Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKALENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. 58 9/ 20 10 25.11. 12
Syyttävä sormi pelastustoimen vaikeuksista tuntuu kuitenkin alati osoittavan valtionhallinnon suuntaan. Lain valmistelusta vastanneen sisäasiainministeriön pelastusosaston ylijohtaja totesi jälleen julkisuudessa, että yrityksiä ei voida määrätä lailla tässä asiassa, vaan asiat tulee sopia paikallisesti. Pahin voi aina sattua. Julki on tuotu huoli tällaisten järjestelmien kustannuksista, etenkin jos niitä asennetaan vanhoihin kohteisiin. Kunnalliseen yhteistoimintaan perustuvalle pelastustoimelle aiotaan antaa nyt aikaa, ja hyvä niin. Viisi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä todettiin: ”Mikäli pelastustoimi olisi valtion vastuulla, alan kehittäminen ja uudistusten läpivieminen voisi olla nykyistä tehokkaampaa ja eri turvallisuustehtävät olisi mahdollista koota yhdeksi kokonaisuudeksi. Se minne sormi nyt osoittaa, vastaisi täysin toiminnasta. Lokakuun lopulla Vantaalla järjestettiin kemikaalionnettomuutta kuvaava toimintanäytös. Hienoa, että asiat voivat myös edetä ripeästi ja myönteisesti! Pelastuslain voimaantulo on saanut esteitä kahden ministeriön erilaisesta näkemyksestä väestönsuojarakentamisen velvoitteissa. Pelkästään henkilökunnan varaan ei turvallisuutta voida rakentaa. Samalla hän teroitti, että pelastustoimi on kuntien hoitamaa toimintaa, joten niillä on vastuu tämänkin asian järjestämisestä. Viimeksi viisi vuotta sitten selvitettiin pelastustoimen valtiollistamista samassa yhteydessä, kun valtion ja kuntien välistä työnjakoa muutoinkin pengottiin. Sopimuspalomiehet ovat sittenkin saamassa suojaosuuden pelastustöistä maksettavalle korvaukselleen, siten ettei se vähennä työttömyyskorvausta. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Kyse on yksityisestä hoitokodista ja on sanottu, ettei kuntatalous kestä moisia hankintoja, joten julkisin varoin ylläpidettäviin kohteisiin ei sprinklereitä voida hankkia. Kansallisen turvallisuusstrategian luominen ja sen toteuttaminen olisi selkeämpää kuin kunnallisessa järjestelmässä.”. Sosiaalija terveysministeriössä tuotiin lain valmistelun loppusuoralla huoli siitä, että pelastusviranomaisille annettaisiin yksiselitteinen mahdollisuus vaatia automaattisia sammutusjärjestelmiä esimerkiksi vanhusten asuttamiin taloihin, jos poistumisturvallisuus ei muutoin ole taattu. Kentältä on monin paikoin kuulunut, että pelastuslain valmisteluun pitäisi ottaa aikalisä ja viimeksi sopimuspalokuntien etujärjestö nosti jälleen esille, että pelastuslaissa pitäisi turvata harvaan asuttujen alueiden turvallisuus parantamalla sopimuspalokuntalaisten päivälähtövalmiutta. Todennäköisesti seuraavaan hallitusohjelmaan ei ole tulossa merkittäviä pelastustoimeen liittyviä asioita eikä ainakaan pelastustoimen organisaatiomuutoksen selvittämistä. Myös poistumisturvallisuus erityiskohteissa puhutti, mutta asia saatiin ministeriöiden kesken sovittua. Entä jos pelastustoimi olisi osa valtionhallintoa ja laajempaa turvallisuusorganisaatiota. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Mitä sitten, jos vanhusten asuttamassa talossa kuolee tulipalossa useita ihmisiä. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2010 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhdessä kemikaalintorjuntayksikön. Terveisiä sosiaalija terveysministeriöön! P.S. Ovatko silloin myös sosiaalija terveysministeriön vastuulliset virkamiehet vastaamassa tähän kysymykseen. Valtiollistamisesta ei katsottu saatavan sellaista hyötyä, että se olisi pitänyt siirtää pois kunnilta. Tamperelaisessa Viola-kodissa sprinklerit asennettiin peruskorjauksen yhteydessä ja se maksoi 260000 euroa. Hallituksen esitys työttömyysturvalainsäädännön muuttamiseksi on valmistumassa sosiaalija terveysministeriössä vielä tämän vuoden puolella. Vaikka tilastot osoittaisivatkin, ettei viime vuosina ole vanhusten asuttamissa taloissa kuoltu tulipaloissa, pitäisi kuitenkin miettiä etukäteen, miten turvallisuus parhaiten taataan. He vetosivat päättäjiin, että laki palautettaisiin takaisin valmisteltavaksi. Tiedotusvälineet revittävät isoja otsikoita ja tavan mukaan kysytään, miksi. Entä jos. Kuva: Kimmo Kaisto Pelastuslain valmistelun yhteydessä ei kiistelty pelkästään väestönsuojista, vaan myös hoitoja hoivalaitosten sprinklauksesta
Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. ” ”Polttoaineen siirrossa lämpövoimalaan sattui vahinko ja tämän takia polttoöljyä pääsi hallitsemattomasti purkautumaan maastoon ja kohti Laatokkaa. 8 SIVU 49 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 9 /2 01 25.11.2010 10 Suomen palomiehillä on maailman paras työaikajärjestelmä Pekka Vänskä 12 Kemikaalintorjuntayksikkö neljän laitoksen yhteishankintana 16 Kylmäsuojaukseen satsataan Lapissa Martti Soudunsaari 18 Öljyntorjunta Saimaalla vaatii säännöllistä harjoittelua Ulla Ylönen 20 Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan yhteistyö sai nyt jatkoa Laatokalla Jani Kareinen 24 Outo mönjä pilasi varusteita Marko Partanen 25 Sammutintehtaassa liukihihnaa ja käsityötä 26 Pienemmät autot kiinnostavat 28 Anna palautetta www-sivuilla 30 Norjassa rakennetaan esteettömästi ja paloturvallisesti Kirsi Rajaniemi 33 Turvallisuutta palkitussa Viola-kodissa 42 Turun piirin Palopäällystöyhdistys 70 vuotta 44 USA:ssa myös yksityisiä palontutkijoita Tuomas Pälviä 46 Tuliko kutsu käräjille. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! harjoittelu ”Konevian vuoksi Saimaalla syväväylän ulkopuolelle ajautuneen laivan polttoainetankki repeää ja 10 tonnia öljyä karkaa järveen. s. s. Vaarana oli jopa kymmenkerroksisen talon romahtaminen. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. pronto tässä numerossa PELASTUSTIE TO 10/2010 ILMESTYY 23.12. s. Valitse kysely Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. Valmiiksi mietittyjä tilastoja on nyt enemmän, käyttäjä voi luoda omia tilastoja ja hakuja voi muuttaa ja toistaa helpommin. 58 9/ 20 10 25.11. 38–41 hihamerkkimies Palokuntien hihamerkit kertovat myös osaltaan alan historiasta. Kaikille avoin paloasema 31.6% Palvelu internetissä 31.6% Vieras käsite 21.1% Palvelupiste kauppakeskuksessa 15.8% Kylän yhteinen olohuone 0% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT. Onko PRONTO ystävä vai vihollinen. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. Tuomo Hintikka innostui hihamerkkien keräilyyn ensimmäisen kerran oltuaan rauhanturvaamistehtävissä sekä Libanonissa että Kosovossa. 36 Tiistai, 16.11 2010 19:24 Etusivu Palaute Sivukartta Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMA KALENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. Samalla vaunun purkauspaikalla syttyi tulipalo.” Öljyntorjunta edellyttää yhteistyötä ja säännöllistä harjoittelua. Tasan yhtä suosittuja olivat vaihtoehdot ”Kaikille avoin paloasema” ja ”Palvelu internetissä. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. 12 Kerrostalon ylimmässä kerroksessa varastotiloissa sytytetty tulipalo aiheutti uhkaavan vaaratilanteen asukkaille Riihimäellä. 18–21 Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOn tiedonhakujärjestelmä uudistui. s. Hihamerkit ovat myös hyvä keräilyn kohde. Ville Pulkkinen 48 Tutkitusti Tuula Mattila 50 Palomies Kiuruvedeltä yrittää eduskuntaan 51 Paloturvalliset savukkeet eivät ole vielä vähentäneet tulipaloja Esa Kokki 52 Vuosi osana kansainvälistä Drägeriä 54 Kauhavalla kehitetään savusukellusosaamista Pauli Mörsky 56 Pelastuskoirat opissa Kuopiossa Jussi Kekäläinen 58 Pahtavaaran kaivoksen tulipaloa selvitetään Riitta Ahonen 60 Suurkuusikon kaivoksella oma pelastusorganisaatio Riitta Ahonen VAKIOT 3 Pääkirjoitus 29 Vieraanamme: Juhani Palomäki 53 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ” Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni?”
Kynttilät luovat aina tunnelmaa. Esitteessä kerrotaan saunan kiukaan suojaetäisyyksistä, talotikkaista, palavien nesteiden säilytyksestä, nestekaasulaitteista ja autosuojista. alv. Esitteiden hinta on 0,45 €/kpl, sis. Tulipalosta pelastautuminen on nopeampaa, kun jokainen perheenjäsen tuntee ennalta kodin poistumisreitit ja poistumista on harjoiteltu. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi Valista tehokkaasti Vaikka kerrostalo on rakennettu kivestä ja jokainen asunto muodostaa oman palo-osastonsa, ei tulipalo ole yhtään vähemmän vaarallinen siellä kuin muuallakaan. Kynttilä on kuitenkin aina arvaamaton. Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille T yhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 25,00 e /pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, h inta: 30,00 e /pari Olkapoletit H inta: 25,00 e /pari Olkavarren laatat H inta: 18,00 e /kpl Hihansuun laatat H inta: 21,00 e /pari Nimilaatat H inta: 15,00 e /kpl Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puh. Sen hankinnasta ja toimintakunnosta vastaa haltija eli asukas. 0440 344 112, faksi (09) 2522 9222 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi Palokuntaasematunnukset R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Jos se kaatuu tai tuli tarttuu verhoihin, saa tunnelma yllättäen ikävän käänteen. Palovaroitin on lakisääteinen varuste, joka kotiin ja vapaa-ajan asuntoon. Valistusaineisto puoli sivua pysty.indd 1 16.11.2010 9:35:49
Me olemme valmiita solmimaan samanlaisia sopimuksia toki myös muiden kanssa. Perusteena oli, että yhdenvertaisuusnäkökulman kannalta ei ole nähty perustelluksi, että joitakin verotettavia tuloja jätettäisiin sovittelussa huomioon ottamatta tehdyn työn laadun tai työn tekemisen kohteen perusteella. Pelastuslaitos on Helsingin kaupungin vanhin virasto. – Tunnemme oman yhteiskuntavastuumme ja tuemme aina tapauskohtaisesti eri toimijoita, hän toteaa. – Tällä tavalla pelastuslaitos hakee yhteiskunnallista laajuutta ja pelastustoimen toivotaan etsivän itselleen erilaisia yhteistyömalleja, joilla turvallisuusviestiä voidaan tehokkaammin viedä eteenpäin, hän sanoo. Juhlavuoden yksityiskohtia hiotaan vielä, mutta siihen tulee Lehtokankaan mukaan kuulumaan näkyminen päätukijan toimipaikoissa ja myös henkilöstön turvallisuuskoulutus. – Me tarjoamme omaa työtämme tuen vastineeksi. Pyrin kaikin voimin toimimaan palokuntien toimintaedellytysten parantamiseksi niin maaseudulla kuin myös kaupungeissa, linjaa Antti Rantakangas tulevaa kaksivuotiskauttaan sopimuspalokuntalaisten ykkösmiehenä. Pelastuslaitos juhlistaa toimintaansa näyttävästi, ja järjestää vuonna 2011 useita kaupunkilaisille suunnattuja yleisötapahtumia. Liittokokous valitsi Haapavedeltä kotoisin olevan 46-vuotiaan Rantakankaan yksimielisesti tehtävään. Vahvistamme asemaamme puheenjohtajavalinnan lisäksi myös laajentamalla kosketuspintaamme alueellisiin ja paikallisiin vaikuttajatahoihin, perustelee SSPL:n väistyvä puheenjohtaja Mauno Peltokoski liiton ratkaisuja. – Olemme jo vuosia tehneet tiivistä, käytännön yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, joten on luonnollista, että haluamme olla mukana myös juhlavuoden hankkeissa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos – alun perin Helsingin kaupungin palolaitos – perustettiin vuonna 1861. Antti Rantakangas SSPL:n uusi puheenjohtaja Sosiaalija terveysministeriössä valmistellaan työttömyysturvalakiin muutosta, jonka perusteella pelastustehtävissä toimivat sopimuspalokuntalaiset saisivat kuukaudessa 300 euron suojaosuuden työttömyysturvaansa. Vapaaehtoisen palokuntatyön lisäksi on useita muitakin tehtäviä, jotka ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä. Hallitusneuvos Esko Salo sosiaalija terveysministeriöstä kertoo, että lain valmistelu on käynnissä ja hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella. Yli viittäsataa sopimuspalokuntaa edustava liitto haluaa puheenjohtajaratkaisulla kehittää vaikutusmahdollisuuksiaan. Kansanedustaja Janne Seurujärvi (kesk.) teki asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen, johon edellinen sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä vastasi kieltävästi. – Olen näkyvässä puoluepoliittisessa asemassa, mutta puheenjohtajan tehtävän otan vastaan periaatteenani, että palokuntien etu on kaikkien suomalaisten etu. – Keskeinen lähtökohta on kaupunkilaisten tavoittaminen ja pelastuskoulu valjastetaan tähän näkyvästi mukaan. Lehtokangas painottaa, että HOK-Elannon kanssa tehty yhteistyösopimus ei ole keneltäkään muulta pois. Ennalta ehkäisevä turvallisuustyö ja oikea toiminta mahdollisissa vaaratilanteissa hyödyttävät kaikkia seudun asukkaita, HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi sanoo. mutta pienempiä tukisopimuksia on tarkoitus solmia vielä ennen juhlavuotta. Pelastuslaitoksen juhlavuoden päätukija on HOK-Elanto, jonka kanssa pelastuslaitos on tehnyt aikaisempina vuosina turvallisuusyhteistyötä. – Meidän kaupoissamme ja ravintoloissamme asioi päivittäin 250 000 henkilöä. Itse asiassa muitakin, Juhlavuoden tukisopimuksen allekirjoittivat toimitusjohtaja Matti Niemi (toinen vas.) sekä pelastuskomentaja Kari Lehtokangas (kolmas vas.). – Sopimuspalokunnat ovat suurten haasteiden edessä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok.) on esittänyt stm:lle suojaosuuden korottamista 300 euroon Sopimuspalomiehet saamassa suojaosuuden. 6 9/2010 H elsingin kaupungin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlavuoden päätukija on HOKElanto. Joka tapauksessa eduskunta käsittelee lakiesityksen tällä vaalikaudella. Tuen suuruutta Niemi ei kerro. Juhlavuoden mittavan ohjelman tukena yhteistyökumppaneiden merkitys on suuri. Näin vapaaehtoisesta palokuntatyöstä saatavat palkkiot eivät vähennä henkilön työttömyysturvaa. Antti Rantakangas ottaa vastaan SSPL:n puheenjohtajuuden ensisijaisesti palokuntalaisten toimintaedellytysten ja yleisen turvallisuuden parantamiseksi. HOK-Elanto haluaa hänen mukaansa olla mukana tukemassa yhteiskunnallisesti tärkeHOK-Elanto tukee pelastuslaitoksen juhlavuotta ää työtä. Mukana allekirjoitustilaisuudessa olivat myös suunnittelujohtaja Juha Ilvonen (ensimmäinen vas.) ja hallintopäällikkö Henri Nordenswan. – Lähivuosina pelastusalalla on odotettavissa sopimuspalokuntien kannalta merkittäviä muutoksia. – HOK-Elannon kanssa tehty sopimus korostaa pelastuslaitoksen ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä yhteiskunnallisesti keskeisessä turvallisuustyössä. Lehtokankaan mukaan yhteistyötä HOK-Elannon kanssa on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2011 jälkeen. Kansanedustaja Antti Rantakangas on valittu Suomen Sopimuspalokuntien Liiton (SSPL) uudeksi puheenjohtajaksi. Juhlavuoden osalta nyt solmittu yhteistyösopimus avaa uusia mahdollisuuksia tuoda toimintaamme ja turvallisuustietoa entistäkin lähemmäksi pääkaupunkiseudun asukkaita, pelastuskomentaja Kari Lehtokangas toteaa. – Me teemme lakisääteiset viranomaistyömme samalla tavalla kuin aikaisemminkin. (Kuva: Saara Vuorjoki)
Asuntoministeri haluaisi koko rakentamisvelvoitteen pois laista. Uusi virallinen nimi on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Vapaaehtoisina malleina toimivat palomiehet parikymppisestä eläkeläiseen. Liiton mielestä lakiesityksen valmistelussa ei ole otettu huomioon Väestönsuojaperiaatetta pohdittaneen selonteossa sopimuspalokuntien aseman ja toimintaedellytysten turvaamista. Pelastuslakiesitys on kokenut kovia, sillä marraskuun alussa sisäministeri Anne Holmlund (kok.) veti yllättäen esityksensä pois juuri ennen valtioneuvoston yleisistuntoa. Nimen pitkää muotoa ’Teknologian tutkimuskeskus VTT’ käytetään vain virallisissa yhteyksissä, esimerkiksi sopimusteksteissä. Ensimmäinen, vuoden 2010 kalenteri, tuotti Lastenklinikan infektio-osastolle yli 11000 euroa. VTT:n nimi muuttuu Lohjan palokunta ry. – Tässä vinkkiä maamme muillekin sopimuspalokunnille, hän ehdottaa. SSPL haluaa lain uuteen valmisteluun Sopimuspalokuntien Liitto vetoaa hallituspuolueisiin, että esitys uudeksi pelastuslaiksi palautettaisiin uuteen valmisteluun. VTT käyttää suomenkielisessä viestinnässään edelleen lyhytnimeä VTT. Käytännössä nimi on edelleen lyhyesti VTT. – Lakiin tulee ottaa kohta, joka luo edellytykset harvaan asuttujen alueiden palokuntien päivälähtöjen turvaamiseksi. Brankkarit taas lasten asialla Stadin Brankkarit ovat taas antautuneet kameran eteen lapsia auttaakseen. – Seuraavaksi tulemme hankkimaan jokaiseen asuntoon sammutuspeitteen ja keväällä, esimerkiksi talkoopäivänä järjestämme alkusammutusharjoituksen asukkaille, hän kertoo. 9/2010 7 H allituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi pyrittiin antamaan eduskunnalle marraskuun puolivälissä. Samalla asennusporukka hoiti tämän homman ja uuden lain myötä jokaiselle alkavalle 60 neliölle sijoitettiin uusi varoitin, ja näin 60 asunnosta 30:een tuli kaksi varoitinta, Lappeteläinen kertoo. Vuoden 2011 kalenterin teemana on arjen sankaruus. Näin on tapahtunut monissa Suomeen verrattavissa maissa ja tämä on välttämätöntä myös meillä, vaatii toiminnanjohtaja Isto Kujala SSPL:sta. Uusi laki antaa entistä paremmat mahdollisuudet kehittää tutkimuskeskuksen toimintaa. Sisäministeri ja asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ovat olleet erimielisiä väestönsuojarakentamisen periaatteista. Huumori on vahvasti matkassa kuvien hengessä ja mukana on salaperäisyyden lisäksi ripaus eleganttia asennetta. – Taloyhtiössämme asuu kaikenikäisiä ihmisiä, voidaan sanoa vauvasta vaariin. – Mielestäni pelastuslain tilanne on jälleen hyvä esimerkki huonosta lainvalmistelusta, jota esiintyy tämän päivän Suomessa valitettavan paljon. Alun perin uuden pelastuslain piti tulla voimaan vuoden alussa. Laki antaa VTT:lle esimerkiksi valtuudet sijoittaa toimintamenomäärärahaa, immateriaalioikeuksia ja käyttöomaisuutta VTT:n teknologiaan perustuviin yrityksiin, kehitysyhtiöihin, sen hallinnoimiin osakeyhtiöihin ja valtion osakkuusyhtiöihin. VTT:n nimi vaihtuu 1.12.2010 voimaan astuvan lain myötä. Tämä kansalaisille kirjaimellisesti elintärkeä asia täytyy järjestää lainsäädännössä. – Nyt varoittimet ovat jälleen toimintakuntoiset seuraavat kymmenen vuotta. Palokunnan puheenjohtaja ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Lappeteläinen kertoo, että silloin hankittiin varoittimet 10 vuoden litiumparistolla. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin ilmastointikanavien säätöjen yhteydessä varoittimet uusittiin ja työ hoidettiin nyt samalla, kun asennusliike nuohosi ilmastointikanavat. Kalenteria voi ostaa Helsingin pelastuslaitoksen keskuspelastusaseman valvomosta klo 8–20 ja eri yhteistyökumppaneilta niin kauan kuin kalentereita riittää.. Taloyhtiö huolehtii asukkaiden turvallisuudesta Lohjalla – Vain varoittimen säännöllinen testaaminen jäi asukkaan tehtäväksi. Näitä asioita koskevien neuvottelujen yhteydessä tulisi liiton mukaan myös sopimuspalokuntien asiat ottaa uudelleen käsittelyyn. Sisäasiainministeriön ja ympäristöministeriön erimielisyydet lain suojaustasoon liittyvistä kohdista ovat hiertäneet ministeriöiden välejä. – Tarjotkaa työtänne alueenne taloyhtiölle, varmasti turvallisuustarjoukseen tartutaan, Jorma Lappeteläinen toteaa. Lainmuutoksen taustalla on tavoite antaa VTT:lle entistä enemmän liikkumavaraa ja paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa. Asennustyöstä palokunta sai pienen korvauksen. ryhtyi tuumasta toimeen 10 vuotta sitten ja asensi palovaroitinsäädöksen jälkeen lohjalaisen Asunto Oy Laurintornin kaikille asukkaille palovaroittimet, jotka taloyhtiö asukkaille hankki. Idea lähti alun perin liikkeelle palomiesten halusta auttaa sairaita lapsia selviytymään sairaudestaan paremmin joko tarpeellisten sairaalalaitteiden avulla tai välillisesti parantamalla sairaalassa olon viihtyvyyttä. Kiistanalaista väestönsuojarakentamisen määräyksiä koskevaa esitystä ei tultane nyt muuttamaan, sen sijaan väestönsuojelun periaatteita pohdittaneen seuraavassa turvallisuusja puolustuspoliittisessa selonteossa. On omistusasuntoja ja myös vuokralla asuvia. Uusi laki ajanmukaistaa VTT:tä koskevan lainsäädännön vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja lainsäädännön vaatimuksia. Onneksi hallitus on esimerkiksi jätelain kohdalla osoittanut joustavuutta ja kykyä kuunnella perusteltuja muutosehdotuksia, Kujala muistuttaa
8 9/2010 Kerrostalon ylimmässä kerroksessa varastotiloissa sytytetty tulipalo aiheutti uhkaavan vaaratilanteen asukkaille Riihimäellä. Sammutustehtävän alkuvaiheeseen vettä oli hyvin käytössä, koska kohteessa oli kaksi säiliöautoa. Vasteena oli rakennuspalo keskisuuri ja lisätietoina kerrostalo ylin kerros oikeapuoli, porrashuoneessa savua. Pian tuli ilmoitus, ettei palavaan tilaan voinut edetä kovan kuumuuden takia. Riihi P3 oli kohteessa 11 minuuttia hälytyksestä ja heti perään kohteen saavuttivat HJ11 (1+5) ja HJ13 (0+2) Hausjärven yksiköiden hyvät miehistövahvuudet johtuivat siitä, että samanaikaisesti oli ollut käynnissä heidän harjoitusiltansa, johon myös Riihi P3 osallistui. Kaikki asukkaat evakuoitiin ja evaTeksti: Marko Villanen, palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kuvat: Kanta-Hämeen pelastuslaitos Katto kärsi vaurioita tulipalossa. Samalla kohdentui myös palava tila verkkokoppivarastoon saunan vieressä, johon Haus P11 sai sammutustehtävän. HJ11:n toinen sammutuspari toimi suojaparina. Vaarana oli jopa kymmenkerroksisen talon romahtaminen. Haus P11 sai tehtäväksi pelastustehtävän saunatiloihin, koska talossa oli saunavuorot käynnissä. H älytys kohteeseen tuli perjantaina 22. Saunojat pääsivät turvaan Ensimmäisenä kohteen saavutti R691 vahvuudella 0+2 neljä minuuttia hälytyksestä ja lisätietona varmistui, että näkyvää savua oli kuudennen kerroksen tasolta asti. Tehtävä oli haasteellinen, sillä palo oli ylimmässä kymmenennessä kerroksessa. Varsin pian tuli tieto, että saunojat olivat päässeet itse pois ja tilatkin saatiin nopeasti tarkastettua. lokakuuta klo 19:07:10. Riihimäki 11 oli kiinnittyneenä toisaalla hormipalon sammutustehtävään, joten kohteeseen hälytettiin: Riihimäki P3, Riihimäki 14, Keski-Uusimaa 81 ja 86, Hausjärvi 11, 13 ja Riihimäki 21 (VPK) sekä Riihimäki 691. 8 9/2010. Keski-Uudenmaan esimies otti mukaan myös KU83:n. KU81 saavutti kohteen klo 19:30. Talossa on maanpäällinen kellarikerros, kahdeksan asuinkerrosta ja ylimmässä kerroksessa on saunaja varastotilat. Porraskäytävän savuvahinkoja. Aluksi oli epävarmaa olivatko saunatilojen ikkunasta apua huutaneet päässeet pois. SeuraavaYlimmän kerroksen varasto sytytettiin tahallaan Kymmenkerroksisen talon julkisivu kallistui Riihimäellä na kohteessa oli viisi minuuttia hälytyksestä R 14 (0+1), joka aloitti R691 henkilöstön avulla P3:n käskystä perusselvityksen tekemisen. Tehtäväksi tuli ihmisten evakuointi ylimmistä kerroksista
Loppi 11:n toinen pari meni Haus P11:n alaisuuteen vaihtopariksi. Sammutuspari meni Loppi P11:n avuksi katolle raivaustehtäviin. Sen jälkeen jälkivartiointia tehtiin aamupäivään noin klo 10:00:een asti vakuutusyhtiön edustajan ja isännöitsijän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Paikalla oli pelastuslaitoksen, poliisin, perusturvan, vakuutusyhtiön, isännöitsijän ja seurakunnan edustajat. Heidän kanssaan sovittuaan tilasi jälkivahinkojentorjunnan. Palontutkinta on rajannut syttymisalueen ja tutkinnassa selvisi, että palo sytytettiin tahallaan. Kun saavuin kohteeseen sovimme operatiivisen johdon siirtymisestä minulle (RP3) ja Tengvall (RP30) vastasi yleisjohdosta. Seuraavaksi päiväksi sovittiin tiedotustilaisuus asukkaille sekä tiedotusvälineille läheiseen seurakuntakotiin. Palokuormaa oli myös verkkokoppivarastoille tyypilliseen tapaan runsaasti. Tuhopoltosta isot vahingot Kohteen sammutustyöt jatkuivat klo 03:00:een asti. Osastoiva seinärakenne päättyi yläpuoliseen betonielementtiin ja kattorakenteet olivat yhtenäisiä koko rakennuksen pituudelta. Saunaosastolla ollut pariskunta oli savun huomatessaan huutanut ikkunan kautta apua, mutta he pystyivät poistumaan toisen pukuhuoneen kautta. Loppi P11 sai tehtäväksi tehdä rajoituslinjan katon kautta palavan osaston osastoivan rakenteen yläpuolelle. Keski-Uusimaa 86 sijoitettiin kerrostalon takana kulkevalle kevyen liikenteen väylällä, josta se rajoitti palon leviämistä räystäsrakenteiden kautta talon toiseen päätyyn. Korkea rakennus haaste sammutustöille Palo syttyi ylimmässä asuttamattomassa kerroksessa omassa palo-osastossa, jonka paloovi oli kiinni. Tarjolla oli myös SPR:n sekä seurakunnan tarjoamaa kriisiapua. Palo aiheutti myös rakennuksen julkisivumuurauksen sortumavaaran, koska jo alkuvaiheessa muuraus kallistui kahden ylimmän kerroksen tasolta. Kohteeseen ilmoittautui myös palomestari Juhani Sudenmaa (RP304), jonka tehtäväksi sovittiin lisävesijärjestelyt sekä evakuoinnin, tilapäismajoituksen sekä kriisiavun järjestäminen ja myöhemmässä vaiheessa huollon järjestäminen kohteeseen. Poliisin kanssa sovittiin alueen eristämisestä ja he pyysivät paikallisen varuskunnan virka-apuosaston valvomaan eristettyä aluetta. Porrashuoneen toisella puolella olevasta varastosta pystyi näkemään kuinka palo oli sitä kautta leviämässä. Vahingot ovat huomattavat ja vasta osa asukkaista on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa. Alkuvaiheen operatiivisen johdon hoiti palomestari Pertti Tengvall, joka toimi palomestari Marko Villasen sijaisena. Lisähälytys Lisähälytyksenä kohteeseen hälytettiin Loppi 11 (1+4) kohteessa 20:05, Loppi 13 (0+1) kohteessa 20:06, Kanta-Häme 15 Turenki (1+3) kohteessa 20:18, Janakkala 13 (0+1) kohteessa 21:42 sekä Hämeenlinnan 16 (0+1) kohteessa 20:44. Suurelta osin tämä johtui siitä, että palo oli ylimmässä kerroksessa ja alkuvaiheessa alimmissa kerroksissa sitä ei havainnut muusta kuin paloautoista pihalla. Paikalla oli myös kaupungin tiedotuksesta vastaava henkilö, jonka kanssa sovittiin, että kaupungin internetsivuille perustetaan paloa ja rakennuksen kunnostuksesta sekä muusta informaatiosta kertova sivu. Palo pääsi kehittymään ennen sen havaitsemista. Myös poliisin palonsyyntutkija kävi sammutustöiden aikana kohteessa ja sovimme, että tutkinta alkaisi pelastuslaitoksen palonsyytutkinnasta vastaavan palomestari Harri Heikin kanssa seuraavana päivänä. Evakuointi sujui ripeästi ja ihmiset saatiin rauhallisesti pois rakennuksesta. Myös mahdollisen tuhopolton aiheuttama syttymissyy lisäsi palon kehittymisen vaihetta. KU P81 sai evakuoitua rakennuksen niin, että neljästäkymmenestä ovesta jouduttiin murtamaan vain kaksi. RP304 järjesti bussikuljetuksen paikalle ja ihmiset saatiin siirrettyä läheiseen seurakuntakeskukseen, jossa annettiin tilanteesta tiedotus asukkaille. Lisäksi lähin yksikkö oli kiinni toisessa tehtävässä ja ensimmäinen sammutustehtävään kykenevä yksikkö saavutti kohteen 13 minuuttia hälytyksestä. Paikalta vietiin neljä henkilöä tarkastettavaksi, joista kaksi oli yön yli tarkkailussa. 9/2010 9 kuointipaikaksi määritettiin alkuvaiheessa viereisen kerrostalon tilat. Vahinkojen korjaustyöt jatkuvat edelleen. Se oli turvallista tehdä, koska palo oli polttanut kattorakenteen ja palokaasut purkautuivat sieltä. Käytössä olleen pukuhuoneen ovi sekä ikkuna jäivät auki ja porrashuoneen ”hormivaikutuksen” johdosta kiinni suljetun palo-oven välistä tulleet palokaasut purkautuivat avoinna olleen oven ja ikkunan kautta ulos. Vaikeutena oli rakennuksen korkeus ja se, ettei nostolavoja saatu sijoitettua aivan rakennuksen viereen, jolloin ylettymä olisi ollut tehokkaampi. Evakuointi sujui ripeästi Alkuvaiheessa palavia palokaasuja oli kuudennen kerroksen tasanteella asti. Riihimäen VPK R21 (1+2) sai tehtäväkseen perustaa vesiasema noin 500 metrin päähän kohteesta. Korkean rakennuksen katto loimotti liekeistä pimeässä illassa.. Veden syöttöön käytettiin kohteeseen ensimmäisenä tullutta R14:ää ja sen kuljettajaa, joka myös jo varhaisessa vaiheessa ylipaineisti porrashuoneen. RP30 oli yhteydessä isännöitsijään ja vakuutusyhtiöön. Toisaalta harjoitusillasta johtuen yksiköiden lisäksi paikalle saatiin normaalia nopeammin henkilöstöä. Varuskunnasta virka-apua R691:n hoitaja vastasi lääkinnällisestä johtamisesta ja kohteeseen tilattiin yksi sairaankuljetusyksikkö lisää. Oman lisäongelman aiheutti myös liian lähelle tullut utelias yleisö, jonka pelastushenkilöstö joutui poistamaan lisähenkilövahinkojen estämiseksi. Noin kaksi tuntia hälytyksestä päästiin poistamaan sammutusvesiä porrashuoneesta. Taktisesti palo saatiin rajattua syttymisosastoon. Kanta-Häme P15 sai tehtäväkseen lisäveden vuoroajojärjestelyt; myöhemmässä vaiheessa myös Hämeenlinna 16:n sijoittelun ja käytön varmistamaan ja rajamaan paloa talon etupuolelta. Tämän seurauksena ensimmäinen sammutuspari pystyi etenemään ylimpään kerrokseen ilman paineilmalaitetta
