20 9–10 2018 12 .1 2. 38 HÄKE-PÄIVYSTÄJISTÄ krooninen pula s. Vahdinvaihto Pohjois-Karjalassa s. 8. VAAHDONSEKOITIN nyt myös nostolavassa s
Puhdas paloasema. Kerralla voit pestä esimerkiksi kolme sammutuspukua tai viisi takkia. Kysy lisää! Miele Professional. Avustamme mielellämme turvallisen varustehuollon suunnittelussa ja laitteistuksessa. Immer Besser.. Miele Oy Professional puhelin (09) 875 970 www.miele.. Hengityssuojaimet ja regulaattorit puhdistuvat tehokkaasti Mielen pesuautomaatilla. Pyykinpesukoneissa on jo valmiit, testatut ohjelmat eri materiaaleista tehdyille sammutuspuvuille ja mahdollisuus muokata uusia käyttäjäkohtaisia ohjelmia. /professional Miele Professional pesulakoneilla ja pesuautomaateilla puhdistat likaisen keikan jäljiltä henkilökohtaiset sammutuspukusi ja varusteesi turvallisesti puhtaiksi. Likainen keikka
Perustettu vuonna 1950. Suuri osa häke-päivystäjäopiskelijoista on ammatinvaihtajia. Yhteisemmän äänen löytäminen pelastustoimeen valtakunnallisen vaikuttavuuden saamiseksi on lähiajan tärkein tavoite. Eikö juuri heistä saisi työvoimaa omien alueidensa hätäkeskuksiin. Ovatko he valmiita lähtemään puoleksitoista vuodeksi Kuopioon opiskelija-asuntolaan. Miksi Pelastusopisto pitää kiinni yhdestä, perheettömille parikymppisille sopivasta koulutusmuodosta sen sijaan, että koulutusta vietäisiin joustavasti sinne, missä on suurin pula. Jotenkin siis puheet tuntuvat ennenkin kuulluilta. Päivystäjäpula ratkaisua vailla, s. Toivottavasti, sanokaamme vaikka kymmenen vuoden kuluttua ei tarvitse todeta, että jostakin syystä sitä ei saavutettukaan. Suomen hätäkeskuksissa on krooninen henkilöstöpula. Siihen väliin on mahtunut vakinaisten ja vapaaehtoisten eriseuraisuus sekä järjestöjenkin välillä ollut erimielisyys. Yhteisen tekemisen äärellä Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Miksi ei alueellista koulutusta. Kannat ovat kuitenkin jo osoittaneet samaan suuntaan, pelastusjohtajien edellistä puheenjohtajaa lainatakseni. Muutos ja sen aikaansaaminen oli teemana Tampereella, jossa kuultiin pelastustoimen ajankohtaispäivillä myös uuden pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan linjapuhe. Sekä Hätäkeskuslaitos että kenttä näyttävät kannattavan alueellisia kursseja. Monella on perhe ja ystävät kotikaupungissaan. Kuuteen kohtaan nivottu asialista. Yhdessä tekeminen on kantava teema pelastusalalla. 9–10 ·2018 3 Pääkirjoitus Joulukuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Vieläpä, kun alueellisiin koulutuksiin on hakijoita, ja valmistuneet ovat erittäin motivoituneita. Etenkin menneinä vuosikymmeninä kuilu valtionhallintoa edustavan sisäministeriön ja sen pelastusosaston sekä kuntien omistamien pelastuslaitosten välillä on ollut syvä. Pelastusopisto suhtautuu niihin nihkeästi, sillä sen mukaan puitteet eivät vastaa opistoa, valmistuneet eivät ole valmiita työskentelemään muualla kuin alueensa hätäkeskuksessa, kurssit tulevat kalliiksi ja opiston luoma yhteisöllisyys puuttuu. 8 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Lähivuodet osoittavat, millaiseksi pelastustoimi ja pelastusala muuttuvat. Pelastusopisto nosti koulutettavien häke-päivystäjien määrää, mutta koulutus kestää puolitoista vuotta. Vain toteuttamista vaille valmis. Mahdollisesti uuden polven astuminen esiin karistaa pois menneisyyden painolastit.
– Innovaatiopalkinnon voittanut paloesimies Jarno Joensuu. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. s. Suomen hätäkeskuksiin voitaisiin rekrytoida heti 40 päivystäjää. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Kansi Jorma Parviainen luovutti palokirveen PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen 14. s.8 Ei nopeaa ratkaisua Kyllä kaikenlaisia juttuja tulee vapaa-ajallakin mietittyä ja tehtyä. Kuva: Kimmo Kaisto. vuosipäivänjuhlassa seuraajalleen Markus Viitaniemelle, joka otti pelastusjohtajan pestin vastaan lokakuun alussa. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Miesten mietteitä alasta, johtamisesta ja Pohjois-Karjalasta alkaen sivuilla 38–41. 4 9–10 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. 14 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619. Hätäkeskuslaitos ja Pelastusopisto ovat eri linjoilla siitä, miten vajausta voitaisiin korjata. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Hätäkeskuslaitos haluaisi laajentaa kelpoisuusehtoja ja kouluttaa päivystäjiä alueellisesti, Pelastusopisto ei. Ajatuksena käden taidot kunniaan. Erityisesti työvoimapula koettelee Keravan ja Turun hätäkeskuksia
30 Vahvat vaikuttajat -juttusarjan päättää Helsingin pitkäaikainen palopäällikkö ja pelastuskomentaja Rainer Alho sivulla 52. s.46 Kolme uutta paloasemaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen 120-vuotisjuhlavuoden loppupuolella vietettiin vielä mukavia hetkiä palokirveen heiluessa, kun Kangasalan, Ikaalisten ja Valkeakosken uudet paloasemat vihittiin. Pelastuslaitoksen päätoimista henkilöstöä oli Jämsän, Viitasaaren, Jyväskylän ja Äänekosken paloasemilta. Juttu Tilgmannin tulipalosta on osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu. Kuvassa palomies Rainer Alho on hetki aiemmin tuonut ulos ensimmäisen surmansa saaneista palomiestovereistaan kirjapainotalon räjähdyspalossa heinäkuussa 1960. 9–10 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Vuoden palomies on uuden kehittäjä 12 Automaattinen sammutin esti navettapalon 16 Tavallista paskempi keikka – kirjaimellisesti 18 Vaahdonsekoitin nyt nostolavassa 20 Renomäen VPK:lla nosturiperävaunu 24 Peltaco vei eläinpelastusvälineitä Hollantiin 26 Kurssi 100 loppusuoralla 28 Ilomantsissa viranomaiset saman katon alla 32 Ajankohtaista 42 Leppävaaran VPK sai puhtaan paloaseman 44 Pelastustieto uudistuu ensi vuonna 50 Tätä tutkin: Sprinklerin vaikuttavuus 54 Kalustonurkka 56 Foliohatusta 57 Opinnäytteitä 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Liian tummaa paahtoa 63 Ristikko 64 Numerossa 9–10/2018 Huiman iso harjoitus Keski-Suomen pelastuslaitoksen savu sukellusharjoitukseen osallistuivat Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Kuoreveden, Kuhmoisten, Korpilahden, Muuramen, Säynätsalon ja Äänekosken VPK:t. s
”Meillä on Erica-aluepääkäyttäjät hätäkeskuksissa, ja lisäksi heidän varahenkilönsä. Toivottavasti tukea järjestyy.” Tukihenkilöt paikalla Oulun hätäkeskuksen päällikkö Jukka Ale nius kertoo, että Erica-järjestelmällä on toimittu torstaista alkaen. Markus Viitaniemi lopettaisi liiaksi peruutuspeiliin katsomisen ja lisäisi alalle uudistusmielisyyttä. Yhtenäisemmän pelastustoimen rakentaminen oli aiheena myös paneelikeskustelussa, jossa osallistujilta kysyttiin, mitä he yksinvaltiaina tekisivät pelastustoimessa. Saamme siltä osin tietoa, koski se teknisiä tai toiminnallisia asioita, viranomaisten vastesuunnittelua tai hälytysyhteyksiä. Veera Parko loisi pelastustoimelle yhden äänen, jota muut kuuntelevat. Onko johto reagoinut henkilöstön tuen tarpeeseen. Liki puolet, eli 32 hätäkeskuspäivystäjää 70:stä päivystäjästä allekirjoitti keskuksen johdolle sähköpostin, jossa päivystäjät kertovat, että koulutus järjestelmään on ollut riittämätöntä. He toimivat tukihenkilöinä.” Miltä Erican käyttöönotto vaikuttaa ylei sesti. ”Yhdessä kohti lopullista voittoa”, pelastusylijohtaja päätti tutuksi tulleisiin sanoihinsa. Tiedolla johtaminen ja kansallisen varautumisen parantaminen ovat myös pelastusylijohtaja Kohvakan kuuden kohdan asialistassa. Oulussa edettiin tämän aikataulun mukaan.” Onko Ericassa ilmennyt ongelmia kah den käyttöpäivän jälkeen. Osa Oulun hätäkeskuksen henkilökunnasta kuitenkin katsoo saaneensa liian vähän perehdytystä Erica-järjestelmään. Hänen mielestään tukea tarvitaan edelleen, mieluiten kauemmin kuin muutaman päivän ajan. Järjestelmä on tarkoitus ottaa vaiheittain käyttöön kaikissa keskuksissa kevääseen 2019 mennessä. He ovat olleet kouluttamassa henkilöstöä meillä, ja tulevat kouluttamaan viidessä muussakin hätäkeskuksessa. Sähköposti toimitettiin johdolle neljä päivää ennen Erican käyttöönottoa. ”Tarvitsemme tukea emmekä koe, että olemme valmiit työskentelemään Ericalla itsenäisesti”, Pirttimaa kertoo. Pirttimaan mukaan johdon pitäisi kuitenkin ottaa huomioon hätäkeskuspäivystäjien erilaisuus. Jaakko Linko kirjaisi sopimuspalokuntalaisille lakiin juridisen aseman. 6 9–10 ·2018 AJASSA Erica käyttöön Oulussa – päivystäjät tarvitsevat lisää koulutusta Erica-hätäkeskustietojärjestelmä otettiin käyttöön Oulun hätäkeskuksessa 29. Jotkut heistä tarvitsevat enemmän tukea, toiset vähemmän. He ovat saaneet järjestelmään kouluttajakoulutuksen sekä olleet mukana testaamassa sitä. ”Tuki on järjestetty viikonlopun yli, ja nyt haarukoimme sitä, onko mahdollisuutta, että tuen kestoa jatketaan joulukuun viidenteen päivään asti.” Mitä tuki tarkoittaa käytännössä. Tomi Timonen poistaisi vastakkainasettelun pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn väliltä. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.. ”Järjestelmän osaajatkaan eivät vielä halua lähteä virallisesti tukihenkilöiksi, koska oma osaaminen on vielä haussa. Samaa teemaa ylijohtaja korosti Paloturvallisuuspäivien avaussanoissaan. Mikko Puolitaival tekisi tut”Yhdessä kohti lopullista voittoa” kimustoimintaan perustuvan pelastustoimen, joka olisi laajalti turvallisuuden asiantuntija. Kirjelmän organisoi vuoromestari Arto Pirttimaa. Tuliko järjestelmä käyttöön liian no peasti. ”Varmasti erinäisiä havaintoja on tehty, ja käyttäjiltä on kerätty palautetta matalalla kynnyksellä. Hätäkeskuslaitos tiedotti Erican käyttöönotto sujuneen Oulussa onnistuneesti. Mira Leinonen tekisi monimuotoisemman ja tasaarvoisemman pelastustoimen. Huoli osaamisesta helpottui hieman käyttöönottopäivänä, kun tukihenkilöitä oli järjestetty riittävästi Erican käyttöönottoon. Pelastusylijohtaja mainitsi keskeisinä kehittämiskohteina myös alan työntekijöiden osaamisen ja koulutusjärjestelmän uudistamisen, viestinnän vahvistamisen sekä kansainvälisen yhteistyön sekä sen toiminnan uudistamisen. ”Kokonaisuudessa Hätäkeskuslaitos aikatauluttaa käyttöönoton ja sen myötä koulutus järjestetään keskuksissa. Ylijohtajalle esitettiin elinkeinoelämän kuulijakunnalta myös toive, että yhteistyötä syvennettäisiin myös pelastusalan ulkopuolelle. Hienosäätöä muiden viranomaisten vastepuolella on tehty tässä matkan varrella.” Marraskuun alussa pelastusylijohtajana aloittanut Kimmo Kohvakka painotti pelastustoimen ajankohtaispäivillä marraskuussa pitämässään linjapuheessa yhteistyön syventämistä pelastustoimen eri toimijoiden kesken. ”Lopetetaan lätinät ja ruvetaan tekemään yhteistä pelastustoimea”, tuore pelastusjohtaja päätti paneelin. marraskuuta ensimmäisenä Suomen kuudesta hätäkeskuksesta
Asukas kiitti häätämisestä Pirkanmaan pelastuslaitoksen Markku Suo misella on pitkä kokemus kotona asumisen toisesta ääripäästä, kun asumista ei hyvälläkään tahdolla voi sanoa turvalliseksi. ”Jokainen yrittää mennä sinne, mikä kiinnostaa”, Piela-Tallberg toteaa. Muistisairaita on maassamme noin 200000, ikääntyneitä yli 1,15 miljoonaa ja omaishoitajia 350000. Varapuheenjohtajana toimii pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Paloturvallisuuspäivät järjestettiin perinteiseen tapaa Itämeren aalloilla Helsingistä Tukholmaan marraskuussa. Esimerkiksi risteily Tallinnaan. . Teksti: Helena Grönstrand, SPEK Kuva: Juha Hassila, SPEK Mitä tehdä erityisryhmien kotien turvallisuudelle. Erityisryhmien asumisturvallisuuteen liittyvät haasteet eivät siis vähene. Pirkanmaalla koulutukset aloitettiin 2014. Mukana oli vajaat satakunta osallistujaa. Vuoden 2017 loppuun mennessä kotihoidon työntekijöitä oli koulutettu jo reilut 1300. Se tarkoittaa, että alle kymmenen vuoden kuluttua meillä on puoli miljoonaa muistisairasta”, Outinen sanoo. Pelastuslain pykälän 42 mukaan asunnossa havaituista paloriskeistä tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle. Sen toteutumiseksi on muun muassa rakennettu kotihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistyötä 22 kunnan alueella. ”Koulutusten lisäksi kotihoidon kanssa on tehty kotikäyntejä, millä on ollut suuri merkitys erityisryhmien asumisen turvallisuuden parantamisessa. Ajankohtaakin on usein pohdittu.” ”Kyllä tänne olisi hyvä saada enemmän osallistujia”, Nina Piela-Tallberg sanoo. Osittain nämä ovat samoja henkilöitä, mutta kokonaismäärä on kuitenkin reippaasti yli miljoonan. Pohjustusta tilaisuuden keskustelulle antoi näyttelijä Kati Outinen, jonka monologi Niin kauas kuin siivet kantaa kertoi työikäisenä muistisairauteen sairastuneen Allin tarinan. Kotihoidon työntekijöitä on koulutettu tekemään havaintoja asioista, jotka ovat turvallisuusriskejä. 9–10 ·2018 7 Pirkanmaalla pelastuslain pykälä 42 on otettu hellään huomaan. Nina PielaTallberg Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Iiro Hyrsky Satakunnan pelastuslaitokselta katsovat, että pelastusalallakin järjestetään paljon tilaisuuksia, joten aika ei riitä kaikkeen. Oksasen puheenvuoro kotihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistyöstä kuultiin Helsingin Kuntatalolla, jossa oli marraskuun lopussa Välittäjäjuhlat. ”Palokuolemista tapahtuu valtaosa kotona, ja yli puolella uhreista on ollut alentunut toimintakyky”, paljastaa yleisölle Tuomas Pälviä Paloriskihanketta käsittelevässä puheenvuorossaan. Simo Weckstén johtaa pelastusjohtajia Pelastusjohtajien puheenjohtajaksi valittiin pelastuskomentaja Simo Wecks tén Helsingin pelastuslaitokselta. päihdeja mielenterveysongelmaiset sekä vammaiset. ”Jos halutaan vaikuttaa palokuolemiin, mihin kohdennetaan resurssit. Pukkinen päättää nyt kaksivuotisen puheenjohtajakautensa. Paikalla oli viranomaisia sekä järjestöjen, asunto-osakeyhtiöiden, seurakunnan, hoitoalan, vanhustyön ja yritysten edustajia keskustelemassa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumisen turvallisuudesta. . ”On käynyt niinkin, että asukas on jälkikäteen kiittänyt, että hänelle järjestettiin häätö, sillä sen seurauksena hän pääsi tukiasumisen piiriin”, Suominen kertoo. ”Miksei näitä voisi miettiä myös lyhennettävän. Valitettavan harva oli mukana pelastuslaitoksilta. ”Itsemääräämisoikeus ei tarkoita sitä, että ihminen jätetään heitteille”, muistuttaa yleisöstä Muistiliiton Mari Luonsinen. ”Toki taloudelliset realiteetit asettavat myös omat rajoitteensa.” Iiro Hyrsky pitää Paloturvallisuuspäiviä hyvänä pelastusviranomaisille myös asiakasnäkökulman kannalta. Monet kotihoidon työntekijöistä ovatkin osoittautuneet tosi aktiivisiksi”, Tytti Oksanen Pirkanmaan pelastuslaitokselta kertoo. Hallituksen jäseniksi ja samalla pelastuslaitosten kumppanuusverkoston palvelualueiden puheenjohtajiksi valittiin pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta (tukipalvelut) ja pelastusjohtaja Jari Hyvä rinen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta (pelastustoiminta), Hallituksessa jatkavat jäseninä ja palvelualueiden puheenjohtajina Jyrki Land stedt (ensihoito) ja Erkki Hokkanen (turvallisuus). kotihoidon ja sosiaalija terveydenhuollon työntekijät, ensihoitajat, kunnan vuokra-asunnot, tukiasumisesta huolehtivat tahot ja seurakuntien tai järjestöjen työntekijät. Nina Piela-Tallberg ja Iiro Hyrsky.. Lisäksi erityisryhmiin kuuluvat mm. Ilmoitusvelvollisia ovat mm. Outinen on seurannut läheltä muistisairaiden isänsä ja mummonsa elämää. Ilmoitusvelvollisuus ajaa jopa salassapitosäädösten ohi. ”Suomessa tehdään 38 diagnoosia vuorokaudessa. Tai itsemääräämisoikeuden. Vuosina 2013–2017 yhteisiä kotikäyntejä oli tehty yli 1400. ”Täällä on paljon elinkeinoelämän edustajia ja itseäni kiinnosti se, miksi halusin aikanaan tähän tilaisuuteen osallistuakin.” Ohjelmasisältöjä he pitävät hyvänä, mutta sitä olisi syytä kehittää, jos haluttaisiin lisää pelastustoimen edustajia.” ”Asiakasnäkökulma kiinnostaa” Yhteinen keskustelu ja avoin vuorovaikutus tekisi heidän mielestään näillekin päiville hyvää. Pitää olla siellä, missä tapahtuu”, Tuomas Pälviä painottaa
Meille se tarkoittaa viittä kurssia. Loppusuoralla päivät ovat pitkiä. Lisäksi Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos esittävät ministeriölle, että koulutettavien määrää nostettaisiin molemmilla kursseilla vielä 24:ään. Luulen, että se on yksi todella tärkeä juurisyy”, Parviainen sanoo. Jokaisella työpisteellä harjoittelee hätäkeskuspäivystäjäopiskelija. Nytkin hätäkeskuksiin voitaisiin ottaa heti töihin 40 uutta hätäkeskuspäivystäjää. Silti määrä on edelleen liian pieni. Opiskelijat tekevät kahdeksan tunnin aikana 10–15 tehtävää. Työpisteiltä löytyvät samat varusteet ja järjestelmät kuin oikeassa hätäkeskuksessakin: tietokoneet, näytöt karttoineen ja tehtävälistoineen, puhelimet, kuulokkeet. Koolla on puolet hätäkeskuspäivystäjäkurssi 30:stä, eli 12 opiskelijaa. Puolitoista vuotta kestänyt opiskelu on viime metreillä. Jokainen hätäpuhelu analysoidaan erikseen puhelun soittaneen ja suunnitelleen opettajan kanssa. Kurssi 30 valmistuu joulukuussa. Täällä opiskelevat he, jotka työllistyvät alalleen välittömästi valmistumisensa jälkeen, sillä heistä on huutava pula. Hätäkeskuslaitos haluaisi laajentaa kelpoisuusehtoja ja kouluttaa päivystäjiä alueellisesti, Pelastusopisto ei. Omien tuntiopettajien lisäksi opiskelijoita opettavat myös hätäkeskuspäivystäjät. Samaa mieltä tahot ovat koulutettavien määrän nostamisesta. Kyselytutkimuksesta tietoa Pelastusopistolla on tällä hetkellä meneillään Tekstit ja kuvat: Kaisu Puranen Hätäkeskuspäivystäjiä on liian vähän. Nykyisin opistossa alkaa vuosittain kaksi 16 opiskelijan kurssia yhden 24 opiskelijan kurssin sijaan. Pelastusopiston hätäkeskustoiminnan opettaja ja tiiminvetäjä Toni Alatalo kertoo, että nykyisin jokaiselle kurssille hakee vähän yli 200 henkilöä. Se vaikutti hätäkeskuksiin, sillä päivystäjiksi ei tullut poliisitaustaisia. Päivystäjäpula ratkaisua vailla. Vuonna 2010 aloitetun rakennemuutoksen myötä hätäkeskusten määrä väheni 15:stä kuuteen. Turkuun tarvittaisiin 10 päivystäjää, Keravalle 16–19. Hätäkeskuslaitos on tiedottanut tasaiseen tahtiin viime vuosina jatkuvasta päivystäjävajeesta. Työvuorosuunnittelussa riittävien vahvuuksien rakentaminen on haasteellista, samoin koulutusten järjestäminen”, kertoo Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä. Vaasan viime vuonna alkanut ruotsinkielinen päivystäjäkurssi keräsi lähes 400 hakemusta, osin sosiaalisen median rummutuksen ansiosta. Toinen puolikas on parhaillaan harjoittelussa hätäkeskuksissa. Juurisyy rakenneuudistuksessa Pelastusopisto vastasi pulaan nostamalla koulutettavien määrää. Päivystäjävaje ei johdu siitä, etteikö ala houkuttelisi kiinnostuneita. Teemu Lehden mukaan henkilöstövajetta pahensi poliisin koulutusjärjestelmän muutos vuonna 2014. Tuolloin koulutus muuttui ammattikorkeakoulupohjaiseksi, eikä poliisikoulusta valmistunut uusia poliiseja vuoteen. Teemu Lehti myöntää, että suurempi määrä koulutettavia helpottaa hätäkeskuspäivystäjäpulaa hieman. Opiskelijoiden tehtävä on vastata simuloituihin hätäpuheluihin. Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen ja ennakoinnin johtaja Teemu Lehti sanoo, että suurin henkilöstövaje on Turun ja Keravan hätäkeskuksissa. 8 9–10 ·2018 HÄTÄKESKUS P elastusopiston B-rakennuksen hätäkeskussimulaattorissa on keskittynyt tunnelma. Alatalo ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen uskovat, että päivystäjäpula juontaa juurensa Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksesta. ”Tällä hetkellä työvoimaa ei ole riittävästi. ”Tilastojen mukaan toistasataa ihmistä jäi siirtymättä uusiin keskuksiin
Koulutuksia on 2010-luvulla järjestetty noin kymmenkunta muun muassa Porissa, Keravalla, Helsingissä ja Tampereella. ”Voin sanoa suoraan, että me emme lämpene alueellisille koulutuksille. . Parviainen tähdentää, että Pelastusopistolla opiskelijoilla on oma, tiivis yhteisönsä. Esimerkiksi Keravan ja Turun alueellisia kursseja pitäisi pohtia”, Teemu Lehti sanoo. Opiskelijat haluavat jäädä töihin oman alueensa hätäkeskukseen. Mervi Parviainen on skeptinen alueellisten koulutusten suhteen. Vaikka esimerkiksi ensihoitotaustaisia ihmisiä jouduttaisiin perehdyttämään hätäkeskuksissa useita kuukausia, ratkaisu olisi silti nopeampi kuin odotella päivystäjien valmistumista. Haluamme saada tietoa, pitääkö meidän jotenkin trimmata pääsykoekriteereitä, ja toisaalta, onko hätäkeskuksessa jotain sellaista, mitä heidän toiminnassaan pitäisi huomioida”, Parviainen kertoo. Muutama sanoi, että jos he eivät työllisty Vaasaan, he eivät tule hätäkeskukselle töihin.” Parviainen korostaa, että Vaasan kurssi on yksittäinen laatuaan, ja kaikki alueellinen koulutus vaatii sisäministeriön päätöksen. Ne ovat myös selvästi kalliimpia. ”Meille henkilöstövajaus on akuutti, ja siksi olemme esittäneet eri vaihtoehtoja. Opiskelijat asuvat ja opiskelevat yhdessä, ja voivat tukea toisiaan valmistumisen jälkeenkin. Alueellisilta kursseilta vastaavanlainen yhteisöllisyys puuttuu. Tulokset saadaan vuodenvaihteessa. Koulutusten järjestäminen alueilla vaatisi kuitenkin huolellista ja pitkäjänteistä suunnitelmaa. Muodollinen pätevyys muillekin Akuuttiin päivystäjäpulaan voisi auttaa myös muodollisten kelpoisuusehtojen laajentaminen koskemaan esimerkiksi terveydenhoito-, pelastustai turvallisuusalan ammattilaisia, ja sitäkin ratkaisua Hätäkeskuslaitos on esittänyt. He toivat esille, että perhe ja elämä on Vaasassa tai lähialueilla. Lisäksi Pelastusopiston puitteita ei pystytä rakentamaan eri alueilla. ”Kun tapasin opiskelijoita, kysyin, kuinka valmiita he ovat lähtemään muualle. Olemme nähneet kaikki ne ongelmat, jotka niihin liittyvät. Työpisteitä on 12, jokaisessa samat varusteet kuin hätäkeskuksissa.. Kaikille vuodesta 2010 alkaen opiskelemaan valituille päivystäjille on lähetetty kyselykirje. Ne eivät tietenkään ole ihanneratkaisuja, mutta niin saataisiin nopeammin helpotus tilanteeseen”, Teemu Lehti sanoo. Hätäkeskuslaitoksen mukaan nopea ratkaisu päivystäjäpulaan voisivat olla alueelliset koulutukset. ”Vuosien saatossa on ollut tiettyjä hätäkeskuksia, jonne on ollut hankalampi saada väkeä. Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 30 harjoittelee Pelastusopiston hätäkeskussimulaattorissa. 9–10 ·2018 9 tutkimus, jossa kartoitetaan hätäkeskuspäivystäjien tilannetta. Käsityksemme on myös, etteivät alueella koulutetut ole sitoutuneet ammattiin samalla lailla kuin Pelastusopistolla koulutetut”, Parviainen sanoo. Hänen mukaansa Vaasassa koulutettavaan ruotsinkieliseen hätäkeskuspäivystäjäkurssi 32:een liittyy tyypillisiä esimerkkejä alueellisen kouluttamisen riskeistä. ”Etsimme syytä, miksi henkilöt eivät mahdollisesti enää olekaan häkessä töissä
Tiivis puristus pitää motivaatiotakin yllä. ”Kokeillaan uutta ja erilaista, kerätään aktiivisesti palautetta, opiskelijoiden sana painaa. Tuntuu käsittämättömältä, että päivystäjäpulan takia ollaan höllentämässä kriteerejä. Aineksia olisi pidempäänkin koulutusohjelmaan, mutta he pohtivat, söisikö se hakijamääriä. Ei voi välttyä ajatukselta, että ala itse ei arvosta ammattia. Tämä taas voi vauhdittaa ammatinvaihtoa kevyempään työhön, ja osaksi vaikuttaa päivystäjäpulaan. Melkein itku meinasi tulla.” Kun Harju kävi työharjoittelussa hätäkeskuksessa, jännitys katosi. Parviaisen mukaan pohdittava asia on, pitäisikö alalle olla myös fyysiseen terveyteen liittyviä vaatimuksia. Alaa opiskellessa nälkä on kasvanut syödessä. Tällä alalla niin ei ole”, Lehti sanoo. Molemmat haluavat töihin Turun hätäkeskukseen ja odottavat jo töihin pääsemistä. Molemmat kävivät tutustumassa aiheeseen Pelastusopiston verkkosivuilla, hakivat koulutukseen ja pääsivät heti sisään. ”Se oli varsinkin opintojen alussa todella jännittävää. Molemmat haluavat töihin Turun hätäkeskukseen.. Pelastusopiston kyselyssä selvinnee ammatinvaihtajien määrä ja syyt lähtöön. Mikä on se syy, että poliisit ovat muodollisesti päteviä. Parviainen ja Alatalo uskovat, että ammatin rankkuus vuorotöineen voi tulla yllätyksenä monille aloittaville hätäkeskuspäivystäjille. ”Minulle soittavat hyvin usein terveydenhuollon ammattilaiset, kun paikkoja on auki. Kaikilla terveillä työmarkkinoilla työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja. ”Porukka on motivoitunutta” . Jos tämä ei kiinnostaisi, se näkyisi varmasti suorituksissa”, Jokinen sanoo. Myös Vesa Seppä on pätevyysvaatimusten laajentamisen kannalla. ”Porukka on motivoitunutta. Vuorotyön tekeminen tuntuu omimmalta työrytmiltä. Nykyisin vain poliisit saavat valmistuessaan muodollisen pätevyyden hätäkeskuspäivystäjiksi. Alanvaihtajilla myös opintotuen rajat saattaisivat tulla vastaan. Suvi Harjulle haastavinta on ollut paineen alla työskentely. ”Samaan aikaan puhutaan, miten vaativa ja vastuullinen hätäkeskuspäivystäjän ammatti on. Molemmat tiedostavat sen, että myös fyysisestä jaksamisesta täytyy pitää huolta. ”Asiat tapahtuvat koko ajan, kello tikittää, tilanne on päällä langan päässä ja moni viranomainen janoaa lisätietoa.” Heistä puolitoista vuotta on sopiva aika opinnoille. ”Opiston pitää edelleen olla se taho, joka antaa lopullisen hyväksynnän, mutta pohjaa pitäisi laajentaa. ”Väitän, ettei suuri yleisö edelleenkään ymmärrä, mitä hätäkeskuspäivystäjän työ on. Jotkut opiskelijatkin sanovat hakuvaiheessa, ettei heillä ollut käsitystä ammatista, mutta kun he ovat ottaneet selvää, uusi maailma on auennut”, Alatalo sanoo. Vaikka työllistymisvaihtoehtoja tulisi lisää, opiston rooli ei vähenisi millään lailla. 10 9–10 ·2018 HÄTÄKESKUS ”Ihannetilanne olisi, että Pelastusopiston koulutusmäärät olisivat riittävät. Suvi Harju (vas.) ja Ville Jokinen valmistuvat hätäkeskuspäivystäjiksi jouluna. Järjestelmä työn takana alkoi kiinnostaa. Terveydenhoitoja pelastusalan ammattilainen osaa yhtä substanssialuetta, mutta häke-päivystäjä on oma erityinen ammattinsa”, Parviainen painottaa. Nyt hän odottaa harjoituksia saadakseen palautetta ja parantaakseen suoritustaan. Molemmat ovat alanvaihtajia, kuten suurin osa hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoista. Harju toimi aikaisemmin kaupallisella alalla, mutta halusi ammattiin, jossa saa auttaa hädässä olevia ihmisiä. ”Mitä enemmän ymmärtää ammatista, sitä mielenkiintoisemmalta tämä tuntuu”, Jokinen sanoo. He ovat tyytyväisiä opetukseen. Suvi Harju ja Ville Jokinen opiskelevat joulukuussa valmistuvalla hätäkeskuspäivystäjäkurssi 30:llä. ”En lainkaan lämpene muuntokoulutukselle. Mikä on heidän erikoisuutensa verrattuna sairaanhoitajiin ja pelastajiin?” Rankkuus on yllätys Parviainen hämmästelee ehdotuksia muuntokoulutuksesta. Uskallan väittää, että meiltä valmistuva tarvitsee vähemmän perehdytysaikaa kuin hän, joka pikakoulutetaan”, Parviainen sanoo. Muutaman kuukauden koulutuksella sairaanhoitajataustainen henkilö pystyisi ottamaan hätäpuheluja vastaan.” Seppä korostaa, että Pelastusopisto antaa laadukasta koulutusta. Ville Jokinen työskenteli nuoriso-ohjaajana ja lähihoitajana, mutta oli seurannut tuttujensa työtä ensihoidossa. Ville Jokinen näkee haastavimpana monen asian tekemisen samaan aikaan, oikeassa järjestyksessä ja nopeasti. Se on ollut ilo huomata”, Jokinen sanoo. Esimerkiksi hätäpuheluharjoitusta saatetaan tehdä niin, että puhelua tarkkailevat sekä opettaja että muut opiskelijat
Hän tietää jo nyt, että haluaisi tulla töihin Keravalle. Keravalla mennään äärirajoilla, mutta täynnä intoa . Päivystäjät tunnistavat vaihtuvuuden työyhteisössä, mutta he uskovat, että se johtuu työn henkisestä ja fyysisestä vaativuudesta, ei työilmapiiristä. Heidän kipupisteensä oppii tuntemaan ja tietämään, milloin työkaverille pitää ehdottaa taukoa. Ratkaisuksi työvoimapulaan Hassinen kannattaa lämpimästi alueellisia kursseja. 9–10 ·2018 11 ”Emme voi tietää, onko seuraava soitto taskupuhelu vai kouluampuminen.” ”Me olemme aika omalaatuinen porukka”, tunnustaa hätäkeskuspäivystäjä Saija Hassinen. Enemmän se on tämä kiire, paine, resurssipula, vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisen vaikeus”, Turunen sanoo. ”Voin sanoa, etten jaksa tehdä asioita, joista saisin energiaa, koska olen vain niin väsynyt!” Päivystäjät uskovat, että väki saataisiin pysymään alalla paremmin, jos he tietäisivät jo ennalta, kuinka raskasta työ on. Suurin osa päivistäni rakentuu näiden ihmisten ympärille”, Turunen kuvailee. Kun mennään näin äärirajoilla, ja ihmismieli murtuu, se ei ole enää kolmen päivän sairausloma”, Hassinen kertoo. Annina Salminen (vas.) harjoittelee Keravan hätäkeskuksessa, Saija Turunen ja Salla Hassinen ovat työskennelleet päivystäjinä jo pidemmän aikaa. ”Kollegat ovat ystäviäni”, Turunen sanoo. Työajalla käsitellään jatkuvasti rankkoja asioita, kiireessä ja paineessa toimiminen on normaalitilanne. Tavallisten 12 tunnin vuorojen lisäksi päivystäjillä on runsaasti ylitöitä, ja heitä kutsutaan ekstravuoroihin koko ajan. Ihmiset ovat erilaisia. He viihtyvät työssään. Päivystäjien kokemuksen mukaan myös sairauspoissaolot ovat viime aikoina jopa triplaantuneet. Kaikki kolme kehuvat työilmapiiriä todella hyväksi. ”Sellaisesta ei ole kyse. Hän on harjoittelija, joka valmistuu joulukuussa Pelastusopistolta. ”Se, että lähtee vaikka vain arkipäiviksi Kuopioon, on monelle tosi korkea kynnys.” ”Suurin osa Pelastusopiston häke-päivystäjäopiskelijoista on kuopiolaisia, ja he haluavat työllistyä sinne”, sanoo Turunen. ”Kyllä tästä yksinkertaisesti tykkää vain kuin hullu puurosta. ”Meillä on musta huumori, mutta ei tätä muuten varmaan jaksaisikaan”, Salla Turunen jatkaa. Alueelliset kurssit ratkaisu Mikä saa Turusen ja Hassisen jatkamaan rankkaa työtä. Jokainen päivä on erilainen, ja saa olla avun ensimmäinen lenkki. Erityinen työnkuva lähentää kollegoja. ”Eivätkä ne aina ole flunssia, vaan kuukausien poissaoloja. Hän sanoo, että monet häke-päivystäjät ovat alanvaihtajia, joilla on jo perhe. Tahti on 12 tunnin työvuoron aikana noin 120 pirahdusta. 120 pirahdusta Kaikki korostavat huolen pitämistä omasta jaksamisestaan. Hassinen kuvailee, että hätäkeskuspäivystäjän täytyy olla joka hetki valmis pelastamaan maailma. Yövalvomiset aiheuttavat ensin univajeen, jonka jälkeen tulee fyysisiä oireita”, Hassinen sanoo.. ”Emme voi tietää, onko seuraava puhelu taskupuhelu vai kouluampuminen. Kollegat ovat ystäviäni. ”Moni tulee innokkaana tänne, mutta huomaa vasta valmistumisen jälkeen, ettei kroppa kestä vuorotyötä. Hassinen on työskennellyt Keravan hätäkeskuksessa 12 vuotta, Turunen aloitti työt kuusi vuotta sitten. Juhlapyhät ja syntymäpäivät menevät usein töissä, vapaalla ollaan arkipäivinä. Hän arvioi, että palautuminen vuorotyöstä on joskus täysin riittämätöntä. Se on henkisesti ja fyysisesti rankkaa”, Hassinen kuvailee. Hätäkeskuspäivystäjien työ ja arki eroaa varsin paljon tavallista päivätyötä tekevän elämästä. Kolmantena taukohuoneessa istuu Annina Salminen. Vapaa-aikaakin vietetään usein yhdessä. Päivystäjäpula näkyy Keravallakin. Aina kun pirahtaa, täytyy olla valmis
Arto Latvala on pienen Espoon koukkauksen jälkeen työskennellyt Vantaalla ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella liki 35 vuotta. Vuoden Palomiehen tunnustuksen hän arvostaa korkealle. Vuoden Palomieheksi Arto Latvala valittiin ansioistaan oman ammattialansa kehittämiseksi. Hän on ollut kehittämässä myös pääkaupunkiseudulla suuronnettomuuksiin liittyvää viranomaisyhteistyötä 1990-luvun taitteesta lähtien. Näin sai alkunsa päivystävien palomestareiden onnettomuustyyppikohtainen P3-käsikirja, jonka ensimmäinen versio on hänen käsialaansa. Hänen alulle panemien tutkimusten tuloksia hyödynnetään myös rakenteellisen paloturvallisuuden opetuksessa ja palotarkastustoiminnassa. Palokuntaan pääsemiseksi olisi tarvittu ikää vuosi lisää, mutta päällikkö hyväksyi innokkaan nuoren pojan mukaan. Artsin kehitystyö ei ole ollut juurikaan virkatyötä, vaan halua kehittää ja kehittyä. ”Huomasin, että tilanteessa tarvitaan ohjeistusta, jota ei ollut.” Latvala ryhtyi tekemään sellaisia itse. Arto Latvala jää eläkkeelle ensi vuoden keväällä. Ei opettajaksi, vaan palomieheksi Aika nopeasti nuori Artsi huomasi, että palomiehen ammatti on hänen juttunsa, vaikka urheilua innokkaasti harrastaneella nuorukaisella mielessä kävivät myös liikunnanopettajan tai opettajan ammatit. Hän on myös kehittänyt omaisuusvahinkoja vähentäviä täydentävä sammutusjärjestelmiä. ”Operatiivisen työn jätän mielelläni. ”J ännittihän sitä mennä palopäällikön juttusille ”alaikäisenä”, Arto Latvala muistelee aikaa 50 vuotta sitten. Palokuntaan hänet johdattivat isoveli ja naapurin poika. Sen sijaan kiinnostaa jatkaa kouluttajana. Hän huomasi, että vastaavanlaisia johtamisoppaita tarvitaan myös muita onnettomuustyyppejä varten. Pyhäsalmen palokuntapojasta kasvoi palomies, pelastussukeltaja, paloesimies ja lopulta palomestari. Otaniemeen palomiesoppiin hän kuitenkin päätyi. Virkaura on pian päättymässä. Hän on laatinut lento-onnettomuuksien ja suuronnettomuuksien johtamisohjeet. Pyhäsalmen palokuntapojasta kasvoi Vuoden Palomies Innokas uuden kehittäjä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto. Pelastusopistossa olen saanut tehdä hyvää yhteistyötä ja myös alan järjestöjen, Palopäällystöliiton ja SPEKin kanssa.” Hän on ollut aktiivisesti kouluttamassa palokuntalaisia ja kehittämässä sopimuspalokuntalaisten koulutusta. Kiinnostus varautumisesta lento-onnettomuuksiin syntyi aikoinaan erään lento-onnettomuusvaaratilanteen yhteydessä. 12 9–10 ·2018 VUODEN PALOMIES Vuoden Palomiehen palokuntaura alkoi yhdeksänvuotiaana naskalina Pyhäsalmella
Miehen on annettu tehdä ja tukea on tullut. Vuoden Palomiehet mallia 2018 ja 2017, Arto Latvala ja Ilpo Tolonen. ”Viimeksi muutama päivä sitten sammutettiin kerrostalon huoneistopalossa sohva kahden palomiehen tiedusteluna käsisammuttimilla.” ”Erityisesti täydentävät sammutusmenetelmät, tekniikka ja taktiikka ovat yleistyneet esimerkiksi Lapissa. ”Hieno tunnustus. Matkasaarnaaja Viime vuosien aikana Latvala on toiminut kuin matkasaarnaaja täydentävien sammutusmenetelmien puolesta. Sehän on kuin pelastusalan Oscar-palkinto.” Artsin nuorempi veli on valittu vuoden fysioterapeutiksi. Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämisessä hän on ollut mukana vuodesta 1993 lähtien ”Ei näitä tehtäviä ole vastuualueeksi kirjattu, vaan itse olen ottanut selvää ja opiskellut.” Silti työnantajaansa hän kehuu kannustavaksi alusta alkaen. Aiheesta onkin julkaistu useita juttuja. Haasteellinen homma mennä luennoimaan jostakin uudesta satapäiselle alaa tuntevalle yleisölle. Edeltäjä siirsi valtikan seuraajalleen. ”Iäkkäälle äidille onkin saatu selvittää, mitä pojat ovat saaneet aikaiseksi.” Vuoden Palomiehen tunnustus lämmittää mieltä senkin vuoksi, että välillä on tullut tunne, ettei ole saanut tunnustusta, vaikka itse näitä juttua onkin kehitellyt. . ”Hän on joutunut kantamaan päävastuun perheen arjen pyörittämisestä, silloin kun pelastusala on vienyt minua, milloin minnekin oppimaan ja opettamaan.” Arto Latvala tiedetään ja tunnetaan alalla. Hän oli tutkinut kevyempiä sammutusmenetelmiä. Eikä Artsilta puutu katu-uskottavuuttakaan. Senkin takia hänen on ollut myös vaivattomampaa viedä tärkeiksi katsomiaan asioita eteenpäin. Asia nousi uudestaan pintaan, kun muutamilla Interschutz-messuilla näin uudenlaisia sammutusmenetelmiä, kuten heittosammuttimia ja uusia tehokkaita käsisammuttimia.” ”Kaikki uusi innostaa.” Artsi otti yhteyttä myös alan omaan lehteen Pelastustietoon. Täydentävien sammutusmenetelmien sekä sammutustaktiikan ja -tekniikan kehittämisessä hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä Pelastusopiston tutkimushankkeissa. Hän on myös vahvistanut ammatillista osaamistaan ulkomaita myöten ja osallistunut kansainväliseen pelastustyöhön. 9–10 ·2018 13 . Yleisössä istui Ismo Huttu opistosta, joka pyysi Artsia kertomaan uusista menetelmistä alipäällystökurssille. Oppia on jaettu seminaareissa ja messuilla. Palomestari Arto Latvala tyytyväisenä uudessa työvälineessään.. ”Onhan meillä jo 1980-luvulla käytetty käsisammuttimia ja jauheita sammuttamiseen. Harvaan asutuilla alueilla kevyemmät menetelmät ovatkin hyvä asia, kun sammutusväkeäkin on vähemmän.” Vaikka Arto Latvala jättää operatiiviset työt ensi keväänä, seuraava polvi jatkaa isän työtä. ”Siitä huomattiin aihe Palopäällystöpäiville. Tutkimushankkeiden tulokset ovat muuttaneet pelastajien toimintatapoja tulipalotilanteissa, mikä ilmenee palomiesten nopeampana toimintana ja pienempinä omaisuusvahinkoina. Se on eri asia kuin lemmestä lurittaminen”, hän hymyilee. Samaan hengenvetoon Vuoden Palomies luettelee liudan nimiä, joiden kanssa hän on saanut tehdä yhteistyötä ja viedä asioita eteenpäin. Vastaanotto on ollut voittopuolisesti myönteistä. Yliopettaja Ismo Huttu (vas.), palomestari ja operatiivinen asiantuntija Arto Latvala, tutkija Marko Hassinen ja suunnittelija Tuomas Kuikka Pelastusopistolta ovat yhdessä tutkineet modernien kodinkoneiden palo käyttäytymistä ja sammutustekniikoita. Tai kuten eräässä Vuoden Palomies -ehdotuksessa todettiin: ”Latvala on aina helposti lähestyttävä, iloinen, intoa täynnä ja johtamisessa rauhallinen, jämpti ja mies paikallaan.” . Sen jälkeen hän ollut luennoitsijana ja kouluttajana Pelastusopiston ja Palopäällystöliiton yhteistyönä toteuttamilla useilla koulutuspäivillä ympäri Suomea. Toimiessani palo-opistolla kouluttajana tutustuin palo-opiston opettajaan ja VTT:n tutkijaan, paloinsinööri Timo Helosvuoreen, joka oli myös Korson VPK:n päällikkö. Yksi kolmesta pojasta työskentelee palomiehenä isän kanssa samalla laitoksella. Kiitoksensa hän osoittaa myös perheelleen ja erityisesti vaimolleen Astalle
Ajoneuvon lasti voidaan pelastaa säiliötä rikkomatta, ja ajoneuvossa oleva vaarallisten aineiden kuorma saadaan puhtaana talteen ympäristöä vahingoittamatta. Testien perusteella sen voidaan todeta parantavan työturvallisuutta, nopeuttavan toimintaa ja alentavan onnettomuuden kokonaiskustannuksia”, Jarno Joensuu toteaa. Syntyi haponkestävästä teräksestä valmistettu valutuskouru. Siinä hyödynnetään säiliöosaston katolla sijaitsevaa miehistöluukkua. Se yksinkertaistaa ja nopeuttaa säiliön tyhjentämistä onnettomuustilanteessa. Reiän leikkaamisen lisäksi tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ajoneuvon omien täyttö-, purkuja korvausilmaputkistojen käyttö. Kyljellään olevan säiliön tyhjentäminen on hidasta ja vaikeaa. Ensin idea siirtyi paperille ja sen jälkeen syntyi tietokonemallinnus. Seuraavaksi hän otti tuotteen valmistusta varten yhteyttä erääseen satakuntalaiseen yritykseen. Tämä vaaransi pelastajien työturvallisuutta, sillä työskentely tapahtui liukkaan ja pyöreän säiliön päällä kemikaalisukellusvarusteissa. ”Valutuskourua on testattu erilaisissa harjoituksissa ja muutamissa käytännön onnettomuustilanteissa Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa. Myös näkyvyys työskentelypaikassa on usein surkea. ”Lähes aina kyljellään olevaan säiliöön täytyi aikaisemmin tehdä reikä osaston tyhjentämiseksi. Näin Joensuu kehitti nestemäisten kemikaalien valutuskourun. P aloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta huomasi keikoilla, että asialle pitää tehdä jotain. Kun säiliön tyhjentämisessä käytetään valutuskourua, vältytään hitaammilta ja vaikeammilta vaihtoehdoilta. 14 9–10 ·2018 Vaarallisten aineiden säiliökuljetuksissa ajoneuvo päätyy usein onnettomuustilanteessa kyljelleen, jolloin se pitää tyhjentää ennen nostoa. Hallitusti talteen Valutuskourun avulla vuoto voidaan ottaa hallitusti talteen ja estää aineen päätyminen ympäristöön. Usein ne jäävät myös kaatuneen ajoneuvon alle. Toimenpide myös nosti onnettomuuden kokonaiskustannuksia kuorman likaantumisen ja säiliörakenteen lisävaurioiden johdosta”, hän kertoo. ”Otin yhteyttä erääseen suureen nestemäisiä aineita kuljettavaan kuljetusliikkeeseen, joka toimii Pohjois-Euroopassa, eivätkä he tunteneet tällaista menetelmää käytettävän toiminta-alueellaan ja pitivät ideaa hyvänä.” ”Heidänkin kannaltaan menetelmä on hyvä, koska pelastustehtävässä ei tarvitse tehdä lisävahinkoja enempää heidän omaisuudelleen ja kuormassa oleva tuote saadaan onnettomuuden jälkeen talteen puhtaana.” INNOVAATIOPALKINTO Paloesimies Jarno Joensuulle innovaatiopalkinto Valutuskouru avuksi säiliöauto-onnettomuuksissa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jarno Joensuu ja Esa Aalto Satakunnan pelastuslaitoksella on ollut käytössä valutuskouru ja tässä sen kanssa harjoitellaan.
”Kyllä kaikenlaisia juttuja tulee vapaa-ajallakin mietittyä ja tehtyä. Valmistusmateriaalinsa ansiosta kouru soveltuu hyvin laajasti erilaisille kemikaaleille. ”Säiliörakenteet muuttuvat. Kourun käyttöönotto vaatii kuitenkin myös hyvän perehdytyksen ja käyttökoulutuksen, ettei tule virheitä kuorman purkamisessa. 9–10 ·2018 15 Suojausprosessi käynnissä ”Tuotteen suojausprosessi on tällä hetkellä käynnissä Patenttija rekisterihallituksessa. Esimerkiksi komposiittimateriaali tuo omat haasteensa.” Palkinto kolmelle Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon sai tänä vuonna paloesimies Jarno Joensuu nestemäisten kemikaalien valutuskourun kehittämisestä. Porilainen paloesimies myöntää olevansa ”pellepeloton”. Rahasto myönsi myös kaksi kunniamainintaa. Ajatuksella käden taidot kunniaan.” Jatkokehittelyäkin hän on jo miettinyt valutuskourulle. Jarno Joensuu palkittiin Tampereella sisäministeriön järjestämillä pelastustoimen ajankohtaispäivillä.. Innovaatiopalkinnon suuruus on yhteensä 20000 euroa, josta pääpalkinnolle myönnettiin 15000 euroa, ensimmäisen kunniamaininnan saaneelle 3000 euroa ja toisen kunniamaininnan saaneelle 2000 euroa. Tavoitteena on saattaa tuote kaupalliseen tuotantoon ja myös hyödynnettäväksi muille pelastuslaitoksille. Valutuskourun hankintakustannuksiksi Joensuu arvioi joitakin tuhansia euroja. Tarkoituksena on myös tuottaa tämä käyttökoulutus tuotteen myynnin yhteydessä, Joensuu toteaa. Toinen myönnettiin Anne-Mari Heiskalalle sovellusideasta Hätäilmoitus kuvin. Ensimmäisen saivat Pertti Väisänen ja Mikko Myllymäki Fintekra Oy:stä Liekkiloukku® -palonsuojarakenteen kehittämisestä
Kattolamput ja vesivaraajan venttiilit olivat sulaneet. Parsinavetassa oli yli 60 lehmää. marraskuuta. Hyödyllinen investointi Lähes tuhannen neliön suuruista navettaa on laajennettu useita kertoja. Miljoonaluokan vahingoilta vältyttiin karjatilan emäntä Hannele Sauna-ahon hankkiman automaattisen jauhesammuttimen ansiosta. Noin 300 euron investoinnilla säästyttiin miljoonaluokan vahingolta”, Sauna-aho sanoo helpottuneena. Navetan välikatto on täynnä heinää ja sahanpurua. ”Lattialla oli vielä käryävää ainesta. Palo olisi mennyt menojaan. Ensimmäisenä kohteessa oli Hankasalmen sammutusyksikkö noin 15 minuutin kuluttua hälytyksestä. Sammutin oli lauennut ja jauhe levinnyt suunnitellusti kohteeseen.. Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytyksen Sauna-ahon karjatilan palosta kello 7.16. . Vakuutukset ovat kunnossa, mutta raha ei olisi korvannut henkistä iskua. Hannele Sauna aho kävi lisäämässä navetan yhteydessä olevan pannuhuoneen kattilaan puita myöhään maanantai-iltana ja kaikki näytti olevan kunnossa. ”Halusin sammuttimen, joka ei reagoi savuun vaan lämpöön. Laukaan paloasemalla työskentelevä palotarkastaja Juha Hämäläinen oli tuolloin palomestarivuorossa. Seuraavana aamuna hän meni puoli seitsemän maissa lisäämään puita kattilaan – säikähdys oli melkoinen. Vastetta ei tarvinnut nostaa. Ne ovat minulle työkavereita, eivätkä pelkästään lehmiä”, Sauna-aho painottaa. Huone oli valkoinen jauheesta, koska sammutin oli tyhjentynyt. Liekkejä ei näkynyt. Olen lehmien kanssa koko ajan tekemisissä. 12 kiloa painava sammutin sijoitettiin pannuhuoneen kattoon. Jos sammutin ei olisi lauennut, niin olisi ollut yksi iso navetta vähemmän”, Hämäläinen toteaa. Raivattiin, tarkistettiin paikat ja purettiin varaajan eristeet. Tämä näky odotti emäntää pannuhuoneessa. 16 9–10 ·2018 PALOTURVALLISUUS M itä sitten tapahtui. ”Ei olisi herätty, jos palo olisi lähtenyt leviämään pannuhuoneesta. Automaattinen sammutin esti navettapalon Puurakenteinen navetta oli vaarassa palaa Hankasalmella 13. Soitin hätänumeroon 112 ja kannoin jotain kytevää rojua lattialta pihalle”, Sauna-aho kertaa tapahtumia. Sauna-ahon perhe asuu tilan päärakennuksessa, joka sijaitsee noin sadan metrin päässä navetasta. ”Avasin pannuhuoneen oven. En luopuisi sammuttimesta, koska se toimi. Sauna-aho oli ostanut automaattisen alkusammuttimen pari vuotta sitten
Sprinklerisuutin levittää sammutusjauheen kohteeseen. Palotarkastaja Juha Hämäläisen mukaan pannuhuoneen sammutin ei ollut suuri investointi ja se toimi suunnitellusti. ”Se ei ole mitenkään yleisesti käytössä, mutta sopii erilaisiin tiloihin ja ei ole taloudellisesti suuri investointi.” Hämäläinen kannustaa emäntiä ja isäntiä pohtimaan, millainen sammutin olisi sopiva oman maatilan kriittisiin paikkoihin. Teksti: Mika Rinne Kuvat: Mika Rinne ja Keski-Suomen pelastuslaitos . Kaikkien alkusammuttimien kohdalla pitää muistaa vuosihuolto”, Hämäläinen opastaa. Tässä tapauksessa omistaja oli satsannut sammuttimeen, joka toimi kuten oli suunniteltu. Hämäläisen mukaan nimenomaan jauhesammutin sammutti palon. Hämäläinen pitää kyseistä sammutinta melko harvinaisena. Emäntä Hannele Sauna-ahon hankkima automaattinen jauhesammutin esti yli 60 lehmän navetan tulipalon.. 9–10 ·2018 17 Sammutin reagoi lämpöön Pannuhuoneen palon arvellaan syttyneen kipinästä, joka saattoi tippua tulipesän täytön yhteydessä. ”Yleensä navettapaloissa uutisoidaan, että kaikki meni. Hyvä lopputulos.” Sammutin toimii siten, että sen ampulli reagoi lämpötilan kohotessa 68 asteeseen ja laukaisee jauhesammuttimen. Se säästi navetan, eläimet ja elinkeinon. ”Tarvittaessa voi hankkia useita sammuttimia esimerkiksi konehallin kattoon
Varustimme koppiin kaasumittarin ja häkäilmaisimen ja varoitimme kuljettajaa, että ne jos piippaavat, niin äkkiä pois sieltä.” Palopesäkkeiden sammuttamisessa käytettiin pelkkää vettä, sillä lanta on tarkoitus käyttää lannoitteena pelloilla. ”Kytöpalo on sitkeä sammutettava. Näin ehkä tuumailivat palomiehet sammutettuaan harvinaisen lantalapalon marraskuun alussa Savonlinnan Anttolassa.. Lantalapalon sammuttajat olivat kaikki koOPERATIIVINEN TOIMINTA Sitkeä lantalapalo teetti töitä sammuttajille Savonlinnassa Teksti: Launo Päivätie Kuvat: Etelä-Savon pelastuslaitos ja Launo Päivätie Paska palo, mutta tulipahan sammutettua. Paloa edesauttoivat lannan seassa olleet kuivikkeet. Etelä-Savon pelastuslaitoksen Savonlinnan paloaseman päällikkö Antti Peltonen pitääkin melko varmana, että uusintareissuja tulee vielä lisää. ”Emme käyttäneet sammuttamisessa vaahtoa, sillä emme halunneet, että veden käsittelyssä käytettävät kemikaalit joutuisivat kenenkään leipään.” Peltonen vertaa lantapaloa turveauman paloon. Mitään ei kuitenkaan jäänyt sen takia tekemättä, mutta miesten varusteet menivät kaikki pesuun heti. Pesukone jauhoi asemalla kaksi päivää.” Lantalapalon sammuttaminen oli Peltosen mukaan sikäli helppo, että sen leviämisestä ei ollut vaaraa. Täyttä tavaraa, eli 1100 lampaan papanoita hallissa oli noin tuhat kuutiota. Se teki töitä liki tunnin ennen kuin sai kaivettua noin 30 metrin pituisen uran palopaikalle. Ja niinhän siinä on käynyt.” Peltosen mukaan lantalapaloon lähdettiin keskisuurella hälytyksellä, sillä alussa ei tiedetty, onko rakennus sellainen, että myös eläimiä on vaarassa. Lantaa hallissa oli paikoitellen useiden metrien paksuudelta. ”Sammuttajat ovat hajuihin tottuneet, mutta kyllä lantalapalon haju oli sellainen, että siellä tiesi käyneensä. Palo oli kytenyt kauan ja oli kaivanut lantapatteriin jo pitkiä onkaloita. Heti alkuunsa tiesimme, että syvällä lantakasassa kytevä palo tulee syttymään pian uudelleen. Lantakasan palossa syntyi valtavasti energiaa. Se syttyi itsestään paksussa lantakasassa syntyneestä käymisestä. Mutta haasteellinen tehtävä silti oli. Rakennus on lähes sata metriä pitkä, parikymmentä metriä leveä ja lähes kymmenen metriä korkea teräsrakenteinen kaarihalli. 18 9–10 ·2018 V ai tuliko sittenkään sammutettua. Palopesäkkeisiin päästiin käsiksi vasta kun paikalle saatiin isokokoinen pyöräkuormaaja. Liekkejä ei näkynyt, mutta savunmuodostus oli valtava. Paikan päällä selvisi, että kyseessä on valtavan suuri lantala, eläimiä ei ole lähimailla, eikä palon leviämisestäkään ole vaaraa. ”Oli se homma kuormaajallekin. Sen pesäkkeissä mitattiin lämpökameralla jopa 250 asteen kuumuuksia. Sisään ei ollut mitään asiaa ilman paineilmalaitteita. Ensimmäisen käyntikerran jälkeen paskapaloa on käyty tukahduttamassa uudelleen jo kolme kertaa
”Ja saipahan lammastilan isäntä jäljiltämme palokunnan möyhentämän kompostin.” . ”Kyllä siitä keikasta on jokunen vitsi väännetty.”. Kytöpalona lantapatterissa edennyt palo savusi paljon ja haisi pahalle. Lantalapalo on oli sammuttajille harvinainen ja haasteellinen tehtävä. Palon aiheuttamat taloudelliset vahingot jäivät Peltosen arvion mukaan vähäisiksi. 9–10 ·2018 19 keneita palomiehiä, mutta kukaan heistä ei ollut aikaisemmin kokenut vastaavaa. Hän ei ollut yli 30-vuotisella työurallaan törmännyt vastaavaan. Palopäällikkö Antti Peltosen palopaikalla tuoreeltaan tekemä arvio siitä, että palo syttyy uudelleen, piti paikkansa. . Niin kuin esimerkiksi, että kerrankin sitä haisee kunnon työnteolle, Peltonen naurahti.” Jos oli lantakasan palo ennen kokematon tapaus sammuttajille, niin sama se oli myös paikalla pistäytyneelle vakuutusyhtiön vahinkotarkastajalle. ”Kyllä siitä keikasta on jokunen vitsi väännetty
20 9–10 ·2018 KALUSTO Imatran paloasemalla harjoitellaan uuden nostolava-auton kanssa.
Nostolavasta on mahdollista 55 metrin korkeudesta sammuttaa tulipaloa sammutusvaahdolla. Sekoitusjärjestelmää maahantuova imatralaisyritys esitteli pelastuslaitokselle mahdollisuutta järjestelmän asentamiseen uuteen Ensimmäisenä Etelä-Karjalassa Nostolavassa vaahdonsekoitin Teksti ja kuvat: Esa Aalto. Samalla tutustutaan myös erilaisiin vaahtonesteisiin. 30 vuotta vanha nostolava-auto on väistynyt uuden tieltä. Vaahdonsekoitusjärjestelmääkin on kertaalleen kokeiltu, mutta tarkoitus on pian aloittaa käytännön harjoittelu, jotta FireDos-järjestelmä tulee palomiehille tutuksi. 9–10 ·2018 21 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Etelän-Karjalan pelastuslaitokselle hankittiin uusi nostolavaauto, jossa on Suomessa ensimmäistä kertaa integroitu vaahdonsekoitusjärjestelmä. T yövuoro harjoittelee Imatran paloasemalla korkealta pelastamista. Uudenkarheaan kalustoon tutustutaan työvuoron harjoituksissa. ”Harjoittelu on tärkeää, sillä käytännön kokemuksen kautta oppi menee parhaimmin perille”, sanoo Teknosafe Oy:n toimitusjohtaja Anna Helminen. Myös auton valmistaja, Bronto Skylift Oy on järjestänyt uuden kaluston koulutusta
”Mietimme ehdotusta tovin. Nostolavan kiinteän vaahtosäiliön lisäksi sekoittajaan on mahdollisuus liittää ulkopuolinen vaahdonsyöttö, jolla saadaan lisää monikäyttöisyyttä. Sitä ei tarvitse käytön jälkeen huuhdella ja kun vaahtoneste on pakkasenkestävää, se suojaa myös sekoittajaa. Mietittäisiin kokonaisuutta, mihin vaahtoa voidaan joutua käyttämään ja miten sen tarpeeseen on varauduttu”, Anna Helminen toteaa.. ”Järjestelmä on kiinteästi integroitu nostolavaan. ”Sekoittaja toimii ainoastaan virtaavan veden voimalla, joten järjestelmässä ei tarvita erillistä virransyöttöä”, Anna Helminen kertoo. Vaahtojen sekoitussuhde on 0,3–3 prosenttia ja säätö tehdään laitteessa manuaalisesti.” ”Esimerkiksi nestepalon sammuttamiseen tarvitaan vaahtonesteestä riippuen suurempaa sekoitusprosenttia, mutta ullakkopalossa välikattoon voidaan tykittää märkää vettä, jonka sekoitussuhde on reilusti alle yhden prosentin. Kun alustan valmistaja totesi, että sellainen mahtuu korirakenteeseen, päätettiin toimia”, pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle sanoo. KALUSTO nostolava-autoon. Nostolavassa laajempi käyttö Scanian alustaan Bronton tekemän nostolavaauton kokonaishinta oli 750000 euroa sisältäen kaikki varusteet lapiosta lähtien. ”Maailmalla on myös nostolavoissa käytössä sekoitusjärjestelmiä”, Helminen toteaa. Veden ja vaahdon sekoitus pystytään tuottamaan vaahdoksi korkeudesta riippumatta.” Tämän ansiosta nostolavakalustoa voidaan käyttää laajemmin. On metsä-, bio-, kemianja metalliteollisuutta. Sekoittajan maksimivirtaus on 2500 litraa minuutissa. ”Etelä-Karjalassa on paljon erityiskohteita, joissa voimme joutua käyttämään sammutusvaahtoa. ”Toimintaa johtavan esimiehen pitää tarpeen vaatiessa osata määrätä sekoitusjärjestelmän käyttöönotto tai yksikön kuljettajan hoksata vaahdon tai niinsanotun märän veden tarve, mikäli sitä ei muutoin huomata.” Sekoitusjärjestelmän avulla saadaan sammutuskohteesta riippuen aikaiseksi vaahtoa tai märkää vettä. Vainikkalassa on yksi suurimmista ratapiha-alueista, jonka kautta jopa 90000 vaarallisia aineita sisältävää vaunua kulkee vuosittain ja osa niistä seisookin siellä useita päiviä.” Lappeenrannassa on säiliöautossa käytössä vastaava järjestelmä ja kokemukset ovat myönteiset. Huoltovapaa Huollon kannalta järjestelmä ei ole myöskään monimutkainen. ”Pelastuslaitoksilla olisi varmaankin tarpeen miettiä strategiaa vaahdon käyttämisessäkin koko laitoksen näkökulmasta. ”Nostolavassa käytettynä järjestelmän etuna on myös, että se on täysin riippumaton vastapaineesta. Normaalin nostolavakaluston lisäksi autossa on erillinen 200 litran vaahtosäiliö sekä pumppu, joka nostaa veden äärikorkeuteen asti. 22 9–10 ·2018 Korkeuksissakin voidaan pelastamisen ohella myös sammuttaa. Korkeuksissakin voidaan pelastamisen ohella myös sammuttaa, ja muulla kuin pelkällä vedellä. Pelkkään veteen verrattuna teho on moninkertainen”, Anna Helminen sanoo. Siinä on vielä toivomisen varaa”, Westerstråhle sanoo. ”Keikoilla pitää vain ymmärtää ottaa vaahto käyttöön
. ”Joissakin tulipaloissa ympäristöriskit voivat olla paljon suuremmat ja siksi voi olla tarpeen käyttää fluorattuja nesteitä, joilla palo saadaan nopeammin hallintaan ja ympäristönkin kannalta kokonaisvahingot minimoitua”, Anna Helminen huomauttaa. . Ulf Westerstråhle ja Anna Helminen esittelevät Etelä-Karjalan uuteen nostolava-autoon sijoitettua vaahdonsekoitusjärjestelmää.. Ylipalomies Mikko Uimonen (vas.) ja palomies Mikko Parkkonen osallistuivat työvuoron harjoitukseen. 9–10 ·2018 23 Ympäristön kannalta fluoria sisältävä vaahtoneste on riski, mutta sellaistakin vaahtonestettä voidaan joutua käyttämään joissakin kohteissa. Uusi kalusto miellyttää ja kun vielä pääsee harjoittelemaan myös vaahdonsekoitusjärjestelmän kanssa, niin hyvä tulee
”Ensimmäinen ajatus oli, että hankittaisiin työkalu, jossa olisi tukkikoura, erillinen nosturi ja muutenkin kunnon varustelu raivaamiseen. 24 9–10 ·2018 Renkomäen VPK hankki käyttöönsä nosturiperävaunun. Palokunnassa pohdittiin mikä voisi olla seuraava perusteellisempi kalustohankinta. Renkomäki katsottiin lähellä kulkevan moottoritien (VT4) kannalta hyväksi sijoituspaikaksi. Samaan aikaan sattui palokunnan kannalta pari myönteistä asiaa. Jo aiemmin Päijät-Hämeen pelastuslaitos oli osoittanut Renkomäen VPK:lle käyttöön nostokalustoa palokunnan erikoistumisen takia, sillä palokunnan erikoistumisala on tieliikennepelastaminen. Viitisen vuotta sitten Renkomäen VPK:sta lähti lähes samanaikaisesti useampi jäsen pois. Ilmakaariteltta voitaisiinkin sijoittaa perävaunuun ja saaKALUSTO Renkomäen VPK:lla moni käyttöinen nosturiperävaunu Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Leif Ruohisto Renkomäen VPK on perustettu vuonna 1947 eli palokunta on nyt 71-vuotias. Sopimuksenmukainen lähtöaika on 10 minuuttia vahvuudella 1+3. Ilmakaariteltasta lähti idea Palokunnassa keskusteltiin pelastuslaitoksen ehdotuksesta ja mielipiteet jakaantuivat aluksi. Samanaikaisesti askarrutti siis toiminnan tulevaisuus ylipäätään ja kaluston päivittämisen tarve. ”Eräillä messuilla näin mainoksen nosturiperävaunusta. Erinäisiä vaihtoehtoja pohdittiin. Telttaa voidaan tarpeen vaatiessa käyttää suuronnettomuuksissa sekä vaarallisten aineiden onnettomuuksissa, koska teltta on yksi osa-alue pelastuslaitoksen pesulinjastoa. Palokunnan sijainti on erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä eteläisessä Lahdessa. Uutta väkeä tuli mukaan, ja pelastuslaitokselta tiedusteltiin, ottaisiko Renkomäen VPK ilmakaariteltan sijoitettavaksi paloasemalleen. Hankittiin RESQTEC-nostotyynysarjat, ProFix Max -tukitangot, Weberin akkukäyttöiset pelastustyökalut ja muuta tieliikennepelastamiseen soveltuvaa kalustoa. Nostokorkeus on 12 metriin, mutta henkilönostokori nousee vielä hieman korkeammalle.. Palokunnassa on 18 jäsentä, joista aktiivisia 10–15. Siitä saataisiin kunnollinen työkalu palokunnalle”, varapäällikkö Leif Ruohisto kertoo. R enkomäen VPK on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alaisuudessa toimiva sopimuspalokunta. . Sekin idea kaatui, koska katsottiin, että niin pienelle kalustolle ei ole käyttöä”, Ruohisto jatkaa. Harjoittelu on osoittanut kaluston toimivuuden ja pian sen kanssa ollaan keikoilla. Idea jäi kuitenkin siihen, sillä paloaseman autohallin korkeus ei mahdollistanut nosturitai ”tukkiauton” hankintaa. ”Osa palokuntalaisista oli asiasta kiinnostunut, mutta osa katsoi, että toiminta tulee olemaan ainoastaan teltan kasaamista”, Ruohisto sanoo. Tuntui, ettei ajoneuvokalustoasia edennyt, joten palokuntaan päätettiin hankkia pelastuskalustoa. ”Asiaa mietittäessä mieleen tulivatkin taannoiset perävaunusuunnitelmat
Tässä on päästy harjoittelemaan esimerkiksi radioohjaimen avulla käytettävää nosturia, ja mikäli nappulatekniikka alkaa kaikilta luonnistumaan, pitää nosturi hankkia esimerkiksi seuraavaan sammutusautoon,” vinkkaa Ruohisto. ”Nosturiperävaunussa on nostokorin lisäksi erilaisia kouria puun karsimista ja käsittelyä varten. IRIDIUM 9575 EXTREME TELEMAR A Marlink Group Company Pelastustieto-2018_Telemar.indd 1 16.4.18 11:10:56 da siitä monikäyttöisempi. Se, saadaanko kärryä takaisin, selviää harjoituksen jälkeen, mutta tästä kuitenkin toivottavasti opitaan ja saadaan käyttökokemusta.” Nosturiperävaunu liikkuu miehistönkuljetusauton, Mitsubishi L200, perässä, mutta myös mönkijän vetämänä kärryä voi liikuttaa. ”Porukka on ollut kiinnostunut kärryn monipuolisuudesta, vaikka opeteltavaa riittää myös muussa erikoistumiskalustossa. Vastaavanlaista ei muualla taida olla ja suunnittelu aloitettiinkin kärryvalmistajan kanssa, joka kuunteli myös valmistustoiveitamme.” Kesällä Renkomäkeen tuotiin Ikaalisissa valmistettu nosturiperävaunu, jonka nostokorkeus yltää 12 metriin ja henkilönostokorilla vielä hiukan korkeammalle. Se on tarkoitus ottaa riviin viimeistään vuodenvaihteessa, kunhan auto on päivitetty eli käytännössä näkyväisyyttä on lisätty niin, että ”turva-auton” määritteet täyttyvät. Nostoässä (helpottaa nostoja ahtaissa paikoissa) Ilmakaarilaatikon varusteet: Ilmakaariteltta sekä mm. 9–10 ·2018 25 Telemar Oy Ab Tel: +358 20 741 8820 sales@telemar.fi www.telemar.fi Cobham SATCOM Certified Partner EXPLORER 510 Providing dependable satellite communications and internet access anywhere under the most demanding conditions. Lisäksi työvaloa pitäisi löytyä riittävästi yönpimeyteen.” Porukka on kiinnostunut Parhaillaan palokunta harjoittelee uuden välineen kanssa ja pian kaikilla on käyttökoulutus kärryn toimintoihin. Seuraavaksi kärry vedetään harjoituksissa pellon reunaan, missä tehdään ”hevosennosto”. Liikenteenohjausvälineistöä Ensivastereppu Savutuuletin . ”Yksikin henkilö pärjää sen kanssa, mutta tarkoitus on, että 2–3 henkilöä hoitaa vaunun käyttökuntoon tilannepaikalla.” Renkomäen VPK:lle tuli loppuvuodesta myös pelastuslaitoksen kierrosta säiliöauto, joka on käyttöömme erittäin soveltuva. Aggregaatista saadaan 10 kilowattia sähköä. Käsityökaluja, rautakanki, lapio yms. Nosturiperävaunun kanssa on harjoiteltu monenlaisissa paikoissa.. Tekniset tiedot Nosturiperävaunu: Valmistaja Meramatec Oy Hinta 65 000 euroa Painaa noin 2700 kiloa Kärryssä: Nostokori Pienitukkikoura (ympäripyörivä) Nisula energiakoura (ympäripyörivä) Kylmäjatko nosturiin Valoramppi nosturinpäähän (50000 lumen) Työkaluja, liinoja, nostoketjut, turvavaljaat ym. ”Vielä kärryn käyttöaste on kysymysmerkki, mutta harjoitukset ovat osoittaneet, että laite on toimiva. Perävaunu vaatii puolet kapasiteetista ja loput voidaan käyttää esimerkiksi valaistukseen.” ”Nosturin päähän saadaan tehokas ”valaisinramppi” ja ilmakaariteltan sijoituskaapin katolla on liikenteenohjaustaulu, jossa on vilkkuvat keltaiset varoitusvalot. lämmitysja valaistustarvikkeet Liikenteenohjauskartioita Vetoautossa: Akkukäyttöiset moottorisaha, akkupora, puukkosaha, valaisimet (Makita) Kaatotunkki Stabilointiportaat 2 kpl Teleskooppitikkaat Muovia, imeytysainetta yms. Käyttökuntoon se saadaan noin viidessä minuutissa. Itse laitteessa on myös keltaiset ja siniset varoitusvalot. Siitä ei ole toistaiseksi paljon kokemuksia
Molemmissa paikoissa pilottipaketti sijoitettiin yhteen ambulanssiin, ja vuorossa olleet testasivat välineitä. Maassa toimii yhteensä yli 250 eläinpelastusambulanssia. ”Se lähti vähän niin kuin vahingossa siitä, että meille tuli hollantilainen harjoittelija Richard. ”Siellä on hyvin toisenlainen kulttuuri kuin täällä Suomessa. 26 9–10 ·2018 PELASTUSLAITOKSET Hollannissa eläinpelastustoiminta on vapaaehtoisten vastuulla ja hyvin organisoitua. Sopivasta välineistöstä kuitenkin on pulaa. Kysyntä ja tarjonta yhdistyivät sattumalta. H ollannissa eläinpelastamisen kulttuuri on vahvaa, mutta kunnollisia eläinpelastusvälineitä ei ole. Piirit vastaanottavat eläinpelastustehtävien hälytykset omien hälytyskeskustensa kautta. Richard Van Der Sluis, aikaisemmalta ammatiltaan poliisi, teki Peltacolle markkinointitutkimuksen ja ideoi eläinpelastusvälineiden pilottihankkeen Hollantiin. ”Toiminta on hyvin organisoitua, vähän kuin meillä pelastuslaitoksen toiminta, mutta vapaaehtoista.” Matkaan koko repertuaari Peltacon tuotteita lähti Hollantiin lähti lähes koko repertuaari, johon kuuluvat sekä villiettä kotieläinten tuotteet, kuten pelastuslauPeltaco vei eläinpelastus välineitä Hollantiin Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Dierenhospitaal en ambulancedienst Den Haag . Hollannissa toimii vapaaehtoispohjalta yli 250 eläinpelastusambulanssia. Turvallisuusyritys Peltaco vei osaamistaan Haagiin ja Amsterdamiin. Hän rupesi kartoittamaan, löytyisikö meiltä potentiaalista vientituotetta”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Suomi. Maa on jaettu eri piireihin, ja jokainen piiri hoitaa oman alueensa eläimet. Suomessa taas turvallisuusyritys Peltaco on tehnyt välineitä eläinten pelastamiseen kymmenen vuotta. Haagin kaupungillakin on omat autonsa.. Toukokuun alussa käynnistyi projekti, jossa setti Peltacon tuotteita vietiin kokeiluun Amsterdamin ja Haagin eläintenpelastajille. Siellä kaikki eläimet pyritään keinolla millä hyvänsä pelastamaan”, kertoo Peltacon markkinointipäällikkö Johanna Hietanen. Hollannissa eläinpelastusambulanssit toimivat vapaaehtoisvoimin ja pääasiassa lahjoitusvaroin, vaikka valtiokin tukee eläinpelastajia
”Palaute oli tosi positiivista sekä yhteistyöstä että tuotteista, ja siitä onkin meille apua kehitystyössä”, Hietanen sanoo. Sen aluksi Johanna Hietanen ja Richard Van Der Sluis kävivät kouluttamassa paikallisia eläinpelastajia tuotteiden käyttämiseen. Kuva: Kimmo Kaisto. 9–10 ·2018 27 Tänäkin vuonna kuusi uutta Bronto Skylift nostolavalaitetta Suomen palokunnille. ”Haavin runko on samantyylinen kuin kalahaavissa, mutta havaksen pitää olla syvempi ja desinfioitavissa. Tuotteiden kehittely alkoi kymmenen vuotta sitten helsinkiläisen, eläinpelastamiselle uransa omistaneen ylipalomiehen Vesa Nurmisen kanssa. ”Siellä on paljon itse kehiteltyjä juttuja, kuten pyykkikorista modifioitua kantokoppaa kissoille ja linnuille. Peltaco näkee tässä sopivan, kansainvälisen markkinaraon.. Peltaco on panostanut tuotekehittelyssään erityisesti haaveissa käytettäviin havaksiin. Haavit on tarkoitettu pääasiassa kalastamiseen, ja välineistö saattaa olla itse tehtyä niistä materiaaleista, joista on mahdollisuus kehitellä jotakin. ”Sitä painettiin noin 500 kappaletta, ja sitä on enää reilusti alle 100 jäljellä”, Pekka Suomi kertoo. Eläintarhat mukaan Peltacolla on pitkä kokemus eläinpelastusvälineistön tekemisestä. Hollantilaisten innoittamana oppaasta tehtiin englanninkielinen versio, joka todennäköisesti julkaistaan digi-kirjana. Hietasen mukaan Hollannissa eläinpelastusvälineistö on enemmän tai vähemmän improvisoitua. Silmäkoon pitää olla sellainen, ettei eläin takerru siihen eikä loukkaa itseään”, Suomi kertoo. Bronto Skylift kiittää ja toivottaa hauskaa joulua! Safety above all . Hollannin pilotissa selvisi, että eläintarhoilla on sama ongelma kuin ambulansseilla, eli pula sopivasta välineistöstä. ta koiran kokoiselle eläimelle, neljä erilaista haavia, joutsenkoukku ja -pussi, käsineet, käärmepihdit ja käärmeenpysäytystanko sekä käärmepussit. Lisäksi perustettiin WhatsApp-ryhmä, johon sai kirjoittaa kysymyksiä ja palautetta. Pilotin jälkeen yritys lähetti käyttäjille vielä palautekyselyn. Pilotissa oli mukana myös Korkeasaaren eläintarha. Sinne Peltaco toimitti muutaman haavin ja isoille eläimille tarkoitetun ”tiikerinkantoalustan”. Pilottihanke kesti kolmisen kuukautta. Varsinaista toimijaa, jolta saisi useita tuotteita, ei ole.” Peltaco avaa helmikuussa uuden verkkokaupan, joka toimii jatkossa myös ulkomaisten tilausten vastaanottoalustana. Peltaco esitteli eläinpelastustuotteita näyttävästi Turvallisuus-messuilla 2012. Nurmisen kanssa tehdystä projektista oli tuloksena noin 40 erilaista tuotetta ja eläinpelastusopas, jonka Nurminen käsikirjoitti ja Peltaco kustansi. Ryhmässä Peltaco kysyi käyttäjiltä yleistä palautetta koko projektista ja tuotteista. Lisäksi YouTubessa julkaistaan erityisesti haavien käyttöön liittyviä opasvideoita, joiden toivotaan opastavan tuotteiden oikeanlaiseen käyttöön
Sen pystyy kyllä oppimaan työn ohella”, Jasse miettii. Jassella on suunnitelma myös urapolkunsa loppumetreille. Hän aikoo tehdä pelastajan työn ohessa rakennushommia ja miettiä erikoistumista myöhemmin. On ollut myös eläinpelastustehtäviä, siipirikkoja harakoita ja variksia. Haikeutta ei ole vielä ilmassa. Hän aikoo saattaa loppuun 10 vuotta sitten aloitetut teologian opinnot Helsingin yliopistossa. Odotan innolla alan töitä”, Jasse kertoo. Viime viikkoina olen huomannut, että osaan ottaa yhä enemmän iloa irti jätkien kanssa harjoittelusta ja treenaamisesta”, Eemeli kertoo. Innolla alan töihin Jasse Junkkari, Eemeli Kankkonen ja Mar kus Salminen valmistuvat hyvillä mielin. Marraskuussa 2018 kurssilla on jäljellä enää loppuharjoitus, niin kutsuttu ”loppusota”. ”Ehkä sairaalatai vankilapastorin työ voisi olla hyvä idea vanhuuden varalle. ”Tämä on ollut intensiivisempää ja rankempaa kuin kuvittelin, mutta olen tosi tyytyväinen, että olen hakenut tänne kouluun ja käynyt sen melkein loppuun. Kaikki olivat oman alansa kesätöissä. Opiskelijat valmistuvat joulukuussa. Eemeli ei vielä ole ehtinyt miettiä erikoistumista. Eemelille on todennäköisesti töitä luvassa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, Markukselle on luvattu vuoroja Ulvilassa, Satakunnassa. Ja toki kurssimatka Prahaan. Samalla hän tiedostaa, että parinkymmenen vuoden päästä fyysinen toimintakyky laskee. ”Olen vielä intoa täynnä, ja nauttinut jokaisesta päivästä. 28 9–10 ·2018 KURSSI 100 P elastajakurssi 100 on opinnoissaan loppusuoralla. ”Tämä on ollut intensiivisempää ja rankempaa kuin kuvittelin, mutta olen tosi tyytyväinen”, Junkkari sanoo.. ”Koulussa on osannut paljon paremmin sisäistää ja yhdistää vastaan tulevat asiat.” Jassella on jo suunnitelma urapolkunsa loppuun. Hengenpelastamisesta sielujen pelastamiseen Jasse Junkkari (vas.), Markus Salminen ja Eemeli Kankkonen istuvat viimeisiä kertoja Pelastusopiston höökin takapenkillä. ”Täällä keskitytään aika paljon siihen, että pystytään toimimaan kiireellisessä hätätilanteessa. ”Kurssikaverit ja opettajat olivat vieläkin mukavampia kuin ensin ajattelin. Se olisi sielujen pelastamista.” Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Pelastajakurssi 100 valmistuu pian. Työelämä odottaa Jassea, Eemeliä ja Markusta. Suunnittelemme, että pitäisimme luokkakokouksia vaikka vuoden välein”, Markus sanoo. Hän aikoo pastoriksi. Kesätöissä keikat olivat monesti automaattihälytyksiä. En ole uskovainen, mutta pohdin paljon asioita.” Jasse korostaa olevansa innoissaan pelastajan työstä. On tuntuma, että ehkä lähempänä kesää alkaa saada jalkaa oven väliin.” Toinen työ vanhuuden varalle Erikoisaloista Jassea kiinnostaa vesisukellus ja korkeanpaikan työskentely. Eemeli pohtii, että kahden kuukauden kesätyöt antoivat varmuutta ja ymmärrystä myös koulussa harjoittelemiseen. Elokuussa 2017 Pelastustieto alkoi seurata Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Pelastusopistossa aloittanutta kurssia. ”Näen sen niin, että ensin pelastetaan täällä ihmisiä, ja sitten myöhemmin tekisin työtä kuolevien, sairastuneiden ja loukkaantuneiden kanssa. ”Olin kesätöissä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, ja voisin laittaa pian hakemuksia. Jasse puolestaan aikoo jatkaa ovimiehen töitä, joita on tehnyt jo 15 vuotta, ja katsella aktiivisemmin työpaikkaa pelastuslaitokselta myöhemmin. Työ eroaa koulutuksesta siten, ettei vaativia keikkoja ole läheskään niin paljon. Markuskin aikoo tehdä töitä muutaman vuoden ajan ja katsoa sitten, mikä kiinnostaa
Hänen metodinsa oli narratiivinen, ja hän haastatteli tutkielmaansa pelastuslaitosten pelastusjohtajia. Siun soten osaamisen kehittämisen suunnittelijana nykyisin toimiva Koistinen keskittyi tutkielmassaan neljän pelastuslaitoksen turvallisuuskulttuuriin. ”Turvallisuuspoikkeamat nähtiin yksilön valintana, eikä asiana, jota voitaisiin viedä eteenpäin organisaatiossa.” Koistinen kysyy gradunsa otsikossa, muuttuuko pelastustoimen turvallisuuskulttuuri. Eli turvallisuuskulttuuri koettiin hirveän vaikeaksi määritelTurvallisuus on vahva osa organisaatiokulttuuria lä. 20 19 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄIV ÄT 19 20 Ilmoittautuminen alkaa vuoden 2018 lopulla löydä ajankohtaisin tieto: sppl.fi/ppp2019 ”T urvallisuus on arvo pelastustoimessa, läsnä kaikkialla. Tutkimukseen osallistuneet näkivät sen enemmän yhteiskuntaan päin suuntautuvana, kuin välttämättä organisaation sisäisenä merkittävänä tekijänä”, Koistinen kertoo. Ihmisten ja ilmapiirin johtamiseen syvällä olevien perusoletusten tasolla haastatelluilla ei ollut selvää vastausta.” Näin kertoo pro gradu -tutkielmastaan Päi vi Koistinen. 9–10 ·2018 29 TUTKIMUS HÄ ME ENLINNA 3.–5 .4. ”Tutkielmassa on sitaatti, jonka mukaan turvallisuuskulttuuri on ’jotain, mitä en oikein osaa sinulle kertoakaan’. Samaan aikaan täytyy kysyä, onko se itsestäänselvyys. Hän tutki Itä-Suomen yliopiston sosiaalija terveysjohtamisen laitokselle tekemässään gradussa pelastustoimen turvallisuuskulttuuria. Huomiota pitäisi keskittää siihen, kuinka ihmisten johtaminen on kytköksissä turvallisuuskulttuuriin. Tutkimuskysymykset käsittelevät pelastusjohtajien urapolkua ja näkemyksiä turvallisuuskulttuurin kehittymisestä, käsityksiä turvallisuuskulttuurista ja kokemuksia sen johtamisesta sekä moniammatillisuuden johtamista että turvallisuuskulttuuria tulevaisuudessa. ”Uskon, että muuttuu, ja se liittyy vahvasti organisaatiokulttuurin kokonaisuuteen. Tulevaisuudessa yksittäiset pelastajat profiloituvat entistä vahvemmin ammattilaisina, joilla jokaisella on oma osaamisensa ja itsensä johtamisen tarve operatiivisen toiminnan lisäksi. Koistinen näkee, että turvallisuuskulttuuri on pelastuslaitoksissa suhteellisen hyvällä tasolla. Uskon, että vuorovaikutteisuus lisääntyy organisaation kaikilla tasoilla.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Antti Pitkäjärvi Photography Päivi Koistinen.
Uudet paloasemat on suunniteltu siten, että ne ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Valkeakosken paloasema tuli todelliseen tarpeeseen, sillä 55-vuotiaalla vanhalla asemalla oli viime vuosina sisäilmaongelmia. Aurinkoenergiaa Ikaalisissa Ikaalisissa oli myös tarvetta päivittää 1950-luvulla rakennettu ahdas ja epäkäytännöllinen paloasema. Näin toimiessa savu-, nokija kemikaalijäämisiä varusteita ja ajoneuvoja ei tuoda puhtaaseen kalustohalliin tai henkilöstötiloihin. Erityinen piirre on pohjaratkaisun viuhkamaisuus. Paloaseman harjoitusalueelle tullaan rakentamaan ”palotalo”, johon voidaan simuloida erilaisia rakennuspaloja. Uudelle paloasemalle siirtyi Kangasalan ja Linnainmaan paloaseman henkilöstö. Ikaalisten paloasemalla hyödynnetään auringon tuottamaa energiaa katolla sijaitsevilla aurinkokeräimillä. Uudella paloasemalla on kiinnitetty erityistä huomiota myös palohenkilöstön työturvallisuuteen. Valkeakosken paloasemaa oli vihkimässä sisäministeri Kai Mykkänen. Tiloja on sijoitettu ensisijaisesti maantasokerrokseen, ja asemalla ei tarvitse liikkua eri kerroksissa. Kangasalan paloasemalle on sijoitettu myös pelastuslaitoksen tekniset huoltotilat, jotka aikaisemmin Juhlavuoden hieno päätös: Pirkanmaan pelastuslaitos vihki kolme uutta paloasemaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen 120-vuotisjuhlavuoden loppupuolella vietettiin vielä mukavia hetkiä, kun Kangasalan, Ikaalisten ja Valkeakosken uudet paloasemat vihittiin. Kangasalan paloasema toimii normaalien paloasematoimintojen lisäksi pelastushenkilöstön koulutukseen erikoistuneena paloasemana. Pirkanmaalla alueellinen pelastustoimi on toteutunut Pelastusjohtaja OlliPekka Ojasen juhlapuheissa korostui Pirkanmaan pelastuslaitoksen onnistunut alueellisen pelastustoimen. Tulipalossa käytetyt varusteet ja paloauto ajetaan tulipalon jälkeen erilliseen pesuhalliin. Siten kalustohalliin on saatu lisätilaa ajoneuvojen väliin. Näin ei hälytysajoa tarvitse ajaa taajaman halki. 30 9–10 ·2018 TYÖTURVALLISUUS PELASTUSLAITOKSET K aikki kolme ovat niin sanottuja puhtaita paloasemia. olivat keskuspaloasemalla. Ikaalisten ja Valkeakosken paloasemat suunnitteli Arkkitehdit Kontukoski Oy, jonka mukaan paloasemat ovat ulkonäöllisesti erilaiset, mutta niiden pohjaratkaisuissa on paljon samaa. Uusi asema on rakennettu mahdollisimman lähelle pääväylää
Sisäministeri Kai Mykkänen käsitteli puheessaan pelastustoimen tärkeää tehtävää kansalaisten turvallisuuden tuottajana. Kuvassa vasemmalta palomies Jarno Hämeensaari, sisäministeri Kai Mykkänen, Valkeakosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marja Heikkinen, pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen ja palomies Perttu Huittinen. Tuolloin kuntien pelkona oli, että pelastustoimi keskittyy Tampereelle. . Arkkitehtija pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Kontukoski Oy.. Nykyisin Pirkanmaalla on 61 paloasemaa, joista 17 on auki ympäri vuorokauden. Valkeakoski, Kuormaajankatu 1: Bruttoala 1394 m2, kerrosala 1156 kem2. Laaja paloasemaverkosto on yksi osoitus tästä kuntalaisia palvelevasta pelastustoimesta. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olli-Matti Heimonen. Sloganin tarkoitus on korostaa tekijöitä, jotka muodostavat toimivan organisaation. Ikaalinen, Kolmen Airon katu 19: Bruttoala 1511 m2, kerrosala 1199 kem2. Rakennuksen tilavuus on 21160 m3. Arkkitehtija pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Kontukoski Oy. Rakennuksen tilavuus on 7160 m3. ”Ilman kuntien myönteistä asennetta pelastustoimeen ei paloasemaverkoston kehittäminen olisi ollut mahdollista. Paloasemilla on aina valot päällä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen mieskuoro Tulikukot viihdytti vihkiäisvieraita Kangasalan paloasemalla. Valkeakosken paloasema vihittiin perinteisesti katkaisemalla paloletku. Mykkänen kiinnitti huomiota Pirkanmaan pelastustoimen aktiiviseen pelastustoimen kehittämiseen. Pääurakoitsija PEAB. Vuonna 2003 muodostettiin Pirkanmaalle – ensimmäisenä Suomessa – Tampereen aluepelastuslaitos, johon kuului 34 kuntaa. Ensimmäiset askeleet yhteisestä pelastustoimesta Pirkanmaalla tehtiin 1990-luvulla, kun Tampere, Kangasala ja Pirkkala aloittivat vuonna 1994 yhteisen aluepelastuslaitoksen. Vaikka hallinto on keskittynyt Tampereelle, kaikki arjen toiminta ja pelastustoimen peruspalvelut ovat lähellä kuntalaisia koko Pirkanmaalla. Se antaa ihmisille turvallisuuden tunnetta, ja kertoo, että pelastuslaitos on aina valmiina palvelemaan”, Ojanen kertoi. . Malm Oy. Jos pelastustoimi siirtyy maakuntien vastuulle, niin Mykkänen toivoi myös tulevan isännän huolehtivan yhtä hyvin pelastustoimen resursseista kuin kunnat ovat huolehtineet. Teksti: Tiedotuspäällikkö Veijo Kaján, Pirkanmaan pelastuslaitos Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos . Nyt kolmen paloaseman vihkiäisissä haluttiinkin nostaa henkilöstön merkitys esille, ja pelastuslaitos jakoi Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämiä ansiomitaleita henkilöstölle. Rakennuksen tilavuus on 6720 m3. Varautuminen, sopimuspalokuntien rooli ja tehokas pelastustoimi ovat tekijöitä, joista pelastustoimi tunnetaan. Pirkanmaan pelastuslaitoksen juhlavuoden slogan on Turvallisuuden tekijöitä vuodesta 1898. Paloasemien tietoja: Kangasala, Hampuntie 25: Bruttoala 3420,1 m2, kerrosala 3037,7 kem2 ja huoneistoala 2886,3 m2. Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen piti juhlapuheen Ikaalisten paloasemalla. 9–10 ·2018 31 kehittäminen. Paloaseman pääurakoitsija on PEAB. Pääurakoitsija on rakennusliike J
Yhteistyö ei ole esillä vain juhlapuheissa, vaan sitä on tehty myös kädet yhteisessä savessa. 32 9–10 ·2018 YHTEISTYÖ Ilomantsin turvatalossa viranomaiset viihtyvät saman katon alla Reilun tunnin ajomatka Joensuusta Ilomantsiin on leppoisa. Ollaan selvästi harva-alueella, missä viranomaisten yhteistyö on elinehto. Vastaantulijat voi laskea kahden käden sormin ja asumukset ovat harvassa. Ilomantsissa Rajavartiolaitos, pelastuslaitos ja poliisi toimivat yhteisissä tiloissa. Tästä hyvänä käytännön esimerkkinä voi mainita viranomaisyhteistyön kehittämisen harvaan asutulla alueella, niin sanotun Harva-hankkeen sekä varautumiseen liittyvän yhteistyön”, kertoo pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Vahvuutemme on ollut halu tehdä asioita yhdessä. ”P ohjois-Karjassa viranomaisyhteistyöllä on pitkät perinteet. Kukaan ei pärjää yksin Onnistunut Harva-hanke syvensi jo aiemmin toteutettua yhteistyötä ja synnytti myös uusia toimintamalleja. Esimerkiksi rajavartiosTeksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Esimerkiksi marraskuussa poliisi, Raja ja pelastuslaitos järjestivät yhteisharjoituksen, joka alkoi etsintänä ja muuttui ensivastetehtäväksi. Tarkoitus on järjestää myös alkusammutuskoulutuksia”, kertoo AriPekka Luomala. Yhteisten tilojen ansiosta myös esimerkiksi tärkeään Päivä paloasemalla -tapahtumaan on helppo saada kaikki viranomaiset mukaan. On kiva olla samassa kiinteistössä ja yhteisen kahvipöydän ääressä”, Luomala sanoo. Ilomantsin turvatalo on viranomaisten monitoimikiinteistö, jossa toimivat tehokkaasti yhdessä Rajavartiolaitos, pelastuslaitos ja poliisi. Muutenkin voidaan hyödyntää toisen viranomaisen vapaana olevaa kalustoa, kuten venettä, mönkijää tai moottorikelkkaa. Poliisit olivat kuvaushetkellä pitkällä työkeikalla. Talviaikaan poliisilla ja rajavartijoilla on yhteispartioita. ”Pelastuslaitos on järjestänyt ensivastekoulutuksia rajavartijoille. Yhteispartioita ja paikallistuntemusta Saman katon alla toiminta antaa hyvät mahdollisuudet järjestää pieniä ja isompiakin harjoituksia yhdessä. Hän on Vaara-Karjalan palvelualueen, eli lyhyemmin Vaka-alueen palopäällikkö. 9–10 ·2018 33 ton ensivastetoiminta jäi pysyväksi hankkeen päätyttyä. Tästä kuuluu erityiskiitokset rajavartioston johdolle sekä ennen kaikkea motivoituneelle henkilöstölle, joka osallistuu pelastusja ensivastetehtäviin. Hänen mukaansa Pohjois-Karjalan rajavartiosto on panostanut merkittävästi yhteistyöhön. Yhdessä on harjoiteltu esimerkiksi vedestä sekä jäistä pelastamista. Tämä on ollut otollista aluetta lähteä kokeilemaan näin tiivistä yhteistyötä. ”Viranomaisten rajat ovat häipyneet. ”Tiivis viranomaisten yhteistyö ja yhteis. Yhteisesti on hankittu asemalle myös varavoimalaite viimevuotisesta sähkökatkosta viisastuneena. Toki kukin viranomainen kantaa huolta myös omista lakisääteisistä tehtävistään vähenevillä resursseilla, vaikka yhteistyö koetaankin tärkeäksi ja siihen on panostettu kiitettävästi”, Viitaniemi sanoo. Yhteistyöhön on siis ajanut paitsi käytännön tarve, myös yhteinen huoli siitä, miten pelastus-, ensivasteja turvallisuuspalvelut voidaan tuottaa maakunnan kaikille asukkaille kustannustehokkaasti yhteisiä resursseja hyödyntämällä. Harvalla paloasemalla on virallinen helikopterikenttä.. ”Täällä ”periferiassa” on käytännön kautta opittu, että kukaan viranomaisista ei pärjää yksin, kunkin omat resurssit ovat rajalliset
Poliisin kenttäjohtaja ottaa yleensä yhteyttä Rajan kenttäjohtajaan. Kaikkiin kutsuihin ei pystytä vastamaan. ”Rajan partio voi välittää ensikäden tietoa vastuuviranomaiselle ja tietoa mahdollisista loukkaantuneista”, Säynevirta kertoo. Tänä vuonna lokakuun loppuun asti ensivastetehtäviä oli kertynyt viitisenkymmentä, joista kahdeksan Ilomantsin alueelle. . Jos tapahtuu esimerkiksi liikenneonnettomuus ja poliisi on jossain kaukana, rajapartio voi ryhtyä toimiin itsenäisesti. 34 9–10 ·2018 keskustella pelastuslaitoksen PEKEn kanssa. ”Periaate on, että ihmiset hoidetaan ensin ja paperit sen jälkeen”, Säynevirta painottaa. YHTEISTYÖ. Meidän kouluttajiemme halutuin tehtävä on nyt partiointi poliisin kanssa ovat säilyneet Harva-hankkeen päätyttyäkin. Saman koulutuksen käyvät läpi Pohjois-Karjalassa myös Tulli, Järvipelastajat ja SPR. ”Ensivastekurssi kestää noin 36 tuntia. Koko Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella vastattiin kutsuun reilulle 50 ensivastetehtavälle vuonna 2017. Rajavartiolaitoksen helikopteri käy alueella säännöllisesti päivystämässä ja sitä voidaan hyödyntää, jos esimerkiksi ihmishenkiä on vaarassa. Kaikki käyvät samat ensivasteja simulaatiokoulutukset sekä kertaukset. Yhteisen kahvipöydän ääressä eri viranomaiset voivat vaihtaa leppoisasti kuulumisia ja suunnitella vaikkapa yhteisiä harjoituksia. Ilomantsin turvatalossa on hyvät tilat pelastuslaitoksen, Rajavartiolaitoksen ja poliisin miehistölle sekä kalustolle. Ensihoitokin saa heiltä arvokasta apua”, kertoo ensihoidon kenttäjohtaja Kari Törrönen. Yhteisten toimitilojen ansiosta henkilöt ja resurssit tulevat tutuksi”, rajavartiomestari Jarkko Säynevirta iloitsee. Vanhassa koulukiinteistössä toimii myös yksityisen yrittäjän pitämä kahvila-leipomo. ”Lieksassa, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä Rajavartiolaitoksella on kahdet aivan samanlaiset ensivastevälineet kuin pelastuslaitoksellakin. Motivaatio huipussaan Hiljattain Pohjois-Karjalaan on tullut toistakymmentä uutta rajavartijaa ja lisää on tulossa. Myös Rajan johtokeskus kenttäjohtajineen käy ensivastekoulutuksen. Rajalla on myös yhteisiä Virve-puheryhmiä ensihoidon ja pelastuksen kanssa. Lähimmän partion periaatetta on hyödynnetty ensivasteen lisäksi myös pelastustehtävissä. POKEsta voi lähettää esimerkiksi tulipalosta merkkipisteen pelastuksen PEKE-järjestelmään. Koulutusjärjestelmäkin on sama. Tullilla on myös liikkuva ensivasteyksikkö”, Törrönen kertoo. Näistä 13 osui Ilomantsin rajavartioalueelle, joka on alueesta noin kolmasosa. ”Rajavartiolaitoksen väellä on hyvä paikallisja asiantuntemus. Tiloja esittelivät tyytyväisinä ensihoidon kenttäjohtaja Kari Törrönen (vas.), valmiuspäällikkö Pasi Markkanen, palopäällikkö Ari-Pekka Luomala ja rajavartiomestari Jarkko Säynevirta. Ilomantsissa kahdesta Rajan autosta löytyy ensihoitoreppu ja puoliautomaattinen defibrillaattori. Niiralassa on yli miljoona rajanylitystystä vuodessa, joten siellä on kiinteä ensivastevälineistö – deffa ja ensihoitoreppu. Rajapartio on sammuttanut veturipalonkin alkusammutusvälineillä. Samoin naapurin puolella olevista maastopaloista saadaan arvokasta tilannetietoa. Käytössä on myös kauko-ohjattavat ilma-alukset. POKE ja PEKE juttelevat keskenään Yhteistyötä helpottaa huomattavasti, että poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on käytössä kenttäjohtojärjestelmä POKE, joka osaa . Yhteispartioinnissa on myös teemoja, kuten metsästyksenvalvonta. Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Pa si Markkanen komppaa ja sanoo, että rajavartijoista on iso hyöty myös Niiralan rajanylityspaikan läheisyydessä tapahtuvissa liikenneja muissa onnettomuuksissa, joissa voidaan tehokkaasti estää lisävahingot
”Jos Ilomantsiin olisi rakennettu uusi paloasema, tuskin olisi ollut näin hienoa auditoriota, kuntosalia ja muita tiloja”, Törrönen arvelee. Tällainen tilanne voisi olla iso myrsky, jolloin hätäkeskus ei ehtisi ottaa vastaan kaikkia puheluita ja tehtäviä. Sammutusja säiliöauton lisäksi on hoitotason ambulanssi ympärivuorokautisessa valmiudessa. Ilomantsin turvatalo on viranomaisten monitoimikiinteistö Ilomantsi on Vaara-Karjalan alueen pääpaikka. ”Periaate on, että ihmiset hoidetaan ensin ja paperit sen jälkeen.” – rajavartiomestari Jarkko Säynevirta päästä kouluttamaan Rajavartiolaitoksen kavereita. Asemavastaavana toimivan ylipalomiehen lisäksi on myös pelastuskouluttaja ja palopäällikkö. Yksi viroista on jaettu Tuupovaaran kanssa. Hoitotason hybridiyksiköissä on palomies ja ensihoitaja. Ilomantsin turvatalossa on hyötypinta-alaa noin 2700 neliötä. Ihmiset kokevat heidät myös kylien turvaksi. Voimme näin paremmin tukea muita viranomaisia ja kansalainen saa tarvitsemaansa apua nopeammin”, Säynevirta kiittää. Alakerta toimii tarvittaessa myös VaaraKarjalan komppanian johtopaikkana. Kouluttajarinkiin kuuluu kymmenen, jotka kaikki ovat ensihoitajia. Kaikki kehuvat kilpaa yhteisiä tiloja entisessä koulurakennuksessa. Pohjois-Karjalan rajavartiosto suhtautuu erittäin myönteisesti paikalliseen viranomaisyhteistyöhön, joka tiivistyy entisestään esimerkiksi pienempien harjoitusten muodossa”, Säynevirta sanoo. Rajavartiolaitoksen vahvuus on noin 30 henkeä. Tiloissa toimii kahvila-leipomo ja vuodenvaihteesta 2018–19 lähtien myös työterveyshuolto. ”Voimme varustautua lähtöön lämpimissä tiloissa. Ilomantsin paloasemalla toimii 6,5 pelastusviranomaista, joista neljä on palomies-ensihoitajia. 9–10 ·2018 35 . Sopimuspalokuntalaisia on vahvuudessa parikymmentä. Rajavartioasema on toiminut kiinteistössä jo monta vuotta, pelastuslaitos muutti kiinteistöön lokakuussa ja poliisi marraskuussa 2017. Isoihin halleihin mahtuvat kaikki Rajavartiolaitoksen partioautot ja muutakin kalustoa. Ilomantsissa Rajavartiolaitoksen partio käy ahkerasti myös ensivaste -ja pelastustehtävillä. Voimme hyödyntää simulaatioiden rakentamista myös omassa koulutuksessamme. Pelastuslaitoksen vakinaisia työntekijöitä on 31 ja sopimuspalokuntalaisia noin sata. Rajalla on tästä noin 1200 je pelastuslaitoksella vähän yli 1000 neliötä.. Noin kymmenelle koirallekin meillä on lämpimät tilat ja häkit. Emme laskuta Rajavartiolaitosta koulutuksista eivätkä he ensivastekeikoista”, Kari Törrönen sanoo. Nämä ovat aina ajoissa paikalla ja motivoituneita. Kaikkiaan on koulutettu parisataa rajavartijaa. Noin 5950 km2:n alueella on kuusi paloasemaa ja noin 28000 asukasta. Muilla Pohjois-Karjalassa ei ole tällaista luksusta. Näytöksessä liikenneonnettomuuspaikalle tulivat ensin rajavartijat ensivasteyksiköllä, sitten hööki ja viimeiseksi ambulanssi. ”Olemme kiitollisia motivoituneista ja ammattitaitoisista kouluttajista
36 9–10 ·2018 Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2019 toivottavat: Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Turvallista joulun aikaa & onnellista uutta vuotta! Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat 36 9–10 ·2018 Keski-Suomen pelastuslaitos P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! www.jokipelastus.fi Hyvää ja turvallista Joulua Turvallisuuden tekijöitä vuodesta
010 555 5299 Petri Surakka puh. 010 555 5273 www.scania.fi Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2019 SCANIA SUOMI OY Hyvää Joulua – God Jul! Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Makoisaa joulua ja turvallista uutta vuotta toivottaa Pelastustiedon väki! Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2019 toivottavat:. 9–10 ·2018 37 9–10 ·2018 37 Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh
Sen jälkeen menin Kiteen ja Liperin paloasemien kautta hetkeksi lentoasemalle töihin, kunnes Jorma soitti. Aloimme tehdä tiivistä yhteistyötä suoraan kuntien kanssa. ”Ennen elimme vähän menneisyydessä. Markus Viitaniemi, 42, on kiitollinen entisen esimiehensä rohkeudesta. Varautumisuunnittelua alettiin tehdä puhtaalta pöydältä vuonna 2005. Oman johtamisfilosofiani mukaan haluan luoda avoimen luottamuksen ja arvostuksen ilmapiirin molempiin suuntiin henkilökuntani kanssa. ”Palkkasimme myös valmiussuunnittelijan tukemaan kuntien valmiussuunnittelua”, Viitaniemi sanoo. ”Valmistuin pelastajakurssilta vuonna 1999. Jorma otti riskin ja palkkasi minut suoraan valmistuttuni valmiuspäällikön virkaan.” Pelastusalan miehistöja päällystötutkintojen lisäksi Viitaniemi on suorittanut vuonna 2009 johtamisen erikoisammattitutkinnon ja 2014 tekniikan alan ylemmän amk-tutkinnon. Hyvä esimies innostaa tekemään parhaansa Uusi pelastusjohtaja pitää itseänsä onnekkaana, sillä kohdalle on sattunut hyviä ja uralla kannustavia esimiehiä. Hän tarjosi kahden kuukauden palomies-sairaankuljettajan sairausloman sijaisuutta – jota olen tavallaan vieläkin tekemässä, koska jäin siltä tiimoilta Joensuun paloasemalle töihin.” Viitaniemi aloitti Pelastusopistossa ensimmäisellä nuorisopuolen päällystökurssilla AMKn1 vuonna 2001. Varautuminen on nyt arkipäivää”, Parviainen kertoo. Olen tunnistanut, että vuorovaikutuksessa on kePohjois-Karjalan pelastuslaitoksen vuosipäivänjuhlassa oli tavallista juhlavampi, mutta silti lupsakka tunnelma. Eläköityvä Jorma Parviainen luovutti pelastusjohtajan palokirveen Markus Viitaniemelle, joka otti pestin vastaan lokakuun alussa.. ”Esimiehen tärkeä ominaisuus on innostaa ihmisiä tekemään parhaansa. 38 9–10 ·2018 TAPASIMME Viinijärven poikia Uusi pelastusjohtaja Pohjois-Karjalaan Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto T ammikuun alussa eläkkeelle jäävä pelastusjohtaja Jorma Par viainen, 66, jätti hyvän perinnön. Markus alkoi suunnitella koko hälytystoimintaa uudella tavalla. ”Valmistuin vuonna 2005
Jorma Parviainen (oik.) jätti luottavaisin mielin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Markus Viitaniemen johdettavaksi.. Esimerkiksi paloaseman ja terveyskeskuksen voisi rakentaa samaan kiinteistöön – vaatii tosin ajattelutavan muutoksen, että paloaseman ei tarvitse olla omalla tontilla”, Viitaniemi pohtii. Vuonna 2013 valmiusryhmätoimintaa laajennettiin paikallisiin valmiusryhmiin ja tänä vuonna perustettiin maakuntavetoinen ylimmän johdon edustajista koottu Pohjois-Karjalan valmiusfoorumi. Kun pelastuslaitos on nyt osa kuntayhtymä Siun sotea, suurin hyöty on toimitilasynergiassa. Kaikkien panosta tarvitaan tulevissa uudistuksissa. Esimerkiksi Joensuun paloasemalla toimii myös Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto ja Liikenneturva. ”Jonkin verran on tarvetta peruskorjauksille ja sivupaloasemalle Joensuun Niinivaaraan 1-riskialueelle. 9–10 ·2018 39 hittämisen varaa miehistöstä ylöspäin, alalla laajemminkin. Kaikessa toiminnassa täytyy aina muistaa maakunnan asukkaita.” Viitaniemen mukaan Pohjois-Karjalassa on ollut taipumus katsoa asioita taaksepäin, kun pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Koko henkilökunta otetaan mukaan kehittämään toimintaa. Meillä nämä rakenteet ovat olleet pelastuslaitoksen vetämän Pohjois-Karjalan valmiusryhmän muodossa jo vuodesta 2005. Viranomaisten ja kuntien lisäksi muun muassa järjestöt ja elinkeinoelämä on kytketty entistä tiiviimmin mukaan varautumisen rakenteisiin.” Viitaniemen mukaan paloasemaverkosto pyritään pitämään nykytasollaan uudistuksista huolimatta. Hän päivittää nyt tilannekuvaa ja kehittämistarpeita. Puntit eivät tutise, mutta haasteita johtamisessa riittää silti. . ”Maakuntiin suunnitellaan parhaillaan osana maakuntauudistusta alueellisen varautumisen yhteistyörakenteita
Pelastuslaitos on osa Siun sotea Pohjois-Karjalassa otettiin varaslähtö soteja maakuntauudistukseen. Näin tuetaan kotona asumista ja hyvinvointia. Hän sanoo jättävänsä pelastuslaitoksen Markuksen johdettavaksi luottavaisin mielin. Luimme silloin kirjaa Orava Orriporri istuu puussa. Muutaman lauseen jälkeen kirja annettiin olan yli seuraavalle, kaikilla ei ollut omia kirjoja. Myös sammutustekniikat ja -varusteet ovat kehittyneet vuosien varrella paljon nailonpaidasta ja haalarinretkuista”, Parviainen kiteyttää. ”Markuksella ovat alan arvot ja toimintamallit kunnossa. Jormaksi häntä kutsuu kuulemma vain elämänkumppani eli Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Hyvässä iskussa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on hyvässä iskussa. Tänä vuonna sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävät ovat kasvaneet yhteensä neljä prosenttia. Ennen kuin juttelu jatkuu Parviaisen kanssa, on pakko kysyä hänen lempinimestään. Vuoden 2017 alussa käynnistetty Siun sote järjestää kaikki julkiset sosiaalija terveyspalvelut 14 kunnan alueella Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä. ”Kun olemme ison organisaation sisällä, saamme varautumiseen ja valvontaan liittyviä asioita paremmin läpi. Markus Viitaniemen (oik.) ura alkoi sopimuspalokunnasta Viinijärvellä vuonna 1994. . Pelastuslaitoksella on myös paikka Siun Soten johtoryhmässä”, Parviainen iloitsee. Molemmat ovat kotoisin Viinijärveltä. ”Jorman jalanjäljissä on helppo jatkaa. Kaikki palomiehestä alkaen kutsuvat miestä Örriksi. On helposti päivän jos toisenkin reissu, kun lähdetään maakunnasta sairaalaan. Uudet asemat ovat rakenteilla Polvijärvelle ja Kiteelle”, Viitaniemi kertoo. ”Siun sotessa pystymme hyödyntämään synergiaetuja ja saamme johtamiseen alan ulkopuolistakin näkemystä”, Viitaniemi sanoo. Jorma Parviainen ehti johtaa laitosta 15 vuotta. Siinä oli yksinkertaisia kuvia ja isohkoa tekstiä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on myös saavutettu. Ikääntymisen lisäksi väki ja nuoret keskittyvät isoihin taajamiin. ”Aluepelastuslaitosten myötä ensimmäistä kertaa toimintaa pystyttiin suunnittelemaan kunnolla. ”Vuonna 1959 opeteltiin lukemaan, olin kansakoulun toisella luokalla. Pelastuslaitos on osa Siun sotea. ”Ensihoito on tehtävämääriltään suurin. Maakunnassa luotetaan siihen, että pelastuslaitos pystyy tuottamaan laadukkaita palveluja”, Parviainen sanoo. Ensihoitajat voivat tehdä hoidontarpeen arviointia. Hän on nähnyt suuria muutoksia, joista operatiivisessa työssä merkittävin oli 22 maakunnallisen pelastuslaitoksen synty. Viitaniemen mukaan Siun sote -kuntayhtymä on vahvistanut sitä asemaa, että pelastuslaitos voi jatkossakin tuottaa alueen ensihoitopalvelut. Johtajana tärkein tehtäväni on innostaa”, Viitaniemi sanoo.. Jorma Parviainen, tuttavallisemmin Örri, ehti työskennellä pelastusalalla yli 44 vuotta. Väestö ikääntyy ja se näkyy ensihoitoja ensivastetehtävissä.” Tämän vuoden tammi–syyskuussa Kiteellä, Ilomantsissa, Lieksassa ja Juuassa oli yhteensä yli 1500 ensihoidon kotihoidolle tuottamaa tehtävää. 40 9–10 ·2018 TAPASIMME ”Kiinteistöja vuokrakulujen kasvu on haaste, koska paloasemakanta on ikääntynyttä. Kokemusta alalta on kertynyt huimat 44,5 vuotta. Minun vuoroni tuli ja jostain syystä luin ”Orava Örripörri istui...” Heti seuraavalla välitunnilla lempinimekseni tuli Örri, Parviainen naurahtaa. Huoliakin on. Siun sote saa pelastusjohtajilta muutakin kiitosta. Siun soteen kuuluu myös ympäristöterveydenhuolto koko alueella. He näkevät, onko tarvetta sairaalahoidolle vai voiko henkilö jäädä kotiin. Siun sote -konserniin kuuluu myös liikelaitoksena toimiva Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Perhe. Hyvällä miehellä riittää vientiä ja hommia. Tarkoitus on vakiinnuttaa toiminta ainakin niihin kyliin, joissa ei ole omaa paloasemaa. 9–10 ·2018 41 Kuka olet ja mistä tulet. Vaimoa ja muuta perhettä, ovat tärkein taustatuki. Koen tärkeäksi perehtyä nyt Siun soteen ja strategiseen johtamiseen. ”On tärkeätä, että henkilöstö saa itse kehittää ja vaikuttaa. Perhe. Pelastusryhmät eivät kilpaile Vapepan kanssa, vaan täydentävät toimintaa. Minulla on kolme lasta ja joulukuussa viisi lastenlasta. Yhdeksi riskiksi on tunnistettu myös rajan läheisyydessä syttyvät metsäpalot, jotka pahimmillaan voivat levitä rajavyöhykkeen yli. Arvostan Jormaa ja muita esimiehiä urani varrelta. Valtaosa paloasemista toimii kuitenkin hyvin, haasteet ovat yksittäisillä asemilla”, Viitaniemi sanoo. Haastattelun jälkeen Viitaniemi valittiin pelastusjohtajien hallituksen jäseneksi sekä pelastustoimen kumppanuusverkoston tukipalvelujen palvelualueen puheenjohtajaksi vuoden 2019 alusta alkaen. Oman haasteensa tuo kansainvälinen rajanylityspaikka Niiralassa. MARKUKSEN NOPEAT ”On iso haaste saada mukaan sopimuspalokuntalaisia, jotka sitoutuvat aktiiviseen varallaoloon ja hälytystoimintaan. ”Rajavartiostolla on tärkeä rooli myös metsäpalojen valvonnassa ja paikantamisessa rajan läheisyydessä. Mielestäni tämä on käytännön esimerkki poikkihallinnollista yhteistyöstä parhaimmillaan, missä on päästy eroon siilomaisesta ajattelusta”, Viitaniemi kertoo. Olemme kuitenkin luomassa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa pelastusjohtajan viestintäsuunnitelmaa. Yhdessä molempien maiden pelastus-, rajaja tulliviranomaisten kanssa tehty toiminnan suunnittelu ja harjoittelu sekä rajan ylityksestä sopiminen ovat tärkeä osa varautumista näihin tilanteisiin. Hyvä lisä turvallisuuteen ovat aktiiviset kylien pelastusryhmät, joista kerrottiin Pelastustiedossa 3/2016. ”Tätä kautta pääsen siis osallistumaan aitiopaikalla myös valtakunnalliseen pelastustoimen kehittämiseen”, hän iloitsee. Mikä sammuttaa. Hänen mukaansa hyvä yhteistyö rajavartioston kanssa luo pohjan myös varautumiselle onnettomuuksiin, jotka tapahtuvat rajavyöhykkeellä tai rajan läheisyydessä toisen valtion puolella. JORMAN NOPEAT Kuka olet ja mistä tulet. Uudet asiat, uusi elämänvaihe ja lapsenlapset. Partiot liikkuvat paljon alueilla, jotka sijaitsevat varsin kaukana lähimmistä paloasemista. Nuorempana tennis ja judo. Ikä. ”Se tarkoittaa sitä, että lähin viranomainen menee kohteeseen omien tehtävien ja turvallisuuden salliessa riippumatta siitä, kenen tehtävänalaan tilanne kuuluu. ”Esimerkiksi pitkäkestoisissa myrskyissä tai metsäpaloissa saamme ison joukon, jopa 500 henkeä, tukemaan pelastuslaitoksen toimintaa. Raskaspelastusjoukkueemme on tästä hyvä esimerkki. Alan pitäisi viestiä yhtenäisesti ylintä johtoa myöten niin kansalaisten kuin päättäjien suuntaan”, Viitaniemi sanoo. Nyt meillä on paljon asemia, joissa päätoiminen henkilöstö ei asu edes samalla paikkakunnalla. Lasten harrastuksissa mukana olo. Aiemmin paloasemilla jopa asuttiin. Mikä sammuttaa. Siksi rajavartijat ovat usein rajaseudulla tapahtuvissa onnettomuuksissa ja sairauskohtauksissa ensimmäinen viranomaisresurssi, jonka avuntarvitsija kohtaa. Jorma Parviainen Viinijärveltä. Kotipuhdetyöt, vanhat moottoripyörät ja niillä reissaaminen. Elän Mervi Parviaisen kanssa. Liikunta on ykkösharrastus. Heistä on päätoimisia yhteensä noin 275 pelastuslaitoksen eri tehtävissä, sopimuspalokuntalaisia noin 430. Näihin haasteisiin on vastattu 11 moniammatillisella yksiköllä, joissa on työparina ensihoidon ja pelastusalan ammattilainen. Hyvin onnistuneen Harva-hankkeen tiimoilta puhekieleen jäi käsite ”lähimmän partion periaate”. Talvikalastus. Täytyy miettiä uusia vaihtoehtoisia tapoja turvata palvelut harvaan asutulla seudulla. Hän työskenteli välissä maakuntien varautumisen kehittämisohjelmaa koordinoivana johtavana asiantuntijana sisäministeriön pelastusosastolla. Kun nähdään negatiivisia asioita ja valitetaan jonninjoutavista. Mikä sytyttää. Lähimmän partion periaate ”Ensivastetoiminnassa Rajavartiolaitoksen rooli on merkittävä. Pelastusjohtajan tehtävä ja uudet haasteet. Siun sote -kuntayhtymä on vahvistanut sitä asemaa, että pelastuslaitos voi jatkossakin tuottaa alueen ensihoitopalvelut.. Kun onnistuu esimiehenä innostamaan porukkaa ja tehdään töitä yhteisen hyvän eteen. Vaimo, kolme lasta ja kääpiösnautseri Torsti. Rajaseudun asukkaille ja matkailijoille pelastuslaitoksen yhteistyö rajavartioston kanssa luo turvallisuuden tunnetta ja palvelee ennen kaikkea hätään joutunutta”, Viitaniemi sanoo. Markus Viitaniemi Joensuusta. 42. 66. Tarvittaessa apuun saadaan rajavartion partioiden lisäksi Rajavartiolaitoksen helikopteri, joka päivystää välillä myös Pohjois-Karjalan alueella.” Markus Viitaniemi ehti hengähtää viikon verran ennen kuin puki pelastusjohtajan takin ylleen. Kun muistellaan liikaa vanhoja ja sanotaan, että aina on tehty näin. Nyt tulee vielä erilainen näkökulma, kun työ jää pois. Ketä arvostat. Vapepa on antanut pelastusryhmille etsintäkoulutustakin. Perhettä kokonaisuudessaan. Harrastukset. Kahvipöydässä purnaaminen ei auta. Ikä. Ketä arvostat. Metsästys ja kesämökkeily Venäjän rajan tuntumassa. Sellaiset ihmiset, joiden pitäisi keskittyä enemmän työntekoon kuin valittamiseen. Laajempaa näkemystä antoi myös rupeama Liikenneturvan Pohjois-Karjalan yhteyspäällikkönä. Yksin emme harvaan asutulla alueella pärjää”, Viitaniemi painottaa. Pohjois-Karjalassa valvottavaa Suomen ja Venäjän välistä valtakunnan maarajaa on noin 300 kilometriä. Pitää olla valmis lyömään itsensä likoon, jotta saadaan asiat yhdessä eteenpäin. Asiakas kohtaa viranomaisen mahdollisimman nopeasti, kiireelliset henkeä pelastavat toimet voidaan aloittaa ja lähin viranomainen voi välittää tilannetietoa vastuuviranomaiselle. Kokemuksista on varmasti hyötyä uudessa virassa, jossa hän aikoo kuunnella tarkasti alaisiaan. Tätä toimintaa kannattaa Viitaniemen mukaan kehittää edelleen. Harrastukset. Mikä sytyttää
oli mukana 70 vuotta sitten, kun palokunnan toiminta aloitettiin. kerta, kun kokoonnuttiin muistelemaan vuosien 1963– 1964 kouluaikoja ja monia tapahtumia sen jälkeen. Kuva: Marjahelena Lindqvist. Vuonna 1999 konepajan tehdaspalokunta muuttui yhdistyspohjaiseksi palokunnaksi. Aika on poistanut joukosta useita ja tällä kertaa paikalla oli viisi Timantinkovaa puolisoineen. Tiiviin yhdessäolon lisäksi kävimme tutustumiskäynnillä muun muassa Tampereen keskuspaloasemalla ja ennen kaikkea sen suojissa olevassa palomuseossa, jota paikalliset paloveteraanit meille esittelivät. Juhlan kruunasi paikalla olleen Jorma Saaren nimittäminen palokunnan kunniapäälliköksi. Jorma Saari Hyvinkään tpk täytti 70 vuotta . Nykyisin palokunnan hälytysosastoon kuuluu 22 henkilöä, joista valtaosa on VR:n ulkopuolista henkilöstöä. 42 9–10 ·2018 AJANKOHTAISTA Hyvinkään konepajan tehdaspalokunnan toiminta käynnistyi vuonna 1948 Karjalan konepajan tiloissa, nykyisessä Suomen Rautatiemuseon veturitallissa Hyvinkäällä. Jo seuraavana vuonna palokunta muutti vasta käyttöönotetun Hyvinkään konepajan alueelle. Juhlapuheen palokunnan juhlassa piti pelastusjohtaja Jyrki Landstedt. Miellyttävä yhdessäolo päättyi toteamukseen, että parin vuoden kuluttua jälleen kokoonnutaan. Huolimatta VR:n toimintojen siirtymisestä pois konepajalta, palokunnan toiminta jatkuu täysipainoisesti alueen sopimuspalokuntana. Myöhemmin, kaluston kehittymisen ansiosta, palokunta on toiminut sopimuspalokuntana Hyvinkään kaupungin ja sen lähialueen pelastustehtävissä. Se on mahdollistanut myös muiden, kuin VR:läisten liittymisen palokuntaan. 70-vuotisjuhlan yhteydessä allekirjoitettiin uusittu palokuntasopimus. Laadukkaasta musiikista vastasi 15-henkinen Rautatien Soittajien puhallinorkesteri. Hälytystehtäviä palokunnalla on vuosittain keskimäärin 40–50. Tehdaspalokunta juhli Hyvinkäällä 70 vuoden ikää. Ansiomerkkejä myönnettiin 16 palokuntalaiselle. Kalustona palokunnalla on pelastuslaitoksen omistuksessa oleva sammutusauto vuosimallia 2010, miehistöauto vuosimallia 2012 sekä kaksi kalustoperävaunua. Tämä oli jo 31. Toiminnan alkuvaiheessa palokunta toimi ainoastaan konepajan alueella. Timantinkovat Tampereella . Vasemmalta palokunnan puheenjohtaja Kari Vilkman, pelastuspäällikkö Jorma Alho, pelastusjohtaja Jyrki Landstedt, palokunnanpäällikkö Arto Taskinen. Timantinkovat vasemmalta: Lauri Syrjä, Pentti Turjas, Juhani Pirttiaho, Gunnar Lindqvist ja Pertti Uurasmaa puolisoineen. Toinen Palopäällystöluokka Timantinkovat pitivät luokkakokouksen Tampereella lokakuussa
SPPL muisti sankarisukeltajaa Pelastusylijohtajat kolmelta vuosikymmeneltä Ilkka Mustakangas jatkaa Palomiesliiton puheenjohtajana. Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa, ja Twitterissä. Pentti Parta nen on pitkäaikaisin pelastusylijohtaja, virkaura kesti vuodet 1992–2013. ??????????. Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa vihtiläinen Ilkka Mustakangas. ??????. Suomen Palomiesliitto juhlisti samalla 25-vuotista toimintaansa. Esko Koskinen päätti vuonna 2013 alkaneen pelastusylijohtajakautensa tänä vuonna. 9–10 ·2018 43 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ??????. Kim mo Kohvakka aloitti viisivuotiskautensa marraskuun alussa. ??????????. Palomiesliiton liittokokous valitsi Mustakankaan jatkamaan puheenjohtajana myös seuraavalla kaksivuotiskaudella 2019?2020 Oulussa pitämässään liittokokouksessa. ????????. ?????????????????. Sisäministeriön järjestämillä pelastustoimen ajankohtaispäivillä tapasivat myös entiset pelastusylijohtajat ja nykyinen pelastusylijohtaja. ?????????–???????????????????. Pekka Myllynie mi (vas.) toimi pelastusosaston ylijohtajana vuosina 1986–1991. Janne Koivukoski hoiti virkaa tänä vuonna varsinaisen viranhaltijan hoidettua kansliapäällikön viransijaisuutta. ?????-???????. ??????-????????. Sen luovutti pelastustoimen ajankohtaispäivillä sisäministeri Kai Mykkänen yhdessä Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sai nion, toiminnanjohtaja Ari Keijosen ja Vesisukellustoimikunnan puheenjohtaja Ilpo Tolosen kanssa. Thaimaan luolasukellusoperaatiossa kunnostautunut sukeltaja Mikko Paa si palkittiin Suomen Palopäällystöliiton Vesisukellustoimikunnan esityksestä huomionosoituksella. ????????
Huomauttamista tulee niiltäkin, jotka ennen vastustivat toimintaa, jos hommia ei hoideta oikein.” Leppävaaran VPK teki vanhaan puhtaan paloaseman Altistumissuojilla on oma paikkansa sammutusauton kalustossa. Eräällä sammutuskeikalla tuli oli saartaa sammuttajat ja se herätti kiinnittämään laajemminkin huomiota työturvallisuuteen. . ”Keikkapaikoilla aloimme laittaa tehtävässä likaantuneita varusteita jätesäkkeihin”, Tatu Urpila kertoo. Eikä kukaan enää niistänyt mustaa räkää ja kaikilla oli parempi olo.” Hommaa kehitettiin keikkapaikalla niin, että likaisia varusteita varten hankittiin kestosäkit. ”Meillä ei kuitenkaan haissut enää tulipalolle. Miten voisimme ennaltaehkäistä pitkäaikaista altistumista. Lehdestäkin luimme siitä juttuja ja asia kiinnosti”, palokunnan koulutuspäällikkö Tatu Urpila kertoo. T yöturvallisuuteen palokunnassa herättiin nelisen vuotta sitten. ”Palokuntaan perustettiin työturvallisuustoimikunta. ”Homma eteni myös niin, että konemiehet alkoivat tehdä tilannepaikalla varusteille huoltopaikan.” Näin voitiin alkaa vähentää altistumista. ”Toki toiminta aluksi herätti vastustustakin, mutta nyt kaikki ovat täysillä mukana. Ilmatiiviit säkit eivät olleet enää kertakäyttöisiä. Vanhat säilytetään uusien rinnalla, jos tila sallii.. 30 vuotta sitten valmistuneeseen rakennukseen kunnostettiin vanhasta käytävästä likaisten tavaroiden huoltopaikka, jonka varrelta löytyvät pesuja puhdistuspaikat niin varusteille kuin palokuntalaisille. Tatu Urpila (oik.), Markus Airikkala, Antti Aitta ja Jari Kankanen ovat tyytyväisiä työturvallisuuteen paranemiseen ja puhtaaseen paloasematilaan. Suunnitelmissa on uusia pesukoneita. Kun altistumisen kannalta riskikohteet ovat keikkapaikalla ja asemalla tapahtuva toiminta, niihin alettiin Leppävaaran VPK:ssa miettiä ratkaisukeinoja. Aikaa myöden huomattiin, että jätesäkkejä kuluu paljon, ne rikkoutuvat helposti ja alkavat vuotaa. Halusimme vähentää sitä. 44 9–10 ·2018 TYÖTURVALLISUUS Leppävaaran VPK:n paloasema on nyt myös puhdas paloasema. Erityisesti kiinnitimme huomiota altistumiseen
Näin on kaikki edellytykset tehdä asiat hyvin.” Leppävaaran puhdas paloasema Kun keikkapaikalla asiat oli saatu kuntoon, piti sama tehdä myös asemalla. Likaisia varusteita ei enää tuoda suoraan halliin, vaan nyt säkitetyt varusteet tuodaan ulkokautta suoraan huoltotilaan, jossa ne pestään ja huolletaan. ”Yksikön johtajat ovat olleet vahvasti mukana ja ymmärtäneet tämän tärkeyden. Näin tilaa on helpompi pitää puhtaana.” ”Tila on pieni, mutta ajatus on toimiva. ”Meillä on seuraavana tavoitteena uusia pesukoneita. Vanhalle asemalle sellaista ei ehkä kannata tehdä, kun ei tässä olla loputtomiin.” Ei haise enää Jari Kankanen, Antti Aitta ja Markus Airikkala ovat tyytyväisiä palokuntansa puhtaaseen paloasemaan. Näin saisimme lisää pesukapasiteettia.” Tatu Urpila kehittäisi lisääkin puhdas paloasema -ideaa. Montaa henkeä ei mahdu varusteita puhdistamaan, mutta sekin osaltaan vähentää altistumista, kun likaisten varusteiden kimpussa ei ole montaa kaveria touhuamassa.” ”Toki lisäkin tila olisi tervetullut, mutta nyt mennään näin lähes 30 vuotta vanhalla asemalla.” Ulkoa tuotavat varusteet käyvät puhdistuksessa. Likaisimpia voi suihkuttaa ennen pesukoneeseen laittoa. Ja samasta tilasta likaiset sammuttajatkin pääsevät suoraan oven takana olevaan suihkuja saunatilaan. Siksi ei ole ollut vastaansanomistakaan.” ”Sitoutuminen on alusta alkaen ollut hyvää”, Markus Airikkala sanoo. ”Ja pienin askelin tätä on kehitetty”, Antti Aitta toteaa. ”Paloaseman vanha käytävä kunnostettiin talkoilla likaisten varusteiden käsittelypaikaksi. Paineilmalaitteita voi myös puhdistaa nyt omassa tilassa. ”Aikaisemmin haju leijui asemalla pitkään, kun auto haisi ja hallissa haisi”, Markus Airikkala toteaa. ”Aikaisemmin likaiset varusteet kannettiin asemalle mistä sattuu. Myös sammutusautossa on kirjalliset ohjeet esimiehelle, joka antaa käskyt toimia oikein. Omia toimintatapoja on muutettu ja vähän kalustoa hankittu”, he sanovat. ”Ei haise enää niin paljon savulle, Antti Aitta sanoo. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 ”Tätä ei tuputeta. Teksti ja kuva: Esa Aalto . Puhtaan paloaseman toimintaidea on selvitetty ohjeilla selkeästi, joita löytyy runsaasti seinistä ja ovista. Muutosvastarintaakaan ei ole ollut. Aloimme miettiä, miten asiat voisi hoitaa toisin”, Tatu Urpila kertoo. Pintoja maalattiin helppohoitoisemmiksi ja lattiasta otettiin matot pois. ”Pienellä panostuksella tämä on saatu. Ohjeet on kirjattu selkeästi näkyviin puhtaaseen tilaan.. Toimintaa varten on olemassa selkeät ohjeet. Toki vanhatkin koneet toimivat hyvin ja jos ne saadaan mahtumaan uusien rinnalle, ne säilytetään. Tarvitsisimme modernimpia pesukoneita. Sellainen systeemi houkuttelisi rakentaa asemalle. Jari Kankanen on tyytyväinen, että hajut jäävät keikkapaikalle eivätkä tule enää asemalle. ”On olemassa sellaisia pesukoneita, joita voidaan täyttää likaiselta puolelta ja ottaa puhtaalta puolelta pestyt koneesta. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. 9–10 ·2018 45 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
”Tämmöisen harjoittelun etuna on, että palo pureutuu oikeasti purutäytteisen talon rakenteisiin. Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppäsen mukaan poltettavana oli viisi tyhjillään ollutta VR:n entistä kiinteistöä, joiden yhteispintaala oli yli 600 neliötä. Siinä täytyy hallita palo sisällä ja ulkopuolella. ”Tämä olisi ollut yhdelle palokunnalle liian suuri urakka polttaa rakennukset. marraskuuta.. Myös altisTeksti ja kuvat: Mika Rinne Lähes sata harjoitteli savu sukellusta Jämsänkoskella Savusukellus on yksi palomiehen raskaimmista ja vaarallisimmista työtehtävistä. Pelastuslaitoksen päätoimista henkilöstöä oli Jämsän, Viitasaaren, Jyväskylän ja Äänekosken paloasemilta. Jämsänkosken VPK valmisteli talot ja ympäristön harjoitusta varten päällikkö Pertti Leppäsen ja varapäällikkö Tommi Leppäsen johdolla. Sitä pääsi opettelemaan harvinaisen suuri määrä palokuntalaisia harjoituksessa Jämsänkoskella 17. Päätimme, että tarjotaan suuremmalle porukalle mahdollisuus harjoitella kuumissa olosuhteissa.” Keski-Suomen pelastuslaitoksen savusukellusharjoitukseen osallistuivat Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Kuoreveden, Kuhmoisten, Korpilahden, Muuramen, Säynätsalon ja Äänekosken VPK:t. Konttisimulaattorissa palo sammuu helpommin”, Pertti Leppänen totesi. ”Kokonaisvaltainen harjoitus” Harjoituksessa opeteltiin havainnoimaan palon kehittymistä, sammuttamista, liikkumista ja suihkuputkisavutuuletusta. 46 9–10 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS L auantaipäivän aikana taitojaan hioi noin 60 savusukeltajaa. Harjoituksen johtajana toimi Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomestari Eero Moi lanen Jämsästä
040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet ALKOMETRIT JA -LUKOT www.sarco.fi | puh. Se mahdollisti neljän sammutusparin harjoittelun samanaikaisesti. Jämsänkosken VPK oli tehnyt etukäteen kattotyöskentelyharjoituksena neljä isoa savunpoistoluukkua, joiden avulla osaltaan minimoitiin yhtenäisen ullakon syttymistä. 9–10 ·2018 47 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. ”Kyseessä on urani mittavin harjoitus henkilöstöresurssin puolesta. Opettajina olivat Keski-Suomen savusukelluskouluttajat. Päivän aikana harjoittelee huoltoporukkoineen yhteensä lähes sata palomiestä, joista suurin osa on sopimushenkilöstöä”, Keski-Suomen pelastuslaitoksen savusukelluksen pääkouluttaja Ville AlaKokko kertoi tyytyväisenä. Rivitalossa pystyi savusukeltamaan samanaikaisesti neljä sammutusparia kouluttajineen.. Savusukelluksia tehtiin vanhassa rivitalossa, jossa oli neljä asuntoa omilla sisäänkäynneillä. Savusukeltamisen ja erilaisten sammutustekniikoiden lisäksi voidaan harjoitella myös sammutusja lisävesiasiat, savusukellusvalvonta, varusteiden huoltojärjestelyt ja ruokahuolto”, AlaKokko luetteli. Keski-Suomen pelastuslaitoksen savusukelluksen pääkouluttaja Ville Ala-Kokko (vas.) ja Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen olivat tyytyväisiä harjoituksen järjestelyihin ja toteutukseen. ”Tämä on kokonaisvaltainen harjoitus. (09) 777 1500 tumisen vähentämiseen kiinnitettiin huo miota henkilösuojauksella ja polttamalla melko puhdasta puuta
Liki 20 vuotta palokuntalaisena ollut Jämsän VPK:n Lauri Mäenpää meni harjoitustaloon ensimmäisten joukossa. ”Sillä sai hyvin palon sammumaan. ”Se oli hyvä fiilis” Jämsän VPK:n palomies Tuomo Haverinen oli yksi harjoituksen kouluttajista. ”Jauhe on tehokas, mutta sen haittapuolena on sotku. Likaiset varusteet riisuttiin kohteessa ja pakattiin jätesäkkeihin.. Esimerkiksi Jämsän VPK:n Tuomas Lindström käytti nestesammutinta. Nestesammutinta tullaan varmaan käyttämään enemmänkin”, Lindström arveli. HARJOITUS JA KOULUTUS . Tässä oppii tunnistamaan savunväreistä ja muista asioista koko palon kehittymisen”, Haverinen selvitti. . Luukon perheen kaikki miehet toimivat Jämsänkosken VPK:ssa. 48 9–10 ·2018 W3 MONIVÄRI VALOPANEELI www.standby.eu Samaan paneeliin esim, sininen ja keltainen varoitusvalo, sekä suuntavilkut ja jarruvalo. Harjoituksessa kiinnitettiin huomiota altistumisen vähentämiseen. Jauhe leviää joka paikkaan, mutta hillitsee paloa ja antaa aikaa hoitaa vesiletkut kohteeseen”, Kokkonen totesi. Jokaiselle savusukeltajalle jaettiin aluskäsineet ja kertakäyttöinen hengityssuojain. Näki hyvin esimerkiksi sen, että huoneistopalo tukahtui aika hyvin jo ulko-oven sulkemisella, joten täytyy muistaa sulkea ovet”, Haverinen puntaroi. ”Tämä on parasta mahdollista harjoitusta palokunnalle tositilanteita varten. Meillä on kuumakontit, mutta se elämys on aika nopeasti saatu. ”Se oli hyvä fiilis. Äänekosken päätoiminen palomies Hannu Kokkonen testasi jauhesammutinta. Pääsi katsomaan palon kehittymistä ja sammuttamista. Täydentäviä menetelmiä Palo sammuttamisessa kokeiltiin myös vaahtoja jauhesammuttimia täydentävinä sammutusmenetelminä. Se on kevyt viedä ylempäänkin kerrokseen. Vasemmalta oikealle Aleksi, Tuomas, isä Mikko ja Matias Luukko. Isä koulutti poikiaan Jämsänkosken VPK:ssa 40 vuotta mukana ollut Mikko Luukko koulutti samassa palokunnassa olevaa kolmea poikaansa savusukeltamaan
”Harjoitus sujui kaikin puolin hyvin ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. ”Olin oikeassa palavassa talossa ensimmäistä kertaa. Palon syttymisen jälkeen kattopelti vinssattiin rullalle ja savukaasut pääsivät purkautumaan ulos. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Meillä on sammutusparina nuori ja kokenut kaveri, jotta oppi siirtyy. . 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Tämä onnistui hyvin molemmissa taloissa”, Pertti Leppänen sanoi. Myös oma reitti täytyy olla selvillä, ettei eksy”, Matias Luukko kertasi saamiaan oppeja. Matias Luukko oli savusukeltamassa isänsä kanssa. Päivän päätteeksi rakennukset hävitettiin polttamalla ja jälkivartiointi jatkui yön yli. Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen piti harjoitusta onnistuneena. ”Pelastusautoissa on raskaan kaluston pelastamiseen isoja koukkuja, joita voidaan hyödyntää katon aukaisemisessa. . 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Harjoituksen päätteeksi rakennukset hävitettiin polttamalla. Kukaan ei tätä luonnostaan osaa”, Luukko tähdensi. 9–10 ·2018 49 Paloja pelastusautot Nostolava-autot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Isoin rakennus kesti pidempään kuin olimme varautuneet, joten saimme kaikki koulutettua siinä. Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi. Vauhti on kova ja siinä voi tapahtua onnettomuuksia. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Kokeiltiin ketjuvetoa Tommi Leppäsen ideasta kahden talon katon avauksessa kokeiltiin ketjuvetoa. Vielä on oppimista, mutta iskällä oli hyviä vinkkejä miten palo kehittyy ja missä vaiheessa sammutetaan. Jämsän VPK:n naisosaston Raija Haverinen ja Koskenpään VPK:n päällikkö Jorma Poti hoitivat savusukeltajien ruokahuoltoa. Ne kiinnitetään kattopellin alle ja katto saadaan vinssattua nopeasti auki. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi Täynnä asiaa: pelastustustieto.fi ”Nuorilla on joskus intoa enemmän kuin järkeä. Täytyy nostaa hattua Jämsän kaupungille, että se tarjosi rakennukset harjoituskohteeksi”, Leppänen kiitteli. Peltikatolle oli jo aiemmin kiinnitetty ketjuraksi ja tehty alkusahaukset
Kittilän VPK on 60-vuotias Ario estio blam accabor ecatiumquae ressumqui dendicia Tommi Hiltunen (takana vas.), Samuel Korhonen, Teemu Hiltunen ja Svenja Kuoppala ovat mukana Kittilän VPK:n toiminnassa nuorten kouluttajina ja hälytysosastossa. Helsinki • Pelastustoimen opintomatka Brysseliin 5.3., Bryssel, Bel gia • Tunti turvaa – yritys turvallisuus tietoisku 5.3., Skype • Tietoturvakoulutuspäivät 12.3,. Lehden alussa on enemmän lyhyitä, ajankohtaisia juttuja. asiaankuulumattomasta sei kasta. perus tettiin vuonna 1958. Kittilän VPK:ssa toimii kolme hälytysosastoa: Kittilä, Sirkka ja Raat tama. Testien tarkoitus on ai noastaan varmistaa se että haki jalla on fyysiset edellytykset ke hittyä työssään pärjääväksi pe lastajaksi.” Vesa Hyvönen ” Miksi ihmeessä edes tar vitsisi saada väkisin nai sia sinne. Tampere • Sosiaali ja terveysalan turva kortin kurssinjohtajakoulutus 13.3., Tuusula www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK • Paloilmoittimen hoitajakurssi 13.2., Vantaa • Kiinteistön turvallisuusjohta minen, 22.2. Etunimi Sukunimi AJASSA TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU VKP JUHLII Kittilän Vapaaehtoinen Palokunta ry. Antoisat paloturvallisuuspäivät Paloturvallisuuspäivillä pureuduttiin joulukuussa rajussakin aallokossa ajankoh taisiin aiheisiin, kuten maakuntauudistuk seen ja sen vaikutuksesta pelastustoimen palveluihin, infosotaan, valeuutisiin sekä tur vallisuuskoulutuksen merkitykseen ja turval lisuuskulttuurin kehittämiseen. Myös palomestari Vesa Halonen Varsi naisSuomen pelastuslaitokselta oli ensim mäisillä Paloturvallisuuspäivillään. Teh taalla on järjestetty suuronnettomuusharjoi tus kerran vuodessa, mistä oli nyt hyötyä. Osastossa on noin 25 henkilöä. Raattaman osasto toimii kirkonkylältä noin 85 kilometriä pohjoi seen Pallastunturin läheisyydessä. Ut il illit que ea qui nonectus ipsam arcid modit etur. Hienoa, että kaik ki ovat yhden ja saman asian takana riippu matta työpaikasta ja tehtävistä. Paloturvallisuuspäi vien monipuolinen sisältö houkutteli paikal le myös Teemu Pukkisen, joka työskentelee IKEA Vantaalla kiinteistönhoitajana ja turval lisuusauditoijana. LEHTIUUDISTUS . 50 9–10 ·2018 6 Pelastustieto 6/2018 Ulkoasumalli Ulkoasumalli Pelastustieto 7 14 689 NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO • Kevätopintopäivät 16.–17.3. Kittilän hälytysosastossa osastossa on noin 30 henkeä. Huntsman Pigments and Ad ditives) ja palomestari Markku Rintala Sata kunnan pelastuslaitokselta kertoivat eläväs ti unohtumattomasta tehtävästä, jossa aktii vinen pelastustoiminta kesti 49 tuntia. Aihetta käsitel tiin laajasti Pelastustiedossa 4–5/2017. Erityisesti puhuttivat kokemukset Hunt smanin tulipalosta Porissa. Pori www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL • Liittohallituksen kokous 8.3. Oulu • Väestönsuojan hoitajakurssi yrityksille 28.2., Oulu • Sprinkleri ja vesisumulait teiston hoitajakurssi 16.3., Tampere ALALLA TAPAHTUU SOME ” Eiköhän se ole kuiten kin tärkeintä, että työ tä tekevät ne jotka siihen pysty vät. 57 Ipsum lorem Eles moluptatem ut omnit, ut adipit repremq uatibus. Ulkoasumallit esiteltiin Turvallisuus-messuilla Tampereella. . Hälytysmäärät ovat vuosittain nousseet yli 300:n. ”Olen mukana ensimmäistä kertaa kah den työkaverin kanssa. Uditae similicae. Etur moluptati tenihil laborit asimagnam comni occabor alis modiciis reperit eum nullest preruntibus sectotatur sitiae. Lehden monipuolinen sisältö esitellään selkeästi yhdellä aukeamalla. 4 Pelastustieto 6/2018 Ulkoasumalli Ulkoasumalli Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 10 Lorem ipsum . Levin matkailukeskuksen yh teydessä toimivan Sirkan hälytysosaston vah vuus on noin 25 henkilöä. Qui dolupta veliant hil molore mo dere rov iduntust, si bea deris destiunt fuga. 12 Talvi yllätti Eles moluptatem ut omnit, ut adipit repremq uatibus. Eles moluptatem ut omnit, ut adipit repremq uatibus. 14 Otkesin apuna Eles moluptatem ut omnit, ut adipit repremq uatibus. 40 Inhimillisyyttä ensihoitoon Eles moluptatem ut omnit, ut adipit repremq uatibus. Lor mod qui volo rem velendam vidunti nveneca borerit optur reheni inverovitem quae ist, te sitint ev". Muiden paikka ei edes ole olla siellä.” Nina Johanna ” Työtehtävä ei erottele et onko suorittajana mies vai nainen, ja valitse sen mukaan kuinka rankka tehtävä on suorit tajalleen.” Ville Hassuklovni Lehtinen ” Tykkylumi opetti – Tule vaisuudessa johtovastuu nopeammin pelastuslaitoksel le (11.1.) ”Jospa alettaisiin ottaa varautuminen erilaisiin häiriöti lanteisiin tosissaan ja myös val miusharjoitukset”. Paloturvallisuuspäiville osallistui 88 ja samanaikaisesti järjestettyyn NouHätä! kouluttajatapaamiseen 47 henkeä. 56 Palonsuojelun edistämissäätiö jakaa apurahaa 57 Foliohatusta 58 Opinnäytteet 59 Mirafoni 60 Ulkomailta 63 Tummaa paahtoa 42 Lorem ipsum Eles moluptatem ut omnit, ut adipit repremq uatibus. 50 9–10 ·2018. Si te protection manager Jussi Laine Venator Corpista (ent. Kittilän VPK toimii noin kuuden tuhannen asukkaan ja reilun kahdeksan tuhannen ne liökilometrin laajuisessa kunnassa ensiläh dön palokuntana Lapin pelastuslaitoksen kanssa sovitulla sammutussopimuksella. . Ne hakee ja pää see, joilla rahkeet riittää. Alit, aut doloriores sincimusant volendit essim perum anda velendio ipsuntium que sunt imolore voluptaeped quibus doluptaepta di cieni qui sa quaspel maionserrum. Tikkurila www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO • Pelastustoimen arvotyöpaja II, 1.3. Riippumatta sukupuoles ta, ihonväristä, uskonnosta yms. On mieletön tilaisuus oppia, kun monella täällä on takana vuosi kymmenien kokemus ja ammattitaito”, Puk kinen iloitsee. Taitto on ilmavaa. Utem voluptam, sit ipsande ducimus autatur. Boribusa ntisite landiam quo voluptatem quuntor empero volupta veles exerae. Olavi Savolainen ” Miksi ihmeessä edes tar vitsisi saada väkisin nai sia sinne. 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 8 Kohti monimuotoisempaa pelastuslaitosta 18 Kerrostalopalo ajoi asukkaat evakkoon 22 Kittilän VPK-nuoret 24 Pelastusopiston uusi tilannekeskus 28 Lapin rinneturvallisuus 31 112-sovellus auttaa etsinnöissä 32 Pelastusmerkit tuovat turvaa Lappiin 34 Kumppanuusverkostoa tutkittu 42 Teatterin paloharjoitus 46 Kari Porthan kumppanuusverkostossa 48 Hedengren on vireä satavuotias 52 Palomiesystävällinen WASP 54 Vahinko vai laiminlyönti. Palautteiden mukaan koko ohjelmasisäl tö oli onnistunut hyvin. Täällä on hyvä verkostoitua ja saada uusia näkökul mia omaan työhön
Ne ovat samalla tavalla korkeatasoisia, asiasisällöltään laadukkaita, kuten omassa ammattilehdessä kautta vuosikymmenten. Erikokoiset ja -vahvuiset otsikot tekevät ilmeestä aktiivisen ja riittävät marginaalit pitävät kokonaisuuden rauhallisena lukea. Paperina käytetään todella valkoista mattapaperia, joka on sekä miellyttävä lukea että toistaa kuvat hyvin”, Pokela sanoo. Uudistunut lehti ilmestyy ystävänpäivänä 14.2.2019. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä TAPASIMME Etusivu uusiksi – ja kaikki muukin . helmikuuta 1950. 9–10 ·2018 51 Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Palontorjunta-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 15. Käsissäsi on nyt viimeinen vanhanmallinen Pelastustieto. Uusi koko on aavistuksen aikaisempaa pienempi, joka luo julkaisulle persoonallisemman ilmeen ja lehti on helpompi kantaa mukana. Pelastustiedon taittoa ja ulkoasua on vuosien aikana uusittu pienin askelin. vuosikerta. Hän on opiskellut graafista suunnittelua Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluja taideinstituutissa. Hänen suunnittelemansa Ulkopolitiikka-lehti valittiin vuoden parhaaksi aikakauslehden ulkoasuksi (Edit 2004). Uudella ulkoasullaan Pelastustieto muuttuu nykyaikaiseksi aikakauslehdeksi, jossa jutuilla on tarkasti määrätyt paikkansa ja teksteillä tarkat pituutensa. Lehdessä käytetään kahta kirjaintyyppiä: leipätekstissä on hyvin luettava, klassinen Chronicle text (H&FJ, 2002) ja otsikoissa lihaksikas Rude (Pedro Leal, 2014). Teemu Pokela on julkaisugrafiikkaan ja visuaalisiin ilmeisiin erikoistunut AD ja graafinen suunnittelija. Hyvät kuvat saavat entistä enemmän tilaa uudessa Pelastustiedossa. Kuviin panostetaan jatkossa enemmän, etenkin suurissa juttukokonaisuuksissa”, Pokela kertoo. Vaikka olemme kehittäneet ulkoasua, edelleen meitä ovat vaivanneet liian pitkät tekstit ja kuville emme ole saaneet riittävästi sijaa. ”Erimittaiset juttutyypit rytmittävät lehteä ja tarjoilevat lukijalle eri hetkiin sopivaa luettavaa. Toivotamme sinulle lukijamme hyviä lukuhetkiä Pelastustiedon parissa myös vuonna 2019!. Myös kuvien sijoitteluun ja asemaan jutussa kiinnitetään aikaisempaa paremmin huomiota. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PELASTUSKÄRRYT JA VARUSTEET www.pohjoinendisain.fi 40 Pelastustieto 6/2018 Ulkoasumalli Ulkoasumalli Pelastustieto 41 Inhimillisyyttä ensihoitoon Ensihoitolääkäri Teuvo Määtän perspektiivi elämään on laajentunut kymmenillä komennuksilla maailman kriisialueilla. ”Pelastieto-lehden uusi ulkoasu tähtää entistäkin parempaan lukukokemukseen. Olemme kuluvan vuoden aikana suunnitelleet lehden uusiksi yhdessä AD Teemu Pokelan kanssa. Juttujen sisällöt eivät muutu. Lehteen on luotu lisää kontrasteja typografisin ja taitollisin keinoin. Hän muistuttaa kuuntelemisen tärkeydestä. Ulkoasu on mietitty uudelleen aina formaatista pieniin yksityiskohtiin. Ensi vuodesta alkaa myös lehden 70
Turma on kohtalokkain pääkaupungin sammutusja pelastushenkilöstöä koskaan kohdannut. Sotilasarvo tänään on reservin majuri. Koko kolmen miehen savusukellusryhmä palokersantti Kauko Hautamäki, palomies Aaro Ruotsalainen ja palomies Antti Valkonen oli kateissa. Paluu tuttuun ympäristöön oli edessä maaliskuussa 1971. 52 9–10 ·2018 Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi Rainer Alho – Stadin brankkari Vahvat vaikuttajat Juttusarjan päättää Helsingin pitkäaikainen palopäällikkö ja pelastuskomentaja Rainer Alho. Nimitys palomiehen vakinaiseen virkaan tuli 1957. Kesäkuussa 1966 virkapaikka vaihtui Valtion palokouluksi Espoon Otaniemessä ja virka koulun yliopettajaksi ja johtajaksi. Tehtävään valittiin varatuomari Rainer Alho. Alho määrättiin savusukeltajaksi kokeneen palokorpraalin kanssa. Ensimmäiset yksiköt ehtivät paikalle nopeasti. Palopäällikkö Sundqvistin kallovamma oli kohtalokas. Vielä samana vuonna hakuun tuli Helsingin palopäällikön virka. Oikeustieteen kandidaatin paperit olivat kädessä keväällä 1963. Ennen pitkää ajoneuvot olivat parhaimmillaan liki pienoispoliklinikoita pyörien päällä. Yksikön silmiin avautui järkyttävä näky. Pian Erottajalta kiiti kohteeseen toisen lähdön sammutusyksikön savusukeltajana palomies Rainer Alho. Virkanimikkeeksi tuli Valtion palo-opiston johtaja, kun opetus huhtikuussa 1970 laajeni myös päällystökoulutukseksi. heinäkuuta 1960. Rainer Alhon pitkänä virkakautena pääkaupungin yksiköille ehti kertyä valtaisa määrä palo-, pelastus-, sairaankuljetusja ensihoitotehtäviä. Myös asevelvollisuus hoitui kaiken keskellä. Päätin jatkaa palomiehenä ja katsoa mitä aika eteen tuo”, Alho on kertonut kirjassaan Jäljet näkyivät portilla. ”Katson mitä aika eteen tuo” Palomies ja oikeustieteen ylioppilas ajoitti arkensa tarkasti: istui työvuorojen lomassa luen noilla, kuunteli tarkalla korvalla ja tenttasi hyvällä menestyksellä. Alan työturvallisuuskoulutukseen neljä kuolonuhria vaatinut räjähdysonnettomuus jätti pysyvän jäljen ja näkyi nopeasti mm. Helsingissä pelastustoimintaan tämä yli sadan vuoden ajan liittynyt tehtävä uhkasi tyystin luisua yksityisten yritysten käsiin”. Painotalo sijaitsi Annankatu 18:ssa vain muutaman korttelin päässä Erottajan silloiselta pääpaloasemalta. Operatiivinen toiminta uudistettiin potilaskeskeiseksi. Harvempi lie kuullut palomiesvuosien dramaattisesta savusukelluskokemuksesta Tilgmannin kirjapainon tulipalossa 12. Luku on vuositilastoista laskettu.. varatuomarin paperit joulun alla 1966. Tiili tiileltä sortumaa raivaten he löysivät ensimmäisen pahoin palaneen työtoverinsa maalliset jäännökset ja toivat varovasti ulos. Uudistuksen ydin oli tehostuvassa hoidossa jo kohteessa ja hoitomatkalla sairaalan ensiapuun. Paljon aika eteen toi, mm. ”Edessä oli vaikea valinta. voimakkaana panostuksena savu/ pelastussukeltajien henkilökohtaiseen varustukseen. Samana vuonna hän työn ohessa aloitti oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Räjähdys kellarikerroksessa oli sortanut seiniä ja romahduttanut betonisen välikaton. Toiminnan johtamista varten perustettiin sairaankuljetuspäällikön virka. Hän palasi virkaansa, mutta menehtyi leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin seuraavana vuonna. Julma palokokemus Nykypolvi tuntee Rainer Alhon Suomen Palopäällystöliiton kunniapuheenjohtajana, ja moni tietää hänen taustansa pääkaupungin palopäällikkönä ja pelastuskomentajana. Alho vei asian palolautakuntaan sillä seurauksella, että kaikki kahdeksan paloasemaa määrättiin myös sairaankuljetusasemiksi. Ajoneuvokalustoa uusittiin, hoitovarustus modernisoitiin. Palopäällikkö Tor Sundqvist, päivystävä palomestari, yksi palokorpraali, kahdeksan palomiestä ja useita paikalle osuneita sivullisia oli kiidätetty sairaalaan. Kesken sammutushyökkäyksen kajahti koko keskikaupunkia vavisuttanut räjähdys. Hälytysvaste laajeni. Uutiskuva hetkestä pelastustehtävän jälkeen on puhutteleva ja kaiken kertova. Esimerkki kannusti samankaltaisiin ratkaisuihin muita kaupunkipalokuntia, joille Kyllä, 860000 hälytystä! Ette näe väärin eikä ole painovirhe. Poliklinikka pyörien päällä Pääkaupungissa perinteinen palokunnanpunainen toiminta oli hyvässä iskussa, mutta eniten päivittäisiä hälytystehtäviä tuovalla ”valkoisella” sektorilla oli parantamisen varaa. Uusi palopäällikkö peräänkuulutti uudenlaista suhtautumista toimintaan, jota Alhon sanoin “meillä ja muissakin isoissa kaupungeissa päällystön ja miehistön piirissä pidettiin lähes haitallisena sivutyönä. R ainer Alhon pitkä ura pääkaupungissa alkoi vuosilomansijaisena, niin sanottuna kesämiehenä 1953–56
Monet vuodet hän oli palonehkäisyja -sammutuskomitea CTIF:n Suomen komitean jäsen ja sihteeri ja vuosina 1991–98 koko kansainvälisen CTIF -järjestön varapuheenjohtaja. palotoimen ja väestönsuojelun yhdistämistä pelastustoimeksi. Toteamukseen sisältyy myös muistikuva eläkkeellelähtöpäivältä 1. maaliskuuta 1997. Ala pääsi eroon kansankielessä yhä sitkeästi elävästä termistä sairaankuljetus. [Vuoden 2011 terveydenhuoltolain käsite ensihoitopalvelu uusi terminologiaa. Eläkeaika ei ole tarkoittanut aktiivitoiminnan päättymistä. Paloalan” ansiokas 44 vuoden virkaura päättyi brankkarimaiseen kunnianosoitukseen 1. Portille jäivät pelastuskomentajan virka-auton talvirenkaiden jäljet.” … näkyvät yhä Aikalaiset ja hänen uransa tuntevat voivat lausetta painokkaasti jatkaa: kovin paljon muutakin jäi. Siksi olen sk-sanaa kirjoituksessa karttanut, JK.] Pelastuskomentajaksi Palolaitos ja väestönsuojelukeskus yhdistettiin 1991. ”Mr. 9–10 ·2018 53 Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Pääkaupungin kymmenes palopäällikkö ja ensimmäinen pelastuskomentaja jäi eläkkeelle 1997.. Palomies Rainer Alho on hetki aiemmin tuonut ulos ensimmäisen surmansa saaneista palomiestovereistaan kirjapainotalon räjähdyspalossa heinäkuussa 1960. Organisaation nimeksi tuli pelastuslaitos ja päällikön virkanimikkeeksi pelastuskomentaja. Yhdyssanan loppuosa tahattomasti mutta kiistatta vähättelee työn vaativuutta. Sen lisäksi, että Rainer Alho on ollut palokoulun ja palo-opiston johtaja, pääkaupungin ylin paloja pelastusviranomainen ja valtakunnallinen järjestöjohtaja, hän on tehnyt mittavan työpanoksen alan opetuksen ja lainsäädännön kehittäjänä, alan profiilin kohottajana, oppikirjojen kirjoittajana, ideanikkarina, alan taustavaikuttajana, yhteiskuntasuhteiden vaalijana, suomalaisen palotoimen ja pelastustoimen tunnetuksi tekijänä ja kansainvälisten tuulahdusten tuojana. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Varsinkin pääkaupunkiseudun monitoimiorganisaatio ja viranomaisten koordinoitu yhteistyö eri valmiustasoineen jo päivittäisistä operaatioista aina suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen edellyttämään valmiuteen toi Alholle esittelypyyntöjä aina Singaporea ja Tokiota myöten. maaliskuuta 1997: ”Kun virka-auto ajoi lumen peittämän Keskuspelastusaseman pihan poikki portista ulos, ajattelin itsekseni jäikö mitään jälkiä. Viimeisen työvuoron jälkeen ryhmä palomiehiä kantoi hänet tukevin ottein sukelluskoulutusaltaalle ja heitti virkapukuisen komentajan vetiseen elementtiin. Tuosta lauseesta juontuu muistelmakirjan otsake: ”Jäljet näkyivät portilla”. Rainer Alho johti laitoksen toimintaa eläkkeelle siirtymiseensä asti. . Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Helsingin palomuseo ja Pelastustiedon arkisto . Jäljet portilla… Kun Rainer Alho alasta kiinnostuneena ja siitä ennalta hyvin selvillä olevana oli kesämiehenä vakanssimiesten kuullen innostunut esittämään jotain sellaista, jota ei ollut totuttu kuulemaan tulokkaan suusta, joku jermuista aina palautti nopeasti nuoren miehen ruotuun: ”Kuules poika, älä innostu! Sun jälkes näkyy vielä portilla”. Alhon ammattitaidolla oli paljon kysyntää. Alho toimi pitkään myös Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen Finn Rescue Force (FRF):n johtajana. Luennointipyyntöjä, opintopäiväja muita kutsuja kilahtelee yhä sähköpostiin. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet valkoisen toiminnan kanssa oli käymässä yhtä ohraisesti kuin Helsingille melkein. Saman tien totesin että jäipä hyvinkin. Kotoisissa keskusjärjestöissämme Suomen Palontorjuntaliitossa ja etenkin kahden toimikauden puheenjohtajana Suomen Palopäällystöliitossa hän oli viemässä maaliin isoja hankkeita, mm. Kutsu kävi jäseneksi moniin lautakuntiin ja valtakunnallisiin toimikuntiin, muun muassa sairaankuljetustoimikunnan ja palolain tarkistuskomitean sihteeriksi. Suomen malli kiinnosti ulkomailla
Lämpötila sprinklerin ympärillä ei ole ehtinyt nousta niin korkeaksi palavassa tilassa, jotta sprinkleri olisi lauennut. Tarkoitus oli selvittää, pelastaako automaattinen sammutuslaitteisto ihmishenkiä ja vähentääkö se omaisuusvahinkoja”, kertoo Janne Latsa, joka sai palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyöstä huippuarvosanat. Sprinklerit ensimmäisenä kohteessa Pelastusyksikön saapuminen kohteeseen ja sammutustyön aloittaminen kestää keskimäärin 15–18 minuuttia. Inhimillinen virhe tarkoittaa, että esimerkiksi venttiili on ollut virheellisesti kiinni. Palon syttyessä sprinkleAutomaattisen sammutuslaitteiston vaikuttavuutta on tutkittu viime aikoina niin PRONTOn tilastojen perusteella kuin polttokokeissa vanhassa terveyskeskuksessa. Palomies Juha Salonen havainnoi huoneessa koepolttoa tulipalon kehittyessä. ”Ruotsalaisessa tutkimuksessa ei ole vertailtu henkilöja omaisuusvahinkoja rakennuspaloissa sprinklattujen ja sprinklaamattomien kohteiden kesken. 387 tapauksessa ei ollut varsinaista syttymää tai palo oli sammunut itsestään, minkä vuoksi sammutuslaitteisto ei ehtinyt toimia. Omaisuusvahingot sprinklatuissa kohteissa ovat jääneet noin puoleen verrattuna sprinklaamattomiin kohteisiin.” Tutkimuksessa saatu tulos sprinklerilaitteiston kokonaisvarmuudesta eli 96,9 prosenttia korreloi hyvin ruotsalaisten, yhdysvaltalaisten ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksien tuloksia sprinklerilaitteiston luotettavuudesta. Suurin syy sammutuslaitteiston toimimattomuuteen (1538 tapauksessa) oli se, ettei sammutuslaitteisto ole ehtinyt toimia. 54 9–10 ·2018 TÄTÄ TUTKIN Sprinklerin tehoa tutkitaan ”Tavoitteena oli tutkia automaattisen sammutuslaitteiston vaikuttavuutta PRONTOn tilastojen perusteella. Sammutuslaitteisto ei ehtinyt toimia 710 tapauksessa, koska valveutuneen kansalaisen tekemä alkusammutus sammutti palon tai rajoitti paloa niin paljon, ettei olosuhteet ehtineet muodostua tilassa sellaiseksi, että sprinkleri olisi lauennut. ”Sattuneista rakennuspalojen ja rakennuspalojen määrästä voi havaita, että yli puolet vuosien 2009 ja 2016 välisenä aikana sattuneista rakennuksiin tai sen irtaimistoon kohdistuneita tulipaloista on sattunut teollisuusrakennuksissa. Suomeen ensimmäinen automaattinen sammutuslaitteisto rakennettiin jo vuonna 1892. Tapauksissa, joissa sammutuslaitteisto ei toiminut oli 164 kertaa kyseessä rakennuspalo ja 1365 kertaa rakennuspalovaara. PRONTOn tilastojen mukaan Suomessa syttyy rakennuspaloja vuosittain noin 5000– 6000 ja palokuolemista yli 90 prosenttia tapahtuu asuinrakennuksissa.Työssä tutkittiin vuosien 2009 ja 2016 välisenä aikana Suomessa tapahtuneita rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja. Vertailujoukon vähyyden vuoksi luotettavaa vertailua on ollut vaikea tehdä”, Latsa toteaa. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. Sprinklerin tehoa tutkittiin palokokeissa Sysmän vanhassa terveyskeskuksessa lokakuussa. Teollisuusrakennuksiin on Suomessa ensimmäisenä alettu asentaa sprinklerilaitteistoja omaisuuden suojaamiseksi. Paloteho on kasvanut kohteessa suureksi ja sammuttaminen on yleensä haastavaa, mikäli alkusammutusta ei ole yritetty tai kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa. Todennäköisesti heilläkin on ollut sama ongelma kuin minulla. Palo oli 292 kertaa suojatun alueen tai rakennuksen ulkopuolella
”Nyt kun kokeet on tehty ja alustavasti analysoitu, niin voidaan todeta, että sprinkleri sammutti tai rajoitti palon kaikissa tapauksissa. ”Työni yhteydessä löytyi myös kehityskohde PRONTOon, kun selvittelin tapauksia, joissa automaattinen sammutuslaitteisto ei ollut toiminut. Loukkaantumisaste oli siis 46 prosenttia pienempi sprinklatuissa kohteissa. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. Tämän vuoksi on parempi puhua tutkimuksessa arvioista kuin täysin luotettavasta tiedosta.” Hänen mukaansa tutkimuksen epäluotettavuutta aiheuttaa jo lähdeaineistona käytetty PRONTO, jota täyttävät sadat eri ihmiset hieman eri tavalla. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Paloja öljyntorjuntaveneet Pelastustarvikkeet rit ovat kohteessa aina ensimmäisenä paikalla. Loukkaantumisaste tuhatta rakennuspaloa kohden oli automaattisella sammutuslaitteistolla 57 ja ilman automaattista sammutuslaitteistoa 106. Kokeita oikeassa kohteessa. ”Tutkittaessa automaattisen sammutuslaitteiston vaikuttavuutta henkilöja omaisuusvahinkoihin täytyy tehdä kompromisseja vertailtavien ominaisuuksien suhteen. ”Kokeissa mitattiin 25 eri kaasun konsentraatio. Janne Latsan, 42, opinnäytetyö on osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804144684 (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Lopputulosten mukaan kuolleisuusaste tuhatta rakennuspaloa kohden oli automaattisella sammutuslaitteistolla 0,3 ja ilman automaattista sammutuslaitteistoa 13,5. ”Sammutuslaitteisto ei ehtinyt toimia” merkitystä eivät kaikki PRONTOn käyttäjät ole ymmärtäneet oikein. Yhteistyökumppaneita ovat Aaltoyliopisto, Eurofins Expert Services Oy, Sysmän kunta, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Suomen Palopäällystöliitto. Lämpötilat pysyivät varsin maltillisina, vaikka palo pyrittiinkin sijoittamaan suuttimiin nähden melko satunnaisesti”, kertoo paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka Aalto-yliopistosta. Niiden perusteella laskettiin kuoleman tai lamaantumisen todennäköisyyttä kuvaavat FED-indeksit. Kuva: Kari Kumpulainen. Tulipalon kasvaessa myös savuvahingot kasvavat. Parannusehdotus olisi, että Sammutuslaitteiston toimimattomuus -vaihtoehdon ”sammutuslaitteisto ei ehtinyt toimia” yhteyteen lisättäisiin huomautusteksti: ”lämpötila ei noussut riittävän korkeaksi”. Latsan mukaan kahta täysin identtistä rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa ei tietenkään tapahdu kuin korkeintaan laboratorio-olosuhteissa. Lisäksi Aalto-yliopisto ja VTT tekevät palosimulointeja, joiden avulla tulosten soveltamista pystytään toivottavasti laajentamaan. Palosuojelurahaston rahoittaman palokoehankkeen vastuuvetäjä on VTT Oy. Suuttimen lauettua ylipaine lakkaa. Ennen suuttimen laukeamista ylipaine oli monissa kokeissa niin suuri, että yksinkertainen suljinlaite ei pystynyt estämään oven aukeamista ja savun leviämistä käytävään. Nyt ovet suljettiin manuaalisesti, mutta todellisuudessa ovipumppu olisi tarpeen. Palon sammuttamiseen tarvitaan usein paljon vettä – enemmän kuin sprinklereistä tulee palon sammuttamiseen tai rajoittamiseen – josta seuraa suuret vesivahingot. Sprinklerien luokitukseen käytettävien UL 1626 -kokeiden lopussa FED-indeksit olivat selkeästi alhaisempia kuin tekstiilipaloissa. Mittausten avulla selvitetään sprinklerin kykyä turvata syttymishuoneessa olevat henkilöt ja rajoittaa palon kehittyminen tasoon, joka ei uhkaa huoneen ulkopuolella olevia. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Työturvallisuus Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. Tekstiilimyttyjen alle kytemään jäänyt palo tuotti monissa kokeissa selvästi hengenvaarallisen määrän myrkkyjä. Kuolleisuusaste oli siis 98 prosenttia pienempi sprinklatuissa kohteissa. Täysin luotettavia tuloksia on mahdotonta saada. Hän työskentelee projekti-insinöörinä Valmet Technologies Oy:llä sekä oman toimensa ohella myös tehdaspalopäällikkönä ja apulaisturvallisuuspäällikkönä. Sprinklerin tehoa on tutkittu palokokeissa Sysmän vanhassa terveyskeskuksessa. Suurimmassa osassa tapauksista, joissa sammutuslaitteisto ei ollut PRONTOn mukaan toiminut suunnitellusti, kirjaus oli tehty väärin. Tulokset analysoidaan keväällä diplomityön puitteissa
Metallisen vetolaatikoston luvataan kestävän isojakin painoja. Auton on varustellut ja rakentanut sähkötöineen Verhoomo Sorsa Helsingissä. Seinissä on muovi-lasikuitupinnoite. Lattia on tehty samanlaisesta massasta, jota käytetään kylmäautoissa. Lattia on tehty samanlaisesta massasta, jota käytetään kylmäautoissa. Se on helppo puhdistaa vesiletkulla”, kertoo Rai mo Haavikko Ivecon suurasiakasmyynnistä. Massa ulottuu muutaman sentin ylöspäin seinää pitkin, joten lattia on vesitiivis ilman tiivisteitä ja silikonisaumoja. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Iveco on tullut ambulanssimarkkinoille pakettiautopohjaisella Daily-mallillaan, joka valmistetaan Italiassa. ”Kentältä on tullut viestiä, että nykyisissä ambulansseissa on siirtoyksiköiden tarpeisiin liikaa varustelua, mikä nostaa hintoja.” Nyt rakennettua prototyyppi maksaisi nykyvarustuksellaan noin 90000 euroa. Se on helppo pitää puhtaana.. Autossa on muun muassa Fernon kauhapaarit, Pensin kantotuoli ja Webasto-ilmalämmitin. Pienimmät työt voivat olla pakettiauton tavaratilan vanerointeja, isoimmat esimerkiksi kokonaisia päivystävän palomestarin tai tv-tuotantoautoja. Myös Ivecolla oli kiinnostus saada ambulanssi hyvän pohjan päälle. ”Pintojen pitää olla helposti puhdistettavat. Paljon on rakennettu myös ensivasteja miehistönkuljetusautoja sekä L4-autoja”, Pusa kertoo. Webasto-lämmityksellä ja kennopuhaltimella saadaan lämpöä sisätiloihin ja kesällä viilennystä. Yläkaapeille on varattu tila ylävasemmalta. I veco Dailyn pakettiauton hylsy taipuu moneen. ”Rakennamme vuodessa noin 3500 erikoisajoneuvoa. Verhoomo Sorsalla työnjohtajana työskentelevällä Turo Pusalla on taustaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja haaste rakentaa Dailystä ensimmäinen ambulanssi kiinnosti. Seinän vahvoihin kiinnikkeisiin voi ripustaa haluamansa tarvikkeet, kuten defibrillaattorin tai muuta painavaakin. Konseptilla tähdätäänkin enemmän siirtokuljetuksiin kuin hoitoyksiköihin. Uuden ambulanssin korityö on Pusan mukaan pelkistettyä. Katossa on myös moottoroitu ilmanvaihtoventtiili. Hyvä liukumekanismi ja vahva lukitus ovat tarpeen, etteivät laatikot aukea kaarteissa, kun niissä olevat nes. 56 9–10 ·2018 KALUSTONURKKA Dailystä kuoriutui ambulanssi Valorautaan on kiinnitetty lisäkaukovalot ja ruuhkavilkut sivulle
Kolmelitraisesta dieselistä irtoaa 205 hevosvoimaa. Muistikirja kädessään Kimmo kulkee merkitsemässä muistiin lahjatoiveet (ja tuhma tai kiltti -ajatelkaas). Daily-mallia saa myös maakaasukäyttöisenä, mutta ambulanssikäyttöön kaasusäiliöt painavat liikaa, kun painoa kertyy muutenkin kaikista varusteista. Kuinka moni kommenttipuheenvuoro alkaakaan sanoilla ”milloin”, ”lupaatko” tai ”mitä aiot tehdä”. Hoitajan penkin yläpuolella on liiketunnistin, joka ohjaa sisävaloja. Kuin kauan odotettu messias, uusi pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, on nostettu valintalingosta eteemme hämmästeltäväksi. Pitkillä matkoilla valot voi myös sammuttaa. Vaikka mahaa pitäisi vielä kasvattaa, rempseä parrakas olemus huokuu lämpöä ja luottamusta. FOLIOHATUSTA Onko teillä pelastuslaitoksella tai palokunnassa jokin työkalu tai näppärä keksintö, jota kannattaisi esitellä malliksi muillekin. Kokonaispaino on 3500 kiloa. teet mahdollisesti liikkuvat. Tätä mallia saa ajaa vielä B-kortilla. Potilastilassa on vakiona muun muassa himmennettävät led-kattovalot liiketunnistimella, metallinen vetolaatikosto, Fernon kauhapaarit ja Pensin kantotuoli. Jokaisella virastolla, järjestöllä ja eturyhmällä on lisäksi omat toiveensa, jotka eivät suinkaan ole keskenään harmoniassa. Asiaan kuuluvalla tarmolla valkoparta vanha ukki on lähtenyt kiertämään ja kuulemaan kenttää. Lapsilta hyvin varjeltu salaisuus on, että Korvatunturin hälytysosasto on jo pitkään ollut aliresursoitu ja apuvoimia on järjestelty mistä parhaiten irti saadaan. Happipulloille on teline oikealla takana. Väyläjärjestelmänä on Eledux. Sivuliukuovia on kaksi. Kirjeitä joulupukille Niki Haake työskenteli palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ennen nykyistä työtään hankesuunnittelijana SPR:ssä. Laita meille viestiä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi mieluusti kuvan ja yhteystietojesi kera. Oikein mukavaa joulua kaikille pelastustoimen ystäville. Kahden pienen lapsen isänä tiedän, että listat voivat venähtää pitkiksi ja toteuttamiskelvottomiksi. Voit ottaa yhteyttä myös Facebookin kautta. Kirkkokadun seimestä te hänet löydätte kapaloituna virkapukuun ja tunnuksiin. Lyhyellä koeajolla 8-portainen HiMatic -automaattivaihteisto vaihtoi pehmeästi. 22 viisasta miestä on saapunut tulevista maakunnista tarjoamaan hänelle lahjojaan: neuvoja, toiveita ja kohtuuttomia odotuksia. Joulu on toivomuslistojen aikaa. Seuraajat jotka nyt vannovat uskollisuuttaan, huutavat herjojaan, kun hänet pääsiäiseen mennessä ristiinnaulitaan. Eipä ihme, että Kimmolle sataa toivomuksia kuin vanhalle tuohivirsulle ikään. Siinä saa Kohvakan tasoinenkin verbaaliakrobaatti olla tarkkana, ettei tule turhia toiveita ja pahoja pettymyksiä. Mallin saa halutessaan myös yhdellä ovella, mutta useimmat valitsevat kaksiovisen. Webaston ilmalämmitin pitää potilastilan lämpimänä. Varsinaisia myyntitavoitteita ei ole vielä asetettu.. Lahjoja tai ei, pukki tarvitsee apuvoimia, jotta edes osa toiveista saadaan toteutumaan. Pelastustiedon Kalustonurkka-palsta on juuri oikea paikka pistää hyvä kiertämään. Kahdesta joulun ajan keskushenkilöstä uusi pelastusylijohtaja onneksi muistuttaa monella tapaa enemmän joulupukkia kuin Jeesus-lasta. Salaisimmat toiveet supatetaan suoraan pelastusylijohtajan korvaan muiden huomaamatta. Työvuorossa Haaken mielipideja asennevaikuttamista vastaan suojauduttiin foliohatulla ja nyt ”Foliohattumies” kirjoittaa tällä palstalla reippaita ajatuksia. Pidetään peukkuja, että Kirkkokadun valkoparralle löytyy rinnalla tekijöitä ja tukea, eikä vain lauma tumput suorina seisovia tonttuja. Istuimissa on ilmajousitus. Jos on menossa hoito-operaatio, valot pysyvät päällä. Kiitos! Hyvä kiertämään! . Kauhulla ajattelen 22 lapsen isän joulupukille välittämien toivomusten määrää. Auton ulkopituus on 596,3 cm ja sisäkorkeus 175 cm. Pelastuslaitosten toivomuslistalla löytyy rahaa, koulutusta, yhteistyötä, tasa-arvoa, työaikaa ja matalampaa eläkeikää. Yksi pääsky ei tee kesää, eikä yksi pukki tee joulua
Raportointiosuudessa käsiteltiin turvallisuusviestintää yleisesti, turvallisuusviestinnän keinoja, turvallisuuskalenterin rakennetta ja toteutusta. 58 9–10 ·2018 Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018110216574 Tuomas Saarela, Olli Markkanen Turvallisuuskalenteri Kuopion kaupungille 2019 Tarkoitus oli tuottaa yhteistyössä Kuopion monialaisen turvallisuustyöryhmän kanssa turvallisuuskalenteri Kuopion kaupungille vuodelle 2019. Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www. Opinnäytetyössä tutkittiin RPAS-laitteiden hyötyjä erilaisissa onnettomuustyypeissä, joiksi valittiin tutkimusta varten suuri liikenneonnettomuus, pieni liikenneonnettomuus, keskisuuri rakennuspalo, suuri rakennuspalo, maastopalo, turvetuotantoalueen palo, vaarallisen aineen onnettomuus tarkastustehtävä ja vaarallisen aineen vuoto-onnettomuus. Automaattiset paloilmoitukset ovat vähentyneet jatkuvasti Kymenlaakson pelastuslaitoksella vuodesta 2010, lukuun ottamatta vuotta 2016. Lisäksi laskuttaminen tehokeinona pakottaa paloilmoittimien omistajat korjaamaan ja huoltamaan laitettaan, mikäli sen toiminnassa on puutteita. Turvallisuuskalenterissa on sellaisia turvallisuusteemoja kuukausittain, joiden tarkoituksena on valistaa, muistuttaa, opastaa ja muokata ihmisten asenteita turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toiminnallinen osuus muodostui turvallisuuskalenterin sisällön suunnittelusta ja laadinnasta. RPASlaitteiden nykytila ja käyttömäärät selvitettiin ja kerättiin kokemuksia laitteiden käytöstä pelastuslaitoksissa. Yhteistyö tämän opinnäytetyön parissa vahvistaa käsitystä siitä, että turvallisuuden eteen tehdään paljon töitä. Tutkimustieto RPAS-laitteiden soveltuvuudesta osana pelastustoimintaa helpottaa laitteiden käyttöönottoa ja toiminnan suunnittelua. RPAS-laitteet koetaan hyödylliseksi osana pelastustoimintaa etenkin laaja-alaisissa onnettomuuksissa kuten maastopaloissa, turvetuotantoalueen paloissa ja suurten rakennusten tulipaloissa. Turvallisuuskalenterin tavoitteena on toimia turvallisuusviestinnän kanavana kuntalaisille. Turvallisuuskalenteri koostuu 12 turvallisuusteemasta, jotka ovat esillä kuukausittain. Lopussa on linkki itse työhön. Kohteiden osalta erheellisten paloilmoitusten vähentäminen on hyvin kohdekohtaista. Pelastuslaitoksen tarkemman seurannan myötä paloilmoitinkohteet ovat tietoisempia omien ilmoitinlaitteidensa vioista, jolloin niitä voidaan huoltaa paremmin. Kuukausien turvallisuusteemat sisältävät käytännön vinkkejä ja ohjeita teemaan liittyen. Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018112317903 58 9–10 ·2018. Varsinainen tutkimus toteutettiin Webropolkyselytutkimuksena ja haastattelututkimuksena kansallisen Miehittämättömät ilma-alukset pelastustoimessa -hankkeen työpajassa Pelastusopistolla keväällä 2018. theseus.fi/handle/10024/1737 OPINNÄYTTEITÄ Tarkoitus oli selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet erheellisten paloilmoitusten vähenemiseen Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella. Tämän takia paloilmoitinkohteiden on syytä tuntea laitteensa hyvin ja huoltaa niitä asianmukaisesti. Samat keinot, joilla jossain voidaan vähentää erheellisiä ilmoituksia, eivät välttämättä toimi toisessa kohteessa. Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018110116492 Timo Rantamäki Erheellisten paloilmoitusten väheneminen Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella Eerik Pudas, Santeri Laitinen RPAS-laitteiden käyttömahdollisuudet pelastustoiminnassa Opinnäytetyön aiheena oli tutkia RPAS-laitteiden (Remotely Piloted Aircraft Systems) käyttömahdollisuuksia pelastustoiminnassa ja pelastustoiminnan johtamisen työkaluna. Opinnäytetyössä tehtiin yhteenveto aiemmista tutkimuksista ja RPAS-laitteiden nykytilasta sekä kuvattiin lainsäädäntöä. RPAS-laitteiden käyttöönotto ja toiminnan kehittäminen pelastuslaitoksissa vaatii vielä lisää resursseja, toimintamalleja, tutkimusta ja kokemuksia laitteiden käytöstä. Opinnäytetyömme oli luonteeltaan toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostui toiminnallisesta osuudesta ja raportointiosuudesta. Tämän jälkeen Kymenlaakson pelastuslaitoksella aloitettiin virallinen erheellisten ilmoitusten seuranta ja niistä laskuttaminen kesällä 2012. Vuonna 2011 astui voimaan uusi pelastuslaki, jonka pykälä 96 mahdollisti erheellisistä paloilmoituksista laskuttamisen. Turvallisuuskalenteri antaa käyttäjälle neuvoja, opastusta ja muistutusta turvallisuudesta. RPAS-laitteiden käyttömahdollisuuksia ja käyttökohteita ei ole juurikaan tutkittu pelastustoimessa. Erheellisten paloilmoitusten seuranta ja laskutus ovat tehokkaasti vähentäneet erheellisiä paloilmoituksia. Turvallisuuskalenterin viimeiseltä sivulta löytyvät yksinkertaiset toimintaohjeet yleisimpiin tapaturma-, vaaraja onnettomuustilanteisiin. Turvallisuusteemat on valittu vastaamaan kulloista vuodenaikaa, mikäli aihe on vuodenajasta riippuvainen. RPAS-laitteet yleistyvät, teknologia kehittyy ja pelastustoimi on mukana tässä muutoksessa. Turvallisuuskalenteri on räätälöity Kuopiota varten, valitut aiheet ovat ajankohtaisia ja suurin osa kuvista paikallisia. Kuopion kaupunki on hyvin turvallisuuskeskeinen ja halukas parantamaan yleistä turvallisuutta aktiivisesti. Lisäksi haluttiin selvittää, ovatko myös aiheelliset paloilmoittimien hälyttämät kiireelliset tehtävät vähentyneet erheellisten ilmoitusten mukana sekä mitä erityyppisissä ongelmakohteissa voidaan tehdä erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan muodostelman johtamiseen liittyviä erityispiirteitä ja muodostelman johtajan tehtävässään kohtaamia haasteita. Usein tähän hankkeiden elinkaari päättyy, uskotaan siihen, että maailma muuttuu raportteja lukemalla eikä lopputulosten panemisesta käytäntöön vastaa kukaan. 9–10 11.12. Niin pelastuslaitosten kumppanuusverkosto kuin myös toimialaa johtava sisäministeriön pelastusosasto ovat pistäneet pystyyn vuorotellen erinäisen kasan työryhmiä, jotka osittain tekevät jopa päällekkäistä työtä, sillä kokonaiskuva ja koordinaatio puuttuvat. Suomi voi pyynnöstä tarjota muodostelman apua toiselle valtiolle tai kansainväliselle organisaatiolle. 19.11. Työn tuloksena syntyi näkemys siitä, millaisia osaamisvaatimuksia muodostelman johtajaan kohdistuu, mitkä ovat edellytyksiä toimivalle johtamiselle ja mitä haasteita ja kehittämistarpeita kansainvälisen pelastustoiminnan muodostelman johtamiseen liittyy. 15.4. 22.1. Aika monen kohdalla piti todeta, että vaikka hanke on ollut erittäinkin tarpeellinen ja asian ytimessä, ei sen tuloksia ole pantu käytäntöön lainkaan ja lopputulokset ovat kadonneet hankeviidakon uumeniin. Toimialamme kehittämisvimma on tällä hetkellä kova. Valitamme resurssien puutteesta, mutta samaan aikaan olemme kuitenkin niin rikkaita, että meillä on varaa tällä hetkellä tehdä samoja asioita samaan aikaan useassa eri paikassa. 7 25.9. Monesti tämä yhteinen haaveilu, erinäinen määrä merkintöjä kalenterissa ja pieni kiireen tunne on riittävä kokemus asioiden kehittämisestä. 8 6.11. Tutkimustulosten perusteella johtamistoiminnan keskeisiä erityispiirteitä ovat johtajalta edellytettävä kokonaisvaltainen ymmärrys kansainvälisestä kontekstista, tehtävien pitkä kesto, muodostelmalta vaadittava omavaraisuus ja monikulttuurinen tehtäväkenttä. 10.9. Pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018112919115. Ennen kuin henkilöt uupuvat päämäärättömyyteen, on kehittämisvimmaan uskallettava pistää hetkeksi stoppi, lopettaa koheltaminen ja valaa perusta kuntoon toimialan yhteiselle kehittämiselle. 4.6. Kehittämishankkeen pitää perustua tarpeeseen, sillä tulee olla tavoitteet ja päämäärät selkeitä, hankejohtamiseen on panostettava eikä hanke pääty siihen, kun jonkinlainen loppuraportti saadaan puristettua ulos. 13.8. 29.1. 26.11. 3 2.5. 6 28.8. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella muodostelman johtotehtävissä toimineilta henkilöiltä. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI 9–10 ·2018 59 Pelastustoimi on kehityshankkeiden luvattu toimiala. Joissakin kehittämishankkeissa sentään päästään eteenpäin sen verran, että saatetaan miettiä jopa hankkeelle tavoitteita ja haaveillaan yhteisesti, miten asioiden pitäisi olla. 5.3. Haasteita toiminnalle asettavat muun muassa vaativa toimintaympäristö, puutteellisesta koulutuksesta johtuva muodostelman jäsenten epätasainen osaaminen sekä kansainvälisen pelastustoiminnan eriytyminen kansallisesta pelastustoiminnasta. Suomen muodostelmaan kuuluvat rauniopelastusjoukkue sekä teknisen tuen ryhmä. Enemmän siis yhdessä ja yhteistyössä! Pelastustieto vuonna 2019 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 14.2. 22.10. 9.4. 15.10. Kyselytutkimuksen aineiston lisäksi opinnäytetyön keskeinen materiaali koostui aihetta koskevasta lainsäädännöstä, pelastustoiminnan johtamista käsittelevästä kirjallisuudesta ja kansainvälistä pelastustoimintaa ohjaavista ohjesäännöistä sekä vakioiduista toimintaohjeista. Tämä johtuu myös siitä, että kehityshankkeet ovat luonteeltaan määräaikaisia henkilöstöä myöden eikä kokonaiskoordinaation kautta kehittämiselle tule pysyvyyttä. Äärimmäisen tehokkaassa – ja monesti myös vaikkapa Palosuojelurahaston rahoittamassa ja siten vaatimassa – hankkeessa saadaan puristettua kasaan loppuraportti. Hei me kehitetään! Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. 4–5 19.6. Virkamiehiä ja viranhaltijoita nimetään erilaisiin työryhmiin, joista osalta putoaa kynä jo siinä vaiheessa, kun työryhmään on saatu nimettyä henkilöt. Opinnäytetyön osana olevalla kvalitatiivisella tutkimuksella selvitettiin, kuinka johtamistoiminta eroaa kotimaan ja kansainvälisen pelastustoiminnan välillä ja millaisia johtamistoimintaan liittyviä haasteita muodostelman johtajat ovat tehtävässään kohdanneet. 6.8. Marko Kaihola Kansainvälisen pelastustoiminnan muodostelman johtamisen erityispiirteet ja haasteet Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan antamalla asiantuntija-, pelastusmuodostelmaja materiaaliapua. 28.5. 12.3. 3.9. Toimialamme on pieni ja usein samat henkilöt pyörivät erilaisissa hankkeissa. 2 27.3. Näin totesin jo pelkästään luettuani viime vuosien aikana Palosuojelurahaston myöntämien lukuisien rahoituspäätöksien perusteella
Teksti: Martin Gisler 118 swissfire.ch 11/2017 ”T untematta kaikkia sveitsiläisten käyttämiä menetelmiä, on vaikea antaa heidän toimistaan tarkkaa lausuntoa. Kun lehmän omistajan kanssa oli keskusteltu kustannuksista, hälytettiin paikalle suureläinten pelastuspalvelu. Eläinlääkäri tarkkaili koko ajan lehmän vointia. Lehmä pestiin lämpimällä vedellä ja kauhakuormaaja siirsi sen laitumelle. Eläintä voitiin nostaa vain suoraan ylöspäin. Jalat liukuivat pohjalla ja lehmä jäi istuvaan asentoon. Hänen mukaansa yleensä eläin ei ole pelastustehtävän jälkeen kuin likainen ja väsynyt. Pelastaja pääsee laittamaan hevoselle päitset sekä tilapäispäitset esimerkiksi köydestä tai narusta. Näillä tuntimäärillä se mielestäni riittää antamaan jonkinlaisen perustan. Palokunta saapui paikalle kello 19.15 ja pian sen jälkeen myös eläinlääkäri, joka antoi eläimelle rauhoittavaa lääkettä. Myös köysikalustoa ja erilaisia voimantarpeen vähentämiseen tarkoitettuja taljoja osataan hyvin rakentaa”, Suominen sanoo. Mielestäni tilanteessa toimittiin hyvin siinä mielessä, että eläimestä pidettiin huolta ja sen päätä pidettiin ylhäällä sekä raittiissa ilmassa. Siksi pelastuspalvelu korjasi aluksi lehmän asentoa. Mutta pesemällä siitäkin selviää. Itse pelastustoimet tuntuivat kuitenkin näin suomalaisen pelastajan silmissä todella pitkiltä”, kertoo vanhempi opettaja Timo Suominen Pelastusopistosta. Li. Pudotessaan se oli saanut vatsaansa pintahaavoja. Palokunnan päällikkö Martin Gisler tilasi sähkökäyttöisen savutuulettimen, moottorisahoja, tukipylväitä ja nostovöitä. Palokunta oli hälytettävä. Samoja välineitä eli nostoliinoja käyttäen se sieltä pois saadaan. Lantavesi päätettiin jättää säiliöön, koska tällöin nostohihna voitiin pujottaa eläimen rinnan ympärille. Jokainen pelastaja pääsee myös taluttamaan aikuista hevosta. Kahdeksan tuntia opetusta ”Meillä pelastajaoppilaat saavat eläimenpelastamiseen teoriaopetusta neljä tuntia. Isäntä puhalsi eläimelle raitista ilmaa heinäpuhaltimella. Nosto kauhakuormaajalla aloitettiin kello 21.30 ja kymmentä minuuttia myöhemmin voimaton lehmä oli turvallisella alustalla. Koska pelastuspalvelu saapuisi vasta puolentoista tunnin kuluttua, palokunta keskittyi tukemaan voimatonta lehmää. Lannasta nousevien kaasujen hengittäminen vei siltä voimat. ”Kyllä meillä palokunta lehmän sieltä kuilusta pelastaa. Noin 750 kg painava tiine lehmä putosi lantavesisäiliöön, kun säiliön kannen betoninen kannatuspalkki murtui. Näitä on Suomessa eri palokunnissa rakenneltu jos minkälaisia. 60 9–10 ·2018 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA MI TEN SU OM ESS A. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi ketjutaljaa ja jonkinlaista nostopukkia. Pelastuspalvelu saapui kello 20.55. Seuraavana aamuna lehmä laidunsi vasikkakaksostensa kanssa. Eläimen molemmat takajalat putosivat neliömetrin aukosta säiliöön, jossa oli 0,8 metriä lantavettä. Naapurin kauhakuormaaja tuotiin paikalle. Myös hevosen lastaaminen ja purkaminen kuljetuskalustosta opetetaan.” ”Onko kahdeksan tuntia opetusta riittävä, onkin hyvä kysymys. Lisäksi on neljä tuntia käytännön harjoittelua hevosOpistosta perustaidot tallilla. Lehmän eturuumista nostettiin hieman kattopalkkiin kiinnitetyllä väkipyörällä. Lehmän isäntä piti veljensä ja naapurinsa kanssa eläimen päätä ylhäällä. Paloautoissa ei juuri ollut välineitä tällaiseen pelastamiseen. Lisäksi jokainen pelastaja kokeilee ottaa hevoselta kielen käteen, eli oppii tarvittaessa estämään hevosen mahdollisen tukehtumisen. Palokunta poistui kello 23.30. Tiine lehmä lantavesisäiliössä 60 9–10 ·2018 Haldi (Sveitsi). Toki moni tuotantoeläimen pelastaminen jää sitten työelämän opetettavaksi. Lisäksi liinoille on erilaisia pujotusrautoja
Vaarallisten aineiden yksikkö teki mittauksia ja otti näytteitä rakennuksen ympäristöstä. Tämän jälkeen vain kemikaalisukeltajat menivät palopaikalle. Kuva: Kimmo Kaisto. Yksiköiden saapuessa kohteeseen lähes koko kenttä paloi muodostaen runsaasti savua, jota nopeudella 5 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli levitti. Siellä todettiin muun muassa rikkihappoa, natriumhydroksidia ja syaanivetyä. Pelastustoiminnan johtaja hälytti paikalle ensihoitoyksiköitä. Johtopäätöksenä oli, että tekonurmen palokuorma on suuri, jos se on täytetty SBR-rakeilla. Rakennusten ovet ja ikkunat voivat olla auki tai kiinni. Jos johtaja tekee vääriä päätöksiä, onnettomuustilanne voi vaikeutua. Tilanteessa olevat virtuaalihahmot ovat harjoittelijoita, heidän työtovereitaan, uhreja, tiedotusvälineiden edustajia ja niin edelleen. Melkein koko tekonurmi sekä suuria osia kaukalon seinästä olivat palaneet. Ohjelmaa käytetään seuraavasti. SBR (styreeni-butadieenikumi) -rakeet syttyivät helposti ja paloivat kiivaasti. ”Johtajana toimiva opiskelija kuittaa hälytyksen, ilmoittaa saapumisestaan, arvioi tilanteen, käskyttää alaisiaan, antaa toimintakertomuksen ja lopettaa pelastustoiminnan. Paloteho on suuri ja savua muodostuu paljon. Sen jälkeen voimme siirtyä harjoitusalueelle”, Sandön opiston opettaja Sune Fankvist sanoo. Lasten tulitikkuleikit olivat sytyttäneen bensiinin kasteleman repun. Läheinen esikoulu oli jo eva kuoitu. Tähän kuluu noin 20 minuuttia”, Sune Fankvist kertoo. Vastapelurit ohjaavat virtuaalihahmojaan viereisestä huoneesta. Kun kaksi sairaankuljettajaa ja palokuntalainen oli kuljetettu sairaalaan, pelastustoiminnan johtaja hälytti vahvennuksia. ”Eläinpelastustehtävät ovat tuskin hirveästi vuosien saatossa muuttuneet. Metalli osia pinnoittavan tehtaan hallissa syttyi kone palamaan. Kouluttaja määrittelee harjoituksen tavoitteen, valitsee jonkin ympäristön, sijoittaa siihen rakennuksia, ajoneuvoja, eläimiä ja ihmisiä. Palo sammutettiin kymmenessä minuutissa. Harjoitus voi olla yksinkertainen tai vastapelurit voivat tehdä siitä monimutkaisen. Pelastustoiminnan johtaja kehotti terveyskeskusta sulkemaan ikkunat, ovet ja ilmanvaihdon. Pelastuslaitos hälytettiin kello 13.22 koulukeskuksen pallokentälle. Palokunta oli jo aloittanut sammutuksen, kun useat palokuntalaiset valittivat hengitysteiden ärsytyksestä. ”Johtamiskoulutus harjoitusalueella vaatii paljon valmistelua ja tilanteiden toistaminen on kallista. Tuuli voi huomattavasti nopeuttaa palon leviämistä. Feuerwehr-Magazin 1/2018 Forshaga (Ruotsi). Pelastusopiston kaksipäiväisellä Eläin onnettomuudet-pilottikurssilla vuonna 2010 perehdyttiin käytäntöön Antti ja Mirja Laitisen lypsykarjatilalla Hiltulanlahdella. Jonkin verran ovat esimerkiksi kaupungeissa lisääntyneet pienten luonnonvaraisten eläinten pelastustehtävät.”. Kouluttaja valitsee liekkien ja savun värit. Tekonurmi on valmistettu polypropeenikuiduista, jotka on täytetty kvartsihiekalla ja kumirakeilla. Ruotsin teknillinen tutkimuslaitos SP arvioi vuonna 2002, että tekonurmen voi sytyttää helposti ja palo etenee siinä poikkeuksellisen nopeasti. Teksti: Mattias Sjöström Tjugofyra7, 36/2017 Ruotsin pelastusopisto on johtamiskoulutuksessaan ottanut käyttöön hollantilaisen XVRsimulointiohjelman (Pelastustieto 2/2015). Kohteessa toimi useita satoja palokuntalaisia ja palon sammutus kesti kahdeksan tuntia. Teksti: Per Larsson Tjugofyra7, 37/2018 . Virtuaalisen tilanteen voimme toistaa pienin tai suurin muutoksin niin monta kertaa kuin tarvitsemme. 9–10 ·2018 61 Myrkkykaasuja tulipalosta Tekonurmi paloi kiivaasti Virtuaalisessa tilanteessa oppii johtamista 9–10 ·2018 61 Brieselang (Saksa). Karlstadin alueellinen pelastuslaitos teki palon jälkeen kokeita erilaisilla kumirakeilla. Tehdashallissa paloi eri kemikaalien säiliöitä muodostaen myrkyllisiä kaasuja. Yhteensä 21 palokuntalaista tarvitsi ensihoitoa ja heistä kahdeksan vietiin sairaalahoitoon. Myös TPE (termoplastinen elastomeeri) -rakeet syttyivät helposti, mutta sammuivat itsestään. Palo levisi nopeasti koko rakennukseen. Sivulliset tekivät hätäilmoituksen. säksi tulevat kaikki luonnonvaraiset ja lemmikkieläimet.” Pelastusopistolla eläintenpelastamisen opetuksesta vastaa Timo Suomisen kanssa opettaja Jukka Parviainen
Räjähdys oli heittänyt metanolin varastosäiliön katon vallitilan reunalle. Teksti: Anna Andersson Carlin Tjugofyra7, 38/2018 Schwarzenbek (Saksa). Vartiointi olisi joka tapauksessa ollut välttämätöntä, koska asuntojen ovet olivat auki. Varaston palon jälkisammutus jatkui yön yli ja päättyi vasta aamulla. 68-vuotias autoilija sai halvauskohtauksen ja törmäsi vauhdilla jakeluaseman bensiinimittariin. Neuvokas asemanhoitaja lopetti hätäpysäytyspainikkeella törmäyksen aiheuttamat bensiinin ja dieselöljyn vuodot ja teki hätäilmoituksen. ”Sanallinen viestintä oli kuitenkin hankalaa, koska poliisi ei tuntenut paloalaa. Lisäksi poliisihelikopteri ei saanut laskeutua alueelle hakemaan palomestaria tai -esimiestä. Noin kello 18 kuului pamaus ja ylimmässä kerroksessa olevan varaston todettiin palavan. Myöhemmin toinen helikopteri tuli paikalle palokunnan edustaja mukanaan. Metanoli paloi päivänvalossa näkymättömillä liekeillä. Palokunta ei nähnyt, kuinka suurelle alalle palo oli levinnyt säiliössä ja ulottuivatko liekit säiliön ulkopuolelle. Tietokatkon takia porrashuoneen palovartiointia ei jatkettu. Palokuntalaiset tekivät vaahtoselvityksen ja suojautuivat paineilmahengityslaitteilla. ”Onneksi saimme lämpökameralla varustetun poliisihelikopterin nopeasti paikalle. Teksti: Rob Jastrzebski Brand en Brandweer 6/2017 Törmäys bensiinimittariin. Jälkipuinnissa pääteltiin, että varaston palo olisi voitu estää, jos luukku olisi suljettu ullakkopalon jälkisammutuksen aikana tai jos porrashuoneessa olisi ollut jatkuva palovartiointi. Varaston palon pääteltiin syttyneen katon jälkisammutuksen aikana, kun palavia tai hehkuvia kekäleitä oli pudonnut aukon kautta varastoon. 62 9–10 ·2018 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Palo syttyi uudelleen Tukholma. Pelastustoiminnan johtajan vaihtuessa tehtävät luovutettiin suullisesti kirjallisen sijasta. Lämpökameran avulla pystyimme jatkuvasti seuraamaan sammutuksen vaikutusta säiliön lämpötiloihin. Feuerwehr-Magazin 11/2017 Rotterdam (Hollanti). Ensimmäinen lämpökamerakuva saatiin 20 minuutin kuluttua räjähdyksestä ja se osoitti, että vaahtopatja peitti 95 prosenttia säiliön pinta-alasta”, Bras toteaa. Säiliön automaattinen vaahdotuslaitteisto käynnistyi ja palokunnan vaahtoautot tulivat paikalle. Automaattinen vaahdotuslaitteisto toimi tässäkin tapauksessa, vaikka räjähdys vahinNäkymätön palo sammutettiin goitti sitä. Pelastuslaitos hälytettiin uudelleen. Suuntasimme vaahtotykkimme sinne”, Bras kertoo. Asunnot oli aikaisemmin ylipaineistettu, jotta ullakkopalon savua ei pääsisi niihin. Varaston ovi oli palanut ja porraskäytävässä oli niin paljon savua, että savusukeltajien oli ensin jäähdytettävä palokaasuja alemmalta tasanteelta käsin. Myös ullakon luukun luultiin palaneen, mutta myöhemmin todettiin, että se oli avoinna. Varaston palo aiheutti mittavat savuvahingot kahteen asuntoon, joiden ovet oli avattu savutuuletusta varten. Vasta säiliön maalin sytyttyä näkyi hetken ajan liekkejä ja mustaa savua. ”Asemanhoitajan ripeän toiminnan ansiosta vahingot jäivät vähäisiksi”, pelastustoiminnan johtaja Timo Lehmann toteaa. Poliisi kertoi, että metanoli paloi vain kuuman säiliön seinämän luona, minne vaahtopatja ei ollut levinnyt. ”Tiesimme, että säiliö oli syttynyt, mutta emme pystyneet toteamaan, oliko palo jo sammunut”, palomestari Raymond Bras kertoo. Lämpökameralla varustettu RPAS-laite olisi ollut vielä parempi, koska olisin voinut alusta lähtien seurata sen videokuvaa. Sitten pelastusauton vintturi veti henkilöauton irti bensiinimittarista. Europoortin alueella kuului illalla voimakas pamaus. Hälytys kolmikerroksisen talon ullakkopalosta tuli kello 12.20 ja sammutus päättyi kello 15.30. He imeyttivät vuotaneet polttoaineet. Osa vaahdosta valui avautuneen laippaliitoksen kautta vallitilaan
9–10 ·2018 63 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Hjartdal (Norja). ”Ei välttämättä. Sanot, että koulun puolustajat ovat puolustaessaan autuaan tietämättömiä. Varotoimena evakuoitiin läheiset asukkaat. Teksti ja kuvat: Stig Selbo ja Geir Aslak Kastet Brannmannen 5/2017 Propaaniauto metsässä Sanomalehti kahisee kahvipöydässä. Sanomalehden kahistelija kiinnostuu. Poliisiauto oli ensimmäisenä paikalla. Kuljetusliikkeen kanssa käydyn neuvottelun jälkeen päätettiin säiliöauto tyhjentää nostamatta sitä pyörilleen. Se miksi koulu pitäisi säilyttää Hesassa, on se, että kynnys hakeutua palomieskoulutukseen madaltuisi. On se!” ”Kyllä Savossa pystytään kouluttamaan tarvittavat asiat ja työpaikkakoulutus hoitaa loput. Kaatuneen auton asennon takia vain 1,5 m3 nestepropaania pystyttiin siirtämään toiseen säiliöautoon. Tämän jälkeen vain putkistoon ja tyhjennysletkuun jäänyt propaani voi vuotaa. Olisi mahdollista saada enemmän hakijoita, kun ei tarttis raahata itseänsä Savoon. "Eli lappu luukulle vai?" kahistaja on jo kärsimätön. Tyhjä säiliöauto saapui paikalle kolmen tunnin kuluttua. ”Ne on saanut agitoitua kansanedustajatkin mukaan. Hätäilmoituksen mukaan säiliöauto oli suistunut tieltä ja paikalla tuntui kaasun hajua. Hörppää vaikka kahvia.". Sitä paitsi vaatii aika kovaa pokkaa väittää, että ketään muu kuin Peko ei pysty opettamaan jotain tiettyjä asioita. Pelastustoiminnan johtaja oli huolissaan tien suuntaisen voimajohtolinjan aiheuttamasta syttymisvaarasta. Mun mielestä se on toisten aliarvioimista ja oman kaikkivoipaisuuden pönkittämistä", poliitikko alustaa. Sairaalaan viety säiliöauton kuljettaja oli kertonut, että autossa ei ollut matkustajia ja että säiliössä oli noin 7 m3 propaania. ”Niillä on kolme syytä vaivauta: vaalit, sukulainen palokunnassa tai autuas tietämättömyys”, palokunnan poliitikko vastaa pöydän toiselta puolelta. Ja Kuopiossakin on koulu, jonka kanssa voisi solmia diilin lähihoitajaopinnoista. ”Vastaa nyt siihen kysymykseen. Polttimen liekki oli aluksi iso ja sen lämpösäteily tuntui laajalla alueella. Kuljetusliikkeen edustaja kertoi, että kaikissa säiliöautoissa on pohjaventtiilin hätäsulku, joka toimii, kun virta katkaistaan. Tyhjennyksen nopeuttamiseksi palomiehet valelivat säiliötä. 5500 kg kaasumaista propaania poltettiin ajoradalle sijoitetulla tyhjennyspolttimella. Säiliö tyhjeni seuraavana yönä. ”Mua kiinnostaa sun oma kanta. Ihme, että viitsivät vaivautua mokoman asian takia", lukija jatkaa lehden kahisteluaan. Palomiehet kastelivat kolmella suihkulla maastoa ja asfalttia koko tyhjennyksen ajan. Pelastustoiminnan johtaja päätti sulkea tien molemmista suunnista 300 metrin etäisyydeltä. Paikalle saapunut kuljetusliikkeen edustaja totesi, että putkistossa oli pieni laippavuoto. ”Helsingin Pelastuskoulun lakkauttaminen on näköjään ylittänyt sanomalehtienkin uutiskynnyksen”, palomies ilmoittaa pöydän päästä. Tyhjennys aloitettiin vasta, kun voimajohdot olivat jännitteettömät ja maadoitetut. Oletko lakkauttamisen kannalla?" ”Olen ja en.” ”On se poliitikko. Se on mun mielestä ainoa relevantti syy säilyttämiselle." "Kerro jo, mitä mieltä sä oot siitä hemmetin säilyttämisestä." "Pitäs pohtia ensin vähän reunaehtoja." "Anna olla. Jos koulun tarvetta perustellaan lentokentällä, jota ei ole kaupungissa tai satamilla, joita on kaikki rannikkokaupungit pullollaan, niin kyllä argumetointi silloin ontuu." ”No mitä sanot raitiovaunusta ja metrosta?” ”Raitiovaunulla ajetaan kohta Tampereellakin enkä näe missään näistä värkeistä mitään sellaista, miksi niitä asioita ei voisi opiskelijoille kouluttaa olipa koulu sitten Vääksyssä tai Vahtamapäässä." ”Mä taas en usko äänten kalasteluun, sillä tältä alalta tuskin äänivyöryä saa aikaiseksi", sanomalehden kahistaja sanoo ja vaatii palokunnan poliitikolta kannan. Liekki pieneni sitä mukaa, kun säiliö jäähtyi. Oletko siis lakkauttamisen kannalla?” ”Lausuntojen antajat ovat tietämättömiä, koska perustelevat asiansa ontuen.” ”Miten niin ontuen?” ”Ne puheet jostakin erikoisosaamisista kertovat, ettei tietoa ole
Merkitse kuoreen ”ristikko” ja liitä mukaan yhteystietosi. Kun olet ratkaissut ristikon yksin tai porukassa, lähetä katkoviivoilla merkityille ruuduille tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi, aihekenttään ”ristikko”. Kaikkien oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvomme hienoja yllätyspalkintoja. Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille lukijoillemme!. Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastustiedossa. Voit myös lähettää käsin täytetyn ristikon osoitteella Pelastustieto, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. 64 9–10 ·2018 Ratkaise talviristikko ja voita Pelastustieto julkaisee taas värikkään ristikon pimeiden talvi-iltojen ratoksi
TURVALLISTA JOULUA WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI HUOLTOVARMA SUOMALAINEN Since 1968
lokakuuta 2018 Vaasassa 61-vuotiaana. Jos olisi suotu, Risto olisi käynnissä olevan hallinnonuudistuksen myötä palannut töihin sisäministe riöön vielä viime vuosikseen ennen ansaittua eläkettä. Elämäniloisen työtoverin poistumista työyhteisöstämme tällä tavalla on vaikea käsittää. Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry myönsi Ristolle liiton kultaisen ansiomitalin. Risto oli rohkea kehittäjä. Kirkkoihin tehokkaampi palosuojaus s.8 ENSIHOITAJAN TURVA: puhejudo ja poliisi s. Tieto kuolemasta tuli yllätyksenä työyhteisölle, vaikka vakavasta sairaudesta tiedettiinkin. 1990-luvun alussa hän työskenteli sisäasiainministeriön pelastusosastolla toimistoinsinöörinä ja erikoissuunnittelijana. Mikään ongelma ei ollut liian hankala eikä esitetty pyyntö liikaa vaadittu, vaan hän tarttui haasteisiin ratkaisuhakuisesti ja auttoi jokaista työtoveriaan pyyteettömästi. 12 SAMMUTUSVAAHTO pilaa maan ja veden s. 66 9–10 ·2018 ÖLJY RANNOILLA tulee kalliiksi s. Humaanina ja sosiaalisena ihmisenä Riston oli helppo luoda laajoja yhteistyöverkostoja, hänelle ihmiset olivat yhdenvertaisia. s.8 TEKOÄLY valvoo REDIssä s. Pelastustieto uudistuu ensi vuonna täysin kokoa ja paperia myöten, joten mielipiteesi on nyt erityisen tärkeä. Riston maailma oli avoin ja suvaitseva, ja hänen puheessaan kaikuivat monet maat ja kielet. Hänen ansioitaan on muistettu muun muassa väestönsuojelun I luokan ansiomitalilla ja Suomen Leijonan I luokan ritarimerkillä. Oleellisuuksien nopea oivaltaminen ja yhteisen asian tukeminen oli valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneelle reservin kapteenille ominaista. –vastaa & voita! Käsissäsi on vuoden 2018 viimeinen painettu Pelastustieto. BUSSIONNETTOMUUS raiteilla s. Hyötyykö Uusimaa pakkoliitosta. Työkaverit Kirjoittajina Tarja Wiikinkoski ja Juha Vilkki MUISTOISSA. Risto valmistui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 1989. Pitkä ja monipuolinen työkokemus näkyi aluehallinnossa muun muassa siten, että pelastustoimen lisäksi hänellä oli syvällinen käsitys hallinnon kokonaisuudesta ja eri toimialojen roolista erityisesti yhteiskunnan varautumisen yhteensovittamisessa. Kauppaja teollisuusministeriö lähetti tuoreen DI:n Suomen Tukholman suurlähetystöön teollisuussihteeriharjoittelijaksi. 9. Työyhteisön jäsenenä Ristoa kuvasivat myös kannustus, innostus ja oma-aloitteisuus. 30 HENKINEN HUOLTO ei hävetä s. Kiitos! P.S. Tehtävät liittyivät aina tiiviisti pelastustoimeen ja yhteiskunnan varautumiseen. 50 6 2018 5. 22 KILPAILU Vuoden 2018 paras kansi. 14 & 34 7 2018 10 .1 . 56 2 2018 14 .3 . Risto tunnisti yhteensovittamistyönsä laaja-alaisuuden tavalla, jota vapaaehtoiskentässäkin arvostettiin. Risto jää elämään muistoissamme helposti lähestyttävänä, eloisana ja avarasydämisenä työtoverina ja tarvittaessa myös syvällisenä keskustelijana. Voit toki antaa äänesi myös nimettömänä. 14 8 2018 14 .1 1. Sisäasiainministeriön tehtävien jälkeen työura jatkui Vaasassa ja Turussa Vaasan lääninhallituksessa, Länsi-Suomen lääninhallituksessa ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa tehtävien vaihdellessa toimistopäällikön, pelastustarkastajan ja pelastusylitarkastajan välillä. Metsäpalot kuriin ammattitaidolla s.56 PPP2018: terrorismia, työaikaa ja arvoja s. Kehitä lehteä kanssamme ja äänestä vuoden 2018 paras kansi osoitteessa pelastustieto.fi. Auttaminen oli Ristolle luontaista, ja esimerkiksi hänen kiinnostuksensa tekniikkaan ja sen toimivuuteen koitui lukuisia kertoja pelastukseksi monille viraston työntekijöille. Äänestää voit 12.1.2019 asti. Jos täytät yhteystietosi ja perustelet valintasi, olet mukana yllätyspalkintojen arvonnassa. Somesta enemmän irti s.8 Risto Kekki 1957–2018 Pelastusylitarkastaja Risto Kekki nukkui pois vaikean, nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana 12
• Webasto ilmalämmitin • Auton järjestelmästä haaroitettu ilmastointi/vesikenno lämmitin OHJAAMO • Actis snp light -järjestelmä • 2 kpl THR880i puhelimen HF sarjaa. 2800 mm Sisäkorkeus 1750 mm Kokonaispaino 3.500 kg IVECO DAILY 35S21A8 V AMBULANSSI Raimo Haavikko, p. • Eledux ohjain 2,8” kosketusnäyttö • Sulkijaläpällinen peruutuskamera SÄHKÖVARUSTEET • Väyläjärjestelmä Eledux • Defa 1000W inventteri • Defa 2x20A verkkovirta laturi.. +358 45 320 7704 raimo.haavikko@iveco.com Iveco Finland Oy / Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo POTILASTILA • Sähkötoiminen kattotuuletin • Vetolaatikosto • Fernon kauhapaarit • Fernon Mondial Monoblock paarit • Pensin kantotuoli • Fernon in?traxx järjestelmä vasemmalla seinällä. VERHOOMO SORSAN VARUSTELU Moottori 3,0 litrainen 205 hv, 470 Nm Vaihteisto Hi-Matic ZF automaattivaihteisto, 8-portainen Laturi 210 A Ulkopituus 5963 mm Ulkokorkeus n