58 Työaika kuumentaa tunteita s. 12 LENTÄVÄ PALOMIES sammuttaa sellutehtaalla s. 9–10 2016 21 .1 2. HÄLYTYSILMOITUS: avunhuutoja järvenselältä s. 8
050 376 0835, virpi.jokitalo@messukeskus.com Lataa Messukeskuksen mobiiliappi iOStai Androidlaitteelle ja tutustu messuihin!. www.finnsec.fi Pohjoismaiden suurin turvallisuusalan tapahtuma järjestetään taas 2017 Messukeskuksessa Helsingissä Tule mukaan syksyn tehokkaaseen avaukseen, kysy lisää yrityksen mahdollisuuksista osallistua: myyntipäällikkö Virpi Jokitalo, puh
Etelä-Savossa kahteen vuoroon siirryttiin keväällä ja pian seuraavat Keski-Suomi sekä osin myös Pohjois-Karjala. Lue juttu sivulta 8 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Kolme laitosta 22:sta pitää työaikaa esteenä tuottavuudelle Pelastuslaitokset aloittivat vuosi sitten yhteisen tuottavuushankkeen, joka on nyt osa pelastustoimen uudistushanketta. Laitosten johdon mukaan henkilökunta yrittää vain perustella asiat niin, että saisi pitää 24 tunnin työajan. Voi olla, että 19 pelastuslaitosta odottavat vuotta 2019. Tuottavuus tarkoittaa monia asioita. Keskustelua tästäkään aiheesta ei voi tyrehdyttää. Avi arvelee, että pelastuslaitosten ratkaisujen taustalla on aivan muita asioita. Mutta samalla tavalla myös johto viilaa perustelunsa tukemaan omia näkemyksiään. Tällä hetkellä 22:sta laitoksesta kolmessa on aloitettu toimenpiteet työajan muuttamiseksi. Avin mukaan lupakäytäntöjä on yhtenäistetty, mikä on tulkittu linjan tiukentumisena. Poikkeusluvalla tehtävä vuorokautinen työaika kirjattiin yhdeksi tuottavuutta estäväksi asiaksi, ja se on myrkyttänyt mieliä alalla. On pelastuslaitoskohtaista, kuinka 12 tunnin tehollinen työaika määritellään. Jos silloin aloittavat maakunnalliset pelastuslaitokset, miten uusi omistaja suhtautuu poikkeusluvalla tehtävään vuorokautiseen työaikaan?. Pelastuslaitosten pitäisi yhtenäistää käsitteensä, jotta kaikki puhuisivat samasta asiasta, eikä perusteluja olisi niin helppo liu’uttaa haluamaansa suuntaan. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka helposti 12 tunnin tehollinen työaika ylittyy, ja samalla siihen, kuinka työaikamuutokset perustellaan. Onko tehollinen työaika asemapalvelus vai pelkästään hälytykset, vai ehkä päiväpalvelus ja hälytykset. Tällä hetkellä toimivista laitoksista siis 19:ssä työajan ei katsota olevan este työn tuottavuudelle. 9–10 ·2016 3 Pääkirjoitus joulukuu 2016 Liikaa tulkintaa Kaksivuorotyötä on vaikea hyväksyä, koska sille ei ole järkiperusteita, sanovat Etelä-Savon palomiehet. Keski-Uudenmaan pelastusjohtajan tehtävästä eläköityneen, järjestöjohtajaksi siirtyneen Pekka Vänskän mielestä tuottavuuden parantamiskeinot löytyvät muualta kuin vuorokautisesta työajasta: siitä, mitä tehdään paloasemien ulkopuolella. Ainakin perusteissa on tulkinnanvaraa. Työaikamalliaan vaihtavat pelastuslaitokset perustelevat ratkaisuaan erityisesti aluehallintoviraston kiristyneellä linjauksella poikkeusluvista
Palopäällystöliitto valitsi Leinosen vuoden sopimuspalokuntapäälliköksi. Esa Aalto, päätoimittaja, puh. Ruukissa on nyt oma paloasema Lehdessä myös Taistelu työajasta – laitosten johto ja miehistö eri linjoilla 8 Hälytysilmoitus: avunhuutoja järvenselältä 12 Asetyleenipullo sammui ampumalla 20 Tulevat lakimuutokset vaikuttavat myös ensihoitoon 22 Ensihoidon johtamista harjoiteltiin Saimaan ammattikorkeakoulussa 24 Viestintä on tärkeä osa uudistusta 36 Ammoniakkivuoto harjoituksena Turussa 46 Peltaco jalostaa kentän ideat tuotteiksi 48 Maakrapukin oppii oppii navigoimaan simulaattorilla 50 Imatralla koulutetaan lentävää palomiestä 58 SISÄLTÖ 9–10/2016 Kuva: Kimmo Kaisto. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Pelastus ja ensihoito ovat kätevästi saman katon alla. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | Juttuvinkit ja palaute: toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/pelastustieto | Twitter: @Pelastustieto1 | Instagram: pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. Vakiot Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6–7 Työn äärellä 52 Veteraanin ääni 54 Muistoissa 56 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 62 50 vuotta sitten 66 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella Siikajoella oltiin jo luopumassa Ruukin paloasema hankkeesta, mutta paikallinen yrittäjä ja palokuntalainen Markku Leinonen riensi apuun. Hän osti valtion entisen virastotalon, joka on nyt laajennettu ja remontoitu paloasemaksi. Sivu 28
Sivu 26. Kaikki tapahtuu työpisteissä sujuvasti. Olemme Iisalmessa, Profile Vehicles Oy:n tehtaalla. 12 LENTÄVÄ PALOMIES sammuttaa sellutehtaalla s. Sivu 40. 57 kilometrin tunnelimatka taittuu vain 20 minuutissa. 52 50 44 26 40 vuotta paloturvallisuutta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtaja Matti Orrainen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle 40 vuoden työuran jälkeen. 8 Kansi: Työaika repi kuilun johdon sekä henkilökunnan välille ja väsytti palomiehet EteläSavossa. 9–10 2016 21 .1 2. HÄLYTYSILMOITUS: avunhuutoja järvenselältä s. Sivu 50. Ambulansseja Iisalmesta Tuotantohallissa seisoo jonossa ambulansseja. 40. Perusteluja työaikojen puolesta ja niitä vastaan on rutkasti. Jopa eri työtehtäviin tarkoitetut työkalut on merkitty omalla värillä. Kuva: Teemu Heikkilä. Turvallista navigointia Stormwind on monipuolinen veneilyja navigointisimulaattori, jolla voi harjoitella turvallisesti vaihtelevissa oloissa. Työturvallisuus paranee, kun jokainen työvuorossa osaa lukea merikarttaa ja kuljettaa venettä. Turvallisuutta valvotaan monin eri tekniikoin ja varmistuksin. Espoon Niittykummun paloasemalla maakrapukin on oppinut navigoimaan. Rakenteellisen palotur vallisuuden parissa uransa tehnyt Orrainen aloitti paloinsinöörinä Suomen Palontorjuntaliitossa vuonna 1976. Maailman pisin Gotthardin rautatietunneli Sveitsissä on maailman pisin. Yksiraiteisia tunneleita on kaksi. Tulevaisuudessa vuorten läpi voi kulkea noin 260 rahtija 65 matkustajajunaa päivässä. 58 Työaika kuumentaa tunteita s. He rakentavat asiakkaille meillä ja muualla korkeatasoista ensihoidon kalustoa Mercedes-Benzin alustalle. Sivu 44. Työpisteissä häärii työntekijöitä
Reformiministerityöryhmä linjauksia uudistuksesta odotetaan ennen joulua. Alkuvuoden aikana päästään käsiksi varsinaisiin uudistamista vaativiin asioihin. Paloristin saajat kuvassa takavasemmalta: päätoimittaja Pekka Koivunen, Palokuntalainen-lehti; pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos; pelastusjohtaja Martti Soudunsaari, Lapin pelastuslaitos; brandkårens ordförande Silvio Hjelt, Grankulla FBK; pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos; ylikomisario Juha Hakola, Helsingin poliisilaitos ja johtaja Juha-Veli Frantti, Hätäkeskuslaitos. Itse pelastustoimen uudistusta ei ole taputeltu valmiiksi, työtä riittää vielä. Nyt uudistuksessa ollaan luomassa hyvää pelastustoimen järjestelmää, joka palvelee kansalaisia, ja jossa on hyvä työskennellä”, Ari Keijonen uskoo. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki (vas.) on Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen on puheenjohtaja. ”Lämmittää mieltä, että on saanut jotain hyvää aikaan ja se on huomattu. U udistamista käsittelevät 14 työryhmää ovat kartoittaneet pelastustoimen nykytilaa. Mielestämme on parempi, että voimme itse käsitellä myös näitä pelastustoimen sisällön kehittämiseen liittyviä asioita kuin että ne olisivat osa uuden maakuntahallinnon laajempaa valmistelutyötä valtiovarainministeriön työryhmissä”, hankejohtaja Taito Vainio sanoo. Tuli sellainen olo, että nyt ei olla ajautumassa johonkin vaan rakennetaan yhdessä jotain hyvää”, Veli-Pekka Ihamäki kommentoi. ”Jos ratkaisu perustuu 18:aan, suurin muutos tapahtuu Uudellamaalla eikä Uusimaa ole ainoa pelastustoimen alue, jossa on tarve uudistaa toimintaa. Paloristejä on myönnetty 223 kappaletta. Silloin saataneen lopullinen ratkaisu myös siihen, millaisiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin pelastustoimi järjestetään vuonna 2019. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. ”Henkilöstötyöryhmässä käsiteltävät asiat ovat herättäneet ristiriitaisia ajatuksia, onko tämä oikea paikka käsitellä pelastustoimen henkilöstöja työhyvinvointiasioista. ”Jos ensihoito sijoitetaan viiden yliopistosairaalan yhteyteen, pelastustoimen on mentävä siinä mukana, jos aiomme olla ensihoidon tuottajia maakuntahallinnossa.” ”Nykytila kartoitettu – uudistaminen voi alkaa”. 6 9–10 ·2016 AJASSA Paloristi 11 henkilölle S isäministeri Paula Risikko on myöntänyt pelastusalan korkeimman kunniamerkin, eli paloristin 11 henkilölle. Sisäministeri Risikosta jäi kuva, että hän on hyvin tehtäviensä tasalla lyhyestä kokemuksesta huolimatta. Sen jälkeen uudistustyöryhmät pääsevät paremmin etenemään työssään. Sisäministeri Risikon puheessa oli motivaatiohenkinen vilpitön väre ja hyvä henki. Arvostan alan korkeinta kunniamerkkiä ja tästä porukasta sen on jokainen ansainnut. Paloristin saajat etuvasemmalta: pelastuskomentaja Simo Weckstén, Helsingin pelastuslaitos; pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, Jokilaaksojen pelastuslaitos; toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Suomen Palopäällystöliitto ja pelastusjohtaja Anssi Parviainen, Kainuun pelastuslaitos. Tarvitaan parempaa valtakunnallista valmiutta esimerkiksi suuronnettomuuksia varten ja myös yhdenmukaisempaa palvelutasoa ja tulkintoja pelastustoimen palveluihin.” Vainio harmittelee myös, että pelastustoimessa ei riittävästi ymmärretä ensihoitokytkentää uudistuksessa. Paloristi voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Takana oikealla pelastusylijohtaja Esko Koskinen ja edessä keskellä sisäministeri Paula Risikko. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto . ”Paloristi on henkilökohtaisen työn lisäksi tunnustus työstä organisaatioissa, joissa olen saanut olla mukana luomassa ja edistämässä turvallisuutta
Hän oli kokoomuksen kansanedustaja vuosina 2002–2015 ja sisäasiainministeri 2007–2011. Minkälainen on hyvinvoiva pelastushenkilöstön jäsen. SPEK sai kaksi uutta puheenjohtajaa Väestönsuojien historia yksissä kansissa Kokenut väestönsuoja-asiantuntija, sisäministeriöstä eläkkeelle jäänyt toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi kokosi ja kustansi teoksenVäestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927–2016. Anne Holmlundilla on monipuolinen kokemus sekä paikallisettä valtakunnan politiikasta. ”Kysymyksessä on ihmisten turvallisuus vastaan rakennuslobbarit”, hän sanoi Ilkka-lehden haastattelussa marraskuussa. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki kertoo, että keskustelua erilaista työajoista on syntynyt, mutta jokainen alue päättää työajastaan itsenäisesti. Kroppa ja nuppi kuntoon myös pelastajilla Kysymyksessä on Kroppa ja nuppi kuntoon – fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla -hanke, jota koordinoi Työterveyslaitos ja rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. . Kirjassa käsitellään myös alan lainsäädännön eri vaiheet alkaen talvisotaa edeltävistä valmisteluista jatkuen aina nykyisen Sipilän hallituksen aikeisiin vähentää väestönsuojien rakentamista. 9–10 ·2016 7 Pelastusjohtajien yhdistyksellä ei ole yhteistä linjaa tai kantaa työaikamalleista. Tätä kysymystä on mietitty syksyn aikana Sytyttäjä-työpajoissa Keski-Uudenmaan, Oulu-Koillismaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilla. Toivon, että voin olla esimerkki siitä, että turvallisuus kuuluu yhtä lailla naisille kuin miehille ja innostaa naisia toimimaan turvallisuuden edistämiseksi”, kertoo Anne Holmlund. Toisten päätökset eivät sido meitä muuten kuin henkisellä tasolla.” Pelastusjohtajilla ei yhtenäistä näkemystä työaikaan Ihamäki korostaa, että pelastusjohtajat edustavat työnantajaa, jolloin työaikakin pitää arvioida suhteessa työnantajaan. Vuosiksi 2017–2019 valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittu Anne Holmlund on myös naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia edistävän Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja. ”Olen lapsesta lähtien ollut orientoitunut turvallisuusasioissa ja kokenut teeman luontevaksi itselleni. SPEKin hallituksessa puheenjohtajan valtikka vaihtuu vuoden vaihteessa Helsingin pelastuslaitoksessa pelastuskomentajana toimivalle Simo Wecksténille. Tällöin esimerkiksi kustannustehokkuus nousee yhdeksi kriteeriksi. Pekka Rajajärvi antaa kirjansa oikeuskansleri Jaakko Jonkalle. Lisäksi alueet ovat erilaisia, mikä vaikuttaa myös työaikaan. Se on yhtä aikaa katsaus väestönsuojarakentamisen historiaan sekä ajantasainen tietolähde väestönsuojelurakentamisen ohjeisiin ja määräyksiin. SPEKin historiassa tämä on ensimmäinen kerta, kun puheenjohtajaksi on miesvaltaisella pelastusalalla valikoitunut nainen. Teos kertoo suomalaisen väestönsuojelurakentamisen tarinan aikojen alusta tähän päivään saakka. Asiasta on käyty pitkiä keskusteluja eri näkökulmista.” Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuusto valitsi joulukuussa valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi Anne Holmlundin ja hallituksen puheenjohtajaksi Simo Wecksténin. ”Pelastusjohtajat tekevät omat päätöksensä. Molemmilla on vankka kokemus turvallisuusalalta ja laajat alan verkostot. Työnantajan olisi kyseenalaista teettää työaikaa, joka aiheuttaisi riskejä enemmän kuin jokin toinen työaika.” Ihamäen mukaan pelastusjohtajien työaikakeskustelussa on joitakin näkemyksiä, jotka kaikki allekirjoittavat, kuten juuri työturvallisuus ja kustannustehokkuus. Weckstén on toiminut Helsingin pelastuslaitoksen komentajana vuodesta 2012. ”Ensitöikseni katsomme yhdessä SPEKin johdon kanssa, miten voin osaltani tukea ja ohjata SPEKin toimintaa strategian toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi”, kertoo Weckstén. Toisaalta myös mielipide-eroja on syntynyt. ”Kaikki eivät välttämättä ole samaa mieltä keinoista, joilla nämä toteutetaan. Juridisesti päätösvalta kaikista asioista on yksittäisillä pelastuslaitoksilla. Wecksténillä on laaja ja monipuolinen kokemus sekä asiantuntemus pelastustoimen ja varautumisen aloilta. Kehittäminen ja pilotointi jatkuu kevään aikana, sitten malleja levitetään pelastuslaitoksille ja muille fyysisesti vaativille aloille.. Väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset eivät ole höllentymässä ainakaan toistaiseksi, mikä ilahduttaa Rajajärveä. Seuraavaksi hankkeessa jatkokehitetään työhyvinvoinnin malleja ja toimintatapoja. ”Toisaalta työnantaja on vastuussa muun muassa työturvallisuudesta
Työilmapiiri voisi miesten mukaan parantua, jos työnantajan suunnalta tulisi jonkinlainen kädenojennus. Miehistö on eri mieltä. Nukkuminen on monille vaikeaa päivällä kahden yövuoron välissä. Olkkosen mukaan työnantajalle ehdotettiin kokonaispalkkaukseen siirtymistä, jotta palomiesten palkkaus ei olisi riippuvainen lisistä. NeuTyöaikariidat jäädyttävät palomiesten ja johdon suhteita pitkin Suomea. Uuden työajan myötä miehistön luottamus laitoksen johtoon on mennyttä, vaikka heillä onkin keskenään hyvä yhteishenki. ”Työnantaja ei ollut halukas neuvottelemaan kokonaiskorvauksista.” ”Maailma ei ole valmis” Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, että Mikkelin kaupunki on käynyt työntekijäjärjestöjen kanssa paikallisneuvottelua kokonaispalkkauksesta. Lisäksi työaika rasittaa pitkämatkalaisia. Työilmapiiri ja -hyvinvointi on laskenut paljon, myös nelosvuorossa. Työaikaa on vaikea hyväksyä, koska sille ei ole järkiperäistä syytä. ”Olin edellisen yön ambulanssissa ja pääsin kahdeksalta pois. Esimerkiksi Mäkinen on seuraavat viisi viikonloppua töissä, eikä näe lapsiaan vapaa-aikana. Pelastuslaitos siirtyi toukokuussa vuorokautisesta 24 tunnin työaikamallista toiseen järjestelmään. Palomiesten mukaan koko kesä mentiin vahvuudella 1+3, ja niin tapahtuu usein edelleen. Uusi työaika on takkuillut aina valmistelustaan alkaen. Olemme Mikkelin pääpaloasemalla, ja kello on kahdeksan illalla. Nyt töitä tehdään kahdessa vuorossa: kaksi 12 tunnin päivävuoroa, sitten kaksi 12 tunnin yövuoroa, sitten neljä vapaapäivää. Etelä-Savon pelastuslaitos siirtyi kaksivuorojärjestelmään, ja pian perässä tulevat KeskiSuomi ja Pohjois-Karjala. ”Tehdään töitä jos on töitä, ja jos ei ole, pidetään valmiutta yllä. Nyt on aika väsynyt olo”, sanoo palomies Perttu Mäkinen. Palomiesten mukaan uudessa työajassa ei ole muuttunut mikään. Palomiehet kokevat, ettei heitä juuri kuultu, kun asioista päätettiin. Tasoittumisjakson aikana viikonloppuihin ja pyhiin voi osua paljonkin töitä, tai sitten todella vähän. Vuorojen rytmitys pitäisi miettiä uusiksi, mieluiten miehistön kanssa. Unta ei saa, tai kotona on lapsia, joita täytyy hoitaa. Nytkään yöllä ei voi teettää kuin lakisääteisiä tehtäviä, ja uusia tehtäviä ei ole ollut osoittaa”, sanoo Olkkonen. Menossa on toinen yövuoro, eli juuri se aika, joka koetaan raskaimmaksi. Jokainen vuorosta kertoo olevansa väsynyt. Harjoitusten järjestäminen pienellä porukalla on aikaisempaa hankalampaa, eikä lakisääteisiä koulutuksia järjestetty koko kesänä. Säännölliset harrastukset ovat jääneet, koska niiden aikaan, viikonloppuisin, ollaan töissä. 8 9–10 ·2016 PELASTUSLAITOKSET N elosvuoron miehet seisovat rivissä kalustohallissa ja kuuntelevat paloesimies Kimmo Suutarista. Uuden vuorojärjestelmän myötä vuoroja tehdään pienemmällä miehityksellä kuin ennen. Taistelu työajasta Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä. Lapset olivat kipeänä, joten hoidin heitä päivän ja tulin taas töihin. Miehillä on edessään 12 tunnin yövuoro, joka loppuu aamukahdeksalta, kun seuraava vuoro astuu puikkoihin. Henkilökunnan mukaan töiden rytmitys viikonloppuja muiden lisien suhteen on epätasaista. Laitosten pelastusjohtajat ovat varmoja, että suosittu vuorokausijärjestelmä jää historiaan. Perhe-elämää on vaikeaa sovittaa uuteen työaikaan. Ei ole turvapareja savusukeltajille, eikä tietoa, onko VPK:ista tulossa yhtään savusukelluskelpoista”, ylipalomies ja luottamusmies Vesa Olkkonen sanoo. ”Jos tilannepaikalla on jotain isompaa, ei meillä ole miehiä. Luvassa on ainakin paineilmapullojen täyttöä ja letkujen pesua. Esimerkiksi Savonlinnasta, Kuopiosta ja Pieksämäeltä töihin ajavat ehtivät olla kotonaan työvuorojen välillä vain muutaman tunnin
Palomiehet olisivat nähneet ratkaisun reiluna, sillä se olisi tasoittanut työvuorojen ja niistä saatavien lisien epätasaista jakautumista. ”Nyt kun työaikaa on muutettu, pystymme miettimään ihan uudella tavalla töiden organisointia. Vai onko se sekä että, osa päiväpalveluksesta ja hälytykset. Emme ole vielä tehneet kovin tarkkaa analyysia, mutta se tehdään vuodenvaihteessa.” Lokan mukaan viime kesän pienempi vuorovahvuus johtui siitä, että työnantaja on tiukentanut linjaansa ylityökäytäntöihin. Lokka muistuttaa, että uudessa työvuoromallissa ollaan oltu vasta vähän aikaa, ja työvuorot tasoittuvat pidemmällä aikajänteellä. Periaatteessa poikkeusluvan voi myöntää vain työhön, joka tehdään aika ajoin, ja joka on odottavaa, päivystysluonteista.” Palomiesliiton mukaan aktiivityöaikana tehdään jotakin konkreettista. ”Se alkaa, kun tulee hälytys ja lähdetään liikkeelle, ja se päättyy siihen, kun varusteet on laitettu takaisin kaappiin.” Etelä-Savon pelastuslaitos siirtyi kaksivuorojärjestelmään viime toukokuussa. Maailma ei varmaan ole tullut valmiiksi puolessa vuodessa, mutta pidemmällä juoksulla tämä on ilman muuta hyvä ratkaisu.” Lisää aiheesta seuraavalla aukeamalla. Ylipalomies Vesa Olkkonen sekä palomiehet Marko Parkkinen ja Tommi Marttinen näkevät uudessa työajassa lähinnä huonoja puolia. ”Onko se asemapalvelukset ja hälytys, vai pelkästään hälytys. Lokan mukaan työvuorot pyritään järjestämään niin, että lisät jakautuvat tasaisesti. ”Voi olla, että joillakin yksittäisillä henkilöillä on vähemmän vaikkapa yötyötä. Muutoksia ei ole tapahtunut, mutta pelastuslaitokset ovat ottaneet tällaisen tulkinnan.” Jaakkola korostaa, että pelastustoimessa tehollinen työaika 12 tuntia ei käytännössä koskaan täyty. Työnantajan vastaantuleminen esimerkiksi työn rytmityksessä voisi korjata tulehtunutta ilmapiiriä.. ”Se ei ole pelkästään työaikajärjestelmästä kiinni.” Lisäksi vilkkaimpaan loma-aikaan tuli useampi pidempi virkavapaa. Tehollisen työajan määrittely on vaihtelevaa Suomen Palomiesliitto SPALin työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola sanoo, ettei aluehallintoviraston linja poikkeuslupiin ole tiukentunut. Pidempi jakso ilman työaikakorvauksia saattaa johtua vuosilomista tai muista poissaoloista. Lisäksi työnantajan päätökseen vaikutti se, että sopimukset uusitaan joka tapauksessa kahden vuoden kuluttua maakuntauudistuksessa. ”Käsityksemme on se, että pelastustoimessa ei ole linjan tiukennusta, mutta ensihoidossa ehkä on vähän tarkemmin katsottu keikkamääriä. ”Poikkeuksellisesti myrskyissä tai vastaavissa voi käydä näin satunnaisesti.” Jaakkola kertoo, että kaikille ei myöskään ole selvää, mikä lasketaan aktiivityöajaksi. Hänen mukaansa lakisääteisiä koulutuksia ei ollut kesällä, mutta ne pyörivät talvisaikaan kuten on suunniteltu. Kaikki järjestöt eivät nähneet sitä hyvänä ratkaisuna.” Esimerkiksi ensihoitajien suhteen ratkaisua ei nähty tarpeellisena. Hän korostaa, että keskeinen seikka työajan vaihtamisessa oli poikkeuslupaehtojen tiukentuminen. ”Toistaiseksi työnantajalla ei ollut valmiutta tehdä paikallista virkaja työehtosopimusta. 9–10 ·2016 9 vottelut päättyivät viime viikolla. Lokan mukaan kaksivuorojärjestelmän tuottavuutta on vielä liian aikaista arvioida
Lounais-Suomen aluehallintovirasto ei ole tiukentanut poikkeuslupakäytäntöään, sanoo viraston työsuojelun vastuualueen lakimies Vesa Ullakonoja, jonka tehtävänä on ratkaista poikkeuslupahakemukset. Pelastusjohtajat uskovat, että 24 tunnin työrytmi on tiensä päässä niin avin linjauksen kuin muuttuneen maailmankin myötä. Suorittavaa työtä ei kuitenkaan ole tarkoitus teettää läpi yön. ”Enemmän taitaa olla ehkä sittenkin kysymys siitä, että taustalla on tähän asiaan liittymättömiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat siihen, että pelastuslaitokset joutuvat miettimään työaikajärjestelyjä uudelleen”, Ullakonoja arvelee. ”Emmehän me siihen puutu, vaan meidän kannaltamme on olennaista, ovatko edellytykset lainmukaisen luvan myöntämiseen olemassa.” Avin linja on entisellään PELASTUSLAITOKSET. ”Vapaa-aikakeskeisyydestä pitää päästä työkeskeisyyteen. Vuoden alusta poikkeuslupien käsittely ja ratkaiseminen keskitettiin Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Tämä on hyvin hankala kysymys, ja se on vältettävissä sillä, että tehdään niin kuin on sovittu työehtosopimuksessa”, Lokka sanoo. Tämä on voitu tulkita linjan tiukentumisena. Tämä nyt ilmeisesti on aiheuttanut käsityksen, että avi olisi tiukentanut jotenkin linjaansa. Minusta siinä on ristiriita siihen, että yövuorosta maksetaan yötyölisät, mutta kuitenkin yöllä lähdetään hitaammin, eli ihmiset saavat hitaammin apua.” Tarvainen on tietoinen Palomiesliiton Etelä-Savon henkilöstökyselyn tuloksista. Hän tähdentää, että toisin kuin esimerkiksi hätäkeskuksissa ja poliisissa, pelastuslaitoksissa työvuoron koko on edelleen sama riippumatta siitä, miten tehtävät painottuvat. Pelastusjohtajat korostavat lisäksi, että vuorokautisessa työaikamallissa työnantaja maksaa palkkaa 24 tunnista, kun töitä tehdään vain 12 tuntia. Tämä on voitu ymmärtää väärin. Voisi sanoa, että tämä on ollut meillä aina linjana.” Vuorokausi nähdään siis kokonaisuutena, ja aktiivityön osuus pyritään hahmottamaan suhteessa 24 tuntiin. Tarvaisen mukaan muutoksen syynä on myös se, että tuottavuutta pitäisi saada lisää. ”Voimmeko jatkaa työajalla, jonka pituus on 24 tuntia, mutta töitä saa tehdä vain 12 tuntia. Jos se ylittyy, työnantaja joutuu vastuuseen. ”Henkilökunta ei kanna työnantajan vastuuta näissä asioissa. Jos henkilölle maksetaan palkkaa, hänen pitää olla työnantajan käytettävissä”, hän linjaa. Tehtävämäärät ovat lisääntyneet huomattavasti siitä, kun 24 tunnin malli luotiin. Ullakonojan mukaan avi on myöntänyt poikkeuslupia pelastuslaitoksille tänä vuonna samalla lailla kuin aikaisempinakin vuosina, eikä palomiesten työajan osalta yhtään hakemusta ole hylätty. ”Joillakin on voinut olla ajatus, että 12 tuntia voidaan painaa töitä, ja sitten aletaan odottelemaan ja nukkumaan, ja jos sattuu joku palo tulemaan, lähdetään se sammuttamaan. Tarvainen huomauttaa, että nykyisin öisin palokunnan lähtöaika on pidempi kuin päivällä. Ainakin kolme pelastuslaitosta luopuu 24 tunnin työaikamallista. ”Ei se tietenkään ole kaikille mieluisa asia, mutta se on neuvoteltu ratkaisu.” Parviainen näkee, että työaika muuttuu tulevaisuudessa muillakin laitoksilla. Tämä on hyvin yksiselitteinen asia”, sanoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen. Lisäksi niiden mukaan työneuvoston ja työtuomioistuimen viimeaikaiset päätökset 12 tunnin tehollisen työajan tulkinnassa ovat täsmentyneet. Henkilökunta yrittää vain perustella asiat niin, että voisi pitää 24 tunnin työmallin.” Pohjois-Karjalan pelastusjohtajan Jorma Parviaisen mukaan henkilökunnan kanssa on neuvoteltu asiasta muutamaan otteeseen. Hän muistuttaa myös, että tulevassa maakuntauudistuksessa päämäärä on, että ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyö tiivistyy entisestään. ”Jokainen hakemus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Lupaehto ei tarkoita tätä.” Sen sijaan lupaehto tarkoittaa, että 12 tunnin tehollinen työaika voi jakautua tasaisesti 24 tunnille. Silloin pelastushenkilöstölle on muutakin tarvetta kuin kiireellinen hälytystoiminta, ja kaksivuorotyö on paras ratkaisu. ”Sehän johtuu siitä, että työnantaja sallii, että työpaikalla nukutaan. ”Se ei pidä paikkaansa”, Ullakonoja sanoo. ”Tällä pyritään kuvaamaan sitä, että työ on aika ajoin tehtävää työtä, jota laki edellyttää, eli luonteeltaan hälytysluonteista työtä. ”Jos palomies on päivän tulipalossa ja ensihoitajana yöllä, onko hän silloin terävimmillään ja saako potilas mahdollisimman hyvää hoitoa?” Mitä tulee teholliseen työhön, Tarvainen uskoo, että 12 tunnin yövuoroonkin löytyy tekemistä henkilökunnalle. Tarvaisen mukaan kaksivuorotyöllä päästään dynaamiseen riskinarviointija resurssisuunnitteluun. Hän tähdentää, että lupaehto tarkoittaa sitä, että 24 tunnin työvuorossa tehollista työaikaa saa olla enintään 12 tuntia. Se tulee muuttumaan.” Illalla turvallisuusviestintää, harjoituksia puoleen yöhön. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka korostaa, että työnantajan kannalta työaika ei ole mielipide-, vaan asiakysymys. Illalla ohjelmassa voisi olla esimerkiksi turvallisuusviestintää ja neuvontaa, harjoituksia taas voidaan teettää puoleen yöhön. ”Poikkeuslupaehdoissa sanotaan, ettei aktiivityöaika saa ylittyä. Kaikissa haetaan sitä, onko työ sellaista, että sitä tehdään ainoastaan aika ajoin työvuoron kestäessä.” Ullakonojan mukaan avin ”linjaus” ei myöskään pakota pelastuslaitoksia siirtymään mihinkään tiettyyn työaikamalliin. ”Mitä tapahtuu sitten, kun 24 tunnin työvuorossa 12 tuntia tulee täyteen. Keskittämisellä haettiin ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamista. Ja kun 12 tuntia täyttyy, työntekijä on työpaikalla, muttei voi tehdä mitään. 10 9–10 ·2016 Työaikamallejaan muuttavat pelastuslaitokset tulkitsevat, että poikkeuslupia 24 tunnin työaikamallille myöntävä Lounais-Suomen aluehallintovirasto on tiukentanut linjaansa. Etelä-Savon pelastuslaitos siirtyi kaksivuorotyöhön viime toukokuussa, Keski-Suomen pelastuslaitos siirtyy siihen ensi toukokuussa ja Pohjois-Karjala vuoden alusta
”Pitää huomioida, miten työ rytmittyy, miten työssä pystytään palautumaan, mikä määrä siellä on monotonista työtä, sekä muuta psyykkistä ja fyysistä raskautta.” Siksi suoralta kädeltä on vaikea antaa suosituksia, millainen työaikamalli olisi paras palomiehelle, ja sitä tutkimuksessa lähdetään selvittämään kyselyillä, sekä fysiologisilla ja biologisilla testeillä. Viimeksi palomiesten työaikoja on tutkittu Suomessa 1989. Tarkoitus on saada objektiivista tietoa palomiesten vireydestä, palautumisesta ja kuormittumisesta. ”Jos tehollisen työajan rajoittaminen 12 tuntiin käy ylivoimaiseksi, meillekin tulee pakostakin pohdittavaksi jokin muu työaika.” Helisten on vahvasti oman laitoksensa työaikamallin kannalla. Hanketta rahoittavat Työterveyslaitos ja Palosuojelurahasto, joka on myöntänyt hankkeelle noin 110000 euron avustuksen. Vuonna 2014 pelastuslaitos siirtyi niin sanottuun sovellettuun vuorokautiseen työaikamalliin. Vuorokausirytminen työaikajärjestelmä perustuu työaikalain mukaiseen poikkeukseen eli aluehallintoviraston myöntämään poikkeuslupaan. Kenttätutkimuksessa seurataan viikkojen ajan tiettyä palomiesryhmää, joka siirtyy yhdestä vuorojärjestelmästä toiseen. Kuva: Kimmo Kaisto. Se fakta, että poikkeusluvan mukaista työaikaa olisi käytetty laitoksissa jo vuosikymmeniä, ei tee siitä vakiintunutta työaikamallia. ”Ihmettelen, mitä hälytyksiä lukuunottamatta on se työ, mitä esimerkiksi öiseen aikaan voitaisiin tehdä. Lähde: Työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola, Pelastusalan ammattilainen Oulu-Koillismaalla kaksivuorojärjestelmään ja takaisin Oulu-Koillismaan pelastuslaitos teki töitä kaksivuorojärjestelmässä noin kymmenen vuotta, vuodesta 2005 vuoteen 2014. Tulee väkisinkin mieleen sellainen näennäistehokkuus.” Työn kuormittavuus kestoa olennaisempaa Jos työ on kuormittavaa ja sitä on paljon, 12 tunnin työvuoro on työntekijälle selvästi parempi kuin 24 tuntia. Työsuorituksen aika kuuluu työnantajan direktiovallan piiriin. ”Vaihtopäivillä saamme koulutustoimintaa ja harjoituksia paremmin pyörimään, ja lisäksi saamme puolet vuodesta yhden vakinaisen pelastusyksikön lisävahvuuden Oulun seudulle.” Oulu-Koillismaan poikkeuslupa kestää kaksi vuotta, ja sen jälkeen on Helistenin mukaan mietittävä, mitä tehdään. Työterveyslaitos on tutkinut palomiesten palautumista fyysisestä rasituksesta yhteistyössä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa. Mutta olennaista onkin juuri kuormittavuus, ei työn kesto. Hänen mukaansa paljon on kiinni avin linjauksesta. Kenttäosuus kestää noin kaksi kuukautta. ”Varmasti työtehtävien luonne, intensiteetti ja moni asia on muuttunut”, Puttonen sanoo. Kimmoke tutkimukseen Etelä-Savon pelastuslaitokselta. ”Päivällä se toteutuu hyvin, mutta miten toimintakyky pidetään öisin kunnossa, riippuu myös siitä, miten on pystynyt palautumaan ennen kuin työvuoro alkaa.” Tutkimus Millainen työvuorojärjestelmä sopii pelastushenkilöstölle alkoi viime lokakuussa ja päättyy maaliskuussa 2018. Tutkimuksessa ei etukäteen oteta kantaa siihen, mikä olisi paras malli. Tutkittavana on noin 40 henkilöä, joille tehdään fysiologisia mittauksia ennen ja jälkeen vuorojärjestelmän vaihdon. Työnantajalla on muun muassa oikeus määrätä työn suoritustavasta, laadusta, ajasta ja paikasta. Puttonen korostaa, että työn kuormittavuus on suoraan verrannollinen työjakson pituuteen, jos työ on jatkuvaa aktiivityötä ja kuormittavuus pysyy samanlaisena. Pelastusjohtaja Petteri Helistenin mukaan kaksivuorojärjestelmään päädyttiin aikoinaan, koska ajateltiin, ettei vakiintunut työaika voi olla poikkeuslupaan perustuva. Hän kummastelee puhetta vuorokautisen työajan tehottomuudesta. Poikkeusluvalla poiketaan työaikalain säännöllistä työaikaa koskevista pakottavista määräyksistä. Tutkimuksessa testataan ensin yksi työmalli, ja jos tarve vaatii, toinen. Lisäksi uskottiin, että kaksivuorojärjestelmässä pystyttäisiin kohdentamaan paremmin resursseja, eli miehittämään työvuoroja vuorokaudenajan mukaan. 9–10 ·2016 11 Tausta Pelastustoimessa on totuttu työskentelemään niin sanotussa vuorokausirytmissä, jolla tarkoitetaan 24 tunnin työvuoroa ja sitä seuraavaa kolmea vapaapäivää. Käytännössä tämä ei toteutunut. Puttosen mukaan palomiesten työrytmissä merkitystä on sillä, että he ovat toimintakykyisiä silloin, kun työtehtäviä on. ”Henkilökunta yrittää vain perustella asiat niin, että voisi pitää 24 tunnin työmallin.”. Työnantajalla on niin sanottu direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus. Hän kollegoineen aloittaa työvuorotutkimuksen yhdessä EteläSavon pelastuslaitoksen kanssa. ”Pitkä työvuoro voi aiheuttaa uupumusta, väsymystä ja virheitä työssä”, luettelee Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen. Siinä tehdään 24 tunnin vuorokausirytmiä ja lisäksi vaihtopäiviä: 24 tunnin työvuoroja vaihdetaan kahdeksan tunnin päiviksi, jolloin yhdestä vuorokaudesta tulee kolme kahdeksan tunnin vuoroa. . Uusi tutkimus tulee siis tarpeeseen
Hätäpuheluissa kerrottiin järveltä kuuluvista avunhuudoista ja niiden perusteella pystyimme paikantamaan kohteen hyvin”, kertoo Kuopion hätäkeskuksen apulaisjohtaja Sauli Jalonen. Pyhäveden Varpulahteen hälytettiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen Mäntyharjun paloasema, jonka henkilöstö on pääja sivutoimista sekä 45 kilometrin päässä Mikkelissä päivystävä palomestari Eero Aho ja sukellusyksikkö. Tekstit: Marko Partanen Grafiikka: Peter Bange Kuvat: Mikko Kankainen ja Etelä-Savon pelastuslaitos. Valoisassa, johtamista varten rakennetussa paikassa tilanteen hahmottaminen kävisi helpommin kuin pimeässä autossa järven rannalla. Hätäkeskuspäivystäjä hälytti pelastusyksiköt ja ambulanssin Ihmisen pelastustehtävälle Mäntyharjun Pyhävedelle. 16.10.2016 kello 18.45 . 12 9–10 ·2016 Avunhuutoja järvenselältä ”H ätäkeskuksen näkökulmasta tehtävä oli yksiselitteinen. Ajomatkaakin oli 45 kilometriä, joka olisi pitänyt ajaa yksin. Hänen kanssaan paloasemalle jäi yksi palomies, kun sukellusyksikkö lähti kohti Pyhävettä kahden sukeltajan ja yhden narumiehen voimin. ”Vaikka minut hälytettiin tehtävälle, katsoin tärkeämmäksi jäädä Mikkelin paloaseman johtokeskukseen johtamaan tilannetta”, Aho sanoo. Hälytysilmoitus RES31, RES197 ja RES1055 Mäntyharju, Pyhävesi: Ihmisen pelastaminen vedestä. Nyt Aho pääsi heti hahmottamaan tilannetta isoilta karttaruuduilta. Marko Nironen ajoi venettä hankalassa kelissä. Soittajat kuulivat avunhuutoja Pyhäveden Varpulahdessa Mustasaaren ja Haikansaaren suunnalla
Veneessä on kaikuluotain, mutta sen anturi HÄLYTYSILMOITUS . ”Sain Jarno Ukkosen kanssa tehtäväksi mennä laskemaan veneen veteen Kiepinsalmen mattolaiturin luota ja aloittaa etsinnän. Miehet päivittelivät valaisimia, koska niistä ei juurikaan ollut apua. Kun vene oli jo miehistöauton perässä ja miehet lähdössä kohti veneenlaskupaikkaa, Nironen pyysi Ukkosta odottamaan vielä hetken, jotta voisi hakea höökistä mukaan tehokkaan led-valaisimen. Mattolaituri on hyvä veneenlaskupaikka”, Nironen kertoo. Liukkonen alkoi järjestellä pelastusoperaatiota. Nironen ja Ukkonen tähystelivät reimareita ja ajoivat niiden mukaan. ”Heti kun lähdimme liikkeelle, totesimme, että keli on erittäin hankala”, Nironen sanoo. Pimeässä, tuulisessa ja tihkusateisessa kelissä ei nähnyt pitkälle. He odottelivat seuraavaa merkkiä näkyväksi, sillä pimeässä niitä oli vaikea nähdä. Siihen mennessä oli tullut jo muutamia hätäpuheluita, joissa kerrottiin järvenselältä kuuluvista avunhuudoista. Mäntyharjun paloasemalle alkoi tulla väkeä. 9–10 ·2016 13 Veneet vesille Aho määräsi tilannepaikan johtajaksi palomestari Teppo Liukkosen, joka oli hälytetty kotoa paikalle Mäntyharjun varallaolosta. Jos veteen katsoessa vahingossa osoitti valokeilan alumiiniseen veneen kylkeen, niin heijastus vei näkyvyyden hetkeksi kokonaan. Yksikönjohtaja Marko Nirosen tullessa paikalle pari kaveria veti jo pintapelastuspukuja ylleen. ”Piti ulkomuistista muistella paikkoja, jotka piti kiertää ja kun poistuimme reitiltä, oli mentävä hissun kissun”, Nironen kertoo. ”Hankala keli” Nironen ja Ukkonen laskivat palokunnan isomman Faster 515R -veneen vesille. ”Jos ajoin hitaasti, veneen keula nousi näkökentän eteen, toisaalta vauhtia ei voinut lisätäkään, koska oli niin pimeää”, Nironen kuvaa tilannetta. Uhria etsittiin Mäntyharjun paloaseman molemmilla veneillä.
M Ä N T Y H A R J U 1. Sillä välin kirkonrannasta pienemmällä Buster XS -veneellä lähteneet Aleksi Ahonen ja Marko Honkanen olivat löytäneet saarten länsipuolelta tyhjän veneen ja hinanneet sen rantaan. Kun ajaa, haluaa nähdä juuri sinne minne katsoo”, Nironen selventää. ”Ensin yritimme siten, että Ukkonen näytti lampulla menosuuntaan, jotta minun ei tarvitsisi pitää lamppua samalla kun ajan, mutta se ei toiminut. RES 1982 etsintäreitti RES 198 etsintäreitti Tuuli 3-4 m/s on perässä. RES 1982 löysi tyhjillään olevan veneen. Kun miehet olivat varmoja, että ovat käsketyllä alueella Haikansaaren tuntumassa, he alkoivat haravoida vettä lamppujen kanssa. Ambulanssi ja pintapelastajat ajoivat ensin Varpuniemeen mutta siellä ei kuulunut avunhuutoja. 2200 m Selänniemi Paloasema RES 198 3. Avunhuutoja seuraten veneet päätyivät Tyrynniemeen, mistä potilas löytyi. Myöhemmin paikalle tuli myös sukellusyksikkö. RES 198 otti sukeltajan, paloesimiehen ja poliisin kyytiin ja maalla olevat auttajat kuulivat avunhuudot. 2. Paloesimies Iivari Valkonen, sukeltaja Jouni Ripatti ja poliisi nousivat kyytiin. 4. Nirosen vahvennettu venekunta lähti kohti etsintäpaikkaa – Haikansaaren ja Mustasaaren ympäristöä. Huutoja kuului ja ei Liukkonen ilmoitti Niroselle, että Varpuniemeen, Selänniementielle, on tullut lisää väkeä, jotka pitäisi noutaa kyytiin. Ihmiset kuulivat avunhuutoja ja soittivat hätäpuheluja. ”Saimme rannassa olevilta ensihoitajilta ja poliisilta tietoa, että avunhuudot ovat vaimenHÄLYTYSILMOITUS. Nironen kertoo, että se varoittaa matalikoista turhan myöhään. RES 1982:lla paikannus ei ollut päällä. 14 9–10 ·2016 Mustasaari Haikansaari Tyrynniemi Kiepinsalmi Varpuniemi Mäntyharjun kirkon ranta 1. 4. Nironen ei muistanut saaria nimiltä ja matkan aikana ohjeet kohdesaaresta vaihtelivat. RES 1982 RES 198:aa voitiin seurata Peken kartalta. Ambulanssi ja pintapelastajat siirtyivät Varpuniemestä toiselle puolelle lahtea, mistä hätäpuhelut oli soitettu. Välillä Nironen sammutti moottorin ja miehet kuuntelivat, kuuluiko avunhuutoja – mitään ei kuulunut. 3. Uhria etsittiin poliisin lämpökameralla sekä taskulampuilla. Hankala ajotehtävä Nironen ohjasi venettä, piti lamppua ja käytti Virveä samanaikaisesti. 2. Ajoaikaa paikkaan, josta avunhuutoja oli kuultu, oli huonossa kelissä noin 15 minuuttia
2200 m Selänniemi Paloasema RES 198 3. Valkonen ilmoitti siitä tilannetta johtavalle Liukkoselle ja kertoi, että veneellä pyritään huutoja kohti. RES 1982 etsintäreitti RES 198 etsintäreitti Tuuli 3-4 m/s tuneet, silloin nousi ajatus, että uhria ei ehkä löydy”, Valkonen sanoo. 9–10 ·2016 15 Mustasaari Haikansaari Tyrynniemi Kiepinsalmi Varpuniemi Mäntyharjun kirkon ranta 1. Lämpökameran tehoa heikensi vesisade”, Valkonen sanoo. ”Menimme äänen suuntaan muutama sata metriä kerrallaan, sammutimme moottorin, kuuntelimme uudelleen ja tarkastimme äänen perusteella kurssin”, Valkonen kertoo. Kaukaa kantautuvan, puuroutuneen ”apua!”-huudon kuulivat kaikki Nirosen venekunnassa olleet. Valaisimien kirkkaat valokeilat häikäisivät,. Ambulanssi ja pintapelastajat ajoivat ensin Varpuniemeen mutta siellä ei kuulunut avunhuutoja. RES 1982:lla paikannus ei ollut päällä. Valkonen huusi arvioituun äänen tulosuuntaan, että pelastuslaitos on tulossa ja että avunhuutoja ei saa lopettaa. RES 198 otti sukeltajan, paloesimiehen ja poliisin kyytiin ja maalla olevat auttajat kuulivat avunhuudot. Avunhuutoja seuraten veneet päätyivät Tyrynniemeen, mistä potilas löytyi. M Ä N T Y H A R J U 1. Ambulanssi ja pintapelastajat siirtyivät Varpuniemestä toiselle puolelle lahtea, mistä hätäpuhelut oli soitettu. Etsimme uhria lämpökameralla ja tehokkailla sukellusvalaisimilla. Ihmiset kuulivat avunhuutoja ja soittivat hätäpuheluja. Vähän ajan kuluttua hätäkeskuspäivystäjä ilmoittaa taas puhelusta, jonka mukaan avunhuutoja oli äskettäin kuulunut. 4. Myöhemmin paikalle tuli myös sukellusyksikkö. ”Aloimme pitää hyvinkin mahdollisena, että uhri olisi sittenkin päässyt rantaan”, Valkonen sanoo. 2. ”Koska uhri oli kalastaja, päätimme tarkistaa verkon seudun, jossa taas sammutimme moottorin”, Valkonen kertoo. Vaimeita huutoja veneeseen ”Haravoimme vettä saarien välissä ja sammutimme moottorin ja kuuntelimme. Veneessä käytiin kuitenkin keskustelu, jossa todettiin, että avunhuutoja oli kuulunut hälytyksestä vielä pitkän ajan jälkeen, mikä ei kylmän veden varassa olevalta välttämättä onnistunut. Huuto alkoi johdattaa apua paikalle. RES 1982 löysi tyhjillään olevan veneen. 2. 4. Nironen ohjasi veneen takaisin selälle päin. Sitten veneeseen kantautuivat vaimeat huudot. RES 1982 RES 198:aa voitiin seurata Peken kartalta. 3. Sitten lampun valokeilaan osui verkonmerkki
Uhri jutteli vähin sanoin. Mikkelin paloasemalta hälytetyn vesisukellusyksikön miehittivät Jouni Ripatti, Iivari Valkonen ja Pauli Marttiin.. Nironen antoi hänelle sammutustakkinsa ja hänet peiteltiin vielä toisella kelluntapuvulla. Valkonen ilmoitti rannassa oleville ensihoitajille, mistä lämpöhavainto oli tehty, jotta he voisivat alkaa siirtyä heti potilasta kohti. Ääni alkoi voimistua ja kuulua selvemmin. Siinä vaiheessa auttajat eivät vielä tienneet, onko uhri vedessä vai rannalla. Sitten Nironen lähti opastamaan ambulanssia. Sukeltaja Ripatti nousi veneestä ensimmäisenä, koska rantaan täytyi kahlata noin puolimetrisessä vedessä. Hän teki uhrille nopean tilanarvion, joka ilmoitettiin ensihoitajille. Selän eteläpuolella rannassa näkyi kaksi valoa. Tehokkaat, kiinteät ja käänneltävät valaisimet voisivat olla hyvä apu etsinnässä. Tarkistuslistoista voisi olla hyötyä, jos varusteet on kerättävä hälytyksen tullen. Seuraavaksi paikalle tuli hööki, jossa Liukkonenkin oli. Pelastajat eivät halunneet myöskään ajaa heikossa näkyvyydessä uhrista ohi, saati hänen ylitseen. Potilasta lämmiteltiin kelluntapuvuilla ja sammutustakilla – voisi olla paikallaan varustaa etsintäveneet kuivaamis-, suojaamisja lämmitysvälineillä. Veneessä uskottiin, että nyt mennään oikeaan suuntaan. Peke osoittautui hyväksi välineeksi. Taskulamppujen käyttö koettiin ongelmalliseksi, kun samalla piti ohjata venettä. Sitten silmälläkin voitiin havaita, että rantaviivalle polvilleen laskeutunut ihminen heilutti käsiään rannalla. Valkonen käski Nirosta ajaa vasemmanpuoleista valoa kohti. Hänen varovaiseen käsittelyynsä tarvittiin monta käsiparia. Matkaa kohtaan oli joitakin satoja metriä. Johtokeskuksesta tilanteen johtaminen onnistui hyvin. HÄLYTYSILMOITUS Selän eteläpuolelle potilaan löytöpaikkaan oli maanteitse 13 kilometriä matkaa. Heikossa näkyvyydessä ilman kunnollista navigointilaitetta ei voitu ajaa lujaa. 16 9–10 ·2016 kun ne heijastuivat sateesta tai veneen rungosta. Lämpöjälki kamerassa Lämpökamerassa näkyi epäselvä kohta, joka oli ympäristöään lämpimämpi. Etsintäveneissä tulisi olla riittävän hyvät navigointija kaikuluotausvälineet. Niistä tapaus pystyttiin yhdistämään löytyneeseen veneeseen. Se toimitti potilaalle vilttejä. Toisaalta myös uhrin epäselvä sijainti sekä välillä taukoavat avunhuudot, pakottivat varovaiseen lähestymiseen. Veneet varusteltiin keikalle lähtiessä muistinvaraisesti. Maahan laitettiin kelluntapuku, jonka päälle uhri käännettiin. Uhri löytyi ”En tuntenut rantaa, joten oli rantauduttava varovasti, nostin moottoria koko ajan trimmillä ylöspäin”, Nironen kertoo. Kun veneellä ajettiin lämpöjälkeä kohti, kameraan tarkentui ihmisen ylävartalo, jonka kädet heiluivat. Nämä nousivat esiin Etsinnässä aktiivinen kuuntelu on tärkeää. Ambulanssilla kesti vielä jonkin aikaa tulla Tyrynniemeen, joka on tyhjillään oleva leirikeskus. Huudot kantautuvat pienessäkin tuulessa, tuulen suunnassa, jopa kilometrien päähän ja kauas maatakin pitkin
Aho vastasi puheluun mielellään. Tosin veneen sijainti päivittyi ruudulle hitaasti. Kun mediat soittivat, Aho vastasi. ”Loppupeleissähän uhrin jäljille päästiin kuulon perusteella”, Liukkonen sanoo. Tuttava soitti, että oli kuullut avunhuutoja myös. ”Olisin pystynyt johtamaan tilanteen ilman karttaakin. Ilmoittaja oli ollut pyörälenkillä ja tehnyt ilmoituksen sieltä. Liukkosella on hyvä paikallistuntemus; hän on asunut kylällä pitkään ja hänen veneilyja hiihtoreittinsä kulkevat etsintäpaikalla. 9–10 ·2016 17 T ilannepaikanjohtaja palomestari Teppo Liukkonen johti tilannetta höökin PEKEn ja Virve-puhelimien avulla. Liukkonen saattoi seurata neljän yksikön liikkeitä Peken kartalla. Korvaamaton paikallistuntemus Tuuli painoi avunhuudot järven selän toiselle puolelle. Pystyin hyvin viemään resursseja”, Aho sanoo. Aho tiesi silloin kertoa, että uhri oli jo löytynyt ja tuttava kertoikin aktivoituneensa vasta uutisoinnista. ”Todentuntuisesti kirjoittivat. Kuva: ESPL/Kaarna.. Tilanne oli haastava ja dramaattinen. Mies työskentelee myös Itä-Suomen tilannekeskuksessa, jossa Peke on tärkeä työväline ja siihen on voitava luottaa. Ensimmäiset jutut tulivat nopeasti nettiin. Media huomioi myös uhrin löytymisen.” Kun Aho pyöräili kotiin kello 20:n jälkeen, hänen siviilikännykkänsä soi. Arvoitus selvisi soittokierroksella, jonka hän ilmoittajille teki. ”Johtokeskuksessa oli hienoa johtaa, kun näkee missä yksiköt liikkuvat, radiot kuuluvat ja kartat ovat edessä. Aho on tyytyväinen median kirjoitteluun. ”Jos tämän tiedon olisin kuullut tilannetta hoitaessani, olisin ihmetellyt.” Liukkonen pohtii nyt, että hänenkin olisi välillä pitänyt sammuttaa paloauton moottori ja yrittää kuunnella avunhuutoja. Palaset yhteen Kun Liukkonen yhdisti ihmisten avunhuutojen havaintopaikat ja tuulensuunnan yhteen, hän ymmärsi tilannetta paremmin. Jälkeen päin Liukkonen kuuli, että myös lähellä keskustaa, Lahnapolulla, oli tehty havainto. Ylpeitä ollaan mitä tehdään. Yksi niistä oli Faster-vene. Mediaa kiinnosti, onko oikea hätä kyseessä. Minne avunhuudot lopulta kantautuivat, oli vielä enemmän matkaa. Päivystävä palomestari Eero Aho työskenteli Mikkelin paloaseman johtokeskuksessa, josta tuki Liukkosen operaation hoitoa. Päivystävä palomestari Eero Aho johti tilannetta Mikkelin paloaseman tilannekeskuksesta. Kun sain hätäkeskuksesta tiedot ilmoittajista, tiesin missä he asuvat”, Liukkonen sanoo. Siitä oli tehtävän hoidossa merkittävää hyötyä. Mielelläni kerroin.” Palomestari Teppo Liukkonen toimi tilannepaikan johtajana. ”Palomies on palomies. Vain yhden soittajan kohdalla hän ihmetteli, miten hän on voinut kuulla avunhuutoja. . Molemmissa veneissä oli virvet, mutta vain isommassa oli paikannus päällä. Peke on hyvä väline Hän kiittelee myös Pekeä, joka on tuonut pelastustoimintaan paljon hyvää. Matkaa veneen ja uhrin löytöpaikkojen välillä oli 1,5–2 kilometriä
”Uskon, että lämpökameran käyttö nopeutti uhrin löytymistä. 18 9–10 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS Sammutusmies Aleksi Ahonen ja Marko Honkanen laskivat veneen vesille Mäntyharjun kirkon rannasta. Olisi hänet ilmankin kyllä löydetty, mutta nyt se löytyi nopeammin”, Keijonen sanoo. Se näkyi ruudulla valkoisena tummaa vettä vasten, paljaalla silmällä ei nähnyt vielä mitään. Keijonen arvioi, että veneellä mentiin puolisen tuntia välillä pysähdellen ja kuunnellen, kunnes hän sai ensimmäinen lämpöjäljen uhrista. Samalla kun piti puhelimen näyttöä sateelta suojassa, navigoi siitä ja piti lamppua, oli myös ajettava venettä. ”Lämpökamera nopeutti löytämistä”. ”Ajoimme veneen takaisin löytöpaikkaan ja pysäköimme siihen”, Ahonen sanoo. Siinä on kartta, joten näimme mihin pitää mennä. Navigointia omalla kännykällä ”Melko hankalaa oli tällä kalustolla liikkua, valot eivät näyttänet hirmu pitkälle”, Ahonen sanoo. Pelastustehtävillä Keijonen sanoo olleensa mukana harvemmin. ”Ajattelimme, että niistä voisi olla hyötyä, kun uhria eikä venettä vielä oltu paikannettu. Hän arvelee lämpökameran ilmaisseen uhrin jo useiden satojen metrien päästä. Pienessä veneessä Mäntyharjun ihmisen pelastustehtävään hälytetty poliisipartio kuunteli matkalla MOVI-puheryhmässä tapahtumien kulkua. Sitten siirryimme toiselle reunalle”, Ahonen kertoo. Sillä ehdittiin etsintäpaikalle ensimmäisenä. Välillä ruutu meni pimeäksi, kun se oli vähän aikaa käyttämättä. Heillä oli käytössään palokunnan pienempi Buster xs-vene. Partiolla oli mukanaan lämpökamera ja valonvahvistin. ”Näimme keskellä selkää uisteluveneen, joka oli oikeinpäin ja tuuliajolla. ”Tässä meillä oli avustajan rooli. ”Syksyllä ihmiset pitävä kalanpyydyksiä melko pitkään ja heikon jään aikaan etsitään pilkkijöitä.” Niissä poliisi alkaa selvittää tietoja uhrista: kenestä on kyse sekä minkä ikäinen ja missä kunnossa hän on. Ajoimme ensin itäreunaa, josta ei löytynyt mitään. ”Navigoin omalla kännykälläni. ”Saimme tehtäväksi haravoida Haikansaaren rantaa. Etsintää johdettiin veneessä hyvin – annettiin selkeitä käskyjä ja toiminta oli järjestelmällistä”, Keijonen kiittelee. Sillä näkyi selvästi lämpöjälki, kun järvellä liikkui muitakin. Saari oli noin 30 metriä leveä ja 200 metriä pitkä. Ensin kuului vaimeita huutoja, mutta lämpökameralla ei näkynyt vielä mitään. Laite erotti veneistä lämpimän moottorin ja henkilöt noin parin sadan metrin päähän.” Vene ajettiin paikkaan, josta avunhuutoja oli kuulunut. Navigointi oli tihkusateessa ja heikoilla välineillä hankalaa. Olisi pitänyt olla neljä kättä”, Ahonen sanoo. Hyvin johdettu etsintä Keijosen mukaan etsintätehtävät ovat heidän alueellaan poliisilla melko yleisiä. Hän ajoi heikomman lampun kanssa ja Honkanen harvavoi tehokkaamman ledilampun kanssa. He alkoivat kuunnella avunhuutoja, lähtivät niitä kohti ja saavuttivat kohteen pian ensimmäisen venekunnan jälkeen. Ehdotimme, että jos jompikumpi meistä loikkaa veneen kyytiin”, vanhempi konstaapeli Kimmo Keijonen sanoo. Mäntyharjulle päästyään partio otti yhteyttä tilannetta johtavaan Teppo Liukkoseen ja ajoi suoraan Selänniementielle. ”Lämpökamera toimi hyvin. Arvelimme, että se liittyy tarinaan”, Ahonen kertoo. Jälki puolessa tunnissa Keijonen työskenteli veneen pohjalla polvillaan, jotta hän ei peittäisi kuljettajan näkökenttää. Ahonen ja Honkanen hinasivat veneen rantaan, josta palomies Ari Kokkola nousi veneen kyytiin
