Pelastustieto 9-10/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9–10/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA UUDISTUKSESSA uhkana rahapula PALOKUNNAT yhdistivät voimansa EPÄSELVÄT LÄHTÖTIEDOT HAASTE Järvenpään kemikaalionnettomuudessa monitoimityksikkö moneen lähtöön Ketterä
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. COLDCUT COBRASAMMUTINLEIKKURI Uudistunut peitsi tekee Cobrasta entistä parem man pienpisarasammutus menetelmän. MEILTÄ MYÖS NOSTOTYYNYT JA MUUT ERIKOISTYÖKALUT! TOHATSU VE500AS-MOOTTORIRUISKU Tohatsun uusi, kompakti ja tehokas moottoriruisku EFIpolttoaineensuihkutuksella.. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilai sille. HUOLTOPALVELUT Laaja huoltopalvelumme varmistaa, että välineet toimivat ja varaosia on saatavana aina. CAFS Suomalainen ja huoltovarma palopumppu nykyaikaisella, tarkalla ja tehokkaalla vaahdotus järjestelmällä. FLIR-LÄMPÖKAMERAT Suurimman ja kokeneimman valmistajan laatua sekä kestävyyttä pelastustoiminnan tukemiseen. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI Akkukäyttöinen leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kalterei den ja ketjujen leikkaamiseen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Valtio alkaa rahoittaa pelastustoimea ja sen tuottamaa toimintaa. 9–10/2022 Pelastustieto 3 Uutta kohti Päätoimittaja Esa Aalto, p. Vaikka ensihoidon osuus sisällössä kasvaakin, sitä ei tehdä muiden aiheiden kustannuksella. Sen seurauksena myös pelastusalan resurssitarpeet voivat olla uhattuina. Tällä kaikella on vaikutusta myös pelastustoimeen. CAFS Suomalainen ja huoltovarma palopumppu nykyaikaisella, tarkalla ja tehokkaalla vaahdotus järjestelmällä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Yli puolet tästä tarvitaan pelastajien koulutusta varten. HUOLTOPALVELUT Laaja huoltopalvelumme varmistaa, että välineet toimivat ja varaosia on saatavana aina. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Myös pelastusalan mediakentässä otetaan haltuun uudistusta. Monilla pelastuslaitoksilla hoidetaankin hyvinvointialueen ensihoito. Ensihoitoasioihin erikoistuneen Systole-lehden sisältö liitetään ensi vuonna osaksi Pelastustietoa. HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI Akkukäyttöinen leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kalterei den ja ketjujen leikkaamiseen. Muutos tietää lukijalle entistä runsaampaa sisältöä.. Julkisen talouden paineessa tavoite on kova, mutta ehkäpä juuri nyt sisäistä turvallisuuttakin katsellaan eri tavalla kuin vielä hetki sitten. Ensi vuonna valitaan uusi hallitus. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Niitä varten on sisäministeriössä tehty laskelma, jonka mukaan ala tarvitsee vuoteen 2030 mennessä noin sata miljoonaa euroa lisää joka vuosi. Hyvinvointialueiden rahoitus ei ole riittävää. FLIR-LÄMPÖKAMERAT Suurimman ja kokeneimman valmistajan laatua sekä kestävyyttä pelastustoiminnan tukemiseen. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Rahoituksen osalta iso kysymys on myös itsehallinnollisten alueiden verotusoikeus. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Menoa samaan kokonaisuuteen sosiaalija terveyshallinnon kanssa perusteltiin myös synergiahyödyllä ensihoidossa. Uudenvuodenpäivänä pelastuslaitokset ovat osa itsehallinnollisia hyvinvointialueita, eivätkä enää osa kunnallista toimintaa. Tarve sata miljoonaa. Kenties päättäjiltä löytyy nyt ymmärrystä. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Se voi ohjelmassaan ottaa tarkasteltavaksi myös hyvinvointialueiden toiminnan. TURVAAMASSA AMMATTITAIDOLLA Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineitä pelastusalan ammattilai sille. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Oskari Tihinen, Laajasalon VPK Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Olemme edelleen myös pelastustoimen ja varautumisen media. Tosin laki mahdollistaa jo nyt esimerkiksi alueiden yhteistyön tai yhteenliittymisen. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään. MEILTÄ MYÖS NOSTOTYYNYT JA MUUT ERIKOISTYÖKALUT! TOHATSU VE500AS-MOOTTORIRUISKU Tohatsun uusi, kompakti ja tehokas moottoriruisku EFIpolttoaineensuihkutuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. COLDCUT COBRASAMMUTINLEIKKURI Uudistunut peitsi tekee Cobrasta entistä parem man pienpisarasammutus menetelmän. Rahoituksen riittävyys onkin suurin uhka jo aloitusvaiheessa
34 Opetusta Kuopiossa jo 30 vuotta K U V A : S A N T T U T U O M IS T O
32 Mirafoni 34 Pelastusopisto valmistautuu tulevaan 36 Nuohousalan Keskusliitto 90 vuotta 42 Mokkatakkimaisteri 44 Turvallista uutta vuotta 2023 46 Puheenjohtajalta 52 Liian tummaa paahtoa 54 Edessä odotettu messuvuosi 55 40-vuotias Teknosafe uusissa tiloissa 56 Palokuntatoiminta hyvä keino kotouttaa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 64 Näistä tykkään: Kimmo Markkanen 65 Arkistojen aarteita 66 Keskustelua 50 Kelpaako tulityökortti enää Ruotsissa. 62 Laajasalon VPK:n uusi tukiyksikkö muuntuu moneen 28 Hyvinvointialueet aloittavat vuoden alussa 40 VAK-päivässä eri toimijat ja kalusto tutuiksi 38 Ensihoitopaikka nousee hetkessä pystyyn K U V A : T IIN A P U N N O N E N. 9–10/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Sisäministeri Krista Mikkonen 26 Miten pelastajia koulutetaan tulevaisuudessa
Ohjelmassa käsitellään myös ensihoidon ja ensivasteen tulevaisuutta eri toimijoiden synergian ja pelastajakoulutuksen tulevaisuuden näkökulmasta. ”Haluamme, että Palopäällystöpäivät on myös vahva yhteiskunnallinen tapahtuma ja saamme mukaan pelastustoimen vaikuttavuutta”, Keijonen sanoo. Web-föreläsning PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Kaksi webinaaria sammutustekniikasta rakennusja liikennevälinepaloissa 12.1.2023 Tolokun Palopäällystöpäivät järjestetään Oulussa maaliskuussa. Ajankohta on otollinen keskustella kokemuksista, miten uudistus on eri alueilla lähtenyt käyntiin.” Palopäällystöpäivät alkavat perinteiseen tapaan varautumisen seminaarilla 21.3. Pelastuslaitokset ovat kirjanneet 678 liesipaloa marraskuun 2022 loppuun mennessä. Myös monet kumppaniyritykset tuovat tuotteitaan esille tapahtumassa. Myös työyhteisön selviämistä kriisistä, pelastustoimen kansainvälistymistä ja rakennuspalojen muuttuvaa sammutustekniikkaa käsitellään päivillä. ”Palopäällystöpäivät järjestetään vain kolmisen kuukautta hyvinvointialueiden aloittamisesta. 6 Pelastustieto 9–10/2022 TAPAHTUMA Tolokun Palopäällystöpäivät AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 62 prosenttissa liesipaloista on ollut syttymissyynä valvomaton ruoanvalmistus. Avauksessa käsitellään 19 vuotta sitten valmistuneesta Tuli-isku -kirjasta, jonka tekijät pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka ja prikaatinkenraali Vesa Valtonen keskustelevat muun muassa siitä, miten Venäjän hyökkäyssota on muuttanut näkökulmia varautumisen ja sodan uhkaan. Palopäällystöpäivät järjestetään 22.– 23.3. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Webinaarisarja palokuntanuorten kouluttajille ja ohjaajille 11.1.–30.1.2023 • Nuorten osallistaminen 16.1.2023, webinaari • Turvallinen palokuntatoiminta -webinaari palokuntanuorten kouluttajille/ohjaajille 30.1.2023 klo 18–20 PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, peruskurssi, 31.1.– 1.2.2023, Sokos Hotel Vantaa • Sosiaalija terveysalan turvallisuusosaaja -kurssinjohtajakoulutus 1.–2.2.2023 • Tunti turvaa: Teollisuuden riskienarviointi 6.2.2023 Teams • Opetusalan turvallisuusfoorumi 12.–14.4.2023, risteily SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO www.sspl.fi • SSPL ajankohtaisseminaari 4.2.2023 Tampere ja sspl.fi SPEK www.spek.fi • Sähkökatkoihin varautuminen 14.1.2023, Kokkola, Seinäjoki, Vaasa (på svenska) ja Vähäkyrö, 16.1. Esa Aalto. Oulun teatterissa. Hyvinvointialueet ovat esillä ensimmäisessä aiheessa, jossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen edustajat ja kolmen suurimman puolueen puoluesihteerit keskustelevat siitä, miten yhteistyöllä turvataan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta asukkaille ja yhteisöille. Toiminnanjohtaja Ari Keijonen tuntee kotiseuturakkautta voidessaan tuoda johtamansa järjestön vuosittain järjestettävän tapahtuman syntymäkaupunkiinsa
”Toivomme, että saamme myös turvallisuusviestinnän hyvin käyntiin koronan jälkeen. Kimmo Kaisto Palokunnat järjestivät yhdessä Päivä paloasemalla -yleisötapahtuman Haagan VPK:n asemalla. Kiitos hyvästä yhteistyöstä historiallisessa uudistuksessa. Petri Wasenius 14.12. Yhdistyminen keventää tätäkin kuormaa. ”Yhdistyminen on myös järkiperäinen ratkaisu. Tavoitteena on saada uuden palokunnan toiminnot käyntiin heti alkuvuodesta 2023. Myös palokuntatoimintaa halutaan kehittää ja uudistaa perinteisten palokunnan osastoihin sidotusta enemmän toimintoihin painottuvaksi. Yhdessä olemme voimakkaampia tekemään asioita ja vastaamaan haasteisiin. 9–10/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Länsi-Helsingissä katse tulevaisuuteen K U V A : A S K O V A LK E IN E N ” Tänään niputettiin loppuseminaarin merkeissä pelastustoimen hallintouudistushanke, jonka osana myös oma työsarkani alueellisen toimeenpanon tukemisessa on ollut @Sisaministerio. Myös kilpailutoimintaa voisi kehittää.” Molemmissa palokunnissa on nähty, että hallinnolliseen ja yhdistystoimintaan on aina vain haastavampi löytää vapaaehtoisia. ”Omine vahvuuksine täydennämme toisiamme. Meillä jäsenistö on ikääntymässä, mutta paloasema on uudempi ja nykyaikainen. Siihen viittaa hyvin kuvaava nimikin Länsi-Helsingin sopimuspalokunta”, Tervala sanoo. Vesillä saa apua ympäri vuoden hätänumerosta 112 ja meripelastuksen hälytysnumerosta 0294 1000.. Meripelastus Suomi 12.12. Uusi perustettava palokunta on nimeltään LänsiHelsingin sopimuspalokunta ry eli lyhyemmin LHSP. ” Rantakulman VPK:n päällikö Kalle Lehtonen on valittu vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi! Kalle on toiminut CTIF-palokuntakilpailutoiminnassa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan ja toimii Suomessa aikuisten päätuomarina. ” Nyt kannattaa kertoa siellä tuleville pelastajille että myös pienemmille paloasemille kannattaa hakea töihin. Olemme miettineet myös, mitä kaikkia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan, esimerkiksi drone-toimintaa. Helsinkiläiset Haagan VPK ja Vanhan Käpylän VPK yhdistävät voimansa. Uuden palokunnan päätoimipaikaksi tulee talkoovoimin rakennettu Metsälän paloasemakiinteistö.. Haagan VPK:n asemahanke on ollut vireillä jo vuosia. ” Vapaaehtoisten meripelastajien päivystyskausi on päättynyt. Haluamme olla näyttävämmin esillä ja tavoitettavissa. Haagan VPK:lla on puolestaan nuori jäsenistö, mutta vanha paloasemakiinteistö”, Vanhan Käpylän VPK:n varapuheenjohtaja Kimmo Jäppinen sanoo. Meripelastusseuran pelastusyksiköt hälytettiin kauden 2022 aikana apuun 1701 kertaa. Halusimme tehdä muutoksen nyt vapaaehtoisesti, kun ei ole vielä pakko.” ”Helsingin sopimuspalokunnat ovat sijainneet nykyisillä paikoillaan jo vuosikymmeniä. Markus Viitaniemi 13.12. Voisimme luopua asemakeskeisyydestä ja toimia eri toimipisteissä – esimerkiksi mennä nuorisotoiminnassa kouluihin, joiden tiloja voisi hyödyntää iltaisin ja viikonloppuisin. Suomen CTIF onnittelee Kallea ansaitusta tunnustuksesta! CTIF Suomi 14 12. Jäppisen mukaan parhaimmillaan palokunnan jäsenmäärä voisi olla arviolta satakunta ja hälytysosastossa noin 25 aktiivia. Rakentaminen on kallista ja aloimme miettiä muita vaihtoehtoja”, kertoo Haagan VPK:n puheenjohtaja Valtteri Tervala. ”Sopimuspalokunta harrastuksena on muuttunut ja muuttuu koko ajan vaativammaksi
Paremmin olisi mitattava tehokasta pelastustoimintaa. Valmiusasiantuntija Minna Kettunen Yle 2.12. ”Käsillä tekemistä riittää ja jälkikasvuani autan rakentamisessa. K U V A : A LE K S E I K Y R Ö LÄ Valmiuden valvoja Etelä-Suomen AVIn pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi jäi joulukuussa eläkkeelle, 24 avivuoden jälkeen. ”Toimintavalmiuden suun nitteluohjeeseen perustuva valvonta. Matkustelen, ja meillä on vaimoni kanssa yhteinen koiraharrastus, oma kennel.” 3 Yleinen käsitys on, että järjestelmä on pääosin kunnossa. AJASSA MITÄ KUULUU. Oli myös pyllylle taputtelua. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Helsingin Sanomissa 24.11. 1 Sukupuolesta ja ulkonäöstä kuittailtiin. 8 Pelastustieto 9–10/2022 INSTAGRAM @ylojarvenvpk Naisosaston viikonloppuun kuului mönkijän ulkoilutusta. Uusittavassa ohjees sa voisi tarkastella, tarvitaanko jokin tietty tehtävämäärä, jotta valvoja voi paremmin yhteismitallisesti arvioida yksiköiden saavutettavuuksia.” Mitä teet eläkkeellä. Jöötti ry:n Maarit Nissilä Turun Sanomissa 1.12. Keramiikanpolttouuni kastui välikohtauksessa täysin, minkä myötä siellä olleet muotit menivät pilalle. Tämä meni överiksi. 2 Pelastajat menivät rakennukseen sisään moottorisahan avulla. Oppia ajoneuvon hallintaan maastossa antoi Aleksei Kyrölä Hämeen Pelastusliitosta. Nähtäväksi jää, miten niihin reagoidaan.” Miten uudistaisit ohjetta. Kehittämiskohteet liittyvät rakenteellisiin ominaisuuksiin. POIMINNAT. Hyvinvointialueille siirtyvissä pelastuslaitoksissa on edelleen puutteita. Ajotaitoa ja ammatillista osaamista epäiltiin naljaillen. Mieleesi jäänyt tehtävä. ”Ykkösriskialueen kuuden minuutin toimintavalmiusajasta on pidettävä kiinni. Vaikka puutteiden takia on jouduttu antamaan uhkasakkoja, on kehitys mennyt myös myönteisempään suuntaan
”Toivon, että vuoden 2023 lopussa meillä on päivitetty pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, jossa huomioidaan tarvittavilta osin muun muassa erilaiset tavat järjestää pelastustoiminnan palveluja.” Kimmo Kaisto. Työtä tehdään juuri nyt näiden teemojen sisällä. Ensimmäisessä työpaketissa hankitaan toimintavalmiuden määrittelyssä tarvittavia tietoja. Työryhmässä on jäseniä sisäministeriön pelastusosastolta, aluehallintovirastosta, Pelastusopistosta ja pelastuslaitoksista. Palovaroitin toimi Toiminnasta ei tietoa Palovaroitin ei toiminut Ei Palovaroitinta Sisäministeriö aloitti pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen uudistamisen tänä vuonna. Oppaan voi ladata vapaasti osoitteesta www.spek.fi/oppaat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Toimivien palovaroittimien osuus asuntopaloissa kasvaa, mutta hitaasti. Kolmannessa arvioidaan muun muassa riskialuemäärittelyn päivittämisen tarvetta. Nykyinen on vuodelta 2012. Tyypillistä on, että ruoka on jätetty liedelle valmistumaan ilman valvontaa. Sen avulla voi arvioida omaa, läheisen tai asiakkaan liesiturvallisuutta ja tehdä suunnitelman turvallisuuden parantamiseksi. ”Pelastustoiminnan suorituskyvyn kokoamiseen ja alueen riskien arviointiin on saatu uutta tietoa muun muassa joulukuussa 2021 päättyneessä Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeessa. Oppaassa on tietoa myös liedelle saatavista turvallisuuslaitteista. Vuonna 2009 palovaroitin ei toiminut tai sitä ei ollut lähes puolessa asuntopaloista. ”Alkusyksystä asetettiin työryhmä toimintavalmiuden suunnitteluohjeen uudistamiseksi. Työn seurantaryhmänä toimii pelastustoimen johtajakokous. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tehdä ohjeeseen toimintaympäristön muutosten edellyttämät tarvittavat ja välttämättömät päivitykset.” Mitä uutta tuleva suunnitteluohje tuo. Toisessa arvioidaan muun muassa, miten pelastustoimen suorituskykymallia voidaan kytkeä toimintavalmiuden määrittelyyn. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Toimivien palovaroittimien osuus kasvaa, mutta hitaasti Liesipalo on kodin tulipaloista yleisin. SPEK on julkaissut Palosuojelurahaston tuella oppaan Lieden turvallinen käyttö. Ruoanvalmistukseen liittyvät paloturvallisuusriskit korostuvat, jos ihmisen toimintakyky on heikentynyt. Työryhmän toimikausi on vuoden 2023 loppuun.” Mitä valmistelussa juuri nyt käsitellään. AJASSA TILASTO Oppaalla parempaa turvallisuutta keittiöihin Vuonna 2009 asuntopaloissa toimiva palovaroitin oli joka kolmannessa asunnossa. Tiivis ja kuvitettu opas ohjeistaa parempaan turvallisuuteen keittiössä. Vuonna 2021 niiden osuus oli 42 prosenttia. Vuonna 2021 niitä oli 43 prosentissa asunnoista. Monesti liesi on myös tavaroiden säilytyspaikka. Työryhmän työ on käynnistynyt muun muassa uudistuksessa tarvittavien tietojen kokoamisella. Miksi uudistus tarvitaan ja mitkä ovat sen keskeiset tavoitteet. 9–10/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi toimintavalmiuden suunnitteluohje pitää uudistaa. Tällöin hän saattaa myös tehdä herkemmin virheitä, ja hänen mahdollisuutensa turvalliseen poistumiseen ovat vähäisemmät. Työryhmän työskentely on jaettu kolmeen työpakettiin. Viime vuosina on myös kehitetty pelastustoiminnan palvelujen järjestämiseen uudenlaisia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi kärkiyksiköt ja moniammatilliset yksiköt. Missä vaiheessa uudistus on, erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta
syyskuuta 2022 keskellä Venäjän hyökkäyssotaa. PELASTUSALAN MAAILMA 48°44’20 P 37°35’3 I Ukrainalainen palomies seisoo tuhotun rakennuksen edessä Kramatorskissa Itä-Ukrainassa 29. Kuva: AFP/Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
Asian viemistä eteenpäin olisi voinut helpottaa, jos siitä olisi ollut maininta hallitusohjelmassa.” ”Sisäministeriön selvitys pelastajapulan suuruudesta valmistui vasta viime vuonna. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Mikko Jalo AJASSA V ielä muutaman kuukauden istuva hallitus on sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mielestä pystynyt varsin onnistuneesti toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjattuja pelastustoimea koskevia asioita. Toki kustannustehokkuudesta on huolehdittava. ”Pelastajapula on tullut monille poliitikoille yllätyksenä. ”Toki monet näistä kirjauksista ovat isoja ja ehkä hiukan maalaileviakin”, hän toteaa ja ottaa esimerkiksi sen, että hallitus on ohjelmassaan luvannut huolehtia koko maan kattavasta paloasemaverkostosta. Sisäministeri Krista Mikkonen tutustui Porvoon pelastusasemaan Päivä paloasemalla -tapahtumassa.. Ne kuitenkin viime kädessä päättävät asiasta, vaikka toki valtio ohjaa toimintaa määrittelemällä esimerkiksi toimintavalmiuden.” Yhtenä merkittävimmistä asioista tällä hallituskaudella hän pitää sitä, että poliittinen päätöksenteko on saatu ymmärtämään pelastusalan työvoiman lisätarve lähitulevaisuudessa. Pelastajien koulutusmääriä on nostettu tällä hallituskaudella viidenneksellä. 12 Pelastustieto 9–10/2022 Julkinen palvelu tarvitsee voimavaransa Pelastustoimi on julkista palvelua ja yhteiskunnan on turvattava sille tarvitsemansa voimavarat. Pienten vääntöjen jälkeen koulutuksen lisärahoitusta on nyt saatu niin, että valmistelutyöt koulutusmää”Hallitus on halunnut tällä viestiä uusien hyvinvointialueiden suuntaan, että tästä tärkeästä turvallisuuden lähipalvelusta huolehditaan jatkossakin. Siitä huolimatta olemme onnistuneet reagoimaan pelastajapulaan melko nopeasti
Se on tehokas tapa toimia.”. ”Jo nyt järjestämislaki mahdollistaa suurempien alueiden perustamisen, jos näyttää sille, että jotkut alueet eivät pärjää yksin.” Mikkonen kannattaa alueille verotusoikeutta, mutta se ei saa lisätä kokonaisveroastetta. ”Hallitusohjelmassa sopimuspalokuntien on todettu olevan pelastuslaitosten kumppaneita. Hän muistuttaa, että hyödyt tutkimusja kehittämistoimintaan panostuksista tuleva viipeellä. Myös pelastustoimen strategisissa tavoitteissa tutkimusja kehittämistoiminta on vahvasti mukana, mutta toki rahoituksen turvaaminen on jatkuvasti tärkeää ja siitä on pidettävä huolta. Jos rahoitus ei esimerkiksi lakisääteisiin palveluihin riitä, ne turvataan lisärahoituksella.” Nyt on hänen mielestään hyvä, että hyvinvointialueet pääsevät aloittamaan. Tutkimusja kehittämistoiminnan avulla on mahdollista luoda sellaisia toimintamalleja, joilla palvelutuotantoa kyetään tekemään kustannustehokkaasti”, Mikkonen sanoo. 9–10/2022 Pelastustieto 13 Lakiin on tulossa kirjaus sopimuspalokunnista yhdenvertaisina toimijoina. ”Tarpeen mukainen rahoitus on siksi turvattava, mutta on syytä myös kehittää kustannustehokkaita toimintatapoja. Mikkosen mielestä on tärkeää, että pelastustoimessa aidosti mietitään sitä, mitä synergiahyötyjä saavutetaan sosiaalija terveystoimen kanssa. Kunnallisen rahoituksen vajetta ei ole kuitenkaan korjattu. Verotusoikeus lisäisi itsehallintoa, ja omalla rahalla alueet voisivat vaikuttaa omaan toimintaansa. Sisäministeriön tekemässä lähiajan resurssiselvityksessä todetaan hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kustannusten vuosittaiseksi lisätarpeeksi noin sata miljoonaa euroa. Uuteen pelastuslakiin on tulossa kirjaus sopimuspalokunnista yhdenvertaisina toimijoina pelastuslaitosten kanssa. Miten tähän kyetään, kun julkisen talouden ongelmat tiedetään. Säätämistä toiminta varmasti jatkossa tarvitsee, mutta nyt hän malttaisi seurata, miten toiminta alkaa sujua. ”Ensihoito on luonnollisesti yksi yhteistyön lähtökohdista, mutta pelastustoimella on merkittävä rooli yleisesti arjen turvallisuudessa ja varautumisessa.” ALUEILLE VEROTUSOIKEUS Rahoitus on Akilleen kantapää myös hyvinvointialueilla. ”Hyvinvointialuevalmisteluissa on toteutettu lukuisia alueellisia kehittämishankkeita. Ministeri myöntää, että sama niukkuus jatkuu kuin on ollut kuntienkin rahoituksessa, vaikka tämä rahoitus tuleekin pelastuslaitosten mukana hyvinvointialueille. ”Pelkällä verolla toimintaa ei kuitenkaan kateta, vaan rahoituksessa tarvitaan myös valtion mukana oloa.” Hänen mielestään verotusoikeus pitäisi olla jo nykyisillä alueilla ja tehtävillä. ”Kysymys on toki laajemmin julkisesta taloudesta. Kirjaus siis vahvistaa sopimuspalokuntien asemaa jopa hallitusohjelmakirjausta enemmän. Toki käytännön toteutumiseen vaikuttaa se, miten itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla toimitaan.” Pelastuslaitokset siirtyvät vuoden alusta lähtien osaksi uusia hyvinvointialueita. Myös synergiaa hyvinvointialueilla on hyödynnettävä.” Hän toivoo, että pelastustoimen merkitys on yhteiskunnassa huomattu myös ajankohtaisten asioiden kautta, kun nähdään, mikä on pelastustoimen merkitys esimerkiksi Ukrainan sodassa tai miten ilmastonmuutoksesta johtuva sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaikuttaa pelastustoimintaan. Tärkeää on, että varmistetaan riittävä rahoitus pidemmällä ajalla. AJASSA rien kaksinkertaistamiseksi vuodesta 2024 alkaen on voitu aloittaa Pelastusopistolla.” Ministerin mielestä on välttämätöntä, että pelastusalan koulutustarve nousee esille seuraavallakin vaalikaudella ja se kirjataan seuraavaan hallituksen ohjelmaan. Se kannustaisi myös tehokkaaseen rahankäyttöön, omien alueellisten tarpeiden tehostamiseen ja omiin valintoihin taloudellisen toiminnan suhteen. Niiden avulla saatua tietoa hän pitää ainoana kestävänä tapana perustella myös tarpeet riittävälle rahoitukselle. Suosittelen, että pelastustoimi tuo omat resurssitarpeensa esille tutkittuun tietoon perustuen. Jotta tarpeisiin voidaan vastata, pitää työllisyysastetta nostaa ja saada valtiolle muutenkin lisää tuloja.” Sisäministeri painottaa, että pelastustoimi on julkisen vallan tehtävä. ”Äkillisiä leikkauksia ei ole kuitenkaan tulossa ja voimassa ovat myös siirtymäajat. ”Alalla on vahva yhteiskunnan luottamus ja hyvää mainetta kannattaa myös hyödyntää. ”Koulutukselle pitää varmistaa kehyksiin pysyvä rahoitus, ja sen pitää olla pitkäjänteistä eikä joutua taistelemaan rahoista vuosittain.” SOPIMUSPALOKUNNILLE VAHVA ASEMA Tutkimusja kehittämistoiminnan vahvistaminen mainitaan myös hallitusohjelmassa, mutta onko sitä saatu vietyä eteenpäin kirjauksen tarkoituksen mukaisesti. Ne ovat olleet konkreettisia, ja niiden avulla kehitetään toimivia ratkaisuja. ”Tällainen rahoitus, josta hyödyt eivät näy heti, on vaarassa joutua usein akuuteimpien tarpeiden jalkoihin.” Myös sopimuspalokuntien toimintaedellytysten vahvistaminen mainitaan hallitusohjelmassa ja ministeri pitää tärkeänä, että tärkeästä vapaaehtoistoiminnasta kannetaan huolta muutenkin kuin juhlapuheissa
14 Pelastustieto 9–10/2022 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 452B, kemikaalionnettomuus keskisuuri Levysepänkuja, Järvenpää 19.9.2022, kello 18.10 • RKU34, RKU701, RKU501, RKU503, RKU505, RKU3058, EKU71, EKU7270 14 Pelastustieto 9–10/2022
Se yllätti työntekijät ja palomiehet. Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Jorma Vihtonen/Yle 9–10/2022 Pelastustieto 15. Iso NOx-kaasupilvi nousi tilannepaikan ylle. 9–10/2022 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS NOx-kaasut pisti miettimään kahdesti Vaarallisten jätteiden hyötykäyttöön erikoistuneen yrityksen prosessi reagoi odottamattomasti
Turva vahvisti lisähälytykset. HERÄTE ISOMMASTA TEHTÄVÄSTÄ Keravan kohdalla, Vanhalla Lahdentiellä oleva Itä-Uudenmaan poliisipartio liittyi tehtävään. Hätäkeskus varmisti lisähälytykset, sillä saamiensa tietojen mukaan paikalla oli vain yksi loukkaantunut. Lähes samaan syssyyn tuli tieto, että paikalla oleva henkilökunta auttaa vakavasti loukkaantunutta työkaveriaan”, kertoo päivystävä palomestari Päivi Lindström. Paikalle oli menossa jo toinenkin poliisipartio Järvenpäästä. LISÄÄ AMBULANSSEJA Ensihoidon kenttäjohtaja Jarmo Turva lähti tehtävälle päivystyspisteeltään Jokelasta, noin kymmenen kilometrin päästä onnettomuuspaikasta. ”Tarkastin välittömästi hälytetyt ensihoidon yksiköt. SÄILIÖ VUOTAA SISÄTILASSA Järvenpäässä työskentelevät palomiehet sekä ensihoidon kenttäjohtaja Turva tunsivat kohteen jo osoitteen perusteella. 16 Pelastustieto 9–10/2022 Päätöksiä vajavaisin tiedoin HÄLYTYSILMOITUS Se oli heräte isommasta tehtävästä. Noustessaan yksikköönsä Turva kuuli palomestarin radiossa kertaamat tiedot onnettomuudesta ja potilaasta. ”Ajoimme juuri autoa ulos tallista, kun saimme lisätiedot, joiden mukaan 50 kuution reaktorisäiliöstä vuotaa typpihappoa, jonka seassa on jotakin orgaanista ainetta. ”Käskin paikalle menevän 7270-ambulanssin määritellä itse suojaustasonsa ja aloittaa potilaan hoidon”, Turva sanoo. Paikalle oli tulossa yksi ambulanssi (7270), lääkärihelikopteri (FH10) ja minä (71), joten pyysin hälyttämään lisäksi kaksi lähintä ambulanssia”, Turva sanoo. ”Emme ollut lähin yksikkö, mutta tarjouduin tehtävälle, koska kuulin, että siellä on vakavasti loukkaantunut henkilö. ”Kun on kyse kemikaalionnettomuudesta, myös potilasta auttavat työkaverit ovat altistuneita ja saattavat tarvita hoitoa.” Turva kuunteli lisätietoja pelastustoimen tilannejohtajan puheryhmässä, mutta totesi radioliikenteen olevan niin ruuhkautunutta, että YL KUTSU -puheryhmässä oli mahdotonta saada yhteyttä päivystävään palomestariin. Kun palomestari Lindström ja hänen operaattorinsa Veikko Lautala pääsivät paloaseman. Se oli heräte isommasta tehtävästä, joissa yleensä tarvitaan väkeä eristämään onnettomuuspaikkaa”, ylikonstaapeli Pirkka Asikainen sanoo. K eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt Järvenpäässä, Keravalla ja Vantaalla sekä HUS:n yksiköt Järvenpäässä ja Tuusulassa hälytettiin ensimmäisessä aallossa hoitamaan keskisuurta kemikaalionnettomuutta noin kilometrin päähän Järvenpään paloasemalta. Siellä oli käyty aiemminkin, lähinnä kylläkin automaattitehtävillä
”Tässä vaiheessa saimme pyynnön siirtyä yhteiseen toimintapuheryhmään”, Asikainen sanoo. Palomestari Lindström antoi 701:lle tehtäväksi hätäevakuoinnin ja käski suojaustasoksi paloasun ja paineilmalaitteen. ”Olisimme voineet mennä palomestarin kanssa samaan puheryhmäänkin, mutta emme tehneet sitä, vaan päätimme antaa hänelle työskentelyrauhan. Niin suojautumalla he voisivat aloittaa tiedustelun ja tehdä mahdollisen potilaan hätäsiirron. Tehtävälle tullut ensimmäinen poliisipartio oli eristänyt onnettomuuspaikalle vievän tien eteläpäästä, joten Asikaisen partio sijoittui eristämään pohjoispuolelta tulevaa liikennettä. Eteläisen eristyspisteen tuntumassa on Järvenpään sopimuspalokunnan talli. EI YHTEYTTÄ Ensimmäisenä paikalle ehtinyt poliisipartio yritti tavoitella päivystävä palomestari Lindströmiä YL KUTSU -puheryhmässä, mutta tuloksetta. Pietikäinen käski kuljettajan pysäyttää auton johtoyksikön tasalle. Poliisi alkoi saada tietoa sitä kautta. Päästyään eteläiselle eristyspisteelle Asikainen otti tilannejohdon ja pyysi paikalla olleen partionjohtajan jäämään avukseen. ”Ajattelimme, että isoissa tehtävissä on aina alussa kiire, joten aloimme pohtia itse luonnollisia ja turvallisia eristyspisteitä”, Asikainen kertoo. POLIISIN TILANNEJOHTO JÄRJESTÄYTYY Myöhemmin Asikainen sai poliisin tilannejohtajan tehtävän. PALOASU JA PAINEILMALAITE Järvenpään 701-pelastusyksikön paloesimies Esa Pietikäinen oli jo ennen tallista lähtöä ehtinyt käskeä kemikaalisukellusparin suojaustasoksi paloasun ja paineilmalaitteen. Sen pihassa poliisipartio tapasi pelastuslaitosorganisaatioon kuuluvan henkilön, jolla oli yhteys palomestariin. Vuotavassa 50 kuution reaktorisäiliössä kerrottiin olevan 20 kuutiota typpihappoa sekä tuntematon määrä muita määrittelemättömiä aineita. Vaarallisten jätteiden hyötykäyttöön erikoistuneessa yrityksessä oli työstetty tavanomaista prosessia, jonka yhteydessä säiliöön lisätty aine oli alkanut reagoida toisen aineen kanssa ja muodostanut kaasua noin 150 neliön kokoiseen sisätilaan. Eteläisellä eristyspisteellä alusta asti ollut partio oli kuitenkin kuunnellut koko ajan pelastuksen toimintapuheryhmää, jossa palomestari Lindström johti tilannetta. NOPEASTI KOHTEESSA Päivystävän palomestarin johtoyksikkö (34) ehti reilun kilometrin päässä olevalle onnettomuuspaikalle parissa minuutissa. Luimme itse tilannetta ja hakeuduimme parhaille paikoille”, Asikainen sanoo. Hänen partionsa eristyspiste miehitettiin ensimmäisellä paikalle liikenevällä moottoripyöräpoliisilla, minkä jälkeen Asikaisen partio siirtyi eteläpäähän johtamaan tilannetta. Lähes heti perässä paikalle tuli 701-pelastusyksikkö. K U V A : M A R K O A H V E N IN E N Palomestari Päivi Lindström ja ensihoidon kenttäjohtaja Jarmo Turva kommunikoivat tehtävän ajan kasvokkain.. 9–10/2022 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS portin ulkopuolelle, tiedot tarkentuivat uudelleen. ”Katsoin vielä lähtiessä harjoitustornin tuulipussin, jonka jälkeen ajoimme kohteeseen turvallisinta reittiä”, Pietikäinen sanoo
Tämän jälkeen potilas ensin pestiin vaatteineen päivineen, minkä jälkeen hänet riisuttiin ja pestiin uudelleen. Ne olivat nousseet kymmenmetriseksi pilveksi rakennuksen yläpuolelle. ”Luulen, että pistävä haju tuli potilaan vaatteista”, Laine sanoo. (Kuva: Marko Partanen).. Kun kysyin, että mitä muuta tynnyrissä on kuin typpihappoa, niin he vastasivat: ihan mitä vaan”, Pietikäinen kertoo. ”Tiedossani oli, että typpihappo vuotaa, mutta päätin ensin kysyä palomestarilta viimeisimmät tiedot ja sitten tiedustella kohteen”, Pietikäinen kertoo. TILANNE VAIKUTTI HYVÄLTÄ Työntekijä viittoili Pietikäistä tulemaan onnettomuusrakennuksen lastauslaiturille, jossa he auttoivat makaavaa potilasta. Hänen mielestään tilanne vaikutti muuten hyvältä, mutta yksi työntekijöistä tarvitsi kiireellistä apua. Pietikäinen eteni sinne ympäristöä tarkastellen. ”Lääkärikopteri oli juuri tulossa, eikä sen laskun turvaamiseen riittänyt sillä hetkellä irrotettavaksi pelastusyksikköä, joten päätin mennä tekemään sen itse.” Lääkärikopterin henkilöstö pääsisi laskun jälkeen kenttäjohtajan autossa onnettomuuspaikalle. ”Kun saimme hätäsiirtotehtävän, otin rankalaudan matkaan ja menimme laiturille. ”En silmillä, nenällä enkä korvilla huomannut mitään merkkejä kemikaalivuodosta”, Pietikäinen sanoo. Pietikäinen antoi kemikaalisukellusparille tehtäväksi hätäsiirtää potilas laiturilta etäämmälle ja manasi mielessään, koska oli jättänyt kasvo-osan pukematta. Myös evakuointiin osallistuminen saattaisi tulla ensihoidon tehtäväksi. Pietikäinen keskeytti kasvo-osan pukemisen ja auttoi työntekijöitä siirtämään potilas samalla oven alta työntyvää kaasua vältellen. ”Yritin saada lisätietoa työntekijöiltä, mutta tietoa ei oikein ollut. TARVITAAN ASIANTUNTEMUSTA Hätäsiirron jälkeen tilanne rauhoitettiin. Pietikäinen saavutti lastauslaiturin ripeästi. Samalla tuli varautua hoitamaan muita altistuneita. Onnettomuudessa vakavasti loukkaantunut työntekijä menehtyi myöhemmin sairaalassa. Pietikäinen keskusteli tilanteesta Paloesimies Esa Pietikäinen (vas.) ja palomies Timi Laine saapuivat paikalle ensimmäisellä pelastusyksiköllä. Pietikäinen käski heitä siirtämään potilas nosto-oven luota laiturilla etäämmälle ja alkoi itse pukea paineilmalaitteen kasvo-osaa. Pelastusyksiköllä toimintakäskyä odottaneet palomiehet Timi Laine ja Juha Louhisto näkivät, mitä lastauslaiturilla tapahtui. HÄTÄSIIRTOJA Työntekijät oli saatava mahdollisimman nopeasti pois kaasun vaikutusalueelta. Samassa tilanne muuttui: Potilaan vieressä olevan nosto-oven alta alkoi työntyä keltaista NOx-kaasua. Sen jälkeen ensihoitajat alkoivat hoitaa häntä. Pian hän huomasi, että työntekijät eivät onnistuneet hätäsiirrossa. Se haisi pistävältä. ”Olin ollut aiemminkin hoitamassa täsmälleen samantyyppistä tehtävää ja muistin NOx-kaasun suojaustason sekä eristysetäisyydet ulkoa.” Turva totesi, että potilas oli pesty ja riisuttu, ensihoitajat olivat suojautuneet, hoito oli aloitettu ja potilaan hoitopaikka tuulensuunnasta päätellen oli oikea. Tuuli puhalsi poispäin pelastusja ensihoitohenkilökunnasta mutta samalla kohti läheistä Jampan kaupunginosan asutusta. Vähitellen alkoi kuitenkin valjeta, että prosessissa oli kyse vaarallisten kemikaalien neutraloinnista. Edetessään kohti lastauslaituria hän seurasi samalla, kuinka työntekijät auttavat nosto-oven edessä työkaveriaan. Otimme pakkia selvästi portin ulkopuolelle, ehkä noin 50 metrin päähän rakennuksesta”, Pietikäinen sanoo. 18 Pelastustieto 9–10/2022 HÄLYTYSILMOITUS Siitä oli onnettomuuspaikalle matkaa noin 25 metriä. Matkalla lastauslaiturille kumpikaan kemikaalisukeltajista ei ollut havainnut minkäänlaista ulkoista vaaraa. Sanoin, että vetäydytään taaksepäin tilanteesta. ”Sovimme lääkärin kanssa, että hän vastaa potilaan hoidosta ja minä menen johtopaikalle ja vastaan ensihoidon yleisjohdosta ja resursseista.” VETÄYDYTÄÄN ”Kun potilas oli saatu puhdistettua, keltaiset NOx-kaasut alkoivat näkyä paremmin. Nostimme potilaan rankalaudalle, ja tunsin pistävän hajun, jolloin tajusin, että maski roikkuu rinnuksilla”, Laine kertoo. KOPTERI KOHTEESEEN Ensihoidon kenttäjohtaja Jarmo Turva oli laatinut matkalla toimintasuunnitelman, jonka mukaan sekä potillaan avunsaanti että ensihoitajien työturvallisuus olisi turvattava
ENSIHOIDON UUDET TEHTÄVÄT 7270-ambulanssi lähti kuljettamaan vakavasti loukkaantunutta potilasta sairaalaan. Ensihoidon kenttäjohtaja Turva totesi työtekijöiden kertoman perusteella, että altistuneet työntekijät pitää tutkia niin pian kuin se tietojen keruun jälkeen on mahdollista. Suureksi epäonneksi kukaan paikalla olleista työntekijöistä ei osannut varmasti sanoa, missä liitin oli. Lindström konsultoi C-osaamiskeskusta, josta ei osattu auttaa, koska typpihapon lisäksi muita aineita ei ollut tiedossa. etikkahappo) kanssa. Vantaalla toimintaa tukemaan ryhtynyt päivystävä palomestari (P33) Juha Höök kysyi Lindströmiltä, että onko vuoto suuri vai pieni. Paikalle tuli Vantaalla päivystävä Uudenmaan kuntien yhteinen kemikaaliyksikkö, jossa on melkoinen arsenaali erilaisia muunnosliittimiä, mutta siinäNOx-kaasut eli typen oksidit • Ovat typen (N) ja hapen (O) muodostamia kaasumaisia yhdisteitä. Säiliössä olevat aineet voitiin laimentaa vedellä. KONSULTOINTIA Kun vakavasti loukkaantuneen potilaan hoito oli saatu käyntiin, ensihoidon kenttäjohtaja Turva siirtyi johtopaikalle ja ilmoittautui palomestari Lindstömille. Typen oksideja vapautuu, kun: • typpihappo on väkevyydeltään yli 68 %:sta. • typpilannoite hajoaa lämmöstä johtuen (tulipalo). 9–10/2022 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS palomestari Lindströmin kanssa ja he päättivät, että tilanteen mahdollisimman turvallisen hoitamisen takia paikalle on saatava yrityksen johtoa ja asiantuntemusta. Myös Höökin oma johtoyksikkö liitettiin tehtävään, mutta se jäi työskentelemään Vantaalla olevaan tilannekeskukseen. • Typpidioksidi on ihmiselle haitallisin ja värjää kaasun punatai keltaruskeaksi. 7571-ambulanssin ensihoitajat tutkivat toisen altistuneen työntekijän ja kuljettivat hänet lievien oireiden takia sairaalaan tarkistettavaksi. • typpihappo syövyttää metalleja ja siitä johtuen kuumentuu. ”Olin tässä vaiheessa saanut jo hyvät tiedot tapahtuneesta ja olin selvillä pelastuksen suunnitelmasta ja jatkotoimista. ”Saimme tietää, että säiliö ei vuoda rikkoutumisen takia, vaan että kaasu purkautuu säiliössä olevasta näytteenottoreiästä, mikä oli meidän onnemme”, Lindström sanoo. Lähde: TTL, OVA-ohjeet. Lista kuulosti siltä, että se olisi syytä luetella palomestarille ilman palomiesvälikättä: 9 m³ orgaanista sakkaa ja rasvahappoa, 1 m³ typpihappoa 10 %, 3 m³ nestettä, joka sisälsi 15 % typpihappoa ja 18 % fluorivetyä ja etikkahappoa sekä 20% koko määrästä oli vettä. • Tyypillisimmät niistä ovat typpimonoksidi (NO), typpidioksidi (NO2). Hajut työntyivät ajoneuvon sisään noin pari sataa metriä ennen kohdetta”, paloesimies Timo Vehkala kertoo. • typpihappo liukenee veteen. LISÄÄ TIETOA Operaattori Lautala löysi työntekijän, joka osasi kertoa aineista tarkemmin. Pelastuslaitoksen liittimet eivät sopineet yrityksen vedensyöttöjärjestelmään, mitä kautta säiliössä olevia aineita voitiin laimentaa. Uusiin varautumistoimiin ensihoitopalvelun osalta ei ollut enää aihetta”, Turva sanoo. Sen mukaan kahden paikalle jääneen ambulanssin ensihoitajat varautuivat hoitamaan mahdollisesti altistuneita pelastajia ja muita henkilöitä sekä osallistumaan mahdolliseen evakuointiin. UUDET OHJEET Yrityksen turvallisuuspäällikkö saapui paikalle ja vahvisti työntekijän kertomuksen säiliön sisällöstä. ”Kun tulimme kohteeseen, rakennuksen päällä leijaili keltainen kymmenen metriä kanttiinsa oleva NOx-pilvi. Yrityksellä oli kuitenkin muunnosliitin, jonka avulla veden syöttö säiliöautosta onnistuisi. Tätä varten heillä on oma järjestelmä, jonka kautta säiliöön voidaan syöttää vettä. SUURI KEMIKAALIONNETTOMUUS Lindström etsi Tokeva-ohjeesta typpihapolle tarkoitetut eristysalueet. Samassa yhteydessä paikalle saapuivat Kerava-Tuusulan pelastusyksikkö, raskas pelastusyksikkö sekä säiliöauto. Kun kaikki altistuneet henkilöt olivat saaneet avun, Turva teki ensihoidolle uuden suunnitelman. Totesin tilanteen eskaloitumisen tai uusien altistustapausten olevan hyvin epätodennäköistä. Näin ei kuitenkaan tehtävän aikana käynyt. • typpihappo reagoi kiivaasti orgaanisten aineiden (esim. Savulle, joka nousi näytteenottoreiästä, ei ollut tehtävissä mitään. • tulipalo lämmittää typpihappoa. Turva ehdotti myös poliisin kenttäjohtajan siirtymistä johtopaikalle. He olivat tulleet kohteeseen tuulen alapuolelta. ”Sanoin että suuri, sillä siihen varautumista olisi helpompi vähentää kuin liian vähäiseksi arvoitua lisätä myöhemmin.” Tuulen alapuolella eristysalue ulottui 200 metrin päähän. Höök hälytti paikalle ensin kolme säiliöautoa ja nosti vielä vasteen suureksi kemikaalionnettomuudeksi, jolloin hälytyksen sai myös Mäntsälän pelastusyksikkö. Hyviä uutisia oli lisäksi se, että säiliön alla on valuma-allas, joka on tehty nesteiden keräilyä varten. • typpihappo reagoi rikkivedyn, kromihapon, rikkihapon tai syaanivetyhapon kanssa. Hän myös tiesi, mitä piti tehdä
Puhdistuksesta dekontaminaatioon ja kyllästyksestä kuivaukseen: Miele Professional tarjoaa nyt täydellisen ratkaisun suojavarusteiden käsittelyyn. MUUNNOSLIITINTÄ ETSIMÄSSÄ Yrityksen henkilöstöön kuuluva kemikaalisukellusvarustein puettu opas vei kemikaalisukellusryhmän etsimään muunnosliitintä, mutta sitä ei löytynyt paikoista, joissa sen arveltiin voivan olla. LIITIN LÖYTYI VAHINGOSSA Kun säiliön venttiili oli väännetty auki, Vehkala päätti, että kemikaalisukellusryhmä lopettaa tehtävänsä ja lähtee kohti pesupaikkaa. Miele Professional. ”Kävi hirveä tuuri, että se löytyi, sillä se oli paikassa, josta sitä ei edes osattu etsiä”, Vehkala sanoo. (Kuva: Marko Ahveninen).. Vehkala halusi tehdä työn rauhallisesti. Lapset olivat huomanneet tilanteen ja soittaneet vanhemmilleen, jotka olivat ilmoittaneet asiasta hätäkeskukseen. Eräs paikalla olleista palomiehistä sattui tietämään, että Riihimäellä olevassa VR:n pelastusyksikössä olisi kyseinen liitin, joten liitin pyydettiin tuomaan sieltä paikalle. ”Yrityksen työntekijät olivat saaneet paineilmalaitekoulutuksen, joten yksi heistä päätettiin varustaa kemikaalisuojapuvulla ja paineilmalaitteella, jolloin hän saattoi lähteä meille oppaaksi”, Vehkala kertoo. Sovimme, että evakuointi hoidetaan poliisiautolla, jossa on miehityksenä yksi poliisi ja yksi pelastaja”, ylikonstaapeli Pirkka Asikainen sanoo. Erikoisohjelmat perusteelliseen puhdistukseen ja turvalliseen dekontaminaatioon valmistelevat nopeasti ja luotettavasti suojavaatteet, kypärät, hengityssuojaimet ja jopa regulaattorit seuraavaa käyttöä varten. Rakennuksesta poistuttaessa yrityksen opas potkaisi vahingossa lattialla olevaa esinettä, joka osoittautui etsityksi muunnosliittimeksi. Lähialueen asukkaita ohjeistettiin pysymään sisällä sekä sulkemaan ovet, ikkunat ja ilmastointi. ”Sanoin, että ei hätäillä tehtävän kanssa. ”Tarkastimme paineilmat, ja koska kaikilla sitä oli vielä paljon jäljellä, päätin, että tarkistamme vielä palomiesvoimin, Paloesimies Timo Vehkala piti kemikaalisukellusta simppelinä, mutta pesupaikkatoimintaa hankalana. 50 kuution säiliö täytettiin ajamalla sinne 25 kuutiota vettä rauhalliseen tahtiin ylitäyttöä varoen. Immer Besser. Lindström antoi Keravan pelastusyksiköille tehtäväksi kemikaalisukelluksen, jossa etsittäisiin liitin ja aloitettaisiin syöttö reagoivaan säiliöön. ”Se oli hyvä päätös, sillä venttiileitä oli niin paljon, että emme ikinä olisi pelkkien ohjeiden perusteella löytäneet oikeaa venttiiliä palokunnan voimin”, Vehkala sanoo. TYÖNTEKIJÄSTÄ SUKELTAVA OPAS Työntekijät arvelivat, että tarvittava muunnosliitin olisi liitinvarastossa tai mahdollisesti muutamassa muussa paikassa. Kemikaalisukellusryhmä saattoi kemikaalisuojapukuun puetun oppaan pesupaikalle pestäväksi. Myös pelastuslaitoksen viestihuolto hälytettiin paikalle antamaan varoituskuulutuksia ajoneuvosta, jossa on tehtävää varten tarkoitetut välineet sekä valmiiksi luetut viestit. www.miele-professional.fi kään ei ollut sellaista liitintä, joka sopisi yrityksen järjestelmään. Ei höntyillä, vaan tehdään työ turvallisesti, kun olemme varmistaneet ensin aineet.” Vehkala arvioi, että ryhmä valmisteli tehtävää noin puolen tunnin ajan. Järvenpään sopimuspalokunnan pelastusyksikkö sai tehtäväkseen alkaa kuuluttaa yksikön kaiuttimella varoitusviestejä asuinalueella, jotka sijaisivat kemikaalivuodosta katsoen tuulen alapuolella. Esimerkiksi sellaiset henkilöt pääsivät kulkemaan, jotka kertoivat olevansa huoltofirmoista ja menevänsä sammuttamaan taloyhtiöistä ilmastointeja. Hyvillä perusteilla saattoi kuitenkin edelleen päästä alueelle. Eristetyltä alueelta löytyi lopulta viisi lasta, jotka olivat ennen onnettomuuden alkua olleet leikkipuistossa leikkimässä. ”Kun sain suurin piirtein tietää tilanteen ja hahmotettua, mitä siellä pitää tehdä, aloitimme kemikaalisukelluksen”, Vehkala sanoo. POLIISI EVAKUOI ”Saimme pelastustoimen henkilöstöltä tietää, että eristysalueella on henkilöitä, jotka pitäisi evakuoida sieltä pois. Opas ja kemikaalisukellusryhmä etenivät alueelle työjohdon kanssa, josta voitaisiin tarvittaessa avata suojasumu. Otetaan rauhallisesti ja kerätään kaikki tarvittavat tiedot. Vehkala ehdotti, että pumppuaseman liitin avattaisiin kuitenkin valmiiksi, jotta syöttö voitaisiin aloittaa heti, kun liitin saadaan Riihimäeltä paikalle. "Jampan alueen sisällä liikkuvia ihmisiä emme pystyneet kontrolloimaan, mutta eristyksen jälkeen kukaan ei enää päässyt teitä pitkin ajamaan alueelle”, Asikainen kertoo. Siinä vaiheessa poliisi oli eristänyt alueen kahdella autopartiolla ja kolmella moottoripyöräpoliisilla. LAIMENTAMINEN ALKAA Kemikaalisukeltajat kiinnittivät muunnosliittimen ja työjohdon rakennuksen ulkopuolella olevaan syöttöasemaan ja prosessin laimennus alkoi. Hän muodosti kahden palomiehen kanssa kemikaalisukellusryhmän. KUULUTUKSIA Tilannekeskuksessa laadittiin yleinen vaaratiedote. 20 Pelastustieto 9–10/2022 HÄLYTYSILMOITUS Valmiina, kun sinäkin olet
HÄLYTYSILMOITUS Valmiina, kun sinäkin olet. TILANNE OHI Ennen tilanteen päättämistä palomiehet varmistivat vielä onnettomuuspaikan. Palomiehet testasivat pesun jälkeen puvut ja altaaseen valuneen pesuveden PH-liuskoilla. Aikaa täytön alkamisesta oli kulunut ehkä 15 minuuttia, Vehkala arvioi. Yksiön kalustosta otettiin käyttöön altaalla varustettu suihkuteltta. ”Rakennuksessa oli vielä utua, mutta työntekijät kuvasivat tilanteen normaaliksi, sillä siellä oli ollut käynnissä koko ajan toinenkin prosessi.” Tila tarkastettiin syttymisvaaramittarilla sekä lämpökameralla, kumpikaan niistä ei näyttänyt normaalista poikkeavia arvoja. ”Peseytyneeltä kaverilta autettiin maski pois ja kuivattiin kasvot heti paperilla, ettei pesuvesi valu silmiin tai suuhun”, Laine kertoo. Miele Professional. Vettä oli ehtinyt mennä säiliöön jo sen verran, että kaasun tulo oli loppunut. Erikoisohjelmat perusteelliseen puhdistukseen ja turvalliseen dekontaminaatioon valmistelevat nopeasti ja luotettavasti suojavaatteet, kypärät, hengityssuojaimet ja jopa regulaattorit seuraavaa käyttöä varten. Aluksi pestiin kypärä päältä ja sisältä. Peseytyminen iltahämärässä osoittautui hankalaksi tehtäväksi. Immer Besser. Suihkuteltta on ikään kuin verhoilla eristetty suihkukaappi, johon mahtuu yksi henkilö kerrallaan. Laine ja Louhisto auttoivat ja ohjeistivat kemikaalisukeltajia pesupaikalla, mutta itse peseytymisen jokainen teki suihkukaapissa itse. Lopuksi pesuaineet huuhdetiin pois suihkukaapin käsisuihkulla. Puhdistuksesta dekontaminaatioon ja kyllästyksestä kuivaukseen: Miele Professional tarjoaa nyt täydellisen ratkaisun suojavarusteiden käsittelyyn. www.miele-professional.fi että tuleeko säiliön ylipaineventtiilistä edelleen kaasua”, Vehkala sanoo. HANKALUUKSIA PESUPAIKALLA Hätäevakuoinnin tehneet palomiehet Timi Laine ja Juha Louhisto valmistelivat pesupaikan 3058-kemikaaliyksiköllä tulleen palomiehen kanssa. Sen jälkeen riisuttiin paineilmalaite selästä, mutta kasvo-osa jätettiin edelleen kasvoille. Niiden mukaan lukemat olivat neutraalit. Peseytyminen hämärässä oli hankalaa.. Valaistusta siellä ei ole, eikä tässä tilanteessa mitenkään järjestettykään muuta kuin valoa läpäisemättömien seinien ulkopuolelle. Kemikaalisukeltajat pesivät ämpärissä olevalla pesuainevedellä ja harjalla pukunsa sekä paineilmalaitteensa
Jatkossa tämän kokoluokan yrityksen porttia voitaisiin pitää välittömän vaaran alueen rajana ja tiedustelutietojen perusteella myöhemmin kaventaa aluetta.” YKSIN PÄIVYSTÄMINEN HANKALAA Ensihoidon kenttäjohtaja Jarmo Turva kertoo yksin päivystämisen olevan tällaisissa tilanteissa erittäin hankalaa. Väestöä oli kuitenkin varoitettu ja alue eristetty”, palomestari Päivi Lindström sanoo. Lisäksi sen käyttö tehtävän aikana olisi tukkinut kaikki muutkin puheryhmät, Turva sanoo. Se loi väärän turvallisuuden tunteen.” Esa Pietikäinen arvelee, että dronesta olisi ollut tehtävällä hyötyä. ASIANTUNTIJUUTTA TARVITAAN Vehkalan mukaan tehtävä oli simppeli, eikä sen teknisessä suorittamisessa ollut mitään ongelmia. ”Kun sinne pesutelttaan mennään radiot, lamput ja työvälineet mukana ja kaikki pitäisi saada puhtaaksi ilman avustusta, niin hankaluuksia syntyy. ”Mietin sitä, että vaikka itse kemikaalisukellus pystytään tekemään turvallisesti, niin ne vahingot voivat syntyä vielä pesussakin.” Vehkalan mukaan peseytymistä ei ole koskaan kunnolla harjoiteltu. Ongelmia aiheutti lähinnä epäselvät lähtötiedot ja työntekijöiden puutteelliset neuvot, esimerkiksi säiliön sisällöstä ja muunnosliittimen sijainnista. Vaikka silmä, nenä ja korva eivät kerro mistään poikkeavasta, puen jatkossa vastaavissa tilanteissa aina maskin.” Kun keltainen savu näkyi katon yllä, päätin, että otetaan kunnon ”time out”, ja harkitaan, mitä tehdään, Pietikäinen sanoo. Hän kertoo suunnitelleensa ja käyneensä paloesimiesten kanssa tilanteen aikana paljon keskusteluja, miten tehtävä kannattaisi hoitaa. Tilanteessa oli onnea, sillä muistin ulkoa aineen varoetäisyydet ja suojaustason, joten osasin ohjeistaa ensihoitajia ilman tietojen etsintää.” YL KUTSU -puheryhmän käyttö osoittautui mahdottomaksi. Keikalla huomattua ”Kun pyysin häntä tekemään jotakin, se oli jo tehty.” Naapuriapuun perustuva toimintamalli ylitti kaikki Turvan odotukset. 22 Pelastustieto 9–10/2022 HÄLYTYSILMOITUS P aloesimies Esa Pietikäinen pohtii, että paloaseman pihassa olisi voinut tehdä ensimmäisen ”time outin”, jossa olisi voitu tarkistaa tuulipussin asento sekä todeta henkilöstölle ääneen, mitä siitä on pääteltävissä ja mikä on ajoreitti. ”Omasta mielestäni ajoimme turhaan yrityksen porttien sisään heti alkuvaiheessa. ”Haluankin kiittää paloesimiehiä rauhallisuudesta ja hyvistä näkökulmista. Peseytymistä haittasi vielä iltahämärä sekä harja ja ämpäri -systeemi. Lisäksi työntekijät touhusivat laiturilla kuin normaalistikin ja viittoilivat, että tulkaa tänne. Hätäevakuoinnin jälkeen kului noin 1,5 tuntia ennen kuin tehtiin seuraava toimenpide: kemikaalisukellus. Yksi vaihtoehto olisi jäädä toimistoon johtamaan. Kemikaalisukellus kyllä onnistuu, mutta mitä sitten, kun tullaan sieltä pois?” Myös viestiliikenne kemikaalisuojapuvuissa oli hankalaa. ”Teimme siten, että sukelluspari piti yhteyttä suorakanavalla ja minä pidin yhteyttä toimintapuheryhmässä.” RAUHALLISUUS KANNATTAA Keikka kesti noin neljä tuntia, josta aktiivista toimintaa oli alle tunti. PESUPAIKKATOIMINTAA HARJOITELTAVA Vehkala kertoo, että pesupaikkatoiminta oli hankalaa, kun kemikaalisukeltajan piti itse pestä itsensä puhdistuspaikan suihkuteltassa. Emme ikinä olisi löytäneet oikeata muunnosliitintä tai venttiiliä, jos opas ei olisi ollut paikalla.” Tämänkaltaisissa onnettomuustilanteissa pelastustyöntekijöitä neuvotaan kysymään työntekijöiltä, joilla on paras tieto. Saatuihin tietoihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä onnettomuustilanteessa ihmiset eivät välttämättä pysty ajattelemaan selkeästi. Tehtävälle mennessä pitäisi ajaa, johtaa yksiköitä ja kaivaa tietoa eri järjestelmistä. Paloesimies Timo Vehkala puolestaan huomasi aistineensa palomiesten toiminnastakin tosi tilanteen. ”He katsoivat moneen kertaan toisiaan ja tarkastivat varustusta, ennen kuin töihin ryhdyttiin.” VAARATTOMUUDEN TUNNE PETTI Palomies Timi Laineen mukaan heikot esitiedot ja vaarattomalta vaikuttanut tilanne ohjasi harhaan. ”Asiantuntijuus ja kohdetuntemus korostui, vaikka itse työ oli helppo. ”Emme tienneet, oliko säilöstä vain tussahtanut vai tullut koko ajan kaasua. KANTAPÄÄN KAUTTA ”Altistuminen voimakkaalle hajulle opetti minua toimimaan jatkossa toisin. ”Sen avulla olisi saatu arvokasta tiedustelutietoa ja muodostettua selkeämpi tilannekuva”, Pietikäinen sanoo. ”Siinä oli paljon mietittävää, mutta hätäevakuoinnin jälkeen ei tullut kertaakaan tunnetta, että jotain pitäisi tehdä äkkiä vain tekemisen ilosta, koska kaikkien työturvallisuus oli tärkeintä. Hän kiittää Vantaalla toimivaa Peijaksen alueen ensihoidon kenttäjohtajaa, joka työskenteli naapurialueelta oma-aloitteisesti toimintaa tukien. Tässäkin yrityksessä onnettomuuden aiheuttanut prosessi tehdään normaalisti kahdesti viikossa, mutta tällä kertaa siinä sattui yllätys. ”Tässä tapauksessa paikalla oli hoitoa vaativa potilas, joten päätin ajaa hälytysajona kohteeseen. Isoilla tehtävillä kasvokkain kokoontuminen on tärkeää, siten kaikki pysyvät ajan tasalla.” YHTEINEN TYÖNÄKÖ Ensihoidon kenttäjohtaja Jarmo Turva työskenteli tilanteessa 40
Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön. Poliisin kanssa vastaavaan yhteistyöhön ei päästy, koska tilannejohtaja ei tullut johtopaikalle. ”Meillä ei ollut tietoa, mitä kaasu on, kuinka paljon sitä on ilmassa, ja onko lähemmäksi kohdetta ilman suojavarusteita meneminen turvallista. Hän sanoo itsellään olleen jonkin verran kokemusta aiheesta pitkän poliisien kanssa tekemänsä yhteistyön takia. Myös poliisin tilannejohtaja Pirkka Asikainen koki hankalaksi sen, että poliisi johti tilannetta eri paikasta pelastuksen ja ensihoidon kanssa. TYÖTERVEYSHUOLLOLTA TOIVOISI ENEMMÄN Paloesimies Esa Pietikäinen kävi päivä tapahtuman jälkeen työterveyshuollossa ja kertoi lääkärille mahdollisesti altistuneensa työtehtävässä vaarallisille aineille, jotta voitaisiin arvioida, että olisiko laboratoriokokeille tarvetta. Lääkäri tutki tietokantojaan ja totesi huonolla suomen kielellä, että: ”sinua ei tarvitse intuboida eikä sinulla ole keuhkopöhöä”. ”Tällä tehtävällä oli tehtävä vaikea päätös heti alussa, kun määräsin ensihoitajat hoitamaan evakuoitavaa potilasta ilman tarkempia tietoja.” Ensihoidossakin on toisinaan kyettävä aloittamaan tilanteeseen sopiva toiminta, vaikka tehtäväpaikka ei olisikaan täysin varmistettu. ”Jatkossa myös poliisin saattaisi olla syytä ottaa painokkaammin yhteyttä pelastuksen suuntaan, jotta tieto saadaan kulkemaan.” KOULUTUSTA PÄÄTÖKSENTEKOON Jarmo Turvan mukaan ensihoidon kenttäjohtajat tarvitsevat lisää koulutusta tehdäkseen päätöksiä vajavaisin tiedoin. Päivystävä palomestari Päivi Lindström oli johtotehtävässä vastaalkaja ja teki ensimmäisiä päivystyksiään yksin. 9–10/2022 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS vuoden ensihoidon työkokemuksella. Ensihoidon ja pelastuksen yhteistyössä Turva koki olleen apua siitä, että Lindström oli opiskeluaikanaan ollut viikon ajan perehtymässä ensihoidon kenttäjohtajan työhön. He saavuttivat tehtävää johtaessaan erinomaisen yhteisen työnäyn ja saattoivat jopa aavistaa toistensa seuraavia päätöksiä. Pietikäinen perääkin pelastusalan henkilöstölle sellaista työterveyshuoltoa, jossa tunnetaan alaa sekä sen toimintaa ja riskejä. ”Tällaisen perehdytysjakson tulisi sisällyttää palopäällystön koulutusohjelmaan”, Turva sanoo. ”Katsoin viisaammaksi jäädä eteläiselle eristyspisteelle, jonka tiedettiin olevan turvallinen paikka.” Asikainen on sitä mieltä, että viestityksessä olisi ollut parantamisen varaa. Poliisilla ei myöskään ole tällaisiin tilanteisiin tarvittavia suojavarusteita.” Poliisin tilannejohdossa ei tiedetty pelastuksen tilannejohdon tarkkaa sijaintia, eikä Asikainen muista, että he olisivat saaneet pyyntöä siirtyä kohteeseen. ”Esimerkiksi evakuoiduista lapsista en saanut tietoa, enkä voinut arvioida mahdollisen hoidon tai psykososiaalisen tuen tarvetta”, Turva sanoo. Työskentelyä helpotti, kun asioista voitiin sopia kasvotusten
Kaksi tutkijaa arvioi tilanteen. 24 Pelastustieto 9–10/2022 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS K emikaalionnettomuus järvenpääläisessä vaarallisten jätteiden hyötykäyttöön erikoistuneessa yrityksessä nousi nopeasti valtakunnan uutisiin. Toimitusjohtaja Antti Eriksson ja kaksi työnjohtajaa lähti paikalle. Tukes saa tietoa onnettomuuksista myös pelastuslaitoksilta. Jotta operaatio saatiin tehdyksi, pelastuslaitoksen kemikaalisukeltajat pyysivät yrityksen edustajan oppaaksi. ”Työntekijät olivat havainneet kaasua reak torirakennuksessa, ulos sitä tuskin pääsi kovinkaan paljon”, Eskola arvelee. ”Onnettomuus oli täysi yllätys, eikä sitä osattu mitenkään odottaa”, Eskola sanoo. Odottamaton reaktio oli työntänyt NOxkaasua ulos todennäköisesti säiliössä olevasta kaksituumaisesta näytteenottoreiästä. ”LIIKKUVAA PILVEÄ TUSKIN OLI” Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta annettiin vaaratiedote, jossa kerrottiin kemikaalipilven leviävän pääradan suuntaisesti etelään sekä kehotettiin Jampan asuinalueella ihmisiä suojautumaan sisätiloihin ja sulkemaan ilmastointi. 24 Pelastustieto 9–10/2022. Siihen voidaan kutsua ulkopuolisiakin tutkijoita, mutta Järvenpään tapaus tutkitaan Tukesin omin voimin. Sen jälkeen asiasta keskustellaan Tukesissa sen omien asiantuntijoiden kesken. Yritys vastaanottaa valmistavalta teollisuudelta kemikaalijätteitä, jotka se kierrättää uusiokäyttöön tai tekee ne vaarattomaksi. Vastailimme kysymyksiin ja neuvoimme. ”Kyseessä oli rutiinitoimenpide, jota on tehty viikoittain jo useamman vuoden ajan”, kertoo Kierto Ympäristöpalvelut -yrityksen tuotantojohtaja Janne Eskola. PÄÄTÖS TUTKINNASTA Tukes käynnistää kemikaalionnettomuuden tutkinnan lisäselvityksillä, joita saadaan yritykseltä ja tarvittaessa muilta onnettomuuteen liittyviltä tahoilta. Silti tämän jälkeen se vielä lopetettiin asianmukaisesti pumppaamalla vettä reaktiosäiliöön. Ensin tutkintaryhmä selvittää, miten onnettomuus tapahtui. ”Sellaisia kemikaalionnettomuuksia, joissa sattuu vakava henkilövahinko, tapahtuu vähemmän kuin kerran vuodessa. Tapauksen yhteydessä oli poikettu tälle kyseiselle jätteelle suunnitelluista käsittelytavoista, mikä aiheutti liian nopean reagoinnin ja NOx-kaasujen synnyn. ”Paikalle mennään heti, kun se on turvallista, yleensä seuraavana päivänä”, Levä kertoo. ”Meiltä kysyttiin, mitä prosessissa käsitellään, mitä kemikaaleja siihen liittyy ja miten tilannetta kannattaisi hoitaa. Sitä kautta onnettomuudesta sai tietää myös valvova viranomainen, Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). Joko Kirsi Levä tai Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen päättää aloitetaanko tutkinta. ”Meillä jokainen työntekijä on koulutettu käyttämään paineilmalaitetta ja kemikaalisuojapukua”, Eriksson sanoo. Järvenpään onnettomuus sai kuitenkin niin ison mediahuomion, että Tukes sai tiedon sitä kautta nopeammin, mikä Tukes tutkii onnettomuuden ei ole näissä tapauksissa mitenkään poikkeuksellista. Tukes päätti tutkia Järvenpään tapauksen ja nimesi tutkintaryhmän. Pienempiä vahinkoja ei ilmoiteta eikä tilastoida”, Levä kertoo. Kahdet asut ja paineilmalaitteet on aina helposti saatavilla. ERILAISET REAKTIOT OVAT ARKEA Erilaisten kemiallisten reaktioiden tekeminen on yritykselle arkipäivää. Yritys on erikoistunut vaarallisten jätteiden hyötykäyttöön. Saimme siitä tilanteen aikana hyvää palautetta”, Eriksson kertoo. ”Yleensä ilmoitukset isoista onnettomuuksista tulee suoraan yrityksiltä, sillä niillä on velvollisuus kertoa vahingoista ja läheltä piti -tilanteista”, Tukesin teollisuusyksikön johtaja Kirsi Levä sanoo. He tarjosivat asiantuntemuksensa palomestari Päivi Lindströmin käyttöön. Onnettomuus rutiinitoimenpiteessä ASIANTUNTEMUSTA KÄYTETTIIN Henkilöstö ilmoitti onnettomuudesta heti hätäkeskukseen ja välittömästi sen jälkeen työnjohdolle. TÄHTÄIMESSÄ TURVALLISUUS Kun tapahtumien kulku on selvillä, tutkintaryhmä selvittää onnettomuuteen johtaneet tekniset syyt ja ihmisten toiJ ärvenpään kemikaalionnettomuus sattui jätehappoa neutraloidessa. REAKTIO KESKEYTETTIIN Eskola uskoi, että reaktio oli jo loppunut, kun hän ehti paikalle
Tällöin tutkitaan työn tekemiseen ja yrityksen toimintatapoihin liittyvät vastuut, toimintatavat ja ohjeet. ”Järvenpään tapauksessa selvitämme laajemmin kemikaalijätteiden kulkua, kuten minkälaiset tavat kemikaalien lähettäjillä on toimittaa kemikaaleja ja perehdyttää vastaanottavaa päätä.” Kirsi Levän mukaan Järvenpään laitos käsittelee jätteitä, jotka tulevat isommista yrityksistä, jotka nekin toimivat Tukesin luvalla sekä sen valvonnassa. Yrityksemme on vaarallisen toimialansa takia muutenkin koko ajan silmätikkuna. Mitä tahansa poikkeavaa tällä alueella sattuu, katseet kohdistuvat ensin meihin”, Eriksson sanoo. JOKAISEN MENETTELYÄ PAREMMAKSI Tutkinnasta syntyy raportti. Yritys pystyy kierrättämään kemikaaleista noin 50 % uusiokäyttöön, loput 50 % se tekee vaarattomaksi. Vakavan onnettomuuden takia yrityksessä tehtiin paljon selvitystyötä, jota jaettiin asiakkaille, viranomaisille ja yritysnaapureille. ”NOx-kaasut myös hajoavat nopeasti, kun ne pääsevät ilman kanssa kosketuksiin. KEMIKAALIEN ASIANTUNTIJA Kierto Ympäristöpalveluilla on Järvenpään lisäksi toimipisteitä kahdella muulla paikkakunnalla. Uskonkin, että ilmaan päässeet NOx-kaasut ovat hajonneet jo omalla tontillamme”, Eriksson sanoo. Siksi pidän vaaratiedotetta liikkuvista kaasupilvistä liioiteltuina. Pienempiä määriä kemikaaleja käsittelevät yritykset ovat pelastuslaitosten valvonnassa. ”Tämäntyyppisissä kohteissa on Euroopan tasolla havaittu, että onnettomuudet ovat lisääntyneet”, Kirsi Levä sanoo. ”Uskon, että suomalaiset yritykset haluavat hoitaa asiat hyvin”, Levä sanoo. Levä kuvailee sitä tutkintaryhmän Tukesille tekemäksi esitykseksi. Eriksson pitää lausuntoa yritykselle haitallisena. ”Tutkimme jatkuvasti, miten erilaiset kemikaalit sopivat yhteen. Hallitsemme kyllä nämä asiat. Järvenpään yksikkö käsittelee vaarallisia jätteitä vuosittain noin 20000 tonnia. Me teemme erilaisia reaktioita täällä tahallisesti ja tarkoituksella, kun yleisimmin ne sattuvat vahingossa”, toimitusjohtaja Antti Eriksson sanoo. Hän olisi kuvannut tilannetta ennemminkin paikalliseksi, jossa on vaara-alue, eikä sellaiseksi, että myrkkypilvi on lähtenyt liikkeelle vaaraa aiheuttamaan. 9–10/2022 Pelastustieto 25. ”Kemikaaleja käsittelevissä yrityksissä on jo valmiiksi kohonnut onnettomuusriski, ja jätekemikaaleihin liittyy isompi riski. Siinä esitellään suosituksia suoraan tutkittavalle kohteelle, koko toimialalle, pelastustoimelle tai lainsäädännön ja standardien kehittämiseksi. Tavallaan hän ymmärtää sen, mutta haluaa tähdentää, että heidän toimintansa on luvanvaraista, ja se täyttää lainsäädännön edellyttämät vaatimukset. Hänen mukaansa suurin osa syntyneistä kaasuista meni reaktorista suoraan järjestelmään, joka puhdisti sen. 9–10/2022 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS HÄLYTYSILMOITUS Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi sopia Hälytys ilmoitusjutuksi, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Pelastustoimia ei tällä kertaa tutkita, vaikka niitä saatetaankin sivuta. Siksi yrityksistä tulisikin löytyä myös valmiutta onnettomuuksien varalle. ”Haluaisimme, että tällaisissa tiedonannoissa keskityttäisiin faktoihin.” ISO MAINEHAITTA Erikssonin mukaan lausunto kemikaalipilvestä herätti median, pelotti ihmisiä liiaksi ja loi siten kertautuvaa mainehaittaa. Tähtäimessä turvallisuus. Tutkinnan halutaan kattavan koko sen tien, minkä jätekemikaali kulkee lähettävästä kohteesta vastaanottavaan kohteeseen, jokaisen osapuolen menettelytapoja halutaan parantaa. ”Ely-keskuskin puuttui asiaan ja julisti muun muassa marjanpoimintakiellon kahden kilometrin säteelle yrityksestä. minnan. Niitä tarkastettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yleiseen siisteyteen, varastointipaikkoihin ja merkintöihin sekä paloja vuotoriskeihin.” Ensi vuonna EU ottaa teematutkinnan aiheeksi juuri Järvenpään onnettomuuden kaltaiset tapaukset. VALMIIKSI KOHONNUT RISKI Yrityksessä, jossa onnettomuus sattui, käsitellään isoja määriä jätekemikaaleja, joten sen toiminta edellyttää luvan saamista Tukesilta. ”Tutkinnan lähtökohtana on turvallisuuden parantaminen”, hän painottaa
Näen asian samalla tavalla kuin opetusja kulttuuriministeriö, ettei koulutusta pitäisi tarpeettomasti pidentää. 09 417 606 00 . ”Siksi työmme jatkuu ja valmista pitää olla heti, kun uusi hallitus tekee seuraavien vuosien talouteen liittyvät ratkaisut. Opetusja kulttuuriministeriö totesi lausunnossaan, että pelastajatutkinnon sisältöä pitää miettiä niin, ettei tarpeettomasti lisätä koulutusaikaa. ”Osassa tuotiin huoli esimerkiksi koulutettavien määristä, vaikka se ei varsinaisesti juuri tähän asiaan liitykään. Virkavastuulla tehtävä yksi selkeä esitys sisältää paitsi koulutustasoon myös opiston voimavaroihin liittyvät asiakokonaisuudet.” Ylijohtaja arvioi, että esitys annetaan ensi vuonna touko–kesäkuussa. Tästä kokonaisuudesta syntyisi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinto”, Carlson ehdottaa. Tätä pitää valmistella yhdessä Pelastusopiston kanssa.” Eniten annetuissa lausunnoissa kannatettiin erikoisammattitutkintoon perustuvaa pelastajien opetusta, jossa koulutusaika myös pitenisi nykyisestä puolestatoista vuodesta. P elastusylijohtaja Kimmo Kohvakka ei yllättynyt koulutusuudistuksesta annettujen lausuntojen sisällöistä. ”Työryhmän työ antaa seuraavalle hallitukselle pohjaa pelastusalan koulutuksen uudistamiseksi ja odotan, että pääsen itsekin tutustumaan siihen. ”Koulutusajan pidentäminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan se, että sisältö on tarpeisiin nähden sopiva.” ”Olen varma, että kaksivuotisella koulutuksella voidaan vastata pelastajien tarpeellisiin osaamisvaatimuksiin”, hän sanoo.. ”Toimialamme tuntee kuitenkin parhaiten koulutussisällön ja sen tarpeet. On hyvä, että voidaan puhua paitsi koulutettavien määrästä, myös siitä, millä tavalla työntekijöitä tulevaisuudessa koulutetaan.” Rehtori Mervi Parviainen painottaa uudistustyön olevan ainutlaatuista koko alalla, jonka ratkaisut ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Pelätään, että uudesta koulutusputkesta tulee sellaisia, jotka kyseenalaistavat nykyiset toimintatavat ja -kulttuurin.” Hän huomauttaa, että ammattikorkeakoulu ei ole oppilaitokselle statusarvo, vaan lähtökohta on opetuksen tuoma lisäarvo opiskelijoille. www.steripolar.fi . Sisäministeri Krista Mikkonen sanoo, että päätöstä pelastusalan koulutusuudistuksesta ei tehdä enää tällä vaalikaudella. Nyt vasta alkaa työ, että uudistus voisi joskus toteutua. Töissä olon jälkeen voidaan hakeutua opiskelemaan alipäällystötutkintoa, jonka pituus on 60 opintopistettä. ISO 9001:2015 ISO 14001:2015 kun hoitotulokset ratkaisevat Turvallisuutta ja ergonomiaa potilassiirtoihin Potilaskohtainen Flexislide ® -siirtolakana helpottaa potilaan turvallista siirtämistä, sillä sen Easy Glide -materiaalilla on hyvä liukuvuus erilaisilla pinnoilla. Siihen ei yksinkertaisesti aika enää riitä. 26 Pelastustieto 9–10/2022 KOULUTUS Hanke päättyi – uudistustyö ei Koulutusuudistuksen hanke päättyi, mutta maalissa ei vielä olla. Flexislide ® soveltuu kaiken kokoisille potilaille: siirtolakanan on testattu kestävän yli 400 kg:n painon, kuivana tai märkänä. Tarvitsemme toki uudistuksen, mutta se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että lisätään pelastajien koulutus kaksivuotiseksi 120 opintopisteeseen. Toki sekin on otettava huomioon, kun toteutuksen aikataulua suunnitellaan. Kymenlaakson pelastusjohtaja Juhani Carlson pitää välttämättömänä, että alalla käydään kunnon keskustelua siitä, miten pelastajia tulevaisuudessa koulutetaan. Olemme siitä yksimielisiä, että koulutusaikaa on tarvetta pidentää, koska kaikkea tarvittavaa opetusta ei kyetä nykyisessä koulutusajassa antamaan.” Työryhmän raportti luovutettiin ennen joulua sisäministerille, mutta päätökset koulutusuudistuksesta ja sen vaatimista lainsäädäntöja rahoitusratkaisuista tekee seuraava hallitus. ”Silti katsotaan peräpeiliin ja varjellaan nykytilaa. Tämä on tärkeä aihe nostaa esille myös eduskuntavaalikeskusteluissa. Yksittäispakkaukset ovat kevyitä ja tuotetta on saatavilla kahdessa eri koossa. ”Ihmettelen sitä, että esitetään 180 opintopisteen erikoisammattitutkintoa, kun poliiseilla ammattikorkeakoulututkinto on yhtä pitkä. Hän korostaa myös täydennysja lisäkoulutuksen merkitystä työuralla ja suosisi koulutuksessa modulaarimallia ennemmin kuin niputtaisi koulutuksen yhteen putkeen. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Puh
www.steripolar.fi . 09 417 606 00 . Flexislide ® soveltuu kaiken kokoisille potilaille: siirtolakanan on testattu kestävän yli 400 kg:n painon, kuivana tai märkänä. ISO 9001:2015 ISO 14001:2015 kun hoitotulokset ratkaisevat Turvallisuutta ja ergonomiaa potilassiirtoihin Potilaskohtainen Flexislide ® -siirtolakana helpottaa potilaan turvallista siirtämistä, sillä sen Easy Glide -materiaalilla on hyvä liukuvuus erilaisilla pinnoilla. Puh. Yksittäispakkaukset ovat kevyitä ja tuotetta on saatavilla kahdessa eri koossa.
Etelä-Karjalassa ensi vuosi on vajaat neljä miljoonaa euroa alijäämäinen, joten rahoitus on suuri uhka paitsi nyt myös tulevaisuudessa. Pelastustoimi toki huolehtii omasta varautumisestaan, mutta monin paikoin pelastustoimella on myös rooli koko hyvinvointialueen varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Pohjois-Pohjanmaalla aletaan heti toiminnan alussa elää pari miljoonaa euroa alijäämäisen talouden kanssa. Jo ensi vuonna on joidenkin alueiden pelastuslaitoksissa jouduttu miettimään, miten alijäämäisen talouden kanssa selvitään. Esimerkiksi Lapissa pelastuslaitoksen rahoitus lisääntyy, mutta samalla mukaan tulee uusia kuluja. pelastusjohtaja Jouni Leppälä pitää hyvin todennäköisenä, että myös palvelutasoa joudutaan laskemaan. ”Toimialan turvallisuuspalvelualueel la tuotetaan muun muassa hyvinvointialueen yhteisen varautumisen. ”Pelastustoimen näkökulma on valmistelussa otettu täysin huomioon, joten aloitukseen voidaan mennä luottavaisin mielin.” Iso kysymys ylijohtajan mukaan on se, miten voimavarat riittävät, vaikka ongelma olisi ollut samanlainen myös kuntataloudessa. Samalla valtio alkaa rahoittaa pelastustoimea. 28 Pelastustieto 9–10/2022 HYVINVOINTIALUEET Hyvinvointialueet aloittavat Pelastuslaitokset siirtyvät heti vuoden alussa osaksi uusia hyvinvointialueita. Keski-Pohjanmaalla alijäämää yritetään alkaa sopeuttaa, mutta vs. ”Mahdolliset sopeutukset selviävät silloin. ”Alusta on kunnossa, sillä lainsäädäntö on tehty ja valtakunnalliset strategiset tavoitteet on päätetty.” Pelastustoimi on omana rinnakkaisena toimialueena hyvinvointialueilla ja sen asioita hoitaa oma turvallisuuteen keskittynyt poliittisista päättäjistä koostuva lautakunta. Pohjois-Karjalassa säästötarve saatiin painettua puoleen miljoonaan euroon, jotka kohdennetaan pääosin hallintoon ja tukipalveluihin. Siitä on mahdollista löytää paljon myös taloutta auttavia yhteistyömuotoja. Päijät-Hämeessä pelastuslaitoksen rahoitus on pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mukaan ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan riittävä ja sillä pystytään tuottamaan nykyisen palvelutasopäätöksen mukaiset pelastustoimen palvelut, mutta liikkumavaraa ei juurikaan ole. Ikiaikainen omistajasuhde kuntiin päättyy. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kiittelee valmistelun sujuneen hyvin. Tosin työmaa on rankka, sillä me olemme sopeuttaneet toimintaamme jo kuluneiden 18 vuoden aikana niin, ettei sopeutettavaa juurikaan enää ole”, Länsi-Uudenmaan Veli-Pekka Ihamäki huomauttaa. ”Talousarviota ei ole vahvistettu, mutta keskustelujen perusteella pelastuslaitos on saamassa jonkin verran aiempaa paremmat resurssit”, Markus Aarto kertoo. Satakunnassa rahoitus on alijäämäinen ja korjausta odotetaan. VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Varautuminen ja valmiussuunnittelu on noussut viime aikoina entistä tärkeämpään asemaan ja sitä on otettu myös jo aikaisemmin huomioon hyvinvointialueiden valmistelussa. Vaikka omistajuus kuntiin nyt päättyy, niitäkään ei unohdeta tässä asiassa. Sen myötä toki myös tulevaisuudessa tarvittavat resurssit ja niiden saanti huolestuttavat. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla odotetaan, että rahoituksen alijäämä korjataan yleiskatteellisesta rahoituksesta. Myös Pohjanmaalla ensi vuosi näyttää pelastusjohtaja Tero Mäen mukaan rahoituksellisesti toimivalta, mutta jatko ei edelleenkään näytä vakaalta. Pirkanmaalla joudutaan pahimmassa tapauksessa sopeuttamaan toimintaa. RAHOITUS ON SUURI HAASTE Rahoitus on jo ensi vuonna haaste monilla hyvinvointialueiden pelastuslaitoksilla, mutta tulevaisuuden uhkista se on suurin. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto M uutos on historiallinen. Päinvastaisiakin esimerkkejä on. Uudella itsehallintoalueella mahdollisuutena nähdään hyvä ja toimiva yhteistyö soten kanssa. Talouden tasapainottamiseksi alueilla on aikaa kolme vuotta, jolloin talouden pitäisi olla tasapainossa. Kanta-Hämeessäkin edessä saattaa olla toiminnan sopeuttaminen. ”Esimerkiksi yhteistyö asumisen turvallisuudessa ja yhteisen varautumisen ke hittämisessä”, Etelä-Pohjanmaan Harri Setälä sanoo. Näin on esimerkiksi Pohjois-Savossa, missä pelastuslaitos huolehtii pelastustoimen varautumisesta ja osaltaan varautumisyhteistyöstä kuntien, muiden viranomaisten, elinkeinoelämän, asukkaiden ja järjestöjen kanssa
Pelastuslaitos on tukenut toimintaa. Keski-Uudellamalla jatkaa kuntayhtymämallilla toteutettu varautuminen, jossa sitä hoitavat omat asiantuntijat. RÄÄTÄLÖIDYT KONTIT PELASTUSTOIMEEN VARASTOKONTTI.FI Soita tai meilaa ja mainitse koodi: ”Pelastustoimi 2023” Osallistut arvontaan! Öljyntorjuntakontit, suojavarustekontit, savusukelluskontit, sähkökulkuneuvojen sammutuskontit, CE-merkityt teräsputkirakenteet myynti@varastokontti.fi Suomen Varastokontti Koljontie 140, 31400 Somero puh. ”Sille on annettu paljon toimivaltaa, koska se on Keski-Uudenmaan alueen ainut mahdollisuus vaikuttaa pelastustoimen asioihin. Ne lisäävät ensihoidon tehtäviä ja siksi Landstedtin mielestä kotihoitoon tarvitaan lisää resursseja. Vantaan ja Keravan alueelle on perustettu pelastuslaitoksen suojiin yksikkö, joka huolehtii varautumisesta. Taloutta ja investointeja lukuun ottamatta päätökset pelastuslaitoksen toiminnasta tekee kahden hyvinvointialueen edustajista koottu pelastuslautakunta. Meidän on saatava molempien hyvinvointialueiden päättäjien luottamus ja oltava avoimia.” Terveydenhoidon niukat resurssit näkyvät erityisesti pääkaupunkiseudun ensihoidossa. Suurin uhka on kuitenkin henkilöstön saatavuus.” Varautumistaan hyvinvointialueet hoitavat eri tavalla. ”Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisoitumisesta samalla tavalla molemmilla alueilla saattaa viritä keskustelua, mutta aloite siitä pitää tulla hyvinvointialueilta.” Kahdella alueella. ”Kun kunnallinen toiminta oli lakisääteistä, niin tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja on meistä virkamiehistä kiinni, miten tämä käytännössä onnistuu. Rahoituksen osalta tarpeet on hänen mukaansa otettu nyt huomioon, myös Aluehallintoviraston huomautukset huomioiden. ”Uhkana on kuitenkin rahoituksen tulevaisuus. (02) 720 100 www.varastokontti.fi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii vuoden alusta alkaen kahdella hyvinvointialueella, Vantaa ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan alueilla. Hänen mielestään kahdella alueella toimiva pelastuslaitos on järkevämpi tapa toimia, kuin jakaa toiminta alueittain kahteen keskikokoiseen pelastuslaitokseen. Vaikka Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuusto päättää esimerkiksi talousarviosta, Keski-Uudeltamaalta pyydetään tätä kautta lausunto ja esimerkiksi nyt näyttää ainakin hyvinvointialuejohtajan esityksen perusteella, että lausunto otetaan täysimääräisesti huomioon”, pelastusjohtaja Jyrki Landstedt sanoo. Hallinnon rakentaminen kahteen ei olisi esimerkiksi järkevää
Jo nyt joillakin alueilla on tehty ensihoidossa yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa, mutta pelastuslaitoksissa nähdään, että tarve tulee entisestään kasvamaan. Asiakkaan näkökulmasta tavoite on saada asia kerralla kuntoon ja helpottaa hyvinvointialueen ensihoidon ja päivystyksen kuormaa”, Kymenlaakson pelastusjohtaja Juhani Carlson sanoo. Palvelutarve kasvaa jatkuvasti. Myös Itä-Uudellamaalla pelastus laitoksella on koko hyvinvointialueen valmiudenja turvallisuuden koor di nointivastuu, samoin kuin PohjoisPoh janmaalla, Pohjois-Karjalassa, Ky menlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Tällä voidaan parantaa ensihoidon valmiutta, kun osaan tehtävistä ei tarvitse sitoa akuuttitilanteisiin tarkoitettua ambulanssia. Kaikilla alueilla pelastuslaitos vähintäänkin tarvittaessa tekee yhteistyötä hyvinvointialueen muun organisaation kanssa. Tilannekeskustoiminnan avulla muodostetaan hyvinvointialueen eri toimintojen yhteinen 24/7 tilannekuva ja tehokas palveluintegraatio asiakkaan parhaaksi.” Etelä-Karjala: Pelastuslaitos ei hoida Etelä-Pohjanmaa: Pelastuslaitos ei hoida Etelä-Savo: Pelastuslaitos ei hoida Itä-Uusimaa: Pelastuslaitos hoitaa Kainuu: Pelastuslaitos ei hoida Kanta-Häme: Pelastuslaitos hoitaa Keski-Pohjanmaa: Pelastuslaitos ei hoida Keski-Suomi: Pelastuslaitos hoitaa Keski-Uusimaa: Pelastuslaitos ja HUS Kymenlaakso: Pelastuslaitos hoitaa Lappi: Pelastuslaitos ei hoida Ensihoito hyvinvointialueiden pelastuslaitoksissa: Länsi-Uusimaa: Pelastuslaitos hoitaa Pirkanmaa: Pelastuslaitos hoitaa Pohjanmaa: Pelastuslaitos hoitaa Pohjois-Karjala: Pelastuslaitos hoitaa Pohjois-Pohjanmaa: Pelastuslaitos ei hoida Pohjois-Savo: Pelastuslaitos hoitaa puolet tehtävistä Päijät-Häme: Pelastuslaitos hoitaa Satakunta: Pelastuslaitos hoitaa Vantaa ja Kerava: Pelastuslaitos hoitaa Varsinais-Suomi: Pelastuslaitos hoitaa. ”Silloin potilaat saisivat oikean avun, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Hyvinvointialueella on keskeinen rooli Etelä-Savon kuntien ja muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa tehtävässä varautumisyhteistyössä. ”Ensihoidon yöaikaista toimintavalmiutta parannetaan Kiteellä ja Lieksassa sekä yhden hoitajan yksikön osalta Joensuussa, ja tällä resurssilla toteutetaan yöaikaista kotihoitopäivystystä. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo, että ensi vuonna yhteistyötä on tarkoitus edelleen tiivistää ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi. Samalla kehitetään myös uudenlaisia palvelumuotoja. Kuten Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto toteaa, ensihoitopalvelujen tehtävämäärät lisääntynevät ja samalla ensihoidon ja kotisairaanhoidon välinen yhteys tiivistyy. Synergioita aletaan selvittää tältä osin esimerkiksi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Näin on esimerkiksi Lapissa, Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla, jossa valmistelua on tehty niin, että pelastuslaitos huolehtii hyvinvointialueen varautumisesta ja valmiussuunnittelusta. ”Ensihoito on tärkeimmillään korkeariskisten potilaiden hoitotasoista, akuuttia hoitoa. Pohjois-Karjalassa ensihoitopalvelu on jo ollut kotihoidon tukena. Esimerkiksi Satakunnassa niin tehdään tarvittaessa. ENSIHOIDON UUDET PALVELUT Pelastustoimi on osa hyvinvointialuetta yhdessä sosiaalija terveyspalveluiden kanssa. Väkirikkailla alueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla ensihoidon kiireellisiä tehtäviä on niin paljon, että kotisairaanhoidon tehtäviä ei haluta kuormittamaan jo entisestään tiukoilla olevia resursseja. Hyvinvointialueella toimii valmiusfoorumi ja valmiusjohtoryhmä, jonka vetovastuu on pelastusjohtajalla”, pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo. Haja-astusalueilla tilanne on toisenlainen. 30 Pelastustieto 9–10/2022 HYVINVOINTIALUEET ja valmiuden palveluita sekä osallistutaan alueellisen yhteisen varautumisen yhteensovittamiseen”, pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo. Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastusja turvallisuustoimiala huolehtii ja auttaa muita toimialoja varautumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen käyttöä ei tulisi sekoittaa kiireettömiin terveyskeskuspalveluihin, ainakaan taajaan asutuilla alueilla”, Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki toteaa. Varautumisjärjestelyissä korostuu yhteistyö eri ammattilaisten kesken. Joillakin alueilla organisointi ja valmistelut ovat vielä menossa. ”Tarkoitus on koota poikkihallinnollisia monialaisia asiantuntijatiimejä edistämään hyvinvointialueen varautumista. Uutena toimintana käynnistyy myös hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus, joka aloittaa toimintansa Joensuun Noljakan pelastusasemalla huhtikuun 2023 alussa
09 27971200 www.faster.fi Kurikka T. +358 44 5546 060 Fax. +358 3 272 7300 sales@brontoskylift.com www.brontoskylift.com Dafo Oy Puutarhatie 22C 01300 Vantaa, Finland 010 666 5120 info@dafo.fi www.dafo.fi Dräger Suomi Oy Päiväläisentie 4, PL 33 00391 HELSINKI Puh. +358 10 569 4721 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuk Oy Teijonkatu 3 FI-20750 Turku Finland Tel. +358 9 6133 1800 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 HELSINKI Puh. +358 2 273 1800 Fax. +358 9 241 5169 Fax. +358 10 569 4721 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuk Oy Teijonkatu 3 FI-20750 Turku Finland Tel. +358 2 470 5778 +358 50 046 9736 Fax. +358 14 3100 002 finsatec@finsatec.fi www.finsatec.fi Hygio Oy Teollisuustie 1 25460 Salo www.hygio.fi JPT Jaskari Oy Ristolantie 5 27710 Köyliö Puh. +358 9 4544 300 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE Puh. Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa. & Co Oy Selkämäenkatu 1 33720 TAMPERE Puh. +358 9 241 6032 www.sammutustekniikka.fi Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 HELSINKI Puh. +358 2 216 2112 sales@trvesitykit.fi www.trvesitykit.fi Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 ESPOO Puh. +358 400 235 306 Fax. +358 10 6161 411 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi Sammutustekniikka Oy Koroistentie 6 C 00280 HELSINKI Puh. +358 10 397 4500 mediseam@mediseam.fi www.mediseam.fi MilTest Oy Voivalantie 26 C 20780 Kaarina Puh. +358 10 555 010 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 Helsinki Puh. +358 9 613 316 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 Helsinki Puh. Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin. +358 17 264 7220 Fax. & Co Oy Selkämäenkatu 1 33720 TAMPERE Puh. +358 20 757 9360 Fax. +358 10 569 16 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi Veikko Nummela Oy Salvumiehenkatu 10 20320 Turku Puh. +358 20 7650 100 info@lamor.fi www.lamor.fi Mediseam Oy Kouvolantie 429 15550 Nastola Puh. +358 10 3877 249 info@presto.fi www.presto.fi Procurator Oy Ab Nokiantie 2-4 00510 HELSINKI Puh. +358 17 261 2046 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Puh. +358 2 489 500 Fax. +358 207 343 250 Fax. +358 3 272 7111 Varaosat puh. Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa. +358 9 4544 600 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Teollisuuskatu 3 32200 Loimaa +358 2 769 2800 specialbag@specialbag.net www.specialbag.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 Tampere Puh. +358 10 555 5361 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 HELSINKI Puh. Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin. +358 1061 61501 info@vema.fi www.vema.fi Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 LIETO Puh. +358 3 3142 1500 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 Imatra Puh. +358 20 779 8850 Fax. +358 1061 61500 Fax. Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa. +358 10 555 5361 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 HELSINKI Puh. (03) 630 830 Fax. +358 5 680 7700 Fax. +358 10 3877 249 info@presto.fi www.presto.fi Procurator Oy Ab Nokiantie 2-4 00510 HELSINKI Puh. +358 9 757 1944 sarco@sarco.fi www.sarco.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 KUOPIO Puh. +358 207 343 298 info@atexor.com www.atexor.com Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE Puh. +358 10 6161 400 Fax. +358 10 3877 200 Fax. HYVINVOINTIALUEET Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta. +358 3 3142 1524 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 IMATRA Puh. OTA ENSIN YHTEYTTÄ SUOMALAISEEN PALOJA PELASTUSALAN ASIANTUNTIJA AN! WWW.SPLY.FI Atexor Oy Kutojantie 11 02630 ESPOO Puh. +358 10 569 4700 Fax. +358 10 6161 411 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi Sammutustekniikka Oy Koroistentie 6 C 00280 HELSINKI Puh. +358 17 368 4000 Fax. +358 9 241 6032 www.sammutustekniikka.fi Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 HELSINKI Puh. +358 207 343 250 Fax. +358 3 272 7444 Fax. +358 20 779 8859 info@ursuk.com orders@ursuk.com www.ursuk.com Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 ESPOO Puh. +358 2 273 1810 rauplan@rauplan.com www.rauplan.com Sammutin Oy Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 2 216 2112 sales@trvesitykit.fi www.trvesitykit.fi Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 ESPOO Puh. +358 207 119 650 Fax +358 207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 TURENKI Puh. +358 2 470 5778 +358 50 046 9736 Fax. +358 2 489 5011 viking-fi@viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 VANTAA Vaihde: 010 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 VANTAA Puh. +358 20 779 8850 info@ursuit.com www.ursuit.com Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 Espoo Puh. +358 10 3877 200 info@presto.fi www.presto.fi Rescari Oy Lepotie 4 36760 Luopioinen Puh. +358 2 469 2115 esteri@veikkonummela.fi www.veikkonummela.fi Vema Lift Oy Voivalantie 30 20780 KAARINA Puh. +358 20 7650 100 Fax. +358 1061 61500 info@vema.fi www.vema.fi Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 Lieto Puh. +358 20 757 9360 Fax. +358 9 777 1500 Fax. +358 20 1230 800 info@pivaset.fi www.pivaset.fi Polarsafety Oy Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 Espoo Puh. +358 2 216 2112 Fax. +358 9 5211 Fax. +358 9 4544 300 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE Puh. +358 9 613 316 Fax. +358 9 27971200 www.faster.fi Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 Porvoo Puh. +358 9 6133 1800 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 HELSINKI Puh. 040 0547350 serco@serco.fi www.serco.fi Juha Snell Oy Oppipojantie 14 04500 Tuusula Puh. (03) 688 3836 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Finsatec Oy Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 207 343 250 info@atexor.com www.atexor.com Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 Tampere Puh. +358 207 343 298 info@atexor.com www.atexor.com Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE Puh. +358 2 273 1800 Fax. +358 20 7927 202 sales@brontoskylift.com brontoservice@brontoskylift.com brontoparts@brontoskylift.com www.brontoskylift.com Dafo Vehicle Oy Puutarhatie 22C 01300 Vantaa Puh. +358 2 470 6481 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi Polarsafety Oy Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 ESPOO Puh. +358 9 4544 600 Fax. 09 27971200 www.faster.fi Kurikka T. +358 02 9006 1230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 9 241 5169 www.sammutustekniikka.fi Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 Helsinki Puh. Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa. +358 5 680 7700 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi Telko Oy PL 80, 00501 Helsinki Puh. +358 3 3142 1500 Fax. +358 20 7650 100 Fax. +358 2 273 1810 rauplan@rauplan.com www.rauplan.com Sammutin Oy Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 20 779 8850 Fax. +358 17 368 4020 info@peltaco.com www.peltaco.com Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 PAIMIO Puh. +358 20 7768 500 Fax. +358 3 272 7444 Fax. +358 9 5211 chemicals@telko.com www.telko.com Thinger Solutions Oy Joensuunkatu 7 24100 Salo http://thinger.fi Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo Puh. (03) 630 830 Fax. +358 9 521 2728 chemicals@telko.com www.telko.com Thinger Solutions Oy Salorankatu 5 24240 Salo www.thinger.fi TR-Vesitykit Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 2 2162 112 esteri@esterigroup.fi www.esterigroup.fi VeliMark Oy Orikedonkatu 23 20380 Turku Puh. +358 02 900 6230 Fax. +358 5 680 7700 Fax. +358 10 569 4700 Fax. 02 251 0231 myynti.turku@velimark.fi Avoinna ma–pe 7.30–16.00 Veljekset Kulmala Oy Linjatie 4 01260 Vantaa Puh. +358 9 241 5169 Fax. +358 02 900 6230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi Ota ensin yhteyttä SUOMALAISEEN paloja pelastusalan asiantuntijaan! Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta. +358 9 757 1944 sarco@sarco.fi www.sarco.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 KUOPIO Puh. +358 20 7768 505 ino.fi@procurator.net www.procurator.net www.procurator.se Rauplan Oy Salvumiehenkatu 10, PL 67 20321 TURKU Puh. +358 9 777 1500 sarco@sarco.fi www.sarco.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 Kuopio Puh. Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa. +35840 546 4243 info@miltest.fi www.miltest.fi Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 Paimio Puh. +358 2 470 5778 +358 50 046 9736 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi Pivaset Oy Part of Gebwell Group Patruunapolku 5 79100 Leppävirta Puh. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 17 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 Helsinki Puh. +358 20 7650 129 info@lamor.fi www.lamor.fi Pivaset Oy Patruunapolku 10 79101 LEPPÄVIRTA Puh. +358 17 264 7220 Fax. +358 2 470 6481 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi Polarsafety Oy Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 ESPOO Puh. +358 17 368 4000 Fax. +358 10 3877 200 Fax. +358 20 7927 111 Huolto puh. +358 3 272 7111 Varaosat puh. +358 17 368 4020 info@peltaco.com www.peltaco.com Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 PAIMIO Puh. +358 9 613 316 Fax. +358 3 3142 1524 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 IMATRA Puh. SPLY – 50 vuotta suomalaisen palokaluston puolesta! Rauhallista joulua ja onnea uuteen vuoteen!. +358 17 261 2046 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Puh. +358 02 900 6230 Fax. +358 14 3100 002 finsatec@finsatec.fi www.finsatec.fi Hygio Oy Teollisuustie 1 25460 Salo www.hygio.fi JPT Jaskari Oy Ristolantie 5 27710 Köyliö Puh. +358 9 8751 800 sales@veljeksetkulmala.fi www.veljeksetkulmala.fi Vema Lift Oy Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Puh. +358 2 489 5011 viking-fi@viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 VANTAA Vaihde: 010 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 VANTAA Puh. +358 20 7768 500 Fax. +358 3 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Hygio Oy Teollisuustie 1 25460 Salo www.hygio.fi JPT Jaskari Oy Ristolantie 5 27710 Köyliö Puh. +358 10 555 010 Fax. +358 2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 Vantaa Vaihde: +358 10 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 Vantaa Puh. +358 10 569 16 Hannu Gunnar +35850 307 8994 Markku Andersson +35850 020 0371 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi Veikko Nummela Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 20 779 8859 info@ursuk.com orders@ursuk.com www.ursuk.com Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 ESPOO Puh. +358 20 757 9366 info@pivaset.fi www.pivaset.fi Peltaco Oy Kartanonkatu 6 70700 KUOPIO Puh. 040 0547350 serco@serco.fi www.serco.fi Juha Snell Oy Oppipojantie 14 04500 Tuusula Puh. +358 40 0547350 serco@serco.fi www.serco.fi Juha Snell Oy Oppipojantie 14 04500 Tuusula Puh. Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin. +358 20 7927 333 Varaosat puh. +358 9 777 1500 Fax. +358 20 7650 129 info@lamor.fi www.lamor.fi Pivaset Oy Patruunapolku 10 79101 LEPPÄVIRTA Puh. +358 10 6161 400 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi Sammutustekniikka Oy Huovintie 5 16900 Lammi Puh. +358 9 5211 Fax. +358 3 367 1450 tkurikka@kurikkayhtio.net www.kurikkayhtio.net Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 PORVOO Puh. +358 10 6161 400 Fax. +358 1061 61501 info@vema.fi www.vema.fi Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 LIETO Puh. +358 5 680 7750 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi Telko Oy PL 80, 00501 HELSINKI Puh. +358 1061 61500 Fax. +358 02 9006 1230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi Atexor Oy Kutojantie 11 02630 Espoo Puh. +358 3 367 1450 tkurikka@kurikkayhtio.net www.kurikkayhtio.net Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 PORVOO Puh. OTA ENSIN YHTEYTTÄ SUOMALAISEEN PALOJA PELASTUSALAN ASIANTUNTIJA AN! WWW.SPLY.FI Atexor Oy Kutojantie 11 02630 ESPOO Puh. +358 44 5546 060 Fax. +358 10 555 010 Fax. +358 3 3142 1500 Fax. +358 400 235 306 Fax. +358 207 119 650 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki Puh. +358 2 216 2112 Fax. +358 5 680 7750 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi Telko Oy PL 80, 00501 HELSINKI Puh. Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa. +358 207 119 650 Fax +358 207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 TURENKI Puh. +358 20 7768 505 ino.fi@procurator.net www.procurator.net www.procurator.se Rauplan Oy Salvumiehenkatu 10, PL 67 20321 TURKU Puh. +358 20 757 9366 info@pivaset.fi www.pivaset.fi Peltaco Oy Kartanonkatu 6 70700 KUOPIO Puh. +358 9 4544 600 Fax. +358 10 569 4700 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuit Oy Teijonkatu 3 20750 Turku Puh. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 9 521 2728 chemicals@telko.com www.telko.com Thinger Solutions Oy Salorankatu 5 24240 Salo www.thinger.fi TR-Vesitykit Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 10 569 16 Hannu Gunnar +35850 307 8994 Markku Andersson +35850 020 0371 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi Veikko Nummela Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 2 469 2115 esteri@veikkonummela.fi www.veikkonummela.fi Vema Lift Oy Voivalantie 30 20780 KAARINA Puh. +358 2 489 500 Fax. +358 10 666 5120 info@dafo.fi www.dafo.fi Dräger Suomi Oy Juurakkotie 3 01510 Vantaa Puh. +35840 595 0164 Rescari@rescari.fi www.rescari.fi Saurus Oy Saunatie 5 40900 Säynätsalo Puh. +358 3 272 7300 sales@brontoskylift.com www.brontoskylift.com Dafo Oy Puutarhatie 22C 01300 Vantaa, Finland 010 666 5120 info@dafo.fi www.dafo.fi Dräger Suomi Oy Päiväläisentie 4, PL 33 00391 HELSINKI Puh. (03) 688 3836 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Finsatec Oy Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO Puh
Henkisen resilienssin kasvattaminen ylipäätänsä on tärkeää, mutta tärkeää pelastusalan ammateissa on myös ymmärtää, että on täysin ok, että uralla tulee vaikeita vaiheita tai keikkoja, jolloin ei ole ok. Epäterve organisaatiokulttuuri myös sairastuttaa henkilöstöä – epäasiallinen käytös ja epäoikeudenmukainen kohtelu vaikuttavat työntekijöihin ja aiheuttavat osaltaan masennusta. Tällä alalla ei tarvitse pitää kokemaansa sisällään ja purra hammasta, vaan myös auttaja voi tarvita apua.. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan vaatii suurta rohkeutta. Suomalainen pelastusalan keskustelu liikkuu tällä hetkellä paljolti hyvinvointialueuudistuksessa. Mental Firefit -hanke avasi hienosti keskustelun aiheesta, mutta nyt sitä on syytä jatkaa ja luoda henkiselle työsuojelulle – niin työnohjaukselle kuin psyykkisen kuormituksen purkamiselle, pysyvä perusta alalla. Niistä on kuitenkin mahdollista päästä eteenpäin. Mielenterveyteen liittyvissä sairauksissa keskeisimpänä syynä on pitkään jatkunut masennus, ja masennukseen sairastuu entistä nuorempia henkilöitä. 32 Pelastustieto 9–10/2022 MIRAFONI Myös auttaja voi tarvita apua. Tästä syystä meillä on oltava vaativalla alalla erinomaiset tukisysteemit, joilla pääsemme yhdessä tuumin henkiseen kuormittumiseen ja potentiaalisiin mielenterveyttä vaarantaviin uhkiin – oli kyse sitten akuutista tilanteesta tai vuosien mittaan kumuloituneesta kuormasta. Nämä terveyteen liittyvät asiat ovat suomalaisessa pelastusalan keskustelussa jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka näitä teemoja nimenomaan olisi syytä pitää yllä ja löytää ratkaisuja, joiden avulla pystymme ennaltaehkäisemään niin syöpiä kuin mielen sairastumista työstä johtuvista syistä. Aiemmin tukija liikuntaelimien sairaudet pitivät ykkössijaa. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Ennenaikaiset eläköitymiset ja fyysiset toimintakyvyn vaatimukset suhteessa korkeaan eläkeikään haastavat pelastusalaa jo lähtökohtaisesti, mutta yhtä lailla mielenterveysasioita on meidän pidettävä silmällä. Pelastusalan ammattilainen on paitsi ammattilainen, mutta ennen kaikkea ihminen. Herkkyyden, haavoittuvuuden ja inhimillisyyden osoittaminen mielletään toisinaan vielä heikkouden merkiksi. Mielenterveyteen liittyvät sairaudet nousivat vuonna 2020 yleisimmäksi syyksi siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle Suomessa. mirafoni112@ gmail.com Olemmeko riittävän rohkeita. Rohkeutta vaatii myös mielenterveydestä ja kuormittumisesta puhuminen ja niihin liittyviin ongelmiin avun hakeminen. Olemmeko riittävän rohkeita puhuaksemme mielenterveydestä. Kansainvälisillä kentillä keskustellaan puolestaan paitsi ilmastonmuutoksesta ja Ukrainan sodasta, myös syövästä ja mielenterveydestä
Suunnittelussa on myös huomioitu käyttöönotonja käytön jälkeisen huollon helppous. Rosenbauer CAFS CUBE Kulmala Pelastutieto kesakuu Rosenb. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Siirrettävä CAFS CUBE on moottoriruisku vaahdonsekoitusjärjestelmällä ja ruuvikompressorilla. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. MIRAFONI CAFS CUBE on uusi, liikkuva ja tehokas sammutusratkaisu juuri Sinulle. 2021 215x275.indd 1 26.5.2021 10.03. CAFS CUBE on helppo käyttää. Voit käyttää vettä, vesi/vaahtoseosta tai CAFS vaahtoa (märkä tai kuiva). Ohjauspaneeli LCS on tuttu Fox 4/S moottoriruiskusta ja antaa tarpeellisen informaation yhdestä paikasta
Lähtien opiskelijarekrytoinnista. ”Toivottavasti lopullinen rahoitus saadaan heti seuraavan hallituskauden alussa. Vuodenvaihteesta aloitamme koulutusja opiskelijapalveluiden uudella organisaatiolla, jossa ovat tiimien vetäjät uusin tehtävin. Lisäksi päätöksentekoa viedään alemmas.” Pelastusopisto juhli 30 vuottaan Kuopiossa, rehtori Mervi Parviainen juhlatunnelmissa.. Jos pelastustoimi ei tässä onnistu, siitä seuraa suuria ongelmia.” RESURSSIPULA VAIVANA Pelastusopisto on joutunut viime aikoina taistelemaan henkilöstöresurssiensa kanssa. ”Kun nyt valmistuu vuosittain neljällä kurssilla yhteensä 152 opiskelija, lisäyksen jälkeen kursseja on kahdeksan ja valmistuvia 304”. Hänen mukaansa nyt on mahdollisuus miettiä laajemminkin Pelastusopiston toimintoja. Erityisesti pelastustoiminnan opetuksessa ja hallinnossa on ollut haasteita. Tarvittava rahoitus pitää saada kehyksiin eikä hoitaa lisätalousarviossa, kuten tähän asti.” Rehtori toivookin, että koko ala yksissä tuumin vaikuttaa pelastajatarpeen lisäyksen puolesta. Parhaillaan valmistaudutaan pelastajien koulutusmäärien lisäämiseen. ”Emme ole entiseen tapaan saaneet apuja pelastuslaitoksiltakaan, sillä sieltä ei saa virkavapaata, koska pelastuslaitokset ovat tarvinneet työvoimansa hyvinvointialuevalmisteluissa.” ”Myöskään tuntiopettajien osalta tilanne ei ole samanlainen kuin ennen. Hän muistuttaa, että koulutuksen käynnistäminen vaatii oman aikansa. ”Julkisuudessa on ymmärretty väärin, sillä hakijoita on, mutta määrän sijaan hakija-aines ei ole yhtä hyvää kuin ennen. ”Nyt pitää kaikkien näkyä ja kuulua.” Rahoitus on nyt hyvin huteralla pohjalla, sillä ensi vuoden budjetissa on perustoiminnan turvaamiseksi tarvittavat 2,4 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2024 näin ei enää ole. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Santtu Tuomisto ”S aadulla rahoituksella hankimme lisää kalustoa ja suunnittelemme käytännön toteutusta sekä toimitilaja henkilöstöresurssin tarvetta, kun pelastajien koulutusmäärät kaksinkertaistuvat”, Parviainen sanoo. Siihen ovat vaikuttaneet erityisesti niukat resurssit. Valmisteluja varten on jo rahaa myönnetty, mutta rehtori Mervi Parviainen uskoo lisäkoulutuksen aloittamiseen vasta, kun tarvittava rahoitus on lopullisesti saatu. ”Ja suuri kysymys on se, miten pelastustoimi kuitenkin pienenä tekijänä selviää suuren soten kanssa hyvinvointialueilla. Yhtä selkeää syytä tuen tarpeen lisääntymiseen ei ole, mutta jo useamman vuoden ajan on havaittu muutosta. ”Korona-aika nakersi yhteisöllisyyttä, vaikutukset näkyvät osittain edelleen. Suuri työmäärä ja epätietoisuus muun muassa rahoituksesta aiheuttavat helposti, että ei nähdä sitä hyvää, mitä kuitenkin on olemassa. Urakka on iso, mutta rehtorin mukaan siitä selvitään. 34 Pelastustieto 9–10/2022 KOULUTUS Opisto valmistautuu tulevaan Pelastusopisto on tänä vuonna toiminut Kuopion Petosella 30 vuotta. Myös siihen hän toivoo yhteistyötä koko alan kanssa. Olemme saaneet rekrytoitua uusia henkilöitä. Pelastuslaitoksilla on hänen mielestään myös iso rooli markkinoida alaa houkuttelevana työpaikkana. Yhä useampi ei läpäise fyysisiä testejä eikä siksi saa opiskelupaikkaa.” Pelastusopistossa työskentelee tällä hetkellä noin 130 työntekijää. Rehtori luonnehtii työilmapiiriä kohtuulliseksi. Saadaanko riittävä rahoitus tarvittaville työntekijöille. ”Tämän takia myös henkilökuntaa tarvitaan merkittävästi lisää ja myös opiskelijoiden tuen tarve kasvaa.” Parviainen sanoo, että opiskelijat tarvitsevat nykyään entistä enemmän tukea ja Kuopion kaupungilta saatava opiskelijaterveydenhuolto ei yksin riitä. Olemme vielä jotenkuten selvinneet, mutta harjoituksia on jouduttu siirtämään, jotta työturvallisuus ei vaarannu.” Pelastusopisto on edelleen vetovoimainen oppilaitos eivätkä hakijamäärät ole rehtorin mukaan laskeneet. Pysyvään kehykseen tarvitaan kolme miljoonaa euroa ja sen lisäksi tarvitaan vuosittain kuusi miljoonaa euroa, jotta tarvittava pelastajamäärän lisäys kyetään kouluttamaan
”Silloin on vaikea päästä keskusteluyhteyteen, kun ei ole kenen kanssa keskustella.” Suominen epäilee myös, miten opisto selviää tulevista haasteista, jos opiskelijamäärä pitää tuplata. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2023. Sitä varten opiston on saatava tarkoituksenmukainen rahoitus, muuten emme pärjää kasvavien tarpeiden kanssa. Henkilöstöstä tuntuu, ettei heidän huoliaan oteta vakavasti, koska niihin ei puututa.” Yksi ongelmista on ollut organisaatio, joka tosin ensi vuoden alusta alkaen uudistetaan. Hän puhuu jopa pelon ilmapiiristä. Aikaisemmin lähiesimiehellä on ollut liian paljon alaisia eivätkä asiat ole edenneet, vaan työntekijät ovat kokeneet, ettei heillä ole lähiesimiestä. ”Onneksi nyt palataan entiseen, jolloin esimiehellä oli vähemmän alaisia. Ja parasta ovat motivoituneet opiskelijat.” Kalustonhuoltaja Panu Raatikainen toimii Pelastusopistolla tukija hallintopalveluissa luottamusmiehenä. ”Haasteellinen, mutta itsenäinen työ, jota voi myös itse kehittää. Miten pärjäämme, kun koulutettavien määrää on lisättävä. ”Jo nyt on vaikeuksia saada tuntiopettajia. Suomisella on takanaan 25 vuoden työura Pelastusopistossa. ”Tietysti meitä huolettaa tulevaisuus. Miten saamme hyvää opiskelija-ainesta, kun siinä jo nyt on vaikeuksia. ”Työtyytyväisyysmittarit ovat olleet alhaalla ja syyt siihen on lakaistu maton alle. Hän aloitti työnsä opistolla nelisen vuotta sitten. 9–10/2022 Pelastustieto 35 KOULUTUS Vanhempi opettaja Timo Suominen työskentelee pelastustoiminnan tiimissä ja on myös opettajien varaluottamusmies. Raatikainen kehuu opistoa hyväksi työpaikaksi, jossa työilmapiiri työntekijöiden kesken on huippuhyvä. Hän pitää opistoa hyvänä työpaikkana, vaikka viime vuosien aikana työilmapiirissä on ollut toivomisen varaa. Tähän mennessä ministeriön ohjaus on ollut poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista.” Tulevaisuus huolena Petri Surakka puh. Ihmetellä sopii, ettei ministeriökään ole tähän puuttunut. Hän on kuitenkin vuoden ajan sijaistanut virkavapaalla olevaa pääluottamusmiestä. Toivon, että jatkossa henkilöstön murheita kuullaan ja hiertävät asiat käsitellään avoimesti.” Suomisen mukaan kielteisesti tilanteeseen ovat vaikuttaneet myös hallinnossa tapahtuneet henkilöstömuutokset. Nykyiselle kampukselle ei voida myöskään sijoittaa suurempaa opiskelijamäärää.” Tulevaisuuden hän toivoo olevan opistolle hyvän, koska työpaikkaa hän pitää näköalapaikkana koko alalle
Tämä oli pakko toteuttaa, sillä nykyaikaa on se, että asiakas voi valita palveluntuottajan”, liiton puheenjohtaja Petteri Virranta sanoo. Nuohousalan Keskusliitolla on vajaat 300 jäsenyritystä ja se on noin 65 prosenttia kaikista alan yrityksistä. Äskettäin nuohousala joutuikin varoittamaan epäasiallisesta puhelinmarkkinoinnista, jolla on yriNuohousalan pitkät perinteet Pitkien perinteiden nuohousala on ollut viime vuosina suurten muutosten keskellä. ”Kokonaisuutena muutos on onnistunut. Myös nuohoojien pätevyysrekisteriä tarvittaisiin, sillä sen perusteella asiakas pystyy varmistamaan ammattitaitoisen palveluntuottajan. Nuohousalan suuri muutos oli, kun perinteinen piirinuohousjärjestelmä vaihtui sopimusperusteiseksi. ”Myös naisia on tullut mukaan nuohoustoimintaan. ”Lienevätkö syynä kustannukset, mutta tarpeen olisi kartoittaa, löytyisikö olemassa olevista järjestelmistä mahdollisuutta sellainen toteuttaa.” ”Pelastustoimen strategisissa tavoitteissa todetaan myös tiedolla johtaminen ja tämä olisi mitä suuremmassa määrin sellaista ja parantaisi myös asumisturvallisuutta”, Murtokare sanoo. Ala kiinnostaa ja koulutukseen hakeudutaan runsaasti. Liian usein ne jäävät huoltamatta ja myös sääolosuhteet kuluttavat niitä. Kun ei pelkää korkeita paikkoja, muutoin pärjää kyllä ammatissa”, Murtokare sanoo. Puheenjohtaja Petteri Virranta (kesk.), toimitusjohtaja Hannu Murtokare (oik.) sekä järjestökoordinaattori Lauri Asikainen jakoivat liiton 90-vuotisjuhlassa ansiomerkkejä. Uusia nuohoojia toki kaivataankin, sillä alalta eläköityy tekijöitä tulevina vuosina. Huoli on kuitenkin siitä, kuinka paljon jää kiinteistöjä nuohoamatta, koska kukaan ei kontrolloi toimintaa. 36 Pelastustieto 9–10/2022 JÄRJESTÖT N uohousalan Keskusliitto juhli tänä vuonna 90 vuottaan. ”Ongelma on erityisesti haja-asutusalueilla, joissa rakennuskanta on vanhempaa”, Petteri Virranta sanoo. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Hannaleena Lehtinen tetty erehdyttää asiakasta käyttämällä hyväkseen mielikuvaa piirinuohouksesta ja yrittämällä näin saada asiakkaita. Vuosittain sattuu 60 sellaista työtapaturmaa, jotka aiheutuvat viallisista tai vanhoista kattoturvalaitteista. Nuohoojien ammatti kiinnostaa, sillä koulutukseen riittää halukkaita. Nuohoojat tekevät työtään katoilla ja siksi katolla olevien turvavälineiden pitää olla kunnossa. ”Ajamme edelleen nuohousrekisteriä, josta pelastusviranomaiset ja nuohoojat pääsisivät näkemään, onko kiinteistö nuohottu.” REKISTERIÄ TARVITAAN Toimitusjohtaja Hannu Murtokareen mukaan asiaa on tuotu esille uudistuksen seurantaryhmässä, mutta se ei jostain syystä ole saanut tukea. Nuohous tarvitsee rekisterinsä.. Kilpailuja kuluttajavirastoon on tullut myös yhteydenottoja hintaja palveluepäselvyyksistä. Piirinuohous vaihtui sopimusnuohoukseksi
Suojeluja pelastuskaluston kunnossapito Varastointi ja logistiikka Viestilaitteet ja -järjestelmät Kumppanisi ammattilais viestintään ja kaluston kunnossapitoon millog.fi senop.fi/communications Virve Tuotteet ja Palvelut Oy on nyt Senop Communications. 9–10/2022 Pelastustieto 37 JÄRJESTÖT Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Järjestelmää ohjataan Standby T4 kosketusnäyttöpaneelilla. Uusi väyläohjausjärjestelmä CS30 CS30 väyläohjausjärjestelmä Kokosimme yhteen kaiken mitä tarvitset hälytysajoneuvojen perusohjaustoiminnoille! Järjestelmä hoitaa hälytystoiminnot, kuten sireenin, sinisen valon, keltaisen valon ja ajoneuvotoiminnot, kuten työvalot ja peruutusvalot. www.standbygroup.fi
Sitä voisi hyödyntää myös muilla pitkäkestoisilla tehtävillä, jos tarvitaan suojaa esimerkiksi paineilmalaitteiden huoltoon”, Nevalainen kuvailee. Kuva: Simo Ekman. Liikkeelle lestämme yksi kehityksen kohde, joka sopisi Renkomäen VPK:lle. 38 Pelastustieto 9–10/2022 Asolan VPK on varautunut mahdollisiin suuronnettomuuksiin lämmitettävillä ilmakaariteltoilla, joilla voidaan perustaa tilapäinen ensihoitopaikka. Asolan VPK:n suuronnettomuusyksikköön telttoineen ja muine varusteineen kävi tutustumassa sihteeri ja hälytysosaston jäsen Tommi Nevalainen Renkomäen VPK:sta Päijät-Hämeesta. Asolan VPK:n erikoistuminen on yh dessä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa sovittu tilapäisen ensihoitopaikan perustaminen. Tilapäinen ensihoitopaikka nousee ja lämpiää hetkessä KALUSTO T ieto ja kokemukset on tehty jaettaviksi. Asolan VPK:n, Jokelan VPK:n ja Gumbo FBK:n kalustolla saa yhteensä yhdeksän teltan kokonaisuuden eli varsinaisen telttakylän. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Lentokentällä teltoille on varattu tietyt paikat. Tehtävänä on perustaa tilapäinen ensihoitoKuva on HIKLU-yhteistyöpäivästä Vermosta lokakuulta 2015. Olemme itse miettineet pitkällä hytillä kevytyksikköä, johon mahtuisi ainakin neljä henkeä. Pelastuslaitos on kehottanut sopimuspalokuntia miettimään oman toimintansa kehittämistä, ja tässä olisi meidän mie. on lähdetty vain kerran, kun koulubussi kaatui Kärkölässä. Myös Renkomäen VPK:lla suuronnettomuudet ovat yksi erikoistumisalue. Yhdessä Jokelan VPK:n ja Gumbo FBK:n kanssa voidaan rakentaa nopeasti jopa yhdeksän teltan kokonaisuus. Nyt palokunnalla on yksittäinen lämmitettävä ilmakaariteltta 8–12 hengelle ja tarvikkeet ovat peräkärryssä, jonka vetäminen vaatisi lisäpuhtia. ”Kun teltta saatiin liikkeelle, kaikki lapset oli jo saatu ambulansseihin
Varajerrykannuilla saadaan lisää toiminta-aikaa. Sähkönjakokeskus valoille ja muulle kalustolle tulee teltan sisälle. Lisäksi on muun muassa telttojen lämmityslaite, valaisinkalusto ja aggregaatti. Määrä riippuu myös siitä, kuinka paljon tilaa tarvitaan ensihoitohenkilöstölle ja -välineille. Kolmessa teltassa makaavia henkilöitä voi olla parikymmentä, jos yhdessä teltassa on luokittelu/vastaanotto. Sitä voisi hyödyntää myös esimerkiksi suurissa tulipaloissa tai muissa pitkäkestoisissa onnettomuuksissa, jolloin teltta sopisi vaikkapa kalustohuoltoon”, Aleksi Yli-Ollila esittää. ”Käytössä olevan tilan ollessa rajallinen telttakalustosta voidaan muodostaa tarvittava määrä yhdestä kolmeen teltan kokonaisuuksia, jotka sijoitetaan esimerkiksi tielle tai tieuran molemmille puolille”, Asolan VPK:n toinen varapäällikkö Markku Savolainen kertoo. Pienessä vihreässä sähköpumpussa on rutkasti potkua.. Hänen mukaansa teltan pystyttäminen kuulostaa eksoottisemmalta kuin on. Autossa ei ole vesisäiliötä, vaan tilapäisen ensihoitopaikan kolme telttaa. Telttakokonaisuus saadaan pystyyn ja lämmöt päälle 12–15 minuutissa. paikka logistiikkakaistalle mahdollisessa ilmaonnettomuustilanteessa. Pöydistä ja tuoleista voi rakentaa esimerkiksi vastaanottopisteen. Asolan VPK:n KU169 vahingontorjunta-auton tunnus muuttui KU1675:ksi sisäministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Yhteen pikkutelttaan mahtuu kymmenen henkeä. Riittää, kun on yksi homman hyvin hallitseva neuvomassa. Tämän takia Asolan VPK hälytetään kaikkiin ilmaliikenneonnettomuusvaaratehtäviin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Aggregaatti on kytketty auton peräosassa olevaan jerrykannuun. Vuosimallin 1998 Scania 94D:stä on poistettu sammutusvesisäiliö ja telttasäkit ovat auton takakaapissa. ”Tuntuu, että meidän suuronnettomuuskalustoa ei tunneta pelastuslaitoksella riittävän hyvin. Leikkautimme ne pienemmiksi”, Asolan VPK:n talonmies ja yksikönjohtaja Lasse Oivio sanoo. Kahden palokunnan kuudella teltalla kapasiteetti on 44–50 makaavaa. Ulkovalaistukseen on kujavalot ja nyt yksikköön saatiin myös bensakäyttöisellä aggregaatilla toimiva tehokas LED-valomasto. Lämmitettyä ilmakaaritelttaa on testattu yöpymiskäytössäkin ja hyvin tarkeni. Yhdeksällä teltalla päästään jo 64–70:een. Lentokentällä teltoille on varattu tietyt paikat. Telttaa voi myös siirtää helposti kahdella hengellä ennen maahan kiilausta. Loppukeväästä meillä oli myös yhteisharjoitus Jokelan VPK:n kanssa Keravan ja Tuusulan paloasemalla”, Asolan VPK:n koulutuspäällikkö Aleksi Yli-Ollila kertoo. Tarpeen vaatiessa tilapäinen ensihoitopaikka sijoitetaan onnettomuusalueen läheisyyteen, turvalliselle alueelle ja logistisesti hyvään paikkaan, josta ambulanssiliikenne pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Ensisijaisesti ihmiset sijoitettaisiin lentokentällä mahdollisuuksien mukaan kiinteisiin rakennuksiin, kuten jäänpoistohalliin. HELPPO SIIRTÄÄ ENNEN KIILAUSTA ”Isoin ongelma oli saada telttojen eristävät ja esimerkiksi kiviä tasoittavat maavaatteet mahtumaan. Dieselkäyttöisessä lämmittimessä on kaksi ulosottoa. Aleksi Yli-Ollila (kesk.) ja Lasse Oivio Asolan VPK:sta kertoivat, että ilmakaaritelttojen pystytys onnistuu nopeasti kahdellakin hengellä. Toiminta-aikaa riittää viideksi tunniksi sähkölle ja lämmitykselle täydellä teholla. Pieni miinus tulee siitä, että tarvitaan kahta eri polttoainetta aggregaattiin ja lämmittimeen. 9–10/2022 Pelastustieto 39 KALUSTO Tommi Nevalainen (vas.) Renkomäen VPK:sta kävi Vantaalla tutustumassa Asolan VPK:n lämmitettäviin ensihoito-/lääkintätelttoihin ja RKU1675:een varusteineen. Ilmakaariteltat täyttävä pumppu toimii sähköllä ja on täytössä huomattavasti nopeampi kuin varalla olevat paineilmapullot. Lämpöä virtaa nopeasti ja ilman termostaattia tulisi liikaakin. Autossa on myös vahingontorjuntakalustoa, kuten uppopumppuja sekä metsurin suojavarusteet ja moottorisahoja. ”Harjoittelemme teltoilla ainakin kevätja syyskaudella. Teltat ovat keltaisissa pusseissa ja niiden vieressä dieselkäyttöinen lämmitin. Vuosittain hälytyksiä tulee 20–40, mutta Asolan VPK:n kalustoa ei ole vielä onneksi tarvittu tositilanteessa. Kantoalustojen lisäksi kalustossa on myös evakuointipaareja
Varsinkin polttoainekuljetusten turvallisuus on kehittynyt. Öljy-yhtiöt ja kuljetusliikkeet ovat panostaneet turvallisuustyöhön.” ”Kappaletavarakuljetuksissa puolestaan niin sanottu pimeä VAK eli merkintöjen puuttuminen on aiheuttanut turhia vaaratilanteita onnettomuuspaikoilla. ”VAK-kuljetusten turvallisuus on mie lestäni parantunut huomattavasti 20 viime vuoden aikana. Palavassa kuormatilassa on ollut esimerkiksi kaasupulloja tai muuta vaarallista ainetta, tai kuormatilassa on vuotanut vaarallisia aineita eikä pelastustyöntekijöillä ole ollut tietoa niistä”, Länsivuori kertoo. Tilaisuudessa tutustuttiin eri toimijoihin, kalustoon ja kuultiin muiden haasteista onnettomuustilanteessa.. Jos sattuu vaarallisten aineiden onnettomuus, häiriö on pitkäkestoinen. Akkujen kuljetuksessa väärästä pakkaustavasta johtuvat syttymiset ovat lisääntyneet. 40 Pelastustieto 9–10/2022 Toimijat tutuiksi Espoon Ämmässuolla järjestettiin elokuun lopulla Turvapuistossa talkoovoimin VAK-onnettomuuksiin varautumisen päivä. Vaarallinen aine on onnettomuuden jälkeen yhä vaarallista ja kuljettamisessa täytyy noudattaa VAK-määräyksiä. Tavoitteena oli kehittää osallistujien osaamista ja verkostoitua – kiinnostusta ja keskustelua riittikin. Paikalla oli niin niin kuljetusja hinausyrittäjien, poliisin, pelastuslaitosten, Fintrafficin tieliikennekeskuksen kuin Väyläviraston edustajia. Uusi tilaisuus tulee ensi vuonna vielä laajempana. ”Tärkeää olisi katsoa onnettomuusauton kuormatilaan. Kuorman väärä sijoittelu ja sitomattomuus tai tukemattomuus aiheuttaa kuljetuspakkauksien rikkoutumisia. VAK-onnettomuus on yleensä seuraus normaalista liikenneonnettomuudesta, ei kuljettavasta aineesta. On tapauksia, joissa jälkikäteen on huomattu, että ajoneuvon kuormatilassa on ollut rikkoutunut syanidiastia ja sitä ei ole huomattu”, Länsivuori kuvailee. ”Kuljetuskaluston koko kasvaa koko ajan. Myrkylliset palokaasut ovat vaarallisia myös ohittavalle liikenteelle”, kertoo turvallisuusneuvonantaja ja liikenneturvallisuuden asiantuntija Riku Länsivuori. Esimerkiksi polttoainesäiliöautoa pitää hinata hyväksytyllä ja oikein varustellulla hinausautolla. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto VARAUTUMINEN T upa oli täynnä kolmessa tilaisuudessa. Vantaalla Jumbon kohdalla kulkee noin 200000 autoa vuorokaudessa. Yhä useammin onnettomuustilanteissa käytetään hyödyksi esimerkiksi säiliöautojen teknisiä asiantuntijoita ja näin vältetään lisävahinkoja
24. 9–10/2022 Pelastustieto 41 VARAUTUMINEN Hiklu-alueen neljä pelastuslaitosta hankki yhdessä kemikaalintorjuntayksikön vuonna 2010. elokuuta 2023 on VAK-onnettomuuksiin varautumispäivä Vantaan Tikkurilassa Heurekassa. Myös resursseista johtuva kiire oli yksi huolen aihe. Raportissa VAK-onnettomuudet 2004– 2013 havaittiin pelastusja jälkitöiden sitoneen pelastushenkilöstöä tyypillisesti useiksi tunneiksi. VAK-onnettomuudessa kiire pitää unohtaa ja nostaa turvallisuus etusijalle”, Riku Länsivuori painottaa. Pysäköintialueelle tulee myös onnettomuusauton rekonstruktio.. Tienhoito saattaa yllättää kuljettajan esimerkiksi sivutiellä, jossa hiekoitus tai auraus loppuu kesken matkan tai jonkin jyrkän mäen liukkaudentorjunta on hoitamatta”, kertoo T.Rusi Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rusi. Polttonesteajoneuvot ovat tekniikaltaan usein hieman erilaisia. ”Tilaisuus tällaisenaan oli mielestäni kattava. Polttonestekuljetukset suunnitellaan tarkasti ja huomioidaan jo suunnittelussa keliolosuhteiden haasteet. Jatkoa toivottiin. Mikäli kuljettajat havaitsevat vaaranpaikkoja, heillä on oikeus ja velvollisuus keskeyttää kuljetus. Se keräsi kiinnostuneita ympärilleen keskustelemaan VAK-asioista. Hänelle tilaisuus loi uusia kontakteja ja selvitti muun muassa eri viranomaisten toimintaa onnettomuustilanteissa. ”Polttonestekuljetuksissa pelastuslaitos on se paras pelastaja. Parannettavaa voisi olla tiivistelmä päivästä, jotta tätä tietoa voitaisiin jakaa myös niille alan toimijoille, joilla ei ole mahdollisuutta olla paikalla.” UUSI TILAISUUS ENSI ELOKUUSSA ”Keskusteluissa nousivat selvästi esille liikenteenohjaus, liukkaudentorjunta ja lisävahinkojen välttäminen. Pelastusoperaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä erikoiskaluston saapumiseen kuluu aikaa. Jos ajoneuvo pitää esimerkiksi tyhjentää, on hyvä konsultoida kuljetusliikkeen edustajaa tai säiliön valmistajaa”, Rusi neuvoo. TIENHOITO VOI YLLÄTTÄÄ ”Polttonesteiden kuljetus on prosessi, jossa on tarkat toimintaohjeet työvaiheittain sisältäen kaiken kuljetukseen liittyvän
Vielä vakavampien uhkakuvien äärellä ollaan 21.3.2023, kun Palopäällystöpäivät käynnistyvät varautumisen seminaarilla ja teemana on suorasukaisesti ”Pelastustoimi sodassa”. Varajärjestelyt energiansaannin turvaamiseksi kannattaa niin ikään tehdä, myös sopimuspalokuntien osalta. Vaikka harva se päivä uutisoidaan vetytehdasinvestoinneista, tuulivoiman tuotannon kasvuennusteita päivitetään koko ajan ylöspäin ja Olkiluodossakin halkeaa uraani toivottavasti mahdollisimman pian, ei tämä energiakriisi valitettavasti ollut tässä, vaikka mentaliteetti onkin, että "tämä talvi pitää nyt kärvistellä". Sota on toki mennyt Ukrainan kannalta oikeaan suuntaan, mutta esimerkiksi Nordstream-putkessa ei liiku tästä eteenpäin kuin merivettä, vaikka sota päättyisikin. Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa pelastuslaitosten kannalta. Jos pelastuslaitos voi parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta tai asennuttaa esimerkiksi lämpöpumppuja tai aurinkopaneeleja energiankulutuksensa pienentämiseksi, se on parempi tehdä ensi vuonna kuin muutaman vuoden päästä. Ensimmäinen aalto menikin noin kolmessa kuukaudessa ohi ja ihmisillä oli aikaa hengähtää ennen seuraavia aaltoja. Keski-Euroopassa on oltu meitäkin riippuvaisempia venäläisestä energiasta, mutta kyllä täälläkin energian puutteellisen tarjonnan näkee pörssisähkön hinnassa. Kaikki mitä energiantuotannon lisäämiseksi ja fossiilisista irrottautumiseksi voidaan tehdä, kannattaa tehdä. Kova ulkoja turvallisuuspolitiikka läikkyy nyt arjen turvallisuuden puolelle, ja kuten koronapandemian aikana kriisi yhdellä sektorilla vaikuttaa nopeasti moneen muuhunkin asiaan. Laitokset ovat varmasti omien paikallisten olosuhteidensa parhaita asiantuntijoita, ja yleispäteviä ohjeita on vähän epätarkoituksenmukaista jakaa. Kaikki mitä energian säästämiseksi voidaan tehdä, kannattaa tehdä. Totuus on, että nyt me on tultu lämmityskauteen kaasuvarastot täynnä ja talven koettelemuksiin varautuneina. Mutta tulee se talvi ensi vuonnakin, eikä näköpiirissä ole minkäänlainen energiakaupan normalisoituminen Venäjän kanssa. Siksi Suomen ja pelastustoimen on tehtävä varautumistyötä myös tuleviin vuosiin. Tuolloin viesti siitä, että kriisin loppu on jo näkyvissä, oli tärkeä ja silloisella tiedolla myös perusteltu, vaikka näin lähes kolme vuotta myöhemmin voi todeta, että eihän se aivan siihen loppunutkaan. Teemaa käsitellään monelta kantilta ja kaikkien, joita aihe kiinnostaa, kannattaa varata paikkansa liiton päiviltä Oulusta jo nyt.. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikö. ALANSA AMMATTILAISET Kun korona iski keväällä 2020, ihmisille viestittiin, että muutama viikko (ja sitten vielä muutama viikko) pitää jaksaa noudattaa kurinalaisesti varotoimia tartuntojen välttämiseksi. Nyt meillä on käsillä energiakriisi, joka on suoraa seurausta siitä, että venäläiseen fossiiliseen ener giaan perustuvan energiapalettimme riskit realisoituivat. 42 Pelastustieto 9–10/2022 Energiakriisikään ei ole hetkessä ohi MOKKATAKKIMAISTERI Tulee se talvi ensi vuonnakin
??????. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ????????. ?????????????????. ????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Sinunkin ilmoituksesi näkyisi tässä edullisesti vuoden jokaisessa numerossa. ??????. ??????-????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. ?????????–???????????????????. ?????-???????. 9–10/2022 Pelastustieto 43 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401.. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ??????????. ??????????
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos TURVALLISTA UUTTA VUOTTA 2023! Keski-Suomen pelastuslaitos
Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Etelä-Karjalan pelastuslaitos P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 turvallista uutta vuotta 2007 joulutervehdykset.pmd 5.12.2006, 12:56 46 Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Lapin pelastuslaitos Lappi gádjunlágádus Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta 2023! God jul och tryggt nytt år 2023! TURVALLISTA UUTTA VUOTTA 2023! K iitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Katseet kohti tulevaa vuotta! Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta 2023! God jul och tryggt nytt år 2023! Turvallista uutta vuotta 2023! toivottaa Pelastustiedon poppoo
Erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi, SM TERVEISET EDUSKUNNASTA Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen NÄIN PIRKANMAALLA Hyvinvointialue ja kokonaisturvallisuus Pelastusjohtaja Mika Kontio Pirkanmaan pelastuslaitos SOPIMUSPALOKUNNAT HUOMENNA – PALOKUNTAPANEELI PUOLUEET PELASTUSALAN TULEVAISUUDESTA– eduskuntavaaliehdokkaat lauteilla SSPL 2023 Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Tilaisuus on maksuton Seminaaria voi seurata myös verkossa www.sspl.fi Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Kansanedustaja Mari Rantanen Juontaja Elina Ravantti LAUANTAI 4.2.2023 KLO 9.00-16.30 TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI Syksyllä 2020 otettiin soteja pelastustoimen uudistuksen ensiaskeleet kohti hyvinvointialueita. Esivalmistelut kuitenkin aloitettiin yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten kesken. MUUTOKSEN TUULET MITÄ EDESSÄ. Huolet rahoituksesta ja resursseista ovat edelleen samat ja myös aiheelliset. Sisäministeriön ja alueiden välinen yhteistyö sekä käytännön toimeenpanon tukeminen tehtiin valmisteluryhmien ja erilaisten verkostojen avulla. Alun haasteiden jälkeen muutoksen valmistelu eteni suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Lakien tullessa voimaan kesällä 2021 valmistelu sai vauhtia ja yhteistyötä pyrittiin edelleen tiivistämään. AJANKOHTAISSEMINAARI 2023 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON Ennakkoilmoittautuminen 1.2.2023 mennessä www.sspl.fi Ilmoittautuminen ja kahvi klo 8.30 alkaen. Lopuksi; kiitos ja kumarrus kaikille valmisteluun osallistuneille hyvästä yhteistyöstä sekä isosta yhteisestä ponnistuksesta historiallisessa muutoksessa pelastustoimen, ja ennen kaikkea ihmisten parhaaksi.. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin yhteistyön ja vuorovaikutuksen tehostamiseksi alueellisia tilaisuuksia sekä viikoittaisia virtuaalitapaamisia pelastustoimen johdon ja muiden alueiden valmistelijoiden kesken. Vaikka tulevaisuus on edelleen hieman savuisen verhon peittämä, sukellamme siitä läpi kohti lopullista voittoa yhtenäisenä joukkueena ja pelaamalla koko ala samaan maaliin. Sisäministeriön hyvinvointialueelle esittämää pelastustoimen hallintomallia käytettiin useimmilla alueilla pohjana pelastustoimen organisoitumisen valmistelussa ja hallintosäännön laadinnassa, joten uudistuksessa onnistuttiin tältä osin muodostamaan kansallisesti yhdenmukaisia ratkaisuja. Voimavaroja käytettiinkin vahvasti alan ”edunvalvontaan” sekä kansallisesti että alueellisesti. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka TIETOTURVAVAATIMUKSET TULOSSA Suunnittelija Mikko Oinonen, VSpela SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN OSAAMINEN Ari Maskonen ja Aleksi Peurala PALOSUOJELURAHASTON UUDET LINJAUKSET Pääsihteeri Johanna Herrala TYÖTURVALLISUUS SOPIMUSPALOKUNNISSA Työyhteisövalmentaja Elina Ravantti MITEN MEITÄ JOHDETAAN KEIKALLA. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Ohjelma alkaa klo 9.00 ja päättyy n. 46 Pelastustieto 9–10/2022 Turvallinen siirtymä hyvinvointialueelle PUHEENJOHTAJALTA Kohti lopullista voittoa yhtenäisenä. klo 16.30. Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopisto KUKA SAVUSUKELTAA TULEVAISUUDESSA. Suurimpina riskeinä toimeenpanon aikana nähtiin rahoituksen ja resurssien riittävyys hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Pelastustoimelle on tulossa monella alueella vastuuta myös konsernivarautumisen ja turvallisuuden tehtävien yhteensovittajana. Unohtamatta niitä mahdollisuuksia, joita toimialojen yhteistyöllä voidaan saavuttaa erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn, varautumisen ja ensihoitopalveluiden saralla. Ilmassa oli alkuun hieman epäilyksiä koko uudistuksen tarpeellisuudesta pelastustoimelle. Ja mikä tärkeintä henkilöstön ja palveluiden näkökulmasta, turvallinen siirtymä alueilla on toteutumassa suunnitellusti. Uudistuksen alkuvaiheessa korostui huoli pelastuslaitosten mukaan pääsystä alueelliseen toimeenpanoon sekä rinnakkaisesta asemoitumisesta hyvinvointialueilla
Ohjelma alkaa klo 9.00 ja päättyy n. MUUTOKSEN TUULET MITÄ EDESSÄ. Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopisto KUKA SAVUSUKELTAA TULEVAISUUDESSA. Erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi, SM TERVEISET EDUSKUNNASTA Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen NÄIN PIRKANMAALLA Hyvinvointialue ja kokonaisturvallisuus Pelastusjohtaja Mika Kontio Pirkanmaan pelastuslaitos SOPIMUSPALOKUNNAT HUOMENNA – PALOKUNTAPANEELI PUOLUEET PELASTUSALAN TULEVAISUUDESTA– eduskuntavaaliehdokkaat lauteilla SSPL 2023 Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Tilaisuus on maksuton Seminaaria voi seurata myös verkossa www.sspl.fi Puheenjohtaja Arto Pirttilahti Kansanedustaja Mari Rantanen Juontaja Elina Ravantti LAUANTAI 4.2.2023 KLO 9.00-16.30 TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka TIETOTURVAVAATIMUKSET TULOSSA Suunnittelija Mikko Oinonen, VSpela SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN OSAAMINEN Ari Maskonen ja Aleksi Peurala PALOSUOJELURAHASTON UUDET LINJAUKSET Pääsihteeri Johanna Herrala TYÖTURVALLISUUS SOPIMUSPALOKUNNISSA Työyhteisövalmentaja Elina Ravantti MITEN MEITÄ JOHDETAAN KEIKALLA. AJANKOHTAISSEMINAARI 2023 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON Ennakkoilmoittautuminen 1.2.2023 mennessä www.sspl.fi Ilmoittautuminen ja kahvi klo 8.30 alkaen. klo 16.30
Tiloissa toimii konepajayritys. Lopulta kattotyöskentely päätettiin lopettaa kokonaan liian riskialttina. Kävimme keikan läpi vastuuhenkilöiden ja palontutkijoiden kanssa”, Setälä kertoo. Niiden välittämää kuvaa voidaan hyödyntää pelastustoiminnan johtamisessa ja myöhemmin palontutkinnassa. Pelastusjohtaja Harri Setälä organisoi komppanian, jakoi vastuualueet ja tehtävät päivystäville palomestareille. Kaikissa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen sammutusautoissa on neljän suuntaan kuvaava kamera. Onnistuneen sammutustyön ansiosta kattorakenteita tuhoutui vain noin 400– 500 m²:n alueelta keskeltä rakennuskompleksia. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Konepajayrityksen sisällä oli normaali tuotanto käynnissä. Kyse oli noin 8000 m²:n kokoisesta rakennuksesta, jonka katto oli tulessa noin 300 m²:n alueelta. Klo 16.17 tuli hälytysilmoitus ”rakennuspalo keskisuuri” ja heti perään klo 16.18. Sammutustyö oli vaativaa monimutkaisten rakenteiden takia. 48 Pelastustieto 9–10/2022 TULITYÖT Kuvista iso apu palontutkinnassa Työntekijät olivat sisällä normaalisti työn touhussa, kun ohikulkijat havaitsivat savua Kurikassa Mietaan vanhana tiilitehtaana tunnetun rakennuksen katolta. Varsin nopeasti saatiin määriteltyä rajoituslinjat, joiden perusteella tehtiin kaistajako kahteen vastuualueeseen. Alkutiedoissa kerrottiin, että kattorakenteet palavat. Myös kate jäätyi ja myöhemmin tilanteeseen liittyi sortumisvaara. Palontutkinnassa ratkaisevia olivat sivullisen kuvaama dronevideo, sammutusyksiköiden kamerat ja tulitöntekijöiden itse ottamat kuvat. 13.10 klo 8.00 päättyneeseen sammutustyöhön osallistui nelisenkymmentä henkeä. Sammutustyössä käytettiin kahta nostolava-autoa ja yhtä raivausautoa”, Setälä kuvailee. (Kuva: Mikko Luhtanen).. Sivullisen kuvaamaa dronevideota palon alkuvaiheesta ensimmäisen pelastusyksikön aloittaessa sammutustoimintaa. Parhaimmillaan kattopalon sammutukseen osallistui kuusi pelastusyksikköä, kaksi nostolavaa, yksi monitoimiyksikkö kouralla ja seitsemän säiliöautoa. ”rakennuspalo suuri”. Kattopalo olikin laajalla alueella, kun Kurikan yksikkö EP451 oli kohteessa ensimmäisenä. VUOSIKYMMENIEN AIKANA RAKENNETTU Monen rakennuksen muodostama kokonaisuus Kurikan haja-asutusalueella Tehtaantiellä oli rakennettu ja laajennettu nykymuotoon vuosikymmenten aikana. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, palontutkinta O hikulkijat olivat tehneet ilmoituksen hätäkeskukseen 12.10.2022 noin klo 16.15, kun olivat huomanneet savua ison teollisuusrakennuksen katolta. Vesihuolto järjestettiin läheisestä joesta säiliövuoroajona. ”Ensimmäinen selvitys tehtiin katolle. ”Rakennuksen koko huomioon ottaen ainekset suurempaan vahinkoon oli olemassa. Hänen mukaansa sammutustyö putoamisvaarallisella alueella oli haasteellista
Palontutkinta käynnistyi seuraavana päivänä yhdessä poliisin kanssa. Tiloissa toimiva tuotannonharjoittaja eli konepajayritys ei ollut näistä tietoinen. 9–10/2022 Pelastustieto 49 Palo-osastot noudattelivat pääasiasssa vanhojen laajennusten mukaisia rajoja. ”Pelastuslaitoksella on korostettu, et tä kouralla ei saa purkaa liikaa palontutkinnan kannalta, mutta nyt se oli toki tarpeen sammutustöiden kannalta”, Välimaa sanoo. Paloilmoitinlaitteistoa tai sprinkleriä ei ollut, mutta toisaalta niistä ei tässä apua olisi ollutkaan, kuvailee palontutkintaa pelastuspäällikkö Jani Välimaa. KUVAT JA VIDEOT APUNA Arvioitu syttymispaikka tuhoutui palon ja sammutusraivauksen yhteisvaikutuksesta, mutta tehdyistä huopakaton tulitöistä oli onneksi otettu valokuvat heti tulitöiden jälkeen. Tulityöt oli aloitettu noin klo 14 ja arvioitu kesto oli noin tunti. Kattotulitöitä oli tehty kahdessa eri pisteessä, joista toisen ei arvioitu liittyvän katon syttymiseen. Paperilla kaikki näytti hyvältä, mutta mahdollisten työmenetelmiin liittyvien puutteiden osalta selvitys on kesken”, Jani Välimaa kertoo. Syttymispaikaksi arvellaan kohtaa, jossa kattotulitöitä oli tehty ylemmän kattotasanteen räystään alla. ”Kiinteistön omistajakaan ei ollut tietoinen, että tulitöitä tehtäisiin juuri kyseisenä päivänä, kun tulipalo syttyi. Vaikuttaa, että oli toimittu asianmukaisesti. Pienessä kuvassa näkyy tarkemmin kattorakenteiden palovaurioiden laajuus.. Yleiskuva tehdasalueesta ja rakennuksesta. Ainakin se, että palo olisi syttynyt alakerran tuotantotiloissa on poissuljettavissa, koska tuotantotilan valkoisilla pinnoilla ei ollut savutai nokijäämiä. Kerrotun mukaan tulityöntekijät olivat poistuneet tulityövartioinnin jälkeen noin klo 16. Myös poissulkevaa syttymissyyn arviointia tehtiin. Palontutkinnassa hyödynnettiin pelastustoiminnan aikaisia tallenteita ja sivullisen kuvaamaa dronevideota palon alkuvaiheesta sekä valokuvia itse tulitöistä. Toinen kuvatuista paikoista täsmäsi dronevideosta saatuun tietoon. Kun työntekijät määrättiin ulos rakennuksesta, joku heistä kertoi havainneensa, että katolla oli tehty jotain töitä”, Välimaa kertoo. ”Sammutusveden ja tulipalon yhteisvaikutuksesta kattorakenteita tuli alas jonkin verran, mutta varsinaista koko rakennuksen sortumisvaaraa ei ollut.” EPÄTIETOISUUTTA AJANKOHDASTA Tilat omistanut kiinteistöyhtiö oli tilannut vesikatolle korjaustöitä ulkopuoliselta toimijalta. Ulkopuolisten ilmoitus savusta katolta tuli klo 16.15. Syttymissyyn arviointi perustui siis käytössä olleisiin juuri ennen paloa otettuihin valokuviin ja tilanteen aikana kuvatuihin videotallenteisiin. Korkeuseroa näillä yläja alatasan katoilla on ollut arviolta noin metri. ”Palontutkinnassa selvisi että tulitöille oli tulityösuunnitelma, tulityölupa ja tulitöiden tekijöillä voimassa olevat tulityökortit
Päivien aikana käymme mielenkiintoisia keskusteluita muun muassa pohjoismaisen tulityökoulutuksen tulevaisuudesta suoraan asiantuntijoiden kanssa, tapaamme tulityökoulutukseen liittyvien kiinnostavimpien yritysten näytteilleasettajia, ja käymme läpi tulityökoulutusta edistäviä ajankohtaisia caseesimerkkejä esiteltynä monelta kantilta asiantuntijoiden kanssa. Kurssinjohtajapäivät ovat vuoden tulityökoulutuksen päätapahtuma – tavoitteena on tarttua kurssinjohtajien esille nostamiin tärkeimpiin asioihin tulityökoulutuksessa ja lisätä laajasti osallistujien osaamista tulitöistä ja niihin liittyvistä vahingoista. Samankaltaisia lisämoduuleja kaavaillaan myös muille pohjoismaisille tulityöntekijöille, joiden korttikoulutus ei vastaa kohdemaan vaatimuksia. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on edelleen tulityökorttien yhteinen hyväksyntä. 50 Pelastustieto 9–10/2022 TULITYÖT Kurssinjohtajapäivät huhtikuussa Olympiastadionilla Suomen Palopäällystöliitto järjestää jälleen tulitöiden kurssinjohtajapäivät 26.–27. Tulityöntekijät on jo aiemmin pitänyt perehdyttää kohdemaan tulityövaatimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Suomessa nykyisellä mallilla siirtymäajan loppupuolella koulutettu tulityökortti voisi olla Ruotsissa voimassa kesään 2028. Jarkko Sorjonen. huhtikuuta 2023. Olympiastadionilla meitä opastaa remontinaikaisista turvallisuustoimista ja yrityksen tulityöympäristöstä vastannut turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi. Ruotsissa hyväksytään jatkossa vain ruotsalaisen konseptin mukainen tulityökoulutus. Ruotsin vakuutusala (Svensk Försäkring) suosittaa myös, että konseptiuudistuksen muutosten alkamiseen sovelletaan siirtymäaikaa kesäkuun 2023 loppuun. Keräämme vielä aiheita viimeisiin vapaana oleviin ohjelmakohtiin muun muassa kurssinjohtajien kyselytunneilla ja kyselyillä. Paikkana on Helsinki ja hiljattain remontoitu Olympiastadion. Neuvotteluissa on sovittu, että muut pohjoismaiset tulityökortit olisivat Ruotsissa voimassa korttiin merkityn ajan. Konseptiuudistuksessa päätöksiä tekevä sääntötyöryhmä on määritellyt koulutusorganisaatioille ja kouluttajille kriteerit sekä koulutukselle sisällön, joka pohjautuu nykyisiin turvallisuussääntöihin, mutta käsitteitä on selkeytetty ja vaatimuksia uusittu. Konseptin muuttuessa suomalainen tulityökortti voisi päteä myös Ruotsissa, jos työntekijälle laadittaisiin opiskeltavaksi erillinen ruotsalaiseen koulutusja tulityökonseptiin perehdyttävä lisämoduuli. Ruotsin tulityökoulutuskonseptin merkittävin muutos on juuri siinä kuka saa kouluttaa ja miten. Muutoksia yhteispohjoismaiseen korttien hyväksyntään Tulitöiden kurssinjohtajapäivien 2022 toinen päivä sujui ainutlaatuisessa Suomenlinnassa. Paarlastihuoneessa ahkeroitiin tulityösuunnittelu-työpajassa ja opittiin vakuutusyhtiön palontutkinnan menetelmistä sekä vahinkotapauk sista. Ensi vuonna kokoonnutaan Olympiastadionille. K U V A : K IM M O K A IS T O KUVA: STADION-SÄÄTIÖ/WELLU HÄMÄLÄINEN Tulityökoulutus Ruotsissa mullistuu tammikuussa ja aiheuttaa muutoksia muun muassa tulityökorttien yhteispohjoismaiseen hyväksyntään. Kohdekäynnillä perehdyttiin Viaporin telakan tulitöihin. Osallistumalla kurssinjohtajapäiville kasvatat yhteistyöverkostojasi ja nostat osaamisesi uudelle tasolle. Suomalainen tulityökoulutus ei ole lähtökohtaisesti hyväksytty Ruotsin uudistuksessa, ja siksi suomalaisen tulityökortin hyväksyntä Ruotsissa loppuu ainakin toistaiseksi
Videon lämpökuvaukset: Jussi Lehtonen, If.. Pitäisikö palata vanhaan ja kattotulityökortti erottaa tulityökortista. Sen avulla voidaan täydentää työntekijän perusosaamista”, Parikka sanoo. ”Tulitöitä en ole kouluttanut, mutta edellisessä tehtävässäni turvallisuuskouluttajana ammatillista koulutusta järjestävässä Hyriassa koulutin muun muassa työturvallisuuskorttikoulutuksia.” Järjestelmissä on hänen mukaansa paljon samankaltaisuutta ja yhteistyötä tehdään paljon Työturvallisuuskeskuksen kanssa. AJANKOHTAINEN LUKU Tiesitkö, että tulitöihin liittyy monia yllättäviäkin riskejä. Lähde: Kurssinjohtajapäivät 2022, tulityösuunnittelu-työpaja, turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski, SPPL. Tulitöihin hän on päässyt tutustumaan jo nuoruudessaan. ”Olemme miettineet keinoja ennalta ehkäistä vahinkoja ja erityisesti tekijöiden asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää. ”Työskentelin Piirosen Riitan apuna pätevyyskoulutusten hallinnoinnissa.” Riitta Piirosen jäätyä eläkkeelle, Heli on jatkanut hänen työtään ja vastannut pätevyyskoulutuksista. Koulutuksella voidaan ehkäistä vahinkoja.” Törvin mielestä kattotulitöiden koulutuksessa pitäisi nykyistä paremmin paneutua riskipaikkoihin ja yksityiskohtiin vahinkojen välttämiseksi, ja tässä oma koulutus olisi tarpeellista. Loput vastaajista eivät joko ottaneet kantaa vastauksessaan julkisuuteen tai pitivät tulityösuunnitelmaa yrityksen sisäisenä asiana. 9–10/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Kattotöille oma tulityökortti. ”Kattoliitto kritisoi uudistusta jo silloin, kun korttikoulutus päätetiin uudistaa. Kattotulityöt-video tarjoaa tärkeää tietoa tulitöiden vaaroista. ”Riskit olisi tunnistettava nykyistä paremmin.” Hän ottaa esille myös lupajärjestelmään liittyvän ongelman, kun lupien myöntäjä on haluton tai jopa kykenemätön arvioimaan riskejä ja määrittelemään tarvittavia turvatoimia. Katoilla tehtävillä tulitöillä riskit ovat suuremmat ja olosuhteet toimia ovat erilaiset. Toimikunnan työmyyrä Heli Salovaara toimii pätevyyskoulutusten kehittämispäällikkönä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. ”Pääsin auttelemaan isääni kattokermien hitsaamisessa ja työurani alussa olen toiminut myös tulityövartijana.” Salovaara toimii tulityötoimikunnassa esittelijänä ja sihteerinä. Juuri nyt ajankohtaista tulityökoulutuksessa on lisäaineistojen laatiminen. Ura tulitöiden parissa alkoi vuonna 2010, kun hän tuli SPEKiin koulutussuunnittelijaksi. Katoilla tehtäviä tulitöitä varten oli aikaisemmin oma koulutuksensa, mutta se yhdistettiin vuonna 2016 tulityökorttiin. ”Tämän takia kynnys tehdä katoilla tulitöitä madaltuu.” Omassa koulutuksessa voidaan hänen mukaansa keskittyä nimenomaan kattotulitöiden riskeihin. Meidän mielestämme kattotulitöiden riskejä ei oteta riittävästi huomioon koulutuksessa”, Kattoliiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Törvi sanoo. ”Se työ on nyt loppusuoralla ja pyrimme saamaan verkkokoulutukset avoimiksi heti alkuvuodesta”, Heli Salovaara sanoo. ”Työnantajan pitää perehdyttää työntekijänsä omiin kohteisiinsa, ja tätä varten on koottu myös erittäin hyvää lisämateriaalia esimerkiksi kattotulitöitä varten. 18 % vastaajista piti tulityösuunnitelmaa ainoastaan yrityksen omana sisäisenä dokumenttina. ”Silloin riskien arviointi jää työn tekijälle ja sitä varten hän tarvitsee parempaa koulutusta.” Tulityötoimikunnan puheenjohtaja Mikko Parikka ei pidä järkevänä alkaa toteuttaa kahta peruskoulutusta, sillä nykyinen tulityökoulutus antaa perusopetuksen työn vaarojen arviointiin ja riskien tunnistamiseen. ALAN TOIMIJA 55 prosenttia vastaajista piti yrityksen omien tulityösuunnitelmien osittaista tai kokonaan julkisuutta positiivisena asiana. Videon ovat tehneet yhteistyössä Kattotutka, If ja SPEK
”Joku sanoo, että te pärjäätte puolet paremmin kuin kuntaorganisaatossa, jossa osuutenne oli vain yks prossa. Viesti ylipalomiehelle alkaa: ”Mä muistan, kun tulin kesämieheksi, ja tein säiliöauton tsekkausta sun kanssa. Eli montako kauhaa kahvia ja kastellaanko suodatinpaperit?” ”Rauhoitu kaveri, vanha vakanssi opetti joskus tämänkin”, ylipalomies sanoo. ”Miten mahtaa tulipalokunnan käydä hyvinvointialueella, jossa valkotakkiset jyrää. Sekö, että vakioasiakkaat pysyvät ennallaan”, ensihoitaja vuodattaa ja liikkuu epäonnekseen tyhjälle kahvipannulle. Väkevä argumentti on hiljentänyt sen. ”Kyllä, kyllä. ”Mikä se on, joku paskasateen manaustanssi vai. Ojalan laskuopin mukaan asioiden pitäs teillä olla 100 prossaa paremmin kuin ennen”, ensihoitaja sanoo. ”Kerro äkkiä lisää niitä neuvoja”, ensihoitaja pyytää. Tuore virkamies muistaa vanhan vakanssin neuvoista yhden. Miettikää nyt, me olleen vaan kaks prossaa koko paketista”, ylipalomies tuhahtaa ja asettelee kahvikupin pohjaa pöytälevylle. Säkin oot päässy jo virkamieheksi asti”, ylipalomies innostuu. ”No mikäs sun kelkan nyt on kääntänyt?” ”Jos on neuvoja, jotka pitävät kenttäduunit ennallaan, niin niitä tarvitaan oikeesti.” ”Miten niin?” ”Ne meinaavat, että hyvinvointialue tuo palkanmaksuun epävarmuutta ja työaikajärjestelyihin muutoksia. Saimme puolessa tunnissa hommat hoidettua. Ei ylipalomies härmästä ymmärrä noin hienoja sanoja.” ”Ai strukturoitu vai. Sen takia hänen on keskeytettävä puuronkauhontansa heti. Se on ollu muuten hyvä neuvo.” ”Eiks ookkin. ”Kahvipöytäämme on laskeutunut sosterin de santti. 52 Pelastustieto 9–10/2022 Keikkavara pitää jättää. Arvostan hiljaista tietoasi, jota sä ymmärrät estoitta jakaa.” ”Muista vaan noudattaa niitä kaikkia, niin mikään ei muutu hyvinvointialueellakaan”, ylipalomies hehkuttaa. Mitkä teidän mielestä on kenttätyössä tärkeämpiä asioita. Se on sitä, että opetellaan tekemään kaikki työtoiminnot samalla kaavalla, jolloin lopputulos olis tasalaatuisempaa. Mä olin kiikuttamassa tsekkilistaa innoissani esimiehelle, niin sä huusit väkevästi: Seis! Listaa ei missään tapauksessa saanut viedä sille ennen iltapäiväkolmea, sillä silloin kun tsekkaus on kesken, ei voi antaa muita hommia. Vanhat neuvot kalliit Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Aamu-tv lopettaa hyvinvointialueesta kertovan uutisklippinsä. ”No, kerro jo, miten se tapahtuu?” ”Älä ikinä mittaa kahvia, vaan ravista pussin suusta tunteella. Siinä sulle strukturoitua mokkaa.” ”Tiätkö mitä toi oikeesti on?” ensihoitaja kysyy. Kyllä musta tuntuu, että nyt olis vanhan vakanssin neuvot kalliit”, ylipalomies sanoo. ”No?” ”Laiskuutta, kun ei viitsitä edes kahvia mitata.” ”Mä taas näkisin, että se on loppuun saakka vietyä valmiuden ylläpitoa.” ”Miten niin?” ”Keikkavara pitää jättää, ei saa vetää itseään piippuun punttisalilla, harjoituksissa tai asemapalveluksessa.” ”Oliks sekin vanhan vakanssin oppi?” ”Oli.” ”Ne osaa kyllä kaiken.”. ”Mikäs olikaan se teidän strukturoitu kahvinkeittomalli, että mä en munaa tätäkin”, ensihoitaja kysyy. Pöytäkunta ei sano mitään
010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 9–10/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. . 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh
”Siellä oli yritysten Suomi-paviljonki, johon oltiin tyytyväisiä. 54 Pelastustieto 9–10/2022 JÄRJESTÖT Edessä odotettu messuvuosi Palokalustokauppiaat päättivät 50 vuotta sitten yhdistää voimansa yhteisen yhdistyksen taakse, jolloin perustettiin Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys. Meidän pitää yhdistyksessä reagoida tämän muutoksen hallintaan”, hän toteaa. Hän korostaakin kansainvälisyyden merkitystä myös yhdistyksen toiminnalle. Puheenjohtaja Timo Kangasniemen mukaan yhdistyksen tärkein tehtävä on tukea jäsenyritystensä toimintaa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto P alokalustokauppiaat katsoivat, että omalla yhdistyksellä voidaan edistää ajanmukaisen palokaluston valmistusta ja kauppaa, huolehtia jäsenten yhteisistä eduista, olla yhteydessä sekä kotimaisiin että ulkomaisiin viranomaisiin ja järjestöihin, valvoa ja kehittää paloalan arvostusta, antaa jäsenille tietoja, neuvoja ja ohjeita alan kysymyksissä, myötävaikuttaa ja edesauttaa alan standardisointityön kehitystä ja seurata yleisesti alan kehitystä sekä pyrkiä ohjaamaan sitä oikeaan suuntaan. Ne pidetään Helsingissä lokakuun alussa samanaikaisesti FinnSecja Kiinteistö-messujen kanssa. ”Messujen markkinointityö on jo aloitettu ja ensi vuoden alussa alamme suunnitella messujen ohjelmaa yhteistyössä alan järjestöjen, SPEKin ja Palopäällystöliiton kanssa.” KANSAINVÄLISYYS ON TÄRKEÄÄ Yhdistyksen jäsenyrityksiä osallistui viime kesänä myös Saksan Hannoverissa järjestetyille Rotehahn-messuille. ”Uudessa tilanteessa olisi tarpeen järjestää alan toimijoille ja virkamiehille hankintatoimintaan liittyviä yhteisiä tilaisuuksia. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 36 jäsenyritystä. Seuraavilla messuilla vuonna 2026 kokoamme sinne samanlaisen, mutta hieman suuremman yhteisen paviljongin”, Kangasniemi sanoo. Valmistavalla puolella, esimerkiksi paloveneiden valmistuksessa, on sellaisia yrityksiä, jotka eivät vielä ole yhdistyksen jäseniä”, Timo Kangasniemi sanoo. Myös normija standardisointityöryhmissä pääsemme tuomaan esille omaa osaamistamme ja pitämään oman teknisen osaamisemme ajan tasalla.” Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys on myös Pelastustieto-lehteä julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n yksi kahdeksasta jäsenjärjestöstä. Ensi vuosi on järjestölle tärkeä, koska silloin järjestetään viiden vuoden tauon jälkeen ensimmäiset, perinteiset Turvallisuus-messut. ”Kasvu on ollut tasaista. ”Siksi kansainvälisyys ja vaikuttaminen olemalla esimerkiksi mukana alan järjestöjen toiminnassa on meille tärkeää. Perustamiskirjaan määritellyt tehtävät pätevät myös tänä päivänä. SPLY jakaa vuosittain stipendin valitulle vuoden palomiehelle. Timo Kangasniemi ojentaa palkinnon Turun VPK:n Kari Suomiselle Turvallisuus-messuilla vuonna 2016.. Paloturvallisuus on osa laajempaa turvallisuutta, ja siksi myös muiden messujen kävijäkuntaa kiinnostaa varmasti se, millaista tarjontaa on Turvallisuus-messuilla”, Timo Kangasniemi sanoo. ”Se ei ole tärkeää pelkästään sen takia, että usealla jäsenyrityksellämme on vientitoimintaa, vaan se on tärkeää myös oman tuontimme ja teknisen osaamisen takia. ”Odotamme hyvää tapahtumaa, sillä synergia rinnakkaismessujen kanssa on merkittävä. Turvallisuus-messuilla on jo 40-vuotinen perinne ja ensi vuonna ne järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingin messukeskuksessa. Näin pidämme itsemme ajan tasalla alan kehityksessä.” Vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet, joissa pelastustoimikin on mukana, tuo alan yrityksille uhkakuvia, mutta tekemällä vahvaa yhteistyötä muiden kanssa yhdistys voi niitä olla hälventämässä
”Yrityksen toiminta on kehittynyt tyttärien vetämänä hienosti”, isä-Esko jakaa tunnustusta Anna Helmiselle ja Elina Metsille. Vähitellen yritys kasvoi ja maahantuonti aloitettiin samaan aikaan alueellisten pelastuslaitosten aloittaessa vuonna 2004. ”Edelleen osaamisessa on toivomisen varaa, että ymmärretään tekniset vaatimukset tuotteita hankittaessa.” Isä-Esko käy edelleen säännöllisesti tyttäriensä Annan (vas.) ja Elinan vetämän yrityksen uudessa toimitilassa, erityisesti toripäivinä.. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto E sko Metsi perusti yrityksen nimellä Imatran Sammutinhuolto. Tänä vuonna yrityksen perustanut Esko Metsi juhli 70. Yritys muutti 40-vuotisen taipaleensa kunniaksi uusiin toimitiloihin, aivan valtatie 6 varrelle. Uudet toimitilat tulivat tarpeelliseksi, kun erityisesti varastolle ja huollolle tarvittiin lisää tilaa. ikävuottaan. Kasvuvauhti on ollut kuitenkin nopeinta muissa kuin pelastustoimen tuotteissa.” ”En usko, että hyvinvointialueilla on vaikutusta pelastustoimen tuotteiden kysyntään. 9–10/2022 Pelastustieto 55 KALUSTO JÄRJESTÖT 40-vuotiaan uudet toimitilat Metsien perheyritys, Teknosafe Oy:n perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Kun toripäivinä matka suuntautuu Vuoksenniskan torille juttelemaan ajankohtaiset asiat toriparlamentissa, tulee samalla käytyä kahvilla tyttärien nyt vetämän yrityksen uusissa toimitiloissa. ”Kännykkä on auki ympäri vuorokau den ja saattaapa soittaja tilata vaik ka muutaman kiepin paloletkua”, hän hymyilee. ”Varastossa alkoi olla ahtaat tilat. Uusissa tiloissa varastointi hoituu hyvin ja logistiikkaa toimii paremmin”, Anna Helminen sanoo. Nimensä yritys vaihtoi vuonna 2005, jolloin siitä tuli Teknosafe Oy. ”Tämä on ensimmäinen kiinteistö uudella hiilineutraalilla yrityspuistolla. ”Nyt ei enää tarvitse penkoa koko varastoa, jos jonkin tietyn tuotteen tai tavaran sieltä haluaa”, Elina Metsi jatkaa. ”Osa huolloista, kuten sammuttimet, tarvitsevat oman, likaisemman puolen huoltotilan ja osa, kuten kaasumittarit, puhtaan huoltotilan. Kun päämiehet eivät enää entiseen tapaan varastoineet tuotteita, oli tehtävä itselle puskurivarasto, jotta tavaran toimitus asiakkaille hoituu riittävän nopeasti. Esko Metsi jättäytyi kuutisen vuotta sitten pois yritystoiminnan arjesta, mutta toimii edelleen hallituksen puheenjohtajana ja vastailee myös asiakkaiden soittoihin. On maalämpöä ja aurinkopaneeleita ja LUT-yliopisto on tehnyt tilaa koskevat energialaskelmat. Viime tilikaudella liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran neljä miljoonaa euroa. Tällä tavalla säästämme tilan kustannuksissa”, he kertovat. Tässä otetaan energiatehokkuus huomioon. ”Kasvu kertyy tasaisesti kaikista tuotesegmenteistä eli pelastustoimen tuotteista, työturvallisuustuotteista ja huollosta. Samalla myös yrityksen tekemälle turvallisuuskoulutukselle saatiin asianmukaiset tilat. Yritys alkoi huoltaa ja myydä palokalustoa. Lisäys on Anna Helmisen mukaan ollut yksi työntekijä vuodessa. Siihen on vaikuttanut liikevaihdon kasvu. Eikä juhlan aihe tähän jää. Uusissa tiloissa tämä on ollut mahdollista toteuttaa.” MALTILLISTA KASVUA Uudessa toimitilassa on 1200 neliötä ja he ovat päässeet itse suunnittelemaan omille tarpeilleen sopivat tilat. Se on meille edelleen tärkeä asiakaskunta ja uskon, että alan tuotteille on samalla tavalla kysyntää.” Sen sijaan Anna Helminen toivoo, että hankintaosaaminen pysyy hyvänä eikä ainakaan notkahduksia siinä tapahdu. ”Jos tarvetta on, tätä voidaan myös laajentaa.” Yritys työllistää tällä hetkellä 14 työntekijää
Kuituselle järjestötoiminta on tuttua myös Meripelastusyhdistyksestä, jossa hän on mukana. Samalla sopimuspalokunnat saisivat myös kaipaamaansa uutta väkeä”, Kuitunen sanoo. 56 Pelastustieto 9–10/2022 KOULUTUS Hyvä keino kotouttaa Helsingin Pelastusliitto sai uuden koulutuspäällikön, kun Jaana Kivistön tilalle tuli Maaria Kuitunen. Siksi erilaisille koulutuksille onkin paljon kysyntää. Kivistö tuli yksityiseltä sektorilta ja Kuitunen SPR:stä. Kivistö hoiti tehtävää lähes siitä asti, kun järjestö 30 vuotta sitten perustettiin. Nuorisoa on yritetty hänen mukaansa houkutella mukaan Palokaveri-hankkeella, joka on parhaillaan menossa yhteistyössä pääkaupungin palokuntien kanssa. Kun ihmiset oppivat vaikuttamaan omaan turvallisuuteensa, se luo osaltaan myös kriisinkestävyyttä. ”Helsingin pelastuslaitoksen toive on, että järjestämme omia kurssejamme, joissa voidaan ottaa huomioon pääkaupungin tietyt erityispiirteet ja kouluttaja oppii samalla tuntemaan oman kaupungin palokuntalaisia”, hän sanoo. Koulutuksen tarjoamisessa apuna ovat myös tarjontaan otettavat aloittamamme asuinkiinteistöjen turvallisuuden verkkokoulutukset. ”Esimerkiksi väestönsuojanhoitajan kursseja on tämän vuoden aikana järjestetty huomattavasti enemmän.” ”Viestinnällä on keskeinen merkitys, jotta löydämme oikeat kohderyhmät. ”Myös kielen oppimisen kannalta palokuntatoiminta voisi olla oiva tapa, sillä koulutuksessa ja hälytysosastotoiminnassa tarvitaan suomen kielen taitoa”, Kivistö sanoo. Jaana Kivistö on nähnyt erityisesti talosuojelukoulutuksen kehittymisen laajemmaksi asuinturvallisuuden ja varautumisen koulutukseksi. Nyt muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen kiinnostus varautumista kohtaa on suurta. MAAHANMUUTTAJILLE TUKEA Helsingissä on paljon jo useamman polven maahanmuuttajia, ja heille on tärkeää suunnata myös turvallisuuskoulutusta. Me voisimme auttaa siinä siten, että koulutusväylä tehtäisiin mahdollisimman sujuvaksi”, Kuitunen toteaa. ”Vapaaehtoisten vetäjien rooli on tässä merkittävä ja arvostan suunnattomasti heitä, joka jaksavat olla mukana”, Jaana Kivistö sanoo. Kivistö pitää hyvänä, että koulutuksessa voidaan tehdä hyvää yhteistyötä naapurijärjestön Uudenmaan Pelastusliiton kanssa. Maaria Kuitunen (oik.) jatkaa Jaana Kivistön työtä Helsingin Pelastusliitossa.. ”Silloin tiedämme kentän tarpeista ja osaamme järjestää koulutusta sen mukaan”, Jaana Kivistö sanoo. Siksi vuorovaikutus kenttään on tärkeää. Koulutuksen järjestämistä ei pidä tehdä liian hankalaksi tai byrokraattiseksi. Maaria Kuitunen kertoo panneensa ilolla merkille, että nuorisotoiminta on alueen palokunnissa aktiivista ja nuoret pyörittävät paljolti toimintaa myös itsenäisesti. Sellaista toimintaa on mukavaa tukea. Hän kuvailee omaa työtään palokuntien tukijaksi. Verkkokoulutuksen kysyntä varmaankin kasvaa tulevaisuudessa”, Kuitunen sanoo. ”Sopimuspalokunnissa hälytyskelpoisten jäsenten mukaan saaminen on vaikeaa. Nyt yhteistyökumppaneiksi tulevat myös sopimuspalokunnat. ”Palokuntatoiminta voisi olla myös erinomainen tapa kotouttamiseen ja auttaa saavuttamaan heissä myös luottamusta viranomaisiin. Teksti ja kuva: Esa Aalto M olemmat koulutuspäälliköt ovat tulleet tehtäväänsä pelastusalan ulkopuolelta. Hän katsoo myös, että järjestö voisi olla myös enemmän vahvistamassa helsinkiläisten turvallisuuden tunnetta
TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Esa Kärnä p. Antti Hyttinen p. KOULUTUS Tuotteet suoraan maahantuojalta Nyt meiltä ACTSAFE ?moottoroidut vinssit ACX Power Ascender ja RCX Rescue Ascender ?moottoroidut vinssit mahdollistavat pelastamisen tehokkaasti Asap® Lock ja Asap'Sorber Axess esimerkiksi ActSafe ?moottoroidun vinssin kaveriksi www.karnaoy.. 044 362 6908 antti.hyttinen@karnaoy.. 050 597 2939 esa.karna@karnaoy.. Tiedustelut, tilaukset ja tarjouspyynnöt: ASAP® LOCK ASA P’S OR BER AXE SS ACX POWER ASCENDER RCX RESCUE ASCENDER
Lisäksi tutkimukseen sisältyi National Transportation Security Boardin laatima onnettomuustutkintaraportti sähköautojen tulipaloista Yhdysvalloissa. Tarvittavat sammutuskalustohankinnat tulisi suunnitella siten, että koulutettavat vaihtoehtoiset sammutusja jäähdytysmenetelmät ovat toteutettavissa turvallisesti ja tehokkaasti. VARHO, HENRI; LIEDES, VILLE: Oppilaitosten uhkatilanteet Turvakaappi. Tutkimuksen analyysi osoitti, että Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat menetelmät voivat olla oikein toteutettuina riittävän tehokkaita sähköautojen akkupalon sammuttamiseen tai akustossa olevan lämpökarkaamisen jäähdyttämiseen. Opinnäytetyön pohjalta tunnistettiin tarve jatkotutkimukselle, jossa tutkitaan tarkemmin oppilaitosturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön, ohjeistuksen sekä oppilaitosten turvallisuusvalvontaan liittyvien aihealueiden kokonaisuutta. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. 58 Pelastustieto 9–10/2022 OPINNÄYTTEITÄ Oppilaitosten uhkatilanteet Turvakaappi Sähköautojen akkupalojen sammutusmenetelmät HELANDER, TARMO: Sähköautojen akkupalojen sammutusmenetelmät. Tämän opinnäytetyön sisältö koostui teoreettisesta viitekehyksestä sekä tutkimuksen raportoiduista tiedoista sähköautojen akkupaloista tai sähköautoihin liittyvistä palovaarallisista tehtävistä Suomessa vuosina 2017–2022. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620905 Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida erilaisia menetelmiä sähköautojen akkupalojen sammuttamiseksi ja lämpökarkaamisen jäähdyttämiseksi. Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus koekäyttävien oppilaitosten henkilökunnalle (n=80). Turvakaappi on kehitetty ja suunniteltu oppilaitoksiin turvallisuusajattelua edistäväksi ja turvallisuutta parantavaan toimintaan ohjaavaksi kalusteeksi. Tutkimustulosten mukaan Turvakaappi lisäsi henkilökunnan turvallisuuden tunnetta, ja Turvakaappi koettiin hyödylliseksi oppilaitoksen omatoimisen varautumisen välineeksi onnettomuuksiin ja uhkatilanteisiin. NTSB:n raportista käännettiin ja analysoitiin neljä sähköautojen akkupaloa koskevaa onnettomuustutkintaselostetta tutkimusta varten. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Turvakaapin käytettävyydestä, sijoittamisesta sekä vaTurvakaappi lisäsi henkilökunnan turvallisuuden tunnetta. rustelusta. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824720 Suomessa sekä maailmalla 2000-lukua ovat värittäneet erilaiset kouluihin ja oppilaitoksiin kohdistuneet väkivallanteot. Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOn raporttien perusteella Suomessa pelastuslaitosten tietämys oikeista menetelmistä sähköautojen akkupaloissa tai sähköautojen suurjännitejärjestelmien vikaantumisiin liittyvissä palovaarallisissa tilanteissa osoittautui riittämättömäksi. Lisäksi oppilaitosturvallisuuden kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii valvontaa, jonka keskittämistä yhden viranomaisen vastuulle tulisi tutkimuksin arvioida.. Tämän takia eri ministeriöiden alaiset organisaatiot ovat luoneet ohjeita ja suosituksia oppilaitosturvallisuuden parantamiseksi. Kyselytutkimus toteutettiin toukokuussa 2022. Opinnäytetyössä esitetyt menetelmät arvioitiin ja menetelmien hyvät ja huonot ominaisuudet dokumentoitiin osana arviointeja. Tulevalla jatkotutkimuksella olisi annettavaa oppilaitosturvallisuuden lainsäädännön ja ohjeistuksen yhtenäistämiseksi sekä selkeyttämiseksi. Opinnäytetyötutkimuksen tuloksena saatiin useita vaihtoehtoisia sammutusja jäähdytysmenetelmiä, jotka voidaan soveltaa onnettomuuspaikalla. Tutkimuksen analyysin perusteella tehdyissä johtopäätöksissä todettiin, että sähköautojen akkupaloja koskeva koulutus Suomen pelastusalalle on järjestettävä ja suunniteltava johdonmukaisesti. Henkilöautoissa akkupaketti muodostaa auton rungon alustan kanssa skateboard-rakenteen (VTT). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia käyttäjäkokemuksia Turvakaapin käytöstä kolmessa koekäyttävässä oppilaitoksessa. Kyselytutkimuksen perusteella parhaaksi sijoituspaikaksi Turvakaapille todettiin oppilaitoksen luokkatilat. Tutkimustulosten ja kirjallisuuskatsauksen perusteella oli todennettavissa, että kalusteena Turvakaappi toimii parhaiten, kun se on perehdytetty käyttäjille, kaikki tietävät, kuinka kyseinen tuote toimii, ja sen käyttöä harjoitellaan säännöllisesti. Opinnäytetyö tarjoaa viime kädessä tietoa suomalaisille pelastuslaitoksille sähköautojen akkupaloista sekä lämpökarkaamiseen liittyvistä ilmiöistä ja niiden hallintamenetelmistä
Tutkimukset ovat osoittaneet pelastusalan olevan työntekijöilleen syöpävaarallinen ammatti – silti vuonna 2017 pelastusalalta oli ASA-rekisteriin ilmoitettu vain 61 työntekijää, vaikka Suomen pelastuslaitoksilla työskenteli samaan aikaan 6887 päätoimista työntekijää. Tämän opinnäytetyön tavoite oli tarkastella edellä mainittua ristiriitaa ja selvittää sen juurisyyt. Tulosten perusteella pelastusalalla tarvitaan opetusta syöpävaarallisten aineiden altistumisesta. Omistajaohjauksen kohteet toimivat itsenäisesti, mutta noudattavat omistajan tahtoa. Tarvitaan yhteiset toimintatavat pelastuslaitoksille.. 9–10/2022 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla perinteisesti tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Omistajaohjaus tulee muuttumaan ammattimaisemmaksi, sillä suuret muutokset kuntakentässä ovat edessä – siinä nousee esiin yhteistyöverkostot ja luottamus. MYLLYMÄKI, JARMO: Katsaus kunnalliseen omistajaohjaukseen. Aineistosta muodostui 205 viittausta, joita luokittelemalla syntyi 33 alakategoriaa, 10 yläkategoriaa ja 3 pääkategoriaa. Haastattelut litteroitiin ja induktiivisin menetelmin koodattiin ja luokiteltiin. Asia on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, sillä hyvinvointialueet ovat perustettu, niihin on valittu toimiva johto ja ne aloittavat toimintansa varsinaisesti ensi vuoden alussa. PELTOLA, LASSI: Pelastustoimen haasteet ASA-rekisteröinnissä: työn syöpävaarallisuus koskettaa myös pelastustoimea, miksi heidän ASA-rekisteröintinsä ei etene. Poliittisten voimasuhteiden muutoksilla ei suurta vaikutusta ole ollut. Työssä on haastateltu luottamushenkilöitä eri kokoisista kunnista, sekä viranhaltijoita jätehuollon ja pelastustoimen toimialoita unohtamatta kuntien hallintoa. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102621626 Hämeen ammattikorkeakoulusta on valmistunut teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jossa on selvitetty kunnallista omistajaohjausta. Tiedolla johtaminen nousee vaatimuksena, mutta tunne tulee esiin tietyissä tilanteissa. Kirjallisuuskatsauksen lopussa on tutkimuksia pelastusalan syöpävaarallisuudesta ja tilastoja pelastustehtävistä, jotka antavat aiheen olettaa, että ASA-rekisterin pelastusalan työntekijöiden luvun pitäisi olla moninkertainen. Työ tehtiin selvittämään ja kehittämään omistajaohjausta suomalaisissa kunnissa. Tarvitaan aktiivisuutta ja vuoropuhelua. Se tulee muuttumaan entistä ammattimaisempaan suuntaan ja omistajaohjaus vaatii aktiivista vuoropuhelua konsernin sisällä. Työssä tehtyjä havaintoja voidaan Myllymäen mukaan hyödyntää myös hyvinvointialueiden kehittämisessä. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Pelastustoimen haasteet ASA-rekisteröinnissä Sähköautojen akkupalojen sammutusmenetelmät Katsaus kunnalliseen omistajaohjaukseen Omistajaohjauksen kohteet toimivat itsenäisesti, mutta noudattavat omistajan tahtoa. Opinnäytetyössä tehtiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin kymmentä eri pelastuslaitosta, kaksi henkilöä jokaiselta pelastuslaitokselta. Se on antanut omakohtaisen kokemuksen erilaisista omistajaohjauksen näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi aihealueen kannalta oleellisen lainsäädännön velvoitteet niin työnantajalle kuin työntekijälle. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120827200 Suomessa on pitänyt ilmoittaa työntekijät, jotka työssään altistuvat syöpävaarallisille aineille ASA-rekisteriin (ammatissaan syöpävaarallisille aineille altistuneiden rekisteri) jo vuodesta 1979 lähtien. Omistajaohjauksen olemassaolon tunnistavat kaikki ja sillä on merkityksensä toimintojen kehittämisessä ja johtamisessa. Myllymäki on työskennellyt aikaisemmin kunnallisena luottamushenkilönä ja pelastuslaitoksen viranhaltijana. Omistajaohjaus toimii, mutta tekemistä ja kehittämistä on. Syöpävaarallisille aineille altistuminen koetaan myytiksi, vaikka samaan aikaan kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on nostanut pelastajien ammatin syöpävaaralliseksi ammatiksi. Syöpävaarallisille aineille altistumisten kirjaamisesta tulisi olla säännönmukaista ja altistustietojen perusteella ilmoittaa henkilöt ASA-rekisteriin. Toimialan mukaa yhteistyötä tehdään, mutta joillain aloilla voisi tehdä enemmänkin. Pelastustoimen haasteet ASA-rekisteröinnissä on tulosten mukaan tiedon puutteessa, asenteissa ja yhtenäisten toimintatapojen puuttumisessa. ASA-velvoitteiden ja pelastusalan toiminnassa oli siis ilmeinen ristiriita
Epätietoisuus kuumentuneen teräsristikon romahdusvaarasta jatkui aamuun asti, jolloin viimeiset liekit sammutettiin. Teräsristikosta irtoili palavia julkisivulevyjen kappaleita, joita tuulen kuljettamana satoi Torre dei Moron ja naapuritalon pysäköintipaikoille. Seinien valelu 70 mm:n suihkuputkilla aloitettiin kolmen tikasauton työkoreista, mutta niillä yllettiin vain 12. Helikopteri varmisti, että kattoparvekkeilla ei ollut ketään. Kuvakaappaus: Noi Vigili del Fuoco 25/2021.. kerroksen parvekkeella olleen jätesäkin. Kaksi palomiestä saattoi heidät ulos. Kolme ensimmäistä erää asennettiin ennen tuotteen hyväksyntää. Vasta kello 23 varmistui, että kaikki olivat poistuneet. 60 Pelastustieto 9–10/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Tornitalo paloi kuin soihtu MILANO, ITALIA Vuonna 2011 valmistuneessa 60 metrin korkuisessa Torre dei Moro -tornitalossa oli 19 kerrosta ja 70 asuntoa. Ylös kiiveneet savusukeltajat menivät kerrosaulasta asuntoon ja näkivät parvekeoven metallisen säleikön takana palavat liekit. Sunnuntaina 29.8.2021 kello 17.37 hätäkeskukseen tuli puhelu: ”Tulkaa pian, tornitalo palaa yläkerroksissa!” Kello 17.50 ensimmäiset yksiköt saapuivat kohteeseen. Kasettien espanjalainen valmistaja ilmoitti vuonna 2018, että ne oli tarkoitettu vain matalille rakennuksille. Kymmeniä pysäköityjä autoja paloi ja palavien kappaleiden sade esti palomiehiä menemästä rakennukseen. Kello 20 palomiehiä oli jo yli kuusikymmentä. Koko läntinen julkisivu oli liekeissä. Sammutus ei kuitenkaan onnistunut. Hyviä uutisia: viiden alimman kerroksen asunnoista ei tavattu ihmisiä eikä lemmikkieläimiä. Todennäköinen syttymislähde oli yläkerroksesta heitetty savukkeenpätkä, joka sytytti 15. Liekit löivät ulos ylhäältä. Poliisi soitti kaikille asukkaille. Palovaarallisten materiaalien käyttö seinien verhoiluun kiellettiin Italiassa vuonna 2017. Eräs asukas neuvoi: ”Palo on viidennessätoista kerroksessa lännen puolella.” Onneksi porraskäytävä oli osastoinnin ansiosta savuton. Teksti: Felice Iracà. ”Tavallinen huoneistopalo”, eräs palomiehistä päätteli. Tähän käytettiin vasaroita, halligan-työkaluja sekä hydraulisia levittimiä. Sardegnan palomiehet nousivat portaita vartijan opastamina viidenteen kerrokseen, jonka yläpuolella näkyvyys oli olematon ja kuumuus sietämätön. Paloi kuin Grenfell Tower, mutta onneksi ilman uhreja. Kello 18 saapuneet Sardegnan paloaseman yksiköt kohtasivat aivan erilaisen palon. www.open.online/2021/11/25/milanoincendio-torre-moro-relazione-vigilidel-fuoco Tutkintaraportti Kauhua Torre dei Morossa. Milanon palosyytutkijoiden raportin mukaan julkisivujen verhoiluun käytetyt palovaaralliset alumiini-polyeteenikasetit saapuivat työmaalle neljässä erässä. Alas mennessään he kuitenkin jyskyttivät kaikkien asuntojen ovia siltä varalta, että jotkut asukkaat eivät olisi tienneet palosta. He alkoivat murtaa asuntojen ovia, joista monet olivat panssaroituja. Pelastustoiminnan johtaja hälytti vahvennuksia tähän ”ennennäkemättömän kauheaan” paloon. tai 13. Savusukeltajat lähtivät nousemaan portaita. kerroksen tasolle. Palo kehittyi nopeasti ja rakennuksessa olleiden sammuttajien oli vetäydyttävä. Neljäs erä toimitettiin ilman hyväksymistodistusta. Rakennuksen kaareva muoto, palovaarallinen ulkoverhoilu sekä verhoilun ja sei25/2021 nän välisen raon savupiippuvaikutus aiheuttivat palon nopean leviämisen. Kaikista seinäpaloposteista ei tullut vettä, koska rakennuksen palopumput olivat epäkunnossa. Viidennen kerroksen kohdalla heitä vastaan tuli kymmenkunta säikähtänyttä asukasta
Jälkitoimet • Vaatteiden ja varusteiden puhdistaminen. • Pelastustoiminnan lopetus. Välissä on tiheä pensaikko ja tuuli kuljetti savun poispäin tieltä”, pelastustoiminnan johtaja Samuel Nyström selittää. Veden suihkuttaminen ullakolle oli vaikeaa”, Nyström kertoo. • Pyydä virka-apua puolustuslaitokselta, joka voi turvallisesti avata aukkoja seiniin. ”Tämä erehdyksemme ei vaikuttanut tutkintaan, joka on edennyt normaalisti. Teksti: Sissel Forseth Johtava tutkija, Forsvarets Forskningsinstítutt 5/2021 Tuulivoimalan konehuoneessa 60 metrin korkeudessa työskennellyt asentaja sai sairauskohtauksen eikä pystynyt laskeutumaan alas. Estä palovaarallisten tai myrkyllisten kaasujen kertyminen ilmanvaihtolaitteiston avulla. Ota huomioon, että vedestä tulee todennäköisesti ongelmajätettä. Salaileeko poliisi jotain. Ullakkopaloa sammutettiin vetotikkailta ja nostolavalta käsin. Koska ei tiedetty, mikä käynnisti liikeilmaisimen, Nyström lähetti savusukeltajat tiedustelemaan koko kaksikerroksisen rakennuksen, jonka kerrosala oli 4000 m2. taakse. • Jäähdytä seiniä tuetuilla suihkuilla. Sillä aikaa kun ullakolla paloi, savusukeltajat kiersivät molempien kerrosten kaikki tilat. Sähköauto pysäköintilaitoksen alatasolla • Eristä ympäristö. ”Käytimme sammutusleikkuria ja pistosuihkuputkea sekä puhkaisimme kattoon aukkoja. 9–10/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA JÖNKÖPING, RUOTSI Mikä sytytti kirkkopalon. Alkuvaiheessa kohteessa toimi kolmisenkymmentä palomiestä. Vartiointiliike teki hätäilmoituksen, kun kamera käynnistyi ja sen kuvassa näkyi savua. Naapurikiinteistö luovutti tutkijoille oman kameransa tallenteen, jossa tulipalo näkyi ulkoapäin. NORJA 51/2021 Litium-ioniakkupalojen sammutustaktiikoita 7/2021 GEESTLAND, SAKSA Sairauskohtaus tuulivoimalassa Vapaaseurakunnan kirkko syttyi elokuisena yönä. Tähän kului tunti, ja tiedustelun aikana he sammuttivat vaatehuoneen palon. Vaikka kirkko sijaitsi vain muutamien metrien päässä vilkasliikenteisestä E4-moottoritiestä, sammuttajien saapuessa se paloi korkeilla liekeillä. • Tarkkaile varastoa dronella. • Suojaudu raskaan ajoneuvon tms. • Suojaudu raskaan ajoneuvon tms. Poliisin tiedote synnytti sosiaalisessa mediassa vilkkaan keskustelun. Tuuletettu sähkövarasto • Eristä ympäristö. • Jäähdytä seiniä tuetuilla suihkuilla. Seurakunnan tilojen lisäksi siellä oli useita esikoululuokkia. Tuulettamaton sähkövarasto • Eristä laajempi alue rakennuksesta muodostuvien heitteiden varalta. Teksti: Johan Wangström Sähköauto kadulla • Eristä ympäristö, ota huomioon tuulen suunta ja nosta auto vedellä täytettyyn siirtolavaan. • Tarvittaessa käytetyn sammutusveden kerääminen tai alueen puhdistaminen. Anna palaa hallitusti. Ilkivallan vuoksi seurakunta oli hankkinut kirkkoon valvontakameran. Muutaman päivän kuluttua selvisi, että välähdys johtui tallenteen viasta ja syttyminen salamaniskusta voitiin sulkea pois. Ehkä liekit ja savu käynnistivät liikeilmaisimen”, tutkinnanjohtaja Rickard Finndal sanoo. Sitten Ilmatieteen laitos (SMHI) kertoi, että sen järjestelmä ei ollut havainnut alueella salamaniskuja, eivät myöskään ympäristön asukkaat. Sairaankuljettajat ja ensihoitolääkäri kiipesivät hoitamaan häntä, kunnes köysipelastusryhmä saapui 25 kilometrin päässä olevasta Bremerhavenista. Mitään tuhotyöhön viittaavaa ei ole löytynyt. Suojaa viereiset autot sammutuspeitteillä. Kirkon valvontakameran vaurioituneesta tallenteesta ei ollut apua. taakse. Seuraavana aamuna palosyyn tutkijat tulivat paikalle. ”Ei siinä ole mitään kummallista. • Mikäli mahdollista, avaa aukkoja seiniin. • Tarkkaile varastoa dronella. Mies laskettiin valjaissa maanpinnalle.. Pian sen jälkeen poliisi tiedotti, että vähän ennen palon syttymistä videossa näkyi selvä välähdys: salamanisku. • Tukahduta palavan auton liekit esimerkiksi sumusuihkulla
Uusi yksikkö on ensimmäisten yhdeksän käyttökuukautensa aikana täyttänyt kaikki sille asetetut tavoitteet ja hieman enemmänkin. Lopulliseen vertailuun päätyi kuusi ajoneuvoa. Se on näyttänyt kyntensä myös huoltotoiminnassa ja turvallisuusviestinnässä. Mantereella yksikkö voi suorittaa itsenäisesti tyypillisiä pumppaustai vauriopuutehtäviä. ”Työryhmämme kartoitti eri ajoneuvotyypit vahvuuksineen ja heikkouksineen. Taustalla pelastusvene Aisko. Sisäministeriön uuden yksikkötunnusohjeen myötä auto sai uuden tunnuksen kesällä.. Autoprojektissa olleet yhteistyökumppanit ovat paikallisia yrityksiä. 62 Pelastustieto 9–10/2022 KALUSTONURKKA Tukiyksikkö taipuu moneen Laajasalon VPK hankki keväällä RAM 1500 -tukiyksikön. Pick-upin modulaarinen kalusto sopii tehtävästä riippuen niin veden pumppaamiseen, sammutusja raivaustyöhön, vahingontorjuntaan kuin meritoimintaan. Talvioloissakaan tuskin tulee ongelmia nelivedon ansiosta. Esimerkiksi puhdas palokunta -toiminnan kehittäminen on ollut helppoa, koska autossa on luonnostaan puhdas ja likainen puoli”, Ikonen sanoo. RAM 1500 on lastattu meripelastusmoduuleilla ja moottoriruiskulla. Miehistön ääni haluttiin kuuluviin, ja jokainen sammutusmies pääsi kommentoimaan hanketta sen eri vaiheissa”, Ikonen kuvailee. Pick-up osoittautui uuden yksikön toiminnot huomioiden monikäyttöisimmäksi ajoneuvotyypiksi. Näille teimme tarkat pisteytykset. Miehistö harjoitteli viikkoharjoituksissa lastausta Helsingin Meripelastusyhdistyksen veneisiin Helsingin Matosaaressa. "Halusimme miettiä ennakkoluulottomasti, mikä palvelee parhaiten meitä ja pelastuslaitoksen tarpeita. Huolellinen työ kannatti. Auto tukee toiminnan kehittämistä laajemminkin. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Oskari Tihinen, Kimmo Kaisto L aajasalon VPK:n kalustomestari Seppo Ikonen kertoo meritoiminnasta vastaavan Oskari Tihisen kanssa, että uuden yksikön hankinta oli lähes kahden vuoden mittainen projekti, jossa panostettiin taustatyöhön, avoimuuteen ja hyvään dokumentaatioon. PalokunYksikkötunnus 52 viittaa vahingontorjuntaan. Alustavalinta RAM 1500 pick-up ei ollut tyypillisintä vpk:ta
Työturvallisuutta ko rostetaan palokunnan kaikessa toiminnassa. Palokunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä Helsingin Meripelastusyhdistyksen kanssa jo 1990-luvun alkupuolelta. ”Yhteistyössä molemmat toimivat omilla vahvoilla osaamisalueillaan”, kertoo palokunnan päällikkö Mikko Takanen. Uudella höökiä ketterämmällä yksiköllä ja sen kalustomoduuleilla vasteaikaa on lyhennetty. Se rahoitettiin itse pientä Palosuojelurahaston avustusta lu kuun ottamatta. TYÖTURVALLISUUS YKKÖNEN Kiinteänä kalustona autossa on viestintäkaluston lisäksi esimerkiksi ensiapulaukut, jauhesammutin, kuormaliinoja, huomioliivit, liikenteenohjausvalo, pistolapio ja sähkökaapelien siirtotyökalut. Lisäksi kaluston keräily autoista ja siirto veneeseen on hidasta. Esimerkiksi sähköiskun vaara erilaisissa vahingontorjunta tehtävissä on haluttu eliminoida. Koko hankkeen budjetti oli noin 100000 euroa. Siksi kaikki operatiiviset yksiköt on varustettu ainoastaan sähkökaapelien käsittelyyn tarkoitetuilla työkaluilla. 9–10/2022 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA Alkusammutuskoulutus Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA TILAA UUTISKIRJE – ja pysyt ajan tasalla! pelastustieto.fi/uutiskirje Uutiskirjeen mainosbannerilla tavoitat täsmäiskulla ison joukon alan päättäjiä! Soita 042 728 0401 ja kysy lisää. Matosaaren meripelastusasema on ahdas raskaille pelastusyksiköille. Kalustolle on määritelty aluksilla omat paikkansa. Siihen on merkitty muun muassa lämpimässä tallissa säilytettävät kalustomoduulit, joista lastataan autoon tehtävällä tarvittavat ohjeeseen merkityille paikoille. Moniin rantakohteisiin pääsee paremmin veneellä. Alumiinisen katteen suunnitteli ja valmisti loviisalainen WD Steelworks mittatilaustyönä. Kaluston ollessa kunnossa on palokuntaan riittänyt myös uusia tulokkaita tasaiseen tahtiin. Uuden auton rattiin kuljettajista ei ole ollut pulaa. RAM 1500 Limited CrewCab 4X4 5.7 Hemi • Teho: 294 kW/400 Hv, vääntö: 556 Nm • Vaihteisto: 8-portainen automaatti • Henkilömäärä: 5, ovien lkm: 4 • Alusta: ilma • Vetotapa: takaveto, automaattinen ja manuaalinen neliveto, alennusvaihde ja tasauspyörästön lukot • Vetomassa: 750 kg (ei jarruja), 3500 kg (jarrullinen) • Valmistajan ilmoittama max vetomassa 5700 kg. Reilut kolme vuotta sitten Laajasalon VPK hankki uuden säiliöauton, joten vesihuolto on turvattu. Kevyellä kaasujalalla bensaa ei pala ylenpalttisesti, kun V8 käy silloin vain neljällä pytyllä. Uuden yksikön toimintojen ja ka luston monipuolisuuden takia myös palokunnan sisäisen viestinnän tulee olla kunnossa. Lyhyellä koeajolla RAMin neliveto kytkeytyi hetkessä päällä liukkaassa ylä mäessä. HYVÄ KALUSTO ON KÄYNTIKORTTI Kevytkuorma-autoksi luokiteltuun autoon vaaditaan C1-ajokortti. nan käyttöön sopivaa lavakatetta ei ollut tarjolla valmiina. Hänen mukaansa pelastuslaitos on kouluttanut palokuntaa myös öljyvahinkojen torjuntaan ja Puolustusvoimat HEPULI-henkilöpuhdistuslinjan pystyttämiseen ja operointiin. Käyttäjiä on koulutettu aktiivisesti, ja alkutaivalta helpottamaan uudelle yksikölle on laadittu melko seikkaperäinen käyttöohje. KETTERÄSTI LAITURIN VIEREEN Laajasalon VPK sijaitsee Helsingin suurimmalla saarella
Onnistuu samaan aikaan tonnikalapihv ien kanssa, kun ainekset on mitattu valmiiksi. On valikoitunut jostain syystä valmistelun tunnuskappaleeksi. Yleisemmin ei erityistä suosikkia, mutta päällimmäisenä Juicen riimitykset ja Manserockista myös Popeda iskee sekä Hassisen kone jäänyt soimaan nuoruudesta. Tällä hetkellä, kun on kuukausi hyvinvointialueen alkuun, soi päällimmäisenä Portion Boys & Matti ja Teppo – Vauhti Kiihtyy. Kiehauta ja anna hautua hiljaisella lämmöllä noin 10 min, kunnes neste on imeytynyt. Vaikea nimetä erityistä, mutta meren elävät usein houkuttavat. LEMPIHARRASTUKSESI. Sivele pihvien pintaan öljyä ja paista uumalla paistinpannu lla noin 1,5 min per puoli. Lisäksi äijäporukassa tulee juostua reikäpallon perässä pari kertaa viikossa kotikylällä. Kesällä erityisesti hitaasti grillattavat tai smoukattavat lihat. MITÄ KUUNTELET. Eli aktiivinen valmistusaik a yhteensä noin 20 min. LEMPIRUOKASI. Kaada vesi pois. Ota liedeltä ja anna tekeytyä vielä noin 5 min kannen alla. Sirottele pinnalle hieman suolaa ja pippuria paiston yhteydessä. NÄISTÄ TYKKÄÄN Vauhti kiihtyy Kimmo Markkanen on ollut vuoden 2022 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelussa pelastustoimen ja ensihoidon valmistelujohtajana. Tällä hetkellä iskee tonnikalapihvit, joita ajattelin laittaa lounaaksi. Vuoden 2023 alusta tehtävänä pelastuslaitoksella on suunnittelu ja ohjaus -palveluyksikön johtaminen. Monenlainen eri yhteisöissä yhdessä tekeminen. Hänellä on pitkä historia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja Espoon palolaitoksella vuodesta 1991. Paksusta pihvistä keskiosa saa jäädä punaiseksi. Laita kattilaan vettä ja raastettu porkkana sekä soijakastikett a (myös loraus kuivaa vermuttia tai sakea, jos sattuu olemaan, sopii sekaan). Lisukkeeksi porkkanariisi ä neljälle • 7 dl vettä • 3 dl Puuroriisiä • pari porkkanaa raastettuna • loraus soijakastikett a Huuhdo riisit vedellä ja anna liota 10–30 min. Päällimmäisenä näkyy ehkä olutseuratoiminta, mutta myös Lions-toiminnassa olen ollut mukana pitkään. Nosta pihvit folion sisään vetäytymään 5 minuutiksi paiston jälkeen. Pihvien kuuluu jäädä sisältä hieman punaiseksi. Suomen parasta olutta olen ollut valitsemassa toistakymmentä vuotta ja muutaman kerran tuomaroinut Helsinki Beer Festivaleilla vuoden olutta ja viskiä. Oikeastaan olutseuratoiminta alkoi kylätapahtumasta, kun osallistuin Sahtipäät ry:n joulusahtitapahtumaan joskus 15 vuotta sitten Veikkolan Lamminjärven rannalla. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Pyry Antero Photography, Raimo Salminen ja Kimmo Markkanen LÄ H D E : K O T IK O K K I.N E T /R E S E P T IT /N A Y TA /6 8 5 7 9. 64 Pelastustieto 9–10/2022 ARKISTOJEN AARTEITA Kotikokin tonnikalapihv it tuoreesta tonnikalasta • tonnikalapihv ejä • öljyä • suolaa • pippuria Ota tonnikalapihv it huoneenlämpö ön noin tunti ennen paistoa
Aamulla 20.6.1962 alkanut voimakas tuuIi lietsoi kytevät kulotuspesäkkeet ilmiliekkeihin, jolloin tuli aamupäivän kuluessa pääsi riistäytymään viereiseen metsään edeten kohti Untamalan kylän ja Ylihärmän puoleisia metsiä. Se onnistui hyvin, ja kulottajat poistuivat alueelta jätettyään sinne asianmukaisen vartioinnin. Kuva: Pelastustiedon arkisto. 9–10/2022 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Ylistaron suurpalossa oli tulessa 26 eri rakennusta < Palokuntapoikaleirillä oli suut messingissä, kun palkintojenjakajaksi ja iltanuotion esiintyjäksi saattoi ilmaantua vaikkapa iskelmätähti Laila Kinnunen. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Edellispäivien poutaiset ja tyynet säät olivat luoneet hyvät olosuhteet metsänhoidollisille kulotuksille. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Niinpä Ylistaron paloviranomaiset olivat myöntäneet luvan pienempään kulotukseen 19.6.1962 illaksi maanviljelijä J.Pohtolalle Järvirannalla sijaitsevalle metsäpalstalle. Lue Palontorjunta 5/1962:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Nämä jättivät kuitenkin luvatta vartiotehtävänsä aamulla siitä kenellekään ilmoittamatta. Kulotuksen johtajina toimivat Ylistaron metsänhoitoyhdistyksen ammattimiehet. Ylistaron palokunta sai hälytyksen metsäpaloalueelle klo 11.10. Kirkonkylän asukkaat havaitsivat pian, että kylän korkeimmalla mäellä, Muurimäellä, sijaitsevan kunnallisneuvos Juho Asun vanhimman, purettavaksi suunnitellun asuinrakennuksen pärekatto oli liekeissä. NÄISTÄ TYKKÄÄN Valtakunnallisen palontorjuntaviikon huima voimisteluesitys jatkotikkaiden huipulla oli Oulun palomiesten näytösosuus vuonna 1968. Aamuyöstä alkanut, etelä-luoteesta puhaltanut tuuli voimistui aamun ja aamupäivän kuluessa. Nopea tilannearviointi selvitti, että kysymyksessä on vaarallinen tilanne, joka voi kehittyä nopeasti laajaksi suurpaloksi. Kiitos! Keskiviikko kesäkuun 20:s vuonna 1962 valkeni aurinkoisena poutapäivänä
Pelastaja voi merkitä eri sukupuolia sekä sanastossa että käytännössä.” Pelastusopisto, sisäministeriö ja media ovat jo pitkään tehneet palomiehistä pelastajia. 010 616 1400 www.saurus.fi | nordicrescuegroup.com Huoltovarmuutta 24/7/365 SAURUS ® ALL IN RESCUE Teemme lehteä teille lukijoille. Silti kannatan edelleen palomies-nimikettä. Eräs hänen naispuolinen ystävänsä työskentelee juristina, mutta kirjoittaa veroilmoitukseen mieluusti ammatikseen lakimies. On totta, että palomiehet ja Palomies pelastaa ensihoitajat joutuvat joskus työssään toimimaan hengellisinä lohduttajina, muttei se tee kenestäkään Uuden testamentin pelastajaa. Mutta mikä, tai kuka on pelastaja. 8 27.12. 5.12. Palomies Rautiala liputtaa vahvasti perinteisen palomies-nimikkeen puolesta. Antamalla yhteystietosi osallistut yllätys palkintojen arvontaan. 3/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA RAHAHANA PYSYI edelleen tiukasti kiinni KIIREETÖN HOITO tarvitsee lisää osaajia RAPAUTUNUT VÄESTÖNSUOJELU pitää päivittää – olemme eläneet lintukodossa haastava sammutustyö Helsingissä Kattojen yllä Pelastustiedon aikataulut vuonna 2023 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 8.2. 28.2. Tämäntapaisia esimerkkejä löytyy päivittäin lehtien julkaisuissa. Nimitykset, muistokirjoitukset, eläköityvät, tasavuodet Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen sanoo Helsingin Sanomissa: ”Tasa-arvon nimissä mies-loppuisia sanoja on pyritty vaihtamaan sukupuoleltaan neutraaleiksi, esimerkiksi palomies pelastajaksi. Kehitä Pelastustietoa kanssamme ja äänestä vuoden paras kansi pelastustieto. 6 4.10. 7 15.11. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Uuden testamentin nykyaikaistaminen muutti vanhoja ja kankeita ilmaisuja, joiden tarkoituksena oli selkeyttää tekstiä nuoremmille lukijoille. PALJON HUKATTUA POTENTIAALIA – ensivaste säästäisi arvokkaita minuutteja hetkessä apuun vesille Kopterilla Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 5 30.8. 17.1. 15.8. 18.4. 66 Pelastustieto 9–10/2022 KESKUSTELUA Saurus Oy | Member of Nordic Rescue Group Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. Mikä oli vuoden 2022 paras kansi. 12.12. 6.6. Markkinoinnissa pelastaja voi olla melkein mikä tahansa aine, tavara tai teko. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kirjoitti blogissaan syyskuussa hallituksen varautuvan pelastajakoulutuksen kaksinkertaistamiseen. 21.2. 24.1. 3 3.5. Omassa maailmassani en kuulu kumpaankaan ryhmittymään. Hänen tietämyksensä mukaan naiset (alle 10), jotka työskentelevät palomiehen virassa Suomessa, tunnustavat mieluummin olevansa palomiehiä kuin pelastajia. 8.8. Yksi hauska tv-ohjelma on Puutarhan pelastajat, ja siinä jakso Tontut ojennukseen. Arjen pelastajaesimerkkejä; Sannan ruokakassi.fi: iso arjen pelastaja, 38-vuotiaan vaimokkeen arjen pelastaja on robotti-imuri, palauttava uni on kuormittavan arjen pelastaja. Lisätiedot: pelastustieto.fi/ilmoita-meilla tai tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. Sukupuoleen viittaavista nimikkeistä on sanottu muun muassa: ”Äärioikeistolaiset ja -uskovaiset ryhmittymät saattavat takertua vanhoihin sanoihin ja pyrkiä halventamaan niillä toisten ihmisten arvoa”. 2/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA APUA UKRAINAAN vapaaehtoisvoimin PALOMESTARISTA pelastusmestari. Maailmantähti Billie Eilish pelasti sukupolvensa kerrallaan musiikkimaailmalle. 4 21.6. 30.5. 24.10. fi:ssä. Meilitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Palomies-nimike on perinteinen, arvostettu, ja yleisesti ymmärretään palomiehen tehtäväkuvat. Pelastaja on geenitesti, suusuihke ja tietenkin Muumi-piirustuslehtiö. Toiveena alalla on, että enemmän myös naiset ja eri etnisistä taustoista olevat hakeutuisivat koulutukseen. Parisuhteessa pelastaja-syndrooma yrittää oikeastaan pelastaa itseään. Rautiala hymähtää nimikkeelle palonainen. 11.4. 31.10. Jokainen meistä voi auttaa ja pelastaa maahan kaatuneen, mutta läheskään kaikista ei ole palomieheksi Auvo Koskialho ylipalomies, evp Naantali. Suomen ensimmäinen naispuolinen palomies Sari Rautiala, Vantaankosken paloasemalta, on työryhmässä, jossa pohditaan alan koulutusasioita. Tiede-lehdessä Ulla Malo-Ranta kirjoitti typpioksidista, josta tuli pelastaja. Tehtävät ovat vuosien ja vuosikymmenten kuluessa monipuolistuneet maailman muuttumisen myötä. 12.9. Muun muassa vapahtajasta tuli pelastaja. 2 15.3. 19.9
KESKUSTELUA Saurus Oy | Member of Nordic Rescue Group Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 www.saurus.fi | nordicrescuegroup.com Huoltovarmuutta 24/7/365 SAURUS ® ALL IN RESCUE
Pohjallinen on irrotettava ja antistaattinen. Ne ovat ergonomisia ja suomalaiselle lestille muotoiltuja. Oiva valinta sinulle, joka arvostat jalkineen istuvuutta ja pukemisen helppoutta. ”Latinkiystävällinen”, enemmän kuin perusmalli. Jalkoja ja selkää tukeva jalkine perinteisen mallin ystäville. Holikin uuden sukupolven sammutusjalkineet ovat saapuneet. Koot: 37-50. KERRANKIN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY PITÄÄ KATSE SIELLÄ KENGÄNKÄRJISSÄ! Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Hyvät kahvat sivuilla Tukeva rakenne Vetoketju sivulla parantaa huollettavuutta ja käytettävyyttä Kestävät kahvat nopeuttavat pukeutumista Nauhoilla säädetään sopiva tiukkuus Parempi jousto nilkoissa Joustava rakenne nilkoissa Lesna GII Zlin GII Lipa GII. Komposiittiset naulanastumissuojat, TPU-suojatut kärkikupit sekä vedenpitävät PU-kalvot tekevät jalkineista kevyitä ja talviystävällisiä. ”Latinkiystävällinen”, vähemmän laskettelumonomaisuutta, enemmän tukea jaloille ja selälle. Vettä hylkivä, lehmännahasta tehty päällinen tukee ja suojaa jalkoja. Hyväksynnät: EN 15090:2012, F2A. Iskunvaimennettu, antistaattinen, luistamaton ja rullaava pohja kestää öljyä, happoja ja polttoaineita. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi