12 . Palomies eilen ja tänään s.8. 53 9–10 2017 7. 14 ÖLJYNTORJUNTAA vaikka maitopurkista s. Porin VPK:n Benz HIENOIN s
Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I +358 207 119 600 FPS-Com mainos.indd 1 16.11.2017 21:08:08. Luotettavaa viestintää tehtäviin jossa käytetään kasvo-osaa FPS ® -COM 7000 Pelastustehtävässä vaativat olosuhteet voivat vaikuttaa viestin selvyyteen. Varusta ryhmäsi ainutlaatuisella kommunikaatioratkaisulla: Dräger FPS®-COM 7000
On monta syytä todeta, että alamme on hieno, laadukas ja sen tekijät eri tehtävissä ovat ammattitaitoista väkeä. Tulevaisuus on turvallisuuden osaajalle valoisa Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Paloalalla ja palomiehen ammatilla on pitkät perinteet. perustettiin 40 vuotta sitten. Samalla muistettiin myös 20-vuotiasta hätäkeskuskoulutusta. Työvälineet ja varusteet ovat kehittyneet huimin harppauksin. Alalle valmistuu turvallisuusketjun eri lenkkeihin ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Nyt kaikkien 22 alueen esittelyt löytyvät Pelastustiedoista 2015–2017. Tänä vuonna isänmaamme juhliessa sataa vuotta Kuopiossa juhlistettiin Pelastusopiston 25:ttä vuotta. Tulevaisuudessa sopimuspalokuntalaisten koulutus muuttuu entistä systemaattisemmaksi ja yhdenmukaisemmaksi, kun Pelastusopisto ottaa vastuun siitäkin. Lehti oli vuoden 2015 ensimmäinen. Sitä varten sen pitää saada myös asianmukaiset ja riittävät resurssit. Idea syntyi kentän toiveista: lukijoita kiinnosti, miten asiat tehdään pelastuslaitoksissa. Alueitahan on – vielä toistaiseksi – 22, ja eroavaisuuksiakin löytyy, vaikka valtionhallinnon mielestä ei ehkä pitäisi. Suomen ensimmäisen vapaaehtoisten palokunnan perustamisesta Turussa tulee ensi vuonna kuluneeksi 180 vuotta. Samalla työturvallisuus on huippuluokkaa. Tätä lehteä julkaiseva Paloja pelastustieto ry. Pelastustoimi on astumassa uuteen aikaan. Tavoitteemme oli vierailla eri pelastuslaitoksissa ja esitellä ne, kärkenä jokaisen alueen omat erityispiirteet. Juttusarjan edetessä tallensimme myös historiaa, sillä pian alueita saattaa olla eri määrä. Siemen yhä paremmalle osaamiselle istutettiin jo liki 50 vuotta sitten, kun ammattiin kouluttaminen aloitettiin Valtion Palokoulussa. Palomies ammattina on kehittynyt erityisesti viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan ajan koulutuksen kehityksen myötä. Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I +358 207 119 600 FPS-Com mainos.indd 1 16.11.2017 21:08:08 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. 9–10 ·2017 3 Pääkirjoitus Joulukuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Perustettu vuonna 1950. Se on alan ammattilehden tekijälle kullanarvoista tietoa. Matkoillamme opimme paljon ja pääsimme tutustumaan kädestä pitäen eri alueiden toimintaan. Yhdistyksen hallitus päätti antaa alan tulevalle polvelle eli alamme oppilaitoksissa opiskeleville lahjaksi verkkotunnukset kaikkeen aineistoon. Tehtävämme on tiedonvälitys, joten kävimme toimeen. Alueet tulivat tutuiksi Luotettavaa viestintää tehtäviin jossa käytetään kasvo-osaa FPS ® -COM 7000 Pelastustehtävässä vaativat olosuhteet voivat vaikuttaa viestin selvyyteen. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen vakinainen palokunta 23 vuotta myöhemmin. Kiitos, kaikki 22! Etelä-Savon esittely sivulla 32. Tulevassa maakuntahallinnossa turvallisuuden taitaja saa tunnustetun aseman erityisesti varautumiseen ja ensihoitoon liittyvissä tehtävissä. Kainuusta se alkoi. P.S. Varusta ryhmäsi ainutlaatuisella kommunikaatioratkaisulla: Dräger FPS®-COM 7000
044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Kansi Palomies eilen ja tänään. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. 8 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 K uv a: M ik ae l R an ta la in en. Matias Malmgren, 24, työskentelee palomiehenä Espoonlahden asemalla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. s.18–29 Hälytysilmoitus Ei voinut kuin pitää kädestä kiinni ja sanoa, että älä nyt enää huuda, sairaala näkyy jo.” Palomiehenä 1950–60-luvuilla toiminut Niilo Hyytiäinen kertoo aikakauden sairaankuljetuksesta. Kuva: Teemu Heikkilä. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Sen rajuutta ja muotoa oli kuitenkin vaikea ennustaa, mutta ennustuksessa ja varoittamisessa onnistuttiin. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologit havaitsivat Kiirarajuilman mahdollisuuden jo kuusi päivää ennen sen tuloa. 4 9–10 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. s. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh
Myös Varkauden palotoimi täytti 100 vuotta. s.44–49 Alue tutuksi: Etelä-Savo Neljäntoista kunnan alueella toimivalla EteläSavon pelastuslaitoksella on hyvin vesistöinen alue. s.32–39. 9–10 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Syy lähteä alalla oli auttamisenhalu 10 Reagoinnista riskianalyysiin 12 Porin VPK:n Benz on hienoin 14 Uudet uhat tuntuvat Pietarissakin 30 Tapasimme Teemu-Taavetti Toivosen 40 Varkauden palotoimi 100-vuotias 48 Lisää turvallisuutta Itämeren satamiin 50 Öljyntorjuntaa maitopurkista 53 Palokuntatyön alkuvaiheet Kotkassa 58 Oulun VPK:n nuorisotoiminta 100 vuotta 60 Tulentorjunnasta tulvantorjuntaan 62 Etelä-Karjalassa pyöritetään 24 tunnin työaikaa 66 Kotimaisuus: Virallisesti Liedosta 68 Työn äärellä 72 Pirkanmaalla harjoiteltiin onnettomuusviestintää 74 Paloja pelastustieto ry 40 vuotta 76 Hannu Willman lähti eläkkeelle 78 Keskustelua: Kari Kulmala 79 Miehikkälään puhdas paloasema 80 Suihkuputki 81 Mirafoni 83 Ulkomailta 84 Päiväkirja 87 Numerossa 9–10/2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta, juhlittiin muun muassa Kokemäellä ja Perniössä VPK:oiden satavuotista olemassaoloa. Saimaa halkaisee alueen, ja muita isoja vesistöjä ovat Puula Kangasniemi-HirvensalmiMikkeli -alueella sekä Kyyvesi Kangasniemen, Mikkelin ja Pieksämäen alueella. Lisäksi alueella on tuhansia pienempiä vesistöjä
Huuskosen mukaan hankkeen tulos perustui 14 kuukauden mittaiseen hanketoteutukseen, johon osallistui kattavasti pelastustoimen keskeisiä toimijoita muun muassa sisäministeriön pelastusosastolta ja pelastuslaitoksilta. ”Henkilöstö on keskeinen, jotta pelastustoimi pystyy toimimaan vaikuttavasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti yhteiskunnassa. ”Nämä seuloituivat selkeästi esille pelastustoimen ydinprosessien tarkastelun kautta. ”Lohtaja2018-leirille odotetaan noin 3000 osallistujaa”, kertoo projektipäällikkö Pertti Heikkilä. Toteutuksen perustana oli pelastustoimen keskeisten toimijoiden tarvemäärittely ja tarpeita vastaavan mittariston yhteiskehittäminen. Hankkeessa tuotettiin esitys kansallisesta mittaristosta pelastustoimen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Leirin järjestäjät kutsuvat kaikki innolla mukaan kesän suurleirille.. Sille osa-alueelle liittyvät myös hyvinvointi ja työturvallisuus.” Huuskonen huomauttaa, että kuudes pääluokka, kehittämisja innovaatiotoiminta on myös tärkeä alalle. ”Se sitoo koko hankkeenaikaisen työn siihen, että lähdemme liikkeelle arvioinnista ja muodostamme arviointimekanismeja, joita jokainen pelastustoimen osatoimija tuottaa omasta tulokulmastaan. Kaikki ovat samalla asialla, on auttamisenhalua.” ”Vaikka kaikista ei tulisi alan ammattilaisia, saamme paljon valistuneita kansalaisia palokuntanuorisotoiminnan kautta”, Heikkilä mainitsee. Nyt yli 16-vuotiaiden, jotka ovat suorittaneet leirikurssit, on mahdollista tulla leirille eri toimialueille työharjoitteluun. ”Saimme vahvan yhteiskehittämisen perusteella tuotettua ensimmäinen yhteisen esityksen pelastustoimen arviointijärjestelmästä”, Huuskonen summaa hankkeen lopputuloksen. ”Mukana oli eri järjestötoimijoita, Pelastusopisto, aluehallintovirastot. Niistä neljä ensimmäistä edustavat pelastustoimen ydinprosesseja. Alueellisille leireille sen sijaan osallistuu nykyisin enemmän palokuntanuoria kuin suurleirille, jopa lähes 5000 nuorta. ”Palokuntalaisuus on ihan oma genrensä. Uutta on myös se, että palokuntanuori ilman omaa osastoa pääsee myös leirille. Se mahdollisti, että saimme kartoitettua laajalti keskeisiä mittaamistarpeita.” Huuskonen kertoo, että arviointiin muodostui kuusi päämittaamistasoa. Tasot ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastustoiminta, ensihoitopalvelujen toteuttaminen ja varautuminen. Heikkilän mukaan leirit ovat tärkeitä palokuntanuorille. ”Etsimme yhdessä leiriläisen kanssa osaston, jonka mukana osallistua leirille.” Heikkilä kertoo, että joka neljäs vuosi järjestettävien suurleirien osallistujamäärä on hivenen laskussa. Kuva: Camilla Volanen . Siinä tehtiin tiivistä yhteistyötä uudistushankkeen pelastusalaitosten prosessityöryhmän kanssa, jotta työ palveli molempia lähtökohtia.” Kaksi muuta päätasoa ovat henkilöstö ja kehittämissekä innovaatiotoiminta. Niiden kautta saamme tietoa, jonka kautta pelastustoimea ohjataan.” Palokuntanuorten suurleiri järjestetään ensi kesänä Lohtajalla Keski-Pohjanmaalla. Leireillä on mahdollisuus tutustua muihin, samanhenkisiin nuoriin. ”Pelastustoimessa ei riitä pelkkä toimintojen ylläpitäminen, vaan alan täytyy perustua jatkuvaan kehittämiseen.” Huuskonen mainitsee, että keskeistä hankkeessa oli myös kuvaus informaatio-ohjaamisen prosessista. AJASSA Indikaattoreista mittaristo pelastustoimen tuloksellisuudelle 6 9–10 ·2017 Palokuntanuorten suurleiri Lohtajalla Pelastustoimen indikaattorit -hanke valmistui lokakuussa 2017. H ankkeen projektipäällikkö, tutkija Heidi Huuskonen kertoo, että tavoite oli luoda esitys kansalliseksi mittaristoksi pelastustoimen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseen. Leirin järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Lapin Pelastusliitto. Toteutustapa oli hyvin poikkileikkaava
”Pelastusalan oppilaitoksissa ja järjestöissä sekä pelastuslaitoksilla tuotetaan jatkuvasti uutta, ajantasaista ja laadukasta oppimateriaalia, mutta pääasiassa kunkin toimijan omaan käyttöön. Lokakuun lopulla Pelastusopisto näet perusti verkoston sopimuspalokuntakoulutuksen kehittämistyöhön. Sen luovuttivat seminaarin oltermanni Jaana Turunen Sökö Sommarö FBK VPK:sta Espoosta, Markus Lappalainen Lapin VPK:sta Raumalta ja Rami Laatsalo Tammisalon VPK:sta Helsingistä. Liljemark aloitti palomiesuransa vuonna 1974 Neste Oy:n palokunnassa. Hallintopolitiikan alivaltiosihteerin tehtävissä painottuvat maakuntaja sote-uudistuksen toimeenpanon johtaminen, maakuntien resurssija vaikuttavuusohjaus, julkisen hallinnon digitaalisuuden edistäminen, valtion henkilöstöjohtamisen kehittäminen sekä koko julkisen hallinnon toimintatapojen ja ohjauksen muutosten johtaminen uudessa toimintaympäristössä. Työvelvoite päättyy vuoden alussa. Alan ammattilaisiksi opiskeleville annetaan laadukasta koulutusta korkeatasoisessa opetusympäristössä Kuopion Petosella. Määräaikainen nimitys kestää viisi vuotta. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Olavi Liljemark eläkkeelle Pelastusjohtajana Itä-Uudellamaalla vuodesta 2005 alkaen toiminut Olavi Liljemark jää eläkkeelle 1. Juhlan aika Kuopiossa K uv a: Te em u H ei kk ilä Tuoreen Sopimuspalokuntabarometrin mukaan sopimuspalokuntalaisten kunnollinen työterveyshuolto on monilla paikkakunnilla hakusessa. Marraskuussa julkaistuun barometriin vastanneista palokuntalaisista 30,5 prosenttia ei ollut käynyt palokuntatoiminnan osalta työterveyshuollon tarkastuksessa. Pelastustoimen opetusmateriaalit pitäisi saada julki yhteiseen käyttöön ja sähköiselle alustalle. Näin parannettaisiin vapaaehtoiskentän koulutuksen laatua ja yhtenäistettäisiin taitoja, selvitysmalleja ja toimintatapoja. Palokuntalaisten työterveyshuolto ontuu 9–10 ·2017 7. Tärkeä osa kokonaisuutta on myös Korvaharjussa sijaitseva harjoitusalue. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen kehui ajoi tusta mainioksi vetoomuksen saadessaan. Suurin osa materiaalistahan on jollakin tavoin julkisilla varoilla tuotettua”, Koskinen totesi. Samalla juhlistettiin 20 vuotta sitten alkanutta hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. Suomen Palopäällystöliiton IV sopimuspalopäällikköseminaarin osallistujat vetoavat suomalaisen pelastustoimen päättäjiin ja toimijoihin oppimateriaalien julkaisemiseksi. SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan tilanne on huolestuttava. Toivomuksemme on, että toimijat tarjoaisivat edellä mainitun materiaalin vastikkeettomaan yhteiseen käyttöön sähköiselle alustalle. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen otti vastaan IV Sopimuspalopäällikköseminaarin vetoomuksen. Ilmo Tiihonen (vas.) ja Pertti Savolainen olivat opettajina käynnistämässä nykymuotoista hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. maaliskuuta 2018. syyskuuta. Alustan ylläpito kuuluisi luontevasti Pelastusopistolle, jolla olisi myös kontrolli materiaalin oikeellisuuden suhteen”, vetoomuksessa todetaan. Pelastustoimen oppimateriaalit saatava yhteiseen käyttöön . Pelastusopisto on nyt selkeä kotipesä ja vien asian eteenpäin kehittämistoimikunnalle. ”Ajatuksenne oppimateriaalien julkaisemisesta on sekä hyvä että järkevä, ja sopii muutenkin alan kehittämiskuvioihin. Sisäministeriössä vaihtuu myös pelastusosaston johtaja eli pelastusylijohtaja. Pelastusopisto juhli Kuopiossa 25 vuottaan. Tänä vuonna siellä avattiin työturvallisuuden harjoitusalue. Tehtävää vuodesta 2013 hoitanut Esko Koskinen jää eläkkeelle 1. Vuodesta 2019 lähtien Pelastusopiston vastuulla on ylläpitää ja kehittää sopimuspalokuntahenkilöstön koulutuksen opetussuunnitelmaa, kouluttajakoulutusta, kouluttajarekisteriä sekä tuottaa lakisääteisen kelpoisuuden tuottavan koulutuksen oppimateriaalia. Nerg ja Koskinen lähtevät Sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2012 toiminut Päivi Nerg siirtyy vuodenvaihteessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi. Kukaan ei vain ole ottanut sitä aiemmin hoitaakseen. Kuva: Esa Aalto
PELASTUSTOIMI
Nehän sulivat päälle. Menin töihin Erottajan paloasemalle 11. Koulutus oli sitä luokkaa, että suullisesti ilmoitettiin, että vain vainajat kuljetetaan jalat edellä. Dräger-paineilmalaitteita käytettiin normaalissa savusukelluksessa. Ilmoituksesta riippuen meillä oli 12 eri hälytysmuotoa. Meidän piti opetella kaikki hälytysvariaatiot. Siinä menehtyi kolme työtoveria. Erottajan aseman höökin vahvuus oli 1+1+6. Minulle ei tullut terveysongelmia, mutta häkämyrkytyksiä oli, jopa laitoshoidon tarpeessa olevia häkämyrkytyspotilaita. 9–10 ·2017 9 Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä ”Isäni teki pitkän työuran Helsingin palokunnassa, ja ammatinvalinta oli minullekin selvä jo lapsena. Ruiskuyksikön vahvuus oli 1+1+6. Hyvin suuri osa luki itsensä lääkäreiksi, juristeiksi, insinööreiksi. Vuoden 1974 alusta siirryin palolaitoksen uuteen hälytyskeskukseen vuoroesimieheksi. Tein Erottajalla palomiehen töitä neljäviisi vuotta. Samassa virka-asussa sammutettiin tulipaloja, tehtiin piikkauksia, juostiin katolla, ja seuraavien tuntien aikana liikuttiin sairaaloissa, jopa leikkaussaleissa. * * * Siihen aikaan ei ollut sellaisia varusteita kuin tänä päivänä. Sitten oli niin sanottu pioneeriauto, jonka vahvuus oli 1+1+5. Sitten oli sammakkomiesyksikkö, jossa oli sammakkomiehen lisäksi kuljettaja ja niin sanottu narumies. Hälytyskeskuksen päivystäjän ikkunaluukku oli aseman pihatasossa. Osaaminen tuli tietysti kokemuksen myötä. Asemalla aikaa kulutettiin lukemalla, opiskelemalla, pelaamalla, lentopalloa etupäässä. Ensihoidossa hän tekee toimenpiteitä, joissa monet lääkärit ottavat takapakkia. Sen yhteydessä oli sairaankuljettajille kohdistettu jakso, joka antoi ensihoidon perustiedot. Jos palo oli täyden palamisen vaiheessa, höökin porukka teki selvitystyön ja savusukeltajapari lähti painamaan sisään. Ne olivat hänen viimeiset sanansa minulle. Lisäksi oli konetikasyksikkö, jossa oli vähintään kaksi miestä. Siihen aikaan ei voinut puhuakaan mistään ensihoidosta, vaan se oli sairaankuljetusta. Raivaustöissä, joissa oli pölyä ja muita hiukkasia, ei käytetty mitään. Vihoviimeiset, mitä palomiehelle voi keksiä! Niiden kanssa kun meni tulipaloon, ja nappi oli auki, oli rintakehä mustana. Kuinkahan monta kertaa minäkin vedin sellaisen päälleni, vaikka ne olivat ties minkälainen terveysriski. Päivystäjä kirjoitti lapulle osoitteen ja antoi sen palomestarille. Hän on pitkälle koulutettu, osaava monitoimimies, jolla asenne on kohdallaan. Meille tuli 1960-luvulla uudet paidat, nailonia. Tänä päivänähän potilaan elintoiminnot yritetään stabiloida jo paikan päällä. Sisäpuolelta upea turkki, ulkopuolelta ei laskenut vettä läpi. Tämä jatkui sellaisenaan, kunnes Rainer Alho tuli päälliköksi vuonna 1971. Oli myös asbestipukuja. Synnyin ja kasvoin paloasemalla. Tultiin paikalle, potilas paareille ja kiireesti sairaalaan. * * * Hälytyskeskus toimi Erottajan asemalla vuoden 1973 loppuun. Kun potilas valitti auton potilasosastolla, ei voinut kuin pitää kädestä kiinni ja sanoa, että älä nyt enää huuda, sairaala näkyy jo. Oli tulensuojapuvut, mutta ne olivat leluja. Vuonna 1972 aloitin palokersantti Kalevi Laakson aloitteesta hänen kamerakalustollaan kuvaustoiminnan, jolla onnettomuustilanteet dokumentoitiin. Talvisaikaan meillä oli lammasturkit. Kaikki päivystivät asemalla, miehiä oli noin 30. Ruiskuyksikön tehtävään kuului etsiä lähin vesiposti. joulukuuta 80 vuotta. Olin aamulla päässyt pois töistä, ja juttelin vielä muutaman sanan palokersantti Kauko Hautamäen kanssa. Hän sanoi, että ”vähän sellainen tunne, kuin olisi flunssa tulossa”. Tulipaloissa hän ei ryntäile, vaan kartoittaa tilanteen maltillisesti. Minulla oli poikkeuksellisen hyvä paikallistuntemus, ja vuonna 1963 minut istutettiin päivystävän palomestarin kuljettajaksi, jonka tehtävä oli muun muassa yksikköjen luotsaaminen onnettomuuskohteeseen. Palomestari tuli autoon ja antoi lapun minulle. Herttoniemessä oli avoautot, ja kun tulipalosta palattin talvella, tarvittiin kaksi miestä kantamaan jäämies kuumaan suihkuun. Jäin ylipalomiehen virasta eläkkeelle 6.12.1992 * * * Tämän päivän palomiestä voi verrata ihmemies MacGyveriin. Siihen tietysti jäi pöly, muttei juuri muuta. Jos yksiköt lähetettiin täyslähtöön, sinne lähti hööki, pioneerija ruiskuyksikkö, ullakkopaloon vielä lisäksi konetikasyksikkö. * * * Miehistövahvuudet olivat tuolloin huomattavasti nykyistä suuremmat. Kaikille ei riittänyt paineilmalaitteita, ja osa piti kasvomaskeja, joihin oli kiinnitetty kalipatruuna. Ambulanssissa oli kaksi miestä, nokituliyksikössä yksi mies. Tätä pestiä hoidin päivälleen 10 vuotta. Sitten lähdettiin. Aseman miehistötilojen seinillä oli kellot, joihin hälytykset tulivat. Oma säiliö ei riittänyt, siinä oli vain 830 litraa vettä. Täytin 6. * * * Sairaankuljetusta oli paljon tuolloinkin. Hän menehtyi samana iltana tulipalossa. Sitten aloitettiin kattava palomiehen peruskurssi. Turkin sisällä oli lämmin, mutta ulkopuolelta se oli jäätynyt. Järkyttävin kokemukseni on Tilgmannin kirjapainon palo vuonna 1960. heinäkuuta vuonna 1958. Olen siis tasan 20 vuotta itsenäistä Suomea nuorempi. Aika paljolti materiaalina käytettiin sarkaa. * * * Työturvallisuus keikoilla oli hyvin puutteellista. Katson tämän päivän palomiestä ylöspäin.” Niilo Hyytiäinen, palomies Erottajan paloasema, 1958–1964 Helsingin palolaitos Palomies 1958: ”Osaaminen tuli kokemuksen myötä” PALOMIES EILEN JA TÄNÄÄN. Jähmeää kangasta, erinomainen lämmöntappaja. Ne puettiin päälle ihan viimeiseksi, pakon edessä, koska ne jättivät kamalasti asbestinukkaa, joka ei lähtenyt pois millään harjalla. Kukaan ei pitänyt kirjaa kuolleista potilaista, mutta voin vakuuttaa, että niitä meni
Olemme sitä sukupolvea, että altistuminen on opetettu meille jo koulussa – näytetty paloteatterissa, kuinka kovia pitoisuudet oikeasti ovat. Suurin osa autoista h + p -autoja, eli yksiköissä työskentelee yksi hoitotason ensihoitaja sekä yksi perustason ensihoitaja, joista jälkimmäinen voi olla palomies. Alla on hyvä olla alla jokin tekninen asu, suojaus on silloin parempi. Ensihoidon koulutus opistolla oli lyhyt, mutta kattava. Siinä huomaa käytännössä, että nyt on oikeasti altistuttu taas koville myrkyille. Espoonlahden asemalla kiinnostuin venehommista. Yksi iso syy lähteä alalle oli myös halu auttaa ihmisiä. Tällä asemalla on paloautossa neljä, nostolavassa yksi ja ambulanssissa kaksi henkilöä, eli seitsemän yhteensä. Fyysinen ja henkinen haastavuus kiehtoi myös. Välillä tulipalon jälkeisenä yönä minulla on ollut pahoinvointia ja oksentelua. Sen jälkeen voi erikoistua esimerkiksi nostolava-autoon tai pelastussukeltajaksi. Niin pyrin minimoimaan altistumisen. Joku muutos alalla täytyy tapahtua. Se on joukkueellinen porukkaa. Viimeiset pari vuotta meillä on ollut länsimetron takia todella paljon metrokoulutuksia. Nykyisin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hoitaa koko alueen kiireellisen ensihoidon. Päivystävä palomestari on keskusasemalla. * * * En ole vielä päättänyt, mitä teen tulevaisuudessa. Mieleen on jäänyt keikka ensimmäiseltä kesältä. Se oli ensimmäisiä tulipalojani. Sitä ei tietenkään suositella. * * * Varusteet ovat aivan älyttömän hyvät nykyisin. Kävimme teoriat läpi suhteellisen nopeasti, mutta intensiivisesti. En hirveästi ajattele eläkeasioita. Paloteatterissa on tullut todettua, että siellä on oikeasti vielä myrkkyjä. Opiskelu Pelastusopistossa oli aika käytännönläheistä. Tällä hetkellä haluan vain ammentaa oppia vanhemmilta ja kokeneemmilta niin paljon kuin mahdollista. Se tarkoittaa, että kaikki ambulanssit sijaitsevat paloasemilla ja ensihoitajat ovat päivittäin meidän kanssamme tekemisissä. 10 9–10 ·2017 ”Kipinä palomiehen työhön syttyi lukioaikana: päästä tekemään työtä, jossa jokainen päivä on erilainen, ja jossa voi kehittää itseään. Tähtäimessä on veneenkuljettajakurssi. Siinä tosin keskityttiin kiireelliseen ensihoitoon, ja suurin osa keikoista on vähemmän kiireellisiä. Jälkiraivaamaan ei mennä ilman paineilmalaitteita, vaikka siellä ei olisi mitään näkyvää. Sitä kautta heräsi into, että ehkä voisi hakea vesisukeltajakurssille. Hain Pelastusopistoon armeija-aikana ja pääsin sisään. Rehellisesti en usko, että kaikki palomiehet pystyvät työskentelemään sinne asti, varsinkaan savusukelluskelpoisina. Kävin myös juuri Thaimaassa open water -sukeltajakurssin. Kaikki palomiehet saavat koulutuksen perustason ensihoitoon, ja suurin osa taloon tulevista aloittaa ambulanssissa. Silloin tv:ssä pyöri Pelastajat-sarja, ja sekin lisäsi intoa. Meidän asemallamme palopuolella on noin 900 tehtävää vuodessa, keskimäärin kolme per vuoro. Päädyin töihin Espooseen, josta olen kotoisinkin. Tammisaaressa paloi kellarikerroksessa, ja olin siellä savusukeltamassa. Sanoisin, että keikkaa ajamalla oppii eniten. Siinä olisi voinut käydä todella huonosti, jos olisin tullut pihalle vähän myöhemmin. Kevan laskurin mukaan eläkeikä näytti minulla olevan 67 vuotta ja 9 kuukautta. Opetuksen laatu oli todella hyvä, ja opettajat itsekin motivoituneita. Nykypäivänkään haalarit eivät koskaan pidä sataprosenttisesti. Juuri nyt viihdyn todella hyvin tässä työssä ja haluan nauttia siitä.” Matias Malmgren, palomies Espoonlahden asema Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Palomies 2017: ”Syy lähteä alalle oli auttamisenhalu” PALOMIES EILEN JA TÄNÄÄN Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä. Sukeltajilla on erillinen koulutus, jonne on vaikea päästä. Päiväsaikaan täällä voi lisäksi olla vielä palomestari ja palotarkastaja. Siellä on hieno harjoitusalue, jossa voi harjoitella kaikenlaisia onnettomuuksia, myös pahimpia. Aina tulipalokeikan jälkeen kumihanskat käteen, ja niillä riisutaan haalarit jo pihalla, lyödään haalarit jätesäkkiin, säkki kiinni, asemalla heti pesuun, varahaalarit käyttöön. He halusivat, että me opimme. En tiedä, kuinka paljon lisää lähihoitajan tutkinto toisi ammattitaitoon. En osaa sanoa vuosimääriä, mutta haen sitten, kun on varma fiilis. Yritän silti elää aika paljon nykyhetkessä. Pitäisi löytyä vaihtoehtoisiakin hommia, koska kaikille ei ole johtotehtäviä, toimistotöitä tai kuljettajan tehtäviä. Kun alkaa olla enemmän kokemusta ja näkemystä, voi olla, että haen esimieskurssille. Pyrin itse ainakin noudattamaan täysin sitä, mitä koulussa on opetettu. Keinotekoisen materiaalin palaessa myrkkypitoisuudet ovat kovia, kaasuja pääsee imeytymään väkisinkin haalarin läpi, ja sitä kautta ihoon. Kun tulin ulos, kymmenen sekunnin päästä katto romahti oven eteen. Palohaalarien lämmönsietokyky on niin hyvä, että niiden alla pystyy periaatteessa olemaan shortseissa ja t-paidassa vielä täyden palon vaiheessa. Erikoistuminen on aika yleistä. Veneemme on Suvisaaristossa, ja olemme kaksi kolmasosaa työvuoroista joko aamupäivän tai iltapäivän merellä päivystämässä. Tavalliseen huoneistopaloon lähtee alueelta palomestari, kaksi lähintä sammutusautoa, säiliöauto, nostolava-auto ja raivausauto. Opistosta sai myös aika hyvän kuvan tulevasta työstä, ettei se ole pelkkää sankaritekoa päivittäin. Tietysti opiskelu on aina kehittävää. * * * Olen nyt 24-vuotias, ja ollut palomiehenä kolme vuotta. Ambulanssi on hyvinkin kiireinen, 10–15 hälytystä per työvuoro
Pelastusopiston entinen rehtori, palopäällystökoulutuksesta väitöskirjan tehnyt Reijo Tolppi sanoo, että palokunnat kouluttivat pitkään tarvitsemansa palomiehet, mutta aika ajoi ohi tästä käytännöstä. Kunnissa paloviranomaisina toimivat palolautakunta ja palopäällikkö. 12 9–10 ·2017 Kaikki alkoi palopäällystökoulutuksesta 1960-luvulle asti palolaitosten tehtävät koostuivat pääasiassa tulipalojen sammuttamisesta. Vuoteen 1986 asti miehistö hankki tarvittavan osaamisen käytännössä työskentelemällä palomiehenä. Onnettomuuksien kirjo muuttui radikaalisti jo 1960-luvulla. Koulutuksen monipuolistuminenkin liittyy yhteiskunnan ja Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Reagoinnista riskianalyysiin . Vuonna 2017 pelastajatutkinnossa on 90 opintopisteen arvosta perusja ammattiopintoja onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoidon alalta. Lähde: Teija Mankkisen väitöskirja Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana Pelastajan työ muuttuu yhteiskunnan mukana. Siellä oli työvuorossani yksi ylipalomies, joka kehui käyneensä ensimmäisen palomieskurssin. Palomiesten varsinainen koulutuskin alkoi yhteiskunnan muutoksesta. ”Nythän se on toisin päin. Kun hän aloitteli omaa uraansa Vantaalla, valtaosa työvuoron miehistä ei ollut saanut ammattiinsa peruskoulutusta koulussa, vaan oppinut sen työnsä kautta. 1970 Valtion palokoulun nimi muutettiin Valtion palo-opistoksi ja sen uudeksi opetuksen kohderyhmäksi alkoi vakiintua päätoiminen henkilöstö, myös miehistö. PALOMIES EILEN JA TÄNÄÄN. Ensimmäinen valtakunnallinen palomiesluokka valmistui vuonna 1969. S adan viime vuoden aikana palomiehen työnkuva on erikoistunut, teknistynyt ja laajentunut ensihoitoon. Vuonna 1958 koulutus siirtyi Espooseen Valtion palokoululle. ”Ammatti yksinkertaisesti teknistyi niin paljon. Siinä mielessä koulutus ei ole kovin vanhaa”, kertoo Huttu. ”Olin 1980-luvulla töissä Vantaalla. Sairaankuljetuksen opetus liitettiin tutkintoihin 80-luvun alussa ja 90-luvun lopussa koulutukseen lisättiin pedagogiikkaa. Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu. Ensimmäinen valtakunnallinen palomiesluokka valmistui Valtion palokoulusta vuonna 1969. ”Pelastusala ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta”, sanoo Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu. Tällä hetkellä koko pelastustoimen henkilöstö on kouluttautunut ammattiin.” Huttu nostaa esimerkkinä positiivisesta kehityksestä koulutusympäristön muutoksen ja Pelastusopiston harjoitusalueen sekä erilaiset simulaattorit, tietokoneohjelmat ja muut koulutusta helpottavat keksinnöt. Työ monimutkaistui.” Järjestelmällinen pelastusalan koulutus alkoi vuonna 1935 Helsingin Palopäällystökoulussa, vaikka Viipurissa olikin tätä ennen jo järjestetty koulutusta epävirallisesti palopäällystölle. Helsingissä palomieskoulutus aloitettiin vuonna 1973. Pelastustoimen koulutusjärjestelmää alettiin kehittää 1960-luvulla. Rupesi tulemaan esimerkiksi liikenneja kemikaalionnettomuuksia. Nyt harjoitusmahdollisuudet ovat ihan toista luokkaa.” Vielä 1980-luvulla palomiestutkinnon päättötodistuksessa arvioitiin ammattitietoa, kaluston hallintaa, liikuntaa ja harjoituksia. Vuonna 1958 astui voimaan laki Valtion Palokoulusta, jonka seurauksena palopäällystön koulutus piteni yhteen lukukauteen. Ensihoito on nykyisin suuri osa tehtäväkenttää, eikä pelkkä yleiskoulutus enää välttämättä riitä kaikkiin tehtäviin. ”Otaniemessä oli hiekkakenttä, jonne oli tilattu romuautoja. Vuonna 1935 aloittanut Palopäällystökoulu vakiinnutti asemansa palopäällystön kouluttajana. Kurssin käymisestä tuli palopäällystön perusvaatimus
Yleisesti alaa säännellään enemmän kuin ennen. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Ennen sinne ehkä lähti koko joukkue.” Lisäksi palomiehet kouluttautuvat jatkuvasti, työvuorossakin. Minäkin muistan, kun 1980-luvulla pyöriteltiin käsissä paksua pääkaupunkiseudun karttaa.” Vielä 1960–70-luvulla palomiehen työnkuva oli reaktiivinen. He tuntevat altistumisen vaarat ja muut työturvallisuuden aspektit. Ensihoito on tulevaisuutta Tietotekniikka on vyörynyt ryminällä palomiehen arkeen. ”Ensihoidon koulutus Pelastusopistossa alkoi ennen minua, se oli 1990-luvun alkua. Tulipalot sammutettiin ja onnettomuuksiin reagoitiin. Palomiesten tehtävät alkavat olla niin vaativia, ettei niihin riitä yleiskoulutus. Ennen vapaa-ajallakin porukka oli yhdessä. Nykyisin palomies toimii kiireellisten ja kiireettömien palveluiden tuottajana riskianalyysin sekä toimintasuunnitelman mukaisesti. ”Luulisin, että se on tulevaisuus. Suhtautuminen ammattiin on muuttunut. Hän nostaa esiin myös palomiesten ammatti-identiteetin muutoksen, jota Teija Mankkinen käsittelee väitöskirjassaan Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. ”Palomiehet eivät ole enää niin yhteisöllisiä kuin ennen. Se on varmasti yksi suurimpia muutoksia, mitä silloinen opisto sai pelastustoimessa aikaan.”. Mankkisen mukaan vanhemman ikäpolven palomiehet näkevät työnsä elämäntapana, nuoremmat jäsentävät työtään osana yhteiskuntaa. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Aikaisemmin keikat tulivat radiolla, ja niiden osoitteesta otettiin printti. Huttu allekirjoittaa ajatuksen. Se ei eriydy pelastustoiminnasta, vaan päinvastoin.” Reijo Tolppikin näkee, että ensihoidon esiinmarssi on viimeisin merkittävä muutos pelastustoimessa. Alan tutkimuksen myötä pelastusja sammutustekniikat sekä niiden laitteisto kehittyvät. LAMOR PIKAPUOMI työn vaatimusten muutokseen. ”Vasteet on jo analysoitu niin, että esimerkiksi automaattihälytykselle lähdetään pienemmillä vahvuuksilla. Esimerkiksi palomestarin kuskin paikalle ei noin vain hypätä. Erikoistumisalat teknistyvät. Sekin johtuu koulutuksesta.” Ensihoito on vahva osa palomiehen työtä, ja tulevassa koulutusuudistuksessa pohditaan, kuinka ensihoito integroitaisiin pelastajan koulutukseen. Esimerkiksi tieliikennepelastaminen on muuttunut ajoneuvojen mukana, ja kokonaan uusiakin aloja, kuten korkeanpaikan työskentely, on tullut palomiesten repertuaariin. ”Palomestarin kuljettaja ei ole enää pelkkä kuljettaja vaan operaattori, joka hoitaa johtamisjärjestelmät, tietotekniikan ja tiedottamisen”, Huttu kertoo. ”On pelastussukellusohjetta, kuntovaatimuksia, sisäministeriön ohjeistusta”, Huttu luettelee. Nuoremmat näkevät yhteiskunnallisen perspektiivin. ”On Virve, johtamisjärjestelmät, karttaohjelmat ja niin edelleen. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on operaattorikursseja tähän tarkoitukseen. 9–10 ·2017 13 LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Ensihoidon asema vahvistuu. Korkealla työskentelyyn tulee välineitä ja tekniikoita vuorikiipeilystä, vesisukeltamiseen laitesukeltamisesta
14 9–10 ·2017 PALOAUTOKILPAILU ”K un Benz saapui kaupunkiin vuonna 1921, se oli Porin VPK:lle ja Porin kaupungille erittäin arvokas. Talvisodassa Mäntyluodon satama joutui pommitusten kohteeksi ja Benz oli siellä sammutustöissä. Benz Gaggenau hankittiin Poriin, koska tulipalojen torjuntaan katsottiin tarvittavan moottoriruiskua. Benziin liitetyt höyryruiskun letkut, joita oli kilometrin verran, ylsivät kunnansairaalan luo, josta hevosmiehet hakivat tynnyreillä vettä palopaikalle. Punaisen kukon kesyttäjästä oli tullut koko kaupungin kulttuuriperintöä.” Näin kerrotaan Pelastustieto-lehden lukijaäänestyksen voittaneesta Suomen kauneimmasta vanhasta paloautosta Porin VPK:n historiateoksessa. Runsaat 90 vuotta myöhemmin Benz oli myös hyvin arvokas sekä VPK:lle että kaupunkilaisille. 1.sija. Porin kaupunki, jonka omistukseen auto hankittiin, tuli apuun rahoitusta etsineelle VPK:lle. Benz saapui Poriin tavarajunalla Helsingistä 17. Autovanhus oli tunnistettu kulttuuriperinnöksi, joka palveli menneisyyden käsittämistä ja tuki yhteisön identiteettiä. Käytiin seuraava keskustelu: ”Avasiks sää bensiinikraanan?” ”Avasin.” ”Mää avasin kans.” Benz teki töitä myös Suomen tasavallan kohtalonvuosina. VPK perusti Benziä varten 20-henkisen autoruiskukomppanian. Kunniapäällikkö Matti Kraapo liittyi palokuntaan vuonna 1951. Kilpailutekstissä kerrottiin tarina eräästä keikalle lähdöstä 1920-luvulla. Hän on tehnyt palPorin VPK:n Benz on hienoin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Porin VPK . Auto pysähtyi kymmenisen metriä kuljettuaan. Koska Porissa ei tuolloin ollut kunnallista vesijohtoverkkoa, piti paloautossa olla paljon letkua, jotta palomiehet saivat johdettua veden lähimmästä palokaivosta tai joesta palopaikalle. Palokunta pystyi sen avulla sammuttamaan tulipaloja ajan oloon nopeasti ja tehokkaasti. Benziä käytettiin tositoimissa aina 1950-luvulle saakka, vaikka palokuntaan hankittiin toinen auto jo neljä vuotta Benzin hankinnan jälkeen. Lue seuraavalta aukeamalta, mitkä menopelit kaasuttivat seuraaville sijoille. lokakuuta 1921 ja jo marraskuussa uusi automobiiliruisku oli tositoimissa. Palomiehet onnistuivat kuitenkin suojelemaan ympärillä olleet rakennukset tulelta, kun he saivat Benzin toimimaan vedennostokoneena Kokemäenjoen rannassa. Porin VPK:n Benz sai yli viidenneksen kaikista äänistä Pelastustiedon suuressa paloautokisassa. Rakennus ehti palaa melkein poroksi, sillä sammutustöitä hidasti vedenpuute. Komppania Benzin kanssa hälytettiin sammuttamaan kauppias Wahlroosin tuleen syttynyttä taloa
:)” ”Tämä Paloauto tuo kyllä Historian ajan esille jolloin tosisaan sammutettiin tulipaloja niillä välineillä mitä oli siihen aikaan. Porin VPK:ssa autovanhuksesta on pidetty aina hyvää huolta. Sen käynnistämiseenkin vaaditaan osaamista. Benz edusti Kraapon mukaan aikanaan edistyksellistä tekniikkaa. Tältä vanhan paloauton kuuluukin näyttää.” ”Arvokkaan näköinen ja upeasti entisöity.” ”Avomallinen paloauto nostalgisen näköinen autojen alkuaikojen tyyliä!” ”Historian havina tuntui kuvaa katsellessa.” ”Kaikki osat huollettu ja toimii! Se vaan on niin hieno, yksinkertaisesti paras.” ”On se vaan hiano! Tartteeko sitä sen enempää selitellä :)” ”Ei ole toista yhtä upeaa.” ”Vieressä olevat kärryt :D” ”Klassinen vanha paloauto , hienosti kunnostettu sekä ylläpidetty.” ”Vanhoja kunnioittaen.” ”Hieno auto hienolla tarinalla.” ”Nostalgiaa näkee miten kalusto kehittynyt!” ”Kyllä Satakuntalaisen pitää vetää kotiinpäin. Se ei ihan jokapojalta onnistukaan. Joka pojan unelma.” ”Todella wanha, sopusuhtainen.” ”Hienosti entisöity ja täysin toimintakuntoinen.” ”Materiaalien kokonaisuus on upea.” ”Oman palokunnan ja lisäksi autoista vanhin.” ”Se on hienostunut klassikko ja pidetty niin hyvin, että on kuin uusi.” ”Avomallit ovat aina miellyttäneet silmääni. Sen ajan autolle harvinaista olivat myös sähkövalot. :)” 9–10 ·2017 15. Upea!” ”Persoonallinen ja kaunis. Uusi jäähdytin museorekisterissä olevaan autoon löytyi Britan niasta ja umpikumirenkaat Yhdysvalloista. Kyllä auto muutenkin on upea ilmestys. Autossa on 12 voltin sähkölaitteet ja siinä on sekä akkuettä magneettosytytys. Benz on ollut autoparaatien kärkijoukossa. Kuluvan vuosituhannen alussa Benz purettiin kokonaan ja sen jälkeen se koottiin ja huollettiin. Aivan täydellinen!” . Auto on nelivaihteinen. Näissä avomallin autoissa on kuitenkin omanlaisena entisajan ”henki”, kun on jouduttu matkustamaan suoraan sääolojen vaikutuksen alla.” ”Komea kärry... Autovanhus on ollut tärkeä Porin VPK:lle eikä sitä tarjouksista huolimatta ole myyty. Tuttu peli, useasti tavattu.” ”Paloauto on upea, avomallin auto ja porilaisena oli ihan pakko antaa ääni tälle kotikaupungin komistukselle.” ”Yksinkertaisesti tyylikäs ja hienosti entisöity.” ”Kaikkihan on jostain saanut alkunsa, joten nykyiset pelastustoimen ajoneuvotkin polveutuvat jostakin, ääneni on kunnianosoitus ”paloautoveteraaneille”. Auton viereen kootaan nyt kaksi esittelytaulua. Toisessa kerrotaan Benzistä ja toisessa Porin VPK:sta. tulee mieleen vanhat mykkäelokuvat ja Buster Keaton joka sankarina pelastaa pulassa olevan neidon. Ajoneuvo on täydellisen tyylikäs hienoine yksityiskohtineen ja erityisen helppo tunnistaa oikeaksi paloautoksi.” ”Auton muotoilu miellyttää silmää...” ”Auto on erittäin näyttävässä kunnossa!” ”Suomen vanhin rekisterissä yhtäjaksoisesti ollut Suomen hienoin paloauto!” ”Tyylikkäin ja arvokkaimman näköinen autovanhus.” ”On mielestäni pieni ja kaunis paloauto. Suomen kaunein vanha paloauto Benz Gaggenau sekä iloiset Porin VPK:n edustajat, kunniapäällikkö Matti Kraapo (ratissa) veteraaniosaston johtaja Lauri Lempinen (takana) sekä edessä kunniapuheenjohtaja ja tiedottaja Antero Luonila sekä puheenjohtaja Tarja Hakanen. Moottori kunnostettiin jo heti auton siirryttyä VPK:lle. Porin kaupunki luovutti auton Porin VPK:lle 60 vuotta sitten. Vesi oli aika kortilla tällä ajalla.” ”Se vaan on kaikkein kaunein.” ”Mielestäni tyylikkäin näistä.” ”Tyylikkään näköinen vanhus :)” ”On vaan niin makian näkönen.” ”Nostalginen ja meidän lasten mieleen.” ”Komea kokonaisuus.” ”Upean näköinen ja historiallinen.” ”Todella hienossa kunnossa oleva vanha auto. Auton haltijakummiksi tituleerattu kunniapäällikkö sanoo, että Benz on ollut aina valmis lähtöön. Näin perusteltiin: ”Tyylikkäästi entisöity (niinkuin toki muutkin). ”Kyllä sitä pienet ja vähän isommatkin pojat pysähtyvät usein katselemaan”, puheenjohtaja Tarja Hakanen sanoo. Hienosti kohdeltu yksilö.” ”Paras näöltään, muotoiluiltaan kaikista esitetyistä autoista!” ”Upeasti säilynyt ja entisöity aito vanha paloauto.” ”Koska se on hieno,vanha, historiallinen ja klassinen. jon töitä Benzin kanssa sen lopetettua aktiivipalveluksensa. Tosin viime vuosina lähtöjä on ollut vähemmän. Nyt auto on ihasteltavissa paloaseman näyteikkunassa. tulee mieleen vanhat mykkäelokuvat ja Buster Keaton joka sankarina pelastaa pulassa olevan neidon. Lisäksi se on ollut mukana mainosja hääkuvauksissa sekä juhlistamassa eläkeläiskyydityksiä. ”Komea kärry..
