Ammattilaiset kävijöinä ja näytteilleasettajina, hae uusin alan tieto Jyväskylästä. (014) 334 0029 jyri.siekkinen@jklmessut.fi TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 www.jklturvallisuusmessut.fi Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Varaa paikkasi ja pysy edelläkävijöiden joukossa! • Pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: Mediayhteistyössä:. Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi LISÄTIETOA JA NÄYTTELYPAIKKOJEN MYYNTI: Jyri Siekkinen puh
”Olen ymmärtänyt, että Turun keskusaseman autot ovat aika pitkälti Suomen tasoon nähden käyttöasteeltaan ihan kärkipäässä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Markku Rajamäki painottaa, pelastuslaitos on pysynyt ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisissa toimintavalmiusajoissa. Sairaankuljettajien mielestä hälytyskriteereillekään on vaikea tehdä mitään. ”Hätäkeskuspäivystäjä ei toimi kuin tiedon välittäjänä”, Kinnunen kuvailee. Reinikainen muistaa pari tapausta, joissa ambulanssi on hälytetty paikalle tavallisen vatsataudin takia. Optimitilanteessa sellaista ei tulisi, vaan auto olisi lähellä aina”, Reinikainen sanoo. Tavoitettavuusajat ovat hyvät, mutta kentällä ei tunnu siltä”, Kinnunen lisää. He ovat sitä mieltä, että sairaanhoitopiiri on varannut ensihoitoon liian vähän resursseja. Sairaankuljettajat uskovat, että ihmiset myös hälyttävät apua herkemmin kuin ennen. ”Häkepäivystäjä on kuitenkin toisen tai kolmannenkin käden tiedon varassa. ”Ei minua ainakaan harmita ikinä mennä paikan päälle katsomaan. Vuonna 2014 tehtäviä oli 41000 kappaletta. Sairaankuljettajat Joonas Reinikainen ja Mikko Kinnunen työskentelevät Luolalan paloasemalla Naantalissa. ”Meillä on ensihoidon palvelutasopäätös, jonka mukaisiin valmiusaikoihin me pystymme kevyesti, eli pystymme tuottamaan juuri sen palvelun, jota sairaanhoitopiiri meiltä edellyttää”, hän sanoo. Hätäkeskus taas ei pysty neuvomaan enempää, vaan me teemme arvion potilaasta, tutkitaan vitaaliarvot ja keskustellaan tilanteesta”, Kinnunen sanoo. Keikkamääriin saattaa vaikuttaa myös se, että hätäkeskuksissa ambulanssi lähetetään paikalle herkemmin kuin aikaisemmin. ”Omatoimisuus, oma hoksaaminen puuttuu. Mutta se, että sitten pitäisi olla enemmän niitä autoja, ettei tulisi sen suhteen kiire. Mikko Kinnunen muistelee, että aloittaessaan sairaankuljettajana vuonna 2001, vuosittaiset tehtävämäärät olivat 20000:n luokkaa. ”En tiedä onko oikea ratkaisu, että vanhukset olisivat laitoksissa, mutta joskus tuntuu siltä, että joillekin voisi olla hyvä päästä sinne. Olisihan se hienoa, jos olisi niin paljon resursseja, että voitaisiin käydä vain katselemassa ja juttelemassa”, Reinikainen sanoo. Molemmat ovat sitä mieltä, että ambulanssien lähettäminen on loppujen lopuksi kuitenkin hyvä asia. Molemmat ovat koulutukseltaan lähihoitajia, mutta käyttävät mieluiten itsestään nimikettä sairaankuljettaja. On järkevämpi lähettää ambulanssi kuin miettiä”, Kinnunen sanoo. Saavutamme ne tavoitteet kirkkaasti”, hän painottaa. Tai olisi intervalli-jaksoja, lyhyitä laitoshoitojaksoja”, Reinikainen pohtii. Ensihoidon ongelma: liian vähän resursseja. ”Vaikka tilastollisesti voi näyttää hyvältä, välillä tulee pitkiäkin matkoja kiireelliselle tehtävälle. ”Se, voisiko palvelutasopäätös olla väljempi autojen määrän osalta, on toinen asia, mutta vastaamme siihen, mitä meiltä tilataan. 9–10 ·2015 35. Mitä tilanteelle sitten voisi tehdä. ALUE TUTUKSI Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Lähihoitajat, sairaankuljettajat Joonas Reinikainen (vas.) ja Mikko Kinnunen voisivat mielellään käydä potilaiden luona vain katselemassa ja juttelemassa, jos aika riittäisi. Sairaankuljettajat epäilevät, että tehtävämäärän nousu johtuu osaksi siitä, että ikääntynyttä väestöä on alueella yhä enemmän, ja yhä vanhemmat joutuvat pärjäämään perussairauksineen kotona
Alue tutuk si 36 9–10 ·2015 MIRG-ryhmän jäseneltä vaaditaan hyviä palomiestaitoja sekä helikopterimiehistölle suunnattu HUET-koulutus (Helicopter Underwater Escape Training).
Erikoiskoulutettu MIRG-ryhmä hälytetään paikalle, kun merellä tapahtuu tavallista vaativampi onnettomuus, kuten laivapalo. MIRG menee sinne, minne muut eivät 9–10 ·2015 37 Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. MIRG-koulutukseen haluavan täytyy hallita täydellisesti palomiehen ammatti, koska siihen lisätään vielä merielementti
Alue tutuk si M arraskuinen maanantai-ilta Turun lentokentän vieressä, Kärsämäen paloasemalla pimenee vääjäämättä. MIRGryhmänjohtaja päättää yhdessä meripelastuskeskuksen kanssa, lähdetäänkö tehtävälle.” Kursseille on tunkua MIRG-ryhmää käytetään esimerkiksi hälytyksiin, joissa aluksella on tulipalo, vaarallisten aineiden onnettomuus, tai tarve evakuointiin. 38 9–10 ·2015. Viereisellä vartiolentueen kentällä käynnistellään Rajavartiolaitoksen AS332 Super Pumaa, joka pian lentää pimeänselkään. ”Se on helpoin, nopein ja turvallisin tapa. Se vaatii erikoistumista erilaisiin ongelmatilanteisiin ja aluksiin.” Turun MIRG-ryhmä liikkuu useimmiten Rajavartiolaitoksen vartiolentueen kanssa Super Puman kuljettamana. MIRG-hälytyksiä on vuosittain lukuisia, mutta varsinaiseen MIRG-tehtävään johtaneita on ollut yhdestä viiteen vuodessa. MIRG-pelastajat tekevät tavallista päivätyötään paloasemilla, mutta MIRG-hälytyksen tullessa heidät irrotetaan omasta tehtävästään, ja he lähtevät suorittamaan meripelastustehtävää. Hälytystehtävässä MIRG-ryhmää johtaa päivystävä palomestari, jonka alaisuudessa toimivat paloesimies sekä kolme palomiestä. Välittömästi hälytettävän MIRG-ryhmän minimimiesvahvuus Suomessa on jatkuvasti 1+2+8, eli kaksi ryhmää: toinen Turussa ja toinen Helsingissä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palomestari, MIRG-P3:na toimiva Marko Virolainen kertoo, että tehokas pelastustoiminta merellä vaatii erikoiskoulutuksen. Tyypillinen keikka voi olla esimerkiksi saariston yhteysaluksen tulipalo. Jokaisen MIRG-pelastajan täytyy harjoitella toimintaa vähintään neljä kertaa vuodessa, jotta hänen kelpoisuutensa pysyy voimassa. ”Viime työvuorossa oli 17-metrisen purjeveneen tulipalo. Aluksesta toiseen nouseminen on merenkäynnissä todella haastavaa. Sitten on ollut joitakin tapauksia, kun alus on ajanut matalikolle, yrittänyt päästä moottorin voimin päästä pois, ja konehuoneessa on alkanut tulipalo.” ”MIRG-ryhmäläinen toimii ihan samalla tavalla kuin normaali palomies maalla tulipalossa, se vain, että hänet kuljetetaan paikalle helikopterilla ja hän on erikoistunut laivapalojen sammuttamiseen ja laivaympäristöön”, Virolainen vertaa. Harkitsemme aina tarkkaan, keitä ryhmään koulutetaan, eikä henkilöstöä kouluteta yli tarpeen. Jossain etäisellä mantereen paloasemalla ei ole tarkoituksenmukaista olla MIRG-mies, eikä kaikkia voi sijoittaa rannikon asemille.” Helikopterilentäjä Olli Nieminen on lentänyt Rajavartiolaitoksella vuodesta 2001. Virolainen kertoo, että MIRG-ryhmään on niin paljon halukkuutta, ettei kaikkia mukaan pyrkiviä voida ottaa viikon mittaiselle peruskurssille. MIRG-koulutettu palomies Juha Oksa säätää hallissa pukua päälleen ja kertoo, että pelastautumispuku on räätälöity ryhmäläisten toiveiden mukaan. Onhan sitäkin harjoiteltu, että mennään luotsiluukusta alukseen sisään”, Virolainen kertoo. Harjoitukset ovat merellä, ja yleensä niissä treenataan pelastautumistekniikoita sekä pelastamista ahtaissa ja korkeissa paikoissa sekä erilaisissa aluksissa. Helikopterin kanssa ylhäältä alukseen vinssaaminen on paljon turvallisempaa. ”Jos sattuu niin, että vispilä tulee alas taivaalta, näiden kanssa me pystymme kellumaan ja selviytymään kylmässä vedessä, mitä sammutusasulla ei pysty”, hän juttelee. Onnettomuusaluksiin laskeudutaan lähes aina koptereista vinssaamalla tai helikopteritasolle laskeutumalla. Pelastuslaitoksen MIRG-ryhmä on pelastustoimen erikoiskoulutettu meripelastusryhmä. Esimerikiksi laivojen konehuoneet ja rakenteet ovat sokkeloisia. ”Aluksissa on aina erilaiset olosuhteet kuin maalla. ”Aina on ollut niin paljon hakijoita, että on jouduttu jättämään osa pois. Samalla Rajavartiolaitos antaa yhdelle lentomekaanikolle koneen tyyppikoulutusta. Kopterissa on se perusmiehitys, joka pääsääntöisesti lähtee Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen yhteisille MIRG-hälytyksille: lentäjä, perämies, yksi lentomekaanikko, ensihoitaja ja pintapelastaja. MIRG-kelpoisia henkilöitä on Turussa tällä hetkellä 49. Edessä on MIRG-ryhmän ja helikopterimiehistön yhteinen harjoitus. Sisällä paloaseman hallissa sitä vastoin on lämmintä, ja hiki kihoaa oransseja merilentopukuja päälleen kiskovien kolmen MIRGryhmäläisen otsalle. ”Kun mennään onnettomuusalukselle, se on yleensä epävakaa tilanne, ja sieltä voi joutua pahimmassa tapauksessa poistumaan jopa mereen”, Virolainen kertoo. Seuraavat puolitoista tuntia kuluvat maastoonja veteenvinssausten sekä maastoonlaskujen parissa. MIRG eli Maritime Incident Response Group on alusten tulipalojen sammuttamiseen ja muihin haasteellisiin merionnettomuuksiin erikoiskoulutettu meripelastusryhmä, jonka toiminta kattaa koko Itämeren alueen. ”Se milloin toiminta käynnistyy on eri asia, kuin milloin valmiushälytys tulee. Keikalle lähtee siis aina vähintään viisi pelastajaa. Ryhmä hälytetään pääsääntöisesti meripelastusjohtajan riskiarvion perusteella. Asemien sijoituksetkin vaikuttavat. Kylmä tuuli lennättää lumipyryä pitkin aseman kenttää
Kolmen tuuman terävä värinäyttö Kevyt (700 g) ja kestävä (IP 67) 5 eri toimintatilaa Toiminta-aika 4 tuntia yhdellä akulla Hyvät vakiovarusteet Ja se hinta… nelinumeroinen ja alkaa ykkösellä DAFO OY | Puutarhatie 22 C | 01300 Vantaa | Finland Tel +358 10 666 5120 | info@dafo.fi | www.dafo.fi Kaikki kalliiden lämpökameroiden ominaisuudet pieneen hintaan UUSI FLIR K2 -lämpökamera
40 9–10 ·2015. Kuljetetaan kaikkea kalanpoikasista presidenttiin. Alueella on 53 A-F -luokan venettä. Meillä on vajaa 300 hälytystehtävää vuodessa ja siihen päälle muu lentotoiminta. Töissä ollaan kaksi vuorokautta 12 tuntia kerrallaan, väliaika on varallaoloa kotona. Siksi pelastuslaitos on varautunut vesillä sattuviin tehtäviin laajalla venekalustolla. Sammutetaan paloja, osallistutaan poliisioperaatioihin. Latokarin tukikohdassa Aurajoen suulla kelluvat Fja E-luokan öljyntorjunta-alukset Katariina ja Kerttuli. ”Varsinkin pimeään aikaan syksyllä harjoittelu on tärkeää, että tulee tuntumaa lentämiseen. Karrikoiden voi sanoa, että perämies suunnistaa, käyttää tutkaa ja kippari ohjaa.” Rajavartioston helikopterilentäjien työaika on hyvin pitkälti päivystämistä. Palomiehen työhön tuodaan vielä lisäelementtejä, merellinen puoli.” Valtion yleisoperaattori Ulkona MIRG-miehiä odottaa Super Puma miehistöineen. Hän kertoo, että Rajavartiolaitos yrittää harjoitella mahdollisimman paljon Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. ”MIRGissä normaalin toiminnan lisäksi tulevat merelliset olosuhteet, erilaiset alukset. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi myös sukellustehtävissä tukialuksena tai meripelastusaluksena yleensäkin”, Kaituri kertoo Katariina-aluksesta. Alue tutuk si Varsinais-Suomen pelastuslaitos joutuu varautumaan öljyonnettomuuteen merellä, sillä alueen saaristo on laaja. Olemme tällainen yleisoperaattori valtiolla”, hän kuvailee. Se on kuitenkin pimeällä paljon vaikeampaa.” Niemisen kohdalle ei ole sattunut 15 työvuoden aikana jättikatastrofeja, mutta yleisesti hän näkee vaikeimpana lentokelinä yön pimeyden, ja kaikki näkyvyyttä häiritsevät elementit, kuten sumun ja lumisateen. ”He vaativat paremman kelin kuin me johtuen siitä, että meillä on kaksi ohjaajaa ja parempi kone toimintaan. Öljyntorjuntaharjoituksia on säännöllisesti. Sitä lentää tänään vartiolentueessa vuodesta 2001 helikopterilentäjänä työskennellyt yliluutnantti Olli Nieminen. Kesällä useampi tehtävä ehkä päivässä, talvella saattaa mennä viikko ettei tule yhtään.” Kesällä tehtävät ovat enimmäkseen sairaankuljetuksia ja veneilyonnettomuuksia. FinnHems tekee ensihoitoa, me vähän kaikkea laidasta laitaan. ”Maailman mittakaavassa tämä saaristo on aika harvinainenkin”, sanoo paloesimies Osku Kaituri. ”Kymmenen harjoitusta vuodessa on vähän” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä F-luokan öljyntorjunta-alus Katariina Aurajoen suulla. ”Tämä on varsinaisesti öljynkeräysalus. Hänen mukaansa puhtaasti öljyntorjunVirolainen painottaa, että MIRG-ryhmään haluavalla tavallisen palomiehen työn täytyy olla jo täysin hallinnassa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alue on noin 20000 neliökilometriä, josta lähes puolet on vesistöä. ”Meillä on erilaisia menetelmiä kohteelle menoon huonossa kelissä. Niemisen mukaan Rajavartioston helikopteritoiminta eroaa esimerkiksi FinnHemsin toiminnasta siten, että Rajavartiosto lentää huonommassa kelissä ja kauemmas, varsinkin yöllä. ”Odotellaan keikkaa ja sitten harjoitellaan. Kaksi ohjaajaa se vaatii, että pysyy turvallisena
He voivat kuulua MIRG-meripelastusryhmään, toimia alusten miehistönä, kipparina tai ensihoidon resurssina. Kerttulin kyydissä on valmiina kaksi 200 metrin Expandi-puomia, joilla päästö voidaan rajata välittömästi. Jos se ajautuu rantaan, kustannukset voivat olla moninkertaiset. ”Työvuoron aikana ollaan ihan normaalisti pelastusyksikössä tekemässä palomiehen hommaa. ”Sen lisäksi kansihenkilöstöstä yhdellä täytyy olla kansimiehen pätevyyskirja. Hänen mukaansa öljyntorjunnassa edullisinta on saada öljy ylös merestä. Jokainen harjoittelee vähintään kymmenen kertaa vuoden aikana. 9–10 ·2015 41. Polttoöljyt tulivat ulos. ”Aikoinaan täältä on käyty Raumalla ja Helsingissä”, Kaituri muistaa. ”Kyllähän nämä tukevat toinen toisiaan: se joka on komennettu ensihoitoon, pitää yllä ensihoidon osaamistaan ja osaa auttaa esimerkiksi kolaritehtävässä”, kertoo paloesimies Marko Virolainen. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vesisukeltajan koulutuksen saanutta miehistöä on Turussa, Naantalissa sekä Uudessakaupungissa. Sekin on yllättävän vähän, koska on erilaisia säitä, pimeää, sumua, myrskyjä. Muutama vuosi sitten Naantalissa tapahtui ylivuoto ja Pansiossa säiliövuoto. Se oli kevytpolttoöljyä, joten sitä ei hirveästi pystytty keräämään. Loput voivat olla ihan normaalisti pelastushenkilöstöä”, Kaituri kertoo. Rajoitettiin ja annettiin haihtua. Useita pätevyyksiä Katariinaa voidaan käyttää kaikkeen meripelastustoimintaan, oli se sitten esimerkiksi etsintätehtävä, karille ajanut vene, vesipelastustehtävä, sairaankuljetustehtävä tai erilaiset tulipalot. Hänen mukaansa suurempia öljyntorjuntakeikkoja alueella ei ole ollut. Sitten on päivittäisiä ajoja, joita tehdään työvuorossa. ”Tärkeintä on saada alus nopeasti liikkeelle ja todeta onnettomuuden laajuus. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella lähes kaikilla miehistöstä on useita eri pätevyyksiä. ”Ne ovat pitkäkestoisia tilanteita, kun öljyä ruvetaan torjumaan. Sitten siellä oli alueita, jotka piti suojata, kuten kalanviljelyaltaat”, Kaituri kuvailee. Aina ei ole näin hieno keli”, Kaituri viittaa tyyneen, kirkkaaseen säähän. Usein pelastuslaitos tekee yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa. ”Kalastusalus Amazon ajoi viime vuonna kivelle Kustavissa. Sen voi tehdä pienemmälläkin, nopealla veneellä. Tehtävät keskittyvät kesäaikaan, koska silloin mökkeilijöitä ja veneilijöitä on paljon liikkeellä. Laitoksella niin sanotut venemiehet, eli kipparit ja koneenhoitajat ovat heitä, jotka ovat saaneet alusten kuljettamiseen kuuluvan koulutuksen, eli koneenhoitajan, kuljettajan tai laivurin kirjan. Paloesimies Marko Virolainen, paloesimies Osku Kaituri ja ylipalomies Jarkko Jalava Katariina-aluksen puikoissa. Harjoituksia on yleensä parikin vuorosssa”, hän sanoo. Kun alus lähtee liikkeelle, mukana täytyy olla aina myös koneenhoitajan. ”Pätevyys ja osaamisen ylläpito vaatii harjoittelua joka vuorossa. Kaituri kertoo, että pelastuslaitoksella järjestetään kahden päivän mittaisia öljyntorjuntaharjoituksia säännöllisesti. Sen jälkeen vuotoalue rajataan puomein ja saadaan öljy pienelle alueelle, josta sitä aletaan kerätä.” Katariinassa, kuten muissakin F-luokan aluksissa on kiinteä öljynkeräyslaitteisto, jolla öljyn kerääminen voidaan aloittaa heti, kun päästään onnettomuusalueelle. Lisää meripuomikeloja saadaan varastosta ja ne voidaan kuljettaa onnettomuuspaikalle muillakin veneillä tai vaikka helikopterilla. Uusi J5L Vito johtoauto J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä 71910 LAPINLAHTI, Finland www.j5l.fi tatehtäviin alusta käytetään vain muutamia kertoja vuodessa. Jos lähdetään aluksen kanssa tehtävälle, valitaan tehtävään sopivat henkilöt kuten vesisukeltajat, ja sen jälkeen he palaavat normaaliin työvuoroon”, Kaituri kuvailee. Teoriassa pelastuslaitoksen toiminta-alue on Varsinais-Suomi, mutta suuremmassa onnettomuudessa, kuten säiliöaluksen karilleajossa, Varsinais-Suomi lähtisi avustamaan kauemmaksikin. Oltiin siellä useammallakin aluksella
