9–10/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA TYÖTURVAA liikenneonnettomuuksiin PELASTUSALAN vaaliehdokkaat alueittain VARALLAOLOA EI VOI LOPETTAA – pelastuslaitoksilla huoli oikeustoimista turvallisemman työn puolesta Taistelua
Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin. PÄÄKIRJOITUS • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Tuleeko tuleville päättäjille kiusaus napsaista pois pelastustoimen rahoista soten tarpeisiin. Pelastuslaitokset tulivat alueellisesti kuntien hoidettaviksi lukuun ottamatta Lappia ja Päijät-Hämettä, joissa maakuntaliitot tulivat pelastuslaitosten isänniksi. Murustenkin on sanottu riittävän pelastustoimelle, mutta jos murusista siivotaan pois yksi kerrallaan suuren soten tarpeisiin, eivät vähätkään enää meille riitä.. Erityinen huoli on se, miten valtion antamassa yleiskatteellisessa rahoituksessa käy pelastustoimen suuren soten kyljessä. Ensimmäinen keskeinen vaihe siirtymisessä tapahtuu, kun 23. Poimi listalta pelastusalan ehdokas. Pelastustoimessa tapahtuu historiallinen muutos vuoden kuluttua. tammikuuta valitaan päättäjät 21 hyvinvointialueelle. Siksi valituiksi pitäisi tulla mahdollisimman monta sellaista henkilöä, jotka tuntevat entuudestaan tämän yhteisen alamme. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Nyt perustetaan kokonaan uusi hallinnontaso. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Tiedämme, että esimerkiksi EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus on jokaisessa vaalissa jäänyt alhaiseksi. Nyt erityisesti pelastustoimesta kiinnostuneen äänestäjän kannattaa vaivautua vaaliuurnille. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Ikiaikainen omistajakytkentä kuntiin katkeaa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Teemu Heikkilä Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Yritämme auttaa asiassa julkaisemalla tällaisten henkilöiden nimiä. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Helsingissä kaupunginvaltuutetut päättävät myös jatkossa pelastustoimesta ja sotesta, vaikka rahoitus tuleekin valtiolta. Keskeisessä osassa ovat päättäjät, jotka valitaan historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Pelastuslaitokset siirtyvät sosiaalija terveyspalveluiden kanssa uusille, maakunnallisille hyvinvointialueille. Huolenaiheena on se, kuinka moni äänestää aluevaaleissa. Pelastustoimessa tehtiin 18 vuotta sitten edellinen suuri järjestelmäuudistus. Ja poimia ehdokkaakseen henkilö, joka tuntee pelastusalaa. 9–10/2021 Pelastustieto 3 Tärkeä vaali pelastustoimelle Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tammikuussa valittavat henkilöt päättävät siitä, miten pelastustointa tulevaisuudessa tässä maassa hoidetaan. Nämä vaalit eivät pelastustoimen kannalta ole yhdentekevät
70 Pelastusja turvallisuusoppia lukiosta K U V A : M IK A R IN N E
9–10/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pekon johto vaihtui 24 Yhteinen messuosasto 26 Turvallisuus-messut siirtyi 30 Esa Peltola NRG:n toimitusjohtajaksi 32 Tutkimusmatka väestönsuojeluun 34 Siirtokuljetuksiin oma ambulanssi 46 Tulityöt 48 Mirafoni 54 Mokkatakkimaisteri 56 Liian tummaa paahtoa 58 Hyvinvointialuevaalien ehdokkaat 60 Opinnäytteitä 64 Lehmähissillä ylös ojasta 68 Näistä tykkään: Teija Mankkinen 69 Arkistojen aarteita 74 Pitkästä aikaa kasvokkain 76 Pelastusopiston koulutustarjonta 78 Esa Pulkkinen eläkkeelle 80 Muistoissa 44 Tuli irti katolla bitumikermiä kuumennettaessa 36 Työturvallisuus kuntoon selkein toimintamallein 40 Innovaatiopalkinto: sammutuspeite nielee palomyrkyt 72 Onko väestönsuojelu elintärkeää vai ajanhukkaa. 14 Ismo Rajaniemi tekee varalloloa K U V A : K A IS A S IR É N
Helsinki PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Vuoden 2022 kurssitarjonta tämän lehden sivuilla 76–77. Tiedot on koottu onnettomuustilasto Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Ajankohtaista tietoa CTIF-kilpailusäännöistä 17.1. Teams • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 2022, 25.1. Niitä voi kysellä osoitteesta tulimeri@ matkapojat.fi Eli mukaan mahtuu, ja tällä hetkellä ollaan noin 1 900 risteilijän vahvuudessa”, kertoo koulutuspäällikkö Anssi Lamminen Länsi-Suomen Pelastusalan Liitosta. Vantaa • Sosiaalija terveysalan turvallisuusosaaja -kurssinjohtajien täyd.koul. Jyväskylä • Kivijalkaristeily 2022, 1.4. 6 Pelastustieto 9–10/2021 TAPAHTUMA Kieltolaki teemana Tulimerellä 2022 AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 13 prosentissa vuoden 2020 asuntopaloissa, joista on seurannut palokuolema on ollut toimiva palovaroitin. peruskurssi, 10.2. hoitajakurssi 3.2. Vuosien 2007–2019 aikana osuus on vaihdellut 10:stä 15 prosenttiin. Perjantaina lähdetään Turusta matkaan Baltic Princessillä. (Lähde: Esa Kokki, sisäministeriö. Vantaa • Sprinklerija vesisumulaitt. Matkapojat Oy on ammattilainen matka-alalla. SPEK www.spek.fi • Paloilmoittimen hoitajakurssi 2.2. Tampere • Kouluttajan pedapakki 8.2. Heillä on kokemusta useasta eri charter-risteilykonseptista, joten meillä on hyvä luotto vastuulliseen matkanjärjestäjään. Sieltä vapautui hyttejä jokin verran, kuten normaalinakin vuotena. Vantaa • Alkusammutuskouluttajien. Tulimeri on vuosien saatossa löytänyt aika hyvin muotonsa. Toivotaan, että koronatilanne tai rajoitukset eivät entisestään synkkene.” Lammisen mukaa yhteisöllisyyden vahvistamista on ollut hyvin haastavaa mahdollistaa näinä aikoina. Edelleen toivomme vastuuta kaikilta matkaan lähtijöiltä, ettei sairaana lähdetä reissuun.” Tulimerellä on tällä kertaa teemana kieltolaki ja 1930-luku. Teams • Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kehittämisen seminaari 31.1. KORONAPASSIA HARKITAAN Lammisen mukaan laivoilla on hyvin hoidettu hygieniatoimia koko koronan ajan. virtuaalisesti • Kaikki kurssit www.spek.fi Pandemia on vaikuttanut voimakkaasti alan tapahtumiin, mutta 21.–22.1. Luvassa on taas viihdettä ja sopivasti asiaa. Pääasia ensi vuoden reissulle on se, että ylipäätään päästään matkaan. Tampere • Sammutustekniikan kehittämisseminaari 15.2. 15.2. päästään Tulimeri-risteilylle vuoden tauon jälkeen. ”Tällä hetkellä harkitsemme koronapassin käyttöönottoa Tulimerelle 2022 ja pyörittelemme etenkin sitä, miten tarkastaminen voidaan toteuttaa mahdollisimman jouhevasti. ”Mielestäni se on tulevan tapahtuman tärkein merkitys. Helsinki PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Muutosjohtamisen verkkoluentosarja 17.1. ”Jotenkin se kuulosti sopivalta tähän aikaan. kouluttajien pääkouluttajakurssi 15.2. Vantaa • Paloilmoittimen hoitajakurssi 10.2. Uusimmat tiedot löytyvät osoitteesta www.tulimeri.fi tai www.facebook.com/tulimeri.” Kimmo Kaisto K U V A : K IM M O K A IS T O. ”Ryhmien varausten vahvistuseräpäivä oli marraskuun lopulla. Hämeenlinna • Tulitöiden kurssinjohtajakoul. Toki kuuntelemme ja seuraamme toiveita sekä ideoita koko ajan
Meillä aikuisilla on vastuu lasten ja nuorten turvallisuudesta. Palokunnalla on 20–30 jäsentä, joista aktiivisia 10–15. Tapaamme tänään ministerien Sarkkinen ja Blomqvist kanssa pelastusalan toimijoita. Itse en ole koskaan halunnut näitä lähteä puimaan. Jäsenhakemuksen jättänyt henkilö sai palokunnan logolla varustetun ämpärin. ” Pelastusalan ihmisiltä kysytään aina sitä ”pahinta keikkaa” tai ”mitä kaikkea kamalaa on nähnyt”. Nurmeksen pelastusasema valmistuu ensi vuonna. Kirsi Kaivonen 16.12. ”Meillä on erittäin aktiivinen somevastaava, ja tämä oli hänen ideansa. Hälytysosastoon sen sijaan mahtuisi lisääkin väkeä. Syvästi pahoillani uhrien puolesta toistan lokakuisen viestini toimialallemme. On halunnut suojella myös kysyjää. ” Nurmeksen uuden moduulipelastusaseman harjannostajaisia vietettiin tänään. Toimintaohjelmassamme tartumme tähän. Varsinkin Päivä paloasemalla on kova vetonaula.” Viesti kampanjan taustalla on kuitenkin todellinen: uusia jäseniä kaivataan. ” Olen järkyttynyt päivän uutisista. Vanhan Käpylän VPK:n puheenjohtaja Alarik Rautiala esittelee palokunnan logolla varustettuja ämpäreitä. Konkreettista jäsenhankintaa palokunta kokeili viimeksi marraskuussa ilmaisten ämpäreiden voimalla. P-Savon pel.laitos 18.11. Ilmaiset ämpärit tuntuvat houkuttelevan ihmisiä jonottamaan vaikka mihin”, kertoo palokunnan puheenjohtaja Alarik Rautiala. ”Perinteisten tehtävien lisäksi meillä on Helsingissä eläinpelastusyksikkö, joka myös työllistää meitä.” Palokunnalla ei ole varsinaista erikoistumiskohdetta, mutta siellä harjoitellaan keskimääräistä enemmän pintapelastamista ja ensivastetta, sillä VPK:ssa toimii monia laitesukeltajia ja ensihoitajia. 9–10/2021 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Ämpäreistä vauhtia jäsenhankintaan K U V A : M A R K O LI LJ A ” Sopimuspalokuntalaisten häirintätapaukset ovat järkyttäviä. Keskustelemme keinoista häirinnän torjumiseksi. Helsinkiläinen Vanhan Käpylän VPK on pieni, mutta aktiivinen palokunta. Mutta omaisten suru on kova pala, joka raskaiden tehtävien jälkeen tulee vielä kannettavaksi. ”Kyllä niitä tulee menemään. Kimmo Kohvakka 17.12. Nurmeksen aseman myötä paloasemat muuttuvat pelastusasemiksi koko maakunnassa. Vanhan Käpylän VPK on tällä hetkellä luokiteltu Helsingin pelastuslaitoksen reservipalokunnaksi. Ämpäreiden vaikutuksesta jäsenhankintaan Rautiala tyytyy sanomaan, että ämpäreitä on vielä tarjolla. Rautiala kertoo, että tehtävämäärät ovat siksi hieman pienentyneet, mutta niitä on edelleen keskimäärin neljä kuukaudessa. Kaisu Puranen. Krista Mikkonen 17.12. Niitä on noussut julkisuuteen jo aiemmin tänä syksynä. Vuonna 1916 perustetussa palokunnassa toimii hälytysja nuoriso-osasto, joista jälkimmäinen on toistaiseksi täynnä
Helsingin suuntaan haluan kiittää kollegoita upeista työvuosista, paljon sain nähdä ja kokea! K U V A : A N T T I S A LM IN E N / H E LS IN G IN P E LA S T U S LA IT O S 3 Kun vuoroja tehdään alimitoituksella, hätäpuheluihin vastaaminen viivästyy ja puhelut voivat ruuhkautua. 8 Pelastustieto 9–10/2021 INSTAGRAM siltakylan_vpk Hälytysosaston viikkoharjoituksissa oli vuorossa tieliikennepelastaminen, erityisaiheena ajoneuvon hallittu kääntö pyörilleen pelastusyksikön vinssiä ja paineilmatyynyä hyödyntäen. Marraskuussa minut valittiin Utsjoen asemamestarin virkaan. Moottoritien valmistuttua tehtävämäärät ovat pudonneet ja vakavat onnettomuudet vähentyneet huomattavasti. Toimittaja Sanna Ihalainen elvyttämisestä, Aamulehti 16.12 . Tästä huolimatta toisinaan pelti kolisee edelleen ja osaamista on säännöllisesti pidettävä yllä. Laita puhelin kaiuttimelle ja toimi ohjeiden mukaan. Lähden Lappiin innostunein mielin ja positiivisesti jymyt irti maasta. omien pariin. Näillä näkymin hoidan tehtävää Ivalon asemalta. Koronan rantautumisen aikaan olin talven 2019– 20 virkavapaalla moottorikelkkaoppaana Nellimissä, ja ajatus muutosta vahvistui. Hätäkeskuksilla on vakavia ongelmia, Yle 15.12. Vastaaminen on voinut kestää useita minuutteja. K U V A : P IIA K IIL I Jere kotikonnuille Jyrki ”Jere” Jefremoff sai ensikosketuksen alan töihin 1985 Ranualla. Vielä ennen vuotta 2014 valtatie 7:n kulkiessa Pyhtään kunnan läpi pääosin kaksikaistaisena, muodostivat liikenneonnettomuudet merkittävän osan tehtävistämme. Olen kolttasaamelaista sukua, ja nyt on aika palata ns. Millä mielin muutat. 1 Pulssin tunnustelu on turhaa, jos hengitys on poikkeavaa – heti elvyttämään. Pohjois-Savon pelastuslaitos järjestää palvelunsa uusiksi, Savon Sanomat 26.10. Ensihoito on ollut vahvasti mukana pitkällä uralla. Haastateltavien mukaan jonossa on ollut pahimmillaan kymmeniä hätäpuheluita. Pelastustyön haasteet ovat toisenlaisia esimerkiksi etäisyyksien ja sääolojen takia. Miksi nyt Lappiin. 2 Pelastuslaitoksen laskeman viiden eri vaihtoehdon mukaan sen on lisättävä pelastajia keskuskaupunkien ulkopuolella niin, että lisäyksestä aiheutuu vähimmillään 915000 euron vuosittaiset lisäkulut ja korkeimmillaan 3,2 miljoonan euron lisäkulut nykyiseen verrattuna. Hätäkeskuspäivystäjä auttaa. Terveydenhoitoalan koulutuksen jälkeen hän valmistui palomieheksi -89 Helsingissä, jossa sai myös paloesimiehen opit. #siltakylanvpk #sopimuspalokunta #tieliikennepelastaminen #kymenlaaksonpelastuslaitos AJASSA MITÄ KUULUU. Kallion asemalla oli myös ympärillä 30-päinen joukko työkavereita. POIMINNAT
Miksi näin, Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala. Aineiston käsittely nähtiin mahdolliseksi toteuttaa myös toisaalla, esimerkiksi Työterveyslaitoksessa. Uusiksi hallituksen jäseniksi ja palvelualueiden puheenjohtajiksi valittiin ensihoitopalveluiden palvelualueelle pelastuskomentaja Jani Pitkänen ja turvallisuuspalveluiden palvelualueelle pelastusjohtaja Juhani Carlson. Pelastusopiston hankehakemusta pidettiin aiheeltaan ajankohtaisena ja tärkeänä. Tutkimuksen arkaluonteisuuden vuoksi esimerkiksi kyselyn toteuttamiseen liittyneet eettiset pohdinnat ja kysymykset tietosuojasta jäivät vielä osin avoimeksi. Turvallisuuspalveluiden palvelualueelle palkataan ensi vuodeksi päätoiminen sihteeri.. Hallituksessa jatkavat vuoden 2022 ajan jäseninä pelastustoiminnan palvelualueen vetäjä, pelastusjohtaja Markus Aarto ja tukipalveluluiden palvelualueen vetäjä, pelastusjohtaja Jukka Koponen. AJASSA TILASTO Harri Setälä uusi puheenjohtaja Asuntopaloissa, joissa ihminen kuolee, toimiva palovaroitin on ollut keskimäärin 12 prosentissa paloista. (LÄHDE: ESA KOKKI, SISÄMINISTERIÖ. Vakavissa loukkaantumisissa toimiva palovaroitin on ollut keskimäärin 36 prosentissa. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmän toiminta oli kuitenkin vielä hakuvaiheessa kesken eikä pelastusalan tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma ollut valmistunut. Palopäällystöliiton vuoden 2021 hankkeessa asian edistämistä pidettiin hyvänä ja tarpeellisena. Esimerkiksi vuoden 2021 Suomen Palopäällystöliiton hanke Tasa-arvoja yhdenvertaisuustyön työkalupakki pelastusalalle, vuoden 2019 Pelastusopiston hanke Pelastustoimen henkilöstön työssään kohtaama seksuaalinen häirintä sekä vuoden 2018 SPPL:n Pelastustoimen naisverkoston mentorointi -hanke jäivät ilman rahoitusta. Asuntopaloissa, joissa ihminen loukkaantuu lievästi, toimiva palovaroitin on ollut keskimäärin 49 prosentissa. TIEDOT ON KOOTTU ONNETTOMUUSTILASTO PRONTOSTA) Kun palovaroitin toimii, henkilövahingot ovat lievemmät Henkilövahinkoja aiheuttaneiden tulipalojen osuus (%), joissa palovaroitin toimi vuosina 2014–2021 Palosuojelurahastolta avustusta hakeneet yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät hankkeet eivät ole saaneet avustusta viime vuosina. Vuoden 2021 osittaiset tiedot tammi–marraskuulta. Suomen Palopäällystöliiton Pelastustoimen naisverkoston mentorointihankkeen tutkimussuunnitelmaa arvioitiin vielä osin keskeneräiseksi. Rahasto on monin eri tavoin tukenut hankkeita, joilla laaja-alaisesti tuetaan eri väestöryhmien paloturvallisuutta, kuten Paloturvallisuuteen liittyvien symbolien selkoviitotut käännökset selityksineen (Kuurojen liitto), Kidisafe – Varhaiskasvatuksen paloturvallisuus ja turvallisuusviestinnän vaikuttavuus (Turun yliopisto), Kotona asumisen turvallisuustason vaatimusmalli KAT3 (Etelä-Karjalan pelastuslaitos), EVAC-mittari – RAI-arviointimenetelmän työkalu asiakkaiden poistumisturvallisuuden arviointiin (Pirkanmaan pelastuslaitos). Nykyinen puheenjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnasta siirtyy varapuheenjohtajaksi. 9–10/2021 Pelastustieto 9 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Henkilövahinkoja aiheuttaneiden tulipalojen osuus (%), joissa palovaroitin toimi vuosina 2014-2020 Suomessa Kuolema Vakava loukkaantuminen Lievä loukkaantuminen HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi yhdenvertaisuus tutkimukset eivät saa rahoitusta. Palosuojelurahasto pitää yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvää tutkimustyötä tärkeänä. Kaisu Puranen Kuva: Pixabay Pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta valittiin ensi vuodeksi kumppanuusverkoston uudeksi puheenjohtajaksi. Kuinka tärkeänä näette pelastustoimen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa selvittävän ja edistävän tutkimustyön
PELASTUSALAN MAAILMA 51°30’8 P 9°56’3 L Kadut tulvivat Lontoossa rankkasateen seurauksena tämän vuoden lokakuun alussa. Palomiehet siivosivat katuja vedestä ja auttoivat kansalaisia turvaan sateen tulvimilta kaduilta. Kuva: Eyevine/Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
Epäselvää on vielä se, miten toiminta rahoitetaan hyvinvointialueella. 12 Pelastustieto 9–10/2021 Pekon johto vaihtui – toiminta jatkuu Helsingin pelastuskoulun toiminta jatkuu, ja samalla vaihtui myös koulun johto. Waitinen tuli muutamaa vuotta aikaisemmin pedagogiseksi asiantuntijaksi, kun koulussa perustettiin valistusryhmä. Tosin köydestä tuli nyt hieman pehmoisempi ja joustavampi”, Waitinen naurahtaa. ”Ei koulun toiminta vieläkään ole täysin turvattu. Löysässä hirressä roikutaan edelleen. AJASSA H elsingin pelastuskoulun johto vaihtui, kun rehtori Matti Waitinen on jäämässä eläkkeelle ja Jari Lempinen aloitti uutena koulun johtajana parisen kuukautta sitten. Hän aloitti koulun rehtorina parikymmentä vuotta sitten. Silloinen pelastuskomentaja Kari Lehtokangas pyysi opettajataustaista Waitista rehtoriksi, kun edeltäjä Erkki Matti Waitinen (vas.) siirtää pelastuskoulun johtajan viestikapulan Jari Lempiselle. Nyt vielä odotellaan, miten koulutuksen rahoitus järjestetään, kun valtion rahoittamat hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023. He ehtivät tehdä pitkään yhteistyötä.. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä koulu sai tulevaisuudelleen jonkinmoisen varmistuksen, kun toimilupaa jatketaan edelleen. Teksti ja kuva: Esa Aalto Opisto ja koulu tarvitsevat yhteistyötä
Kouluttajan työn ohessa olen työskennellyt myös päivystävänä palomestarina”, Lempinen kertoo. Korkki pyysi kurssinjohtajaksi vuonna 2004 ja siitä alkoi kouluttajan urani. Sellainen on opistoonkin lähetetty, mutta minkäänlaista palautetta siihen ei ole saatu. ”Hakijat haastatellaan ja pidetään sovelluskokeet. Nyt voin hyvillä mielin jäädä eläkkeelle. ”Olemme valmiita keskustelemaan koulutuksen kehittämisestä. Matti Waitisen mielestä koulu ja opisto tarvitsevat yhteistyötä. Haluamme luoda täällä oman ”pekohengen”. Hän valmistui palomieheksi 1980-luvun alussa. Pelastusopistossa tähdätään valtakunnalliseen osaamiseen eikä yksilöidä koulutusta tietyille alueille, mikä on toki järkevääkin.” Lempinen ja Waitinen ymmärtävät kuitenkin rahoituksen merkityksen. Toivottavasti tilanne siltä osin nyt korjautuu. Meille on väliä sillä, ketkä koulutukseen valitaan, koska heistä tulee työkavereita.” Waitinen harmittelee sitä, että hakijamäärät ovat parin viime vuoden aikana pudonneet koulun lopettamisuhan takia. Rahapula on vaikuttanut kielteisesti aiempaan hyvään yhteistyöhön. ”Siellä ei ehkä ymmärretä Helsingin erityispiirteitä. Tarpeen vaatiessa voimme antaa oppilaille myös henkilökohtaista oppilaan ohjausta. ”Pystymme valitsemaan opiskelijavalinnassa parhaat raaka-aineet ja jalostamaan niistä paras lopputulos. Aikaisemmin meiltä oli edustaja myös opiston neuvottelukunnassa. Työlle on loistava jatkaja, täällä on hyvinvoiva työyhteisö ja toimiluvan jatko oli helpottava tieto.” Jari Lempisellä on puolestaan palomiestausta. Jari Lempinen painottaa myös, että koulussa opetusta pystytään muuttamaan notkeasti oppilaiden tarpeiden mukaan. ”Jos huomataan oppilaan kehittymisessä tai tasossa tarvetta puuttua, voimme niin heti tehdä ja saada opiskelija mukaan. Paras tapa tutustua toistemme toimintaan voitaisiin saada aikaan esimerkiksi opettajavaihdoilla.” Sisäministeriö teettää pelastuskoululla ulkopuolisen auditoinnin ensi vuonna. Siitä syttyi kipinä kouluttamiseen. ”Jos se on ainut keino jatkaa pelastuskoulun toimintaa myös hyvinvointialueella, niin sitten voimme olla osa Pelastusopistoa.” He katsovat, että alueellista koulutustoimintaa pitäisi mahdollisesti olla myös enemmän, jotta lähitulevaisuuden koulutustarpeet voidaan täyttää. Paloesimieheksi hän valmistui vuonna 1995 ja päällystökurssilta 2000-luvun alussa. Meihin on myös vaikuttanut pelko siitä, että koulun toiminta lopetetaan.” Jari Lempisen mukaan halua on yhteistyöhön. ”Valitettavasti se on vuosien saatossa jäänyt. ”Helsingin erityispiirteet otetaan silloin huomioon täydennyskoulutuksessa.” KOTIKEITTIÖ Matti Waitinen kuvailee pelastuskoulua kotikeittiöksi. Myös tehtävämäärät ja -kenttä ovat erilaisia kuin maaseutualueilla. TUKIOPETUSTA Matti Waitinen painottaa myös tukiopetuksen merkitystä. Uudenmaan laitosten HIKLU-alueen kouluttajakin se voisi olla, mutta siihen tarvitaan lisää resursseja kurssien määrän ja koon perusteella. 9–10/2021 Pelastustieto 13 Täällä kotikeittiö, siellä laitoskeittiö. Samalla selvitetään myös koulutuksen kustannukset.. Olemme saaneetkin palautteen, että täältä valmistuneet opiskelijat ovat hyvin valmistuneita työelämään”, Lempinen sanoo. Waitinen sanoo, että siihen myös satsataan. ”Tämä on ollut elämäni paras työpaikka. ”Nyt Matti kysyi kiinnostustani koulun johtajaksi. Meillä opetus räätälöidään tarpeen mukaan. RAHOITUS RATKAISEE Jari Lempinen ei välttämättä pitäisi hyvänä sitä, jos Pelastusopisto ohjaisi ja valvoisi pelastuskoulun toimintaa. ”Se on toki erilainen kuin opistossa. Koulun ylläpitäminen ja kehittäminen kiinnostaa, nyt kun saimme jatkon toimiluvallekin.” Lempinen katsoo, että rahoitus tullee viemään pelastuskoulussa annettavaa opetusta lähemmäs opistossa annettavaa opintomäärää. Lempinen pitää hyvänä, että valinnassa on ainakin tähän asti saatu laadukas opiskelijajoukko. Sitä varten on yksi kurssinjohtajista pätevöitymässä ammatilliseksi erityisopettajaksi. AJASSA Jaakkola jäi eläkkeelle. ” Jari ”Korkki” Korkiamäki pyysi harjoitusmestariksi vuonna 1997. Ehkä tässäkin voisi käyttää keittiövertailua: täällä on kotikeittiö ja siellä on laitoskeittiö”, Waitinen sanoo. Waitinen kiistää, että koululta puuttuisi oma opetussuunnitelma
14 Pelastustieto 9–10/2021 Ei varaa lopettaa 14 Pelastustieto 9–10/2021 Sodankylän VPK tekee mielellään varallaoloa. Kuvassa ryhmänjohtajat, hälytysryhmän jäsenet Ismo Rajaniemi (vas.), Jussi Pääkkölä, Vilho Varonen ja Markus Yliriesto.
