JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s. 50 9 2013 14 .1 1. PT 10/2013 ILMESTYY 19
Tule osastollemme 7b49 ja tartu tarjoukseen. Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. Tarjous on voimassa 31.12.2013 asti. Ei koske opiskelija-/nuoriso-/kestotilauksia. Aukioloajat: keskiviikko 13.11. Tee tilaus messuosastolla, saat itsellesi lahjan. klo 9–16 Päämediakumppani: Turvallisuusalan ammattilaiset kohtaavat kansainvälisillä FinnSec-messuilla 13.–15.11.2013 Helsingin Messukeskuksessa. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. AITOJA ELÄMYKSIÄ. nnsec.. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Tule ja testaa muistisi! KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi puoleen hintaan! Ota yhteys • puh. Alennus lasketaan tämänhetkisestä vuositilaushinnasta. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. 0303 9778 • tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi MESSUTARJOUS –50 % Koskee vain uusia tilauksia. ja torstai 14.11. Tervetuloa oppimaan lisää! OIKEITA KOHTAAMISIA. klo 9–17 • perjantai 15.11.
JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. PT 10/2013 ILMESTYY 19. Toisaalta arvioita siitä, miten pienemmällä laitosten määrällä saavutettaisiin henkilöstösäästöjä, pidetään käytännölle vieraana. Esimerkiksi eläköitymisten kautta ei tavoitetta saavuteta. Pelastuslaitosten valtakunnallinen työhyvinvointikysely järjestetään sähköpostitse tapahtuvana webropol-kyselynä 18.11.–13.12.2013. Siksi niitä edustavien ministeriöiden esitykset ovat olleet suuri pettymys ja varmaankin niiden osalta otetaan käyttöön järeämmät, keskitetysti hoidettavat säästötoimet. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Oleellisemmat säästöt syntyvät sosiaalija terveydenhuollosta sekä opetustoimesta. Onneksi Teräksen kaltaisia kanssakulkijoita on olemassa. Onneksi on Kaisa Teräksen kaltaisia lähimmäisiä Pelastuslain 3. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Pintapelastaja Toni Kallinen Pumppulahdessa lokakuussa 2013. Hän kuuli avunhuudot ja riensi pelastamaan jokeen hypännyttä isää, jonka pieni poika oli laskenut pulkalla sulaan. Säästöt pitäisi saada aikaiseksi vuoteen 2017 mennessä. pykälässä todetaan, että jokaisen on viipymättä ilmoitettava vaarasta, tekemään hätäilmoitus ja ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Kuva: Marko Partanen. Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8 Kyyti on kylmää kuntatalouden kunnostamisessa Kuntien lakisääteisiä tehtäviä pitää karsia, jotta valtiovarainministeriön esittämä miljardin säästö kunnilta saadaan aikaiseksi. Sisäministeriön hallinnonalalla kunnallista toimintaa on ainoastaan pelastustoimi. Pelastusjohtajien puheenjohtajan mielestä laitokset kyllä pystyvät sen tekemään. P.S. Valtiolle siirtokin on ollut mielessä, mutta valtiovarainministeriö ei sallinut ehdotuksia, joissa olisi siirrelty tehtäviä toiselle toimijalle. Tulevaisuudessa kyyti on kylmää koko julkiselle sektorille. Onnettomuus sai onnellisen lopun, kun sekä isä että poika pelastuivat. Mallikelpoisesti, juuri kuten laissakin todetaan. Ne olisi varmaankin parempi tehdä ja toteuttaa itse. 50 9 2013 14 .1 1. Yhtä monta kuin on nykyisin poliisialueita eli 11. Muutoin pitäisi puuttua omistusjärjestelyihin ja palvelutasoon. Pelastuslaitosten määrästä on keskusteltu jo pidempään, joten sinällään ministeriön esitys ei ole uusi. Raaseporilainen Kaisa Teräs toimi toisin. Kaisa Teräs sai hengenpelastusmitalin, jonka myöntämiskriteerit ovat tiukat. Sisäministeriö päätyi esittämään 13 miljoonan euron säästökeinona pelastuslaitosten määrän vähentämistä puoleen nykyisestä. Toivottavasti pelastuslaitosten henkilöstö osallistuu runsaslukuisesti tärkeään kyselytutkimukseen, jonka tulokset valmistuvat ensi keväänä.. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s. Helmikuussa hän oli mukana pelastamassa isää ja poikaa samassa paikassa. Tuskin pelastustoimi tulee kuitenkaan välttymään kuntien yhteisistä säästötalkoista. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Sisäministeriö toteaa esityksessään, ettei sillä ole säästövalikoimassaan muuta. Ihmiset voivat olla jopa niin välinpitämättömiä, etteivät kiinnitä huomiota vaaraan tai soittavat hätäkeskukseen selvittämättä edes onko kyseessä minkäänlainen hätätilanne. 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. Pelastustoimen 13 miljoonan euron säästö on pienen pieni osa miljardia
Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8 Viime helmikuussa raaseporilainen Kaisa Teräs suuntasi Samuel-poikansa kanssa kävelylenkin Karjaan Pumppulahteen. 50 9 2013 14 .1 1. JOULUKUUTA TEEMASIVUIL LA PELASTUSVÄ LINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. Kati Saarikivi 45 Ilmailun opit ensihoidon suunnannäyttäjänä Kati Saarikivi 52 Rescue Days Saksassa Jarno Joensuu 54 Sprinklerikeskustelussa huudellaan toisten ohi 56 Taivassalon VPK on 80-vuotias Brita Somerkoski 57 PK81 järjesti suuren pelastusharjoituksen Josefina Nissilä 60 Äänekosken kalenteripojat tukevat lapsia Mika Rinne VAKIOT 23 Vieraanamme: Roger Nybom 55 Mirafoni: Mira Leinonen 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 64 Tuotehakemisto hälytysilmoitus nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Antaako pelkästään sprinkleri lisää aikaa ihmisen pelastamiselle tulipalosta?” Enemmistö oli sitä mieltä, että ei anna. 28 Kannattaako ostaa kaksi palovaroitinta kympillä tarjoushyllystä vai maksaa yhdestä 15 euroa. 8 9 /2 01 3 14.11.2013 24 Pelastuslaitokset puolittamalla 13 miljoonan euron säästö 25 Jotain pitää tehdä, mutta tämä ei ole oikea tapa 26 Aluehallinnon roolia syytä miettiä uudelleen 32 Pelastaja on kuumaa kamaa ensihoidossa Saku Rouvali 34 Ensihoidon koulutusten kirjo laajenee Kati Saarikivi 36 Hälytysajon riskit hallintaan Kati Saarikivi 38 Palokunnasta pelastuskunnaksi ja lääkinnälliseksi ensihoito-organisaatioksi Juhani Katajamäki 40 Toimiva ensihoitopalvelu tärkeää alueen asukkaille Saku Rouvali 42 Rajavartiolaitoksella kymmenittäin ensivastetehtäviä vuodessa Saku Rouvali 43 Miten luoda hyvä ensihoidon harjoitus. 4 9/2013 palovaroitin tässä numerossa PT 10/2013 ILMESTYY 19. Pitkän linjan alan yrittäjä on eläkepäivilläänkin huolissaan siitä, että ihmiset valitsevat halvan palovaroittimen, jonka toimivuus on kyseenalainen. 50 SIVU 62 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä!. s. s. Halpa tuontielektroniikka voi tulla kalliiksi. Tukes valvoo, että markkinoilla olevat palovaroittimet täyttävät vaatimukset. Suunnitteilla on myös lisätä kunnan pohjoisosassa toimivaan Raattaman kyläosastoon ensivasteosasto. Lapissa sairaanhoitopiiri ottaa ensihoitopalvelun vetovastuun vuoden 2014 alusta. Hieman ennen kuin Mustiojoki levenee Pumppulahdeksi ja ennen kuin näkymät Pumppulahteen aukesivat, Teräs kuuli miehen avunhuutoja. s. Keskisuomalaiset VPK-yhdistykset kokevat, että pelastuslaitos on marssinut asian valmistelussa heidän yli. Ensivasteryhmiä on kaksi, Kittilän ja Sirkan osasto. Pelastuslaitoksen mukaan kyse on vain normaalista kehittämistyöstä. s. 48 vpk toimii Vapaapalokuntalaiset arvostelevat kovin sanoin Keski-Suomen pelastuslaitosta VPK-yhdistyksiä koskevan työsuhdeasian valmistelussa. 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. – Käymme joka päivä lenkillä, mutta emme koskaan päiväsaikaan Pumppulahdessa, Kaisa Teräs sanoo. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. teema Kittilän VPK:n ensivasteryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2009 Lapin sairaanhoitopiirin ensivasteprojektin myötä. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s
Eino ]. etäisyydet kuitenkin olivat pienempiä, sillä vaneritehtaan ja vanerivaraston puoleisille seinustoille oli osittain tilapäisiin vanerikatoksiin ja osittain ulos varastoitu puolivalmisteita. Uuden poika osaston toimesta järjestettiin seuraavana kesänä virallinen rahankeräys (kerjäys), jolla saatiin "kansan karttuisasta kä destä'' n. Talvella suunnitelmat valmiiksi ja keväällä kunnan, kauppalan tai kaupungin "siivous" käyntiin! 1.500,00-2.500,00 mk :n tulos ei ole mahdoton ja se on jo hyvä summa palokunnan rahastonhoitajan käyttöön. Puinen, 1-kerroksinen, puuvälikattoinen osittain lasivilla-, osittain purueristeinen ja furalkattoinen rimalevytehdas (54), jonka mitat ovat noin 35 m X 63 m, sijaitsee puuteol lisuusalueella vaneritehtaan (56), vanerivaraston (61) ja lautatarhan välisellä alueella (ks. Luovuttaessaan vuosikerrat lehden toimitussihteeri L. Palontorjunta 9/1963 paperit ja lumput. pienempää kalustoa. Rimalevytehtaan ja lautatarhan välisellä alueella oli puolestaan varastoitu rimalevyjen sydäntavaraksi tarkoitettua... Tulipaloista oli kau pungeissa ja kauppaloissa 3661, eli noin 46 % kaikista tulipaloista. Lastaus ja selvitys vei aikaa 3 iltaa. Palosuojelurahasto myönsi kalusto hankintoihin 600,00 nmk ja näin saaduilla varoilla palo kuntamme hankki pienoismoottoriruisku n, jatkotikkaat ym. Tämä lehden palstoilla vain siksi, että joku voi saada hyvän vihjeen. Paloturvallisuuskin paranee, kun ullakoilta kerätään ker tyneet palokuormat romukuormiin. Ennakolta oli hankittu ostajat kerättä välle rojulle, sovittu ostajan kanssa hinnoista, sanomalehdet ottivat vastaan . Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtaiden rimalevytehtaan ulkopuolella olevasta puutavaran kuumakuivurista ulos vedetty kuorma. Poikaosaston toiminnan lisääntyessä kasvoi Jovi kassassa hankittujen suojapukujen ja puseroiden ym. Kirjasto, jota nyt mm. ansiosta. Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtailla Lauantaina 28.9.1963 klo 05.24 syttyi A. eli noin 42 % maamme tulipalojen aiheuttamasta koko naisvahinkomäärästä. Santala totesi tulipunaisten kansien sisään sidotun noin 5.000 sivua paloalan tekstiä, jota vuosien varrella on ollut laatimassa alan kirjoittajavoimien parhaimmisto. 9/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Palomäärässä laskua 9/2013 5 Maassamme sattui vuonna 1962 tulipaloja kaikkiaan 7908 (ed.v. 850,00 nmk. Hyvin rajoitettu suurpalo A. lue koko juttu ja tilastot: www.pelastustieto.fi > arkistojutut. -ROMU-, LUMPPU-JA PAPERINKERÄYS HYVÄ RAHANHANKINTAKE INO Olisi mielenkiintoista saada tietää, onko monikaan VPK hankkinut romu-, lumppuja paperikeräyksellä varoja käyt töönsä. 6. Työtunteja kertyi 250. 2 929 182 938 vmk.), jois ta kiinteistövahingot olivat 2 085 904 774 vmk ja irtaimistovahingot 1321 747 266 vmk. 10.000 kilosta romua, 1.000 kilosta lumppuja ja 5.000 kilosta paperia palokunta hankki 650,00 nmk. Useimmat VPK:t saavat tulla toimeen kuntien myöntämillä vuotuisilla määrärahoilla, jotka eivät riitä kaikkiin rahareikiin. -63 valittiin rynnistys päiväksi, ja mukaan kerättäviin oli romujen joukkoon lisätty Hitsauspaikalle kipinäsuojaus asbesti verhoilla ja asbestilevyillä. lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkistojutut.. 10. Hän kiinnitti lisäksi huomiota oppilaskunnan aktiivisuuteen viihtyvyyden ja opiskelumahdollisuuksien parantamisessa. Monella vapaaehtoisella palokunnalla on tanssi lava tms., jolla tehdään ehkä kovastikin "tuohta", mutta tans sittamismahdollisuutt a ei ole läheskään kaikilla. Lehden toimituskunnan lahjoitukseen sisältyi vielä irtonumeroina saapuva ilmainen vuosikerta Palontorjunta-lehteä kuhunkin majoitushuoneeseen. Tuli levisi rimalevytehtaan ulkokuoria pitkin laajalle alalle. Kaupungeissa ja kauppaloissa sattunei den tulipalojen vahingot olivat 1 432 888 862 vmk. Raha pulma kiusasi myös meitä Vesikansan VPK:ssa. Keräystä oli suorittamassa 25 miestä ja poikaa VPK:sta ja ystävällisistä sivullista. Vahingot olivat 865000 mk, josta rakennusvaurioiden osuus on 460000 mk, koneistovaurioiden osuus 279000 mk ja puolivalmisteja valmistevahinkojen osuus 126000 mk. Työntekijälle turvalliseen työvarustuk seen asbestikäsineet, asbestiesiliina ja tilanteen vaatiessa myös asbestitakki ja asbestihousut. piirros). Useat maanviljelijät luovuttivat kerääjien käyttöön perä vaunulliset traktorinsa, liikkeet kuorma-autoja. Virtanen Vesikansan VPK VAKUU TUSOSAKEYHTIÖ LOUHI EERIKINKATU 2-4 HELSINKI PUHELIN 64 2112 Moni yllättävä palonalku on tukahdutettu heittä mällä ASBESTIKANGAS palopesäkkeen päälle. Palotapahtumahetkellä ko. Etäisyys vaneritehtaaseen on 34 m, vanerivarastoon 18 m ja lautatarhalle noin 60 m. Syttymissyitä tarkasteltaessa kiintyy huomio kah teen ensimmäiseen syttymissyyhyn nimittäin ”viallinen tulisija tai savujohto” ja ”tulisijan tai savujohdon liikakuumeneminen”, jotka ovat huomattavasti lisään tyneet, vaikka tulipalojen kokonaisluku on vähenty nyt... 8213), joiden aiheuttamat vahingot oli vat 3 407 652 040 vmk. "mainokset" yleisönosastoon viikkoa ennen ja poikaosaston "taiteilijat" laativat mainoksia keräysautojen kylkiä varten. hankitaan, on opiskelun kannalta tarpeellinen. ?. Jou duttiin miettimään rahansaantikeinoja ja päädyttiin saadun vihjeen mukaan romukeräykseen. PARAISTEN KAlKKIVUORI OSAKEYHTIU SUOMEN .MiNERAALI Eristyskonttori, Helsinki, Fredrikinkatu 47 'lii'> 64 20 20 495 Valtion Palokoulun oppilaskunta sai lokakuun aikana uuteen kirjastokaappiinsa Palontorjunta-lehden tähän mennessä ilmestyneiden vuosikertojen sidotut kappaleet. Kun palo kuntaamme perustettiin poikaosasto tammikuussa 1961, li sääntyivät samalla menot ja rahaa kaivattiin. (ed.v
6 9/2013 U usi päivystysasema vähentäisi henkilökunnan altistumista nykyisen paloaseman epäterveelliselle sisäilmalle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa. Paloturvallisuusviikkoa vietetään tänä vuonna 23.11.–1.12. Pelastuslaitos on turvallisuustekijä, ja työnantajan velvollisuus on pitää henkilökunnasta huolta, sanoo Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brask. Jokainen paloharjoitukseen osallistuvat päättää harjoituksen sisällöstä itse, hyödyntäen halutessaan nettisivuilla olevia ohjeita. – Sen kaikki jo uskovat, etteivät Jylpyn aseman tilat korjaamalla parane, sanoo Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko. Kodeissa ja eri yhteisöissä voidaan testata pelastussuunnitelman toimivuutta, laatia pelastautumissuunnitelma ja ehkäistä tulipaloja kartoittamalla riskejä. – Kaupunginhallituksen ensimmäisessä käsittelyssä esitys meni suoraan läpi, vaikka jotkut kyselivätkin tarveja hankesuunnitelman perään. Tavoitteena on saada paloasemille ainakin 70000 kävijää. Tämän vuoden Paloturvallisuusviikko haastaa suomalaisia tekemään Oman paloharjoituksen. Satelliittipaloasema-hanke on osa Kotkan ja Haminan seudun paloasemaverkoston uudistusta. Keskeistä on myös palovaroittimen toiminnasta huolehtiminen. Osa henkilökunnasta on jo vuosia sitten muuttanut pysyvästi paloaseman pihalle pystytettyihin parakkeihin. Ongelmasta kärsiviä varten pihalle on pystytetty parakki. Satelliittipaloasemalle on jo paikkakin katsottuna. Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esittää ensi vuoden budjettiin 0,5 miljoonan euron suunnittelurahaa satelliittipaloaseman rakentamista varten. Paloharjoitus suositellaan pidettäväksi 23.11.–31.12.2013 ja tällöin mieluiten varsinaisen Paloturvallisuusviikon, viikon 48 aikana. Palautekyselyyn vastanneiden kesken arvotaan upeita palkintoja. Tänä vuonna Päivä Paloasemalla -tapahtuman tekijät ja Lastenklinikoiden Kummit ilahduttivat pieniä potilaita viemällä tapahtuman pienimuotoisena lastenklinikoille. Kampanja toimii niin, että ihmiset ilmoittautuvat Omaan paloharjoitukseen Paloturvallisuusviikon nettisivujen kautta. Lopullisen päätöksen aseman rakentamisesta tekee kaupunginvaltuusto, joka käsittelee ensi vuoden talousarviota marraskuun puolivälissä. Palomiehet Kaisa ja Marko veivät Teemu-nallen kanssa hyvää mieltä ja paloturvallisuustehtäviä Oulun lastenklinikalle, josta alkoi pelastuslaitosten, VPK:iden ja Lastenklinikoiden Kummien yhteinen Päivä Paloasemalla -lastenklinikkakiertue.. Sisäilmaongelmista johtuvat sairastumiset ovat vaivanneet Kotkan paloaseman henkilökuntaa vuosikaudet. Kampanja edistää erityisesti palovaroittimien asianmukaista käyttöä. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, on Kotkalla ja Haminalla vuosikymmenen loppuun mennessä yhteinen, uusi keskuspaloasema sekä toinen satelliittiasema Haminassa. Hän otti satelliittiasema-vaihtoehdon esille vierailtuaan kesällä paloasemalla. Teksti ja kuva: Ulla Ylönen Kotkan paloasemalla on kärsitty homeesta. Jylpyn kaupunginosassa sijaitsevaa paloasemaa on korjattu kolmeen kertaan, mutta huonoin tuloksin. Pelastuslaitokset ja VPK:t järjestivät tempauksen Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Oma paloharjoitus on kampanjaformaatti, johon mallia on otettu Norjasta. Yhden pelastusyksikön ja ensihoitoyksikön kotipesänä toimiva ns. satelliittipaloasema aiotaan rakentaa vuonna 2015. Ei ihmisten terveydellä pidä leikkiä, sanoo Brask. Ilmoittautuneet järjestävät oman paloharjoituksen, esimerkiksi poistumisharjoituksen tai kodin paloturvallisuustarkastuksen. Lastenklinikoiden Päivä Paloasemalla -tapahtumissa lapset pääsivät juttelemaan palomiesten kanssa ja tekemään paloturvallisuusaiheisia tehtäviä. Silloin huonolle siSatelliittipaloasema Kotkaan säilmalle altistuneita tai sairastuneita oli yli 20, syksyyn mennessä heidän lukumääränsä on noussut kolmeenkymmeneen. Päivään Paloasemalla -tempaukseen on tänä vuonna ilmoittautunut yli 280 paloasemaa. Paloturvallisuusviikko tulee taas Pohjoismaisena palovaroitinpäivänä kuullaan kaupallisilla radiokanavilla yhteispohjoismaista radiospottia. Viime vuoden tapaan viikko koostuu kolmesta kampanjasta, mutta nyt uutta on Oma Paloharjoitus, jolla perheitä ja eri organisaatiota haastetaan parantamaan paloturvallisuuttaan netissä olevin selkein ohjein. Se rakennetaan Kotkansaaren länsilaidalle, Kotkan keskustan ja Mussalon sataman puoliväliin. Oman paloharjoituksen lisäksi viikon kokonaisuuteen kuuluvat Päivä Paloasemalla ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Omaan paloharjoitukseen ilmoittautuneet saavat tammikuussa palautekyselyn, jossa he kertovat, miten Oma paloharjoitus onnistui. Oma paloharjoitus on haastekampanja, joka innostaa ihmisiä ja eri yhteisöjä itse parantamaan omaa tai läheistensä paloturvallisuutta. – Tilanne on paha
Pääasia on saada paljon saman alan harrastajia ja ammattilaisia koolle ja tavata vanhoja tuttuja kerran vuodessa eri puolelta Suomea, Lamminen kertoo. Risteilyn historia alkaa 1970-80 luvun taitteesta, kun Turunja Porin läänin palokuntanuorten ohjaajat, etenkin Rauman alueelta, alkoivat kokoontua vuotuisesti risteilylle. Pelastustoimen osalta liikutaan Vantaan, Espoon, Turun, Tampereen ja Kuopion seuduilla. Kyselyn tulokset julkaistaan ensi keväänä.. Perinteinen Tulimeri-palokuntaristeily irtoaa laiturista 24.1.2014 peräti 17. – Esimerkiksi Turussa pelastustoimen alue ulottuu laajasti maakuntiin ja saaristoonkin. Palopäällystöliitto tarjoaa tähän työhön työntöapua. Yritämme kuvata eri pelastustoimialueiden ominaispiirteitä ja haasteita. Tyylillisesti lähin vertailukohta lienee YLE:n esittämä ruotsalainen Malmöpolisen, Sovijärvi kuvailee. Tuotantoyhtiö on sama Century Films, joka on tuottanut muun muassa sarjat Pelastajat ja Lainvalvojat. – Käytännössä päästään seuraamaan koko auttamisen ketjua hätäpuhelusta ja sen käsittelystä aina avun perille saapumiseen asti. Suuri osa hätäpuheluista on aitoja tallenteita, joskin muutamia juttuja joudutaan yksityisyyden suojan ja muiden lakiteknisten haasteiden takia muokkaamaan, kertoo kuvaaja ja ohjaaja Tapio Sovijärvi. 9/2013 7 Uusi 112-sarja tutuilta tekijöiltä Subilla alkaa pyöriä tammikuun puolivälissä uusi ohjelmasarja 112. Seuraavana hankkeessa toteutetaan koulutuskierros pelastuslaitosten kiinnostuksen mukaan ja työtä esitellään eri koulutustapahtumissa. Tulimerelle uusi laiva ja ennätysyleisö Palopäällystöliitto toteuttaa paraikaa Palosuojelurahaston rahoittamaa Kestävä pelastustoimi -hanketta, jossa on arvioitu pelastuslaitosten ja palokuntien toimintaa ja sen ympäristöja ilmastonäkökulmia. Sähköpostilla lähetettävä webropol-kyselyn saa koko päätoiminen henkilöstö. Hankkeessa tuotettu ohje on valmis ja se on saatavilla liiton nettisivuilta: www.sppl.fi > ”Asiantuntijatoiminta” > ”Pelastustoimen ympäristöja ilmasto-ohjelma”. Moni asia pitää suunnitella uudelleen ja miettiä, missä mikäkin toiminto voidaan toteuttaa. 112 on suunnattu ”suurelle yleisölle” eli kaikille kiinnostuneille. Reittinä on vanha tuttu 23 tunnin risteily Turusta Tukholmaan, mutta laivana on reitillä uusi m/s Baltic Princess. Sarjan idea syntyi muutama vuosi sitten, kun Sovijärvi istui monet kerrat paloauton kyydissä Pelastajat-sarjan kuvauksissa. – Tulimeri-risteily on LänsiSuomen Pelastusalan Liiton rekisteröity tavaramerkki ja LSPeL koordinoi risteilyn toimintoja vuosittain sovitulla työryhmällä, johon kuuluu edustajia myös Uudenmaan Pelastusliitosta sekä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitosta. kerran. Sarjaa tehdään yhteensä kaksikymmentä tunnin mittaista jaksoa. Maailma on erilainen, kun poistutaan Helsingistä Kehä I:n ulkopuolelle. Lisäksi se kuvataan niin sanotussa cinemascope-formaatissa. Hän mietti, että mitähän siellä virve-radion toisessa päässä hätäkeskuksessa oikein tehdään. – Palautteet kuitenkin kertovat, että artistilla ei ole juuri merkitystä. Tämä vaikuttaa ilman muuta järjestelyihin. Matkatoimisto on otettu mukaan vuosien saatossa, kun risteilyn kävijämäärät alkoivat olla sitä luokkaa, että varaukset ja muutokset vaativat jo ammattilaisen apua, kertoo järjestöpäällikkö Anssi Lamminen LSPeL:sta ja jatkaa. Kyse on dokumenttisarjasta, jossa seurataan hätäkeskusvirkailijoiden työtä ja arkea sekä myös itse hätätilanteita kentällä palokunnan, ensihoidon ja poliisin silmin. – Pelastustoimi ja ihmisten hätä on valtakunnallinen. Matkan on varannut jo 2008 palokuntalaista, joten luvassa on ennätysristeily. Tulimereksi tapahtuma paisui vuonna 1998, jolloin risteily alkoi laajeta Länsi-Suomen kaistalta laajemmalle Suomen palokuntaja pelastuskenttään. Tulimeren esiintyjät julkaistaan, kun kaikkien artistien kanssa on asiat sovittuna. Tarkastelussa on niin pelastustoiminta, harjoittelu ja onnettomuuksien ehkäisy kuin asemapalvelu, rakennustekniikka ja työmatkaliikkuminenkin. Kuka tahansa voi joutua soittamaan hätäpuhelun, halusi tai ei, Sovijärvi painottaa. Haasteellisen artistihankinnan tekee se, että moni tähtiartisti lomailee tammikuussa. Keikoilla voi näkyä myös sopimuspalokuntia. Kuvasuhde on sama kuin suuressa osassa elokuvia ja ahtaissa tiloissa kuvaan mahtuu ”enemmän”. – Tyylilajiltaan 112 on pikemminkin sarja huoliteltuja dokumentteja kuin realityä. Turku 11:sen miehistöä keskustan tuntumassa sattuneessa risteyskolarissa. On korkea aika pelastustoimen osoittaa sitoutumisensa tuohon tavoitteeseen ja ryhtyä järjestelmällisiin toimiin toimintansa ympäristöja ilmastonäkökulmien huomioimiseksi. Ensimmäiset kymmenen nähdään kerran viikossa tammikuun puolivälistä alkaen ja toiset kymmenen syksyllä 2014. Maailmalla on jo monia esimerkkejä, kuinka pelastustoimi osallistuu ympäristöja ilmastotyöhön muiden toimijoiden tavoin. – Tuleva Tulimeri on poikkeuksellinen myös siksi, että perinteinen laiva (Europa) vaihtuu. Ympäristövastuullisuus on myös Suomessa osa pelastustoimen arvopohjaa ja sitä kautta perustehtävää. Kestävä pelastustoimi etenee Työhyvinvointikysely käyntiin Pelastuslaitoksissa ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti tehtävä työhyvinvointikysely toteutetaan 18.11.–13.12.2013. Tulimerellä on vahvasti mukana myös Pelastustieto-lehti. Kyselyn tavoitteena on kerätä tietoa valtakunnallisesti pelastuslaitosten henkilöstön työhyvinvoinnista ja kerätä kehittämistarpeita
Sitten mies liikkui lähemmäksi Terästä, jolloin hän sai heitettyä tälle takkiköyden, mutta se ei ylettynyt ja pian virta vei miehen taas kauemmaksi. Esimerkiksi, jos hän hyppäisi, niin pääsisikö hän millään ylös tai pystyisikö rannalla odottava poika auttamaan hänet ylös. Sinne oli tullut joku, joka yritti heittää Teräkselle sähkökaapelia kelalta. Pian hän oli jo aika keskellä lahtea. Teräs neuvoi häntä, että ottaa kaapelista löysiä nippuun ja heittää sitten koko nipun. Mies oli kainaloitaan myöten jään päällä. Anna nyt jään kestää, ajattelin, Teräs kertoo. – Joku huusi ”apua”. ”Ihminen vedessä – sinne on mentävä”, Teräs ajatteli. ”Kamala hetki muistella”, Kaisa Teräs sanoo. – Ratsuväki saapuu! Se oli mahtava hetki, Teräs sanoo. – Sitten sain jostain kuulla, että myös lapsi on vedessä. 10 9/2013 Viime helmikuussa raaseporilainen Kaisa Teräs suuntasi Samuel-poikansa kanssa kävelylenkin Karjaan Pumppulahteen. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Hanna Raijas, Marko Partanen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Kimmo Kaisto Grafiikka: Peter Bange. Kuvakaappaus tilannehuone.fi-sivustolta. Siellä he näkivät kaksi naista, joiden takaa ääni kuului. – Samalla alkoi kuulua jään ritinää. Jään ritinä jatkui. Mies pääsi hivuttautumaan kuitenkin uudelleen lähemmäksi ja hän pystyi tarrautumaan takkiköyteen. – Olen fyysisesti vahva, vaikka olenkin pienikokoinen. Samalla hän huusi pojalleen, että pysyttelee rannalla. ”K äymme joka päivä lenkillä, mutta emme koskaan päiväsaikaan Pumppulahdessa, Kaisa Teräs sanoo. – Etsin samalla koko ajan katseella, mistä ääni tulee – ja sitten näin: Siellä se on ihminen vedessä, Teräs päivittelee. – Mies oli selkäpäin lapseensa eikä nähnyt tätä. Sidoin siitä kainaloiden alle lenkin, enää ei ollut hätää, Teräs kertoo. Jatkoin huutamista: ”Polski, polski, älä anna periksi”, Teräs kertoo. Samalla aloin miettiä, saataisiinko poika jollain muilla keinoin ylös. Toinen naisista sanoi soittavansa 112:een. Kun Teräs yritti kiskoa miestä uudelleen jään pinnalle, tämä painoi enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. – Voi Luoja, mitä nyt teen, Teräs ajatteli. Hän mietti, että miten saisi miehen nostetuksi sulasta jäälle. Teräs katsoi taakseen, olisiko joku, joka voisi auttaa. Kun Teräs piti pienen tauon, tuntui, että mies lopettaa, piti vain jatkaa huutoa. – Hän putosi uudelleen veteen, aivan poikansa viereen. Käskytin pelastautumaan – Huusin hänelle, että ”pelastut – polski, polski, tänne päin”, mutta mies huusi minulle ”en jaksa”. Niistä sain sidottua pitemmän ”köyden”, Teräs muistaa. Tiesin, että saan vedettyä miehen ylös, vaikka hän oli isokokoinen, Teräs kertoo. Hän sanookin, että vaikka aikaa oli vähän, siinä ehti miettiä triljoona eri asiaa. Piti päättää, että uskallanko hypätä jokeen: joo tai ei. Ajattelin, että palomiehet tulevat pian. Siinä kohtaa ideavarasto ehtyi, hän kertoo. Mies kääntyi neuvottujen huutoAvunhuutoja Pumppulahdesta jen mukaan, kauhaisi lapseen päin ja samalla poika painui uppeluksiin, Teräs kertoo. Aloin miettiä, mistä ääni kuuluu ja samalla juoksimme ääntä kohti. – Kun sain kaapelin, se oli mahtava tunne. Sankarillista rohkeutta Hän oli aina pelännyt jäälle menoa. Hän konttasi jäätä pitkin tunnustellen samalla missä kestää ja missä ei. Apuvälineitä ei ollut, joten hän keksi riisua takin yltään ja heittää toisen pään miehelle. Tämän jälkeen kuulin paloauton. Kaisa ja Samuel juoksivat polkua pitkin Pumppulahteen. Teräs kuvaa, että jäästä muodostui ”kuunsirppi”, jonka alle lapsi ajautui. Matkaa häneen oli kymmenisen metriä. – Sanoin Samuelille ja miehelle, että antakaa takkinne. Hän sai vedettyä miehen jäälle ja huokaisi helpotuksesta. Hieman ennen kuin Mustiojoki levenee Pumppulahdeksi ja ennen kuin näkymät Pumppulahteen aukesivat, Teräs kuuli miehen avunhuutoja. Sanoin isälle, että en pysty pelastamaan lastasi, Teräs muistelee. Huusin hänelle, että ”käänny, ota kiinni”, Teräs kertoo. Teräs ei uskaltanut mennä lähemmäksi, koska jää oli heikkoa. Missä jää kestää, missä ei Kun mies oli antanut takkinsa, hän lähti auttamaan poikaansa edeten jäätä pitkin. Aloin heti katseella etsiä, että näkyykö – sitten näin, että virta vie toppaasuista lasta
9/2013 11 Hälyty silmoit us 9/2013 11 Kaisa Teräs on rannassa suurin piirtein sillä paikalla, jossa hän kuuli ensimmäisen kerran poikansa kanssa kuinka "mies huutaa hirvittävästi".
Apuun tullut ohikulkija Kaisa Teräs veti isän takillaan ylös avannosta. Kaisa Teräs sai heitettyä isälle uudelleen takin. 12 9/2013 Häly tysil moi tus. Jää rikottiin ja poikaa alettiin hoitaa. Jäällä ollut pintapelastaja Martti Nikunoja näki pojan jään alla. Isä kiirehti apuun ja putosi myös avantoon. Poika oli edelleen veden varassa. Isä lähti uudelleen auttamaan poikaa ja putosi taas avantoon. 12 9/2013 4-vuotiaan pojan pulkka kulkeutui mäenlaskussa Pumppulahden jäälle ja lopulta avantoon. Teräkselle heitettiin rannalta sähkökaapelia, jonka hän sitoi ympärilleen
Isä lähti uudelleen auttamaan poikaa ja putosi taas avantoon. Jäällä ollut pintapelastaja Martti Nikunoja näki pojan jään alla. Jää rikottiin ja poikaa alettiin hoitaa. Isä kiirehti apuun ja putosi myös avantoon. Kaisa Teräs sai heitettyä isälle uudelleen takin. Apuun tullut ohikulkija Kaisa Teräs veti isän takillaan ylös avannosta. 9/2013 13 4-vuotiaan pojan pulkka kulkeutui mäenlaskussa Pumppulahden jäälle ja lopulta avantoon. Poika oli edelleen veden varassa. 9/2013 13. Teräkselle heitettiin rannalta sähkökaapelia, jonka hän sitoi ympärilleen
Myös Taipaleen pari, Jari Kuutti, oli pelastussukeltaja. 14 9/2013 Pintapelastustehtävä: ihminen vedessä Länsi-Uudellamaalla, Karjaalla päivystävä Raaseporin 701-hööki oli juuri palannut keskustan automaattikeikalta. Ei hälyttänyt. Paloesimies Marko Mustonen ajatteli, että automaattikohde hälyttää uudestaan. Pintapelastaja Toni Kallisella oli kiire pukeutua. Pintapelastajat alkoivat kiireessä pukea varusteitaan. 483A, ihmisen pelastaminen vedestä. – Pintapelastuspuvut puimme auton vieressä vyötäröitä myöten ja loput matkalla. – Hälytysilmoituksesta en saanut selvää, oliko veden varassa yksi vai useita, mutta sen sain selville, että nyt on oikeasti kiire, pelastussukeltaja Jonas Taipale sanoo. Yleensä hän pukee sukelluspuvun ennen auton lähtöä vyötäröön asti, nyt hän jätti pukemisen kokonaan automatkalle. Lähimmät pelastussukeltajat hälytettiin paikalle noin 15 minuutin ajomatkan päästä Tammisaaresta. Hätäkeskus hälytti yksikön uudelleen. Heittomies oli ehtinyt asemalle Lohjalta. Samalta asemalta lähti liikkeelle myös päivystävä palomestari Stig Saarinen. Lisää sukeltajia hälytettiin Lohjalta ja Espoon Niittykummusta, yhteensä viisi. Apua tarvittiin parin sadan metrin päässä asemasta.. Matka oli kuitenkin niin lyhyt, että täydellistä varustusta emme ehtineet sen aikana saada ylle. Kohde oli noin minuutin ajomatkan päässä miehistön väliaikaisesta päivystyspisteestä
Kun lähin 701-hööki saapui kohteeseen, Kaisa Teräs piti pitkän takin avulla miestä sulan reunalla. Viimeisillä askelillaan ennen sulaa hänen jalkansa upposivat läpi jään. Pintapelastaja Toni Kallinen otti naskalit mukaan eikä ilmannut pukuaan ollenkaan, jotta puku kelluttaisi mahdollisimman hyvin, lisäksi Kallisella oli paukkuliivit. Syvyyttä vedessä oli sen verran, että pohjasta ei voinut ottaa tukea. Miehen auttaminen oli todelHälyty silmoit us 9/2013 15 Pintapelastaja Martti Nikunoja löysi pojan jään alta. Kuvassa vasemmalta Joonas Taipale, Kim Sellman, Björn Olander ja Stig Saarinen.. – Kun näimme tilanteen autosta, jalkauduimme heti, pintapelastaja Martti Nikunoja sanoo. Hankala nosto Nikunoja otti Teräksen paikan ja alkoi pidätellä miestä takeilla. 9/2013 15 Paloesimies Kim Sellman tiesi kohteen, etäisyys tieltä rantaan tai rannasta avantoon ei tulisi olemaan pitkä. – Kaikkien jäälle menevien oli kuitenkin pukeuduttava siltä varalta, että jää ei kestäisi, Sellman sanoo. Seistä ei voinut, eikä ottaa kunnon nostoasentoa jäänreunalta. Matkan aikana 801:n takapenkillä oli kova rumba, kun kaksi pelastussukeltajaa puki varusteitaan yhtä aikaa vauhdissa. Kun sulan reunalle yritti mennä, se hajosi alta. Narua ei selvitetty ollenkaan, vaan Kallinen sanoi parilleen Nikunojalle, että tämä saisi hakea hänet tarvittaessa noin kolme metriä kanttiinsa olevasta sulasta. Nikunoja kuvailee, että veden varaan joutunut mies huusi hädissään ja järkytyksessään. Pintapelastajat aloittivat työn kohteessa neljä minuuttia hälytyksestä. Virtaavaan kohtaan oli rannalta 20–30 metriä. Siinä jokiuoma levenee lahdeksi. Jää oli lumesta puhdas, minkä vesi oli tehnyt liukkaaksi. Äkkiä veteen Kohde oli pelastajille tuttu paikka, siellä oli harjoiteltu monet kerrat. – Kun pääsin avantoon, iskin naskalin kiinni jäähän ja tartuin miehen ympäri toisella kädellä. Kun Kallinen juoksi avantoa kohti, hän käski sivulliset pois jäältä. Lisää pelastajia Karjaalle lähti Tammisaaresta. 801-pelastusyksikkö sai tehtäväkseen ihmisen pelastamisen veden alta. Heikko jää kesti onneksi naskalin ja siinä roikkuvan taakan. Virtaus oli sen verran kova, että virta vei mukanaan pintapelastuspuvun kelluttamaa kehoa vaakatasossa, Kallinen kertoo. Lahti oli jäässä, mutta virtaavan veden kohdalla oli sulia kohtia. Mies oli käsien varassa jään reunalla ja Teräs pidätteli häntä takkiköyden avulla, ettei virtaava vesi veisi häntä mukanaan. Kallinen pysyi paikallaan naskalin avulla
ennen kohdetta saanut itsensä sukelluskuntoon. Jää oli heikkoa ja Taipale neuvoi narumieheksi jäänyttä työpariaan Kuuttia jäämään selvästi etäämmälle avannosta. Mustonen komensi varmuuden vuoksi, että jään alle ei mennä. Hän oli toimintakyvytön, kylmettynyt, hysteerinen ja jatkoi järkyttynyttä huutoaan, Nikunoja kertoo. Naru pureutui jäähän, eivätkä narumerkit menneet perille.. Kun pääsin jäälle, pulssi oli korkealla, Taipale sanoo. – Noin kymmenen minuuttia etsimme sulassa uiden, mikä oli melko epätoivoista, Nikunoja sanoo. – Kului varmasti minuutti tai kaksi, kun saimme miehen jäälle. Olosuhteet: jää ja virtaus olivat yllätykselliset,” paloesimies Marko Mustonen kertoo. Uusi tehtävä Nikunoja ja Kallinen huokaisivat jäällä helpotuksesta: Olipa raskas tehtävä, nyt se on ohi. Saarinen halusi kopterin mukaan, jotta he voisivat poimia Espoosta tulevat sukeltajat matkalta kyytiin. – Juoksin sukellusvarustein hangessa, jossa jokainen askel upposi polvea myöten. 16 9/2013 la raskasta. Nikunoja etsi pintapelastajan keinoin, mutta tehtävä oli hankala, sillä näkyvyys vedessä oli olematon. Minuuttia aiemmin Meripelastuskeskus ilmoitti, että Rajavartiolaitoksen helikopteri on lähdössä. Kohtauspaikaksi sovittiin Kirkkonummi. Virta oli niin kova, että vastavirtaan täysiä kroolaamalla pysyi vain paikoillaan. 4-vuotias poika oli vielä veden varassa. Oli Nikunojan vuoro mennä sulaan. Palomestari Saarinen tiedusteli onko heillä sukeltajia, ei ollut. Sitten tuli uusi käsky: Takaisin veteen. Hälytyksestä oli kulunut kuusi minuuttia, kun miespotilaasta annettiin tietoja ambulanssille. Häntä ei näkynyt sulassa, mutta pintapelastajan välinein päätettiin tehdä se mikä oli tehtävissä, kunnes vesisukeltajat tulevat kohteeseen. 16 9/2013 Jari Kuutti avusti sukeltajaa. Vaativa kohde sukeltajalle Tammisaaren hööki saapui kohteeseen, pelastussukeltaja Taipale oli vajaa minuutti ”Olemme harjoitelleet Pumppulahdella useita kertoja pintapelastusta ja sukellusta. Matkaa höökiltä avannolle oli 100– 150 metriä. Silti kohde yllätti meidät. Sitten Nikunoja sai kunnolla tukea rannalta selvitetystä narusta ja puolittain taaksepäin jäätä myöten maaten hän sai vedettyä miehen ylös. Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko kopterille tarvetta ollenkaan
Kun järjestelmällinen etsintä ei onnistunut, tarkistelin oksia, ja olisiko lapsi voinut tarttua niihin, Taipale sanoo. Luulin sitä ensin muovipussiksi, mutta kun se liikkui, niin ajattelin että se voisi olla poika, mutta en uskonut siihen, koska paikassa oli kova virta. Täysillä uimalla pysyi vain paikallaan ja kun lopetti uimasta, niin virta vei. Menin siihen kohdalle ja pompin jään rikki ja poika pullahti ylös avannosta, Nikunoja kertoo. – Kun nousin jäälle, näin, että poika oli löytynyt ja häntä kannettiin rannemmaksi, Taipale sanoo. Hän arvelee, että näkyvyys vedessä oli noin 70 senttiä, pohjalla vesi oli selkeämpää. Löytyi! Sulasta noussut pintapelastaja Nikunoja jäi vaihtamaan muutaman sanan sukeltajan naruttajan, Kuutin kanssa. Hän yritti etsiä ensin sektorimenetelmällä, mutta kovan virran takia se oli mahdotonta. Virtaa vastaan ei pystynyt etenemään. Poika löydettiin 70 metrin päässä paikasta, jossa hän oli joutunut veden varaan. – Kovan virran lisäksi pohjassa oli paljon metrien pituisia oksia ja muuta veden liikuttamaa törkyä, niihin olisi voinut naru tarttua. 9/2013 17 Hälyty silmoit us – Jos narumies olisi pudonnut jäihin ja päästänyt narusta, olisi virta vienyt minut pitkälle, Taipale sanoo. Ensin oli kova säpinä – sitten kaikki oli ohi, Mustonen sanoo. Voimakas virta yllätti Taipaleen. Kuuden minuutin sukelluksen jälkeen Kuutti veti Taipaleen pois vedestä. Pintapelastaja Nikunoja nousi pois vedestä, hänen takkinsa alkoi olla jo melko tyhjä. Pelastuslaitoksen pintapelastajat ja sukeltajat alkoivat elvyttää poikaa jäällä. Pelastussukeltaja Taipale hyppäsi pettävältä jään reunalta avantoon samalla kun jää lohkesi hänen altaan. Kuvakaappaukset Iltalehden ja Västra Nylandin nettisivuilta. Sukelluksen maksimisyvyys oli 3,5 metriä, mutta olosuhteet olivat vaativat. Paikalle tuli ambulanssi ja FinnHEMS 10. – Narumerkeistä ei saanut selvää. Poliisi etsi jokitörmältä jälkikoiran avulla mahdollisten muiden veteen joutuneitten jälkiä, niitä ei löytynyt. – Sitten huomasin jään läpi, että sen alla liikkuu jokin. – Kun ambulanssin ovet lyötiin kiinni, tilanne katkesi. Poika löytyi noin 70 metrin päästä vajoamispaikasta.. Naru oli syönyt itsensä heikon jään sisään, koska naruttaja joutui naruttamaa kaukaa ja naruun muodostui jään reunalla 90 asteen mutka, Taipale kertoo
– Vesipelastustehtäviä kertyy vuosittain jonkin verran, tänä vuonna niitä on ollut viisi. Pelastussukeltajaksi päästäkseen palomiehen on haettava 6 viikkoa kestävälle kurssille. Tyypillisesti ihminen vedessä -tehtävät ovat epäonnisen uintireissun seurausta, palomestari Stig Saarinen sanoo. Narumies ja sukeltaja voivat kommunikoida radion avulla ja köysimerkein. Pelastusukeltaja työskentelee aina pintaköyden kanssa. 18 9/2013 Erikoistehtävänä vesisukellus Keski-Suomen pelastuslaitos on kouluttanut pelastussukeltajia oppisopimuksella. Vesisukellus eli pelastussukeltajan tehtävä on palomiesten erikoisosaamista. Arkistokuva on Kärkistensalmesta vuodelta 2009. Kaikki pelastuslaitokset eivät tee pelastussukellusta, sillä vesisukellus ei kuulu varsinaisiin pelastustoimen tehtäviin. ”Kun ambulanssin ovet lyötiin kiinni, säpinä oli ohi.”. Fyysisiä testejä on enemmän ja ne ovat vaativampia kuin pelastajakursille haettaessa. Kurssille valittaessa vaikuttaa myös alueellinen tarve, mutta tietenkin siten, että pääsyvaatimukset on selvitettävä. 18 9/2013 Iso vesialue Raaseporin alueella on paljon vettä, siihen kuuluu Tammisaaren saaristo ja rantaviivaa Inkoosta ja Kirkkonummesta aina Saloon asti. Palomestari Stig Saarinen päivystää Tammisaaressa. Hän tarvitsee sukellustehtävällä ja harjoituksissa avustajan, narumiehen
– Aloitamme tilannepäiväkirjan teon pienellä kynnyksellä, sen voi sitten lopettaa, jos tuntuu, ettei tarvetta ole, Hallio sanoo. Tilannepäiväkirja tehdään jokaisesta keskisuuresta tai sitä isommasta tehtävästä ja ihmisen pelastustehtävästä. Herkkä laite taltioi myös kaiken tilannekeskuksessa puhutun, Hallio sanoo. 14.32 Ensimmäiselle sukeltavalle yksikölle määritellään sukellustehtävä: etsintä. 14.42 Pyydetään lisää ensihoitoyksiköitä. – Kun kuulin, että “lapsi veden alla”, aloin heti täyttää tilannepäiväkirjaa. 9/2013 19 Tilannekeskuspäivystäjä Jessica Hallio päivysti Raaseporin tapauksen aikaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa. 14.49 Rajavartiolaitoksen kopterissa olevia sukeltajia pyydetään valmistautumaan, on vielä epäselvää, onko vedessä enemmänkin lapsia. – Silloin olimme vielä keskuspaloasemalla ja päivystin yksin. 14.30 Mieshenkilö pelastettu, tarvitsee ambulanssin. Hän laati tehtävästä tilannepäiväkirjan. RLU33, 701, 201, 801, 601, BRH200, ELU3211. 14.34 Lapsen etsintä jatkuu, miestä hoidetaan. Jatka! Kaikki kunnossa! 2 nykäisyä Seis! Pysy paikalla! Seis! 3 nykäisyä Tule suoraan ylös! Vedä ylös! 3 nykäisyä ja ravistus Tule laskeutumiskohdasta ylös! – 4 nykäisyä tai enemmän – HÄTÄMERKKI! Etsintämerkit köysimerkki avustajalta sukeltajalta Ravistus Huomio! Suoritettu/kohteessa Ravistus ja nykäisy Oikealle! Lisää löysää! Ravistus ja 2 nykäisyä Vasemmalle! – Ravistus ja 3 nykäisyä Käänny takaisin! Löysä sisään! 1 nykäisy ja ravistus Jatka köyden suuntaan! –. Etenkin yksin päivystäessä kaikkia tietoja ei aina ehdi tilannepäiväkirjaan kirjata. Tilannepäiväkirja keikasta 14.24 Hälytysilmoitus: Pumppulahti, Raasepori, ihmisen pelastaminen vedestä. Lisätiedot: Lapsi veden alla. Hetki hetkeltä 9/2013 19 Muistithan köysimerkit Hälyty silmoit us Turvallisuusmerkit köysimerkki avustajalta sukeltajalta 1 nykäisy Onko kaikki hyvin. 14.38 Sovitaan, että Rajavartiolaitoksen kopteri ottaa Esposta tulevan pelastusyksikön 201 väen kyytiin Kirkkonummelta. 14.44 FinnHEMS 10 ilmoittaa, että noin 10 minuuttia lentoaikaa jälellä. Tilannepäiväkirja on todettu hyväksi työkaluksi myös toiminnan kehittämisessä. 14.50 FinnHEMS 10:lle tarjotaan laskupaikkaa. 14.25 Hätäkeskus varmistaa, onko lähin yksikkö matkalla, joka kuittaa olevansa 500 metrin päässä kohteesta. 14.28 Pelastusyksikkö 701 aloittaa pintapelastuksen. Tehtävä ei kestänyt kauan, sen jälkeen Hallio alkoi ohjata tilannekeskukseen tulleita puheluita. 14.53 Varmistuu, että tapaukseen liittyi vain yksi lapsi, joka on löydetty. 14.36 Pelastusyksikkö 801 kohteessa. Nyt olemme remontin alta paossa Tapiolassa ja meitä on aina kaksi, Hallio sanoo. 14.29 Rajavartiolaitoksen helikopteri on lähdössä, vahvuudessa ei sukeltajaa. 14.33 Rajavartiolaitos ei odota oman sukeltajan saapumista, mutta kopteri lähtee matkaan. Samalla laitoin nauhurin päälle, joka nauhoittaa radioliikennettä. Tilannepäiväkirjoja laaditaan viikoittain, parhaana kuukautena tänä vuonna niitä on tehty 27. 14.31 FinnHEMS 10 ja Rajavartiolaitoksen kopteri tulossa. Lapsi edelleen vedessä. Rajavartiolaitoksen kopteri perutaan
– Kaisa Teräkselle myönnettiin mitali, vaikka hänen tapauksessaan hengenvaaran uhka ei ollut itsestään selvä, Tiukkanen sanoo. Isä juoksi heti poikansa perään ja hyppäsi jokeen pelastamaan poikaansa. Mitalia ei myöskään voi saada oman alaikäisen lapsensa pelastanut aikuinen. Poikkeuksellinen tunnustus Kuvakaappaus Iltalehden nettisivulta. 20 9/2013. Mitali annetaan tunnustuksena erittäin rohkeasta tai neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki pelastetaan uhkaavasta vaarasta. Mäen päällä kävelytietä pitkin kulkenut Kaisa Teräs juoksi jäälle apuun. Hengenpelastusmitalilautakunta esitti mitalia Teräkselle. Joessa oli tapahtumahetkellä erittäin kova virtaus eikä isä yrityksistä huolimatta saanut poikaansa pelastettua. Poika laski mäkeä alas, mutta pulkka liukui oletettua pitemmälle, lopulta Pumppulahden jäälle ja siellä olevaan sulaan. 20 9/2013 Hengenpelastusmitali on poikkeuksellinen tunnustus. Löytöhetkellä poika oli ollut n. Mitalia ei myönnetä palomiehelle, sopimuspalokuntalaiselle poliisille tai muulle ammatinharjoittajalle, jolla katsotaan olevan ammattinsa puolesta erityisiä taitoja tehdä kyseinen teko, vaikka kyseessä oleva henkilö pelastaisi ihmisen vapaallaollessaan. Poika kuljetettiin lastenklinikalle Helsinkiin, josta hänet kotiutettiin tiistaina 12.2.2013. Mitali myönnetäänkin vain niissä tapauksissa, joissa pelastajan oma henki on ollut vaarassa, sanoo hengenpelastusmitalilautakunnan sihteeri Arto Tiukkanen. – Vuosittain mitalia haetaan 70–90 ihmiselle. Tällä hetkellä pinossa on jo 32 hakemusta, Seuraavat mitalit myönnetään ensi kesänä, Tiukkanen sanoo. Poliisin kertomana Isä ja 4-vuotias poika olivat Pumppulahden rannalla pulkkamäessä. Se myönnetään yksittäisestä uroteosta, kun taas suurin osa tunnustuksista myönnetään pitkästä palveluksesta. Mitalia voi hakea kuka tahansa, yksityinen ihminen tai yhteisö. Mitalihakemukset osoitetaan paikalliselle aluehallintovirastolle, jonka verkkosivuilta löytyy hakuohjeet ja -kaavakkeet. puoli tuntia veden varassa ja elvytystoimenpiteet aloitettiin heti. Mitali voidaan myöntää myös yhteisölle. Pintapelastaja löysi pojan jään alta noin 70 metrin päästä paikasta, jossa hän joutui veden varaan. Joskus mitali on myönnetty lievemmillä kriteereillä lapselle tai vanhukselle, kun on katsottu, että teko on ikään tai toimintakyykyyn nähden erityinen. Noin kymmenen prosenttia hakemuksista päätyy mitalin myöntämiseen. – Mitali on erittäin arvokas, sen korkean statuksen säilyttämiseksi myöntämiskriteereitä on pidetty asetuksessa säädettyä tiukempana. Isä oli itse lähellä hukkua. Kuvakaappaus poliisi.fi-sivustolta. Hengenpelastusmitalin myöntämiskriteerit on määritelty asetuksella
Teräs sitoi yhteen omansa ja toisen henkilön takin pelastusköydeksi ja sai pidettyä kahteen kertaan veden varaan joutunutta henkilöä jään päällä. Pitämällä toisella kädellä kiinni saamastaan sähkökelan päästä, Teräs sai kuitenkin pidettyä henkilöä osittain jäällä siihen asti kun pintapelastajat saapuivat paikalle. Pelastettavan painon vaikutuksesta Teräs kuitenkin liukui jään reunalle päin. Teräs on toiminut erittäin rohkeasti ja neuvokkaasti pelastaessaan hädässä olleen henkilön.” Hengenpelastusmitalit jakoi EteläSuomen aluehallintoviraston johtaja Anneli Taina. Erittäin rohkeaa ja neuvokasta toimintaa. 9/2013 21 Hengenpelastusmitalilautakunta esitti Tasavallan presidentille, että Kaisa Teräkselle myönnettäisiin hänelle haettu hengenpelastusmitali: ”Teräs toimi erittäin rohkeasti ja neuvokkaasti mennessään pelastamaan veden varaan joutunutta henkilöä. Oli sellainen tunne, että ei tästä nyt ryhdytä henkseleitä paukuttelemaan, Kaisa Teräs kuvailee tunnelmia. – Mitalinjakotilaisuus oli mukava, varsinkin kun saatiin lehdistö sieltä pois
Pieni poika, nainen ja mies toivat minulle kukkia, Kaisa Teräs muistelee. Ihmettelin, että ketä sieltä tulee. Kuvassa on se mäki, josta poika laski jäälle ja veteen.. – Ihmettelin ensin, että keitä he ovat, sitten tunsin miehen kasvon piirteistä. Kuvakaappaus Helsingin Sanomien nettisivulta. Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/Marko Partanen. Sanoin, että ”sinähän se olet”. Häly tysil moi tus Ovikello soi – Eräänä sunnuntaina ovikello soi
Jos jollakin laitoksella tietyissä tehtävissä vaaratilanteet ovat yleisempiä kuin muilla laitoksilla, tämä näkyisi tilastoissa laitosten välisessä vertailussa ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä heti. Pelastuslaitosten valtakunnallisen työsuojelujärjestelmän luominen ja koordinointi voisi tapahtua Pelastusopiston kautta. 9/2013 23 Vieraanamme Kirjoittaja ylipalomies Roger Nybom toimii vt. Laskennan perusteena on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja vuodelta 2008. On todettu, että yhtä työtapaturman kautta tapahtuvaa kuolemantapausta kohti tapahtuu kymmenen vakavaa työtapaturmaa, kolmekymmentä lievää työtapaturmaa ja jopa kuusisataa vaaratilannetta. Johdon sitoutumisen myötä turvallisuusajatteleminen siirtyy vaiheittain hierarkiassa alaspäin aina suoritusportaalle asti. Esimerkkinä palomiehelle sattunut työtapaturma, josta seurasi 24 tunnin työvuoron poissaolo: poissaolijan palkasta on vähennetty vakuutusyhtiöltä saatava korvaus ja hänelle on hankittu sijainen, jonka ylityöpalkka on lisätty loppusummaan. Pelastusopistoon tulisi nimetä henkilö, joka neuvoo ja kouluttaa pelastuslaitoksia työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Loppusummaksi muodostuu 1280 euroa yhdestä palomiehelle sattuneesta tapaturmasta työvuoroa kohden. Kehitteillä olevaa Varanto-järjestelmää tulisi käyttää hyväksi myös tässä asiassa. Jokaisen pelastusalueen työsuojelupäällikkö tekisi määräajoin raportin omalta alueeltaan operatiivisessa toiminnassa tapahtuneista vakavista vaaraja läheltä piti -tilanteista. Tanskassa pelastustoimella ei ole omaa poikkeamaraportointikäytäntöä. Työryhmän voisi perustaa esimerkiksi pelastuslaitosten kumppanuushankkeen yhteyteen, koska sitä kautta on jo olemassa oleva verkosto laitosten välillä. Työryhmä käsittelisi asiat kokouksissaan ja tiedottaisi muille työryhmän ulkopuolella toimiville pelastuslaitosten työsuojeluorganisaatioille kyseisistä tapahtumista. Turvallisuuden kehittäminen olisi alueiden kesken helpompaa, mikäli näihin liittyviä tuloksia voisi vertailla suoraan keskenään ja sitä kautta tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat. Samasta laitoksesta ei välttämättä saada monta samankaltaista raporttia, mutta yhdistämällä laitosten tilastot ja niitä vertailemalla voidaan ongelmaan päästä nopeammin käsiksi ja tätä kautta estää mahdollinen työtapaturma. Tällaisen työsuojelukoordinaattorin johdolla tulisi perustaa työryhmä, joka koostuisi pelastuslaitosten työsuojelupäälliköistä sekä työsuojeluvaltuutetuista. Pelastustoimelle tulisi kehittää poikkeamaraportointijärjestelmä, jonka kautta kaikki pelastuslaitokset saisivat tiedon operatiivisessa toiminnassa tapahtuneesta vakavasta työtapaturmasta tai vaaratilanteesta mahdollisimman nopeasti tapahtuman sattumisesta. Pelastusopistolla on merkittävä rooli työturvallisuuden kehittämisessä. Norjassa on kehitteillä poikkeamaraportointijärjestelmä pelastustoimelle yhteistyössä paikallisen sisäasiainministeriön kanssa. Kehittämishankeeni kautta olin yhteydessä muihin Pohjoismaihin. Raportointia seuraamalla ja kehittämällä voidaan katkaista tapahtumaketju, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa onnettomuuteen. Kyse on meidän, ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi työskentelevien, omasta turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Kirjoitus perustuu alipäällystökurssilla 14.4.2013 tehtyyn kehittämishankkeeseen. Verkottumisen ja tiedottamisen kautta voimme ehkäistä jonkun työtapaturman syntymisen ihan vain varoittamalla vaaratilanteesta tai viallisesta laitteesta heti, valtakunnallisesti.. Työturvallisuus vaatii jatkuvaa seurantaa Vaaraja läheltä piti -tapahtumia sattuu huomattavasti useammin kuin tapaturmia ja onnettomuuksia. Kustannuksia muodostuu myös ylimääräisten töiden järjestelyistä. Suurin tehtävä on asenteiden muuttaminen ja tapahtumista ilmoittaminen. Työryhmän ensimmäinen tehtävä voisi olla verkoston luominen kaikkien pelastuslaitosten työsuojeluorganisaatioiden välille. Vaaratilanteesta ilmoittaminen, sen analysoiminen ja tapahtumasta tiedottaminen ja sitä kautta oppiminen mahdollistaisivat parhaimmillaan sen, että samankaltainen tapahtuma ei tapahdu uudelleen. Hyvän turvallisuuskulttuurin myötä voidaan saada merkittäviä säästöjä. Raportointia seuraamalla ja kehittämällä voidaan katkaista tapahtumaketju, joka pahimmassa tapauksessa johtaa onnettomuuteen. Turvallisuuskulttuurin ja varhaisen välittämisen tärkeyttä päivittäisessä pelastustoiminnassa ei ole oivallettu kaikilla pelastuslaitoksilla. Ruotsissa toimii yritys, joka kokoaa Internet-sivustoilleen www.utkiken.net tietoa tapaturmista, raporteista ja muista ajankohtaisista asioista pelastusalan työturvallisuuteen liittyen. Aluepelastuslaitoksilla tulisi olla yhtenäiset tietojärjestelmät asiaan liittyen. Valtakunnallinen seurantajärjestelmä ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu työturvallisuuden kehittämisessä. Heidän kauttaan tieto siirtyy pelastuslaitoksille, mikä puolestaan auttaa turvallisuuden kehittymistä koko alalla. Pelastusalalla tiedotetaan pelastustehtävistä ja siellä tapahtuvasta toiminnasta välittömästi medialle, joten pelastuslaitosten sisäistä tiedottamista tulisi kehittää vähintään samalle tasolle. paloesimiehenä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Ilman toimintakykyistä ja tervettä pelastushenkilökuntaa ei tule mediatiedotteita pelastetusta omaisuudesta tai ihmishengestä. Opiskelijoille opetetaan turvalliset työskentelymenetelmät ja työvälineet. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen lähtee turvallisuusjohtamisesta