”Yritimme paikantaa mistä avunhuudot tulevat, mutta pimeässä tihkusateessa näkyvyys oli olematon”, Paasonen sanoo. Ensihoitaja Tuomas Paasonen kuuli avunhuutoja rannalle. Etsintä jatkui ja ensihoitajat kuuntelivat avunhuutoja. Varpuniementien päästä ei kuitenkaan kuulunut mitään, eikä myöskään näkynyt ketään. Puheryhmässä kerrattujen havaintojen perusteella he kuulivat ensin löytyneestä veneestä. Toiselta ilmoittajalta tuli uusi tieto, että avunhuutoja kuuluu edelleen ja ensihoitajat jatkoivat matkaansa pelastusyksiköiden luokse Varpuniementielle. Sitten veneeseen kuulluista avunhuudoista ja lämpökamerajäljestä. Sukellusyksikön Avuton olo – ei voinut tehdä mitään palomiehet, poliisi ja ensihoitajat kokoontuivat kuuntelemaan ja paikantamaan avunpyyntöjen suuntaa toisen ilmoittajan laiturille, josta oli mahdollista nähdä myös etsintää tekeviä veneitä. Matkalla ensihoitajat saivat lisätietoja: avunhuutoja kuuluu yhä. 9–10 ·2016 19 E nsihoitajat Tuomas Paasonen ja Noora Laurikainen hälytettiin Varpuniemeen, josta oli kuulunut avunhuutoja. ”Oli avuton tunne seistä pimeällä rannalla, katsoa vesille ja kuulla avunhuutoja, kun ei voi tehdä mitään”, Paasonen sanoo. Paikalle hälytettiin paloasemalta pvpk:n ensivasteyksikkö, joka ehti potilaan luokse nopeimmin. Kun lämpökamerajälki selkeni heiluttelevaksi ihmishahmoksi, ambulanssi pyydettiin uuteen paikkaan, Tyrynniemeen. Paasonen kertoi saamistaan havainnoista sovitussa MOVI1-toimintapuheryhmässä. ”Keli ei voinut olla enää huonompi”, Paasonen sanoo. Selänniementien läheisyydessä ensihoitajat kuulivat ensi kerran avunhuudot. Kuljetusosoite oli Mikkelin keskussairaala. ilma +5 vesi +6 Mikäli sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla seuraava Hälytysilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208.. He ajoivat Varpuniemeen Varpurannantielle, missä he kuulostelivat yhden ilmoittajan luona jonkin aikaa todetakseen, että hiljaista on. Ensihoitajat siirtyivät palomestari Teppo Liukkosen ohjeen mukaan Selänniementien päähän, minne tuli jonkin ajan päästä myös sukellusyksikkö Mikkelistä. Löytöpaikka oli ambulanssiin nähden vastarannalla, minne oli jonkin verran ajomatkaa. Ambulanssin valaisimellakaan ei nähnyt kymmentä metriä pitemmälle. Uhria oli ryhdytty auttamaan asianmukaisesti, Paasonen kiittelee
lokakuuta 2016 aamulla kello 8.11. Keltaisella ja savuttavalla liekillä palanut tuli sai yläpuolella olleen ilmaisimen reagoimaan ja aiheutti hälytyksen. Raskaan kaluston huoltoa tekevässä yrityksessä työntekijä avasi asetyleenipullon ja valmistautui sytyttämään tulen polttolaitteeseen. Tällöin hän soitti 112:een ja vasteen mukaisesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt lähtivät hälytyksenä paikalle. 20 9–10 ·2016 Uusi J5L Vito johtoauto J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä 71910 LAPINLAHTI, Finland www.j5l.fi Asetyleenipullon loppuun palaminen olisi kestänyt kuusi tuntia ja jälkivartiointi vuorokauden. Takana pullon yläosassa, paineenalentimen kohdilla, syttyi palo. Työntekijä yritti kiertää pullon venttiiliä kiinni, muttei onnistunut. Tehtävä alkoi automaattisen paloilmoittimen antaneella hälytyksellä, joka laajeni rakennuspaloksi (keskisuuri) ja lopuksi päättyi virka-aputehtävään Itä-Uudenmaan poliisin kanssa yhteistoiminnassa. Samanaikainen päällekkäinen hälytys siirsi resurssit Palava asetyleenipullo tyhjeni hirvikiväärin luodista OPERATIIVINEN TOIMINTA. Virka-apuun tulleet poliisit nopeuttivat tilannetta. V antaalla alkoi normaalista poikkeava pelastustehtävä 25. Ensimmäisenä paikalle tullut KU201:n henkilöstö siirsi pullokärryn ulos ja eristi alueen
Liekki ei tavoittanut purkautuvaa kaasua ja tilanne oli ohi. Menimme johtoyksiköllä kohteeseen, noin kahden kilometrin matkan Vantaan kansainvälisen lentoaseman kiitotien 04L/22R pään tuntumaan. Noin tunnin kuluttua soitostani paikalle saapuivat poliisin kenttäjohto, kaksi partiota ja TEPO-ryhmän jäsen, ylikonstaapeli. Soitin myös kohteeseen toimitusjohtajalle ja saamieni AGA:n ohjeiden mukaisesti määräsin rakennuksen ja alueen evakuoitavaksi. Poliisin aiempi harjoittelu (noin kymmenen kertaa) ja kaikkien osapuolien ennakkoluuloton sekä turvallisuusorientoitunut asenne takasi onnistuneen lopputuloksen. Päätin aloittaa konsultoimalla asiantuntijaa ja soitin Olli Haapaselle, AGA:n Site Managerille. Hän lupasi kerätä sopivan joukon kasaan. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Ampujana oli vanhempi konstaapeli Männistö, aseena hirvikivääri ja teräsydinluoti .308. Varmistin, että ovatko vaihtoehtomme joko antaa sisällön palaa hallitusti loppuun neljän–kuuden tunnin ajan, ja jälkivartioida pulloa seuraavan vuorokauden, tai vaihtoehtoisesti pyytää poliisilta virka-apua ja tehdä pullo vaarattomaksi ampumalla reikä kylkeen. 9–10 ·2016 21 info@ursuit.com / www.ursuit.fi Martinlaaksoon ja KU201 jäi ainoana yksikkönä paikalle valvomaan hallittua palamista. Kaiken kaikkiaan valmisteluineen aikaa meni noin kolme ja puoli tuntia. Sovimme turvallisuusmääräykset toteutettavaksi ja valmistelimme ampumapaikan. Kerroin mitä tulemme tekemään. Lentoliikenne keskeytettiin kyseiselle kiitoradalle toistaiseksi (soitto TWR). Itse otin tehtävän hoitaakseni klo 9.00 vuoronvaihdon jälkeen. Kaasu vapautui reilun minuutin aikana voimakkaasti suhisten ulos. Operaatio onnistui erinomaisesti. Teksti: Ari Koivu, palomestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Huomioitavia asioita: Kannattaa harkita ennen kuin tekee Kannattaa pyytää apua, palomestari ei todellakaan ole kaikkien alojen asiantuntija Turvallisuus otettava laaja-alaisesti huomioon koko prosessin aikana Informointi kaikille osapuolille ajantasaisesti koko ajan. Soitin päivystävälle kenttäjohtajalle (Vantaa 1) ylikonstaapeli Mykkäselle. Noin 20 minuutin kuluttua pullossa oli siisti pieni reikä
”Nykyisessäkin laissa jako on olemassa, mutta sitä halutaan selkeyttää.” Tulevan lain mukaan ensihoitopalveluun kuuluvat potilassiirrot, joissa on kyse potilaan äkillisen sairastumisen tai vammautumisen hoitoprosessista, jossa tarvitaan lääketieteellisesti arvioiden vaativaa hoitoa tai seurantaa siirron aikana. Tulevaisuudessa tällaiset siirrot tulevat ensihoitopalvelun toimijoille hätäkeskusten kautta. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto. Ensihoitajalle lisää vastuuta Eteläkarjalaisen Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori Juha Jormakka nostaa esiin muutamia seikkoja tulevaan terveydenTulevat lakimuutokset vaikuttavat myös ensihoitoon Muutokset terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin tulevat voimaan vuosina 2017–2018. Eduskunta käsittelee parhaillaan terveydenhuoltolakia ja sosiaalihuoltolakia uuteen päivystysrakennemuutokseen liittyen. Tarkentaa halutaan sitä, mikä osa kuuluu ensihoitopalveluun ja mikä on muuta potilassiirtoa. Ilkka luonnehtii lakimuutoksia välivaiheeksi kohti sote-uudistusta. Lisäksi erva-piireille tulee lainsäädännössä tehtävä kansallisen korkean varautumisen viestintäja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoiminnoista. Järjestelmät ovat Kejo, Erica ja Virve. Lasse Ilkka kertoo, että lisäksi halutaan muun muassa selkeyttää potilassiirtojen määrittelyjä, ja lakiin on kirjattu tarkennuksia niihin liittyen. 22 9–10 ·2016 ENSIHOITO E duskunnan käsiteltävänä parhaillaan oleva päivystysrakennemuutos vaikuttaa myös ensihoitopalveluun. Sosiaalija terveysministeriön sosiaalija terveysosaston terveyspalveluryhmän erityisasiantuntija Lasse Ilkka kertoo, että lakien päivittämisellä on vaikutuksensa ensihoitoonkin. Laeissa tarkennetaan muun muassa hoidontarpeen arviointia ja potilassiirtoja. Lisäksi laissa halutaan yhtenäistää sairaanhoitopiirien tekemiä ensihoidon palvelutasopäätöksiä siten, että ne valmistellaan erva-alueittain yhteisesti. Kun nyt käsittelyssä olevat lait on käsitelty, on tarkoitus päivittää ensihoitoasetus. Terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin tulee muutamia muutoksia. Ilkan mukaan tämä tarkoittaa pyrkimystä siihen, että kansalaiset saisivat mahdollisimman yhdenvertaista palvelua. Terveydenhuoltolakiin on kirjattu muun muassa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidontarpeen arviointi. Tavoite on antaa lait joulukuun aikana, ja ne tulevat osin voimaan alkuvuodesta 2017, osin vuoden 2018 alusta. Vaativin ympärivuorokautinen päivystys on tarkoitus keskittää 12 sairaalaan, jotka ovat viiden yliopistosairaalan Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion lisäksi keskussairaalat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä. Sotelakipaketti on menossa eduskuntaan ensi vuoden alkupuolella. ”Enää joka tilanteessa oman maakunnan sairaala ei ole se, johon potilas viedään ensimmäisenä, vaan toiminta muuttuu ylimaakunnalliseksi”, hän kertoo
Ongelmallinen aluejako Pelastustoimella pitäisi jatkossakin olla mahdollisuus ensihoitopalvelun tuottamiseen omana toimintanaan. 9–10 ·2016 23 Valaisimen kiinnittämisen esim. Ensihoitajat Ville Närhi ja Anna Parttimaa tarkistivat ja täydensivät ambulanssin varusteita Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Ruukin paloasemalla.. Toinen vaihtoehto on, että se kilpailutetaan, mutta voiko pelastuslaitos hoitaa sitä palvelua ilman kilpailutusta?” Jormakka arvioi, että mikäli pelastustoimi ei voi tuottaa ensihoitoa ilman kilpailutusta, on todennäköistä, että sairaanhoitopiirit tuottavat sen itse. Kysymys ei enää ole pelkästään kiireettömästä ensihoidosta.” Jormakan mukaan muutos tarkoittaa sitä, että ensihoitaja ei pelkästään määrittele, viedäänkö potilas ambulanssilla sairaalaan vai ei, vaan hän määrittelee myös, minkälaista apua ja milloin ihminen tarvitsee. ”Tähän mennessä ensihoito on jättänyt potilaan vastaamaan itse tilanteesta, mutta joskus potilas ei ole pystynyt huolehtimaan itsestään. Sosiaalija terveysministeriön sosiaalija terveysosaston terveyspalveluryhmän erityisasiantuntija Lasse Ilkka muistuttaa, että hallituksen esityksessä pelastustoimen järjestämislaiksi on viisi pelastustoimen järjestäjää, ja ensihoitopalvelu sekä pelastustoimi järjestetään saman organisaation mukaan. Jormakan mukaan se, mitä uudistus tarkoittaa käytännössä, on vielä epäselvää. Siihen on haluttu muutos.” Lisäksi tulevaan lakiin tullaan kirjaamaan, että ensihoitopalvelussa voi olla yhden hengen yksiköitä. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! Miika / 075 328 5820 1054 todellista lumenia! LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty! Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 075 328 5820 Toimitus myös verkkolaskulla! VALOSTORE Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta! KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI huoltolakiin kirjatusta hoidontarpeen arvioinnista. ”Pelastustoimen tuottaman ensihoidon pitää olla jatkossa osa maakunnan omaa toimintaa”, Ilkka sanoo. ”Määrittely voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tarvita kiireellistä ambulanssikyytiä, tai että potilas tarvitsee hoitoa seuraavana arkipäivänä.” Jormakka kysyy, kuinka ensihoito varmistaa, että ihminen saa avun seuraavana päivänä. Nyt sinne on määritelty hoidontarpeen arviointi, eli potilaiden terveyden tai sosiaalihuollon palveluiden tarpeen arviointi. Maakuntauudistuksessa ensihoito on määritelty sosiaalija terveyspuolen tehtäväksi, eli käytännössä ensihoidon järjestämisvastuu tulee viidelle erva-aluelle. ”Aikaisempi ensihoitoasetus sanoo ensihoidon päätehtäväksi akuutin ensihoidon eli sairaalan ulkopuolisen akuutin hoitamisen. Ambulanssin määritelmä ei siis ole sama kuin aikaisemmin. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä. ”Villi arvaukseni on, että sairaanhoitopiiri tai erityisvastuualue voi tuottaa akuutin ensihoidon omana palvelunaan. . Nykyisen terveydenhuoltolain mukainen yhteistyösopimusmalli ei jatkossa ole enää mahdollinen. ”Ensihoitopalvelun tuottamisessa tulevaisuudessa on kaksi vaihtoehtoa: joko se on omaa toimintaa, tai sitten voidaan hankkia kilpailuttamalla täydentäviä palveluja.” ”Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun pitäisi olla samassa rakenteessa, jotta on mahdollista, että se olisi omaa toimintaa.” Sote-lakipaketti pyritään antamaan eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella
Toistakymmentä ihmistä ihmettelee, mitä on tapahtunut, osa huutaa apua ja panikoi. Pukuhuoneeseen tuodaan myös pahiten loukkaantuneet, joista yksi on tajuton ja kaksi tajuissaan. . Pelastajat ohjaavat tolpillaan olevat ihmiset käytävän toisessa päässä sijaitsevaan isoon pukuhuoneeseen. Suuronnettomuuden ainekset olivat olemassa. Tapahtumapaikalla on palonalku. Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Ensihoidon johtamista harjoiteltiin Saimaan ammattikorkeakoulussa Kaksi ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui vakavasti, kun kaasupullo räjähti oppilaitoksen käytävässä. Paikalle ensimmäisinä saapuvat palomiehet sammuttavat sen nopeasti. Räjähdyksessä menehtyneet kaksi ihmistä viedään eri huoneeseen. Kuljetusjohtaja luovuttaa työparinsa triageen. Toinen pari aloittaa potilaiden numeroinnin ykkösestä, toinen 101:stä. Taustalla triage pitää potilaista kirjaa.. Triage aloittaa potilaiden luokittelun pukuhuoneessa välittömästi ensimmäisten uhrien saavuttua paikalle. ”Todellisessa tilanteessa olisimme vieneet potilaat eri rakennukseen, ja erotelleet lisäksi punaiset ja vihreät eri huoneisiin”, sanoo pelastuslaitoksen edustaja palautepalaverissa. Toinen tajuissaan olevista uhreista on saanut pahoja palovammoja sekä vartaloonsa että keuhkoihinsa. Työparin jäsenistä toinen hoitaa viestiliikennettä, toinen keskittyy potilaisiin. Ensihoitaja tarkistaa tajuttoman uhrin tilan. 24 9–10 ·2016 ENSIHOITO K aasupullo on räjähtänyt Saimaan ammattikorkeakoulun liikuntasalin aulassa. He aloittavat uhrien evakuoinnin välittömästi. Pelastautumisharjoituksessa kaasuvuodolle ja savulle altistui parikymmentä ihmistä. Potilaita on niin paljon, että luokitteluun tarvitaan kaksi työparia. Pari uhria he siirtävät kantamalla. Aulaan johtavassa käytävässä on kaaos. Oven edustalla makaa viisi ihmistä, joista yksi huutaa tuskasta ja toinen valittaa
Yhteyttä miehistöön pidettiin omalla kanavalla. Kuvassa järkyttyneitä potilaita. Kriittiset potilaat saatiin harjoituksessa onnettomuuspaikalta sairaalaan alle tunnissa.. Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoidon opettaja Juha Jormakka vastasi harjoituksen käsikirjoituksesta. Koska kyseessä oli harjoitus, vakavasti loukkaantuneetkin tiputettiin kyydistä jo parinsadan metrin päässä ammattikorkeakoulun pääovella. Siirrot tehtiin aidolla kalustolla ja mukana oli sekä pelastustoimen että sopimuspalokuntien väkeä”, kertoo yliopettaja Simo Saikko. Nyt lääkintäjohto pysytteli koko harjoituksen ajan ulkona pysäköintialueella, ja oli yhteydessä pelastajiin Virven välityksellä. Profile Vehicles Oy Yrittäjäntie 1 74130 Iisalmi www.profilevehicles.com Hän kiittää triagea potilaiden selkeästä merkitsemisestä. ”Me olisimme tarvinneet enemmän Virvejä. ”Paperityöt jäivät osittain tekemättä”, hän sanoo. Kuljetusjohtaja selvisi 20 potilaan kuljetusten järjestämisestä mallikkaasti, vaikka hoitikin sen yksin, kun työpari siirtyi avuksi triageen. Harjoitukseen osallistui 20 ammattikorkeakoulun ensihoidon johtamisen ja ensihoidon opiskelijaa, kaksi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen yksikköä sekä seitsemän ensihoitoyksikköä. 9–10 ·2016 25 GENIOS E-tyypitetty, Sprinter Genios-ambulanssi Laatu, turvallisuus, ergonomia, hygienia kaikki huomioitu. Viestiliikenteen kanssa pelastajilla ei ollut ongelmia. Yksi palomies muun muassa lähti ambulanssikuskiksi.” ”Halusimme toteuttaa onnistuneen harjoituksen, jossa jokainen tietää roolinsa. ”Tulipalo sammutettiin nopeasti, joten pelastajat siirtyivät auttamaan muissa tehtävissä. Pärjäsimme kyllä, kun otimme käyttöön useampia kanavia”, kertoo lääkintäjohtaja. ”Kriittiset potilaat saatiin onnettomuuspaikalta sairaalaan alle tunnissa. Kaikki potilaat siirrettiin käsikirjoituksen mukaisesti ambulansseihin ja heitä lähdettiin viemään noin 10 kilometrin päässä sijaitsevaan Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Hänen mukaansa harjoitus sujui hyvin. Lääkintäjohto olisi pelastajien mielestä saanut työskennellä sisätiloissa. Resursseja jaettiin aivan, kuten pitikin”, sanoo Jormakka
Matti Orrainen on ollut mukana tekemässä turvallisuusja poistumisturvallisuusselvitysten laadintaa varten tehtyjä oppaita. ”O len saanut olla mukana monessa mielenkiintoisessa hankkeessa ja tehdä töitä alan asiantuntijoiden kanssa. Työuransa alkuvaiheessa hän pääsi jalkauttamaan sisäministeriössä laadittua uutta rakentamismääräyskokoelman rakenteellisen paloturvallisuuden määräyksiä E1:tä. toukokuuta 1976. Erkki Jaakkola oli mukana jalostamassa koulutusta ja näin saatiin parannettua tietoa rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Onnettomuuksien ehkäisyn kannalta pitää tuoda positiivisia asioita esille. Suunta on edelleen hyvä”, Matti Orrainen sanoo. Kaikki seurasivat tarkkaan eikä siihen aikaan näplätty älypuhelimia. Halusimme siirtää määräykset käytäntöön ja järjestimme eri puolilla maata koulutustilaisuuksia paloviranomaisille. 26 9–10 ·2016 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Neljä vuosikymmentä rakenteellisen paloturvallisuuden parissa töitä tehnyt Matti Orrainen on tyytyväinen. ”Luin hakuilmoitusta ja mietin, mitä tekee paloinsinööri. Matti Orrainen muistelee koulutuskiertueita, joissa koulutusta järjestettiin pienissä ryhmissä ja esillä oli käytännön rakennuskohteen piirustukset. Myöhemmin koulutus siirtyi opistoon ja taso on noussut huimasti.” Tarvittaisiin rakennetun ympäristön ministeriö Rakenteellisen paloturvallisuuden säädösvalmisteltu siirtyi vuonna 1983 perustettuun ympäristöministeriöön. Työn ohessa tapahtuva koulutus kiinnosti myös” Vuodenvaihteessa, 40 vuoden työuran jälkeen Matti Orrainen jää eläkkeelle SPEKin johtajan tehtävästä. Vastavalmistuneen 25-vuotiaan rakennusinsinöörin sai kiinnostumaan alasta kuukautta aikaisemmin sattunut Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuus. ”Siitä kului noin 15 vuotta ja palovaroittimet tulivat pakollisiksi. Niissä yhteistyökumppaneina ovat olleet muiden muassa Seppo Männikkö ja Tapio Sten Tampereelta sekä äskettäin edesmennyt Jari Turunen Joensuusta.. ”Esitimme kysymyksen, jonka kaikki kuulivat ja edelliseen vastannut antoi numeron, jonka perusteella arvottiin vastaaja seuraavaan kysymykseen. Siihen aikaan heidän tehtäväkuvansa oli laaja ja toisaalta tällaista koulutusta oli vielä vähän tarjolla.” ”Näin saatoimme auttaa virkamiehiä”. Aluksi palokuolemat eivät vähentyneet, mutta viiden viime vuoden aikana ne ovat vähentyneet neljänneksellä ja asuntopalojen määräkin on ollut laskussa. Matti Orrainen muistelee, miten kävi 1980-luvulla kertomassa MTV:n Tänään kotona -ohjelmassa palovaroittimista ja niiden merkityksestä. Jokainen esiintyi ryhmässä eri rooleissa, esimerkiksi suunnittelijana tai konsulttina ja näin opittiin rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Matti Orraisen mielestä rakenteellinen paloturvallisuus voisi säädösvalmistelussakin olla lähempänä operatiivista paloturvallisuutta.” ”Käytännöstä kumpuavalla tiedolla, hyvällä tilastoinnilla ja onnettomuuksista oppimisella saisi olla selkeämpi yhteys rakenteellisen paloturvallisuuden määräysten ja ohjeiden tekijöihin.” Matti Orraisen työmaa 40 vuotta rakenteellinen paloturvallisuus ”Vielä kun sprinklerit saataisiin lakiin” Teksti ja kuva: Esa Aalto Matti Orrainen aloitti paloinsinöörinä Suomen Palontorjuntaliitossa 10. Hyvillä mielin voi sanoa, että aikaankin on saatu jotakin.” Palokuolemaluvut ovat viime vuosina painuneet alemmas ja asuinrakennuspalojenkin määrä on saatu vähenemään. Hallion ja Heikki Nupposen kanssa analysoimme, miksi määräykset on kirjoitettu. ”Palontorjuntaliitto toimi julkaisijana ja siellä yhdessä vanhempien kollegoiden Antti Lastun, Pentti K
Me teimme yhdessä oppaan, jota jaettiin myös Euroopan Palontorjuntaliiton CFPA:n jäsenille. Se on luotettava ja toimiva ratkaisu turvallisuuden lisäämiseksi.” Kehitystyö huomattu Suomessa alettiin Maaningan palvelutalon tulipalon jälkeen viedä voimakkaasti eteenpäin rakennusten paloturvallisuutta ja turvallisuusselvitykset tulivat lainsäädäntöön. ”Me olemme SPEKissä ottaneet vahvasti kantaa sen puolesta, että automaattiset sammutuslaitteistot kirjoitettaisiin lakiin. Rakennettua ympäristöä voitaisiin valtion hallinnossa hoitaa keskitetymmin.” Hän toivoo, että määräysten muuttamista ei arvioitaisi ainoastaan kustannuksia lisäävänä, vaan myös turvallisuus ymmärrettäisiin paremmin. ”Kenties ei haluta paneutua tietoon. Suorempi tapakin olisi toteuttaa parempi suojaustaso uudisrakentamisen yhteydessä. Molempien järjestöjen komissioissa hän on toiminut myös puheenjohtajana. Orrainen toivoo, että henkilöturvallisuuden kannalta rakennusten suojaustasoa arvioidaan tarkoin. Siitä lähti hänen pitkäaikainen luottamustehtävänsä CFPA:ssa. Myös CTIF:n toiminnassa hän oli pitkään mukana. ”Odotan mielenkiinnolla mitä tulevaisuudessa tapahtuu. ”Tässä työssä Seppo Männikkö on ollut yksin merkittävimmistä toimijoista. Se on hieno juttu.” ”Selvitykset eivät kuitenkaan kosketa koteja, joissa asuu yhä enemmän ikääntyviä ja heidän halutaan myös asuvan omissa kodeissaan yhä pidempään.” Automaattiset sammutuslaitteistot jakavat mielipiteitä myös pelastusalalla. Rakentamismääräyskokoelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Maailmalta löytyy paljon tutkimuksia, joissa todetaan sammutuslaitteiston pelastava vaikutus. Kampanjaan kuuluvat maksuttomat oppimateriaalit saa käyttöön nettisivuilta : nouhata.?/oppimateriaalit/ + @NouHata @NouHataKampanja Rakennetun ympäristön ministeriö tarvittaisiin ja siihen voisi koota eri ministeriöistä rakentamiseen liittyvät tehtävät. Matti Orrainen toivoo, että laajalti onnettomuuksien ehkäisyyn vaikuttavien tahojen yhteinen keskustelutilaisuus järjestetään tulevaisuudessakin. Asumisen paloturvallisuuden keinoja on parannettu näissä tilaisuuksissa.”. Naapurimme Ruotsissa ja Norjassa kiinnostuivat tästä ja veivät esittelemämme suojaustason parannukset omiin lainsäädäntöihinsä.” Meillä sitä toteutetaan lakiin kirjatun poistumisturvallisuusselvityksen kautta ja sitä Matti Orrainen pitää hieman byrokraattisena tapana. ”Erinomaisen antoisaa työtä ja mielestäni olemme saaneet hyviä asioita aikaiseksi.” ”Alkuvaiheessa jännitin pärjäämistä kielitaidon kanssa, mutta otin härkää sarvista ja opiskelin englantia muun maussa lukemalla Wallanderin dekkareita englanniksi” Padasjoen harjoitusalueella aloitettiin kymmenisen vuotta sitten järjestää palonehkäisyn perinnepäivää. ”Toivon, että se tulisi määräyksiin myös meillä.” Suomessa on kaikkiaan noin kuusi tuhatta poistumisturvallisuusselvityskohdetta, joista puolet on kymmenen vuoden aikana sprinklattu. ”Seppo Männikön sanoja lainatakseni, joka ainut työpäivä on valmistunut kohde, jossa on automaattinen sammutuslaitteisto. NouHätä! on yläluokkien valtakunnallinen pelastustaitokampanja, joka lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, sekä antaa taitoja toimia onnettomuustilanteissa oikein. ”Siellä poltettiin muun muassa ensimmäistä kertaa itsestään sammuvaa savuketta. Savu sekoittuu vesihöyryyn ja pitää savukaasut matalalla myrkyllisyyden tasolla, ettei ihminen kuole.” ”Ehkä tätä ei ole osattu riittävästi tuoda esille. SPEK alkoi julkaista selvitysten laadintaoppaita. Matti Orraisen mielestä kaikki eivät usko niiden tehokkuuteen, koska eivät tunne sitä riittävästi. Kyse on myös yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta.” Matti Orraisen pitkä ura sai kansainvälisen käänteen vuosituhannen alussa, kun ruotsalaiset pyysivät mukaan tekemään rakenteellisen paloturvallisuuden käytännönläheisiä oppaita
Toukokuussa 2009 pelastuslaitos teki Siikajoen kunnanhallitukselle esityksen uudesta paloasemasta. Siikajoen kunta esitti myöhemmin paloasemaa Yrityspuisto Oy:n entisiin pinnoittamon tiloihin. Rakentamishanke oli hyvässä myötätuulessa ja suunnitelmat pitkällä. Uusi paloasema on aina merkkitapaus, niin myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. Hän esitti, että paloasematilat rakennettaisiin entisen valtion virastotalon yhteyteen. 28 9–10 ·2016 Täytyyhän Ruukissa oma paloasema olla! S iikajoen kunnalla on aiemmin ollut paloasemarakennukset Paavolan, Siikajoenkylän ja Ruukin taajamissa. Esitys sai tuulta purjeisiin. Niinpä tästäkin luovuttiin. Ruukin terveysaseman ja koulun mittavien rakentamishankkeiden takia paloaseman rakentamisesta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Hän osti valtion entisen virastotalon vuonna 2013 mielessään Siikajoen puolivakinaisen sopimuspalokunnan tilaongelmat. Siikajoella oltiin jo luopumassa Ruukin taajaman paloasemahankkeesta, mutta paikallinen yrittäjä ja palokuntalainen Markku Leinonen, 43, riensi apuun. Paavolan aseman sisäilmaongelman takia sen toimistotilat muutettiin ensin Ruukkiin Yrityspuisto Oy:n tiloihin ja myöhemmin entiseen valtion virastotaloon. Ratkaisun ongelmaan toi paikallinen yrittäjä ja palokuntalainen, Markku Leinonen. Selvisi kuitenkin, että toimintavalmius aikoja olisi ollut käytännössä mahdotonta saavuttaa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Ensihoitaja Ville Närhi kertoo, että 86ja 8-tiellekin on sopivasti sama matka. Oma noin 30 kuution maanalainen sammutusvesisäiliö – kuva yllä. ”Aiemmin käytännön työstä iso osa kului ajamiseen tien päällä. Pelastusjohtajalta iso tunnustus Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kiittelee Markku Leinosen tekoa yksityishenkilönä ja palokuntalaisena ainutlaatuiseksi – varsinkin kun tämä otti alkuvaiheessa ison henkilökohtaisen taloudellisen riskin tilat hankkiessaan. Tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa kuunneltiin. Oli aina mahdoton soittokierros selvittää, kuka lähtee ja millä kalustolla. Onhan tämä uusi paloasema kylälle turvallisuuden maamerkki”, paloesimies Vesa Lämsä painottaa. Isot taajamat nauhamaisessa jokivarressa ovat haastavia. Viime vuonna Siikajoella oli 77 hälytystehtävää. Entisten remontoitujen tilojen jatkeeksi rakennettiin noin 500 neliötä hallitilaa ajoneuvoille ja muulle kalustolle. Revonlahden, Paavolan ja Ruukin taajamista juuri Ruukilla on keskeinen sijainti. 9–10 ·2016 29 ALUE TUTUKSI . Päiväsaikaan Ruukin paloasemalla on normaalisti kaksi pelastuslaitoksen viranhaltijaa, muina aikoina on varallaolovahvuus 1+1 Siikajoen PVPK:n miehityksellä”, Leinonen kuvailee. ”Investointi ja riski oli iso, mutta sen verran kylähullu olen”, Leinonen naurahtaa. kylmä kalustohalli, ajoneuvohalli, pesuhalli ynnä muut – 513,5 m2 Sosiaalitilat – pukuhuoneet, pesuhuoneet, sauna, keittiö ynnä muut – 112 m2 Käytävät, aulat, siivouskomerot 182 m2 Kuntosali 46,5 m2 Sosiaalija toimistotilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa, hallitilat yhdessä. Nyt Jokilaaksojen pelastuslaitos on vuokrannut noin tuhannen neliömetrin tilat Siikajoen kunnalta, joka on puolestaan vuokrannut tilat Leinoselta. Vanhoja tiloja remontoidessa on uhkana, että joudutaan tekemään liikaa kompromisseja ja tulee hukkaneliöitä. Ruukin uudelle paloasemalle on kuitenkin saatu toimivat ja viihtyisät tilat kahdessa kerroksessa. Täytyyhän Ruukissa oma paloasema olla! RUUKIN PALOASEMA: Toimistotilaa 63 m2, valmiushuoneet (lepotilat) 33 m2 Lämmintä varastotilaa 27 m2, Hallitilaa – sis. ”Hälytystehtävien hoito oli pitkään hankalaa, kun kalustoa oli sekä Paavolassa että Ruukissa ja toimisto Ruukin yrityspuistossa. Ruukin uudella paloasemalla Siika joella pelastus ja ensihoito ovat kätevästi saman katon alla ja yhteishenki on korkeal la. Tilavassa kalustohallissa vasemmalta Siikajoen PVPK:n puheenjohtaja Markku Leinonen, yksikönjohtaja ja ensihoitaja Ari Puhakka, ensihoitaja Ville Närhi, ensihoitaja Anna Parttimaa, paloesimies Vesa Lämsä, palomestari Timo Mattila ja kalustonhoitaja Antti Honkamäki
Apu on lähellä, jos palokunnalla loppuu kalusto kesken. Riski kannatti ja sopimuspalokunnan toimintaedellytykset on turvattu. Pesuhallissa on oma ilmanvaihto ja pesukone likaisille varusteille puhdas paloasema -periaatteen tapaan. Oman firman kautta teen jonkin verran myös palovar tiointeja teollisuudessa.” . ”Paljon on tullut hyvää palautetta uudesta asemasta. Markku Leinosen idea oli muun muassa läpiajettava pesuhalli. Toinen Siikajoen kylällä oleva asema ei ole miehitetty. ”Raahen asema on remontissa ja riskienhallinta on osittain hajautettu Pyhäjoelle. Jokilaaksojen pelastuslaitos vuokraa tilat Siikajoen kunnalta, joka puolestaan on vuokrannut ne Leinoselta. Leinonen on mukana myös majoitus-, pesu-, kasteluja sulatushommissa. Hän osti Ruukin taajamasta entisen valtion virastotalon, johon on remontin ohella rakennettu noin 500 neliön lisärakennus hallija varastotiloineen. Huhti–toukokuussa pitäisi Raahessa olla valmista, mutta mukava täällä Ruukissakin on olla.” ”Timokin vetää välissä sammutusasun päälle. Yksikönjohtaja ja ensihoitaja Ari Puhakka esittelee JO291:een omin voimin hitsattua akkukäyttöisen pelastussarjan telinettä. Nuoriso-osastossa on puolensataa innokasta ja naisosastokin on aktiivinen. Lähin paloasema olisi muuten ollut Raahessa, josta on puolen tunnin ajomatka Ruukin taajamaan”, Leinonen kertoo. Ensihoito on nyt pelastuspuolen kanssa saman katon alla niin kaluston kuin miehistön osalta. Vaikka Leinonen nyt omistaakin oman paloaseman, kuntalaisten ja palokunnan hyvinvointi on tärkeintä. On hienoa, että meillä on täällä palomestari paikalla. Työskentelemme vuorokausirytmissä ja vuorottelemme Ruukin ja Raahen välillä, mikä tuo hyvää vaihtelua kaikille”, ensihoitaja Anna Parttimaa iloitsee. Vaatimaton mies antaa mieluusti muiden esitellä uutta paloasemaa, joka vihittiin virallisesti käyttöön lokakuussa. Ruukissa työskentelee nyt poikkeuksellisesti kolmantena viranhaltijana palomestari Timo Mattila, jonka työpöytä on Raahessa. . Harvalla palokuntalaisella on oma paloasema. Entisen virastotalon toisessa päässä on toiminut lisäksi työvoimatoimisto.. Aktiivinen palokuntalainen ja yrittäjä Markku Leinonen halusi säilyttää Siikajoen PVPK:n elinvoimaisena ja palokunnan palvelut keskeisellä paikalla. Muutenkin yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa toimii todella hyvin”, Markku Leinonen kertoo. Ruukin paloasemalla toimivassa hälytysosastossa on 18 jäsentä. Lähtöviiveet ovat lyhentyneet merkittävästi, kun ambulanssiin ei tarvitse enää kulkea ulkokautta vanhan rakennuksen kylkeen valmistuneen laajennusosan ansiosta. Riski kannatti – palokunta voimissaan Ruukin uuden paloaseman myötä Siikajoen PVPK on saanut lisävirtaa. Palokunta on täyttänyt perheettömän huoltamoyrittäjän kaiken vapaa-ajan jo 17 vuotta. Ensihoitaja Anna Parttimaa iloitsee hyvistä tiloista ja kalustohallissa olevasta ensihoidon varastosta, josta on nopea täydentää ambulanssia. ”Olen ostanut Jokilaaksojen ja VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen poistomyynnistä kaksi säiliöautoa ja sammutusauton. 30 9–10 ·2016 ALUE TUTUKSI pelastuslaitoksen toiveita. Tällä hetkellä Jokilaaksoissa on neljä akkukäyttöistä sarjaa ja lisää hankitaan. ”Ensihoidon tehtäviä on keskimäärin 3–4 vuorokaudessa. Maanalaisesta 30 kuutiometrin vesitankista täyttää säiliöauton viidessä minuutissa. Harvalla paloasemalla on myös oma putka. Palokuntakokemuksesta oli muutenkin iso apu sunnittelussa. Mönkijä, vene ja muu erikoiskalusto on erillisessä päätyhallissa, jotta ne saa no peasti oikean auton vetonuppiin kiinni ilman turhia siirtoja kalustohallissa
Jokilaaksojen pelastuslaitos Pohjois-Pohjanmaalla on pieni, tehokas ja notkea. Ensihoidossa on myös kaksoistutkinnon suorittaneita. Haasteita riittää junaliikenteen pääradan, maanteiden pääväylien ja meren lisäksi maan syvyyksissä. Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut laajenivat merkittävästi vuonna 2013 ja toisen kerran vuonna 2015. Paloasemia on 24. ”Ambulansseissa on myös pelastajataustaisia toisena hoitotason työparina ja meillä on toistakymmentä pelastajataustaista, joilla on hoitotason pätevyys. Päätoimista pelastushenkilöstöä on 110, ensihoitohenkilöstöä 150 ja sopimushenkilöstöä 600. Yhtään paloasemaa ei ole silti suljettu. ”K un aluepelastuslaitos syntyi, kuntia oli 23 nykyisten 17:n sijaan. Tehtäväkierto on tuonut joustoa johtamiseen. Perustason yksikötkin ovat käytännössä noin 80 prosenttia valmiusajastaan hoitotasolla. Ensihoidon osuus laitoksen bruttomenoista on noin 54 prosenttia. Jokilaaksojen pelastuslaitos tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyllä yhteistoimintasopimuksella piirin eteläisen alueen ensihoitopalvelut. Erityiskohteita on Euroopan syvin – lähes 1500 metriä – maanalainen metallikaivos Pyhäjärvellä. Haluamme jatkossa kouluttaa lisää ensihoitajia pelastustoimen tehtäviin, jotta saamme lisää vahvuutta erityisesti päivälähtöihin. 9–10 ·2016 31 JOKILAAKSOT: YLEISJUTTU Tehtäväkierto tuo laatua pelastustoiminnan johtamiseen Jokilaaksojen pelastuslaitos sijaitsee PohjoisPohjanmaan maakunnan eteläosassa, Kala-, Pyhäja Siikajokilaaksojen alueella Perämeren rannalla. Verkosto on kuitenkin kohtuullisen kattava ja toimintavalmiusajat toteutuvat hyvin. Mielenkiintoisia ovat myös vajaat 3000 henkeä työllistävä SSAB:n terästehdas Raahessa ja Haapajärvellä sijaitseva Puolustusvoimien toimipiste, jossa käsitellään räjähteitä ja ampumatarvikkeita. Tästä hyötyvät erityisesti asiakkaamme.” Sopimuspalokunnat avainasemassa Sopimuspalokunnilla on jokilaaksojen alueella erittäin merkittävä rooli. Voimme siis tarvittaessa paikata hyvin ristiin. 1ja 2-riskialueilla jäädään vähän alle 90 prosentin, mutta 3-riskialueilla päästään noin 95 prosenttiin”, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, 57, iloitsee. ”On kiva olla välissä operatiivisella puolella perusasioiden äärellä.” Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen (vas.) kuunteli vieressä tyytyväisenä.. 17 kunnassa on noin 124000 asukasta. Yhteensä 21 ensihoitoyksiköistä 13 on hoitotasolla ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa. Ensihoitotehtäviä on vuodessa noin 28000. Raahen sataman kautta kulkee noin 5,5 miljoonaa tonnia rahtia ja kuutisensataa laivaa vuosittain. Ylivieskassa sopimuspalokunTeksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Päivystävä palomestari Esa Ihalainen, 53, toimi aiemmin pelastuspäällikkönä. Uusin merkittävä erityiskohde on Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Etelässä paloasemat ovat huomattavasti tiheämmässä kuin meillä 25–30 kilometrin välein. Vuosittain kertyy noin 28000 ensihoitoja noin 3000 pelastustoimintaan kuuluvaa hälytystehtävää. ”Pelastustoimen noin 2800 tehtävästä noin 2400:ssa on sopimuspalokunta mukana tavalla tai toisella
Yksi näistä on juuri käyttöön vihitty Siikajoen Ruukin paloasema, josta on oma juttunsa tässä lehdessä. Esimerkiksi ison metsäpalon sammuttaminen on viikonloppuna 2–3 kertaa kalliimpaa kuin arkipäivänä”, Haapanen kertoo. Päällystö on yhä päällystöä, mutta henkilö voidaan määrätä muihinkin tehtäviin kuin varsinaiseen virkaan. Omaa toimenkuvaansa pelastusjohtaja ei ole vielä ehtinyt miettiä, mutta luottaa siihen, että työtä riittää myös vuonna 2019. Tämä on tuonut joustavuutta kehittää organisaatiota. Joku on voinut pettyäkin, jos on ollut kiinnostunut peruspalomestarin tehtävää vaativammasta työstä.” Myös pelastustoiminnan johtamisjärjestelmää uudistettiin noin vuosi sitten. Ensihoito on olennainen osa sisäistä ja kansalaisen turvallisuutta. Myös ensihoito on tänä päivänä toiminnaltaan ja laadultaan aivan erilaista kuin sairaankuljetus vielä 5–6 vuotta sitten. Tehtäväkierto koskee lähinnä päällystöä, mutta mukana on myös pari alipäällystövirkaa. Ainakin toistaiseksi nämä tehtävät ovat määräaikaisia. Koko pelastuslaitoksen ylin ja keskijohto on mukana myös maakuntaja PoPSTer-hankkeessa. Haapasen mukaan tähän joukkoon oli haussa jopa tungosta johtoryhmätasolta asti. 18 pelastuslaitosta on mielestäni liikaa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella kaikki sopimuspalokunnat yhtä lukuun ottamatta hoitavat myös ensivastetehtäviä. Ensihoito olennainen osa ”Pelastustoimen uudistukseen suhtaudumme uteliaasti ja positiivisen optimistisesti. Vähitellen on siirrytty meidän kunta ja meidän paloasemasta meidän pelastuslaitos -ajatteluun.” Jarmo Haapanen toivoo uudistuksessa poliittisilta päättäjiltä viisautta. Poliittisesta arpakoneesta pitäisi löytyä luku, joka on merkittävästi alle 12.” Haapasen mukaan asiakkaiden odotukset riskienhallinnassa kasvavat koko ajan. Nyt olemme vasta lähtökuopissa ja kuormitus kasvaa merkittävästi ensi vuonna.” PoPSTerissa luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sote-palvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla. Tehtäväkierto tuo joustoa ”Kun aluepelastuslaitos muodostettiin, kehitimme myös tehtäväkuvamenettelyä. ”Toivon, että nyt luotavat rakenteet toimivat hyvin ainakin 10–15 vuotta, jotta voidaan keskittyä alan sisällön kehittämiseen. Huonoin tilanne on Pulkkilassa ja Haapajärvellä sisäilmaja kosteusongelmien takia.” . Pelastustoimen ja ensihoidon väliin ei saa tulla erottavia rajapintoja. Haapasen mielestä alalla on yhä kasvava vaatimus erikoisosaamisesta. ”Pelastustoimen ja ensihoidon synergiaedut ovat valtavat. Neljä viikkoa menee vuorotöissä ja viikko päivätöissä. Jokilaaksojen pelastuslaitos on hänen mukaansa joustava ja pieni, mutta kokoansa suurempi.. Silloin ei tullut kyseeseen että yksityisen ambulanssifirman tontille olisi tuonut toisen auton. Sopimuspalokunnille maksettavat korvaukset ylityöpalkkoineen ja KVTES:n mukaisine sunnuntaikorvauksineen vaikuttavat suuresti menoihin. Pelastustoiminnan johtamista pidetään itsestäänselvyytenä, mutta se on yhä vaativampaa ja näkyvä osa ydinosaamista. 18:n laitoksen mallissa muodostaisimme yhteisen pelastuslaitoksen Oulu-Koillismaan kanssa.” Haapasen puheista paistaa usko tulevaan ja ilon aiheita löytyy paljon, vaikka tiukkoja aikoja eletäänkin. Taloudellisesti Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on mennyt vuosia hyvin ja budjetti on ylijäämäinen. Meiltä on kolme henkeä mukana sisäministeriön uudistamishankkeessa – on hyvä olla mukana vaikuttamassa. Laadun kehittäminen on helpompaa, kun ei ole liikaa toimijoita kentällä”, hän kiteyttää. 32 9–10 ·2016 ALUE TUTUKSI EN-APUVÄLINEET p. ”Pitää kuitenkin koputtaa puuta, etteivät keikkamäärät tai niiden laatu sekoita budjettia. On hieno juttu, jos kokee tehtäväkierrossa positiivisia elämyksiä. Raahessa on juuri käynnissä peruskorjaus ja laajennus. Uudistus työllistää aika tavalla, kun tiedon tulva on muutenkin valtavaa. Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen toivoo, että suuressa uudistuksessa ei menetetä pelastustoimen ja ensihoidon synergiaetuja. Kasarmoidussa P30järjestelmässä tehdään ringissä vuorokausirytmiä. ”Näillä näkymin Sievin paloasemahanke käynnistyy ensi vuonna. Vain 10–15 prosenttia pelastustoimen tehtävistä voidaan hoitaa kuukausipalkkaisella väellä. ”Tulevaan uudistukseen verrattuna pelastustoimen nykytilanteeseen on menty asteittain. 1 9 4 6 9 3 1 2 Sillankorvankatu 25 · 05810 Hyvinkää info@en-apuvälineet.fi · www.en-apuvälineet.fi RAIZER-nostotuoli! • potilaan voi nostaa vaikka yksin • yhdellä akun latauksella 40–100 nostoa • laite nostovalmiuteen alle 3 minuutissa • vain 13 kg sisältäen 2 kantolaukkua innovatiivinen ta on mukana kaikissa vähintään keskisuurissa tehtävissä”, Haapanen kuvailee. Tällä hetkellä ai noastaan ensihoitopäällikkö, hallintopäällikkö ja minä teemme suoraan virkanimikkeen mukaisia tehtäviä. Hallinto pitää rakentaa niin, että voidaan toimia mahdollisimman tehokkaasti niin normaalikuin poikkeusoloissa. ”Joka tapauksessa Jokilaaksojen pelastuslaitos katoaa kartalta. Uudistus tuo varmaan hyvää
Todella mielenkiintoista kuitenkin”, tulevan laitospalokunnan esimies Oikkonen kertoo. ”Tulemme varmasti harjoittelemaan useammin kuin vaadittujen kolmen vuoden välein.”. Riskienhallintapäällikkö Jarmo Myllymäki Jokilaaksojen pelastuslaitokselta toimii myös päivystävänä palomestarina Raahen alueella. Tulemme tekemään Voisi kuvitella, että palopäälliköllä ilman paloasemaa olisi joutilasta. Koulutuskeskuksessa kaikki työntekijät saavat turvallisuuskoulutuksen työmaiden omien perehdytysten lisäksi. Työssä on ollut palj0n dokumentointia ja palavereja, kuten odotinkin. Aiemmin hän toimi reilut kaksi vuotta palomestarina Teollisuuden Voima Oyj:llä Posiva Oy:n loppusijoituslaitoksella ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla. Erityisasiantuntija ja palomestari Marko Talus, 25, (vas.), riskienhallintapäällikkö Jarmo Myllymäki, 44, ja Fennovoima Oy:n palopäällikkö Timo Oikkonen, 29, tapaavat säännöllisesti ydinvoimalaitosprojektin tiimoilta. ”On ollut onni saada meidän pelastuslaitokselle töihin väkeä, joka on halunnut sitoutua tällaiseen projektiin. Alue on noin sata hehtaaria. Yhteistyö Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa toimii loistavasti. Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa tulee painottumaan yhteisiin harjoituksiin laitospalokunnan kanssa. ”Nyt on menossa järjestäytymisvaihe eli toiminnan suunnittelua ja rakennustyömaalla paloja pelastustoimen koordinointia yhteistyössä rakennusyritysten kanssa. Fennovoima Oy:n palopäälliköllä Timo Oikkosella riittää töitä jo nyt Pyhäjoen Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosprojektissa. Hän tuo ydinvoimalaitoshankkeeseen paloja pelastuspuolen tuntemusta. Oikkonen arvostaa sitä, että pelastuslaitos on nimittänyt hankkeeseen oman yhteyshenkilön. . Myllymäki toimi aiemmin yhdeksän vuotta Pyhäjoen paloasemalla, joten hanke on hänelle tuttu jo vuodesta 2007 asti. Aktivistit ovat jo työllistäneet viranomaisia alueella muun muassa autoja polttamalla. Ydinvoimalaitosprojekti on hänen vastuullaan. Fennovoima Oy:n palopäälliköllä Timo Oikkosella ei ole vielä alaisia eikä paloasemaakaan, jota hän osoittaa jo toimivassa koulutuskeskuksessa olevan ydinvoimalaitosalueen pienoismallista. 9–10 ·2016 33 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Ydinhaasteita Pyhäjoella O ikkonen aloitti palopäällikkönä Fennovoimalla tammikuussa
Tarvitaan paljon koulutusta ja vierailuja.” ”Ydinvoimalaitoshanke on jo nyt tuonut Pyhäjoen seudulle selvän piristysruiskeeen. Toisella kerralla sytytettiin henkilöauto palamaan ja tukittiin näin tie alueelle. Näihin kuuluvat muun muassa kokonaisvastuu alueen riskienhallinnasta, pelastustoiminnasta, varautumisesta ja koulutuksesta. Yhdessä liikennevälinepalossa ydinvoimalaa vastustavat aktivistit polttivat poliisiauton. Pyhäjoen paloasemalta ajaa alueelle noin 15 minuutissa.” Taluksen oleellisimmat vastuualueet tässä projektissa ovat Hanhikivi 1 -hankkeen pelastusviranomaisen yhteistyö ja valvontatehtävät. Merialueella on tapahtunut pari pientä öljyvahinkoa ruoppaukseen liit tyen.. ”Ei tällaista opi Pelastusopistossa. Olemme mukana myös pelastustoimen ydinturvallisuuspooli PYTPOssa.” Jokilaaksojen pelastuslaitos on nimittänyt ydinvoimalaitoshankkeelle oman yhteyshenkilön. Hän toimii myös päivystävänä palomestarina Raahen alueella Aktivistit työllistäneet Vaikka Hanhikivenniemellä tehdään vasta valmistelevia töitä, on alueella ollut jo 12 tehtävää joulukuun alkuun mennessä. 34 9–10 ·2016 ALUE TUTUKSI entistä enemmän yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja Satakunnan pelastuslaitosten kanssa. On vuosien työ perehtyä ydinvoimalaitoshankkeeseen, kun kaikki on uutta, eikä ole edes kunnolla ymmärtänyt asian laajuutta. Myös renkaita on poltettu. Pyhäjoen tehtävämäärät tulevat varmasti 2–3-kertaistumaan jo kasvavan ensivastetoiminnan takia. Erityisasiantuntija ja palomestari Marko Talus on innoissaan uudesta haasteesta. Hanhikiven alueella on ollut tähän asti lähinnä hirvikolareita
Laitospalokunnallekin on haasteellista säilyttää laitostuntemus, koska rakennuksia ja rakennelmia on noin 80, huonetiloja tuhansia. Operatiivisessa tilanteessa hyödynnettävä sammutussuunnitelma kattaa muun muassa hyökkäystiet, sammutuskalustot, sammutusjärjestelmillä suojatut alueet ja savunpoistojärjestelyt. Sitä täydennetään muun muassa automaattisilla sammutusjärjestelmillä ja palokunnan operatiivisella toiminnalla. Tarvitaan laitospalokunta ja vartiointiliike. 100 850 l/min . Fennovoima tulee laatimaan sammutussuunnitelmat sekä sähköisesti että paperilla”, palopäällikkö Timo Oikkonen kertoo. Kysy tarjousta. Betonivaluja tai muita rakenteita ei saa tehdä ennen rakentamislupaa vuonna 2018. Aitalinjoista murtauduttiin läpi ja kiinnittäydyttiin työkoneisiin. Aina kun alueella tulee uusi tila käyttöön, kutsumme pelastusviranomaiset paikalle tutustumaan”, Oikkonen sanoo. Tietokoneella ei pysty vielä tekemään tarkkaa analyysiä ja arvioimaan riskiruutuja. WWW.INTERFIREPRODUCTS.COM Asemanrinne 11, 08500 Lohja 0440 430 491 Opetusja koulutusvälineet ammattilaisille Turvalliset hengitysilman tuottoja jakeluratkaisut BAUER PE -sarjan siirrettävät ja kiinteästi asennettavat hengitysilmakompressorit ovat huipputehokkaita ja edullisia. Rakentamisen aikana laitoksen toimittaja RAOS Project Oy vastaa työmaallaan muun muassa (palo)turvallisuudesta ja turvallisuusohjeistuksesta, tulitöiden turvallisuudesta, kemikaaliturvallisuudesta ja pelastussuunnitelmasta. Hänen mukaansa ydinprosessin turvallisuuden kannalta paloturvallisuus perustuu passiiviseen palontorjuntaan, kuten paloosastointiin ja layout-suunnitteluun. 200 ja 300 bar Automaatio . . Nyt on louhittu kahteen metriin asti, seuraava taso on 4,9 metriä merenpinnan alapuolelle. Jatkossa pelastustoimen haasteita lisää muun muassa paloilmoittimin varustettu tuhannen hengen majoituskylä. Tämä ei kuitenkaan poista vuosittaisen tai tihemmänkin harjoittelun tarvetta. 010 550 4592, reijo.raja-aho@sarlin.com BAUER PE -sarja . Energia . Aika näyttää, onko nyt suunniteltu kohdevaste riittävä. Jää vielä nähtäväksi saadaanko siitä koulutuksessa hyödynnettävää aineistoa esimerkiksi pelastuslaitoksen käyttöön. Tilaajana Fennovoima koordinoi ja valvoo turvallisuuden hallintaa koko projektialueella sekä luo yleiset turvallisuusmääräykset. Noin sadan hengen joukko majaili parissa leirissä metsässä. Projektikieli Hanhikivi 1 -työmaalla on englanti. Hanhikivenniemelle muodostuu kakkosriskialue. Tilaaja ja luvan hakija on Fennovoima Voimalaitoksen toimittaja on Rosatom-konserniin kuuluva RAOS Project Oy Laitoksen sähköteho on noin 1200 MW Suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta Ydinvoimalaitoksessa on yhteensä noin 80 rakennusta ja rakennetta, rakennettava alue aitojen sisällä noin 95 hehtaaria, tukialueet mukaan lukien noin 180 hehtaaria Työmaalla päivittäin noin 180 työntekijää (11/2016) Paloasema valmis 12/2019. Väkeä oli myös ulkomailta. ”Pelastuslaitos ei tule koskaan tuntemaan aluetta kuin omia taskujaan. Tekemällä kanssamme huoltosopimuksen varmistat häiriöttömän toiminnan vuosiksi eteenpäin. Laitosta rakentaa myös ulkomaisia työntekijöitä, jolloin kielitaidon merkitys korostuu. Työmaaja viranomaisten liikennettä häirittiin. Riskianalyysin tekee kohteen erityislaadun lisäksi haastavaksi se, että kohteessa ei ole vielä virallista tiestöä, mihin tehtävät paikannetaan. Olemme kiitollisia siitä, miten hyvin he asiat hoitivat”, palopäällikkö Timo Oikkonen sanoo. Keväällä 2016 aktivistit järjestivät toimintaviikon, joka työllisti poliisia ja Fennovoiman turvallisuusväkeä. Paineilma . Palveluksessasi maan kattava ammattitaitoinen asennus-, huoltoja varaosapalvelu. Myös tulvariskit ja muut luonnonilmiöt otetaan erityisen tarkasti huomioon. Yhteistyö Säteilyturvakeskuksen sekä muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa on tiivistä. Kaupallisen sähköntuotannon pitäisi alkaa vuonna 2024. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosprojektin työmaalla Pyhäjoen Hanhikivenniemellä tehdään parhaillaan reaktorija turbiinialueiden perusteiden valmistelevaa louhintaa. Teollisuusuunit www.sarlin.com ”Aktivismi on liian kaunis sana tällaiselle toiminnalle, voidaan puhua anarkismista”, Jarmo Myllymäki painottaa. ”Varauduimme toimintaviikkoon yhdessä poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa. ”Laitostoimittaja tekee 3D-mallin koko ydinvoimalaitoksesta. Lisätietoja: Reijo Raja-aho, puh
Sisäministeriön viestintäyksikön viestintäpäällikkö Milla Meretniemi vastaa myös pelastustoimen viestinnässä. ”On tärkeää, että pelastuslaitosten edustajat ovat aktiivisesti mukana valmistelemassa uutta maakunnallista pelastuslaitosta, jotta viestintäänkin liittyvät asiat tulevat hyvin hoidetuiksi.” ”Maakunnissa on paljon erilaisia käytännön asioita ratkaistavana, yhtenä esimerkkinä verkkosivujen tulevaisuus.” Viestintäyksikön esimies, viestintäjohtaja Mika Mäkinen ja Milla Meretniemi pitävät tärkeänä, että viestinnässäkin saataisiin aikaiseksi verkosto, jossa maakuntalaitokset ovat osa viestinnällistä kokonaisuutta yhdessä valtionhallinnon eli sisäministeriön kanssa. Tavoitteena on perustaa uusiin maakunnallisiin pelastuslaitoksiin ammattiviestijöistä koostuva viestinnän organisaatio. 36 9–10 ·2016 V iestinnän kehittämistä varten perustetaan myös oma työryhmä. Pelastuslaitosten viestinnästä vastaavat voivat olla myös maakunnissa tiedotustehtäviä hoitavia henkilöitä. ”Viestinnälle saadaan oma työryhmä, jossa yhdessä pelastuslaitosten kanssa voidaan suunnitella, millainen viestintäorganisaatio palvelisi parhaiten pelastustointa”, hän sanoo. Turvallisuusviestintä on osa tätä kokonaisuutta, mutta sen Meretniemi katsoo hoituvan jo nyt hyvin. Hän muistaa kuulleensa sirpaleisen viestinnän aiheuttamista ongelmista Ruotsin parin vuoden takaisten maastopalojen yhteydessä ja se on helposti tuloksellisen toiminnan este. ”Ehyempi rakenne auttaa vastaamaan myös varautumisen viestinnällisiin haasteisiin”, Mäkinen painottaa. Siksi sisäministeriössä on alettu lähettää sähköistä uutiskirjettä, jossa kerrotaan kuukausittain ajankohtaiset asiat uudistuksesta.. ”Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden kouluampumisten aikaan sosiTUTKIMUS JA VIESTINTÄ Viestintä on tärkeä osa uudistusta Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastustoimen uudistuksessa viestinnällä on tärkeä merkitys. Tosin siihenkin tarvitaan yhtenäisiä toimintatapoja ja enemmän vaikuttavuutta. ”Pelastustoimen uudistuksen keskeinen tavoite liittyy varautumisen parantamiseen ja siinä tarvitaan koordinoidumpaa ja yhtenäisempää viestintää erilaisissa kriiseissä ja häiriötilanteissa.” ”Ammattitaitoinen viestintä jämäköittää toimintaa.” Varautuminen vaatii viestintää Mäkinen ja Meretniemi pitävät välttämättömänä, että viestinnän tarpeista ja toiveista keskustellaan yhdessä kentän kanssa ja sen pohjalta luodaan toimiva järjestelmä. ”Isoissa kriiseissä viestinnälliset resurssit eivät nyt riitä vastaamaan esimerkiksi kansainvälisen viestinnän tarpeita”, Meretniemi huomauttaa
Sitä silmällä pitäen on tehty viestinnän seitsemän tavoitetta otsikolla välitön viestintä vaikuttaa. Vastaavan kansainvälisen kiinnostuksen aiheuttama katastrofi tuo tältäkin osin uutta viestinnällistä painetta.” Uudet nettisivut tulossa Sisäministeriö on aktiivisesti mukana myös sosiaalisessa mediassa. ”Kentän kanssa tehtävä yhteistyö ja kentän tuntojen ymmärtäminen on myös tärkeää. Kriisin kestävyydessä viestinnällä on keskeinen merkitys. Sisäministeriön viestinnän linjaukset julkistettiin tänä vuonna. Viestintäyksikön tavoite on tehdä tiivistä yhteistyötä ministeriön asiantuntijoiden kanssa. Mitä meiltä esimerkiksi odotetaan pelastustoimen uudistuksessa.” Mäkinen painottaa avoimen ja läpinäkyvän hallinnon merkitystä. Sisäministeriön viestintäyksikössä työskentelee seitsemän henkilöä. Viestintäjohtaja Mika Mäkinen ja viestintäpäällikkö Milla Meretniemi aloittivat viime vuonna sisäministeriön viestintäyksikössä. ”He tuntevat parhaiten omat asiansa.” Pelastustoimelle valmistui kesällä uusi strategia. Sen avulla voidaan poikkeustilanteissa pitää yllä kansalaisten kriisinsietokykyä. Ne ovat paitsi nykyistä modernimmat, myös julkaisualustaltaan samanlaiset kuin muutamien ministeriöiden sivut, kuten sosiaalija terveysministeriön.. Meillä on paljon asiantuntijoita virkamieskunnassa ja heidän tuottamansa tiedon välittäminen on meille tärkeä tehtävä”, Mika Mäkinen sanoo. 9–10 ·2016 37 aalisen median käyttö ei ollut ollenkaan sellaista kuin nyt. . ”Myös valmistelussa olevassa sisäisen turvallisuuden strategiassa kriisin kestävyydellä ja viestinnällä on tärkeä merkitys”, Mika Mäkinen sanoo. Uudistuksen viestimisessä ministeriö huolehtii virkamiesvalmistelun ja poliittisten linjausten kertomisesta. Viestinnän merkitys on kasvanut ja kasvaa entisestään. Sen visio on Turvallinen ja kriisin kestävä Suomi. ”Viestinnän avulla pyrimme lisäämään toimintamme hyväksyttävyyttä ja ymmärrettävyyttä. ”Twitter on meille uutismaisena kanavana tärkein ja Facebook on erilaisten toimialan juttujen jakelukanavana pehmeämpi vaihtoehto”, he sanovat. Läpinäkyvää ja ymmärrettävää Sisäministeriön uudet nettisivut julkaistaan ensi vuoden alussa. Maakunnat huolehtivat omasta viestinnästään uudistuksessa. He ovat työskennelleet myös aikaisemmin organisaatioviestinnän parissa
Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2017 toivottavat: Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Turvallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta En trygg jul och ett Gott Nytt År Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! www.jokipelastus.fi Keski-Suomen pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Turvallista joulun aikaa & onnellista uutta vuotta! Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat 38 9–10 ·2016
Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2017 toivottavat: 9–10 ·2016 39 SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. 010 555 5299 Petri Surakka puh. 010 555 5273 www.scania.fi Rauhallista Joulua Turvallista Vuotta 2017! Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Joulunajan kuumat vinkit: 3 Poista lieden läheisyydestä kaikki syttyvä materiaali. 3 Älä kuivata pyykkiä kiukaan yläpuolella. 3 Sammuta kynttilät, kun poistut huoneesta. Lataa ilmainen Kipinä-sovellus ja paranna paloturvallisuuttasi. Joulunajan_kuumat_vinkit.indd 1 8.12.2016 12:07:52
Valmistuu yli 500 erikoisajoneuvoa vuodessa. 40 9–10 ·2016 Profile Vehicles Oy Perustettu vuonna 1982. Liikevaihto noin 33 miljoonaa euroa. Sen omistaa Revon perhe. KOTIMAISUUS. Työntekijöitä on 145
Työpisteillä tarkastetaan myös edellisen työvaiheen laatu. Sen avulla pystytään huolehtimaan tuotannon laadusta. Tuotantohallin toimintaan voi vaikutteita ottaa vaikkapa formulavarikolta. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Sellaista onkin helppo viedä maailmalle. Laadulla pärjää maailmalla Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto K aikki tapahtuu työpisteissä sujuvasti. 9–10 ·2016 41 Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Siksi yrityksen edustaja on mukana muun muassa tuotevaatimuksia käsittelevässä standardointityöryhmässä. Huutokaupasta hän osti Mika Häkkisen maailmanmestaruusajohaalarin. Jopa eri työtehtäviin tarkoitetut työkalut on merkitty omalla värillä. Työpisteissä häärii työntekijöitä. Elinkaaripalveluita tarjoamalla voidaan toimitusjohtajan mukaan saavuttaa uutta. Toimitusjohtaja Marko Repo sanookin, että teknologia kehittyy huimaa vauhtia ambulanssien valmistuksessa. Tässä työssä pitää olla koko ajan intohimo kehittää osaamista ja meillä on hyvä porukka tekemässä tätä työtä”, Marko Repo kiittelee. ”Ensihoito on muuttunut paljon ja Suomessa on korkeatasoinen ensihoitojärjestelmä.” Suomalainen ambulanssivalmistaja ei viekään pelkästään ajoneuvokalustoa ulkomaille, vaan myös suomalaista ensihoito-osaamista. Olemme Iisalmessa, Profile Vehicles Oy:n tehtaalla.. AjoneuTuotantohallissa seisoo jonossa ambulansseja. Kilpailu on kovaa, mutta laadulla ja osaamisella me pärjäämme. Näin koko tuotantoketju pitää huolta laadusta. ”On tämä hienoa, että Suomessa voidaan tehdä tällaisia ulkomailla haluttuja tuotteita. ”Siistiä homma ja kaikki tapahtuu hyvässä järjestyksessä. Ja onhan ambulanssi tänä päivänä hyvännäköinen tuote kuten formula-auto.” Profile tähyää yhä voimakkaammin ulkomaille, koska kotimaassa markkinat ovat rajalliset. He rakentavat asiakkaille meillä ja muualla korkeatasoista ensihoidon kalustoa Mercedes-Benzin alustalle. ”Meille on tärkeää pitää yllä hyvät ja toimivat suhteet asiakkaisiimme. Työ sujuu moitteettomasti ja syntyy valmista tuotekehittelyssä suunniteltujen ideoiden pohjalta. Sieltä saamme hyviä kehitysideoita, joita voimme tuotekehittelyn kautta viedä käytäntöön.” ”Tärkeintä on ymmärtää ensihoidon parissa työskentelevien ja heidän asiakkaidensa eli potilaiden tarpeet, kun valmistamme ambulansseja.” Myös alan tuotekehityksen ja vaatimusten seuraaminen on välttämätöntä. ”Näin voidaan entisestään kehittää työprosesseja. Toimitusjohtaja on formulafani. Myös jälkihoito on tärkeää. Kaikki myös dokumentoidaan
Ambulanssi voidaan tarvittaessa räätälöidä klinikaksi silloin kun sen koetaan tukevan normaalia ensihoitotoimintaa. Koko korityön tulee olla vaatimustenmukaisesti testattu ambulanssistandardin vaatimusten mukaisesti. Nyt on Monosen mukaan haettu hallittua ja hillittyä kasvua, jolla voidaan kehittää yhtiötä entisestään. Myös infektioturvallisuudesta pitää huolehtia nykyambulanssissa. . Ambulansseja ja muita sinivilkkuisia erikoisajoneuvoja, kuten lääkärija johtoyksiköitä sekä poliisiautoja valmistava yritys on viidessä vuodessa lähes tuplannut liikevaihtonsa. Jari Mononen kertoo yrityksen satsaavat nyt erityisesti suunnitteluja ICT-osaamiseen. ”Olemme aloittaneet kansainvälistymishankkeen ja tavoitteena on nostaa vienti 80 prosenttiin.” Iisalmen lisäksi Profilen ambulansseja valmistetaan myös Unkarissa ja Virossa. 42 9–10 ·2016 KOTIMAISUUS vokalusto ei saa olla pitkiä aikoja huollossa ja pois käytöstä.” Vienti kasvaa Myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen sanoo, että viennin osuus tuotannosta on nyt noin 60 prosenttia. ”Tällä hetkellä kehitämme myös muun muassa suunnitteluja ICT osaamistamme ja olemme hiljattain palkanneet niihin tehtäviin uusia työntekijöitä”, Jari Mononen kertoo. Muun muassa Saudi-Arabian ja Thaimaan kuningashuoneet ovat hankkineet niitä. Kansainvälisillä alan messuilla esitellyt iisalmelaisambulanssit ovat herättäneet kiinnostusta. Siellä voidaan tehdä perushoitotoimenpiteet”, Jari Mononen sanoo. Abu Dhabissa ajetaan suomalaisilla ambulansseilla. ”Informaatioteknologia kehittyy tulevaisuudessa ja esimerkiksi lääkärin ja ensihoitajan välinen videokonsultaatio voi olla piankin laajemmassa mittakaavassa mahdollista.” ”Ergonomia, hygienia ja turvallisuus ovat tärkeimmät asiat, joihin satsataan ambulanssien suunnittelussa ja toteutuksessa.” Esimerkiksi kaluston sijoittelussa otetaan Monosen mukaan ergonomia huomioon ja hälytysajossa kovaa kiitävässä ambulanssissa kyydissä olevien pitää olla turvallisesti sisällä turvavöihin kiinnitettynä. Sitä esiteltiin yliopistollisessa sairaalassa ja Pelastusopistossa. Eurooppa on suurin markkina-alue, mutta Profilen ambulansseilla ajellaan myös Lähija Kaukoidässä. Tyytyväinen asiakas Asiakas on tärkeä ja tyytyväiset asiakkaat Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta lähtivätkin ajamaan kohti Hämeenlinnaa kahdella . ”Tulevaisuudessa tietotekniikkaa voidaan hyödyntää entistä paremmin, mutta hoitolaitteiden tietotekniikka ja auton laitteisto pysyvät ainakin toistaiseksi erillään, jotta henkilösuoja ja potilasturvallisuus ei ole uhattuna.” ”Potilaan luona tapahtuva hoito tullee joissakin tapauksissa yleistymään. Valtaosa tuotannosta on kuitenkin ambulansseja. ”Egyptin terveysministeriöstä käytiin jokin aika sitten tutustumassa suomalaiseen ensihoitoon Kuopiossa. Juha-Pekka Kumpulainen viihtyy vaihtelevassa työssään.. Ambulanssien väylätekniikka on kehittynyt ja nyt välineistö toimii kosketusnäytöllä. Saimme olla siinä mukana ja siellä kiinnostuttiin valtavasti meidän ensihoitomallistamme.” Potilaan luona alkavat ensihoitotoimenpiteet ja siihen sopiva kalusto kiinnostavat siellä, missä ei ole ollut tällaista toimintatapaa
??????????. Antti Repo työskentelee kehittyvien sähköjärjestelmien parissa. ??????. ??????????. Se tekee työn mielekkääksi.” ”Elektroniikka on 20 vuodessa lisääntynyt ambulansseissa. ?????????–???????????????????. ??????. ”Olemme hyvin tyytyväisiä kalustoon. ?????????????????. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Sitä ennen hän työskenteli kesätyöntekijänä 13-vuotiaasta alkaen. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ??????-????????. . Sähköjärjestelmät kehittyvät koko ajan ja työskentely myös automatisoituu entistä enemmän. ????????. ????????. Sähkötyönjohtaja Antti Repo aloitti työt runsas vuosi sitten. uudella ambulanssilla. Olemme sopimuksien pohjalta hankkineet vuosittain noin neljä ambulanssia ja henkilökunnan muutosehdotukset on otettu hyvin huomioon uudessa kalustossa. ”Miten uusi kalusto saadaan sijoitettua autoon, jää nähtäväksi, koska tila on kuitenkin rajallinen. Ne ovat osa 17 ambulanssin erää. ?????-???????. Kahdentoista hengen tiimiä vetävä Repo pitää alan tulevaisuutta hyvänä. ”Tämä on mielenkiintoista työtä. Kentältä tulleet kehitysideat ovat vaikuttaneet erityisesti ergonomiaa ja turvallisuuteen. Työssä pitää olla tarkka, että saa modulit sijoitettua siististi autoon, jotta siitä tulee turvallinen.” Perheyritystä hän kehuu hyväksi työpaikaksi, jossa työilmapiiri ja arvot ovat kohdillaan. Jostakin se on silloin pois.” Vaihtelevaa ja mielenkiintoista Sisustustehtävissä pian parikymmentä vuotta sitten yrityksessä aloittanut Juha-Pekka Kumpulainen kiittelee työtään vaihtelevaksi. Vesa Keskimaa (vas.) ja Ville Lähde ajoivat uuden ambulanssin Iisalmesta Hämeenlinnaan.. He uskovat, että tietotekniikka lisääntyy tulevaisuuden ambulansseissa uuden kenttäjohtojärjestelmänkin myötä. Muutokset ovat olleet kuitenkin hyvin pieniä, lähinnä laitteiston sijoitteluun liittyviä”, lääkintäpäällikkö Vesa Keskimaa ja lääkintämestari Ville Lähde kertovat. Tulevaisuudessa kehitys voi johtaa siihen, että älypuhelimet saadaan integroitua ambulanssien kalustoon.” . ”Jokainen valmistettava auto on oma yksilönsä ja varustetaso autoissa on erilainen
Yksiraiteisia tunneleita on kaksi eikä huoltotunnelia ole, kuten Englannin kanaalissa. Yritys on toimittanut myös Gotthardin rautatietunneliin liittyvän sekä tunneliohjausettä liikenteenohjausjärjestelmän. Normaalin matkustajaliikenteen alkoi 11. Itse tunnelin katossa ja laituritason alapuolella on paloilmoitinjärjestelmään kuuluva optinen kuitukaapeli, johon ammutun laserin ja takaisinheijastuman avulla voidaan havaita lämpökohteiden koko ja sijainti tarvittaessa jopa 25 sentin tarkkuudella. 57 kilometrin tunnelimatkasta ehtii tosin nauttia vain 20 minuuttia. Savukaasujen tuuletus hoidetaan kahden monitoimija hätäpysäytysaseman kohdalla olevien massiivisten pystytunneleiden avulla. 44 9–10 ·2016 PALOTURVALLISUUS Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Siemensin lehdistömateriaali ja Kimmo Kaisto On hurja ja hieno tunne sukeltaa maailman pisimpään rautatietunneliin Sveitsissä 200 kilometriä tunnissa. joulukuuta. Rahtijunien hitaamman nopeuden takia matkustajajunat voivat kulkea 30 minuutin välein. Pääsimme testaamaan tunnelia ensimmäisten joukossa erikoisjunassa, jossa oli 240 matkustajaa. Junalla vuoren sisään 200 km/t Gotthardin rautatietunneli Sveitsissä on maailman pisin ja täynnä turvatekniikkaa . 57-kilometrisen maailman pisimmän rautatietunnelin valmistuminen kesti 17 vuotta. Palonhavainnoinnissa käytetään lisäksi erityisiä savuilmaisia, lämpökameroita ja videovalvontaa. Palonhavainnoinnissa käytetään moninkertaisia järjestelmiä optisesta kuitukaapelista videovalvontaan. Turvallisuutta valvotaan monin eri tekniikoin ja varmistuksin. Siemens on toimittanut vastaavaa FibroLaser-tekniikkaa Suomessa yli 300 ja maailmalla yli 2500 kilometriä. Tunnelissa on satojatuhansia erilaisia datapisteitä syöttämässä tarpeellista tietoa erilaisista häiriötilanteista. Junavaunuissa on paloilmaiset. Järjestelmässä on määritelty kymmenen eri onnettomuustyyppiä. Kun koko tunneliin liittyvät muut järjestelyt valmistuvat, matka Sveitsin Zürichistä Italian Luganoon nopeutuu 45 minuutilla. T ulevaisuudessa Gotthardin rautatietunneleissa voi kulkea noin 260 rahtija 65 matkustajajunaa päivässä. Monitoimiasemat on varustettu kattavalla paloilmoitinjärjestelmällä.. Rahtija testijunat ovat jo käyttäneet tunnelia. Tekniikka on ollut käytössä yli 15 vuotta. Tunneliohjausjärjestelmässä on noin 20 alijärjestelmää
Sveitsin junaviranomaisilla on oma paloja pelastusorganisaationsa. Terrorimismin uhkaan on varauduttu lisäämällä aitauksia ja videokameravalvontaa. Toimiva tunneli voidaan ylipaineistaa. Sedrunin monitoimiaseman kohdalta on maan pinnalle noin 800 metriä.. Tunneliin liittyviä turvallisuusratkaisuja on testattu perusteellisesti Hagerbachin paloturvallisuustestikeskuksessa. Evakuointeja on testattu 400:lla ja 1000 hengellä. Yksiraiteisia tunneleita on kaksi. Tunneleista on kaksi ratayhteyttä toisiinsa sekä kulkuyhteys jalkaisin tasaisin välein. . Hätäpysäytysasemia on neljä. Tunnelionnettomuuksien varalta on keskeistä virittää huippuunsa erityisesti evakuointi ja kuljetukset sairaaloihin. Jos toinen tunneli on epäkunnossa, toinen voi yhä toimia normaalisti. Paloilmoitinjärjestelmä valvoo lämpötilaa jatkuvasti sekä kertoo palon suuruuden ja etenemissuunnan, jotta palokunta osaa lähestyä oikeasta suunnasta. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Koko tunnelin kattavaa sprinkelijärjestelmää ei ole, mutta palokuntaa varten on palokunnan syöttövesiputkisto. Turvatarkastuksia asemilla ei kuitenkaan ole, kuten lentoasemilla. . (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Evakuointijuna saapuu toista tunnelia pitkin. Molemmin puolin tunnelin ulkopuolella kontrollikeskuksissa on vastaavat liikenteenohjausjärjestelmät, jos toinen tuhoutuisi esimerkiksi tulipalossa. Kaksi monitoimiasemaa ovat tunnelin turvallisin paikka, ylipaineistuksen takia ilma on aina puhdasta. On haasteellista evakuoida kahdesta tunnelista junalastillisen verran eli 700–900 ihmistä. Savutuuletus hoidetaan kahden massiivisen pystytunnelin avulla. ilmoitukset@pelastustieto.fi Evakuointi toiseen tunneliin Jos tunnelissa syttyisi tulipalo, tavoite on, että kaikki matkustajat saadaan ulos viimeistään 90 minuutissa. Jatkossa kaksikerrosjuniin voi mahtua jopa 1200–1500 matkustajaa. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Kysy hyvä tarjous koko vuoden ilmoituksesta tälle paikalle. Tunneliin liittyviä palonhavainnointija turvallisuusratkaisuja on testattu perusteellisesti Hagerbachin paloturvallisuustestikeskuksessa Sveitsissä. Siellä on tutkittu laboratoriossa myös erilaisten asfalttija betonilaatujen käyttäytymistä tulipaloissa. Gotthardin rautatietunnelin yläpuolella on parhaimmillaan jopa 2300 metriä vuorimassaa
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja yhteistyökumppanien järjestämässä suuronnettomuusharjoituksessa kuvitteelliset tuhat kiloa ammoniakkia vuotaa kahdesta säiliöstä pihalle. ”Onnettomuuspaikkoja on samaan aikaan kaksi. Tuuli kuljettaa pistävän hajuista, limakalvoja ärsyttävää kaasua vastapäätä olevaa laivaterminaalia, jossa on runsaasti matkustajia. L innanaukon vastarannalla olevan Turun linnan siluetti peittyy valkoisenharmaaseen höyrypilveen, joka nousee Algol Chemicals Oy:n varastolta Turun Satamasta. Siellä kaasu aiheuttaa paniikkia. Sellaisia harjoitustilanteita ei usein Kuvitteellinen ammoniakkivuoto osoitti kehityksen paikat Teksti ja kuvat: Sari Järvinen HARJOITUS JA KOULUTUS. 46 9–10 ·2016 HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20 www.sppl.fi 2017 Palopäällystöpäivät Tulevaisuuden tekijöille Kaksi onnettomuuspaikkaa ja kansainvälisen HAZARDhankkeen tarkkailijajoukko tekivät Turun Sataman suuronnettomuusharjoituksesta poikkeuksellisen. Lisäksi kaksi hoitoa tarvitsevaa lojuu Algolin varastolla joulukuun alun hyisessä tuulessa. Siljan terminaalissa loukkaantuu 46 ihmistä, jotka ovat oikeasti SPR:n vapaaehtoisia
. . ”Kansainvälisten tarkkailijoiden mielestä harjoitus oli hyvin järjestetty, ja onnettomuusskenaario oli mahdollinen. Tällöin heidän kanssaan pystyi kommunikoimaan helposti myös suoraan kasvokkain. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. . Viestintä oli heidän mielestään eri osapuolten välillä toimivaa ja he saivat siitä ideoita vietäväksi omiin organisaatioihinsa”, HAZARD-hankkeessa mukana oleva palotarkastaja Miikka Toivonen sanoo. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Kari Kummunsalo. Vieraissa herätti ihastusta myös se, että johtoyksikkö ja lääkinnällinen esimies muodostivat onnettomuuspaikan sisäänkäynnin luokse niin sanotun vankkurimuodostelman. Suuronnettomuusharjoitus on poikkeuksellinen myös siinä mielessä, että sitä on tultu seuraamaan Liettuasta, Saksasta ja Virosta. Hampurissa potilaat saivat ripeästi hoitoa, sillä paikalle tulleeseen paloautoon oli integroitu kiinteä puhdistuslinja kemikaaleihin altistuneille ihmisille. Soita ja sovi tapaaminen. Miikka Toivonen.. Suomalaiset löysivät kehitettävää siltä osin omasta toiminnastaan, että kaikki palomiehet eivät ottaneet suojaustasovaatimuksia aivan niin tosissaan kuin järjestäjät olivat ajatelleet. Saksassa suomalaisiin teki myös vaikutuksen liikutettava massaspektometri, jonka avulla näytteet tutkitaan heti onnettomuuspaikalla. ”Meillä on Hampurissa Turkuun verrattuna erilainen satama, suuri konttisatama, mutta kemikaalionnettomuudet ovat luonteeltaan samanlaisia”, Hampurin satamaja logistiikkayhtiössä työskentelevä Olaf Pfannenschmidt sanoo. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustiet o.fi ole. ”Itämeren alueella eri maiden käytännöt vaihtelevat, ja mielestäni olisi hyvä luoda yhtenäinen kansainvälinen standardi turvallisuusasioille”, Hampurin satamaja logistiikkayhtiössä työskentelevä Olaf Pfannenschmidt sanoo. Oppia Turusta Entä mitä opittiin Turun suuronnettomuusharjoituksesta. mukaan. Harjoitus on osa maaliskuussa 2016 alkanutta HAZARD-hanketta, jolla pyritään parantamaan Itämeren alueen satamien turvallisuutta. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Siellä ruoppaustyöt Elbe-joella aiheuttivat vaarallisen kaasuvuodon. Samalla sairaanhoitopiiri pääsee harjoittelemaan tilannetta, jossa tulee paljon potilaita yhtä aikaa”, VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Kari Kummunsalo sanoo. Oppia Hampurista Ensimmäinen suuronnettomuusharjoitus hankkeen puitteissa pidettiin Hampurin satamassa syyskuussa
48 9–10 ·2016 PALOTURVALLISUUS P aloesimies Erkki Jaakolan idea lentokoneja moottorikelkkateknikkaa hyödyntävästä hydrokopterista syntyi erään keikan yhteydessä. Turvapalveluita tarjoamme jo nyt yrityksille, mutta sitä haluamme entisestään lisätä. ”Meille tarjotaan näitä ideoita kentältä ja olemme siitä ylpeitä”, Pekka Suomi sanoo. Peltaco Oy suuntaa toimintaansa erityisesti vientiin, mutta myös valtakunnalliseen toimintaan. Verkkokauppaa kehitämme ja tavoitteena on kehittää oma valtakunnallinen Peltaco-malli”, Tarja Vartiainen kertoo. ”Perusliiketoiminnan lisäksi satsaamme palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. Paloesimies keksi ketterän hydrokopterin, josta voisi tulla nopeisiin pintapelastustehtäviin ikään kuin kevytyksikkö. ”Olimme esittelemässä hydrokopteria syksyllä Helsingissä järjestetyssä CTIF-kokouksessa ja ulkomaiset vieraat olivat hyvin kiinnostuneita tuotteesta. Tätäkin tuotetta testattiin Pelastusopiston harjoitusalueella. Yhteistyötä tuotteen valmistuksessa tehdään Lapinlahdella toimivan J5L:n kanssa. Toimintatavat ja suunnitelmat tarkentuvat seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi tulvaalueilla tällaiselle tuotteelle olisi laajat markkinat”, toimitusjohtaja Pekka Suomi ja talousjohtaja Tarja Vartiainen sanovat. Rannasta muutaman sadan metrin päässä ollutta kahta uhria ei onnistuttu saamaan riittävän nopeasti turvaan ja toinen heistä menehtyi. Yritys on aloittanut kolmivuotisen kehityshankkeen, jossa tavoitteena on kansainvälinen ja valtakunnallinen kasvu. Latinan kielestä uusi nimi Pohjois-Savon Palontorjunta Oy:n perustivat vuonna 1986 kuopiolaiset palomiehet Pekka Myöhänen, Hannu Miettinen, Martti Rouvinen ja toimitusjohtajana toiminut Pentti Rastas. Tuorein esimerkki on rovaniemeläisen paloesimiehen keksintö Navi hydrokopteri. Yrityksessä lähdetään jatkokehittämään ideaa tuotteeksi. Nyt Peltaco testaa yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa tuotetta ja tarkoitus on saada hydrokopteri markkinoille ensi syksynä. Saman paikkakunnan yrityksellä ja opistolla on toimiva yhteistyö. Vientitoimintaa kehitetään erityisesti kentältä saatujen tuoteideoiden kehittämisessä. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Peltaco. Idea oli tarjota korjaustöihin palovartiPeltaco jalostaa kentän ideat tuotteiksi Kentältä kerrotaan tuoteideoista ja 30 vuotta sitten Kuopiossa perustettu Peltaco Oy ottaa ideasta kopin. Ovathan ne perustaneet yhdessä myös vaarallisten aineiden torjuntaan kehitetyn kaluston Karpet-tuoteperheen
. Yrityksen omistavat 30 vuotta perustamisen jälkeenkin toimiva johto. ”Tässä tarjoamme kokonaisvaltaista palvelua, jossa yritys saa kattavan turvallisuuskoulutuspaketin korjausehdotuksineen. Liiketoiminta koostuu huoltoja myymälätoiminnasta sekä verkkokaupasta, paloja pelastuskaluston myynnistä ja koulutuksesta. Ensi syksynä 30 vuotta täyttänyt Peltaco tuo tuotteen markkinoille.. Erityisesti vientitoimintaa varten tarvittiin kansainvälisempi nimi. Rovaniemeläisen paloesimies Erkki Jaakolan ideaa on kehitelty ja sitä testattiin Pelastusopiston harjoitusalueella. Hyvä ja ammattitaitoinen porukka kun tekee työn. Lahjoitus toteutetaan itsenäisyyden juhlavuoden aikana ja laitoksista voidaan olla yhteydessä Pekka Suomeen. Mukaan voi ilmoittautua: pekka.suomi@peltaco.com Haaste pelastuslaitoksille . Liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa. Yrityksille tarjottava kattava turvakoulutus on uusin tuotekonsepti. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Sen sijaan yrityksen liiketoiminta keskittyi sammutinhuoltoon ja -myyntiin. Peltaco Oy juhlistaa Suomen itsenäisyyden sataa vuotta ja lahjoittaa sadalle sotaveteraanille ja lotalle kodin turvapaketin eli sammutuspeitteen, palovaroittimen sekä sammuttimen. Turvallisuuden parantaminen vaikuttaa myönteisesti myös liiketoiminnan kannattavuuteen”, Tarja Vartiainen sanoo. Yrityksen asiakkaista yli puolet on yksityiseltä sektorilta. Yksi heistä on Tarja Vartiainen, jonka isä Pekka Myöhänen oli yksi yrityksen perustajista. Hänen lisäkseen yrityksen omistajia ovat Pekka Suomi ja myyntipäällikkö Pekka Rissanen. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Vuonna 2004 yritykselle etsittiin uutta nimeä. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput ointia, mutta sitä ei koskaan tehty. ”Toivottavasti kaikki laitokset lähtevät mukaan”, Pekka Suomi sanoo. Myös paloturvallisuuskoulutusta alettiin tarjota jo alkuvaiheessa. Julkishallinnosta pelastustoimen lisäksi asiakkaita ovat kunnat ja Puolustusvoimat. Toivomme, että he etsivät omalta alueeltaan viisi lahjoituskohdetta ja järjestävät tuotteiden asennuksen ja koulutuksen veteraaneille ja lotille”, Suomi ja Vartiainen kertovat. Mainostoimiston avulla latinankielisestä pelta-sanasta löytyi sopiva. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. Peltaco Oy:n omistajat toimitusjohtaja Pekka Suomi (vas.), talousjohtaja Tarja Vartiainen ja myyntipäällikkö Pekka Rissanen haastavat maamme pelastuslaitokset itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi turvallisuuden hyväntekeväisyyskampanjaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. ”Haastamme tähän mukaan kaikki maamme 22 pelastuslaitosta. Suojaavaa kilpeä tarkoittavasta sanasta johdettiin yritykselle nimi Peltaco. Tänään Peltacossa työskentelee 13 henkilöä. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset
Hommasin ohjelman ensin itselleni ja suosittelin sitä palopäällikkö Kaj Artelalle, joka piti simulaattoriharjoittelua hyvänä ideana”, Blomstedt iloitsee. Hän löysi netistä Stormwind-ohjelman ja otti yhteyttä sen kehittäjään Tomas Gustafssoniin. Istutimme kaverit veneeTeksti ja kuva: Kimmo Kaisto Simulaattorilla maakrapukin oppii navigoimaan. Simulaattorin hintaluokka on tuhannen euron paikkeilla per paloasema. Kesti tosin pari vuotta saada tarpeeksi ripeät tietokoneet ja vielä vuosi, kun tuli kolmas näyttö käyttöä helpottamaan. B lomstedt oli töissä toisella asemalla, kun hän alkoi etsiä veneilysimulaattoria tietokoneelle, tabletille tai mille vain. Ainakin Niittykummussa ja Tammisaaressa Stormwind on ollut suhteellisen ahkerassa käytössä. Saatava mukaan koulutusohjelmaan ”Pienten resurssien takia emme voi valitettavasti lähettää Johnia kouluttamaan joka asemalle. Olemme harjoitelleet heidän kanssaan muun muassa navigointia, merimerkkejä ja kartanlukutaitoa. Niittykummun paloasemalla simulaattori on ollut käytössä pari vuotta, ja noin 40–50 henkeä on vähintäänkin tutustunut siihen. Veneilyja navigointisimulaattorissa on A-, BCja D-karttasarjat. Ohjelmaa kehitetään koko ajan käyttäjiä kuunnellen. Eppu Vilpponen ja Antti Partinen ajoivat reitin läpi ensin simulaattorilla. Simulaattorissa on jopa koettu meripahoinvointia. Muutama viikko sitten olimme harjoittelemassa yöajoa pelastuslaitoksen veneellä. Tehokas harjoittelu vaatii aina jonkun opastamaan tai vähintäänkin yhden koulutetun yhteyshenkilön jokaiselle asemalle”, paloesimies Peik Joutsen kertoo. ”On nuoria palomiehiä, joilla ei ole minkäänlaista veneilytaustaa. Ei peli, vaan täysverinen simulaattori ”Kyseessä ei ole peli, vaan viranomaiskäyttöön soveltuva simulaattori. Seuraava askel on hänen mukaansa saada simulaattori mukaan viralliseen koulutusohjelmaan. Tavoite on saada mukaan koko Suomi sekä osa Ruotsin ja Viron rannikkoa”, Tomas Gustafsson kertoo. 50 9–10 ·2016 HARJOITUS JA KOULUTUS ”Suunta 200, zoomaa tutkaa ulos vähän...” kuuluu navigoijan komento Niittykummun paloasemalla. Palomies John Blomstedt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ei odotellut tumput suorina, kun vesille ei päässyt tarpeeksi usein harjoittelemaan. Säässä kuin säässä turvallisesti Esittelyn jälkeen ohjelmisto tilattiin kaikille meriasemille eli Niittykumpuun, Espoonlahteen, Kirkkonummelle, Tammisaareen ja Hankoon. Olemme siirtymässä karttapohjassa kahden metrin tarkkuuteen. ”Sain paljon enemmän ominaisuuksia kuin odotin
Esimerkiksi öljyntorjuntaharjoitusta ohjaava voi muuttaa tuulen ominaisuuksia, jolloin öljylautatkin vaihtavat suuntaa. Blomstedt on rakentanut simulaattoriin hienon ohjauslaitteiston ruoria ja kaasukahvaa myöten ilman aiempaa elektroniikkakokemusta. Stormwind toimii Windows-versioissa 10, 8 ja 7. Simulaattoriohjelma ei vaadi näppäimistön, hiiren ja näytön ohella muuta oheislaitteistoa, joskin se tukee myös rattia ja kaasukahvaa. Tutkasimulaattorissa tutkakuva voidaan synkronoida merikartan kuvan kanssa. Stormwind on käytössä esimerkiksi Etelä-Karjalan ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksilla, Suomen Meripelastusseuralla, MPK:lla, Puolustusvoimilla Upinniemessä sekä veneseuroilla. Näyttöjä on hyvä olla kolme tai neljä. seen – toinen vuorollaan ajoi ja toinen navigoi. Ohjelma nimittäin voi myös lähettää simuloitua GPS-dataa linkkikaapelin kautta oikeaan karttaplotteriin, jolloin voidaan harjoitella turvallisesti. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Sääolot voi säätää tyynestä myrskyyn ja auringonpaisteesta ukkoskuuroihin ja sumuun. ”Oli todella mykistävä kokemus. Myös vuorokaudenajan voi valita vapaasti. Harjoittelun pitää olla systemaattista, jotta osaaminen kehittyy.” Simulaattorista oli yllättävä hyöty, kun laitoksen veneisiin tuli uudet karttaplotterit – nappulat ja käyttölogiikka tulivat tutuiksi, kun laitteet kytkettiin ensin simulaattoriin. Paikalla paloesimies Peik Joutsen (vas.), navigoimassa palomies John Blomstedt ja ohjailemassa palomies Eppu Vilpponen. Lisätietoja: http://stormwind.fi/fi https://www.youtube.com/user/StormSim/videos Hyvä olla vähintään kolme näyttöä. 017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Modernissa tietokoneessa on hyvä olla tehokas 3D-näytönohjain ja uusin DirectX 9 asennettuna. Yleensä kokenein pannaan puikkoihin, mikä ei palvele ketään. Näin myös työturvallisuus paranee merkittävästi. Simulaattori kattaa suomalaisten A, B, C ja D-merikarttasarjojen alueet eli koko etelärannikon, Ahvenanmaan ja Saaristomeren. Minun silmissäni he näyttivät tositoimissa jopa rutinoiduilta kuljettajilta”, John Blomstedt kehuu. ”Tavoite on, että jokainen työvuorossa osaa navigoida ja kuljettaa venettä kaikissa olosuhteissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Monen toimijan yhteissimulaatio Tavoitteena on jatkossa kehittää ohjelmistoa moniajoja yhteissimulaatioon, jossa eri viranomaiset voivat harjoitella yhdessä ja vaikkapa eri kaupungeissa. Simulaattori täydentää hyvin koulutusta ja jopa lisää paikallistuntemusta. Harjoitukseen voisi ehkä tulevaisuudessa liittää myös Boris-tilannekuvajärjestelmän. ”Olin muutaman kerran ajanut harjoituksen asemalla simulaattorilla läpi tehdyn reittisuunnitelman mukaan tutkan avulla. Sisämaasta tulleella Eppu Vilpposella ei ole aiempaa veneilykokemusta. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi . Päivän simulaattorikoulutuksen jälkeen he ajoivat reitin turvallisesti läpi”, Peik Joutsenkin hämmästelee. Nyt voitiin harjoitella toimisto-oloissa omien vesialueiden karttapohjilla eikä demo-tilassa jossain Kalifornian rannikolla. Pysyin veneessä hyvin kartalla ja kaikki tuntui tutulta”, hän kuvailee. Säätiedot Stormwind osaa hakea hakea suoraan Ilmatieteen laitokselta. Työturvallisuus paranee Paloesimies Peik Joutsenen mukaan takapenkillä maisemia ihaillen ei opi veneilyä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Niittykummun paloasemalla Espoossa harjoitellaan Stormwind-simulaattorilla navigointia Espoon edustalla. Hän on myös tehnyt simulaattorin pikaohjeet suomeksi ja ruotsiksi
J os tilanne kuulostaa pahalta, se on paha, kunnes toisin osoitetaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin akuutin Helsingin ensihoitoyksikön kahdeksan ensihoitolääkäriä työskentelevät pääosin Helsingin pelastuslaitoksen tiloissa. Ambulanssi lähtee hälytyksille Helsingissä 10–15 kertaa päivässä, ja ensihoitolääkäri. Voimme antaa ohjeet, jotka pystytään toteuttamaan kentällä ja jotka tukevat koko systeemiä. Se on arvokkain juttu tässä järjestelmässä.” Helsingin pelastuslaitokselle tulee vuosittain noin 56000 hälytystä. Tämä on lähtökohta, kun ensihoitolääkäri Peter Holmström ja hoitotiimi lähtevät lääkäriyksiköllä liikkeelle päivystysasemaltaan. Holmströmin työhön kuuluu myös kouluttaa ja konsultoida ensihoitajia. Jos hätäkeskuksen tiedot viittaavat vakavaan tilanteeseen, meidät hälytetään paikalle. ”Esimerkiksi puhelimitse konsultointi on todella helppoa. Holmströmin mukaan on yksinomaan hyvä, että lääkärit ja ensihoitajat työskentelevät samassa paikassa. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Teksti ja kuva: Kaisu Puranen TYÖN ÄÄRELLÄ Sankareina silloin tällöin Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitolääkäri Peter Holmström tiimeineen hälytetään paikalle vakaviin onnettomuuksiin, joissa tarvitaan erikoisosaamista. Kaikki tuntevat toisensa, ja ongelmatilanteet on helppo selvittää. Helsingin ensihoitolääkärit päivystävät lääkäriyksikössä Kallion pääpaloasemalla, sekä päivisin myös Jorvin ja Meilahden sairaaloissa. 52 9–10 ·2016 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Menemme tilanteeseen etupainotteisesti. ”Täällä syödään yhdessä ja aamulla pidetään raportti yhdessä, tai voidaan vain kävellä päivystyshuoneeseen ongelman, palautteen tai kysymysten kanssa”, hän kuvailee. Korkeimman riskin hälytyksiä tulee vajaat 1000 ensihoidon kenttäjohtajille ja 2800 ensihoidon lääkäriyksikölle. Onneksi paikan päällä voidaan välillä todeta, ettei tilanne ollutkaan niin vakava”, hän kertoo. ”Ensihoidon ajatusmaailma kulkee hivenen toisin kuin tavallisella päivävastaanotolla. Yhteistyötä helpottaa myös se, että päivystävä ensihoitolääkäri tietää hoito-ohjeet sekä sen, millaiset varusteet ja lääkkeet ambulanssissa on. Muualla Suomessa ensihoitolääkäri on yleensä helikopteriasemalla tai sairaalassa
Ensihoitolääkäri Peter Holmström on ollut alalla 20 vuotta. Monipuolinen työ kiehtoo Ensihoitolääkäri lähtee hälytyksille, joissa tarvitaan erikoisosaamista, hoidollista lääkinnällistä johtamista ja päätöksentekoa kohteessa. ”Vastuut ovat lisääntyneet. Holmström on ollut ensihoitolääkärinä 20 vuotta. ”Vaikeat, akuutit sydäninfarktit, syvät tajuttomuudet, elvytykset, hengitystien avaamiset ja elvytyksen jälkeiset erikoishoidot, vaikeat vammautumiset, monivammat, vammojen hoitoratkaisut, vaikeat myrkytykset. Myös työyhteisö saa kehuja. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet hälytetään mukaan noin joka kymmenenteen hälytykseen. Kun tarvitaan juridista taustatukea tai vastaan tulee erityisen harvinainen tapaus, lääkäri on mukana. Tietyt potilastilanteet toistuvat niin usein, että niiden avulla voidaan nopeasti arvioida, toimiiko jokin tietty hoitomenetelmä. Voimme tarjota kentälle paljon enemmän ja paljon tehokkaampia hoitoja kuin koskaan aiemmin.” Holmström on ollut pestissään pitkään, koska viihtyy päivystystyössä. Heidän ongelmiinsa on vaikea vaikuttaa, ja heitä kuskataan sairaalaan päivä toisensa jälkeen. Silti ikävät ja oudot keikat kuuluvat työn luonteeseen. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ”Nykyisin voimme tarjota kentälle paljon enemmän ja paljon tehokkaampia hoitoja kuin koskaan aiemmin.”. Jokainen pelastustai ensihoitopuolella saa olla silloin tällöin sankari. ”Olen puolueellinen, mutta mielestäni meillä on oma, toimiva systeemi. ”Hehän ovat kivoja, tavallisia tyyppejä joille on tullut kolhuja elämässä.” Vaikka yhteiskunnan turvaverkko ei voi tavoittaa aivan kaikkia, Holmströmin mielestä Helsingin ensihoitojärjestelmä on erinomainen. Vaikka hallintomallit muuttuisivat, käytäntö voisi pysyä aika samanlaisena.” . Aina, kun syystä tai toisesta ihminen tarvitsee välitöntä tehohoitoa pysyäkseen hengissä”, Holmström luettelee tilanteita. Silti Holmström pärjää hyvin ensihoidon kirjavan asiakaskunnan kanssa. Hän toivoo, että se säilyisi myös tulevassa uudistuksessa. Suuri tehtävämäärä on samaan aikaan työläs, mutta silti positiivinen asia. Ensihoitolääkäri näkee työssään kaikenlaista, mutta siinä vaiheessa kun mikään ei tunnu enää missään, on aika ottaa virkavapaata. Tuntuisi kovin tyhmältä, jos se ajettaisiin alas. Holmström kertoo, että johdossa ja tiimin sisällä kiinnitetään yhä enemmän huomiota jaksamiseen. Hän näkee, että ala on muuttunut tehokkaammaksi, paremmaksi ja määrätietoisemmaksi. Se mikä ensihoitohenkilökuntaa oikeasti ryydyttää, ovat vakioasiakkaat, alkoholistit ja muut moniongelmaiset. ”Kaikilla on selvä käsitys miksi täällä ollaan. Onhan se kivaa.” Raskainta työssä on kohdata puhdasta piittaamattomuutta: törkeitä ylinopeuksia, heitteillejättöjä, sokeaa omista oikeuksista kiinni pitämistä liikenteessä. Työ on vastuullista, monipuolista ja vaihtelevaa, ja viranomaisyhteistyö tuo siihen moniulotteisuutta
Sata vuotta sitten 26. FSB:n puheenjohtaja Paloalan järjestötoimintaan Teir tuli 1966. Ministerin arvonimi hänelle myönnettiin 1983. Minut valittiin FSB:n puheenjohtajaksi 1966 ja Suomen Palontorjuntaliiton (SPTL) valtuuskunnan puheenjohtajaksi 1968”, Teir muisteli Palontorjuntaliiton Tiedotuksia -lehden 60-vuotissyntymäpäivähaastattelussa 1976. Hän oli eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja kolmeen otteeseen ja monivuotinen ministeri Virolaisen, Koiviston, Sorsan ja Liinamaan hallituksissa: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 1964–66, kauppateollisuusministeri 1968–70 ja toinen sosiaaliministeri 1975. 54 9–10 ·2016 Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki Veteraanin ääni on vuonna 2011 alkanut kirjoitussarja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä toimijoista. Teir valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi vaativassa ja kiivaassakin tilanteessa, kun alan kaksi keskusjärjestöä, Palokuntien Keskusliitto ja Suomen Palosuojeluyhdistys kävivät tiukat yhdistymisneuvottelut. Suosittelijana ja taivuttelijana oli puoluetoveri ja Finlands Svenska Brandvärnsförbund rf:n (FSB) monivuotinen puheenjohtaja C.A. helmikuuta 1916 syntynyt, uransa asianajajana ja pankinjohtajana Kokkolassa aloittanut Teir tuli koko kansan tuntemaksi toimiessaan kansanedustajana yhteen mittaan neljännesvuosisadan ajan (1951–75). ”Hän tapasi eduskunnassa kertoa palontorjuntatyöstä ja houkutteli minua mukaan. Hyväntuulen valokuvassa leppoisa puheenjohtaja onnittelee kilpailujoukkueen ujoa maskottia.. Palontorjuntaliiton kummisetä ”FSB:llä oli erittäin keskeinen vaikuttaja-asema yhdistymispohdinnoissa”, hän kertoi 1976 neuvotteluista, jotka johtivat kahden järjestön yhdistymiseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön edeltäjäksi, Suomen PalontorjunPaloja pelastustoimella ei alan ulkopuolella ole koskaan ollut ”liikaa ystäviä”. Ei varsinkaan sellaisten nimekkäiden poliitikkojen joukossa, joilla ei ole ollut jonkinasteista työsidettä alaamme. Ei ystäväjoukko toki aivan pienikään ole, mutta vain muutama on noussut näyttävästi ja vaikuttavana esille. Tämä kuva Palontorjuntapäivien kilpailutapahtuman palkintojenjaossa Vaasassa 1976 piirtyy aina mieleeni, kun puhe kääntyy Grels Teiriin. Öhman. Vuoden taivuttelun jälkeen olin jo niin innostunut, että lupauduin. VETERAANIN ÄÄNI Grels Teir, sovittelija ja joviaali keulakuva Y ksi heistä harvoista vuosien takaa mieleeni jääneistä on ministeri Grels Teir, Valtiokonttorin entinen pääjohtaja (1973–83), varatuomari ja ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) kansanedustaja
Kaikessa laajuudessaan yhdistyminen ei kuitenkaan toteutunut, kun Suomen Palopäällystöliitto jättäytyi hankkeesta. Hän oli huolissaan nuorison jonkin verran hiipuvasta kiinnostuksesta palokuntatoimintaan. Hän näki palomiesten ammattikoulutuksen uudelleenjärjestämisen erittäin tärkeänä ja oli merkittävänä taustavaikuttajana tukemassa Espoossa sijainneen valtion palokoulun muuttamista palo-opistoksi ja sen säilyttämistä Otaniemessä. Vasemmalta sisä a siainministeriön palo-osaston osastopäällikkö Pentti Ruuhonen, päätoimittaja Lauri Santala, diplomi-insinööri Eino Nevanlinna ja Ruuhosen edeltäjä Erkki Jänne.. Palokalusto Kunnossapidon kumppani Kunnossapito HYGIENIA hygio.fi Poistaa hajut ja taudinaiheuttajat – WWW.PELASTUSTIETO.FI – taliitoksi. Kentän tilaisuuksissa viihtyvänä Teir oli suosittu myös jäsenistön parissa, vaikka poliittisesti sitoutunut ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta peräävä puheenjohtaja olisi Palontorjuntaliiton kaltaisen aatteellisen järjestön johdossa voinut olla ristiriitainenkin hahmo. Valtuuskunnan puheenjohtajan tehtävät hän jätti 1987. Aikalaiset tietävät kertoa puheenjohtaja Teirin voimakkaan mutta kiihkottoman ja realistisen mielipiteen yhdistymisen tärkeydestä olleen varsin ratkaisevaa laatua fuusion toteutumisessa. Koulutusmyönteinen keulakuva Palontorjuntaliiton yhteiskuntasuhteiden luojana Grels Teir oli erinomainen keulakuva. Vaikka työ Valtiokonttorin johtajana ja politiikan vaikuttajana vei runsaasti aikaa, hän jaksoi olla aidon kiinnostunut paloalasta ja sen keskusjärjestöstä. Grels Teir kunnostautui paloalan vaikuttajana järjestötoimintaa laajemminkin. . Grels Teir oikealla ja muita paloalan edustajia Palontorjunta-lehden 25-vuotiskokkareilla 1974. Kansainvälisen yhteistyön puolestapuhuja Vuoden 1976 haastattelussa hän kiitteli uutta paloja pelastuslakia, painotti palontorjuntavalistuksen ja ennalta ehkäisevän palontorjuntatyön merkitystä, uskoi liiton koulutustoiminnan jatkuvaan tehostumiseen – myös poikkeusolojen koulutuksen suunnittelussa ja laatimisessa – ja korosti järjestödemokratian merkitystä. Pelastustieto-lehden edeltäjän, Palontorjunta-Brandvärn -lehden pääkirjoituksessa loppukesällä 1967 iloittiin toimenpiteestä, joka ”merkitsi ratkaisua niille sitkeille ponnisteluille, joita vuosien mittaan oli tehty palontorjuntajärjestöjen yhdistämiseksi yhdeksi voimakkaaksi ja monipuoliseksi järjestöksi, jonka toimintaan sisältyy sekä palonehkäisy että palonsammutus”. Hän piti tärkeänä, että alan järjestötoiminnassa on mukana myös yhteiskunnallisesti vaikuttavia henkilöitä. Neuvottelut eivät olleet helpot, kummassakin järjestössä oli paljon kannatusta jatkaa toimintaa omina yhdistyksinään. Palokuntanaistyössä hän näki mahdollisuuksia paitsi oman palokunnan taloudellisessa tukemisessa myös kuntalaisiin suuntautuvassa toiminnassa. Paloalan kansainvälinen yhteistyö, varsinkin pohjoismaitten välinen, oli puheenjohtajalle erityisen kiintoisaa ja mieluisaa. Grels Teir kuoli 83 vuoden ikäisenä 1999. Luonteeltaan hän oli joviaali, tasapuoliseksi ja rakentavaksi tunnustettu toimija. Lähes 20 vuotta kestänyt puheenjohtajuus kertoo paitsi mielenkiinnosta alaan myös jäsenkunnan luottamuksesta
Olli-Pekka Ojanen Tähän kirjoitukseen ovat antia tuoneet Veikon veli Risto, Timo Kaistinen, Martti Soudunsaari ja Heikki Niskala. Kauppinen pyrki ja pääsi Valtion palokoulun alipäällystöluokalle 1962, josta siirtyi kurssinsa priimuksena päällystöluokalle. Valitettavasti ehdotuksemme ei saanut tuulta alleen eikä siinäkään Velin työtä osattu arvostaa.” ”Opiskelijat pitivät Veliä turhan paljon töitä teettävänä opettajana. ”Veli oli opetuksessaan liitutaulumiehiä. Hänen sidosryhmänsä oli Lapissa laaja, ja sitä se oli myös valtakunnallisesti. Baritonimaisen pehmeällä äänellä Veikko kertoili moottorikelkkaretkistään yhtä mieleenpainuvasti kuin pitkästä arvostetusta virkaurastaan palopäällikkönä ja luottamushenkilönä alan järjestöissä.” Olen itse saanut olla Veikon kanssa tekemisissä useaan eri otteeseen alkaen Palopäällystöliiton toiminnasta ja päättyen metsästysretkiin Länsi-Lapissa ja Luostolla. Kolmannen polven palokuntalaisena Veikko innostui jo ennen murrosikää palokuntaharrastuksesta. Sitä ennen hän työskenteli VTT:n paloteknillisen laboratorion vt. Hän oli mukana myös eri kohteiden turvallisuussuunnittelussa. Koska Veikko Kauppinen aloitti palokuntauransa hyvin nuorena, hän päätyi neljän vuoden palomestaripestin jälkeen vuonna 1968, tuolloin 26-vuotiaana, ylivoimaisesti Suomen nuorimmaksi palopäälliköksi. Veikko Kauppisen työuraan liittyy oleellisesti järjestötoiminta myös muun muassa Suomen Palopäällystöliitossa. Omalla toiminta-alueellaan Lapissa hänet tunnettiin ja tunnustettiin keskeiseksi toimijaksi sekä auktoriteetiksi tuolloisen paloja pelastustoimen sekä kunnallishallinnon piirissä. 12-vuotiaana hän oli VPK:n poikaosaston perustajajäsen ja myöhemmin myös saman osaston johtaja. ”Veli Hyttinen ei työuransa aikana saanut sellaista arvostusta kuin olisi pitänyt”, Markku Aarnio sanoo. Ystäväni, arvostettu kollega ja palopäällikkömentorini Veikko Kauppinen oli nukkunut pois. Kauppisen syntymähetkellä 1942 rakennettiin vielä suur-Suomea, joten kotirintamalla oli rauhallista. Veikko metsästelee nyt toisissa metsissä, mutta kuka tietää, ehkä tutun pystykorvan kanssa. Sellaisia useimmista opettajista tulee pitkällä urallaan.” ”Teimme Velin kanssa Pelastusopistossa Kuopiossa ensityöksemme ehdotuksen päällystökurssin uudeksi opetussuunnitelmaksi. Virkaura Rovaniemen palopäällikkönä ja seutukunnan aluepalopäällikkönä jatkui aina vuoden 2005 loppuun, jolloin hän jäi eläkkeelle Lapin pelastuslaitoksesta. Veikko Kauppinen oli työtavoiltaan määrätietoinen ja työteliäs. Niin häntä muistavat monet hänen kanssaan toimineet. Veikko oli mukana myös pelastustoiminnan päällystöpäivystyksessä ja pelastustoiminnan johtamisessa samalla, kun johti koko laitosta. Hän kehitti ensihoitoa, tuolloin sairaankuljetusta, uusille urille ja palolaitoksen toiminnaksi. Tuon ajan tyypilliseen tapaan palopäällikkö oli keskeinen toimija lähes kaikessa palolaitoksen toiminnassa. Hyttinen kuoli 11.11.2016. Hän oli tiukka palopäällikkö ja tarkka talouden vartija. Siinä hän osoitti halua uudistuksiin ja teki työryhmän innokkaana sihteerinä suuren työn. marraskuuta 2016. Monet muistot tulvahtivat mieleeni. Tuolloin varsin normaaliin tapaan pelastusalalle tultiin VPK:n kautta, ja yleensä ura jatkui kouluttautumalla ammattitehtäviin paikalliseen palolaitokseen. Kannustavat, lämpimästi lausutut ohjeet ja neuvot palopäällikön tehtäväkentän kirjosta ja erityisesti suhdetoiminnasta sidosryhmien kesken ovat painuneet mieleeni. Hänet tunnettiin miehenä, jonka sanaan voi luottaa – se, mikä sovittiin tehtäväksi, se myös tehtiin. Toisaalta osalla opiskelijoista oli vaikeuksia Velin peruslaskutoimituksia vaativissa laskuissa, kuten yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskuissa. Hän jäi eläkkeelle 65-vuotiaana vanhemman opettajan tehtävästä. Näin myös tapahtui Veikko Kauppisen kohdalla ja aktiivisuus poikaosastossa johti sijaispalomiehen tehtäviin Rovaniemen kaupungin palolaitoksella ja sieltä Valtion palokouluun opiskelemaan. Veikko Kauppisella oli laajalti työtovereita ja ystäviä kautta maan. 56 9–10 ·2016 MUISTOISSA Veikko Kauppinen syntyi 7.6.1942 Rovaniemellä. Hän oli kuitenkin herrasmiesmäinen työtavoiltaan, eikä tainnut juuri koskaan korottaa ääntään asioita käsitellessään. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja lapsi sai kokea sekä evakkomatkan että sodan jälkeisen pula-ajan ongelmat. ”Veli oli erikoinen persoona. Diplomi-insinööri Veli Hyttinen toimi pitkään paloalan opetustehtävissä. tutkijana. Veikko Kauppisen poismenoa kuvaillee hänen kollegansa ja ystävänsä Timo Kaistinen osaltaan seuraavasti: ”Marraskuun 8. Mielikuva jää herrasmiehestä ja palopäälliköstä – ammattimiehestä. Hän menehtyi vaikeaan sairauteen 74-vuotiaana 8. Muistan muutaman kerran Velin sanoneen, mikäli jokin asia ei olisi niin kuin hän sanoi, hän söisi hatullisen luumupossupataa, joka oli hänen herkkuaan”, Markku Aarnio muistelee hymyillen työtoveriaan. Veikko Kauppinen Veli Hyttinen. Veli Hyttisen kollega, vanhempi opettaja Markku Aarnio muistaa Veli Hyttisen työlleen omistautuneena, jonka työinto oli kovaa eläkkeellä jäämisen kynnykselläkin. Olin jo aiemmin hurahtanut Luoston ja Lapin maisemien lumoihin, ja kukapa sitä kiintymystä noihin maisemiin olisi voinut paremmin vahvistaa kuin Veikko. päivänä sain puhelimitse suruviestin lumipeitteen verhoamista Luoston maisemista. Kauppinen valmistui päällystöluokalta vuonna 1964 ja tuli valituksi samana vuonna kaupunkinsa palolaitoksen palomestarin virkaan. Hän aloitti 1.4.1971 Valtion palo-opiston vanhempana opettajana. Hän oli syntynyt Liperissä 1.7.1936. Hänen työnsä ei ehkä ollut tieteellisesti korkeatasoista, koska hän ei käyttänyt laskuissaan integraaleja, differentiaaliyhtälöistä puhumattakaan
Viidentoista vuoden kuluttua Terhi ilmestyi eräänä päivänä työpaikallemme täytekakun kanssa ja kertoi, että nyt velat on maksettu korkoineen. Ristoa jäivät kaipaamaan lähiomaisten lisäksi suuri vuosikymmenten aikana muodostunut asiakasja ystäväpiiri. Samoin monet muut alalla käytetyt pienkoneet ja armatuurit tuli huollettua iltatöinä nopeasti ja ammattitaidolla. Riston rinnalla hänen vaimonsa Terhi tuli myös alalla laajalti tunnetuksi. Oppaaseen on sisällytetty pelastuslain, valtioneuvoston asetuksen ja sisäministeriön asetuksen vaatimukset. Terhin ompelimossa valmistettiin silloiset Suomen suosituimmat sammutuspuvut ja väliasut. Tunsimme Riston kanssa toisemme jo 70-luvun puolivälistä, kun hän myi kalustoa myös toimittamiini paloja pelastusautoihin.Varsinaisesti tiemme yhtyivät vuonna 1988, kun Fiskars Oy jälleen yrityskauppojen myötä keskitti alan toiminnan Säynätsaloon Bronto Skyliftin alaisuuteen. Risto syntyi maalaistalon pojaksi Kymenlaaksossa silloisessa Sippolan kunnassa 13.6.1948. 09 476 112 Tilaa myös Pekka Rajajärven teos Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927-2016 Teos kertoo suomalaisen väestönsuojelurakentamisen tarinan aikojen alusta tähän päivään. 431 sivua ja muistitikku • 110 € (sis. He avioituivat vuonna 1970 ja heille syntyi kolme lasta, tytär ja kaksi poikaa. SPEK opastaa 33 107sivua • 26,50 € (sis. Juhani Costiander Pitkäaikainen ystävä ja yhtiökumppani Risto Puhakka. Yrittäjyys ei kuitenkaan aina ollut helppoa. Viiden työntäyteisen vuoden jälkeen tapahtui taas yrityskauppa. Siinä yhteydessä perustimme yhdessä Finn Sammutin Oy:n sekä vähän myöhemmin tytäryhtiö UAB Finnsan Liettuaan. Alihankintaa vähennettiin ja ompelimon valot paloivat illalla myöhään ja syttyivät aikaisin aamulla. Yrityskauppojen myötä työnantajaksi vaihtui kymmenkunta vuotta myöhemmin Kaukomarkkinoiden palosuojeluosasto ja sitten Petikossa sijainnut Sammutin Oy. Visuaalisen ja uudistetun aineistonsa ansiosta tekijät toivovat oppaan kiinnostavan lisäksi kiinteistöjen kehittäjiä ja opetuskuntaa. Ruotsista palattuaan hän suuntasi opintonsa kuitenkin kaupalliselle alalle ja tapasi siinä yhteydessä tulevan vaimonsa Terhin. Lukuisat yrittäjät päätyivät epätoivoisiin ratkaisuihin, mutta Risto ja Terhi päättivät toisin. Työntäyteisten vuosien jälkeen Risto odotti eläkepäiviä ja elämästä nauttimista lasten perheiden ja todella rakkaitten lastenlasten kanssa, mutta elämä ei aina mene niin kuin suunnitellaan. alv) S1_luokan_opas.indd 1 8.12.2016 11:41:22 Pitkään paloja pelastusalan kalustomarkkinoinnissa vaikuttanut Risto Puhakka nukkui rauhallisesti pois kotonaan Säynätsalossa pitkällisen sairauden uuvuttamana 3.10.2016. Moni suunniteltu asia jäi toteuttamatta. Hänen kiinnostuksensa erilaisiin koneisiin syttyi jo varhain. Tätä työsarkaa kestikin eläkkeelle siirtymiseen vuoteen 2008 asti. Vuosikymmenten varrella materiaaleissa ja malleissa tapahtunut huomattava kehitys ja asiantunteva sekä yksilöllinen palvelu edistivät yrityksen menestystä. 1990-luvun alussa, juuri kun omakotitalo ja sen yhteyteen rakennetut tuotantotilat olivat valmistuneet, alkoi syvä lamakausi ja korot nousivat pahimmillaan yli 20 prosenttiin. Teos on yhtä aikaa katsaus väestönsuojarakentamisen historiaan sekä ajantasainen tietolähde väestönsuojelurakentamisen ohjeisiin ja määräyksiin. Jo puolen vuoden kuluttua eläkkeelle siirtymisestä antoi ensimmäinen vakava sairaus merkkejään. Nuoruusvuosinaan hän kävi myös Ruotsissa harjoittelemassa senaikaisen tavan mukaan Volvojen rakentamista. Sekä asiakkaat että kilpailijat saivat häneltä asiantuntevaa apua, kun piti löytää varaosia tuotteisiin, joiden maahantuonti oli päättynyt jo vuosia aikaisemmin. Eräänä aamuna Risto istuutui meillä Brontolla kahvipöytään ja kertoi laskeskelleensa, etteivät edes bruttotulot riitä korkojen maksuun. 9–10 ·2016 57 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi S1-luokan väestönsuojan suunnittelu ja rakentaminen -opas ottaa huomioon vuoden 2011 lainsäädännön muutokset ja kattaa väestönsuojan suunnittelun ja rakentamisen olennaiset perusteet. Opintojen jälkeen Risto siirtyi Hankkijan palvelukseen ja lyhyeksi ajaksi myös automyyjäksi ennen paloja pelastusalalle tuloaan 1970-luvun puolivälissä. Hän oli saanut vuosien varrella koulutuksen myös merkittävämpien maahantuotujen hydraulisten pelastustyökalujen huoltoon. alv) Tilaa nyt S1-luokan väestönsuojan suunnittelu ja rakentaminen Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Risto tuli vuosien varrella tunnetuksi erittäin vahvasti työhönsä sitoutuneena alan ammattilaisena. Ensimmäinen työnantaja tällä alalla oli silloinen Työsuojeluja palotarvike, jonka tuotteiden markkinointia Risto hoiti Kouvolasta koko Itä-Suomen alueella. Se oli todellinen juhlahetki meille kaikille paikalla olleille ja osoitus, miten suuretkin vastoinkäymiset voi voittaa. Opas soveltuu rakennusvalvontaviranomaisille, pelastusviranomaisille, kaavoittajille, suunnittelijoille ja rakentajille
Robottikopteria on keväästä lähtien testattu Stora Enson Imatran tehtailla. Imatralla koulutetaan lentävää palomiestä Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Ulla Ylönen ja Stora Enso/Rumble Tools . Robotin etuihin kuuluvat myös sen epäinhimilliset ominaisuudet. ”Kaikki lasketaan; piirikortin komponentin kärähdyksestä tulipaloon”, tarkentaa Parikka. Robottikopterille suunnitellaan pysyvää roolia Stora Enson paloja turvallisuustehtävissä. Vajaan puolen tunnin kierroksen jälkeen se palaa telakalle lataamaan akkujaan. P ieni punainen kopteri kiertelee Kaukopään hakekuljettimien ympärillä. 58 9–10 ·2016 HARJOITUS JA KOULUTUS Stora Enson Imatran tehdaspalokuntaan on liittynyt kevyt ja ketterä harjoittelija. Tehtailla sattuu viitisenkymmentä syttymää vuodessa. Se ei tarvitse tikkaita eikä turvaköysiä, vaan nousee kohteeseen kahdeksan potkurin voimalla. Kaikkihan palorobotin ottaisivat”, kertoo Parikka. Firefighter työskentelee ulkona ja kiertelee pääasiassa kuorimon ja hakevaraston yllä muutaman kymmenen metrin korkeudessa. Stora Enson Suomen teollisuuslaitosten yhteisen hälytysjärjestelmän päävalvomo sijaitsee Imatralla. Robottikopteria ohjataan samasta käyttöliittymästä kuin muitakin tehtaan järjestelmiä, kertoo paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka. Lentoreitit on ohjelmoitu robotin aivoihin, jotka ovat kypärän alla.. ”Tätä meidän robottipilottia seurataan suurella mielenkiinnolla kaikilla tehtailla. ”Kaikkihan palorobotin ottaisivat” Imatran tehdasalue on 355 hehtaarin laajuinen, joten valvottavaa riittää. Tehdasalueella haketetaan vuosittain noin viisi miljoonaa kuutiota puuta. Lämpökameransa avulla robottikopteri pystyy havaitsemaan normaalista poikkeavat lämpötilat, ja hoitamaan jopa alkusammutuksen. ”Meitä kiinnostavat erityisesti robotin alkusammutusominaisuudet ja kyky tunnistaa vaaratilanteita. Palorobotin avulla voimme parantaa sekä tehtaan että henkilöstön turvallisuutta”, kertoo Imatran tehtaiden paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka. Robotille opetetaan uusia tehtäviä Firefighterin kehittäjä, imatralainen Rumble Tools Oy, osallistuu tiiviisti pilottiprojektiin. Akkukäyttöinen Firefighter lentää oppimaansa reittiä ja lähettää lennon aikana kuvamateriaalia valvomoon. ”Puupohjaisten pakkausmateriaalien käyttö kasvaa koko ajan, mikä merkitsee entistä suurempien puumäärien käsittelyä tehdasalueella”, kertoo Parikka. Antti Korhonen valmistelee robottia lentokuntoon. Firefighter on valmistettu hiilikuidusta ja se painaa noin kymmenen kiloa. Se pystyy lentämään kaasuvuodon keskellä, ja menemään joutuisasti paikkoihin, joihin ihminen ei mahdu tai joihin pääseminen vie runsaasti aikaa. Ensi vuoden aikana kehitetään tietoturvaa, robotin ja tehtaan tietojärjestelmien yhteensopivuutta sekä robotin uusia ominaisuuksia
On naiivia ajatella, että vain panostamalla onnettomuuksien ehkäisyyn saisimme yhtäkkiä nuo palokuolematilastot kuntoon. Kun se lähetetään matkaan, se lentää omatoimisesti oppimaansa reittiä pitkin. Pelastustoimi on jo lähtöviivalla halvin turvallisuusviranomainen ja jotkut laitokset ovat vielä kiristäneet entisestään kaikesta osoittaen, että kuinka löysästi meihin onkaan budjetoitu. Mistä sitten säästettäisiin järkevästi. Toistaiseksi tämä vasteilla puljailu on ollut mahdollista, sillä pelastustoimen valvonta erityisesti palvelutasoasioissa on aluehallintovirastojen osalta heiveröistä ja reaktiivista, sillä se on perustunut lähinnä kanteluihin. Kun robotti sammuttaa pienen palonalun tai kuumentuman omatoimisesti, käyvät tehdaspalokunnan miehet aina varmistamassa, että työ on tehty kunnolla. Puolen kilon sammutin on ”käsivarren” päässä valmiina. Sivuilla kulkevat ensiapulaukut.. Menopuolella suurimpia syöppöjä ovat henkilöstö, kalusto ja ylläpito – kun jostain pitää säästää, niin muuttuvista kustannuksista on helpointa vähentää. Palomiehiä robottikopteri ei kuitenkaan korvaa. Miesten on helppo mennä paikkaamaan, kun robotti ensin paikallistaa reiät”, sanoo Parikka. Tämä matematiikka ja lausahdus ”miehistöstä ei saa vähentää” on tuottanut ympäri valtakuntaa mitä mielenkiintoisempia ratkaisuja – on jopa vähennetty tehtäviin osoitettavien resurssien vastetta ja luotetaan siihen, että pelastustoiminnan johtaja ymmärtää tehtävän vaativuuden ja lisätietojen perusteella hälyttää tarvittaessa lisäresursseja. Tarkastuskierroksen aikana Firefighterille annetaan tehtäviä. Meillä on esimerkiksi kilometrikaupalla jatkuvaa huoltoa tarvitsevia verkkoaitoja. Poistetaanko siis ensin tarve, minkä tähden miehistöä ylipäätänsä tarvitaan ja sen jälkeen vasta ihmetellään, että miksi meillä onkaan näin paljon henkilöstöä. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan palokuolematilastoissa Suomi painii samassa kategoriassa kuin Itä-Eurooppa. Robottikopteri työssään hakevaraston yllä Imatran Kaukopäässä. Luotetaanko palomiehen ammattiylpeyteen, missä oma turvallisuus uhraten halutaan rakennuspalossa mennä sisään pelastamaan, vaikka ei olisi mitään tietoa siitä, turvaako suojapari selustan. Hälytystilanteissa se pyytää apua”, kertoo Korhonen. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Sen jälkeen kun alueellinen pelastustoimi aloitti toimintansa, on muutaman pelastusjohtajan mielestä pelastuslaitosten paremmuutta mitattu sillä, mikä pelastuslaitos palauttaa keskuskunnalleen eniten takaisin rahaa sille varatusta budjetista. Etupainotteisuusajattelusta on tässä mallissa luovuttu. Onnettomuuteen on vastattava riittävillä resursseilla, joilla minkäkin kokoisen onnettomuustilanteen hoitaminen on mahdollista eikä se vaaranna oman henkilöstömme työturvallisuutta. Robottikopteri ei korvaa palomiehiä Tulevaisuudessa tehdaspalokunnan apuna Kaukopäässä ja Tainionkoskella saattaa lentää kokonainen robottikopterilaivue. Robottikopteria ohjataan käyttöliittymästä. Pidän itse vasteilla kikkailua eräänlaisena venäläisenä rulettina enkä järkevänä tapana säästää. Lisäksi tällainen kikkailu on varmasti tuottanut säästöjä ja sitä kautta saanut kannattajia, ja se tuottaa edelleenkin säästöjä niin kauan, kunnes tiputaan korkealta ja kovaa. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Milloin tulee eteen se keikka, jolloin ei muistetakaan nostaa sitä vastetta ja tämän takia menetetään joko potilaan tai oman työntekijän henki. 9–10 ·2016 59 Järkevää säästämistä vai uhkapeliä turvallisuudella. Pelastuslaitoksen taloudenpito on ollut melko yksinkertaista matematiikkaa; rahoitus on tullut kunnilta, ja jonkin verran tuloja tulee esimerkiksi pelastuslain mukaisista maksuista. Tavoitteena on opettaa robotti muun muassa kuljettamaan pelastustehtävissä tarvittavia työkaluja, ja myös käyttämään niitä. ”Osa roboteista voitaisiin opettaa paloturvallisuustehtäviin, osa tarkastuksiin. ”Pyynnöstä se kiertää vaikkapa kuorimon, ottaa kuvia kuljettimien laakereista ja lähettää ne valvomoon. ”Nyt se osaa käyttää sammutinta, mutta jatkossa se osaa myös vaihtaa täyden sammuttimen tyhjentyneen tilalle”, kertoo Rumble Toolsin liiketoimintajohtaja Antti Korhonen. Nyt kun julkisen talouden puolelta on ollut aidosti tarve leikata rahoitusta, ollaan uuden ongelman ääressä: mistä säästetään. Meidän tulee turvallisuuden ammattilaisina ymmärtää, että jos ne ensimmäiset ennaltaehkäisevät keinot pettävät, on seuraavankin lenkin oltava vahva. Aloittaisin itse vaikkapa niistä päällekkäisistä tietojärjestelmistä, joita selvityksien mukaan toimialamme ylläpitää
Palokunnan saapuessa pulloja repesi jatkuvasti ja heitteitä lensi aina 500 metrin etäisyydelle. Seuraavissa ilmoituksissa kerrottiin jo räjähdyksistä. Kello 17.30 palomiehet yrittävät lähestyä autoa, kun liekit pienenivät. Toinen tajuton on viereisessä huoneessa. Viimeiset kuumat kohdat paikannettiin ja jäähdytettiin. Teksti: Patrick Forget Sapeurs-Pompiers de France 1/2016 60 9–10 ·2016. Kuormassa oli yhä satoja täysiä kaasupulloja. Kun mies ei reagoinut ovikellon soittoon, poliisi pyysi kello 13.30 palokunnalta virka-apua. Tulipallot olivat näyttäviä, mutta loukkaantuneita ei ollut eikä kohteita, jotka olisivat voineet syttyä. Asunnosta löytyi tajuton henkilö oksennusta vieressään. Virka-apua pyydettiin armeijalta, joka lähetti iltapäivällä paikalle kuljetuspanssarivaunun. Paikalle hälytettiin toinen ambulanssilääkäri ja viisi ambulanssia. Kaksi vesitykkiä selvitettiin, mutta auton valelua ei voitu aloittaa sammutusveden puutteen takia. Tästä syystä ja päällystevaurioiden vuoksi moottoritie pidettiin suljettuna yön yli. Seuraavana aamuna valelu lopetettiin ja alue 300 metrin säteellä eristettiin. Viallinen kaasulla toimiva keskuslämmityskattila muodosti häkää, joka levisi kellarista molempiin taloihin. Kaikki saivat myös ensihoidon. ”Sitten havaitsimme vastapäisen asunnon oven edessä avaamattoman pizzalähetyksen. Asunnosta löytyi kolmas tajuton henkilö”, konemies Jörg Wolke kertoo. Tuntia myöhemmin valelu vesivirralla 2000 l/min voitiin aloittaa säiliöautojen vuoroajon avulla. Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Kaasupullokuorma palaa Hampuri (Saksa). Pelastajat epäilivät, että useat asukkaat olivat saaneet ruokamyrkytyksen. Savusukeltajat ryhtyivät evakuoimaan talojen asukkaita. Sitten hän totesi, että kahden ambulanssiin tuodun asukkaan veren karboksihemoglobiinipitoisuus oli 40 prosenttia. Kello 20.30 liekit sammuivat, mutta vaaratilanne ei ollut ohi. Hän käytti tähän lääkäriambulanssin laitetta, jolla veren karboksihemoglobiinipitoisuus saatiin nopeasti mitattua. Hän pysäytti auton piennarkaistalle. ”Laite piipitti jo ulko-ovella. Ensiksi avatussa asunnossa nuohoojan häkämittari näytti pitoisuutta 50000 ppm. Kymmenkunta räjähdystä pakotti heidät perääntymään. Tällä välin sukulaiset olivat ilmoittaneet hätäkeskukseen, että he eivät saaneet yhteyttä naapuritalossa asuvaan naiseen. Moottoritielle päästyään kuljettaja havaitsi, että jarrut toimivat huonosti. ”Polttomoottorikäyttöinen savutuuletin ei soveltunut, koska se tuotti häkää eikä ollut räjähdyssuojattu”, Ingo Buse kertoo. Poliisi katkaisi liikenteen aiheuttaen kymmenien kilometrien pituiset jonot. Päättelimme, että talossa oli jokin vialla eikä kysymyksessä ollut ruokamyrkytys. Johtava lääkäri Stefan Kappus luokitteli potilaat heti, kun heidät oli saatu ulos. ”Heillä oli aivan erilaisia oireita. Tuossa vaiheessa palokunta ei vielä tiennyt, että yön aikana kolme talon asukasta oli yksitellen kuljetettu sairaalahoitoon. Tilat tuuletettiin sähkökäyttöisellä savutuulettimella. Öljynjalostamon edustajat vastasivat kaasupullojen tyhjennyksestä ja veivät tyhjät pullot mukanaan. Teksti: Timo Jann, FWM 8/2015 Kirjallisuutta: Hiilimonoksidin OVA-ohje Näkymätön tappaja La Chapelle-Saint-Laud (Ranska). Mittaukset osoittivat, että häkää oli vierekkäisten kerrostalojen 20 asunnossa. Wolke palasi porraskäytävään syttymisvaaramittarin kanssa. Ensimmäisenä paikalle saapunut ambulanssilääkäri Rouwen von Holten ei ollut uskoa mittaustulosta. Kun palomiehet valmistautuivat avaamaan oven, yläkerran asukas kertoi käyneensä yöllä sairaalassa, mutta olevansa yhä huonovointinen. Työnantaja ilmoitti poliisille, että työntekijä ei tullut töihin eikä vastannut puhelimeen. Kuusi palomiestä kantoi ylipainoisen asukkaan pelastuspaareilla. Myöhemmin poliisi ja tielaitos avasivat keskikaistan portteja ruuhkien purkamista varten. Kello 16:een mennessä kaikki potilaat oli luokiteltu. Havaittujen kuumien kohtien vuoksi öljynjalostamon teknikot pitivät tilannetta yhä vaarallisena. Palokunta valmistui tuulettamaan talon avaamalla kaikki ovet ja ikkunat. Moottoritie voitiin avata liikenteelle vasta kahden vuorokauden kuluttua, kun päällysteen vauriot oli korjattu. Hän päätti ajaa lähimmälle levähdysalueelle. Ensimmäinen hätäilmoitus tuli kello 15.18. Pelastustoiminnan johtaja Nicolas Thivent teki ensimmäisen tilannearvion. Lääkärit totesivat kolme ensiksi pelastettua asukasta kuolleiksi. Kukaan ei ollut tarkastellut tapauksia kokonaisuutena”, pelastuslaitoksen tiedottaja Steven Eckhardt kertoo. Kaksi palomiestä ja teknikko ajoivat sillä auton luo. He murtautuivat asuntoihin, joiden ovia ei avattu. Rekka, joka kuljetti yli tuhatta nestekaasupulloa, ajoi kello 14.45 Angersin kaupungin keskustan kautta. Porrastasanteella se osoitti syttymisvaaraa. Mutta jo muutaman kilometrin ajon jälkeen kuumentuneet jarrut sytyttivät taka-akselin palamaan. Happipitoisuus siellä oli vain 19 prosenttia.” Kadulla hän tapasi nuohoojan, joka oli tullut paikalle nähtyään palokunnan autot. Kymmenen muuta asukasta sai häkämyrkytyksen, joka osalla oli vaikea. Autoa kuvattiin lämpökameralla helikopterista käsin. Useita häkämyrkytyksen saaneita asukkaita kannettiin ulos. Ambulanssi vei hänet sairaalaan. Molemmat rakennukset olivat vanhoja ja niillä oli puiset välipohjat
Kuljettaja kertoi, että nestekaasua oli 20 m3 ja että hän oli yrittänyt sammuttaa liekkejä. ”Olimme toimineet puolisen tuntia. ”Olemme osoittaneet, että syöpävaarallisten aineiden määrä pienenee siirryttäessä likaiselta alueelta kohti puhdasta aluetta. Käyttäjä voi vaihtaa sen satelliittikuvaan tai kolmiulotteiseen karttaan. Viiden minuutin harjoittelun jälkeen kuka tahansa osaa käyttää sovellusta”, palomestari Torsten Beissel kertoo. Kolmas oli rengaspalon sammuttaminen”, palomestari Jack Suijkerbuijk kertoo. Tutkimuksen valmistuttua pelastuskoulut ovat käyneet lävitse harjoitussuunnitelmansa ja tehneet niihin parannuksia. Näytteitä otettiin opettajista, opiskelijoista sekä avustajista. Talonnumerot ja palopostit näkyvät kartalla. Jos nettiyhteyttä ei ole, saan kohdekortit sovelluksesta. Tämän jälkeen yksikön miesten tuli vetäytyä. Ne ovat aina ajan tasalla. Sovellusta voivat älypuhelimillaan käyttää myös muut pelastuslaitoksen viranhaltijat. Fire-sovelluksella ei kuitenkaan voi ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Tutkitaan myös sitä, kuinka nopeasti ne tunkeutuvat ihon lävitse. Jos kohteesta on laadittu kohdekortti, tämä sekä viereisten rakennusten kohdekortit tulevat automaattisesti näytölle. Hän meni palomiesten kanssa pysäyttämään ne hätäkatkaisijoista”, paloesimies Arno van Poeijer kertoo. ”Fire vapauttaa minut turhalta työltä. Jo hälytysajon aikana tiedän, mikä minua odottaa kohteessa. Lämpökameralla mittasimme säiliön pintalämpötilaksi 26 °C. ”Palava säiliöauto seisoi 20–30 metrin etäisyydellä asemasta. Hän käski tekemään selvityksen ja suunnitteli nestekaasusäiliön valelua. Sovellus ei näytä ainoastaan kohdekortin tietoja, vaan vastaa loogisessa järjestyksessä pelastustoiminnan johtajan kysymyksiin: Mitä?, Missä?, Kuka?, Milloin?, Tarkemmat tiedot?, Asiayhteys. Harjoituksissa käytettyjä palokäsineitä käsitellään ohjeiden mukaan”, Hammar Wijkmark kertoo. ”Mitä aikaisemmin mennään suihkuun ja vaihdetaan puhtaat vaatteet, sitä parempi”, Wingfors neuvoo. Teksti: Johannes Kohlen Feuerwehr-Magazin 12/2015. Käskin palomiehiä tyhjentämään ympäristön 120 metrin säteellä. Jatkotutkimuksessa on tarkoitus selvittää, kuinka paljon PAH-yhdisteitä muodostuu ja tunkeutuu iholle 20 minuutin sammutusharjoituksen aikana. Ensimmäinen niistä oli bleve. ”Tunnistin kolme skenaariota. Säiliöauton kuljettaja ja huoltoaseman hoitaja olivat paniikissa. Myös tilat, joihin hiukkasia saattoi levitä, kuten työpajat, pesulat, ajoneuvot ja pukuhuoneet, tutkittiin. Säiliötä valeltiin eikä sen varoventtiili ollut avautunut. 9–10 ·2016 61 Vesi ja saippua tehokkaita Ruotsin pelastusvirasto MSB esitteli syksyllä 2014 Sandön ja Revingen pelastuskoulujen sammutusharjoituksien terveysriskeistä valmistuneen tutkimuksen tulokset. ”Kun vaahtoyksikkö tuli, käskin sen ajamaan hitaasti vaahtotykin kantamaetäisyydelle. Nyt he eivät enää pese niitä yhdessä omien vaatteidensa kanssa. Vuonna 2015 tehdyssä jatkotutkimuksessa selvitettiin, miten haitalliset aineet kulkeutuvat koulujen pukuhuoneisiin ja muihin tiloihin. Toinen oli purkausputkiston vuoto ja pistoliekki. Suunnitelmia on muutettu niin, että opiskelijat voivat peseytyä ja vaihtaa vaatteita useammin. Liekit purkausputkiston luona olivat sammuneet”, Suijkerbuijk kertoo. Kuuden tunnin kuluttua sammutusyksikkö palasi asemalle, mutta vaahtoyksikkö jäi odottamaan säiliön tyhjennystä. Vaatteiden pesu pienensi niiden hiukkaspitoisuutta jopa 90 prosenttia. Selvitimme myös, miten palopuvun pesu poistaa niitä”, MSB:n vastuuhenkilö Cecilia Hammar Wijkmark kertoo. Sovelluksen kehittäjä paloesimies Linnart Bäker kertoo: ”Olen pitänyt mielessäni pelastustoiminnan johtajan työnkuvaa, mitä tietoja hän tarvitsee ja miten ne voidaan syöttää digitaalisesti.” Ensiksi näytölle tulee kiinteistökartta. ”Tutkimme, kuinka tehokkaasti peseytyminen poistaa iholle tunkeutuneita hiukkasia. Liekkien kuumentama säiliö repeäisi ja sisältö palaisi tulipallona. Kahden tunnin kuluttua tilanne oli hallinnassa, mutta säiliötä valeltiin vielä useiden tuntien ajan. Harjoitusten osallistujat hengittävät erittäin vähän haitallisia hiukkasia, mikä osoittaa, että rutiinit hengitysaltistuksen rajoittamiseksi ovat tehokkaita”, tutkija Håkan Wingfors kertoo. Tutkimuksessa mitattiin paloasun läpi tunkeutuneiden hiukkasten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden määriä. Hälytin vahvennuksia. Berliinin pelastuslaitos on sijoittanut viiteen palomestarin ja kahteen päällystöpäivystäjän autoon uudella Fire-sovelluksella varustetun tablettitietokoneen. Myös opettajien iholla oli PAH-yhdisteitä, jotka pystyivät tunkeutumaan ihon lävitse elimistöön. Hiukkaspitoisuus opiskelijoiden iholla harjoituksen jälkeen oli selvästi kasvanut, mutta peseytyminen saippualla ja vedellä pienensi sitä todella paljon. Teksti: Karin Aase BrandSäkert 7/2015 Zegge (Hollanti). Revingen koulu on sijoittanut pukuhuoneen ulkopuolelle lämmitetyn kontin, jonne harjoituksissa käytetyt paloasut jätetään. Puoliperävaunun kolmen akselin renkaat paloivat ja liekkien lämpösäteily kuumensi säiliötä. Aseman hoitaja kertoi, että polttoainepumput olivat yhä käyttövalmiina. Van Poeijer tiesi, että vaahtoauto oli tulossa. Paperisia kohdekortteja ei enää kuljeteta autoissa. Harjoituksen jälkeen opiskelijoiden palopuseron ja väliasun sisäpuolelta otetuista näytteistä mitattiin merkittäviä hiukkaspitoisuuksia. Myönteisten kokemusten ansiosta loputkin neljä palomestarin autoa varustetaan sovelluksella. Nestekaasua (propaanin ja butaanin seosta) käytetään Hollannissa autojen polttoaineena ja sitä voi tankata useimmilla jakeluasemilla (Suomentajan huomautus). ”Tähän saakka opiskelijat ovat käyttäneet väliasuja myös iltaisin. Sovellus toimii myös navigaattorina. Jatkotutkimuksen tuloksia esiteltiin marraskuussa 2015. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 1–2/2016 Palava nestekaasusäiliö auto jakeluasemalla Pelastustoiminnan johtajan sovellus Berliini (Saksa). Tämä taktiikka toimi ja sammutti myös osan liekeistä.” Ympäristö oli eristetty ja poliisi oli katkaissut liikenteen. Hälytystiedot tulevat hätäkeskuksen koneelta reaaliajassa
Pahin paikka, mihin palomies voi joutua, on se, että keikalta palatessa autossa on yksi kaveri vähemmän. Oli hyvästijätön aika ja luopuminen minulle läheisestä työyhteisöstä. En kaipaa pelastusjohtajan töitä, mutta tätä työyhteisöä ja työkavereita jään kaipaamaan. Oli jotenkin vaikea olla huomion keskipiste ja kuunnella, kun itseä kehuttiin. Se luo palomiehelle ennustettavuutta ja sen avulla myös pelastuslaitos voisi paremmin ennakoida tulevaisuutta. Jyrki piti koskettavan puheen. Se on hiljainen paikka. Tämä koskisi kaikkia virkakiertojärjestelmässä olevia virkoja ja henkilöitä. Pelastustoimessa pitäisi olla rakenteellinen tehtäväkierto. Toivon että ammattipalomiesten urasuunnittelua jatketaan. Oletus on, että palomiehen operatiivinen toimintakyky säilyy koko työuran, ja työkyvyn menettäminen on poikkeuksellista. Esko oli selvästi ilahtunut kun oli kuullut, että minä jään vielä pelastusalalle. Keskiviikko 30.11.2016 PÄIVÄKIRJA 9.30 Haikeus täytti mielen, kun kävelin johtokeskukseen Jorma Alhon saattelemana. Totesin heille, että myyrmanneja ja muita vakavia tilanteita tulee, mutta kun vierestä viedään kaveri, niin se on aina kova tilanne. Isot kunnat, kuten Helsinki ja Vantaa kykenevät hoitamaan itse varautumisen ja valmiussuunnittelun. Tätä päivää olin aina pelännyt, koska en tiennyt miten reagoisin siihen, kun katson johtokeskukseen kerääntyneitä työkavereita silmiin. 42 vuotta pelastusalan töissä on jättänyt jälkensä. Mutta pienemmät kunnat… 14.00 Ylijohtaja Koskinen seurueineen saapui. 15.00 Anne Punakallio ja Teija Mankkinen tulivat tervehtimään. Minulla on ollut myös samansuuntaisia tuntemuksia, kun olen katsellut ympärilleni. Meidän tulisi hyväksyä totuus, että operatiivinen työ on nuorten toimintaa. Kertoi, että muutoin olo olisi kuin Kekkosella – vanhat kaverit häipyvät ympäriltä. 13.00 Keski-Uudenmaan kuntajohtajille vakuuttelin, etteivät kunnat jää yksin maakuntauudistuksen varautumisen ja valmiussuunnittelun kokonaisuudessa. Se on väärä oletus. Ajatukseni on, että virkatehtävien toimenkuvat, asemapaikat, palkkaus ja työaika vaihtelisivat määräajoin yhteisesti sovitun virkakiertojärjestelmän mukaisesti. Se pysäyttää aina. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuva: Jussi Helttunen Haikein mielin viimeisenä työpäivänä 62 9–10 ·2016. Henkilöstö oli kerääntynyt sinne toivottamaan minulle hyviä eläkepäiviä. Työssä ei ole koskaan niin suurta arvoa tai tilannetta, että oma terveys tai henki pitää siihen uhrata. Heillä tuntui olevan huoli, että maakuntauudistus jättää keskikokoiset ja pienet kunnat oman onnensa varaan näissä asioissa. Tällä hetkellä jos työkyvyssä tulee ongelmia, tilannetta katsotaan aina tapauskohtaisesti. Palomiesten työhyvinvointi, työturvallisuus ja fyysinen toimintakyky on ollut meidän yhteinen punainen lanka lukuisissa tutkimushankkeissa, joissa olen saanut olla mukana vuosien varrella. 10.00 SPALin johdolle kerroin, että työni palomiestyön kehittämisessä jäi hieman kesken
Se voi olla vapaaehtoistyötä, kuten turvallisuusviestintää, isomman katastrofiavun tarjoamista tai vaikkapa puunkaatoryhmien muodostamista.” Suomen Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala puolestaan näkee VPK:iden tärkeimmän tehtävän näin: ”Perustetun vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen tärkein tehtävä on aloittaa yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa, jotta se saa muodostettua palokunnan ja palokuntasopimuksen. ”Päätarkoitus ei ole sopimuksen synnyttäminen, vaan oman vaikutusalueen turvallisuuskulttuuri. Olen sittemmin toiminut muun muassa seitsemän vuotta palokunnan päällikkönäkin. Toisaalta niiden tärkein tehtävä on pyrkiä sopimuksiin pelastuslaitosten kanssa ja kehittyä ammattimaisesti. Palvelutarpeen täyttämiseen kohdistuu tuoreen tutkimuksen mukaan yksi suurin palokuntatoiminnan hiipumiseen vaikuttava syy, ammatillistuminen. VPK-aktiivit näkevät tehtäväkentän laajentamisen kuitenkin usein pelkkänä lisätyönä. ”Se, että julistautuu paikalliseksi turvallisuuskeskukseksi, ei tarkoita, että toimii yksin, vaan silloin apuna olisi useita eri tahoja. Jos ei ole tahtoa, ei tulevaisuudessa palokuntakulttuuria ole, ainakaan samankaltaisena sopimus-, harrastusja vapaaehtoistoimintaa tuottavana yhteisönä. Asiaa käsiteltiin Pelastustiedossa 8/2016. Hukka perii meidät kansalaiset, jos paloasemilta ei löydy pelastusvalmiutta kuin tiettyinä kellonaikoina, jotka ovat tilastonikkareiden keksimiä ”ruuhkahuippuja”. Vilpitön halu yhteistyöhön tulee kuitenkin löytyä. Olen näiden vuosien aikana oppinut ymmärtämään vapaaehtoispalokuntakulttuurin monimuotoisuutta. Pysyäkseen elinvoimaisina niiden pitäisi myös laajentaa kenttäänsä muuhun turvallisuustyöhön. Kuvitellut kustannussäästöt heikentäisivät heti meidän kansalaisten turvallisuutta. Palokunta on monessa mukana. Helsingin toivoisin jäävän omaksi pelastusalueekseen, koska se on laaja ja väestöpohjaltaan kasvava, riskialtis pääja hallintokaupunki omine erikoistarpeineen. Sopimuksessa sovitaan alueen pelastuslaitoksen kanssa palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Se riippuu palokunnasta ja toimintaympäristöstä”, Lausamo huomauttaa. Jatkamme myöhemmin tilanneharjoituksella paineilmalaitteiden kanssa”, kertoo palokunnan päällikkö Ville Lausamo. Lisäksi pitää ottaa huomioon sekin, että väärästä eläkeiästä johtuen väki asemilla vanhenee eikä kaikilta palomiehiltä löydy enää oman ammattinsa vaatimia kykyjä pelastustoimiin, mutta töissä vain pitää olla. VPK:lla on tilaisuus käyttää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kattosimulaattoria, joka on nyt kierrossa alueella. Verkostoissa jokaisen tulisi huolehtia, että monimuotoinen ja elinvoimainen palokuntakulttuuri säilyy Suomessa. Keskustelu palokuntayhdistysten tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa kiteytyy pitkälti yhteen aiheeseen: kuinka tärkeänä sopimuksellinen toiminta nähdään. Valtteri Tervala Helsinki Palokuntakulttuuri on paljon muutakin kuin palvelutarve Uudelta pelastuslailta toivon paloasemille miehistövahvuuksia, jotka hätätilanteissa varmistavat pelastusja hoitotoiminnan jatkuvuuden sekä palomiesten työturvallisuuden. Ne eivät tapahdu vain virka-aikaan, vaan silloin kun ovat tapahtuakseen, useinkin yön pimeinä tunteina. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen sanoo, että palokuntayhdistyksen tärkein tehtävä on oman vaikutusalueensa turvallisuuden edistäminen. Kuka takaa sitten lopputuloksen. Tulossa ovat esimerkiksi joulukadun avajaiset. Pelastusalan ammattilaisilla on paras tietotaito ja kokemus tästäkin asiasta. Palokuntayhdistysten sosiaalisesta pääomasta tulee huolehtia. Lausamo uskoo, että hyvinvoinnin takana on paitsi muuttovoittoinen pääkaupunkiseutu ja Hyvinkää lapsiperheineen, myös pitkäjänteinen suhdetoiminta pelastuslaitoksen ja sidosryhmien kanssa. Minulle on itsestäänselvää, että sopimuspalokuntatoiminta on tärkeää ja välttämätöntä Suomessa. Hälytysosastossa on 25 henkilöä, ja hälytystehtäviä vuodessa 50–100. Olen saanut myös mahdollisuuden toimia kymmenen vuotta alueellisen pelastusliiton eri toimikunnissa sekä valtakunnallisella tasolla työntekijänä liki kahdeksan vuotta. . VPK tarjoaisi alustan, johon tarttua”, Jaatinen huomauttaa. Sen sijaan, että asetetaan palokuntatoiminnan eri muodot vastakkain, tulisi palokuntien toimintamuotoja elävöittää. Tärkeintä on, että savusukelluskelpoisuus säilyy palomiehen ammattipätevyyden ykköskriteerinä, josta ei koskaan tingitä. ”Yhteiskunta maksaa meille siitä sopimuskorvausta, että tuotamme oman panoksemme pelastustoimeen ja kansalaisten palvelemiseen.” ”Muutakaan toimintaa ei voi unohtaa. Lausamon näkemyksiin kiteytyvät ajatukset VPK:iden tulevaisuudesta. Mutta tulee muistaa, että viime kädessä säilymisen ratkaisee kuitenkin palokuntayhdistykset jäsenineen. SOPIMUSPALOKUNNAT P imeä tulee aikaisin lokakuun lopulla, mutta Hyvinkään VPK pitää maanantai-iltaiset harjoituksensa kuten aina. Hälytysajosta turvallisuuden tavarataloon 8 8 ·2016 8 ·2016 9 . Palokuntia varten tulisi luoda vahva yhtenäinen tukiverkosto niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Miten yhteiskunnan kriisinkestokyky hoidetaan?” Jaatinen kysyy. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä VPK:iden tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa on kaksi koulukuntaa. Muutos tarkoittaa hänen mukaansa toiminnan laajentamista sopimuksellisuudesta yleisesti turvallisuuden edistämiseen. Kun pelastuslaitokset toimivat nyt jo suorituskykyvaatimusten rajalla, voiko joku kuvitella voitavan vielä säästää miehistövahvuuksista perustamalla ne riskien vuorokauden ja vuodenajan mukaisiin vaihteluihin. Parisenkymmentä miestä treenaa kattotyöskentelyä, lähinnä oikeita toimintamalleja savunpoistoaukon tekemiseen. ”Se riittää pitämään porukan aktiivisena ja motivoimaan, muttei kuitenkaan muodostu ylitsepääsemättömäksi taakaksi”, sanoo Lausamo. Hyvinkää on malliesimerkki aktiivisesta ja hyvinvoivasta VPK:sta. Varsinkin nuorisoosastoon on tulijoita niin paljon, että heitä pitää välillä käännyttää pois. Onnettomuuksia, tulipaloja eikä muitakaan katastrofeja pystytä koskaan ennustamaan etukäteen. Hädän hetkellä pelastuslaitoksilta oletetaan löytyvän kykyä ja valmiutta kaikenlaisiin operaatioihin, kaikenlaisissa tilanteissa. Vaatimustaso on kasvanut ja osaamista vaaditaan yhä enemmän. 9–10 ·2016 63 KESKUSTELUA Kuulun niihin noin 12 prosenttiin palokuntalaisista, jotka ovat liittyneet palokuntaan perheen myötä. Lakiin ei ilmeisesti vieläkään olla kirjaamassa savusukellusohjetta, vaan se säilyy omana ohjeenaan edelleen. Se vaikuttaa henkilöiden sitoutumiseen sekä jaksamiseen. VPK:n tärkein tehtävä on Lausamon mielestä kuitenkin ihmisten auttaminen hälytystoiminnan kautta. FM Raija Kuosmanen, Palotar 112 Hyvinkää Mitä toivon uudelta pelastuslailta. Hyvinkään VPK harjoitteli illan pimetessä.. ”Me olemme brändänneet toiminnan sankarillisuuteen, mutta jos kaikki voimavarat ovat siinä, unohtuu laaja-alaisempi toiminta. Jaatisen mukaan VPK:t voisivat olla eräänlaisia turvallisuustavarataloja, joissa toiminta on jakautunut kolmeen ryhmään VPK-kirjainten mukaisesti: V kuten vapaaehtoistyö kolmannen osapuolen hyväksi, P eli palvelutuotanto ja K, eli kerhotai harrastustoiminta. Suomessa on vähän yli 500 vapaaehtoista palokuntayhdistystä, joista sopimus on 491:llä. Mutta koen, että vapaaehtoispalokuntakulttuuria ei huomioida riittävästi, vaan se nähdään nykyään vain palvelutarpeen täyttäjänä. Palokuntakulttuuri syntyy toimijoista ja heidän muodostamista yhteisöistä. ”Tämä on enimmäkseen teknistä harjoittelua. Sen jälkeen tärkein tehtävä on huolehtia sopimuspalokuntansa toimintakyvystä.” Se, millä keinoin vapaaehtoiset sitoutetaan toimintaan ja miten heitä motivoidaan, riippuu siitä, kumpaa näkökulmaa pidetään toiminnan lähtökohtana. Ja myös kyky kantaa kaikenkokoisia potilaita turvallisesti vaikeissakin olosuhteissa. Ensihoidon soisin pysyvän ensisijaisesti pelastustoimen käsissä. Palokuntayhdistys, joka on tehnyt palokuntasopimuksen, ylläpitää sopimuspalokuntaa. Petri Jaatinen näkee, että VPK:iden täytyy muuttua ajan mukana
Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. jakso 30.1.-10.2.2017, 2. jakso 13.-24.3.2017 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen) 1150 alviton 2.1.2017 3.-5.2. Koulutustarjontaamme keväällä 2017 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/pelastusopisto MYYDÄÄN Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Muista liittää mukaan yhteystietosi!. (Tampere), 18.-19.2. 2001 Briggs & Stratton Tied. 0295 450 201. (Pori) ja 3.-7.4.2017 (Kuopio) Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Aika Hinta € Haku päättyy 20029 Pelastustoimen II-tason vesisukeltajan näyttökoe 22.-23.2.2017 300/600 alviton 22.1.2017 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 13.-17.3.2017 675/980 alviton 17.2.2017 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 6.-8.6.2017 435 alviton 12.5.2017 20021 Hallipalot 23.-24.3.2017 390 alviton 1.3.2017 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 3.-6.4.2017 590 alviton 10.3.2017 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 10.-13.4.2017 590 alviton 17.3.2017 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 18.-19.4.2017 355 alviton 24.3.2017 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 18.-20.4.2017 425 alviton 24.3.2017 20022 Vesisukelluskurssi 24.4.-9.6.2017 3990 alviton 17.2.2017 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus 10.-12.5.2017 395/640 alviton 7.4.2017 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 21.-23.3.2017 828 alviton 1.3.2017 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Hinta € Haku päättyy 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 2520 alviton 11.1.2017 1. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 0295 453 492. 64 9–10 ·2016 MELTOLAN VPK MYY käytetyt Saksi-/levitinyhdistelmä LKS 35 EN, vm. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. palotarkastuksen peruskurssi) 19.-21.4.2017 480 + alv 31.3.2017 20054 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 22.-24.5.2017 510 + alv 28.4.2017 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 15.-17.3.2017 738 + alv 16.2.2017 20064 EH-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 27.-30.3.2017 970 alviton 3.3.2017 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 2.-4.5.2017 819 alviton 7.4.2017 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (2 §) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita, joista Pelastusopisto perii asiakasmaksuna keskimäärin 50 % kurssin kuluista. 0400 976 423/Nilsson PELASTUSSAKSET 2 500 € www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 23.-25.1.2017 395 + alv 2.1.2017 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 24.-26.1.2017 595 + alv 5.1.2017 20049 Maatilojen palotarkastus 21.-23.2.2017 450 + alv 27.1.2017 20056 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 21.-23.3.2017 545 alviton 3.3.2017 20001 Valvonnan peruskurssi (ent
8 25.10. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Pelastustieto kertoo teemasivuillaan suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. 18.4. 2 29.3. 9–10 ·2016 65 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 9–10 2016 21 .1 2. 12 LENTÄVÄ PALOMIES sammuttaa sellutehtaalla s. 7.3. 13.11. Perustettu vuonna 1950. 3 10.5. 7 20.9. 5.9. 7.2. 3.10. 58 Työaika kuumentaa tunteita s. 6.6. 4041-0619 Painotuote. 10.10. 25.4. 14.3. 4–5 28.6. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 2.8. 31.1. 29.8. 8.8. 6 23.8. 20.11. Pelastustieto 1/2017 ilmestyy 22.2. 8 Lahja jossa on SISÄLTÖÄ! Pelastustieto + verkkotunnu kset vuodeksi 2017 50 € Saat tilaajana itsellesi myös lahjan: verkkotunnukset vuodelle 2017. HÄLYTYSILMOITUS: avunhuutoja järvenselältä s. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2017 Nro Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto 1 22.2. 9–10 7.12. 13.6. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh
Kaupungeissa ja kauppaloissa syttyneet 4780 paloa edustavat noin 40 prosenttia palojen määrästä. Limón Tiedotussihteeri J. Paloalan järjestöjen julkaisema alan ammattilehti pyritään saamaan jokaisen palomiehen tai alalla muutoin työskentelevän luettavaksi. Ennakolta ehkäiseviä toimenpiteitä suunniteltaessa vaikeuttaa asioiden tutkimista myös tietojen puute mm. Kun tähän vielä lisätään em. Tuleekin mieleen, olisiko ehkä sisäasiainministeriön puolella tapahtuvassa tilastoinnissa, jossa muutokset lienevät helpommin toteutettavissa, aihetta tarkistaa kunnilta pyydettävien tietojen laatua ja määrää tulevia tarpeita ajatellen. Niinpä tässä käsitellyn kertomuksen tulipalokuolemien ja Palosuojelukeskuksen lehdistä keräämien vastaavien tapausten lukumäärissä on melkoista eroavuutta (48 ja 66). Erittäin toivottavaa olisi, että myös palolautakuntien jäsenet saataisiin lehden lukijoiden piiriin. Maastoja metsäpaloja oli 1916 (2347 v. Vahinkojen syy-nimikkeistössä havaitsee jo jonkin verran poikkeavuutta, mutta tilastojen hyväksikäytön kannalta lienee kuitenkin haitallisinta se, että monissa kohdissa itse lukumäärät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tähän on kuitenkin vaikeuksia päästä ilman rakennustekniikan tuntemusta, jota on puolestaan vaikea hankkia muutoin kuin opiskellen. Suuria vaatimuksia paloviranomaisille asettaa ennen kaikkea rakennustekniikan kehitys ja rakentamisen vilkkaus. maaseudun palovahinkojen viime aikaista nopeata kasvua pidetty osoituksena palotarkastustoiminnan vajavuuksista. Palotarkastaja J. kasvullisuutta 1397 ha alueella (2166 ha v. Toivomme niiden palopäälliköiden, jotka tietävät palolautakunnan jäsenten olevan lehden lukijakunnan ulkopuolella, esittelevän lehteä lautakunnan jäsenille. Ottamatta mukaan paloa aiheuttamattomia salamaja siihkövahinkoja sisältyy vakuutuspuolen lukuihin 10458 tulipaloa ja 42,8 mmk:n vahingot, joista puuttuu aiemmin mainittu Finnhansan palo. Läheskään kaikissa kunnissa näin ei tällä hetkellä ole. Pyrkimyksenä on, että paloviranomaiset voisivat esittää turvallisumnäkökohtansa jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. erilaisia rakennuksia kohdanneiden tulipalojen vuosittaisista lukumääristä. Mikäli lehtiuutisiin on uskomista, voidaan todeta eräiden läänien tilastoista puuttuvan näitä menetyksiä. Kun maastoja metsäpalot käsitellään yhtenä lukuna, saatu kuva ei ole paras mahdollinen, koska varsinaisia metsäpaloja sattui viime vuonna vain 517 ja tuhoutunut hehtaarimäärä oli 941. Vahinkojen lisäys on ollut yli 13 mmk. Palomiesten tavoitteena on ollut yleisvaltakunnallinen koulutuslinja, joka takaa miehistölle Valtion palokoulussa annettavan yhtenäisen peruskoulutuksen ja mahdollisuuden opiptojen jatkamiseen sekä palokunnissa että Valtion palokoulussa. Eri tilastoja ja yhdistelmiä silmäillessä kiintyy huomio jo monesti ennenkin tehtyyn havaintoon, joka osoittaa samoista asioista koottujen tietojen poikkeavan merkittävästi toisistaan. (lisäys ed. Miehistöluokan perusteluita on myös selvitelty jo useamman vuoden ajan. Sisäasiainministeriön paloasiainosastolle koottujen tietojen mukaan sattui maassamme v. tilastosta puuttuva autolautta Finnhansan palo, todetaan viime vuoden palovahinkojen määräksi jonkin verran yli 51 mmk, eli enemmän kuin minään aikaisempana vuonna. Kaluston kehityksestä todettakoon hyökkäysautojen lisääntyneen 63:lla ja 1 1/2"-letkua hankitun lähes 100 kilometriä. Torvinen Valtion palokoulun johtokunta on päättänyt asettaa palokoulun esityksestä jaoston valmistelemaan koulun opetusohjelman pikaista tarkistamista ja siitä johtuvaa koulun laajenemista. Sekä palotarkastajaettä miehistöluokan tarve on ollut pitkähkön aikaa selviö – palotarkastustoiminta on vaativaa. Tulipalokuolemia sattui 58 (46 v. Jos siis edellä jo mainitut salamaja sähkövahingot (8511 kpl ja 1,2 mmk) pidetään omana ryhmänään, sisäasainministeriön ja vastaavat vakuutusyhtiöitten ja palovakuutusyhtiöitten luvut täsmäävät verraten hyvin. Voidaan myös suorittaa vertailuja sisäasiainministeriön ja sosiaaliministeriöltä saadun vakuutettua omaisuutta koskevan tilaston kesken. Tehty esitys ja johtokunnan päätös merkitsevät uutta edistysaskelta paloalan koulutuksen kokonaisohjelman kehittämisessä, joka on todettu kuuluvaksi tärkeimpiin alan tämän hetken tehtävistä. 66 9–10 ·2016. Sen laiminlyönnin ja puutteellisen suorituksen seuraukset näkyvät ennen kaikkea palojen runsautena. 64), joissa tuhoutui metsää ym. Palolautakunta huolehtii palolain mukaan kunnan palotoimesta ja valvoo, että siitä annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Paloasetuksen mukaan palolautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa esitysten ja aloitteiden teko palotoimen edistämiseksi sekä huolehtiminen palontorjuntaa koskevasta valistusja neuvontatoiminnasta. Koonnut: Kimmo Kaisto 50 VUOTTA SITTEN Edistysaskel koulutuksen kokonaisohjelmassa Maan palotoimen kertomus vuodelta 1965 Palontorjunta-lehti myös palolautakuntien jäsenille Koko syksyn ajan ovat lehtemme levikkiorganisaatioon kuuluvat asiamiehet jamuutkin lehtitilauksia hankkivat asiamiehet työskennelleet kentällä levittääkseen Palontorjunta-lehteä. Tavoitteena on palotarkastajasekä miehistöiuokan saaminen palokoulun ohjelmaan. Näihin kaikkeen alan ammattilehti on virikkeen antaja. Palotoimen kustannukset olivat yhteensä 39,4 mmk. Palokuntien tilastossa ovat muutokset melko vähäisiä, laitosja tehdaspalokuntiin on tullut lisää 9 palokuntaa. Niinpä on mm. 64). 1965 kaikkiaan 10578 tulipaloa, joista aiheutui vahinkoa 41073954 mk:n arvosta. Syttymissyiden osalta on havaittavissa suuria eroja eri tilastojen kesken. 64). Palovahingot jakaantuvat jotakuinkin tasan kaupunkien ja kauppaloiden ja maaseutukuntien kesken. vuoteen 4,6 mmk.). Vuoteen 1964 verrattuna on palojen lukumäärässä tapahtunut pienoista kasvua
8, 35 sn t/ pu h. +6 ,0 sn t/ m in . M at ka pu h. 8, 35 sn t/ pu h. 010 230 8400 | www.punamusta.com PunaMusta Oy kuuluu Laakkonen-yhtiöihin Painotuotteet Sähköiset julkaisut Suurkuvatulostus. Vain yksi voi olla tällainen La nk ap uh . JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES p. +1 7,1 7 sn t/ m in . Ylpeästi erilainen painotalo
6x6-veto • Sähkötoiminen EPS-ohjaustehostin • EBS-moottorijarru ja ADC-alamäkijarru • Luotettava ja taloudellinen 44 hv -moottori • Kippilava (340 kg) • Extra tiheä voimansiirron välitys Sh. POLARIS.FI Peräkärry kaupan päälle.. REKISTERÖITY KAHDELLE KAHDELLE UUSI BIG BOSS 2017 SPORTSMAN 570 EPS 6X6 EUT • Rekisteröity 2-paikkaiseksi EUT-traktoriksi • Automaattisesti ja nopeasti kytkeytyvä 100 % HighPerf. 15 990 € + tk. UUTUUS! Markkinoiden ainoa 2-paikkainen 6x6 Telasarja lisävarusteena