9–10/2021 Pelastustieto 15 VARALLAOLO Ei varaa lopettaa 9–10/2021 Pelastustieto 15
Turistisesonki ja karut olosuhteet tietävät tehtäviä myös Sodankylän VPK:lle. Vähemmällä väkimäärällä tämä kävisi nopeasti liian raskaaksi.” Palokuntalaiset saavat varallaolosta päivystyskorvauksen, eli 42 prosenttia Välitilassa Varallaolojärjestelmä on muutoksessa. Lähde: www.finlex.fi. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. • Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. ”Ringissä on tarpeeksi porukkaa, eikä varallaolo käy liian kuormittavaksi kenellekään. 16 Pelastustieto 9–10/2021 VARALLAOLO S odankylässä Keski-Lapissa elohopea on ehtinyt käväistä jo 30 pakkasasteessa marras-joulukuun vaihteessa. Hälytysryhmässä toimii noin 30 jäsentä, joista noin 20 on mukana varallaoloringissä. ”Ei se älyttömän kuormittavaa ole. • Varallaolon aikana työntekijän on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Lukuisissa työtuomioistuimen päätöksissä varallaolo on katsottu työajaksi. Toiset tekevät vuoroja mielellään enemmän, toiset vähemmän. Vuoronvaihtojakin on helppo sopia”, sanoo ryhmänjohtaja Ari Seppälä. Tekstit: Kaisu Puranen · Kuvat: Kaisa Sirén Varallaolo • Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Aktiivisella palokunnalla on iso joukko vastaamassa hälytyksiin. Palokuntalaiset ovat tyytyväisiä systeemiin. Pelastuslaitoksilla ei ole varaa maksaa varallaolosta täyttä palkkaa, joten sitä ollaan muuttamassa tai lopettamassa pitkin Suomea. Pelastuslaitokset pyrkivät minimoimaan riskit miljoonien eurojen takautuvista palkkasaatavista. Varallaoloa tämäkin sopimuspalokunta tekee, eikä se näillä näkymin ole poistumassa minnekään. Varallaoloa voi tehdä kotoa käsin, lähtövalmiusaika on 10 minuuttia. Palokunnan päällikkö Jussi Pääkkölä kertoo, että palokuntalaiselle tulee varallaoloviikonloppu noin kerran kahdessa kuukaudessa. Sitä tehdään vain viikonloppuisin perjantain iltakuudesta maanantain aamukuuteen. Sodankylässä varallaoloa on helppo pyörittää 20 hengen voimin. Syrjäseuduilla sopimuspalokuntien varallaolon on pakko jatkua, sillä rahaa päätoimiseen väkeen ei ole. Monessa muussa Suomen pelastuslaitoksessa tilanne on toinen
Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta JHL:ltä kerrotaan, että myös sen jäsenistä reilut 70 päätoimista henkilöä on riitauttanut varallaolonsa. Liiton lainopillinen erityisasiantuntija Hannu Moilanen kertoo, että ensimmäiset korvaukset, yhteensä noin 100000 euroa, ovat jo menneet maksuun. Sodankylän VPK:ssa riittää kuitenkin ymmärrystä varallaoloriidat oikeuteen vieneille. ”Ei tämä ihan työn tasoista hommaa ole, sellaista, että täydellä tuntipalkalla tehtäisiin”, arvioi Pääkkölä. ”Varallaolo halutaan varmasti lopettaa, jos on pienikään mahdollisuus, että joku tekee siitä ison käräjäjutun.” Palokuntalaiset korostavat, että heidän toimintatapaansa on vaikea verrata muihin pelastuslaitoksiin. 9–10/2021 Pelastustieto 17 VARALLAOLO Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön palkasta. Uutena ilmiönä Moilanen mainitsee, että varallaoloriidoista on poikinut pelastuslaitoksilla työsyrjintää. ”Varallaolosta on siirretty pois hen. Heidän mielestään varallaolo ei ole työaikaa. ”Lapin pelastuslaitoskin on iso, ja jokuhan niitä linjoja vetelee. Mutta meillä ei ole tarvetta riitauttaa asioita tai hakea muutosta”, Pääkkölä sanoo. Riidat koskevat kahdeksaa pelastuslaitosta. YLI SATA TAPAUSTA Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n edunvalvontajohtaja, lakimies Pasi Jaakkola kertoo, että liitolla on noin 70 pelastusalan päätoimista työntekijää koskevaa varallaoloriitaa meneillään työtuomioistuimessa. Pääkkölä ymmärtää myös työnantajan riskin. ”Kun sivusta seurasi meidänkin päätoimista henkilöstöä, niin kyllähän sen näki, että se kuormittaa”, Seppälä sanoo. ”Juttuja on myös tullut lisää, ja paraikaa tarkastelemme, mitä niille tehdään.” Moilanen arvioi, että sopimuspalokuntalaisia koskevia oikeusriitoja on ollut koko maassa vireillä noin 50. Osa niistä on ratkaistu, ja sopimuspalokuntalaisetkin ovat saaneet korvauksia
Siinä ollaan jatkuvasti sidottu työhön tai hälytykseen, joka ehkä tulee.” Varallaolojärjestelmän lopettaminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntiin ja samalla palokuntalaisten jopa tuhansiin euroihin nouseviin varallaolokorvauksiin. Koko pelastuslaitoksen henkilöstölle on lanseerattu syyskuusta alkaen aktivointikorvausjärjestelmä. Niiden yhteissumma on noin 25 miljoonaa euroa. Koposen mukaan kaikkiaan pelastuslaitokselle on tullut reilut 130 vaatimusta takautuvista palkkasaatavista. Tällä hetkellä muun muassa Jokilaaksojen pelastuslaitokselta vaaditaan noin 20 vaatimuksessa yhteensä noin 2,6 miljoonan euron jälkikäteisiä palkkasaatavia varallaoloajalta. Esimerkiksi työtuomioistuimen vä lipäätöksessä kesäkuussa 2021 katsottiin, että varallaolo Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilla on ollut työaikaa. ”Se ei ole hyväksyttävä työmuoto. kilöitä, jotka ovat riitauttaneet varallaolonsa.” Tällaisia syrjintäjuttuja JHL:llä on vireillä kymmenkunta. Oikeus katsoi, että työntekijän viiden minuutin valmiusajalla tehty varallaolo on työaikaa. Pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo, että palomiesten työtuomioistuimessa käsittelyssä olevat vaatimukset ovat yhteensä 1,2 miljoonaa. Se ei ole vapaa-aikaa eikä työaikaa. ”Toivoisimme, että työnantaja käyttäisi harkintaa, eikä lähtisi tekemään yksioikoisia ratkaisuja ja siirtämään henkilöä varallaoloringistä pois.” EROON SEKATYÖMUODOSTA Ratkaiseva käänne varallaoloissa tapahtui vuonna 2015, kun korkein oikeus antoi päätöksen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa tehdystä varallaolosta. Sodankylän VPK:n Markus Yliriesto (vas.) ja Vilho Varonen pakkaavat 76 millimetrin letkua kehikkoon käytettyjen tilalle seuraavaa hälytystä varten. KYMMENIEN MILJOONIEN SAATAVAT Jo ratkaistuissa oikeusjutuissa varallaoloa on tulkittu työajaksi, ja pelastuslaitoksia on tuomittu maksamaan miljoonaluokan palkkasaatavia työntekijöilleen. ”Tämä oli SPAL:n ajama kanne. On heidän ja työnantajan välinen asia, jos he varallaoloon sitoutuvat ja sitä haluavat tehdä”, Jaakkola sanoo. 18 Pelastustieto 9–10/2021 Se ei ole hyväksyttävä työmuoto. Pohjois-Savossa viiden palomiehen varallaolo katsottiin työajaksi. ”SPALilla ei ole kantaa siihen, miten pelastuslaitos järjestää sopimuspalokuntalaisten hälytykset. VARALLAOLO. SPAL:n näkemyksen mukaan varallaolo on sekatyömuoto, josta pitää päästä eroon. Sen jälkeen lähdimme kartoittamaan, kuinka paljon varallaoloa on, ja miettimään, olisiko tässä keino päästä kokonaan siitä eroon”, Pasi Jaakkola kertoo. Pelastuslaitos on aloittanut aikaisemmin paljon käytetyn varallaolojärjestelmän ajamisen kokonaan alas ja pyrkinyt korvaamaan sen päätoimisella valmiudella
Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin. Adaptiivinen Prodex FIREscape –paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. Valitsesuunta.fi Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Haavemaa Pelastustieto 12_2021.indd 1 15.12.2021 11.43.59 VARALLAOLO
Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla varallaoloa tekevät ainoastaan vakinaiset viranhaltijat. Toistaiseksi meillä ei ole mahdollisuutta korvata sitä millään tavalla. 20 Pelastustieto 9–10/2021 ”Siitä on yritetty tehdä mahdollisimman reilu ja sellainen, että se kannustaa suorituskyvyn ylläpitoon, aktiivisuuteen ja kouluttautumiseen”, sanoo pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. Satakunnassa varallaoloa ei tehdä lainkaan. Keski-Suomessa on joka päivä 54 henkilöä varallaolossa, ja sitä tekevät ryhmänjohtajat sekä sammutusmiehet, jotka koostuvat pääosin sopimushenkilöstöstä ja yksittäisistä päätoimisista henkilöistä. Paloasemat muodostavat keskuskuntien ympärivuorokautisten asemien kanssa toimintavalmiuden rungon. Ammattihenkilöstöstä varallaoloa on tehnyt 42 henkilöä, sopimuspalokunnista 249. Varallaolon jatko on vielä avoin. PUOLEN TUNNIN VALMIUSAIKA Etelä-Savon pelastuslaitoksella meneillään on kaksi oikeusjuttua, joissa neljä päätoimista viranhaltijaa hakee korvauksia ennen vuotta 2015 tehdystä varallaolosta. Luku sisältää sopimushenkilöt, jotka on rekrytoitu määräaikaiseen palomiehen virkasuhteeseen. Uusia ympärivuorokautisia paloasemia ollaan perustamassa seitsemän keskisuuriin kuntiin ja niiden ympäryskuntiin. On niitäkin kavereita, jotka pitävät varallaoloa parempana järjestelmänä pienellä paikkakunnallaan, kun siellä asuvat ja voivat toimia kotoaan käsin”, kertoo pelastuspäällikkö Paavo Tiitta. Suomen sopimuspalokuntien liitossa uskotaan, että varallaolo ei ainakaan ole kokonaan loppumassa valtakunnasta. Valtaosalla on henkilökohtainen työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Sillä turvataan kansalaisten avunsaanti, ja lisäksi se on yksi motivaattori”, sanoo Suomen sopimuspalokuntien liiton asiantuntija Markku Kallio. Pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, että varallaoloa tehdään paljon edelleen ja sitä on tarkoitus tehdä vastakin lähinnä sopimuspalokuntalaisten voimin. Osassa pelastuslaitoksista varallaoloa tekee nykyisin vain päällikkötaso. Kokonaisuus arvioidaan uuden palvelutasopäätöksen valmistelun yhteydessä. ”Sellaista rahaläjää ei ole, jolla varallaolo pystyttäisiin poistamaan. Toisaalta pelastuslaitokselle sopimuspalokuntalaisten varallaolo on halpaa. Nykyisin päätoiminen henkilöstö tekee varallaoloa vain yksittäistapauksissa, kuten silloin, VARALLAOLO. ”Meillä on ollut kohtuullisen paljon varallaoloa, emmekä voi elää sellaisen oikeuskäytännön kanssa, jossa on koko ajan epäselvyyttä siitä, tuomitaanko varallaolo jossakin vaiheessa työajaksi vai ei. Varallaolon kriteerinä on henkilön oma suostumus ja 30 minuutin vasteaika. Näin toimitaan esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Oulu-Koillismaalla. Alueella on 30 paloasemaa, joista 27:llä on mukana sopimushenkilöstöä. Haapanen arvioi, ettei nykyistä varallaolojärjestelmää voi säilyttää viimeaikaisten tuomioistuinten ratkaisujen valossa. Syrjäseuduilla varallaolokorvaukset voivat nousta muutamiin tuhansiin euroihin henkilöä kohden, mikä itsessään on motivaatiotekijä. VARALLAOLOKORVAUS MOTIVAATTORI Pohjois-Savossa varallaolorinkeihin kuuluu tällä hetkellä päätoimisista henkilöistä noin 55. ”Ikävä kyllä moni uskoo, että se olisi loppumassa, mutta ei sitä voida lopettaa. Varallaolo jatkuu toistaiseksi uusia ympärivuorokautisia paloasemia tukevana toimintamallina. Se ei ole tervettä elämää julkiselle organisaatiolle eikä henkilöstöllekään.” Haapanen ei halua lähteä myöskään väljentämään varallaolon toimintavalmiusaikoja. ”Kun otetaan huomioon kiireelliseen pelastustoimintaan liittyvät toimintavalmiusvaatimukset ja 30 minuutin varallaolovaatimus, näen, että siinä on jonkin sortin ajallinen ristiriita.” LOPETTAMINEN MAHDOTONTA Lapissa pyritään siihen, että varallaolo loppuu vakituiselta henkilöstöltä viimeistään helmikuussa 2022, kun taas sopimuspalokunnat jatkavat sitä. Pelastuslaitosten sopimuspalokunnat tekevät edelleen varallaoloa karkeasti arvioituna Keski-Suomen korkeudelta pohjoiseen. nissä kunnissa toimivaa aktiivista vakija työsopimussuhteista henkilöstöä ja antaa mahdollisuus henkilöille tehdä nykyistä, vuosikymmeniä vanhaa järjestelmää, mikäli haluavat. On sovittu, että sopimushenkilöstön varallaolovelvoitteista neuvotellaan ensi vuonna ja pohditaan, miten järjestelmää kehitetään niin, että se vastaisi kaikkia lain kirjaimia.” Tarkoitus on palkata harva-alueelle 16 uutta operatiivista henkilöä vuoden alussa korvaamaan ammattihenkilöstön varallaolon poistumista. Pelastuslaitoksella on noin 155 työntekijää, sopimuspalokuntalaisia on noin 700. ”Tällä halutaan kehittää nykyistä järjestelmää ja alueellista toimintavalmiutta, mutta toisaalta ylläpitää pieSellaista rahaläjää ei ole. Pohjois-Karjalassa varallaolon kokonaismäärää on vähennetty ja sen vaatimuksia on kevennetty. SSPL:n laskelmien mukaan sopimuspalokuntien varallaolon kustannukset koko maassa ovat noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Pelastusjohtaja Markus Aarto sanoo, että Lapissa noin puolet tehtävistä hoidetaan joko puhtaasti tai pääosin sopimuspalokuntien voimin
Atexor Oy • Bronto Skylift Oy Ab • Dafo Oy • Dräger Suomi Oy • Elektro-Arola Oy • Erikoislaukku Oy • Firesafe Finland Oy Hygio Oy • JPT Jaskari Oy • Juha Snell Oy • Lamor Corporation Oy • MilTest Oy • Pivaset • Peltaco Oy • Pig-Farmi Oy Pig Enviro Polarsafety Oy – Interspiro • Presto Paloturvallisuus Oy • Rauplan Oy • Rescari Oy • Saurus Oy • Sammutustekniikka Oy Sarco Oy • Savon Palokalusto Ky • Scania Suomi Oy • Sea Safety Scandinavia Oy Ltd • Tamrex Oy • Teknosafe Oy Telko Oy • Thinger Solutions Oy • TR-Vesitykit Oy • Turvata Oy • Ursuit Oy • Veho Group Oy Ab • Veikko Nummela Oy Veljekset Kulmala Oy • Vema Lift Oy • Viking Life-Saving Equipment Oy • Volvo Finland Ab • YTM-Industrial Oy SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y. Autoilijankatu 8, 20780 Kaarina www.sply.fi Rauhallista joulua ja onnea uuteen vuoteen! VARALLAOLO
Tuolloin palomiehenä toiminut Pellikka asui Kuopiossa, mutta kävi töissä päivävuorossa 50 kilometrin päässä Suonenjoen asemalla. Lokka kertoo, että varallaoloa on muutettu vähemmän sitovaksi. Osalla Etelä-Savon asemista on nostettu palvelutasoa niin, että osa päätoimisesta henkilöstöstä on siellä ympäri vuorokauden töissä, ja pelastustoimen toimintavalmiutta on parannettu. Ja minä olin vieläkin siellä.” Varallaolosta ei myöskään kertynyt vapaita, vaan viikon jälkeen Pellikka meni normaalisti töihin. Kuva: Teemu Heikkilä. ”Ei siinä oikein ollut muuta vaihtoehtoa. ”Tässä ollaan isojen ja periaatteellisten kysymysten äärellä. ”Se ei ole mistään näkökulmasta hyvä asia. Varsinainen oikeusistunto oli kolmisen vuotta sitten. Varallaolo kytkeytyy pelastustoimen palvelutasoon ja toimintavalmiuteen. Lisäksi varallaolon sitovuutta on väljennetty niin, että se ei aiheuta liian voimakasta kuormitusta tai sidonnaisuutta työtehtävään, eli sitä ei katsota työajaksi. Perimmäinen kysymys on, miten nopeasti apua saadaan ja mikä on riittävä taso ja suorituskyky. ”Kysymys on rajankäynnistä, millaisia velvoitteita työnantaja voi laittaa lepoajalle, koska varallaolo ei lähtökohtaisesti ole työaikaa.” Varallaoloa on nyt punnittu niin kansallisessa kuin kansainvälisessä EU-tuomioistuimessa. Tapaus eteni oikeuteen asti. Minä lähdin ihan yhtä nopeasti hälytyksille, ja lisäksi olin siellä viikon.” ”Tuntui myös tympeältä, että he lähtivät seuraavana aamuna pois töistä, pitivät kolme vapaapäivää ja tulivat takaisin töihin. VARALLAOLO. Tilanne Suonenjoen asemalla jatkui samanlaisena ainakin siihen saakka, kun Pellikka työskenteli siellä. ”Se ei todellakaan ole pelkästään lähtövalmiudesta kiinni. Työtuomioistuimesta tuli välipäätös kesäkuussa. Hän lähti sieltä vuonna 2016. ”Oikeustajuuni ei mennyt, että toiset saavat samasta hommasta täyttä palkkaa, minä en. Hän sai varallaolosta arkena 37 prosenttia ja viikonloppuna 40 prosenttia tuntipalkasta, vaikka käytännössä lähti samoille hälytyksille kuin asemalla vuorokausirytmissä työskennelleet ensihoitajat. Nyt Pellikka odottelee, miten lopullisten palkkasaatavien kanssa käy. Pellikka teki varallaoloja Suonenjoella kuusi-seitsemän vuotta. ”Olemme muuttaneet pelisääntöjä tässä kuuden-seitsemän vuoden aikana. ”Työtuomioistuin on odotellut EU-tuomioistuimen päätöksistä suuntaviitteitä”, Pellikka sanoo. Ensin lakimiehet yrittivät sovitella asiaa työnantajan ja kaupungin kanssa, mutta neuvottelut eivät johtaneet mihinkään. 050 597 2939 info@karnao y.. Lokka muistuttaa, että lisäksi sitovuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, tehdäänkö työtä kotoa vai paloasemalta käsin, tuleeko henkilölle paljon tehtäviä varallaoloaikana, kuuluuko varallaoloon henkilön vapaa-ajan käyttöä rajoittavia varusteita ja kuinka usein varallaolojaksoja on henkilön vapaa-ajan käyttöön nähden. Pitkään kestäneestä oikeudenkäynnistäkin on tullut oma stressinsä. Nyt ollaan jo paljon viisaampia ja ymmärretään, milloin varallaolo muuttuu työajaksi.” Lokan mukaan työnantaja ei kuitenkaan voi käyttää järjestelmää, joka sisältää riskejä useiden miljoonien takautuvista palkkasaatavista. Lisäksi hän teki asemalla kerran kuukaudessa viikon pituisen varallaolon. Ymmärsihän sen, että jollakin tavalla valmius piti hoitaa.” Varsinais-Suomen työtuomioistuimen päätöksen myötä myös Pohjois-Savossa herättiin toimimaan. Varallaolon toimintavalmiusaika lähti viidestä minuutista. Tekniikka ja koulutusasia t: Ari Piela p. MAESTRO® S RESCUCENDER TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Tilaukset ja tarjouspyynn öt: Esa Kärnä p. 22 Pelastustieto 9–10/2021 ?tuo?eet suoraan maahantuojalta PUTOAMISSUOJAUKSEEN: • VARUSTEET • TEKNIIKAT • TARKASTUKSET www.karnaoy.. Esimerkiksi liikenneonnettomuuteen lähdettiin yhtä aikaa, he ambulanssilla ja minä paloautolla. Sen mukaan Pellikan ja neljän muun henkilön varallaolo on ollut työaikaa. 040 523 0970 ari.piela@ka rnaoy.. Jokainen tapaus on erilainen, ja viime kädessä tuomioistuin arvioi kokonaisuuden kannalta, onko varallaoloaika ollut liian sitovaa.” Lokan mukaan lähtövalmiusajan muuttaminen 30 minuuttiin ei ole toistaiseksi aiheuttanut merkittävää viivettä avunsaajien kannalta. Ei kustannusten, ei työnantajan, eikä myöskään henkilöstön. ”En nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa työpaikkaa, että pääsen varallaolosta eroon.” On toimittu väärin, jos maksettavaa tulee, sanoo Seppo Lokka. Nyt toimintavalmiutta ja eri riskialueiden toimintavalmiusaikoja on peilattu isojen kaupunkien kautta, mutta yhtä lailla kysymys kuuluu harvaan asutuille alueille.” VASTOIN OIKEUSTAJUA Ylipalomies Joona Pellikka on yksi 13 palomiehestä, jotka vuonna 2015 riitauttivat oman varallaolonsa Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. Silloinhan on toimittu väärin, jos tulee maksettavaa jälkikäteen.” MUUTAKIN KUIN LÄHTÖVALMIUS Etelä-Savossa varallaolon ongelmiin on ainakin pari ratkaisua. Sitten se kasvoi 15 minuuttiin ja nyt se on puoli tuntia.” Kiireellisen toiminnan ja varallaolon yhdistäminen on haasteellista. Yleensä varallaolon sitovuudesta puhuttaessa tarkoitetaan lähtövalmiutta. JHL:in lakimiesten mukaan Pellikan ja muiden alueen palomiesten tapauksessa saattoi olla aineksia oikeuteen asti. jos valmiutta kohotetaan esimerkiksi myrskyssä. ”On tullut paljon oikeuskäytäntöä ylipäätään työajan tulkintoihin liittyen
?tuo?eet suoraan maahantuojalta PUTOAMISSUOJAUKSEEN: • VARUSTEET • TEKNIIKAT • TARKASTUKSET www.karnaoy.. Tekniikka ja koulutusasia t: Ari Piela p. VARALLAOLO. MAESTRO® S RESCUCENDER TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Tilaukset ja tarjouspyynn öt: Esa Kärnä p. 050 597 2939 info@karnao y.. 040 523 0970 ari.piela@ka rnaoy.
