Perhehoitoa sukupolvesta toiseen teema Perhehoitoliitto 40 vuotta 1983–2023 1–2 2023 TERVEHDYS Presidentti kiittää perhehoitajia HISTORIA Liitto kasvoi froteesukat jalassa 40 vuotta
verter Latvakuja 2 Tuusula * Antikaisen Puutarha Pekkolantie 43 Reirkalli www.antikaisenpuutarha.fi * Arkadia Oy Arkkitehtitoimisto Niskakatu 16 B Joensuu www.arkadia.fi * Arkkitehtitoimisto Stenros Oy Bertel Jungintie 12 C Helsinki * Asennus 007 Oy p. 06 861 1500 www.konstatalot.fi * Kuljetus Haiko Oy Heinämaantie 976 Heinämaa www.kuljetushaiko.fi * Hämeen Laatumuutot Oy www.laatumuutot.fi * Härmän Rati Oy Järvenpää * Ilona IT Helsinki www.ilonait.fi * Insinööritoimisto Ekomaa Oy Vesitornintie 18 Orimattila www.ekomaaoy.fi * Insinööritoimisto EHR Ky * JHM-Service Oy Viskaalintie 11 Rova * JT Export Oy Ltd Leijukuja 13 72810 Varkaus www.jt-export.com * Ab Juup Oy www.juup.fi * Hammaslääkäri Räsänen Mika Kuohunharjuntie 21 Kangasala www.hammaslaakarimikarasanen.fi * Hautaustoimisto – Begravningsbyrå Lindqvist Kuningattarenkuja 17 Loviisa * Heinolan Isännöintikeskus Ky www.hiske.fi * Helsingin Toimistosiivous Oy Hyvää talvea! * HKK-Kuljetus Oy Yrittäjänpolku 4 Ylämylly www.hkk-kuljetus.fi * Huru Palvelut Oy Tampere www.huru.fi * Hyvinkään Koneja Rautavälitys Oy Kerminkuja 1-3 Hyvinkää www.hykora.fi * By Pia’s Oy Lautamiehenkatu 1 C Espoo * Café Muru Keskusraitti 4 Rajamäki www.cafemuru.fi * CountOn Oy Aleksanterinkatu 46 C Helsinki * Electromen Oy Vähäheikkiläntie 56 B Turku www.electromen.com * Etelä-Hämeen Eläinhoitola Parola www.koirahoitola.fi * Fastighetsbyrå och begravningsbyrå Strandvall Kruunupyy * Ab Fixafell Oy Bottenviksvägen 29 Jakobstad www.fixafel.fi * Fortiori Oy www.fortiori.fi * Alfera Ky Lammi www.alfera.fi * Andersböle Int. 040 727 4334 Jyväskylä * Bruna Byrån Ab Dalvägen 3 Grankulla www.brunabyran.fi * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä.. Aurinkoisia kevätpäiviä! * Kirjanpito Kirsi Oy Nummela www.kirjanpitokirsi.fi * Kiteen Sähköpalvelu Oy Rasivaara * KM-Rahti Oy Viilutie 2 Soini www.kmrahti.fi * Koneurakointi Matti Holm Oy Vasikka-ahontie 94 Vasikka-aho * Konsta-Talot Oy p
09 494 521 www.pianokeskus.fi * Lead Hero Oy * Loval Oy Linnunrata 4 07900 Loviisa * LVI-Toivanen Oy Lappeenranta * Lämmönhuolto PRO Oy Uusimaa www.lammonhuolto.fi * Maanrakennus Rakiratamo Oulu * Mattoduo Oy Kelatie 14 B Vantaa * MediChain Oy Forssa www.medichain.fi * Metsäpalvelu Virtanen Vllenkuja 3 Pori * Muovilami Oy Yrittäjäntie 5 Ähtäri www.lamidoors.com * Kuljetus Kujala ja Muuri Ky www.kuljetuskm.com * Kuljetus T. 05 551 4105 Uusikaupunki * Porin YH-Asunnot Oy Annankatu 8 Pori www.porinyhasunnot.fi * Rakennus Mäntylä Oy Salo * Ravintorengas Oy Kuusistontie 3 Siikainen www.ravintorengas.fi * RJK Tampere * RKS-Huolto Oy Tervakoski * Sacometal Oy Purkkirata 14 Pirkkala * Salon Tilipalvelu Oy Turuntie 21 Salo www.salontilipalvelu.com * Erik Nikkinen Lehtitie 40 A Espoo * Niks Naks Finland Oy p. 040 531 7483 www.nuohous-salo.fi * Osuuskunta lähitaitajat www.lahitaitajat.fi * Pakkalan Liikenne Alavus p. Lemström Perhoskuja 19 Jäniksenlinna * Kuljetus A Lindholm Oy Hillakuja 5 Kangasniemi * Kuljetusliike V. Ylihärsijä * Viking Kuivaustekniikka Oy Vaahteramäentie 19 Sipoo www.vikingkuivaus.fi *. Pietolan perhekoti ja Vanhakartanon perhekoti p. 044 357 8828 www.kutomo.info * Lapin Metsäpalvelut Oy Rekkatie 2 Rovaniemi * Samuxin teippauspalvelu Tmi Tuusula * Siilin Putkipojat Oy Oppipojantie 7 Siilinjärvi * Suomen Keskusta * Tactical Design And Testing Services Oy Rovaniemi * Teippinet.com Oy www.teippinet.com * Timantti-Nieminen Oy Pormestarinkatu 1 Rauma www.timanttinieminen.fi * Urakointi J. Mönkkönen Oy Helsinki www.kuljetusliikemonkkonen.fi * Kupittaan Keilahalli www.kupittaankeilahalli.fi * Oy Kust Car Ab Pietarsaari * Kutomo Oy p. 040 159 7811 www.niksnaksfinland.fi * NokiSotka Laitila * Nuohous Salo Oy p. 040 840 3465 info@pakkalanliikenne.com * Pedersöre Skogsentreprenad Ab Nåpevägen 394 Nykarleby * Pianokeskus Oy p
MAURI MANNINEN 33 Ulla ja Mauri Manninen kävivät kolmen viikon pohjoisen reissulla perhehoidossa asuvien mielenterveyskuntoutujien kanssa. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Pääset esimerkiksi osallistumaan leirien ja etätapahtumien suunnitteluun ja pitämiseen, olet päivittäin yhteydessä nuoriin ja pääset myös tekemään someen erilaisia päivityksiä. Kuvassa Perhehoitoliiton valtuuskunta toisen sosiaalija terveysministeri Tarja Halosen juttusilla vuonna 1988. Matka onnistui, kun jokaisen tarpeet huomioitiin.. 26 Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää 28 Kuvittaja tuo väriä perhehoitoon 30 Näin puolueet näkevät perhehoidon 33 Lapista vaihtelua perhekotiarkeen JÄRJESTÖSIVUT 34 Yhdistykset 37 Sinut 38 Sattuu ja tapahtuu 39 Tapahtumakalenteri 40 Koulutukset MEILLÄ KYLÄSSÄ Presidentti arvostaa perhehoitajia 11 Sisällys Perhehoitajien aseman edistysaskeleet ovat usein ison vaikuttamistyön tulosta. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 1–2 2023 Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Harjoittelussa Perhehoitoliitossa Perhehoitoliiton nuorisotyössä pääset tekemään laajasti erilaisia työtehtäviä. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Perhehoitoliitto 40 vuotta 12 Sukupolvien ketju KANNESSA 18 Pehmoisten arvojen puolustajat 23 Edistääkö perhehoito ihmisoikeuksia. Joona Mäkinen perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö P E S Ä P U U R Y teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI P E R H E H O IT O L II T O N A R K IS T O 26 Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Onni Westlund osallistui kutsuvieraana itsenäisyyspäivän Linnan juhliin
HUOM!. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 24.5. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. 22.2. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 ilmestymiskertaa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 ilmestymiskertaa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Muutama vuosi ennen eläkkeelle jäämistä rinnalle löytyi Kari Saarinen, joka hyppäsi perhehoidon maailmaan ummikkona. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Vuokko Lahti | Anne-Maria Takkula | Laura Timgren | Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2023 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1–2 23.1. Tilaushinnat | sis. T IM O M A R T T IL A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12 Lehti ilmestyy nykyään neljä kertaa vuodessa. 39. 29.11. 3 24.4. 6.9. 6 30.10. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Timo Marttila Marika Repo, Kari Saarinen, Tuire Widén ja Leena Rantaniemi kuvattuna Widénin kotipihalla Menikö lehti väärään osoitteeseen. KIITOS! Leena Rantaniemi toimi perhehoitajana kolmisenkymmentä vuotta ja ehti kokea isoja muutoksia perhehoitajien yhteiskunnallisessa asemassa. 4–5 7.8. Haluatko muuttaa tilaustasi
En mångsidig och tryggad ekonomi är en förutsättning för all verksamhet, också i familjevårdarens vardag. Taloudellista turvallisuutta ei ole pelkästään asianmukaiset hoitopalkkiot ja kulujen korvaukset, vaan myös turvattu toimintatapa muuttuvissa tilanteissa, riittävä sosiaaliturva sekä perhehoidon ja perhehoitajan arvostus. Perhehoitoliitolla on merkittävä tehtävä vaikuttaa turvallisten ja perhehoitoa tukevien toimintaohjeiden rakentumiseen kaikilla hyvinvointialueilla. Familjevård har i lagstiftningen erkänts ha stor betydelse och ofta vara den primära formen för vård och omsorg. Perhehoito on lainsäädännöllisesti tunnustettu merkittäväksi ja usein ensisijaiseksi hoivan ja huolenpidon muodoksi. Ekonomisk trygghet betyder inte bara rimliga vårdarvoden och kostnadsersättningar, utan också tryggade verksamhetssätt i förändrade situationer, tillräckligt socialskydd samt uppskattning av familjevården och familjevårdarna. Perhehoitoliitto painottaa uudella nelivuotisella strategiakaudellaan perhehoitajien toimintaedellytyksiä. Muutos tuo aina turvattomuutta. Familjevårdsförbundet har en betydande uppgift i att medverka till att bygga upp trygga och familjevårdsstödjande riktlinjer för verksamheten. I och med att ansvaret för förverkligande av familjevården övergått till välfärdsområden har detta på många områden lett till förändringar och harmoniseringsbehov. Monipuolinen ja turvattu talous on kaiken toiminnan edellytys, myös perhehoitajan arjessa. Jag har en stark tilltro till att vi genom gemensamt arbete, stark påverkan och med att lyfta fram familjevårdens kvalitet kan skapa starka och fasta strukturer för familjevårdsverksamheten. Yksi sana kerrallaan. Siten varmistamme turvallisen mahdollisuuden vastata ”kyllä” perhehoitajuudelle. När osäkerhet och förändringar råder gäller det att stabilt hålla fast vid familjevårdens betydenhet. Perhehoitaja muuttaa maailmaa Familjevårdaren förändrar världen P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Eräässä tilaisuudessa perhehoitaja kysyi minulta: ”Olisitko ryhtynyt perhehoitajaksi, jos valintatilanteessa sinulla olisi ollut kaikki nykyiset tietosi ja kokemuksesi perhehoidon todellisuudesta?” Vastasin hetkeäkään epäröimättä: ”Toivoisin voivani tehdä saman valinnan.” Perhehoitajaksi ryhtyminen on iso päätös niin yksilön itsensä, perheensä kuin yhteiskunnankin kannalta. Tämä vaatii myös Perhehoitoliitolta vakaata asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Under ett evenemang ställde en familjevårdare mig följande fråga: ”Hade du blivit familjevårdare om du i valsituationen hade vetat det du vet nu och haft den aktuella erfarenheten om familjevårdens verklighet?” Utan en uns av tvekan konstaterade jag: ”Jag önskar att jag kunde fatta samma val.” Att bli familjevårdare är ett stort beslut med tanke på individen, familjen och samhället. Yksi kohtaaminen kerrallaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää mahdollistaa perhehoitajana toimiminen jokaiselle sopivalla tavalla. Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Utan familjevårdare ingen familjevård. Ilman perhehoitajia ei ole perhehoitoa. Perhehoidon siirtyminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle on tuonut muutoksia ja harmonisoinnin tarpeita monilla alueilla. Ett ord åt gången. Familjevården har en enorm betydelse för mänskan och samhället. Ett möte i taget. Perhehoitaja muuttaa maailmaa. För att kunna dela med sig av trygghetskänslan bör individen själv få känna sig trygg. Beröring för beröring. Tästä merkittävyydestä haluan pitää kiinni. På så sätt säkrar vi en trygg möjlighet att svara ”ja” till familjevårdarskapet. Yksi kosketus kerrallaan. Förändringar för alltid med sig otrygghet. Perhehoidolla on valtava inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Betydelsen av detta vill jag hålla fast vid. Under sin nya fyraåriga strategiperiod betonar familjevårdsförbundet familjevårdarnas verksamhetsförutsättningar. Epävarmuuden ja muutosten keskellä on pidettävä vakaasti kiinni perhehoidon merkityksellisyydestä. Familjevård förverkligas genom familjevårdaren. Därför är det betydelsefullt att möjliggöra familjevårdararbetet på ett sätt som passar var och en. Detta kräver också av familjevårdsförbundet en stabil position i en verksamhetsmiljö som ständigt förändras. Uskon vakaasti, että yhteisellä työskentelyllä, vahvalla vaikuttamisella ja perhehoidon laadun esiin nostamisella pystymme luomaan vahvat ja turvalliset rakenteet perhehoitajana toimimiselle. Voidakseen jakaa turvallisuuden tunnetta ympärilleen on itse koettava olevansa turvassa. Familjevårdaren förändrar världen. Perhehoito toteutuu perhehoitajan kautta. PERHEHOITO ON LAINSÄÄDÄNNÖLLISESTI TUNNUSTETTU MERKITTÄVÄKSI JA USEIN ENSISIJAISEKSI HOIVAN JA HUOLENPIDON MUODOKSI
K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A
Perhehoitoliiton hallitustyöhön annetaan perehdytys. Topon näkemyksiä perhehoidosta voi lukea myös tämän lehden sivulta 23 alkavasta jutusta. LISÄTIEDOT > Lehden sivulla 43 ja verkossa > perhehoitoliitto.fi/tuotteet Juhlista 40-vuotiasta Perhehoitoliittoa hopeisin korvakoruin LIITTOKOKOUS Olisiko sinusta hallituksen jäseneksi. Perhehoitoliiton hallituksen jäsenyydestä kiinnostuneen kannattaa ensin ottaa yhteyttä omaan perhehoitoyhdistykseensä. Lisätietoa tapahtumasta löydät lehden takasivulta ja verkosta: > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Hallituksen jäsenillä pitää olla kykyä tarkastella kysymyksiä monelta eri kantilta, nähdä laajoja kokoT E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N KIINNOSTUITKO. Perhehoitoliiton liittokokous järjestetään 22. Lisäksi tarjouspyynnöissä on määritelty perhehoidon palkkion suuruutta sijaishuoltonuoren iän perusteella. huhtikuuta Jyväskylässä. Kokouksen tarkemmat ohjeet ja aikataulut toimitetaan yhdistyksille erikseen. Perhehoitoliitto täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kaiken perustana on yhteinen tekeminen yhteisen asian ja siihen liittyvien päämäärien puolesta. – Hyvinvointialueiden on huolehdittava, etteivät kilpailutukset muodosta alueille käytäntöjä, jotka vaarantavat lasten ja nuorten lakisääteistä oikeutta jälkihuoltoon. – Täysi-ikäistyvän nuoren hoitopalkkion arvioimisessa voi auttaa kysymys, mikä muuttuu ja miten muutokset vaikuttavat perhehoitajan ajankäyttöön tai osaamistarpeisiin, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari vinkkaa. Vanhusasiavaltuutettu puhuu juhlaseminaarissa Perhehoitoliitto järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman 40-vuotisjuhlaseminaarin 21.4.2023 Jyväskylässä. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja muiden jäsenten kolme vuotta. Hallitus kokoontuu noin parin kuukauden välein, ja hallituksen jäseniä kuuluu myös erilaisiin työryhmiin. Ehdokkaat voivat lähettää pienen esittelyn itsestään Perhehoitoliittoon 11.4.2023 mennessä: viestinta@perhehoitoliitto.fi Lopullisesti ehdokkaiksi valitaan ne, joita äänivaltainen kokousedustaja on liittokokouksessa esittänyt. Pohjoissavolainen perhehoitaja Laura Timgren valittiin Perhehoitoliiton hallitukseen keväällä 2021 oman perhehoitoyhdistyksensä ehdokkaana. Yksi juhlan pääpuhujista on vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, joka puhuu ikäihmisten perhehoidosta turvallisuusnäkökulmasta. naisuuksia sekä aikaa ja kärsivällisyyttä, Timgren sanoo. Tällä kertaa erovuorossa on kolme jäsentä: Kimmo Hällback (Suomen Perhehoitajat ry), Outi Aalto (Sinut ry) ja Sari Petäjoki (Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry/ Varsinais-Suomen Sijaisperheet Silava ry). Kilpailutusten tarjouspyynnöissä on esimerkiksi linjattu, että perhehoitona toteutettua jälkihuoltoa voitaisiin myöntää vain 21-vuotiaaksi asti, vaikka jälkihuollon yläikäraja on lastensuojelulain mukaan 25 vuotta. Juhlan kunniaksi liitto on teettänyt myyntiin liiton logon muotoisia hopeisia korvakoruja. Hän kertoo päässeensä vaikuttamaan hallituksessa esimerkiksi liiton yleisiin suuntaviivoihin, kuten uuden strategian hiomiseen. Tilaisuudessa pohditaan moninaisen perhehoidon tulevaisuutta. – Hallituksen jäsen on luottamushenkilö ja kantaa vastuuta hänet valinneille. LIITON TIETOON tulleissa tarjouspyynnöissä on linjattu myös, että perhehoitajille maksettaisiin jälkihuoltonuoren perhehoidosta hoitopalkkiota, joka olisi automaattisesti 20 prosenttia alhaisempi kuin perhehoitolaissa määritelty palkkion minimitaso. Jos palvelu tuotetaan väärin reunaehdoin, yli 21-vuotiaat jälkihuoltonuoret voivat jäädä vaille heille kuuluvaa yksilöllistä tukea, kuten asumista perhekodissa. Juhlaseminaariin on ennakkoilmoittautuminen, joka päättyy 2.4. KIINNOSTUITKO. – Perhehoitoliitto olemme me jäsenyhdistykset perhehoitajineen. Ne on suunnitellut ja toteuttanut kultaseppä Pia Westerberg, jonka käsialaa ovat niin ikään Perhehoitoliiton hopeiset solmioneulat ja kaulakorut. Nuoren tuen tarve ja jälkihuollosta perhehoitajalle maksettavat palkkiot on aina arvioitava yksilöllisesti ja nuoren hoidettavuuden perusteella, erityisasiantuntija Jaana Tervo THL:n Erityispalvelut-yksiköstä muistuttaa. Kokousedustajien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valita Perhehoitoliiton hallitus, joka muun muassa huolehtii liiton toiminnan kehittämisestä ja siitä, että liiton taloutta ja omaisuutta hoidetaan asiallisesti. ALUKSI lyhyet JÄLKIHUOLLON PALKKIOT ON MÄÄRITELTÄVÄ AINA YKSILÖLLISESTI PERHEHOITOLIITON TIETOON on tullut useita epäkohtia lakisääteisten sosiaalipalveluiden kilpailutuksissa, jotka liittyvät nuorten jälkihuollon järjestämiseen toimeksiantosuhteisena perhehoitona. Vastuusta syntyy motiivi toimia liiton yhteiseksi hyväksi, Perhehoitoliiton talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari kiteyttää
29%) ero kk-palkkiossa. on lähdössä perhehoitoperheitä ainakin 17 yhdistyksestä. Kolmelle vuodelle jakautuvan rahoituksen kokonaismäärä on 486?000 euroa. Siinä saattaa jo joku tehdä hieman laskelmia, että kenellekö kannattaa töitä tehdä. Siinä kehitetään ikäihmisten perhehoitoon toimintamalli, jolla sovitetaan ikäihmisten palvelutarpeita yhteen perhehoitajien valmiuksien ja perhehoitopaikkojen kanssa. Uskon, että voimme hyödyntää mallin luomisessa Hyvän perhehoitoarjen suosituksia, Laine kertoo. KYSYMYS Meidät on kutsuttu sosiaalitoimeen neuvotteluun, jossa on tarkoitus puhua epäkohdasta, joka liittyy toimintaamme perhehoitajina. Perhehoitajan on kuitenkin oltava henkilökohtaisesti paikalla, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. PERHEHOIDOSTA JA LASTENSUOJELUSTA Perhekoti on pieni yhteisö, jossa vietetään paljon aikaa yhdessä. Hankkeeseen on tarkoitus rekrytoida myöhemmin tänä vuonna Minna Laineen työpariksi hankesuunnittelija. Sen päätuotoksena kehitettiin yhdessä ikäihmisten ja hankekumppanien kanssa Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon. Toimintamallin tarve on noussut perhehoidon arjesta. Toimintamallia on suunniteltu ikäihmisten, perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden avuksi. Hän on vetänyt myös tänä vuonna päättyvää Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hanketta. Erityisasiantuntija Laura Holmi ja johtaja Oona Ylönen, Lastensuojelun Keskusliiton blogi, 12.1.2023 Onnekseni pääsin aivan ihanaan sijaisperheeseen Taivassaloon, jossa koko suku otti minut vastaan hyvin. Ihana, että sain sellaisen perheen itselleni, ja aivan uuden startin elämälleni. 42). Lasten biologisia vanhempia tulisi tukea paremmin sijoituksen aikana, jotta perheen jälleenyhdistäminen onnistuisi niissä tilanteissa, joissa se on mahdollista. Hoitaja on aina läsnä, tuntee asukkaat hyvin ja huomaa mahdolliset muutokset voinnissa herkästi. Liitossa kehitetään uusi toimintamalli ikäihmisten perhehoitoon Perhehoitoliiton 40-vuotisjuhlaristeilylle Turusta 8.–9.6. Mallilla pyritään tukemaan sitä, että ikäihmisten perhehoitoon pääsy olisi mahdollisimman tarkkaan harkittua ja oikein ajoitettua eikä perhehoitoon siirtyminen aiheuttaisi ylimääräistä kuormitusta ikäihmiselle. luvun ja 12§ mukaisesti hallintoasiasta, jossa perhehoitajalla on oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa eli myös asianajajaa. Saammeko ottaa neuvotteluun asianajajan, kun neuvottelussa puhutaan myös hoidettavaan liittyvistä salassapidettävistä asioista. Räppäävä rekkakuski Eero ”VähäE” Vähätalo, Aamuset-lehti, 20.11.2022 perhehoitajien yhdistysten ja Sinut ry:n yhteenlaskettu jäsenmäärä 31.12.2022 3?960 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Lähde: Perhehoitoliiton jäsentilastot asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. – Uuden aloittaminen on aina jännittävää, mutta olo on myös tosi innostunut, kun pääsemme jatkamaan yhteiskehittämistä ikäihmisten, perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden kanssa. Meillä kukaan ei ole yksin. Hän saa osallistua neuvotteluun, kun siinä käsitellään selvitettävään epäkohtaan liittyviä salassapidettäviä asioita. Kyse on hallintolain 3. Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry:n puheenjohtaja Olli Rajala, Twitter-tilillään (@RagolSec), 17.1.2023 Suomi on saanut YK:lta huomautuksen koskien lasten toistuvia sijoituksia ja sitä, että perhehoitoa ei ole ollut riittävästi tarjolla. Se on asia, josta olen aivan äärettömän kiitollinen. Jani vuoti Asianajaja, Asianajotoimisto Lapsiasian Lakitalo Oy Perhehoitoliitossa alkaa tänä vuonna uusi, kolmevuotinen Kodista kotiin -hanke. VASTAUS Kyllä, saatte ottaa avuksenne asianajajan. LISÄTIEDOT > Omasta yhdistyksestäsi tai Perhehoitoliiton Titta Turuselta (yhteystiedot s. Risteilylle ilmoittautumisen on tarkoitus alkaa helmikuussa. Hankkeen rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea. Veteliläinen ikäihmisten perhehoitaja Eila Ohinmaa, Vetelin kunnan Facebook-sivu, 19.1.2023 Menee mielenkiintoiseksi hyvinvointialueiden kilpailu perhehoitajista (=sijaisperheistä), kun kahden vierekkäisen alueen välillä on useamman sadan euron (n. Mallia on tarkoitus kehittää ja pilotoida Satakunnan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Lähde mukaan Perhehoitoliiton juhlaristeilylle! KODISTA KOTIIN 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Perhehoitoliiton yhteistyökumppaneina Kodista kotiin -hankkeessa toimivat ikäihmisten perhehoidon yksiköt Satakunnan ja KantaHämeen hyvinvointialueilla, Omaishoitajaliitto, Ikäinstituutti ja Muistiliitto. Hankepäälliköksi on nimetty Perhehoitoliiton Minna Laine
Nyt kun perhehoidon järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, perhehoidon vieminen palvelurakenteisiin on tavallaan helpottunut, kun sitä ei tarvitse koordinoida ja kehittää erikseen jokaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä. –?Kunhan nämä perusasiat ovat kunnossa ja asiakasohjaus saadaan kaikilta osin toimivaksi, halukkaita perhehoitoperheitä alkaa löytyä lisää ja saamme tätä upeaa resurssia käyttöön entistä enemmän, Kosonen sanoo. Kosonen on tehnyt 26 vuoden uran Kiteen evankelisella kansanopistolla, jossa hänen työhönsä on sisältynyt paljon ikäihmisten perhehoidon kehittämistä, kouluttamista ja valmentamista. Viime vuodesta lähtien Kosonen on ollut virkavapaalla perhehoidon koulutuksen ja tuen koordinaattorin paikaltaan siirryttyään projektipäälliköksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kehittämään ikäihmisten kotiin vietäviä palveluita. Työnsarkaa on myös perhehoitajien aseman ja sosiaaliturvan edistämisessä. ALUKSI lyhyet Sanna Kososesta kehittämispäällikkö Perhehoitoliiton uudeksi aikuisten perhehoidon kehittämispäälliköksi on valittu Sanna Kosonen, 48. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Perhehoitoliitto ja perhehoitoyhdistykset ovat selvitelleet asioita yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Olen iloinen siitä, että saan jatkaa yhteistyötä myös edellisten työyhteisöjeni kanssa tämän tärkeän asian parissa, hän kertoo. Kuukkanen jää eläkkeelle myöhemmin tänä vuonna. Hän on hoitanut tehtävää Kirsi-Marja Nurmisen vuorotteluja opintovapaiden sijaisena syksystä 2020. Jos maksatuksissa ilmenee ongelmia, Perhehoitoliitto kehottaa perhehoitajia viestimään sähköpostitse omalle vastuutyöntekijälleen tai hyvinvointialueen erikseen ilmoittamalle vastuuhenkilölle yksityiskohtaisesti summineen, millainen virhe on tapahtunut ja kuinka kiireellinen asia on korjattavaksi perhehoitajan taloustilanteen näkökulmasta. Työhöni kuuluu esimerkiksi ostoreskontran hoitamista ja asiakaspalvelua. Kiteeläinen Kosonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja muun muassa terveystiedon ja ensiavun kouluttaja. Aikuisten perhehoidon kehittämispäällikön työnkuvaan Perhehoitoliitossa kuuluu eri aikuisryhmien (ikäihmiset, vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat) sekä vammaisten lasten perhehoidon kehittämistä yhdessä perhehoitajien sekä alueellisten ja valtakunnallisten perhehoidon toimijoiden kanssa. Hän on suorittanut myös ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen yamk-tutkinnon. Elämäni suuria pieniä nautintoja on nähdä lapsenlapseni hymy ja omenapuiden tai pionien kukkivan mökillä.” YHTEYSTIEDOT> Katso lehden sivu 42. Tekemistä riittää kuitenkin yhä, jotta perhehoito saadaan niin vahvasti osaksi hyvinvointialueiden rakenteita, ettei sitä voida ohittaa missään päin maata. Hän aloittaa maaliskuun lopussa uuteen työhönsä perehtymisen tehtävää yli 20 vuotta hoitaneen Maria Kuukkasen johdolla. –?Nyt on hyvä aika kehittää perhehoitoa, sillä ministeriötasolla asti on halua kehittää ikäihmisten välimuotoisia asumisja palvelumuotoja, joihin myös perhehoito kuuAIKUISTEN PERHEHOITO T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A S A N N A K O S O N E N OLLI KOIKKALAINEN JA TITTA TURUNEN JATKAVAT PERHEHOITOLIITOSSA PERHEHOITOLIITON tiedottajaksi ja Perhehoito-lehden toimitussihteeriksi on nimetty Olli Koikkalainen. ”Olen Terttu Tiainen ja aloitin Perhehoitoliiton määräaikaisena toimistosihteerinä Jyväskylässä tammikuussa. Perhehoitoliitto sai uuden toimistosihteerin Jyväskylään luu. Koulutukseltani olen merkonomi. Työ sisältää muun muassa perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden kouluttamista, ohjausta ja neuvontaa sekä vaikuttamisja viestintätyötä. Koikkalaisen toimi on nyt vakituinen Nurmisen vaihdettua työpaikkaa alkuvuodesta. TOIMI NÄIN, JOS PALKKION MAKSAMINEN TAKKUILEE HYVINVOINTIALUEELLA PERHEHOITAJIEN PALKKIOIDEN ja kulukorvausten maksamisessa on ilmennyt jonkin verran ongelmia eri puolilla maata sen jälkeen, kun perhehoidon järjestämisvastuu siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. –?Olen tosi innoissani uudesta työstäni Perhehoitoliitossa! Ikäihmisten perhehoito iski minuun todella lujaa heti, kun sitä alettiin juurruttaa Suomeen 2010-luvun alussa. Ongelmista voi ilmoittaa myös omalle perhehoitoyhdistykselle, joka voi tarvittaessa tehdä yhteistyötä Perhehoitoliiton kanssa asian selvittämiseksi. Esimerkiksi perhehoitajien tukimuodot ja palkkiot on saatava sellaisiksi, että ne vastaavat tehtävän vaativuutta ja tuovat riittävää turvaa. Hän sijaistaa Minna Lainetta, joka vetää Perhehoitoliiton uutta hanketta kesään 2026 asti. Olen saanut tehdä siitä lähtien paljon yhteistyötä myös Perhehoitoliiton kanssa. Keväästä 2021 Perhehoitoliiton vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toiminut Titta Turunen jatkaa tehtävässään 31.7.2026 saakka. Kosonen muistuttaa, että perhehoidon tunnettavuuden eteen on tehty paljon hyvää työtä
Emme saa koskaan sulkea silmiämme lasten hädältä. Sijoitetun lapsen kun on vaikea käsitellä suuria muutoksia toistuvasti. Tästä syystä on tärkeää, että sijoitettu lapsi ja hänen sijaisperheensä sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Takana voi olla traagisia tapahtumia ja menetyksiä, kuten hajonneita perheitä ja väkivaltaisuutta. Perhehoitajat eivät vastaa pelkästään lasten hätään. Lasten toiveet hyvään elämään ovat tavallisia: leikki, ruoka ja koti. Sijaishuoltopaikan valinta ei ole lapselle helppo hetki. Kuuntelua ja keskustelua tarvitaan muistoissa piilevien haavojen paikkaamiseksi. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS ”Kun aikuinen on mun lähellä, niin silloin mä en pelkää.” Näin päättyi kirje, jonka lähettäjän elämään oli mahtunut paljon ikävää niin lyhyeen aikaan. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS ”Kun aikuinen on mun lähellä, niin silloin mä en pelkää.” Näin päättyi kirje, jonka lähettäjän elämään oli mahtunut paljon ikävää niin lyhyeen aikaan. Sijaishuoltopaikan valinta ei ole lapselle helppo hetki. Noiden toiveiden takana piilee suurempi viisaus, jonka unohdamme liian usein kiireidemme keskellä — arkisista asioista kasvaa yhdessä jotain suurta. Kiitän kaikkia perhehoitajia arvokkaasta työstänne yhteiskuntamme hyväksi. Kuuntelua ja keskustelua tarvitaan muistoissa piilevien haavojen paikkaamiseksi. Emme saa koskaan sulkea silmiämme lasten hädältä. Toivotan onnea ja menestystä 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle. Kovatkin kokemukset voivat parantua, jos lapsi saa turvallisen elinympäristön. Toivotan onnea ja menestystä 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle. Sijoitetun lapsen kun on vaikea käsitellä suuria muutoksia toistuvasti. Teiltä perhehoitajilta vaaditaan paljon. Kiitän kaikkia perhehoitajia arvokkaasta työstänne yhteiskuntamme hyväksi. Auttava sylinne on avoin myös ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille aikuisille. Pysyvyys ja jatkuvuus sekä lähellä oleva, vastuunsa kantava aikuinen tuovat turvaa. Pysyvyys ja jatkuvuus sekä lähellä oleva, vastuunsa kantava aikuinen tuovat turvaa. Teiltä perhehoitajilta vaaditaan paljon. Kovatkin kokemukset voivat parantua, jos lapsi saa turvallisen elinympäristön. Kuuntelua ja keskustelua tarvitaan muistoissa piilevien haavojen paikkaamiseksi. Lasten toiveet hyvään elämään ovat tavallisia: leikki, ruoka ja koti. Perhehoitajat eivät vastaa pelkästään lasten hätään. Pysyvyys ja jatkuvuus sekä lähellä oleva, vastuunsa kantava aikuinen tuovat turvaa. Kiitän kaikkia perhehoitajia arvokkaasta työstänne yhteiskuntamme hyväksi. Takana voi olla traagisia tapahtumia ja menetyksiä, kuten hajonneita perheitä ja väkivaltaisuutta. Takana voi olla traagisia tapahtumia ja menetyksiä, kuten hajonneita perheitä ja väkivaltaisuutta. Teiltä perhehoitajilta vaaditaan paljon. Kovatkin kokemukset voivat parantua, jos lapsi saa turvallisen elinympäristön. Noiden toiveiden takana piilee suurempi viisaus, jonka unohdamme liian usein kiireidemme keskellä — arkisista asioista kasvaa yhdessä jotain suurta. Toivotan onnea ja menestystä 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle. Lasten toiveet hyvään elämään ovat tavallisia: leikki, ruoka ja koti. Noiden toiveiden takana piilee suurempi viisaus, jonka unohdamme liian usein kiireidemme keskellä — arkisista asioista kasvaa yhdessä jotain suurta. Tästä syystä on tärkeää, että sijoitettu lapsi ja hänen sijaisperheensä sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Auttava sylinne on avoin myös ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille aikuisille. Auttava sylinne on avoin myös ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille aikuisille. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Emme saa koskaan sulkea silmiämme lasten hädältä. ALUKSI meillä kylässä TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS ”Kun aikuinen on mun lähellä, niin silloin mä en pelkää.” Näin päättyi kirje, jonka lähettäjän elämään oli mahtunut paljon ikävää niin lyhyeen aikaan. Perhehoitajat eivät vastaa pelkästään lasten hätään. Tästä syystä on tärkeää, että sijoitettu lapsi ja hänen sijaisperheensä sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Sijaishuoltopaikan valinta ei ole lapselle helppo hetki. Sijoitetun lapsen kun on vaikea käsitellä suuria muutoksia toistuvasti
Leena Rantaniemen ja Tuire Widénin suvussa perhehoidon juuret yltävät vuosikymmenten taakse. Saarinen sai sen joitakin vuosia sitten joululahjaksi uuden perheyhteisönsä teinitytöltä sen jälkeen, kun oli muuttanut yhteen tytön sijaisäidin Leena Rantaniemen kanssa. Aluksi osa sijoitetuista lapsista ei ollut aivan sinut sen kanssa, että uuden aikuisen muutto taloon muutti tiettyjä arkirutiineja. 12 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Perinne voi hyvinkin saada myös jatkoa. Paitalahja oli Karille ikään kuin merkki siitä, että nuorimmainenkin oli nyt hyväksynyt hänet perheenjäseneksi. Sukupolvien ketju Kun perhehoito toimii hyvin, myös jälkikasvu innostuu usein seuraamaan perheyhteisönsä jalanjälkiä. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT TIMO MARTTILA M aailman paras sijaisisäpuolihahmo. Teksti komeilee Kari Saarisen t-paidassa, jota hän esittelee ylpeänä kuvaajalle ja toimittajalle
13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Widénin keittiössä viihtyvät usein myös Rantaniemillä aikanaan perhehoidossa varttunut Marika Repo ja Leenan nykyinen puoliso Kari Saarinen. Rantaniemi itse jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta Tuire Widén (toinen vas.) on jatkanut äitinsä Leena Rantaniemen (vas.) jalanjäljillä perhehoitajana
Olemme kasvaneet sisaruksina, eikä yhteydenpito ole päättynyt siihen, että 18-vuotiaana sanottaisiin näkemiin. Repo kokee saaneensa kasvaa loistavassa perheessä, jonka kanssa hän on tiiviisti tekemisissä yhä aikuisenakin. Leenan ja Matin välille kasvoi läheinen sisarussuhde, ja Matista tuli aikanaan myös Leenan Tuire-tyttären kummisetä. Kun Leenan pitkäaikainen puoliso, biologisten lasten isä ja sijoitettujen lasten sijaisisä Arto oli menehtynyt, Leena jatkoi ensin yksin perhehoitajana sijoitettujen teinien kanssa. –?Vanhempani olivat kuulleet naapureiltaan, että lastenkodissa oli tällainen poika vailla kotia. Leena hoiteli paljon pikkuveljeään, joka asui Leenan lapsuudenperheessä täysi-ikäistymiseensä saakka. Pariskunta halusi perheeseen iltatähtenä vielä pojan. Hän opiskeli ensin lastenhoitajaksi ja työskenteli päiväkodissa, kunnes ajatus lasten hoitamisesta kotioloissa alkoi houkutella. Äiti taisi joskus mainita saaneensa 110 markkaa korvausta kuukaudessa. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Se kai riitti, että vanhempani olivat hyvämaineisia uskovaisia. Leena Rantaniemi kertoo olleensa 16-vuotiaana mukana hakemassa Mattia lastenkodista. Elettiin 1960–70-lukujen vaihdetta, ja perhehoito oli Suomessa vielä hyvin säätelemätöntä ja villiä. –?Muutos ei ollut kauhean suuri, sillä meillä oli jo ollut aika usein tukija kriisilapsia. Tytärten ollessa teini-ikäisiä toive toteutui, kun Kokkoloille sijoitettiin lastenkodista kymmenen kuukauden ikäinen Matti. Pikkuveljestä ei mitään papereita Leena Rantaniemelle on ollut lapsuudesta lähtien itsestään selvää elää perheessä, jossa sisarukset eivät välttämättä ole biologista sukua keskenään. Tutun ihmisen kanssa on helppo asioida, ja työntekijäkin saa kasvaa vuosien mittaan yhtä matkaa perheen ja lasten mukana, Rantaniemi sanoo. 1980-luvun lopulla Leena ryhtyi ensin perhepäivähoitajaksi ja sitten miehensä Arton kanssa myös kriisija tukiperheeksi lastensuojelulapsille. 1990-luvun alussa käytössä ei ollut vielä nykymallista PRIDEennakkovalmennusta, vaan Rantaniemet saivat hieman nykyistä kevyemmän ryhmävalmennuksen paikalliselta sosiaalitoimelta ja perheneuvolalta. Leena muistelee Vivian-äitinsä kertoneen, ettei Matin mukana tullut mitään papereita eikä hänen mukaansa annettu edes vaatteita. Ei se mitään. Isähahmo Kari oli puolestaan ollut jo edellisen avioliittonsa bonuslapsilleen. – Meillä ei ole koskaan eroteltu, onko joku tullut perheeseen biologisena vai sijoitettuna lapsena. Ensimmäinen uusista sisaruksista oli reilun vuoden ikäinen poika ja seuraavat olivat vauvaikäisiä tyttöjä. Äiti taisi joskus mainita saaneensa 110 markkaa korvausta kuukaudessa, Leena Rantaniemi sanoo. Putositko jo kärryiltä näistä perhesuhteista. Tilastokeskuksen mukaan 110 markkaa esimerkiksi vuodelta 1973 vastaa arvoltaan nykyrahassa noin 141:tä euroa. Tittelit ja yhteiskunnan virallisesti määrittämät sukulaisuussuhteet ovat todellakin vain sivuseikka Leena Rantaniemen ja Tuire Widénin perheissä, joita määrittää ennen kaikkea perhehoitajuus ja sen mukanaan tuoma laaja perhekäsitys. Lopulta sopeutuminen muutaman vuoden välein perheeseen kotiutuneisiin kolmeen uuteen pikkusisarukseen sujui kuitenkin mutkattomasti. Kokoonnumme edelleen isolla sisarusporukalla viettämään esimerkiksi joulua ja isänja äitienpäiviä. Perhehoitaja Leena Rantaniemen perheessä oli koettu tätä ennen isoja mullistuksia. Muutamaa vuotta myöhemmin pariskunta alkoi toivoa, että perheeseen saataisiin myös pidempiaikaisen sijoituksen tarpeessa olevia lapsia. Ulkopuolisista oli joskus kouluaikoina aika paljonkin harmia. Samantyyppisiä muistoja on Marika Revolla. Minulle oli luonnollista, että olemme pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten kanssa samaa perhettä, vaikkemme olekaan biologisia sisaruksia. Myöhemmin Leena tapasi leskimies Karin, ja kun he muuttivat yhteen, Karista tuli Leenan perhehoitoja tukiperhelasten isäpuoli ja sijaisisä. Jaakko avioitui Vivianin kanssa ja sai kolme tytärtä. Sitten hänet vain haettiin meille. Siihen aikaan ei puhuttu mitään esimerkiksi valmennuksista tai vapaista. Siitä siis titteli sijaisisäpuolihahmo. Hän muutti Rantaniemille perhehoitoon kolmen kuukauden ikäisenä 1990-luvun puolivälissä ja asui perheessä aikuistumiseensa asti. Muutenkin pidämme tiiviisti yhteyttä puolin ja toisin, Widén kertoo. Lastenhoidosta tuli Rantaniemelle myös ammatti. –?Olemme itse asiassa muokanneet Karin titteliä vielä vähän pidemmälle, koska meidän porukalle hän on myös ukkihahmo. – Olen kaikin puolin tyytyväinen, miten hyvin perhe suhtautui minuun. ”Ei se ole sun sisko, vaan vain hoidossa” Leena Rantaniemen mukaan ajatus pitkäkestoisesti sijoitettujen lasten tulosta perheeseen ei ollut aluksi aivan läpihuutojuttu toiselle perheen biologisista lapsista, jotka alkoivat olla teini-ikäisiä. Jotkut eivät voineet ymmärtää, miten voimme pitää toisiamme sisaruksina, vaikka meillä on eri sukunimet ja olemme erinäköisiä, Repo sanoo. Titteli on siis kokonaisuudessaan sijaisisäpuoliukkihahmo, Leenan tytär Tuire Widén naurahtaa viitaten meidän porukalla omiin lapsiinsa, joita on sekä biologisia että sijoitettuja. Jo hänen isällään Jaakko Kokkolalla oli kokemusta tästä, sillä hänellä oli adoptoitu isosisko. Ulkopuolisten suunnalta kuului kuitenkin aika usein väheksyntää ja sellaisia lausahduksia kuin ”ei se ole sun sisko, vaan vain hoidossa teillä”, Tuire Widén muistelee. Siihen aikaan ei puhuttu mitään esimerkiksi valmennuksista tai vapaista. –?Asioiminen sosiaalitoimen kanssa oli silloin yksinkertaisempaa kuin nykyään, kun lasten sosiaalityöntekijät eivät vaihtuneet koko ajan. Yhteydenpito pikkuveljeen ja enoon jatkuu edelleen
Leenan mukana tuli paketti, johon kuuluivat sijoitetut lapset ja tukiperhetoiminta”, Saarinen naurahtaa. Samalla kun yhdistys ja yksittäiset perhehoitajat tekivät perhehoitoa näkyväksi monella rintamalla, myös kunnat alkoivat oppia, millaista tukea perhehoitoperheet tarvitsevat. Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 15. Kari Saarinen sukelsi perhehoidon maailmaan runsaat kahdeksan vuotta sitten aivan ummikkona tutustuttuaan tulevaan puolisoonsa Leena Rantaniemeen. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta Niin lapset kuin vanhemmatkin saivat tukea hankaliin tilanteisiin oman perheen lisäksi myös vertaisilta. Kun ensimmäiset pitkäaikaissijoitetut lapset olivat muuttaneet Rantaniemien perheeseen, Leena meni käymään paikallisyhdistyksen kokouksessa. Myös Rantaniemien lapsille löytyi vertaisseuraa alueen muista sijaisperheistä. Kun Leenan mies Arto jäi työtapaturman vuoksi pitkälle sairauslomalle, syntyi ajatus, että hänestäkin tulisi täysipäiväinen perhehoitaja. Biologisten lasten muutettua omilleen perheeseen tuli ensin neljäs pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi. Yhdistys oli myös yksi Perhehoitoliiton perustajajäsenistä 40 vuotta sitten. Aika monet keskustelut saimme käydä yhdessä sosiaalitoimen kanssa, ennen kuin esimerkiksi päiväkodissa ymmärrettiin, että myös ylivilkas adhd-lapsi voi tarvita avustajaa, Leena Rantaniemi kertoo. Lähtiessään sieltä hän huomasi olevansa yhdistyksen uusi puheenjohtaja. Perhehoito tarttui myös jälkikasvuun 2000-luvulla tultaessa Rantaniemien perheyhteisössä alkoi uusi aikakausi. Rantaniemien kotiseudulla KantaHämeessä oli perustettu jo vuonna 1982 yksi Suomen ensimmäisistä alueellisista perhehoitoyhdistyksistä, Forssan Seudun Sijaisvanhemmat ry (nykyinen Hämeen Perhehoitajat ry). Niin myös tapahtui. Valinta ei ole kaduttanut, sillä perhehoito on tuonut Saarisen elämän paljon hienoja kokemuksia – ja komean tittelin: sijaisisäpuolihahmo. Samoista perheistä riitti tuttuja lähtijöitä niin ikään sijaiskotinuorten valtakunnallisen Sinut ry:n leireille, laskettelureissuille ja muihin tapahtumiin. Lopulta hän toimi tehtävässä yhteen menoon 17 vuotta. –?Kyllä me uraa uursimme silloin päiväkodeissa ja koulumaailmassa. ”Sain vähän niin kuin valita: kaikki tai ei mitään. Siellä oli totuttu siihen, että vain kuurot, rammat tai sokeat lapset tarvitsevat henkilökohtaisia avustajia. Rantaniemen aloittaessa yhdistyksen johdossa sen toiminta oli hiipunut sitten alkuvuosien. Vähitellen toiminta alkoi jälleen aktivoitua, ja perhehoidon määrä alueella lähti nousuun
Pitkiä ihmissuhteita ja kivoja muistoja Tuire Widénin ja Leena Rantaniemen mielestä esimerkiksi perhehoidon tukija valmennusasiat ovat menneet eteenpäin viime vuosikymmeniä. – Tuntuu myös, että nykyään asioiden hoitaminen on byrokraattisempaa kuin ennen, kun esimerkiksi salassapitoon liittyviä sääntöjä ja määräyksiä on niin paljon. Myös perheyhteisöön viimeisimpien joukossa tullut ”sijaisisäpuoliukkihahmo” Kari Saarinen kertoo perhehoidon tuoneen uutta sisältöä hänen elämäänsä. Leenan ja Arton biologisen tyttären Tuire Widénin perhe tarjoaa tänäkin päivänä lastensuojelun pitkäja lyhytkestoista perhehoitoa. Suvun vuosikymmeniä kestäneelle perhehoitoperinteelle saattaa löytyä jatkaja myös Tuire Widénin tyttärestä. – Päätimme ryhtyä ensin tukiperheeksi, koska siten pystyin olemaan lasteni kanssa ja pyörittämään arkea kotona. Kehitettävää riittää kuitenkin vielä runsaasti. Siihen oli helppo vastata: eivät he ainakaan kauheasti ole kärsineet, koska kaikki ovat aikuisällä lähteneet itsekin mukaan siihen tavalla tai toisella, Leena Rantaniemi naurahtaa. Äitinsä tavoin Widén on aktiivisesti mukana myös alueellisen perhehoitoyhdistyksen vertaistoiminnassa ja luottamustehtävissä. Arjen haasteista huolimatta perhehoito on tuonut Leena Rantaniemen perhekuntaan hurjasti positiivisia asioita. Koska esikoinen on erityislapsi, tämän kuljettaminen terapiaan ja muihin palveluihin olisi käynyt hankalaksi, jos hoidettavana olisi ollut perhepäivähoitolapsia ja myös oma vauva. Tuire Widén ryhtyi perhehoitajaksi parikymmentä vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen perhepäivähoitajana. Aiemmin perhehoitajana toimiminen oli jotenkin avoimempaa, vaikka toisaalta jouduimmekin vastailemaan usein ihmettelijöiden kysymyksiin, kun perhehoitoa ei tunnettu niin yleisesti, Rantaniemi jatkaa. Hän sukelsi perhehoidon maailmaan aivan ummikkona. – Lasten asioiden hoitaminen saisi olla helpompaa. Perhehoitajaksi siirtyminen tuli ajankohtaiseksi, kun perheeseen syntyi toinen lapsi. Perhehoitajana toimiminen on niin ikään taloudellisesti huomattavasti turvatumpaa kuin ennen. Tuiren veljen perhe puolestaan toimi aikoinaan tukiperheenä, ja myös Arton ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika perheineen on mukana sijaisperhetoiminnassa. Hän toimii niin ikään Perhehoitoliiton kokemusosaajana, jolta perhehoitajat ympäri maata voivat kysellä vinkkejä esimerkiksi Touretten, adhd:n tai pakko-oireiden värittämään arkeen. Sijaistai tukiperhepaikka on tuonut monen lapsen ja nuoren elämään myös sisaruksia ja aikuisen malleja, joita ilman he olisivat muuten jääneet. Kun laskee mukaan kaikki pitkäaikaissijoitetut ja tukija kriisilapset sekä lapsuudesta että aikuisiän perheestä, onhan tämä antanut meille valtavasti. Kun kotona oli nyt kaksi aikuista ja toisinaan myös sote-alan opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla, Rantaniemet laajensivat tukiperhetoimintaansa ja saivat perheeseen myös lisää pitkäaikaissijoitettuja lapsia. Aika pian aloitimme myös kriisiperheenä, ja sen jälkeen perhe on kasvanut pitkäaikaisesti sijoitetuilla lapsilla, Widén kertoo. Samoihin aikoihin ensimmäisiä askeleitaan perhehoitajina alkoi ottaa myös Rantaniemien oma jälkikasvu, joka oli jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan tottunut auttamaan perhehoitolasten hoidossa. Yhteydenpito esimerkiksi häntä itseään viitisentoista vuotta vanhempaan Tuire-siskoon on jopa tiivistynyt vuosien mittaan. Karin etäohjeilla saimme hyvät löylyt, Repo kertoo. Rantaniemi korostaa, miten tärkeää on, että perhehoitajat ovat tarjoamassa lapsille mahdollisuuden kasvaa perheessä tuttujen ja turvallisten aikuisten seurassa. Kun laskee mukaan kaikki pitkäaikaissijoitetut ja tukija kriisilapset sekä lapsuudesta että aikuisiän perheestä, niin onhan tämä antanut meille valtavasti, Widén kertoo. Leena kouluttautui PRIDE-valmentajaksi ja toimi yhdistyksensä ja Perhehoitoliiton nimissä monenlaisissa luottamustehtävissä, kuten mentorina FASD-asiantuntijana. Se on haaste, Widén sanoo. Vauhdikkaita tilanteita on riittänyt, ja tapaamisista on jäänyt kivoja muistoja, hän sanoo. – Hän on kertonut, että tukiperhetoiminta kiinnostaa, joten eiköhän tämä ainakin jossain muodossa jatku, Widén sanoo. – Kun olin ensimmäistä kertaa tutustumassa koko porukkaan, katselin silmät pyöreinä, että mitä tämä onkaan, kun sieltä täältä putkahteli uusia ihmisiä ja esitteli itsensä! Hyvin minut on otettu osaksi tätä yhteisöä. Monen yksinkertaiselta vaikuttavan asian pitäisi hoitua ihan noin vaan, mutta ne saattavat kaatua tosi vaikeaan byrokratiaan tai sitten täytyy olla yhteydessä moniin eri tahoihin. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Apua voi kysyä aina niin ikään Karilta, joka toimii hyvänä teknisenä tukena – tarvittaessa vaikkapa yöaikaan parvekkeelta Thaimaasta Whatsapp-puhelun välityksellä. – Perhehoito on meille tosi iso ja laaja juttu. – Kun vedin perhehoidon ennakkovalmennuksia, minulta kysyttiin usein, miten omat biologiset lapseni suhtautuvat perhehoitoon. Repo työskentelee lähihoitajana vammaispalveluissa, mutta myös lastensuojeluala voisi kiinnostaa joskus tulevaisuudessa. Laajan verkoston tuomaa tukea ja turvaa arvostaa myös Leena Rantaniemen perhehoitoperheessä varttunut Marika Repo. – Olimme juuri muuttaneet uuteen asuntoon, ja kiuas piti saada lämpenemään
Siskosten yhteydenpito on pysynyt tiiviinä myös aikuisiällä. TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Marika Repo (vas.) tuli perhehoitoon Tuire Widénin lapsuudenperheeseen vauvana ja muutti omilleen täysiikäisenä. 17 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023
Tempauksella haPEHMOISTEN ARVOJEN PUOLUSTAJAT Perhehoidon ja Perhehoitoliiton asema haki paikkaansa liiton ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Helsinkiläinen lääketieteen tohtori, perhehoitaja Hannu Penttinen istui Perhehoitoliiton johtokunnassa (eli myöhemmässä hallituksessa) liiton perustamisvuodesta 1983 aina vuoteen 1992 saakka. 18 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p er he ho ito lii tt o. Penttinen muistelee froteesukkalähetystön olleen liiton silloisen puheenjohtajan, lastenlääkäri Ritva Salusen idea. Niinpä asioiden edistäminen vaati jos jonkinlaisia tempauksia. Ahkera yritys kannatti: Suomeen saatiin lama-ajasta huolimatta kaivattu perhehoitajalaki, joka paransi tuntuvasti perhehoitajien oloja. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT PERHEHOITO-LEHDEN ARKISTO L okakuussa 1986 eduskunnassa nähtiin melko omintakeinen performanssi: Sosiaalija terveysministeri Eeva Kuuskosken juttusille tullut Perhehoitoliiton valtuuskunta päätti jättää kunnon muistijäljen itsestään. Niinpä lobbaajat kaivoivat laukuistaan liiton logoilla varustetut, värikkäät froteesukat, kiskoivat ne näyttävästi koipiinsa ja laulaa lurauttivat vielä päälle Arvon mekin ansaitsemme. Viimeiset viisi vuotta hän oli myös liiton puheenjohtaja. Perhehoitoliitto hankki varoja 1980luvun lopulla muun muassa myymällä niin sanottuja perhehoitoosakkeita ja pitämällä kioskia Jyväskylän keskustassa. fi. –?Se oli meidän taistelulaulumme, Perhehoitoliiton ”froteesukkalähetystöön” kuulunut Hannu Penttinen naurahtaa. Alla kampanjointia vuodelta 1986
Niinpä asioiden edistäminen vaati jos jonkinlaisia tempauksia. Samalla Perhehoitoliitto pyrki kiinnittämään valtiovallan huomiota myös siihen, että liitto tarvitsi kipeästi avustusrahaa toimintansa kehittämiseen. Summa oli merkittävä, sillä esimerkiksi Perhehoitoliiton ensimmäinen RAY:ltä saama toiminta-avustus vuonna 1985 oli vain 40?000 markkaa (arvo nykyrahassa alle 15?000 euroa). Erityisen kysyttyjä olivat froteesukat. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Sen täyttämiseksi liitto otti lainaa jäsenyhdistyksiltään ja yksityishenkilöiltä. Ahkera yritys kannatti: Suomeen saatiin lama-ajasta huolimatta kaivattu perhehoitajalaki, joka paransi tuntuvasti perhehoitajien oloja. Ne kävivät toisinaan hyvinkin kaupaksi esimerkiksi lastensuojelutapahtumissa ja herättivät kiinnostusta myös tuhansia ihmisiä keränneillä Sumiaisten poikamiesmessuilla. Myös presidentti sai kuuluisat sukat Joululahjarahan suuruus oli 200?000 markkaa, jonka arvo on nykyrahassa runsaat 70?000 euroa. Alla uutinen Perhehoito-lehdestä vuodelta 1988. Myöhemmin 1980-luvulla tuotevalikoimaa laajennettiin Perhehoitoliitto-alushousuilla, joita kutsuttiin myös lastensuojelukalsareiksi. Niistä tuli pehmeiden arvojen ja maan hiljaisen perhehoitajaväestön edustajaksi profiloituneen liiton eräänlainen symboli. Perhehoitoliiton alushousut eivät ehkä olleet järin tyylikkäitä ainakaan nykymittapuulla, mutta ne kävivät kaupaksi ja kartuttivat liiton kassaa. Myymällä tuotteita jäsenyhdistykset saivat varoja myös omaan toimintaansa, sillä niille jäi myyntipalkkio. Perhehoitoyhdistykset ympäri maata myös myivät Perhehoitoliiton rintamerkkejä, lautasliinoja, kortteja ja sukkia sekä muita tekstiileitä. Vuonna 1986 liitto lähetti sukkaparin isänpäivälahjana myös tasavallan presidentti Mauno Koivistolle muistutuksena siitä, että Suomessa oli kymmenentuhatta lasta vailla vakinaista kotia. Sukkia myytiin vuoteen 1993 mennessä lähes 3?000 paria. Perhehoitoliiton kassa oli toiminnan alkutaipaleella varsin tyhjä. –?Sukkatempaus toimi siinä mielessä, että liitto sai samana vuonna eduskunnalta niin sanottua joululahjarahaa, jonka turvin ostimme liitolle oman toimitilan, Penttinen kertoo. PEHMOISTEN ARVOJEN PUOLUSTAJAT Perhehoidon ja Perhehoitoliiton asema haki paikkaansa liiton ensimmäisen vuosikymmenen ajan. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT PERHEHOITO-LEHDEN ARKISTO TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta luttiin vauhdittaa jo vuosia suunnitteilla ollutta perhehoitajalakia, jonka valmistelu oli pahasti jumissa. Perhehoitoliiton kuuluisaan froteesukkalähetystöön kuuluivat Keijo Reponen, Leea Markkanen, Sakari Alftan, Hannu Penttinen, Olli Simola, Leena Nummelin, Simo Järviharju ja Vilho Kovalainen
fi Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Tuotemyynnin lisäksi tarvittiin muita varainkeruun muotoja, kuten arpajaisia ja puhelinmyyntifirmojen palveluita. Penttinen muistelee edustaneensa Perhehoitoliittoa lautakunnan kokouksessa valtiovarainministeriössä. Ideoinnista ja toteutuksesta vastasivat etenkin Ritva Salunen ja Hannu Penttinen. 1980–90-lukujen taitteessa Perhehoitoliitto järjesti myös oman ”osakeannin”, jossa se mainosti ja kauppasi julkisille ja yksityisille toimijoille niin kutsuttuja perhehoito-osakkeita. Liitto järjesti Helsingin Temppeliaukion kirkossa juhlakonsertin ja teetti televisioon perhehoitoaiheisen tietoiskun, jota MTV esitti ilmaiseksi. Liiton ensimmäinen varsinainen työntekijä, aluksi puolipäiväiseksi toimistosihteeriksi vuonna 1986 palkattu Leena Nummelin kierteli kioskikärryn kanssa myös Jyväsjärven rannoilla myymässä tuotteita Perhehoitoliiton työn tueksi. Tila osoittautui nopeasti liian pieneksi toimistosihteerille ja liiton muuta toimintaa oman työnsä ohella pyörittäneelle Leea Markkaselle. Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista sai Suomessa 1980-luvulla verovähennysoikeuden, jota lahjoituksia keräävän järjestön piti anoa erikseen valtion verovähennyslautakunnalta. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Varainkeruuseen liittyviä asioita hoiteli usein Hannu Penttinen, joka toimi ikään kuin liiton Helsingin delegaattina: hän kävi neuvottelemassa viranomaisten ja päättäjien kanssa lupa-asioista ja piti perhehoidon asioita muutenkin esillä pääkaupungissa, kun liiton muu toiminta keskittyi vahvasti Jyväskylään. Kesivan ensimmäinen puheenjohtaja, sijaisvanhempi Vilho Kovalainen sai pian edustaa perhehoitajia eri puolilla maata järjestetyissä perhehoidon koulutusja infotilaisuuksissa ja myös kansainvälisissä tapaamisissa. Projektin sivutuotoksena myös sijaisvanhemmat aktivoituivat. –?Siitä tuli shokkikokous. Perustamista edistivät aktiivisesti myös LastenPerhehoitoliiton perustivat yhdistykset ympäri maata Perhehoitoliiton Jokaiselle lapselle koti -varainkeruukampanjan mainos vuodelta 1988. Esimerkiksi Alko Oy osti kymmenen osaketta. VALTAKUNNALLISTA LIITTOA VARTEN tarvittiin vähintään kolme perustajayhdistystä. Kioskista luovuttiin lopulta alle vuodessa, koska se ei tuottanut riittävästi ja sen pyörittäminen vei liikaa aikaa. 1980-luvun lopulla liitto pyöritti myös omaa kioskia Jyväskylän keskustassa. ”Osakeanti” ja verovähennysoikeus Perhehoitoliiton RAY:ltä saamat toiminta-avustukset kasvoivat pikkuhiljaa 1980-luvun kuluessa, mutta ne eivät yksin riittäneet turvaamaan perhehoitajien aseman edistämistä ja liiton muuta toimintaa. Päälle tarvittiin lainarahaa. Viisivuotisjuhlavuonnaan 1988 liitto toteutti ensimmäisen Jokaiselle lapselle koti -varainkeruukampanjan, jonka suojelijaksi lupautui tasavallan presidentin puoliso rouva Tellervo Koivisto. Käytännössä kyse oli varainkeruukampanjasta, jossa lahjoittaja sai vastikkeeksi 500 tai 1000 markan lahjoituksesta osakekirjan kaltaisen kiitoskortin. Vuosikymmenen lopulla Jyväskylän yliopistossa alkoi sosiaalihallituksen rahoittama huostaanotettujen lasten ja nuorten perhehoitoprojekti, jossa kerättiin tietoa ja kehitettiin perhehoidon eri muotoja. Liitto lähetti myös jokaiselle Suomen kunnalle kirjeen, jossa pyydettiin lahjoitusta keräykseen. Sijaisvanhempien koulutuspäivillä keväällä 1979 tutkija toi esiin, että monessa maassa sijaisvanhemmilla on omaa yhdistystoimintaa. Olin varustautunut esittelemään liiton KUN KUNNAT SULKIVAT 1970-luvulla aktiivisesti lastenkotejaan tarpeettomina ja kalliina, Suomessa alettiin pohtia vaihtoehtoisia sijaishuollon ratkaisuja. Keski-Suomen aktiivit kutsuivat yhdessä Uudenmaan yhdistyksen Hannu Penttisen, Forssan seudun Tapio Loukolan ja Savonlinnan seudun Keijo Reposen kanssa koolle Jyväskylään heinäkuuksi 1983 valtakunnalliset sijaisvanhempien päivät, joissa liitto perustettaisiin. Kun innostus sijaisvanhempien yhteiseen toimintaan kasvoi, Kovalainen ja Kesivan sihteeri, sijoituksen sosiaalityöntekijä Leea Markkanen päättivät ryhtyä valmistelemaan valtakunnallisen liiton perustamista. Vuonna 1987 liitto osti oman kolmen huoneen ja keittiön toimitilan Jyväskylän Yrjönkadulta froteesukkalähetystön lobbaaman joululahjarahan turvin. Ensimmäisen oman toimitilansa liitto sai vuonna 1986, kun se vuokrasi 10 neliön huoneen Jyväskylän Ilmarisenkadulta. Myös tilojen kalusteet olivat aluksi lainattuja ja lahjoituksin saatuja. Päivillä syntyi toimikunta, jonka työn tuloksena perustettiin elokuussa 1979 Suomen ensimmäinen sijaisvanhempien yhdistys, Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry eli Kesiva. Myöhemmin huoneisto peruskorjattiin RAY:n tuella. Kampanja tuotti runsaat 70 000 markkaa (arvo nykyrahassa noin 23 000 euroa). Kampanjaa mainostettiin myös televisiossa. Kesivan jälkeen seuraavat alueelliset yhdistykset syntyivät kesällä 1982 Forssan seudulle ja vuoden 1983 ensimmäisellä puoliskolla Savonlinnan seudulle ja Uudellemaalle
Toiminnan ammattimaistumisen kannalta tärkeä oli vuosi 1989, jolloin liiton sihteeri Leea Markkanen jätti työnsä sijoituksen sosiaalityöntekijänä Keski-Suomen perheneuvolassa ja keskittyi kokoaikaisesti Perhehoitoliiton luotsaamiseen toiminnanjohtajana. Uusia perhehoitoyhdistyksiä syntyi liiton ensimmäisten toimintavuosien aikana keskimäärin kolmesta viiteen. Perhehoitoliiton täyttäessä kymmenen vuotta vuonna 1993 siihen kuului yhteensä 24 alueellista perhehoitoyhdistä, sijaiskotinuorten oma Sinut ry ja vuonna 1986 mukaan tullut valtakunnallinen SOS-Lapsikyläyhdistys. Lehti oli pitkään vapaaehtoisten, ei-ammattilaisten toimittama, ja jäsenyhdistykset jakoivat sitä jäsenilleen. Lain aikaansaamista vaikeutti nyt Suomeen iskenyt suojelun Keskusliiton Kalle Justander ja Seppo Sauro. Myös ensimmäinen kehitysvammaisten ihmisten perhehoitajien yhdistys, Satakunnan erityishuoltopiirin perhehoitajat, sai alkunsa jo vuonna 1983. Perustava kokous pidettiin tapahtuman jälkimmäisenä päivänä 31.7.1983 Jyväskylän keskusseurakuntatalolla. Pari vuotta myöhemmin liitto sai myös ensimmäisen projektipäällikkönsä, Rainer Suvannon, jonka työnkuvaan kuului muun muassa jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen. Sijoitetuista lapsista tehtyjä sopimuksia saatettiin purkaa yks kaks, vaikka monet kiintyivät lapsiin. – Meillä sijaisvanhemmilla ei ollut siinä vaiheessa oikein mitään juridista asemaa. PUSKARADION, MEDIAN ja sosiaaliviranomaisten kautta sijaisvanhempien päiville saatiin noin 260 osallistujaa, joista vajaa puolet oli lapsia ja nuoria. Vuonna 1986 lehden painosmäärä oli 1 500. Perhehoitoliitto osallistui innokkaasti myös kansainväliseen toimintaan heti toimintansa alkuvuosina. 21 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Kotimaahan palattuaan hän alkoi puhua, että Perhehoitoliiton yhteyteenkin voisi viritellä vastaavaa toimintaa. Myös liiton muu toiminta kehittyi pikkuhiljaa. Jouduin melkoiseen verbaaliseen pommitukseen ja olin kauhean epävarma, myönnetäänkö verovähennysoikeutta. Kyllä se onneksi saatiin. Liitto esitti kahdeksankohtaisessa ohjelmassaan muun muassa lasten ja nuorten pitkäaikaisten laitospaikkojen määrän määrätietoista vähentämistä, koulukuraattorien ja -psykologien lisäämistä ja alle 21-vuotiaiden vankeustuomioiden korvaamista vaihtoehtoisilla seuraamusmenetelmillä. Perhehoitoliiton ensimmäinen yhteiskuntapoliittinen tavoiteohjelma valmistui vuonna 1987. Noihin aikoihin lastensuojelulakiin tehtiin muutosta, jonka jälkeen huostaanotettujen lasten vanhemmat eivät enää menettäneet lapsensa huoltajuutta. Liiton perustajiin kuulunut Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Kalle Justander oli tutustunut kansainvälisen perhehoitojärjestön IFCO:n (International Foster Care Organization) toimintaan jo 1980-luvun alussa ja toi siitä tietoa Suomeen. Seuraavana vuonna aviisi sai nimekseen Perhehoito-lehti ja siitä tuli koko liiton äänitorvi. Idea sai vähitellen tuulta purjeisiinsä, ja Suomen Sijaiskotinuoret, Sinut ry syntyi virallisesti perhekotinuorten lasketteluleirillä alkuvuodesta 1992. Perhehoidolle viimein lain suoja 1990-luvulle tultaessa Perhehoitoliitto keskitti vaikuttamistyötään entistäkin enemmän perhehoitajalakiin, joka oli lupauksista huolimatta edelleen säätämättä. Liiton oma lehti alkoi ilmestyä vuonna 1984 ensin Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry:n nimettömänä tiedotuslehtisenä. Se huoletti meitä sijaisvanhempia: vaikeutuisiko sijoitetun lapsen asioista huolehtiminen entisestään, Hannu Penttinen muistelee yhdistymistarpeen motiiveja. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin lääketieteen lisensiaatti, lastenlääkäri Ritva Salunen Jyväskylästä. Sinujen siemen Yhdysvalloista Perhehoitoliitto lähti innokkaasti mukaan myös kansainväliseen toimintaan heti toimintansa alkuvuosina. Viimeksi mainitulla reissulla oli mukana myös Hannu Penttinen, joka tutustui siellä amerikkalaisten sijaiskotinuorten omaan vertaistoimintaan. Perhehoitoliiton ensimmäisen vuosikymmenen aikana IFCO:n kansainvälisiin konferensseihin lähti Suomesta enimmillään kymmeniä osallistujia: vuonna 1991 Ruotsin Jönköpingissä suomalaisia oli 57, vuonna 1987 Englannin Leedsissä 40 ja vuonna 1989 Yhdysvaltojen Michiganissa 24. TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta toimintaa piirtoheitinkalvoilta, mutta heillä ei ollutkaan piirtoheitintä. Kuva on kansainvälisen perhehoitojärjestön IFCO:n konferenssista USA:n Michiganista vuodelta 1989
–?Perhehoitajalaki saattoi hyvinkin olla ainoa sosiaaliturvaa parantanut laki, jota Suomessa tehtiin 1990-luvulla. Nykyään hän on eläkkeellä, mutta työskentelee edelleen yksityisellä lääkäriasemalla, jossa hän tekee helsinkiläisten koululaisten terveystarkastuksia. Kuulin myöhemmin, että lain läpimenoa edesauttoi budjettipäällikön antama saatelausunto. 22 w w w .p er he ho ito lii tt o. Eteläpohjalaiset mainostivat omaa jaostaan näin Perhehoitolehdessä. Perhehoitoliiton historian käsittely jatkuu muiden vuosikymmenten osalta lehden seuraavissa numeroissa. Hän jättäytyi pois perhehoidon maailmasta ja keskittyi johtamaan Aseman Lapset -yhdistystä. Perhehoitoliiton kolme ensimmäistä puheenjohtajaa eli Hannu Penttinen (1989–92), Marjatta Weckström (1993–94) ja Ritva Salunen (1983–88) yhteiskuvassa liiton 10vuotisjuhlissa vuonna 1993. Hän vei sitten lakiesityksen eduskuntaan, ja se meni läpi, Penttinen sanoo. – Kiitin tiedosta. Sen mukaan lain aiheuttamat lisäkustannukset olisivat niin pieniä, etteivät ne varsinaisesti kasvattaisi menoja vaan mahtuisivat laskennallisten virhemarginaalien sisään, Hannu Penttinen sanoo. lama, jonka vuoksi valtiovalta päätti, ettei uusia sosiaalimenoja saisi syntyä, vaan niitä pitäisi päinvastoin karsia rankalla kädellä. fi. Virkaja työsuhteiden rinnalle syntyi uusi sopimusmuoto, toimeksiantosuhteisuus, ja perhehoitajille määriteltiin ensimmäistä kertaa oikeus eläkeja sosiaaliturvaan. Penttinen oli perustanut sen vuonna 1990 syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseksi. LÄHTEET > Markkanen Leea: Perhehoidon tukena 20 vuotta (2003), Hannu Penttisen haastattelu, Perhehoitoliiton toimintakertomukset, Perhehoito-lehtien vuosikerrat. Tunsin Eevan jollain tavalla, koska olimme tavanneet jo aikanaan sukkalähetystössä ja hän oli lastenlääkärikollega. Yhdistyksillä on ollut myös omia nuorisojaoksia. Puheenvuorot kuultuaan viranhaltijat totesivat, että perhehoitajalaki on tärkeä, mutta heidän kätensä oli sidottu leikkauspolitiikkaan. Vaikeassa tilanteessa Perhehoitoliitto järjesti keväällä 1991 Hannu Penttisen johdolla Tuusulan Gustavelundissa seminaarin, johon kutsuttiin perhehoidon asiantuntijoiden lisäksi sosiaalija terveysministeriön ja valtiovarainministeriön ylimmät viranhaltijat. Kesällä 1992 voimaan tullut perhehoitajalaki toi kaikelle yhteiskunnan järjestämälle perhehoidolle lain suojan ja auttoi merkittävästi perhehoidon sisällön ja määrän kehittämistä. Perhehoito-lehdestä tuli liiton virallinen julkaisu vuonna 1985. Vastaukseksi hän sai, että tässä tilanteessa vain sosiaalija terveysministeri Eeva Kuuskoski voisi viedä lakiesityksen eduskunnan päätettäväksi. Penttinen kertoo kysyneensä valtiovarainministeriön budjettipäälliköltä, miten asiaa voisi vielä edistää. Kirjoitin Eevalle tiiviin A4-kokoisen kirjeen, jossa perustelin asiaa. Kannessa oli pitkään liiton alkuperäinen logo, joka on taiteilija Markku Pesosen käsialaa. Kun laki oli saatu voimaan, Penttinen katsoi, että sijoitettujen lasten asioille oli nyt riittävästi Perhehoitoliiton ja lainsäädännön turvaa. –?Olen todella iloinen, että Perhehoitoliitolla menee hyvin ja se tekee arvokasta työtä yhteiskunnassamme, Penttinen toteaa. Alla lehdessä vuonna 1988 julkaistu Toivolan perheen kuva. Alleviivasin, että lakiesitykseen täytyy jättää työnohjaus-sana ihan siinä muodossaan, koska vaikeassa tehtävässä pitää olla oikeus työnohjaukseen. Hannu Penttinen palasi myöhemmin yhdistysmaailmasta lääkärin töihin. Sijaiskotinuorten yhdistys Sinut ry aloitti toimintansa vuonna 1992
Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoo, että perhehoitolakiin saadaan kaivattuja päivityksiä samalla, kun lastensuojelun lainsäädäntöä uudistetaan. EDISTÄÄKÖ PERHEHOITO IHMISOIKEUKSIA. Kumpikin näkee, että perhehoidossa on paljon hyvää, mutta kehittämistyötä on jatkettava, jotta kaikkien oikeudet toteutuvat. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT MARKKU LEMPINEN, MIKKO VÄHÄNIITTY, HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen istahtivat juttelemaan lastensuojelun ja vanhuspalveluiden nykytilasta ja muutostarpeista. TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo pitää perhehoidon hienona puolena, että se tarjoaa yksin asuville iäkkäille ihmisille yhteisöllisyyttä
Valitettavasti se näkyy monenlaisena pahoinvointina. (PT) Miten hyvin perhehoito nähdäksenne istuu osaksi nykyistä lastensuojelun ja ikäihmisten hoivan palvelukokonaisuutta. Huolestuttavinta on, että työvoimapula uhkaa jäädä pysyväksi ja pitkäkestoiseksi ongelmaksi. –?Esimerkiksi digitalisoitumisen edistämisessä iäkkäiden ihmisten näkökulma on jäänyt erittäin vähälle. Komitean loppupäätelmiä Suomen tilanteesta odotetaan tämän vuoden aikana. –?Parhaimmillaan perhehoito edistää yhteiskunnan deinstitutialisointia eli sitä, että lapset, vammaiset ihmiset ja vanhukset saadaan pois laitoksista kodinomaisen asumisen pariin. Mitkä asiat Suomen lasten ja iäkkäiden ihmisten oikeuksien toteutumisessa vaatisivat kipeimmin huomiota. Se ei ole tullut mitenkään yllätyksenä, vaan koko 2000-luku on varoiteltu, että kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja syntyvät ikäluokat pienenevät koko ajan, meillä on kohta iso puute osaavasta ja jaksavasta työvoimasta. –?Ehkä se, että tämän tehtävän tuloa Suomeen on selvästi odotettu todella pitkään. Uskon, että monessa tilanteessa se voi olla hyvä ratkaisu. Se on tehnyt yhteiskunnasta epäreilua: mitä vanhempi ihminen on, sitä vaikeampi hänen on hoitaa omia asioitaan, koska sitä todennäköisemmin hän ei käytä digilaitteita ainakaan niin näppärästi, että kokisi, että niiden kautta on turvallista asioida. –?Koska olemme eläneet näin erikoisia aikoja, täytyy olla tyytyväinen, etteivät lapsen oikeudet ole menneet tämän enempää taaksepäin. Vaikka iäkkäiden määrä kasvaa koko ajan, monilla alueilla suunnitellaan tai on jo päätettykin erityisesti ympärivuorokautisen hoivan palveluiden supistamisesta. (EP) –?Mutta jos perhehoito ei toimikaan, se voi olla lapselle melkoinen painajainen. (PT) –?Perhehoito on tosi olennainen osa lastensuojelun sijaishuoltoa. Mutta se mietityttää, mistä löydämme riittävästi voimavaraisia perheitä vastaamaan noin 10 000:n sijaisperhettä tarvitsevan lapsen tarpeisiin. –?Sen verran on menty myös eteenpäin, että Suomi on nyt valtiona antanut YK:n lapsen oikeuksien komitealle määräaikaisraporttinsa. –?Lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista haastaa valtava työvoimapula. P äivi Topo, mitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen ensimmäisestä vuodesta vanhusasiavaltuutettuna. –?Vaikka minulla on pitkä historia iäkkäiden ihmisten parissa, silti on yllättänyt, miten syvälle kulttuuriimme on iskostunut ikäsyrjiviä ajattelutai toimintatapoja. Elina Pekkarinen, miten lapsen oikeuksien toteutuminen on nähdäksesi edistynyt Suomessa viime vuosina. Kun lapsilta kysytään turvallisuutta tuovia asioita, tärkeimpinä esiin nousevat usein koti ja vanhemmat. Meillä on nyt sellaisia lapsi-ikäluokkia, jotka ovat jääneet paitsi aika paljosta. Ainakin saatujen lisäkysymysten perusteella näyttää siltä, että komitea ottaa tosi vakavasti Suomen lasten tilanteen. Perhehoidon vastustus kentällä kumpuaa usein myös siitä pelosta, että sijoitettu lapsi integroituu toisen perheen jäseneksi ja unohtaa biologiset lähtöOn hyvin tärkeää, että apua tarvitseville iäkkäille on myös sellaisia palvelumuotoja, jotka eivät tarkoita suureen systeemiin siirtymistä, vaan oman kodin tuntu säilyy. (EP) –?Olen aika huolissani siitä, miten häkellyttävän alijäämäisiä budjetteja hyvinvointialueilla on tehty. Myös perhehoidon valvonta on hankalaa, koska perhehoitoa annetaan yksityiskodeissa. Etenkin pienten lasten on yleensä parempi asua perheenä ja perheenjäsenenä kuin laitoksessa aina, kun se on mahdollista. –?Perhehoito on hyvin pieni osa iäkkäiden palvelukokonaisuudesta, mutta tärkeä ja erinomainen niille ihmisille, joille se sopii. Jos turvaton lapsi löytää perhehoidosta turvallisen kodin ja turvalliset aikuiset, se on usein paras ratkaisu lapselle. Kysyntää, kiinnostusta ja yhteistyöhakuisuutta on ollut paljon järjestöjen, hallinnon, päättäjien ja myös iäkkäiden ihmisten itsensä puolelta. Se näkyy siitä huolimatta, että iäkkäät ihmisemme ovat olleet jo pitkään entistä voimavaraisempia ja heidän panoksensa yhteiskunnassa on erittäin suuri. Tämä on haaste, joka seuraa kaikkia palvelusektoreita rinnakkain, ja se meidän täytyisi nyt ratkaista. Se on hyvä asia. (PT) –?Työvoimapula on hoiva-alan iso rakenteellinen ongelma: meiltä puuttuu koulutettua väkeä, koska sitä ei ole tarpeeksi työmarkkinoilla tai sitten he ovat siirtyneet muualle. On kuitenkin hyvä kysyä, miten pysyvän ratkaisun perhehoito tuo ihmiselle, jonka muisti ja kunto heikkenevät, vai joutuuko hän muuttamaan viimeisten elinvuosiensa aikana perhehoidosta vielä muualle. Sote-alan vetovoimaa voisi lisätä kenties sillä, että opiskelijoille maksettaisiin harjoittelujen ajalta palkkaa niin kuin monilla muillakin aloilla. (EP) Mitkä ovat perhehoidon parhaita puolia etenkin perusja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Kun perhehoidosta tuli lasten ensisijainen sijaishuollon muoto, lakiuudistus ja resurssit sen toteuttamiseksi jäivät valitettavasti puolitiehen. Se on käsiteltävänä, ja odotan siltä paljon. 24 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023
(PT) Millä edellytyksillä perhehoidosta saadaan vielä nykyistä toimivampi palvelu ja varteenotettavampi vaihtoehto. Hänen jälkeensä tehtävää hoiti Tuomas Kurttila. Perhesijoituksia tehtäessä pitää olla todella tarkkana, että sijaisperheen uskonnollinen, kulttuurinen ja kielellinen perintö olisivat mahdollisimman lähellä sijoitettavan lapsen omaa taustaa ja etteivät siteet alkuperäiseen perheeseen ja sukuun katkea. Valtuutettu tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Palvelu voi olla myös kodinomaista ja enemmänkin yhteisöllisyyttä ja mielekästä arkielämää korostavaa kuin pelkästään perustarpeisiin vastaamista. (EP) –?Suomessa on todella paljon yksin asuvia iäkkäitä ihmisiä, eikä monilla ole läheisiä omaisia. Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 25 Perhehoito-lehti 4 | 2022 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 25. (PT) –?Perhehoidon kehittämistä tukee myös se, että Suomessa on yhä vähemmän kiinnostusta laittaa rahaa kiinni rakennuksiin, joihin ihmiset muuttavat elämänsä viimeisiksi vuosikLapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton valtion viranomainen, joka edistää ja arvioi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Perhehoito voi tarjota yksin asuville yhteisön ja osallisuuden kokemuksen, joka rakentaa merkityksellisen arjen tuntua. (EP) –?Hyvinvointialueiden pitäisi myös kiinnittää entistä parempaa huomiota sijaisvanhempien rekrytointiin, jottei sillä luoda vääränlaisia mielikuvia ja epärealistisia odotuksia. Lisätiedot: lapsiasia.fi ja vanhuasia.fi LAPSIASIAVALTUUTETTU JA VANHUSASIAVALTUUTETTU TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta si tai kuukausiksi. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen puhuu Perhehoitoliiton Turvallisuus perhehoidossa -webinaarissa 29.3.2023 ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo Perhehoitoliiton juhlaseminaarissa Jyväskylässä 21.4.2023. On hyvin tärkeää, että apua tarvitseville iäkkäille on myös sellaisia palvelumuotoja, jotka eivät tarkoita suureen systeemiin siirtymistä, vaan oman kodin tuntu säilyy. Sijoituksen aikana pitää olla tarjolla niin vahvaa tukea, etteivät sijaisperheet ajaudu inhimillisesti tai taloudellisesti kohtuuttomiin tilanteisiin, joista voi kärsiä myös sijoitettu lapsi. Valtuutetun tehtävänä on vaikuttaa siihen, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Hyvinvointialueilla pitää myös olla selkeät rakenteet perhehoitajien tehtävän tukemiseen. Erityisesti näille alueille tarvitaan joustavia palvelumalleja, joilla voidaan vastata ainakin ihmisten välttämättömiin päivittäisiin tarpeisiin ja mielellään myös psykososiaalisiin tarpeisiin. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton valtion viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ja arvioida ikääntyneiden asemaa ja perusja ihmisoikeuksien toteutumista lainsäädännössä ja päätöksenteossa. (PT) –?Kiinnostavaa on myös perhehoidon pienimuotoisuus. Onnistuneimmista perhehoidon malleista on paljon opittavaa. kohtansa. (EP) –?Jos katsoo, miten paljon sekä muistisairautta sairastavien ihmisten että omaishoidon määrät lisääntyvät, on selvää, että palveluihin tarvitaan huomattava lisäys. Uudistus on tarpeen, koska perhehoitoon kohdistetaan niin paljon toiveita ja odotuksia. –?Lapsioikeusjuristeilla ja perhehoidon kenttäväellä tuntuu olevan aika vahva vaatimus, että perhehoitolakia täytyisi uudistaa vastaamaan paremmin tätä päivää ja synkronoida se kunnolla lastensuojelulain kanssa. Pitää myös muistaa, että meillä on jo nyt kuntia, joissa suuri osa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Nykyinen lapsiasiavaltuutettu, valtiotieteiden tohtori Elina Pekkarinen aloitti viisivuotiskautensa toukokuussa 2019. (PT) KIINNOSTUITKO. Kumpikin tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Perhehoitoon pääsy tuo ilman muuta myös turvallisuutta ja avaa monelle ylipäänsä väylän saada tarvitsemiaan sosiaalija terveyspalveluita. Se on perhehoidon hieno puoli. Sijoituksen aikana pitää olla tarjolla niin vahvaa tukea, etteivät perheet ajaudu inhimillisesti tai taloudellisesti kohtuuttomiin tilanteisiin. Se pelko on tosi voimakas ja aiheellinen. Nyt muutoksia voidaan saada, kun lastensuojelulakiin ollaan tekemässä kokonaisuudistusta. Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna aloitti tammikuussa 2022 valtiotieteiden tohtori Päivi Topo. Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula toimi tehtävässään vuodet 2005– 14. Pitää kuunnella kokemuksia perhehoidosta, jotta saadaan realistinen käsitys, millaisissa tilanteissa ja millä edellytyksillä perhehoito todella hyödyttää esimerkiksi omaishoitajaa ja omaishoidettavaa
Lainsäädäntöön tarvitaan kuitenkin päivitystä, sillä perhehoidon määrä on lisääntynyt ja tarjonta monimuotoistunut hurjasti sitten perhehoitolain säätämisen. Liiton pitkäaikaisimman puheenjohtajan Aila Paloniemen vuosina syntyi kaivattu perhehoitolaki, jota pyritään nyt Minna Ahokkaan aikakaudella päivittämään. Kumpikin on ollut valmistelemassa oman hyvinvointialueensa toiminnan reunaehtoja. Takana vuosien pohjatyö Perhehoitoliiton vaikuttamistyön kärki on viime aikoina kohdistunut hyvinvointialueiden lisäksi perhehoidon lainsäädäntöön. Vaikuttamistyö on äärettömän pitkäjänteistä, ja sitä täytyy tehdä kaikilla foorumeilla. Perhehoitolaki syntyi Aila Paloniemen puheenjohtajakaudella, jolloin hän istui myös eduskunnassa. Minna Ahokas on tyytyväinen takavuosina alkaneeseen pohjatyöhön, joka on vahvistanut perhehoidon asemaa myös nykyisellä hallituskaudella. Vuonna 2015 voimaan astunut perhehoitolaki oli pitkän ja ansiokkaan vaikuttamistyön tulosta. Monet niistä liittyvät tilanteisiin, joissa perhehoito keskeytyy tai päättyy ennakoimattomasti ja ilman, että perhehoitaja it1983–1988: Ritva Salunen, Jyväskylä 1989–1992: Hannu Penttinen, Helsinki 1993–1994: Marjatta Weckström, Liljendal 1995–1996: Ari Martinaho, Karjalohja 1997: Pirkko Karhunen, Juankoski 1997: Seppo Sauro, Espoo 1997–2000: Jussi Särkelä, Vantaa 2001–2003: Marja-Leena Viljamaa, Jyväskylä 2004–2019: Aila Paloniemi, Jyväskylä 2020– : Minna Ahokas, Kotka PERHEHOITOLIITON PUHEENJOHTAJAT 26 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 TEKSTI JA KUVA OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitoliitolla on ollut historiansa aikana kymmenen puheenjohtajaa, joista moni on tuttu myös politiikan kentiltä. Niin perhehoitajilla kuin hyvinvointialueiden työntekijöilläkin on ollut huolta muun muassa siitä, miten yhtenäisten toimintaohjeiden ja palkkiojärjestelmien laatimiset, toimeksiantosopimusten siirrot uusien alueiden järjestelmiin ja maksupäivien muutokset vaikuttavat perhehoidon arkeen. Liittoa vuodet 2004–19 johtanut Aila Paloniemi valittiin viime talvena keskustan listoilta Keski-Suomen aluevaltuustoon, jonka varapuheenjohtajana hän nyt toimii. Paloniemi kokee kansanedustajan roolinsa avanneen Perhehoitoliitolle monia vaikuttamistyön kannalta tärkeitä ovia työryhmiin, valiokuntiin ja ministerien puheille. Nykylaissa lukee monen pykälän kohdalla ”jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu”. – Isolla kirkolla ei ole ollut perhehoidon puolestapuhujia tungokseksi asti. Paloniemi kuvaa esimerkiksi vuotta 2015 jopa historialliseksi: silloin saatiin kaivattu perhehoitolaki, monia perhehoidon kehittämistoimia kirjattiin hallitusohjelmaan ja perustettiin myös työryhmä laatimaan perhehoidon laatusuosituksia. P erhehoitoliiton kahden viimeisimmän puheenjohtajan viime kuukaudet ovat olleet työntäyteisiä. Moni asia, jonka Perhehoitoliitto nosti esiin jo kauan sitten, on alkanut tuottaa tulosta vasta vuosien päästä, Paloniemi sanoo. PITKÄJÄNTEINEN TYÖ KANTAA HEDELMÄÄ. Hän vie perhehoitoa hyvinvointialueen rakenteisiin myös perhehoitoyhdistyksensä edustajana työryhmissä. Hän korostaa, että vahvaa vaikuttamistyötä yli puoluerajojen tarvitaan edelleen runsaasti, jotta Perhehoitoliiton tärkeimpiin eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluvasta perhehoitolain päivittämistarpeesta saataisiin kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan. – Perhehoitolakiin tarvitaan esimerkiksi uusia perälautoja, joilla turvataan perhehoitajien neuvotteluasemaa. Apua ikäihmisten hoivakriisiin Kehittämistä kaipaa niin ikään perhehoitajien sosiaaliturva, jossa on useita aukkokohtia. Osassa maata hyvinvointialueet ovat tiedottaneet muutoksista tosi hyvin, osassa huonommin. Vaikka perhehoitaja tekee toimeksiantosopimusta juridisesti tasavertaisena kumppanina hyvinvointialueen kanssa, käytännössä hänen neuvotteluasemansa ei ole yhtä vahva kuin toisen sopijaosapuolen, Ahokas toteaa. Myös toimeksiantosopimusten siirroissa on ollut jonkin verran ongelmia. –?Olemme tosi suurten murrosten keskellä. On tosi tärkeää, että perhehoidon kentän tuntijoita kuullaan ja heitä on mukana vaikuttamassa alueiden käytäntöihin. Hyvinvointialueilla on myös valtava mahdollisuus kehittää perhehoitoa, Ahokas kiteyttää. Nykyinen puheenjohtaja Minna Ahokas puolestaan on kokoomuksen Kymenlaakson aluevaltuustoryhmän toinen varavaltuutettu
– Asiakkaiden tilanteet voivat muuttua äkillisesti kaikessa sosiaalihuollossa, myös perhehoidossa. Paloniemi on Perhehoitoliiton historian pitkäaikaisin puheenjohtaja. Täällä Kymenlaaksossa olemme ideoineet esimerkiksi sellaista mahdollisuutta, että hyvinvointialue ostaisi tietyn paikkamäärän ikäihmisten perhekodista riippumatta siitä, onko kaikilla paikoilla joka hetki asiakasta vai ei, Minna Ahokas kertoo. Vaikuttamistyö on äärettömän pitkäjänteistä. se voisi vaikuttaa siihen. Perhehoitajien pitäisi voida toimia turvallisin mielin myös tällaisten tilanteiden varalta. Vaikka perhehoito on julkinen hallintotehtävä ja perhehoitajilla on hurjasti ammattitaitoa ja arjen osaamista, koko yhteiskunta ei osaa nähdä perhehoitoa tärkeänä hoivan ja huolenpidon muotona. Perhehoito auttaa myös osaltaan ratkaisemaan ikäihmisten hoivan ja hoidon järkyttävää tilannetta – ei kokonaan, mutta se tuo palveluvalikkoon yhden hyvän vaihtoehdon, Paloniemi pohtii. Perhehoitoliiton nykyinen puheenjohtaja Minna Ahokas (oik.) ojensi edeltäjälleen Aila Paloniemelle syksyllä 2020 muun muassa Soste ry:n kunniamerkin kiitokseksi Paloniemen merkittävästä työstä perhehoidon hyväksi. Ahokas ja Paloniemi pohtivat, voiko perhehoitajien heikko sosiaaliturva johtua ainakin osittain tehtävän heikosta arvostuksesta. – Kaikkien perhehoitajien kannattaa muistaa toimivansa tehtävässä, joka on monella tapaa merkityksellinen: hoidettavalle, hoitajalle ja yhteiskunnalle. – Ei kannata unohtaa, että monella perhehoitajallahan on myös sote-alan koulutus. Perhehoito pitäisi ehdottomasti kytkeä kunnolla osaksi kaikkien hyvinvointialueiden rakenteita. Jos hoitopalkkioiden ja kulukorvausten maksu katkeaa kuin seinään, perhehoitaja saattaa jäädä täysin tyhjän päälle, sillä perhehoitajan työttömyysturva on heikompi kuin työntekijöillä. Näin on kenties siksi, ettei perhehoitajaksi ole varsinaista ammattitutkintoa. Pidetään yllä oman tehtävämme arvostusta ja tuodaan sitä rohkeasti esille, Ahokas muistuttaa. Moni asia, jonka Perhehoitoliitto nosti esiin jo kauan sitten, on alkanut tuottaa tulosta vasta vuosien päästä. TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 27 Perhehoito-lehti 4 | 2022 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 27
Viereisellä sivulla vuoden 2011 Ajoissa kotiin -kampanjan kuvitusta. Työhuoneen seinällä näkyy myös Perhehoitoliitolle tehtyjä kuvituksia. KUVITTAJA TUO VÄRIÄ PERHEHOITOON Kuvittajalla on tärkeä rooli perhehoidon maailman elävöittämisessä visuaalisin keinoin. TEKSTI REETTA KANKAINEN VALOKUVA UNTO AHONEN 28 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Jonna Markkula työskentelee kotonaan Jyväskylän Korpilahdella. Useat Perhehoito-lehden ja liiton muiden painotuotteiden persoonalliset hahmot ja havainnollistavat graafit syntyvät korpilahtelaisen Jonna Markkulan piirtopöydällä arkisten havaintojen pohjalta
Kuvittajan arki on usein yksinäistä, sillä yrittäjän työpiste voi sijaita kodin yhteydessä. Pitämällä tavoitteet korkealla ei pääse kyllästymään. Ensimmäiset lehtikuvitukseni olivat sarjakuvatyylisiä, ja kuvasin asioita hyvin konkreettisesti. Perhe ja lapset tuntuivat kuitenkin ajatuksena mielekkäiltä kuvitusaiheilta, ja omien lapsien myötä perheteemojen kuvittaminen muuttui yhä helpommaksi. Kuvittajan työhön parhaimman opin saa oikeita toimeksiantoja tehdessä. –?Tein Jyväskylän yliopistolla opintoihini liittyvää työharjoittelua ja tutustuin harjoittelun myötä Kirsi-Marjaan. Pitkissä asiakassuhteissa ihmiset tulevat hyvin tutuiksi ja tuntuu hyvälle, kun pyydetään uudestaan kuvittamaan. Myös Perhehoito-lehden kuvitukset ovat käyneet läpi pitkän kehityskaaren. J onna Markkulan yhteistyö Perhehoitoliiton kanssa alkoi vuonna 2010. En halua piirtää mallinukkeja vaan oikeasti arjessakin tavattavia henkilöitä. Perhehoitoliiton kuvitustöistä mieluisia projekteja ovat olleet esimerkiksi hankkeet, joissa on saanut tehdä suuria kokonaisuuksia. Perhehoitoliiton yhteistyökuvioiden kautta olen myös saanut uusia asiakkaita. Yliopistosta valmistuttuaan Markkula jatkoi opiskelua multimedian parissa Lahden Muotoiluinstituutissa. Markkulan mukaan kaikki kuvitukset tai graafit eivät kaipaa luonnostelua vaan ne löytävät muotonsa piirtäessä. Ensimmäiset kuvitustyöt hän teki opiskellessaan audiovisuaalista viestintää Jyväskylän yliopistossa, jossa polut yhdistyivät myös Perhehoitoliiton tulevan tiedottajan Kirsi-Marja Nurmisen kanssa. Kuvitusideat syntyvät usein oman mielikuvituksen tuotteina, mutta välillä aiheita on mukava pohtia myös yhdessä. Joskus voi käydä myös niin, että suunnitelma ei kohtaa lopputuloksen kanssa. 