Arvoimme myös kaksi Keittiön pelastajat -hyväntekeväisyyskirjaa, kaksi Marko Partasen palomiesromaania ”Paskahousu” ja viisi Pelastustiedon pysäköintikiekkoa, jotka toimivat hyvin myös jääskrapana. Hytti avonaisena rohkeat palomiehet ovat joutuneet ajamaan säässä kuin säässä.” ”Kaunis auto ja hauska tarina.” ”Siinä on vanhanajan kaunotar.” ”Tyylikäs.” ”Söpö pikku auto :)” ”Symppis.” ”Koska se vaan on.Meidän kylän pienen VPK:n helmi ja ylpeys. Sitä paitsi, jos tämä paloauto ei olisi Nakkilassa, se voisi olla Ankkalinnan paloauto, millä palomies A. Nettitunnukset: Rauli Mälkki, Janne Korhonen, Visa Ryynänen, Satu Krok, Tino Huovilainen, Teemu Laukkanen, Eija Asikainen, Jari Kanerva, Päivi Kiiskinen-Mustonen ja Timo Pakalen. Pelastustiedon pysäköintikiekko: Patrick Tiainen, Tuomas Huurtola, Eino Huikko, Mico Isolehto ja Heikki Vahtari. Paskahousu: Ilari Alatalo ja Oliver Kankeri. Kiitos kaikille äänestäjille ja onnea voittajille! 2.sija 3.sija 6. Perniön VPK:n ’27 Chevrolet 4. 16 9–10 ·2017 AUTO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 YHT. Tämä näyttää enemmänkin sarjakuvaan sopivakta rakennelmalta.” ”Jännän näköinen tuon miehistönkuljetusosan kanssa.” ”Tyylikäs ”uus”vanha ja muutenkin komea.” ”Muodot on erikoiset.”, ”Nakkilan auto ja hyvässä kunnosssa.”, ”Erottuu joukosta! Siisti!”. Sateella/talvella on tosin haasteellisin, mutta se on toissijaista.” ”Rakastan paloauton muotoilua. Ankka käy sammuttamassa palon kuin palon.” ”Sympaattisen näköinen ”sotaveteraani”.” ”Muotoilu kohillaan.”, ”Tyylikkäin.” ”Hassun hauskan näköinen paloauto. Yhtä selvästi tuli kakkoseksi Perniön VPK:n Chevrolet 76 äänellä. Entisöinnissä käytetty metallialan ja puualan taitoja.” ”Se on tehokkaan näköinen.” ”Oman palokunnan auto ;)” ”Söpö ja näyttää kuitenkin paloautolta.” ”Tässä on tyyliä...” ”entisen palvelemani Vpk:n yksikkö.” ”Se vaan on hieno.” ”Kaikki nämä paloautot ovat hienoja mutta numero 6 vaan siinä on sitä jotain.” ”Totta kait oman kylän auto on kaunein.” ”Koska se on mielestäni kuvaavin vpk henkeen.” ”Paras ja minusta hienoin paloauto. ÄÄNIÄ 33 19 106 55 41 76 21 50 9 26 41 41 518 PALOAUTOKILPAILU Chevrolet toinen, Ford kolmas S uuressa paloautokilpailussa Porin VPK:n Benz otti selkeän ykkössijan 106 äänellä. Kannatan oman kylän autoa.” ”Arvokkaan näköinen vanhus.” Perusteluja: ”Vanhassa kunnon foorttissa on sitä jotain.” ”Sympaattisen ja tehokkaan näköinen paloauto. Nakkilan VPK:n 1937 Ford V-8, 79-157 Katso kaikki autot äänineen: pelastustieto.fi Perusteluja: ”Parhaiten säilytetty.” ”Tyylikkäästi puuta ja upea maalipinta.” ”Näyttää hyvässä kunnossa pidetyltä ja siitä oikein huokuu menneisyys.” ”Auto on yksinkertainen ja väritys maanläheinen.” ”Mikään ei voita tätä nostalgista ja tyylikästä paloautoa, jos voi hypätä helposti pois. Kolmossijasta käytiin kova taisto, jossa voiton vei Nakkilan VPK:n Ford 55 äänellä. Suureen paloautokisaan osallistuneiden kesken arvottiin vuodeksi kymmenen Pelastustiedon nettitunnusta pelastustieto.fipalveluun, jossa voi lukea kaikki nettijutut ja näköislehdet. Perniön VPK kun täytti 100 vuotta niin oikeutetusti tämä näyttävä vanhus johti juhlaparaatin kalustoletkaa.” ”Entisöity hienosti. Keittiön pelastajat: Sami-Pekka Hallikas ja Lasse Vallentin
Onnittelut 100-vuotiaalle Suomelle ALL IN RESCUE. Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 35 vuotta kotimaisia pelastusajoneuvoja
”Meteorologit tietävät kokemuksesta, että 4–5 päivän ukkospilviennusteisiin liittyy tavanomaisesti erittäin suurta epävarmuutta”, turvallisuussääpäivystyksen meteorologi Paavo Korpela sanoo. 18 9–10 ·2017 K uusi päivää ennen Kiira-rajuilmaa Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksessä tulkitaan numeerisia sääennustemalleja. Samalla voimakkaiden ukkospilvien esiintyminen alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä etenkin Baltiassa ja ennustetulla alueella Suomessa. Ne antavat ensimmäisen signaalin siitä, että lämmin ja kostea ilmamassa on saapumassa Suomeen. Yltääkö ukkosille otollinen ilmamassa kunnolla Suomeen, oli ennustemallienkin mukaan vielä kysymysmerkki. Sen yhteydessä voi esiintyä erittäin voimakkaita ukkospilviä, jotka saattavat järjestäytyä isomKiira-rajuilma Vaikea ennustus osui nappiin Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologit havaitsivat Kiira-rajuilman mahdollisuuden jo kuusi päivää ennen sen tuloa. Myös ilmakehän voimakkaat ilmavirtaukset näyttävät suosivan ukkospilvien järjestäytymistä ja voimakkaiden ukkospuuskien mahdollisuutta. Kyseessä on potentiaalisesti kesän tähän mennessä pahin rajuilmapäivä”, Korpela kirjoittaa Luovaseurantaan. Saapuessaan se altistaisi osan maasta ukkossateille. Se on verkkopalvelu, jolla turvallisuussääpäivystys tiedottaa sääilmiöistä sisäisesti, mutta myös viranomaisille. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Iitin VPK, Kymenlaakson pelastuslaitos, Tuomo Bergman, Marko Partanen Kiira-rajuilma 12.8.2017 Hälytysilmoitus. Aiempia ennusteita todennäköisempää on, että vaara-alueelle maan eteläja itäosiin saapuu lämpimän ja kostean ilman kieleke. Sen rajuutta ja muotoa oli kuitenkin vaikea ennustaa, mutta ennustuksessa ja varoittamisessa onnistuttiin, meteorologi Paavo Korpela sanoo. Ilmakehässä on runsaasti vesihöyryä, mikä puhuu meteorologeille myös rankkasateiden puolesta. Lämpimän ilmamassan saapuminen on vielä niin epävarmaa, että havainnosta ei tehdä yleistä ennustetta. Ehkä kesän rajuin ilma tulossa Seuraavana päivänä, kolme päivää ennen rajuilmaa, voimakkaiden ukkospilvien kehittyminen näyttää entistä todennäköisemmältä. Päivystävä meteorologi kiinnostuu tulevan säätilanteen merkeistä ja kirjaa ne samana päivänä Luova-seurantaan. Liian aikaista ennustaa Kaksi päivää myöhemmin lämpimän ja kostean ilmamassan arvellaan saapuvan etelästä maan eteläja itäosiin. Vaara-ajaksi Korpela ennustaa aamuyhdeksästä yökolmeen. ”Vastaavaa ilmamassaa ei aiemmin tänä kesänä ole vielä Suomessa esiintynyt. Säätilanteesta kerrotaan edelleen vain Luova-seurannassa eikä erillistä Luova-tiedotetta tehdä. Sää aiheuttaa vaaran Torstaina, kaksi päivää ennen rajuilmaa, Korpela kirjoittaa ensimmäisen Luova-tiedotteen. Sen mukaan lauantaina sää tulee aiheuttamaan vaaraa säälle alttiissa toiminnassa
Viranomaisille taustatietoineen välitetty viesti kiteytyy kolmeksi sanaksi: ”Säätilanne on vaarallinen.” Illalla turvallisuussääpäivystyksen meteorologi twiittaa varoituksen Helsinkiin lauantaina tuleville maratoonareille: ”A risk of strong t´storms on late Sat afternoon/evening hours near/ at #Helsinki; gusty winds, lightning and intense rain. Turvallisuussääpäivystyksen yövuoro korjaa lauantain ennusteen koskemaan myös pohjoisempia alueita. Sateen ohitettua salamointi jatkui vielä pitkään idän suunnassa. Mikael Rantalainen kuvasi salaman Tuomiokirkon takana Hotelli Tornista Helsingissä.. Puolan rajuilman jäänteet kulkeu. Varoituskartalla ne asettuvat Suomenlahdelle, Pohjois-Itämerelle, Saaristomerelle sekä etelärannikon maakuntiin. ”Meteorologit seuraavat pilvipyörrettä silmä kovana. Korpela nostaa toisessa Luova-tiedotteessa sääilmiön vaaratasoa. Lukija huomaa tämän heti tiedotteen pohjan väristä. Nimittäin joskus kookkaan rajuilman jäänteet toimivat uuden ukkospilvikehityksen käynnistäjänä, mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Vaarataso nouse Perjantaina kello 15 turvallisuussääpäivystys varoittaa edelleen 25 metriä sekunnissa puhaltavista ukkospuuskista ja rankkasateista. Lauantaiaamuna puoli kahdeksan aikaan satelliittikuvista nähdään, kuinka Puolan rajuilman jäänteet saapuvat pilvipyörteenä Suomen lounaisrannikolle. Se, miten ukkossää lopulta leviää, riippuu siitä, miten Etelä-Itämeren yllä oleva lämpömassa alkaa liikkua, ja missä tarkkaan ottaen ukkospilvet alkavat kehittyä. Puolassa riehuva myrsky kuolee Itämerelle, mutta lämmin ja kostea ilmamassa jatkaa liikettään kohti Suomea. Kiiran runsaimmin salamoiva osa osui verrattain pieneen osaan maata. #helsinkicitymarathon.” Kiiran sisar riehuu Puolassa Suomessa viisi päivää aiemmin havaittu ilmamassa äityy perjantai-iltana Puolassa rajuksi ukkosmyrskyksi. Ennusteeseen sisältyy silti epävarmuutta. Tiedotteen mukaan jopa 25 metriä sekunnissa eli 90 kilometriä tunnissa -voimakkuudella puhaltavat ukkospuuskat ja 30 millimetriä tunnissa -sateet ovat mahdollisia. Se riehuu tuhojälkien perusteella jopa voimakkuudella 40–50 metriä sekunnissa ja syöksee viiden senttimetrin kokoisia rakeita. Siksi vaaratasoa ei nosteta, vaikka tilanteessa nähdään jo mahdollisesti vakavampikin vaara. 9–10 ·2017 19 miksi ryppäiksi ja lopulta pitkiksi ukkospilvinauhoiksi. Voimakkaat syöksyvirtaukset vaativat jopa ihmishenkiä. Se on muuttunut keltaisesta oranssiksi
Puoli neljän aikaan Länsi-Latvian niemimaalla ja sen merialueella muodostuu ”ukkoskimppu”, joka kasvaa erittäin rajusti. Meteorologitkin odottivat kärsimättömänä tilanteen käynnistymistä, koska ukkospil vien kehityttyä on helpompi ennakoida tulevaa, tarkentaa vaara-aluetta sekä arvioida ukkospuuskien ja rankkasateiden mahdollisuutta.” Yhdeltä iltapäivällä viranomaisille päivitetään kolmas Luova-tiedote. ”Itämereltä lähestyvän säärintaman yhteyteen ennakoitu voimakas ukkospilvikehitys antoi odottaa itseään kauemmin kuin piti. Eri tahot utelevat Puolan tapahtumista ja siitä, mitä Suomessa tulee tapahtumaan. Rajuilma saa alkunsa Gotlannin ja Latvian merialueella yhdestä kahteen tuntia myöhemmin ja noin 150 kilometriä idempänä kuin yksikään säämalli oli osannut ennakoida. Samalla yksi meteorologeista kirjoittaa jatkuvasti rutiiniennusteita, sillä deadlinet lähestyvät. Yksi meteorologeista alkaa sovitusti seurata pelkästään ukkossysteemin tuloa. Neljän aikaan ukkosalue kasvaa edelleen ja lisää vauhtiaan. 20 9–10 ·2017 tuvat Etelä-Suomen yli koilliseen”, Korpela sanoo. He tivaavat: missä luvattu ukkonen viipyy. HÄLYTYSILMOITUS . Tiedotteessa kerrotaan ukkoskuuroista, jotka saattavat järjestäytyä lounaiskoillis-suuntaiseksi nauhaksi, joka liikkuu illan aikana vaara-aluetta pitkin itään. Mediapuhelin hiljennetään briefauksen ajaksi. Yltääkö ukkosille otollinen ilmamassa kunnolla Suomeen, oli ennustemallienkin mukaan vielä kysymysmerkki.. Säätutkalla mitattujen kaikujen perusteella arvioidaan, että rajuilman yhteydessä sataa 1,5–3,5 millimetrin kokoisia rakeita. Luvassa on myös rajua salamointia ja voimakkaita ukkospuuskia, joiden mahdollisuus on suurin alueen eteläosassa. Se pyyhältää Hiidenmaan yli vartissa. Helsingin pelastuslaitoksella on teknisiä ongelmia eikä se voi osallistua. ”Toiveissa oli, että kolmanteen päivitykseen mennessä ukkostilanne olisi ollut jo edes osittain käynnissä, että olisi voitu antaa aiempaa tarkempia ennusteita.” Ukkoskimppu saapuu Suomenlahdelle Iltapäiväkahdelta, pian sen jälkeen, kun kolmas Luova-tiedote on annettu, alkaa tapahtua. Toimittajat käyvät kuumana Rajuilmapäivän aamuna turvallisuuspäivystyksestä pidetään viranomaisten, sähköyhtiöiden ja muiden yhteistyökumppanien videosääbriefaus. Meteorologien näkökulmasta oli kuitenkin selvää, että Suomessa ukkostaisi vasta myöhään iltapäivällä tai illalla. Uusi videosääbriefaus pidetään kello 17.15. Helle muuttuu rajuilmaksi Helsinki on juuri saanut kesän ensimmäisen hellepäivänsä, Malmilla on mitattu +25,2 °C. Meteorologeille ukkospilviryppään kiihtyvä liikenopeus kertoo siitä, että voimakkaita ukkospuuskia ilmaantuu todennäköisemmin. Myrsky kaatoi puita pihapiireistä Kymenlaaksossa. Turvallisuussääpäivystyksen puhelimet soivat. Ukkospilviryppäiden arvioidaan saapuvan pääkaupunkiseudulle kello 18–21 ja maan kaakkoisosaan kello 21–24. Se kertoo säätilanteen olevan vaarallinen myöhäisiltapäivän ja illan aikana Varsinais-Suomesta Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Kuudelta illalla Luova-tiedote päivitetään vielä kerran. Ukkospilvet alkavat kehittyä nopeasti. Puoliltapäivin toimittajat käyvät jo kuumina. Ennen iltaviittä tutkalta varmistuu, että ukkosrintama saapuu kohti Suomea ja sillä on nopeutta 70–80 kilometriä tunnissa. Se liikkuu nopeasti koilliseen kohti Saarenmaata ja Suomea. Meteorologi soittaa pelastuslaitokselle erikseen ja välittää briefin tiedot, sillä rajuilma tulee koskemaan myös pääkaupunkia. Pohjoisen alueen palokunnat joutuivat rajuilman jälkien raivaustöissä suurelle rasitukselle
Säätutkalta nähdään, että ukkoskuuronauha liikkuu Suomenlahden länsiosassa kohti Uuttamaata 100 kilometriä tunnissa. Nousuvirtaus pakkaa pilveen valtavan vesimassan: muun muassa alijäähtyneitä pilvipisaroita, lumikiteitä, lumirakeita sekä jäärakeita. Etelästä tullut ilmamassa ruokkii jatkuvasti ukkospilviä, jotka ovat ilmakehän virtausten takia muodostaneet yhtenäisen nauhan. ”Kerroin, että sääasemilta saatujen puuskamittausten perusteella tilanne näyttää pahalta, ja ukkonen erittäin voimakkaine puuskineen on hyvin pian saapumassa Helsinkiin, myös muun muassa Flow-festivaalialueelle.” Massiiviset pilvet Ukkospilvi kehittyy nousuvirtauksesta, joka on ikään kuin ylöspäin puhaltava tuuli. Korpela soittaa Helsingin pelastuslaitokselle. Lämpimän ja kostean ilmamassan takia pilvet pystyvät optimaalisella tavalla pitämään yllä erittäin voimakkaita nousuja laskuvirtauksia. ”Pidimme Virosta saamaamme tietoa vakavana ja pohdimme jo vaaratiedotteen antamista. Kirkkonummen Mäkiluodon sääasemalla mitattiin 30,8 metriä sekunnissa puhaltanut ukkospuuska.” Vaaratiedote päätetään lähettää heti. Nyt tilanne oli hankala, koska rintama tuli mereltä päin, missä mittauspisteitä ei ole”, Korpela sanoo. ”Vaaratiedotteen antamiseksi tarvitaan näyttöä tuhoista tai havaintoja merkittävistä yli 30 metriä sekunnissa puhaltavista tuulista. Halusimme vielä katsoa, heikentyykö ukkospilvinauha merellä ja odottaa tietoa omilta mittausasemiltamme, joihin ukkoskuuronauha oli hyvin pian iskeytymässä.” Vaaratiedote odottaa ”piipussa” valmiiksi kirjoitettuna, joten sen laatimiseen ei menisi enää kovin paljon aikaa. Virolaiskollega vahvistaa, että Osmussaaressa oli mitattu 38 metriä sekunnissa (137 km/t) riehunut puuska. Korpela soittaa ensitöikseen Viron ilmatieteen laitoksen päivystäjälle, tiedot ukkoskuuronauhaan liittyvistä tuulenpuuskista kiinnostavat. Meteorologi Paavo Korpelan työvuoro alkaa lauantaina kello 18.30. 150–200 kilometriä pitkä ukkospilvinauha on noin 15 kilometrin korkuinen, kun tavalMeteorologit myrskynsilmässä Tutkatyökalun näkymä, kun ukkospilvinauha on juuri edennyt Helsingin keskustan tasalle. 9–10 ·2017 21 Y mpäri vuorokauden päivystävän turvallisuussääpäivystyksen vahvuutta lisätään rajuilman takia yhdellä päivystäjällä. Ukkoskuuronauhan voimakkain kohta osuu Viron luoteisrannikolle iltakuuden maissa. Tiedotetta oli kuitenkin vielä muutettava vaaraalueen osalta ja käännettävä se ruotsiksi. Kiirassa se on niin voimakas, että ukkospuuskat ylettyvät maanpinnalle asti. Tehokas nousuvirtaus syntyy, kun tarjolla on riittävästi ”ruokaa” eli runsaasti lämpöä ja kosteutta – juuri sitä, jonka tuloa on aavisteltu jo kuusi päivää aiemmin. Hän on seurannut ukkospilvinauhan liikettä jo kotonaan ja on perillä tilanteesta kun työt alkavat. Kun vielä ilmakehän lämpötila laskee voimakkaasti ylöspäin mentäessä, ukkospilvi syntyy. Kuva: Vaisala.. ”Nyt näyttää pahalta” ”Kello 18.40 saimme omasta säähavaintoverkostamme ensimmäisen merkittävän tuulimittauksen. Lopulta raskaaksi käyvä pilvi-ilma romahtaa alaspäin ja muodostaa laskuvirtauksen
Haasteellinen vaaratiedote ”Varoittamisen kannalta oli erityisen hankalaa, kun myrsky tuli mereltä ja se liikkui nopeasti.” Koska mereltä ei saatu havaintoja, vaaratiedote annettiin vasta Mäkiluodon mittausten perusteella. . Meteorologi Paavo Korpela työskenteli ukkosen aikaan turvallisuussääpäivystyksessä. Jokaisessa pikkukuvassa on 20 eri ennusteen muodostama parviennuste. ”Nyt päiviä aiemmin tehty ennuste näytti pitävän yllättävänkin hyvin kutinsa”, Korpela sanoo. ”Pidimme mahdollisina myös rankkasateita, mutta niitä tuli lähinnä vain Kymenlaakson maakunnassa, johon osui hitaammin liikkuvia ukkospilviryppäitä .” Alueella satoi paikoin lähes 30 millimetriä tunnissa. Esimerkiksi Kotka Rankin sääasemalla mitattiin parhaimmillaan 27,9 millimetriä tunnissa laskenut sade. Vaikka sää aiheutti vakavaa vaaraa, turvallisuussääpäivystyksessä oltiin tavallaan huojentuneitakin – ennuste oli osunut kohdalleen. ”Emme voi tarkasti ennustaa, mihin aikaan ukkospilvi tulee mihinkin paikkaan. ”Onhan se masentavaa, jos ennusteet eivät osu”, Korpela sanoo. Syöksyvirtaus-nimitystä on ehkäpä säästetty ennen kaikkea rajuimpia ukkospuuskia varten.” Korpela arvioi, että Kiiran yhteydessä ei ole perusteltua sanoa, että syöksyvirtauksia ei esiintynyt. Tällöin sata kilometriä tunnissa puskeva rajuilma on ehtinyt edetä jo 50 kilometriä sisämaahan. ”Määrä ei kuitenkaan ole iso, sillä kovissa myrskyissä syntyy helposti 10000–30000 maasalamaa. Mutta voimme arvioida, miten voimakkaasti ukkospilvet järjestäytyvät ja missä maakunnassa niiden esiintyminen on todennäköisintä.” Siksi ennustusalueella saattaa käydä niin, että pienellä alueella paikallisesti ennustus pitää kutinsa ja toisella paikalla paikallisesti saatetaan todeta, että ennustus ei pitänyt paikkaansa. . Hän sanookin, että suurelle yleisölle ukkospuuskat ja syöksyvirtaukset voidaan käsitellä synonyymeinä. Rajuilma piipahtaa, tuhot jäävät Ukkospuuskat ja sade viipyvät yhdessä paikassa vain minuutteja, minkä jälkeen tummat pilvet väistyvät peittääkseen pian uuden alueen. Huojentavaa Ukkospilvien ajallinen ja paikallinen ennustaminen on tyypillisesti vaikeaa. ”Vaaratiedotteen toimintakäytäntö on valitettavasti melko jäykkä erityisen nopeaa varoittamista vaativiin tapauksiin”, Korpela sanoo. Kiiran yhteydessä esiintyi vahinkoa aiheuttavia merkittäviä ukkospuuskia. Eri kuvat kuvaavat ennustetta eri ajankohtina. Lisäksi Kiiran runsaimmin salamoiva osa osui verrattain pieneen osaan maata: Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakuntiin.” Syöksyvirtaus vai ei ”Syöksyvirtausten ja ukkospuuskien välille on meteorologisesti vaikea vetää rajaa. Kun 15 kilometriä paksu ukkospilvimuuri puskee kovalla vauhdilla yläpuolelle, ei ole ihme, että maisema äkisti synkkenee. Rajuilma räiskii 6300 maasalamaa, pilvessä niitä on kolminkertainen määrä. Valmis kuva kertoo yhdellä kertaa koko ennusteparven pahimmat puuskat. Käytäntöjen mukaisten varmistussoittojen jälkeen vaaratiedote menee televisiossa ja radiossa läpi noin puolen tunnin kuluttua. Kuva: Ilmatieteen laitos.. ”Viimeiseen asti kiusallinen kysymys oli, yltävätkö järjestäytyneen ukkospilviryppään laskuvirtaukset voimalla maahan asti aiheuttaen vaarallisen voimakkaita ukkospuuskia.” Mitään takeita ei ollut siitä, että Viron voimakkaat ukkospuuskat toistuisivat Suomen puolella. Suuri korkeus kertoo valtavasta vesisisällöstä sekä voimakkaista nousuja laskuvirtauksista. Salamointi oli kyllä tiheää, mutta Kiiran vaikutusaika jäi suuren liikenopeuden vuoksi melko lyhyeksi. 22 9–10 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS lisesti ukkospilvet ovat Suomessa vain noin kymmenen kilometriä korkeita. Se lähetetään Ilmatieteen laitokselta noin kello 19, jolloin Kiira moukaroi jo Helsinkiä
”Samalla huomasimme, ettei tese saanut kiirekeikkaakaan eteenpäin.” Kuluu paljon aikaa, kun hätäkeskuspäivystäjät räätälöivät tietojärjestelmän ehdottamia vasteita pienemmiksi, jotta mahdollisimman monelle tehtävälle riittää yksikkö. Päivän aikana varotaan kuitenkin buukkaamasta henkilöstöä liiaksi, sillä väkeä tarvittaisiin seuraavanakin päivänä. Siinä hetkessä oli päätettävä myös ilmoitusten vastaanottajien siirtämisestä tehtävänseurantaan, josta tehtävät eivät kunnolla edenneet.” Aiemmin myrskyä varten perustettujen tese-pöytien lisäksi perustetaan lisää tesepöytiä. Tehtävänseurantaan oli saatava lisää väkeä.” Kuurne määrää vuoronsa päättäviä hätäkeskuspäivystäjä jatkamaan töitään ja vapaalta hälytetään lisää väkeä. Oletetaan, että sää iskee jo puoliltapäivin. Kentällä venytään. Ne ovat ruuhkaisia ilman rajuilmojakin. Myös poliisin normaali lauantai-illan ruuhka vaati yhden tese-pöydän lisää. 9–10 ·2017 23 M yrskyvaurioita varten perustetaan kolme ylimääräistä tehtävänseurantapöytää (tese). Yhdessä pöydässä hoidetaan Helsingin, toisessa Länsi-Uudenmaan ja kolmannessa Keskija Itä-Uudenmaan alueita. A rk is to ku va : K im m o K ai st o. Raju puheluruuhka Keravan hätäkeskuksen vahvuutta lisätään rajuilmapäivän aamuna. Eräs pelastusyksikkö hoitaa vesivahinkoa ja automaattia yhtä aikaa. Illalla, kun H-hetki täsmentyy, otetaan jälleen väkeä lisää. Samalla salin päivittäistoimintaa muutetaan siten, että ilmoitusten vastaanotossa työskentelevät hätäkeskuspäivystäjät eivät hälytä pelastustoimen yksiköitä edes kiireellisiin tehtäviin. Ensimmäiset myrskytehtävät tulevat Lohjan ja Raaseporin alueelta hieman ennen iltaseitsemää. Nopeahkosti rajuilma työntyy Espoon rannikolle. ”Heti oli selvää, että ilmoitusten vastaanottoon oli saatava lisää väkeä. Soittajia ei koskaan näin paljon Kuurne katselee tietokoneruudun jononäytöstä, että soittajia odottaa linjalla ehkä enemmän kuin koskaan. Heti seitsemän jälkeen käynnistyvät Kuurneen mukaan hurjimmat synttäribileet ikinä. Rajuilmasynttärit Vuoromestari Laura Kuurne saapuu syntymäpäivänään hätäkeskuksen lauantai-iltavuoroon. Puolen tunnin työssäolon jälkeen hän laskee, että jonossa on jo vajaat 300 puhelua. Työvuoro alkaa 18.45. Päivän aikana valmistellaan yhteistyökuviot eri viranomaisten kesken. Neljänteen pöytään asettuu kiireettömien myrskytehtävien välittäjä sekä myrskyvastaava varmistamaan, että homma toimii ja kiireelliset tapaukset saavat nopean avun. Pelastuslaitosten tilannekeskukset ja johtokeskukset on luotu hätäkeskuksen tietojärjestelmään samanlaisiksi resursseiksi kuin yksikötkin. Hätäkeskuspäivystäjä voi antaa kiireettömän vahingontorjuntatehtävän keikanomaisesti myös johtotai tilannekeskukselle, joka sitten välittää sen ruuhkatilanteessa omille yksiköilleen. ”Puheluja tuli siihen malliin, ettemme ehtineet saada keikkoja eteenpäin
Useat 112-numeroon soittaneet saavat kuunnella varattu-tuuttausta. Hän pistääkin vuoronsa aikana merkille, että viranomaiset puhaltavat hienosti yhteen hiileen. HÄLYTYSILMOITUS Poliisi auttaa omien kiireidensä keskellä pelastustointa. ”Salissa ei ollut hässäkkää, vaan aikamoinen hiljaisuus. Niillä taisi olla sahatkin mukana”, Kuurne arvellee. ”En usko, että kukaan meistä osasi odottaa, että myrsky vaikutti alueellemme niin paljon”, Kuurne sanoo. Kun partiot havaitsevat sähkölinjoille kaatuneita puita, ne ilmoittavat havainnoistaan suoraan sähkölaitoksille. ”Hätäkeskukseen kuulumattomista puheluista haluttiin päästä nopeasti eroon. Joko hätäpuhelulinjat tai puhelinoperaattoreiden kapasiteetit ovat täynnä. Puheluista välitetään 915 vahingontorjuntatehtävää. Siinä kohtaa soittaja saattoi saada normaalia suorasukaisemman vastauksen, sillä nyt ei ollut aikaa selittää samaa asiaa moneen kertaan. 24 9–10 ·2017 ammattitaitoa ja työorientoituneisuutta. Vielä sunnuntainakin hätäkeskuksen päivävuoro vastaanottaa 500 myrskyvauriotehtävää. Pahimmillaan linjalla oli 13-kertainen määrä puheluita verrattuna pitkän ajan keskiarvoon, eikä kiivaimman 1,5-tuntisen aikana kyetä vastaamaan kertaakaan tavoiteajassa. ”Ainakin kaksi partiota ilmoitti meille kaatuneista puista, mutta totesi sitten, että hoidimmekin homman. Puheluiden käsittelyajat voivat lyhyessä tarkastelussa hetkellisesti pidentyä, mutta rajuilman aikana 11 tunnin seurannassa havaittiin, että käsittelyajat vakioituvat puheluruuhkasta huolimatta. Se saattoi jostakin asiakkaasta kuulostaa tylyltäkin.” 13-kertaisesti puheluja Iltakuuden ja puolenyön välisenä aikana hätäkeskukseen soitetaan 4456 kertaa, 1776 puheluun kyetään vastaamaan. Kun puhelut vähenevät kaksinkertaiseen määrään pitkän ajan keskiarvoon verrattuna, hätäkeskuspäivystäjät onnistuvat taas vastaamaan puheluihin tavoiteajassa. Jokainen ymmärsi tilanteen”, Kuurne kiittelee hätäkeskuspäivystäjien Yksittäinen puunraivaustehtävä saattoi käsittää useiden puiden raivausta.. Otettiin vain puheluita vastaan eikä käyty tauoilla. Aamun valjetessa hätäpuhelulinjat alkavat taas laulaa. Salissa on hiljaista Vaikka puheluja tulee niin paljon, ettei niihin yksinkertaisesti ehdi vastata, paniikkia ei synny
Pikkuautolla ja pienellä kalustolla selvitään monista tehtävistä. Jokaiselle raivaustehtävälle ei kannata mennä koko yksikön voimin. Ilmatieteen laitoksella on jatkuva päivystys, joka tukee viranomaisia ja on tavoitettavissa 24/7. On ymmärrettävä, että silloin ei kyetä tavoitteisiin. Vaaratiedoteen varmistusprotokolla on hidas nopeissa tilanteissa. Viranomaiset voivat seurata vaarallisten säiden kehittymistä Luova-seurannasta ja Luova-tiedotteista. Kiireettömien tehtävien antaminen johtoja tilannekeskuksille onnistui hyvin. Hätäkeskuslaitos ehdottaa, että poikkeustilanteissa otettaisiin käyttöön tilapäinen viranomaisnumero, johon kansalaiset voisivat soittaa, mikäli tilanne ei ole kiireellinen. Varautuminen ja etupainotteisuus sää ilmiöissä on suositeltavaa. Huomioita. Tämänkaltaisissa tilanteissa hätäkeskuksen tärkein tehtävä on löytää kiireelliset tehtävät ruuhkan seasta. Lisää väkeä ja osaamista voidaan hälyttää paikalle tarvittaessa. Hätäkeskusken resurssit on mitoitettu normaalioloihin. 9–10 ·2017 25 Sään ennustaminen on hankalaa, ennustealueella saattaa olla paikkoja, joissa ennustus onnistuu ja toisaalta paikkoja, joissa se ei onnistu. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Tällaisten poikkeustilanteiden hoitamisessa resurssit eivätkä järjestemätkään riitä. Omien suunnitelmien ja valmiudennostojen lisäksi kannattaa etukäteen pohtia, mitä muuta henkilöstöä ja kalustoa onnettomuuksien hoitamiseen on saatavilla. Kiira-rajuilmassa varmistussoittoineen päätöksestä antaa vaaratiedote sen läpi menemiseen kului puoli tuntia
Odotettavissa kovaa sadetta, voimakkaita tuulenpuuskia mutta ei salamointia”, Riku Rantala ja Pekka Hynynen kirjoittavat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen varautumissuunnitelmaan puoliltapäivin.. ”Jälkeenpäin saimme tietää, että viherosasto olisi saanut joukkoja töihin rajuilman aikanakin. ”Siinä tarvittiin ohjetta, jossa yksiköt työskentelivät kohteessa ”vapaa”-statuksella. Ennuste ei pitänyt Rajuilma iski Espooseen. Irrottaudutaan minuutissa Kiireettömät tehtävät annetaan johtokeskuksesta yksiköille alueellisissa puheryhmissä. Se oli meille yllätys”, Rantala sanoo. ”Erikseen oli mainittu, että sähkölinjoilta ei raivata, mutta kyllä ne sitäkin tekivät. Ne irrottautuivat nopeasti tehtävälle ja paikalle hälytettiin sopimuspalokunnat jatkamaan raivaustöitä.” Viherosasto valmiina Kaikki LänsiTikeen tulleet raivaustehtävät saatiin lopulta listattua. Kaikkia 15:tä Espoon ja Kirkkonummen alueen sopimuspalokuntaa tarvittiin raivaustöissä. 26 9–10 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS E spoossa päivystävä palomestari Riku Rantala oli seurannut Ilmatieteen laitoksen pitämän videobriefin aamupäivällä. Suunnitelman mukaan paloesimies arvioi tehtäväpaikalla, onko tehtävä hoidettavissa heti ja nopeasti. ”Kävi ihan toisin kuin Ilmatieteen laitos oli ennustanut. Viherosasto jatkoi raivaustöitä siitä, mihin palomiehet ja sopimuspalokuntalaisen jäivät. Jos taas tehtävä näyttää venyvän ja se on tarkoituksenmukaista hoitaa loppuun paikalla olevin voimin, pidetään status ”kohteessa.” Jos tehtävä siirretään sopimuspalokunnalle, siitä ilmoitetaan TOJE-puheryhmässä, jolloin johtokeskus välittää tehtävän eteenpäin. Johtokeskus miehitetään viidellä palomestarilla, jolloin pelastusalueen lännessä oleva tilannekeskus (LänsiTike) pystyy vastaanottamaan ja välittämään alueelle tulevat kiireettömät tehtävät. Tarkoitus on aloittaa vain sellaisia tehtäviä, joilta kyetään irrottautumaan minuutissa. Osasivat arvioida tilanteet oikein eikä mitään sattunut”, Ensin Espooseen Riku Rantala kertoo. Sen sijaan alkoi myrskytä ja salamoida”, Rantala sanoo. LänsiTike ottaa uuden roolinsa iltakuudelta, samalla automaattija kiireettömien tehtävien vasteet pudotetaan yhden yksikön suoritettaviksi. Johtokeskuksessa seurattiin Lohjan, Tammisaaren ja Espoon alueita, mutta vain Espoon alueella alkoi tapahtua. Asemilla vain kiireelliset tehtävät annetaan asemakuulutuksilla ja tekstiviesteillä. Johtokeskuksessa työskennellyt palomestari Kalle Ristola keksi lähettää listan Espoon viherosastolle, joka alkoi käydä paikkoja läpi osoitteiden mukaisesti. Yksiköt työskentelivät annettujen ohjeiden mukaisesti, mutta myös soveltaen. Vettä piti tulla ja odotimme erityisesti pumppaustehtäviä, mutta vettä ei tullut juuri lainkaan. Keikalta toiselle Iso Omena -kauppakeskukseen tuli kolme hälytystä yhtä aikaa: automaatti, laaja vesivahinko ja ihmisen pelastaminen hissistä. Niitä suoritettaessa yksikkö pidetään koko ajan ”vapaa”-statuksella, jotta hätäkeskuksen tietojärjestelmä osaa tarjota sitä lähimpänä yksikkönä kiireelliseen tehtävään. ”Meillä on neljän tunnin sääntö, jonka mukaan neljä tuntia työskennellyt sopimuspalokunta lähtee vaihtoon ja tehtävää jatkaa tarvittaessa toinen sopimuspalokunta”, Rantala sanoo. ”Kesän voimakkain ukkosrintama lähestyy kohti Espoota. Jos tehtävä on nopeasti hoidettavissa, yksikkö päivitetään heti ”vapaaksi”. Sen perusteella hän ja päivystävä päällikkö Pekka Hynynen suunnitelevat pelastuslaitoksen toiminnan rajuilman aikana
Pelastuslaitos hoitaa vain vaaraa aiheuttavat vahingot.” Hätäkeskuksenomaisesti Hätäkeskus siirtää kaikki 461-koodilla tulevat vahingontorjuntatehtävät pelastuslaitoksen tilannekeskuksen hoidettavaksi. Myrsky kaataa puita ja repii kattopeltejä pääkaupungissa. ”Kesän voimakkain myrsky, Kiira, oli saapumassa Helsinkiin. Pahin myräkkä pyyhkäisee kaupungin yli puolessa tunnissa. Myrskyrintaman kuvaus onnistui hyvin ennen kuin kaatosade saapui”, kertoo ukkosrintaman ikuistanut valokuvaaja Mikael Rantalainen.. 9–10 ·2017 27 P äivän aikana Helsingissä järjestetään useita yleisötilaisuuksia, joista isoimmat ovat Suvisaaressa pidettävä Flow-festivaali sekä Helsinki City Marathon. Tehtäviä riitti kaikille. Nyberg saa soiton Ilmatieteen laitokselta: Myrsky iskee pian Helsinkiin. Myös kaikki sopimuspalokunnat nostetaan valmiuteen, vain pari niistä ei pysty nostamaan valmiuttaan. Maraton juostaan loppuun, Flow-festarit keskeytetään pahemman myrskyn ajaksi, jolloin joidenkin telttarakennelmien kiinnitykset pettävät. Lähdin ku vaamaan sitä Hotelli Torniin, missä sen saapumisen näkisi hyvin, mutta pääsisi myös helposti suojaan. Kymmeniä autoja jää puiden alle ja puita kaatuu myös merkittäville väylille. Tilannekeskus toimii hätäkeskusmaisesti: yksi henkilö poimii tehtäviä tietojärjestelmästä ja välittää niitä yksiköille, toinen pitää yllä tilannekuvaa yksiköiden liikkeistä ja kaksi henkilöä ilmoittaa vahingoista asianosaisille. 500 keikkaa Nyberg kuulee Virvestä, kun rajuilma rantautuu Espooseen – keikkaa alkaa tulla ja vahingontorjuntapaikat lähenevät kohti Helsinkiä. ”Lauantai osoittautui hankalaksi päiväksi viranomaisille, joita olisi pitänyt saada kiinni onnettomuuksien hoitamisen vuoksi. Poliisin ja tapahtumien järjestäjien kanssa keskustellaan sekä maratonin että Flow-festivaalin keskeyttämisestä. Yksiköt pitivät vahingontorjuntatehtävillä statuksensa vapaana, jolloin ne olivat hätäkeskuksen käytettävissä mahdollista vakavampaa onnettomuutta varten. Systeemiä testattiin rajuilmapäivän aamuna. ”Oli vähän vaikea antaa suoria ohjeita, mutta kävimme veden tulon ja tuulen kannalta läpi tilannetta, jolloin tapahtuma kannattaisi keskeyttää”, Nyberg sanoo. Eniten olisi ollut tarvetta kaupungin rakennusviraston väelle.” Sitten pääkaupunkiin Helsingin kaupungin liikelaitokselta tarvitaan apua, sillä muutamassa kohdassa puu on kaatunut niin jämäkästi ajolangoille, ettei niitä saanut raivattua ilman ajolankojen irrottamista. Puuskat eivät aiemmin olleet juurikaan vahingoittaneet Helsinkiä, joten myräkkää on nytkin hankala arvioida. Niinpä raitioliikennekin ruuhkautuu joksikin ajaksi. . Painotimme ihmisille, että omistajilla on vastuu rakennuksista ja tonteilla olevista puista. Tilaisuuksien järjestäjät ovat aktiivisia ja pohtivat päivystävän palomestarin Paul Nybergin kanssa henkilöturvallisuutta. ”Meillä oli kaikki yksiköt ajossa.” Helsingin pelastuslaitos oli pari päivää ennen rajuilmaa saanut valmiiksi systeemin, jolla hätäkeskus voi ruuhkatilanteessa laittaa kiireettömät tehtävät tilannekeskuksen hoidettavaksi. ”Kahden tunnin aikana saimme 200 myrskyyn liittyvää tehtävää, yhteensä niitä kertyi noin 430. Tilannekeskuksen valmiutta lisätään, siellä päivystää ajankohdasta riippuen neljä tai viisi henkilöä