S isäministeriö totesi omassa esityksessään, että pelastustoimen osalta velvoitteet, joilla on kustannusvaikutuksia, olisivat olleet lähinnä kunnan velvoite järjestää pelastustoimi sekä mitoittaa se riskien mukaisesti. Kaakkois?Suomen poliisilaitos . Järjestelmämuutos mahdollistaa ehdotuksen mukaiset kustannussäästöt, mutta vaatii kuntien sitoutumista säästötoimenpiteisiin. Lapin poliisilaitos . 24 9/2013 Sisäministeriö ehdottaa pelastuslaitosten määrän puolittamista kuntatalouden säästökeinona. Uudet pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa vuoden 2015 alusta. Tämän takia sisäasiainministeriö esittää rakenteellisia muutoksia pelastustoimen järjestämiseen. Itä?Suomen poliisilaitos . Sisä?Suomen poliisilaitos . Tilannekeskuksiin tarvittavat tietoliikennejärjestelmien integrointikustannusten on arvioitu olevan 300 000 euroa tilannekeskusta kohden. Sisäministeriö toteaa, että aluejakomuutos on mahdollista tehdä nykyisen pelastuslain mukaan, jos valtioneuvosto päättää asiasta. Tämä tavoite olisi mahdollista saada aikaan karsimalla paloasemaverkkoa ja päivystysjärjestelyjä palvelutuotannon tarpeen perusteella. Valtiovarainministeriö halusi ministeriöiden kokoavan miljardin euron edestä säästöjä kuntien normeja ja velvoitteita karsimalla. Sisäministeriö ehdottaa: Pelastuslaitokset puolittamalla 13 miljoonan euron säästö 11 poliisilaitosaluetta . Sisäministeriölle asetettu 13 miljoonan euron säästötavoite edellyttäisi tämän lisäksi noin 100 henkilötyövuoden vähentämistä. Tämän lisäksi järjestämällä hallintotehtäviä tehokkaammin voidaan päällystövirkoja sijoittaa uudella tehtäväkuvalla siten, että yhteensä organisaatiouudistus mahdollistaisi 60 henkilötyövuoden säästön vuoden 2016 loppuun mennessä. Säästöjä syntyisi 8,8 miljoonaa euroa. Oulun poliisilaitos . Tämän lisäksi tulisivat tilannekeskusten investointikustannukset sekä ylläpitokustannukset. Helsingin poliisilaitos Lappi Oulu Itä?Suomi Pohjanmaa Sisä?Suomi Lounais?Suomi Häme Kaakkois?Suomi Itä?Uusimaa Helsinki Länsi?Uusimaa 11 poliisilaitosaluetta ja 11 pelastustoimialuetta. Jos tilannekeskukset rakennetaan 22 pelastuslaitoksen sijasta 11 pelastuslaitokselle, saataisiin tietoliikennekustannuksista 3,3 miljoonan euron kertasäästö, jonka lisäksi ylläpitokustannuksista saataisiin arviolta vähintään 3,3 miljoonan euron kustannussäästö. Teksti: Esa Aalto Grafiikka: Sisäministeriö. Lounais?Suomen poliisilaitos . Sisäministeriön osuus tästä on 13 miljoonaa euroa. Jos tilannekeskus miehitetään yhdellä henkilöllä ympärivuorokautisesti, se vaatii 6 henkilötyövuotta toimiakseen. Pelastuslaitoksia yhdistämällä vapautuisi ministeriön mukaan 11 alueelta suoraan 33 päällystövirkaa uudenlaisiin tehtäviin. Pohjanmaan poliisilaitos . Tilannekeskuksista säästöjä Vuonna 2015 toteutuvan uuden hätäkeskustietojärjestelmän suunnittelun perusteena on tällä hetkellä se, että jokaiselle 22 pelastuslaitokselle rakennettaisiin tilannekeskus. Itä?Uudenmaan poliisilaitos . Länsi?Uudenmaan poliisilaitos . Sisäministeriö ei pidä mahdollisena näiden kahden turvallisuuden kannalta keskeisen normin kumoamista. Hämeen poliisilaitos . Pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnin laskentaperusteena on käytetty sitä, että nykyisten 22 pelastuslaitoksen sijasta olisi 11 pelastuslaitosta
– Olisiko säästöjen toteuttaminen helpompaa valtion järjestelmässä, voidaan kysyä. Nyt jää nähtäväksi, uskooko poliittinen päätöksentekijä, että kunnat tekevät tarvittavat säästöt myös pelastustoimessa. – Pelastusalueiden määrän vähentäminen ei ole vastaus valtiovarainministeriön kysymykseen vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä. – Tuskin sitä katsottaisiin hyvällä, jos pelastustoimi ei olisi mukana näissä yhteisissä talkoissa. Tutkimusja kehittämiskeskuksen tuella pystyttäisiin kehittämään pelastuslaitosten toimintamenetelmiä ja toiminnan tehokkuutta sekä esimerkiksi valtakunnallisia järjestelmiä ja saada aikaan kustannushyötyjä, joiden suuruutta ei voida vielä arvioida. – Meillä ei ole pelastustoimessa sellaisia velvoitteita, joista voitaisiin säästää. Tämän lisäksi pelastustoimen organisaation suurentaminen mahdollistaisi ministeriön mukaan hankintojen paremman suunnittelun sekä suurempien hankintamäärien kautta saatavat alennukset hankintahinnoissa. Rakenteellisella uudistuksella kunnat voivat Koskisen mukaan pystyä tavoiteaikataulussa tekemään säästöt. Joku voi silloin kysyä, onko järjestelmä jotenkin epäkelpo ja riittävästi johdettavissa, jos mitään ei tapahdu. On järkevää pohtia myös rakenteita, mutta se pitäisi tehdä sen jälkeen, kun kuntien tehtävien normistoa on kevennetty. Aluejaon muutos ei ministeriön mukaan edellytä varsinaisesti lainsäädännön tarkistamista. Sairaankuljetusta ja ensihoitoa koskevaan lainsäädäntöön ei tarvitse tehdä muutoksia vaan toiminnot jatkuvat nykyisen lainsäädännön pohjalta. Kaksiportainen johtamisjärjestelmä Esitetyt säästöt voitaisiin ministeriön mielestä saada aikaan hyödyntäen vuoden 2016 loppuun mennessä tapahtuvaa eläköitymistä. Saman hankintamäärän hankkimisen nykyistä keskitetymmin ministeriön laskee alentavan investointimenoja 3 prosenttia eli 900000 euroa suurempien hankintaerien määräalennusten kautta. On tärkeää, että pelastustoimi on osa kunta-alaa ja se on ollut myös Kuntaliiton lähtökohta. Kunnilla pitää olla pelastuslaitos ja riittävät valmiudet riskeihin nähden. Sisäministeriö seuraisi ja arvioisi pelastuslaitosten toimenpiteiden riittävyyttä. Tämä voi edellyttää lainsäädännön tarkistamista. Säästöjä haetaan monesta muustakin toiminnasta. Kuntaliitto ei toistaiseksi ole ottanut kantaa sisäministeriön esitykseen, mutta Timo Kietäväinen sanoo oman arvionsa olevan, että sellainen on toimenpiteenä liian raju. – Sisäisen turvallisuuden asiantuntijuus kuntasektorin osana tuo uusia haasteita pelastusalalle. – Säästöjen toteuttaminen tällä tavalla ja tässä ajassa ei ole mahdotonta. Kun aikataulu säästöjen toteuttamiseksi on tiukka, vuonna 2017, on se valtiolle siirtämisessä liian nopea aikataulu. Laskentaperusteena tässä ehdotuksessa on käytetty sitä, että pelastuslaitokset käyttäisivät investointeihin saman verran rahaa kuin todellisuudessa käyttivät vuonna 2012 eli 30 miljoonaa euroa. Esko Koskisen mielestä nyt tehty esitys säästöistä ei merkitse pelastustoimen alasajoa. Sisäministeriön 13 miljoonan euron säästötoimenpide valtiovarainministeriön vaatimukseen ei saa Timo Kietäväisen hyväksyntää. – On myös ensin pohdittava koko kunta-alan rakenteiden tulevaisuus, jonka jäl9/2013 25 Jotain pitää tehdä, mutta tämä ei ole oikea tapa Esko Koskinen.. Säästöjen saavuttaminen ja toteuttaminen siten, että kansalaisten saamat pelastustoimen palvelut eivät heikenny edellyttää sisäministeriön vahvempaa ohjausta. Niihin emme halunneet kajota, Koskinen sanoo. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo sisäministeriöllä olleen velvollisuus tehdä jonkinlainen esitys valtiovarainministeriölle, koska 13 miljoonan euron edestä on säästettävä. Pelastustoimen kehittämiselle olisi vahingollista, jos alettaisiin jälleen puhua omistajuudesta. Esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksesta vähennetään sata henkeä eikä toimintoja ajeta alas, vaan se tehdään palvelutaso säilyttäen, mutta tinkien kustannustasosta, Esko Koskinen sanoo. – Tulevaisuudessa on varmaankin tarkoituksenmukaista vähentää pelastuslaitosten määrää, mutta ei ministeriön esittämässä aikataulussa. Ei ole vastaus Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä hyvää on se, että pelastustoimen säästöistä puhuttaessa ei esille nosteta valtiollistamista. – Pelastustoimen on vain oltava yhtenä kunnallisena toimintana mukana tässä. Koskinen sanoo, että esillä oli myös pelastustoimen valtiollistaminen, mutta valtiovarainministeriö ei sallinut esittää säästöjä toimintoja siirtämällä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että pelastusalueet omilla päätöksillään toteuttavat edellä mainitut toimet. – Se ratkaistiin jo Paras-hankkeen alussa. Rakenneuudistus ei itsessään sitä tee, vaan siihen tarvitaan kuntien päätöksiä. Hän muistuttaa, että sisäministeriön ja pelastustoimen osuus, 13 miljoonaa euroa, on pieni osa miljardista. Jos mitään ei tehdä, voi eteen tulla pohdinta, pystytäänkö tarvittavat päätökset tekemään keskitetymmässä järjestelmässä. Vaativuusja tuloksellisuusohjelmassa tehdyn esityksen mukaisesti aluehallintovirastoissa olevat noin 30 henkilötyövuotta siirrettäisiin Pelastusopiston yhteyteen perustettavaan tutkimusja kehittämiskeskukseen. – Itse en halua olla sellaisen ajatuksen takana, Koskinen korostaa. Sisäministeriö esittää myös, että pelastustoimessa siirryttäisiin kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään. – Halusimme antaa esittämillämme rakenteellisilla uudistuksilla tilaa sille, että kunnat voivat löytää pelastustoimesta tarvittavat säästöt
Hänen mielestään aluehallinnossa tärkeää on toimia kumppanuuden kautta yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa ja tämä toteutuu läheisyysperiaatteen ansiosta. Varautumisessa aluehallintovirastolla voisi olla yhteen sovittava rooli. Varautumisessa hän näkee enemmänkin tarvetta valtionhallinnon väliportaalla. – Nykymuodossa niitä ei enää tarvita. Hänen mielestään valtiovarainministeriössä pitäisi arvioida myös jokaisen toimialan voimavarat säästöjä vaadittaessa. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtajan Tarja Wiikinkosken mielestä on tarve pohtia pelastustoimen tutkimusja kehittämisresursseja. Tunnemme toisemme ja sen ansiosta on helppo toimia. – Pelastustoimen kehittämisessä on tälläkin hetkellä monta toimijaa. Esimerkiksi hätäkeskukset pitäisi saada parempaan yhteistyöhön pelastuslaitosten kanssa, jolloin esimerkiksi hälytykset voitaisiin hoitaa tarkoituksenmukaisimmin hälytettävien yksiköiden määrillä. – Niiden toiminta pitää miettiä uudella tavalla. Valtiovarainministeriö ei toisella kerralla saanut haluamaansa, joten epäilen, että kolmannella kerralla ei säästöesityksiä enää kysytä, vaan ne valmistellaan keskitetymmin. Varautumisessa yhteensovittaja jo nyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Pasi Ryynänen pitää ajatusta siirtää aluehallinAluehallinnon roolia syytä miettiä uudelleen. Alan johtamisjärjestelmän uudistamista, vastuukuntien uusi tilanne ja sopimuspalokuntien tulevaisuus. – Mutta hyvä, että ministeriö on nyt avannut keskustelun pelastustoimen rakenteista, Kietäväinen sanoo. – Tämä tarvitsee paremman pohdinnan, hän korostaa eikä lähde arvioimaan, mikä olisi tulevaisuudessa sopiva pelastuslaitosten lukumäärä. Mitä tavoitellaan. Sieltäkin löytyisi merkittäviä säästömahdollisuuksia. – En usko, että ministeriön eläköitymislaskelmat toteutuvat. Nyt on syytä käydä läpi olemassa oleva resurssit. Hyvä olisi, että tutkimuksen ja kehittämisen kautta ne edistäisivät pelastustoimea. Mielestäni aluehallintoviraston nykyinen toiminta suhteessa pelastustoimeen pitäisi käydä huolella läpi, kun mietitään uusia tehtäviä, Tarja Wiikinkoski sanoo. – Jos laitoksilta olisi suoraan kysytty, ne Timo Kietäväinen. Hän myöntää, että pelastustoimessa ei ole erityisen paljon karsittavia normeja. Valtiovarainministeriö yrittää etsiä säästöjä taloudellisessa ahdingossa kamppailevista kuntien toiminnoista ja myös sisäministeriön piti jonkinlainen esitys saada aikaiseksi. Toisaalta ne tulevat myös lähelle pelastuslaitosten työmaata, joten tätä pitää huolella selvittää. – Meidän pitäisi pohtia, miten saamme toiminnot järjestettyä kustannustehokkaammin. – Ennen kuin uusista toimenpiteistä päätetään, pitää miettiä, mitä tavoitellaan ja ketkä tulevat tekemään uusia toimintoja. Enemmänkin kyse on toimintatapaan liittyvistä asioista. Simo Tarvaisen mielestä on kuitenkin tärkeää, että aluehallintoviraston voimavarat säilyvät eikä niitä menetetä uudistuksessa. 26 9/2013 keen pohdittavaksi tulee myös pelastusalueiden määrä. Laitokset voivat säästää omin voimin Pelastusalueiden määrän vähentäminen ei Pelastusjohtajayhdistyksen puheenjohtajan Simo Tarvaisen mielestä ole oikea keino etsiä säästöjä. Kietäväiseltä löytyy ymmärrystä ministeriöön. – Kelpoisuusehtoja tulisi muuttaa joustavammaksi, toimintavalmiutta tarkastella uudelleen ja myös tehtäviin lähtevien ryhmien kokoa. – Mikään uusi asiahan uuden pelastusylijohtajan esitys ei ole, mutta asiaa ei ole sen tarkemmin suunniteltu. Mikä on tutkimuksen ja kehittämisen tila tällä hetkellä ja mitä uutta tietoa turvallisuudessa nyt tarvitaan. – Kunnallisessa toiminnassa pelastustoimikin uudistettiin, mutta valtionhallinnossa ei samanlaisia uudistuksia ole nähty. Tarpeen olisi pystyä pohtimaan toimintoja uudella tavalla. Tosin se ei hänen mielestään ole ollut järkevää, että pelastustoimen resursseilla on toteutettu esimerkiksi maanpuolustuskursseja. Hän pitää kuitenkin tervetulleena uuden pelastusylijohtajan Esko Koskisen ajatuksia uudistaa aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen toimintoja, mutta Kietäväisen mielestä pelastustoimintaa ei pidä välttämättä kokonaan lakkauttaa aluehallintovirastoista. Myös aluehallintovirastotasolla pitää olla kriisivalmius kansallisesti merkittäviä tilanteita varten ja edellytykset tehtävien organisointiin. – Toivoisin, että säästöjä ei haettaisi jokaiselta toimialalta samalla tavalla kaavamaisesti, koska kaikilta toimialoilta niitä ei löydy, hän sanoo ja viittaa muun muassa pelastustoimeen. Pelastusjohtajayhdistyksen puheenjohtaja Simo Tarvainen pitää hyvänä ajatusta miettiä aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen voimavarat uudelleen. – Sisäministeriön esitys ansaitsee kiitosta konkreettisuudesta verrattuna muihin ministeriöihin, joiden hallinnon aloilta säästöt ovat monta kertaa suuremmat. K untaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mielestä kuntasäästöjen yhteydessä olisi pohdittava myös, miten valtionhallinnossa voitaisiin organisoida tehtäviä uudella tavalla. – Aluehallintovirastolla on oma valvontatehtävänsä esimerkiksi informaatio-ohjauksen kautta ja on tärkeää, että valvonta toimii läheisesti. Kunnat tekevät palvelutasopäätökset, joita aluehallintovirasto valvoo. Nytkin tarvitaan ensin tavoitteen asettelu, mitä lisäarvoa nykyiseen verrattuna saavutetaan. Kietäväisen mielestä toiminnan kehittäminen on merkittävää ja siinä pitää päästä eteenpäin. Siksi on hyvä ajatus siirtää resurssit tutkimukseen ja kehittämiseen. Timo Kietäväinen sanoo, että säästöt eivät pelastustoimessa synny alueiden määrää vähentämällä, koska siihen sisältyy paljon muuta järjestettävää. – Nyt on oikea hetki selvittää, miten resurssit voidaan parhaalla mahdollisella tavalla säilyttää. – Aluehallinnon pelastuslaitoksia valvova rooli ei ole enää järkevää. Ne eivät perustu käytäntöön
– En lainkaan kyseenalaista tutkimustoiminnan tarpeellisuutta, mutta nyt tarvitaan lisää tietoa suunnitelmista ennen kuin päätöksiä uudesta voidaan tehdä, Pasi Ryynänen sanoo. – Nyt olemme voineet neuvotella kuntaomistajan kanssa toiminnasta ja säästöistä, mutta valtiolla säästäminen on kasvottomampaa. 1900–2010 Ulla Leino 110 VUOTTA PALOKUNTATYÖTÄ Rovaniemen VPK on ollut 110 vuoden toiminta-aikanansa monessa mukana. Ketään ei ole toistaiseksi irtisanottu pelastuslaitoksista, mutta sekin päivä voi vielä olla edessä. Silloin ei enää neuvotella. Vuoden 2013 tunnustuksen erityisenä teemana oli selkeä kieli. Hän informoi, viestii ja vastaa molemmilla kotimaisilla kielillä sekä englanniksi. Pian VPK:lla oli myös tärkeää nuorisotoimintaa tekevä urheiluseura sekä puhallinmusiikista innostuneista soittajista koottu soittokunta. Valistusja Urheilutalosta tulikin vuosikymmeniksi rovaniemeläisten keskeinen kokoontumispaikka. Säästää voidaan Tarvaisen mielestä palvelutasosta, jossa on varaa tinkiä. Hän huomauttaa myös, että valtionhallinnossa resurssit ovat niukat, niin myös aluehallintovirastossa. Molemmat vuoden 2013 tunnustuksen saajat ovat hyviä esimerkkejä kaikille julkishallinnossa työskenteleville. Uhkana voi silloin olla muun muassa, että sopimuspalokunnat loitontuvat pois toiminnasta. – Eivät samalla tavalla ja samassa suhteessa kuin esimerkiksi pelastusala. Tällaista kehitystä voi hänen mukaansa kutsua myös pelastustoimen alasajoksi. Pelastustoimi on tässä sarjassa kuin mallioppilas. toviraston voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen mielenkiintoisena avauksena. ISBN-koodi ROVANIEMEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA RY. Virpiarolle ja Saurille ensimmäiset demokratiatunnustukset Rovaniemen VPK julkaisi 110-vuotisesta taipaleestaan historiikin, jonka on tehnyt lehtori Ulla Leino. Sen myönsivät Suomen Kuntaliitto, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä sekä työstä avoimen hallinnon ja kansalaisten vaikuttamisen edistämiseksi. Kyse on arvovalinnoista. Kaikki haastattelut, kirjoitetut muistelukset sekä asiantuntemus ja -tiedot ovat antaneet persoonallisen värinsä ja tärkeän panoksensa kirjan sisältöön. Kulttuuria, urheilua ja nuorisotyötä ROVANIEMEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA RY. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on siellä missä kuntalainenkin on. Valistusja Urheilutalosta tulikin vuosikymmeniksi rovaniemeläisten keskeinen kokoontumispaikka. Hän on viranhaltijana helposti lähestyttävissä ja hänen käyttämänsä kieli on vaikeistakin aiheista ymmärrettävää ja kansantajuista. Tarvaisen mielestä on täysin mahdollista, että puheet pelastustoimen valtiollistamisesta kiihtyvät. Teoksessa tulee toisaalta esille myös, kuinka 1970ja 1980-lukujen hiljaiselon jälkeen Rovaniemen VPK:sta on kehittynyt systemaattisesti harjoitteleva ja aktiivisesti toimiva Lapin pelastuslaitoksen sopimuskumppani. Simo Tarvainen. olisivat voineet hyvinkin toteuttaa tarvittavat säästöt omin voimin. Virpiaro on ollut mukana kirjoittamassa turvallisen asumisen ja väestönsuojelun oppaita ja hänellä on ollut keskeinen rooli muun muassa joulukuussa 2004 tapahtuneen tsunamikatastrofin evakuointioperaatiossa. – Myös kansalaisten turvallisuus voi tämän seurauksena heikentyä. – Apu tulee kauempaa ja pienemmin resurssein. Työaika ohjaa myös palkkarakenteeseen, jossa haittakorvaukset ovat merkittävä osa palkkaa. Yhdistys perustettiin 1900-luvun alussa, koska yksityinen omatoiminen palontorjunta ei enää riittänyt takaamaan yhä kasvavan yhdyskunnan suojelemista tulipalon sattuessa. Tarvaisen mielestä on myös arvioitava kriittisesti pelastustoimen toimintatapoja. Se vaatii taitoa keskittyä oleelliseen ja suunnata viestien sisältö ja muoto kohderyhmälle sopivaksi. Kun Lapin raunioittaneen sodan jälkeen VPK:n rakennuttama uusi toimitalo osoittautui riittämättömäksi, yhdistys pani alulle mittavan rakennushankkeen. Pelastusylitarkastaja Matti Virpiaron viestintä on selkeää, asiallista ja ymmärrettävää. 1900–2010 110 vuotta palokuntatyötä 9/2013 27. Yhteiskunta kantaa siitä vastuun. Myös investointeja vähentämällä saadaan säästöjä aikaiseksi. Teksti: Esa Aalto Mirafoni-palstaa pitävä kolumnistimme Mira Leinonen kirjoitti keskusvirastoasiasta Pelastustiedossa 2/2013. Hänen tuottamaansa informaatiota leimaa keveys ja lukemisen helppous. Jos maaliskuussa ilmestynyt lehti ei ole enää tallessa, voit lukea Miran kirjoituksen: www.pelastustieto.fi Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri saivat ensimmäiset demokratiatunnustukset. 110 VUOTTA PALOKUNTATYÖTÄ -historiikissa kuuluu yksittäisten, sekä entisten että nykyisten vpk-laisten ääni. Joustavoittamalla toimintatapoja voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä, Simo Tarvainen huomauttaa. Kun Lapin raunioittaneen sodan jälkeen VPK:n rakennuttama uusi toimitalo osoittautui riittämättömäksi, yhdistys pani alulle mittavan rakennushankkeen. Ei pelkästään pelastustoimeen keskittyvä. Hän myös huomauttaa, että esimerkiksi Jyväskylässä joudutaan nyt tekemään suuria säästöjä. VPK:n toiminnalla on ollut suuri vaikutus rovaniemeläisten elämään. Yhdistys perustettiin 1900-luvun alussa, koska yksityinen omatoiminen palontorjunta ei enää riittänyt takaamaan yhä kasvavan yhdyskunnan suojelemista tulipalon sattuessa. – Joudutaanko tässä säästämään toistamiseen. Simo Tarvainen kuitenkin huomauttaa, että olisi syytä tarkastella, miten muut hallinnon alat ovat säästämässä. – Me olemme juuri säästäneet Keski-Suomessa 100000 euroa karsimalla varallaoloa. Sitä en pidä hyvänä, että alueita suurentamalla päätöksenteko viedään kauemmas. Siinä on pelastustoimikin mukana. Mutta jos säästää pitää, tämä on siitä seurausta. 1900-luvun ensimmäisinä 60 vuosikymmenenä VPK:n yhdistystoiminta oli vireää ja VPK:lla oli oma merkittävä vastuunsa tulipalojen sammuttamisessa. – Niin tapahtuu monella muullakin toimialalla. Esimerkiksi sosiaalija terveys sekä opetustoimen säästöesitykset ovat olleet täysin mitättömiä. Varautumisessa olemme laajasti yhteiskuntaan yhteen sovittava toimija. Aluehallintovirastossa pelastustoimen ja varautumisen tehtäväkenttä ja toimenkuva on laaja. Sammutustoimintaa rahoittaakseen yhdistys alkoi järjestää iltamia, näyttää elokuvia ja esittää näytelmiä komeassa toimitalossaan. Hänen toimialallaan selkeä viestintä yhtä lailla kansalaisten kuin päättäjienkin suuntaan on hyvin tärkeää. – Palvelutasoa heikentämällä niin paljon kuin ohjeet antavat myöden, säästöt saavutettaisiin. – Ennen kuin ratkaisuja uudesta voidaan tehdä, on syytä tarkoin tarkastella asiaa monesta eri näkökulmasta. – Tasavahvuuksin toimitaan, vaikka voimavarat pitäisi suunnitella toiminnan ja tehtävien mukaan. Hän kuitenkin myöntää, että tällaisissa säästötoimissa voi kansalaisten turvallisuus vaarantua. Ryynänen muistuttaa myös, että valvontatehtävässä tarvitaan usein paikallista asiantuntemusta
Tällä hetkellä Kittilän ja Sirkan ensivasteryhmiin kuuluu hieman vajaat 40 henkilöä, ja toiminta on tietenkin vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Harjoituksia vetävät aktiivisesti ensivastetoiminnassa toiminnassa olevat henkilöt, ensihoitoalan ammattilaiset sekä ulkopuoliset luennoitsijat. Luennoimassa on ollut myös lastentautien erikoislääkäri. Säännöllinen harjoittelu auttaa ryhmäläisiä toimimaan keikoilla ja varautumaan yllättäviinkin tilanteisiin. Mukana ensivasteryhmässä on palokuntien ensiapukurssin suorittaneita ja ensivaste (EVY) -kurssin käyneitä palokuntalaisia, lähihoitajia, sairaanhoitajia, ensihoitajia ja lääkäri. Raattaman kyläosastolla on jo ennestään defibrillaattori ja muita ensiapuvälineitä. Tutuksi ovat käyneet potilaan kohtaaminen, shokkipotilaan hoito ja eloton potilas. ”K ittilän VPK:n ensivasteryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2009 Lapin sairaanhoitopiirin ensivasteprojektin myötä. Tämä onkin hyödyllistä, sillä lapsipotilaan kohtaaminen on aina erittäin rankkaa. Keikalle lähteminen on helpompaa, kun asiat on opiskeltu ja harjoiteltu hyvin ennen tositilannetta. Suunnitteilla on myös lisätä kunnan pohjoisosassa toimivaan Raattaman kyläosastoon ensivasteosasto. Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Pasi Koutaniemi Kittiän VPK:n rahastonhoitaja Timo Sattanen esittelee kylmäsuojauspukua. Ensivasteosasto eriytettiin omaksi osastokseen vuonna 2011, kertoo ryhmän päällikkönä toimiva ensihoitaja Janne Paksu Kittilän VPK:sta. Kittilän VPK:lla vuosittain toistasataa ensivastetehtävää Kittilän kunnassa on hieman vajaat 6500 asukasta. Harjoituksessa treenataan erilaisia hätätilapotilaan hoitoon tarvittavia toimenpiteitä ja simuloidaan erilaisia tehtäviä. Kittilässä pelastustoiminnasta vastaa Lapin pelastuslaitos, apunaan Kittilän VPK kahdella alaosastollaan. Ensivasteryhmiä on kaksi, Kittilän ja Sirkan osasto. Harjoittelu pitää myös motivaatiota yllä. Kittilässä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos, joka myös asettaa tiettyjä haasteita alueen pelastushenkilöstölle. Harjoittelulla tuloksia EVY-ryhmillä on käytössä oma harjoitusohjelma, jonka mukaan harjoitellaan joka kuukauden viimeisenä tiistai-iltana. Hymystä päätellen puvussa tarkenee.
Koulutus kuuluu nykyisin USA:ssa poliisinja pelastustoimen sekä teollisuuden koulutusohjelmiin. – He ovat jaksaneet olla aktiivisesti toiminnassa mukana. Tämän jälkeen oli sopimuspalokuntien vuoro. Lapissa ensivasteen erityispiirteenä on se, että EVY-yksiköt joutuvat toimimaan kohteessa monesti hyvinkin pitkiä aikoja ilman ambulanssin apua, joka voi olla useiden kymmenien kilometrien päässä kohteesta. – Levin matkailijamäärät kasvavat kokoajan ja tämä lisää tehtäviä. ENSIHOITO & ensivaste Kokemus tuo varmuutta Alkuun hälytyksiä oli vähemmän, noin 35 kappaletta vuodessa. > Perustettu 1958 > Jäsenmäärä noin 130 henkeä, joista hälytysosastossa 70 henkeä > Naisosastossa 20 henkeä > Nuoriso-osastossa 30 henkeä > Veteraaniosastossa 25 henkeä > Sukellusosastossa 15 henkeä > Hälytyksiä 358 kpl vuonna 2012 > Paloja pelastustehtäviä 315 kpl > Ensivastetehtäviä 128 kpl Kittilän VPK toimii Lapin pelastuslaitoksen ensimmäisen valmiusasteen sopimuspalokuntana. www.kittilanvpk.fi 9/2013 29 Moottorikelkkaonnettomuuteen joutunutta tajutonta uhria siirretään rankalaudalta tyhjiäpatjalle.. Alkunsa ensivastetoiminta sai USA:sta, kun 1973 Department of Transportation – National Highway Safety Admistration perusti kyseisen koulutusohjelman. Ensimmäinen ensivastetoiminta alkoi Vantaalla, kun pelastuslaitos alkoi tehdä ensivastetehtäviä lokakuussa 1988. Ensivasteyksikkönä toimivaa yksikköä ei koskaan hälytetä kohteeseen ainoana yksikkönä eikä se koskaan kuljeta potilasta oma-aloitteisesti. Suomessa poliisin ensivastetoiminta on vielä harvinaista, vaikka koulutusta heille siihen annetaankin. Ensivastetoiminnalla on jo pitkät perinteet Suomessa. Ensivasteyksikkö voidaan myös hälyttää kohteeseen lisävasteeksi, avustamaan pelastusja ensihoitotehtävissä tai opastamaan kauempaa tulevia yksiköitä. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat, sillä ambulanssiasema on Kittilässä. Vuonna 2013 tammi–lokakuussa Kittilän ensivasteryhmät ovat saaneet jo 76 hälytystä. Ensivaste kuuluu porrastettuun ensihoitojärjestelmään ja sillä tarkoitetaan hätätilapotilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä. Monesti ensivastehenkilöstö joutuu tekemään kohteessa myös nopeita ratkaisuja itsenäisesti, jolloin koulutuksen ja mukana olevien ammattilaisten tuoma varmuus on kullanarvoisa etu, Janne Paksu sanoo. Tällöin toimitaan puhelimitse tapahtuvan hoito-ohjeistuksen ja Lapin sairaanhoitopiirin kirjallisen hoito-ohjeistuksen mukaan. Tavoitteena koulutuksella oli vähentää loukkaantumisia ja kuolemia USA:n valtateillä. Myöhemmin ajatusmalli laajeni, ja 1990-luvun alussa ensivastetoimintaa olikin jo useassa pelastuslaitoksessa. Sirkan kyläosaston suurempi tehtävämäärä selittyy Levin matkailukeskuksella. Ensivaste alkoi 25 vuotta sitten Kittilän Vapaaehtoinen Palokunta Ry. Hälytyksistä hieman suurempi osa suuntautuu Sirkan osastolle. Ensivasteyksikön pitää pystyä aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi ja kykenemään tehostettuun ensiapuun sekä arvioimaan potilaan tilan ja raportoimaan tilanteesta eteenpäin. Hälytysmäärät ovat nousseet reiluun sataan hälytykseen vuodessa, johon se on myös vakiintunut. Kiitos siitä kuuluu heille, sekä myös hyvästä ja monipuolisesta harjoittelun järjestämisestä huolehtiville kouluttajille. Koulutusohjelman virallinen nimi on First Responder, Emergency medical care training. Kittilän VPK:n päällikkö Jani Jauhojärvi kertoo, että ensivasteryhmiin on saatu hyvin motivoituneita henkilöitä mukaan runsaasti
LSHP:n siirtokuljetukset ovat olleet omana toimintana ja menestyksekkäänä synergiana integroitu järjestelmään jo vuoden 2012 alusta. Niin sanottuna vati-yksikkönä toimii FH51, mahdollisesti myöhemmin Rovaniemen hoitotason yksikkö. Tästä seuraa esimerkiksi se, että sinänsä pienen väestöpohjan alueelle on täytynyt luoda järjestelmä, jossa myös hoitotasoisen ensihoidon täytyy tavoittaa potilaita 30 minuutin ajassa määritellyllä prosentilla. Lähes poikkeuksetta kuntien välinen etäisyys toisistaan on 80–150 kilometriä. Perustasoa on suurimmissa kunnissa/ kaupungeissa ja siirtokuljetukset on osa järSairaanhoitopiiri ottaa vetovastuun Lapin ensihoidossa Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Pasi Koutaniemi. Väliaikaisessa toiminnassa LSHP on järjestänyt toiminnan itse Rovaniemellä ja portaittain Kittilässä, Pellossa sekä Kemijärvellä. Lappi on haastava alue ensihoidolle Lappi alueena on erityisen haastava. Toiminnan porrastus on ollut haastava pakko Lapin ensihoitoyritysten pitkien sopimusten vuoksi. Tähän suunnataan alueellamme kehitettyä monipotilasja suuronnettomuuskoulutusta, jolla toiminta ja osaaminen turvataan. 1-riskiluokkaa löytyy vain Rovaniemeltä, mutta 2-riskiluokkaa yhdeksän kunnan alueelta ja 3-luokkaa neljäntoista kunnan alueelta. Kenttäjohtamisessa siirrytään yhden päivystävän kenttäjohtajan malliin ja hänen työpisteensä on Rovaniemellä. L apin sairaanhoitopiirin ensihoito on toteutettu 1.1.2012–31.12.2013 väliaikaisen palvelutasopäätöksen turvin. Ennen vuodenvaihdetta myös Muonio siirtyy SHP:lle. Kenttäjohtaja toimii sekä tilannekeskuksessa että omassa yksikössä. Hoitotason yksiköiden ohjeistuksella ja koulutuksella haetaan muutaman vuoden siirtymässä laadukasta, alueellisestikin tasalaatuista palvelua, joka vastaa mahdollisimman tehokkaasti tarpeisiin. Vertailuna Rovaniemi pelkästään kaupunkina vastaa pintaalaltaan ainakin lähelle useaa sairaanhoitopiiriä, myös väestöpohjaltaan. Yksikön kuljettaja vastaa ajamisesta, toimii viestitukena ja ottaa vastaan tilannekeskuksessa siirtokuljetukset annettujen ohjeiden mukaisesti. – Kenttäjohtajan vastuulla on kokonaisresurssien hallinta. Se sai vuoden jatkoajan, kun vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelu piti siirtää kunnilta sairaanhoitopiireille tämän vuoden alusta alkaen. 30 9/2013 Lapin sairaanhoitopiiri ottaa itselleen ensihoitopalvelun järjestämisen vuoden 2014 alusta. Kenttäjohtoyksikössä on kahden hengen miehitys, jolla turvataan operatiivinen kenttätoiminta kahdesta suunnasta; tilannejohtamisen näkökulmasta, kuin myös hoitotason vararesurssinäkökulmasta. Kenttäjohtoyksiköllä voi myös kuljettaa potilaita, Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Vesa Kauppinen kertoo ja jatkaa. Ajoneuvossa, kuten tilannekeskuksessakin, on johtamisjärjestelmä. 1.1.2014 Utsjoen osalta edetään vielä mallilla, jossa SHP ostaa palvelut kunnalta ja tämä käyttää sopimuskumppaniaan vuoden 2015 loppuun saakka alihankintana. Loppu LSHP:n alue on pinta-alaltaan kolmasosa Suomea, kuntia on Rovaniemen lisäksi 14, väestömäärältään 1000–9000 henkilöä. Kenttäjohtajalla on oltava mahdollisuus keskittyä johtamiseen, viestintään ja tilannekuvan ylläpitämiseen niin päivittäistilanteissa kuin poikkeavissakin monipotilasja suuronnettomuustilanteissa. Väestö on sijoittunut siten, että Rovaniemellä asuu puolet väestöstä ja on näin selkeän kaupunki mainen ympäristö. Lopullinen muutos toimintaan tapahtuu ensi vuoden alusta, jolloin tulee voimaan uusi palvelutasopäätös. Kenttäjohtajan merkitys tilanteessa – Kenttäjohtotoimintaa on väliaikaisen palvelutasopäätöksen aikana pilotoitu kahden alueen mallilla, jossa pohjoisesta Lapista on vastannut FinnHEMS 51:n hoitaja ja Eteläisen lapin toiminta-alueesta on vastannut Rovaseudun kenttäjohtaja. – Laajasta maantieteellisestä todellisuudesta johtuen moni onnettomuus johdetaan alueellisesti ”Lauri-5” -mallilla, jossa ensimmäinen kohteeseen saapunut hoitaja ottaa tilannejohtovastuun ja nimeää itsensä Lauri-5:ksi. Alueellisen tasa-arvon lähestymissuunnasta se vaatii välitöntä valmiutta ja hoitotasoa käytännössä kaikkiin kuntiin, Utsjoen ollessa poikkeus vain 4ja 5-riskiruutujen osalla
Sidosryhmien yhteistyö on tärkeää Harvaan asutulle alueelle tyypillisesti keskeisiä kumppaneitamme ovat myös muut viranomaiset. Uhria näytellyt Sandra Tammela on siis hyvässä hoidossa. Pisin yhtenäinen yksittäiseen potilaaseen kohdentuva alueen akuuttitehtävä voi olla jopa matkassa mitattuna yli 1300 km. Turhat valmiussiirrot ovat isotöisiä ja kalliita – Toiminnallisesti filosofiaamme on nyt muutettu katsomaan kokonaisuutta, jossa pelkät valmiussiirrot eivät ole ratkaisu alueellisen valmiuden ylläpitämiseen. Pelastustoimen kanssa tehdyllä sopimuksella ensivasteyksiköt vastaavat erityisesti kuntakeskusten ulkopuolella hätätilapotilaan tavoittamisesta ensiarvoisen tärkeinä resursseina. ENSIHOITO & ensivaste jestelmää. Aslak on avannut oman lääkäriaseman helikopteritukikohtaan Sodankylään ja näin tehostanut toimintaansa. Tehtäviä alueella on yli 20000 vuodessa. Rovaniemen poliisilla on yhdessä partioautossa ensivastevalmius ja myös poliisivankilassa on annettu koulutusta ensivastetoimintaan. Keskimääräinen tehtävän kesto noin kaksi tuntia, mutta vaihtelu on suurta. Tukikohdan koptereita käytetään tarvittaessa myös muihin ensihoitotehtäviin, kuten monipotilas-suuronnettomuustilanteissa, jolloin se miehitetään yleensä Rovaniemen ensihoidon asemapaikan hoito tai perustason hoitajalla tai tietyissä poikkeustilanteissa FH51:n hoitajalla. Myös tekstiviestihälytysjärjestelmät ovat valmiina varayksiköiden miehittämistä ajatellen, Vesa Kauppinen sanoo. Pohjoisessa myös Inarin järvipelastusyksikkö on koulutettu ja varustettu toimintaan. Kuntarajat on poistettu ja yhteinen tavoite tulee suuntautua potilaan lisäksi tuotteeseen nimeltä valmius. Kittilän VPK:n ensivasteryhmän jäsenet Pekka Lehto, Jani Jauhojärvi ja Susanna Tammela tutkivat kaatunutta ja kätensä murtanutta potilasta jolla on diabetes. Pelastushelikopteri Aslak lentää edelleen Pelastushelikopteri Aslak operoi Sodankylästä ja on pelastustoimen resurssi. Pohjoisessa on myös yhteistyötä Rajavartioston partioiden kanssa, jotka ovat koulutettu EVY-toimintaan. Aslak on myös mukana pelastustoimen vasteissa. Aslakin lääkäriasema tuottaa lääkäripalvelun pelastushelikopteriin. Lisäksi siirtokuljetuksia on tehty Etelä-Ruotsia myöten, ensihoitopäällikkö Kauppinen kertoo. Aslakin maayksiköstä on olemassa kenttäjohtajalle ohje, jonka mukaisesti sitä käytetään. Siirtokuljetusten ottaminen osaksi toimintaa, vahvistaa liikkuvien yksiköiden määrä pelikentällä, myös ajolinjat, tehtävien yhdistäminen ja niihin oma-aloitteinen reagointi ovat avainasemassa toiminnan onnistumiseksi. Ensivastepäällikkö Janne Paksu kertoo hypotermian oireista ja hoidosta. Sopimukseen on sisällytetty myös molemminpuolinen koulutus. Kopteria käytetään samoin periaattein kuin muutoin virka-apua pelastustoimelta pyydettäessä. Ajoneuvot ja asemapaikat tulossa Syksyn kiivaimpia haasteita ovat tällä hetkellä asemapaikkojen löytäminen ja perustaminen, kaluston ja ajoneuvojen hankinta sekä henkilöstön rekrytointi ja varustaminen. LSHP on sitoutunut koulutuksen kautta isoon panostukseen ja 30 opintopisteen koulutusta toteutetaan yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Pelastushelikopteri sekä maayksikkö on varustettu ensihoidon varusteilla sekä välineillä siten, että se mahdollistaa lääkäritasoisen ensihoitopalvelun. Rovaniemellä sijaitseva rajan vartiolentueen tukikohdan yksikkö vastaa myös sopimuksella EVY-toiminnasta kahden operoivan kopterin voimin. Rajan helikoptereita käytetään myös virka-apuna muun muassaTEMS-ryhmän kuljetuksiin, valmiusryhmän siirtoihin tai kenttäjohtajan siirtymiseen tilannejohtajaksi. Ensivastetoimintaa on käytännössä kaikkien kuntien alueella, joissain jopa useampia yksiköitä esimerkiksi matkailukeskittymissä. Ne ovat valmiuden kannalta tehokkaampia toimintamalleja. Vaihtoehtoina ovat tehtävien yhdistämiset, vastaanajo ja potilaiden vaihtaminen yksiköiden välillä. – Kokonaisvahvuus suoraan ensihoitopalvelun käytössä LSHP:n alueella on 17 asemapaikkaa (4 ensihoitoaluetta), 29 päivystävää ensihoitoyksikköä, 44 ambulanssia, yli 30 EVY-yksikköä, HEMS-kopteri ja maayksikkö noin 160 vakituista henkilöstöä, ja yli 300 ensiauttajaa. 9/2013 31. Erityisesti kenttäjohdolta, mutta yhtäläisesti alueen tuntevilta ensihoitoyksiköiltä vaaditaan innovatiivisuutta, joustoa ja pelisilmää, jonka avulla toimintakenttää pelataan. Esimerkkinä päätös tehdä yksinkertainen valmiussiirto, tarkoittaa meillä monesti yhden yksikön 3–4 tunnin ajelua pisteestä A pisteeseen B ja takaisin, ja sitä ei kannata tehdä kaiken varalta. Esimerkiksi reitin Enontekiö–Kilpisjärvi–Rovaniemi–Oulu menoja paluumatka on tällainen. Useat yhteistyömallit ovat vielä käynnistämisprosessin jaloissa, mutta myös useita voimassa olevia tai loppumetreillä olevia sopimusmalleja on käytössä
On huomattavan vaativaa arvioida tuntemattoman ihmisen kuntoa ja pärjäämisen tasoa siinä vaiheessa, kun ihminen itse tai hänen omaisensa eivät sitä ole enää kyenneet tekemään. Pelastuslaitoksilla on luonnollisesti palkkalistoillaan pelastajia ja nämä henkilöt saavatkin Pelastusopistossa hyvän opin myös ensihoitoon. Nykyään Helsingistä valmistuvia kutsutaan palomies-ensihoitajiksi. Omaiset turvautuvat tällöin toiseen instanssiin eli soittavat hätäkeskukseen pyytääkseen apua. Useassa pelastuslaitoksessa suoritetaan ensihoidon tehtäviä. Pelastajatutkinnon opinnot kestävät kolme lukukautta, jonka aikana oppilas saa koulutusta onnettomuuksien ehkäisyyn, valistukseen ja neuvontaan, pelastustoimintaan, sairaankuljetukseen ja ensihoitoon sekä väestönsuojelun miehistötason tehtäviin. Kukaan ei voi olettaa pärjäävänsä ensihoidossa, jos luulee saaneensa kaiken opin jo pelkästään koulusta. Tämä koskee niin pelastajaa kuin myös ensihoitajaa. Ensihoitopäällikön näkökulmasta – On sanomattakin selvää, ettei kukaan voi olla uransa alkuvaiheessa mestari alalla, jossa ei koskaan tulla valmiiksi. Pelastajien pitää olla valmiita hyvään yhteistoimintaan vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä muiden sidosryhmien kanssa. Syynä tähän on kaksi neljän kuukauden harjoittelujaksoa sekä Helsingin muut vaativat erikoisolosuhteet. Pelastajatutkinnon suorittanut henkilö on myös tutustunut vapaaehtoisen palokuntatoiminnan perusteisiin. Jos tällaista asennetta ei ole, se näkyy väistämättä ihPelastaja on kuumaa kamaa ensihoidossa Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Erno Notko, Kimmo Kaisto Pelastuslaitoksen ambulanssin miehittää monissa tapauksissa hoitaja sekä pelastaja. Tämä koostuu omaehtoisesta opiskelusta, täydennyskoulutuksesta, aktiivisesta mielenkiinnosta koettua kohtaan sekä kyseenalaistamisesta, mutta ennen kaikkea asenteesta. Kuvassa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Forssan paloaseman hoitotason ambulanssi.. Helsingin Pelastuskoulusta valmistuu vuosittain noin 15 opiskelijaa pelastuslaitoksen omiin tarpeisiin. Myös Helsingin Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia, tutummin kutsuttuna palomiessairaankuljettajia. Jos asenne on sellainen, että kaiken tekee niin hyvin kuin osaa, silloin myös toteuttaa edelle mainitut itsensä ja osaamisenkehittämisen keinot. Kokemuksen myötä teoria kääntyy käytäntöön ja jalostuu ammattimaiseksi osaamiseksi, KantaHämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Lasse Hakala sanoo ja jatkaa. Helsingin Pelastuskoulusta valmistuvien koulutus kestää vuoden pitempään kuin Pelastusopistossa. Perinteisissä tilanteissa joissa vaaditaan nopeita ratkaisuja, mutta jotka ovat tulleet puutteellisilla esitiedoilla, vaativat aina ajatustyötä, sekä luovaa ratkaisukykyä. Ensihoitoa on tehtävä, kyytiä on ajettava ja saatava kokemusta. 32 9/2013 ENSIHOITO & ensivaste P elastusopistosta valmistuu vuosittain noin 120 pelastajaa. – On myös aktiivisesti kehitettävä itseään ja osaamistaan. Pelastaja ensihoidossa Ensihoito on kehittynyt jatkuvasti kokonaisvaltaisemmaksi potilaan hoidontarpeen arvioinniksi ja toisaalta kotona tai hoitolaitoksessa pärjäämisen arvioinniksi
Sen sijaan tilanne edellyttää inhimillistä ohjausta sekä kokonaisvaltaista arviota ja harkintaa, jotta päästään onnistuneeseen lopputulokseen, Lasse Hakala sanoo. Pensi ErgoGo tekee työn selkäsi puolesta! Kiinnostuitko. 03 512 5600 Fax 03 512 5644 E-mail: pensi@pensi.fi www.pensi.fi Made in Finland misen toiminnassa negatiivisesti, koulutustaustasta riippumatta. Sellainen potilas ei vaadi nopeaa päätöksentekoa eikä sankarillisia toimenpiteitä. Se, että ensihoitoyksikössä on pelastaja ja hoitaja, takaa laajemman osaamisen edellä kuvattujen haasteiden edessä. Ota yhteyttä ja tutustu tarkemmin kotimaisiin Pensi-potilaansiirtovälineisiin: rauno.heiskala@pensi.fi, puh. Pelastajan ammattitaitoa arvostetaan ensihoidossa ympäri Suomen. Kokonaisuus ratkaisee Motivoitunut pelastaja on hyvä työpari ambulanssissa. – Toiminnallisuuden lisäksi tulee olla ymmärrystä myös erilaisista sairauksista, ikääntymisen aiheuttamien ongelmien ilmentymisestä sekä erityisryhmien kohtaamisessa. Ensihoitaja kohtaa useasti potilaan, jonka yleiskunto on laskenut. Tällaisessakin tapauksessa pelastaja on kullanarvoinen työpari. 9/2013 33 Rapputuolin avulla tuot potilaan portaita alas kevyesti ja turvallisesti, ilman kantamista. Lakimuutoksen myötä uudistuksia Uuden terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen myötä kaksi pelastajaa ei voi enää toimia kahdestaan perustasoisessa yksikössä. Ensivastelaukussa on yleisimpiä lääkkeitä, joita sairastunut kohdehenkilö saattaa tarvita.. 040 160 9140 Tie sileäksi Pe n si /P K/ 10 13 Pensi Rescue Oy Ahertajankatu 5 38250 Sastamala FINLAND Puh. Pelastaja ja ensihoitaja muodostavat tehokkaan, moniammatillisen työparin, jolla parhaassa tapauksessa on vahva osaaminen, nöyrä asenne, hivenen elämänkokemusta ja ripaus pelisilmää. Myös ensihoitotehtävässä saattaa tapahtua vaaratilanne, johon pelkästään ensihoitoon suuntautuneella henkilöllä ei ole kokemusta
Kaikki erikoistumisopinnot saivat suuren haasteen eteensä, kun niiden valtionrahoitus yllättäen lakkasi ja näin ollen opintojen hinnat pomppasivat useisiin tuhansiin euroihin opiskelijaa kohden. Ylemmät AMKtutkinnot antavat saman pätevyyden työelämässä kuin yliopiston maisteritutkinnot. Kuitenkin opintojen suosio on hintojen noususta huolimatta pitänyt pintansa ja hakijoita on toistaiseksi riittänyt, vaikka hakijamäärät ovatkin opetusja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan olleet lievässä laskussa jo useamman vuoden. Toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Myös esimerkiksi Kuopiossa erikoistumisopinnot ovat säilyttäneet suosionsa. Joidenkin ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkintoja on myös viety enemmän ensihoidolliseen suuntaan. Monelle tämä onkin liian suuri summa itse maksettavaksi, eikä monikaan työnantaja sijoita yhteen ensihoitajaan näin suuria rahamääriä. Ensihoitaja AMK-tutkinnon voi tällä hetkellä opiskella kahdeksassa eri ammattikorkeakoulussa Helsingissä, Lappeenrannassa, Kotkassa, Tampereella, Turussa, Oulussa sekä Kuopiossa. Sosiaalija terveysministeriö olisi vierittämässä joka tapauksessa maksuvastuuta sairaanhoitopiireille, ensihoitoyrityksille tai opiskelijoille itselleen. Ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joilla opetusja kulttuuriministeriön mukaan vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Ensimmäiset suomalaiset ensihoitajaopiskelijat aloittivat opintonsa jo 15 vuotta sitten neljässä eri oppilaitoksessa. Normaaleja tutkintoja voi täydentää erilaisilla täydennyskoulutuksilla. Ensihoidon koulutusten kirjo laajenee 34 9/2013 Teksti ja kuva: Kati Saarikivi. Ammattikorkeakoulut ovat parhaillaan kaksivaiheisen uudistuksen edessä. Asiaan ei vielä ole löytynyt ratkaisua ja tilanne onkin kiusallinen: valtio on itse uudessa terveydenhuoltolain asetuksessaan määritellyt, että sairaanhoitajakoulutuksen käyneellä tulee olla ensihoidon erikoistumisopinnot suoritettuna. Ensihoitajatutkinnon suosio on yhä samaa luokkaa kuin alkuaikoina ja hakijoitakin on moninkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Myös ensihoidon kenttäjohtamisen kehittyminen Suomessa on synnyttänyt useita nimenomaan ensihoidon hallinnolliseen ja operatiiviseen johtamiseen keskittyneitä lisäopintoja. 34 9/2013 Ensihoidon kouluttautumismahdollisuuksia on monenlaisia. Muutamia sosiaalija terveysalan YAMK-tutkintojakin suunnataan yhä enemmän ensihoitoon. Tarve koulutukseen kasvaa Myös ammattikorkeakoulujen järjestämien 30 opintopisteen ensihoidon erikoistumisopintojen suosio on ollut nousussa, sillä nykyinen laki vaatii esimerkiksi sairaanhoitajatutkinnon käyneitä suorittamaan nämä opinnot, jos toiveena on työskentely ambulanssissa. Myös aikuispuolen ensihoitajatutkintoja on aloitettu monissa kouluissa, sillä uudistettu terveydenhuoltolaki ”pakottaa” monet jo työelämässä olevat ensihoidon ammattilaiset koulunpenkille päivittämään tutkintonsa AMK-tasoiseksi. Helsingin Metropoliassa voi lukea ensihoidon johtamiseen suunnattua YAMKtutkintoa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2013 jo toinen kriisija erityistilanteiden johtamiseen keskittynyt ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi ensihoidon erikoistumisopinnot vastaavat uudistetun Terveydenhuoltolain asettamiin vaatimuksiin. Tulevaisuudessa aikuiskoulutus on koko ajan kasvava osa koulutusta, sillä yhä nopeammin muuttuva työelämä vaatii koko ajan uudenlaisia osaajia. – Kurssit ovat meillä olleet täynnä ja niille on ollut pientä jonoakin, Arcadan erikoistumisopinnoista vastaava opettaja Juha-Pekka Laakso sanoo. Tutkinnon jälkeen voi sijoittua vaikkapa esimieheksi sosiaalija terveystoimen tehtäviin tai kriisija erikoistilanteiden johtamisen asiantuntijaksi. Olkoon termi mikä tahansa, on kiireellisen potilaan hoitamista opetettu Suomessa jo vuosikausia ennen ensimmäisiä ensihoitajatutkintojakin. E nsihoito on terminä ehkä vieläkin tuore, mutta sana ”sairaankuljetus” tiedetään jokaisen suomalaisen suussa. Aikojen saatossa ovat koulutukset kuitenkin muuttuneet ja muuttuvat yhä
– Itse kannattaisin kolmitai kaksikantaa kurssien rahoitukseen, joissa kulut jaettaisiin osallistujan, työnantajan ja mahdollisesti valtion välillä, Laakso pohtii. – Kouluttautumismahdollisuuksia tulee lisätä, sillä kentällä on edelleen pulaa hoitotason ensihoitajista. Yksityisillä yrityksillä pulaa tuntuu olevan eniten. Mitä – sitä ei vielä kukaan tiedä. Kuitenkin yleisesti kiistellään edelleen siitä, kenen niskoille maksujen sitten tulisi jäädä. Olisi syytä selvittää esimerkiksi mahdollisuus muuntokoulutukseen sairaanhoitajasta ensihoitajaksi, Tolonen sanoo. Myös ensihoitajan ja sairaanhoitajan koulutusohjelmaan on ollut suunnitteilla suurempia uudistuksia. 9/2013 35 Kaikki erikoistumisopinnot saivat suuren haasteen eteensä, kun niiden valtionrahoitus yllättäen lakkasi.. Näin ei vielä ole ja koulujen linjat ovat hyvin toisistaan poikkeavia, vaikka toisin ehkä puhutaankin ja jopa papereissa lukisi. Ensihoidon hälytysajoneuvon kuljettamiseen liittyvät koulutukset ovat muuallakin Suomessa olleet puheenaiheena jo pitkään. Koulujen välistä tiivistä yhteistyötä on toivottu paikkaamaan sitä kirjavuutta, jota opetuksessa esiintyy jopa saman koulutusohjelman sisällä. Esimerkiksi lähihoitajatutkinnon suorittamiseen on ehdoteltu mallia, jossa perustason opetusta annettaisiin samansisältöisinä moduuleina oppilaitoksista riippumatta. Muutamat yksityiset yritykset ovat järjestäneet henkilöstönsä koulutusta esimerkiksi ostamalla ammattikorkeakouluilta kokonaisia kursseja oman henkilöstönsä kouluttamiseen, jotta hoitotason henkilöstön työvoimapulasta selvittäisiin. Voi silti hyvinkin olla, että pätevyysvaatimuksien lisäksi myös kulujen jakautumista joudutaan tarkastelemaan uudestaan. Asiaa on pohdittu jo ylemmälläkin tasolla, sillä ministeri Päivi Räsäseltä odotetaan virallista lausuntoa hälytysajoneuvokuljettajien koulutuksen kysymyksistä vielä tämän vuoden puolella. Esimerkiksi Pelastusopistolla järjestetään vuosittain kattavasti ensihoidon täydennyskoulutuksia, jotka ovat pääosin räätälöityjä koulutuspaketteja esimerkiksi työnantajille tai oppilaitoksille. Sairaanhoitajan tutkinnon ja työkokemuksen hyväksiluvun jälkeen opintoja jää suoritettavaksi noin yhden vuoden ajalle. Tähän haluaisimme saada jonkin oppilaitoksen pilottiryhmäksi, Helveranta valottaa Pelastusopiston suunnitelmia. Koulutus ei lakisääteisesti pätevöitä mihinkään työtehtäviin, vaikka se pätevöittää siitä huolimatta laajasti erilaisten työtehtävien hoitamiseen. Kunnille on muutenkin ollut suuri yllätys kulujen kasvu ensihoitopalvelujen tuottamisessa. 9/2013 35 ENSIHOITO & ensivaste – Sairaanhoitajille suunnatut ensihoidon erikoistumisopinnot ovat erittäin suosittuja, eivätkä kaikki hakeneet mahdu meilläkään koulutukseen, kertoo Savonian ensihoidon lehtori Marko Tolonen. Lisäksi tarjolla on runsaasti vapaassa haussa olevia lyhyitä kursseja, seminaareja ja opintopäiviä. Ammattikorkeakouluille on tarjolla myös ensihoidon johtamisja viranomaisyhteistyöharjoituksia, joissa mukana on tarpeen mukaan pelastustoimen, poliisin ja ensihoitolääkärin edustajat, vanhempi opettaja Kai Helveranta Pelastusopistolta sanoo. – Meillä voidaan toteuttaa vaikkapa perusja hoitotason harjoituksia simulaatiotiloissamme sekä harjoitusalueellamme. – Täydennyskoulutukset ovat usein muutaman päivän mittaisia kursseja, joissa keskitytään tiiviisti yhteen asiaan, kuten vaikkapa EKG:n tulkintaan tai potilasluokitteluun, Tolonen kertoo. Rekrytoinnit ovat toki ohi, mutta silti hoitotason ensihoitajia ei ole kaikkialla kattamaan esimerkiksi sairaslomia tai vuosilomia. Tästä muuntokoulutuksesta suunnannäyttäjänä toimii Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, joka haki syksyllä 2013 sairaanhoitajapohjaisia ensihoidon ammattilaisia päivittämään tutkintonsa ensihoitajaksi. – Vuodesta 2015 lähtien olemme siirtymässä oppilaitoksille tarjottavan ajokoulutuksen osalta kattavampaan koulutuspakettiin, jolloin myös oppilaitoksille tarjotaan ensihoitopalvelun hälytysajoneuvon kuljettajakurssia esimerkiksi valinnaisina opintoina. Täydennyskoulutusta Ensihoidon täydennyskoulutusta on saatavilla monissakin eri kouluissa. Ensihoitajien nykyiseen koulutukseen ei kuulu välttämättä lainkaan hälytysajoneuvon kuljettajakoulutusta, mitä pidetään uhkana niin liikenne-, potilaskuin työturvallisuudellekin. Hoitotason ensihoitajista pulaa Vaikka koulutusmahdollisuudet ovatkin viime vuosina ensihoidossa lisääntyneet, eivät nämä lisäykset tunnu silti kattavan vielä kokonaan sitä vajetta, jonka uudistettu terveydenhuoltolaki jätti työvoimaan etenkin hoitotason ensihoitajien osalta
Reagointi ärsykkeisiin ja stressiin Hälytysajoneuvokoulutuksen on Kivarin mukaan oltava tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään kuljettajan liikennekäyttäytymisen muutokseen monen eri vaikuttavan tekijän kautta. ”S uomessa on toki järjestetty aiemminkin varsinkin ajoneuvon käsittelytaidon kursseja, mutta Pelastusopistolla Kuopiossa pyritään luomaan uudenlainen, laajempi näkökulma hälytysajoneuvon kuljettamiseen, opettaja Ari Kivari sanoo. – Ei riitä, että kurssilla ajetaan suoritteita ajoharjoitteluradalla ja treenataan ajoneuvon käsittelytaitoja. Jos kurssilla keskitytään pelkästään ajoneuvon hallintataitoihin, vaarana on se, että onnettomuudet tutkimusten mukaan jopa lisääntyvät. Ajoneuvon hallinnan tasosta on siirryttävä laajempaan, riskien ennaltaehkäisyn näkökulmaan. Hälytysajon riskit hallintaan 36 9/2013 ”Jos kurssilla keskitytään pelkästään ajoneuvon hallintataitoihin, vaarana on se, että onnettomuudet tutkimusten mukaan jopa lisääntyvät.”. – Siitä päästään pyramidia ylöspäin ensin ajamisen motiiveihin, sitten liikennetilanteiden hallintaan ja vasta viimeisenä ajoneuvon hallintaan, Kivari luettelee. 36 9/2013 Teksti ja kuvat: Kati Saarikivi Hälytysajon korkeat riskit tunnetaan ja ne ovatkin aiheuttaneet laajalti keskustelua. Siitä huolimatta ei ajokorttia lukuun ottamatta ole pakollista koulutusta tai standardeja, jotka koskettaisivat kaikkia ensihoidossa työskenteleviä. – Ennen kurssia keräsimme ennakkotehtävät ja itse kurssi alkoi teoriaosuudella, jossa puhuttiin juuri hälytysajon riskien hallinnasta. Pelastusopistolla on haluttu reagoida asiaan järjestämällä uudenlainen ensihoitopalvelun hälytysajoneuvon kuljettajakurssi. Kolmas osa-alue, johon kurssilla pyritään vaikuttamaan, on ennakoinnin taito hälytysajon eri vaiheissa. Jotta saadaan muutos kuljettajan liikennekäyttäytymiseen, on vaikutettava yhtenä osana esimerkiksi kuljettajan tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Toisena asiana on vaikutettava liikennekäyttäytymisen eri hierarkioihin, jotka rakentuvat ihmisen persoonasta ja elämänhallinnasta saakka, siitä miten ihminen reagoi ärsykkeisiin ja stressiin. Pelastusopiston uudenlainen ensihoitopalvelun hälytysajoneuvon kuljettajakurssi järjestettiin pilottina ensimmäistä kertaa keväällä 2013 yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin (Eksoten) kanssa noin vuoden kestäneen perinpohjaisen suunnittelujakson jälkeen. Kolmepäiväiseen kurssiin sisältyi myös välitehtäviä, ajoharjoittelua ja näyttösuoritteita ajoharjoitteluradalla, Kivari kertoo
”Pelastusopistolla Kuopiossa pyritään luomaan uudenlainen, laajempi näkökulma hälytysajoneuvon kuljettamiseen”, opettaja Ari Kivari sanoo.. Kurssista on tekeillä myös gradu ItäSuomen yliopistosta. – Tulevaisuudessa Pelastusopistollakin todennäköisesti järjestetään ensihoitopalvelulle suunnattuja kouluttajakursseja. Seuraavat ensihoitopalvelun hälytysajoneuvon kuljettajakurssit järjestettäneen ensi talvena. 9/2013 37 ENSIHOITO & ensivaste Eksotelta kurssille osallistui 11 ensihoitajaa, joilta kerättiin palautetta pitkin kurssin etenemistä. Mutta sinne päästäkseen on ensin oltava kuljettajaperuskurssi suoritettuna, sillä kouluttajakurssilla kouluttajaoppilas ei enää aja, vaan nimenomaan harjoittelee toisten kouluttamista, Kivari kertoo. Pitkän linjan ammattitaito Pelastusopiston pätevyys järjestää hälytysajoneuvon kuljettajakursseja perustuu pitkän linjan ammattitaitoon sekä siihen, että opettajia on koulutettu esimerkiksi Naarajärvellä poliisien järjestämällä ajokurssilla. Palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Lisäksi useita opettajia on koulutettu Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella viikon kestäneellä ennakoivan ajon kouluttajakurssilla
Hätäkeskuspäivystäjä tekee riskiarvion ja lähettää ennalta määritellyn ohjeistuksen mukaan oikeanlaista apua soittajalle. Ensivasteyksikkönä voi toimia pelastuslaitoksen miehistöauto tai mikä tahansa palotai pelastusajoneuvo, jos sen henkilökunta on saanut ensivastetoimintaan vaadittavan koulutuksen. Tällä hetkellä suurin osa varsinaisista ensihoitoyksiköistä toimii perustasolla, mutta jatkossa etenkin pitkien välimatkojen alueilla ambulanssit tulevat olemaan enimmäkseen hoitotasoisia. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta muuta kuin poikkeustapauksessa. Ensihoito annetaan ensihoitajien toimesta sairaalan ulkopuolella potilaan kotona tai onnettomuuspaikoilla. Sairaalan ulkopuolisen hoidon aktivoiminen tapahtuu avuntarvitsijan soittaessa hätänumeroon (Suomessa 112). Maaseudulla ensivasteyksikköinä toimivat pääsääntöisesti alueen pelastuslaitokseen kuuluvien sopimuspalokuntien koulutetut miehistöt. Ensiavusta sen erottaa suorittajien saama ammatillinen koulutus sekä käytettävissä olevat hoitovälineet. Ensihoito on korvannut ”sairaankuljetuksen” Ensihoito tarkoittaa potilaan sairaalan ulkopuolella sairaankuljetustai pelastustoimen yksikön toimesta annettavaa henkeä pelastavaa tai vamman pahenemista estävää hoitoa. Ensihoito on lääkinnällistä pelastustoimintaa. Suomessa sairaalan ulkopuolella ensihoitoa tarjotaan neliportaisen ensihoitojärjestelmän avulla: ensivaste, perustaso, hoitotaso sekä lääkäriyksikkö. Ensivasteella tarkoitetaan hätätilapotilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä, joka pystyy aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi, kykenee tehostettuun ensiapuun ja arvioimaan potilaan tilan ja raportoimaan tilanteesta eteenpäin. Seuraavassa esitellään Suomen pelastuslaitosten uusin toimintasektori, ensihoito. 38 9/2013 Nykymuotoinen pelastustoiminta tuli palolaitoksiin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Suomessa on myös maitse liikkuvia lääkäriyksikköjä sekä heliSuomi: palokunnasta pelastuskunnaksi ja lääkinnälliseksi ensihoito-organisaatioksi Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: JK ja Helsingin pelastuslaitos/Palomuseo. P elastuslaitosten toimintatilastoissa tulipalot ovat jo kauan olleet vähemmistönä. Ensivasteyksikkö ei yleensä aloita lääke/nestehoitoa, ellei miehistössä ole hoitoalan ammattilaista kuten ensihoitoon suuntautunutta lähihoitajaa, ensihoitajaa, sairaanhoitajaa, palomies-sairaankuljettajaa tai lääkäriä. Onnettomuustilanteessa ensihoitoyksikkö tuo potilaalle ensimmäisen avun, josta termi ensihoito. Tänään Suomen pelastuslaitokset ovat paitsi palokuntia ja pelastuslaitoksia myös henkeä pelastavaa tai vamman pahenemista estävää hoitoa eli ensihoitoa tuottavia toimijoita. Erilaiset pelastustoiminnaksi luettavat tehtävät ovat lukumäärissä ajaneet ohi. Pitkien etäisyyksien Suomessa ensivasteyksikkö hälytetään aina silloin, kun se saavuttaa potilaan merkittävästi nopeammin kuin lääkinnällisen pelastustoimen yksikkö
puh.joht.) Saksa ja Frederik Madsen Tanska. ENSIHOITO & ensivaste Vanha valokuva 85 vuoden takaa pysähdyttää. Sallaberger Itävalta, seisomassa Dieter Farrenkopf (komission puh.joht.) Saksa, Rolf Schamberger Saksa, oikealla edestä Lubomir Janeba Tsekki, A.M.M. Ensivasteen esiaste vuosimallia 1926 9/2013 39 Ensihoito on korvannut ”sairaankuljetuksen”. Siinä Helsingin palolaitos esittelee ensimmäistä “teknisen pelastustoiminnan yksikköään” (pioneeriyksikön ja sen seuraajan, pelastusauton edeltäjää). Jos 1920-luvun palolaitos olisi aavistanut lääkinnällisen pelastustoiminnan olevan lukumäärissä mitattuna 2000-luvun pelastuslaitoksen päätuote, brankkarit olivat kuvassa esitelleet Suomen ensimmäistä ensivasteyksikköä. lokakuuta 2013. Kirjoitus on lyhennelmä kirjoittajan esityksestä CTIF:n History Commissionin konferenssissa Tsekin Pribyslavissa 10. Modernin ensihoitopalvelun ensisijaisena tavoitteena ei siis enää ole potilaan kuljettaminen, vaan potilas hoidetaan mahdollisuuksien mukaan kuntoon jo hälytyskohteessa, ja läheskään jokaista potilasta ei enää kuljeteta sairaalaan. Viime vuosina sana ensihoito on ambulanssipalvelua paremmin kuvaavana terminä korvannut sanan sairaankuljetus. Sen varustukseen kuuluivat savutuuletuslaite, valonheittimelle ja tuuletuslaitteelle virtaa syöttävä generaattori, asbestipuku ja savusukellukseen muutama happilaite ja raitisilmakoje. kopterilla operoivia lääkäriyksiköitä ja ensihoitajilla miehitettyjä pelastushelikoptereita. Van Haandel Hollanti, Adolf Schinnerl (historia työryhmän ent. Ensihoito tähtää välittömään hengenvaarallisen tilan hoitamiseen. Myös lievemmät vammat ja haitat kuuluvat ensihoidon piiriin. Myös rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat joillakin alueilla ensihoitoyksikköinä. Juhani Katajamäki ja Helsingin kaupungin palomuseon kuva-arkisto CTIF:n historiakomission kokous Pribyslavissa lokakuussa. Kahdeksanmiehisen ajoneuvoyksikön tuon aikainen nimi oli savusuoja-auto. Varustukseen kuuluivat myös paarit, lääkepakki ja kuvan ensiapukalusto. Kuvaan mahtuvat vasemmalla Maurice Cole Iso-Britannia, Herbert Brandstetter (tulkki) Itävalta, Per Rosen Ruotsi, Ingo Valentini (historiatyöryhmän puh.joht.) Itävalta, H. Suomalaisen ensihoitopaletin koko kirjo: ensivasteyksikkö, perustason/hoitotason yksikkö ja lääkäriyksikkö
Toimiva ensihoitopalvelu tärkeää alueen asukkaille Ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka on tyytyväinen tehokkaaseen ja edistykselliseen ensihoitojärjestelmään. Avainteemana oli Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen korkealaatuiseksi koetun ensihoitojärjestelmän jalkauttaminen koko HUS Porvoon sairaanhoitoalueelle. Ensihoitopäällikkö luotsaa väkeä – HUS Porvoon sairaanhoitoalueen palveluksessa toimii puolikas ensihoidon vastuulääkäri, ensihoitopäällikkö ja kuusi ensihoidon kenttäjohtajaa. Ensihoitopalvelun kokonaiskustannukset ovat noin 36 euroa asukasta kohden vuodessa. HUS Porvoon sairaanhoitoalueella on yhteensä noin 96000 asukasta (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo). Ensihoitopalvelusta laaditun, ja toistaiseksi voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukainen yhteistoiminta alkoi 1.1.2012. Ensihoitopäällikkö toimii puolet työajastaan kenttäjohtajan tehtävissä. Kaikki toimissa olevat ensihoitajat, kuten myös ympärivuotiset sijaiset, ovat suorittaneet terveydenhuoltoalan ammattitutkinnon. Tämä helpotti toiminnan käynnistymisen edellyttämän nykyaikaisen ajoneuvokaluston ja hoitovälineistön hankintaa, henkilöstön rekrytointia ja kahden uuden asemapaikan perustamista. Teksti & kuvat: Saku Rouvali. Molempien organisaatioiden edustajilla oli selkeä ja yhdenmukainen näkemys tulevaisuuden ensihoitopalveluista ja sen organisoinnista. Avainasemassa toiminnan käynnistymisessä oli Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa toimineet ensihoitajat, joita hyödynnettiin toiminnan suunnittelussa ja uuden laajemman organisaation rakentamisessa. Eli puolisen vuotta ennen varsinaisen yhteistoiminnan käynnistymistä. Ensihoidon taloudenhallinta on läpinäkyvää, sillä ensihoito muodostaa oman tehtäväalueen ja oman kustannuspaikan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarviossa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa toimii ensihoitopäällikkö, neljä vuorovastaavaa ja 32 hoitotason sekä 14 perustason ensihoitajaa. Omasta vapaasta tahdostaan perustason hoitovelvoitteen omaavia pelastajia käytetään lähinnä vain äkkiarvaamattomissa poissaoloissa sekä ensihoidon ruuhkatilanteissa, ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo. 40 9/2013 HUS Porvoon sairaanhoitoalueen ja ItäUudenmaan pelastuslaitoksen välisen yhteistoiminnan käynnistyminen aloitettiin kesällä 2011
Ensihoitoyksiköillä on vuosittain noin 12000 tehtävää sisältäen alueen kiireelliset ja kiireettömät hoitolaitossiirrot, joita hoidetaan ensihoidon kenttäjohtajan määrittelemillä yksiköillä. (09) 5211, Fax (09) 521 2728 www.telko.com/portal/fi/kemikaalit/ymparistotuotteet MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA Mekaaniset puomit ja pintakerääjät A-puomit 450/750 kompaktissa säkissä Troiltankit eri kokoja (1000–11000 l) Viemärinsulkumatot ja rajoituspadot Polymeeriteknologia ja laitteistot TELKO-IMEYTYSAINEET Mobiili Kit -öljyntorjuntaa (eri kokoja) Imeytyspuomit (useita kokoja) PIG® Blu -sarja uusin ja imutehoisin Sorbix-rouheet (Unv kaikille nesteille) Valuma-altaat (useita kokoja) taavan työnjako on koettu mielekkääksi ja selkeäksi, koska molemmat ovat tietoisia omista tehtävistään ja velvoitteistaan työvuoronsa aikana. Tämä on koettu henkilökunnan kesken mielekkääksi sekä sairaanhoitoalueen, että ensihoitohenkilöstön osalta, koska hoitotoiminteet yhdenmukaistuvat ja koko toiminta-alue sekä henkilöstö mukaan lukien pelastushenkilöstö tulevat tutuiksi kaikille ensihoitajille. Myös vara-autoista pidetään huolta. Ensihoidon tehtävin liittyviä reklamaatiota oli vuonna 2012 yhteensä 19 kappaletta. Noin puolet reklamaatioista liittyy potilaan kuljettamatta jättämiseen. Kenttäjohtajan ja vuorovasMaahantuoja: Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10, PL 80, 00501 HELSINKI Puh. Heidän miehittämänsä ensihoitoyksikön käyttöaste on noin kymmenen prosenttia, joka mahdollistaa hallinnollisten ja myös omien henkilökohtaisten vastuualuetöiden tekemisen työaikana, ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka kertoo. Tavoitteita tulevalle vuodelle HUS Porvoon sairaanhoitoalueen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden kehityshankkeita 2013–2014: • Potilasturvallisuusja laadunhallintasuunnitelman laatiminen, jonka tavoitteena on potilasturvallisuuden varmistaminen osaksi rakenteita ja toimintaa. Valtaosalla työvuorot ovat joko 24:n tai 12 tunnin työvuoroja riippuen asemapaikasta ja yksikön valmiudesta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen hallinnoimia ambulansseja on yhteensä kahdeksan kappaletta, joista viisi on ympärivuorokautisessa valmiudessa, kaksi 12 tunnin valmiudessa viikon jokaisena päivänä ja yksi ambulanssi on 8 tunnin valmiudessa arkipäivisin. • Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen. Tehtävät selvillä Ensihoidon kenttäjohtaja ja vuorovastaava ensihoitaja työskentelevät työparina Porvooseen sijoitetussa EIU8210-yksikössä. Lisätietoa www.iupela.fi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssit ovat jatkuvassa valmiudessa. Kalustoa riittävästi. Vuorovastaava ensihoitaja vastaa ensihoitohenkilöstön hallinnollisista tehtävistä ja siitä, että työvuoroissa on riittävästi henkilöstöä ja heillä on riittävät hoitovelvoitteet. Käytössä olevan työnkiertojärjestelmän ensihoitajat kiertävät viiden eri asemapaikan välillä säännöllisen väliajoin. Jokaisessa ensihoitoyksikössä, pois lukien päiväyksikkö, toimii vähintään yksi hoitotason ensihoitaja. • Haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden raportointi ja niistä johtuvien vaaratilanteiden hallinnan prosessikuvausten ja riskimatriisin luominen. Tästä voidaankin todeta, että reklamaatiomäärä ovat todella pieni suhteutettuna tehtävien kokonaismäärään. ”Ensivasteyksiköistä kolme on vakinaisen (Porvoo, Sipoo ja Loviisa) pelastushenkilöstön, kolme sivutoimisen (Askola, Lapinjärvi ja Ruotsinpyhtää) pelastushenkilöstön ja neljä sopimuspalokuntien (Isnäs, Pellinki, Sarvisalo ja Pornainen) pelastushenkilöstön sekä kaksi teollisuuspalokuntien (Neste Oil Oyj Kilpilahti ja Fortum Loviisan voimalaitos) pelastushenkilöstön miehittämiä. 9/2013 41. Jokaiselle ensivasteyksikön jäsenelle sairaanhoitoalue ja pelastuslaitos järjestävät yhteistyössä riittävää vuosittaista ensivastekoulutusta, ensihoitopäällikkö Kuikka kertoo. • Ensihoitohenkilöstön työkykyä ylläpitävän fyysisen kunnon testaus yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Lokakuun lopulla 2013 niitä oli 10 kpl. • Ensihoitajien ajokoulutuksen järjestäminen. Ensivastetoiminta myös tärkeää – HUS Porvoon sairaanhoitoalueella toimii yhteensä 11 ensivasteyksikköä, joilla on vuosittain noin 550 ensivastetehtävää. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan asiakkaalle ja hänen omaiselleen jätettävällä lisäohjeella, jossa todetaan miksi potilas on jätetty kuljettamatta ambulanssilla ja miten hänen tulee menetellä jatkossa. Ruuhkatilanteessa kiireettömät hoitolaitossiirrot delegoidaan HUS Logistiikka Sairaankuljetuksen hoidettavaksi. • Vastuuhenkilöiden toimesta laadittavat kirjalliset prosessikuvaukset ja riskianalyysit eri ensihoidon vastuualueista. – Kenttäjohtaja valvoo alueen ensihoidollista valmiutta, annettujen hoitoja kuljetusohjeiden noudattamista sekä opastaa ja valvoo hätäkeskusta tehtäville hälytettävistä yksiköistä. ENSIHOITO & ensivaste Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajien työaikana on poikkeusluvan mukainen 42-tuntinen viikkotyöaika tai vastaavasti yleistyöaika päiväyksiköissä
Tavoitteena on aina potilaan kannalta paras ja tehokkain toiminta. Meripelastustoimen tehtävissä tukeudutaan ensihoitopalveluun tarvittaessa. Valittavina on esimerkiksi partiovene, nopeavene, apuvene, ilmatyynyalus, jääkulkuneuvo ja myös auto. Siten SLMV:n yksiköillä on tehtävän aikana suora yhteys ensihoidon kenttäjohtajaan, ensihoidon yksiköihin tai päivystävään vastuulääkäriin. SLMV:lla on alueelliset nimetyt vastuuhenkilöt, jotka hoitavat käytännön yhteistyön sairaanhoitoalueiden/piirien kanssa liittyen ylläpitävään koulutukseen ja varustetäydennyksiin. Meripelastuksen ensihoitotehtävät joissa potilas on merellä veneessä, laivassa, meressä tai jäällä ovat meripelastusta, ja siten Rajavartiolaitoksen johtovastuulla. Rajavar-tiolaitos johtaa meripelastustoimintaa ja suorittaa valvonta-alueellaan etsintöjä ja sairaankuljetuksia. Kokeilun perusteella hyväksi koettu toimintamalli antoi perustan sopimukselle ja nykyiselle käytännön toiminnalle. Rajavartiolaitoksen alukset ja ajoneuvot toimivat tietyillä alueilla myös ensivasteyksikköinä. Lisätietoa Rajavartiolaitoksen toiminnasta: www.raja.fi Rajavartiolaitoksella kymmenittäin ensivastetehtäviä vuodessa Rajavartiolaitoksen Super Puma osallistuu usealle ensivastekeikalle vuosittain. Toiminnan tehostamiseksi myös ensihoidon puheryhmiä on saatu käyttöön SLMV:ssa. Sijaintitiedon näkyvyyden tekninen toteutus on vielä kesken, mutta tulee toimintaan vielä tämän vuoden aikana. SLMV:n ensivasteyksiköt toteuttavat hoitoa HYKS Erva:n ensihoidon vastuulääkäreiden hyväksymien ensivasteen hoito-ohjeiden mukaisesti. Ensihoidon kenttäjohtaja tekee päätöksen tehtävään liitettävistä yksiköistä. Helikopterin pintapelastaja on aina ensihoitokoulutettu, joten apua pystytään antamaan heti alkuvaiheessa. Rajavartiolaitos hoitaa myös poliisitehtäviä ja vastaa tullivalvonnasta niillä rajanylityspaikoilla, joilla Tullilaitos ei toimi. Sijaintitiedot helpottavat Ensivastesopimuksen myötä myös yksiköiden eli partioiden statusja sijaintitieto sovittiin jaettavaksi sopimusosapuolien kesken tarvittavilta osin. Sopimuksen mukainen toimintamalli oli koekäytössä Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella vuoden 2012 alusta lähtien. Ensivastetoiminta Suomenlahdella – Suomenlahden merivartioston EVY-yksiköt ovat suoraan hätäkeskuksen vasteissa ensihoidon tehtäväluokissa saaristoalueella, joten tehtävät menevät SLMV johtokeskuksen lisäksi suoraan yksiköille. Rajavartiolaitoksen ensivastetoiminnasta puhuttaessa tulee erottaa toisistaan ensihoito-tehtävät ja meripelastuksen ensihoitotehtävät. Saaressa sijaitsevien merivartioasemien toimintaalueella useimmiten merivartioston yksikkö menee suoraan kohteelle ja ensihoitohenkilöstö siirtyy kohteelle mahdollisesti toisella SLMV:n venepartion kyydillä tai pelastustoimen veneyksiköllä. Saaristoalueella pitkät välimatkat sekä mahdolliset huonot olosuhteet ja matalat saarten rannat puoltavat Rajahekon käyttöä usein kiireettömissäkin ensihoitotehtävissä. 42 9/2013 S uomenlahden Merivartioston merelliset yksiköt ovat osallistuneet jo vuosia ensihoitotehtäviin saaristoalueella. Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen varapäällikkö Jarmo Häkkinen kertoo, että ensivastetoimintaa tehdään Suomenlahden merivartioston lisäksi myös muissa Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä. SLMV-johtokeskus (MRSC Hki) vahvistaa tehtävän yksiköille, ja viime kädessä SLMV-kenttäjohtaja päättää yksikön osallistumisesta tehtävään, Jarmo Häkkinen kertoo. Rajavartiolaitos perustettiin vuonna 1919 ja nykyisen muotonsa se saavutti sotien jälkeen. Kaikki SLMV:n merelliset yksiköt eli merivartioasemat ja vartiolaiva Merikarhu ovat EVY-yksiköitä. Teksti & kuva: Saku Rouvali. Merellisten yksiköiden lisäksi Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen helikopteri, Rajaheko eli päivystävät meripelastushelikopterit ovat sopimuksen piirissä. Ensihoitotehtäviä, joihin Rajavartiolaitos on osallistunut, mutta joissa ei ole mukana meripelastuksen ensihoitotehtäviä, on Suomenlahdella saaristoalueella ollut tänä vuonna noin 130 tehtävää. – Yksiköt toimivat aina ensihoidon kenttäjohtajan alaisuudessa tehtävässä ollessaan. Toiminta tuli sopimuspohjaiseksi kesällä 2013 HYKS Erva:n ja Suomenlahden Merivartioston (SLMV) ensivastesopimuksen myötä. Tehtävänaikaisen hoitoohjepyyntöjen osalta tukeudutaan ensihoidon kenttäjohtajaan tai HYKS Erva:n päivystävään vastuulääkäriin, Jarmo Häkkinen sanoo. Merivartioasemia SLMV:n alueella on kahdeksan eli Hurppu, Haapasaari, Kotka, Glosholmen, Suomenlinna, Porkkala, Tammisaari ja Hanko. Merivartioasemat ovat valmiudessa 24/7 joko työajalla tai varallaolossa. Mantereella olevien merivartioasemien, kuten Kotkassa, toiminta-alueella usein ensihoitohenkilöstö lähtee suoraan merivartioston EVY-yksikön mukana kohteelle. Ensimmäisenä kohteessa Pääperiaate on, että merivartioston yksikkö on merialueella ensimmäisenä kohteessa, mutta käytäntö vaihtelee riippuen muun muassa alueesta, tehtäväluokasta tai partion sijainnista. Merivartioaseman partion päällikkö valitsee tehtävän saatuaan soveltuvimman venekaluston ottaen huomioon olosuhteet, paikan ja muut lähtökohdat
Hänen mukaansa harjoitus on hyvä, kun se on ajankohtainen ja realistinen. Harjoitukseen lähdetään aluksi luomalla hyvä harjoitussuunnitelma. Tavoitteet voidaan luoda myös osatavoitteiksi niin, että kokonaisuus rakentuu vasMiten luoda hyvä ensihoidon harjoitus. Onko harjoitus osa jotakin suurempaa oppimistapahtumaa. 5 Tahdistus Tekniset tavoitteet NTS tavoitteet SIMULAATION OPPIMISTAVOITTEET Ambulanssissa olevien laitteiden hallinta Välittömien hoitotoimenpiteiden aloittaminen Kommunikointi Tilannetietoisuus Potilaan informointi TAPAUS TIEDOT Tehtäväkoodi Osoite B705 Mikkeli, Vt 5 13km Pohjoiseen päin (linja-auto pysäkki) Yksiköt Lisäyksiköt Yksikkö: EES521 Lisäavun hälytys___ Yksiköt: EES51 Potilaan nimi ja henkilötunnus Nimi: Pekka Ponteva Sotu:120256-087A Skenaarion yhteenveto (esitiedot) Potilaana mieshenkilö, jolle on ilmaantunut huono-olo automatkalla. Harjoituksen rakenteluun ja sen läpikäymiseen olisi hyvä valjastaa vähintään kaksi henkilöä. Teksti: Kati Saarikivi. Harjoitussuunnitelman noudattaminen on tärkeää eikä siitä pidä liikaa poikkeilla. Koulut järjestävät räätälöityä simulaatio-opetusta työyhteisöille, mutta monet koulut järjestävät myös esimerkiksi simulaatio-ohjaajan opetusta ensihoidon ammattilaisille. Pelastusopiston opettaja Risto Törrönen on suunnitellut harjoittavia opetuksia eri muodoissa työnsä puolesta jo pitkään. Hyvin valittu ajankohta takaa osallistujien paremman aktiivisuuden. Lista) Muuta huomioitavaa (allergiat, sairaala hoidot) Ei Ensivaste ___ Perustaso ___ Hoitotaso X Kenttäjohto X ENSIHOITO & ensivaste H arjoittava opetus yleistyy yhä enemmän ensihoidon opetuksessa. Potilas siirtyy (tuettuna?) paareille pitkälleen jossa yhtäkkinen reagoimattomuus. Simulaatioharjoitukset ja muut käytännön harjoitukset ovat pikku hiljaa yleistymässä myös työelämässä. Hengitys muuttuu raskaan oloiseksi. Harjoituspäivä ja aika on ilmoitettava vuorolle tai osallistujille hyvissä ajoin ja siitä muistutetaan vielä aamun vuoronvaihdossa. – Välineiden ja tilojen on myös oltava asianmukaiset, tämä tuo harjoitukseen realistisuutta, Törrönen sanoo. Simulaatio-opetusta annetaan tänä päivänä kuitenkin jo monessa ensihoitoa opettavassa koulussa. Yksinkertaiset perustavoitteet Törrönen kertoo, että harjoituksen suunniteluun kannattaa lähteä yksinkertaisista perustavoitteista: – Mikä on harjoituksen keskeisin tavoite. Puhelun aikana mies tulee tajuihinsa ja kokee vointinsa hyväksi… (B705) Lähtötilanne (oire, vamman löydökset) Potilas Istuu auton etupenkillä, rad+, hikinen, asiallinen ja orientoitunut, lievässä etyylissä, ei kipuja, haluaa kävellä ambulanssiin. Kaikkien työntekijöiden tulee päästä mukaan harjoitukseen ja siihen on hyvä saada mukaan myös esimiehiä. Suunnitelmaan tulee laatia myös varasuunnitelma, jos päivän ajankohta ei sovellukaan harjoitukseen jostain muusta tärkeästä tilanteesta johtuen. Ensihoidon oppiminen ja opettaminen on kallista, mutta jos ja kun halutaan opetuksessa yhdistää teoriaa ja käytäntöä, täytyy oppilaille järjestää simulaatio-opetusta. Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Simulaatioharjoitus Ensihoitokeskus Porrassalmenkatu 35–37 50100 MIKKELI ensihoitokeskus(at)esshp.fi www.esshp.fi nro. Potilas mennyt hetkellisesti tajuttomaksi, jolloin vaimo (autonkuljettaja) soittaa 112. Silloin päästään harjoittelemaan haastaviksi koettuja tilanteita tai hyväksi havaittuja työskentelymalleja. Sairaudet Korkea kolesteroli ja verenpainelääkitys Lääkitys (kts. Harjoituksen vetäjien tulee olla sitoutuneita harjoitukselle asetettuihin tavoitteisiin ja pystyä luomaan yhdenmukainen harjoitus kaikille. Se taas vaatii kouluilta resursseja. Näistä täydennyskoulutuksista saatua oppia voidaan taas viedä mukana työpaikoille
– Palaute tapahtuu aina positiivisessa hengessä ja rakentavasti. Viestiliikennevälineet (2 VIRVEä / luokittelupari) Harjoituksen tavoite: Harjoituksen tavoitteena on: 1. > Välineiden ja tilojen on myös oltava asianmukaiset. kerrata potilasluokittelun periaatteet ja luokittelun aikana toteutettavan hoidon periaatteet 2. Jokaista luokitteluparia varten harjoituspaikalle levitetään 15-?20 kpl potilaskuvauksia. > Järjestä pieni teoriamuistelu ennen harjoitusta. Sen jälkeen jokainen saa kertoa vuorollaan mitkä asiat menivät hyvin, Törrönen opastaa. Lue suunnitelmat: www. ja suuronnettomuustilanteissa Aika: Viikkoharjoitus ohjelman mukainen Laatija: Simo Ekman / Keski-?Uudenmaan pelastuslaitos Harjoituksen pitäjä: Kesto: 20 – 30 min Paikka: Palo-. Tähän riittää esimerkiksi lyhyt kuvaus tapahtuneesta: tila tavattaessa, sairaudet, lääkitykset ja lyhyt status. Tavoitteet eivät saa olla salaisia, vaan ne tuodaan harjoittelijoille julki. > Harjoitusta suunnittelemassa ja vetämässä on hyvä olla kaksi henkilöä. Suorittajien ja seuraajien yhteinen reflektointi tapahtuneesta luo oppimista parhaiten. – On hyvä myös muistaa, että kaikki lääketieteelliset virheet korjataan palautteessa vaikka harjoituksen tavoite olisikin ollut muu kuin lääkitys! Palautteen jälkeen myöhemmin voi vielä kerätä palautetta nimettömänä harjoituksen vetäjille siitä, minkälaisen harjoitus koettiin ja mitä toivottaisiin jatkossa korjattavan harjoituksen onnistumiseksi. – Ensin keskustellaan hieman yleisesti tehtävästä: mikä keikka ja mitä oli tapahtunut. Harjoituksia suunnittelivat ensihoidon kenttäjohtaja Simo Ekman Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä ensihoidon kenttäjohtajat Tomi Partti ja Lauri Sandman Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä. Seuraajat pääsevät myöhemmin antamaan rakentavaa palautetta kollegoilleen. > Suorittajien (tekeminen) ja seuraajien (havainnointi) yhteinen reflektointi tapahtuneesta luo oppimista parhaiten. Seuraavalla kierroksella keskitytään mahdollisiin parannusehdotuksiin, mikäli ei olla kaikessa tyytyväisiä omaan, kaverin tai tiimin tekemisiin. ja suuronnettomuustilanteissa Ensihoitopalvelut Harjoitussuunnitelma Aihe: Potilasluokittelu monipotilas-. harjoitella luokittelutoimintaan liittyvää viestiliikennettä Valmistelut: Ennen harjoitusta käydään läpi potilasluokitteluun liittyvä teoriakoulutus, jossa kerrataan alueella käytössä oleva potilasluokittelumalli, luokittelun aikaiset hoitotoimet sekä tutustutaan potilasluokitteluvälineisiin. > Harjoitussuunnitelmasta on käytävä ilmi esimerkiksi tavoitteet ja tapahtumatiedot. Harjoituksen toteutus: Harjoitusta varten harjoitukseen osallistuvat jaetaan luokittelupareihin. ENSIHOITO & ensivaste 44 9/2013. > Luo aluksi harjoitukselle yksinkertaiset ja saavutettavissa olevat perustavoitteet. Pieni teoriamuistelu ennen harjoitusta voisi olla myös paikallaan, hän neuvoo. Hyvä etukäteisvalmistelu tärkeää Etukäteisvalmisteluun kuuluu harjoituksen tehtävien jakaminen. Potilaskuvauksien käsikirjoitus, josta löytyy jokaiseen potilaskuvaukseen liittyvä luokittelutulos 3. > Palaute tapahtuu aina positiivisessa hengessä ja rakentavasti. – Palautteen saaminen auttaa ohjaajia motivoitumaan työhönsä, Törrönen tietää. – Hengitystaajuus 30, hengitys nopeaa, syvää ja huokaavaa, apulihakset käytössä, saturaatio 92 %, hengitysäänet puhtaat ja symmetriset, radialispulssi tuntuu taajuudella 110, lämpöraja ranteessa, GCS 13…, Törrönen luettelee esimerkkiä statuksesta. Harjoitusta varten luodusta harjoitussuunnitelmasta on käytävä siis ilmi tavoitteet, joita ei kannata olla liikaa, vain kahdesta kolmeen. pelastustieto.fi > Harjoitus on hyvä, kun se on ajankohtainen ja realistinen. Lopuksi käydään suorittajien kanssa läpi ne asiat joita opittiin ja joita kannattaa jatkaa työelämässä. Harjoitussuunnitelmassa tulee näkyä myös harjoituksen skenaario eli tapahtumatiedot. Rauhoitutaan ensin oikeaan tilaan eikä touhuta mitään muuta. Potilasluokitteluvälineet (merkintävälineet ja kirjanpitolomakkeet) 4. Numeroidut potilaskuvaukset (malli harjoitussuunnitelman liitteenä), joista löytyy tarvittavat tiedot potilaasta primaariluokittelua varten 2. Pelastustieto pyysi kolmea ensihoidon ammattilaista luomaan omanlaisensa harjoitussuunnitelmat. Puheenjohtajana toimii toinen harjoituksenvetäjistä. Harjoituksen johtaja jakaa luokittelupareille luokittelualueet o luokitteluparit suorittavat määrätyllä luokittelualueella oman luokittelutehtävän o luokitteluparit kirjaavat luokittelemansa potilaat kirjanpitolomakkeelle o luokittelun yhteydessä luokitteluparit arvioivat potilaskohtaisesti mahdollisen välittömän hätäensiaputasoisen hoidon tarpeen ta myöhemmin. Osallistujille annetaan erilaisia havainnointitehtäviä päivän tavoitteiden mukaisesti: erilaisia asioita, joihin heidän tulee tarkkailijoina kiinnittää harjoituksen kulussa huomiota. harjoitella käytössä olevien luokitteluvälineiden käyttöä 3. ja hoitotason ensihoitohenkilöstö Tarvittavat varusteet: 1. 44 9/2013 Harjoitussuunnitelma – potilasluokittelu monipotilas-. tai sairaankuljetusasema Kohderyhmä: Ensivastehenkilöstö, perus-
– 500 feettiä, nopeus 80, 400 feettiä…, Sallankivi luettelee. Viestiliikennevälineet (2 VIRVEä / luokittelupari) Harjoituksen tavoite: Harjoituksen tavoitteena on: 1. Harjoituksen toteutus: Harjoitusta varten harjoitukseen osallistuvat jaetaan luokittelupareihin. – Ykkösmoottori palaa, sammuta ykkönen kokonaan, lentäjä kuittaa ääneen. Koulutusta on kaiken kaikkiaan moninkertaisesti. – Finnhems one zero, what is your distance from Korppoo. Kopterissa pysytellään rauhallisina koko ajan. Tilanne päättyy turvallisesti. – Lue mulle tehoja ja korkeuksia, kun lähdetään laskuun, lentäjä pyytää ja kertoo vielä uuden suunnitelmansa laskeutumisen suhteen. ja hoitotason ensihoitohenkilöstö Tarvittavat varusteet: 1. Kuitenkin ensihoitopalvelu on vielä lapsenkengissä ilmailuun ja sen pitkälle hiottuihin tiimityön protokolliin verrattuna. Opittavaa on paljon, mutta oikealla tiellä kuitenkin ollaan. Harjoituksen johtaja jakaa luokittelupareille luokittelualueet o luokitteluparit suorittavat määrätyllä luokittelualueella oman luokittelutehtävän o luokitteluparit kirjaavat luokittelemansa potilaat kirjanpitolomakkeelle o luokittelun yhteydessä luokitteluparit arvioivat potilaskohtaisesti mahdollisen välittömän hätäensiaputasoisen hoidon tarpeen T erveydenhuollon kehittyvään potilasturvallisuuskulttuuriin ja simulaatio-oppimiseen on tuotu näkökulmia lentotoiminnasta. Kohta jalakset tapaavat maahan ja valkokankaalla näkyy maisemaa maan tasalta. kerrata potilasluokittelun periaatteet ja luokittelun aikana toteutettavan hoidon periaatteet 2. Numeroidut potilaskuvaukset (malli harjoitussuunnitelman liitteenä), joista löytyy tarvittavat tiedot potilaasta primaariluokittelua varten 2. – Finnhems one zero. harjoitella käytössä olevien luokitteluvälineiden käyttöä 3. harjoitella luokittelutoimintaan liittyvää viestiliikennettä Valmistelut: Ennen harjoitusta käydään läpi potilasluokitteluun liittyvä teoriakoulutus, jossa kerrataan alueella käytössä oleva potilasluokittelumalli, luokittelun aikaiset hoitotoimet sekä tutustutaan potilasluokitteluvälineisiin. Simulaattorikoulutusta Finnhemsin HEMS-pelastajat harjoittelevat Suomessa ja tulevaisuudessa myös Saksassa simulaattoreissa yli sata tuntia vuodessa. – Tarkoitus on saada työskentelystä vakioitua ja niin rutiininomaista, että kaikki pelaavat samalla tavalla turvallisesti tiiminä yhteen. Potilasluokitteluvälineet (merkintävälineet ja kirjanpitolomakkeet) 4. Klik. Niin sammutetaan toinen moottori. – Sammutanko ykkösmoottorin. Samalla hän pelaa lennonjohdon roolia. Välillä Sallankiven käsissä käy erilaisia check-listoja, joista tarkistetaan asioita. Tulee paljon dialogia, kun kaikki puhutaan ja kuitataan ääneen niin keskenään kuin lennonjohdonkin kanssa. Kun radioliikenne hiljenee, lentäjä briiffaa lentoavustajansa, HEMS-pelastaja Seppo Sallankiven, ja kertoo huolellisesti laskeutumissuunnitelman. Lennonopettaja ja simulaation vetäjä Rauno Hartikainen on sytyttänyt sen tietokoneeltaan, jonka avulla hän säätelee mittaristoa, maisemaa, säätilaa, käytännössä kaikkia simulaattorin toimintoja. Seuraavien minuuttien kuluessa nähdään tapahtuma, joka on tarkan protokollan mukainen. tai sairaankuljetusasema Kohderyhmä: Ensivastehenkilöstö, perus-. 9/2013 45 Harjoitussuunnitelma – potilasluokittelu monipotilas-. Joka puolella on edelleen sumuista ja pilvistä. Jokaista luokitteluparia varten harjoituspaikalle levitetään 15-?20 kpl potilaskuvauksia. ja suuronnettomuustilanteissa Ensihoitopalvelut Harjoitussuunnitelma Aihe: Potilasluokittelu monipotilas-. Simulaattoria ympäröivät pyöreät valkokankaat ovat kauttaaltaan harmaanvalkoisia. Finnhemsin lentäjä keskustelee Turun kuvitteellisen lennonjohdon kanssa Suomen Ilmailuopistolla Porissa sijaitsevassa helikopterisimulaattorissa. – Finnhems one zero, Turku tower. ja suuronnettomuustilanteissa Aika: Viikkoharjoitus ohjelman mukainen Laatija: Simo Ekman / Keski-?Uudenmaan pelastuslaitos Harjoituksen pitäjä: Kesto: 20 – 30 min Paikka: Palo-. Kohta koneen mittaristoon syttyy merkkivalo, joka näyttää huolestuttavan punaiselle. Ei ole mitään väliä kuka työskenteIlmailun opit ensihoidon suunnannäyttäjinä Teksti ja kuvat: Kati Saarikivi FinnHEMS:n lentäjiä ja HEMS-pelastajia koulutetaan simulaattorissa nykyisin Porin ilmailuopiston lisäksi joka vuosi myös Saksassa.. – Tulipalo ykkösmoottorissa, Sallankivi infoaa lentäjää ja käsi hapuilee jo tarvittavaa nappulaa valmiiksi. – Sammutan ykkösen. Tilanteista pyritään tekemään rutiineja ja nimenomaan yhteistyötä harjoitellaan juuri simulaattoreissa todella paljon. Potilaskuvauksien käsikirjoitus, josta löytyy jokaiseen potilaskuvaukseen liittyvä luokittelutulos 3. Sen on oltava nyt erityisen tarkka, sillä ilma on todella sumuinen
Terveydenhuollossa on aina ollut jonkinasteinen ”työ tekijäänsä opettaa” -mentaliteetti. Nuori turvallisuuskulttuuri Myös ensihoidossa ”pelataan ihmishengillä”. Suomalainen ensihoidon simulaatio-oppiminen on saanut pedagogiset vaikutteensa pitkälti Tanskasta ja Saksasta. Lennonopettaja ja Medi-Helin entinen lentäjä Rauno Hartikainen muistuttaa varasuunnitelmien ja tiimityön tärkeydestä. Sen jälkeen kun valmistutaan koulusta, ei viranomainen enää samalla tavalla vaadi koulutusta, niin kuin esimerkiksi juuri ilmailuviranomainen vaatii. Nytkin harjoittelen eri toimipisteen lentäjän kanssa. – Koko ajan on tarkistettava kaikki toiminta ja tapahtumat kaverilta ääneen. Simulaatiooppiminen on kymmenessä vuodessa jo levinnyt käytännössä kaikkiin ensihoitoa opettaviin kouluihin. Esimerkiksi lääkärin ammattia on kautta aikojen pidetty ”käsityöammattina”, jolloin työtavat ovat kirjavat ja moninaiset. Haaste on nimenomaan jo työelämässä olevien tieto ja osaaminen ei-teknisistä taidoista. – Aina on oltava plan B, plan C ja niin edelleen, jos joku asia ei toimikaan kuten pitäisi. Myös huumorintajua tuntuu porukassa olevan. Tiimityöskentelyä hiomalla pyritään minimoimaan inhimillisten virheiden mahdollisuus 46 9/2013. Kuitenkaan sitä ei ole saatu jalkautettua kentälle siinä määrin kuin olisi tarpeen, kuten ei myöskään potilasturvallisuusajattelua. – Käytännössä aina virheen taustalla on inhimillinen tekijä, Laakso tietää. Näin ei saisi olla vaan työtavoista tulisi tehdä yhtenäisempiä, Laakso miettii. Näihin odottamattomiin tilanteisiin ja tiimirutiineihin niiden hoitamiseksi täällä simulaattorissa pyritään vaikuttamaan, hän sanoo. Kaikki meidän lentäjät ja HEMS-pelastajat ovat todella ammattitaitoista porukkaa, mutta aina voi tapahtua jotain odottamatonta. Ilmailun käyttämän CRM-käsitteen (crew resource management, miehistön hallinta turvallisuuskriittisessä tilanteessa) sijaan on ensihoidossa nyt siirrytty puhumaan enemmänkin ei-teknisistä taidoista, non-technical skillseistä, Laakso kertoo. – Ensihoitoon pitäisi luoda yhtenäinen toimintaja turvallisuuskulttuuri, joka mahdollistaa jatkuvan ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen. – Ensimmäiset varsinaiset simulaatioharjoitteet suomalaisessa ensihoidossa on suoritettu vasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen lentotoiminnan tiimityöajattelua alettiin myös tuoda mukaan ensihoidon opetukseen. Yksittäinen sairaanhoitopiiri tai muu organisaatio saattaa toki järjestää ja jopa sitouttaa osallistumaan ensihoidon työpaikkakoulutuksiin, mutta menettelyt ovat ympäri Suomen hyvin kirjavat ja koulutusten määrät vaihtelevat. – Jos koneesta on hävitettävä äkillisesti painoa, niin lääkäri tiputetaan aina ensimmäisenä, simulaattorissa vitsaillaan. Tsekkaaminen ei vie aikaa kuin muutamia sekunteja ja ne sekuntit lisäävät turvallisuutta merkittävästi, tässä kuitenkin pelataan ihmishengillä. Näin on valitettavasti käynyt myös ensihoitajan ammatille. Työtavat ovat kaikilla samat ja tarkkaan harkitut, Sallankivi kertoo. Hyvään potilasturvallisuuskulttuuriin ei kuulu syyllistäminen, jossa suomalaiset tuntuvat vielä tällä hetkellä olevan kuitenkin kohtalaisen hyviä. Miksi virhe tapahtui. – Käytämme simulaatio-oppimisessa samoja työkaluja kuin ilmailukin ja äskettäin valmistuneet ne kyllä osaavat. Tällä alalla on melko liberaalisti sovellettu erilaisia malleja ja työtapoja tilanteen mukaan. Check, check, check. Ensihoidon turvallisuuskulttuuri on vielä nuori ja koko ajan hitaasti kehittymässä, Arcadassa työskentelevä opettaja JuhaPekka Laakso muistuttaa. – Inhimillisen virheen mahdollisuuden marginaali pienenee, jos tiimityöskentelyä HEMS-pelastajat Teppo Koskue (vas.) ja Seppo Sallankivi saavat lentämiseen liittyviä eri tyyppisiä koulutuksia lähes 270 tuntia vuodessa. – Ensihoidosta puuttuu täydennyskoulutuskulttuuri. Miksei turvallisuusajattelussa kuitenkaan olla vielä niin pitkällä. – Lentotoimintakaan ei aina ole ollut yhtä turvallisella tasolla kuin se nyt on, jostain heidänkin on täytynyt aikanaan lähteä liikkeelle. Päinvastoin huomio tulisi kiinnittää asioiden läpikäymiseen ja siihen, mitkä tekijät johtivat virheen tapahtumiseen, mitkä olivat virheelle altistavia tekijöitä. 46 9/2013 lee kenenkin kanssa
Hartikainen selostaa jo etukäteen mitä seuraavaksi harjoitellaan ja että luvassa on pyrstöroottorin vika kesken lennon. Järjestelmän avulla voidaan tehdä poikkeamaraportti, jos esimerkiksi koetaan, että työkaveri on liian uupunut työntekoon, Sallankivi valottaa tulevaa uudistusta. Maisema ja horisontti kankaalla heilahtaa hyvin autenttisesti, kun kopteri nousee ilmaan. Suunnittelija keraamikko Riitta Mustakoski • 8,20 € Lento palovaroitin Suunnittelija Paola Suhonen. Kuitenkin on paljon muitakin vaativia tilanteita, joita yksittäiselle ensihoitajalle tulee harvoin vastaan, eikä niihin ole olemassa minkäänlaisia vakioituja työkaluja joiden avulla toimia. • 24,90 € Kynttilänsammutin Hiippa tai Pikku palokuntalainen Kotimainen käsin valmistettu. Miten sitten saada turvallisuuskulttuuria ja simulaatio-oppimista vietyä enemmän työelämään. Toki lentotoiminnassakin on parantamisenvaraa ja riskienhallintaa kehitetäänkin koko ajan uusien menetelmien avulla. – Emme me missään nimessä nytkään ole huonoja, mutta olemme vasta alkutaipaleella. Ilmailussa checklistat, calloutit ja briiffaukset ovat normaali käytäntö. Koulutuksesta valmistumisen jälkeen tulisi tehdä myös terveydenhuollossa kaikille samanlainen vaatimus eikä suositus. • 11,90 € Palo-olkaimet Leveät punaiset “henkselit”, joissa palo-alan tunnuskuvio. – FRMS:n tuleminen ilmailun rutiiniksi merkitsee taas uuden oppimista ja vastuunottoa, mutta samalla myös pitkäaikaista sijoitusta hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Osa kansainvälistä ilmailun tulevaisuutta on esimerkiksi väsymysriskin hallintaan liittyvä raportointimenetelmä FRMS (Fatique risk management system). – On merkillistä miten paljon ensihoidossa täytyy muistaa asioita ulkoa. – Lentotoiminta on kehittynyt nykyiselleen, kun ylempi taho on kouluttautumista vaatinut. • 18,69 € / 24,40 € Solmioneula Solmioneula kullattua hopeaa, jossa paloalan tunnus. • 50,88 € Hinnat sisältävät alv:n . Mihinkään ei lähdetä, ennen kuin lista on käyty läpi ja ohjaamossa on kuultu sanat ”Before takeoff checklist completed”. Jos turvallisuusajattelua halutaan viedä eteenpäin, on kaikkien aivan ruohonjuuritasosta johtoportaaseen sitouduttava sen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Pitää muistaa paljon ulkoa Porin helikopterisimulaattorissa valmistaudutaan uuteen tehtävään. Saatavana valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen, ruskeaa, vihreä ja kromi. Hänen mielestään suomalaisen ensihoidon osaamisen taso on kyllä korkea, mutta nimenomaan tiimityössä on vielä paljon kehitettävää. – Ensihoidonkin kannattaisi käyttää entistä enemmän checklistoja, sillä ne leventävät turvallisuusmarginaalia oleellisesti. 09 4761 1300 Collegetakki 24365 Mustaa, pehmeää puuvillaa. Saatavana valkoinen, musta, harmaa, vaaleanpunainen ja vihreä. Ajatellaan liikaa, että ”se vaan pitää osata”, ”se vaan pitää muistaa”, lähes kaksikymmentä vuotta helikopterissa työskennellyt Sallankivi hämmästelee. Tämä on vakioitu käytäntö ja kaikki ovat sitoutuneet siihen. – Ennen tiimin osana toimimista on oltava mukana simulaatio-oppimistilanteissa. • 29,90 € Muki Pieniä paloautokuvioita mukin pinnassa. Tätä koulutuksissa halutaan nyt terveydenhuollossakin painottaa. Sitä ennen on käyty läpi checklista, jonka Sallankivi lukee lentäjälle ääneen kohta kohdalta ennen jokaista nousua. Miten tehdä siitä samanlainen pakollinen ja kaikille toimijoille yhtäläinen vaatimus, kuin ilmailussa on tehty. • 42,05 € Kupu palovaroitin Tekstiilipintainen, suunnittelija Harri Koskinen. – On asioita, joita harjoitellaan paljonkin, esimerkiksi elvytys ja sen protokollat. Potilasturvallisuusajattelun ja ei-teknisten taitojen tulisi olla osa ammattitaitoa ja koko työprosessia, jota pidetään jatkuvasti yllä, Laakso sanoo. Pelastustieto_lahjat.indd 1 11/4/2013 3:15:34 PM kohdasta. Myös briiffaukset ja ääneen puhuminen kannattaa, sillä kukaan meistä ei ole ajatustenlukija, Sallankivi huomauttaa. 9/2013 47. – Tämä menetelmä auttaa kartoittamaan väsymyksestä aiheutuvat riskit sekä minimoimaan väsymisestä tai univajeesta aiheutuvat haitat. • 16,30 € Saapaslasi 0,5 l tai 1 l vetoinen saappaan mallinen lasi, jossa palokypärä/kirves/suihkuputki -tunnus. – Ensihoitoon tulisi luoda samanlainen kulttuuri kuin vaikkapa Töölön sairaalan traumatiimillä on, Laakso antaa esimerkin. on hiottu yhtenäisemmäksi ja rutiininomaiseksi. Koot: S-XXXL. Valkokankaalta näkee, että matkaan lähdetään tällä kertaa Finnhemsin Helsinki–Vantaan tukiSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt lahjaksi itselle tai ystävävälle Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Edessä oikealla 24365 -painatus. Vasta sitten voi osallistua potilaiden hoitoon oikeassa tilanteessa. Ilmailussahan harjoitellaan todella moninkertaisesti meihin verrattuna, tuhansia tunteja vuodessa. Lisäksi kaikki traumatiimissä toimivat simuloivat jatkossakin säännöllisesti
Halvoista optisista palovaroittimista voi puuttua esimerkiksi metallinen suojaverkko kennon ympäriltä.. Tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola kertoo, että Tukesissa palovaroittimien markkinavalvonta kuuluu Pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet -ryhmälle. Myös yrittäjä saa olla tarkkana, ettei tartu aina halvimpaan vaihtoehtoon ja myy sitä asiak kailleen. Tukes valvoo, että markkinoilla olevat palovaroittimet täyttävät vaatimukset. Valmistajan on laadittava rakennustuoteasetuksen (2011/305/EU) mukainen kirjallinen suoritustasoilmoitus. Takaisinveto tai poisto markkinoilta Sihvolan mukaan palovaroittimia valmistavalla tehtaalla tulee olla sisäinen laadunvalvonta ja ennalta määrätyn testaussuunnitelman mukainen näytteiden testaus. – Palovaroittimien markkinavalvonta on keskitetty yhdelle henkilölle, mutta markkinavalvonta on ryhmätyötä. Palovaroittimien vaatimustenmukaisuus osoitetaan rakennustuoteasetuksen mukaisella CE-merkinnällä. Varo HUONOA varoitinta Halvalla ei saa hyvää -sanonta pätee myös palovaroittimiin. Kun palautetaan muutaman euron palovaroitinta, ostetaan samalla kaikenlaista wcpaperista lähtien. Kenttävalvonnassa tarkastetaan markkinoilla olevien tuotteiden merkintöjä ja käyttöohjeita. – Kaikki suuremmat keskusliikkeet myyvät näitä kyseenalaisia tuotteita palovaroittimina. Hyllyssä on myös kunnollisia laitteita, mutta ihmiset valitsevat helposti halvimman vaihtoehdon. Myös kaupan sisäänostajilta puuttuu tarvittavaa tietotaitoa. B L-Palontorjunta Oy:n perustaja Bo Lind kutsuu Aasiasta tuotavia halpatuotteita kyseenalaisiksi palovaroittimiksi. Suomessa Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes valvoo, että markkinoilla olevat palovaroittimet täyttävät vaatimukset. Valtioneuvoston asetuksen (291/2009) mukaan palovaroittimien on täytettävä yhdenmukaistetun tuotestandardin SFS-EN 14604 Palovaroittimet vaatimukset. Kunnollista palovaroitinta ei saa alle kympin, vaan pitää maksaa 12– 15 euroa. Yrityksen perustaja Bo Lind esittelee Honeywellin palovaroitinta vuodelta 1977. – Pelastustoimen laitteiden tulee olla käyttötarkoitukseensa sopivia ja toimintavarmoja. Valmistaja, maahantuoja, myyjä tai muu laitteen luovuttaja vastaa siitä, että markkinoille saatettava palovaroitin on sitä koskevien vaatimusten mukainen. Mielestäni ne toimivat samalla yrityksen mainoksina. Halpisvaroittimien takaisinvetoilmoituksia näkee lehdissä koko ajan. Tukesin markkinavalvontaprojektien puitteissa tai riskinarvioinnin perusteella tesTeksti ja kuvat: Kimmo Kaisto BL-Palontorjunta Oy:n toimitusjohtaja Kai Rinteen (vas.) kädessä on Mäntsälän Metalli Oy:n palovaroitin 1980-luvun puolivälistä. Sitä tehdään markkinavalvontaprojektein ja ilmoitusten perusteella. Kentällä käydään resurssien puitteissa. Kun tuodaan maahan halpaa elektroniikkaa, on vaara että lopullisessa tuontierässä ei olekaan samat sisuskalut kuin hyväksytyssä mallikappaleessa oli. Pitkän linjan alan yrittäjä on eläkepäivilläänkin huolissaan siitä, että ihmiset valitsevat halvan palovaroittimen, jonka toimivuus on kyseenalainen. Molemmat ovat sitä mieltä, että palovaroittimesta ei olisi saanut tulla muutaman euron ruokatavaratuote. – Aiempien vuosien perusteella palovaroittimia myydään satoja tuhansia vuosittain. Sihvolan toimenkuvaan kuuluu pelastustoimen laitteista kuluttajatuotteiden markkinavalvonta. Kohteena ovat riskinarvioinnin perusteella vähittäismyyjät ja maahantuojat. Palovaroitin tulee tyyppitarkastaa ilmoitetussa laitoksessa ennen markkinoille saattamista ja se laatii vaatimustenmukaisuustodistuksen
– Jäsenmaiden valvontaviranomaisilla on lakisääteinen velvoite raportoida RAPEX-järjestelmään markkinoilta löytämänsä vaaralliset tuotteet ja kerrottava myös, mihin joko vapaaehtoisiin tai viranomaisen määräämiin toimiin on ryhdytty, Katri Sihvola kertoo ja jatkaa. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 15 000 euroa. Sihvolan mukaan palovaroittimet ovat halpaa kulutuselektroniikkaa. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdistuvaa työtä. Palkinnonsaaja julkistetaan syksyllä 2014 Pelastustoimen ajankohtaispäivillä. 9/2013 49 Lisätietoja: www.psr.fi/innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston vuoden 2014 Innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Samalla testataan, että palovaroitin toimii, Bo Lind opastaa.. Nämä tuotteet ovat osoittautuneet Tukesin teettämissä testauksissa vaarallisiksi tai muuten merkittävästi niitä koskevien vaatimusten vastaisiksi. Markkinavalvontarekisteri sisältää tiedot niistä tuotteista, joiden myyntiä ja markkinointia on rajoitettu Tukesin tekemillä hallintopäätöksillä kolmen viime vuoden aikana. Litiumparistoa kuormitettava Bo Lindin mielestä kuluttajien luottamus on jo horjunut lukuisten palovaroittimien takaisinvetokampanjoiden jälkeen. Virhehälytysten ehkäisemiseksi ja toimintavarmuuden takaamiseksi palovaroittimet suositellaan uusittavaksi 5–10 vuoden välein enemmistön toimiessa kymmenisen vuotta, Sihvola opastaa. Tuotteiden vetäminen pois myynnistä ja kuluttajilta saattaa aiheuttaa suuriakin kustannuksia. Kun hinta menee alas, se näkyy aina laadussa. RAPEX-järjestelmä ja komission viikoittaiset tiivistelmät vakavan riskin aiheut tavista tuotteista tekevät seurannan helpoksi, Sihvola kertoo. – Huoneiston haltijan eli asukaan on tarkastettava palovaroittimen toiminta säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan ja tavallinen paristo on vaihdettava vuosittain. Mutta myös oma käyttö vaikuttaa varoittimen toimivuuteen ja näin myös turvallisuuteen. Vaikka palovaroitin olisikin laadukas, on se oikea käyttö ja huolto tärkeää. Huoltotoimien jälkeen palovaroitin on aina testattava testinapista painamalla. Laite kannattaa puhdistaa muutaman kerran vuodessa kevyesti imuroiden ja päältä kevyesti kostutetulla pyyhkeellä. Niin toiminnanharjoittajien kuin kuluttajien kannattaa seurata rekisteriä, koska se sisältää tuotteita koskevien toimenpiteiden syyt, tuotteisiin liittyvät vaarat tai puutteet sekä toimintaohjeet kuluttajille: http://marek.tukes.fi Osoitteessa www.tukes.fi löydät linkit Tukesin markkinavalvontarekisteriin ja EU-komission vaarallisten tuotteiden viikkolistoihin (RAPEX). hakuaika: Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset lähetetään 31.3.2014 mennessä Palosuojelurahastolle. Hinta näkyy laadussa, RAPEXia kannattaa seurata – Mekin saamme olla ostajina tosi tarkkana ja pitää kyseenalaistaa kiinalaisten tapa kaupata tavaroita. Kaikki oikeudet innovaatioon ja sen hyödyntämiseen säilyvät innovaation tekijöillä. Ongelmalliset palovaroittimet on useimmiten valmistettu Kiinassa. – RAPEX-ilmoitusten seuraaminen on myös yritysten edun ja toiminnan luotettavuuden kannalta tärkeää. tautetaan noin kymmenen palovaroitinta vuosittain. Mikäli palovaroitin ei toimi vaaditulla tavalla, esimerkiksi ei reagoi määräajassa testisavuun, Tukes voi määrätä maahantuojan ryhtymään takaisinvetoihin tai poistamaan tuotteen markkinoilta. Lisätietoja Palosuojelurahastosta ja Innovaatiopalkinnosta löytyy sivulta www.psr.fi. Hän kehottaa yrityksiä valppauteen, jotta ne eivät osta myyntiin vaarallisia tuotteita. Palovaroitin kerää helposti pölyä, jolloin se voi aiheut taa erheellisiä hälytyksiä. Näin yritykset voivat ennakolta välttää ostamasta vaarallisia tuotteita. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Testatuista palovaroittimista keskimäärin 10–20 prosenttia ei täytä vaatimuksia. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa pelastusalan henkilöstöä, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja tai työmenetelmiä sekä parantaa pelastusalan näkyvyyttä sekä arvostusta yhteiskunnassa. Luotamme vain tiettyihin valmistajiin, kertoo BL-Palontorjunta Oy:n toimitusjohtaja Kai Rinne. – Litiumparisto vaatii jatkuvaa kuormitusta ja kerran minuutissa vilkkuva pieni valo ei siihen riitä. Tukes seuraa säännöllisesti viikoittaisia tiivistelmiä myös palovaroittimien osalta. Lähetetyt ehdotukset liitteineen ovat julkisia. Tarpeen tullen selvitetään onko Suomen markkinoilla kyseisiä tuotteita ja ryhdytään toimiin. RAPEX on Euroopan yhteisön nopea tietojenvaihtojärjestelmä, jonka avulla komissio, jäsenvaltiot sekä eräät muut järjestelmän piiriin kuuluvat maat vaihtavat tietoja toimenpiteistä, jotka liittyvät vaarallisiin tuotteisiin
K eski-Suomen pelastuslaitoksen tavoitteena on saada kaikki VPK:laiset omiksi työntekijöikseen. Kujala ihmettelee mistä kenkä puristaa, jos kymmenien miljoonien eurojen budjetilla toimivan laitoksen pitää lähteä esittämään työsuhteeseen muutoksia parinkymmenen tuhannen euroa takia. Pelastusjohtaja Simo Tarvainen kertoo, että tilanne on aiheuttanut ongelmia esimerkiksi palkanmaksussa ja verottajan kanssa. Tämä merkitsee vuosittain noin 10000–20000 euroa saamatta jääneitä rahoja laitokselle, Tarvainen harmittelee. – Me emme käskytä VPK:laisia, mutta normaaliin virkamiehen työhön kuuluu kehittää organisaatiota ja etsiä mahdollisia säästöjä, Tarvainen perustelee. Pelastuslaitoksen sopimusesitys sai VPK:laiset tuohtumaan Keski-Suomessa Sanelua vai kehittämistyötä. Lisäksi pelastuslaitos menettää myös Kelalta saatavia korvauksia. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala ei sulata KeskiSuomen pelastuslaitoksen suunnitelmia saada VPK:laiset työntekijöikseen. Tämä on laitoksen puolelta sanelupolitiikkaa kun isketään valmis esitys pöytään kuulematta VPK-yhdistyksiä, Kujala jyrähtää. Pelastuslaitoksen mukaan kyse on vain normaalista kehittämistyöstä. Kelakorvaukset on tekosyy, jonka avulla sopimuksia halutaan muovata vapaapalokuntaisille epäedulliseen suuntaan, Kujala toteaa. Kujalan mukaan VPK:t eivät sinänsä vastusta sitä, että laitos saisi Kelan korvaukset. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on noin tuhat vapaaehtoista, joista noin puolella on työsuhde VPK-yhdistyksen kanssa ja toisella puolikkaalla suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Keskisuomalaiset VPK-yhdistykset kokevat, että pelastuslaitos on marssinut asian valmistelussa heidän yli. – Me maksamme työterveyskuluja, mutta Kela ei korvaa niitä VPK-yhdistyksille eikä pelastuslaitokselle. 50 9/2013. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Uuraisten VPK:n puheenjohtaja ja päällikkö Markku Vanhalan mielestä vapaaehtoisten motivaatio laskee, mikäli pelastuslaitos valmistelee asioita heitä kuulematta. 50 9/2013 Vapaapalokuntalaiset arvostelevat kovin sanoin Keski-Suomen pelastuslaitosta VPK-yhdistyksiä koskevan työsuhdeasian valmistelussa. – Halutaan tappaa VPK-toiminta. Kentällä käydään kuumana Keski-Suomen Sopimuspalokunnat ry:n hallituksen jäsen ja Vaajakosken VPK:n päällikkö Pasi Penttinen pelkää, että vapaaehtoistyö näivettyy mikäli VPK:laiset siirtyvät pelastuslaitoksen eli Jyväskylän kaupungin työntekijöiksi. Jyväskylän VPK:n yksikönjohtaja Pasi Kunelius ja Vaajakosken VPK:n päällikkö Pasi Penttinen eivät hyväksy pelastuslaitoksen sanelupolitiikkaa sopimusasioissa. – Toivon, ettei kukaan suostu esitykseen, sillä se merkitsee VPK-toiminnan alasajoa. Pelastusjohtaja Tarvainen painottaa, että kyse ei ole sanelupolitiikasta, vaan normaalista virkamiestyöstä. Käytännössä kuitenkin pelastuslaitos on huolehtinut yhdistysten puolesta monista työnantajan velvoitteista
Jälkipurkukeskustelujen tarkoituksena on palauttaa työntekijän työkyky mahdollisimman nopeasti. Jälkimmäisen miehen mielestä koko asia on hoidettu tähän asti liian virkamiesvetoisesti. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella julkaistiin toimintaohjeet traumaattisten työtilanteiden jälkipurkutoimintaan lokakuussa. Lisäksi Jy väskylän kaupungissa on meneillään yt-neuvottelut, joten ei ole järkevää ottaa nyt kaupungin palkkalistoille lisää väkeä, kun vähennyspaineet uhkaavat nykyistäkin kaupungin henkilöstöä, Käpylä sanoo. – Pelastusjohtaja Tarvainen toimii itse pelastusjohtajien puheenjohtajana, joten olisi luullut sitäkin kautta saatavan asiat kuntoon. – Halutaan keskustella asiasta VPK:laisten kanssa. – Mahdollisuus jälkipurkuun edistää työhyvinvointia. Ensihoitaja (AMK) koulutuksen lisäksi takana on ensihoidon johtamisen opinnot ja parhaillaan Hartikainen suorittaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa terveydenhuollon johtamisesta ja kehittämisestä. Saattaisi käydä niin, että enää vain timmissä kunnossa olevat hyväksyttäisiin sammutusja pelastustyöhön. Kuka tahansa henkilökunnastamme saa pyytää apua ja sitä hänelle myös annetaan. – Ensihoitajien ja pelastajien työ on kuormittavaa. Pohjois-Savossa ohjeet traumaattisten töiden purkuun. – Me tehdään vapaaehtoistyötä ja tässäkö on meidän arvostus. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella hän on toiminut ensihoidon hallinnon tehtävissä vuodesta 2011. Lue lisää ja ilmoittaudu 18.11. Työvuorojärjestelyt on suunniteltu siten, että jälkipurkuvetäjiä löytyy vähintään kaksi jokaisesta työvuorosta, ja kaikkina vuorokaudenaikoina. Tarvitsemme valmiit mallit kuormittavien työtilanteiden purkamiseen. Päivystävä lääkintäesimies organisoi istunnon järjestämisen ja sopii käytännön järjestelyistä henkilöstön lähiesimiehen kanssa. mennessä: – VPK saa ottaa jäsenikseen ketä haluaa, mutta mielestäni uusi sopimus rajoittaisi tätä vapautta. Hartikainen on toiminut myös ensihoidon opettajana Pelastusopistolla. Leppäsen mukaan kenttäväki ihmettelee miksi Kela-korvauksia ei ole hoidettu kuntoon jo aiemmin ministeriöiden kanssa. Vuosien mittaan kuorma kasvaa, ellei sitä pääse purkamaan, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jukka Hartikainen. 9/2013 51 www.spek.fi Pelastusalan neuvottelupäivät 11.–13.12. – Kynnys avun hakemiseen on matala. Jälkipurut Pohjois-Savon pelastuslaitoksella järjestetään muun muassa silloin, kun autettavina ovat lapsipotilaat, kyseessä on ollut läheltä piti-tilanne tai auttajan henkeä on uhattu. Kuvassa on meneillään Uuraisten VPK:n maastoharjoitus. Penttistä harmittaa kun sopimusasioista ei annettu ennakkotietoa tai puhuttu ensin VPK:laisten kanssa vaan esitys vietiin suoraan johtokunnan käsiteltäväksi. Pelastustiedon saamien tietojen mukaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta käsittelee VPK-yhdistyksiä koskevaa työsopimusesitystä joulukuun kokouksessa. VPK-sopimuksiin kajoamista eivät kannata myöskään Uuraisten VPK:n päällikkö Markku Vanhala tai Jyväskylän VPK:n yksikönjohtaja Pasi Kunelius. Jälkipurkuohjeet on kohdennettu koko talon väelle, Hartikainen painottaa. M/S Silja Serenade SPEKin kanssa yhteistyössä: Suomen Paloinsinööriyhdistys ry Vakuutusalan tekniset tarkastajat ry Suomen Palopäällystöliitto Yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä www.spek.fi/neuvottelupaivat Tervetuloa turvallisuusalan ammattilaisten perinteiseen tapahtumaan, jossa Suomen parhaat asiantuntijat alustavat pelastusalan ajan koh tai sista teemoista. Jälkipurkujen eli defusing-istuntojen vetäjiksi on koulutettu yhteensä 16 henkilöä. Keski-Suomen Sopimuspalokunnat ry:n puheenjohtaja ja Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen ei myöskään kumarra pelastuslaitoksen esitykselle. Silloin tämä ei ole enää harrastus, Penttinen sanoo. Meillä on kuitenkin paljon semmoista porukkaa mukana toiminnassa, jotka eivät kykene suoraan hälytystoimintaan. Suomen pelastustoimi pelaa pitkälti vapaaehtoisten palokuntien varassa. Puhumisen avulla tullaan tietoiseksi siitä, että auttajien kokemat oireet ovat normaaleja ja niistä selvitään. Multialla asuva johtokunnan varapuheenjohtaja Marjut Raution mukaan asian käsittelyssä otettiin ottelu ja erätauko, sillä monet johtokunnan jäsenet halusivat kysellä VPK:laisten mielipidettä asiasta. Hartikainen tietää mistä puhuu. – Pelkona on, että aatteellinen puoli kärsii, jos ei kuunnella kentän mielipiteitä, Rautio toteaa. He joutuvat näkemään ihan kaikkea. Pelastuslaitos ei ymmärrä, että VPK:laisten rivit harvenevat, jos meidän sopimuksiin kajotaan kovakouraisesti, Leppänen jyrähtää. – Me ei suostuta siihen, koska meille tulee lisää velvoitteita, jos on suorassa työsuhteessa. Penttinen arvioi, ettei esitys mene läpi, vaikka sen valmistelua jatketaankin. Kokemusta ensihoitajan ja lääkintäesimiehen tehtävistä on niin EteläKarjalan kuin Etelä-Savonkin pelastuslaitoksista. Sen sijaan he osallistuvat moneen muuhun arvokkaaseen tukitoimintaan, Penttinen huomauttaa. Esitys jäi pöydälle Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta käsitteli VPK-yhdistyksiä koskevaa työsopimusesitystä lokakuussa, mutta jätti asian pöydälle. Johtokunnan jäsen Pirjo Käpylä Uuraisilta huomauttaa puolestaan, että asian valmistelussa tarvitaan lisäselvityksiä ja aikalisä. – Järjestämme jälkipurkujen vetämiseen säännöllistä lisäkoulutusta ja ylläpidämme henkilöstömme osaamista, Hartikainen lupaa. Toisaalta nyt ei kannata kuluttaa turhia paukkuja, jos pelastuslaitosten aluejakoa aiotaan muuttaa, Leppänen tuumii
lokakuuta 2013 Saksassa Geldernin kaupungissa. Rastien aikana harjoiteltiin myös vaihtoehtoisten pelastusmenetelmien käyttöä, eli tilannetta, jossa käytettävissä olevilla pelastusvälineillä ei kykene normaalein pelastusmenetelmin autoa purkamaan. Alun perin saksalaisille suunnattu tapahtuma on paisunut nykyisin jo yli 800 osanottajan tapahtumaksi. Tapahtuman paikkakunta vaihtelee vuosittain ja tänä vuonna kohdekaupunki sijaitsi Luoteis-Saksassa, lähes Hollannin rajalla. Ryhmät kiersivät päivittäin eri rasteja. 52 9/2013 P elastusvälinevalmistaja Weber Rescuen jo perinteeksi muodostunut Rescue Days tapahtuma järjestettiin 4.–6. Tämä tilanne on hyvinkin mahdollinen uusien autojen käsittelyssä, etenkin erityisen vahvan B-pilarin katkaisussa, jossa vaihtoehdoksi tulee pilarin repiminen ylätai alaosastaan irti tankolevittimen avulla. Rescue Days 2013 Geldernissä Saksassa Pikkukaupungin kadulla purettiin 32 uutta autoa Teksti ja kuvat: Jarno Joensuu Rescue Days 2013 -tapahtumaan osallistui Suomesta 14 henkilöä.. Näin tehtiin myös neljä vuotta sitten Hampurin lähellä sijaitsevassa Norderstedtin pikkukaupungissa järjestetyssä Rescue Days -tapahtumassa. Tapahtuman aikana purettiin 32 uutta autoa. Esillä oli saksalaisten autotehtaiden uutuuksia ja paikalle oli saatu myös tehtaiden kalleimmasta päästä olevaa tuotantoa. Tapahtumakadun varrelle oli rakennettu onnettomuustyypeittäin erilaisia rasteja. Lisäksi yhdellä rastilla harjoiteltiin Suomessakin eteen tulevaa mahdollista tilannetta, jossa käytettävissä on vain levitin tai leikkuri toisen työkalun rikkoutumisen vuoksi. Tuskin kukaan on harjoituksessa aiemmin purkanut esimerkiksi MB SL 630 AMG:tä, jonka antaman esimerkin mukaisesti vahvat rakenteet asettavat pelastustoimessa purkamiselle haasteita. Tänä vuonna tapahtuma oli tuotu aivan Geldernin kaupungin keskustaan ja sille oli rajattu oma katu. Tapahtumaa on järjestetty viime vuosina suljetuilla alueilla ja edellisenä vuonna Bremenissä Rescue Days pidettiin messuhallissa. Toimintaa seuraavat VIP-osallistujat ja myös paikalliset asukkaat pääsivät seuraamaan läheltä rastien toimintaa. Tapahtumaan osallistuu pelastusalan henkilöstöä maailmanlaajuisesti
Suomalaisluennoitsija kertoi kilpa-autopelastamisesta Rescue Days -tapahtuman yhteydessä on joka vuosi ollut useita seminaareja ja luentoja. 9/2013 53. Tänä vuonna pyydettiin luennoitsijat Suomesta ja Ruotsista, koska aiemmin luennoitsijat ovat olleet pääosin saksalaisia. Hän toimi tällä kertaa yhtenä kouluttajana rastilla, jossa yhdistettiin CRS:n käyttö rastiharjoitteluun. Vuoromestari Mikko Saastamoinen luennoi tapahtumassa kilpa-ajoneuvosta pelastamisesta. Tulevaisuudessa CRS-tyyppisten ohjelmasovellusten merkitys tieliikennepelastamisessa tulee korostumaan, koska autoteknologian kehittyessä turvavarusteet ja rakenteet kehittyvät. Pohjoismaalaisia luennoitsijoita ei ole tapahtumassa aiemmin ollut, joten ruotsalainen, jo Suomessakin tunnetuksi tullut Jimmy Säfström luennoi kahtena päivänä ketjuvetopelastamisesta ja raskaan kaluston pelastamisesta. Näiden osalta harjoiteltiin vaarattomaksi tekemistä sekä lopuksi purkamista. Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa polarsafety.fi – pysyt ajan tasalla WWW.POLARSAFETY.FI UUSI SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE Interspiro QS II savusukellusjärjestelmä – Uudistettu kasvo-osan hihnasto ja soljet – Kasvo-osia saatavilla 3 eri kokoa – Uudistettu korkeussäädettävä selkäteline pelastus/kantohihnalla – Uudistettu säädinyksikkö huoltovapaalla pillivaroittimella Lue lisää: polarsafety.fi/interspiro ja pyydä tarjous Myös hybridejä ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä autoja oli saatu harjoituksessa käytettävien autojen joukkoon. Mikon luennossa esiin tuodun esimerkin mukaisesti Suomessa havahduttiin todellisuuteen vasta eräässä SM-rallissa tapahtuneen ulosajon jälkeen, jossa loukkaantuneen kuljettajan irrotus kesti yli kaksi tuntia. Rescue Days 2014 järjestetään Saksassa Heitersheimissä. Weberin omat kouluttajat ovat päässeet hiomaan tietotaitonsa autotehtailla käydessään. Koulutusta tulisi lisätä kilpa-ajoneuvojen kanssa toimimisessa. Suomessa hankala järjestää Suomessa vastaavan tapahtuman järjestäminen tässä mittakaavassa on hankalaa, koska jo yhden uuden auton saaminen harjoitukseen saattaa tuottaa suuria hankaluuksia. Autoteknologia kehittyy maailmalla huimaa vauhtia ja kouluttajat saavat joka vuosi uusia haasteita. Suosio kasvaa Rescue Daysin suosio tuntuu kasvavan vuosittain ja osallistujamäärää ei juurikaan voida enempää kasvattaa. Saksalainen Jörg Heck toimii hollantilaisella Moditechillä insinöörinä ja on ollut kehittämässä Crash Recovery System -ohjelmaa (CRS). Tämä tarkoittaa rajallista osanottajamäärää jokaiselle maalle, joten kaikille halukkaille ei voida tarjota mahdollisuutta osallistua koulutukseen. Suomesta, lappeenrantalainen vuoromestari Mikko Saastamoinen luennoi perjantaina ja lauantaina kilpa-ajoneuvosta pelastamisesta. Tietoa näistä tulee olla kentällä nopeasti käytettävissä. Lisäksi vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen osalta tutustuttiin polttoainesäiliöiden rakenteeseen sekä monipuoliseen sijaintiin, joka voi olla esimerkiksi auton alla tai takaluukussa. Tänä vuonna Suomesta osallistui 14 henkeä ja suomalaisryhmä oli suurimpia osallistujaryhmiä koko tapahtumassa. Tapahtumassa harjoiteltiin harvinaisempia onnettomuustyyppejä, tässä auto moottoritiekaiteen päällä katollaan. Kaatovideot suomalaisilta pikataipaleilta aloittivat esityksen ja havahduttivat yleisön tajuamaan, millaisesta toiminnasta on kyse ja kuinka siihen tulee varautua. Se on erilaista normaaleihin henkilöautoihin verrattuna, koska kilpa-ajoneuvon rakenteet ovat vahvennetut. Pelastuslaitoksilla tieliikennepelastamisen vastuukouluttajina toimivien henkilöiden olisi hyvä osallistua tutustumaan uuteen autoteknologiaan, kuten myös uusiin ja monipuolisempiin pelastusvälineisiin sekä -tekniikoihin. Weber Rescuella on tarkoituksena hakea tieliikennepelastamiseen uusia näkökulmia vuosittain. Puolen tunnin mittainen englanninkielinen esitys sisälsi toimintamalleja pyörillään, kyljellään ja katollaan olevan kilpa-ajoneuvon pelastustekniikoista. Finsatecin Pekka Vesiaho ja ylipalomies Teuvo Myllymäki suunnittelevat kuljettajan irrotusta. Suurin osa yleisöstä oli saksankielisiä ja Mikon englanninkielisen esityksen Saksaksi käänsi Rudiger Knoll Weber Rescuelta
– Tässä asiassa ei voi olla vain yhtä totuutta. Eihän siihen ole mitään sanomista. – Sen sijaan monissa potilastiloissa ja esimerkiksi leikkaussaleissa niiden käyttöä olisi syytä miettiä perusteellisesti. Eri laitosten toiminnot ja toimintavalmiudet paloturvallisuuden suhteen ovat kuitenkin hyvin erilaisia. – Alkusammutustoimenpiteiden ja potilaiden evakuoinnin jälkeen henkilökunta voisi aktivoida tällaisen järjestelmän tarpeen niin vaatiessa. Teksti: Esa Aalto HUS:n turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen sprinklerikeskustelusta: Huudellaan toisten ohi 54 9/2013. Joka tapauksessa nykyistä korkeamman paloturvallisuustason saavuttaminen vaatii pelastusviranomaisten ja toimijoiden aitoa vuoropuhelua ja yhteistyötä. Pidän sitä heikkona ja epäanalyyttisenä näennäisriskienhallintana. Se on potilasturvallisuuden ja leikkaustoiminnan jatkuvuuden kannalta välttämätöntä. – Meidän pitäisi yhdessä pelastusviranomaisten kanssa miettiä nykyistä enemmän yhteistä etua tässä asiassa ja sopia asioista. Ideologinen suhtautumistapa asiaan ei palvele kenenkään etua. Esimerkiksi omassa yksikössäni työskentelee neljä turvallisuusasiantuntijaa, joiden tehtävänä on jatkuvasti kouluttaa, ohjeistaa ja harjoituttaa henkilökuntaa sairaalojen paloturvallisuusasioissa. Järjestelmien elinkaareen ja virhelaukeamisiin liittyvästä ongelmasta tulisi myös keskustella nykyistä avoimemmin. Meillä on sairaaloissa ollut syttymisiä ja tulipalojakin, se on fakta. Niissä automaattinen sammutusjärjestelmä on ilman muuta paikallaan. – Sprinklerija muut automaattiset sammutuslaitteistot ovat monissa tiloissa, kuten tunnelija korkeissa tiloissa erittäin hyvä paloturvallisuustyökalu. Ihan jo siksikin, että automaattiset sammutuslaitteistot kehittyvät koko ajan ja lainsäädännön pitäminen ajan tasalla olisi varsin haastavaa, Aaro Toivonen lisää. Mutta en oikein hyväksy väitettä, että kaikesta on aina vain selvitty ”tuurilla” tai ”jonkun yksittäisen henkilön neuvokkuuden ansiosta”. – Järjestelmällistä paloturvallisuustyötä tehdään koko ajan. Muut esimerkiksi vanhustenhuollon laitokset ja erilaiset tuetun palveluasumisen yksiköt ovat aivan eri asia. – Keihin mahdetaan viitata, kun todetaan, että suurimpien sairaanhoitopiirien turvallisuuspäälliköt ovat viimeinen linnake sprinklerivastustajien joukossa. Toivonen esittää pohdittavaksi puoliautomaattisten järjestelmien käyttöä tällaisissa tiloissa; esimerkiksi ulkoisesti laukaistavilla sammutusjärjestelmillä. Sprinklereitä pitäisi tarkastella yleisen riskinarvioinnin perusteella. Ei vähätellä Toivonen ei missään tapauksessa halua vähätellä paloja poistumisturvallisuuden merkitystä, vaan sanoo, että sairaaloissa ja muissakin suurissa laitoksissa tulipalo on suurin yksittäinen riski. Itse asiassa kyse on tietoisesta etupainotteisesta paloturvallisuusajattelusta, jossa kiinnitetään huomio vähäiseen palokuormaan (rakenteet, kalustus ja materiaalit) ja syttymisen hidastamiseen (tekstiilit ja materiaalit), syttymisen nopeaan havaitsemiseen (automaattinen ja herkkä paloilmoitus) ja alkusammutukseen (koulutus ja ohjeistus). Kyllä sillä on merkitystä, onko leikkaussali pois käytöstä jälkivahinkojen vuoksi päiviä, viikkoja vai kuukausia. Olen varma, että meillä on olemassa yhteinen tahto ja tavoite tässä asiassa. Potilas saattaa nimittäin olla hengenvaarassa toisestakin syystä ja tässä on sitten henkilökunnan arvioitava, mikä on kokonaisuutena oikea toimintatapa. – Jorvin sairaalassa järjestelmä laukaistiin äskettäin myös ilkivallan takia ja sairaalakoulun tiloissa kaksi kerrosta juuri remontoituja tiloja kastui. Viime vuonna järjestimme noin 130 erilaista turvallisuuskoulutusta henkilökunnallemme. – Kyllä minusta voi ihan aiheellisesti myös kysyä, kuinka monta palokuolemaa meillä on ollut sairaaloissa ja olisiko automaattisesta sammutusjärjestelmästä ollut hyötyä näissä. Hän haluaa täydentää edellisessä lehdessä (8/2013) olleesta sprinklereitä käsittelevästä jutusta lausumaa, josta saattaa saada sellaisen kuvan, että automaattiset sammutuslaitteistot olisivat tällä hetkellä vieras asia ja niitä vastustettaisiin ihan periaatteesta. Vaikka paljon on tehtävää, niin kyllä sairaaloissa jotain oikeinkin tehdään, kun palot havaitaan ja alkusammutus onnistuu. Näin ei Toivosen mukaan ole. Sellaisissa tiloissa ne voivat aiheuttaa myös riskejä ja näiden tilojen käyttö pitää myös aina varmistaa. Henkilökunta voi laukaista sammutuksen kun tilanne niin vaatii eikä sammutus tuhoa materiaaleja tai aiheuta oheisvahinkoja. Eri tahot huutavat toisiaan hiljaisiksi, mutta kukaan ei tahdo kuulla mitä sanottavaa toisella on, Toivonen toteaa. Riskienhallinnan tavoitteenahan tulisi löytää optimaalinen, eikä maksimaalinen, turvallisuustaso kulloiseenkin riskiympäristöön. Miksiköhän näin on, Toivonen kysyy. Ei voi olla niin, että kaikenlaiset tilat niputetaan samaan riskitasoon. Automaattiset sammutusjärjestelmät myös ikääntyvät ja ikääntyessään ne vikaantuvat ja voivat silloin aiheuttaa tarpeettomasti lauetessaan suuriakin vahinkoja. Olennaista on se, että potilaan hoidosta vastuussa oleva henkilökunta tekee tilannearvion ja päätöksen oikeasta toimintatavasta kussakin tilanteessa. Naapurimaissamme sprinklerit ovat säädetty lakiin tai normistoon. Menetelmäasioita ei pitäisi kirjata lakiin ja sellaisena se olisi varsin järeä toimenpide. Myös monissa sellaisissa suoraan potilastoimintaan kuulumattomissa tiloissa, kuten varasto-, arkisto-, ja teknisissä tiloissa automaattinen kaasusammutusjärjestelmä puolustaa ilman muuta paikkaansa. – Yhtä hyvin voidaan saavuttaa samanlainen turvallisuustaso ilman menetelmiin puuttuvaa lainsäädäntöä. Mutta kokonaan toinen asia on se, onko kansantaloudellisesti ja muutenkaan tarkoituksenmukaista alkaa säätää paloturvallisuustyökaluja lakitasolla. Mielestäni asiaa tulisi voida tarkastella tästä toiminnallisestakin näkökulmasta kun puhutaan erityisesti sairaaloista. – Jos meillä näin tehtäisiin, niin sitten toki toimittaisiin sen mukaisesti. H elsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen on harmissaan siitä, että sprinklerikeskustelussa ei tahdota kuulla ja ymmärtää mitä toinen sanoo. Vahingot ovat mittavat. – Keskustelu on alun perin lähtenyt väärin liikkeelle jonkinlaisena lähes ideologisena väittelynä, vaikka kyse on yhdestä palon rajoittamisja sammutusmenetelmästä. Ei kategorista vastustusta Toivosen mukaan sairaaloiden turvallisuuspäälliköt eivät kategorisesti vastusta automaattisia sammutuslaitteistoja. Hänen mielestään meillä lainsäädäntö ja muu rakennusnormisto jo nyt määrittelee rakennusten turvallisuustason vaatimukset varsin seikkaperäisesti. Jo nyt voidaan lähes päivittäin lukea eri laitosten kosteusvaurioja sisäilmaongelmista. Mielestäni ei
On siis näytön paikka. Menestyminen ja onnistuminen ovat asioita, jotka lisäävät motivaatiota muutoksen läpiviemiseen. Pelastustoimen rakenteen uudelleenjärjestely kaipaa koko kentän ääntä edustavaa muutosagenttien tiimiä, yksilöitä, jotka luottavat toisiinsa. Jos vaikka erilaiset organisatoriset rakenteet, asenteet tai tietojärjestelmät ovat hyvin erilaisia keskenään, voidaan niistä saada muutoksen toteuttamisen kannalta sellaisia peikkoja, ettei pelastustoimen rakenteen uudelleenjärjestelyä saada vietyä onnistuneesti maaliin. Esityksessä tuotiin esille asioita, jotka ovat olleet pitkään kuiskauksina ilmassa, mutta mitkä nyt vihdoin sanottiin ääneen. Käytännössä tämä tarkoittaisi pelastuslaitosten lukumäärän puolittamista 11 pelastuslaitokseen ja aluehallintovirastojen tehtävien purkamista ja avien henkilöstön siirtämistä Pelastusopiston tutkimusja kehitystoimintaan. Pelastustoimessa on varmasti nykyisellään paljon organisaatiorakenteita, työnkuvia, osaamista ja toimintamalleja, jotka ovat täysin ristiriidassa pelastustoimen rakenteen uudelleenjärjestelyn kanssa. Onko pelastuslaitoksille esitetty lukumäärä 11 valistunut HiRa(hihasta ravistettu)-arvaus vai voisiko määrä olla jopa pienempi. On jaksettava toistaa ja johtaa muutosta omalla esimerkillään. Ankkuroi uusi toimintatapa organisaatiokulttuuriin. Uusi järjestely sisältää myös paljon uhkia, jotka tulee kartoittaa ja nämä on ennaltaehkäistävä. Älä juhli voittoa liian aikaisin. Muutosjohtaminen on olennainen osa työhyvinvoinnin luomista. Edessä on siis iso muutos, joka vaatii päämäärätietoista johtamista. Pelastuslaitosten lukumäärän puolittaminen ja aluehallintoviraston henkilöstön siirtäminen Pelastusopiston yhteyteen ovat pelastustoimessa organisaation uudelleenjärjestelyssä sellaisia toimia, jolla on SM:n pelastusosaston näkemyksen myötä nähty säästöpotentiaalia kuntien tehtävissä. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Kuluvan vuosikymmenen suurin muutos pelastustoimessa on jo ovella! L okakuun lopulla suurin uutispommi pelastustoimessa vuosikymmeneen putosi, kun sisäasianministeriö ehdotti kuntien tehtävien karsimiseksi pelastustoimen järjestelmän uudelleenjärjestelyä. Tuotakaan muutosta ei kannattanut juhlia vielä silloin, kun asiasta oli esimerkiksi tehty oma lakinsa, vaan todellinen muutos on istunut todella syvällä. Viestinnän puute on muutoksen jalkauttamisen kompastuskivi. Kulukurimuksen parissa pyöriskeleville pelastuslaitoksille muutos voisi tuoda uusia toimintamahdollisuuksia ja -tapoja – ja työ on jatkossakin tehtävä vähintään yhtä ammatillisesti, inhimillisesti ja luotettavasti kuin aiemminkin. Tarvitseeko minun nyt perheeni kanssa muuttaa?” Vaikka töissä onkin aikuisia ihmisiä, on muutos usein sellainen asia, ettei se mene kertasanomisella perille. On helpompi johtaa jotain sellaista, mitä on itse ollut suunnittelemassa ja läpiviemässä kuin ottaa asioita ylhäältä annettuna. Edellä esitetyt tummennetut kohdat ovat Kotterin 8 porrasta onnistuneeseen muutokseen (1996). Lyhyellä aikavälillä on saatava näyttöjä muutoksesta. SM:n esityksen mukaan pelastustoimen rakenteen uudelleenjärjestely tuottaa yhteiskunnalle 13 miljoonan euron kustannussäästöt. Nyt kun tämä muutos on vihdoin ääneen sanottu, on syytä tarttua toimeen ja tehdä töitä onnistumisen eteen ennemmin kuin heittäytyä vastarintaan ja vetää liinat kiinni. Poista muutoksen esteet. Luo innostava muutosvisio. ”Pakko” harvoin kuitenkaan motivoi hyvään lopputulokseen ja tilanne tulisikin nähdä pelastustoimen kannalta mahdollisuutena kehittää omaa toimintaa. Pelastustoimessakin on töissä vain ihmisiä, joissa muutos voi aiheuttaa huolta ja ahdistusta. Tämä on syytä pitää mielessä ja suhtautua muutoksen läpiviemiseen pitkämielisesti. Tällä saavutettaisiin esityksen mukaan 13 miljoonan euron kustannussäästöt. Jonkinlainen muutos tulee joka tapauksessa, halusimme sitä tai emme, joten toimialan itsensä kannalta toivon muutoksesta onnistunutta.. Nämä muutoksen esteet vaativat niitä taitavimpia pelastustoimen muutosjohtajia töihin. Erilaiset kysymykset pyörivät varmasti monen mielessä: ”Kuinka minun työni nyt käy. Kustannuspotentiaalin etsiminen valtionvarainministeriön käskystä pakotti sisäasiainministeriön tuottamaan melko radikaalin esityksen. Pelastustoimen rakenteen uudelleenjärjestely tulee varmasti saamaan useamman arkkitehdin, jotka tulevat olemaan myös ”pelastustoimi vol 2.0” -versiossa keskeisessä roolissa, aivan kuten monet edellisen uudistuksen pääarkkitehdit toimivat vaikkapa pelastusjohtajina. Onko kustannuspotentiaalia etsitty oikeista kohteista vai olisiko pelastuslaitosten tehtävien sisällössä vielä säästöpotentiaalia esitettyjen toimenpiteiden sijaan. Pelastuslaitokset ovat itsenäisesti jo toteuttaneet esimerkiksi päällystöpäivystys-, ohjeistus-, hankintaja tilannekeskusasioissa keskinäistä synergiaa isommassa mittakaavassa, olisiko tuo yhteistoiminta hyödynnettävissä myös tässä. Viestitä muutosvisio. Passiivinen vastarinta hyydyttää muutoksen hyvin äkkiä. Työhyvinvointi on ollut pelastustoimessa viime aikoina tapetilla ja siihen halutaan panostaa. Luo muutosenergia. Voidaan sanoa, että pelastustoimi on vasta ehtinyt toipua lähes kymmenen vuotta sitten toteutetusta, edellisestä pelastustoimen rakenteen järjestelystä. 9/2013 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Tulevaa muutosta ei saada jalkautettua ainoastaan Kirkkokadulta johdettuna. Onnistumista tältä muutokselta odotetaan ja onnistuminen loisikin paremmat edellytykset oven takana odottelevaan pelastustoimen valtiollistamista koskevaan muutosehdotukseen, joka nousee keskusteluihin aina korkin tavoin säännöllisin väliajoin varmaan siihen asti hamaan tappiin asti, kunnes se lopulta tapahtuu. Tämä luku pysyy kentän väen mielessä varmasti pitkään ja lyhyelläkin aikavälillä penätään lukuja pöytään, onko muutoksessa todella onnistuttu. Perusta riittävän arvovaltainen muutoksen johtotiimi. Aluehallintovirastot tekevät paljon muutakin kuin tilastoja, seurantaa ja peruspalvelujen arvioin tia – millä resursseilla nämä tehtävät jatkossa hoidetaan ja mitä jätetään tekemättä. Muutosviestinnässä henkilöstön tulisikin olla aina etusijalla ja viestinnässä pitää olla aktiivinen ja avoin
Historiikin kirjoittaja kunnallisneuvos Birgitta Tommila nimittää menestystä CTIF-kilpailukierteeksi. Kesäaikaan mökkiläiset moninkertaistavat kunnan väkiluvun. Into on tarttunut sukupolvesta toiseen. Taivassalon VPK:n päällikkö Timo Koski, juhlapuhuja SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala, VPK:n hallituksen puheenjohtaja Janne Vähätalo, runoilija Heli Laaksonen ja naisosaston johtaja Jenni Leppänen. – Melkein tekisi mieleni sanoa, että vähän liian kauan. Teksti: Brita Somerkoski Kuva: Heini Koski. – Vuonna 2009 Taivassalon VPK valittiin Vuoden vapaaehtoispalokunnaksi. Historiankirjojen mukaan Perttalan tilan tulipalossa veden niukka saanti haittasi suuresti sammutusta, eikä kulkupelikään ollut kovin hyvässä kunnossa. Erityistä Taivassalossa on myös se, että paikkakunnan sopimuspalokuntalaiset ovat innokkaasti ottaneet osaa kilpailutoimintaan. VPK sai oman öljyntorjuntaveneen vuonna 1984. Alkuun sammutustoiminnassa oli hankaluuksia. – VPK-toiminta on ollut Taivassalossa koko perheen harrastus. Yhteishenkeä ja paikallisväriä lisäsi juhlassa osaltaan varsinaissuomalainen runoilija Heli Laaksonen, joka riemastutti juhlayleisöä poiminnoilla murrekirjoistaan. Koski uskoo, että vapaaehtoistoiminta nostaa tulevaisuudessa päätään, kun kuntataloudessa ollaan tiukoilla. – Saaristolaiset ovat tottuneet mereen ja osaavat ottaa hyvin huomioon sen luonteen. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja Isto Kujala muistutti juhlapuheessaan yhteishengen ja yhteisöllisyyden merkityksestä. Päätökset kaukana, toiminta lähellä Timo Koski on toiminut Taivassalon VPK:n päällikkönä 30 vuotta. On hienoa, jos mökkiläisetkin omaksuvat hyvän turvallisuusasenteen, VPK:n päällikkö Timo Koski sanoo. Tommilankin mainitsema kansainvälinen kilpailutoiminta on tuonut näkökulmaa toimintaan. Sittemmin autoja ja kalusteita uusittiin ja toiminta pääsi hyvään vauhtiin. Kilpailuissa on oltu mukana jo vuosikymmeniä. Ensimmäinen kilpailu oli Italiassa vuonTaivassalon VPK 80 vuotta: Saaristossa jokaisen osattava varautua na 1977 ja viimeksi kisattiin Ranskassa, Timo Koski sanoo. Kokoustilan palkintokaappi kertoo mahtavasti vuosien menestystarinoista. – Päätökset tehdään Taivassalon näkökulmasta nykyisin aika kaukana, mutta toiminta on kuitenkin tässä meidän lähellämme, Koski lisää. Palokuntalaiset voivat olla ylpeitä toiminnastaan ja palokunnan sisäinen yhteishenki on paras tae menestymiselle, Isto Kujala totesi. Lisäksi taloissa piti olla aina vesiastia täytettynä tulipalon varalle. Ensin oli pelkkä autotalli ja kolme lahjoituksena saatua sähkölamppua, autoakaan ei ollut. Vuonna 1933 Taivassaloon perustettiinkin Vapaaehtoinen palokunta. Se, että Taivassalossa on näin vireää ja mukavaa toimintaa johtuu varmaan siitä, että meillä on historian päivien varrella ollut innostavia palopäällikköjä, jotka kunnan palkkalaisina ovat olleet erittäin myönteisiä VPK:lle ja tätä pidän merkittävänä asiana palokunnan kehittymisessä. Erityisasema meren lähellä Koska Taivassalo on rannikkokunta, merellä hoidettavat pelastustehtävät ovat tavallisia. 80-vuotiaan, ikääntyneen VPK:n juhlapäivä oli täynnä yhteistä iloa. Vaikka saaristokunnan kylät olivatkin hyvin varustautuneet hätätilanteisiin, opettaja Salosen ehdotusta vapaaehtoisen palokunnan perustamisesta pidettiin kannatettavana 80 vuotta sitten. Kuvassa vas. 56 9/2013 T aivassalon kunnan järjestyssäännöt määräsivät vuonna 1915, että tulipaloon piti lähteä auttamaan sakon uhalla kirveen ja sangon kera
Pelastusopistolla hyvä harjoitella Pelastajakurssi kokee, että vastaavanlaisia harjoituksia pitäisi järjestää opintojen aikana useampia, jotta kaikki pääsisivät osallistumaan harjoituksissa esimerkiksi tilannekuvaryhmän toimintaan. Olisi myös hienoa että Pelastusopistolla järjestettäisiin enemmän harjoituksia, joihin osallistuisivat pelastajakurssien lisäksi opiskelijoita myös hätäkeskuspäivystäjä-, alipäällystöja päällystökursseilta. Näin haluttiin välttää mahdollinen paniikki ja väärän tiedon leviäminen pelastusyksiköiden saapuessa koulun pihaan. Koulun henkilökunnan järjestämän opastuksen ja ryhmänjohtajien tilannearvion perusteella savusukellus saatiin aloitettua ripeästi ja potilaat pelastettiin rakennuksesta ensihoidon huomaan. Tänä vuonna poistumisharjoitus kasvoi samalla pelastusharjoitukseksi pelastajakurssi 81:n osallistuessa mukaan harjoitukseen. Harjoituksesta tehtiin mahdollisimman todenmukainen sekä koulun henkilökunnalle että pelastajaopiskelijoille. Pelastusharjoitus kohdistui koulun henkilökunnan toimintaan, koska he vastaavat oppilaiden turvallisesta poistumisesta rakennuksesta. Tiedottamisen tärkeys korostuu koulujen ja päiväkotien kaltaisissa kohteissa, aikaisempien ikävien tapahtumien seurauksena. On tärkeää näyttää nuorille ja heidän vanhemmilleen, että nuorista pidetään huolta sekä opettajien että pelastustoimen puolesta. Pelastusopiston opiskelijat ovat aikaisemminkin käyneet pitämässä koululla turvallisuusoppitunteja ja Pirisen mukaan yhteistyö on auttanut vähentämään esimerkiksi poistumisreittivalaistuksiin kohdistuvaa ilkivaltaa koulussa. Harjoitusta valmisteltaessa nousi esiin myös ennalta tiedottamisen tärkeys. Harjoituksen järjestelyistä vastasi erillinen pelastajakurssin opiskelijoista koostuva tilannekuvaryhmä, jonka jäsenet toimivat potilaina ja järjestivät keinosavun koulunkäytäville. Josefina Nissilä Palopäällystöopiskelija AMK N12 PK 81 järjesti suuren pelastusharjoituksen 9/2013 57 Ryhmänjohtaja Teemu Pietikäisellä oli suuri rooli pelastustoiminnan onnistumisessa.. Lisää yhteisiä harjoituksia ja yhteistyötä Pelastusryhmät saivat kokea varsin todenmukaisen harjoituksen suuressa ja ennalta tuntemattomassa kohteessa. Harjoitus sai toivottavasti myös nuoret miettimään, kuinka omalla toiminnalla voi joko edistää tai vaikeuttaa pelastustoiminnan sujuvuutta. Operatiivisesta pelastustoiminnasta vastasi kaksi pelastusryhmää ja yksi ensihoidon yksikkö, jotka oli miehitetty pelastajakurssin opiskelijoilla. Harjoituksessa koulussa oli ilkivaltaisesti sytytetty tulipalo, josta muodostuva savu täytti nopeasti koulunkäytävät. Tämä loisi todenmukaisen onnettomuustilanteen, antaisi kaikille harjoituskokemuksia ja lisäisi kurssien välistä yhteistoimintaa. Pelastajaopiskelijat Miikka Numminen ja Teemu Pietikäinen uskovatkin, että harjoitukseen suhtauduttiin kenties hieman vakavammin kuin aikaisemmin järjestettyihin poistumisharjoituksiin ja toivottavasti se näkyy turvallisuuskäytäntöjen kohoamisena jatkossa. Opettajien huomatessa savunmuodostuksen aloitettiin hätäpoistuminen keskusradiossa kuulutettujen ohjeiden mukaisesti ja onnettomuudesta tehtiin hätäilmoitus. Pelastajakurssi pääsi itse suunnittelemaan harjoituksen ja tekemään näin harjoituksesta omannäköisensä. Harjoitusta valmisteltaessa pohdittiin harjoituksen mahdollisia riskejä ja niihin varautumista. Pelastusopistolla on hyvät resurssit luoda todenmukaisia tilanteita, käyttää pelastuskalustoaan sekä eri kurssien oppilaita harjoituksissa. Uskoisinkin, että kaikki olisivat positiivisella mielellä mukana tällaisissa harjoituksissa. Rakennukseen jäi kolme potilasta, jotka eivät päässeet pelastautumaan ulos rakennuksesta. Opettajat sekä oppilaat ovat ymmärtäneet toiminnan merkityksen eivätkä pelastussuunnitelmat ole enää pelkästään hyllyssä pölyyntymässä, kertoo Jynkänlahden koulun rehtori Risto Pirinen. Kuopion kouluissa yksi toiminnan painopiste on tänä vuonna koulujen turvallisuus. Näin suuren harjoituksen suunnittelu oli koko pelastajaryhmälle täysin uutta, joten oppimista tapahtui varmasti jokaisen kohdalla. Harjoituksesta tiedotettiin muun muassa oppilaiden vanhemmille, lähistön asukkaille, medialle, pelastuslaitokselle, poliisille ja hätäkeskukselle. Vaikka koulussa on pidetty vuosittain poistumisharjoituksia, löytyi toiminnasta kehitettävää pelastajaopiskelijoiden muodostaman tarkkailijaryhmän ja pelastusryhmän toimesta. Harjoitusta seurasi ja arvioi tarkkailijaryhmä, jonka vastuulla oli kiinnittää huomiota sekä koulun henkilökunnan ja oppilaiden, kuin myös pelastusryhmien toimintaan. J okasyksyinen poistumisharjoitus sujui kuopiolaisessa Jynkänlahden koulussa tänä vuonna hieman toisin, kuin aikaisempina vuosina oli totuttu. Harjoituksessa korostui koulun henkilökunnan toiminta ja yhteistyö pelastusryhmien kanssa. 420 yläkoululaisen poistuminen palavasta rakennuksesta kokoontumispaikalle sujui varsin rauhallisesti ja organisoidusti opettajien johdolla. Esiin nousivat vesivahinkojen ja liikenneonnettomuuksien mahdollisuudet, sekä oppilaiden turvallisuuteen liittyvät seikat. Tämän vuoksi harjoitukseen osallistuvat pelastusyksiköt sekä ensihoitoyksikkö sijoitettiin Petosen paloasemalle ja kauempana sijaitsevalle Kuopion paloasemalle, todellisten aikaviiveiden havainnollistamiseksi. Joulukuussa Pelastusopistosta valmistuva pelastajakurssi 81 suunnitteli harjoituksen kulun ja toteutuksen osana turvallisuusviestinnän opintojaksoa. Näistä syistä olisikin varsin tärkeää, että vastaavanlaisia harjoituksia järjestettäisiin pelastuslaitoksen toimesta kouluissa ja muissa riskikohteissa. Osa näistä puutteista olisi tuskin tullut ilmi aivan tavallisen poistumisharjoituksen yhteydessä. Nyt koulu pääsee kehittämään omaa turvallisuuttaan pelastajaopiskelijoiden antaman palauteraportin perusteella. Koulujen turvallisuuskäyttäytyminen onkin noussut viimeisen viiden vuoden aikana huimasti, aiempien ikävien koulutragedioiden seurauksena. Kokemusta tuleville pelastajille Pelastajaopiskelija Pekka Rintalan mukaan harjoitus antoi hyviä kokemuksia tuleville pelastajille suurten harjoitusten suunnittelusta sekä tällaisten kohteiden pelastustoiminnasta
Viiden työvuoden jälkeen palomiesten syöpäriski on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. • Valitse tilanteeseen sopiva paloasu. Tällöin syöpävaarallisia aineita joutuu iholle. Tämän tutkimuksen perusteella Ruotsin palomiesliitto päätti käynnistää projektin ”Friska brandmän” (Terveet palomiehet), jonka tavoitteena on luoda turvallisempi työympäristö. • Sammutuksen jälkeen vaihda saastunut paloasu puhtaaseen. Syöpävaaralliset aineet joutuvat elimistöön nenän, suun ja ihon kautta, kulkeutuvat elimistössä ja kertyvät rasvaan, soluihin sekä elimiin. Ne aiheuttavat soluvaurioita, jotka saattavat johtaa syöpään. Pyrimme myös lisäämään terveystarkastuksia sekä sisällyttämään terveellistä ravintoa ja elämäntapoja koskevan neuvonnan ammattikoulutukseen. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Pelastajat tarvitsevat apua 58 8/2013 Vuonna 2006 olin työskennellyt 30 vuotta palomiehenä ja osallistuin laajaan tutkimukseen, joka osoitti, että palomiehillä on yli kaksinkertainen riski sairastua tiettyihin syöpämuotoihin. Kun saumausaineena ja patjoissa käytettävä polyuretaani palaa, muodostuu isosyanaatteja, jotka ärsyttävät silmiä ja keuhkoja, ovat syöpävaarallisia ja saattavat aiheuttaa astman terveille ihmisille. Ongelmana on, että palosavu muuttuu jatkuvasti yhä myrkyllisemmäksi. • Pakkaa saastunut paloasu suljettuun säkkiin ja sijoita se auton takaosan kaappiin. Palossa muovimattojen ja tekonahan PVC sekä muut materiaalit tuottavat kloorivetyä sekä dioksiineja ja furaaneja, joiden tiedetään olevan erittäin syöpävaarallisia. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että syöpävaaralliset aineet pääsevät elimistöön ihon kautta. Ohjeet ovat: • Lähdettäessä paloauto ja paloasut ovat puhtaat. Tutkimme, onko mahdollista kehittää vaatteita, jotka suojaavat nykyisiä paremmin syöpävaarallisilta aineilta. Tiedämme, että palosavussa on syöpävaarallisia kemikaaleja, kuten bentseeniä, kloroformia, nokea, styreeniä ja formaldehydiä. Suurin riski on sairastua luuydin-, imusolmuke-, eturauhasja kivessyöpään. Nyt tiedämme, että tietyt aineet imeytyvät ihon kautta jopa helpommin kuin keuhkojen kautta. Olemme perustaneet palomiesten syöpärahaston, joka kerää varoja tieteelliseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on ehkäistä ammattiin liittyviä syöpäsairauksia. Tukholman palomiesten kuolleisuudesta vuosina 1931–83 tehty tutkimus osoittaa, että pahanlaatuisten kasvainten esiintyminen kasvaa iän, työssäoloajan ja altistumisen kasvaessa. Kiinnitämme huomiota terveysriskeihin ja tiedotamme niistä sekä turvallisemmista työmenetelmistä. Paloissa on mukana yhä enemmän kemikaaleja, joiden käyttäytymistä ja muuntumista ei tunneta. • Kohteessa sijoita paloauto siten, että se joutuu mahdollisimman vähän kosketukseen syöpävaarallisten aineiden kanssa. Skellefteån mallista tehty diaesitys on osoitteessa www.friskabrandmän.nu Teksti: Anders Cederberg Brannmannen 2/2013. Skellefteån malli Skellefteån pelastuslaitos laati ensimmäisenä toimintaohjeet, joita noudattamalla palomiesten altistumista syöpävaarallisille aineille voidaan rajoittaa. • Saastuneet paloasut pestään paloasemalla vain niille tarkoitetulla pesukoneella. Paineilmahengityslaitteet ja paloauto puhdistetaan. Paloasun on oltava tuulettuva, jotta hikoilu pääsee jäähdyttämään kehoa. • Käytä paineilmahengityslaitetta kaikissa tehtävissä, joissa saatat joutua kosketukseen syöpävaarallisten aineiden kanssa. Aiemmin luulimme, että iho estää myrkyllisten aineiden pääsyn elimistöön. Olemme luottaneet siihen, että paineilmahengityslaite suojaa hengityselimemme
Teksti Michael Rüffer FWM 9/2012 13 kissaa Eisleben (Saksa). Tällöin hän tuli liian lähelle 15 kV:n ajojohdinta, jolloin syntyi valokaari. Aineelliset vahingot olivat yli 100 miljoonaa kruunua (12 miljoonaa euroa). Mutta sisällä oli uskomattoman kuuma ja savusukeltajien oli vetäydyttävä jo parin minuutin kuluttua. Tunnin kuluttua yksi savusukellusryhmä hyökkäsi porraskäytävän kautta, mursi palooven ja käytti savutuuletinta. Kemiallinen reaktio jatkui kuitenkin auton säiliössä. Palava ruokaöljy sytytti asunnon liesituulettimen ja keittiökaapin. Vuoto lakkaa, kun magneetit puristavat tiivisteen vuotoaukon päälle. FWM 8/2012 Vaarallinen reaktio Bretten (Saksa). Stoll ratkaisi ongelman kolmella muutoksella. Palo alkoi ylemmästä kerroksesta. Tjugofyra7, 14/2012 Savusukeltajat pystyivät toimimaan vain pari minuuttia Delmenhorst (Saksa). Oikeus ei myöskään nähnyt, että palokunta olisi tehnyt virheen lopettaessaan pelastustoiminnan. Näin standardin EN 13463 vaatimukset täytettiin ja laitteesta tuli ATEX-direktiivin mukainen. Vakuutusyhtiön käyttämien asiantuntijoiden mukaan ullakkopalon vaara oli ilmeinen. FWM 7/2012 ”Viisi vuotta sitten näin televisiossa kuvia öljykatastrofista, jossa laivan säiliön vuotoa ei saatu tukittua. Vaikeasti palanut poika jäi makaamaan vaunun päälle. Eri tavoin vaurioituneita autoja oli 140. Tehtävä oli suoritettu vasta kuuden tunnin kuluttua. Palokunta sammutti palon nopeasti kahdella sumusuihkulla. Magneetit eivät tartu alumiiniin eivätkä jaloteräkseen, mutta niitä varten Stoll kehitti imukuppitiivisteet. Kun palomies avasi asunnon oven, hänen kimppuunsa hyökkäsi kissa. Pelastajat olivat nopeasti paikalla, mutta heidän oli odotettava, kunnes rautateiden edustaja oli hätämaadoittanut ajojohtimen. Happo siirrettiin imusäiliöautoon ongelmajätelaitokselle kuljettamista varten. Samaan aikaan 130 ihmistä evakuoitiin viereiseltä asuinalueelta ja neljä heistä kuljetettiin sairaalaan tutkittaviksi. Kun vahvennuksia oli saatu, savusukellusryhmät hyökkäsivät kolmesta suunnasta. Ensimmäiset savusukeltajat menivät sisäänajoportista, mutta matkaa paloon oli 70–80 m ja eksymisen vaara oli suuri. Tiivistekumiin sekoitettiin grafiittia, tiiviste sekä vuotava säiliö tai putki yhdistettiin maadoitusjohtimella ja magneetit eloksoitiin kuparilla. Kuumimmalta alueelta löytyi palon tuhoama akkulaturi, jota ei kuitenkaan pystytty osoittamaan syttymislähteeksi. Kemikaalisukeltajat saivat kemiallisen reaktion lakkaamaan lisäämällä altaaseen virtsahappoa. Imusäiliöauto oli ajettu hallista ulos ja neste sen säiliössä kuumeni yhä. Maanalainen autohalli oli kaksikerroksinen ja kerrosala oli 4500 m 2 . Perusratkaisultaan ne olivat kuitenkin samanlaisia: levyn muotoiset magneetit puristavat tiivistekumin vuotoaukon päälle. Palomiesten oli vetäydyttävä. Laitteita kokeiltiin Freiburgin pelastuslaitoksen harjoitussäiliöllä sekä kahdessa pelastusopistossa. Vakuutusyhtiö katsoi, että palokunta toimi väärin ja oli huolimaton, kun se ei tarkastanut ullakkoa. Paineistunut säiliö alkoi vuotaa ja aukosta purkautui ruskeaa kaasua: typen oksideja. Kahdeksan tuntia myöhemmin rakennuksessa syttyi ullakkopalo, joka tuhosi kolme rakennusta. Sitten palokunta tarkisti infrapunakameralla, että keittiön hormissa ei ollut kuumia kohtia. Sisällä oli yhteensä 13 kissaa, joiden kiinniotosta vastasivat paikallisen eläinten turvakodin työntekijät. Käräjäoikeus katsoi, että palokunnalla ei ollut mahdollisuutta tunnistaa ullakkopalon vaaraa. Säiliötä jäähdytettiin vesisuihkuilla ja sen kansiluukku avattiin. Magneetit on kiinnitetty kuusiopulteilla ja -muttereilla metallilautaseen. Vaikka miehellä oli palokäsineet, hän joutui menemään sairaalaan hoidattamaan saamiansa puremia ja raapaisuja. Umeå. Palon kestoksi arvioitiin 15–20 minuuttia. Luukusta suihkutettiin vettä säiliöön hapon laimentamista varten. Tjugofyra7, 14/2012 Göteborg, maaliskuu 2011. Pelastajat yksinkertaisesti painavat magneetit kiinni metalliin vuotokohdan ympärille. ”Imupumppu synnyttää sellaisen alipaineen, että jopa pesubetonilaattoja voidaan nostaa”, Stoll vakuuttaa. Laite kestää komponenteistaan riippuen jopa 30 baarin paineen ja lämpötiloja –40:n ja +70 asteen välillä”. Teräkseen kiinnittyneet neodyymimagneetit kantavat kuorman, joka on 1500 kertaa niiden paino. 13-vuotias poika kiipesi järjestelyratapihalla seisovan säiliövaunun päälle tarkoituksenaan kurkistaa täyttöluukusta säiliöön. Kellertävä kaasupilvi lyötiin maahan vesitykeillä. Vuonna 2011 valmistuivat prototyypit, joita oli seitsemän erilaista. Poika nostettiin alas ja kuljetettiin helikopterilla palovammaklinikalle. Päätin kehittää oman tukkimismenetelmän”, kertoo sähköasentaja Martin Stoll. Hänen kaverinsa kuului pamauksen ja totesi tilanteen. Tutkinnassa kävi ilmi, että hormin eristyksessä oli halkeama, josta ullakon sahanpurueristys syttyi. FWM 7/2012 Valokaari ratapihalla 9/2013 59. ”Tiivisteet kestävät öljyjä ja happoja. ”Kuumimmissa kohdissa lämpötila oli 1100– 1200 °C, koska autojen pellit sulivat”, palomestari Ulf Bergholm kertoo. Kaksi kemikaalisukeltajaa sekä kolmas palomies kuljetettiin sairaalaan tutkittaviksi. Pikatiivistys Väärin sammutettu. Yritys käytti suolaja typpihapon seosta peittaukseen. Niiden käyttö opittiin helposti, mutta staattisen varauksen kipinöinnin estäminen vaati jatkokehitystä. Joissain malleissa magneetit on liitetty tiivisteeseen, toisissa käytetään sankaa. Kolmen tunnin kulutta hälytyksestä palo oli saatu hallintaan. Asunnossa syttyi keittiöpalo. Aineelliset vahingot olivat 15 miljoonaa kruunua (1,75 miljoonaa euroa). Peittausaltaassa käynnistyi kemiallinen reaktio. Tiiviste irrotetaan kiertämällä pultteja esimerkiksi akkuruuvinvääntimellä, jolloin magneetit irtoavat metallista ja tiiviste voidaan poistaa
Välillä kuvaukset menivät osaltani kahvinjuonnin puolelle, kun työvuoro lähti hälytykseen, Kuitunen kertoo. Sisä-Suomen Lehden toimittaja Sanna Kuitunen otti kalenterin valokuvat, joissa paljastetaan palomiesten ammatin saloja osittain humoristisella ja fiktiivisellä otteella. Keski-Suomen pelastuslaitoksen äänekoskelaiset brankkarit poseeraavat nyt seinäkalenterissa. Meistä tehtiin juttu paikallislehteen ja siitä kului noin viikko kun meille soitettiin jälleen lehdestä ja kysyttiin kiinnostaisiko tehdä kalenteri, Leppänen muistelee. Leppänen oli valitsemassa ja ylipuhumassa miehistöä kuvauksiin. – Ikäni puolesta oli viimeinen hetki vaihtaa työkuvioita. Kalenterin tuotto käytetään lyhentämättömänä äänekoskelaisten vähävaraisten lapsiperheiden harrastustoiminnan tukemiseen. Lapsi voi saada avustusta esimerkiksi urheiluvälineiden hankintaan. Avustukset jaetaan tarpeen mukaan Äänekosken seurakunnan diakoniatyön kautta. Uusi työ on mielenkiintoista ja se painottuu entiseen hommaan verrattuna enemmän hoitopuolelle. Vaikka minulla on uudet työkuviot, niin entisiä työkavereita näkee työtehtävissä tienpenkalla ja käyn myös vapaa-ajalla kahvittelemassa Äänekosken asemalla, Leppänen kertoo. – Kirkkoon kuulumisella ei ole tässä tapauksessa merkitystä, vaan kaikki avuntarvitsijat ovat samalla viivalla. Olemme tyytyväisiä, jos saamme yhdenkin lapsen johonkin hyvään harrastukseen mukaan, Leppänen painottaa. Noin 20 vuotta Äänekoskella paloesimiehenä toiminut Leppänen on siirtynyt kesän aikana Keski-Suomen pelastuslaitoksen palveluksesta ensihoidon kenttäjohtajaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin riveihin. Teksti: Mika Rinne Kuva: Sanna Kuitunen Kaspelin naisilta eka oma kalenteri Ku va t: Ja ni Jä äs ke lä in en. Palomiehet tekivät kalenterin Äänekoskella Kaakkois-Suomen Palokuntanaiset tekivät ensimmäistä kertaa kalenterin. Leppänen haastaa uusiin kalenteritalkoisiin mukaan myös paikalliset poliisit ja Jyväskylän paloaseman porukan. Vuoden 2014 palomieskalenteri on ensimmäisen laatuaan Keski-Suomessa. Ä änekosken palomiehet ovat laajentaneet auttamistyötään pelastustehtävistä hyväntekeväisyyteen. Seinäkalenteria myydään 10 eurolla ja varat käytetään palokuntanaisten toiminnan tukemiseen. Kalenterin kuvaukset aloitettiin viime keväänä ja ne kestivät kesän yli. – Hankimme viiksenkasvatukselle tukijoita, joiden lahjoitukset ohjattiin Syöpäsäätiölle. Kalenterista on otettu 500 kappaleen painos ja sitä painetaan lisää menekin mukaan. Olemme nähneet työn kautta, että on tuen tarpeessa olevia perheitä, Leppänen sanoo. – Aseman väki lähti innolla mukaan kuvauksiin, sillä kyse oli hyväntekeväisyydestä. 10 euron hintaista kalenteria myydään Äänekoskella Sisä-Suomen Lehden konttorissa, Citymarketissa ja Kuntokeskuksessa. Idea kalenterista syntyi noin vuosi sitten. Tarjolla on myös vähän silmänruokaa sitä kaipaaville. – Ajatuksenamme oli saada palokuntanaisten monipuolista toimintaa tutuksi hauskoin kuvin, varapuheenjohtaja Leena Mustonen kertoo. Keski-Suomen ensimmäiselle palomieskalenterille on tulossa hyvin todennäköisesti jatkoa äänekoskelaisen tekijäjoukon kovan innostuksen ansiosta. Kuvaukset tarjosivat Kuituselle näköalapaikan palomiesten työhön. Äänekoskella paloesimiehenä toiminut Jari Leppänen kertoo, että paikallislehti halusi tehdä jutun siitä kun miehistö keräsi rahaa eturauhassyövän hoitoon ja tutkimukseen viiksien avulla. – Uutistyössä näkee vain pintapuolisesti miten monipuolisesta ammattilaisjoukosta on kyse. Aseman väki oli innostunutta ja ideoita riitti
Tästä kehittyikin oivallinen tilaisuus kannustaa nuoria vpk-toimintaan. 9/2013 61 Koulutusta www.pelastusopisto.fi Koulutustarjontaamme syksyllä 2013 alkukeväällä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20590 Teemaseminaari; Kun räjähtää tai ammutaan Kuinka toimit. Kirjoita myös 250–1000 merkin selostus, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa on. Historiaan pyydettiin maamme vapaapalokuntien nuoriso-osastoilta lyhyet historiaselvitykset perustamisvuosista alkanen. Kirja julkaistiin vuonna 2008. Kuvan olen ottanut yleisölle suunnatusta paloturvallisuuden tiedotustilaisuudesta palokuntamme pihalla. Lahden VPK:n viettäessä maamme vanhimman palokuntanuoriso-osaston 100-vuotistapahtumaa, järjestettiin Lahdessa tämän kunniaksi Veikon-Malja -kilpailu. Kuva voidaan julkaista vapaasti Pelastustiedon printtilehdessä, nettisivulla ja Facebookissa. Kuva on palokuntanuorisotyön 100-vuotishistorian takakannen kuva. mod. Ota ja lähetä meille kuva, joka liittyy jollain tavalla paloja pelastusalaan. 0295 450 201. jakso 3.-14.2.2014 1800 10.1.2014 2. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Puhelinnumeromme ovat muuttuneet! Uudet numerot verkkosivuillamme. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme, kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Palkitsemme kuukauden kuvan ottajan lehden vuosikerralla. ja 2. jakso Kuopiossa) 20039 Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi, 1. Iloksemme saimme aineistoa lähes 40 vapaapalokunnalta, joiden tekstit kuvien kera ikuistettiin kirjan sivuille, kertoo Lahden VPK:n kunniajäsen Jorma Honkala.. 15.4.2014 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 7.-9.1.2014 435 18.12.2013 20099 Maatilojen palotarkastus 25.-27.2.2014 435 5.2.2014 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi Dräger 21.-23.1.2014 310 13.12.2013 20361 Hälytysajon kuljettajakoulutus 11.-13.2.2014 426 24.1.2014 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 24.-28.3.2014 610/865 28.2.2014 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi, 31.1.-2.2./22.-23.2./31.3.-4.4.2014 1000 31.12.2013 (1. Se voi olla kuva palomiehen arjen työstä: keikkapaikoilla, palotarkastuksissa, paloasemilla…tai oman palokuntasi viikkoharjoituksesta, tapahtumasta, yleensäkin arjen askareista sopimuspalokuntatoiminnassa. jaksot pidetään Kouvolassa ja 3. Toki lupa pitää olla kuvan mahdolliselle julkaisemiselle kuvassa olijoilta. mod. Niinpä Lahdessa päätettiin julkaista Palokuntanuorisotyön 100-vuotishistoria. Lähetä kuva – paras palkitaan – Paloautot kiinnostavat kovasti poikia ikään katsomatta. 14.-15.1.2014 690 13.12.2013 2 . jakso 10.-21.3.2014 Kaikki koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 10.12.2013 200 1.12.2013 20551 Ensihoitopalvelun hälytysajoneuvon kuljettajakurssi 1
Sen löydät laskusta tai lehdessä olevasta osoitteesta. Pelastustieto 10/2013 ilmestyy 19.12. Eli klikkaa ”Omat tiedot”. Kätevää ja vaivatonta. PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit tehdä muutoksia tilaustietoihisi. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. teemalla PELASTUSVÄLINEET Varmista ilmoituspaikkasi 29.11.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. 1. Seuraavaksi avautuu tilajaapalveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. Käyttäjätunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi. 3. Voit käyttää palvelua milloin ja missä tahansa
Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Pelastusalalle Petri on jo aiemmin tuttu Vaahtotykki-hälyttämisohjelmistosta (katso Pelastustieto 9/2009) ja hän on osallistunut myös Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon saaneen hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän HALI (katso Pelastustieto 8/2013) kehittämiseen. teemalla PELASTUSVÄLINEET Varmista ilmoituspaikkasi 29.11.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi Oletko kiinnostunut vanhoista jutuista. 9/2013 63 Elektro Arola Oy:ssä on nimitetty myyntisihteeriksi Pirkko Sundell. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. • www.suomenkalenterit.. Tervetuloa tutustumaan! Helsinki rekrytoi Palomestari, 2 virkaa Hakemukset ja lisätietoa: helsinkirekry.fi Työavain 27-20 -13 Palomiehen Kalenteri on taskukokoon tiivistetty, erittäin runsas ja monipuolinen tietopaketti palo-, pelastusja väestönsuojelutietoutta. Petri Kaikko on nimitetty ohjelmistoasiantuntijaksi vastuullaan pelastustoimen ohjelmistoratkaisut. Pelastustieto 10/2013 ilmestyy 19.12. Se sisältää pelastuslain, tärkeää tietoa pelastusalan sidosryhmistä, Suomen palolaitosten yhteystiedot sekä työvuorotaulukon. Hyllystämme löytyy useita kovakantisia vuosikertoja. 162 mm Hinta 11,25 + alv + toimituskulut. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Hän on toiminut jo aiemmin yrityksessä toimistonhoitajan sijaisena Uudeksi tuotantopäälliköksi on nimitetty Pekka Järvinen. PALOMIEHEN KALENTERI 2014 Luotettava kalenteri luotettaville ammattilaisille Meiltä myös Paloja Rakennuslainsäädäntö 2013 TILAA! Koko 85 . Tilaa heti • puh. Avoimia virkoja & toimia Nimityksiä ELEKTRO-AROLA OY Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Kerro, mikä vuosi itseäsi voisi kiinnostaa ja saat kirjan/kirjat itsellesi postikulujen hinnalla tai ilmaiseksi itse hakemalla! Kirjoittamishetkellä löytyi vielä: 2008–10, 2002–03, 1998–2000, 1995, 1987, 1984, 1978. Tsekkaa www.facebook.com/pelast ustieto Ota yhteyttä: toimitus@pelastustieto.fi Nyt postikulujen hinnalla! Tule FinnSec-messuille! Pelastustiedon osasto 7b49
010 569 3628 Markku Andersson puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 010 569 3623 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. www.tammivikkut.com LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 64 9/2013 www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.
010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. mukaan. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Soita ja sovi tapaaminen. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 9/2013 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh
5.11. – Ai hiton nulikka minkä tek. 28.5. 10.9. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 19.3. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... vuosikerta. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. Ja mie neljä tuntii hänel just sitä selitin. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 29.10. Turvallisuusmessut 7 24.9. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 29.11. Pelastusvälineet 1 12.2.2014 22.1. 4.6. Vapaa-aika 8 22.10. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. Em. 3.9. 1.10. Viestintä 4 14.5. 6.8. 66 9/2013. 24 %. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 19.2. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 26.2. 13.8. 26.11. 8.10. 26.3. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. Ilmestymisajat 2013 & 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 10 19.12. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 5.12. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 29.1. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... 3.12. Vesipelastus 2 12.3. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Liikennepelastaminen Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Pelastusvälineet 5 18.6. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Kodin turvallisuus 10 17.12. – Tuollaista tietä sitä tankki tuskin pystyy. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 23.4. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 6 27.8. 30.4. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh
www.havator.com Havator_pelastustieto_5-2013-versio2.indd 1 8/9/13 2:55 PM. Konsernin liikevaihto on yli 110 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 600 työntekijää. Havator toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Future Area Havator — SAFE Safety, Activity, Flexibility and Experience Havator on nostopalveluita, erikoiskuljetuksia, elementti asennuksia ja satamanosturipalveluita tarjoava konserni. Lisäksi etähallinta mahdollistaa aikaan sidottujen kulkuoikeuksien joustavat päivitykset sekä kadonneiden avainten poistamisen helposti! Lisätietoja ABLOY ® -valtuutetuista lukkoliikkeistä sekä www.abloy.fi. Havatorin erikoisosaamista on projektikokonaisuuksien hallinta yhdessä laadukkaiden yhteistyökumppaneiden kanssa. PARANNA AVAINSÄILÖSI AVAINTURVALLISUUTTA TUPLAVARMISTETTUA KULUNHALLINTAA YRITYKSELLESI Kun liität ABLOY ® PROTEC 2 CLIQ -järjestelmän ABLOY ® -avainsäilöön, jää jokaisesta avauksesta jälki kulkurekisteriin
Pikkujouluissa viihdyttävät Tigers-tanssiryhmä, taikuri Keke pulliainen, Svoboda ja illan kruunaa todellinen bilebändi jeanS. Lauantain Pikkujoulut ovat K18. Messutarjouksia . Rompetori . Turva2013-messut järjestetään samaan aikaan kuin autoja korjaamoalan Korjaamo2013ammattilais messut. Pikkujouluihin ja lauantain ilmaisiin messukuljetuksiin varataan paikat ennakkorekisteröitymisen yhteydessä. Turvata Oy Ab, Palokamu, Turvanasi®, MSA, Gloria®, PELI, AFTmikropisarasammuttimet, Gumotexilmakaariteltat, Holik, SEMCO. Turvata järjestää nyt ensimmäistä kertaa ammatti laisille suun natut Turva2013-messut Tampereen Messuja urheilukeskuksessa. Turva2013-ammattimessut Tampereella pe–la 22.–23.11. Pikkujoulujen hintaan 64 € kuuluu tervetulojuoma, kolmen ruokalajin illallinen, lasi viiniä sekä näyttävä show. klo 11–17 TurvaTa Oy ab on paloja pelastusalan johtava toimija Suomessa. Tervetuloa messuille! Rekisteröidy messukävijäksi ennakkoon osoitteessa: www.lyyti.in/Turva2013 Ajankohtaisia seminaareja . Lauantain messupäivä huipentuu messujen suljettua messukävijöille ja näytteille asettajille järjestettyihin vuoden kovimpiin piKKujOuluiHiN messu keskuksen uudessa Ehallissa. Tuoteuutuuksia Mukana mm