Työaika on maailman paras ja palomiestyöstä maksettava ansio on kunta-alan keskitasoa. Näissä keskusteluissa suomalaiset palomiehet ovat olleet ylivoimaisia voittajia työajan osalta. Voimassa oleva työaikalaki lähtee kaksijakoisesta ajan käsitteestä: työja vapaa-ajasta. Puhutaan päivittäisestä tai vuorokautisesta työajasta, jolla tarkoitetaan vuorokaudessa tehtävän työn enimmäismäärää. 10 9/2010 Teksti: Pekka Vänskä, pelastusjohtaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos K un erimaalaiset palomiehet tapaavat toisiaan puheissa käsitellään ainakin kahta asiaa: palkkaa ja työaikaa. Työaika jakaantuu säännölliseen työaikaa ja muuhun työaikaan. Sitä ennen työajasta päättäminen oli kuntien oma asia ja kuntien vapaasti päätettävissä. Työmarkkinaosapuolet tekevät työajasta sopiSuomen palomiehillä on maailman PARAS TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ Nykymallilla jatketaan, ellei parempaa esitetä 10 9/2010. Vastaavasti puhutaan viikoittaisesta ja vuotuisesta työajasta. Perusmuoto on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ainoa asia, missä suomalainen palomies selvästi häviää muiden maiden ammattiveljille, ovat eläke-edut, mutta niistä ei ole puhe nyt. Riittää kun tunnit tasoittuvat jakson kuluessa määrättyihin enimmäismääriin. Se mikä ei ole työaikaa on vapaa-aikaa. Tämän johdosta yritetään työuria pidentää, sillä kansantalous ei kestä, jos liian moni on eläkkeellä tai tekemättä ansiotyötä. Tästä seuraava muoto on niin sanottu jaksotyö. Ratkaiseva asia oli, kun päätettiin, että työaikalakia sovelletaan myös virkasuhteessa oleviin palomiehiin. Tässä kirjoituksessa käsittelen työaikaa vain suppeasta – työaikalain mukaisesta näkökulmasta. Työaikalaki tuntee neljä säännöllisen työajan muotoa. Pitkät perinteet Palomiesten työajalla ovat pitkät perinteet, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen palomiesten työaikaa on säädelty lailla. Baltian maissa työaika on samankaltainen, mutta palkka on ihan jotain muuta. Kolmas säännöllisen työajan muoto on työja virkaehtosopimuksilla sovittu säännöllinen työaika. Työaikaa voidaan käsitellä monesta näkökulmasta. Tämä on Suomessa vallitseva käytäntö. Nyt työaikakeskusteluihin on tullut mukaan uusi elämänkaaren mukainen työajan käsite. Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan päivittäisen ja viikoittaisen työajan yhdistelmää. Siinä viikkotyöaika on sama, mutta päivittäinen työaika voi vaihdella. Talousoppineet ovat todenneet, että liian monella työntekijälle työura jää alle 40 työvuoden
Heti kun sellainen esitetään, olen valmis sen hyväksymään. Voidaan teoreettisesti ajatella, että tehokkuutta lisätään tehostamalla työvuoron toimintaa – tarkastamalla kohteita ja valistamalla ihmisiä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta olisi perustellumpaa kasvattaa nykyistä viikkotyöaikaa nykyisestä. Näkemykseni on, ettei EU:n kannanotosta ole tulossa merkittävää uhkaa suomalaiselle palomiesten työaikajärjestelmälle. Siinä työsuojeluviranomaiselta anotaan lupaa työaikalain päivittäisen ja/tai viikoittaisen työajan ylittämiselle. Jos taloudellinen ahdinko kuntapuolella jatkuu, joudutaan pohtimaan, tulisiko palomiesten viikkotyöaikaa kasvattaa nykyisestä. Tässä ajattelumallissa valmius on keskeinen suorite, koska sillä saadaan tehokkaammat tulokset kuin pelkästään palotarkastamalla ja valistamalla. Voi pelkistetysti sanoa, että 98 prosenttia työntekijöiden työajasta päätetään työmarkkinaosapuolten työja virkaehtosopimuksilla. Kaatuneessa esityksessä työpaikalla tapahtuvaa päivystystä ei laskettaisi työajaksi, jos ei muuta sovita. Suomessa lääkärit ovat jo ottaneet käyttöön tämän mallin. Jos työnantaja haluaa uudistaa pelastustointa merkittävästi, se onnistuu vain jos palomiesten nykyistä työaikamallia samalla muutetaan. Työaika poikkeusluvalla Palomiesten säännöllinen työaika on päätetty lähes koko sodan jälkeiseltä ajalta työsuojelun poikkeuslupajaoston päätöksin, vaikka työaikalain vaihtoehtojen lisäksi myös vaihtoehtoisia työmarkkinaosapuolten sopimia työaikavaihtoehtoja olisi tarjolla. 9/2010 11 muksia, työaikalain mahdollistamissa rajoissa. Työnantajapuolella ajatusmalli on ottaa työvoimasta kaikki teho irti. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan korostaa, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa vähemmän vahinkoja, vähemmän loukkaantuneita ja vähemmän kuolleita. Tällä olisi merkitystä sopimuspalokuntalisille ja ammattipalomiehille ns. Ja tähän pitäisi varautua. Valmius keskeinen suorite Työnantajapuoli kokee nykyisen työaikamallin siedettäväksi. Siksi työaikamallin muuttaminen olisi portti uudistuksille. sivutöiden osalta. poikkeusluvanvarainen työaika. Lääkäreiden päivystysaikaa ei lasketa työajaksi, mutta heille suoritetaan päivystyksestä kohtuullinen korvaus. On yhteiskunnallisesti tehokkaampaa kasvattaa työvuoron valmiusja reagointikykyä kuin lisätä palotarkastuksia ja valistusta. Siksi nykyinen 24 tunnin vuorokausijärjestelmä 42 tunnin viikkotyöajalla ja 12 tunnin niin sanotun aktiivityöajan rajauksella sopii palomiehille erittäin hyvin. Tarkastusja valistustöitä on tehty huonolla motivaatiolla, koska niiden vaikuttavuuteen palomiehet eivät usko. Käytännön havainnoinnin perusteella uskallan sanoa karkeasti yleistäen, että palomiehet haluavat mahdollisimman pientä työsidonnaisuutta ja mahdollisimman vähän muita kuin hälytystehtäviä. työtunnit myös eri työnantajien osalta yhteen. inactive time) lasketaan vain osaksi (Saksassa) tai ei ollenkaan. Jos pelastustoimen sisältöä halutaan uudistaa, tulee sisällön muutoksen olla niin merkittävää ja uskottavaa, että on tarpeen samalla muuttaa myös palomiesten työaika sellaiseksi, joka sallii muutakin kuin pelkän valmiudessa olemisen. Työntekijäpuolella työelämää ajatellaan usein niin sanottuna kujanjuoksuna, josta tulisi selvitä ulos mahdollisimman nopeasti ja pienin vaurioin. Pelin voittaja on se, jolla on lyhyin työaika ja -ura. En usko, että päivystysajan käsitteellä on vaikutusta Suomeen. Siksi niitä ei käytetä aluelaitoksissa yhtä lukuun ottamatta. ”Voidaanko työvuoron puitteissa yleensä tehdä palotarkastuksia ja valistustoimia. Se on ns. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnan (tällä tarkoitan vain palotarkastuksia ja valistustoimintaa) vaikuttavuus yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on vähäistä tutkimusten mukaan. Suomalaisessa työajan käsitteessä kaikki työpaikalla vietetyt työtunnit ovat työajaksi laskettavia tunteja. Suomen pelastustoimen kannalta muutoshankkeessa on kaksi mielenkiintoista seikkaa. Toisin on tilanne jo Keski-Euroopan palomiehillä. Työajan lyhentäminen ei tule enää kysymykseen, sillä viikkotyöajan lyhentäminen nykyisestä lisäisi laitosten kustannuksia merkittävästi ilman, että laitosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyisi. Keskitetysti sovitut työaikavaihtoehdot eivät ole kuitenkaan tyydyttäneet paikallisia tarpeita. suositussopimuksia, mutta aluehallintoviranomaisen alaisuudessa toimivat työsuojelun poikkeuslupajaostot päättävät itsenäisesti poikkeusluvan ehdoista. Siellä kaikkia työtunteja ei lasketa työajaksi, mutta ne silti korvataan. Pitää palotarkastaa Voidaanko työvuoron puitteissa yleensä tehdä palotarkastuksia ja valistustoimia. Jos tämän portin kautta ei kuljeta, niin uudistukset eivät onnistu. Toiseksi Euroopan komissio haluaa, että työntekijän työsuojelun kannalta tulisi laskea kaikki ns. Sellainen työaikajärjestelmä, joka täyttää nämä ehdot, hyväksytään palomiesten keskuudessa. Uudistukset onnistuvat jos palomiesten sitoutuminen työhönsä lisääntyy. Miksi. Parempaa työaikamallia odotellessa, jatketaan nykyisellä. Nykyinen työaikamalli koetaan työnantajapiireissä liian jäykäksi eikä se edistä palomiesten sitoutumista muuhun työhön kuin hälytystoimintaan. Jos pelastustoimen asemakohtainen hälytysfrekvenssi on yli kolme hälytystä vuorokaudessa, on todennäköistä, että tarkastusja valistustoiminta keskeytyy. Jos mikään edellä mainituista säännöllisen työajanvaihtoehdoista ei sovi, niin on olemassa neljäs säännöllisen työajanmuoto. EU yrittää muuttaa työaikadirektiiviä Euroopan Unionilla on hanke muuttaa voimassa olevaa työaikadirektiiviä. Ensinnäkin kyse on työajan käsitteestä. Esimerkkinä mainittakoon voimassa olevan Kuntien teknisenalan työja virkaehtosopimuksen liitteissä esitetyn pelastusalan säännöllisen työajan vaihtoehdot. Vastauksena edellä esitettyyn kysymykseen on se, että teknisen sopimuksen liitteissä tarjotut vaihtoehdot, poikkeuslupavaihtoehtoa lukuun ottamatta, eivät tyydytä kummankaan paikallistahon todellisia tarpeita. Mitkä ovat sitten paikallistason todelliset tarpeet. Tästä työajasta työmarkkinaosapuolet eivät voi sopia. Muutoshanke on kertaalleen kaatunut ja nyt viritellään uutta hanketta muutoksen läpiviemiseksi. Käytännön elämästä voi jo todeta, että raskaan liikenteen kuljettajat ovat jo tällaisessa kokonaistyöajassa, mutta työskentelyä pelastustoimessa ei lasketa siinä kokonaistyöaikaan. Työtahti ja -teho ovat kuvaavia sanoja. Suora vastaus, että kyllä voi ja pitääkin.” 9/2010 11. Palomiesten nykyisestä työajasta puolet on työajaksi laskettavaa niin sanottua päivystystyötä. Muualla Euroopassa päivystysaika (ns. Suora vastaus, että kyllä voi ja pitääkin. Mitä vähemmän vahinkoja, mitä vähemmän loukkaantuneita ja mitä vähemmän kuolleita, sitä turvallisempi yhteiskunta on. Heillä on korkeintaan oikeus tehdä ns. Tehostuminen on ollut kymmenen viime vuoden aikana aika kevyttä. Siitä voidaan maksaa kyllä korvaus, vaikka se ei olisi työaikaa. Työaika ja työtuntien korvaaminen palomiehelle ovat kaksi eri asiaa muualla Euroopassa. Onko lähitulevaisuudessa tulossa parempaa työaikamallia, en osaa sanoa, koska en vielä havainnut missään sellaista työaikamallia, joka olisi parempi ja järkevämpi työaikamalli kuin Suomen palomiesten nykyinen työaikamalli
480000 euroa, osa valtiolta Kemikaalintorjuntayksikön yhteishankintaa alettiin suunnitella toukokuussa 2008. Yhteishankinnan tulos kemikaalintorjuntayksikkö KU38 vasteisiin joulukuussa K errankin on positiivista tiedotettavaa. KU38 lähtee keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin. Kuvasta puuttuvat palomestari Timo Tähtinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja palomestari Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistyö tehostaa pelastustoimintaa riippumatta siitä, millä alueella onnettomuus on tapahtunut. – ”Naapuriapua” annettiin viime vuonna 307 kertaa ja vuosina 1995–2009 yhteensä 5748 kertaa. Varusteita lisätään kokemusten ja tarpeiden mukaan. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Tällä puolella on jo täyttä, mutta käyttötilasta on vielä noin 20 prosenttia vapaana. Yhteistoiminta on maailman vaikein asia, mutta Uudellamaalla pelastuslaitosten yhteistyö toimii hyvin. Vaarallisia kemikaaleja liikkuu miljoonia tonneja vuodessa. Alueella sijaitsevat liikenteen valtaväylät ja paljon kemikaalituotantoa. Hankkeen Vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat sen verran harvinaisia, että noin puolen miljoonan euron investointi erikoisyksikköön on liian iso yksittäiselle pelastuslaitokselle. – Yksikään pelastuslaitos ei selviä suuronnettomuustyyppisestä tilanteesta yksin. Tämä on varmistettu hätäkeskusten ohjeistuksella, kertoo pelastusjohtaja Jorma Lilja Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. ”. Alueen itäisin kunta on Ruotsinpyhtää, pohjoisimmat Hyvinkää ja Mäntsälä sekä läntisin Hanko. Meritse tulevissa konteissa voi muhia yllätys pitkän laivamatkan jälkeen. Yhteistyötä on tehty hankittaes sa muun muassa lämpökameroita, pelastusyksikköjä ja virka-asuja. KU38:n toiminta-alueella on noin 1,55 miljoonaa asukasta. Alue kattaa 31 kuntaa ja lähes koko EteläSuomen. Haluamme tuoda turvallisuutta arkeen ja KU38 tukee tätä työtä, iloitsee pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhdessä kemikaalintorjuntayksikön. Yhteinen kemikaalintorjuntayksikkö on ensimmäinen hankinta, johon jokainen pelastuslaitos osallistuu maksajana. Uusi liikkuva kemikaalin torjunta yksikkö KU38 palvelee kontteja täydentävänä ensisijaisesti kyseisten pelastuslaitosten 31:tä kuntaa, mutta apua annetaan tarpeen tullen kuntarajojen ylikin. Pelastuslaitosten yhteistoimintasopimus on lunastanut paikkansa, Lilja jatkaa. 12 9/2010 Voimalla neljän laitoksen Kuvassa kemikaaliyksikön hankintatyöryhmän jäsenistä palomestari Raimo Laakso ja ylipalomies Ari Laatikainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä paloesimies Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastulaitokselta. Alueella on noin sata vaarallisten aineiden tehtävää vuodessa. Pelastuslaitosten isäntäkunnat ovat Espoo, Helsinki, Porvoo ja Vantaa
Tavoitteena on täydentää varustusta vaarallisten kaasujen mittauskalustolla, jota tarvitaan esimerkiksi tehdaspaloissa. Käyttökohteita ovat esimerkiksi viemäriverkostoon joutuneet syttyvät kaasut tai huoltoasemalla kaivoon lorahtanut bensiini. Langattomalla yhteydellä voimme tarkkailla pitoisuuksia jopa kilometrin päästä ja helpottaa evakuointisuunnitelmia, palomestari RaiErilaisia kemikaalipumppuja on kolme, joista kaksi EX-suojattuja. Kunkin pelastuslaitoksen osuus on tasajaolla 89500 euroa. Kaluston hankinnassa konsultoimme Pelastusopistoa, joka järjesti myös pelastuslaitosten henkilöstölle yksikön kalustoon perustuvan räätälöidyn kurssin, kertoo palomestari Raimo Laakso Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. 80-asteinen kaukolämpövesikään ei ole ongelma. KU38 vie erikoiskalustoa paikalle, jossa ensimmäiset pelastusyksiköt ovat yleensä jo alkaneet hoitaa onnettomuutta. Ylipalomies Antti Laatikainen esittelee harvinaista vesiturbiinikäyttöistä savutuuletinta. Reikälevyjen ja hyllyjen ansiosta tiloja on helppo muunnella. Osa budjetista on vielä käyttämättä ja varustusta täydennetään kokemusten ja tarpeiden mukaan. Vielä ei ole eritelty yksittäisten kuntien maksuosuutta. Imuletkujen erikoisvalmisteiset adapterit maksavat. Nämä soveltuvat käyttöön räjähdysvaarallisissa tiloissa. Letkut ovat antistaattisia ja tietysti kemikaalinkestäviä. budjetti on 480000 euroa, josta valtion osuus 122000 euroa. Yksikön paikalle vievät käyttävät autoa ja opastavat pelastustoimen johtajaa yksikön käytössä. Keskeinen sijainti Vantaalla Helsingin pelastuslaitoksen asema 5 Malmilla oli toinen vaihtoehto KU38:n sijoitukselle. Pelastusopisto konsultoi – Kemikaalisukellus kuuluu kaikkien pelastajien peruskoulutukseen ja järjestämme lisäksi täydennyskoulutusta. Vantaan pelastuskeskus eli asema 3 valittiin keskeisemmän sijainnin takia lähellä valtaväyliä. – KU38:ssa on muun muassa vaarallisten aineiden torjuntaan soveltuvaa pumppaus-, tuuletusja mittauskalustoa sekä kymmenen kemikaalisuojapukua. Haastavinta ovat olleet erikoinen kalusto ja siirtopumput. Syttyvän kaasun poistoimureita on kaksi.. Tarvittaessa Malmilta tulee miehitys KU38:aan, jos Vantaalla kaikki ovat hälytyksessä. Laatikainen on ollut rakentamassa yksikköä. KU38 on minuutin lähtövalmiudessa ja kohteeseen lähtee aina mukana kahden hengen miehistö, joka tuntee auton erityislaitteet. – Koritehtaan kanssa kaikki on toiminut hyvin. Raimo Laakso kannattelee noin viiden tuhannen euron varustelaatikkoa. 9/2010 13 Pelastuskalusto & -varusteet Sähkökeskusmoduuli Rasvapalomoduuli Langallinen kaukosäädin Sähkökeskusmoduuli Alkusammutuskärry Sisältää kaiken tarvittavan alkusammutuskoulutukseen! Kärry on erittäin tasapainoinen ja helppo vetää Saatavana 6 erilaista helposti vaihdettavaa moduulia: sähkökeskus-, rasvapalo-, paperipalo-, spraypullo-, PC-moduulija roskakorimoduuli Kaikki koulutukseen tarvittava varustus! TOIMINTA-ALUE JA ASUKASMÄÄRÄT: -Helsinki noin 590000 -Keski-Uusimaa noin 420000 -Itä-Uusimaa noin 95000 -Länsi-Uusimaa noin 444000 Yhteensä toiminta-alueella asuu 31 kunnassa noin 1,55 miljoonaa asukasta. Omalla toiminta-alueella yksikkö voidaan hälyttää myös ensilähtöön. Alueella on noin 100 vaarallisten aineiden tehtävää/vuosi, öljyntorjuntatehtäviä noin 1200/vuosi
Myös kemikaalisuojapuvut loppuvat helposti kesken ja lisäreservi on tarpeen, jos nämä saastuvat. Tehtäviä on kuitenkin suhteellisen harvoin. – Vastaavaa pelastuslaitokselle tehtyä liikuteltavaa yksiköä ei tietääkseni Suomesta löydy, Laakso kertoo. Autosta löytyy myös 60 kVA:n generaattori ja 8 barin komp ressori, jonka virtaus on 2000 litraa minuutissa.. Riski vastaavaan onnettomuuteen on todellinen. – Yhtään virkaa ei ole lisätty, joten tehtävän aikana kaksi henkeä on poissa asema 3:n vahvuudesta. Takalaitanostin helpottaa työskentelyä. Laite soveltuu hyvin pieniin vuotoihin ja steriileihin tiloihin. – KU38 soveltuu myös osaan öljyntorjuntatehtävistä. mo Laakso kertoo ja jatkaa. Länsi-Uudellamaalla on paljon kemianteollisuutta, päätiet ja junarata. Taantuma viivästi projektia, mutta toukokuussa 2008 perustettiin viiden hengen työryhmä viemään asiaa eteenpäin Raimo Laakson vetämänä. KU38 on omiaan esimerkiksi tilanteessa, jossa viemäriverkostoon on joutunut syttyviä kaasuja tai huoltoasemalla on lorahtanut kaivoon kymmenen litIdea hankkia kemikaalintorjuntayksikkö syntyi helmikuussa 2005. Paloesimies Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on tyytyväinen hankintaan. Idea ruotsalaisilta Erilaisten keräysastioiden vetoisuus on yhteensä 2700 litraa. Pienenä laitoksena Itä-Uusimaa hyötyy ehkä eniten. 14 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet TAMREX OY Tur vesuonkatu 7 TAMPERE Puh. Voimme jatkaa lisäavun turvin keikalla pitempään. Alueella sijaitsee muun muassa Neste Oilin jalostamo. Näytöstilaisuudessa tukittiin kuvitteellinen ammoniakkivuoto trukin puhkaisemasta säiliöstä. KU38:ssa on varusteita, joita löytyy kyllä muualtakin, mutta ne ovat hajallaan. – KU38 tuo ison avun käytännön työhön. Veti hiljaiseksi, kun ajatteli, että meillä Suomessa ei ole operatiivisessa käytössä yhtään vastaavaa yksikköä, palomestari Raimo Laakso muistelee. Meilläkin on vahingontorjuntakontteja, mutta varustus ei ole näin ajan tasalla, Lallukka kertoo. Mittalaitteita tarvittaisiin muutenkin lisää kemiallisten aineiden määrittelyyn. Epämääräisten sotkujen imemiseen on kuitenkin paljon kalustoa myös kaupallisella puolella eli tästä ei tule yleinen jäteauto, Raimo Laakso vakuuttaa. KU38:n alustana on 340 hv:n Volvo FM9. Tukipalat helppoon ja nopeaan stabilointiin! KU38:ssa on kymmenen kemikaalisuojapukua, viidet paineilmalaitteet ja monipuoliset paikkausvälineet erilaisia vuotoja varten. – Kun lähestyimme onnettomuuspaikkaa, niin siellä oli jonoiksi asti kemikaalintorjuntayksiköitä ja kalustoa. Korityöstä vastaa Sammutin Oy. (03) 3142 1500 Fax (03) 3142 1524 e -mail: tamrex@tamrex.fi Internet: www.tamrex.fi O n A i k a a j a t e l l a raskaasti! Ainutlaatuinen OCTOPUS-järjestelmä yhdistää nostotyynyt, hydraulityökalut ja tuentavälineet raskaspelastuksessa toimivaksi kokonaisuudeksi. Kuvan rosterinen 180 litran keräysastia toimii alipaineimulla. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ryhmä tutustui Ruotsin Helsingborgissa sattuneen massiivisen rikkihappovuodon pelastustöihin. Suomessa asia pantiin vireille heti ja yksikön tarve ymmärrettiin
9/2010 15 Pelastuskalusto & -varusteet Oy SCAN-AUTO Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi KU38:n kymmenen kemikaalisuojapukua ovat arvokas lisäreservi. Monet myrskyt läpikäyneet kontit ovat riski, jos huonosti kiinnitetyt tavarat tai aine ovat menneet sekaisin. Yhteistoimintaa seurataan jatkuvasti ja sen tiimoilta kokoonnutaan säännöllisesti. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistoimintasopimus pohjautuu perustuslakiin. Teoreettinen elinkaari on 7–8 vuotta hyvin huollettuna, mutta puku voi mennä käyttökelvottomaksi yhdelläkin keikalla. – Kemikaalintorjuntayksikkö on hyvä suunnannäyttäja yhteistyössä. Vanhoja pukuja voi käyttää harjoitteluun. KU38:ssa on monipuolinen paikkausja pumppauskalusto. Pelastuslaitosten yhteistoiminta perustuu lakiin. Toiminta-alueen pääteiden varrella on runsaasti pienja suurteol lisuutta. Riskit lisääntyvät aina, kun liikenne kasvaa esimerkiksi Vuosaaren sataman lastausterminaalissa. Kilpilahdessa on myös oma hyvä tehdaspalokunta. Tuhannen litran IPCkontit ovat työllistäneet paljon. Sen opimme, että tällainen projekti vaatii päätoimisen vetäjän. Vuonna 2007 toimintaa laajennettiin kattamaan kaikkia Uudenmaan alueella sijaitsevia kuntia. Ongelma voi matkata toiselta puolelta maapalloa. Kilpailuttaminen ja hankinta ovat kankeita kunnallishallinnossa. Kokeilun ja myönteisten kokemusten jälkeen toimintaa jatkettiin vuonna 1996. – Itse raideliikenteen kanssa ei ole niinkään ollut ongelmia. KU38:n vasteisiin lisätään myös Porvoon Kilpilahti, jossa on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Käytännössä onnettomuustilanteessa hälytetään lähimmät sopivimmat yksiköt paikalle kuntarajoista riippumatta. Yhden puvun hinta lähtee noin 2500 eurosta. Viimeisin yhteistoimintasopimus on vuodelta 2007. Dekontaminaatiosuihku kuuluu KU38:n vakiovarusteisiin. Alueel la on paljon ammoniakkia käyttävää teollisuutta. raa bensiiniä. Tavallisessa sammutusyksikössä on 2–3 pukua. Pelastuslaitokset korvaavat saamansa avun toisilleen kerran vuodessa niin sanotulla tasauslaskutuksella. Onnettomuus voi matkata toiselta puolen maapalloa – Kauttakulkutermiaalit ja paikalliset onnettomuudet ovat iso riski alueella. Oppia on tullut kantapään kautta, mutta paljon uuttakin olen oppinut esimerkiksi pumppauskalustosta, palomestari Raimo Laakso kuvailee. Rikkidioksidilastissa kehä III:lla kulkevat rekat ovat realistinen riski, Laakso luettelee. Myös teollisuuden hydrauliikkaöljyä voi olla valunut hankalaan paikkaan tai trukki on puhkaissut ammoniakkisäiliön. Operatiivinen yhteistoiminta aloitettiin vuonna 1995 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kesken
Se on antanut myös hyvät mahdollisuudet testata tuotteita vaativissa olosuhteissa. Erityisesti monipotilastilanteissa lämmin, valaistu tila on ensihoidon välttämätön edellytys ja henkilökohtaiset kylmäsuojat voivat ratkaista kuljetusta odottavien potilaiden kohtalon, Harve painottaa. Pelastuslaitos laati myös kylmäsuojauskaluston hankintasuunnitelman ja pelastuslaitoksen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa kylVapepan seminaarissa esiteltiin Lapin pelastuslaitoksen kylmäsuojausvälineistöä Kylmäsuojaukseen satsataan Lapissa Vaunun ja varusteiden suunnittelun erikoisosaamista Teksti: Martti Soudunsaari, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos 16 9/2010. Seminaari on tarjonnut hyvät puitteet asiantuntijoille, viranomaisille, vapaaehtoisille ja yrittäjille syventää kylmäsuojauksen osaamista. Potilaan riisuminen tutkimusta ja hoitoa varten ei tule kysymykseen kylmissä olosuhteissa. 16 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet V apaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on parinkymmenen vuoden ajan järjestänyt syksyisin Lapissa pelastuspalveluseminaarin, joka on vapaaehtoisten lisäksi koonnut yhteen myös poliisin, pelastustoimen, rajavartioston, sosiaalija terveystoimen sekä puolustusvoimien edustajia. – Palelu on potilaalle kipuun verrattava kuormittava tekijä ja lämmön kehittäminen esimerkiksi lihasvärinällä, on raskas fyysinen suoritus. Varustehankintaa lahjoitusvaroin Lapin pelastuslaitos yhdessä Tunturi-Lapin (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) terveyskeskusten kanssa hankki ensimmäisen kylmäsuojausvaunun varusteineen vuonna 2009. Ruumiinlämmön huomattava lasku voi romauttaa veren hyytymisjärjestelmän, hän toteaa. Seminaarien kestoaihe on ollut potilaan kylmäsuojaus, varusteiden ja kaluston kehittäminen kylmäsuojaukseen sekä kylmäsuojausvarusteiden hankinta. – Työskentely kylmässä tekee auttajan kömpelöksi, alentaa harkintakykyä ja työskentelymotivaatiota. – Vaatimatonkin vamma, esimerkiksi nilkan murtuma, voi tehdä potilaan liikuntakyvyttömäksi ja altistaa hänet jäähtymiselle, hypotermialle, sanoo Inarin kunnan terveyskeskuslääkäri Pekka Harve
info@?nnsa.?. Suuronnettomuustilanteissa kylmäsuojausvaunu siirretään kohteeseen. Pelastuslaitoksen hankintasuunnitelmissa on vielä yksi kylmäsuojausvaunu, jonka sijoituspaikka tulee olemaan Kemi-Tornion seutukunta. Kolarin (Ylläs), Kittilän (Levi) ja Inarin (Saariselkä) alueen kaikista palokuntien tehtävistä 60 prosenttia on ensivastetai ihmisen pelastustehtäviä (Lähde: Pronto/v. 0290 074 120 Varasto/myynti Punasillantie 24 40950 MUURAME puh. Näiden vaunujen sijoituspaikat ovat Kittilässä Levin paloasema ja Ivalon paloasema. Kylmäsuojausvaunussa on varusteet 120 potilaalle. > Valmistaja Heat-It Oy Rovaniemellä mäsuojauskaluston hankinta olisi vienyt useita vuosia. 0290 074 140 Korjasmäenkatu 9 20360 TURKU puh. 9/2010 17 Kylmäsuojausvaunu – Hypotermia Rescue Unit > Kippaava, jarrullinen kalustovaunu varusteineen painaa 1300 kg, > Aukeaa sekä takaa, edestä että sivuilta, > Kylmäsuojausvarusteet 120 henkilölle. PARATECH HINNAT LASKIVAT ENSI VUODEKSI 15%, NÄISTÄ VIELÄ HUIMIA ALENNUKSIA LOPPUVUODEN HANKINNOILLE. Matkailun merkitys ja sen kasvu viimevuosina sekä siihen liittyvät suuret kausivaihtelut asettavat pelastustoimelle erityisvaatimuksia ja –valmiuksia. Teltassa voidaan kerrallaan hoitaa ja saattaa kuljetuskuntoon kymmenen potilasta. Varusteet on pakattu laukkuihin, jotka ovat helposti liikuteltavissa ja siirrettävissä tarvittaessa vaikka helikopteriin. Onnettomuuden sattuessa keskeisimmät haasteet vaativissa olosuhteissa liittyvät potilaan suojaukseen, kuljetusjärjestelyihin ja ensihoitoon. Lahjoituksen myötä kylmäsuojauksen valmius parantui merkittävästi. LASKIMME HINTOJA! LOPPUVUODEN ALENNUKSET JOPA 45% OTA YHTEYTTÄ MYYNTIIMME! Myynti Tiilenpolttajankuja 6 01720 VANTAA puh. Lisäksi koritehtaalla on parhaillaan valmistumassa suuronnettomuuskontti (Arctic Rescue Base Camp), joka varustetaan muun muassa kylmäsuojausvälinein ja raskaan kaluston liikennepelastusvälinein. Osa vaunun laukuista sijoitetaan ensilähdön autoihin, koska todennäköisin tarve liikenne-, maastoliikenneja ensivastetehtävissä on 2–5 henkilön kylmäsuojaus. 0290 074 130 www.?nnsa.. Helsinkiläisen Reijo Rautauoman säätiö lahjoitti Lapin pelastuslaitokselle syksyllä 2010 kaksi kylmäsuojausvaunua varusteineen, lahjoituksen arvo 90000 euroa. Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikkien kuntien kanssa. Samassa yhteydessä pelastuslaitos omana hankintana hankki yhden vaunun, jonka sijoituspaikka on Kemijärvi. Nopeasti käyttöön Kylmäsuojausvaunussa on nopeasti, 6–7 minuutissa paineilmalla pystytettävä ensihoitoteltta, joka saadaan noin 10 minuutissa lämpimäksi tehokkaalla öljypoltinlämmittimellä. Potilaan ja onnettomuuden uhrin kannalta kylmäsuojauksen tarve Lapissa on suurimman osan vuotta. 2006–2008 maalis–huhtikuun aikana). Näistä 60 on hypotermiapusseja makaaville potilaille ja 60 kpl kävelevän potilaan hypotermia-asuja (hupullinen viitta, kenkien päälle vedettävät suojatossut), > Kaikki asut pakattu kasseihin, joten ovat helposti liikuteltavia, > Kahdeksan lämpöpakkauslaatikkoa, kussakin 15 lämpöpakkausta, > Mukana kuusi kpl kauhapaareja, ahkio, ilmakaariteltta, valaisinkalustoa, öljypoltin, paineilmapulloja
Reilun puolen tunnin kuluttua KASU hälyttää apuun toisen öljyntorjuntajoukkueen. Ensaco Saimaan ”loppunäytös” Suuressa operaatiossa johtaminen ja yhteydenpito joutuvat koe tukselle. Siihen Saimaan öljyntorjunta edellyttää SÄÄNNÖLLISTÄ HARJOITTELUA Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen WWF:n vapaaehtoiset puhdistavat öljyn tahrimia lintuja. Yhteensä 50 pelastajaa vesillä Ensimmäisenä paikalle ehtii öljyntorjunta-alus Puumalasta. Suunnitelmat Saimaan kanavan ja Saimaan syväväylän ympärivuotisesta käytöstä lisäävät niin ikään onnettomuusriskejä. Sen miehistö tekee tilannearvion, ilmoittaa onnettomuuden laajuudesta eteenpäin ja selvittää onnettomuusaluksen ympärille ensimmäiset rajoituspuomit. Johtokeskus perustetaan Lappeenrannan paloasemalle. Yhteyksiä kentälle pidetään viranomaisverkon ja meri-VHF:n välityksellä. Konevian vuoksi syväväylän ulkopuolelle ajautuneen laivan polttoainetankki repeää ja 10 tonnia öljyä karkaa järveen. S en jälkeen kun onnettomuusalus, jota harjoituksessa esittää puumalalainen Wenno, on tehnyt ilmoituksen Saimaan VTS:ään, hälyttää Kaakkois-Suomen hätäkeskus Petraselälle vastealueen mukaisen joukkueen. 18 9/2010 Syyskuisen aamun rauha rikkoutuu Suur-Saimaan Petraselällä, kun 80-metrinen rahtialus rysäyttää kiville. Ensimmäinen öljyntorjunta-alus on paikalla 20 minuutissa. Webbikameran välityksellä onnettomuuspaikan tapahtumat siirtyivät kutsuvierasaluksen valkokankaalle, josta niitä päästiin seuraamaan suorana lähetyksenä. – Saimaalla seilaava kalusto on kohtalaisen iäkästä, ja esimerkiksi tällaisina vuosina, kun vesi on poikkeuksellisen matalalla, onnettomuusriskit ovat tavallista suuremmat, Saastamoinen sanoo. Oikeita, kuolleita lintuja oli tuotu Lappeenrantaan puhdistuskonttien mukana Korkeasaaresta.. Harjoituksella testataan koulutuksessa toteutettujen kehityshankkeiden toimivuutta ja yhteistoimintaa käytännössä. Kielitaitoakin pelastajilta vaaditaan, sillä Saimaalla liikennöivissä rahtialuksissa on yleensä ulkomainen miehistö. Se on kahden pelastuslaitoksen toimialueiden rajalla ja kaukana kaikista satamista, joissa öljyntorjuntakalustoa säilytetään, kertoo harjoitussuunnitelman laatija, palomestari Yrjö Saastamoinen. – Petraselkä on kohteena haasteellinen. Koska kyseessä on suuri öljyvahinko, hälytetään apuun yksiköitä Joutsenosta, Taipalsaarelta ja Puumalasta eli Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitosten alueilta. Käytössä oli myös uudenlaista tiedonvälitystekniikkaa. Sekä rahtilaivaettä matkustaja-alusliikenteen oletetaan Saimaalla lisääntyvän lähivuosina. Petraselän harjoitus on samalla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun järjestämän Ensaco-Saimaa -öljyntorjunnan johtamiskoulutuksen ”loppunäytös”
Onnettomuuden jälkitorjunta jää Taipalsaaren kunnan hoidettavaksi. – Veteen joutuneesta öljystä kärsivät kaikki järven eliöt: plankton, kalat, linnut, nisäkkäät ja rantakasvillisuus, sanoo tutkija Riikka Venesjärvi Helsingin yliopistosta. Öljyntorjuntaharjoituspaikan eteläpuolella on lisäksi saimaannorpan synnytyspesiä. Muut yksiköt keskittyvät estämään öljyn leviämistä, ohjaamaan öljypäästöä sellaiseen paikkaan, mistä sen kokoaminen ja siirtäminen onnistuu mahdollisimman helposti sekä suojaamaan vaarassa olevia rantoja. Jälkitorjunta on kunnan asia Puumalan ja Taipalsaaren kuntien rajalla sijaitsevalla Petraselällä harjoitellaan lisäksi veteen päässeen öljyn nuottausta ja polttoainelastin siirtämistä keräilyaluksesta jätteenkuljetusalukseen. Paikalle saapuvat muun muassa Meritaidon ja Savonlinnan öljynkeräilijät sekä ainutlaatuisella kylmäkeräilytekniikalla varustettu öljynkeräysalus EKA Imatralta. Alueellisen pelastustoimen velvollisuus huolehtia oman alueensa öljyvahinkojen torjunnasta lisää öljyntorjuntaosaamisen tarvetta kaikilla vesillä. Kymenlaakson pelastustoimella on jo oma torjuntakäsikirja ja parhaillaan SÖKÖ II -hankkeessa laaditaan Itä-Uudenmaan, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimialueille toimintamallit Suomenlahdella tapahtuvan vakavan alusöljyvahingon varalle. Aluksilla on mukana myös sukeltajia. Samaa mieltä on Etelä-Suomen aluehallinnon pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen. Ne aloittavat rantojen puhdistamisen ennakkovalmistelut tiedustelemalla, onko rannoille kertynyt öljyä. Yrjö Saastamoinen kertoo, että tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti, mutta pelastuslaitosten välistä yhteistyötä on syytä harjoitella säännöllisesti. – Meidän pitäisi myös yhdessä pohtia, miten veteen päässyttä öljyä talvella torjutaan, Saastamoinen vastaa. Heidän tehtävänsä on käydä selvittämässä, miten pahasti laivan pohja ja polttoainesäiliö on vaurioitunut ja tukkia vuotokohta. Entä jos ympärivuotinen liikenne toteutuu. Saimaan öljyntorjunta edellyttää SÄÄNNÖLLISTÄ HARJOITTELUA Palomestari Yrjö Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta ja projektipäällikkö Justiina Halonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta pohtivat seuraavaa siirtoa.. Ja vaikka itse onnettomuuspaikka saadaankin rajattua ja suurin osa järveen päässeestä polttoöljystä kerättyä talteen, suoritetaan jälkitorjuntana tiedusteluja lähisaarissa ja Kyläniemen alueella. SÖKÖ II -hanke kehittää nimenomaan rantojen ja saarten öljyntorjuntavalmiutta. – Öljyntorjuntakoulutusta pitää parantaa hurjasti. – Itse kuulin asiasta vasta, kun tätä harjoitusta ryhdyttiin valmistelemaan, sanoo Kallonen. Taipalsaaren rakennusosaston johtaja Erkki Kallonen sanoo, että kuntia on informoitu huonosti niiden uusista öljyntorjuntavelvollisuuksista. – Toimintamalleissa riittää vielä hiomista. Saimaan alueella voitaisiin järjestää yksi yhteinen, iso öljyntorjuntaharjoitus vaikkapa kerran vuodessa vuorotellen jokaisella neljällä toiminta-alueella, ehdottaa Saastamoinen. SÖKÖn projektipäällikkö Justiina Halonen pitää manuaalin laatimista tarpeellisena myös sisävesille. Öljyn likaamien vesilintujen kiinni ottamisesta ja puhdistamisesta huolehtii WWF:n rantapuhdistusjoukkue, joka pystyttää lintujen käsittelykontit Lappeenrannan satamaan. Koulutusmateriaali on puutteellista, koulutustavat kirjavia ja jalkauttaminenkin ontuu, Halonen sanoo. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi GfG kaasumittarit kuuluu yksiköitä Imatralta, Parikkalasta, Ruokolahdelta, Lappeenrannasta ja Savonlinnasta. Öljykeräilyalus alkaa heti onnettomuuspaikalle saavuttuaan työskennellä puomituksen sisäpuolella. ”Toimintamalleissa vielä hiomista” Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten yhteisen öljyntorjuntaharjoituksen onnistumista arvioitiin porukalla jälkeenpäin. Petraselän tapauksessa kunnan kontolle jää vedestä ja rannoilta kerätyn öljyn ja öljynsekaisen maa-aineksen kokoaminen ja kuljettaminen lähimmälle käsittelylaitokselle. 9/2010 19 Pelastuskalusto & -varusteet Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. Rannoilla harjoiteltiin myös Myös Etelä-Karjalan maakuntakomppanian tiedusteluryhmät hälytetään maastoon. ”Saimaallekin oma SÖKÖ” Petraselän harjoituksessa käytettiin apuna Suomenlahden rannikkoalueen öljyntorjuntaa ke hittävän SÖKÖ-hankkeen ohjeistusta. On myös muistettava, että tositilanteessa öljy leviää olosuhteiden, eikä ennalta laadittujen leviämismallien mukaan! Heikot aallot, runsas rantakasvillisuus ja jäätilanne talvella tekevät Saimaan erityisen herkäksi
Lisäksi harjoitukseen osallistui alueen öljyntorjuntaryhmä raskaine maansiirtokoneineen ja öljynkeräyslaitteiston kanssa. Mallinnettiin oikeaa tehtävää Operatiiviseen harjoitukseen osallistui Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Värtsilän paloasemalta sammutusyksikkö 11 vahvuudella 1+5, Kiteen paloasemalta C-luokan öljytorjuntavene KTV2 vahvuudella 0+2, Joensuun paloasemalta vaihtolava-auto J181 kahden öljypuomikehikon kera vahvuudella 0+2 ja sairaankuljetusauto Kiteeltä KT92 vahvuudella 0+2. Ainoastaan pelastuksen yksiköt otettiin niin sanotulle lähtökynnykselle Tohmajärven paloasemalle, mutta muita ennakkovalmisteluja ei tehty. Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan yhteistyö sai jatkoa nyt Laatokalla Öljyntorjuntaharjoitus sujui hyvin Teksti: Jani Kareinen, palomestari, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kuvat: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 20 9/2010 Lämpölaitoksen tulipalo sammutetaan harjoituksessa.. Vuoden 2008 harjoituksessa simuloitiin Venäjän puolella sijaitsevan suuren sahalaitoksen tulipalo. Avunpyyntö faksilla Onnettomuusskenaariona oli Sortavalassa Laatokan rannalla sijaitseva lämpölaitos, jonne tuoÖljypuomeja levitetään Laatokalla. Siksi paikalle oli kutsuttu seuraamaan harjoitusta iso joukko venäläisiä alan eri organisaatioista. Tänä vuonna harjoituksen tarkoituksena oli esitellä suomalaista öljyntorjuntataktiikkaa ja -kalustoa. Esimerkiksi edellisenä vuonna harjoiteltiin vaarallisten aineiden torjuntaa Venäjän Värtsilän ratapihalla. 20 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet Venäjän Karjalan tasavallan palohallinto ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos järjestivät syyskuussa yhteistoimintaharjoituksen Sortavalassa Laatokan rannalla. P ohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ja Venäjän Karjalan tasavallan palohallinnolla on pitkät perinteet erilaisesta yhteistyöstä. Harjoituksen yhtenä tavoitteena oli myös mallintaa oikeaa tehtävää, joten harjoituksesta ei informoitu etukäteen muita viranomaisia. Harjoituksen yhteyteen oli myös sovittu öljyntorjuntakaluston ja -välineiden esittelytilaisuus Sortavalan kaupungintalolle, johon osallistui useampi suomalainen alan toimija. Venäjältä harjoitukseen osallistui vahvennettu pelastusjoukkue tukenaan esikunta. Venäjän Karjalassa öljyntorjunta kuuluu yksityisen sektorin hoidettavaksi
Ajomatkan aikana POKA P3 otti yhteyttä tulkin välityksellä Karjalan palohallinnon operatiiviseen päivystäjään, jolta saatiin tehtävään liittyen tarkentavia ohjeita muun muassa opastamiseen ja pelastustoiminnan johtopaikkaan. Siitä huolimatta miehistö teki hyvää työtä ja öljypuomit saatiin levitettyä ja ankkuroitua mallikkaasti lahden poukamaan. Kova etelänpuoleinen tuuli painoi järven selältä aallokkoa kohti rantaa. Sortavalan paloaseman sammutusyksiköt olivat kohteessa ensimmäisenä, ja aloittivat sammutusja pelastustoimet. Pelastusyksiköt lähtivät kohti valtakunnan rajaa ja tässä yhteydessä johtovastuussa oleva POKA P2 otti yhteyttä sisäasiainministeriön pelastusosaston varallaolijaan ja pyysi lupaa vastata avunpyyntöön. Kommunikointi tapahtui johtopaikalla tulkin välityksellä. KT192 ylläpiti ensihoitovalmiutta tilanteen aikana. POKA P2 määräsi tehtävälle erillisen pelastustoiminnan johtajan, (POKA P3), joka poimi matkalla kohteeseen mukaan tulkin. Petroskoista saapui avunpyyntölomake faksilla, jonka perusteella Pohjois-Karjalan hätäkeskus hälytti kohdehälytysvasteen mukaisesti yksiköt tehtävälle. Samalla hätäkeskus soitti ennalta laaditun listan mukaisesti lähimmän vapaan tulkin ja ilmoitti tästä tiedot päivystävällä päällikölle (POKA P2). Puutarhatie 22 C, 01300 Vantaa Puhelin 010 666 5120 www.dafo.fi daan raskasta polttoöljyä junalla. POKA P3 sai kohteessa tilanneselvityksen ja tehtäväksi suojata lämpölaitoksen alapuolella Laatokan rannat öljypuomein. Samalla vaunun purkauspaikalla syttyi tulipalo. Öljyntorjuntaa suurella järvellä Kaiken kaikkiaan olosuhteet Laatokan rannalla olivat miehistölle haasteelliset. Tähän yhtenä suurena tekijänä vaikuttivat ennalta laaditut kaksikieliset kalustoluettelolistat sekä PohjoisKarjalan rajavartioston matkalla tehdyt ilmoitukset valtakunnanrajan ylittävistä henkilöistä. Raja ylittyi juohevasti Rajan ylitykseen kului aikaa kokonaisuudessaan 15 minuuttia, joten mielestäni rajamuodollisuudet hoituivat hyvin. Kohteessa pelastustoiminnan johtopaikka oli perustettu parkkipaikalle Laatokan välittömään läheisyyteen. Polttoaineen siirron yhteydessä sattui vahinko ja tämän seurauksena polttoöljyä pääsi hallitsemattomasti purkautumaan maastoon ja kohti Laatokkaa. samalla se on maailman 18:ksi suurin järvi. Kohteessa kuitenkin tilanne eskaloitui ja johtovastuun tilanteesta otti Karjalan palohallinnon operatiivinen päivystäjä, joka päätti tehdä avunpyynnön Suomeen ennalta laaditun Suomen ja Venäjän välisen pelastuspalveluyhteistyösopimuksen mukaisesti. Samassa yhteydessä informoitiin myös Itä-Suomen aluehallintoviraston johtoa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt erillisen operatiivisen johtamisohjeen pelastuspalveluyhteistyösopimuksen mukaisissa tehtävissä ja mielestäni kyseinen johtamisohje on toimiva ja ennen kaikkea testattu käytännössä useampaan kertaan.. 9/2010 21 Maahant uonti siirtynyt Dafolle 1.7.2009 alkaen! Nopea, helppo ja turvallinen Holmatro Core TM Core-järjestelmässä on vain yksi kaksisuuntaisesti toimiva letku, jossa työkaluja voidaan vaihtaa letkun ollessa paineistettuna. Luvan saatuaan pelastusyksiköt jatkoivat kohti rajaa. Värtsilän sammutusyksikölle tehtäväksi tuli valmistella ja kiinnittää puomin toinen pää rannalle. KTV2:n miehistö avusti öljypuomien levittämisessä ja ankkuroinneissa. Rannalla öljypuomikehikot nostettiin venäläisten ponttonilautalle, josta tapahtui öljypuomien levitys lahden poukamaan. Laatokan kokoa kuvastaa mielestäni hyvin se, että koko Itä-Suomen läänin sisävesien pinta-ala on noin 12000 km 2 ja Laatokan noin 17700 km 2 ja Öljyntorjuntaryhmän kalustoa
Vakiotoimitukseen kuuluu tavallisesti kypäräja saapashylly, mutta löytyy myös ruostumattomia vaateripustimia, lisähyllyjä ja vaikka lukittavia säilytyslokeroita. Harjoitustaloa tuo maahan Teknosafe Oy. Lasia ei tarvitse poistaa ja rikkoutumisvaara pienenee noin 42 prosenttia. Tuen ansiosta iskunkestävän ja roisketiiviin valaisimen voi laittaa myös maahan yleisvaloksi. Valmistaja on hollantilainen Haagen Fire Training Products. Paristojen lisäksi valaisin saa tarvittaessa virtaa tupakansytytinliitännästä, johto kuuluu mukaan. Sen avulla voidaan testata savutuuletuksen eri ratkaisuja. Palomiesten on tunnettava savutuuletuksen rajoitukset ja soveltuvat käyttökohteet. Valokeilan kantomatka Amerikkalaiset osaavat tehdä pellistä muutakin kuin letukoita. GearGrid on kalliimpi kuin perinteiset peltikaapit, mutta ilmavampi ja muunneltava. Käyttäjiä voivat olla erityisesti oppilaitokset ja myös palokunnat. Minisavutusta Pätevä yleisvalo Packexe® SMASH on itsekiinnittyvä kelmu, joka kiinnittää lasin nopeaa ja turvallista ajoneuvon irrotustyötä varten. Kelmu voidaan levittää rullasta, mikä varmistaa tarkan levityksen ja vähentää jätettä. Toimitus sisältää valot, savukoneen ja savunesteen sekä kaksi erikokoista savutuulettimen pienoismallia. Uudenaikaisella C4-LED -polttimolla varustettu Waypoint on hyvä yleisvalaisin niin viranomaisja ammattikäyttöön kuin aktiivisille ulkoilijoille ja veneilijöille. Telineet voidaan asentaa myös seinälle ja varustaa pyörillä siivouksen helpottamiseksi. Ilmavaa säilytystä on melkein 700 metriä. Kelmun voi levittää yksi ihminen sekunneissa. Suurin valoteho on 210 lumenia ja toiminta-aika reilut 8 tuntia täysteholla, 120 tuntia säästöteholla. Kaksoisvaahtomuovirullat tuovat kelmun suoraan kosketukseen lasin kanssa tasaista peittämistä varten ja tekevät Packexe® SMASHin yhtä suorituskykyiseksi märissä ja tuulisissa olosuhteissa. Savutuuletuksella voidaan saada erittäin hyviä lopputuloksia, mutta savutuulettaminen vaatii osaamista ja harjoittelua. 22 9/2010 Streamlightin Waypoint hakuvalo löytyy Oy Veljekset Kulmala Ab:n uutuustiskiltä. Turvallisuutta kelmusta alan tuotteita. Tuotetta edustaa Dafo Oy. Vakiovärejä on kahdeksan, mutta omankin värin voi valita. Kosteat varusteet kuivuvat hyvin teräsverkkoja putkirunkorakenteen ansiosta. PPV Trainer ei ole mitoistaan huolimatta nukketalo vaan koulutuskäyttöön tarkoitettu harjoitustalo. Oikealla tekniikalla mahdolliset uhrit ja palopesäke voidaan löytää nopeammin. Finnsa Oy on alkanut tuoda maahan GearGrid -sammutusvarustetelineitä, jotka poikkeavat tiiviistä vanerisistä tai peltisistä kaapeista. Testien mukaan lasinvahvuus lähes kaksinkertaistuu. Harjoitustalo kasataan erilaisista moduuleista. Modulirakenteista telinettä saa eri leveyksillä
044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi ESTERI 650-TO PALOPUMPPU WEBER PELASTUSVÄLINEET Uudistunut tehopakkaus Tuoreöljyvoitelu ja paineaukko palloventtiilillä RSX 200-107 pelastussakset Kemikaalija pintapelastussukelluksessa käytettävässä puvussa on nyt myös helppokäyttöinen radiopuhelintasku. Se tulee vinosti oikealle puolelle, jolloin puhelimen tangentti ei jää puvun vetoketjun eikä hihnan alle. Automaattivaahtoa. Uutuutta tuo maahan Veikko Nummela Oy. – Olemme todenneet, että radiopuhelintasku toimii myös savusukellusvarustuksessa. Sekoittimia on sekä kiinteästi autoon asennettavia että siirreltäviä. Turvallisuusmessuilla Tampereella esiteltiin demomalli Cameleon, joka soveltuu Aja B-luokan vaahtonesteille. – Idea lähti Nesteen Porvoon jalostamolta ja ideaa on jalostettu testauksilla Pelastusopiston harjoitusalueella, Pekka Suomi kertoo. Näin ei entiseen tapaan tarvitse huudella maskin läpi. Seosta ja pitoisuuksia voidaan vaihtaa lennossa ja laite kerää myös tietoa käyttömääristä. – Se on käytännössä todettu toimivaksi ratkaisuksi. 9/2010 23 Pelastuskalusto & -varusteet Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . CTD:n automaattista vaahdonsekoitinta esittelee myyntijohtaja François Hery. Se kiinnitetään pujottamalla pään yli hihna ja vyöttämällä henkselit kiinni. Pelastusopistolla radiopuhelintaskua ovat kehitelleet Kari Koivistoinen ja Petri Leppinen. Helppokäyttöinen radiopuhelintasku Ranskalainen CTD on tuonut markkinoille automaattisen vaahdonsekoittimen, jonka kaikkia toimintoja ohjataan ja seurataan elektronisesti näyttöpaneelista. Käytön jälkeen laitteisto huuhtelee ja kuivaa putkistot. Laite sopii hyvin taskuun, se saadaan suojaan puvun sisälle ja myös tangetti on toimivasti käytössä, Koivistoinen kertoo. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. f i n s a t e c . Esimerkiksi maastopaloissa käytetty 0,1 prosentin vaahtopitoisuus on ollut hankalampi saavuttaa vanhoilla mekaanisilla sekoittimilla. Kokonaisuuteen kuuluu myös kurkkumikrofoni ja korvaan sijoitettava nappikuuloke. – Tasku soveltuu erilaisiin radioihin. Näytöstä valitaan tulipalotyyppi ja laite hoitaa loput
Aine on suojattava lämmöltä ja eristettävä syttymislähteeltä, hapettavilta aineilta ja hapoilta. Ensimmäisenä kohteeseen tullut Tuusulan pelastusyksikkö alkoi valmistella hyökkäystä kolmetuumaisella johdolla. Savusukellusvarustus on riittävä, kun aineelta pitää suojautua. Pelkäsimme, että koneet hajoavat, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen varusmestari Sanna Rasi sanoo. Tässä tapauksessa palomiesten suojavarusteet tekivät tehtävänsä. K orteniemi näki lukitun portin takaa, että kohteesta nousi savua ja liekkejä. Likaantuneet varusteet hävitettiin ohjeen mukaisesti sekajätteiden joukossa. Hänellä oli näppituntuma myös prosessissa käytettävistä aineista. – Saappaita meni vaihtoon yli kymmenen paria, housuja ja takkeja vähemmän, Rasi laskee. Pelkäsimme, että koneet hajoavat, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen varusmestari Sanna Rasi sanoo. Savusukellusvarustus suojaa Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan pieni gelcoatpalo sammutetaan jauheella tai hiilidioksidilla, suureen paloon käytetään sumusuihkua. Järvenpään aseman autotalliin jäi yöksi likaantunut saapaspari, aamulla koko halli haisi pahalle. Sammutushyökkäystä tehdessä ainetta ei ollut havaittavissa – ja vaikka olisi ollutkin, palo olisi pitänyt sammuttaa, eikä ainetta ei olisi voitu väistellä. Pienellä viiveellä saapunut Järvenpään pelastusyksikkö teki kolmetuumaisen johdon tueksi kaksi työjohtoselvitystä. Ne ehtivät samaan iskuun kolmetuumaisen kanssa. Tuotantotiloissa paloi rajusti. Savua ja liekkejä tuli reilusti ulos ikkunoista. Aine on syttyvää, terveydelle haitallista hengitettynä ja nautittuna sekä silmiä ja ihoa ärsyttävää. – Emme uskaltaneet laittaa runsaasti likaantuneita varusteita pesukoneeseen. Jo lyhytaikainen käynti palotilassa pilasi vähintään saappaat. Haju lähti, mutta liisterimäinen aine jäi pintaan. Voimakas palo sammui nopeahkosti. 24 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet Automaattihälytys käski palomiehet liikkeelle Tuusulan ja Järvenpään paloasemilta. Tahroja yritettiin pestä pois sammutushousuista, joihin ainetta oli tarttunut vain vähän. Kohde, tuusulalainen teollisuushalli, oli paloesimies Olli Korteniemelle tuttu. Aine paljastui gelcoatiksi, joka on lasikuiturakenteissa käytettävää hartsiliuosta. Ne suojasivat tilanteessa työntekijää, mutta myös tärveltyivät siinä. Sammutettaessa on varottava roiskuttamasta gelcoatia vesisuihkulla. Lasikuiturakenteissa käytettävä hartsiliuos, gelcoat tuhri varusteita sammutustöissä Tuusulassa.. – Emme uskaltaneet laittaa runsaasti likaantuneita varusteita pesukoneeseen. Sammutustöiden jälkeen palomiehet huomasivat, että sammutusvarusteisiin oli tarttunut valkoista liisterimäistä ainetta, joka haisi pistävän pahalle. Kohde, tuusulalainen teollisuushalli, oli paloesimies Olli Korteniemelle tuttu, se valmistaa lasikuituelementtejä. Siellä valmistetaan lasikuituelementtejä. Hän nosti vastetta, jolloin hälytettyjen yksiköiden lisäksi lähetettiin voimia myös Vantaalta. Outo mönjä pilasi varusteita Teksti ja kuvat: Marko Partanen Varusteiden tärveltymiseltä ei voitu välttyä. Säilytysastiassa oleva palo sammutetaan astiaa viilentämällä. Ei uskallettu pestä Gelcoat tarttui palojalkineisiin, sammutusasuihin, hanskoihin ja letkuihin. Hänellä oli näppituntuma myös prosessissa käytettävistä aineista
Sammutintehtaaseen tutustui uteliaana ylipalomies Timo Selin Ulvilasta. Pohjoismaiden ainoassa sammutintehtaassa valmistuu 250000 sammutinta vuodessa. Hänellä on paloja pelastusalan erikoisliike Sammu-Kaluste Oy. Paljon tarvitaan myös ihmiskättä. – Presto on vanha perheyhtiö, jota johdetaan yhä nykyaikaisin menetelmin, kuten perheyhtiötä Preston sammutintehtaalla Ruotsin Katrineholmissa tuotantolinjoja on suunniteltu ja toteutettu itse. Sammutinhuoltajien jatkokoulutuksesta on puhuttu vuosia, mutta milloin mahdetaan päästä tekoihin, Pihlajamaa pohtii. Mukana oli myös Reino Pihlajamaa Siilinjärveltä. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto esimerkiksi laitoksen sammutinhuollon yhteksi työpisteeksi ikääntyville palomiehille. 020 7768 505 P elastusalan suojaimet ja varusteet nyt meiltä ! P resto Paloturvallisuus Oy on ruotsalaiseen Presto Brandsäkerhet AB -konsernin tytäryhtiö, joka on Pohjoismaiden johtava paloja pelastusalan yritys. Suomalaiset alan tekijät tutustuivat yrityksen sammutintehtaaseen Katrineholmissa Ruotsissa. Sammutinhuoltoliikkeet joutuvat tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän miettimään uusia liitännäisiä liiketoimintaan. Myynti on luisunut jo hyvin paljon pois erikoisliikkeiltä. Tuotanto on siirtynyt heilläkin osittain Kiinaan. Yllättävää oli se, kuinka paljon Presto tekee paloturvallisuuden hyväksi – Meidän laitoksessa hoidetaan nykyään kaupungin sammuttimien lisäksi yksityisen tahon sammuttimia. Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä ja tehtaalla on yhdistetty toimivasti automatiikkaa sekä käsityötä. 9/2010 25 P alo ja Pelastusalan suojaimien asiantuntija Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. 9/2010 25. Suomessa sammutinbisnes on hänen mukaansa ollut erittäin rajujen muutosten kourissa jo yli kymmenen vuotta. Sammuttimien huollosta hänellä on yli 30 vuoden kokemus. Hän on työskennellyt myös monissa tehtävissä turvallisuusalalla. Konsernissa on yli 300 työntekijää. – Uusien sammuttimien hinnat ovat laskeneet niin alas, että isommat huoltotoimet alkavat olla asiakkaalle kannattamatia. – Olen Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimipisteen sammutinhuollon vastuuhenkilö ja toiminut alalla lähes 30 vuotta. Mieleen jäi joitakin asioita, joilla voisi helpottaa päivittäistä sammutinhuoltoa. Sammutinhuollon puolella laadussa on rutkasti parantamisen varaa. Nestesammuttimet yleistyvät koko ajan ja nykyään on jopa 30 asteen pakkasen kestäviä malleja. – Erityisen mielenkiintoista oli Prestolla kehitetty ja Ruotsissa jo sisäänajossa oleva toimintamalli asiakkaan kokonaisvaltaiseksi kumppanuudeksi, Pihlajamaa kertoo. Teholuokiltaan paremmat sammuttimet halpenevat, jolloin sellaisetkin, joilta ei sammutinta vaadita, hankkivat sen ja paloturvallisuus lisääntyy. Hän on toiminut kouluttajana SPEKin järjestämillä sammutinhuoltajakursseilla yli 20 vuotta. Itse näkisin Sammutintehtaassa liukuhihnaa ja käsityötä pitääkin. 020 7768 501 e-mail: firerescue@karske.fi www.karske.fi Fax
– Vuosittain tällaisia ajoneuvoja hankitaan noin 250–300, mutta esimerkiksi tänä vuonna jäädään hieman alle tämän. A mbulanssi-investoinneissa sen sijaan tulevan terveydenhuoltolain vaikutus näkyy. Ambulanssikalustoa uusitaan Ambulansseja hankitaankin hänen mukaansa useammin, koska ambulanssit ovat kovassa käytössä ja kalustoineen ja varusteineen autoissa on aina paljon painoa, jolloin autoon kohdistuu käytössä suurempi rasite. Ambulansseissa vuosittain hankittava määrä liikkuu sadan molemmin puolin, tänä vuonna hankintamäärä jää aikaisempia vuosia hieman vähemmäksi. – Pelastuslaitosten ambulanssihankinnat ovat toiminnassa korostuneet aluelaitosjärjestelmän aloittamisen jälkeen. Veho Oy:n hyötyajoneuvoyksikössä Mercedes Benz-mallistoja on pienemmistä Vitoja Sprinter-mallistoista suuremman kokoluokan ajoneuvoihin; mallisto kattaa kaikki erilaiset ajoneuvoluokat, kuten linjaja kuorma-autot. Ambulanssi-investoinnit odottavat tulevaa lakia Pienemmät autot kiinnostavat Teksti ja kuva: Esa Aalto. Kokonaismäärät ovat kasvaneet. Pelastusajoneuvojen hankinnoissa määrärahat ovat hänen mukaansa pienentyneet muutaman viime vuoden aikana. Paitsi auton käytettävyys myös hankintahinta on keskeinen tekijä ostajalle. 26 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet Taloudellinen taantuma on näkynyt myös pelastusajoneuvojen hankinnoissa, mutta nyt on Veho Oy:n myyntijohtaja Harri Arpalahden mukaan kasvua näkyvissä. Ambulansseissa Veho Oy on markkinajohtaja Suomessa yli 65 prosentin osuudella. Sammutusautoissa markkinatilanne on jo pidempään ollut vakiintunut. Muutama vuosi sitten yritys organisoi pelastusajoneuvonsa samaan yksikköön, jolloin asiakassuhteita on helpompi hoitaa ja toiminnoissa saavutetaan muutoinkin synergiaetuja. Pelastusajoneuvoissa Veho Oy:n markkinaosuus on noin 18 prosenttia. Kertahankinnat voivat nyt olla suurakin. Odotettavissa onkin, että lain valmistuttua ambulanssihankinnat vauhdittuvat, Arpalahti sanoo. Ensi vuodesta saattaa sitten tulla jälleen vilkkaampi. Yksikkö myy vuosittain 500 uutta autoa ja 120 vaihtoautoa. Hälytysajoneuvon tulee kuitenkin aina olla luotettava ja varma, Arpalahti toteaa. Ne ovat aktiivikäytössä 3–4 vuotta, jolloin kertyy helposti jopa 300000 kilometriä. – Vuosittain ambulansseille kertyy noin 80-100000 ajokilometriä. Esimerkiksi yksityiset ambulanssiyritykset odottavat, mitä uusi laki tuo tullessaan eivätkä juuri nyt tee investointipäätöksiä. Autohankintoja tekevät muun muassa sähköja puhelinlaitokset sekä Puolustusvoimat. Varaautona niitä voidaan käyttää pidempäänkin ja pienelle autolle sellaiset 500000 ajettua kilometriä on jo paljon. Parisen vuotta sitten ambulansseja hankittiin puolestaan ennätysmäärä, 150 kappaletta
Ambulanssi-investoinnit odottavat tulevaa lakia Pienemmät autot kiinnostavat. Hintaluokaltaan auto on 35–40000 euroa riippuen auton varustelutasosta. Tärkeitä tekijöitä tässä kalustossa ovat automaattivaihde, miehistöohjaamo ja sitten hinta. Pienempikokoisessa, nelivetoisessa, alle 18 tonnia painavassa paloautossa on myös tarvittavaa tehoa ja se on paitsi kooltaan kompakti myös ketterämpi käyttää. Anna palautetta ja keskustele! ainetta vähemmän kuluttavaksi. Veho Oy:n erikoismyynnin myyntijohtaja Harri Arpalahti esittelee uutta MB Vito 116 CDI 4x4 miehistöautoa. Esimerkiksi 16-tonnisen auton hinta on kymmenisen prosenttia isompaa halvempi. Sillä on saavutettu parempi polttoainetalous eli kulutus on pienempää. Sen sijaan jarrutusenergiaa hyväksikäyttäviä hybridiautoja markkinoilla on jo nyt ja niiden määrän kasvuun hän uskoo. – Kaikenlaisia autoja tarvitaan, niin isoja kuin pieniä. Muu toimivuus on silloin tärkeätä ja hinnan pitää olla kohdallaan. 9/2010 27 Pelastuskalusto & -varusteet – Kilpailutilanteen voi hinnan osalta olevan vähintäänkin haasteellinen, Harri Arpalahti luonnehtii. Sähkökäyttöisten autojen läpilyöntiin hän ei juuri nyt hyötyajoneuvojen osalta usko. – Niiden kustannukset ovat kolmasosan isoista autoista. – Esittelemme juuri uutta Mercedes Benz Vito -automallia, jossa on muun muassa moottori uusittu. Myös ambulansseissa hybridijärjestelmä voi hyvinkin olla mahdollista. Pelastusautoihin kuuluvat myös pienemmät ajoneuvot, kuten miehistönkuljetusautot ja johtoautot. – Sammutusautossa ajosuoritteet ovat kuitenkin aika vähäiset. Autojen tekninen kehitys on juuri nyt kovassa myllerryksessä. Ensisammutusyksikköinä käytettävät autot ovat herättäneet alalla kiinnostusta, kun mietitään sitä, millaisin vahvuuksin tulipaloon tulevaisuudessa mennään. Autojen tekniikkaa kehitetään sekä vähäpäästöiseksi että polttoPelastustieto nyt myös Facebookissa. – Aika usein halutaan 18 tonnia painavaa, takavetoista peruspaloautoa, sillä iso koko ja sen myötä teho ovat perinteisesti haluttuja tekijöitä. Kevytsammutusautojen hankintojen uskomme lisääntyvän, mutta ne eivät tule syrjäyttämään perinteistä paloautoa, vaan tuovat tuntuvat lisän paloautomarkkinoille. Uutena markkinoille tekevät tuloaan niin sanotut kevytsammutusautot. Pelastusajoneuvoihin onkin hänen mukaansa tulossa enemmän erilaisia koko luokkia. Harri Arpalahti uskoo, että polttomoottoritekniikkaa voidaan kehittää edelleen sellaiseksi, että nämä kriteerit entistä paremmin täyttyvät. Kevytkalusto tekee tuloaan Arpalahden mukaan on haasteellista tarjota paloautomarkkinoille myös pienempää ja kevyempää kalustoa. Äänieritys autossa on myös aikaisempaa parempi ja auton käyttö vastaa muutoinkin enemmän henkilöautomaisuutta, Arpalahti selvittää. Kysymys on myös paljolti siitä, kuinka paljon pannaan painoa paloauton tehoille eli hevosvoimille
28 9/2010 Gallup-osiossa pääset kertomaan mielenpiteesi aina ajankohtaisesta aiheesta. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 58 9/ 20 10 25.11. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 3.11. 10 Kaivosturvalli suus suurennuslas in alla s. 4 19.5. 30 Kemikaalinto rjuntaa neljän laitoksen yhteishankint ana s. Lehden takaosassa on aina tutulla paikalla ”Paras juttu?”-lomake, jolla voi lähettää risuja ja ruusuja. Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. Nyt saman palautteen voi antaa helposti myös nettisivujen kautta tai suoraan sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@ pelastustieto.fi, aiheeksi ”Paras juttu?”. 28.10. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Paras juttu. Tulokset voit tarkistaa heti. 6.10. (09) 2293 3815 Kirjapaino: 2010 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Paloja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. 5.5. 2.9. Anna palautetta jutuista etusivulta löytyvän ”Paras juttu?” painikkeen kautta. 23 %. Tapahtumakalenteri 2011 1/2011 10.2. 24.2. 2 10.3. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 14.4. Yhteystietonsa jättäneet osallistuvat palkintojen arvontaan. 28 9/2010 P elastustieto-lehden uudet nettisivut ovat olleet käytössä reilun vuoden. 9.6. Liity, keskustele ja anna palautetta. 9.12. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. 29.4. 3.6. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHT UMAKAL ENTERI VUODEL LE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjest elmä s. 5.8. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Ryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Kiitos! Lehteä ei ole olemassa ilman tarkkaavaisia ja kriittisiäkin lukijoita. 11.8. 2.12. 8.9. 6 25.8. 7 22.9. 21.1. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 & 2011 Koko (sivua) Mustav. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 23.6. PARAS JUTTU. 12 Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 9/2010:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 441 612 Painotuote 66 8/2010 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Anna palautetta!. 27.1. Pelastustiedolla on oma ryhmä myös Facebookissa. Postimaksu on maksettu valmiiksi. Norjassa esteetöntä ja paloturvallist a rakentamista s. 1.12. 30.9. Käyttäjiltä toivotaan jatkuvasti palautetta ja kehittämistoiveita itse lehdestä tai nettisivuista. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. Tulokset julkaistaan netissä tai seuraavassa lehdessä. Ilmestymisajat 2010 & 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 10 23.12. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastusti eto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Pelastusalan ajankohtaisia ja 112-tiedotteita löydät nettisivujen molemmilta reunoilta. 25.3. 25.11. 31.3. 66 9/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. 18.2. 9 17.11. PELASTU STIETO 10/2010 ILMESTY Y 23.12