Dräger HPS® SafeGuard: on erittäin kevyt peruskypärä paloja pelastuspalveluille. Messuosastollamme on tilaisuus nauttia myös pienpanimon erikoiskahvista.. tammikuuta Helsingin messukeskuksessa. Dräger BG ProAir: on suunniteltu käytettäväksi tilanteissa, joissa tarvitaan pitkää toiminta-aikaa. Dräger UCF FireVista: on pienikokoinen, kevyt ja kestävä lämpökamera. Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan harjoitella erilaisia vaaratilanteita ja niiden ehkäisyä turvallisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. 24 Pelastustieto 9–10/2021 Tervetuloa Pelastustiedon, SPPL:n ja SPEKin yhteisosastolle 6f52! Uudet tuotteemme! Uudet tuotteemme pelastuslaitoksille! Dräger PSS® AirBoss: paineilmalaitteellamme on luokkansa paras ergonomia. Dräger Nano -paineilmasäiliö: on suunniteltu erityisesti minimoimaan kantamaasi painoa palontorjuntaoperaatioissa. Tietoa jaetaan myös ajankohtaisesta aiheesta, jossa palovaroittimet tulevat taloyhtiöiden vastuulle. Messuosastolla voit osallistua virtuaalisesti turvallisuusharjoitukseen lähes aidon tuntuisessa ympäristössä. Esillä ovat myös asiantuntijaja koulutuspalvelut yrityksille ja yhteisöille, palontorjuntakiinteistötekniikka, jossa esillä on laajasti taloyhtiöiden turvallisuuteen liittyvät asiat. Messuilla nähdään! Osastollamme on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa tulitöistä ja tulityöluvista. Dräger FireGround: täydellinen yleiskatsaus ja dokumentaatio. Tietoa saat myös loppuvuonna järjestettävästä Yritysturvallisuusfoorumista. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Lue lisää täältä: TAPAHTUMA Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Pelastustieto-lehti ovat mukana yhteisellä messuosastolla FinnSec-messuilla, joka järjestetään 12.–13. Messuosastolla voi kokeilla esimerkiksi 92 metriä korkeaan mastoon kiipeämistä ja tulipalotilanteessa toimimista ja hätäpoistumista tehdasympäristössä
Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Lue lisää täältä: TAPAHTUMA. Dräger FireGround: täydellinen yleiskatsaus ja dokumentaatio. Uudet tuotteemme! Uudet tuotteemme pelastuslaitoksille! Dräger PSS® AirBoss: paineilmalaitteellamme on luokkansa paras ergonomia. Dräger Nano -paineilmasäiliö: on suunniteltu erityisesti minimoimaan kantamaasi painoa palontorjuntaoperaatioissa. Dräger HPS® SafeGuard: on erittäin kevyt peruskypärä paloja pelastuspalveluille. Dräger BG ProAir: on suunniteltu käytettäväksi tilanteissa, joissa tarvitaan pitkää toiminta-aikaa. Dräger UCF FireVista: on pienikokoinen, kevyt ja kestävä lämpökamera
Uutta ajankohtaa paloja pelastustoimen Turvallisuus-messuille ei ole vielä sovittu. Emme tule kuitenkaan järjestämään niitä vuonna 2022.” YKSIMIELINEN PÄÄTÖS Kangasniemi kertoo, että SPLY:n jäsenistö on yksimielisesti tehdyn ratkaisun takana. ”Mietimme nyt uutta ajankohtaa Turvallisuus-messuille. Paloja pelastusalan Turvallisuus-messut oli tarkoitus järjestää ensimmäistä kertaa samaan aikaan FinnSec-messujen kanssa Helsingissä. Turvallisuus-messujen toimeksiantaja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys sopi tapahtuman siirtymisestä myöhemmäksi Messukeskuksen kanssa. 26 Pelastustieto 9–10/2021 T urvallisuus 2022 -messuja ei järjestetä tammikuussa samanaikaisesti FinnSec 2022 ja Kiinteistö 2022 -messujen kanssa. Jos emme saa kävijöitä messuille, tapahtuma ei näytteilleasettajien kannalta ole onnistunut. ”Jäsenyrityksemme satsaavat messuihin jopa kymmeniä tuhansia euroja. Turvallisuus-messujen toimeksiantaja, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys pitää ajankohtaa nyt huonona, sillä tapahtuma on puhtaasti viranomaisille suunnattu. Jokainen yritys päättää myös itse, haluaako tapahtumaan osallistua, jos sellainen kaikesta huolimatta olisi järjestetty.” ”Haluamme järjestönä olla myös esimerkkinä, miten tällaisessa pandemiatilanteessa pitää kantaa vastuuta.” Jos Turvallisuus-messut järjestetään TAPAHTUMA Turvallisuus-messut aikaisintaan 2023 Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto. ”Tässä tilanteessa meille on tärkeätä siirtää tapahtuma, sillä pelastusalan ammattilaisille suunnattua tapahtumaa on juuri nyt erittäin hankala järjestää ja viranomaisten mahdollisuutta osallistua messuihin ei voida varmistaa”, kertoo Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Kangasniemi
TAPAHTUMA
Messukeskuksen ammattimaiset ja kansainvälisten standardien mukaiset turvallisuuskäytännöt, laajat tilat ja erinomainen ilmanvaihto mahdollistavat isojen tapahtumien järjestämisen turvallisesti. Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden FinnSec järjestetään 12.–13.1.2022 Messukeskuksessa Helsingissä samanaikaisesti Kiinteistö 2022 -messujen kanssa. klo 9–16 Samaan aikaan Messukeskuksessa: LUOMME HUOMISEN TURVALLISUUTTA Yhteistyössä: 12.–13.1.2022 Helsingin Messukeskus Helsingissä, se on seuraavan kerran aikaisintaan vuonna 2023. klo 9–19 (After work klo 16–19) ja to 13.1. Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Pelastustieto-lehti ovat mukana FinnSec-messuilla omalla osastollaan ja järjestävät messuille myös ohjelmaa. Turvallisuuskäytännöt on COVID-19-sertifioitu ja olleet jo moneen kertaan käytössä syksyn isoissa messutapahtumissa. SAKSAN TILANNETTA SEURATAAN Ensi kesänä yritetään järjestää maailman suurin paloalan messutapahtuma Interschutz-messut Hannoverissa Saksassa. Messukeskuksen tapahtumiin on turvallista osallistua. FinnSPLY:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi sanoo Turvallisuus-messujen tähyävän turvallisempia aikoja järjestää messutapahtuma. FinnSec-messuilla on käytössä koronapassi. Kriiseistä oppimista messuilla Sec-messujen ohjelmalavalla Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Mikko Poutala. ”Meillä on halukkuus neuvotella Helsingin messukeskuksen kanssa myös jatkossa. ”Tuoteuutuudet ja laitteet on lanseerattu jo vuodelle 2020. Esityksessä tarkastellaan Onnettomuustukintakeskuksen ja sen työn pohjalta, miten sattuneista onnettomuuksista ammennettavien oppien perusteella voidaan kehittää turvallisuutta.. Varmista paikkasi kevään ensimmäisessä maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä mukana oleviin yrityksiin osoitteessa finnsec.fi POHJOISMAIDEN JOHTAVA TURVALLISUUSTEKNOLOGIAN JA -PALVELUIDEN TAPAHTUMA Avoinna: ke 12.1. ”Tällä hetkellä tiedossa ei ole muutoksia järjestelyissä, vaikka Saksassakin on hankala tilanne.” Markkinoilta on Kangasniemen mukaan kuulunut, että näytteilleasettajat eivät lähde messuille alkuperäisellä laajuudella, vaikka messut järjestettäisiinkin. ”Myös pelastusalan yritysten ja toimijoiden yhteisen Suomi-paviljongin valmistelutyöt jatkuvat edelleen”, Timo Kangasniemi kertoo. Messuilla kuullaan muun muassa Onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen esitys Onnettomuuksista oppiminen riskienhallinnasta. Nyt on menty TAPAHTUMA eteenpäin eikä vastaavaa ole tarjolla esiteltäväksi.” SPLY seuraa tilannetta, milloin ja millaisia ratkaisuja saksalainen messujärjestäjä tekee. Messuilla kuullaan muun muassa kriiseistä oppimisesta, joista puhuu 13.1. Aika näyttää neuvotellaanko muiden messujärjestäjien kanssa”, Kangasniemi sanoo. Uutta sopimusta aletaan neuvotella. Lisäksi kaikkia kävijöitä kehotetaan tulemaan tapahtumiin terveinä ja oireettomina sekä suositellaan kasvomaskin käyttöä. 28 Pelastustieto 9–10/2021 FinnSec 2022 kokoaa turvallisuusalan ammattilaiset ja päättäjät tutustumaan alan uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja kohtaamaan
FinnSec 2022 kokoaa turvallisuusalan ammattilaiset ja päättäjät tutustumaan alan uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja kohtaamaan. klo 9–19 (After work klo 16–19) ja to 13.1. Varmista paikkasi kevään ensimmäisessä maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä mukana oleviin yrityksiin osoitteessa finnsec.fi POHJOISMAIDEN JOHTAVA TURVALLISUUSTEKNOLOGIAN JA -PALVELUIDEN TAPAHTUMA Avoinna: ke 12.1. klo 9–16 Samaan aikaan Messukeskuksessa: LUOMME HUOMISEN TURVALLISUUTTA Yhteistyössä: 12.–13.1.2022 Helsingin Messukeskus TAPAHTUMA
Vuonna 1969 hän käveli Kaarinan Piispanristillä muun muassa paloautoja valmistaneeseen K. Esimerkiksi Intia on yksi keskeinen kohde ja myös Lähi-Idässä on mahdollisuuksia.” ”Kaupungistumisen myötä tarvitaan korkeammalle ulottuvaa kalustoa. ”Vientimarkkinoiden eteen piti tehdä silloin paljon työtä. Sellainen löytyi Esa Peltolasta, joka työskenteli lähes 46 vuoden ajan pelastusajoneuvojen parissa. ”Ei pakotettu, mutta vastasin heti myöntävästi. KANSALLISET PALOAUTOT Toinen ulottuvuus yrityksen toiminnassa ovat paloautot. Niissä hän näkee kansallisuuden säilyvän keskeisenä tekijänä. Sama pätee nytkin. Erityisesti Kiinan markkinat ovat käymistilassa. Teksti ja kuva: Esa Aalto KALUSTO ”Rakkaudesta lajiin”, hän vastaa, miksi halusi keskeyttää eläkeläispäivänsä ja siirtyä taas riviin. Uusien radikaalienkin innovaatioiden vienti palokunnille on ollut haasteellista. Näkymät ovat suotuisat. Esa Peltola on työskennellyt pelastusajoneuvoliiketoiminnassa useissa eri tehtävissä. Nummela -yritykseen kysymään töitä. Lähes samaan aikaan kun amerikkalainen pörssiyhtiö myi yrityksen japanilaiselle pörssiyhtiölle. Tosin, en tiedä miten tänä päivänä suhtauduttaisiin, jos alalle alettaisiin tuoda jotakin radikaalia uutta.” RAKKAUDESTA LAJIIN Esa Peltola oli yllättynyt, kun sai yrityksen omistajan edustajalta puhelinsoiton, jossa häntä pyydettiin Nordic Rescue Groupin toimitusjohtajaksi. Sinne yrityksen tuotannosta menee jopa 40 prosenttia. Täällä oli en tuudestaan paljon tuttuja ihmisiä ja haluan tehdä heidän kanssaan töitä. Viikon päästä siitä istuinkin jo toimitusjohtajan työhuoneessa Kaarinassa.” ”Tänne oli helppo tulla. Jos pitkällä kokemuksellani voin auttaa suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja, haluan olla mukana tekemässä tätä tärkeää työtä.” ”Ja kun terveyskin on hyvä, niin miksi en tekisi töitä.” Pelastusajoneuvovalmistus on juuri nyt haasteellisessa tilanteessa. Hän on ollut mukana avaamassa suomalaisen alan osaamisen vientimarkkinoita. Pitkäjänteisellä työllä onnistuttiin valtaamaan uusia markkina-alueita ja samaan hän uskoo nytkin. Tavallaan voi sanoa, että Esa Peltola palaa juurilleen. Kokemusta johtoon Pelastusajoneuvoja valmistava Nordic Rescue Group vaihtoi pikaisesti toimitusjohtajaa ja halusi tehtävään pitkän kokemuksen omaavan henkilön. Kuusi vuotta sitten hän jäi eläkkeelle. Niitä löytyi ja siitä alkoi ura, joka nyt 70-vuotiaana jatkuu samalla seudulla. Hän korostaakin tuotekehityksen merkitystä. Pitkän uran pelastusajoneuvokaupassa tehnyt Esa Peltola johtaa nyt Nordic Rescue Groupin liiketoimintaa Kaarinassa.. 30 Pelastustieto 9–10/2021 S iitä ajasta parikymmentä vuotta hän johti nostolavakaluston valmistusta tekevää Bronto Skyliftiä. NRG:n nyt omistaman Vema Liftin uusi tuotantolaitos on samoilla sijoilla. Toisaalta materiaali ja suunnittelu on kehittynyt siten, että korkeampi kone saadaan kompaktimpaan tuotantotilaan.” Peltola uskoo, että käytännön raja tulee vastaan sadassa metrissä, jotta kalusto on liikuteltavissa. ”Korvaavia markkinoita etsitään myös muualta. Ala on globaalistikin varsin konservatiivista
Turvallisuudella on myös valtava merkitys tuotannossa. On aika katsoa eteenpäin! Ilmoittaudu ja lue lisää ajantasaisesta tilanteesta: sppl.fi/ppp2022 #ppp2022 #pelastusala #yhteistyössä LUOTETTAVASTI INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T H EL SIN KI 30.3.–1.4 .20 22 22 20 KALUSTO Tilanne on samanlainen niin Suomessa kuin Ruotsissa. KÄYTÄNNÖN JOHTAJA Esa Peltola kuvailee johtamistapaansa maanläheiseksi. Tuote on samanlainen, mutta asiakas voi rakentaa palikoista erilaisen lopputuotteen. ”Omistaja on valmis tähän toimintaan satsaamaan, jotta tuotekehityksen avulla voidaan tehdä parempia ja helpommin myytäviä tuotteita”, Esa Peltola painottaa. Pientä uhkaa voivat kotimarkkinoille aiheuttaa markkinaoikeuteen tehtävät valitukset. ”Se on lähellä tekemistä ja myymistä. ”Uudessa tarjouskilpailussa markkinaoikeuden moitteet otetaan varmasti huomioon.” Peltola ei usko, että tästä tulee valtavirtaa tarjouskilpailuissa. ”On vain mentävä kauppa kerrallaan kokonaisuutta unohtamatta. Tuotesarjojen pitää olla isoja, joissa voidaan hyödyntää samoja komponentteja.” ”Tämä ei ole liukuhihnatyötä. Tämä ei ole liukuhihnatyötä.. Haluan omalla kokemuksellani auttaa muita.” Hänen mielestään toiminnassa ei kannata rakentaa maailmoja syleileviä strategioita. Yrityksellä on viime kesän yrityskaupan myötä liiketoimintaa nyt myös siellä. Palokunnat eivät myöskään kilpaile keskenään, vaan kertovat avoimesti asioista.” Tuotekehityksellä on myös jatkuvasti suuri merkitys. Tekijöillä on suuri vastuu tekemästään tuotteesta. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä. Yksi niistä torppasi tänä vuonna viiden itäisen pelastuslaitoksen yhteishankinnan, jota Sansia hoiti. Niitä tekevät samat tahot eikä tällaisella toimintatavalla voi olla myönteisiä vaikutuksia. Niin mekaanisella puolella kuin laitteen käyttöturvallisuudessa. ”Jos laite ei toimikaan onnettomuustilanteessa, siitä kerrotaan välittömästi vallankin nykyaikana verkon välityksellä. Jokainen tuote menee erilaisiin ympäristöihin eri puolille maailmaa ja jokaisella on omat tarpeensa. Säynätsalossa tehdään paloautoja Saurus-tuotemerkillä ja Ruotsista yritys osti viime kesänä Sala Brandin tuotannon. Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. 9–10/2021 Pelastustieto 31 Tulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2022 Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Kevään 2022 Palopäällystöpäivillä kohdataan enemmän tulevaisuuden haasteita kuin koskaan ennen. Uniikkikappaleen on perustuttava massaräätälöintiin.” Hän ottaa esimerkiksi Legot
Auto ollut nyt noin kaksi viikkoa käytössä ja käyttäjien kokemukset erilaisista tehtävistä ovat olleet positiiviset. Pieniä muutoksia tehdään vielä hoitotilaan ja ohjaamoon, mikä on normaalia. ”Tämä on ensimmäinen myymämme ambulanssikäyttöön mennyt versio. ”Meillä oli edessä ajoneuvokaluston hankinta ja tarve oli saada erityisesti raskaampaa paarikalustoa. Investointi maksoi 270000 euroa ja paarikaluston hinnaksi tuli noin 40000 euroa. Tällaisten potilaiden kuljettaminen on turvallisempaa ja inhimillisempää uudenlaisella kuljetustavalla ja -alustalla”, Satasairaalan ensihoidon osastonhoitaja Ari Nikki ja ensihoidon kenttäjohtaja Mika Lähteenmäki sanovat. Ambulanssi numeroina • Ajoneuvon korkeus 3 metriä • Pituus 7 metriä • Paino 4,2 tonnia • Paarien kantavuus jopa 318 kiloa. Ambulanssissa ei ole perinteistä lavettia. 34 Pelastustieto 9–10/2021 Siirtokuljetuksiin oma ambulanssi Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Mika Lähteenmäki ENSIHOITO S atakunnan sairaanhoitopiiri hankki vaativampiakin potilaiden siirtokuljetuksia varten ambulanssin, jossa on kiinnitetty huomiota paitsi potilas-, myös työturvallisuuteen. Tehohoitoambulanssi on eurostandardin mukainen C-kategorian ambulanssi ja tiettävästi ensimmäinen laatuaan koko maassa”, Lähteenmäki kertoo. Vastaavalla korirakenteella on käytössä kaksi monitoimiyksikköä ja lisää on tulossa ensi vuoden alkupuolella”, myyntijohtaja Tuomo Sertti Tamlansilta kertoo. ”Sähkökäyttöisten paarien kantavuus on jopa 318 kiloa. Lähteenmäki on kouluttanut henkilöstöä uuden siirtokuljetusyksikön käyttämistä varten. Yhä useammin kuljettavana on kookkaampia potilaita. Ensihoitajat eivät nosta noin 60 kiloa painavia paareja, vaan ne toimivat sähköllä. ”Uuden kaluston myötä kuljetuksen aikana voidaan antaa tehostettua hoitoa. Ajoneuvon kuljettaminen hoituu siinä kuin muidenkin ambulanssien ajaminen, mutta koulutusta tarvittiin erityisesti paarien käyttämiseen. Paareja ei nosteta eikä lasketa manuaalisesti. Vuosittain ajokilometrejä kertyy sata tuhatta ja uusi alusta joudutaan vaihtamaan viiden vuoden välein. Paarit vedetään ulos ja lasketaan pyörille. Kustannustehokkuudesta huolehditaan siten, että hoitotila on modulaarinen ja vaihdettavissa uuteen alustaan, kun vanhalla kilometrit täyttyvät. Kävimme Saksassa tutustumassa tällaiseen kalustoon”, Ari Nikki sanoo
CEDERROTH PALOVAMMALAUKKU. Tutustu tuotteeseen www.cederroth.com/. ENSIHOITO CEDERROTH PALOVAMMALAUKKU Järkevä ratkaisu palovammoihin. Palovamman hoidossa jokainen sekunti merkitsee. Sisältää useita erikokoisia, jäähdyttäviä palovammojen ensiapuun tarkoitettuja tuotteita. Aina saatavilla riippumatta siitä, missä onnettomuus tapahtuu. Helppo käyttää haastavissakin tilanteissa ja mahdollistaa palovamman jäähdytyksen myös kuljetuksen aikana. Silloin kun vettä ei ole saatavilla tai onnettomuus tapahtuu kauempana, Cederroth palovammalaukku mahdollistaa avun viemisen nopeasti autettavan luo
Tärkeää on tietysti myös oma suojavarustus. Yksinkertaiset toimintamallit jäävät helposti mieleen. PelastuslaiRekka on stabiloitu ja kuljettaja siirretty ambulanssiin. Toiminnan kivijalka on nyt kunnossa ja koulutus on saanut hyvän vastaanoton. Esimerkiksi suoja-auton kuljettaja aloittaa keiloituksen automaattisesti, ellei toisin määrätä. 36 Pelastustieto 9–10/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS Y ksi heräte työturvallisuuden parantamiseen tieliikennepelastamisessa oli, kun Ruotsissa menehtyi kolme pelastajaa vuonna 2016. Oma toimintaohjeensa on sille, jos onnettomuus tapahtuu vastaantulevien kaistalla. Harjoitusalueelle on rakennettu pätkä moottoritietä ja romuautoillekin on hyvin tilaa. Koulutusmateriaalia on luotu harjoitusalueen kehitystyöryhmässä, projektista on vastannut palomestari Antti Koskela. Pitää olla automaatio ja selkeät, yhtenäiset toimintamallit. ”Jos yksiköitä on enemmän kuin yksi, ryhmitytään paikalla yhtenäisesti ja pelastustoiminnanjohtaja johtaa ryhittymistä myös muiden viranomaisten osalta, tilannetta johdetaan aktiivisesti. Työturvallisuuden lisäksi yhtenäisillä toimintamalleilla tehostetaan myös johtamista ja yhteistoimintaa.. Suoja-auto on saatu myös Erican vasteisiin. Tavoitteena on myös tehostaa johtamista ja viranomaisten yhteistoimintaa. Perusoperaatiomallit on jo havaittu kentällä toimiviksi. Jos sitä ei ole heti näkynyt, sen perään on kentällä kysytty.” TYÖTURVALLISUUDESSA HYVÄ TAHTOTILA Työsuojeluvaltuutettu Jarno Lamminpää oli mukana työryhmässä kehittämässä koulutusmateriaalia. Hydraulisilla pelastusvälineillä henkilöauton kuljettaja saadaan ulos. Vaara-alueella ei työskennellä ollenkaan. Myös Valkeakoskella oli vakava läheltä piti -tilanne vuonna 2020. Suoja-auto sijoitetaan suojaamaan operoivaa yksikköä tai yksikköjä eikä kukaan ole sisällä, kun auto on asemoitu. Koko liikennettä ei oletuksena pysäytetä, ellei turvallisuus sitä vaadi. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto 36 Pelastustieto 9–10/2021 myös vaaraja onnettomuusalue on määritelty. Selkeyttää toimintaa, kun Yhtenäisillä opeilla turvaa tien päälle Pirkanmaalla tieliikennepelastamiseen on tehty tiivis koulutuspaketti oman toiminnan turvaamiseen. Kangasalan paloaseman harjoitusalueella on syksyn mittaan harjoiteltu urakalla ja yhtenäiset toimintamallit on jo viety kentälle hyvin kokemuksin
”Nyt meillä on pelastuksella, ensihoidolla ja poliisilla samat sävelet tieliikennepelastuskeikalla puheryhmineen. Saman perusoperaatiomallin käyvät läpi myös, sivutoimiset, sopimuspalokunnat, Ensihoitokeskus ja poliisi. Jo toimivan moottoritientiepätkän li säksi on tulossa myös harjoituspaikka raideliikenteelle sekä harjoitusvaunu raitioliikenteelle ajolankoineen yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa. Eniten on kehitettävää viestiliikenteessä, mikä sekin on parantunut kädentaitojen ohella harjoitusten myötä.” Ensimmäistä joukkueharjoitusta seurasi myös pelastuspäällikkö Kari Alanko. Apulaispalopäällikkö Ville Naskali kiittää Antti Koskelaa työstä koulutusten kehittämisessä. Koulutuspaketissa on teorian lisäksi toimintarasti ja joukkueharjoitus. Kentän kaverit ovat myös itse päässeet osallistumaan suunnitteluun. 9–10/2021 Pelastustieto 37 HARJOITUS JA KOULUTUS 9–10/2021 Pelastustieto 37 toksella on johtoa myöten hyvä tahtotila parantaa työturvallisuutta. Valitettavasti myös kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt, se häiritsee keskittymistä ajamiseen. ” Lamminpään mukaan uusissa kalustohankinnoissa on otettu huomioon vilkkuvalot, joita voi käyttää liikenteenohjauksessa. Tieliikennepelastamisen harjoituksiin leivotaan vähitellen lisämausteita, kuten vaarallisten aineiden onnettomuus ja sähkötai hybridiautoja. SAMAT TOIMINTAMALLIT KAIKILLE On ollut iso rutistus kouluttaa syksyn aikana noin 420 palomiestä, ylipalomiestä ja paloesimiestä Pirkanmaan kaikilta paloasemilta. Koskela iloitsee siitä, että harjoituspalautteissa kouluarvosana on noussut 6.4:stä 8.8:aan. Onnettomuusalueen tehokas valaistus on myös tärkeää esimerkiksi mutkaisella pikkutiellä tai kun moottoritiellä pitää saada vauhdit äkkiä alas 120 kilometrin tuntinopeudesta. Koulutusmateriaalissa ja toimintamalleissa on hyödynnetty muun muassa Esa Koskimaan opinnäytetyötä ja Pelastusopiston Tieliikennepelastamisen kehittäminen Suomessa -hankketta, jota rahoitti Palosuojelurahasto. Uuden rakennuspalosimulaattorin ympärille rakentuu vähitellen toimiva ”pikkukaupunki”. Pyörää ei Koskelan mukaan kannata keksiä uudestaan. Ensimmäisessä harjoituksessa oli teemana oman toiminnan turvaaminen: raskaan ja henkilöauton peräänajo stabilointeineen, henkilöauton avaaminen pelastustyökaluilla ja siirto ambulanssiin. Suoja-autolla, ajoneuvojen sijoittelulla ja keiloituksella saamme kavennettua tienkäyttäjien osuutta ja nopeuksia alas. Ohiajavien suuret nopeudet ovat isoin riski pelastajille. ”Yleiskuva oli seesteinen ja rauhalliKehitystyöhön osallistunut vuoroesimies Jari Leppänen kertoo, että oman toiminnan turvaamisen koulutusmateriaalia on helppo hyödyntää työvuorokoulutuksissa.. Vilkkaassa liikenteessä on haaste päästä kohteeseen nopeasti. Vuoroesimies Jari Leppänen osallistui ensimmäiseen joukkueharjoitukseen. Näkyvyys ja sääolosuhteet ovat usein huonot. Yksi tavoitteista on ollut myös, että kasvot muilta asemilta tulevat tutuiksi. ”Vakavimmat läheltä piti -tilanteet ovat olleet tieliikenteessä, ne menevät kärkikolmikkoon
Kangasalla harjoitusalueella on omat hoitajansa, joiden ansiosta päästään valmiiseen pöytään ja voidaan tehdä enemmän toistoja. Pakostakin joudutaan joskus etäjohtamaan ja kojelautakameroista on iso hyöty tilannekuvan luomisessa. Näissä valitettavan usein syynä on edellä mainitut syyt eli ylinopeus ja päihteet sekä myös mielenterveysongelmat.” Suuret ajonopeudet huolestuttavat myös ensihoidossa nen, mutta silti tapahtui koko ajan. Kokemukseni mukaan vauhdit ovat kasvaneet, ja myös päihtyneenä ajetaan entistä enemmän, joten näiden seikkojen myötä ei ole työturvallisuus ainakaan parantunut.” Stenhällin mukaan ajoneuvokaluston uusiutuminen ja ajoneuvoteknologian kehittyminen näkyy selkeästi ja positiivisesti. ”Meillä on käytössä ensihoidossa monituottajamalli, joten harjoittelu riippuu paljon palveluntuottajasta. Pelastustoiminnasta vastaavalle on tärkeää, että P3 käskyttää selkeästi. ”Vakavat liikenneonnettomuudet ja niistä aiheutuneet vakavat loukkaantumiset ovat nähdäkseni vuosien saatossa vähentyneet. P3:n tehtävä on tukea tehtävällä olevia esimiehiä. ”Suurimmat riskit ensihoidolle ovat muut tiellä liikkujat, joten on erittäin hyvä, että esimerkiksi yksiköiden sijoittamiseen ja suojavarusteisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. ”Kaupissa on myös vanhoissa hätäkeskuksen tiloissa yhteinen pelastuksen, ensihoidon ja liikennekeskuksen tilanneja johtokeskus.” HARJOITUS JA KOULUTUS. Myös sairaanhoitopiirin omat ensihoitajat ovat saaneet koulutusta suoja-autosta palomestari Antti Koskelalta. Helpottaa esimiesten työtä, kun myös sopimuspalokunnat ja toimenpidepalkkaiset koulutetaan saman mallin mukaan.” Alangon mukaan pelastuksen, ensihoidon ja poliisin tilannekeskusten kanssa on suunniteltu yhteistä viikkopalaveria, jossa vaihdetaan tietoja ja käydään läpi esimerkiksi tulevia tapahtumia. Suoja-auton ja kohteen väliselle vaaraalueelle ei mene kukaan. Tosin edelleen tapahtuu suurienergisiä liikenneonnettomuuksia, joissa tulee kuolonuhreja ja vakavia loukkaantumisia. Hän seurasi ensimmäistä tieliikennepelastamisen joukkueharjoitusta poliisin ohella. Läheltä piti -tilanteita on ollut, mutta ei onneksi loukkaantumisia”, kertoo ensihoidon kenttäjohtaja Lauri Stenhäll Tays Ensihoitokeskuksesta Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Suoja-auton kuljettaja hoitaa keiloituksen automaattisesti heti pysäköityään auton keulan piennarta kohti. Suoja-auto sijoitetaan suojaamaan operoivia yksiköitä, etupuolelle jätetään maantiellä 60:n ja liukkaalla kelillä yli 100 metrin turvaväli. Tärkeää on muistaa pitää potilas lämpimänä. Henkilöauton kuljettaja siirrettiin onnettomuusalueen eteen sijoitettuun ambulanssiin. 38 Pelastustieto 9–10/2021 Teorian jälkeen raskaan kaluston rastilla käytiin läpi pelastuskalustoa sekä työturvallisia ja yhtenäisiä toimintamalleja
09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Akkupalosammutusjärjestelmä Innovatiivinen uutuus! Resqtec Emergency Plug sähköauton pistoke www.veljeksetkulmala.fi/tuotteet/emergency-plug-sahkoauton-pistoke/ Uusi Rosenbauer-sammutusjärjestelmä sähköajoneuvojen suurjänniteakuille on litiumioniteknologiaan perustuva järjestelmä akkujen turvalliseen, tehokkaaseen ja nopeaan sammutukseen. Käyttöyksikkö laukaisee lävistystyökalun tunkeutumisen akun koteloon turvalliselta etäisyydeltä kohteesta, akkukotelo täyttyy vedellä ja tehokas jäähdytysprosessi alkaa. Kulmala sähköistyy! Kulmala sähköistyy! Onnettomuustilanteessa et voi kuulla onko sähköauto ”käynnissä”. Järjestelmä koostuu kahdesta pääkomponentista – sammutusyksiköstä ja käyttöyksiköstä, jotka on liitetty toisiinsa palosuojatuilla letkuilla. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Sammutusyksikkö asennetaan auton alle akun kohdalle tai tuetaan auton koriin sopivaan kohtaan. Auto saattaa lähteä liikkeelle ilman varoitusta tai ääntä ja aiheuttaa lisäonnettomuuden ja on suuri riski pelastajalle ja muille onnettomuuspaikalla oleville. Jokaisessa sinivilkku autossa tulisi olla työkalu, jolla sähköinen ajoneuvo saadaan neutraloitua ja varmistetaan, ettei lisää onnettomuuksia satu. Pistoke on myös turvallinen käyttää eikä koskaan ole yhteydessä sähköauton suurjännitteisiin osiin. Resqtec Emergency plug on tähän ratkaisu. Kulmala 2 Pelastustieto joulukuu 2021 215x275.indd 1 14.12.2021 14.56 HARJOITUS JA KOULUTUS
”Mietimme, että samaan tuotteeseen olisi hyvä saada lisäksi sammuttava tai Sähköautopalon myrkyt jäävät nyt sammutuspeitteeseen Innovaatiopalkinnon saanut keksintö suodattaa akkupalon myrkylliset yhdisteet, jäähdyttää akkua ja rajaa paloa. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Marko Hassinen Sammutuspeite on tarkoitus tuoda pelastuslaitoksille testikäyttöön kevään aikana. Marko Hassinen kertoo, että keksintö sai alkunsa, kun tutkijat miettivät, miten sähköauton akkupalo saataisiin hallintaan suljetuissa tiloissa, kuten parkkihalleissa. He lähtivät miettimään ratkaisua, joka toimisi samoin periaattein kuin hengityksensuojain, eli suodattaisi erilaiset altisteet ilmasta. 40 Pelastustieto 9–10/2021 P elastusopistolla kehitetty sammutuspeite tekee sähköauton akkupalon sammuttamisesta turvallisempaa niin palomiehille kuin tilanteessa mahdollisesti altistuville sivullisille. Silloin autoa ei tarvitsisi siirtää, vaan ongelma saataisiin hoidettua paikan päällä. Hassisen mukaan ongelmallisinta tilanteessa on myrkyllinen savu. Palohan ei sammu ihan heti, vaan savua riittää.” Tutkijat tulivat tulokseen, että ratkaisu voisi olla jonkinlainen peite. Palavaa autoa on hankala siirtää minnekään, eikä auton luokse toisaalta mahdu tuomaan suurikokoista sammutuskalustoa tai akkupaloissa käytettävää vesikonttia. Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassisen, tutkija Juha Laitisen ja tuotepäällikkö Jari Mikkosen kehittämä sammutuspeite palkittiin marraskuussa Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnolla. INNOVAATIOPALKINTO Ulkoasultaan muotoonommellulta hupulta näyttävä sammutuspeite suodattaa myrkylliset kaasut ilmasta, rajaa paloa ja jäähdyttää ärhäkästi palavaa sähköauton litiumioniakkua.. ”Savukaasut ovat haitallisia ihmisille, ja lisäksi savuntuotto on pitkäaikaista
Telkon valikoimasta löydät myös öljynja kemikaalientorjuntaan tarvittavat imeytysaineet ja laitteistot: Pig, Desmi, Sorbix. Peitteen materiaalin toimittaa hollantilainen yritys, joka laminoi erilaisiin kankaisiin eri materiaaleja asiakkaansa toiveiden mukaan. Näin suojaat ympäristökuormitusta, vesistöjä ja samalla ruokaketjua. Palossa peite tulee ajoneuvon päälle, ja lisäksi auton jäähdyttämisessä käytetään sammutusvartta.” Jo valmistusvaiheessa peitteen kehittämisessä oli mukana tyhjiötuotteita valmistava kotimainen yritys Mediseam. Kohde pitäisi voida eristää, ja kaasut puhdistaa.” RÄÄTÄLÖITYÄ MATERIAALIA Ratkaisu oli sammutuspeite kaikilla mainituilla ominaisuuksilla. ”Auton akkupalon sammuttaminen voi olla usean tunnin savotta. Materiaalikin on selvästi vahvempaa kuin normaalissa alkusammutuspeitteessä. Hupussa olevien liitinten avulla hupun alle saadaan vettä. 09 5211 chemicals@telko.com | www.telko.com Telkon valikoimista on nyt saatavilla maailman johtavan valmistajan ja kehittäjän Orchidee-Europen palontorjuntavaahdot yli 25 vuoden kokemuksella. JAOSSA 50 000 EUROA Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Se vaatii oman laatikon suodattimineen”, Hassinen kuvailee. jäähdyttävä vaikutus. 9–10/2021 Pelastustieto 41 Oikeat ratkaisut palonja vuodontorjuntaan Telko Oy | Keilaranta 17, Espoo | puh. Hassinen kertoo, että peite ei muistuta perinteistä sammutuspeitettä, vaan on ulkoasultaan muotoonommeltu huppu. Sammutusvaahtotiiviste on täysin fluorivapaa ja biohajoava. InnovaatiopalkinINNOVAATIOPALKINTO. Hassinen sanoo, että sammutuspeite on tarkoitus tuoda pelastuslaitoksille testikäyttöön kevään aikana. Sen ansiosta kaikki vesi ei karkaa alta pois, ja sillä saadaan lisää kaasutiiviyttä.” Kun palavan auton päällä on kaasutiivis rakenne, kaasut pystytään ohjaamaan suodatinrakenteeseen, joka poistaa erilaisia epäpuhtauksia. Peite kulkee yksikön mukana laatikkoon pakattuna. BlueFoam-sammutusvaahtotiiviste on tehokas ratkaisu palavien nesteiden ja alkoholipalojen sammuttamiseen. ”Sehän ei ole ihan pieni, koska sen pitää yltää koko auton päälle. BlueFoamilla on erinomaiset hyväksynnät 1A (sammutusteho ja palonkesto), ICAO taso B (International Civil Aviation Authority) ja LASTFIRE (Large Atmospheric Storage Tanks). ”Peite on meille räätälöityä kaasutiivistä, kuumuutta ja syövyttäviä yhdisteitä kestävää materiaalia.” KÄYTTÖÖN KEVÄÄN AIKANA Sammutuspeitteen lisäksi auton akkupalossa tarvitaan avuksi muitakin työvälineitä. Sammutusvaahtotiiviste on Itämeren suojelustandardien vaatimusten mukainen. Peite suodattaa myrkylliset kaasut ilmasta, rajaa paloa ja jäähdyttää ärhäkästi palavaa sähköauton litiumioniakkua. Kantava ajatus on, että akkua jäähdytetään. Hassinen mainitsee, että erityisesti peitteen kehittäminen teetti työtä. ”Hupussa on suoraan paloletkuyhteys. Vielä on auki, voidaanko peite sijoittaa sammutusautoon, vai kuljetetaanko se palopaikalle erikseen. Hupun alle saadaan letku, ja alareunassakin on läpimitaltaan kohtuullisen kokoinen vedellä täyttyvä kaulus
Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen (oik.), tutkija Juha Laitinen (vas.) ja tuotepäällikkö Jari Mikkonen lähtivät miettimään ratkaisua, joka toimisi samoin periaattein kuin hengityksensuojain. Vuonna 2022 palkintorahaa on jaossa yhteensä 50000 euroa. Palkinto voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. marraskuuta pelastustoimen ajankohtaispäivillä Oulussa. Palkintosummaa on korotettu, mikä mahdollistaa suuremman rahapalkinnon jakamisen tai INNOVAATIOPALKINTO palkinnon jakamisen useammalle innovaatioehdotukselle. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Ohjeet löytyvät Palosuojelurahaston verkkosivuilta. Kuvakaappaus Palosuojelurahaston vuoden 2021 Innovaatiopalkintovideosta. maaliskuuta 2022 asti. INNOVAATIOPALKINTO. Palkinnon saajat julkistettiin 17. Ehdotuksia palkinnonsaajasta voi tehdä 31. Bronto Skyliftin väki kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille turvallista ja iloista joulunaikaa! Safety above all ww.brontoskylift.com non tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa
Kunniamaininnan saivat turvallisuusasiantuntija, palomestari Arto Latvala turvallisuusaiheisen pikaoppaan suunnittelusta kuluttajalle, palomies-ensihoitaja Mikko Mäkinen jauheella ja vedellä toimivan yhdistelmäputken kehittämisestä ulkoapäin tapahtuvaan huoneistopalon sammuttamiseen, palomies Pertti Leikkainen keulavinssiin integroidun narunvetolaitteen suunnittelusta sekä palomies Mikko Heinonen ja johtava palotarkastaja Juhan-Petteri Laakso ehdotuksestaan, joka koski palaneen tai muuten vaurioituneen ajoneuvon siirtoa maanalaisissa pysäköintitiloissa. Innovaatioistaan palkitut Palosuojelurahasto palkitsi yhteensä 30000 eurolla innovaatioita. Kolmen kärjessä olivat sähköautopalojen kehitetyt sammutusratkaisut. Menetelmästä on myös kiinteä malli, joka toimii palon sattuessa automaattisesti. Alustasprinkleri estää ja hidastaa sähköauton akkupaloa, jolloin siitä vapautuvien haitallisten kemikaalien aiheuttamia vahinkoja ympäristölle ja ihmisille voidaan vähentää. Innovaatiossa on kyse sammutusaltaista, joita käytetään esimerkiksi sähköautojen akkupalojen sammuttamisessa. 9–10/2021 Pelastustieto 43 INNOVAATIOPALKINTO Jaetun toisen palkinnon saivat palomestarit Tarmo Helander ja Joonatan Suosalo, paloesimiehet Markus Frimodig ja Elmeri Backman sekä LVI-asentajat Pasi Andersson ja Joni Välimäki alustasprinklerin kehittämisestä. Allas on mahdollista suunnitella kohteen erityistarpeen mukaan. Toinen jaettu palkinto myönnettiin Firesea Equipment Oy:n toimitusjohtaja Ari Mattilalle, tuotekehityspäällikkö Jari Nyppelille, tuotekehitysja laivaspesialisti Veli-Matti Junnilalle sekä yrittäjä Jarmo Järviselle sähköautopalojen EVFSpool-sammutusmenetelmän kehittämisestä. Sammutusallas soveltuu muun muassa parkkihalleissa tai laivan autokannella syttyneiden palojen sammuttamiseen. INNOVAATIOPALKINTO
HANKALA KOHDE ”Poliisi toi paikalle omat dronensa, joiden avulla saimme parempaa tilannekuvaa alueesta. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt. Tila oli täynnä savua eikä näkyvyyttä juurikaan ollut. ”Savupatsas osoitti kohteen ja heti huomasi, että sammuttamiseen kuluu aikaa.” Ensimmäinen sammutushyökkäys tehtiin rakennuksen lounaispäädystä, josta on ovi ullakkotiloihin. ”Tämä osa rakennuksesta oli huputettu korjaustöiden takia. Jonkin ajan kuluttua hupun alta alkoi tupruta savua ja tulitöihin osallistunut työntekijä soitti hätäkeskukseen. Sammutustöihin osallistui yli 30 pelastusyksikköä. Palo herätti mielenkiintoa ja lähellä kulkevilla teillä jouduttiin liikenne kat. 44 Pelastustieto 9–10/2021 kaisemaan. Kyseinen rakennus oli rakennettu 1940–50-luvuilla. Toivottavasti ne yleistyvät myös palokuntakäytössä. Rajoituslinjan tekemistä hankaloitti kuitenkin huopamateriaali ja eristeenä käytetty styrox, joka tukki sahojen teräketjut. Kohde oli hänen mukaansa sekä hankala että haastava. ”Seuraavaksi pyrittiin tekemään rajoituslinja korkean osan juureen pistosuihkuputkilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Paineilmahuolto saatiin järjestettyä pelastuslaitoksen korjaamohenkilöstön avulla. Jälkeenpäin selvisi, että tilan keskellä ollut muurattu ilmastointikonehuone esti vesisuihkun lentämisen.” Huopakaton aluslaudoitus oli kuivunut jonkin verran. Yhteistyö niin poliisin kuin sopimuspalokuntienkin kanssa ansaitsee erityiskiitoksen. ”Pandemia-aika auttoi tässä ehkä siten, sillä valtaosa työntekijöistä oli etätöissä, eikä paniikkia tai loukkaantumisia sattunut rakennusta tyhjennettäessä”, Kalle Kaipainen kertoo. toukokuuta klo 11.52. Painopiste siirrettiin korkeanosan kahteen muuhun siipeen. TULITYÖT Hupun alta tuprusi savua Koneen toimistorakennuksen katon korjaustöistä pääsi tuli irti, kun bitumikermiä kuumennettiin ja liekkilämpö tai kipinä pääsi ullakkotiloihin. Ensimmäinen yksikkö oli kohteessa kuuden minuutin kuluessa. Myös lämpökameralla varustettu kone oli hyvä apu palopesäkkeiden havainnollistamiseen. Poliisilla oli valmius katkaista liikenne myös Helsinki–Tampere-moottoritieltä, mikäli savu olisi lähtenyt laskeutumaan tiealueelle. Palossa syntynyt musta savu liikkui kohti Talvisillan asuinaluetta ja alueelle päätettiin antaa vaaratiedote. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Roni Rekomaa /Lehtikuva H älytys kohteeseen Hyvinkäälle tuli 27. Sopimuspalokunnilta saimme korvaamatonta apua niin sammutustöissä, jälkivartioinnissa kuin muonituksessa. Palomestari Kalle Kaipainen tuli kohteeseen 21 minuuttia hälytyksestä. Rajoituslinjaa jatkettiin perinteisesti käsityönä ja palon eteneminen saatiin pysäytetyksi”, Kaipainen kertoo. Jälkivartiointia jatkettiin läpi yön kolmen sopimuspalokunnan voimin kolmen tunnin vuoroissa”, Kaipainen sanoo. Yksikön esimies otti johdon tilannepaikalla
Keski-Uusimaa vastasi taktisesta ja Itä-Uusimaa paikkatutkinnasta. ”Koska vastaavia tilanteita tuntuu syt tyvän säännöllisesti myös muualla Uudellamaalla, olemme päättäneet HIKLU-alueella käydä laajemmin läpi kattotulitöistä aiheutuvia tulipaloja. Toki vaihtoehtoisiakin työmenetelmiä tulitöiden sijasta kannattaisi miettiä”, Soila sanoo. ”Myös tässä kohteessa se olisi ollut toteuttavissa. Samalla pyrimme aukaisemaan prosessia, mikä johtaa tulityövahinkoihin. Hän painottaa myös dronen merkitystä sammutustöissä. TULITYÖT Vähän evakuoitavia etätöiden takia. Paremman tilannetietoisuuden lisäksi dronen avulla voitaisiin siirtää tarpeellista tilannekuvaa myös esimerkiksi tilannekeskukseen.. Uskoisin, että myös vakuutusyhtiöt ovat tästä kiinnostuneita. Alkusammutuskalustossa oli kaksi 12 kilon sammutinta. YHTEISTUTKINTAA Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tutki palon yhdessä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Voisiko esimerkiksi lämpökameraa hyödyntää. ”Miksipä ei. Yhtä lailla on syytä pohtia koulutusta ja onko siellä joitakin sellaisia puutteita, joita pitäisi korjata.” VIEREISIÄ TILOJA VARTIOITAVA Näissä tilanteissa muun muassa tulitöiden kohteena olevien viereisten tilojen vartiointi on tärkeää. Myös teknologian hyödyntämistä on syytä pohtia. Apulaispalopäällikkö Antti Soila kertoo, että tulitöihin oli varauduttu asianmukaisesti, mutta silti tulipalo syttyi. Tulipalojen ennaltaehkäiseminen on ensisijaisena tavoitteena. Silti lämpökameraa kannattaisi hyödyntää viereisten tilojen valvonnassa”, Antti Soila toteaa. Tosin esimerkiksi ontelotiloissa lämpöä pitää olla aika paljon, ennen kuin se lämpökameralla on havaittavissa
Suomessa rikkaruohojen torjuminen polttamalla ei ole vielä kovin yleistä, mutta on vähitellen yleistymässä. DBI myöntää paikallisen tulityökortin, joka ei kuitenkaan vastaa tulipätevyyttä Suomessa. Ammattilaisille ja ammattitaitoisille maisemapuutarhureille suunnattu tulityökurssi on sisällöltään sama kuin perinteisiin tulitöihin sekä kattoja vedeneristysalan tulitöihin keskittyen rikkaruohonpolttotoimenpiteisiin. Erikoistutkija Laura Kuurne Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä uskoo, että ne soveltuisivat myös tulityöriskien arviointiin – jos vain dataa riittää. Jarkko Sorjonen puu saatavilla olevan aineiston koosta ja rakenteesta.” Tarvittavan datan määrä on tapauskohtaista. Esimerkiksi rakennuspaloissa pitäisi olla tuhansia jo tapahtuneita onnettomuuksia, joilla opettaa tekoälymallia. ”Jotta voidaan luoda tilannekuva siitä, mitkä ovat tulityövahinkoja keskeisesti selittäviä tekijöitä, tarvitaan paljon dataa. Konkreettisena esimerkkinä jatkuvasti päivittyvän tietokannan käytöstä pelastusalalla Kuurne mainitsee New Yorkissa käytössä olevan ennakoivaa analytiikkaa hyöKeltaiset pisteet kuvaavat pääkaupunkiseudulla tapahtuneita rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja vuosina 2013–2019. Aina kun tekee vakuutetussa kohteessa tilapäisellä tulityöpaikalla työtä, josta aiheutuu palovaaraa tai työn tilaaja niin vaatii, pitää olla Tulityökortti. Käytännössä ihminen opettaa tekoälymallia opetusaineistolla, jonka avulla algoritmi muodostaa luokittelijan, joka määrittelee keskeiset riskit. Pohjakartta: OpenStreetMap®, lisenssi: Open Data Commons Open Database License (ODbL), OpenStreetMap Foundation (OSMF).. Määräysten mukaisesti tehtynä ne ovat turvallinen tapa poistaa rikkaruohoja. Taustalla oleva vihreä ruudukko on HSY:n väestötietoruudukko. Menetelmää käytetään sekä yksityisissä että julkisissa yrityksissä, aivan kuten monet myös omilla pihoillaan. Tarvitaan tarpeeksi tietoa tulityövahinkoihin johtaneista tilanteista, niihin liittyvistä olosuhteista ja ympäristötekijöistä”, Kuurne kertoo. Pia Mark olettaa, että polttamista käytetään rikkaruohojen poistoon ympäristösyistä kemikaalien sijaan, mutta lisäksi se on yksinkertainen toimenpide. Mallin ja menetelmän valinta riipdyntävän ohjelmiston, josta palotarkastaja voi töihin tullessaan saada ajankohtaisen listan rakennuksista, joissa on korkein paloriski. 46 Pelastustieto 9–10/2021 TULITYÖT Data apuun riskiarvioissa MENETELMÄ Tanskassa tulitöillä on hävitetty rikkaruohoja. Kaikkiin ennakoivan analytiikan malleihin ei tarvita tekoälyä. Maahan tuodaan jo sekä kaasuettä sähkötoimisia polttimia”, kertoo kehittämispäällikkö Heli Hätönen SPEKistä. Markin mukaan Tanskassa käytetään nestekaasupolttimia, joita voi ostaa mistä tahansa rautakaupasta. Tekoälyä hyödyntävät ohjatun oppimisen algoritmit ovat kuitenkin yleisimmin käytettyjä, koska niiden avulla pystytään kompensoimaan puuttuvaa tietoa ja järjestelemään epäsiistiä dataa. Niin sanotun big datan käyttöä tulityöriskien arvioinnissa on kokeiltu Kiinassa lupaavin tuloksin. ”Suomessa ei enää eritellä tulityökortteja perinteisiin tulitöihin tai kattoja vedeneristysalalle. Tanskassa tulitöillä eroon rikkaruohoista K U V A : S P E K IN A R K IS T O Riskianalyysien laatimisessa voi hyödyntää ennakoivaa analytiikkaa ja tekoälyä. Tarkastettuaan kohteet palotarkastaja päivittää tiedot ohjelmaan ja kohteen riskiarvio päivittyy. ”Ennakoivassa analytiikassa hyödynnetään matemaattisia malleja, jotka perustuvat todennäköisyyslaskentaan. ”En tiedä, montako tulipaloa rikkaruohojen polttaminen aiheuttaa vuodessa, mutta siinä yhteydessä syntyvät tulipalot aiheuttavat yleensä vaurioita talon julkisivuille”, kertoo koulutuspäällikkö Pia Mark Tanskan paloja turvallisuustekniikan instituutista DBI:stä, joka on SPEKin sisarjärjestö Tanskassa
(Tulityöpalot vuonna 2021. Palo raivosi useita tunteja. Poistaa poistettavat tai vähentää, ellei voida poistaa. ”Olen kouluttanut tulitöitä viidellä vuosikymmenellä ja edelleen annan tulityökoulutuksia. maaliskuuta 1987. Puhelinkojeiden ja keskusten osissa käytetty PVC-muovi ja styrox-muoviset pakkausmateriaalit sekä vesieristeenä käytetty bitumi synnyttivät sankan tumman ja osaksi myrkyllisen savun, joka pistävän hajuisena levisi itätuulen mukana useita kilometrejä. Nykyään teen sitä Helpe Oy:ssä, joka antaa erilaisia turvallisuuskoulutuksia erityisesti yrityksille.” Vuorela valmistui palomieheksi 42 vuotta sitten. Esimieskurssin jälkeen hän kävi palomestarikurssin vuonna 1983 ja oli siihen aikaan nuorimpia palomestariksi valmistuneita. Tulityötoimikunta päätti, että ensi vuonna kurssinjohtajien käyttöön laaditaan tulityöluvan myöntämistä käsittelevä lisäaineisto. Myös vaihtoehtoista työtapaa pitää miettiä.” ”Nyrkkisääntö on, että riskit pitää tunnistaa ja arvioida. Millä tavoin koulutusaineistoa uudistetaan ensi vuonna. 9–10/2021 Pelastustieto 47 TULITYÖT 15% tulityövahingoista, jolloin ei yritetty alkusammutusta, johtui siitä ettei alkusammutusvälineitä ollut saatavilla. Alcatelin varastoja tehdasrakennuksessa oli hitsattu poikki betonielementin nostolenkki, joka putosi palaneen varaston kattoikkunan reunuksen väliin. ”Palovaarallisissa tulitöissä on riskit kyettävä minimoimaan. Hän kiinnostui asiasta lukiessaan vuonna 1987 Palontorjunta-lehdestä elektroniikkavaraston tulipalosta, joka oli syttynyt Helsingin Pitäjänmäessä polttoleikkauksen takia. Lähetä tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista juttu aiheista meille osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan. Ensimmäinen kesämiespesti oli Tammisaaren paloasemalla vuonna 1976. Tänä vuonna kurssinjohtajien käyttöön julkaistiin kattoja vedeneristysalan toimialakohtainen lisäaineisto. Nopeasti levinnyt palo aiheutti 45–50 miljoonan markan palovahingot. Lue koko Palontorjunta 3/1987:n juttu osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu. Sitkeä Alcatelin elektroniikkavaraston palo Pitäjänmäellä Helsingissä HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Uranuurtaja Viljami Vuorela on tulityökoulutuksen uranuurtaja. Lisäksi tuotetaan kansalaisten tulityöturvallisuuden kehittämiseen tarkoitettu maksuton verkkokoulutus, jota voi hyödyntää myös tulityökoulutuksen ennakkoaineistona esimerkiksi oppilaitoksissa. Lähde: Toimenpide tilasto Pronto) ALAN TOIMIJA KYSY TULITÖISTÄ Miten koulutusaineisto uudistuu. Riskien toteutumista varten pitää olla suunnitelma niiden eliminoimiseksi.” Helsingissä Pitäjänmäen teollisuusalueella syttyi myrkyllisiä savukaasuja kehittänyt tulipalo 18. Sen jälkeen hän työskenteli opettajana opistossa ja turvallisuuspäällikkönä vakuutusja lentoyhtiöissä
Miten saamme äänemme kuuluviin ja siten pääsemme vaikuttamaan asioihin. Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin on uuden muutoksen aika, kun pelastustoimi siirtyy sosiaalija terveystoimen rinnalla omana toimialanaan uusille hyvinvointialueille. Pelastustoimen on näyttävä tasavertaisena toimijana sosiaalija terveystoimen rinnalla. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Aluevaalit käydään tammikuun lopulla. Pelastustoimen on itsensä johtajien ja asiantuntijoiden toimesta viestittävä monikanavaisesti, sillä kukaan muu ei tarpeitamme tunne tai sitä puolestamme tee. Pelastustoimen rooli tulevilla alueilla on huolettanut monia: onko toimialamme pelkkä jakojäännös suuren sosiaalija terveystoimen rinnalla, kun kokonaisbudjettimmekin on muutaman prosentin luokkaa soteen verrattuna. Pelastustoimen viestintäresurssit ovat joka tasolla minimaaliset. On meidän itsemme vastuulla tuoda äänemme kuuluviin niin aluevaaleissa kuin uusissa organisaatioissa, jottemme päädy olemaan unohdettu osa hyvinvointialuetta.. 48 Pelastustieto 9–10/2021 MIRAFONI Kukaan muu ei tarpeitamme tunne. Valtakunnallisella tasolla esimerkiksi vaaliviestinnässä eri puolueiden kärkiteemoissa pelastustoimi ei juurikaan ole noussut esiin. mirafoni112@ gmail.com Unohdettu osa hyvinvointialuetta. Tarvittaisiin ammattiviestijöitä organisoimaan puolueiden informoinnin, mediayhteistyön ja pelastustoimen kärkiteemojen esiintuomisen sekä ylimmän johdon viestintäsparrauksen. Vielä on mahdollisuus muuttaa suuntaa ja tuoda pelastustointa voimallisemmin esiin joka tasolla: vaalikoneiden kysymyksien joukkoon on saatava olennaiset pelastustoimen pointit sekä tuleville valtuutetuille perehdytettyä pelastustoimen kokonaisuus. Pelastustoimi tekee koko yhteiskuntaa ajatellen merkityksellistä työtä ja vaikuttaa konkreettisesti ihmisten arjen turvallisuuteen. Viestintämme tarvitsee järjestäytymistä, organisointia ja ammattilaisia kirittämään tätä kokonaisuutta. Tämä ei tarkoita, etteikö esimerkiksi väliaikaishallintoa ja siirtoa valmistella pelastustoimen osalta, vaan ettei tätä työtä ole tehty näkyväksi. Älykästä turvaa ja tehoa toimitilojesi hallintaan. Paloja murtohälytykset Tekninen valvonta Etähallinta Mukana messuilla: FinnSec 2022 Osasto 6h21 Tutustu Smart Alarms™ -ratkaisuihimme osoitteessa addsecure.fi 2000-luvun alussa pelastustoimi koki ison muutoksen, kun alueellisen pelastustoimen järjestelmää alettiin rakentaa. Pelastustoimen näkyvyys hyvinvointialueuudistuksessa on toistaiseksi ollut alueellisesti vaihtelevaa; pelastuslaitos on toisaalla tasavertainen kumppani valmistelussa, kun taas toisaalla Suomessa pelastustoimen osuus on valmisteluissa paitsioasemassa. Sopimuspalokuntien rooli on monella alueella palveluiden tuottamisessa keskeinen, on tärkeä huomioida viestinnässä myös tämä näkökulma
MIRAFONI Älykästä turvaa ja tehoa toimitilojesi hallintaan. Paloja murtohälytykset Tekninen valvonta Etähallinta Mukana messuilla: FinnSec 2022 Osasto 6h21 Tutustu Smart Alarms™ -ratkaisuihimme osoitteessa addsecure.fi
50 Pelastustieto 9–10/2021. Palomiehen kuntotesti, jolla testataan erityisesti savusukelluskelpoisuutta, on Juha Höökin mielestä hyvä myös yleensä työkyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi
Itse kiinnostuin alasta eikä isä kieltänyt eikä patistanut mukaan.. Koulussa kehuin, että isäni on palomies. Juha kasvoi alaan, sillä isä Jorma Höök työskenteli 40 vuotta paloesimiehenä Riihimäellä. Hänen ansiostaan erityisesti työssä koettuihin uhkaja väkivaltatilanteisiin on alettu kiinnittää huomiota, mutta työtä on vielä tehtävä tilanteen parantamiseksi. Mutta jotain on toki tullut tehtyä, kun asioita laittaa järjestykseen.” Juha Höök työskentelee paloesimiehenä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 9–10/2021 Pelastustieto 51 TAPASIMME Häirintä on osa työturvallisuutta. Turvallisen työn lähetti Vuoden Palomies Juha Höök on omien työkokemustensakin takia vienyt työturvallisuuden sanomaa aktiivisesti eteenpäin. Olin pienestä pitäen ylpeä isäni ammatista. ISÄN JALANJÄLJISSÄ Juha Höökin ensimmäisen askeleet pelastusalalla ovat kuvassa, jossa kaksivuotias pikku-Juha istuu Riihimäen palokunnan höökissä eli sammutusautossa. Häntä kuvaillaan hyväksi esimieheksi, joka osaa ottaa porukan mukaan. Hänen ansiostaan Pelastusopistolla kunnioitetaan omalla muistotaululla työtehtävissä menehtyneitä. Kunnioitan kollegoitani enkä keikan ajossa erotu muista. Hän on halunnut korostaa myös poikkeamaraportoinnin merkitystä ja sen tärkeyttä. Hän on ollut vaikuttamassa myös siihen, että jokaiselle valmistuvalle pelastajalle jaetaan pelastajan ammattitutkintomerkki eli Pelastajamerkki. Tieto hänen valinnastaan Vuoden Palomieheksi saikin laajalti myönteistä huomiota ja onnitteluja eri puolilta. Höökin elämäntehtävä on ollut pitää esillä työturvallisuutta ja erityisesti uhkaja väkivaltatilanteisiin varautumista omalla ammattialalla. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Teemu Heikkilä ja Esa Aalto S yvä hiljaisuus”, vastaa Juha Höök kysymykseen, miten hän reagoi kuultuaan valinnastaan Vuoden Palomieheksi. ”Mietin, että mikä tekee juuri minusta sellaisen, jolle tällainen valinta suodaan. Hän on ollut merkittävässä roolissa kouluttajana. Lähdin mukaan harrastamaan Riihimäen VPK:n nuoriso-osastoon 11-vuotiaana. Se oli sankariammatti pienelle pojalle. Hän itse sanoo voineensa viedä itselleen tärkeänä pitämiään asioita eteenpäin hyvien esimiesten ja kollegoiden tukemana. ”Isän esimerkki oli vahva
Vuonna 2007 siihen päästiin käsiksi EU-rahoitteisella hankkeella, jossa tutkimuksen avulla kartoitettiin uhkaja väkivaltatilanteiden yleisyyttä pelastusalalla. Kouluttauduin lajin ohjaajaksi. He tekevät omat ratkaisunsa.” Juha Höökin kiinnostus työturvallisuuteen juontaa juurensa ammattiuran alkuvaiheisiin. ”Turma oli vakava ja oli lähellä, ettei ajoneuvo kaatunut. ”Jo nuorukaisena aloin harrastaa kamppailulajeja. Eräällä ensihoitotehtävällä hän loukkasi selkänsä nostaessaan potilasta ambulanssiin. Muutama opettaja jopa ihmetteli, miten heikentyneen työkyvyn omaava voi enää hakeutua alalle töihin.” ”Onneksi nykyisin ei enää kyseenalaisteta uudelleenkoulutusta. Hienoa, että sain tällaisen mahdollisuuden. Vanha vamma uusiutui kolarissa ja palvelus piti keskeyttää.” UUDELLEEN KOULUTUKSEEN Alaselässä diagnosoitiin välilevypullistuma. Niinpä hän teki aiheesta opinnäytetyön. Monille uusi tilanne on myös henkisesti raskas.” HARRASTUS HYÖDYKSI Ammatin yhteen työturvallisuusriskiin, uhkaja väkivaltatilanneasiaan Höök on hyödyntänyt harrastustaan. Olen täydessä iskussa ja epäonneni kautta olen päässyt kehittämään alamme työturvallisuutta tähän pisteeseen, josta koen minua nyt huomioidun.” Juha työskenteli viisi vuotta Pelastusopistossa opettajana. Näin isäni ammatista tuli ammatti myös minulle.” ”Omat lapseni eivät toistaiseksi ole osoittaneet kiinnostusta alaa kohtaan, enkä ole heitä halunnut siihen millään tavalla ohjatakaan. Olin kokenut työssäni joitakin väkivallan uhkia ja mietin, miten olisin voinut niissä toimia ja antaisiko harrastukseni siihen jotain apua.” Hän ehti järjestää alalle vuonna 2004 kyselyn, jossa yritettiin kartoittaa näiden tilanteen määriä ja yleisyyttä. Lääkäri päätti kuitenkin, ettei selkää aleta operoida, vaan annetaan aikaa kuntoutukselle. ”Oman kokemukseni perusteella haluan korostaa kuntoutuksen merkitystä. ”Jos työkykyyn tulee jokin rajoite, meillä ei juuri ole jatkosuunnitelmia työuralle. ”Päätin hakeutua palopäällystökurssille. Jo uran alussa pitää miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Olin myös perustamassa Riihimäellä ja Valkeakoskella toimivia Heracles-kamppailulajiseuroja. Vuonna 1996 kiinnostuin israelilaisesta itsepuolustusjärjestelmästä Krav Magasta. Työuralla voi tulla tilanteita, joita on tuettava erilaisilla ratkaisuilla, jotta selviää tavoite-eläkeikään asti.” Vuoden Palomies pitää harmillisena, että alalta puuttuu edelleen urasuunnittelu ja liiaksi eletään hetkessä. Hänen lisäkseen samalla kurssilla oli kolme muuta uudelleen koulutettavaa, jotka olivat saaneet vammoja työtehtävissä. ”Siihen aikaan meitä pidettiin outolintuina. MUISTOTAULUKIN SYNTYI Uhkaja väkivalta-asia jäi kuitenkin kytemään mieleen. Työturva07 oli osahankkeena Savonia. Pelastusalan peruskoulutuksen lisäksi olin opiskellut lähihoitajaksi”. Nykyisin kun asiaa tarkastelee, voi sanoa, että onni onnettomuudessa. Tuona aikana sain KEVAn kuntoutustukea uudelleen koulutukseen. Liekki kyti palokunnassa ja sai hakemaan myöhemmin pelastajakurssille. 52 Pelastustieto 9–10/2021 TAPASIMME Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka julkisti Vuoden Palomiehen valinnan pelastustoimen ajankohtaispäivillä Oulussa. ”Siitä seurasi pitkä sairausloma, mutta pystyin kuitenkin jatkamaan palomiehen työtä.” Vuosituhannen taitteessa hänelle tuli tilaisuus lähteä rauhanturvaajaksi Kosovoon. ”Suomen KFOR Pataljoonaan perustettiin sotilaspalokunta 2001, jonne lähdin palomieheksi.” Vanha työtapaturma sai uuden kolauksen, kun hän joutui hälytysajossa sammutusauton kyydissä liikenneonnettomuuteen. Lajin myötä mietin päällystöopintoihini opinnäytetyötä tästä aiheesta. Nämä asiat on tuotava esille jo peruskoulutuksessa. Siinä vaiheessa työ ei vielä edennyt pidemmälle, koska Pelastusopistossa opettajatyöharjoittelun yhteydessä osoittautui, että pumppukaluston koulutusmateriaali oli varsin sekavaa. Tästä materiaalista koostettiin myöhemmin oppikirja, ”Pumppuoppi”, joka on edelleen käytössä alan perusopetuksessa. Toimikunnan puheenjohtaja Seppo Lokka ja sihteeri Petri Jaatinen muistivat valittua perinteisillä lahjoilla
Tämä on kaikkien etu, ja siksi nämä asiat pitää saada viimein kuntoon. Uhkaavat tilanteet voivat syntyä nopeasti. Aiemmin 35 vuotta kamppailu-urheilua ja valmennusta, nykyisin kamppailuseuran hallinnon pyörittämistä. Ohjeistaahan se pelastussukellustakin, joka on osa työturvallisuutta. 9–10/2021 Pelastustieto 53 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. Vuonna 2007 kirjattiin havaitut puutteet raportoinnissa ja nykyisin meiltä puuttuu yhä pelastustoimen oma, yhtenäinen poikkeamaraportointijärjestelmä.” ”Samassa yhteydessä tuli esille myös, että ei ollut tietoa siitä, kuinka paljon ihmisiä on menehtynyt työtehtävissä. Näitä tilanteita pitää myös harjoitella nykyistä enemmän.” Hän pitää välttämättömänä, että alalle saataisiin viimein myös kunnollinen järjestelmä poikkeamaraportointia varten. ”Tähän tarvitaan koordinointia. Teennäisyys MIKÄ ON PALOESIMIEHEN TÄRKEIN OMINAISUUS. Tuntuu siltä, että jokainen haluaa keksiä pyörän itse ja materiaalien kehittämisen koordinointia ei tehdä.” Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on tärkeää ja siihen vaikuttaa Höökin mielestä keskeisesti työturvallisuus. Vaimo, kaksi lasta, kolme koiraa ja kaksi ponia. Kaikenlainen kuntoliikunta, luonnossa liikkuminen, metsästys ja kalastus sekä metsänhoito. Siksi alan toimijoille räätälöidyllä koulutuksella pitää saada nämäkin asiat kuntoon.” KOORDINOINTI KÄYTTÖÖN Höökin mielestä enää ei tarvita aiheesta uusia tutkimuksia, vaan olemassa oleva tieto ja osaaminen pitää saada käyttöön. Tasapuolisuus. Työturvallisuuden koulutusmateriaalin kokoamisen vastuu tulee olla Pelastusopistolla ja saatua tietoja ja oppeja tulee käyttää kaikkialla yhdenmukaisesti.” Juha Höök painottaa, että työturvallisuus koskettaa kaikkia, myös sopimuspalokuntia ja ensihoitoa. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Nyt on oltava hereillä ja huolehdittava siitä, että pelastusalan työturvallisuus ja sen organisoituminen palvelee nimenomaan omaa alaamme. Sen seurauksena syntyi muistotaulu Pelastusopistolle.” ”Tästä on jo 14 vuotta. Oltava ammattitaitoinen ja tarvittaessa jämäkkä. HARRASTUKSET. ”Jo työturvallisuuslaki määrittelee sen, että työssä tulee varautua uhkatilanteisiin. Täyttämisen voisi hoitaa esimerkiksi mobiililaitteella ja niin nopeasti kuin mahdollista.” Juha Höök muistuttaa, että työturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet on saatava ajanmukaisiksi myös siksi, että ala saadaan vetovoimaiseksi uusille työntekijöille. Tällaiset tilanteet on mielletty osaksi pelastusalan työtä, mutta pitääkö sen olla niin. Kiinnostus työhönsä. Työuralle on oltava jatko suunnitelmia. Siihen on lakisääteisesti otettava mukaan myös nyt esiin noussut häirintäja epäasiallinen kohtelu. ”Hyvinvointialueilla voi olla mahdollisuus yhtenäistää alamme työturvallisuuskäytänteitä, ohjeistusta ja yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Mielestäni sisäministeriön on otettava myös tässä asiassa suurempi rooli, vaikka sillä ei olisikaan suoranaista työsuojeluvastuuta. Meillä on oikeus suojella itseämme ja työpariamme, mutta millaisella voimalla. MIKÄ SAMMUTTAA. Edelleen asiat ovat ajankohtaisia ja olen tuntenut tuskaa, kun asiat eivät tunnu etenevän. Emme voi käyttää liikaa voimaa. ”Työturvallisuutta on katsottava myös laaja-alaisesti. Mukaan on saatava myös pelisäännöt siitä, miten asioita käsitellään.” ”Järjestelmän tulee olla myös helppokäyttöinen. ”Pelastusalalla tehdään paljon ensivastetehtäviä, jossa kohdataan samalla tavalla väkivaltaja uhkatilanteita. ”Vuonna 2013 selvitin YAMK-opinnäytetyössäni pelastusalan poikkeamaraportoinnin nykytilaa. Tämän kartoituksen aikana kävi ilmi pelastusalan poikkeamaraportoinnin puutteet, jotka kirjattiin ylös Työturva07-raporttiin. Silloin alettiin puhua uhkaja väkivaltatilanteista sekä poikkeamaraportoinnista. 48 vuotta. Mitä oikeuksia auttajalla on suojella paitsi itseään tai muita, myös autettavaa. Työturva07:n aikana kartoitettiin pelastusalan uhkatilanteiden yleisyyttä. PERHE. Aito palo asiaan, josta on kiinnostunut. Se puolestaan oli yhtenä osasysäyksenä PERANET-hankkeelle. AMK:n, Savon ammattija aikuisopiston sekä Pelastusopiston yhteishankkeessa. Olisiko mahdollista määritellä työturvallisuudelle minimitasoa, jota pelastuslaitokset noudattaisivat. ” ”Saamani huomionosoituksen haluan omistaa pelastusalan työtehtävissä menehtyneille ja loukkaantuneille sekä heidän omaisilleen”, Vuoden Palomies Höök sanoo.. Juha Höök Lopelta. IKÄ
Asiallinen julkinen keskustelu on toki aina paikallaan, mutta nyt avauksesta tulee kuva, että ministeriön ja pelastusosaston laskemassa pelastajapulassa on kyse vain toimintavalmiusajasta. Entinen Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksten herätti Ylelle 18.11. Tänä syksynä täydentävässä talousarvioesityksessä koulutusmääriä on lisätty edelleen. Samaan aikaan Helsingin Pelastuskoulu on saanut toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Jos ja kun keskeisten poliitikkojen ostama ajatus tuhannen pelastajan lisärekrytointitarpeesta muuttuu todeksi, on sillä iso merkitys arjen viranomaisyhteistyölle, turvallisuusviestinnälle, avunsaannille ja ylipäätään arjen turvallisuudelle sekä pelastuslaitoksille työyhteisöinä. Samaan aikaan kunnat ovat valtakunnallisesti tarkastellen tehneet lisäpanostuksia pelastustoimen palveluihin. Nämä eivät koulutuspanostuksina vielä riitä tuhannen lisäpelastajan tarpeen tyydyttämiseen, mutta suunta on oikea. 54 Pelastustieto 9–10/2021 Pelastustoimi ei pelkisty toimintavalmiusajan minuuteiksi MOKKATAKKIMAISTERI Tuhannen lisäpelastajan tavoite ei ole vain haaveilua. Pelastusopiston koulutusmääriä lisättiin jo hallituksen ensimmäisessä budjetissa vuodelle 2020. antamallaan haastattelulla keskustelun pelastustoimen toimintavalmiusajasta ja sen merkityksestä ihmisten avunsaannille. Pelastajien määrällä on kuitenkin suurempi yhteiskunnallinen ja ihmisten turvallisuutta parantava merkitys. Sami Kerman on entinen ministeri Maria Ohisalon erityisavustaja ja Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö. Ennen kaikkea lisäpelastajilla voidaan varautua suuriin, yhtäaikaisiin onnettomuuksiin ja olosuhteisiin ydinvoimalaonnettomuuksista laajoihin maastopaloihin ja isoista liikenneonnettomuuksista sairaalapaloihin. Tuhannen lisäpelastajan tavoite ei ole vain haaveilua vaan kunnianhimoinen, mutta realistinen tavoite. Pelastustoimen kannattaa itse nostaa esiin kaikkia niitä asioita, joita lisäresurssit mahdollistavat. Pelastustoiminnan lisäresurssit mahdollistavat myös esimerkiksi harjoittelun aiempaa paremmin. Pelastusalan edustajien keskustelu Twitterissä on pyörinyt paljon sen ympärillä, millaista tilastoja tutkimustietoa on olemassa toimintavalmiusajan ja pelastettujen ihmisten ja omaisuusarvojen välisestä yhteydestä. Ensihoidolle on aiempaa helpompaa tarjota virkaapua isokokoisten potilaiden kanssa ja voidaan erikoistua sekä kehittää esimerkiksi korkealta pelastamista ja pintapelastamista. Voidaan suunnitella toimintaa isoihin tehtäviin aiempaa varmemmin joukkueja komppaniamuodostelmille ja voidaan helpommin sitoa resursseja myös tukitoimintoihin pelastustoiminnan johtamisen tukemiseksi. Kyse on paljon muustakin kuin onnettomuuspaikan saavuttamisesta kuudessa tai kahdeksassa minuutissa.. Jos pelastustoimen edustajat ovat itsekin sitä mieltä, että toimintavalmiusajalla on hyvin vähän väliä ihmisten pelastamiselle, näyttäytyy tuhannen lisäpelastajan rekrytointi huonona investointina
www.standby.eu. Teemme kaikkemme herättääksemme huomiota kaikille teille. Taatusti laadukkaat Standby varoitusvalaisimet ja ohjausjärjestelmät tuovat turvallisuutta ja huolettomuutta koko ajoneuvon elinkaaren ajaksi. 9–10/2021 Pelastustieto 55 MOKKATAKKIMAISTERI millog.fi . Rauhallista joulua ja turvallista tulevaa vuotta. Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. YOUTUBE . Haluamme herättää huomiota
Siten tarjoiluistakin on tullut pakkopullaa”, ylityömies vastaa. ”Kuka tänne enää suostuu vapailtaan puhaltelemaan maskiin ja kuuntelemaan päänaukomista jostain iänikuisista nisuista”, ylityömies ihmettelee. Nisu on kuin ylityövero, joka kannetaan työkavereille”, ylipalomies linjaa. ”Silloin on parempi jäädä kotiin, kun ei raski asiallisia tarjoiluja hankkia”, ylipalomies neuvoo. ”Mä päivystän mieluummin vaikka yksin kuin saitojen överimiesten kanssa”, ylipalomies meuhkaa. 56 Pelastustieto 9–10/2021 Tehkää te pojat vaan ylitöitä, ja ostakaa sitä pullaa. Toisissa taloissa kirjoitellaan jo palvelutasopäätöksiä uusiksi. Sä tuut louhiin tänne rahaa ja me muka tarjottas sulle sapuskat. ”Olisit voinut tuoda jotain muuta kuin noita yön yli nukkuneita”, ylipalomies kritisoi. ”Oliks toi uhkaus?” ylipalomies tiedustelee. Alkaa tekijät taas riittämään”, palopäällikkö sanoo. Ensihoitaja huomaa aran paikan ja antaa tulla: ”Mun mielestä sisämies vois noutaa överimiehen kotoa töihin. Kaikkea sitä kuulee, kun vanhaksi elää”, ylipalomies sanoo. Paikkoja pitäisi saada rutkasti lisää.” ”Tehkää te pojat vaan ylitöitä, ja ostakaa sitä pullaa.” ”Oliko toi nyt päällikön päiväkäsky?” ylityömies kysyy. ”Nyt menee jo överiksi”, päällikkö puuttuu. ”Kyllä teidän pullakerjäläistenkin tulis tajuta, että ylityömies tulee jeesaamaan työvuoroa eikä syöttämään sitä. Se käy käden käänteessä yksisormijärjestelmälläkin. Palomiespula on akuutti, eikä siihen ole nopeaa parannusta”, palopäällikkö kertoo. ”Vai menikö jo överismin puolelle”, lietsoja itse linjaa.. Vajausta Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ylityömies asettelee tarjolle ylityöpullia. ”Oli se, eikö se tullut riittävän selvästi”, ylipalomies säestää. ”Tehkää nyt vaan töitä niin kauan, kun niitä on. Jatkossa en tuu enää överiin, ellei vuoro tarjoa mulle sapuskoja”, ylityömies päättää. Noutoautossa hänelle tarjoiltas kahvia ja tuoretta pullaa ja soitettas suosikkikanavaa radiosta. ”Jos ei ole pullaa, ei ole ylitöitäkään. Kurssi on muuttunut. ”No nyt oli äärihärski avaus. ”Ylitöitä on nykyään niin paljon, ettei tehdä viitsi. Överimies saa luonnollisesti myös päättää, mitä aseman tv:stä katsotaan.” Ylipalomies rykii. ”Jos tää marina pullista jatkuu, mietin kyllä kaks kertaa, koska lähden seuraavaksi överiin.” ”Koittakaa nyt jaksaa. Kahvikupit iskeytyvät pöytälevyyn, ja paikallisissa pullanmöyhentämöissä käynnistyy yhtaikainen avoimien ovien päivä. Ja tartteehan se myös vapautuksen asemapalvelusta ja selänpesun saunassa. Eiks ne anna Avista niitä uhkasakkoja?” ”Toki, mutta eivät ne tehoa, koska duunarit eivät lisäänny sakkoja maksamalla.” ”Mutta eikse sisäministeri just antanut jatkot Helsingin pelastuskoululle?” ”Antoi, mutta se tarkoittaa lähinnä sitä, että opiskelupaikat eivät vähene, kun sitä ei lakkauteta. ”Kaveri taitaa kuitenkin olla oikeassa. ”Ylityötarjoilut turvottaa, kyllä niitä vähentää sopii”, ensihoitaja ehdottaa. ”Ei, se on fakta.” ”Eihän noin voi tehdä. 1+4-vahvuuksia pudotellaan 1+2-vahvuuksiksi. Niitä, jotka tulevat ylitöihin, on pidettävä arvossaan”, päällikkö sanoo
010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2022. 9–10/2021 Pelastustieto 57 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Petri Surakka puh
Listalla olevat ehdokkaat julkaistaan numeroilla varustettuna 1.1.2022 mennessä osoitteissa: www.palokuntalainen.fi www.pelastustieto.fi www.sspl.fi www.spal.fi ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTIALUE Tero Forsman, SDP, Lappeenranta Sami Kiiveri, Kesk, Lappeenranta Jari Nalli, Ps, Lappeenranta Josefina Nissilä, SDP, Rautjärvi Ulla Ylönen, SDP, Lappeenranta ETELÄ-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Juha Koski, SDP (sit.), Ilmajoki Antti Kurvinen, Kesk, Kauhava Jaakko Pukkinen, Kok, Isokyrö Terence Sam, Vihr, Seinäjoki ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUE Toni Pikkusilta, Kok, Sulkava Ville Remes, Kok, Pieksämäki Jarmo Soljasalo, Kok, Mikkeli ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Kjell Grönqvist, SDP, Sipoo Taneli Matti Kortelainen, Vihr (sit.), Porvoo Hans-Peter Lindgren, RKP, Sipoo Janne Turunen, SDP (sit.), Porvoo KAINUUN HYVINVOINTIALUE Vesa Heikkinen, Kesk, Suomussalmi Samppa Homanen, Kok, Paltamo Sami Juntunen, Kok, Suomussalmi Markku Oikarinen, SDP, Kajaani KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE Mikko Räsänen, SDP, Riihimäki KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Olavi Haasionmäki, Kesk, Kannus Reino Herlevi, Kesk, Kokkola Jani Hohenthal, Kesk (sit.), Kokkola Matti Kalliokoski, Ps, Kälviä Jukka Kangasvieri, Kesk, Kokkola Harri Pulkkinen, SDP, Veteli Juha-Matti Puronaho, Kok, Ullava Timo Sillanpää, Ps, Kokkola Seppo Ukskoski, SDP, Kokkola KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUE Sari Hovila, Kesk, Joutsa Juha Hyötyläinen, SDP, Äänekoski Maria Kiviaho, Kd, Jyväskylä Markku Kytömäki, SDP, Jyväskylä Janne Luoma-Aho, Ps, Jyväskylä Kari Parviainen, SDP, Toivakka Jarkko Viitasalo, SDP, Multia KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Marko Hasari, Kok, Tuusula Kyösti Lehtonen, SDP, Tuusula Timo Leino, SDP, Mäntsälä Tommi Luhtaniemi, Kok, Mäntsälä Simo Weckstén, Kok, Tuusula KYMENLAAKSON HYVINVOINTIALUE Lauri Alanen, Kesk, Kouvola Jari Larikka, Kok, Kouvola Markku Leinonen, SDP, Kouvola Markku Pakkanen, Kesk, Kouvola Vesa Parkko, Kok, Kotka Heikki J. Nimiä keränneet yhteisöt ja julkaisut eivät vastaa mahdollisista virheistä. Mikäli virheitä esiintyy, ne korjataan verkkosivuilla. Nimiä tarkastellessa tulee ottaa huomioon kriteerit, joilla listalle on ehdokkaita otettu: pelastusalan ammattilainen virassa tai eläkkeellä, sopimuspalokuntalainen, kiinteässä yhteydessä pelastusalaan oleva henkilö (järjestö, lautakunta, johtokunta, työryhmä tms.) tai muutoin tunnetusti alan puolesta toiminut henkilö. 58 Pelastustieto 9–10/2021 HYVINVOINTIALUEET Vaalit tulossa, valitse viisaasti! S PAL, SSPL, Pelastustieto ja Palokuntalainen ovat keränneet ”alan ehdokkaiden” nimiä yhteistyönä. Oksanen, SDP (sit.), Kotka Paula Werning, SDP, Kouvola LAPIN HYVINVOINTIALUE Kirsti Heikkala, Kesk, Posio Pelastustoimelle kaikkien aikojen tärkeimmät vaalit käydään sunnuntaina 23.1.2022. Tässä on tulos. Tällöin valitaan hyvinvointialueille valtuustot. Koska olemme hyvin pieni toimija tulevilla alueilla, on tärkeää, että valtuustoihin saadaan pelastusalaa ymmärtäviä ja sen asioita ajavia edustajia.
9–10/2021 Pelastustieto 59 Jani Kalasniemi, SDP, Kemi Pirjo Laitila, SDP (sit.), Kemi Tero Luoma-aho, Kesk, Pelkosenniemi Matti Tervonen, Ps, Salla Arto Toivonen, Ps, Kemijärvi LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Ari-Pekka Hokkanen, Kok, Espoo Johan Holmberg, RKP, Siuntio Tapio Karjalainen, Kok, Vihti Arttu Lankinen, Ps, Kirkkonummi Krister Lindström, SDP, Raasepori Veronica Rehn-Kivi, RKP, Kauniainen Jens Tegengren, RKP, Kauniainen Jenni Viherkanto, SDP, Vihti PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUE Henri Backman, Vihr, Tampere Esa Järvenpää, SDP, Hämeenkyrö Kirsi Kaivonen, SDP, Tampere Marko Kivi, Kok, Ruovesi Erik Lydén, Vihr, Tampere Janne Mäkinen, Ps, Nokia Aarre Nord, SDP, Akaa Jarkko Lahtinen, Kesk, Lempäälä POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Minna Andrejeff, SDP, Laihia Bernhard Bredbacka, SDP, Luoto Tuomas Keränen, Kd, Luoto Kari Koskela, SDP, Pietarsaari Tobias Simon, Vihr, Vaasa Jussi Säilä, Kok, Laihia POHJOIS-KARJALAN HYVINVOINTIALUE Eero Bogdanof, Ps, Joensuu Jarmo Tanninen, SDP (sit.), Joensuu Ari Tielinen, SDP, Joensuu POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUE Jarmo Haapaniemi, SDP, Kempele Kim Nikula, Kok, Oulu Markus Jaatinen, Kesk, Ylivieska POHJOIS-SAVON HYVINVOINTIALUE Mikko Hiltunen, SDP, Lapinlahti Laura Huotarinen, SDP, Kuopio Petteri Häyrinen, SDP (sit.), Varkaus Tiina Kaartinen, SDP, Kuopio Esa Kokki, SDP, Kuopio Mikko Kyyryläinen, SDP, Iisalmi Pelastustoimi INFOPAKETTI ALUEVALTUUTETUILLE Jari Marttila, SDP, Iisalmi Jaakko Mäkelä, Kesk, Kuopio PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIALUE Jan Ahonen, Kok, Lahti Jarkko Granlund, Ps, Lahti Juha Halme, SDP, Lahti Miina Harmaala, Kesk, Lahti Petteri Heikkilä, Ps, Orimattila Jesse Hilden, Ps, Sysmä Reijo Houni, Kesk, Iitti Mika Järvinen, Kok, Sysmä Vesa Järvinen, Kok, Hartola Riku Korpela, Kesk, Hollola Isto Kujala, Kok, Lahti Petri Marjamäki, Kok, Orimattila Jarkko Niemi, SDP, Hollola Petri Puttonen, Ps, Hollola Juha Rautava, Ps, Asikkala Merja Simola, Kok, Sysmä Raila Viljamaa, SDP, Kärkölä SATAKUNNAN HYVINVOINTIALUE Sakari Aalto, Vihr, Ulvila Jukka Heinonen, Vas, Pori Petri Huru, Ps, Pori Satu Joensuu, SDP, Pori Tero Järvelä, Ps, Ulvila Jari Lepistö, Kesk, Karvia Marko Lähdekorpi, Kesk, Karvia Arto Perttula, Ps, Kokemäki Taisto Salo, SDP, Siikainen VANTAA-KERAVAN HYVINVOINTIALUE Yrjö Jalava, Vihr, Kerava Erkki Kauranen, Kok, Kerava Timo Lehtovirta, Kesk, Vantaa Sami Paakkinen, Kok, Vantaa Riku Romppainen, Vihr, Vantaa VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTIALUE Kaarlo Alanko, SDP, Salo Janne Aso, Kok, Raisio Markus Helenius, SDP, Naantali Pasi Jokinen, Ps, Lieto Jouni Kaunisto, Ps, Turku Harri Palomäki, Vas, Naantali Sisäministeriön pelastusosasto on koonnut tietopaketin hyvinvointialueiden pelastustoimesta aluevaaliehdokkaita varten.
Ensihoidon kuluja nostivat ensisijaisesti lisääntynyt suojainten hankinta ja tehtävien vähenemisestä johtuneet pienemmät Kela-korvaukset. Analyysin pohjalta syntyi jokaiseen kysymykseen taulukoitu analyysiosio. Haastattelut tehtiin Krivat-pelikirja kevään 2021 aikana. Koronapandemian alussa tehtävämäärät vähenivät, ja esimerkiksi ambulanssia soitettiin vain todelliseen tarpeeseen. Tarkoituksena oli selvittää, miten ensihoitohenkilöstö on kokenut koronapandemian vaikutukset työtehtäviin ja työssä jaksamiseen. Etulinjassa tuntemattoman viruksen kanssa olivat ensihoitotyötä tekevät. Suomeen tulleet liikkumisja vapaa-aikarajoitukset vähensivät liikenneonnettomuuksista ja esimerkiksi alkoholista ja yöelämästä johtuvia tehtäviä. Tuntematon virus aiheutti pelkoja ja huolta niin omasta kuin läheisten terveydestä. Työn luonteessa muuttuivat selkeimmin tiukentuneet suojautumistasot. Haastattelujen analyysiin käytettiin diskurssianalyysia. Haastatellut henkilöt edustivat erilaisia organisaatioita, joilla on Krivat käytössä omassa toiminnassaan. Suomalainen terveydenhuolto joutui koville. Tutkimuksessa selvitettiin myös ensihoitohenkilöstön näkemyksiä siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut. Tuntematon COVID-19 virus levisi nopeasti ja aiheutti kaikkialla ennennäkemättömät toimenpiteet leviämisen rajoittamiseksi. Aineiston analyysissä sovellettiin teemoittelua. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Pandemia näkyi pelastustoimen ensihoitopalveluissa SALMI, RIIKKA: Pelastustoimen ensihoitopalvelujen tuottaminen koronapandemian aikana http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092017896 Vuoden 2020 maaliskuussa WHO julisti maailmanlaajuisen koronapandemian alkaneeksi. Työssä jaksaminen heikkeni etenkin pandemian alkuaikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua. 60 Pelastustieto 9–10/2021 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Vastaavasti menoja vähensivät esimerkiksi peruuntuneet koulutukset, etäkoulutusja kokouskäytännöt sekä niiden myötä vähentyneet matkakulut. Samoin erilaisia pelissä oppimisen mahdollisuuksia pyrittiin esittämään opinnäytetyössä. Koronapandemia toi työskentelyyn myös monia hyviä käytäntöjä, joiden toivottiin jatkuvan koronapandemian jälkeenkin. Opinnäytetyöhön liittyi teemahaastattelu, jossa haastateltiin Erillisverkkojen nimeämää kuutta Krivatkäyttäjää. TARHONEN, OLLI: Krivat-pelikirja https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101318630 Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa käsikirjoitus ja pelinjohtajan toteutusohje Erillisverkkojen Krivattilannekuva ja yhteistoimintaalustan käyttäjäorganisaatioille palvelujen toimintojen harjoittelua varten. Tehtävien määrissä nähtiin muutoksia. Opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää itseohjautuvaa oppimista tukevaa ja edistävää tiedollista pohjaa, jota voisi käyttää Krivatin käyttäjien oman itsenäisen oppimisen edistämiseen. Vähentyneet tehtävämäärät kuitenkin tasoittivat alkuaikojen stressiä, mutta toisaalta yksittäiset tehtävät muuttuivat entistä raskaammiksi ja kestoltaan pidemmiksi suojautumisen myötä. Mielenterveystyöhön liittyvät tehtävät taas vastaavasti koettiin lisääntyneen. Haastatteluista tuli ilmi runsaasti yhteneviä asioita, jotka toistuivat haastateltavien kertomuksissa. Opinnäytetyössä haluttiin tutkia koronapandemian vaikutuksia pelastustoimen tuottamaan ensihoitopalveluun. Työssä haastateltiin Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueiden ensihoitopäälliköitä ja ensihoitajia. Lisäksi jonkin verran kuluja tuli etupainotteisesta resurssien lisäämisestä. Ensihoitajat olisivat toivoneet myös konkreettisempaa kiitosta raskaista ajoista. Työssä jaksamisessa ensihoitajien vahvuudeksi nousivat hyvä yhteishenki ja ensihoitajien korkea työmoraali sekä sopeutumiskyky. Opinnäytetyön liitteenä syntyi lyhyt, noin 20 minuutin peli, joka on toteutettavissa Krivatin tuotannossa olevalla versiolla toimialasta riippumatta. Arkistokuva: Ossi Pietiläinen.. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään organisaatioiden haasteita ja toiveita Krivatin nykytilanteesta sekä mahdollisista ajatuksista että näkemyksistä opinnäytetyön liitteenä syntyvään pelikirjaan
Tuliketun tulee olla parhaalla mahdollisella tavalla kohdennettu sen kohdehenkilöille esikoululaisille, 2. 9–10/2021 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ OPINNÄYTTEITÄ Fluorivetyhappokonttien varastoinnin riskinarvio Laadittiin ohjeistus kuljetustapahtuman uudelleenjärjestelyistä. Uusittu materiaali helpottaa kouluttajien työskentelyä ja poistaa epävarmuutta koulutettaessa. HONKALA, JARNO: Fluorivetyhappokonttien varastoinnin riskinarvio https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120123096 Tavoitteena oli esittää työn toimeksiantajalle Outokumpu Stainless Oy:lle kehitysehdotuksia fluorivetyhappokonttien siirtokuljetukseen liittyvien riskien pienentämiseksi huomioiden mahdolliset kuljetustapahtuman sekä varastoinnin muutoksien vaikutukset. luokkalaisille, 6. luokkalaisille sekä 8. Tulikettu-käyttäjäkyselytutkimuksen tulos on tärkeää Pirkanmaan pelastuslaitokselle, koska aina kehittyvän maailman mukana tulee pysyä myös materiaalin laadun ja tavoitettavuuden kannalta. Tarkoituksena oli ottaa kantaa myös niihin toimenpiteisiin, joita mahdollinen varastointitavan muutos vaatisi toimeksiantajalta. Pirkanmaan pelastuslaitos saa tutkimuksen tuloksen avulla selville myös sen, että käyttäjät ja kouluttajat ovat valmiita kehittämään materiaalia yhdessä kohti parempaa. Työssä perehdyttiin eri lainsäädäntöihin, säädöksiin ja asetuksiin, jotka vaikuttavat toimeksiantajan harjoittamaan toimintaan kuten esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljettamiseen, varastointiin ja tilapäiseen säilyttämiseen sekä työturvallisuuteen. Tilannepaikanjohtaminen pelastuslaitoksissa ANTILA, CHRISTIAN: Tilannepaikanjohtaminen pelastuslaitoksissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325679 Tavoitteena oli selvittää, miten pelastuslaitoksilla käytetään tilannepaikanjohtajuutta tällä hetkellä. luokkalaisille. Koulutusta tehostamalla voidaan kehittää tilannepaikanjohtajuuden käyttöä ja yhtenäistää toimintamallia pelastuslaitoksilla.. Tulikettu-materiaalin kehittäminen KESKINEN, MIISA: Tulikettu-materiaalin kehittäminen https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110319244 Turvallisuusviestintä lapsille ja nuorille on hyvin tärkeää onnettomuuksien ja tulipalojen ennaltaehkäisyssä. Työssä saatuja kehitysehdotuksia riskien vähentämiseksi toimeksiantaja voi soveltaa riskinarvioinnin päivittämisessä sekä muihin vastaaviin riskinarviointeihin. Tavoitteena oli myös tutkia, miten pelastuslaitoksilla koulutetaan tilannepaikanjohtajuutta. Tutkimustulokset osoittivat osittaista puutetta koulutuksessa. Tilannepaikanjohtajuus on ollut käytössä noin viisi vuotta, ja tilannepaikanjohtajuuden käyttö vaihtelee pelastuslaitoksilla merkittävästi. Kyselytutkimuksessa havaittiin, että materiaali on onnistunut uudistus turvallisuusviestintään. Yhteydet eri alojen asiantuntijoihin lisätietojen saamiseksi työn laatimisen aikana avasivat epäselviä seikkoja. Työssä käsitellään riskienhallintaa ja Tornion tehtailla käytössä olevia riskienhallintamenetelmiä. Opinnäytetyön tarkoitus oli löytää kehityskohteita Tulikettu-turvallisuusviestintämateriaaliin ja tutkia sitä, oliko materiaali vastannut käyttäjien mielestä turvallisuusviestinnälle asetettuja tavoitteita. Tutkimuskysely oli standardoitu survey-kysely, joka lähetettiin kaikkiin 22 pelastuslaitokseen ja sopimuspalokunnille. Näitä ovat esimerkiksi kuljetustapahtuman henkilöstön uudelleen organisointi ja koulutus, kuljetusjärjestelyt sekä suunnitteilla olevan konttivaraston turvallisuuden parantaminen ajatellen mahdollisia kemikaalivuototilanteita ja niistä seuraavia toimia. Lisäksi esitettyjä uuden varaston turvallistamiseen liittyviä toimenpiteitä toimeksiantaja voi hyödyntää suunnitteilla olevaan varastoon sekä mahdollisiin myöhempiin kemikaalien varastointiin liittyviin vastaaviin hankkeisiin. Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Varsinaisen kuljetustapahtuman riskinarvion päivittämisen tekee toimeksiantajan erikseen kokoama matriisiorganisaatio olemassa olevan riskinarvion sekä työssä esitettyjen kehitysehdotusteni pohjalta. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tulee kehittää Tulikettu-turvallisuusviestintäkoulutusta koko ajan paremmaksi, jotta se mukautuu alati muuttuvaan maailmaan. Tutkimuskyselyssä oli 19 monivalintakysymystä ja kolme avointa kysymystä. Henkilöstölle lähetettiin käyttäjäkysely, jossa oli aiheena uusitun Tulikettu-materiaalin vertaaminen vanhaan. Tällä tavoin pyrittiin saamaan selville käyttäjien mielipide. Työssä käytän ottamiani valokuvia kuljetustapahtuman eri vaiheista. Käyttäjäkysely kohdennettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstölle, joka oli käyttänyt uusittua Tulikettu-materiaalia muutoksen aikana. Opinnäytetyössä laadittiin ohjeistus kuljetustapahtuman uudelleenjärjestelyistä, esitys vaihtoehtoisesta kuljetusreitistä uudelle varastolle sekä otin kantaa varaston turvallistamiseen liittyviin seikkoihin
Jokaisesta reagoineesta kennosta vapautuneet kemikaalit kasvattivat veden sähkönjohtavuutta ja yhtäkkiä akku alkoi savuta. Pelastuslaitos saapui kello 12.04. • Akut painoivat 4,5 kg, niiden kapasiteetti oli 800 Wh ja niissä oli oikosulkujen estämiseen tarkoitettu ohjausjärjestelmä. 29.6.2020 kello 09.55. Tästä huolimatta tynnyrissä tapahtui puolenpäivän aikaan 8.7.2020 räjähdys. Ovatko akut viallisia. Hätäilmoituksen mukaan kolme kuudesta sähköpyörävuokraamon (edellisen hälytyksen jälkeen asennetusta) savuilmaisimesta hälytti. Myös viallisten tai reagoinneiden akkujen käsittelyohjeita tarvitaan. Siitä otetut näytteet vietiin laboratorioon, joka lupasi tulokset 14.7.2020. Valmistajan ohjeen mukaan tällaiset akut oli upotettava veteen, jossa varaus purkautuisi itsestään. Poliisi ja EMPA-tutkimuslaitos eivät vielä ole saaneet selville syytä akkujen savuamiseen. Palomiehet sammuttivat palon, tuulettivat varaston ja veivät akut paloasemalle, josta ongelmajäteyritys haki ne seuraavana päivänä. Vesi oli värjäytynyt mustaksi. Joillakin akuilla testi ilmoitti ylilatauksesta. Kellari tuuletettiin. Akut vietiin vermikuliitilla täytetyissä ja muovikalvolla vuoratuissa tynnyreissä ongelmajätelaitokselle. Käsitteleekö yrittäjä niitä väärin. Analyysitulosten mukaan vaihtolavan vedessä oli korkeita nikkeli-, kuparija kobolttipitoisuuksia. 62 Pelastustieto 9–10/2021 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski 118 swissfire.ch 9/2020 ZÜRICH, SVEITSI Sähköpyörien akkupalot Pelastuslaitos hälytettiin puolen vuoden aikana viisi kertaa samaan osoitteeseen sammuttamaan sähköpyörien litium-ioniakkujen paloa. Joidenkin reagoineiden akkujen kotelo oli vääntynyt muodottomaksi. Poliisi suostui siihen, että kuumeneva tynnyri viedään pois palaville sähköautoille tarkoitetulla vaihtolavalla (Pelastustieto 2/2018). Tynnyri paloi kuin ilotulitepata. Hätäilmoituksen mukaan litium-ioniakku oli palanut ja räjähtänyt. Tynnyriin suihkutettu vesi kupli ja sen pH oli 8,5. Vaihtolavan täyttäminen vedellä (yhteensä 10400 litraa) ei poistanut ongelmaa. Tämän jälkeen yrittäjä keräsi vialliset akut muovikalvolla vuorattuun ja vermikuliitilla täytettyyn 200 litran metallitynnyriin. Puolen tunnin kuluttua päivystävälle palomestarille lähetyssä kuvassa näkyi, että lavalta nousi valkoista savua. Liikkeen henkilökunta kaatoi tynnyriin lisää vermikuliittia ja sitten hiekkaa ilman toivottua vaikutusta. Räjähdykset jatkuivat puolentoista vuorokauden ajan. • Yrittäjä testasi jokaisen akun sekä ennen latausta että sen jälkeen. 10.7.2020 kello 21 yrittäjä ilmoitti, että reaktio oli käynnistynyt kahdessa pihalla olevassa, vedellä täytetyssä muovitynnyrissä. Joka tapauksessa ne on asukkaiden turvallisuuden takia siirrettävä pois. Sammutusauton säiliöllinen, 2500 litraa pumpattiin lavalle. Palomiehet sammuttivat palon ja toivat akut ulos yrittäjän jäteastiassa. Oliko virhe upottaa sekä ehjät (ja ainakin osittain ladatut) että vialliset akut veden alle. Väärä lataamistapa voitiin siis sulkea pois. Akkuun tunkeutunut vesi aiheutti ensimmäisen oikosulun. Tynnyri pullistui ja sen kansi kiristysrenkaineen lensi ilmaan. Voiko saastunut vesi aiheuttaa oikosulkuja. Ensimmäisessä kerroksessa olevan sähköpyörävuokraamon yrittäjä päästi palomiehet kellarikerroksen varastoon, josta kuului pamauksia. 13.1.2020 kello 19.58. Paineilmalaitteilla suojautuneet palomiehet sammuttivat palon kelajohdolla. • Akut olivat roiskesuojattuja, mutta eivät vesitiiviitä. Pihalla varaston edessä oli 24 viallista akkua kahdessa muovitynnyrissä. Teksti: Jan Bauke Viallisia akkuja, hiekkaa ja sammutusvettä vääntyneessä muovitynnyrissä. Se oli käsiteltävä ongelmajätteenä. Poliisin vastaus oli tyrmäävä: toimenpiteitä ei voi vaatia palolain perusteella, koska laki ei tunne akuista aiheutuvaa palovaaraa. 12.6.2020 kello 04.22. Sähköpyörän akun polttokoe.. Kun lava oli tyhjennetty, todettiin, että kaikki 72 akkua eivät olleet reagoineet. Palomiehet löysivät liikehuoneistosta palavan akun, jonka yrittäjä lupasi viedä pois. Pelastuslaitos odottaa paloturvallisuusmääräyksiä litium-ioniakkujen varastoinnista. Palokunta päätti tyhjentää tynnyrit varovasti ja puolelta öin jäteyritys vei 21 akkua. Pelastuslaitos kokosi yrittäjän kanssa seuraavat tiedot: • Sama taiwanilainen yritys oli valmistanut kaikki litium-ioniakut sekä latauslaitteet. Tynnyristä kuului edelleen pamauksia ja ajoittain hiekasta nousi pistoliekkejä. Kun vaihtolava saapui, poliisin kanssa sovittiin, että kaikki 72 akkua kuljetetaan veden alla sen pohjalla. Kerrostalon asukkaat havaitsivat kellarista nousevan kirvelevää valkoista sumua. Pelastustoiminnan johtaja kutsui poliisin palosyytutkijat paikalle. Mitä lavalla tapahtuu
Ohi kulkeva liikenne käyttää viereistä kaistaa. Säiliöihin porattiin aukot erityisporalla. Tällöin vasen käsivarsi juuttui oksanhankaan. Onnettomuuspaikan eristäminen ja liikenteen ohjailu kuuluu poliisin tehtäviin. Suojaamistapoja on kaksi: 1. Katkaisukohdat merkitään selvästi. Yhteensä 31 m 3 dieselöljyä kuljettaneen täysperävaunullisen säiliöauton vetoauto oli kyljellään osittain pientareella ja perävaunu ylösalaisin ojassa. Ennen poliisin saapumista palokunnan on itse huolehdittava suojaamisesta. Vetoauton ja perävaunun asentojen vuoksi niitä ei voinut tyhjentää venttiilien kautta. Suoja-autoa tai mahdollisia näköesteitä (kaarteet, kummut, pientareelle pysäköidyt kuorma-autot) edeltävät 200 metriä on suljettava kahdella varoitusvilkulla ja viidellä liikenteenohjauskartiolla. Onneksi sairaankuljettajat eivät löytäneet kädestä minkäänlaista vammaa. Perävaunun vahingoittuneesta täyttöluukusta valui dieselöljyä ojaan. Jäljelle jäänyttä oksantynkää taivutettiin hydraulisella levittimellä. Vaarallisten aineiden pumpulla öljyä siirrettiin altaasta terästynnyreihin. 2. Kaistan sulkeminen. Palokunnan huoltoyksikkö vastasi muonituksesta. Öljyn leviämistä estettiin imeytyspuomeilla. Eristäkää mahdollinen kevyen liikenteen väylä esimerkiksi lippusiimalla. Lisäksi varoitusmerkkien ja -vilkkujen sijoittelu usein viivästyy. Palomiehet katkoivat oksia kaari-, puukkoja sähkökäyttöisellä moottorisahalla. Hänen otteensa kuitenkin irtosi ja hän alkoi luisua alaspäin. Veto auto saatiin tyhjäksi kello 12.06 ja perävaunu kello 13.36. Raskas paloauto voidaan sijoittaa jonkin matkan päähän. Palokunta teki aluksi jauheja vaahtoselvityksen. Viimein käsivarsi irtosi. Teksti: Sven Buchenau 10/2020. Urakoitsija nosti vetoauton pyörilleen kello 14.07 ja perävaunun kello 14.40, minkä jälkeen ne hinattiin pois. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että törmäävän ajoneuvon matkustajat voivat saada vaikeita tai kuolettavia vammoja. Teksti: Olaf Preuschoff FWM, verkkolehti 10.12.2020 Kuusivuotias poika päätti kiivetä leikkikentän puuhun. Pumppaus suoritettiin vaarallisen aineen yksikön kalustolla. Ennakkovaroitusmerkit sijoitetaan 600 ja 800 metriä ennen suoja-autoa. Koska aikuiset eivät saaneet kättä irrotettua, he tekivät hätäilmoituksen. Kaatunut säiliöauto Palokunta hälytettiin kello 6.42 vaarallisen aineen onnettomuuteen. Pelastustoiminta lopetettiin kello 16.30. Suoja-auton etupyörät käännetään oikealle, jotta pelastajat eivät joudu vaaraan törmäyksessä. Kolean ja tuulisen sään sekä pitkäkestoisen tehtävän vuoksi Saksan Punaisen Ristin ensiapuryhmä pystytti palokuntalaisille taukoteltan. Sumulla tai rankkasateella tätä etäisyyttä on kasvatettava. Siksi suoja-autona tulisi olla kevyt paloauto, mikäli sellainen on paikalla. Liikenteen katkaiseminen. Myöskään hälytysajoneuvojen sinivilkut eivät aina saa autoilijoita hidastamaan vauhtiaan. Palokuntalaiset sijoittivat luukun alle muovisen keräilyaltaan. Kuljettaja oli palokuntalaisena heti tilannut toisen säiliöauton, joka saapuikin jo kello 7.03. Pysäköikää paloautot sinivilkut ja ajovalot sytytettyinä siten, että ne suojaavat pelastajia ohittavalta liikenteeltä. 9–10/2021 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA SAKSA Onnettomuuspaikan suojaaminen 12/2020 MÜNCHEN, SAKSA SÜDBROOKMERLAND, SAKSA Käsivarsi oksanhangassa Maantieonnettomuuksissa toimivat pelastajat eivät useinkaan suojaudu riittävästi törmäyksiltä. Onnettomuus johtui märästä ja paikoin kuuraisesta tienpinnasta. Pelastustoiminnan johtaja tilasi kello 6.59 urakoisijan patoamaan ojan kaivinkoneilla. Suoja-autoksi on tähän saakka suositeltu mahdollisimman raskasta paloautoa, joka varmasti pysäyttää törmäävän ajoneuvon. Suljettu kaista suoja-autoon asti sekä suojaauton ja seuraavan paloauton väli ovat erittäin vaarallisia. Suositellaan epäselvissä tilanteissa, pienillä vahvuuksilla tai pelastustoiminnan suurella tilantarpeella. Kenenkään ei pidä jäädä tälle alueelle eikä näihin ajoneuvoihin. Jos tien tai ajoradan liikenne on kaksisuuntaista, ennakkovaroitusmerkit on sijoitettava myös vastakkaiseen suuntaan. Tielaitos poisti öljyisen maan
Laitetta kuljetetaan purettuna vaikkapa peräkärryssä, tai kuten Nurmeksessa, vanhasta ambulanssista tehdyssä huoltoautossa. Pukin saa koottua 15 minuutissa, ja koko laitteen saamiseksi toimintavalmiuteen menee puolisen tuntia. PALVELEE KOKO POHJOIS-KARJALAA Kysymyksessä on nelijalkainen, A-pukin mallinen nostin, johon on asennettu nostopuomit. ”Nosto on hallitumpi, kun ei puristeta suolia tai keuhkoja kasaan, eikä tule vetoja sarvista tai lonkista.” Nelijalkaisella lehmähissillä isokin eläin nousee ahdingosta turvallisesti. Harjoiteltu sillä kyllä on. 64 Pelastustieto 9–10/2021 KALUSTONURKKA ALANSA AMMATTILAISET Lehmähissi nostaa eläimet turvallisesti A-pukin mallisen nostimen liinat pujotetaan eläimen etujalkojen kainaloiden sekä takalonkkien ympärille ja kiinnitetään nostopuomiin. ”Minä sen käytännössä tein. Pelo arvioi, että sellaisia eläintehtäviä, joilla eläin joudutaan nostamaan ylös, on vuosittain nollasta muutamaan. Pelo kertoo, että laite palvelee koko Pohjois-Karjalaa. ”Lähikuntiin, tunnin ajomatkan päähän se kannattaa jo viedä.” Toistaiseksi lehmähissi ei ole päässyt tositoimiin. ”Sen kasaamiseen tarvitaan neljä ihmistä, liinat saa viritettyä oikeastaan kahdellakin henkilöllä”, Pelo tarkentaa. Maalasimme sen myös itse ja hommasimme tarvikkeet, kuten sähkövinssit ja köydet”, Pelo kertoo. P ohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on kehitetty uudenlainen väline painavien eläinten nostamiseen eläinpelastustehtävillä. Vinssiin kiinnitetään eläimen alle tulevat liinat. Se oli aikaavievä ja hirveän työläs savotta. Ajattelin, että tähän täytyy olla olemassa parempiakin keinoja”, kertoo laitteen rakentaja, ylipalomies Janne Pelo Nurmeksen paloasemalta. Ne tulevat etujalkojen kainaloiden taakse ja takalonkkien ympärille kiinnitettäväksi nostopuomiin”, Pelo kertoo. ”Liinat asetetaan eläimen ympärille siten, että ne eivät purista sitä suolistosta tai rintakehästä. Kokonaisuuteen kuuluu myös liukukisko sekä akulla toimiva, 1500 kilon vetovoimainen kauko-ohjattava vinssi kiinnityslaitteineen. Metallifirmassa sahattiin kaikki tarvikkeet määrämittaan, ja itse kasattiin hitsaamalla. Hissin rakentaja ylipalomies Janne Pelo testailee laitetta.. ”On myös olemassa hylättyjä kaivoja, joihin voi pudota ihmisiä ja eläimiä.” Pelo uskoo, että lehmähissin avulla nostamisesta tulee isolle eläimelle paljon nykyistä turvallisempaa. Maastossa pettävällä maaperällä metallijalkojen alle voidaan asettaa 40 × 40 sentin kokoiset vanerilaatat. Nostopuomi kiinnitetään vinssiin, ja vinssillä eläin vedetään ylös. Lehmähissiksi kutsutun laitteen avulla muun muassa lehmät saadaan ylös lietekouruista ja hevoset ojista eläimille itselleen turvallisesti. ”Muistin, että Savon puolelta Nilsiästä löytyy sellainen lehmähissi. ”Idea lähti yhdestä lehmännostokeikasta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Ville Pelo Tunnin matkan päähän se kannattaa jo viedä. Lehmähissin operoimiseen tarvitaan vähintään neljä henkilöä. Laite tarvitsee tukevan maaperän, kuten esimerkiksi navetan lattian. Kävimme katsomassa siitä mallia, ja teimme meille samanlaisen.” Nilsiäläisten keksintöä käytiin tarkastelemassa talvella 2021, ja kesään mennessä Nurmekseen oli rakennettu samanlainen. Laite sopii myös ihmisen pelastamiseen esimerkiksi kuilusta
TURVALLISTA UUTTA VUOTTA 2022! P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Etelä-Karjalan pelastuslaitos P I R K A N M A A T U RV A L LIN EN Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Turvallista uutta vuotta 2022! t. Pelastustiedon poppoo Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta 2022! God jul och tryggt nytt år 2022! Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta 2022! God jul och tryggt nytt år 2022! Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Keski-Suomen pelastuslaitos Rauhallista joulun aikaa! Kiitos yhteistyöstä! JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS
Viime viikkoina minua ovat innostaneet Politiikka-Suomi -sarja, sosiologi Harmut Rosan ajatukset sekä pitkästä aikaa mukavalta tuntuva juokseminen. Aktiivisen liikkujan ykkösharrastus on ratsastus, johon mökkimaastot antavat hienot puitteet. Viime aikoina lukemiselle ei ole ollut oikein aikaa ja olenkin kuunnellut pitkälti vain äänikirjoja. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Teija Mankkisen kotialbumi ja Kimmo Kaisto P IP A R IK U V A T : W O LF G A N G E C K E R T P IX A B A Y S TÄ. Lempiruoan ensimmäinen kriteeri on se, että se ei ole minun laittamaani. NÄISTÄ TYKKÄÄN Hevoset lähellä sydäntä Liimataisen piparkakut • 425 g voita tai margariinia 3 munaa • 425 g sokeria • 1 kg jauhoja • juomalasilli nen kermaa • 4 tl soodaa • juomalasilli nen siirappia • 2 tl kanelia • 2 tl mustapippu ria • 1 tl neilikkaa • 1 tl inkivääriä LEMPIHARRASTUKSESI. Pitkälti olen viime aikoina kuunnellut 18-vuotiaan tyttäremme soittamaa musiikkia automatkoilla. Ja tuore pulla. Toivottavasti tähän tulee muutos ensi vuonna. Paista 175–200 asteessa viidestä seitsemään minuuttia. Korona ei ole asiaa helpottanut, kun ei ole päässyt livekeikoille. MITÄ KUUNTELET. Asettele piparkakut leivinpaperil la vuoratulle uunipellille, ja jätä vähän leviämisvar aa. Erityisasiantuntija Teija Mankkinen vetää sisäministeriössä suorituskykyhanketta, joka kestää vuoden 2021 loppuun. Itse teen sentään karjalanpiirakoita ja jouluksi pipareita. Käyn myös aktiivisesti teatterissa ja näyttelyissä. Toinen on se, ettei siinä ole lihaa tai ruusukaalia. Olenkin yrittänyt löytää musiikin uudelleen, mutta tämä on vielä työn alla. Valmistusoh je Siirappi ja mausteet kiehautetaan . Ylivoimaisesti ykkösharrastukseni on ratsastaminen, vaikka en talviaikaan pääse tallille kuin kerran viikossa. Kesäisin ratsastan paljon etenkin maastossa mökillämme, jossa vietämme paljon aikaa. Jollakin tapaa tuntuu, että kadotin jotakin olennaista musiikista ja sen kuuntelusta. Laji on huippuvaikea, mutta jos yhteys hevosen kanssa löytyy, on se myös parasta ikinä. Lisätään Siirappi, jauhot ja kerma. Vähän sitä sun tätä fiiliksestä riippuen. Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Kolmas on se, että ruoka syödään rauhassa ja hyvässä seurassa. Harrastan myös muuta liikuntaa säännöllisesti. Kaulitse taikina ohueksi levyksi ja tee piparkakku muotilla kuvioita. Musiikin kuuntelutapani muuttui Spotifyn myötä kokonaisten levyjen kuuntelusta yksittäisten kappaleiden kuunteluksi. Esimerkkejä lempiruuistani ovat esimerkiksi blinit, raqlette ja sienikaalikääryleet. LEMPIRUOKASI
Palontorjunta 8/1963 Lentokenttien pelastuspalvelussa isoja puutteita Palokuolemat lisääntyvät, jo 74 tänä vuonna Sanomalehdistä kerättyjen tietojen mukaan tulipalot ovat joulukuun alkupäiviin mennessä vaatineet jo 74 kuolonuhria. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Lue Palontorjunta 5/1955:n juttu ja monta muuta aarretta: pelastustieto.fi/arkistojuttu Lentokenttiemme pelastuspalvelu on ollut julkisuuden valokeilassa erityisesti viime viikkojen aikana, mikä on aiheutunut kahdesta peräkkäin tapahtuneesta lentovauriosta Helsingin lentoasemalla. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva. Henkensä menettäneistä on ollut ylivoimaisesti eniten keski-ikäisiä ja nuoria miehiä. Viimeisin uhkaava tapaus oli Helsingin lentoasemalla, jolloin Convair-merkkinen kone kovassa ukonilmassa ja rankkasateessa laskua tehdessään teki ”kovat pompat”, jolloin nokkapyörä taittui. Liedon kunnan palopäällikkö Kosti Mäki pyysi heti paikalle tultuaan läänin hälytyskeskuksesta Turusta toimeenpantavaksi suurpalohälytyksen, koska välittömässä läheisyydessä oli tilan päärakennus ja valtamaantien toisella puolella naapuritalojen rakennusryhmät. Hetken päästä selvisi, että Maarian VPK:n jäsenet Helge Laurén ja Turkka Hurme olivat menettäneet henkensä. Palokaluston nykyisen rungon muodostaa jauhesammutusauto, joita on yksi kaikilla lentokentillä. Samoin kuin lentokenttien palomiehistö on määrältään riittämätön, yhtä vajaalukuinen on paloja pelastuskalusto. Samassa saapui myös Liedon VPK:n Yliskulman osaston Land-Rover perävaunuineen tehtävänään jatkaa letkunselvitystä siitä, mihin asemankulman osaston letkut loppuivat. Kiitos! Elokuun 12. Lähimmälle riittävälle vedenottopaikalle jokirantaan oli matkaa ainakin kilometri. Hän oli juuri perääntymässä pois kuumasta vyöhykkeestä ovea edelleen suojanaan laahaten, kun valtava räjähdys pyyhkäisi hänet maahan. Miehiä hääri aivan tulirajassa. 9–10/2021 Pelastustieto 69 NÄISTÄ TYKKÄÄN ARKISTOJEN AARTEITA Järkyttävä tulipalo Liedossa Palohenkilöstö näytti mieltä eläkeiän nostoa vastaan eduskuntatalon portailla 31.3.1993. Luku on huomattavasti keskimääräistä korkeampi, sillä kymmenen viime vuoden aikana on palonuhrien lukumäärä ollut keskimäärin noin 50. Tuhatmäärin yleisöä saapui osoittamaan kunnioitustaan vapaaehtoisessa palokuntatyössä henkensä menettäneille Laurénille ja Hurmeelle Maarian kirkkoon. Moni sai vammoja. päivänä 1955 klo 14.50 sai Liedon VPK hälytyksen Sikilän kylään Mäen tilalle, jossa oli havaittu karjaja puimalarakennuksen katonharjalta nousevan hienoa savua. Kone meni nokalleen liukuen muutama sata metriä ja päätyi lopuksi kiitotien sivuun. Näiden ohella muutamilla paikoin on ns. Turun VPK:n säiliöauto jatkoi säiliönsä tyhjentäneen Liedon VPK:n säiliöauton työtä. Siviili-ilmailun palontorjunta ja pelastuspalvelu on saanut järjestyneet muodot vuonna 1960. Palontorjunta 8/1961. Myös lapsia on harvinaisen paljon. Jauheauton lisäksi Malmilla, Turussa, Vaasassa ja Kuopiossa on yksi ja Helsingin lentokentällä kaksi vaahtosammutusautoa. Auran ja Paattisten VPK:t saivat omat tehtävänsä. Joku oli häärinyt myös aivan rakennusten nurkassa korkkimatonliuskaa suojanaan pitäen. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Maarian VPK:n toisen auton miehistö joutui samanlaiseen tehtävään. omatekoisia vaahtoautoja. Maarian VPK:n säiliöauto saapui Turusta ensimmäisenä kaukoavustusosastona paikalle saaden tehtäväkseen päärakennuksen idänpuoleisen pään suojelun ja sammutuksen. Tapaus huomattiin lentoaseman palokunnasta ja ennen kuin kone oli ehtinyt pysähtyä, oli palokunta jo liikkeellä. Jonkin ajan päästä pihamaalla nähtiin asbestipukuinen hahmo pitkällään ja rakennusten nurkkauksessa palavien hirsien alla lojui joku liikkumattomana
marraskuuta. Hän toimii jo sopimuspalomiehenä Viitasaarella. V iitasaaren lukion pelastusja turvallisuuslinjalla opiskeleva Ossi Piirainen pääsi savusukeltamaan palavaan taloon 13. En olisi uskonut, että pääsen lukion kolmannella vuosikurssilla savusukelluskurssille ja heti sen jälkeen talon polttoon.” Lukion turvallisuuslinja käynnistyi syksyllä 2019. Opetus on ammattimaista, sillä opettajina on kokeneita palomiehiä ja ensihoitajia. Paino on käytännön taidoissa. ”Opinnot on mennyt hyvin. Ossilla oli hymy herkässä savusukelluksen jälkeen. LUKIOLAISELLE SM-KULTAA Haminasta kotoisin oleva Janna Jyrälä Ossi Piirainen pääsi kokemaan ensimmäisen savusukelluksensa lukioaikaisin opein.. 70 Pelastustieto 9–10/2021 Lukion pelastusopeilla savusukellukseen Viitasaaren lukion pelastusja turvallisuuslinjalla oppilailla on hymy herkässä ja opettajat ovat viimeisen päälle ammattilaisia. Teksti ja kuvat: Mika Rinne HARJOITUS JA KOULUTUS Noin 75 prosenttia opinnoista on käytäntöä. Akaalta kotoisin oleva Piirainen on yksi ensimmäisistä linjalle tulleista nuorista. Minulla on tähtäimessä Pelastusopisto”, Piirainen kertoo. Kyseessä oli Keski-Suomen palokuntien harjoitus vanhassa kyläkaupassa. Olen ollut VPK:ssa viisivuotiaasta lähtien ja tämä oli ensimmäinen talon poltto, jossa olen mukana. Saan hälytyksistä pari kurssimerkintää ja sitten opinnot on suoritettu. ”Tämä on todella hienoa. Nyt heitä on yhteensä 20
Tutustumme erilaisiin lajeihin, jotta saataisiin jokaiselle oma laji, jota jokainen voi alkaa harrastaa”, kertoo liikunnan opintojaksoista vastaava palomestari Anssi Partanen. ”Linja oli menestymiseni kannalta suuressa osassa, sillä se antoi hyvän pohjan kilpailuun. Hän voitti lokakuun alussa palokuntanuorten SM-tietokilpailussa kultaa. KIINNOSTUS HERÄSI Lukiossa oli marraskuussa turvallisuuslinjan esittelytilaisuus, johon osallistui muutamia nuoria vanhempineen. ”Pelastuslaitos ja pelastusalan liitto ovat hyviä kumppaneita. Käydään myös läpi terveellisen syömisen ja levon merkitys. Minua kiinnostaa toisten auttaminen”, Järvi perustelee. ”Kyllä iso kiinnostus heräsi linjaa kohtaan. ”Tavoitteena on opettaa liikunnan suhteen perusasioita, kuten voimaja kestävyysharjoittelua. Vieraat tutustuivat myös uuteen paloasemaan, jossa on tilat lukiolaisten henkilökohtaisille sammutusvarusteille. KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUA Lukiossa opiskellaan valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisia palokunnan peruskursseja. Kurssilta saa ainakin hyvät kansalaistaidot hätätilanteessa toimimiseen”, Molnár tuumii. ”Pelastusala kiinnosti, vaikka minulla ei ole siitä aikaisempaa kokemusta. Hämeenlinnalainen Jonna Järvi haluaa tulla isona hätäkeskuspäivystäjäksi.. Pieni lukio muodostaa tiiviin yhteisön, jossa saa aina tukea. 9–10/2021 Pelastustieto 71 HARJOITUS JA KOULUTUS hakeutui turvallisuuslinjalle ja on nyt lukion toisella luokalla. Opetus oli aluksi aika teoreettista, mutta nyt on jo päästy käytännön harjoitteluun. Kouluttajat ovat hyviä tyyppejä ja sydämellään mukana tässä. Kaikki mikä on sovittu, on pitänyt. Pääsyvaatimuksena on lukion yleisten pääsyvaatimusten lisäksi lääkärintarkastus, jossa selvitetään terveydentila. Linjalle haetaan kevään yhteishaussa. ”Valintapisteistä puolet tulee todistuksesta ja puolet motivaatiokirjeestä, jossa pitää perustella, miksi haluaa linjalle. Viitasaarella asuva Ferenc Molnár aloitti lukion tänä syksynä. Jos se meistä on kiinni, niin linjalle on luvassa jatkoa toistaiseksi”, Piippo toteaa. Keksin jo ala-asteen viidennellä luokalla, että haluan olla hätäkeskuspäivystäjä. Kouluttajat ovat todella ammattitaitoisia ja innostavia”, Jyrälä kehuu. Lukiolaiset Janna Jyrälä ja Ferenc Molnár saavat monipuolista turvallisuusoppia Viitasaarella. Aiempaa kokemusta palokuntatoiminnasta ei vaadita. Toki päätavoitteena on lukion päättötodistus ja ylioppilaslakki. ”Noin 75 prosenttia opinnoista on käytäntöä eli käytämme paljon aikaa asioiden opetteluun. Kun esimerkiksi sopimushenkilöstön pelastustoiminnan peruskurssi kestää 80 tuntia, meillä siihen käytetään noin 150 tuntia.” Pelastusja turvallisuuslinjaan liittyviä opintoja on viikossa viisi tuntia, joista yksi on liikuntaa. Minua on yllättänyt koulutuksen monipuolisuus. Linjan toteuttavat yhteistyössä Viitasaaren lukio, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen Pelastusalan Liitto. Peruskoulun kahdeksatta luokkaa käyvä hämeenlinnalainen Jonna Järvi piti näkemästään ja kuulemastaan. Olen ollut mukana Rengon VPK:ssa. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus opiskella pelastusalaa lukiossa. He ottavat huomioon nuorten näkökulman”, Viitasaaren lukion rehtori Markku Piippo kiittelee. Linjan vastuukouluttaja Ville Ala-Kokko selvittää, että koulutus on suureksi osaksi sammutus-, pelastusja ensiaputehtävien käytännön taitojen harjoittelua
Tästä syystä Suomi tarvitsee uskottavan puolustuksen rinnalle jatkossakin toimivan järjestelmän siviiliväestön suojaamiseksi. Tätä kutsutaan väestönsuojeluksi, jonka yhteydessä tehtävän toiminnan tarkoitus on suojella siviiliväestöä aseellisen hyökkäyksen vaaroilta. Lisäksi yhteistyötä on tehty kattavasti olennaisten toimijoiden kanssa. U utisvirtaa seuraavat ovat ehkä havainneet, että turvallisuustilanne maailmalla on tällä hetkellä hyvinkin epävakaa. Tämä koskee myös Suomen lähialueita, mikä todetaan myös aiheesta tuotetuissa selonteoissa. UUDENLAINEN TAPA TARKASTELLA Väestönsuojelun nykyaikaistaminen vaatii tuekseen kattavan ymmärryksen sen toimintaympäristöstä. Hanke on nyt loppumetreillään ja tätä kirjoitettaessa loppuraportin hiominen on käynnissä. Selvitystyössä tuodaan myös esiin kolmannen sektorin roolia väestönsuojelutoiminnassa sekä ajatuksia siitä, kuinka kolmas sektori voisi tukea viranomaisia nykyistä paremmin erilaisissa häiriötilanteissa. Hankkeessa käsitellään sodan tai sodan uhkan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia pelastustoimen vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien toteuttamiseen sekä pelastuslaitosten toimintaan. KOLMAS SEKTORI MUKAAN SPEKin rooli hankkeessa on ollut luoda ja kehittää toimintamalleja kansalaisten varautumiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, minkä yhteydessä on esimerkiksi kehitetty väestönsuojelukyvykkyyksiä kuvaava indikaattori. Tammikuussa käynnistyneen sisäministeriön rahoittama alueellinen Väestönsuojelun toimintamalli -hankkeen tarkoitus on selvittää valtakunnallisen perusmallin luomista väestönsuojaamisen toteutuksesta ja suorituskyvystä. Hankkeen osalta väestönsuojelun toimintaympäristö muodostettiin pelastustoimen ja sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaympäristöistä, ja näissä esiintyvien erityspiirteiden ymmärrys rakentui yhdeksi toimintamallin peruspilareista. Onko väestönsuojelu elintärkeää vai ajanhukkaa. Hankekonsortioon kuuluvat Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ohella Pelastusopisto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. 72 Pelastustieto 9–10/2021 VARAUTUMINEN Väestönsuojelun koulutus tulee nykyaikaistaa. Pelastusopisto on puolestaan selvittänyt pelastusalan tutkintoja täydennyskoulutuksessa annettavaa väestönsuojelukoulutusta ja siihen liittyviä tarpeita, sekä kartoittanut tietojärjestelmätarpeita pelastustoimen vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien suunnittelun ja suorittamisen osalta. Epävakauttava kehitys yhdistettynä sotilaallisen vaikuttamisen keinojen monipuolistumiseen tuo mukanaan sen, että sotilaallista turvallisuutta on enää vaikea tarkastella erillään muusta turvallisuudesta. Selvitystyön perusteella laaditaan suosituksia nykyaikaisesta väestönsuojelun koulutuksesta sekä tietojärjestelmätarpeista. Hankkeen kokonaisuutta ohjaava teema onkin normaaliolojen valmiudesta kohti poikkeusoloja, jonka puitteissa asioita tarkastellaan nykyaikaisen väestönsuojelun sekä sen tulevaisuuden silmin. Tämän lisäksi hankkeessa on käsitelty myös organisaation sisäisten riskien vaikutuksia toiminnan ylläpitämiselle eri turvallisuustilanteissa. Kun tarkastelussa pystytään huomioimaan nykyaikaisten uhkakuvien kompleksisuus ja yhteen kytkeytyneisyys saadaan aikaan kansallisen mallin kehittämistä tukeva näkemys väestönsuojelun toimintaympäristöstä. LAAJA KOKONAISUUS Väestönsuojelu on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, ja siksi hankkeen selvi
9–10/2021 Pelastustieto 73 VARAUTUMINEN tystyössä tätä pilkottiin pienempiin osiin ja käsiteltiin niihin liittyviä sisältöjä. Hankkeen selvitystyö valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä, ja sen yhteydessä tuotettu loppuraportti julkaistaan soveltuvin osin yhdessä sisäministeriön muiden alueellisten hankkeiden kanssa. Väestön varoittaminen on väestöhälyttimien, vaaratiedotteiden sekä muiden tiedottamistapojen muodostama kokonaisuus, jonka tulee toimia samanaikaisesti eri järjestelmien osalta. Väestönsuojelun koulutus tulee nykyaikaistaa ja koulutusjärjestelmää tarkastella siten, että varautuminen ja väestönsuojelu huomioidaan paremmin pelastustoimen tutkintokoulutuksessa sekä ammattihenkilöiden täydennyskoulutuksessa. Voidaan todeta, että mitä paremmin alueellinen pelastuslaitos kykenee toimimaan kansalaisrajapinnassa, sitä tehokkaammin se pystyy suorittamaan tehtäviään ja toteuttamaan yhteistyötä esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Väestönsuojelun tietojärjestelmät -osiossa selvitetään millaisia tietojärjestelmävaatimuksia tulevaisuuden väestönsuojelutehtävien toteuttaminen pelastuslaitoksilla edellyttää. Teksti Varsinais-Suomen pelastuslaitos: Mika Lehestö, projektipäällikkö, Sebastian Wassholm, projektityöntekijä Olli Högmander, projektityöntekijä, Tiia Salo, projektiassistentti, Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Jutun kirjoittajat Olli Högmander (vas.), Tiia Salo, Sebastian Wassholm ja Mika Lehestö ovat valmistellet väestönsuojelun toimintamalli -hanketta.. Väestönsuojien osalta voidaan todeta, että pelastuslaitoksilla tulisi olla saatavilla valtakunnallinen tieto väestönsuojien määristä ja suojapaikoista sekä parempi tietoisuus tilapäissuojiin liittyvistä asioista. Viestintä on oleellinen osa viranomaistoimintaa ja sen rooli korostuu muuttuvissa turvallisuustilanteissa. Tässä tulee huomioida huollon komponentit, sekä materiaalinen ja sopimuksellinen varautuminen. Lisäksi on tarkasteltu väestönsuojan hoitajien ja tarkastajien koulutusta. Huolto osana jatkuvuudenhallintaa kokonaisuus käsittelee huoltosuunnitelman laatimista pelastustoimelle, joka toimisi kaikissa turvallisuustilanteissa. Toimintamallin kaikista kokonaisuuksista on selvitystyössä nostettu esiin kehittämistarpeita ja suosituksia. Tässä yhteydessä on tarpeellista kehittää myös normiohjausta. Yhteistyö on tässä erityisen tärkeässä roolissa, sillä väestönsuojelutehtävien toteuttaminen edellyttää eri viranomaisten, kolmannen sektorin, kuntien sekä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös sopimuspalokunnat tarvitsevat koulutusta väestönsuojelusta. Kansalaiset ja varautuminen -kokonaisuuteen liittyvät väestönsuojelun kyvykkyydet ovat tärkeässä asemassa muuttuvissa turvallisuustilanteissa. Näitä kokonaisuuksia ovat: Henkilöstö ja muodostelmat -osio, jossa on luotu ehdotus pelastustoimen väestönsuojelun muodostelmien nykyaikaiselle mitoitusperusteelle sekä käsitelty henkilöstön tehtäviä. Johtaminen ja viestiliikenne -osiossa käsitellään pelastustoimen johtamista eri turvallisuustilanteissa ja siihen liittyviä vaatimuksia viestiliikenteelle
Työpajoissa keskustelu kävi vilkkaana. ”Foorumissa ympärillä on ihmisiä, jotka usein jakavat samat haasteet ja kehittämistarpeet. Siihen foorumi antoi hyviä eväitä. Kuitenkin parasta antia olivat uudet tuttavuudet ja uudet verkostot, mutta myös ennestään tuttujen yhteistyökumppaneiden tapaaminen pitkästä aikaa kasvotusten.” Tapahtumassa oli neljä erilaista teemapajaa. Resilienssin valmentaminen ja häiriötilanteesta palautumisen kyvykkyys ovat nykyisessä turvallisuusympäristössä tärkeitä ominaisuuksia. Akuutti tilanne kyetään yleensä hoitamaan, mutta haasteena on hallittu palaaminen arkeen niin, että fyysisen palautumisen lisäksi palaudumme myös psyykkisesti ja analysoimme tapahtuneen. Hänen esityksensä paloturvallisuudesta osana Tero Haapala kiittelee ensikertalaisena teemapajoja, joissa keskustelu oli vilkasta. Osallistujilla on hyvin erilaisia taustoja, osaamista ja kokemusta. Tätä monipuolisuutta kannattaisi jatkossakin ehdottomasti hyödyntää.” Hänen mielestään organisaatioiden turvallisuustoimijat ovat usein ”yksinäisiä susia”. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto ja Helsingin kaupunki T ero Haapala työskentelee Helsingin kaupungilla tilaturvallisuuspäällikkönä, jossa hän johtaa kaupungin tilaturvallisuusstrategiaa. ”Yhtenä aiheena oli kriisistä palautuminen, jota pidän tärkeänä turvallisuusjohtamisen painopisteenä. Ihmisten erilaiset taustat ja kokemukset ovat rikkaus.. 74 Pelastustieto 9–10/2021 TAPAHTUMA Pitkästä aikaa kasvokkain Verkostoituminen, ajankohtaiset esitykset ja ajatustenvaihto kasvotusten olivat Yritysturvallisuusfoorumin parasta antia. Ne olivat Haapalalle mieluisia. Ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älykäs teknologia kiinteistöjen riskienhallinnassa olivat puhuttavina teemoina. Tapahtumassa voi parhaimmillaan syntyä uudenlaisia työskentelytapoja, jossa työn tuki saattaakin löytyä organisaatiorajat ylittäen muista saman alan osaajista.” Mikko Malaska on rakennetekniikan ja rakenteiden suunnittelun professori Tampereen yliopistossa. ”Pienryhmissä keskustelu on usein aktiivisempaa ja asiaan löytyy monenlaisia näkökulmia
Oli hyvä nähdä, miten miten haastattelututkimus peilautuu todelliseen toimintaan.” Kaikki alustukset ja työpajat tarjosivat jotain mielenkiintoista. PELASTUSLAITOKSIA KAIVATAAN SPEKin kehittämispäällikkö Heli Hätönen oli mukana jo kymmenettä kertaa. Perinteisiä tapahtumia tarvitaan tulevaisuudessakin. ”Uudet energiaratkaisut ja niiden paloturvallisuus kiinnosti ja herätti paljon keskustelua. Mikko Malaskan mielestä on hienoa tavata kerralla iso joukko ihmisiä, jotka ovat kaikki asiantuntijoita alallaan ja tieto liikkuu. On tärkeä nähdä, minkälaisia haasteita ja ratkaistavia asioita maailmalla on – ja onko itsellä kykyä osallistua niiden ratkaisemiseen. 9–10/2021 Pelastustieto 75 TAPAHTUMA rakennusten älykästä talotekniikkaa herätti paljon keskustelua. Yritykset ja muut organisaatiot toivoisivat enemmän vapaamuotoista vuoropuhelua myös pelastuslaitosten edustajien kanssa.” Yritysturvallisuusfoorumin järjestivät yhteistyössä Suomen Palopäällystöliitto, Finnsecurity ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Paloinsinööriyhdistys. ”Ihmiset olivat kaivanneet keskustelua ja kasvotusten tapaamista. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET. Teemapajan pienryhmissä innostuttiin pohtimaan monenlaisia datankeruuseen liittyviä eettisiä ongelmia ja mentiin reilusti yliajalle – eikä haitannut. Runsaat 130 osallistujaa eri puolilta maata kertoo tapahtuman nauttimasta arvosta”, Helkamo iloitsee. Rakennesuunnittelijan kokemuspohjalla olen lähtenyt perehtymään paloturvallisuusjärjestelmien toteutukseen. Minulla on siis oma rakennusten palonkestävyyteen liittyvä intressi ja haluan nähdä, miten nämä järjestelmät toteuttavat sen.” Siemensin liiketoimintajohtaja Matti Helkamo veti Yritysturvallisuusfoorumin suunnitteluryhmää. ”Edustan itse tutkimuslaitosta. ”Olin mukana ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten, kun vedimme työpajan SPEKin Lauri Lehdon kanssa. Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Olin kuullut aiheesta aiemminkin, mutta alustuksessa tuli uutta tietoa, ja nyt oli sali täynnä ihmisiä, jotka tekevät näiden asioiden parissa työtä. Hän oli toinen päivien juontajista Palopäällystöliiton koulutuspäällikön Mikko Poutalan parina. ”Tällä kerralla kävi tuuri, että saimme vä hän pidemmän puheenvuoron. Erikoistutkija Laura Kuurne SPEKistä (ei kuvassa) on perehtynyt tekoälyyn tulipalojen ennustamisessa. Nyt oli helpompi päästä keskusteluissa syvemmälle, kun oli jo verkostoitunut ensimmäisellä kerralla.” Malaska arvostaa myös tapahtumassa saatavaa palautetta. Oli hienoa kuulla laajasti kentän kokemuksia ja osallistua itsekin keskusteluun.” TARPEET, HAASTEET JA RATKAISUT Malaskan mukaan tällaisessa tapahtumassa kuulee hyvin, missä mennään. Järjestäjien tehtävä on laatia ohjelma sellaisek si, että se antaa uusia näkökulmia arkeen ja eväitä varautua tulevaisuuden haasteisiin. ”Tapahtuma sopii erinomaisesti yritysten turvallisuudesta vastaaville, riskienhallinnan asiantuntijoille, suunnittelijoille ja pelastuslaitosten riskienhallinnasta vastaaville. Muuten ei helposti tapaa näin isoa joukkoa ihmisiä niin turvallisuus-, paloturvallisuus-, kiinteistökuin vakuutuspuolelta. Alustavan palautteen mukaan yli 90 prosenttia ilmoitti osallistuvansa varmasti tai hyvin todennäköisesti myös ensi vuoden tapahtumaan
Yksittäisten kuntien merkitystä turvallisuudessa ei saa unohtaa nykyäänkään. Paloasemat on saatava pidettyä yksittäisissä kunnissa”, Esa Pulkkinen sanoo.. ALANSA AMMATTILAISET K anta-Hämeen pelastusjohtajan Esa Pulkkisen työura päättyy virallisesti ensi vappuna, jolloin koittavat eläkepäivät. 78 Pelastustieto 9–10/2021 Palomiehestä pelastusjohtajaksi Teksti: Esa Aalto · Kuva: Teemu Heikkilä Esa Pulkkinen pitää uudistusta hyvänä omalle laitokselleen. Vaje on todennäköisesti 30–40 miljoonaa euroa. Vaarana on se, jos rahat eivät riitä kokonaisuuteen, päättäjät siirtävät pelastustoimesta rahaa sotelle.” Esa Pulkkinen katsoo, että 470 miljoonaa euroa ei tule riittämään pelastustoimen valmiuden ylläpitämiseen kansallisesti. ”Hyvillä mielin jään eläkkeelle. ”Esimerkiksi meille laskennallinen rahoitus lupaa nyt hyvää mahdollisuutta kehittää toimintaamme riskiemme mukaisesti. Se avaa uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja hyvinvointialueiden pelastuslaitosten ELÄKKEELLE on entistä paremmin mahdollista tehdä kansallisesti yhteistyötä. Yksi niistä on uuden paloaseman rakentaminen Kanta-Hämeen uuden sairaalarakennuksen yhteyteen. Sen avulla on mahdollista parantaa riskienhallintaa ja valmiutta. Esa Pulkkisen työura alkoi palomiehenä reilu 41 vuotta sitten. Kunnanjohtaja valitsi hänet päällystötehtävään, sillä reunaehdolla, että Pulkkinen lähtee opiskelemaan päällystötutkintoa ja sen jälkeen hänet voidaan valita vakinaiseen virkaan. ”Valmistelu on sujunut hyvässä yhteistyössä sosiaalija terveystoimen kanssa ja pelastuslaitos on ollut siinä vahvasti mukana.” Pulkkinen pitää uudistusta hyvänä omalle laitokselleen. Tunnustus haluttiin antaa pienen kunnan palopäällikölle. Näin on mahdollista hyödyntää heidän osaamistaan myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kannalta.” Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta, kun Esa Pulkkinen valittiin Vuoden Palomieheksi. Miten pelastustoimen käy yleiskatteellisessa rahoituksessa. ”Kunnissa asuvat asiakkaamme, joiden turvallisuuden puolesta teemme työtämme. Hän on pois rivistä jo nyt lomien vuoksi ja Petri Talikka hoitaa viransijaisena tehtävää. Niissä VPK:t tuottavat palvelun ja niiden toiminta pitää turvata sekä suorituskyvystä ja koulutuksesta on huolehdittava. Siitä esimerkkinä ovat useat paloasemien rakentamisja kunnostushankkeet. Esimiestutkinnon hän suoritti 1980-luvun puolivälissä. ”Olin opiskellut laivakoneenhoitajaksi ja tarkoitus oli lähteä merille, mutta palomieskoulutukseen pääsyn myötä merimiehen ura jäi. Hän arvostaa saamaansa tunnustusta. ”Myös sosiaalitoimen kanssa on aloitettu uudenlainen yhteistyö, jossa so siaalipäivystäjät työskentelevät Hämeenlinnan paloasemalla. ”Voimme pärjätä tässä ainoastaan niin, että tuomme avoimesti ja perustellusti esille todelliset riskit ja uhat, joihin pelastustoimen pitää vastata. Meillä pitää olla yhtenäinen kuva siitä, millaisiin uhkiin paitsi pelastustoimen myös soten ja kuntien pitää tulevaisuudessa varautua.” Hän pitää Kanta-Hämeen kuntien suhtautumista pelastustoimeensa hyvänä. Olen saanut tehdä tällä alalla monenlaisia mielenkiintoisia työtehtäviä.” Pelastusala on jälleen muutoskohdassa, kun vuoden kuluttua myös Kanta-Hämeen pelastuslaitos on osa hyvinvointialuetta. RAHOITUS HUOLENA Rahoitus on silti huolenaiheena. Uusi johtaja on tarkoitus valita alkuvuoden aikana, jotta hän voi aloittaa toukokuun alussa. Kipinä ammattiin oli tullut jo Parikkalan VPK:ssa, johon liityin 15-vuotiaana.” Elokuussa 1981 hän aloitti paloja väestösuojelupäällikön avoimen viran hoitajana Ruokolahdella
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Maastopelastus Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ELÄKKEELLE. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 9–10/2021 Pelastustieto 79 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh
Tanen aloitteesta kurssi osallistui Jyväskylän turvallisuusmessuille 1981 ajamalla Veikko Nummelan Oy:n kehittämällä tela-alustaisella moottoriruiskulla Kaarinasta Jyväskylään. Hänen aikanaan töissä olleet muistavat hyvin Keski-Suomen palopäällystökerhon Leppälahden leiripäivien näytökset ja ohjelmat sekä yhteiset messuja muut matkat. Hän syntyi 27.4.1942 kolmilapsisen perheen nuorimmaiseksi. 80 Pelastustieto 9–10/2021 Palokuntapojan pitkä ura pelastustoimessa MUISTOISSA RISTIKKO Tauno ”Tane” Penttinen menehtyi 16.10.2021 äkillisesti 79-vuotiaana. Niin kotioloissa kuin työelämässäkin Tane oli sosiaalinen, hyväntuulinen ja humoristi sekä erinomainen tarinankertoja. Tane oli yksi heistä. Uraan mahtui myös synkkiä hetkiä. Pertti on entinen alainen ja ystävä. Tane oli myös erittäin aktiivinen kotiseututoimija. Vuonna 2004 alueellisen pelastustoimen perustamisen yhteydessä Tanesta tuli aluepalopäällikkö, josta hän jäi eläkkeelle syksyllä 2006. Hän toimi myös useita vuosia Keski-Suomen pelastusalan liiton puheenjohtajana. Teksti sisältää lainauksia Taunon lasten kirjoittamasta muistokirjoituksesta sanomalehti Keskisuomalainen 14.11.2021.. Tane siunattiin haudan lepoon 13.11.2021 läheisten saattelemana Jyväskylän Lahjaharjun hautausmaalle. Hän oli ideoimassa palokuntajuhlien muuttamista eri järjestöjen yhteiseksi, edelleen toimivaksi kyläjuhlaksi Vaajakosken Kohinoiksi. Tanen laulamana ”Ranskalaiset korot” saimme kuulla joka reissulla. Kurssikavereista muodostui tiivis yhteisö ja elämänmittaisia ystävyyksiä. 24-vuotiaan nuoren miehen voimakas elämänhalu, Tarja-vaimon sekä perheen tuki auttoivat taistelemaan elämästä ja selviytymään. Tanen ollessa 12-vuotias hänen isänsä ohjasi hänet Vaajakosken vapaapalokuntaan. Tanen sydäntä lähellä oli myös VPK toiminta ja erityisesti Vaajakosken VPK. Tästä muodostui pitkä ura pelastustoimen eri tehtävissä. Niistä ei ohjelmaa ja huumoria puuttunut. Silloinen liikenneministeriö myösti tempaukselle poikkeusluvan ja se päätyi myös Guinessin ennätysten kirjaan moottoriruiskulla ajon maailmanennätyksenä. Tane toimi Jyväskylän maalaiskunnassa palotarkastajana, hälytysmestarina Jyväskylän AHK:ssa, Keski-Suomen läänin apulaispelastustarkastajana, palopäällikkönä Pieksämäellä sekä Jyväskylän maalaiskunnan paloja väestönsuojelupäällikkönä. Sokopan lastulevytehtaan räjähdysmäisessä tulipalossa toukokuussa 1966 yhdeksän palomiestä sai vakavia vammoja. Alaan liittyvistä koulutuksista yksi tärkeimmistä hänelle oli palomestarikurssi 7 vuosina 1980–1981. ”Aikamme on lyhyt, syttyvä, sammuva, kuin liekki.” Matti Kovanen Pertti Loivamaa Matti on Tanen kurssikaveri ja ystävä
KINA VAHVA KASVI HAISTA -SUO SMAI!! YÖK! ITARA KUORIA JÄIHIN SITEN FLIRTTI ELINAATE JÄÄHYsisaltopalvelu.kokko@elisanet.fi SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO K I R J A N P I D O S S A MAKSIMI MANKELEIHIN HEVOSIN ASEMALLA TÄRKEÄ KASVUIKÄISIÄ SÄIKÄHTÄÄ ENSIN JUOTTAA JATKUVAA PALOREPSIKKA VÄLINEITÄ ENSIHOITAJA PALOMIES PÄÄSSÄ PIENI PUHUERHE JILLA UHRIT SAKJOSKUS KA 1 40 X T I H E Ä T A VOT KUULEHA SIE MIUTA YHTIÖSSÄ TÄYNNÄ TYHJÄÄ ”TELEVISIO” SUURIN OLET SIKA! OLEN SAMMUTTANUT METSÄPALOA JO 3 PÄIVÄÄ AHTAA RANNATON AHERRUS PAPEREINAKIN TYHJENEE METSÄSTÄJÄLLÄ SYSÄYKSIÄ PALOMIEHILLÄ OMANSA KORTEIN JOSKUS TÖISTÄ PINTOIHIN LIITTOJA PIENI KOSKETUS OUTO HEDELMÄ SALANIMI T Y Ö S T Ä TAKANA KIELI MINUN! KUKISSA JOSKUS PALKASSA TROKAREILTA NIILI AMAZON RISTIKKO
8.3. 12.4. 13.9. 4–5 15.6. Opiskelija Eero Klaavo väitti Savon Sanomissa, että pelastajatutkinto ei anna suoraa kelpoisuutta pelastajan virkaan, sillä tutkinnosta puuttuu ensihoidon koulutustaso. Tutkinnon perusteella heillä on myös kelpoisuus toimia ensihoitopalvelun yksikön henkilöstönä. 8 16.11. 1.3. Antamalla yhteystietosi osallistut yllätys palkintojen arvontaan. 24.5. 19.4. 82 Pelastustieto 9–10/2021 KIINTEISTÖJEN TURVALLISUUS – Hälytysilmoituksessa räjähdys ja tulipalo kerrostalossa Varkaudessa loppuvuodesta 2021 – Toimintavalmiusohjeen tulevaisuus – Sumusuihku edistää pelastajan palautumista – Tulossa vapaasti saataville perehdytysmateriaalia paloturvallisuudesta ja -tekniikasta – Ensi vuonna kahdeksan tuhtia lukupakettia ja runsaasti ajankohtaista aineistoa pelastustieto.fi:ssä Pelastustieto 1/2022 ilmestyy 16.2. Muista liittää mukaan yhteystietosi. 2 23.3. 7/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA KORKEALTA pelastamista turvallisesti PALOMIEHEN tarina uudessa kirjassa RAJU METSÄPALO MUHOKSELLA sammui tehokkaasti kopterien avulla Pelastajapula iskee kohta toden teolla Oikaisu Pelastustiedon numeron 8/2021 Poimintoja-palstan sitaatissa oli virhe. 9–10 28.12. 13.12. 7 5.10. 25.1. teemalla Teemme lehteä teille lukijoille. fi:ssä. 2.12. 20.9. Lisätiedot: pelastustieto.fi/ilmoita-meilla tai tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. Meilitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Kehitä Pelastustietoa kanssamme ja äänestä vuoden paras kansi pelastustieto. 6 31.8. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Pelastusopiston pelastajan koulutusohjelman suorittaneet ovat kuitenkin pelastuslain mukaisesti kelpoisia päätoimisen miehistön virkaan tai tehtävään. Mikä oli vuoden 2021 paras kansi. 9.8. 25.10. 3 45.5. TULITÖISTÄ syttyy liikaa tulipaloja MUONITUSKÄRRY pelastaa pitkällä keikalla NYT YHTEISELLÄ VIESTINNÄLLÄ pelastusalan ääni paremmin kuuluviin! 1/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA yllätti pelastajat ja poliisin Pommiuhka Pelastustiedon aikataulut vuonna 2022 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 16.2. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 1.11. 31.5. 16.8. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen. 1.2
www.saurus.fi www.nordicrescuegroup.com takuuja vuosihuoltosopimukset elinkaaripäivitykset kolarikorjaukset 24/7 päivystyksen ja teknisen tuen huoltoja varaosapalvelun liikkuvan huoltoautotoiminnan Asiantunteva ja ammattitaitoinen huoltopalvelumme kattaa: Avaamme keväällä 2022 uuden huoltokeskuksen Säynätsalon tehtaamme yhteyteen. SAURUS INVESTOI HUOLTOVARMUUTEEN Saurus Oy on osa kotimaista pelastusajoneuvojen valmistukseen keskittynyttä Nordic Rescue Group Oy – NRG-konsernia
5. 4. Scotty 4000-BP: Ammattimainen käsipumppuja reppujärjestelmä. Valitse joko suorasuihku tai vesisumu portaattomasti. 2. Moottori: Honda (GX390), teho: 9.6 KW, pumputuotto: 270 L/min@0.8 Mpa, 510L/min@0.6Mpa, 720 L/min@ 0.4MPa. Altair 2X: Ensimmäinen yhden tai kahden kaasun ilmaisin, joka sisältää luokkansa parhaan XCell-anturiteknologian. 7.. Pintamateriaali Lenzig FR/Nomex ® (65/35). Yksi koko (52-65 cm). Koot: S-XXL (erikoiskoot lisähintaan). Alkusammutusketju: Paloturvallisuuden valtakunnallinen asiantuntijaketju, jolla on yli 30 liikettä ympäri Suomea. 4. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Integroitavat kaksoissädeotsalamppu, silmäsuoja ja kuulonsuojaimet. 8. Kestävä ja tehokas laite vaativiin olosuhteisiin häkäaltistumisen seurantaan. 1. Alku: Tehokas polttomoottoriruisku maastoon. Regain: Kevyt, joustava ja saumaton tekninen alusasu. 5. 3. 7. Responder-suojalasit. 6. Fiksu ennakoi tulevan kesän kelejä jo nyt. Jersey-kuosi on hengittävä, palonkestävä ja mukautuu eri kehotyyppeille. 6. Protek 309: Helppokäyttöinen yhdistelmäsuihkuputki, jossa pyöritettävä säätö sekä kevyt ja kestävä rakenne. TIEDÄTKÖ PARHAAT VARUSTEET METSÄÄN. Käyttäjä pystyy pumppaamaan vettä yli 8 metrin etäisyydelle. Valittavana suorasuihku sekä sumusuihku: 37–115 l/min. Paino: 54 kg, mitat: 575 x 560 x 515 mm. 3. Hyväksynnät: EN15614:2007, A1, A2 ja EN 1149-5. 8. Gallet F2XR: Monipuolinen kevytkypärä pelastusraivaukseen ja maastopalojen torjuntaan. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. 2. Wildland: Kevyt mutta suojaava sammutusasu metsäpaloihin. Tilavuus: 19 litraa. Väreinä tummansininen tai hiekka. 1