”Olemme tehneet tarkastuksia, mutta nyt kun niitä tulee enemmän ja enemmän, tarvitsemme yhtenäistä linjaa ja koordinoidumpaa toimintaa, jotta käsittelisimme asioita samalla sapluunalla”, Virtanen kertoo. Alue tutuk si Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on meneillään ikäihmisten asumisturvallisuuteen liittyvä hanke, jossa koulutetaan ilmaiseksi kotihoidossa työskenteleviä ja neuvotaan viranomaisia lakipykälän 42 suhteen. Korttikoulutus sellaisenaan on laitosturvallisuuspainotteinen. Kotihoidon esimiehien koulutukseen liittyy tutustuminen neuvontakeskus Kunnonkotiin. Viime vuonna aloitetussa hankkeessa muodostettiin myös niin kutsuttu pykälän 42 ryhmä. Turun ammattikorkeakoulun yhteyPelastuslaitos herättelee viranomaisia pykälään 42 Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Palotarkastaja Eerik Virtanen kertoo, että viranomaiset ovat tällä hetkellä tietämättömiä ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälä tuli voimaan jo vuonna 2011, mutta Varsinais-Suomessa on lähdetty liikkeelle pienin askelin. ”Meillä on maaliskuussa seminaari, joka on tarkoitettu koko maakunnan viranomaisille, jotka tavalla tai toisella liittyvät ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Yhden päivän mittainen koulutus annetaan kaikille maakunnan kuntien ja kaupunkien kotihoidon esimiehille, tiiminvetäjille sekä kotiuttamisen kanssa työskenteleville. ”Me tuomme koulutukseen laitosturvallisuuden rinnalle myös kodin paloturvallisuuden: miten asuntoa voisi havainnoida, nähdä uudessa valossa ja pienillä toimilla lisätä paloturvallisuutta”, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Eerik Virtanen. Tällainen vaara voi olla esimerkiksi kotihoitajan havaitsema toimimaton palovaroitin hoitamansa vanhuksen kotona. ”Muut viranomaiset eivät lue pelastuslakia, joten he eivät tiedä, että ovat ilmoitusvelvollisia meille. Kysymyksessä on alueen pelastuslaitoksen Ikäihmisten asumisturvallisuus -hanke, jonka päätehtävä on sosiaalija terveysalan turvakorttikoulutus. Koetamme tuoda esille, millaisten ongelmien kanssa pyörimme, ja miten voisimme paremmin tehdä viranomaisyhteistyötä.” Virtasen mukaan ongelma on tällä hetkellä eri viranomaisten tietämättömyys. Hankkeen tavoite on myös lisätä viranomaisyhteistyötä. 42 9–10 ·2015. Pykälän mukaan viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan palotai onnettomuusvaarasta alueen pelastusviranomaiselle. Ryhmän seitsemän palotarkastajajäsentä järjestävät turvallisuuskoulutuksia ja neuvovat alueen palotarkastajia pelastuslain pykälään liittyvissä kysymyksissä. Sama ongelma on varmaan kaikilla pelastuslaitoksilla.” Virtasen mukaan maakunnan alueella tehdään tällä hetkellä joka viikko muutamia tarkastuksia, jotka liittyvät ilmoitusvelvollisuuspykälään
VarTu-hankkeessa varaudutaan etupäässä koulujen tulipaloihin sekä uhkaja vaaratilanteisiin. Olen tosi ylpeä tästä. VarTu-hanke elää myös sosiaalisessa mediassa. Opettajilla on vastuu koulunsa oppilaista ja esimerkiksi koulun evakuoinnista. ”Sitten tulevat arkielämän riskit, jotka liittyvät siihen, että unohdetaan asioita. Yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kuten poliisin kanssa. Mäntylän mukaan koulutuksissa jaetaan turvallisuustietoa, jota koulut lähtevät viemään eteenpäin itsenäisesti. Salossa sijaitsevan Armfeltin koulun turvallisuusvastaavaksi koulutettu yhteiskuntaopin opettaja Antti Vainio on tyytyväinen hankkeeseen. Vierailijoita Kunnonkodissa opastava toimintaterapeuttiopiskelija Taru Malinen kertoo, että yleensä keskuksessa vierailevat paitsi yksityishenkilöt, myös terveysja rakennusalan opiskelijaryhmät. Koulutuksiin kuuluu esimerkiksi turvallisuuskävely ja turvallisuusasioiden läpikäyminen juuri oman koulun näkökulmasta. Kaupungin nuorisotilan lakkauttamisen jälkeen nuoret ovat alkaneet kokoontua vapaa-aikoinaan koululla. Jaamme omaa tietouttamme eteenpäin. EsiVarTu-hanke innostaa kouluja huolehtimaan turvallisuudesta merkiksi Kouvolan yhteiskoulun viallisesta kaapelista alkunsa saanut tulipalo herätti monet miettimään koulujen turvallisuutta. ”Tämä on juuri sellaista asiaa, jota oikeasti tarvitaan. Meidän vastuullamme on viedä tätä laivaa eteenpäin.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä dessä sijaitseva Kunnonkoti on esteettömän asumisen ja apuvälineiden neuvontaja palvelukeskus. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen oma VarTu-hanke syntyi vuonna 2014 vastauksena Valtioneuvoston periaatepäätökselle sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, johon kuului myös koulujen turvallisuudesta huolehtiminen. Meilläkin on paljon oppilaita. Mäntylän mukaan hankkeessa tärkeää onkin turvallisuusvastaavien verkostoituminen sekä toiminnan jatkuvuus. Vuonna 2014 Suomen kouluissa oli 40 rakennuspalon vaaraa ja 11 rakennuspaloa. Palotarkastaja Jouni Mäntylä ja Armfeltin koulun opettaja Antti Vainio seisovat paikassa, jossa sattui läheltä piti -tilanne, kun oppilaat polttivat nuotiota. ”He tulevat tutustumaan apuvälineisiin ja teknologisiin ratkaisuihin kotona olemisen tueksi ikäihmisille.” Keskus on voittoa tavoittelematon, joten välineitä ei myydä siellä, mutta niistä annetaan tietoa. ”Informoimme Kunnonkodista kodinhoitajille, ja he pystyvät sitten antamaan omaisille neuvoja ja ohjeita, mistä saa apua tilanteeseen”, Virtanen sanoo. ”Varmaan asiasta on ollut enemmän puhetta opettajien kesken. 9–10 ·2015 43. Tähän mennessä koulutuskertoja on ollut kaksi. Sähkölaitteet ovat koulujen suurin turvallisuusriski, arvioi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Jouni Mäntylä, joka luotsaa maakunnassa kouluturvallisuushanke VarTua. Kun opettajat havaitsevat puutteita, ne täytyy korjata”, hän painottaa. ”On kouluja, joissa apu on paikalla viidessä minuutissa ja kouluja, joissa se kestää 15 minuuttia tai jopa puoli tuntia”, Jouni Mäntylä sanoo. ”Nyt ollaan lyöty 2016 systeemit lukkoon, koulutus on tulossa maaliskuussa”, hän iloitsee. Turvallisuusvastaavilla ja pelastuslaitoksella on Facebookissa oma suljettu keskusteluryhmänsä. Heidän pitää huomioida myös esimerkiksi se, kuinka kauan avun tuleminen paikalle kestää, eli kuinka kauan henkilökunnan täytyy pärjätä keskenään. Tärkeintä on se, että koulu pidetään järjestyksessä. Opiskelija Taru Malinen esittelee liesivahtia neuvontakeskus Kunnonkodissa. ”Tämä on äärettömän tärkeää, tulevaisuutta. Hän painottaa VarTu-hankkeen merkitystä nykyaikaisen pelastuslaitoksen toiminnassa. Hankkeessa pelastuslaitos kouluttaa kouluille turvallisuudesta vastaavia henkilöitä, yleensä opettajia. Sillä on oma julkinen profiili Instagramissa. Jos täällä jotain sattuu, on hyvä, että on olemassa pelastussuunnitelma”, hän kertoo. Olemme saaneet innostumaan opet ja rehtorit. Paloturvallisuuteen liittyvät esimerkiksi keskuksessa esillä olevat palamattomat huonekalut ja verhot sekä liesivahti, joka valvoo hellan lämpötiloja. Olen esimerkiksi jakanut Wilman kautta ohjeita ja palautetta poistumisharjoitusten yhteydessä.” Muutkin pelastuslaitokset ovat olleet kiinnostuneita varsinaissuomalaisten hankkeesta, mutta Mäntylän mukaan se ei vielä ole levinnyt muualle. Sitä voi soveltaa suoraan käytäntöön. Antti Vainion mukaan ainakin Armfeltin koulun turvallisuus on parantunut hankkeen myötä
Palopuhelimen haltija on perehdytetty toimimaan ja auttamaan pelastuslaitosta. Turvallisuusja pelastussuunnitelma poistumisturvallisuusselvityksineen on päivitetty kesällä 2015. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti turvallisuusasioissa, mutta evakuoidessa käsiparit loppuisivat kuitenkin kesken. Virka-aikana tämä niin sanottu palopuhelin on vahtimestarilla ja öisin ryhmäkodissa”, Helena Siltala kertoo. ”Olemme lisänneet muun muassa lukitusjärjestelmiä ja liiketunnistimia, jotta he voivat asua omassa kodissa loppuun asti”, NurmiKöngäs kertoo. Muistisairaiden ryhmäkodissa on neljä identtistä, 12-paikkaista yksikköä. Tilat on sprinklattu ja tulipalon sattuessa näyttötaulut kertovat, missä palaa. LyhytaikayksikPalotarkastaja Jukka Koivuranta on työskennellyt Helsingin kaupungin sosiaalija terveysvirastossa linkkinä viraston ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen välillä. Palveluasumista on vuonna 1977 valmistuneessa kiinteistössä, jossa sijaitsee kaksi ympärivuorokautista yksikköä. 44 9–10 ·2015. Nurmi-Könkään mukaan avopuolella käy päivittäin noin 250 asiakasta ja päiväkeskustoiminnassa parikymmentä. Kolmasosa asukkaista on muistisairaita, mutta hekin pystyvät asumaan tiloissa turvallisesti. Puhelin kiertää vuosittain, jotta osaaminen säilyy. ”Olemme perehdyttäneet henkilökunnan hyvin ja esimerkiksi määritelleet evakuoidaanko Töölönvai Ruusulankadun puolelle, Nurmi-Köngäs kertoo.” ”Olemme myös antaneet pelastuslaitokselle numeron puhelimeen, joka kulkee aina henkilökunnan matkassa. Kolme turvallisuuskoulutusta vuodessa ovat toimineet hyvin. Paloilmoitinjärjestelmä lukuisine näyttötauluineen kertoo henkilökunnalle mahdollisen tulipalon tarkan sijainnin. Vahtimestari kuuluttaa hälytyksestä etukäteen. Palvelukeskuksessa on avopalvelua, palvelukeskustoimintaa ja kaksi päivätoimintayksikköä kahdessa eri kiinteistössä. Järjestelyllä on haluttu parantaa erityiskohteiden asumisturvallisuuta. Kaksikko vastaa turvallisuusasioista ja Siltala hallitsee hyvin kiinteistön eri tilat. P alvelukeskuksen johtaja Marja Nurmi-Köngäs tutkii turvallisuusja pelastussuunnitelmaa yhdessä vastaavan ohjaajan Helena Siltalan kanssa. Joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina palvelukeskuksessa kokeillaan palohälytystä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Hoitoa ja hoivaa turvallisesti Töölön monipuolisen palvelukeskuksen vahtimestari opastaa vieraan läpi sokkeloisen kerrostalon. Yksikössä käy päivittäin kuntouttavassa toiminnassa asiak kaita, jotka voivat olla muistisairaita, huonokuntoisia ja liikuntarajoitteisia ikäihmisiä
Selvityksen mukaan kohteista 54 prosenttia oli sprinklattu. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti pelastuspäällikkö Seppo Männikön vetämän työryhmän kokoamaan tilannekuva poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden turvallisuustasosta. Poistumisturvallisuuselvityksessä todetaankin, että kaikkia asukkaita ei pystytä evakuoimaan tulipalotilanteessa pelkästään henkilökunnan voimin. Yöaikaan hoitajia on neljä, joten tilanne ei ole hyvä”, Nurmi-Köngäs kertoo. Esimerkiksi ryhmäkoti Iiriksessä on kymmenen, joita syötetään, mutta Ruusussa kaikki liikkuvat omin avuin. Hän on työskennellyt Helsingin kaupungin palveluksessa yhteensä 33 vuotta. Töölön monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Marja Nurmi-Köngäs (vas.) ja vastaava ohjaaja Helena Siltala tuntevat hyvin yhdessä tekemänsä turvallisuusja pelastussuunnitelman. On myös kohteita, joissa hyväkuntoisten asukkaiden poistumisturvallisuus voidaan taata muutenkin.” Poistumisturvallisuusselvitystyön päätyttyä Helsingissä kohteista oli sprinklattu 34 prosenttia ja Pirkanmaalla 83 prosenttia. ”Käymme kaikissa kohteissa, jotka ovat Sisäisen turvallisuuden ohjelmissa on haluttu parantaa hoitoja huoltolaitosten turvallisuutta. ”Tänä aikana on ollut yksi nakit ja muusi -tapaus”, hän muistelee. 9–10 ·2015 45. Helsingin kaupungin sosiaalija terveysviraston Töölön monipuolisessa palvelukeskuksessa henkilökunta perehdytetään hyvin turvallisuusasioihin. Kahdessa kiinteistössä on kuusi ja seitsemän kerrosta. Henkilökunnan pitää myös miettiä, milloin on vielä turvallista pelastaa. ”Sprinkleri ei ennaltaehkäise, mutta se rajaa tulipalon ja estää massiivisen leviämisen. Seitsemänkerroksisen palvelutalon ja palvelukeskuksen jokaiselle kerrokselle on nimetty turvallisuushenkilöt ja vastuualueet, samoin kuusikerroksiselle ryhmäkodille. ”Tavoitteena on parantaa hoitolaitosten sekä palveluja tukiasumisen kohteiden suojaustasoa keskipitkällä aikavälillä. ”Töitä riittää tuleviksi vuosiksi. Tutkimusta tarkennetaan jatkossa ja tutkimustietoa hyödynnetään selvityksiä arvioitaessa. En usko, että Helsingin pelastuslaitos on tässä muuta maata passiivisempi, selvityksiä arvioidaan entistä nopeammassa tahdissa, Koivuranta vakuuttaa.” Helsingissä on käyty läpi poistumisturvallisuuselvityksiä 5–6 hengen tiimissä. Kohteita on peräti 343. ”Yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on kehittynyt voimakkaasti. Olisi eettisesti iso ja vaikea valinta hoitajalle päättää kenet pelastaa. Evakuointitilanteessa asukaat siirrettäisiin mahdollisimman nopeasti seuraavaan turvalliseen tilaan. Asukkaita on tilanteesta riippuen 106–115. Työtä riittää vielä. Nurmi-Köngäs aloitti johtajana palvelukeskuksessa vuonna 2010. Jatkotavoitteena on myös poistumisturvallisuuteen liittyvien käytänteiden laadun parantaminen ja yhtenäistää toimintamallit koko maassa. Lähihoitajat Johanna Mansikkaharju ja Markku Ylimäki esittelevät kaikista tiloista löytyvää tulipalon sattuessa -toimintaohjetta. Tulipalotilanteessa hissit eivät toimi ja kuudennesta kerroksista poistuminen vaatisi lukemattomia käsipareja. kö Palmussa on lähinnä omaishoitajia tukevaa toimintaa, jotta nämä saavat lepoviikkoja. Nimetyt henkilöt ja vastuut Asukkaita on monen kuntoisia. Nyt voisin luottavaisin mielin olla poissa puolikin vuotta, kun on yhteisvastuuta ja rakenteet kunnossa. Rakennukset on osastoitu kerroksittain ja osastoittain. Välitavoite saavutettu, mutta työtä riittää vielä Ryhmäkoti Ruusussa on muun muassa automaattiset palo-ovet ja sprinklaus kaikissa tiloissa. Palvelukeskuksessa on 109 työntekijää. He eivät ole palomiehiä. Vuoden 2014 lopulla poistumisturvallisuus oli kunnossa 83 prosentissa kohteista. Kolmannen ohjelman välitavoitteena oli, että 50 prosenttia laitoksista on suojattu automaattisella sammutusjärjestelmällä vuonna 2015. Varsinkin yöaikaan haaste olisi liian iso neljälle hoitajalle. ”Meillä on kolmanneksi paras henkilömitoitus Helsingin vanhustenhoitoyksiköistä, mutta ihmisiä on kuitenkin aina liian vähän. Koivurannan mukaan Helsingissä on tutkittu rakennuspalojen tilastoituja onnettomuusvahinkoja suhteessa sprinklerilaitteiston esiintymiseen ja toimintaan. Hoitopaikkoja on 106 ympärivuorokautista, 16 päivätoimintaja 9 lyhytaikaista. Tärkeintä turvallisuusasioissa on toimiva viestintä.” Palotarkastaja Jukka Koivuranta Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta on käynyt tässäkin palvelukeskuksessa puhumassa turvallisuusasioista. Kaikki tilat on sprinklattu, mikä parantaa myös henkilökunnan työturvallisuutta
”Tilanne on sisäisen turvallisuuden ohjelman 50 prosentin sprinklaustavoitteiden mukainen, mutta on vielä se toinen puoli. ”Olemme tiedottaneet tuloksista kaikille pelastuslaitoksille viidessä tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Jopa kiinteistöjen omistajat ja palveluntuottajat ovat päätyneet sprinklaukseen turvallisuuden lisäämiseksi”, iloitsee johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. On myös tullut tietoon uusia sprinklattavia kohteita.” ”Kokonaistilanne oli parempi kuin odotin. Oli helppo säätää laki, kun silloinkin valtaosalla väestöstä oli jo palovaroitin vapaaehtoisesti hankittuna”. Selvitysvelvollisuus koskee myös rangaistuslaitoksia ja poliisiasemien putkia. Poistumisturvallisuuden tilannekuvaa kartoittaneen työryhmän puheenjohtajana toimi pelastuspäällikkö Seppo Männikkö Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Hän ottaa myös kantaa onko selvitys ja suojaustaso riittävä”, Orrainen kertoo. Jokaisesta huoneesta avautui ovi suoraan turvaan maan pinnalle. Lue Palontorjunnan ja Pelastustiedon jutut: www.pelastustieto.fi > arkistojutut poistumisturvallisuusselvitysvelvollisia ja keskustelemme, miten turvallisuutta voisi vielä parantaa” Olemme aktiivisesti etsineet myös vaihtoehtoja sprinklauksen rinnalle, kuten kouluttamista ja palo-osastojen koon pienentämistä. Arviot omatoimisen tai avustetun poistumisen onnistumisesta vaihtelivat pelastuslaitoksesta riippuen 13:sta 63 prosenttiin. Kohteessa yleensä palotarkastaja nostaa asian esille ja neuvoo tarvittaessa. Pelastusviranomaisilla ei ole lääketieteellistä koulutusta, poistumiskyvyn arvioinnissa ollaan usein liian optimistisia. Silloin havaittiin, että pelkkä rakenteiltaan turvallinen rakennus ei riitä. 46 9–10 ·2015. Vuonna 2014 selvitystä tehdessä meille kerrottiin, että vuonna 2015 sprinklaus on Helsingissäkin tärkeiden asioiden listalla.” Tilannekuvan mukaan kaikista poistumisturvallisuusselvitysvelvollisista kohteista vain 30 prosenttia on sellaisia, jossa kaikki asukkaat tai potilaat pystyvät itse poistumaan tulipalon sytyttyä tai muut voivat heidät pelastaa. ”Turvallisuusselvitys liitettiin rakentamismääräyksiin 2002 ja pelastuslainsäädännön pelastustoimiasetukseen vuonna 2004. ”Helsingissä ei pystytty siirtämään kaikkia tietoja taulukoihin yhtä tarkasti toimialoittain eriteltynä, mutta kokonaismäärät saimme. On koettu hyväksi, että selvityksen myötä pitää perehtyä asiaan. Seppo Männikön mukaan byrokratia kevenisi huomattavasti, jos pakollinen sprinklaus tulisi suoraan lainsäädäntöön. ”Näyttää kuitenkin siltä, että asia nähdään pelkkänä ensihoitoyhteistyönä.” Saatava rakentamismääräyksiin ”Selvityksestä jäi päällimmäiseksi mieleen, että noin kymmenen viime vuoden aikana jokaisena työpäivänä on yksi kohde sprinklattu. Esimerkiksi Itäja Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa on ollut hiljaisia puurtajia. Henkilöt Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö Pirkanmaan pelastuslaitokselta oli poistumisturvallisuutta selvittäneen työryhmän puheenjohtaja. Tärkeäksi kohderyhmäksi nostaisin päihdehuollon, sillä näissä rakennuksissa on ehkä suurimmat puutteet. Tuli vaatimus, että on selvitettävä erikseen toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden poistumisturvallisuus. Oppia Maaningasta 1999 Maaningalla Palvelutalo Viljamissa joulukuussa 1999 raivonnut palo vaati viiden vanhuksen hengen. Eri pelastuslaitosten alueella automaattisen sammutuslaitteiston tarve vaihteli 51:stä 92 prosenttiin kaikista poistumisturvallisuusselvitysvelvollisista kohteista. ”Suuria eroja selittävät pitkälti myös tulkintaerot siinä, miten arvioidaan henkilöiden omatoimista tai avustettua poistumiskykyä. Parhaiten on edistynyt vanhusten sekä kehitysvammaisten hoitoja hoivalaitosten ja asumisyksiköiden sekä muiden palvelutalojen sprinklaaminen – noin 70 prosenttia on suojattu. Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä muistaa hyvin Virtain kunnalliskodin tulipalon vuonna 1979 ja Maaningan palvelutalon tulipalon vuonna 1999. Poistumisturvallisuuden kokonaistilanne oli parempi kuin hän odotti. Tarvittaessa määräämme nostamaan suojaustasoa, Koivuranta kertoo. Kaikille pelastuslaitoksille lähetettiin valmiit pohjat tietojen täyttämistä varten. Kaksi vankilaa on nyt varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Selvitysvelvollisuus on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta, mutta vasta nyt pelastuslaitoksia on koulutettu asiassa ensimmäisen kerran. Poistumisturvallisuusselvitysvelvolliset kohteet koottiin yhtenäisistä kansallisista rekistereistä. Jokainen on kehittänyt oman toimintamallinsa. Näistä on otettu opiksi, mutta työtä on vielä. Tulkinnat pitää saada yhtenäisiksi ja realistisiksi koko maassa!” Sote-ratkaisu voisi avata Männikön mielestä uusia yhteistyöuria pelastustoimen ja sosiaalija terveystoimen kenttätyössä esimerkiksi vanhustenhuollossa ja kotipalvelussa. Eniten puutteita on päihdehuollon laitoksissa ja asumisyksiköissä, joista vain noin 25 prosenttia on suojattu. Sitä mahdollisuutta eivät asukkaat pystyneet hyödyntämään. Henki on hyvä ja asenne kohdillaan”, Männikkö iloitsee. Ei tulisi turhia riitatapauksia ja voimavaroja vapautuisi muuhun turvallisuustyöhön. Kyse ei ole siis uudesta asiasta. Rakennus oli uusi ja yksikerroksinen. Kuva: Janne Ruotsalainen. Vaikka moni alue onkin valtakunnan keskiarvon alapuolella kohteiden sprinklauksessa, on kuitenkin päästy hyvään vauhtiin ja asia koetaan tärkeäksi. Selvitys tuli tarpeeseen Selvitystyön päätyttyä yli kolmetuhatta hoivalaitosta oli suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Poistumisturvallisuus ei ole tehtyjen arvioiden mukaan hyväksyttävällä tasolla 17 prosentissa kohteista, joten työtä riittää vielä. Tilanne vaihteli suuresti palvelualoittain. ”Maaninka oli käänteentekevä ajattelussa. Jos asukkaat eivät kykene pelastautumaan omatoimisesti, heidän turvallisuudestaan on huolehdittava muilla keinoilla”, Orrainen muistuttaa. Hän osallistui selvitystyöhön asiantuntijana. Pelastusviranomaiselle on tullut selkeä rooli ja velvollisuudet. Poistumisturvallisuusselvitys on tärkeä ja meillä viranomaisilla on lakiinkin kirjattu iso vastuu. Näin kävi 1990-lopussa, kun palovaroitinpakkoa säädettiin Suomeen. ”Kun ympäristöministeriö nyt uudistaa rakentamismääräyskokoelmaa ja määräysosaa E1, pitäisi asettaa jo suoraan vaatimukseksi uusien hoivaja huoltolaitosten sprinklaus
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on julkaissut päivitetyn poistumisturvallisuusselvityksen laadintaoppaan, jossa on myös mallilomakkeet suomeksi ja ruotsiksi. Lomakkeet on jaettu vapaasti kaikkien pelastuslaitosten käyttöön. Poistumisturvallisuusselvitys tarkoittaa käytännössä asukkaiden tai hoidettavien omatoimisen selviytymisen ja avuntarpeen sekä henkilökunnan ja palokunnan pelastajien toimintavalmiuden analysointia tulipalotilanteessa tarkasteltavassa toimintaympäristössä. Turussa kotihoidon esimiehiä on koulutettu ilmoitusvelvollisuuteen, jos he havaitsevat onnettomuusriskejä. Hoitohenkilökunta on aina se tärkein lenkki. ”Toinen vaihe on selvittää, miten yhdenmukaistaa käytäntöjä ja poistumisturvallisuusselvitysten arviointeja koko maassa.” ovat usein poistumiskykyisiä, mutta heidän poistumistaan estetään muusta syystä.” ”On kyse myös turvallisuuden kannalta tasa-arvosta, kun potilaita sijoitetaan hyvästä ja paloturvallisesta laitoksesta kotiin asumaan kotikäyntejä tekevien hoitaviksi. Tapauksesta saatiin oppia turvallisuuskoulutukseen laajemminkin.” Lue koko selvitys: www.pelastuslaitokset.fi > palvelut > materiaalit Poistumisturvallisuusselvitys on tarkoitettu toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden paloturvallisuuden suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon apuvälineeksi. Muistamme kaikki Turun yliopistollisen sairaalan tulipalon syyskuussa 2011, jossa evakuoitiin 185 ihmistä. Pelastuslaki 379/2011 edellyttää poistumisturvallisuusselvityksen laatimista yksiselitteisesti kaikilta hoitolaitoksilta sekä palveluja tukiasumisen kohteilta. Riittävä poistumisturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla. Lähde: www.spek.fi 9–10 ·2015 47. ”Jotkut operatiiviselta puolelta ovat sanoneet, että jos olisi ollut sprinklattu kohde, kannettaisiin ulos märkiä ruumiita. On jopa kuulunut tarinoita, että vanhuksia lukittaisiin koteihinsa. Poistumisturvallisuusselvityksellä toiminnanharjoittaja osoittaa turvallisen poistumisen vaatimuksen täyttyvän. Väestö ikääntyy nopeasti eikä turvallisuustaso kotona vastaa sprinklattua laitosta, jossa henkilökuntaa on lähes aina paikalla”, Orrainen sanoo. Maailmalta kerätyissä tilastoissa on ollut vain poikkeustapauksissa palokuolemia sprinklatussa tilassa. Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa, että poistumisturvallisuudesta annettuja säädöksiä noudatetaan hoitolaitoksissa ja palveluja tukiasunnossa. Vanhusväestön kasvaessa nopeasti ongelmana on, että entistä useampaa ja huonokuntoisempaa hoidetaan omissa kodeissaan. Mikäli ne eivät kaikissa tilanteissa riitä takaamaan asukkaiden tai hoidettavien paloturvallisuutta, parannetaan auttajien toimintavalmiuksia tai kohotetaan rakennuksen paloteknistä suojaustasoa riittävästi. Sammutuslaitteisto pitää myös savukaasujen pitoisuudet niin alhaisina, etteivät ne tapa ihmistä.” Palotarkastaja Janne Aso Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta oli mukana poistumisturvallisuustyöryhmässä. Palotarkastaja Janne Aso Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta esitteli selvitystä pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa lokakuussa. ”Hoitoja hoivakodeissa turvallisuusasiat alkavat olla kunnossa
Myös johtamisen periaatteiden noudattaminen on välttämätöntä koko operaation aikana. Sukellustoiminnan osalta vastaava ei ole toteutettu aiemmin. ”Yhteistyö sujui silti muutoin varsin mallikkaasti”, hän sanoo. Riittävän etäällä niiden avulla pystyttiin varmistamaan vahinkojen torjunta. Nyt niin ei kuitenkaan ollut.” Viestintää varten pitää hänen mielestään tehdä selkeä etukäteissuunnitelma, jota käytetään samalla periaatteella kaikissa laiteissa. Siirtopumppaus toteutettiin imuautolla. Kalusto vuodon tukkimiseen sekä siirtopumppaukseen tuli Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljynja kemikaalintorjuntayksiköstä. Virtaavassa vedessä harjoiteltiin sukellustoiminnan lisäksi oikeaa puomitusta. Öljyntorjuntaa harjoiteltiin virtaavassa vedessä Viestiliikenteessä pulmia Teksti: Esa Aalto Kuvat: Pohjois-Savon pelastuslaitos Sukeltajat valmistelevat siirtopumppausta. Säiliöautoasiantuntija neuvoi sukeltajille tarvittavat toimenpiteet pinnalla, jotka sukeltajat toteuttivat pinnan alla. Myös rantojen suojaamiseksi tarvitaan kalustoa. ”Tarkoitus oli etukäteen varmistaa, että käytettävät harjoituspuheryhmät ovat laitteissa. Pari järvipelastusseuraa oli veneineen paikalla, mutta ne eivät olleet käytössä.” ”Heidän osaltaan pitää olla selkeä säännöstö ilmoittautumisessa. Harjoitus toteutettiin öljynsuojarahaston rahoituksen turvin. Viestintäongelmat rasittivat Asikaisen mukaan myös yhteistoimintaa harjoitukseen osallistuneiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. H arjoitusta johtanut pelastuspäällikkö Erkki Asikainen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta sanoo, että puheryhmät eivät olleet hallinnassa. Työryhmään kuuluvat alueen pelastuslaitokset sekä ELY-keskukset. ”Itäja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset suunnittelevat tulevaisuudessa yhteisesti öljyvahinkojen torjuntaa sekä toimintaa. 48 9–10 ·2015. Olosuhteisiin sopivien puomien lisäksi niille haettiin oikeaa kohtaa. ”Heitä oli kuitenkin varsin vähän mukana harjoituksessa. Rastikoulutusta simulaattoreissa Sukellustoimintaa harjoiteltiin rastikoulutuksena kahdessa simulaattorissa. Harjoitus osoitti, että virtaavassa vedessä tapahtuvaan öljyntorjuntaan tarvitaan siihen soveltuvaa puomikalustoa. Torjuntatöissä harjoiteltiin erityisesti oikeanlaista puomitusta sekä sukellustoimintaa. Sukeltajien tehtävänä oli tukkia vuodot säiliöstä ja tehdä vuotavan säiliöauton siirtopumppaus. Tavoitteena on huomioida toisten erikoiskalusto ja sen käytettävyys koko ItäSuomessa”, Erkki Asikainen kertoo. Ne muodostavat myös yhteen sovitettavat joukot.” ”Kalustotyöryhmä suunnittelee näiden pelastuslaitosten yhteiset vaatimukset kalustolle ja logistiikalle. Viestintä aiheutti ongelmia laajassa yhteistoimintaharjoituksessa, jossa kanava-alueella sijaitsevaan syväväylään suistuneesta säiliöautosta alkoi vuotaa kevyttä polttoöljyä. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 50 henkilöä. Tehtävän annosta, toteutukseen ja raportointiin.” Itä-Suomen öljyvahinkojentorjunnan työryhmä on päättänyt järjestää vuosittain erilaisia harjoituksia
Projektipäällikkö Reita Waara kertoo, että jatkohankkeelle haetaan rahoitusta. ”Neljän pelastuslaitoksen lisäksi Itäja Kaakkois-Suomen tilannekeskuksen, valtion aluehallintoviranomaisten, kunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajia oli mukana harjoituksessa. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Itäisen Suomen pelastuslaitokset harjoittelivat öljyntorjuntaa virtaavassa vedessä. Polttoöljyä valui Konnuksen kanavaan Yhteisharjoituksilla potkua käytäntöön. Sen turvin järjestettäisiin muun muassa öljyntorjuntaharjoituksia, joissa viranomaiset ja vapaaehtoiset voisivat harjoitella yhteistoimintaan. Säiliöön tuli repeytymä, josta pääsi vuotamaan polttoöljyä veteen. Vapaaehtoisten ja viranomaisten välistä toimintamallia öljyntorjuntaan on järjestetty SPEKin hankkeessa. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen yksiköt hoitivat välittömät pelastustyöt uhrien pelastamiseksi. Pelkästään Maailman luonnonsäätiö WWF:n öljyntorjuntajoukoissa on mukana 9000 vapaaehtoista. Autossa oli 10000 litran öljylasti. Johtamistoiminnan apuvälineenä harjoiteltiin Boris2 -tilannekuvajärjestelmää sekä pelastustoiminnan johtamisen tilannekuvajärjestelmää JOTKEa.” ”Niiden avulla ei ole aiemmin näin mittavasti harjoiteltu. ”Valmisteilla on viranomaisille opas, jossa annetaan tietoa vapaaehtoisten organisoitumisesta ja johtamisesta”, Waara kertoo. Vasteen mukaisesti tehtiin keskisuuri hälytys. ”Olemme nyt voineet tehostaa öljyntorjunnassa mukana olevien järjestöjen yhteistyötä. Tilannearvion perustella muodostettiin komppaniatason esikunta. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Vapaaehtoisista yli puolet osallistuisi rantojen puhdistukseen ja loput olisivat mukana tukitoiminnoissa. Säiliöauto kuljetti huoltotietä pitkin kevyttä polttoöljyä kohti Leppävirran Konnuksen kanavaa, kun auto suistui syväväylään. Varkauden toimialueelta tehtiin ensimmäiset öljyntorjuntatoimet. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) on järjestänyt Boris2-tilannekuvajärjestelmän käytöstä hyödyllistä koulutusta”, harjoituksen suunnitteluun osallistunut palomestari Jani Nevalainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo. Sen jälkeen aloitetiin rajoituspuomien selvitys ja rantojen suojaaminen. Tavoite on, että viranomainen voi tarpeen tulleen yhdellä puhelinsoitolla saada kokoon tarvittavan määrän vapaaehtoisia.” ”Tärkeää on, että viranomaisten ja vapaaehtoisten saumattomalla ja hyvällä yhteistyöllä rajoitetaan vahinkoja mahdollisen öljyvahingon sattuessa.” Öljyntorjuntaan linkittyvää vapaaehtoistyötä tehdään muun muassa WWF:ssä, MPK:ssa, SPR:ssä, Meripelastusja Lentopelastusseuroissa. Niitä pystyttiin hyvin käyttämään ja hyödyntämään harjoituksessa
Rahikaisen mielestä kumppanuusverkostolla ja ministeriöllä on paitsi hyvää yhteistyötä myös omat roolinsa pelastustoimen kehittämisessä. Turvallisuuden ja pelastustoiminnan palvelualueiden toiminta on enemmän pelastuslaitosten omissa käsissä.” Kumppanuusverkoston parasta antia heidän mielestään on, että entistä paremmin voidaan hyödyntää pelastuslaitoksissa työskenteleviä asiantuntijoita. ”Kumppanuusverkosto on hyvä alusta yhteiselle toiminnalle, jolla kootaan yhteen eri alojen asiantuntijoita. Esimerkiksi turvallisuuden palvelualueella on tehty enemmän omatoimisesti erilaista toimintaa, samoin kuin pelastustoiminnassa. Ministeriö tarkastelee pelastustoimea laajemmin, kuten esimerkiksi järjestötoimintaa.” ”Kumppanuusverkostosta tarvitaan kentällä tietoa nykyistä paremmin. Kumppanuusverkoston tärkein merkitys on heidän mielestään, että sen ansiosta laitokset saavat yhteiseen kehittämiseen tietoa ja työkaluja. Kumppanuusverkosto on pelastuslaitosten yhteinen asiantuntijaelin”, Jari Lepistö sanoo. Mies Jokilaaksoista, joka on toiminut aktiivisesti myös kumppanuusverkostossa. Turvallisuuden, pelastustoiminnan, ensihoidon ja tukipalveluiden palvelualueet ovat heidän mukaansa edenneet eri tahdissa. Jussi Rahikaisen toimikausi kehittämispäällikkönä päättyy vuoden vaihteessa ja hänen seuraajakseen tulee Vesa-Pekka Tervo. ”Kumppanuusverkoston käyttöön saadaan laajalti asiantuntemusta, vaikka toiminta perustuukin vapaaehtoisuuteen.” Hyvän yhteistyön edistäjä Jari Lepistö kertoo, että tukipalveluihin perustettiin äskettäin työturvallisuutta edistävä työryhmä. ”Kumppanuusverkostossa tehdään töitä pelastuslaitoksille. ”Lisävoiman ansiosta neljä palvelualuetta voidaan entistä paremmin liittää kokonaisuuteen. ”Tukipalveluiden ja ensihoidon palvelualueilla toimintaa määrittelevät paljolti muut, kuten isäntäkunnat ja sairaanhoitopiirit, jolloin ne luovat toiminnalle myös omat tavoitteet ja reunaehdot. Jussi Rahikaisen mielestä myös pelastuslaitoksissa olisi paikallaan paremmin tiedotUudistus työllistää myös kumppanuusverkostoa Nyt on aika nostaa profiilia Teksti ja kuva: Esa Aalto 50 9–10 ·2015. Työturvallisuuden asiantuntijat eri laitoksista ovat mukana ja aikanaan saadaan valmiita tuotoksia pelastuslaitosten käyttöön. K untaliiton ja pelastuslaitosten yhteistä kumppanuusverkostoa vahvistettiin tänä syksynä, kun kehittämispäällikön tueksi palkattiin koordinaattori. ”Onpa sitä luonnehdittu suurimmaksi uudistukseksi alueellistamisen jälkeen”, Jussi Rahikainen sanoo. Näin on mahdollisuus saavuttaa yhteistä hyötyä, tehostaa toimintaa ja luoda kustannustehokkuutta”, Rahikainen ja Lepistö sanovat. Voidaan paremmin tehostaa jokaisen palvelualueen toimintaa”, Jussi Rahikainen sanoo. Kumppanuusverkosto on heidän mielestään ollut merkittävä yhteistoiminnan edistäjä. Näin voimme paremmin tarpeen vaatiessa olla myös toistemme sijaisina”, Jussi Rahikainen sanoo. Tehtävässä aloitti Jari Lepistö. ”Työparina tehdään töitä ja valmistellaan asioita. ”Laitokset ovat ottaneet hyvin tämän omaksi toiminnakseen ja se on tuonut myös tehoa toimintaan”, Jari Lepistö toteaa
Työ jatkuu vuoden 2017 loppuun. Vesa-Pekka Tervo, 47, on koulutukseltaan filosofian maisteri. ”Sotessa voimme olla varautumisen tukija myös sairaanhoitopiireille.” Meille annetaan mahdollisuus Vaikka sote-uudistuksessa on menty ensihoito edellä, muistuttavat Rahikaisen ja Lepistö, että varautuminen ja perinteinen pelastustoiminta ovat myös kehittämisen kannalta tärkeitä. Tässä on valmis työkalu, jota voimme tehdä hyvässä yhteistyössä sisäministeriön kanssa.” Kumppanuusverkosto haki yhdessä sisäministeriön kanssa kolmivuotisen rahoituksen hankkeelle, jossa ne yhdessä alkavat toteuttaa muutostyötä. Olemme lämmitelleet sitä, mitä nyt aletaan tehdä”, he sanovat. Se on myös yhteiskunnalle suuri etu.” ”Itsehallintoalueiden lisäksi myös yhteistyö kuntien kanssa jatkuu ja tiivistyy myös poikkeusolosuhteiden varautumisessa. ?????-???????. ??????????. ????????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ”Palvelualueilla tehdään tärkeimmät työt, kun uutta aletaan luoda. ??????. Heidän mielestään on toki selvää, että kaikkia laitoksia eivät kiinnosta välttämättä kaikki asiat. ”Voimme tarjota tukea varautumiseen myös itsehallintoalueille. Toki on mahdollisuus, että se voidaan kirjata myös lakiin pelastustoimen tehtäväksi”, Rahikainen sanoo. ??????????. ?????????????????. Uudistukseen vaaditaan erilaista valmistelua. ????????. ??????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. Meidän pitää kyetä käyttämään tilaisuus hyödyksemme. ”Itsehallintoalueilla myös pelastustoimen palvelut yhdenmukaistetaan ja tätä olemme jo tehneet kumppanuusverkostossa. ??????-????????. taa kumppanuusverkoston toiminnasta sisäisesti. NIMITYKSIÄ Kuntaliitossa pelastustoimen kehittämisen eteen työskentelevät Jussi Rahikainen (vas.) ja Jari Lepistö toivovat, että pelastustoimella on edessään uusi uljas tulevaisuus, siivilleen nousevan linnun lailla.. Sisäministeriö on asiantuntija lainvalmistelussa ja me tunnemme kentän tarpeet.” Jussi Rahikainen ja Jari Lepistö uskovat, että sotessa pelastuslaitoksista tulee entistä vahvempia sisäisen turvallisuuden toimijoita. Vesa-Pekka Tervo on valittu Kuntaliittoon pelastustoimen kehittämispäälliköksi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella riskienhallintapäällikkönä toimiva Tervo aloittaa tehtävässä 1.1.2016. ”Voimme yhteistyössä parhaimmin viedä tavoitteitamme eteenpäin. Tärkein tavoite on kehittää pelastuslaitokset vahvemmiksi sisäisen turvallisuuden toimijoiksi.” ”Kumppanuusverkostossa meillä on valmis koneisto. Harmillista on Jussi Rahikaisen mielestä se, että pelastustoimen strategian valmisteluun piti ottaa aikalisä sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelun takia. Meidän on tärkeää kehittää omaa toimintaamme ja voimme tarjota itsehallintoalueille hyvän toiminta-alustan myös ensihoitotehtävissä. ”Toki ne limittyvät toisiinsa, mutta olisi ollut hyvä, että olisimme ennen uudistusta saaneet omat strategiset tavoitteemme aikaiseksi.” Jussi Rahikaisen ja Jari Lepistön mielestä pelastustoimella on suuren uudistuksen kynnyksellä tuhannen taalan paikka uudistua. Uudistusta on jo lämmitelty Sen sijaan nyt on edessä suuri uudistus, joka työllistää myös kumppanuusverkoston. Tarvitsemme toistemme asiantuntemusta. Tällä hetkellä se on kirjattu palvelutasopäätöksiin valtaosassa pelastuslaitoksista. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa sisäministeriössä ylitarkastajana ja lääninhallituksessa lääninvalmiusjohtajana. ?????????–???????????????????. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ”Itsehallintoalueilla pelastustoimelle annetaan mahdollisuus vahvistaa rooliaan ja tilaisuus nostaa profiiliaan. Tarjoamme tukeamme, emmekä ole ottamassa keneltäkään mitään pois.” ”Oma asiantuntijuutemme on tuotavissa laajemman joukon käyttöön uusilla itsehallintoalueilla”, Jussi Rahikainen ja Jari Lepistö korostavat
PV hoitaa itse myös pelastustoimen valvontatehtävät maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävissä kohteissa. Lindroos kuitenkin painottaa, että puolustusvoimien pelastustoiminta on järjestetty PV:n oman toiminnan suojaamiseksi, eikä valmiutta pidetä yllä muiden viranomaisten auttamiseksi. Yhteistyö perustuu lainsäädäntöön ja pelastusviranomaisten kanssa laadittaviin yhteistoiminta-asiakirjoihin, joita ollaan parhaillaan uudistamassa. PV ”pitää oman pesän puhtaana” Pelastuspäällikkö Yrjö Lindroosin toimialue kattaa Puolustusvoimien pelastustoimen Etelä-Suomen vastuualueen, eli Kaartin jääkärirykmentin ja Panssariprikaatin alueet. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun kunnallisen pelastustoimen resurssit eivät ole riittävät. Suomen puolustusvoimilla (PV) on pelastustoimen henkilöstöä ja kalustoa helposti yhden pienen pelastuslaitoksen verran. 52 9–10 ·2015. ”Tästä joudun välillä muistuttamaan omiakin, että meille hankinnat tehdään maanpuoPuolustuksen puheenvuoro Pelastuspäällikkö Yrjö Lindroosin mielestä Puolustusvoimien erinomaisia harjoitteluolosuhteita voisi hyödyntää paremmin pelastusalan yhteisharjoituksissa. Tukea ja apua kunnalliselle pelastustoimelle Lain mukaan PV:llä on velvollisuus osallistua pelastustoimintaan pyydettäessä. PV:n pelastusyksiköt eivät oma-aloitteisesti mene kunnallisen viranomaisen toiminta-alueelle, mutta hoitavat omissa kohteissaan noin 700 pelastustoimen lähtöä vuodessa. Pelastustoimen tehtävien hoitamiseen PV:llä on pelastusjohtajan ja yhdeksän pelastuspäällikön lisäksi noin 60 päätoimista ja 450 oman toimen ohessa työskentelevää pelastushenkilöä. Viimeaikoina Lindroos on ollut muun muassa mukana pilotoimassa pelastuslaitosten ja puolustusvoimien yhteistyötä Uudellamaalla. Lindroosin mukaan rajanveto toimivallan suhteen on ollut perinteisesti tarkkaa. Rajanveto puolustusvoimien ja kunnallisen pelastustoimen kesken on ollut tarkkaa, mutta kokeilun alla on ollut myös tavallista laajempaa yhteistyötä. V iranomaisyhteistyötä PV:n ja pelastusviranomaisten kanssa on kaikilla hallinnon tasoilla ministeriöstä paikallishallintotasolle
PV:lla olisi erinomaiset harjoitteluolosuhteet, joita voisi hyödyntää paremmin yhteisharjoituksissa.” Kysymystä, mitä pelastuslaitoksilla on tarjota puolustusvoimille, Lindroos joutuu hetken pohtimaan, mutta vastauskin löytyy: ”Pelastuslaitokset pystyvät tarjoamaan puolustusvoimille kouluttaja-, huoltoja tukipalveluita. Myös kalustonhuollossa ja tilojen käytössä kyetään tekemään yhteistyötä.” Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen ja Majuri Tatu Pulkkinen Panssariprikaatista kättelevät yhteistoiminta-asiakirjan laatimistilaisuuden yhteydessä KantaHämeen pelastuslaitoksella 23.11. ”Koulutusja harjoitteluyhteistyötä voisi lisätä ja entisestään kehittää. ”Mitä puolustusvoimilla on erityistä annettavaa pelastustoimen tukemiseen, niin minä näkisin että se on CBRNosaamista ja materiaalia sekä maastoliikkuvuus. Meillä on sekä SPEKin että Pelastusopiston kanssa toimivaa yhteistyötä, mutta aina voi parantaa. ”Joskus pelastusviranomaiset suhtautuvat valvontatehtävissä PV:hen jopa liian lepsusti. Erityisesti maastokelpoinen sammutuskalusto ja helikopterikalusto ovat senkaltaista erikoiskalustoa, jota löytyy harvan pelastuslaitoksen omasta kalustosta. Puolustusvoimilla on pelastusjohtajan ja yhdeksän pelastuspäällikön lisäksi noin 60 päätoimista ja 450 oman toimen ohessa työskentelevää pelastushenkilöä.. PV:llä on kuitenkin runsaasti materiaalia, joka soveltuu erityisesti laajamittaisiin pelastustehtäviin, ja tätä yhteisin varoin hankittua suorituskykyä tulee tarvittaessa hyödyntää.” Lindroos selventää, että PV:ltä saatavilla oleva apu voi olla henkilöstöä, ajoneuvoja, kalustoa ja materiaalia alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti. PV:n kalusto on suunniteltu toimimaan poikkeusoloissa, ja sillä on erinomaiset maasto-ominaisuudet.” Lindroosin mukaan yhteistyöhenki on kaiken kaikkiaan todella hyvää. Esimerkiksi letkuhuolto on yleensä ulkoistettu pelastuslaitoksille. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI lustuksellisen tarpeen mukaan, eikä alueen pelastustoimen puutteita täyttämään. Puolustusvoimien kulttuuriin kuuluu tiukka linja, eli asioista pitää sanoa selkeästi.” Mahdollisuuksia koulutusja tukipalveluyhteistyössä Yhteistyön laajentamisessa Lindroosilla on toiveita harjoitusyhteistyön kehittämiseen
Yhtäkkiä etäohjauksesta huomattiin, että suuri määrä kaasua vuotaa vaunun purkupaikalta. Muu henkilökunta siirtyi vuodon ajaksi suojahuoneisiin, joita on tehdasalueella yli 20. T ehtaalla annettiin välittömästi kaasuhälytys ja tehdaspalokunta sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Siilinjärven yksiköt hälytettiin paikalle. Ammoniakista syntyi kaasupilvi, joka levisi tehtaan kohdalla Siilinjärven ja Nurmeksen väliselle kantatie 75:lle. Yaran Siilinjärven lannoitetehtaalla tyhjennettiin ammoniakkivaunua normaaliin tapaan puolenpäivän aikaan 23. ”Onnettomuuden syynä oli vaunun purkuputken halkeaminen. Kaasupilven takia poliisi joutui katkaisemaan kantatien liikenteen noin 20 minuutin ajaksi. 54 9–10 ·2015. Kukaan ei vahingoittunut onnettomuudessa”, kertoo Yaran turvallisuuspäällikkö Tapani Hartikainen. Yaran Siilinjärven tehtaiden suurimmat riskit liittyvät vaarallisiin aineisiin. Se johtui metalliputken Teksti ja kuvat: Mika Rinne Yaran TPK:n haasteena turvallisuuden hallinta TPK:n Kari Piippo auttoi ”potilasta” lannoitetehtaalla lokakuussa järjestetyssä pelastusharjoituksessa. tammikuuta. ”Tehdaspalokunta suoritti kemikaalisukelluksen ja sulki vaunun venttiilit
”Tehdaspalokunnan tehtävänä on ihmisten ja omaisuuden suojaaminen mahdollisessa onnettomuustilanteessa sekä onnettomuuden haittavaikutusten minimointi. Noin 40 hälytystä vuodessa Tehdaspalokunnalla on vuosittain keskimäärin 40 hälytystä. Ikäheimo toimi yksikönjohtajana viime tammikuun ammoniakkivuodossa. ”Turvallisuus on meille ykkösasia. Harjoituksessa testattiin muun muassa pelastussuunnitelman toimivuutta sekä henkilöstön ja johtoryhmän toimintaa viikonloppuna. Ammoniakin lisäksi alueella käsitellään rikki-, typpija fosforihappoa. Viimeksi Yara järjesti suuronnettomuusharjoituksen lannoitetehtaalla lokakuun puolivälissä. ”Tuo tapaus osoittaa, että tehtaalla voi sattua mitä tahansa. Toki sen yhteydessä tuli esille asio ita, joita joudumme kehittämään. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät pääsevät töistä turvallisesti kotiin. Tapauksen jälkeen putket on uusittu ja hankittu niihin sopivat adapterit”, Hartikainen lausuu. ”Lähdemme liikkeelle tehtaan ulkopuolelle kun kyseessä on keskisuuri tai suuri onnettomuus. Varsinaiseen sopimuspalokuntaan kuuluu 10 henkilöä ja vuoropelastajia on noin 40. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Vuoropelastajien taitoihin kuuluvat muun muassa tilanteen paikallistaminen, ensiapu, alkusammutus, opastaminen sekä asiantuntija-apu pelastusviranomaisille. Niistä suurin osa on sopimukseen liittyviä hälytyksiä Siilinjärven kunnan alueella. Tehtaanjohtaja Taisto Koivumäki korostaa, että turvallisuuden lähtökohtana on tunnistaa ja hallita tehtaan toimintaan liittyvät riskit. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. www.vehotrucks.fi liiallisesta elämisestä – eli metallin ”väsymisestä”. Ammoniakkivuodossa pelastustoimet sujuivat juu”Tavoitteena on, että kaikki työntekijät pääsevät töistä turvallisesti kotiin.”. Kaikki palokuntaan kuuluvat henkilöt ovat mukana toiminnassa oman työnsä ohella. Ne liittyvät lähinnä hälyttämiseen ja viestintään. Harjoituksia on enemmän kuin mitä laki vaatii eli se myös kertoo, että turvallisuus on meille tärkeä asia”, Koivumäki sanoo. Pidämme palokunnan toimintavalmiuden, osaamisen sekä kaluston mahdollisimman hyvänä”, Hartikainen toteaa. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Tehdasalueen suurimmat riskit liittyvät nimenomaan vaarallisiin aineisiin. ”Kokonaisuutena harjoitus meni hyvin ja sille asetetut tavoitteet saavutettiin. Tehdasympäristössä palomiehen täytyy tietää, mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Hartikaisen mukaan sopimuspalokuntalaisten osaamistaso on samanlainen kuin toimenpidepalkkalaisilla pelastuslaitoksessa. Juuri kehittämisen vuoksi harjoituksia järjestetäänkin”, Koivumäki kertoo. Järjestämme pelastuslaitoksen ja muiden sidosryhmien kanssa vuosittain pelastusharjoituksia tehdasalueella ja läheisellä kaivoksella. Pääosa sopimuspalokuntalaisista työskentelee tehtaan korjaamolla, jolloin päivällä saadaan hyvä vahvuus”, sanoo suojelumies Esa Ikäheimo. TPK pidetään iskukunnossa Siilinjärven tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja fosforihappo. Tehtailla ja sen kaivoksella työskentelee yhteensä noin 750 henkilöä. Tarpeiden mukaan. Tuotanto käynnistyi vuonna 1969 ja myös tehdaspalokunta aloitti toimintansa samoihin aikoihin. Tehdaspalokunta toimii myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Uusi Atego
”Kemikaalipukujen lisäksi autossa on evakuointimaskeja, jotka voidaan liittää paineilmalaitteeseen. Kehittämistä on arjen rutiinien lisäämisessä ja toimintaohjeiden selkiyttämisessä”, Heikkinen toteaa. ”Kalusto on tarpeisiin nähden sopivaa ja hyväkuntoista. Hyvät kamppeet motivoivat palokuntatyössä. ”Sopimuksen kautta lähtöjä on enemmän ja se tuo kaivattua rutiinia toimintaan. Heikkinen pitää tärkeänä yhteistoimintaa pelastuslaitoksen kanssa. ri siten, kuin on harjoiteltu, eli onnistuimme hyvin tehtävässä.” Tehdas ja kaivos ovat Ikäheimosta mielenkiintoinen työympäristö. Tehdaspalokunta sai tänä vuonna uuden kemikaalien torjuntaperäkärryn, jossa on muun muassa viisi erilaista pumppua sekä lähes sata metriä kemikaaliletkua. Tehdaspalokunta tekee tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. ”Tehtaalla on monipuolinen kirjo eri kemikaaleja. Uuden kaluston hankintaan löytyy tarvittaessa rahaa. Toivelistalla on uusi paloasema”, Ikäheimo sanoo. Se helpottaa yhteistyötä hälytystilanteissa.” Kalusto kunnossa Yaran tehdaspalokunnan paloauto on vuosimallin 1996 nelivetoinen Mercedes-Benz, joka on varustettu tavallista paremmin kemikaalientorjuntaan. 56 9–10 ·2015. Pelastuslaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta tunnemme toistemme tavat ja vahvuudet. ”Miehistö tuntee hyvin tehdaslaitoksen ja sen prosessit. Turvallisuuspäällikkö Hartikainen paljastaa, että paloaseman uusiminen on ensi vuoden investointilistalla. Lisäksi löytyy erilaisia kiiloja vuotojen paikkaamiseen sekä tavallista enemmän kolmen tuuman letkua, jos tarvitsee pumpata sammutusvesiä tehtaan omaan kiertoon”, Ikäheimo kertoo. Suojelumies Esa Ikäheimo (vas) ja apulaispalopäällikkö Anssi Heikkisen odottavat uutta paloasemaa. Kaivoksella on puolestaan huomioitava räjähdeturvallisuus sekä tiestön jatkuva muuttuminen, joka tekee kohteelle suunnistamisesta haasteellista.” Rutiinia halutaan lisää Yaran Siilinjärven tehdaspalokunnan apulaispalopäällikkö Anssi Heikkisen mielestä palokunnan haasteena on turvallisuuden moninainen hallinta. Pystymme toimimaan itse sekä neuvomaan ja opastamaan viranomaisia tehdasalueella sattuvissa onnettomuuksissa
”Autossa on uutta se, että vesi menee puomin päähän asti. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Hiab XS 244E-8 HiPro CD -kuormausnosturi: 8-jatkeinen hyd., ulottuma 21 m, nettonostomonetti 20,4 tm, kääntökulma 410 astetta, CombiDrive-radioohjaus. Vesisuihkulla suojataan kouraa ja saadaan sammutusvettä kohteeseen.. Purkukouraa voidaan ohjata radio-ohjaimella nostolava-autosta käsin, jolloin pääsemme toimimaan kohteen yläpuolella. ”Miesten ei tarvitse enää välttämättä mennä katolle. Siten saadaan aikaan omasuoja, joka estää laitteen vaurioitumisen tulipalon lämpövaikutuksesta ja toisaalta sammutusvettä voidaan ajaa kouran piikeistä kohteeseen”, kertoo kalustoinsinööri Kimmo Hirvonen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas Uutta Suomessa: Vesi kouraan asti Keski-Suomen pelastuslaitos on saanut ajoneuvokalustonsa joukkoon uuden monitoimiyksikön marraskuussa. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Autoon hankitaan rahtilava ja vesihuoltokontti tämän vuoden loppuun mennessä. Kahden auton käyttö vaatii kuitenkin opettelua niiden taktisessa sijoittelussa,” Hirvonen summaa. ”Auton suunnittelussa on huomioitu käyttäjän näkökulma. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Monitoimiauto KS1094 Scania G410 LB 6 x 4 HSA Euro 6: korkeus 3590 cm, pituus 9250 cm, leveys 2550 cm, omapaino 18150 kg. Noin 335000 euroa maksaneen auton koura ulottuu 22 metriin asti. Hydrauliikassa on seuraavat toiminnot: koukkulaite, nosturi, vinssi, lisähydrauliikka maksimipaine noin 280 bar ja virtaus 170l/min (moottorin 1000r/ min), pikaliittimet autossa kolmessa paikassa. Ensi vuonna on suunniteltu hankittavaksi huoltoja öljyntorjuntakontti. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Näkymä on toisenlainen kuin maasta käsin toimittaessa. Nosturiin veden syöttö, josta on suojasumu ja kouraan vedensyöttö. Jyväskylän keskuspaloasemalle sijoitettu ja Scania G410 LB 6 x 4 HSA Euro 6 -auton alustalle rakennettu työkalu nostetaan vasteeseen vuodenvaihteessa. Soita ja sovi tapaaminen. Olemme nyt kouluttaneet jokaiseen työvuoroon kaksi henkilöä ja korjaamon väen auton käyttöä ja jatkokoulutusta varten.” Hirvosen mukaan auto lisää työturvallisuutta esimerkiksi kattopalojen sammuttamisessa. Monitoimiyksikön koura ulottuu 22 metriin asti. mukaan
Tällaisiin tilanteisiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen meripelastusryhmä Maritime Incident Response Groupin eli MIRG-ryhmän jäsenet on koulutettu. TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Kaikki se toiminta on hirveän tuttua. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Hyppy tuntemattomaan kiehtoo MIRG-miestä Juha-Matti Oksa on toiminut MIRG-meripelastusryhmässä 15 vuotta. Kuumuus oli niin kova, että pintapelastaja uskoi jo saappaidensa sulavan. Ei saa höntyillä. Oksa kokee, että MIRG-toiminta kulkee käsi kädessä muun merellisen toiminnan kanssa. Se luo turvallisuutta.” 58 9–10 ·2015. ”Kun normaali-ihmiset tulevat pois, me mennään paikan päälle”, sanoo palomies Juha-Matti Oksa, 43, MIRG-mies viidettätoista vuotta. Millä tavalla toimitaan, mitä tehdään. Hän nousi takaisin kopteriin. ”Kun olen muutenkin extreme-henkinen, niin työnkin puolestakin menen paikkoihin, joissa ei ihmisen pitäisi olla. Paikalle lennätettiin helikopteri, josta pintapelastaja vinssattiin aluksen kannelle. Kun on pelastussukeltaja ja mukana venetoiminnassa, on luontevaa laajentaa tekemisiään myös MIRG-toimintaan. Myös vapaa-ajallaan Oksa menee sinne, minne tavalliset ihmiset eivät. Samalla tavalla me voimme mennä MIRG-ryhmänä paikalle, jos jossain laivalla tarvitaan mahdollisesti apua.” Oksan mukaan MIRG-ryhmän jäseneltä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa ja reipasta mieltä. MIRGien pääasiallinen tehtävä on miehistön evakuoiminen ja tulipalojen sammuttaminen aluksilta. Hän korostaa motivaatiota ja sitoutumista. ”Sukeltajina toimimme jonkin verran Rajavartiolaitoksen helikopterin kanssa. Kaikki tukevat toisiaan. ”Täytyy sitoutua harjoittelemiseen ja kuriin. Meillä on aika tiukat säännöt ja rajat, joiden mukaan toimitaan. Vapaa-ajallaan Oksa laskee vapaalaskua lumilaudalla, kesäisin surffaa ja harrastaa muuta vesiurheilua. S aariston erään yhteysaluksen konehuoneessa oli tulipalo. Tykkään tehdä käsillä, touhuta, olla siellä missä tapahtuu”, hän kuvailee. Oksan vei MIRG-ryhmään pelastussukeltajakurssi, jonka jälkeen hän hakeutui MIRG-koulutukseen. MIRG-mies jäi kannelle
Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Pollan täytyy olla aika hyvässä kunnossa”, Oksa lisää. Me lähdettiin tästä rajavispilän kanssa yön selkään pimeyteen Itämeren päälle. ”Me mennään helikopterin raatoon, joka pudotetaan mereen katolleen. Tämä on myös hyvin omatoimista, solmujen opettelusta siihen, että levitetään pelastuslautta ja harjoitellaan pelastautumista.” ”Kaverin fysiikan ja kemian täytyy kestää. Se on tyypillistä. Täytyy osata pelastautua siitä ja toimia siellä”, Juha-Matti Oksa kuvailee. Tiettyjä sattumuksia on kuitenkin jäänyt mieleen. MIRG-jäsenen täytyy selvitä muun muassa HUET-treenistä, eli Helicopter Underwater Escape Trainingista, joka tehdään simulaattorin avulla. ”Siitä, että sitoutuu hommaan, treenaa taitoja ja vie omaa osaamistaan eteenpäin. ”Hangosta lähti joku paatti, siellä oli myrkkyvuoto sekä tulipalo. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 MIRGissä toimiminen on pitkälti kiinni omasta halukkuudesta. Lähtötiedot olivat vähän huonot. Suurilta katastrofeilta hän on tähän mennessä välttynyt. Ikinä ei onneksi tarvinnut mennä perille asti, mutta tämä kuvastaa sitä touhua: tuosta noin vain kännykkään viesti, sitten pakataan kamat kopteriin, lähdetään pimeyteen, laiva kelluu jossain, ja siellä palaa myrkkypurkki autokannella. Se kuvastaa hyppyä tuntemattomaan.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Juha Oksa tarkastaa savusukellukseen tarkoitetun paineilmalaitteen kuntoa.
Saamani palautteen mukaan työympäristöt pursuavat palavia materiaaleja. Kaasuhitsauslaitteistoja säilytetään turvallisesti, ja on suunniteltava, kuinka ne saadaan pois vaara-alueelta esimerkiksi tulipalon syttyessä. ( Jari Sopen-Luoma, Tulityöriskien hallinta käytännössä ) Suuryrityksissä, missä riskit on tunnistettu ja mahdollisen vahingon aiheuttamat seuraukset tiedostetaan, tällaista vaaraa ei tavallisesti ole. TULITÖISTÄ Teksti ja kuva: Petri Lindh Tulityökohteet palotarkastuksessa 60 9–10 ·2015. Vakituinen tulityöpaikka Tulityö on aina tehtävä vakituisella tulityöpaikalla, jos se on mahdollista. Jäteastioiden on oltava vaikeasti syttyviä, ja niissä on oltava kannet. Saamme tulityökurssinjohta jien koulutuksissa toistuvasti palautetta siitä, miten työharjoitteluun menevät opiskelijat joutuvat työskentelemään ympäristöissä, jotka eivät vastaa lain vaatimia turvallisia olosuhteita. Vakituisella tulityöpaikalla on otettava huomioon: Seinäja kattomateriaaleina käytetään palamattomia tai vaikeasti syttyviä pintoja. Vaadittu alkusammutuskalusto on välittömästi saatavilla. Usein selitykseksi tarjotaan sitä, että viranomainen ei ole valvonnassaan tunnistanut tulitöihin liittyviä riskejä tai puuttunut riittävän tiukasti havaitsemiinsa puutteisiin. Näissä kohteissa varautumisen taso ylittää yleensä lain edellyttämän minimitason. Ongelmaksi muodostuvat PK-sektorin yritykset, joissa yrittäjä tavoittelee taloudellista hyötyä ottamalla kohtuuttomia riskejä. Onko olemassa kaksi toisistaan riippumatonta uloskäyntiä tai poistumisreittiä. Tyypillisin rajanveto-ongelma liittyy vakituisen tulityöpaikan käsitteeseen. Vakituisella tulityöpaikalla ei säilytetä ylimääräistä palokuormaa. Mikäli tulitöitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla, joudutaan työskentelemään tilapäisellä tulityöpaikalla, jolloin astuu voimaan tulitöitä koskeva tarkempi ohjeistus ja pelastuslain (379/2011) edellyttämät varotoimet. Vakituinen tulityöpaikka on erityinen tulitöiden tekemiseen varattu palo-osasto tai muu ympäristöstään rajattu alue, jossa tulityöt tulee voida tehdä turvallisesti. Työpöytien on oltava palamattomia. Tämä on johtanut siihen, että yrittäjät pyrkivät eroon aikaa vievästä turvallisuusprosessista nimeämällä työtilojaan vakituisiksi tulityöpaikoiksi liian kevein perustein. Suunnitellaan, miten poistuminen tapahtuu onnettomuustilanteessa
Tämä edellyttää perehtymistä yrityksen toimintaan, työtapoihin, toimintaympäristöön, sen rakenteisiin ja paloturvallisuuteen. Suunnitelmassa voi tarkentaa standardien ja oman vakuutusyhtiön tulityö-suojeluohjeessa olevia vaatimuksia. Suunnitelmassa tulee nimetä tulitöistä vastaava henkilö, joka tuntee sekä yrityksen että sen toimintaa uhkaavat riskit tulitöissä. Lisätietoja: Petri Lindh Koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto Puh. Tulityösuunnitelmassa yritys kuvaa oman toiminnan erityispiirteistä aiheutuvia riskejä ja niiden käsittelyä. 040 520 6195 petri.lindh@sppl.fi Vakituisella tulityöpaikalla ei vaadita tulityölupaa eikä työntekijältä tulityökorttia, mutta työ pitää voida tehdä turvallisesti. Yritys kuvaa nämä lain määräämät varotoimet tulityösuunnitelmassaan, joka on sen sisäinen ohje tulitöiden turvallisuudesta. Suunnitelman pitää olla johdon hyväksymä ja voimaan asettama. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. –P.Lindh. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Kunnossapito Tulityösuunnitelma Pelastuslaki edellyttää, että ryhdyttäessä tulitöihin on huolehdittava riittävistä varotoimista. Tulityösuunnitelma selvittää, mikä on yrityksen toimintatapa tulitöihin liittyvissä turvallisuusasioissa, kuka myöntää tulityöluvat, missä on vakituinen tulityöpaikka ja niin edelleen. Yritys laatii sen itselleen, mutta siinä esitetyt vaatimukset voidaan liittää velvoittavina myös tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin ulkopuolisten urakoitsijoiden kanssa. Se on osa kohteen turvallisuustai pelastussuunnitelmaa
271 hukkui, 132 pelastui Paksun ja onton teräsmaston saavuttaessa vedenpinnan laivan kaatuminen pysähtyi hetkeksi. Noin 60 miestä oli kiivennyt pitkin laivan sivua pohjan päälle ja miltei kaikki heistä pelastettiin. Tarkoitus oli uskotella Saksan joukkojen nousevan Hiidenmaan ja Saarenmaan saarille pohjoisen tai lännen suunnalta. päivän iltana 1941. Reitin piti olla miinavapaa. Viidentoista suomalaisMuistomerkki on kirjoitussarja unohtuneista, vanhoista tai erilaisista suuronnettomuuksista. 62 9–10 ·2015. Vettä ei patsaassa näkynyt. Kuvat: SA-Kuva. Kallistuminen jatkui, ja laiva alkoi kaatua. Operaatio Nordwind Pohjoistuuli oli harhautusoperaatio. Ajanmukaiset alukset oli suunniteltu liikkuviksi korvaajiksi rannikkolinnoituksille. R annikkopanssarilaiva Ilmarinen oli vuonna 1931 valmistunut Suomen laivaston lippulaiva. Kannella olleet ja sisäosista ulos ehtineet riisuivat vaatteitaan ja hyppäsivät mereen. Käännöksessä se tapahtui Matkan aikana oikeanpuoleisessa paravaanissa oli havaittu epäsäännöllisyyttä. syyskuuta 1941. Sisaralus Väinämöisen kanssa ne olivat laivastomme suurimmat alukset. Moni jäi alukseen ja siirtyi kaatuvan laivan kyljelle. Räjähdyksen jälkeen laivojen Suomen sotalaivaston lippulaiva Ilmarinen oli 93 m pitkä ja 16,9 m leveä rannikkopanssarilaiva, huippunopeus 15 solmua. Pääaseistuksena oli kaksi kahden tykin tornia, yhteensä neljä 254 mm:n Bofors-tykkiä. Alus alkoi nopeasti kallistua vasemmalle. Pelastusvöitä, joitten sijoituspaikan kaikki tiesivät, ei useimmilla ollut mahdollista eikä aikaa saada käsiinsä. Niiden päätarkoitus ei ollut avomerioperointi vaan rannikkopuolustus. Paravaanit ovat laivan keulaan pitkillä teräsvaijereilla kiinnitettyjä, voimakkailla leikkaussaksilla varustettuja uimureita. 271 sotilasta hukkui, 132 pelastui. Seuraavana yönä saksalaisten tarkoituksena oli tehdä maihinnousu etelästä ja idästä. Kelluvia ajomiinoja vastaan laite on tehoton, mutta laivan keula-aalto voi työntää miinan niin paljon sivulle, ettei se pääse iskeytymään. Ilmarinen kulki edellä paravaanit laskettuina. Miinan aiheuttama pohjaräjähdys upotti aluksen seitsemässä minuutissa. Panssarilaiva ehti kääntyä noin 40–50 astetta, ja sitten räjähti. Panssarilaiva Ilmarinen upposi Utön edustalla 13. Koneet kävivät jatkuvasti. Tulivoimaa antoivat lisäksi kahdeksan 105 mm:n Bofors-tykkiä, kaksi 40 mm:n Vickers it-kanuunaa, ja kaksi 20 mm:n ilmatorjuntakonekivääriä. Ne uivat pinnan alla noin 20 metriä laivan kylkien ulkopuolella. Merimiina upotti panssarilaiva Ilmarisen seitsemässä minuutissa ja saksalaisaluksen harhautusaie toteutettiin syyskuun 13. Miina vapautuu ja nousee pinnalle vaarattoman matkan päässä. Paluukäännöksen jälkeen, jolloin jonossa ensimmäisenä kulkeva Ilmarinen jäisi hännille, se voisi muita laivoja häiritsemättä hidastaa kulkuaan, nostaa paravaanit ylös ja tarkastaa ne. Mastonkorkuinen tulija savupatsas kohosi laivan peräosan vasemmalta puolelta suoraan ylöspäin. Jos paravaaniin tarttuu ankkuroitu miina, sen kiinnitysvaijeri siirtää miinan sivuun ja johtaa sen ankkurivaijerin leikkaussaksiin
Nämä miehet onnistuivat pääsemään pelastusventtiilille, pelastautumiseen tarkoitetulle hiukan normaalia kookkaammalle ikkunalle, josta pääsivät mereen. Vaiettu tragedia Ilmarisen uppoaminen oli valtava takaisku. Taistelut ja tuho, Eino Penttilä. Toinen vasemman puolen tarkkailijoista selviytyi hengissä ja vakuutti paravaanin pysyneen räjähdykseen saakka vaarattomalla etäisyydellä kyljestä. Käännöksen aiheuttaman virtauksen seurauksena miina imeytyi laivan kyljen alle ja räjähti laivan pohjaa vasten. Laivan paravaaneja tarkkailtiin joka hetki keskilaivaan johtaneiden tarkkailuvaijerien avulla. Laiva kaatui vajaassa minuutissa ja upposi seitsemässä. Uusittu kivipaasi paljastettiin 55 vuotta Ilmarisen tuhon jälkeen 13.9.1996. Käännöksen aikana paravaanitarkkailijat eivät ilmoittaneet mitään hälyttävää. Sensuroidut sotakirjoitukset, Pekka Tuomikoski, Otava 2013.. Arvi A. Vastaus on ankkurivaijereistaan irtautunut ajomiina, joka kellui miltei näkymättömissä juuri käännöskohdalla. Tähän tulokseen tuli Ilmarisen komentosillalla ollut operaatiojohtaja, kontra-amiraali Eero Rahola, jonka raporttiin tapahtumaselostus perustuu. Yksi ajoi kumollaan olleen Ilmarisen viereen ja pelasti pohjan päältä 50 miestä, muut kolme pelastivat veden varassa uivia. Tiedotusvälineisiin se ei tietään löytänyt sodan aikana, eikä kovin pian sen jälkeenkään. Ajomiina. Tragedia kosketti kuitenkin tuhansia omaisia eri puolilla maata. Karisto 1986. 271 merisotilasta hukkui, saattueen VMV:t ja muut laivat pelastivat 132 hylystä ja veden varasta. Päämajan tiedonannot armeijan johtaville virkamiehille eivät hiiskuneet onnettomuudesta sanaakaan. Paadessa on 356 nimeä. Sisaralus Väinämöisellä oli aiemmin tapahtunut kaksi sabotaasiyritystä, joiden seurauksena kaksi matruusia oli teloitettu. Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pa-ve.fi • www.pa-ve.fi Kalvipalokalusteet Palokalusto Hälytysja viestintälaitteet Vahva myös verkossa: – www.pelastustieto.fi – Laivaston sankarivainajien muistoristi on Naantalin Kuparivuoren rannalla. Sabotaasin mahdollisuuttakaan ei voitu kokonaan poistaa. Kun pelastuneitakin oli yli sata, huhuja ja tietoja levisi. Uppoaminen tahdottiin sananmukaisesti upottaa tietämättömiin. Teksti: Juhani Katajamäki Kuva: Naantalin Matkailu Oy Lähteet: Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen. Hylky on ylösalaisin 70 metrin syvyydessä 25 meripeninkulman päässä Utöstä etelään.Vain 15 kilometrin päässä makaa vuonna 1994 uponnut M/S Estonia... Mitä sitten jäi syyksi. Niiden jännitystä seuraamalla voitiin tunnistaa miinan tarttuminen. Suomenlahden suulle itään olivat laskeneet laajoja miinakenttiä milloin venäläiset, milloin saksalaiset tai suomalaiset. Kaikki oli tapahtunut uskomattoman nopeasti. Aiemmin paikalla oli puuristi kesältä 1943, jolloin Ilmarisen uhrit siunattiin mereen Naantalin edustalla sukellusvenevarmistuksena toimineet neljä vartiomoottorivenettä olivat aloittaneet pelastustyön. Erikoista oli, että moni avoimessa tilassa komentosillalla tai märssyssä olleista hukkui samaan aikaan, kun huomattava määrä miehiä selviytyi ulos syvältä panssarikannen alta – jopa perätornin ammussäiliöstä, käytännössä siis potkurien yläpuolelta
Kun se eläkekin jo häämöttää. Toisille uuden tehokkaan menetelmän omaksuminen käy hetkessä, mutta aina löytyy myös vanhoja palomestareita, jotka eivät innostu kokeilemaan uutta. Kun Cobra on höökissä, se on aina mukana, kun sitä tarvitaan. 64 9–10 ·2015. Työjohto sekä lämpökamera ja suuntapainetuuletin toimivat saumattomassa yhteistyössä Cobran kanssa. Työkalusta, joka ei ole mukana, ei ole hyötyä. H elsingin pelastuslaitos osti tänä vuonna kaksi Cobra-sammutinleikkuria. Vuodesta 2008 Käpylässä käytössä ollut Helsingin ensimmäinen Cobra-hööki siirtyy vara-autoksi. Sen sammutinleikkuria on käytetty 56 rakennuspalossa. Ainakin Helsingissä yhden miehen erikoisyksiköt jäävät ensimmäiseksi miehittämättä, jos vahvuudet ovat pienet. Siis tavallisiin kaksiakselisiin höökeihin. Muualla on Cobria asennettu myös kevytyksiköihin, nostolava-autoihin ja sotalaivoihin. Tietysti laitteisto ja erilainen sammutustaktiikka vaatii koulutusta ja harjoitusta. Ne sijoitettiin Käpylän ja Mellunkylän asemien pelastusyksiköihin. Esimerkkinä palomestari, joka rivitalopalossa kielsi Cobran Punakukon märkä painajainen nyt tuplana Teksti ja kuvat: Tapio Tihtonen, Helsingin pelastuslaitos Siilitien ullakkopalossa Helsingin Herttoniemessä oli käytössä Cobra toukokuussa 2011
Siinä ei oleellisesti ole muuttunut kuin suihkuputki. Lisäksi on haivaittu, että usealla keikalla olisi tarvittu kahta Cobraa samanaikaisesti.” Mihin Cobra soveltuu. Miksi Helsinki päätti ostaa kaksi uutta Cobraa. Sammutusauton 2000 litran säiliö riittää puoli tuntia, joka on etu, jos lisävettä ei ole heti saatavilla.” ”Tärkeä ominaisuus on myös työturvallisuuden paraneminen, koska kuuman kohteen ovea ei tarvitse avata ennen kuin palavaa tilaa on jäähdytetty oven läpi. www.peltaco.com Myös Facebookissa! Pukkikin luottaa: HORMIPALOSETTI Yhteistyöstä kiittäen Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! Turvalliseen nokipalon sammuttamiseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Vaikkapa ullakkopalossa peltikaton läpi tai kellaripalossa palo-oven läpi. ”Haluttiin varmistaa, että päällekkäisistä tehtävistä huolimatta yksi on heti käytettävissä, sillä se on välittömän ensi-iskun työkalu. Sitä on käytetty omakoti, -parija rivitalopaloissa Helsingissä ja Vantaalla. ”Yhteensä noin 700, joista muun muassa Suomeen 7, Ruotsiin 140, Isoon Britanniaan 50 ja Tsekkeihin 30. Cobra on ensimmäinen todellinen uudistus vedellä sammuttamisessa sitten paloletkun keksimisen. Koska vesimäärä on vain 60 litraa minuutissa, niin vesivahingot vähenevät ja mahdollisesti myrkyllistä sammutusvettä leviää ympäristöön vähemmän. Pelastustoimen päällikkö Jari ”Korkki” Korkiamäki ehti toimia Helsingin pelastuslaitoksella palomiehenä, paloesimiehenä ja palomestarina 30 vuoden ajan ennen nimittämistään nykyiseen tehtävään. Punakukon taltutusretkiä ehti Helsingin yössä kertyä satoja ennen kravatin kiristämistä ja toimistohommiin siirtymistä. Tällainen 300 barin paineella toimiva ja metallijauheella maustettu sammutinleikkuri leikkaa 2 millimetrin reiän palavan talon oveen, seinään tai kattoon muutamassa sekunnissa. • Hälytystiedot ja reitti kohteeseen • Ilmoittautumiset puhelimista tai hakulaitteista näytölle • Hälytysten ja ilmoittautumisten edelleenvälitys • VIRVE-, GSM-, IPja YLLI/SKL-liitännät • Ryhmätekstiviestien lähetysmahdollisuus • Ilmoitustaulu • Ajoneuvokäyttöön ääniohjattu navigointi ja statuspainikkeet • Hälytystiedot ja reitti kohteeseen Stadin brankkarit Jukka Heikkinen ja Jani Turunen sammutinleikkurien kanssa Mellunkylän paloasemalla. Ja jos oven takana on sähkölaitteita, niin Cobra kestää 35000 volttia puolen metrin päästä niin, ettei se johda sähköä käyttäjän käsille.” Mihin Cobra ei sovellu. ”Esimerkiksi rajatun tilan paloihin, joissa palolta viedään teho, mutta ei anneta sille ilmaa. Sen työskentelykorkeus on 3,5–5 metriä. Niin kuin menikin. • www.elektro-arola.. Lasse Moisio toimii Cobran maahantuojan Dafo Oy:n tuoteryhmäpäällikkönä. Minkälaisiin tehtäviin Cobra soveltuu. käytön toteamalla, että tämä menee kuitenkin kivijalkaan. Varsinainen alkupalo sammutetaan Cobran matalapainesuuttimella tai perinteisellä työjohdolla. ”Esimerkiksi täyden palon vaiheessa olevan puutalon sammutuksessa Cobran pieni vesimäärä ei riitä.” Kuinka paljon laitteita on myyty ja mitä se maksaa. Lämpökameralla paikallistetaan kohde ja saadaan vesi rakenteen läpi nopeasti oikeaan paikkaan.” ”Lisävarusteena saatavalla matalapainesuihkuputkella sammuvat tavalliset auto-, roskisja maastopalot. Sen keikan jälkeen kehitettiin Käpylässä Cobran työskentelytaso. Tavallinen noin 7 barin paineella toimiva paloletku on ainakin toistasataa vuotta vanha keksintö. Cobra vara-auto myös varmistaa tätä taktiikkaa.” Minkälaista käyttökokemusta on kertynyt. Sillä on sammutettu myös hiilisiiloa sekä paperikonttia. (017) 368 4000 | info@peltaco.com. Hankintahinta on suurempien sarjojen myötä laskenut noin 50000 euroon asennettuna.” SALSAHÄLYTYSOHJELMISTO (03) 630 830 • ea@elektro-arola.. ”Sammutustoiminta on tehostunut, vesivahingot vähentyneet ja työturvallisuus parantunut. Ei tule pistoliekki silmille. Se pakottaa punakukon polvilleen ja antaa aikaa perinteisen sammutushyökkäyksen valmisteluun sekä ihmisten evakuointiin
Heistä 360 vastasi alkukyselyyn sekä 3 ja 13 vuoden seurantakyselyihin. Lisäksi vähintään kaksi lääkärin toteamaa sairautta tai epäterveellisiin elintapoihin liittyvää tekijää kuten tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja vähäinen liikunnan harrastaminen, ennustivat työkyvyn heikkenemistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle palomiehet jäävät erityisesti selkäja polvivaivojensa vuoksi. Palomiesten TULE-oireet noin kolminkertaistivat riskin kuulua alentuneen työkyvyn ryhmään ja useiden masennusoireiden kokeminen yli kaksinkertaisti riskin. 2015), jossa tarkasteltiin TULE-sairastavuuden ja mielenterveyden häiriöiden yhteisesiintyvyyttä ja sen merkitystä työkyvylle. Runsas puolet vastanneista raportoi ainakin vähän tai jonkin verran masennusoireita kuten onnettomia, surullisia, masentuneita, epätoivoisia, alakuloisia, yksinäisiä tai ahdistuneita mielialoja kyselyä edeltäneen viikon aikana. Lisäksi huomattavalla osalla oli yhtä aikaa sekä TULEettä masennusoireita. Unen puute voi olla syy jatkuviin selkäkipuihin Selvitimme myös palomiesten iskiastyyppisen selkäkivun kulkua. Henkilöiden tunnistamisen myötä on mahdollista kohdentaa oikeantyyppisiä toimenpiteitä oireiden vähentämiseen. Vastaavasti hyvä esimiestyö ja työyhteisön ilmapiiri ennakoivat hyvää työkykyä. Mielenterveyden ongelmat ovat seuraavaksi yleisin syy. Tutkimuksen alkukyselyyn vastasi 849 palomiestä vuonna 1996. Huomio lieviinkin masennusoireisiin Tutkimuksen alussa kaksi kolmasosaa vastanneista palomiehistä ilmoitti TULE-oireita yhdellä tai useammalla kehon alueella. Kipujen kulkua kuvasimme ”kehityspoluilla”: koko 13 vuoden seurannan Unihäiriöt, TULEja masennusoireet vaivaavat pelastusalalla Teksti Anne Punakallio, Sirpa Lusa, Auli Airila Työterveyslaitos Kuva: Kimmo Kaisto 66 9–10 ·2015. Korkeat työn vaatimukset, vähäinen esimiestuki sekä työtapaturmat olivat myös yhteydessä työkyvyn heikkenemiseen. Lähes joka toisella tutkitulla esiintyi iskiaskipuja jossain vaiheessa seuranta-aikaa. Ikä lisäsi kivun yleisyyttä: iskiaskipua koki tutkimuksen lopussa lähes kaksinkertainen määrä palomiehiä alkutilanteeseen verrattuna, jolloin he olivat keskimäärin 36-vuotiaita. Runsaampaan masennusoireiluun olivat yhteydessä lähtötilanteen henkinen työkuormitus, huonot työntekijöiden väliset suhteet, unihäiriöt ja vähäinen optimismi. Masennusja kipuoireisten työntekijöiden tunnistaminen riittävän aikaisin on tärkeää. Tarkastelimme, ennustavatko lähtötilanteen TULEja masennusoireet palomiesten työkyvyn kehitystä 13 vuoden aikana. P elastusalalla työ edellyttää pelastajilta muun muassa hyvää tukija liikuntaelinten (TULE) toimintakykyä, mielenterveyttä ja hyvää työkykyä. Tutkimus liittyy myös Työterveyslaitoksen laajaan Kipu ja mieli -hank keeseen (Leino-Arjas ym. 13 vuotta myöhemmin vastanneista 451 työskenteli edelleen paloja pelastustehtävissä. Artikkeli perustuu Työterveyslaitoksen 13 vuoden seurantatutkimukseen suomalaisista palomiehistä
Iskiastyyppisen selkäkivun kroonistumisen riski oli lähes 2,5-kertainen niillä tutkittavilla, joilla oli seurannan alussa uniongelmia verrattuna niihin pelastajiin, jotka nukkuivat hyvin. Int Arch Occup Environ Health 2015 Apr; 88 (3): 369–79. J Occup Environ Med 2014 (56) 4: 367–375. Hyvä kunto pelkästään ei riitä TULE-kivut ovat yleinen ongelma palomiehillä. Verkkokirjat, Työterveyslaitos 2011. Punakallio A, Lusa S, Luukkonen R, Airila A, Leino-Arjas A. Selkäkivun kroonistumiseen vaikuttivat unihäiriöiden lisäksi voimakkaasti muiden kehonosien kivut sekä tupakointi. Helsinki: Työterveyslaitos 2015. Kirjallisuutta Airila A, Hakanen J, Luukkonen R, Lusa S, Punakallio A, Leino-Arjas P. Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13 vuoden seurantatutkimus. Terveyden ja työkyvyn uhat on tärkeää havaita mahdollisimman varhain. Unihäiriö näyttää siis olevan merkittävä terveysuhka ja esimerkiksi unilääkkeiden käyttö työn luonteen vuoksi ei ole suositeltua. Opetusvälineet neuvontaan ja valistukseen Kattilapalo > nestekaasutoiminen > 12 V, akulla > kansi > uunipelti > sammutuspeite Liikuteltava ja kustannustehokas Interfire Products Oy www.interfireproducts.com Asemanrinne 11, 08500 Lohja 0440 430 491 ajan kivuton, ilmaantuva uusi kipu, vähenevä, vaihteleva tai jatkuva (krooninen) kipu. Tutkimme myös, mitkä tekijät alkutilanteessa ennustivat kivun kulkua kuvaaviin ryhmiin kuulumista. Runsas viidennes kuului ilmaantuvan kivun ja kuusi prosenttia kroonisen iskiaskivun ryhmään. Musculoskeletal Pain and Depressive Symptoms as Predictors of Trajectories in Work Ability among Finnish Firefighters at 13-Year Follow-up. Loppuraportti Palosuojelurahastolle. Palomiesten hyvä lihasvoima ja kestävyyskunto, joita nykyisin testataan säännöllisesti ja joiden kehittämiseen on olemassa työn vaatimusten mukaiset yksilölliset harjoitteluohjeet, eivät pelkästään näytä suojaavan kivuilta. Oireiden ehkäisyssä ja hoidossa on tarpeen kehittää sekä työpaikan että työterveyshuollon toimintaa. Töissä selviytymistä tulisi tukea työuran alusta lähtien monin eri tavoin, muun muassa lisäämällä parempaan kehonhallintaan tähtääviä liikuntaharjoitteita ja kiinnittämällä huomiota ergonomisiin työskentelytapoihin esimerkiksi työskennellessä työparin kanssa. Riski säilyi korkeana, vaikka huomioitiin palomiehen ikä, ammatin fyysiset ja henkiset kuormitustekijät, muiden kehonosien kivut, tapaturmat ja tupakointi. 9–10 ·2015 67. Kipu ja mieli. Developmental trajectories of multisite musculoskeletal pain and depressive symptoms: The effects of job demands and resources and individual factors. Lusa S, Miranda H, Luukkonen R, Punakallio A. Tukija liikuntaelinten sairastavuuden ja mielenterveyden häiriöiden yhteisesiintyvyys työtätekevillä suomalaisilla – merkitys työkyvyn kannalta. Uniongelmat kannattaisi tunnistaa ja tunnustaa sekä pyrkiä pitkäjänteiseen hoitoon. Tärkeää on huomioida myös työvuorojen välillä tapahtuva palautuminen. Sleep disturbances predict long-term changes in low back pain among Finnish firefighters: 13-year follow-up study. Ammateissa, joissa työn fyysiset ja henkiset vaatimukset ovat korkeat ja työtä tehdään epäsäännöllisinä aikoina, on erityisen tärkeää havaita terveyden ja työkyvyn uhat mahdollisimman varhain. Punakallio A, Lusa S, toim. Unihäiriöiden yhteys iskiaskipuun on yllättävän voimakas, vaikka moni muu tekijä otetaan huomioon. Leino-Arjas P, Ahola K, Airila A, Hakanen J, Haukka E, Heliövaara M, ym. Ylipäätään olisi tärkeää ymmärtää unen merkitys kipuoireiden taustalla. Yhtälailla tärkeää on korostaa myös yksilön vastuuta riittävän levon, terveellisten nukkumistottumusten, palautumisen ja muiden terveellisten elintapojen noudattamisessa niin oireiden ehkäisyn kuin laajemmin hyvän terveyden ja työkyvyn kannalta. ISBN 978-952-261-098-0 (pdf). Oireet kuriin yhteistoiminnalla Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoiminnassa tulisi panostaa TULE-kipujen, unihäiriöiden ja masennusoireiden ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja jo lievienkin oireiden syiden selvittämiseen varhaisessa vaiheessa. Psychology & Health 2014 (29), 12: 1421–1441
Useassa puheenvuorossa nostettiin esiin ikäihmiset. Aiempina vuosina Suomessa järjestetyssä seminaarissa keskityttiin tänä vuonna tunnistamaan tärkeimmät kohderyhmät sekä lähestymään heitä oikein. Kuvassa seminaarin suomalaisosallistujista Riitta Kaarenmaa (vas.), Tanja Lillback, Elina Haapala, Veera Heinonen, Jyri Silmäri, Kimmo Vaani, Olli-Pekka Ojanen ja Maria Nykyri. 68 9–10 ·2015. Silloin voimme yrittää vaikuttaa heidän toimintaansa ja saada toimimaan toivotulla tavalla”, totesi apulaisprofessori Jörgen Sparf Keski-Ruotsi -yliopistosta, Mittuniversitetetistä. RSydillä on käytössä Prontoon verrannollinen tilastointijärjestelmä (IDA) ja tiedonkeruuseen käytetään yhä enemmän resursseja. ”Useat haastattelemamme ikäihmiset esimerkiksi kertoivat, että olivat yksinkertaisesti unohtaneet kynttilän palamaan, eivätkä huomanneet liekkejä tai savua ennen kuin oli liian myöhäistä sammuttaa palo omin avuin”, kertoi koordinaattori Lynn Ranåker EteläRuotsin pelastuslaitokselta, Räddningstjänsten Sydistä. Samat ongelmat tuntuvat puhuttavan turvallisuusalaa ympäri Eurooppaa. ”Ymmärrettävästi tulipalo on järkyttävä kokemus ja välittömästi tapahtuman jälkeen tietojen saanti uhreilta voi olla haastavaa”, toteaa Ranåker. Maya Stål RSydistä kertoi, että vuosina 2010–2014 toteutettiin 60000 kotikäyntiä Turvallisuusviestintää puitiin Malmössä Täsmäviesti kohteen mukaan Brita Somerkoski kertoi ensi vuonna Tampereella järjestettävästä Safety 2016 -seminaarista. Ongelma koskettaa etenkin kotona asuvia vanhuksia. Laitoksella on omaksuttu käytäntö, jossa tulipalon uhreja haastatellaan mahdollisuuksien mukaan heti palopaikalla, mutta myös jälkikäteen uudessa tapaamisessa. Ranåker kutsuu palopaikan tapaamista sanoilla ”chaotic meeting” (kaoottinen tapaaminen) ja myöhempää tapaamista sanoilla ”quality meeting” (laadukas tapaaminen). Eri tutkimusten mukaan ikäihmisten ongelmana tulipalon syttymisen tai oman pelastautumisen kannalta ovat huono muisti, huonontunut liikkumiskyky ja heikentyneet aistit. ”Kun oma kohderyhmä on löytynyt, on tärkeä ymmärtää, miten riskit nähdään ryhmän keskuudessa. Ennaltaehkäisevä työ kotiovelle asti Ruotsissa ja muutamassa muussa maassa tehdään myös ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä. Turvallisuusviestinnän ammattilaisia yli kymmenestä maasta kokoontui Etelä-Ruotsiin lokakuussa, kun International Safety -seminaari 2015 järjestettiin Malmössä
”Maamme hoitolaitoksista 70 prosenttia on sprinklattu, mutta kotiasumiseen ei ole minkäänlaisia määräyksiä. Siksi olemme ottaneet kokeiluun kotikäynnit ikäihmisten luona yhdessä kodinhoitajien kanssa”, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. 020 155 8411 www.standby.fi Kirkkaasti parempi! Alkuperäinen L88 bullseye on uudistunut. Tämä johtuu etenkin resursseista”, arvioi pelastuspäällikkö Jyri Silmäri Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Tällä hetkellä kiinnostavia kehityskohteita ovat erilaiset virtuaaliympäristöt. Malmössä erityisesti yhä lisääntyvä pakolaismäärä aiheuttaa ongelmia paloturvallisuuden kannalta. Meilläkin toki jo tiedetään tärkeimmät kohderyhmät, mutta toteuttamistavoissa on eroja eri laitosten välillä. Myös tahallisesti sytytetyt palot ovat näillä alueilla yleisempiä kuin muualla”, kuvailee Tykesson riskialueita. (09) 521 7300 | Fax (09) 521 2728 chemicals@telko.com | www.telko.com TELKOIMEYTYSAINEET • Mobiili Kitit -öljyntorjuntavaunut (eri kokoja) • Imeytyspuomit (mekaanisesti vahvistettuja ja vetolujuustestattu, useita eri kokoja) • PIG® Blu -sarja uusin imutehoisin • Sorbix-rouheet (unv kaikille nesteille) • Sorbix-Vulkanos WB 0/2 kelluva perliitti öljyille MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA • Mekaaniset puomit ja pintakerääjät • A-puomit kompaktissa 19 kg 22 kg säkissä • Troiltankit eri kokoja (1.000 L 11.000 L) • Viemärinsulkumatot 2-komponentti ja rajoituspadot RSydin alueella. On nimittäin ensiarvoisen tärkeää, että he luottavat viranomaisiin”, toteaa koordinaattori Imran Khani RSydistä. Tutkija Mona Tykesson on tutkinut maantieteellisten alueiden vaikutusta paloturvallisuuteen. Teksti: Maria Nykyri Kuvat: Ari Keijonen Lue lisää SafeSidesta ja muista seminaariesityksistä verkkosivuilta www.ises2015.se 9–10 ·2015 69. ”Kaikissa seminaarin puheenvuoroissa oli jotain, mitä voisi ottaa käytäntöön myös Suomessa. Paloasemilla voisi olla esimerkiksi virtuaaliseinä, jota käytettäisiin opettamiseen. ”Valitettavasti palot ovat keskittyneet alueille, joiden asukkailla on alhainen tuloja koulutustaso. Saatavana myös twin-versiona. Alueelle saapuu viikossa 10000 uutta pakolaista. Teemme myös aktiivista työtä pakolaisten ja maahanmuuttajien keskuudessa. Kotikäynnit Pirkanmaalla alkoivat vuonna 2013 ja tähän mennessä ikäihmisten kodeissa on käyty 450 kertaa. ”Haastavinta on keksiä kiinnostava turvallisuusviesti, joka puree ihmisiin vuosi vuoden jälkeen. Silmäri toimii Kumppanuusverkoston turvallisuusviestinnän työryhmän puheenjohtajana, joten kiinnostavien turvallisuusviestien kehittäminen on hänelle jokapäiväinen haaste. Seminaarista inspiraatiota myös Suomeen Kaksipäiväiseen seminaariin osallistui Suomesta parisenkymmentä henkeä ja ulkomaisten kollegojen kokemuksia kuunneltiin mielenkiinnolla. Myös osassa Suomea on otettu käyttöön ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Sinimäentie 10B, 02630 Espoo • Puh. Esitetyt asiat olivat usealle jo tuttuja, mutta muutamat ajatukset olivat virkistävän tuoreita. Palaute ja tulokset ovat olleet positiivisia. ”Alueellamme on vuosittain keskimäärin 2–3 palokuolemaa, kun kansallinen keskiarvo on viisi”, iloitsee Stål Söndergaard. Maahantuoja Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10 | PL 80 | 00501 HELSINKI Puh. Riskialueilla on tyypillisesti myös korkea työttömyysaste, runsaasti maahanmuuttajia, minkä lisäksi asunnoissa asuu liian monta henkilöä. Silti yhä useampi ikäihminen asuu kotona. Täyttää luokka-2 vaatimukset. ”Olemme tehneet pakolaisille sekä väliaikaismajoitusten järjestäjille selkeät ohjeet paloturvallisuudesta ja pelastautumisesta. RSyd on vastannut haasteeseen. Yhtenä tärkeänä kohderyhmänä olivat juuri ikäihmiset. Eri kaupungeissa ja kaupunginosissa on eroa tulipalojen määrässä, mutta miksi. Sosiaaliset olot ratkaisevat Seminaariesityksissä nousi esiin myös sosiaalisten olojen merkitys paloturvallisuuden kannalta. Se vaatii tietysti uusien taitojen opettelemista myös henkilökunnalta”, miettii Silmäri viitaten seminaarissa esiteltyyn SafeSide-projektiin Iso-Britanniassa
010 555 5273 www.scania.fi Rauhallista Joulua Turvallista Vuotta 2016! Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2016 toivottavat:. P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Turvallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta En trygg jul och ett Gott Nytt År Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. 010 555 5299 Petri Surakka puh
Hyvää ja rauhallista joulua Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Keski-Suomen pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Rauhallista Joulua ! RAUHALLISTA JOULUA PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2016 toivottavat:
palopäällikkönä. Hän osallistui operatiiviseen toimintaan muun muassa päällikköpäivystäjänä. Se vähentäisi käytäväkeskusteluja, joissa pohditaan virheellisiä käsityksiä selkeistä sopimusasioista. Koulutus sisälsi myös sairaankuljetusosuuden,” Lehtonen muistelee. Lehtosen eläkkeelle siirtymisen aikoihin valtakunnassa keskusteltiin kovasti sotealueiden mukanaan tuomista muutoksista. Varjopuolena tässä tosin on, että kaluston käytön turvaohjeet ja -määräykset ovat joiltakin osin menneet jo liiankin pitkälle, ja pelastaminen saattaa viivästyä määräysten orjallisen noudattamisen johdosta. ”Kun menimme palokuntaan töihin, olimme täysin kokemattomia ja pikakoulutus palomiehen tehtävistä annettiin kahden viikon koulutuksella. ”Ennalta arvaamatta siirryin suuriin saappaisiin. Vuonna 1977 tilapäisenä palomiehenä aloittanut Lehtonen ehti toimia myös hälytysmestarina, apulaispalopäällikkönä, palopäällikön viransijaisena sekä viimeiset virkavuotensa palvelussuhdepäällikkönä. Nykyisin jopa sijaisiksi valitaan jo Pelastusopiston pelastajatutkinnon suorittaneita miehiä. Palokuntahuumorissa palvelussuhdepäällikön titteli muuttui ihmissuhdepäälliköksi, mutta tämä heitto ei paljonkaan pieleen mennyt. Jukka Lehtosen ajatusmallin mukaan huonoja asioita ei ilmeisesti ole ollut ainakaan kovin paljon, koska palvelussuhde Tampereen kaupungin pelastustoimeen on kestänyt 38 vuotta. Jukka Lehtosen tehtäviin eivät kuuluneet pelkästään henkilöstöasiat. Hälytystoiminasta hänen mieleensä on jäänyt 1980-luvulta vuorokausi, jonka aikana Tampereella tapahtui kaksi suurta tulipaloa hänen ollessaan kaupungin vs. Varsinkin ammatillisuus on lisääntynyt. Lehtosen mukaan ainakin Pirkanmaalla ne otetaan vastaan rauhallisesti. Koska työpäivät täyttyivät erilaisista kohtaamisista erilaisten ihmisten kanssa, niin Lehtosen mukaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen saattaakin hetkeksi aikaa elämään tulla tyhjiö, jonka täyttäminen täytyy tehdä itselle selväksi. Lähimenneisyyden merkittävin tapahtuma, joka Lehtoselle sattui, oli Hämeenkatu 10:n pizzeriassa syttynyt tulipalo, jonka yhteydessä menehtyi kolme henkilöä. Jukka Lehtonen oli rauhallinen neuvottelija, joka osasi erottaa asiat ihmisistä: jos tuli riita, niin asiat kiistelivät, eivät ihmiset. Pelastusopistosta valmistuu tällä hetkellä todella ammattitaitoisia pelastajia, mutta työ pelastuslaitoksella ei ole pelkästään suuria sankaritekoja vaan pelastajan tehtäviin kuuluvat myös arjen asemapalvelutyöt. Teksti: Veijo Kaján Kuva: Matti Syrjä Taakse jäi pitkä työura Pirkanmaalla ELÄKKEELLE 72 9–10 ·2015. Molemmat tulipalot herättivät kiinnostusta varsinkin tiedotusvälineissä. Esimerkiksi työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolokustannukset ovat huomattavasti pienentyneet. Lehtosen tehtäviin on kuulunut virkaja työehtosopimusten tulkitseminen ja niiden toteuttaminen pelastuslaitoksessa, ja hän toivookin, että Pelastusopistossa annettaisiin myös opetusta edellä mainittujen sopimusten tulkinnasta. Oli kummankin osapuolen, esimiehen ja työntekijän, kannalta raskasta tehdä tai vastaanottaa päätöstä, jolla henkilön työsuhde pelastuslaitoksessa päätetään, oli syy päätökseen mikä hyvänsä. Tähän ”arjen kohtaamiseen” Lehtonen toivoo Pelastusopistolta enemmän opastusta. Työsuojeluorganisaatio on ollut aktiivinen ja oivaltanut työsuojelun merkityksen työpaikan yhteiseksi asiaksi. palopäällikkönä. Lehtosen mukaan hänen monipuolinen kokemuksensa pelastusalan eri tehtävistä on avartanut näkemystä pelastustoimen kokonaisuudesta, jonka tuntemisessa olisi toivomisen varaa tämän hetkisellä nuoremmalla henkilöstöllä. Tosin henkilöstöasioiden hoidossa oli varjopuolensakin. palopäälliköksi vuonna 1994. Erilaisten pelastustehtävien tekemiseen on valmistettu sekä käyttäjille että pelastettaville turvallisempia ja tehokkaampia välineitä. Lenkkeily ja pyöräily virkistävät fyysisesti, samoin matkustelu varsinkin Pohjois-Suomessa tullee lisääntymään, ja henkisellä puolella piristystä tuovat vaimo, jo aikuiset lapset ja yksi, nyt kaksi vuotta vanha lapsenlapsi, Veera. Jukka Lehtonen on pitkällä urallaan nähnyt pelastustoimessa tapahtuneita muutoksia. Palopäällikkö Sakari Lehtinen sairastui ja hänet nimitettiin vs. Hän ha luaakin kannustaa tulevia työsuojelun parissa työskenteleviä, sillä vain aktiivisesti asioihin vaikuttamalla voidaan näissäkin asioissa edetä. Jukka Lehtonen jää ansaitulle eläkkeelle hyvillä mielin. Lehtonen ha luaa kuitenkin muistuttaa, että jatkuvat alueiden muutokset saattavat heijastua henkilöstön yhteisöllisyyden kokemiseen. Sijaisuutta kesti reilut kaksi ja puoli vuotta”, muisteli Lehtonen. Lehtonen muistelee, että hänen monipuolisen uransa ehkä haastavin aika oli, kun hän toimi vs. Edelleen Lehtosta siteeraten: ”Nekin vähäiset huonot asiat, joita on ollut, olen unohtanut ja olen kestänyt hyvien työtovereiden avustuksella. Nuoruudessaan hän harrasti aktiivisesti, jopa kilpailutasolla, jalkapalloilua ja eläkepäivinään tulee seuraamaan katsomosta suosikkijoukkueidensa menestystä jalkapalloja jääkiekkosarjoissa. Jukka Lehtosen tehtävät olivat pääsääntöisesti henkilöstöasiat, joiden hoitamisessa ihmistuntemus on hyvä asia. Pääsääntöisesti muutos on ollut myönteistä. Yöllä paloi Tesomalla Haarlan paperitehtaassa ja aamupäivällä paloi kerrostalon ullakko Peltokadulla Tammelan kaupunginosassa. Pelastuslaitoksis sa vahvasti ollutta ”me-henkeä” täytyy muis taa hoitaa; se ei ole itsestäänselvyys. Jukka Lehtonen oli Pirkanmaan pelastuslaitoksen työsuojelupäällikkö. Siitä heille kiitos”. Pirkanmaan pelastuslaitoksen palvelussuhdepäällikkö Jukka Lehtonen, 64, jäi eläkkeelle joulukuun alussa. Lehtosen mukaan kiitos kuuluu koko henkilöstölle, jota työsuojeluorganisaatio on aktiivisesti tiedottanut ja opastanut. Lehtosen tehtäviin kuului myös henkilöiden työsuhteiden päättämisien valmistelu. Lehtosen mukaan positiivista kehitystä on tapahtunut myös kaluston kehityksessä
Sivujen kaksisuuntaiset vetoketjut päästävät ylimääräistä lämpöä ulos. Leatherman Signal painaa 212 grammaa. Kokoja on monia, mutta yleisin käytössä on 175 litraa. Valaisin palaa peruskäytössä yhdellä latauksella reilut 12 tuntia tasaisella vakiovoimakkuudella. Pituus suljettuna on 11,43 ja teränpituus 6,93 cm. Vetoketjun alla on suojaläppä. Helmaa voi säätää kiristysnauhalla ja hihansuita tarranauhalla. Valaisin kestää putoamisen kahdesta metristä, iskuja, ruhjoutumista (80 kg) ja yli kävelemisen. alv. Alvillinen suositushinta on 175 euroa. Pakkaukseen kuuluu valaisin, otsapanta, kypäräkiinnityslevy, 930 mAh:n litium-ioni-akku ja kolmen tunnin pikalatausteline USB-johdolla sekä EU 220V & US 110V -verkkolaitteella. Lisätietoja: www.nordictrail.fi Monitoimityökalu luontoon 9–10 ·2015 73. Signaalissa on kaikkiaan 19 eri työkalua. Lisätietoja: www.fjallraven.fi Uusi Petzl-työotsavalaisin Pixa 3R kestää iskuja, vettä, pölyä, kaasuja ja päälle astumisen. Kärryn hinta on 576 euroa, sis. Materiaalina Eco-Shell kestää kulutusta, seuraa kehon liikkeitä ja päästää ulos liikkuessasi muodostuvan kosteuden. Takki on vedenpitävä, hengittävä ja kestävä kuorivaate, jossa on fluorihiilitön kylläste. Signalissa on myös perinteiset työkalut, kuten pihdit, veitsi, tölkinavaaja, saha, naskali ja irrotettava taskuklipsi. Työkalulla on 25 vuoden materiaalija valmistusvirhetakuu sekä huoltopalvelu Suomessa. Koonnut: Kimmo Kaisto Tekninen takki vaihteleviin oloihin Keb Eco-Shell Jacket on joustava ja tekninen takki vaihteleviin sääoloihin ympäri vuoden. Lisäksi se sisältää vasaran, sivuleikkurit, timanttiteroittimen bit kit -adapterin. Pixa 3R:ssä on ladattava akku, jonka ansiosta valaisin on lataustelineessä aina valmiina käyttöön. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Hyvin istuvassa hupussa on tilaa kypärälle, ja se on säädettävissä siten, että se suojaa erinomaisesti rajoittamatta näkyvyyttä tai pään liikkeitä. Se on vesitiivis yhteen metriin, pölytiivis ja kestää useimpia kemikaaleja. Paloajan loputtua valaisin ei pimene, vaan siirtyy automaattisesti varavirtatilaan, jonka valossa työtehtävän voi lopetella rauhassa. Takki sopii hyvin vaellukseen ja hiihtoretkille. Valokeiloja on lähityöskentelyyn, liikkumiseen ja kauas katsomiseen. Käsittely onnistuu myös hanskat kädessä. Uudessa Signal-monitoimityökalussa on selviytymistyyppisiä työkaluja, kuten tulukset ja pilli. Setti sisältää altaan, sisäsuojan, pohjasuojan, nostovaijerit ja kuljetusja säilytyslaukun. Eccotarp-altaat ovat monikäyttöisiä, myös kokoontaitettavia apuvälineitä öljynja kemikaalien torjuntaan sekä -keräykseen. Hinta on 518 euroa, sis. Valaisimen voi kiinnittää joko päähän otsapannalla tai suoraan Petzl Vertex ja Alveo -työkypärien etukoloon kypäräkiinnityslevyn avulla. alv. Takissa on kaksisuuntainen vettähylkivä vetoketju, jonka saa kummastakin päästä auki tuuletusta varten. Esimerkiksi autosta valuneet öljyvuodot voivat olla maanteillä pitkälläkin matkalla – kärryn avulla saadaan rouhe levitettyä isollekin alalle tehokkaasti. Sitä voi käyttää myös räjähdysvaarallisissa ATEX-luokitelluissa tiloissa, joissa on kaasua tai pölyä. Kärryn avulla saa rouheen levitettyä tasaisesti ja taloudellisesti kohteeseen. Kevyt valaisin painaa 145 grammaa. Tilavat rintataskut piilopalkeilla ovat käytettävissä myös silloin, kun käytetään kiipeilyvaljaita tai lantiovyöllä varustettua rinkkaa. Lisätietoja: www.vandernet.com Ladattava otsavalaisin kovaan työkäyttöön Kokoontaitettava Eccotarp-levitinkärry sopii esimerkiksi öljynimeytysaineiden levittämiseen. Lisätietoja: www.peltaco.com Kokoontaitettavat apurit Uusi Leatherman Signal -monitoimityökalu on suunniteltu erityisesti luonnossa liikkuville. Lisävarusteeksi voi hankkia PixAdapt-kypäräkiinnikelevyn, jolla kaikki Pixa-sarjan valaisimet saa kypärään kiinni ylemmäksi – silmiensuojaimen voi näin avata ja sulkea samanaikaisesti valaisimen käytön kanssa. Niissä on joustavat verkkosisätaskut vaikkapa matkapuhelinta ja muuta pikkutavaraa varten. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Eco-Shell on valmistettu sekä kierrätetystä että uudesta kierrätettävästä polyesterista. Työkalu sopii kaikenlaisiin ulkoharrastuksiin, esimerkiksi metsästykseen, kalastukseen, geokätköilyyn, retkeilyyn tai muuten ulkona ja luonnossa liikkuville
Tiimin toimitusjohtaja Pasi Rosendahl seuraa vierestä. Siksi on hienoa, että porukkaa koulutetaan.” Omakohtaisen kokemuksensa vuoksi Suvanto on mukana kiertämässä moottoriurheilukilpailujen turvallisuuteen erikoistuneen Racing Rescue & Medical Team -ryhmän mukana erilaisissa tapahtumissa, kertomassa ryhmän toiminnasta ja muun muassa loukkaantuneen oikeaoppisesta irrottamisesta onnettomuusautosta. ”Katsoja tuli auttamaan, otti minua päästä kiinni ja alkoi vetää pois autosta. 74 9–10 ·2015. Itsekin tajusin siinä kohtaa, että älä vain vedä mua päästä ulos, ja käskin irrottaa. Suvanto ja kartturi selvisivät onnettomuudesta osapuilleen ehjin nahoin, mutta Suvanto muistaa edelleen sivullisten hyvää tarkoittavan, mutta tuhoisan toiminnan. K.E.D.-pelastusmenetelmä korostaa oikeaoppista irrottamista Racing Rescue -tiimin vastuulääkäri Juha Kukkonen näyttää yhden otteen tekniikan, jolla uhri nostetaan kulkuneuvosta tilanteessa, jossa hänet täytyy saada nopeasti ulos. Moottoriurheilun turvallisuus on pinnalla myös siksi, että Suomen Palopäällystöliitto ja autourheilun kansallinen lajiliitto AKK-Motorsport ry järjestävät yhteistyössä koulutuspaketteja niille palokunnille, jotka osallistuvat moottoriurheilutapahtumiin. ”Se meni kuin kesärenkailla jäällä. Jos liikenneonnettomuuden uhrilla epäillään rankavammaa, hänet voidaan irrottaa K.E.D.menetelmällä. Vammaenergia oli niin suuri, että auton moottori tuli Suvannon jalkatilaan saakka. Kun rallikuljettaja Laura Suvanto menetti autonsa hallinnan viime elokuussa Wartburgrallissa Saksassa, hän ei ehtinyt ajatella juuri mitään. Suvanto ehti väistää kaksi puuta, mutta kolmas osui syöksyvän auton tielle. Tietysti yritin loppuun saakka ajaa sen tilanteen”, Suvanto kuvaili Finnsec-messuilla marraskuun puolivälissä Helsingissä. Vastuulääkäri Juha Kukkonen, ralliautoilija Laura Suvanto ja vuoromestari Mikko Saastamoinen puhuvat liikenneonnettomuuden uhrin oikeaoppisen irrottamisen tärkeydestä. Koekaniinina Laura Suvanto. Hän ajoi noin sadan kilometrin tuntivauhtia pienen mäennyppylän yli kohtaan, jossa tie kääntyi loivasti vasempaan ylämäkeen, kun huomasi, että asfaltilla on hiekkaa
Ennen Suomen Palopäällystöliittoa hän on työskennellyt muun muassa paloinsinöörinä ja palotarkastajana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Teoriassa ja erilaisia yhteistyösopimuksia tarkastelemalla voidaan sanoa, että yhteistyötä tehdään pelastuslaitosten, valtion pelastusviranomaisten ja alan järjestöjen kesken, mutta käytännössä tilanne on aivan toinen: tietoa pantataan, omaa kehitystyötä ei uskalleta altistaa keskustelulle ja arvostelulle alttiiksi. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Tieto on valtaa – mutta vain jaettuna! Pelastustoimen kumppanuusverkosto on ollut viime vuosikymmenen aikana parasta, mitä alalle on tapahtunut. Pelätään, että valta katoaa tietoa jakamalla. Voin arvata, että taustalla on tietoisuusja osaamiskysymys”, Saastamoinen sanoo. ”Ralliautossa turvakaarien ja auton omien rakenteiden leikkaaminen yhtä aikaa on haasteellista. Koulutukseltaan Volanen on insinööri AMK, palopäällystön ko. Yhteistyötä tehdessä onkin tärkeää malttaa mielensä ja hidastaa näkemyksien muodostamista, sillä useimmiten paras lopputulos ei tule yhden ihmisen osaamisen kautta, vaan yhteistyön kautta. Se on ollut olemassa kymmenen vuotta, mutta sen käyttö on hyvin vähäistä. ”Koulutan palokuntia, kuinka leikata ja käsitellä autoa, ja yksi osa-alue siitä on K.E.D. NIMITYKSIÄ Kouluttaja, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen kertoi Finnsec-messuilla, että koulutus on lanseerattu viime vuonna, ja koulutuksia on ollut jo pitkälti toistakymmentä. Pelastuslaitokset tekevät yhteistyötä eri palvelualueiden aiheiden parissa ja yhteistyö on ottanut vauvanaskelia eteenpäin. Ja jos ihminen ei ole kyennyt tulemaan itse ulos onnettomuusautosta pelastajia odottaessaan, hän on lähes varmasti vakavasti loukkaantunut. Tämä tarkoittaa sitä, että väistämättäkin paljon myös päällekkäistä työtä tehdään, kun tieto ei liiku. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto 9–10 ·2015 75. Tieto on valtaa, mutta vain kun se on jaettuna. Pelastustoimen uudistamishankkeen toivonkin suorastaan pakottavan alan tekemään yhteistyötä keskenään aivan uudella tavalla. Leikkuri ei välttämättä kykene niihin yhtä aikaa, vaan pitää tehdä toimenpiteitä, että autoa voidaan leikata. ”Silloin hänet täytyy tuoda sieltä leikkaamalla tai K.E.Dillä”, Saastamoinen sanoo. Nyt muutaman vuoden alaa hieman sivusta seuranneena on sanottava, että on ollut tuskastuttavaa seurata yhteistyön tekemisen tasoa pelastustoimessa. Tiedon jakaminen onkin yksi keskeinen yhteistyön tekemisen muoto. MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Tilaa toimia on paljon vähemmän, ja penkit, kypärä, ajovarusteet, vyöt ynnä muut erottavat tilanteen siviililiikenteen onnettomuudesta.” Saastamoinen painottaa, että niin moottoriurheilukuin siviililiikenneonnettomuuksissakin ihmisen pelastaminen on tietenkin tärkein asia. Kaikkialla tuntuu leijuvan pelko siitä, että joku tulee vielä vetämään maton alta. Pitäisinkin esimerkiksi Palosuojelurahaston myöntämille hankeavustuksien myöntämiselle ehdottomana edellytyksenä julkaisun tekemistä hankkeen lopputuloksista keskitettyyn tietopankkiin. Tämä tuntuukin olevan monesti pelastustoimen kompastuskivi; joustoa ei ole yhtään, se on joko minun tapani toimia tai sitten ei millään tavalla. Nyt pelastustoimen uudistuksen kynnyksellä yhteistyö tulisikin saada aivan toiselle tasolle ja koskettamaan koko alaa. Yhteistyötä tehdessä on tärkeää pysyä omana itsenään ja kuunnella toista osapuolta sekä kokea myös itse tulevansa kuulluksi. Onko pirstaloitunut alamme vienyt myös toimijoiden ammatillisen itsetunnon. Kovin monestakaan näistä hankkeista ei löydä mitään tietoa julkisista tietolähteistä tai edes mistään keskitetystä tietopankista. Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkönä aloittaa 1.1.2016 alkaen Camilla Volanen. Yhteistyön tekeminen vaatii raameja, joiden mukaan tulee toimia. Pelastustoimessa tehdään vuosittain useita erilaisia hankkeita, joita rahoitetaan julkisella rahalla. Tiedon panttaaminen ei nimittäin vie alaa lainkaan eteenpäin. Uudessa tehtävässään Volanen vastaa muun muassa pelastusja turvallisuusalan koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta, liiton sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä turvallisuusviestintään liittyvistä toimenpiteistä. Tiedottaminen eri kehityshankkeista veisi alaa sille toiselle tasolle ja niistä voisi olla hyötyä myös muillekin toimijoille. Viimeistään nyt olisi viisasta aloittaa tietoinen asenneilmaston muutos yhteistyön tekemisen puolesta niin pelastuslaitoksissa, valtion pelastusviranomaisissa kuin alan järjestöissäkin. K.E.D eli Kendrick Extrication Device -pelastusmenetelmää käytetään rankavammaa epäiltäessä, kun on tärkeää pitää loukkaantunut mahdollisimman paikoillaan liikennevälineestä irrotettaessa. Saastamoisen mukaan moottoriurheiluonnettomuudet vaativat pelastajilta erityisosaamista, ja siksi koulutuspaketit ovat tarpeen. Tämä on ollut hyvää kehitystä, joskin se on ollut hieman hitaanlaista. Suomessa menetelmä on suhteellisen harvinainen, mutta Saastamoisen tavoite on tutustuttaa palokunnat menetelmään vetämissään täydennyskoulutuksissa
Yhdessä niistä palon oletettiin syttyvän tunnelissa, jolloin jättimäisellä luukulla estettiin savun leviäminen asemahalliin. Puomi, vaunu sekä koukku putosivat työmaalle ja raskaat vastapainot kaatoivat maston viereisen halpahallin päälle. Savu nousi asemahallin katon lähelle, raiteiden yläpuoliset savuluukut avautuivat ja alkoivat imeä savua. Vastakkaisessa rakennuksessa työskennellyt henkilö teki hätäilmoituksen. Teksti: Timo Jann. Yhteensä noin 25 tonnia painavat betoniset vastapainot sekä maston osat murskasivat puupalkkien kannattaman hallin katon kassojen luona. Kello 10.25 noin 40 metriä korkea ja 45 tonnia painava nosturi odottamatta kaatui. Feuerwehr-Magazin 6/2014 Zürich (Sveitsi). Muita turvalaitteita ovat muuan muassa paloilmoitin, sammutusjärjestelmät, äänievakuointijärjestelmä, poistumisteiden merkinnät, hätävalaistus ja hälytyspainikkeet. Tätä varten Löwenstrassen asemalla on suuret savuluukut ja valtava savutuuletin, joka poistaa tunnissa puoli miljoonaa kuutiometriä 26 metriä korkean piipun kautta. Yhtäkkiä rakennuksen pääty kallistui ja se tuettiin. Tarpeeksi vahvan nosturin löytäminen vei aikaa. Kuvat: Storch ja Bad Homburgin palokunta. Ensimmäinen tehtävämme oli sitoa kaatunut masto ja kattopalkit paikoilleen”, kertoo palokunnanpäällikkö Daniel Guischard. Kauppatavarat ja pudonneet alaslasketun katon levyt tukkivat pääsisäänkäynnin ja ne poistettiin. Kahden muun nosturin kuljettajat istuivat yhä järkyttyneinä ohjaamoissaan. Pysäköintipaikalla olevien autojen perusteella arvioitiin, että kymmenkunta ihmistä oli loukkaantunut. Suunnittelun tavoitteena oli estää asemalla sattuvan junapalon savua leviämästä ratatunneliin ja yläpuolella olevalle päärautatieasemalle. Puhelimitse annetun kriisiavun jälkeen he pystyivät laskeutumaan alas. Tällä tavalla simuloitiin neljää erilaista paloskenaariota. Nosturin koukku sekä 5:n ja 10 tonnin painoiset vastapainon osat nostettiin raunioista kello 21.30. Palomies leikkasi työkorista käsin moottorisahalla mastoon tarttuneet katon osat irti. Toinen samanlainen tuuletin on varalla. Kokeen tarkoituksena oli osoittaa viranomaisille, että savunpoisto toimii suunnitellulla tavalla. Kahden tunnin kuluttua masto nostettiin pois katolta. Viimein 30 kilometrin päässä olevalta rakennustyömaalta saatiin 250 tonnin autonosturi. Raunioista pelastautuneet asiakkaat ja myyjät olivat pysäköintialueella. ”Frankfurtin pelastuslaitoksen autonosturilla ja tukipylväillä saimme katon tuettua. Hallissa oli seitsemän myyjää ja noin 40 asiakasta, jotka heti poistuivat vastakkaisen pään ovista. ”Emme tienneet, montako ihmistä oli yhä raunioissa. Zürichin pisararata ja sen maanalainen Löwenstrassen asema valmistuivat 15.6.2014 seitsemän vuoden työn jälkeen. Toimistotalon rakennustyömaalla oli kolme torninosturia. Osana aseman suunnittelua järjestettiin asemalla helmikuussa savukoe. Katto tuettiin yli kahdellakymmenellä tukipylväällä. Sairaankuljettajat antoivat heille ensihoidon. Vaikeasti loukkaantunut nosturinkuljettaja oli kaatuneen maston alla. Veturi toi raiteelle tavaravaunun, jossa oli savukone ja nestekaasupolttimia. 74-vuotias nainen oli pahoin loukkaantunut ja viisi muuta oli saanut lieviä vammoja. Pelastajien saapuessa paikalle tilanne vaikutti sekavalta. ”Savukoe osoitti, että suunnitteluvaiheen tietokonesimuloinnit sekä niiden perusteella tehdyt savunpoistoratkaisut vastaavat todellista tilannetta ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Kassojen luota löytyi rauniokasan alta naisasiakkaan ruumis. Pelastustoiminta lopetettiin kello 2.30. 118 swissfire.ch 8/2014 76 9–10 ·2015. Mutta oli vaikea arvioida, kuinka kattopalkit käyttäytyisivät, kun nostamme maston pois”, Guischard kertoo. Ennen palokunnan tuloa myyjät olivat pelastaneet ruhjoutuneiden kassapöytien väliin jääneen asiakkaan. Teksti: Fabian Hegi. Katto oli romahtanut yli 50 m 2 :n alueelta ja sen viereiset osat olivat vääntyneet. Nosturinkuljettaja lensi ulos ohjaamosta ja sai vaikeita vammoja. Savua maanalaisella asemalla ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Torninosturi kaatui halpahallin päälle Bad Homburg von der Höhe (Saksa). Kaikki irrotetut katon osat nostettiin yläkautta pois. Romahdusvaaran vuoksi raunioihin jääneitä ei voinut mennä etsimään ennen kuin masto oli poistettu. Erityisesti kaikki poistumistiet sekä yläpuolella oleva myymäläkerros pysyvät kaikissa tilanteissa savuttomina”, sanoi paloviranomainen Patrick Peyer
Kolmen tunnin kuluttua katolla näkyi yhä suuria liekkejä, mutta pelastuslaitos keskittyi estämään palon leviämisen kuudenteen kerrokseen. Simulaattori koostuu useasta osasta: palotalosta, konteista ja maastopalosimulaattorista. ”ADMS Firefighterissa on paljon tekoälyä. Palotalo kuvaa kolmikerroksista pientaloa, jossa on kuusi huonetta, autotalli ja kattoparveke. ”He pitivät sitä hyvin todenmukaisena. Palokunta tyhjensi kuljettimen ja sammutti kuumat kohdat. Niillä, joilla oli enemmän kokemusta tietokoneista, sujui paremmin. Yläpohjana oli betonilaatta. Konteissa poltetaan puuta ja niiden savu puhdistetaan pesurissa. Viikon kuluttua havaittiin siilon päällä olevasta syöttösuppilosta tulevan savua. Pelastusopiston virtuaalinen koulutusjärjestelmä ADMS Firefighter on ollut käytössä jo 12 vuotta. Yritys tyhjensi siilon, mutta kytemistä ei saatu lakkaamaan. Happipitoisuuden nousu voi johtaa lieskahdukseen tai leimahdukseen.” Viime talven aikana simulaattoria kehitettiin edelleen. Kello 19:ään mennessä useimmat asukkaat olivat jo palanneet koteihinsa. Tilaan kertyvä savu huononsi näkyvyyttä, mutta kumartuminen paransi sitä”, kertoo opettaja Eric Didderen. Hälytyspäivystäjä kehotti soittajaa tyhjentämään siilon, jotta palo ei leviäisi tehdasrakennukseen. Yksi sammutusyksikkö jäi yön yli jälkivartioon. Mittaustuloksista pääteltiin, että palo oli sammunut. Aamulla todettiin, että kyteminen jatkui siilossa. ”Toivon, että simulaattori otetaan pian käyttöön kaikissa palokunnissa”, Didderen sanoo. Virtuaalinen suihkuputki ei ole peli Malmö (Ruotsi). Teksti: Estelle Melki Sapeurs-Pompiers de France 10/2014 Siilossa kytee 9–10 ·2015 77. Yrityksen kanssa käydyn neuvottelun jälkeen päätettiin tyhjentää siilon alaosa kuljettimen läpiviennin kautta. Savusukeltajat pelastivat viisivuotiaan tytön ja hänen äitinsä palavasta asunnosta. Kontteja on kaksi. He olivat saaneet teoriakoulutusta, mutta eivät vielä olleet soveltaneet sitä harjoitusalueella. Rakennus oli 1960-luvun elementtitalo. Toisessa simuloidaan leimahduksia ja toisessa lieskahduksia. Pelastuslaitos saapui seitsemän minuutin kuluttua. He oppivat nopeammin ohjailemaan virtuaalihahmonsa paikkaa ja asentoa näytöllä. Katon valelu olisi aiheuttanut suuret vesivahingot”, pelastustoiminnan johtaja Mats Nilsson selittää. Tietenkin toisinaan meni pieleen. Palotilanteet voidaan toistaa samanlaisina. Lähde: Sydsvenskan Brannmannen 2/2014 Katto sai palaa Hollannin pelastusopisto ja Pohjois-Brabantin pelastuslaitos kehittävät suihkuputkisimulaattoria, jossa suihkuputken käyttäjä sammuttaa näytöllä näkyvän palon. Simulaattoriin tottuminen vei aikansa. Happipitoisuuden alentaminen lopettaisi kytemisen, jäähdyttäisi siilon sisällön ja poistaisi pölyräjähdyksen vaaran. Suihkuputkisimulaattori liitettiin siihen vuonna 2011. Jo sen ensimmäinen versio tuotti miellyttävän yllätyksen kokeneille palomiehille. ”Kun sumusuihku suunnataan kattoon, kasvo-osan päälle putoavat vesipisarat haittaavat näkyvyyttä. Näin viimeisetkin kuumat kohdat saatiin sammutettua. Kouluttaja pystyy ohjaamosta käsin sytyttämään liekkejä ja seuraamaan koulutettavien toimintaa. Käyttäjän kypärän päällä on huppu, jonka anturi seuraa pään liikkeitä. Maastopalosimulaattori on 20 neliömetrin allas, jossa harjoitellaan lammikkoja maastopalojen sammuttamista. Siilo päätettiin inertoida typellä. Teksti: Micheal Werder 118 swissfire.ch 6/2014 Palosimulaattori Ille-et-Vilaine (Ranska). Ennen kello yhdeksää pelastuslaitos lopetti katon sammutuksen, ”Annoimme katon palaa hallitusti. Suihkuputkeen on liitetty rasia, jonka painikkeilla käyttäjän virtuaalihahmo saadaan liikkumaan näytöllä. Suihkun vaikutus näkyi heti näytöllä. Inertoinnin jälkeen palomiehet mittasivat siilon katon luukusta hapen ja hiilimonoksidin pitoisuudet. ”He eivät olisi voineet palata, jos olisimme jatkaneet katon valelua”, Nilsson toteaa. Simulointiohjelma toimii kannettavassa tietokoneessa. Brand en Brandweer 5/2014 Cugy (Sveitsi). Tyttö kuoli myöhemmin sairaalassa. Kun ovi avattiin, tilaan tuli lisää happea ja liekit kasvoivat. Esimerkiksi keittiöpalossa huone täyttyy savulla ja tietyn ajan kuluttua ikkunat rikkoutuvat. ”He reagoivat siihen, mitä näkivät näytöllä, ja yrittivät soveltaa teoriaa. Simulaattori ei korvaa harjoittelua, vaan tehostaa valmistautumista siihen.” Savukaasujen jäähdytys simulaattorilla ei täysin vastaa todellisuutta. Palo havaittiin kuljettimessa. Palo alkoi aamuseitsemältä kuusikerroksisen talon ylimmän kerroksen parvekkeelta. Tätä ei vielä ole ohjelmoitu.” Pelastusopisto järjestää syyskuussa puolenpäivän kurssin pelastuslaitosten kouluttajille. Maaliskuussa Pohjois-Brabatin uudet palomiehet harjoittelivat sillä. Parketin valmistuksen yhteydessä syntyvät lastut ja puupöly johdettiin 150 m 3 :n siiloon ja sieltä ruuvikuljettimella lämpökattilaan. Palo voi syttyä makuuhuoneessa, keittiössä, työhuoneessa, kellarissa, autotallissa, parvekkeella tai katolla. Kontteja lukuun ottamatta simulaattorissa poltetaan vain propaania. Sivuluukku avattiin ja puolet siilon sisällöstä huuhdeltiin ulos suoralla suihkulla. Toukokuussa 2014 otettiin käyttöön Lausannen kaupungin ja Vaudin kantonin pelastusopiston uusi palosimulaattori. Jokaiseen kohteeseen pääsee kolmea tai neljää hyökkäysreittiä
Puhelun aikana käy ilmi, että hälytys johtuu iltateen keitosta. Tänään otamme kevyttä pystyottelua muutaman kamppailutaustaisen työvuoron jäsen kanssa. Siirrän ”lanssivuorossa” olevan perustason palomies-sairaankuljettajan LU401:stä ambulanssiin ja LU105:n takapenkiltä palomiehen tilalle LU401:een. (LU401). 09.00 Asemille 40, 60 ja 80 on tullut uudet sammutusautot, joiden kalustaminen on vielä kesken. Automaattinen paloilmoitin hälyttää, kyseessä päiväkoti. Klo 20.30 Päivällinen koko työvuoron kanssa. Uuden LU401:n kalustaminen on oman työvuoroni vastuulla. Kohteeseen saapuu myös paloilmoitinlaitteen vastuuhenkilö, jolle selostan tilanteen. Käyn läpi sähköposteja sekä tuntilistat RescuePlanner-tietokoneohjelmasta. Klo 12:ksi olemme sopineet tapaamisesta varusvaraston hoitajan kanssa Mikkelän asemalla. 12.00 Hälytysilmoitus, palohälytys, Kauniainen (RLU401). Käy ilmi, että hälytys on aiheutunut joulupipareiden valmistamisesta. K U VA : K IM M O K A IS TO 78 9–10 ·2015. Melko usein treenini koostuu kahvakuulaharjoitteista ulkona, rapputreenistä sekä renkaan hakkaamisesta lekalla, usein lisänä paineilmahengityslaite. Samalla silmäilen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen AVAC-infon asiat oleskelutilan näytöltä. Lähetän yhden perustason ensihoitajan talon autolla asemalle 11. Kohteeseen ensimmäisenä päässeen ensihoitoyksikkön (ELU5221) raportin pohjalta FinnHems peruuttaa tulon kohteeseen, näin ei myöskään LU401:lle ole tarvetta. Lisäksi oma tavoitteeni on suunnitella pientalojen palotarkastuksia. Työvuoron voimin uudet työkalut merkitään ja sijoitetaan niille kuuluville paikoille. Täytän Pronto-onnettomuusselosteet sekä muutaman vanhemman rästiin jääneen onnettomuusselosteen. Tavoitteenamme on saada uusi sammutusauto mahdollisimman pikaisesti käyttöön sillä uusi raivausauto tulee kalustukseen heti, kun sammutusauto on otettu käyttöön. Esille tulevat puutteet ja mahdolliset muutostarpeet kirjataan. Automaattinen paloilmoitin hälyttää, kyseessä vastaanottokeskus. Mikkelän paloaseman ykkösvuorolla on tapana tehdä päivälliseksi kimpparuoka. 21:00 Päivystävä palomestari ilmoittaa, että asemalle 11 Leppävaaran tarvitaan sairastapauksen vuoksi heittoon yksi perustason ensihoitaja ambulanssiin. Nämä asemaheitot ovat ”nykyaikaa”; työvuorossa vastaan tulevia muuttuvia tekijöitä, jotka vaativat pitkää pinnaa ja joustavuutta koko työvuorolta. PALOESIMIEHEN päiväkirja Juha Höök, paloesimies Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Mikkelän paloasema Asema 40:n työvuoron vahvuus on tänään 3+7 (minimi 3+6). Koko työvuoro liikkuu tänään omatoimisesti. Klo 18.15 Hallinnolliset tehtävät. Asemamme vahvuus on sammutusauto LU401 (1+3), raivausauto LU105 (1+2), LU51 (lääkintäesimies) sekä ambulanssi LU5231 (H+P). 10.42 Hälytysilmoitus, ensivastetehtävä, Espoo (ELU5221, ELU51, LU401, FinnHems10). Pelastuslaitos on täynnä kovatasoisia kokkeja – tästä osoituksena juuri ilmestynyt Keittiön pelastajat -kirja. Mikkelän paloasemalle on sijoitettu väliaikaisesti useampi yksikkö pääpaloaseman peruskorjauksen takia. LUP401 toimii paloaseman päivystävänä paloesimiehenä ja vastaa työvuoron päivärytmistä sekä mahdollisista asemasiirroista. Käsken asema 50:n heittomiehen LU401 ”täkille” ja LU105:stä perustason luvat omaavan palomies-sairaankuljettajan ambulanssiin (LU5231). Samalla tarkastan sähköpostit oleskelutilan tietokoneelta. 17–21 Työpaikkaliikunta. Lopuksi ohjeistan henkilökuntaa huomioimaan jatkossa virheellisen palohälytyksen mahdollisuus kokatessa ja toivotan hyvää päivänjatkoa. LU105:n vahvuus laskee 1+1:een. Matkalla kohteeseen olen yhteydessä kohteen vartijaan. Koko työvuoro päivittää puuttuvat ja vanhat varusteet uusiin. Tehtävänä FinnHemsin laskeutumisen avustaminen. Kuulostelen työvuoron fiilikset ja käyn vielä läpi vuorolle suunnitellut tehtävät. LU5231:n ensihoitaja on jäänyt sairaslomalle, tilalle tarvitaan joku eikä ylitöihin jääjiä löydy. 24.11.2015 08:00 Työvuoro alkaa vuoronvaihdolla, jossa tarkastan vuoroon tulleen 1-työvuoron vahvuuden ja kertaan jokaisen operatiivisen tehtävän työvuoron aikana. Toimin LU401-sammutusyksikön johtajana (LUP401). 08:30 Aamukahvi oman työvuoron kanssa. Vartijat ovat tarkastaneet tilat. Tällä siirrolla LU5231 muuttuu perustason ambulanssiksi, johon saan lääkintäesimieheltä suostumuksen. 01:00 Hälytysilmoitus, palohälytys, Espoo. Teen tarvittavat työvuorokohtaiset päivitykset RP:hen ja työvuoronvahvuustaulukkoon. Nyt uusi raivausauto on FinnSec-messuilla esittelyssä. Täytän tehtävästä niin sanotun ERHE -lomakkeen
Purkukoura > S. 8–22 8 2015 4 .1 1. 8–22 –tehokas ja turvallinen SUURONNETTOMUUTEEN pitää varautua s. 36 PELASTUSLAITOKSILTA puuttuu yhteinen ohjaus s. 20 7 2015 30 .9 . 22 MIRG-mies s. 28–37 tuunattiin oma raivausauto 4–5 2015 24 .6 . 6 2015 26 .8 . TYÖAIKAKIISTAA Keski-Suomessa s.12 ”PINKKI” muistaa mutsin neuvot s.16 LUP:n sukeltajat aina valmiina 3 asemalla s. 4 . Mieluusti kuulemme myös perustelut. 8 ENSIHOITAJAKSI kameran takaa s. Mielipiteesi on tärkeä, kun kehitämme lehteä. Yhteisin voimin > S. 20 Barents 2015 Rankka harjoitus yli rajojen s. Muista laittaa viestiin nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä tieto siitä, oletko lehden tilaaja. 1 2015 18 .2 . MAANALAISET HAASTEET Länsimetro ja kehärata s.38 HÄLYTYSILMOITUS s.8–20 Pieni vahvuus työturvallisuusriski Mikä palauttaa > S.64 parhaiten keikan jälkeen. 16–27 KESKI-POHJANMAALLA VIRVE KUULUU PIAN älykännykässä s. POISTUMISTURVALLISUUS erityiskohteissa kuntoon s. tammikuuta 2016 mennessä osoitteella toimitus@pelastustieto.fi ja kirjoita aihekenttään ”kansikisa 2015” . 44 TULENPUUSKA kertoo Paskahoususta s. 10 9–10 2015 16 .1 2. TUOTTAVUUTTA tehokkaammalla työajalla s. 10 2 2015 1. 38 ETELÄ-KARJALASSA s. Voit myös äänestää osoitteessa www.pelastustieto.fi > äänestä paras kansi -banneri. Arvomme äänestäneiden kesken yllätyspalkintoja. 36 hyppää tuntemattomaan 1 6 2 7 3 8 4–5 9–10 Äänestä parasta! Äänestä parasta! Kerro meille, mistä vuoden 2015 Pelastustiedon numeron kannesta pidit eniten ja vähiten. Kiitos! Tulokset tulevat myös nettiin: www.pelastustieto.fi ja www.facebook.com/pelastus tieto Vaikuta & voita! Vaikuta & voita! 9–10 ·2015 79. 6 Raju palo ja savu saartoi asukkaat s. 8 3 2015 13 .5 . Pieni ja ketterä KAINUU s.30–39 WWW.PELASTUSTIETO.FI > uusi ajankohtainen sisältö > ilmainen näköislehti tilaajille VAATIVA IRROTUS rekkojen nokkakolarissa s. Lähetä vastauksesi sähköpostilla 31. NYT TESTATAAN mihin käsisammutin pystyy s.44 PELASTUSLAITOKSET mukaan soteen s
Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Koulutustarjontaamme keväällä 2016 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto Pelastustiedon väki toivottaa rauhallista joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2016! 80 9–10 ·2015. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. jakso 14.-24.3.2016 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Kurssitarjonta. www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi Dräger 2.-4.2.2016 360 +alv 15.1.2016 20708 Hallipalot 22.-23.3.2016 390 26.2.2016 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 4.-7.4.2016 500 11.3.2016 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 12.-14.4.2016 390 18.3.2016 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 18.-22.4.2016 620/880 29.3.2016 20022 Vesisukelluskurssi 18.4.-3.6.2016 3060 5.2.2016 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus 2.-4.5.2016 375/620 8.4.2016 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 31.5.-2.6.2016 405 6.5.2016 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 6.-9.6.2016 530 13.5.2016 20366 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi -Tavoitteista toteutukseen 15.-17.3.2016 680 +alv 15.2.2016 20578 Ensihoidon tilannejohtaminen 5.-7.4.2016 750 7.3.2016 20099 Maatilojen palotarkastus 23.-25.2.2016 450 +alv 29.1.2016 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 5.-7.4.2016 500 11.3.2016 20001 Valvonnan peruskurssi 24.-26.5.2016 450 +alv 29.4.2016 20007 Palontutkinnan jatkokurssi 8.-10.6.2016 495 20.5.2016 20282 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 10.-12.5.2016 460 +alv 15.4.2016 20549 CBRNE –kurssi ensivasteen toimijoille 17.-19.5.2016 580 22.4.2016 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi, 1. 0295 450 201. jakso 1.-12.2.2016 1860 11.1.2016 2. 0295 453 492
POISTUMISTURVALLISUU S erityiskohteissa kuntoon s. 36 hyppää tuntemattomaan 9–10 ·2015 81. Nuorisotilaus 34 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. 15.3. 19.4. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. Eläkeläistilauksen hinta on 34 €. Pelastustieto 1/2016 ilmestyy 17.2. 7 5.10. 20.9. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. 22 MIRG-mies s. 3 11.5. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007! Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007 Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 2 30.3. 16.8. Opiskelijatilaus 34 € on vuoden mittainen. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 13.9. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. 26.4. 9–10 2015 16 .1 2. 26.1. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. 44 TULENPUUSKA kertoo Paskahoususta s. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. 18.10. 2.2. 8 9.11. 14.6. 2.12. 9.8. 9–10 21.12. 6 31.8. Perustettu vuonna 1950. 4–5 29.6. 8.3. 29.11. 25.10. 7.6. Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 61 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 68 €
Säädettävä pituus ja ja metallinen nk. Suuri päälokero ja kaksi taskua. Palontorjunnan johdon olisikin eri portaissa käytettävä kaikki keinot koulutusmahdollisuuksien luomiselle huomioonottaen paloala kokonaisuudessaan ja samalla valtakunnan eri alueiden tarpeet. Tämän koulutusja valistustoiminnan suunnittelua ja suorittamistakin vaikeuttaa tällä hetkellä se, että palonehkäisypuolen asiantuntijavoima on huomattavalta osalta sidoksissa Pk-päätöksen täydentämisen ja paloluokitustiedotusten laadintaan. levysuihkun ja sen käytön kehitystyötä. Jokaisesta tuhannesta tulipalosta syttyy: 440 lämmityslaitteista 180 sähkölaitteista 150 huolimattomuudesta 70 lasten tulenkäsittelystä 20 tahallisuudesta ja 140 muista syistä. – Vaikka Pk-päätöksen täydentämisen hitautta on arvosteltu, on kuitenkin osattava nähdä merkityksellisenä se, että työtä suoritetaan täydellä teholla mahdollisuuksien mukaan ja että työn suorittajilla on luotettavaa palontorjunnallista näkemystä. Sammutustekniikan kehittämisessä joudutaan helposti vaiheeseen, josta on vaikea löytää eteenpäin pääsyä ilman korkeampitasoista tutkimusja kehitystyötä. Rakenteellinen palonehkäisy on kuitenkin vaikeuksista huolimatta kulkemassa terveeseen suuntaan. Skog Shirt Pitkähihainen paita miellyttävää puuvillaflanellia, kapea malli. ”armeijasolki”. Tuskin tulevat palomiespolvet näkevät perimmäistä syytä säästeliäässä valtiossa, kun on kyse merkittävästä turvallisuustehtävästä. Ja jos valtion tuloja menoarviosta on tilapäisten taloudellisten vaikeuksien varjolla poistettu käytännöllisesti katsoen kokonaan palontorjuntaa edistäneet määrärahat, on niitäkin uupumatta yritettävä saada sinne takaisin. Byron Hat Thin Joustinneulepipo lampaanvillaa. Pieni, taitettu nahkalogo sivulla. Lisää lahjaideoita osoitteessa www.fjallraven.fi Lahjavinkkejä pukinkonttiin. Palokunnan muodosti kantahenkilökunnasta koulutettu ryhmä. Rakenteellisen palonehkäisyn kehittämismahdollisuudet ovat kohentumassa myös tutkimuksen ja koestusten osalta nyt kun valtion teknillisen tutkimuslaitoksen paloteknillisen laboratorion uudisrakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe on valmistumassa ja varsinkin sen jälkeen kun toinen rakennusvaihe on toteutettu. johtojen, ensiapuvälineiden, vahan jne. palonehkäisyn tehostamisen tarve. Pocket Monipuolinen pieni laukku G-1000 HeavyDuty -materiaalia. On hyvä, kun tulee tehdyksi näin edes kerran vuodessa. Nappikaulus, kaksi läpällistä rintataskua ja hihanapit. Klo 05.25–05.28 aikana tapahtui luolastossa useita voimakkaita räjähdyksiä. Helsingin ja Upsalan seismologiset laitokset rekisteröivät maankuoren vavahtelun. Toisaalta on rakenteellisella palonehkäisyllä vankka perusta uudessa sisäasiainministeriön päätöksessä rakennusten palonkestävyydestä, jota lähinnä työvoimapulasta johtuvista vaikeuksista huolimatta kuumeisesti täydennetään valmistamalla Pk-päätöksen eri pykäliä täsmentäviä paloluokitustiedotuksia ja laatimalla niin ikään paloluokituksina lisää velvoittavia määräyksiä rakennustarvikkeista, -osista jne. Kaikki yhteydet varikoita olivat tuhoutuneet. Lapset aiheuttavat vuosittain noin 300–400 tulipaloa Että niistä koituvat vahingot ovat vuosittain noin 0,5 miljoonaa markkaa Muistathan etenkin jouluna olla varovainen käsitellessäsi kynttilöitä, samoin uuden vuoden aattona rakettien kanssa Että poikasivu toivottaa sinulle Oikein Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta. – Tällaiseen tilanteeseen on joutunut paloalan koulutus yleensä. Eniten pitäisi pelottaa suoranainen jälkeenjääneisyys. Palontorjunnalle olisi myös eduksi, jos viime vuosien aikana suoritettu paloalan järjestöjen yhtymismahdollisuuden pohdinta saatettaisiin ensi vuonna päätökseen: joko päätettäisiin toteuttaa yhtyminen joissakin muodoissa tai siitä luovuttaisiin. Tehostamistoivomukset ovat toimenpiteiden arv0isia, mutta palontorjuntaa kokonaisuutena ajatellen voitaneen palonehkäisyn nykytilaan sittenkin suhtautua tietyllä tyyneydellä. Lausuntojen monipuolisesta sisällöstä ilmenee mm. Övik Knit Sweater Kauniisti kuvioitu neulepaita pehmeää, lämmintä villaa. Rucksack No. Vetoketjullinen etutasku ja turvatasku. Säädettävä hihna, päälokero, takana matkapuhelintasku ja arvoesinetasku. – Tällä hetkellä suoritetaan vaikeuksien keskellä esimerkiksi ns. Vuoden vaihtuessa on tapana katsoa taaksepäin saavutuksiin ja eteenpäin tavoitteisiin sekä pysähtyä tarkastelemaan nykyhetken näkymiä. Pyöreä kaulus, hyvin istuvat raglanhihat ja vahvikkeet kyynärpäissä. Räjähdysonnettomuuden valtavista mittasuhteista huolimatta jäivät henkilöstötappiot suhteellisen vähäisiksi: vain 4 henkilöä sai surmansa ja 55 loukkaantui niin, että heidät vietiin sairaalahoitoon. Pääkirjoitus, Palontorjunta 10/1965 Elokuun 14. Canvas Belt Canvas-vyö. säilyttämiseen tai toilettilaukuksi. Jos paloalan johtohenkilöihin luettavat ovat sitä mieltä, että levysuihkun kehitystyötä kannattaa suorittaa, olisi sitä myös voitava suorittaa. 21 Medium Klassinen reppu vahvaa vahattua kangasta, nahkasomisteita. Gear Bag Monipuolinen varustepussukka esim. 50 VUOTTA SITTEN Koonnut: Kimmo Kaisto Uuteen vuoteen Tiesitkö tämän. Kantohihnat ja yksityiskohdat aitoa nahkaa. Päälokerossa on taskut tietokoneelle, termospullolle ja istuintyynylle. Lehtemme tähän numeroon on koottu joukko haastattelulausuntoja, joissa tuollainen vuodenvaihteen tarkastelu suoritetaan. Övik Knit Sweater W Kauniisti kuvioitu neulepaita pehmeää, lämmintä villaa. Pyöreä kaulus, hyvin istuva raglan-leikkaus ja vahvikkeet kyynärpäissä. Paloviranomaisten taholta esitetyt toivomukset rakenteellisen palon ehkäisyn koulutuksen ja valistuksen parantamisesta ovat huomionarvoisia ja ymmärrettäviä; onhan eriasteisen rakenteellisen palon ehkäisykoulutuksen tarve erittäin huomattava, kun paloviranomaiset joutuvat yhä useammin varsin perusteellista rakennustietoutta vaativien tehtävien eteen, jotka osalle heistä ovat lisäksi uusia. Paloautona oli autohallissa 9 tonnin säiliöruiskuauto. 4 Klassinen, kestävä duffelilaukku. Järjestöjen toiminnalle on haitaksi vallitseva epäselvyys. Lue koko juttu: pelastustieto fi > arkistojutut Iso räjähdys Asevarikko 2:ssa 82 9–10 ·2015 MERRY SUSTAINABILITY HAPPY DURABLE YEAR Totepack No.1 Vahvasta, vahatusta kankaasta valmistettu laukku, jota voi kantaa olalla, kädessä ja selässä. Kun on esitetty, että meillä luotu suuntapainetuuletus olisi kehitettynä ilmeisen pian – ehkä jo vuosikymmen sitten – voinut johtaa kevytvaahdon keksimiseen tai johonkin vastaavaan sammutustapaan, on huomautus painava. Seuraavaan vuoteen siirryttäessä on aiheellista huomauttaa myös siitä, että sammutusteknillinen kehitystyö vaikuttaa hiljentyneen. Yhteistoiminnasta oli sovittu lähikuntien palokuntien kanssa alustavasti. Tyyneyteen oikeuttaa ensinnäkin se, että palonehkäisyn puutteet ovat saaneet osakseen huomiota ja on olemassa sekä suunnitelmia että ilmeisiä mahdollisuuksiakin tilanteen parantamiseksi. Palontorjuntahenkilöstön koulutuksen järjestelyn perusteet ovat tunnetusti palolaissa. päivänä 1965 tapahtui Asevarikko 2:ssa Uudessakylässä räjähdysonnettomuus, joka on mittasuhteiltaan ainutlaatuinen maassamme. Duffel No
Duffel No. Övik Knit Sweater Kauniisti kuvioitu neulepaita pehmeää, lämmintä villaa. Nappikaulus, kaksi läpällistä rintataskua ja hihanapit. Säädettävä hihna, päälokero, takana matkapuhelintasku ja arvoesinetasku. Kantohihnat ja yksityiskohdat aitoa nahkaa. Päälokerossa on taskut tietokoneelle, termospullolle ja istuintyynylle. Pyöreä kaulus, hyvin istuvat raglanhihat ja vahvikkeet kyynärpäissä. Övik Knit Sweater W Kauniisti kuvioitu neulepaita pehmeää, lämmintä villaa. Lisää lahjaideoita osoitteessa www.fjallraven.fi Lahjavinkkejä pukinkonttiin. Vetoketjullinen etutasku ja turvatasku. MERRY SUSTAINABILITY HAPPY DURABLE YEAR Totepack No.1 Vahvasta, vahatusta kankaasta valmistettu laukku, jota voi kantaa olalla, kädessä ja selässä. Canvas Belt Canvas-vyö. Suuri päälokero ja kaksi taskua. säilyttämiseen tai toilettilaukuksi. 4 Klassinen, kestävä duffelilaukku. Pieni, taitettu nahkalogo sivulla. Skog Shirt Pitkähihainen paita miellyttävää puuvillaflanellia, kapea malli. Byron Hat Thin Joustinneulepipo lampaanvillaa. Pocket Monipuolinen pieni laukku G-1000 HeavyDuty -materiaalia. Gear Bag Monipuolinen varustepussukka esim. 21 Medium Klassinen reppu vahvaa vahattua kangasta, nahkasomisteita. johtojen, ensiapuvälineiden, vahan jne. ”armeijasolki”. Säädettävä pituus ja ja metallinen nk. Pyöreä kaulus, hyvin istuva raglan-leikkaus ja vahvikkeet kyynärpäissä. Rucksack No
Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta yhteistyökumppaneillemme! SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y. Autoilijankatu 8 20780 Kaarina www.sply.fi ATEXOR OY BRONTO SKYLIFT OY AB DRÄGER SUOMI OY ELEKTRO-AROLA OY FINSATEC OY KIDDE FINLAND OY KURIKKA T. & CO OY LAMOR CORPORATION AB PELTACO OY PIG-FARMI OY PIG ENVIRO PIVASET OY POLARSAFETY OY PRESTO PALOTURVALLISUUS OY PROCURATOR OY AB RAUPLAN OY SAMMUTIN OY SAMMUTUSTEKNIIKKA OY SARCO OY SAVON PALOKALUSTO KY SCANIA SUOMI OY SEA SAFETY SCANDINAVIA OY Ltd TAMREX OY TEKNOSAFE OY TELKO OY YMPÄRISTÖTUOTTEET TR-VESITYKIT OY TURVATA OY URSUK OY VEHO GROUP OY AB VEIKKO NUMMELA OY VEMA LIFT OY VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY VOLVO FINLAND AB (Volvo Trucks) YTM-INDUSTRIAL OY