Fyysisesti raskaan ja kaikki voimat imevän pakkotahtisen työn uuvuttamalle raatajalle se voi kyllä muuttua houkuttelevaksi tavoitteeksi ja jopa unelmaksi. Käsillä voisi pian olla tilanne, missä hoitajan ja hoidettavan tai pelastajan ja pelastettavan erottaisi toisistaan vain työpuvun perusteella – auttajan ja autettavan toimintakyvyissä ei ehkä enää siinä tilanteessa olisi niin paljon eroja. * * * Työssä jaksamisen ongelmat alkavat Suomessa näkyä monen työntekijän kohdalla jo 40 ikävuoden jälkeen. Kuntoutustuen saajien keskiarvoikä vuonna 2009 oli 46 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä oli vain 52,1 vuotta. * * * Vuonna 2005 tehty eläkeratkaisu, joka superkarttumineen tarjoaa kannusteen jatkaa työuraa vielä 63 ikävuoden jälkeenkin, on hyvä ja oikeudenmukainen malli. Vanheneva väestö tarvitsee myös nykyistä enemmän palveluja ja palvelut rahoittavien veronmaksajien määrä tulee laskemaan. Näiden lisäksi työttömyyseläkkeelle siirtyi noin 11500 henkilöä ja maatalouden erityiseläkkeelle noin 1000 henkilöä. Näiden haasteiden lisäksi meillä on Suomessa vielä 300000 ihmistä työttömänä ja 270000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi työelämän ulkopuolella. * * * Työhyvinvointiin vaikuttaa työntekijän terveydentilan ja jaksamisen lisäksi moni muukin tekijä ja suuri merkitys työntekijöiden jaksamiselle on työvoiman ja työn määrän oikea mitoitus. Työssä toki kuuluu jonkin verran väsyäkin, mutta itsensä täysin uuvuttaminen ei kai voi olla työn tarkoitus. Pidemmät työurat ja työssä jaksaminen P uheet työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostosta ovat nousseet otsikoihin Suomen lisäksi monissa muissakin maissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli lähes 24000 henkilöä ja se on suuri luku, kun sitä verrataan vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrään, joita vuonna 2009 oli yhteensä 43500 henkilöä. Ikärakenteen muutos ja työvoiman riittävyys tulevina vuosina on nostettu näyttävästi esille ja onpa eräs merkittävä vaikuttajataho esittänyt jopa lakisääteisen vanhuuseläkeikärajan nostamista 70 vuoteen. Eläkeiän saavuttavien työntekijöiden työkyky vaihtelee paljon ja joku voi vielä silloinkin olla paremmassa kunnossa kuin parikymmentä vuotta nuorempi kollegansa. Keskustelun painopisteen olisi siirryttävä eläkeiän nostosta työolosuhteiden epäkohtien poistamiseen ja työntekijöiden jaksamisen tukemiseen. Tässä olisi kaikille osapuolille yhteistä tehtäväkenttää ja haastetta aivan riittävästi ja siinä yhteen hiileen puhaltamalla voitaisiin jopa saada kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja aikaiseksi.. 9/2010 29 Vieraanamme Kirjoittaja Juhani Palomäki on STTK:laisen Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja. Työurien pidentämisen kannalta suurimpana haasteena on, miten saisimme pidennettyä niiden työntekijöiden työssäolovuosia, jotka lähestyvät eläkeikää. Näillä toimilla voitaisiin tehokkaasti estää väestön syrjäytymistä, kalliita hoitokuluja ja ne myös varmasti tulisivat nostamaan työn tuottavuutta ja pidentämään työuria. Liitossa on 76000 jäsentä, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla. Työntekijät siis pakotettaisiin tekemään töitä 70-vuo tiaiksi saakka täysin heidän kunnostaan ja työkyvystään riippumatta. * * * Väestön ikääntymisestä johtuen Suomessa tulee tulevina vuosina poistumaan työntekijöitä työelämästä enemmän kuin uusia työntekijöitä sinne tulee. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei varmasti ole kenenkään työntekijän toive työuransa alussa. Kun tätä ihmismäärää ajattelee, niin tulee väistämättä siihen johtopäätökseen, että paljon yleisen eläkeiän nostamista tärkeämpi asia olisi työhyvinvoinnin nostaminen ja työmahdollisuuksien tarjoaminen työttömille ja niille työhaluisille, joilla työkyvystä vielä osakin on tallella. * * * Työurien pidentäminen on näkyvissä olevat haasteet huomioiden varmasti ajankohtaista, mutta ratkaisun etsiminen eläkeiän nostamisesta ei ehkä kuitenkaan ole se tehokkain ja paras keino tämän ongelman ratkaisemiseen. Eläkeiän nostaminen olisi vaikeimmin toteutettavissa raskasta fyysistä työtä tekevien ihmisten kohdalla. Hyvin vaikeaa on kuvitella lähes 70-vuotiaiden hoitajien tai pelastusalan työntekijöiden selviävän vaativista ja raskaista töistä. Joillekin työntekijöille työn ympärille voi rakentua ystävyyssuhteet, harrastukset ja lähes koko elämä ja heille on myös siksi annettava mahdollisuus jatkaa työntekoaan nykymallin mukaisesti eli ainakin 68-vuotiaaksi saakka – mutta työuran jatkamisen on oltava työntekijän vapaaehtoinen valinta eikä sitä saa pakkokeinoin ylhäältä määrätä. * * * Työikäisen väestön määrä Suomessa on noin 2,5 miljoonaa ihmistä ja heistä yli 20 prosenttia on nyt työelämän ulkopuolella joko työn puutteen tai työkyvyn puuttumisen vuoksi
Tässä vaiheessa sprinklaus määrättiin suoraan pakolliseksi hissillisiin, kolmetai useam pikerroksisiin asuinkerrostaloihin sekä hoitolaitoksiin ja erityisryhmien asuntoihin. 30 9/2010 Norjassa tulivat heinäkuussa voimaan rakentamismääräykset, jotka edellyttävät uusien kerrostalojen ja hoitolaitosten suojaamista automaattisella sammutuslaitteistolla. Esteettömän rakentamisen vaikutuksia paloturvallisuuteen ei aluksi ymmärretty. Todennäköistä on, että lähivuosina harkitaan vaatimuksen laajentamista myös muihin asuinrakennuksiin sekä pohditaan mitä vanhalle rakennuskannalle pitää tehdä. Uusissa rakentamismääräyksissä yleisvaatimuksena on, että rakennukset on suunniteltava ja toteutettava sellaisiksi, että nopea ja turvallinen poistuminen ja pelastaminen on mahdollista ottaen huomioon myös liikuntarajoitteiset henkilöt. N orjan sprinklausvaatimuksen taustalla ovat tiukentuneet esteettömyysvaatimukset, jotka puolestaan ovat seurausta vuonna 2008 annetusta syrjimistä estävästä laista. Jotta käytettävissä oleva poistumisaika saadaan riittävän pitkäksi, on automaattisella sammutuslaitteistolla varustettava rakennukset, joissa poistumisen ja pelastamisen voidaan laskea vievän pitkän ajan. Rakentamismääräysten lausuntovaiheessa pelastustoimi toi kuitenkin vahvasti esille, että jos rakennuksiin pääsy tehdään helpommaksi, on myös rakennuksista poistuminen otettava huomioon, muuten parantunut esteettömyys merkitsee kasvanutta paloriskiä. Esimerkiksi rakennusten tulee olla esteettömiä, jotta useimmat ihmiset pystyvät niissä liikkumaan ja oleskelemaan ilman erityisjärjestelyjä. Palovahinkojen kasvu huolen aiheena Sprinklausvaatimuksen läpimenoa edesauttoi paloriskien kokonaistarkastelu, missä palokuolemien suuri määrä, palovahinkojen voimakas kasvu ja väestön nopea ikääntyTeksti ja kuvat: Kirsi Rajaniemi, sisäasiainministeriö • Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Norjassa rakennetaan esteettömästi ja paloturvallisesti Heja Norge! Bergenissä sataman vanhat puukorttelit on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla sekä sisäettä ulkopuolelta.. Ryhmä pelastusviranomaisia ja järjestöjen edustajia kävi Norjassa selvittämässä määräysten taustoja ja perehtymässä Oslon ja Bergenin asuntosprinklauksen edistämishankkeisiin. Laissa vahvistettiin esteettömän yhteiskunnan periaatetta ja kiellettiin myös välillinen vammaisuuteen perustuva syrjiminen. Kun asiaa lähdettiin selvittämään tarkemmin ja miettimään vaihtoehtoisia tapoja varmistaa rakennusten poistumisturvallisuus, sprinklaus tuli nopeasti ykkösvaihtoehdoksi johtuen sekä toiminnallisista syistä että kustannusvaikutuksista
Suurimpana ongelmana ovat kuitenkin huonot uloskäytäväja varatiejärjestelyt. Asuinrakennusten sprinklerilaitteistot on liitetty palolaitoksen hälytyskeskukseen. Esteettömän rakentamisen vaatimuksesta seurasi tarve parantaa rakennusten poistumisturvallisuutta vastaamaan liikuntarajoitteisten ihmisten toimintaedellytyksiä. Useimmissa tiloissa lähes kaikki seinät ovat pelkkää ikkunaa. Palokuolemien määrä on ollut kasvussa ja väestön ikääntymisen seurauksena kasvun on ennustettu voimistuvan. Jos otetaan huomioon erot asuntokannassa (Norjassa on suuremmat asunnot, enemmän puutaloja, 70 prosenttia asuu pientaloissa), ovat palovahingot silti kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna. Asuntosprinklerilaitteistojen virhelaukeamisia ei Oslossa ole ollut, ainoastaan asennustöissä on tapahtunut joitakin vesivahinkoja. Viime vuodet on panostettu Palokuolemien määrä/miljoona asukasta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Norjan säädösmuutokset Seuraukset Vuonna 2000 käynnistyi terveydenhuollon reformi, jossa yhtenä pääperiaatteena on kotona asumisen tukeminen laitoshoidon sijasta. Mallia on haettu muun muas sa Yhdysvalloista Scottsdalen kaupungista, missä on pitkältä ajalta kokemusta asuntosprinklauksen hyödyistä. Parhaana vuonna (2001) tulipaloissa kuoli kaksi ihmistä, huonoimpana vuonna 12 (2008), keskiarvo on ollut kuudesta seitsemään palokuolemaa vuodessa. Toteutettujen sprinklausten kustannukset ovat olleet noin 350 kruunua/m 2 (40 euroa/m 2 ) sekä uudisrakentamisessa että jälkiasennuksissa. Sprinklauksen odotetaan yleistyvän myös vanhojen rakennusten suojaamisessa. Kesäkuussa 2002 uusittiin palotarkastuksia ja omatoimista varautumista koskeva palotoimilaki ja määräys. Suomeen verrattuna erot ovat vielä suuremmat. Rakennusten tulee olla esteettömiä, jotta useimmat ihmiset pystyvät niissä liikkumaan ja oleskelemaan ilman erityisjärjestelyjä. Paljolti tämä on johtunut siitä, että vaihtoehtoiset tavat parantaa rakennuksen paloturvallisuutta ovat usein joko kalliimpia tai hankalampia toteuttaa. Palotarkastus määrättiin tehtäväksi vuosittain. Ruotsiin verrattuna palovahingot ovat viisinkertaiset. Esimerkiksi Bergenissä palolaitos määritteli erityiskohteiksi asuinrakennukset, joissa asuu viisi tai useampi poistumisessa apua tarvitsevaa henkilöä. Näiden kohteiden sprinklaus ei perustu velvoittaviin säädöksiin, vaan kohteiden itse tekemään riskinarviointiin ja palolaitoksen aktiivisuuteen. Bergen näyttää mallia muulle maalle Paloturvallisuuden saralla Bergenillä on edelläkävijän maine, joka perustuu paljolti työhön, jota on tehty vanhojen puurakennusten suojelemiseksi. Kaupungin omistamien palveluja tukiasuntojen kartoituksessa havaittiin, että 900 asunnossa paloturvallisuus oli riittämätön ja ne sprinklattiin seuraavien kuuden vuoden aikana. Tällaisissa kerrostaloissa on ollut useita tulipaloja, joissa asukkaiden evakuointi oli vaikeaa ja aikaa vievää. Oslon ja Bergenin hyvien kokemusten myötä muissakin kunnissa on käynnistetty toimenpiteitä asuntosprinklauksen edistämiseksi. Oslon palolaitos sprinklausta edistämässä Oslon palopäällikkö Jon Myroldhaug on julistanut tavoitteekseen, että Oslosta tulee täysin sprinklattu kaupunki. Vakavimmassa palossa syksyllä 2008 kuoli 6 ja loukkaantui 12 ihmistä. Asuntosprinklauksen yleistyessä alalle on tullut lisää kilpailua minkä odotetaan yhä alentavan kustannuksia. Muuratut seinärakenteet ja puiset välipohjat eivät takaa palo-osastoinnin pitävyyttä. Hoitolaitoksista ja erityisryhmien asuinrakennuksista suuri osa oli jo ennestään sprinklattu omaehtoisesti. Kysymys sprinklauksen kustannuksista ei ole ollut erityisesti esillä. Oslossa palokuolemien määrä on vaihdellut paljon vuosittain. Palolaitoksella on sprinklauksen edistämisessä kolme painopistealuetta: 1) vanhat kerrostalot 2) hoitolaitokset ja vanhusten asuminen 3) kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Vanhojen kerrostalojen paloturvallisuusongelmat ovat viime vuosina nousseet vahvasti esille. Toisin kuin paloilmoittimissa on sprinklerilaitteiston hälytyksessä aina kyse joko tulipalosta tai vahingontorjunnasta, joten samanlaista erheellisten ilmoitusten ongelmaa ei ole katsottu voivan tulla. Paloriskin kasvuun vaikuttaa myös terveydenhuollon reformista seurannut vanhusten kotona asumisen tukeminen, jolloin yhä huonokuntoisempia ihmisiä asuu tavallisissa asunnoissa. Vuonna 2009 tehdyn valtakunnallisen kyselyn mukaan vain 7 % kunnista oli päätynyt siihen, että hoitolaitosten paloturvallisuudessa ei ole parantamistarpeita. Oslossa on noin 3000 vuosina 1890–1920 rakennettua asuinkerrostaloa, joiden paloturvallisuustaso on todettu puutteelliseksi. Väestöstä 11 prosenttia on yli 70-vuotiaita, mutta tulipaloissa kuolleista heitä on 32 prosenttia, kuluvana vuonna osuus on ollut peräti 62 prosenttia. Asuinkerrostalossa riittävä poistumisja pelastamisaika voidaan saavuttaa vain suojaamalla rakennus automaattisella sammutuslaitteistolla, kertoi rakennustekniikan viraston ylitarkastaja Vidar Stenstad.. Palovaroittimet ovat olleet asunnoissa pakollisia jo vuodesta 1985, mutta ne eivät ole tuoneet toivottua tulosta palokuolemien vähentämisessä. Kesäkuussa 2008 annettiin vammaisuuteen perustuvan syrjimisen kieltävä laki. Asuinrakennusten palovakuutuskorvaukset ovat yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa vuosikasvun ollessa nykyisin 16 prosenttia. Hoitolaitosten lisäksi myös palvelutalot ja vastaavat asuinrakennukset määritettiin erityiskohteiksi, minkä seurauksena niiden turvallisuusjärjestelyjen riittävyys tuli sekä toiminnanharjoittajan että paloviranomaisten arvioitavaksi. Asukkaita Oslossa on 585000, joten palokuolemaluvut ovat hieman koko maan keskiarvoja alhaisemmat. Bergenin pääpaloasemasta haluttiin näyttävä maamerkki, joten rakennuksen suunnittelussa arkkitehtuuri oli yhtä tärkeää kuin toiminnallisuus. Tavallisissa asunnoissa asuu yhä enemmän liikuntarajoitteisia tai toimintakyvyltään heikompia ihmisiä. Sekä sisätiloissa että julkisivussa on käytetty paljon puuta. 9/2010 31 minen olivat päätekijät. Heinäkuussa 2010 tulivat voimaan rakennusten paloturvallisuusmääräykset, joissa sprinklaus määrättiin pakolliseksi uusissa asuinkerrostaloissa, hoitolaitoksissa ja erityisryhmien asunnoissa. Ensi vuonna Oslon palolaitoksella on 150-vuotisjuhlavuosi ja sprinklaus on yksi vuoden teemoista
Palot eivät aiheuttaneet henkilövahinkoja ja omaisuusvahingot jäivät noin 2000 euroon. Palokuolleista kaksi oli ulkomaalaista rakennustyöntekijää; siirtotyöläisten asuntojen paloturvallisuus on uusi esille tullut ongelma koko Norjassa. 32 9/2010 Palokuolemien määrä/miljoona asukasta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Norjan säädösmuutokset Seuraukset Vuonna 2000 käynnistyi terveydenhuollon reformi, jossa yhtenä pääperiaatteena on kotona asumisen tukeminen laitoshoidon sijasta. Sprinklaushanke oli laajempi kokonaisuus kuin vain sprinklaustöiden toteutus. Heinäkuussa 2010 tulivat voimaan rakennusten paloturvallisuusmääräykset, joissa sprinklaus määrättiin pakolliseksi uusissa asuinkerrostaloissa, hoitolaitoksissa ja erityisryhmien asunnoissa. Palvelutalojen henkilökunnan toimintavalmiuksia parannettiin koulutuksella. Työn tulokset näkyvät palotilastoissa: vuonna 2009 Bergenissä oli tulipaloja 60 prosenttia maan keskiarvoa vähemmän. Edistämme kaupungin turvallisuutta. Bergeniläisessä palvelutalossa on sprinklerilaitteiston asentamisen jälkeen ollut kolme tulipaloa, jotka laitteisto sammutti ennen palokunnan paikalle tuloa. Sosiaalija terveystoimi hyötyy siitä, ettei asukkaita tarvitse siirtää toisiin tiloihin heidän toimintakykynsä muuttuessa. Bergenissä keskustan tiheästi rakennetulla alueella useiden rakennusten puujulkisivut on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Kaupungin omistamien palveluja tukiasuntojen kartoituksessa havaittiin, että 900 asunnossa paloturvallisuus oli riittämätön ja ne sprinklattiin seuraavien kuuden vuoden aikana. Hankkeessa laadittiin myös toimintamallit, joita käyttäen asuntoja sosiaalitoimi kohdekohtaisesti määrittävät eri tahojen vastuut turvallisuudesta huolehtimisessa. Kustannukset katettiin normaalibudjetista säästämällä muissa hankkeissa. Sprinklauksen odotetaan yleistyvän myös vanhojen rakennusten suojaamisessa. myös asuntosprinklaukseen. Palotarkastus määrättiin tehtäväksi vuosittain. Kesäkuussa 2002 uusittiin palotarkastuksia ja omatoimista varautumista koskeva palotoimilaki ja määräys. Hoitolaitosten lisäksi myös palvelutalot ja vastaavat asuinrakennukset määritettiin erityiskohteiksi, minkä seurauksena niiden turvallisuusjärjestelyjen riittävyys tuli sekä toiminnanharjoittajan että paloviranomaisten arvioitavaksi. Lisäksi vuodesta 2002 lähtien vuokrataloyhtiön kaikki uudet palveluja tukiasunnot on sprinklattu. Palonehkäisytyön painotukset puolestaan on kiteytetty tavoitteen muotoon: Ihmisten pitää olla turvassa kun he nukkuvat kotonaan ovat koulussa ajavat autollaan maantietunnelissa käyvät elokuvissa ovat sairaalassa käyttävät kotinsa tulisijaa syövät ravintolassa käyvät teatterissa yöpyvät hotellissa leikkivät päiväkodissa ovat ostoksilla ovat töissä. Vuokrataloyhtiö yhdessä sosiaalija terveystoimen kanssa päätyi siihen, että paras ratkaisu paloturvallisuusongelmiin on rakennusten sprinklaus, mikä toteutettiin vuosina 2003–2008. Rakennukset omistava vuokrataloyhtiö puolestaan hyötyy siitä, että asuntoja voidaan tarjota monenlaiseen asumiseen. Suurimpana ongelmana oli asukkaiden heikko toimintakyky. Tavallisissa asunnoissa asuu yhä enemmän liikuntarajoitteisia tai toimintakyvyltään heikompia ihmisiä. Rakennusten tulee olla esteettömiä, jotta useimmat ihmiset pystyvät niissä liikkumaan ja oleskelemaan ilman erityisjärjestelyjä. Tulipaloissa kuoli kolme ihmistä, edellisen kerran yhtä monta palokuolemaa oli vuonna 1996. Kaupungin asuntotoimen, sosiaalija terveystoimen ja palolaitoksen yhteistyönä laadittiin yhteinen paloturvallisuusohjeistus. Asukkaille tehdyn kyselyn perusteella vain puolet arvioi voivansa itse toimia tulipalossa tilanteen edellyttämällä tavalla. Oslon ja Bergenin hyvien kokemusten myötä muissakin kunnissa on käynnistetty toimenpiteitä asuntosprinklauksen edistämiseksi. Palolaitos kartoitti kohteet yhdessä kaupungin vuokrataloyhtiön kanssa ja tuloksena oli, että 900 asunnossa paloturvallisuustaso ei ole riittävä. euroa). Esteettömän rakentamisen vaatimuksesta seurasi tarve parantaa rakennusten poistumisturvallisuutta vastaamaan liikuntarajoitteisten ihmisten toimintaedellytyksiä. Sprinklaushankkeen kokonaiskustannukset olivat 40 miljoonaa kruunua (5 milj. Bergenin palolaitos määritti erityiskohteen rajaksi rakennukset, joissa asuu viisi tai useampi poistumisessa apua tarvitsevaa henkilöä. Esimerkiksi Bergenissä palolaitos määritteli erityiskohteiksi asuinrakennukset, joissa asuu viisi tai useampi poistumisessa apua tarvitsevaa henkilöä. Palovahinkojen vähentämisen lisäksi hyödyiksi on laskettu sprinklattujen asuinrakennusten monikäyttöisyys. Työllemme on luonteenomaista muiden ihmisten kunnioittaminen ja huomaavaisuus. Sammutustehtäviä oli yhteensä 2775, mutta niistä rakennuspaloja vain 58. Bergenissä palvelutalot on sprinklattu Palvelutalojen sprinklaushanke sai alkunsa vuonna 2002 palotoimen säädösten muutoksista, joilla vanhusten palvelutalot ja muu erityisryhmien asuminen säädettiin hoitolaitosten kaltaisiksi erityiskohteiksi. Vuonna 2009 tehdyn valtakunnallisen kyselyn mukaan vain 7 % kunnista oli päätynyt siihen, että hoitolaitosten paloturvallisuudessa ei ole parantamistarpeita. Olemme arvostettuja ammatillisesti ja palveluhenkisyytemme vuoksi. – Jos todella halutaan tehdä jotain palovahingoille ja palokuolemille, on kaikki rakennukset sprinklattava, vakuuttaa Oslon palopäällikkö Jon Myroldhaug.. Kesäkuussa 2008 annettiin vammaisuuteen perustuvan syrjimisen kieltävä laki. Bergenin palolaitos on määrittänyt itselleen nelikohtaisen vision: Kenenkään ei tarvitse kuolla tulipalossa
Loput 10 prosenttia koostuvat rakennusvalvonnasta ja sähkötöistä, kun tehtiin sprinklerikeskuksen sähköistys ja paloilmoitinjärjestelmän muutokset. – Öisin toimintaa varmistetaan myös niin sanotulla takapäivystyksellä, joka tuotetaan ulkopuolisin voimin ja tarpeen vaatiessa yökkö voi hälyttää avun paikalle. Viola-kodin pinta-alaan suhteutettuna kustannukset olivat noin 47 euroa neliötä kohden. Toiseksi suurin osuus on rakennusteknisillä töillä, noin 30 prosenttia. Seinällä näkyy hänen maalauksensa Järvenpäässä sijainneesta kotitalosta.. Rakennukset ovat siis toisistaan muutaman kymmenen metrin etäisyydellä. Talot erottaa toisistaan välissä kulkeva Juhlatalonkatu. – Tästä lvi-töiden osuus on suurin, yli 60 prosenttia. T oiminnanjohtaja Niina Peltokangas kertoo, että sprinklauksen kokonaiskustannukset olivat noin 260000 euroa. 9/2010 33 Tamperelaisessa vanhusten palvelutalossa Viola-kodissa on turvallisuuteen panostettu paitsi henkilökunnan koulutuksen ja ohjeistuksen, myös teknisen välineistön avulla. – Hoidamme kaiken toiminnan itse, vain kiinteistönhoito on ulkoistettu, Peltokangas kertoo. Lähtökohtana on se, että jokainen henkilöPirkanmaalla erityiskohteista sprinklattu reilusti yli puolet – Viola-koti malliesimerkki TURVALLISUUTEEN panostettu koulutuksella ja laitteilla Teksti ja kuvat: Esa Aalto Niilo Välimäki viihtyy Viola-kodissa. Työkaluna on perehdyttämismuistio ja kaikki asiat mietitään niin sanotusti heikoimman lenkin mukaan. Viola-kodissa ja viereisessä Willa-Violassa työskennellään kolmessa vuorossa. Viola-kodin palveluja käyttävät paitsi talon omat asukkaat, myös päivisin siellä pääasiassa lounastamassa käyvät ihmiset, jotka ovat pääasiassa iäkkäitä. – Öisin, kello 22:n jälkeen yöhoitaja työskentelee yksin molemmissa paikoissa aamuun kello 7:ään asti. – Olemme miettineet turvallisuusasiat uudella tavalla siten, että työnantaja perehdyttää työntekijän myös turvallisuusasioihin hänen tulleessaan töihin. Vuonna 2007 tilat sprinklattiin
Kolmas yksikkö Pellavakoti valmistuu helmikuussa 2011 ja sinne tulee Violan 15-paikkainen ryhmäkoti. Asukkaat ovat turvallisuutensa parantamiseen tyytyväisiä ja tehty remonttikaan ei aiheuttanut minkäänlaista haittaa. Toisella asukkaalla siis keittiön sähkö voi olla kokonaan pois päältä ja toinen voi keitellä ruokia vaikkapa neljä tuntia yhtäjaksoisesti. Viola-kotiyhdistys ry vastaa talojen palvelutuotannosta, omistaa ruokaja ravintolapalvelut tuottavan Violapalvelut Oy:n sekä yhdistyksen toimitilat ja asunnot hallinnoiman Kiinteistö Oy Tampereen Violan sekä osuuden Kiinteistö Oy Willa-Violasta. – Huoneistossa on ns. Paloturvallisuuden parantamiseksi olemme nyt myös kieltäneet asukkaita polttamassa kynttilöitä huoneissaan. Y leishyödyllinen Viola-kotiyhdistys ry on perustettu vuonna 1994 vammaisten ja vanhusten sosiaalisen aseman, asunto-olojen ja asumispalvelujen parantamiseksi sekä heidän henkisen ja fyysisen kunnon kohentamiseksi. Hän asui vaimonsa kanssa talon kaksiossa, mutta muutti vaimon kuoleman jälkeen pienempään huoneistoon. Toisella puolella katua Willa Violassa on 32 omistusasuntoa sekä Violan 20-paikkainen ryhmäkoti. Yhteensä asukkaita Willa Violassa on reilu 60. 34 9/2010 kuntaan kuuluva voi työskennellä myös yövuorossa, jolloin täällä ollaan yksin. – Tämä on hyvä paikka asua. turvallinen keittiö, jossa keittiön sähköjä on mahdollista aikaohjata asuntokohtaisesti. Viola-kodissa vuokra-asuntoja on 48 kpl sekä 12 asuntoa käsittävä ryhmäkoti. Viola-kotiyhdistyksen palveluksessa on 50 vakituista työntekijää sekä 20 sijaista. – Pyrimme myös harjoittelemaan esimerkiksi alkusammutusta säännöllisesti, joten teknisten apuvälineidenkään takia emme jätä kouluttamasta henkilökuntaamme turvallisuusasioissa, hän kertoo. Myös talon asukkaiden kanssa käytiin läpi kolme vuotta sitten tulleiden sprinklereiden merkitys ja mitä varten ne taloon asennettiin. Lisäksi monet vapaaehtoiset täydentävät palveluita auttamalla asukkaita ulkoilussa, lukemisessa, olemalla seurana ja monella muulla tavalla. Asumispalvelut on jaettu tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun asumiseen. Asukkaita Viola-kodissa on yhteensä lähes 70. Palkittu Viola-koti Hyvä paikka asua Talon asukkaiden keski-ikä on 86 vuotta ja hieman tämän yli on talossa asuva Niilo Välimäki, 87. Henkilökunta on mukavaa ja heidän, mutta toki myös Viola-kodin ruokalassa vierailee myös muita kuin asukkaita.. Tässä hoitajien havainnot toimintakyvystä ovat ensiarvoisen tärkeitä ajan säätämiseksi turvalliselle tasolle. Tehostetun ympärivuorokautisen palvelun tarjoamia ryhmäkoteja on yksi molemmissa taloissa ja niissä asuu yhteensä 30 asukasta. Akatemia kiinnitti palkitsemisellaan huomiota terveellisten ja toimivien palveluympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. – Kerroimme mitä asuntoihin asennettavat sprinklerisuuttimet ovat ja ettei putkistoihin saa laittaa esimerkiksi mitään roikkumaan. Viola-koti sai viime vuonna kansainvälisen tunnustuksen, kun The International Academy for Design and Health palkitsi Word kongressissaan Singaporessa Viola-kodin vanhusten korkeatasoisen palvelutuotannon ja toimintatavan sarjan ”Vanhusten hoiva ja hoito” -ykköspalkinnolla. Yhdistyksellä on kuusijäseninen johtokunta. Iltaisin tarkastuskierros Niina Peltokangas kertoo, että iltavuorossa työntekijä tekee tarkastuskierroksen talossa, että kaikki turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa. – Kierros tehdään laaditun tarkastuslistan mukaan
Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ihmettelee puheita siitä, että sprinklerit olisivat mittavien kustannusten aiheuttajia. – Toiminnanharjoittajilta saatujen sprinklausaikataulujen mukaan ensi vuoden loppuun mennessä sprinklattujen kohteiden määrä on noin 280. Keskuspaloasema on kävelymatkan etäisyydellä. Turvallisuusselvityskohteita on Pirkanmaalla 425, ja niistä sprinklattavia on noin 350 eli 82 prosenttia. – Tampereella tehdyn tietunnelin talousvaikutuksista VTT päätyi sellaiseen lopputulokseen, että 200 miljoonaa euroa maksava tietunneli on yhteiskunnalle ja erityisesti valtiolle varsin kannattava investointi ja kaupunkikin pääsee sen kanssa taloudellisesti lähes omilleen. turvallinen keittiö, jolloin liesi menee myös pois päältä, Niina Peltokangas kertoo. Hän korostaa, että Viola-kodin omistajat ovat halunneet panostaa turvallisuuteen. Jos asiaa miettii laajemmin, niin on huomattava, että lähes koko investointi koituu suomalaisen työn ja kotimaisen talouselämän hyödyksi. Ihmishenkiä ei myöskään pitäisi mitata liiaksi rahassa. Pirkanmaalla ollaan siis jo reilusti edellä valtakunnallista, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa annettua tavoitetta, että Suomen kaikista hoitoja hoivalaitoksista puolet eli 50 prosenttia olisi varustettu sprinklereillä vuoteen 2015 mennessä. Sprinklerit eivät ole koskaan lauenneet. Kustannuksiin apua on saatu mm. Turvallisuudesta kannetaan vanhusten asuintalossa huolta myös, vaikka palokunta onkin lähellä. Eli kansantaloudellisesti investoinnit eivät maksa juurikaan vaan vaikuttavat myönteisesti kansantaloutta pyörittävänä toimenpiteenä. – Tällä hetkellä sprinklattuja on noin 230 kpl eli 66 prosenttia sprinklattavien lukumäärästä ja 54 prosenttia koko turvallisuusselvityskohteiden lukumäärästä, palotarkastusinsinööri Tapio Sten kertoo. Vaikka turvallisuudesta tarkasti Viola-kodissa huolehditaankin, pieniä vaaran paikkoja on vuosien aikana ehtinyt sattua. Vain joitakin komponentteja tuodaan maailmalta. – Omistajana on ollut helppoa tehdä tarvittavat päätökset. Pirkanmaalla sprinklataan yksi erityiskohde joka viikko Toiminnanjohtaja Niina Peltokangas (vas.) esitteli talon tiloja sisäministeriön pelastusosaston yli-insinööri Kirsi Rajaniemelle sekä Tampereen aluepelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikölle (oik.) ja palotarkastusinsinööri Tapio Stenille. 9/2010 35 näiden järjestelmien ansiosta täällä tuntee olonsa turvalliseksi, virkeä Välimäki sanoo. Huoneistoissa on ns. VTT:n tekemä tutkimus viimeisessä asuntosprinklaushankkeessa jäi liian pinnalliseksi, ettei sillä oikein ole mitään arvoa tällaisessa keskustelussa, Männikkö sanoo. Raha-automaattiyhdistykseltä, Niina Peltokangas kertoo. 9/2010 35. Tällainen tutkimus pitäisi teettää myös sprinklauksen yhteiskunnallisista (talous)vaikutuksista. – Riippuu kokonaan siitä, miltä kantilta asiaa tarkastelee. Pirkanmaalla sprinklataan siis yksi hoitoja hoivalaitos joka viikko. – Päällä olevalle hellan levylle on joskus jäänyt paperia ja se on ehtinyt hieman savuttaa. P irkanmaalla on panostettu tunnetusti erityiskohteiden turvallisuuteen varustamalla niitä myös automaattisilla sammutusjärjestelmillä. – Sprinklerijärjestelmän ansiosta välttyisimme tulipalotilanteessa asukkaiden evakuoinnilta, Peltokangas sanoo
Tämän ansiosta koko perhe pelastui tulipalosta.. Utsjoen VPK:n hihamerkin kissa-aiheelle on mukava selitys: Aihe tuli eräästä tulipalosta, jossa perheen neuvokas kissa havaitsi tulipalon ja toiminnallaan havahdutti perheenjäsenet tulipaloon. Ulkomaisia hihamerkkejä on 90. – Olen ollut moniin paikkoihin yhteydessä kysyäkseni merkkejä ja niitä on sitten etsitty ja löydetty laatikoiden pohjalta sekä jopa revitty irti vanhoista palokuntapuvuista, hän kiittelee avuliaita. Hihamerkkikokoelma käsittää paitsi vakinaisten palolaitosten käyttämiä hihamerkkejä, myös VPK:den ja tehdaspalokuntien hihamerkkejä. Hän toivoo, että jatkossakin hihamerkkien tiimoilta häneen otettaisiin yhteyttä. Kokoelmaa pystyy mahdollisesti saamaan näytteille eri tilaisuuksiinkin, kuten viime kesänä Palotaruksessa. Tällä hetkellä hänen hihamerkkikokoelmassaan on peräti 700 erilaista merkkiä. Koska olen ollut mukana myös VPK-toiminnassa, huomasin, että myös palokuntien käyttämissä puvuissa on erilaisia hihamerkkejä ja niinpä kiinnostuin alkaa kerätä myös niitä. Tuomo Hintikalla mittava hihamerkkikokoelma Netissä ja lasitauluissa Teksti ja kuvat: Esa Aalto Neljä uusinta taulua odottaa kiinnittämistä seinälle. 36 9/2010 Palokuntien hihamerkit kertovat myös osaltaan alan historiasta. Kokoelmassaan Tuomo Hintikka tuo esille myös laitosten merkkien kehityskaaren, sillä hänellä on erilaisia hihamerkkejä samalta laitokselta tai palokunnalta. – Olen halunnut keskittyä erityisesti kotimaisiin merkkeihin, hän kertoo. – Parhaillaan odottaa neljä taulua kiinnittämistä seinään. Viime kesänä merkit olivat esillä Padasjoella nuorten kansainvälisellä palokuntaleirillä ja ensi kesänä osa tauluista, parisenkymmentä, tulee esille Kuusankosken palomuseossa. Hintikka kertoo saaneensa hyvää palautetta keräilyharrastuksestaan. Hihamerkkeihin pääsee tutustumaan paloasemalla sopimalla siitä etukäteen, mutta ne ovat nähtävillä myös omalla nettisivulla. Uusia otetaan vastaan Tuomo Hintikka käsittelee tarkasti saamiaan merkkejä. Valtaosa on kotimaisia merkkejä, sillä niitä on kaikkiaan 599. Hihamerkit ovat myös hyvä keräilyn kohde. – Olin kaikkiaan kolme eri kertaa niissä tehtävissä ja siellä sain kipinän alkaa kerätä rauhanturvaajien hihamerkkejä. – Myös ensihoitotoiminnasta löytyy merkkejä, kaikkiaan noin 20, mukaan lukien lääkärija pelastushelikopteritoiminta. Hän kokoaa niitä lasitauluihin ja tällä hetkellä kokoelma alkaa kattaa jo kaikki seinät Valkealan paloaseman luentosalissa. T uomo Hintikka innostui hihamerkkien keräilyyn ensimmäisen kerran oltuaan rauhanturvaamistehtävissä sekä Libanonissa että Kosovossa
Merkit ovat myös nähtävillä: www.palokuntamerkit.com Tuomo Hintikan sähköposti: tuomo.hintikka@palokuntamerkit.com, puhelinnumero: 0405380321. Tuomo Hintikka on 32-vuotias kouvolalainen. Tuomo Hintikka kuvaa jokaisen hihamerkin nettisivulleen.. Esimerkiksi Kuusankosken palolaitoksen hihamerkissä aaltokoroinen hopeakenttä symboloi vaaraa kuvaavan liekin torjumista. Tuomo Hintikan hihamerkkikokoelma kertoo myös alan historiasta. Nettisivuille olen kerännyt tietoa yksittäisistä merkeistä. – Hyvin voidaan myös vaihtaa merkkejä. – Tehdaspalokuntia myös lakkautetaan, kun esimerkiksi paperitehtaita lopetetaan. Itsellänikin on samanlaisia merkkejä vaihtoon. Toivon kovasti yhteydenottoja jatkossakin, Tuomo Hintikka sanoo. Lieneekö hihamerkkien historiaa koskaan edes käsiteltykään alalla. Hihamerkkikokoelmaan pääsee pyydettäessä tutustumaan Valkealan paloasemalle. Silloinkin vanhoja merkkejä katoaa ja niitä olisi hienoa saada kokoelmaan. Toivomus myös on, että jos merkin lähettäjällä on tietoa merkistä, se lähetettäisiin merkin mukana. Hän on laskeskellut, että pelkästään suomalaisten merkkien kokonaismäärä voisi kokoelmassa nousta jopa 800–900:aan – Myös VPK:ita häviää tai ne liittyvät toisiinsa. 9/2010 37 – Esimerkiksi peruskunnallisten palolaitosten hihamerkit alkavat olla kohta kadonneet. Palokuntatoiminnan hän aloitti vuonna 1996 Pieksämäen maalaiskunnan PVPK:ssa ja vuodesta 2002 alkaen hän on kuulunut Valkealan–Jokelan VPK:hon. Toivonkin, että jos niitä löytyy, voitaisiin ottaa yhteyttä vaikka minuun. Tuomo Hintikan mittava hihamerkkikokoelma on esillä Valkealan paloaseman luentosalin seinillä. Haluan tässäkin lausua kiitokset kaikille, jotka ovat minua merkillä muistaneet. Palokuntahistoriaa Hintikka tietää, että on myös muutamia muita hihamerkkien keräilijöitä, joista jotkut tosin keräilevät enemmänkin ulkomaisia merkkejä. – Yksikin merkki on keräilijälle tärkeä kokoelmassa. – Merkeissä on usein myös jokin oma tarinansa, miten niiden heraldiikkaa on suunniteltu. Mistä merkit ovat tulleet ja kuinka pitkä historia palokuntien hihamerkeillä on. Hän työskentelee pelastusaliupseerina Puolustusvoimissa
Valittuun tilastoon otettavia tietoja voidaan rajata tarpeen mukaan. P RONTOon kertyy monipuolista ja varsin laadukastakin tietoa onnettomuuksista ja pelastuslaitosten toiminnasta. Tilaston rivimuuttujan voi valita itse ja haettavia tietoja voi rajata poiminnalla. Kerättyä tietoa käytetään tapahtuneiden onnettomuuksien mittaamiseen, pelastustoiminnan määrän ja laadun arvioimiseen, pelastuslaitosten toiminnan mittaamiseen ja erityisesti ennaltaehkäisevän työn kohdentamiseen. Tietoa hakevat pelastuslaitosten lisäksi virkamiehet aluehallintovirastoissa ja ministeriössä sekä lukuisat tutkijat eri tutkimuslaitoksissa ja virastoissa. Omalla tilastolla voidaan siten näyttää tilastona lähes kaikki PRONTOn sisältämä tieto, poikkeuksena ovat vapaiden tekstikenttien sisältämät tiedot ja lasTeksti: Johannes Ketola, Pelastusopisto Kuva: Tapio Sovijärvi. Niiden määrä on PRONTOssa moninkertaistunut ja useimmat tilastotarpeet saa nyt tyydytettyä valmiilla tilastolla. Aikaisemmin tämän tiedon sai vain vapaan poiminnan kautta, Kokki toteaa. Valmiiksi mietittyjä tilastoja on nyt enemmän, käyttäjä voi luoda omia tilastoja ja hakuja voi muuttaa ja toistaa helpommin. 38 9/2010 PRONTOn tiedonhakujärjestelmä KEHITTYI Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOon kerätään tietoa monenlaista käyttöä varten. Uuden poiminnan avulla pystyy esimerkiksi hakemaan keittiössä syttyneet asuinrakennuspalot koneen tai laitteen mukaan. Omassa tilastossa voidaan valita sarakeja rivimuuttujiksi periaatteessa mitkä tahansa selosteen kentistä. – Aikaisemmin parametritilastoja pystyi rajaamaan lähes ainoastaan liikennevälinetyypin tai maastotyypin mukaan. Uudistettu tiedonhakujärjestelmä helpottaa erityisesti tilastojen hakemista, mutta positiivisia vaikutuksia on tullut myös muiden tietojen hakemiseen. Valmiita tilastopohjia kutsutaan parametritilastoiksi. Tutkimusjohtaja Esa Kokin mukaan uusi poimintarajaus on kenties merkittävin osuus uudistuksessa. Tarvittavan tilaston saa nykyään helposti ja se antaa mahdollisimman luotettavan tuloksen haettavasta aiheesta. Uutena ominaisuutena PRONTOon on otettu oma tilasto. Jotta tarvittava tieto löytyisi helpommin ja luotettavammin, PRONTOn tiedonhakujärjestelmä uudistui. Tiedonhaku Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOsta voidaan tehdä kolmen tyyppisiä hakuja; asiakirjalistauksia, tietolistauksia ja tilastoja
johannes.ketola@pelastusopisto.fi. Tilanteen voi olettaa olevan Suomessa samansuuntainen. Lisäksi eri pelastustoimialueelle suuntautuvat tehtävät tuottavat niin sanotun yhteistoimintaselosteen. Pelastusviranomaisten täyttämät selosteet muotoutuvat täyttämisen yhteydessä. Tapahtumat kirjautuvat PRONTOon hieman eri tavalla riippuen siitä, tuleeko tehtävä hätäkeskuksen kautta vai ei. Pelastustarkastaja Markku Kirvesniemen mukaan uusi tilastointi on helpottanut vapaan poiminnan, mutta myös parametritilastoinnin hakua. Toteutetut uudistukset on tehty kentältä tulleen palautteen perusteella. 9/2010 39 kennalliset tiedot. Olen kuitenkin vastannut kyselijöille, että käytämme niitä tietoja (pelastuslaitosten täyttämiä), joita PRONTOon on kirjattu ja tällöin käytetyt tiedot ovat yhtä luotettavia kuin taho jonka vastuulla tietojen kirjaaminen kyseiseen järjestelmään on, Kirvesniemi sanoo. Tiedonhaun ongelmatilanteita Tyypillisimmät virheet tiedonhaussa koskevat saadun tiedon tulkintaa. Siksi kaikkia tietoja ei kysytä kaikissa tehtävissä, vaan vain niissä tapauksissa, jossa tiedolla on merkitystä. Vapaassa poiminnassa valitaan ensin näytettävät tiedot kaikista selosteilla olevista kentistä ja sen jälkeen rajataan hakua poiminnalla. Tilastojen ”tieto puuttuu” -riville tulostuu siksi usein varsin suuriakin määriä. Tietolistauksia voidaan hakea vapaalla poiminnalla ja lisäksi joistakin parametritilaston tilastotyypeistä, kuten suuronnettomuuksista, voidaan hakea myös listauksia. Arkipäivän tiedonhakua helpottaa PRONTOn tilastohaun uusi, paljon toivottu, ominaisuus. Kaikilla PRONTOn käyttäjillä on kuitenkin nyt pääsy koko maan tilastoihin, joten päätöksenteossa tarvittava tieto on kaikkien käyttäjien ulottuvilla. Tämä tuottaa kuitenkin myös virhemahdollisuuden, koska haun poimintoihin voi jäädä epähuomiossa myös tahattomia poimintoja. – Pyrin aina itse varmistamaan haetun tilaston tiedot useammalla eri haulla ja hakuvaihtoehdoilla, Kirvesniemi huomauttaa. Tiedon tulkinnan ongelmakohtina voidaan pitää tilaston sisältämän aineiston hahmottamista ja eri tietokenttien sisällön ja merkityksen määrittelyä. – Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa pelastusviranomaisten tietoon tulee vain 17–22 prosenttia tulipaloista, Kokki kertoo. – Nyt voin paremmin yksilöidä ja vaihtaa hakuehtoja nopeasti, palaamatta alkuun, niin kuin vanhan tilastoin osalla usein kävi, Kirvesniemi kertoo. Näin saattaa joiltakin osin ollakin. Näiden virhemahdollisuuksien ehkäisemiseksi tulisi jokaisen tilastohaun alle tulostuvat tilaston ohjeet lukea huolellisesti ennen tulkintojen tekemistä. Näiden eri selostetyyppien rajaaminen tai rajaamattomuus saattaa tuottaa eri tiedon, kuin mitä oli tarkoitus hakea. PRONTO sisältää runsaasti salassa pidettävää materiaalia, joten se on suojattu käyttäjäkohtaisilla salasanoilla ja näytettävää aineistoa on käyttäjäkohtaisesti rajattu. Liikenneonnettomuuksissa ero todellisten tapahtumien ja rekisteriin kirjautuneiden tapahtumien välillä on todennäköisesti vielä suurempi. Hakutulosten näyttäminen esimerkiksi ajoneuvoittain tuottaa suuren tehtävien yhteismäärän, koska mukana on kaikki ne tehtävät, joihin ajoneuvot ovat osallistuneet. Uudistuksen yhteydessä tullut ominaisuus, jossa haku säilyy omassa ikkunassaan, helpottaa selkeästi useiden samankaltaisten hakujen tekemistä. Myös PRONTOn toiminnassa on toki joskus virheitä, mutta rekisterivirheistä tulee käytännössä aina virheilmoitus. Pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi käyttää PRONTOa runsaasti työssään ja hän ei itse ole vielä pahemmin huomannut virhetulkintoja. Peruspalvelujen arvioinnissa PRONTO on ainoa tietolähde, josta aluehallintovirastot arviointitietonsa hakevat. Vapaan poiminnan tulokset voi ottaa selaimen lisäksi suoraan Exceliin, Mapinfoon, merkkieroteltuna tai XML-muodossa. Haun tekemisen jälkeenkin hakuehdot säilyvät omassa ikkunassaan ja niihin voi tehdä muutoksia ja toistaa haun. Sama koskee hakutulosten näyttämistä muun muassa asemapaikoittain tai kunnittain. Siksi jokaisen haun jälkeen tuleekin vielä tarkistaa käytetyt poimintaehdot. Tiedonhaun ongelmatilanteissa käyttäjät ottavat yhteyttä ensisijaisesti oman organisaationsa PRONTO-yhteyshenkilöön, mutta myös Pelastusopiston PRONTO-ylläpito tarjoaa apua ongelmatilanteisiin. Onnettomuuksien määriä arvioitaessa tulee muistaa, että PRONTOon kirjautuu vain pelastustoimen tietoon tulleet tehtävät. – Joskus on tullut palautetta pelastuslaitoksilta siitä, että PRONTOn tiedot eivät aina vastaisi todellisuutta. PRONTOn ylläpito toivoo palautetta myös jatkossa, jotta saisimme kehitettyä PRONTOsta käyttäjäystävällisemmän järjestelmän
PRONTOn selosteiden täyttäjillä ei välttämättä ole kattavaa kuvaa kirjatun tiedon todellisesta hyödynnettävyydestä, mikä voi joissakin tapauksissa johtaa kirjaamisten laadun heikkenemiseen. Muita kirjattavia asioita ovat henkilövahingot, käytetyt pelastusja torjuntamenetelmät, sekä käytettyjen ajoneuvojen resurssiluokitus. Kirjaamisten laatuun ovat myös voineet vaikuttaa myös koulutuksen puute, kirjaamisen rutiinin puuttuminen ja vaihtelevista syistä johtuvat selosteiden täytössä ilmenneet viiveet. Tässä asiayhteydessä PRONTOn voimassaoleva ohjeistus katsotaan työnantajan antamaksi työnjohtomääräykseksi. 40 9/2010 Pelastustoimen tehtävät on vuoden 2000 alusta alkaen kirjattu pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOon, joka luotiin edesmenneen onnettomuustietokanta ONTIKAn perustalle, joka oli käytössä vuosina 1994–2000. Pelastuslaitos tarvitsee tilastotietoa myös oman toimintaympäristönsä ulkopuolisille tahoille ja luottamusmieselimille sekä yksittäisiä toimintavalmiuteen liittyviä tietoja mahdollisia kanteluita ja niiden johdosta tehtäviä vastineita varten. Lisäksi pelastustoimen yksiköiden statustietoja voidaan hyödyntää myös silloin, kun poliisi suorittaa palontutkintaa ja näkee tarpeelliseksi analysoida tapahtumien kulkua ajan funktiossa. Eräs esimerkki on rakennuspalovaara, joka on kirjattu ”muu tulipalo” -otsikon alle. PRONTOn käyttäjäkunta on kaksijakoinen; Operatiivisella sektorilla toimivat pelastustoimintaa johtavat viranhaltijat, kun taas tuloksia analysoivat tutkijat ja pelastustoimen korkeimmat viranhaltijat. Toisaalta, mikäli palokunta saa ilmoituksen liikenneonnettomuudesta, joka kuitenkin osoittautuu muu tarkistus-/varmistustehtäväksi ja se jostain syystä edelleen kirjataan virheellisesti liikenneonnettomuutena, syntyy tilastollinen virhe, mikä pudottaa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden keskimääräistä lukumäärää per onnettomuus. PRONTOa käytetään kasvavassa määrin useiden eri toimijoiden taholta ja siitä saatavan tiedon hyödynnettävyyttä pyritään edelleen optimoimaan. Mikäli onnettomuustyyppi on valittu väärin, jokin onnettomuustyyppiin liittyvä olennainen tieto jää kokonaan kirjaamatta, koska toisessa onnettomuustyypissä sitä ei kysytä välttämättä lainkaan. Mikäli seloste täytetään kuten edellä, kiinteistötunnus sekä kiinteistön kokonaisala jäävät kokonaan kirjaamatta. Onnettomuuksien paikannustiedot ja pelastusyksiköiden statustiedot toimivat pelastustoimen toimintakyvyn mittareina, mitä seuraavat paitsi pelastuslaitokset itse, myös aluehallintovirastot ja sisäasiainministeriö sekä erityistapauksissa Onnettomuustutkintakeskus. sisäasiainministeriö tarkkailee hälytysselosteiden kertymän perusteella hätäkeskuksen välittämien tehtävien kokonaismääriä ja pysyy näin tilanteen tasalla äkillisissä yhteiskunnan häiriötilanteissa, kuten laajojen myrskytuhojen tai tulvien tapahtuessa. L ainsäädännöllisen pohjan toimenpiderekisterin ylläpitämiseen tuo Pelastuslain 20§, jonka mukaan pelastusviranomaisen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, sekä Pelastuslain 69§, joka antaa valtuutuksen rekisterin olemassaoloon. Onnettomuustyypin valinta myös muokkaa PRONTOn täyttövaiheessa olevaa selostetta siten, että siinä tulevat esiin juuri kyseiseen onnetto-muustyyppiin liittyvät lisäkyselyt. Eri toimijoilla on hyvin erilaiset tarpeet saata-valle tiedolle ja tämä osaltaan selittää sen kysymysten tulvan, minkä pelastustoimen viranhaltija kohtaa onnettomuusja rakennusselosteita laatiessaan. PRONTOn tietojen hyödynnettävyys PRONTOsta saatavan tiedon hyödynnettävyys alkaa jo hälytysselosteiden tiedoista. Henkilövahingoista kirjataan erikPRONTO – ystävä vai vihollinen. Toteutuneet onnettomuustyypit antavat pohjaa pelastuslaitosten henkilöstöja kalustoresurssien järjestelyyn sekä onnettomuusriskien arviointiin. PRONTO-selosteiden kirjaaminen katsotaan virkavelvollisuuden alaiseksi tehtäväksi, josta mainitaan muun muassa Viranhaltijalain 17§:ssä seuraavasti: ”Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohtoja valvontamääräyksiä”. Teksti: Markus Majuri, suunnittelija, Pelastusopiston tutkimusja kehittämispalvelut.. Tietojen perusteella nähdään, mikäli on tarvetta joillekin erityisille toimenpiteille pelastustoimen toimintakyvyn parantamiseksi, sekä voidaan seurata, ovatko suoritetut toimenpiteet johtaneet haluttuun tulokseen esimerkiksi tilanteissa, joissa ensilähdön yksikkö on korotettu viiden minuutin puolivakinaisesta lähtövalmiudesta yhden minuutin vakinaiseen lähtövalmiuteen
Edellisten lisäksi vapaakenttiä hyödyntävät työja elinkeinoministeriön alle siirtyneet tuoteturvallisuusvalvonta ja kuluttajaturvallisuusvalvonta, jotka käyttävät PRONTOa taustatietojen keräämiseen sattuneista onnettomuuksista esimerkiksi ohjelmapalveluissa, huvipuistoissa, uimahalleissa ja kylpylöissä. Muutamissa pelastuslaitoksissa vapaakenttiä käytetään tilannepäiväkirjan tapaan, mikä helpottaa asioiden muistamista tilanteissa joissa on esimerkiksi tilanteen pitkittymisen takia jouduttu vaihtamaan johtovastuuta tai jostain syystä on noussut tarve tarkastella pelastuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta jälkikäteen. 9/2010 41 seen kuolleet sekä ihmiset jotka loukkaantuivat, olivat välittömässä vaarassa tai palokunta pelasti tai evakuoi. Lisäksi VTT käyttää PRONTOa muualta tulevien tutkimusten taustatietoina kartoittaakseen erityyppisten ongelmien laajuutta ja yleisyyttä. Tutkimusaineiston keräämisen tavoitteena on rakennuspalojen ehkäiseminen. Tutkimus Pelastusopistolla käynnistettiin Palosuojelurahaston rahoittama tutkimus, jonka tavoitteena oli arvioida PRONTOn luotettavuutta. Tutkimuksessa avattiin kaikkiaan 2462 erillistä pelastustoimen tehtävää, joiden kirjaamisten oikeellisuutta arvioitiin muun muassa suorittamalla ristiintarkasteluita alasvetovalikkojen, selosteiden vapaakenttien ja hälytysselosteen tietojen perusteella. Toinen sangen ongelmalliseksi koettu ja ajankohtainen onnettomuustyyppi seurantajaksolla oli lumikuorman aiheuttama rakennuksen sortuminen, jota oli kirjattu muun muassa luonnononnettomuuksina, sortumina, vahingontorjuntana, virka-aputehtävinä sekä ihmisen pelastamisena. Poliisin mukaan rikostutkinnalle olennaista tietoa ovat vallinneet olosuhteet, tilannepaikalle saavuttaessa tehdyt ensihavainnot, käytetyt pelastusja torjuntamenetelmät sekä pelastustoiminnan johtajan arvio tapahtuneesta. onnettomuustyyppien valinnoissa ja lisäselitteissä, tulipalojen syissä ja palon aiheuttaneissa laitteissa, rakennusselosteen rakennusvuotta ja kokonaisalaa koskevissa tiedoissa, henkilövahinkojen kirjauksissa, paloturvallisuuslaitteiden toiminnassa sekä ajoneuvojen statustiedoissa. Jossain määrin virheellisiä kirjauksia aiheuttivat tehtävät jotka oli peruttu tai jotka olivat muuttuneet alkuperäisestä hätäkeskuksen antamasta onnettomuustyypistä joksikin toiseksi. vapaakentät, joihin pelastustoiminnan johtaja voi kirjoittaa onnettomuuspaikalla tekemänsä havainnot vapaassa muodossa. PRONTOa täytettäessä tulisi muistaa, että kirjaamisen on perustuttava toteutuneeseen onnettomuuteen tai tehtävään, mihin palokunnan toiminta painottui. On huomattava, että kaikissa tilastoissa esiintyy jonkin verran virheitä, mutta ne eivät silti estä johtopäätösten tekoa aineiston perusteella, jos tiedon keräämisen menetelmät ovat riittävän hyviä. Lisäksi sisäasiainministeriö kerää PRONTOsta tietoa onnettomuuksien syistä voidakseen määrittää ne painopistealueet, joihin pelastustoimen kehittämistyötä tulisi keskittää. Erään suuren kokonaisuuden onnettomuusja rakennusselosteissa muodostavat ns. Vapaakenttiä hyödyntävät useimmat tahot. Mikään tilasto – myöskään PRONTO – ei ole alkemisti, joka muuttaisi arvottoman raudan arvometalliksi, vaan laadukas tieto lähtee selosteiden kirjaajista itsestään. Ristiintarkasteluissa haettiin epäjohdonmukaisuuksia mm. VTT:lle varsinainen tutkimustarve ei useimmiten tulekaan itse PRONTOsta, vaan sitä käytetään muun tutkimuksen apuvälineenä. Käytetyt pelastusja torjuntamenetelmät nousevat esiin pelastustoimen kalustoresurssien hankintasuunnitelmia tehtäessä, Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksissa sekä poliisin suorittamassa palonsyyntutkinnassa. PRONTOn koontitilastot ovat tärkeää aineistoa erityisesti SPEKille, joka käyttää niitä laatiessaan valistuksen strategioita. Poliisista kuitenkin korostetaan, että PRONTOn tiedot ovat alkutietoja, jotka perustuvat pelastustoiminnan johtajan sen hetkiseen tilannearvioon, eikä niitä käsitellä kuten valaehtoista lausuntoa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa vuosittaisten hälytysmäärien vaikutusta kirjaamisten laatuun sekä eri tulipalotyyppien eroavuuksia syttymissyiden oikeaoppisissa kirjaamisissa. Luonnollisesti vapaakenttiä hyödynnetään myös poliisin rikostutkinnassa ja Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa. Lisäksi VTT käyttää PRONTOn koontitilastoja ristiintaulukointiin muiden tilastojen kanssa, voidakseen liittää havainnot muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Sisäasiainministeriön vastuulla on myös toimintavalmiusohjeen päivittäminen, joka tapahtuu muun muassa PRONTOsta saatavan tiedon perusteella. Resurssien rajallisuuden vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että valvonta voidaan kohdentaa jotenkin ja PRONTO on osoittautunut sangen käyttökelpoiseksi apuvälineeksi tässä tehtävässä. Ajoneuvojen resurssiluokitus toimii avainsanana mittarille joka laskee palokunnan toimintavalmiusaikaa. Tarkempiin tutkimustuloksiin on mahdollisuus perehtyä aihetta koskevassa Pelastusopiston julkaisussa, joka tulee saataville kuluvan syksyn aikana.. Alkutietojen lisäksi PRONTOsta saadaan usein esiin myös eri osapuolten nimet ja mahdolliset yhteystiedot jatkoa varten. Tarkasteluissa kävi ilmi, että PRONTOon kirjattu tieto on kirjattu pääosin oikein, mutta myös joitakin ongelmakohtia ilmeni. Mikäli kyseessä on koneen tai laitteen viasta aiheutunut palo, lomakkeella kerätään lisätietoa onnettomuuden aiheuttaneen laitteen yksilöimiseksi. Arvio tulipalon syttymissyystä sekä siihen liittyvät keskeiset havainnot, kuten riskikäyttäytyminen, mahdolliset koneiden tai laitteiden viat ja vallinneet olosuhteet antavat arvokasta tietoja useille toimijoille. VTT puolestaan kartoittaa rakennuspalojen syttymissyitä, voidakseen myöhemmin mallintaa ja saattaa ne lopulta muotoon, jossa niitä voidaan ennustaa niille ominaisiin signaaleihin perustuen. Edellisten lisäksi, tulipalojen syttymissyyt ja niihin liittyvät havainnot kiinnostavat myös rikospoliisia, joka käyttää PRONTOon kirjattuja arvioita syttymissyistä ja muitakin PRONTOn tietoja alkutietoina tutkimuksilleen. Jotain yksittäistä asiaa tarkasteltaessa PRONTOsta voidaan tulostaa täysin päättömiäkin väitteitä johtuen kysymysten asettelusta, mutta ne eivät kuitenkaan heikennä koko tilaston uskottavuutta. PRONTOn ohjeistuksen mukaan kyseessä on avunantotehtävä, mutta sangen usein tilanne on kirjattu virka-aputehtäväksi. Niin ikään rakennuspalovaaran määritelmä ei ole täysin selosteita kirjaavien tiedossa, koska toteutuneista rakennuspalovaaroista oli kirjattu PRONTOon vain noin 75,6 prosenttia. Kuolleet henkilöt toimivat hakuavaimena erityyppisiin tutkimuksiin, joita voidaan tehdä esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn, valistuksen ja sähköturvallisuustutkimuksen tarpeisiin. Suurimmat ongelmat ilmenivät onnettomuustyypin valinnassa tilanteissa, joissa täyttyi useille eri onnettomuustyypeille ominaisia tunnusmerkkejä. On myös muistettava että parhainkin tilasto on vain yhtä hyvä kuin se tieto, mitä käyttäjät sille syöttävät. Lisäksi se toimii pelastustoimen riskiruutujen laskennan komponenttina. Lisäksi joitakin tilanteita kirjataan merkittävässä määrin väärin, kuten esimerkiksi sairaankuljetukselle suoritettavat ovenavaukset ja kantoavut. TUKES kerää PRONTOn koontitilastot vuosittain tapahtuneista sähköpaloista ja suunnittelee sen perusteella vuosittaiset toimintojensa painopistealueet. Mikäli alun perin annetaan ilmoitus eläimen pelastustehtävästä, mutta kohteessa ei havaita eläintä tai ilmoitus osoittautuu muulla tavoin aiheettomaksi, tulee alkuperäisestä onnettomuustyypistä luopua ja kirjata sen sijaan muu tarkistus-/varmistustehtävä. Esimerkiksi jäihin vajonneen moottorikelkan kirjaaminen saattoi vaihdella avunantotehtävästä luonnononnettomuuteen ja maastoliikenneonnettomuudesta vesipelastustehtävään tai jopa virkaaputehtävään
Edessä keskellä kunniapuheenjohtaja Pentti Turjas. Viime vuosina on käyty myös teatterissa yhdessä turkulaisten paloveteraanien kanssa. Neuvottelujen jälkeen päätettiin perustaa yhdistys, joka kouluttaisi palokuntien henkilöstöä ja näin voitaisiin tehostaa sammutustoimintaa niin Turussa kuin ympäristökunnissa. Yhdistyksen arkisto 30 ensimmäiseltä vuodelta on syystä tai toisesta hävinnyt. Paloviesti-lehti oli myös taloudellinen rasite yhdistykselle. Kuva: Juha-Pekka Vuorinen.. Vuoden 1945 lopulla yhdistys sopi Suomen Palopäällystöliiton kanssa, että Paloviestistä tulisi myös Palopäällystöliiton äänenkannattaja. 42 9/2010 O heinen lainaus on oikeusministeriön 9. Juvakoski jatkoi peräti vuoteen 1979, jonka jälkeen puheenjohtajan nuijaan tarttui 15 vuodeksi Pentti Turjas. Sotavuosina oli puute lehtipaperista ja lehden toimitus joutui anomaan sitä kansanhuoltoviranomaisilta. Yhdistyksellä on ollut neljä puheenjohtajaa. Sota-aika asetti omat rajoituksensa niin koulutukselle kuin yhdistyksen koko toiminnalle. Lehdestä tuli valtakunnallinen ja levikki kasvoi. Osa koulutuksesta tapahtui VSS-organisaation puitteissa. Kaksivuotisen Olli-Pekka Ojasen kauden jälkeen valittiin nykyinen puheenjohtaja Jari Sainio. – Vasta vuodelta 1970 alkaen minulla on ollut käytettävissä yhdistyksen toimintakertomukset ja pöytäkirjat, Pentti Turjas kertoo. Vasta 1990-luvulta löytyy selvät merkinnät pidetyistä koulutuksista, kuten johtamistaidon kurssi vuonna 1990, kurssi riskeistä ja Turun piirin Palopäällystöyhdistys 70 vuotta niiden hallinnasta 1993, Estoniaonnettomuuden tarkastelu 1994 ja uuden pelastuslain selvittely vuonna 1996. Yhdistyksen jäsenet ovat tutustuneet muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaan, Kultarantaan ja Uudenkaupungin autotehtaaseen. Turun palopäälliköksi vuonna 1940 valittu Ilmari Juvakoski ja Turun VPK:n puheenjohtaja August Karlsson näkivät yhdessä Maarian ja Kaarinan VPK:n päällystön kanssa vakavan puutteen palokuntien koulutuksessa ja varsinkin päällystön toiminnassa operatiivisissa tehtävissä. Alkuvuosikymmeninä yhdistyksen talous perustui pääasiassa jäsenmaksujen varaan. ”Yhdistyksen tarkoituksena on avustaa Turun piiriin kuuluvia palokuntia palosuojelutehtävissä, järjestää neuvontaja opastuskursseja sekä kohottaa piirissään ammattitaitoa palokuntatyön alalla.” Kuvassa yhdistyksen hallitus 2010 vasemmalta Petri Aalto, Kari Viljanen, Pekka Louhi, Kai Arppe, Pekka Koskinen sekä puheenjohtaja Jari Sainio ja toiminnanjohtaja Lars Wiren. Nuori ja aktiivinen Juvakoski pani tuulemaan ja Turun piirin Palopäällystöyhdistys syntyi 37 perustajajäsenen hyväksyessä yhdistyksen säännöt ja valitessa yhdistykselle toimihenkilöt. – Sama lähtökohta on edelleen yhdistyksen toiminnan tarkoituksena, kertoo kunniapuheenjohtaja Pentti Turjas, joka valotti yhdistyksen 70-vuotista historiaa juhlatilaisuudessa Turun VPK:n talolla lokakuussa. huhtikuuta 1941 hyväksytyistä yhdistyksen säännöistä. Tervehdyssanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio
Horellin mukaan tulevina vuosina pelastustoimen rakenteisiin ei näillä näkymin olla tekemässä mullistavia rakenteellisia uudistuksia. Yhteiskunta on uusien haasteiden edessä. seen, ikääntymiseen ja yksinäisyyteen. Uskon vakaasti, että kyseinen hanke toteutuessaan vahvistaa pelastustoiPUHTAAT RASVAKANAVAT AIRMAID OTSONAATTOREILLA ! Interzon AB . SE-18362 Täby . Uusi ohje tulee tarkentamaan riskien määrittelyä muodostamisen periaatteita sekä tulee selkeyttämään myös resurssien joustavampia käyttömahdollisuuksia. Pelastustoimen järjestelmien osalta joitakin tarkistuksia voi olla tarpeen tehdä sosiaalija terveystoimen sekä ympäristönsuojelun suuntaan. Lisää tietoa AirMaid tuotteista ja ratkaisuista saatte kotisivuiltamme www.interzon.se tai Marcus Hintze, Interzon Finland, +358 40 3721378. Marcus Hintze . – Kuten tiedätte, pelastusala herättää monenlaisia intohimoja, joka heijastuu alalla vallitsevan julkisen keskustelun repaleisuutena. Erityisesti paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla varmistetaan eri tahojen tuottamien turvallisuuspalveluiden kattavuus ja yhteensopivuus. Iso haaste pelastustoimelle Horellin mielestä harvaanasutut alueet tulevat olemaan tehokkaan pelastustoimen kannalta ongelmallisia. Kaupungeissa törmätään lähiöi den slummiutumisesta, juurettomuudesta ja väestöryhmien erilaisuudesta ja kulttuureista aiheutuviin ongelmiin. Hän nosti esiin muutamia pelastustoimen keskeisiä peruskysymyksiä. Vastakohtana esimerkiksi puolustusvoimien hallinnonala esiintyy isoissa hankkeissa ja hallitusohjelmissa yhtenä rintamana. Yksi tulevaisuuden näkökulma liittyy kuitenkin kuntakentän kehitykseen. – Kevään 2011 eduskuntavaalit, tuleva hallitusasetelma ja erityisesti valmisteilla oleva seuraava hallitusohjelma määrittelevät osaltaan pelastusalan tulevaisuutta. Osastomme Kiinteistöturvallisuus messuilla 8-10.9.2010 D215. +358 40 3721 378 • PUHDISTUSTARVE MINIMOITU • RASVAPALORISKI PIENENEE RATKAISEVASTI • TEHOKAS ENERGIAN TALTEENOTTO RASVAKANAVAN POISTOILMASTA MAHDOLLINEN AirMaid otsonigeneraattorit voidaan helposti asentaa sekä uusiin kohteisiin että jälkiasennuksena jo toimiviin rasvakanavoihin. Hallitus linjasi toukokuisessa iltakoulussaan, että pelastuslaitoksista kehitetään turvallisuuden tavarataloja, joilla tulee olla nykyistä suurempi rooli ja vastuu erityisesti onnettomuuksien ehkäisyssä sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Ihmisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta lisäämällä voimme tehdä paljon – miten se tehdään, sitä en osaa sanoa, mutta uusia, ennakkoluulottomia ja innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan. Sweden . Keskustelua tarvitaan, mutta yhteisistä isoista pelastusalan linjauksista tulisi päästä yksimielisyyteen. Vähäiset voimavarat olivat hajallaan ja heräsi ajatus yhdistää lehdet. Harvaanasuttujen aluei den osalta ihmisiin liittyvä ongelmat keskittyvät erityisesti syrjäytymiYhdistyksen alkuvuosien erittäin vilkasta toimintaa kuvastaa yhdistyksen oma lehti, Paloviesti. Kuntakentän supistumisilmiö on nähtävissä myös Varsinais-Suomessa. mintaa entisestään ja luo entistä vankemman pohjan koko pelastustoimelle sekä sen johtamiselle ja kehittämiselle. Vuonna 2002 valtioneuvoston päättäessä Varsinais-Suomen pelastustoimen alueesta oli kuntien määrä 56 – nyt kymmenkunta vuotta myöhemmin kuntien määrä on puolittunut 28:aan. Propellervägen 4 A . 9/2010 43 Vuonna 1949 Suomessa ilmestyi viisi paloalan lehteä. Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1941. info@interzon.se Interzon AB, Finland . +46 8 54444430 . Me teemme siitä jutun lehteen. Päätoimittajana toimi Ilmari Juvakoski. Pelastustoimen peruskysymyksiä Lounais-Suomen Aluehallintoviraston tervehdyksen juhlaan toi johtaja Ilkka Horelli, jonka vastuualueeseen kuuluvat pelastustoimi ja varautuminen. Uutta pelastuslakia odotellessa toimintavalmiusohje on myös uudistuksen alla. Tulevaa hallitusohjelmaa valmisteltaessa on puhuttu Pelastusopiston yhteyteen perustettavasta pelastusalan tutkimusja kehittämiskeskuksesta. Tällä hetkellä pelastusala on tilanteessa, jossa yksi taho puhuu palomiesten eläkeiän alentamisesta, toinen on vahvistamassa tutkimusja kehittämistoimintaa, kolmas peräänkuuluttaa palomiesten vaihtoehtoisten urapolkujen selvittämistä, neljäs puhuu valtakunnallisen palomuseon perustamisesta ja viides vaatii sopimuspalokunnille lisää resursseja. Kauhajoen ja Jokelan kouluampumiset, Sellon tragedia ja viimeisimpänä viime viikolla Turussa sattuneet räjähdys-tuhopoltot ovat osoituksia näistä yhteiskunnan pahoinvointi-ilmiöistä ja haavoittuvuudesta, jonka kanssa pelastustoimi on jo lähes päivittäin tekemisessä. marcus.hintze@interzon.se . Ongelmia syntyy myös nopean avun turvaamisesta. – Maaseudun autioituessa ja väen ahtautuessa kaupunkeihin, yhteiskunnan sosiaaliset rakenteet muuttuvat ja niistä syntyvät riskit voivat olla toisenlaisia kuin aiemmin. Näiden muutamien ajatusten saattelemana haluan vielä kohottaa maljan juhlivalle Turun palopäällystölle! Kerro meille palopäällystökerhostasi. –Turun piirin Palopäällystöyhdistys on yksi maamme vanhimmista vastaavista yhdistyksistä, jollei vanhin, Pentti Turjas muistutti lopuksi. Meilaa: toimitus@pelastustieto.fi. Kuntarakenteen muutosten myötä kuntien määrä tulee vähentymään. Muutaman vuoden päästä Suomessa on joidenkin arvioiden mukaan ehkä noin sata kuntaa. Turvallisuustavarataloajattelun lähtökohtana on edelleen, että eri toimialat vastaavat tehtäviinsä kuuluvista turvallisuuspalveluista – koordinointivastuu olisi kuitenkin nykyistä vahvemmin pelastuslaitoksilla. – Tämä voi tarkoittaa ainakin joiltain osin myös pelastustoimen rakenteiden uudelleen tarkastelua. Uusi lehti Palontorjunta ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 1950 alussa
Paikallisia jaostoja on 65 kappaletta: jokaisella Yhdysvaltojen osavaltiolla on omansa ja Euroopasta jaostoja löytyy muun muassa Isosta-Britanniasta, Ranskasta sekä Ruotsista. koko päivän mittaisiin sähköpalojen tutkintaan ja palopaikkojen valokuvaamiseen kuului käytännön demonstraatioita ja harjoituksia. 44 9/2010 Yhdysvalloissa Orlandossa järjestettiin koulutus 450:lle pelastuslaitosten, poliisin ja muiden viranomaisten sekä yksityisten asiantuntijoiden palontutkijoille. Vuosittainen koulutuskonferenssi IAAI on perustamisesta lähtien järjestänyt vuosittain koulutuskonferenssin ja 61. Paikalliset jaokset kokoavat yhteen oman alueensa palontutkijat organisaatiosta riippumatta ja järjestävät omaa koulutusta sekä tuottavat koulutusmateriaalia tai julkaisuja. Rikosoikeudenkäynneissä yksityiset palontutkijat toimivat oikeudessa asiantuntijatodistajina sekä yleisen syyttäjän että syytetyn puolella, siviilioikeudenkäyntejä varten vakuutusyhtiöt hyödyntävät yksityisiä palontutkijoita tavoitteena pienentää maksettavaa vakuutuskorvausta laiminlyönnin takia tai korvausvastuun siirtämistä edelleen palon aiheuttaneen tuotteen valmistajalle tai rakentajalle. Suomesta poiketen yksityisillä palontutkijoilla on merkittävä rooli amerikkalaisessa järjestelmässä. Palontutkinta USA:ssa Palontutkinnan vastuut poikkeavat Suomesta ja vaihtelevat osavaltioittain. Yhdistyksen tehtävä on yhdistää eri viranomaisten ja muiden tahojen palontutkijat, kehittää palontutkinnan laatua tuottamalla koulutusta jäsenille sekä ylläpitää palontutkijoiden sertifiointijärjestelmää sekä toimia palontutkijoiden edustajina lainsäädännön ja standardien sekä ohjeiden valmistelussa. Viisipäiväisen seminaarin aiheet käsittelivät laajasti palontutkintaa eri näkökulmilta, aiheina oli muun muassa tapausesimerkkejä, autopalojen tutkintaa, sarjatuhopolttojen analysointia, palopaikkojen valokuvaamista, sähköpalojen tutkintaa sekä palontutkintaraporttien laadun arviointia. Luentoja oli peruskurssin lisäksi kolmessa salissa yhtä aikaa, joten koko ohjelmaan tutustuminen oli käytännössä mahdotonta ja useita kiinnostavia aiheita jäi pakosta väliin. Osassa osavaltioista erillisen palontutkinnan suorittaminen on vapaaehtoista ja osassa jokainen tulipalo on tutkittava, näissä osavaltioissa täysipäiväiselle palontutkijalle voi kertyä vuodessa yli 200 tutkittua tulipaloa. Lisäksi ohjelmassa oli koko viikon mittainen palontutkinnan peruskurssi. Asiantuntijatodistajana toimivan henkiUSA:ssa myös yksityisiä palontutkijoita Palontutkijoiden koulutusseminaari Orlandossa Teksti ja kuvat: Tuomas Pälviä Seminaari aloitettiin juhlavasti.. I AAI, International Association of Arson Investigators, on Yhdysvalloissa Kentuckyn osavaltiossa vuonna 1949 perustettu palontutkijoiden järjestö, joka tuhopolttoihin viittaavasta nimestä huolimatta edustaa pelastuslaitosten, poliisin, yksityisten yritysten ja muiden viranomaisten palontutkijoita, tutkittavien tulipalojen syistä riippumatta. Esimerkiksi Kalifornian osavaltion metsäviranomaisella on maastoja metsäpalojen tutkintaan erikoistuneita palontutkijoita. Palontutkinnan suorittamisesta voi olla vastuussa pelastuslaitos, poliisi, osavaltion fire marshall-toimisto tai tietyissä tapauksissa joku muu osavaltion tai liittovaltion viranomainen. tilaisuus järjestettiin Floridan Orlandossa. Koulutuksellisesti anti oli erittäin hyvä, palontutkinnan taso USA:ssa on pari vuosikymmentä Suomea edellä. Yksittäiset koulutustilaisuudet kestivät kahdesta tunnista koko päivään ja mm. Jäseniä yhdistyksessä on 5000, joista 4500 USA:ssa ja 200 Kanadassa, loput ovat eripuolilta maailmaa Etelä-Afrikasta Australiaan ja Euroopan eri maihin. Määräykset palontutkinnan suorittamisvelvollisuudesta vaihtelevat niin ikään osavaltioittain
Koska yhden osa-alueen (peruskoulutus, muu työkokemus, kurssit) maksimipistemäärä on rajattu palontutkintakokemusta lukuun ottamatta vähintään 10:een ja enintään 50 pisteeseen, edellyttää 150 pisteen saaminen laaja-alaista itsensä kehittämistä ja työkokemusta. Sertifikaatti on osoitus siitä että henkilö täyttää tietyllä tasolla NFPA:n standardien ja ohjeiden vaatimukset, palontutkinnan osalta NFPA 921 ja NFPA 1033. Tätä edellyttävät sekä oikeuskäytännön ja standardien kehittyminen sekä nykyisen CSI-sukupolven valamiesten asettamat vaatimukset. Sertifiointiin kirjattavan koulutuksen on oltava hyväksytysti suoritettua eli kurssin suorittaminen on arvioitava kokeella. Puheensa hän päätti totea malla, että mikäli osallistujilla on iltajuhlissa väkijuomia mukana, tulevat ATFagentit mielellään ottamaan niistä näytteet. Melson totesi palontutkinnan olevan hyvässä vaiheessa henkilökohtaisten sertifikaattien ja NFPA 921 -ohjeen ansiosta. Tilaisuuden kutsuttu puhuja oli Bureau for Alcohol, Tobacco, Firearms and Explosives (ATF) johtaja Kenneth Melson. Käytäntö perustuu oikeustapaukseen Daubert vastaan Merrell Dow Pharmaceuticals vuodelta 1993, jossa määriteltiin mitä vaatimuksia asiantuntijatodistajan käyttämien tutkimusmenetelmien on täytettävä. ProBoard on alun perin perustettu vuonna 1972 ja sen hallitus koostuu viiden pelastusalan eri toimijoita edustavan järjestön jäsenestä. Seminaarin ohjelma Seminaarin avajaistilaisuudessa tervehdykset esittivät muun muassa Orange County Fire Rescue:n edustaja ja Orlando Fire Department:n edustaja. NAFI ei ole ProBoardin akkreditoima järjestö, joten sen myöntämien sertifikaattien vaatimukset määrittää NAFI:n oma lautakunta. ProBoardin tehtävänä on akkreditoida pelastusalan toimijoita: oppilaitoksia, pelastuslaitoksia ja järjestöjä, myöntämään NFPA:n standardien ja ohjeiden perusteella henkilökohtaisia sertifikaatteja. CFI on palontutkinnan arvostetuimpia sertifikaatteja, jonka saaminen IAAI:n kautta edellyttää vähintään 4 vuoden täysipäivästä palontutkintatyökokemusta tai 5 vuoden osa-aikaista työkokemusta. Perusteet ovat kuitenkin hyvin pitkälle samat kuin IAAI:lla. Lisätietoja IAAI: www.firearson.com IAAI koulutussivusto: www.cfitrainer.net ATF: www.atf.gov ProBoard: http://www.theproboard.org/. OrlandoFD:n palontutkintayksikössä on viisi henkilöä, joiden koulutus on sekä pelastusalalta että poliisista. FIT on tarkoitettu palontutkintauran alkutaipaleella oleville henkilöille ja sertifioinnin saaminen edellyttää 18 kuukauden työkokemusta pelastusalalta, 40 tunnin mittaista palontutkinnan peruskurssia ja 7 tunnin verkko-opintoja tai 30 tunnin palontutkintakoulutusta ja 14 tunnin verkko-opintoja. Palontutkijoiden sertifikaatit IAAI on National Board of Fire Service Professional Qualifications (ProBoard) hyväksymä henkilökohtaisia sertifiointeja myöntävä järjestö. IAAI:n myöntämät sertifikaatit ovat Certified Fire Investigator (CFI) ja Fire Investigation Technician (FIT). Kehitettävää hän totesi olevan erityisesti pelastuslaitosten palontutkintayksiköiden toiminnan laadun sertifioinneissa kansainvälisten laatustandardeiden mukaisiksi. OrlandoFD on yksi harvoista USA:n 1-luokan pelastuslaitoksista (asteikko 1–5). ATF on mukana tietyissä tapauksissa tukemassa paikallisia viranomaisia palonja räjähdysten tutkinnassa. Melson painotti puheessaan oikeudenkäynneissä esiteltävien todisteiden ja todistajien tieteellisen laadun parantamista. Yksikkö toimii palontutkinnan lisäksi pelastuslaitoksen sisäisen tutkinnan yksikkönä ja FBI:n hyväksymänä pommiyksikkönä. FIT-kokeessa on 50 kysymystä joista on vastattava oikein vähintään 35:een. Tällä hetkellä PRoBoard myöntää akkreditointeja 16:lle eri standardille 72:lla eri tasolla. Lisäksi pisteitä myönnetään muusta palontutkintaan liittyvästä työkokemuksesta, kuten palontutkintaryhmän johtamisesta, kouluttamisesta, artikkelien tai kirjojen kirjoittamisesta ja asiantuntijana oikeudenkäynneissä toimimisesta sekä hyväksyttyjen tahojen järjestämään koulutukseen osallistumisesta. Hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta saa enemmän pisteitä kuin ilman koetta suoritetusta koulutuksesta. Palontutkinnan sertifikaatteja myöntää myös muun muassa National Association of Fire Investigators (NAFI), jolla on palontutkinnan, autopalotutkinnan ja palontutkinnan kouluttajan sertifikaatit. Kun hakijalla on vähintään 150 pistettä voi hän osallistua kokeeseen, joka suoritetaan asiantuntijaraadin haastatteluna. Osoittaakseen asiantuntemuksensa palontutkijan on laadittava ja aktiivisesti ylläpidettävä CV:tä, josta ilmenee tutkijan koulutus, suoritetut tutkinnat ja asiantuntitodistukset sekä muut ammattitaitoa kuvaavat ja ylläpitävät asiat. Verkko-opinnoista on suoritettava tietyt kurssit IAAI:n virallisella koulutussivustolla www. Osa-aikaiseksi työkokemukseksi lasketaan 12 palontutkintaa tai 250 työtuntia palontutkintaan liittyen vuodessa. cfitrainer.net. 9/2010 45 lön on alasta riippumatta ennen varsinaista asiantuntijalausuntoa osoitettava oma ammattitaitonsa ja vastapuolen asianajajalla on mahdollisuus kyseenalaistaa asiantuntijan pätevyys, jolloin oikeus voi estää asiantuntijaa todistamasta. Kun vaadittava työkokemus ja koulutus on hankittu, vaatii sertifioinnin saaminen kokeen suorittamista. Asiantuntijatodistajalle asetettavia vaatimuksia ovat täsmentäneet useat ennakkopäätökset Daubertin tapauksen jälkeen. ATF ylläpitää pommija tuhopolttotapausten seurantajärjestelmää (Bomb and Arson Tracking System, BATS), jonka avulla voidaan hankkia tietoa koko maan alueelta tuhopolttoihin ja pommeihin liittyvistä tapauksista
Tämän lisäksi arvio on tulipalojen ennalOpinnäytetyön aiheena pelastusviranomaiset tulipalorikosten todistajina Tuliko kutsu käräjille. Arvio rikoksen havaitsijana Tulipaloihin liittyvät tapahtumat ovat haasteellisia tutkia, koska tulipalossa usein tuhoutuu myös merkit tulipalon syttymisestä. Teksti: Ville Pulkkinen, ville.pulkkinen@student.savonia.fi Piirros: Rainer Louhela. Tätä kautta poliisi varmistaa rikosvastuun toteutumista. Työni on herättänyt joitakin kyselyjä kentältä ja tahdonkin nyt esitellä rikosprosessia pelastusviranomaiselle tyypillisestä näkökulmasta. Pelastusviranomainen ei kilpaile poliisin kanssa tulipalojen tutkijana. Työni sai alkunsa Finanssialan keskusliiton ja Pelastusopiston palontutkinnan opettajien tekemästä ehdotuksesta. Pelastusviranomaisen on pelastuslain mukaan aina arvioitava tulipalon syttymissyy. Viime vuosina pelastuslaitoksissa on havaittu pelastusviranomaisten olevan yhä halutumpia todistajia ja asiantuntijoita tulipalorikosten tutkimisessa. Pelastusviranomaisten tulisikin tarjota ammattitaitoaan yhä aktiivisemmin poliisin käyttöön. Pelastusviranomaisen velvollisuus osallistua rikosasian tutkintaan perustuu esitutkintalakiin sekä pelastuslain virka-apuvelvoitteeseen, että pelastuslain määräykseen arvioida tulipalon syttymissyy ja tarvittaessa tutkia se. Eli yksinkertaistetusti ainakin silloin, kun tapauksessa on syytä epäillä rikosta tai esimerkiksi silloin, kun tulipalossa on kuollut ihminen. Pelastusviranomaisen kenttään kun kuuluvat niin tulipalojen ennalta ehkäisy, pelastustoiminta ja niiden tutkiminen. Poliisi tekee tutkintaansa esitutkinnan tai muun poliisitutkinnan yhteydessä. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut pelastuslaitosten kehittynyt ja yhdenmukaistunut palontutkintatoiminta, jonka kautta poliisin ja pelastusviranomaisten tehtävät ovat lähentyneet toisiaan tai ainakin nämä kaksi viranomaistahoa ovat tutustuneet toisiinsa. Tässä vaiheessa pelastusviranomaisen ammattiosaaminen saattaa olla ratkaiseva. Palokoirilla, laboratoriotutkimuksilla ja simuloinneilla voidaan tehokkaasti löytää viitteitä tulipalon syttymissyystä (muun muassa jäljet palavista nesteistä). Opinnäytetyössäni selvitin pelastusviranomaisen hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä rikosprosessin aikana. 46 9/2010 T ämä artikkeli liittyy tekemääni palopäällystön koulutusohjelmaan kuuluvaan opinnäytetyöhön. Millään muulla ammattiryhmällä kuin pelastusviranomaisilla ei ole samankaltaista laajaa osaamista tulipalojen alalta. Arvio on erilaisten havaintojen perusteella muodostettu perusteltavissa oleva käsitys siitä mitä on tapahtunut. Arvio on yksinkertainen keino siivilöidä potentiaalisia rikoksia muiden tulipalojen joukosta. Lähtökohtaisesti pelastusviranomaiset ovat tulipalojen asiantuntijoita, koulutuksensa ja kokemustensa kautta. Näitä menetelmiä ei kuitenkaan voida käyttää rutiiniluontoisesti kaikkien tulipalojen syttymissyiden selvittämiseksi vaan mahdollinen rikos on aina havaittava ennen varsinaisen rikostutkinnan alkamista
Esitutkinnan käynnistyminen Poliisi aloittaa tulipalon johdosta esitutkinnan silloin kun tapauksessa ”on syytä epäillä” rikoksen tehdyn. Nuotion sytyttäminen maastoon on tietyin edellytyksin sallittua ja tuli sytytetään tarkoituksellisesti. Säilytä muistiinpanot. Suuri omaisuusarvo on aina huutomerkki. Esitutkinnan alettua poliisi aloittaa tarvittavat tutkintatoimenpiteet, jotka voivat olla teknistä rikospaikkatutkintaa tai muita tutkintamuotoja, kuten puhutteluja ja kuulusteluja. keskustele aina rakennuksen omistajan/haltijan kanssa kysy esineiden ja asioiden paikoista, epäkuntoisista laitteista ja millaista omaisuutta palavassa tilassa oli. Tällainen viite on esimerkiksi pelastusviranomaisen arvio. Poliisi saattaa esimerkiksi haastatella palon silminnäkijöitä tai pelastushenkilöstöä. Pelastuslaitoksen palontutkijat osallistuvat kuulusteluihin muuta pelastushenkilöstöä useammin, lähes poikkeuksetta palontutkijat kutsuttiin todistajaksi esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin tapauksissa, joiden selvittämiseen he olivat osallistuneet. Nämä helpottavat myös itseäsi silloin kun tapausta on tarvetta muistella uudelleen pahimmillaan vuosienkin kuluttua. Tätä kautta pienikin epäilys tai epäselvyys palon syttymissyyssä ja sen tahallisuuden arvioinnissa on itsessään riittävä syy ilmoituksen tekemiseen. Näiden perusteella pyri selvittämään itsellesi palon mahdollinen syttymiskohta. Pelastusviranomainen voi valmistautua esitutkintaan parhaiten pitämällä tarkkoja muistiinpanoja tapahtumista (tilannepäiväkirja, tilannekuva), lisäksi kuvaaminen ja äänittäminen ovat 9/2010 47. Arvioinneissa on kuitenkin valtaisasti vaihtelevuutta ja saattaakin olla, että vuosittain jää paljastumatta useita rikoksia puutteellisen arvioinnin takia. Toisaalta ongelmana alueilla on ollut epätietoisuus arvioinnin tarkoituksesta. Mieti vastaavatko palojäljet ja palojäte aiemmin kerrottua. Ilmoituskynnys on tarkoituksellisesti jätetty hyvin alas, ”on aihetta epäillä” tarkoittanee negaatioksi käännettynä jotakuinkin samaan kuin ”ei voida luotettavasti sulkea pois”. Usein ennen esitutkinnan virallista alkamista poliisi tekee tapauksen tiimoilta alustavaa selvittelyä. Pelastuslaitokselle saattaakin jäädä arvokasta informaatiota, joka hyödyttäisi suuresti poliisi tutkintatoimintaa. Tarkasta paloalue yhdessä pelastustoimenpiteitä tehneiden henkilöiden kanssa. Pelastuslain mukaan pelastusviranomaisen on ilmoitettava poliisille, mikäli tapauksessa ”on aihetta epäillä” tahallista tai tuottamuksellista tekoa. Tehdyllä arviolla voi olla myös myöhemmissä rikosprosessin vaiheissa merkitystä. Arvion asemaa korostaa niin ikään se, että nykyisin etenkään maaseudulla poliisi ei käy välttämättä tulipalopaikalla lainkaan. Pelastusviranomaisen kannattaa tutustua rikoslain tunnusmerkistöihin, jotka koskevat tuhotyötä, törkeää tuhotyötä, vahingontekoa, yleisvaaran tuottamusta ja varomatonta käsittelyä. Pelastustoiminnan aikana ja arviointia tehtäessä on syytä kiinnittää huomiota tapausten taltiointiin. tarkasta palokuviot ja aiheutunut vahinko. Usein pelastusviranomaiselta kysytäänkin tietoja palon syttymissyystä, asioiden ja esineiden sijainneista, pelastustoiminnan aikana tehdyistä toimenpiteistä ja muista paikalla tehdyistä havainnoista. raportoi tehtävä Prontoon tarkasti, välitä tiedot poliisille. Osaltaan tähän on syynä se, että arviointia pelastustoimen alueilla tekevät muutkin henkilöt kuin pelastusviranomaiset. Näiden tunnusmerkistöjen kautta on helpompi ymmärtää mihin nämä mainitut tahallisuus ja tuottamuksellisuus -termit laajemmin liittyvät. Nuotion sammuttamatta jättäminen tai palon leviäminen maastoon voi taas olla tuottamuksellista tai tahallista ja tätä tekoa voidaan mahdollisesti arvioida jonkin rikostunnusmerkistön mukaisena rikoksena. Viimeistään tässä vaiheessa pelastustoiminnan johtajan ja arvion tehneen pelastusviranomaisen tulisi saada keskusteluyhteys poliisiin. keskustele silminnäkijöiden ja hätäilmoituksen tekijän kanssa. Pelastuslaitoksen palontutkija osallistuu usein poliisin tukena palopaikalla tehtävään tutkintaan. Mitä huomioitava Ohessa haastatteluissa esille tulleita seikkoja, jotka on syytä huomioida arviointia tehtäessä: tarkasta paloalue heti kohteeseen saavuttuasi ja kysele ensimmäisenä paikalle saapuneiden pelastusyksiköiden henkilöstön tekemiä havaintoja. Näiden henkilöiden rooli linkkinä pelastuslaitokseen päin on ratkaiseva tietojen saamiseksi ja pelastustoiminnan aikaisten tapahtumien kartoittamiseksi. 9/2010 47 ta ehkäisyn työkalu. Johtoautossa käytyjen keskustelun äänittäminen ja tarkka valokuvaaminen sekä jo ennen kohdetta aloitettu videokuvaaminen sekä muistiinpanojen tekeminen ovat tärkeitä työvälineitä ja saattavat antaa arvokasta lisävalaisua asiasta poliisille tai pelastuslaitoksen palontutkijalle. Esitutkinnan aloittamiskynnys vaatii näin ollen viitteitä siitä, että palonsyyhyn liittyy tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta. kirjaa aina kaikki keskustelusi ja päätelmäsi. Esitutkinnan aikana poliisi saattaa pyytää pelastustoiminnan johtajaa ja pelastushenkilöstöä kuultavaksi kuulusteluihin. Pelastuslaitosten palontutkintaa tulisikin jatkossa kehittää yhä järjestelmälliseksi siten, että jossakin vaiheessa kaikki tulipalot tutkisi vähintään pelastusviranomainen. Lisäksi tulipalon aiheuttaman vaaran suuruuden arvioiminen on usein pelastusviranomaisen tehtävä. Kuulustelujen tarkoituksena on selvittää rikokseen liittyneitä tapahtumia. Toisaalta pelastusviranomaiselle saattaa olla hankalaa mieltää millainen teko ylipäätään on tahallinen tai tuottamuksellinen. Tahallisuus ja tuottamuksellisuus ovat kuitenkin hankalia käsitteitä, eikä niiden havaitseminen aina ole helppoa. Laitosten tulisikin erityisesti silloin kun pelastustoiminnan johtajana tulipalossa toimii muu kuin pelastusviranomainen huolehtia siitä, että arviointi tulee lainmukaisella tavalla tehdyksi. Tahalliseksi teko katsotaan silloin kun teon tekijä tietää tekonsa todennäköisen seurauksen. tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden ja kontaktien puuttumisen takia. Kaikki kuvamateriaali, käydyt keskustelut ja muut tallenteet on järkevää luovuttaa poliisille. Valitettavasti yhteistyö takkuaa mm. Tällainen menetelmä olisi esimerkiksi päivystävän päällystön aktiivinen rooli tilanneseurannan yhteydessä. Tuottamuksellinen teko on puolestaan silloin kun tekijä on laiminlyönyt hänelle kuuluvan huolellisuusvaatimuksen
Oikeudenkäynnissä näyttöä esittää ainakin syyttäjä. Asetuksen mukaan kodeissa on oltava yksi varoitin jokaista 60:tä neliötä ja joka kerrosta kohden. On parempi paljastaa tietämättömyytensä kuin keksiä parempi tarina. Lisätietoa todistajana toimimisesta löytyy ainakin sivuilta: www.oikeus.fi. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienissä asunnoissa tarvittava yksi varoitin löytyy. Vain kolmella prosentilla ei ollut yhtäkään palovaroitinta kotonaan.. Todistajana toimiminen on kaikille kuuluva velvollisuus, josta ei voi kieltäytyä kuin tietyin perustein. Eräässä tulipalossa juuri lapset estivät vanhempiaan menemästä kerrostalon savuiseen portaikkoon, koska asiasta oli kerrottu koulun paloturvallisuustunnilla, Leino sanoo. Päivä Paloasemalla -turvallisuustapahtumaan. Tekijä: Tuula Mattila, Satakunnan ammattikorkeakoulu, työnohjauksen erikoistumisopinnot. Todistajalla on totuusvelvollisuus eli hänen tulee kertoa rehellisesti kaikki mitä asiasta tietää. Usein nämä palojen jälkipelit alkavat vasta letkujen pesun jälkeen. Valtakunnallinen Päivä Paloasemalla -tapahtuma opettaa perheille kädestä pitäen tärkeitä kansalaistaitoja, kuten alkusammutusta, pelastautumista, huonekohtaisten paloriskien löytämistä ja niiden poistamista. – Erityisesti huomio kiinnittyy nuorimpaan vastaajajoukkoon eli 18–34-vuotiaisiin, joista 57 prosenttia ilmoitti, ettei ollut tehnyt mitään kysytyistä ennakoivista paloturvallisuustoimenpiteistä. Pelkkä oma mielipide ja kokemuksen tuoma varmuus eivät lisää todistuksen luotettavuutta. Kampanjaan osallistuvat paloasemat ja kellonajat ovat nähtävissä osoitteessa www.paivapaloasemalla.fi. Sen sijaan pysyminen selkeissä faktoissa ja tosimaailman tapahtumissa takaa hyvän lopputuloksen. Luentopaketti koettiin tarpeelliseksi ja tietoa henkisestä työhyvinvoinnista kaivattiin. Myöskään kuulusteluissa annettuihin lausuntoihin ei lähtökohtaisesti voi vedota vaan lausunto on annettava suullisesti asianosaisten läsnä ollessa. Artikkelin myötä toivon lukijoiden kiinnostuvan aiheesta enemmän. Tiedon jakaminen toteutettiin projektimaisena työnohjauksen ensitietoluentoina kaikissa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusasemilla (7 kpl) ja työvuoroissa (21 kpl) toukokuussa 2008. Tuttu kotikin voi muuttua hädän hetkellä vieraaksi paikaksi pelastautumisreittiä savun seassa etsiessä, SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino kertoo. Työ saatavissa: Satakunnan ammattikorkeakoulun julkaisu (2009): Työnohjauksen käytännön polkuja, sivuilla 93-99 tai sähköisesti http:// www.uudettuumat.fi/artikkelit.html –Tutkittua– vät aiheutuneen vaaraan suuruuden arviointiin, palon leviämissuuntiin ja todennäköisyyteen ja rakenteelliseen paloturvallisuuteen. Pelastusviranomaiselle esitetäänkin tyypillisesti kahdentyyppisiä kysymyksiä. Työnohjausta ei tällä hetkellä käytetä yleisesti työmuotona pelastusalalla eikä asiasta paljon tiedetä. Pelastusviranomaiset toimivatkin useimmiten juuri syyttäjän nimeäminä todistajina. Näihin vastatessaan todistaja joutuu yhdistelmään ammattitaitoaan ja tekemiään havaintoja, usein ne liittyA rtikkelissa tarkastellaan työnohjauksen kehittämistehtävän toteutusta ja tuloksia Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Lähes 300 paloasemaa ympäri Suomen toivottaa perheet tervetulleiksi lauantaina 27.11. Oikeudenkäynnissä molemmat rikosasian asianosaiset (syyttäjä ja vastaaja) esittävät oman käsityksensä tapahtumista sekä vaadittavista rangaistuksista ja korvauksista. Rasteilla voi tarkistaa palovaroittimien oikean määrän ja sijoittelun kotonaan sekä nähdä kuinka tulipalosta pelastautuvan maailma on sysimusta. Perheet ottavat huomattaviakin paloturvallisuusriskejä kodeissaan SPEKin ja If Vahinkovakuutusyhtiön teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan. Vähiten työnohjauksen tarvetta koettiin vuorovaikutukseen liittyviin tilanteisiin, esimies-alaistaitoihin ja kriisitilanteisiin. Oikeudenkäynti Suomessa rikosasiat käsitellään viimekädessä yleisissä tuomioistuimissa, kuten käräjäoikeuksissa. Luennoille osallistuneilta pelastajilta (181 kpl) kerättiin kehittämistehtävään tarvittava tutkimusmateriaa li kyselylomakkeiden avulla. Kehittämistehtävän tavoitteena oli työnohjauksen ensitiedon jakaminen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen operatiiviselle henkilöstölle. Juuri tällä ikäryhmällä on eniten pieniä lapsia, jotka puolestaan ottavat oppia vanhempiensa turvakäyttäytymisestä. Kyselyyn vastanneista 181 pelastajasta 90 % oli sitä mieltä, että luento lisäsi tietoutta työnohjauksesta. Tarkoituksena oli antaa tietoa työnohjauksen mahdollisuuksista arjen työssäjaksamisessa, tietoa siitä mitä työnohjaus on, mitkä ovat työnohjauksen tavoitteet ja mitä työnohjaus ei ole. Näiden lisäksi pelastusalan ammattilaiselle esitetään myös kysymyksiä, joihin vastaaminen ei enää olekaan niin helppoa. Pelastusviranomaisen on hyvä muistaa ammattimaisuus toimiessaan todistajana: virkapuku päälle ja asialliset ja perustellut vastaukset. Ifin korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa harmittelee. – Tekemistä riittää kaiken ikäisille. Työn nimi: Työssäjaksaminen osana tavoitetta ”oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen pelastuslaitos. Kysymyksiin, joihin vastaaminen ei ole yksiselitteistä tai joissa pelastusviranomainen joutuu yhdistelemään havaintojaan ja ammattitaitoonsa liittyvää tietoa tulee vastaus perustella huolellisesti. 60–119 neliön asunnoissa kolmanneksella puuttui toinen varoitin ja yli 120 neliön asunnoissa enää puolella oli riittävä määrä varoittimia. Todistaja saa käyttää oikeudenkäynnissä muistinsa tukena muistiinpanoja, mutta todistaja ei saa lukea lausuntoaan suoraan. Työnohjauksen tarvetta pelastajilla oli eniten työssäjaksamiseen, urasuunnitteluun ja ristiriitatilanteiden selvittelyyn. Ensin kysytään ne helpot, joihin vastaaminen onnistuu yleensä tapahtumapaikalla tehtyjen havaintojen perusteella: mitä tehtiin, mitä tapahtui, ketä kaikkia oli paikalla, mitä näkyi, mistä syttyi. Kirjoittaja opiskelee palopäällystön koulutusohjelmassa Pelastusopistossa ja oikeustieteen laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. PelasPäivä Paloasemalla liki 300 asemalla tautumissuunnitelman tekoa ja harjoittelua, tehtiin vieläpä edellisvuotta vähemmän. 48 9/2010 erinomaisen hyviä tapoja taltioida tapahtumia luotettavasti. Ne pelastusviranomaiset, jotka olivat tukeutuneet esimerkiksi tulipalojen dynamiikkaa koskevaan tutkimukseen, rakenteellisen paloturvallisuuden säädöksiin ja tulkintoihin kiistanalaisissa asioissa olivat menestyneet mielestään oikeudessa paremmin. Käytännönläheisten toimintarastien, asiantuntijoiden neuvojen ja iloisen yhdessä tekemisen avulla perheitä autetaan havaitsemaan ja ehkäisemään vaaran paikat kodeissaan. Aihetta käsittelevä opinnäytetyö löytyy opiston kirjastosta ja toivottavasti tulevaisuudessa myös joka pelastuslaitokselta muodossa tai toisessa. – Lapset oppivat nopeasti vääränkin tavan toimia, mutta toisaalta ovat usein parhaimpia vanhempiensa opettajia
Työ saatavissa: Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori tai sähköisesti http://www.uudettuumat.fi/artikkelit.html 9/2010 49 –Tutkittua– Etsimme paloja pelastusalaa tuntevia hyviä kirjoittajia lehden avustajiksi, valokuvaustaito on plussaa. Tekijä: Tuula Mattila, Satakunnan ammattikorkeakoulu, kuntoutuksen ohjauksen koulutusohjelma. He kokivat saaneensa apua omaan työssäjaksamiseen, oman ajankäyttönsä miettimiseen ja työn rajaamiseen. Tapaamiskertoja oli kolmella ohjattavalla kuusi ja yhdellä ohjattavalla viisi kertaa. 9/2010 49 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Tarkoituksena oli myös selvittää paloesimiesten kokemuksia työnohjauksesta sekä luoda toimivaa työnohjauskäytäntöä pelastusalalle. Lisäksi haastattelin KUP:n operatiiviseen toimintaan osallistuvat palomestarit ja yksikön tämänhetkisen sijoituspaikan henkilöstöä sekä satunnaisotoksella kolmea palomestaria Helsingistä, Espoosta ja Porvoosta, koska sijoituspaikasta riippuen yksikkö saavuttaa osan myös näistä kunnista. Työssään he joutuvat monentyyppisiin pelastustehtäviin ja työ on muuttunut yhä vaativammaksi. Soita tai meilaa päätoimittaja Esa Aallolle, 050 562 0735, esa.aalto@pelastustieto.fi WANTED. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Juha Rajala Työn nimi: Kevytyksikön käyttö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia kevytyksikön eli kahdella henkilöllä miehitetyn yksikön käytettävyyttä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-alueella. Pelastajat tekevät fyysisesti ja psyykkisesti rankkaa työtä. Käytin tässä MAPINFO karttaohjelmaa. Työni vertailee aiemmin, vuonna 2008–2009 Keski-Uudellamaalla suoritettua kokeilua yksikön käyttömahdollisuuksista. Työn nimi: ”Tulee puitua ja käytyä läpi näitä asioita”Paloesimiesten työnohjauskokeilu. Työ tuloksia haastattelujen osalta leimasivat ennakkoluulot yksikköä kohtaan. Esimiehen rooli on keskeinen pelastajien psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ajatusta yksikön sijoittamista erilleen ja sen käyttämistä ensitoimiin pidetään vieraana ja työturvallisuutta vaarantavana. Työnohjausta ei ole yleisesti käytetty työmuotona pelastusalalla, eikä pelastajien kokemuksia työnohjauksesta ole Suomessa juurikaan tutkittu. Sen käytettävyys miellettiin ainoastaan siinä varusteena olevan korkeapainesammutusjärjestelmän, COBRA:n kautta. riskialueilla havaittuja puutteita saavutettavuudessa, ja sen toimivuutta osana operatiivisen toiminnan taktiikkaa. Esimiehen ja johdon tuki koettiin tärkeäksi työnohjausta järjestettäessä. Työtä varten tein ajoaikavertailuja eri paloja sairaankuljetusasemilta Keski-Uudenmaan alueelta. Kokeiluun osallistuneet pitivät erittäin tärkeänä, että työnohjaus aloitettaisiin jo opiskeluaikana pelastuskoululla, jolloin siitä tulisi alusta alkaen osa pelastajan arkea. Työnohjaustilanteisiin täytyisi varata oma aika ja tila, ja silloin pitäisi pystyä olemaan poissa hälytysvalmiudesta. Tässä opinnäytetyössäni tutkin kuinka yksikkö voi toimia omatoimisesti, erilliseltä asemalta, siten, että sen oikealla sijoittelulla voi täydentää joillakin 1. Tällöin tehty kokeilu suoritettiin siten, että yksikkö tukeutui sammutusyksikköön. Tutkimusaineisto koottiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen neljän paloesimiehen työnohjauskokeilun jälkeen teemahaastattelun avulla. Paloesimiehet osallistuivat puoli vuotta kestävään yksilötyönohjaukseen. He kokivat saaneensa selville, mitä työnohjaus on ja mihin sillä pyritään. Teemahaastattelut tehtiin maalis-, huhtija toukokuussa 2009. Työnohjaus oli auttanut perustehtävän selkeyttämiseen sekä ristiriitatilanteiden ja päivittäisen työn läpikäymiseen. Käytetyt vasteajat ovat toimintavalmiusohjeen mukaiset 6, 10 ja 20 minuuttia. Pelastushenkilöstön tulisi saada lisää tietoa psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja keinoja selviytyä henkisesti kuormittavista työtilanteista. Tiedon jakaminen työnohjauksesta tulisi jalkauttaa asemille keskustellen ja työnohjauksen mahdollisuuksista pitäisi kertoa esimerkkien avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaankin todeta, että paloesimiesten kokemukset työnohjauksesta olivat positiivisia. Samoin ajatukseen yksikön itsenäisestä käytöstä, osana operatiivista toimintaa suhtauduttiin ristiriitaisesti T ämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko työnohjauksen keinoin vaikuttaa paloesimiesten työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen sekä tukea esimiestyötä. Kokeiluun osallistuneiden mukaan työnohjauksen tulisi olla jatkuvaa ja säännöllistä
– Olen myös huolestunut, miten pitkälle kantaa palomiesten hyvä imago, jotta alalla voidaan houkutella uutta nuorta väkeä. – Nyt pitää vähintään kerätä toinen mokoma lisää. Armeijan jälkeen palokuntaan töihin mennyt Pikkarainen kantaa huolta myös oman ammattialansa tulevaisuudesta. Kuntien pitää saada veropohjaa laajemmaksi ja valtionavuilla on tuettava entistä enemmän kuntia. 50 9/2010 Kiuruvedellä palomiehenä työskentelevä Rauno Pikkarainen, 45, yrittää ensi kevään eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi Vasemmistoliiton listoilta. Siinä on mukana myös pelastusala. Hän on jo ehtinyt olla vuosia kunnallispolitiikassa ja hän toimii tällä hetkellä Ylä-Savon sosiaalija terveyspalvelukuntayhtymän valtuuston puheenjohtajana ja on myös Kiuruveden kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja. – Kaikki lähtee taloudesta. – Elinkeinopolitiikan pitäisi olla tehokkaampaa, kaikille pitäisi saada työtä. – Lähipalveluperiaate on siinä touhussa unohtunut kokonaan. P ikkarainen pyrki Arkadianmäelle ensimmäisen kerran edellisvaaleissa ja sai 1500 ääntä. Sosiaalija terveystoimen asiat ovat palomiehen sydäntä lähellä. Tavoite on olla vaalipiirissä ehdokaslistan ykkönen, Pikkarainen lataa. Pelastusalan tulevaisuuden ongelmat pitäisi ratkaista kokonaisuuden kannalta. Sillä tavalla korjataan pelastusalan asiat kuntoon niin suurissa kaupungeissa kuin harvaan asutulla maaseudulla. Palkat eivät ole hyvät ja ikääntyminen tuo monta uhkaa esille. – Kunnallispolitiikassa olen kokenut olevani jäävi hoitamaan ammattialani asioita, mutta eduskunnassa en olisi. Teksti ja kuva: Esa Aalto. Kunnallisissa toiminnoissa on myös se ongelma, että valtio ohjeistaa monia niitä toimintoja ja jakaa velvoitteita, joita kunnat joutuvat hoitamaan. Ilmianna itsesi, me teemme sinusta jutun. Hänen mielestään esimerkiksi metsäveron tuotto kuuluu kunnille, ei valtiolle. Siksi pitää sekä eläkeikä eli ikääntymisongelma että vapaaehtoisten asia, eli työttömyysturva-asia ratkaista yhdellä kertaa. Paloalalla toimiva, oletko lähdössä ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Myös työajan muuttamispuheet luovat negatiivisuutta, Rauno Pikkarainen sanoo. Ota yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi Palomies Kiuruvedeltä yrittää eduskuntaan JHL:n edustajiston jäsen ja päätöslauselmavaliokunnan puheenjohtaja Rauno Pikkarainen ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kokoustauolla. – Kokonaisuuden kannalta pelastusalan asia on kuitenkin pieni. Hän kantaa erityistä huolta syrjäseuduista. Puheenjohtaja tukee mielellään kaikkia järjestönsä kansanedustajaehdokkaita. Palokuntatoimintaankin tämä vaikuttaa, sillä työikäiset kaikkoavat muille maille ja samalla kaikkoaa väki myös palokunnista. Rauno Pikkarainen ei kuitenkaan valtiollistaisi pelastusalaa, sillä poliisihallinnon esimerkki hirvittää häntä. Talousasiat on saatava kunnissa kuntoon, sitten voidaan rakentaa hyvinvointia
Savuke on paloturvallinen, jos 75 prosenttia savukkeista sammuu itsestään, mikäli niitä ei imetä. Tässä artikkelissa on verrattu tulipalojen määriä huhti–syyskuun välisenä aikana 2009 ja 2010 Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOn tietoihin perustuen. Tupakasta syttyneiksi rakennuspaloja on arvioitu olevan 15 prosenttia ja asuinrakennuspaloja 13 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tulipalojen lukumäärät huhti–syyskuussa 2009 ja 2010. Tulos on myös tilastollisesti merkitsevä. Tilastoista yhteenvetojen teko ei kuitenkaan anna varmuutta savukkeista syttyneiden palojen määTaulukko 1. Lukumäärä 2009 (95 % luottamusväli) Lukumäärä 2010 (95 % luottamusväli) Erotus Rakennus 3126 (3107–3238) 3013 (2906–3123) -4 % Asuinrakennus 1566 (1489–1645) 1447 (1373–1524) -8 % Liikenneväline 1320 (1250–1393) 1333 (1262–1407) +1 % Maasto 2548 (2485–2686) 2782 (2680–2887) +8 % Muu 2274 (2181–2369) 2114 (2025–2206) -7% Tulipalot yhteensä 9304 (9114–9493) 9242 (9055–9432) -1% Taulukko 2. Havaintojen vähäisestä määrästä johtuen minkään yksittäisen tulipalotyypin lukumäärän ei voi kuitenkaan sanoa vähentyneen tilastollisesti. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi oli säätää laki, jonka mukaan 1.4.2010 alkaen Suomessa on saanut myydä ainoastaan paloturvallisia savukkeita. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät huhti–syyskuussa 2009 ja 2010. Pohdinta Puolen vuoden aineistojen vertailun perusteella tulipalojen ei voi sanoa vähentyneen paloturvallisen savukkeen markkinoille tulon myötä, vaikka suunta on oikea. Tulipalojen lukumäärät huhti–syyskuussa 2009 ja 2010. Anna palautetta ja keskustele! 9/2010 51 Todellinen vaikutus nähtäneen myöhemmin vertailuaineiston kasvaessa. 9/2010 51 A siakirjassa ”Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimintaja taloussuunnitelma 2011–2014 sekä tulossuunnitelma 2010” on asetettu vuoden 2010 tavoitteeksi, että tulipalojen kokonaismäärä vähenee ja että rakennuspalojen määrä vähenee seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät huhti–syyskuussa 2009 ja 2010. Rakennuspalojen (–4 %) ja asuinrakennuspalojen (–8 %) määrissä suuntaus on oikea, paloja on lukumääräisesti hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tupakasta syttyneet palot ovat vähentyneet Tulipalojen syttymissyitä tarkasteltaessa nähdään, että tupakasta syttyneiden tulipalojen kokonaismäärä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna (Taulukko 2). Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät huhti–syyskuussa 2009 ja 2010. Paloturvallisten savukkeiden todellinen vaikutus paloturvallisuuteen nähtäneen myöhemmin, kunhan vertailuaineisto saadaan suuremmaksi. Luokkaan ”Muu tulipalo” kuuluvat palot ovat vähentyneet seitsemän prosenttia. Taulukko 2. Otantavirhe huomioon ottaen kuitenkaan rakennuspalojen tai muiden tulipalojen ei vielä voida sanoa vähentyneen. Lukumääräisesti tulipaloja on hieman vähemmän vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna (Taulukko 1). Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto Taulukko 1. Otantavirhe huomioon ottaen ero ei ole kuitenkaan merkitsevä. Tulipalot eivät ole vähentyneet Tulipalojen kokonaismäärä ei ole vähentynyt paloturvallisten savukkeiden markkinoille tulon myötä. Tieto paloturvallisista savukkeista voi vaikuttaa pelastusviranomaisten arviointiin syttymissyistä. Tupakasta on arvioitu syttyneen 16 prosenttia vähemmän tulipaloja vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin. Tupakasta syttyneiksi paloja arvioidaan olevanvähemmän kuin vuosi sitten. Lukumäärä 2009 (95 % luottamusväli) Lukumäärä 2010 (95 % luottamusväli) Erotus Rakennus 3126 (3107–3238) 3013 (2906–3123) -4 % Asuinrakennus 1566 (1489–1645) 1447 (1373–1524) -8 % Liikenneväline 1320 (1250–1393) 1333 (1262–1407) +1 % Maasto 2548 (2485–2686) 2782 (2680–2887) +8 % Muu 2274 (2181–2369) 2114 (2025–2206) -7% Tulipalot yhteensä 9304 (9114–9493) 9242 (9055–9432) -1% Taulukko 2. Tulipalojen lukumäärät huhti–syyskuussa 2009 ja 2010. Lukumäärä 2009 (95 % luottamusväli) Lukumäärä 2010 (95 % luottamusväli) Erotus Rakennus 168 (144–195) 142 (120–167) -15 % Asuinrakennus 125 (104–149) 109 (90–131) -13 % Liikenneväline 7 (3–14) 6 (2–13) -14 % Maasto 285 (253–320) 257 (227–290) -10 % Muu 208 (181–238) 157 (133–184) -25% Tulipalot yhteensä 668 (618–720) 562 (516–610) -16% Paloturvalliset savukkeet eivät ole vielä vähentäneet tulipaloja rän vähentymisestä. Pelastustieto nyt myös Facebookissa. Lukumäärä 2009 (95 % luottamusväli) Lukumäärä 2010 (95 % luottamusväli) Erotus Rakennus 168 (144–195) 142 (120–167) -15 % Asuinrakennus 125 (104–149) 109 (90–131) -13 % Liikenneväline 7 (3–14) 6 (2–13) -14 % Maasto 285 (253–320) 257 (227–290) -10 % Muu 208 (181–238) 157 (133–184) -25% Tulipalot yhteensä 668 (618–720) 562 (516–610) -16% Taulukko 1
Dräger toimii yli 120 maassa ja työllistää reilut 11 000 työntekijää. Dräger Suomi on oma tulosyksikkönsä, joten kauppaa on tehtävä, kertoo Dräger Suomi Oy:n toimitusjohtaja Johan Kinnula. Teemme huoltosopimuksia ja hallinnoimme asiakkaiden laitekantaa. Ison emoyhtiön myötä tuli myös kaupallista ja teknistä osaamista. – Myyjät osaavat nyt entistä paremmin kosultoida ja opastaa asiakasta valitsemaan oikeita tuotteita. Johan Kinnula testaa asiakaspalvelun huolto-nappia. Jos on ongelmia, saamme apua nopeasti Lübeckistä asti. D räger on iso talo ja pikku hiljaa olemme löytäneet oikeat kanavat. Koko yritys sertifioidaan joulukuun aikana EN ISO 9001:2008 -standardin mukaan eli tuotteiden ja palvelun laatu on taattu. Olemme nyt osa pörssiyhtiö tä. Pörssiyhtiön raportointivaatimukset ovat tuoneet myös lisää paperityötä. Suomen markkinat ja lainsäädäntö vaativat tiettyjä asioita. 52 9/2010 Dräger on johtava kansainvälinen sairaalaja turvallisuusteknologia-alan konserni. Kulttuurina olemme aika lähellä saksalaista ja Liitin Oy osaksi kansainvälistä Drägeriä reilut vuosi sitten ” meillä on pitkä yhteistyö takana. Ei meitä pakoteta mihinkään, vaan asiat hoituvat keskustelemalla. Saamme myös tiedot uutuuksista nopeammin, Kinnula iloitsee. Olemme parantaneet myös myyjien taustatukea. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Dräger perustettiin vuonna 1889. Tulevaisuudesta Johan Kinnula sanoo salaperäisesti vain sen, että Dräger tulee näkymään kentällä enemmän. Menossa on savusukelluslaitteiden testaus. Huoltoteknikko Heikki Jussila on viihtynyt samalla työnantajalla jo noin kahdeksan vuotta. Dräger on kehittänyt ihmisiä suojaavia, tukevia ja pelastavia laitteita ja ratkaisuja jo vuodesta 1889. – Paineilmalaitteet ovat yhä keskeinen tuoteryhmä. Viihtyisiin ja toimiviin työtiloihin on satsattu paljon parin viime vuoden aikana. – Luottamus on kasvanut entisestään ja tiedonsaanti nopeutunut verrattuna siihen aikaan, kun Liitin Oy oli Drägerin tuotteiden maahantuoja. Pääsimme hyvään aikaan mukaan, sillä nyt on tulossa merkittäviä uutuuksia myös lämpökameroissa ja liikennepelastamiseen suunnatuissa sähkökäyttöisissä hydraulityökaluissa. ”Oppivuosi” sujunut hyvin – Nyt alkaa jo pyöriä paremmin. Näkemyserojenkin sijaan voisi puhua ymmärrysongelmista. Tuo lisäarvoa asiakkaalle, että voimme palvella häntä paikallisesti ja lähetämme myös huoltokutsuja kalibroinnin tarpeessa olevista laitteista. Toimitusjohtaja Johan Kinnulan kanssa iloitsee asiakasryhmävastaava Johanna Meriluoto. Pääkonttorissa Lübeckissä olevassa näyttelyssä esitellään yrityksen monipuolista historiaa. Kulunut vuosi on ollut Kinnulan mukaan taloudellisesti haastava organisaatiomuutosten takia. – Olemme kuitenkin budjetissa ja odotamme tulevaisuudelta paljon. Meillä on nyt selkeämmin asiakasvastaavat omille teollisuusaloilleen. Tämä tulee esille vaikkapa kuljetusliikkeen valinnassa. Voi kuvitella, että haasteita riittää, kun 23 hengen yritys sulautuu osaksi saksalaista lääketieteen ja turvallisuusalan jättiläistä Drägeriä. 52 9/2010 Kuva: Dräger. Tuotteita käytetään sairaaloissa, teollisuuslaitoksissa, kaivoksissa sekä paloja pelastusalalla kaikkialla maailmassa. Toimintaa on viilattu asiakaslähtöisemmäksi ja tämä on hidastanut myyntiä. Iso koko tarjoaa myös tukevan selkänojan. Konsernikieli on englanti eikä kielivaikeuksia ole ollut. – Parin viime vuoden aikana olemme satsanneet myös huoltoon
A. Soratie ALKUSAMMUTTIMET Nimimerkki Insider on tehnyt aivan oikean havainnon: teollisuuslaitoksissa näkee aivan liian usein alkusammuttimia, jotka joko kokonsa puolesta tai sisältämänsä sammutusaineen vuoksi ovat ko. Ns. Suomen Palosuojeluyhdistyksen julkaisuna on ilmestynyt dipl.ins. Grönholm arvosteli viime Jehu-maljakilpailun sekä kalustokilpailun tehtäviä että tietokilpailun kysymyksiä, mm. (Ulkolaisten kokeiden mukaan vajaa 50 % edellisistä etäisyyksistä.)” Brandskydd-lehden kirjoituksessa toteaa kirjoittaja lisäksi: ”Vesisuihkun osuminen jännitteiseen sähköjohtoon on huomattavasti vaarattomampaa kuin mitä palomiesten keskuudessa yleensä luullaan”. Sarvas viittaa myös lähdekirjallisuuteen (yksi kotimainen ja 4 ulkolaista). Sammutusmiehistöä uhkaavat tietenkin työssään monenlaiset tapaturmanvaarat, ja yksi niistä on sähköjännite, varsinkin jos palomies joutuu jännitteisen johdon tai koneen kanssa välittömään kosketukseen. 1955 toimeenpanemien kokeiden tulokset. Esko Karhun tekemä kirjanen Alkusammutusvälineet, jossa selostetaan alkusammuttimien rakennetta, soveltuvaisuutta eri käyttötarkoituksiin, huoltotarkastuksia, viranomaisten määräyksiä ja laitteiden käyttöä. Näiden kokeiden tulokset ovat julkaistut myös ko. Mutta täytynee myöntää kokeiden osoittavan, että esim. Hän on syntynyt 4.2.36 Sysmässä, suorittanut keskikoulun ja RUK:n sekä Palopäällystökoulun A-kurssin. kysymystä, mikä koski sammutussuihkun sähkönjohtokykyä. kokeen johtajan, dipl.insinööri J. Sammutussuihkun sähkönjohtokyky. ”Palontorjunnan” viime numerossa julkaistussa kirjoituksessa ”Sisäluvun vaikea taito” insinööri L. Hän on tehnyt opintomatkoja ulkomaille ja toiminut aktiivisesti SPR:n Sysmän osastossa. 9/2010 53 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 9/2010 53 LAUKAAN KUNNAN PALOPÄÄLLIKÖKSI PERTTI UURASMAA Laukaan kunnan palopäälliköksi on valittu Sysmän VPK:n varapäällikkö Pertti Uurasmaa. Artikkelissaan ins. Sarvaksen kirjoituksessa, joka on julkaistu ”Palontorjunnan” numerossa 7/1955 sekä sitäpaitsi ”Voimaja Valo”-lehdessä ja ruotsalaisessa ”Brandskydd”-lehdessä. sumusuuttimella turvallinen etäisyys on edellisiä arvoja vielä huomattavasti pienempi. Tavallisella suuttimella, jonka läpimitta on korkeintaan 17 mm, turvallinen etäisyys on 500 V ja pienemmillä johdon jännitteillä 2 m ja 20 kV:lla 7 m. Kirjoittaja katsoo, että kokeet oikeuttavat (mikäli sammutusvesi ei ole hyvin suolapitoista) seuraavien yksinkertaisten sääntöjen esittämiseen: ”1. Vaaraa lisäävät märkä maapohja ja märät jalkineet. Nykyisin on sähköjohtoja jo miltei kaikissa sammutuskohteissa, ja tämän kysymyksen ottamista tietokilpailun kysymykseksi voidaan nähdäkseni sen takia kylläkin puoltaa. Kun koetulokset on julkaistu myös palomiesten omassa lehdessä, kilpailutoimikunta nähtävästi on katsonut, että asian pitäisi olla kilpailijoille tuttu. sumusuihkua käytettäessä vaara on melko olematon, ellei välitöntä kosketusta tule. 2. Sähkötarkastuslaitoksen kokeet toimeenpantiin asiantuntijan johdolla ja ”tieteellisellä tarkkuudella”, joten niiden tuloksiin pitäisi voida luottaa, varsinkin kun ne pitävät yhtä ulkolaisten koetulosten kanssa. käyttötarkoitukseen sopimattomia. Tietenkin virta on katkaistava milloin mahdollista, mutta tuntuu liioitellulta varovaisuudelta, jos sammutustyön aloittamisen annetaan tämän takia kohtuuttomasti viivästyä. 1. Kun lähdekirjaksi mahdollisesti on ajateltu allekirjoittaneen kirjoittamaa ”Palomiehen Tietokirjaa”, saanen asiassa esittää seuraavaa: Kirjassa on otettu se kanta, että suihkumiehelle aiheutuvaa sähkötapaturmanvaaraa yleensä liioitellaan, ja perusteeksi esitetään Sähkötarkastuslaitoksen v
Jos kaikki menee läpi, tehdään viranhaltijapäätös, että kaveri on savusukelluskelpoinen. 54 9/2010 Kauhavan paloaseman henkilöstöllä on hyvä mahdollisuus kehittää savusukellustaitoja. – Joka vuosi tehdään palomiehille lihaskuntotesti ja savusukellusratatesti. – Valtakunnantasoon verrattuna tilanteemme on kiitettävä. Kelpoisuuden ylläpitämiseksi on vuosittain suoritettava niin sanottu kuumasavusukellus sekä kaksi sovellettua savusukellusharjoitusta. Alueeel la on muun muassa kuvan simuloitu 2-kerroksinen pientalo, matkustajakoneen simuloitu runko ja tulossa 100 metriä omaa rautatietä säiliö-ja matkustaja vaunuineen. Testien jälkeen käydään työterveyshuollossa iän mukaisessa seurantatarkastuksessa, jossa muun muassa vielä poljetaan kuntopyörällä. E telä-Pohjanmaan pelastuslaitokseen kuuluvan Kauhavan paloaseman palomies Jari Kankaanpää kertoo pohjalaisella ylpeydellä talon tilanteesta, jossa miehistön kelpoisuus savusukellukseen on poikkeuksellisen suuri, eli 34 henkilöstä 27 on savusukelluskelpoisuuden täyttävää. Savusukeltajilla on vaatimuksena 3 litraa minuutissa hapenottokykyä ja 3,6 mm/kg. Pelastusmestari Petri Yli-Mannila (vas.) lentosotakoululta, palomies Jari Kankaanpää Kauhavan paloasemalta sekä kalustomestari Mikko Sänkiaho lentosotakoululta ovat tyytyväisiä harjoitusalueen kalustoon.. Kelpoisuusvaatimukset savusukeltajaksi ovat Kankaanpään mielestä melko vaativat, mutta tarpeelliset. Nykyaikainen harjoitusalue naapurissa Kauhavalta löytyy myös kahdeksan hehtaarin harjoitusalue, joka on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pojanmaan pelastuslaitoksen, Kauhavan kaupungin ja Lentosotakoulun kanssa, jonka mailla alue sijaitsee. Kauhavan paloasemalla on henkilökuntaa 3 vakituista ja 31 toimenpidepalkkaista. Hän sanoo kelpoisuuden muodostuvan koulutuksesta, terveydentilasta, toimintakyvystä sekä harjoituksista. Kaiken takana on kehittyvä 8 hehtaarin harjoitusalue. Reilun 30 hengen ryhmässä on peräti 27 savusukelluskelpoisuuden täyttävää. Teksti ja kuvat: Pauli Mörsky Kauhavalla kehitetään savusukellusosaamista Kahdeksan hehtaarin harjoitusalue tarjoaa hyvät koulutusolot myös savusukellukseen
Pyöräergonomiatestiä valvoo Kauhavan palomieskerhon vetäjä Nuutti Palviala. Kun sanomisessaan aina huolellinen Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunta ja sen sanoissaan varsin harkitsevaiE ntinen päätoimittaja Juhani Katajamäki käsitteli Pelastustieto-lehden numerossa 8/2010 Naantalin palon tutkintaselostusta seuraavin sanoin: Tutkintalautakunta pyysi lausuntoja ja sai kahdeksan, mutta: ”Edellä mainittujen tahojen lisäksi myös sisäministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusyksikkö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet lausuntonsa selostusluonnoksesta. Mies on vielä 67-vuotiaana savusukelluskelpoinen. Lisäksi on savusukellussimulaattori niin sanottuun kylmäsavusukellukseen. Esko Koskinen Hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Sisäasiainministeriö, pelastusosasto Isäntäorganisaatio sanoo ääneen Edellisen johdosta nen puheenjohtaja ovat loppuraporttinsa omakohtaisin allekirjoituksin vahvistaneet, ei lukijalla – edes entisellä päätoimittajalla – ole syytä epäillä tietojen oikeellisuutta. Sitä ei 1960-luvulla alkaneen lehtimiesurani aikana kukaan muu ole tehnyt. Vastaava kömmähdys Onnettomuustutkintakeskuksessa lienee käynyt Hätäkeskuslaitoksen ja Kuntaliiton lausunnonkin kohdalla. Onnettomuustutkintakeskus pyysi sisäasiainministeriöltä lausunnon tutkintaselostuksen luonnoksesta ja ilmoitti julkisuusasteeksi luottamuksellisen. Kauhavalla on toiminut palomieskerho vuodesta 1982 ja sitä ennen VPK. Kolmesta merikontista koottu rakennus vastaa kaksikerroksista omakotitaloa harjakattoineen. Nyt näin ei, syystä tai toisesta tapahtunut. Siihen saakka on kovakuntoinen mies pitänyt taskussaan savusukeltajan passia. Koska nämä lausunnonantajat ovat merkinneet lausuntonsa luottamuksellisiksi, niitä ei julkaista”. Kun tämä havaittiin, ministeriö julkisti lausuntonsa ja se on halukkaiden – myös entisen päätoimittajan Juhani Katajamäen – luettavana muun muassa sisäasiainministeriön pelastusosaston internetsivuilla. Pelastustöiden näkyvin muutos näkyy Aron mielestä sammutustöissä. Tämän voinee entinen päätoimittaja Katajamäki selvittää – kahdella puhelinsoitolla. Ja Katajamäki jatkaa: ”Isäntäorganisaatio ei halua ääneen sanoa, mitä ajattelee”. – Kalustetuissa huoneissa voidaan harjoitella etsintää, etenemistä, raivausta ja pelastamista sekä hätäpoistumista kuilusta tai korkealta. Asian oikea selitys on näet varsin yksinkertainen eikä tarjoa suurta draamaa. Hän lisää, että rataosuudelle tulee myös ajolangat, joiden ansiosta voidaan harjoitella myös sähköradan hätämaadoitusta. Kankaanpään mielestä harjoitusalueella pystytään toteuttamaan sisäministeriön koulutusvaatimukset harjoitusten osalta. Jos entinen päätoimittaja Katajamäki olisi noudattanut hyvin tuntemiaan journalistin ohjeita: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu, olisi asian oikean laidan saanut selville yhdellä puhelinsoitolla. Juna tulee Koska harjoitusalue on yhteydessä lentosotakouluun, on selvää, että tontilla on aito hävittäjä koneesta pelastamiseen sekä simuloitu matkustajakoneen istuimellinen runko, jossa harjoitellaan matkustajatilassa pelastusta. Ville Aro (vas.) kuuluu jo lähes kalustoon Kauhavan paloasemalla. 9/2010 55. Juuri kaltevalla katolla liikkuminen pelastustyössä vaatii osaamista. Valitettavasti totuus ei ole tarua ihmeellisempi. – Meille on tulossa ainutlaatuisena toteutuksena oma sadan metrin rautatie, johon saadaan säiliöja matkustajavaunu pelastusharjoitteluun, harjoitusvastaava Jari Kankaanpää kertoo. – Alueella on niin sanottuja simuloituja rakennuksia, jotka vastaavat lähes aidosti oikeita olosuhteita. – Olen vielä rivissä mukana miehistössä. Näin on menetelty vuosien ajan ja aikaisemmin ministeriön antamat lausunnot ovat tulleet julkisiksi samassa yhteydessä, kun varsinainen tutkinta on julkistettu. N ykyinen hallitusneuvos Esko Koskinen asettaa journalistisen etiikkani kyseenalaiseksi. – Ennen sammutettiin ulkopuolelta, nyt sammutetaan sisältä. Juhani Katajamäki Palomies Jari Kankaanpää toimii alueen vastaavana. Meillä on huoneistopalosimulaattori, jossa toteutetaan kuumasavusukellusharjoitteet. Sisäasiainministeriö vastasi samalla julkisuusasteella, koska asia oli vielä keskeneräinen. – Vuonna 2001 lähikuntien palopäälliköt pohtivat yhteistä harjoitusaluetta miehistölle ministeriön vaatimuksiin eri tilanteiden harjoittamiseen. Kun tutkintalautakunta kirjoittaa: ”Koska nämä lausunnonantajat (= isäntäorganisaatio, JK) ovat merkinneet lausuntonsa luottamukselliseksi, niitä ei julkaista”, niin tieto luottamuksellisuudesta/ei-julkaistavaksi on journalistin eettisten ohjeiden näkökulmasta täysin luotettavasti vahvistettu. Viime vuonna Kauhavan harjoitusalueella järjestettiin noin 70 koulutustapahtumaa, joihin osallistui lähes 700 henkilö Ville edelleen rivissä Kauhavan savusukeltajien grand old man on 67-vuotias Ville Aro, joka viime keväänä ripusti ilmasäiliöt naulaan. Hän kertoo tulleensa palokuntahommiin pikkupoikana 1950-luvulla, kun harrastuksia oli vähemmän kuin nykyään. Kerhon vetäjänä toimii Nuutti Palviala
Perinteisesti pelastuskoirat etsivät radalta piiloutuneita maalimiehiä ja ilmaisevat heidät sitten haukkumalla ja/tai kaivamalla. Kuopiossa mukana olleille koirille pidetään ensimmäiset tasotarkastukset marrraskuussa. – Ilmaisu voi olla passiivinen eli koira tuijottaa löydöspaikkaa. – Laboratorio antaa lausunnon siitä, onko tietty raja ylitetty ja mitä nestettä paikassa on ollut. Koirien merkkikieli on yksilöllinen Palokoirat saattavat ilmaista palopaikan löydöksen monin eri tavoin. Tiedossa on poliisin tutkintamenetelmä, jonka avulla palojen syitä voidaan selvittää entistä paremmin. Kun palokoirat aloittivat työnsä, näytteitä on tarvinnut ottaa puolenkymmentä. Paikka on Pelastusopiston harjoitusalue Kuopiossa. Yhteistyö eri viranomaisten välillä on virinnyt pikkuhiljaa. Kullekin palokoiralle kouluttaja määrittelee luontevimman ilmaisutavan. Yhden näytteen analysointi laboratoriossa maksaa liki 500 euroa. – Pelastuspiston kesätauko oli kyllä tuulettanut paikkoja sopivasti ja harjoitukset onnistuivat mainiosti. Koko harjoitusalue ja koirarata sopivat harjoitusohjelmaamme todella hyvin. – Poliisit koirineen oli aika helppo saada mukaan, kun olimme ensin saaneet heidät tänne ensimmäisen kerran. Perustutkinnon jälkeen erikoistutaan Jokaiselle koiralle opetetaan perustutkinnon jälkeen jokin erikoislaji ja nyt Kuopiossa koulutettavina oleville kolmelle kurssilaiselle poliisipiiri oli valinnut palavien nesteiden etsinnän. Poliisin palokoirat ohjaajineen haluavat kiittää kaikkia mukana olleita pelastusopistolaisia. Opetusvaiheessa olisikin hyvä tietää, missä palavia nesteitä missäkin paikassa on varmasti ollut. – Meille tämä Pelastusopiston harjoitusalue käy hyvin yhtenä osana palokoirien koulutusta. Hormilan erikoisalana ovat tunnistusja huumekoirat ja Turusen poliisikoiratoiminnan koulutus ja palokoirat. On tärkeätä, että koira merkkaa palopaikalla löydöksen varsin tarkasti. Joskus liikaa palavien nesteiden hajuja Pieni ongelma Turusen mielestä oli koiraradan palopaikoilla aikaisemmin käytetyt palavat nesteet, koirat reagoivat niihin. Harjoitusalueen kokonaismiljöö hyvä Ilkka Hormila ja Tapani Turunen toimivat opettajina poliisiammattikorkeakoulussa, heidän toimipisteensä on poliisikoiralaitos Hämeenlinnassa. Ilkka Hormilan mukaan näytteitä otetaan ainoastaan sieltä, mistä koira on paikan merkannut. Koirarata toimii mainiosti Pelastusopiston koiraradan harjoitusalueen rauniorataosuutta eli rauniorataa käytettiin palokoirien koulutuksessa hieman perinteistä poiketen. Suomessa poliisikoirina käytetään saksanpaimenkoiria sekä belgianpaimenkoiria malinoiseja. Palokoirat ennaltaestävät rikollisuutta Yleisesti tiedetään, että palokoiran maine on rikollisuutta ennaltaestävä. Mieleeni ei äkkiä tule yhtään parantamisehdotusta. Viranomaisyhteistyön tuloksena kesällä harjoitusalueen palveluja käyttivät Tullilaitoksen koirat kouluttajineen, mukana olivat edustajat myös puolustusvoimista ja vankeinhoidosta. Kaiken kaikkiaan paloasioissa puhutaan aika huikeista summista, vakuutusrahoista ja muista. Kaikkea löytyy, on poltettuja rakennuksia ja on tilaa juoksuttaa koiria, Ilkka Hormila kertoo. Kokonaismiljöö sekä puitteet ovat hyviä. Tapani Turusen kokemuksen mukaan siinä on rajana vain mielikuvitus. Igor-koira ritiläportaissa Pelastusopiston harjoitusalueella 56 9/2010. Aikaisemmin he saattoivat ottaa yhdeltä palopaikalta 15–20 näytettä. Samalla mitataan myös koiranohjaajien opetuskykyä. Koulutuksessa oli useita palokoiriksi erikoistuvia poliisikoiria. Pelastusopiston varautumisyksikön opettaja Olavi Savolainen on toiminut opiston koirakurssien kurssijohtajana muutamia vuosia. Tärkein asia koiran merkkaamisen ilmaisussa on se, että ohjaaja osaa lukea koiraa. – Meidän harjoituksissamme radalle piilotettiin muutama tippa jotain palavaa nestettä ja palokoirien piti sitten ne tunnistaa. Tällä hetkellä koko valtakunnassa on vain neljä koiraa, jotka etsivät palavia nesteitä. Koira voi rapsuttaa tai panna tassunsa löydöskohdan päälle, se voi vaikka mennä maahan tai vain istua. Palokoirat opissa Kuopiossa Teksti: Jussi Kekäläinen Kuvat: Jussi Kekäläinen, Petri Tikkanen, Kimmo Kaisto Opettajat Ilkka Hormila (vas.) ja Tapani Turunen Poliisikoiralaitokselta Hämeenlinnasta sekä opettaja Olavi Savolainen Pelastusopistolta. 56 9/2010 E lokuun puolivälissä tänä vuonna Pelastusopiston harjoitusalueella Kuopiossa kuului monenlaista haukuntaa. Palokoirien kyvyt säästävät rahaa Palosyyntutkijat ovat teknisiä rikostutkijoita, he ottavat palopaikoilta näytteitä. Hänen mukaansa kurssi oli jo toinen palokoirille Kuopiossa järjestetty. Silloin pystyttäisiin Turusen mukaan pitämään nuorten ”opiskelijakoirien” koulutus oikeanlaisena. Palokoira siis nopeuttaa tätä prosessia aika paljon. Sitä harjoitetta varten rata toimi mainiosti, Tapani Turunen täsmentää
Poliisikoirat julkisuudessa Poliisikoiralaitoksella on omat nettisivunsa ja poliisikoirat ovat välillä esillä myös koko valtakunnan uutisissa. Meidän palokoirakursseillamme on ollut oppilaita kaikista Pohjoismaista. Poliisikoiralaitoksen ja Pelastusopiston tietyt henkilöt tuntevat hyvin toisensa. Perustelen tätä sillä, että palokoirat tahtovat merkkailla nekin paikat. Samanlainen käytäntö poliisin ja pelastajien kesken vähentäisi merkittävästi laboratorioon lähetettäviä turhia näytteitä. Koirat omistaa poliisikoiralaitos Suomessa on poliisikoiria tällä hetkellä kaikkiaan 270, erikoiskoirat ja partiokoirat mukaan lukien. He tekevät hyvää yhteistyötä ja pitävät kontakteja yllä. Toimintatapoja on syytä yhtenäistää Tapani Turunen haluaa korostaa toimintatapojen yhtenäistämisen tarvetta. Poliisikoirista viestitetään Turusen kertoman mukaan koko poliisien ammattikunnalle ja myös muille virkakunnille. Tapani Turusen mielestä koiria ei ole vielä tarpeeksi, vaikka niitä koulutetaankin koko ajan lisää. – Vinkkinä poliisilta Pelastusopistolle ja Olavi Savolaiselle ehdotan seuraavaa: Kun tullaan palopaikalle, niin siellä olisi hyvä aina olla tietty paikka, missä moottorisahojen bensatankit täytetään. Tämä on ihan jokapäiväistä asiaa, eikä se välttämättä aina ole niin selvää, Turunen täsmentää. Pelastusopistolla riittää kehitettävää Olavi Savolainen myöntää, että Pelastusopiston väellä riittää koira-asioissa vielä kehitettävää. Igor odottaa pääsevänsä nostoauton korissa korkealle kouluttajien kanssa.. Voisiko tämän asian sisällyttää esimerkiksi pelastajien peruskoulutukseen. Yhdessä viranomaisten kanssa tutkitaan, miten Pelastusopiston harjoitusaluetta voidaan parhaiten hyödyntää. – Yhteistyötä tullaan kehittämään entisestään. Kysymme ensin muilta viranomaisilta heidän tarpeistaan ja sitten katsomme yhdessä, miten Pelastusopiston harjoitusaluetta voidaan parhaiten hyödyntää. Koulutusoppia muualta ja myös muille Ilkka Hormila kertoo, että koirien kouluttautumisopit on haettu Hollannista, Saksasta, Yhdysvalloista ja Englannista. Se poliisilaitos, jonne koirat ovat sijoitettuna, maksaa koirien ohjaajien palkat ja myös pienen koiranhoitolisän ohjaajille, jotka pitävät koirista huolta ympäri vuorokauden. -Olisi hyvä pohdiskella myös näitä asioita muun koulutuksen ohessa. Kun yhdistelemme asioita, säästämme myös yhteiskunnan rahoja. Koirat omistaa poliisikoiralaitos, joka huolehtii myös niiden peruskoulutuksesta, terveydestä ja muista kustannuksista. Koirien hyödyntäminen vielä aika uutta Koirien hyödyntäminen palosyyntutkinnassa on Suomessa kuitenkin vielä aika uutta. 9/2010 57 Muutama palo saattaa sen takia jäädä sytyttämättäkin, mutta asian todentaminen ennaltaestäväksi on vaikeaa. Melkein jokaisella kesämökillä esimerkiksi on laillisia grillin sytytysnesteitä. Toivonkin, että poliisin omatkin poliisitutkijat, niin taktiset kuin teknisetkin, oppisivat käyttämään koiria enemmän. Yhteistyö tuottaa myös säästöjä Ilkka Hormila kokee yhteistyön oppilaitosten välillä hyvänä. – Me olemme vuorostamme antaneet oppia kaikkiin Pohjoismaihin. – Yksityiskohdista me emme tietenkään halua kertoa, koska ne ovat poliisitaktisia asioita. – Koirilla on kuonovärkki ja niiden hajuaisti on niin hyvä, ettei sitä millään vehkeellä pystytä korvaamaan. – Voimme kehitellä yhdessä kaikenlaista; se on mielestäni ihan huikea homma. Lisäksi saamme maailmanlaajuisesti kaiken aikaa tietoja poliisikoira-asioista
58 9/2010 Huoltokontissa leimahti, mikä aiheutti voimakkaan savunmuodostuksen Pahtavaaran kaivoksessa. Miehet myös tarkistivat häkäpitoisuuden ennen lähtöään. Turvakontissa he olisivat voineet paineilmavarusteiden puolesta olla noin kahdeksan tuntia. Henkilövahingoilta vältyttiin. Lapin hätäkeskus teki hälytyksen Sodankylään pelastuslaitokselle, jonka oppaaksi lähti meidän tähän tehtävään koulutettuja miehiämme, joille on opetettu savusukellustaitoja ja paineilmakoulutusta, kertoo kaivoksen johtaja Janne Laine. Kontissa paloi myös muovituotteita, kaapelia ja pressua, jotka palaessaan tuottivat voimakkaan savunmuodostuksen ja häkäkaasuja. Kontissa olleet miehet tulivat myös omin voimin autolla pois kaivoksesta, vaikka ohjeistus neuvoo odottamaan kontissa, kunnes sieltä haetaan pois tai neuvotaan, miten toimia. – He olivat havainneet savunmuodostusta ja hakeutuivat heti suojakontteihin ja ottivat yhteyden hätänumeroon. Kaikki pääsivät turvallisesti maan pinnalle ja heille tehtiin välittömästi terveystarkistus, jossa heidän todettiin olevan täysin kunnossa. He otaksuivat todennäköisesti, että palo ei voi olla päätunnelissa. Poliisitutkinta asiassa on vielä kesken. S odankylän Pahtavaaran kaivokselta tuli 16.9.2010 ilmoitus Lapin hätäkeskukseen kaivospalosta. Ilmoituksen mukaan kaivoksessa olleet kymmenen työntekijää olivat päässeet pelastautumaan kahteen turvakonttiin. Palokunta tulee 25 minuutin kuluttua Tavoitteena Pahtavaaran kaivoksella on, että työvuorossa on aina vähintään yksi henkilö, joka on saanut tällaisen koulutuksen. Kymmenestä kaivosmiehestä kolme poistui kaivoksesta kuitenkin välittömästi, seitsemän siirtyi turvakonttiin. Tapaus osoitti, kuinka tärkeää on huolellinen valmistautuminen kaivosonnettomuuksien varalta. Pahtavaaran kaivoksen tulipalo selvityksen alla Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm Teksti Riitta Ahonen Kuvat Timo Lindholm. Häkäpitoinen pilvi nousi avolouhoksen pohjan tasolle asti ja miehet joutuivat ajamaan kaivosvarusteissa sankan savupilven läpi, kertoo aluepalopäällikkö Markku Lehtinen. Syttymissyytä tutkitaan vielä Tuuletuksen jälkeen kaivostunneli suljettiin pariksi päiväksi. Aikaa pelastuslaitoksen saapumiseen meni noin 25 minuuttia. Mutta miesten tullessa käytävään, oli häkäpitoisuus siellä jo 70 ppm, jolloin heillä tuli kiire sieltä pois. Alkutietona oli, että noin kahden kilometrin päässä tunneliaukon suulta toisessa kontissa oli kolme ja toisessa seitsemän työntekijää. Riskinä oli törmääminen kaivoksen seinään savupilvessä, jolloin auto olisi saattanut vaurioitua ja jumittua paikalleen. Se, mikä leimahti, paloi loppuun. Samalla näkyvyys meni noin 2–3 metriin. – Häkäpitoisuus kontin suulla oli alhainen. Päätös lähteä omatoimisesti ylös kaivoksesta vajaan tunnin oleskelun jälkeen oli ollut kollektiivinen. Pelastuslaitos selvitti palopaikan ja totesi tilanteen siellä hyväksi. Palojäljet olivat suurimmat huoltokontissa olleen hitsausmuuntajan ja lämminilmapuhaltajan kohdalla, joista palo todennäköisesti on saattanut alkaa
Kaivoksen johtaja Janne Laine esittelee Pahtavaaran kaivoksen työsuojeluun liittyvää varustelua. Vaihtoehtoinen poistumisreitti tikkaineen on oltava olemassa. Yksi suuri uhkatekijä kaivoksissa on liikenne ja raskaat ajoneuvot, joiden pitäisi muistaa noudattaa nopeusrajoituksia alueella. – Kaivosyhtiön kannalta on haasteena se, että meillä on suuri luottamus pelastuslaitoksen asiantuntemukseen, Laine sanoo. Kaivoksessa ensiaputoimenpiteet ovat kovin erilaisia kuin virastoissa. – Tulipalo muistutti siitä, että kaivosten ilmanvaihtoa pitäisi jatkuvasti kehittää, jotta saastunut ilma ei pääsisi kovin helposti ilmanvaihtokanaviin. Valtakunnallista yhtenäistä koulutusta kaivataan, kun katsotaan sitä kaivosvarausvaltauksien määrää, mitä muun muassa Lappiin on tehty, Lehtinen sanoo. Vaihtoehtoinen poistumisreitti 55 metrin tikkaineen voi pelastaa äärimmäisessä tilanteessa.. – Haasteena Pelastusopistolle onkin, että opisto alkaisi suunnitella ja toteuttaa kaivosteollisuudelle pelastuskoulutuksen lyhyitä kursseja. Nyt palon syttymissyytä tutkii vain poliisi. 9/2010 59 Palo osoittautui tutkimuksissa olevan sivutunnelissa. EA1 tai EA2 ei kerro monivammapotilaista, sortumista tai häkäkaasujen vaikutuksista. Kaivosalan ensiapukoulutusta kaivataan Pahtavaaran kaivoksen pelastushenkilöstöllä on yhteinen toimintaharjoitus kerran vuodessa pelastuslaitoksen kanssa. Kaivostyöntekijät eivät pystyneet raportoimaan mistään havaitsemastaan poikkeavasta. Esimerkiksi Chilen kaivoksessa pelastusreitiltä puuttuivat tikkaat ja estivät miesten poistumisen kaivoksesta sitä kautta, Laine sanoo. Kaivoksen johtaja Laine ja aluepalopäällikkö Lehtinen ihmettelevät, ettei Tukes eikä Avin työsuojelun vastuualue tulleet tutkimaan kaivospalon syttymissyytä. – Kaivoksessa sattunut tulipalo muistutti myös siitä, että harjoituksia, perehdyttämistä ja koulutusta pitää olla enemmän, useammin ja paremmin, Laine sanoo. Kulunvalvonta esim. Tarkka tutkimus olisi antanut paremmin palautetta ja oppia. Kulunvalvontataulu antaa tarkat tiedot kaivoksessa olevien määrästä
Tulipalon riskiä minimoidaan ohjeistuksilla, säännöllisellä kunnossapidolla sekä turvavarusteilla. Kaivosyhtiö Agnico Eaglen omistaman kaivoksen pelastusorganisaatioiden toimintamalleihin on tuotu lisäoppia Kanadasta. – Maan alla suurin riski on tulipalo, sortuman riski on pieni. Meillä ei voi olla keikkaa, etteikö pelastusviranomainen olisi siitä tietoinen, Haapala jatkaa. Maan päällä käytetään paineilmalaitetta, jonka toiminta-aika on maksimissaan yksi tunti. Koko pelastusorganisaatio on oman toimen ohella tehtävää työtä. 60 9/2010 Euroopan suurin kultakaivos Suurkuusikon kaivos Kittilässä on hionut maanpäällisen ja maanalaisen turvatoimintansa huippuun. Lisäksi on pidetty omia sisäisiä koulutuksia. Muihin onnettomuustyyppeihin he lähtevät Kaivos P3:n tai P4:n käskystä erillisellä hälytystekstiviestillä. S uurkuusikon kaivoksen pelastusorganisaatiot on peruskoulutettu SPEK:n peruskurssein, joissa on jo huomioitu meidän olosuhteemme. Sortuman riskiä minimoidaan seuraamalla kalliomekaniikan päiväkirjaa, josta selviää muun muassa kallion laatu. Vapaavuorolaiset lähtevät automaattisesti saatuaan hälytyksen maanalaisesta onnettomuudesta tai kemikaalionnettomuudesta. Kulunvalvontataulun tietojen perusteella saadaan tarkka tieto onnettomuustilanteissa kaivoksessa olevista. Maanalainen pelastusorganisaatio on koottu siten, että se on mahdollisimman monitaitoinen: kaivostyöntekijöitä, geologeja, sähköasentajia, kunnossapidon henkilöitä ja suunnittelijoita. Suuri ero pelastusorganisaatioiden toiminnassa on, että maanalainen pelastusorganisaatio käyttää happilaitetta, jolla saavutetaan maksimissaan neljän tunnin toiminta-aika. Kalustot ja toimintamallit perustuvat tarkkaan laadittuun riskianalyysiin. Paikalle lähdetään, jos tilanne sitä edellyttää. Vakituiseen kalustoon kuuluu pelastusauton lisäksi kaivospelastusauto ja ensiapuauto. Lisäksi käytetään systemaattista tukemisjärjestelmää, jossa on erilaisia tukemismuotoja kallion laadusta riippuen. Aluepelastuslaitoksen kanssa tavoitteena on pitää vuosittain pienimuotoinen osaharjoitus jostakin osa-alueesta, joka tukisi kolmen vuoden välein tapahtuvaa isompaa yhteistoimintaharjoitusta. Pelastusorganisaation operatiivisiin joukkoihin kuuluminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Maanpäällinen pelastusorganisaatio puolestaan tuntee hyvin prosessin, laitoksen ja maanpäälliset alueet. Pelastusorganisaatiot harjoittelevat kahdeksan tuntia/ harjoitus/kk/ryhmä, kertoo turvallisuusasiantuntija Harri Haapala, joka vastaa maanpäällisestä turvatoiminnasta. Osalla on aikaisempaa kokemusta palokuntatoiminnasta, osa on vasta alalle tulleita. Varapoistumistie maan pinnalle on valmistumassa, tikkaat raitisilmanousussa, josta pääsee maan pinnalle. Kaivoksella työskentelee yhteensä noin 600 henkilöä eri vuoroissa. Oma hätäkeskus Oma hätäkeskus mahdollistaa nopeasti oman pelastusorganisaation liikkeellelähdön. Maan alla happilaite, päällä paineilmalaite Turvariski on myös raskaalla kalustolla suoritettava liikenne. Hälytys menee tiedoksiantona linjaorganisaatioiden 24/7 työnjohtajille, jotta he voivat ottaa tarvittaessa onnettomuuden huomioon omissa toiminnoissaan ja tiedottaa ylempää johtoporrastaan. Suurkuusikon kaivoksen pelastusorganisaation käytössä on pelastusauton lisäksi kaivospelastusauto ja ensiapuauto.. Matkaan menee tunnin verran aikaa. Kaikki hälytykset menevät tekstiviestinä myös turvallisuuspäällikölle sekä osastopäälliköille, jotta he voivat reagoida tarvittaessa. Hälyttäminen tapahtuu Agnico Eagle Finlandin sisäisestä hätäkeskuksesta ryhmätekstiviestillä koko operatiiviselle pelastusorganisaatiolle, joko maanalaiselle, maanpäälliselle tai molemmille. – Tärkeintä heidän työssään on työskentelyolosuhteiden tunteminen niin rikastamolla kuin maanalaisessa kaivoksessa. Esimerkiksi työkoneissa ja kuorma-autoissa tulee olla automaattinen moottoritilan sammutusjärjestelmä, kertoo maanalaisesta pelastusorganisaatiosta vastaava Jani Jauhojärvi. – Kaikissa onnettomuuksissa toimitaan paikallisen pelastusviranomaisen johdossa. Jos tulee poikkeamia, pelastusorganisaatio toimii sovitun mukaisesti. Prosessissa on aikaisemmin sattunut pieni kemikaalivahinko, isompia henkilövahinkoja ei ole sattunut. Vuosittaisilla yhteisillä harjoituksilla pelastuslaitos ja paikalliSuurkuusikon kaivoksella oma pelastusorganisaatio Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm ” Kaivospelastajan työhaalari on palosuojattu. Lapin pelastuslaitoksen palopäällikkö Jorma Ojala vahvistaa yleisen johtovastuun kuuluvan heille. Neljässä laitteessa on käytössä ja testattavana juomamahdollisuus nestehukkaa estämään
– Paikalliset pelastusviranomaiset ovat osallistuneet useita kertoja maanalaisiin harjoituksiin ja koulutuksiin, joten he tietävät hyvin olosuhteemme, toimintaperiaatteemme ja varautumisemme tason, sanoo Jauhojärvi. Vain teiden kunto huolettaa Maanpäällisessä toiminnassa pelastustehtävät määräytyvät henkilön kykyjen mukaan samalla periaatteella kuin sopimuspalokunnissa. 15 hlö/n.22 hniitä nyt 2 kappaletta, yksi tulee lisää lähiaikoina. Keskikokoisessa max 8 henkilöä /4 h Pienimpään konttiin mahtuu max 3 henkilöä/2 h Lisäksi kaksi raitisilmanousua, joissa toiminta-aika loputtomiin. Samalla laitteella tehdään myös tietokoneohjatut testit eri välineille. ja sekä turvallisuuspalavereja vähintään kerran kuukaudessa. Kaatumisessa haasteena kuljettajan pelastaminen ja vuotavat nesteet, noin 2,3 kuutiometriä. Lisäksi he osallistuvat turvallisuuspalavereihin, kuten kaikki muutkin alueella työskentelevät. Maanalainen viestii VOIP-puhelimella ja/tai erillisellä radiolla, sanoo Haapala. Henkilöt koulutetaan normaalin sopimuspalokunnan koulutusjärjestelmän lisäksi vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle. Työntekijät opastetaan työhön kokeneemman seurassa riittävän pitkään työtehtävästä riippuen. Suurkuusikon pelastusorganisaatio on palopäällikkö Ojalan mukaan hyvin mietitty ja välineet ovat huippuluokkaa. Kaikki välineet merkitään mikrosiruilla ja yksilöidään oman järjestelmän rekisteriin, joka mahdollistaa yksilöidyt tiedot käytöistä, huolloista ja määräaikaistarkastuksista. Turvakontteja on kolmea kokoa. Ainoa asia, mikä häntä huolettaa on kaivokselle johtavan tien talvikunnossapito sekä Ylläsjärvi–Kurtakko-välinen kapea ja mutkainen tieosuus, josta kuljetetaan Ruotsin puolelta Pajalasta vaarallisia aineita kaivokselle. Työntekijä suorittaa tarkistuksia matkalla työkohteeseen, sekä työympäristössä ja merkitsee havainnot korttiin. Palossa haasteena kuljettajan lisäksi suurehko palavien aineiden määrä, noin 2,4 kuutiometriä, renkaiden palokuorma sekä räjähdysvaara ja akselistojen typpisäiliöt. – Maanpäällisen pelastusorganisaation nykyaikaisen sisäisen viestiliikenteen mahdollistaa meillä viimeisintä digitaalitekniikkaa käyttävät VHF-radiot ja järjestelmät. – Lisäksi pidetään aamuja viikkopalavereSortuman riskiä minimoidaan seuraamalla kalliomekaniikan päiväkirjaa ja käyttämällä systemaattista tukemisjärjestelmää Suurimpana riskinä kiviautolle on kaatuminen tai palo. Työntekijöiden käytössä olevassa työkortissa määritellään työntekijälle työt ja kulkutiet, suojavarusteet sekä työalue. Toinen on päätasolla (350-taso), jossa ruokalasta tulee suojapaikka ja siinä tilaa noin 60 henkilölle. Kaikki turvaohjeet koskevat kaikkia alueella työskenteleviä ja niistä kerrotaan yleisja osastoperehdytyksessä, turvallisuuspalavereissa ja tiedotteissa Urakoitsijat saavat turvallisuusasiakirjan luettavaksi jo tarjouspyyntövaiheessa, jonka he lukevat ja tiedottavat työntekijöilleen. 9/2010 61 nen sopimuspalokunta päivittävät samalla paikkatuntemuksensa alueelle. Suurimmassa on toiminta-aikaa esim. Osastoilla työskentelevät turvamiehet tekevät turvallisuuskierroksia, joita suorittaa myös turvallisuusosasto, sanoo Jauhojärvi.. Viestintä viranomaisiin tapahtuu Virvellä, joita on käytössä Kaivos P3:lla ja P4:lla
pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Turvakilpiä. Whelen Hälytysvalot . mukaan. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 62 9/2010 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Soita ja sovi tapaaminen. Ferno Paarit . HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi
/ . Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. s. . SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. . Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. . PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 9/2010 63 TURVALLISUUSMESSUJE N ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. / . (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. / . ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. . 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Missä se taas on...?!. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. / . – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. Seuraava lehti ilmestyy 23.12
Heli Sillanpää ja Jukka Svärd sekä kuusivuotias Samuel Svärd pelastautuvat tikkaiden avulla rakennuksen yläkerrasta pelastusharjoituksen aikana. Näin voidaan aina parantaa turvallisuutta, kun syynätään tarkasti, laitevalvonnan piirissä EU:ssa mr. – Tikkaat lukittuvat automaattisesti ja nostamalla niitä hieman ne voidaan taas kääntää seinustalle, selvittää Matti Peurala. – On nostettava esille Tukesissa tuolloin vaikuttaneen tohtori Veli-Pekka Nurmen nimi. Hätäpoistumistikkailla turvallisesti pois palavasta rakennuksesta Risto ”Rise” Raitiolla on nyt entistä enemmän aikaa vaikkapa rokata. T urvallisuussuunnittelija Matti Peurala järjesti syyskuun puolivälissä Kurikassa pelastusharjoituksen, jonka yhteydessä esiteltiin miehen ideoimat hätäpoistumistikkaat. Hätäpoistumistikkaat asennetaan rakennuksen seinään ikkunan viereen, josta ne voidaan helposti kääntää 90 astetta. Yli 30 vuotta erilaisissa tehtävissä tarkastusviranomaisena toiminut Raitio tuntee alan kehityksen ja pelastustoimilain myötä vuonna 1999 hänestä tuli paloturvallisuusvälineistön tiedonjakaja, kun laissa säädettiin palovaroitinpakosta. Valvontaakaan ei työssä voi kuitenkaan unohtaa, sillä Raition mukaan yhä edelleen meille tulee sellaisia pelastustoimen välineitä, jotka eivät ole säädösten mukaisia. Rise lähti rokaten laa Helsingin Pelastuskoulussa. – Nämä ovat tarkoitettu puolitoistakerroksisiin omakotitaloihin tai vastaaviin rakennuksiin. 64 9/2010 P elastustoimen laitteista Tukesissa vastannut ylitarkastaja Risto Raitio siirtyy pitkän uransa jälkeen eläkkeelle, virallisesti 1.2.2011. Tietyt EU-maat ovat myös keskittäneet valvontansa tiettyihin laitteisiin, ja esimerkiksi Ranskassa tapahtuu eniten palovaroittimien takaisinvetoja. Sammutuspeitteissä takaisinvetoja tekee eniten Belgia ja häkävaroittimissa Englanti. Kun se oli aikaisemmin ollut markkinavalvontaa, siitä tuli tiedon jakamista. Idea tikkaista muhi pääs– Suomi on itse asiassa EU:ssa aktiivisin markkinavalvontaa tekevä maa. syynääjäksi tituleerattu Risto Raitio sanoo. Suomi tulee tässä hyvänä kakkosena. – Onneksi meillä ei suunnitella markkinavalvonnan määrärahojen supistamista, vaan toiminnan rahoittava sisäministeriön pelastusosasto pitää toimintaa tärkeänä. Nurmi kannusti julkisuuteen ja silloin työnkuvani muuttui. Näin päästään turvallisesti ja nopeasti tikkaiden kautta poistumaan rakennuksesta, kun tikkaat eivät ole perinteisesti ikkunan alla tai sivussa seinässä kiinteästi. Risto Raition työt Tukesissa ovat ohi jo nyt ja nyt jää aikaa paitsi liikunnalle myös rock’n rollille, jossa merkeissä vietettiin myös Risen eläkkeellelähtöjuhsä 25 vuotta ja kyllä niistä puhuin useille valmistajille, mutta nyt on saatu ensimmäinen malli valmiiksi. Teksti ja kuva: Esa Aalto 64 9/2010. Hän houkutteli minut julkisuuteen kertomaan palovaroittimista. Suomihan tunnetusti ottaa kirjaimellisesti kaikki EU:n lainsäädännölliset vaatimukset, mutta siinä on myös hyvät puolensa. Tikkaat valmistanut Savelan metalli Oy:n vetäjä Heikki Savela kertoo pohjalaisen miehen Kurikassa esiteltiin hätäpoistumistikkaat, joita voidaan asentaa puolitoistakerroksisiin rakennuksiin
Palolaitoksen tehtäviin hän palasi maaliskuussa 1974 ts. Yhteistä taivalta kertyi noin 40 vuotta. kauniissa säässä läheisten ja työkaverien saattaessa hänet haudan lepoon. palomiehenä. Koti oli Jukka-Pekalle hyvin tärkeä paikka, jossa perheen kanssa vietettiin paljon aikaa. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Kirjoittaja on Jukka-Pekan pitkäaikainen työkaveri Tuomo Kukkonen. Työvuorossa hän oli tasapuolinen ja isällinen esimies. Heikki Savela uskoo uuden ja patentoitavan tikasmallin antavan heille työmaata tulevaksi vuodeksi Matti Peurala toteaa, että Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2010 aikana 11 henkilöä menehtynyt tulipaloissa. Matveinen on toiminut aiemmin Gutta Oy:n managerina. Ansioistaan uralla hänelle myönnettiin Suomen Palopäällystöliitto ry:n ansiomitali 7.12.1990 ja 31.12.2004 Suomen kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30-vuotisesta palveluksesta. Ensimmäisen kitaran hän sai isältään. Palomestarina hän aloitti elokuussa 1990. HES Sairaankuljetus Oy O ulu–Koillismaan pelastuslaitoksen pitkäaikainen palomestari Jukka-Pekka Huttunen menehtyi kotonaan 30.8.2010 äkillisesti sairauskohtaukseen. Teksti ja kuva: Pauli Mörsky Palomestari Jukka-Pekka Huttunen Jukka-Pekka Huttunen 1951–2010. Ensimmäinen kosketus palokuntaan tuli samana kesänä, kun hän toimi ts. Malinen toimii vapaa-aikanaan Tammisalon VPK:n yksikönjohtajana 21 vuoden palokuntakokemuksellaan. Palomiestutkinnon Jukka-Pekka suoritti joulukuussa 1975. Nimityksiä Kauppatieteiden maisteri Katariina Matveinen on nimitetty Suomen suurimman yksityisen ensihoitoja sairaankuljetusyrityksen HES Sairaankuljetus Oy:n talousjohtajaksi 6.10.2010 alkaen. Hän työskentelee tällä hetkellä Tapiola-yhtiöissä palvelupäällikkönä. Tämän jälkeen hän toimi Valtion palo-opistossa paloesimiesharjoittelijana keväällä 1976. Myös liikunta ja soittaminen olivat hänelle hyvin tärkeä vastapaino työlle. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tyyliin, että Matti kävi kertomassa ideasta ja sen jälkeen tehtiin ”pienoismalli”. Suru on kaikilla hyvin suuri, mutta aika varmaan tuo helpotusta. Kauniit muistot jäävät elämään aina, niitä ei mikään pyyhi pois. Hänen luokseen oli helppo mennä juttelemaan työasioista. Myöhemmin hän hankki useita kitaroita, hankittu kitara oli aina soittimien parhaimmistoa. Reservissä hänet ylennettiin kersantiksi 1992. Soita tai meilaa päätoimittaja Esa Aallolle, 050 562 0735, esa.aalto@pelastustieto.fi WANTED Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Seuraavaksi nuoren miehen oli suoritettava varusmiespalvelus. Hän oli kuollessaan 59-vuotias, syntynyt Oulussa 6.7.1951. Työtään hän hoiti omalla rauhallisella, mutta tehokkaalla tavallaan. Hänen tekemistään kuvaa hyvin se, että ensin katsotaan tilanne ja sitten ryhdytään toimintaan niillä voimavaroilla, mitä kulloinkin oli käytössä. Paloesimiehen tutkinnon hän suoritti joulukuussa 1980 ja palomestarin tutkinnon joulukuussa 1985. Yhdessä rakennuspalossa ei tikkaita ollut ollenkaan ja seuraukset olivat sen mukaiset. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. – Kai Huhtaviita suunnitteli tikkaat, helppokäyttöiset, joita pieni lapsikin ymmärtää käyttää. 9/2010 65 Etsimme paloja pelastusalaa tuntevia hyviä kirjoittajia lehden avustajiksi, valokuvaustaito on plussaa. Sovanen on työskennellyt Työja elinkeinohallinnon HRV-palveluissa, jossa hän on huolehtinut työntekijöiden rekrytointiin liittyvistä prosesseista. Tradenomi Sami Malinen on valittu SPEKin uudeksi järjestöpäälliköksi 1.1.2011 alkaen. – Osassa kohteissa ei muistettu hätäpoistumistikkaiden olemassa oloa, vaan on hypätty ikkunasta suoraan ulos ja loukkaannuttu vakavasti. Ylioppilaana tuohon aikaan oli luonnollista, että komennus aliupseerikouluun on lähes väistämätön. Jukka-Pekka siunattiin 10.9. Tuttu näky keväällä meren jäällä oli Jukka-Pekka ja koira yhteisellä lenkillä. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Kuolleita Mira Leinonen aloitti lokakuun alussa pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Oman perheen Jukka-Pekka perusti Pirjon kanssa. Perheeseen kuuluu yksi tyttö. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto Hallintotieteiden maisteri Timo Sovanen aloitti 15.11.2010 määräaikaisena projektikoordinaattorina. Jukka-Pekan lämmintä ja huolehtivaa luonnetta läheisiään kohtaan kuvaa tapa, jolla hän sen teki. Viime kesän palokuntanuorten leirillä hän toimi turvallisuuspäällikkönä. palomieheksi, josta alkoi lähes yhtäjaksoinen palvelus palotoimen parissa kuolemaan asti. Hän vahvistaa Riikan työtä päivä paloasemalla ja pelastusalan vapaaehtoishenkilöstön määrän lisäämishankkeiden edistämisessä. Myös kaukalopalloa hän pelasi paljon työkavereiden kanssa. Lapsuuden kotiin hän poikkesi joka viikko käymällä vaikkapa kahvikupposen verran, mutta kuitenkin aina kävi, pelkkä puhelu ei riittänyt. Lomailu perheen kera Lapissa ja Vuokatissa oli lähellä sydäntä koko ajan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Oulun Lyseosta 1972. Vaikeisiinkin asioihin työvuorossa tuli yleensä aina vastaus, ja sitten pantiin asialle piste perään
Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. 23 %. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. 3.11. 6 25.8. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 27.1. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. 1.12. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 441 612 Painotuote 66 8/2010 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 21.1. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. (09) 2293 3815 Kirjapaino: 2010 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Paloja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. 2 10.3. 12 Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 9/2010:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 58 9/ 20 10 25.11. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. 11.8. 7 22.9. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 28.10. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMA KALENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. 31.3. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 23.6. 66 9/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. 5.5. 30.9. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 14.4. 4 19.5. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. 9.12. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. 18.2. 9.6. 5.8. 9 17.11. 25.3. 29.4. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. PELASTUSTIE TO 10/2010 ILMESTYY 23.12. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. 25.11. PARAS JUTTU. 2.9. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 & 2011 Koko (sivua) Mustav. Ilmestymisajat 2010 & 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 10 23.12. Tapahtumakalenteri 2011 1/2011 10.2. 8.9. 2.12. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. 6.10. 3.6. 24.2
. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. ilmoitettu, hinta tarkentuu vuodenvaihteessa) Järjestämme alkukeväällä 2011 mm. 071 875 0201. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Kuopiossa) 21.–25.3.2011 *)Kurssimaksu väh. / . Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20227 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 7.–8.2.2011 200 € 21.1.2011 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 8.–10.2.2011 350 € 21.1.2011 20076 Hälytysajoneuvon kuljettajakurssi 9.–11.2.2011 330 € 7.1.2011 20361 Hälytysajon kouluttajakoulutus 23.–25.2.2011 330 € 21.1.2011 20099 Maatilojen palotarkastus 28.2.–2.3.2011 300 € 11.2.2011 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 8.–10.3.2011 260 € 4.2.2011 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 15.–16.3.2011 185 € 11.2.2011 20366 Simulaatio-oppimistapahtuman järjestelmällinen 22.–23.3.2011 300 € 11.2.2011 rakentaminen – suunnittelusta käytäntöön Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20041 Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 14.–18.2.2011 500 € 21.1.2011 sopimuspalokunnan yksikönjohtajille 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi (1.jakso) 7.–18.2.2011 *) 1600 € 7.1.2011 ( kurssin hintaan sis. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. ja *) 950 € 7.1.2011 (kaksi ensimmäistä jaksoa Kouvolassa ja viim. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s.. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. jakso) 14.–25.3.2011 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi, alueellinen 4.–6.2./26.–27.2. / . 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Koulutusta Pelastustieto 10/2010 ilmestyy 23.12., lisäetuna tapahtumakalenteri vuodelle 2011 Varmista oma ilmoituspaikkasi Soita Veijo Pursiaiselle numeroon 050 512 3369 tai meilaa veijo.pursiainen@pelastustieto.fi Klikkaa myös uudistetuille nettisivuillemme www.pelastustieto.fi TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. myös majoitus) (2. . seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s
ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Tilaa kaverillekin Pelastustieto lahjaksi pukinkonttiin!. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJE LUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. – Pelastusop iston harjoitusal ue rakennettu EU-tuella s. / . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. . Saat itsellesi lahjaksi näkyvän & laadukkaan heijastinliivin Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon (09) 2293 3811 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi ammattilehti on tutkitusti luettu ja luotettava Tilaajalahjan postitamme sinulle maksusuorituksesi saatuamme. . Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivu illa kerrotaan Permin yökerhopalosta s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERO ILMESTYY 31. . ALAN JOHTA VA AMMA TTILEH TI – TEEMA NA PELAS TAJAN KALUS TO JA VARUS TEET Paloasemie n homeonge lma voi viedä työkyvyn s. Pelastusop iston harjoitusal ue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantote htaan sammutus töihin s. / . / . ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Paloasemie n homeonge lma Rutiinikeik asta pullosade s