Pelastustieto 9-10/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TULIPALO Hangon terveyskeskuksessa LÄÄKÄRIKOPTERI lähtee paraatipaikalta VUODEN PALOMIES Saku Sutelainen haluaa auttaa auttajia 9–10/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iloisia vieraita Maahanmuuttajat tutustuivat Oripään VPK:hon
Autoilijankatu 8, 20780 Kaarina www.sply.fi Rauhallista joulua ja onnea uuteen vuoteen!. PÄÄKIRJOITUS Atexor Oy • Bronto Skylift Oy Ab • Dafo Oy • Dräger Suomi Oy • Elektro-Arola Oy • Hygio Oy • JPT Jaskari Oy Juha Snell Oy • Lamor Corporation Oy • Pivaset • Peltaco Oy • Pig-Farmi Oy Pig Enviro • Polarsafety Oy – Interspiro Presto Paloturvallisuus Oy • Procurator Oy Ab • Rauplan Oy • Saurus Oy • Sammutustekniikka Oy • Sarco Oy Savon Palokalusto Ky • Scania Suomi Oy • Sea Safety Scandinavia Oy Ltd • Tamrex Oy • Teknosafe Oy • Telko Oy Thinger Solutions Oy • TR-Vesitykit Oy • Turvata Oy • Ursuit Oy • Veho Group Oy Ab • Veikko Nummela Oy Vema Lift Oy • Viking Life-Saving Equipment Oy • Volvo Finland Ab • YTM-Industrial Oy SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y
Kysymys on mitä suurimmassa määrin työssä jaksamisesta. Suomalaiskansalliseen tapaan sauna on ollut palomiehille aikojen saatossa paikka, jossa ikävistä keikoista on puhuttu. Aivan aiheesta. Laitoksissa asialle omistautuneet ja kouluttautuneet vetivät purkutilaisuuksia, joilla noustiin saunanlauteita paljon korkeammalle tasolle. Se jäi kaihertamaan Sakun mieltä, vaikka hän avuntarjouksista kieltäytyikin. Kun Suomen Palopäällystöliitto aloitti pari vuotta sitten Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hankkeen, hän tuli sen ohjaajaksi. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Myöhemmin pelastuslaitoksissa alettiin kehittää ja ottaa käyttöön jälkipurkua eli debriefingia. Sen ansiosta tänä syksynä järjestettiin pelastusalan ensimmäinen post-traumatyöpaja, jota siihen osallistunut paloesimies ylisti parhaimmaksi koulutukseksi, mitä on työnantajaltaan saanut. Sellaisen eteen on joutunut palomiesurallaan myös Saku Sutelainen. Toivottavasti tulevaisuudessa ikävien asioiden käsittely ei perustu hankkeisiin, vaan ne ovat keskeinen osa työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta purkaa mieltään vaikeista työtehtävistä. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Saku Sutelainen palkittiin ansioistaan Vuoden Palomieheksi. Saman tilanteen kokenut työvuoro on lauteilla yrittänyt keventää mieltään. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 9–10/2019 Pelastustieto 3 Saunasta post-traumatyöpajaan Päätoimittaja Esa Aalto, p. Esa Aalto. Kannen kuva: Kirsi Kanerva. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Vähitellen hän on uppoutunut yhä syvemmälle pelastusalan henkisen hyvinvoinnin maailmaan. Pelastajat kohtaavat keikoillaan elämän nurjan puolen. Ensilinjan auttajien henkinen jaksaminen nousi hänen mieleensä jo palomiesuran alkuvaiheessa Helsingissä. Ihmisen hätä on silloin kasvojen edessä. Hyvä, että edes siellä. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Tilanne voi koitua niin pahaksi, ettei kokemastaan löydä tietä ulos. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Pelastajat kohtaavat keikoillaan elämän nurjan puolen. Joillekin se on voinut avun antaa, mutta joillakin mieli on ollut raskas myös kuumien löylyjen jälkeen
SISÄLTÖ 28 Lääkärikopteri on Savossa kiinteä osa ensihoitoa. K U V A : A K S E L I M U R A JA
9–10/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Ajankohtaista 18 Evakuointi terveyskeskuksen tulipalossa 26 Kaasuisku Mikkelin torilla 32 Lentäjiä pelastettiin harjoituksessa 36 Mirafoni 42 Tätä tutkin: älykästä palontorjuntaa 44 Luonnonvaraterminaaleihin pitää varautua 46 Mokkatakkimaisteri 47 Kotkan perinteikäs VPK-talo 50 Liian tummaa paahtoa 52 Turvallisuustaitoja oppimassa 56 Kirjaesittelyt 57 Eläkkeelle 58 Ulkomailta 60 Muistoissa 62 Opinnäytteitä 63 Nimityksiä 66 Ristikko 14 Etelä-Karjalassa käy myllerrys 24 Kauklahden VPK erikoistui vaarallisiin aineisiin 22 Johtovastuu öljyntorjunnassa vaatii harjoittelua 54 Vesihuoltoa koko Satakuntaan 38 Saku Sutelainen on Vuoden Palomies K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä
Laukaa PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • +50-vuotiaat palomiehet 28.–30.1. Vantaa PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Sosiaalija terveysalan turvakortin kurssinjohtajakoulutuksen täydennyskoulutus 11.3. Kuopio SUOMEN PALOMIESLIITTO www.palomiesliitto.fi • Luottamusmieskoulutus 12.12. LSPeL:n tulimerityöryhmään kuuluvat edustajat myös Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitosta, Uudenmaan Pelastusliitosta, laivayhtiöstä ja matkatoimistosta. Kuopio • Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 27.1.–7.2. Kimmo Kaisto NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Ensiavun peruskurssi EA1 6.–7.2. Yleensä on kuitenkin saatu risteilykansaa tyydyttävä artisti mukaan.” Ohjelma on aina sisältänyt viihdettä niin tähtiartistien kuin palokuntalaisten itse toteuttamana sekä sopivasti myös asiaa luennoilla ja seminaareissa. päivänä risteillään Turusta Baltic Princessillä Oktoberfest-tunnelmissa. Haastavinta on saada artisteja tammikuussa buukattua, koska silloin viihdeartistit pitävät ansaittua lomaa joulukiertueiden jälkeen. Tammikuun 24.–25. ”Se on tarkoitettu kaikille palokuntalaisille Tulimeren tapaan. 6 Pelastustieto 9–10/2019 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA: TULIMERI Tulimerellä nahkahousut jalkaan AJASSA Tulimeri-risteily on kaikkien palokuntalaisten vuoden yhteinen aloitustapahtuma. Lähde: Johannes Ketola, Pelastusopisto Tulimeren tunnelmia vuonna 2014 ikuisti Saku Rouvali.. Lisäksi artistipuolta on suunniteltu teeman mukaan. ”Toivomme, että teema näkyy risteilykansan vaatetuksessa. Ryhmät tekevät lopullisen varausvahvistuksensa loppuvuodesta, joten peruutuspaikkoja kannattaa kysellä Matkavekasta. Tästä kuullaan lisää Tulimerellä”, Anssi Lamminen lupaa. Risteilyllä kuullaan palokuntasoittokuntien iskuryhmiä, jotka tekevät pop up -esiintymisiä pitkin iltaa laivalla eri paikoissa sekä terminaalissa ennen lähtöä”, paljastaa järjestöpäällikkö Anssi Lamminen Länsi-Suomen Pelastusalan Liitosta. ”Osa isoistakin toimista menee rutiinilla, koska laivan ja matkatoimiston väki ovat tuttuja ja tietävät, mitä Tulimeri vaatii. Tampere SISÄMINISTERIÖ www.intermin.fi • Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.–24.1.2020 Hämeenlinna AJANKOHTAINEN LUKU 42 prosenttia lokakuun 2019 tahallisiksi tai tuottamuksellisista paloista on ilmoitettu poliisille. Helsinki SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO www.sspl.fi • Ajankohtaisseminaari 8.2. huhtikuuta Porissa Kevättöötäys-tapahtuman. Vantaa • Defusing-ohjaajakoulutus 11.3. Jos risteily ei innosta, LSPeL järjestää ensi vuonna 18. Oktoberfestiin kuuluu myös puhallinmusiikki. Vaatimus näiden ilmoittamisesta on ollut laissa vuodesta 1999. Itämerellä on seilattu vuodesta 1998. Tänä vuonna Tulimeri varattiin täyteen jo toukokuussa. Kuopio • Kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi 11.–14.2. Luvassa on asiaa ja viihdettä. Espoo • Palopäällystöpäivät 2020 25.3
Tähän tarvitaan ohjeita. ”Joskus on ollut alle kymmenenkin. 9–10/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Riihimäen VPK järjesti tieliikennepelastamisen näytöksen Päivä paloasemalla -tapahtumassa. Me lähdemme nyt selkeästi useammin matkaan, kun tulee päällekkäisiä tehtäviä. Kukaan ei nosta henkilökohtaisia korvauksia hälytyksistä. Riihimäen VPK:sta projektipäällikkönä toimii Juha Kylmälä ja Nikkilä auttaa touhumiehenä järjestelyissä. Tallissa on sammutusauto, ”uusi”, kierrätetty säiliöauto ja miehistönkuljetus auto. Olemme myös erikoistuneet vaarallisten aineiden tukitoimiin. Tulijoita olisi jopa jonoksi asti, mutta koulututtajaresurssit eivät tahdo riittää isommalle määrälle.” Viitisen vuotta sitten naisosasto muutettiin tietoisesti järjestöosastoksi. Muustakin yhteistyöstä on puhuttu.” Palokunnassa on 19 hälytyskelpoista ja suunta on hyvä. Aatteen palo on voimissaan. Hieno juttu! Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Twitter 23.10. Käytännössä auto starttaa jo kymmenessä minuutissa. ” Se, miksi ammattipalomiehet eivät niin välitä sopimuspalokunnista on yksinkertainen: palomiesten palkka Suomessa on umpisurkea ja sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa sitä ongelmaa. Veli-Pekka Nurmi, Twitter 22.11. Palokuntanuorten SM-kisatkin pidetään Riihi mäellä. Tavoite on saada enemmän miehiäkin mukaan.” Juhlallisuudet jatkuvat ensi vuonna, kun nuorisoosasto täyttää 70 vuotta. Kimmo Kaisto ” Uusi paloasema on nostanut Luumäen palokunnan nuorisotoiminnan hienoon vauhtiin. Atte Virolainen, Pelastustiedon Facebook 21.10. 125-vuotisjuhlavuotena on järjestetty paraati Riihimäki-päivänä ja juhlittu muutenkin. Vuosittaiset viitisenkymmentä keikkaa ovat tänä vuonna kasvaneet jo marraskuun puolivälissä 70:een uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican ja vasteiden päivityksen myötä. Nuorten määrä on noussut puolella aiempaan verrattuna. ”Korvauksilla ylläpidämme kalustoa ja järjestämme yhteistä toimintaa. Synergiaa tulee heidän uudesta kalustostaan, jota saamme lainata harjoituksiin. Ratapiha on yksi riskikohteista”, kertoo palokunnan päällikkö Sami Nikkilä. ” Sillä on todellakin väliä kuka sähköasennukset tekee ja miten! Myös poistumisturvallisuuteen pitää panostaa. Paras palo on ehkäisty palo. Media ja muut palvelut päättävät puolestamme millä ”palomies” -termi korvataan jos ala ei saa siitä omaa päätöstä aikaiseksi. ” Jos pelastusala itse ei muuta nimikkeistöään, yhteiskunta muuttaa ne meidän puolestamme. Myös nuoriso-osasto toimii erittäin hyvin. Vuosi täynnä tapahtumia K U V A M A R JO S O R M U N E N Riihimäen VPK:lla pitää kiirettä. ”Riihimäellä on päätoiminen pelastusyksikkö. Sopimuksessa on 15 minuutin lähtöaika neljän henkilön vahvuudella. Nyt on viisi uuttakin perehdytyksessä. Olemme nyt kolmatta vuotta melko uusissa tiloissa yhdessä Väyläviraston laitospalokunnan kanssa. Toivottavasti heistä saadaan lisää hälytyskelpoisia, kunhan alueella järjestetään taas sammutustyökursseja. Johanna Franzén, Twitter 24.10.. Palomiehiltä puuttuu nimittäin lakkoase sopimuspalokuntien olemassaolon vuoksi. ”Se tukee toiminnallaan muita osastoja ja tekee myös turvallisuusviestintää. Poistumaa on aina, mutta osa palaa. Erityisesti avun antotehtävät ensihoidossa ainakin ovat lisääntyneet
Vuodenvaihteessa on hiljaisempaa. Eläkesuunnitelmia. Vitsi vitsinä. 2 ”Yksikössä on sekä osaamista että kalustoa rajuihinkin toimenpiteisiin. Tänään pidettiin talonpolttoharjoitus Lappeenrannassa, tällaiset kohteet ovat omiaan treenatessa savusukellusta ja sammutusmenetelmiä. Mukavasti menee. 1 ”Alhainen palkka ei vastaa palomiesten monipuolista työnkuvaa ja osaamista. Se taisi mennä johonkin maaseutupalokuntaan. Kiitos hyvää. Ensimmäiset palokalustokauppani tein vuonna 1981. #savusukellus #firefighters_south_karelia #talonpoltto #lappeenranta 3 ”On esimerkiksi oltu auttamassa loukkaantunutta ihmistä ja siihen on tullut ihmisiä kuvaamaan, niin toisen ensihoitajan työ on mennyt siihen, että hän joutuu pitämään peittoa loukkaantuneen edessä.” – Ensihoitomestari Kari Törrönen onnettomuuspaikoilla kuvaamisesta, STT 4.11. 8 Pelastustieto 9–10/2019 INSTAGRAM @firefighters_south_karelia Kun savukouluttaja-Teemulle antaa tulitikut, ei ehdi kissaa sanoa, kun tilanne on tässä pisteessä. K U V A : T E E M U M Ä N N IS T Ö Viimeinen kauppa Myyntimies Heikki Sillanpää jää eläkkeelle Dafo Oy:n palveluksesta. Olen viihtynyt vapaassa työssäni, jossa saa pitkälti itse suunnitella, miten sen tekee parhaiten tekee. Myyntityöt loppuvat joulukuun puolivälissä, ja 63-vuotiaasta Sillanpäästä tulee virallisesti eläkeläinen tammikuun puolivälissä. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Kauanko alalla. Muutan Vimpeliin, jossa odottaa pieni metsäpalsta. Metsätyöt ovat myös hyvää hyötyliikuntaan Pesäpallo on myös tärkeää, joten Vedon katsomossa minut varmasti näkee.. Monenlaisia tarjouksia on työpöydällä. Mitä kuuluu. Jo nyt on nähtävissä, että tietyillä paikkakunnilla muun muassa matala palkka aiheuttaa rekrytointiongelmia.” – Suomen Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, SPALin tiedote 30.10. Tosin sopimuspalokuntien saamat vuosikorvaukset lisäävät hieman myyntiä. Työskentelin nyt jo edesmenneessä Patema Oy:ssä ja myin AVG:n jakoliittimen. Mahdollisia ovat esimerkiksi hätäkirurgiset toimenpiteet, kuten hengitysteiden kirurginen avaaminen, hätäsektio ja hätäamputaatio.” – Kouvola sai huippumodernin ensihoidon lääkäriyksikön, Kouvolan Sanomat 26.11
Lain pääkohdat hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Kejo on saanut erillisrahoitusta koko hankkeen ajan, ja nyt viimeisimmässä lisätalousarviossa saimme pari miljoonaa euroa lisärahoitusta, jolla on turvattu koko loppuvaiheen rahoitus. Kasvu on tullut pienten liikenneonnettomuuksien määrästä, ja muutos on ollut suurinta Erican käyttöönoton aikaan. Miltä rahoitus näyttää. Vuonna 2015 niitä oli 2,8 % eli 33 kpl /kk. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Sitä työtä jatkuu ensi vuosi. Liikenneonnettomuuksia, joissa pelastuslaitos on pelastanut ihmisen välittömästä vaarasta, on ollut tänä vuonna 2,2 % eli 30 kpl /kk. 9–10/2019 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mitä kuuluu Kejolle. Hankejohtaja Risto Niskanen, missä Kejossa mennään. Kejon käyttöönotto on jaettu kahteen osaan. Lähitulevaisuuden toimet. Suomesta on 80 vuodessa kehittynyt väestönsuojelun johtavia maita maailmassa. Tämän osalta aloitettiin juuri testausvaihe, ja teemme toimittajan kanssa yhteistestausta jonkin aikaa. Lopullisen käyttöönottoversion määrittely on nyt käynnistynyt, ja ennen vuodenvaihdetta alkaa sen toteutus. Tavoitteena on käyttöönotto kaikkien toimialojen osalta, eli pelastustoimen, poliisin, tullin, Rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien. Järjestelmä viimeistellään siihen kuntoon, että sen lopullinen toimivuus varmistetaan testillä kesällä käyttöön otettavan version osalta. Mutta se ei ole sen vuoksi yhtään vähemmän tärkeää kuin mikä muu puolustustoiminnan haara tahansa”, painotti lain käsittelyssä sisäasianministeri Urho Kekkonen. Julkaisemme verkkosivullamme rakennusneuvos Pekka Rajajärven kirjoituksen väestönsuojarakentamisen historiasta.. Kesä–heinäkuun taitteessa on tarkoitus, että se on teknisesti valmis järjestelmä. Väestönsuojia on yli 52000 kappaletta, joissa suojapaikka tarjoutuu 4,2 miljoonalle asukkaalle. Kaisu Puranen Liikenneonnettomuushälytysten määrä kasvaa. Rahoituksen osalta siis näyttää ihan hyvältä, tällä saadaan kaikkia toimialoja tyydyttävä kokonaisuus toteutettua. AJASSA TILASTO Liikenneonnettomuudet kasvussa Väestönsuojelulaki on 80-vuotias Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmähanke Kejo käynnistyi jo vuonna 2011 esiselvitysvaiheella. ”Väestönsuojelu on epäromanttinen, ikävä välttämättömyys. Hankkeessa pyritään kehittämään viranomaisille yhteiskäyttöinen tietojärjestelmä (kenttäjärjestelmä) sekä uutta järjestelmää tukevat viranomaisten omaa ja yhteistoimintaa koskevat toimintamallit ja toiminnan ohjeistus. On toimialasta kiinni, miten se saadaan jalkautettua, mutta käyttäjäkunta on tietysti vielä aika suppea. Ensi kesänä on tarkoitus tehdä ensimmäinen käyttöönotto ensihoitajille. Entä aikataulu ja jalkautus. marraskuuta 1939, pari viikkoa ennen talvisodan puhkeamista. Väestönsuojien rahallinen arvo kohoaa 4,3 miljardiin euroon. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA) LI IK E N N E O N N E T T O M U U K S IE N LK M /K K 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lii ke nn eo nn et to m uu ks ie n lk m / kk Vuosi Liikenneonnettomuudet / kk Suomen ensimmäiset väestönsuojelulait tulivat voimaan 80 vuotta sitten, 15. Käyttöönotossa on mukana pari sairaanhoitopiiriä, Pohjois-Savo ja Siun Sote, joten se käy varmaan aika jouhevasti. Tänä vuonna on ollut keskimäärin 1400 liikenneonnettomuutta kuukaudessa, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 1200
marraskuuta tapahtunut 6.4 magnitudin maanjäristys jälkijäristyksineen oli voimakkain vuosikymmeniin. 26. Kuva: AFP/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 41°19’23 P 19°26’29 I Palomiehet ja muut pelastusjoukot etsivät eloonjääneitä romahtaneesta rakennuksesta Albanian Durresissa
PELASTUSALAN MAAILMA
Pelastusjohtajien puheenjohtajaksi vuosiksi 2020–21 valittiin Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. Hallitukseen valittiin Ajankohtaispäivät alkoivat laulaen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstöstä koottu lauluryhmä oli mukaillut Värttinän vuosien takaa tutun laulun omaksi räppiversioksi. Uusi puheenjohtaja korostaa pelastusjohtajien hallituksen kollektiivisuutta. nyt myös Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka, joka vetää ensihoidon palvelualuetta sekä Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson, joka vetää turvallisuuspalveluja. Karjalaiseen tapaan päivien aikana myös halattiin paljon. 12 Pelastustieto 9–10/2019 AJASSA Pelastustoimen ajankohtaispäivät Joensuussa avattiin isäntälaitoksen henkilöstön lauluryhmän pohjoiskarjalaisella räpillä. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoi, että pelastustoimen hallinnolliseen uudistukseen on rahaa varattu 13,4 miljoonaa euroa. Hallitus haluaa jatkossa yhdessä viestiä pelastusjohtajien näkemyksiä pelastustoimeen liittyvissä asioissa. Jokainen alustaja sai esityksensä jälkeen halauksen päivien jouhevalta juontajakaksikolta Elina Silvennoiselta ja Lari Parkkiselta Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Uudessa teknologiassa, kuten robotiikassa Pölönen uskoi olevan myös mahdollisuuksia kehittää pelastustointa uudelle tasolle. Disruptio eli markkinoilla tapahtuva häiriö tai hajaannus, joka synnyttää uuden innovaation oli sana, joka iskostui yleisön mieleen. Kenties jääkaappi on tulevaisuuden kodissa tarpeeton väline, kun ihmiset valmistavat uuden teknologian avulla ruokaa ilman tarvikkeiden säilyttämistä. Sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila painotti soteja maakuntauudistuksessa pelastustoimen keskeistä merkitystä ensihoidon palveluntuottajana. Hallituksessa jatkavat ensi vuonna Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi, joka on tukipalveluiden vetäjä ja Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, joka on pelastustoiminnan palvelualueen puheenjohtaja. Hallituksen varapuheenjohtaja on Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Jyrki Landstedt. Futuristi ja keksijä Perttu Pölönen, 24, valaisi pelastustoimea edustavalle kuulijakunnalle uusien innovaatioiden merkitystä jääkaappiesimerkin avulla. Pekka Tähtinen puheenjohtajaksi Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen on seuraavat kaksi vuotta pelastusjohtajien puheenjohtaja.
Seuraava Yritysturvallisuusfoorumi järjestetään ensi syksynä Skydd-messumatkan yhteydessä lokakuussa. Palaneen tilalle valmistui entistä ehompina uusia hotellihuoneita. ”Keskeytysvakuutus auttoi meitä jatkamaan toimintaa kuluneen vuoden ajan. ”Palonsyyntutkijat totesivat, että ainoastaan takka purkamalla ongelma olisi paljastunut.” Tulipalon jälkeen hotelliin asennetaan sprinklerit. Pääsemme oman jäsenistömme verkostojen avulla tutustumaan kohteisiin jo ennen niiden julkista avautumista”, puheenjohtaja Nina Piela-Tallberg kertoo. 9–10/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Hotelli Iso-Syötettä kohtasi pahin mahdollinen tilanne aivan sesongin alla, kun väärin asennettu takka sytytti hotellirakennuksen tuleen vain muutama päivä ennen joulua. Hotellin johtaja Juha Kuukasjärvi kertoi, miten kriisitilanteesta selvittiin Yritysturvallisuusfoorumissa, jonka järjestivät Suomen Palopäällystöliitto ja Finnsecurity yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen kanssa. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta rakenteelliset vahingot olivat kymmenen miljoonaa euroa. Pyrimme tekemään niiden sisällön mielenkiintoisen ajankohtaiseksi. ”Järjestämme miniseminaareja, kuten nyt 70-vuotisjuhlassakin. ”Ehdotuksia seminaarien aiheiksi otamme myös mielellämme vastaan.” Juhlivan yhdistyksen hallitus esittäytyi puheenjohtajansa Nina-Piela Tallbergin johdolla. Hotelli Iso-Syötteen johtaja Juha Kuukasjärvi kertoi, miten hotelli nostetaan uuteen kukoistukseen tulipalon jälkeen.. Järjestämme myös tutustumiskäyntejä erityisesti palotekniseksi kiinnostaviin kohteisiin. Taloudellista vahinkoa lisäsi liikevaihdon lasku neljästä kahteen miljoonaan euroon. Hallitukseen kuuluvat varapuheenjohtajana Petri Mero sekä jäseninä Arto Heinonen, Raimo Hakonen, Satu Holopainen, Kari Telaranta ja Simo Hostikka sekä kuvasta puuttuva Mikko Malaska. Palon jälkeen on suunniteltu ja rakennettu uutta. Nyt se johti lopulta siihen, että katto syttyi palamaan. Yhdistys haluaa osaltaan olla kehittämässä heidän ammattitaitoaan. Rakennukseen tulee myös uusi sviitti, joka nimetään feeniksiksi. Palon syy oli takka, josta kuumat palokaasut pääsivät rakenteisiin jo pidemmän aikaa. Hieman pidempikin se olisi voinut olla. Paloinsinöörit täytti 70 vuotta Hotellipalosta kymmenen miljoonan euron vahingot jäi tekemättä ja hautautui muiden töiden alle”, Kuukasjärvi kertoi. Ne otettiin käyttöön joulukuun alussa. Tänään järjestö on paloturvallisuutta edistävää työtä tekevien asiantuntijoiden yhdysside. Hotelli Iso-Syötteen palosta kerrottiin hälytysilmoitusjutussa Pelastustiedossa 1/2019. Se jää muistoksi onnettomuudesta, jonka seurauksena hotelliyrittäjän joulu oli paska, kuten hän esityksensä lopussa asian ilmaisi. Vakuutuksen saa enimmillään puoleksitoista vuodeksi ja meidän oli tarkoitus vakuutusturvaamme muuttaa, mutta se Suomen Paloninsinööriyhdistys juhli 70 vuottaan. Palaneen ravintolan rakennetaan uusi, mutta sitä ei saatu valmiiksi sesongiksi, joten se avataan myöhemmin ensi vuonna. Yhdistys perustettiin alun perin paloalalla toimivien korkeakouluinsinöörien yhteiseksi ammatilliseksi yhdistykseksi
14 Pelastustieto 9–10/2019 PELASTUSLAITOKSET E telä-Karjalan pelastuslaitoksella käy myllerrys, kun uusiksi laitetaan niin johtaminen, toimintatavat, henkilöstön tehtävänkuvat, koulutus kuin urapolkujen suunnittelu. Hän ennakoi, että esimerkiksi maakuntauudistuksen myötä tulossa on rahoituksellisesti tiukkoja vuosia. Neuvottelupöytiin täytyy saada faktaa. Meidän pitää pystyä kertomaan, mitä saadulla rahalla tehdään.” Ohjat omiin käsiin Etelä-Karjalassa Prosessijohtaminen, urapolut ja henkilöstön jatkokoulutus ovat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tulevaisuuden suunta. ”Muuttotappiokunnissa tärkeistä palveluista joudutaan joka tapauksessa karsimaan. Hän arvioi, että mikäli muutoksia ei tehdä nyt oma-aloitteisesti, muutaman vuoden päästä niihin pakotetaan ulkoapäin, jolloin joudutaan tekemään nopeita, harkitsemattomia ratkaisuja. Franzén painottaa maailman muuttuneen jo nyt niin paljon, että pelastuslaitoksenkin täytyy alkaa tarkastella toimintatapojaan, palveluntuotantoaan, henkilöstön osaamista ja toimintaympäristön muutosta. Uudistuksia ei kannata odotella, vaan tehdä itse. Palopäällikkö Sampsa Lintunen ennustaa, että tulevaisuudessa pelastuslaitokset eivät voi luottaa saavansa rahoitusta pelkästään siksi, että niiden tekemää työtä pidetään tärkeänä, sillä tärkeitä ovat muutkin instanssit. ”Jos aiomme selvitä tulevaisuuteen, meillä ei ole vaihtoehtoa”, uskoo pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Johanna Franzén. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Meidän pitää pystyä kertomaan, mitä saadulla rahalla tehdään.
SIILOISTA PROSESSEIHIN Projektissa luodaan pelastuslaitokselle prosessimainen toimintakulttuuri perinteisen mallin sijaan. Pyrkimys on jaotella tehtävät perusPalomiehet Lasse Pennanen (istumassa) ja Topi Junnonen (vasemmalla) saivat kuulla viestintäpäällikkö Johanna Franzénilta ja palopäällikkö Sampsa Lintuselta pelastuslaitoksen Plan B -projektista. Tämä tuo toimintaan selkeyttä: tiedossa on paremmin, mitä eri prosesseissa tehdään, ja paljonko se vaatii rahaa, osaamista sekä henkilötyövoimaa. Hänen lopputyössään kartoitetaan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen nykytilanne. Lintunen sanoo, että tällä hetkellä aiheesta ei ole edes valistunutta arvausta. Pelastustoiminta, riskienhallinta ja esikuntapalvelut ovat tehneet omia asioitaan toisistaan tietämättä, osin päällekkäin. Uudessa prosessijohtamisessa toiminta jaetaan hallittaviin kokonaisuuksiin, joita johtaa prosessivastaava, joka vastaa esimerkiksi toiminnan suunnittelusta, ohjaamisesta, talouden suunnittelusta ja seurannasta. 9–10/2019 Pelastustieto 15 Tämä kaikki on vahvasti esillä PELA2020-projektissa, jota Lintunen, Franzén ja projektipäällikkö Heidi Huuskonen vievät eteenpäin päätyönään. Vedämme uusiksi kehityskeskustelut, tehtäväarvioinnit, suorituskykyarvioinnit, luomme aivan uudet prosessit koko hommaan”, Franzén kertoo. Franzénin mukaan niin Etelä-Karjalassa kuin muuallakin toiminta on tähän mennessä ollut hajanaista ja siiloutunutta. ”Se antaa meille paljon paremmat asemat neuvottelupöydissä”, Franzén sanoo. ”Hyödynnämme vahvasti opinnäytetöitä. Hän tekee parhaillaan ylempää amk-tutkintoa teknologian osaamisen johtamisesta Karelia-ammattikorkeakouluun. Molemmat pelastajat tiedostavat, ettei palomiehen työ välttämättä kanna eläkkeelle saakka, ja molemmilla on toinenkin ammatti.. TEHTÄVÄT KOULUTUKSEN MUKAAN Pelastuslaitoksella on käännetty katse myös siihen, millaista osaamista talon sisällä nyt on, mihin työpanos käytetään, ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tällöin pelastuslaitos voi esittää kuntapäättäjille tarkalleen, mitä toimintaan annetulla rahasummalla saa, ja mistä joudutaan tinkimään
Nykyisin meillä yksi ihminen tekee perus-, asiantuntijaja ylemmän tason tehtäviä. ”Lähtökohtaisesti jokaisen pitää hakea uutta tietoa, jotta pysyy edes kehityksen mukana. Franzén ja Lintunen haluavat rukata kovalla kädellä myös perinteistä tapaa yletä tehtävissä. ”Koulutason ja osaamistason nostoa tarvitaan ennakoiden tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimuksia. ”Koulutusjatkumo on varmistettava. Pelastuslaitoksilla ylempiin tehtäviin on perinteisesti päässyt virkavuosien myötä. En usko, että alueelliset toimenpiteet ovat ristiriidassa valtiollisten toimenpiteiden kanssa. Alan yleinen tilanne on nyt, että keskijohto on paremmin koulutettua kuin ylin johto.” Pelastusalan henkilöstön kannattaa kouluttautua myös urapolkujaan ajatellen. Tässä voidaan tehdä yhteistyötä laajasti eri korkeakoulujen kanssa.” Pelastajien ja päällystön koulutustasoa tulee nostaa. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen toivoo, että koulutusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä peilataan muuhun suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Jos haluaa kehittää toimintaa, pitää olla vielä muita edellä. ”Olemme sopivan pieni siihen, että jo yksi ihminen pystyy tekemään muutoksen. Sampsa Lintusen mukaan tärkeää olisi, että alan tehtävät eivät olisi loppuelämän tehtäviä, vaan määräaikaisia. Korkein tutkinto on pelastusalan amk-tasoinen päällystötutkinto, jonka jälkeen lisäkoulutusta mielivän täytyy itse ottaa selvää lukuisista eri maisteritason koulutusvaihtoehdoista. ”Toimintaympäristö muuttuu, ja meidän pitää kyetä päivittämään suunnitteluperusteemme ja toisaalta tietää, mitkä suorituskykymme ja suorituskykyvaatimuksemme ovat.” Hankkeen tämänhetkisessä versiossa on kuusi alahanketta, jotka liittyvät muun muassa pelastustoimen suorituskykyyn, varautumiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn. Hän näkee, että ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto on riittävä esimerkiksi palomestaritasolle, muttei enää pelastusjohtajan virkaan. Maailmamme vuonna 2030 on aivan varmasti erilainen kuin tänä päivänä.” Koulutusuudistus odottaa suorituskykyanalyysiä. Tämä mahdollistaisi etenemisen, mutta toimisi myös toisinpäin. ”Tarvitaan tutkittua tietoa ja vuoropuhelua sekä pelastusalan sisällä että laajemmin, sekä erityisesti ennakointia toimintaympäristön muutoksesta.” Parviaisen mukaan pelastusala tarvitsee ylemmän korkeakoulututkinnon. Se ei kannusta opiskelemaan tai kehittämään itseään, sillä silloin merkitsee vain se, kuinka kauan henkilö on ollut talossa. Pelastustoimen koulutusuudistus käynnistyy mahdollisesti jo tämän vuoden lopussa, viimeistään vuoden 2020 alussa. Todennäköisyys sille, että pelastajatutkinto kantaa eläkkeelle saakka, on pieni. Lintunen ja Franzén näkevät pelastuslaitoksensa pelastusalan ”koelaboratoriona”. Siinä ei ole järkeä työntekijän eikä työnantajan kannalta”, Franzén sanoo. ”Pelastusopiston päällystökurssilta valmistuneetkin joutuvat odottelemaan 10 vuotta, että pääsevät toteuttamaan strategisen ja muutosjohtamisen taitojaan, jolloin ne ovat jo ehtineet vanhentua”, Lintunen sanoo. Näin henkilöt tekevät koulutustaan vastaavaa työtä, eivät kaikkea mahdollista talon sisällä. Sisäministeriön pelastusosaston ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio kertoo, että uudistuksen aloittamiseen liittyy vahvasti suorituskykyanalyysi. ”Pelastustoimessa täytyy olla kunnon kannustinjärjestelmät. Teemme asioita, joita muidenkin pitäisi tehdä”, Franzén sanoo. Kun on itse aktiivinen ja kehittää itseään, sen pitää näkyä työtehtävissä ja palkassa. 16 Pelastustieto 9–10/2019 PELASTUSLAITOKSET tason ja vaativan tason osaamiseen sekä erityisosaamiseen, jolloin osaamista on helpompi ohjata sinne, missä sitä tarvitaan. ”Ne, joilla on enemmän koulutusta ja asiantuntemusta, pääsevät tekemään koulutustasoaan vastaavia tehtäviä. Koulutusuudistukselta Lintunen ja Franzén toivovat ainakin päällystökoulutuksen muuttamista läsnäolopakon suhteen joustavammaksi, niin, että tutkinto valmistuisi osissa töiden ohella. ”Määräaikaisesta tehtävästä toiseen siirtyminen ei olisi mikään kunnianmenetys.” YLEMPI TUTKINTO PUUTTUU Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella moni työntekijä on alkanut opiskella ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. ”Jos alalla olisi ylempi korkeakoulututkinto, urapolut olisivat selkeämpiä”, Fanzén arvioi. Franzén ja Lintunen laskevat ainakin seitsemän eri tutkinnon tekijää. Nykyisin kouluttautuminen ei välttämättä muuta tehtävänkuvaa”, Franzén sanoo. Hankkeessa tuotetaan suorituskyvystä sellaista tietoa, josta voi olla hyötyä myös koulutusuudistuksessa. Toimialalla ei ole tällä hetkellä omaa ylempää korkeakoulututkintoa. ”Tarvitsemme suorituskykyanalyysin pohjaksi, ennen kuin voimme tehdä johtopäätöksiä koulutusjärjestelmästä.” Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Teija Mankkinen johtaa valmistelussa parhaillaan olevaa, kaksivuotista hanketta nimeltä Pelastustoimen tulevaisuuden suunnitteluperusteet ja suorituskyky
Hän arvelee, että moni tuudittautuu siihen, että aika tai työnantaja ratkaisee, mitä uran viimeisinä vuosina tapahtuu. Me haluamme asennetta ja työntekijätaitoja”, Lintunen sanoo. Pelastuslaitoksen arvion mukaan tulevaisuudessa savusukelluskelpoisena työvuorosta eläkkeelle pääsee vain noin 10–30 prosenttia palomiehistä. Projektissa nuorille palomiehille kerrotaan, millaisia vaihtoehtoja heillä on esimerkiksi lisäkouluttautua. ”Ei meillä ole mitään sitä vastaan. Etelä-Karjalan pelastuslaitos haluaa herätellä palomiehiä faktaan, ettei pelastajan ammatista ehkä pääse eläkkeelle asti. Siksi taloon on muun muassa palkattu oma fysioterapeutti. . Tähän joukkoon pelastuslaitos haluaa vaikuttaa projektilla, jonka nimi on Plan B – tee itsesi onnelliseksi. Plan B voi hyvin olla sivutyö”, Johanna Franzén sanoo. ”Idea on, että ihminen valmistautuu tämän uhan tai mahdollisuuden konkretisoitumiseen koko työuransa”, sanoo Sampsa Lintunen. Asia ei kuitenkaan ole niin. Noin 15 prosenttia suuntaa pelastustoiminnan esimiesputkeen, 10 prosenttia hakeutuu muihin töihin omalla laitoksella, ja 15 prosenttia työllistyy muualle. ”Kysymme henkilöltä, mikä oma plan b on ja toisaalta me voisimme jo kertoa, mitä se voisi olla, mihin voi kouluttautua, mitä kursseja tai tutkintoja voi käydä. ”Meille on toisarvoista, mitä pätevyyksiä palomiehellä on, sillä ne ovat koulutettavissa. Pyrkimys on uraohjauksen avulla tukea palomiehiä tekemään itselleen b-suunnitelma sen varalle, etteivät he enää kykene operatiiviseen toimintaan. Lopuille, jopa 50 prosentille, työuran loppuvuodet saattavat olla ongelma. millog.fi Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Plan B auttaa urapolun suunnittelussa. Franzén painottaa, että työntekijöitä ei suinkaan olla ajamassa pois, vaan pelastuslaitoksenkin tavoite on, että he jäisivät sieltä eläkkeelle. Kun Plan B lanseerattiin tänä syksynä, vastaanotto oli huono. ”Sain kovaa kritiikkiä siitä, että esitän näitä asioita, jotka sinänsä ovat faktoja”, Lintunen kertoo. 9–10/2019 Pelastustieto 17 PELASTUSLAITOKSET Turvaa kaluston koko elinjaksolle. Lintunen sanoo, että pelastuslaitoksen tehtävä on tukea henkilöstöään näiden b-suunnitelmissa. Se on meidän tehtävä.” Rekrytoinneissa on jo lähdetty painottamaan kehitysmyönteisyyttä ja ymmärrystä urapolusta. Pelastuslaitos peräti kannustaa palomiehiä hankkimaan toisenkin ammatin. YOUTUBE
Ensimmäinen paloauto saapui paikalle jo puhelun aikana. Aamuisin vahvuus on neljästä kuuteen, iltaisin kolmesta neljään. He käskivät aloittaa potilaiden evakuoinnin osaston toiseen päätyyn”, kertoo osastonhoitaja Sari Lehtinen. marraskuuta hieman ennen aamuneljää hätäkeskus sai ilmoituksen, että Hangon terveyskeskuksessa palaa. ”Automaattihälytyksen alkaessa noin klo 3.45 toinen yöhoitajista alkoi tarkistaa potilashuoneita, kun toinen soitti hätäkeskukseen. Henkilökunnalla ja vuodeosastolla on ohjeet palohälytyksen varalta. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Terveyskeskuksen tulipalo johti evakuointiin Hangossa Kattorakenteiden purkutyössä hyödynnettiin purkukouraa. 18 Pelastustieto 9–10/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA Perjantaina 8. Sisäinen hälytys tehtiin ohjeistuksen mukaan. Hälytyslistan mukaiset puhelinsoitot aloitettiin. Puomitikasyksikkö pystytettiin kulkureitiksi rakennuksen päädyn puolelle. J ohtavan hoitajan Sirpa Jyrkkäsen mukaan Hangon terveyskeskuksessa oli tapahtuma-aikaan normaali kahden hoitajan yömiehitys: yksi sairaanhoitaja ja yksi perushoitaja. Vastaava hoitaja lähti palomiehiä vastaan. Toisen kerroksen vuodeosastolla oli kymmenen potilasta. Hänen mukaansa osaston alkupäässä oli kolme potilasta, jotka siirrettiin osaston toiseen päähän palo-ovien toiselle puolelle. Ensimmäinen paloauto saapui paikalle jo puhelun aikana.
Se hidasti katon avaamista merkittävästi. Toisaalta yläpohjan ontelosta yllättäen löytyneet tiiliseinät rajasivat palon huomattavasti ennakoitua pienemmälle alueelle. Tilanne päivitettiin myöhemmin ”rakennuspalo, suureksi”. Klo 10.24 JVT-yksikkökin oli jo poistunut”, Tero Kähkönen kertoo. PELASTUSSUUNNITELMAA OLI KERRATTU Sammutustöiden edistyessä noin klo 5.45 kymmentä potilasta alettiin evakuoida Raaseporin sairaalaan Tammisaareen. Vakinaisten lisäksi mukana oli myös Tenholan sivutoimista Potilaat siirrettiin Raaseporin sairaalaan ambulanssilla kolme kerrallaan.. Henkilökunta toimi pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Noin 20 minuutin aikana saatiin hälytettyä minun lisäkseni viisi muuta hoitajaa”, Lehtinen kertoo. Ensimmäinen yksikkö Hangon paloasemalta vajaan kahden kilometrin päästä oli kohteessa nopeasti. ”Evakuointitilannetta on joskus harjoiteltu, siitä on tosin kovin paljon aikaa, vuosia. Paikalla oli myös ensihoidon kenttäjohtaja ja neljä ambulanssia. Resurssit riittivät hänen mukaansa hyvin. Katon rakenteiden avaamisessa käytimme moottorisahaa, laikkaleikkuria ja kouraa. 010 555 5273 | petri.surakka@scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2020 ”Minä olen ensimmäisenä listalla ja sain puhelun klo 4.03. ”Aloimme siirtää potilaita hätäuloskäynnin kautta ulos ja ambulanssiin. ”Yhdeksän yksikköä oli lähistön sopimuspalokunnista eli Lappvikin, Österbyn, Ekenäsin, Snappertunan, Pojon ja Svartån FBK:sta. Ensimmäinen puomitikasauto saatiin paikalle Tammisaaresta. ”Automaattihälytykseen lähdettiin. Teimme katolle rajoituslinjan, mutta tuli ei edennyt sinne asti tai toiseenkaan suuntaan yläpohjan ontelorakenteiden ansiosta. Kähkönen jakoi tehtävät kohteessa potilaiden evakuointiin, sisätilojen varmistukseen, sammutustyöhön katolla, vesihuoltoon ja jälkivahinkojen torjuntaan. Aika paljon olisi pitänyt mennä pieleen, että tilanne olisi kehittynyt pahemmaksi.” ”Osassa kattoa oli käytetty mielenkiintoista rakennetta, jossa oli ohut kerros betonia tai jotain sellaista kivimateriaalia heti huovan alla. 9–10/2019 Pelastustieto 19 OPERATIIVINEN TOIMINTA Petri Surakka puh. Viimeisessä ambulanssissa mukaan meni myös yksi meidän sairaanhoitajistamme, joka auttoi siirrossa Tammisaaren päässä”, Sari Lehtinen kertoo. Teimme kaksi rajoituslinjaa, purimme kattoa palavalta alueelta noin 20 neliömetriä ja sammutimme palon, joka oli voimakkuudeltaan tavanomainen. Osa potilaista pystyi kävelemään rappuset autettuna alas, osa kannettiin kantotuolissa. Paikalla oli 22 yksikköä Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksilta. Olimme keskustelleet juuri tällä samalla viikolla pelastussuunnitelmien päivityksestä. Tilanne osastolla oli hänen mukaansa koko ajan rauhallinen, samoin potilaat. Lähdin vuoronvaihtoon vähän ennen aamuyhdeksää ja silloin alkoi olla valmista. Ohjeita oli luettu pari päivää aikaisemmin. Potilaat siirrettiin Raaseporin sairaalaan ambulanssilla kolme kerrallaan. Espoon päivystävä palomestari ja päivystävä päällikkö pitivät siitä huolen. Palomestari Tero Kähkönen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta oli päivystämässä Tammisaaressa. Evakuointi sujui nyt todella hyvin.” RESURSSIT RIITTIVÄT HYVIN ”Sammutustyö oli neljän tunnin jumppa. Puomitikkaan toimivuudessa oli toivomisen varaa, mutta tässä tapauksessa sillä ei ollut vaikutusta lopputulokseen” Kähkönen sanoo. ”Siirryimme katolle heti tilanteen alussa, kun evakuointi oli saatu käyntiin. Kaksikerroksisen rakennuksen katolta tuli savua, ja kahdeksan minuutin kuluttua hälytyksestä tilattiin jo seuraavat lisäyksiköt. Palo olisi toki pysähtynyt rajoituslinjaankin, mutta olimme onnekkaita ja aikaa säästyi
Kattohuopakerrosten välistä löytyi vuotokohta ja vettä. Vanhassa rakennuksessa kaikki ei ole helposti yhdessä ja samassa paikassa”, kertoo Hangon kaupungin sisäisten palvelujen päällikkö Bengt Lindholm. Hätäkeskustietojärjestelmä Erica oli laskeskellut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Salon puomitikasauton olevan nopeimmin paikalla, joten se vähän lipsahti mukaan. Vuodeosaston tilat oli sprinklattu, mutta järjestelmän ei pitänyt tässä tilanteessa lauetakaan”, Lindholm sanoo. Kattoa paloi sen ulkopuolelta. Puhutaan joka tapauksessa kuukausista”, Lindhom sanoo. Tilat, joihin tulipalo hänen mukaansa vaikuttaa, ovat vuodeosasto, 1-kerroksen keittiö ja ruokatilat sekä 2-kerroksen apteekki ja varasto – eli entiset leikkaustilat. Neuvola, mielenterveys-päihdepalvelut sekä lasten ja nuorten vastaanotto olivat myös suljettuina tiloissa olleen savun takia. marraskuuta alkaen kahdeksanpaikkaisena Raaseportin sairaalan kirurgian osastolla. Yläpohjaeristeitä on kastunut noin 300 neliön alueelta. Lopullinen vaurioiden laajuus ja korjauskustannukset selviävät vasta, kun kaikki mahdollisesti vaurioituneet rakenteet on purettu. 20 Pelastustieto 9–10/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA henkilöstöä. Lista kuulostaa pitkältä, mutta määrä kasvaa, kun kalustoa ja miehistöä vaihdetaan tehtävän aikana. Ab Tork Tek Oy:n kuva kosteusvarioraportista terveyskeskuksen uudemman osan 2-kerroksen katolta, jossa on asennettu läpilyöntisuihkuputkia.. Putkistoa ja kattokaivoa tutkittiin. Terveyskeskuksen valmistumisen vuoden 1970 jälkeen sille ei oltu tehty juuri mitään. 2-kerroksen vanhemmassa osassa lattiarakenteita on kastunut lähes 200 neliömetrin alueelta. Yksikkö kävi lähinnä kääntymässä kohteessa.” Kähkönen miettii pyynnöstä, olisiko jotain voitu tehdä vielä paremmin. TOIMINTA LÄHES NORMAALIA Terveyskeskuksen vastaanotto siirrettiin tulipalopäivänä työterveyshuollon tiloihin. Suun terveydenhoito toimi vain päivystyksenä. Sitä nyt oltiin korjaamassa. Palaneen osan kattorakenteena oli huopakate, villaeriste ja alushuopa. Vuodeosaston potilaat ovat vielä Raaseporin sairaalassa.” Jan Nyström Ab Tork Tek Oy:stä arvioi kosteuskartoitusraportissaan, että palovahinkoja on ainoastaan katolla noin 50 neliömetriä ja sammutusvesistä tulleita vesivahinkoja yhteensä noin 800–900 neliömetriä. Työterveyshuolto, laboratorio ja röntgen olivat suljettuina. Rakenteet pitää tutkia ja korjata kunnolla, ettei tule sisäilmaongelmia. ”Emme ole saaneet vielä viranomaisten lopullista selvitystä palonsyystä, mutta IV-konehuoneen ulkopuolella tehtiin huopakattotöitä vielä klo 17:ään asti edellispäivänä. Rakennuksessa on kellarikerros, näiden päällä kaksi kerrosta ja vesikaton päällä ilmanvaihdon konehuone. ”Jälkivahinkojen torjunnan voisi aloittaa vielä aikaisemmin, mutta sammutusvedet olisivat joka tapauksessa menneet alakertaan asti. Työmaa ei ollut silloin iso, mutta nyt on!” KORJATAAN KUNNOLLA ”Vakuutusyhtiön tarkastaja kävi paikalla jo tapahtumapäivänä ja teimme vahinkoilmoituksen. Pelastuslaitos saa nopeasti paikalle yhden yksikön ja pian lisäyksiköitä, mutta henkilökunnan osaaminen ja toiminta ratkaisevat alkutilanteessa paljon, jos tulipalo on käytössä olevissa tiloissa.” HUOPAKATTOTÖITÄ EDELLISPÄIVÄNÄ ”Päivystävä talonmies soitti minulle aamuviiden maissa, että terveyskeskuksessa palaa. Neuvolan peruskorjaus oli valmistunut hiljattain ja vuodeosaston remontti vuonna 2002. Jos palo olisi tapahtunut potilaskerroksessa, evakuoinnissa olisi aivan eri suorituspaineet. ”Ilman keittiötäkin pärjätään keskuskeittiön ansiosta. Muun muassa ilmanvaihtojärjestelmä piti sulkea. Nyt kohteessa oli kymmenen potilasta ja kaksi hoitajaa, mikä on riittävä määrä. Vuodeosasto avattiin 13. ”Kaikki rakennukset on kytketty toisiinsa yhdyskäytävällä. Kellaritilan wc-tilaan oli valunut vettä silloin tällöin, elo–syyskuussa enemmän. Myös vuodeosaston käytävän lattia ja osa huoneista on kärsinyt vesivahingoista. Terveyskeskuksen palvelut palautuivat pian suhteellisen normaaleiksi, vain röntgen oli suljettuna seuraavan viikon. Lindholm korjaa käsityksen, että palo olisi lähtenyt kaksikerroksisen tiilirakennuksen IV-konehuoneesta. Savuvaurioita on jonkin verran. Muutamia läpilyöntiputkia käytettiin ennen kuin tilanne selvisi
OPERATIIVINEN TOIMINTA Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2020
VAARALLISET AINEET. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Kimmo Kaisto 2019 alussa, kun pelastuslakiin tehtiin tarkennuksia. Lokakuussa 2017 järjestettiin mittava öljyntorjuntaja pelastusharjoitus Turun ja Naantalin satamiin johtavalla väylällä. ”Olemme järjestäneet pelastuslaitosten kanssa paljon harjoituksia, käyneet Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen yhteistyö on tiivistynyt entisestään. Uusi johtovastuu pääsi testiin viime kesän öljypäästössä. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjohtaja Ismo Siikaluoma arvioi Pelastustiedon Apelli-podcastissa, että lakimuutoksen jälkeen Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen yhteistyö on tiivistynyt entisestään. 22 Pelastustieto 9–10/2019 Y mpäristövahinkojen torjunnan johtovastuun siirtyminen Rajavartiolaitokselle on sujunut hyvin niin Rajavartiolaitoksen kuin rannikon pelastuslaitostenkin näkökulmasta. Alusöljyja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu Suomen avomerialueilla siirtyi Suomen ympäristökeskukselta Rajavartiolaitokselle tammikuun Johtovastuu vaatii vielä harjoittelua Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten yhteistyö toimii hyvin lainmuutoksen jälkeen
”Kenttätason toiminta on ollut perinteisesti hyvin kitkatonta. SUUNTAVIIVAT HAKUSESSA Virto sanoo, että johtovastuu vaatii harjoittelua kaikilta osapuolilta, niin pelastuslaitoksilta kuin Rajavartiolaitokselta. 09 5211 chemicals@telko.com | www.telko.com Telkon valikoimista on nyt saatavilla maailman johtavan valmistajan ja kehittäjän Orchidee-Europen palontorjuntavaahdot yli 25 vuoden kokemuksella. yhdessä läpi ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelmat ja sovittaneet niitä käytäntöön.” Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto kertoo, että pelastuslaitoksen ja Länsi-Suomen merivartioston yhteistyö merialueilla on ollut vankalla pohjalla jo vuosikymmeniä. Toivon näkemystä siitä, mihin suuntaan ympäristönsuojelussa toimintaa pitäisi ylipäätään ohjata. Syyskuussa allekirjoitettiin yhteistoimintasuunnitelma seitsemän länsirannikon pelastuslaitoksen ja Länsi-Suomen merivartioston kesken. 9–10/2019 Pelastustieto 23 Oikeat ratkaisut palonja vuodontorjuntaan Telko Oy | Keilaranta 17, Espoo | puh. ”Täytyy muistaa, että johtovastuu öljyvahingoista on alueesta riippuen pelastuslaitoksella tai Rajavartiolaitoksella, jolloin osaamisen ja harjoittelun tarve on molemminpuolinen.” Virto huomauttaa, että kenttä toivoisi sisäministeriöltä nykyistä vahvempia suuntaviivoja toiminnalle. ”Se oli oikeastaan ensimmäinen uuden lain mukainen tehtävä, jossa yhteistoiminta koeponnistettiin. Johtovastuu testattiin tositilanteessa juhannuksen 2019 aatonaattona, kun Varsinais-Suomen merialueella havaittiin noin kymmenen kilometriä pitkä alusöljypäästö. Helsingin pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Ville Estlanderin mukaan nyt on nähtävissä, että merivartiostolla on paine oppia ja harjoitella uutta vastuuta. Ei rajalla eikä meilläkään.” VAARALLISET AINEET. ”Valmis järjestelmä ei missään tapauksessa ole. Näin myös koulutusjärjestelmä tukisi toimintaa.” Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkko kertoo, että asioita on ratkottu hyvässä hengessä lakimuutoksen ohjausryhmässä. Sammutusvaahtotiiviste on Itämeren suojelustandardien vaatimusten mukainen. BlueFoam-sammutusvaahtotiiviste on tehokas ratkaisu palavien nesteiden ja alkoholipalojen sammuttamiseen. Näin suojaat ympäristökuormitusta, vesistöjä ja samalla ruokaketjua. Rajavartiolaitos johti toimintaa, ja pelastuslaitos toimi siinä apuna”, Virto kertoo. Telkon valikoimasta löydät myös öljynja kemikaalientorjuntaan tarvittavat imeytysaineet ja laitteistot: Pig, Desmi, Sorbix. Se meni käytännössä juuri kuten ajateltiinkin. BlueFoamilla on erinomaiset hyväksynnät 1A (sammutusteho ja palonkesto), ICAO taso B (International Civil Aviation Authority) ja LASTFIRE (Large Atmospheric Storage Tanks). Sammutusvaahtotiiviste on täysin fluorivapaa ja biohajoava. ”Nyt kansalliset suuntaviivat ovat jääneet taka-alalle. Pelastuslaitos ja Suomenlahden merivartiosto ovat järjestäneet yhteisharjoituksia, ja merivartiosto on ottanut haltuun muun muassa kalusto-osaamista. Öljyntorjunta on selvästi herättänyt väkeä harjoittelemaan.” Hän näkee, että vastuualue on silloin hallussa, kun vastuu, omat vahvuudet ja heikkoudet tunnistetaan
Kauklahden VPK erikoistui vaarallisiin aineisiin Espoolainen Kauklahden VPK on erikoistunut puhdistuspaikan pystyttämiseen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Ennen kaikkea puuttuva rutiini pitää korvata harjoituksilla. K auklahden VPK:n viikkoharjoitus alkoi tiukalla teorialla. Uusi Tokeva 2020 -ohjeistus kemikaalionnettomuuksien vaaratilanteisiin oli juuri päivitetty uuteen versioon. 24 Pelastustieto 9–10/2019 VAARALLISET AINEET Kauklahden VPK perusti viikkoharjoituksissaan kemikaalionnettomuuden puhdistuspisteen, jonka suihkuun Bobäck FBK:n "kemikaalisukeltajat"ohjattiin. Uudet ohjeet vaikuttivat entisiä selkeämmiltä ja niitä käytiin yhdessä läpi. Tehtäviä on ollut keskimäärin 10–15 vuodessa. sesti ensilähtöön”, Kauklahden VPK:n varapäällikkö Georg Strien kertoo. Myrskytehtävät työllistävät vielä enemmän. Vastuualueena on koko Länsi-Uusimaa. Vanhankylän Seudun VPK:lla on peräkärry suuronnettomuuksia varten. Peräkärryssä on muun muassa suihku, taittopaareja, erilaisia imeytysmateriaaleja, kolme allasta likaveden keräämiseen sekä 6x8-metrinen ilmakaariteltta, jossa voi joko hoitaa potilaita tai pystyttää huoltopaikan sukeltajille. Kalustossa on myös kaksi lämmitintä ja aggregaatti. Olemme olleet vasta pari vuotta mukana vaarallisten aineiden onnettomuuksien vasteissa. Jos alueella tulee keskisuuri tai suuri VAK-tehtävä, nousemme automaattiaiemmin keikalle lähdettiin päivystävän palomestarin päätöksellä. Yhdyspalan avulla kahden VPK:n teltat voi liittää yhteen. VAK-tehtävät ovat kuuluneet palokunnan tehtäviin jo kymmenen vuotta, mutta. Harjoitusta ja rutiinia tarvitaan. ”Saimme Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta VAK-kalustokärryn
Sinänsä saimme linjaston hyvin pystyyn ja toimimaan, mutta olisi hyvä, jos se onnistuisi nopeammin.” Kauklahden VPK:n puhdistuslinjaa ei ole vielä tarvittu tositilanteessa, mutta muita kemikaalitehtäviä on jo ollut. Strien on käynyt Saksassa kemikaalisukeltajan kurssin. Ensi vuonna pelastuslaitos on luvannut Kauklahden VPK:lle oman kurssin. Bronto Skyliftin väki kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille turvallista ja iloista joulunaikaa! Safety above all ww.brontoskylift.com PUHDISTUSLINJA EI VIELÄ TOSITOIMISSA Kirkkonummelainen Bobäck FBK osallistui viikkoharjoituksiin espoolaisen päiväkodin pihalla. Olemme tutustuneet myös VR:n raivausyksikköön”, Antti Sjöblom kertoo. Kauklahden VPK täytti toukokuussa 90 vuotta. Hälytysosastossakin naisia on viisi. Espoon Meripelastajille olemme antaneet sammutuskoulutusta. Palokunnan suuri rikkaus on, että jäsenet puhuvat kuutta eri äidinkieltä. Pitää opetella perusasiat, mutta myös uutta koko ajan”, Sjöblom kertoo. Pelastuslaitoksen työvuorot harjoittelee harvoin iltaisin, joten harjoituksiin on vaikea osallistua. Olemme varautuneita henkilöiden puhdistamiseen, ei niinkään maaperän. Painavaa kärryä vedetään sammutusautolla ja myös ajamista se perässä pitää harjoitella. Yhteistyö on tiivistä naapuripalokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tärkeää on esimerkiksi puhdistajien työnjako puhtaaseen ja likaiseen puoleen. Yksikönjohtaja Antti Sjöblomilla on taustaa tehdaspalokunnasta. ”Ennen kaikkea puuttuva rutiini pitää korvata harjoituksilla. Georg Strienin mukaan harjoitus sujui suurelta osin hyvin, mutta pikku asioita pitää kehittää. Hälytysosastossa on kolmisenkymmentä jäsentä. ”VAK-toiminta on haastavaa vähäisellä kokemuksella ja rutiinilla. Aktiivisen nuoriso-osaston jäsenistä huomattava osa on nuoria naisia. VAARALLISET AINEET ”Emme pysty toimimaan itsenäisesti, vaan tarvitsemme joko LUP105:n tai KUP3058:n tueksi. Tällä hetkellä puuttuu myös mahdollisuus antaa kahdelle kemikaalisukeltajalle lisäilmaa, varustus löytyy vain yhdelle”, Strien kertoo. ”Pitkäjärven VPK on opettanut meille JVT-hommia, ja me olemme esitelleet heille VAK-kalustoa. Oma porukka tietää kyllä, miten toimia suihkussa, joten laitoimme ihmiset uusiin rooleihin”, Sjöblom sanoo. Meiltä uupuu esimerkiksi pesukemikaaleja. ”He pukeutuivat meidän roiskesuojapukuihin ja etsivät vuotavan venttiilin. Tavoite on järjestää vuosittain vähintään neljä harjoitusta vaarallisiin aineisiin liittyen. Tästä on iso hyöty turvallisuusviestinnässä.
”Kun joudutaan vaarallisten aineiden aiheuttamaan onnettomuuteen, lähdetään suurimman uhan mahdollisuudesta”, Etelä-Savon pelastuslaitoksen Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkimusryhmän projektipäällikkö Jaana Kuula painottaa teknologian merkitystä siinä, että tieto saadaan välitettyä entistä nopeammin johtoja tilannekeskuksiin. Myös altistuneiden potilaiden puhdistusta harjoiteltiin. 26 Pelastustieto 9–10/2019 Kaasuisku Mikkelin torilla Suuri harjoitus opetti yhteistoimintaa ja antoi tietoa vaarallisista aineista. pelastuspäällikkö Jyri Silmäri sanoo. ”Mikkelin harjoitus toi esille sen, että näin voidaan nopeuttaa viranomaisten toimintaa ja viranomaiset osaavat paremmin varustautua siihen.” Harjoittelu on aina tarpeen, mutta tässä tapauksessa harjoitus antoi hyvän kuvan laajasta toiminnasta. Teksti ja kuva: Esa Aalto VAARALLISET AINEET M ikkelin torilla viime toukokuussa järjestetty suuri viranomaisten yhteinen harjoitus opetti toimimaan suuronnettomuustilanteessa. Toivottavasti meillä on tulevaisuudessa käytössä riittävästi erilaisia mittalaitteita, joilla saamme luotettavia mittaustuloksia.” Verifinin, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin johtaja, professori Paula Vanninen Helsingin yliopistosta pitää tärkeänä harjoituksessa käytettyjä menetelmiä, jotka auttavat tunnistamaan aineita, joille uhrit ovat altistuneet. Heidät puhdistettiin ja Harjoituksessa potilaat koottiin luokittelua varten. ”Kun saadaan oikeaa tietoa, pystytään varustautumaan riittävästi ja oikein. Se auttaa myös potilaiden hoitamisessa.. Mukana oli 112 potilasta. Samalla saatiin tietoa siitä, miten erilaiset mittalaitteet toimivat ja miten niillä saadun tiedon avulla voidaan suojautua parhaalla mahdollisella tavalla
Harjoituksessa opettelimme myös kertomaan potilaille, mitä heille harjoituksessa tapahtuu.” Harjoittelijoiden kannalta myös tapahtumapaikka loi oman paineen. Hyvä olisi, jos tällaiseen olisi olemassa yhtäläinen järjestelmä”, Paula Vanninen sanoo. Mikkelin sairaala osallistui harjoitukseen suurella panostuksella. ”Harjoittelimme jo ennen varsinaista harjoitusta. Tätäkin pitää harjoitella”, Paula Vanninen toteaa. Paras tapa voisi olla järjestää seuranta esimerkiksi jonkinlaisessa kontrollitilassa, jonne välitettäisiin oleellinen tieto harjoituksesta”, Paula Vanninen sanoo. Opimme jo siinä tuntemaan toistemme toimintatapoja ja välineitä”, Silmäri kertoo. Myös puhdistuslinjastossa pitää osata toimia oikein, jotta altistuneiden dekontaminaatio tapahtuu oikein ja potilas tulee kunnolla puhdistettua. ”Pitäisi saada jatkuvuutta EU-hankkeiden jälkeen, jotta kehitettyjä työkaluja voitaisiin paremmin ottaa käyttöön. Aivan aluksi näin ei kaikkien laitteiden kohdalla tapahtunut, ja vaadittiin laitteiden jatkokehittelyä. UUDEN AJAN VERKKOKAUPPA ON NYT AVATTU PALOJA PELASTUSKALUSTO YHDESTÄ OSOITTEESTA Kar-Pet® CBRNE kalusto Letkut ja liittimet Harjoitusnuket Eläinpelastuotteet Ympäristötuotteet KAUPPA.PELTACO.COM Peltaco Oy Kartanonkatu 6 70700 KUOPIO 044 368 4000 info@peltaco.com www.peltaco.com kauppa.peltaco.com HORIZON 2020 Toxi Triage -hankkeessa kehitetään ja testataan CBRNE-uhkien torjuntaan tarkoitettuja toimintamalleja, menetelmiä, välineitä ja ohjelmistoja. ”Potilaiden luokittelu, merkitseminen ja jäljitettävyys olivat hyvää harjoittelua, sillä samalla tavalla voidaan joutua toimimaan muissakin laajoissa onnettomuuksissa. Näin päästiin käymään koko prosessi läpi. Heille harjoituksen kokonaiskuva ei välittynyt kunnolla ja se saattoi aiheuttaa seuraajissa vääriä tulkintoja. Harjoitusta seurasi torin laidalla myös laaja kutsuvierasjoukko. Tosin harjoituksen tärkein anti oli kouluttaa osallistujia toimimaan oikein vaarallisia aineita sisältäneessä tilanteessa. Suomesta mukana ovat Etelä-Savon pelastuslaitos, Verifin, Jyväskylän yliopisto, Environics Oy ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.. Harjoitusta oli myös etukäteen käyty läpi kutsuvieraiden kanssa ja sitä saattoi seurata myös verkon välityksellä. ”Etnisen taustan omaavia, eri sukupuolta olevia ei voi laittaa samaan puhdistuslinjastoon. Myös kauko-ohjattavassa ilma-aluksessa eli droonissa oli anturi, jonka avulla testattiin saastuneen alueen mittaamista. ”Siihen vaadittaisiin toki omat voimavarat.” Paula Vanninen harmittele myös sitä, että moni EU-hanke jää valitettavasti vaille jatkoa. EETTINEN KOHTELU Harjoittelussa esille tuli myös potilaiden eettinen kohtelu. ”Me tutkimme myös sitä, että laitteet tunnistavat oikeat hermokaasut eivätkä pelkästään simulantteja. Ongelmana on kansallisten resurssien niukkuus. Yleisön silmien alla torilla tapahtunut harjoitus toi oman lisänsä siihen. Yleensäkin tällaiset laajat CBRNE-harjoitukset ovat harvinaisia”, Jaana Kuula sanoo. ”Meillä on käytössä esimerkiksi sisäisen turvallisuuden rahasto, josta voitaisiin saada rahoitusta välineistön valtakunnallista hankintaa varten.” Harjoituksessa käytettiin myös piparminttusavua ja -kapseleita, joiden avulla testattiin mittareita. 9–10/2019 Pelastustieto 27 VAARALLISET AINEET luokiteltiin torilla. ”Riittävästi ei oltu etukäteen ajateltu tätä harjoituksen näytösluonnetta. ”Kiitosta on annettu laajasta harjoituksesta, jossa myös sairaala oli mukana. Jyri Silmärin mielestä harjoituksen ansiosta ollaan paremmin varautuneita vaarallisten aineiden onnettomuuteen. Sen jälkeen heidät kuljetettiin sairaalaan. EU:n rahoittamaan HORIZON 2020 -hankkeeseen osallistuu 19 organisaatiota kahdeksasta EU-maasta. Esimerkiksi ilmaisimia eli detektoreita pitäisi olla enemmän.” VÄLINEISTÖÄ TARVITAAN LISÄÄ Jyri Silmäri muistuttaa, että kloorikaasu on yleinen käytössä oleva aine, jolla voidaan aiheuttaa onnettomuus tai vääriin käsiin joutuessa joukkotuho
28 Pelastustieto 9–10/2019 ENSIHOITO 28 Pelastustieto 9–10/2019 Ensihoitaja Antti Massinen kertoo, että uudesta tukikohdasta maayksikkö tavoittaa nopeammin kaupunkialueen potilaat Kuopiossa. ”Pääasia on kuitenkin palvella kauempana sairaalasta olevia.”
Täällä kopterin pesu ja huolto onnistuvat huomattavasti paremmin”, ensihoitaja Antti Massinen kertoo tukikohdan kopterihallissa. 9–10/2019 Pelastustieto 29 ENSIHOITO I kkunoista avautuu esteetön näkymä usvaiselle Kallavedelle. FinnHEMSin Kuopion lääkärihelikopteritukikohta siirtyi tänä syksynä vuosien odottelun jälkeen tilapäisistä parakkitiloista Rissalasta Kuopion kaupungin kupeeseen Kelloniemeen. Kopteri laskeutui paraatipaikalle FinnHEMS muutti Kuopiossa kaupungin kylkeen. ”Kopterin on täällä parempi olla. Pelastuslaitos kiittelee yhteistyötä lentävän lääkärin kanssa. 900 neliön kokoisesta tukikohdasta löytyy muun muassa toimistoja koulutustilat ja miehistön käytössä oleva sauna. ”Koen, että vihdoin meillä on miljöö, jonka tämä toiminta ansaitsee”, sanoo vastuulääkäri Pamela Karhivuori. Teksti: Janne Laitinen · Kuvat: Akseli Muraja 9–10/2019 Pelastustieto 29. Keskeinen sijainti nopeuttaa ensihoitolääkärien pääsyä potilaiden luo Kuopion keskusta-alueella jopa yli kymmenellä minuutilla. Tilapäistiloissa kopteria säilytettiin pressuhallissa, missä ongelmana oli kosteus
30 Pelastustieto 9–10/2019 ”URBAANI LEGENDA” Pelastusja lääkärikopterit lensivät Suomessa parinkymmentä vuotta tukiyhdistysten voimin, ja niiden rahoituspohjassa ja tehokkuudessa oli epävarmuutta. Tiimityö on tärkeää, kun ollaan potilaan luona.” Pelastusjohtaja Jukka Koponen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta sanoo, että yhteistyö lääkärikopterin kanssa toimii alueella ”erittäin hyvin”. ”Kovasti yritän rikkoa jäätä, ettei ajateltaisi, että ensihoitolääkäri on joku puolijumala, jonka tultua paikalle ensihoitajien ei tarvitse ajatella itse. Siksi lääkärikopterien toiminta on voinut jäädä etäiseksi osalle pelastusalan ammattilaisista. ”Tuntuu, että meidän toimintamme on vakiintunutta ja olemme osa ensihoidon ketjua muiden joukossa”, Dahlman sanoo. ”Meistä on joskus sanottu, että olemme kuin urbaani legenda, kun meitä ei koskaan nähdä. ENSIHOITO Tiimityö on tärkeää, kun ollaan potilaan luona. Lääkäri Jonas Hillman (vas.), ensihoitaja Antti Massinen ja lentäjä Mikko Dahlman ovat ilmassa keskimäärin 4–5 minuutissa hälytyksestä. Lääkärikopterit ovat pieniä ja erikoistuneita ensihoidon yksikköjä, jotka käyttävät omaa harkintaansa, mille hälytyksille lähtevät. Vakavasti loukkaantunut mies vietiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, ja hän on toipumassa vammoistaan. Massinen, lentäjä Mikko Dahlman ja lääkäri Jonas Hillman kertovat, että yhteistyö pelastusja ensivasteyksiköiden kanssa on kehittynyt koko ajan paremmaksi. Karhivuori luennoi säännöllisesti Pelastusopiston opiskelijoille tehdäkseen yksikön toimintaa tutuksi. Karhivuori antoi 1970-luvulla syntyneelle mopomiehelle ensihoitoa ja piti yhteyttä sairaalaan, pelastuslaitos auttoi siirtämään potilaan ambulanssiin. ”Se oli erinomaisen nopea tilanne, jossa kaikki sujui kuin rasvattu”, Karhivuori kiittelee. Kun Karhivuori lennätettiin kopterilla paikalle Kuopiosta, pelastuslaitoksen pelastusyksikkö pysäytti liikenteen niin, että kopteri saattoi laskeutua keskelle T-risteystä lähelle onnettomuuspaikkaa. ”Oma rooli on jokaiselle selvä”, Dahlman sanoo.. ”Uusi tukikohta parantaa lääkäriyksikön käytettävyyttä kantakaupungissa.” OSA ENSIHOIDON KETJUA Syyskuun lopulla yhteistyö joutui testiin Pielavedellä, jossa mopoilija ajoi nokkakolarin rekan kanssa. Yksittäiselle palomiehelle meidän kohtaaminen voi olla harvinaista”, Karhivuori toteaa
Tästä maksetaan myös mahdolliset helikopterihankintalainat”, Tuominen kertoo. Linjaus on, että valtionyhtiölle hankittaisiin omat kopterit ja ohjaamomiehistöt. Tavallisin syy oli sääeste. • 609 tehtävälle eli 23 prosentille hälytyksistä ei lähdetty. Kopterikuljetuksen sai 80 henkeä eli 14 prosenttia kohdatuista. Nykyisin yhtiö hankkii kopterit ja lentäjät kilpailutuksella yksityisiltä lentoyhtiöiltä. • Tehtävistä 1275 eli 64 prosenttia suoritettiin kopterilla. ”Yhtiölle on varattu valtion budjettikehyksistä 38 miljoonaa euroa vuodessa. ”Selvitysten mukaan itse tuotettu lentotoiminta näyttäisi pitkällä aikavälillä taloudellisemmalta vaihtoehdolta kuin nykyinen ostopalvelumalli”, sanoo FinnHEMSin lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinen. • Vastaanotetuista tehtävistä 1429 eli 71 prosenttia peruutettiin matkalta. Tavallisin syy oli, että potilaan tilanne muuttui eikä tehtävälle ollut tarvetta. ENSIHOITO Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön. Kuopion) FH60-tukikohta otti vastaan 1994 tehtävää ja kohtasi 590 potilasta vuonna 2018. Kaupat on tarkoitus saada valmiiksi vielä tämän vuoden puolella, kertoo hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaalija terveysministeriöstä. Tukikohtien määrä nousisi kuudesta kahdeksaan, ja niihin hankittaisiin yhteensä kymmenen kopteria. 9–10/2019 Pelastustieto 31 Valtio neuvottelee parhaillaan yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa FinnHEMS Oy:n osakkeiden ostamisesta valtiolle. Valtionyhtiö tarvitsee kymmenen kopteria Tunnusluvut • Rissalan (nyk. Toinen poliittinen linjaus on, että yhtiölle rakennetaan uudet tukikohdat Kouvolaan ja Seinäjoelle. FinnHEMSin nykyiset vuosikulut ovat noin 30 miljoonaa euroa, josta lentotoiminnan osuus on 24 miljoonaa. • Kolmasosassa potilaskohtaamisista eli 185 tapauksessa arvioitiin, että ensihoitolääkärillä oli merkittävä rooli potilaan ensihoidossa. • Potilaista valtaosa saatettiin jatkohoitoon maateitse
Lentäjät pelastautuivat heittoistumilla Keiteleen vesistöalueelle. marraskuuta. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Haasteita tuli vesistön jäätymisestä Lentäjä siirretään jatkohoitoon.. ”Johtamiskulttuuri ei ole täysin selkeä moniviranomaistapauksessa, mutta harjoituksessa se voitiin sovittaa yhteen aika hyvin”, Salo kertoo. Hawk-suihkukoneiden harjoitusalueella sijaitseva Viitasaari oli luonteva harjoituspaikka. Ilmasotakoulun järjestämän harjoituksen painopiste oli yhtenäisessä tilannekuvassa sekä johtosuhteiden ja toimintamallien harjoittelussa moniviranomaistehtävässä. 32 Pelastustieto 9–10/2019 HARJOITUS JA KOULUTUS K uvitteellisen lento-onnettomuuden pelastustoimia harjoiteltiin Vesistö 19 -suurharjoituksessa Viitasaarella 4.–7. Harjoituksen suunnittelusta ja johtamisesta vastasi Ilmasotakoulun sotilaspalopäällikkö Marko Salo. Lentäjien pelastamista harjoiteltiin Viitasaarella Ilmavoimien kaksipaikkainen Hawk-hävittäjä törmäsi lintuparveen
6. Suojainten pesu ja vastaanotto 2. Moderni huoltotila turvalliseen puhdistusprosessiin: 1. Testaus ja tarkistus 6. Edellinen sotilaslentäjän kuolemaan johtanut onnettomuus sattui vuonna 2013 Keski-Pohjanmaalla, jolloin kaksi Hawkia törmäsi toisiinsa. Pilotin hätälähettimen paikantaminen käynnissä. Toimitettavan materiaalin seuranta Lue lisää: www.draeger.com/fi_fi/Fire-Services/Hot-Topics/Suojainten-huolto Dräger Suomi Oy 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Suojaa itsesi joka vaiheessa 1. Vesistöja maastoetsinnästä vastaa poliisi, ja pelastuslaitos johtaa pelastustöitä. Ilmavoimien rooli on tukea pelastustoimintaa antamalla käyttöön tietoa ja resursseja johtavalle viranomaiselle. ”Hyvilläkin lähtötiedoilla ainoa järkevä ja nopein tapa etsiä on ilmasta käsin. ”Meidän maastoetsintäryhmät lähtevät teknisillä välineillä etsimään hätälähetintä, jonka lentäjä on laukaissut. 4. Esimerkiksi poliisilla on kaikki apu käytössä etsinnässä”, Salo muistuttaa. Paikka saadaan suhteellisen nopeasti selville ristisuuntimilla”, Salo sanoo. Salon mielestä johtamisessa on tärkeää resurssien ymmärtäminen. ”Kenellä on mitäkin kalustoa ja kuinka johdetaan toisten resursseja. Paineilmalaitteiden pesu ja kuivaus 3. 3. RESURSSIT KÄYTTÖÖN Lento-onnettomuudessa Suomen lentopelastuskeskus johtaa kadoksissa olevan lentokoneen etsintää ilmasta siihen saakka, kunnes se paikannetaan tai etsintä lopetetaan tuloksettomana. Tilanteet ovat hankalia. Toimitettavan materiaalin seuranta 5. Ota kuva tästä niin saat linkin!. Niin sanotusti kovat keikat ovat harvinaisia ja rutiinia ei ole”, kertoo lentopelastuskoulutuksen päällikkö Pekka Stolt ANS Finland Oy:sta. 5. Siksi harjoiteltiin Viitasaarella.”, Salo perustelee. HARJOITUS JA KOULUTUS ”Riskit ovat aika korkeat, kun pohjoisen KeskiSuomen alueella tehdään vaativia koulutuslentoja. Kasvo-osien pesu ja kuivaus 4. 2
TOIMINNOT TUTUIKSI Salon mielestä harjoitus sujui kokonaisuudessaan hyvin. Jouduimme pyytämään Väylävirastoa avaamaan vesireitit, jotta alukset saatiin kotisatamiinsa. Ylikonstaapeli Jarmo Backman johti vesistöja maastoetsintöjä.. ”Lähinnä siinä, miten saadaan kaikki toimijat samoille kanaville mahdollisimman sujuvasti. Osallistujat pääsivät harjoittelemaan vesillä liikkumista ja vaativia pelastustehtäviä laajalla vesistöalueella. Lentäjien etsintä ja yhteistoiminta auttaa myös muiden onnettomuuksien pelastustoimia”, Salo summaa. Nyt on entistä parempi valmius, jos jotain sattuu”, Hellström toteaa. Kaksi alusta ajoi karille, mutta henkilövahingoilta vältyttiin”, Salo kertoo. Radioliikenteen kuulemisen kanssa oli pieniä ongelmia osalla venekuntaa. Täällä oli varaa myös epäonnistua, vaikkakin harjoitukset sujuivat ihan hyvin”, Backman selvittää. 34 Pelastustieto 9–10/2019 VAATIVAT OLOSUHTEET Etsinnöissä käytettiin muun muassa järvipelastajien pelastusaluksia ja ilmavoimien Pilatus-lentokonetta. ”Etsinnät ovat poliisille tuttua työtä, mutta kun on monta eri toimijaa omilla vastuualueillaan ja tehtävissään, niin paletin pyörittäminen ja johtosuhteet eivät olleet aikaisemmin tuttuja. Tilanne jatkui aina ambulanssiin saakka”, Salo kuvailee. Tämä palvelee erityisesti johtamista. ”Ilmasotakoulu tarjosi hiekkalaatikon muille toimijoille. Viranomaiset sekä muut toimijat näkivät toisiaan ja se helpottaa aina osaltaan toimintaa tositilanteessa”, Backman sanoo. ”Tuolloin useissa veneissä ei ollut pintapelastajan varusteita, rankalautaa ja riittävää ensiapuvälineistöä. Ilmasotakoulun sotilaspalopäällikkö Marko Salo suunnitteli ja johti Vesistö 19 -harjoituksen. ”Yhteistyö toimi hyvin poliisin kanssa, kun heidän johtonsa oli samassa tilassa pelastuksen johdon kanssa. Keiteleen pinta oli 70 senttimetriä normaalia alempana. ”Mukana olivat kaikki, jotka ovat myös oikeasti hommissa. Sen sijaan viestiliikenne sujui, kun ei ollut ylimääräistä liikennettä. Harjoitukseen osallistui päivittäin yhteensä noin 75 henkilöä Ilmasotakoulusta, lentopelastuskeskuksesta, Sisä-Suomen poliisista, Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä Meripelastusseurasta. VALMIUS PARANI Sisä-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Jarmo Backman toimi vuorollaan etsintöjen tilannejohtajana. Palomestari Henrik Hellströmin piti harjoitusta erinomaisena valmiuden kohottajana. Se mahdollisti ison HARJOITUS JA KOULUTUS harjoituksen, johon muiden oli helppo liittyä mukaan.” ”Kaikilla oli hyvä ote. Maalimiehinä toimivat oikeat pilotit, joilla oli tarkat vammakuvaukset. Harjoituksessa saimme tutuksi viranomaisten yhteiset toiminnot ja toimintatavat. Tämä mahdollistaa saumattoman yhteistyön.” Hellströmin mukaan yksikkötunnusten käytössä oli haasteita, sillä osa oli päällekkäisiä. Hänen mielestään kehittämistä on yhteistyökäytännöissä esimerkiksi radiokanavien osalta. Pelastusveneen miehistön täytyi tehdä tarpeen mukaan oikeanlaisia toimenpiteitä. ”Haasteita tuli vesistön jäätymisestä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomestari Henrik Hellström on tyytyväinen yksiköiden suoritukseen, ja pitää harjoitusta erinomaisena. ”Lentäjillä oli rankavammaa, kättä poikki ja hypotermiaa. Pelastusvälineet ja -varusteet olivat kohentuneet verrattuna vuonna 2017 Päijänteellä pidettyyn harjoitukseen. Nyt tilanne oli korjaantunut niiden osalta”, Salo kiittelee
+358 40 3591 676 l info@dafo.fi www.dafo.fi l www.fomtec.com Saatavana kaikki vaahdotetyypit, myös fluorivapaat Enviro-vaahdotteet Nopea toimitus Ruotsista Kansainväliset hyväksynnät (EN 1568, ICAO ym.) Myös vaahtolaitteistot. HARJOITUS JA KOULUTUS Lahden Palokalusto Oy Laatukatu 15, 15680 Lahti puh. (03) 8730 150 info@lahdenpalokalusto.fi www.lahdenpalokalusto.fi StyPak-, MaPakja SäiliöPak-sarjat, myös malli VR Vuotohaavit ja -sukat Laipat, sulkulevyt Liitin / venttiilisarjat Vuotoaltaat ELRO-letkupumput Palvelevalta paloturvallisuuden asiantuntijaltasi. Tehokkaat ja ympäristöystävälliset Fomtec-vaahdotteet DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Puh
Tapaturman tutkintavastuu on linjaorganisaatiolla, ja siinä on keskityttävä syyllisten sijaan syihin. Sairauspoissaolon päivähinta on keskimäärin 350 euroa. Tämä ei kerro kovinkaan oppivasta organisaatiosta. Hänen tapaustaan kerrotaan poliisin tutkivan. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. 36 Pelastustieto 9–10/2019 Pelastustoimen sisäinen turvallisuuskulttuuri kuntoon! MIRAFONI Tämä ei kerro kovinkaan oppivasta organisaatiosta. Pelastustoimen tehtäväkenttää pidetään monesti sellaisena, että siihen kuuluu jollakin tapaa riskien ottaminen. Tällä hetkellä tunnelma omien loukkaannuttua tapaturmien kohdalla on organisaation täydellinen vetäytyminen siilipuolustukseen. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain keskimäärin 450 työtapaturmaa, jotka ovat tapahtuneet pelastustoiminnassa. Tehdään sama kaikkien vakavien onnettomuuksien pelastustoimintaa analysoitaessa. Ennen kuin tapaturmien tutkinta on pelastustoimessa kunnossa en näe, että voimme mennä vakavalla naamalla isoihin yrityksiin turvallisuusjohtamista auditoimaan – ellemme ole menossa itse sinne oppimaan.. Erityisesti nämä tapaukset olisivat ennaltaehkäistävissä korkealla turvallisuuskulttuurilla, jossa riskialttiiseen toimintaan puututaan, poikkeamat systemaattisesti tutkitaan ja turvallisuutta johdonmukaisesti johdetaan. Nämä tapaukset ovat tositapauksia, jotka omalta osaltaan kertovat pelastustoimen turvallisuuskulttuurista. Pelastustoimen on ryhdistäydyttävä koko toimialana tapaturmien tutkinnassa ennen kuin menetämme henkiä työtapaturmissa. Jotta tapaturmia voidaan ehkäistä, on kaikki tapahtuneet tapaukset tutkittava. Kun näitä lukuja pyörittelee, tullaan lopputulemaan, että työtapaturmat maksavat pelastustoimelle paljon – inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Näiden lisäksi ne vaaratilanteet ja niissä havaitut turvallisuuspuutteet on laitettava täytäntöön. Toimialan sisäinen turvallisuuskulttuuri kaipaa todellista ryhtiliikettä. Turvallisuusjohtamisessa esitetään usein niin sanottua jäävuoriteoriaa: jokaista vakavaa tapaturmaa kohden tapahtuu 600 vaaratilannetta. Päällystön edustaja kommentoi välittömästi medialle, että syy löytyi kuljettajasta, jolla oli enemmän intoa kuin ymmärrystä. Puolet pelastustoimen työtapaturmista on tyypillisesti enintään kolme päivää kestäviä, mutta kymmenen prosenttia näistä tapaturmista johtaa yli kuukauden sairauspoissaoloon. Poliisi hoitaa vakavissa tapaturmissa jatkossakin syyllisten etsimisen, mutta keskitytään me syiden etsimiseen ja niiden korjaamisen kautta toimialan kehittämiseen. Näin asia ei kuitenkaan ole – isobritannialaisen pelastusjohtaja Sabrina Cohen-Huttonin väitöstutkimuksessa pelastustoiminnassa tapahtuvissa tapaturmissa 80 prosenttia johtuu inhimillisestä tekijästä. Pelastaja loukkaantuu vakavasti pelastustoiminnassa. mirafoni112@ gmail.com Kaksi sopimuspalokuntalaista loukkaantui harjoituksissa
MIRAFONI 8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 Yhteistyössä: UU TTA 202 0! Mu kan a pel ast ust oim i
38 Pelastustieto 9–10/2019 38 Pelastustieto 8/2019 ”Elämämme kapenee, jos vaikeista asioista ei puhuta”, sanoo Saku Sutelainen. 38 Pelastustieto 9–10/2019
Silti hänelle kävi perinteisesti: hän kielsi avuntarpeensa. Sitä huomasi, ettei olekaan niin hyvä kuin haluaa olla. Kun hänelle yritti puhua, hän vain käänsi hitaasti päätään. Oma identiteetti piti kasvattaa uudelleen.” Ammatillisella rintamalla itsetutkiskeluun vei. Sitä ennen hän toimi lastentarhanopettajana. ”Edessä oli vuoronvaihto ja kesäloma. Hän toivoo, että psyykkinen jaksaminen koettaisiin yhtä tärkeäksi kuin fyysinen kunto. 9–10/2019 Pelastustieto 39 TAPASIMME S ivuille levitetyt kädet välähtivät mielessä tämän tästä ja tulivat uniin monina öinä. Sutelainen valmistui palomieheksi Helsingin Pelastuskoulusta vuonna 2004. Kun joku tuli kysymään, tarvitsenko jotain, tuli perusvastaus, etten minä mitään tarvitse.” Silti tapaus ja erilaiset jossittelut omasta toiminnasta pyörivät Sutelaisen ajatuksissa pitkään. ”Se oli vaikea, mutta antoisa matka omaan itseen. Tällaisiin tilanteisiin ensilinjan auttajat törmäävät usein, Auttajien auttaja Vuoden Palomieheksi valittu Saku Sutelainen tekee hartiavoimin töitä pelastusalan henkisen hyvinvoinnin eteen. Kun teen koulutuksia ja luentoja, käsittelen koko ajan omia traumoja erilaisina esimerkkeinä”, hän naurahtaa. ”Mietin, miten me jaksamme työyhteisönä, ja kuka huolehtii omaisista, kun hekin tuntuvat jäävän yksin.” MATKA OMAAN ITSEEN Samaan aikaan Sutelainen käsitteli omaa henkistä hyvinvointiaan yksityiselämässään, terapiankin avulla. ja ne olisi hyvä purkaa tuoreeltaan. Hänellä oli kokemusta. Ajatus ensilinjan auttajien henkisestä jaksamisesta syntyi jo palomiesuran alussa, kun hän työskenteli pelastuslaitoksella lääkäriyksikössä. Hänestä oli tullut uusioperheen isä. Hän oli käynyt kriisityön koulutuksia, ja hänellä oli myös työnohjaajan pätevyys. Lopulta hän levitti kätensä ja hyppäsi. ”Olen toki päässyt puhumaan siitä ja muista vastaavista tilanteista monta kertaa. Palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen seisoi nostolavalla ja yritti saada kontaktia itsetuhoiseen henkilöön. Kuten usein muulloinkin, nostolavalle oli värvätty juuri Sutelainen. Nyt puhuminen ei auttanut. Henkilö oli sekaisin eri päihteistä ja teki savupiipun päällä joogaliikkeiden tapaisia asentoja. Hän mietti, millainen vanhempi haluaa olla, ja kuinka hänen oma lapsuutensa vaikutti nykyhetkeen. Tuohon tehtävään mennessä Sutelaisella oli jo kasvanut ymmärrys jälkipurun ja henkisen huollon tärkeydestä. Jälkipurku olisi auttanut Sutelaistakin, hän myöntää nyt. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Teemu Heikkilä Auttajaan saa sattua
Henkisen hyvinvoinnin arkipäiväistämiseen auttaisi jälkipurun ottaminen vielä voimakkaammin pelastuslaitosten käytännöksi ja kaikkien esimiesten kouluttaminen puhumaan ja kuuntelemaan. Tämä kaikki johti Sutelaisen pikku hiljaa yhä syvemmälle pelastusalan henkisen hyvinvoinnin maailmaan. Pari vuotta sitten hänestä tuli Suomen Palopäällystöliiton Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hankkeen ohjaaja. Jo pelkkä asioiden sanoittaminen auttaa käsittelemään niitä.” Raskaiden asioiden purkaminen lisää henkistä hyvinvointia myös siksi, että siviilija työminää ei voi täysin erottaa toisistaan, ja ne väistämättä vaikuttavat toisiinsa. Tavoite on muun muassa tuoda vertaispurun malli poliisilta pelastuslaitoksille. Ihmettelen, jos se ei yhtään kyynistä.” MYÖS FYYSISIÄ OIREITA Sutelainen tietää, että puhuminen ja itsensä avaaminen ei ole helppoa. ”Vanhat kumileuat sanovat, etteivät olisi uskoneet, että kaveri puhuu ihan fiksuja. Monet selittämätMiten auttaja osaa auttaa, jos ei itse pysty puhumaan?. Joulukuussa 2019 loppuva hanke saa jatkoa, ja Sutelainen luotsaa henkistä hyvinvointia Mental Fire Fit -hankkeessa. Entä jos ei vain tunne tarvitsevansa henkistä tukea vaativan keikan jälkeen. ”Siellä voi keskustella luottamuksella ihmisten kanssa, jotka ovat hekin kokeneet kovia juttuja, avautua sallivassa ilmapiirissä pienryhmissä ja terapeutin kanssa.” Puhumisen kulttuurin arkipäiväistäminen on jokaisen vastuulla. ”Ajattelen, että elämämme kapenee, jos asioista ei puhuta tai niitä ei pureta pois. Kelkka on kääntynyt myös monella esimiehellä.” Mitä hyötyä keskusteluista sitten oikein on. VASTUSTAJAT JO VÄHEMMISTÖSSÄ Sutelaisen mielestä tärkeintä olisi juurruttaa paloasemille kulttuuri, jossa vaikeista keikoista puhumista ei arasteltaisi, ei työvuorossa, defusingissa eli jälkipurussa eikä työterveydessä. Poliisilta mukailtuja post-traumatyöpajoja pitäisi järjestää säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Viime lokakuinen pelastusalan ensimmäinen post-traumatyöpaja on Sutelaisen mielestä loistava konsepti. ”Tulen perheestä, jossa kaikki ongelmatilanteet lakaistiin maton alle. ”Miten auttaja osaa auttaa, jos ei itse pysty puhumaan. Lisäksi post-traumatyöpajan vaikutuksista tehdään haastattelututkimus yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa, ja työpajoja pyritään jatkamaan. Ei kukaan ole syntynyt voimanostajaksikaan.” Purkamattomat kokemukset voivat oireilla hyvinkin monilla tavoilla, eikä niitä välttämättä edes osaa yhdistää alkuperäänsä. Jos siitä ei ole saatu mallia elämän varrella, ei se helppoa ole. Jos kovettaa itsensä ja kätkee kaiken omaan itseensä, niin onko silloin hyvä auttaja. Jälkipurkutilaisuus pitäisi järjestää vaativan tehtävän jälkeen automaattisesti. Jouduin tekemään hirveästi töitä, että pystyin puhumaan omista tunteistani. Sutelainen on huomannut pelastuslaitoksilla käydessään, että aiheen kovaäänisimmät vastustajat ovat jo jääneet vähemmistöön. Yhteistyötä ja oppeja ammennetaan etenkin poliisilta. Siksi sitä olisi hyvä harjoitella. Voi ilmetä univaikeuksia, stressin nousua, äkkipikaisuutta ja nopeaa hermostumista. Asiat eivät välttämättä tunnu miltään, eivät hyvät jutut tai onnistumisetkaan. 40 Pelastustieto 9–10/2019 TAPASIMME työnohjaajakoulutus, jossa piti miettiä, miten omaa työtään ylipäätään haluaa tehdä, ja kuinka oma henkilöhistoria vaikuttaa työminään. Lisäksi pelastushenkilöstön pitäisi ymmärtää, että vaikean tehtävän kuuluukin herättää tunteita
Poliisi Juha Järveliniä. Haluan ajatella, että tässä mennään asia eikä ihminen edellä. Uskon, että jonkinlaiset traumamuistot voivat vaikuttaa taustalla.” ENSIPAHA POIS On selvää, että ensiauttajien täytyy toimia operatiivisessa työssä työmoodilla, ammatillisesti. ”Robottimainen työmoodi suojaa meitä, ja siihen meidät on koulutettukin. Auttajaa saa sattua.”. ”Kyllähän siinä tuli liikutus. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Sutelaisen mukaan on tärkeää, että tapahtunut käydään heti yhdessä läpi, jotta kaikilla on yhteneväinen tieto siitä, mitä oikeasti tapahtui, ja kuka toimi missäkin roolissa. Niistä ei aina tiedetä, mistä ne johtuvat. Sen jälkeen tapahtumaa voidaan käsitellä joko vain osan kanssa, tai vertaispurulla, jossa tuntemuksiaan voi kertoa kahden kesken koulutetulle ohjaajalle, esimiehelle tai muulle kollegalle. Liikunta, luonto ja läheisyys. KETÄ IHAILET. Joku kokee keikan tosi voimakkaasti, joku ei juuri ollenkaan, ja joku ei oikein tiedä, miltä se tuntuu.” Vaikutukset voivat tuntua vasta muutaman päivän päästä tai seuraavalla tehtävällä. Hymy, positiivisuus. ”Olemme keikan jälkeen niin erilaisissa asemissa. Tilanteet voivat kuitenkin tulla eteen täysin yllättäen. Kuntonyrkkeily, kahvakuulailu, talvella lumilautailu. HARRASTUKSET. Tämä myös katkoo siivet mahdollisilta huhuilta. 9–10/2019 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. Saku Sutelainen, Helsingistä. tömät fyysiset vaivat saattavat olla peräisin henkisestä kuormituksesta. Ne normaalit aikuiset ovat myös siellä palokypärän ja ensihoitovaatteiden sisällä.” Jälkipurkua on käytetty pelastusalalla jo 20 vuotta, mutta Sutelainen tahtoisi sen oheen tehokkaampia työkaluja. OMAT SELVIYTYMISKEINOSI. Sutelainen valittiin joulukuussa Vuoden Palomieheksi työstään pelastusalan henkisen hyvinvoinnin eteen. ”Työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauslomat lisääntyvät, on tukija liikuntaelinongelmia. Sellainen menee suojauksen läpi.” ”Normaalista aikuisesta tuntuu aina pahalta, jos hän näkee, että lapsi loukkaantuu tai kuolee. 44. Se ei kuitenkaan välttämättä ole kaikille paras keino, sillä ihmiset reagoivat asioihin eri tavoin ja eri nopeudella. Sutelainen uskoo, että henkiset traumat voivat koteloitua kehoon. Tehtävästä voi paljastua ihan jotain muuta, jotain, johon ei ole osannut varautua. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Se on loistava konsepti!” han poistamiseksi. Hän kutsuu jälkipurkua ensipaSaku Sutelaisen eräs tavoite on vakiinnuttaa posttraumatyöpajat pelastusalalle. Toivon myös, että tämä työ jatkuu, ja psyykkinen jaksaminen koetaan vähintään yhtä tärkeänä kuin fyysinen. Hän on tehnyt poliisissa todella paljon henkisen huollon eteen, muttei ole saanut poliisiorganisaatiossa hänelle kuuluvaa tunnustusta. Puhuminen, tunteiden näyttäminen, musiikki (joraaminen), sauna ja toista arvostava parisuhde. Mustavalkoisuus, lokeroitunut ajattelumalli. IKÄ
Ne mahdollistavat käyttöä helpottavia toimintoja, kuten monitoroinnin, datan keräämisen ja toimintojen mukauttamisen näiden avulla. Tämän tiedon avulla voidaan parantaa rakennuksen turvallisuutta ennakoimalla ja ehkäisemällä tulipaloja sekä luomalla onnettomuuden tilannekuvaa evakuoinnin ja sammutussekä pelastustoiminnan tueksi. Mikä parasta, miltei kaikki Stanleyt voit huoletta pestä astianpesukoneessa. YHTEEN KÄYTTÖLIITTYMÄÄN – EHEÄ KOKONAISUUS Älyrakentamisessa rakennuksiin toteutetaan automatisoituja ja toisiinsa linkitettyjä järjestelmiä. Kyseessä on SPEKin koordinoima asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisiä tavoitteita ovat paloturvallisuuden edistäminen sekä paloturvallisuuden käytänteiden, laadun ja uusien teknisten mahdollisuuksien kehittäminen. Tällöin paloturvallisuusratkaisut tuottaisivat paremmin lisäarvoa. Pelastusviranomaisetkin kannattaisi ottaa mukaan keskusteluun ajoissa jo suunnitteluvaiheessa. Tämä on kuitenkin käynnissä olevan tutkimustyön päätavoite. PALJON UUDEN OPPIMISTA Hankkeessa on mukana myös diplomityöntekijä Janne Mäkelä. Hänen mukaansa on aina helpompaa löytää ongelmakohtia ja puutteita toteutusketjuissa kuin löytää ja kartoittaa kehityskohteita sekä ratkaisuvaihtoja. Lisätietoja: www.palontorjuntatekniikka.fi Nykyaikainen kiinteistöteknologia tarjoaa paljon tietoa, jota voisi paremmin hyödyntää paloturvallisuudessa.. Tavoitteena on yhdistää osaamista sekä kehittää alalla toteutettavaa yhteistyötä. Näin pystyttäisiin paremmin käyttämään hyödyksi tietoa rakennuksen ja tilojen toiminnasta sekä paloturvallisuusjärjestelmien kunnosta. Tavoite on, että paloturvallisuusjärjestelmät istuvat eheästi ja toimivasti kokonaisuuteen. Suunnittelijoiden ja päätöksiä tekevien pitäisi myös pysyä uuden tekniikan vauhdissa. Ruostumattomasta teräksestä valmistetut tuotteet kestävät vuodesta toiseen kovaakin käyttöä ja niiden tiiveys sekä lämmöneristyskyky ovat huippuluokkaa. www.stanleyfinland.fi KESTÄVÄ RAKENNE • VUOTAMATTOMUUSTAKUU • AJATON MUOTOILU • BPA-VAPAA • Ä lykkäiden ratkaisujen tehokas hyödyntäminen paloturvallisuudessa kompastuu usein puutteisiin niin tiedossa, asenteissa resursseissa kuin tekniikassakin. Uuden teknologian avulla voidaan parantaa paloturvallisuutta, mutta asenteissa on vielä korjaamisen varaa. Tämä on suoraa jatkoa osapuolten aiemmalle tutkimukselle Paloturvallisuuden huomiointi ja asenteet nykyaikaisessa älyrakentamisessa. 42 Pelastustieto 9–10/2019 TÄTÄ TUTKIN Älyrakentamisen teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia. Näihin haasteisiin vastaamaan ovat Tampereen yliopisto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK yhdessä käynnistäneet uuden tutkimushankkeen Uusien teknologioiden sovellusja käyttömahdollisuudet älyrakentamisen paloturvallisuudessa. Hän on tutkiKehitysryhmä tukee Myös palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on ollut tukemassa käynnissä olevaa tutkimusta. Teksti: Janne Mäkelä, Lauri Lehto ja Kimmo Kaisto · Kuva: Kimmo Kaisto Rakentaminen tarvitsee älykästä palontorjuntaa 25 VUODEN TAKUU Legendaaristen Stanleytermostuotteiden historia ulottuu vuoteen 1913. Palontorjuntatekniikka mielletään kustannukseksi, josta voi säästää. Kun vasta rakentamisvaiheessa aletaan sovittaa yhteen erilaisia teknisiä ratkaisuja, on jo liian myöhäistä”, kuvailee turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto SPEKistä. ”Suunnitteluun ja kokonaisuuden valvontaan tarvitaan laadunhallinnan apuvälineitä. Rakennushankkeisiin tarvitaan kaikille toimijoille ajan tasalla olevaa tietoa. Mitä älyrakennushankkeissa täytyisi ottaa huomioon, jotta kokonaisuus pysyisi hallinnassa. Rakentaminen on hajanaista ja kustannustehokkuus on esillä. Samalla helpottuu myös laitteiden sekä järjestelmien huoltoja päivitystyö
Kotimaisessa rakentamisessa esiintyy yhä runsaasti vanhanaikaisia asenteita palontorjuntaa kohtaan.” Lehdon mukaan uudet vaihtoehdot nähdään rakennusalalla mahdollistajina, mutta samalla uutta tekniikkaa vieroksutaan, koska laitteistokokonaisuuksien hallintaan ei löydy tarvittavia työkaluja. Ongelmia ratkotaan urakoinnin aikana ja pahimmillaan käyttöönoton jälkeen ylläpidossa”, kertoo Lauri Lehto SPEKistä. ”Selvityksissä on noussut vahvasti esille, että tunnistettujen kipupisteiden lisäksi yleisesti paloturvallisuus nähdään kehittyvänä tekijänä, mutta haasteena ovat teknisten ratkaisujen sijasta asenteet ja vähäinen monialainen tiedonvaihto. TÄTÄ TUTKIN 25 VUODEN TAKUU Legendaaristen Stanleytermostuotteiden historia ulottuu vuoteen 1913. Toinen käsittelee tarkemmin integroitua järjestelmäkokonaisuutta. Kolmas osa tarkastelee älyrakentamisen hankeprosessia ja sen kehitystarpeita. Vaaditaan uudenlaisia toimintatapoja ja asenteita, jotta älyrakentamisen mahdollisuudet voidaan saavuttaa. ”Uutta omaksuttavaa on ollut paljon. Ruostumattomasta teräksestä valmistetut tuotteet kestävät vuodesta toiseen kovaakin käyttöä ja niiden tiiveys sekä lämmöneristyskyky ovat huippuluokkaa. Hankkeen on arvioitu valmistuvan keväällä 2020 ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto.. HANKE ETENEE Tutkimuksessa haastateltavina on vielä muun muassa kehitysorganisaatioita, Tällä hetkellä palontorjuntatekniikan laitteistojen toteutuksissa kohdekohtainen tarvekartoitus ja kokonaisuuden hallinta ovat haastatteluiden perusteella puutteellisia. Kokonaiskuva on kuitenkin alkanut muodostua, ja työ on päässyt hyvään vauhtiin.” Työn ensimmäinen keskeinen osa-alue käsittelee uusien teknologioiden mahdollisuuksia. www.stanleyfinland.fi KESTÄVÄ RAKENNE • VUOTAMATTOMUUSTAKUU • AJATON MUOTOILU • BPA-VAPAA • muksen tässä vaiheessa perehtynyt aihepiiriin, kerännyt aineistoa, kartoittanut erilaisia paloteknisiä järjestelmiä ja analysoinut haastattelumuistioita. Mikä parasta, miltei kaikki Stanleyt voit huoletta pestä astianpesukoneessa. Asenteet yhä haaste järjestelmätoimittajia, suunnittelijoita, rakennusvalvontaa ja pelastustoimen asiantuntijoita. Esille nousee myös yhteisten käytänteiden puute. Tarpeellisia kehityskohtia voivat olla rakennushankeprosessi, rakennuksen elinkaaren vastuunjakojen selkeyttäminen ja tietämyksen lisääminen järjestelmistä
Terminaalissa tulee olla mahdollista pitää yhtä aikaa Tarvitaan useita eri hyökkäysreittejä. Yhä enemmän puuta tarvitaan energiatarpeen lisääntyessä esimerkiksi teollisuudessa. 44 Pelastustieto 9–10/2019 VARAUTUMINEN L uonnonvaraterminaalit ovat suuria puun säilytysalueita. Pirkanmaan liitto on yhdessä Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön kanssa toteuttanut Pirkanmaan kuntia koskevan selvityksen energiapuun terminaalikäyttöön soveltuvista alueista noin viisi vuotta sitten. Suomeen ollaan perustamassa niin sanottuja luonnonvaraterminaaleja, jotka käytännössä ovat puuterminaaleja. Tarvittava tilan tarve tuolle puumäärälle olisi noin 50 hehtaaria. Tuo puumäärä on Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen mukaan karsittuna rankapuuna 800000 kuutiometriä. PUUNTARVE ON SUURI Arvion mukaan pelkästään Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset tarvitsevat tulevaisuudessa terminaalialueen, jolla pystytään varastoimaan puuta noin 1600 GWh:n tuottoon tarvittava puumäärä. Tampereen Sorilassa sijaitsee puuterminaali.. Puuvarastointia varten tarvitaan laajoja maa-alueita, joita Pirkanmaalla on kartoitettu. Katkeamaton materiaalituotto voisi vaikeutua metsäautoteillä esimerkiksi vaikean kelirikon vuoksi. Teksti ja kuva: Ari Vakkilainen Luonnonvaraterminaaleihin pitää varautua Pirkanmaan liitoon perustettiin työryhmä noin viisi vuotta sitten, joka on selvittänyt asiaa kokonaisuudessaan. Puun käytön arvellaan lisääntyvän tulevaisuudessa paljon, joten sen varastointitarve tulee kasvamaan. Kirjoittaja kuului tuohon työryhmään. Puuta varastoidaan myös niin sanotusti puskurina, jotta tuotantolaitoksilla saadaan katkeamaton materiaalituotto. Myös pelastustoimessa niihin pitää varautua
Kohteeseen tulee olla useita eri hyökkäysreittejä. Tämä on myös huomioitava terminaaleja perustettaessa. Terminaalin tulisi sijaita noin 15–30 kilometrin päässä käyttökohteesta, jotta terminaalista saatava hyöty olisi kannattavaa. Säilytettävän puumateriaalin mahdollisen massiivisen kuutiomäärän sammuttamiseksi voidaan tarvita myös massiivisia vesimääriä, joten alueella on oltava riittävä sammutusveden saannin mahdollisuus. Alueen aitausta tullee harkita. 9–10/2019 Pelastustieto 45 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com kahden lämmityskauden aikana tarvittava puumäärä. Muita Pirkanmaalle suunniteltuja alueita on tarkoitus perustaa Kangasalle ja Akaaseen. Sammutustoimintaa ajatellen alueen vesiverkon ja järvien ja muiden vesilähteiden sijainti täytyy huomioida. Pelastuslaitoksen kannalta on tärkeää terminaalialueen logistinen sijainti ja koko. Kun aitaus puuttuu, niin paikalliset asukkaat alkavat pitää aluetta ikään kuin kaatopaikkana ja sinne alkaa kertyä esimerkiksi risukasoja ja painekyllästettyjä jätepuita.. Terminaalissa on oltava mahdollisuus pitää yhtä aikaa kahden tai jopa kolmen lämmityskauden aikana tarvittava puumäärä. Alueen välittömässä läheisyydessä ei saa olla palon leviämismahdollisuutta metsään tai aluskasvillisuuteen. Puuaineksen varastoinnissa on huomioitava ”osastointi” eli puukasat on pidettävä riittävän etäällä toisistaan. Alueen maapohja on pidettävä suhteellisen puhtaana, ettei puista kuljetuksien yhteydessä irtoava puuaines muodosta syttymisherkkää ainesta. Ilmastonmuutoksen seurauksena sääolosuhteet saattavat muuttua siten, että kesäajasta tulee entistä kuumempi. Toiminnanharjoittajien tulee varautua tulipalon varalta hankkimalla riittävästi alkusammutuskalustoa, samalla tavalla kuin esimerkiksi turvetuotantoalueilla. Raaka-aineen hankinta-alueen tulisi puolestaan olla vajaan sadan kilometrin päässä terminaalista. Alueelle johtavat liikenneyhteydet ja perustettavan tiestön rakenteella on merkitystä pelastustoiminnalle. Tampereella on alustavasti suunniteltu, että Naistenlahden lämpövoimala siirtyisi puunpoltolle vuoden 2023 aikana. OLTAVA HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET Perustamisessa on tärkeää hyvät liikenneyhteydet joko maanteitse tai rautateitse. Tampereen kaupunkiseudulle on suunniteltu terminaalialueeksi Tampereen ja Nokian rajalla olevaa Kolmenkulman aluetta
9 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa ja 2 prosenttia kokee Suomen turvattomaksi. 46 Pelastustieto 9–10/2019 Sisäisen turvallisuuden selonteosta MOKKATAKKIMAISTERI Keskusteluissa ylikorostuu tällä hetkellä pelastustoimen uudistus. Sisäisen turvallisuuden selontekoa kiirehditään niin, että selonteon on määrä olla valmis jo vuoden 2020 lopussa. Julkinen keskustelu ihmisten kiireellisestä avunsaannista, varautumisesta, viranomaisyhteistyöstä tai onnettomuuksien ehkäisystä – erityisesti marginaaliin työnnettyjen ihmisten näkökulmasta – on juuri nyt erityisen ajankohtaista. Työskentely sisäisen turvallisuuden selonteon laatimiseksi on lähtenyt käyntiin lokakuussa eli työ on vasta alussa. Sisäministeriön hallinnonalan merkittävin strateginen dokumentti koko hallituskaudelle on sisäisen turvallisuuden selonteko. Muutoin vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi tekee. Ajatus on, että kaikkien selontekojen taustalla on sama tilannekuva ja sama käsitys uhkista, jotka suomalaista turvallisuutta uhkaavat. Kannustan koko toimialaa aktiivisuuteen ja tiukkaan ajatusja vaikuttamistyöhön. Tähän turvattomuuden kovaan ytimeen meidän tulee käyttää aikaa ja tupakkaa, koska se parantaa välillisesti meidän kaikkien turvallisuutta. Näiden lukujen taakse piiloutuu tosiasia, että yli 100000 ihmistä kokee Suomen turvattomaksi. Selonteko laaditaan nyt toista kertaa ja sen tarkoituksena on nostaa sisäinen turvallisuus ulkoja turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan rinnalle. Kaikki ajatukset eivät mahdu, tai edes sovellu, sisäisen turvallisuuden selontekoon. Noiden reilun 100000 ihmisen turvattomuuden tunteeseen ja turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin tulee puuttua, jos aiomme kehittää Suomen turvallisuutta edelleen. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Erityisenä teemana työssä nousee haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuus. Muistamme usein mainita, että Suomi on kansainvälisesti vertaillen maailman turvallisimpien maiden joukossa. Parhaat mahdollisuudet toimialan roolin uudistamiseen ja kehittämiseen on kuitenkin niissä, eikä hallinnollisessa sote-maku-pela -uudistuksessa.. 89 prosenttia vastaajista kokee Suomen turvalliseksi. Rikosten ja onnettomuuksien uhreissa on huomattavan yliedustettuna pieni joukko ihmisiä. Vastaavasti liian vähän huomiota on kiinnitetty pelastustoimen koulutusuudistukseen ja pelastuslain uudistamiseen. Tällöin selonteko valmistuu samassa aikataulussa ulkoja turvallisuuspoliittisen ja puolustuspoliittisen selonteon kanssa. Tuntuu myös, että pelastustoimen keskusteluissa ylikorostuu tällä hetkellä pelastustoimen uudistus. Hetki on äärimmäisen otollinen avauksille, joilla sisäistä turvallisuutta tarkastellaan erilaisista kulmista. Samoin rikosten tekijöiden taustalla on kasautunutta huono-osaisuutta
Tuttu sanonta ”palokuntajuhlissa sataa aina” piti sekin paikkansa… Uhka talon siirrosta on varjostanut VPK:n toimintaa myös jatkossa, mutta palokunnan koti on pintansa pitänyt. Varpaillaan on kuitenkin pitänyt olla. Kotkan Näyttämö aloitti VPK:n juhlasalissa 1918. Muita tiloja ovat kaksi kokoontumishuonetta, keittiö ja eteinen. 9–10/2019 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI VANHAT PALOKUNNANTALOT, OSA 4 Kotkan VPK:n talo on perinteikäs kulttuurikeskus Talon syntysanat lausuttiin huhtikuussa 1888, jolloin kaupungin valtuusmiehet luovuttivat palokunnalle korvauksetta tontin kreikkalaiskatolisen kirkon läheisyydestä. Etelänpuoleisella sivulla oli aikanaan lukusali. Talo on toiminut äänestyspaikkana, ja siellä on pidetty asevelvollisuuskutsuntoja. Siellä ovat yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt viettäneet merkkipäiviä, ja sen parketilla ovat sadat kotkalaiset avioparit tanssineet häävalssinsa. Yhdessäoloa kesti myöhäiseen yöhön. MONESSA MUKANA Talolla on yhä palokunnan ulkopuolista käyttöä. Talo on ehtinyt toimia myös teatteritalona. Siinä näyttäytyy VPK-toiminnan varhaishistorian uljaus myös sivistävänä toimijana, ja siinä korostuu koko palokuntatoiminnan laaja yhteiskunnallinen merkittävyys. Teksti: Juhani Katajamäki · Kuva: Kotkan VPK:n arkisto T alon sijainti kirkon kupeessa oli monelle kotkalaiselle kipeä asia. Kotkan VPK:n 120-vuotishistoriikin kirjoittanut Kaisu Harjunpää on osuvasti pelkistänyt: ”Talolla on oman toimipaikan lisäksi yli sadan vuoden kunniakas perinne kaupungin kulttuuri-, virkistysja huvittelupaikkana.” Kotkan VPK:n talo Ruotsinsalmenkadulla kesän utuisena aamupäivänä kuvattuna. ENEMMÄN KUIN PALOKUNTA Palokunnantalo vihittiin 13. Jo kevätkokous 1889 voitiin pitää omassa talossa, jonka pohjoispäätyä hallitsee kalustohalli. Kalustohallin ovien takana on ajanmukainen ajoneuvokalusto ja muu palontorjunnassa ja pelastustyössä tarvittava välineistö, jonka osaavasta käytöstä vastaa 28 hengen hälytysosasto.. heinäkuuta 1889. Talon vuokralaisena on ehtinyt olla myös helluntaiseurakunta. Avajaistilaisuuden jälkeen palokunta vieraineen marssi kesäjuhlaan Katariinan puistoon. Päätös kuitenkin piti, ja rakentaminen alkoi ripeästi. Rakennus ei ole menettänyt mitään olennaista alkuperäisasustaan, vaikka talon kunnossapito on ajoittain edellyttänyt isoakin huoltoa ja korjausta. Palokunta on vaalinut kotiaan huolella. Talon sijainti kreikkalaiskatolisen kirkon lähinaapurina on aika ajoin aiheuttanut kaupunkilaisten keskuudessa närää ja paineita. Rakennus oli kokea synkän lopun 1934, jolloin se joutui tuhopolttoyrityksen kohteeksi
HYVÄÄ JOULUA JA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Hyvää Joulua – God Jul! Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! www.jokipelastus.fi Keski-Suomen pelastuslaitos Hyvää joulua!
Pelastustiedon väki!. P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Makoisaa joulua ja turvallista uutta vuotta toiv
On väärin, jos on mentävä saunaan, että saa tietoa. ”Eiköhän se ole sitä, että siellä käy töissä kettuja ja susia”, kesähenkilö arvelee malttamattomana. ”Mitä, jos ei käy saunassa. Kuka vastaa siitä, että keikkajutut välittyvät niillekin”, takapenkin henkilö pohtii. Keikkajuttujen kertominen pitäisi kieltää saunassa ja miehistömessissä, koska siellä on tv, joka karsii seurueesta tiettyyn uskontoon kuuluvat. Vastausta ei kuulu. ”Ettekste tiedä, että sukupuoli on useamman kuin kahden kauppa, esimerkiksi Saksassa ja Nepalissa on jo kolmaskin sukupuolikategoria. Eikä se rajaa sukupuolten määrää vain kolmeen, vaan ne kolme on kattokäsitteitä. Keikkajutuille pitäisi kehittää aivan oma uniseksikäs tila”, takapenkin henkilö linjaa. 50 Pelastustieto 9–10/2019 Uniseksikästä LIIAN TUMMAA PAAHTOA Sä voit olla myös molempia tai et kumpaakaan. Mun mielestä sinne saunaan pitäs vetää paljon enemmän verhoja.” ”Suksi Nepaliin!” ylipalohenkilö kehottaa.. Pukuhuoneessa on kato kaikille omat pukukopit, joihin jokainen voi lukittautua oman uniseksikkyytensä kanssa ja kertoa kapoisille seinille toisenkin keikkajutun.” Myös ylityöpullaa tuonut savunhaistelija avaa sanaisen arkkunsa. ”Täällä lukee, että Suomeen on valmistunut ensimmäinen sukupuolineutraali paloasema”, ylipalohenkilö virkkoo, kun on saanut kurkkunsa selväksi. ”Toi asia on tällä uudella asemalla huomioitu hienosti. ”Tarkottaaks se sitä, että sillä asemalla ei ole sukupuolielimiä?”, kesähenkilö kysyy. Kattokaas kun nykyään naisellisuus ei ole vain naisten eikä miehisyys miesten oikeus, vaan sä voit olla myös molempia tai et kumpaakaan. Ylipalohenkilö rapistelee sanomapaperia. ”Samaa mieltä. Ilmoille röhähtää pari palkeellista naurua. Saunan jakaminen vain kahteen on suomalaista juridiikkaa, mutta käytäntö on eri. Löylyhuoneeseen on vedetty verho, jonka toisella puolella vaanivat sudet ja toisella puolella ketut.” ”Toivottavasti ne ei oo sit mitkään kukkaverhot”, kesähenkilö aktivoituu. ”Jos asemalla käy töissä kettuja ja susia, niin luottiksen hommat lankeaa sitten varmaan puluykköselle”, ensihoitaja sanoo ja saa osakseen hykertelyä. Kaikki muistavat haastattelun vanhemmista, joita oma lapsi kutsuu ketuksi ja sudeksi, jottei sukupuoliasioista tulisi liian hapanta tai emäksistä, vaan ne pysyisivät perheen sisällä neutraalina. Keikoillahan meidän on jatkuvasti otettava huomioon koko kirjo. Pöydässä on hiljaista. ”Toi on niin totta. ”Täällä sanotaan, että sauna on yhteinen, koska keikat puidaan siellä. ”Oliko kesämiehen keittämä kahvi liian laihaa vai menikö ylityöpulla väärään kurkkuun?” ensihoitaja kysyy ja taputtaa kaveriaan selkään. Jos halutaan, että palokunta edustaa koko väestöä, niin saunasta ei voi tehdä sisäisen viestinnän hermokeskusta”, ensihoitaja alleviivaa. ”Kerro nyt jo, mitä sukupuolineutraali tässä yhteydessä pitää sisällään”, takapenkin henkilö tivaa. ALANSA AMMATTILAISET Ylipalohenkilö yskii aamukahvinsa pöydälle. Lisätietoja odotetaan ehkä hartaammin kuin koskaan. Mun mielestä toi sortaa erityisesti maahanmuuttajia, jotka eivät käytä saunaa
Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita www.?n-inventors.. Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu! Turvaamme varustehuoltosi Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Luotiliivit Elektroniset laitteet Desinfiointi ja hajunpoisto HELPPO | NOPEA | TEHOKAS Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. Kasvauaa pelastajien turvallisustasoa. | toimisto@?n-inventors.. Ohjausja valvontakeskus Sammutusjärjestelmät Kunnossapito Kunnossapidon kumppani ALANSA AMMATTILAISET Sähköjärjestelmät cmelux.fi Litium -tehoyksiköllä korvaat perinteisen ajoneuvoon rakennetun 230V järjestelmän. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009.. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Työturvallisuus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Painoa vain 1/3 perinteiseen järjestelmään verrattuna, samoin kokoa. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Lisäksi meiltä myös 230V siniaaltoinvertterit ja Smart Charger -akkuvaraajat. Parantaa kiinteistöjen turvallisuuua tuomalla sammutusjärjestelmän edot paloilmoiimen yhteyteen
He edustavat 15 eri kansallisuutta. Molemmissa autoissa oli kaksi potilasta. Voisin mahdollisesti olla mukana.” Mustafa Almafrachi on Irakista Suomeen tullut 22-vuotias reipas nuori mies. Oripaan VPK:n nuoriso-osaston johtaja Toni Lehto esittelee palokunnan toimintaa.. Illalla tutustutaan Oripään VPK:n toimintaan. Häneltä suomen sanoja melkeinpä pulppuaa. ”Tämä oli hyvä päivä ja oppi paljon Saku Rouvali opettaa alkusammutustaitoja Loimaan evankelisella kansanopistolla. Puheenjohtaja ja nuoriso-osaston johtaja Toni Lehto ja palokunnan päällikkö Marko Suisto kertoivat palokunnan toiminnasta kahvitarjoilun lomassa. Maahanmuuttajat harjoittelevat alkusammutustaitoja kansanopiston piha-alueella. Jokainen osallistuja tarttuu rohkeasti harjoitussammuttimeen ja sammutuspeitteeseen. Kymmenkunta maahanmuuttajaa kuuntelee tarkoin, mitä Hämeen Pelastusliiton koulutuspäällikkö Saku Rouvali kertoo alkusammutusharjoituksen aluksi. 52 Pelastustieto 9–10/2019 HARJOITUS JA KOULUTUS I nnostus on suurta. Kolarin seurauksena toisesta autosta nousi savua. Loimaan evankelisessa kansanopistossa asuu 95 maahanmuuttajaa. Teksti ja kuvat: Esa Aalto OPPI PALJON UUTTA Mehmet, 36, piti näkemästään. Oripään VPK:n hälytysosasto sai hälytyksen kahden auton kylkikolarista. Harjoituksen jälkeen he tulivat tutustumiskäynnille Oripään paloasemalle. Suomen kielen osaamisessa on vielä paljon työtä, mutta innostuksen ja motivaation määrä oli käsinkosketeltavaa. Harjoitusta olivat seuraamassa maahanmuuttajat Loimaalta. Tärkeää oli, että pääsi itse tekemään. Saatu turvallisuusoppi oli hyödyllistä. Pidin tästä. Kaikki asukkaat ovat osallistuneet opiston pihaalueella järjestettävään alkusammutusharjoitukseen. Turvallisuustaitoja oppimassa Loimaalla opetellaan turvallisuustaitoja. Mielenkiintoisen päivän päätteeksi nelisenkymmentä maahanmuuttaja matkusti parinkymmenen kilometrin päähän tutustumaan palokuntatoimintaan Oripäässä. ”Harjoittelu on hyvä asia ja oli hienoa nähdä tällaista toimintaa
Jatkoa haetaan Maahanmuuttajia on jo mukana Hieman yli 30 palokuntaa 184 kyselyn osallistuneesta ilmoitti mukana olevan myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Matalammalla kielimuurilla myös palokunnan tukitehtävät voivat tulla kyseeseen. Uusia viritelmiäkin on jo ollut. Heitä on tullut myös muista Euroopan maista, kuten Saksasta, Unkarista ja Baltian maista. Hankkeen ansiosta maahanmuuttajat saavat tärkeää turvallisuuskoulutusta, palokunnat mahdollisesti uusia jäseniä ja maahanmuuttajat kotoutuisivat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.” ”Toivottavasti moni vastaanottokeskuksen lähellä sijaitseva palokunta kiinnostuu ja lähtee mukaan. ”Ehdottoman tärkeää on se, että ymmärretään mitä sanotaan”, Marko Suisto sanoo. Punkalaitumen alueen palokunnat kävivät kertomassa toiminnastaan lähellä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa. KIELIMUURI ON SUURIN HAASTE Oripään VPK:ssa on 70 jäsentä. Oripään VPK:lla oli kiinnostunutta yleisöä. PUUTETTA TEKEMISESTÄ Koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe Loimaan evankelisesta kansanopistosta sanookin, että joukossa on myös sellaisia, joille palomiehenä toimiminen voisi olla merkittäväkin vaihtoehto. Projektipäällikkö Mia Hartikainen oli myönteisesti yllättynyt. ”Alkusammutusharjoitukset otettiin myös hyvin vastaan ja tärkeää oli se, että pääsi itse tekemään. He ovat kotoisin muun muassa Venäjältä, Marokosta, Isosta Britanniasta, Yhdysvalloista, Syyriasta ja Kongosta. Tällaista en ole entisessä kotimaassani kokenut. Myös harrastustoiminta toisi tervetullutta piristystä elämään. Sellaisia taitoja, joilla voin auttaa myös muita. Projektia rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA 220000 eurolla ja Palosuojelun Edistämissäätiö 35000 eurolla. Tapahtuman toteuttaja Saku Rouvali on tyytyväinen. Palomiehen ammatti on varmasti hyvä ja voisin totta kai tulla mukaan tähän toimintaan.” Nina Zhizhina, 17, on tullut Venäjältä ja hänkin kehui näkemäänsä ja saamaansa alkusammutusoppia. Tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten ihmisten turvallisuusosaamisen parantaminen, kotoutumisen ja suomalaisen turvallisuuskulttuurin edistäminen. Palokunnassa lähdettiin innostuneesti mukaan kutsumaan maahanmuuttajia käymään. Hankkeessa edistetään maahanmuuttajaväestön suomen kielen osaamista ja yhteistyötä palokuntien ja maahanmuuttajien sekä maahanmuuttajaorganisaatioiden välillä. ”Kun tulee mukaan porukkaan, oppii myös kieltä”, Suisto toteaa, mutta muistuttaa, että maassa pitää olla maan tavalla ja palokunnalla on omat säännöt, joita pitää noudattaa. ”Paljon työtä tämä vaatii. Monella palokunnalla on pulaa uusista harrastajista ja monen palokunnan alueella asuu maahanmuuttajia, joilla on suuri kiinnostus osallistua ja olla hyödyksi.” ”Palokuntatoiminnakin avulla heidät voidaan paremmin integroida yhteiskuntaan.” Osallistava Turvallisuus Maahanmuuttajille (OTE-M) -hanke on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön organisoima, jossa on mukana Hämeen Pelastusliitto sekä yhteistyökumppaneina maahanmuuttajien kanssa toimivia järjestöjä. Samalla palokunta sai tilaisuuden esitellä toimintaansa. Projekti toteutetaan vuosina 2019–2020. ”Kiitos Sakulle, joka oli tehnyt asian eteen paljon töitä. Tarkoitus on hakea hankkeelle lisää rahaa”, Mia Hartikainen kertoo.. ”Kun tehtävissä toimitaan parina, pitää pystyä luottamaan toiseen”, Lehto jatkaa. ”Tämä tuo meille monenlaisia mahdollisuuksia, vaikka siinä toki on haasteitakin”, Toni Lehto sanoo. OTE-M-hankkeessa järjestetyssä kyselyssä selvitettiin myös millaiseen toimintaan he osallistuvat. Valtaosa on mukana hälytysosastossa ja joukossa on myös naisia. ”Kun on puutetta kaikenlaisesta tekemisestä, palokuntatoiminta voisi olla yksi vaihtoehto.” Loimaan evankelinen opisto vastasikin mielihyvin kysymykseen osallistua tällaiseen toimintaan. ”Kyllä voisin tulla mukaan”, hän sanoo. He jakautuvat hälytys-, nuoriso-, naisja veteraaniosastoihin. Suurin haaste on kielimuuri. Se koettiin hyödylliseksi”, Vanha-Juhe sanoo. Samaa kieltä pitää pystyä puhumaan niin hyvin, ettei mikään asia jää epäselväksi. 9–10/2019 Pelastustieto 53 uutta. Päänavaus onnistui hyvin ja toivottavasti ilta Oripäässä ei jää ainutkertaiseksi. Sielläkin järjestettiin päivän aluksi asukkaille ja henkilökunnalle alkusammutuskoulutus. Joillakin maahanmuuttajilla on myös taustaa turvallisuustehtävistä
Lähdettiin fundeeraamaan, millainen auton pitäisi olla, että se palvelisi meidän palokuntaa vähintään siinä laajuudessa kuin ennenkin, ja lisäksi aluetta”, palokunnan varapäällikkö Ari Pinomäki kertoo. ”Edellisen auton kapasiteetti ei tahtonut riittää alueelliseen toimintaan teholtaan, iältään eikä maantieominaisuuksiltaan. 54 Pelastustieto 9–10/2019 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Palokuntansa näköinen auto P anelian VPK sai voimaa vesihuoltotoimintaansa, kun palokunta hankki ja varusteli vesihuoltoon erikoistuneen maastokuorma-auton 6597. Unimogin peruja on uppopumpputyyppinen pumppu, jolla siirretään matalapaineisesti suuria vesimääriä esimerkiksi tulvapumppauksessa. ”Seuraavaksi aiomme hankkia suurempitehoiset vesipumput, joihin on auton hydrauliikka nyt valmina. Nyt ulotumme nosturin kanssa vaikka keskelle jokea, ja saamme puhtaampaa vettä”, Pinomäki kertoo. Maastokuorma-automme ja säiliöautomme 653 muodostavat yhdessä tehokkaan vesihuollon”, Pinomäki kertoo. Ei sieltä pysty ottamaan moottoriruiskulla vettä, kun vastassa on viisi–kuusi metriä pystysuoraa seinämää. Kalustotilaa tehtiin lisää lavan välipohjaan ja rungon kylkeen, auto varusteltiin uusiksi ja maalattiin punaiseksi. Pumpulla saadaan siirrettyä viisi kuutiota vettä minuutissa. Suuria vesimääriä tarvitaan esimerkiksi maastopaloissa, isoissa rakennuspaloissa ja kemikaalivahingoissa. Toinen pumppu on hydraulinen painepumppu, jolla saadaan pumpattua luonnonvesistä vettä sammutusletkuun noin 2000 litraa minuutissa. ”Kylässämme kulkee joki halki pitäjän, ja siinä todella korkeat jokitörmät. Panelian VPK:n uusi maastokuorma-auto tekee vesihuoltoa koko Satakunnan alueella. Monimutkaisempiin tehtäviin kuten vaativiin sähkötöihin ja hydrauliikkaan käytettiin pääosin paikallisia ammattimiehiä. Omaa talkootyötä kului satoja tunteja. Vesihuoltotehtävissä nosturiin kiinnitetyllä pumpulla pystytään nyt ottamaan vettä hankalistakin olosuhteista. Auton nosturilla saadaan vettä vaikka keskeltä jokea. ”Siitä tehtiin niin paljon meidän näköinen auto, kuin vain voi.” Auto maksoi noin 200000 euroa, johon saatiin Palosuojelurahaston avustusta noin neljäsosa. Auton nosturi oli vuodelta 2015. Palokuntalaiset rakensivat itse autosta juuri omiin tarpeisiinsa sopivan. ”Kun on joukkuelähtö, meillä on ajatus, että pystyisimme ruokkimaan vähintään joukkueellinen autoja, eli kolme sammutusyksikköä.” Kuorma-autossa on myös henkilönostokori ja tukkikoura. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Ari Pinomäki VETTÄ KOKO JOUKKUEELLISELLE Uudessa kuorma-autossa nosturin sivu-ulottuma on 25 metriä, kun vanhassa autossa se oli vain 12 metriä. Autossa on kaksi pumppua. Entinen Unimog-kuorma-auto alkoi jäädä ajastaan jälkeen. Sattumalta löytyi käytetty Mercedes-Benz -merkkinen kuorma-auto vuosimallia 2006. Jos sinne vedetäänkin imuletku, veden joukossa on kuraa. Uutta autoa alettiin pohtia, koska Satakunnan pelastuslaitos suunnittelee Panelian VPK:lle alueellista vesihuoltopalokunnan vastuuta. ”Se on aika monikäyttöinen auto, vaikka pääpaino onkin vesihuollossa.” Omaa talkootyötä kului satoja tunteja.
?????-???????. Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. sähköposti:sarco@sarco.fi More than ready. ??????????. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. ??????????. ????????. ??????. Niin myös me. ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA. ?????????–???????????????????. ?????????????????. ??????-????????. ????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet ?????????????????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. ??????. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Olet valmis joka haasteeseen työssäsi. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh
”Parhaat jekut tulivat kertojalta, ja minä pääsin lähinnä järjestelemään niitä ja tekemään niistä sopivasti juoksevan tarinan.” Parhaat jekut tulivat kertojalta Kirjoittajaltakin menivät yöunet K U V A : A R T O LA T V A LA K U V A : O O N A LY Y T IK Ä IN E N Esittelyt Kaisu Puranen. Lopulta Repo soitti tutulle Partaselle ja ehdotti kirjan tekoa. Se on rehellinen ja suora kuvaus Mönkkösen elämästä. ”Minulle on sama, myydäänkö sitä 5000 vai 25000 kappaletta, olen tyytyväinen että se on tehty.” Ambulanssimoguli – Marko Revon tarina Kuinka savolaisesta maalaispojasta kasvoi kansainvälisesti menestyneen yrityksen omistaja. Paineita oli lähinnä siinä, saako hyvät tarinat näyttämään paperilla yhtä hyviltä kuin mitä ne olivat kuultuna”, Partanen kertoo projektista. ”Tarinat veivät mukanaan. Moni on pyytänyt häneltä kirjaa näistä samoista tarinoista”, Partanen kertoo. Jarin tilanne näyttää melko hyvältä haastatteluissa, mutta arki taustalla pistää hiljaiseksi.” Kirja onnistui molempien mielestä hyvin. Kun luin onnettomuudesta, jäi vaivaamaan, miten näin voi käydä.” Saukkonen mietti uutta kirjaprojektia, ja kysyi Mönkkösiä siihen mukaan. Paloesimiehenä työskennelleestä Mönkkösestä ilmestyi elokuussa 2019 urheilutoimittaja Mika Saukkosen kirjoittama kirja. ”Se oli Jarille rankkaa, ja minullakin meni puoleksi vuodeksi yöunet. ”Ihastuin Revon tarinoihin ensimmäisen kerran jo liki kymmenen vuotta sitten, kun olin Profilen Iisalmen tehtaalla tekemässä juttua. Saukkonen kertoo, että oli törmännyt Mönkköseen jo ennen onnettomuutta lähikaupassa, koska molemmat asuivat samoilla kulmilla. Lokakuussa 2019 ilmestynyt, Marko Partasen kirjoittama kirja kertoo Profile Vehicles -yrityksen ja sen johtajan Marko Revon tarinan. ”Minulle jäi tapaaminen mieleen. 56 Pelastustieto 9–10/2019 KIRJAT Viimeinen voltti – Jari Mönkkösen tarina Kansainvälisesti menestynyt telinevoimistelija Jari Mönkkönen halvaantui kaulasta alaspäin harjoituksissaan vuonna 2016
Pitää seurata myös muiden viranomaisten tilannekuvaa, tiedottaa ja tukea kentällä tapahtuvaa johtamista.” ”Tarvitaan toiminnan kokonaiskoordinointia – näillä tehtävämäärillä ja yksiköiden lukumäärillä ei kerta kaikkiaan ole muuta mahdollisuutta enää toimia hyvin ja hallinnoidusti.” ”Pirkanmaalla on tilanneja johtokeskuksessa päällystötason päivystäjä ympäri vuorokauden. Opiskelukaverina oli muun muassa Mika Kättö, joka valmistelee alan lainsäädäntöä sisäministeriössä.” Palomiehen ura häämötti kuitenkin mielessä ja Otaniemen palo-opistossa palomiesluokalla hän aloitti vuonna 1980. Lähetä hakemuksesi osoitteella esa.aalto@pelastustieto.fi tai Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki (kuoreen merkintä toimittaja) Lisätiedot: Esa Aalto, puh. Pienessä toimituksessa riittää työtä, mutta myös mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. ”Työt aloitin sairaankuljettajana. ”Vakki” lähti viettämään eläkepäiviä liki 40-vuotisen työuran jälkeen. Kamera pysyy kädessäsi. Sinulla olisi hyvä olla jo kokemusta journalistin työstä. Työnsä parhaimpina puolina hän pitää monipuolisuutta ja tietenkin työyhteisöä. Toivottavasti kaikki hyvät asiat myös toteutetaan.” ”Päivystävä palomestari ei yksin pysty hoitamaan kokonaisuutta, koska hänellä on paljon muutakin tekemistä. Sisäministeriön tilannekeskusten kehittämisessä valmisteltiin paljon asioita. Armeijan jälkeen opiskelin Helsingin sairaanhoito-opistossa lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi. Silloin ei tarvittu koulutusta tai ammattitaitoa potilaan ”hoitamiseksi”. 9–10/2019 Pelastustieto 57 KIRJAT ELÄKKEELLE Ari Vakkilainen liittyi Kangasalan VPK:n nuoriso-osastoon 51 vuotta sitten. Ari Vakkilaisen taustalla oleviin tiloihin tulee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tike L4:n johtamistilat. Meilläkin oli aikoinaan yhdistymisajatuksia Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen suuntaan. Paloesimiehen ja palomestarin tutkintojen lisäksi hän opiskeli turvallisuusalaa aikuisiällä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Odotamme hakemustasi 31.12.2019 mennessä. Olin 16-vuotias keskikoulun käynyt kaveri. Tuotat somekanaviimme sujuvasti sisältöä, kuten valokuvia, videoita ja tekstiä. Yksiköiden tilannekuvaa on seurattava koko ajan ja siihen tarvitaan päällystötason henkilö. 050 562 0735.. Osaat myös videokuvata ja hallitset editointiohjelmia. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen näköalapaikan pelastustoimeen. Lehtemme ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa, ja lisäksi julkaisemme päivittäin juttuja verkkosivuillamme. Toivoisin, että kaikkialla toimittaisiin samalla tavalla. Siitä asti olen ollut töissä Mansessa.” Vakkilainen koulutti itseään työuransa aikana. Pelastustieto on pelastustoimen, ensihoidon ja varautumisen 70-vuotias ammattimedia. ”Aloitin palomiehen virassa Tampereen palolaitoksella 19.1.1981. ”Olen saanut olla mukana myös esimerkiksi monissa valtakunnallisissa työryhmissä. Taakse jäi 40 vuoden työura Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen TOIMITTAJAA äitiysvapaan sijaiseksi Etsimme idearikasta, osaavaa kirjoittajaa. Tällöin toki täytyisi lisätä ainakin yksi päivystäjä vuoroon.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Jarmo Ruotsalainen Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanneja johtokeskus on laajentuu todelliseksi moniviranomaiskeskukseksi. Siitä alkoi palokuntaura, joka nyt päättyi palopäällikkönä Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Liitä mukaan aiheelliseksi katsomasi opintotodistukset sekä työnäytteet. Pelastusalan tuntemus on etu. Toimialueita voitaisiin toki myös yhdistää. Jaamme aktiivisesti sisältöä sosiaalisessa mediassa. Olet avoin ja ulospäin suuntautunut. Tiedät, millainen juttu kantaa verkossa, ja mikä toimii painetussa lehdessä
Sitä käyttäen soittajan koordinaatit lähetetään suoraan hätäkeskuksen hätäkeskustietojärjestelmään ja paikkatieto saadaan sen karttanäkymään välittömästi ilman välivaiheita. Puheluun tämä ei vaikuta”, professori kertoo. HYÖTYÄ VAI HAITTAA. Mietimme kuitenkin tarkasti, mitä hyötyä tai mahdollisesti haittaa kuvallisesta informaatiosta on hätäkeskuspäivystäjälle. Toisaalta olemme Suomessa ottaneet käyttöön myös AML (Advanced Mobile Location) -järjestelmän, jossa sekä Androidettä iOS-käyttöjärjestelmillä varustetuista matkapuhelimista hätäpuhelun soittajan sijaintitiedot lähetetään tekstiviestinä hätäkeskustietojärjestelmälle, joka taas näyttää sijainnin päivystäjän karttanäkymässä. 58 Pelastustieto 9–10/2019 Hätätilanteen silmä ULKOMAILTA GREVENBROICH, SAKSA NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Suomi 112 -sovelluksessa hyviä lisäominaisuuksia ”Sain idean vuonna 2015, kun isäni kertoi, että alle kymmenen prosenttia elvytetyistä jää henkiin. Jotta Emergency Eyen kaikki ominaisuudet, kuten videotoiminto, voidaan hyödyntää, tarvitaan vähintään 3G-matkapuhelinverkko. Päädyimme sovellukseen, jonka soittaja voi ladata älypuhelimelleen. Soittaja saa tekstiviestinä linkin. Vuoden kehittelyn jälkeen sovellus Emergency Eye oli valmis. Puhelimeen lähetetään linkki, jota painamalla Smart Locator -sovellukseen lähtee soittajan paikannustiedot, jotka näytetään sovelluksen karttanäkymässä. Paikantaminen toimii huonommassakin verkossa. Siksi tuo saksalainen tuote vaikuttaa meistä vanhanaikaiselta. Seuraavana kesänä hänen vanhempansa loukkaantuivat moottoripyöräonnettomuudessa Ranskassa. Tammikuusta 2018 alkaen yritys on saanut rahoitusta EU:lta ja liittotasavallalta. Hätäkeskuspäivystäjä ei puhunut englantia eikä ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut”, lääketieteen professori Günter Huhle kertoo. Halusimme, että hätäkeskuspäivystäjä voi valita onnettomuuspaikalta tarvitsemansa tiedot, kuten valokuvan ja koordinaatit”, professori Huhle kertoo. TIETOSUOJA-ASETUS HAASTE Suurin haaste sovelluksen kehittäjille oli EU:n tietosuoja-asetus. Tallennamme yhteyden avaaSuomalaisesta näkökulmasta Emergency Eye -älypuhelinsovellus vaikuttaa hieman vanhanaikaiselta. Itse asiassa Hätäkeskuslaitos on testannut ja koekäyttänyt samanlaista järjestelyä, joka saksalaisartikkelissa kuvataan. Smart Locator osoittautui käytössä hieman hankalaksi ja vaati erillisen sovelluksen hätäkeskuspäivystykseen, joten lähdimme kehittämään 112 Suomi -sovellusta. Jos soittaja ei tiedä olinpaikkaansa, hätäkeskuspäivystäjä kirjoittaa puhelinnumeron tietokoneeseen, jossa Emergency Eye toimii. ”Päätimme kehittää konkreettisen sovelluksen. Hätäpuhelun soittajan paikkatiedon saaminen on Suomessa hyvin hoidossa ja arkipäivää. ”Keskustelimme lääkinnän kenttäjohtajan ja hätäkeskuksen päällikön kanssa. Sitä varten oli perustettava yritys”, professori kertoo. ”Löysimme ratkaisun, joka säilyttää tietosuojan. Yli 75 prosenttia hätäilmoituksista tehdään älypuhelimella”, RheinKreis Neussin hätäkeskuksen päällikkö Thomas Dilbens kertoo. Kun hän näpäyttää linkkiä, päivystäjän näytölle avautuu Google Mapsin kartta, jossa soittajan sijainti näkyy kymmenen metrin tarkkuudella. Kuvallisen informaation vastaanottamista 112 Suomi -sovelluksella olemme kehittämässä ja harkitsemassa. Facebookin avulla voin kertoa olinpaikkani ystävilleni. Ostimme jo joitakin vuosia sitten X-lab -nimiseltä yritykseltä Smart Locator -sovelluksen, joka toimii aivan kuten Emergency Eye. Victor Huhle kehitteli ideaansa yhdessä vanhempiensa kanssa. Ei välttämättä tarvita siis enää edes 112 Suomi -sovellusta, mutta siinä on muita hyödyllisiä ominaisuuksia, joiden takia sen lataaminen matkapuhelimeen on suositeltavaa – esimerkiksi vaaratiedotteiden vastaanotto. Jotta päivystäjä voisi aktivoida älypuhelimen kameran, soittajan on vahvistettava toinen tekstiviesti. ”Hätäkeskuspäivystäjä näkee soittajan puhelinnumeron. ”Otamme datayhteyden älypuhelimeen. Suomessa hätäkeskuspäivystäjän tekemä riskinarvio perustuu yhdessä toimialojen (pelastus-, poliisisosiaalija terveystoimi) kanssa tehtyihin riskinarviopolkuihin ja kysymysketjuihin, joissa edetään kysymys–vastaus -periaatteella, jotta avainsanojen perusteella löy. Miksi en voisi tehdä sitä hätäilmoituksen yhteydessä?” opiskelija Victor Huhle kertoo. Tiedonsiirto tapahtuu puhelun ulkopuolella. Päivystäjä avaa tätä varten ylimääräisen siirtoyhteyden, jonka soittaja ottaa käyttöön vastaamalla tekstiviestiin. Palokunta ja poliisi saapuivat nopeasti, mutta ambulanssi vasta puolentoista tunnin kuluttua. Otamme yhteyden soittajan älypuhelimeen vasta, kun hän on näpäyttänyt linkkiä. ”Vaimoni oli shokissa selkävammansa takia
Stressin vaikutuksesta näet, haistat ja kuulet vähemmän. Tilanteen jatkuessa tietoja pystyy käsittelemään ja järjestelemään. Paine on suurin ja vaikutusmahdollisuudet pienimmät. Sellaista vaihtoehtoa emme ole Suomessa suunnitelleet, että kytkeytyisimme kenenkään puhelimeen ja hakisimme sieltä tietoa. Vain siten kokee, millaista on tehdä päätöksiä paineen alaisena. Opetamme, että pään pitäminen kylmänä on onnistumisen avain. Emme tallenna tietoja, paikkoja, kuvia emmekä videoita”, Thomas Dilbens vakuuttaa. Jukka Aaltonen Johtaja, tekniset palvelut Hätäkeskuslaitos misja päättymishetken. Suorituskykysi on alentunut. ”Yleinen luulo on, että lennonjohtaja pystyy käsittelemään enemmän tietoa kuin palomies. On tärkeää sisällyttää kaikki nämä tekijät harjoitukseen, muuten ei opi. Uteliaat katsojat, hengenvaarassa olevat ihmiset vai liian monet vaatimukset. Kuvallinen informaatio ei suoraan istu nykyiseen toimintamalliin. Johtuuko tämä henkilökohtaisista ominaisuuksista vai koulutuksesta. Päätöksentekoa stressitilanteessa voidaan oppia tekemällä harjoituksista mahdollisimman realistisia. Aiomme liittää nämä toiminnot Emergency Eyeen”, professori Huhle kertoo.. Hän kertoi yhdessä Sandra Thomassenin kanssa lennonjohtajille pitämästään täydennyskurssista. Harjoittelun avulla pystyt parantamaan kykyäsi käsitellä tietoja.” Neurotieteiden dosentti Ger Palen kertoo, että päätöksentekoa paineen alaisena voi harjoitella. Mikä viivyttää vaikeiden päätösten tekemistä. syyskuuta 2018 Emergency Eyen kahden vuoden ajaksi käyttöön. Haluamme hyödyntää sovelluksen käyttökokemuksia sen kehittämisessä. Tietokone pystyy arvioi maan potilaan pupillit ja pulssin. ”Alkuvaiheessa tietoa on usein liikaa. Kuukauden kokeilujakson jälkeen RheinKreis Neussin hätäkeskus otti 1. Teksti: Jildou Visser Lue lisää ulkomailta-artikkeleita pelastustieto.fi:ssä – muun muassa Notre Damen katedraalin tulipalosta huhtikuussa 2019. Sen sijaan voi olla hyödyllistä, että hätäpuhelun soittaja voisi lähettää kuvallista informaatiota, valokuvia ja videota sellaiseen tallennuspaikkaan, josta esimerkiksi kenttäyksikön esimies tai kenttäjohtaja voisi hakea tallenteen, ja sieltä tulisi hyvää informaatiota tilanteen hoitamista varten. Tavoitteena ei ole vähentää stressiä, vaan parantaa suorituskykyä.” Palokunnan toiminnassa tiedon määrän lisäksi on merkitystä sillä, missä vaiheessa tieto tulee. Meidän on siis harkittava, mitä tietoa tarvitsemme ja milloin sitä saamme”, van Balen sanoo. 7–8/2018 12/2018 detään oikea kiireellisyysluokka, tehtävälaji ja lähetettävä vaste. Varmasti jonkin ajan kuluttua kuvallisen lisäinformaation hyödyntäminen sen avulla on mahdollista. ”Puhelun päätyttyä älypuhelimeen jää vain tekstiviestinä tullut linkki”, professori kertoo. Se kuulostaa kyllä aika arveluttavalta, vaikka artikkelin kuvaama menettely olisi käytössäkin. Tämä voisi toimia tuolla kuvatulla linkin lähetys -periaatteella. 9–10/2019 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA HOLLANTI Stressin vaikutus päätöksentekoon ”Älä yliarvioi itseäsi. Sellaisia ihmisiä ei ole, jotka aina ylittävät itsensä. ”Ensiksi on kartoitettava, mikä aiheuttaa painetta ja mikä on ongelmana. Suomessa kehitämme 112 Suomi -sovellusta. ”Pohdimme parhaillaan, mitä tietoja voimme hyödyntää. ”Kahden vuoden aikana tapahtuu paljon. Joku saattaa jossain stressitilanteessa toimia keskimääräistä paremmin, mutta se on usein vain sattuma”, Jolande van Balen sanoo. Sovelluksen avulla pystymme ohjaamaan ambulanssimme nopeammin oikeaan paikkaan”, Dilbens sanoo. Vuoden loppuun mennessä ainakin kymmenen muuta hätäkeskusta ottaa sen käyttöönsä
PALOBANDY 2018 -TURNAUS 22. Pertti Mäenpää, kunniapäällikkö Jorma Honkala, kunniajäsen Jukka Silenius, puheenjohtaja, Lahden VPK MUISTOISSA Lahden VPK:n kunniapuheenjohtaja Veikko ”Vexi” Salminen Veikko Salminen 1951–2019. Lappeenrannan CTIF-kilpailuissa 1991 PALOBANDY 2020 24. Salminen toimi Hämeen Palokuntaliiton nuorisotyön Lahden aluejohtajana 1970-luvulla viisi vuotta. Salminen toimi hyvin laaja-alaisesti palokuntatyössä osallistuen kansainväliseen ja valtakunnalliseen toimintaan ja oli myös aktiivisesti mukana palokunnan omassa toiminnassa. Puheenjohtajana hän toimi vuosina 1980–1999. Hän oli mukana kansainvälisessä CTIF-kilpailutoiminnassa muun muassa suomalaisen delegaation johtajana. Palokunnan hallitukseen Salminen valittiin 1971. 60 Pelastustieto 9–10/2019 ALANSA AMMATTILAISET Vexi Salminen menehtyi liikenneonnettomuudessa Hollolassa 18.11.2019 matkalla palokuntamme 140-vuotisjuhlavuoden syyskokoukseen Lahden kaupungintalolle. Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. Hämeen Pelastusliiton hallituksessa hän toimi yhteensä 16 vuotta. Poikaosaston johtajana hän toimi vuosina 1973–1977. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi Turnaukseen saa osallistua vakinaisen, puolivakinaisen, VPK:n tai muun sopimus palokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu miehityksestä 1+5 (+ vaihtomiehet/-naiset) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä. Tunnustuksena poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta Lahden VPK:n hyväksi Salminen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi 11.3.2002. Salmiselle on myönnetty useita ansiomerkkejä, muun muassa SPPL:n ansioristi, SPEKin ansioristi, Palokunta Suomessa 175 v -juhlamitali, HPL:n ansioristi, SSPL:n pronssinen ansiomitali ja KaSPeL:n ansiomitali sekä Saksan Palontorjuntaliiton ansioristi, Eestin Tulentorjuntaliiton ansioristi, Itävallan Palokuntaliiton II luokan ansiomitali ja Tallinnan VPK:n 100-vuotisjuhlamitali. Palokunta ei ollut Vexille harrastus vaan osa elämää. Nuorisotyö oli hänelle tärkeä palokunnan peruspilari. Salmisen johdolla nuoriso-osasto vieraili vuosina 1995 ja 1999 Saksan Schleswig-Holsteinissa järjestetyillä kansainvälisillä palokuntanuorisoleireillä. Lisätietoja: www.nilsianpalomiehet.fi hän toimi järjestelymestarina ja Kuopiossa 2001 kilpailujen suomalaisena johtajana. Kun VPK:n järjestöosasto aloitti vuonna 2013, oli Vexi mukana rakentamassa uuden osaston toimintaa. Ilmoittumismaksu 230 € / joukkue. Ilmoittumismaksu on 230 €/joukkue. Hän oli syntynyt 13.6.1951. Vuonna 2012 hän oli järjestelytoimikunnan jäsen. Nilsiässä 18.–19.4.2020 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Hän osallistui ensimmäiseen sopimuspalopäällikköseminaariin vuosina 1999 ja 2000. Salminen suoritti sopimuspalokunnan päällystökurssin Valtion palo-opistolla 1982. Turnaukseen saa osallistua Vakinaisen Puolivakinaisen VPK:n Tai muun sopimuspalokunnan henkilöstö Joukkue muodostuu 1+5 miehityksestä (+ vaihtomiehet / naiset ) Turnauksessa noudatetaan salibandyliiton virallisia sääntöjä.Turnauksessa pelataan yksi sarja, joka on avoin kaikille. valtakunnallisen palobandy turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. valtakunnallisen palobandy-turnauksen järjestää Nilsiän Palomiesyhdistys ry. VPK:n varapäällikkönä hän toimi 23 vuotta vuosina 1981–2003. SPPL:n IV-jaoston johtokunnan jäsen hän oli yhdeksän vuotta. Neljätoistavuotiaana 23.2.1966 hän liittyi Lahden VPK:n poikaosastoon ja siirtyi hälytysosastoon 13.6.1969. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2018 mennessä. Nilsiässä 14.-15.4.2018 Runsaan osanottajajoukon lisäksi toivomme Tahkovuoren maisemiin mukaan tapahtumaan myös kannatusjoukkoja ja kaikkia yhteistapahtumasta kiinnostuneita. Jehumalja-kilpailuihin hän osallistui useasti kilpailujoukkueen jäsenenä. Hän osallistui myös useiden palokunnan historiateosten kirjoittamiseen. Vexi oli Lahdessa 1998 järjestetyn JEHUn kalusto-osuuden johtaja. Sitovat ilmoittautumiset nilsianpalomiehet@hotmail.com 30.3.2020 mennessä. Vexillä oli palokuntaystäviä myös Virossa
Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet ALANSA AMMATTILAISET Pelastustieto on myös Instassa, Facessa ja Twitterissä. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Lukuiloa! MUISTOISSA
Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Torjuntaohje kohotetussa lämpötilassa kuljetettaville aineille Aiheena oli laatia pelastustoimen käyttöön taktinen torjuntaohje onnettomuuksiin, joissa on osallisena kohotetussa lämpötilassa kuljetettavia vaarallisia aineita. 62 Pelastustieto 9–10/2019 OPINNÄYTTEITÄ Pistosuihkuputki toimiva vaihtoehto ERVASTI, ANTTI-JUHANI: Torjuntaohje kohotetussa lämpötilassa kuljetettaville aineille http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091718564 Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Työssä selvitettiin aineet, jotka kuljetetaan kohotetussa lämpötilassa, sekä perehdyttiin aineiden vaaraa aiheuttaviin ominaisuuksiin. Tavoitteena oli laatia torjuntaohje osaksi uutta TOKEVA 2020 -tietokantaa. Koska tehokkaan pelastustoiminnan edellytys on vaarallisten aineiden kuljettamiseen käytettävän kaluston tunteminen, kerättiin taustatietoa myös kuljetusalan yrittäjien haastatteluilla. Tutkimustuloksien perusteella lämpökamerasta ei ole olennaista hyötyä aistihavaintoihin verrattuna rakennuspalokohteen tiedustelussa. Koepoltot tehtiin Pelastusopiston harjoitusalueen hirsitalossa sekä omakotitalon koepoltossa Nilsiässä. Suosittelemme menetelmän harjoittelua ja käyttöönottoa kaikille palokunnille yhtenä vaihtoehtoisena sammutusmenetelmänä. Työssä käytiin läpi lainsäädäntöä ja savusukeltamisen vaatimuksia, palamisen fysiikkaa, sammuttamisen teoriaa, rakennuspalon ja huoneistopalon sammuttamista, tutkimuksen lähtökohtaa ja aiheen rajausta, rakennuspalokohteen tiedustelua ulkoa päin, rakennuspalon sammuttaminen Fognail-pistosuihkuputkella ja näistä tehtyjä johtopäätöksiä. Tavoitteena oli tutkia lämpökameran hyödynnettävyyttä rakennuspalokohteen tiedustelussa ulkoa päin sekä Fognail-pistosuihkuputken käyttöä rakennuspalon sammuttamisessa. Tämä liittyy osaltaan hankkeeseen, jossa päivitetään pelastustoimen käytössä oleva toimintaohjeet kemikaalionnettomuuksien varalle TOKEVA-tietokanta. KIVELÄ, MIKKO JA LAUKKANEN HARRI: Rakennuspalokohteen tiedustelu ulkoapäin ja Fognailpistosuihkuputken käyttö rakennuspalon sammuttamisessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102220108 Opinnäytetyö on tarkoitettu onnettomuustilanteisiin, joissa ei voida aloittaa perinteistä pienpisarasammutusta. Opinnäytetyön tärkein osa on liitteenä oleva torjuntaohje. Omakotitalon koepoltto päästiin toteuttamaan autenttisissa olosuhteissa. Aiemmassa TOKEVA 2012:ssa ei ole ollut ohjetta näille aineille. Joissain tilanteissa Fognail-pistosuihkuputkilla voidaan aloittaa palon rajoittaminen, kunnes pelastusyksikkö täydentyy savusukelluskelpoiseksi pelastusryhmäksi. Fognail-pistosuihkuputkiselvitys osoittautui toimivaksi menetelmäksi rakennuspalon sammuttamiseen ja palon rajoittamiseen. Tavoitteena oli ohje, jolla pelastustoimi voi toimia turvallisesti ja oikeilla toimenpiteillä. Lisäksi tutustuttiin saatavilla oleviin, ulkomailla käytössä oleviin vastaaviin ohjeisiin ja verrattiin niiden käytettävyyttä
UUDENMAAN PELASTUSLIITTO SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO Pelastustieto vuonna 2020 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 12.2. 6 2.9. 27.10. 3 29.4. Nimityksiä Bronto Skyliftin toimitusjohtaja Harry Clay hills jätti tehtävänsä 2.12. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja AMK ja hoitotason ensihoitaja. 8 11.11. Hän toimii tällä hetkellä Pelastusopiston siviilivalmiuden koulutuslinjan yliopettajana, ja on myös aktiivinen toimija pelastusalan järjestöja sopimuspalokuntakentässä. 20.10. 9–10/2019 Pelastustieto 63 OPINNÄYTTEITÄ 23,95 € Jari Mönkkösen tarina Mika Saukkonen Viimeinen voltti Jari Mönkkösen tarina Viiltävän rohkea ja avoin tarina, mitä on menettää liikuntakykynsä ja jäädä toisten armoille. Gröndahl aloittaa toiminnanjohtajana 16.1.2020. 9.4. 2.4. 26.5. NOKKAKOLARI osui pelastajan tunteisiin TYÖPAJA KORJAA henkiset kolhut HARVA-ALUEELLA etsitään ratkaisuja henkilöstöpulaan ja taloushuoliin 8/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Hyvä johtaja on jämäkkä Pallo hallussa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu liiton järjestöpäällikkö Jaakko Linko, 39. 15.9. 24.11. 9–10 16.12. 25.2. Katso tarkemmat tiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. 11.8. 7 7.10. BRONTO SKYLIFT. ja hänen seuraajakseen on valittu Lasse Orre, 57. 22.9. 28.1. 3.3. Ristikon 8/2019 oikea ratkaisu Kehitä lehteä kanssamme ja äänestä vuoden paras kansi osoitteessa pelastustieto.fi. 19.5. Kiitos! Äänestä paras kansi! SOVELLUKSESTA ensitiedot Kainuussa SIPERIASTA uusia palokuntaveljiä KILONRINTEEN TULIPALO vei kodin nuorelta perheeltä 7/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA arjen turvaamiseksi 249 tekoa ENSIVASTE pelastaa syrjäseudulla RALLIKANSAN lähettiläs PELASTUSALA UUDISTUU: tehokas, osaava ja yhtenäinen 1/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia toimivat K U V A : V IL LE H O N K O N E N Mika Gröndahl, 50, on valittu Uudenmaan Pelastusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi. 21.1. Osoita tukesi Jarille ja tilaa kirja hintaan 23,95 € verkkokaupastamme. Yli 10 kappaleen tilaukset hintaan 17 €/kpl suoraan osoitteesta info@docendo.fi. Orrella on pitkä kokemus kansainvälisen liiketoiminnan johtotehtävistä muun muassa Transtech Oy:n ja Mitron Oy:n palveluksessa. 4–5 10.6. Hinnat voimassa 31.12.2019 saakka. Aleksi Peurala, 30, aloittaa järjestöpäällikkönä 1.1.2020. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri ja on työskennellyt 12 vuotta pappina. 1.12. 2 18.3. 18.8. Viestit toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi
KOULUTUSTA PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. 0295 453 492. 895 alviton 28.2.2020 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, teoria (ensisijaisesti etäyhteydellä) 22.4.2020 80 alviton 26.3.2020 20025 Lentosammutuspäällikkökurssi, lento-osuus Jämijärvellä 4.-6.5.2020 225/pvä alviton 26.3.2020 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 25.-27.11.2020 760 alviton 30.10.2020 Pelastustoiminta: 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 14.-16.1.2020 465 + alv 17.12.2019 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 28.-30.8.2020 465 + alv 4.9.2020 20031 Kemikaalisuojapukujen huoltajakurssi 18.-20.5.2020 533 + alv 24.4.2020 Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Ensihoito: 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 11.-13.3.2020 898 + alv 7.2.2020 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 6.-8.5.2020 979 alviton 29.3.2020 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 23.-25.11.2020 979 alviton 23.10.2020 Onnettomuuksien ehkäisy: 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 21.-23.1.2020 695 + alv 17.12.2019 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 18.-20.8.2020 695 + alv 12.6.2020 20049 Maatilojen palotarkastus 18.-20.2.2020 590 + alv 27.1.2020 20056 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 17.-19.3.2020 685 + alv 21.2.2020 20001 Valvonnan ja palotarkastuksen peruskurssi 20.-22.4.2020 595 + alv 27.3.2020 20054 Kemikaalivalvonnan peruskurssi 12.-14.5.2020 695 + alv 17.4.2020 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 1.-3.9.2020 585 + alv 7.8.2020 20053 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 29.9.-1.10.2020 210 pv/hlö +alv 4.9.2020 20008 Palontutkinnan peruskurssi (Mikkelissä) 1.-2.4.20120 365 + alv 13.3.2020 20007 Palontutkinnan jatkokurssi 1.-3.6.2020 655 + alv 7.5.2020 20002 Valvonta yritysja laitoskohteissa 20.-22.10.2020 695 + alv 24.9.2020 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 3.-4.11.2020 455 + alv 9.10.2020 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 10.-12.11.2020 660 + alv 16.10.2020 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 24.-26.11.2020 694 + alv 30.10.2020 Pelastustoiminnan johtaminen: 20815 Johtamista ja viranomaisyhteistyötä -seminaari (Vantaalla) 11.-12.3.2020 80 /pvä + alv 28.2.2020 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 23.-27.3.2020 995 alviton 28.2.2020 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 23.-24.3./6.-7.4. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Koulutustarjonta 2020. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh
Meilitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. viim. jakso 27.1.-7.2.2020 3020 alviton 18.12.2019 2. 31.12.) 20.4.-5.6.2020 8550 alviton 7.2.2020 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 11.-13.3.2020 1495 alviton 21.2.2020 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 10.-12.11.2020 1495 alviton 23.10.2020 Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 31.12.) Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita. (Pori) ja 30.3.-3.4.2020 (Kuopio) (hinta vahv. viim. Liitäthän mukaan yhteystietosi.. 0295 453 492. jakso 9.-20.3.2020 (hinta vahv. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. viim. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. KOULUTUSTA PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Seuraa meitä Facebookissa, YouTubessa tai Instagramissa. Sopimushenkilöstökoulutus Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 1. Koulutustarjonta 2020 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. Pelastustoiminta: 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 16.-20.3.2020 995/1326 alviton 14.2.2020 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 5.-9.10.2020 995/1326 alviton 4.9.2020 20045 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 2.-4.6.2020 780/1039 alviton 8.5.2020 20068 +50-vuotiaat palomiehet 28.-30.1.2020 985 alviton 18.12.2019 20068 +50-vuotiaat palomiehet 7.-9.10.2020 985 alviton 11.9.2020 20027 Vaarallisten aineiden peruskurssi 7.-9.4.2020 780 alviton 13.3.2020 20021 Hallipalot 15.-16.9.2020 585 alviton 21.8.2020 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 12.-15.5.2020 795 alviton 24.4.2020 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 31.8.-3.9.2020 795 alviton 7.8.2020 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 3.-5.8.2020 890/1286 alviton 12.6.2020 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 11.-13.8.2020 640 alviton 12.6.2020 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 15.-16.4.2020 580/773 alviton 20.3.2020 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 6.-7.10.2020 580/773 alviton 11.9.2020 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 27.-29.10.2020 765 alviton 2.10.2020 20022 Vesisukelluskurssi (hinta vahv. (Turku), 15.-16.2. 31.12.) 20067 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen) 1390 alviton 10.1.2020 31.1.-2.2. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvä kuva omana tiedostonaan
66 Pelastustieto 9–10/2019 RISTIKKO että PAIVAA vu onna TEH DA K A I K K E M M E huominen turvallisempi M E lupaamme OO OO OO OO OLISI TÄTÄ TEKNOSAFEN VÄKI KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA & TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUNAIKAA!
RISTIKKO että PAIVAA vu onna TEH DA K A I K K E M M E huominen turvallisempi M E lupaamme OO OO OO OO OLISI TÄTÄ TEKNOSAFEN VÄKI KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA & TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUNAIKAA!