PELASTUSTIETO 10/2011 ILMESTYY 15. JOULUKUUTA. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHTUMAKALENTERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Talvivaarassa varauduttava uhkiin omatoimisesti s. 8 Miten turvallisuusviesti osuisi tehokkaasti maaliin. 20 Harjoitus Saariselällä s. 16 Bussissa 50 uhria. 36 Uudet yksikkötunnukset tulevat vastarinnasta huolimatta s. s
Yhteistyössä palomiesten kanssa kehitetty Safe Life -sammutusasu täyttää tiukimmat paloturvallisuusnormit (EN469:2006). Turvata Oy Ab | 010 569 4700 | info@turvata.fi | turvata.fi | Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO Pelastaja ansaitsee laatua MSA Gallet – Suomen myydyin palokypärä Uuden teknologian Seiz-palokäsineet Huippuergonomiset MSA AUER -paineilmalaitteet Suomen olosuhteisiin ja suomalaiseen jalkaan sopiva kaikki normit täyttävä YSD Firepro -palomiehen saapas. Saatavana vuoden 2012 aluSSa
Palkinto jaetaan huhtikuussa Säätytalolla juhlaseminaarissa. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. 16 Bussissa 50 uhria Urasuunnittelu sujuu käytännönläheisesti Työssä jaksamisesta puhutaan nyt paljon. JOULUKUUTA. Näin työuran ehtoopuoli sujuu hienosti ja mikä tärkeintä työ on mielekästä ja motivoivaa. Tie on pitkä ja sitä on tehtävä pitkäjänteisesti. Talvivaarassa varauduttava uhkiin omatoimisesti s. Ongelmana vuorotöistä pois siirtymisessä on ansiotason lasku. Tänä vuonna sen saivat Helsingin pelastuskoulusta Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen, jotka olivat opetustyönsä yhteydessä keksineet pelastusja kantovaljaat. Teemme lukijatutkimuksen. Yleisen eläkeiän nostaminen on jatkuvasti esillä. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHTUMAKALENT ERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Se on työturvallisuutta ja -ergonomiaa parantava apuväline, jonka ansiosta työkykyä voidaan myös pitää yllä. Urasuunnitteluun onkin nyt alettu panostaa voimallisesti. Heidän tilansa on arvioitu, ja he voivat odotella rauhassa lämpöpusseissaan pääsyä telttaan jatkohoitoa varten. Meidän pitäisi jaksaa yhä pidempään tehdä töitä. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Uhrit on saatu turvallisesti pois onnettomuusbussista Saariselän suuronnettomuusharjoituksessa. 8 Miten turvallisuusviesti osuisi tehokkaasti maaliin. Työurakysymystä selvitti myös selvitysmies Pekka Myllyniemi. Se on hyvä. Työtä helpottava erinomainen keksintö, joka toivottavasti aikaa myöden on kaikkien palomiesten sammutusasuun kiinnitetty. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. P.S. Siihen voivat osallistua kaikki halukkaat. Palosuojelurahasto juhlistaa ensi vuonna 70 vuottaan ja jakaa parhaaksi valitulle innovaatiolla jopa 30000 euroa. s. Toivon, että Sinä olisit yksi heistä. Jo nyt on paljon hyviä esimerkkejä, joissa fyysisesti raskaimmista töistä pois haluavalle on saatu perustettua hyvä ja mielekäs työtehtävä. Pelastusalan hyvästä keksinnöstä annetaan rahapalkinto. Ehdotukset laitteesta, välineestä, koneesta ja työmenetelmästä tai toimintatavasta, jolla tehostetaan tulipalojen ehkäisyä tai palokuntien toimintaa voi tehdä tammikuun loppuun 2012 mennessä. Tästä huolimatta on onnistuttu ratkaisemaan asiat myönteisesti. Urasuunnittelu ei tarkoita valtakunnallisia hankkeita tai projekteja, vaan konkreettisia, paikallisia, käytännönläheisiä toimia; yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Pelastusalalla työssä jaksaminen tuli voimakkaasti esille pari vuotta sitten toteutetussa toimintakykyhankkeessa. Se on myös työnantajan etu. 36 Uudet yksikkötunnukset tulevat vastarinnasta huolimatta s. Innovaatiosta apua työkyvyn ylläpitoon Palosuojelurahasto perusti muutama vuosi sitten Innovaatiopalkinnon. 20 Harjoitus Saariselällä s. Kokonaisuuden kannalta on aina parempi se, että ihminen saa työkykyään vastaavan motivoivan tehtävän kuin lähtisi esimerkiksi ennenaikaisesti eläkkeelle. Sen toteuttaa Innolink Research Oy. Käy sivuillamme: www.pelastustieto.fi ja klikkaa lukijatutkimusta.. PELASTUSTIETO 10/2011 ILMESTYY 15
JOULUKUUTA . 16 Bussissa 50 uhria Vaalassa Oulujärvellä järjestettiin elokuun lopulla Pohjois-Suomen pelastuslaitosten Suomen palopäällystöliiton esittämä iso vesisukellusharjoitus. Ilkka Eskelinen ja Ville Pulkkinen 59 Keskustelua: Sairaalan evakuointi ei mediaa kiinnostanut Pentti Turjas harjoitus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa onko uusi toimintavalmiusohje huono, hyvä vai menettelee. 8 Miten turvallisuusviesti osuisi tehokkaasti maaliin. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHTUMA KALENTERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Onko uusi toimintavalmiusohje. s.52 Keskiviikko, 9.11 2011 17:24 Etusivu Palaute Sivukartta Onko uusi toimintavalmiusohje. Valitse kysely Onko uusi toimintavalmiusohje. Nappi jäi eläkkeelle marraskuun alussa. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 10/2011 ILMESTYY 15. Harjoitukseen osallistui 33 pelastussukeltajaa. 20 Harjoitus Saariselällä s. Talvivaarassa varauduttava uhkiin omatoimisesti s. Onpa hän ostanut 40 hampurilaisateriaakin laskuun nälkäisille keikalla olleille brankkareille. Havukosken asema on Suomen toiseksi vilkkain heti Helsingin Kallion keskusaseman jälkeen. 36 Uudet yksikkötunnukset tulevat vastarinnasta huolimatta s. Kehittelijät saivat ideastaan tänä vuonna Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon. Ruutukalustolla sukeltaminen oli monelle uusi ja opettavainen kokemus. Hän on ollut aina Nappi. s. Huono 84.2% Hyvä 10.5% Menettelee 5.3% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, puh 044 728 0400 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Saadaanko erheelliset palohälytykset maksun avulla. Yksi raskaimmista ja ergonomisesti hankalimmista pelastajan tehtävistä on tajuttoman ihmisen evakuointi tulipalosta. s. Kukaan ei kaipaa takaisin purettavalle Hiekkaharjun asemelle, jossa kärsittiin sisäilmaongelmista. Reilu enemmistö piti sitä huonona. 48 uusi asema Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Havukosken uusi paloasema Vantaalla vihittiin käyttöön 14. s. 30 Pentti Grönroosia tuskin monikaan kutsuu Pentiksi, saati sitten Penaksi – ainakaan Helsingin pelastuslaitoksella. 35 vuoden uralle mahtuu monta toinen toistaan kiinnostavampaa tarinaa. s. lokakuuta. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. keksintö Harri Karvonen ja pelastettavana oleva Vesa Hyvönen näyttävät, miten pelastusja kantovaljas voi toimia käytännössä. Onko uusi toimintavalmiusohje?. 34 SIVU 61 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 9 /2 01 1 17.11.2011 8 Omavarautuminen tärkeää Talvivaarassa Juha Kärkkäinen 11 Tehdaspalokunta valmiina ensi-iskuun Juha Kärkkäinen 12 Suuri tehdasja avolouhosalue sisältää erilaisia riskejä Juha Kärkkäinen 14 Toimintavalmius Talvivaaraan noin kolme varttia Juha Kärkkäinen 16 Saariselän suuronnettomuusharjoituksessa ei paleltu Ritva Savela 20 Uudet yksikkötunnukset tulevat 33 Varsinais-Suomessa uusi johtokeskusyksikkö Rony Kivistö 36 Turvallisuuden täsmäiskut Piatta Rulja 38 Turvallisuusviestinnän seminaari keräsi yleisöä Australiasta asti Piatta Rulja 41 Palokuntalaiskokous kokoontui Kotkassa 44 Vantaan tavaratalopalosta opittavaa 46 Keskukset keskustelevat Ari Vakkilainen 48 Nappi hoiti tiedotusvälineet 54 Varautuminen tarvitsee keskushallintoon oman kotipesän Helena Grönstrand 55 Jukka Koponen on uusi pelastusjohtaja Pohjois-Savossa 57 Voimisteluliike tuli Suomeen Juhani Katajamäki 62 Rinnekone auttaa pelastajia Ari Vakkilainen VAKIOT 40 Vieraanamme: Jarmo Nissilä 50 Ulkomailta: Risto Lautkaski 56 Mirafoni: Mira Leinonen 58 Keskustelua: Päällystöpäivystyksestä pelastustoimen kenttäjohtajuuteen – mistä on kysymys. Pelastustieto on myös Facebookissa
Vaikka kenttämies olisi ehkä odottanutkin sensoreiden joukkoon joutuvan jonkun aktiivisen palokuntajohtajahahmon, niin voimme silti olla tyytyväisiä. Vertailun vuoksi mainittakoon vielä, että viime vuonna olivat tulipalot vaatineet marraskuun loppuun mennessä 37 ja sitä edellisenä vuonna vastaavasti 43 kuolonuhria. Petromakslampun sytyttämä palo aiheutti 4 pikkupojan surman. Tämä lukumäärä on huomattavasti keskimääräistä korkeampi, sillä viimeisten 10 vuodenaikana on palonuhrien lukumäärä ollut keskimäärin n. Hitsauskipinästä ja sähkölämmittäjästä syttyneet palot vaativat kumpikin 2 ihmishenkeä, varomattomasti roskakasaan heitety sammuneeksi luultu tuhka yhden ja uunista pudonnut kekäle samoin yhden ihmishengen. . Sammutustyössä tai sen seurauksena on 4 miestä, näistä 2 palopäällikköä, menettänyt henkensä. Lasten leikkiminen tulella tai tulitikuilla on vaatinut viidessä tapauksessa leikkijän hengen (4 poikaa ja 1 tyttö, kaikki alle 7 vuoden ikäisiä). Lapsia on surmansa saaneiden joukossa tänä vuonna myös harvinaisen paljon, 24! (viime vuonna vastaavana aikana siitä vain kolmannes eli 8); alle 6 vuoden ikäisiä poikia on tänä vuonna jäänyt liekkeihin 15, tyttöjä 6 sekä hiukan vanhempia 7-13 vuoden ikäisiä poikia lisäksi 3. . Eniten palosurmia ovat aiheuttaneet vuoteessa tupakoitsijat ja humalaiset, yhteensä 31 kuoleman tapausta, näistä 2 naista. PALORUMPU PÄRISEE . Vee-Koo.. Spriikeittimen räjähdys aiheutti 4-henkisen perheen surman ja muut palon yhteydessä sattuneet räjähdykset samoin 4 hengen menetykset. . Viime vuoden joulukuussa menetti 10 (12 v.1959) ihmistä henkensä tulipaloissa. Vaatimukset eri kurssien suorittamisesta lankeavat sitten kyllä kuin "manulle illallinen" ja opitaan palokuntapiireissäkin antamaan oikea arvo oikealle kurssille. Osanotto kentällä kaikkeen kurssitoimintaan on ollut ilahduttavan vilkasta kunhan niiden kurssien arvojärjestys vielä saadaan jonomuotoon ja tunnetuksi. Tänä vuonna, joka on jo nyt ennätyksellisen murheellinen, on henkensä menettäneistä ollut ylivoimaisesti eniten keski-ikäisiä ja nuoria miehiä 40 (vastaavana aikana viime vuonna 21 eli lähes puolta vähemmän), vanhoja miehiä 3 (3), keski-ikäisiä naisia 3 (4) ja vanhuksia 2 (3). . On taas aika teroittaa kynä vanhan hyvän ja vanhuudessaan piristyvän palosuojeluaatteen puolesta, sillä pelkäämme, että nykyisessä villissä organisatioja suunnitelmientekotanssissa itse nuotit unohtuvat ja huomaamme, että kaikki on PALOSURMAT LISÄÄNTYVÄT Tulipalot vaatineet tänä vuonna jo 74 ihmishenkeä alettava alusta. Onkin kai tarkoitus näin nostaa tasoa korkeakouluamme varten. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Sanomalehdistä kerättyjen tietojen mukaan ovat tulipalot olleet tänä vuonna ihmishengen menetyksiin nähden erittäin tuhoisat. Ne ovat joulukuun alkupäiviin mennessä vaatineet jo 74 kuolonuhria. Palokuntakoulutuksen alalla olemme havainneet jonkinlaista hakuammuntaa kahdella rintamalla. Palotoimen hoitorakennelman pohja on näet luotu ja "sensorit" valittu. Toivomme nyt vain, että yhteinen sävel löytyy virkatien ja vapaaehtoisen aherruksen soittimissa ja uusi koneisto alkaa jauhaa vakaasti ja varmasti palosuojeluturvaa "palosuoja-Sammon" lailla kautta koko Suomenniemen. Palokoulu alkaa päästä alkukankeudesta ja on vain palokuntaliittojen kysymys milloin tähän korkeakouluun saadaan tasaisen pätevää opiskelijakuntaa. Toivotaan että uusi palolaki ja -asetus pohjustaa myös mahdollisimman monitahoista ja laajaa vapaaehtoistakin toimintaa. Neljässä vuoden aikana sattuneessa laivapalossa on 9 merimiestä saanut surmansa etupäässä vuoteessa tupakoinnin seurauksena. johtoportaat selviävät. Onhan joissakin jo alettukin tehdä pohjaa tälle tärkeälle työlle järjestämällä palokuntalaisille peruskursseja ja siitä edelleen ryhmänjohtajakursseja jne. Luulisimme, että nyt sammutustappiotkin saadaan huimasti vähenemään kun komentoy.m. 50. .
Ehdotuksessa pidetäänkin tärkeänä, että riittävän seikkaperäisten ohjeiden lisäksi pelastusviranomaiset järjestäisivät oman koulutuksensa lisäksi valtakunnallisesti käytännön harjoituksia kuljettajille sekä kuljetusten suorittajille. Kalenteri on myynnissä rajoitetun ajan muun muassa Suomalaisen kirjakaupan kautta. Niistä kuolemaan johtaneita oli 11 ja henkilövahingon tai suuren omaisuusvahingon aiheuttaneita 19 onnettomuutta. Malleina ovat aidot Stadin palomiehet. Kehittämisehdotukset on koottu tutkijalautakuntien selvitysten ja havaintojen pohjalta. Pelastuslaitosten lausunnoissa myös toimintavalmiusaikakäsite jakaa mielipiteet ja ne ehdottavat, että toimintavalmiusaikakäsite pidetään ennallaan ja ohjeessa mainittu aika määriteltäisiin avunsaantiajaksi tai pelastustoiminnan alkamisajaksi. Helsingin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen antoivat myös omat lausuntonsa. Pelastustyönjohtajatermi on liian lähellä pelastustoiminnan johtaja -termiä ja voi aiheuttaa sekaannusta. Toimintavalmiusaika puhutti eniten Pelastuslaitosten kouluttautumista vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle tulisi liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunnan mukaan lisätä ja samalla kehittää nykyistä koulutusta. Johtamisjärjestelmä paikallistasolta valtakunnalliselle tasolle ja myös pelastustyönjohtajan valtuudet tulisi määritellä tarkemmin. Lausunnoissa todetaan myös, että pelastustoiminnan johtajan koulutusvaatimuksia ei ole eritelty. Ohjeen käyttöön ottamista esitetäänkin siirrettäväksi vuodella, koska siinä tulevat käsittelyt ja menettelyt vaatisivat koulutusta. Vaarallisten aineiden koulutusta lisättävä. Tarjolla on siis silmäniloa kahden kalenterin verran samassa paketissa. Onnettomuusajoneuvojen kuljettajilla ei välttämättä ole riittävää osaamista esimerkiksi siirtokuormausten toteutuksesta. Suuronnettomuuden määrittely ohjeessa nostetaan myös esille ja valmiutta ei tulisi määritellä tiettynä muodostelmana, vaan esimerkiksi kykynä taata ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuus suuronnettomuustilanteessa. Alueen toimivaltaisen pelastusviranomaisen jakamaton vastuu pelastustoiminnan toteuttamisesta tulee myös selkeyttää. Lausunnoissa eniten nousee esille kritiikki esitettyä toimintavalmiusaikaa kohtaan. Pelastustoiminnan johtaja voi syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen, jos hän määrää savusukelluksen aloitettavaksi, vaikka paikalla ei olisikaan riittävästi savusukelluskelpoisia henkilöitä ja vaikka hän noudattaisikin toimintavalmiusohjetta. Vuosina 2005–09 tutkijalautakunnat ovat tutkineet yhteensä 30 onnettomuutta, joissa osallisena oli vaarallisia aineita kuljettanut kuorma-auto. Suhtautuminen koko ohjeluonnokseen jakautuu karkeasti siten, että ammattijärjestöt ovat voimakkaasti sitä vastaan, kun taas muut lausunnonantajat suhtautuvat siihen myönteisesti, mutta muutoksia luonnokseen myös esitetään. Esille nostetaan myös koko ohjeen nimen muuttaminen pelastustoiminnan palveluiden suunnitteluohjeeksi. Kalenteri sisältää silmäniloa tulisesta nuorukaisesta aina charmanttiin viiskymppiseen asti. Myös Hätäkeskusajan sisällyttäminen toimintavalmiusaikaan herättää vastustusta. Toimintavalmiusohjeluonnoksesta annettiin yhteensä 46 lausuntoa, joista yhden yhteisen lausunnon olivat antaneet 22 alueellista pelastuslaitosta. Ohje antaa erään lausunnon mukaan mahdollisuuden ylläpitää pienempiä vahvuuksia asemilla ja toimintamalli romuttaisi nykyisen tehokkaan ja toimintavarman pelastustyön. Toimintavalmiusohjeesta annettuja lausuntoja käsitellään nyt sisäasiainministeriössä ja tarkoitus on antaa uusi ohje niin, että se astuisi voimaan ensi vuoden alussa. Kysytään muun muassa, onko pelastustoimen johtajalla velvollisuus kieltää savusukelluksen aloittaminen, jos pelastussukellusohjeen minimimääräyksiä ei saavuteta. onnettomuusajoneuvojen säiliöiden tyhjennyksissä, siirtokuormauksissa sekä ohjeiden mukaisten suojavarusteiden käytössä. Lausunnoissa vaaditaan jopa työryhmän esityksen hylkäämistä. 11 kuolinonnettomuudesta vain yhden pääaiheuttaja oli vaarallista ainetta kuljettanut ajoneuvo. Oleellista on, että onnettomuuden jälkeen tehdään oikeita asioita oikealla tavalla, jotta vaaran uhka minimoidaan, todetaan sisäasiainministeriön pelastusosastolle toimitetussa esityksessä. Stadin Brankkarit 2012 -palomieskalenteri on taas ilmestynyt. Osa on sitä mieltä, että pelastusyksikkö-käsite pitäisi pitää ennallaan ja tuoda mieluummin pelastuspari-käsite mukaan. Tuotto lahjoitetaan jälleen hyväntekeväisyyteen. Päivystäviä pelastusviranomaisia tulisi kannustaa ja ohjeistaa käyttämään nykyistä enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita. Tutkijalautakunnat ovat havainneet puutteita mm. Kalenterin tuottajana toimii Kati Kottila, taittajana Emmi Lemström ja kuvaajina itsekin palomiehinä työskentelevät Ossi Pietiläinen ja Matti Salminen. Kohteina ovat Helsingin Lastenklinikka sekä Setlementtiliiton Kalliolan setlementin vanhustyö. Termi voisi olla tilannejohtaja tai onnettomuuspaikan johtaja. Kyseessä oli tieltä suistuminen, kuten lähes jokaisessa henkilöja omaisuusvahinkoja sattuneessa tapauksessakin. Myös sitä ehdotetaan, että pelastustoiminnan tehokasta aloittamista mittaava mittaristo pitäisi saada ensin käyttöön ennen kuin sitä otetaan toimintavalmiusohjeessa käyttöön. Myyntipaikat löytyvät facebook-fanisivulta: www.facebook.com/StadinBrankkarit. Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta vastaa kuolemaan johtaneiden ja vaaraa aiheuttaneiden liikenneonnettomuuksia tutkivien liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toiminnasta. Ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa tulisi seurata muuten ja saatujen kokemusten perusteella päätettäisiin myöhemmin sen liittämisestä toimintavalmiusaikaan. Jääkö se siis palvelutasopäätöksellä päätettäväksi. Ohjeluonnoksessa käytetyt teh tävänimikkeet herättävät myös vastustusta. Työturvallisuus nousee voimakkaasti esille erityisesti ammattijärjestöjen lausunnoissa
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai palotarkastukseen kehittämästään TUTOR-järjestelmästä, ensimmäisenä pelastusalan tai kunta-alan toimijana, OHTO-kunniamaininnan 12. Nykyjärjestelmän ylläpitäminen kasvattaisi kustannuksia useilla miljoonilla euroilla. Kuvat piirtää Arto Pääkkönen. Tuntemattoman sotilaan sovittamisesta palokuntaan on puhuttu ennenkin, mutta ei tässä muodossa: pieninä klippeinä ja piirroksin kuvitettuna. Adolf Schinnerl ja historia-komission puheenjohtaja Dieter Farrenkopf. Uudistus koskee Hätäkeskuslaitoksen lisäksi laajaa viranomaisverkostoa, mukaan lukien viranomaisradioverkon uudistamista yhdessä pelastus-, poliisija sosiaalija terveystoimen viranomaisten sekä Rajavartiolaitoksen kanssa. Sekin vaihtoehto, että jatkettaisiin vanhan mallin mukaan, on täysin pois suljettu. Koska aiempaa päätöstä joudutaan muuttamaan, Räsäsen mukaan on sovittu, että Kouvolaan sijoitetaan valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu kansalaisten neuvontapalvelu samanaikaisesti, kun Kouvolan hätäkeskuksen toiminta lakkaa. lokakuuta 2011. – Ajatus Tuntemattoman palosotilaan teosta syntyi työvuoron kitutunnilla. Palokuntahistorioitsijat kokoontuivat Pribyslavissa CTIF-Komission der Feurwehrund CTIF-Geschihte, Museen und Dokumentaation -jäsenet ja järjestäjien edustajia Tsekin Pribyslavin kulttuurikeskuksen portailla 12.10. Hän on työskennellyt palomiehenä 12 vuotta. 9/2011 7 Tämän lehden sivulla 66 ilmestyy ensimmäinen ”Tuntematon palosotilas”. Pääkkönen kertoo, että ideaan oli helppo hypätä mukaan, sillä muutenkin hän palaa teokseen aina vuosittain. Tehdystä linjauksesta on sovittu hallituspuolueiden puheenjohtajien hätäkeskusuudistusta koskevissa neuvotteluissa. Tekijät työskentelevät samalla asemalla ja samassa työvuorossa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, Vantaalla. Perusteina palkintoraati esitti, että ”järjestelmä uudistaa palotarkastustoimintaa merkittävästi innovatiisella ja asiakkaalle merkittävää lisäarvoa tuottavalla tavalla sekä mahdollistaa turvallisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen korostaen kohteen omaa toimintaa ja vastuuta”. Partanen on kotoisin samasta paikasta, mistä Honkajoki A, A1 eli Lauttakylästä. Keskusten määrän muuttaminen suunnitellusta kesken uudistuksen olisi myös omiaan vaarantamaan hätäkeskuspalveluiden tuottamisen, Räsänen toteaa. Uudistuksella myös parannetaan palvelutasoa molemmilla kansalliskielillä ja sopeutetaan Hätäkeskuslaitoksen toiminta annettuun budjettiin. – Armeijan käyneet henkilöt rinnastavat automaattisesti värikkäiden henkilöiden kautta tarinaa omiin kokemuksiinsa. Tällä tavalla henkilöstölle tarjoutuu mahdollisuus hakeutua myös uusiin tehtäviin valtiolla. Palosotilasta tehdään kuitenkin Väinö Linnan alkuperäistyötä ihaillen ja kunnioittaen, Partanen vakuuttaa. Teksti ja piirros ovat syntyneet Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan inspiroimina. Raati arvosti erityisesti lisäarvoa, jonka työkalu/malli tuo kaikenkokoisille kohteille skaalautumalla monitasoisesti. Se kimmahti alitajunnan syövereistä kuin uusi idea, mitä se ei kuitenkaan täysin ollut, palomies Marko Partanen kertoo. Komission Suomen edustajan Juhani Katajamäen tiivistelmä esityksestään on sivulla 57. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen on päättänyt, ettei hätäkeskusalueita ja uusien hätäkeskusten sijoituspaikkakuntia muuteta. Sama pätee palokunnassakin. Hän muistaa, kuinka työvuorossa Tuntematonta sotilasta on siteerattu aina sopivien tilanteiden tullen. Päivien teemana oli palokuntaliikkeen ja voimisteluliikkeen yhteys 1800-luvulla. Hallitusohjelman mukaisesti hätäkeskusuudistuksen etenemistä tullaan seuraamaan säännöllisesti.. Hätäkeskusuudistus on ministerin mukaan viety niin pitkälle, ettei sen purkaminen tai muuttaminen ilman huomattavia lisäkustannuksia ole mahdollista. Hätäkeskusuudistuksen tavoitteena on turvata tasapuoliset ja laadukkaammat palvelut väestölle ja hätäkeskuspalveluja käyttäville viranomaisille koko maassa, tasata henkilöstön työkuormaa ja täten lisätä työssä jaksamista sekä parantaa hätäkeskusten toimintavarmuutta ja kriisinsietokykyä verkottamalla hätäkeskukset ja yhdenmukaistamalla toimintamallit. Tuntemattoman lämmittäjät Marko Partanen Arto Pääkkönen Ohto (Oikein hyvä turvallisuus oivallus) on Turvallisuus & Riskienhallintalehden ja Finnsecurity ry:n yhteistyössä kahden vuoden välein myöntämä palkinto. Eturivin kolmas, neljäs ja viides vasemmalla CTIF:n presidentin tehtävät syyskuussa jättänyt Walter Egger, historia työryhmän pj. – Lisäksi hätäkeskustietojärjesKeski-Uudenmaan pelastuslaitos sai OHTO-kunniamaininnan Hätäkeskusuudistus jatkuu suunnitellusti telmä on suunniteltu ja tilattu kuuteen hätäkeskukseen. – Legendaarisen kirjan lainaamisessa ja muokkaamisessa on riskinsäkin. – Hätäkeskuslaitos ei perusteellisten selvitysten jälkeen ole löytänyt Kouvolan keskukselle hätäkeskustoimintaan liittyviä erityistehtäviä, toteaa ministeri Räsänen. Palkinnon kävivät pokkaamassa pääkehittäjät koulutuspäällikkö Kalle Eklund ja valmiussuunnittelija Jaakko Pekki. Pääkkönen on kotoisin Kajaanista ja tehnyt palomiehen töitä vuodesta 2007
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä Talvivaaran kaivoksen alueella on 13 paloilmoitinlaitekeskusta, joista kaksi keskusta on määritelty koko alueen näkeväksi ns. Murskahalleissa ja ATEX tiloissa on manuaaliset savunpoistoluukut, karkeamurskaamolla viisi koneellista savunpoistopuhallinta ja loput ovat sähköisiä savunpoistoluukkuja. Siksi suurella kaivosalueella pitää varautua omatoimisesti pahimpien uhkakuvien varalta.. Käytettävä kaasulaitteisto on pääosin IG 55, jossa kaasuna on 50 % argon ja 50 % typpi. Lisäksi paloilmoitinjärjestelmän välittämä palohälytys siirtyy myös Esgrafpalvelimeen, jonka näyttöpääte sijaitsee porttija paloasemarakennuksessa. Näyttöpäätteestä voidaan paikallistaa hälyttäneen ilmaisimen tarkkuudella hälytyksen aiheuttaja ja nopeuttaa tätä kautta mahdollisen palokohteen paikantamista. Samalla on myös lisätty henkilöturvallisuutta ja rakenteellista suojausta. Savunpoistojärjestelmät Kaivosalueella on käytössä kolmea erilaista savunpoistojärjestelmää. Automaattinen paloilmoitinlaite välittää palohälytyksen automaattisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen sekä rinnakkaistietona samanaikaisesti Masterkeskuksiin. Näiden tekijöiden johdosta omatoiminen varautuminen on järjestettävä ja suunniteltava siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa Talvivaaran oma henkilöstö kykenee tekemään pelastustoiminnan ensitoimenpiteet. Lisäksi kaivosalueella on käytössä viisi puhtaaksi puhallutuslaitteistoa, joiden tehtävänä on puhaltaa ilmaa ulkotilasta sisälle poistumistielle hätäpoistumisen helpottamiseksi. Masterkeskuksiksi. Sähköisten savunpoistoluukkujen laukaisukeskuksia on 15 ja ne on pääsääntöisesti sijoitettu porrashuoneiden alatasanteille. Kaivosalueella on käytössä Esmi FX net paloilmoitinjärjestelmä. Palovesijärjestelmä Talvivaaran tehdasalueen tarvitsema raakaja palovesi pumpataan Kolmisoppijärvestä Mustamäellä sijaitsevaan raakavesialtaaseen siirtoputkistoa pitkin. Kaasusammutepullot ovat 300 barin täyttöpaineessa ja niiden tilavuudet vaihtelevat 125:n ja 80:n litran pullokokoina. Koneellisen savunpoiston avulla kyetään eri kerrostasot sekä porrashuone puhdistamaan mahdollisesta savusta. Raakavesialtaasta vesi valuu omalla hydrostaattisella paineellaan Talvivaaran kaivos on kaukana lähimmistä paloasemista Omavarautuminen on kaiken A ja O Teksti: Juha Kärkkäinen Kuva: Esa Aalto Talvivaaran kaivos sijaitsee kymmenien kilometrien päässä paloasemista. Vesisprinklerijärjestelmät Tehdasalueella on viisi vesisprinklerilaitteistoa. Raakavesialtaan tilavuus on 17000 m³ ja allasta pidetään 80 prosentin täyttöasteessa. Kaikki sprinklerilaitteistot ovat märkähälytysventtiilillä varustettuja, mutta yhdessä laitteistossa osa putkistoa on glykolilukolla varustettu. Kaasusammutuslaitteistot Tehdasalueen tärkeät sähkötilat ja kaapelitilat on suojattu kaasusammutuslaitteistolla. Koneellista savunpoistolaitteistoa kaivosalueelle on asennettu karkeamurskarakennukseen siten, että maanalaisten tilojen savunpoisto hoidetaan viiden koneellisen puhaltimen avulla. Rakennusten paloturvallisuus on pyritty Talvivaarassa viemään mahdollisimman pitkälle rakennusteknisesti sekä sijoittamalla rakennuksiin paloturvallisuustekniikkaa. Masterkeskukset sijaitsevat porttija paloasemarakennuksessa sekä metallin talteenoton valvomossa. Koneellisen savunpoiston käynnistyskytkimet sijaitsevat maantasossa rakennuksen ulkopuolella. Yhden keskuksen alaisuudessa voi olla useampia rakennuksia. Laukaisukeskuksia alueella on 24 ja kaasusammutepulloja on yhteensä 288 kappaletta. Sijoituspaikan valinnassa on pyritty kiinnittämään huomiota savunpoiston tilanteenaikaiseen käytettävyyteen. 8 9/2011 S uuri tarve tehokkaan omatoimisen varautumisen järjestämiselle muodostuu myös siitä, että kunnallisen pelastushenkilöstön resurssit vähenevät ja kaivoksen maantieteellinen etäisyys aiheuttaa pelastushenkilöstölle pitkän toimintavalmiusajan
Vesitykit Tehdasalueella on viisi kiinteää vesitykkiä. Vesitykit on kytketty suoraan tehdasalueen palovesijärjestelmään. Lisäksi reaktorirakennuksessa on vielä yksi siirrettävä vesitykki reaktoreiden välisellä kattotasanteella. 9/2011 9 Kaivoksen johtajan Lassi Lammassaaren mielestä turvallisuuteen panostaminen on Talvivaaralle tärkeää, koska kaivoksen toimintaan liittyen alueella käsitellään paljon kemikaaleja ja yhtiö haluaa varmistaa työntekijöille hyvän ja turvallisen työympäristön. Toisin sanoen pumppaamo tuottaa sammutusvettä 2 x 6000 litraa/minuutissa 75 metrin nostokorkeuteen. Palovesipumppaamolla on yksi taajuusmuuntajalla ohjattu paineen ylläpitopumppu sekä kaksi varsinaista sähkötoimista palovesipumppua normaalikäyttöä varten. Propaanisäiliöajoneuvon purkupisteessä olevat tykit on suunnattu siten, että toinen antaa lisäsuojaa purettavalle säiliöajoneuvolle ja toinen yleissuojausta kiinteän maapeitteisen propaanisäiliöiden varoventtiileille. – Talvivaara Sotkamon kaivos on myös merkittävä työllistäjä Kainuussa ja yhtiö haluaa varmistaa turvallisilla työmenetelmillä ja omatoimisella varautumisella tuotannon jatkuvuuden ja yhtiön toiminnan edelleen kehittämisen, Lammassaari painottaa. Tykeistä kaksi sijaitsee propaanisäiliövaunun purkupaikalla ja kaksi on propaani säiliöajoneuvon purkupisteessä. Lisäksi muuta sammutusvesihuoltoa varten tehdasalueella on seitsemän erillistä vesiasemaa. – Turvallisten toimintatapojen ja omatoimisen varautumisen sekä oman tehdaspalokunnan merkitys korostuu mahdollisissa häiriötai onnettomuustilanteissa ja auttaa pitämään mahdollisen onnettomuuden aiheuttamat haitat ihmisille ja ympäristölle mahdollisimman vähäisinä, hän sanoo. Lisäksi mahdollisten sähkökatkojen varalle pumppaamolla on yksi dieseltoiminen palovesipumppu, joten pumppaamon toiminta on varmistettu myös mahdollisen sähkökatkon aikana. Valelujärjestelmien ohjaukset ovat käsikäyttöisiä. Palovesiverkosto kattaa tehdasalueen tuotantorakennukset siten, että sammutusvettä on saatavilla tuotantorakennusten sisätiloissa eri kerrostasoilla ja ulkopuolella olevista seinäpaloposteista. tehdasalueella sijaitsevaan palovesipumppaamoon. Katolla tapahtuvaa sammutustyötä varten on korkeiden rakennusten katoille rakennettu kuivanousuputket maantasosta. Valelujärjestelmät Propaanin purkupaikoille on rakennettu junista purettavalle propaanisäiliövaunulle ja autoista purettavalle propaanisäiliösäiliöajoneuvolle omat valelujärjestelmät. Viides vesitykki on sijoitettu rikkivetytehtaan katolle antamaan yleissuojaa alueelle. Pikapalopostikalusto Tehdasalueella olevissa rakennuksissa on kattava pikapalopostijärjestelmä, jotka on pyritty sijoittamaan eri osastojen tiloihin siten, etPelastustoimen päällikkö Juha Kärkkäinen vastaa turvallisuudesta Talvivaarassa.. Valelujärjestelmät on kytketty suoraan tehdasalueen palovesijärjestelmään, joten valelujärjestelmän tarvitsema vesi tulee suoraan sammutusvesijärjestelmästä. Vesitykki on tarpeen mukaan liikuteltavissa myös muuhun tarpeelliseen paikkaan, jossa lisäsuojausta kulloinkin tarvitaan. Palovesipumppaamon mitoituksen laskennallisena sammutusvesivirtaamana on käytetty 2 x 110 l/s 75 metrin nostokorkeuteen. Vesitykkien ohjaus ja käyttö ovat käsikäyttöisiä. Propaanivaunun purkupaikalla olevat tykit on suunnattu siten, että toinen antaa lisäsuojaa purettavana olleelle junavaunulle ja toinen suojaa purkamista odottavia seuraavia vaunuja
Talvivaaran esiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista ja lokakuussa 2010 julkistettiin 54 prosentin lisäys kokonaismineraalivarantoihin. Talvivaara ylittää näin vakuutusyhtiön suojeluohjeen vaatimuksen. Kaivosajoneuvojen sammutusjärjestelmä Jokaisessa kaivosajoneuvossa on alkusammutuskalustona 1 x 12 kg ja 2 x 6 kg (yhteensä 24 kg) jauhesammutinta. Kesäkuussa Talvivaaran kaivosalueen ratapihalla oli propaanikaasun vuoto. Rakennuspaloposteissa on 51 millimetrin paloletkua 160 metriä/kaappi. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu noin 46 vuotta. Tuotantotilojen alkusammutuskalusto on pyritty sijoittamaan eri osastojen tuotantotiloihin siten, että alkusammutuskalustoa olisi aina saatavilla noin 25 metrin etäisyydellä. Paloalueen ympäristö ja osa kaivoksen teollisuusalueesta evakuoitiin tuulen alapuolelta. Rakennuspalopostit on sijoitettu rakennukTalvivaaran kaivosalueella riskit voivat myös realisoitua, mutta viime kesänä syntyneet pari onnettomuutta jäivät onneksi vähäisiksi. Pikapaloposteja on sekä ulko-, että sisäkäytössä ja letkujen pituudet vaihtelevat 25 ja 40 metrin välillä. Uusi arvio on 1550 miljoonaa tonnia. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa lähialueen asukkaille, koska kaasu laimeni syttymisrajan alapuolelle tuulen vaikutuksesta heti säiliön läheisyydessä. Mineraalivarannot sisältävät nyt 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Tehdasalueella liikkumista jouduttiin tilanteen aikana rajoittamaan. Palo saatiin nopeasti rajoitettua. Käsisammutuskalusto Kaivoksen alueella on yhteensä noin 900 käsisammutinta, joista noin 280 on sijoitettu kaivoksen ajoneuvoihin. Lisäksi kaivosajoneuvoissa on käytössä vakuutusyhtiön suojeluohjeen mukainen automaattinen sammutusjärjestelmä. Talvivaaran kaivos on avolouhos, jonka kaivostoiminnanja alueen mittavuudesta saa mielikuvan muutamilla numerotiedoilla: Kaivosalueen pinta-ala 61 km2 Rakennettavien maa-alueiden pintaala 20 km2 Rakennuksia 770 000 m3 Kaivoksen sisäisiä tieyhteyksiä 25 km Alueellisia putkilinjoja 100 km Bioliotus kasteluja keräysputkistoja 6700 km Liuoskiertojen pumppausmäärä 30 000 m3/h Lisäksi Talvivaara on jättänyt kesäkuussa 2011 uuden kaivospiirin laajennushakemuksen, joka käsittää 70 km2:n lisäalueen, jonka jälkeen kaivospiirin alue olisi yhteensä noin 13 km2 eli noin 13 000 hehtaaria.. Talvivaaran avainteknologia on bioliuotus, jonka avulla metallit rikastetaan malmista. Pikapalopostin tyyppinä käytetään pääsääntöisesti teollisuusmallin Pivaset-pikapalopostikaappia. Pikapalopostit on liitetty suoraan tehdasalueen sammutusvesijärjestelmään. Talvivaaran toiminnan keskeisenä tavoitteena on kahden Sotkamossa sijaitsevan monimetalliesiintymän kehittäminen ja tuotannollinen hyödyntäminen. Propaanikaasu on nestekaasua joka on herkästi palavaa, mutta ei myrkyllistä. Jauheja hiilidioksidisammuttimien lisäksi käytössä on kolme 30 kg:n hiilidioksidikärryä, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan kohteeseen, jossa halutaan tilapäisesti lisätä alkusammutinkapasiteettiä. 10 9/2011 tä alkusammutuskalustoa olisi aina saatavilla noin 25 metrin etäisyydellä. Heinäkuussa Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella syttyi rikin ulospuskualtaassa normaalin toiminnan yhteydessä tuntemattomasta syystä rikkipalo. Sammutusjärjestelmä toimii automaattisesti ja sen voi laukaista myös manuaalisesti. Kalvovaahdolla on erittäin hyvä sammutusvaikutus sen tukahduttavan sekä jäähdyttävän ominaisuutensa vuoksi. Riskit voivat myös toteutua Talvivaaran esiintymät sijaitsevat Kainuun vyöhykkeen eteläosassa, joka tunnetaan myös nimellä Kainuun liuskevyöhyke. Rakennuspalopostikalusto Tehdasalueella olevien korkeimpien rakennusten kattotasanteilla on valmiiksi asetettu mahdollisen kattopalon sammutustoimintaa varten rakennuspaloposteihin paloletkukalustoa. Teksti ja kuva: Esa Aalto sen katoille johtavien portaiden läheisyyteen, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti rakennuksen molemmissa päissä. Vyöhyke on noin 200 kilometriä pitkä ja leveimmillään se on noin 40 kilometriä. Se sai alkunsa, kun 21 tonnin junanvaunua oltiin purkamassa. Tapahtuneen jälkeen purkamista varten tehtiin oma tarkastuslista, jota läpikäyden purkaja tekee työnsä. Sammutusaineena käytetään kalvovaahtoa, joka johdetaan kiinteän suutinputkiston avulla koko sammutusjärjestelmän suojausalueelle. Tilanteeseen hälytettiin pelastusyksiköitä Talvivaarasta, Kajaanista ja Sotkamosta. Talvivaarassa on kaksi erillistä moni metallista malmiesiintymää, jotka ovat Kuusilampi ja Kolmisoppi
Tehdaspalokunnan toimintaa on kehitetty ensimmäisten vuosien aikana siten, että paloaseman tilat on sijoitettu rakentamalla porttija paloasemarakennus yhdeksi kokonaisuudeksi tehdasalueelle johtavan sisääntuloreitin varrelle. Kalustohankinnat sisältävät ajoneuvohankintojen lisäksi myös varsinaisen pelastustoimintaan tarvittavat kalustohankinnat. Rakennuksessa toimivat ulkoistetut kulunvalvonta ja vartiointi. Koska edellä mainitut toiminnot on sijoitettu samaan rakennukseen, muodostuu siitä samalla niin tehdasalueen yleisen turvallisuuden kuin myös koko kaivosalueen pelastustoiminnan järjestämisen kannalta tärkeä ”solmukeskus”. Tehdaspalokunnan palveluntuotantokyky Tehdaspalokunnan toimintavalmius muodostuu arkipäivisin klo 07.00–15.30 kahdesta ja klo 15.30–23.30 yhdestä Talvivaaran tehdaspalokunnan päätoimisesta henkilöstä ja tuotanto-osastoilla päätoimisesti työskentelevästä tehdaspalokunnan muusta henkilöstöstä. Myös tehdaspalokunnalla on oma tilansa. Tehdaspalokunnan nykyisen kaluston määrä ja laatu täyttävät pelastustoimintaan tarvittavan peruskaluston vaatimukset. Tehdaspalokunnan kalusto Tehdaspalokunnan pelastustoimintaa varten on hankittu pelastustoimen kalustoa päämäärätietoisesti siten, että palokunnalla on käytettävissään yksi kevyt pelastusajoneuvo IR 5715 (TV3) ja yksi raskas pelastusajoneuvo IR 571 (TV11). Pelastustoimen valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tehdaspalokunnan ja ulkopuolisen palveluntuottajan henkilökunta harjoittelevat pelastustoimen aihealueita säännöllisesti Talvivaaran tehdaspalokunnan koulutussuunnitelman mukaisesti. Toyota Hiace, vuosimalli 2004 Kalusto: > Radiokalusto > Ensivastekalusto > Ifex-impulssisammutuskalusto > Paineilmalaitteet > Käsikäyttöiset murtoja raivausvälineet MercedesBenz 1428 AF Vuosimalli 1987 Kalusto: > Vesisäiliö ja palopumppu > Vesisäiliö 4000 l > Vaahtosäiliö 400 l > Sammutuskalusto > Tuuletinkalusto > Liikenneonnettomuuskalusto > Kemikaalivahinkokalusto > Köysipelastuskalusto T alvivaaran tehdaspalokunta on aloittanut toimintansa vuonna 2008. Tehdaspalokunnan vahvuus on 45 henkilöä. Teksti: Juha Kärkkäinen Kuvat: Esa Aalto ja Talvivaara Sotkamo Oy Tehdaspalokunta valmiina ensi-iskuun 9/2011 11. Muuna aikana tehdaspalokunnan toimintavalmiudesta huolehtivat tuotanto-osastoilla työskentelevä tehdaspalokuntatoimintaankin kuuluva henkilökunta sekä alueen kulunvalvojat ja vartijat
Kaivosalueella on kaksi erillistä toimintakeskittymää, jotka ovat varsinainen tehdasalue ja avolouhosalue. Primääriliuotusalue Primääriliuotusalue jakautuu neljän lohkoon, jotka ovat kooltaan 400 x 1250 metriä, joten koko kenttäalueen koko on 800 x 2500 metriä. Sekundääriliotusalue Sekundääriliotusalueesta on käytössä ensimmäinen lohko, jonka koko on 400 x 1400 Suuri tehdasja avolouhosalue sisältää erilaisia riskejä Tehdasalue. Avolouhoksessa voidaan hyödyntää kokemusperäistä tietoa pelastustoiminnan järjestelyistä, jota on saatavilla vanhemmissa ja pidempään toimineissa yhtiöissä. Kaivosalueen valtavat mittasuhteet näkyvät alla olevassa kuvassa. T alvivaaran kaivoksen tuotannon toteutusmuoto jakaa kaivosalueella työskentelevää henkilökuntamäärää ja toimintaa maantieteellisesti erittäin suurelle alueelle. Tehdasalueen ja avolouhosalueen maantieteellinen etäisyys on 3–4 kilometriä riippuen louhostöiden etenemisestä. Tehdasalue näkyy ympyröitynä yläosassa ja 360 tonnin painoinen kiviauto ympyröitynä kuvan keskellä.. Tehdasalue Tehdasalue ei sinänsä poikkea pelastustoiminnan näkökulmasta katsottuna juurikaan esimerkiksi paperitehtaan tai muiden tuotantolaitoksen toimintaympäristöstä. Avolouhosalue Avolouhoksessa toiminta on samankaltaista kuin muissakin avolouhoksissa. Avolouhosalue. Kaivokselta on matkaa 32 kilometriä Sotkamon ja 38 kilometriä Kajaanin keskustaajamiin. Näiden edellä mainittujen toimintakeskittymien lisäksi kaivosalueella on suuret liuotusalueet, pumppaamot, kuljettimet, murskat ja muut tukitoimintoihin tarvittavat alueet, joissa henkilökunta työskentelee rakentamiseen, valvontaan, kunnossapitoon ja muihin huoltotöihin liittyvissä tehtävissä. 12 9/2011 Talvivaara Sotkamon kaivos sijaitsee Kainuussa Sotkamon kunnan alueella. Alueella työskentelee säännöllisesti henkilökuntaa kasan kokoamiseen, purkamiseen ja liuotustoimintaan liittyvissä tehtävissä. Tehdasalueelta löytyy kuitenkin suuri tuotantorakennuskanta, varastoalueet, kemikaalien purkupaikat ja ratapiha
Kaivosalueella liikennöi paljon Talvivaaran toimintaan tarvittavaa ajoneuvokalustoa. Suurin osa kuljetuksista hoidetaan rautateitse, mutta osa kuljetuksista joudutaan ajamaan maanteitse. Teksti: Juha Kärkkäinen Kuvat: Talvivaara Sotkamo Oy Primääriliuotusalue. Palavia nesteitä kaivosalueella käytetään Talvivaaran omien sekä urakoitsijoiden ajoneuvojen polttoaineena. Sekundääriliotusalue. Sekundääriliotusalueelle kuljettimen avulla siirretty malmi kootaan samanlaisella toimintatavalla uudelleen liotuskasaksi, mutta kasan korkeus voidaan nostaa nyt 60 metriin. Talvivaaran kaivoksen alueella rakennetaan tuotannossa olevien toimintojen rinnalle jatkuvasti tuotannon laajentamiseen liittyviä tuotantoja tukitoimintotiloja. Alueella työskentelee säännöllisesti henkilökuntaa kasan kokoamiseen, purkamiseen ja liuotustoimintaan liittyvissä tehtävissä sekä uuden sekundääriliotusalueen rakennustöissä. Erilaisissa suunnitteluja rakennustehtävissä työskennellään pääsääntöisesti arkipäivisin. Ajoneuvojen kokoluokka vaihtelee henkilöautojen 1500 kg:n ja kiviautojen kokonaispainon 360 tonnin välillä. Talvivaarassa työskentelee Talvivaaran kaivoksen työntekijämäärä on noin 480 henkeä. Koska kaivosalueella työskentelee huomattavan suuri määrä erilaisia työkoneita, on myös työkoneiden tarvitsema polttoainemäärä kohtuullisen suuri. Kartalla näkyy kuinka laajalle alueelle kaivosalue on levittäytynyt. Kartan yläreunassa näkyy Kolmisoppi-järvi. Lisäksi alueella liikennöi urakoitsijoiden maanrakennuskalustoa sekä uudisrakentamiseen liittyvää ajoneuvokalustoa sekä tietenkin muuta logistiikkaan kuuluvaa ajoneuvokalustoa. Talvivaaran kaivoksen alueella käytetään vuosittain huomattava määrä erilaisia räjähteitä avolouhoksen sekä maanrakennustöiden tarpeiden mukaisesti. Erilaisia kemikaaleja käytetään tuotannon tarpeiden mukaisesti tuotannon toteuttamiseen. Urakoitsijoita kaivosalueella työskentelee erilaisissa maan rakennus, uudisrakennus sekä huoltoja kunnossapitotöissä noin 200–1000 henkilöä vuodenajasta ja yhtiön tuotannon laajennusaikataulusta riippuen. 9/2011 13. 9/2011 13 metriä. Laajennustöitä tekevät ulkopuoliset urakoitsijat. Suuret ajoneuvomäärät Talvivaaran kaivosalueella tapahtuva liikennöinti muodostaa yhden merkittävän riskitekijän. Tuotanto-osastoilla työskentelevä henkilökunta työskentelee katkeamattomassa viisi vuorojärjestelmässä
Tästä alkaa hätäkeskuksen toimintavalmiusaika. Kainuun pelastuslaitos ja Talvivaara Sotkamo ovat laatineet maaliskuussa 2011 yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty Kainuun pelasETÄISYYDET TALVIVAARASTA KAINUUN KUNTATAAJAMIIN: Talvivaara–Sotkamo 32 km Talvivaara–Kajaani 39 km Talvivaara–Paltamo 72 km Talvivaara–Ristijärvi 78 km Talvivaara–Vuolijoki 84 km Toimintavalmius Talvivaaraan noin kolme varttia tuslaitoksen ja Talvivaaran tehdaspalokunnan henkilöstön osallistuminen molempien organisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Suurin osa operatiivista työtä tekevistä on sivutoimista henkilöstöä. Onnettomuuden havaitsija tekee hätäilmoituksen, jonka hätäkeskus ottaa vastaan. Kokonaistoimintavalmiusaika Kokonaistoimintavalmiusaika alkaa onnettomuuden tapahtumisesta. Pelastusyksiköiden ajomatkaan kuluvaa ajoaikaa laskettaessa käytetään yleisesti ajonopeutta 1 km/1 minuutti, joka tarkoittaa keskimääräisenä nopeutena 60 km tunnissa. Teksti: Juha Kärkkäinen Kuva: Esa Aalto. Kokonaistoimintavalmiusajaksi Kainuun pelastuslaitoksen Kajaanin ja Sotkamon toimipisteistä Talvivaaran tehdasalueelle muodostuu noin 40–45 minuuttia. Lisäksi sopimuksessa on määritelty, miten vierailut ja tutustumiset järjestetään. Kainuun pitkät välimatkat aiheuttavat tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiselle suuren haasteen, jossa pelastusyksiköiden todellinen toimintavalmiusaika on kohtuullisen pitkä. Kainuun pelastuslaitoksen Kajaanin toimipisteen lähtöaikavaatimus on yksi minuutti hälytyksestä ja Sotkamossa sekä muissa Kainuun pelastuslaitoksen toimipisteissä viisi minuuttia hälytyksestä. Kainuussa olevat erittäin pienet pelastushenkilöstömäärät aiheuttavat pelastustoiminnanjohtajalle myös erittäin suuren haasteen vaativimmissa ja kokoluokaltaan suuremmissa pelastustoimen tehtävissä. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty Kainuun pelastuslaitoksen ja Talvivaaran tehdaspalokunnan henkilöstön osallistuminen molempien organisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Ilmoitusaika Hälytysaika Lähtöaika Ajoaika Selvitysaika Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika Onnettomuus havaittu Hätäilmoitus vastaanotettu Yksikkö hälytetty Yksikkö lähtenyt Yksikkö saapunut onnettomuuspaikalle Palokunnan toimintavalmiusaika Kokonaistoimintavalmiusaika Onnettomuus tapahtuu Ilmoitus Hälytys Lähtö Saapuminen Apu alkaa K ainuun pelastuslaitos on yhdeksän kunnan muodostama kunnallinen aluepelastuslaitos, jonka keskuskuntana on Kajaani. Kainuun pelastuslaitoksen henkilökunta muodostuu noin 60 päätoimisesta ja noin 200 sivutoimisesta henkilöstä. Se päättyy, kun hätäkeskus saa tarvittavat pelastusresurssit hälytettyä, jonka jälkeen alkaa palokunnan toimintavalmiusaika. 14 9/2011 Kokonaistoimintavalmiusajaksi Kainuun pelastuslaitoksen Kajaanin ja Sotkamon toimipisteistä Talvivaaran tehdasalueelle muodostuu noin 4045 minuuttia. Kainuun pelastuslaitos ja Talvivaara Sotkamo ovat laatineet maaliskuussa 2011 yhteistoimintasopimuksen. Kainuun pelastuslaitoksen toimipisteiden maantieteellinen etäisyys Talvivaaran kaivokseen on kuvattu alla. Kokonaistoimintavalmiusaika ei pääty pelastusresurssien onnettomuuspaikalle saapumiseen, vaan vasta siihen, kun pelastustoimintaan tarvittava kalusto on selvitetty ja ryhdytään varsinaiseen pelastustehtävään. Lisäksi sopimuksessa on määritelty, miten vierailut ja tutustumiset järjestetään
Suuronnettomuusharjoituksessa liitetään yhteen aikaisemmissa pienemmissä osastokohtaisissa harjoituksissa opittuja asiakokonaisuuksia. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e / kpl (sis.alv.) UUTTA: Viestintä haasteellista Vuonna 2012 sisäiseen tiedottamiseen hankittavaa viestintäjärjestelmää käytetään mahdollisessa onnettomuustilanteessa omana järjestelmänään oheisen kaavion mukaisesti. Yhteistoimintaharjoituksiin on tarkoitus sisällyttää niin toiminnallista kuin myös pelastustoiminnan johtamiseen kuuluvia osa-alueita. Pelastuslaitoksen kanssa tehtävien yhteistoimintaharjoitusten tavoitteena on harjaannuttaa edelleen Talvivaaran omaa tuotanto-osastojen sekä tehdaspalokunnan henkilöstöä sekä lisätä myös aluepelastuslaitoksen henkilöstön Talvivaaran kaivoksen erityispiirteiden tuntemusta. 9/2011 15 Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 faksi (09) 2522 9222 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Uudet Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat nyt saatavilla. Tuotanto-osastot ilmoittavat toimenpiteiden suorittamisesta pelastustoiminnan johtopaikkaan. Hankittavan viestintäjärjestelmän lisäksi käytettävissä on myös olemassa oleva väestöhälytinjärjestelmä puheyhteydellä ja kaivosalueella toimiva UHF-puhelinjärjestelmä. Niitä aiheuttavat muun muassa raskaat kiviautot.. Tarroja on kahta kokoa: suuremmman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. Hankittava viestintäjärjestelmä Tekstiviesti Sähköposti PC-näyttö Info-taulu UHFradioiden välityksellä tapahtuva kuulutusmahdollisuus Väestöhälytin puheyhteydellä Tu ot an to -o sa st o 1 Tu ot an to -o sa st o 2 Tu ot an to -o sa st o 3 Tu ot an to -o sa st o 4 Tu ot an to -o sa st o 5 Tu ot an to -o sa st o 6 Tuotanto-osastot käynnistävät oman osastonsa vaikutusalueella olevien ihmisten varoittamisen, evakuoinnin tai esimerkiksi mahdollisen suojatillaan siirtämisen viestintäjärjestelmän kautta tulevan toimintaohjeen mukaisesti. Pelastustoiminnan johtopaikka perustetaan porttija paloasemarakennukseen Pelastustoiminnan johtopaikka tiedottaa pelastustoimenpiteiden etenemisestä, toimenpiteistä tai päätymisestä tuotanto-osastoille. Talvivaara ja aluepelastuslaitos järjestävät myös kolmen vuoden välein suuronnettomuusharjoituksen. Häiriö tai onnettomuustilanne tapahtuu Laaja avolouhosalue sisältää paljon riskejä
16 9/2011 H arve oli valvojana harjoituksessa, jossa linja-auto oli suistunut tieltä mukanaan lähes viisikymmentä henkilöä, ja saattoi tyytyväisenä todeta, että uusi kalusto antoi mahdollisuuden saada loukkaantuneille apua katkeamattomassa lämpöketjussa varsin nopeasti. Lääkäri Pekka Harve oli pitkään huutavan ääni korvessa, vastausta ei tuntunut tulevan mistään – rovaniemeläiset muistelevat, miten jopa kuplamuovirullia pidettiin liian kalliina sijoituksina potilaiden lämmön säilymisen varmistamiseksi. Lappi on saanut neljä kylmäsuojausperävaunua ja suuronnettomuuskontin. Teksti: Ritva Savela Kuvat: Juha Kauppinen ja Pasi Ruotsalainen Uhreja autetaan pois onnettomuusbussista. Lappilainen innovaatio Matkailukeskusten lähistölle sijoitetuissa kylmäsuojausvaunuissa on tiiviinä pakettina hypotermia pusseja, joihin potilas saadaan lämpimään, kävelemään pystyville tarkoitettuja lämmön pitäviä viittoja, nopeasti Saariselän suuronnettomuusharjoituksessa ei paleltu – On kuin joulupukki olisi käynyt, huokasi ivalolainen lääkäri Pekka Harve lokakuussa Saariselällä järjestetyssä maantieliikenteen suuronnettomuusharjoituksessa. Kylmäsuojausvaunut ovat olleet Lapissa käytössä vuodesta 2009.. – Meillä on aina ollut suurimpana haasteena se, miten pystymme pitämään ihmiset lämpiminä onnettomuuden sattuessa. Niin ikään siirrettävä kontti lähtee liikkeelle Rovaniemeltä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan järjestämä harjoitus oli jo 22:s. Peräkärryjen sijoittamispaikkoina ovat Ivalo, Kittilä, Muonio ja Kemijärvi. Nyt kaikki on toisin. Tätä asiaa ei alussa oikein kukaan ammattiväen ulkopuolella ottanut vakavasti, edes riittävään määrään huopia ei tahtonut löytyä rahaa. Inarilaisten perusjoukko, johon Harvekin kuuluu peruspilarina, on ollut mukana kaikissa
Se mahdollistaa muun muassa onnettomuudessa olleen linja-auton lämmittämisen niin, että uhrit voidaan kaikessa rauhassa siirtää eteen päin ensihoitotelttaan. Lapin keskussairaala käynnistää harjoituksesta saatujen tietojen perusteella omat toimenpiteensä tarvittavien valmiuksien nostamiseksi.. Välimatkat aina ongelma Lapissa. Mukana oli pelastuspalvelun yksiköitä eri puolilta Lappia. Uusi välineistö on rovaniemeläinen innovaatio. Rajavartiolaitoksen Rovaniemelle sijoitettu Agusta Westland -helikopteri toi nopeasti lääkäreitä 250 kilometrin päästä Lapin keskussairaalasta. Se on siten pystytty suunnittelemaan ja testaamaan juuri Lapin olosuhteisiin sopivaksi, ja hintakin on onnistuttu pitämään kohtuullisena. Laaja yhteistyö Suuronnettomuusharjoituksessa harjoiteltiin tällä kerralla ensisijaisesti lääkinnällistä pelastustoimintaa suuren potilasmäärän kanssa Lapissa käytettävissä olevilla resursseilla. LKS:n etujoukko saatiin onnettomuuspaikalle varsin nopeasti Rajavartioston helikopterilla, jota pystytään todellisessa tilanIlmakaariteltassa ensihoito on täydessä käynnissä, tiputus toimii, ja hoitohenkilökuntakin pystyy tekemään työtä ilman turkispakkauksia. pystytettävä lämmitettävä teltta ja muuta ensihoitoon tarvittavaa välineistöä. teessa käyttämään hyväksi niin ikään uhrien siirtämisessä Rovaniemelle. Kontti puolestaan pitää sisällään kaiken mahdollisen, mitä kohtuudella voi olettaa tarvittavan suuronnettomuuspaikalla talvisissakin olosuhteissa. Jo pelkästään vaunun varusteiden ansiosta jopa kuusikymmentä onnettomuuden uhria saadaan pidettyä kohtullisen lämpiminä lisäapua odoteltaessa. Saariselän harjoitus osoitti kuitenkin, että ammattitaitoiset pelastustyöntekijät pystyvät uuden välineistön ansiosta arvioimaan uhrien tilan, siirtämään heidät turvallisesti pois onnettomuusautosta, antamaan tarvittavan ensihoidon ja pitämään heidät mahdollisimman hyvässä kunnossa siihen asti, kun vienti terveyskeskukseen tai keskussairaalaan onnistuu. Lääkäri Pekka Harve arvioi, että siitä tulee menestykseekäs vientituote, joka kiinnostaa ainakin muita Pohjoismaita ja Venäjää. Saariselän harjoituksessa oli tavoitteena tutustuttaa osallistujat suuronnettomuuksia varten hankittuun uuteen kalustoon, harjoitella monipotilastilanteen johtamista ja potilasluokitusta, sekä ilmakaariteltan varustamista ja käyttöä ensihoitopaikkana. Myös Lapin keskussairaala oli poikkeuksellisen suurella joukolla edustettuna. Samalla harjoitutettiin Lapin sairaanhoitopiirin alueella lääkinnällistä suuronnettomuusorganisaatiota, kuteen kuntien ensihoitohenkilöstöä, terveyskeskusten valmiusryhmiä ja LKS:n lääkintäryhmää
Pokan mukaan Lapin mallista voisi tulla käytäntö koko maan harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ajatellen. MSO– Missä Sie Oot. Teksti: Ritva Savela Kuva: Juha Kauppinen ” laiden siirtoon käytetyt vetoalustat säästivät henkilöstöresursseja ja vapauttivat niitä hoitotyöhön. Lapissa on neljä kylmäsuojauskärryä sijoitettuna eri paikkakunnille ja yksi kylmäsuojauskontti Rovaniemellä. – saatiin testattua ja käyttöön Lapissa. Luentojen teemat käsittelivät turvallisuuden ja ja ensihoidon ajankohtaisia asioita sekä viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Myös sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiitteli lappilaisia aktiivisuudesta, ja totesi, että Lapista saaduista kokemuksista voi saada mallia nyt käynnistyneeseen 3. ti oman etsintäharjoituksensa MSO-menetelmällä. – Huomattiin myös, että potiU utena asiana esiteltiin MSO-etsintämenetelmää (Managing Search Operation), jonka käyttöönottoon Peräpohjolan poliisilaitos kouluttaa parhaillaan Lapissa yhdessä Vapepan kanssa. kerran järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa oli paikalla niin ikään virolaisia tarkkailijoita, muun muassa Viron sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Tarmo Turkson, jotka olivat tulleet mukaan saadakseen mallia niin viranomaisten keskinäisestä kuin viranomaisten ja vapaaehtoisten välisestä yhteistyöstä. Tiimit toimivat hyvin yhteen pelastuspuolella, kylmäsuojausketju ei katkennut, vaikka telttoja ei heti ollutkaan pystyssä. Vapepan puheenjohtaja, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka nosti Lapin valtakunnalliseksi edelläkävijäksi Vapepa-yhteistyössä. – Rajavartiolaitoksen henkilöstön apu tärkeää ajoneuvon tyhjentämisessä. Palautekeskusteluissa nousi esille oleellisia asioita. Siinä on pelastusorganisaatiolla heti suuria haasteita: potilaiden määrä, pitkät etäisyydet, kylmyys ja loukkaantuneiden suojaaminen siltä. 18 9/2011 Harjoituksen johtaja, Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela on tyytyväinen harjoituksen antiin. Harjoituksen logistinen kokonaisuus, eli potilaiden lämpimänä pitäminen koko hoitoketjun ajan, onnistui kohtalaisen hyvin. Tyytyväinen harjoituksen antiin 18 9/2011. –Todellisessa tilanteissa on paljon haasteita muun muassa hälytystoiminnan ja tiedottamisen alueilla, joita nyt ei harjoiteltu. Kaikkiaan yli 200 henkeä oli mukana nyt 22. Varusteiden käyttöön tulisi kouluttaa myös muita toimijoita, kuten lääkintä-, Rajavartiolaitoksen ja VAPEPAn henkilökuntaa. Tarvikkeita oli riittävästi, homma oli sujuvaa ja tehokasta viestiyhteyksiä ja kyytejä myöten. Sutjakka etsintäharjoitus Vapepan ja muun viranomaisväen keskittyessä lähinnä lääkinnälliseltä kannalta liikenteen suuronnettomuuteen poliisi piEtsintä käynnistyy uudella MSO-menetelmällä, joka esiteltiin Saariselän seminaarin yhteydessä ensi kertaa Suomessa. Näiden yksiköiden saapuminen kestää pitkien matkojen maakunnassa muutamasta minuutista useisiin tunteihin. – Tehtäväjakoa ja toimintaa onnettomuuslinja-auton sisällä voisi parantaa esimerkiksi sillä, että välittömät henkeä pelastavat toiminnat tehdään ennen siirtoa ulos ahtaasta ajoneuvosta. sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun, jonka painopistealueita ovat muun muassa arjen turva, nuoret rikoksen tekijöinä ja uhreina, alkoholiin liittyvät turvallisuusriskit, yritysturvallisuus ja extrimismi. – Erittäin tyytyväinen olen valmiusryhmien aktiivisuuteen ja etenkin Lapin keskussairaalan väen paneutumiseen tähän harjoitukseen, sanoo valmiuspäällikkö Soppela. – Kylmäsuojausketju varusteiden ja kaluston osalta on hyvällä mallilla. Vanha taito, alueen tuntemus ja käytössä oleva uusi tekniikka tuottivat hyvän tuloksen ja kaksi eksynyttä löydettiin parissa tunnissa yli kolmen neliökilometrin alueelta. L inja-auto-onnettomuus jossain Lapissa. Hän korosti alueen aktiivista toimintaa muun muassa matkailijoiden turvallisuuden parantamisessa, ja perään kuulutti uutta, nuorta väkeä tulemaan mukaan toimintaan. – Lääkintähenkilöstön toiminnassa yhdessä pelastuksen kanssa huomattiin varusteasioissa kehittämistarvetta, sillä varusteet ovat puutteellisia tai liian raskaita auton sisällä toimimiseen. Saariselällä pidetyn XXII pelastuspalveluseminaari toteutettiin osana Lapin sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyötä. Apuna käytettiin runsaasti uutta tekniikkaa, muun muassa lennokkia, joka kuvasi systemaattisesti etsintäalueen ja välitti kuvaa suoraan poliisin tietokoneelle. Tosin alueellisia täydennyksiä varusteisiin ja käytännön harjoittelua vielä tarvitaan resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Pokka oli myös tyytyväinen siihen, että uudenlainen etsintämenetelmä MSO – Pokan mukaan kavereitten kesken vaan Missä Sie Oot
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 150 euron lahjakortti haluamaasi liikkeeseen sekä tavarapalkintoja. Kiitos!. 9/2011 19 ANNA MEILLE 10 minuuttia ajastasi Kehitä lehteä kanssamme. asti. Vastausaikaa on 27.11. Vastaa lukijakyselyyn osoitteessa www.pelastustieto.fi
Käytännössä sillä ei liene vaikutusta, mutta aika näyttää senkin. Eli pitkälti valmista ohjetta muutettiin pilkkujen paikkaa siirtämällä. Joissakin ollaan intomielellä uusimassa tunnuksia, kun joillakin alueilla uudistukseen suhtaudutaan nihkeästi. Kenelläkään hälytyspäivystäjällä ei ole kykyä numeroiden perusteella omaksua satoja pelastusajoneuvoja eikä sitä mistä ne lähtevät. Uudet tunnukset eivät ole järkeviä. Luulen kuitenkin, että tieto olisi joskus tarpeen. Osa laitoksista ottanut jo käyttöön – joissakin uudistus närästää Uudet yksikkötunnukset tulevat Teksti: Esa Aalto Kuvat: Sanna Leiviskä, Lapin pelastuslaitos Lapin pelastuslaitoksella on jo otettu käyttöön uudet yksikkötunnukset.. Se jää nähtäväksi ja koettavaksi. Olen ollut itse työryhmässä, joka suunnitteli näitä tunnuksia, mutta meille ei annettu valtuuksia ylijohtajilta tulleesta ohjerungosta juurikaan poiketa. Uuden oppiminen vie aikansa ja etenkin komppanialähdössä tullaan tunnuksien suhteen sekoilemaan rankasti. Olisi ollut parempi, että tunnuksista olisi käynyt selville paikkakunta eli edelleen esimerkiksi Lappeenranta xx, Imatra xx, Parikkala xx. Pelastustoimen alueilla uudistukseen suhtaudutaan vaihtelevasti. Myös sitä kysyttiin, missä vaiheessa uudistus on käynnissä eri alueilla. Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Etelä-Karjalassa uusien tunnuksien käyttöönotto ei tuota ongelmia ja uuden oppiminen on jo aloitettu myös radioliikenteessä. P elastustieto kysyi alueellisilta pelastuslaitoksilta, miten niissä suhtaudutaan yksikkötunnusuudistukseen. Valtakunnallisesti ja hälytysaluetta ajatellen hyöty on se, että alueelta ei löydy yhtään samalla tunnuksella olevia ajoneuvoja. Mitä hyötyä niistä on. Etelä-Karjalassa yksikkötunnukset ovat autoissa viimeistään 31.1.2012 mennessä ja kutsutunnuksia aletaan käyttää marraskuussa 2011 jolloin henkilöstön koulutus on toteutettu. * * * Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti, Etelä-Savon pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Mitä haittaa. Uuden hätäkeskuksen välittäessä maakuntiin keikkoja, ei siellä tiedetä muuta kuin pelastustoimen alue ja se ei välttämättä riitä. 20 9/2011 Hätäkeskusten tietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä uusitaan yhdenmukaiseksi myös eri viranomaisten käyttämät yksikkötunnukset. Viestiliikenne pitenee ja hankaloituu. Herää kysymys, onko hätäkeskuksen tarpeenkaan tietää yksiköistä yhtään mitään ja mistä ne lähtevät. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Ongelma on kuitenkin olemassa, sillä yhteistoimintaviranomaisilla kuten poliisilla on samoja tunnuksia, mutta etukirjain on tietysti eri. Pidetäänpä sitä myös täysin käsittämättömänä
Pelastuslaitoksille ei uudistuksesta voi nähdä olevan juurikaan mitään hyötyä. Yksikkötunnukset tehtiin näin hätäkeskuslaitoksen totihankkeen myötä valtakunnallisen yhtenäistämisen myötä. * * * Palomestari Yrjö Niiranen, Helsingin pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Se, että pelastustoimi on noudattanut ohjetta yksikkötunnusmuutoksista kirjaimellisesti ja sotkenut sillä ikiaikaisen perinteen, jota ymmärtää myös muutkin kuin hätäkeskus, herättää kysymyksiä hankkeen ohjauksen tehokkuudesta. Tarkoitus on laitoksen sisällä muuttaa kaikkiin järjestelmiin ja yksiköihin ajan kanssa tunnukset tammikuun 2012 lopusta alkaen. Onko nykyisissä tunnuksissa ollutkaan mitään käytännön ongelmaa. Pelastustoimi on aikaisemmin itsenäisesti päättänyt tällaisen asiat sisäasiainministeriön ohjauksessa. Hätäkeskusalueille annettiin yksinumeroiset tunnukset ja aluepelastuslaitoksille ja muille toimijoille kaksinumeroiset asemapaikkatunnukset. Pikku hiljaa siis Helsingissä näkyvät yksikköjen tunnusten muutokset. Nyt se ei ole sitä kaikissa tapauksissa. Hätäkeskusalueiden numerointia ei olisi tarvinnut tehdä näin, koska sen takia asematunnukset joudutaan muuttamaan. 9/2011 21 En halua olla vastustamassa uudistuksia, mutta väistämättä tulee kriittinen tunne tätä uudistusta kohtaan. Ainakin alussa tarvitaan ”lunttilaput” omien yksiköiden muistamisen tueksi. Nyt viranomaisyhteistyön nimissä hankaloitetaan ja monimutkaistetaan päivittäistä hyvin toimivaa nykykäytäntöä. Nyt on vain niin, että kukaan ei voi muistaa näitä numerokoodeja ja sen takia esimerkiksi tukiyksiköt ovat selväkielisiä, kuten letkukontti tai jvt-kontti. Vaikea keksiä todellista hyötyä, mikä oleellisesti parantaa tilannetta verrattuna nykyjärjestelmään. Lähtökohta on se, että järjestelmä pitää muuttaa hätäkeskusjärjestelmien takia. Mitä hyötyä niistä on. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Hätäkeskus syöttää niitä omiin järjestelmiinsä. Se on vain ohje noudatettavaksi ja laitos päättää itse ajan ja tavan kuinka asia hoidetaan. Ohjeessa pelastustoimen yksikköja kutsutunnuksista todetaan seuraavaa: ”Ohjeen laatimisen taustalla oli tarve selkeyttää yksikkötunnusjärjestelmää ja parantaa johtamistoimintaa pelastustoimessa sekä kehittää viranomaisten yhteistoimintaa pelastustoimen, poliisitoimen, sosiaalija terveystoimen ja rajavartiolaitoksen välillä. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Uudistus tuo mukanaan suuren kustannuksen, kun suuri määrä yksiköitä joudutaan teippaamaan uudestaan. Näin ei välttämättä tule käymään. Mitä haittaa. Mitä sekin maksaa, kun Suomessa teipataan kaikki operatiiviset yksiköt, eikä sitä maksa muut kuin aluepelastuslaitokset itse. Yksinkertainen on kaunista. Uusien tunnusten teippauksista tarjouspyynnöt tarrafirmoille ovat lähdössä. Samoin voidaan sisäisessä toiminta-alueviestinnässä ottaa tarvittaessa selväkielinen kutsu käyttöön, kunnes selviää ja kutsuja muistaa kuka kukin on kyseisessä tehtävässä. Muutos tulee kalliiksi. Ne otetaan meillä käyttöön vuoden vaihteessa eli parin kuukauden kuluttua. Näin kaikilla viranomaisilla olisi päivystäjää helpottava looginen numeroavaruus, jota toimialatai muilla kirjaimilla selvennetään. VPK:t Helsingissä ovat yksi hankala oppimisprosessi nytkin, koska VPK:ta ei käytetä ensivasteena, eivätkä ne ole jatkuvasti keikoilla. * * * Pelastuspäällikkö Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Mitä haittaa. Mitä hyötyä niistä on. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Näin helpotetaan puheviestinnässä ja yhteistoimintatilanteissa erheitä, jos numerotunnus ei heti aukea. Todennäköinen uusien tunnusten käyttöönottoaika on 1.2.2012. Helsingissä onkin mietitty, että kaikkiin yksiköihin laitetaan joko kylkiin tai perään selväkielisenä sen pelastusaseman nimi, mikä on yksikön asemapaikka. Mitä haittaa. Lisäksi opas parantaa pelastustoimen osalta viranomaisten yhtenäisen tilannekuvan muodostamista.” Mielestäni uudistus ei tue näitä tavoitteita. Eri viranomaisilla on ollut omat tunnukset, mitkä olisivat selkeästi erottuneet sähköisissä järjestelmissä, jopa paremmin kuin uudet. Paljon ”turhaa” työtä. Uudet tunnukset on määritetty. Näin oman alueen päivystäjä ja ylivuototilanteissa naapurihätäkeskus tunnistaa oikean apua antavan toimialan ja oikean laadun omaavan yksikön omalta alueeltaan hälytettäväksi viiveettä. Henkilöstön koulutus alkaa lähiaikoina. Siihen perään annettiin ominaisuustunnus ja lopuksi vielä tarvittaessa järjestysnumero, jos samalla asemalla on kaksi saman ominaisuuden omaavaa yksikköä. Rutiini tuo tullessaan toki käyttömukavuutta. Missään laissa tai asetuksessa aluepelastuslaitosta ei ole velvoitettu teippaamaan yksikkötunnuksia tietyssä ajassa tai tietyn muotoisena. Järjestelmätasolla asiat hoidetaan viiveettä, koska niiden merkitys on suuri operatiivisen toiminnan, hätäkeskustoiminnan sekä dokumentoinnin ja tilastoinnin kannalta. Tätä ei mielestäni ole tehty kentän operatiivisten toimintojen tehostamiseksi. Varsinkin kun ambulanssien merkinnät ja poliisien ajoneuvojen merkinnät ovatkin livenneet omille teilleen yksiköiden tunnusmerkinnöissä. Aluksi syntyy myös hämmennys, ennen kuin uusiin numeroihin totutaan. Nyt toiminnan tehostamishankkeessa tällainen tehdään päivystäjän työn ja hätäpuhelujen ylivuotojen helpottamiseksi ruuhkatilanteissa. Päivittäisessä usein hälytettävissä muodostelmissa ei tule tunnistamisongelmaa, koska ne opitaan niitä jatkuvasti hälytettäessä operatiivisiin tehtäviin. Hän kykenee myös tunnistamaan eri viranomaiset. Mielenkiinnolla odotamme mihin puheviestiliikenne tässä viranomaisten kesken taipuu. PELASTUSkalusto & varusteet 9/2011 21. Ei muuta kuin se että päivystäjä hätäkeskuksessa tietää yksiköt ja mistä ne ovat. Nyt on ainakin aluksi vaikea oppia perusyksiköiden ulkopuolelta olevien tuki ja vpk-yksikköjen tunnuksia. Valtiohallinnon näkemyksen mukaan myös kunnallinen toimija joutuu sen vuoksi ottamaan uudet tunnukset. Siksi ei tule rutiinia yksikön tunnuksesta. Mitä hyötyä niistä on
Kanta-Hämeessä on asemien numerointilogiikkaan sisällytetty muistamista helpottavia sääntöjä. Niitä tuovat mukanaan uudet ohjeistukset, koulutukset, vanhojen teippausten poistaminen, uudet tarrat ja teippaustyö. Mitä haittaa. * * * Vt. Kansalaiselle ne ovat vain numerosarja auton kyljessä. Toisaalta on myös niin, että nämä tunnukset ovat ennen kaikkea meitä pelastusviranomaisia varten ja toiseksi muita viranomaisia varten. Esimerkiksi päätoimiset asemat ovat nollasarjalaisia 40, 50… ja naapuriasemien tunnukset ovat peräkkäin. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Lisäksi pitkien tunnussarjojen luettelu houkuttelee lyhentelemään niitä tai käyttämään epävirallisia nimityksiä, jolloin sekaannusten vaara kasvaa. 22 9/2011 PELASTUSkalusto & varusteet Pelastuspäällikkö Esa Ihalainen, Jokilaaksojen pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. * * * Pelastuspäällikkö Risto Helminen, Keski-Suomen pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Hämmennystä aiheuttaa R (Rescue) kirjaimen käyttäminen. Mitä haittaa. Mitä hyötyä niistä on. Periaatteessa asia on ihan hyvä. Mitä hyötyä niistä on. 115) ja selkiytyy, koska ei ole kahta samalla tunnuksella olevaa yksikköä (esimerkiksi ”P11”). Pelastuslaitokselle niistä ei suoranaisesti ole hyötyä. On otettu käyttöön samaan aikaan kun uusi hätäkeskus aloitti toimintansa marraskuussa. KH-etuliite kertoo valtakunnallisestikin, että kyseessä on kantahämäläinen yksikkö. Helposti tunnistettavat, kuntien nimillä alkavat yksikkötunnukset korvautuvat numeroja kirjaintunnisteilla, joten erehtymisen vaara on suuri. Myös muiden viranomaisten yksikkötunnuksista voi päätellä niiden "ominaisuuksista". Vanhoista numeroista on säilytetty mahdollisimman paljon, mutta tästä huolimatta numeroiden luontevaan käyttämiseen ja muistamiseen kuluu vielä kauan. Sisäinen radioliikenne lyhenee (15 vs. Mitä haittaa. Ajoneuvojen ominaisuustiedot on paremmin määriteltävissä. 22 9/2011. Mitä hyötyä niistä on. Uudet yksikkötunnukset ovat välttämättömät hätäkeskusten yhdistyessä ja otettaessa käyttöön uusia tietojärjestelmiä. * * * Pelastuspäällikkö Hannu Mylly, Kainuun pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. pelastuspäällikkö Maria Murtola, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Suurin ongelma lienee poisoppiminen. Radioliikenteessä on siis oltava erityisen tarkkana. Ne lisäävät työtä ja kustannuksia. Mitä hyötyä niistä on. Uudet tunnukset on otettu käyttöön 3.10.2011. Päällimmäisin on tarkka yksilöinti. Saman toiminta-alueen eri viranomaisilla (pelastustoimi, ensihoito ja poliisi) on tunnuksia, jotka eroavat kuuden merkkinsä osalta vain ensimmäisen kirjaimen kohdalla. Uudet tunnukset tuovat paljon uutta opeteltavaa ja totuteltavaa. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Mitä haittaa. Vanhojen teippausten uusimista ei ole aikataulutettu, mutta valtakunnallisen ohjeen mukaan viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Uudet yksiköt on teipattu uusien tunnusten mukaan kesästä lähtien. Muutos nykyisiin tunnuksiin on iso, mutta työryhmän esitys tunnuksista on looginen ja omaksuttavissa. * * * Apulaispelastuspäällikkö Terho Pylkkänen ja toimialueen päällikkö Jukka Kangasvieri, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Kaikilla Suomessa toimivilla pelastustoiminnan yksiköillä on eri tunnus ja maakunnan paloasemat tulivat lopultakin numeroitua. Ylimenovaiheessa voi tulla virheitä ennen kuin uudet tunnukset sisäistetään. Kanta-Hämeessä on uudet tunnukset vahvistettu ja ne otetaan radioliikenteessä käyttöön 14.12.2011. Numerosarjat auton kupeessa tulevat aika pitkäksi ja kirjasinkoko pieneksi. Tällä järjestelmällä voidaan yksiköt yksilöidä tarkasti. Ne ovat vaikeammin tunnistettavissa, eivätkä niin kuvaavia kuin vanhat tunnukset. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Uudet yksikkötunnukset on otettu käyttöön 6.10.2011. Yksiköiden teippaukset tehdään vuoden lopun ja ensi vuoden alun aikana. Uudet yksikkötunnukset korostavat alueellista yli hallintorajojen toimivaa pelastustoimea ja se myös yhdistää viranomaiskenttää. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Mitä hyötyä niistä on. Ongelmia voi aiheutua siitä, että uusissa tunnuksissa voi paloautolla ja ambulanssilla olla sama tunnus etuliitettä lukuunottamatta. Hälytysviestit ja viranomaisten välinen radioliikenne pidentyy
Barth letkuhuoltolaitteet Pesukoneet Testauslaitteet Kelauslaitteet Automatisoidut letkuhuoltolaitteistot Titan paloletkut Paloliittimet Sidontaholkit ja -langat TAMREX OY Tur vesuonkatu 7 TAMPERE Puh. (03) 3142 1500 Fax (03) 3142 1524 e -mail: tamrex@tamrex.fi Internet: www.tamrex.fi
Hyvä ja välttämätön asia, kun hätäkeskukset tulevat toimimaan valtakunnallisesti ja erityisesti ruuhkatilanteissa tarve korostuu. Mitä hyötyä niistä on. Operatiivisessa viestinnässä on koulutettu tähän menneessä noin 350 henkilöä ja sekin työ jatkuu. Meidänkin alueella on ollut kuntamuutoksia ja sen takia on ollut tarvetta uudistaa myös yksikkötunnuksia. Meillä uudet tunnukset ovat käytössä. Kaiken kaikkiaan työ on vasta alussa, joten kaikki haitat eivät välttämättä ole tulleet vielä esille. Lisäksi uudet yksikkötunnukset kuvaavat paremmin aluelaitoksia. Tuo selkeyttä viestiliikenteeseen erityisesti hätäkeskuspäivystäjän näkökulmasta. Valtakunnallisesti kyetään nyt erottamaan mistä maakunnasta yksikkö tulee. Mitä haittaa. Se on tarvittava toimenpide, jossa on paljon hyvääkin. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. * * * Pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Tällä kertaa tehtävät muutokset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella rajoittuvat muutamiin sopimuspalokuntien ja paloasemien uudelleenryhmittelyihin. Kustannuksia uudistus aiheuttaa ajoneuvojen uudelleen teippauksista, radioiden parametroinneista ja koulutuksesta johtuen. Yksikkötunnusuudistus on myös välttämätön, kun hätäkeskuksissa tulevaisuudessa siirrytään yhteen yhteiseen tietojärjestelmään, joka mahdollistaa yksiköiden hälyttämisen jopa toisesta hätäkeskuksesta. Ensihoidossa tunnukset käytössä, pelastustoimi ottaa käyttöön joulukuun aikana. Uudet tunnukset on tehty. Viestipäällikkö Vesa Leinonen, Kymenlaakson pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Tämän seurauksena jokaisella hätäkeskuksen tietojärjestelmään tallennettavalla yksiköllä tulee olla oma ainutkertainen yksikkötunnuksensa. Uudistuksen aiheuttamista muutoksista seuraa valtavasti työtä. Kutsutunnukset eivät sitten enää tainneetkaan olla päätöksentekijöillä ja valmistelijoilla mielessään, kun pelastustoimelle, sosiaalija terveystoimelle ja poliisille sekä muillekin turvallisuusviranomaisille jätettiin hyvin laaja mahdollisuus soveltaa annettua ohjetta mielensä mukaan ilman minkäänlaista yhteistä koordinaatiota. Mitä hyötyä niistä on. Meillä kustannukset ovat olleet työkustannuksineen noin 15 000 euroa. 24 9/2011 PELASTUSkalusto & varusteet Mitä haittaa. Kymenlaakson pelastuslaitos on ottanut uudet yksikkötunnukset käyttöön viestiliikenteessä 10.10.2011. Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset, Helsinki, ItäUusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa sopivat yksikkötunnusohjeen yhteisestä soveltamisesta alueillaan, mutta viranomaisten välistä sopimista ei pääkaupunkiseudullakaan tehty. Eikö niin. Mitä haittaa. Uuden ison asian opettelu mahdollistaa samalla muidenkin asioiden kehittämistä. 24 9/2011. Lisäksi muun muassa Virve-puhelimien uudelleen parametrointi vaati ylimääräistä työtä. Se mahdollistaa hätäkeskusuudistuksen ja sen ansiosta alueelliseen pelastustoimeen saatiin yhtenäiset yksikkötunnukset. Eri viranomaisten johtajien kutsutunnukset eivät ole välttämättä tiedossa ja niiden oppiminen on vaikeaa, kun esimerkiksi pelastustoimessa ei ole mitään paikkakuntasidonnaisuutta. * * * Pelastuspäällikkö Harri Paldanius, Lapin pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Osassa pelastuslaitoksia, kuten Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksellakin, kuntakohtaisista yksikkötunnuksista siirryttiin alueellisiin yksikkötunnuksiin jo vuonna 2004 eikä siirtyminen silloin aiheuttanut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, mutta keskustelua toki. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Ajoneuvojen teippaus alkaa marraskuussa 2011 jatkuu aina tammikuulle 2012. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Sadoille henkilöille on järjestettävä koulutusta ja harjoittelua. Onko muutos aikaisemmasta kolmella merkillä merkitystä yksikkötunnuksesta viidellä merkillä merkittyyn yksikkötunnukseen niin suuri ja mullistava, että se on saanut vastustajat ryhtymään vastarintaan vaatimuksenaan pitäytymisen vanhassa tutussa ja turvallisessa. Yksikkötunnusten pidentyminen ja vaatimus ainutkertaisista kutsutunnuksista nyt toteutetulla mallilla edellyttää aikaisempaa pidempiä kutsutunnuksia ja tekee väistämättä myös radioliikenteestä jatkossa vaativampaa ainakin aluksi, mutta vasta käytäntö muutaman vuoden kuluttua osoittaa kuinka hyvin uudet yksikkötunnukset palvelevat pelastustoimen operatiivista toimintaa ja viranomaisten yhteistoimintaa, jota varten koko yksikkötunnusuudistus toteutettiin. Tuo pelastuslaitokselle lisäarvoa profiloitumisen näkökulmasta, kun kuntatunnukset poistuvat. * * * Pelastuspäällikkö Mika Haverinen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Uuden oppinen ottaa aina koville. Ajoneuvojen teippauksista uusien tunnusten mukaisiksi koituu kustannuksia. Mahdollistaa paremmin uuden vastemäärittelyn yli pelastuslaitosrajojen. Viime keväänä uusista yksikkötunnusten ohjeista päätettäessä ylijohtajilla oli varmaankin mielessään nämä hätäkeskuksen uuden tietojärjestelmän vaatimukset. Jotta moniviranomaistehtävissä samassa puheryhmässä toimittaessa eri viranomaisten kutsutunnukset eivät sekoittuisi, tulee myös kutsutunnusten olla ainutkertaiset. Olemme tehneet myös omana työnä vanhojen teippausten repimistä ja uusien liimaamista. Pohjimmiltaan ajatus kaikille viranomaisille yhteisistä valtakunnallisista yksikkötunnuksista on kaunis ja kunnianhimoinen. Se tuo mukanaan paljon uuden oppimista ja vanhasta pois oppimista. Vanhan pois oppiminen vie aikansa ja teippaukset maksavat
05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi TURVALLISUUTESI varmistamiseksi ST HA M ER -V AA HT O NE ST EE T Luotettavat | Laadukkaat | Tehokkaat | Soveltuvat | Vaahtonesteet eri kohteisiin ja eri sammutettaville aineille. f i n s a t e c . f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi PROTEK SUIHKUPUTKET JA VESITYKIT Täydellinen tuotevalikoima vastaamaan tarpeitasi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh
Vanhoillakin tunnuksilla olisi varmuudella pärjätty myös tulevaisuudessa ja uskon, että olisi ollut mahdollista myös säilyttää ne ja yksilöidä yksiköt muuten. Toiminnassa olevia yksiköitä ei tunnisteta välittömästi, koska ne ovat pelkkiä numerosarjoja. Palopäällikkö Markus Piirainen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Tämä vaikeuttaa muun muassa. Varkaudessa liikennevaloissa pyörähti eteeni poliisiauto, jonka tunnus on PS431. Mitä haittaa. Mitä haittaa. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. 26 9/2011. Ajelin Kuopiosta kotiin Varkauteen ja viitostiellä tuli vastaan hälytysajossa ollut ambulanssiauto, jonka tunnus on PS431. Siksi viestiliikenteessä joudumme käyttämään muuten tarpeettomia toimialatunnuksia, kuten RISTO, PAAVO ja EEMELI. Mitä haittaa. Näin on tapahtunut etenkin vapaaehtoissektorilla. Virve-verkon puheryhmien uudistus aiheuttaa ainakin alkuvaiheessa sekaannusta ja vaikeuksia yhteydenotossa toisiin yksiköihin. Kestää kauan, ennen kuin uudet tunnukset opitaan. Aika näyttää miten viestiliikenne tulee käytännössä muotoutumaan. Pelastuslaitosten pitkien nimien johdosta olisin nähnyt parempana, että pelastuslaitoksille olisi määritetty kutsutunnus, esimerkiksi Oulu-Koillismaa lyhennettynä Oulu. Mitä hyötyä niistä on. Pohjois-Savon poliisilaitos ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ovat ottaneet uudet tunnukset jo käyttöön poliisiautoissa ja ambulanssiautoissa. Autoihin tunnukset ilmestyvät marraskuun alkuun mennessä sitä mukaa, kun ulkopuolisen tarratoimittajan tekemä vaihtotyö etenee paloasemittain. Paloautoihin kiinnitettävät merkinnät tehdään nyt marraskuun ja joulukuun aikana. Nyt tehtävä uudistus aiheuttaa pientä sekaannusta ennen kuin uudet merkinnät on opittu. Toki näiden uusienkin tunnusten kanssa opitaan elämään. Ainakin alkuvaiheessa viestiliikenteessä tulee olemaan monen kirjavaa toimintaa. Se on tervetullut ja odotettu uudistus. Mielestämme ”vanhoihin yksikkötunnuksiin” olisi voitu laittaa vain pelastuslaitostunnus (PK) Mitä hyötyä niistä on. Pohjois-Savon pelastuslaitos muuttaa autojen tunnukset joulukuussa 2011 ja käyttöönotto tapahtuu yhtäikaa tällä tietoa 1.1.2012. Autoihin on tehty tunnustulkkeja toiminnan aloittamisen odotuksessa. Näin alkuvaiheessa yksikkötunnusmuutos on sekoittanut toimintaa. Hätäkeskusten kannalta yksiköiden tunnistettavuus on uusilla parempi ja siellä lienee suurin hyöty. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Mitä hyötyä niistä on. * * * Aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Tämä muutos ei ole myöskään ilmainen pelastuslaitokselle. Tunnukset ovat liian pitkiä, joten niiden muistaminen ja tunnistaminen ilman lunttilappua on vaikeaa. Yksiköiden tunnistaminen, ainakin näin alkuvaiheessa, on hankalaa. Tämä aiheuttaa kentällä pään pyörityksiä! Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Sairaankuljetusautoihin merkinnät on jo tehty. Tunnukset on otettu lokakuun alkupuolella operatiiviseen käyttöön. Uudet tunnukset ovat olleet käytössä vasta vähän aikaa, että emme osaa sanoa, onko niistä varsinaisesti jotakin hyötyä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos otti käyttöön uudet yksikkötunnukset 19.9.2011. Ainut oma hyöty nähdään paloasemanumeroinnissa. Alkuvaiheessa olemme huomanneet pientä sekaannusta ennen kuin järjestelmä on tullut tutuksi. Varsinaisessa kenttätoiminnassa en näe uusilla tunnuksissa kovinkaan suuria hyötyjä. Pohjanmaan pelastuslaitoksella on syksyn aikana suunniteltu yksiköihin uudet kutsutunnukset annetun ohjeen mukaisesti. 26 9/2011 PELASTUSkalusto & varusteet Lähtökohtana on ollut valtakunnallisen hätäkeskuksen tietojärjestelmää varten tehdystä työstä. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Tietojärjestelmiin uudet tunnukset kirjataan ennen sitä. Palvelee vain hätäkeskuksia. * * * Pelastuspäällikkö Ole Wik, Pohjanmaan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Mitä haittaa. Uudet kutsutunnukset on otettu käyttöön pelastuslaitoksen alueella lokakuun alussa. Vanhoihin tunnuksiin on jo ehditty tottua, koska ne ovat olleet käytössä niin kauan. Muutin Pronto -tietojärjestelmään uusia tunnuksia ja kirjoitin Suonenjoen SU11:n uudeksi tunnukseksi PS431. Kenttä ei ymmärrä tätä muutosta. Mitä hyötyä niistä on. Tietojärjestelmiin olisi voinut kirjoittaa ”aliasnimet”. Ei nähdä pelastustoimelle varsinaista hyötyä. * * * Pelastuspäällikkö Erkki Asikainen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Viestiliikenne pitenee ainakin viranomaisten välisessä viestinnässä ja johtamistoiminnalle voi aiheutua haittaa. tilannejohtamista. Emme ymmärrä, ovatko tunnukset nyt valtion tilannekeskusta vai puolustusvoimien tilannekeskusta varten
Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u WWW.RAUPLAN.COM Puh. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. (02) 273 1800 Salvumiehenkatu 10 20320 TURKU
Avun tarvitsijan ei tarvitse tietää yksiköiden tunnuksia, sillä ne on suunniteltu viranomaisia varten. * * * Pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski, Satakunnan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Toivomus on, että hyöty koituu lopulta Kaikkien Suomen ambulanssien, paloautojen ja poliisiautojen tunnukset muuttuvat huhtikuuhun 2012 mennessä. Hälytysautojen tunnukset muuttuvat 28 9/2011. 28 9/2011 PELASTUSkalusto & varusteet Mitä hyötyä niistä on. Toisaalta se voidaan kirjata esimerkiksi auto etulippaan. Aikaisemmin ei tunnukset olleet näin lähellä. Loppuosa tunnuksista on numeroita, joilla kukin toimiala ilmaisee tarkemman aluejaon ja yksikön laadun eli käyttötarkoituksen. Samoin samasta syystä voimme lyhennetyssä viestiliikennekielessä käyttää ilman sekaantumisen vaaraa lyhyitä tunnuksia. Teippauksista muodostuu myös kustannuksia. Osa kansalaisista tietää vanhojen tunnusten taustan ja he saattavat olla ihmeissään, kun autojen kyljissä on uusia tunnuksia. Pirkanmaalla poliisi ja pelastuslaitos eivät käytä P ja R-tunnuksia, mutta ambulansseista löytyy E-kirjaintunnus. Uudistuksen myötä se on nyt lähes yhdenmukainen koko valtakunnassa. Ainoina eroavaisuuksina ovat E/R-kirjaimet. Valtakunnallisesti suosituksena on, että poliisiautossa ensimmäinen kirjaintunnus olisi P (police), paloautossa R (rescue) ja ambulanssissa E (emergency medical services). Kuntalaiset eivät välttämättä enää tiedä sitä, miltä paikkakunnalta paloauto tulee. Muutos tuntuu aina aiheuttavan luonnollista vastarintaa ja niin se on tässäkin havaittavissa. Kun yksiköt sidotaan alueellisesti ja toimipaikkakohtaisesti niin johtaja voi tulevaisuudessakin, kuntien yhdistyessäkin, muodostaa kuvan siitä, miltä alueelta tai toimipaikoilta yksikot ovat. Esimerkiksi voi omalla alueella tai muilla alueilla olla yksiköissä sama tunnus. Uudistuksella ei ole käytännön merkitystä ihmisten avun saantiin. Toinen kirjaintunnus kuvaa pelastuslaitoksen, poliisin tai sairaanhoitopiirin alueen, jossa yksikkö toimii. Kutsutunnuksia uudistetaan, sillä Hätäkeskuslaitos yhdenmukaistaa toimintamallejaan valtakunnallisesti. Päätökset tunnuksista on tehty ja käyttöön ne otetaan porrastetusti 14.12.2011 alkaen. Esimerkiksi Pirkanmaalla kirjaintunnus on PI (Pirkanmaa). Tällä varmistetaan se, ettei missään viranomaisten yhteistapahtumissa ole samalla tunnuksella olevia yksiköitä. Toimialan osoittavaa kirjainta ei kuitenkaan tarvitse merkitä, jos kyseinen ajoneuvo on selvästi tunnistettavissa ambulanssiksi, poliisitai paloautoksi. Uusia tunnuksia näkyy jo nyt pirkanmaalaisissa autoissa ja uudistus toteutuu täällä jo tämän vuoden aikana. Mitä haittaa. Viranomaisten käytössä olevissa tietojärjestelmissä käytetään yhteisesti sovittuja merkintöjä. Tällä hetkellä pelastustoimella on käytössä monta erilaista merkitsemistapaa. Lisäksi eri organisaatioiden toiminta-alueet ja yksiköiden ominaisuudet eroavat toisistaan, mutta silti voivat numerot vastata toisiaan. Uudet tunnukset selkeyttävät ja yksinkertaistavat johtamistoimintaa, koska enää ei ole pelastustehtävissä useita kuntien yksi-ykkösiä ja yksi-kakkosia. Ohjeistus on tehty, mutta pelastustoimen sekä muiden hallinnonalojen sisäinen koordinointi puuttuu. Yleisesti ottaen lisäksi on huomioitava, että yhteistoimintatilanteissa on erityisen tärkeää muistaa se lähtökohtana, että yksikkötunnus lausutaan riittävän pitkässä muodossa sisältäen toimialaja aluetunnisteen siten kuin se on kirjoitettu. Kuntalaisille tiedottaminen muutoksista tuleekin ottaa huomioon. Uudistuksella pyritään siihen, että kaikkien hätäkeskusrajapinnalla toimivien eri viranomaisten yksiköiden kutsutunnus on yksilöity koko valtakunnassa. Nyt tuloksena ovat osittain tunnukset, jotka eivät kuvaa kokonaan oman organisaation toimintaa. Määrittelyvaiheessa olisi pitänyt enemmän kiinnittää huomiota eri organisaatioiden omiin sisäisiin toimintamalleihin ja tätä kautta omiin tunnuksiin. Tietenkään emme hetkessä näitä uusia tunnuksia opi, mutta pidemmällä aikavälillä uudistus tuo yksinkertaisuutta johtamistoimintaan. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat
Pelastustoimelle koituva hyöty jää nähtäväksi tulevaisuuteen. Onhan tämä uudistus jo toinen pelastusalalla varsin lyhyessä ajassa. Uskomus kuitenkin on, että päivittäisissä tehtävissä varsin nopeasti opitaan alueilla liikkuvat ja toimivat yksiköt tunnuksineen. Näin ainakin tässä vaiheessa uskotaan. Uusien tunnusten teippaaminen autojen kylkiin on kilpailutuksessa ja tavoitteena on, että pelastusajoneuvot olisivat numeroitu vuoden loppuun mennessä. Operatiivisessa tilanteessa yksiköiden tunnistaminen on mahdotonta, jolloin se haittaa selkeästi johtamista. Haittoja näemme luonnollisesti alkuvaiheessa enemmän kuin hyötyjä. Ambulanssit ja sopimuspalokuntien ensivasteyksiköt ovat totutelleet uusiin tunnuksiin 12.10.2011 alkaen. (017) 368 4000 asiakaspalvelu@peltaco.com kaikkien parhaaksi ja erityisesti moniviranomaistehtävissä uudet tunnukset näyttävät tarpeellisuutena. ALKUSAMMUTUSLAUKKU Lähtövalmis pakkaus alkusammutukseen ja välittömään ensiapuun Helppo kuljettaa työkohteeseen Sisältö: 6 l nestesammutin, pelastautumishuppu, sammutuspeite, käsinepari, otsavalaisin, suojatakki, ea-laukku, paloside, suojalasit, palopostin avain Sairaalat, virastot, valvomot... Aikataulu on teippausten osalta varsin tiukka ja emme voi olla varmoja vielä yritysten mahdollisuudesta vastata asettamaamme tavoitteeseen. Virve-radioita parametroidaan loka–marraskuun vaihteessa ja kutsutunnusten käyttöönotto aloitetaan koko maakunnan alueella tämän hetkisen aikataulun mukaan 1.12.2011. Pelastustoimessa on tehty laaja koulutuskierros koko maakunnassa lokakuun lopulla. Suuronnettomuuksissa ja yleensä moniviranomaistehtävissä hyötyä varmasti mitataan. Myös työmäärältään tunnusten muuttaminen aina kilpailutuksesta viimeisen auton teippaukseen asti vaatii hyvät suunnitelmat ja hyvän toteutuksen. Pelastustoimen osalta meillä ei ole suunnitelmaa eikä aikataulua.. Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Joka tapauksessa radioliikenne ja kutsutunnukset ovat toiminnassa paljon ennen kuin ajoneuvojen ulkoisesti muuttuva ilme. Ensihoidossa ne on otettu käyttöön sairaanhoitopiirin vaatimuksesta. Mitä hyötyä niistä on. Kaikki ajoneuvot saavat uuden numeroja kirjainyhdistelmän kylkeensä eikä maakunnalliselle pelastuslaitokselle tämä muutos ole aivan halpa kokonaisuus. Uudistus on välttämätön hätäkeskusten yhdistämisien vuoksi ja siihen on vain tottuminen. Mitä suurempi tilanne sitä suurempi on haitta. Mitä haittaa. Kaikki toimijat joutuvat opiskelemaan uudet tunnukset ja kutsut varsin lyhyessä ajassa Samassa yhteydessä uusitaan VIRVE-puheryhmät uusilla parametroinneilla. * * * Pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Hätäkeskus hyötyy uudistuksesta ja se mahdollistaa uuden tietojärjestelmän käyttöönoton. Tästä ei voi nähdä olevan mitään hyötyä. Tämä on yksi huonoimmista muutoksista pitkiin aikoihin. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Mitä hyötyä niistä on. Mitä haittaa. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat
Siitä saimme idean alkaa kehitellä sammutusasuun integroitua nostovaljasta, joka soveltuisi käytettäväksi kaikissa raskaiden taakkojen nostosekä myös kantotilanteissa. – Oppilaat joutuivat kantamaan painavaa nukkea portaita ylös savusukellusvarustuksessa. Harri Karvonen näyttää mallia ja taustalla Vesa Hyvönen.. Kehittelijät saivat ideastaan tänä vuonna Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon. Nukke putosi kantajiltaan jatkuvasti. Innovaatiopalkinnon suuruus on 10000 euroa. Sammutusja pelastustyössä pelastajat joutuvat nostamaan Pelastusja kantovaljaiden kehittäjille Innovaatiopalkinto Keksintö kentälle käyttöön Kädet vapaana voi toimia raskaassa pelastustehtävässä. Heidän ehdotuksensa sammutusasuun integroidusta pelastus-/kantovaljaista auttaa valintaraadin mukaan normaaleissa pelastustehtävissä, kuten ihmisten pelastamisessa ja raskaiden tavaroiden siirtämisessä. Lisäksi valjaat ovat käyttökelpoisia myös metsäpaloissa. 30 9/2011 PELASTUSkalusto & varusteet Teksti ja kuvat: Esa Aalto P elastusja kantovaljaiden kehittelytyö lähti käyntiin, kun Helsingin pelastuskoululla opettajina toimivat koulutuspalomestari Vesa Hyvönen ja nuorempi harjoitusmestari Harri Karvonen seurasivat oppilaiden toimintakykytestiä
Säädettävien nostovaljaiden avulla mahdollistetaan erilaisten taakkojen nosto ja kantaminen vartalon isojen lihasten avulla ja ergonomisesti selkä suorana. Työskentelyolosuhteisiin on periaatteessa mahdotonta vaikuttaa ennakolta. – Jatkokehittely onkin jo lähtenyt käyntiin ja seuraava prototyyppi tulee olemaan vielä monikäyttöisempi, mutta silti muuta työskentelyä haittaamaton, toteavat palkitut. Pelastustyössä nostoja kantotilanteet tulevat usein yllättäen, joten valjaiden tuli olla myös sellaiset, että ne ovat aina saatavilla ja mukana eivätkä esimerkiksi pelastusyksikössä erillisenä. Lähtökohtana palkittujen mukaan oli, että valjaiden tulee olla helppokäyttöiset, nopeasti käyttöön otettavat, moneen eri käyttöön soveltuvat ja lisäksi niiden tuli olla sellaiset, etteivät ne ole esteenä tai haittana muulle työskentelylle. Palkinto on taas haussa Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. tai soita (09) 777 1500 SARCO LED TYÖVALO Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo. Tajuttoman evakuointi raskasta Yksi raskaimmista ja ergonomisesti hankalimmista pelastajan tehtävistä on tajuttoman ihmisen evakuointi tulipalosta. 9/2011 31 Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.. Kolme eri valaisukulmaa, useita asennusvaihtoehtoja. Tyytyväinen voi olla silloin, kun näkee näitä käytettävän arkisessa työssä, he sanovat. Takkiin ommellut hihnat on ideoitu pianonkantohihnoista. Pelastustyöhön liittyy myös lukematon määrä raskaita koneita ja työvälineitä, joita pelastajat joutuvat nostamaan ja kantamaan joskus pitkiäkin matkoja hankalissa olosuhteissa ja kiireessä. Harri Karvonen ja Vesa Hyvönen pelastettavana näyttävät, miten pelastusja kantovaljas voi toimia käytännössä. Valjaat on kiinnitetty sammutusasuun pianonkantohihnoja soveltaen. Palkintoehdotukset käsittelee Palosuojelurahaston nimeämä palkintoraati, joka tekee esityksen palkittavasta rahaston hallitukselle.. – Toivottavasti kaikki työergonomiaa ja myös –turvallisuutta parantavat keksinnöt tulevat kaikkien alalle toimivien hyödyksi. Palkinto voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. Ne on kiinni sammutusasussa ja siten heti valmiina mukana, kun pelastustehtävään pitää rientää. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. – Letkulaukun kantaminen on näyttänyt hankalalle ja sitä varten kehittelimme olalle laitettavan hihnan. • Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 ja E17 • IP 68 tuotekehitystestattu • 40 x 80 mm, paino 160 g • Saatavana 12–24 V pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat ja kantamaan erilaisia painavia taakkoja hankalissa olosuhteissa pitkiäkin matkoja. Tavoitteena palkinnon saajilla on saattaa prototyypistä paranneltu versio sarjatuotantoon ja sitä kautta pelastustoimen operatiiviseen käyttöön. Valjaiden avulla uhri voidaan nostaa mahdollisimman ergonomisesti selkä suorana ja kannettaessa kädet vapautuvat oman liikkumisen tukemiseen, ovien avaamiseen ja paluureitin varmistamiseen letkua pitkin. Ideointikykyä palkituilla riittää muutoinkin ja heistä löytyy ”pellepelottoman” keksijäintoa. He ovatkin ideoineet kokovaljaat, jotka olisivat apuna korkean paikan työskentelyssä
Laitteita tuo maahan Elektro-Arola Oy. Parhaimmillaan saavutetaan jopa paloluokka 55 A / 233 B. Sammuttimeen sopii esimerkiksi saksalaisen ORCHIDEEn täysin fluoriton vaahtoneste. Valintarenkaan ollessa tässä asennossa suihkuputki toimii periaatteessa kuten aiempikin TFT Ultimatic, mutta lisäominaisuutena on sisäänrakenettu iskunvaimennus, joka eliminoi lähes kokonaan pienpisarasammuttamisessa tulevat voimakkaat paineiskut. Laite on EN3-hyväksytty useilla eri nestevaihtoehdoilla, kuten pelkkä vesi, vesi + kalvovaahtoneste tai valmiit vaahtonestesekoitukset. Tarttuvuus on erinomainen myös pystysuorille pinnoille. Uutuuspiippari kulkee helposti mukana ja kohderyhmänä ovat erityisesti varallaolijat, kuten sopimuspalokunnat. Tuotteita markkinoi Rauplan Oy. TETRAtab on Windows-pohjainen miniläppärin kokoinen tietokone, jossa on sisäänrakennetut Virve/Tetra-yhteydet. Se voidaan varustaa myös selkäreppumalliksi. Tuote ei ole myrkyllinen ympäristölle, ihmiselle, kaloille tai eläimille. 32 9/2011 PELASTUSkalusto & varusteet Oy Scan-Auto Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi Saksalainen HNE Technology AG on valmistanut kannettavia korkeapainenestesammuttimia jo vuodesta 1996. Kaksisuuntaiset viestit eivät siis kierrä minkään välittimen kautta ja Viperista voi lähettää myös kuittauksen. POKE-sovellusta on jo testattu laitteessa menestyksellä, mutta kaksi pelastuslaitosta alkaa testata tämän vuoden puolella myös PEKE-sovellusta. 10 litran sammutuslaite HiPress Vario 10 sopii mitoiltaan hyvin paloautoon käsisammuttimen sijaan. varalta. Uutuutta tuo maahan Oy Veljekset Kulmala Ab. TETRAtab sopii katkottomaan liikkuvaan käyttöön, koska erillistä radiolaitetta ei tarvita. Uutena ja ainutlaatuisina ominaisuutena G-Force putkissa on Pulsing mode. Versiosta riippuen yhteyslistalta löytyy myös WLAN, 3G, Erhernet ja Bluetooth. alan tuotteita messuilta G-Force-sarja on TFT:n uusi suihkuputkisukupolvi, jossa on yhdistetty Mach3 Automaticja Quadrafog-sarjojen suihkuputkien hyvät puolet: liukuventtiili, vulkanoitu iskunkestävä suutinosa, anodisoitu alumiinirunko, manuaalinen vesimäärän valintarengas, jossa myös huuhteluasento kivien jne. Painoa on alle kaksi kiloa ja varustelistalta löytyy muun muassa autoasennussarja. Orchidex BlueFoam 3x3 on myös sataprosenttisesti biohajoava alle kuukaudessa. Oelmannin Viper on ensimmäinen hakulaite, jossa on sisäänrakennettu Virve. Kohtuuhintainen laite kestää kovempaakin käyttöä. 34 barin työpaineella ja erikoissuuttimella saavutettu pieni pisarakoko tekee tarkan ja tehokkaan sammutussuihkun
Kohteessa kuljettaja laittoi auton johtokuntoon, jolloin tekniikan avulla saatiin nopeasti pelastustoiminnan johtokeskus pystytettyä osaksi vankkurimuodosPelastuslaitoksella oli Neste Oil Naantalin jalostamolla harjoitus, jossa käytettiin apuna Firestudiosimulaattoria. Uuden VS10:n toimittaja on iisalmelainen J5L-Production Oy, joka on erikoistunut tekemään korirakenneratkaisuja erikoisajoneuvoihin. Esimerkiksi neuvottelutilassa oleva palvelin on väliaikainen. Siihen on koulutettu koko Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päällystö. Kyseinen yksikkö onkin suunniteltu Pelastusopiston auton pohjalta ja VS10:n suunnittelussa on ollut mukana kahden vuoden ajan Matti Honkanen joka toimii Pelastusopiston päällystöopetusyksikön yliopettajana. Kosketusnäytölliset SmartBoardit ovat käteviä esimerkiksi Bridgettai Webex-, Firestudioja Office-pohjaisia sovelluksia käytettäessä. Sääasemaa pystytään tarkkailemaan sisäpuolella olevasta näytöstä. Ajoneuvokäyttöön suunnitellut digivirittimet mahdollistavat hätätiedotteiden ja teksti-tv:n sekä uutisten seuraamisen. Yksikön tekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Kalustoon kuuluu myös mikro ja kahvinkeitin pitkäkestoisia tehtäviä varten. Auto on lähes identtinen Pelastusopiston johtokeskusyksikkö O10:n kanssa. TYKS:n palossa yksikkö hälytettiin komppanialähdössä. Auton arvioitu käyttöikä on 15–20 vuotta. Pelastuslaitoksen puolesta käytiin kolme kertaa seuraamassa ja suunnittelemassa auton kehitystä koritehtaalla. VS10 on sijoitettu Turun keskuspelastusasemalle ja sen miehittää palomestarin kuljettaja ja asemalta mukaan lähtevä esikunta virka-aikaan. Muina aikoina yksikön miehittää palomestarin kuljettaja sekä tarvittaessa myös palomestari voi lähteä yksikön mukaan. Auton alustana toimii Mercedes-Benz 519 CDI. Jäähdytysjärjestelmä takaa mukavan työskentelylämpötilan. Yksikön langattomat ominaisuudet (3G ja Wlan) varmistavat nopean tiedon liikkumisen. Virallisesti yksikkö otettiin valmiuteen 1.10.2011, mutta se on ollut hälytyksissä viisi kertaa koeja harjoituskäytössä. Auton johtotilasta löytyy kaksi kannettavaa tietokonetta. Vanhan 30-vuotiaan tilalle Pelastuslaitoksen entinen johtokeskusyksikkö oli jo 30-vuotias. Teksti ja kuvat: Rony Kivistö 9/2011 33. Johtokeskusyksikkö ei ole ”minuuttiyksikkö”, vaan lähtee niin nopeasti kuin mahdollista. Mastokameralla voidaan lähettää reaaliaikaista kuvaa eri toimijoille. VS10:n näytöissä pyöri tilannepaikalla ajantasaiset tilannetiedot ja -kuvat. Neljä käsiradiota sijaitsevat johtotilassa ja neuvottelutilassa. Auton viestikalustoon kuuluu myös kaksi Virven ajoneuvoasemaa, joista toinen on johtotilassa ja toinen ohjaamossa. Auton sisätiloista löytyy paikat kuljettajan lisäksi seitsemälle. Apukuljettajan paikka sekä niin sanotussa johtamistilassa on paikat kahdelle ja neuvottelutilassa paikat neljälle. Autossa olevat sovellukset ovat samat kuin Pelastusopistolla käytössä olevat. J5L-Production oli ainut tarjoaja kilpailutuksessa. – Tulevaisuudessa tarkoitus on sijoittaa toinen SmartBoard auton taakse sekä kolmas heti ohjaamon taakse, kertoo auton suunnittelussa mukana ollut palopäällikkö Yrjö Tuominen. Varsinais-Suomen johtokeskusyksikkö tositoimissa sairaalapalossa telmaa pelastusja lääkintäjohtoautojen kanssa. Integroitu generaattori varmistaa omavaraisuuden onnettomuuspaikalla. Niistä voidaan siirtää kuvaa SmartBoard-näyttöihin. Myös tulostin ja perinteiset kirjoitusvälineet taulu ja kynä löytyvät autosta. Näytöt ovat suunniteltu pelastustoimen käyttöön. Se hälytetään automaattisesti VarsinaisSuomen alueen kaikkiin suuriin tehtäviin sekä tarvittaessa pitkäkestoisiin keskisuuriin tehtäviin. Tietokoneiden ohjelmat ovat päällystöllä arkikäytössä, joten niiden käyttö on tuttua. Auton takaosassa olevassa neuvottelutilassa olevaa näyttöä voidaan käyttää myös videoneuvotteluihin eri toimijoiden välillä. Varsinais-Suomi P2 piti neuvottelutilassa palaveria sairaalan henkilökunnan kanssa. Tietokoneissa oleva ohjelmisto ja sovellukset ovat päällystöllä arkikäytössä, joka helpottaa niiden käyttöä. V arsinais-Suomen pelastuslaitokselle luovutettiin kesäkuun alussa uusi johtokeskusyksikkö VS10. Tällä hetkellä autossa on yksi SmartBoard-näyttö, joka on sijoitettu auton takaosassa olevan johtotilan perälle. Infrapunakamera ja sääasema VS10:n mastokamerassa sijaitsee infrapunakameran ja antennien lisäksi auton oma sääasema
Tämä tarkoittaisi todennäköisesti useiden vuorokausien ajan jatkuvaa sukellustoimintaa. Ruutukalustoetsintä tehtiin Oulu-Koillismaan ja Lapin pelastuslaitoksen kalustolla, joten harjoituspaikkoja oli kaksi. Osa matkustajista oli uinut rantaan, osa oli jäänyt lautalle ja osa linja-autoon. Osa oli painunut pinnan alle uidessaan rantaa kohti. Vastaavanlaista harjoitusta ei ole aiemmin järjestetty edellisissä valtakunnallisissa harjoituksissa. Harjoituksen tavoitteena oli kehittää viranomaisten yhteistoimintaa laajaa vesisukellustoimintaa vaativan onnettomuuden varalle. Hän on kokonaisuutena arvioiden tyytyväinen harjoitukseen – etenkin kun kyseessä oli sukelluseikä johtamisharjoitus. Oulujärvi 2011 oli hieno Vesisukelluksen voimannäyte Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Kainuun pelastuslaitos. Sairaankuljetus turvasi harjoituksessa vain sukellustoimintaa, jossa on isot riskinsä. Pelastustoiminnan johtajan olisi välttämätöntä saada tiedottaminen siirrettyä hyvin pian avustavalle henkilölle. – Onnettomuustyyppi on luonteeltaan ja toimenpiteiltään erittäin vaativa. – Harjoituksen aikana keskustelin monen kanssa siitä, millä tavoin ja kuinka kauan sukeltamista tulisi jatkaa vastaavassa tosi tilanteessa. Painopisteinä olivat alueen pelastussukellustoiminnan kehittäminen ja viranomaisyhteistoiminnan käytännön toimivuus. Harjoittelevilla osilla oli joitakin vaikeuksia tulla sovittuihin puheryhmiin, vaikka viestiliikennekaavio oli annettu etukäteen. Viestiliikenne aina kompastuskivi Ville Pulkkisen mukaan suuronnettomuus aiheuttaa aina valtaisan tiedotuspaineen. Mielestäni pelastustoimintaa ja sukeltamista onnettomuusalueella tulisi jatkaa niin kauan, kunnes kaikki onnettomuudessa osallisena olleet olisi löydetty tai tieto henkilöiden katoamisesta olisi varmistettu huolellisella sukeltamisella. Toimiva organisaatio on tehokkaan ja järjestyneen pelastustoiminnan edellytys. Harjoituksessa sukellustyön johtajan kanssa yhteistyö onnistui hyvin. 34 9/2011 H arjoituksessa kuvattiin toisella harjoitusrastilla tilanne, jossa linja-auto oli myrskyn takia tippunut veteen Alassalmen lossilta. Teknisen suorittamisen organisointi vaatisi runsaasti järjestelyjä ja tätä varten sukeltavalla osalla on oltava erillinen johtaja. Vaalassa Oulujärvellä järjestettiin elokuun lopulla Pohjois-Suomen pelastuslaitosten Suomen Palopäällystöliiton esittämä vesisukellusharjoitus. Harjoituksessa ei kuvattu potilaiden hoitoa tai hoitoketjua siitä eteenpäin, kun potilaat tuotiin rantaan. Havaintojeni mukaan erillinen venetoiminnan johtaja oli turha lisäke, joka ilmeisen paljon sekoitti sukellustukikohtien ja sukellustyön johtajan suhdetta. – Viestiliikenne on aina harjoituksen kompastuskivi. Harjoitukseen osallistuivat OuluKoillismaan pelastusliikelaitos, Lapin pelastuslaitos, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Kainuun pelastuslaitos, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto, Puolustusvoimat, Oulujärven pelastusyhdistys ja Kajaanin urheilusukeltajat. Harjoitukseen osallistui 33 pelastussukeltajaa. Harjoitusolosuhteissa viestinnässä havaitut puutteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet sukellustoiminnan onnistumiseen. Sukeltaminen on luonteeltaan vaarallinen työtehtävä, jonka takia työturvallisuuteen ja sukellustyöstä annettuihin määräyksiin on suhtauduttava vakavasti myös pelastustoiminnan taktiikkaa luotaessa. Harjoituksen pelastustoiminnan johtajana toimi palomestari Ville Pulkkinen Kainuun pelastuslaitokselta. Etsinnässä käytettiin ruutukalustoa. Sukellustyön johtaja, asemamestari Timo Kajaste Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta sukeltajien kanssa käskynjaossa. Todellisessa onnettomuustilanteessa lossiliikenne sekä muun ajoneuvoliikenne olisi pitänyt alueelta keskeyttää ja vesialue eristää tarkemmin. Sukeltajia tultaisi siis pelastustoiminnassa tarvitsemaan vielä enemmän kuin harjoituksessa, Pulkkinen kertoo. Sukellus tapahtui kahdesta veneestä linja-auton molemmista päistä. Ruutukalustolla sukeltaminen oli monelle uusi ja opettavainen kokemus. Virven käyttötaito on jokaisen pelastajan perustaito, jonka ylläpidosta tulee huolehtia. Toisella rastilla etsittiin yksittäisiä kohteita isolta alueelta
– Ruutuetsintä oli meille uusi menetelmä. Muonituksesta vastasi Kainuun pelastuslaitoksen naisosasto.. Itse harjoituksessa 33 sukeltajalle kertyi 65 sukellusta eri rasteilla. Harri Paldanius Lapin pelastuslaitokselta kertoi, että ruutuetsintä oli heille uusi menetelmä, mutta hyvä ja tarkka. – Harjoituksessa sukellettiin valmisteluineen ja purkuineen yli 100 erillistä sukellusta, joten tämä harjoitus oli todellinen vesisukelluksen voimannäyte alueemme sukeltajilta. Se todettiin hyväksi ja tarkaksi. – Havaintojeni mukaan harjoituksessa käytetty sukelluskalusto oli aika yhtenäistä ja mielenkiintoiset omat oivallukset tuotiin julki kaikkien hyödynnettäviksi. Harjoitus oli hyvin suunniteltu ja toteutettu. Etsityn alueen jälkeen ruutua voidaan siirtää siirtämällä esimerkiksi kaksi poijua "yli" etsityn alueen toiselle puolelle. Sukelluskäytännöt ja toimiminen rasteilla olivat kaikkien sukeltajien osalta samanlaista ja itse en huomannut mitään merkittävää alueellista eroavaisuutta toiminnassa. 9/2011 35 Linja-autoa viedään pohjaan ennen harjoitusta. Ruudun koko oli ehkä liian iso. Kokonaissukellusmäärä nousi yli sadan, kun lasketaan mukaan valmistelun ja purkupäivän sukellukset sekä ”uhrien” viemiset linja-autoon. Kuvassa näkyy myös uhrien kokoamispaikka. Näin koko ruudun alue tulee etsittyä aukottomasti. Päivä oli raskas, mutta oli sen väärti. Keskustelujen ja harjoituksessa nähdyn kautta voimme peilata omaa toimintaa sekä resusseja. Ruudun sisällä sukeltaja siirtää etsintänarua aina seuraavaan ruudun pohjaköysissä oleviin kiinnityspisteisiin (noin metrin välein) ja etenee ruudun toiselta puolelta toiselle. Ilmakaariteltan lisäksi paikalla oli myös johtoauto K3 ja paineilmahuoltokontti. Raskasta, mutta sen väärti! Pelastuspäällikkö Harri Paldanius Lapin pelastuslaitokselta tiivistää henkilöstön kommentteja harjoituksesta. – On aivan selvää, että motivaatio omaa tehtävää kohtaan voi joskus kadota, kun on osa suurta joukkoa ison harjoituksen keskellä. Kajasteen mukaan Oulujärvi 2011 -harjoituksen toteuttajien päätavoite oli luoda todenmukaiset ja mielenkiintoiset rastit harjoituskohteiksi. Linja-autosta nostetaan harjoituksen alussa uhreja, joita mallinnettiin muovinukeilla. Ruutukalusto: Pohjaan etsintäalueelle asennetaan köysistä ja painoista ennalta valmistettu suorakaiteen muotoinen ruutu kooltaan noin 20 x 50 metriä, josta lähtee jokaisesta nurkasta pintapoijut. Nyt tätä otteen herpaantumista ei näkynyt ja sukellustoiminta rasteilla vietiin todella mallikkaasti ja innostuneesti läpi aivan aikataulun viimeistä takarajaa myöten. Viestiyhteydet pelasivat hyvin. Asemamestari Timo Kajaste Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta vastasi harjoituksessa sukellustoiminnasta. Hän kiitti sukeltajia ja pelastuslaitoksia oikeasta asenteesta. Pelastusalus Kainari on lopettanut etsinnän. Ruudun sisälle on asennettu etsintänaru, jonka avulla ruudun sisältä voidaan etsiä hyvin tarkasti poijutettu alue. Myös huolto ja muonitus saavat Paldaniukselta isot kiitokset. – Kävimme hyviä keskusteluja eri laitoksen sukeltajien ja muidenkin kanssa
– Suomessa on vieroksuttu tunteisiin vetoavaa turvallisuusTurvallisuuden täsmäiskut Teksti: Piatta Rulja Kuvat: SPPL, YLE, Kimmo Kaisto ja Olli-Pekka Rissanen, Mainosstudio Opale Turvallisuusviestinnällä menee käsittämättömän hyvin. Mitä erilaisiin väestöryhmiin tulee, niin vastahan Aamulehdessä oli uutinen, että maahanmuuttajien sosiaalisen median käyttö on edellä muuta väestöä, eli ainakin yksi vaikeasti tavoitettava kohderyhmä löytyy sieltä jo valmiiksi, Leinonen pohtii. Tässä artikkelissa keskitytään viestin sisältöön ja kahteen jakelukanavaan: onnettomuusviestintään ja sosiaaliseen mediaan. – Voisin kuvitella, että mitä nuoremmasta yleisöstä on kyse, sitä enemmän viihdettä viestintään tulee sekoittaa. Panostaa vuorovaikutukseen, huomioida kohderyhmä ja pitää viesti lyhyenä, sanovat viestinnän sekä tietoja viestintäteknologian ammattilaiset. Jari Lepistö. Tavoitteena on, että jokainen turvallisuusviestinnällä pelastettu ihmishenki nähtäisiin yhtä tärkeänä kuin toiminnan räiskeellä pelastettu. Joillekin kohderyhmille raflaavuus on se oikea tapa. 36 9/2011 T urvallisuusviestintä on yhä tärkeämpi työmuoto paloja pelastusalalla. Jo vuonna 2009 perustetun pienryhmän tavoitteena on kehittää turvallisuusviestintää ja antaa sen toteuttamisesta suosituksia pelastuslaitoksille. Turvallisuusviestintää pohtimaan on asetettu oma toimielinkin, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestintätyöryhmä, joka muun muassa oli mukana järjestämässä FinnSec 2011 -messujen yhteydessä kansainvälistä turvallisuusviestinnän seminaaria. Toisille, kuten ikäihmisille, ei. Jokaiselle kohderyhmälle omalla viestillä ja tavalla Kiinnostus raflaavaa ja emotionalistista viestintää kohtaan on lievässä kasvussa. SPPL:n ICT-kehityspäällikkö Janne Leinonen ja SPEKin tiedotuspäällikkö Juha Hassila ovat samoilla linjoilla. Janne Leinonen.. Viranomaisten omien valistuneiden ajatusten julistamisen sijaan pitäisi keskittyä asiakkaiden kuuntelemiseen, vastata todelliseen tarpeeseen ja ottaa entistä palvelualttiimpi asenne kaikessa turvallisuusviestinnässä, Lepistö sanoo. Viesti kulkee, mutta miten pitäisi toimia, että tasainen ja hyvä kehitys tuottaisi hedelmää mahdollisimman tehokkaasti. Paitsi alan sisäistä asenneilmastoa, ryhmä pyrkii myös monipuolistamaan alan toimijoiden yhteistyöverkostoa sekä kehittämään markkinointia ja koulutuspaketteja, turvallisuusviestinnän työkaluja. Lepistö ei lähtisi kaikilta osin kopioimaan ulkomailta Suomeen suoran puheen mallia, vaan panostaisi turvallisuusviestinnän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Vastaavasti vanhemmat ihmiset rakastavat faktoja. Ryhmän puheenjohtajan, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jari Lepistön mielestä yhtenä isoimmista haasteista kehitystyössä on asenneilmaston muuttaminen turvallisuusviestintätyölle myönteisemmäksi. Tässäkin viestin tulee olla kaksisuuntaista. Laki määrää, pelastusalan toimijat satsaavat, mediaa kiinnostaa ja yleisö on vastaanottavaista. – Meidän ei välttämättä tarvitse tavoitella massoja, vaan meidän tulee tunnistaa paremmin eniten tukea tarvitsevat tahot
Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä maaliskuussa 2013 pelastustoimella on vakiintuneet ja hyvin toimivat sosiaalisen median palvelut ja toiminnot. Tarkkaan harkittu täsmäisku selkeällä teemalla tehoaa paremmin, kuin joka vuosi samanlaisena järjestetty avointen ovien päivä. Ideana on muistuttaa ihmisiä helposti toteutettavista asioista. Leinosen mukaan sosiaalisessa mediassa syntyy kollektiivista älykkyyttä, kun ihmiset keskustelevat, vuorovaikuttavat – ylipäätään osallistuvat. Leinonen vetää Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan -hanketta, joka alkoi kesäkuussa 2011 Palopäällystöliiton aloitteesta. Ja kuten uutisoinnissa, myös turvallisuusviestinnässä ajankohtaisuus on tärkeää. Savon Sanomien toimittaja Asta Tenhunen kirjoittaa ohjeistuksessaan ”Journalismin nykyvaatimukset pelastustoimelle”, että onnettomuusuutiset ovat helppoa, halpaa, nopeaa ja perinteisesti ihmisiä kiinnostavaa materiaalia uutisvirrassa. Hyvä esimerkki tällaisesta eituputtavasta valistuksesta on SPEKin joka kuukauden 11. Alalle pyritään luomaan yhtenäisiä toimintatapoja ja -malleja, vaikka kaikki toimijat ovatkin autonomisia. Osallistuminen on avainsana. Syytä onkin, sillä ihmiset viettävät sosiaalisessa mediassa tuhottomasti aikaa. Työ on kuitenkin vaivan arvoinen, eikä aina tarvita edes niin kovin paljon vaivaa, kunhan on asiatietoa ja intoa. Onnettomuusuutisointikin on turvallisuusviestintää Lähes kaikki haastatellut ovat sitä mieltä, että onnettomuusviestintä on ainakin joissain määrin yksi turvallisuusviestinnän muoto. – Jos ihmisille ei ole tarjota reaalimaailman yhtymäkohtia opetettujen asioiden kanssa, niin eihän ne jää kenenkään mieleen, hän pohtii. • Turvallisuusneuvonta on satunnaista, yksittäiselle ihmiselle suunnattua, lyhytaikaista ja kohdennettu tiettyyn asiakaslähtöiseen tarpeeseen, esimerkiksi puhelinneuvontaa. Myös muut haastatellut toivovat yhtenäisiä toimintatapoja ja suhtautuvat sosiaaliseen mediaan vakavasti. Kun media antaa onnettomuusuutisille paljon ja näyttävästi tilaa, se lisää toisaalta myös jossain määrin kansalaisten tietämystä pelastusalan ihmisten työstä, onnettomuuksista ja alan kehityksestä ylipäätään, Tenhunen kirjoittaa. Turvallisuusviestintä on neuvontaa, koulutusta, materiaalin tuotantoa, tapahtumiin osallistumista, median kautta asenteisiin ja tietämykseen vaikuttamista sekä aktiivista osallistumista sosiaaliseen mediaan turvallisuuden edistämiseksi. Kun yleisö kiinnostuu onnettomuudesta, myös media innostuu levittämään turvallisuustietoutta. • Turvallisuuskoulutus sisältää tietylle kohderyhmälle annettavan turvallisuusaiheisen luennon, oppitunnin, opetustuokion tai harjoituksen. – Pitkällä tähtäimellä ajateltuna toivon, ettei enää puhuttaisi sosiaalisesta mediasta mitenkään erityisenä turvallisuusviestinnän väylänä, vaan se olisi luonnollinen osa pelastustoimen turvallisuusviestinnän kokonaisuutta, Leinonen jatkaa. Pelastustoimen turvallisuuskoulutus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Ajatuksena on, että jokainen pelastusalan ammattilainen antaa jatkuvasti yksityiselämässään turvallisuusneuvontaa. 9/2011 37 viestintää, mutta nykyistä raflaavampaa viestiä kannattaisi ehkä miettiä täälläkin. Hankkeessa luodaan pelastustoimelle yhteinen toimintamalli ja strategia sosiaalisessa mediassa toimimiseksi. Tutkimusten mukaan oppiminen on tehokkainta osallistumalla tiedon prosessointiin ja jakamiseen. Leinosen mukaan suosituimpia pätkiä esimerkiksi Youtubessa ovat käsikameralla kuvatut lyhyet amatööripätkät, sillä ne puhuttelevat ihmisiä enemmän kuin viimeisen päälle mietityt ja näytellyt promovideot. Isot onnettomuudet täyttävät helposti uutiskriteerit. Me koetamme pitää päivittäisistä uutiskriteereistä kiinni, vaikka turvallisuudesta puhuminen ja aiheen esillä pitäminen onkin tärkeää, Huovinen jatkaa. Timo Huovinen.. – Nyt pyritään siihen, ettei palovaroittimen edes tarvitsisi piipata. Hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. – Ihmiset suhtautuvat ylipäätänsä nyt tosi positiivisesti turvallisuusmuistutuksiin, kunhan ei holhota ja tuputeta, Hassila jatkaa. Viesti oli vaikuttava, Juha Hassila puolestaan kuvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 lähemmäs 80 prosenttia 16–34-vuotisista oli rekisteröitynyt jonkin yhteisöpalvelun käyttäjäksi. YLE Uutisissa esimiehenä työskentelevä Timo Huovinen puolestaan katsoo, että vaikka Internet luo paineita uutisoijille viedä juttuja entistä raflaavampaan suuntaan, niin he ainakin YLE:llä pyrkivät pitämään pään kylmänä ja pohtimaan tapauskohtaisesti, mitä julkaistaan. SPPL:lta pyöri jokin aika sitten elokuvien alussa spotti, jossa mies päätyi ruumishuoneelle. Tässä on myös tällainen rakasta lähimmäistäsi -lähestymistapa: kannattaa tarkistaa myös läheisten paloturvallisuus, Hassila kertoo. Suurin osa ihmisistä haluaa kuulla asiat niin kuin ne ovat ilman Hollywoodtyylisiä efektejä. Hassila uskookin, että yksinkertaisilla faktoilla ja ”simppeleillä perusjutuilla” saadaan viesti menemään perille. Mielestäni sosiaalinen media on kanavana juuri sopiva turvallisuusviestinnälle, sillä ihmiset ovat siellä osallistumassa, Leinonen sanoo. Janne Leinonen on henkilökohtaisesti samaa mieltä. Viestintä tapahtuu pääsääntöisesti kyläpäivillä, messuilla tai median välityksellä. Mitä turvallisuusviestintä on. – Sosiaalisessa mediassa tavoittaa suuren määrän ihmisiä helposti ja pienin panostuksin juuri siellä, missä he aikaansa viettävät. Juha Hassila. – Internetissä palstatilaa on lähes rajattomasti, mikä saattaa laskea kynnystä joidenkin aiheiden julkaisussa. Ne ovat ajankohtaisia, tärkeitä, epätavallisia ja kiinnostavia. • Turvallisuusvalistus on yksisuuntaista isolle yleisölle kohdistettua viestintää, jossa halutaan viestiä jotakin tiettyä asiaa. Tiedon pitää reagoida ja viestin tulee uudistua. Turvallisuusviestintää tehdään pelastustoimen omana toimintana, mutta myös yhdessä muiden viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden kanssa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestintätyöryhmä jakaa turvallisuusviestinnän kolmeen osa-alueeseen: turvallisuusneuvontaan, turvallisuuskoulutukseen ja turvallisuusvalistukseen. Sosiaalinen media yhä tärkeämpi Janne Leinonen SPPL:sta uskoo, että sosiaalisella medialla tulee olemaan tulevaisuudessa merkittävä rooli turvallisuusviestinnässä. Samoja simppeleitä perusjuttuja on myös tuoreemmassa Joka kodin palontorjuntatalkoot -kampanjassa, joka on näkynyt paitsi sosiaalisessa mediassa, myös sanomaja aikakauslehdissä. päivä radioissa kuultava palovaroitinkampanja, jonka on tutkittu tehoavan yleisöön: peräti kuusikymmentä prosenttia radiomainoksen kuulleista on tarkastanut palovaroittimensa kunnon. Haasteitakin on, sosiaalinen media kun vaatii jatkuvaa aktiivisuutta. Jari Lepistö muistuttaa, että sosiaalisessa mediassa ei riitä, että tieto on kerran laitettu Internetiin, vaan sitä pitää jatkuvasti ylläpitää ja päivittää
Lepistö toimii vuonna 2009 perustetun pelastuslaitosten turvallisuusviestintätyöryhmän puheenjohtajana. Taylor puhui myös Safe Drive, Stay Alive -kampanjasta, jolla on ollut vaikutusta liikenneonnettomuuksien vähenemiseen Englannissa. With you, making Surrey safer – vapaasti suomennettuna ”sinun kanssasi turvalliseen Surreyhyn”, kuului yksi Taylorin alustuksen sloganeista. Juttu jäi kaivelemaan. ”Palokuntahan on epäonnistunut jo lähtiessään keikalle”, palomestari sanoi. Viestintä-, kasvatusja turvallisuusalan asiantuntijoiden englanninkielisissä alustuksissa puhuttiin turvallisuusviestinnän toimintatavoista kansainvälisellä tasolla sekä pyrittiin yhtenäistämään käsityksiä turvallisuusviestinnästä. – Seminaari meni erittäin hyvin, tavoitteet toteutuivat. Olimme joukkueeni kanssa selvittäneet kolmesta karsinnasta tiemme loppurutistuksiin Pelastusopistolle Kuopioon, ja jännitin edessä olevaa koitosta. En voinut käsittää sankareideni arvon ja taitojen aliarvioimista. Itse Nou Hätä -kilpailu sujui niin ja noin. Juttelimme niitä ja näitä, ehkä me tytöt opimmekin jotain, mutta mieleeni on jäänyt keskusteluista ainoastaan yksi sivulause. – Liikenteessähän kuolee vuosittain huomattavasti enemmän Turvallisuusviestinnän seminaari keräsi yleisöä Australiasta asti Keitä ne on ne... Jari Lepistön mukaan myös Suomessa pelastustoimi voisi olla mukana nykyistä enemmän liikenneturvallisuustyössä yhteistyössä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa muun turvallisuusviestinnän rinnalla. Laatuaan ensimmäisen seminaarin organisoivat yhteistyössä Suomen Palopäällystöliitto, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestintätyöryhmä sekä Euroopan palopäällystöliittojen federaatio FEU (ederation of the European Union Fire Officer Associations). Palokuntaharrastusta oli takana reilut seitsemän vuotta ja ajattelin, että nyt jos koskaan on aika näyttää, että oppi on uponnut kaaliin. Miten – mitä hittoa. Teksti: Piatta Rulja Kuva: SPPL Mark Taylor Surreysta, Englannista, puhui muun muassa Safe Drive, Stay Alive -kampanjasta, jolla on ollut vaikutusta liikenneonnettomuuksien vähenemiseen Englannissa.. Mark Taylor, koulutusja nuoriso-ohjauspäällikkö Surreyn paloja pelastuslaitokselta Englannista kertoi alustuksessaan muun muassa projektista, jossa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria rekrytoidaan palokuntaan, ja heille tarjotaan keinoja tarttua kiinni arkeen toiminnan kautta. Pettymys oli kova, ja tappio luonnollisesti kirvelee edelleen. Vaikka televisio sammuikin alkusammutusrastilla ja osasimme toimia yleisen vaaramerkin soitua, sijoituksemme jäi keskinkertaiseksi. 38 9/2011 K ansainvälisessä turvallisuusviestinnän seminaarissa 11.–12.10.2011 pohdittiin kokonaisvaltaisesti turvallisuusviestinnän uusia ulottuvuuksia. – Turvallisuusviestinnän rikastaminen kuulsi läpi. With you, making Surrey safer Lepistölle seminaarin tärkeimpiä anteja oli turvallisuusviestinnän monipuolisuudessa. Seminaarin avasi sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen, ja kaiken kaikkiaan luennoitsijoita oli neljätoista miestä ja naista Suomesta, Ruotsista, Englannista ja Yhdysvalloista. Turvallisuus käsitteenä laajeni koskemaan kaikkea nykypäivän ihmisen tekemistä ja olemista. Eräs ajatus on kuitenkin viime aikoina mukavoittanut oloani. Kokemattomuudeltani en ymmärtänyt viestiä, ja hämmennykseltäni en saanut sanottua vastalausetta. Piatta Rulja sen median tarjoamiin mahdollisuuksiin. Oivallus oli melkoinen, niin hölmöltä kuin se näin jälkikäteen tuntuukin. Miten voi epäonnistua, jos ei ole vielä avannut tallin nosto-oviakaan. Ensimmäisen päivän teemoihin kuului turvallisuusviestintä osana maahanmuuttajien kotouttamista, toisena päivänä paneuduttiin sosiaaliKahdeksannella luokalla valmistauduin uutterasti Nou Hätä -kilpailuun. Halusimme muodostaa kansainvälisen alustan turvallisuusviestinnälle, kertoo seminaaria organisoimassa ollut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö. Se sankari taisikin olla kahdeksasluokkalainen minä. Oli hienoa nähdä ja kuulla, miten monipuolisesti eri pelastuslaitokset eri puolilla Eurooppaa tekevät turvallisuusviestintää, esimerkiksi Taylorin Surrey-esitys oli avartava. Meidän tyttöjoukkuetta kävi yhtenä iltapäivänä valmentamassa paikallinen palomestari. Olin tyrmistynyt. Turvallisuuden pitää olla mukana kaikessa, Lepistö arvioi. Keskustellessani kodin paloturvallisuudesta nuoriso-osastolaistemme kanssa mieleeni palasivat palomestarin sanat
Seuraavaa seminaaria suunnitellaan jo Jari Lepistö uskoo, että seminaari saa jatkoa. Selkeyttä maahanmuuttajien turvallisuusviestintään Seminaarissa tuotiin esille ongelmakohtia, jotka liittyvät maahanmuuttajien arjen turvallisuuteen. Kehen otetaan ongelmatilanteessa yhteyttä, voiko viranomaiseen luottaa. Kilpailun järjesti jyväskylän seudun suurriistakoirat ry. Myös suomalaisen turvallisuuskulttuurin perusolemisen sääntöjä voitaisiin käydä läpi, esimerkiksi sähköuuni ei ole tulisija. Paitsi turvallisuusviestinnän selkeyttä, Muhamed toivoi myös nykyistä hyväksyvämpää ja sallivampaa asennetta, oikeastaan koko paloja pelastusalalle suvaitsevampaa imagoa. Yleisössä oli nyt ilahduttavasti eri pelastustoimen edustajia, ministeriöiden väkeä sekä eri pelastuslaitosten ja pelastusalan järjestöjen henkilökuntaa. Keskeisiksi puheenaiheiksi nousivat myös kysymykset siitä, kuinka maahanmuuttajat kokevat asuinympäristönsä turvallisuuden. Kilpailun voitti pelastuslaitoksen joukkueessa kilpailut Olli Makkosen jämptinarttu Rapakonahon Jutta. Heikki Punju Voi1 85 pist., 3.242/2 Mustikkaharjun Pirretär, om. Vaikka kansainvälistä yleisöä tuli Australiaa, Espanjaa ja Yhdysvaltoja myöten, seuraavaan kokoontumiseen toivomme vieläkin runsaammin kansainvälisiä vieraita, hän summaa. Keskeisiksi puheenaiheiksi nousivat kysymykset, kuinka maahanmuuttajat kokevat asuinympäristönsä turvallisuuden ja kuinka Suomessa ja Euroopassa on hoidettu maahanmuuttajien turvallisuuskoulutus. Jyväskylässä haukuttiin Virvet Jyväskylässä pidettiin lokakuussa ensimmäiset Virve-haukut. Nettipoliisi Fobbana tunnettu Forss työskentelee Helsingin poliisilaitoksen kolmihenkisen virtuaalisen lähipoliisiryhmän ryhmänjohtajana. – Hyvästä kokemuksesta rohkaistuneina toivomme, että tällaisia seminaareja järjestettäisiin jatkossakin. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE ihmisiä kuin tulipaloissa, vaikka on toki huomioitava, että tulipaloissa on myös mittavia aineellisia vahinkoja, Lepistö muistuttaa. Eräs saksalainen vieraamme ehdotti seuraavalle kokoukselle keskeisempää sijaintia Euroopassa, esimerkiksi Berliiniä, mutta voi olla, että seuraava seminaari järjestetään sekin Suomessa, vaikkapa Tampereella. He haluavat tietää, miten meidän kulttuurissamme on tapana toimia onnettomuuden sattuessa. Samaa tematiikkaa tuki myös ihmisoikeusliiton asiantuntijan, vuoden 2011 pakolaisnaisen Saido Muhamedin alustus ”Paloturvallisuus ja arjen turvallisuus maahanmuuttajan näkökulmasta”. Yhtenä sosiaalisen media -aiheen alustajana toimi helsinkiläinen ylikonstaapeli Marko Forss, joka palkittiin vastikään Vuoden Poliisiksi 2011. 12 koirasta haukkui 1-tuloksen 8 koiraa loppujen jäädessä hakupisteille. Puolustusvoimat 158 pist., 4. Poliisi on jo sosiaal isessa mediassa, miksi emme siis mekin, moni järkeilee. Yhtenä pohdinnan aiheena olikin, kuinka maahanmuuttajia voitaisiin aktivoida hakeutumaan pelastusja turvallisuusalalle töihin. Turvallisuusviestinnän seminaari järjestettiin Helsingin messukeskuksessa osana kansainvälisiä turvallisuusja suojelualan FinnSec 2011-messuja. Kokeessa kilpailivat pelastuslaitoksen, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja poliisin koirat. Toiminta alkoi jo vuonna 2008 nuorten suosimassa IRCGallerias sa ja on tätä nykyä laajentunut myös muualle sosiaaliseen mediaan. Tuomo Kaihola Voi1 83 pist.. Tulokset: JOUKKUEKILPAILU: 1. Pelastuslaitoksen joukkue voitti myös joukkuekilpailun ylivoimaisesti. Pelastuslaitos 244 pist., 2. – Valistuneiden ajatusten julistamisen sijaan pitäisi keskittyä asiakkaiden kuuntelemiseen, vastata todelliseen tarpeeseen ja ottaa entistä palvelualttiimpi asenne kaikessa turvallisuusviestinnässä, Lepistö pohtii päivän antia. Tällaisia asioita pitäisi tuoda kotouttamisessa paremmin esille, Lepistö sanoo. Poliisi 169,5 pist., 3. Rajavartiolaitos 94 pist. 9/2011 39 www.fasterworkboats.. Olli Makkonen Voi1 88 pist., 2.242/1 Tossamyrens Dagg, om. – Maahanmuuttajat toivotat uudessa kulttuurissa turvallisuusviestinnältä selkeyttä. YKSILÖKILPAILU: 1.42/2 Rapakonahon Jutta, om. Hyötyä sosiaalisesta mediasta Toisena seminaaripäivänä pohdittiin sosiaalisen median hyödyntämistä turvallisuusviestinnässä. Kokonaisuudessaan kilpailu sujui ilman suurempia ongelmia, kun ajattelee koejärjestäjien kokemattomuutta järjestää hirvenhaukkukokeita. Virve-haukut järjestetään myös ensi vuonna
Johdon ja esimiesten tulisi kertoa tarkoin jo perehdyttämisvaiheessa alaisilleen, mitä heiltä odotetaan, mitkä ovat resurssit ja toiminnalliset ja tulokselliset tavoitteet. ”Työyhteisön sosiaalisiin rakenteisiin kuluu niin ikään mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yleensä työyhteisön toimintaan ja työhön yhteisten palaverien ja kokousten (esim. Ylhäältä johdetuissa työyhteisöissä työntekijät ovat uupuneempia kuin niissä, joissa työntekijöitä kuunnellaan aktiivisesti ja he osallistuvat töiden suunnitteluun”. kiire ja aikapaine”. Lähiesimies tukena – riittävätkö voimat. ”Työtapojen ja työympäristön kehittyminen ja nopea muutos vaativat henkistä ja fyysistä ponnistelua. Paloesimiehet ovat viestineet, että heillä ei ole tietoa miten työntekijän kanssa tulisi toimia kun he tulevat kertomaan ongelmistaan. Alaisten on tiedettävä, mikä merkitys omalla työpanoksella on organisaatioprosessin toimivuuteen, tehokkuuteen ja tulokseen. ”Johtamisella ja uupumisella on yhteys toisiinsa. Henkilökohtaisella tasolla opetellaan puhumaan, kuuntelemaan, ilmaisemaan itseään ja käyttämään kieltä toimivasti. Esimerkiksi keikkaraportit ja tilastot tulisi saattaa kuntoon. Hallinnolliset työt ovat lisääntyneet. Alaisten tulisi myös tietää, miten tuloksia ja tavoitteita seurataan ja miten palaute annetaan. Työntekijän jaksamisen tukemisessa ja motivoimisessa avainasemassa ovat esimiehet ja työterveyshenkilöstö. En usko. Väitän, että sinne suunnattu satsaus toisi parempaa tulosta pidemmällä aikavälillä. Lainaukset: Liisa Moilanen, Laura Varis: Omat tavoitteet työvireen tukena.. Työterveyshuollon resurssit alan erikoispiirteiden huomioimiseen eivät aina riitä. Henkilöstön keskuudessa tehdyt kyselyt paljastivat, että ongelmana ei nähdä lähiesimiehen toiminta, vaan päällystön näkymättömyys. Paljonko varoja ja koulutusta kohdennetaan henkiseen jaksamisen. Palaute työstä ja esimiehen kiinnostus alaisiinsa ovat erityisen tärkeitä moderneissa organisaatioissa. ”Tutkimuksen mukaan työssä käyvien ihmisten kokema rasittuneisuus työssä on kasvanut, työn haitoista ovat korostuneet mm. Ellei tätä ole järjestetty, osallistumista ei voi tapahtua”. Koulutettu henkilö toimisi esimerkiksi johtoryhmän, henkilöstön, työterveyshuollon ja työsuojelun välisenä asioiden hoitajana ja kehittäjänä. Hän olisi helposti tavoitettava, lähestyttävä ja luotettava tukihenkilö kaikille. Hankinnoissa ja budjettivarojen käytössä mietitään kalustoja laitehankintoja. Organisaatioissa tapahtuva ihmisten johtaminen tarkoittaa henkisten ja fyysisten voimavarojen johtamista siten, että johdettavat pystyvät sitoutumaan ja näkemään yhteiset tavoitteet ominaan ja toimimaan yhdessä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Vielä lopuksi tahdon muistuttaa kaikkia hyvistä menetelmistä mitä meillä on käytettävissä ongelmien ratkaisuun. Mitä tehdä, kun ongelma on niin vaikea, että omat kyvyt eivät riitä. Onko meillä riittävästi tietoa ja taitoa kohdata tukea tarvitseva työntekijä. Johdon ammattitaito on kuitenkin se, mihin organisaatio kaatuu ja jolle se rakentaa menestyksellistä toimintaansa. Hyvä johtaminen ja työssä jaksaminen ja sen osana esimiestyö hakee uomiaan erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa. * * * Henkinen jaksaminen ja sen huomioiminen ei ole mikään uusi asia. 40 9/2011 Vieraanamme Kirjoittaja Jarmo Nissilä on paloesimies Helsingin kaupungin pelastuskoululla ja toimii kouluttajana Helsingin pelastuskoulussa. Voisiko pelastusalalle virkoja suunnitellessa miettiä mahdollisuutta esimerkiksi työhyvinvointipäällikön viralle. Enemmänkin on kyse tietämättömyydestä ja pelosta tarttua kipeisiin asioihin. Jokaiselle työntekijälle lähiesimies edustaa johtoa. Koulutuksen uudistamistarve olisi vihdoin ja viimein paikallaan. ”Näyttää siltä, että työssä jaksamisen ongelmat ja työssä uupuminen koskevat tällä hetkellä useita tuhansia työntekijöitä, ehkä jopa puolta työssä käyvistä Suomessa”. On kiirehditty uusimaan lakeja ja määräyksiä kuvitellen, että sieltä löytyy helpotusta työelämään. Työyhteisötason vuorovaikutustaitojen kehittämistavoitteena voi olla muun muassa sellaisten keinojen löytäminen, joilla voidaan olla avoimesti yhteydessä työtovereihin ja esimiehiin, löydetään ristiriitojen käsittelykäytäntöjä ja parannetaan tiedon kulkua”. Jokaisen olisikin syytä kysyä itseltään ainakin kerran vuodessa: Mitä minä haluan tehdä työssäni?” * * * Jaksamiseen tarvitaan kaikkien työpanosta. Kiire ja työn vaatimusten lisääntyminen verottavat myös heidän aikaansa ja voimavarojaan”. Hänellä olisi tietoa mistä apu löytyy. Työntekijä kokee olevansa ”puun ja kuoren välissä”, teki hän niin tai näin, aina joku osapuoli on tyytymätön. Asemien toiminnan ylläpito vie aikaa. Käyttäkää niitä rohkeasti. ”Oman työn suunnittelun lähtökohtana on aina kysymys siitä, mitä halutaan aikaansaada. työpaikkakokousten) muodossa. Vaikka näitä ulkoisia paineita ei voida poistaa, niiden kuormittavaa vaikutusta on mahdollista vähentää asettamalla ne tärkeysjärjestykseen omista tavoitteista lähtien”. Pelastusalalla jaksaminen on kuitenkin katsottu toissijaiseksi kaiken muun tiedon ohella. Työntekijänä voi miettiä voisinko mitenkään avittaa esimiestä omalla toiminnallani. Näin esimieskin jaksaa tarvittaessa olla työntekijän tukena. Rooliristiriidassa on kyse keskenään kilpailevien tavoitteiden ja odotusten asettamisesta. Työnohjaus, defusing,debrifing jne. Tahtotila puuttuu. Kirjoitus pohjautuu seminaariesitykseen, jonka teemana oli jaksaminen. ”Vuorovaikutusta voidaan kehittää sekä henkilökohtaisella, että työyhteisön tasolla. Onko se pelastusalan johtamiskulttuurin tavoite. ”Rooliristiriidat ja roolien epäselvyys ovat yleisimpiä stressiä aiheuttavia tekijöitä työelämässä. Hyvinvoiva työntekijä on organisaatiolle parasta sijoittamista tulevaisuuteen. Ylemmän johdon tuki on riittämätöntä, joskus jopa vähätellään jaksamisongelmaa. Monissa organisaatioissa esimiestoiminta on pahasti hukassa tai sitä ei ole lainkaan. Aikaa ei ole riittävästi käytössä yksittäisen työntekijän ongelmien käsittelyyn. Mihin ohjaan avun tarvitsijan
9/2011 41 Palokuntatoiminnan tulevaisuus ja jatkuvuuden turvaaminen. Nuorisotoiminnan turvaaminen onkin tässä mielessä keskeistä. Käydyssä keskustelussa Toni Alatalo Kotkan VPK:sta totesi, että esimerkiksi yksikönjohtajien kurssien järjestäminen on hankalaa, koska kurssit ovat niin pitkiä. Pohjois-Suomen pelastusliitto oli antanut kokoukselle julkilausuman palokuntatoiminnan turvaamisesta myös Pohjois-Suomessa. Pelastustoimen toimintamenoista vapaaehtoisten osuus on 18,2 prosenttia. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, että koulutusta selvittävässä hankkeessa voidaan käsitellä myös vapaaehtoisten koulutusta. Niihin käytettiin yhteenlaskettuna noin 200000 henkilötyövuotta. – Nuorisotoiminnalla on suuri merkitys palokunnan toiminnan jatkuvuudelle. Vapaaehtoisen koulutus Vapaaehtoisten koulutus oli yksi kokouksen asioista. yleisen palokuntalaiskokouksen teemaksi oli otettu jatkuvuuden turvaaminen. Julkilausumassa peräänkuulutetaan palokunnan eri osastojen toiminnan tukemista, pelastusalan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kuormitettavuuden hallintaa. – Kun kursseja mietitään uusiksi, pitäisi huomioida, ettei niistä tehdä liian raskaita järjestää. Palokunnille suunnatussa kyselyssä lisäämistarvetta nähtiin muun muassa harjoituspaikoissa ja -kalustossa sekä täydennysja erikoiskoulutuksessa. Sillä on kuitenkin myös laajempi merkitys yhteiskunnalle. Meidän kaikkien tulisi nostaa selvemmin esille palokuntanuorisotoiminnan yhteiskunnallista merkitystä, hän sanoi Kokouksessa todettiin, että vapaaehtoissektorilla hoidettiin vuonna 2009 yhteensä 22592 kiireellistä pelastustehtävää. Vapaaehtoispalokuntalaisten määräksi todettiin 33000 henkilöä. Vapaaehtoissektori toteutti 6 prosenttia pelastusalan turvallisuusviestinnästä vuonna 2009. Grankulla FBK:n Silvio Hjelt puolestaan huomautti, miksi Yleinen palokuntalaiskokous linjasi kovia tavoitteita Kotkassa Jatkuvuus turvattava Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Juha Metso Palokuntalaiskokouksen osanottajat kokoontuivat perinteiseen tapaan yhteiskuvaan.. SPEKin palokuntakoulutustoimikunta on nimennyt työryhmän valmistelemaan palokuntakoulutuksen perusteiden ja järjestämisen tarkistamista. Työryhmän tehtävänä on laatia prosessikuvaus aikatauluineen palokuntakoulutusjärjestelmän taustasta, perusteista, nykytilasta, osaamisen hallinnasta, kehittämisen tavoitteista ja suuntalinjojen tarkistamisesta. Pohjanmaan Pelastusalan Liiton puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi nostikin kokouksessa esille palokuntanuorisotyön laajemman merkityksen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että pelastusalan vapaaehtoistoiminnalla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. K otkan perinteikkäässä palokunnan talossa järjestetyn 26. Eräs ongelma on syrjäytyminen. Siinä keskeiset teemat, joista palokuntaväki puhui Kotkassa. SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka puolestaan sanoi, että nykyinen vapaaehtoisten koulutusjärjestelmä tullaan selvittämään sitä selvittävälle työryhmälle. Siihen puuttumisesta esimerkkinä toimii syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen Pohjanmaan alueella. Hän toivoi myös, että hankkeen valmistuttua sitä käydään laajalti järjestelmällisesti läpi
Se oli myös pienen väen suosiossa. Aija Tuimala Hämeen Pelastusliitosta pitää tärkeänä sitä, että jäsentai muissa kampanjoissa pitää työnjako ja vastuut sopia tarkasti. – On myös olemassa versio sammutustyönkurssista, joka voidaan toteuttaa viikkoharjoitusten yhteydessä. Äänestämäänkin päästiin Kokousedustajat pääsivät myös äänestämään muutamista SPEKryhmän toimintaja taloussuunnitelmatavoitteista. Sähköinen aineisto on ladattavissa kouluttajille HAKAssa. Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa SPEKistä huomautti, että koulutusmateriaalia ei ole tarkoitus salata. Pekka Koskikari Helsingin Pelastusliitosta puolestaan kiinnitti huomiota siihen, että myös jo olemassa olevista jäsenistä on pidettävä huolta. Puheenjohtaja Markku Leinonen totesikin, että kokousedustajat asettavat palokuntatoiminnalle kovan tulevaisuuden haasteen. Myönteinen kanta annettiin muun muassa sille, että vuoteen 2016 mennessä 30 prosenttia kansalaisista kokee liittymisen vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan mahdolliseksi. Palokuntalaisten pukeutumisestakin puhuttiin kokouksessa. 42 9/2011 koulutusaineisto on jaossa ainoastaan kouluttajille. Marika Metsä-Tokila kertoi, että naisille ei vanhaa palokuntapukua ole enää saatavilla ja siksi uusia pukuja on jo tilattu palokuntiin. Sen luovuttivat SPEKin valtuuston puheenjohtaja Pekka Vänskä ja toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. Aineisto on käytettävissä palokunnilla arviolta vuoden päästä. Kokouksen esittelijänä toiminut, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen kertoi, että on tehty jo pieniä koulutusmoduuleita, joita on mahdollisuus hyödyntää palokunnissa. Vuoden 2017 kokouspaikaksi tarjolle on asettunut Vaasa.. vuoden 1928-mallisella Fordilla. Tiukimmat äänestystulokset tulivat vuosittain asetettaville palokuntakohtaisille jäsenmäärätavoitteille ja yhdistysaktiivisuuden lisääntymisellä kymmenellä prosentilla pelastustoimessa. Enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että tavoitteet ovat oikeat. Keskustelun päädyttiin siihen, että vanhan 58-malli pukukokonaisuuden kehittämistä jatketaan. Matti Hynninen Karhulan VPK:sta sanoikin, että koulutusaineisto on ainoastaan kurssienjohtajien käytössä ja se on iso puute palokunnille. Palomies Lasse Parkkima Kouvolasta osallistui paraatiin paloaseman ensimmäisellä autolla. Sen ansiosta osioita voidaankin tulevaisuudessa jakaa palokunnille sähköisessä muodossa. Seuraavan kerran yleinen palokuntalaiskokous järjestään kesäkuussa 2014 Helsingissä. Matti Soutua Kuoreveden VPK:sta piti tavoitteita hyvinä, mutta huomautti, että palokuntanuorille pitää olla kalustoa riittävästi käytettävissä, jotta nuoret pääsevät tarpeeksi harjoittelemaan. Puheenjohtajana toiminut Markku Leinonen Anjalan VPK:sta painotti, että materiaali olisi saatava kaikille, sillä kurssien kouluttaja ovat pääsääntöisesti laitosten henkilöstöä. Helsingin VPK täyttää silloin 150 vuotta. – Pelastusliitot saavat materiaali ja se on vapaasti jaettavissa. Markku Leinonen totesi, että kurssinjohtajien pitää ohjeistaa tarkemmin siitä, että materiaali saa jakaa palokunnille. Esko Lehtonen (vas.) sai ansioristin pitkäaikaisesta työstään palokuntanuorisotoiminnassa. Palokuntanaisten osalta joudutaan kuitenkin siirtymään uuteen
Kokousedustajat pääsivät äänestämään muun muassa jäsenmäärätavoitteista. Kokouksessa käyty koulutuskeskustelu oli hyvä. Palokuntalaiset kokoontuvat yhteiseen tilaisuuteen, jossa voidaan yhdessä linjata tulevaisuuden asioita. Mielestäni sitä voitaisiin lyhentää ja antaa enemmän painoarvoa esimerkiksi viikkoharjoituksille, joista pitäisi tehdä koulutuksen kannalta riittävän laadukkaat. Koulutus on liian raskas ja sitä on vaikea käydä työelämässä olevan. Myös ruohonjuuritason asioita pitäisi käsitellä. Nyt kokousasiat olivat liikaa SPEK:n omien asioiden ympärillä. Nuorisotyöstä on myös pidettävä hyvää huolta, sillä sieltä tulevat tulevaisuuden hälytysosastolaiset. Voidaan toteuttaa myös turvallisuusviestintää. Mutta katto pitää olla korkealla eikä mikään asia saa olla toistaan poissulkeva. – Seuraava kokous järjestetään lähellä meitä, joten sinne pyrimme saamaan suuren edustuksen omasta palokunnastamme. Toivottavasti se saataisiin ripeästi käyntiin ja jalkautettua nopeasti. Nyt tilanne ei ole hyvä. Erkki Lehtonen Virkkalan VPK: – Mukava tapahtuma, jossa näkee tuttuja. Päällimmäisenä itselleni jäi mieleen koulutusjärjestelmäasia. On hyvä, että kokousperinnettä tullaan jatkamaan ja tällä tavalla kunnioitetaan perinteitä. – Hyvä olisi tuoda esille sitä, miten omassa palokunnassa kiinnostavia aiheita ja teemoja hoidetaan muissa palokunnissa. Sammutusmieskurssi järjestetään usein kaukana omasta kodista ja se vaatii paljon sopimuspalokuntalaiselta, joka tekee muuta työtä. Max Johansson Grankulla FBK: – On hyvä, että tällaisessa tilaisuudessa pääsee tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan muiden palokuntalaisten kanssa ajatuksia yhteisestä toiminnasta. Marika Metsä-Tokila Kalannin VPK: – On hyvä, että tällaisia järjestetään. Olin ensimmäistä kertaa mukana. Mikään yksittäinen asia ei jäänyt erityisen tärkeänä mieleen kokousasioissa. On tärkeää pohtia palokuntajärjestön tulevaisuutta, erityisesti omaa sydäntä lähellä ovat nuorisoja naistoiminta. Suomen palokuntalaiset saadaan koottua yhteen, se on hienoa. Toivoisin, että ajan myötä yleisestä palokuntalaiskokouksesta kehittyisi alaa ohjaavakin tilaisuus. Verkostoituminen onkin tapahtuman tärkein anti. Kokouksessa olisikin hyvä käsitellä erilaisia asioita, mutta on todettava, että yhteisen asialistan aikaansaaminen on haasteellista. Kokous ei ole tärkein, sillä käsiteltävät asiat ovat kovin yleisiä eivätkä niin tärkeitä yksittäisen palokunnan kannalta. 9/2011 43 Mitä mieltä kokouksesta?. Enemmän kyse on kuitenkin sosiaalisesta tapahtumasta, sillä kokouksessa syntyvät päätökset valuvat valitettavan nihkeästi käytäntöön. On myös toki meidän läsnä olleiden tehtävä viedä kokouksen asioita käytäntöön omiin palokuntiimme. Niitä asioita käsiteltiin kokouksessa mitä kentällä oli pohdittu. Matti Hynninen Karhulan VPK: – Hyvä tapahtuma, jossa yleisö pääsee tutustumaan palokuntatoimintaan. Kokousasioista meille naisille tärkeä oli ainakin puku-uudistus, jota aletaan vähitellen toteuttaa
Runsaan palokuorman sammuttaminen oli hankalaa ja sen paloteho suuri. Vaikka palavat aineet eivät vaikuttaneet palon syttymiseen, ne lisäsivät palon tehoa ja vaikeuttivat sammutusta. Katossa kulkevat liekit ja kuumat savukaasut levittävät paloa tehokkaasti. Ohjeiden mukaan palavat nesteet ja kaasut tulisi varastoida erilliseen varastoon, jossa muu materiaali minimoidaan ja syttymisen estäminen järjestetään huolellisesti. 44 9/2011 V antaalla sijaitseva tavaratalo sortui viime joulun aatonaattona syttyneessä tulipalossa. Nyt muu materiaali aiheutti sytyttyään olosuhteet, joissa palavien aineiden pakkaukset eivät pystyneet estämään aineiden osallistumista paloon. Rakenteisiin kohdistunut lämpörasitus selittyy osin tilan mittakaavalla. Rakennuksen rakennusaikana käytössä olleen laskentatavan mukaan palokuorma määriteltiin ympäröivien pintojen pinta-alan suhteen. Sammutusta vaikeutti myös tilan tehoton savunpoistoratkaisu. Tällainen palon kehittyminen mahdollistui, koska sammuttaminen oli hankalaa. NyKemikaaliturvallisuus ja sammutusmenetelmä esille Vantaan tavaratalopalosta opittavaa Lähde: Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus D8/2010Y Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Rakennus oli laajahko, mutta matala. Rakennuksessa säilytettiin runsaasti palavia nesteitä ja kaasuja. Sisäkattoon kohdistui korkea kuumuus, koska sen alapuolella olleen palon liekit koskettivat suoraan rakennetta. Palavien aineiden säilytyksestä ei ollut tehty ilmoitusta eikä sitä hallittu Tukesin ohjeen mukaisesti. Palokuorman määrä ja sen varastointitapa vaikuttivat paloon muutoinkin. Tilassa, jossa palo syttyi, säilytettiin runsaasti erilaista tavaraa ja muun muassa palavia kaasuja. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen mukaan sortuminen johtui ontelolaattojen alapintaan kohdistuneesta, selvästi standardipalokäyrää kovemmasta lämpörasituksesta. Suuri paloteho aiheutti tilaan olosuhteet, joissa rakennusten suunnittelussa käytetyn lämpötila-aikakäyrän mukaiset lämpötilat ylittyivät. Kun sammutus jouduttiin keskeyttämään, palo alkoi levitä nopeasti ja kuumuus kasvaa. Matalassa tilassa liekit ulottuvat kattoon ja kääntyvät sen suuntaisiksi. Rakenteiden palonkestävyyttä testattaessa käytettävää paloa rajumpi lämpörasitus toteutui, koska tila oli matala, palokuorma suuren palotehon kehittävää ja palamisilmasta ei ollut puutetta. Palokuormaa oli huoneiston tilavuuteen nähden paljon. Osassa rakennuksen tiloja käyttötapamuutoksen edellyttämiä muutoksia rakenteiden palonkestävyyteen ei ollut tehty, vaan palokuorman suurentaminen oli kielletty päätöksellä, josta kertova kilpi oli vaadittu kiinnitettäväksi tilan seinään. Tilassa oli runsaasti helposti palavaa materiaalia, joka kykeni synnyttämään nopeasti kasvavan palon ja suuren palotehon. Sammuttamista vaikeutti tilan kulkuväylien ahtaus ja suuri palokuorman määrä sekä sen laatu. Varastotila, jossa palo sai alkunsa, sijaitsi myymälän palo-osastossa
On mahdollista, että sammutuksen vaikeuden havaitsemisen jälkeen määrätty vaahtoisku olisi sammuttanut palon. Kaupanalan käytännöt eivät yleisesti vastaa ohjeessa esitettyä, eikä sitä sovelleta kattavasti pelastuslaitoksen kemikaalivalvonnassa. Sammutustöistä kerrottiin Pelastustiedossa 1/2011. Standardipalokäyrän lisäksi on olemassa muita mitoituskäyriä, joista esimerkiksi niin sanottu hiilivetykäyrä olisi paremmin vastannut palon rasituksia. Kun tila on käyttötavalle tyypillistä matalampi, kohoaa riski, että toteutuvat palorasitukset muodostuvat suunnittelussa käytettyjä suuremmiksi. Näiden käyttö ja menetelmästä toiseen siirtyminen tulisi ohjeistaa ja perehdyttää koko henkilöstölle. Liian pitkästä työskentelystä ja levon puutteesta voi seurata turvallisuutta vaarantavia virhearvioita ja ongelmia johtamiseen, päätöksentekoon ja työn tehokkuuteen. Sammutusvaahtoa olisi voitu käyttää tehtyjen selvitysten avulla suihkuputkilla sitä levittäen tai erillisillä vaahdonkehittimillä. Tutkinnassa kävi ilmi, että valmiita vakiintuneita menetelmiä ei ollut suunniteltu sellaisten tapausten varalle, joissa ensisijainen menetelmä ei tuota toivottua tulosta. kitsemaan menetelmän muuttamista. Sammuttamiseen tulisi kehittää muutamia vakiintuneita vaihtoehtoisia menetelmiä, joita käytetään ensisijaisen tekniikan osoittautuessa riittämättömäksi. Palokuormaa oli rajattu rakennusluvassa, ja rajoitus oli ilmaistu seinään kiinnitetyin kilvin. Sortumavaaran ilmetessä tekniikasta jouduttiin luopumaan. Toimintatavan tehokkuutta on syytä epäillä. 9/2011 45 kyinen laskenta tapahtuu huoneistoalan suhteen. Sortumavaaran jälkeen tilaa olisi voitu turvallisesti vaahdottaa kevytvaahdonkehittimen avulla, jos sellainen olisi ollut kalustossa. Esillä olivat ainakin sammutus vaahdon avulla sekä suuremmalla vesimäärällä järeää suihkua käyttäen. Vantaalla sijaitsevan Hong Kong -tavaratalon julkisivu kantavien rakenteiden petettyä.. Liikenne jouduttiin pysäyttämään lähikaduilla, mutta myös kehä III :lla joksikin aikaa. Tilan kantavat rakenteet oli kuitenkin toteutettu luokkaan A120, jota nykyisin vastaavaa palamatonta R120-luokkaa voi käyttää myös varastoissa. Vaihtoehtoisia menetelmiä ei ehditty ottaa käyttöön ennen sortumavaaraa. Vaativissa ja kuormittavissa pelastustehtävissä täytyy johtamisen jatkuvuuden ja johtajan jaksamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Vaahdotuksen havaittiin vaikuttaneen palon voimakkuuteen hetkellisesti. Rakennuksen palokuorma mahdollisti palon, jonka aiheuttama rasitus välija yläpohjan rakenteille oli selvästi standardipalokäyrän rasituksia kovempi. Savuista oli haittaa aina Helsingin kantakaupunkia myöten. Palavat kemikaalit arvioitiin vaarallisuudeltaan normaalin rakennuspalon kaltaisiksi. Kun havaittiin, ettei paloa saada menetelmällä helposti sammumaan, keskityttiin rajaamaan paloa ja jatkettiin sammutusyrityksiä veden avulla. Kun havaittiin, että paloa ei saada sammumaan käytetyllä vesimäärällä, ryhdyttiin harHong Kong -tavaratalon lähellä oli asutusta, mutta onneksi savut etenivät kehä III:n suuntaan etelään. Käytössä yleisin sammutustekniikka Paloa pyrittiin sammuttamaan yleisimmin käytössä olevalla sammutustekniikalla. Rakenteiden mitoitus tulisi aina tarkistaa rakennuksen tai sen osan käyttötavan muuttuessa. Tämä on yleinen tilanne koko Suomessa. Mikäli vaihtoehtoisen sammutustavan käyttöönotto olisi suunniteltua, ohjeistettua ja harjoiteltua, olisi se todennäköisesti onnistunut ennen sortumavaaran ilmaantumista. Varaston paloluokkavaatimus on määräysten mukaan tiukempi kuin myymälöiden. Vakiintunutta vaihtoehtoista sammutustapaa tilanteisiin, joissa sammutushyökkäys ei tuota toivottua tulosta, ei ollut harjoiteltu. Tiloissa, joissa säilytetään huomattavia määriä palavia nesteitä ja kaasuja, tulisi harkita vaihtoehtoisten mitoituskäyrien käyttöä. Toimintaa johtanut palomestari toimi tilanteen johdossa pitkään ennen vaihtoa. Turvallisuusja kemikaaliviraston ohjeen ”Palavien nesteiden säilytys myymälöissä” periaatteita tulisi käyttää, kun suunnitellaan ja valvotaan palavien nesteiden ja kaasujen säilytystä myymälöissä. Osaa rakenteista ei ollut suojattu muuttuneen käyttötavan vaatimuksia vastaaviksi. Paloa sammutettiin niin sanotulla hyökkäävällä sammutusmenetelmällä, jossa tilaan tunkeudutaan, sitä jäähdytetään vesisumulla ja alkupaloa pyritään paikallistamaan ja sammuttamaan. Tässä tekniikassa sammuttajat tunkeutuvat palavaan tilaan, jäähdyttävät sitä vesisumulla ja sammuttavat alkupalot. Myymälöiden kemikaaliturvallisuus tulee varmistaa osana niiden palotarkastusta. Sortumavaaran jälkeen keskeytynyttä sammutusta pyrittiin jatkamaan ulkoapäin ja muun muassa savunpoistokuilun kautta tapahtuneella tilan vaahdotuksella. Toimintaa johtanut palomestari joutui työskentelemään 17 tuntia tilanteen johdossa ennen vaihtoa. Kova pakkanen vaikeutti sammutustöitä huomattavasti ja rikkoi kalustoa. On todennäköisesti yleistä, ettei myymälöissä tehdä tarvittavia kemikaali-ilmoituksia. Sammutusvaahto olisi hyödyttänyt Tilanteessa sammutusvaahdon käytöstä saadun positiivisen kokemuksen ja käytyjen asiantuntijakeskusteluiden perusteella parhaaksi vaihtoehtoiseksi menetelmäksi on noussut vaahdon käyttö. Kemikaaliturvallisuus varmistettava Tutkintaryhmän toimenpide-ehdotuksissa todetaan, että palavien nesteiden säilytyksestä myymälöissä on laadittu hyvä ohje. Palo saatiin tällä menetelmällä rajattua syttymistilaan, mutta ei sammumaan. Vaativa ja kuormittava pelastustehtävä rasitti johtajaa tämän jaksamisen vaarantavalla tavalla. Palokuorman hallintaan ja kantavien rakenteiden suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota niissä tiloissa, jotka ovat käyttötavalle tyypillistä matalampia tai joiden palokuorma mahdollistaa voimakkaan palon. Tilan korkeudella on selvästi vaikutusta siihen, miten materiaalit palaessaan pystyvät lämmittämään yläpuolisia rakenteita
Harjoituksessa suljettiin Nokian moottoritie ja poliisi ohjasi liikenteen Nokian kaupungin keskustaan. Pirkanmaalla Tampereen aluepelastuslaitoksella on oma viestija johtokeskus Wivi. Samalla heidän tulee saada tieto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siitä, minkälaisia urakoitsijoita paikalle tarvitaan. Pelastustoimi ja poliisi ovat perustaneet omia keskuksiaan. Hännän purku Poliisi harjoitteli ns. Nokian aluepaloasema yksiköineen vastaa Pirkanmaan pelastustoimen kemikaalitorjunnasta. Tieliikennekeskus Tieliikennekeskuksen pitää saada nopeasti tieto siitä, kuinka kauan arvioidaan tien olevan onnettomuuden vuoksi suljettuna ja mihin suuntaan on haittaa. Onnettomuuspaikka oli valtatiellä 12 lähellä Nokian Edenin kylpylää olevalla sillalla. Paikalla oli muutama viikko ennen harjoitusta kuuden auton ketjukolari. Seminaarissa todettiin, että on pidettävä yhteisharjoitus, jossa harjoiteltaisiin nimenomaan näiden kaikkien neljän keskuksen ja pelastuksen (P3) sekä poliisin kenttäjohtajan (tilannejohtaja) välistä nopeaa tiedonkulkua liikenneonnettomuustilanteessa. Poliisi harjoitteli näiden kärryjen käyttöä yhteistyössä Pirkkalan VPK:n kanssa. Mikäli heitä tarvitaan, Tiedon kulkua harjoiteltiin kuvitellussa säiliörekkaturmassa Keskukset keskustelevat Liikenneviraston Tampereen liikennekeskuksen päällikön Marketta Udeliuksen mukaan Tampereen aluepelastuslaitoksen viestija johtokeskus Wivin kaltaisia keskuksia ei ole kaikilla heidän toimialueensa pelastuslaitoksilla. Pirkanmaalla on neljä liikenteenohjausperäkärryä, jotka ovat keskuspoliisiasemalla, Pirkkalan VPK:n paloasemalla, Parkanon aluepaloasemalla sekä neljäs siirtyy uudelle Akaan aluepaloasemalle. Halusimme harjoitella luonnonmukaisissa olosuhteissa vuodon paikkausta. Säiliörekka kuljetti säiliössään nestettä, joka pääsi valumaan Pyhäjärveen. Sillalla tehdään parhaillaan perusparannustöitä. Tampereelta Jyväskylään johtavalla valtatiellä 9 jää usein jopa tunniksi tai kahdeksi pitkä häntä, jossa autoilijat hermostuvat. Tuo keskus hälyttää paikalle myös urakoitsijoita, jotka puolestaan vastaavat tien kunnostamisesta uudelleen liikennöitävään kuntoon. Kemikaalintorjunta ”Säiliöauto” oli Nokian aluepaloaseman kemikaalionnettomuuden harjoitteluun erikseen tehty säiliö. Harjoituksen tavoite ja päätarkoitus oli nimenomaan harjoitella mahdollisimman nopean tiedonkulun ja tilannekuvan välittymistä viranomaisten kesken. Saimme tulokseksi tiedon, että puomitus ei onnistu virrassa, mutta pato saadaan suljettua suhteellisen nopeasti. Muutkin tämänkaltaiset kuljettajat estivät pahasti sairasautojen ja onnettomuuspaikalle tulevien muiden hälytysajoneuvojen liikennöintiä. Pirkanmaan poliisi menetti ilmeisesti oman virallisen valtakunnallisen järjestelmän mukaisen johtokeskuksensa, mutta heillä onneksi toimii ansiokkaasti Pirkanmaata palveleva poliisin tilannekeskus. Jopa linja-auto oli poikittain tiellämme, kun sen kiireinen kuljettaja halusi kapealla tiellä kääntyä ympäri. Miten harjoitus onnistui. Käytämme tuota häntä-sanaa tarkoittamaan liikenneonnettomuuspaikan välittömään läheisyyteen jääneiden ajoneuvojen poistamista. Vajaa vuosi sitten Pirkanmaalla pidettiin Liikenneviraston tieliikennekeskuksen ja Pirkanmaa ELY-keskuksen järjestämänä tieliikenteen häiriöhallinnan seminaari. Suunnittelimme yhdessä komisario Erkki Alasen kanssa harjoituksen, jossa markkeerasimme säiliöauton suistumisonnettomuuden. Liikenneviraston tieliikennekeskuksella on suuri rooli onnettomuudesta tiedottamisessa autoilijoille. ”hännän” purkua. Teksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Teemu-Taavetti Toivonen 46 9/2011. Viime kesänä olin etuautona saattamassa sairasautoa, jossa oli erittäin vakavasti loukkaantunutta henkilö. L iikenneonnettomuuden pelastustöiden hoitamisessa sujuvasti tarvitaan nykyisin useiden eri viranomaisen keskuksien joustavaa yhteistyötä. Kuvassa valvomonhoitaja Anne Lehtola. Samalla saimme oivan tilaisuuden harjoitella Nokian virran puomitusta ja Melon padon sulkua. Mitä muuta harjoiteltiin
Mukana olevat liikennemerkit omalta osaltaan auttoivat autoilijoita kiertotien havainnoinnissa. Harjoituksessa tieto välittyi suhteellisen hyvin. Hätäkeskuksen viestipäällikkö Tommi Mattila halusi myös, että vaativien onnettomuustilanteiden jälkeen pidettäisiin viranomaisten kesken yhteispalavereja, jotta tilanteessa esiin tulleet epäkohdat saataisiin tuoreeltaan muutettua tai poistettua. Kuinka johtaminen onnistuu, kun uudet ja pidemmät yksikkötunnukset tulevat käyttöön?. Muistaako hän tunnuksia ilman aputulkkia, muistaako hän mennä MOVI-ryhmään tiedottamaan asioista lääkintäjohtajalle sekä poliisin tilannejohtajalle. ADR-suojaustaso harja/imuautossa myös puhutti läsnäolijoita. Suosittelin palautepalaverissa, että entinen kenttäjohtajan liivi oli hyvä, mutta olisi parempi, jos nykyinen tilannejohtaja erottuisi muista poliiseista muuten kuin sinivärisellä liivillä. Poliisin tilannekeskus Tilannejohtajan pyynnöstä TIKE välitti tietoa kiertoteistä Liikennekeskukseen. Wivi hoiti myös median jatkotiedottamisen. Vuoto tukittu. Hätäkeskus ei ollut perillä ELY:n henkilöstön vastuualueista eikä itse henkilöistä. Kuinka käy uusien MOVI-ryhmien tultua käyttöön. Suojaustaso: roiskesuojapuku. Poliisin mukaan nykyään on ongelmana, etteivät autoilijat tahdo uskoa edes poliisin antamia ohjeita kiertotielle siirtymisestä. Ruuhkat purkautuisivat huomattavasti paremmin. Tämä ei aina pysy mielessä eikä ole ennakoitavissa. Liikennekeskuksen päällikön Marketta Udeliuksen mukaan heidän valvomallaan toiminta-alueella kaikilla pelastuslaitoksilla ei ole vastaavia keskuksia. Pakko sanoa Meille on valtakuntaan tulossa uudet yksiköiden tunnukset. Pelastuslaitoksen viestija johtokeskus Wivi Toimintapäiväkirjan pito alkoi välittömästi. Poliisin tilanneorganisaatio rakentui nopeasti sekä onnettomuuspaikalla että TIKE:ssa. Kemikaalionnettomuudessa on huomioitava myös vaarallisen aineen koostumus ja turvaalue. Muita kehitettäviä/huomioitavia asioita Poliisin tilannejohtaja ei erottunut muista poliiseista. Myös heidän tarvitsee huomioida omaa työturvallisuuttaan paremmin. Liikenteenohjausperäkärryt saatiin suhteellisen nopeasti rakennettua. He toivoivat ajankohtaista tietoa myös muuttuvista liikenneolosuhteista nykyistä nopeammin. Hätäkeskuksen toive on, että tunnuksia käytetään täysimääräisinä, toisin sanoen käytetään koko tunnusosaa. Urakoitsijat/muut viranomaiset Esille tuli kiertotiellä olevien liikennevalojen vihreiden aaltojen ajan pidentäminen. 9/2011 47 niin minkälaisella kiireellä ja koska onnettomuuspaikalla tarvitaan esimerkiksi hiekkaa, harja/imuriautoa, aura-autoa tai työkoneita paikalle. Kuinka niin sanottu hännän purku ja hälytysajoneuvojen siirtyminen onnistuu keskikaistatiellä, kun tukkeuma on kapeammalla puolella. Virve-puhelimen käyttöä ei hyödynnetty täysin Yt-puheryhmissä. Valmius siirtää vuotava aine toiseen säiliöön tai tilapäisaltaisiin. Vuodon tukkiminen käynnissä. Harjoituksen P3:n (Länsi-P3 Tommi Lönnqvist) mukaan tämä päiväkirjanpito on johtamisessa hyvä apu. Onko hänelle kerta kaikkiaan aikaa, kun tunnusosien luenta ottaa oman aikansa. Pirkanmaan hätäkeskus PIKA Hätäkeskus ei saanut kaikkea sitä tietoa, mikä välittyi muiden keskusten kesken. Olen jäänyt miettimään pieni epäilyksen siemen sisimmässäni, kuinka johtaminen mahtaa onnistua, kun on kyseessä oikea suuronnettomuus, jossa P3:n on annettava tiuhaan tahtiin käskyjä eri yksiköille
Nappi valmistui rakennusmestariksi vuonna 1976. Tarkoitus oli mennä töihin rakennuksille. Kotikulmilla Nappi on siis työnsä tehnyt. – Muistan pikkupoikana, kun talonmiehen pojan kanssa lähdimme äidin tekemien eväiden kanssa katselemaan Kallion asemalta hälytyksiin lähteviä paloautoja. 48 9/2011 P entti Grönroosia tuskin monikaan kutsuu Pentiksi, saati sitten Penaksi, ainakaan Helsingin pelastuslaitoksella. Tiedotushommat kutsuivat Napin työura sai uuden käänteen 1985. Jos joku puhui Grönroosin Pentistä, kysyttiin, että kuka. Silloiset palomestarit olivat kovin nihkeitä tiedottamisessa eikä myöskään operatiivisesta työstä löytynyt innokkuutta siirtyä päivätöihin tiedottamistehtävään. Kuusi vuotta hän on asunut Kampissa. – Hän myös suositteli, että tehtävään pitäisi saada joku laitoksen henkilökunnasta; sellainen tuntisi parhaiten talon ja toiminnan. Hän oli innokas tarkastustyössään ja hänestä tuli asiakkailta hyvää palautetta, Alho muistelee. Palopäällikkönä silloin toiminut Rainer Alho muistelee, miten halusi tehostaa ulkoista tiedottamista. – Se oli täyttä korpea. Työura palolaitoksella alkoi Erottajalla, mutta hyvin nopeasti hän siirtyi Kallioon. – Paloalaa tuntenut, kesämiehenäkin toiminut, Helsingin Sanomien silloinen kotimaan toimituksen esimies Keijo Himanen suositteli tiedottajan tehtävän perustamista. Nappi on ollut aina Kallion kundi. Helsingin palolaitokselle haettiin palotarkastajia. Yksi työpaikka oli jo puhuttukin, mutta rahoitusvaikeuksien takia työmaan aloitus siirtyi vuodella. – Panin paperit vetämään ja onni suosi ”Lasarusta”. Silloinkin, kun hän tuli töihin Helsingin palolaitokselle vuonna 1976. – Hänestä kouliutuikin juuri sellainen tiedotuspäällikkö kuin hahmottelin. Hän on ollut aina Nappi. Itse asiassa jo äiti alkoi kutsua pikku-Penttiä Napiksi ja kutsumanimi on kulkenut mukana. Kun asiaa mietin, tuli osastopäällikkö Jarmo Sirolalta esitys, että tehtävään valittaisiin Pentti Grönroos. Teknillisen koulun ilmoitustaululta Nappi bongasi ilmoituksen. – Esittelin itseni Napiksi. Siinä me pojat istuttiin orapihlaja-aidan vieressä ja katselimme, kun brankkarit lähtivät. – Sanoin, että pitäähän mun vuoden aikana jotain syödäkin. Hän loi hyvät kontaktit tiedotusvälineisiin, josta oli ”Nappi” hoiti tiedotusvälineet Helsingin palopaikoilla Työkaluna leuat Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Helsingin pelastuslaitos Rainer ja Eine Alho kävivät tervehtimässä eläkkeelle siirtyvää Nappia.. Pääsin duuniin palolaitokselle
– Sanoin tiskin takana olevalle tytölle, että myytkö laskuun. Tilanteesta tuli pitkäkestoinen ja tehtävään sidotut palomiehet ja poliisit tarvitsivat ruokaa. Palomiesten maailmassa työuransa tehnyt Nappi sanoo aina vastanneensa kysyville vierailijoille, että raa’assakin palomiehessä asuu herkkä sydän. Kukkaja kakkujaos Asioiden hoitaja Nappi on ollut myös työyhteisössä. marraskuuta 2011 uima-altaan kautta Kallion keskus pelastus asemalla.. Tiedotusvälineisiin hän on luonut toimivat ja kiinteät suhteet. Hän on alasta innostunut, joka oppi homman täydellisesti. Sanoin tälle työntekijälle, että pyydä omistajalta allekirjoitettu paperi, jossa ottaa vastuun asiasta eikä tarkastajan vaatimia muutoksia toteuteta. – Joskus näki niin törkyisiä kohteita, että pelkällä siisteydellä asiat saataisiin turvallisemmiksi. Niitä oli yöllä kolmeltakin hirveä liuta, kun junaa alettiin irrottaa. Sanoin toimittajalle, että soitan hetken päästä takaisin. Nappi jäi eläkkeelle 1. Tilannepaikoilla hän voi olla mukana, jos siitä on hyötyä. He eivät ole ”ramboja”, mutta tarvittaessa sellaisiakin. Myrkkyrekkaonnettomuudessakin hän otti yhteyttä radioon, jossa tiedotettiin onnettomuudesta ja pahaksi muodostuneet ruuhkat alkoivat purkautua. Kysyin myyjätytöltä, että myytkö minulle 40 hampurilaisateriaa laskua vastaan tai sitten määrään sinut pelastuslain nojalla tekemään ruoat, jotka tullaan myöhemmin maksamaan. Kun päätimme, että kerromme avoimesti omista asioistamme, niin Pentti junaili asiat. Oli myös kohteita, joissa vastuuhenkilö oli miettinyt asioita ja pyysi tarkastajaa katsomaan ja kertomaan niistä oman mielipiteensä. – Usein yrityksen omistaja ei ollut läsnä tarkastuksissa. Tietoa ei pantata – Syksyisenä iltana istuin olusilla, kun puhelin soi. Tilannepaikoilla hän on junaillut tiedotustilaisuuksia tai järjestänyt ruokahuollon tehtävässään ahertaneille palomiehille. Monille asemalla vierailleille ryhmille hän on elävään tyyliinsä kertonut paloalasta. Kun tarkastuksella ollut henkilö vei raportin omistajalle, kuului vastaus, ettei näihin ole varaa. Hotellin seinään karahtanut juna kiinnosti mediaa. Mutta jonkun pitää nekin duunit hoitaa. – Kun palomies keikoillaan kohtaa onnettomuuden tai sairauskohtauksen uhriksi joutuneiden omaisia, siinä on kyettävä olemaan empaattinen. Kumman vaihtoehdon valitset. – Substanssin hallitseva, esiintymiskykyinen kaveri sopisi hyvin nytkin samanlaiseen tehtävään. Työkaverit Keijo Mökkösen johdolla muistivat Nappia. Nämä nykyiset kaverit ovatkin sellaisia, että heiltä hoituu sujuvasti myös kameroiden edessä puhuminen. Arvelinkin, että varmaankaan monet eivät osta hampurilaisia laskulla. Napin pelipaidan numero kertoo työssäolovuodet Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Otin yhteyden päivystävälle päällikölle, joka kertoi, että siellä on sattunut räjähdys, jossa on ainakin kaksi kuollutta ja kymmeniä loukkaantuneita. Se olisi hyvä vaihtoehto operatiivisesta tehtävästä toiselle työuralle siirtyvälle henkilölle, Rainer Alho ehdottaa. Huono kynäilijä, hyvä puhumaan Tiedotteiden kirjoittajaa Napista ei koskaan tullut. Hän sanoo itsekin, että on huono kynäilijä. – Työkaluni ovat leuat, Nappi virnistää. Soitin tiedon STT:n toimittajalle, jonka kuulin vain huutavan, että mitä ja puhelu päätettiin. Usein muutokset sitten tehtiin. Kehä ykkösellä sattui myrkkyrekan onnettomuus. Tällaisenkin viestin perille saamiseksi oli oltava hyvät puhelahjat. Ei sitä silloin tajunnut, että siinä samallahan tuli valistettua. Nappi sanookin käyneensä vuosikymmenten aikana lukuisissa palokuntahautajaisissa. Tyttö valitsi ensimmäisen, Nappi hymyilee. Paikalla ollut Nappi äkkäsi läheisen hampurilaisravintolan ja marssi virkapuku yllään sinne. Läheisen hotellin työntekijä oli ystävällinen ja sovittiin, että sieltä saatiin huone tiedotustilaisuuden järjestämistä varten. Hän ei tuijottanut pelkästään virka-aikaan, vaan tarvittaessa teki hommia muulloinkin. Elettiin sydäntalvea ja pakkasta oli parikymmentä astetta. Rainer Alho piti oikeana ratkaisuna sitä, että tiedottaja poimittiin talon sisältä. – Ja kukkaja kakkujaokseksi. – Kun VR muutama vuosi sitten paransi palveluaan niin, että yritti viedä asiakkaitaan suoraan hotelliin, mestari komensi minut paikalle. Monissa tarkastuskohteissa tarkastaja vietiin minne haluttiin. Myöhemmin toimittaja kiitti, että nopeasti tarkennetun tiedon ansiosta rattaat saatiin nopeasti polkaistua liikkeelle. 9/2011 49 paljon hyötyä. Mikähän sellainen voisi olla. Leuoillaan Nappi hoiti myös palotarkastajan tehtäväänsä. – Joskus oli hankala saada omaa viestiään läpi, jos vastapuoli ei ollut yhteistyökykyinen. Aseman hengenluojaksikin häntä on kutsuttu. – Olen kuitenkin sitä mieltä, että tilanteessa paras tiedottaja on tilannetta johtava mestari tai esimies. STT:n toimittaja kertoi, että hälytyskeskuksesta oli tullut tieto jostakin berttatehtävästä kauppakeskus Myyrmanniin. Leukojaan hän onkin käyttänyt
Kuljettaja yrittää turhaan pysäyttää ohiajavia henkilöautoja. Paloasemalle palaamisen jälkeen kello 1.30 useat palokuntalaiset purkivat kokemuksiaan. Hannoverin Misburgin kaupunginosan, josta useimmat matkustajat olivat kotoisin, palvelutalossa avataan kriisikeskus. Onnettomuudessa kuolleiden nimiluettelo oli valmis seuraavana päivänä: 13-vuotias tyttö sekä 13 naista ja kuusi miestä iältään 43–80 vuotta. Sairaankuljettajat sekä kaksi myös sairaankuljettajina toimivaa palokuntalaista perustavat loukkaantuneiden kokoamispaikan noin 10 m:n etäisyydelle palavasta bussista ja antavat ensihoitoa loukkaantuneille. Ruumiiden tunnistaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Tilanne oli ennen kokematon myös vanhoille konkareille. Kahden minuutin kuluttua bussiin ei enää voi mennä. Palo saatiin pian sammumaan, mutta kammottava näky kohtasi sammuttajia bussin sisällä. Televisioyhtiöiden kuvausryhmiä tulee paikalle jopa Essenistä ja Berliinistä saakka. Palon syy ei ole vielä selvinnyt, mutta useat seikat viittaavan tekniseen vikaan. ”Tulipalo, tulipalo”, hän huutaa. Sitten hän lyö nyrkillään sivuikkunan rikki saadakseen matkapuhelimen käsiinsä. Tähän tilaisuuteen osallistui 20 palokuntalaista. Hetki on otollinen: lähimmät, Garbsenin ja Schloss Ricklingenin, palokunnat ovat harjoittelemassa ja voivat välittömästi lähteä kohteeseen. Useat sammutusryhmät saavat palon rajoitettua 20 minuutissa ja sammumaan 15 minuuttia myöhemmin. Ensihoidon jälkeen kaikki kuljetetaan sairaalaan. Myös palonsyyntutkinta alkoi seuraavana päivänä. Yksi pääosin iäkkäistä matkustajista havaitsee savunhajun. T iistai 4.11.2008. Teksti: Björn Wuttig, kuva: Simonsen, FWM 2/2009, käännös: Risto Lautkaski Täysin palanut tilausbussi moottoritien piennarkaistalla. Palokunta tekee sammutushyökkäyksen vedellä ja vaahdolla bussin ulkopuolelta. Paikalla on pian monia tiedotusvälineiden edustajia. Pelastustöihin osallistuneita haastatellaan palaneen bussin vieressä. Tiedotusvälineiden edustajat ja ruuhkaan juuttuneet autoilijat kuormittavat matkapuhelinverkkoa siinä määrin, että se on ajoittain tukossa. Bussi peitetään muovipeitteillä ja hinataan pois paikalta poliisiauton saattamana. Kuljettaja yrittää päästä toisten matkustajien luo, mutta nopeasti leviävät kuumuus ja savu estävät sen. Palokunnan johtokeskuksessa avataan puhelin, josta omaiset ja tuttavat saavat tietoa bussin matkustajista ja kriisiavusta. Kello 20.34 hän tekee hätäilmoituksen. Onnettomuus herättää tiedotusvälineiden kiinnostuksen. Sairaankuljetusyksikkö ilmoittaa hätäkeskukseen, että loukkaantuneita on enemmän kuin 20. Kuljettaja jarruttaa ja pysäyttää bussin piennarkaistalle. Tällöin palo on jo levinnyt bussin koko matkustamoon. Ensimmäinen yksikkö on paikalla kuuden minuutin kuluttua hälytyksestä. Koska jo ensi havaintojen perusteella tähän oli varauduttava, johtajat pitivät nuoremmat palokuntalaiset ja sairaankuljettajat taustalla. Itse sammutus ei ollut vaikeaa Garbsenin palokunnalle, mutta 20 hiiltyneen ruumiin kohtaaminen oli. Vain yksi mies käyttää palvelua, mutta hän onkin menettänyt onnettomuudessa viisi omaistaan. Takaosassa olleet matkustajat ovat jääneet liekkeihin. Kun WC:n ovi avataan, tapahtuu yleissyttyminen: koko bussin takaosa leimahtaa liekkeihin. Useat heistä ovat yhä paikoillaan hiiltyneillä istuimilla ja loput makaavat käytävällä. Vaikeasti loukkaantuneita on kolme ja keskivaikeasti tai lievästi loukkaantuneita yhdeksän. Etuosan 12 matkustajaa pääsevät ulos, osa heistä vakavasti loukkaantuneina. Kaikki bussin takaosassa olleet matkustajat ovat jo kuolleet. Bussi oli uusi ja huollettu sekä tarkastettu kuukautta aikaisemmin. Bussin edessä korokkeella on savutuuletin.. Uhreja on 20 ja osa heistä on palanut tunnistamattomiksi. Sammutusryhmä suorittaa vielä jälkisammutusta. Hannoverilaisen matkatoimiston tilausbussi tuo päiväretkeläisiä takaisin kotiin. Pientareen nurmikko sekä meluaita palavat. Poliisin palosyyntutkijat määräävät, että uhreihin ei saa koskea. 50 9/2011 Tilausbussin palo Tilausbussin palossa moottoritiellä Hannoverin (Saksa) lähellä sai surmansa 20 matkustajaa. Seuraavana päivänä järjestettiin jälkipuintitilaisuus seurakunnan kriisiauttajan kanssa
9/2011 51 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Syken (Saksa) paloasema ja melkein kaikki paloautot tuhoutuivat tulipalossa jo toisen kerran 14 vuoden aikana. Uusi ja hieman entistä suurempi ajoneuvohalli saattaa valmistua jo kymmenen kuukauden kuluttua. Kaksi muuta paikattua rengasta repesivät. Ruotsin pelastusvirasto MSB suoritti elokuussa 2009 polttokokeita tarkoituksena selvittää, käyttäytyvätkö paikatut renkaat tulipalossa toisin kuin ehjät ja aiheutuuko tästä vaaraa palokunnille. Ensimmäinen sattui 2007 Karlstadin lähellä. Mies oli ostanut käytetyn autonpyörän ja kun hän ryhtyi korjaamaan vanteen pientä murtumaa sähköhitsauslaitteella, rengas räjähti. Molemmat maahantuojat ovat ilmoittaneet, että USA:ssa käytetty ponnekaasu ei toimi pakkasella eikä siis sovellu käytettäväksi Pohjoismaissa. Heidän mielestään pakkauksen varoitusteksti takaa käyttäjien turvallisuuden. Ajoneuvohallissa palaa kuusi paloautoa, joiden joukossa ovat tikas-, kalustoja vaarallisten aineiden auto. Tänä aikana kuusi paloautoa kalustoineen sekä kaikki paloasut tuhoutuivat palavassa hallissa. Palokuntien on varauduttava paikattujen renkaiden räjähdyksiin myös rengasvarastojen paloissa, paloinsinööri Anders Lundborg sanoo. Paikatut renkaat käyttäytyivät eri tavoin. Tämä kasvattaa autopalon sammuttajien riskiä, mutta ei niin paljon kuin turvatyynyjen ja turvavyön kiristäjien laukaisupanosten räjähdykset. Palokuntalaiset saivat ainoastaan miehistöautonsa ulos palavasta hallista. Aukosta purkautui metrin mittainen pistoliekki, joka paloi muutamia sekunteja. Ajoneuvot kuitenkin korvataan vain nykyarvostaan, joten kaupungin on maksettava 200000– 400000 euroa omista varoistaan, kaupunginjohtaja Harald Behrens kertoo. Toinen lähes identtinen onnettomuus sattui 2008 rengaskorjaamossa Tukholman lähellä. Kun paloasema syttyi 11.1.2009 varhain aamulla, ei ollut paljoa tehtävissä. Muutamia päiviä palon jälkeen poliisi ilmoitti, että tämänvuotinen palo – samoin kuin edelliKatastrofi toistui nen, vuoden 1994 palokin – oli tuhopoltto. Huhut alkoivat kiertää, joiden mukaan neljää palokuntalaista epäiltiin tuhotyöstä. Paikkaussprayn vaarallisuus johtuu aerosolipullon ponneaineena käytetystä butaanista. Tjugofyra7, 3/2009 Renkaan paikkaussprayn vaarat. Syken kaupunki saa kuntien palovakuutuslaitokselta kolmen miljoonan euron korvauksen. Ainoastaan paloaseman sosiaalitilat säilyivät. Kokeessa tulipalon kuumentama ehjä rengas repesi voimakkaasti pamahtaen. Renkaan paikkausspray on aiheuttanut Ruotsissa kaksi kuolintapausta. Sprayllä paikatut renkaat ovat aiheuttaneet useita kuolintapauksia USA:ssa. Ensimmäisen renkaan venttiili irtosi. Erot käyttäytymisessä johtuivat renkaan sisältämän butaani-ilmaseoksen pitoisuuseroista. Teksti: Michael Klöpper Kuvat: Specht, Kaack, Brinckmann. Poliisi kiisti huhut. Sytyttäjää ei ole saatu kiinni, niin kuin ei edellisenkään palon tapauksessa. Siihen asti palokunta toimii entiseltä varikoltaan käsin. Tällöin asentaja kuoli. Johtopäätöksenä kokeesta oli, että paikkausspray vaikuttaa palon kulkuun, mutta pistoliekki ja tulipallo palavat nopeasti loppuun. Oikeuskäyntien jälkeen valmistajien on ollut pakko siirtyä palamattomaan ponnekaasuun. Sitten oli vain odotettava, kunnes naapuripalokunnat ehtisivät paikalle sammuttamaan paloa. MSB aikoo kieltää butaania ponnekaasuna käyttävät paikkaussprayt Ruotsissa 1.6.2010 alkaen. FWM 3/2009 Pääkuvassa Syken paloasema liekeissä. Toinen niistä pamahti kovaa ja muodosti tulipallon. Kolme viikkoa tulipalon jälkeen Syken palokuntalaisilla oli syytä olla tyytyväisiä: lainattujen ajoneuvojen ja 30 käytetyn paloasun ansiosta palokunta saattoi jälleen jatkaa toimintaansa
Avustamassa olivat paloesimies Vesa Viisanen ja paloesimies Jukkapekka Patoluoto. Yhden paloaseman ylläpitokulut ovat noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä kehui uuden paloaseman toteutumista ihmeeksi ja toinen ihme on, että hän on saanut olla vihkimässä jo kolmea uutta asemaa päällikkönä. J os luottaa vain navigaattoriin, niin uudelle paloasemalle ei heti löydä. Vantaalaiset kokevat turvattomuutta, vaikka kaupunki on hyvä paikka asua. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Asema sai palosuojelurahastosta 350000 euroa avustusta. Kun Vantaalle rakennetaan neljäs paloasema, älkää päättäjät silloin pihistelkö, Vänskä toivoi. Kerrosala on 2217 k-m², bruttoala 2590 br-m² ja tilavuus 12365 m³. Yhteistyö palomiesten kanssa on helppoa. – Tulipalot eivät ole enää keskeisin uhka. Kaksi sairasautoa käyttää asemaa huoltoja vaihHavukosken paloaseman rakennuksen koko on 2100 hyötyneliötä. – Tämä oli kolmas paloasema, jota olen ollut suunnittelemassa. 52 9/2011 Suomen 2. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä katkaisi paloletkun yhdessä va. Palokunta aloitti päivystämisen uudella asemalla helmikuussa 2011. Pyrimme yhtenäistämään myös tiloja, jotta heittomiehet osaavat unenpöpperöissäkin suunnistaa autoon, Mikko Ilmonen kertoo. Toiminnallisuus on aina ensisijalla. – Asema korvasi Hiekkaharjussa olleen paloaseman. Rakennuksessa ilmeni muun muassa pahoja sisäilmaongelmia, kertoo palvelupäällikkö Mikko Ilmonen. lokakuuta. Rakennuttaja on VTK kiinteistöt Oy. On muodostunut jo Keski-Uudenmaan konsepti. Va. Asema on Suomen toiseksi vilkkain heti Helsingin Kallion keskusaseman jälkeen. kaupunginjohtaja Martti Lipponen vastasi tervehdyksessään, että neljättä asemaa ei toivottavasti tarvita, vaan sprinkerit yleistyisivät tarpeeksi. Havukosken aseman rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 2010 ja rakennus valmistui kymmenessä kuukaudessa jouluksi 2010. Rakennuksen pääsuunnittelijat ovat Teppo Pietarinen ja Pekka Salmi P&R arkkitehdit Oy:stä. Hosa on vanha sammutusväline eli karsittu näre, johon on jätetty latvatupsu. euroa. Lämmin huoneistoala on noin 2100 hum². Hiekkaharjun 1960-luvulla alunperin maalaiskunnan varikoksi rakennettu rakennus oli tullut kuntonsa puolesta tiensä päähän. – Hyvinkäälle tuotiin ideoita Teknikontieltä. Paloasemassa yhdistyvät autohalli, majoitussekä koulutustilat, joten suunnittelu on todella kiinnostavaa. vilkkain vihittiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Havukosken uusi paloasema Vantaalla vihittiin käyttöön 14. Mallia Teknikontieltä ja Hyvinkäältä Uudenmaan pelastusliitto myönsi vihkiäsissä arkkitehti Pekka Salmelle ansiomerkin hyvästä asemasuunnittelusta. kaupunginjohtaja Martti Lipposen (kuvassa vas.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkisen (kesk.) kanssa. Rakennus maksoi 5,24 milj. Osoitetta Hosantie 3 ei ole vielä ainakaan kaikissa karttapohjissa. Paloasema on turvallisuuden symboli numero yksi. Havukoskella päivystää sammutusja pelastusyksikkö sekä tikasyksikkö
Kasvavan alueen turvana Aseman paikka on erittäin hyvä liikenteellisesti ja sieltä on helppo lähteä hälytysajoon joka suuntaan. Asema on juuri oikealla paikalla liikenteen solmukohdassa, sillä kehäradan valmistuttua tältä asemalta on parin minuutin matka ratatunnelin suulle, missä henkilöliikennerata työntyy maan alle. Asemalla on keskimäärin kuusi paloja pelastustoimen hälytystä vuorokaudessa ja 22 sairaankuljetuksen tehtävää, Mikko Ilmonen kertoo. – Asema on palokunnan hälytyslähdöillä mitattuna yksi maamme vilkkaimmista asemista, pääkaupunkiseudulla ainoastaan Helsingin Kallion keskusasemalla on enemmän palokunnan hälytyksiä. Toistaiseksi Havukosken asemalle kannattaa suunnistaa Halmekujan mukaan.. – Menemme Sihvosen Teemun kanssa seuraamaan purkutöitä, jotta se varmasti myös puretaan. Aseman vastaava paloesimies Jukkapekka Patoluoto ei kaipaa Hiekkaharjuun, jossa hän ehti työskennellä 23 vuotta. Asemalla työskentelee lisäksi paloinsinööri, palotarkastaja ja kouluttaja. Juhlat ovat ohi ja Länsimäessä odottaa huoneistopalo. Havukosken paloaseman eli asema 1:n suunnittelussa on hyödynnetty kokemuksia Vantaan Teknikontien ja Hyvinkään asemilta. 9/2011 53 topaikkana, mutta päivystävät pääsääntöisesti Peijaksessa ja ItäHakkilassa. Lisäksi viereen valmistuvat Leinelän ja Hiekkaharjun asuinalueet. Asemaa oli alettu kutsua ”Kosovoksi”. Asema palvelee Korso–Rekolan suuraluetta. Palvelupäällikkö Mikko Ilmonen (vas.), arkkitehti Pekka Salmi ja palomies Teemu Sihvonen ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin, joissa turha käytävätila on minimoitu. Asemalla on paljon nykyaikaista tekniikkaa, kuten automatisoidut valot ja ilmastointi. Sihvosen mielestä jopa taustan keittiö on Hiekkaharjun asemaan verrattuna juhlava. Vastuualueella on jo nyt yli 100000 vantaalaista
Ne löytyvät Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta. Ja Vapepalla oli viime vuonna 381 hälytystä. – Tuetaan niitä, jotka ovat heikoimmilla. Ulkoistamisen ketjussa on toimijoilla omat alihankkijansa, joilta ne ostavat omat hyödykkeensä ja palvelunsa. Tampereen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen kommentoi, että tiedottamisen johtaminen on vaikea asia hoitaa. – Vapaaehtoiset eivät ole olioita, jotka sormia napsauttamalla ryömivät koloista apuun, Vainio jatkoi. Tiedottamisen ajoitus, sisältö ja keinot luovatkin isoja haasteita. Keskushallintoon tarvittaisiin varautumiselle ns. – Yritykset varautuvat omista liiketoiminnan lähtökohdistaan. – Valveutunut ostaja voisi ottaa 4–5 häiriötilannetta YTS:sta ja kysyä, mitä te teette, jos näin tapahtuu, Kyrölä ehdotti. – Tässä tullaan juuri siihen, osataanko ulkoistamiskeskusteluissa tunnistaa palvelun ostamiseen liittyvät puutteet ja uhkakuvat, pohti johtaja Tuija Kyrölä Huoltovarmuuskeskuksesta. – On muodikasta puhua yhteisöllisyydestä, mutta käyttäisin mieluummin termiä lähimmäisenrakkaus tai välittäminen, hän sanoi. Varsinkin kun palveluiden ja tuotteiden tilaajana on kunta, jolla on kuitenkin päävastuu toimintojen toteutumisesta myös häiriötilanteissa. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Turvallisuusja puolustusasiainkomitean pääsihteeri Aapo Cederberg, joka halusi nimetä aukot mieluummin haasteiksi ja kehittämiskohteiksi. kotipesä, joka selventäisi eri toimijoiden rooleja. Näitä aukkoja sivuttiin useissa alustuksissa, ja ne olivat myös paneelikeskustelun teemana. Ja silti tietokatkojen ja väärinymmärrysten mahdollisuus on olemassa. – VPK-järjestöjä pelastustoimi käyttää erityisesti. Tampereen Poliisiammattikorkeakoululla järjestetyille opintopäiville osallistui lähes sata asiasta kiinnostunutta. Toiminta on viety jopa lainsäädännöllisellä tasolla osaksi pelastustointa, Rasmus sanoo. Opintopäivät saavat jatkoa syksyllä 2012 Lahdessa Turvallisuusja puolustusmessuilla, jotka järjestetään 27.–29.9. Kattavalle tilannekuvalle on iso tilaus Tilannekuva osoittautui seminaarissa lähes rumaksi sanaksi. Niille pitää pystyä osoittamaan hyöty liiketoiminnan jatkuvuudessa. Tilaisuuden järjesti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäisen turvallisuuden sihteeristön ja turvallisuusja puolustusasiain komitean kanssa. Vainio kuitenkin totesi, että järjestöjen osalta eletään hyvää aikaa sikäli, että koskaan ennen ei järjestöjä ole otettu yhtä hyvin huomioon kuin nyt eri ylätason papereissa. Vastuu ja välittäminen kuuluvat kaikille Paneelissa todettiin kansalaisten oman toiminnan rajallisuus ja niin sanottu uusavuttomuus useampaan kertaan. – Esimerkiksi sähköongelma hoidetaan liian pitkään pelkkänä sähkövikana, kun se pitäisi jo siirtää yhteiskunnan ongelmaksi. Teksti: Helena Grönstrand, SPEK Varautuminen tarvitsee keskushallintoon Oman kotipesän. Vapaaehtoistyö toimii monilta osin erinomaisesti. SOPIVA-hankkeessa on kehitetty julkishallinnon organisaatioille ja yrityksille työkaluja, joilla luodaan toimintavarmuutta kaikenlaisten tilanteiden varalle. Tarkistetaan, miten naapurin mummo pärjää. – Keskushallinnosta puuttuu varautumisen kotipesä, joka tekisi eri toimijoiden ja tasojen roolit selväksi, Kyrölä peräänkuulutti. Turvallisuuteen ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskitekijät lisääntyvät ketjun kasvamisen myötä. Jos ostaa mökin, hankkii myös aggregaatin, mikäli haluaa jatkuvasti sähköä, Cederberg tuumasi. – Tilannekuvaongelmasta puhutaan vuodesta toiseen, mutta jotain tarttis tehdäkin, ettei aina vain puhuttaisi, Lappeenrannan kaupungin turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen kiteytti tunnelmat. – Heillä on halu auttaa, mutta kyllä järjestöt pitää ottaa jo alkuvaiheessa mukaan suunnitteluun ja tehdä sopimus, mitä vapaaehtoiset tekevät kussakin tilanteessa. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon SOPIVA-yhteistyönä on tuotettu suosituksia ja valmiita mallisopimuslausekkeita toiminnan jatkuvuuden hallintaan. Vainio halusi nostaa lähimmäisenrakkauden esille. – Tilannekuvatoiminnassa on tärkeää tunnistaa se, mitä kukin taso tekee, Rasmus painotti. Yhteiskunnan varautumista häiriötilanteissa käsiteltiin varautumisen ensimmäisillä valtakunnallisilla opintopäivillä Tampereella. Odotukset viranomaisia kohtaan kasvavat ja samoin kuin oletus siitä, että yhteiskunnan tehtävänä on hoitaa turvallisuus. Ne tulevat nopeasti ja ovat treenattuja. Siihen liittyy myös eri toimijoiden koordinointi. – Aina tulee tappiota, että väärin selitetty, Ojanen pohti. Hyviä esimerkkejä ovat VPK:t ja Vapepan toiminta. – Lähimmäisenrakkaus ei kasva, ja uusavuttomuus kasvaa, todettiin painokkaasti yleisön joukosta. Kumppaneiden kanssa työskenneltäessä toiminta perustuu yleensä sopimuksiin. – Ennen kuin ulkoistetaan, pitäisi aina kartoittaa, mitä kaikkea ulkoistetaan. – Järjestöjen ja vapaaehtoisten valtakunnallinen kattavuus on suhteellisen hyvä ja osaaminen myös, sanoi toiminnanjohtaja Arja Vainio SPR:n Kaakkois-Suomen piiristä. Ihmisten pärjäämiseen häiriötilanteissa vaikuttaa oikea-aikainen ja riittävä tiedonsaanti. – Jos johdetaan puutteellisella tilannekuvalla, tehdään vääriä päätöksiä, Cederberg sanoi. Cederberg innostui esittämään lähimmäisenrakkauslakia, mutta ajatus tyrmättiin välittömästi. – Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on yhteiskunnan riskianalyysi. Tarve kattavan tilannekuvan luomiseksi on kova. Ulkoistaminen lisää riskejä Ulkoistaminen on yksi tämän päivän merkittävistä kehittämiskohteista. – Kyllä ihmisellä jokin omakin vastuu pitää olla. – Riskianalyysi on keskeinen tekijä, kun pitää tunnistaa ulkoistamisen koko ketju, Cederberg painotti. 54 9/2011 Y hteinen toiminta ja sen suunnittelu sekä koordinointi ja johtaminen ovat keskeisiä aukkoja yhteiskunnan häiriötilannevarautumisessa. – Jos järjestelmä ei toimisi, ei näitä tehtäviä tulisi, Vapepa-johtaja Juhani Salonsaari sanoo yleisön joukosta. Siihen liittyy ajatus, että ulkoistamalla tiettyjä toimintoja säästetään menoissa ja päästään muutenkin helpommalla, mutta asiassa on myös riskinsä. – Paikallisella tasolla voi löytyä yllättäviäkin toimijoita, mutta he eivät välttämättä tyrkytä apuaan viranomaisille. Huonosti tehdyistä sopimuksista voi tulla pitkän päälle kalliita, jos varautumiseen ei ole panostettu. Varautuminen unohtuu usein, totesi johtaja Taneli Rasmus Länsija Sisä-Suomen AVIsta. Opintopäivien erityisenä kiinnostuksen kohteena päivien ohjelmassa olivat erilaiset varautumiseen liittyvät puutteet
– Pohjois-Savossa paloasemavastaavana toimiva ylipalomies hoitaa käytännössä paljon samoja hommia, mikä pienissä kunnissa kuului aikaisemmin palopäällikölle. – Jokaisen on omassa työssään toteutettava visioon tähtääviä käytännön toimia. Jos pienkohteen omavalvonnasta ei tulisi pelastuslaitokselle palautetta, niin pelastusviranomainen ottaisi yhteyttä, opastaisi ja tekisi tarvittaessa valvontakäynnin. – Yleensä he ovat kykeneviä muutoin hoitamaan tehtäviään, mutta pelastusviranomaisen tehtäviin ja paloaseman toimintojen hoitamiseen he tarvitsisivat lisäkoulutusta. Jukka Koponen ottaa mieluusti tilaisuuden tullen mikrofonin käteensä ja laulaa karaokessa; repertuaari liikkuu Olavi Virrasta hevirokkiin. Jukka Koposen mielestä on tärkeää, että myös harvaan asuttujen alueiden paloasemille saadaan päätoimista ja osaavaa henkilöstöä. Myös maanpuolustustyö ja Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintatehtävät ovat olleet Koposelle mieluista vapaa-ajan toimintaa. Mikäli jatkossakin avoimia virkoja hakevat vain sivutoimisesti yksikönjohtajan tai sammutusmiehen tehtäviä hoitavat henkilöt, heille tulisi järjestää pätevöittämiskoulutus. Kesäisin asvaltti rullaa myös moottoripyörän selässä. Kuntoliikunta on uuden pelastusjohtajan sydäntä lähellä, mutta laulukin soljuu. – Omavalvontaa ja omatoimista varautumista tulee korostaa syrjäseuduilla, jonne palokunnan toimintavalmiusaika on pitkä. Hän liittyi 10-vuotiaana synnyinpitäjänsä palokunnan silloiseen poikaosastoon, isänsä innoittamana, joka toimi pitkään puolivakinaisena palomiehenä. Esimerkiksi omakotiasukkaat voisivat käydä määräajoin tarkastuslistan avulla läpi asuinympäristönsä turvallisuutta. Pelastustoiminnan voimavaroista on pidettävä aina huolta. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnan uudistamista varten Pohjois-Savossakin laaditaan parhaillaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaa. Sivutoimiset henkilöt ovat saaneet sisäministeriöstä kelpoisuusehtoihin erivapauden ja voivat sen turvin hoitaa päätoimista tehtävää. Kokemus siitä oli hyvä. Teknikoksi valmistumisen jälkeen, Koponen toimi lähinnä sähköja automaatiotehtävissä, kunnes hakeutui uudelle uralle pelastustoimen päätoimisiin tehtäviin. Pelastuslaitos on laatinut vision: Turvallinen, onnettomuuksia ennaltaehkäisevä Pohjois-Savo. 9/2011 55. – Asuinrakennusten perinteisestä palotarkastustoiminnasta tullemme luopumaan tai niitä voidaan tehdä pistokokeina. Todennäköisesti valvontakäyntejä tehdään myös riskiarvion perusteella. Alemman päällystötutkinnon suoritettuaan hän toimi Karttulan, Tervon ja Vesannon apulaispalopäällikkönä sekä Suonenjoen kaupungin paloja väestönsuojelupäällikkönä. Uusi pelastusjohtaja kuvailee itseään henkilöstön huomioivaksi ja keskustelevaksi sekä tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi. Pelastusjohtaja Jukka Koposen huolenaihe Pohjois-Savossa Pienten asemien miehitys vaikeaa Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastusjohtaja Jukka Koposen mielestä pelastustyövälineiden lisäksi myös ammattitaidon pitää olla kunnossa. Osaaminen ei kehity pelkästään työpaikan ulkopuolella tapahtuvissa koulutustilaisuuksissa, vaan keskeinen osa sitä tapahtuu työpaikoilla esimerkiksi työvuoroissa ja niiden harjoituksissa. Pienten kuntien pelastustoiminnan tehtävät ovat hyvin pitkälti näiden henkilöiden varassa. Jukka Koponen on syntynyt vuonna 1961 Leppävirralla. U usi pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo, että viime vuosina monelle pienelle paloasemalle on rekrytoitu esimerkiksi paloja ylipalomiehen virkoihin sivutoimista henkilöstöä, koska virkoihin ei ole ollut muita hakijoita. Silti paras tulipalo on aina se, mikä ei syty ollenkaan. – Jotta pääsemme visiomme mukaiseen turvallisuustavoitteeseen, on työt tehtävä hyvässä yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa, Jukka Koponen korostaa. Tällaista riskiarvioon perustuvaa toimintaa teimme muutama vuosi sitten, kun toteutimme tarkastusja valistuskäyntejä sellaisissa kohteissa, joissa tiedetään asuvan onnettomuuksien kannalta riskiryhmään kuuluvaa väestöä. Koponen korostaa, että työvälineiden täytyy olla kunnossa, jotta tavoitteeseen päästään. Hän tietää, että pelastusalan keskusteluissa korostetaan usein operatiivisen toiminnan roolia, mutta haluaa myös uskoa, että pelastusalan työntekijöillä on asenne kohdallaan ja työtä tehdään tavoitteiden ja turvallisuusvision mukaisesti. Laitoksen johto vastaa strategisista linjauksista ja tavoitteiden muuttamisesta konkreettiseen muotoon. Osaaminen ja sen kehittäminen on tärkeä osa kokonaisuutta. Jukka Koponen sanoo, että Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa onnettomuuksien ehkäisy on tärkeällä sijalla; unohtamatta tietenkään operatiivisia pelastustehtäviä. Maakunnallisessa Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa hän aloitti 1.1.2004 riskienhallintapäällikkönä. Koponen opiskeli työn ohessa 2000-luvulla palopäällystön amk-tutkinnon sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon johtamisen alueelta. Siksi on tärkeätä, että tavoitteeseen johtavat strategiset suunnitelmat ja käytäntö kohtaavat. Koulutus pitäisi järjestää joko Pelastusopiston toimesta tai sitten yksi vaihtoehto voisi olla oppisopimuskoulutus, Koponen pohtii. Omavalvonnan raportointiin tulisi kehittää mielellään nettipohjainen järjestelmä. 9/2011 55 Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa on jouduttu kovasti pohtimaan, miten saadaan miehitettyä pienten kuntien paloasemat. Toiminnan tavoitteet ja perustehtävät pitää olla kaikilla toimintayksiköillä ja yksilöillä selvät. Muutoin pienille paloasemille on vaikea saada työvoimaa. – Jos päätoiminen vetäjä puuttuu, myös sivutoiminen henkilöstö uhkaa aikaa myöden hävitä. – Enkä tarkoita tällä pelkästään sitä, että esimerkiksi pelastustyövälineiden pitää olla kunnossa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden linjalta hän valmistui diplomi-insinööriksi noin puoli vuotta sitten
Inhimillisyys puolestaan edustaa humaania puolta työssämme. Läpänheitto esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta ovat asioita, joihin liittyy usein vähemmän arvostava sävy ja näitä asioita yksilö ei voi muuttaa. ”Apua, nyt ne homot tulevat kaapeistaan, naiset valtaavat alfaurosten apajat ja nallereppukurssilaiset vievät kauan odotetut päällystöpaikat.” Yksilö, joka arvostaa itseään, osaamistaan ja on vielä sinut itsensä kanssa, osaa toimia ammatillisesti, inhimillisesti ja luotettavasti. Meillä ammatillisesti, inhimillisesti, luotettavasti. Vaikka esimerkiksi alan sisäinen huumori on keskivertoa ronskimpaa, ei se tarkoita, että mitä tahansa olisi kestettävä. Arvojen sanotaan olevan valintoja, yhteisiä päämääriä, vakaumuksia, yhteinen tahtotila. * * * Arvot on asia, jotka koetan virkatyötä tehdessäni pitää tiukasti mielessäni. Pelastusala on onnistunut arvotyössään ainakin ulospäin, sillä alamme on arvostettu ja harvoin toiminnastamme saamme huonoa palautetta eikä media toistaiseksi vielä pelastustoimea riepottele. Kuinka me sitten toimimme alan sisäisesti, onko toimintamme arvojen mukaista ja kestääkö se kriittisen tarkastelun. Ammatillisemmin, inhimillisemmin, luotettavammin.. * * * Arvojen tulisi näkyä kaikessa toiminnassamme, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin: johtamisessa, alaisena olemisessa, käytöksenä asiakkaitamme kohtaan. Vitsejä saa toki heittää, mutta niiden sävyä on syytä työyhteisössä miettiä. Vanhempani opettivat minulle ollessani lapsi, että jos muut pöllöilevät, ei sinun tarvitse pöllöillä. Nuorempana tuon opetuksen seuraaminen ei ihan aina onnistunut, mutta vanha opetus pätee tässäkin kontekstissa. Arvot on asia, johon voi kuitenkin aina vedota. Toisaalta pelastustoimi ei hirveästi pidä melua itsestään, vaan reagoi aina vain ulkoapäin tuleviin impulsseihin, mutta se tehdään arvojen mukaisesti. Luotettavuus pitää puolestaan huolen siitä, että sana pitää ja toimimme aina yhdenvertaisesti ja samoilla tavoin. Se on tasapuolisuutta toisia ja asiakkaita kohtaan. Arvojen tulee kummuta organisaation sisältä ja kuvata organisaation todellista toimintaa. Tällaisilla kommenteilla ei ole mitään tekemistä arvojen kanssa. Pelastusalalla arvot määriteltiin muutama vuosi sitten, aiemmin käytössä olleiden Maltan ristin mukaisten hyveiden rinnalle. Monesti vedotaan siihen, että kun tälle alalle on tullut, niin kaikkea on kestettävä. Mielestäni se on yhtäaikaisesti etäisyyttä ja läsnäoloa, luottamusta työpaikan rakenteiden toimivuuteen, arvostusta omalle ja toisten osaamiselle. 56 9/2011 Mirafoni Arvot mekin ansaitsemme Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. * * * Koulutustausta on myös alallamme asia, josta aina rapa lentää: milloin olet riittävän savunhajuinen, ollut alalla riittävän pitkään tai riittävän korkeasti koulutettu… Mielipiteitä on puolin ja toisin, mutta ravan heittämisen pointti on kuitenkin aina se, että joku toinen ei ole tarpeeksi jotakin, mitä itse puolestaan edustaa. Olen useamman kerran kuullut arvoista keskustellessa: ”Voi kun ne arvot jossakin näkyisivätkin…”. Jos siis oikeasti olet ammattitaitoinen ja osaava, ei sinun tarvitse luetella aina sopivan paikan tullen ansioluetteloasi, näin pienellä alalla sinut kyllä tunnetaan. Totuus on, että usein näiden heittojen takana asuvat pelko ja oman osaamisen arvostuksen puute. Organisaatiot määrittelevät toiminnalleen missiota, visiota ja strategiaa – toisin sanoen pyrkivät löytämään vastaukset kysymyksiin: miksi olemme olemassa, missä haluamme olla tulevaisuudessa ja miten sinne pääsemme. Toimikaamme arvojen mukaisesti paitsi ulospäin, mutta myös toisiamme kohtaan. Olennainen osa tätä työtä on myös arvojen määrittäminen. Yritysmaailmasta tutut asiat ovat viime vuosien aikana rantautuneet julkiselle sektorille ja vihdoin myös pelastusalalle. Näin se ei ole. Alamme kolme keskeistä arvoa on: ammatillisesti, inhimillisesti, luotettavasti. Mitä tuosta rimpsusta itse asiassa ammatillisuus onkaan. Jos arvojen määrittäminen annetaan mainostoimiston tai jonkun muun konsultin tehtäväksi, on lopputulos keinotekoinen ja päälle liimattu. Toisinaan haastavia hetkiä tulee varmasti eteen, mutta seuraavankin kerran, kun joku setä tulee kertomaan minulle pelastustoimen barbienukeista ja siitä paikasta, mihin he kuuluvat, toistan mielessäni ”ammatillisesti, inhimillisesti ja luotettavasti” ennen vastauksen napauttamista
Helsinkiin suunniteltiin vapaaehtoista palokuntaa jo 1840-luvulla, mutta yritykset kuivuivat kokoon, koska tsaari Nikolai I päätti, ettei omien päälliköidensä johtama palokuntayhdistys sovi maan pääkaupunkiin. Varoja sivistävään toimintaan hankittiin samalla pontevuudella kuin palokalustoa. Kun yleinen yhdistymisvapaus asteittain vuoteen 1919 mennessä palasi, sivistys-, voimistelu-, urheiluja muu varsinaiseen palontorjuntaan kuulumaton toiminta alkoi irtautua VPK-toiminnasta omiksi yhdistyksikseen. Oveluudella väkivaltaa vastaan Diktatuuriasetus johti yhdistystoiminnan valvonnan kiristymiseen ja kokouskieltoihin. Suomessa koittivat sortovuodet 1899–1905, ja suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri ryhtyi diktatuuriasetuksen avulla poliittisiin puhdistuksiin. Vapaaehtoiset palokunnat palasivat vähitellen juurilleen ja alkuperäiseen tehtäväänsä, ”vain” sammutusja pelastuskunniksi. Samalla hän huomasi, että ”hänen pelkäämänsä separatismin syöpätauti levisi vapaaehtoisten palokuntien, nuorisoseurojen, voimisteluja ampumaseurojen, laulujuhlien sekä raittiusja työväenyhdistysten kokouksissa”. Euroopassa perustettiin joukkojärjestöjä, jotka muodossa tai toisessa pyrkivät jakamaan sotilaskoulutusta. Koko esitys löytyy sähköisesti netistä: www.ctif.fi > toiminta > historia.) Voimisteluliike tuli Suomeen vapaaehtoisten palokuntien alaosastoina Yksi varhaisimmista palokunnan voimisteluseurakuvista, Hyvinkään VPK:n voimisteluseura vuonna 1903. Suomen pahin kaupunkipalo sattui 1827, jolloin kolme neljäsosaa Turun kaupungin rakennuskannasta tuhoutui. K aupunkipalot olivat yleinen suuronnettomuus kaikkialla Euroopassa. lokakuuta. Luonnollista oli, että palontorjunnan tehostaminen nousi esille palon jälkeen. Noin 2500 rakennusta tuhonnut palo jätti kodittomaksi tuhansia kaupunkilaisia. Liikunta erikoistui Suomessa omaksi liikkeekseen vasta sen jälkeen kun se oli jo levinnyt laajalle ensin palokuntien ja sitten myös muiden kansalaisjärjestöjen yhteydessä, usein niiden alaosastoina. 1800-luvun loppupuolella vapaaehtoisten palokuntien yhteydessä toimi 25 voimisteluseuraa. Vuonna 1917, jolloin urheilulla ja voimistelulla oli oma 1906 perustettu valtakunnallinen keskusjärjestö, palokunnissa toimi vielä 38 voimistelun ja urheilun alaosastoa. (Tiivistelmä kirjoittajan pitämästä esityksestä CTIF:n, kansainvälisen paloja pelastusalan järjestön historiakomission konferenssissa Tsekin Pribyslavissa 12.–14. Ruotsissa puolestaan tark’ampujaliike kokoontui kansallisliberaalien tunnusten (punssi ja kivääri) alle, ja oli pian maan ensimmäinen todellinen joukkojärjestö. 9/2011 57 Teksti: Juhani Katajamäki Saksassa, Itävallassa ja muuallakin keski-Euroopassa vapaaehtoisia palokuntia perustettiin voimisteluja urheiluseurojen yhteyteen. Palokuntatoiminta ei keskieurooppalaiseen tapaan tullut suomalaiseen yhteiskuntaan voimistelutai urheiluliikkeen kautta, vaan käytäntö oli täysin päinvastainen: ensimmäiset voimisteluja urheiluseurat syntyivät palokuntien sisälle. Myös liikunnan järjestäytyminen voimisteluja urheiluseuroiksi alkoi vapaaehtoisista palokunnista. Suomessa kehitys oli päinvastainen. Palokunta nähtiin myös uhkana Venäjän alaisessa Suomen suurruhtinaskunnassa palokunta nähtiin aika ajoin puolisotilaallisena uhkana. Saksassa tämä järjestäytyminen tapahtui voimisteluseuroissa Turner-liikkeen kautta. Suomen ensimmäinen palokunta, Turun VPK, perustettiin 1838. Koska hallinto suhtautui pidättyväisesti uusin yhdistyksiin, palokunnat ja muut yhdistykset käyttivät hyväkseen lainkiertomahdollisuutta: olemassa olevien yhdistysten oikeutta perustaa alaosastoja. VPK oli myös kulttuuritoimija Ajan oloille kuvaavaa on, että perustettaessa vapaaehtoista palokuntaa suojelemaan yhteiskuntaa, pidettiin miltei yhtä tärkeänä perustaa palokunnan keskuuteen kirjasto ja lukusali. 9/2011 57
Omia järjestelmiä kehitetty Monet pelastuslaitoksen ovat kehittäneet omaa järjestelmäänsä vastaamaan muuttuneita tarpeita. Näin toimintavalmiusohjeen valmistumisen, hätäkeskusuudistuksen käynnistymisen ja pelastuslain käyttöönoton ensihetkien aikana on hyvä palata lähteille ja pohtia pelastustoimen johtamisjärjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Poliisiorganisaatiossa toimivalta perustuu myös kenttäjohtoasioissa, siis myös tukitoimintojen osalta, poliisilakiin ja pakkokeinolainsäädäntöön. Päivystävälle palomestarille kuuluu lisäksi muita työnjohdollisia tehtäviä, joiden tekeminen on ollut syytä antaa tietyssä asemassa olevan työnantajan edustajan hoidettavaksi. Päivystävä palomestari toimii pelastustoimen kenttäjohtajana. Kuka tällöin tukee ja ohjaa, seuraa valmiutta ja ylläpitää toimialueen turvallisuustilannekuvaa. Hänen tehtäviinsä kuuluu pelastuslaitosten kaikkien tehtävien seuraaminen, yksikön esimiesten ohjaaminen ja tukeminen, maakunnallisen turvallisuustilanteen valvominen ja yhteydenpito hätäkeskukseen ja muiden viranomaisten kenttäjohtajiin. Vastuiden ja toimivaltasuhteiden vaihtelevuus ja epäselvyys voi aiheuttaa ongelmia tiedonkulussa sekä laitosten sisällä että viranomaisyhteistyössä. Osassa pelastuslaitoksia johtohenkilöiden tehtäväjako ei ole näin selkeä. Päivystävän palomestarin toimivaltuuksien ja tehtävän uudelleen tarkastelulla on haluttu turvata pelastusviranomaiselle pelastuslain kautta kuuluva pelastustoimen järjestämisvastuu ja sen toteutuminen myös virka-ajan ulkopuolella. Poliisi, rajavartiolaitos ja alueelliset hiljalleen käynnistyvät ensihoitopalvelut ovat luoneet yhden luukun, jonka kautta johtamisjärjestelmä toimii. Myös muutamissa pelastuslaitoksissa työnjako on selkeä. Kokemukset Kainuusta ovat olleet rohkaisevia. 58 9/2011. Tämä vastaa myös monen päällystöpäivystäjän tai päivystävän palomestarin todellista tehtävänkuvaa, ja on pelastustoiminnan johtamista huomattavasti työllistävämpi kokonaisuus. Uusi pelastuslaki määrittelee pelastustoiminnan sisällön, laajuuden ja siitä vastaavan tahon aiempaa lainsäädäntöä mukailevalla tavalla. Rajavartiolaitos puhuu operatiivisesta kenttätoiminnan johtamisesta, joka poliisia mukaillen perustuu kahteen johtamistasoon eli kenttäja yleisjohtoon. Päivystävän palomestarin esimiehenä toimii johtamisjärjestelmän mukaisesti päivystävä päällikkö eli pelastustoimen yleisjohtaja, joka vastaa pelastuslaitoksen valmiudesta. Johtamisjärjestelmän keskeinen henkilö on kenttäjohtaja. On myös otettava kantaa pelastuslaitoksen valmiuteen, päällekkäisiin tehtäviin tai virka-apupyyntöihin. Usein päivystävien palomestareiden ja päällystöpäivystäjien tehtäväksi kuvataan johtamisohjeissa vain keskisuurten ja sitä suurempien muodostelmien johtaminen. Poliiseista ja rajasta mallia. Lisäksi pelastuslaitosten isäntinä toimivat kunnat odottavat – tai ainakin yleensä ilolla ottavat vastaan – pelastuslaitokselta myös muunlaisia lisäsuoritteita, kuten turvallisuustilanteen muutoksista viestimistä kuntien vastuuhenkilöille. Toimivalta näille johtajille ei tule pelastuslain vaan pelastuslaitoksen sisäisten ohjeiden kautta. Lainsäätäjä haluaa näin rajoittaa pelastustoiminnan johtajan melko laajojen toimivaltuuksien käyttöä vain todellisen tarpeen mukaisiin tilanteisiin. Pelastustoimessa yleisjohtaja taas viittaa pelastuslain mukaiseen pelastustoiminnan johtajan tehtävään silloin kun pelastustoimintaan osallistuu useita eri viranomaisia. Tilannejohtaminen ja tilannejohtaja taas vastaavat lähinnä meillä pelastustoiminnan johtamista ja pelastustoiminnan johtajaa. Sekamelskaa, epäselvää Pelastusalalla tähän löytyy kaikilta omanlaisensa vastaus. Millä nimellä tätä ”tukitoimintojen johtamisjärjestelmää” virallisesti kutsutaan. Päällikkö päättää annettavasta ja pyydettävästä virka-avusta. Esimerkiksi Kainuun pelastuslaitos on viimeisen vuoden aikana työstänyt omaa operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmäänsä. Pelastustoiminnan johtajuus ei kuitenkaan ole pelastustoimen ainoaa johtajuutta. Näin organisaatio on etupainotteisessa valmiudessa ja valmiina vastaamaan nopeasti onnettomuuteen tai sen uhkaan. Kysymys ei siis ole pelastustoiminnasta, joten pelastustoiminnan johtaminen tai -johtamisjärjestelmä ei sovellu kuvaavaksi termiksi. Järjestelmämme näyttäytyy ulospäin monimuotoiselta ja varmasti epäselvältä. Edes pelastuslaitosten kesken johtamisjärjestelmien vertailu ei usein onnistu. Edelleen poliisin yleisjohtajalle on annettu tehtäviä poliisilaitosten valmiuteen liittyen, mutta myös pakkokeinojen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa. Se on joko päällystöpäivystäjä, päivystävä palomestari, päivystävä päällikkö, valmiusvastaava, P3, P4 tai joitain muuta, alueesta riippuen. Virka-ajan ulkopuolella varalla olevasta päällystöpäivystäjästä on tehty kasarmoitu päivystävä palomestari. Yksikönjohtajilla on nyt käytössään kaikilla tehtävillä ympärivuorokautinen taustatuki, joka tarpeen mukaan huolehtii niin Keskustelua Päällystöpäivystyksestä pelastustoimen kenttäjohtajuuteen – mistä on kysymys. Kuka näistä tehtävistä vastaa ja millä toimivallalla. Tukitehtävät eivät myöskään ole rajoittaneet muita työvuoron työtehtäviä. Päivystävän palomestarin eli pelastustoimen kenttäjohtajan tärkein tehtävä on toimialueensa kaikkien tehtävien seuraaminen, yksikönjohtajien tukeminen ja ohjaaminen sekä yhteydenpito muihin kenttäjohtajiin. Tehtävä liittyy näin ollen vain ja ainoastaan pelastustoimintaan ja päivystävä palomestari nähdään vielä valitettavan usein vain henkilönä, joka saapuu onnettomuusalueelle joukkueenjohtajaksi. Lisäksi on tilannehuoneita, valvomoita ja muita erilaisia tukitoimenpiteitä tuottavia järjestelyjä. Olisiko tässä johtamisjärjestelmän uusi suunta. Uuden toimintavalmiusohjeen luonnos ei tuo tähän sekamelskaan ainakaan parannusta. Poliisi puhuu kenttäjohtamisesta, johon tarpeen mukaan liittyy tilannejohtaminen ja tilannejohtaja. Pelastustoiminnan sisällöksi määriteltyjen toimenpiteiden toteuttaminen ratkaisee sen, milloin pelastustoiminta aloitetaan ja lopetetaan. Aloittamisen ja lopettamisen ajankohtaan on sidottu myös pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet. Toimintavalmiusluonnoksessa johtamisjärjestelmä mielletään vain muodostelmien johtajuudeksi. Johtamisohje on laadittu uudelleen vastaamaan sitä kysyntää mitä johtajuudelle pelastuslaitoksessa on. Kenttäjohtaja työskentelee muun muassa Kainuun rajavartiostossa jatkuvasti vartioston johtokeskuksessa ja ohjaa, organisoi ja johtaa partioiden toimintaa
Koko sairaalarakennuksen tyhjentäminen vaatii paljon henkilöstöä, suunnitelman miten työ suoritetaan, minne potilaat siirretään ja miten heitä voidaan hoitaa siirron aikana ja siirtopaikassa. Toisaalta pelastustoimen päällystökoulutuksessa tulisi huomioida edellä kuvatun kokonaisuuden johtamisen asettamat tarpeet. Perinteisesti pelastusalan päällystö on lähestynyt johtovastuullaan olevia pelastustoiminnan tehtäviä periaatteella ”ainakaan en tee virhettä, kun ajan kohteeseen”. Tätä työtä on tehty jo vuosikymmeniä ja ymmärretty sen merkitys, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Näin nähdäkseni tapahtui myös TYKSin tulipalossa. Muut jouduttiin siirtämään joka paareilla tai potilassängyissä. Siinä riittää työsarkaa niin määräyksien laatijoille kuin tarkastusta ja koulutusta tekeville viranomaisille. Lehtitietojen mukaan sairaalan johto on päättänyt tarjota tilanteeseen osallistuneille sairaalan henkilöille elokuvanäytöksen ja illallisen. Tämä tulipalo, savun leviäminen, palokatkokset, evakuointi ja sprinklaus ovat varmasti korostetusti esillä pohdittaessa jälleen kerran huoltolaitoksien paloturvallisuutta. Nyt jo tilanteen kestäessä keskuksen johtaja yksiselitteisesti ilmoitti, että tulipalon syttymissyy on oikosulku ja leviäminen johtuu palokatkoksien puutteesta. SE ei ollut kiinnostava uutinen. Ykkösuutisena se oli tavanomaisen ajan. Toki palokatkoksien puuttuminen oli ja on vakava virhe, josta kannattaa korostetusti mainita samalla toivoen, että tähän puutteeseen kiinnitetään huomiota kaikissa rakennuksissa. On toki todettava, että evakuoinnista lähes kaikissa uutisissa mainittiin, mutta se ei saanut sitä huomiota mitä tehtävän vaativuus olisi ansainnut. Näihin kysymyksiin pelastustyön johtaja löysi vastaukset yhteistyössä saivain pelastustoiminnan johtajalle. Poliisin aloittama tutkinta tilanteen aikana sivuutettiin. Tutkintakeskus yleensä sanoo sanottavansa noin vuoden kuluttua onnettomuuden tapahtumisesta. Julkista sanaa kiinnosti erityisesti ja lähes ainoastaan tulipalon syttymissyy ja leviäminen kaapelikanavia pitkin niin vaakakuin erityisesti pystysuunnassa. Miksi näin. Organisoitiin kaikki irrotettavissa olevat sairaanhoitajat eri osastoilta ja lisäksi sairaalan teknistä henkilökuntaa tekemään tätä mittavaa evakuointia yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Pohjana oli aika ajoin päivitetty pelastussuunnitelma, koulutus ja harjoitukset. Olisiko oikea foorumi kehittämiseen esimerkiksi pelastusjohtajien nimeämä toimielin yksikkötunnuskehitystyön mukaisesti, vai kenties Palopäällystöliitto. Onko itse tarkoitus ajaa puolitoista tuntia hälytysajoa maakunnan laidalta toiselle muodollisesti johtamaan pelastusjoukkuetta vai onko tärkeämpää tarvittaessa delegoida muodostelman johtajuus reilusti heti tehtävän alussa koulutetulle alipäällystölle tilannepaikalla ja keskittyä itse onnettomuustiedottamiseen, laitoksen valmiuden varmistamiseen ja toimivan johtajan tukemiseen. Pentti Turjas, asessori, palopäällikkö evp., Turku Sairaalan evakuointi ei mediaa kiinnostanut. Potilaat siirrettiin ulkokautta ja vietiin turvaan 13 ambulanssilla ja 4 linja-autolla viereiseen sairaalarakennukseen, jossa oli korjaustyön jäljiltä vapaata tilaa. Jo pelastustointa johtavan viranomaisen päätös evakuoinnista on rankka. Johtajuuden määritteitä pohdittava Näkemyksemme mukaan tulevaisuudessa pelastustoimeen tulisi luoda yhtäläiset periaatteet siitä millä tavoin operatiivisen kenttätoiminnan johtaminen järjestetään siten, että se olisi yhdenmukainen maamme muiden turvallisuusviranomaisten johtamisjärjestelmien kanssa. Nykyaikainen tekniikka ei ainakaan aseta rajoituksia. Onko tällainen ajattelu nykyaikaista. Erinomainen suoritus. Pitkien ajomatkojen maakunnassa päivystävän palomestarin velvollisuutta toimia muodostelman johtajana on niin ikään pohdittu uudelleen. Keskuksen johtajan esiintymistä ihmetteli myös toimintaa johtanut pelastuspäällikkö (Pelastustieto 7/2011). Sitä vastoin pelastuslaitoksen ja sairaalan henkilöstön suururakka noin 180 potilaan evakuointi sivuutettiin muutamalla rivillä. 9/2011 59 puhelinnumeron googlettamisesta kuin ajoohjeiden antamisesta. Sitä ei tehdä harkitsematta, vaikka aikaa on vähän. Ville Pulkkinen, palomestari, Kainuun pelastuslaitos Ilkka Eskelinen, palomestari, Etelä-Karjalan pelastuslaitos raalan johdon ja lääkäreiden kanssa. Pelastustoimessa olisi syytä pohdiskella yhteisesti ”tukitoimintojen-”, ”operatiivisen kenttätoiminnan-” ja ”pelastustoiminnan” johtamisen järjestelyjä, sisältöä, johtajien tehtäviä ja termistöä. Erilliseen tilannejohtajuuteen liittyy kuitenkin juridisia ongelmia. Tuntuu siltä, että onnettomuudet, jotka johtavat loukkaantumisiin tai jopa hengenmenetyksiin ainoastaan kiinnostavat pääsääntöisesti lehdistöä, televisiota ja radiota. Paikallisella tasolla Ylen Turku radio seurasi tulipalon tapahtumia aina tunnin väliajoin, kuten varmasti moni muukin lähetys. Kiitoksen ansaitsevat myös pelastuslaitoksen henkilöstö hyvästä työstä. Toimivalta on annettu Keskustelua Palokuntapiireissä on kautta aikojen havaittu, ettei niin kutsuttu julkinen sana juurikaan kirjoita tai kerro onnistuneista sammutusja pelastustehtävistä. Onnettomuustutkintakeskuksen rooli tiedottamisessa on ihmetyttänyt monia. Johtovastuun luovutustilanteissa tulee tosin luonnollisesti huomioida pelastuslain vaatimus pelastusviranomaisesta pelastustoiminnan johtajana. Jos onnettomuuskeskuksen kanta on näin helposti määriteltävissä ilman tutkintaa, ihmetyttää miksi kannanotot tapahtumiin kestävät yleensä vuoden. Evakuointi onnistui. Tilannejohtaja toimii näin ollen ikään kuin muodostelman johtajana pelastustoiminnan johtajan suorassa alaisuudessa ja toiminnassaan alistaa ratkaisut pelastustoiminnan johtajalle. Tilannejohtajuus ei kuitenkaan ole täysin vieras ilmiö. Kiitos on varmasti paikallaan. Päivystävän palomestarin kertoman mukaan noin puolet potilaista pystyi itsenäisesti kävelemään, osa tuettuina. Koivunen toi pelastustoimen operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmän osaksi termin tilannejohtaja. Evakuointi kesti vajaat kolme tuntia. Toimintavalmiusohjeen luonnoksessa tilannejohtaja on nimetty pelastustyönjohtajaksi. Evakuointi onnistui pitkällisen yhteistyön tuloksena sairaalan ja pelastuslaitoksen kesken. Siksikö, ettei tapahtunut henkilövahinkoja. Palokuntalaisen 4/2011 pääkirjoituksessa Pekka Koivunen kirjoitti pelastustoiminnan johtajuuden määräytymisestä
Kalevi ymmärsi myös koulutuksen ja kasvatuksen merkityksen. FinnSecin kävijämäärä laski Kiinteistöja turvallisuusalojen tapahtumakokonaisuus FinnSecmessut keräsi kolmen päivän aikana Helsingin Messukeskukseen 22984 kävijää. Kalevia viimeiselle matkalle saattamaan oli saapunut omaisten ja ystävien lisäksi lukuisa joukko palokuntalaisia ympäri Suomen. Tästä osoituksena on hänen ratkaisevan merkittävä roolinsa tälläkin hetkellä Pirkanmaalla käytössä olevassa lapsille ja nuorille suunnatussa Tulikettu-koulutuskokonaisuudessa. Meillä pelastusalalla valitettavan yleisesti kuvitellaan, että yhteiskunnan turvallisuus paranee vain ja ainoastaan tehokkaan pelastustoiminnan ansiosta. Hän aloittaa uudessa tehtävässään HELPE ry:n toiminnanjohtajana 1.12.2011. Liittohallituksen jäsen hän oli pitkään vuosina 1993 2002 ollen tuona aikana myös liittohallituksen varapuheenjohtajana. Työura Mouhijärvellä jäi kuitenkin suhteellisen lyhyeksi kun hänet valittiin Hämeenkyrön kunnan palopäälliköksi 1.5.1983. Päinvastoin, hän oli ollut toimintaympäristössään sekä Hämeenkyrössä että Mouhijärvellä ja myös laajemmin Pirkanmaalla aktiivinen VPK-kurssien johtaja ja kouluttaja. Lions Clubin presidenttinä hän oli kaudet 2003 2004 ja 2005 2006. Fyysistä ja henkistä taitoa vaativan kilpailun voitti turkulainen Henry Lintula ISS Securitylta.. Alue käsitti Hämeenkyrön lisäksi silloisen Viljakkalan ja Kihniön kunnat ja Ikaalisten ja Parkanon kaupungit. Toisin oli kuitenkin isoon kirjaan merkitty. Ansioistaan Suomen Palopäällystöliitossa Kaleville myönnettiin vuonna 2002 liiton Tuliristi numero 66. Majuri evp. Sairastuminen kuitenkin keskeytti jatkuvan suunnittelun Kalevin osalta hetkeksi. Suomen Palopäällystöliiton silloiseen IIIjaostoon hallituksen jäseneksi ja koulutusvastaavaksi Kalevi valittiin vuonna 1990. Tampereen aluepelastuslaitos aloitti vuonna 2003 Pirkanmaalla alueellisena pelastuslaitoksena ja Kalevi Lehtinen valittiin Luoteis-Pirkanmaan aluepalopäälliköksi. Jo vuonna 1985 hänet valittiin Turun ja Porin läänin Palokuntaliiton hallitukseen ja sitten vuonna 1990 koulutustoimikunnan varapuheenjohtajaksi. Jaoston, jonka tehtävänä oli valvoa pienten kuntien palopäällystön etuja. Suomen Mestarivartija 2011 -finaali järjestettiin ensimmäistä kertaa messuilla. Pelastusalan lisäksi Kaleville oli hyvin tärkeää toiminta Hämeenkyrön Lions Clubissa, johon hän liittyi vuonna 1999. Hämeenkyrön kunnan palopäällikön tehtävien myötä myös muut palotoimeen liittyvät asiat alkoivat Kalevia kiinnostaa ja näin järjestöja luottamustehtäviin tuli lukuisa kutsuja. Suomen Palontorjuntaliitto myönsi Kaleville ansioristin vuonna 1994. Kalevi toimi tuolloin III-jaoston puheenjohtajana. Eri kuntien valmiussuunnittelutehtävät tulivat Kaleville hyvin tutuiksi ja hän olikin hyvin kysytty luennoitsija eri sektoreille. Kalevi Lehtinen oli palomies koko elämänsä taistellen tulta vastaan koko työuransa loppuun asti. Jo 1960-luvulla hän toimi Mouhijärvellä VPK:n poikaosastossa ja sittemmin saman VPK:n hallituksessa ja oli mukana tekemässä nuorisotyötä 1977 1979 Suoritettuaan paloesimiehen tutkinnon Valtion Palo-opistossa loppuvuonna 1979 hänet valittiin Mouhijärven kunnan palopäällikkö-väestönsuojelupäälliköksi 27.12.1979. Tapio Liesko, Kalevi Lehtisen pitkäaikainen työtoveri Monipuolinen pelastusalan vaikuttaja on poissa Nimityksiä Nimityksiä HELPE RY Helsingin Pelastusliitto ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri Olli-Veikko Kurvinen 51. Hän joutui antamaan tulelle periksi. Tämä ei suinkaan tarkoittanut sitä, että Kalevi ei olisi osallistunut palokuntakoulutukseen. Kalevilla oli toinen lomapäivä menossa, kun hänen maallinen matkansa päättyi. Kalevi siunattiin perinteisin palokuntamenoin Mouhijärven kirkossa 6.8.2011. Näin siinä väliin unohtuivat ”eläkeviikot”, työn merkeissä. Kurvinen työskenteli aikaisemmin Vakuutusyhtiö Ilmarisen osastopäällikkönä ja valmiusjohtajana. Kalevi ymmärsi, että kansalaisia nuoresta asti kouluttamalla ja valistamalla päästään meillä Suomessa parempaan turvallisuuskulttuuriin ja parempaan tapaan elää ja olla. Kokonaiskävijämäärä laski hieman kahden vuoden takaisesta, jolloin kävijöitä messuilla oli noin 30000. Sairastumisen jälkeen lääkäri ei enää antanut lupaa vaativiin päivystystöihin menemistä ja näin Kalevi siirtyi 2008 Tampereen aluepelastuslaitoksessa valmiusosastolle erilaisiin suunnittelutehtäviin puolipäiväiseksi viranhaltijaksi. Hämeenkyrön kunnan palopäällikön virassa Kalevi toimi vuoteen 2002. 60 9/2011 Kuolleita Kalevi Lehtinen syntyi Mouhijärvellä 14.5.1953. Oli ajateltu, että Kalevi olisi viikon töissä ja viikon vapaalla – näin tehtävät eivät muodostuisi liian rasittaviksi. Näinhän ei ole ja Kalevi tiesi sen varsin hyvin. Käydessäni tapaamassa Kalevia pian leikkauksen jälkeen oli hänellä jo työt mielessä, vaikka kuinka yritin muihin asioihin hänen huomionsa kiinnittää. Tässäkin työssä näkyi hänen käsityksensä asioiden kokonaisuudesta, sillä hän osallistui myös näiden koulutusasioiden pitkäjänteisempään suunnitteluun aktiivisesti. Vielä viimeisellä eläkeviikolla ennen kesälomaa Kalevi soitti ja sovimme töistä ja kalenterien päivityksistä lomiemme jälkeen. Näin alkoi jälleen ”uuden, suuremman alueen” kehittämistyö
Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Pauli lähti suoraan hälytysosaston riveistä iäisyyteen. Sitä ennen hän toimi VPK:n varapäällikkönä vuosina 1982, 1984 ja 1986–1990. Palomiesten korkea eläkeikä ei tätä työtä helpota. Jäämme kaikki syvästi kaipaamaan palokuntalaistamme. Hän oli pienestä pitäen erittäin aktiivinen palokuntalainen. Operatiivisessa toiminnassa mukana on lähes kaikki viranhaltijat. Palomiesten toimintakykyä mitataan vuosittain ja jos toimintakykyvaatimukset eivät täyty, alkavat vaikeudet työtehtävien hoidossa. Suru on suuri ja pohjaton. Vielä viimeisenä elinpäivänään hoitohenkilökunta puhui hänen kotiinpääsystään eikä viitteitä poislähtöön ollut. Siunaus toimitettiin Pornaisten, Halkian ja Laukkosken palokuntalaisten, omaisten, ystävien sekä tuttavien saattaessa hänet lepoon Pornaisten kirkkomaahan. Miehistövirkojen osalta jo yhdenkin henkilön toimintakyvyn menettäminen aiheuttaa puutteen työvuorojen vahvuuksissa. Hän ideoi ja kehitteli myös paljon virkistystapahtumia palokuntalaisia varten. Hän myös mielellään väitteli asioista loppuun asti, välillä hyvinkin jääräpäisesti. Hän oli kuollessaan 62-vuotias. Paulilla oli aina pikkupoikamaiset elkeet, jäynää piti keksiä heti, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Hänen saappaitaan ei kukaan pysty täyttämään. Opinnäytetyö tuotti mahdollisuuden uudelleensijoittaa toimintakykynsä lopullisesti menettäneitä henkilöitä pelastuslaitoksen palvelukseen uusiin tehtäviin. Kustannuksia syntyy työterveyshuollosta, liikuntapaikkamaksuista sekä työkykyä ylläpitävästä TYKY-toiminnasta. Hän voitti Sysmän VPK:n riveissä useita toiminta-, ja urheilukilpailupalkintoja. Kustannusten tarkastelun jälkeen tutkittiin kustannustehokasta mallia, jossa tavoitteena on toimintakyvyn menettämisen uhkan varhainen havaitseminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen. Hänet tunnettiin palokunnassa reiluna ja avuliaana kaverina. T ämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää palomiesten toimintakyvyn säilyttämisen kustannusvaikutuksia Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. Uudet työtehtävät ovat pelastuslaitoksen sekä omistajakuntien tukipalveluissa. On vaikea ymmärtää Paulin poismenoa. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Hän piti siitä, että sai siten omien sanojensa mukaan muille ”vipinää kinttuihin”. Toimintakyvyn menettäminen ei välttämättä tarkoita eläkkeelle siirtymistä vaan henkilö voi jatkaa tuottavaa työtä edelleen pelastuslaitoksen palveluksessa. Tämä näkyi konkreettisesti; Pauli suunnitteli ja teki muiden hälytysosastolaisten kanssa paloautoihimme muun muassa toimintaa helpottavia välineitä ja muunsi paloauton varusteita paremmin maaseudun olosuhteisiin toimivaksi. Hän ei koskaan halunnut loukata ketään, vaikka väittelyt saattoivatkin loppua kipakasti. Paulin avuliaisuus ja sydämellisyys näkyi myös kyläläisten silmissä. Opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminnassa syntyneitä toimintakyvyn ylläpitämisen kustannusvaikutuksia. Hän piti ihmisten keskellä olemisesta ja tykkäsi vaihtaa ajatuksia kaikkien kanssa. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Harri Setälä ja Jouni Pummila Työn nimi: Palomiesten toimintakyvyn säilyttämisen kustannusvaikutukset Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. Hän toimi Pornaisten Palomiesyhdistyksen puheenjohtajana vuonna 1996. Mirkka Kivimäki Pornaisten VPK:n päällikkö Kuolleita Pornaisten VPK:n Pauli Oksanen Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Pauli aloitti palokunta uransa jo pikkupoikana vuonna 1958 Sysmän VPK:ssa. 9/2010 61 Pornaisten VPK:n yksikönjohtaja Pauli Oksanen menehtyi lyhyen sairaalassaolojakson jälkeen vastoin kaikkien odotuksia 29.9.2011. Hän ei koskaan laskenut työtunteja joita oli tehnyt VPKtoiminnan kehittämiseksi. Palokunta ja perhe, erityisesti lapset, merkitsivät Paulille paljon. 9/2011 61 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Varhaisesta eläköitymisestä työnantajalle koituvat VARHE-maksut ovat niin suuria, että eläköitymiselle tuli etsiä vaihtoehtoja. Paulin innostus palokuntatoimintaan näkyi viimeisenä päivänä, kun hän innostui televisiossa näytettävästä palouutisesta ja jaksoi kommentoida sitä, vaikka väsymys selvästi painoi tuolloinkin. Palomiesten toimintakyky koostuu pelastussukellusohjeen mukaan fyysisen kestävyyden ja lihasvoiman tilasta. Toimintakykyä ylläpitävää toimintaa tulee lisätä ja sen tulee olla suunnitelmallista sekä johdettua. Kirjoita Pelastustietoon. Muutettuaan perheineen Pornaisiin hän liittyi Pornaisten VPK:hon. Hän oli Pornaisten VPK:n päällikkö vuosina 1991–2007. Henkilöstön ikääntyessä toimintakyvyn säilyttäminen on ongelma. Pauli toimi myös VPK:n varapuheenjohtajana vuonna 1991 sekä sihteerinä vuosina 1982–1990. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa on Suomen toiseksi vähiten vakinaisia työntekijöitä 10000 asukasta kohden. Hän auttoi aina kaikkia kaikissa asioissa, pyytämättäkin
Pelastuskoria ja huoltokoria voi Levin rinnehenkilöstö käyttää myös korjausja asennustöissään. Sinne aikoinaan hankittiin rinnepäivystäjille oma ensiapukelkka, joka varustettiin asiaankuuluvilla ensiapu/ hoitovälineillä. Idea on hyvä, sillä kuten hyvin suomalaisina tiedämme, on jumiutuneessa hiihtohississä kylmässä, viimaisessa ja jopa pimenevässä illassa pitkää odotella pelastustaan. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on laadukkaiden pelastusturvallisuus ja ensihoitopalveluiden tuottaja. Hakemukset: Hakemukset sähköisesti osoitteeseen www.turku.fi/avoimettyopaikat tai osoitteella Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Eerikinkatu 35, 20100 Turku. Pelastajilla on usein myös pitkät matkat pelastettavien luo. Olemme saaneet lukea vastaavista onnettomuuksista myös muualta maailman hiihtokeskuksista. He kiipesivät tuolihissin tolppaan ja liikkuivat ja pelastivat henkilöitä hisseistä laskemalla heitä köysien avulla. Paikalle ei kovan tuulen vuoksi saatu Euroopassa usein käytettäviä pelastushelikoptereita. Tuo tapa oli hidas ja tuntui varmasti pelastettavasta hieman pelottavalta. (02) 263 31250, ja pelastusjohtaja Jari Sainio p. Kilpailun järjestää Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Virkaan valittavalta edellytetään vähintään B-luokan ajokorttia. Varsinais-Suomen pelastuslaitos julistaa haettavaksi 28.11.2011 klo 15.00 mennessä PELASTUSPÄÄLLIKÖN VIRAN Pelastuspäällikkö johtaa riskienhallinnan palvelualuetta, johon kuuluvat valvonnan palveluyksikkö ja varautumisen palveluyksikkö. Tarkemmat tiedot: www.kokkola.fi/aluepelastuslaitos Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Avoimia virkoja & toimia Varsinais-Suomen pelastuslaitos tarjoaa mielenkiintoisen näkymän pelastusalan toimintakenttään. Kilpailu järjestetään Palopäällystöliiton hyväksymien sääntöjen mukaan. Laite on ainut koko pohjoismaissa. (02) 2633 1100. Tätä ns. Aluepelastuslaitoksella työskentelee vakinaisesti noin 600 alansa vahvaa ammattilaista. Lisätietoja tehtävästä antavat pelastuspäällikkö Raimo Aarnio, p. Laite on ainut koko pohjoismaissa.. Lapissa on lisäksi rajallinen määrä pelastajia ja pelastuskalustoa. Tämä lisää oleellisesti myös heidän työturvallisuuttaan, koska työntekijöiden ei tarvitse enää kiipeillä tolpissa turvaköysien varassa. Turku, 12.11.2011 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet suomenmestaruuskilpailuun 2007 Uuteenkaupunkiin lauantaina 26.5.2007. Viran kelpoisuusvaatimuksena edellytämme: • pelastuslain mukaiset vaatimukset pelastustoimintaan osallistuvalta päällystöviranhaltijalta • vähintään kahden vuoden kokemus pelastustoimen operatiivisesta sekä hallinnollisesta johtamisesta Viran sijoituspaikkana on pelastuslaitoksen keskuspaloasema Turussa. Tarkemmat tiedot kilpailusta 1.3.2007 alkaen www.vspelastus.fi Kilpailumaksu on 175 € /joukkue. Nyt Leville on hankittu Paavo Ahavan ideoima rinnekone, joka on varustettu pelastuskorilla ihmisten pelastamiseksi tuolija gondolihisseistä. Kuoreen tunnus: ”Pelastuspäällikkö”. Turussa 31.1.2007 Palokuntien SM 2007 -järjestelytoimikunta PALOKUNTIEN SM 2007 Rukalla oli hiihtohissionnettomuus vuonna 2009, jolloin 70 henkilöä joutui odottamaan pelastamista hiihtohissistä 20 asteen pakkasessa. Useita muita laskettelijoita loukkaantui lievästi, kun osa tuolihisseistä putosi maahan saakka. Grindewaldissa tuolihisseihin jäi 75 ihmistä. Palvelut tuotetaan ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina. Työaika on toimistotyöaika 36,15 t/viikko. Virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla. Teksti: Ari Vakkilainen Kuva: Lasse Ahava Rinnekone auttaa pelastajia Levin rinnekoneella pystytään pelastamaan seisahtaneesta hissistä ihmisiä 22 metrin korkeudesta. Toiminta-alue kattaa 28 kuntaa, joista osa on kaksikielisiä. vedätystä näkee valitettavan usein nuorison harrastavan myös suomalaisissa hiihtokeskuksissa. Levillä on onneksi uusi paloasema, toimiva VPK ja nyt vielä Levi Ski Resortin hankkima uusi rinnekone, jolla pystytään pelastamaan seisahtaneesta hissistä ihmisiä 22 metrin korkeudesta. Kilpailussa on ensimmäistä kertaa mukana myös veteraanisarja. Alueen pinta-ala on noin 29000 neliökilometriä. Tähän vaaralliseen leikkiin tulisi kaikkien meidän pelastusalan viranomaisten puuttua. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 19.4.2007 Palopäällystöliiton toimistoon (SPPL), Kasarmikatu 1 D, 00140 HELSINKI tai faksi (09) 2522 9222 tai sähköpostilla toimisto@sppl.fi. Viranhaltija osallistuu tarvittaessa päällystövarallaoloon. 62 9/2011 www.pelastustieto.fi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa on haettavana 2 vuoromestarin virkaa 30.11.2011 mennessä. Molempien kotimaisten kielten taito luetaan eduksi. Tuolloin yksi mies kuoli ja eräs nainen sai vakavia vammoja onnettomuudessa. Maksu laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Palvelussuhteessa noudatetaan teknisen sopimuksen ehtoja. Levillä on ollut jo aikaisemminkin innovatiivista rinnepelastustoiminnan kehittämistä. Olen ollut aikoinaan seuraamassa, kuinka ranskalaiset päätoimiset rinnepäivystäjät hoitivat pelastustyön Serre Chevalier´ssa. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi 1) joukkueen nimi sekä 2) yhteyshenkilö, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Laitteessa on Palfingerin nostin. Sveitsin onnettomuuden syynä oli tuolihissejä kannattelevan vaijerin lipsahtaminen pois paikaltaan tukipylvään kohdalla. Esimerkiksi Sveitsissä oli vakava hiihtohissionnettomuus Grindewaldissa vuonna 2008. Virkaan valittavan on ennen viran vastaanottamista annettava suostumus suppean turvallisuusselvityksen hankkimiseen ja esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Laitteella oli hintaa 400000 euroa, josta pelastuskorin ja nosturin hinnaksi tulee noin 100000 euroa. Heidät saatiin pelastettua maasta käsin
Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. jakso Kuopiossa) 19.–23.3.2012 kurssin hintaan sis. 071 875 0201. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 10.–12.1.2012 380 € 13.12.2011 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi Dräger 17.–19.1.2012 275 € 15.12.2011 20227 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 7.–8.2.2012 260 € 20.1.2012 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 7.–9.2.2012 350 € 13.1.2012 20361 Hälytysajon kouluttajakoulutus 21.–23.2.2012 350 € 20.1.2012 20029 Maatilojen palotarkastus 28.2.–1.3.2012 380 € 3.2.2012 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 20.–22.3.2012 300 € 24.2.2012 20037 Tieliikenneonnettomuuksien pelastustekniikka 21.–22.3.2012 210 € 24.2.2012 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 26.–30.3.2012 500 € 2.3.2012 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20041 Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 13.–17.2.2012 500 € 20.1.2012 sopimuspalokunnan yksikönjohtajille 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi (1.jakso) 6.–17.2.2012 1740 € 9.1.2012 (kurssin hintaan sis. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. / . jakso Turussa ja 3. ja 950 € 14.12.2011 (1. maj. Pelastustieto 10/2011 ilmestyy 15.12., lisäetuna tapahtumakalenteri vuodelle 2012 Varmista ilmoituspaikkasi! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Surfaa myös nettisivuillemme www.pelastustieto.fi. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. . Kuopion-jaksolla Ennakkotieto: Ensihoito 12 -opintopäivät 11.–12.5.2012 Teema: Ensihoitopalvelu muutoksessa (Hintaja ilmoittautumistiedot tarkentuvat myöhemmin) Järjestämme alkukeväällä 2012 mm. myös majoitus) (2. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. jakso Porissa, 2. jakso) 12.–23.3.2012 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi, alueellinen 3.–5.2./25.–26.2. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä
www.tammivikkut.com PT 10/2011 ilmestyy 15.12. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Koulutustarvikkeet Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Nostolava-autot . 64 9/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Kartanonkatu 6 70700 Kuopio Puh. Scanic 3000 DMX Savukoneet ja savunesteet. huoltoja korjaustyöt . Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. Fire Dos -järjestelmien asennus Bronto Skylift Oy:n valtuuttama huolto Mobile Lift Oy Piilipuunkatu 11, 21200 RAISIO Tel. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. perusteelliset tarkastukset . Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. 010 3878 877 | 040 7624 560 www.mobilelift.fi Suoritamme nostolava-autojen Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. 017-368 4000 www.peltaco.com esim. teemalla pelastuskalusto ja varusteet Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. vuositarkastukset
Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. 9/2011 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput Palokunta-asut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. / . Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Soita ja sovi tapaaminen. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. Missä se taas on...?!. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. mukaan. 20 1/ 20 11 10.2. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet. kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. . arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s
8.11. Hyökätäänpäs tuosta sisään että heilahtaa!” ”Mää kuulin ministeriön mieheltä, että aikaa on varttitunti.” ”Kuka tommotti päästä suustas. 1.12. 5.12. 66 9/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! ”Ei, ei pojat, ei tulipaloja tällä tavalla sammuteta. 7.6. . Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 4/2012 24.5. 9/2012 22.11. Tapahtumakalenteri 2012 1/2012 9.2. 3/2012 19.4. 10/2012 20.12. 66 9/2011. 11.10. 2/2012 15.3. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Valmis aineisto Teema 10 15.12. 5/2012 21.6. 23 %. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,40 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 1.3. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 16.8. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 10.5. 26.1. vuosikerta. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) koko mm Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 7/2012 27.9. 5.4. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. Mää oon mahrottoman hämmästyny, mää oon ku klapil päähä lyöty!” Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanista. 8/2012 25.10. 6/2012 30.8. 13.9
Uudet Raymarine TH24 ja TH32 kämmenlämpökamerat mahdollistavat näkemisen yön pimeydessä ja ovat fyysisesti kompakteja, hyvin käteen istuvia. Ne erottavat maamerkit, siltojen rakenteet ja toiset alukset selkeästi kaikissa valaistusolosuhteissa päivänvalosta yön pimeyteen. TH24 ja TH32 kämmenlämpökamerat muodostavat kuvan perustuen lämpöön, ei valoon. Uudet TH-kämmenlämpökamerat Raymarinelta Kämmenlämpökamera silmäsi yön pimeydessä TH24 RESOLUUTIO 240 X 180 TH32 RESOLUUTIO 320 X 240 2 X DIGITAALINEN ZOOM T U T K A N A V I G O I N T I L A I T T E E T K A I K U L U O T A I N M I T T A R I S T O T A U T O P I L O T I T L Ä M P Ö K A M E R A T K O M M U N I K A A T I O L A I T T E E T O H J E L M I S T O T J Ä R J E S T E L M Ä T KEHITYS • LAATU • LUOTTAMUS Raymarine Finland Seisaketie 3, Fl-08680 Lohja, Finland. Lämp ökameralla katsottuna Ihm isen silmin nähtyn ä TH32 ~450m TH32: ~1.23km TH24: ~895m TH24: ~320m TH32 ~450m ~895m TH24: ~320m Kämmenkameran kantama Sama paikka. Terminen hämäränäkö parantaa kykyä nähdä kivet, poijut, kelluvat esineet ja auttaa löytämään ihmiset vedestä, kenties ratkaisevasti sillä muutamat minuutit voivat olla ennemmän kuin tärkeitä pelastautumisen kannalta. Kaksi täysin erilaista näkymää ihmissilmän ja Raymarinen lämpökameran kuva. T: (+358) (0)19 33201 www.raymarine.eu TH24-TH32 210 x 297 (Fin).indd 1 4/11/11 10:05:44
www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. integroiduin laserosoittimin vaarojen turvalliseen osoitukseen, etusormen jatkeeksi. Dräger UCF 6000/7000 turvavarusteena saat hetkessä tilannekuvan vaaroista. Varmuus yhdellä silmäyksellä.. Dräger UCF 6000/7000 on ATEX-luokiteltu ja varustettu mm. Kameran tallentama kuva ja ääni on helppo ladata tietokoneelle. Pysäytyskuvan avulla voit turvallisuuttasi vaarantamatta nähdä myös kulman taakse. Dräger UCF 6000/7000 Lämpökamera palopesäkkeiden ja pelastettavien nopeaan paikantamiseen. Teknologiaa elämän puolesta. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Dräger