”Helppo varautua” Kun Ilmatieteen laitoksen Luova-tiedote kertoi vaarasta, Kymenlaakson pelastuslaitoksella ryhdyttiin varautumaan sen johtamisohjeen mukaisesti.. Kun johtokeskukseen alkoi tulla myrskyvauriotehtävien osoitteita, Wall bongaa niistä sairaalaan vievän tien. Sairaanhoitopiiri Carean ensihoidon palvelukoordinaattori Janne Wall tarjoutuu tulemaan johtokeskukseen iltayhdeksältä. Näissä tilanteissa on monesti ensihoidonkin näkemyksistä hyötyä”, Wall sanoo. Johtokeskus aloittaa lauantaina kello 12. Asemavalmiuteen hälytetään 16 sopimuspalokuntaa, 95 henkilöä. Vakinaista väkeä Haminan, Kotkan ja Kouvolan asemilla on yhteensä 43 henkilöä. Ennustus piti paikkansa Johtokeskuksessa seurataan myrskyn saapumista salamalaskurista ja yhteydellä Ilmatieteen laitoksen meteorologiin. Kiitos Ilmatieteen laitoksen hyvän ennusteen. ”Pelastuslaitos pyrki pitämään tiet avoinna ja puuttumaan vain vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin. Johtokeskus alkaa hoitaa ruuhkatilanteen vaatimia tehtäviä kello 20.28. ”Järvenpinta laski muutamassa tunnissa huomattavasti, mutta tilanne palautui sunnuntai-iltapäivään mennessä”, Tolonen sanoo. Sen vuoksi patojen juoksutusluukkuja ei pystytty käyttämään. Varautumisesta tiedotetaan kuntien johtoryhmiä sekä pelastuslaitoksen työvuoroja. Ambulanssi on parhaillaan kuljettamassa potilasta sinne. Tolosen mukaan Ilmatieteen laitos onnistui hyvin: rajuilma saapuu Kymenlaaksoon ennustetusti. ”Puu sähkölinjalla” -tehtäviä tuli 40, ne aiheuttavat kahden vesivoimalan turbiineille pikasulun. Kohteissa, joissa myrskyvaurioista huolimatta tilanne todettiin turvalliseksi, se jätettiin yöllä hoitamatta”, Tolonen sanoo. ”Olemme hankkineet paljon pumppauskalustoa ja tarvittaessa voimme perustaa useita ”pumppausjoukkueita”, Tolonen kertoo. ”On aina parempi työskennellä kasvotusten kuin puhelinten välityksellä. Paikalle lähtee myös Merivartioston vene, Wall järjestää ensihoitajat sen kyytiin. Huomion perusteella kyseinen tehtävä hoidetaan heti kun ehditään. Puutehtäviä kertyi kaikkiaan 160, pumppaustehtäviä vajaat kymmenen ja tulipaloja oli kolme. Tehtävät jatkuvat koko sunnuntain. Haminan edustalla saaressa syttyy tulipalo. Niin oli nytkin. Raivaustehtävät keskeytyvät ja palokunnan vene miehitetään. 28 9–10 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS ”V almiudennostoperiaatteemme ovat sellaiset, että saatoimme tehdä päätöksen lauantain valmiudennostosta jo perjantai-iltana. Pystyimme valmistautumaan rajuilmaan rauhassa”, päivystävä päällikkö Ilpo Tolonen sanoo. Päivystäminen alkaa kello 18. Tilanteen edellyttämät ohjeet käydään läpi, varustaudutaan kaupunkitulviin ja myrskytuhoihin. ”Sinne lähdettiin pilkkopimeässä, kohde oli todella haastava eikä siellä ollut enää mitään tehtävissä”, Tolonen kertoo
Kouralla kevennettiin jännitys pois puunrungoista ja sitten sahattiin.” Turunen arvioikin, että konevoimien apuna käyttäminen oli raivaustöiden isoin opetus. Hietala luettelee. Lisäksi hautausmaan vieressä, myös seurakunnan omistamalla tontilla, kaatui 30 puuta. Seurakunnan henkilökunta aloitti raivausja siistimistyöt heti rajuilman jälkeen sunnuntaina. ”Maaseutupalokunnissa on totuttu tämänlaatuisiin tehtäviin. Sitten raivattiin hautausmaan osastoja siten, että hautaukset saatiin toimitettua.” Hautausmaan ja asiakkaiden kannalta oli tärkeää, että kaikki sovitut toimitukset saatiin hoidettua. Siunauskappelin katolle kaatui iso mänty, jonka pari oksaa rikkoi vesikaton ja vettä pääsi sisään. Kaksi hautakiveä rikkoutui ja 60 liikkui osumista tai pystyyn nousseesta juuristosta”, Järvenpään seurakunnan talousjohtaja Kari J. Puu oli raivattava katolta ja oven edestä pois, jotta hevoset saatiin tallista ulos”, Turunen kertoo. Kappelin seinää päin kaatuneet koivut rikkoivat myös ikkunoita. Raivaustöissä tarvittiin oman henkilökunnan ja kaluston lisäksi nosturiautoa ja metsureita, ne hankimme Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Iitin VPK ahkeroi myrskytuhojen kimpussa 15 muun palokunnan kanssa Kymenlaaksossa. ”Se helpottaa työtä ja tuo työturvallisuutta.” Iitissä rajuilman tuhot keskittyivät 80-prosenttisesti Kausalan kuntakeskukseen. Lisäksi istutustyötä jää ensi keväällekin. ”Kyseessä oli force major -tilanne, jossa ensin piti avata kulkureitit, jotta vainajia saatiin kuljetettua jo maanantaina. Vaikka tuhot olivat isot, pelastuslaitoksen apua ei tarvittu missään vaiheessa. . ”Se kaatoi ja katkoi sata puuta. Hautausmaalle jäivät myrskynmerkit ”Yksittäinen puunraivaustehtävä saattoi käsittää useiden puiden raivausta. Niitä varten on saatu koulutusta ja varusteita”, höökin yksikönjohtajana työskennellyt Tuomas Turunen sanoo. Yksi näistä on Iitin VPK. K uv a: K ar i J. Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytysilmoitusjuttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. ”Paikkailimme niitä kevytpeitteillä ja laudoituksilla, jotta sade ei mene sisään.” Turunen kertoo, että neljän yksikön ajattamisessa tehtävältä toiselle oli oma haasteensa, jotta tehtäväsumaa saatiin purettua järkevästi. Saimme apua myös 15 vapaaehtoiselta henkilöltä.” Haastatteluhetkellä ei ollut arviota vaurioiden aiheuttamista kustannuksista. Alueellisesti laajin tehtävä taisi olla kohteessa, jossa puita oli kaatunut tielle 800 metrin matkalla”, Tolonen kertoo. ”Yhteensä tehtäviä oli noin 70”, Turunen kertoo. ”Sunnuntaiaamuna saimme avuksemme kaksi tukkiautoa, jolloin tehtävä helpottui, kun ei tarvinnut miesvoimin vääntää. Iitin VPK raivaa pääasiassa teille kaatuneita puita. Hautojen kukkahoito jäi tapauksen takia taka-alalle, mutta valtaosa haudanhoitosopimuksen tehneistä on asian ymmärtänyt, Hietala kertoo. Se aloittaa päivystyksen 15 muun VPK:n kanssa iltakuudelta. Aamuviideltä sopimuspalokuntalaiset pitävät pienen tauon ja jatkavat taas puoli seitsemän aikaan, josta työt jatkuivat iltakahdeksaan. Alakaton rakenne, jossa lämpöjohdot ovat, ei vaurioitunut. ”Kohtuuton rasitus” ”Pohjoisen alueen palokunnat joutuivat rajuilman jälkien raivaustöissä kohtuuttoman suurelle rasitukselle”, päivystävä päällikkö Ilpo Tolonen sanoo. ”Kukaan meistä ei ollut koko aikaa töissä. ”Yksi puu oli kaatunut hevostallin päälle. Paikalle saapuu 15 sopimuspalokuntalaista, jotka miehittävät höökin kaksi säiliöautoa ja miehistönkuljetusauton, jossa on puunraivaamiseen tarvittavat välineet. ”Hautausmaan tuhoja korjattiin kuutisen viikkoa. H ie ta la. Miehiä vaihdettiin ajoittain.” Turunen arvioi, että rajuilman tuhot hoidettiin 40 henkilön voimin. Tuuli repii rivija kerrostalosta konesaumakatot irti, myös tehdashallin huopakatto saa kyytiä. Pitkä savotta Rajuilma on Iitissä ohi puolessa tunnissa, mutta tuhojen raivaamisessa menee vielä seuraavakin päivä. Parikymmentä konkeloon tai kallelleen jäänyttä puuta piti kaataa. 9–10 ·2017 29 Kiira-rajuilma jättää merkkinsä myös Järvenpään hautausmaalle
Yliopisto on julistanut vuoden 2018 turvallisuuden vuodeksi. Hänen mukaansa lapsille opetetaan jo nyt päiväkoti-ikäisestä saakka arkielämän turvallisuuden perusteita. Hän oli mukana myös Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden pelastustöissä ja rajoittamisessa. Kun yliopisto vuonUudet uhat tuntuvat Pietarissakin Pietarin paloyliopisto antaa perusja korkeakouluopetusta tuhansille opiskelijoille vuosittain. Yliopisto täytti 18. lokakuuta.. Venäjän hätätilaministeriö Emercomin alainen Pietarin paloyliopisto huomioi uudet riskit koulutuksessaan. Chizhikovin johtama paloyliopisto on perinteikäs korkeakoulu. Suurimpien katastrofien joukossa ovat Kaukoidän, Siperian ja Serbian tulvat”, hän kertoo. Hänen uransa alkoi Neuvostoliiton aikana vuonna 1988 väestönsuojeluvirastosta. Hän korostaa, että on hyvin tärkeää kehittää teknologioita luonnonkatastrofien ennakoimiseen ja seuraamiseen sekä kouluttaa asiantuntijoita vastaamaan niihin. Koulutuksessa painottuu teknologian kehitys. Se täytti 111 vuotta 18. ”Yliopisto-opiskelijoistamme on muodostettu ryhmiä, jotka tekevät turvallisuuteen liittyviä esityksiä lapsille päiväkodeissa ja kouluissa.” Lisäksi Venäjän suurimmissa kaupungeissa on nykyisin käytössä järjestelmä nimeltä Safe City, turvallinen kaupunki. ”Luonto muuttuu, luultavasti ilmaston lämpenemisen myötä. ”Olen osallistunut todella monien katastrofien pelastustehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. 30 9–10 ·2017 T errorismi ja ilmastonmuutos ovat uhkia, joihin varaudutaan pelastusalalla myös Venäjällä. Paloyliopiston rehtorina hän on toiminut vuodesta 2015. Venäjän sisäistä turvallisuutta Chizhikov parantaisi kehittämällä turvallisuusviestintää entisestään. Rehtori kertoo koulutuksen muuttuneen paljon. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä PELASTUSTOIMI Pietarin paloyliopisto on perinteikäs korkeakoulu. Todistamme kasvavaa määrää tulipaloja, tulvia, maanjäristyksiä. Siksi meidän täytyy olla valmiit vastaamaan uhkiin ja eliminoimaan ne”, sanoo paloyliopiston rehtori Eduard Chizhikov. Chizhikovilla on takanaan mittava kokemus pelastustoimessa. Se välittää viranomaisten tilannekeskuksiin suoraa videokuvaa riskikohteista, kuten erilaisista tapahtumista ja ruuhkapiikeistä, sekä jopa hälyttää viranomaiset paikalle automaattisesti, jos onnettomuus tapahtuu. lokakuuta 111 vuotta. Siitä lähtien hän on ollut monissa eri viroissa Emercomissa sekä puolustusministeriössä
Paloyliopiston ulkomaalaiset opiskelijat tulevat enimmäkseen entisistä itäblokin maista. Pietarin paloyliopisto kouluttaa ammattilaisia pelastustoimeen aina palomiehistä tutkijoihin. Toiminta aloitettiin vuonna 1957. Terrorismiin liittyen koirat auttavat löytämään esimerkiksi räjähteitä.” Paloyliopistolla on jo sopimuksia suomalaisten palveluskoira-asiantuntijoiden kanssa. Nykyisin yliopistossa on kokopäiväisessä koulutuksessa noin 1200 venäläistä opiskelijaa. Insinöörin työ on kevyempää”, Tatiana sanoo. Tähtäimessä koirien koulutuskeskus Palomiehen työt eivät houkuta . Yliopisto tarjoaa lyhytkursseja myös kansainvälisille ammattilaisille osaamisen täydentämiseen. Määrä kasvaa tuhansilla, kun mukaan lasketaan kansainväliset opiskelijat, etäopiskelijat ja täydennyskoulutettavat. 9–10 ·2017 31 Tulevaisuudessa Pietarin paloyliopistossa koulutetaan koiria. Suurin opiskelijaryhmä ovat paloinsinööriksi opiskelevat, joita opiskelijoista on noin kolme neljäsosaa. He emännöivät ulkomaalaisia vieraita lähes päivittäin. Tatiana ja Ksenia ovat tyytyväisiä nykyisiin opintoihinsa. ”Kansainväliset kumppanimme ovat hyvin kiinnostuneista tästä koulutuksesta, sillä koiria käytetään tietenkin etsinnässä ja pelastamisessa. Suunnitelmissa on kansainvälisen palveluskoirien koulutuskeskuksen perustaminen. Yliopistosta valmistuneet palomiehet voivat toimia kaikkialla Venäjällä. Kansainvälisellä toiminnalla on suuri rooli yliopistolla. Alueel liset pelastuslaitokset testaavat ensin fyysisesti koulutukseen haluavat palomiehet. Tällä hetkellä Pietarin paloyliopistolla on sopimukset yhteistyöstä 18 ulkomaalaisen oppilaitoksen kanssa. ”Hätätilaministeriö kuitenkin myönsi meille parhaan yliopiston palkinnon vuonna 2016”, hän mainitsee. Koulutukseen on lukuisten harjoitusalueiden lisäksi varattu muun muassa oma paloasema, savukontteja, laitteita ja simulaattoreita. Tatianaa kiinnostavat alaan liittyvät erilaiset automaattiset hallintajärjestelmät, Kseniaa kansainväliset suhteet. Asia sai tuulta alleen Pietarin metron huhtikuisesta pommi-iskusta. Heidät koulutetaan antamaan ensivastetta, mutta ensihoitajakoulutusta opintoihin ei kuulu. Suurin osa insinöörejä Yliopiston kansainvälisen yhteistyön laitoksen ja PR-toiminnan johtaja Anna Medvedeva kertoo, että Pietarin lisäksi Emercomilla on kaksi paloyliopistoa Moskovassa ja yksi pienempi Jekaterinburgissa. Medvedevan mukaan ensimmäinen suomalainen vieras oli Reijo Tolppi, Pelastusopiston entinen rehtori. na 1906 perustettiin, se oli koulu pelkästään paloinsinööreille. Paloyliopisto antaa myös täydennyskoulutusta jo alalla toimiville sekä valmistavaa koulutusta niille, jotka haluavat pyrkiä yliopistoon. ”Palomiehen ammatissa on puolia, jotka eivät sovi naisille, kuten vuorokauden ympäri työskentely tai fyysinen harjoittelu. Paloyliopiston rehtori Eduard Chizhikovilla on takanaan vaikuttava ura Venäjän hätätilaministeriö Emercomin eri viroissa. Paloinsinöörin peruskoulutus kestää neljä vuotta, erikoistuminen viisi vuotta. Jos kokelas pääsee läpi pelastuslaitoksen testistä, vuorossa ovat paloyliopiston testit ja mahdollinen opiskelu. Lain mukaan he eivät saisi tehdä palomiehen töitä, eikä se heitä houkutakaan. Tatiana on opintojensa loppuvaiheessa, Ksenia opiskelee toista vuotta. Heillä on paljon tietoa aiheesta ja päinvastoin.” Paloinsinööriopiskelijat Tatiana Mukhryakova (kuvassa oik.) ja Ksenia Skuratova työskentelevät vapaaehtoisina Pietarin paloyliopiston kansainvälisessä keskuksessa. Hän on osallistunut monien katastrofien, myös Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden, pelastustoimiin.. Pelkkä palomiehen peruskoulutus puolestaan vie vain kolme kuukautta, mutta lisäopinnot esimerkiksi päällystötehtäviin pidentävät opiskeluaikaa. ”Häneltä saimme paljon neuvoja, kuinka kehittää kansainvälisiä suhteita ja yliopistoa”, Medvedeva kertoo. ”Metroräjähdyksen jälkeen hätätilaministeriö sanoi, että meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota koirien koulutukseen”, kertoo yliopiston kansainvälisen yhteistyön laitoksen johtaja Anna Medvedeva. Palomiehiä koulutetaan alalle sen verran, kuin Venäjän eri federaatiopiirien pelastustoimet arvioivat tarvitsevansa työvoimaa. Lisäksi yliopistossa voi opiskella muun muassa palontutkintaa ja palopsykologiaa sekä palontutkintaan painottunutta oikeustiedettä ja oikeuslääketiedettä. ”He tulevat tänne tapaamaan meidän asiantuntijoitamme. Kaksi vuotta sitten kymmenen prosenttia kaikista paloinsinööriopiskelijoista oli naisia, tänä vuonna vain viisi
Hämäläinen kertoo, ettei vastaavaa ole Suomessa kovin monissa aluksissa. Sopimuspalokuntalaiset operoivat alusta usein, mutta pätevyyksiä on työlästä hankkia. Norppa III on Saimaan alueella ainoa pelastustoimen alus, joka on varustettu kiinteällä vaahtojärjestelmällä. Muihin aluksiin pidetään yhteyttä Meri-VHF-puhelimella. ”Tänä päivänä aluksissa on paljon teknisiä laitteita. Hämäläinen pitää laivapaloa jopa suurempana riskinä kuin öljyvahinkoa. Niitä voi tapahtua laivassakin.” Laivat kuljettavat rahtia sisä-Suomeen Saimaan kanavan kautta pitkin Syväväylää pohjoiseen. On kuulas lokakuun päivä. Kiinteä vaahtosäiliö ja vaahtosekoitin sijaitsevat ruumassa. ”Tässähän on kaikki uutta. Esimerkiksi menneenä kesänä tehtäviä ei ollut yhtään. E-luokan aluksena sitä käytetään lähinnä rahdin kuljettamiseen. Hän on ollut koko ikänsä veden kanssa tekemisissä, koska asuu veden äärellä. Muukin varustus, kuten navigointi, on nykymaailmaa”, kuvailee Hämäläinen. Aikaisemmin hän omisti vanhan rahtilaivan, nyt hinaajan. Jouni Hämäläisellä on pitkä veneilyhistoria. Etelä-Savon pelastuslaitos hankki sen keväällä 2017 edellisen, vuodesta 1984 palvelleen aluksen tilalle. Tarvittaessa se lastataan öljyntorjuntamateriaalilla kuten öljynNorppa III korjaa Saimaan öljytuhot Moderni öljyntorjunta-alus vaatii paitsi kuljettajan-, myös kansihoitajan pätevyyden. Norppa III:n historia ei ole aivan niin pitkä. Tekstit: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Öljyntorjuntaan on syytä varata resursseja, sillä alueella on luontoarvoltaan korvaamattomia saimaannorpan ydinalueita. Konetehoa on enemmän. Norppa III:n mukana kulkee laaja varustus, johon kuuluu muun muassa uppopumppu, jolla pystytään pumppaamaan vettä minuutissa 1600 litraa. Kuljettaja näkee videon välityksellä aluksen perään ja voi kommunikoida kansimiehen kanssa kaiuttimen välityksellä. Järjestelmästä saadaan tarvittaessa jopa 50000 litraa vaahtoa. 32 9–10 ·2017 ALUE TUTUKSI E -luokan öljyntorjunta-alus Norppa III kelluu Anttolan satamassa Mikkelissä. Hän on 59-vuotias ja puuhaillut veneiden parissa 59 vuotta. Monitoiminäytöiltä näkyvät kartastot, on tutkaa, kaikuluotainta ja plotteria sekä viranomaiskäyttöön tarkoitettu A-luokan AIS-järjestelmä. Alueen aluksista vastaava ylipalomies Jouni Hämäläinen on ajanut uuden aluksen tänne näytille Puumalasta, kotisatamasta, jonne on puolentoista tunnin vesimatka. Se on teknisesti nopeampi kuin entinen, vakaampi ja leveämpi. Väylä kulkee pääosin Etelä-Savon maakunnan alueella, ja vesiliikenne on vilkasta. ”Tämä on teknisesti hyvin erilainen edelliseen verrattuna, jossa ei ollut kuin ruori ja kaasu.” Parhaat kipparit Öljyntorjunta on Norppa III:n päätehtävä, mutta se suorittaa myös pelastustehtäviä. Varsinaisia öljyntorjuntatehtäviä sillä on ehkä kerran vuodessa. Sähköpalot ovat aika yleisiä muuallakin. Ohjaamokin on täynnä uusinta tekniikkaa. Yleensä alusta ajetaan automaattiohjauksella. Norppa III:ssa vaahtosekoitin on tarpeellinen, sillä Saimaan vesillä seilaa paljon rahtialuksia, ja yksi mahdollinen onnettomuus on laivapalo. Tekniikka on sen verran monimutkainen, että Hämäläinen on laatinut alusta harvemmin ajaville sopimusmiehille tarkistuslistan, josta voi katsoa, missä järjestyksessä laitteet pannaan päälle
”Menemme sujuvasti pelastustoimen rajojen yli ja tilaamme lisäkalustoa tarpeen mukaan.” E-luokan öljyntorjunta-alus ES 248 Norppa III Valmistaja: Weldmec Marine Porvoo Valmistusvuosi: 2016, käyttöönotto keväällä 2017 Kokonaispituus: 16,8 metriä Suurin leveys: 4,91 metriä Syväys: 1,2 metriä Pääkoneet: Sisu Diesel 2 X 174 kW Generaattori: kiinteä 15 kw Suurin nopeus: 16 solmua Maksimi henkilömäärä: 2 + 10 henkilöä Varusteet: nosturi, kiinteä palopumppu, vaahtosekoittaja, vaahtosäiliö, vesitykki Navigointi: 2 kpl Simrad-tutkaplotteria monitoiminäytöllä, AIS A-luokka, automaattiohjaus Ylipalomies Jouni Hämäläinen tuntee hyvin niin Norppa III:n kuin monen muunkin aluksen. Vakituisia paloasemia on alueella vain kolme, muut ovat sopimuspalokuntalaisten hoidossa. Isoja öljyntorjunta-aluksia Etelä-Savon alueella on tällä hetkellä neljä, pienempiä useampia. Aluksen kuljettaminen vaatii vähintään kaksi henkilöä, joista toisella on kuljettajan pätevyys, toisella kansimiehen. ”Ne ovat parhaita kippareita, jotka harrastavat sitä omalla ajallaan muustakin syystä. Hän on harrastanut veneitä pienestä pitäen ja omistaa nyt vanhan hinaajan.. Sopimuspalokuntalaiset ovat suuressa roolissa aluksen käytössä. Työvuorossa jokaisella yksikönjohtajalla on pätevyys. Koulutettavat ovat jo aikaisemmin hankkineet kuljettajan pätevyyden Kotkassa, Raumalla tai Turussa, ja sitten perehtyvät Norppa III:n ominaisuuksiin. He harjoittelevat aluksella viikoittain. Kuntarajat eivät juuri tunnu alueen vesillä, ja aluksen toimintasäde ulottuu pitkälle, Etelä-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja PohjoisKarjalaan. Etulyöntiaseman tuo, jos henkilö on veneillyt yksityiselämässään. 9–10 ·2017 33 torjuntapuomeilla ja keräilykalustolla. Etelä-Savon alueella kuljettajan pätevyys on kaikkiaan noin 30 henkilöllä, sopimuspalokuntalaisista noin kymmenellä. Kännykkäsukupolvi löytää kyllä kaiken tarvittavan ohjaamon laitteiden valikoista, muttei välttämättä hallitse itse ajamista tai paperikarttojen lukemista. Pääsääntöisesti öljyntorjuntatehtävät tehdään pienemmillä aluksilla. Pelkällä palokunnan harjoittamisella ja kouluttamisella päästään määrättyyn tasoon mutta huomattavasti pidemmälle pääsee, jos itse harrastaa veneilyä”, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti sanoo. Hämäläinen ennakoi, että osaaminen on ongelma tulevaisuudessa. Puumalassa kuljettajan pätevyys on seitsemällä henkilöllä. Sopimuspalokuntalaisten kanssa suurimmat haasteet ovat keliolosuhteet, sumu ja pimeä
”Ei kukaan jaksa pitää kiihkoa yllä, polttaa itsensä loppuun jos sitä lietsoo. On edelleen henkilöitä, joille se on tosi kuuma aihe, mutta sanotaanko, että suurin osa on hyväksynyt kohtalonsa”, Olkkonen sanoo. Ylipalomies Vesa Olkkonen arvioi, ettei mikään ole muuttunut puolentoista vuoden aikana.. Siinä tehdään kaksi 12 tunnin päivävuoroa ja kaksi 12 tunnin yövuoroa, joiden jälkeen on neljän vuorokauden vapaa. 34 9–10 ·2017 ALUE TUTUKSI Tekstit: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä E telä-Savon työaikamyrsky on tasaantumaan päin. Palomiehet kokivat, että heitä kuultiin asian valmistelussa vain muodollisesti. ”Pystymme tekemään töitä, mutta ainakin hallin puolella tuntuu ja näyttää siltä, että työteho on huonompi tällä työajalla. Muutamat sanovat, että työaika sopii heille, mutta kuEtelä-Savon henkilöstön mukaan kaksivuorojärjestelmän kanssa pystyy elämään, mutta kukaan ei pidä sitä edellistä parempana. Henki miehistön keskuudessa on alistunut. Ylipalomies, luottamusmies Vesa Olkkonen arvioi, että mikään ei ole muuttunut puolentoista vuoden aikana. Uusi työaika rasitti montaa perheellistä ja pitkämatkalaista, eivätkä vuorolisätkään jakautuneet tasaisesti. Keskusteluyhteys henkilöstöjohtoon ei edelleenkään ole paras mahdollinen. Varsinkin työteho kärsii. Pelastuslaitos siirtyi toukokuussa 2016 vuorokautisesta 24 tunnin työaikamallista kaksivuorojärjestelmään. LisäkTyöaika: ”Suurin osa on hyväksynyt kohtalonsa” si lakisääteisiä koulutuksia ei järjestetty työaikamuutosta seuraavana kesänä, ja vahvuudet olivat liian pieniä. Työaikamallin vaihtuminen otti koville pelastuslaitoksen henkilöstössä. Hänen mukaansa kaksivuorojärjestelmän kanssa pystyy kyllä elämään, mutta valtaosa miehistä on sitä mieltä, ettei se toimi. Koulutuksia on edelleen liian vähän, työaika rasittaa palomiehiä vieläkin ja henkilöstöresurssi on usein yhä minimi, 1 + 3 vuorokauden ympäri miehitetyillä kolmella asemalla
”Meillä on erilaisia koulutuksia noin kaksi henkilötyövuotta vuositasolla. Sinä aikana 25 vuoteen on vaihtunut saman verran sijaisia kuin nyt on kahteen vuoteen. Meillä on menossa lähihoitajakoulutus työntekijöille. Totta on se, että jos painotetaan joitakin vuoroja, se on jostain toisaalta pois.” Työvuorot on kuitenkin pyritty suunnittelemaan niin, ettei isoja vaihteluja syntyisi. Työvuorossa ehtii tehdä vähemmän, ja vuoro vaikuttaa negatiivisesti myös kotielämään. Palaute hallin puolelta on, että koulutusta on todella vähän. Kokonaispalkkaukseen pelastuslaitos ei ole menossa, sillä maakuntauudistus odottaa kahden vuoden päässä, eikä suuria muutoksia olla tekemässä ennen sitä. Lokka huomauttaa, että se tosin johtuu muustakin kuin työajasta. ”Ei täältä porukkaa ole pois lähtenyt, ja olemme saaneet rekrytoitua uuttakin väkeä. Osa on siellä, ja siitä tulee paljon koulutustunteja, mutta se kohdistuu vain muutamiin henkilöihin.” Uuden työajan myötä vakituisessa virassa olevia palomiehiä lähti alueelta vain muutama. Jos päätyisimmekin kokonaispalkkaukseen, maakunnan olisi tehtävä siitä uusi päätös.” Lokka korostaa, että talon johto kuuntelee työntekijöitä avoimin mielin. Nyt niitä on Lokan mukaan järjestetty normaalisti. Sitä ei ole laskettu, eikä hyvää vertailupohjaakaan ole kertynyt. Olkkonen sanoo, että sijaisten vaihtuvuus sen sijaan on suurta. Henkilöstön ehdottama vuorolisiä tasaava kokonaispalkkaus ei toteutunut. ”Maakunta joutuu arvioimaan tarkasti järjestelyt. Sijainen tulee, on hetken ja lähtee.” Hän arvioi, että vakituiset virat kiinnostavat edelleen, mutta sijaisten on helppo lähteä niihin pelastuslaitoksiin, joissa on kokonaispalkkaus ja vanha työaikamalli. ”Olemme tehneet koko ajan säästötoimenpiteitä. ”Meillä ei ole vertailukohtaa aikaisempiin vuosiin. Hän haluaa myös muistuttaa, että perimmäinen syy muutokselle oli tiukka 12 tunnin aktiivityöaikasääntö. Käsityksemme mukaan se on henkilöstön määrään suhteutettuna ihan kohtuullisesti.” Mitä tulee palkkaukseen ja erilaisiin lisiin, Lokka sanoo, että haitallisen työajan tunnit ovat pysyneet täsmälleen samoina. ”On yhtä monta tuntia vuorokaudessa ja yhtä monta niistä on yötai viikonlopputyötä. Olkkosen mukaan he eivät luottaneet työnantajan intresseihin tutkimusta kohtaan. Työsidonnaisuus on kasvanut, -tehokkuus madaltunut. ”Koulutukset on helpompi järjestää ja muutenkin suunnitella työvuoroja tarpeen mukaan. ”Ainakaan Etelä-Savossa työnantaja ei voi varmistaa sitä, että vuorokauden työt saataisiin tehtyä 12 tunnin aikana.” Uuden työajan myötä myös henkilöstökulut ovat pienentyneet. Etelä-Savon pelastuslaitoksen uusi työaikamalli on työsuunnittelun kannalta parempi ja joustavampi kuin vanha malli, sanoo pelastusjohtaja Seppo Lokka. Pelastuslaitos suunnitteli uuteen järjestelmään liittyvää työaikatutkimusta Työterveyslaitoksen kanssa, mutta luopui siitä, koska suurin osa palomiehistä kieltäytyi tutkimuksesta. Tulevaisuudessa tiedossa ei ole neuvotteluja työnantajan kanssa. ”Jos tulee ilmi jotain, joka edellyttää muutosta tai uusia ideoita, harkitsemme niitä ja seuraamme herkällä korvalla, missä mennään.” Hän uskoo, että työaikamallin muutos oli askel oikeaan suuntaan. Pelastusjohtaja Seppo Lokka.. Lokka huomauttaa, että henkilöstön kritiikki koulutusten vähyydestä osui kesälle, jolloin koulutuksia ei muutenkaan järjestetä. . Jos esimerkiksi jonakin päivänä on tarpeen saada koolle vesisukeltajat tai muun alan asiantuntijat, tässä työvuorosysteemissä se pystytään tekemään joustavammin, ilman ylityöjärjestelyjä”, Lokka perustelee. Mietimme koko ajan, miten pystymme kehittämään työssäjaksamista ja -viihtymistä.” Lokka: Uusi työaikamalli on vanhaa joustavampi Olkkonen ei myöskään luota tietoon, että koulutuksia olisi pystytty järjestämään enemmän uudella työajalla. ”Olen ollut täällä 27 vuotta töissä. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa lomarahaleikkaukset.” Tarkkaa säästöä ei vielä tiedetä. 9–10 ·2017 35 kaan ei varmasti sano, että tämä olisi parempi kuin vuorokautinen.” Henkilökohtaisesti Olkkonen kokee, että uusi työaika on edellistä rankempi
Tarkoitus oli kerätä someen sata liikuntavideota Suomen itsenäisyyspäivään kuudes joulukuuta mennessä. ”Rupesin miettimään, mikä sopisi niin Kemijärven puolivakinaisille kuin Stadin brankkareille. Tuolloin hän ideoi toiminnan virkistämiseksi syksyisen heijastinmaalikilpailun. Olimme siinä uskossa, että ajatus hiipuu pikkuhiljaa, viimeistään kesätauolla. Nyt olisi aika uudelle projektille. 36 9–10 ·2017 ALUE TUTUKSI Hiirolan VPK ideoi kaikille Suomen palokunnille liikuntahaasteen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Hiirolan VPK:n keikkamäärä vaihtelee paljon. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Positiivisen energian lumipalloefekti Hiirolan VPK:n talon tanssisalista puuhataan kuntosalia kaikille kyläläisille. Hankkeen puuhamies Tuomas Tiusanen tietää, että tempauksessa on vain voittajia. Pitkän linjan palokuntalainen Tiusanen oli liittynyt kotikylänsä Hiirolan VPK:hon vuonna 2015. Toiminnassa on mukana noin 20 henkilöä. Palokunan päällikkö Esa Nordmanin mukaan kymmenen viime vuotta palokunta vietti hiljaiseloa, mutta nyt toiminta on jälleen nousukiidossa. Vapun tienoilla idea lanseerattiin Hiirolan VPK:n Facebook-sivuilla. Arviomme on jo ylittynyt moninkertaisesti.” Yhteishenki tuli todeksi Tiusanen ei osaa arvioida haasteeseen osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärää. Haasteeseen vastataan lyhyellä ja ytimekkäällä videolla palokunnan liikunhetkestä. Idea on haastaa kaikki Suomen palokunnat liikkumaan. Melkein kaikilla on kuormaautokortti, mikä on suuri etu. Muutaman haastevideon jälkeen hanke pääsi myös osaksi valtakunnallista Suomi100hanketta. Liikuntaan näyttävät mallia pyörän selässä Tuomas Tiusanen ja soutulaitteella Ossi Rautio. Savusukelluskelpoisia miehiä on tällä hetkellä neljä. Tiusanen on joka tapauksessa iloisesti yllättänyt videoiden määrästä. Se on kuitenkin aika iso osa tätä hommaa.” Tiusanen soitti parille VPK-kaverilleen ja varmisti, että idea kuulostaa heistäkin hyvältä, ja että he olisivat siinä mukana. Itsenäisyyspäivään täytyisi ottaa kova loppukiri. Videoiden määrä kuitenkin kasvaa joka viikko. ”Jos on märkä vuosi, ei tule maastopaloja. Tiusanen pyöritteli mielessään kysymystä, kuinka Suomen vahvaa palokuntien verkostoa voisi hyödyntää jonkin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ollaan tällainen yleispalokunta”, Nordman luonnehtii. Näin kävi Tuomas Tiusaselle, joka toimii Hiirolan VPK:ssa vanhempana sammutusmiehenä. Jos ei syksyllä myrskyä, ei tule puun poistoja. Loppupeleissä tavoitteet ovat samat Kemijärvellä ja Stadissa.” Tuli sata videota täyteen tai ei, Tiusasen mukaan hankkeessa on vain voittajia. ”Realistinen arvio mukaan lähtevien määrästä oli 15. J oskus pieni idea kasvaa yllättävän suureksi. ”Isoin juttu taisi olla noin 1400 ihmisen pesäpallopelin puoliajalla kuvattu video.” Tempauksella on laajempikin päämäärä. Video ladataan sosiaaliseen mediaan ja sen yhteyteen kirjoitetaan tunniste #100palokuntaaliikkuu. Marraskuun puolivälissä videoita oli tehty 48. Lisäksi hän oli yhteydessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin paikallisosastoon. ”Näin pystytään todentamaan, miten hyvä verkosto palokunta Suomessa on. Jotkut heistä kävivät toisaalla opiskelemassa ja etsimässä elämänkumppanin, ja sitten tulivat takaisin kotikylään. ”Tälläiseen porukkaan on myös niiden helpompi liittyä, jotka eivät välttämättä yksin ryhtyisi johonkin asiaan.” Pian Hiirolan VPK täyttää 85 vuotta. ”Tällainen kylä-VPK ei oikein voi erikoistua, koska keikat voivat olla mitä vain. Viime keväänä hän mietti itsekseen, että olisi mukava toteuttaa kaikille Suomen palokunnille yhteinen tempaus. Pakkastalvena rakennuspaloja on enemmän.” VPK:n kalustoon kuuluu sammutusauto ja mönkijä. En keksinyt siihen muuta kuin liikunnan. Kaikki nykyiset aktiivit, 11 henkilöä, olivat mukana jo nuoriso-osastossa. ”Olemme onnistuneet luomaan pienestä palokunnasta lähteneen positiivisen ener gian lumipalloefektin, joka on rullannut läpi Suomen kesän ja syksyn 2017 aikana.” ”Tällä kertaa liikutettiin tuhansia ihmisiä isänmaamme kunniaksi.” Tiusanen arvioi, että hankkeen myötä palokuntatoiminnan houkuttelevuuskin voi kasvaa. Järjestötyöntekijä Heli Kari lupasi hankkeelle järjestön tuen. Paljon riippuu säätiloista. Viime vuonna tehtäviä oli 27, tänä vuonna niitä on tullut vasta alle 10. Palokunnan päällikkö Esa Nordman kannustaa.
Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 16 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. alv. 24 %). 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. (sis. . Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta
Asuntomessuilla pelastuslaitoksella oli toinenkin kontti, jossa yleisö sai pelata turvallisuusaiheista Rescue Busters -tietokonepeliä. Heikkisen mukaan idea oli ensin näyttää yleisölle alkusammutuskoulutus videolta ensimmäisessä tilassa, johon oli asennettu suuri tv-näyttö. E telä-Savon pelastuslaitos on ottanut turvallisuusviestinnän vahvasti haltuunsa. Asuntomessujen jälkeen samalla metodilla on koulutettu jo ensihoitajia. Ihmiset tunnustelivat, että ovi oli vielä kylmä. Se on täysin omavarainen yksikkö, jossa on omat vesisäiliöt ja paineastiat, joilla välineet saadaan huollettua. ”Tulevaisuudessa konttia liikutellaan mahdollisimman paljon alueella erilaisissa tapahtumissa. Sitten pelastuslaitos palkitsi osallistujat. Oven vieressä oli sammutuspeite. Tekijöinä on vaihtuva joukko pelastuslaitoksen työntekijöitä sekä pelastuslaitoksen oma viestintäryhmä. Toisessa pelissä täytyy toimia oikein liikenneonnettomuuspaikalla, toisessa ohjata pelastusyksiköt kaupungin läpi onnettomuuspaikalle. Seuraavaksi ohjelmassa on päivä paloasemalla”, Heikkinen kertoo. ”He ovat tehneet meille aikaisemmin operatiiviseen johtamiseen liittyviä 3D-mallinnuksia, joten pelastustoimen ympäristö oli tuttu”, Heikkinen kertoo. Kontti teki ensiesiintymisensä Mikkelin asuntomessuilla elokuussa 2017, jolloin siinä vieraili noin 4000 ihmistä. Apuna ovat kaksi merikonttia, koulutusauto, tietokonepelit sekä sosiaalinen media. ”Pitää keksiä jotain, mitä toisilla ei ole”, Isto Heikkinen perustelee. Auto on tarkoitettu pääasiassa alkusammutuskoulutukseen. Heikkinen kävi taannoin opintomatkalla Saksassa ja toi tuliaisena idean kontista, jossa yleisö pääsee itse kokemaan, millaista on sammuttaa tulipalo ja pelastaa ihminen savun keskeltä. Palaute kontista oli pelkästään positiivista. Turvallisuusviestinnän käytössä on erityinen ambulanssi, koulutusauto, jonka kylkeen on maalattu pelastuslaitoksen maskottien kuvat. ”Meitä ei rajoita edes mielikuvitus”, Jyri Silmäri toteaa. Pelastuslaitoksella on myös kaksi omaa tietokonepeliä, jotka on tehty yläasteikäisille. ALUE TUTUKSI Etelä-Savon pelastuslaitos ideoi turvallisuusviestintää varten kontin, jossa voi kokeilla ihmisen pelastamista ja alkusammutusta. Tämän jälkeen piti soittaa hätänumeroon. Kontti oli menestys ”Kun koulutus oli annettu, oven takana rupesi piippaamaan palovaroitin. Mukana kulkee myös iso näyttö, jolla voidaan näyttää yleisölle paloturvallisuusaiheisia videoita. Pelit on tehnyt alusta loppuun kaksi datanomiharjoittelijaa, jotka työskentelivät kesän pelastuslaitoksella. Kodinhoitajien koulutus on suunnitteilla. Maskotit ovat tuttuja pelastuslaitoksen ideoimasta, lapsille tarkoitetusta puuhalehdestä, ja ne on piirtänyt savonlinnalainen taiteilija Juho Sihvola. He ottivat sen, menivät huoneeseen ja huomaisivat, että siellä nukkuu joku, tässä tapauksessa nukke.” Kun nukke oli pelastettu tilasta, piti vielä ”sammuttaa” sähkölieden päällä palava kattila, johon oli tehty tuli silkkikankaista. Tekstit: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Turvallisuusviestijät: ”Meitä ei rajoita edes mielikuvitus!” 38 9–10 ·2017 Koulutuspäällikkö Isto Heikkinen (vas.) ja pelastuspäällikkö Jyri Silmäri havainnollistavat, kuinka päiväkotija kouluvierailuja varten tehty sankoruiskuseinä toimii.. Koulutuskontti oli jaettu seinällä kahteen eri tilaan. Niin ikään pelastuslaitoksella on päiväkotija kouluvierailuja varten sankoruiskuseinä, josta lapset saavat sammuttaa tulipaloja, sekä poistumisturvallisuutta opettava magneettitaulu, johon muodostetaan nuolilla oikea poistumisreitti kerrostalopalossa. ”Ei PowerPointeja 7.–8.-luokkalaisille, vaan jotain muuta”, Heikkinen sanoo. Pelastuslaitoksella on myös kaksi omaa merikontista muokattua konttia turvallisuusviestintää varten. Toimintaa organisoivat pelastuspäällikkö Jyri Silmäri ja koulutuspäällikkö Isto Heikkinen. Tilaan tuli savua savukoneesta
Viitostie kulkee niin ikään alueen läpi etelästä pohjoiseen. Haaste on pitää palveluksessa toimintakykyistä sopimushenkilöstöä. Siksi pelastuslaitoksen täytyy varautua niin maalla kuin vesilläkin tapahtuviin onnettomuuksiin. Niiden paloasemilla on ympärivuorokautinen päivystys. Parametri auttaa varautumaan Valmiudensäätöparametri auttaa varautumaan paremmin esimerkiksi myrskyyn, sanoo pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti.. Alueen läpi kulkee vesitse Syväväylä rahtialuksineen, maalla puolestaan on yksi Suomen päärautateistä. ”Vesistöön liittyy sellainen erikoispiirre, että meillä on vapaa-ajan asutusta hyvinkin paljon. N eljäntoista kunnan alueella toimiva Etelä-Savon pelastuslaitos on hyvin vesistöinen alue. Ammattipalomiehiä alueella on noin 90, päällystöä noin 37 ja sopimushenkilöstöä 550– 600 henkilöä. 9–10 ·2017 39 Asta-myrsky ja tykkylumi vauhdittivat valmiudensäätöparametrin ideointia. ”Asta-myrsky oli aikoinaan se, mikä meidät potkaisi liikkeelle. Halmeslahti arvioi, että se on sopiva määrä. ”Se tuo haasteita valmiuteen ja palveluntuotantoon.” Suurin osa toimialueesta on toimenpidepalkkaisten vastuulla. Suurimmat kunnat alueella ovat Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. Parametri on ollut käytössä jo monta vuotta. Kaikki muut asemat hoidetaan sopimuspalokuntalaisten voimin. Tällä päästään tasalaatuisempaan lopputulokseen”, Halmeslahti sanoo. Kun vakituisia asukkaita on vajaat 150000, kesäaikana maakunnassa oleskelevien ihmisten määrä huomattavasti suurempi”, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti sanoo. Suurimmalla osalla VPK:laisista on henkilökohtainen sopimus pelastuslaitoksen kanssa. ”On pyritty arvioimaan pelastustoimen palvelua suhteessa esiin tuleviin tilanteisiin eli riskeihin ja uhkakuviin, ja miettimään eri tilanteita ja valmiustasoja niihin. ”Kun meillä on jo ennalta riittävä resurssi, pääsemme tehtäviin kiinni saman tien, eikä pääse syntymään rajua ruuhkatilannetta, verrattuna siihen että rupeaisimme hälyttämään henkilöstöä vasta, kun tehtäviä tulee.” Viime vuosina Etelä-Savon pelastuslaitoksen koko operatiivinen henkilöstö on ollut täydessä valmiudessa Einoja Valio-myrskyjen aikana. Jos valmiutta nostetaan, Etelä-Savon pelastuslaitoksen johtokeskuksesta lähtee automaattisesti viesti myös kuntien johtoryhmille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Päivystävät palomestarit seuraavat varoitusten yhteisvaikutusta parametritaulukosta. S iperia opettaa. Puolen vuoden päästä oli tykkylumiongelma, joka antoi vielä lisävauhtia miettiä ennakkoon näitä asioita”, Halmeslahti kertoo. Varsinkin kesäaikaan laitosta työllistävät tieliikenneonnettomuudet ja maastopalot. ”Tämä systeemi on muissakin laitoksissa, mutta me olemme olleet ehkä etunenässä viemässä asiaa eteenpäin”, Halmeslahti arvioi. Tilanteista saadaan etukäteen tietoa, että pystytään reagoimaan niihin”, kuvailee Lokka. Vapaa-ajan asuntoja on yli 40000. Lisäksi alueella on tuhansia pienempiä vesistöjä. Saimaa halkaisee alueen, ja muita isoja vesistöjä ovat Puula Kangasniemi-Hirvensalmi-Mikkeli -alueella ja Kyyvesi Kangasniemen, Mikkelin ja Pieksämäen alueella. Kesäisin myös vesille tulee tehtäviä viikoittain. Parametri seuraa muun muassa säähän liittyviä uhkatekijöitä, tietoliikennettä ja vedenjakelutietoja. Isompia onnettomuuksia vesillä ei kuitenkaan ole sattunut. Nyt pelastuslaitos on mukana EU-projektissa, jossa systeemiin lisätään keinoäly. Kysymyksessä on yleiseen turvallisuusseurantaan liittyvä järjestelmä, joka huomioi erilaisten riskien yhteisvaikutuksen ja kokonaisuhkakuvan. Parametri toimii huomioimalla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen antaman Luovatiedotteen pohjalta varoitukset ja ennusteet vaarallisesta säästä. Pelastuslaitoksen palomestari Jarno Laikola sanoo, että pitkässä juoksussa parametri säästää myös henkilöstöresurssia. Oli todella hyvä, että meillä oli riittävä valmius Valion ja Einon suhteen”, Seppo Lokka sanoo. Näin Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka ja pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kuvailevat pelastuslaitoksen oman valmiudensäätöparametrin kehittämistyötä. ”Mutta sekin kannattaa, kun uhka on riittävän korkea. Parametrin laskelmien pohjalta alueella voidaan varautua paremmin esimerkiksi myrskyyn nostamalla valmiutta ja henkilöstöresurssia. Isommat alukset tekevät navigointivirheitä ja käyvät karilla muutaman kerran vuodessa. Kustannuksia tulee siinä vaiheessa, kun aktiivipalvelukseen otetaan sopimushenkilöstöä. Halmeslahden mukaan väestö on maakunnassa tasaisesti hajallaan. ”Väestö vanhenee ja vähenee.” Harvaan asuttu vesistöjen seutu ”Aikaisemmin tehtiin ihan samoja asioita, mutta jos palomestari tekee päätöksen tyhjältä pohjalta, voi tulla erilaisia lopputuloksia. ”Sehän on juuri kuin tehty työhön, jossa pitää seurata tietolähteitä ja analysoida riskejä”, Lokka sanoo. Etelä-Savossa riittää harvaan asuttua aluetta. Esimerkiksi metsäpalovaroitus ei vielä anna aihetta nostaa valmiutta, mutta jos samaan aikaan tuulenpuuskat yltävät 15 metrin sekuntinopeuteen, johtamisvalmiuden nostoa on syytä miettiä. Itse parametrin kustannukset ovat alhaiset. Melkein kaikilla asemilla on pintapelastusvalmius, sukellusvalmius on Mikkelin ja Savonlinnan asemilla. Sen avulla uhkiin varautumisesta tulee mahdollisimman tasalaatuista, ja varautua voi hyvissä ajoin
”Tarvitaan tietoa ja tarkempaa analyysiä, missä ja milloin ovat suurimmat riskikohteet. Palotarkastajat voivat olla esimerkiksi kauppakeskuksiin perustetuissa palveluja vastaanottopisteissä. Toivosesta tuli palomies, kun uintiurheilussa jopa SM-tasolla kunnostautunut nuori mies päätti hakea Pelastusopistoon. ”Vieläkin puhutaan katukouluista. Ensimmäinen kesätyökin liittyi paloalaan. Iäkkäät sukulaiset olivat jo vuosia aiemmin todenneet, että palomiehen ja sairaankuljettajan ammatti on hieno ja sopisi hyvin Teemu-Taavetille. Sellainen työn sisältö on pelastuspäällikkönä marraskuun alussa Pirkanmaan pelastuslaitoksella aloittaneen Teemu-Taavetti Toivosen mieleen. Palomieheksi parikymmentä vuotta sitten valmistunut Toivonen sai pian töitä Tampereen aluepelastuslaitokselta. Hän työskenteli paikallisessa paperitehtaassa kunnostustöiden palovartijana. 40 9–10 ·2017 TAPASIMME Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jarmo Ruotsalainen, Esa Aalto Etukenossa eteenpäin K ehittäminen, eteenpäin katsominen ja tulevaisuuden haasteisiin etupainotteinen suhtautuminen, uuden ideointi ja ihmisten johtaminen. Mutta silloin tehtiin muuta, kuten koulutusta ja ympäristöön tutustumista. Yhä enemmän, vaikka omavalvonta on tullut mukaan.” Hän toivoo, että pelastusviranomaiset näkyisivät tulevaisuudessa enemmän ihmisten parissa. Pelastuspartiot menevät ihmisten lähelle riskikohteisiin. Kysymys on kuitenkin lyhyestä ajasta, sillä ruuhka-alueita ei ole paljon eivätkä ne kestä pitkään.” Pelastuslaitoksen sisällä pitää hänen mielestään parantaa pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn välistä yhteistyötä. ”Mutta hyvät valmiudet koulutus antoi pelastustehtäviin ja silloiseen ensihoitoon.” Oppimiseksi hän kuvailee sitäkin, että työ on aika paljon odottamista. Ihmisten tavoitettavissa ollaan muulloinkin kuin virka-ajalla.. Se on tärkeää tänäänkin.” Onnettomuuksien ehkäisy on tärkeä työ Myös onnettomuuksien ehkäisy kuuluu hänen mielestään ehdottomasti palomiehen työnkuvaan. Yksiköt olisivat valmiina esimerkiksi vaaralliseksi tiedetyllä risteysalueella. Opiskeltiin katuja ja ympäristöä, tutustuttiin alueen riskikohteisiin. Pelastusyksiköt voisivat olla esimerkiksi paikalla ruuhkaisimmilla alueilla jo ennen kuin ruuhkat alkavat, jolloin hälytysajoa ruuhkan seassa saataisiin vähennettyä. Siitä lähti ura pirkanmaalaisena pelastajana. Paloasemillakin ollaan, mutta keikoille voidaan myös lähteä muualta. Hän pyrki ja pääsi heti ensi yrittämällä. ”Palomiehetkin tekevät palotarkastuksia. Näin saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää onnetVuonna 2030 pelastustoimi on lähempänä ihmistä. Nuoren palomiehen yllätti se, että kiirekeikkaa ei ollut siinä määrin kuin koulutuksessa oli saanut vaikutelman
Esimerkiksi sellaisista asuinalueista, joissa asuu paljon iäkkäämpiä ihmisiä tai joissa on turvallisuuden kannalta ongelmia. Palomiehet voisivat osallistua enemmän erilaisiin tapahtumiin, esimerkiksi taloyhtiöiden tilaisuuksiin tai vastaaviin. ”Pidän tärkeänä ja arvokkaansa sitä, että olen saanut tehdä perustyötä. Tavoitteena kouluttautua Teemu-Taavetti Toivonen luonnehtii itseään tavoitteelliseksi mieheksi. Siksi hänelle oli selvää, että palomiehen työn jälkeen hän kouluttaa itseään lisää. Koska itsensä kehittäminen on Toivosta aina kiehtonut, hän opiskeli akateemisen loppututkinnon. Siksi partiointi olisi syytä ottaa osaksi työtä. ”Vaikka palotarkastajilla on lainsäädännöllinen asiantuntemus, palomiehet voivat tutustua alueeseen ja jo läsnäolollaan herättää ihmiset ajattelemaan turvallisuusasioita. ”On tarpeen, että tutkimuksessa saatu tieto ohjaa esimerkiksi riskinarviota. Esimerkiksi ihmisten käyttäytymiseen liittyvää tietoa. Nyt entinen oppilas onnitteli opettajaansa valinnasta Vuoden Palomieheksi. Palomiestoimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka (vas.) kävi 25 vuotta sitten Ilpo Tolosen johtaman sukelluskurssin. tomuuksien ehkäisyssä. Myös sen takia hän on kiinnostunut tutkimustyöstä, joka on viime vuosien aikana kehittynyt tuntuvasti pelastustoimessa ja sitä myös hyödynnetään yhä paremmin. Toisaalta tarvitsemme erityisesti poikkitieteellistä tutkimusta. Toimintavalmiusaikaakin saadaan lyhyemmäksi, kun ollaan liikkeellä. Hallintotieteiden maisteriksi hän valmistui pari vuotta sitten. Heidän asiantuntemustaan pitäisi käyttää paremmin hyödyksi onnettomuuksien ehkäisytyössä”, hän sanoo. Se on tulevaisuutta entistä enemmän.” Hän suoritti alipäällystötutkinnon 2000-luvun puolivälissä ja pian sen jälkeen myös insinööri AMK-tutkinnon palopäällystön koulutusohjelmassa. Itseäni kiinnostaa eri”Kun kehitämme työtämme, teemme sen ihmisten parhaaksi.”. Toivosen mielestä pitää enemmän lähteä pois kasarmoiduilta paloasemilta. Silloin myös näytään, kun ollaan liikkeellä. Silti ei pidä väheksyä sitä, että alan päällystötutkintoon voidaan valita myös ylioppilas, jolla ei ole muuta alan tutkintoa
”Nostimme osaamisemme tasoa systemaattisesti. Pelastuslaitoksen oman varautumisen lisäksi maakunnan varautumisen yhteensovittaminen ja muiden toimijoiden varautumisen sovittaminen yhteen, esimerkiksi kuntien, tukeminen varautumisessa on erittäin tärkeää. Miten rakentamiseen ja sen kehittämiseen sekä liikennekäyttäytymiseen liittyvää tutkimustietoa voisimme paremmin hyödyntää. Asiakkaat eli ihmiset ovat tässäkin tärkeimmät. Miten me voimme heitä palvella parhaiten kaikissa olosuhteissa.” Hän jakaa varautumisen kolmeen yhtä tärkeään osaan. Nyt kuntia ei jätetä yksin, vaikka maakuntaan mennäänkin.” Hän toivoo myös, että eri viranomaiset tekevät aidosti yhteistyötä. Ei rakenneta omia tilannekeskuksia, koska sellainen ei ole järkevää julkisen rahan käyttöä. Pirkanmaalla kehitettiin vuosituhannen vaihteessa voimakkaasti vesisukellustoimintaa. ”Aluelaitoksen alkuajoista olemme viisastuneet. Meillä on potentiaalia kehittää omaa toimintaamme, toimia asiantuntijana ja sovittaa yhteen maakunnan muiden toimijoiden sekä maakunnan alueella toimivien, esimerkiksi kuntien, varautumista.” Varautumislankojen pitäjä Toivonen kuvailee hommaa lankojen käsissä pitämiseksi. Varautuminen ja valmiussuunnittelu ovatkin ensihoidon ohella kärkiasiat, kun pelastustoimi siirtyy maakuntahallintoon. 42 9–10 ·2017 TAPASIMME toten opiskelemani hallintotiede ja kuntaja aluejohtaminen. Meitä oli nuoria kavereita työvuorossa, jotka halusimme kehittää tältäkin osin ammattiosaamistamme. Onnettomuuksien ehkäisyn ja teknisten palvelujen ohella työmaana ovat varautuminen ja valmiussuunnittelu. Meillä oli innostava esimies ja ryhmässä myös kokeneempi ylipalomies, joilla kaikilla oli eteenpäinmenon meininki.” Parasta Teemu-Taavetti Toivosen mielestä pelastusalalla onkin yhteenkuuluvaisuus ja innostava me-henki. ”Onneksi esimerkiksi kuntiin ei ole rakennettu tilannekeskuksia, koska silloin syntyisi turhaa päällekkäisyyttä.” Hänen mielestään on hyvä, että eri viran. Siinä esimerkiksi yhteisen tilannekeskuksen merkitys on avainasemassa. Teemu-Taavetti Toivonen muistuttaakin kuntien olevan jatkossakin tärkeä yhteistyökohde. ”Se on meille tärkeä asia. Teemu-Taavetti toi huoneensa koristeeksi tyttärensä askarteleman ristin. ”Ja kun kehitämme työtämme, teemme sen ihmisten parhaaksi.” Teemu-Taavetti Toivonen jatkaa eläkkeelle siirtyneen Seppo Männikön aikaisemmin hoitamassa virassa. Tässä meillä on paljon parannettavaa, mutta siihen tarvitsemme myös voimavaroja.” Nuoret kaverit kehittivät innokkaasti Oman ammatillisen kehityksen kannalta yksi tärkeimmistä muistoista on vesisukelluskurssin suorittaminen. ”Tämähän on kuin maltanristi”, isä hymyilee.. ”Yhteensovitetaan maakunnan yhteistä varautumista, harjoitellaan säännöllisesti yhdessä ja kehitetään toimintaa
Mikä sytyttää. Kun työilmapiiri on sellainen, että ei nähdä tulevaisuutta mahdollisuutena eikä lähdetä uudistamaan eikä muuttamaan. Siinä on paljon töitä, mutta siitä on pidettävä huolta, että palokuntatyöllä on hyvät edellytykset myös tulevaisuudessa.. Vaimo ja kolme lasta, 19-, 17ja 6-vuotiaat tyttäret. Teemu-Taavetti Toivonen rakensi perheineen talon Teiskoon. Kotoisin Kangasalalta, asun Tampereen Teiskossa. ”Siksi tarvittaisiin selkeät säädökset esimerkiksi sprinklaamisen liittämisestä uudisrakentamiseen. Se on rikkaus.” Pelastuspäällikkö pitää tärkeänä sopimuspalokuntien toiminnan varmistamista. ”Silloin pelastustoimi pystyy vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, kun tehdään yhdessä ja ollaan etukenossa tekemässä uudistusta. ”Sieltä sain lisää intoa työhönikin. ”Siellä on hyviä osaajia pelastusalan tehtäviin ja myös monia eri ammattialan osaajia. Hän kertoo kuulleensa, että kaikkialla ei ole yhtä hyvin asiat. Kaikki hyötyvät yhdessä tekemisestä ja pelastustoimen asiantuntemus ja rooli varautumiseenkin liittyvissä asioissa kyllä tunnustetaan.” Pirkanmaalla tehdään yhdessä Pirkanmaasta ei saada yhdessä tekemisen puutteen vuoksi huonoa esimerkkiä. Jos olisi vähemmän maakuntia, pelastuslaitoksistakin saataisiin yhdenmukaisempia.” omaiset ja muut tahot ovat heränneet varautumiseen. He tulivat kysymään mukaan palokuntaan. Tämä tuntuu olevan jatkuvaa kamppailua, koska jotkut tahot katsovat sprinklaamisen aiheuttavan liiallista nousua rakentamisen kustannuksiin.” Taloudelliset mittarit ovat hänen mielestään myös tärkeitä. Yhteistyölle on mahdollisuus, kun me sitkeästi kerromme, että pelastustoimessa ei palokuolemia hyväksytä.” Teknisten ratkaisujen ohella tarvitaan eri toimijoiden välisiä kumppanuuksia, esimerkiksi kotihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä, kun yhä useampi vanhus asuu omassa kodissaan yhä pidempään. Silloin myös asiat usein muuttuvat. ”Palokuolemien ehkäisemisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Harrastukset. Hommat toimivat Toivosen mukaan hyvin ja yhdessä tehdään. ”Valtion rahoituksella ja ohjauksessa pelastuslaitoksista halutaan yhdenmukaisemmat, mutta maakunnat ovat nyt päätetyllä rakenteella kovin erilaiset”, hän sanoo. Tällöin ei jouduta ajopuuksi.” Maakuntahallintoon siirtymistä hän pitää pelastustoimen kannalta hyvänä siinä mielessä, että se saa entistä vankemman aseman valmiussuunnittelussa ja varautumisessa sekä ensihoidossa. Ikä. ”Ensin betonoitiin lukumäärä ja nyt vasta muovataan sisältöä. ”Hieman, ja aina vaan, ihmetyttää poliittinen päätöksenteko, jossa käydään kauppaa valtarakenteista, kun pitäisi yrittää tehdä ja kehittää ihmisille kustannustehokkaita ja hyviä palveluja.” Turvallisuusvaje torjutaan yhteistyöllä Palokuolemia turvallisuuden mittareina hän pitää siinä mielessä hyvänä, että niillä voidaan kertoa yksinkertaisimmin mahdollisesti turvallisuusvajeesta koko yhteiskuntaa koskettavana asiana. Innostuneisuus työssä, kehitetään uutta avarakatseisesti, viedään asioita eteenpäin, ei pysytä paikallaan eikä katsota peruutuspeiliin. Edelleen olen Teiskon VPK:n jäsen.” Käsitys palokuntalaisten osaamisesta vahvistui toimintaan mukaan mentäessä. Mikä sammuttaa. Turvallisuuskulttuuria painotetaan liian vähän, kun onnettomuudet hyvin usein saavat kuitenkin alkunsa ihmisen toiminnasta. Naapurit kuulivat, että taloa rakensi palomies. 9–10 ·2017 43 NOPEAT Kuka olet. ”Toivottavasti turhaa mustasukkaisuutta ei infrastruktuurin osalta esiinny, vaan kaikki ymmärtävät toiminnan tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Liikuntaa monipuolisesti, uinnin harrastaja, nuoruudessa saavutettu SMmitaleita. Teiskon VPK:n jäsen Pelastuspäällikkö kuuluu myös asuinalueensa sopimuspalokuntaan. Toimintaa kehitetään samalla tavalla kuin tähänkin asti. Pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Valuviaksi hän kutsuu tehtyjä päätöksiä. Pian Teemu-Taavetti huomasi olevansa VPK:n hallituksessa ja sopimuspalokuntien päällikkökurssinkin hän kävi. ”Ensin betonoitiin lukumäärä ja nyt vasta muovataan sisältöä. 44 vuotta. Maakunnan valmistelussa ollaan yhteisessä veneessä eikä Pirkanmaalla odotella maakuntahallintoon siirtymistä. Jos olisi vähemmän maakuntia, pelastuslaitoksistakin saataisiin helpommin yhdenmukaisempia.” Hän otaksuukin, että esimerkiksi vuosikymmenen kuluttua pelastuslaitosten määrä on nyt päätettyä vähäisempi. Perhe. Jonkin aikaa palomies toimi VPK:n päällikkönä
”Viime vuonna keskimääräinen lähtövalmiutemme oli 4,37 minuuttia ja jokaiseen tehtävään lähdimme vahvuudella 1+5”, Hannes Aaltonen kertoo. Koska maassa elettiin epävarmaa aikaa, palokunnan järjestäytyminen jäi seitsemäksi vuodeksi. Perniön VPK:ssa palokuntalaisten koulutustasoa on saatu parannettua ja uusia jäseniäkin on tullut mukaan toimintaan. Tavoitteessa on onnistuttu. He puolestaan huolehtivat yrityksen turvallisuusasioista ja vastineeksi työnantaja sallii heidän osallistua työaikanakin hälytystoimintaan”, Aaltonen kertoo. Voimat koottiin kuusi vuotta sitten yhteen ja näin syntyi yksi, elinvoimainen palokunta. Harjoitusillassa aiheena muun muassa liikenneonnettomuuden uhrin pelastaminen.. Palokunnan päällikkö ja toiminnanjohtaja Hannes Aaltonen on yksi heistä. elokuuta sata vuotta sitten. ” Täällä sattuneiden tulipalojen sammuttamisessa olisi tarvittu yhteistoimintaa ja järjestelmällistä johtoa”, Viljanen totesi. Nyt tehdään yhdessä järkeviä asioita.” Perniön VPK:lla on sopimus VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen kanssa 10 minuutin lähtövalmiudessa vahvuudella 1+3. Vuonna 1924 asiaan palattiin ja Perniön vapaaehtoinen palokunta perustettiin uudelleen virallisesti 22. Elokuussa 1917 pidetyssä aloituskokouksessa esitelmöi urkuri O. Lähialueelta kaksi palokuntaa, Förby ja Teijo, oli kuolemassa pois. Siksi asialle piti tehdä jotakin. Hälytysosaston keski-ikä on tällä hetkellä 36 vuotta, joten väki on parhaassa miehuusiässä. Sata vuotta myöhemmin Perniön VPK:ta voi kutsua uudeksi kolmannen sektorin toimijaksi. Hän kertoo palokunnan myyvän erilaisia turvallisuuspalveluita alueen yrityksille. Uudenlaiseksi toiminnan tekee se, että palokunta työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä ja ensi kesään mennessä kaksi henkilöä lisää. Viljanen, joka teroitti pitäjäläisten mieliin, miten tarpeellista olisi saada paikkakunnalle palonsammutuskunta. ”Yhdessä saamme tehtyä parempia harjoituksia, taloutemme on kohtuullinen ja varusteiden tasokin on parantunut.” ”Aikaisemmin alueemme palokunnat myös turhaan kilpailivat keskenään kaikessa toiminnassa. V. Hannes Aaltonen vetää Perniön VPK:n toimintaa ja on myös palokunnan päällikkö. Me annamme heille yrityksen toivomaa turvallisuuskoulutusta. Toiminta ei ollut väen vähyyden takia edes palokuntien omien sääntöjen mukaista. Sopimuksen mukaiset toimintaedellytykset eivät toteutuneet ja taloudellisesti sekä kaluston kannalta toiminta oli umpikujassa. ”Päivälähtöihin saamme porukkaa, kun alueen yrityksissä toimivat henkilöt ovat myös palokuntamme jäseniä. Satavuotiaalla ei ole vanhuuden vaivoja. Nuoriso-osastoon kuuluu tällä hetkellä viitisenkymmentä nuorta ja tavoitteena on ollut, että heistä yhdestä kahteen saadaan vuosittain nostettua hälytysosastoon. kesäkuuta. Vuotta 1917 pidetään kuitenkin perustamisajankohtana ja siksi Perniön VPK on juhlinut tänä vuonna sadan vuoden olemassaoloaan. Perniön VPK myy turvallisuuspalveluja Satavuotias on uudenlainen kolmannen sektorin toimija . 44 9–10 ·2017 SOPIMUSPALOKUNNAT P erniön VPK:n perustamista kokoonnuttiin ensimmäisen kerran pohtimaan 5
Ensivastetehtäviä oli viime vuonna 135 ja muita hälytystehtäviä 140. Öljyn ja kemikaalien imeytysaineet ja suojaintuotteet . Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: www.telko.com/fi/tuotteet/ympäristötuotteet Kakkosauton palokunta saa liikkeelle viisi minuuttia myöhemmin. Oskar Manelius (vas.) ja Riiko Järviö ovat aktiivisia Perniön VPK:n jäseniä.. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljyja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. Kaverit pyysivät mukaan ja isän myötä palokuntaharrastukseen tulivat myös lapset. Samalla pysyy yllä taito tehdä niitä. Tehtävämääristä ei valiteta, vaan niitä haluttaisiin enemmänkin. ”Parasta tässä on se, että pääsee auttamaan ja saa olla mukana hyvässä porukassa. ”Niillä tuloilla pystymme kattamaan toimintakulujamme ja ainoa tavoitteemme on pitää yllä palokuntatoimintaa.” Perniön VPK:n kanssa päivälähtöihin voivat osallistua myös muiden Salon alueen palokuntien sammutushenkilöstöä, kun ovat töissä Perniön alueella toimivissa yrityksissä. Riiko Järviö tuli kuutisen vuotta sitten mukaan liki nelikymppisenä. VPK antoi kipinän myös kouluttautua uuteen ammattiin. Pelastustoiminta hoidetaan yhdistystoimintana ja liiketoimintaa on yrityksille tarjottavat turvallisuuspalvelut. Metallimiehestä tuli sairaanhoitaja. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Perniön VPK Perniön VPK:n liittyivät Särkisalosta Förbyn FBK sekä Teijon VPK. . Yleisimmät öljyn ja kemikaalien käyttöympäristöt . Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com Oppaamme esittelee: . ”Olemme viimeinen paikka, josta täällä valot sammuvat.” Riiko Järviö ja Oskar Manelius ovat mukana hyvässä harrastuksessa. Keikkoja on siis runsaat 300 vuosittain, mutta ne eivät päällikön mukaan palokuntalaisia rasita, koska on myös aikoja, ettei tehtäviä juurikaan ole. Vaarallisten aineiden käsittelyä ja pelastussuunnitelmia koskevat säädökset . Ja oppii paljon uusia asioita”, Järviö sanoo. Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. 9–10 ·2017 45 Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljynja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. Hälytysosaston lisäksi on nuoriso-, naisja veteraaniosastot. ”Vastavuoroisesti meidän palokunnan jäsenet voivat osallistua toisten palokuntien alueella, kun ovat siellä töissä.” Hannes Aaltonen on tyytyväinen, että omalla alueella on onnistuttu säilyttämään tällainen palvelu. Jäseniä VPK:ssa 147, hälytysosastossa 64 henkeä. Manelius tuli pienenä poikana isän mukana ja on nyt 22-vuotiaana mukana hälytysosastossa. Toimintaa kolmella asemalla
Myös rahastonhoitajana toimivalla Jouko Ekbergilla on pitkä palomiesura takana. Hallitukseen valittiin myös konstaapeli, maanviljelijä, räätäli ja kaksi nahkuria. Onneksi vielä löytyy työnantajia, jotka suhtautuvat palokuntakeikkoihin myönteisesti. Mauno Jokitalo ja Eveliina Ekberg viihtyvät hyvän harrastuksen parissa hyvässä porukassa. Ennen nuoria kasvoi hälytysosastoon tasaiseen tahtiin, mutta nyt tahti on verkkaisempi. ”Aikaisemmin oli helpompaa lähteä, kun omassa pitäjässä oli enemmän työpaikkoja”, muistelee kunniapuheenjohtaja Yrjö Ruohonen, jonka palokuntaura alkoi 53 vuotta sitten. Työnantajat ovat tiukentaneet sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olevan henkilöstönsä päästämistä hälytystehtäviin työaikana. Autonkuljettajia on paljon. Nuoret muuttavat muualle, muun muassa opiskelemaan. Päivälähdöt ovat välillä haasteellisia, mutta kuitenkin on pärjätty. Nuoria saisi olla enemmänkin Kokemäen VPK on aktiivinen satavuotias. huhtikuuta parikymmentä kuntalaista kokoontui kunnantalolle perustamaan omaa palokuntaa. Myös muita löytyy. S ata vuotta sitten perustavan kokouksen avasi maanmittausinsinööri Frans Sinivaara, joka valittiin myöhemmin pidetyssä järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi. Myös Harrastuksesta monelle myös ammatti Kokemäen VPK:ssa . 46 9–10 ·2017 SOPIMUSPALOKUNNAT Kokemäellä oli puuhattu vapaaehtoista palokuntaa jo ennen vuotta 1917, kunnes syntyvän tasavallan kuohuvana vuotena 22. Palokunnat muun muassa harjoittelevat yhdessä. Yksi heistä on paloesimiehenä toimiva Marko Toivio, joka on myös palokunnan päällikkö. Hynttyiden yhteen laittamisestakin on keskusteltu, mutta toistaiseksi homma jatkuu erillään. Kokemäellä toimii satavuotiaan VPK:n lisäksi kolme muutakin palokuntaa: Risten, Kuurolan ja Kauvatsan VPK:t. Hän jäi keväällä eläkkeelle 35 vuoden työrupeaman jälkeen Satakunnan pelastuslaitokselta. Palokunnan ensimmäisiä sääntöjä valittiin laatimaan maisteri Segerman, sähkömonttööri V.Ekroos ja satulaseppä R.Johansson. Yhä useampi työpaikka on myös muualla, jolloin matka hälytyksiin on mahdoton. Sellainen työura oli myös kunniapuheenjohtaja Yrjö Ruohosella. Se kertoo osaltaan siitä, miten oman pitäjän palokunta nähtiin tarpeelliseksi eri kansankerroksissa. Samalla tavalla kuin sata vuotta myöhemmin. Kokemäen VPK:ssa ollaan ylpeitä siitä, että heidän rivistään on hyvän palokuntaharrastuksen myötä tullut alan ammattilaisia. Halu pitää oma palokunta on voimakas. Kokemäen sopimuspalokunnalla on samanlainen pulma kuin monella muulla palokunnalla tässä maassa. Nuoriakin on kasvamassa, vaikka Toivio sekä puheenjohtaja Arto Perttula ja varapuheenjohtaja Juha Laukamo sanovat, että nuoria saisi olla enemmänkin. Samalla se on myös vilkkain vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Riskialueita alueella riittää. . Marko Toivio valmistelee illan harjoitusta ja ensivasteauton luona myös Yrjö Ruohonen, Arto Perttula ja takana Juha Laukamo.. Kokemäelläkin on teollisuutta, mutta erityiset riskikohteet ovat valtatie 2, joka ei tasoltaan vastaa nykypäivän valtateitä. Varapuheenjohtaja Arto Perttula on Tampereen teknillisen yliopiston tohtorikoulutettava ja varapuheenjohtaja Juha Laukamo työskentelee Pohjolan Voimassa tuotantosuunnittelussa insinöörinä. Ja myös siitä, että erilaisen taustan omaavat henkilöt ovat rikkaus palokuntatoiminnalle. Vuonna 2017 Kokemäen VPK:sta löytyy myös monia pelastusalalle töihin menneitä henkilöitä
Isä ja äiti ovat mukana ja isoisä-Yrjö on palokunnan kantavia voimia, kunniapuheenjohtaja. Hyvässä porukassa Palokuntien harjoitusillassa Kokemäen viljavarastolla palokunnat järjestivät jälleen yhteiset harjoitukset. Hälytysosastokin kiinnostaa, joten mahdollisesti käyn vielä sammutusmieskurssin.” Mauno Jokitalo on ollut mukana viitisentoista vuotta. Saattaa olla, että pyrin joskus opiskelemaan Pelastusopistoon.” Teksti ja kuvat: Esa Aalto Kokemäen VPK Hälytysosastossa 40 henkeä. rautatie kulkee alueella ja sieltäkin löytyy vartioimattomia tasoristeyksiä. ”Paloalasta voisi tulla myös ammatti. Hälytystehtäviä vuosittain parisataa. Jenna tuli neljä vuotta sitten nuorisoosastoon, mutta on tämän vuoden ollut mukana hälytysosaston harjoituksissa. 9–10 ·2017 47 www.brontoskylift.com Nostolavalaitteet Suomessa ja maailmalla. Uusi ensivasteyksikkö palokuntaan hankittiin pari vuotta sitten. Naisosastoon kuuluva Eveliina Ekberg oli mukana näyttelemässä pelastettavaa uhria. ”Naisosastossa järjestämme hälytysja kurssimuonituksia. Naisja nuorisoosastoissa 13 henkilöä. Isä-Joukon myötä Eveliina on pikkutytöstä alkaen ollut paloasemalla. Nyt hän työskentelee ensihoitajana ja hyvä harrastus tukee myös työtä. Kalusto on kunnossa Kalustonkin osalta palokunnan toiminta on hyvällä mallilla. Hän opiskelee logistiikkaa ammattikoulussa ja valmistuu yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi. Hän työskentelee lastentarhanopetajana. Oli luonnollista, että nelisen vuotta sitten hän tuli mukaan toimintaan. Tästä ei ole tarvinnut tinkiä”, Marko Toivio sanoo. Maastokelpoinen yksikkö on varustettu normaalein sammutusvarustuksin sekä nosturilla ja tukkikouralla. Halu auttaa toi mukaan palokuntatoimintaan. Kokemäelle hankittiin seitsemän vuotta sitten omalla rahoituksella raivausauto, jota kehitettiin omin voimin. Yksiköllä on käyty keikoilla laajemmallakin alueella. Kokemäellä on 7470 asukasta.. Naapurimaakuntia ja Porin Reposaarta myöden. Tänä vuonna lokakuuhun mennessä 159 hälytystehtävää. Sopimukseen on kirjattu, että saamme ympäri vuorokauden vähintään seitsemän hälytystehtävään kelpoista henkilöä paikalle. Ensivastetehtäviä vuosittain noin sata, mutta vaihtelee vuosittain runsaastikin. Kevyt yksikkö on rakennettu Sprinter Mersun alustalle ja siitä löytyvät liikenneja pintapelastusvälineet. ”Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa yhteistyö toimii hyvin. Vaikka ammatiksi Jenna Siuro on 16-vuotias, jonka tie palokuntaan on kulkenut perheen johdattamana. Kun autosta otetaan yksi penkki pois, saadaan käyttöön paarit
Täysi-ikäiseksi tultuaan nuorisopalokuntaan kuuluva siirtyy sammutusmieheksi tehtaan palokuntaan”, suojeluja palopäällikkö Hannu Koistinen kertoo. Tehtaan palokun. Palokunnan päätehtävä on toimia tehtaan turvallisuutta varten. Nuoret palokuntalaiset Aleksi Sivonen (vas.) ja Petteri Ketola suunnittelivat tulevan satavuosijuhlan ohjelman toteuttamista.. ”Nuorisopalokunnassa on mukana parikymmentä henkilöä. Silti hälytystehtäviä voi tulla myös laajemmalle alueelle. Lähin sopimuspalokunta on parinkymmenen kilometVarkaudessa juhlittiin 100-vuotiasta palokuntatoimintaa Omalle VPK:lle olisi tilaus Tehtaan palokunta ja nuorisopalokunta tekevät myös hyvää yhteistyötä paikallisten pelastusviranomaisten kanssa. Laivojen höyrykattiloita valmistaneet insinöörit perustivat sammutusryhmiä, mutta toiminnan loppuessa ja insinöörien lähdettyä paikkakunnalta, myös sammutusryhmät kuihtuivat pois. Kaupungin palokuntatoimintaan kuuluvat myös yhdistyspohjainen nuorisopalokunta sekä nykyisin osana alueellista Pohjois-Savon pelastuslaitosta toimiva Varkauden vakinainen palokunta. Juhlavuosi aloitettiin Varkauden Tehtaan Palokunnan perustamispäivänä 15. 48 9–10 ·2017 PELASTUSTOIMI V arkaudessa on tänä vuonna juhlittu 100-vuotiasta palokuntatoimintaa. Sata vuotta sitten syntyi tehtaalle oma palokunta, joka tänään toimii Stora Enson tehdaspalokuntana. Tehtaan palveluksessa on viisi palokuntalaista, kun muut sammutustyöhön osallistuvat tekevät päätyötään muualla. maaliskuuta, jolloin julkaistiin verkkonäyttely osoitteessa palokunta100.fi Palokuntaa oli yritetty perustaa jo aikaisemmin konepajalla. ta on jo 50 vuotta ollut sopimuspalokuntana ensin kaupungin palotoimelle ja nyt alueelliselle pelastuslaitokselle
Tehtaan VPK olisi tukipalokunta, jolla olisi paljon tehtävää myös onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvissä turvallisuusviestintätehtävissä. Lisätietoja Pekka Suomi 044 368 4002. Palokunta on mukana vasteessa keskisuurissa tehtävissä. Varkaudessa olisikin tilausta omalle VPK-yhdistykselle. Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio 017 368 4000 info@peltaco.com www.peltaco.com Onnea Suomi 100 v! Lämmin kiitos kaikille Suomen pelastuslaitoksille, jotka ovat olleet mukana veteraanien ja lottien kodinturva-kampanjassa tänä vuonna. Sitä ei toistaiseksi ole onnistuttu perustaa, koska yhdistystoiminnan hallinnon pyörittämiseen ei ole löytynyt halukkaita. ”Haaveena oli, että satavuotisjuhlavuonna se olisi saatu perustettua.” Työryhmäkin on asiaa pohtinut. Kampanjaan ehtii vielä mukaan. Niitä esittelevät vs. ”Vuorovahvuus on 1+5 ja ensihoitajia on neljä. 9–10 ·2017 49 rin päässä. Toiminta ja sen kehittäminen puoltaisi palokuntayhdistyksen perustamista. ”Toiminta onkin nyt kovin tehdaskeskeistä ja olisi toiminnan laajemman järjestämisen kannalta selkeämpää, jos sitä pyörittäisi oma yhdistys. Satavuotiaan kunniaksi teetettiin nimikoidut sankoruiskut. VPK-yhdistys toimisi sopimuspalokuntana tehtaalle sekä pelastuslaitokselle, jotka jo nyt ovat toiminnan tuki ja selkäranka. Minimivahvuus on 1+3 ja ensihoitajia neljä”, kertoo pelastuspäällikkö Erkki Asikainen. ”Alkusammutustaitojen opettamista ja muuta riskienhallintaan liittyvää tehtävää löytyy muualtakin alueen yrityksistä kuin tehtaalta”, Hannu Koistinen sanoo. Nuoriso-osasto olisi VPK:ta, kuten se on vastaavissa yhdistyksissä. Molemmat aloittivat palokuntatoiminnan viitisenkymmentä vuotta sitten. Se ei ole menetys, vaan siinä voittaa koko ala”, Hannu Koistinen ja Erkki Asikainen sanovat. Sopimuspalokuntana Tehtaan VPK palvelisi parhaiten myös koko talousaluetta. Teksti ja kuvat: Esa Aalto . palopäällikkö Mikko Pekkonen (vas.), pelastuspäällikkö Erkki Asikainen sekä suojeluja palopäällikkö Hannu Koistinen. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Varkauden paloasemalla työskentelee nelisenkymmentä henkilöä. ”VPK voisi osallistua enemmän pelastuslaitoksenkin toimintaan ja sille olisi kysyntää”, Erkki Asikainen sanoo. Olemme lahjoittaneet avullanne lähes 100 turvapakettia ympäri Suomea ja turvanneet monen kodin. Keski-ikäkin on kolmissakymmenissä, joten innokas porukka on myös nuorta.” Oma nuorisopalokuntayhdistys piti aikoinaan perustaa, koska tehtaan tehtävä ei ole kasvattaa uutta palokuntapolvea. Varkaudessakin on vuosien saatossa ollut mukana palokuntatoiminnassa sellaisia, jotka ovat opiskelleet itselleen alasta ammatin. ”Potentiaalia tähän on. Jatkuvuuskin saataisiin paremmin turvattua.” Koistinen ja Asikainen pohtivat myös, että yhdistykseen voitaisiin palkata päätoiminen päällikkö ja kalustonhoitaja. Meillä on jo nyt koulutettua porukkaa ja innokkaita palokuntalaisia. Koistinen ja Asikaisen ovat asuinpaikkakuntien palokuntanuoriso-osastojen kasvatteja. ”Se on meidänkin etumme, että olemme olleet kouluttamassa palokuntaisia, jotka ovat menneet töihin alalle tai mukaan muihin palokuntiin, esimerkiksi opiskelupaikkakunnillaan
Matkustajaaluksessa loukkaantui törmäyksen johdosta viitisenkymmentä henkilöä, jotka evakuoitiin alukselta Naantalin satamaan. Potilaat evakuoitiin mereltä nopeasti. Kohdealuksella toimineiden MIRG-ryhmien yhteistyö toimi Toivosen mukaan hyvin. Potilaita mereltä evakuointikeskukseen kuljettivat Puolustusvoimat ja vapaaehtoiset meripelastajat. Tuli ilmi myös tarve useammille yhteisharjoituksille vuositasolla”, Toivonen kertoo. Harjoitus ei juuri viivästynyt tämän takia. Rajavartiolaitoksen Turun tukikohdan helikopterin miehistö oli lentänyt koko yön, eikä vaihtomiehistöä ollut vielä paikalla harjoituksen alkaessa. ”Harjoituksen skenaario ja riskit ovat realistisia Nesteen jalostamon öljysataman, vilkkaan matkustajaliikenteen ja kapeiden väylien takia”, kuvailee harjoitusta johtanut palomestari Miikka Toivonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Matkustaja-aluksella syttyi myös tulipalo liinavaatevarastossa ja alukset vuotivat öljyä mereen. Lokakuussa järjestettiin siihen liittyvä mittava suuronnettomuusharjoitus Neste 2017 Naantalin satamassa. Yksi Helsingin ja kaksi Turun MIRG-ryhmää saapui siis helikopterin sijaan kohdealukselle korvaavilla Puolustusvoimien ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluksilla. Hankekumppaneita oli tarkkailijoina Liettuasta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta. Hänen mukaansa harjoituksessa VirveLisää turvallisuutta Itämeren satamiin Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Hälytysilmoitus: Meriliikenneonnettomuus, suuri. Tämä oli hankkeen jo kuudes isompi harjoitus. ”MIRG-ryhmiltä tulleen palautteen mukaan tarvitaan omat puheryhmät, jotka ovat valmiina Virve-puhelimissa. 50 9–10 ·2017 Hazard-hanke tähtää parantamaan turvallisuutta Itämeren alueen satamissa. HARJOITUS JA KOULUTUS H arjoituksen lähtökohtana oli matkustaja-aluksen ja öljytankkerin yhteentörmäys Turun ja Naantalin satamiin johtavalla väylällä
Viranomaistahojen ja satama-. Projektin viisi akateemista partneria tuottavat tietoa vallitsevasta tilanteesta, toimintatavoista sekä riskienhallinnan menetelmistä. misia toimijoita ja luoda näin oppimis-. Tästä syystä viestintärutiinien arviointi ja kohentaminen on jatkuva prosessi. Projektin viisi akateemista partneria tuottavat tietoa vallitsevasta tilanteesta, toimintatavoista sekä riskienhallinnan menetelmistä. 050 502 7031 FI–20014 UNIVERSITY OF TURKU Projektipäällikkö Jarmo Malmsten FINLAND Puh. Suorakanavatilassa Virven kantoaalto on noin kaksi kilometriä, joten mereltä maihin liikenne tuskin onnistuisi. suuskysymyksiä Itämeren alueen satamissa. taa uusien teknologioiden käyttöönottoa. Projektin viisi akateemista partneria tuottavat tietoa vallitsevasta tilanteesta, toimintatavoista sekä riskienhallinnan menetelmistä. Varsinais-?Suomen pelastuslaitos vastaa harjoitustoiminnan koordinoinnista ja johtamisesta, lisäksi harjoituksiin osallistuvat Turun ja Naantalin satamat sekä Neste Oyj:n terminaali-. ja satamatoiminnot.. Haluamme myös olla edelläkävijöitä ja toimia hyvänä esimerkkinä Itämeren alueella, toteaa Varsinais-?Suomen pelastuslaitoksen kehityspäällikkö Torbjörn Lindström. – Pelastuslaitos pyrkii vahvistamaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Lisätietoa: blogit.utu.fi/hazard Lisätiedot: HAZARD Project Projektin johtaja, professori Lauri Ojala Turku School of Economics Puh. Sujuva kokonaisuus ”Kokonaisuutena Neste 2017 -harjoitus vietiin läpi sujuvasti. Kaiken kaikkiaan projektissa on mukana 15 yhteistyökumppania kuudesta Itämeren alueen maasta. Tästä syystä viestintärutiinien arviointi ja kohentaminen on jatkuva prosessi. suuskysymyksiä Itämeren alueen satamissa. Tehokas ja sujuva kommunikaatio on välttämätöntä niin onnettomuustilanteisiin varautumisessa kuin onnetto-. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on kommunikaation ja viestinnän kohentaminen. Ensihoidosta oli lisäksi mukana kolme ambulanssiyksikköä ja kuusi henkilöä. Hanke sai EU:n Itämeriohjelmalta rahoituksen vuosille 2016–2019 ja sen budjetti on 4,3 M€. Harjoitukseen osallistuivat myös . suussäännösten ja -?vaatimusten kanssa toimimista. 050 409 1493, jarmo.malmsten@utu.fi HAZARD-??hankkeen tavoitteena on parantaa turvallisuutta Itämeren alueen satamissa Itämeren alueen toimijoiden kykyä varautua onnettomuuksiin halutaan parantaa kehittämällä Itämeren alueen pelastuslaitosten ja satamien turvallisuuskäytäntöjä. muustilanteiden aikanakin. ja kehittämisympäristö, jossa on mahdollista harjoitella ja arvioida menetelmiä ja järjestelmiä. Projektin kotisivut: blogit.utu.fi/hazard Projektikuvaus, toukokuu 2016 Lisätiedot: HAZARD Project Projektin johtaja, professori Lauri Ojala Turku School of Economics Puh. Tavoitteena on myös edistää riskienhallintamenetelmien hyödyntämistä ja nopeut-. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan keskittyvä hanke (HAZARD) tarkastelee kuljetusten turvalli-. Muita hankkeen avainkumppaneita ovat eurooppalaisen TEN-?T -?liikenneverkoston satamat ja niiden logistiikka-. toimijoiden keskinäisen kommunikaation parantamisen lisäksi kehitettävää on viestinnässä suurelle yleisölle. Projektin kotisivut: blogit.utu.fi/hazard Projektikuvaus, toukokuu 2016 liikenne takkusi hetkittäin, koska alueen tukiasemien kapasiteetti ei riitä näin isossa tilanteessa. – Tavoitteenamme on kehittää turvallisuuskäytäntöjä sekä helpottaa alati muuttuvien ja tarkentuvien turvalli-. Projektissa parannetaan Itämeren alueen toimijoiden tietoisuutta toistensa käytännöistä ja lisätään yhteyden-. – Tavoitteenamme on kehittää turvallisuuskäytäntöjä sekä helpottaa alati muuttuvien ja tarkentuvien turvalli-. Naantalin satamaterminaali toimi hyvin eva kuointikeskuksena suuronnettomuussuunnitelman mukaisesti. Projektin vetovastuussa on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeen budjetti on 4,3 miljoonaa euroa ja se on saanut osarahoituksen EU:n Itämeriohjelmalta vuosille 2016–2019. misia toimijoita ja luoda näin oppimis-. Tilana satamaterminaali oli sopiva tälle potilasmäärälle. 9–10 ·2017 51 HAZARD – kuuden maan yhteishanke Hankkeen tavoite on parantaa turvallisuutta Itämeren alueen satamissa ja kykyä varautua onnettomuuksiin kehittämällä alueen pelastuslaitosten ja satamien turvallisuuskäytäntöjä. 050 409 1493, jarmo.malmsten@utu.fi HAZARD-??hankkeen tavoitteena on parantaa turvallisuutta Itämeren alueen satamissa Itämeren alueen toimijoiden kykyä varautua onnettomuuksiin halutaan parantaa kehittämällä Itämeren alueen pelastuslaitosten ja satamien turvallisuuskäytäntöjä. Mukana on 15 yhteistyökumppania kuudesta Itämeren alueen maasta. ja satamatoiminnot.. Potilaina oli Turun AMK:n ensihoidon ja Aboa Maren opiskelijoita. suuskysymyksiä Itämeren alueen satamissa. Projektin vetovastuussa on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. 050 502 7031 FI–20014 UNIVERSITY OF TURKU Projektipäällikkö Jarmo Malmsten FINLAND Puh. – Tavoitteenamme on kehittää turvallisuuskäytäntöjä sekä helpottaa alati muuttuvien ja tarkentuvien turvalli-. Viranomaistahojen ja satama-. Useilla varsinaissuomalaisilla toimijoilla on hankkeessa merkittävä rooli. Hankkeen vetovastuussa on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Varsinais-?Suomen pelastuslaitos vastaa harjoitustoiminnan koordinoinnista ja johtamisesta, lisäksi harjoituksiin osallistuvat Turun ja Naantalin satamat sekä Neste Oyj:n terminaali-. Viranomaistahojen ja satama-. Hankkeessa tarkastellaan myös voimassa olevaa lainsäädäntöä ja analysoidaan, miten se vastaa nykyisiin tarpeisiin. alueella. misia toimijoita ja luoda näin oppimis-. operaattorit sekä kansalliset ja alueelliset pelastuslaitokset. suussäännösten ja -?vaatimusten kanssa toimimista. – HAZARD-?hankkeen ansiosta osaamme jatkossa varautua paremmin paitsi olemassa oleviin, myös uusiin tiedostettuihin riskeihin, joita syntyy esimerkiksi käsiteltäessä vaarallisia aineita satama-. Potilaita kertyi yhteensä noin sata. 050 409 1493, jarmo.malmsten@utu.fi HAZARD-??hankkeen tavoitteena on parantaa turvallisuutta Itämeren alueen satamissa Itämeren alueen toimijoiden kykyä varautua onnettomuuksiin halutaan parantaa kehittämällä Itämeren alueen pelastuslaitosten ja satamien turvallisuuskäytäntöjä. Haluamme myös olla edelläkävijöitä ja toimia hyvänä esimerkkinä Itämeren alueella, toteaa Varsinais-?Suomen pelastuslaitoksen kehityspäällikkö Torbjörn Lindström. Hankkeessa tarkastellaan myös voimassa olevaa lainsäädäntöä ja analysoidaan, miten se vastaa nykyisiin tarpeisiin. operaattorit sekä kansalliset ja alueelliset pelastuslaitokset. Projektissa parannetaan Itämeren alueen toimijoiden tietoisuutta toistensa käytännöistä ja lisätään yhteyden-. operaattorit sekä kansalliset ja alueelliset pelastuslaitokset. Isommalla joukolla tulee tilaongelma, jos jatkokuljetukset eivät lähde nopeasti”, Miikka Toivonen kuvailee. toimijoiden keskinäisen kommunikaation parantamisen lisäksi kehitettävää on viestinnässä suurelle yleisölle. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan keskittyvä hanke (HAZARD) tarkastelee kuljetusten turvalli-. Harjoituksiin osallistuvat myös Turun ja Naantalin satamat sekä Nesteen öljysatama. Tehokas ja sujuva kommunikaatio on välttämätöntä niin onnettomuustilanteisiin varautumisessa kuin onnetto-. Projektin vetovastuussa on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Projektissa parannetaan Itämeren alueen toimijoiden tietoisuutta toistensa käytännöistä ja lisätään yhteyden-. Useilla varsinaissuomalaisilla toimijoilla on hankkeessa merkittävä rooli. Harjoitukseen osallistui pelastuslaitokselta noin sata henkilöä. Tavoitteena on saattaa yhteen eri viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä ja akatee-. Näihin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi satamatoimijoiden ja pelastusviranomaisten yhteisharjoitusten kautta, sanoo projektipäällikkö Jarmo Malmsten Turun yliopistosta. Jos alueella on kaksi isoa tilannetta samanaikaisesti, tulee harkita suorakanavan käyttöä. Useilla varsinaissuomalaisilla toimijoilla on hankkeessa merkittävä rooli. Projektin kotisivut: blogit.utu.fi/hazard Projektikuvaus, toukokuu 2016 Lisätiedot: HAZARD Project Projektin johtaja, professori Lauri Ojala Turku School of Economics Puh. Tavoitteena on myös edistää riskienhallintamenetelmien hyödyntämistä ja nopeut-. Tästä syystä viestintärutiinien arviointi ja kohentaminen on jatkuva prosessi. pitoa alueen toimijoiden kesken. ”Saimme arvokasta kokemusta kaluston käytöstä ja esimerkiksi öljyntorjunnassa puomituksesta.”. muustilanteiden aikanakin. pitoa alueen toimijoiden kesken. Kaiken kaikkiaan projektissa on mukana 15 yhteistyökumppania kuudesta Itämeren alueen maasta. taa uusien teknologioiden käyttöönottoa. Muita hankkeen avainkumppaneita ovat eurooppalaisen TEN-?T -?liikenneverkoston satamat ja niiden logistiikka-. ja satamatoiminnot.. ja kehittämisympäristö, jossa on mahdollista harjoitella ja arvioida menetelmiä ja järjestelmiä. ja kehittämisympäristö, jossa on mahdollista harjoitella ja arvioida menetelmiä ja järjestelmiä. – HAZARD-?hankkeen ansiosta osaamme jatkossa varautua paremmin paitsi olemassa oleviin, myös uusiin tiedostettuihin riskeihin, joita syntyy esimerkiksi käsiteltäessä vaarallisia aineita satama-. – Pelastuslaitos pyrkii vahvistamaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Muita hankkeen avainkumppaneita ovat eurooppalaisen TEN-?T -?liikenneverkoston satamat ja niiden logistiikka-. Tavoitteena on saattaa yhteen eri viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä ja akatee-. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on kommunikaation ja viestinnän kohentaminen. Kaiken kaikkiaan projektissa on mukana 15 yhteistyökumppania kuudesta Itämeren alueen maasta. Palomestari Miikka Toivonen toimi harjoituksen johtajana. Hanke sai EU:n Itämeriohjelmalta rahoituksen vuosille 2016–2019 ja sen budjetti on 4,3 M€. toimijoiden keskinäisen kommunikaation parantamisen lisäksi kehitettävää on viestinnässä suurelle yleisölle. Tavoitteena on myös edistää riskienhallintamenetelmien hyödyntämistä ja nopeut-. pitoa alueen toimijoiden kesken. Näihin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi satamatoimijoiden ja pelastusviranomaisten yhteisharjoitusten kautta, sanoo projektipäällikkö Jarmo Malmsten Turun yliopistosta. Satamat sijaitsevat usein lähellä asutusta ja onnettomuuden sattuessa suuri määrä asukkaita voi altistua vaaralle. Muita avainkumppaneita ovat eurooppalaisen TEN-T -liikenneverkoston satamat ja niiden logistiikka-operaattorit sekä kansalliset ja alueelliset pelastuslaitokset. – HAZARD-?hankkeen ansiosta osaamme jatkossa varautua paremmin paitsi olemassa oleviin, myös uusiin tiedostettuihin riskeihin, joita syntyy esimerkiksi käsiteltäessä vaarallisia aineita satama-. alueella. 050 502 7031 FI–20014 UNIVERSITY OF TURKU Projektipäällikkö Jarmo Malmsten FINLAND Puh. alueella. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on kommunikaation ja viestinnän kohentaminen. Tehokas ja sujuva kommunikaatio on välttämätöntä niin onnettomuustilanteisiin varautumisessa kuin onnetto-. muustilanteiden aikanakin. Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa harjoitustoiminnan koordinoinnista ja johtamisesta. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan keskittyvä hanke (HAZARD) tarkastelee kuljetusten turvalli-. – Pelastuslaitos pyrkii vahvistamaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Varsinais-?Suomen pelastuslaitos vastaa harjoitustoiminnan koordinoinnista ja johtamisesta, lisäksi harjoituksiin osallistuvat Turun ja Naantalin satamat sekä Neste Oyj:n terminaali-. Hanke sai EU:n Itämeriohjelmalta rahoituksen vuosille 2016–2019 ja sen budjetti on 4,3 M€. Satamat sijaitsevat usein lähellä asutusta ja onnettomuuden sattuessa suuri määrä asukkaita voi altistua vaaralle. Näihin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi satamatoimijoiden ja pelastusviranomaisten yhteisharjoitusten kautta, sanoo projektipäällikkö Jarmo Malmsten Turun yliopistosta. Haluamme myös olla edelläkävijöitä ja toimia hyvänä esimerkkinä Itämeren alueella, toteaa Varsinais-?Suomen pelastuslaitoksen kehityspäällikkö Torbjörn Lindström. Hankkeessa tarkastellaan myös voimassa olevaa lainsäädäntöä ja analysoidaan, miten se vastaa nykyisiin tarpeisiin. Satamat sijaitsevat usein lähellä asutusta ja onnettomuuden sattuessa suuri määrä asukkaita voi altistua vaaralle. Öljyntorjunnan osalta harjoitus sujui ilman suurempia ongelmia. taa uusien teknologioiden käyttöönottoa. Tavoitteena on saattaa yhteen eri viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä ja akatee-. suussäännösten ja -?vaatimusten kanssa toimimista. Alun perin oli tarkoitus puomittaa molemmat kohdealukset, mutta koska Rajavartiolaitoksen Uisko oli päivystävä alus, se jätettiin puomittamatta
Iso harjoitus on järjestetty myös Liettuan Klapeidassa. Merialueen ja jalostamon harjoitus olivat molemmat komppanialähtöjä ja tilanne laajeni yhtymälähdöksi työllistäen tehokkaasti päällystöä ja palomiehiä. ”Hazard-hankkeessa saamme muiden toimintatavat tutuiksi. Saman tilannekuvan ylläpito kaikilla viranomaisilla oli tärkeä osa harjoitusta. Naantalin satamaterminaali toimi hyvin evakuointikeskuksena. Saksassakin viranomaiset toimivat hyvin yhdessä, mutta tärkeätä on saada myös paikalliset toimijat mukaan.” Tänä vuonna Hampurissa järjestetty suuronnettomuusharjoitus on isoin 560 osallistujallaan. Harjoitusta suunniteltiin vuosi. Yhteinen kieli ja toimintatavat tutuiksi ”Ensimmäinen alus tuli paikalle kuudessa minuutissa hälytyksestä, se oli nopeasti toimittu”, kiittelee aluepalopäällikkö (batallion chief) Thorsten Grams Hampurin palolaitokselta Saksasta ”Hazard on todella hyvä yhteistyöhanke. Tämä on tietysti resurssikysymys”, Toivonen sanoo. Hyvät kontaktit ja yhteiset toimintatavat auttavat myös tositilanteessa. 52 9–10 ·2017 HARJOITUS JA KOULUTUS Naantalin satama, Rajavartiolaitos, Helsingin pelastuslaitos, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, Neste, Poliisi, Turun satama ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. ”Itselleni oli uutta evakuointipisteen perustaminen. Uutta johtamisjärjestelmää harjoiteltiin nyt laajemmin toista kertaa. Vastaavia on tarkoitus järjestää hankkeeseen liittyen yhteensä 15. Samalla haastava johtamisharjoitus Samaan aikaan Naantalin sataman harjoituksen kanssa järjestettiin toinen suuronnettomuusharjoitus Nesteen Naantalin jalostamolla karttaharjoituksena. Kokonaisvahvuus nousi noin 300 henkeen. Kehitettävää löytyi lähinnä tilanteen rauhoittamisessa. Meiltäkin oli juuri kolme kaveria henkilöstövaihdossa Ruotsissa Helsingborgissa”, iloitsee kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Myös poliisin laajempi osallistuminen olisi toivottavaa. Johtamistehtävänä kaksi samanaikaista harjoitusta oli haasteellinen, mutta tilannekuva pysyi kaikilla yllättävän hyvänä. ”Tieto onnettomuudesta tuli meille todella nopeasti”, kertoo Naantalin sataman toimitusjohtaja Pasi Haarala.”. Tositilanteessa voisi olla myös paperittomia ulkomaalaisia, joten tarvittaisiin henkistä tukea, huoltoa, jatkokuljetuksia ja niin edelleen.” Viljasen mukaan evakuointipaikalla linjasto saatiin nopeasti kuntoon, pääpaino oli ensihoidossa. . . Thorsten Grams Hampurin palolaitokselta vaihtoi kokemuksia ja ajatuksia Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Torbjörn Lindströmin kanssa Neste 2017 -harjoituksessa. ”Tämänkokoisen harjoituksen järjestäminen on suuri ponnistus, eikä vastaavia järjestetä Suomessa kovin usein. Yhteistyö Meripelastuskeskuksen kanssa toimi hyvin.” . Tapahtuma kiinnostaisi potilaiden omaisia ja mediaa. ”Pelastuspuoli tuki ensihoitoa ja sovitti yhteen viranomaistoimintaa. Pelastuspäällikkö Mika Viljanen toimi harjoitusP2:na eli päivystävänä päällikkönä. Harjoitukseen olisi ollut suotavaa osallistua myös sosiaalitoimesta, koska evakuointikeskuksessa majoitukset, vaatetukset ja niin edelleen kuuluvat sille. Kaikilla oli etukäteen mietitty roolinsa. Se oli viranomaisyhteistyötä parhaimmillaan. Pelastuspuoli tuki ensihoitoa ja sovitti yhteen kaikkea viranomaistoimintaa. Opimme puhumaan samaa kieltä ja tarkoittamaan asioilla samaa. Pelastuspäällikkö Mika Viljanen toimi harjoitusP2:na
Koeastiassa oleva selluloosa-aerogeeli on höttöistä, pehmeää massaa, joka on pullollaan ilmaa. luloosa-aerogeeliä voidaan valmistaa vaikkapa keräyskartongista, kuten maitopurkeista. V IKE-hankkeessa on tavoitteena luoda uusia vihreitä ja tehokkaita sellulloosaja kitosaanipohjaisia kemiallisia öljyntorjuntaratkaisuja mekaanisen öljyntorjunnan tueksi rannikoiden, satama-alueiden ja maaperän puhdistukseen. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Kun öljy sitoutuu siihen, kaikki kerätään pois eikä öljyä jää vesistöön”, Laitinen kertoo. Hankkeessa on valmistettu erityisesti kierrätyskuitupohjaisia imeviä mate riaaleja. Tutkimuksissa on jo päästy parempiin tuloksiin kuin kaupallisilla öljypohjaisilla (muovi) imeytysmateriaaleilla. Mikä VIKE. SelOulun yliopistossa on käynnissä Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama 2,5-vuotinen hanke VIKE – Öljyntorjuntavalmiuden parantaminen vihreillä kemikaaleilla, jossa tutkitaan uusia biopohjaisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja öljyntorjuntaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan yritysten ja viranomaisten kanssa. Tutkijatohtori Ossi Laitinen näyttää käytännön esimerkin laboratoriossa. Kilon palanen imee itseensä tynnyrillisen öljyä. Nanosellun avulla voidaan myös muodostaa emulsio öljyn pintaan ja pitää öljypisarat erillään, jolloin ne eivät muodosta isoja lauttoja. Silaanikäsittelyllä sellu muutetaan imukykyiseksi muulle kuin vedelle eli vettähylkiväksi. Maallikon on vaikea käsittää, mitä on esimerkiksi nyt tutkittava nanosellu. Dieselöljy sen sijaan imeytyy ahnaasti massan sisään värjäten sen punertavaksi. 9–10 ·2017 53 Vihreitä kemikaaleja tutkitaan Oulussa Öljyntorjuntaa maitopurkista Otsikko kuulostaa ehkä tieteistarinalta, mutta eipä sittenkään. Mukana ovat myös OuluKoillismaan ja Etelä-Savon pelastuslaitokset sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. TUTKIMUS JA VIESTINTÄ Tutkijatohtori Ossi Laitinen (vas.) ja apulaisprofessori Henrikki Liimatainen esittelevät, miten silaanikäsitelty nanosellu imee dieseliä, mutta hylkii vettä. Oulun yliopistossa kehitetään ja tutkitaan uusia materiaaleja, joista voidaan valmistaan esimerkiksi biopohjaisia öljyntorjuntakemikaaleja – jopa maitopurkista. Isommankin öljymäärän saa näin paremmin hallintaan. Hankkeessa tutkittavat luonnonpolymeerit, kuten selluloosa, ovat uusiutuvia, biohajoavia ja kierrätettäviä. ”Loppuprojektissa keskitymme absorbentteihin eli imeytysaineisiin. Biopohjaiset kemikaalit eivät ole itsessään ympäristölle haitallisia, kuten useat nykyisin käytettävät öljyntorjuntakemikaalit. Hanke päättyy heinäkuussa 2018. Pipetillä sen päälle tiputetut vesitipat valuvat pinnasta pois
”Haluamme kasvattaa imeytysmateriaalien keräyskapasiteettia ja käyttää sellupohjaisia kierrätysmateriaaleja. Ympäristöasiat pitää ottaa entistä paremmin huomioon myös pelastustoimessa. Pelastuslaitokset ovat mukana asiantuntijoina ja tarkkailijoina. Vielä jää nähtäväksi, miten nyt tutkittavat materiaalit käyttäytyvät aallokkoisella merellä.” Vihreitä arvoja ja markkinarakoa Kuopiolaisen Peltaco Oy:n toimitusjohtaja Pekka Suomi on myös innoissaan tutkimushankkeesta. ”Yritykset ovat mukana hankkeen ohjausryhmässä, mutta emme tee suoraan tuotekehitystä heille. Tarve uusille biopohjaisille öljyntorjuntatavoille herkillä arktisilla alueilla on nyt kova. Testeissä 30:n puristusja imeytyskerran jälkeen jäljellä oli vielä jopa 70 prosenttia kapasiteetista. Olisi hienoa, että esimerkiksi imeytysaineiden materiaali saataisiin omavaraisesti kotimaasta”, Suomi kiteyttää. Tämä on hieno avaus ja uskon hankkeen saavan jatkoa. TUTKIMUS JA VIESTINTÄ Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi Terien avautuma 200 mm täyttää CC200 Euronmin fa ce b o o k. Tutkimuslaboratoriossa tulokset ovat yllättävänkin hyviä. Nanoselluvalmis te on kuin sieni – erittäin huokoinen ja siitä voi puristaa öljyn pois. Nykyisin käytössä olevat öljyntorjuntapuomit on valmistettu tyypillisesti kertakäyttöisistä öljypohjaisista materiaaleista. ”Olemme antaneet muun muassa käytännön vinkkejä öljyntorjunnasta. Dieselöljyn lisäksi on testattu esimerkiksi useita orgaanisia liuottimia sekä polttoaineita ja erilaisia öljyjä. Tarkoitus on testata materiaaleja myös laboratoriomittakaavaa isommassa ympäristössä niin sanotuilla minipuomeilla. Monet maat, kuten Suomi, Ruotsi ja Englanti ovat kieltäneet monien kaupallisten kemikaalien käytön. 54 9–10 ·2017 VIKE-hankkeessa on kaksi tutkijaa Oulun yliopistosta ja yksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Perinteiset kemialliset menetelmät ovat usein tehokkaita nopeasti laajeneville, rannikkoa uhkaaville päästöille. Ne perustuvat useimmiten toksisiin aineisiin, joiden käyttöä ei suosita niiden suurten haittavaikutusten takia. Esimerkiksi pahvista saa sellua. Maalla sattuvaa öljytai kemikaalivuotoa varten voidaan materiaalista valmistaa mattoa. Ympäristö tärkeä pelastustoimessa Pelastuspäällikkö Mika Haverinen OuluKoillismaan pelastuslaitokselta on VIKEhankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Näin pärjättäisiin pienemmillä imeytysainevarastoilla.” VIKE-hankkeen loppuvaiheessa tehdään teknis-taloudellinen arviointi siitä, mitä lopputuotteet ja niiden valmistaminen tulisivat maksamaan. 05 680 7700 Terien avautuma 200 mm täyttää CC200 Euronormin Erinomainen leikkausvoima: A8 / B9 / C8 / D9 / E9 (NFPA) 1K 2K 3K 4K 5K (EN). ”Peltaco lähti mukaan, koska hanke sopii hyvin yrityksemme vihreisiin arvoihin ja siinä kehitetään uutta. Takana on vahvaa tutkimusosaamista ja myös pelastuslaitosten kokemukset. co m /t ek n o sa fe UUTUUS S788E2 akkukäyttöinen leikkuri TEKNOSAFE OY | Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Hankkeessa on suuri mahdollisuus myös bisnesmielessä. Tulokset ovat siis kaikkien hyödynnettävissä. Ne eivät ole biohajoavia ja kuljetetaan hävitettäviksi käytön jälkeen ongelmajätelaitokselle. Vie kuitenkin joitakin vuosia ennen kuin tutkimuksen ja testien jälkeen näemme mahdollisesti valmiita tuotteita markkinoilla. Olemme myös tutustuneet öljyntorjuntaan ja kalustoon, sekä saaneet verrokeiksi nykyisin käytettäviä öljynimeytyspuomeja”, Laitinen kertoo. Halpojenkin puomien hävittäminen maksaa paljon. Mietimme, pystyisimmekö hyödyntämään samalla Sami Responsea, joka on liikuteltava maaöljyvahinkojen torjuntalaitteisto
Autoilijankatu 8 20780 Kaarina www.sply.fi Atexor Oy Bronto Skylift Oy Ab Dafo Oy Dräger Suomi Oy Elektro-Arola Oy Finsatec Oy Hygio Oy JPT Jaskari Oy Juha Snell Oy Kidde Finland Oy Lamor Corporation Oy Palovaruste Pivaset Peltaco Oy Pig-Farmi Oy Pig Enviro Polarsafety Oy Interspiro Presto Paloturvallisuus Oy Procurator Oy Ab Rauplan Oy Saurus Oy Sammutustekniikka Oy Sarco Oy Savon Palokalusto Ky Scania Suomi Oy Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Tamrex Oy Thinger Solutions Oy Teknosafe Oy Telko Oy TR-Vesitykit Oy Turvata Oy Ursuk Oy Veho Group Oy Ab Veikko Nummela Oy Vema Lift Oy Viking Life-Saving Equipment Oy Volvo Finland Ab YTM-Industrial Oy K uv a: K im m o K ai st o. Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta yhteistyökumppaneillemme! SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y
56 9–10 ·2017 Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2018 toivottavat: 56 9–10 ·2017 Turvallista joulun aikaa & onnellista uutta vuotta! P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Makoisaa joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! toivottaa Pelastustiedon väki
010 555 5273 www.scania.fi Rauhallista Joulua Turvallista Vuotta 2018!. 010 555 5299 Petri Surakka puh. 9–10 ·2017 57 Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2018 toivottavat: 9–10 ·2017 57 Keski-Suomen pelastuslaitos Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! www.jokipelastus.fi Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh
Vapaapalokunta ennen vakinaista palokuntaa Syksyllä 1876 kaupunkilaisten keskuudessa alettiin puuhata vapaaehtoisen palokunnan perustamista. Yksittäisten puutalojen lisäksi keskikaupungilla riehui 1890-luvulla kokonaisia puutalokortteleita hävittäneitä paloja. Samaan aikaan kaupunkirakentamisessa pyrittiin turvallisempaan asumiseen erilaisten rakennusmääräyksien kautta. Vakinaiseen palokuntaan kuului palomestari, ruiskumestari ja kahdeksan palosotilasta. Rakennusten järjestäytymättömyys, tiheästi rakennetut puutalokorttelit ja tulenarat sahalaitokset tekivät Kotkasta palontorjunnan kannalta haasteellisen paikan. Turvallisuutta lisäsivät kehittynyt sammutuskalusto ja yleistyvät vesijohtoverkostot. Joulukuussa 1875 kestikievari ja W. Pyhän Nikolauksen kirkko oli ainoa kivirakennus. Yhteisöllisyyttä ja henkeä pidettiin yllä muilla konstein, kuten näytelmäkerhoilla sekä perustamalla urheiluseuroja ja kirjastoja. Kun Kotkasta tuli kaupunki heinäkuussa 1879, oli myös palotoimi uudistettava. 58 9–10 ·2017 E nnen palokuntien perustamista kaupunkien palontorjunta perustui ennaltaehkäisyyn ja kaupunkien kaduilla kierteleviin palovartijoihin. Suomen ensimmäisen palolain voimaantuloon asti 1930-luvulla oli palontorjunta kaupunkien omien järjestysmääräysten alaista ja maaseudulla täysin vapaaehtoista. Käyttökelpoisista sammutuskalustoista huolimatta oli sammutustyön järjestymättömyys tulipalojen sattuessa sammutustyön suurin este. Vuonna 1863 perustettiin Porin VPK ja 1864 Helsingin VPK. Kotkan vapaaehtoisen palokunnan sääntöjen mallina olivat Helsingin VPK:n säännöt. Ei siis ihme, että venäläisvallan aikana palokuntaliike oli tarkkailun alla, ja siksi vapaapalokuntien perustamisaalto alkoi vasta 1860-luvun puolivälin jälkeen. Kaupunkeihin verrattuna tulipaloja oli harvoin. Tulentorjunta oli yleisen sammutusvelvollisuuden varassa. (Kuvaaja Atelier Kotka, Kymenlaakson museo).. VPK:n perustamisvuonna yhdyskunnassa ei ollut pankkeja, ei sähköä, ei puhelinta eikä vesijohtoa. Maaseudulla vapaapalokunnasta muodostui monen kylän kokoava voima. Suurimmat aineelliset vahingot syntyivät tehdasja lautatarhapaloista. Varsinkin Kotkan sahayhdyskunnassa, joka oli osa Kymin pitäjää, vallitsi vilkas rakennuskausi. Tiheästi rakennetuissa puutalokortteleissa valloilleen päässyt tulipalo aiheutti suurta vahinkoa. Satamakapteeni Enok Blomberg valittiin palokunnan päälliköksi. Suomen ensimmäiset palokunnat olivat vuonna 1838 perustettu Turun VPK ja 1861 perustettu Helsingin vakinainen palokunta. Yli viisisataa miestä jäi työttömäksi. Pro gradututkielma. Hyvän satamapaikan tarjoava Kotkansaari Kymijoen suulla oli tavoiteltu paikka monelle höyrysahalle. Sen työtä avusti vapaaehtoinen palokunta, joka oli tehnyt tulentorjuntatyötä jo ennen kaupungin perustamista. Katajamäki, Juhani, Vapaaehtoinen palokuntaliike kansakuntaa rakentamassa. Sahoille oli hankittu käsikäyttöisiä paloruiskuja. Samalla asukasluku kasvoi. Senaatti vahvisti ne tammikuussa 1877. palomuseot.fi/fi/page/529 Vapaaehtoisen palokuntatyön alkuvaiheet Kotkassa . Tällöin Kotkassa oli kaksi palovartijaa, jotka pimeään aikaan kiertelivät kaduilla. Tulipalo Palotorninvuorella vuonna 1911. Kaupunkiin saatiin vakinainen palokunta vastaa 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Puisia asuinrakennuksia tallija muine ulkorakennuksineen oli toistasataa. Koivula, Eeva, Vapaapalokunta – kasvupaikka kansalaistoiminnalle 1838–1938. 1870-luvulla saivat myös monet muut kaupungit, kuten Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Tammisaari, Oulu, Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna ja Kotka omat vapaehtoiset palokuntansa. Puutalokorttelija tehdaspaloja Kotkan VPK joutui ensimmäiseen varsinaiseen tulikasteeseensa syyskuussa 1879. Kotkan ensimmäinen sahalaitos, niin sanottu Vanha saha, sen lautatarha ja viereinen lasitehdas paloivat perustuksiaan myöten. Teksti: Tuula Vuolle-Selki Kirjallisuutta: Harjunpää, Kaisu, 120 vuotta paloja pelastustoimintaa: Kotkan Vapaaehtoinen Palokunta 1876–1996. Helsinki: Suomen pelastusalan keskusjärjestö, 2008. Jyväskylä 1996. Tiheästi rakennetut puutalokorttelit ja tulenarat sahalaitokset Kotkan seudulle oli 1870-luvulle mennessä noussut teollisuutta: kahdeksan sahaa, tiilija lasitehdas sekä panimo. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Kaupunkien turvallisuutta parannettiin kaupunkikohtaisilla (palosääntö tai palojärjestys) määräyksillä sammutuskalustosta. Tulipalosta ilmoitettiin rummuttamalla ja huutamalla asukkaille, jotka riensivät palopaikalle sankoineen ja lapioineen. Jyväskylän yliopisto kevät 2011. Suomen palomuseot: historiaa, http://www. Yhteiskuntapolitiikka/Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma. Gutzeit PALOTURVALLISUUS & CO:n työväenasunto tuhoutuivat tulipalossa. Palo kesti toista vuorokautta ja liekkien kajastus näkyi Kouvolassa saakka. Tulipaloissa turvauduttiin kaupunkilaisten yleiseen sammutusvelvollisuuteen. Palokuntien perustamistahti kiihtyi Suomessa 1800-luvulla ja vapaaehtoisesta palokuntaliikkeestä kehittyi merkittävä yhteiskunnallinen tekijä. Hovinsaaren saha paloi 1904 ja selluloosatehdas kolme vuotta myöhemmin. Turun VPK perustettiin noin kymmenen vuotta tuhoisan kaupunkipalon jälkeen
9–10 ·2017 59
VPK:n paraati Oulun keskustassa 27. Hälytysosaston toimintaan on siirtynyt jo lähes valmiiksi perehdytettyjä sammutusmiehiä. toukokuuta. Palokunnan varapäällikkö Jari Pesonen antaa palokuntanuorille ohjeita Päivä palomiehenä -tapahtumassa. Kuva: Ville Honkonen. Palokuntanuoret marssivat osaston johtajien johdolla. päivänä vuonna 1917 perustettu osasto aloitti poikaosastona, joka myöhemmin muuttui nuoriso-osastoksi tyttöjen tullessa mukaan toimintaan. Viikkoharjoitusten lisäksi toimintaa ovat erilaiset omat tapahtumat ja palokuntanuorten kesäleiri. Nuoriso-osasto tärkeä osa toimintaa VPK:n 30 hengen vahvuista hälytysosastoa on jo pitkään täydennetty pääosin vain omien palokuntanuorten kautta, jotka ovat jatkaneet toimintaa hälytysosastossa. 60 9–10 ·2017. T oukokuun 13. Nykyisin nuorimmat palokuntalaiset ovat seitsenvuotiaita. Osasto on oululaisten tietojen perusteella vanhin yhtäjaksoisesti toiminut nuoriso-osasto Suomessa. Vuonna 2008 osaston yhteyteen perustettiin myös varhaisnuorisoryhmä. VPK:n paloasemalla riittääkin vilinää, kun nuorisoosasto kokoontuu keskiviikkoiltaisin ja varhaisnuoret torstai-iltaisin. Oulussa on juhlittu tänä vuonna Oulun VPK:n satavuotiasta nuoriso-osastoa. Nuoriso-osastossa on jo pitkään ollut mukana 10–17-vuotiaita lapsia ja nuoria. TulevaisuusOulussa palokuntanuorisotyötä jo Sata vuotta SOPIMUSPALOKUNNAT kin näyttää hyvältä – onhan nuoriso-osaston ja varhaisnuorten harjoituksissa viikoittain tälläkin hetkellä mukana yli 30 palokuntanuorta. . Kuva: Oskari Ervasti
Mukana oli 20 palokuntanuorta, jotka olivat vuoroillaan paloautoissa, asemavuorossa ja hätäkeskuksessa. Molemmat aikovat myöhemmin siirtyä myös hälytysosastoon ja haaveena on mahdollisesti saada ammatti pelastusalalta. Paikalla oli reilut 60 juhlijaa, joista puolet oli palokuntanuoria. Paraati päättyi kaupungintalolle ja siihen osallistuneet palokuntalaiset siirtyivät kaupungintalolla järjestettyyn tilaisuuteen. Teoksessa paneudutaan myös elementtirakenteisen väestönsuojan kehitystyöhön. Väestönsuojien rakentamiseen keskittyvää historiaja lähdeteosta ei ole Suomessa aiemmin julkaistu. Teksti: Patrik Willberg . Juhlatilaisuus sisälsi taikuutta, YouTube-tähtien tervehdyksiä ja palkitsemisia. Kirjassa on yli 300 valokuvaa, noin 150 taulukkoa tai kaaviota sekä 250 asiakirjaa tai kopiota eri lähteistä. Teos on yhtä aikaa katsaus väestönsuojarakentamisen historiaan sekä ajantasainen tietolähde väestönsuojelurakentamisen ohjeisiin ja määräyksiin. ”Päivä palomiehenä -tapahtuma on ollut vuoden kohokohta, kun tuli keikkoja ja sai olla hätäkeskuksessa”, Eeli ja Leevi toteavat melkein samaan aikaan. Kirjassa on esitetty taulukkomuodossa väestönsuojien teknilliset vaatimukset eri aikoina. Pekka Rajajärvi 431 sivua ja muistitikku, 2016 Hinta • 110 € (sis. Osallistujat otti vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen. Eeli Runtti ja Leevi Alasuutari ovat aktiivisia palokuntanuoria, jotka ovat osallistuneet juhlavuoden aikana moneen toimintaan. Kirjan liitteenä on muistitikku, johon kerätty sähköisessä muodossa koko lainsäädäntö, vanhat oppaat sekä vanhat RT-kortit yhteensä 350 dokumenttia. Kirjassa käsitellään myös alan lainsäädännön eri vaiheet alkaen talvisotaa edeltävistä valmisteluista jatkuen aina Sipilän hallituksen aikeisiin vähentää väestönsuojien rakentamista. 9–10 ·2017 61 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi T eos kertoo suomalaisen väestönsuojelurakentamisen tarinan aikojen alusta tähän päivään. Syyskuun lopussa oli aika pukeutua juhlapukuihin ja kokoontua juhlagaalaan nykyisen nuoriso-osaston sekä kutsuvieraiden kanssa juhlistamaan satavuotiasta nuoriso-osastoa. Nuorten vuoden kohokohta oli lokakuussa Lokakuun puolivälissä oli palokuntanuorten vuoden toiminnallinen kohokohta, kun nuoriso-osaston 10–17-vuotiaille järjestettiin Päivä palomiehenä -tapahtuma. Osa on ollut palokunnan ja nuoriso-osaston omia tapahtumia, mutta juhlavuotta on haluttu tuoda esille myös kaupunkilaisille. 09 4761 1300 Väestönsuojien rakentamisen historia puolisivua.indd 1 15.11.2017 9:46:35 Palokuntaparaatilla ja gaalalla huomioitiin juhlavuotta Juhlavuosi on otettu huomioon toiminnassa monella tavalla. Päivä palomiehenä -tapahtuma oli vuoden kohokohta Eeli Runtille (vas.) ja Leevi Alasuutarille. Kuva: Patrik Willberg.. alv) Väestönsuojien rakentamisen historia -teos Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Toukokuun lopussa palokuntanuoret ja paloautot täyttivät hetkeksi Oulun kadut, kun juhlavuotta juhlistettiin palokuntaparaatilla. Nuorille tilaisuus oli ensimmäinen palokuntajuhla. Viikonlopun pituisen tapahtuman aikana järjestettiin lavastettuja hälytyksiä unohtamatta pientä koulutusta ja yhdessäoloa
Keskusjärjestön alueorganisaatio rakennettiin Palontorjuntaliiton lääninliittojen ympärille. Niin myös tapahtui. Turvalliseen huomiseen SPEK aloitti 1.1.1993. Keskusjärjestön tehtäväkenttä määriteltiin onnettomuuksien ehkäisyn osalta laajemmaksi kuin se yhdistyvillä järjestöillä entuudestaan oli. Nimenja sääntömuutosten jälkeen alueelliset liitot aloittivat läänien tai alueiden nimisinä pelastusliittoina. Erityisen tärkeäksi määriteltiin paloja pelastustoimen sekä väestönsuojelun kaikenlaisen varautumisen kehittäminen. Kahden keskusjärjestön, Suomen Palontorjuntaliitto (SPTL) ry:n ja Suomen Väestönsuojelujärjestö (SVJ) ry:n muodostaman uuden yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat myös Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kunnallisliitto ja Finlands Svenska Brandvärnsförbund. Järjestökentässä päästiin sopimukseen mittavasta järjestöfuusiosta. Yhdistymisjuhla sinetöi liiton ”Järjestökulttuurin parhaan vaaliminen ei edellytä menneisyyden kahleisiin kytkeyItsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi Osa 5/5 Tulentorjunnasta tulvantorjuntaan Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Juhani Katajamäki ja Pelastustiedon arkisto ”Kaikki ne tarpeelliset toimenpiteet, joista tarkoituksenmukaisesti voidaan huolehtia palotoimen viranomaisten toimesta.” Tämä lainsäädännön velvoite oli 1990-luvun alkuun ehdittäessä laajentanut palokuntien tehtäväkirjon lähes rajattomaksi. Tunnuslauseeksi valittiin Turvalliseen huomiseen. Uuden liiton suurimpana yksittäisenä jäsenjoukkona olivat vapaaehtoiset palokunnat. Toiminnan päämääräksi asetettuna tavoitteena oli edistää yhteiskunnan eri tahojen valmiutta turvata kansalaiset ja heidän elinympäristönsä erilaisten onnettomuuksien ja tuhojen aiheuttamilta vaaroilta normaalija poikkeusoloissa. Mukaan tuli alueita, joilla pelastustoimen roolia ei ollut totuttu lainkaan näkemään, isona esimerkkinä muiden valtakunnallisten. marraskuuta 1992. tymistä vaan menneen pohjalta uuden etsimistä; vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, jos aika ja olosuhteet vaativat; menneen hylkäämistä, joka on arvollisesti palvellut, mutta jonka ohi aika ja nykytarpeet ovat käyneet.” Näin ylevin sanoin Palontorjuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, ylipormestari Raimo Ilaskivi aloitti tervehdyspuheensa yhdistymisjuhlassa 20. SPTL ja SVJ jäsenjärjestöineen olivat oikeutettuja neljän kuukauden sisällä liittymään uuteen keskusjärjestöön. 62 9–10 ·2017 TAPAHTUMAT U utena järjestönä oli aloittamassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry
Sen voi jokainen omin silmin todeta tämän artikkelin taittoympäristössäkin. Näinkö pitkällä ollaan. Tämä kysymys näkyi ilmeistä ja oli huulilla palopäällystön syysopistopäivillä Tampereella 1993, kun sisäministeriön pelastusosaston silloinen neuvotteleva virkamies Tarja Oksanen piirtoheittimen kalvolla esitteli valtion pelastushallinnon järjestelymallia. Ei ole moitteen sijaa vanhemmankaan kertomassa ajankuvassa. Esko Koskisen ajatuksia sivulla 65. Uuden tekniikan pauloissa kun oli unohtua, ettei nostolava kykene korvamaan perinteistä tikasautoa jos pelastettavia korkealta kerralla on paljon. Suomalainen työ näytti osaamistaan. Uutuutena rynnistäneet nostolavaautot työntyivät tikasautojen rinnalle ja usein syrjäyttivätkin, tai ainakin uhkasivat. Kalvo joka hiljensi kokousväen Järjestäytynyt palotoimi on aina ollut kuntien vastuulla. Suomalainen paloja pelastuskalustovalmistus on yhä voimissaan. Tasavaltamme juhlavuosi on ehtinyt lopuilleen. Neljännesvuosisadoin etenevä sarja päättyy vuoteen 1992. Kehityskaari niin palotoimesta pelastustoimeksi kuin sairaankuljetuksesta ensihoidoksi on melkoinen. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ??????. Siksi yllätys oli suuri, kun palokuntaväki aluksi huhuna 1992 ja seuraavan vuoden kesäkuussa tosiasiana kuuli valtioneuvoston tehneen päätöksen tutkia pelastusalan valtiollistamisvaihtoehdon. ?????????–???????????????????. ??????????. Kirjoitussarjassa on eletty palontorjunnasta kaikenkattavaksi pelastustoiminnaksi kehittyneen alan vaiheita 1800-luvun lopulta vuoteen 1967. ?????????????????. Kaiken kaikkiaankin yhä useamman paloaseman oven takaa löytyi korirakenteista alkaen paitsi suomalaisvalmisteisia myös kotimaisella palokalustolla varustettuja hälytysajoneuvoja. Laatu puri: nostolavojen tapaan myös muu palo-ajoneuvokalusto oli kysyttyä Euroopassa, Yhdysvalloissakin. Oksanen painotti, ettei ollut julistauVaratuomari Esko Koskinen on antanut kasvot Suomen pelastushallinnolle viidellä vuosikymmenellä. Uusi nimitulokas pelastusauto ja sen hydrauliset levittimet ja leikkurit, paineilmatoimiset nostotyynyt ja peräasennusnosturikin olivat nopeasti palokunnan kalustoarkea. ????????. Hän jää eläkkeelle hieman ennen sitä. ?????-???????. ??????-????????. Muistaa tietysti pitää, että oman aikansa huippua kumpikin kuva esittelee. Tamperelaisesta Telinekeskuksesta (Bronto Skylift Oy:n edeltäjä) oli tullut maailman johtava nostolava-autoja valmistama yritys, kaarinalainen Veikko Nummela Oy oli edistyksellinen moottoriruiskuvalmistaja. ??????. ??????????. . toimijoiden kanssa osallistuminen tapaturmien torjuntaan. Laajentuminen näkyi kalustossa Paloasemilla ja kalustohalleissa palokunnan tehtäväkuvan laajentuminen näkyi kaluston monipuolistumisena. Nykyinen virkakausi kestää vuoden 2018 loppuun. ????????. ”Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.” Ja kaksi tuplasti enemmän, kuten tämä kuvapari palokunnan sairaankuljetuksen kehityksestä 1900-luvun puolivälin tienoilta kohti 2000-luvun taitetta. Hän aloitti sisäministeriön pelastusosastossa toimistopäällikkönä vuonna 1974. Viidellä vuosikymmenellä. Pelastusylijohtajaksi hänet nimitettiin apulaisosastopäällikön virkapaikalta 29.8.2013. Kiitettävän moni pienempi ja suurempi työkalu ja palokaluste oli suunnittelusta alkaen kotimainen tuote
Sopimussuhteessa oli kaikkiaan 76 palokuntaa, joukossa Suomen vanhin palokunta, Turun VPK. Ero on huikea takavuosien ”sairaankuljettamiseen“, josta itselläni on henkilökohtaisia kokemuksia 1960-luvun lopulta. joulukuuta 1991, kun eduskunta valtion oppilaitoksia koskevan lakiesityksen yhteydessä äänin 111–73 hyväksyi ponnen päällystökoulun sijoittamisesta Kuopioon. Paloja pelastustoimilaki kumottiin ja tilalle tuli laki pelastustoimesta. Turun VPK hälytettiin kaupunkialueen kaikkiin komppanialähtöihin Paattista lukuun ottamatta. Kun samoihin aikoihin koettiin kaksi palomieslakkoa (1995 ja 1998), hätäkeskusuudistus ja kohta perään myös aluepelastuslaitosten synnytystuskat, paloviranomaisten kädet olivat täynnä olevan selvittelyä ja tulevan pohtimista. Apu liikenneonnettomuuden uhreille ei enää välttämättä ensimmäisenä tullutkaan ”sairasauton” ja sen miehistön toimesta. Palomies-sairaankuljettajan koulutuksen Kuopion ja Helsingin oppilaitoksissa saanut ja työhönsä sitoutunut ensihoidon taitaja oli ja on yhä alan upeinta ammattitaidon kehitystä, mitä minun aikanani palotoimesta pelastustoimeksi muuttuneella alalla on tapahtunut. Muodostelmaan kuului alueen pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä (P2) ja vähintään kolme joukkuelähtöä vahvennuksineen. 64 9–10 ·2017 Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi tunut valtiollistamisen kannattajaksi: ”esitetyt kalvot ovat työstä käskettyä, valtioneuvoston edellyttämää selvitystyötä”. Kunnista alueiksi Vuosikymmenen lopulla sana palo poistui laista historian lehdille. Maassa aloitti 22 alueellista pelastustointa. Suuriin onnettomuuksiin lähetettiin komppanialähtö. Operatiiviseen toimintaan ei enää saanut osallistua ilman tehtävän edellyttämää koulutusta. Eikä vähiten siksi, että juuri sen parissa pelastustoimen operatiivinen työ kahden tai kolmen miehen ja/tai naisen kokoonpanona näyttäytyy kuntalaisille paljon useammin ja . Eduskunta toivoi, että palokunnat uudistumisissaan toteuttaisivat taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia yhteistoimintajärjestelyjä. Vapaaehtoisissa palokunnissa pelastusja sammutuskelpoisista muodostettiin hälytysosastoja. Se on myös konsultointia lääkärin kanssa, teknisten hoitovälineiden ammattitaitoista käsittelyä ja vaativaa lääkitystä hoitomatkalla sairaalaan. Siihen ei onneksi aivan välttämättömintä tarvetta ollut. Keskisuuriin onnettomuuksiin hälytysilmoitus annettiin joukkuelähtönä: P3, kolme pelastusyksikköä ja tarvittavat onnettomuustyyppikohtaiset vahvennukset. Alkoi toistakymmentä vuotta kestänyt, häiriötilanakin kuvattu aikakausi, jolloin paloviranomaisten aika toistuvasti kului kaikkiaan kolme eri kertaa esiin nousseen hankkeen selvitystalkoissa. Palokunta kuului myös Raision, Rymättylän ja Merimaskun komppanialähtöihin. Ensivaste ja ensihoito alan parasta markkinointia Uutena toimintana tuli ensivaste. Operatiiviseen toimintaan lainmuutos ei juurikaan vaikuttanut. Uudistus käynnistys selvitysmies Pekka Myllyniemen raportin pohjalta. Näin myös tapahtui. Kertomusvuoden alla eduskunta päätti uuden oppilaitoksen sijoituspaikasta. “Toisin” tarkoittaa Lohja -vaihtoehdon kannatusta. Toimipaikat ja paloasemat sijaitsivat Loimaan, Paraisten, Salon, Turun ja Uudenkaupungin alueilla. Pelkistäen: missä tahansa ja milloin vain. Ensihoidosta on tullut palotoimesta pelastustoimeksi muuttuneelle alalle ja sen toimijoille paras mahdollinen referenssi ja suositus. Ensimmäisinä aloittivat Pirkanmaan ja Satakunnan pelastustoimet vuoden 2003 alussa. Alan oppilaitokset lisäsivät kursseja ja räätälöivät entisiä, alan keskeiset järjestöt panostivat jatkokoulutukseen ja lyhytkurssitukseen. Päätoimittajana pääsin nauttimaan poikkeuksellisen napakoista kannanotoista ja perusteluista puolin ja toisin. Alan vaativaksi kehittynyt terminologia kohotti entisestään alan ulkoista vaikutelmaa, imagoa. Ripeästi kehittynyt paloja muu lainsäädäntö oli vakiinnuttanut toiminnan hyville uomille. Nyt auttavat kädet olivat yhä useimmin ne samat, jotka pelastusautonsa levittimillä ja leikkureilla irrottavat uhrin. Päällystön, alipäällystön ja miehistön kelpoisuusehtoja tiukennettiin merkittävästi. Oman laitoksen arkeen aika ei tahtonut riittää. Varsinais-Suomen 54 kunnasta sopimuspalokunta oli ensilähdön palokuntana 47:ssä. Jotta tamperelaissyntyisenä helsinkiläisenä vältän moitteet nurkkakuntaisuudesta, olen valinnut esittelyalueeksi Tammerkosken partaan teollisuuskaupungin rakkaaksi viholliseksi kutsutun Turun satamakaupungin seutukunnan. Varsinais-Suomen pelastuslaitos Luvut ovat aloitusvuodelta, jolloin toimialueeseen kuului 54 kuntaa. Koulutuspolitiikasta jo aluepolitiikaksikin muuttunut taisto Valtion pelastusopiston kotipaikkakunnasta sai ratkaisun 20. “Veret seisauttanut kalvo” 25 vuoden takaa.. Kun toiminta silloin (ja vielä vuosia myöhemminkin) oli sananmukaisesti kuljettamista, tänään se on tehokasta auttamista sisällä ja ulkona, kotona ja liikenteessä, vapaa-aikana ja työpaikalla. Yhteispinta-ala oli 10600 neliökilometriä, asukkaita reilut 450000. Henkilöstöä oli koulutettu, kalustouudistukset saatu liikkeelle, itse asiassa kunnon vauhtiin kumpikin. Sanasta pelastustoimi tuli koko ison turvallisuussektorin yläkäsite. Nimeksi tuli alueen oman valinnan mukaan aluepelastuslaitos tai pelastuslaitos. Koulutus tiukentui ja Kuopioon Toiminnan monipuolistuminen ja uusiutunut palolainsäädäntö edellyttivät koulutukseen paitsi kasvua myös muutoksia. Uusi laki 2003 korvasi myös väestönsuojelulain
Yhteinen viranomaisverkkokin käynnistyi jo 1990-luvulla.” ”Palokuolemalukumme ovat vaihdelleet, mutta ovat yhä korkeita. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Vuonna 2017 pelastusosaston henkilökunta työskentelee samassa tutussa osoitteessa Kirkkokadulla. Neljännesvuosisadoin etenevä kirjoitussarja on päätöksessä. Ei kuitenkaan enää omissa huoneissaan vaan yhdessä ja samassa, kokonaisen kerroksen kattavassa isossa salissa. Käsityksiä pelastuspalvelujen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä selvitettiin kysymällä, miten halukkaita haastateltavat olisivat karsimaan palveluista, jos joutuisivat päätöksentekijöinä itse päättämään asiasta. Kysyä silti voi, kuinka suuria ne olisivatkaan ilman palovaroitinpakkoa. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.gassol.fi +358 45 155 4755 Kaasuturvallisuuskoulutukset ja asiantuntijapalvelut pelastusalan ammattilaisille Kaasuturvallisuuskoulutus tehokkaampanakin kuin perinteinen palokuntatyö joukkona sittenkin harvoissa vaativissa sammutustehtävissä ja usein vielä katseilta näkymättömissä savun ja kuumuuden keskellä. Alan komeat ja toiminnan läheisyydestä juontuvat luvut ovat pitkään olleet jotain sellaista, josta esimerkiksi poliisi voi olla vain kateellinen. . Kelpaa katsella.. Palokunnan, sairaankuljetuksen ja poliisin palveluita olisi karsinut vain 2–8 prosenttia kuntalaisista. sisäisen turvallisuuden palveluista oltu halukkaista luopumaan. Verrattuna moniin muihin julkisiin palveluihin kansalaisten käsitys pelastustoimen profiilista oli varsin myönteinen. Taulukko on poiminta Suomen Gallup Oy:n tekemästä paloja pelastustoimen profiilista, yhteisökuvasta vuodelta 1992. Pelastusylijohtaja painottaa läheisyysperiaatteen pelastustoimelle tuomia etuja: ”Paikallisuus on noussut yhä tärkeämmäksi, sanalla sanoen keskeiseksi. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Kirjoituksen kuvituksena oleva tulostaulukko on palotoimimyönteisyydessään paljonpuhuva. Palvelujen karsintaa koskevat vastaukset osoittivat, ettei ns. Tehokkaasti toimiva palokunta on ollut joka kunnassamme viimeistään 1976 lähtien. Alan yhteisökuva myönteinen Sisäministeriö teetti kertomusvuoden joulukuussa Suomen Gallup Oy:llä mielenkiintoisen tutkimuksen, jonka päätavoitteena oli selvittää pelastustoimen yhteisökuva. Läheisyys ja paikallisuus nousseet keskeisiksi Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja, varatuomari Esko Koskinen paitsi koki kertomusajan tapahtumat, oli osaston silloisena toimistopäällikkönä vaikuttamassa alan kehitykseen. Kaikki on uusittu: on rakennettu kuntien ammattija sopimuspalokuntiin pohjautuvat alueelliset pelastuslaitokset ja perustettu useita viranomaistahoja yhdestä ja samassa huonetilasta palvelevat alueelliset hätäkeskukset. Palokuntien työskentelylle ominainen läheisyysperiaate toteutuu myös keskushallinnossa. Vertailupohjaa varten samaa kysyttiin eräistä muista julkisista palveluista. Toimintaa pidettiin tehokkaana, luotettavana ja ammattitaitoisena. Pelastustiedon lukijoille tämän päivän tilanne – nykykieltä käyttäen – on ”tuttua kauraa”. Kun se paristonvaihtokin vielä muistettaisiin”, Koskinen vielä erotessamme painottaa, huokaiseekin. Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhat yli 15-vuotiasta suomalaista. Piste
Siinä käydään läpi asemien työvuorot. Sen takia nettomenot hieman kasvoivat, mutta Lintusen mukaan ilman keskitettyä työvuorosuunnittelua kustannukset olisivat nousseet jopa 300000 euroa vuodessa. Senkin sisällä voidaan työvuoroja vaihdella, jolloin työntekijöiden kanssa yhteisymmärryksessä otetaan tarpeen vaatimia voimavaroja kahden viikon jakson ulkopuolelta. Se on parempi kuin virkaehtosopimuksen mukainen palkka. Uuden paloaseman myötä pelastuslaitokselle palkattiin 12 uutta työntekijää. ”Meillä tehdään neljällä asemalla 24 tunnin työaikaa ja nyt kun työvuorosuunnittelu on keskitetty, pystytään resursseja käyttämään optimaalisimmalla tavalla”, Lintunen sanoo. Palopäällikkö Sampsa Lintunen piirtää taululle, miten vuorosuunnittelua tehdään ottamalla huomioon laitoksen kokonaisresurssit.. Sen vaikutukset on laskettu palkkakustannuksiin. ”Kyllähän tässä vähän sellainen kauppamieskin saa olla, sillä usein viikonloppuisin on enemmän vahvuutta ja sieltä voidaan ottaa tarpeen vaatiessa resursseja muulle ajankohdalle. Hän tekee esimerkin piirrostaululle. Työaikajärjestely on sovittu paikallisesti. Tavoitteena on välttää ylitöiden tekemistä. Resurssitoimiston päällikkö, palopäällikkö Sampsa Lintunen pitää luottamusta ja hyvää etukäteissuunnittelua avainasiana, jotta hommat toimivat. Klapeiksi Etelä-Karjalassa 24 tunnin työaika kuosiin suunnittelulla Teksti ja kuva: Esa Aalto Uudistetun palkkausjärjestelmän ja työaikasuunnittelun ansiosta vuorokautinen työaika järjestetään niin, että työntekijät ja työnantaja ovat tyytyväisiä. Jouston ansiosta työvuorojärjestelyssä on saatu hyvä lopputulos”, Lintunen sanoo. 66 9–10 ·2017 PELASTUSLAITOKSET K okonaispalkkaus ja työaika koskettaa noin 80 vuorokautista työaikaa tekevää, pelastustehtävissä työskentelevää palomiestä. Sen ansiosta saa sitten viikonloppuvapaata.” Kokonaispalkka syntyy 41 prosentin lisien maksamisesta. ”Olemme onnistuneet olemaan vahvuuden ylärajoilla ja ylitöitä on jouduttu teettämän hyvin vähän. Poikkeustilanteessa on yksi henkilö vähemmän ja hyvä vahvuus on, jos vahvuus nousee yhdellä. Asemakohtaiseen työvuorosuunnitteluun olisi tarvittu jopa kahdeksan henkilöä enemmän. ”Direktio-oikeudesta huolimatta työnantaja haluaa joustaa ja järjestellä työvuorot yhteistyössä henkilöstön kesken.” Pysytty vahvuuden ylärajoilla Etelä-Karjalan paloasemilla optimaalinen vuoron vahvuus on 15 henkilöä. Sairausajaltakin saa saman ansion ja sen Lintunen myöntää olevan hyvä. Työvuorolistoja tehdään jopa vuodeksi, mutta kahden viikon sisällä on päätetyt työvuorot. ”Riski on siinä, että sairauslomia on erityisesti viikonloppuisin, mutta tällainen riski ei ole toteutunut.” Työvuoroja voi pilkkoa klapeiksi Etelä-Karjalassa on myös mahdollisuus pilkkoa pitkiä työvuoroja lyhyemmiksi. Kokonaispalkkaus mahdollistaa joustavan työaikasuunnittelun ja se puolestaan mahdollistaa kustannussäästöt
”Palomiehen tekemä työaika pitäisi ratkaista työaikalainsäädännössä. Parasta on joustavuus ja etukäteen tiedetty palkkataso”, sanoo ylipalomies Juha Luukkonen, joka toimii JHL:n pääluottamusmiehenä EteläKarjalan pelastuslaitoksella. Samaa sanoo ylipalomies VeliPekka Kosonen, joka puolestaan on Juko/KTN:n pääluottamus samalla laitoksella. Sampsa Lintusen mielestä 24 tunnin työaika on toiminnallisesti järkevä tapa tehdä töitä pelastusalalla. Näin paikallisesti sovittiin, että ylitöitäkin voidaan tehdä, mutta niistä korvaus on aina puolitoistakertainen. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi kutsuttuja 4–8 tunnin vuoroja voidaan tehdä perustyövuorojen välissä. Koska siellä ei tehdä ensihoitoa, 12 tunnin aktiivityöaikarajaa ei hätyytellä. Jotkut ovat hänen mukaansa arvostelleet sitä, että kokonaispalkka on liian pieni aikaisempaan verrattuna, mutta kysymys on myös kompromissista. Työntekijöiden mielestä hyvää on myös se, että järjestelmä antaa mahdollisuuden tehdä jatkossakin 24 tunnin työvuoroja. Tällä tavalla maksettaisiin todellisesta työnteosta parempaa palkkaa kuin passiivisesta työstä. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Aktiivisesta maksettaisiin 1,25-kertaista ja passiivisesta 0,75-kertaista palkkaa. Kelvollinen kompromissi. Tätä ei katsottu tarpeelliseksi, sillä vapaata todettiin olevan jo muutenkin riittävästi. Tulotaso pysyisi siten ennallaan”, Sampsa Lintunen ehdottaa. Juha Luukkonen sanoo, että olettamus on, että kokonaispalkkajärjestelmässä palkkataso on pysynyt samanlaisena. Niillä mahdollistetaan koulutuksiin ja harjoituksiin osallistuminen. Joillekin aktiivisimmille voi kertyä ylimääräisiä tunteja, jolloin työnantaja tarjosi vastineeksi vapaata. Siksi meillä pitää olla riittävä lähtövalmius vuorokauden jokaisena tuntina. ”Vuoronvaihdot ovat vähentyneet eikä kesälomiakaan tarvitse järjestellä niin, että siinä pitäisi yrittää katsoa, että jollekin tulee liikaa lomapäiviä viikonlopuille, kun palkkaus määräytyy lisien mukaan”, Kosonen sanoo. Henkilöstö oli mukana suunnittelemassa kokonaispalkkaja työjärjestelmää ja se on kokemustenkin jälkeen hyväksi havaittu. Rahaklapeja ei hyväksytä ilman perusteltua syytä.” Etelä-Karjalan kokonaistyöaikaja palkkausjärjestelmää on päätetty jatkaa toistaiseksi. Klapivuoroja voidaan tehdä aina tarpeen mukaan. Se voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa 12 tuntia olisi aktiivista ja 12 tuntia passiivista työaikaa. Molemmat pitävät hyvänä, että järjestelmä on laadittu yhteistyössä työnantajan kanssa ja mahdolliset korjausliikkeetkin tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä. Palomiesten tehtäväkohtaista palkkaa tulisi siis nostaa, mutta passiivitunneilta maksettaisiin pienempää tuntipalkkaa. ”Meiltä odotetaan avun saamista. Kaksivuorojärjestelmä olisi myös ainakin kymmenen prosenttia kalliimpi.” Hänen mielestään palomiesten työaika ja palkkaus pitäisi järjestää kestävällä tavalla. Tämä malli kannustaisi urakehitystä ja keventäisi kynnystä päivätöihin siirtymiseksi, kun tulonmenetys ei olisi niin suuri. ”Näitä ei haluta myöskään teettää ylitöinä. Kokemus tulee sen lopullisesti näyttämään. ”Myönteistä palautetta on tullut. Tämä on myös suunnittelun kannalta helppo työaika
”Ei sitä tilausmäärää oikein edes tajunnut. Juttu herättää muistoja. Väänsin työohjeita kotona työkaverin kanssa, kun vauva nukkui”, toimitusjohtaja Hanna Laine muistaa hyvin. Yritys oli voittanut suuren virkavaatteiden valmistuskilpailun. Olimme olleet yrittäjiä vuodesta 2005. Hymy ei ole hyytynyt, sillä Topperissa on hyvä työyhteisö ja kiva työskennellä.. 68 9–10 ·2017 KOTIMAISUUS Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Virallisesti Liedosta M inulla on mukanani yhdeksän vuotta vanha Pelastustiedon 5/2008 juttu Topper Uniformista. Tilaus käsitti noin 150000 vaatekappaletta. ”Vuosiluvusta muistan heti, että olimme Mia Ruusumon kanssa molemmat äitiyslomalla. Määrän näkee sitten, Ei uskoisi, että Liisa Saari on ollut alalla jo 45 vuotta ja pakannut valtaosan pelastuslaitosten virkavaatteista. Pitää tehdä kaavat ja työohjeet joka tapauksessa. Jos työstämme kymmenentai sadantuhannen vaatekappaleen tilausta, aloitustyöt ovat kuitenkin samat. Teimme äitiyslomallakin pelastuslaitoksen projektia. ”Ja minä tein sovitusohjeita”, Ruusumo jatkaa
Yhteensä noin 50 työntekijää, joista 20 Suomessa ja 30 Virossa. Liisa Saari on laittanut merkit prikulleen paikoilleen ja pakannut valtaosan Suomen pelastuslaitosten virkavaatteista. Suunnittelu, tuotekehitys, varastointi ja logistiikka sijaitsee Liedon toimipisteessä. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Ostimme ison leikkurin ja saimme kaavantekijän niin sanotusti kaupantekijäisinä”, Laine kertoo. Tehnyt alusta asti työvaatteita. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalusto valmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. ”Olen viihtynyt ja meillä on hyvä työyhteisö. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Tuotannolle niin iso tilaus on aina haaste”, Laine kuvailee. 010 616 1500 • www.vema.fi ”Tuotteemme ja mallistomme suunnitellaan Suomessa, kuulumme Suomalaisen työn liittoon ja meille on myönnetty Design from Finland -merkki omiin mallistoihimme.”. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden satavuotisjuhlan aattona. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Laine muistelee, että tilauksesta koko määrän valmistumiseen kului suunnitteluineen noin vuosi. Iso harppaus yritykselle Tuohon aikaan toimisto oli Littoisten Verkatehtaalla. Hän on ollut alalla 45 vuotta ja Topperissa alusta eli 1983 lähtien. Vuodesta 2009 osa tuotannosta tytäryhtiössä Viron Viljandissa. euroa vuonna 2016. Topper Tuotanto Oy Perustettu vuonna 1983. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Toimipaikat myös Vantaalla ja Tampereella. Tänä päivänä Suomen puolella työsHYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. kun alkaa tulla valmista ja tuotteet kertyvät varastoon. Saari sai lapsiltaan aktiivisuusrannekkeen syntymäpäivälahjaksi. Liikevaihto 5,2 milj. Kymmenisen vuotta sitten henkilökunnasta yli puolet työskenteli tuotannossa, oli myös oma ompelimotehdas. . ”Otimme virkavaatetilauksen myötä ison harppauksen ja liikevaihto kasvoi. Päivittäin tulee töissä lähemmäs 20000 askelta”. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Varastot oli jo siirretty nykyiselle Tuulissuon teollisuusalueelle Lietoon
Kuntahankinnat kilpailuttaa hankinnat ja kaikki 22 aluepelastuslaitosta ovat mukana. Niitä tilataan tarpeen mukaan. Uusi virkavaatesopimus kattaa niin toimisto-, asema-, vierailukuin juhlavaatteetkin. ”Joka ikinen mittataulukko, kaava, työohje ja muu tarpeellinen tarkistettiin. Tarkistamme aamuisin tilaukset ja laitamme tuotteet eteenpäin”, Laine kuvailee. Palokunnat tilaavat suoraan meiltä tarpeen mukaan nettitilausjärjestelmän kautta. Lehtosen mukaan suurin menekki on asemavaatetuksessa. Myös asiakaspalvelu, varastojen hoito ja asiakaskyselyt tapahtuvat täällä. Olemme etuoikeutettuja, että meillä on jo kokemusta isosta tilauksesta. Virkatakki voi olla muuten hyvä, mutta henkilö voi olla vähän keskimääräistä harteikkaampi. ”Tilauksen pyörittäminen työllistää tuotannon lisäksi ainakin kolme henkilöä. ”, Laine kertoo. ”Kaikki tuotekehitys ja mallikappaleet tehdään Suomessa, samoin suunnittelu ja hankinnat. Siihen eivät riitä kuukauden päivät. Yritys voitti vuosi sitten järjestetyn kilpailutuksen. Tilava hengenpelastaja . Projektijohtaja Mia Ruusumo (takana) vastaa myös markkinoinnista. Pelastuspuolella ylävartalo on usein urheilullisempaan ja v-mallisempaan päin”, Lehtonen kuvailee. Vuodenvaihteessa varastot ajetaan yleensä tyhjiksi, joten sopimuksen alussa tulee aina kiire toimitusten kanssa. ”Kyllä, tiedän kaikkien strategiset mitat”, Ellu eli Elina Lehtonen naurahtaa. Viron Viljandin tehtaassa työskentelee kolmisenkymmentä henkeä. Toimitusjohtaja Hanna Laine esittelee ensihoidon t-paitoja. Varastojen pitää olla isot, jotta homma pyörii. Pitkään meillä työskennellyt Ellu onkin varsin tunnettu Suomen viranomaisten keskuudessa”, Hanna Laine kertoo. ”Yleisin mittatilaus on virkatakki. 70 9–10 ·2017 KOTIMAISUUS kennellään enemmänkin suunnittelussa, luonnostelussa ja asiakaspalvelussa. Vaikka tuotanto onkin pääosin Virossa, Liedossa valmistetaan myös vaatteita mittatilauksina. Jos normaalit numerokoot eivät istu, niin sitten modifioidaan, ei kuitenkaan räätälintyönä. Topperista löytyy myös kattava kokoelma virkaja hihamerkkejä.. Ti laus on jatkuva eli eri tuotteille on eri toimitusaikoja. Töitä ei tietenkään aloiteta, ennen kuin sopimus on solmittu. Älytekniikka ei ole vielä pesiytynyt viranomaisvaatteisiin, mutta urheilumaailmasta tuttuja teknisiä materiaaleja on otettu käyttöön. Uusi sopimus alkoi tammikuussa Topperissa riittää töitä, sillä uusi virkavaatesopimuskausi alkoi tammikuussa. Myös mukavuuteen satsataan
Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Siellä käydään läpi palautteita ja tuotteisiin liittyviä asioita, valitaan koeryhmiä testaamaan vaatteita ja kehitellään uutta. Hän vastaa pelastustoimen, ensihoidon ja muun viranomaiskentän asiakaspalvelusta. Virkavaatetyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. ”Lähtökohtana on valmistaa vaatteita vain todelliseen tarpeeseen. Olisi tarjolla vaikka mitä hienouksia, mutta hinta tulee vastaan. Asiakkaita ovat myös Rajavartiolaitos, Rikosseuraamuslaitos ja Puolustusvoimat. . Elina Lehtonen on työskennellyt Topperissa pitkään. Vältämme myös ylijäämää. Reisitaskuhousuissa on päädytty polyamidiin (54 %), viskoosiin (32 %), puuvillaan (11 %) ja elastaaniin (3 %). Kierrätys on vain jälkihoitoa. Päälipuolen polyesteri on hyvin joustavaa ja sisäpuoli pehmeää”, Laine kertoo. Näin vauhdikkaasti lähtevät vaatteet varastosta eteenpäin.. Vaatteita koskevia toiveita esitetään jonkin verran ja Hanna Laine vie ideat työryhmään. Topper Uniformin asusteissa työskennellään niin kaupoissa, pankeissa, hotelleissa, ravintoloissa, busseissa kuin takseissakin. ”Lanssimallisto on saannut hyvän vastaanoton sekä punakeltaisena että vihreäkeltaisena. Vuosittain Topper toimittaa asiakkailleen noin 45000 housua, 65000 paitaa ja 15000 arvomerkkiä. Voi myös miettiä, kannattaisiko tuulettaa useammin ja pestä harvemmin”, Laine heittää. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 • Tarkastukset • Kalibrointi • Uudet mittarit Suositeltava tarkastusväli 5 vuotta. SÄTEILYMITTAREIDEN tarkastukset Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Käyttäjä voi vaikuttaa vaatteen ikään pitämällä huolta siitä ja pesemällä oikein. Myös eettisyyskysymykset heräävät esimerkiksi fleecen ja mikromuovin kohdalla. Uusien t-paitojen koostumus 75 prosenttia puuvillaa ja 25 prosenttia polyamidia tuntuu miellyttävältä iholla. Ryhmässä ovat mukana Kuntahankinnat, sisäministeriö ja pelastuslaitokset. Pelastusja ensihoito ovat vain pieni osa asiakaskuntaa. Työn alla on myös heijastava huomioliivi sekä ensihoidolle että pelastuslaitoksille.” Eettisesti todelliseen tarpeeseen Tuotteissa joudutaan usein punnitsemaan miellyttävyyden, kestävyyden ja kustannusten välillä. 017-368 4000 | www.peltaco.com ”Esimerkiksi asemavaatetuksessa tpaidan ja reisitaskuhousujen materiaali vaihdettiin miellyttävämmäksi käyttää sammutusasun alla
Teknistä tutkimusta on hyvin vähän”, Laurikainen kertoo. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi TYÖN ÄÄRELLÄ SPEKillä tutkimus alkaa ongelmanratkaisusta Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Tutkimuksen keskiössä on ihmisen toiminta ja kansalaisten turvallisuuden parantaminen. Laurikaisen mukaan SPEKin tutkimustoimintaan liittyy lähes aina kehitystehtävä tai kehitysprojekteja. O ngelmanratkaisu on usein lähtökohta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin tutkimusja kehittämistoiminnassa. Laurikaisella on SPEKissä monta rautaa tulessa. Ihmisen toiminta ja toiminnan lainalaisuudet ovat meillä keskiössä. Se tuo järjestötoimijoillekin paineita ke. Paraikaa hän valmistelee projektia, jossa kartoitetaan vuokrataloihin liittyviä riskejä. SPEKin viime vuosien keskeisiä tutkimushankkeita ovat muun muassa Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa, Arjen ja asumisen turvallisuus sekä Paloturvallisuuskampanjoiden vaikuttavuus. Lisäksi hän on mukana projektissa Osallistava turvallisuus erityisryhmille, jossa kehitetään uusia tapoja edistää ikäihmisten asumisen turvallisuutta. ”Tavoite on parantaa ihmisen turvallisuutta”, tutkija Heikki Laurikainen summaa. Tutkija Heikki Laurikainen on erikoistunut turvallisuustutkimukseen. ”Se on tärkeä aihe meille, sillä ikäihmisten kotona asumiseen liittyy tunnistettuja ongelmia. Tutkimus kumpuaa usein käytännön tarpeista. ”SPEKin tutkimus painottuu käyttäytymisja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Hän muun muassa kehittää asuinrakennusten pelastussuunnittelua ja on julkaissut aiheesta tänä vuonna tutkimuksen. 72 9–10 ·2017 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Laurikaisen oman työn painopisteitä ovat kansalaisten omatoiminen varautuminen ja kriisinsietokyky
Laurikainen ihmettelee, kuinka vähän kansalaisten ja lähiyhteisöjen roolia onnettomuuksien ehkäisemisessä on tutkittu. Kansainvälisesti sosiaalitieteiden kentässä tehdään paljon turvallisuustutkimusta. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet hittää uudenlaisia malleja turvallisuuden parantamiseen.” SPEKin tutkimusja kehittämistoiminta noudattaa SPEKin strategiaa, joka taas kulkee käsi kädessä pelastustoimen strategian kanssa. Mietimme, mitä kansalaisten onnettomuuksien ehkäisy tällä hetkellä on, ja millä tavalla voisimme vahvistaa kansalaisten omaa roolia onnettomuuksien ehkäisyssä.” Kotonaan turvallisuustutkimuksessa Laurikainen näkee, että järjestö toimii ikään kuin kansalaisen ja viranomaisen välissä tuottamassa, kokoamassa ja välittämässä tietoa. Teemme mielellämme entistä enemmän yhteistyötä.” Järjestön tutkimustoimintaa johtaa tutkimuspäällikkö Tuula Kekki. Hänen ja Laurikaisen lisäksi SPEK työllistää ajoittain vaihtelevan määrän projektityöntekijöitä eri tutkimuksiin. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. SPEKin tutkija Heikki Laurikainen tekee päätyönsä ohella Helsingin yliopistossa väitöskirjaa kansalaisten kriisinsietokyvystä.. ”Kun se osuu omaan työnkuvaan, sitä toivottavasti hyödynnetään. ”Keräämme paljon tietoa siitä, miten kansalaiset kokevat oman turvallisuutensa, miten parantavat sitä ja mikä heidän roolinsa turvallisuudessa on.” Se, kuinka kenttä hyödyntää SPEKin tutkimuksia, riippuu Laurikaisen mukaan tutkimuksesta. Ainakin yksi tutkimus teemasta on tulossa, sillä työnsä ohella sosiologi Laurikainen tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle. Hänen aiheensa liittyy kansalaisten kriisinsietokykyyn ja yhteisöjen kykyyn ennaltaehkäistä onnettomuuksia. ”Turvallisuus on yksi ihmisen perustarve, iso osa elämää. SPEKin viimeisimmän strategian painopisteet ovat arjen ja asumisen turvallisuus ja elinvoimainen vapaaehtoistoiminta. ”Tutkimustoiminta on tietenkin sidottu näihin painopisteisiin”, Laurikainen sanoo. ”Alan muihin toimijoihin verrattuna olemme enemmän kiinnostuneet kansalaisten roolista onnettomuuksien ehkäisytyössä. Oman tutkimuksensa lisäksi järjestö on mukana lukuisissa eri projekteissa. Siinä missä esimerkiksi pelastuslaitokset tutkivat pääosin itse työn tekemiseen liittyviä teemoja ja Aalto-yliopiston tutkimusnäkökulma pelastusalaan on tekninen, SPEKin tutkimustoiminnan lähtökohta on sosiaalija käyttäytymistieteissä. Tunnen olevani tässä kotonani.” . ”Jokainen pelastusalalla tietää, että ihmisen omalla toiminnalla on hirveän suuri merkitys: mitä kodeissa tapahtuu, miksi tulipaloja syttyy ja mitä ihmiset voivat itse tehdä sen eteen, että riskit saadaan hallintaan?” Laurikainen painottaa, että aihetta pitäisi tulevaisuudessa tutkia enemmänkin. Se limittyy vahvasti hyvinvointiin
Kun jokainen sekunti on elintärkeä … … mutta sää voi yllättää ikävästi, silloin tarvitaan lujaa ja turvallista pitoa. Tampereen Kaupissa sijaitsevaan tilannekeskukOnnettomuustiedottamisesta onnettomuusviestintään Pelastuslaitos valmiina hyökkäämään savuiseen halliin.. Puh. 50% parempi! Perinteiseen pintamalli ratkaisuun verrattuna. 74 9–10 ·2017 PELASTUSLAITOKSET SnowCross 395/85R20 168G 16.00R20 173G 445/80R25 170E Speed 50 km/h Snow covered ice, Friction coefficient 0,3 Speed 50 km/h Pure ice, coefficient 0,1 Speed 40 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Speed 30 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Most common situation I Todellinen 20 tuuman talvirengas. Voidaan käyttää ympärivuotisessa käytössä ongelmitta. Kun jokainen sekunti on elintärkeä … … mutta sää voi yllättää ikävästi, silloin tarvitaan lujaa ja turvallista pitoa. Kun jokainen sekunti on elintärkeä … … mutta sää voi yllättää ikävästi, silloin tarvitaan lujaa ja turvallista pitoa. Potilaiden ensihoito ja siirto työllistivät ensihoitoa ja kokonaisuudessaan koko onnettomuusharjoitus testasi viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyön toimivuutta. Poliisi hälytettiin suojaamaan pelastustehtäviä. 0207 490 820 www.rengasnet.fi HELSINKI Pelas advert 2017 ¼ A4 head or botom 184 x 65mm LP 600,To be insert near report about AWD fire truck or winter service topic SnowCross 395/85R20 168G 16.00R20 173G 445/80R25 170E Speed 50 km/h Snow covered ice, Friction coefficient 0,3 Speed 50 km/h Pure ice, coefficient 0,1 Speed 40 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Speed 30 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Most common situation I Todellinen 20 tuuman talvirengas. Onnettomuudessa kuoli 12, loukkaantui vakavasti 10 ja lievästi 30. Sosiaalisessa mediassa oli vastustettu tilaisuutta, mutta varsinaisia uhkauksia ei ollut tullut. 50% parempi! Perinteiseen pintamalli ratkaisuun verrattuna. Voidaan käyttää ympärivuotisessa käytössä ongelmitta. Jarrutustason vertailu talvikelissä n. Tilassa syttyi tulipalo ja kaasuräjähdys. Kolmipäiväisen harjoituksen ensimmäinen päivä oli informaatioja koulutustilaisuus. Kun jokainen sekunti on elintärkeä … … mutta sää voi yllättää ikävästi, silloin tarvitaan lujaa ja turvallista pitoa. Jarrutustason vertailu talvikelissä n. Jäällä ja kiinteällä lumella lamelloitupalarakenne on selvästi parempi. Kolmantena päivänä oli suuronnettomuusharjoitus, jossa myös kiinnitettiin huomiota viestintään nykyoloissa Suuronnettomuusharjoitus Suuronnettomuusharjoituksen taustalla oli yleismaailmallisen ja Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen, mikä heijastui kansallisella tasolla valmiuden kohottamispaineena. Jäällä ja kiinteällä lumella lamelloitupalarakenne on selvästi parempi. Puh. Täydellinen vaihtoehto kaikille neliveto hälytysajoneuvoille. Kuntien harjoituksessa harjoiteltiin myös varautumista informaatiovaikuttamiseen. Jarrutustason vertailu talvikelissä n. 0207 490 820 www.rengasnet.fi HELSINKI Pelas advert 2017 ¼ A4 head or botom 184 x 65mm LP 600,To be insert near report about AWD fire truck or winter service topic SnowCross 395/85R20 168G 16.00R20 173G 445/80R25 170E Speed 50 km/h Snow covered ice, Friction coefficient 0,3 Speed 50 km/h Pure ice, coefficient 0,1 Speed 40 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Speed 30 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Most common situation I Todellinen 20 tuuman talvirengas. Jarrutustason vertailu talvikelissä n. Toisena päivänä harjoittelivat kunnat viestintää häiriötilanteissa. 50% parempi! Perinteiseen pintamalli ratkaisuun verrattuna. Jäällä ja kiinteällä lumella lamelloitupalarakenne on selvästi parempi. marraskuuta. 50% parempi! Perinteiseen pintamalli ratkaisuun verrattuna. Voidaan käyttää ympärivuotisessa käytössä ongelmitta. Erityistä huomiota kiinnitettiin moniviranomaistyön toimivuuteen muuttuneessa toimintaympäristössä ja yhteisen tilannekuvan luomiseen. Täydellinen vaihtoehto kaikille neliveto hälytysajoneuvoille. Palautetilaisuutta ei vielä tätä juttua kirjoitettaessa ollut pidetty, mutta pelastuslaitoksen näkökulmasta voidaan nostaa esille muutamia tärkeäksi havaittuja asioita: Tilanneja johtokeskuksen toiminta ja onnettomuusviestinnän merkitys. Pelastuslaitoksen aloittamat pelastustoimet viivästyivät, koska ulkopuoliset häiritsivät sammutustyötä. Harjoitus järjestettiin Tampereen Lielahden Kuivaamo-nimisessä tilassa, jossa oli kahden sadan maahanmuuttoa tukevan henkilön kokoontuminen. 0207 490 820 www.rengasnet.fi HELSINKI Pelas advert 2017 ¼ A4 head or botom 184 x 65mm LP 600,To be insert near report about AWD fire truck or winter service topic P irkanmaalla järjestettiin Pirkka17-valmiusharjoitus 7.–9. Voidaan käyttää ympärivuotisessa käytössä ongelmitta. Täydellinen vaihtoehto kaikille neliveto hälytysajoneuvoille. Puh. 0207 490 820 www.rengasnet.fi HELSINKI Pelas advert 2017 ¼ A4 head or botom 184 x 65mm LP 600,To be insert near report about AWD fire truck or winter service topic SnowCross 395/85R20 168G 16.00R20 173G 445/80R25 170E Speed 50 km/h Snow covered ice, Friction coefficient 0,3 Speed 50 km/h Pure ice, coefficient 0,1 Speed 40 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Speed 30 km/h Pure ice, Coefficient 0,1 Most common situation I Todellinen 20 tuuman talvirengas. Jäällä ja kiinteällä lumella lamelloitupalarakenne on selvästi parempi. Täydellinen vaihtoehto kaikille neliveto hälytysajoneuvoille. Puh
Harjoituspaikalta saatiin live-kuvaa tilannekeskukseen poliisin dronekameran ja paloautojen kameroiden avulla. Näin sivusto ei kaadu niin helposti ja myös annetut tiedotteet huomataan entistä helpommin. Tämä yhdistelmä takasi sen, että tilannekuva saatiin eri viranomaisten kanssa yhdessä luotua. Kokemuksen mukaan oli myös ensiarvoisen tärkeää, että kaikki tilanteen johtamiseen osallistuneet viranomaiset olivat puhe-etäisyyden päässä toisistaan. Tämän lisäksi olisi syytä varmistaa pelastuslaitoksen sähköisten kanavien kriisikestävyys suorien palveluestohyökkäysten varalta. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Hygienia Palontorjuntaa 30 vuoden kokemuksella – Paloilmoittimet, kaasuja vesisumujärjestelmät – jarmo.alaoja@palontorjunta.fi Puh. Johtokeskuksessa poliisin ja pelastuslaitoksen some-viestijät työskentelivät lähekkäin. 040 750 4828 Paloja öljyntorjuntaveneet Hygio poistaa savun hajut ja mikrobit Otsonointi Hygio-kaapilla poistaa hajut ja mikrobit varusteista. Harjoitus osoitti myös, että pelastuslaitoksen nettisivut tulee asettaa onnettomuustilanteessa ”kevyttilaan”. Erityisesti Twitterin kautta voidaan syöttää jatkuvasti uutta tietoa, sillä palvelun luonne sopii erinomaisesti nopeaan yksinkertaiseen viestintään. Vasemmalta viestintäpäällikkö Nina-Juurakko Vesikko, koulutussuunnittelija Jarmo Ruotsalainen ja viestintäsuunnittelija Elina Haapala.. . Teksti: Veijo Kaján Tiedotuspäällikkö Pirkanmaan pelastuslaitos Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos Harjoitukseen osallistuivat: Pirkanmaan pelastuslaitos, Porin Hätäkeskus, Onnettomuustutkintakeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, SisäSuomen poliisilaitos, SPR (vapaaehtoinen pelastuspalvelu), Puolustusvoimat, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Tampereen seurakunnat sekä TET-opiskelijat. Tämä ei olisi toiminut, jos he eivät olisi olleet samassa tilassa, josta onnettomuutta konkreettisesti johdettiin. Twitteristä ja Facebookista saadut kokemukset vahvistivat, että suurissa onnettomuuksissa on äärimmäisen tärkeää käyttää mahdollisimman tehokkaasti eri viestintäkanavia, jotta kyetään vastaamaan kansalaisten tiedontarpeeseen ja mahdollinen valeinformaatio ja huhut saadaan torjuttua. Johtokeskuksessa oli pelastuslaitoksen viestintäyksiköstä kaksi henkilöä, jotka välittivät tietoa Twitterin ja Facebookin kautta kansalaisille. Kansalaisrajapinnassa toimiessa on kerrottava selkeästi, mitä kanavia kannattaa seurata ja mistä saa päivitettyä tietoa. Puhdistustyö helpottuu, aikaa säästyy ja tuotteiden elinikä kasvaa. Yksittäisiin ihmisten kysymyksiin ei kannata alkaa vastata, vaan esitettyihin kysymyksiin vastataan kootusti uudella tiedotteella. Voit esimerkiksi käsitellä palosukelluspuvut, ensihoitolaukut, radiopuhelimet, kypärät, kengät ja valjaat otsonointikaapissa. Some-kanavat käytössä Pelastuslaitos harjoitteli myös perinteisen onnettomuustiedottamisen laajentamista onnettomuusviestinnäksi sosiaalisen median avulla. Harjoituksesta ilmoitettiin somessa etukäteen ja toivottiin kansalaisten osallistuvan siihen. Näin kansalaiset saadaan seuraamaan juuri viranomaisen viestintäkanavaa eikä toisen käden tietoa. He seurasivat ja osallistuivat siellä tapahtuvaan keskusteluun. www.hygio.fi seen perustettiin tilanteen aikainen johtokeskus, jossa pelastustoiminnan johtajan, pelastuslaitoksen päivystävän päällikön (P20) lisäksi oli poliisin, ensihoidon ja puolustusvoimien johtokeskushenkilöitä. Harjoituksessa pelastuslaitoksen ja poliisin some-viestijät olivat vierekkäin, mikä todellisessa tilanteessakin olisi erittäin hyödyllistä
”Pelastustieto tekee vahvasti eettisin periaattein juttuja ja toimituksellista työtä. 76 9–10 ·2017 Pelastustiedon luotettava journalismi korostuu nykyaikana: Pelastustoimi tarvitsee jäsenneltyä tietoa Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Pelastustiedon julkaisijayhdistys Paloja pelastustieto ry saavutti 40 vuoden rajapyykin. Yhdistyksessä on kahdeksan jäsenjärjestöä. JÄRJESTÖT JA VIESTINTÄ Pelastustieto-lehden julkaisijayhdistys Paloja pelastustieto ry täytti 40 vuotta marraskuussa. Yhdistyksen hallituksen nykyinen puheenjohtaja Ari Keijonen sanoo, että Pelastustieto-lehdellä on kiistaton rooli pelastustoimen kehityksessä. Lehden taustatoimijoiden mielestä luotettavalla ammattilehdellä on kiistaton merkitys pelastustoimelle varsinkin nykyaikana. Pelastustieto välittää tietoa journalistisesti ja kestävin periaattein.” Keijonen painottaa, että nykyisin luotettavan tiedonvälityksen merkitys korostuu, koska tiedon luotettavuutta on toisinaan vaikea arvioida varsinkin sähköisissä medioissa. marraskuuta vuonna 1977. Yhdistys perustettiin paloalan lehtien julkaisutoimintaa varten 7. ”Lehti tekee vastuullisesti alan osaamisen ja tiedonvälityksen edistämiseksi töitä, kuten on tehnyt jo vuosikymmeniä. ”Yleisluontoisia isoja asioita, kuten ta loutta ja levikkiä, ei ollut järkevää käsitellä organisaatiossa, johon yksi jäsenjärjestö lähetti edustajaksi sisällöstä kiinnostuneen ja toinen talousekspertin. Kumpikin tarvitsi oman fooruminsa”, sanoo lehden entinen päätoimittaja Juhani Katajamäki yhdistyksen perustamisen syyksi. Jokainen voi aina arvioida kaiken lukemansa Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistykset: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Palomiesliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys, Suomen Paloinsinöörit, Palosuojelun edistämissäätiö, Nuohousalan Keskusliitto.
Lehden yhdistävä vaikutus eri palokuntamuodoissa toimivien välillä on tänään vähintään yhtä suuri kuin aiemmin.”. ”Siinä on ehkä jämähdetty tiettyyn standardinomaiseen tapaan kertoa onnettomuuksista. Vuoden 2018 alussa puheenjohtajana aloittaa SPEKin toimitusjohtaja Marko Hasari. Kuopiosta käytiin tutustamassa Shanghaissa sijaitsevaan kouluun. ja kuulemansa tiedon oikeellisuutta, mutta minulla on käsitys, että Pelastustieto tekee sitä niin vahvoin periaattein, että se ei sorru keltaisen lehdistön halpuuksiin.” Keijonen kehittäisi lehteä vuorovaikutteisempaan ja monikanavaisempaan suuntaan, jotta se tavoittaisi mahdollisimman monia yleisöjä. Mediahan menee yhä kokonaisvaltaisemmaksi sekamelskaksi. Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen (vas.) on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja kuluvan vuoden loppuun asti. Se on sitten toinen juttu, onko Pelastustieto ulkoasultaan paperilehti vai nettilehti.” Ojasen mukaan ammattilehdellä on merkitystä erityisesti toimialan asiantuntijana ja alan eri tahojen esiintymisfoorumina. Uusi puheenjohtaja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Marko Hasari. ”Lehden rooli tiedonjakajana ei kuitenkaan ja suinkaan ole ohi, se on vain muuttunut. ”Ilmeisesti jäsenjärjestöt, jotka kokevat yleiset kokoukset oikeaksi yhteiseksi foorumiksi käsitellä yhdistyksen tai lehden isot asiat , haluavat käytännön jatkuvan. Päätoimittajana vuosina 1980–2003 toiminut Juhani Katajamäki sanoo, että ammattilehden tehtävä on helpottunut, sillä eri palokuntamuodoissa toimivien henkilökohtainen tietotaito on alan koulutusvaatimusten tiukentuessa lisääntynyt. ”Minulla on käsitys, että Pelastustieto oli ihan luettu lehti ainakin takavuosina. Veikkaan, että eri toimialat tarvitsevat jäsenneltyä tietoa. Hän pitää julkaisijayhdistystä hyvänä tapana tehdä lehteä. 9–10 ·2017 77 . Lisäksi Pelastustiedon journalistinen taso on omaa luokkaansa.” Ulkonäkö kaipaa uudistusta Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen toimi Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 1988–1992. Turvallisuustiedon kanssa tehdään yhteistyötä myös kiinalaisten kanssa. Hän on kohtalaisen tyytyväinen lehden sisältöön, mutta raikastaisi sen ulkonäköä, jota pitää hieman vanhahtavana. Lisäksi hänen mielestään sisällön pitäisi olla helpommin luettavaa. Ne ovat vähän paksua luettavaa.” Keittiöturvallisuutta yli rajojen Hän ei osaa sanoa, kuinka luettu Pelastustieto on esimerkiksi palomiesten keskuudessa. Samalla koulutukselliset tasoerot palokuntamuotojen välillä kaventuneet. Nykyisin lehti on upea ja ajankohtainen alan tiedonvälittäjä.” ”Luen edelleen lehden kannesta kanteen ja siitä parhaiten yleiskuvan, mitä alalla juuri nyt tapahtuu”, Alho sanoo. ”Pelastustieto on alan tärkein julkaisu. Keittiö on kodissa riskialttein paikka tulipalolle ja opettaja Eija Niiranen on ottanut SPEKin turvallisuusoppaat käyttöönsä. Pyörön koululla Kuopiossa on kotitaloustunneilla otettu turvallisuus tiukasti huo mioon. Shanghailaisoppilaat kävivät elokuun lopussa tutustumassa Pyörön kouluun ja köksätunnilla tehtiin yhdessä ruokaa, turvallisesti. ”Kun kaikki on nykyisin netissä, kaikki tuppaa myös hautautumaan sinne. Hän pitää Pelastustietoa alan johtavana viestintäasiantuntijana. Nyt, kun maailma on muuttunut, pystyykö lehti olemaan niin kiinnostava, että kaiken some-mössön keskellä sitä ehditään katsoa?” Helsingin pelastuskomentajan tehtävästä eläkkeelle 20 vuotta sitten jäänyt Rainer Alho kirjoitti ensimmäisen kirjoituksensa Pelastustiedon edeltäjään Palontorjuntaan 50 vuotta sitten. ”Lehti on silloin kaupallisesti riippumaton, ja sisältöä tuotetaan alan parhaaksi.” Juhani Katajamäen mielestä tämä tapa lehden tekoon puolestaan ei ole käytännöllinen. Myös Ojasen mielestä ammattilehden merkitys on nykyisin jopa korostuneempi kuin aikaisemmin. ”Lehti on sanansaattaja ja vaikuttaja niin alalla kuin sen ulkopuolella toimiville. Ari Keijosen kausi hallituksen puheenjohtajana päättyy vuoden lopussa. Opiskelijoille jaetaan ruoanvalmistuksen lomassa myös turvallisuustietoa
Palomiehen tutkinnon hän suoritti 40 vuotta sitten. Kuvassa vasemmalta: vuoromestari Hannu Willman, asemamestari evp. Poikaosaston opit innoittivat hakeutumaan kesämieheksi Lohjan palolaitokselle. He olivat halukkaita ottamaan uusia pelastusalan ammattilaisia harjoitteluun palokuntaansa. Silloin hän liittyi kotipaikkakunnallaan Vihdin Nummelassa paikallisen VPK:n poikaosastoon. Kyllä ammattiylpeyttä hieman nakertaa tällainen toimintamalli ja vaatimustason ylläpitäminen. Olen myös kirjoittanut kokemuksistani ja jakanut saamaani uutta tietoa muun muassa Pelastustiedossa.” Meidän pelastustoimemme on hänen mielestään hyvin kehittynyttä ja koulutus korkeatasoista, kun sitä vertaa maailmalla nähtyyn. Työura jatkui läntisellä Uudellamaalla sekä Vantaalla ja myös joitain jaksoja Valtion palo-opistossa. ”Pystyy peilaamaan, miten ulkomailla nähty voi vaikuttaa Suomessa. Nyt osa kokoelmasta on esillä lainassa Suomen Palopäällystöliiton toimistossa. Keräilyharrastus on kohdistunut erityisesti palokypäriin. Palomestarin tutkinnon hän suoritti 30 vuotta sitten. paloesimies evp. Vertailukohtaa maailmalta Hannu Willman on ollut aktiivisesti tutustumassa palokuntatoimintaan eri puolilla maailmaa. Hannu Willman jäi joulukuun alussa eläkkeelle vuoromestarin virasta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Erityisesti Yhdysvallat on tullut läheiseksi. Paulin palokuntaan. Työtehtävissä vaikeimpia ovat olleet pelastustehtävät, joissa osallisena ovat olleet pienet lapset. ”Muistan työjakson, jolloin niitä oli neljän kuukauden aikana kolme tapausta ja yksi lapsi selvisi hengissä.” ”Viimeiset palvelusvuodet työskentelin pääasiassa yksikön esimiehenä, eli alipäällystötehtävässä – palopäällystön koulutuksella tosin. Liekö unohtunut meiltä se fysiologinen totuus, että ihminen vanhenee – ja siitä huolimatta hän saattaa suoriutua ammattitehtävistään kunnialla.” Teksti ja kuva: Esa Aalto . Hannu Willmanin eläkeläksiäiskahvilla vanhoja työtovereita Kirkkonummen ajoilta. ”Sitten niitä vain alkoi kertyä maailmalla reissatessa.” Kypäristä osa oli esillä myös kotipaikkakunnan Vihdin kirjastossa. Hannu soitteli rumpuja ja soitonopettaja ehdotti pianotunteja. Musiikki oli viedä nuorukaisen mennessään. Myöhemmin hän on tehnyt myös viransijaisuuksia aluelaitoksessa. Tom Puustinen, johtava palotarkastaja evp. Kun puhutaan työurien pidentämisestä, ja samalla vaaditaan fyysisissä testeissä samaa tulosta nuorelta ja eläköityvältä palomieheltä eli pelastusalan ammattilaiselta, on asiassa jonkinlainen ristiriitaisuus. ”Sain aikoinaan Heikki Kerviseltä vinkin hakeutua harjoitteluun St. Leif Juselius, paloesimies Kari Forssas, palomies Juha-Pekka Sandell ja palomies Janne Alanärä. Se alkoi Vantaalla asuessa, kun hän pyysi naapurissa asunutta lentokonemekaanikkoa tuomaan chicagolaisen palomiehen kypärän eräästä sikäläisestä liikkeestä. Raimo Holmström. Palokypärien keräilijä Hannu tunnetaan myös paloalan keräilijänä. Palomiehestä palomestariksi ja välillä myös vuoromestarin vakanssilla. Edelleen häntä koskettaa 16 vuoden takainen WTC-tornien isku, jossa menehtyi myös hänen tuntemiaan newyorkilaispalomiehiä. Hän ehti tehdä erilaisia töitä runsaan 40 vuoden työuran aikana. Lähdin ja siitä virisi kiinnostus kansainväliseen toimintaan.” Kansainvälisyys on antanut hänelle paljon. ”Kansainvälisyys antoi paljon omaan työhön”. 78 9–10 ·2017 ELÄKKEELLE H annu Willmanin ensimmäiset kosketukset palokuntamaailmaan ovat 50 vuoden takaa. Samoin aikoinaan Pelastustieto-lehden messuosastolla Tampereella. Mestaritutkinnon jälkeen hän teki palomestarin töitä Kirkkonummella
Toiminnan rahoituksen suhteen näen uhkakuvia. Rajat ylittävä paikallistason yhteistyön rahoitus perustuu tältä osin pelastuslaitosten omaan rahoitukseen. Paikallisen tason Venäjä yhteistyön rahoittamiseen ei enää ole olemassa erityisiä valtion talousarviossa olevia rahoitusjärjestelmiä, koska lähialueyhteistyörahoitus on lopetettu. Suomalaiset matkustavat ulkomaille vuosi vuodelta entistä enemmän ja saattavat tarvita yllättäen apua suuronnettomuudessa. 9–10 ·2017 79 KESKUSTELUA PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2018 – TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE PA LO PÄÄL LYSTÖPÄI VÄT LA HTI 21.–24.3.2 01 8 18 20 www.sppl.fi Venäjän Ruskealassa sekä Petroskoin ympäristössä 4.–8.9.2017 järjestetty neljän Barentsin maan yhteinen pelastusharjoitus osoitti jälleen kerran, että maiden väliselle yhteistyölle on tarvetta jatkossakin. Pelastusalan yhteistyö mahdollistaa onnettomuustapauksissa Suomen ja Venäjän välisen yhteistoiminnan. Pelastusharjoitus oli erinomainen esimerkki Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän välisestä yhteistyöstä, joka juhlapuheiden lisäksi myös toimii. Harjoituksissa oli lähes 900 pelastusalan ammattilaista neljästä arktisesta maasta sekä tarkkailijoita muun muassa Iranista. Harjoituksia seuranneena voin hyvillä mielin todeta, että suomalainen paloja pelastustoimi sekä ensihoito ovat edelleen maailmalla huipputasolla. Valtion talousarviossa on pelastustoimen toimintamenoista kohdennettu vuosittain noin 100000 euroa käytettäväksi rajat ylittävän pelastusvalmiuden parantamiseen, mikä tuntuu varsin pieneltä rahoitukselta. Pidänkin tärkeänä, että arjen turvallisuutta tuottavat viranomaiset pystyvät harjoittelemaan yhdessä yli rajojen, kehittymään sekä kehittämään kalustoaan meidän jokaisen hyväksi. Yhteistoiminta maiden välillä ei saa loppua! Kari Kulmala kansanedustaja (sin) Rääkkylä Barents Rescue yhteistyölle on tarvetta jatkossakin. Harjoituksissa oli perinteisten sammutuskalustojen lisäksi venäläisillä käytössä myös moottoripyöriä sekä pelastushelikoptereita. Paikallisja aluetason viranomaiset ovat vuosien kuluessa solmineet rajat ylittävät hyvät yhteistyösuhteet, joiden ylläpitäminen on tärkeää. Toki harjoitukseen oli jokaisessa osallistujamaassa myös panostettu tavanomaista enemmän, eivätkä kaikki harjoitusten osat täyttäneet suomalaisia työturvallisuusvaatimuksia. Yhteistyö maiden välillä pohjautuu Suomen ja Venäjän väliseen valtiosopimukseen yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi (52/1996). Toiminta oli mielestäni erittäin tehokasta ja vaati eri maiden viranomaisilta roolitusta sekä saumatonta yhteistyötä. Itäja Pohjois-Suomen pelastuslaitosten yhteistoiminnan jatkaminen Venäjän puolella olevien toimijoiden kanssa on kaikin puolin perusteltua ja kannatettavaa. Suomessa valtakunnallinen yhteistoiminta Suomen ja Venäjän välillä sekä sisäministeriön päättämä kansainvälinen pelastustoimen avunantotoiminta rahoitetaan valtion tuloja menoarviosta. Harjoituksissa testattiin paloja pelastustoimen sekä ensihoidon yhteistoimintaa useissa erilaisissa onnettomuustilanteissa. Ministeriön tavoitteena on edelleen kehittää alueellisen yhteistyön toimivuutta rajan molemmin puolin hätätilanteisiin varautumiseksi ja nopean ja tehokkaan pelastuspalveluavun takaamiseksi. Poliisitaustaisena kansanedustajana tiedän, että myös sisäministeriö pitää Suomen ja Venäjän välistä pitkäaikaista pelastustoimen yhteistyötä erittäin merkittävänä. Meistä voidaan ottaa naapurimaissakin oppia. Määrärahan käytön perusteita ja käytäntöjä on suunniteltu yhteistyössä raja-alueiden pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen edustajien kanssa. Samalla arktisten alueiden maiden pelastusyhteistoiminta sekä lähialueyhteistyön rahoitus tulee turvata jatkossakin
Sen avulla pyritään väMiehikkälä sai puhtaan paloaseman Miehikkälän uusi puhdas paloasema on kaikin puoli oivallinen. . Uutta paloasemaa ei suunniteltu kiireellä, sillä siitä haluttiin saada paras mahdollinen. Opintoretkellä käytiin katsastamassa muun muassa Askolaan vuonna 2015 valmistunut paloasema, josta saatiinkin hyviä vinkkejä. Miehikkälässä kalustoa ei pestä kalustohallissa, vaan sitä varten on erillinen pesuhallinsa. Kotkansaaren paloasemalla on sammutuspuvuille oma pesutilansa, mutta Miehikkälässä pesulatoiminnot on ulkoistettu. Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella on tämän kesän jäljiltä kaksikin uutta puhdasta paloasemaa. Miehikkälään päätettiin rakentaa puhdas paloasema, toisin kuin Askolan edelleen uudenkarhealla paloasemalla. Puhtaat ja likaiset tilat erillään Puhtaalla paloasemalla likaiset ja puhtaat tilat on huolella erotettu toisistaan – jopa oviin teipatuin tekstein. Hälytystehtävistä palataan autoilla suoraan erilliseen pesutilaan, jossa likaiset sammutuspuvut ja varusteet kootaan pestäviksi, ja autot sekä muu kalusto puhdistetaan. Ainakaan tiloista ei jää kiinni, kun palokuntatoimintaa elvytetään. Olihan entinen rakennettu jo vuonna 1952 ja kaikin puolin vanhanaikainen. 80 9–10 ·2017 PELASTUSTOIMI P uhdas paloasema -toimintamalli otettiin Suomessa käyttöön Jyväskylässä vuonna 2014. Miehikkälässä uutta paloasemaa oli odotettu jo pitkään. Pesuhallissa lisätään esimerkiksi öljyt ja täytetään vesisäiliöt. Epäpuhtaudet eivät pääse kulkeutumaan puhtaisiin hallija henkilöstötiloihin. Miehikkälän puolivakinaisen palokunnan toiminnasta vastaava palomestari Jukka Viipuri kertoo, että rakennuksen ilmanvaihto oli surkea ja sosiaalitilat suorastaan olemattomat. Autot oli tilojen ahtauden vuoksi pestävä ulkona. Puhtaissa tiloissa ei leiju kevyttäkään savun hajua hälytystehtävien jälkeen. Paloasemien erinomainen sisäilma on pelastushenkilöstölle erityisen tärkeää. Miehikkälän puolivakinaisen palokunnan toiminnasta vastaavalla palomestari Jukka Viipurilla on käytössään todella moderni paloasema.. Puhdas paloasema -periaatteen mukaan autot myös tankataan muualla kuin kalustohallissa – Miehikkälässä rakennuksen ulkopuolella. Niistä Kotkansaaren paloasema on vakinaisen palokunnan ja Miehikkälän paloasema puolivakinaisen palokunnan käytössä
Teksti ja kuvat: Dakota Lavento . Miten on nyt. Nyt hän lähtee ansaitsemalleen eläkkeelle kolmisen kuukautta aikaisemmin. SUIHKUPUTKI 9–10 ·2017 81 Nykyinen ylijohtajamme Esko ilmoitti, että jättää virkansa hieman ennen kuin se olisi päättynyt, vuoden 2018 lopussa. Pesuhallissa palopaikalta saapuvat autot pestään ennen kalustohalliin siirtämistä.. Silloin loppusuoralla olivat Jari Aalto Lapin aluehallintovirastosta, Juha Hakola Helsingin poliisilaitokselta, Janne Koivukoski sisäministeriön pelastusosastolta sekä Simo Tarvainen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Sen suunnitteli myös Askolan paloaseman suunnitellut Edifica Oy ja rakensi Macra Oy Kouvolasta. Pelastusosastolta vankka hakija voisi niin halutessaan olla myös Mika Kättö. Kannunvalanta uudesta ylijohtajasta käy varmaankin kuumana paloasemien kahvipöydissä. Miten olisi naisvoimaa ylimpään johtoon, rehtori Mervi Parviainen. Onnettomuustutkintakeskusta nykyisin johtavaa Veli-Pekka Nurmea on usein arvuuteltu ylijohtajakandidaatiksi, mutta neljä vuotta sitten uusi työ Otkesissa oli kiinnostavampi. Naisia kun ei noissa aikaisemmissa nimissä ollut yhtään. Esko lähtee – kuka tilalle. Miehisen alan perinne näkyy yhä. Muutkin kuin pelastusjohtajat. Asemalla on oma varasähköjärjestelmä, polttoainevarasto sekä 20 kuutiometrin sammutusvesisäiliö. Miehikkälän uusi paloasema on kooltaan noin 900 neliömetriä. Uutta verta on siis tulossa pelastusosaston johtoon mahdollisesti jo heti ensi kesän mentyä. Onko kiinnostusta hakea pelastustoimen valtiovallan ylimpään johtoon vai houkutteleeko enemmän tuleva maakuntaorganisaatio. Suihkuputki on palsta, jossa painetta ei säästellä. Hän olisi melkein saman ikäinen kuin Koskinen tultuaan valituksi. Pelastusopistostakin voi löytyä kiinnostusta. hentämään pelastushenkilöstön altistumista ilman ja pintojen epäpuhtauksille. Vai olisiko välttämätöntä, että alan valtiohallinnon ylimpään johtoon valitaan oma mies tai nainen. Entä sitten pelastuslaitokset ja erityisesti niiden johto. . Muita hakijoita olivat muun muassa Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirastosta, Tomi Lounema nyt työja elinkeinoministeriöstä, Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Pekka Tulokas ja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta sekä Matti Waitinen Helsingin pelastuslaitokselta. Hakijat tiedetään mitä ilmeisimmin talven vaihtuessa kevääksi. Pelastusjohtajista päällimmäisenä tulee mieleen Länsi-Uudenmaan Veli-Pekka Ihamäki. Entä sitten alan ulkopuolelta. ”Uudenlaiseen ajatteluja toimintatapaan siirtyminen on toki helpompaa uusissa tiloissa”, Kymenlaakson pelastuslaitoksen tekninen palopäällikkö Jukka Ruuskanen painottaa. Kenestä siis uusi pelastusylijohtaja. Edellisestä hakukierroksesta on aikaa ainoastaan neljä vuotta. Hakeeko esimerkiksi Tarvainen toista kertaa. Toivottavasti mahdollisimman moni virasta kiinnostunut hakee. Myös henkilöstöltä edellytetään uudenlaista ajattelua, jotta puhdas paloasema todella myös toimisi ajatellulla tavalla. Pyöritetäänpä tässä muutamia nimiä. Hallija toimistotilojen lisäksi siellä on koulutusja päivystystilaa sekä modernit ja viihtyisät sosiaalitilat saunoineen. Vielä toiminnassa olevista aluehallintovirastoista yksi varteenotettavimmista olisi Etelä-Suomen Kimmo Kohvakka. Miehikkälän puhdas paloasema valmistui kesällä. Kaikki potentiaalisia hakijoita myös ensi vuonna. Olisi, kun tiedämme, millaisen roolin tämä kärkivirkamies tai -nainen saa uudessa maakuntavetoisessa organisaatiossa, jossa valtiolta tulevat rahat ja ohjaus. Paloaseman rakennutti Miehikkälän kunta. Puhtaiden paloasemien rakentaminen ei vielä riitä. Vai onko tuleva suuren Uudenmaan johtopaikka houkuttelevampi vaihtoehto. Mahdollisesti he eivät ole edes lopullisten hakijoiden joukossa, mutta siitä huolimatta. Ovatko he nytkin haastateltavien joukossa. Löytyykö jopa varteenotettava ehdokas pelastusylijohtajaksi. Palokuntalaisten käytössä on myös pieni kuntosali. Kansliapäällikkö Päivi Nerg toivoi neljä vuotta sitten, että alan ylimmän johtajan virka kiinnostaisi alalla laajaa joukkoa. Uudelle asemalle muutettiin heinäkuussa. Hänellä on työkokemusta myös ministeriöstä. Paloasema maksoi noin kaksi miljoonaa euroa. Siispä kaikki kiinnostuneet, ei muuta kuin viivalle. Suihkuputkesta pitävät kiinni alan eri henkilöt
The aim of this thesis was to compose a new fuel distribution plan for the Fire Department of Ostrobothnia intended for emergency situations. Opinnäytetyötä tehtäessä havaittiin, että pelastusviranomaisilla ei ole yhtenäisiä ohjeita onnettomuuden aikaisen mediatiedottamisen tueksi. The purpose of this thesis was to create a Fitness Test Guide for those applying to a firefighter course. Tiedot on tarkistettava ja huomioitava yksityisyyden suoja ennen kuin voidaan antaa virallisia lausuntoja. Tämän opinnäytetyön tuottaman suunnitelman avulla Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminta ei lamaannu, vaikka yhteiskuntaamme kohtaisi laaja ja kestoltaan pitkä sähkökatko. OPINNÄYTTEITÄ asema tiedottajana on haastava. Opinnäytetyössä selvitettiin pelastusviranomaisten ulkoista viestintää onnettomuustilanteessa. Viranomaisviestinnän on aina perustuttava faktoihin. The functional part of the Fitness Test Guide is based on the actual thesis. Viranomaisen Työssä on otettu huomioon pelastusviranomaisten, tiedotusvälineiden ja kansalaisten näkökulmat suhteessa viranomaisten viestintään. The guide contains information on the firefighter's profession, fitness tests in the Emergency Services College, and preparation for them. The aim was to concentrate on developing physical fitness through exercise. Tätä opinnäytyötä tehdessä havaittiin, että polttoaine on elintärkeä elementti pelastuslaitoksen päivittäisissä toiminnoissa. Tutkimustietoa opinnäytetyöhön haettiin viranomaistiedottamista ohjaavasta lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta sekä kotimaisesta viestinnän teoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta. It was also significant to notice the manner in which fuel and electricity are depending on each other. Oppaasta on pyritty tekemään mahdollisimman tiivis, mutta se sisältää kuitenkin keinot Pelastusopiston kuntotesteissä menestymiseksi. The details of the fuel distribution plan contain sensitive material, so they are not included in the thesis report. Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa omasta toiminnastaan monipuolisesti, luotettavasti ja oikeaaikaisesti. Suunnitelman tarkemman sisällön käyttö on rajoitettu, joten se ei sisälly tähän opinnäytetyöraporttiin. The preparing of this thesis has led to the recognition of the importance of fuel in the daily operations of the Fire Department. Tiedottamisesta vastaavan tulee tietää, mitä ja millä tavalla eri onnettomuuksista tulee ja voidaan kertoa. Raportointiosuudessa käsitellään pelastajan fyysistä toimintakykyä ja sen kehittämistä liikunnan avulla. The thesis has been carried out as a functional thesis featuring the reporting part as well as the functional part. Lopussa on linkki itse työhön. Merkittävää oli huomata myös, kuinka riippuvaisia polttoaine ja sähkö ovat toisistaan. As a result of the plan produced as a part of this thesis, the Fire Department will remain operational, even in the case of a big and long-term power outage. Tarkoituksena oli keskittyä fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen liikunnan avulla. Pelastusviranomaiset tarvitsevat yhteisen viestintästrategian ja yhteiset toimintalinjat viestinnän kehittä82 9–10 ·2017. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017110116474 Jari Helkaharju: Polttoaineen jakelusuunnitelma normaaliolojen häiriötilanteissa Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä uusi polttoaineen jakelusuunnitelma Pohjanmaan pelastuslaitokselle normaaliolojen häiriötilanteisiin. Työn tavoitteena on saada pelastajakurssille lisää hyväkuntoisia hakijoita. Opas sisältää tietoa pelastajan ammatista sekä Pelastusopiston kuntotesteistä ja niihin valmistautumisesta. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017103016419 Mika Ruokolainen: Onnettomuustiedottamisen organisointi pelastuslaitoksella Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten onnettomuustiedottaminen on organisoitu pelastuslaitoksilla. The aim has been to make the guide as succinct as possible, but it still includes the means to cope with the firefighter’s fitness tests. Työn päätavoite oli koota onnettomuustiedottamiseen liittyvä lainsäädäntö, ohjeistus sekä ulkoiset odotukset ja löytää keinoja onnettomuuden aikaisen tiedottamisen tehostamiseksi. The completion of this plan has dramatically increased the preparedness of the Fire Department. The aim of the thesis is to get more qualified applicants to the firefighter course. The reporting section deals with the physical function of the firefighter and its development through exercise. Toiminnallinen osuus eli Opas pelastajakurssin kuntotesteihin osallistuville on laadittu varsinaisen opinnäytetyön pohjalta. Työ on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä, joka sisältää sekä raportointiosuuden että toiminnallisen osuuden. Tuomas Lintula: Opas pelastajakurssin kuntotesteihin osallistuville Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kuntotesteihin valmistava opas pelastajakurssille hakeville. Tämän suunnitelman valmistuminen edisti merkittävästi Pohjanmaan pelastuslaitoksen varautumista. Viestintäteknologia on kehittynyt valtavasti viime vuosina, ja ihmiset vaativat yhä nopeampaa ja avoimempaa viestintää. 82 9–10 ·2017 Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma)
The study has taken into account the views of rescue authorities, the media and the citizens in relation to communication from the authorities. Entäpä miten toimitaan työnantajien kanssa, jotka laiminlyövät ASA-rekisteriin ilmoittamisen. Public communications must always be based on facts. Miten terveydentilan tehostettu valvonta toteutetaan. Ruotsissa valmistuneen tutkimuksen mukaan epätoivottavat partikkelit imeytyvät iholle eniten käsien, rintakehän ja genitaalialueiden kautta – nämä ruumiinosat on suojattava erityisesti. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut palomiestyön kokonaisuudessaan mahdollisesti syöpävaaraa aiheuttavaksi – palomiehillä on kohonnut riski sairastua kivesja eturauhassyöpään sekä Non-Hodginsin syndroomaan. The purpose of this thesis was to find out how accident reporting has been organized in rescue departments in Finland. Siinä missä savunhajuiset varusteet ja nokeentunut naama ovat olleet merkki tosibrankkarista, ja missä maski on ollut ensimmäinen asia, mikä riisutaan savusukelluksen jälkeen pois, on tällaisten asenteiden muututtava. Syöpäriskin ennaltaehkäisy on paitsi velvoite työnantajalle, mutta vaatii jokaiselta operatiivisessa toiminnassa toimivalta henkilöltä oman asennemuutoksen. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www. Laiva on kääntymässä syöpäriskin suhteen, mutta se tapahtuu tuskaisen hitaasti. Information to this thesis was collected from legislation and instructions related to the authority communication and also to the domestic literature of communication theory. Toimintakulttuurimme on muututtava, sillä yksikin syöpään sairastunut pelastaja on liikaa.. Mutta mihin mennessä tällaiset toimenpiteet pitää toteuttaa. The authorities have a duty to communicate about their own activities in a versatile, reliable and timely manner. In addition, the authorities should take more into account the recipients and their habits of using communication devices. Rescue authorities need a common communication strategy and common policies to develop communication. theseus.fi/handle/10024/1737 miseksi. The main goal of the study was to bring together the legislation, guidelines and external expectations related to accident reporting, and find ways to improve communication during an accident. Communication technology has developed tremendously in recent years and people are calling for faster and more transparent communication. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017102616301 Viime vuosien aikana syöpäasiat ovat olleet aiheena useassa pelastustoimen asiantuntijaseminaarissa. Viranomaisten tulisi huomioida entistä paremmin kansalaiset ja heidän tapansa käyttää sähköisiä viestintälaitteita. The data must be reviewed and privacy considered before official statements can be issued. The role of the authority as a spokesman is challenging. The person responsible for accident reporting must know what can be reported in different kinds of accidents and how it can be done. Niin harjoituksissa kuin tositilanteessa altistuneet henkilöt tulisi ilmoittaa erilliseen ASA-rekisteriin olemassa olevan ohjeistuksen mukaan, jotta heidän terveydentilaansa voitaisiin seurata tehostetusti. Syöpä on sairaus, jota ei toivo kenellekään ja vähiten sellaisille, jotka ottavat riskin sairastua vain pelastaakseen muiden ihmisten henkiä. Puhdas paloasema-hanke on yksi hyvä esimerkki alan omista konkreettisista toimenpiteistä riskin torjumiseksi, mutta se ei yksin riitä. During the work it was noted that there is no uniform instruction for rescue authorities for reporting to the media in the event of an accident. 9–10 ·2017 83 Ei savunhajulle! Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Syöpäasioiden käsittelyn pelastustoimessa tarvitsisi ottaa jo seuraavan askeleen: kohonnut riski on todettu, asiaan on herätty, mitkä ovat seuraavat toimenpiteet, millä estetään riskin toteutuminen. Kaikkien paloasemien ja -autojen fasiliteetit tulee saattaa sellaisiksi, ettei kontaminoituneiden varusteiden kanssa tarvitse työskennellä. The study investigated the external communications of rescue authorities in the event of an accident. Pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä altistutaan viikoittain sellaisille haitallisille aineille, jotka voivat lisätä riskiä sairastua syöpään. Altistuminen ei tapahdu vain palotilanteessa, vaan suojautumisen on ulotuttava aina jälkiraivaukseen ja huoltotoimintaan asti
Sitä yritettiin sammuttaa CO2-sammuttimella, mutta palo syttyi aina uudestaan. Olisi hyvä saada tarkempi tieto siitä, mikä paloi, ja mikä aiheutti kuumuuden nopean nousun. Palo levisi nopeasti ja kuumuus oli sietämätön. Heti tämän jälkeen leimahti. Paloa yritettiin sammuttaa peitteellä, mutta palo jatkui peitteen alla. Hyökkäys tulisi aloittaa vasta, kun suunnitelma on tehty yksikön jäsenten havaintojen perusteella.” Jos olosuhteiden havaitaan muuttuneen hyökkäyksen aikana, on taktiikkaa harkittava uudelleen. Mitä pitemmälle he etenivät, sitä kuumemmaksi savu muuttui. ”Komppaan Ismoa, mielestäni korkeapainejärjestelmien yksi selkeä ongelma on pisaroiden kantomatka. Löylyvaikutus on kuumempi ja välittömämpi.” ”Mikropisarajärjestelmässä veden höyrystyminen tapahtuu erittäin tehokkaasti, mutta hyvin lähellä sammuttajaa. Tällä tavalla toimittaessa ei ehditä tehdä havaintoja eikä kertoa niistä”, Jetten sanoo. Lisäksi on ”emännänkytkin”, jolla voidaan sammuttaa virta kaikilta laitteilta. Öljy syttyi palamaan 360 +/–10 asteessa. Esimies pelasti kolmannen. ”Palomiesten on kerrottava toisilleen havainnoistaan. Tulokset täsmäävät omiin kokemuksiin. Harjoituksissa on kiinnitetty huomiota vain suorituksen nopeuteen. ”Syyskuussa Hyvinkäällä paloi ABC-asema – vuoden suurin vahinko. Konemies totesi ovesta tulevan savun muuttuvan sakeammaksi ja ruskeammaksi. ”Savusululla voidaan palon hapensaantia rajoittaa, sammutusleikkurilla voidaan sammuttaa turvallisesti ulkoa käsin ja letkukiepillä voidaan jäähdyttää ja sammuttaa tehokkaammin kuin kelajohdolla. Näin ollen kuuma vesihöyry syntyy varsin lähellä sammuttajaa. Kolmen palomiehen savusukellusryhmä hyökkäsi sisään. Kun keittiöpaloa ei saatu sammumaan peitteellä, ravintola teki hätäilmoituksen. Niitä voi olla parikin vierekkäin, mutta esimerkiksi termostaatin vikasyistä syttyy vain yksi palamaan.” Latvalan mukaan elintarviketeollisuudessa on yli 100 litran keittimiä ja näissä on usein CO2-sammutusjärjestelmä. Miehet loukkaantuivat, mutta henkilönsuojaintensa ansiosta he selvisivät. Nopea hyökkäys tuottaa tulosta 99 prosentissa tapauksista. Tuo höyrystyminen todettiin viimeksi viime viikolla UHPSää käytettäessä. Korkeapainetta käytettäessä sammuttaja on ”keskellä höyrykattilaa”, kun taas perinteisemmässä menetelmässä voisi ajatella sammuttajan olevan enemmän kattilan reunalla. Tähän kuluu vuosia, mutta vaihtoehtoa ei ole.” Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 1/2017 Uusi taktiikka happirajoitteisille paloille 84 9–10 ·2017 H ollannin juttu herättää ajatuksia Pelastusopiston yliopettaja Ismo Hutussa. Amsterdam (Hollanti). Seuraava on puhtaasti omaa järkeilyä: korkeapaine tuottaa pieniä pisaroita, jotka eivät lennä kovinkaan pitkälle sammuttajasta ennen höyrystymistään. Ikävä kyllä kyseinen kytkin on usein huonosti merkitty, eikä henkilökunta edes tiedä siitä. Myös jauhesammuttimen käytön jälkeen palo syttyi uudestaan. Palon ollessa riittävän pitkällä potkuksi ei enää riitä 38 l/min, vaan tarvitaan perinteistä menetelmää. Päätöksenteko kuuluu tietenkin esimiehelle, mutta hänellä ei vielä ole kaikkia siihen tarvittavia tietoja. Letkukelalaitteilla ei voi mennä noihin tilanteisiin sisälle palavaan huoneistoon, se on selvä. Uusi taktiikka on saatava palomiesten ja esimiesten korvien väliin. Palotehon ollessa tarpeeksi suuri, vesivirta ei ole riittävä. ”Tuossa tilanteessa on käynyt kuten meillä talonpoltossa, jossa kokeiltiin letkukelalaitetta – varusteita paloi. Opettaja tunsi hyökkäyskontissa olonsa lähes sietämättömäksi, mitä ei perinteisellä menetelmällä tunnu. ”5–10 minuutin kuluttua hälytyksestä paikalla on vain yksi pelastusyksikkö. Harjoitustalossa tiedämme, että simuloitu palo on vaaraton. Jokainen yksikkö olisi toiminut näin ja lopputulos olisi ollut sama. Ensimmäinen pelastusyksikkö saapui neljässä minuutissa. Emme vielä tiedä, miten harjoituksista tehtäisiin realistisempia.” Uuteen taktiikkaan kuuluvat myös välineet, joilla leimahduksia voidaan estää. Alkusammutusta yritettiin peitteellä, mutta ei onnistunut. Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA MI TEN SU OM ESS A. Tämä myös ohjeistetaan meillä koulutuksessa.” Huttu täsmentää, että happirajoitteinen palo on vaarallinen, jos sisällä on kuumia rikkaita palokaasuja. Perillä kohteessa pysähdytään ja valitaan yhdessä sammutustaktiikka. ”Vaikka ammattiimme kuuluu riskejä, harjoituksissa ei saa sattua tapaturmia. Ravintoloiden rasvakeittimet ovat omalla kokemuksella 6–12 litran keittimiä. Palomies jäähdytti savua kelajohdon suihkulla. Kolmen minuutin kuluttua ryhmä päätti kuumuuden vuoksi vetäytyä. ”Meillä on usein keittiöpaloja. Jotta tämä ei toistuisi, meidän oli muutettava koulutustamme”, hän sanoo. Amsterdamin pelastuslaitoksen uusi taktiikka on ”Pysähdy ja harkitse”. Tutkija Marko Hassinen Pelastusopistolta toteaa, että tiedot ovat ylläolevan tekstin perusteella aika ohuet. Amsterdamin pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden asiantuntija Paul Jetten totesi, että palomiehet olivat toimineet saamansa koulutuksen mukaisesti. Kattilan reunalla vai kattilassa?. Kahden metrin päässä ovelta viileä savu esti näkyvyyden. Keittiössä oli kuuma, purkkeja räjähteli ja pisaroita tippui lattialle. Esimerkiksi ulkona näkyy, mutta ei tunnu ja sisällä tuntuu, mutta ei näy. Mutta välineiden on oltava sammutusautossa ja niitä on osattava käyttää. Kun ne tuuletuksen myötä saavuttavat ylemmän syttymisrajan, tapahtuu leimahdus. Monissa hotelleissa on niin sanottu vaahtosammutusjärjestelmä keittiön kuumapuolella, jossa on rasvakeittimet. Kaksi heistä pääsi omin voimin ulos. Palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta löytää lähiesimerkin. ”Kodinkonepalohankkeessa hankittiin ja testattiin 7 litran rasvakeitin, josta poistettiin termostaatti ja ruokaöljyn annettiin lämmetä vastuksilla. Tuo ulkomaan case onkin hyvä ottaa esille meillä koulutuksessa”, Huttu sanoo. Isommalla pisarakoolla höyry syntyy kauempana. Esimerkiksi konemies näkee enemmän kuin sisällä olijat
Naapuri oli vaarallisen lähellä sammuttamassa paloa puutarhaletkulla. 3. Talon asukkaat kertoivat, että sisällä ei ollut ketään. Tavoitteena oli parantaa koejärjestelyjä sekä varmistaa, että suunnitelmat voidaan toteuttaa. Affeltrangen (Sveitsi). Pelastustoiminnan johtaja Christian Magani totesi helpotuksekseen, että altaassa ei sentään ollut lehmiä, vaan neljä vasikkaa. Etsintätehtävä annettiin viidelle parille, jotka etsivät karkulaisia maanteiden varsilta. Marti ohjasi hänet turvalliselle etäisyydelle. Ranskan nykyisten määräysten mukaan työsuihkun vesivirralle on asetettu seuraavat kolme tavoitetta: 1. Joulukuussa 2015 kenraali Philippe Boutinaud pyysi virastoa selvittämään, voidaanko asetetut tavoitteet saavuttaa pienemmällä vesivirralla. Tässä työssä lämpökamerasta oli paljon apua. Nyt koko koeohjelma on viety lävitse. Palon sammutus hajasuihkulla, jonka vesivirtaa vaihdellaan. Kellariseinän kappaleita oli lentänyt naapuritalon pihalle saakka. Sammutuksen aikana he jäähdyttävät savua koesuunnitelman mukaisin välein vaihdellen menetelmiä (paikka, suihkun tyyppi, kesto, vesivirta ja paine). Hetken kuluttua he kertoivat olevansa kunnossa. Varmistuskokeet paneelilla, jonka säteilyteho on vakio. ”Yhteistyöhaluiset” vasikat olivat kerääntyneet isäntänsä luokse. Vuonna 2003 Ranskan pelastusvirasto DGSCGC määräsi, että työsuihkujen vesivirran on oltava 500 litraa minuutissa. Teksti: M. Samaan aikaan ensimmäinen savusukelluspari oli valmiina menemään sisälle kelajohdon kanssa. Toinen savusukelluspari jatkoi kellarin sammutusta, joka saatiin valmiiksi puolessa tunnissa. Tähän mennessä on suoritettu seuraavat osaprojektit: 1. ”Vettä ei saa kaataa tai heittää rasvapaloon, koska silloin tapahtuu iso lieskahdus. Marti kysyi talon omistajalta räjähdysten syytä. 3. Hätäilmoituksen mukaan omakotitalossa oli tapahtunut räjähdys. Tämä perustuu yhdysvaltalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan huoneistopalojen sammutuksessa tulee vesivirran olla vähintään 500 l/min. Räjähdys kaatoi hänet pahvilaatikoiden päälle. Pelastustehtävä annettiin yksikön esimiehelle ja viidelle palokuntalaiselle, joilla kaikilla oli kokemusta karjan käsittelystä. Jabballah Sapeurs-Pompiers de France 1/2017 Kyseinen keitin sammutettiin kahden eri maahantuojan niin sanotuilla F-luokan rasvapalosammuttimilla ja homma toimi.” Latvalan mukaan pelastustoimi yleensä opettaa, ettei rasvapaloja saa sammuttaa vedellä ja se pitää paikkansa. ”Aerosolipakkaukset.” Mies kertoi olleensa kellarissa, kun aerosolipakkaus syttyi palamaan ja räjähti paukahtaen. 2. Sen sijaan pikapaloposti tai työjohto sumusuihkulla sammuttaa helposti ja nopeasti palon. Lisäksi arvioitiin kokeisiin tarvittava henkilömäärä ja niiden ajankäyttö. Räjähdys oli irrottanut osan porraskaiteesta. Oletuksena oli muun muassa, että palon on sammuttava sekunnissa, 20 prosenttia vesivirrasta höyrystyy eikä vesihöyryllä ole vaikutusta paloon. 9–10 ·2017 85 Pieni rasia, iso vaikutus Kallnach (Sveitsi). Myös vesisprinklerisuutin sammuttaa rasvakeittimen palon, vaikka ammattipelastajatkin ovat olleet hieman hämillään sprinklauksien asentamisesta keittiöihin.”. Sammutuskokeet L-kirjaimen muotoisessa kontissa, jossa sammuttajat eivät näe paloa. Pariisin pelastuslaitos ja Ranskan poliisin keskuslaboratorio yhdessä muiden organisaatioiden kanssa käynnistivät maaliskuussa 2016 tutkimusprojektin. Tutkimusja kehitystyö on tuottanut uudentyyppisiä suihkuputkia, joilla pisarakokoa, hajotuskulmaa ja painetta voidaan säätää. Räjähdyspaine irrotti kellarin ovet ja ikkunat karmeistaan. 76 Miksi 500 litraa minuutissa. Alkusammutusta varten ennen kuin tehokkaammat suihkut saadaan selvitettyä. Sitten Marti kuuli voimakkaan pamauksen ja kellarista löi ulos nelimetrinen pistoliekki. Palokunta tarkasti taloa lämpökameran avulla seuraavaan aamuun saakka. Se ei kuitenkaan voinut olla kantava seinä. Yhdeksän minuutin kuluttua hälytyksestä ensimmäinen savusukelluspari laskeutui siLehmiä uima-altaassa??. Omistajalta paloivat vain kulmakarvat. 4. 118 swissfire.ch 6/2016 säkautta kellariin. Useat tämän tutkimuksen lähtökohdat ovat sittemmin osoittautuneet virheellisiksi. Kolmas savusukelluspari totesi, että yksi kellarin seinistä oli lähes kokonaan irronnut kiinnityksistään. Marti tiedusteli savusukeltajien vointia. Kun pelastustoiminnan johtaja Andreas Marti saapui kuuden minuutin kuluttua kohteeseen, sinne oli jo kokoontunut suuri väkijoukko. Esikokeet huhtija kesäkuussa. Täysin kehittyneen palon, jonka teho on 6 MW, sammutus suojasuihkulla eri vesivirroilla ja eri etäisyyksiltä. Palonsyyntutkijat aloittivat työnsä. Kello 21.24 tulleen hätäilmoituksen mukaan uima-altaaseen oli pudonnut lehmiä. Sammutuskokeiden suunnittelu, päättyi 31.8.2016. Tunnin kuluttua kaikki kuusi oli palautettu onnellisesti navettaansa. Palokunta oli selvittänyt kaksi 40 millimetrin suihkua, joilla alettiin valella räystästä. Pelastaminen eteni ripeästi. Kun käytettävissä oli 31 palokuntalaista, hän saattoi käynnistää sekä pelastusettä etsintätehtävän. Oven ja ikkunoiden palaset estivät pääsyn pihalta kellariin. Sitten kellarissa tapahtui seuraava räjähdys, jonka liekki ulottui melkein räystääseen asti. Vuoden 2017 aikana sen tulokset arvioidaan ja tarvittavat johtopäätökset tehdään. Nykyinen ehdoton määräys estää pelastuslaitoksia hankkimasta vesisumua tuottavia suihkuputkia. Sammutusetäisyys ja sammutuksen kesto ovat samat kaikissa kokeissa. Koska lähellä oli maanteitä ja ruskeita vasikoita on vaikea havaita pimeässä, Magani päätteli, että karkulaiset saattaisivat jäädä auton alle. Paikalla oli vasikoiden omistaja, joka kertoi karkureita olevan kuusi. Marti sijoitti talon pääovelle savutuulettimen, jolla savu poistettiin kellarista ovija ikkuna-aukkojen kautta. Sammutusparin turvallisuus lieskahduksen tai leimahduksen sattuessa. 2. Teksti: Corinna Aeberhard 118 swissfire.ch 7/2016 Kirjallisuutta: Aerosolipakkausten riskit, Pelastustieto 6/2015, s. Niihin tartuttiin molemmilta puolin ja ne nostettiin myös palovöitä käyttäen. Tutkimus tuottaa tieteellisiä julkaisuja, mutta sen on myös edistettävä paloalan kehitystä. 5. Katon alapuolelle muodostuneen savukerroksen jäähdyttäminen sammutuksen helpottamisen ja sammuttajien turvallisuuden takia
Toisen kerroksen palo oli levinnyt ullakkoon. ”Hätäkeskukset pelkäävät, että tämä lisäisi aiheettomia ilmoituksia. Jos taas tiedämme, että asukas sairastaa dementiaa ja avaa oven yöllä, yhteyshenkilö tai hoitaja saa tekstiviestin. Huone, jossa on hiilimonoksidia mahdollisesti tuottava laite, kuten keskuslämmityskattila, vedenlämmitin tai uuni. Jos vuodepotilaan asunnosta tulee paloilmoitus, se voi johtua vain tulipalosta.” Jos anturin yhteys keskusyksikköön katkeaa, järjestelmä kutsuu asentajan paikalle korjaamaan vian tai vaihtamaan pariston. Tutkimuksen perusteella opisto päätyi antamaa kolme sijoitusohjetta. Savuttomissa tiloissa olleet potilaat voitiin pelastaa ilman hengityksensuojaimia. Viiteenkymmeneen senioriasuntoon asennettiin kaksi palovaroitinta, kaksi liiketunnistinta, kaksi ovikytkintä sekä yksi hälytyspainike. Jos katto on kalteva, varoitin on kiinnitettävä sen tai seinän korkeimpaan kohtaan. Ullakkopalon sammuttamiseksi kattoa jouduttiin avaamaan. Ryhmä jätti suojasuihkunsa ja palasi ulos. Makuuhuone Makuuhuoneessa varoitin kiinnitetään vuoteiden korkeudelle, ei lähelle korvausja poistoilmaventtiileitä eikä verhojen tai kaappien taakse. 2. Palokunta oli harjoitellut pelastamista kohteessa useiden paloskenaarioiden avulla. Tällä tavalla ongelmat voidaan nopeasti havaita ja apua toimittaa.” Paloilmoitusten automaattisesta välittämisestä hätäkeskuksiin ei vielä ole sovittu. Jos ilmaisinta ei voi kiinnittää kattoon, se saadaan kiinnittää seinään 15–80 senttiä katon alapuolelle. Jos tiedämme, että asukas on kotona, mutta tunnistimet eivät havaitse liikettä vuorokauteen, keskusyksikkö antaa ilmoituksen. 3. Brand en Brandweer 1–2/2017 Älykkäät anturit takaavat nopea avun Gramastetten (Itävalta). Pelastaminen onnistui ennakkovalmistelun ja savusukeltajien hyvän kunnon an siosta. Hengitysilmaa käytettiin 96 pulloa. ”Se tapahtui viime hetkellä”, Reithmayr sanoo. Brand en Brandweer 11/2016 Etten-Leur (Hollanti). Muut huoneet Varoitin sijoitetaan sopivaan paikkaan istumistai seisomiskorkeudelle. Palo oli sammutettu kello 5.30. ”Ilmoituksia on monenlaisia. Kuumuus esti ryhmää tunkeutumasta palavaan huoneeseen. Potilaiden terveydentila edellytti normaalia ja rauhallista saattamista. Vain palaneessa huoneessa ollut potilas kuoli. Puolenyön aikaan psykiatristen ja neurologisten potilaiden kaksikerroksisessa ja 28-paikkaisessa hoitolaitoksessa syttynyt palo täytti toisen kerroksen käytävän savulla. ”Vastassa ollut yöhoitaja kertoi, että palavassa huoneessa oli vuodepotilas ja muissa huoneissa seitsemän potilasta. Asennuksesta aiheutuu tosin kustannuksia, mutta toivomme, että vakuutusyhtiöt ja kunnat voisivat osallistua niihin”, de Jong sanoo. Kerroksen huoneissa oli kymmenen potilasta. Kello 23.57 eli 13 minuutin kuluttua hälytyksestä ensimmäinen ja kello 0.31 viimeinen potilas tuotiin ulos toisesta kerroksesta. 86 9–10 ·2017 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Hoitolaitos palaa, kymmenen sisällä Häkävaroittimen sijoitusohjeet Hollannin pelastusopisto teki kirjallisuustutkimuksen häkävaroittimen sijoituksesta. On kuitenkin tilanteita, joissa ilmoitus on varmasti aiheellinen. Varoitin on aina sijoitettava ikkunaja ovikarmeja korkeammalle. 1. Kun anturit asennetaan, asukkaille kerrotaan myös, miten he voivat itse lisätä turvallisuuttaan. Pelastustoiminnan johtajan avuksi perustettiin johtokeskus. ”Kysymys ei ole pelkästään nopeasta avunsaannista, vaan myös turvallisuudentunteesta. Tämän jälkeen palokunnat keskittyivät sammutukseen. Jos asiat eivät ole kunnossa, keskusyksikkö lähettää tekstiviestin yhteyshenkilölle sekä ilmoituksen valvontakeskukseen”, Tjelke de Jong Hollannin terveyshoitoja hyvinvointilaitoksesta kertoo. Varoitin on kiinnitettävä kattoon siten, että sen vaakaetäisyys hiilimonoksidin lähteestä on 1–3 metriä ja etäisyys seinistä, korvausja poistoilmaventtiileistä sekä muista kohteista on vähintään 30 senttiä. Ensimmäisen savusukellusryhmän johtaja Michael Ginterseder tunsi talon. Kolme seuraavaa savusukellusryhmää menivät sisään. Hoitajat olivat pelastaneet kaksi potilasta”, palokunnanpäällikkö Dieter Reithmayr kertoo. Teksti: Christoph Meisinger 118 swissfire.ch 2/2017. ”Anturit lähettävät jatkuvasti tietoa keskusyksikköön
Sääbriefin jälkeen pidetään Itä-Suomen neljän pelastuslaitoksen kesken videopalaveri viikonlopun ja tulevan viikon asioista. Mikkelissä palomestareiden työrytmi on pääsääntöisesti kaksi päivää ja kaksi yötä. Jarno Laikola, palomestari Etelä-Savon pelastuslaitos K uv a: Te em u H ei kk ilä. 9–10 ·2017 87 Perjantai 10.11.2017 PÄIVÄKIRJA Talvea kohti K uv a: K im m o K ai st o 8:00 Loppusyksyn perjantaivuoro näyttäisi alkavan sumuisessa säässä. Tätä varten tarvitaan leikattava auto, kouluttaja ja ajankohta. 11:00 Lounastauko, jonka aikana hälytys sivutoimiselle paloasemalle, ensihoito tarvitsee potilaan kantamiseen apua. Lumet/jäät ovet sulaneet koko alueelta ja sääennusteen mukaan merkittävää riskiä ei sen osalta näyttäisi olevan tulossakaan. Loppuvuodelle on suunniteltuna viikkoharjoitukseksi tieliikennepelastaminen. Paloesimies ilmoitti tehtävän tiedot, jonka jälkeen mediatiedotteen laadinta ja lähetys. 8:30 Aamuisin pidetään Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kesken videoneuvottelu, jossa käydään läpi päivän ajankohtaiset asiat sekä vuorojen vahvuudet. Muut palomestarit, palopäälliköt ja ensihoidon kenttäjohtajat osallistuvat muiden töiden salliessa. Ennusteiden mukaan säätilassa ei Etelä-Savon alueella olisi tiedossa mitään merkittäviä riskejä, luvassa sadetta ja poutaa vaihtelevasti. 20:00 Päivän tärkein lähtö, kotiin lähtö. Viikonloppua kohti mennään ja työvuororupeaman ensimmäinen päivävuoro alkamassa. 10:00 Perjantaisin Ilmatieteen laitos järjestää Krivatsovelluksen kautta videoneuvotteluna sääbriefin pelastuslaitoksille ja muille toimijoille. Mikkelissä palomestari vastaa koko pelastuslaitoksen alueen päivittäisvalmiudesta ja pitää yllä kokonaistilannekuvaa. Paikalla palaverissa ovat näiden pelastuslaitoksien P3ja/tai P2-vuorossa olevat. Vuoronvaihdossa käydään läpi yön aikana olleet keikat. Yhteistuumin todettiin, että syksy on tullut ja järjestettävien tapahtumien saralla näyttäisi olevan hiljaista. Päivällistauko, jonka jälkeen vastuualuetehtävien hoitaminen jatkuu. Videopalaverin jälkeen aamun ensimmäiselle kahvitauolle. Paikalla palaverissa on yleensä vähintään palomestari Mikkelistä, sekä paloesimiehet kaikilta kolmelta asemalta. Pikkujutulta tuntuvan asian hoitamiseen kuluu yllättävän paljon aikaa. Harjoitussuunnitelman laadinta, harjoitusauton varaaminen, kouluttajan järjestäminen työvuorosta ja tieto palokuntalaisille harjoituksesta ja ajankohdasta. Hälytyksien osalta päivä on ollut hiljainen, mutta puhelin on soinut ahkerasti ja päivä mennyt nopeasti. Tehtäviä ei ole kesken ja yö ollut muutenkin suhteellisen rauhallinen koko maakunnassa. 16:55 Mediatiedote neljän jälkeen Savonlinnaan tulleesta vahingontorjuntatehtävästä. 11:30 Lounaan jälkeen iltapäivän ohjelmassa sähköpostiruuhkan purkua, omien vastuualueiden työtehtävien hoitoa, palotarkastuksien sopimista ja vastuupaloaseman viikkoharjoituksien järjestelyä. Tiedossa ei ole poissaoloja, joten valmiussiirtoihin, jotka kuuluvat virka-ajan ulkopuolella meidän hoidettaviksi, ei tällä hetkellä tarvetta. Välissä kahvitauko, jonka jälkeen takaisin sorvin ääreen. Hälytetyltä paloasemalta vähän lähtijöitä, joten päätin hälyttää myös toisen palokunnan tehtävälle
Kaikkien oikean vastauksen 12.1.2018 mennessä lähettäneiden kesken arvomme hienoja yllätyspalkintoja. Antoisia ristikkohetkiä!. Oikea ratkaisu julkaistaan Pelastustiedossa 1/2018. 88 9–10 ·2017 Ratkaise talviristikko ja voita Pelastustieto tarjoaa älynyströille kyytiä hiihtämisen ja jouluherkkujen popsimisen lomassa. Voit lähettää myös käsin täytetyn ristikon osoitteella Pelastustieto, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Kun olet ratkaissut ristikon, lähetä vaaleanpunaiselle pohjalle tulevat ratkaisusanat tai skannatun ristikon sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Merkitse kuoreen ”ristikko”
M at ka pu h. 8, 35 sn t/ pu h. Ylpeästi erilainen painotalo. +6 ,0 sn t/ m in . +1 7,1 7 sn t/ m in . 010 230 8400 | www.punamusta.com PunaMusta Oy kuuluu Laakkonen-yhtiöihin Painotuotteet Sähköiset julkaisut Suurkuvatulostus. Vain yksi voi olla tällainen La nk ap uh . 8, 35 sn t/ pu h. JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES p
KAIKISTA PELASTAJISTA ensihoitajia s. 16.1. Seuraavassa numerossa 1/2018: Mitä kertoo toimintavalmiusajasta tehty selvitys. 7 10.10. Jännä että Tampereella, Helsingissä, Turussa, Espoossa voidaan hallita aktiivityöaikaa, mutta Lokka ei siihen kykene. 4–5 27.6. 8 SOME-TILASTOT Prontoon s. Teemasivut kylmäpelastamisesta. 23.10. 8 Palomiehet torjuivat tehtaan täystuhon s. 46 on väliä ensihoidossa 4–5 2017 28 .6 . 90 9–10 ·2017 Porin VPK:n Benz HIENOIN s. 46 SATAKUNNASSA kelpaa harjoitella s. Jos täytät yhteystietosi ja perustelet valintasi, olet mukana yllätyspalkintojen arvonnassa. 8 14.11. Palomies eilen ja tänään s.8 Pelastustieto vuonna 2018 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 7.2. Pitäisi olla huolissaan löytyykö nuoria tukija huolto tehtäviin.” – Niki Haake. FACEBOOK Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. Voit toki antaa äänesi myös nimettömänä. Kiitos! 3 2017 10 .5 . 25.9. 14.8. Kehitä lehteä kanssamme ja äänestä vuoden 2017 paras kansi osoitteessa pelastustieto.fi. 20.11. Äänestää voit 12.1.2018 asti. 14 Paloturvallisuuspäivät: turvallisuusviestintä valtakunnalliseksi. 2 14.3. 27.11. 30.10. Käsissäsi on vuoden 2017 viimeinen painettu Pelastustieto. 17.4. 12 . 5.6. 53 9–10 2017 7. Sammutusvaahdot syynissä. 18.9. 12.6. 24 DIGITALISAATIOSTA tehoa johtamiseen s. 18 Värillä s. 27.2. 8 AMBULANSSI KOLARISSA – kuljettajalle tuomio s. 14 ÖLJYNTORJUNTAA vaikka maitopurkista s. 3 2.5. Miksiköhän?” – Mikko Routala Hämeenlinnan VPK:n naisosasto täyttää 130 – nuorista pulaa (31.10.) ”Turha huolestua, saadaanko nuoria naisia mukaan naisjaostoon. 21.8. Kumppanuusverkoston merkitys pelastuslaitoksille. 23.1.. KINNULAN NUORET rynnivät palokuntaan s. 6 5.9. 10.4. (21.11.) ”Pelastustoimen viestinnän (myös turvallisuusviestinnän) ongelmat ovat minun mielestäni ihan muualla, kun siinä että viestiä pitäisi jotenkin alkaa yhtenäistää enemmän.” – Johanna Franzén Etelä-Savon työaika – ”Suurin osa hyväksynyt kohtalonsa” (17.11.) ”On se kiireinen paikka. SATA SIVUA ESITYKSIÄ uuteen lakiin s. KILPAILU Vuoden 2017 paras kansi. 20.2. 12 1 2017 22 .2 . 9–10 12.12
PALOJA PELASTUSVARUSTEET KEMIKAALINTORJUNTAKALUSTO JA -VARUSTEET NOSTOLAVAJA PUOMITIKASAUTOT PALOJA PELASTUSAJONEUVOT PALOJA PELASTUSVENEET JA ALUKSET PALOLETKUT JA -TARVIKKEET PALOPUMPUT, MOOTTORIRUISKUT JA PUMPPUKALUSTO VAAHTOSAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VESISUKELLUSVARUSTEET ÖLJYNTORJUNTAKALUSTO 11.–13.9.2018 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS TYÖHYVINVOINTI EUROSAFETY TYÖTERVEYSPÄIVÄT Turvallisuus-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry TURVALLISUUSMESSUT.FI #TURVALLISUUS TILAA UUTISKIRJE TURVALLISUUSMESSUT.FI/UUTISKIRJE VARAA PAIKKASI NYT Veli-Pekka Rouvali, projektipäällikkö +358 50 516 4005, veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi
Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi. Kevyt, mutta tehokas kannettava vesitykki Leader Partner 2 Ergonomiseksi muotoiltu, tehokas ja helposti käsiteltävä vesitykki. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. Se mahdollistaa ympäristöystävällisen tavan sammuttaa eri tyyppisiä paloja nopeasti ja tehokkaasti. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Jopa 3000 litraa minuutissa syöksevä tykki on kevyt, yhden miehen kannettava ja nopeasti asennettava tehopakkaus. Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. One Seven ® on tulevaisuuden sammutusmenetelmä jo tänään One Seven ® on veden, paineilman ja vaahdon (CAFS) käyttöön perustuva sammutusmenetelmä ajoneuvoihin tai kiinteinä ratkaisuina. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa. Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA.