LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMAKALENTERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1.. PELASTUSTIETO 10/2012 ILMESTYY 20.12
Osoitteesta www.pelastustieto.fi > tilaukset voit tulostaa lahjakortin lehden saajalle! Voit tilata myös numerosta 044 728 0400 tai meilata: tilaukset@pelastustieto.fi Tilausta tehdessäsi muista mainita ”JOULULAHJA”. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Tilaajalahjaksi heijastinliivi! Tarjouksemme on voimassa 23.12.2012 asti.. Mietitkö mitä antaisit lahjaksi. Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaik on työ... Loistava tapa muistaa on tilata Pelastustieto-lehti joululahjaksi! 40 €/vsk
Tutkimus auttaa arjen työssä Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminta on viime aikoina kehittynyt suotuisasti ja tulevaisuudelta on lupa odottaa yhä myönteisempää kehitystä. PELASTUSTIETO 10/2012 ILMESTYY 20.12. Toisaalta siitä on pidettävä huolta, että ei anneta väärän mielikuvan maksullisuudesta jäädä elämään, ettei kukaan apua todella tarvitseva jätä ilmoittamatta avun tarpeesta.. Ensimmäiset tiedot kertovat, että maksu on alkanut purra. Toisaalta on hyvä, että maksunkaltainen muistutuskin on mahdollista. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Siksi siellä on esimerkiksi selvitetty liikenneonnettomuustehtäviä ja miten niiden pelastustoimintaa voidaan entisestään kehittää. Juuri nyt on valmistumassa mittava hanke pelastustoimen toimintaympäristön monipuolisesta kartoittamisesta, joka on saanut nimekseen pelastustoimen tilinpäätöshanke. ERHE-maksu toimii Viime vuonna voimaan tulleen pelastuslain perusteella pelastuslaitokset voivat periä maksua toistuvista erheellisistä paloilmoituksista. Sen avulla voidaan perustellusti kehittää käytännön työtä. Maksun piirissä ovat hätäkeskuksiin liitetyt paloilmoittimet. On työ sitten pelastustoimintaa tai ennaltaehkäisevää työtä. Jos homma ei muuten ala toimia, olisi paikallaan, että myös muut kuin hätäkeskukseen liitetyt ilmoittimet olisivat maksullisuuden piirissä. Helsingissä uusi pelastuskomentaja Simo Weckstén haluaa nojata toiminnan erityisesti tutkimustietoon. Onkin tärkeä, että pelastuslaitokset antavat myös kaiken sen asiantuntija-avun, mitä kiinteistöt tarvitsevat, että turhat hälytykset saadaan poistettua. Pelastusopistossa tutkimusja kehittämistoiminta on saanut myös hyvän jalansijan. Tutkimustoimintaa ei pidäkään nähdä ”ylätason” puuhasteluna, vaan tuloksellisena toimintana, joka antaa yhä paremmat mahdollisuudet tehdä arkipäivän työtä. Kuva: Kimmo Kaisto. Kiinteistöt ovat heränneet korjaamaan tilannetta. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Ylipalomies Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta joutui raivaamaan itselleen uuden työuran, kun ei pystynyt enää fyysisesti raskaimpiin töihin. LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMAKALENT ERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Melkein kaikki pelastuslaitokset ovat ottaneet maksun käyttöön. Helsingissä toimii maamme ainut pelastuslaitoksella työskentelevä päätoiminen tutkija. Ensimmäisenä maksun käyttöön ottanut Helsinki on lähettänyt erhe-hälytyksistä parisataa laskua. Tutkimustoiminnalla halutaan antaa erityisesti työkaluja arjen työhön. Tästä nimenomaan onkin kysymys
Veneessä ollut kuljettaja loukkaantui vakavasti ja hänet piti saada turvallisesti alas sekä hoitoon. s. 20. Veikko Lindberg 62 Keskustelu: Reijo Ronkanen keikka nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Mikä mielestäsi parantaa eniten paloturvallisuutta?” Kaksi kolmesta vastaajasta oli vaihtoehdon ”Oma vastuu turvallisuudesta” kannalla. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 10/2012 ILMESTYY 20.12. 8 9 /2 01 2 22.11.2012 10 ERHE-maksu alkanut purra Piatta Rulja 16 Jari Sainio johtaa nyt SPPL:a 24 Tammisalon VPK hankki nostolava-auton 28 Viiltosuojaa ja pitoa käsille 30 Kalustokoulutusta Saksassa Mikko Saastamoinen 32 Pelastuslaitosten lähialueyhteistyö vaarassa Ulla Ylönen 34 Helsinki tekee palomiehille urapolun 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 40 Tekniikka palvelee arjen tilanteita Arto Latvala 44 Pelastustoiminnan johtaminen oikeudellisena kysymyksenä Veli-Pekka Hautamäki 48 Ensimmäistä paloturvallisuusviikkoa vietetään Piatta Rulja 50 Sekaisin palokalustosta 53 Harjunalustan VPK on 100-vuotias Antti Erola 58 Leo Pesosella merkittävä perustajarooli Juhani Katajamäki VAKIOT 33 Vieraanamme: Pekka Iivonen 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 62 Keskustelua. Toukokuun lopulla valmistui tilastokatsaus ”Helsingin pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävät vuosina 2007–2011”. s. Stadin brankkari auttaa asiasta ennen kuin onnettomuutta edes tapahtuu. LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMA KALENTERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1. pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Tämä on todella tärkeä asia sillä vilkasliikenteiset Helsinki–Pietari-junarata sekä valtatie 12 kulkevat Iitin kunnan ja samalla Kausalan taajaman läpi. s. Kotkassa matkustajalaivan pelastusharjoituksen yhteydessä pelastusvenettä nostaneen nosturin rikkoutuminen pudotti veneen kuusi metriä ja se iskeytyi vasten laivan kylkeä. Köysipelastamiseen ja kalustoon on satsattu Kotkassa. 12 teema Liikenneonnettomuuksien lukumäärä on viime vuosina kasvanut huimasti Helsingin pelastuslaitoksen alueella. Tieliikenne on pelastustoimen se tehtäväkenttä, jossa tapahtuu eniten henkilövahinkoja. Uuden komentajan mielestä Helsingissäkin kaikkien on tehtävä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. s. Nykyään VPK:lla on moderni kalusto sekä rutkasti taitavaa jäsenistöä. Klikkaa www. 46 Marraskuun alussa Helsingin pelastuskomentajana aloittanut Simo Weckstén näkisi toimintavalmiusajan laajempana, jossa mukana olisi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Palokunnan juuret ulottuvat vuoteen 1929. vpk toimii Iitin kunnan Kausalan kylässä toimii Iitin VPK
Viimeksi mainittujen välinen työnjako on sekä taloudellisen välttämättömyyden että maassamme voimakkaana elävän talkoohengen sanelema luonnollinen ratkaisu, joka tekee kummallekin palokuntamuodolle oikeutta ja käyttää hyväkseen kummankin tarjoamat mahdollisuudet sammutustoimen järjestämiseksi mahdollisimman korkealle tasolle vallitsevat olot huomioon ottaen. Ratkaisevan tärkeätä kuitenkin on, että vapaaehtoisten ja vakinaisten tulentorjujien kesken vallitsee hyvä ja ennakkoluuloton pyrkimys läheiseen yhteistyöhön koko yhteiskuntamme paloturvallisuuden hyväksi. Palopäällikkö Pekka Ilvesmäki on pyrkinyt saamaan siitä sen kätevään kokoon mahdutetun ohjekirjasen, jota monet palokuntamiehet ovat odottaneet. Tästä syystä toimituskunta tällä kertaa erikoisesti on halunnut kohdistaa huomionsa vakinaisten palokuntien ja palomiesten ongelmiin ja rientoihin ja tehdä ne tunnetuiksi myös vakinaisten palomiesten oman piirin ulkopuolelle, muistaen vanhan säännön, että hyvien ja luottamuksellisten suhteiden perusedellytyksenä on se, että opimme tuntemaan toisemme ja ne olosuhteet, joissa kukin elää ja antaa panoksensa yhteisen päämäärän hyväksi. Tästä lukumääräisestä pienuudestaan huolimatta vakinaiset palokunnat edustavat ammatillisesti erittäin keskeistä ja korkeatasoista osaa, jolla on annettavanaan palontorjuntarintamalle kokonaisuudessaan arvokasta tukea ja kokemusperäistä tietoutta. Ruiskun on suunnitellut palokalustoalalla tunnettu Väinö Laakkonen, joka on saanut alan hyväksi tekemästään työstä mm. Sopimuspalokunnat ovat miltei poikkeuksetta vapaaehtoisia palokuntia. Sisäasiainministeriön Palosuojelurahastolta tunnustuspalk kion. Vapaaehtoisten palokuntiemme suuren lukumäärän takia lehtemme joutuu joka numerossa käyttämään huomattavan sivumäärän niiden toiminnan selostamiseen ja tukemiseen. Näitten eri palokuntatyyppien ylivoimaisesti suurimpana ryhmänä ovat vapaaehtoiset palokunnat, joiden miesmäärä viimeisten virallisten tilastojen mukaan on yli 25.000 miestä 40.000 miestä käsittävistä sammutusvoimistamme. Mutta siinäkin tapauksessa, että kunta ylläpitää omat sammutusvoimansa, kuten pääsääntö edellyttää, on sillä valittavanaan monta erilaista palokuntatyyppiä. metsäpaloissa ja kulotuksissa., Eri koisrakenteisesta imupuolesta johtuen on jo 10 cm:n vedenkorkeus riittävä, eikä pumppu ole arka vedessä oleville epäpuhtauksille. Ajattelemme erikoisesti vakinaisten ja vapaaehtoisten palokuntien, näiden kunnallisten palokuntien kahden perusmuodon välttämätöntä yhteistoimintaa. ”Kunnalla pitää olla palokunta” Palomiehen kalenteri 1963 Kaikille palokuntalaisille laadittu pieni taskukokoinen kalenteri, ”Palomiehen kalenteri”, on ilmestynyt ensi kerran. ten kuvasta käy ilmi, helposti kaksi miestä, Sitä voidaan siten edullisesti käyttää erityisesti vaikeakul kuisissa paikoissa, esim. Ruisku on rakenteeltaan yksinkertainen ja helppohoi toinen sekä kevyt. Palomiehen kalenterista tulee muodostumaan ajan tasalla kulkevan vuosittain julkaistava ohjekirjanen, joka varsinaisen kalenteritietouden ohella antaa haltijalleen palokuntatyön oleellisimmat tiedot sekä tuoreimmat säädökset ja ohjeet. Kotimainen uutuus – AMO-moottoriruisku 9/2012 5. Kalenterin muovikansien välissä kulkevat nyt aina mukana palolain ja -asetuksen ohella muutkin viime aikojen tärkeimmistä asetuksista, päätöksistä ja ohjeista. Tätä poikkeuksellista ratkaisua lienee kuitenkin onneksi käytetty sangen harvoin. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Padasjoen palokuntaleirillä ja eri koulutustilaisuuksissa ympäri maata on kesän aikana esitelty uutta, selässä kannettavaa AMO-merkkistä moottoriruiskua. AMOruiskun käyttövoimana on ILO L 151 2-tahtimoottori. Kummallakin on oma tärkeä työsarkansa: vapaaehtoisilla lähinnä maaseudun ja pienempien asutuskeskusten ja vakinaisilla suurempien kaupunkien ja teollisuuskeskusten sammutustoimi. Lukumääräisesti pienimmän ryhmän muodostavat luonnollisesta syystä vakinaiset palokunnat, joiden yhteinen miesmäärä nousee 1.360 mieheen. Laki mainitsee vakinaiset, puolivakinaiset, sopimusja yleiset palokunnat. Ensinnäkin laki sallii poikkeuksen tästä yleissäännöstä, ”jos sammutustoimen hoito kunnassa tai sen osassa voidaan saada tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi siten, että sen hoitaa naapurikunta”, johon kuitenkin on saatava lääninhallituksen hyväksyminen. Ruiskun kantaa vakio varusteineen, kuKukapa meistä ei tuntisi tätä palolain kohtaa, jonka soveltamisessa kuitenkin voidaan joutua sangen moniin erilaisiin ratkaisuihin. Se painaa polttoainesäiliö täytettynä ja kantohihnoilla varustettuna 31 kg, joten sen voi tarpeen vaatiessa yksikin mies kuljettaa. Emme täsä yhteydessä suinkaan unohda muidenkaan palokuntien tärkeätä panosta, mutta huomiomme kohdistuu tällä kertaa nimenomaan kahden edellä mainitun pääpalokuntamuodon yhteistoimintaan
HES osti Esperi Sairaankuljetuksen. Yrityskaupan myötä kaksi sairaankuljetusja ensihoitoalan isoa suomalaista toimijaa yhdistyy Suomen johtavaksi ensihoitoyritykseksi. – Hätäpuheluiden tekninen siirtäminen Itäja Kaakkois-Suomen lakkaavista hätäkeskuksista Kuopioon toteutetaan varmistetusti kansalaisten turvallisuutta vaarantamatta. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Esa Pulkkinen on pettynyt kuultuaan tapahtuneesta. Hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Niemisen mukaan hätänumeroon soittaville muutoksen ei pitäisi näkyä mitenkään. Asiasta laadittiin poliisitutkintailPalokuntalaiset veivät turmarekan olutta moitus ja pyrittiin selvittämään, mitä oluita ne ovat ja mistä ne ovat sinne tulleet. – Asianomistaja ei vaadi tässä tapauksessa rangaistusta ja tämän vuoksi poliisi päättää asian esitutkinnan saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, rikoskomisario Turunen sanoo. Tärkeintä on, että avun tarvitsija saa tarvitsemansa palvelun (poliisi, pelastus, sairaankuljetus) mahdollisimman läheltä. Tämä tarkoittaa sitä, että Itäja KaakkoisSuomen alueen hätäpuhelut vastaanotetaan kokonaisuudessaan Kuopiossa 4.12.2012 alkaen. Uuden hätäkeskuksen toiminta varmennetaan siirron jälkeen teknisen varajärjestelmän avulla, huomauttaa Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltonen. Suomen FinnRescue suoritti hyväksytysti vaativan HUSAR-tasotestin. Vastaavan HUSAR-testin suorittaneita joukkueita on nyt koko maailmassa vain 13. – Emme ole edes osanneet ohjeistaa moista asiaa, koska yleisesti alallamme pidetään selvänä ja perusarvoihimme kuuluvana asiana, että palomies ei varasta. YK:n pelastusmuodostelmissa HUSAR on suurin muodostelma, muut ovat MUSAR (Medium) sekä Light USAR. – Hyvänä asiana pidän sitä, että ilmoitus poliisille tehtiin meidän toimestamme eikä tätä ole millään tavalla yritetty pitää salassa, Pulkkinen sanoo. Heavy Urban Search and Rescue -joukkueessa on 64 henkilöä ja neljä koiraa. Sisäministeriö päätti Hätäkeskuslaitoksen esityksestä syyskuussa 2012, että ajankohta hätäkeskustoimintojen siirtämiselle Kuopioon on Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen osalta 21.11.2012, Etelä-Savon hätäkeskuksen osalta 28.11.2012 ja KaakkoisSuomen hätäkeskuksen osalta 4.12.2012. Nyt tehty yrityskauppa vahvistaa entisestään yrityksen asemaa markkinoilla – erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tutkinnassa selvisi, että kyseiset oluet ovat peräisin tästä kaatuneesta rekasta, jotka paikalla olleet sopimuspalokuntalaiset olivat yksissä tuumin ottaneet haltuunsa ja kuljettaneet palokunnan tiloihin, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Ari Turunen Kanta-Hämeen poliisilaitokselta kertoo. Kuopion uuden hätäkeskuksen päällikkönä toimii Kari Nevalainen ja apulaispäällikkönä Sauli Jalonen. Poliisi takavarikoi anastetut oluet tutkinnan ajaksi. Hätäpuhelut siirretään lakkaavista hätäkeskuksista asteittain siten, että koko Itäja KaakkoisSuomen alueelta tuleviin hätäpuheluihin vastataan Kuopiossa 4.12.2012 lähtien. HES Sairaankuljetus on jo yli 20 vuoden ajan keskittynyt ensihoitoon ja sairaankuljetukseen. HES on viime vuosina systemaattisesti kasvattanut toimintaansa parantaakseen kilpailukykyään alalla, joka on voimakkaassa rakennemuutoksessa. Itäja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskustoiminta siirretään kokonaisuudessaan Kuopioon marras-joulukuun vaihteessa. Poliisi sai ilmoituksen, että tehtävään osallistuneen sopimuspalokunnan paloaseman tiloista löytyi 13 laatikkoa samaa olutmerkkiä, jota oli lentänyt tien pientareelle. – Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hätäkeskusten toiminta lakkaa kokonaan vuoden lopussa, jonka jälkeen myös hallinnon henkilöstö hätäkeskuksista siirtyy Kuopioon. Muun muassa tämän vuoksi Itäja Kaakkois-Suomen kolmen lakkaavan hätäkeskuksen hätäpuhelut ohjataan Kuopioon asteittain. Todistuksen ottivat vastaan Esa Ahlberg ja Mervi Parviainen, sen luovutti pelastusylijohtaja Pentti Partanen. 6 9/2012 J ätteenkäsittelylaitokseen oluita kuljettanut rekka kaatui ojaan Lopella marraskuun alussa ja osa lastina olleista olutlaatikoista lensi maastoon. – Asiasta laadittiin rikosilmoitus näpistyksestä, koska anastetun omaisuuden arvo oli yhteensä noin 300 euroa. Suurempi hätäkeskus aloittaa Kuopiossa FRF sai YK:n todistuksen HES Sairaankuljetus Oy on ostanut Esperi Carelta sen 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Esperi Sairaankuljetus Oy:n koko osakekannan. Apu sen tarvitsijalle lähtee edelleen samasta paikasta kuin ennenkin. Valtakunnallisesti toimiva HESkonserni on yksi Suomen johtavista alan yrityksistä, joka tuottaa ensihoitoja sairaankuljetuspalveluita 13 sairaanhoitopiirin alueella. – Saimme pelastusviranomaiselta ilmoituksen paloaseman tiloista löytyneistä olutlaatikoista. Yhdistyneiden Kansakuntien INSARAG (International Search and Rescue Advisory Group) antama todistus ojennettiin Kriisinhallintakeskuksen ja Pelastusopiston edustajille pelastustoimen ajankohtaispäivillä Jyväskylässä lokakuun lopussa. – Tulemme toki asemapalveluohjeessa nyt terävöittämään tällaistakin asiaa ja käymme tapahtuneen läpi. Uusi Kuopion hätäkeskus aloittaa toimintansa nykyisen Pohjois-Savon hätäkeskuksen tiloissa. Yhteensä lakkaavista keskuksista on siirtymässä Kuopioon 67 henkilöä, kertoo Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen ja ennakoinnin johtaja Teemu Hassinen
Suomen esityksen piti komission suomalaisedustaja, emerituspäätoimittaja Juhani Katajamäki. Pelastuslaitos on voinut 1.7.2011 lähtien periä maksun paloilmoittimien erheellisestä toiminnasta. Haastattelut tehtiin ERHE-yhteistyöhankkeen yhteyshenkilöille ja kysely toteutettiin tarkastuslaitosten edustajille. Pelastustoiminnan johtajat voivat oman harkinnan mukaan jättää lomakkeen. Hänen kuolemastaan on kulunut 300 vuotta, ja päivää juhlitaan laajalti Alankomaiden pelastustoimen parissa. Mikäli kuitenkin syksy jatkuu poikkeuksellisen sateisena, voi vedenpinta edelleen nousta. Etelä-Savon pelastuslaitos ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) ovat laatineet yhteistyössä pientalon tulvaturvallisuusoppaan, jossa annetaan ohjeita mahdollisissa tulvatilanteissa. Tutkimusmenetelminä on käytetty haastatteluita, kyselyä ja kohdetutustumista. Hän on nykyaikaisen paloletkun varhainen keksijä, purjekankaasta neulottujen paineja imuletkujen kehittäjä. Antti Virtasen Kuopion Savonia-ammattikorkeakouluun tekemä opinnäytetyö, Erheelliset paloilmoitukset, on tehty yhteistyössä sisäasiainminiteriön alaisen ERHE-hankkeen kanssa. Vedenkorkeus kääntyi jo syyskuussa laskuun, mutta syyskuun lopun runsaat sateet pysäyttivät laskun ja saivat vedenpinnan nousemaan noin 5 cm. Komissio ja CTIF:n siipien alla kokoontuva palokuntahistoriasta kiinnostuneiden historiatyöryhmä kulki van der Heydenin jalanjäljillä. Kiinteistön omistajan ja asukkaan vastuulla on suojella itseään sekä omaisuuttaan tulvatilanteissa. Vuonna 2007 ERHE-hanke valmisteli pelastuslaitosten käyttöön selvityspyyntölomakkeen. Sadetta on kertynyt tänä vuonna noin 700 mm, kun vastaavalla aikavälillä sataa keskimäärin noin 500 mm. Viime vuonna lomakkeen jättöprosentti vaihteli 4:stä 81:een eri pelastustoimien alueilla. päivänä NN + 76,46 Lappeenrannan Lauritsalan havaintoaseman mukaan. Vuoksen vesistöalueella kuluva vuosi on tähän mennessä ollut sateisin yli 50 vuoteen. Virtanen on haastattelujen avulla koonnut näkemyksiä eri osapuolilta ja koonnut tilastoja eri hälytystyypeistä ja pelastusviranomaisten toimenpiteistä. Virtanen käsittelee työssään pelastuslaitosten käytössä olevan selvityspyyntölomakkeen käyttöä sekä vaikuttavuutta ja tuo esille kehitysehdotuksia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Virtasen insinöörityössä käsitellään kattavasti tätä aihetta. Turva-alan yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Timo Rasimuksen mukaan opinnäytetyö antaa selkeän kokonaiskuvan siitä, mitä jatkotoimia ja keinoja tarvitaan. Vedenpinta oli Saimaalla lokakuun 10. Kokouskaupungin suurmies on Amsterdamin palomestari Jan van der Heiden (1637–1712). Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon pelastuslaitos opastavat nyt laaditulla tulvaturvallisuusoppaalla pientalojen ja kiinteistöjen omistajia Saimaan mahdollisen tulvan kehittymisen varalta. Viranomaiset ja elinkeinoelämä ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä erheellisten paloilmoitusten määrän vähentämiseksi. Opinnäytetyön tulokset palvelevat erityisesti pelastusviranomaisia ja kiinteistöjen haltijoita, mutta välillisesti myös paloilmoittimien suunnittelu-, rakentamisja ylläpitopalveluja tuottavia yrityksiä. Komission ja työryhmän yhteiskuvassa keskellä CTIF:n uusi presidentti Tore Eriksson vasemmalla puolellaan siviiliasussa komission puheenjohtaja Dieter Farrenkopf. Tulvaan varautumisessa edetään Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Tämänhetkisen arvion mukaan Saimaan lisäjuoksutusta täytyy jatkaa koko loppuvuoden ajan. Saimaan pinta on tällä hetkellä noin 60 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja noin 10 cm niinsanotun normaalivyöhykkeen yläpuolella. Stipendi maksettiin Turva-alan yrittäjät ry:n nimikkorahastosta. Juhani Katajamäki Sähköalan koulutusja tutkimussäätiö on myöntänyt Antti Virtaselle 500 euron arvoisen stipendin hyvästä turvallisuusalan opinnäytetyöstä. Vedenkorkeus pysyy todennäköisesti myös ensi talven ajan hyvin korkealla. Insinöörityössä selvisi, että yksi suurimmista yksittäisistä ongelmista on se, ettei lomake löydä oikeaa henkilöä kohteessa. Pelastuslaitokset ottivat selvitysERHE-hankkeelle turva-alan stipendi pyyntölomakkeen vaihtelevasti käyttöönsä. Oppaassa kerrotaan mitä tulisi huomioida ja miten toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. 9/2012 7 CTIF:n, paloja pelastusalan kansainvälisen järjestön historiakomissio kokoontui vuosikokoukseensa lokakuussa Arnhemin kaupungissa Hollannissa. Virtanen tutustui kohteisiin, joissa on tehty toimenpiteitä erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Etukäteen tehtävillä valmisteluilla voi rajoittaa tulvavahinkoja huomattavasti. Eturivissä ruskeassa univormussa työryhmän väistynyt puheenjohtaja Adolf Schinnerl. Mikäli sääolot ovat loppuvuonna tavanomaiset, laskee Saimaan vedenpinta tämän hetkisen ennusteen mukaan noin 15 cm vuoden loppuun mennessä. Fisec Oy:n toimitusjohtaja Kalervo Hyytiä kiittelee Virtasen paneutumista aiheeseen. Sen seurauksena valitettavan usein lomaketta ei ole jätetty, vaikka kyseessä olisi ollut virheellinen hälytys. Työryhmäseminaarin aiheena CTIF:n palokuntahistorioitsijat kokoontuivat Arnhemissa oli Ammattipalokuntien synty ja kehitys Euroopassa. Opas on saatavissa ELY-keskuksen ja pelastuslaitoksen Internetsivuilta www.ely-keskus.fi/etela-savo >Ajankohtaista (vasen palsta) > Julkaisut ja www.espl.fi Pientalon tulvaturvallisuusopas valmistui Etelä-Savoon. Kevään ja ensi kesän vedenkorkeustilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti talvella aikana kertyvän lumen määrä ja kevään sademäärät. Opas on suunnattu pientalojen ja kiinteistöjen omistajille. Vedenkorkeus on pysynyt selvästi normaalia ylempänä suuresta juoksutuksesta huolimatta
Tapahtuma sai alkunsa, kun yhtä pelastusveneistä oltiin nostamassa kannelle. Merivartioston aluksien saapuessa kohteeseen P31 antaa tehtäväksi kohteen kuvaamisen pelasKöysipelastus ainut mahdollisuus Teksti: Ville Salonen asemamestari, Kymenlaakson pelastuslaitos Kuvat: Kymen Sanomat/Tuomas Sarparanta ja Merivartiosto Nosturi petti – pelastusvene kuljettajineen putosi ja iskeytyi laivan kylkeen 8 9/2012. Hätäkeskuksen tiedon mukaan nosturista roikkuu kumivene ja yksi potilas. Kyseessä on Kristina Katarina -matkustajalaiva, jonka pelastusveneen nosturi on pettänyt. Köysipelastamiseen ja kalustoon on satsattu Kotkassa. RKY 31 1+0+0, RKY 101 1+3, RKY 105 0+2, RKY 106 0+1, EKY 121 1+1 ja EKY 131 0+2. P31 alkaa selvittää laivan kapteenin, varustamon päällikön, poliisin ja silminnäkijöiden avulla tapahtuman kulkua ja sopii tiedotuksesta medialle. P101 tiedustelee kohteen henkilökunnan opastuksella laivan peräluukun kautta. Samanaikaisesti RKY 106:n kuljettaja tiedustelee puomitikkaan petausta ja arvioi korin ylettymistä pelastusveneelle. Kannelle päästyään Kotka L4 antaa raportin potilaan tilasta. Veneessä ollut kuljettaja loukkaantui vakavasti ja hänet piti saada turvallisesti alas sekä hoitoon. RKY P101 asemamestari Ville Salosen tullessa kohteeseen tilannekuva tarkentuu. Kotkan paloasemalta hälytetään yksiköitä päivystävän palomestarin Juha Säämäsen johdolla onnettomuuskohteeseen. Laivalla oli päivällä harjoiteltu pelastusveneiden käyttöä ja hälytyksen aikana onnettomuusveneessä oli käynnissä katsastus. K orkean paikan työskentely voi tapahtua hyvinkin haastavissa olosuhteissa, kuten tapahtui Kotkassa, jossa matkustajalaivan pelastusharjoituksen yhteydessä pelastusvenettä nostaneen nosturin rikkoutuminen pudotti veneen kuusi metriä ja se iskeytyi vasten laivan kylkeä. Kotkan kantasataman välilaiturissa tapahtui 11.6.2012 Kristina Katarina -aluksella onnettomuus. Putoamisen seurauksena veneenkuljettaja loukkaantuu vakavasti ja jää pelastusveneen pohjalle makaamaan. P31 on yhteydessä meripelastus Helsinkiin ja pyytää hälyttämään tehtävään Kotkan merivartioston yksiköitä. Laivan henkilökunta tekee hätäilmoituksen Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen (KASU) ja aloittaa laivalla pelastustoimet. Pelastusvene roikkuu laivan kyljessä meren puolella kuudennen kerroksen korkeudella. P31 alkaa johtaa yleistilannetta, ja P101 johtaa teknisen pelastamisen. Pelastusveneen ollessa ylhäällä nosturin puomiston rulla pettää ja pelastusvene tippuu kuljettajineen noin kuusi metriä ja iskeytyy laivan kylkeen. Matkalla lisätiedot ovat hyvin epäselvät
Homma hoituu Kannella rakennetaan köysitalja koripaarin nostamiseksi. Vene horjuu edelleen ja tilaa on vähän liikkua. Koripaarin vyöt varmistetaan vielä nauhalenkeistä tehdyillä sidoksilla. I taso = hätäpoistuminen, II-taso = kattotyöskentely ja III-taso = pelastaminen. Monesta asiasta selvitään pienellä riskinotolla, mutta mitä sitten kun sattuu tapaturma turhan riskinoton takia. Olosuhteet pelastusveneessä ovat erittäin haastavat. Potilaan päästä paikataan haava, asetetaan tukikauluri ja potilas siirretään koripaariin. Olosuhteet korkean paikan työskentelyssä laivan kyljen vieressä olivat haastavat. Potilas on veneessä penkin ja laidan välissä ahtaassa välissä. Savu1 ja Savu2 laskeutuvat köysien avulla alukseen. Loukkaantunut saatiin nostettua laivan kannelle köysien avulla. Savu2 laskeutuu myös veneeseen. Pelastustehtävä päättyy ja yksiköt palaavat asemalle. 9/2012 9 tustehtävän aikana ja pintapelastusvalmiuden sen varalle, että pelastusvene voi pudota. Koripaari lasketaan alas, Savu1 ja Savu2 siirtävät potilaan koripaariin. Hyvät välineet ja harjoittelua Kymenlaakson pelastuslaitos on panostanut korkealla työskentelyn välineisiin ja koulutukseen viime vuosien aikana paljon. Vene horjuu edelleen ja tilaa on vähän liikkua. RKY P31 pyytää merivartioston aluksen pelastusveneen alle. Asenteiden muokkaaminen ja uuden opettelu on haastavaa, mutta tässäkin tehtävässä köysipelastuskaluston käyttö oli ainut mahdollisuus potilaan pelastamiseksi ja tehtävä onnistui hyvin, mikä on merkki asioiden riittävästä omaksumisesta. Korkealla työskentelyn välineiden ja tekniikoiden koulutus vaatii paljon säännöllistä harjoittelua ja asenteiden muutosta. 101:n miehistö alkaa rakentaa kiinnityspisteitä kannella. P101 antaa käskyn yksiköille tuoda köysipelastusvälineet laivaan. Potilas nostetaan kannelle ja irrotetaan köysistä. Koripaari kiinnitetään köysitaljaan ja nosto varmistetaan yläköysi varmistuksella. Pelastuslaitoksen eteläisen alueen palokunnat on jaettu kalustoltaan kolmeen tasoon. Potilaan käsitteleminen on myös hankalaa. Samanaikaisesti puomitikasauto RKY 106 pedataan laiturille aurinkokannen kohdalle. Määrittely ja asian vieminen kentälle käytäntöön on aloitettu vuonna 2006 Jani Leosen ja Ville Salosen opinnäytetyön pohjalta. Köydet otettava käyttöön Laivan kannella tehdyn tiedustelun päätteeksi päätetään nostaa potilas köysipelastusvälineiden avulla ylös pelastusveneestä. Kiinnityspisteitä hiotaan kohdilleen ja valmistellaan nostoa. Potilas lähtee jatkohoitoon. Puomitikas laskee potilaan laiturille, josta hänet siirretään ensihoitoyksikköön EKY121. Potilaan hoitaminen aloitetaan kahden pelastajan voimin. Paari nostetaan koriin ja kiinnitetään. Pelastusvene stabiloidaan kuormaliinojen avulla laivan kansirakenteisiin. Olosuhteet pelastusveneessä ovat erittäin haastavat. Nostoon liittyvät järjestelmät tarkistetaan ja P101 antaa luvan alkaa nosto. Tilannearvion jälkeen P101 tulee siihen tulokseen, että pelastusveneeseen on turvallista laskeutua. Potilas kannetaan aurinkokannelle, jossa puomitikasauton kori on valmiina. Päädytään nostamaan potilas koripaarilla pystyssä ylös. Savu1 laskeutuu veneeseen köydellä ja laskeutuminen varmistetaan yläköysivarmistuksella. Potilaan käsitteleminen on myös hankalaa.. Sillä siirretään potilas pois laivasta. Veneessä Savu1 tutkii potilaan ja pyytää hoitovälineitä, jotka lasketaan alas
10 9/2012 V uonna 2011 uudistuneen pelastuslain nojalla pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Pelastustieto kertoi ERHE-maksuista ja niiden seurantahankkeesta viimeksi huhtikuussa (PT 3/2012). Maksullisuus on alkanut jo herätellä kiinteistöjä kunnossapitovastuuseen.. Muistiossa määritellään, että lasku voidaan lähettää saman vuoden aikana tulleesta kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta, ja että kaikki paloilmoitinkohteet ovat maksullisuuden osalta samanarvoisia esimerkiksi käyttötavan ja koon suhteen. Aina tosin on joukossa myös niitä kohteita, joissa laskutuskäytäntö on koettu kohtuuttomaksi esimerkiksi silloin, kun on omaehtoisesti asennettu herkkä paloilmoitin palovaroitinjärjestelmän sijasta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 17 pelastuslaitosta. Aikaisemmin toiminta paloilmoitinkiinteistöissä on ilmeisesti ollut suhteellisen huoletonta, sillä useassa vastauksessa tuotiin esille, että kiinteistöt ovat nyt heränneet omaan kunnossapitovastuuseensa ja ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin muun muassa henkilöstön kouluttamiseen turvallisiin toimintatapoihin. Viimeisenä maksun on ottamassa käyttöön Varsinais-Suomi. Seuraavat kyselytutkimuksen tulokset ja yhteenvedot ovat pääsääntöisesti lainauksia Jaana Rajakon laatimasta tilannekatsauksesta. Vastauksissa suhtauduttiin pääosin positiivisesti erheellisten paloilmoitusten maksullisuuteen. Tuolloin kuusitoista pelastuslaitosta oli ottanut käyttöönsä erheellisten paloilmoitusten laskutuksen, nyt marraskuussa maksu on käytössä kaikilla pelastuslaitoksilla Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Monilla pelastuslaitoksilla on tehty tarkennuksia muistion linjauksiin. Muistiossa on linjattu, että paloilmoittimen välittämät vikailmoitukset kirjattaisiin myös erheellisiksi hälytyksiksi. Sisäasiainministeriön pelastusosasto teki heinä–elokuun vaihteessa pelastuslaitoksilla kyselyn kokemusten keräämiseksi ja tilanteen kartoittamiseksi. Laskuperusteissa on hieman poikettu niin, että laskennan pohjana ovat olleet automaattiset paloilmoitinhälytykset ja niihin hälytettävät yksiköt. Erään pelastuslaitoksen vastauksessa tuotiin esille, että vikailmoituksen Lähes kaikki pelastuslaitokset alkaneet periä maksua ERHE-maksu alkanut purra Teksti: Piatta Rulja Kuva: Kimmo Kaisto Paloilmoittimien toistuvista erheellisistä hälytyksistä peritään maksu jo lähes jokaisessa pelastuslaitoksessa. Pelastuslaitokset eivät myöskään pääsääntöisesti luokittele erheellisiksi ensivastetehtäviä, ihmisen pelastustehtäviä tai muita hätätilanteita, joissa on painettu paloilmoituspainiketta. Nyt maksu koskee vain hätäkeskukseen kytkettyjä ilmoittimia, mutta pelastuslaitoksissa toivotaan, että myös muut ilmoittimet olisivat tässä mukana. Tulokset kertovat, että uusien toimintatapojen käyttöönotto pelastuslaitoksissa on jo tehostanut pelastuslaitosten suorittamaa valvontaa, vaikka tilastoissa ei vielä ole havaittavissa suuria vähennyksiä erheellisten paloilmoitusten kokonaismäärissä. Maksun suuruudesta ei ole vielä tietoa; muilla pelastuslaitoksilla se vaihtelee 460:stä 880 euroon. Muistion linjauksista poikettu ERHE-seurantahankkeen työryhmän yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa valmistelema muistio ”Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus” valmistui vuoden 2011 kesäkuussa. Vastauksissa tuotiin esille myös, että muistion mukaisesti laskien maksun suuruus olisi muodostunut kohtuuttoman korkeaksi. Paloilmoitus lasketaan muistion ohjeistuksen mukaan erheelliseksi, vaikka ilmoituksien syyt olisivat joka kerralla erilaisia tai jäisivät tuntemattomiksi. Muistion tulkintaa erheellisestä paloilmoituksesta pidetään tiukahkona tapauksissa, joissa pelastuslaitos on hälytyksen johdosta tehnyt toimenpiteitä, kuten savutuulettanut tai tehnyt vahingontorjuntatöitä. Kainuussa maksu on otettu käyttöön 1.5.2012 alkaen ja maksun suuruus 650 euroa. Yli-insinööri Jaana Rajakko sisäasiainministeriön pelastusosastolta kertoo, että Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ottamassa maksut käyttöön vuoden 2013 tammikuussa
Heinä–elokuun tilanteen mukaan vuoden alusta laskutuksen aloittaneet pelastuslaitokset ovat jokainen lähettäneet muutamia kymmeniä laskuja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta lukuun ottamatta. Myös muualta kantautuneesta savusta aiheutuneet hälytykset on katsottu ei-laskutettaviksi. Lisäksi vastauksissa toivottiin, että kiinteistöjen omien valvomojen tai vartiointiliikkeiden kautta tulevat hälytykset tulisi ottaa huomioon hätäkeskuksiin liitettyjen paloilmoittimien lähettämien erheellisten hälytyksien lisäksi. Laskujen ja korjauskehotusten teknisestä lähettämisestä huolehtivat yleensä taloushallinnon ammattilaiset. – Noin sata laskua on lähdössä, palomestari Yrjö Niiranen arvioi. Helsinki laskuttaa erhe-hälytyksestä 690 euroa, joten tähän mennessä laskutuksen suuruus on ollut 138000 euroa. Epäselvissä tilanteissa on usein tulkittu asiaa kiinteistön eduksi. Pääsääntöisesti erheellisen paloilmoituksen laskutuksen asiatarkastus ja laskutuspäätökset on keskitetty pelastuslaitoksilla 1–3 henkilölle mukaan lukien varahenkilöt, jotta kaikki automaattiset paloilmoitinkohteet tulevat kohdelluksi samoin perustein. Ensimmäisenä maksun käyttöön ottanut Helsingin pelastuslaitos on lähettänyt marraskuun puoliväliin mennessä laskuja kaiken kaikkiaan 200. Tämä vaatisi kuitenkin lakimuutoksen, eikä pelastuslakiin ole tulossa Rajalan mukaan nyt muutoksia.. Näistä on luvassa tiedotusta, kunhan on saatu ennakkotapauksia hallinto-oikeudesta ja tilastotietoa on ehtinyt kertyä nykyistä enemmän. Toisen erheellisen paloilmoituksen jälkeen tiedottaminen on pakollista, jotta seuraavasta erheellisestä ilmoituksesta voidaan laskuttaa. Yhdellä pelastuslaitoksella on huomioitu uusien paloilmoitinkohteiden käynnistymisvaikeudet niin, ettei kahden kuukauden aikana paloilmoittimen käyttöönotosta tulleita hälytyksiä lasketa erheellisiksi. Erheellisten paloilmoitusten maksun suuruus vaihtelee 460:stä 880 euroon. Laskuja on peruttu muutamissa sellaisissa tapauksissa, joissa kohteelta saadun selvityksen mukaan hälytys on aiheutunut heistä riippumattomista syistä tai täysin ennalta arvaamattomista ja harvinaisista tilanteista, joihin ei pysty ennakolta varautumaan. Yhdellä pelastuslaitoksella vikailmoitusten tarkastamistehtävästä laskutetaan eri taksan mukaisesti. Eräällä pelastuslaitoksella on linjattu, että iäkkäiden tai muuten toimintakyvyltään rajoittuneiden asukkaiden ruuanvalmistuksesta aiheutunut hälytys annetaan anteeksi silloin, kun ruuanvalmistusmahdollisuus tukee asukkaan omatoimisuutta eikä kyseessä ole piittaamattomuus. Muistion mukaan kirjallinen korjauskehotus tulee toimittaa saantitodistusta vastaan kohteen omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle. Koska ilkivaltaiset hälytykset ovat rikoslain alaisia asioita, usealla pelastuslaitoksella näistä ei peritä maksua pelastuslain 96 §:n mukaan. Päivitystä ja tiedotusta luvassa Pelastuslaitokset toivoivat ERHE-muistion tai -ohjeen tuovan jatkossa esille valtakunnallisia linjauksia ja tarkennuksia erheellisiksi luettaviin syihin, jotta vältyttäisiin turhilta epäselvyyksiltä ja tulkinnanvaraisuuksilta. Jos samasta kohteesta on tullut alle kahden tunnin sisään samasta ilmaisimesta tai ilmaisinryhmästä hälytyksiä, ne on tulkittu yhdeksi hälytykseksi. Vastauksissa tuotiin myös esille laskutukseen edenneiden tehtävien huolellisen dokumentoinnin tärkeyttä. Helsinki otti maksun käyttöön viime vuoden syyskuussa. 9/2012 11 Erheellisten paloilmoitusten maksullisuuden käyttöönotto pelastuslain voimaantulon jälkeen. Tätä varten on lokakuun alussa perustettu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Muutama pelastuslaitos käyttää edelleen myös niin kutsuttua ERHE-lomaketta tai sitä vastaavaa lomaketta, joka jätetään jokaisella erheellisen paloilmoituksen aiheuttamalla tehtävällä kiinteistöön. Laskutuskäytännöt vaihtelevat Suunnitellun toimintatavan mukaan ensimmäisen erheellisen paloilmoituksen jälkeen kohteeseen lähetettäisiin tiedote maksullisuuden käyttöönotosta. ERHE-seurantahankkeelta toivottiin enemmän panostusta paikallista tiedottamista tukevaan valtakunnalliseen tiedottamiseen. Lisäksi useat pelastuslaitokset ovat lähettäneet ennen maksullisuuteen siirtymistä alueensa kaikille paloilmoitinkiinteistöille yleisen ennakkotiedotteen pelastuslaitoksen muuttuvasta toimintakäytännöstä. tarkistaminen jää toisinaan huomioimatta erheenä, koska tehtävät kirjataan Prontoon tarkastusja varmistustehtäväksi. Tämä tiedote ei ole laskutuksen kannalta välttämätöntä, joten joillain pelastuslaitoksella tämä vaihe on ohitettu. Keskiarvo on 716 euroa. Useissa pelastuslaitoksissa vain osa ruoanvalmistuksesta aiheutuneista tapahtumista luetaan erheellisiksi. Tällaisia tapauksia ovat olleet esimerkiksi todellisesta vesivahingosta, kovasta pakkasesta tai ukkosesta aiheutuneet hälytykset. Samalla painotettiin, että pelastuslaitoksilla tulisi olla riittävästi valmiuksia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen liittyvään neuvontaan ja opastukseen. Muutamalla pelastuslaitoksella ollaan myös puhelinyhteydessä kiinteistöön ennen korjauskehotuksen postittamista. Myös tiedottaminen hallinto-oikeuteen menneistä tapauksista koettiin tärkeäksi valtakunnallisella tasolla. Erään pelastuslaitoksen linjauksen mukaan suurissa kohteissa, joissa hälytykset ovat tulleet eri rakennuksista, voidaan käyttää harkintaa laskutuksessa, mikäli hälytykset eivät ole aiheutuneet samasta syystä
Olemme yhä liian konservatiivisia. – Olen määrätietoinen ja tuloshakuinen. Johtaja, joka antaa asiantuntijoille tilaa linjauksissaan. Viimeisimmät vuodet hän on johtanut riskienhallinnan osastoa Helsingissä. Se on väärä lähtökohta. – Alallamme on yhä liiaksi vallalla ”musta tuntuu” -mentaliteetti. Olen oman kokemukseni kautta oppinut paljon erilaisia asioita, mutta on tärkeää, että voimme rakentaa sellaisen organisaation, jossa koulutetut asiantuntijat voivat antaa toiminnalle tutkittua ja selvitettyä faktaa. Kaupunginvaltuuston kokouksessa käytetyssä puheenvuorossa Wecksténiä luonnehdittiin vanhanaikaiseksi johtajaksi. Weckstén sanoo olleensa tietoinen siitä, että lehteen lähetetään yleisönosastokirjoitus. 12 9/2012 H elsingin uudeksi pelastuskomentajaksi valittu Simo Weckstén sanoo vahvuudekseen sen, että on työskennellyt monipuolisesti pelastusalalla. – Tutkimustoiminnan kehittämisen kautta löytyvät perusteet toiminnan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. On asioita, joita alalla ei haluta nostaa esille, mutta niin on vain tehtävä. Päätöksentekonsa hän haluaa aina perustaa tutkittuun tietoon. Uuden komentajan mielestä Helsingissäkin kaikkien on tehtävä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Myös henkilöstö otti julkisesti tilanteeseen kantaa. Olen muutosjohtaja Weckstén luonnehtii itseään muutosjohtajaksi. Työura alkoi sairaankuljettajan tehtävissä ja se on vienyt johtotehtäviin laitoksella sekä kansainvälisen kriisinhallinnan ylempiin johtotehtäviin. Perustehtävämme voi sanoa olevan jopa huipputasoa Euroopan tasolla eikä siitä saada lisää Pelastuskomentaja Simo Weckstén luonnehtii itseään muutosjohtajaksi Kaikkien on tehtävä ennaltaehkäisevää työtä Marraskuun alussa Helsingin pelastuskomentajana aloittanut Simo Weckstén näkisi toimintavalmiusajan laajempana, jossa mukana olisi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Se on heikkoutemme. Emmekä voi sanoa muille, että ette voi ottaa kantaa asioihimme, koska ette ymmärrä. – Komiteassa oli laaja edustus ja tiukat testit. Stadin brankkari auttaa asiakasta ennen kuin onnettomuutta edes tapahtuu. Sillä tavalla pystymme arvioimaan työmme tuottavuutta ja vaikuttavuutta. – Muutoksen tulemme kokemaan. Myös kuunteleva ja otan huomioon muiden mielipiteet. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Juhani Katajamäki, Lehtikuva/Marja Airio Nykyinen pelastuskomentaja oli vuoden palomies vuonna 1999.. Meitä arvioivat myös muut ja meidän pitää osata vastata toimintamme arviointiin tutkitulla tiedolla. Johtamisominaisuuksien luonnehdinta oli esittäjänsä mielipide, mutta itse koen olevani johtaja, joka mahdollistaa asioita. Pelastuskomentajan valintaprosessia varten perustettiin valintakomitea, jossa virkamiesja luottamushenkilöedustajat rekrytoinnin ammattilaisen kanssa etsivät sopivinta tehtävään. Valintatoimikunta päätyi esittämään yhtä henkilöä ja valintaprosessi etenikin ihan hyvin, kunnes se lähti loppusuoralla vaeltamaan; palasi kuitenkin loppusuoralla raiteilleen. – Totesin, että nimiä ei saa mainita, mutta pidin oikeutettuna, että virkamieskin voi ottaa kantaa, jos prosessi vaikuttaa hänen mielestään poliittisesti epäuskottavalta. Myös meidän itsemme on pystyttävä purkamaan kipupisteitä
Helsingin pelastuskoulussa koulutetaan koko maan uudet pelastajat turvallisuuskoulutuksessa. Minkäänlaisia helpotuksia siihen ei ole syytä tehdä. – Vaikka se on pidettävä meillä perinteisessä mielessä hyvällä tunnetulla tasolla. Periaatteessa kaikkien pitää tehdä näitä töitä. Näkisin toimintavalmiuden myös osana ennaltaehkäisyä. – Uudet asiat edellyttävät myös valmiutta ja koulutusta. Aikataulusta komentaja ei ensimmäisenä työpäivänään osaa sanoa, mutta kehottaa puolen vuoden kuluttua kysymään asiaa uudestaan. 9/2012 13 tuottavuutta ilman suuria panostuksia. Stadin brankkari auttaa asiakasta jo ennen onnettomuutta Weckstén laajentaa näkemystä ennaltaehkäisyssä myös sillä, että toimintavalmiusaika käsitettäisiin kokonaan uudella tavalla. Tämä käydään huolella läpi ja päätökset jalkautetaan. – Suuri haaste on saada mukaan porukka, joka ei ole saanut tällaista koulutusta. Pääkaupungissa on hänen mielestään suuronnettomuusvalmiuden lähtökohdat selvitettävä huolella. Strategisia valintoja ei voida tehdä ilman tutkittua tietoa. Jatkossa tuottavuutta saadaan eniten onnettomuuksien ehkäisystä ja suuronnettomuuksiin varautumisesta. – Helsinki on nyt harvoja laitoksia, jossa palomiehet eivät onnettomuuksien ehkäisyä tee. – Tässä kokonaisuudessa tutkimustoiminta on perusjalka. Alan guru, oppilaitoksemme rehtori Matti Waitinen on kehittänyt pelastajille annettavaa turvallisuuskoulutusta ja jokainen uusi pelastajasukupolvi saa parhaan mahdollisen koulutuksen. Hän tunnustaa, että henkilöstön motivoimisessa uuden ajattelun taakse on haastetta. Sen turvin voidaan perustella tehtävämme, ei pelkästään työntekijöille, vaan myös päättäjille. Senkin työn pitää olla mukana koko työuran ajan, mutta se voi myöhemmin painottua työtehtävissä. – Helsinki on nyt harvoja laitoksia, jossa palomiehet eivät onnettomuuksien ehkäisyä tee. Nyt puhumme siitä ikääntyvien työnä, mutta kaikki eivät opi enää uutta toimintamallia. Stadin brankkari haluaa auttaa asiakasta ennen kuin mitään edes ehtii tapahtua. Tämä käydään huolella läpi ja päätökset jalkautetaan.. – Vaikka onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn pitää jatkossa satsata entistä enemmän, on pidettävä myös huolta, että päivittäiset pelastustehtävät pysyvät vallitsevalla hyvällä tasolla. – Henkilöstö pystyy tekemään molempia tehtäviä. Helsingissäkin tulevat asiat muuttumaan. Helsingissäkin tulevat asiat muuttumaan. Ei voi olla niin, että se kuuluu vain joillekin. Myös opiskelijoiden palaute koulutuksesta on ollut hyvää. Kaupungin toiminnoissa on tehty paljon muun muassa ulkoistamista ja sen vaikutukset suuronnettomuusvalmiuteenkin on selvitettävä. Hän uskoo, että luottamus henkilöstöön on hyvä, mutta erityisesti hän uskoo, että palomiehet ovat järkeviä ja ymmärtävät millaisessa tilanteessa nyt mennään. Aivan kuten kansallisessa pelastustoimen strategiassakin todetaan. Kun koulutuksessa näytetään, miten homma tehdään ja perustellaan se hyvin, työntekijä ymmärtää sen merkityksen ja haluaa tehdä työtä. – Stadin brankkarin työhön pitää kuulua myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy, uusi pelastuskomentaja kiteyttää. – Stadin brankkarin työhön pitää kuulua myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy, uusi pelastuskomentaja Simo Weckstén kiteyttää. Helsingissä on hänen mielestään jääty jälkeen muista laitoksista siinä, että onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ei tehdä samalla laajuudella
Kaiken tämän mahdollisti Lehtokangas hyväksymällä toimintatapamme ja antamalla toimintavapauden. – Olen Alhon kasvatti. Esimerkiksi pelastustoimen vaikutus liikenneonnettomuuksissa tai rakennuspaloissa on tuottavuuden kannalta olennaista. 14 9/2012 Mitä mikäkin toimenpide vaikuttaa ja mitä se maksaa. Esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä maan ainoa päätoiminen tutkija. Valintatilaisuudessa häntä onnittelee pitkään esimiehenä toiminut Rainer Alho, joka kannusti nuorta miestä kansainvälisiin tehtäviin.. Rainer Alhoa hän kuvailee alan kehittäjäksi, jonka kädenjälki näkyy koulutuksessa sekä ammattimaisuuden tuomisessa pelastusalalle. Paloprofessuuria hän pitää tervetulleena, vaikka vielä oppituolin sisältö onkin epäselvä. Hänen alaisuudessaan uusittiin kokonaan muun muassa palotarkastustoimintamme. – Helsinki tulee olemaan siinä mukana samalla tavalla kuin ennenkin. On joka tapauksessa selvää, että mitään suurta kasvua ei ole mahdollista saada, mutta kenties jotakin. Olen henkilö, joka mahdollistaa asiat ja panee ne täytäntöön. Kahden edeltäjän välimaastossa Simo Weckstén on työskennellyt Helsingin pelastuslaitokselle kahden komentajan alaisuudessa. Helsinki on aktiivinen kumppanuusverkostossa Valtakunnallista pelastustoimen kumppanuusverkostoa Weckstén pitää hyvänä ja tärkeänä. Pelastuskomentaja Simo Weckstén aloitti virassa uuden johtosäännön aikana. Ja nyt uutta lakia kilvan kiitellään. Hänen mielestään vähäiset resurssit pitää käyttää yhdessä hyödyksi. Meidän moitittiin rikkovan lakia, kun emme täyttäneet määrällisiä vaateita, vaan aloimme kehittää valvontamenettelyä. – Kari Lehtokangas oli tyyliltään täysin toisenlainen johtaja. Meidän pitää kehittää omavalvontatyyppistä toimintaa ja olla neuvonta-apuna esimerkiksi taloyhtiöille ja isännöitsijöille. Valtiokin tuli koulutuksessa parikymmentä vuotta perässä. – Tutkimustyö on yksi tällainen toimintamuoto. Haluamme tuoda omia näkemyksiämme esille ja muiden arvioitavaksi. Ei voi olla niin, että poikkeustilanteissa komentajan alainen toimii tällaisissa tehtävissä. – Sellaisessa työssä vaikuttavuus on huono. Kyllä lain lähtökohdat olivat täysin toiset. – Ei ole hyvä, jos se painottuu liiaksi teknisiin asioihin. Kun tutkimme ja selvitämme asiat, näemme, mitkä ovat tulevat haasteet ja samalla voimme tarkentaa voimavarakysymystäkin. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä, josta on hyvä saada tietoa ja kokemuksia. Se ei hänen mielestään tarkoita sitä, että työvuoro lähtee koteihin tai turuille ja toreille valistamaan tai tekemään palotarkastuksia. Tärkeintä on kuitenkin, että voimme jatkaa nykytasolla emmekä ainakaan joudu supistamaan, kuten joutuvat monet muut kaupungin virastot. – Ei sillä ole vaikutusta muutoin kun silloin, jos tehtävään tulee henkilö, jolla ei ole kelpoisuutta johtaa pelastustehtäviä. – Ei sielläkään komentaja johda päivittäisiä tehtäviä, mutta poikkeustilanteissa hänen pitää pystyä toimimaan johtajana. Meidän tulee nyt selvittää, miten tällainen toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa. Myös ylimmän johdon toimintavalmius on suuronnettomuusvalmiuden ylläpitämistä. On myös totta, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pelastusalan koulutustaustan omaavien henkilöiden määrä kasvaa tulevaisuudessa, joten potentiaalisia hakijoita näihin tehtäviin riittää. Hän minut laittoi kansainvälisiin tehtäviin ja kannusti menemään; sanoi anna poika mennä ja minähän menin. Kuten tehtiin nytkin. Pelastuskomentaja kannattaa nykyistä 24 tunnin työaikaa, mutta tehtävän työajan sisältöä pitää tarkastella uudestaan. Simo Weckstén arvioikin itsensä kahden edeltäjänsä välimaastoon. Pelastuslaitoksen edustaja työskentelee sosiaalivirastossa ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyvät. Olemme kriisiorganisaatio, jossa ylin johto voi joutua tilanteeseen, jossa on johdettava koko toimintaa poikkeustilanteessa. – En ole autoritäärinen kuin Alho eikä nykylaitos sellaista henkilöä tarvitsekaan. Pidän hämmästyttävänä, että päättäjät näkevät tämän tehtävän vain virastopäälliköksi. Uuteen pelastuslakiin saatiin hyvin Helsingin kehittämä toiminta. Omavalvontamalli antaa tähän hyvät valmiudet, mutta toimintatapojen kehittäminen jää asiantuntijoidemme selvitettäväksi. – On kuitenkin hyvä, että hakuprosessissa painotetaan pelastusalan pätevyystaustaa. Sanottiin, että laki piti kirjoittaa uusiksi, koska Helsinki ei kyennyt täyttämään vanhan vaatimuksia. Weckstén myös muistuttaa, että Helsingin pelastuslaitos sai suuren satsauksen viime vuosikymmenen puolivälissä, kun ensimmäisessä nykymuotoisessa palvelutasopäätöksessä voitiin osoittaa selkeät puutteet. Hän sanoo, että komentaja ei tieteenkään johda päivittäisiä operatiivisia tehtäviä ja vertaa tilannetta puolustusvoimiin. Painopiste pitäisi olla toiminnan tutkimisessa, sillä silloin saataisiin arSimo Weckstén valittiin vuonna 1999 vuoden palomieheksi ansioistaan kansainvälisissä kriisinhallinnan tehtävissä. Esimerkiksi riskienhallinnassa meillä työskentelee huippukoulutettua pätevää porukkaa ja ala on myös tuntuvasti naisistunutkin. – Mielestäni tutkimustyössä pitää keskittyä olennaiseen. Erityiskohteet ovat Helsingissä hänen mukaansa hyvin hallinnassa. Hän vastaa tilanteesta ylipäällikölleen eli Tasavallan Presidentille ja meillä ylipäällikkönä toimii kaupunginjohtajana. Resursseista ei voi ainakaan tinkiä – Valitsijat kysyivät suhtautumistani resursseihin ja vastasin, että missään nimessä niitä ei ole liikaa. Keskusteleva ja antoi osastoille täydet toimintavapaudet. – Tämä työaika on hyvä erityisesti suuronnettomuusvalmiuden ylläpidossa, mutta siihen pitää kuulua enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn liittyviä työtehtäviä
Pelastustoimen järjestämisvastuun muuttamiselle tuore pelastuskomentaja ei näe minkäänlaisia perusteita, mutta keskustelua toki voidaan käydä, jos siihen on tarvetta. Tehtävät pitäisi nähdä laajemmin ja meidän pitäisi olla kriisinhallinnan kenttäjohtotehtävissä ja operaatiopäällikköinä. vokasta tutkimustietoa siitä, mikä on erilaisen toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa. – Väestönsuojelun ja varautumisen osalta Helsinki on erityiskohde, sillä täällä pitää varmistaa nämä asiat, jos pidetään kiinni nykyisestä turvallisuusja puolustuspolitiikasta. Viime vuosina näin ei ole ollut. Pelastuslaitosten hallinnollisten rajojen muuttaminen voi hänen mielestään tulla kyseeseen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jonka hän tuntee hyvin. Simo Wecksténin perheeseen kuuluu tiedotusalalla työskentelevä puoliso sekä kaksi pientä tytärtä. Sopimuspalokuntien rooli Helsingissä on pelastuskomentajan mielestä olla tukiorganisaatio päivittäisissä onnettomuustehtävissä, mutta erityisesti suuronnettomuustehtäviin varautumisessa niiden merkitys on tärkeä. Ne ovat hyvä tiedonvälittäjä ruohonjuuritasolla. Hän kehuu yhteistyötä sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa hyväksi valmisteltaessa viimeisintä pelastuslakia. Turkin hallitus kiitti suomalaisia pelastajia kunnianosoituksella, jonka ojensi ryhmän johtajalle Simo Wecksténille ulkoministeri Tarja Halonen vuonna 1999. Toiminta on nyt Kuopiossa toimivan Kriisihallintakeskuksen organisoimaa toimintaa, mutta Wecksténin mielestä ulkopuolelta tarkasteltuna nyt liian virkamiesjohtoista. – Käytäväpuheissa saattaa hyvinkin tulla pyyhkeitä Kirkkokadulle, mutta seisomme vahvasti esimerkiksi valtionhallinnon laatiman kansallisen strategian takana. Filosofian maisteriksi hän valmistui 1997 ja pääaine oli maantiede. – Pelastustoimen tehtävät ovat nyt pitkälti muiden määrittelemissä tukitehtävissä. – Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, sillä muutokset ovat hitaita. Sairaankuljettajasta komentajaksi. Palomies-sairaankuljettajaksi ja pelastussukeltajaksi hän valmistui kaksi vuotta myöhemmin. – Sopimuspalokunnat ovat omalla alueella keskeinen toimija jakamassa turvallisuustietoa alueensa ihmisille. Nykymeno ei näistä ansioista vuoden palomiehen -tittelinkin aikoinaan saanutta miestä lämmitä. Väestönsuojelupäällikön tutkinnon hän suoritti 1986 ja palomestariksi hän valmistui vuotta myöhemmin. – Suomalaisia ammattilaisia pitäisi saada johtotehtäviin. Esimerkiksi Bamin maanjäristysalueella toteutimme humanitääriseen apuun keskittynyttä tiedustelua ja kartoittamista, ja väitän, että pelastimme tällä tavalla satoja ihmishenkiä. – Me kerroimme omista kokemuksistamme onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja valvontasuunnitelma saatiin sitä kautta kirjattua lakiin. – Pääkaupungin yhdistyessä omaksi pelastuslaitokseksi muu Uusimaa ei jää liian heikoksi, kuten jotkut ovat todenneet. – Raunioiden kaivaminen tai etsintä ei ole erityisen tehokasta toimintaa. – Kaikista asioista emme ministeriön kanssa ole samaa mieltä, mutta keskusteluyhteys on ja sen pitää olla hyvä. Kansainvälinen toiminta hukassa Simo Wecksténillä on takanaan myös mittava ura kansainvälisissä kriisinhallinnan tehtävissä. Myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä niillä on tärkeä merkitys. Hänellä on myös kaksi aikuista tytärtä ensimmäisestä avioliitostaan. 9/2012 15 Helsingissä syntynyt Simo Weckstén, 58, tuli Helsingin palolaitoksen palvelukseen sairaankuljettajaksi vuonna 1975. Se on harmi, sillä näistä saa myös hyvää ammatillista pääomaa, pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoo. Wecksténillä on myös vahva koulutustausta sekä hallinnollinen ja operatiivinen kokemus kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä 1990-luvulta lähtien. Korkeamman statuksen saanut toimintakaan ei häntä suuresti riemastuta. Eikä mitään kynnystä nykyään olekaan yhteydenpidossa. Mukana olivat myös Turkin suurlähettiläs Onur Gökcen sekä pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja neuvotteleva virkamies Tero Paasiluoto sisäasiainministeriön pelastusosastolta sekä pelastuskomentaja Kari Lehtokangas Helsingin pelastuslaitokselta. Toki raunioistakin pitää yrittää pelastaa uhreja. Helsingissä on paloturvallisuustoimintaa tarkasteltu yksityiskohtaisesti, jolloin on toiminnan vaikuttavuutta pystytty arvioimaan paremmin
– Jokaisella on kuitenkin omat selkeät roolit. – Pelastustoimen alueellistamisen jälkeen myös järjestöt ovat etsineet itselleen luontevaa toimintatapaa ja mielestäni tässä on alkuhämmennyksen jälkeen päästy hyvin eteenpäin. Järjestöyhteistyötä hyödynnettävä yhä paremmin Jari Sainio johtaa nyt Palopäällystöliittoa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, SPPL. Ja isot kansalliset kampanjat pitää tehdä yhteistyössä. – Laajempien kokonaisuuksien muodostamisessa tavoitteiden tulisi olla selkeät ja näkemys siitä, mitä todellista lisäarvoa sillä saavutettaisiin. Sen sijaan hän ei näe hyötyä tai perusteita sille, että järjestöjen pitäisi lyödä hynttyitä yhteen. – Olisin kuitenkin hyvin varovainen asian suhteen ja suurempien järjestökokonaisuuksien muodostamisessa. P alopäällystöliiton 80-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä liittokokouksessa valittu uusi puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomesta kannattaa pelastusalan toimijoiden kentässä vahvaa ja hyvää yhteistyötä. Pientä toimijaa Jari Sainio kuvailee myös notkeaksi tarttumaan erilaisiin haasteisiin. Erityisesti tulevaisuudessa korostuu laadun varmistaminen pelastusalan tehtävissä ja SPPL voi olla tällaisen osaamisen lisäämisen tukijana. Henkilöiden järjestössä jäsenten suhtautuminen yhdistämisen kaltaiseen muutokseen ei välttämättä olisi myönteistä ja ihmiset saattaisivat ”äänestää jaloillaan” ja kaikkoaisivat pois toiminnasta. Yhteistyö esimerkiksi järjestöjen välillä toimiikin hänen mielestään nykyään hyvin, mutta toki siinä on tarkasteltavaakin. – Henkilöjärjestö SPPL haluaa tukea oman jäsenistön osaamisen lisäämistä olemalla mukana järjestämässä täydentävää koulutusta. Reviiritaistelut ovat turhanaikaisia. – Toisaalta SPEKillä on oma tärkeä rooli sopimuspalokuntalaisten koulutuksessa. Itse uskon enemmän yhdessä tekemiseen kuin suurten kokonaisuuksien luomiseen. Sellaisia voivat vaikkapa yhteiset kampanjat, koulutussekä valistustilaisuudet ja asiantuntijatoiminta. Jokaisella on omat tehtävänsä ja esimerkiksi Sainio ottaa koulutuksen. Varmaankin yhteistyökuvioiden selkiyttämistä yhä tarvitaan eikä ainakaan minkäänlaista kilpailua pienen toimialan toiminnoissa tarvita. Jari Sainio toteaa, että järjestöjen hallinnollisella yhdistämisellä voitaisiin toki saavuttaa mahdollisesti jotakin hyötyjäkin. – Esimerkiksi Palopäällystöliitto tekee jo nyt hyvää yhteistyötä SPEKin kanssa ja voimme tehdä vielä enemmänkin yhdessä. 16 9/2012 Pelastusalan järjestökentässä hyvä yhteistyö on SPPL:n uuden puheenjohtajan Jari Sainion mielestä voimavara, jota pitää yhä paremmin hyödyntää. – Koen itseni vahvaksi verkottujaksi ja katson, että kun ihmiset tuntevat toisensa, niin asiat ja yhteistyön rakentaminenkin on helpompaa. Yhdessä tekemistä, ei yhteenliittymistä Järjestöjen yhdistämisestä tai yhteisistä tiloista on puhuttu pitkään. Sainion mielestä jonkinlaista päällekkäisyyttä voi olla edelleen, mutta haittaa siitä ei ole, ja toisaalta siten voidaan varmistua, ettei toimintoihin jää minkäänlaisia katvealueita
Meidän pitää olla aktiivisesti mukana siellä, missä meille annetaan mahdollisuus. – Valtakunnallisten tilaisuuksien ohjelma pitää rakentaa siten, että se kiinnostaa laajasti jäsenkuntaa. Uusi puheenjohtaja Jari Sainio saa ulkoiset tunnusmerkit, kun liiton jäsenja myyntisihteeri Pirita Ranck pujottaa käädyt hartioille. Siten saamme tietoa siitä, miten eripuolilla esimerkiksi Euroopassa pelastustointa kehitetään, eurooppalaisen palopäällystöjärjestön FEU:n kokouksissa Suomen yhtenä edustajana toimiva Jari Sainio sanoo. Mutta kuten heidänkin kokemuksistaan kuulimme, tiedottamisen pitää olla nyt nopeatempoista, oli kyse onnettomuuksista kertomisesta tai muusta turvallisuusviestinnästä. – Meidän on oltava aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. – Mielestäni liiton toiminta on hyvällä mallilla. Toki voidaan keskustella ja arvioida asiaa. – Kun aluelaitosjärjestelmä on nyt vakiintunut, kaivataan myös verkostomaisia kokoontumisia, jollaista Palopäällystöliitto voi tarjota. Jos tällaisen kyselyn järjestäminen katsotaan tarpeelliseksi, on tärkeää, että sitä tehdään säännöllisesti, jotta siitä saadaan vertailukelpoista aineistoa. Erityisesti pidän tärkeänä, että tietoa etsitään käytännönläheisistä teemoista. – Nuoremmat ovat tottuneet nopeampaan viestintätapaan ja siihen meillä pitää olla valmiuksia. Amsterdamin noin 800000 asukkaan alueella sosiaalisessa mediassa toimii ympäri vuorokauden pelastuslaitoksen henkilöstöä päätoimisesti ja pelastuslaitos tekee verkkoyhteistyötä myös poliisin kanssa. Tällaiset näkemykset tulevat yksittäisiltä palopäällystön edustajilta eivätkä ne ole laitosten näkemyksiä. Oma barometri kertoo jäsenistön näkemyksen Palopäällystöliiton suunnitelmissa on myös alkaa kahden vuoden kuluessa julkaista palopäällystöbarometriä. Uudet viestintäkanavat hyödynnettävä Sosiaalisen median käyttö myös muussa viestinnässä tuo omat, jopa valtavat haasteet. Itsellenikin on hyvä nyt selvittää, mikä on jokaisen jaoston merkitys ja miten jaostot näkevät omat toimintansa ja suhteet toisiinsa. Haasteena niin järjestön kuin muiden toiminnassa Sainio pitää uusien viestintäkanavien hyödyntämistä. Pelastustoimen kumppanuusverkoston aikana pelastustoimen edustajien valtakunnallinen verkostoituminen on saanut uutta pontta. Pienellä hallitulla kasvu-uralla pysyminen on hyvä. – Uskon, että nuorempi päällystöpolvikin on kiinnostunut hyvästä ja mielenkiintoisesta toiminnasta. Jari Sainion mielestä 80-vuotias Palopäällystöliitto on perinteikäs toimija, jolla on oma tärkeä tehtävänsä yhteisessä turvallisuussavotassa. Uskon, että jokaisella on tarvetta itsensä kehittämiselle, jollaisia ovat myös liiton järjestämät tilaisuudet. Mielenkiintoista ohjelmallista sisältöä ja samalla kollegat voivat tavata toisiaan. Etenkin, kun ensihoito ja sen uudet toimijat eli sairaanhoitopiiriin kuuluvat kenttäjohtajat saadaan mukaan liiton toimintaan. – Se on vielä jäsentelyvaiheessa, mutta siitä ei tehdä laajaa kansalaiskyselyä, vaan siinä halutaan kysyä yksittäisistä asioista nimenomaan jäsenistömme näkemystä. – Mutta yhdessä tekemisen paikka on tässäkin. Jari Sainio ei puheenjohtajana halua asettaa jäsenmäärän kehitykselle merkittäviä tavoitteita. Jari Sainio kertoo kuulleensa äskettäisessä FEU:n kokouksessa Amsterdamin palolaitoksen kokemuksista sosiaalisessa mediassa. Hän sanoo, että tokikaan kaikki pelastustoimen päällystötehtävissä eivät ole liiton jäseniä, mutta suhteessa päällystötehtäviä tekevien määrä on myös aluelaitosjärjestelmän aikana vähentynyt. SPPL voi tuoda omaa asiantuntemustaan ja miksei esimerkiksi suunnittelemamme barometri voisi olla eräänlainen testilaboratorio tutkimusja kehittämistoiminnassa. – Haaste on kuitenkin saada innostus pidettyä yllä. Siinä voidaan valaista, mitä jäsenistömme ajattelee esimerkiksi turvallisuuskulttuurista tai yleensä tulevaisuuden painotuksista turvallisuudessa. 9/2012 17 Sellainen hänen mielestään SPPL on ollut jo vuosien ajan. Kunniapuheenjohtaja Rainer Alho (oik.) onnittelee uunituoretta seuraajaansa Jari Sainiota.. Yleisluontoisia järjestettävät tapahtumat eivät enää voi olla. Siinä voidaan selvittää vaikkapa pelastusalan työn vaikuttavuutta. Siellä on hyvä henkilöstö ja sinne on helppo ja mukava mennä puheenjohtajaksi. Piirun verran kansainvälisempään suuntaan Liiton tulevan toiminnan yhtenä merkittävänä suuntana hän näkee kansainvälisyyden. Tähän kokonaisuuteen SPPL:n toiminta istuu Sainion mielestä hyvin. – Jos muutosta halutaan, pitää tietää, että sillä saavutetaan jotakin lisähyötyä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Siinä vetovastuussa ovat muut, kuten Pelastusopisto, ministeriö ja laitokset. Jäsenmäärä hallitulla kasvu-uralla Palopäällystöliiton jäsenmäärä on tällä hetkellä hieman yli 2000. – Tarvitsemme myös kansallista yhteistyötä siinä, että eri toimijoiden kansainvälisissä yhteyksissä esille tulleet asiat tulevat kaikkien tietoon ja ne saadaan myös hyödynnettäväksi. – Toiminnan sisällön kannalta jaostojen tilanne on varmaankin kunnossa. Tällainen tieto voi olla hyvinkin mielenkiintoista. Jaostorakenne kunnossa Palopäällystöliiton nykyiset jaostot: hallinto, onnettomuuksien ehkäisy, palokuntien vapaaehtoistoiminta, pelastustoiminta, väestönsuojelu ja yritysturvallisuus, ovat uuden puheenjohtajan mielestä toimivat nykyisessä aluelaitosympäristössä. Tutkimusja kehittämistoimintaan satsaamisesta mainitaan myös liiton toimintasuunnitelmassa. Näkisin mieluusti, että sellainen toiminta olisi työtämme palvelevaa. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Jos jäsenmäärä alkaa laskea, niin se kertoo jostakin, ja siihen pitää puuttua. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassaan järjestö ilmoittaa haluavansa olla aktiivinen turvallisuustoimija. – Siellä kahden viranomaisen yhteistyö hoituu hyvin, siksikin, että ne ovat saman hallinnon alla. – He ovat voimakkaasti kehittäneet verkkotoimintaa ja valmistelleet omat pelisäännöt ja ohjelman sosiaalisessa mediassa toimimisessa. – On keskusteltu siitä, pitäisikö jaostorakennetta tarkastella uudelleen, mutta en näe siihen pakottavaa tarvetta. Vieressä seuraa edellinen puheenjohtaja Vesa Parkko. – Haluan, että SPPL on omalta osaltaan keskeinen toimija tässä tehtävässä ja voi sanoa, että ainakin piirun verran kansainvälisempään suuntaan haluan viedä liiton toimintaa. – Liiton jäsenistössä on paljon hyvää osaamista ja sitä kannattaa tuoda näkyvästi esille. Jari Sainio sanoo SPPL:n olevan tässä mielessä pieni toimija. – Liiton toiminta on pidettävä niin mielenkiintoisena, että jäsenistö kokee saavansa jäsenmaksulleen vastinetta. Ainakin sekä liiton jäsenmäärä että opintopäiville osallistuvien määrät ovat tasaisessa kasvussa
Yhteistyön syventäminen pohjoismaisella tasolla ja yleensäkin kansainvälisesti nähtiin tärkeäksi keinoksi varautua haasteisiin. Myös kohta jo kymmenen vuotta toiminnassa ollut alueellinen toiminta ja yhteistyö on näyttänyt parhaat puolensa. Haasteet ovat samat Pohjoismaiden pelastustoimessa Panelistit Nils Erik Haagenrud Norjasta (vas.), Ulf Lago Ruotsista, Pentti Partanen, Ole Nedahl Tanskasta ja Kimmo Kohvakka keskustelivat pelastustoimen tulevaisuudesta. Partanen pohti, että kilpailun avulla voidaan saada kustannuksiltaan edullisempaa toimintaa, mutta se voi myös aiheuttaa huonoja esimerkkejä. Paneelissa keskusteltiin myös alan koulutuksesta ja todettiin sen jokaisessa Pohjoismaassa kehittyneen voimakkaasti. Vieraana olivat kolmen Pohjoismaan järjestökollegat. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä nähtiin tarpeellisiksi niin uudet tekniikat, kuten sprinklaus sekä ihmisten valistaminen sekä tutkimustieto, jotta voidaan ennaltaehkäisyn ja koko alan kehittämistä viedä hyvin eteenpäin. Sen jälkeen samasta teemasta keskusteltiin paneelissa, jossa Suomea edustivat pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja SPEK:n toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. Ole Nedahl Tanskasta, Ulf Lago Ruotsista ja Nils-Erik Haagenrud Norjasta esittelivät omaa pelastustoimen nykytilaansa sekä tulevaisuuden haasteita. Se tuo omat haasteensa esimerkiksi viestintään. – Tavoitteena on tehdä ihmisille värikästä, mutta myös puhuttelevaa viihdettä niin ajan ilmiöistä kuin ihmisenä olemisen moninaisuudesta yleensä. Pentti Partanen kertoi Suomessa selvitettävän parhaillaan kuntien tehtäviä ja rakennetta. – Jo seitsemän vuoden ajan Mikkelin Revyyteatteriyhdistyksen ohjelmapalvelu on valmistanut monipuolisia ohjelmakokonaisuuksia mittatilaustyönä erilaisiin yksityisiin ja julkisiin tilaisuuksiin, kuten syntymäpäiville, pikkujouluihin, yritysiltoihin, kesäjuhliin sekä häihin. P alopäällystöliiton 80-vuotisjuhlaopintopäivillä oli keskeisenä teemana kansainvälisyys ja erityisesti pohjoismainen yhteistyö. Samaa totesi myös Ulf Lago Ruotsista, mutta viittasi Partasen tapaan siihen, että tällaisesta ei ole Ruotsissakaan kokemusta. Palopäällystön juhlassa nähty Kipinä-revyy on tehty alun perin tilaustyönä Etelä-Savon pelastuslaitoksen 100-vuotisjuhlaa varten. – Revyyteatterin ytimenä toimii Mikkelin kansalaisopiston opintopiiri, jossa opiskellaan estradiviihteen eri osa-alueita, revyyteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Siiteri-Heiskanen kertoo. Tanskan Ole Nedahl totesi, että mahdollisesti tulevaisuudessa valtio voi vastata pelastustoimesta, mutta tämä ei juuri nyt näytä mitenkään välttämättömälle. Yleisesti todettiin, että pelastustoimen tulevaisuuden haasteet ovat hyvinkin samankaltaiset jokaisessa Pohjoismaassa. Kansalaisopiston piirissä on mukana keskimäärin 35 innokasta taiteen harrastajaa vuosittain. – Revyyteatteri on tuonut vuodesta 2002 asti joka vuosi ensi-iltaan uuden laajan ja monipuolisen esityksen. Hyvä esimerkki hänen mielestään tästä oli ruotsalaisen valinta järjestön johtoon, joka oli hyvän pohjoismaisen yhteistyön ansiota. Hän ei usko yksityistämiseen ja pitää alueellista toimintaa toimivana, mutta keskustelu jatkuu. Pentti Partanen korosti myös CTIF:n järjestönä olevan hyvä työkalu yhteistyöhön. Kimmo Kohvakka ei näe tarvetta yksityiselle toiminnalle pelastustoimessa, koska meillä on myös vahva kolmas sektori. Revyyteatterin keikkaohjelmistoon kuuluu muun muassa sketsejä, lauluja, monologeja ja tansseja. Miten voidaan huolehtia kaikista ihmisistä. Ohjauksesta vastaa näyttelijä ja ohjaaja,Tarja Pyhähuhta. Revyyn on käsikirjoittanut mikkeliläinen Sanna Häkkinen joka on saanut kirjoitustyöhönsä myös pelastusalan ammattilaisen näkökulmaa puolisoltaan. Palopäällystöliiton 80-vuotisjuhlissa esiintyi myös Mikkelin Revyyteatteri, joka on eri-ikäisistä ihmisistä koostuva tanssia, musiikkia ja teatteri-ilmaisua esityksissään yhdistävä harrastajateatteriryhmä. Mielenkiintoinen oli kunniapuheenjohtaja Rainer Alhon panelisteille esittämä kysymys, millaisena he näkevät kansallisesti pelastustoimen tulevaisuuden suunnan. Pentti Partanen pohti muun muassa kilpailun merkitystä ja mahdollista vaikutusta pelastusalalla. Pentti Partanen puolestaan huomautti yhteiskuntien ja elämän ylipäätään muuttuneet avoimemmiksi. Sanna Häkkinen on myös sanoittanut tutut laulut uudelleen sekä tehnyt sanat esityksessä kuultavaan Pelastajat -lauluun, jonka on säveltänyt muusikko Kapa Montonen. Ne ovat tavoittaneet vuosittain toista tuhatta katsojaa. Taloudelliset kysymykset nousevat yhä enemmän esille, vaikka Norja öljytulojensa ansiosta voikin suotuisasti kehittää myös pelastustointaan. Kipinä-revyy nauratti 18 9/2012. Ruotsin Lago vastasi, että laajemmat toiminta-alueet ovat tulevaisuutta. Puheenjohtaja Ojanen nosti esille myös sen, miten Pohjoismaat voisivat yhdessä puuttua erilaisiin haasteisiin. Erityisesti naurunremakan sai aikaiseksi tuttuun ”reetu-hittiin” sommiteltu Palomestari-laulu. Olli-Pekka Ojanen kysyi yhdestä konkreettisesta asiasta, johon panelistit näkevät tarvetta puuttua. Puheenjohtajana toimi pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. Esimerkiksi Tanskassa yksityinen toimija on voimakkaasti mukana pelastustoimessa ja yksityisen toimijan rooli tulevaisuudessa on keskustelussa mukana myös Ruotsissa. Tanssien koreografioista vastaa Mimmi Rantala. Myös Norjan Haagenrud nosti esille saman asian. Nils-Erik Haagenrud Norjasta nosti esille ilmastonmuutoksen, joka aiheuttaa pelastustoimellekin tulevaisuudessa omat ongelmansa. Ulf Lago Ruotsista nosti esille haja-asutusalueiden ongelmat
9/2012 19. Tulevilta opintopäiviltä odotan vielä enemmän omia työtehtäviä ja kehittymistä tukevia aiheita, palomestari Olli Heikkilä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo. – Koulutusaiheita on vaikea yksilöidä tärkeiksi tai ei-tärkeiksi, kaikkein tärkeintä on liiton nopea reagointikyky järjestää ajankohtaista koulutusta, se on erinomaisen suuri vahvuus Palopäällystöliitossa, sairaankuljetuspäällikkö Tarja Hjelt Kymenlaakson pelastuslaitokselta sanoo. Opintopäivät olivat mielestäni hyvät, asiasisällöt sopivat kaikille toimialasta riippumatta ja mukava lisä oli kansainvälinen osuus. Parhaimmaksi menetelmäksi näiden asisesti alan seminaaritarjontaan kansainvälisen osuutensa takia. – Ensihoidon näkökulmasta tämä tilaisuus ja tällaiset tilaisuudet auttavat ymmärtämään pelastustoimen synergian yhteisenä hyvänä; kehitetään valtakunnallisesti samansisältöistä ensihoitopalvelua pelastustoimessa. Katson myös, että tilaisuus oli oivallinen paikka luoda niin kansallisia kuin kansainvälisiä verkostoja. Verkostoituminen on myös päivän sana ja tämänkaltaisissa tilaisuuksissa verkostoitumista todella tapahtuu: monet nimet saa kasvot ja ajatuksia pääsee vaihtamaan myös. Hän katsoo että miehistö on moitteeton – kokonaan ja jos ei ole silloin ovi aukeaa – puhumaan On monta kuntaa hällä hallussaan ja koulutusta pukkaa almanakassaan kun ei vaan pääsis mitään sattumaan. Ajankohtaisuus kiinnostaa – Pyrin yleisestikin osallistumaan yhteisiin tapaamisiin, kuten nyt Palopäällystöliiton juhlaopintopäiville. Ennakko-odotuksia ei ollut, joten olin liikkeellä avoimin mielin. Vesa-Pekka Tervo. Mira Leinonen ja Olli Heikkilä. Opintopäiville toivoisin mukaan enemmän nuorta palopäällystöä. Muiden Pohjoismaiden "Palomestari" (sävel "Tsingiskaani".) sanat: Sanna Häkkinen Hän jostain saapuu punaisella fordillaan – ajallaan on karismaa ja valtaa näin kerrotaan – tosiaan Hän tilanteen ottaa hallintaan ja valvoo miten hommat hoidellaan on johtokeskus hänen areenaa. – Toiveaiheita jatkossa voisivat olla ajankohtaiset asiat pelastuslaitoksien toimintaa ohjaavissa säädöksissä ja ohjeissa (niin pelastustuominta kuin riskienhallinta), pelastustoiminnan johtaminen (johtamisjärjestelmien kehittyminen), henkilöstöjohtaminen ja viestintä sekä työturvallisuus. Kansainvälisyys piristi – Palopäällystöliiton 80-vuotisjuhlaopintopäivät oli mielestäni piristävä poikkeus yleiosallistuminen teeman käsittelyyn alustusten kautta toisaalta laajensi käsittelyä ja toisaalta antoi mittakaavaa kotimaisille tulkinnoille. Pa-lo-mestari! Kaikkien joukkojen urhoollinen johdattaja Pa-lo-mestari! Johtaa ja ratkoo ja miettii ja vatvoo Hän vastuun ottaa suuren keksii strategian uuden jolla hommat kotiin hoidellaan. – Mielestäni verkostoituminen sekä ”benchmarking” pelastusalalla on erityisen tärkeää. Opintopäivät ovat osa vakiintunutta täydennyskoulutustarjontaa sekä edelleen tavattoman tärkeä kollegiaalisen tuen foorumi, riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo. Pohjoismaalaiset vieraat toivat esiin samantapaisia haasteita omissa maissaan kuin mitä meillä Suomessakin on ja tuli todettua, että näihin haasteisiin olisi hyvä vastata yhdessä, ei kukin maa itsekseen keksimässä pyörää uudelleen. Tarja Hjelt. Juhlaopintopäivien ohjelma oli juhlava, mielenkiintoinen sekä ammatillista kehittymistä tukeva. Ensihoito on otettu pelastustoimintajaoksessa uudeksi strategialinjaukseksi, joten katson tämän kaltaiset toiminnat tärkeiksi. Tutkimusten esittely kiinnostaisi – Juhlaopintopäivien teema eli erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden esittely on aina ajankohtainen aihe. oiden toteuttamiseksi koen erilaisissa tapahtumissa käymiset ja niissä pelastusalan henkilöstön kanssa keskustelemisen. – Pelastusalaa sivuavien tutkimusten tai yleisemminkin turvallisuuden alan tutkimustulosten merkityksen arviointi ja tulosten soveltamisen haasteet ovat kiinnostavaa aihealuetta erityisesti, koska pelastustoimella on entistä paremmat mahdollisuudet riskiperusteisten työtapojen ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Toivoisin tämänkaltaisten tilaisuuksien järjestäjien kiinnittävän huomioon ”kuumiin aiheisiin alalla” sekä hyviin, karismaattisiin esiintyjiin ja järjestävän näiden mukaan myös tilaisuuksien ohjelman, jotta seminaarit tukisivat ammatillista kehittymistä, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo. Verkostoituminen tärkeää – Osallistuin Palopäällystöliiton järjestämälle opintopäivälle ensimmäistä kertaa
20 9/2012 PELASTUSkalusto & varusteet S elvityksen toteuttivat yhteistyössä paloesimies Pertti Rantamäki, asemamestari Kari Nurminen sekä tutkimuspäällikkö Kati Tillander. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat eniten vakavia henkilövahinkoja, mutta ne ovat jääneet rakennuspalojen varjoon. Halusimme palveTeksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Lassi Rinne ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos Liikenteestä eniten henkilövahinkoja Helsingin kaupungin pelastuslaitos tutki liikenneonnettomuuksia 2007–2011 lutasopäätöksen valmistelua varten analysoida myös tieliikennepelastamista. – Tieliikenneonnettomuudet Toukokuun lopulla valmistui Pronton aineistoon perustuva tilastokatsaus "Helsingin pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävät vuosina 2007–2011". Tutkimus antoi tekijöilleen uutta tietoa Prontosta ja hyvän työkalun kehittää työmalleja ja koulutusta. Helsingin pelastuslaitoksella on liikenteessä haasteita vilkkaista pääväylistä ja raskaasta liikenteestä raideliikenteeseen. Vakavia henkilövahinkoja sattuu eniten tieliikenteessä, suurin osa menehtymisistä raideliikenteessä.. Tieliikenne on pelastustoimen se tehtäväkenttä, jossa tapahtuu eniten henkilövahinkoja, Kari Nurminen kertoo. – Tämä on ensimmäinen tällainen tutkimus
Vuonna 2010 lukumäärä nousi jopa yli 900 tehtävän. Vuonna 2011 Helsingissä tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet kartalla. Selvityksen varsinaisena ohjausryhmänä toimivat vs. Tutkimus antoi meille hyvän yleiskuvan siitä, mitä kolarit tarkoittavat kaupunkiympäristössä, Kari Nurminen kuvailee. Kysy lisätietoja tai pyydä esittely! Paloja pelastusalan suojaimien asiantuntija. pelastuskomentaja Jorma Lilja ja riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén. •Paino750g. – Pelastajan työ on muuttunut merkittävästi koko maassa. ovat jääneet selvästi huomiossa rakennuspalojen varjoon, Pertti Rantamäki vahvistaa ja jatkaa. (7511/7582 kpl) oli liikenneonnettomuuksia. Katolla on sähköä johtamattomat hiilikuitutikkaat raideliikennekeikkoja varten. – Meillekin oli hyvä virkistää muistia siitä, mitä kaikkea hyödyllistä tietoa Prontosta saa irti, kuten pahimmat onnettomuuskohdat kartalle merkittynä. Naftalla toimiva potilaslämmitin voi tulla tarpeeseen, kun iso määrä mahdollisia uhreja pidetään lämpimänä siirtoa odotellessa. 020 7768 505 e-mail: info.fi@procurator.net www.procurator.net uutuu s HURJAA KASVUA HELSINGISSÄ 11 3. Liikenneonnettomuuksien lukumäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2011 lukumäärä oli hieman edellisvuotta alhaisempi, mutta selvästi korkeampi kuin vuosina 2007–2009. Helsingissä paloja pelastustehtävistä keskimäärin yhdeksän prosenttia oli tieliikenneonnettomuuksia vuosina 2007–2011. Varustus esiteltiin kattavasti Pelastustiedossa 6/2007. 9/2012 21 Toukokuun lopulla valmistui tilastokatsaus ”Helsingin pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävät vuosina 2007–2011”. •Paraskuvanlaatu. 3.2 Aineiston luokittelu Tavoitteena oli luokitella aineisto PRONTOn perusluokitteluja tarkemmin. Tieliikenneonnettomuudet vuonna 2011 3.1 Käytetty aineisto Käytetty aineisto kattoi vuonna 2011 PRONTOon kirjatut tieliikenneonnettomuudet, joita oli yhteensä 774 kpl (kuva 10). Työn suunnitteluun ja ohjaamiseen osallistuivat myös palomestari Mikael Siitonen ja palomestari Ville Estlander. Kuva 10. Luokittelutyö tehtiin PRONTOn onnettomuussselosteen tietojen perusteella ja niiden sallimissa rajoissa. Paloja pelastustehtävistä keskimäärin yhdeksän prosenttia. Liikenneonnettomuuksista 94 prosenttia tapahtui tieliikenteessa. Paloesimies Pertti Rantamäki esittelee pioneeriauto H105:tä, jossa on järeät työkalut tieliikennepelastamiseen. Procurator Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Mukana aineistossa olivat myös tieliikenneonnettomuudet, joissa liikenneonnettomuus oli kirjattu toissijaiseksi onnettomuustyypiksi. – Nykyinen auto on hankittu vuonna 2007. Argus Mi-Tic Jokaisen palomiehen henkilökohtainen lämpökamera •2,7tuumannäyttö. Esimerkiksi vuonna 2011 Helsingissä kirjattiin Prontoon yhteensä 782 tieliikenneonnettomuutta.. •Toimiitarvittaessamyös AA-paristoilla. – Kävimme Pronton tietojen perusteella läpi kaikki liikennekeikat, erilaiset onnettomuustyypit, loukkaantumiset ja miten niistä on raportoitu. Selvityksen toteuttivat yhteistyössä paloesimies Pertti Rantamäki, asemamestari Kari Nurminen sekä tutkimuspäällikkö Kati Tillander. Näistä noin 45000 oli ensihoitoja sairaankuljetustehtäviä (ml. Se jää vara-autoksi samoin tunnuksin, kun saamme korvaavan auton vuoden päästä, Rantamäki kertoo. Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että onnettomuusselosteiden täyttämisessä on kirjavuutta ja kaiVuonna 2011 Helsingissä tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet kartalla. (kuvatsiirretäänUSB:nkautta) Kuvankamerassastill-kuvaus,videojazoom-toiminnotsekävalinnaiset värinäytöt. 020 7768 502 Fax. Keskimäärin liikenneonnettomuuksia tapahtui viimeisen viiden vuoden aikana 2,1 kpl vuorokaudessa. Turhia hälytyksiä. (henkilökohtaisissalämpökameroissa) •Eitarvitseerikseenasennettua ohjelmistoatietokoneelle. ensivastetehtävät) ja noin 8000 paloja pelastustehtäviä. Helsingin pelastuslaitos hoiti vuosina 2007–2011 keskimäärin 53000 tehtävää vuosittain
Pronton onnettomuusselosteiden perusteella arvioitiin, että vuonna 2011 pelastuslaitoksen toiminnalla oli vaikutusta lisävahinkojen estämiseen noin 70 prosentissa tieliikenneonnettomuuksista. Yhdysvalloissa oli tapaus, jossa auto oli lähtenyt liikkeelle kesken pelastustilanteen. Vilkas liikenne on iso haaste työturvallisuudelle. On hurja tehdä työtä liikenteen seassa vilkasliikenteisillä väylilla, joilla nopeudet ovat suuria. Kun poikkeustilanne jatkuu pitkään, voi tulla lisäongelmia toisaalla. Rantamäen mukaan ongelmat kertautuvat helposti isoilla väylillä. Tieliikenneonnettomuuksista noin joka neljännessä ei ollut pelastustoimelle varsinaista tehtävää, vaikka yksiköitä oli hälytetty paikalle. Esimerkiksi istuimen säädöt voivat toimia sähköllä. Yhteistä koulutusta ja kuulumisten vaihtoa hätäkeskusten kanssa voisi olla enemmänkin, Pertti Rantamäki toivoo. Kun tilanne jatkuu pitkään, voi tulla isoja lisäongelmia toisaalla. Kannattaa käyttää harkintaa, milloin tekee auton virrattomaksi. Liikenneonnettomuuksista 94 prosenttia tapahtui tieliikenteessä. – On vaikea sanoa, onko tapahtumapaikalta saatu aina oikea tieto ja hälytetty turhaan paikalle. Myös runsaslumisiin talviin pitää varautua.. Ketjukolareissa voi olla kymmeniä autoja ja kun kiskoilla tapahtuu onnettomuus, henkilömäärät ja massat ovat suuria. Raideliikenteessä on omat työturvallisuusasiansa sähköistyksen takia, Rantamäki kertoo. Joskus tuntuu, että ainoa keino turvata alue on laittaa liikenne kokonaan poikki, kuten muualla Euroopassa yleisesti tehdään, Nurminen kertoo. Raideliikenteen osuus oli neljä prosenttia. – Joudutaan helposti monipotilastilanteeseeen ja vaaditaan erityiskalustoa. – Saattaa käydä niinkin, että virratonta autoa ei saada kunnolla siirretyksi. Lahdenväylän ketjukolarissa liikenne olisi hänen mielestään pitänyt katkaista kerralla kokonaan. – Opimme Pronton aineistoa läpi käymällä myös parempia toimintamalleja. Aina lähdetään, kun valo syttyy! Hälytyksen vastaanottaminen on tosi haastavaa, koska puhelu voi olla epämääräinen ja soittajakin voi dramatisoida tapahtumaa. On myös vilkkaat sisäänajoväylät ja kehätiet. On estettävä myös lisävahinkojen synty. 22 9/2012 Näistä 40 prosenttia oli sellaisia, joissa ei ollut loukkaantumisia ja ja pelastustoimen tehtäväksi jäi onnettomuuspaikan raivaus ja vahingontorjunta. – Olemme olleet liikkuvan polisiin mukana seuraamassa, miten he ottavat liikenteen ja tilanteen haltuun. Haasteita tuovat jatkossakin bybridit, maakaasuajoneuvot ja muu uusi tekniikka. Myös vaarallisia u-käännöksiä tehdään surutta. Kun pääkaupunkiseudun isoilla väylillä pelti rytisee, apuun riennetään yli pelastuslaitosja kuntarajojen. – Voi pohtia, onko tieliikennekeskukselle raportointi poliisin vai pelastustoimen tehtävä. Kävimme näitäkin asioita läpi toukokuussa Peräänajot ja ulosajot ovat tyypillisiä tieliikenneonnettomuuksia Helsingissä. Hybridiautossa voi olla isot jännitteet ja auto on äänetön, vaikka onkin käynnissä. Potilaan ehdoilla työturvallisuus muistaen Työtä tehdään potilaan ehdoilla, mutta oma työturvallisuuskin on Nurmisen ja Rantamäen mielestä muistettava aina. Helsingissä kulkevat raitiovaunut, pääjunarata ja paljon raskasta tieliikennettä. Voi tulla isokin vahinko, kun buutataan vaikkapa taksin koko sähköjärjestelmä pienen peltikolarin takia, Kari Nurminen kuvailee
– Käymme yhdessä läpi muun muassa tulevan vuoden kursseja, vuorokoulutuksia ja kehitämme kalustoa koko ajan. Kari Nurmisen mukaan pelastustoimi on laaja kokonaisuus. Vuoden 2012 alusta Prontoon tuli uudistus, joka mahdollisti merkinnät käytetyistä pelastusmenetelmistä. Pahimmilla liukkailla kolareita voi olla Helsingissäkin kymmeniä päivässä. Tyypillinen tieliikenneonnettomuus on peräänajo ja myös rajuja ulosajoja nähdään. Kun Helsingin pelastuslaitoksella jatketaan nyt aloitettua tilastoselvitystä, saadaan Prontosta entistä parempaa tietoa koulutuksen ja toiminnan tueksi. – Meillä on harjoitusalueella kyljelleen kaadettu bussi. Vilkas julkinen liikennekin tuo omat riskinsä. Peräänajo tyypillinen onnettomuus Rantamäki sanoo ajokulttuurin muuttuneen niin, että ajetaan seuraavan auton puskurissa kiinni. Kalusto on viimeistä huutoa. Myös liikennemäärät ovat kasvaneet. Vakavia kymmenien ajoneuvojen ketjukolareita on Suomessa sattunut useita 2000-luvulla. Olemme esimerkiksi hankkineet potilaille suojavaatteita, jotka pitävät myös lämpimänä. Muuten harjoittelemme yhä vanhoilla, perinteisillä autoilla. Nyt on juuri ilmestynyt tutkija Valde Mikkosen tekemä tutkimus ”Ketjukolareiden synty ja ehkäisy”. AVK on tärkeä yhteistyökumppani. Omaa toimintaa kehitetään neljän jäsenen tieliikenneprosessissa. Uuteen tekniikkaan on Rantamäen mukaan tutustuttu autokorjaamolla ja autoliikkeiden kanssa on viritelty yhteistyötä. Tilastotutkimus paljasti myös puutteita keikkojen kirjaamisessa Prontoon ja olemmekin lisänneet koulutusta, Rantamäki kertoo. Voimme harjoitella myös raitiovaunulla ja kuorma-auton rungolla. Helsingin pelastuslaitoksen kautta Prontoon lisättiin vaihtoehdoksi hidastusmaton käyttö. Olemme varustaneet pioneeriyksikön tällaisia tilanteita varten esimerkiksi kiilatyynyillä ja tukitangoilla. Tietoa ja koulutusta olemme hankkineet Ruotsista. Myös autojen näkyvyyteen ja valaisinkalustoon satsataan koko ajan, koska pimeä kausi on pitkä, Rantamäki kertoo. Siihen on nyt herätty ja Pelastusopisto järjestää koulutusta, Pertti Rantamäki kertoo. Tästä on hyvä jatkaa Vuosien 2007–2011 tilastokatsauksesta on hyvä jatkaa. – Silloin tällöin olemme käyneet harjoittelemassa myös Autovahinkokeskuksessa Espoossa. – Pystymme nyt paremmin seuraamaan eri onnettomuustyyppejä ja sitä, miten uutta kalustoa käytetään kentällä. Helsingin pelastuslaitoksella jokaisen sammutusja pioneeriyksikköön hankittiin myös autokorjaajien käyttämät ”1000 voltin” erikoishanskat sähköja hybridiautoja varten. Raskaan kaluston pelastaminen on ollut Suomessa pitkään harmaa alue. Yhteistyön ja toimintamallien pitää toimia poliisin ja ensihoidon kanssa. Pertti Rantamäki kaipaa myös lisää yhteisiä harjoituksia muiden pelastuslaitosten kanssa. 9/2012 23 Scania Suomi Oy Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi PELASTUSkalusto & varusteet • • • • • • • • omassa tieliikennekoulutuksessa, Pertti Rantamäki jatkaa. Helsingissä ahtaat kadut ja lumiset talvet ovat iso haaste liikenteelle ja pelastuslaitokselle. Lisätietoja: www.liikennevakuutuskeskus.fi
Yritysten tuella on hankkeesta rahoitettu 5 prosenttia ja loput 60 prosenttia on rahoittanut Tammisalon VPK. 24 9/2012 PELASTUSkalusto & varusteet Tammisalon VPK on ensimmäisenä sopimuspalokuntana Suomessa hankkinut nostolava-auton. – Päädyimme hankkimaan uuden kotimaisen nostolava-auton, koska käytettyjen konetikasautojen hinnat Euroopassa olivat lähes samanlaiset, Mikko Nurmi kertoo. – Nostolavayksikkö soveltuu pienempänä, kevyempänä sekä ketterämpänä moniin tehtävätyyppeihin raskaita puomitikasautoja paremmin, ja sillä pystyTammisalon VPK Helsingistä hankki ensimmäisenä oman nostolavan Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Tammisalon VPK Nostolava-autolla on ehditty tehdä pari keikkaa. Elokuun lopulla käyttöön otetulla autolla on ehditty hoitaa jo pari keikkaakin, mutta painopiste on ollut vielä auton varustelussa ja käyttäjä koulutuksessa. Julkisia varoja on hankkeeseen saatu Helsingin kaupungilta ja Palosuojelurahastolta yhteensä 35 prosenttia hankinnan arvosta. P alokunnan päällikkö Mikko Nurmi ja varapäällikkö, hälytysosaston johtaja Veli-Matti Moilanen kehuvat uutta menopeliä, joka on Tammisalon VPK:n historian merkittävin kalustohanke. Toinen oli Kontulassa riehuneessa asuinrakennuksen tulipalossa.. – Kokonaiskustannukset ovat verollisena noin 400000 euroa
Konetikasautoilla on hälytyksiä ollut noin 20–30 tehtävää vuosittain ja Mikko Nurmi otaksuu, että saman verran tehtäviä tulee myös uudelle yksikölle. f i n s a t e c . Tammisalon VPK on erikoistunut pelastustoimen nostokaluston käyttöön jo yli 20 vuoden ajan. – Koulutusta uuden nostolavan käyttöön onkin tarvittu aikaisempaa enemmän. Tammisalon VPK on perustettu vuonna 1940. Helsingin kaupunki luovutti ensimmäisen Mercedes-Benz -merkkisen konetikasauton palokunnalle 1991. Nyt hoituvat korkean paikan työt ja myös muunlaiset pelastustehtävät. Kaikkiaan jäseniä palokunnassa on yhteensä noin 70. Palokunnalla oli viime vuonna noin sata hälytystehtävää. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. Operatiivisen hälytystoiminnan lisäksi palokunta antaa helsinkiläisille turvallisuuskoulutusta sekä väestönsuojelun vastuuhenkilöiden peruskoulutusta. Auton valTammisalon VPK:n päällikkö Mikko Nurmi (oik.) ja varapäällikkö Veli-Matti Moilanen ovat tyytyväisiä isoon hankintaan. – Tosin kulunut syksy on ollut aikaisempiin verrattuna selvästi hiljaisempaa aikaa eikä hälytyksiä ole ollut edellisvuosien tapaan.. Nostolavan kuljettajiksi koulutetaan yhdeksän henkilöä. Koulutusta tarvitaan Palokunnan hälytysosaston vahvuus on 24 henkilöä. Tammisalon VPK:n nuoriso-osastossa ja varhaisnuorissa toimii yhteensä noin 30 lasta ja nuorta. 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi WEBER-PELASTUSVÄLINEET – Nyt valikoimassa myös akkukäyttöiset E-Force työkalut – PELASTUSkalusto & varusteet Sata keikkaa vuodessa tään vastaamaan hälytystehtäviin keskimäärin 15 minuutin kuluessa ympäri vuorokauden. – Palokunta on tehnyt Helsingin kaupungin kanssa palokuntasopimuksen kahdesta raskaasta ja yhdestä kevyestä yksiköstä, jotka ovat ympärivuorokautisessa 1530 minuutin hälytysvalmiudessa. 9/2012 25 Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w
– Lisäksi järjestämme säännöllisesti omia harjoituksia, jotta kuljettajat tottuvat auton käyttöön ja muodostuu tarpeellinen rutiini, jotta tehtävät onnistuvat myös tositilanteessa. – Vielä menee paljon aikaa, ennen kuin auton käyttö osataan kunnolla kaikkien kuljettajien sekä muun miehistön osalta. Veli-Matti Moilanen näyttää miten se toimii. Sen lisäksi meiltä on tarkoitus osallistua Pelastusopiston järjestämään nostolavan kuljettaja -koulutukseen. Takakaapista löytyy mm. Palokunnalla oli aikaisemmin käytössään kaksi konetikasyksikköä, joista toinen on nyt sijoitettu Helsingin palomuseoon. Motivaatio korkealla Nostolava-auton hankintaan keskeisesti osallistunut Veli-Matti Moilanen kertoo auton hankinnan valmistelun vieneen paljon aikaa ja palokunnan väelle se on ollut iso voimainponnistus. Nostolavan tukijalkojen ohjaustekniikka on takaosassa. 26 9/2012 PELASTUSkalusto & varusteet mistaja, Bronto Skylift on tarjonnut oman koulutuspakettinsa, jonka suorittanut saa ammattitutkintoa vastaavan ajokortin. Se on vuosimallia 1983 ja ainoa jäljellä oleva Magirus-konetikasauto tuolta ajalta. – Mutta mieluisa. Nostinta käytettäessä auto nostetaan täysin tukijalkojen varaan ja tähän auton ”petaamiseen” on osattava kiinnittää huomiota, että auto pysyy vakaana työtehtävän aikana, Nurmi ja Moilanen sanovat. Motivaatio on ollut korkealla, kun on saatu olla hankkimassa uutta kalustoa. Nostolava pitää sisällään paljon digitaalitekniikkaa. Mikko Nurmi sanoo myös, että yksikkö on suunniteltu ja varustettu siten että se kykenee moniin perustehtäviin itsenäisesti. nostimen varaohjausasema sekä nostokalustoa. Koulutusta uuden nostolavan käyttämiseen tarvitaankin, sillä toimintatavoiltaan se on toisenlainen kuin vanhat konetikasautot. – Auton miehitys ja kalusto mahdollistavat esimerkiksi sen, että sillä voidaan suorittaa itsenäisesti vaikkapa perus myrskyvauriotehtävät, ilman että siihen täytyy sitoa sammutusyksikköä. – Uusi tekniikka ja runsas varustelu vaatii osaamista ja auton hallinta. Mitat ovat sammutusauton kaltaiset ja siinä on hyvä tasauskyky sekä sivuulottuma. Nostolava-autossa on myös erilaista sammutuskalustoa.. Eikä mikään ole vaikealtakaan tuntunut, kun homma on ollut kiinnostava. – Auto on ketterä ja kokonaispaino ei ole suuri
017-368 4000 | info@peltaco.com Peltaco myös Facebookissa! Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa polarsafety.fi – pysyt ajan tasalla WWW.POLARSAFETY.FI UUSI SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE Interspiro QS II savusukellusjärjestelmä – Uudistettu kasvo-osan hihnasto ja soljet – Kasvo-osia saatavilla 3 eri kokoa – Uudistettu korkeussäädettävä selkäteline pelastus/kantohihnalla – Uudistettu säädinyksikkö huoltovapaalla pillivaroittimella Lue lisää: polarsafety.fi/interspiro ja pyydä tarjous Nostolava-auto HE 736 Mercedes-Benz 1629 ATEGO / 4760 / 4x2 Moottori: OM 906 LA, R 6 turboahdettu dieselmoottori • Iskutilavuus 6374 cm 3 • Teho 210 kW / 290 hv / 2200 rpm • Vääntö 1120 Nm / 1200–1600 rpm Vaihteisto: Telligent-vaihdeautomaatti Mitat: • Pituus/leveys/korkeus: 860/260/335 cm • Kokonaispaino 16 000 kg Miehistövahvuus 1+2 Nostolava: Bronto Skylift F 27 RLH • Toimintakorkeus: 27 m • Sivu-ulottuvuus: 20,3 m • Työkorin kantavuus: 400 kg • Kuormannostokyky 2000 kg • Selvitysnopeus 3 min • Kauko-ohjattavissa Generaattori • 6,5 kVA 240 V / 400 V Valaistuskalusto: • 4 kpl 1000 W / 240 V halogeenejä • 2 kpl 500 W / 240 V halogeenejä Vesitykki: • 2300 l/min • Ohjattavissa työkorista tai kauko-ohjauksella Raivauskalustoa: • Husqvarna K 760 Rescue -laikkaleikkuri • Husqvarna 550 XPja 560 XP -moottorisahat Merlot-johtamisjärjestelmä. 9/2012 27 Öljyntorjunta www.peltaco.com Eläinpelastus UUTTA PELTACOLTA: Monitoimialtaat Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh
Uusia hanskoja testatessa neuvoa kysyttiin myös käyttäjiltä, kertoo paloesimies Pertti Rantamäki Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Uudet hanskat maksavat noin 50–60 euroa parilta. Työturvallisuus paranee huomattavasti täyden viiltosuojan myötä. 28 9/2012 PELASTUSkalusto & varusteet Kun haetaan ammattilaiselle uutta hyvää ja turvallista työhanskaa isolle porukalle, ei voi tyytyä halpahallien tarjontaan. Meillä oli muutama hanskavaihtoehto, joista tilasimme mallit koekäyttöön. Käyttäjä voi valita sinisestä sammutushanskasta oman mallinsa resorilla tai pidemmällä varrella. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Yhteistä vanhojen sammutushanskojen kanssa on enää keltainen väri, jota löytyy uusien sammutusja teknisten hanskojen sisältä viiltosuojasta. – Alalla mennään vähitellen kohti tehtäväkohtaisia hanskoja. Esimerkiksi köysipelastamisessa viiltosuojatuilla teknisillä hanskoilla saa paremman tuntuman, mutta niitä ei saa käyttää sammutustöissä. Helsingin pelastuslaitoksella hanskaprojekti kesti noin 1,5 vuotta. Mielestäni uusi sammutushanska pitäisi ottaa käyttöön saman tien, mutta onhan 450 hanska28 9/2012 Viiltosuojaa ja pitoa käsille. Halusimme turvallisemman palohanskan viiltosuojalla ja paremmilla ominaisuuksilla. Tekninen hanska on meillä jo käytössä yksikkökohtaisesti ja uusi viiltosuojattu sammutushanska on tulossa kaikille. ”A jat muuttuvat ja käsille tarvitaan enemmän suojaa. Täyden viiltosuojan lisäksi myös rystyset on suojattu hyvin. Muutama työtapaturmakin on ollut. Katonavauksissa pelti menee läpi normihanskoista ja nahkahanska on märkänä liukas
Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Välihanskat tärkeät Rantamäen mielestä kestävyyden parantamiseksi pitäisi myös malttaa riisua hanskat oikein eli sormenpäistä vetämällä, jotta vuori pysyy kiinni. 9/2012 29 PELASTUSkalusto & varusteet Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Uusi kypärä olisi kallis hallinta kaikille, joten siitä tullee ensi vuonna yksikkökohtainen varuste, Pertti Rantamäki arvelee. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u SARCO LED SARCO RUUHKAVILKKU JA KENTTÄ-TAIMERI www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 UUTUUS TUOTE! Kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. savusukelluksen valvontaan ja auto-onnettomuustilanteessa potilaan irroittamiseksi käytetyn ajan tarkistamiseen. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Uusien hanskojen kohdalla kiinnitettiin iso huomio istuvuuden lisäksi myös ompeleiden kestävyyteen ja tätä seurataan koko ajan. SARCO RUUHKAVILKKU Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g KENTTÄ-TAIMERI TOIMINTA-AJAN HALLINTAAN Sopii esim. – Olisi myös hyvä käyttää välissä puuvillahanskoja, sillä ne antavat lisäsuojaa haitallisilta pitoisuuksilta, hanskatyöryhmässä mukana ollut varastomies Robert Strandberg muistuttaa. Teknisellä hanskalla on helppo käyttää työkaluja ja köysipelastamisen lisäksi ne soveltuvat muuhunkin tarkkuutta ja herkkyyttä vaativaan työhön. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Parhaillaan tutkitaan uutta kevytkypärää, joka soveltuisi esimerkiksi öljyvahinkojen torjuntaan ja liikennepelastamiseen. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Hanskatyöryhmään kuuluivat myös ylipalomiehet Mika Jyrkämö ja Johan Majuri sekä varastomies Robert Strandberg ja eläkkeelle jäänyt varusmestari Raimo Vaartio.. Paloesimies Pertti Rantamäki näyttää, että uusilla työhanskoilla saa hyvän otteen. 264 LED valoa IP65 luokitus 0707_Advert_Design_1.indd 1 11/8/12 12:58 PM paria iso kertakustannus, Rantamäki laskee. Teknisen hanskan rystyssuojan pitäisi kestää myös ikkunan rikkominen. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Kevytkypärä tulossa Helsingin pelastuslaitoksella varusteita kehitetään koko ajan. Uudet hanskat kestävät konepesun paremmin eivätkä kovetu. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. – Olemme saaneet vasta demomalleja. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Kypärään saisi valaisimen ja kuulosuojaimet
Olipa kentällä yhtä aikaa useampi lääkärihelikopterikin, mitä ei suomalainen yleensä näe. Sadan hehtaarin tehdasalue on vaikuttava näky. Tehtaalla toimi myös 24/7 Automaailman himoituimpia malleja leikataan Kalustokoulutusta Saksassa Teksti: Mikko Saastamoinen Kuvat: Pasi Uurasmaa oma tehdaspalokunta kokonaisvahvuudella 40. B remenin kaupunki Pohjois-Saksassa oli saanut kunnian toimia tämän vuoden Rescue Days -tapahtuman näyttämönä. Myös uusilla pääsee harjoittelemaan, ja hajottamaan niitä. Tänä vuonna tapahtuman yhteyteen oli järjestetty ensimmäistä kertaa ensihoitomessut, joka kasvatti ja monipuolisti kävijämäärää. Mersun tehtailla Ryhmämme pääsi tutustumaan ensimmäisenä päivänä MercedesBenzin Bremenin autotehtaaseen. Jokavuotinen ”autonäyttely” saattaa järkyttää herkimpiä, koska näyttelyssä esillä olevia automaailman himoituimpia malleja leikataan tapahtumassa koulutusmielessä kappaleiksi. Weber Rescue Systems on järjestänyt Rescue Days -tapahtuman kymmenen vuoden ajan eri puolilla Saksaa ja seuraavaa vuotta suunniteltiin jo kovasti. Myös tämän tehtaan malleja oli saatu tapahtuman harjoituskäyttöön muiden saksalaisten autotehtaiden tuotteiden ohella. Tehtaan tuotannosta tulee ulos 7000 autoa päivässä. 900 palomiestä 21 eri maasta Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna kaupunkiin oli saapunut 21 eri maasta liki 900 palomiestä, ammattilaisia ja vapaaehtoisia. 30 9/2012 Hydraulisten pelastustyövälineiden koulutustapahtuma Saksassa kerää vuosittain paljon palomiehiä eri puolilta maailmaa. Suomesta meitä oli Finsatec Oy:n järjestämällä matkalla yhdeksän osanottajaa. Tapahtuman siirto sisätiloihin oli tänä vuonna toimiva ratkaisu, koska Pohjois-Saksan sää oli kuluneen kesänja syksyn aikana samankaltainen kuin Suomen sää, eli epävakaa ja sateinen. (Tiettävästi pyörtymisiltä säästyttiin, Autot sijoitetaan erilaisiin onnettomuustilanteisiin, joissa niitä aletaan käsitellä.. Rescue Days -tapahtumalla on hyvä kaiku maailmalla ja joka syksyistä viikonlopputapahtumaa odotetaan monta kuukautta etukäteen. Edellisvuosina tapahtuma on järjestetty ulkona isoilla kentillä. Aiemmista vuosista poiketen tapahtuma oli tänä vuonna viety messuhalliin sisätiloihin. Alun perin saksalaisille palokunnille suunnattu tapahtuma on vuosien varrella saanut osanottajia ympäri maailmaa, niin kouluttajien kuin koulutettavien muodossa. Parina edellisenä vuonna sää helli ulkona järjestettävää tapahtumaa, toisin kuin nyt lokakuussa 2012, jolloin vettä satoi koko tapahtuman ajan
Autoja pääse tutkimaan lähietäisyydeltä. Tämän jälkeen jakaannuimme ryhmiin ja kouluttajat ottivat ryhmät haltuunsa. Saksalainen media seurasi tapahtumaa aktiivisesti ja tapahtumaa kuvattiin myös Weberin omille internetsivuille, josta ne ovat vapaasti katsottavissa. Vastaavan tapahtuman järjestäminen Suomessa on alustavasti pohdinnassa, mutta saksalaisten mittakaavassa tapahtuman toteutus on käytännössä mahdotonta. Autojen kattoja avataan kuin ”sardiinipurkkia”. 9/2012 31 mutta ainakin allekirjoittaneen pumppu otti lisälyöntejä, kun Ingolstadtin tuotteita (Audi) leikattiin.) Viikonlopun ohjelmaan kuului perjantain avaustilaisuus, jota seurasi teoria-osio. Päivät olivat pitkiä ja sunnuntai-iltana näkyi väsyneitä kasvoja hallin käytävillä. Oikealla keltaisessa kypärässä koulutustilaisuuteen osallistunut Ari Paananen Sammutin Oy:stä. Suomeen samanlaista. Ajoneuvoteknologia kulkee huimaa vauhtia eteenpäin ja tämän päivän keksintö on huomenna jo suurta menneisyyttä. PELASTUSkalusto & varusteet. Pelastuslaitosten henkilökunta tarvitsee täydennyskoulutusta ja vastuukouluttajien tulisi saada mahdollisuus päästä näkemään uusien autojen ”sisään”
Rajanylittäjien määrä nousee tänä vuonna kymmeneen miljoonaan. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten toimialueilla ja vaihtoehtoisesti Leningradin alueella järjestetään vuosittain yhteinen pelastusharjoitus, palokuntakilpailut, palokuntanuorten leiri, tutustumiskäyntejä ja päällystön seminaari. Itse hän osallistui ensimmäisiin suomalais-neuvostoliittolaisiin pelastusharjoituksiin Saimaan kanavalla jo 1980-luvulla. – Venäläiset haluaisivat hyödyntää ENPIrahoitusta, mutta sekin päättyy jo vuonna 2013, kertoo Kapiainen. Pelastajat ylittävät rajan ilman aikaa vieviä rajamuodollisuuksia ja toimivat KaakkoisSuomen ja Viipurin alueen rajavaltuutettujen viseeramin avoimin valtakirjoin. Etelä-Karjalan pelastuslaitosta on tarvittu pääasiassa ensiapuun ja metsäpaloja sammuttamaan. – Vaikuttaa siltä, että määräraha jää saamatta, Kapiainen sanoo. 32 9/2012 Yli 20 vuotta jatkunut Suomen ja Venäjän pelastuslaitosten lähialueyhteistyö päättyy nykymuodossaan vuoden vaihteessa. Venäjän hätätilaministeriön tavoitteena on perustaa lähivuosina vapaapalokuntia alueille, joissa apu on kaukana. Viime vuoden ennätys, kahdeksan miljoonaa rajanylittäjää, rikottiin Kaakkois-Suomen raja-asemilla jo lokakuussa. Viipurilaiset palomiehet ehtivät ensimmäisinä apuun.. – Suomen-vierailuillaan venäläiset paloviranomaiset ovat tutustuneet myös VPK-toimintaan, jolle Venäjällä on suorastaan sosiaalinen tilaus, kertoo Kapiainen. Hänestä on harmillista, jos yhteistyö päättyy. E telä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen tiedusteli pyhäinpäivän alla sisäministeriöstä Suomen ja Venäjän palokuntien lähialueyhteistyön rahoitustilannetta. Rahoitusta etsitään EU-hankkeista Hurjista liikennemääristä huolimatta kolareja on Saimaan kanavan vuokra-alueella sattunut harvoin. – Käytäntö on lähialueyhteistyön ansiota, sanoo Kapiainen. Pelastuslaitosten lähialueyhteistyö vaarassa Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen ja eversti Dimitri Jelpatjevskij seurasivat yhteisiä pelastusharjoituksia Saimaan kanavalla vuonna 2009. On järjestetty vaarallisten aineiden onnettomuusharjoitukset Vainikkalan ratapihalla, Kotkan satamassa ja Haminan satamassa. Viime vuosina toimintaan on käytetty keskimäärin 50000 euroa vuodessa. Se otettiin käyttöön vuonna 1999. Rahalla on järjestetty koulutusta, tutustumiskäyntejä ja yhteisiä harjoituksia. Ulkoministeriön myöntämän määrärahan kohdentamisesta lähialueyhteistyöhön on päättänyt sisäministeriö. Tässä he ovat koko Venäjällä näkyvän NTV:n haastateltavina. Jatkorahoituksesta ei marraskuun alussa ollut tietoa. Yhteistyölle on yritetty löytää rahoitusta turhaan muun muassa erilaisista EU-hankkeista. Mikäli valtion budjettiin ei saada määrärahaa, päättyy itärajan pelastuslaitosten lähialueyhteistyö vuoden vaihteessa yhtä aikaa Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyön kanssa. Sitä ennen Kymen läänin ja kuntien pelastustoimen piti esittää naapurille noin 600 pelastajan nimen luettelo, jota jouduttiin jatkuvasti pitämään ajan tasalla. Lappeenrantalaisten ja viipurilaisten yhteisessä paloharjoituksessa matkustaja-alus on syttynyt tuleen Saimaan kanavassa. Kolmen viime vuoden aikana on myös kokeiltu viikon mittaista palomiesvaihtoa, jossa pääpaino on arkirutiineihin tutustumisessa. Kapiainen toivoo, että koulutusyhteistyö ja yhteiset harjoitukset jatkuisivat, sillä koskaan ei tiedä, milloin tositilanne tulee eteen. Rajaliikenne lisääntyy vauhdilla Kaikki merkit viittaavat siihen, että suomalaisten ja venäläisten kanssakäyminen raja-alueella vain lisääntyy. Mahdollisen viisumivapauden toteutuessa rajanylittäjien määrä moninkertaistuu, mikä puolestaan lisää myös onnettomuusriskiä raja-alueen maanteillä. Metsäpaloharjoitus pidettiin vuonna 2006 Parikkalan Uukuniemellä ja matkustaja-alusonnettomuusharjoitus Saimaan kanavan Pällin sululla vuonna 2009. Varmaa vastausta hän ei saanut. Eri onnettomuustyyppien harjoitusten avulla on pyritty käytännönläheiseen toimintavalmiuteen. Saimaan kanavan vuokrasopimuksen ehtoihin sisältyy vuokraajan velvoitteena pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu kanavan vuokra-alueella myös Venäjän puolella. – Parinkymmenen vuoden aikana olemme tutustuneet toimintakulttuureihin puolin ja toisin, kertoo Kapiainen
Oleellista on huolehtia siitä, että kaikki yhteisössä toimivat ovat saaneet tarvitsemansa tiedot, perehdytyksen ja koulutuksen ja että taitoja on harjoiteltu. Erilaisten suunnitelmien laatiminen ja ajan tasalla pitäminen on tärkeä osa turvallisuuden ylläpitämistä ja varautumista. 9/2012 33 Vieraanamme Kirjoittaja on opetusneuvos Pekka Iivonen Opetushallituksesta Turvallisuustiedolla on kysyntää kouluissa O ppilaitosten turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri ovat nousseet yleiseen keskusteluun ja hallinnonalojen kehittämiskohteeksi näkyvästi Oppilaitosten turvallisuustyöryhmän raportin (Sisäasiain ministeriö 2009), Sisäisen turvallisuuden ohjelman (Sisäasiain ministeriö 2008) ja oppilaitoksissa tapahtuneiden äärimmäisten kouluväkivallan tekojen jälkeen. Kaikkeen turvallisuustyöhön kuuluu yhteisön jäsenten sitouttaminen yhteisiin periaatteisiin ja yhteisön toimintatapoihin. Ne ovat antaneet niin koulutusta, materiaaleja kuin tiloja kampanjan käyttöön, jotta perusopetuksen 8. Waitisen tutkimus osoitti myös sen, että koulujen turvallisuustoimintaa ei johdeta systemaattisesti vaan useimmiten ”minusta tuntuu” -periaatteella. Yhä lisääntyneet tapaturmat ja vahingot, kouluihin ja opettajiin kohdistuneet uhkaukset sekä koulusurmat ja kouluissa tapahtuneet väkivallanteot ovat herättäneet kysymyksiä oppilaitosten turvallisuudesta ja oppilaiden saamasta turvallisuuskasvatuksesta. Pääosa kouluista tai koulutuksen/opetuksen järjestäjistä ei ole vielä laatinut kattavasti turvallisuussuunnitelmia kouluihin ja oppilaitoksiin. Helsingin pelastuskoulun rehtori, kasvatustieteiden tohtori Matti Waitinen tutki helsinkiläisten koulujen turvallisuustilannetta ja asenteita turvallisuutta kohtaan väitöskirjassaan. Päävastuu on kuitenkin aina rehtorilla. Koulut ovat valmiit ottamaan vastaan tuen, vaikka he eivät sitä aina itse osaisi etsiä. Yrityksen toiminta loppuisi kuitenkin lyhyeen, jos sen turvallisuuskulttuuri olisi yhtä hatara kuin koulussa. internetsivustot), • rakenteellinen turvallisuussuunnittelu ja turvallisuuskasvatuksen kehittäminen tulee kaikessa toiminnassa huomioida koulutukseen liittyvät erityistilanteet ja kouluympäristön ulkopuolella tapahtuva toiminta ja • erityistä huomiota tulee kiinnittää koulunjohdon koulutukseen sekä turvallisuusjohtamisen toteutumiseen eri koulutuksen tasoilla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun selvitetään paikalliset erityispiirteet ja rakennetaan yhdessä omat toimintatavat, joihin kaikki voivat sitoutua. Se määrittelee yhteiset noudatettavat turvallisuustyön periaatteet ja käytänteet. Myös muissa kouluihin, varsinkin alakouluihin, suunnatuissa toiminnoissa koulujen opettajat ovat saaneet ensiarvoista tukea ja asiantuntijaosaamista pelastuslaitosten toimijoilta. Monet tietoon ja toimintaan liittyvät puitteet olisi helposti korjattavissa, jos asenteet olisivat turvallisuudelle suopeat. Pelastuslaitokset ovat ansiokkaasti osallistuneet vuosien ajan muun muassa NouHätä-kampanjaan. (Opetustoimen turvallisuusopas 2012, Opetushallitus) Turvallisuussuunnittelussa koulutuksen järjestäjän rooli on tärkeä. Yhteiseen turvallisuuskulttuuriin sitoutuminen ja siihen sitouttaminen ovat tärkeä osa turvallisuustyötä. Saavatko he riittävästi tietoa oman turvallisuusajattelunsa kehittämiseen kaikissa suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämän perusteella voidaankin todeta kehittämisajatuksina, jotka pitää toteuttaa tulevina vuosina: • turvallisuus ei saa olla erillinen oppiaine, vaan turvallisuuskasvatuksen tulee sisältyä koulun toimintakulttuuriin, kaikkiin toimintoihin ja eri opetettaviin teemoihin luontevalla tavalla, • turvallisuusopetuksen suunnittelu tulee tehdä paikallisella tai alueellisella tasolla valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti opetuksen järjestäjäja koulutasolla, • turvallisuuskasvatuksen tulee olla osa kouluja opetustyöhön sen kaikilla osa-alueilla, • valtakunnallisesti tulee määrittää turvallisuusosaamisen taitoja osaamistasot, • turvallisuusosaamista tulee vahvistaa opettajien peruskoulutuksessa ja täydennyskoulutukseen tulee lisätä resursseja turvallisuusosaamisen vahvistamiseksi, • opetusta tukevaa aineistoa tulee kehittää ja tuottaa vapaasti käytettäväksi (mm. Kysymys on siis opettajien perusja jatkokoulutuksesta. Aktiivinen toiminta pelastuslaitokselta kouluun onkin aina toivottavaa ja suotavaa.. Hän toteaa tutkimukseensa perustuen lehtihaastattelussa muun muassa, että keskikokoinen suomalainen peruskoulu vastaa inhimillisiltä, taloudellisilta ja fyysisiltä ulottuvuuksiltaan suunnilleen pk-yritystä. Opetushallituksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella tuo lausuma pitää täysin paikkansa. Perusopetuslaki (628/1998), Pelastuslaki (379/2011) ja Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittavat ylläpitämään ja kehittämään oppilaan oppimisympäristön ja henkilökunnan työympäristön turvallisuutta. Tässä on mainittu vain muutama keskeisimmistä toiminnoista, joissa pelastuslaitokset ja niiden asiantuntijat, ensihoitajat ja pelastajat ovat tukeneet koulujen turvallisuustoimintaa. Myös kouluissa pidetyt pelastusja ensisammutusharjoitukset ja niihin liittyvä koulutus ovat lisänneet niin opettajien kuin oppilaiden pelastustie toutta. luokkalaiset ovat voineet oppia pelastusja turvallisuustietoutta. Waitisen mielestä opettajien tieto turvallisuuteen liittyvissä asioissa ei riitä, kun opettaja joutuu vastaamaan työssään niin oman luokkansa oppilaista, työympäristön sekä myös opettamaan turvallisuutta oppilaille. Jatkossa näiden ja myös uusien toimintojen sekä asiantuntijatuen antaminen kouluille ja oppilaitoksille on ensiarvoisen tärkeää. Kaikki oppilaitosyhteisön jäsenet ovat omalta osaltaan vastuussa turvallisuudesta. Hyvä turvallisuustyön suunnittelu edellyttää aina paikallisten olosuhteiden tuntemista. Valtioneuvoston asetus 422/28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta edellyttää huomion kiinnittämistä oppimisympäristön ja koulun toimintakulttuurin turvallisuuteen samoin kuin siihen, että opetus edistää oppilaan turvallisuuteen liittyviä valmiuksia. Pelastajan, tai poliisin, näkyminen koulussa on enemmän kuin usean opetustunnin arvoista. Turvallisuus ei ole ”luotu” asia, vaan siihen pitää niin opettajat kuin opetustoimen johto kouluttaa. (Opetustoimen turvallisuusopas 2012, Opetushallitus) Professori Eila Lindfors on useissa yhteyksissä korostanut sitä, että koulutuksessa oppimisympäristön nähdään muodostuvan rakennusten, tilojen, opetusvälineiden, oppimateriaalien, muun rakennetun ympäristön ja ympäröivän luonnon, yksittäisen oppilaan kognitiivisten ja emotionaalisten tekijöiden sekä ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen kokonaisuutena. Samoin tutkimus nosti esiin sen, että ohjeistukset eri tilanteita varten ovat enemmän tai vähemmän puutteellisia. Toisten malleihin kannattaa tutustua, mutta muiden mallien kopioinnissa on omat vaaransa. Koko koulumaailmaa ajatellen on pakko asettaa kaksi kysymystä: Opiskelevatko lapset ja nuoret lainsäädännön edellyttämässä turvallisessa kouluympäristössä
Kaiken lisäksi eläkeiän alaraja saattaa nousta 65-ikävuoteen vuonna 2017. Kaiken tämän seurauksena palvelutaso ja sen myötä myös kaupunkilaisten turvallisuustaso ja turvallisuuden tunne voivat vähentyä. – Kunnianhimoisena tavoitteena on vuosikymmenen puoliväliin mentäessä, että ongelma on hallinnassa ja palomiehet saavat nykyistä paremman työelämän ja arvoisensa päätöksen työuralleen, Hakala toteaa. – Pelastustoimella on haaste tulla oikein ymmärretyksi tässä tilanteessa, kun kaikki taloudelliset satsaukset julkisella puolella on kyseenalaistettu. Hän huomauttaa, että Palosuojelurahastoa ei saa käyttää mahdollisesti heikkenevien budjettivarojen korvaavana pelastustoimen rahoittajana, vaan aidosti omassa roolissaan tutkimuksen ja kehittämisen mahdollistajana. Ikääntyville tarvitaan myös työsuhdeturvaa ja lisätä joustavuutta ja kannustavuutta työajan, tehtäväkuvan ja eläkejärjestelyjen soveltamisessa. Meidän alallamme on poikkeuksellista kokemusta ja osaamista sekä vahvaa sitoutumista, jota voidaan käyttää nykyistä paremmin. – Palomiestyön sisällön merkitys kansalaisille ja siitä muodostunut korkea arvostus, alalle hakeutuvan henkilöstön korkea kyvykkyys, osaaminen ja voimakas sitoutuminen alaan sekä monitaitoisuus on syytä ymmärtää merkittävänä vahvuustekijänä, jota ei pidä hukata. – Erityisesti tutkimusja kehittämistoimintaan tarvitaan nyt rahoitusta ja sen kohdentamista juuri työelämän kehittämiseen. Henkilöstön työterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi ovat myös uhattuna. Ehkä ammatillisten eläkeikien osittainen palauttaminen valikoidusti auttaisi kokonaisuuden hallintaa. – Pelastuslaitosten ohella tarvitaan henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen aktiivista osallisuutta ja asiantuntemusta kehittämisessä. Eläkeiän nousu ja samanaikaisesti uhkaavat leikkaukset eivät tekisi oikeutta yhteiskunnan riskienhallinnalle ja operatiivisen henkilöstön työhyvinvoinnille. Sen avulla voimme myös turvata tulevaisuutta kansalaisille ja henkilöstöllemme. K ehittämispäällikkö Taisto Hakala kuvailee toimintaympäristön muutosta. – Mikäli eläkeiät jatkavat nousuaan olisi varmasti syytä tutkia voidaanko sitä soveltaa kaikilla toimialoilla ja töissä samalla tavalla. Helsinki tekee palomiehille urapolun Paremman työelämän puolesta Teksti ja kuva: Esa Aalto 34 9/2012. Ongelmanratkaisu edellyttää pelastuslaitosten ja sen henkilöstön kriittistä arviointia nykyisistä toimintatavoista sekä radikaalia uudistumista. Helsingin pelastuslaitoksella on ryhdytty kehittämään systemaattisesti operatiivisen henkilöstön urapolkua, jotta fyysisesti raskaimpiin tehtäviin kykenemätön saa itselleen uuden työn. – Ennakoivaan työterveyshuoltoon tulisi panostaa samassa suhteessa lisää, kun työuraa ja – kuormaa on lisätty. Urapolkuasian pohdinta on Hakalan mukaan välttämätöntä myös, koska työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä ja kustannukset voivat jopa kolminkertaistua. Työn alla on urasuunnittelun, henkilöstöjohtamisen, toimintakyvyn ja terveyden sekä työsuhde-ehtojen kehittäminen. Talous uhkana Uhkana hankkeessa on julkisen talouden kehitys, sillä ongelman kestävä ratkaisu edellyttää myös lisävoimavaroja työelämän uudistamiseen. Vahvuudet hyödynnettävä Kaikki ei kuitenkaan ole synkkää. Kehittämispäällikkö Taisto Hakalan mielestä palomiehen työ markkinoidaan yhä liian romanttisesti, vain tulipalojen sammuttajaksi. Kaiken tämän seurauksena voi henkilöstön saatavuus ja pysyvyys muodostua myös ongelmaksi. Taisto Hakala toivoo myös, että kaikki toimijat tekisivät kaiken voitavansa vaikeassa tilanteessa. Tätä negatiivista kehitystä varten Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on viime vuonna aloitettu ikähanke, jossa pyritään tekemään se kaikki, joka on kaupungin, pelastuslaitoksen ja henkilöstön itsensä käsissä. Alan oppilaitosten tulee kehittää rekrytointikriteereitä, panostaa työelämätaitojen ja henkilöstöjohtamisen osaamisen kehittämiseen sekä kehittää täydennyskoulutustarjontaa urakehityksen tukemiseksi ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseksi. – Tehtävämäärä ja työn vaativuus kasvavat, samalla kun henkilöstön toimintakyky heikkenee ja talous kiristyy. Työmarkkinajärjestöiltä ja hallitukselta toivoisi pienen pelastustoimen tunnistamista suuressa muutoksessa esimerkiksi eläkeiän alarajan mahdollisen muutoksen osalta. – Kuntasektorilta toivoisi pelastustoimen eritysvaatimusten tunnistamista ja muutosturvaa. Hyvän työelämän urapolku turvaa palomiehille mielekkään työuran, vaikka ei raskaimpiin tehtäviin enää kykenisikään. Vastuullisten ministeriöiden tulisi panostaa ilmiön selvittämiseen ja hallintakeinojen kehittämiseen sekä tukea kuntia taloudellisesti kriittisen toimialan toiminnan turvaamiseksi. Sen mahdollistamiseksi tarvittaisiin taloudellisia investointeja, alan huomioimista työelämää koskevassa yleisessä kehittämisessä sekä realistista resursointia palvelutason ylläpitämiseksi asiakastarpeiden tasolla henkilöstön terveys, turvallisuus ja osaaminen turvaten. Erityisen tärkeänä Hakala näkee alan vahvuuksien hyödyntämisen
– Tähän liittyy olennaisesti läpi uran kehittyvä urapolku. Vaikka työelämää kehitetäänkin nyt aikaisempaa monipuolisemmin vaihtoehdoin, on menetelmät viritettävä siihen tavoitteeseen, että mahdollisimman moni palomies voisi jäädä eläkkeelle suoraan rivistä, eli siitä operatiivisesta työstä, mihin hänet on aikoinaan rekrytoitu. – Tarvitsemme nyt erityisesti asiantuntijaja ikäjohtamista, osaamisen kehittämistä sekä osallistamisen vahvistamista. Sitä sen kuitenkin tulisi olla, jos katsomme työn asettamia vaatimuksia henkilöstöllemme ja varsinkin, jos arvioimme päällä olevan muutoksen asettamia vaatimuksia. Palomiehellä on ainutlaatuinen kokemustausta, jolla on poikkeuksellista arvoa ja kysyntää. Palomiehen ammatti on hänen mielestään elämänmittainen työura turvallisuuden ja ensihoidon piirissä sekä sen erilaisissa tehtävissä. Siksi työterveyshuollon merkitys on keskeistä. Onneksi mielikuvat henkilöstön loputtomasta jaksamisesta ovat kaikonneet myös palomiesten kohdalta ja fysiikan ohella myös henkisestä hyvinvoinnista osataan pitää parempaa huolta. Samalla kun tein valistustyötä, tein myös eläinpelastustehtäviä. 9/2012 35 Johtamista kehitettävä Helsingin pelastuslaitos työnantajana haluaa Taisto Hakalan mukaan kehittää erityisesti johtamista. – Pelastuslaitoksille ja palomiehille heitetty haaste on kova, mutta uusiutuminen on mahdollista, jos kaikki toimijat tekevät osansa. – Henkisesti oli kova paikka tajuta se, että ei pysty enää tekemään sitä työtä, mitä oli tullut alun perin tekemään, Vesa Nurminen sanoo. Työssä pärjäävän ja jaksavan henkilöstön saamiseksi tulee työstä antaa todellinen kuva ja nähdä se itse sellaisena sekä olla aktiivisesti kehittämässä sitä siihen suuntaan, jossa yhteiskunta palomiestä ja pelastuslaitosta tarvitsee. Hän alkoi etsiä itselleen uutta työuraa pelastuslaitoksella, sillä työnantaja ei 1990-luvun puolivälissä ollut vielä varautunut tällaiseen. Hain kuitenkin aluksi laitoksen järjestämälle ensimmäiselle valistajakurssille. – Nivelet olivat ikääntyville palomiehille tyypilliseen tapaan jo kuluneet, mutta yhtäkkiä iskenyt sisäkorvan sairaus, Menieren tauti, vei mahdollisuuden tehdä esimerkiksi savusukellusta. Eläinpelastuksesta hyvä urapolkuhomma Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto. Elämänmittainen työura Taisto Hakala painottaa, että palomiehen ammatin kuva pitää nähdä uudella tavalla – todellisena. Me teemme ainakin, Taisto Hakala sanoo. – Tiedämme kaikki, ettei pelastustoimen henkilöstöjohtaminen ole ollut palkittua ja esimerkkinä parhaille käytännöille. Y lipalomies Vesa Nurminen joutui raivaamaan itselleen uuden työuran, kun vuodesta 1977 alkaen vuorossa työskennellyt palomies ei pystynytkään enää fyysisesti raskaimpiin töihin. Yhä haetaan tulipalojen sammuttajia, vaikka työ on jo pitkään ollut ihan jotain muuta. – Vieläkin palomiehen työ nähdään jopa alan itsensä piirissä romanttisesti. Se voi olla mielenkiintoinen kirjo erilaisia, merkittäviä uravaihtoehtoja, jos pidämme hyvää huolta ihmisistä yhdessä heidän kanssaan. – Myös palomiesten työkyvystä pitää kantaa huolta. – Eläinpelastustehtäviä olin tehnyt jo aika paljon työvuorossa, joten se herätti kiinnostusta. Lähiesimiestyön kehittäminen on avainasemassa, mutta yhtälailla myös johtamisen kaikki muutkin tasot. – Yleinen työelämän muutos kuormittaa aikaisempaa enemmän henkilöstön henkisiä voimavaroja, joka näkyy voimakkaasti vahvistuvana trendinä myös palomiesten kohdalla
Niistä tehtävistä hänet tunnetaan jo valtakunnallisestikin ja äskettäin Suomen Eläinsuojeluyhdistys antoi Nurmiselle vuoden eläinsuojeluteko-palkinnon. Vesa Nurmisella, 56 on työvuosia jäljellä enimmillään neljä. Vesa Nurminen on myös kouluttanut eläinpelastustehtävissä. Hän toivoo, että enää ei operatiiviseen työhön kykenemätön joudu yksin raivaamaan itselleen uutta työtehtävää, vaan se tehdään yhteistyössä työnantajan kanssa. 36 9/2012 Kun lintuinfluenssaepidemia herätti pelastusalankin huomaamaan riskit, tarttui Nurminen asiaan, ja vuodesta 2005 alkaen hän on tehnyt päätoimisesti eläintehtäviä. Siinä kun todetaan, että meidän on huolehdittava omaisuuden ja ympäristönkin turvallisuudesta, Vesa Nurminen toteaa. Vesa Nurminen myöntää, että monelle totutusta työvuorosta pois jääminen on kova paikka. Yksikkö sijaitsee pääpelastusasemalla Kalliossa.. Se on yleisesti hyväksyttyä toimintaa ja siitä ovat myös nuoremmat kiinnostuneita. Vesa Nurminen ei ymmärräkään epäilyksiä siitä, ovatko eläinpelastustehtävät tarpeellisia. – Jo laki määrää tekemään meitä myös nämä tehtävät. Siihen pitää valmistautua kaikin tavoin. – Eläinpelastustoiminta on pelastuslaitoksella jo nyt hyvällä mallilla. – Kun on pitkään työskennellyt jopa samassa työvuorossa, se on kuin revittäisiin juuriltaan. Palkkataso oli keskeisin taisteltava asia ja lopulta kaupungin lakimiehen ja henkilöstöpäällikön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen uuteen työhön siirtyneelle Nurmiselle sovittiin sellainen ansiotaso, joka oli linjassa muiden työtehtävien kanssa. Siksikin on erityisen tärkeää, että urapolkua kuljetetaan pitkin työuraa. Kun saamme hyvä ja asianmukaisen kaluston, esimerkiksi uuden auton tehtävää varten sekä koulutuksen ajantasalle, niin uskon, että tästä tulee hyvä työura myös seuraaville polville. – Työuraa pitäisikin alkaa rakentaa jo hyvissä ajoin eikä se olisi ajankohtaista vain silloin, kun työntekijä putoaa niin sanotusti rivistä pois. Eläinpelastusyksikköä ollaan uusimassa Helsingissä. Palomiehen palkka koostuu paljolti vuorokautisen työn mukanaan tuomista lisistä
Tukesin tutkintaryhmä toteaa raportissaan, että EURENCO Vihtavuori Oy:ssä on hyvä ohjeistettu johtamisjärjestelmä, mutta sitä ei kaikilta osin noudateta. Riskit on analysoitava, selitettävä, ennakoitava ja eliminoitava – vai pitäisikö joitakin riskejä myös sietää. 09 4761 1300 EURENCO Vihtavuori Oy:n Laukaan ruutitehtaan tulipalon vahingot aiheutuivat höyrystyneen eetterin nopeasta palosta. Palon syttymissyystä ei saatu täyttä varmuutta Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) onnettomuustutkinnassa, mutta todennäköisesti syttymisen aiheutti staattinen sähkö tai iskemä. Toukokuisessa onnettomuudessa loukkaantui kaksi työntekijää, joista toinen sai vakavia palovammoja. 346 sivua • 24,90 € (sis. Palo tapahtui ruutitehtaan gelatinoinnissa, joka on ruudinvalmistuksen ensimmäinen vaihe. Timo Airaksisen kirja pyrkii vastaamaan kysymyksiin selkeästi ja yksiselitteisesti sekä kuvaamaan ja selittämään yksilöturvallisuuden riskejä metodologisesti riittävän kehittyneellä tavalla. Tukes havaitsi yrityksen eetterin aiheuttaman vaaran riskinarvioineissa puutteita. Miksi riskit viehättävät. 9/2012 37 Timo Airaksinen Yksilöturvallisuutta etsimässä Elämmekö me turvattomuuden kulttuurissa. Gelatinoinnissa sekoitetaan pääraaka-aine nitroselluloosa, stabilisaattorit ja muut kemikaalit pastamaiseksi massaksi liuottimien, eetteri ja etanoli, avulla. Onnettomuushetkellä loukkaantuneet työntekijät olivat täyttämässä gelatinointisekoitinta ruutimassalla, joka oli jo kertaalleen ollut sekoittimessa ja sisälsi helposti syttyvää eetteriä. Kemikaalivaarojen tunnistamisessa puutteita WANTED Etsimme paloja pelastusalaa tuntevia hyviä kirjoittajia lehden avustajiksi, valokuvaustaito on plussaa. Myöskään kierrätettävän ruutimassan kuljetustynnyreiden sisältämää eetteriä ei ollut tunnistettu riskiksi. Mitä riskit oikeastaan ovat. Onko maailmamme on nyt turvallisempi kuin koskaan, mutta ihminen on silti entistä pelokkaampi. Onnettomuustutkinnassa Tukes havaitsi puutteita yrityksen kemikaaleihin liittyvien riskien arvioinnissa, muutosten toteuttamisessa ja ohjeiden noudattamisessa. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uutuus Yksilöturvallisuutta etsimässä Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Kaikki onnettomuuteen johtaneet tekijät olivat olleet olemassa jo useamman kuukauden. Tukesin tutkintaryhmän mukaan mikään yksittäinen virhe onnettomuushetkellä ei aiheuttanut tulipaloa, vaan humahdusmainen palo oli monen tekijän summa. Onnettomuuden aikaan ilmassa oli poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia helposti syttyvää eetteriä, joka leimahti palamaan. Eetterimääriä ei ollut pyritty riittävästi vähentämään ja eetterin vaaroja oli pidetty lähinnä työhygieenisenä haittana. Ruutimassa oli virheellisesti sähköä johtamattomassa tynnyrissä, vaikka uudelleen sekoittimeen palautettavaa ruutimassaa pitäisi käsitellä sähköä johtavissa tynnyreissä. Soita tai meilaa päätoimittaja Esa Aallolle, 050 562 0735, esa.aalto@pelastustieto.fi. Eetteripitoisuutta oli lisännyt myös se, että poistoilmanvaihtoa ei kytketty päälle sekoittimen täytön ajaksi. Suuronnettomuusvaarallisilla toimialoilla ohjeista lipsuminen on vakava puute
Tuotevalikoimamme jakaantuu kahteen pääryhmään; palokalustoon ja työturvallisuustuotteisiin. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Tarjoamme myös erilaisia koulutusja huoltopalveluita. SPLY oli syntynyt. Toimipisteemme sijaitsee Imatralla. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. Pelastustieto on julkaissut vuoden aikana lyhyet esittelyt jäsenyrityksistä ympäri Suomen ja uusien jäsenyritysten myötä esittelyt jatkuvat vielä alkuvuodesta 2013. SPLY ja sen jäsenyritykset ovat jo nyt mukana standardisoinnissa ja alan eri työryhmissä. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. huhtikuuta 1972. Julkiset hankinnat ovat sekä haaste että mahdollisuus. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Uskomme, että osaamisen, laadun, palvelun sekä laajan tarjonnan merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa. Tätä ja alan osaamistasoa tulee edelleen kehittää. Teknosafe Oy Myyntipäällikkö Anna Helminen Teknosafe Oy tuo maahan ja myy paloja pelastuskalustoa sekä työturvallisuustuotteita. Asiakkaitamme ovat pelastuslaitokset, muu julkinen sektori sekä erikokoiset yritykset eri puolilla Suomea. Jäsenten osalta aktivoinnin ja osallistumisen lisääminen olisi tärkeää.. Markkinoiden volyymi tullee pysymään aika lailla ennallaan. Alan toimijoiden yhteistyö esimerkiksi koulutuksissa on myös keskeistä. Teknosafella on kahdeksan työntekijää. Yksi merkittävimmistä tuotekokonaisuuksista ovat Sthamer-sammutusvaahtonesteet ja Firedos-vaahdonsekoittajat. SPLY täytti tänä vuonna 40 vuotta. Julkisen sektorin suurista hankintakokonaisuuksista ja pitkistä sopimuksista huolimatta katsomme luottavaisina tulevaisuuteen. 38 9/2012 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Yritys on perustettu vuonna 1981. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta
Huimaa kasvua ei ole odotettavissa, mutta romahdustakaan ei tarvitse pelätä. Olemme panostaneet jo vuosikymmeniä myös pienten erikoisalojen, kuten pelastusajoneuvojen ja ambulanssien, osaavaan hoitoon. Kulkeminen ja kuljettaminen ovat tulevaisuudessakin elintärkeitä, joten alalla näkymät ovat hyvät. Turvata Oy Ab:n toimialana on paloja pelastusalan tuotteiden maahantuonti ja myynti. Yrityksessä on yhdeksän työntekijää. Alan tulevaisuudennäkymät ovat ihan hyvät. Nykyään konsernilla on useita päämiehiä ja liiketoiminta koostuu sekä henkilöautojen että hyötyajoneuvojen maahantuonnista, vähittäismyynnistä ja huollosta. 9/2012 39 Veho Group Oy Ab Johtaja Harri Arpalahti Erikoismyynti Turvata Oy Ab Myyntija markkinointijohtaja Mika Nilsson Veho perustettiin vuonna 1939 Mercedes-Benzin maahantuojaksi Suomeen. Se on mahdollisuus jatkossakin. Pelastusalalle toimitamme ambulansseja, miehistöautoja ja sammutusautoja eri kokoluokissa. Suomi on meidän pääalueemme, mutta vähittäiskauppaa on myös Baltian maissa ja Ruotsissa. Alkusammutuskalustoa toimitamme Turvanasiketjun kautta teollisuuteen sekä kuluttajille. Veho Hyötyajoneuvoilla on maanlaajuinen myynti-, huoltoja korjaamoverkosto. Olemme myös Facebookissa. Suurimmat haasteet ovat kilpailun kiristyminen ja kustannusten hallinta. Muutoksia toki on koko ajan tulossa liittyen muun muassa kiristyviin vaatimuksiin autoja kohtaan. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna 1,1 miljardia euroa ja työntekijöitä oli 2244. SPLY:n toiminnassa jatkaisin hyvää yhteistyötä viranomaistahojen kanssa. Mahdollisuutena näen oman tekemisemme laadun parantamisen entisestään ja menestymisen sitä kautta. Turvata on aloittanut toimintansa vuonna 2010. Laaja tuotevalikoimamme ja erikoisosaamisemme helpottavat asiakkaan ostoprosessia. Pääpaikka on Espoossa, sen lisäksi meillä on toimipiste Turussa. Se syntyi, kun valtakunnallisesti tutut toimijat Finnsa ja Mercantilen alkusammutusliiketoiminta yhdistivät osaamisensa. Suurimmat haasteet ovat alan tiukka kilpailu ja asiakkaiden kiristyvät budjetit. Myymme kaikkea autoiluun liittyviä tuotteita henkilöautoista aina raskaimpiin kuormaja linja-autoihin. Veho on latinaa ja tarkoittaa suomeksi: minä kuljetan. Päämiehemme Daimlerin resurssien myötä voimme olla luottavaisia. Mercedes-Benzin ja Smartin lisäksi Veho tuo maahan myös Fuso Canter-pakettija kuorma-autot, Setra-linja-autot, Citroenhenkilöja tavara-autot sekä Peugeot-henkilöja tavara-autot. Kahdeksasta Veho Autotalosta neljä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja muut Tampereella, Turussa ja Oulussa. Tuotteitamme ovat alkusammutuskalusto sekä paloja pelastusalan tuotteet. Omassa hyötyajoneuvoverkostossamme on 18 myyntipistettä ja 16 huoltokorjaamoa. Erikoismyynnin vastuulla ovat myös sotilasajoneuvot, Unimogit ja G-maasturit. Veho on suomalainen perheyritys, joka on Aminoffin perheen omistuksessa. Paloja pelastuskalustoa toimitetaan pelastuslaitoksille, sopimuspalokunnille sekä teollisuuteen. Hoidamme erikoissegmentit, kuten paloja pelastusalan, keskitetysti erikoismyyntiyksikön kautta
Tällä hetkellä valtakunnassa on yhtä monta mieltä, kuin on alan titteleitä. Tällaiseen tilaan tulisi sijoittaa kaikki turvallisuustekniikan käyttölaitteet. Hälyttävän kohteen selkeät osoitetiedot tulisi ilmestyä näyttölaitteelle suoraan, ilman mitään erillisiä napin painalluksia. Selvää oli myös jo artikkelia kirjoittaessa, että asiat ja asenteet ovat erittäin hyvällä tasolla muun muassa monissa suurteollisuuden yrityksissä. Näitä ohjeita voisivat toki pelastusviranomaisetkin vaatia, mutta ensin olisi tehtävä edes pelastuslaitoskohtaiset standardit siitä, miten halutaan, että erityyppiset asiakkaamme toimivat tällaisissa tilanteissa. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi ehdottomasti huomioida, että tämä laitteisto ei ole pelastuslaitosta varten, vaan ensisijaisesti kiinteistöä ja sen henkilöstöä varten. Paloilmoitinkeskuksen paikkaa suunniteltaessa tulisi huomioida, että tila voisi toimia koko kiinteistön johtopaikkana erilaisissa uhkatilanteissa. Niinpä laitteen käyttötekniikan tulisi olla erittäin helppoa esimerkiksi hotellin vastaanoton henkilöstölle. Miten toimitaan, kun laite hälyttää ennakkovaroitusta tai paloilmoitusta. Niinpä keskitynkin tässä kirjoitusosassa enemmän erilaisiin teknisiin asioihin, jotka voisivat palvella arjen tilanteita huomattavasti paremmin. Ikävä kyllä arki on tuonut itselle ja monille muille alan kollegoille kylmän totuuden, että meillä olisi paljon parannettavaa niin viranomaisilla kuin myös meidän asiakkailla ja yhteistyökumppaneilla. Laitevalmistajat ovat tehneet laitteilleen manuaaleja, jotka palvelevat paloilmoitinlaitteen vastuuhenkilöitä, mutta olisi eritäin hyvä, että paloilmoitinlaitteelta löytyisi myös tarkistuslistat maallikolle, kuten kiinteistön turvallisuusorganisaatiolle. Toisaalta luonnollista esimerkiksi hotelleissa on, että pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu ensisijaisesti vastaanottoon. Tehtävää hoitava henkilökunta tulisi pystyä kouluttamaan muutamassa minuutissa eri tilanteita varten. Siellä pitäisi olla paljon tietoa tilanteesta, sillä onhan siellä 5-10 minuutin etuYritysten ja kiinteistöjen varautuminen onnettomuuksiin tai vaaratilanteisiin, osa 2 Tekniikka palvelee arjen tilanteita Teksti ja kuvat: Arto Latvala, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Tässä esimerkki, miten opasteet ja alkusammutuskalusto tulisi oikeaoppisesti sijoittaa kiinteistöissä.. 40 9/2012 K irjoitukseni ensimmäinen osa tuotti jonkin verran palautetta, joka oli ensisijaisesti myönteistä ja oli mukava huomata, että moni oli pohtinut samoja asioita jo vuosia. Automaattinen paloilmoitin Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän rakentamiseen on olemassa säädöksiä, joita pelastusviranomainen täsmentää toteuttamispöytäkirjoillaan. Sen ainut tehtävä on välittää paloilmoitus hätäkeskukseen, joka hälyttää pelastuslaitoksen kohteeseen
Paikantamiskaaviot Paloilmoittimen paikantamiskaavioita tulee olla kaksi sarjaa, toinen kiinteistön turvallisuusorganisaatiolle ja toinen pelastuslaitokselle. Niissä tulisi olla paloilmoitinjärjestelmän vaatimien tietojen lisäksi muun muassa seuraavat merkinnät: • tärkein palo-osastointi • hotelleissa huoneiden numerot • sähköpääkeskus • ATK -keskus • muuntamo • veden pääsulku • ilmastoinnin hätäseis • savunpoiston ohjauskeskukset ja laukaisupainikkeet • oleellisimmat kemikaalija kaasuvarastot • kaasun pääsulku • kaasujen ja kemikaalien putkistojen oleelliset linjasulut Automaattinen vesisprinklerisammutusjärjestelmä Vesisprinklerisammutusjärjestelmien rakentamisen yleisperiaate on, että kiinteistössä on yksi sprinklerikeskus, jossa on pääsulViihdekeskus Flamingon "pelastustoimen johtokeskus" pelastuslaitoksen sisäänkäynnissä. Se hälyttää vartijan kohteeseen ennakkoja palohälytystilanteessa ja voi monissa tapauksissa tarkistaa tilannetta valvontakameroiden kautta. Ne tulisi korvata äänievakuointistandardit täyttävällä kuulutusjärjestelmällä, jota paloilmoitinjärjestelmä ohjaa. Virve-laitteeseen pitää pystyä puhumaan ja kuunnellakin pitäisi. Oikeilla ilmaisinvalinnoilla ja sijoittamisella sekä paloilmoituksen/ennakkovaroituksen säädöillä voitaisiin helposti vähentää erhehälytysten määrää. Palohälytin paloilmoitinkeskuksen vieressä Aika useassa kiinteistössä on paloilmoitinkeskuksen vieressä ”palokello”. Aika usein vaiennan itsekin tuon kellon, ennen kuin on edes tietoa hälytyksen syystä. Huomioitava on, että paikantamiskaaviot ovat kiinteistön turvallisuusorganisaation, vartijan sekä pelastustoiminnan johtajan tärkeä työkalu kaikissa tilanteissa kiinteistössä. Sokos hotelli Flamingon vastaanotossa on defibrilaattori, paloilmoitinjärjestelmän näyttölaite sekä myös nykyaikainen tehokas vaahtosammutin pienien palojen sammuttamiseen, jolla vältetään turhat jauhesammuttimien aiheuttamat sotkut. Paloilmoitinkeskus, paikantamiskaaviot työpöydällä, sprinklerihälytyksen näyttölaite, savunpoiston ohjauskeskus, ilmastoinnin hätäpysäytys ja erityisohjeita pelastuslaitokselle. Yhtenä tärkeänä taustatekijänä on kiinteistön oman turvallisuusorganisaation hälyttäminen esimerkiksi tekstiviesteillä ja osaaminen, joka tulee vain säännöllisellä laadukkaalla koulutuksella. Kun esimerkiksi hotellin paloilmoitinlaite hälyttää ja palokello soi vastaanotossa virkailijan korvaan, niin silloin viimeistään verenpaineet ja pulssi ovat nousevat. Paloilmoitinlaitteistoja on rakennettu jo kymmeniä vuosia ja yhä edelleen vastaan tulee uusia palvelutaloja tai huoneistohotelleja, joissa on savuilmaisimet keittiössä tai liian lähellä keittiötä. On ehkä ihan hyvä idea huoltomiestä varten. Ne ovat alkaneet laskuttaa turhista operaatioista. Viime vuosina on käyty paljon keskustelua erheellisistä paloilmoituksista, jotka ovat riesana niin kiinteistöille kuin pelastuslaitoksille. Paloilmoittimen hälytykset (vika, ennakko, palo) tulisi välittyä turvallisuusorganisaation, kiinteistön huollon käsipuhelimiin sekä sopimuksen mukaisen vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen. Vartijakoulutuksessa tulisi huomioida tämä seikka ja vartijoilla tulisi olla valmiudet esimerkiksi paloilmoittimen ennakkovaroituksen tarkistamiseen. Kun kyseessä on kauppakeskus tai hotelli, niin palokellot tai hälyttimet tulisi jättää kokonaan pois. 9/2012 41 matka pelastuslaitokseen. Vaahto/ nestesammuttimet tulisivatkin olla ensisijaisia sammuttimia mm. Silloin kaikki toimi jo paljon paremmin ja asiakas ei ole moista vaatimusta mitenkään kyseenalaistanut. Ilmaisimia sijoitetaan yhä myös kylpyhuoneiden ovien eteen tai muihin paikkoihin, joista on odotettavissa erhehälytyksiä. Paloilmoittimen tulisi ohjata ja lukita hissit katutasoon ja tarvittaessa avata ovi pelastuslaitokselle. Silloin puhelimeen puhuminen ja henkilökunnan käskyttäminen ovat mahdoton tehtävä. Niinpä olenkin vaatinut joihinkin kohteisiin paloilmoittimen viereen taitettavan pöydän sekä lisävalon. Kuulutusjärjestelmissä tulisi olla ainakin seuraavat kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä. hotelleissa ja kauppakeskuksissa.. Usein paloilmoitinkeskukset ovat hämärissä porrashuoneissa ja paikantamiskaavioita tutkitaan jopa kontallaan lattialla. Pelkällä laskuttamisella erhehälytysten määrät eivät tule oleellisesti laskemaan, vaan paljon oleellisempaa on paloilmoitinjärjestelmien suunnittelijoiden opastaminen ja rakentamisen ohjaus. Edellytyksenä tietenkin on, että vastaanotossa on vähintäänkin oma näyttölaite ja osaamista. Sitä viranomaiset voivat heiltä vaatia. Paloilmoitinkeskuksella tulisi olla erillinen käyttölaite, jolla voidaan ohjata valmiita monikielisiä digitaalisia tallenteita eri tilanteiden mukaan
Kiinteistöt voisivat varautua myös sprinklerin aiheuttamaan vesivahinkoon hankkimalla itselleen sopivia sprinklerin puukiiloja, joita käyttäisivät itsekin ennen pelastuslaitoksen saapumista. Esteettömyys on yksi tämän päivän ”trendi” ja se on myös tärkeä asia, joka pelastusviranomaisen tulee huomioida. Kokoontumistiloissa olisi paljon järkevämpää rakentaa aluekohtaiset, hyvin merkityt lukitut venttiilikeskukset, joista koulutettu henkilökunta voisi itse sulkea veden tulon pelkässä vesivahinkotilanteessa. Lyhyt yleiskuvaus toiminnasta sekä selkeä tarkistuslista valokuvin siitä, miten savunpoistoluukut avataan, miten korvausilma saadaan, miten puhaltimet käynnistetään. Miten tällaisen laitteen kanssa toimitaan. Siinä on pelkästään palohälytyspainikkeet alueittain ja savuilmaisimet niin sanotuissa sähkölaitetiloissa. Selkeät ohjeet seinillä kuvin ja tekstein, riittävän huomiota herättävästi, että ne todellakin näkee. Siinä selvitetään, miten laitteisto ajetaan alas ja putkistot tyhjennetään. Mikäli kiinteistössä on magneettilukolla/hätäavauspainikkeella varustettuja poistumisreittien ovia, tulee ovissa olla riittävän isot ja selkeät ohjeet siitä, miten ovi avataan. Muun muassa hotelleissa ja kauppakeskuksissa on magneettilukolla suljettuja poistumisreittejä, jotka eivät ole päivittäisessä käytössä. Tällainen toteutus on varmasti riittävä useissa pienemmissä kiinteistöissä, mutta ei isoissa teollisuuslaitoksissa, ostoskeskuksissa, hotelleissa. Kiinteistöissä on lukuisat määrät säädösten mukaisia niin sanottuja palo-ovia ja automaattisia palo-ovia, mutta ei selkeitä ohjeita ja määräyksiä siitä, miten niitä tulee tarkastaa ja huoltaa. Palo-osastointi, palo-ovet, poistumisreitit Palotekninen osastointi on yksi perusedellytyksiä turvallisessa rakentamisessa. Siinä kerrotaan miten tällaisen laitteen kanssa toimitaan. Lyhyt yleiskuvaus toiminnasta sekä selkeä tarkistuslista, jossa on myös valokuvat. Automaattinen savunpoisto Tulipalossa syntyvän savun poistoon meillä on tänä päivänä tarjolla erittäin hyvää tekniikkaa, mutta vain harvoin olen törmännyt laitteisiin, jotka olisivat suunniteltu loppukäyttäjille. Palo-ovet tulisi ehdottomasti liittää kiinteistöjen sähköisiin huolto-ohjelmiin. Mikäli kiinteistössä ei ole sähköistä kunnossapito-ohjelmaa, voidaan palo-ovien ja myös muun turvallisuustekniikan kunnossapito-ohjelmasta tehdä taulukko pelastussuunnitelmaan, minkä mukaan tarkastuksia ja huoltoa tehdään. Savunpoistojärjestelmät ja niiden ohjauskeskukset sekä käyttöohjeet ja laukaisukaaviot termeineen ja lyhenteineen on suunniteltava siten, että kuka tahansa palomies osaa niitä aamuyöstä käyttää, kun tarve tulee. Ongelmia palo-oville hotelleissa aiheuttaa muun muassa ilkivalta ja on myös todettu, että magneetilla auki pidettävät ovet saattavat jumittua kuukausien aukiolosta. Kyseisten ovien hätäavaus tulee merkitä itse oveen riittävän isolla kyltillä ja tarvittaessa teksti usemmalla kielellä.. Suomessa on viime vuosina valmistunut säädösten sallimia isoja kiinteistöjä, joissa on automaattinen vesisprinklerisammutusjärjestelmä, mutta rinnalla on vain kevyt paloilmoitinjärjestelmä. Esimerkiksi hotelleissa ovet tulisi tarkasta esimerkiksi kerran kuukaudessa paloilmoitinlaitteen tarkastuksen yhteydessä. Näitä ratkaisuja ei tulisi enää sallia, vaan sprinklerijärjestelmän rinnalla tulisi aina olla kattava paloilmoitinjärjestelmä, jossa on riittävä määrä savuilmaisimia. Ne reagoivat nopeasti jo vähäiseenkin savuun ja antavat kiinteistön turvallisuusorganisaatiolle mahdollisuuden alkusammutukseen ennen kuin sprinklerit laukeaa aiheuttaen isoja vesivahinkoja. Jos hotellissa on niin sanottuja INVA-huoneita, oleellista on, että huoneista lähtevät hälytykset johonkin valvottuun paikkaan ja henkilökunta on varautunut tilanteisiin, joissa mahdollisesti joudutaan evakuoimaan liikuntarajoitteisia henkilöitä. Sprinklerikeskuksissa tulisi olla selkeät ohjeet seinillä kuvin ja tekstein. Tällaisia toteutuksia on jo muutama vastaan tullut, mutta järjestelmään rakennettuja alueventtiilejä ei ole merkitty paikantamiskaavioihin eikä kerroksiin. 42 9/2012 kuventtiilit, alueventtiilit ja tarvittaessa paineenkorotuspumput
Määräaika voisi olla esimerkiksi kerran kuukaudessa paloilmoitinjärjestelmän testaamisen yhteydessä.. Tällaisen kokoluokan jauhesammuttimia on ollut jo vuosia, mutta niiden käyttö sisätiloissa nykypäivänä tulee olla hyvin harkittua. Joissain liikkeissä punaiset tai vihreät opasteet ja poistumisreittivalot häviävät helposti yhtiöiden brändien väreihin. Ne saavuttavat kohteet paljon nopeammin kuin isot yksiköt. Ovissa ilmenee kuitenkin hyvin usein toiminnallisia puutteita ja niinpä kaikki palo-ovet tulisi säännöllisesti testata sekä huoltaa ja toimenpiteistä tulisi pitää päiväkirjaa. Nykyään alkusammutusharjoitukset toteutetaan pääsääntöisesti nestesammuttimilla ja saattaapa olla, että joku maallikko kokee aikamoinen yllätyksen esimerkiksi tulityöpaikalla, kun punaisesta pöntöstä pöllähtää kilotolkulla jauhetta. Paloilmoituspainikkeiden pienet opasteet (10 x 10 cm) on nykyisin lähes poikkeuksetta liimattu suoraan painikkeiden yläpuolelle, josta ne eivät näy sen kummemmin kuin itse painikekaan. Tällaisilla pienillä asioilla voimme helpottaa päivittäistä operatiivista toimintaa. Kyseessähän on ”ilmastoinnin hätäpysäytys” ja niin sen tulisi myös lukea tuon napin kohdalla. Tämä asia tulisi huomioida ja hyödyntää myös pelastuslaitosten omassa pelastusja sammutustaktiikassa. Suomessa on lukuisia isoja yrityksiä ja riskikohteita muun muassa vaarallisten aineiden varastointiin ja käsittelyyn. Usein ensimmäisen ambulanssin tai pelastusyksikön saapuessa kohteeseen, suljetun tilan palo saattaa olla jo lähellä lieskahdusvaihetta, mutta palo on silti nopeasti ja helposti rajoitettavissa tai haltuun otettavissa tehokkaalla vaahtotai jauhesammuttimella. Ensin olisi tärkeää sopia yhteiset linjat ja saada aikaiseksi valtakunnalliset tai edes pelastuslaitoskohtaiset selkeämmät standardit, joiden mukaan jokainen paloinsinööri, -mestari ja -tarkastaja toimii. Itse törmäsin näihin laitteisiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1996 Singaporen pelastuslaitoksella, jossa päällikkö totesi, että suurin osa Singaporen pienien huoneistojen paloista sammutetaan moottoripyöräpalomiesten toimesta. Esimerkiksi pelastustoimen omissa yksiköissä olevien sammuttimien tulisi aina olla laadukkaita ja luokitukseltaan tehokkaimpia, sillä palomiehet tekevät varsinaista alkusammutusta hyvin harvoin, kuten maallikko. Tulin kovin vakuuttuneeksi ja näkisin mielelläni noita laiteita, esimerkiksi sammutuskärryjä meilläkin pelastusyksiköissä. Miksi selvittää isossa kiinteistössä omia letkuja ja sammutusvälineitä, jos niitä on jo valmiiksi kiinteistön sisällä ja toisella menetelmällä toiminta voisi olla paljon nopeampaa. Isoissa kiinteistöissä opasteet ovat usein aivan liian pienikokoisia ja menettävät merkityksensä. Toki niillä sammuttimilla tulee sammuttaa, mitkä kiinteistöön on asennettu, mutta tämäkin asia tulisi huomioida riskikartoituksissa. Viime vuosina myös Suomen markkinoille on tullut muutamia varteenotettavia uusia vaihtoehtoisia sammutusvälineitä kuten heittosammuttimet, reppusammuttimet ja hieman kookkaammat 35:n tai 50 litran sammutuskärryt. Palo-ovien / automaattisten palo-ovien testaamisesta ei ole selkeitä määräyksiä ja ohjeita. Minut yllätti ”blondihotellivirkailija”, joka kysyi, että mikä on tuo keltainen nappi tiskin takana, jossa on ”roomalainen IV” ja sana ”seis”. Luonnollisesti rakentaja noudattaa viranomaisen vaatimuksia, mutta aika usein lopputulos on kaikkea muuta kuin loppukäyttäjää palveleva. Joillakin merkeillä vaahtosammutuslaitteiden sammute voidaan valita kohteen mukaan ja veden seassa voidaan käyttää monipuolisia vaahdotteita (3–6 %) tai vain veden tehon lisäämiseen tarvittavaa kemikaalia (noin 0,3 %) Teollisuus ja kaivokset ovatkin ottaneet ennakkoluulottomasti monia uusia laitteita käyttöönsä, mutta pelastuslaitokset näyttävät olevan skeptisiä näiden uusien innovaatioiden kanssa. Laitoksia paimennetaan voimassa olevien ohjeiden mukaan. Sammuttimia valittaessa on oleellista huomioida tuo EN3-standardi, sillä sammuttimen ominaisuuksilla ja sammutteella on suurin merkitys teholuokkaan. Itse asiassa välillä on aika noloja tilanteita, kun me viranomaiset emme ole itsekään olleet samassa linjassa. Siksi isoilla 12 kg:n laadukkailla jauhesammuttimella on edelleen tärkeä paikka pelastusyksiköissä. Kemikaalivarastot, teollisuus Tänä päivänä pelastuslaitokset painivat kovassa taloudellisessa kriisissä. Oleellista on myös, että puhumme asioista asiakkaan kielellä. Vaikka pystyimme kiistatta toteamaan muutamilla käytännön kokeilla, kuinka nopeita ja tehokkaita nuo sammutusreput ja sammutuskärryt ovat muun muassa huoneistopalotilanteissa. Se kirvelee silmiä ja aiheuttaa muutoinkin isoja vahinkoja. Turvallisuusopasteet Säädökset edellyttävät, että kiinteistöissä poistumisreitit on merkitty opastein ja myös alkusammutusvälineet sekä paloilmoituspainikkeet on merkitty. 9/2012 43 Alkusammutusvälineet, vaihtoehtoiset sammutusvälineet Suomessa suurin osa käsisammuttimista on edelleen jauhesammuttimia, mutta viimeisen viiden vuoden aikana myynti on kääntynyt niin sanottujen vaahto-/nestesammuttimien voitoksi, joka on erittäin hyvä asia. Osaamista ja halua olisi varautua vaikka mihin, mutta miksi yhteiskunnan täytyy tehdä juuri näin. Monissa isoissa sekatavarakaupoissa yleensäkin on niin paljon tavaraa, että kaikki turvallisuusasiat ovat todella hukassa. Usein pienissä ja keskisuurissa kohteissa painopiste onnettomuuksiin varautumisessa on paikallisella pelastustoimella, mutta yhtä hyvin voisimme vaatia entistä enemmän varautumista myös yrityksiltä. Vaikka jauhesammuttimet ovat EN3-standardin mukaisissa testeissä useimmiten tehokkaampia, niin väitän, että maallikon käsissä nuo helpot nestesammuttimet toimivat paremmin. Mikään ei estä meitä pelastusviranomaisia vaatimasta esimerkiksi vaarallisten aineiden torjuntakalustoa itse yritykseen siten, että jo ensimmäinen pelastusyksikkö voi aloitta pelastustoimet välittömästi kohteeseen saavuttua ja erityiskalusto tulee sitten kun se niissä olosuhteissa saadaan paikalle. Nämä olisivat myös pelastusviranomaisen tarkistuspaikkoja. Niissä myös vartijat ja muu henkilökunta voisivat niitä tarvittaessa käyttää. Niitä tulisi olla myös kauppakeskuksissa, varastoissa ja muissa isoissa kiinteistöissä sekä maanalaisissa kohteissa, kuten metroissa ja junaasemille sijoitettuna
Tällainen määräys voidaan antaa olemaan voimassa, kunnes järjestäytynyttä apua on riittävästi palotai onnettomuuspaikalla. Pelastuslain 34 §:ssä rajaus tarkoittaa pelastustoiminnan tilapäistä johtamista. Pelastuslain 36 §:n mukaan tilapäisesti pelastustoimintaa johtava henkilö voi tilanteen niin vaatiessa käyttää tiettyjä kyseisessä pykälässä säädettyjä toimivaltuuksia siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön pelastamiseksi ja suojaamiseksi sekä onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi ja onnettomuuden seurauksien lieventämiseksi. Pelastuslain 36 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden tulee olla välttämättömiä, jotta niiden toteuttamiseen on oikeutus. Kun pelastusviranomainen voi johtaa pelastustoimintaa myös puheyhteyden Teksti: Veli-Pekka Hautamäki, pelastusylitarkastaja, Sisäasiainministeriön pelastusosasto Kuva: Kimmo Kaisto Pelastustoiminnan johtaminen oikeudellisena kysymyksenä Tilapäisjohtajalla on myös toimivaltuuksia 44 9/2012. Ei-viranomaisen johtaminen poikkeuksellista Pelastuslain 34 ja 36 §:ien osalta on aiheellista painottaa niiden sisältämiä merkittäviä rajauksia. Muun kuin pelastusviranomaisen suorittamaa pelastustoiminnan johtamista ei tule lain lähtökohdista käsin korostaa, vaan se tulee nähdä poikkeuksena pääsäännöstä. Huomio on kiinnittynyt eritoten tilapäisenä pelastustoiminnan johtajana toimivan henkilön toimivaltaan. Pelastustoimintaa avustamaan määrätyllä henkilöllä on oikeus saada todistus pelastustyöhön osallistumisesta. Pelastuslain (379/2011) 34 §:n nojalla pelastustoimintaa voi pelastusviranomaisen sijaan tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. 44 9/2012 P elastustoiminnan johtaminen oikeudellisena kysymyksenä on viime aikoina noussut esiin pelastusalan julkaisuissa. Nämä toimivaltuudet koskevat pelastustoiminnan johtajan oikeutta määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta ja oikeutta ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle. Lisäksi pelastuslain 37 §:n mukaan, jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, pelastustoiminnan johtajalla on oikeus määrätä paloja onnettomuuspaikalla tai sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa. Määräys voidaan antaa kuitenkin enintään vuorokauden ajaksi kerrallaan ja se voidaan uudistaa enintään yhden kerran. Pelastuslaki mahdollistaa muunkin kuin viranomaisen käyttävän merkittävää julkista valtaa. Pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena
Kyse on tyypillisesti nopeaa toimintaa vaativista akuuteista tilanteista, kuten esimerkiksi lastensuojelusta. Tietenkin voidaan kysyä, mikseivät pelastuslain 36 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa säädetyt toimivaltaperusteet ole käytettävissä tilapäisessä pelastustoiminnan johtamisessa. Toimivaltaongelmaa ei ole On esitetty, että toimivaltaongelma liittyen pelastustoiminnan johtamiseen muun kuin pelastusviranomaisen toimesta korjaantuu sillä, että jokaisessa pelastusyksikössä virkasuhteessa olevat pelastusviranomaiset johtavat pelastustoimintaa. Tulipalon sammuttamisessa ei ole aikaa sellaiselle hallintomenettelylle, joka on ominaista esimerkiksi rakennustai aseenkantolupaa haettaessa tai jonkin lain nojalla tapahtuvalle tarkastustoiminnalle, kuten vaikka palotarkastukselle. Pelastuslain 37 §:ssä säädetyn toimivaltuuden osalta on lähinnä teoreettista, että tilapäisesti pelastustoiminnan johtajana toimiva ei-viranomainen joutuisi määräämään ihmisiä avustamaan pelastustoimintaa pitkäksi ajaksi, kuten kokonaiseksi vuorokaudeksi. 9/2012 45 avulla etäällä onnettomuuspaikasta (esimerkiksi ollessaan sinne matkalla), muun kuin pelastusviranomaisen joutuminen pelastustoiminnan johtajaksi on entistä poikkeuksellisempaa. Pelastustoimen lainsäädäntöön liittyen hän on kirjoittanut artikkelit Pelastustoimen sääntelyidentiteetistä (Lakimies 4/2011) ja Pelastusviranomainen ja perusoikeudet (Edilex 18.7.2012).. Mitään toimivaltaongelmaa ei pelastuslaista kuitenkaan ole johdettavissa. Pelastuslakia ja sen takaamaa toimivaltaa ei voi pitää syypäänä siihen, jos nämä tiedot puuttuvat tai ovat muutoin kovin puutteellisia. Keskustelussa olisi siis tärkeää myös erottaa, milloin puhutaan pelastuslaissa säädetyistä toimivaltuuksista ja milloin taas siitä, että pelastustoimen henkilöstö on pelastuslain tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti organisoitu ja koulutettu. Jos tällaista sääntelyä ei olisi olemassa, saatettaisiin joutua tilanteisiin, joissa pelastustoiminta kärsisi paikalla olevan pelastushenkilöstön toimivaltavajeesta. Säännös turvaa pelastustoimintaa Ei-viranomaisasemassa olevan tilapäisen pelastustoiminnan johtajan oikeusturvan kannalta on hyvä, että pelastuslaissa on nimenomaiset säännökset muunkin kuin viranomaisen mahdollisuudesta toimia pelastustoiminnan johtajana. Perustuslakivaliokunta on tulkinnut perustuslain 124 §:ää siten, että tietyissä olosuhteissa voi olla perusteltua, että merkittävää julkista valtaa käyttää muu kuin viranomaisasemassa oleva. Pelastustoiminnan johtajan tulee luonnollisesti tuntea myös toimivaltansa rajat. Mainitun 3 kohdan mukaan pelastustoiminnan johtaja voi määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viestija tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, polttoja voiteluaineita ja sammutusaineita. Joten, jos pelastustoimintaa johtaa joku muu kuin pelastusviranomainen, tulisi tämän oman asemansa ja samalla myös oikeusturvansa kannalta olla perillä vähintään toimivaltansa rajoista ja siitä, ettei toimivallan suomaa harkintavaltaa saa käyttää väärin. Olennaista on varmistua siitä, että perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia ei vaaranneta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on merkittävin ja samalla vaikutusvaltaisin perustuslain tulkitsija. Hän on osallistunut pelastuslain ja usean muun pelastustoimen säädöksen valmisteluun. perustuslain (731/1999) 124 §:llä, jonka mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. 5), jossa todetaan olevan olennaista, että ”toimivaltuudet on rajattu siten, että viranomaiskoneiston ulkopuolisen osuus pelastustoiminnan johtamisessa jää pelastusviranomaisen toiminnan suhteen pitkälti avustavaksi ja täydentäväksi”. Tämän toimivaltarajauksen osalta voidaan viitata eduskunnan hallintovaliokunnan pelastuslakia koskevaan mietintöön (HaVM 41/2010 vp s. teokset Perustuslain auktoritatiivinen tulkinta ja Hyvän hallinnon toteuttaminen, joiden lisäksi hän on kirjoittanut useita kymmeniä artikkeleita varsinkin valtiosääntöoikeuden alalta. Hautamäki on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori ja hän on valtiosääntöoikeuden dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Virkavastuu edellyttää pelastustoiminnan johtajalta erilaisia valmiuksia muun muassa harkintavallan käyttöön liittyen, esimerkiksi sen osalta, onko toteutettava toimenpide oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Täysien toimivaltuuksien antamista tilapäiselle pelastustoiminnan johtajalle ei ole siis katsottu perustelluksi ja rajanveto on toteutettu pelastuslaissa mainitulla tavalla. Pelastuslakiin kohdistuvaa kritiikkiä on perusteltu mm. Kritiikin kärki jää kuitenkin tylsäksi, jos se perustuu pelkästään muodolliseen ja samalla pisteittäiseen sanamuodonmukaiseen käsitykseen perustuslain 124 §:stä, eikä ota huomioon perustuslain kokonaisuutta ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä. Erityislaatuista viranomaistoimintaa Pelastustoiminta on erityislaatuista viranomaistoimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että se poikkeaa perustuslain 124 §:ssä lähtökohtaisesti tarkoitetusta julkisen vallan käytön valtavirrasta. Tähän viittaa perustuslakivaliokuntakin, jonka mukaan ”erityislaatuisen sääntelyn yhteydessä ei aina voida vaatia hallinnon yleislakien noudattamista”. Pelastuslain 37 §:ssä säädetty toimivaltuus puolestaan liittyy perustuslain 7 §:ssä säädettyyn henkilökohtaisen vapauden sekä perustuslain 9 §:ssä säädettyyn liikkumisvapauden rajoittamiseen. Mainitun 4 kohdan mukaan pelastustoiminnan johtaja voi ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan ei voida lähteä siitä, että tilapäinenkin pelastustoiminnan johtaja on perillä kaikista hallinnon yleislaeista ja hyvän hallinnon periaatteista. Oleellista on, että pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät tekijät järjestetään pelastuslaitoksissa hyvin ja varmistetaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus myös pelastustoiminnan johtamisen osalta jokaiseen pelastustehtävään. Näitä ovat ainakin perustuslain 7 §:ssä säännelty oikeus elämään ja turvallisuuteen, perustuslain 15 §:ssä säännelty omaisuudensuoja, sekä perustuslain 20 §:ssä säädetty ympäristöperusoikeus. Jos julkisen vallan käyttäjänä pelastustoiminnan johtamisessa on muu kuin pelastusviranomainen, koskee turvaamisvelvoite myös häntä. Hautamäki on kirjoittanut mm. Veli-Pekka Hautamäki toimii pelastusylitarkastajana sisäasiainministeriön pelastusosastolla. Vaikka nykyinen pelastuslaki ei ole ollut perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, verrannollisesti ”poikkeukset” merkittävään julkisen vallan käyttöön muistuttavat tietyiltä tyyppipiirteiltään pelastustoiminnan tilapäistä johtamista. Edellä viitattu perustuslain kokonaisuuden huomiointi tarkoittaa muun muassa sitä, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §). Lisäksi on peräänkuulutettu ei-viranomaisasemassa olevien oikeusturvaa tilanteessa, jossa he toimivat pelastustoiminnan johtajina. Valtaosa merkittävästä julkisen vallan käytöstä tapahtuu sellaisessa hallintomenettelyssä, jolle se aikaikkuna, joka on käytettävissä käytännön pelastustoiminnassa, on vieras. Lähtökohta pelastuslain 34 §:n mukaisesti on, että pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena. Tämä on eri asia kuin se, että pelastuslaissa on säädetty toimivalta siihen, että pelastustoimintaa voi tilapäisesti johtaa muukin kuin pelastusviranomainen. Tämä tapahtuisi perustuslain 22 §:ssä säädetyn perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen kustannuksella. Yleisemmässä mielessä on hyvä muistaa perustuslain 22 §:ssä säädetty turvaamisvelvoite. Lisäksi pelastustoiminnan johtajalla tulisi olla tietoa niistä keskeisimmistä perusoikeuksista, joiden osalta pelastustoiminnassa useimmiten joudutaan tekemisiin. Tällainen turvaamisvelvoite koskee esimerkiksi oikeutta elämään ja turvallisuuteen sekä omaisuudensuojaa, joista on säädetty perustuslaissa
Jokaiseen hälytykseen riittää kohtuullisen hyvin porukkaa, vaikka on päivälähtöjä mukana. Palokunnanpäällikkö Reijo Houni kehaiseekin motivoitunutta ja ammattitaitoista porukkaansa. Nykyään Iitin VPK:lla on moderni kalusto, sekä rutkasti taitavaa jäsenistöä. Vahvaa yhteishenkeä kuvastaa myös se, että oma väki on porukalla entisöinyt Iitin palokunnan käytössä olleen Bedford-paloauton ja seuraavana vuorossa on myös meidän palokunnallamme käytössä ollut Land-Rover. – Hälytyksemme koostuvat suurimmaksi osin paloja pelastustehtävistä, tosin ensivastehälytysten seuratessa hyvänä kakkosena. Nämä reippaat palokuntalaiset turvaavat Iitin elämää nyt ja tulevaisuudessa. VPK omistaa kaksi museoautoa, kaksi miehistönkuljetusautoa, pelastuslaitoksen omistamassa peräkärryssä moottoriruiskut (vesiasemavarustus) sekä mönkijän. Pelastuslaitoksen Iitin VPK:n väki ja taustalla paloasema ja entisöity Bedford-paloauto.. Hälytysosastossa palokunnalla on jäseniä liki kuusikymmentä ja nuoriso-osastossakin kaksikymmentäviisi. Monimuotoista kalustoa Iitin VPK:n kalusto on monimuotoista. Mukana toiminnassa on sähköasentajia, autonkuljettajia, rakennusmestareita, palotarkastajia ja ammatti palomiehiäkin. Taajamassa asuu noin 2500 ihmistä. 46 9/2012 I itin kunnan Kausalan kylässä toimii vapaaehtoinen palokunta, Iitin VPK. Tämä on todella tärkeä asia sillä vilkasliikenteiset Helsinki–Pietari-junarata sekä valtatie 12 kulkevat Iitin kunnan ja samalla Kausalan taajaman läpi. – On ilo toimia näin motivoituneiden henkilöiden kanssa ja luottaa heihin. Tämä porukan monimuoMaalla on mukavaa! Iitin VPK käy edelleen tulta päin Teksti ja kuvat: Saku Rouvali toisuus tulee esiin erilaisissa tehtävissä, joissa tarvitaan juuri kyseisen alan ammattitaitoa, Houni toteaa. Palokuntahenki onkin se, jota kaivattaisiin myös muissa yhteisöissä. VPK-taustaisilla henkilöillä ammattitaito on todella monimuotoista. Palokunnan juuret ulottuvat vuoteen 1929, jolloin yhdistys perustettiin
9/2012 47 Mies palokunnan takana > Reijo Antti Houni > s. > Vuosia palokunnassa 32. Iitin VPK Ry toimii Kymenlaakson pelastuslaitoksen ensimmäisen valmiusasteen sopimuspalokuntana. > Pelastusopisto, Palopäällystön koulutus, Insinööri AMK 2010. > Perustettu 1929, nuoriso-osasto 1949 > Jäsenmäärä 83 • Hälytysosastossa 58 • Nuoriso-osastossa 25 > Hälytykset vuonna 2011: • Pelastustehtäviä 123 kpl. > Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella palotarkastajan virassa vuodesta 2010. • Ensivastetehtäviä 89 kpl. 1962 > Parisuhteessa, kaksi poikaa, joista vanhempi mukana palokunnan toiminnassa hälytysosastossa ja nuorempi nuoriso-osastossa. Jokaisella on tarkka tehtävä, ja vaikka tilanne muuttuu yllättävästi kesken harjoituksen, porukka ottaa homman haltuun nopeasti. Erilaisia onnettomuustilanteita harjoitellaan viikkoharjoituksissa. Tämä porukan monimuotoisuus tulee esiin erilaisissa tehtävissä.. Harjoituksessa vedettiin kontissa lämmin harjoitus. kautta palokunnalla on käytössä sammutusauto, kaksi säiliöautoa, yksi miehistöauto, sekä vene. Oli ilo seurata kyseistä harjoitusta. Iitin VPK:lla on myös mönkijä käytössään. > Iitin VPK:n poikaosastoon vuonna 1979. > Palokunnan varapäällikkönä 1996– > Palokunnanpäällikkönä 2002– > Aiempi koulutus agrologi, edelleen maanviljelijä. > Siirtynyt hälytysosastoon 1981. Porukka toimii tiukassa tiimissä, ja toimintatyyli on selkeän johdonmukaista. Kirjoittajan osallistuessa tarkkailijana Iitin VPK:n viikkoharjoitukseen, on helppo yhtyä Reijo Hounin lauseisiin. Iitin Vapaaehtoinen Palokunta Ry
Vuosien 2007–2010 joulukuisissa rakennuspaloissa kuoli yhteensä 47 ihmistä, ja palokuolemia Ensimmäistä Paloturvallisuusviikkoa vietetään sattuu helmikuun jälkeen eniten juuri joulukuussa. Kaikki 22 pelastuslaitosta ja 232 paloasemaa ovat mukana Paloturvallisuusviikossa, ja ne näkyvät eri tavoin viikon aikana. Sub-kanava otetaan haltuun koko viikoksi, minkä lisäksi tulipalojen ennaltaehkäisystä kerrotaan radiokanavilla. Eri paikkakuntien Paloturvallisuusviikon tapahtumista tiedotetaan jo marraskuun alussa avatulla paloturvallisuusviikko.fi -sivustolla. Tänä vuonna mukana on 232 paloasemaa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuosina. Näiden väliseen viikkoon mahtuu Joka kodin palontorjuntatalkoot ja tapahtumia eri puolilla Suomea. Erityisesti keskitytään joulun ajan haasteisiin, kuten kynttilöihin sekä parvekkeen ja terassin paloturvallisuuteen. 48 9/2012 H uolellisuuden ja varovaisuuden merkitystä kodin arjessa korostava kampanja alkaa koko perheen Päivä Paloasemalla -tapahtumalla 24.11. Paloturvallisuusviikon suojelija on sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Ne palokunnat, jotka eivät ole lähteneet mukaan tapahtumaan perustelivat, etteivät koe saavansa 150 eurolla tukitoimista tarpeeksi hyötyä. Viikon aikana muistutetaan erilaisten esimerkkien avulla jokaisen ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa omalla toiminnallaan tulipalojen ehkäisyyn. Kaikkien tulipalojen kokonaismäärällä mitattuna joulukuu on talvikauden vaarallisin kuukausi: taloja lämmitetään, kynttilöiden käyttö lisääntyy ja valmistetaan ahkerasti jouluruokia. Paloturvallisuustapahtumia voivat järjestää kaikki turvallisuutta edistävät tahot, niin viranomaiset kuin järjestötkin – mukana ovat esimerkiksi Suomen standardisointiliitto SFS ja Isännöintiliitto. ja päättyy Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään 1.12. Tehdään yhdessä turvallinen joulu! Päivä Paloasemalla on vuosittain paloasemilla järjestettävä valtakunnallinen koko perheen tapahtuma, jonka järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, alueelliset pelastusliitot, alueelliset pelastuslaitokset ja lukuisat palokunnat kautta maan. Tähän on mitä ilmeisimmin syynä tapahtuman muuttuminen maksulliseksi, kun suuri tukija If Vahinkovakuutusyhtiö jättäytyi tapahtumasta pois. Verkkosivu on portaali, jonka kautta pääsee Paloturvallisuusviikkoon liittyvien kampanjoiden omille sivuille, kampanjan facebook-sivulle ja blogiteksteihin. Omat teemapäivänsä saavat myös alkoholin vaikutukset sekä keittiön ja porraskäytävien paloturvallisuus. Tapahtumia tukee paikallisen tiedottamisen lisäksi valtakunnallinen tiedottaminen: erityisesti Joka kodin palontorjuntatalkoot näkyy ja kuuluu median välityksellä vahvasti päivittäin. Teksti: Piatta Rulja Kuva: Jakke Nikkarinen Suomen ensimmäinen Paloturvallisuusviikko kokoaa ja ajoittaa yhteen pelastustoimen eri toimijoiden jo olemassa olevan joulun ajan turvallisuusviestinnän ja paloturvallisuuden edistämistoiminnan.
joulukuuta. helmikuuta. Ruotsissa kansallinen palovaroitinpäivä on ollut ensimmäisenä adventtina, mutta Suomessa palovaroittimilla tai paloturvallisuudella ei ole ollut omaa nimikkopäiväänsä. kiinnittää huomiota pohjoismaiden palokuolemaja tulipalotilastoihin. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 10 000 euroa. Tapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärätavoite on tänä vuonna 60000 henkilöä – menneiden neljän vuoden aikana 926 tapahtumassa on vieraillut yhteensä lähes 196000 ihmistä. Ensimmäinen yhteinen Pohjoismainen palovaroitinpäivä Sysäyksen eri turvallisuuskampanjat yhdistävälle paloturvallisuusviikolle antoi Pohjoismaiden pelastustoimesta vastaavien ministereiden viime vuoden marraskuussa tekemä päätös vuosittain järjestettävästä yhteisestä palovaroitinpäivästä 1. Tapahtuma on merkittävässä roolissa palokuntien turvallisuusviestinnän vuositavoitteiden saavuttamisessa, minkä lisäksi tapahtumalla lisätään palokuntatoiminnan tunnettavuutta. 9/2012 49 Lisätietoja: www.psr.fi/innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston vuoden 2013 Innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa pelastusalan henkilöstöä, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja tai työmenetelmiä sekä parantaa pelastusalan näkyvyyttä sekä arvostusta yhteiskunnassa. Tapahtuman toimintarata ja tehtävärastit opettavat turvallisuustaitoja kädestä pitäen. Lähetetyt ehdotukset liitteineen ovat julkisia. Palkinnoksi päivästä lapset saavat joulukalenterin, joka muistuttaa ainakin 24 kertaa kodin turvallisuuteen liittyvistä asioista. Viime vuonna paloasemille löysi tiensä 68000 kävijää. Tavoitteena on edistää paloturvallisuutta paitsi lisäämällä tietoisuutta paloista ja kotien paloturvallisuudesta myös vaikuttamalla teknisten turvaratkaisujen käyttöön ja kehittymiseen. Hakuaika: Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset lähetetään 31.3.2013 mennessä Palosuojelurahastolle joko postitse osoitteella Palosuojelurahasto, PL 26, 00023 Valtioneuvosto tai sähköpostitse psr@intermin.fi. joulukuuta. Pelastustoimi ja paloturvallisuus ovat edelleenkin kiinteä osa 112-päivää, jota vietetään vuosittain 11. Palkinnonsaaja julkistetaan vuonna 2013 Pelastustoimen ajankohtaispäivillä. Paloturvallisuusyhteistyö on nostettu kehittämisen kohteeksi kaikissa Pohjoismaissa.. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdistuvaa työtä. Pohjoismainen palovaroitinpäivä -hankkeen vetovastuu on Norjalla, jossa on jo ennestään vietetty palovaroitinpäivää 1. Kaikki oikeudet innovaatioon ja sen hyödyntämiseen säilyvät innovaation tekijöillä. Helsingin ministerikokouksen loppupäätelmien mukaan tällä aloitteella tiivistetään pohjoismaista yhteistyötä paloturvallisuuden osa-alueella. Aiheina ovat tänä vuonna palovaroitin, alkusammutus, poistuminen sekä keittiön, parvekkeen ja terassin turvallisuus. Palosuojelurahaston tukeman Päivä Paloasemalla -tapahtuman tavoitteena on paitsi valistaa suomalaisia paloturvallisuuteen liittyvistä riskeistä, niiden ennaltaehkäisystä ja toiminnasta onnettomuustilanteissa, myös aktivoida ja opastaa palokuntia järjestelmälliseen ja tulokselliseen onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Viime vuosina valtakunnallinen 112-päivä on laajentunut eri viranomaisten yhteistyökampanjaksi, jonka tavoitteena on edistää arjen turvallisuutta. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Päätöksen toimeenpanemiseksi sisäasiainministeriö on asettanut vuoden 2014 loppuun asti kestävän hankkeen ”Pohjoismainen palovaroitinpäivä”, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa Pohjoismainen palovaroitinpäivä osaksi pelastustoimen vuotuista paloturvallisuusviestintää sekä saada ihmiset ymmärtämään toimivan palovaroittimen yhteys omaan turvallisuuteensa
Varaosien taattu saatavuus oli yksi kauppaa puoltava seik ka. Kun kaikki vihdoin oli kunnos. Tunnettu kuvataiteilija, ja palokalustokeräilijä on myös helsinkiläinen Jussi Kivi, 53. Kirjassa on vanhojen suomalaisten paloautojen kuvia, joita Pauli Söderholm kuvasi 1960–70-luvuilla. Siinä sitä taas ihmeteltiin ja mietittiin, että mitä tehdään jos auto jääkin käsiin eikä sitä saakaan käyttää. Rahat hankit tiin jos minkälaisella taIkootyöl lä aina markkinamyynnistä läh tien kaivojen tyhjentämiseen. Suomessahan kaikkien paloautojen pitää olla punaisia. Työtä olimme tehneet 700 talkootyötuntia, ja kunnos tustöihin oli käytetty rahaa noin 12.000 markkaa. työko neissa. Onhan Jussi Kivi kirjoittanut kirjankin aiheesta, ”Punainen kuin paloauto”. Tuon sanonnan to denpitävyyden voisi todis taa Metsä-Botnian palo mieskerho Kaskisista. – Ei viisikymmentä vuotta vanhaan autoon sovi vetää siloista muovilakkapintaa. Hintikka kertookin keräysintonsa alkaneen armeijan merkeistä ja sittemmin muuttuneen palokuntapainotteiseksi. 50 9/2012 Moni henkilö kerää erilaisia asioita. P alokuntamerkkien keräilijänä Suomessa kiistatta ykkösenä on valkealalainen Tuomo Hintikka, 34. Kerätään oluttölkkejä, kyniä, pienoismalleja, pikkuautoja, postimerkkejä tai aseita. Vuoden alusta oli tullut voimaan uusi asetus, joka kiel si kyseiset diesel moottorit liian saastuttavina eikä niitä asetuk sen voimaan astumisen jäl keen saanut tuoda maahan. 1 r, 1989, Siihen aikaan oli liikenneminis terinä Raimo Wistbacka ja hän ehti luvatakin autoomme poik keusluvan, Mutta kävi niin kuin kävi, että Wistbacka ehti lähteä pois ministerin tehtävistä en nen kuin asia ehdittiin käsitellä ja se tuli hylättynä takaisin virkamiehet hylkäsivät sen. Katsastusmies ni mittäin ilmoitti, että ajoneuvoasetuksen numero 912 mu kaan auton moottori saastuttaa liikaa. Jussi Kivi onkin käyttöentisöinnin, eli ”konservoinnin” kannattaja. Autoon käytetyt rahat olisivat liian iso summa heitettäväksi kankkulan kaivoon. Siitä ei meille kerrottu ky syessämme neuvoja eri viran omaisilta ennen kaupan tekoa. – Hihamerkit ovat mukavia keräillä, sillä ne eivät vie paljoakaan tilaa. Hän on kerännyt lähinnä pienempää materiaalia, pienoismalleja, kypäriä ja valokuvia. Jossain saunaillassa vuonna 1988 syntyi idea, että mitäs jos hankitaan palomies kerholle oma paloauto. Kun kaiken piti 36 olla kunnossa, löimme kaupat lukkoon 10.7. palontorjunta 1/92 Marko Matilainen kerää aktiivisesti vanhoja paloautoja. Ennen kaupantekoa otim me eri viranomaisilta selville mitä pitää huomioida, jotta au ton tuonti maahan tapahtuisi kaikkien lakien ja asetusten mukaisesti ja onko yleensä mi tään estettä tuoda auto maa han. Silloin oli vielä mukana entinen pu heenjohtajamme Matti Lepistö. Mietimme, että mitäs tässä nyt tehdään. Tämä tarkoittaa, että mahdollisuuksien mukaan kannattaa auto jättää entiseen asuun, ja tehdä vain pieniä fiksauksia, mikäli ei välttämättä vaaSekaisin palokalustosta Kaikenlaisen kaluston keräilijöitä löytyy Teksti: Esa Aalto Kuvat: Saku Rouvali, Marko Matilainen, Esa Aalto Irene Hänninen Metsä-Botnian palomieskerhon jäsen Vesa Kasari (oik.) ja puheenjohtaja Jar mo Tarkka sekä palo auto, jonka rekiste röimiseen kului puolitoista vuotta. Vanhaa sotaratsua on syytä kunnioittaa eikä pilata liian hienoilla entisöinneillä. Pt 1/92:ssa kerrottiin Metsä-Botnian paloautoprojektista.. 1989 ja auto laskettiin Suomen maankama ralle Kaskisten satamassa 24.7.1989, missä tapahtui myös auton tullaus. He nimittäin taistelivat by rokratian rattaissa mel kein kaksi vuotta hakies saan rekisteröintiä Ruot sista ostamalleen paloau tolIe. sa 700 talkootyötunnin jälkeen, tilasimme ajan Vaasan katsas tusviranomaisilta (kaikki Vaa san läänin ulkomailta tuodut raskaat ajoneuvot joudutaan katsastamaan Vaasassa), Täynnä intoa ajoimme auton Vaasaan katsastettavaksi. Luja tahto vie läpi vaikka harmaan kiven Mutta annetaanpa palomies kerhon jäsenten, puheenjohta ja Jarmo Tarkan, rahastonhoi taja Anneli Kortesalon ja Metsä-Botnian palopäällikön Kari Kykkäsen itsensä kertoa. Jussi Kivi muistuttaakin vanhojen autojen ja kaluston entisöijiä, että vanhasta ei pidä yrittää tehdä uudenkiiltävää, mihin usein haksahdetaan. Kerho haki poikkeuslupaa Kyselimme katsastusmie hiltä ohjeita ja saimme tietää, että siihen voisi saada poik keusluvan, Anomus rustattiin ja asia perusteltiin hyvin. Näitäkin henkilöitä Suomesta löytyy useita. Asetus oli niin uusi, ettei Kristiinankaupungin katsastusviranomainenkaan ilmeisesti muistanut sitä huomioida an taessaan meille auton maahan tuonnista ohjeita . Tosin kun merkkejä on reilut 900, niin sitten ne alkavat jo hieman vaatia tilaa, Tuomo Hintikka naurahtaa. Poik keuslupa-anomus lähti liiken neministeriöön 20. Paloautollam me ajetaan vain Kaskisten saa rella ja vain noin 500 kilometriä vuodessa, Tuntui naurettavalta ajatus, että auto saastuttaisi tuolla ajomäärällä niin että siitä olisi haittavaikutuksia ympäris tölle. Palomieskerho aloitti auton kunnostustyöt Verhoilimme auton ja maalasimme siihen sisäminis teriön antamien ohjeiden mu kaisesti Suomen värit ja tun nukset. Auto on uuden veroi nen, Tänä päivänä sen ostohin ta olisi useita satoja tuhansia markkoja kalustoineen kaikki neen. Kivi koosti näistä kirjan ja teki todella mittavan taustatutkimuksen paloautojen kehityksestä Suomessa sekä yksittäisten paloautojen historiasta. Painopisteenä on kerätä suomalaisia hihamerkkejä. Olimme ihmeissämme. Sanotaan, että ihminen saa melkein mitä vain haluaa, kun siihen on luja tahto. Lehti-ilmoituksen perusteella päädyimme sitten ostohank keeseen Lindköpingistä Ruot sista Volvo-merkkiseen käytet tyyn, mutta hyväkuntoiseen autoon vuosimallia 1969 hin taan 25.000 markkaa. Tuomolla on kokoelmaan karttunut reilusti yli yhdeksänsataa palokuntamerkkiä, joista neljännes ulkomaisia. Etenkin, kun parasta ai kaakin on liikenteessä vastaa via moottoreita esim. Vastoinkäymiset alkavat Vaasasta alkoivat vastoin käymiset byrokratian rattais sa pyörimme sitten noin puoli toista vuotta. Tuomon hihamerkkikokoelmaa esiteltiin Pelastustiedossa 9/2010. Harvemmalle tulee kuitenkin mieleen kerätä vanhaa palokalustoa tai jopa kokonaisia paloautoja. Mootto rilla oli ajettu vain noin 14 000 km. Neuvoa kysyttiin myös Kristiinankaupungin katsastus viranomaisilta
Markolla ja hänen veljellään Jukka-Pekalla, 51, on omistuksessaan kaksi vanhaa paloautoa. Matilainen kertoo, että vanhoissa paloautoissa häntä kiehtoo niiden fyysinen kunto, ajamattomuus, sekä tekninen toimivuus. Rovaniemen maalaiskunnan entinen Volvo sekä Tornion palolaitoksen käytöstä poistama Jyry-Sisu löytyvät Matilaisen poikien tallista. Samoin jokainen vanha paloauto on tehty melkein aina tilaajan toiveiden mukaan, eli täysin identtistä autoa tuskin koskaan tulee vastaan. Marko Matilainen näkee usein erikuntoisia vanhoMeltauksen VPK;n vanha Volvo N7 vm-76 joka odottaa museointia tulevana talvena on hankittu viime kesänä. Sisu "julkistamistilaisuudessa" ja ensi näyttelyssään kansalle juuri rekisteröitynä museoajoneuvoksi Lapin Mobilistien 30-vuotis juhlanäyttelyssä äitienpäivänä 2012. Pelkästään paloautoihin ei ole Matilaisen poikien keräily jäänyt, vaan hallista löytyy useita muitakin museoautoja. Tuomo Hintikan hihamerkkikokoelmaa on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa ja se on esillä Valkealan paloasemalla. Jussi Kiven palokeräilyharrastuksella on juuret jo lapsuudessa. 9/2012 51 dita rajumpia toimenpiteitä, ja jättää auton käyttöhistoria näkyviin. Sisu on entisöitynä tämän vuoden huhtikuussa. Keräilijäveljekset Rovaniemeltä Marko Matilainen, 44, Rovaniemeltä harrastaa vanhoja paloautoja. Sisu ostettiin elokuussa 2011 Tornion pelastuslaitokselta. Keräilyharrastus oli esillä jopa Venetsian Biennalessa ja nykytaiteen museo Kiasmassa.
Ihmisille tuntuu aiheuttavan suurta närää kun kylällä ajelee vanhalla paloautolla ja muutenkin poikkeaa massaan hukkuvasta muotista. Löytyy Vanajaa, Sisua, Volvoa ja monia muita. – Kaikki eivät tunnu vaan tällaista harrastusta ymmärtävän. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Pelkkää Internationalia löytyy erilaisia malleja kuusi. Kummallekin lienee pohja harrastuksen alkamisesta selvä, palokalustoa kun onkin reippaasti kertynyt. – Säilytystila vaan tahtoo loppua kesken ja olisi vallan mahtavaa saada nämä kaikki esille. 52 9/2012 TULENPALAVAA ASIAA PELASTUSTAIDOISTA! TULOSSA TÄYSIN UUTTA: Sähköinen Kampanjaopas Opettajanopas, Oppilasaineisto Palokorttipeli, YouTube-videot, virtuaalinen Training Camp, Game Zone Nou Hätä! –kampanjan järjestävät pelastuslaitokset ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, yhteistyössä sisäasiainministeriö, opetushallitus, Pelastusopisto, pelastusliitot ja Suomen Palopäällystöliitto. Kolme näistä löytyy jo, kolme vielä puuttuu. Pelkkiin paloautojen keräilyyn Rouvalin innostus ei ole kuitenkaan jäänyt, vaan kokoelmista löytyy mittavasti palokunta-alan kirjallisuutta, armatuurikalustoa, vaatteita, palokuntamerkkejä sekä radiotekniikkaa. Arton autokeräily ei kuitenkaan keskity pelkkiin paloautoihin, vaan kokoelmista löytyy myös vanhoja kuorma-autoja sekä bussia. Edelleenkään Rouvali ei kieltäydy, mikäli hänelle tarjotaan vanhaa palokalustoa, vaan lupaa järjestää näille säilytyspaikan. Rouvalin lapset, 7-vuotias tytär Sani onkin jo VPK:n nuoriso-osastossa mukana ja 5-vuotias pikkuveli Samu odottelee VPK:n pääsyä. – Alkutilanne oli luultua heikompi, mutta uniikkina autona sitä ei jätetty tekemättä, vaan auto valmistuu pikkuhiljaa vanhaan loistoonsa. Arto Toukovalkaman, 46, Lammilta kokoelmissa on pitkälti toistakymmentä paloautoa eri vuosikymmeniltä. Rahoitusta tällaiselle projektille on hieman työläs löytää eli omakustanteiseksi se varmasti suuremmissa osin painottuu. Toukovalkama kehuukin vanhoja paloautoja harrastuskohteina sen vuoksi, että ne ovat pääsääntöisesti vähänajettuja ja hyväkuntoisia, tosin poikkeuksia aina löytyy. Lapset seuraavat perässä – Kyllähän näitä romuja on kertynyt Rouvali naurahtaa. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita kyseisen yhdistyksen toimintaan, ja jakamaan tieto-taitoa vanhasta kalustosta. Paloautoissa Rouvalia kiehtoo niiden tarinat, sillä jokainen paloauto on oma uniikki yksilö. Arton innostus paloautoihin onkin kestänyt jo yli 25 vuotta, se selittää runsaan kappalemäärän. Liian uusiakaan eivät vehkeet saa olla, Rouvali kertoo paneutuvansa lähinnä 50-luvun, 60-luvun, ja 70-luvun alun kalustoon. Omistuksessa oli myös useamman vuoden Susikkaan VPK:n entinen Fargo D-500 -63, mutta se on nykyään toisen harrastajan omistuksessa. Rouvali onkin perustamassa ystäviensä kanssa yhdistystä joka kerää tietoa vanhasta paloja pelastustoiminnasta sekä tukee kaluston kunnostajia neuvoilla ja kalustotäydennyksillä. Oma yhdistys perusteilla Rouvalin varastoista löytyy todella iso pala historiaa niin Sodankylän kuin Forssankin palolaitoksista. Suurimmalta osalta kuitenkin tulee sympatiat puolelle, kun kertoo säilyttävänsä Suomen palotoimen historiaa ja keräävänsä sitä. Suunnitelmissa onkin rakentaa vanhanajan paloasema, joka toimisi myös yleisölle avoimena museona. Kampanjaa tukee LähiTapiola –ryhmä. Lue artikkeli Forssan kauppalan uudesta palo autosta, joka julkaistiin Palontorjunnassa 5/1958, www.pelastustieto.fi > arkisto > arkistojutut Saku Rouvali on hurahtanut erilaisen palokaluston keräilemiseen, mutta erityisesti vanhojen paloautojen.. Tällä hetkellä Rouvalin perusteellisen entisöinnin alla on Sodankylän kunnan Fargo. Nykyään Metsämaalla asuva Saku on harrastanut vanhan palokaluston keräilyä jo vuodesta 1992. pelastuslaitokset OLETTEHAN MUKANA KAMPANJASSA YLÄKOULUJEN KANSSA! WWW.NOUHATA.F I ja autoja, sillä hän toimii harrastuksenaan Lapin alueen museoajoneuvotarkastajana. Volvo on Ruotsalaisen Hörby Karosseriverkstad korittama. – Johtoautoja ja vanhoja ambulansseja on kuulemma hankala löytää, sillä ne ovat käytöstäpoiston jälkeen saaneet uuden elämän siviilikäytössä tai huoltoautoina. Saku entisöi Fargoa Yksi tunnetuimmista palokaluston keräilijöistä on forssalaislähtöinen Saku Rouvali, 33. Myös muut palokunnat ovat hyvin edustettuina mittavassa kokoelmassa. Varmastikaan ei löydy kahta täysin identtistä paloautoa. Suunnitelmana Rouvalilla onkin kasata ”vanhanajan pelastuslaitos” missä on kaksi sammutusautoa, raivausauto, säiliöauto, johtoauto sekä ambulanssi. Erkki-isän avustuksella talouteen ostettiinkin Forssan Kauppalan vanha Ford F-600 -paloauto, joka edelleen 20 vuotta myöhemmin löytyy Rouvalin kokoelmasta. Paloautoja Rouvalilla on tällä hetkellä kolme kappaletta: Forssan Kauppalan Ford F-600 -58 Palometallin koritöillä, Sodankylän Kunnan Fargo W-300 -62 Palometallin koritöillä ja Ruotsista Metsä-Botnia Kaskisen tehdaspalokunnan käyttöön tuotu Volvo B54 -69
Harjunalustan VPK:sta tuli myös Lahden sopimuspalokunnista toinen sadan vuoden ikään ehtinyt VPK. Nykyisen alueellisen pelastustoimen maailmasta katsoen kuntien rajat olivat ”pyhiä”. Toiminnan alkuaikoina avustustehtävät Lahden vastaperustetun vakinaisen palokunnan avuksi olivat harvinaisia. Varusteina oli tuohon aikaan lähinnä öljynkangastakkeja. Pelastustoiminta on tullut mukaan valmiuksiin 2000-luvulla. Kuva on syysriehan näytöksestä 2012.. Paikallisuuden korostumisen vuoksi palokunnista muodostui nopeasti myös kylien keskuksia, joiden tanssilavoilla kukoisti niin seuraelämä kuin politiikkakin. 9/2012 53 L ahdessa, Kärpäsen kaupunginosassa sijaitsevan Harjunalustan VPK:n taival rikkoi maagisen 100 vuoden rajapyykin kuluneena syksynä ja jatkoi näin olleen keväällä vietettyä Lahden vakinaisen pelastustoimen 100-vuotisjuhlintaa. Tsaarin vallan loppuaikoina palokunnat olivat ainoita kokoontumisvapaita alueita, eikä siis ole ihme, että osaltaan Harjunalustan VPK 100-vuotiaiden joukkoon Halu auttaa ja luoda turvaa säilyy aina Teksti ja kuvat: Antti Erola, varapäällikkö Sammutustyötä ilmeisesti 1960-luvulla. Alun perin Hollolan emopitäjän puolelle, Okeroisten kylään ja aivan tuoreen Lahden kaupungin raja-alueelle perustettu palokunta syntyi tarpeen sanelemana kyläläisten turvaksi – nykyhetkeen peilattuna monella tavalla erilaiseen maailmaan. Jokainen kunta pyrki hoitamaan oman alueensa turvallisuuden omilla voimillaan ja omista lähtökohdistaan ja palokuntien merkitys korostui, jo puutteellisen kalustonkin puolesta, paikallisesti
Aktiivista toimintaa Pelastustoimen kehittyminen on luonut toiminnalle ja osaamiselle uusia haasteita, joihin liittyvässä osaamisessa on pyritty oleLasitehtaan uuni vuotaa sulaa lasimassaa 1990-luvun loppupuolella. Näitä ominaisuuksia on osattu Harjunalustan VPK:n toiminnassa arvostaa myös virkamiesten puolella ja osataan edelleen, mikäli on uskominen palokunnan 100-vuotisjuhlassa, elokuun lopulla kuultuja juhlapuheita. 1960-luvulla palokunnalla olikin tehtäviä jopa kahdeksan eri kunnan alueella, mikä oli monessa mielessä poikkeuksellista, mutta ohjasi toiminnan kehittymistä vahvasti operatiivisen osaamisen puoleen. Palokunnan uusin sammutusauto vastaanotettiin koritehtaalta vuonna 2011. maan edelläkävijöitä. Viime aikojen paras sijoitus on hopea vuodelta 2007. Lahteen kuntaliitosten yhteydessä muuttaneen Harjunalustan VPK:n kohdalla tämä tarkoitti muun muassa 1900-luvun puolessa välissä eräänlaista ”kaukoaputoimintaa”, perimätiedon mukaan jopa Tikkurilan maalitehtaan palossa asti. Palokunnan asemarakennus sijaitsee omalla tontilla lähiön keskellä, kalusto on omaa ja uusiutunut säännöllisesti ajantasaiseksi. Päijät-Hämeen pelastuslaitos nimesi Harjunalustan VPK:n nuoriso-osaston alueen Vuoden palokuntanuorisoryhmäksi vuonna 2011. Lahden ulkopuolisille alueille pyrittiin hälyttämään vakinaisen pelastuslaitoksen niin sanotun kakkoslähdön lisäksi Harjunalustan VPK. Viime keväänä Lahden satamassa nähtyjen Palokuntien Suomenmestaruuskilpailujen suhteen palokunnalla on kolme voittoa 1960-luvun taitteesta. Talkoohenki kukoistaa Harjunalustan VPK:n toiminnalle on ollut myös tyypillistä vahva talkoohenki ja omavaraisuus. Harjunalustan VPK valittiin valtakunnallisen raadin toimesta Vuoden sopimuspalokunnaksi vuonna 2008. Kilpailutoiminnassa Harjunalustan VPK kuuluu alueensa ainoana edustajana suomenmestareihin. Omarakenteinen paloauto Thames. Ensimmäisenä paikalla asevarikon räjähdyksessä Sadan vuoden ajalle suomalaisen pelastustoimen historiaan on kirjoitettu moninaisia muutoksia. Nuorisotoiminnan puolella palokunta saavutti SM-pronssia vuonna 2011. Eräs erikoisin tarina palokunnan historiassa on Uudenkylän asevarikon räjähdysonnettomuus vuonna 1965, jonka alkuvaiheen pelastustöissä palokunnalla oli sattuman kautta erikoinen rooli – se oli ensimmäinen alueelle ulkopuolelta tunkeutunut pelastajaryhmä. Harjunalustan VPK näkee tulevaisuutensa vahvana osana alueellista pelastustointa ja hyvänä, vetovoimaisena harrastusmuotona kaikenikäisille. myös Suomen tasavallan siemenet on kylvetty juuri näissä olosuhteissa ympäri maata. Kalusto nykyisessä kuosissaan aseman pihassa.. Se mikä ei siis ole taipaleen matkalla muuttunut, on ihmisten halu auttaa toista ihmistä ja luoda turvaa – niin paikallisesti kuin laajemmassakin perspektiivissä. Unohtamatta kuitenkaan pelastustoimen päällimmäistä tavoitetta, turvallisuuskasvatusta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Kyseisestä tapahtumasta julkaistiin dokumentti, joka on nähtävissä palokunnan nettisivujen kautta osoitteessa www.hvpk.fi. Rattailla kulkevasta käsivoimaruiskusta on kuljettu pitkin pelastustoimen ajoneuvokaluston kehitysportaita pitkälti automatisoidun pelastusyksikön maailmaan. Taustalla Lahden kaupungin lahjoittama käytetty paloauto. Saman korkeatasoisen ja innovatiivisen osaamisen jäljillä pyritään kulkemaan edelleenkin – toiminnan päällimmäisenä tavoitteena on tarjota nopeaa ja osaavaa apua koko Päijät-Hämeen pelastustoimen alueella, sekä kehittää toimintaa ja toimintamalleja tämän tavoitteen tukemiseksi
Käytännössä vähemmistössä oleminen tarkoittaakin sitä, että sinut kyllä tiedetään, vaikket sinä tiedä kaikkia henkilöitä alalla. Hauskaksi tarkoitetun, joskin jo kuluneeksi käyneen lausahduksen tarkoituksena on aina viitata sukupuoleeni. Tasa-arvon edistämiseksi kiintiöt ovat välttämätön asia ja vain välivaihe matkalla kohti tasaarvoa, mutta itse toivoisin jo eläväni yhteiskunnassa, jossa osallistumistani erilaisiin toimikuntiin ja muihin työryhmiin pyydettäisiin osaamiseni, ei sukupuoleni perusteella. Se on fakta, jolle en voi mitään, mutta se ei osaamistani muuta mihinkään. Olet siis kiintiönainen. Surullista, mutta totta. Kuvaus annetaan aina painottaen ensimmäistä sanaa ja kuvausta säestää rehevä naurunröhähdys. Olen toiminut aiemminkin miesvaltaisilla aloilla niin paperiteollisuudessa kuin rautateillä ja opiskellut itseni diplomi-insinööriksi teknillisessä yliopistossa. K ahden viime vuoden aikana olen ehtinyt kuulla useampaan kertaan olevani ainakin muodollisesti pätevä tehtäviini. Jää lukijan harkittavaksi, tarkoittaako kappaleen alussa mainittu ”pääsääntöisesti” tässä yhteydessä yli 50 vai 90 prosenttia tapauksista. Noihin aloihin ja opinahjooni verrattuna naispuolisen kollegan vastaanotto pelastusalalla on ollut kuitenkin suorempaa ja ääripäät ovat olleet kauempana toisistaan. Naisten määrän lisääminen pelastusalan henkilöstössä on haastavaa, jos testosteronia uhkuva ala ei ole siihen valmis. Samaa tasa-arvoista linjaa sain jatkaa palopäällystökurssillani, jossa en ollut se nainen kurssilla, vaan yksi meistä. Toisen ääripään mukaan minulla on sukupuoleni myötä annettavana tälle alalle vain kauniit kasvot ja se muodollinen pätevyys. Naiseus sinällään ei ole saavutus, josta tulisi palkita eikä siitä tarvitse tehdä numeroa. Kuinka moni mies onkaan kiittänyt epäilijöitään, sitä en tiedä. Olen kiitollinen, että olen oman perustani valanut tälle alalle omassa sopimuspalokunnassani, jossa sukupuolestani ei tehty minkäänlaista numeroa, vaan merkitystä on ollut ainoastaan sillä mitä osaan ja miten suoriudun annetuista tehtävistä. Toivoisin, että alallamme jokainen saa olla omanlaisensa yksilö ja ettei kenenkään tarvitse olla ”äijempää” kuin äijät itse. Jotkut ovat olleet niin innokkaasti toivottamassa minua tervetulleeksi alalle, että toivotusta on pitänyt raapia keskellä yötä hotellihuoneen oveen ja useamman kerran juttua on haluttu jatkaa vapaa-ajallanikin. Pelastusalalle on toivottu aivan alan ylimmän johdon suulla enemmän naisia ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, niin että pelastusalan henkilöstö edustaisi paremmin koko väestöpohjaa. Alan taakse jättäneille naisille tehtiin naapurimaassa kysely, missä tiedusteltiin, mikä sai aikaan alanvaihdon: olivatko fyysiset vaatimukset liian rankkoja heille vai kaivattiinko esimerkiksi lasten saamisen myötä toisenlaista työmuotoa, mihin työpaikka ei pystynyt vastaamaan. Naisten vähäinen määrä ajaa myös eri toimikuntien ja muiden kokoonpanojen suhteen tilanteen siihen, että sinua pyydetään mukaan vain siksi, että olet nainen. Ajatuksenani on ollut käsitellä aihetta ”naisena pelastusalalla” aina Mirafonin alusta alkaen, mutta toistaiseksi kynäni on ollut liian terävä aiheen käsittelyyn ja aihe on tarvinnut hyvän ruuan tapaan aikaa hautua. En valinnut syntyä naiseksi, mutta en sukupuoltani pois vaihtaisikaan. Alanvaihtoon ruotsalaiset naispelastajat motivoi heidän kohtaamansa naisvastaiset asenteet alalla. Mieleeni onkin jäänyt vuonna 2009 ”Vuoden palomies”tittelin saaneen pelastusjohtaja Piia Vähäsalon kiitospuhe, jossa hän kiitti myös epäilijöitään, että muun muassa heidän ansiostaan hän saavutti Vuoden palomiestittelin. Suomessa naiset pelastusalan ammattilaisina on edelleen selkeässä vähemmistössä: pelastajina naisia on viisi, alipäällystökurssin on suorittanut yksi nainen ja päällystössä naisia on vain kourallinen. Kuitenkin moni ruotsalaisista naispelastajista on luopunut ammatistaan ja siirtynyt muille aloille. Pääsääntöisesti olen kokenut vastaanoton alalla hyväksi. Tämä tarkoittaa myös usein meidän naisten niputtamista yhteen ja ”miehet Marsista, naiset Venuksesta”tyyppistä turhanpäiväistä stereotypiointia; kaikkia meitä naisia pidetään samanlaisina ja samasta puusta veistettynä, vaikka jokainen meistä on omanlaisensa yksilö, siinä missä miehetkin. 9/2012 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Lopuksi haluan sanoa teille pioneerinaisille pelastusalalla: olette täyttä timanttia! Muodollisesti pätevä. Vähemmistössä oleminen tuntuu monesti pakottavan monet naispuoliset kollegani peittelemään omaa sukupuoltaan, ei uskalleta olla oikeasti naisia, koska sillä se on oman uskottavuuden kannalta huono asia ja päinvastoin käyttäydytään jopa korostetun miehekkäästi. Sopimuspalokunnissa naisia toimii jo merkittävä osuus henkilöstöstä. Esimerkiksi Ruotsissa jo 4 % pelastajista on naisia. Kyselyn lopputulos saattaa yllättää monet, mutta näin pelastusalan naisena monen monta asiaa kuulleena, nähneenä ja kokeneena tulos ei yllätä. Mistään lasikatosta naisten suhteen ei kuitenkaan meillä voida puhua, siitä tuosta katosta ovat helähtäen menneet läpi ainakin pelastusjohtajana toimiva Piia Vähäsalo, Pelastusopiston rehtorina toimiva Mervi Parviainen ja aluehallintoviraston vastuualueen johtajana toimiva Taina Rautio. Palopäällystöliiton 80-vuotisjuhlaopintopäivillä pohjoismaiset päällystökollegat esittivät vastaavanlaisen toiveen myös omien maidensa osalta. Uskon, että pelastusalalla kyetään vastaavanlaiseen, ei sukupuoleen huomiota kiinnittävään toimintaan, kun hiljalleen totutaan siihen, että testosteronien joukossa pyörii myös estrogeeniä ja ettei se ole mitenkään ihmeellistä
Takana ajanut kuorma-auto ei ehtinyt jarruttaa ja törmäsi säiliöauton perään. Hän oli omistautunut ei vain oman vaan myös naapuripalokuntien koulutusja nuorisotyölle. Viimein palojätteistä löytyi elektroniikkakomponenttien jäämiä. Moottoritie oli suljettu liikenteeltä pelastusja torjuntatöiden ajan. FWM 7/2011 56 9/2012. Palokuntalaisten ei myöskään tarvinnut hyökätä palavaan taloon. Toinen, nestekaasupulloja kuljettanut, kuorma-auto pystyi sentään ohittamaan onnettomuuspaikan. Kotietsinnässä löytyi samoja komponentteja kuin palopaikalta. FWM 1/2011 Sytytin kädessä ja hakulaite vyöllä. Kun päällikön tietokone takavarikoitiin, sen kovalevyltä löytyi palokohteista otettuja valokuvia. Koska palokunta ei pystynyt tunnistamaan säiliöautosta vuotavaa kemikaalia, TUIS-järjestelmään kuuluvan teollisuuslaitoksen asiantuntija hälytettiin paikalle. Kymmenen vuoden aikana pikkukaupungissa sytytettiin vajoja, mökkejä, puupinoja sekä kerhotaloja. Vajat, mökit, puupinot ja kerhotalot paloivat. Teksti ja kuvat Heino Schütte. Gelsenkirchenin palokunta irrotti ohjaamoon puristukseen jääneen kuorma-auton kuljettajan. Säiliöauton kuljettaja näki kaarteen jälkeen moottoritiellä lepäävän täysikasvuisen joutsenen ja teki paniikkijarrutuksen. Aluksi päällikkö kiisti jyrkästi syytteen. Viimeksi paloivat rakenteilla ollut talo ja virasto. Yksikään ihminen tai eläin ei joutunut vaaraan. 56 9/2012 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sammuttaja sytyttäjänä Ellwangen (Saksa) V uosikymmenen ajan toistuneet tuhopoltot pitivät 4000 asukkaan pikkukaupungin asukkaita pelon vallassa. Poliisin huomio kiinnittyi siihen, kuinka tarkkaan hän pystyi kuvailemaan, mitä hänen johdollaan sammutetussa palossa tuhoutui. Jälkimmäisessä palossa tuhoutui koulumuseon aineisto. Poliisi ei tutkinnassaan löytänyt mitään, mikä olisi johtanut sytyttäjän jäljille. Kolmesta palotutkinnasta löytyi tarpeeksi näyttöä syytteen nostamista varten. Palokuntalaisetkin voivat sytyttää paloja. Oikeus tuomitsi hänet kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Palokunnan päällikkö oli sähköasentaja. Joutsenen lepopaikka Dorsten (Saksa). Myös palokuntalaiset pitivät suuresti arvostamaansa päällikköä syyttömänä. Yhteistyössä elektroniikka-asiantuntijoiden kanssa poliisi rekonstruoi palon sytyttämiseen käytetyn laitteen
Samalla, kun hydraulisilla pelastustyökaluilla tehdään strategisia leikkauksia, kolariauton puoliskot vedetään irti toisistaan. Jos auto on maastossa, ruotsalainen menetelmä on parempi. Normaali tilanteessa tämä olisi mennyt viidessä minuutissa, vakuuttaa Geir Hermansen Oslon pelastuslaitokselta. "Älypuhelin on paljon tietokonetta halvempi ja sen voi ottaa mukaan kohteeseen" Daniel Axelson sanoo. Veistoluokan palo sammutettiin jauhesammuttimella ja vahingot jäivät vähäisiksi. FWM 9/2011 Hevosperävaunu kaatui Dramaattinen evakuointi. Kokeisiin valittiin pareittain samanlaisia henkilöautoja, jotka pudotettiin 30 metrin korkeudelta siten, että kuljettajan puoleinen kylki osui ensimmäisenä maahan. Näin ensihoitajat saavat työtilaa”, sanoo tutkimusraportin laatinut professori Ulf Björnstig. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Stenungsund (Ruotsi). Kun pelastustoiminnan johtaja Henrik Johansson sai tietää, että palavassa rakennuksessa oli 5 m3:n ammoniakkisäiliö, hän päätti lopettaa sammutuksen ja aloittaa ympäristön asukkaiden evakuoinnin siltä varalta, että säiliö repeäisi. "Iltaisin vierailemme usein nuorisotaloilla ja tutustumme nuoriin. ”Ohjauspyörän kimpoaminen uhrin vatsaan ei todellakaan tee hyvää. Kattoa ei tarvitse ottaa pois, varsinkin jos sataa. Muulloin yksi mies lähtee kotoaan kärkiautolla. Tämä menettely on ollut käytössä vajaan vuoden ja kokemukset ovat hyviä. ”Eräässä ensimmäisistä hälytyksistämme kolariautossa oli nainen, jolla oli hengitysvaikeuksia. Ruotsalaisen menetelmän riskit tulivat selvästi ilmi kokeen aikana, kun hydraulinen väline irtosi useita kertoja tukipisteestään. Radiossa varoitettiin kaikkia, jotka olivat 15 kilometrin etäisyydellä, sulkemaan ikkunat ja ovet sekä pysäyttämään ilmanvaihtopuhaltimet. "Lähdemme aina kärkiautolla ja olemme kohteessa usein 3–4 minuuttia ennen toisia. Palokunnan tehtäväksi jäi hoitaa lievästi loukkaantunutta henkilöauton kuljettajaa ja lohduttaa järkyttyneitä hevosystäviä. Henkilöauto ja katumaasturi törmäsivät maantiellä. Paloposteja on korjattu. YK:n tilastojen mukaan työikäisiä 20–40-vuotiaita vammautuu ja kuolee tieliikenneonnettomuuksissa eniten maailmanlaajuisesti. Avasimme hänen hengitystiensä ennen päävoimien tuloa. Miehet hakevat paikkansa ohjeiden mukaan, kädessä on ketjua ja koukkua, keskellä romuauto, jonka molemmin puolin on paloauto. Liikenneturvallisuus on parantunut, kun palokunta poistanut näköesteitä. Norjalaisella menetelmällä on vähemmän haittoja ja riskejä ja sillä saadaan avattua suurempi tila ennen muuta kuljettajan paikalle. Palokunnan saapuessa kohteeseen koko kolmikerroksinen rakennus paloi, mutta palon leviämisvaaraa ei ollut paksun lumipeitteen takia. Kohdekortit on ladattu älypuhelimeen. Tjugofyra7, 9/2011 Norjalainen kolariuhrien pelastusmenetelmä (ketjuveto, Pelastustieto 4/2011) on nopeampi, varmempi ja hellävaraisempi kuin ruotsalainen, jossa käytetään hydraulisia pelastusvälineitä. Kärkiyksikkö on rajoittanut monia paloja. "Ennen aika ei riittänyt tällaiseen", Andtbacka sanoo. Kokeissa käytettiin palomiehiä, jotka hallitsivat molemmat menetelmät. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.. Perävaunussa oli 2,5-vuotias ruuna. Voidaan tehdä esimerkiksi vetoja pitomenetelmällä tai perinteisellä tavalla hydraulityökaluja käyttäen. Käytä aina yksinkertaisinta ja nopeinta mentelmää. Työajan käyttöä seurataan, jotta saadaan selville, mihin kuluu eniten aikaa. Tähän haasteeseen RIPEÄIRROTUS =nopein tapa irrottaa puristuksissa oleva uhri. Ensihoidon jälkeen hevonen kuljetettiin eläinklinikalle. Kokeissa mitattiin aika, joka kului siihen, että uhri saatiin vapautettua ja oli valmis nostettavaksi rankalaudalle. Ruotsin pelastusviraston MSB suorittama tutkimus osoittaa tämän. Gotlannin pelastuslaitos hälytettiin 29.12.2010 vanhan tehdasrakennuksen paloon. Useimmat heistä majoittuivat sukulaisten tai tuttavien luo ja vain 23 henkeä sijoitettiin hotelliin. Tavoitteena on saada uhri sairaalaan mahdollisimman nopeasti. Luulen, että lopputulos oli parempi kuin entisellä menettelyllä”, sanoo palomies Andreas Wennberg. Kärkiautossa on korkeapainepumppu ja kaksi jauhesammutinta. Pystymme tunnistamaan riskit ja poistamaan niitä", sanoo Göran Andtbacka. Teksti ja kuva Per Larsson Tjugofyra7, 10/2011 Kärkiautolla nopeampi aloitus ja pienemmät riskit Hamwerde (Saksa). Kuolinsyy oli usein sisäinen verenvuoro ja uhri pitäisi saada sairaalaan mahdollisimman nopeasti. Yhteensä evakuoitiin noin 80 henkeä 40 asunnosta. Koulutuksen järjesti Palopäällystöliitto yhteistyössä Pelastuskoulun kanssa. Nyt opetellaan tieliikennepelastamisen vanhaa ja unohtunutta konstia – ketjuvetoa. Stenungsundin puolivakinaisen palokunnan hälytysvalmius on 1+4 ja tehdassekä rakennuspaloihin saadaan vielä kaksi. Palon alussa kuultiin kaksi voimakasta räjähdystä, mutta ammoniakin hajua ei havaittu. Hän on tullut kutsuttuna pitämään kaksipäiväisen koulutuksen, jonka tavoitteena on antaa palomestareille ja paloesimiehille valmiudet kouluttaa työvuoronsa palomiehille pelastamista ja uhrien nopeaa irroittamista ajoneuvosta. Palokunta veti lihasvoimin hevosen ulos perävaunusta, kun eläinlääkäri oli ensin antanut sille rauhoittavaa lääkettä. Palon syy ei selvinnyt. Vetoon käytetään kahta pelastusajoneuvoa, tai yhtä, jos toisen pään voi ankkuroida johonkin tukevaan. Tuloksena oli, että norjalainen menetelmä (ketjuveto) oli 15 prosenttia nopeampi kuin ruotsalaiNorjalainen menetelmä on nopeampi ja varmempi nen, jossa käytetään hydraulisia pelastusvälineitä. Tämä menetelmä on parempi myös silloin, kun pelastettavia on useita, koska pelastusvälineitä ei tarvitse viedä auton sisälle. ” Ketjuveto perustuu siihen, että kerran vääntynyt rakenne voidaan suhteellisen helposti vetää auki. Tällöin maasturin vetämä hevosperävaunu kaatui kyljelleen ojaan. Oslon yliopistollisen sai– Open all the doors you can!, kaikuu Pelastuskoulun pihalla Helsingissä. Selvisi myös, että nestemäinen ammoniakki täytti vain noin kymmenesosan säiliöstä. 9/2012 57 Lummelunda (Ruotsi). Edellytyksenä on kuitenkin, että kolariauton tulee olla tiellä tai tien vieressä. Kettingit kiinnitetään kattopalkkeihin sekä ohjauspyörään. Teksti Gunno Ivansson Tjugofyra7, 10/2011 4/2011 23 PELASTAJAN varusteet & kalusto Ketjuveto on vanha ja nopea konsti irrottaa uhri puristuksista 4/2011 23 O lisi hankalampaa, jos auto olisi enemmän rutussa. • Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 ja E17 • IP 68 tuotekehitystestattu • 40 x 80 mm, paino 160 g • Saatavana 12–24 V pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat raalan helikopterissa työkennellyt lääkäri oli sitä mieltä, että liiallinen varovaisuus onnettomuuspaikalla tappoi onnettomuuden uhreja. Törmäysnopeus oli 87 kilometriä tunnissa. Kolme eri valaisukulmaa, useita asennusvaihtoehtoja. Palon sammuttua kemikaalisukeltajat totesivat, että ammoniakkisäiliön yläosassa oli iso halkeama. Kolariautoon avataan reilun kokoiset aukot, joiden kautta loukkaantuneet saadaan nopeasti ulos. Potilaan irrotus sujuu ketjuvedolla ripeästi, kun jokaisella on oma tehtävänsä. Kaksi miestä lähtee kärkiautolla maanantaista perjantaihin kello 7–22 ja lauantaisin kello 7–16. Menetelmä on turvallisempi sekä pelastajille että uhreille, se on helposti opittavissa ja tarvittavat ketjut maksavat vain murto-osan hydraulisten pelastusvälineiden hinnasta. Norjalaisessa menetelmässä ketjut kiinnitetään ohjauspyörän akseliin, joka myötää ensimmäisenä. Luulenpa, että he ovat nyt vähemmän halukkaita sytyttämään tulipaloja", palomies Daniel Axelson kertoo. tai soita (09) 777 1500 SARCO LED TYÖVALO Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo
Tänään talossa istuu ympäristöministeriö ja sen korkein johto. Asiantuntija-avustajiksi pyydettiin kahdeksan eri alojen ammattilaista yhdistyksen lähipiiristä. Kahden huoneen toimitilat yhdistys vuokrasi Palovakuutusyhtiö Imatran talosta Kasarminkatu 25. Yhdistys otti toimiston nimeksi Palosuojeluskeskus – Brandskyddscentral ja hyväksyi sille toimintaohjelman. Kummankin lehdillä päähenkilöksi nousee sama mies, Suomen palotoimen suurmies Leo Pesonen. Hän oli Suomen Palosuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, Palopäällystökoulun johtaja ja sodan aikana valtion virkamies, paloylitarkastaja. Tällaisen uran oli toteuttava mies, jonka Palosuojelusyhdistyksen johtokunta huhtikuussa 1924 valitsi yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Paloheimo, jäseniksi Helsingin palopäällikkö Gösta Wasenius ja Yleisen palokuntaliiton kaksikko, puh.joht. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustiedon kuvapankki 58 9/2012 Suomen Palosuojeluyhdistyksen ja Palosuojelurahaston suuri yhteinen nimittäjä on Leo Pesonen. Toimintaohjelman laati Leo Pesonen Suomen Palosuojelusyhdistys oli saanut palvelukseensa Suomen palokuntajärjestöhistorian kaikkien aikojen monitoimimiehen ja todellisen dynamon. 58 9/2012 ”P alontorjunnan kaikinpuolinen tehostaminen eli tulenvaaran vastustamista ajavan yhdistyksen perustaminen” yhdysvaltalaisen National Fire Protection Association -esimerkin mukaisesti oli elänyt Suomessa jo 1910-luvulla. Oskar Ekman ja hallituksen jäsen, varatuomari Leo Pesonen. 1920 ehdotus palolaiksi, joka monien kirjavien vaiheiden ja vaikeuksien jälkeen toteutui 1933. Lisäksi hänen ajatusmyllystään syntyi kymmeniä pieniä ja isompia keksintöjä ja parannuksia. Pääasiallinen valistustyö kohdistui palontorjunnan ja palonehkäisyn kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevalle suurelle joukolle. Toukokuussa 1922 pidettiin Suomen Palosuojelusyhdistyksen – Brandskyddsföreningen i Finland ry:n perustava kokous. lokakuuta. Leo Pesosen pitkän palokuntauran päätti Helsingin palopäällikkyys 1948–1954. Palosuojelurahasto järjesti juhlaseminaarin 17. Jokunen radioesitelmä läpäisi Yleisradion ohjelmaseulan, ja ankarina tulipalokesinä yhdistys sai radion tulipalouutisten jälkeen ohjelma-aikaa valistajan ja varoittajan roolissa. Pesosen ilmaisuin ”yhdistys käsitti palontorjuntatehtävän siten, ettei tulta voi pelkästään ehkäisykeinoin torjua, sillä suurimmastakin varovaisuudesta huolimatta tuli pääsee aika ajoin irti. Puheenjohtajaksi valittiin Teollisuudenharjoittajain palovakuutusyhtiön perustaja August Ramsay, sihteeriksi Petrelius, varapuheenjohtajaksi vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja K. A. Yhdistys joutui antamaan neuvoja ja lausuntoja mitä moninaisimmista asioista, palokuntavaatteista asemakaavoihin ja palokypäristä suurten teollisuuslaitosten palontorjuntasuunnitelmiin. Suomen hanke sai vauhtia, kun Ruotsiin ja Tanskaan perustettiin palosuojeluyhdistykset. Siksi tehokkaimmastakin palonehkäisystä huolimatta aina tarvitaan taisteluvoimaa”. Kansalaisia lähestyttiin lehdistön ja radion kautta. Yhdistyksellä oli moderni näkemys palontorjunnan painopisteistä. Takuumiehinä palovakuutusyhtiöt Kutsukirjeen perustettavan yhdistyksen neuvottelukokoukseen olivat allekirjoittaneet vakuutusosakeyhtiö Pohjolan palotekninen tarkastaja Albert Petrelius, palovakuutusjohtaja Gunnar Berglöf ja arkkitehti, Tampereen entinen palopäällikkö Berndt Blom. Saksan matkallaan hän löysi sankoruiskun ja käynnistytti sen suomalaisvalmistuksen. Moderni näkemys Pesonen aloitti työnsä rivakasti ja kiersi laajasti maata. Kuten nimija ammattiluettelosta voi päätellä, palovakuutusyhtiöt pitivät tärkeänä palonehkäisyyn erikoistuvan yhdistyksen aikaansaamista. huhtikuuta, ja SPY juhli palosuojelun pitkää järjestöhistoriaa 3. ”SPY – valtakunnan virallinen palontorjuntakeskus” sen lisäksi henkilökuntaan kuului vain toimistoapulainen. Lehtiin yhdistys sai artikkeleita ja haastatteluja. Varatuomari Leo Pesosen kynästä syntyi v. Yhdistyksen tarkoitukseksi säännöt määrittelivät yksityisten henkilöiden ja erilaisten yhdistysten ja laitosten yhdistämisen yhteiseen työhön ennakkoehkäisevän palosuojeluksen kehittämiseksi. Hän oli paljon muutakin kuin lainlaatija. Hänen käsialaansa on moni muukin laki, asetus ja päätös, joita ei tässä ole tarvetta luetella. Neuvontatyön tarve oli huutava. PesoTänä vuonna on juhlittu 70-vuotiasta Palosuojelurahastoa ja Suomen Palosuojeluyhdistyksen 90-vuotista taivalta. Molempien toiminnasta on ilmestynyt historiateos. Pesosen ideoima on myös Palosuojelurahasto ja sen taustalla oleva laki palosuojelumaksusta. Hän oli terävä kynämies – kymmenien kirjojen ja kirjasten kirjoittajana hän on paloalan kirjallisuutemme isä, hän oli läänien rajoista riippumattoman naapurija kaukoavun suunnittelija – voisi sanoa varhainen aluepalokuntajärjestelmän ennakoija
SPY, valtakunnan virallinen palontorjuntakeskus Tässä vaiheessa on syytä palata ajassa taaksepäin. Vartionvaihdon lopussa lausuttiin valalause: ”Olkaamme valppaat ja valmiit. Ensimmäisenä toimintavuotena kurssilaiset olivat mukana 78 hälytyksessä, joista 17:ssä osallistuivat myös sammutustoimiin. 9/2012 59 Pesosen mielestä paras palvelus palonehkäisytyölle tehdään siten, että kuntien paloviranomaiset saadaan koulutetuiksi valppaiksi ja ammattitaitoisiksi, ja palokuntien päällystö koulutetuksi siinä hengessä, että pääasiana ei ole taistelu irralleen päässyttä tulta vastaan vaan palonvaaran ennakolta poistaminen. Kulosaaren Kasinolla 1947 pidetyssä arvokkaassa 25-vuotistilausuudessa juhlaesitelmän piti luonnollisesti Leo Pesonen, jonka komennossa yhdistys koko neljännesvuosisadan oli ollut. Viikko talvisodan päättymisen jälkeen 1940 valtioneuvosto antoi päätöksen paloylitarkastajan tehtävistä sekä paloteknillisen neuvottelukunnan perustamisesta. Pesosesta paloylitarkastaja Vuosi 1936 oli Palopäällystökoulun ensimmäinen täysi kouluvuosi. Palopäällystökoululla oli alkanut viides toimintakausi 1939. Kirja lähetettiin maksutta jokaiselle kunnalle. Oppituntien jälkeen osa kurssilaisista oli hälytysvalmiudessa. Kurssin suorittaneita oli 192. Päivittäinen vartionvaihto suoritettiin täydessä varustuksessa. Koulun ruiskuauto oli Suomen ensimmäinen täyskatettu miehistöja kalustoauto. Alkoi pitkä, yli 13 vuotta kestänyt käsittelyvaihe, jonka aikana syntyi myös kilpaileva lakiehdotus. Valtioneuvosto antoi koulutustehtävän SPY:lle. Vakinaisen opettajakunnan muodostivat palomestari, ruiskumestari, kaksi palokersanttia sekä konemestari. Toisen ajoneuvon, niin sanotun varusauton ylpeytenä oli Suomen ensimmäinen autoon asennettu radiopuhelin, kutsuna A-ykkönen. Paloylitarkastajaksi valittiin Pesonen. Työ annettiin Palosuojelusyhdistykselle. Koulun kalusto luovutettiin nyt puolustuslaitoksen käyttöön. Koulun toiminta jatkui uuden sodan puhkeamiseen asti. Sodan loputtua SPY:n toiminta jatkui ja edessä oli juhlavuosi. Muistakaamme tulentorjujan vastuu”. Sodan alla valtiovalta rekrytoi Palosuojelukeskuksen toimiston ja Palopäällystökoulun henkilökunnan kokonaisuudessaan. Koulun johtaja oli Pesonen, varajohtaja Väinö J. Hän tulkitsi Palosuojelukeskuksen johtajan nimittämisen paloylitarkastajaksi olleen arvokas tunnustus SPY:n vuosia jatkuneelle työlle. Koulurakennus oli vanha mutta kalusto uutta. Vuoden lopulla koulurakennus ajoneuvoineen luovutettiin sisäministeriön määräyksellä Helsingin palolaitoksen käytettäväksi sodan varalta. Vuonna 1934 yhdistys oli myös hionut nimensä modernimmaksi, kun palosuojelussanasta jätettiin pois viimeinen s-kirjain. Lausuntoja annettiin yli 500. Monien vaiheiden ja mutkien jälkeen laki hyväksyttiin eduskunnassa äänin 115 puolesta, 52 vastaan. Tuntiopettajia oli 15. Palosuojelukeskuksesta ”pääpaloasemarakennus” Talvisodan päätyttyä yhdistyksen toiminta käynnistyi vähitellen. Nuoren lakimiehen asuna Berliinin palokunnan univormu.. Yhdistys perusti Palopäällystökoulun, joka aloitti jo seuraavana vuonna. Pisin hälytysmatka oli 130 km, kun koulun kurssi osallistui kuuden tunnin ajan Tornator Oy:n suurpalon sammutukseen Lahdessa. Tyytyväinen Pesonen oli senkin vuoksi, että yhdistyksen aiemmista ehdotuksista toteutuivat myös lääninhallituksiin perustettava palotarkastajan luottamustoimi ja maan jakaminen kaukoavustusalueisiin. Koulutettavia oli 249. Palopäällystökoulu oli saanut uutta kouluttajakuntaa, ja kurssit käyntiin. Kokeiluja harjoitustarkoituksessa koulu osallistui sammutustyön tarkkailuun ja myös sammutukseen Helsingissä ja sen ympäristössä ja suurpaloissa koko läänin alueella. Se valmistui Leo Pesosen suunnitelmien pohjalta. Niemistö. Suomen senaatti oli asettanut Yleisen Palokuntaliiton voimakaksikon, Oskar Ekmanin ja Leo Pesosen muodostaman kahden miehen palolakikomitean lokakuussa 1918. Ensimmäisenä toimintavuotena koulu järjesti yhdeksän kurssia: neljä kuntien palopäällystölle, kaksi VPK-päällystölle, yksi tehdaspalopäällystölle, yksi rautateiden palopäällystölle ja yksi oli yhdistelmäkurssi. Lausunnot ja neuvonta työllistivät toimistoa, jonka henkilökunta oli yhtä lukuun ottamatta kotiutunut sodanaikaisista tehtävistään. Pesonen määrättiin sisäasiainministeriöön. Palolain ohjeistamiseksi yhdistys tuotti 200-sivuisen kirjan Palolaki ja sen sovellutus. Vaikka yhdistyksen luottamusmiesjohto, valtuuskunta ja yhdistyksen yleinen kokous olivat SPY:n ylimmät vallanpitäLeo Pesosen tuliaisena Saksan-matkalta 1919 olivat ainekset palolakiin ja palosuojelurahastolakiin. Uusi palolaki ja -asetus tuottivat runsaasti työtä yhdistyksen toimistolle. Maatalousministeriö teetti 1925 erityisen metsäpalolakiesityksen, joka meni eduskuntaan hallituksen esityksenä, mutta tuli hylätyksi. Kurssit kestivät yhdestä kolmeen viikkoon. Kaksikko sai työnsä valmiiksi ja jätti sen helmikuussa 1920. Sisäministeriö sai tehtäväksi uuden yhteisen palolakiehdotuksen valmistelemisen. Koulun palokunta oli oman aikansa aluepalokunta Saman vuoden aikana SPY:n Palopäällystökoulu sai toimitilakseen Helsingin kaupungin vanhan Pohjoisen paloaseman Vironkadun ja Meritullinkadun kulmassa. Tuo vuoden 1933 palolaki nosti aatteellisen yhdistyksen poikkeuksellisen suureen rooliin yhteiskunnalle kuuluvan sektorin vastuullisena hoitajana ja kehittäjänä, ja valtioneuvoston helmikuinen päätös 1934 aloitti Palosuojeluyhdistyksen historian ehkä kukoistavimman ajan: ”Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä määrännyt, että valtion viranomaisten paloteknillisenä asiantuntija-avustajina toimivat ja paloteknillisestä koetoiminnasta huolehtivat Suomen Palosuojeluyhdistys sekä sen ylläpitämä paloteknillinen toimisto ja kokeilulaitos sekä että huolenpito palopäällystön koulutuksesta on uskottu Suomen Palosuojeluyhdistyksen ylläpitämälle palopäällystökoululle.” ”Valtiovallan toimeksianto on velvoittava luottamuksen osoitus yhdistykselle, ja samalla päätös, jonka kautta valtakuntaan on luotu virallinen palontorjuntakeskus”, yhdistyksen vuosikertomus iloitsee. Palolain mukaan palopäällystökoulutuksen järjestäminen kuului valtiolle. Palopäällystökoulu aloitti maaliskuussa 1935. Opetuksessa tulipalot hyödynnettiin havainto-oppitunteina
Aloite laiksi palosuojelumaksusta kariutui Idean palosuojelumaksusta Pesonen oli saanut samaisella Saksanmatkallaan 1919. Lakiehdotus monistettiin, se ynnä PM ministereille jaettavaksi. Pesosen juhlaesitelmä oli persoonallinen. ja sitten ei kun puumerkit alle ja asia oli sitä myöten selvä. Ajankuvan välittämiseksi seuraavat katkelmat ovat sanatarkkoja sitaatteja. Tuloksena oli kansanedustaja Bruno Sarlinin tekemä aloite laiksi palosuojelumaksusta, palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettavasta maksusta. Sisäministeriön paloylitarkastajaksi nimitetty Pesonen on sotapäiväkirjassaan yksityiskohtaisesti kuvaillut lain valmisteluvaiheita. Laki palosuojelumaksusta valtioneuvostossa 25.9. Tavallista asiain hoitelua. Pääasiallisesti palosuojelumaksua koskevan lain paimentamista tai paremminkin sanoen yhden juoksuhautalinjan toisensa jälkeen valloittamista. hänelle jokseenkin pureskeltu ehdotus. Joku Saksan miinavene pamahti lasteineen. Komitea jätti sen valtioneuvostolle 20.2.1920. Pidin lyhyen puheen, ja päälle laulettiin Kuullos pyhä vala. (…) Eduskunnassa 9.10. vakuutusylitarkastajan kanssa. Eikö ole järkevämpää ja tehokkaampaa ja ennen kaikkea halvempaa hoitaa nämä asiat keskitetysti”, Pesonen kysyi. Pesonen kaivoi esille Saksan-tuliaisensa 1919. Horelli matkoilla, joten 1.9. 23.9.–13.10. Joka paikassa olivat ´firmat ja firmojen asiamiehet´ vastassa, mutta joka paikassa ne voitettiin. T ultuaan nimitetyksi palolakikomiteaan Pesonen suuntasi puolen vuoden opintomatkalle Saksaan 1919. Vakuutuslaitokset maksavat määrätyn prosentin vakuutusmaksuista palokassaan, josta avustetaan kuntia. ja uudelleen 10.10., jolloin Hagan ja Huhtala kävivät siellä sumuttamassa: promemorioita ja taulukkoja ja vastalauseita. (…) Kävimme Vainion kanssa paikalla. Menoarvio esillä valtioneuvostossa 19.9, jolloin 6550000 palomenoja ynnä periaate palosuojelumaksusta lyötiin de facto.(…) 22.9. Horelli lähti uudelle matkalle, mutta Tuomiojalta ja Sundquistilta kuulin, että menoarvio on läpäissyt valiokuntaasteen ja on toisena vedoksena valmiina valtioneuvostossa esitettäväksi. Sekasotkua ja suurehko tulipalo. Sotapäiväkirjan karua kertomaa Laki palosuojelumaksusta saatiin vasta sisäministeri Toivo Horellin aikana joulukuussa 1941 eli yli seitsemän vuotta sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt toivomusponnen. Ajatus vuodelta 1919 alkaa kiteytyä todellisuudeksi. Helsingin palopäällikkö 1948–1954.. Suurista summista ei ollut kysymys, mutta Pesosen mukaan aavistettavissa oli ”ettei vähääkään saataisi”, olihan laki syntynyt ohi sisäministeriön ja hallituksen tahdon. 26.8.–1.9. Lakija talousvaliokunta antoi myönteisen mietinnön kaksine vastalauseineen, joissa ehdotettiin 3 vuoden määräaikaa ja hylkäämistä. Viipurin valtaus 29.8. ja presidentin istunnossa 26.9. Tuonkaltainen määrätty maksu on paljon helpompi kuin ´ottaa tuntematon vaara huomioon´ vakuutusmaksun suuruutta määrättäessä.” Vuoden 1933 palolaki asetti siihen asti vain syrjästä katsoneelle valtiolle jonkin verran avustusvelvoitteita: avustuksia kunnille erityistapauksissa, osallistumista suurpalojen Useimpien yllätykseksi myös Psr on Pesosen luomus sammutuskustannuksiin ja avustuksia kaukoavustukseen soveliaan palokaluston hankintaan, palopäällystökoulutukseen ja paloteknilliseen koetustoimintaan. Lakijuttu tuli siis kiireelliseksi. Huolellisesti valmisteltu hanke ei kuitenkaan edennyt. Tuomioja soitti ja ilmoitti menoja otetun yli 6 miljoonaa ehdolla, että tulopuoli järjestyy. 13.9. 14.9.–22.9. Paavilaisen kuulemisesta asiantuntijana aloite. (…) Näin vakuutettu omaisuus osallistuu kustannuksiin. Horelli palannut matkalta. Yöllä Katajanokalla aika paukaus. Nuori juristi haki oppia palolainsäädännöstä ja tutki samalla sotilaspalotointa ja palotoimen sodanaikaista hoitoa. Palosuojelumaksuasiaa hoitelemassa. Vuonna 1929 pitämässään esitelmässä vakuutusyhdistyksen kursseilla hän kertoi: ”Useissa saksalaisissa valtioissa on palovakuutustoimi lainsäätöteitse tehty osalliseksi palotoimen kustannuksiin. Määräaika hyväksyttiin kannattajien taholLeo Pesonen kuvissa vasemmalta: Suomen Palosuojeluyhdistyksen johtaja 1924–1948. Matkan jälkeen Pesonen laati palolakiehdotuksen. ”Mägerkingissä, Württembergissä sain selostuksen käytännöllisesti järjestetystä palosuojelurahastosta, joka oli melkein samanlainen kuin se, joka myöhemmin tuli voimaan Suomessa”, Pesonen muisteli 1960. Hänelle tyypillisen pitkän puheen sijasta kokousja juhlaväki sai nähdäkseen graafisen esityksen. Lain toteutumisen aika ei vielä ollut, mutta hanke sai osavoiton eduskunnan hyväksyttyä asiasta jätetyn toivomusponnen. Laatinut useita luonnoksia, joista neuvotteluja. 60 9/2012 jät, aktiivinen ja aikaansaapa toiminnanjohtaja ja Palopäällystökoulun johtaja oli paljon enemmän kuin koko yhdistyksen ja sen toimiston operatiivinen päällikkö, hän oli mitä suuremmissa määrin myös päättäjä. Justeerasin palosuojelumaksua koskevaa lakiesitystä mm. Pesosen maalaileman järjestöjen pääpaloaseman kaltaisena avauksena voi pitää nykyisen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön perustamista. vt. Sen tekstikylläisissä havainnekuvissa Pesonen kuvaili paloalan toimintaja toimijakenttää. Monien vaiheiden jälkeen ratkaiseva askel tapahtui helmikuussa 1932, kun Aulis Junes ja 15 muuta kansanedustajaa eri puolueista teki valtiopäiville palolakia koskevan aloitteen, jonka eduskunta ratkaisevassa äänestyksessä hyväksyi selvin äänin. ”Lähtöaamuna (26.8.1941) klo 5 katsomassa Karjalan Tulentorjujien (sammutusjoukkueen) lähtöä rintamalle. Suuri valiokunta pyysi lausuntoa valtiovarainlautakunnalta, joka puolestaan lykkäsi asian verojaostoon. viimeistelty konekirjoituskappale valmiina kirjapainoon lähetettäväksi. Pesosen ratkaisu oli valmiiksi mietitty: virallisen ja epävirallisen rajatilaan pitää pystyttää entistä lujempi SPY:n Palosuojelukeskuksen kaltainen ”pääpaloasemarakennus”. 2.9.–7.9. Palopäällystökoulun johtaja 1935–1948. ”Mikä hirmumäärä viranomaisia ja toimihenkilöitä tarvitaan, ennen kuin asiat tulevat edes osapuilleen hoidetuiksi. 14.10.–28.11
Koulun viimeisenä yhdistysvetoisena vuotena Palopäällystökoulu järjesti yhteensä 12 kurssia 322 osanottajalle. Ne on nyt muutamia ani harvoja poikkeuksia lukuun ottamassa kokonaan lopetettu. Hän kirjoitti muistiinpanoissaan 3.11.1957: ”Olin kuultavana lakija talousvaliokunnassa. Tänään SPY:n 90 vuotta kestänyt työ jatkuu SPEKissä osana isoa järjestöorganisaatiota, sen Onnettomuuksien ehkäisy -tulosalueena. Laki ja asetus tulivat voimaan viiden vuoden koeajaksi 1942–46 ja toivat valtion tuloja menoarvioon oman pääluvun palotoimen rahoitukselle. Vuoden 1968 alussa SPY ja Palokuntien Keskusliitto fuusioituivat Suomen Palontorjuntaliitto ry:ksi. ”Mutta hyväpä niinkin, jos kannatusmaksut olisivat kohonneet rahan arvon alenemista vastaavassa määrässä ja lähentelisivät nyt miljoonaa. Ei ole annettu anteeksi. ”Siitä huolimatta hallituksen esitys palosuojelumaksulain muuttamisesta pysyväiseksi oli vain alkuperäisen lain toistoa. Mistäkö syystä. Vuoden 1957 umpeutuessa päättyi valtiovallan antama mandaatti, SPY:n yli 20 vuotta kestänyt ajanjakso maan palopäällystökoulutuksesta vastaavana toimijana. 28.11.–22.12. voitettiin 91–64. Mielenosoituksena palosuojelumaksusta!” (…) ”Ei pitäisi mikään kuolemansynti olla, että tuli tuo laki aikaansaaduksi, etenkin kun ottaa huomioon kaiken sen vääryyden, minkä kohteeksi tallettajat, henkivakuutusten ottajat, palkannauttijat ja monet muut ihmisryhmät ovat näinä aikoina joutuneet. Ylijäämistä Palosuojelurahasto Laki palosuojelumaksusta kuitenkin toteutui. Kaiken lisäksi hankkeen isä oli palovakuutusyhtiöiden myötävaikutuksella perustetun Palosuojeluyhdistyksen johtaja. Nyt ehdotus ´katon alla´, mutta vielä 3. Ehdin pelastaa tarkoitukseensa palosuojelumaksulain odottamattomat ylijäämät, jotka inflaation johdosta kasvoivat vuosi vuodelta. Mutta ei. Niiden kannatusmaksut eivät kaiken kaikkiaan nousseet sataan tuhanteen markkaan vuodessa,” Pesonen on kirjoittanut muistiin 1948. lukemisessa. lukemisessa yritettiin vastarintaa, joka 28.11. ”Kaikkialla maailmassa palovakuutuslaitokset ovat kiinnostuneita palontorjunnasta ja eri muodossa sitä tukevat. Lähteet: Katajamäki, Juhani Suomen Palosuojeluyhdistyksen itsenäiset vuodet 1922–1967, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Savion Kirjapaino, Kerava 2012 Katajamäki, Juhani Leo Pesosen, maan palotoimen suurmiehen saavutuksia on myös Palosuojelurahasto; artikkeli juhlakirjassa Palosuojelurahaston 70-vuotinen taival, Palosuojelurahasto, Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2012. Joka vuosi oli tulopuolella miljoonien ylitys ja menopuolella säästöä”, Pesonen on muistellut Palopuntarin artikkelissa 1958. 9/2012 61 9/2012 61 ta sovinnolla. Tänään SPY:n työ jatkuu SPEK:ssä Vuoden 1933 palolain tultua voimaan valtioneuvosto oli määrännyt SPY:n toimimaan valtion viranomaisten paloteknillisenä asiantuntijana. Heinrichs oli järjestöyhteistyön suuri puolestapuhuja. Tiukkana taloudellisena aikana laki ei merkinnyt valtiolle lisäpanostusta, kun raha tuli osana (3 %) vakuutettujen maksamaa vakuutusmaksua. Väliaikaisen palosuojelumaksulain säätämisestä pysyväiseksi -koskevassa hallituksen esityksessä ei ollut palosuojelurahastosta sanaakaan. Melkoinen uutispommi yhdistykselle oli, kun Pesonen haki ja tuli valituksi Helsingin palopäälliköksi 1948. Mutta eduskunnan lakija talousvaliokunta ehdotti, että hallituksen esitykseen lisättäisiin pykälä noiden täysin ilmaisten ylijäämävarojen talteen ottamisesta palosuojelurahastoon,” Pesonen iloitsi artikkelissa. Niin on ollut meilläkin, jossa vakuutuslaitokset aikoinaan taloudellisesti tukivat mm. Sisäasiainministeriö määräsi SPY:n toimimaan valtion viranomaisten paloteknillisenä asiantuntijana erityisesti ehkäisevän palontorjunnan alalla. Vuosi 1967 oli SPY:n viimeinen itsenäinen vuosi. Vuoden 1960 palolaki uusi valtuutuksen. Hän kokosi alan järjestöt yhteisen lehden taakse. Mutta määräajaksi ehdotettiin 5 v, ja tämä meni läpi jaostossa, valtiovarainvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa sekä 2. ”Alkuvuosina menopuoli muutettiin yleensä siirtomäärärahaksi odottamaan sodan päättymistä. Alalohkoina, avaintulosalueina ovat palonehkäisyn asiantuntijapalvelut, turvallisuusviestintä, turvallisuuskoulutus ja rekisteripalvelut – siis pitkälti samat toiminnot kuin aiemminkin – nyt nykypäivän tarpeen mukaiseksi muutettuna, modernisoituna tai päivitettynä. Asetuksen mukaisesti Palosuojelurahaston pääoman muodostavat ne varat, jotka siihen palosuojelumaksuista 1946 annetun lain nojalla on siirrettävä, niin myös ne varat ja saamiset, jotka myöhemmin annettavien sääntöjen mukaan tai lahjoituksina rahastoon siirretään. Palonehkäisytoiminnan kehittäminen nähtiin keinona vähentää palovahinkoja ja samalla vakuutuskorvauksia. Lain läpimenon kunniaksi punaviinit PKK:ssa. Ehdotuksestani valiokunta lisäsi uuteen vuoden 1947 palosuojelumaksulakiin palosuojelurahastoa koskevan pykälän.” Asetus palosuojelumaksusta annetun lain toimeenpanosta annettiin 26.6.1947. Tilanne ei Pesosen mielestä jättänyt riittäviä edellytyksiä tehokkaaseen toimintaan. Sodan jälkeisinä vuosina palosuojelumaksun tuotto kasvoi aavistamattoman nopeasti, ja kerääntyneiden kymmenien miljoonien käyttö on ollut vähintäänkin taitamatonta. (Koko artikkeli: www.psr.fi/viestinta). Pesonen oli vaatimaton. Pesonen pettyi SPY:n sodan jälkeisiin toimintaedellytyksiin. Valtiontalouden kannalta palosuojelumaksua voi pitää nerokkaana. Rahanarvo oli alentunut, eikä yhdistys saanut anomaansa lisäavustusta. Kuten edellä on käynyt selväksi, ajatus palovakuutusmaksuun sisältyvästä automaattisesta palosuojelumaksusta ei ollut vakuutusyhtiöiden mieleen. Palosuojeluyhdistystä. Tähän maksuun aivan syyttömän Palosuojeluyhdistyksen kannatussitoumukset on kostoksi irtisanottu, ja sillä hyvä,” Pesonen on katkerana muistellut. Siitä on se etu, että saa jonkun tietyn ajan toimia rauhassa, epäröivät saadaan äänestämään jaa eikä ei, ja lykkäysesitys käy melkeinpä mahdottomaksi. Käytännön tasolla Palosuojelurahaston toiminta pääsi alkamaan 1948. Palovakuutuslaitokset keräsivät palosuojelumaksun ja tilittivät sen valtiolle. Seuraava vaihe koitti 1993, jolloin Palontorjuntaliitto ja Suomen Väestönsuojelujärjestö yhdistivät voimansa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry:ksi. Joskin paljon vähemmässä määrin kuin yleensä otaksuttiin. Bertil Heinrichsin johdolla kohti yhdistymisen vuosia Huhtikuusta 1949 lähtien SPY:tä johti uusi toiminnanjohtaja, Helsingin palolaitoksen toimistonhoitaja, kuuluisan upseeriveljessarjan nuorimmaisin, yleisesikuntaeversti Bertil Heinrichs. Mutta ei. (…) Nyreällä mielellä olleiden vakuutusjohtajien kanssa sovintokokous 20.12.” Vakuutuslaitokset vastustivat Palosuojeluyhdistyksen perustamisen taustalla olivat palovakuutuslaitosten johtomiehet. Palopäällystökoulun A-kurssin hän oli suorittanut 1947. Pesonen on kuvaillut itseään ”Palosuojelurahaston kolminkertaisena perustajana”: hän toi palosuojelumaksuidean Saksasta 1919, esitti palosuojelumaksulain säätämistä palolain hyväksymisen yhteydessä 1934, oli sorvaamassa lakiesitystä 1941 ja näki hankkeensa realisoitumisen ensin palosuojelumaksulain toteutumisena 1942 ja lopulta Palosuojelurahaston toiminnan alkamisena 1948
Tällaisia voivat olla esimerkiksi suuret myrskyvauriot, joissa P3:a ei ole mahdollista saada Virvellä kiinni. Moniin virkoihin on koulutusvaatimukset, jotta oikeusvarmuuden peJohanna Saukkonen tutki sopimuspalokuntalaisen asemaa julkisten vallan käyttäjänä Lain suoma toimivaltuus ontuu Länsi-Suomen Pelastusalan liiton koulutuspäällikkönä toimiva Johanna Saukkonen, 35, on työskennellyt aikaisemmin palotarkastajana Helsingin pelastuslaitoksella. §, 4. Hän vertaa pelastustoimen tilannetta poliisien lainsäädäntöön. Yksi näistä tekijöistä on taajuusalue. Tällä hetkellä lainsäädännössä mainitaan minimivaatimuksena pelastustoimintaan osallistuvalta sammutustyökurssin suorittaminen. Pian kuitenkin havaittiin, että tilalle tulleet kaksiääniset paineilmatorvet olivat epäluotettavia etenkin sadetai pakkaskeleillä. Pelastustoimi on ollut juuriltaan käytännön toimintaa. Ääniammattilainen suosittaa perusääneksi siis hidasta wailia tai ”dual tone” -toimintona tuplattua wailia, jonka kaverina yelp-ääni erikseen valittaessa – ei automaattivaihtona. Mekaanisia sireeneitä onkin mahdollista soittaa ”maltillisesti”, eikä pitää kytkintä koko aikaa tapissa – torvityyppisellä hälyttimellä ääni sen sijaan on tai ei ole päällä, mikä jo sinällään rajaa sen käyttömahdollisuuksia. Usein jenkkien hälytysajoneuvoissa näkee kuitenkin kaksi erillistä sireeniä – joko elektronisia tai paloautoissa toisena mekaaninen – joilla taataan maksimaalinen kuuluvuus ja varavalmius toisen sireenin rikkoutumisen varalta. Tällainen on juuri toimivaltuuksiin liittyvä ”ottanut johtaakseen” -sanapari, joista Suomessa voi olla 22 erilaista määritelmää pelastusalueilla, Saukkonen sanoo. Mainittakoon, että ”pro gradu” on yliopistollisen oppiarvon saamiseksi tehtävä tieteellinen tutkielma eikä mikään mielipidekirjoitus. Kuvassa Sarco 106 ja mekaaninen Federal Q2:n graafinen vertailu.. Raskaammissa pelastusajoneuvoissa mikään ei estä lisäämästä elektronihälyttimien kaveriksi kunnon mekaanista sireeniä, jonka erittäin kuuluva ääni takaisi maksimaalisen huomion sinänsä jo vaarallisessa hälytysajossa. Eläinten ja lintujen äänissä on paljon preesensalueen taajuuksia. Toimivaltuutta syytä pohtia – Ainakin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sopimuspalokuntalaiset ovat käyttäneet toimivaltuuksia väärin viime heinäkuun jälkeen. Koulutuksen sisältöjä uudistettava Saukkonen on huolestunut myös koulutusvaatimuksista pelastusalalla. Näistä sykliltään nopeimmat (hyper-yelp/ phaser) kuuluvat ihmiskorvaan etenkin kauempana huonosti ja aistitaan virheellisesti yhtäjaksoisena äänenä. Lisäksi Saukkonen ehdottaa, että sammutustyön kurssin sisältö pitäisi määritellä, erityisesti koulutuksen laajuuden osalta ja kurssin järjestäjän osalta. Tässä artikkelissa tarkastelemme eri sireenivaihtoehtoja työja liikenneturvallisuuden maksimoimiseksi. Vas tausta en ole kirjeeseeni saanut. – Matkan varrella löysin itsestäni pienen tutkijan, jota en uskonut olevan olemassakaan, Saukkonen sanoo. Siksi se onkin maailmalla ylivoimaisesti tunnetuin sireenin ääni ja yleistyy myös ”hi-lo”-äänten Keski-Euroopassa: Englannissa jo 1990-luvulla – ja nyt myös Saksassa ollaan taipumassa wailin käyttöön – tavoitteena ilmeisimmin yleiseurooppalainen suositus. Päätös on SM-1999-353/tu-35ks. Näiden valtakausi Suomessa loppui 1960-luvulla saksalaismallisten paineilmatorvien vallatessa markkinat. Desibeliasteikolla kuulokynnys on dB ja kipukynnys noin 120–130 dB. On tärkeää, että lain laadintaan osallistuvat ne tahot, joilla on paras asiantuntemus lain laadinnasta, perustuslain vaikutuksesta lain sisältöön ja alan substanssista. Jo tiuha moottorisäleikkökin vaimentaa tuntuvasti ääntä. Pelastusalalla on lisäksi määrittelemättä paljon käsitteitä. Fysiikassa mittayksikkönä on Pascal. Uuden pelastuslain yhteydessä toimivaltuuksia oli karsittu, eikä asiasta ollut keskusteltu ääneen. Reijo Ronkanen Ylipalomies-sairaankuljettaja Helsingin Pelastuslaitos Juridiikka ja käytännön tarpeet eivät kohtaa laissa 34 8/2012 8/2012 35 Lain suoma toimivaltuus ontuu asiaa tutkineen Johanna Saukkosen mielestä, kun sopimuspalokuntalainen joutuu tilanteen ensi hetken johtajaksi. Äänenpainetta ei yleensä arkielämässä huomaa, mutta nykyiset bassokaiutinsetit diskoissa ja konserteissa aiheuttavat selviä painetuntemuksia. johanna.saukkonen@lspel.fi Yksikönjohtaja Jouko Ojala johti onnistuneesti sammutustyön alkuvaiheita uusiorenkaita valmistavan yrityksen tulipalossa Kestilässä vuonna 2005. Kaiken lain valmistelun, lain säätämisen ja lain toteuttamisen tulisi kuitenkin olla hyvän käytännön mahdollistajia. Mekaaniset sireenit olivat parhaimmillaan erittäin kuuluvia, mutta muistuttivat liiaksi väestöhälyttimien ääntä ja haluttiin syrjään sekaannusten välttämiseksi. L änsi-Suomen Pelastusalan liiton koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen on hallinto-oikeuden alaan kuuluvassa opinnäytteessään tutkinut sopimuspalokuntalaisen asemaa julkisen vallan käyttäjänä. Oikeustieteellinen tiedekunta. Mutta muutkin tekijät vaikuttavat äänten koettuun voimakkuuteen, kuuluvuuteen. Ensimmäiset moottoroituihin hälytysajoneuvoihin asennetut äänihälyttimet olivat kelloja, joiden jälkeen siirryttiin 1930-luvulla mekaanisiin sähkösireeneihin (mechanical wail). Kuva: Matti Kemppainen. Kaiuttimia kannattaa asentaa heti kaksi, jolloin saadaan hyvä kuuluvuus ja rikkoutumisen varalta toinen vielä toimii. Veikko Lindberg Savukoski Pelastustiedon numerossa 6/2012 insinööri Panu Pentikäinen kirjoittaa ansiokkaasti hälytysajoneuvojen äänimaailmasta. Tänä päivänä kun kukaan ei enää juokse väestösuojaan – mutta alta pois sitäkin varmemmin. Kun preesensaluetta teknisesti korostetaan, ääni muuttuu selkeämmäksi ja kirkkaammaksi. Nykyisten automallien hyvä äänieristys ja pauhaavat stereot ovat heikentäneet sireenien kuuluvuutta liikenteessä ja monet uskovatkin niistä olevan lähinnä hyötyä vain jalankulkijoiden varoittamisessa. Johanna Saukkonen on ollut asian johdosta minua aktiivisempi ja käynyt henkilökohtaisesti keskusteluja Kirkkokadun edustajien kanssa. Esimerkkinä Saukkonen mainitsee tulipalon, johon P3 ei pääse paikalle ja sopimuspalokunta lähtee hälytykseen. Laadukas kaiutin koostuu teräksisestä ”driverista” ja sen ympärillä olevasta kartiosta. Amerikkalaiset mekaaniset sireenit (Federal Q sekä Timberwolf ) tuottavat jopa 123 dB:n äänenpaineen, useimmat markkinoilla olevat elektronisireenit yltävät noin 116 desibelin voimakkuuteen mitattuna suoraan ajoneuvon edestä. Lain mukaan sopimuspalokuntaan kuuluva tilapäinen pelastustoiminnan johtaja voi johtaa tilannetta, kunnes viranhaltija ottaa tilanteen johdettavakseen. Turun yliopisto. Nykyisin markkinoilla olevien sireenimallien avulla voidaan kuitenkin saavuttaa selkeästi kuuluvampi tulos, mikäli ymmärretään perusteet akustiikasta. Lain ongelmakohdat avoimeen tarkasteluun – Tähän uuteen lakiin liittyviä ongelmakohtia pitäisi pohtia perusteellisesti ja avoimesti. Uusimmat sireenivahvistimet tarjoavat jopa kahdeksaa äänivaihtoehtoa, joita voi ohjelmoida käytettäväksi mielensä mukaan. Saukkonen toteaa, että pelastusalan tutkimuspolku on vasta alussa, mutta asiaan tarvitaan alan tahtotila kiinnostua asiasta; intressiryhmiä on monia: yksityisen kansalaiset, vakuutusyhtiöt, sopimuspalokunnan toimijat, ministeriö, kolmas sektori ja pelastusviranomaiset. Ne väistyivätkin 1970-luvulla Suomen markkinoille tulleiden, jo amerikkalaisista tv-sarjoista tuttujen elektronisten hälyttimien tieltä. Äänivaihtoehtoja runsaasti Useimmissa kotimaassa valmistetuissa sireeneissä on niinsanottu automaattivaihto (hilo/yelp), jolla sireenin ääni vuorottelee 5–7 sekunnin välein. Myös liian alas asennettu tai suunnattu kaiutin hävittää äänen liikenteen sekaan ja kuuluvuus jää huonoksi. Toivottavasti siitä syntyy keskustelua. Näin ei välttämättä ole, sillä hyvä sireeni kuuluu myös sisälle edessä oleviin ajoneuvoihin. Julkisen vallan käytön perusteluna pelastustoiminnassa on muun muassa ihmisten ja heidän omaisuutensa suojaaminen. Koko kuuloalue jakaantuu suunnilleen 1/3 oktaavin levyisiin ”kriittisiin kaistoihin”, joiden sisäpuolella voimakkuushavainto pysyy samana, mutta mitä useampia kriittisiä kaistoja ääni kattaa, sitä voimakkaammalta ääni kuulostaa. Toimivaltuuksia rajatessa ei ole ollut tietoa, mitä käytännön pelastustoiminta on. Korva on herkin alueella 2–5 kHz. Vapaa-ajalla hän harrastaa metsässä liikkumista, vanhan maatilan remontointia ja sisustamista. Saukkonen toteaa, että pelastustoimen tulee pysyä hereillä yhteiskunnan ja perustuslain muuttuessa ja myös reagoida näihin muutoksiin. Hälytysvalojen valintaan onkin syytä paneutua ennen ajoneuvojen hankintaa. Kenties joku lainoppinut voisi pohtia asiaa juridiikan kannalta, käytännön kannalta toivon avauksia pelastusjohtajien taholta. Tällaista mainetta tuskin kukaan pelastustoimessa työskentelevä toivoo. Taajuusaluetta 2000–8000 Hz kutsutaan usein preesensalueeksi. Edelleen lainsäädännön mukaan on mahdollista, että P3 ottaa johtovastuun viranomaisverkkoa apuna käyttäen näkemättä pelastustilannetta lainkaan ja joutuu tällöin käyttämään toimivaltuuksiaan ”etänä”. Kuulo on erittäin epäherkkä matalilla ja hyvin korkeilla taajuuksilla. Viime vuosina sekä amerikkalaiset että aasialaiset valmistajat ovat tuoneet markkinoille vahvistimia, joissa on niin sanottu ”dual tone”-toiminto, jolla voidaan ajaa kahta ääntä samanaikaisesti. momentti). Varsinkaan pelastuslaitoksen ajoneuvoista ei Wail-ääntä ole syytä kuulua. Perinteisesti akustiikkaa tuntematon uskoo, että äänen kuuluvuuden ratkaisee desibelien määrä. Aiemmin kunnallisen järjestelmän aikaan toimivaltuusasia oli huomattavasti yksiselitteisempi, kun kunnan oma päällystöviranomainen oli lähdössä keikoille aina mukaan, Saukkonen sanoo. Paloja pelastustoimilaki 1975 luetteli paloviranomaisiksi (nykyään: pelastusviranomainen) seuraavat: ”Kunnan paloviranomaisia ovat palolautakunta, palopäällikkö, apulaispalopäällikkö, palotarkastaja, sammutuspäällikkö ja vakinaisen tai puolivakinaisen palokunnan päivystysvuorossa oleva korkein esimies taikka muuta kunnallista palokuntaa pelastustoiminnassa johtava henkilö” (12. Tuon 1975-lain jälkeen on tullut jo kolme uutta palo/pelastuslakia ja missään niissä ei enää ole sopimuspalokuntaa johtavalla henkilöllä viranomaisstatusta. Suositeltavaa olisi siis käyttää mahdollisimman laajasti taajuuksia halkovaa sireenityyppistä wail-ääntä perusäänenä ja huomion herättämiseksi muita nopeampia ääniä efekteinä risteyksissä ja ruuhkassa. Nykyisen lainsäädännön mukaan tässä tilanteessa sopimuspalokuntalaisella ei olisi esimerkiksi oikeutta käyttää uima-altaan tai kaivon vettä sammutusvetenä. Hälytysajoneuvon lähestyessä esimerkiksi risteystä Wail päällä on äänentason laskiessa kuuluvuus huono. Turvallisuus on yhdenlainen ”superperusoikeus”, joka antaa oikeutuksen lähes rajoittamattomaan vallan käyttöön. Mitä laajempi taajuusalue äänessä on, sitä voimakkaampana se koetaan. Myös hälytysäänissä, esimerkiksi pirisevässä hälytyskellossa ja mekaanisessa sireenissä on paljon preesensiä. – Meillä ei Suomessa ole pelastustoimen juridista tutkimusta. Tämä lause PT:n artikkelissa kertoo paljastavasti, miten kaukana käytännöstä Pelastusosaston lain valmistelijat ovat olleet: ”Toimivaltuuksia rajatessa ei ole ollut tietoa, mitä käytännön pelastustoiminta on.” Asian ydin, ongelman ydin Johanna Saukkosen tutkimassa asiassa on se, että juridiikka ja käytännön tarpeet eivät nykyisessä pelastuslaissa kohtaa ja lain valmistelijan mielestä juridiikka on tärkeämpää kuin käytännön tarpeitten tyydyttäminen. Tulisi myös määritellä kenen vastuulla vapaaehtoisten koulutusjärjestelmä on. Vasta äskettäin uudistettua pelastuslakia pitäisi hänen mielestään tältä osin tarkistaa. Wailissa äänen käydessä alhaalla ohitettava ajoneuvo ei kuule ääntä lainkaan, kun ajoneuvo liikkuu X m/sek. Mekaanisen sireenin lähes sirkkelimäisen äänivallin on todettu ”porautuvan” elektronista paremmin varoitettavien autojen sisään: tämän ovatkin monet USA:ssa vierailleet lukijat omakohtaisesti panneet merkille. He ilmoittivat tarvitsevansa muun muassa kaluston ja sammutusaineiden käyttöönotto-oikeutta ja ottavansa myös jatkossa niitä käyttöön, oli toimivaltuutta tai ei. Teksti: Brita Somerkoski Kuva: Klaus Somerkoski riaate täyttyy. Saukkonen kertoo, että omissa opinnoissaan vanha pelastuslaki oli luennolla esimerkkinä huonosti valmistellusta laista epäjohdonmukaisuutensa, ristiriitaisuutena ja vaikeaselkoisuutensa vuoksi. Ehkäpä tältä osin toimivaltuusasia tulisi pohtia uudelleen. Saukkonen ehdottaa, että hälytystoimintaan osallistuvalla pitäisi olla koulutus toimivaltuuksista, jotka on määritelty tarkoin. Tutkimusaihe alkoi kirkastua Saukkosen toimiessa työssään sopimuspalokuntalaisten kanssa. Ihmispuheen voimakkuus on keksimäärin noin 50–55dB. Pelastuslaissa on useita pykäliä ja jokaista pykälää ei voida pohtia yhtä perusteellisesti. Saukkonen pohtii, kuinka voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi omaisuuden tuhoamisesta näkemättä tilannetta itse. Kielto perustuu sisäasianministeriön määräykseen väestön varoittamiseen käytetyistä äänimerkeistä. Saukkonen, Johanna 2012.Sopimuspalokuntalainen julkisen vallan käyttäjänä. Ajoneuvon katto on melkoisen huono paikka ohjaamon kulkeutuvan melun takia, mutta maskin keskiosa voisi olla mielekäs – edellyttäen, että kaiuttimet ovat todellakin esteettä ulkopuolella. Tällöin voi tilapäinen pelastustoiminnan johtaminen tulla ylipäätään kysymykseen. Niin sanottua hiljaista hälytysajoa ajettaessa sireenistä on saatava myös manuaalisesti pieni ulvahdus esimerkiksi kävelykadulla tai väkijoukossa – eli myös kuljettajan on hallittava sireenin oikeaoppinen käyttö. Näin ollen viranomaisten on otettava vastuu, annettava käskyt sekä johdettava jatkossa etänä ja kantaa vastuu käskyistä ja päätöksistä.Sopimuspalokunnat toteuttavat käskyt ja lähtökohtaisesti aina kun käytetään julkista valtaa, sen tekee pelastusviranomainen. Kaikkia muita ääniä verrataan tähän äänenpaineeseen ja näin saadaan paljon käytetty desibeliasteikko. Äänet on helppo havaita. Kuulokynnys on 0,0002 pascalia 1000 Hz:n taajuudella. Yksikönjohtajakurssin materiaalissakin on vanhentuneet sisällöt ja toimivaltuudet voidaan kouluttaa aivan väärin. Saukkonen harmittelee, että mukava tutkimuksellinen prosessi päättyy hänen osaltaan. Niinpä hälytysajoneuvon sireenin tulee selvästi soida eri taajuudella kuin liikenteen melu ja kattaa riittävän laaja kaista eri taajuuksia. Nykyiset liian sekavat IWS-paneelit eivät ole paras sijoituspaikka sireenin käyttökytkimille. Ambulanssissa potilasta hälytysajona kuljetettaessa ei myöskään ole hyvä soittaa aggressiivista tai räyhäävältä kuulostavaa sireeniä stressin lisääjänä – jolloin wail on tähänkin paras vaihtoehto. Toimivaltuusasiaa ei ollut katsottu myöskään riittävästi uudistuneen perustuslain valossa, eikä huomioitu sitä, että sopimuspalokuntalainen on yksityinen henkilö käyttäessään toimivaltuuksia. Yhteys johtaa kokonaisvastuuseen Saukkonen muistuttaa, että pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan tilapäisen pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, kun viranomaiseen ei vielä ole saatu yhteyttä. Amerikkalaiset palomiehet sanovatkin, ettei paloauto ole oikea paloauto ilman kromattua mekaanista sireeniä. Toimivaltakysymykset saavat kuitenkin pelastustilanteessa hyvin käytännöllisiä muotoja. Pro gradu -tutkielma. Pelastustiedon artikkelin valossa näyttää kuitenkin siltä, että Pelastusosastossa ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää, minkä suuruusluokan asiasta on kysymys. Tehonkeston tulee olla riittävä vahvistimia ajatellen. Tutkimuksen mukaan useat pelastuslain kohdat kaipaisivat tarkennuksia. Tämä nimi ei kerro kurssin sisällöistä, laajuudesta tai järjestäjästä mitään. Suomessa ei varmastikaan hyväksyttäisi esimerkiksi kolmannen sektorin vapaaehtoisia kodinturvajoukkoja, jotka käyttäisivät poliisin toimivaltuuksia. laki 10/2007 25§ Kansanomaisesti sanottuna kyseinen ääni on yleinen vaaramerkki. Lumituiskun varalta ämyri voidaan talvisin suojata kankaisella suojapussilla, jolloin tehoja ei menetetä. Muutamat valmistajat tarjoavat myös matalataajuista (rumbler/howler) lisätoimintoa sireeniin, jolloin subwoofer-tyyppiset kaiuttimet toistavat äänen myös liikenteen melutaajuuksien alapuolelta ja tuntuvat edessä olevien autojen kuljettajissa värähtelynä rintakehässä, aivan kuten rock-konserteissa. Uusimmat vahvistimet yltävät jopa 300 watin tehoihin. Vastaavasti tiedetään, että maantienopeuksilla HILO-äänestäkin kuuluu ohitettavalle ajoneuvolle vain yksi HI. Taustalla kuuluva häly vaikeuttaa kuulemista etenkin, jos kuunneltava äänilähde on samalla taajuudella. Melurajana pidetään yleisesti 80 dB. Saukkonen ymmärtää pelastustoimen resurssien rajallisuuden. Wail-ääni on huono ja kielletty 76 6/2012 6/2012 77 H älytysajoneuvojen näkyvyys liikenteessä on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kirkkaan maalauksen tai teippauksen ansiosta sekä hälytysvalojen – ennen kaikkea led-teknologian siivittämänä. Äänistä voidaan toki olla montaa mieltä, mutta Wailista ei kannata kiistellä koska se on Suomessa kielletty hälytysajoneuvoissa. Wail ääni kuuluu erinomaisesti jo kaukaa ja leikkaa kattavasti yli liikenteen melun. Hälytysajoneuvon sireenistä saatavissa enemmänkin irti Kuuluvuutta tarjolla Teksti: Panu Pentikäinen insinööri, äänitysteknikko Valokuvat: Kimmo Kaisto Usein jenkkien hälytysajoneuvoissa näkee kuitenkin kaksi erillistä sireeniä – joko elektronisia tai paloautoissa toisena mekaaninen – joilla taataan maksimaalinen kuuluvuus ja varavalmius toisen sireenin rikkoutumisen varalta. Pääväylillä maantienopeuksilla äänen vaikutus ajoneuvojen väistämiseen on olematon ja väistäminen perustuu hälytysvalojen havaitsemiseen. 60 tunnin sammutustyökurssi ei sisällä sanaakaan toimivaltuuksista. Suomessa näistä vahvistimista on saatu erinomaisia kokemuksia muun muassa Raaseporin ambulansseissa. Kun valmistuin Laureasta 2003, tein vartijoiden koulutusmateriaalin opinnäytteenä ja jo silloin toimivaltuusasiat olivat esillä, Saukkonen sanoo. Pelastustilanteessa voidaan joutua tekemään päätöksiä, jossa toisen omaisuutta tuhotaan ja toisen suojellaan. Jokainen poliisi on valtion virkamies, joka käyttää poliisin toimivaltuuksia ja vastaa tekemistään päätöksistä. Johanna Saukkosen perheeseen kuuluu avomiehen lisäksi kaksi poikaa ja liuta eläimiä. Mielestäni tuo oli jo ensi kertaa ilmaantuessaan sellainen heikennys, että kirjoitin jo vuosia sitten asian takia sisäasiainministeriön pelastusosastolle ja esitin kirjeessäni jokseenkin samanlaisia perusteluita kuin mitä Johanna Saukkosen haastattelussa on tuotu esille. Alppitorvi toimii risteyksissä myös erinomaisesti tehosteena. Kun toiminta on vapaaehtoista, koulutuksen pitäisi olla mahdollisimman helposti saatavilla olevaa. Korva aistii ääninä värähtelyt, joiden taajuus vaihtelee 16–20000 hertsin väillä. Pahimmillaan näkee kaiuttimia tungetun auton konetilaan, josta kuuluvuus on erittäin heikkoa. Tänä päivänä elektronisia hälytyssireeneitä on tarjolla niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin versioita ja niistä saatavat äänivaihtoehdot ovat monipuolistuneet tekniikan kehityksen myötä. Laissa taas todetaan, että toimivaltuuksia saa käyttää, ”kunnes pelastusviranomainen ottaa tilanteen johtaakseen.” Saukkonen kysyy, ovatko P3:t tietoisia, että suunnitteluohjeen mukainen johtamisjärjestelmä tarkoittaa, että yhteyden saatuaan he myös ottavat tilanteesta kokonaisvastuun ja joutuvat tekemään kaikki päätökset. Mitä pitäisi tehdä. Vastaavuuksia löytyi myös järjestyksenvalvojiin sekä kalastuksenvalvontaan. Hän pitää tutkielmaansa avauskeskusteluna juridisen tutkimuksen tarpeesta ja asiantuntijuuden vahvistamisesta pelastusalalla. Valintakytkimet tulee sijoittaa helposti kuljettajan ulottuville – äänen vaihto tai käynnistys voidaan asentaa myös ratin äänitorveen. Tällä hetkellä vastuu kaatuu aluepelastuslaitoksille, koska lain mukaan laitos vastaa siitä, että henkilöllä on riittävä koulutus. – Minusta on hyvin erikoista, että kokonaisuus on tällainen. Kiellon seurauksena osa suomalaista valmistajista onkin luopunut jo vuosia sitten Wail-äänestä, mikä onkin viisasta. Preesensalue on erittäin tärkeä äänten selkeydelle. Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että ääni on hitaan syklinsä takia huono. Yhteenvetona voitaisiin siis todeta, että sireenin kuuluvuuteen kannattaa panostaa. Silloin on hälytysajoneuvo jo rinnalla ja menossa ohi. Hän kehuu niin sanottua Wail-ääntä monin eri tavoin hyväksi. Itse vahvistimessa tulee olla tehoa vähintään 100 wattia, mielellään 200. 62 9/2012 Keskustelua Koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen on Turun yliopistossa tekemässään pro gradu -työssä tarkastellut sopimuspalokuntalaisen juridista asemaa silloin, kun sopimuspalokuntalainen joutuu johtamaan palokuntansa toimintaa ennen kuin pelastusviranomainen ottaa vastuun johtamisesta (PT 8/2012). Sen sijaan usko säännösten edellyttämien sireenien voimaan on hiipunut ja kehitys jäänyt paikalleen – osin mennen jopa taaksepäin. Tämä ei kuitenkaan vähennä osaamisen tarvetta. Kuuluvuus ei ole vain desibelejä! Äänenvoimakkuuden mittayksikkö on desibeli, dB, kymmenesosa belistä. Laki rajoittaa toimintaa Ensisilmäyksellä Saukkosen työ vaikuttaa vain lainsäätämiseen liittyväksi taustatiedoksi. Kallein vaihtoehto ei suinkaan ole kuuluvin ja myös oikealla asennuksella on aivan olennainen rooli. – Kävin äskettäin aiheesta keskustelun sisäasiainministeriön edustajan kanssa, joka huomautti, että ministeriön tarkennus ilmenee toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta ja sopimuspalokuntalainen voi johtaa tilannetta vain poikkeustilanteessa. On tavallista tai ainakin mahdollista, että kenelläkään lähtijöistä ei ole yksikönjohtajakoulutusta. Silloin yksilö voi luottaa viranomaistahoon ja hänen asiantuntemukseensa. Mitä otetaan opiksi. Kun kuuntelemme arkielämän ääniä, juuri ja juuri kuultava ääni eli kuulokynnys on dB. Hallinto-oikeus. Jouduin tukeutumaan tutkielmassani muihin lakeihin, kuten lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista. Ajoneuvon edelleen liikkuessa ääni lähtee hitaasti nousemaan, jolloin on jo koko risteysalue ohitettu äänen ollessa siis minimitasossaan. Laki ei ole itseisarvo vaan väline! Minun mielestäni Johanna Saukkosen esille ottama asia on kenties tärkein, mitä Pelastustiedon sivuilla on aikoihin käsitelty. – Toimivallan rajaus sopimuspalokuntalaisen osalta oli sinänsä erittäin hyvä ja tarpeellinen asia, koska silloin poistettiin laista toimivaltuus ”ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.” Tämä lauselma antoi lähes rajattomat toimivaltuudet. Todellisuudessa koko väestön kuulokynnys on muutamia desibelejä ylempänä. Koulutusvaatimukset pitäisi ehdottomasti määritellä tarkemmin, Saukkonen sanoo. Tämän johdosta myös potilasta kuljetettaessa on häntä turha stressata Waililla. Alkuperäinen idea elektronisireenien äänien käytössä on kuitenkin toinen: hidas nouseva-laskeva ääni (wail) on tarkoitettu perusääneksi ja nopea (yelp) huomioääneksi. – Silloin, kun koulutus on osa ammattilaisuutta tai asiantuntijuuden prosessia, jossa ihminen tietää, mitä tekee. Kovin äänenpaine (125 dB) saavutetaan saksalaisella Martin Hornilla, jonka trumpettimainen ääni ylittää selvästi ihmiskorvan kipukynnyksen aiheuttaen roppakaupalla valituksia kaupunkilaisilta. Muistetaan kuitenkin, että kuuluvuus ei lisäänny lisätehon kanssa samassa suhteessa, eikä sen pidä myöskään ylittää kipukynnystä
s. 1740 11.1.2013 Kurssin hintaan sis. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla. Hannu täytti 50 / . Timo Kietäväinen: Valtio tukee s. 11.-22.3.2013 (2. SPPL, Lappeenranta SPPL:n syysopintopäivät 18.–19.10. 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi, alueellinen 1.-3.2./23.-24.2. 16.8. s. Laukaa Turvallinen Suomi -seminaari 29.5., Helsinki Palokuntanuorten valtakunnallinen symposium 1.–12.2. 26.1. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 19.4. 010 569 3623 10 tuhtia numeroa vuodessa! Nuohousalan Keskusliiton syysopintopäivät ja syyskokous & liiton 80-vuotisjuhlat 8.–10.11., Helsinki Nuohousalan Keskusliiton kevätopintopäivät ja kevätkokous 9.–10.3. Ilmoittautumiset kursseille suositellaan tehtäväksi siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 2760 8.2.2013 Kurssin hintaan sis. 20 Timo Kietäväinen: Valtio tukee Timo Kietäväinen: Valtio tukee PELASTU STIETO 2/2011 ILMESTY Y 10. Lisäetuna kaikki lukijat saavat tapahtumakalenterin vuodelle 2013 Varmista ilmoituspaikkasi! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Koulutusta www.pelastusopisto.fi Järjestämme keväällä 2013 mm. (05) 680 7700, fax (05) 680 7750 www.sply.fi Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 11.– 12.5. Pelastusopisto KATSO MYÖS WWW.PELASTUSTIETO.FI TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9., Tampere Dafo Oy, Puutarhatie 22 C, 01300 Vantaa Puh. Pelastajan varusteet ja kalusto 5 21.6. 010 6161 400 | Fax 010 6161 411 www.saurus.fi www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. Onnittelemassa kävivät myös Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja ja Palopelastustieto ry:n puheenjohtaja Ari Keijonen (oik.) sekä Pelastustieto-lehden päätoimittaja Esa Aalto. 11.10. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Runsaat pelastusalan tuotteet ja palvelut Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ruokailut ja majoitus. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöill e Palokuntien SM-kilpailut 19.5. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Turvallisuus 2012 -messut 7 27.9. 12 Timo Kietäväinen: Valtio tukee Itsestään sammuvat savukkeet Itsestään sammuvat savukkeet s. Kokkola Ensihoito 12 -opintopäivät 11.–12.5. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Lahti SUOMEN PALOKALUSTOLIIKKEIDEN YHDISTYS R.Y. Pelastusopisto, Kuopio PELASTU STIETO 6/2011 ILMESTY Y 25. 5.10. TURVALLISUUS 2010 | KIINTEISTÖTURVALLISUUS 2010 | TYÖHYVINVOINTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSULEHTI Turvallisuus -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAINA 11.9.! TUHTI MESSULEHTI PELASTU STIETO 10/2011 ILMESTY Y 15. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisu uden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärj estelmä ja TURVALLISUUST ASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuu s 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. väh. Turku www.pelastustieto.fi Palopäällystöpäivät 22.–24.3. SPPL Hki–Tukholma–Hki Onn.ehkäisyn op.päivät 13.– 14.11. 6 30.8. 8 Miten turvallisuusvi esti osuisi tehokkaasti maaliin. SPPL, Hki–Tukholma–Hki Perehdyttäminen pelastuslaitoksissa 1.2. jakso) HUOM! Kurssin hinta tarkistetaan vuoden vaihteessa. 7.12. 4 24.5. 31.8–1.9. 5.4. 24.2. 16 s. 1.3. ja 1000 13.12.2012 (1. 7.9. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. majoitus Kuopion jaksolla. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 www.elektro-arola.. myös majoitus. jakso Kuopiossa) 18.-22.3.2013 Kurssin hintaan sis. 010 666 5120, Huolto 010 666 5125 www.dafo.. 8 4/ 20 11 19.5. HUOM! Hinta tarkistetaan vuoden vaihteessa. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 36 Miten turvallisuusvi esti osuisi Uudet yksikkötunnu kset tulevat Uudet yksikkötunnu kset tulevat vastarinnasta huolimatta s. 1.6. 9/2012 63 Pelastustieto 10/2012 ilmestyy 20.12. Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 4.-15.2.2013 (1.jakso) väh. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 20.12. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 25.10. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHT UMAKAL ENTERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön Tapaturmapäivä N:O ILMESTYY VARAUSPVM VALMIS AINEISTO TEEMA 1 9.2. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminna n edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorgani saatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 1/ 20 11 10.2. & 2. s. Dafo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sartovuo tuli miehen ikään ja juhli 50-vuotissyntymäpäiväänsä Vanhalla Viilatehtaalla Vantaalla. 20 Harjoitus Saariselällä s. 010 569 3628 Markku Andersson puh. JOULUK UUTA. arvio 6.1 Turvallisuusviesti nnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviesti ntä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusima a kehitti Keski-Uusima a kehitti s. SPPL, Tampere JVT ja kuivauspäivät 9–11.2. 044 728 0400 Päätoimittaja Esa Aalto Internet: www.pelastustieto.fi S-postit: etunimi.sukunimi@pelastusti eto.fi Katso myös Facebook-sivut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 10.8. SPEK, Jyväskylä Veikonmalja 2012 -kilpailu 21.–22.4., SPEK, Kemi TultaPäin-pakokuntasoittotapahtuma 30.6. 13.9. 2.11. KESÄKUUTA s. 2 15.3. 071 875 0201. 8.11. 30.3. Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 14 Kallistuva lentobensiinis. SAMMUTIN OY Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO Puh. 16 Bussissa 50 uhria Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. 12 5/ 20 11 23.6. SPPL, Vantaa Yleisötapahtumien turvallisuus 18.–19.4. 4.5. MAALIS KUUTA TEEMAL LA HÄLYTY SAJONE UVOT JA KALUST O s. . 7.6. Heinola (Vierumäki) Pelastusviranomaisten ja nuohoojien neuvottelupäivät 13.–14.9. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Paloja pelastusalan tapahtumakalenteri 2012 2012 Ammattiasiaa jo 62 vuotta! Tulimeri-risteily, m/s Europa, Tku 20.–21.1 NouHätä! -loppukilpailu 10.5. ELOKUU TA s. arvio Kiinteistöja turvallisuusteknii kka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. SPPL, Lappeenranta Opetusalan turv.foorumi 24.–26.4.SPPL, Hki–Sto–Hki. SPPL Hämeenlinna Henkinen työsuojelu pel.laitoksissa 25.4. 9 22.11. Vierumäki Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 8.–10.5. (09) 4761 1300, Faksi (09) 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi LAUANTAINA 11.9.! VUONNA 2012 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSALAN AMMATTIMESSUT www.turvallisuusmessut.f i Tampereen Messuja Urheilukeskus 5.–7.9.2012 PELASTUSTIETO myös FACEBOOKISSA Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. 20.1. Rovaniemi Palokunta Suomessa 175 v. 10.5. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopal ossa s. 30.11. SPPL, Vantaa Yritysturvallisuuden opintopäivät 14.–15.11. seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 8.-10.1.2013 420 13.12.2013 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi Dräger 22.-24.1.2013 300 13.12.2012 20234 Kemikaalisuojapukujen huoltajakurssi 28.-30.1.2013 390 11.1.2013 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 5.-7.2.2013 420 11.1.2013 20361 Hälytysajon kouluttajakoulutus 19.-21.2.2013 420 25.1.2013 20099 Maatilojen palotarkastus 26.-28.2.2013 420 8.2.2013 20022 Vesisukelluskurssi 22.-25.4./6.5.-7.6. jakso Oulussa, 3. 30 Uusi ohje: Pelastusryhm ä voidaan koota kohteessa s.8 PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23
Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 017-368 4000 | www.peltaco.com ÖLJYNIMEYTYStuotteet. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. Varaa ilmoituspaikkasi 7.12.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. www.tammivikkut.com PT 10/2012 ilmestyy 20.12. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu • Matot • Liinat • Puomit • Setit Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. mukaan. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Soita ja sovi tapaaminen
arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMAKALENT ERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. / . arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Tilaa numerosta 044 728 0400. 8 Missä se taas on...?!. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. . arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. 20 1/ 20 11 10.2. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 10/2012 ILMESTYY 20.12. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om
vuosikerta. 7.12. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 3.10. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... 10.5. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 66 9/2012. 2.8. 4.4. Pelastajan varusteet 3 18.4. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Em. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. 6.6. No aukaisitkos vilttikäärön. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 27.9. 22.2. Pelastuskalusto/Kalusto kiertoon 5 20.6. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. Sportti 8 17.10. 5.12. 31.5. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. Arvaappas. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 31.10. 28.2. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. Vesipelastus 6 22.8. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). Ilmestymisajat 2012 & 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 10 20.12. 044 728 0400, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 8.8. 29.11. 28.3. 25.10. Koko yö yhteen menoon, siellä jo miestä kylmenee. 3.5. Liikennepelastaminen 7 19.9. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 24.1. 23 %. 1 7.2.2013 18.1. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. 30.11. 30.8. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 5.9. JVT 2 14.3. Viestintä 4 23.5