36-vuotias korpilahtelainen kuvittaja, LAMK medianomi, 2011. Mieluisia teemoja ovat erilaiset hahmot ja eläimet. Puoliso ja kaksi kouluikäistä lasta sekä gerbiilit Silppu ja Hakkelus. – Saan yleensä vapaat kädet kuvituksiin. Usein tavoittelen jotakin sellaista, mikä ei aivan täysin toteudu. Hänen mukaansa Suomessa, toisin kuin ulkomailla, on helppo päästä tekemään kuvittamista jo työuran alkuvaiheessa. Kuvittanut esimerkiksi Perhehoito-lehteä, postikortteja, Keltaisen talon ketut -satukirjaa ja tietopaketteja. Jonna Markkulan muTE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 29 kaan ideat kuvituksiin ja hahmoihin voivat syntyä varsin arkisista asioista, kuten naapuruston ihmisistä tai omista harrastuksista. – Olen tehnyt jo kauan yhteistyötä Perhehoitoliiton kanssa, joten työntekijät ovat minulle tuttuja. –?Heti valmistumisen jälkeen perustin oman toiminimen. Joskus haen ideoita erilaisiin tyyleihin tai hiusmalleihin esimerkiksi vaalimainoksista. Ensimmäiset kuvitukset eivät ole mielestäni niin onnistuneita, mutta toisaalta pystyn suhtautumaan niihin ymmärtäväisesti. Ajatuksen tasolla kuva voi olla täysin erilainen, ja realiteetit ovat lopulta jotakin muuta. Nykyisin minulla on hyvä pohja tehdä uusia kuvituksia. Viime keväänä tuli kymmenen vuotta täyteen, hän toteaa. – Aluksi en tiennyt perhehoidosta juuri mitään, mutta pikkuhiljaa tutustuin enemmän. Lisäksi kuvittanut muun muassa satukirjoja Otavalle, postikortteja, tarrakirjoja ja neuvolan kautta kaikille vauvoille jaettavan Satulahjakirjan. Kuvitustöissä on tärkeää huomioida myös käyttötarkoitus. Aina voi kehittyä lisää. – Aiheita kuvittaessani mietin hahmojen roolittamista. Välillä tulee jopa tunne, että tämän minä tiedän, Markkula toteaa hymyillen. Kuvittaminen ja animaatioiden tekeminen kutsuivat yhä vahvemmin. Instagram: @jonnamarkkula Lisätiedot: www.jonnamarkkula.art JONNA MARKKULA. Hänen kauttaan pääsin tekemään kuvittamista jo harjoitteluni aikana, vaikka se ei varsinaisesti kuulunut työnkuvaan. Myös Markkula työskentelee työhuoneessaan kotona Korpilahdella. Toiminut täysipäiväisesti kuvittajana vuodesta 2012 lähtien. Haluan tuoda mukaan moninaisuutta. Jokaiselle hahmolle luodaan oikea tausta, persoona ja maneerit. Olen tehnyt täysipäiväisesti kuvittajan töitä vuodesta 2012 lähtien. Näin kuvittamiseen tulee vaihtelua, Markkula kertoo. – Vanhoja Perhehoitoliiton kuvitustöitä on vaikea katsoa. Lehtiuudistuksen myötä sain myös hyviä suuntaa-antavia neuvoja siitä, millaisia kuvitustyylejä voisin jatkossa käyttää. Kun Kirsi-Marja siirtyi yliopistolta Perhehoitoliittoon tiedottajan tehtävään, tulin taloon ikään kuin hänen mukanaan, Markkula kertoo. Jos jokin kuvitustyyli toimii näytöllä, se ei välttämättä näytä hyvälle lehden sivulla. Vaikka työskentelen yksin kotona, Perhehoitoliiton ihmiset ovat minulle työkavereita. Tarinat hahmojen takana Kuvitusten toteuttamisessa suurin työvaihe on suunnittelussa. – Olen harvoin sataprosenttisen tyytyväinen kuvitukseen. – Perhehoito-lehden paperilla toimivat parhaiten viivapiirrokset, jotta jälki säilyy selkeänä ja värit erottuvat. Jos samaan lehteen tulee useita kuvituksia, pyrin tekemään ne eri tyyleillä. Kuvittaminen tuntui aluksi jopa hieman vaikealta, sillä aiheeseen on päästävä ensin sisälle. Osana Perhehoitoliiton työyhteisöä Kun Jonna Markkula aloitti Perhehoitoliiton kuvittajana, perhehoito oli hänelle täysin vieras käsite. Harrastaa marjastusta ja animaatioiden katselua. Olen kiitollinen siitä, että Perhehoitoliiton kuvitustöitä tehdessäni olen saanut kehittyä kuvittajana ja kokeilla rohkeasti erilaisia tyylejä, Markkula toteaa. Tehnyt yhteistyötä Perhehoitoliiton kanssa vuodesta 2010 lähtien. Se asia täytyy vaan hyväksyä
Anna äänesi kuulua! Näin puolueet näkevät perhehoidon Kristillisdemokraatit / puheenjohtaja Sari Essayah 1. Perhehoitajat tekevät erittäin tärkeää työtä, ja on tärkeää tukea heidän jaksamistaan ja hyvinvointiaan. 2. 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 1. Jos puolueenne on mukana seuraavassa hallituksessa, millaisia kirjauksia olette valmiita esittämään hallitusohjelmaan, jotta toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta saadaan nykyistä turvatumpi ja houkuttelevampi vaihtoehto. VASTAUKSET KOONNUT OLLI KOIKKALAINEN & REETTA KANKAINEN Kokoomus / kansanedustaja Maija Niskala 1. Lisäksi perhehoidon ennakoimattomuus muodostaa haasteita sosiaaliturvaetuuksille. Konkreettisin muutos on sosiaaliturvauudistus, joka on aloitettu tällä hallituskaudella. Ongelmakohdat liittyvät etenkin työttömyysturvaan, sairausajan toimeentuloon, vapaiden ja sijaisuuksien järjestämiseen, irtisanomisaikaan, asumistukeen ja eläkeasioihin. Näkisimme perusteltuna selvittää, miten korvausten taso pystytään hintojen noustessa pitämään sellaisella tasolla, että korvauksella tulee toimeen, mahdollisesti sitomalla korvaukset indeksiin. Tärkeää on tehdä muutoksia, jotka tukevat perhehoitajien jaksamista ja hyvinvointia ja parantavat heidän työoikeudellista ja sosiaaliturvaan liittyvää asemaa, jotta meillä on jatkossakin riittävästi perhehoitajia. Tulee myös selvittää se, että perhehoitajan veronalaisten kustannusten korvauksia ei katsottaisi hänen tulokseen. Vastauksia pyydettiin kaikilta nykyisiltä eduskuntapuolueilta. Valta kuuluu kansalle -puolueella puolestaan ei ollut konkreettista sanottavaa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon ja sen kehittämiseen. maaliskuuta ja varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 2. Myös omaishoitajien jaksamista voitaisiin tukea mahdollistamalla omaishoitajille vapaapäivien pitäminen kiertävän perhehoitajan avulla. Perhehoitoyhdistysten työtä tulee tukea ja perhehoidon kehittäminen ottaa strategiseksi painopistealueeksi vanhustenhoidon kokonaisuudessa. Sijaisjärjestelyt tulee saattaa kuntoon luomalla sijaispooli ja varmistaa perhehoitajille oikeus viiteen vapaapäivään kuukaudessa. On myös tärkeä selvittää, miten perhehoitajien asemaa voidaan parantaa, jotta perhehoitoa olisi jatkossakin tarjolla. Lapselle ja nuorelle perhe on paras mahdollinen kasvupaikka. Liike nyt ei vastannut kyselyyn. Esimerkiksi ikääntyneiden hoivassa on syytä vahvistaa kotihoidon ja ympärivuorokautisen lisäksi uusia välimuotoisia palveluita, kuten perhehoitoa. Kokoomuksen mielestä perhehoitajien sosiaaliturvaa on kehitettävä. Perhehoito on raskasta, ja korvaustaso oli jo ennestään alhainen, ja nyt inflaatio on nostanut kustannuksia merkittävästi. NÄIHIN KYSYMYKSIIN PUOLUEET VASTASIVAT. Perhehoitoliitto kysyi eduskuntapuolueiden näkemyksiä toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta ja sen kehittämistarpeista. Sosiaalija työttömyysturvaa tulisi myös parantaa. Perhekotien määrää kannattaa pyrkiä lisäämään tilanteessa, jossa vanhusväestön kasvu ja hoitajapula muodostavat ison ongelman. 2. huhtikuuta. Kevään eduskuntavaalien ennakkoäänestys on 22.–28. Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan asemaa ei ole määritelty riittävän selkeästi työaikalainsäädännössä. On tärkeää, että erilaisia hoivamuotoja on tarjolla, jotta kasvavaan hoivan tarpeeseen ja ihmisten yksilöllisiin toiveisiin voidaan vastata. Perussuomalaiset / kansanedustaja Nuutti Hyttinen 1. Pitkäaikaisen asumisen lisäksi tulee selvittää mahdollisuuksia tarjota myös osapäiväistä, 3–8 tunnin asumista esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivän ajaksi tai sairaalasta kotiutetun potilaan kuntoisuuden ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Selvittäisimme myös perhehoidon mahdollisuuksia lisätä pitkäaikaista kodinomaista hoitoa vammaisille asumispalveluiden lisäksi. Kokoomus näkee perhehoidon arvokkaana osana palveluita. 2. 2. Siksi perhesijoituksen tulee olla vahva prioriteetti lastensuojelussa. Millaisia näkemyksiä puolueellanne on toimeksiantosuhteisen perhehoidon nykytilasta ja toimeksiantosuhteisten perhehoitajien asemasta. Hyvinvointialueiden tietoa perhekotitoiminnasta on lisättävä, jotta ymmärretään, missä kunnossa oleville asiakkaille perhehoito sopii
Perhehoito tulee nähdä lisäresurssina, ei kustannuseränä. Keskustan mielestä tarvitaan lisää vaihtoehtoja erityisesti ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan väliin, ja tässä perhehoito on todella hyvä vaihtoehto. Perhehoitoa tulee kehittää hoitoa tarvitsevan henkilön, esimerkiksi lapsen, kehitysvammaisen, mielenterveyskuntoutujan tai ikäihmisen, oikeuksia ja etua huomioiden. Turvalliset, kestävät hoitosuhteet ja hoivan henkilökohtaisuus ovat merkittäviä vahvuuksia. Perhehoitajien työ on kokonaisvaltaista, erittäin vastuullista ja raskasta, joten lomien pitämisen täytyy myös tosiasiallisesti olla mahdollista, vapaiden toteutumista tulee tukea ja varmistaa. Sdp on valmis myös tarkastelemaan päätoimisten perhehoitajien toimeksiantosopimusten irtisanomisaikojen sääntelyä niin, että se turvaa nykyistä paremmin perhehoitajien asemaa. Myös perhehoitajien sosiaaliturvaa tulisi selvittää ja kehittää. Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 31. Perhehoitajia tarvitaan jatkossa entistä enemmän, ja siksi alan houkuttelevuutta tulee parantaa. Se tarjoaa myös mahdollisuuden omaishoitajien vapaiden järjestämiseksi. On tärkeää tarkastella myös valtakunnallisella tasolla perhehoidon kriteereitä ja sääntelyä. Nykyinen perhehoitolaki ei turvaa perhehoitajana toimimisen edellytyksiä riittävästi. Perhehoitajan asemaa työmarkkinoilla tulee selkeyttää. Hallitusohjelmaan tulisi tehdä kirjaus selvityksestä perhehoitajien sosiaaliturvaan ja perhehoitolain uudistustarpeista. Keskusta pitää erittäin tärkeänä, että sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan kaikkien eri ryhmien, myös perhehoitajien sosiaaliturvan puutteet. Perhehoito on olennainen osa hyvinvointialueiden palveluita, ja tärkeää on palveluiden yhdenvertaisuus koko Suomessa. Keskusta tukee Perhehoitoliiton kannanottoa perhehoitajien työlainsäädännöllisen aseman selvittämiseksi osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Lue lisää: > lskl.fi/aanilapselle Keskusta / puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen 1. Nykytilanteessa toimeksiantosuhteisen perhehoitajan asema on heikompi verrattuna työsuhteessa oleviin, sillä perhehoitajat eivät ole palkkasuhteessa, mutteivät myöskään ole yrittäjiä. Tämä on ongelmallista, eikä näin saisi olla. Sdp katsoo, että perhehoito voi tulevaisuudessa olla nykyistä useammin käytetty ja sopiva palvelumuoto. Molempiin näihin huoliin on vastattava. PERHEHOITOLIITTO JA EDUSKUNTAVAALIT > Perhehoitoliiton tavoitteena on, että perhehoitolain päivittäminen kirjataan Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan ja että kaikkien perhehoitajien sosiaaliturvaa parannetaan seuraavalla hallituskaudella. Koska perhehoitajat työskentelevät toimeksiantosuhteessa työsuhteen sijaan, he ovat monella tapaa väliinputoajia. Rkp / kansanedustaja Eva Biaudet 1. Keskusta suosittelee, että hyvinvointialueet ottavat perhehoidon lisäämisen tavoitteekseen osana ikäihmisten, sijoitettujen lasten ja muiden vastaavien ryhmien tarvitsemaa hoivaa. Myös näitä koskevien tulkintojen ja kriteerien on oltava yhdenmukaisia kaikilla hyvinvointialueilla. Sdp:n näkemys on, että perhehoitolakia on uudistettava, jotta olemassa oleviin epäkohtiin voidaan tarttua. 2. Perhehoito on vaihtoehto inhimillisen, kodikkaan ja hyvän arjen turvaamiseksi. Lastensuojelussa tilanteet muuttuvat usein äkisti, ja perhehoitajien toimeentulo on turvattava myös silloin. Perhehoitajien asemaa työmarkkinoilla tulee selkeyttää esimerkiksi työttömyysturvan ja sairauslomien osalta. Perhehoitoliitto ajaa tavoitteita osana lapsiperhejärjestöjen Monimuotoiset perheet -verkostoa. Erityisesti perhehoitajien sosiaaliturvan ja työhyvinvoinnin parantaminen on oltava uudistuksessa huomioituna. 2. Toimeksiantojen on oltava pitkäjänteisiä, perhehoitajille suunnatun tuen riittävää ja korvauksen vastattava kustannuksia. Perhehoitajien toimeksiantosuhteet altistavat heidät poukkoilevalle laintulkinnalle ja epäselvyyksille sosiaaliturvan suhteen. Sijaisperheiden sijoituksen aikaiseen tukemiseen tulee satsata, jotta sijoitukset onnistuvat. 2. 2. Vasemmistoliitto / puoluesihteeri Anna Mäkipää 1. 2. Sdp / kansanedustaja Heidi Viljanen 1. Perhehoito on tärkeä osa sijaishuollon kokonaisuutta. Keskustan tavoitteena on yhä lisätä perhehoidon osuutta niin sijoitettujen lasten ja nuorten, kehitysvammaisten ihmisten, mielenterveyskuntoutujien kuin ikääntyneidenkin osalta. Lue lisää: > monimuotoisetperheet.fi > Perhehoitoliitto on myös mukana Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -vaalikampanjassa. Perhehoitolain uudistustarpeet tulisi selvittää. Perhehoidon tulee olla lapsen ensisijainen sijoituspaikka, joten monenlaisia perheitä tulee olla riittävästi rekrytoituna ja valmennettuna. Vihreät / puoluesihteeri Veli Liikanen 1. Perheitä on tuettava sijoituksen jokaisessa vaiheessa ja kohdennettava resursseja myös aikuissosiaalityöhön niin, että vanhemmilla on mahdollisuus kuntoutua. Perhehoitajat tekevät arvokasta ja kustannustehokasta työtä, jonka yhteiskunnallinen merkitys kasvaa entisestään väestön ikääntyessä. Perhehoitajien aseman parantamiseksi lainsäädäntöä olisi hyvä tarkistaa, ja tämän voisi tehdä tulevalla hallituskaudella. Tulevalla hallituskaudella tulee tarkastella erityisesti perhehoitajien sosiaalija työttömyysturvan sekä työhyvinvoinnin toteutumista ja parantamista. Meneillään oleva sosiaaliturvauudistus jatkuu vuoteen 2027. Perhehoitajien asema tulee määritellä selkeästi, jotta varmistetaan tasaarvoinen ja perhehoitajan toimeentulon turvaava kohtelu eri tilanteissa
Olen saanut nauttia aidosta perhehoidosta. –?Me näemme hyvinvointialueille siirtymisen mahdollisuutena. Se on kotona asumista, ei pelkästään kodinomaista asumista, Palokangas kertoi Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen päätösseminaarissa. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 42. Samoin perhehoidon osaaminen keskittyy alueelle ja on samalla laadukkaampaa, Lehtiharju sanoi. Satakunnassa jaettiin tietoa perhehoidon uusista käytänteistä T E K S T I E IJ A H A M M A R B E R G KOULUTUS Muhoslainen Anni Palokangas on kiitollinen, kun sai askelmerkit kuntoutumisen polulle perhehoidosta, joka räätälöitiin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palokankaalle tarjottiin mahdollisuutta käydä intervallijaksoilla perhekodissa, ja perhehoito nivottiin tiiviiksi osaksi muuta kuntoutussuunnitelmaa, johon kuului myös hänen omaan kotiinsa tarjottuja palveluita. Asiaa tuli toki paljon, ja sisäistäminen vie aikaa. Kun olen ollut yhtäjaksoisesti useamman vuorokauden muiden hoivissa, muu perhe on saanut rauhassa nukkua yönsä ja tehdä työnsä. Oli mielenkiintoista kuunnella ihan käytännön kokemuksia. Koulutuksen toteutti Perhehoitoliito. Haluatko Perhehoidon kulmakivet -koulutuksen omalle alueellesi. 32 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. –?Perhehoito on kaikessa yksinkertaisuudessaan erinomainen huolenpidon muoto. Yhdistelmä osoittautui toimivaksi. Perhekoti on ollut Palokankaalle virkistävän toisenlainen maailma, jossa hän on saanut asettua kotirooliensa ulkopuolelle. Se on yhdenvertaisuutta. Odotan innolla materiaalia, joten voin kerrata ja sisäistää päivän sisältöä, palautekyselyssä kiiteltiin. –?Koulutus vastasi hyvin sille osoitettuihin tavoitteisiin. Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanke järjesti joulukuussa Perhehoidon kulmakivet -koulutustilaisuuden yhteistyössä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa selventääkseen siirtymiseen liittyviä asioita ja syventääkseen perhehoidon sisältöjä. Oli hyvä myös tietää, että Perhehoitoliitosta saa tarvittaessa yksilökohtaisempaa neuvontaa. Varsinkin vasta alalle tulleet perhehoitajat kokivat saaneensa koulutuksesta paljon irti. Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju jakoivat satakuntalaisille sosiaalialan ammattilaisille ja perhehoitajille tiiviin tietopaketin muun muassa perhehoitolaista, toimeksiantosopimuksista ja toimintaohjeesta. Palokangas kokee saaneensa perhehoidosta ennen kaikkea turvallisuutta, joka puolestaan on motivoinut ja mahdollistanut kuntoutumisen. Uudet hyvinvointialueet toivat muutoksia myös perhehoitajien arkeen. Anni Palokangas jakoi tarinansa Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen päätösseminaarissa Tampereella viime marraskuussa. Tämä edesauttaa esimerkiksi siinä, että perhehoitajien saama tuki alueilla on jatkossa tasalaatuisempaa. Se on nimenomaan hoitoperheen kanssa yhdessä asumista ja elämistä, yhdessä syömistä ja saunomista, yhdessä itkemistä ja iloitsemista. Satakuntalaiset perhehoitajat olivat koulutuksen antiin erittäin tyytyväisiä. Pyydä tarjous Perhehoitoliiton Anu Lehtosaarelta tai Maria Kuukkaselta. Porissa järjestetty tilaisuus oli tarkoitettu perhehoitajien lisäksi perhehoidon parissa työskenteleville sosiaaliohjaajille ja sosiaalityöntekijöille. –?Oli sydämeenkäyvää, miten ennakkoluulottomasti perhehoitajani avasivat ovensa ja sydämensä kaltaiselleni aikuisasiakkaalle, jonka kuntoutumisen polku muotoutui kohtuullisen vaativaksi ja ikäihmisiin nähden hyvin toisenlaiseksi, Palokangas sanoi. Ja kotiväki on saanut hetken elää normaalia arkea ilman avustajien läsnäolon huomioimista tai ympärivuorokautista huolenpidon vastuuta minusta. KIINNOSTUITKO. On paljon erityisiä tilanteita, joita pitää pohtia erikseen, eikä aina löydy yksiselitteistä vastausta, eräs palautekyselyn vastaajista kommentoi. Perhehoito auttoi selviytymään TEKSTI JA KUVA OLLI KOIKKALAINEN K un Anni Palokangas joutui joitakin vuosia sitten muiden ihmisen välttämättömän avun varaan, oli pysähdyttävä miettimään, miten hän ja hänen perheensä pärjäisivät jatkossa. –?On ollut todella tärkeää, että olen saanut hetken hengähdystauon oman kotiarkeni paineista. –?Olen niin keltanokka näissä asioissa, joten kaikki tieto oli melko uutta minulle. Pitkäaikainen hoitaja–hoidettava-suhde on versonut koko Palokankaan perheelle myös ystävyyttä ja lämmintä välittämistä. Heillekin heräsi koulutuksesta uusia ajatuksia
–?Halusimme panostaa tähän matkaan, jotta pystyimme tarjoamaan asukkaille elämyksen. Aloitekyky voi olla niin huono, että olisi helpompi jäädä sänkyyn makaamaan kuin lähteä reissuun, Ulla toteaa. –?Matkaa kertyi noin 3 000 kilometriä. Jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet, kuten lääkkeiden riittävyys, on huomioitava. Myös majoitusten valinnassa tärkeää on arkisten asioiden, kuten pyykkihuollon, järjestyminen. Sallasta matkalaiset jatkoivat Saariselälle, joka osoittautui ennakoitua pienemmäksi paikkakunnaksi. Päivisin kävimme ulkona syömässä. Lapista vaihtelua perhekotiarkeen TEKSTI REETTA KANKAINEN KUVA MANNISTEN KOTIALBUMI P erhehoitajat Ulla ja Mauri Manninen pyörittävät mielenterveyskuntoutujien perhekotia Lappeenrannassa. Upeat punaruskean ja keltaisen sävyissä liekehtivät maisemat tekivät kaikkiin vaikutuksen. Hyvästä suunnittelusta huolimatta yllättäviäkin tilanteita voi tulla vastaan, mikä on huomioitava matkabudjetin joustavuudessa. Seuraavana päivänä osa porukasta jatkoi vaellusreittiä pitkin Kaunispään huipulle. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 33 Perhehoito-lehti 4 | 2022 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 33. Kun puhutaan mielenterveyskuntoutujista, voi ajatus reissuun lähdöstä olla aluksi hyvin vaikea. Enemmän hoivaa tarvitsevat majoittuivat Ullan ja Maurin kanssa. Katinkullasta matka jatkui Sodankylän kautta Sallaan. Jokaisen voimavarat, tahtotila ja kiinnostuksen kohteet huomioitiin. Matka perille taittui sujuvasti kahdella autolla. Kokonaisuutena pohjoisen reissu oli antoisa ja onnistunut. Tutun thairavintolan ystävällinen henkilökunta muisti meidät kevätreissulta ja tarjosi kaikille ruoan maksutta, Mauri kertoo. Jokainen asukas osallistui matkakuluihin, ja käyttövarojakin säästettiin reissua varten, Ulla kertoo. –?Turvallisuus syntyy siitä, että tiedetään, mitä tehdään. –?Saariselän lomapäivien jälkeen jatkoimme Ylläkselle Äkäslompoloon. Asukkaille matkan kokonaiskuva hahmottui paperille tehdystä suunnitelmasta. Perillä Joulupukin pajakylässä matkalaiset pääsivät nauttimaan jouluisista tunnelmista. –?Kokemus oli kuntoutuksen näkökulmasta erittäin tärkeä. Tauot ja ajoajat kerrottiin etukäteen. Vaihtelu tuntuu myös meistä perhehoitajista mukavalta ja pitää mielen virkeänä, Mauri kiteyttää. Kukaan ei esimerkiksi sairastunut tai kaatunut. Usein ensimmäinen vastaus on “Ei!”. Matkaa suunniteltaessa keskustelimme myös asukkaiden edunvalvojien kanssa. Ulla ja Mauri Manninen tekivät pitkän reissun pohjoiseen perhehoidossa asuvien mielenterveyskuntoutujien kanssa. Asukkaat saivat toimia itsenäisesti valmistamalla aamupalaa ja saunomalla yhdessä, Ulla toteaa. Otimme kaupan pihalla kuvia jättiporon kanssa, ja osa porukasta kävi myös Levin huipulla, Ulla jatkaa. Yksilöllisten tarpeiden huomiointi takasi matkan onnistumisen. –?Katinkullassa päivittäiseen ohjelmaan kuuluivat kävelyretket ja kävimme myös keilaamassa. Matka sujui ilman suuria ongelmia. Isolla porukalla matkustaminen vaatii perhehoitajilta ennakointia ja suunnitelmallisuutta. –?Ensimmäisenä päivänä kävelimme luontopoluilla siltojen ja kurujen yli. Ennen Lappeenrantaan paluuta matkalaiset suuntasivat vielä viikoksi Kempeleen kautta Kivijärvelle Hannunkiveen. Lomailua ruskamaisemissa Pohjoisen ensimmäinen lomakohde, Vuokatin Katinkulta mökkeineen, oli matkalaisille jo ennestään tuttu. Parempikuntoisten kanssa kävelimme ylös saakka. Kävimme porukalla Vuokatinvaaran näköalapaikalle, jonne pääsi perille myös autolla. Aivan kuin olisimme viettäneet normaalia kotielämää, Ulla toteaa. –?Olemme matkustaneet paljon eri puolilla Suomea. ”Perhehoitoa voi tehdä missä vaan” Pohjoisen lumisateet yllättivät matkan jatkuessa Ylläkseltä Rovaniemelle. Tärkeä nähtävyys oli tietenkin Jounin kauppa, jossa kävimme useamman kerran. –?Perhehoitoa voi tehdä missä vaan. Päivän kohokohta oli joulupukin tapaaminen. Pidempi pohjoisen reissu on ollut puheissa jo kauan. Matkasuunnitelmaan kuuluivat myös ruokakulttuuriin ja Lapin makuihin tutustuminen, joten Rovaniemellä nautittu poronkäristys jäi erityisesti kaikkien mieleen. Rovaniemellä matkalaiset vierailivat Joulupukin pajakylässä. Keväällä Mauri alkoi suunnitella matkaa ja varasimme majoitukset, Ulla kertoo. Ihastelimme maisemia ja nautimme elämästä, Mauri kertoo. Tulevan matkan ajankohdasta kerrottiin asukkaille hyvissä ajoin. Yhteiskuvaan pukin kanssa pääsivät Jouni, Petra ja Ulla (ylärivissä) sekä Pasi ja Heikki. Viime lokakuussa Manniset suuntasivat perhekodin seitsemän asukkaan kanssa kolmeksi viikoksi pohjoiseen. Osa asukkaista majoittui itsenäisesti toiseen huoneistoon
040 310 1448, anne.heiskanen@perhehoitoliitto.fi Perhehoitoliitto onnittelee lämpimästi kaikkia vuonna 2022 ansiomerkin ja -mitalin saaneita! Perhehoitoliiton ansiomerkit 2022 Ansiomitali Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Rauma Outi ja Reijo – Rönnqvist Aila Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry – Valve Niina Uudenmaan Sijaisperheet ry – Auterinen Marja ja Jari-Pekka – Falck Päivi – Hentilä Marjukka – Lindell Sini – Mustonen Tiina ja Juha – Sarenius-Salmenkivi Erja ja Salmenkivi Ilkka – Soinio Paula ja Eero – Tapionkaski Sari Kultainen ansiomerkki Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Autio Tiina ja Jyrki – Hovila Katja ja Sami – Lassila Ismo ja Minna – Laurila-Säisä Tuula ja Säisä Harri – Matteus Meri – Nurmimäki Riina ja Mikko – Nygård Pauliina ja Markus – Pelto Pia –Pelto Jari – Pyykkönen Päivi ja Risto – Tuomikoski Milla Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry – Aho Pilvi – Iljin Marco-Mihail – Kankaanpää Jani – Kankaanpää Virpi – Kittilä Anette ja Jari – Kulmala Paula ja Ismo – Lappalainen Jonna – Lindholm Taina ja Petri – Salin-Inkinen Mervi Uudenmaan Sijaisperheet ry – Juurakko Mia – Kaartinen Mari – Kallio Leena – Lind Heini – Lämsa-Mäkelä Katri – Länsivierto Johanna – Mattila Maarit – Mattila Sirkka – Nieminen Pekka – Nurminen Teija – Oksanen Kirsi – Peltomaa Helena ja Arto – Pitkänen Anne – Poutiainen Piia – Raitanen Saara-Katariina – Tapionkaski Krista – Uittamo Riitta ja Markku – Vehmas Katarina ja Risto – Virtanen Mervi – Virtanen Petri Hopeinen ansiomerkki Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Autio Tiina ja Jyrki – Haukilahti Hannu ja Ohinmaa Eila – Herlevi Sari – Isokangas Minna ja Tero – Myllylä Paula – Saarela Tiina Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry – Anttila Satu – Alkki Taina – Kankaanpää Jani – Kankaanpää Virpi – Lappalainen Jonna – Salin-Inkinen Mervi – Strömborg Sari Uudenmaan Sijaisperheet ry – Ahopelto Riikka ja Mika – Hautakoski Riikka – Ilanko Mikko – Kangas Marja-Leena ja Tapani – Korkolainen Sanna – Lindqvist Maria – Lintunen Sari – Loven Mari ja Saku – Luopajärvi Tea – Luttinen Minttu ja Esa – Marttila Kaisa ja Pellervo – Repo-Väätäinen Veera – Saastamoinen Nina ja Hannu – Serkosalo Laura 34 w w w .p er he ho ito lii tt o. Mukana juhlissa oli 36 henkilöä. Takarivissä yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Seppo Kuusisto, edessä Kerttu Juhannusvuori, Kertun takana myös punaisessa puserossa Pirjo Kuusisto ja hänestä oikealle Anneli Toivonen sekä Eeva-Liisa ja Lasse Toivonen. Tavallisesti hakemuksen tekee se perhehoitoyhdistys, johon perhehoitaja kuuluu. S IN IK K A H IR V E N S A LO Perhehoitoliitto ry myöntää ansiomerkkejä pitkään toimineille perhehoitajille. Hopeisen ansiomerkin saa yli 5 vuoden toiminnasta perhehoitajana, kultaisen yli 10 vuoden toiminnasta ja ansiomitalin yli 20 vuoden toiminnasta perhehoitajana. fi Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Lisäksi Perhehoitoliiton hallitukselta voidaan hakea Perhehoitoliiton pöytästandaaria. Hakuohjeet ja -lomakkeet löydät Perhehoitoliiton verkkosivuilta: www.perhehoitoliitto.fi Liitto toimii Jäsenyhdistysten tuki Lisätiedot: toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen, puh. VARSINAIS-SUOMEN PERHEHOITAJAT RY:N joulujuhlissa 3.12.2022 muistettiin yhdistyksen perustajajäseniä merkityksellistä ja arvokkaasta työstä yhdistyksen eteen. Tunnustus myönnetään hakemuksen perusteella
Neulo 3 krs oikein, saat rullautuvan reunan, jonka jälkeen 1 nurin, 1 kiertäen oikein joustinneuletta noin 15 krs. Nyt neulomaan ihania perhehoitosukkia! M A R IA N N E H A K A L A R E E T T A K A N K A IN E N 35 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. Luo 48 silmukkaa ja jaa ne tasaisesti neljälle puikolle. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Ohessa Eilan laatima ohje koon 38 sukkien varren yläosaa ja kuviota varten (kuvan sukissa kärkikavennus on tehty nauhakavennuksena): 100 grammaa 7 veljestä -vahvuista sukkalankaa ja 30 grammaa vihreää kuviolankaa. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 4 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun terveysja lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta tietyistä liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. Puikot nro 3. Luotsin perhehoitoperheet saavat kirjat maksutta oman sosiaalityöntekijänsä kautta. Kirjat ovat nimeltään Kiintymyskeskeinen vanhemmuus sijaisperheessä ja Yhteistyö lastensuojelun perhehoidossa . YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. Tee kuvio (11 silmukkaa) ohjeen mukaan, yksi kuvio tulee yhdelle puikolle. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) PIRKANMAALAISET PERHEHOITAJAT Sari Kiviranta (vas.) ja Stiina Hänninen (oik.) ovat kirjoittaneet yhdessä sosiaalityöntekijä Niina Niemisen (kesk.) kanssa kaksi opaskirjaa, jotka julkaistiin tammikuussa. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Kuvioiden väliin jää yksi silmukka pohjavärillä. Muut kirjoista kiinnostuneet voivat kysellä niiden saatavuutta Pirkanmaan Perhehoitajat ry:ltä: pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com VETELILÄINEN PERHEHOITAJA Eila Ohinmaa ilahdutti Perhehoitoliittoa neulomillaan perhehoitovillasukilla. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. Neulo muutama kerros kuvion jälkeen pohjavärillä ennen kantapäätä. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut
tukija lomitusperheitä Toimimme kumppaninasi Sijaisperhe on keskeinen muutoksen tuoja sijoitetun lapsen elämässä. MUUTETAAN MAAILMAA YHDESSÄ! ETSIMME: . Te pidätte huolta lapsesta, me teistä! Tarjoamme erityisen vahvan tuen tehtäväänne sekä jatkuvaa koulutusta meillä et jää yksin. sijaisperheitä lyhytaikaisiin ja kiireellisiin sijoituksiin lapsen kuntouttaviin sijoituksiin vahvan tuen sijoituksiin vanhemman ja lapsen kuntouttaviin sijoituksiin . Tehdään merkityksellistä työtä yhdessä! w w w.p erh eh oit ok um pp an it.fi info @ pe rh eh oit ok um pp an it.fi OTA YH TEY TTÄ 080 185 222 ?. Siksi huomioimme tukityöskentelyssämme aina koko perheenmyös sijaissisarukset
23.3.2023 VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Zoomyhteydellä klo 18.30–20.30. Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! JÄRJESTÖSIVUT Sinut www.sinut.fi www.facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Twitter: PHLnuoriso Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! KOKEMUKSIA VERTAISTUKEA T E K S T I JO O N A M Ä K IN E N K U V A T U O M A S T II P P A N A Leirin merkitys on nuorelle suurempi kuin mieleen saattaa edes tulla. Kun ympärillä on kannustavia ja luotettavia ihmisiä, nuori saattaa myös itse rohkaistua ja alkaa toteuttaa itseään. Kun ajatellaan ylipäätään leirejä, monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen erilaiset leiriaktiviteetit, kuten saunominen ja uiminen, leirinuotio tai leiriolympialaiset. Leirillä oleva toiminta on aina tavoitteellista. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISOHJEET sinut.fi > Ajankohtaista > Tulevat tapahtumat Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. Samaistumisen merkitys on siis laaja. alkaa 28.3.2023. päättyy 2.5.2023. Leireillä luodaan uusia ja ylläpidetään vanhoja ystävyyssuhteita. Ilm. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin on! Nuorisoleireillä syntyy ystävyyssuhteita Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 Perhehoitoliiton nuorisotyön ja Sinut ry:n talvileiri järjestettiin tammikuun lopulla Tampereella. 37 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Ilm. Ilm. 13.–16.6.2023 KOKKOLA Kesäleiri. Leirin alussa tapahtuva ryhmäytyminen määrittää lähtökohtaisesti loppuleirin suunnan. 6.3.2023 VERKOSSA Sijaisperheiden nuorten vertaistukichat kello 19–20: www.tukinet.net 8.3.2023 VERKOSSA Matalan kynnyksen etätapahtuma Zoom-yhteydellä klo 18–20.30. 30.6.–3.7.2023 RAUTAVAARA Kesäleiri. 17.–19.3.2023 RIIHIMÄKI Viikonloppuleiri. 27.5.2023 KAUHAVA Sinut-päivä Powerparkissa. Ryhmäytyminen ja porukan yhteen hitsaantuminen eivät kuitenkaan välttämättä tapahdu hetkessä, vaan ne vievät jonkin verran aikaa. Melkein jokainen leiri lähtee aina liikkeelle ryhmäytymisestä. Ryhmäytymisen tavoite ei ole vain uusien nimien oppiminen ja muistaminen, vaan sen avulla yritetään saada aikaiseksi kaikille mahdollisimman turvallinen ja tervetullut olo. Yhdessä olemisella ja pelailulla on myönteisiä vaikutuksia nuorten sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutustaitoihin. alkaa 28.3.2023. Tämän vuoksi asioista yhdessä puhuminen on helpompaa. TAPAHTUMAKALENTERI 2.3.2023 VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Zoomyhteydellä klo 18–20. Luottamuksellinen ilmapiiri muodostuu pikkuhiljaa yhteisten aktiviteettien yhteydessä. 29.3.2023 VERKOSSA Sijaisperheiden nuorten vertaistukichat kello 19–20: www.tukinet.net 6.5.2023 JYVÄSKYLÄ Sinut ry:n kokous. Lippuvaraukset 31.3.2023 mennessä. Vertaistuellisten keskusteluiden päämäärä on antaa nuorille tunne siitä, että he eivät ole asioidensa kanssa yksin. Todellisuudessa leirin tarkoitus on paljon laajempi kuin vain yhdessä pelailu. Hyvä ryhmäytyminen auttaa nuoria ja ohjaajia tutustumaan toisiinsa, jotta ryhmässä toimiminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Monilla saattaa olla samanlaisia kokemuksia, ja useat nuoret ovat peräisin samanlaisista taustoista. 28.3.2023 VERKOSSA Matalan kynnyksen etätapahtuma Zoom-yhteydellä klo 18–20.30. Perhehoitoliiton nuorisotyön leirien suurin tavoite on vertaisuus
Sosiaalityöntekijä kertoi, että näin lapsi voi rauhassa tutustua ja kiintyä meihin. Juttelimme parin tunnin ajan vauvan kuulumisista ja ihastelimme yhdessä, miten söpö vauva oli. Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Eihän meillä ollut mitään kokemusta vauvoista, saati siitä, miten heitä hoidetaan! Mummot ja tädit onneksi auttoivat ensihätään ja kertoivat esimerkiksi sen, että tutteja on erikseen maidolle ja vellille. Tuohon aikaan ei vielä myöskään puhuttu perheen jälleenyhdistämisestä, vaikka totta kai meillä kummitteli koko ajan takaraivossa pelko, että lapsi palautuu. Kuukauden kuluttua lapsosen muutosta kotiimme oli vuorossa biologisen äidin ja mummon tapaaminen. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu Koko perheen Meidän sakki -lautapeli 15,50 euroa + toimituskulut Yhteistä tekemistä perheen arkeen! Lisätietoja, esittelyvideoita ja tilauslomake: perhehoitoliitto.fi/kauppa Voit tilata tuotteita myös sähköpostitse toimisto@perhehoitoliitto.fi tai puhelimitse 040 310 1440. Marketin vaippahyllyjä kiersimme epätoivoisina ja mietimme, että pakko niissä on jokin logiikka olla. Mikähän kaikki hänen aikanaan muuttuu perhehoidossa. Tämän jälkeen tapasimme sekä biologista äitiä että siskoa ja mummoa kerran kuukaudessa tapaamispaikassa. Ja niin me saimme hakea pienen poikasen kotiimme noin puolitoista kuukautta siitä, kun olimme hänestä kuulleet. Kaksikymmentä vuotta sitten myöskään biologinen perhe ei saanut kovin paljon tukea. Ei ollut ihan helppo juttu tulla äidiksi puolessatoista kuukaudessa. Kerran hän kävi meillä kotona. Rintintin Äidiksi puolentoista kuukauden varoituksella MEITÄ OLI VASTASSA NUORI TYTTÖ, JOKA PURSKAHTI ITKUUN MEIDÄT NÄHDESSÄÄN. Oli tammikuu vuonna 2000, kun haimme lastenkodista pienen nyttysen, pienen pojan ja meistä tuli vihdoin isi ja äiti. Sijaissisaruutta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat alkaen 14,50 euroa + toimituskulut Yksilö-, ryhmäja perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus tukija sijaisperheille. M eillä on reilut 20 vuotta perhehoitoa takana. Lapsemme ovat jo isoja, ja yksi heistä haaveilee itsekin sijaisvanhemmuudesta. Se oli sääli, sillä tuki olisi suojannut myös meitä, sijaisvanhempia. Myöhemmin tuttu sosiaalityöntekijä totesi, että mehän olisimme tarvinneet ihan tuplasti tukea alkuun, kun meistä tuli pitkän lapsettomuuden jälkeen vanhempia ja vielä sijaisvanhempia. Heinäkuu pyhitettiin meidän perheemme lomalle, eikä tapaamisia silloin ollut ollenkaan. Voi sitä onnen ja ilon määrää! Sosiaalityöntekijä soitteli meille aina silloin tällöin ja kysyi kuulumisia. Kun tukea ei tullut, purkivat biologiset sukulaiset tuskaansa meihin. Hän oli oikeassa. Kun perhekahvilassa joku kysyi minulta imettämisestä tai siitä, missä synnytin, menin aivan lukkoon enkä tiennyt, mitä vastata. Onneksi sentään neuvolan täti halusi tavata meitä useammin kuin normaalisti, sillä meillä oli valtavasti kysymyksiä hänelle. Henkistä tukea en edes osannut toivoa, vaikka hyppäys lapsettomuushoidoista sijaisäidiksi oli todella suuri. Meitä oli vastassa nuori tyttö, joka purskahti itkuun meidät nähdessään. Vaitiolovelvollisuuskin aiheutti sen, etten aina tiennyt, mitä voin kertoa ja kenelle. Perheja pariterapia, vanhempainohjaus ja ryhmät. Olimme toki kuulleet sosiaalityöntekijältä ihan perusasiat siitä, miksi vauva oli huostassa ja millainen hänen syntymäperheensä oli. Onneksi liityimme alueen sijaisperheiden yhdistykseen ja tutustuimme uusiin ihmisiin. Takana oli viisi vuotta lapsettomuutta, monta hoitoyritystä, adoptioneuvonta ja vihdoin pride-valmennus, jonka tuloksena meille ehdotettiin sijaisvanhemmuutta. Valvira / Kela-pätevyys toni.makela@primaari.fi 045-1214722 www.primaari.fi Psykoterapiaja työnohjauspalvelu Toni Mäkelä 38 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Tuohon aikaan sijaisperhe sai viettää kuukauden ihan rauhassa, ilman biologisen perheen tai suvun tapaamista. Minulla ei ollut edes neuvolasta tuttua äitipiiriä, enkä tuntenut ketään, jolta olisin voinut saada vertaistukea. Hän otti pojan syliinsä ja kysyi, saisiko hän riisua vauvalta toppapuvun
VERKOSSA Turvallisuus perhehoidossa -webinaari 30.3. mennessä: Kerstin Paanaselle: kerstin.paananen54@gmail.com Helmikuu 22.2. JYVÄSKYLÄ Perhehoitoliitto 40 vuotta -juhlaseminaari 21.4. Ilmoittautumiset 28.2. JYVÄSKYLÄ Perhehoitoliiton liittokokous 25.4. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: tapaaminen 16.5. Seuraathan myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a tiettyjen koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 27.4. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Monikulttuurisuus perhehoidossa 9.5. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen 29.3. Ilmoittautumiset 28.2. JYVÄSKYLÄ Kehitysvammaisten perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus 22.3. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus: itseopiskelu alkaa 13.3. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen Huhtikuu 18.–20.4. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitajan verotus Lokakuu 4.–5.10. mennessä Kerstin Paanaselle: kerstin.paananen54@gmail.com Huhtikuu 15.4. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Päihteiden ja mielenterveyden haasteet perhehoidossa Kesäkuu 8.–9.6. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus 19.4. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus alkaa 19.4. JYVÄSKYLÄ Valtakunnalliset ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät 7.–8.10. TURKU Silava ry:n karting-ajot. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus: Itseopiskelu alkaa 14.3. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus: Verkkotapaaminen 21.–23.3. TURKU–TUKHOLMA Perhehoitoliitto 40 vuotta -juhlaristeily 23.3. JYVÄSKYLÄ Perhehoitoliitto 40 vuotta -iltatilaisuus kutsuvieraille 22.4. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: tapaaminen 24.5. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitajan yhteistyöverkostot 16.3. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: tapaaminen 23.5. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen 13.3. TAMPERE Valtakunnalliset kehitysvammaperhehoidon päivät 8.–9.11. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Lyhytkestoinen perhehoito toimeentulona Maaliskuu 8.3. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus alkaa 9.5. TAMPERE Riittävän hyvä sijaisvanhempi – sittenkin -vertaisviikonloppu Marraskuu 1.–2.11. TURKU–ITÄMERI Silava ry:n piknik-risteily. SEINÄJOKI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Yhdistykset Maaliskuu 12.3. VERKOSSA Muistisairaiden ihmisten hyvä elämä perhehoidossa -koulutus: tapaaminen MUISTA 39 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. MIKKELI Mentorointikoulutus: vertaismentorointipäivä 21.4. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus: tapaaminen Toukokuu 2.5. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus alkaa 2.5
– To 16.3.2023 Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus Salassapidon kysymyksiin keskittyvä koulutus kaikille perhehoitajille sekä erityisesti mentoreille, mentoritoimintaa järjestäville työntekijöille ja muille vertaisuuteen perustuvaa tukea ohjaaville ja järjestäville henkilöille. HINTA 89 euroa. ja 23.5. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Maria Kuukkanen ja Anu Lehtosaari. PAIKKA Jyväskylä, Matara. 040 310 1443. Ma 13.3. Majoitus-, matkaja ruokailukuluista osallistujat vastaavat itse. PAIKKA Koulutus järjestetään vuorovaikutteisella verkko-oppimialustalla. Itseopiskelu alkaa 3.5., verkkotapaamiset 9.5., 16.5. Itseopiskelu alkaa 19.4., verkkotapaaminen 27.4. – Ti 23.5.2023 Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus Kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitajille ja työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan perhehoitolakia, perhehoidon toimintaohjetta, toimeksiantosopimusta ja yhteistyötä. ILMOITTAUTUMINEN 27.3.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Raija Leinonen, raija.leinonen@perhehoitoliitto.fi, puh. – Ti 23.5.2023 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja sekä teoriatiedon että perhehoitoarjen näkökulmasta. Ti 2.5. ILMOITTAUTUMINEN 2.3.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Itseopiskelu alkaa 13.3., verkkotapaaminen 16.3 klo 13–15. materiaalit ja kahvit). – Ma 30.3.2023 Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus Koulutus on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelun perhehoidon toimijoille, perhehoitajille ja perhehoidon ammattilaisille. ILMOITTAUTUMINEN 25.4.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ja nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila Perhehoitoliitosta. 040 310 1442. Itseopiskelu alkaa 8.3., verkkotapaamiset 16.3., 20.3. Koulutuksen jälkeen ymmärrät traumakokemusten vaikutuksia ja osaat soveltaa oppimaasi omassa arjessasi. 40 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Ke 19.4.– To 27.4.2023 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus Nepsyyn liittyviin kysymyksiin keskittyvä koulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. klo 10–12. HINTA 49 euroa. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Maria Kuukkanen ja Anu Lehtosaari. HINTA 89 €. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Koulutuksen jälkeen olet saanut lisää keinoja auttaa ja tukea lasta, nuorta ja aikuista arjessa. ILMOITTAUTUMINEN 25.4.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1445. 040 310 1449 Ti 18.4.– To 20.4.2023 Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus Perhehoitaja tai työntekijä: hanki valmiudet ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen vetäjäksi. KOULUTTAJAT sosionomi, FM Outi Rantakylä ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari. 040 310 1443. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Ti 2.5. HINTA 89 euroa. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. klo 10–12. klo 17–19. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. ja 23.3. ILMOITTAUTUMINEN 8.3.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. KOULUTTAJAT perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen. HINTA Ikäihmisiä hoitaville perhehoitajille maksuton, muille 720 euroa (sis. ja 23.5. HINTA Koulutus on maksuton. 040 310 1443. Osallistujan tulee tuntea ikäihmisten palvelujärjestelmä ja olla kiinnostunut ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä. Itseopiskelu alkaa 2.5., verkkotapaamiset 9.5., 16.5. ILMOITTAUTUMINEN 16.4.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. Tarkemmat tiedot osoitteesta perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Ke 8.3. KOULUTTAJA perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen
Ti 14.3. Teematuokiot keväällä 2023 Perhehoitoliiton teematuokiot ovat ohjattuja, teemoihin pohjautuvia jutteluhetkiä kaikille perhehoitajille. Minna Grönholm. Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa, maksuttomassa webinaarissa saadaan tietoa muun muassa siitä, miten turvallisuutta voidaan lisätä perhehoidossa, ja kuullaan kokemuksia turvallisuuteen liittyvistä asioista eri asiantuntijoilta. klo 18–19: Monikulttuurisuus perhehoidossa, Sanna Hopkins. 040 310 1449. klo 10–11: Päihteiden ja mielenterveyden haasteet perhehoidossa. Täytä yhdessä vastuutyöntekijäsi kanssa Kelan ammatillinen selvityslomake KU200. klo 18–19: Lyhytkestoinen perhehoito toimeentulona, Hanna Mäkirinne. Ti 25.4. Hanki lääkärin B-lausunto kuntoutusta varten. 040 310 1442. Kurssin tavoite on kuntoutujan työja toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen sekä arjessa jaksamisen lisääntyminen. Tuokiot toteutetaan Teams-etäyhteydellä. OSALLISTUMISLINKIT osoitteessa: perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT verkosta ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. 1. Ke 22.2. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Kuopion kupeessa Vuorelassa Milloin. 2. Tuokiossa on lyhyt alustus, jonka jälkeen jokainen voi vapaasti osallistua keskusteluun tai vain kuunnella. 10.10 Arjen ja asumisen turvallisuus, erikoistutkija, DI, KM Tarja Ojala, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista, paitsi verotusaiheiseen teematuokioon 25.4.2023. Huom! Ennakkoilmoittautuminen osoitteessa: perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Ti 9.5. Ti 24.5. 9.00 Tervetuloa webinaariin, kehittämispäälliköt Anu Lehtosaari ja Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto. 9.30 Perhehoitajan turvallisuus lastensuojelun perhehoidossa, perhehoidon päällikkö Alli Uusijärvi, Helsingin kaupunki. Tule tekemään oivalluksia hyvässä seurassa! Turvallisuus perhehoidossa muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. 4. Missä. ILMOITTAUTUMINEN 26.3.2023 mennessä osoitteessa: perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. • Tilannearviopäivä 23.10.2023 • Ensimmäinen jakso 7.–10.11.2023 • Toinen jakso 15.–19.4.2024 • Kolmas jakso 23.–26.7.2024 Miten haen kuntoutukseen. 9.55 Tauko. klo 14–16: Perhehoitajan verotus, Eija Ylä-Liedenpohja ja Raija Leinonen. Toimita hakemus ja B-lausunto Kelaan osoitteeseen: Kela, PL 10, 00056 KELA, tai sähköisesti Oma Kela -palvelun kautta. Täytä Kelan kuntoutushakemus KU101. 11.25 Varautuminen, erikoistutkija, DI, KM Tarja Ojala, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 11.50 Webinaarin päätössanat. klo 10–11: Perhehoitajan yhteistyöverkostot – vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja haasteet, Emilia Kettunen. Toimi heti! Kahdeksan ensimmäistä mahtuu mukaan! Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 41. Turvallisuus perhehoidossa -webinaari Ke 29.3.2023 klo 9–12 Tule mukaan Perhehoitoliiton valtakunnalliseen Kelan Kiila-kuntoutukseen! Lisätietoja Päivi Rossinen, asiantuntija 050 554 3330, paivi.rossinen@kunnonpaikka.com Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö 040 310 1442, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi Kelan kurssit ovat osallistujalle maksuttomia Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela 044 7476 111 • kunnonpaikka.com Kenelle. 11.00 Näkökulmia korvausvastuisiin perhehoidossa (videotallenne), asianajaja Jani Vuoti, Lapsiasiain Lakitalo Oy. 3. 9.05 Lastensuojelun perhehoidon turvallisuus, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Toimeksiantosuhteisille perhehoitajille, joiden työja toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi
JÄRJESTÖSIVUT koulutukset www.perhehoitoliitto.fi www.perhehoitajaksi.fi www.sinut.fi www.perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Tuija Näppinen | 044 203 7776 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Sami Hovila | 0500 761 148 sami.hovila@puzzle.fi www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Keski-Suomen Perhehoitajat ry Salme Karjalainen | 040 739 3345 ksperhehoitaja@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskisuomenperhehoitajat Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Mikko Tourunen | 050 313 7735 kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjoiskarjalanperhehoitajat K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Esa Koskela | 050 360 0000 koskelanesa@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Johanna Fast| 040 593 0373 johanna.fast@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnansijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry (Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry:n, Etelä-Savon Perhehoitajat ry:n ja Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n yhteenliittymä) Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ suomenperhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Mattila| 040 310 1447 tuulikki.mattila@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 usp.perhehoitoliitto@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Sinikka Hirvensalo | 050 569 787 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 silava@silava.fi www.silava.fi/ Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas minna.ahokas@perhehoitoliitto.fi VARAPUHEENJOHTAJA Kimmo Hällback Suomen Perhehoitajat ry kimmo.hallback@perhehoitoliitto.fi JÄSENET Hanna Hakala Hämeen Perhehoitajat ry hanna.hakala@perhehoitoliitto.fi Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry hannu.haukilahti@perhehoitoliitto.fi Stiina Hänninen Pirkanmaan Perhehoitajat ry stiina.hanninen@perhehoitoliitto.fi Veli-Pekka Johansson Suomen Perhehoitajat ry veli-pekka.johansson@ perhehoitoliitto.fi Outi Aalto SINUT ry outi.aalto@perhehoitoliitto.fi Sari Petäjoki Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry/ Varsinais-Suomen Sijaisperheet ry sari.petajoki@perhehoitoliitto.fi Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry erja.sarenius-salmenkivi@ perhehoitoliitto.fi Laura Timgren Pohjois-Savon Perhehoitajat ry laura.timgren@perhehoitoliitto.fi Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh. 040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Viestintäassistentti Reetta Kankainen 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Toimistosihteeri Terttu Tiainen 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Tapahtumasihteeri Suvi Vieremä 044 766 3301 tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila 040 310 1447 KOTONA PERHEESSÄ -HANKE Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o
Uutuus! Materiaali: Sterling-hopea Suunnittelija: Pia Westerberg /Koko: 2 cm, ilman koukkua Hinta: 69€ / Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenille 65,00€ + toimituskulut Perhehoito-korvakorut Tilaa nyt itsellesi tai lahjaksi Perhehoitoliiton juhlavuoden kunniaksi teetetyt hopeiset korvakorut! Ostamalla tuotteitamme tuet Perhehoitoliiton toimintaa! YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN X VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PÄIVÄT www.pesapuu.fi/perhehoidonpaivat 8.–9.11.2023 Seinäjoki Areena. Ostamalla tuotteitamme tuet Perhehoitoliiton toimintaa. Lisätietoja ja tilauslomake löytyvät Perhehoitoliiton verkkokaupasta: www.perhehoitoliitto.fi/kauppa Voit tilata tuotteita myös sähköpostitse osoitteesta toimisto@perhehoitoliitto.fi tai puhelimitse numerosta 040 310 1440 (ma–to klo 9–15)
Marko Lamberg, kouluttajapsykoterapeutti, työnohjaaja 14.00 Perhehoito osana lastensuojelu-uudistuksen visiotyötä. Perhehoitoliitto järjestää perjantaina 21.4.2023 hotelli Alexandrassa Jyväskylässä kaikille avoimen ja maksuttoman Perhehoitoliitto 40 vuotta -juhlaseminaarin, jossa pohditaan moninaisen perhehoidon tulevaisuutta. 16.15 Päätössanat. Tervetuloa juhlimaan 40-vuotiasta Perhehoitoliittoa! Ohjelma (täydentyy vielä, muutokset mahdollisia) 13.00 Tervetuloa seminaariin. 13.15 Miksi perhehoitoa myös tulevaisuudessa. 15.45 Nuorten terveiset. Anna Cantell-Forsbom, sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkö 15.00 Monimuotoisesta perhehoidosta turvaa ikäihmisille. Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu 15.30 Vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoito, kasvava mahdollisuus. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu 2.4.2023 mennessä osoitteessa: > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat