teema Turvallista arkea ikäihmisille Perhehoito virkistää ikääntyneitä ja omaisia 02 2024 TUKIPALVELU Yhä useampi saa perhehoitoa kotiinsa VALMIUDET Ennakkovalmennus muutti muotoaan
08 556 1591 * Oulun 11. 040 541 7406 * Rakennustyö Jarno Talvela Oy * JP Rajala Oy * Aha-Duuni Oy Pori p. 040 163 4418 * Perhekoti Otto-Onni Oy Hämeentie 10 Heinola p. Lännerholm * Otakon Oy * Oulun 10. 045 696 1247 * Avanti Consulting Oy * CoolTool Oy * Euromaski Oy www.euromaski.fi * Hyvinkään Koneja Rautavälitys Oy * Jasper Oy * Leipomo-Konditoria Vilja Oy * LumOksa Hosionsuonmutka 29 Tuusula * Maanrakennus Lindqvist Oy Uusi Porvoontie 1623 Box * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä.. Kastellin apteekki * Oulun Työstökeskus Oy Hiukkavaara K3 Oulu p. Rämön Rakennuspalvelu Tmi * Salminen Mäki Yhtiöt Oy * Sisärakennustekniikka SRT Oy * Säätölaitehuolto Oy Rälssintie 4 A Helsinki www.saatolaitehuolto.fi * Teippinet.com Oy Juvan Teollisuuskatu 25 Espoo * Tärpäntikkeli Oy Lehtimäentie 1750 Ähtärinranta * Töölön Apteekki * Nosturihuolto S. Linnanmaan Apteekki p
Digilehti uudistui – tutustu nyt! Perhehoito-lehti ilmestyy sekä perinteisenä paperiversiona että digitaalisena näköislehtenä Lehtiluukku-palvelussa. Lähetä tällöin viesti osoitteeseen laskutus@perhehoitoliitto.fi ja saat ohjeistusta.. Tilaamalla lehden tuet Perhehoitoliiton toimintaa! Tilaa printtilehden vuosikerta itsellesi tai lahjaksi edullisesti kestotilauksena 62 eurolla! Soita 040 310 1440 tai laita sähköpostia osoitteeseen toimisto@perhehoitoliitto.fi Tilaa digitaalinen näköislehti, jota voit lukea älypuhelimella, tietokoneella tai tabletilla! Katso tilausvaihtoehdot ja tee tilaus osoitteessa: lehtiluukku.fi/lehdet/perhehoito HUOM! Jos olet Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen jäsen ja talouteesi tulee paperinen Perhehoito-lehti, voit halutessasi ruveta lukemaan digilehteä ilman lisämaksua
JONNA MARKKULA Sisällys Kiertävällä perhehoitajalla on usein aikaa ulkoilla tai hoitaa asioita yhdessä ikäihmisen kanssa 18 02 2024. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Eihän niin hyvää juttua voi ollakaan! Hyvä perhehoitaja kuuntelee ja varaa aikaa tutustumiseen, kohtelee kaikkia tasapuolisesti, välittää aidosti ja osaa suhtautua myös sairaisiin tai “höpsähtäneisiin” kunnioittavasti. Hän on elämänmyönteinen, luo kiireettömyyden tuntua ja kysyy asukkaiden toiveita. Ja niitähän löytyi. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Turvallista arkea ikäihmisille 12 Tuettua kotiarkea KANNESSA 18 Mimmi ja mummo vievät perhehoitoa ikäihmisten koteihin 22 Perhehoitajien valmennus uudistui JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Perhehoitajan valmiuksiin tuli päivityksiä 7 Satakunnan Perhehoitajien Aija Dunder ja muut Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet pohtivat yhdistyspäivässä muun muassa erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Hanni Salo & Minna Laine perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso P K S teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI OLLI KOIKKALAINEN 26 Sijaishuollon juhlapäivän eli Care Day’n kakkuhaaste täytti jälleen helmikuussa somen herkullisilla kuvilla
40. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Perhekodin ohjelmassa on usein leipomista. 21.2. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2024 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 22.1. 4.9. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 22.5. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Mikko Kankainen Pentti Sällinen, perhehoitaja Teija Viherpelto, Aarno Juopperi ja omaishoitaja Paula Juopperi kuvattuna Viherpeltojen perhekodin terassilla Ristiinassa Menikö lehti väärään osoitteeseen. Haluatko muuttaa tilaustasi. 3 5.8. 4 4.11. 4.12. 2 22.4. M IK K O K A N K A IN E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. Tutut ihmiset, mieluisa tekeminen ja maistuva kotiruoka pitävät mielen ja ruumiin virkeänä. KIITOS! Anja Suutari on käynyt ristiinalaisessa perhekodissa kahden viikon perhehoitojaksoilla tasaisin väliajoin jo neljän vuoden ajan. Tilaushinnat | sis
Perhehoito on hyvinvointialueen palvelu, jossa parhaimmillaan niin ikäihminen, perhehoitaja kuin työntekijäkin voi luottaa toiseen ihmiseen. En fungerande och trygg familjevård grundar sig på en omsorgsfullt genomförd (dvs. Ikäihmisten perhehoito on ottanut harppauksen eteenpäin palvelujärjestelmässä. Familjevård ges för längre eller kortare perioder på deltid eller dygnet runt. Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Enligt den nyaste utredningen från Institutet för hälsa och välfärd fick närapå 3 400 äldre personer familjevård år 2021. Meistä jokainen voi olla luomassa niitä. Perhehoitoa toteutetaan pitkäja lyhytkestoisena sekä osaja ympärivuorokautisena. lyckad) klientstyrning och tillräckliga dithörande resurser. Tällä hetkellä hyvinvointialueilla on kuitenkin käynnissä uuden syntymisen tuskia. Inom familjevården för äldre får de åldrande vård och omsorg i familjen endera hemma hos familjevårdaren eller i eget hem. Tämä luku on jo varsin lähellä kevyen palveluasumisen asiakasmäärää. Myös sosiaalija terveysministeriö suositti alkuvuodesta julkaisemassaan laatusuosituksessa, että hyvinvointialueet turvaavat perhehoidon edellytykset ja resurssit. Var och en av oss kan bidra till detta. Tarvitsemme luottamusta ja toivoa tähän maailmaan. Erityisen hyvin ikäihmisten perhehoito on edistynyt palveluna niillä hyvinvointialueilla, joissa on tehty strategisia päätöksiä edistää perhehoitoa. TOIMIVAN JA TURVALLISEN PERHEHOIDON PERUSTA ON ONNISTUNUT ASIAKASOHJAUS JA SIIHEN SUUNNATUT RIITTÄVÄT RESURSSIT. Jos kehitys on jatkossa yhtä hyvää, perhehoito saattaa nousta varteenotettavaksi osaksi vanhuspalveluiden järjestelmää. Vi behöver tillit och hopp i denna värld. Toimivan ja turvallisen perhehoidon perusta on huolellisesti toteutettu eli onnistunut asiakasohjaus ja siihen suunnatut riittävät resurssit. För att familjevårdarna ska kunna utföra sitt arbete tryggt ska välfärdsområdena se till att familjevårdaren har förutsättningar för verksamheten. En lyckad klientstyrning är viktig särskilt för att säkra att det till familjevården styrs just sådana personer som familjevården lämpar sig för. Familjevård finns inte utan familjevårdare . Hyvinvointialueiden päättäjillä, viranomaisilla ja ikäihmisten palveluissa on oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä perhehoidosta, jotta siihen osataan ja halutaan panostaa. Om klientstyrningen inom välfärdsområdet inte fungerar kan inte familjevården öka eller befästa sin plats som en del av äldrevårdstjänsterna. Denna gör att på vissa områden riskerar familjevården att minska i mängd, eftersom processerna och resurserna inte fyller måttet. Även socialoch hälsovårdsministeriet rekommenderade i den kvalitetsrekommendation som utkom i februari att välfärdsområdena ska trygga förutsättningarna och resurserna för familjevård. Perhehoidon kasvu vaatii ymmärrystä ja resursseja Ökad familjevård kräver förståelse och resurser P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Ikäihmisten perhehoidossa ikääntynyt ihminen saa hoivaa ja huolenpitoa perheessä – joko perhehoitajan luona tai omassa kodissaan. Perhehoitoa ei ole ilman perhehoitajia. THL:n uusimman selvityksen mukaan lähes 3 400 ikäihmistä sai perhehoitoa vuonna 2021. Vain toteutunut perhehoito tuo inhimillistä ja taloudellista vaikuttavuutta. Ne näkyvät toisilla alueilla riskinä, että perhehoidon määrä vähenee, koska prosessit ja resurssit eivät ole parhaassa iskussa. Jotta perhehoitajat voivat toimia tehtävässään turvallisesti, hyvinvointialueiden on huolehdittava perhehoitajien toimintaedellytyksistä. Antalet når nästan upp till klientantalet inom lätt serviceboende. Endast genomförd familjevård ger human och ekonomisk effektivitet. Om utvecklingen fortsätter lika bra kan familjevården öka och bli en beaktansvärd del av servicesystemet inom äldrevården. Jos hyvinvointialueen asiakasohjaus ei toimi, perhehoito ei voi kasvaa tai vakiinnuttaa paikkaansa osana ikäihmisten palveluja. Välfärdsområdenas beslutsfattare, myndigheterna och servicepersonalen inom äldrevården bör ha tillräcklig kunskap och förståelse för familjevården för att kunna och vilja satsa på den. I välfärdsområdet är familjevården i bästa fall en tjänst där den äldre, familjevårdaren och medarbetaren kan lita på varandra. Familjevården för äldre har tagit ett stort steg framåt i servicesystemet. Onnistunut asiakasohjaus on tärkeää erityisesti sen varmistamiseksi, että perhehoitoon ohjautuu juuri niitä henkilöitä, joille perhehoito sopii. Särskilt väl har familjevården för äldre utvecklats som serviceform inom de välfärdsområden som har fattat strategiska beslut om att främja familjevården. För tillfället står välfärdsområdena dock i nyskapandevånda
K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A ALUKSI rautalangasta 7 Perhehoito-lehti 2 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
Ministeri korosti, että perhehoidon palveluja asiakasohjausprosesseja on vahvistettava. – On tärkeää huomioida, että myös perhehoitajat tarvitsevat tukea. – Perhehoidolla voidaan turvata ikääntyneille arvokas, omannäköinen elämä aktiivisena osana yhteisöä ja perhettä. Laatusuosituksen tavoitteena on toimia hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjien, johdon, henkilöstön ja valvonnan sekä muiden toimijoiden työvälineenä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tällä varmistetaan se, että ikäihmiset ohjataan oikeisiin paikkoihin. Tällä varmistetaan osaltaan sitä, että ne leviävät ja juurtuvat hyvinvointialueille, Perhehoitoliiton hankepäällikkö Minna Laine sanoo. TUTUSTU TARKEMMIN > perhehoitoliitto.fi/kauppa Perhehoidon tietopakettiin päivityksiä: Lataa lisälehti maksutta KESÄ Perhehoitoliiton toimisto on suljettu kesälomien ajan 1.7.–4.8.2024 Ministeriö hyvinvointialueille: Turvatkaa perhehoidon resurssit Sosiaalija terveysministeriö on päivittänyt suosituksiaan ikäihmisten palveluiden järjestämisestä kestävästi ja laadukkaasti.Ikäihmisten perhehoito on saanut uudessa laatusuosituksessa entistä vahvemman jalansijan. Perhehoitoliitto muistuttaa, että perhehoidolla voidaan vastata moniin laatusuosituksissa asetettuihin tavoitteisiin, kuten ennaltaehkäisemään raskaampien ja kodin ulkopuolisten hoivapalveluiden tarvetta. Kurssi on osallistujille maksuton. Perhehoitoliitto esitti laatusuositukseen määrällisiä tavoitteita ikäihmisten perhehoidon lisäämiseksi. Määrällisiä tavoitteita ei asetettu, mutta Perhehoitoliitto pitää myönteisenä, että hyvinvointialueiden suositellaan turvaavan perhehoidon edellytykset ja resurssit, seuraavan perhehoidon hoitopäivien määrän kehitystä sekä arvioivan perhehoidon kustannusvaikutuksia. LAATUSUOSITUS T E K S T I J O LL I K O IK K A L A IN E N Perhehoitoliiton viime vuonna julkaiseman Toimeksiantosuhteisen perhehoidon tietopaketin uudistetun painoksen muutamiin osioihin on tullut päivityksiä muuttuneen lainsäädännön ja uusien tilastotietojen vuoksi. Koulutusmahdollisuudet, psykososiaalinen tuki ja taloudellinen korvaus ovat kaikki keskeisiä tekijöitä varmistettaessa, että perhehoitajat voivat täyttää tehtävänsä laadukkaasti ja jaksavat, Juuso totesi. Perhehoito tuo mukanaan inhimillistä lämpöä, tukea ja turvaa, mikä on korvaamatonta niille, jotka tarvitsevat apua arjen askareissa ja yksinäisyyden torjunnassa, Juuso sanoi Perhehoitoliiton seminaarissa huhtikuussa. Perhehoitajuus tuo apua myös hoitajapulaan. Perhehoitoliiton mukaan tärkeää on niin ikään se, että laatusuositus huomioi ikäihmisten perhehoidon eri muodot: osavuorokautisen, lyhyttai pitkäaikaisen ja ympärivuorokautisen perhehoidon sekä mahdollisuuden saada perhehoitoa joko perhekodissa tai ikääntyneen omassa kodissa. Muutoksista on koottu lisälehti, joka on ladattavissa maksutta Perhehoitoliiton kotisivuilta. Tässä nähdään mahdollisuuksia myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta ja tukea omaishoitajan vapaata tai työssä käymistä. – On tärkeää tunnistaa perhehoidon rooli omaishoitajien ja yksinäisten ikäihmisten tukena. – Näiden saaminen osaksi laatusuosituksia on merkittävä asia. Suositukset pohjaavat ikäihmisten omiin kokemuksiin. LISÄTIEDOT > Lehden sivulla 35 ja verkossa > perhehoitoliitto.fi/kiila 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Ministeriö painottaa erityisesti perhehoidon yhdistämistä omaisja kotihoidon palveluihin. ALUKSI lyhyet MINISTERI JUUSO: PERHEHOITOON KANNATTAA SATSATA SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERI Kaisa Juuson (ps.) mukaan ikäihmisten perhehoito tulee pitää monipuolisena palvelumuotona, johon kannattaa satsata niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Perhehoidossa tavallinen elämä kodissa ja perheessä tuovat merkityksekkyyttä jokaiseen päivään, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen muistuttaa. Laatusuositus nostaa hyvänä käytäntönä esiin Perhehoitoliiton julkaisemat Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon. Perhehoitajille tarjolla kuntoutusta Punkaharjulla Punkaharjulla sijaitseva kuntoutuskeskus Kruunupuisto järjestää yhteistyössä Kelan ja Perhehoitoliiton kanssa ammatillista työkykyä tukevan Kiila-kuntoutuksen toimeksiantosuhteisille perhehoitajille. Jos rajoitamme sen vain omaishoidon tukimuodoksi, saatamme sulkea ovet monilta, jotka saattaisivat hyötyä tästä huolenpidon muodosta
Useimmiten tällaisen tahdonilmaisun mukaan on kuitenkin hyvin mahdollista toimia. Luvussa ovat mukana kiireellisesti sijoitetut, huostassa olevat, avohuollon tukitoimena sijoitetut ja jälkihuollon sijoittamat lapset ja nuoret. Esimerkiksi se, kriisiytyvätkö tilanteet perhesosiaalityössä, koska lastensuojeluun ei pääse ajoissa, THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kertoo. AIKUISTEN JA LASTEN PERHEHOIDOSTA Ikäihmisten perhehoito on huippujuttu. Siellä on alasivu hoitotahdolle. Se on oikeasti sitä, mitä jokaisen vanhuksen soisi saavan; hoivaa ja huolenpitoa kodissa. Päätoimittaja Vuokko Lahti, Meän Torniolaakso -lehti, 12.3.2024 Mielestäni lapsia pitäisi sijoittaa enemmän sijaisperheisiin kuin laitoksiin tai lastenkotiin. Perhehoidossa eletään normaalia elämää, vanhus saa osallistua voimiensa ja kykyjensä mukaan niin ruoanlaittoon, siivoukseen, pyykkäykseen kuin ulkoiluunkin. Millaisin sanamuodoin toive kannattaa ilmaista. Vuonna 2023 Suomessa oli sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle 17?299 lasta ja nuorta. Toivetta tulee kunnioittaa, mikäli se on mahdollista. Kun lapsi otetaan huostaan, lapsi jää käytännössä ilman perhettä, jota hän ei saa laitoksessa eikä lastenkodissa. –?Kiireellisten sijoitusten määrän kasvun taustalla on monia tekijöitä. Määrä on kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2022.?Joillain alueilla kiireellistä sijoitusta käytetään vain akuuteissa vaaratilanteissa, kun taas toisaalla myös suunniteltuna toimenpiteenä esimerkiksi puututtaessa lapsen päihteiden käyttöön. KYSYMYS Toivon pääseväni perhehoitoon siinä vaiheessa, kun olen ikääntynyt ja hoivan tarpeessa. Onnea! Lähde: PHL:n toimintakertomus 2023 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. 8.-luokkalainen Alina Ruokangas, Janakkalan Sanomat, 11.3.2024 On vain hyvä, että heillä on välittävä sijaisperhe. Lisäksi on vahvasti suositeltavaa kirjata edunvalvontavaltuutukseen, että on laatinut hoitotahdon ja mistä se on löydettävissä. Ei mielenterveyskuntoutujan tarvitse mennä oman sairautensa taakse, eikä sen taakse voi heitä paeta. Valmiita lomakkeita ei kuitenkaan tarvitse käyttää; hoitotahdon ilmaisemiselle ei ole asetettu muotovaatimuksia. Sijaisperheessä lapsi saisi itselleen perheen ja mahdollisimman normaalin lapsuuden aiemmasta huostaanotosta ja traumoista huolimatta. Potilaslakia onkin jo pitkään ehdotettu uudistettavaksi hoitotahdon sääntelyn osalta. Hoitotahto kannattaa viedä terveysasemalle kirjattavaksi potilastietoihin ja kertoa siitä läheisille. Mielenterveystoipujien perhehoitaja Ulla Manninen, Etelä-Saimaa, 18.2.2024 nuorta osallistui Perhehoitoliiton nuorisotyön toimintaan vuonna 2023 448 SANOT T UA Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi äitienpäivänä kunniamerkin viidelle perhehoitajalle: Maija Helena Almgren (Lappeenranta), Riitta Marjatta Aumo (Hämeenlinna), Hanna-Leena Balk (Leppävirta), Satu Marjatta Naukkarinen (Kouvola) ja Merja Kaarina Vanhala (Siikajoki). Hoitotahto kannattaa kirjata myös Omakantaan. Monissa hoitotahtopohjissa on oma tilansa hoivatoiveille. Kannattaako toive kirjata edunvalvontavaltuutukseen, hoitotahtoon vai molempiin, jotta se varmasti huomioitaisiin. Henna Nikumaa vanhusoikeuden tutkija, Itä-Suomen yliopisto Vuonna 2023 Suomessa sijoitettiin kiireellisesti kotinsa ulkopuolelle lähes 4?900 lasta ja nuorta, selviää THL:n tuoreista tilastoista. Toive on suositeltavaa kirjata hoitotahtoon. Kiireellisesti sijoitettu lapsi saattaa muuttaa aluksi esimerkiksi lyhytaikaiseen perhehoitoon vastaanottoperheeseen ja myöhemmin samana vuonna pitkäkestoiseen perhehoitoon sijaisperheeseen. 24-vuotias Riikka, jonka kaksi lasta on sijoitettu perhehoitoon, Ilta-Sanomat 22.2.2024 Teemme samanlaisia asioita kuin yleensäkin tehdään. Samanlaisia ihmisiä tässä kaikki ollaan. Vaikka huostaanotto päättyisi, haluan sijaisperheen pysyvän lasten ja minun elämässäni. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tahdonilmaisu tulevaisuuden hoivamuodosta voitaisiin sivuuttaa. Kyseinen toive ei siis ole samalla tavalla velvoittava kuin potilaan tahdon ilmaisu, jonka kunnioittamisesta potilaslaissa säädetään. Voi esimerkiksi olla, että kyseessä on kiireellinen tilanne eikä alueella ole perhehoitoa juuri silloin saatavilla. Kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi LASTENSUOJELU ALUKSI lyhyet Presidentti palkitsi ansioituneita perhehoitajia 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Huolestunut VASTAUS Toive tulevaisuuden hoivan muodosta on luonteeltaan hoivatoive ja juridisesti sellainen tahdonilmaisu, jota tulee kunnioittaa siinä määrin kuin mahdollista
Tällaisessa tilanteessa myös perhehoitajan toimeentulo on uhattuna, sillä työllistyminen muuhun tehtävään ei välttämättä onnistu nopeasti. Perhehoitoliitto korosti, että ellei näitä saada ratkaistua, perhehoitajat hakeutuvat muihin tehtäviin ja menetetään valtavasti osaamista. Nykyisen lain perusteella moni tärkeä perhehoitajan arkeen ja asemaan vaikuttava asia jää sen varaan, mitä perhehoitaja ja hyvinvointialue sopivat keskenään toimeksiantosopimuksessa. Liiton talousja muutostyöryhmä etsii nyt keinoja liiton toiminnan ja talouden turvaamiseksi tulevina vuosina. EDUNVALVONTA 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Ministeri jakoi Perhehoitoliiton ymmärryksen siitä, että sopivia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia perhehoitajien tukalaan tilanteeseen täytyy tutkia, jotta ongelmat voidaan ratkoa tarkoituksenmukaisesti. Ministeri sai kuulla tietoa sekä lasten että aikuisten perhehoitajien sosiaaliturvaan liittyvistä vaikeista ja vielä ratkaisemattomista ongelmista. YHTEYSTIEDOT > Ks. Sote-järjestöjen kattojärjestön Soste ry:n mukaan rajut leikkaukset tekevät karmeaa jälkeä järjestöjen ennaltaehkäisevälle työlle ja tuelle heikoimpien hyväksi. Valtionavustukset muodostavat myös Perhehoitoliiton talouden kivijalan. Perhehoitoliiton liittokokous valitsi kotkalaisen perhehoitaja Minna Ahokkaan (Suomen Perhehoitajat ry) kolmannelle kaksivuotiskaudelle liiton puheenjohtajaksi. Perhehoitoliiton hallitus liittokokouksen 2024 jälkeen: Tiina Pyykkö (vas.), Minna Koistinen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Joel Sällälä, Merja Laitala, Hannu Haukilahti, Olli Rajala, Johanna Pappila, Veli-Pekka Johansson ja puheenjohtaja Minna Ahokas. ALUKSI lyhyet T E K S T I JA K U V A O LL I K O IK K A L A IN E N PERHEHOITOLIITTO VEI PERHEHOITAJIEN TERVEISET MINISTERILLE PERHEHOITOLIITON EDUSTAJAT kävivät keväällä sosiaaliturvaministeri Sanna Grahn-Laasosen (kok.) juttusilla yhdessä Monimuotoiset perheet -verkoston edustajan kanssa. TUE MEITÄ > perhehoitoliitto.fi/lahjoita Liittokokous: Perhehoitajien sosiaaliturvaa on parannettava Huhtikuussa kokoontunut Perhehoitoliiton liittokokous jätti julkilausuman, jossa vaaditaan valtiovallalta toimia perhehoidon turvallisuuden ja perhehoitajien sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi. Uusina jäseninä hallitukseen nousivat Minna Koistinen (Pohjois-Savon Perhehoitajat ry) ja Joel Sällälä (Sinut ry). Minna Ahokas jatkaa Perhehoitoliiton puheenjohtajana vuoteen 2026 LIITTO VARAUTUU RAHOITUKSEN JÄTTILEIKKAUKSIIN PETTERI ORPON (kok.) hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä leikata sote-järjestöjen valtionavustuksista vuoteen 2027 mennessä yhteensä jopa 130 miljoonaa euroa eli noin kolmasosan. Julkilausumassa muistutettiin myös, että perhehoito saattaa päättyä ennakoimattomasti hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, jos hoidettavan tarpeet muuttuvat. Tähän ei ole varaa, sillä perhehoitajista on pula. Perhehoitoliitto esittää, että valtiovalta nimeäisi selvityshenkilön eri ratkaisuvaihtoehtojen oikeusvaikutusten selvittämiseksi ja kokonaisratkaisun löytämiseksi. Nykytilanteessa esimerkiksi perhehoidon ja työttömyysturvan yhteensovittaminen on käytännössä hankalaa, mikä aiheuttaa perhehoitajalle taloudellista epävarmuutta. Jotta perhehoitaja voi toimia tehtävässään turvallisin mielin, lainsäädännön tulisi mahdollistaa nykyistä joustavampia siirtymiä perhehoitotehtävän ja työelämän välillä. sivu 34. Perhehoitoa koskevan lainsäädännön kehittäminen jäi kesken vuonna 2014, kun nykyistä perhehoitolakia säädettiin. Niin ikään erovuorossa ollut liiton varapuheenjohtaja Hannu Haukilahti (Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry) jatkaa hallituksessa. Tämä sopimuksenvaraisuus ajaa perhehoitajia keskenään eriarvoiseen asemaan ja lisää perhehoitoperheiden turvattomuutta, sillä perhehoidon resurssit, erityisosaaminen ja toimintakäytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain
Kunnoltaan heikentyneillä iäkkäillä on liian vähän mahdollisuuksia kokea yhteisöllisyyden iloja. Keski-ikäisten työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin, perheiden hajoamiset ja muut yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet iäkkäiden yksinasumisen yleistymiseen. Mummoni kautta minulle avautui häivähdys iäkkään ihmisen tunteista ja mahdollisuudesta elää sopusointuisia vuosia vaikeuksienkin jälkeen. He eivät pelkää omaa vanhuuttaan eivätkä mitätöi itseään vanhetessaan. Yhdessä, vaikkakin erilaisissa olosuhteissa koetut kokemukset yhdistävät ja auttavat iäkkäitä punomaan elämästään vahvan rungon. Ihailin hänen kestokykyään ja psyykkistä tasapainoaan. Se on yhteistä toimintaa. Keski-ikäiset työntekijät, lasten vierailut perhekodissa, omat vierailut päiväkodeissa, yhdessä tekeminen ja elämän jakaminen ystävien kanssa ovat sitä tavallista elämää, jonka toivon kuuluvan jokaisen iäkkään arkija pyhäpäiviin. Perhehoidon voima on yhteisö K asvoin perheessä, johon vanhempieni ja sisarusteni lisäksi kuului 87-vuotiaaksi elänyt isäni äiti. Näiden onnekkaiden ihmisten myönteiset asenteet estävät iäkkäiden syrjinnän riistäytymisen valtavirraksi. Vanheneva voi kokea täyttäneensä pienen, mutta tärkeän osan elämän virrassa. Hän oli synnyttänyt ja kasvattanut seitsemän lasta ja miehensä kuoleman jälkeen huolehtinut maatilasta. Vanhojen ihmisten kanssa lapsuudessaan seurustelleet eivät syrji iäkkäitä. Muistelu myös omaan ikäryhmään kuuluvien kanssa on tärkeää. Menneisyyden ilojen ja myrskyjen merkityksen oivaltaneilla ihmisillä on kykyjä iloita vanhuudestaan ja kestää sairauksiensa ja tulevan kuolemansa surut. Mummoni kertoi minulle ihmeellisiä asioita Suomen köyhistä ajoista. Muistojen kertominen ja historian ja kulttuurin siirtäminen nuoremmille tuo mielihyvää. Perhehoito luo huonokuntoisillekin mahdollisuudet kuulua yhteisöön. Tämä kokemus johti minut geriatrian tutkijaksi ja vanhusten puolustajaksi. Hänen elämällään on ollut merkitystä. Heillä on myös mahdollisuuksia kokea oma vanhenemisensa ja vanhuutensa onnellisena elämänvaiheena. ”Minulla on arvoa” -kokemus tuo iloa nykypäivään. S IR K K A -L II S A K IV E L Ä N K O T IA L B U M I Sirkka-Liisa Kivelä yleislääketieteen professori, emerita. Elämä ei ole vain muistelemista. Kuuntelevat lapset, nuoret ja keski-ikäiset nostavat iäkkään mieleen tunteen siitä, että hänen elämästään ollaan kiinnostuneita. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024 KUUNTELEVAT LAPSET, NUORET JA KESKI-IKÄISET NOSTAVAT IÄKKÄÄN MIELEEN TUNTEEN, ETTÄ HÄNEN ELÄMÄSTÄÄN OLLAAN KIINNOSTUNEITA. Ulkoilua, harrastamista ja ateriointia mukavassa seurassa joko oman ikäpolven tai nuorempien kanssa. Seurusteleminen eri-ikäisten kanssa on tärkeää myös vanhalle ihmiselle. Se myös vähentää kuoleman pelkoja. Perheet toivat iäkkäille näitä elämän peruspilareita 1900-luvun Suomessa. Sain elää hänen kanssaan kuusi ensimmäistä vuottani. Tutkimukset todistavat lasten ja iäkkäiden kanssakäymisen merkityksen lasten tulevaisuudelle
86-vuotias Anja Suutari asuu Viherpellon perhekodissa kaksi viikkoa kuukaudessa ja on muun ajan kotona puolisonsa kanssa. Perhekodissa seuraa tarjoaa myös Tahvo-koira. 12 Perhehoito-lehti 2 | 2024 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i
Tärkeässä osassa ovat Teija ja Timo Viherpellon kaltaiset perhehoitajat, jotka tuovat turvaa iäkkäille läheisineen. Muut kuin leipurit nuokuskelevat nojatuoleissa seuraten samalla tv:stä Vesku Loirin konserttia ja rapsutellen huomion keskipisteeksi hakeutunutta Tahvoa, perhekodin kultaistanoutajaa. H uhtikuiset auringonsäteet vapauttavat vauhdikkaasti maisemia lumesta ja jäästä Mikkelin Ristiinassa. Tämän on huomannut myös lokkien kärkijoukko, joka on lennähtänyt aivan hiljattain tänne Saimaaseen kuuluvan Kissalahden rantamille. Myös lämpöä piisaa, sillä kuumana hohkaava uuni odottelee sisäänsä riisija perunapiirakoita, joita osa perhekodin asukkaista pyöräyttelee keittiössä. Kun perhehoitoa osataan tarjota riittävästi ja oikeaan aikaan, raskaampien hoivapalveluiden tarve voi vähentyä. Kevään valoa tulvii rantatontilla sijaitsevan Teija ja Timo Viherpellon perhekodin sisätiloihinkin. TE EM A Turvallista arkea Tuettua kotiarkea Etelä-Savossa perhehoitoa saa yli 1?400 ikäihmistä, mikä on enemmän kuin millään muulla hyvinvointialueella. Tänään paikalla on neljä perhehoidettavaa. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT MIKKO KANKAINEN 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024
Ikäihmisiä hoitaa joko perhekodeissa tai ikäihmisten omissa kodeissa yhteensä parisataa perhehoitajaa. Näinä vuosina siellä on ehtinyt asustella jo yli sata ikäihmistä erimittaisilla, usein säännöllisillä jaksoilla muutamasta päivästä kahteen viikkoon kerrallaan. Miten tähän on tultu. –?Meille kummallekin tekee hyvää saada välillä vähän taukoa toisistamme. Homma lähti toimimaan välittömästi. Tänä aikana Aarno on käynyt Viherpellon perhekodissa lähes poikkeuksetta kerran kuussa muutaman vuorokauden jaksolla puolisonsa Paula Juopperin pitäessä omaishoitajan vapaitaan. Aarno puolestaan lukeutuu Teijan perhekodin ja koko maakunnan ikäihmisten perhehoidon ensimmäisiin asiakkaisiin. Tänne ei osattu ohjata asiakkaita, kun oikein kukaan ei tiennyt, mitä perhehoito on, mikä perhekoti on ja kenelle perhehoito sopii. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Pian sen jälkeen, kun Teija Viherpelto oli perustanut perhekotinsa vuonna 2013, Juoppereille tarjottiin mahdollisuutta tulla kokeilemaan perhehoitoa. –?Hän on ihana ihminen – ja hyvä työllistäjä. –?Tää on miun toinen koti! Ensimmäinen on jossain muualla. Myös Viherpellon perhekoti on usein täynnä. Aluksi Paula hoiti Aarnoa pitämättä juurikaan vapaita, sillä jos Aarno kävi jaksolla esimerkiksi paikallisessa palvelukeskuksessa, hän oli kotiin palattuaan usein hyvin sekava. Hän on usein kotiin palatessaan pirteä ja virkeä, Paula Juopperi kertoo. Alkuaikoina Aarno oli toisinaan ainoa asiakkaamme pitkiäkin aikoja, Viherpelto kertoo. Omaishoitajien vahva viesti kuultiin Sekä Teija Viherpelto että Aarno Juopperi ovat todellisia pioneereja: Aloittaessaan Teija oli Etelä-Savon ensimmäinen ikäihmisten perhehoitaja. Paula Juopperi kertoo miehensä loukkaantuneen 15 vuotta sitten sen verran pahasti, että lähes kaikki syömisestä ja kävelemisestä lähtien piti opetella uudelleen. Teija Viherpellon (toinen oik.) perhekodin karaokelaitteisto on kovassa käytössä. Omaishoitajan on tärkeä pitää vapaansa, mutta laitosjaksot eivät sovi kaikille hoidettaville. –?Kun aloitin, perhehoito oli vielä ihan uutta ja tuntematonta. Perhekodin asukkaista mikkiin tarttuivat tällä kertaa Aarno Juopperi ja Anja Suutari. Omaishoidettavan Aarnon ja perhehoitaja Teijan säännöllistä yhteiseloa on jatkunut jo 11 vuotta. Vierestä seuraa Aarnon puoliso Paula Juopperi. Nyt tilanne on aivan toinen: nykyinen Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa tarjoaa perhehoitoa suuremmalle määrälle ikäihmisiä kuin mikään toinen alue, viime vuonna jo yli 1?400:lle. Voin jättää Aarnon tänne perhekotiin ilman, että pitäisi pelätä hänen menevän huonompaan kuntoon. Aarno oli minulle vähän niin kuin hengissäpitäjäkin aikanaan, perhehoitaja Teija Viherpelto hymähtää ja taputtaa Aarnoa olkapäälle. En tiedä, missä, Aarno Juopperi huikkaa huolettomasti naurahtaen. Täällä on tutut ihmiset, rutiinit ja seuraa
–?Se oli tavallaan myös vähän paluuta juurilleni. Kun heidät oli saatettu haudan lepoon, Viherpellot vetivät vähän aikaa henkeä. Saamme myös itse vaikuttaa hoidettavien määrään, Viherpelto kertoo. Isolle, ikäihmisten tarpeisiin remontoidulle omakotitalolle piti löytää nyt uutta käyttöä. Samalla aloimme huomata, että perhehoito on oiva matalan kynnyksen palvelu myös yksinasuville iäkkäille, Etelä-Savon hyvinvointialueen perhehoidon koordinaattori Sarianna Maaranen kertoo. Ikääntyneille on tarjolla pitkäja lyhytkestoista sekä ympärija osavuorokautista perhehoitoa perhekodeissa ja omissa kodeissaan. Koska perhehoidon ennakkovalmennus oli suoritettu ja ikäihmisten kanssa toimimisesta oli hyviä kokemuksia, perhekodin perustaminen tuntui luontevalta askeleelta. Perhehoitoon pääsyssä on isoja alueellisia eroja. Eniten tarjontaa on Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Omaishoitoa kesti lopulta noin vuoden verran. –?Alkuvuosina esittelytilaisuuksissamme monilla oli ennakkokäsityksiä, että perhehoidossa olisi kyse ikäihmisten sijoittamisesta toisten nurkkiin huutolaistyyliin. Kuten muuallakin maassa, myös hoitohenkilökunnasta on pulaa ja kustannusten kasvua tulee hillitä tiukan taloustilanteen vuoksi. Kun Teijan aviomiehen Timon vanhemmat sairastuivat, Teija päätti irtisanoutua seurakunnalta ja ryhtyi appivanhempiensa omaishoitajaksi. Joka palaverissa tuodaan myös esiin mahdolliset avoimet perhehoitopaikat ja perhehoitajien tilanne, jotta asiakasohjaus lähtisi tehostumaan. Viherpellon aloittaessa perhehoidon käytännöt hakivat vasta muotoaan Etelä-Savossa ja perhehoitoon ohjattiin jälkikäteen arvioituna myös liian huonokuntoisia asiakkaita. Tänä aikana Viherpeltojen omakotitaloon remontoitiin autotallin ja varaston tilalle asuinja kylpyhuoneet appivanhempia varten. Kiertäviä perhehoitajia Etelä-Savossa on jo noin 180. Huutolaisvertauksista päästy eroon Koordinaattori tuntee perhehoitajien, perhekotien ja hyvinvointialueen tarpeet ja toiveet sekä pystyy tukemaan asiakasohjausta sopivien perhehoitosijoitusten tekemisessä. Etelä-Savossa asiakasohjauksen toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. – Meillä kaikki palveluohjaajat ikääntyneiden palveluissa tietävät, mitä perhehoito on. Myös Teija Viherpelto korostaa, että ohjauksen ja tuen tarve on erityisen suurta perhehoidon aloitusvaiheessa. Myös perhehoitajat ovat tehneet tässä ison työn esitellessään toimintaansa avoimesti, Etelä-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen sanoo. Lyhytkestoinen, ympärivuorokautinen perhehoito kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikkoja. Lisäksi olen vielä tällainen passaava karjalainen luonne, Teija Viherpelto sanoo. Se antoi sysäyksen perhehoidon kehittämiselle. Perhekotien lisäksi tarjolla on jatkuvasti enemmän kiertävää perhehoitoa, jossa perhehoitajat käyvät ikäihmisten omissa kodeissa. Hänellä on diakonin ja lähihoitajan koulutus ja työkokemusta. – Onneksi perhehoidon koordinointi lähti lopulta toimimaan ja meille alettiin ohjata ihmisiä, joille perhehoito sopii. Kun uusi perhehoitaja aloittaa tehtävässään, pyrimme, että hänelle löytyisi asiakkaita mahdollisimman pian, Sarianna Maaranen sanoo. Hoitopäiviä niissä kirjattiin viime vuonna lähes 26?000. Tätä ei kuule enää juuri lainkaan. Perhehoito-lehti 2 | 2024 15. Silloinen sairaanhoitopiiri pääsi valtion rahoittamaan hankkeeseen, jossa luotiin palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus ensisijaisesti omaishoidon tarpeisiin. Juuri asiakasohjaus on monilla alueilla pullonkaula: vaikka moni ikäihminen voisi hyötyä perhehoidosta ja valmennettuja perhehoitajia olisi reservissä, asiakkaita ei välttämättä osata ohjata perhehoitoon. Etelä-Savossa alettiin kehittää perhehoitoa suunnitelmallisesti viime vuosikymmenellä. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Noin 130?000 asukkaan Etelä-Savossa on ollut jo pitkään kova tarve kehittää ikäihmisten sote-palveluita. Hyvinvointialueet määrittelevät perhehoidon myöntämisperusteet, arvioivat ikääntyneen palveluiden tarpeen, perivät perhehoidossa olevalta asiakasmaksun, järjestävät perhehoitajien lakisääteisen ennakkovalmennuksen, hyväksyvät henkilön soveltuvuuden perhehoitajaksi ja kodin soveltuvuuden perhekodiksi, maksavat perhehoitajille hoitopalkkiot ja kustannusten korvaukset sekä valvovat perhehoitoa. Yhteisöasuminen tuttua lapsuudesta Teija Viherpellosta tuli perhehoitaja osittain sattumalta. –?Saimme omaishoitajilta vahvaa viestiä, että hoidettaville pitäisi saada hoitajien vapaiden ajaksi tarjolle myös kodinomaisempia vaihtoehtoja kuin asumisyksiköt. Maakuntaan saatiin omaisja perhehoidon palveluiden yhdyshenkilöksi koordinaattori, jonka turvin myös perhehoidon osaaminen, markkinointi, valmennukset, uusien perhekotien perustamiset ja tukipalvelut koottiin yksiin käsiin. Se mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajien vapaan, ja sillä voidaan tukea yksin asuvan ikääntyneen hyvinvointia tai kuntoutumista. Vanhuspainotteinen diakoniatyö oli mieleistä, mutta kiireen aiheuttama riittämättömyyden tunne alkoi ahdistaa. LISÄTIETOA VERKOSSA > perhehoitajaksi.fi läheisyydestä. Lapsuudenkodissani Ilomantsissa asuivat meidän viisilapsisen perheemme lisäksi minun isovanhempani ja jossain vaiheessa myös isäni veli neljän lapsensa kanssa. Tänä päivänä Etelä-Savossa toimii noin 25 perhekotia, jotka tarjoavat joko pitkäaikaista, lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa ikäihmisille. Olemme onnistuneet vakuuttamaan ihmiset ja päättäjät perhehoidon ihmisTE EM A Turvallista arkea LYHYTKESTOINEN PERHEHOITO TUKEE HYVINVOINTIA JA KUNTOUTUMISTA Perhehoito voi sopia ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus ja pelot, yksinäisyys, alkava muistisairaus, hankaluudet päivittäisissä toimissa, vaikeudet päivärytmissä, alakulo tai masentuneisuus. Tässä vaiheessa Viherpellot kävivät uteliaisuudesta myös ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen. Isona yhteisönä asuminen tuntui normaalilta. Maakunnan väestöstä yli 15 prosenttia on vähintään 75-vuotiaita, ja iäkkäiden osuus on itse asiassa korkein koko Suomessa
Pöydän viereen on parkkeerannut rollaattorinsa myös hiljattain 90-vuotispäiviään perhekodissa viettänyt Pentti Sällinen. Pentti on myös laulumiehiä ja luikauttaa ilmoille kauniin sävelmän Teijan pyynnöstä. Tämä sopii hyvin Timolle, joka on ajanut myös taksia. Perhehoidolla merkittäviä säästöjä Perhehoidon vahvuuksiin kuuluu ennen kaikkea sen inhimillisyys: mahdollisuus elää omannäköistä kotiarkea osana pientä yhteisöä tuttujen hoitajien kanssa. Hän toimii myös kokemuskouluttajana perhehoitajien ennakkovalmennuksissa ja uusien perhehoitajien mentorina. Ei aikaakaan, kun sama tarina kuullaan liki sanasta sanaan uudelleen, mutta se ei haittaa sen enempää kertojaa kuin kuulijoitakaan. Lapsuudenkodissani Ilomantsissa asuivat viisilapsisen perheemme lisäksi minun isovanhempani. Etelä-Savossa on laskettu, että viime vuonna ikäihmisen yhden hoitovuorokauden hinta hyvinvointialueelle oli ympärivuorokautisessa palveluasumisessa noin 178 euroa, yhteisöllisessä asumisessa 143 euroa ja perhekodissa 108 euroa. –?Pappojen kanssa on kiva käydä autoajelulla katselemassa tuttuja maisemia tai vaikkapa laavulla paistamassa makkaraa. –?Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on ollut riittävästi Etelä-Savon muistisairaiden ihmisten tarpeisiin sen jälkeen, kun perhehoitoa ja muita kotona asumisen tukipalveluita on ruvettu tarjoamaan aktiivisesti. Omaan eläkeikään on vielä muutama vuosi. Kotihoidon käynnit kestivät viime vuonna keskimäärin alle 19 minuuttia, ja niiden tuntihinnaksi laskettiin noin 98 euroa. Alakerran karaokelaitteisto on kovassa käytössä, ja Teija käy harrastuksenaan viikoittain karaokekurssilla. Myös jumpassa on käyty välillä yhdessä, samoin marjastamassa, onkimassa ja mökkeilemässä. Kotioloissa ruokailut saattavat olla ateriapalvelun ja kotihoidon varassa. –?Meillä esimerkiksi yksinasuvalle ikäihmiselle, jolla on turvattomuutta tai yksinäisyyttä, tarjotaan ensisijaisesti perhehoitoa eikä kotihoitoa. Karaokea ja huutokauppareissuja Viherpellon perhekodissa riisija perunapiirakat on saatu paistettua ja koko konkkaronkka on kahvittelemassa. Musiikki on muutenkin tärkeässä roolissa perhekodin arjessa. Jos terveyttä riittää, miksei tätä voisi jatkaa kevennettynä eläkkeellä ollessakin. Yhden papan kanssa ajelimme varta varten Palsanmäen huutokauppaan parinsadan kilometrin päähän, Timo sanoo. –?Teemme perhehoitoa aina kolme viikkoa putkeen ja sitten pidämme viikon vapaata. Teija Viherpelto johdattelee keskustelun Mikkelin torille, jossa 86-vuotias Anja Suutari muistelee käyneensä yli 30 vuoden ajan myymässä perunoita ja muita kasviksia. Ensimmäiset kahdeksan vuotta Teija pyöritti perhekotia käytännössä yksin ja Timo kävi töissä Helsinki–Vantaan lentoasemalla. Perhehoito oli tavallaan myös vähän paluuta juurilleni. Kerran kokoontumiseen lähti mukaan eräs asukkaistakin. Hän on ahkera kirjoittaja ja esittelee veteraaniaiheista runoaan, jonka on kirjannut paperille kauniilla käsialalla. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Perhekodin asukkaista isolla osalla on muistiongelmia, ja moni tarvitsee apua ja ohjausta myös liikkumiseen tai pukemiseen. Kustannusten kasvua voidaan hillitä, jos ikäihminen pystytään kotiuttamaan sairaalasta perhekotijakson tai kiertävän perhehoidon avulla sen sijaan, että hän menisi esimerkiksi hoivakotiin tai hänelle tarjottaisiin täydet kotihoidon käyntikerrat. Toimiva ruokahuolto ja yhteiset ateriahetket ovatkin olennainen osa perhehoitoa. Teija Viherpellon mielestä perhehoitajan tehtävä sopii vastuuntuntoisille ihmisille, jotka ymmärtävät, miten toiselle ihmiselle voi antaa sitä samaa hyvää, mitä toivoisi itselleen. –?Olen saanut Timosta tosi paljon henkistä tukea ja totta kai myös apukäsiä. –?Jotkut asuvat esimerkiksi kaksi viikko kotonaan ja sitten kaksi viikkoa täällä. Kun koronapandemia pani Timot työkuviot uusiksi, myös hän jäi kotiin. Sellainen utuinen haave minulla myös on, että talon saisi myytyä aikanaan perhehoitajille, jotka voisimme tarvittaessa perehdyttää tehtävään, Teija miettii. Yksin ollessa ruokailu ei välttämättä suju kunnolla eikä ole ruokahaluakaan, mutta täällä ruoka alkaa monesti maittaa, Viherpelto sanoo. Jaksot perhekodeissa tai kiertävän perhehoitajan käynnit saattavat riittää, tai niillä voidaan ainakin tukea kotihoidon työtä siten, että asiakas pärjää vähemmilläkin kotihoidon käyntikerroilla, Sarianna Maaranen sanoo. Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että yli 75-vuotiaista 94 prosenttia asuisi kotona. Niina Kaukosen mukaan tavoitteeseen on jo miltei päästy eikä siihen ole tarvittu esimerkiksi hoivakotipaikkojen karsimista, vaan perhehoidon kaltaisten tukipalveluiden lisäämistä. Lisäksi perhehoidolla voi hillitä hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja raskaampien hoivapalveluiden tarvetta. THL:n vuoden 2023 arviointiraportin mukaan meillä vanhuspalveluiden nettokustannukset olivat lisäksi kymmenisen prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin, hän sanoo. Yksi kiertävän perhehoitajan käynti taas kesti kolme tuntia ja maksoi hyvinvointialueelle noin 50 euroa. Viherpelloilla kolme vuotta perhehoidossa käyneen Ismo Laannin mukaan Timo huolehtii perhekodin huumorista ja järjestää kotiseutumatkoja. Samalla perhekodin paikkamäärää voitiin nostaa neljästä kuuteen. Jos olen vaikkapa väsynyt päivällä, voin käydä lepäämässä vähän aikaa, Teija kertoo. Viherpelto on toiminut aiemmin myös kondiittorina, joten perhekodissa leivotaan paljon ja tehdään kaikki ruuat itse
TE EM A Turvallista arkea w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoitaja Teija Viherpellon kammattavana istuu 90-vuotias Pentti Sällinen, joka asuu perhekodissa viikon kuukaudessa. 17 Perhehoito-lehti 2 | 2024. Hän on innokas laulumies ja kirjoittaa myös runoja, joista esimerkki viereisellä sivulla
MIMMI JA MUMMO VIEVÄT PERHEHOITOA IKÄIHMISTEN KOTEIHIN M IM M I M A R T IS K IN IN K O T IA L B U M I 18 w w w .p er he ho ito lii tt o. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVITUKSET JONNA MARKKULA Perhehoitoa ei anneta vain perhekodeissa, vaan entistä useammin perhehoitajia myös käy ikäihmisten kodeissa tukena ja seurana. Mimmi ja Elina Martiskinille kiertävän perhehoitajan tehtävä sopii mainiosti. Pohjois-Karjalassa perhehoito täydentää ikääntyneiden muita kotipalveluita. Mimmi Martiskin kävi ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen yhdessä mummonsa Elina Martiskinin kanssa. fi Perhehoito-lehti 2 | 2024. Nyt kumpikin toimii kiertävänä perhehoitaja PohjoisKarjalassa
Pohjois-Karjalassa työstetään parhaillaan kiertävään perhehoitoon omaa toimintaohjetta. Perhehoitaja voi auttaa ulkoilussa, lähteä mukaan asioille tai vaikkapa käyttää asiakkaan saunassa, Gröhn sanoo. On tärkeää saada sekä meitä että päättäjiä varten myös lukuja siitä, helpottaako perhehoidon lisääminen esimerkiksi raskaampien asumispalveluiden jonotilannetta, Varis sanoo. Hyvinvointialueelle on myös palkattu koordinaattori, jonka ydintehtäviin kuuluu perhehoidon ja kotihoidon yhteistyön edistäminen. Suunnitelmissa on kasvattaa perhehoidon tarjontaa. Kun hallinnollisia töitä on keskitetty Onneliin, asiakasja sosiaaliohjaajille on jäänyt paremmin aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Perhehoitaja on tuki ja turva Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella avattiin viime vuonna omaisja perhehoitokeskus Onneli. Toiminta oli ajettava alas runsas viisi vuotta sitten. –?Perhekodin perustaminenkaan ei ole pois suljettua, mutta kiertävän perhehoitajan tehtävä sopii paremmin tähän elämänvaiheeseen. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. –?Kiertävä perhehoitaja on ikäihmisen tuki ja turva, säännöllinen tuttu kävijä, jolla on myös huomattavasti enemmän aikaa kuin kotihoidon työntekijöillä. Ennakkovalmennukseen lähtiessä Elinalla oli mielessä oman perhekodin perustaminen. Sen sijaan ikäihmisten kotiin vietävä perhehoito on Pohjois-Karjalassa vielä lähtökuopissaan. Marke Variksen ja Riitta Gröhnin mukaan kotiin vietävä perhehoito istuu erityisen hyvin juuri lisäpalveluksi kotihoidon rinnalle. Joensuulainen Mimmi oli juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja pohdiskeli tulevaisuuttaan. TE EM A Turvallista arkea Y hteisiä ruokahetkiä, ulkoilua, asiointireissuja, aivojumppaa, kotija pihatöitä, musisointia – ja ennen kaikkea kiireetöntä yhdessäoloa ja rupattelua. Tähän on havahduttu myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa perhehoitoa on ruvettu kehittämään toden teolla, pitkäaikaisen perhehoidon käyttöä on lisätty ja kiertävän perhehoidon toteuttamiseen on saatu innokkaita tekijöitä. –?Henkilökunta tarvitsee säännöllisesti tietoa perhehoidon asioista ja käytännöistä – niin kotihoito, asiakasja sosiaaliohjaus kuin gerontologinen sosiaalityökin, Onnelin palveluesihenkilö Riitta Gröhn kertoo. Pääosin kyse on perinteisistä perhekodeista, joissa perhehoidettavat asuvat joko vakituisesti tai käyvät eripituisilla jaksoilla. Hän toimi parikymmentä vuotta pienen yksityisen ikäihmisten hoivakodin yrittäjänä Tohmajärvellä. Kotihoidon ja omaishoidon tueksi Aikuisten ja ikäihmisten perhehoidolla on pitkät perinteet Pohjois-Karjalassa. Kun kunnan sote-palvelut ulkoistettiin suuryritykselle, Martiskinin hoivakotiin ei tullut enää maksusitoumuksia entiseen tahtiin. –?Samalla kun lisäämme perhehoidon eri muotojen tarjontaan, selvitämme, ovatko perhehoidon kustannukset sellaisia, että se on taloudellisesti kannattavaa. Sen kautta kulkevat muun muassa sekä perhehoitajien että perhehoidon työntekijöiden ohjaus ja neuvonta, perhehoidon markkinointi ja toimeksiantosopimusasiat. Siinä missä kotihoidon työntekijöiden käynnit ovat pituudeltaan varttitunnin luokkaa, perhehoitajalla on aikaa olla ikääntyneen seurana tunteja. Muun muassa tätä kaikkea kiertävät perhehoitajat voivat tarjota kotona asuville ikäihmisille, joilla ei ole välttämättä muita säännöllisiä sosiaalisia kontakteja kuin kotihoidon tai ateriapalvelun pikaiset visiitit. Viime talvena hän hakeutui perhehoidon ennakkovalmennukseen ja houkutteli mukaan parikymppisen pojantyttärensä Mimmi Martiskinin. Yksi heistä on Elina Martiskin. Ikäihmisten perhekoteja maakunnassa on nykyään 28, ja vuositasolla niissä saa perhehoitoa parisensataa vanhusta. Nyt hän on toiminut kiertävänä perhehoitajana noin vuoden verran. Perhekoti on kuitenkin aika sitova, Elina Martiskin sanoo. Ikääntyneiden kanssa toimiminen oli hänelle ennalta tuttua, sillä lapsuudenkoti sijaitsi Elina-mummon pyörittämän hoitokodin yhteydessä. Tämän jälkeen Elina Martiskin pyöritti samoissa tiloissa jonkin aikaa eräänlaista ikäihmisten yhteisöllistä asumispalvelua. Sana kiiri eteenpäin, ja Elina Martiskinia pyydettiin sijaistamaan ikäihmisten perhekotiin. Valmennuksen aikana ajatukset muuttuivat, ja ikäihmisten omiin koteihin tarjottava perhehoito alkoi vetää puoleensa. Pyrimme parantamaan perhehoidon eri muotojen saatavuutta joka puolella hyvinvointialuetta niin, että pystyisimme palvelemaan ikäihmisiä yhdenvertaisesti heidän asuinpaikastaan riippumatta, kotona asumista tukevien palveluiden palvelujohtaja Marke Varis Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista kertoo. Huhtikuussa hyvinvointialueella oli Elina ja Mimmi Martiskinin kaltaisia kiertäviä perhehoitajia yhteensä 11 ja asiakkaita 33. Variksen mukaan ikäihmisten perhehoitoa halutaan lisätä Pohjois-Karjalassa ennen kaikkea siksi, että se on inhimillinen hoivan ja huolenpidon muoto, joka yhdessä muiden sosiaalipalveluiden kanssa mahdollistaa turvallisen asumisen kodissa myös vanhoilla päivillä. Inhimillisyytensä lisäksi perhehoito tukee myös muuta palvelujärjestelmää – ennen kaikkea kotihoitoa ja omaishoitoa. Kotihoidon työntekijät huolehtivat hoitotyön ammattilaisina muun muassa asiakkaan lääkehoidosta ja hoitotehtävistä. Sitä on ollut tarjolla pienimuotoisesti nyt parin vuoden ajan. Kotiin vietävän perhehoidon kaltaisille ikäihmisten palveluille on yhä enemmän tarvetta, sillä väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa ja niiden järjestämiseen tarvitaan vaihtoehtoja. Perhehoitajien tehtävä taas on edistää sosiaalista kanssakäymistä, henkistä hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallisuuden tunnetta. Eläkeikäisellä Martiskinilla riitti vielä senkin päätyttyä virtaa ja paloa ikäihmisten auttamiseen, joten hän ryhtyi auttelemaan lähistön asukkaita vapaaehtoispohjalta. Myöhemmin Mimmi oli avustanut ikäihmisiä pientä korvausta vastaan myös kevytyrittäjänä. Mimmi aloitti samoissa hommissa tämän vuoden puolella. –?Perhehoidon lisääminen on huomioitu strategisissa tavoitteissamme
Kalenteriin mahtuu myös yksi säännöllinen iltakeikka, joka poikkeaa muista. Mimmillä on yhtenä päivänä viikossa kaksi asiakasta ja kolmena yksi. Elina käy viikoittain kuuden vanhuksen luona ja Mimmi viiden. Pohjois-Karjalassa kiertävän perhehoidon asiakkaat ovat sekä yksinasuvia että pariskuntia. Se voi alkaa nopeimmillaan vielä tänä vuonna. – Pilotin aikainen perhehoidon muoto riippuu paljon siitä, millaisia asiakkaita ja perhehoitajia saamme mukaan. Tässä vaiheessa harkittavaksi tulee myös pitkäkestoisen perhehoidon aloittaminen. Toisinaan omaishoitajat tekevät käyntien aikana omia asioitaan, mutta joskus perhehoitajasta on seuraa heillekin. fi Perhehoito-lehti 2 | 2024. Tapaamisten sisältö sovitaan aina asiakkaan toiveiden mukaan. Jonkun kanssa on myös hoidettu marjapensaita, vaihdettu verhoja ja pesty ikkunoita, Elina kertoo. –?Kerran kävi niin, että asiakas oli toivonut minun käyvän joka toinen viikko. Useimpien toimintakyky on alentunut, ja yksinasuvat saattavat kärsiä esimerkiksi yksinäisyydestä. Se on pienimuotoinen ja kodinomainen vaihtoehto laitostyyppiselle hoidolle, jota Helsingissä on edelleen jonkin verran käytössä. Haluamme lisätä kiertävää perhehoitoa myös sairaalasta kotiutuville ikäihmisille ja heille, jotka odottavat kotonaan pääsyä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tai yhteisölliseen asumiseen, Marke Varis toteaa. – Perhehoidolla voidaan lisätä esimerkiksi omaishoidon asiakkaiden palveluvaihtoehtojen kirjoa. Pilotoinnin aikana Helsingin kaupunki aikoo kokeilla ikäihmisten perhehoitoa käytännössä vähintään muutaman perhehoitajan voimin. Perhehoitajat ovat odotettuja vieraita. Kun sitten olin siellä ensimmäistä kertaa, hän soitti saman tien tyttärelleen, että tämän perhehoitajan pitääkin tulla joka viikko, kun meillä sujui niin hyvin. Olipa tilanne kumpi tahansa, toisinaan on saatava vapaata tai päästävä asioille. Kummallakin on lisäksi yksi asiakas, jonka kanssa he ovat tekemisissä kerran kuussa. Läsnäolo on tärkeintä: rupatellaan päivänpolttavista aiheista tai muistellaan menneitä. –?Tämä sopii ehdottomasti myös nuorille ja opiskelijoille. Kaikki ovat arkipäivisin. Olennaista on, että perhehoitaja ja asiakas löytävät yhteisen sävelen. Mimmi on ehtinyt myös sijaistamaan mummoaan. Leppoisan yhdessäolon lisäksi ohjelmassa on usein pelailua, ulkoilua tai pieniä asiointeja esimerkiksi apteekkiin tai meikkikaupoille. Kun asiakas on saanut myönteisen perhehoitopäätöksen, omaisja perhehoitokeskuksesta otetaan yhteyttä perhehoitajaan ja kerrotaan, millainen asiakas olisi tarjolla ja millaista tukea hän tarvitsee. OLLI KOIKKALAINEN Helsinki aikoo kokeilla ikäihmisten perhehoitoa 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Elina on saanut sijoitettua kuusi asiakaskäyntiin kolmelle arkipäivälle niin, että hän käy aina ensin yhden asiakkaan luona aamupäivällä ja toisen iltapäivällä. Elinan ja Mimmin perhehoitokäynneistä valtaosa on arkipäivisin. Arviointipäällikkö Riina Lilja näkee perhehoidossa paljon potentiaalia sekä asiakkaiden että Helsingin kaupungin näkökulmasta. Osalla on muistisairautta, Parkinsonin tautia tai näkövammaa. –?Tämä on ennen kaikkea sosiaalista toimintaa. Usein laitellaan yhdessä ruokaa, tehdään kodinaskareita, ulkoillaan tai ajellaan autolla kauppareissulle. Samalla käydään läpi perhehoidon tarvetta myös muiden ikääntyneiden asiakkaiden keskuudessa. Uutena mukaan on liittymässä Helsingin kaupunki, joka valmistelee parhaillaan ikäihmisten perhehoidon pilotointia. Jos perhehoitajan kalenterissa on sopivasti tilaa, sovitaan tutustumiskäynti, jonka perusteella päätetään jatkosta. Tienestin lisäksi tässä saa tehdä hyvää muille ihmisille, Mimmi sanoo. KUN PILOTOINTI ON OHI ja sen tulokset analysoitu, Helsingissä arvioidaan, millä edellytyksillä perhehoidosta voisi tulla pysyvä osa ikäihmisten palveluiden kokonaisuutta. –?Kotihoidon ja perhehoidon yhdistelmällä pyritään takaamaan, että kotona on riittävän turvallista olla. HELSINGISSÄ ON RUNSAASTI mahdollisia ikäihmisten perhehoidon käyttäjiä: esimerkiksi iäkkäitä omaishoidontuen asiakkaita oli vuonna 2023 lähes 1 800. Hankkeessa kartoitetaan uusia tapoja järjestää omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien aikainen hoito. –?Asiakas on silloin palvelukeskuksessa, ja käymme siellä hänen puolisonsa kanssa musisoimassa koko porukalle, Mimmi sanoo. Perhehoitajalta vaaditaan lempeyttä, avoimuutta ja kykyä kohdata asiakkaat ihmisinä. Se oli aika ihanaa, Elina Martiskin sanoo. Pariskunnista osa on virallisesti omaishoidon asiakkaita, osa puolestaan hoitaa puolisoaan epävirallisemmin. Tarkoituksena on toteuttaa lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa ikäihmisten omissa kodeissa tai perhehoitajien luona perhekodeissa. Helsingin kaupungin ikääntyneiden palveluissa ja omaishoidossa selvitetään ikääntyneiden perhehoidon tarvetta EU-rahoitteisen Kestävän kasvun hankkeen osaprojektissa. IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA on tarjolla jo lähes joka puolella Suomea. Elinan ja Mimmin asiakkaista suurin osa on omaishoidettavia. Sopii myös nuorille ja eläkeläisille Elina ja Mimmi Martiskin ovat tyytyväisiä valintaansa. Kartoitamme tälläkin hetkellä, löytyisikö pääkaupunkiseudulta valmiiksi valmennettuja ikäihmisten perhehoitajia, hankkeen projektiasiantuntija Heidi Haulismaa kertoo. Perhehoitokäynnit kestävät tavallisesti kaksi tai kolme tuntia
Valmennukset ollaan yhdistämässä, jotta kaikki saavat yhtä laajan perehdytyksen tehtäväänsä. Valmennuksista vastaavat hyvinvointialueet. IKÄIHMISTEN KODEISSA KIERTÄVÄT PERHEHOITAJAT 21 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Perhehoitoliitto on ylläpitänyt kiertäväksi perhehoitajaksi aikoville erillistä ennakkovalmennusohjelmaa kuin ikäihmisten perhekodin perustamista harkitseville. Määrän arvioidaan sittemmin jo kaksinkertaistuneen. TE EM A Turvallista arkea Toimiminen ikäihmisten kodeissa kiertävänä perhehoitajana edellyttää lakisääteisen ennakkovalmennuksen käymistä. THL:n mukaan vuonna 2021 runsaat 1 100 ikäihmistä eri puolilla Suomea sai perhehoitoa omaan kotiinsa joko muutaman tunnin kertoina tai lyhyinä ympärivuorokautisina jaksoina. Kiertäviltä perhehoitajilta edellytetään samoja valmiuksia kuin perhekodeissa toimivilta: ikäihmisen yksilöllisyyden huomioimista, hyvän arjen ja hoivan turvaamista, ikäihmisen terveyden ja toimintakyvyn muutosten ymmärtämistä, yhteistyön tekemistä, omasta osaamisesta ja voimavaroista huolehtimista sekä perhehoitajan aseman tunnistamista
P erhehoitajaksi ryhtyminen edellyttää lakisääteisen ennakkovalmennuksen käymistä. Valmennus voidaan järjestää myös yhteistyönä oppilaitoksen kanssa. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN PIIRROKSET JONNA MARKKULA Perhehoitoliiton ylläpitämää ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennusohjelmaa on päivitetty vastaamaan entistä paremmin perhehoitajien ja hyvinvointialueiden tarpeita. PERHEHOITAJIEN VALMENNUS UUDISTUI 22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Valmennusprosessi sisältää ryhmätapaamisia, yksilöllisiä tehtäviä, vierailun tai harjoittelun perhekodissa ja tapaamisen valmennukseen osallistuvien kotona. Lapissa tästä saatiin hyviä kokemuksia. Tällä taataan, että hyvinvointialueet voivat järjestää laadukasta valmennusta ja saada tehtäväänsä asianmukaisesti perehtyneitä perhehoitajia. Valmennuksen aikana osallistuja ja kouluttajat arvioivat yhdessä osallistujan valmiuksia perhehoitajan tehtävään. Sosiaalija terveysministeriö on valtuuttanut Perhehoitoliiton ylläpitämään ja kehittämään ikäihmisten perhehoidon valmennusohjelmaa
Muun muassa Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet siitä, että alueen uudet ikäihmisten perhehoitajat valmentaa Kiteen evankelinen opisto Perhehoitoliiton valmennusohjelman mukaisesti. Nyt ohjelmat ovat yhdistymässä. Hyvät puitteet ja ryhmähenki Hyvinvointialueet vastaavat itsenäisesti siitä, että niillä on riittävästi valmennettuja perhehoitajia alueensa tarpeisiin. Uusimmat uudistukset otettiin käyttöön viime talvena. –?Kokemuskouluttajien rooli on nyt entistä tärkeämpi. Alueet voivat järjestää uusien perhehoitajien valmennuksia joko itse omana toimintanaan tai ostopalveluna esimerkiksi yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Keski-Suomessa kiitosta on kerännyt muun muassa se, että perhehoidon eettisyyteen liittyvät asiat – kuten arvot, ihmiskäsitys ja itsemääräämisoikeus – on nostettu esiin aiempaa vahvemmin. Perhehoidon arjesta pyritään antamaan mahdollisimman monipuolinen ja realistinen kuva, hankepäällikkö Minna Laine Perhehoitoliitosta kertoo. Muutoksia tuli tällä kertaa sekä tapaamisten sisältöihin että valmennusmateriaaleihin: perhehoitajalta edellytettäviä valmiuksia päivitettiin, tapaamiskertojen määrää lisättiin, tapaamisten sisältöjä selkiytettiin ja teemojen käsittelyjärjestystä vaihdettiin. Perhehoitoliitolla oli aiemmin käytössä kaksi erillistä ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennusohjelmaa: toinen heille, jotka ovat perustamassa perhekotia, ja toinen heille, jotka aikovat toimia sijaishoitajana perhekodissa tai viedä perhehoitoa ikäihmisen kotiin. Perhehoito-lehti 2 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 TE EM A Turvallista arkea. Kiertävät perhehoitajat ovat kokeneet tarvitsevansa yhtä laajan valmennuksen kuin perhekotia perustavat. Tapaamisia on nykyään kahdeksan, valmiuksia on päivitetty ja eettiset asiat korostuvat entistä enemmän. Uudistus lisää myös tasapuolisuutta, kun kaikilla valmennetuilla perhehoitajilla on yhtä laaja valmennus, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen kertoo. He auttavat perhehoitajuutta harkitsevia ymmärtämään, mitä valmennuksessa käsiteltävä teoria tarkoittaa arjessa. Myös perhehoitajan omien voimavarojen, hyvinvoinnin ja yhteistyötaitojen tärkeyttä on korostettu. –?Tämäkin tarve on noussut perhehoidon kentältä. Jatkossa kiertävät perhehoitajat voivat halutessaan perustaa myös perhekodin. Perhehoitoliitto kehittää jatkuvasti ennakkovalmennustaan kouluttajilta ja perhehoidon kentältä nousevan palautteen sekä muuttuvan lainsäädännön ja muun valtionohjauksen perusteella. Uutta on myös, että Perhehoitoliitossa luodut Hyvän perhehoitoarjen suositukset on nyt nivottu kiinteäksi osaksi valmennuskokonaisuutta. Uudistunut valmennusmateriaali on otettu käyttöön jo ainakin Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla. Viime vuonna Poimintoja Perhehoitoliiton uudistuneista ennakkovalmennusmateriaaleista. Perhehoitoliitto tukee sekä perhehoitajia että kouluttajia ja järjestää kouluttajille täydennyskoulutusta
Vaikka välimatkat olivat pitkiä ja suurin osa kokoontumisista oli lähiopetusta, kaikki ryhmäläiset jatkoivat valmennuksen loppuun asti. –?Esimerkiksi perhehoitajien rekrytointi, valmennukset, koulutukset, tuki ja palkkiot menisivät jatkossa osaamiskeskuksen kautta, samoin kaikki perhehoidon kehittämistyö ja asiakasohjaajien tukeminen, Kirsti Kaikkonen Lapin hyvinvointialueelta kertoo. Osallistujia oli ympäri Lappia Sodankylää ja Kemijärveä myöten. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi yksi työnohjauspäivä. Hän kehuu valmennuksen olleen hyvin kokonaisvaltainen ja avartava. myös Lapin hyvinvointialue järjesti ikäihmisten perhehoitajien valmennuksen paikallisen oppilaitoksen, Lapin kesäyliopiston, kanssa. Perhehoitoliitto kouluttaa uusia ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennusten vetäjiä hyvinvointialueiden tarpeisiin seuraavan kerran 17.–19.9.2024. Heidän tarinoitaan on mukava kuunnella, ja niistä ammentuu aina jotain mukaan kotiinkin. –?Pidin siitä kovasti. Osaamiskeskus tulee tarpeeseen Sosiaalityöntekijä Saija Reijo Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista allekirjoittaa Juopperin näkemyksen, että perhehoidon rakenteissa on kehitettävää. Pian kuviot rupesivat selviämään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, ja ennakkovalmennus toteutui viime syksynä. Rovaniemeläinen Kaisa Niska kävi ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen viime syksynä. Se oli tosi kokonaisvaltainen, ja konkreettiset esimerkit saivat pohtimaan, olenko varmasti valmis kaikkeen tähän, hän kertoo. Alueen edelliset valmennukset oli hoidettu osana EU-rahoitteista perhehoitohanketta tai kuntien omana toimintana. Siellä oli helppo vetää valmennusta. Ryhmän kaikki 12 aloituspaikkaa täyttyivät. Toiveissa olisi löytää lisää kohteita. Kesäyliopisto järjesti valmennusryhmälle kokoontumistilat Rovaniemen urheiluopistolta ja oli vahvasti mukana valmennuksen markkinoinnissa. Mummoissa ja papoissa on valtavasti viisautta. Keskuksen suunnittelutyö on kesken, mutta tavoitteena on, että se olisi toiminnassa vielä tämän vuoden aikana. Osaamiskeskuksen valmistumista odottaa kuumeisesti myös rovaniemeläinen ikäihmisten perhehoitaja Kaisa Niska. Tietääkseni ainakin puolet ryhmään osallistuneista on ruvennut kiertäväksi perhehoitajaksi tai sijaistamaan perhekodeissa. Kun Lapin kesäyliopiston koulutussuunnittelija Juho Mutka sai ensimmäisen yhteydenoton hyvinvointialueelta, hänellä ei ollut juuri mitään käsitystä sen paremmin perhehoidosta kuin perhehoitajien valmennuksestakaan. Minulla on neljä pientä lasta ja mies reissuhommissa, Niska kertoo. Omien valmiuksien pohtiminen luonnistui konkreettisten esimerkkien kautta. Osa odottelee vielä, että pääsisi hommiin, koska heille ei ole saatu järjestettyä asiakkaita, valmennuksessa kokemuskouluttajana toiminut rovaniemeläinen perhehoitaja Kari Juopperi kertoo. K A IS A N IS K A N K O T IA L B U M I 24 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Hän kävi ennakkovalmennuksen viime syksynä ja on tehnyt sen jälkeen kuukausittain muutaman päivän sijaisuuksia rovaniemeläisessä perhekodissa. Kun hanke päättyi ja myös perhehoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle, valmennusten jatkuvuuden takaamiseksi tarvittiin uusia avauksia. –?Olen tehnyt aiemmin monenlaista asiakaspalvelutyötä ja tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa. Hänen mukaansa esimerkiksi kaikilla palveluohjaajilla ei ole riittävästi tietoa perhehoidon mahdollisuuksista. –?Ikäihmisten luona kiertäminen sopisi minulle tosi hyvin, sillä sitä tehdessä ei tarvitse olla yötä pois kotoa. –?Meillä oli tosi hyvät puitteet ja ryhmähenki. KIINNOSTUITKO. Valmennus toteutettiin Perhehoitoliiton mallilla ja materiaaleilla, joiden käyttämisestä Lapin alueella oli aiempaakin kokemusta. On tärkeää, että heidän elämässään on tuttuja ihmisiä ja rutiineja. Keskuksen on tarkoitus palvella niin ikäihmisten, lapsiperheiden kuin vammaispuolenkin perhehoidon tarpeita. Vaikka keikkaa on toistaiseksi ollut tarjolla odotettua vähemmän, Niska ei ole katunut päätöstään ryhtyä perhehoitajaksi. Tilanteen toivotaan parantuvan, kun hyvinvointialueen uusi perhehoidon osaamiskeskus aloittaa toimintansa. Heidän tarinoitaan on mukava kuunnella, ja niistä ammentuu aina jotain mukaan kotiinkin, Niska sanoo. Mummoissa ja papoissa on valtavasti viisautta. Katso lisätiedot koulutuksesta sivulta 32
Lukijalle jätetään tilaa oivaltaa vanhuudesta ja vanhenemisesta monesta näkökulmasta, muun muassa luovuudesta ja veitikkamaisuudesta, toiveista ja haaveista rakkauteen ja vetäytymiseen. Sirkka-Liisa Kivelä (toim.): Vanha löytää itsensä ja maailman. IKÄÄNTYVIEN JA IÄKKÄIDEN runoilijoiden runoista välittyvän kokemuksen ja kokemuksellisen vanhenemisen kansainvälisen tutkimuksen kuljettaminen rinnakkain teoksessa on kiinnostavaa. Hän yhdistelee tutkimustietoa omiin tietoihinsa, kokemuksiinsa ja pohdintoihinsa. Hänen arvostuksensa ja harrastuneisuutensa niin runoutta kuin vanhuutta kohtaan todella välittyy kirjan sivuilta. Ruusujen tuoksussa oksat taipuvat ja historian lehdet kuolevat. Se on kuin puutarha, jota muistosi kastelee liikaa. Ole nyt, ennen kuin olet mennyt. Purjehdin yli elämän meren. Mitäs näistä tuumista, mutta miksi pitää hoppua. Alustuksessa lukijaa kiehtoo erityisesti mielikuvituksen yhdistyminen elämänkokemukseen. En ole asiantuntija purjehduksen, elämien enkä merien. Kivelä on valinnut teokseensa kotimaisten yli 65-vuotiaiden runoilijoiden pääosin 2000-luvulla painettuja runoja. Ole aurinko itsellesi, paista ympärillesi. Aamu on ankea, ilta on pimeämpi yötä. HANNI SALO & MINNA LAINE Ylistys vanhuudelle tiedettä ja runoutta yhdistellen LUKUVINKKI Ole! (Eläköön!) Menneisyys on usvainen harha. Entä jos nauttisit tunnista, minuutista, sekunti sinusta. Kivelä esittelee teoksensa syntyprosessia ja motivaatiotaan sen tekemiseen kirjan alussa. Runot tuovat syvyyttä teemoihin, joiden käsittely tutkimuksen pohjalta jäisi yksipuoliseksi. Ole! (Eläköön!) SEPPO K. Kivelä on jaotellut runot omien sanojensa mukaan tunneperäisen runojen pohdinnan perusteella ja kirjoittanut jokaisesta aiheesta itse myös alustuksen, josta välittyy hänen pitkä uransa geriatrian parissa. Siinä on jotakin erityistä vanhuuteen ikävaiheena liittyvää, jota ei ole muissa elämänvaiheissa. Naurun rypyt ja hymykuopat, enää on vain rypyt ja kuopat. Tulevaisuus on iloton ja tuskaa tunnet. 159 sivua + teoshakemisto. Vanheneminen iäkkäiden runoilijoiden kuvaamana. Myrskyn ja tyvenen. KOIVULA Helsinki 25 Perhehoito-lehti 2 | 2024 25. Elämän teille ja meille. Menneen huumassa, siitä juopuessa hämärään hävinnet. Yön myötä kynttilän kylmä, suora liekki viestii kaiken loppua. Kivelän teksteistä välittyy ammattitaito ja monipuolinen näkemys vanhuuteen, mutta ennen kaikkea elämänkokemus – tai pikemminkin elämänviisaus. Omani olen. Ole siis itsellesi elämän vesi. Mieli on kankea, jo ennen ruumista. Taakse ei pääse, eteen ei ehkä ehdi, älä pelehdi, elä. YLEISLÄÄKETIETEEN ja geriatrian erikoislääkäri, sekä tutkimustyön kehittämisestä että tietokirjallisuudesta palkittu emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä on tehnyt ison urakan kootessaan runoilijoiden tuotoksia vanhuutta tarkastelevaan teokseensa. Bookea (omakustanne), 2023. Vanha löytää itsensä ja maailman on runoantologia, joka käsittelee vanhenemista ja vanhuutta virkistävän positiivisessa valossa – ihmiselon syvyyttä ja monimuotoisuutta unohtamatta. Peilistä katsot eilistä ja huomista huokaat. Kaikessa on vikaa ja päivät vain kuluvat ja kuluttavat. Kivelä omistaa teoksensa kotimaisille ikääntyneille runoilijoille
–?Oli hienoa nähdä yhdistyksemme perheidemme kesäpäivillä viime vuonna ensimmäistä kertaa myös ikäihmisiä, Marianne Hakala mainitsi. Viestintäassistentti Jasper Rekola auttaa yhdistyksiä Perhehoidon eri muotojen yhteistyö rikastuttaa YHDISTYSPÄIVÄ Jyväskylässä järjestetyssä yhdistyspäivässä oli viitisenkymmentä osallistujaa. –?On pelkästään hyvä, että sama yhdistys edustaa eri perhehoidon muotoja. Esimerkiksi Keski-Suomessa tehtiin juuri sääntömuutos tätä silmällä pitäen. Hyviä kokemuksia on myös Pirkanmaalta. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin yhteiskuvaan ja suunnattiin saunomaan. Hänen työhönsä kuuluu viestinnän ja yhdistysten tukemisen avustavia tehtäviä. ”Tulevaisuutta silmällä pitäen mietin sote-alalle kouluttautumista. Meihin on liittynyt jo viitisenkymmentä ikäihmisten perhehoitajaa, Marja Lähde Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajista kertoi. Vastaavaa on harkittu muun muassa Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Varsinkin ikäihmisten perhehoidon voimakkaan kasvun myötä monella alueella on havahduttu siihen, että saman yhdistyksen pitäisi voida palvella useita eri perhehoidon muotoja. sivu 34. YHTEYSTIEDOT > Ks. Käytännössä toiminta on silti voinut pyöriä jäsenistön enemmistön ehdoilla. O L L L I K O IK K A L A IN E N Perhehoito-lehti 2 | 2024 26 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenille suunnattu yhdistyspäivä kokosi yhdistysten aktiiveja ympäri Suomea Jyväskylään huhtikuussa. Kun yhdistyksen hallitukseen on saatu esimerkiksi aktiivisia ikäihmisten perhehoitajia, yhdistyksessä on havahduttu tarjoamaan toimintaa entistä laajemmalle kohderyhmälle. Useimmat Perhehoitoliiton jäsenyhdistykset ovat rakentuneet alun perin yhden perhehoidon muodon, kuten lastensuojelun tai kehitysvammapuolen perhehoidon, ympärille. Leppoisan yhdessäolon lisäksi osallistujat pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan yhteistyöstä eri perhehoidon muotojen ja yhdistysten kesken. OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitoliiton uutena viestintäassistenttina toimii vuoden loppuun asti Jasper Rekola. Osassa yhdistyksistä säännöt ovat sallineet kaikkien eri muotojen perhehoitajien kuulumisen samaan yhdistykseen jo pitkään. Liiton toiminta vastaa hyvin omaa arvomaailmaani”, hän kertoo
perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. Reissulle lähti mukaan mahtava määrä porukkaa, yhteensä 135 henkeä! Risteilyn ohjelmaan kuului muun muassa kouluttajapsykoterapeutti Marko Lambergin luento kiintymyssuhteista ja traumoista sekä niiden näkymisestä perhehoidossa. Suurin muutos tuli Kesivan jäsenistöä koskevaan pykälään: Yhdistykseen voivat liittyä nyt kaikki perhehoitajina toimivat henkilöt, kun aiemmin jäseniksi voitiin hyväksyä vain sijaisvanhempia ja tukiperheinä toimivia henkilöitä. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. OLLI KOIKKALAINEN Kesiva nyt avoin muillekin kuin sijaisvanhemmille PÄIJÄT-HÄMEEN SIJAISVANHEMMAT RY juhli yhdistyksensä 40-vuotista taivalta maaliskuussa Lahden vesitornin tiloissa noin 30 hengen voimin. Kesivalla oli vuoden 2023 lopussa 201 jäsentä. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Alas ajetun yhdistyksen jäsenet voivat nyt halutessaan liittyä Kesivaan ja päästä sitä kautta jälleen mukaan perhehoitajien alueelliseen toimintaan Keski-Suomessa. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 4 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun terveysja lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta tietyistä liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. Juhlaruokailun lisäksi ohjelmassa oli pitkään toimineiden perhehoitajien palkitsemista ja entisten puheenjohtajien muistamista kukkatervehdyksin. Sääntömuutoksen taustalla on alueen toisen perhehoitoyhdistyksen, Keski-Suomen Perhehoitajat ry:n, viime syksyn päätös toimintansa lakkauttamisesta. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) VARSINAIS-SUOMEN SIJAISPERHEET SILAVA RY kävi risteilemässä huhtikuussa Itämerellä. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. H A N N A M Ä K IR IN N E S U V I L A P P I 27 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Lehden mennessä painoon Kesivan uuden säännöt odottivat vielä hyväksymistä Patenttija rekisterihallituksessa. KESKI-SUOMI Keski-Suomen Sijaisvanhemmat Kesiva ry hyväksyi vuosikokouksessaan huhtikuussa yhdistyksen uudet säännöt. Yhdistyksen hallitus katsoo mielenkiinnolla ja luottavaisin mielin tulevaisuuteen, puheenjohtaja Paula Kuivakangas kertoo. Kuvassa yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Jari Laukkanen (kesk.) sekä aiempi pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Kantoluoto ja puolisonsa Heidi Kantoluoto. –?Kesiva haluttiin säilyttää nimessä sen pitkän historian takia, sillä Kesiva on Suomen ensimmäinen sijaiskotiyhdistys, joka on perustettu elokuussa 1979. Kunhan hyväksyntä tulee, Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry muuttaa nimensä virallisesti muotoon Kesiva Perhehoitajat ry
Tuntui siltä, että minua yritetään eristää itselleni tärkeistä ihmisistä, sisaruksistani, perheestäni. Autoreissu tuntui siltä, ettei se lopu juuri ikinä. Mitään suoranaista hierarkiaa kuutosluokalla ei toivon mukaan missään ole (eikä onneksi ollut meilläkään), mutta tunsin itseni silti pahnanpohjimmaiseksi. Joskus tulee taasen vain vältettyä ulkopuolisia kokonaan, kun en aina koe olevani normaali. Ja vaikka toisinaan onkin epäilyksiä, olen samalla varma siitä, ettei taustani ole mikään tuomio. Kuvassa myös sihteeri Tuulikki Köykkä ja tietysti Möykky.. LISÄTIEDOT > sinut.fi > Tulevat tapahtumat Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä > tuulikki.koykka@ perhehoitoliitto.fi, puh. Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! JÄRJESTÖSIVUT Sinut www.sinut.fi www.facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Tiktok: sinutry Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! VERTAISTUKEA On okei olla ei-yhtään-okei Perhehoito-lehti 2 | 2024 JE S S E K U JA N P Ä Ä O li synkkä ja myrskyinen yö... Olin juuri matkalla sijaisperheeseeni. Ilmoittautuminen on päättynyt. Sain uuden mahdollisuuden kasvaa, olla oma itseni, ajatella itsekseni. Korvaamattomia ovat myös ne kaverisuhteet, jotka ovat auttaneet selviytymään eteenpäin ja jotka ovat ehtymättömästi osoittaneet, etten ole yksin. Vihasin O L L I K O IK K A L A IN E N Jesse Kujanpää sijoitettuna ollut nuori, sosionomiopiskelija, harjoittelussa Perhehoitoliitossa sijoitukseen siirtyessä sosiaalityötä ja kaikkea, mitä sosiaalialalla yritetään tehdä erilaisten ihmisten auttamiseksi. 29 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Sinut ry:n yhdistyksen kokouksessa 27.4. Hetken sijaishuollossa asuttuani aloin käsittää, ettei minua eristetty. Kaikilla muilla vain tuntui menevän paremmin. 29.11.–1.12.2024 NOKIA Viikonloppuleiri. Samalla toki havaitsen, miten hyvän pohjan ihminen voi saada ja miten pitkälle hän voi päästä, kun häntä ympäröi vertaisten joukko, joka jollain tasolla ymmärtää. 31.5.2024 VERKOSSA Matalan kynnyksen etis klo 18.30–20.30. 6.–8.9.2024 JYVÄSKYLÄ Viikonloppuleiri. Ilmoittautuminen päättyy 12.8. En kokenut oikein sopivani mihinkään enää, mutta ei se oikein siitäkään tuntunut johtuvan, että olin uudessa koulussa vieraalla paikkakunnalla. Tiedän kuitenkin, etten ole asian kanssa yksin. johtokuntaan valittiin Sofia Korkala (pj.), Jennifer Honkonen (varapj.), Ilo Varjo, Sade Honkonen ja Sini Mäkiharju. 040 310 1447 Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. 11.–14.6.2024 VIRRAT Kesäleiri. Aiheena kesälomafiilistely. Tuntui siltä, että olisin ollut jotenkin alempana ja ettei minua ymmärrettäisi. Kysy peruutuspaikkoja Tuulikilta! 28.–30.6.2024 TAMMELA Kesäleiri. Ehei, kokemani yksinäisyyden tunne oli ihan erilaista. TAPAHTUMAKALENTERI 22.5.2024 VERKOSSA Vertaistuellinen etis klo 18.30–20.30. Näin ei tietenkään ollut, mutta en oikein niin nuorena kyennyt muuta siinä hetkessä ajattelemaan. Ehei, pikemminkin sanoisin kyseessä olevan etu. No, ei nyt oikeastaan, sillä silloin oli ihan lämpimän aurinkoinen kesäpäivä. Lähiaikoina jälkihuoltoni päättymisen yhteydessä ja jälkeenpäinkin muistelen katkeransuloisesti kaikkea, mitä on tullut koettua sijoitettuna nuorena. Kaikessa siihen sisältyvässä on korvaamatonta tunnearvoa. Aiheena itsenäinen elämä. Se kaikki tuntui vaan niin turhalta: ”Ettekö voisi vain jättää ihmisiä rauhaan, kaikki on hyvin.” Nyt kuitenkin opiskelen alaa itsekin ja näkyy aika selvästi, miksi tätä työtä tehdään. Vertaiset, jotka kannustavat kukin tavallaan eteenpäin tilanteesta riippumatta ja jotka ymmärtävät, että on okei olla ei-yhtään-okei. Luokkalaiset, joiden olisi pitänyt tuntua vertaisilta, herättivät tietynlaista kateutta. Näin vuosia myöhemmin tässä näitä asioita pohtiessani mieleen juolahtaa, miten tilanteen lähtökohta oli toisaalta ironinen. Selvää oli vain, että elämässäni oli alkamassa ihan uusi vaihe. Ilmoittautuminen alkaa 3.7. Myönnän ainakin itse täysin – ja vaikka ensimmäisenäkin, mikäli tarvetta on – että toisinaan tuntuu vaikealta lähestyä ihmisiä yhtäkkisesti, ellei ole ihan välttämättä pakko. Ilmoittautuminen päättyy 23.5
040 745 5560 ILMOITUSMYYNTI@ PERHEHOITOLIITTO.FI Hei, juuri sinä! toni.makela@primaari.fi, 045-1214722 www.primaari.fi Yksilöja ryhmätyönohjaus, perheja paripsykoterapia sekä DDP-terapia,vanhempainohjaus, ryhmät sekä psykologin palvelut. Aurinko lämmittää vähitellen puron pohjan saven ja joutsenet laskeutuvat tutuille pesäpaikoilleen. Kun sitten ihmettelen artikkelia, jossa kerrotaan Prinsessan muokkaamasta valokuvasta, saan osakseni pientä virnistelyä: –?No katos mummo, kun se on käsitelty sillai tekoälyllä! Siinä sitä on pohtimista mummolle, jonka on pitänyt pärjätä tänne asti ihan maalaisälyllä... alk. Viisivuotiaana se on minun kevääni merkki. Kauempana kasvaa rentukoita ryppäinä, puron pohjan savi on pehmeää varpaissa. Pari vuosikymmentä myöhemmin elämme täysin erilaista kevättä omien lasteni kanssa. Valvira / Kela-pätevyys Primaari Oy Toni, uusittu, 2024.indd 1 Toni, uusittu, 2024.indd 1 17.1.2024 17.00.49 17.1.2024 17.00.49 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Aurinko on jo lämmittänyt kuitenkin puron penkereen. Mikä ihana rooli! Nämä muksut nauttivat sinistä Pepsiä ja kuuntelevat musiikkia iPodeistaan. v Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Me isovanhemmat savusauna-aikakaudelta ihmettelemme kännyköitä, joilla voi lähettää kirjeitä ja kuvia, ja paikkailemme skeittilautojen aiheuttamia asfaltti-ihottumia Muumi-laastareilla. Kun äiti lähtee kaupalle, kiipeän tiskipöydälle ja kurkotan keritsimet uunin päältä ja hiivin lampolaan. T uvalta purolle on kymmenen askelta. alk. Sillan luona pajunkissat ovat pörröisiä. Olen laittanut ne ruohikkoon kuivumaan auringossa. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu PerhehoitoPerhehoitokorvakorut! korvakorut! perhehoitoliitto.fi/ kauppa Sterling-hopeaa. Lasteni arkipäivää ovat tietokoneet, Barbit ja Smurffit, ja usein ajattelen savilampaitani. lahjarasiassa. Harmi, nimestään huolimatta koko katraan kiltein lammas, antaa minun upottaa sormeni sen pehmoiseen villaan – ja leikata siihen laikkuja sinne tänne. Isoveli on lampolan takana salatupakalla. Tänä keväänä mummolan pöydän ympärille kokoontuu jo neljäskin sukupolvi. –?Heti sisälle sieltä! Saat varissaappaat jo ennen kuin kesä kunnolla alkaa, huutelee äiti, ihan liian pian. Kun äiti lähtee navettaan, minä juoksen purolle. 2000-luvun alussa saan kuulla tulevani mummoksi. Käsillä tekemisen uusi tuleminen on kuitenkin jo näkyvillä. Kunpa myös rauha rannoillamme säilyisi seuraavillekin sukupolville. Kun kertoilen heille lapsuuteni keväästä, seuraa ihmettelyä: –?Millaset kengät on varissaappaat, ja mitä on keritsimet. Vettä on vain nilkkoihin asti, se on vielä hyvin kylmää. Ei tulisi kuuloonkaan antaa heidän juoksennella avojaloin lätäköissä, savessa ja hiekassa. Riikka Sinistä Pepsiä, varissaappaita ja donitsivarkaita KUNPA MYÖS RAUHA RANNOILLAMME SÄILYISI SEURAAVILLEKIN SUKUPOLVILLE. Ensimmäiset sitruunaperhoset lentelevät parvissa. 65 euroa 65 euroa + toimituskulut + toimituskulut ILMOITUSPAIKAT PERHEHOITO-LEHTEEN JA PERHEHOITOLIITON VERKKOSIVUILLE MYY PK-SAARI OY: PUH. Korut toimitetaan kauniissa toimitetaan kauniissa lahjarasiassa. Äiti ei tiedä, että olen tehnyt purolla savilampaita jo monena päivänä. Korut Sterling-hopeaa. Huomenna savilampaani saavat oikean villan ja tikkujalat. Kun äiti palaa, olemme jo kiltisti sisällä. Tänä vuonna seuraamme yhdessä kevään tuloa. –?Ihana, kun näkee heti työnsä tulokset! (Ihanaa on myös kokkailla siitä sotkusta ”puuroa” ja syöttää sitä pehmoleluille.) Samaan hengenvetoon Elli, 9 vee, kertoo silmät loistaen saamastaan toivelahjasta: –?Tiesitkö, että sain rukin, ja sillä voi tehdä villasta oikeeta lankaa! Tauolle ovat jääneet koodauspelit, joissa mukulat jahtaavat donitsivarasta ja pelastavat koiranpentuja avaruudesta – ja joista minä en ymmärrä mitään. Lapset leipovat innoissaan pieniä ruisleipiä kanssani ja odotellessaan niitten paistumista jauhavat mummon kahvimyllyillä makaronia
VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus: Tapaaminen Tammikuu 15.1. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: Tapaaminen Joulukuu 3.12. VERKOSSA Nyt puhutaan tabuista: Ikäihmisten seksuaalisuus perhehoidossa -keskustelu 12.11. VERKOSSA Valtakunnallinen lastensuojelun lyhytaikaisen perhehoidon kehittämispäivä 14.11. VERKOSSA Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus: Tapaaminen Kesäkuu 4.6. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 24.9. ROVANIEMI Ikäihmisten perhehoitajien alueelliset vertaistukija koulutuspäivät Syyskuu 17.–19.9. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitaja vihan äärellä 28.11. VERKOSSA Aikuisten perhehoidon toimijaverkoston kehittämispäivä, osa 2 22.10. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitaja surun äärellä 28.–29.8. VERKOSSA Kehitysvammapuolen perhehoitajien tapaaminen 4.6. VERKOSSA Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus: Itseopiskelu alkaa 6.2. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitajan verotus Lokakuu 7.10. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus: Itseopiskelu alkaa 3.–4.12. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus: Tapaaminen MUISTA VOIT TILATA MEILTÄ MYÖS TÄSMÄKOULUTUKSIA ALUEESI TYÖNTEKIJÖILLE! KYSY > Anu Lehtosaari (lastensuojelun perhehoito) tai Sanna Kosonen (aikuisten ja vammaisten ihmisten perhehoito), yhteystiedot sivulla 34. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitaja pelon äärellä 22.10. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. VERKOSSA Täydennyskoulutus perhehoidon työnohjaajille: Tapaaminen Helmikuu 3.2. VERKOSSA Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus: Tapaaminen 13.2. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus: Tapaaminen 23.–24.10. VERKOSSA Täydennyskoulutus perhehoidon työnohjaajille: Itseopiskelu alkaa 23.1. JYVÄSKYLÄ Aikuisten perhehoidon toimijaverkoston kehittämispäivä, osa 1 12.12. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus alkaa 15.10. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus alkaa 5.11. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: Tapaaminen 21.11. VERKOSSA Ikäihmisten perhehoitajien tapaaminen Elokuu 20.8. 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus: Tapaaminen Marraskuu 5.11. VERKOSSA Salassapitokoulutus: Tapaaminen 26.11. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät 29.10. Seuraathan myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a tiettyjen koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki 21.11. TURKU Ikäihmisten perhehoitajien alueelliset vertaistukija koulutuspäivät 10.12. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: Tapaaminen 18.11. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus: Itseopiskelu alkaa 20.1
PAIKKA Keskustelu järjestetään Teams-etäyhteydellä verkossa. klo 14–16. Osallistujan tulee tuntea ikäihmisten palvelujärjestelmä ja olla kiinnostunut ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä. HINTA Maksuton. KOULUTTAJAT sosionomi Outi Rantakylä ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. Ma 18.11. ja 29.10. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimialustalla. Miten perhehoitaja voi tukea ikäihmisen seksuaalisuuden ilmaisemista perhekodissa. KOULUTTAJAT perhehoidon asiantuntija Minni Haveri ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju Perhehoitoliitosta. klo 13–15. klo 12–14. Itseopiskelu alkaa 3.12., verkkotapaaminen 12.12. HINTA Ikäihmisiä hoitaville perhehoitajille maksuton, muille 720 euroa (sis. HINTA 89 euroa. Mukaan otetaan korkeintaan 30 keskustelijaa. Koulutuksen jälkeen ymmärrät traumakokemusten vaikutuksia. Itseopiskelu alkaa 18.11., verkkotapaaminen 21.11. ILMOITTAUTUMINEN 30.10.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Sanna Kosonen, sanna.kosonen@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. OHJAAJAT perhehoidon kehittämispäällikkö Sanna Kosonen ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju Perhehoitoliitosta. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. 040 310 1442. ILMOITTAUTUMINEN 27.11.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Minni Haveri, minni.haveri@perhehoitoliitto.fi, puh. Tarkemmat tiedot osoitteesta perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Ti 17.9.– To 19.9.2024 Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus Perhehoitaja tai työntekijä: hanki valmiudet ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen vetäjäksi. Ti 5.11.2024 Ikäihmisten seksuaalisuus perhehoidossa -keskustelu Miten ikäihminen voi ilmaista seksuaalisuuttaan. ILMOITTAUTUMINEN 1.10.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443. ILMOITTAUTUMINEN 14.11.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Merja Lehtiharju, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. KOULUTTAJAT vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju Perhehoitoliitosta. Itseopiskelu alkaa 7.10., verkkotapaamiset 15.10., 22.10. 040 310 1443. 040 310 1441. HINTA Maksuton. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2024. Itseopiskelu alkaa 5.11., verkkotapaamiset 14.11., 21.11. HINTA 89 €. 040 310 1445. ja 28.11. ILMOITTAUTUMINEN 31.10.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. – Ti 29.10.2024 Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus Koulutus on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelun perhehoidon toimijoille, perhehoitajille ja perhehoidon ammattilaisille. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. 040 310 1442. ILMOITTAUTUMINEN 30.8.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Sanna Kosonen, sanna.kosonen@perhehoitoliitto.fi, puh. Ti 3.12.– To 12.12.2024 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus Nepsyyn liittyviin kysymyksiin keskittyvä koulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. Majoitus-, matkaja ruokailukuluista osallistujat vastaavat itse. PAIKKA Jyväskylä, Matara. KOULUTTAJA perhehoidon kehittämispäällikkö Sanna Kosonen Perhehoitoliitosta. – To 21.11.2024 Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus Salassapidon kysymyksiin keskittyvä koulutus kaikille perhehoitajille, vertaisasiantuntijoille, vertaisryhmien ohjaajille, mentoreille ja perhehoitajien vertaisuuteen perustuvaa tukea järjestävien organisaatioiden työntekijöille. Ma 7.10. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Koulutuksen jälkeen olet saanut lisää keinoja auttaa ja tukea lasta, nuorta ja aikuista arjessa. HINTA 49 euroa. Ti 5.11. materiaalit ja kahvit). klo 13–15. – To 28.11.2024 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja sekä teoriatiedon että perhehoitoarjen näkökulmasta. Perhehoitaja tai perhehoidon työntekijä: Tule keskustelemaan aiheesta turvallisesti Erätauko-menetelmää hyödyntäen
Hinnat sisältävät ohjelman, ruokailut ja kahvit. Muut kuin perhehoitajat: 230 € / 2 päivää tai 130 € / yksi päivä (ke) tai 100 € / yksi päivä (to). 11.15 Traumaymmärrys ikäihmisen kohtaamisessa ja oman toiminnansäätelyn tukena. 9.45 Kahvitarjoilu 10.15 Tunteva: Arvostava kohtaaminen, tunneja vuorovaikutustaidot hyvän yhteistyön mahdollistajana, Minna Putkisaari, Tampere Missio. Outi Rantakylä. 09.00 Tervetuloa toiseen päivään 09.15 Kun elämä haastaa – perhehoitajan tunnetaidot ja voimavarat, menetysten ja eettisten haasteiden paineessa, Aija Paakkunainen 10.30 Kahvitarjoilu 11.00 Moniaistinen muistelutyö, Maija Rimpiläinen ja Mari Salovaara, Hetkittäin-hanke, Kehitysvammatuki 57 11.30 Toimiva perhehoito – hyvinvointialueen puheenvuoro, Minna Järvinen, Oma Häme 12.00 Lounas 13.00 Perhehoidon toimintaedellytysten kehittäminen -työpajat, Minni Haveri ja Sanna Kosonen, Perhehoitoliitto 14.30 Työpajojen purku 15.00 Koulutuspäivien päättäminen 15.15 Kahvitarjoilu Perhehoito-lehti 2 | 2024 33. Anu Jansson, osallisuusjohtaja ja tutkijatohtori, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto. 10.00 Avaus. Ohjelma ke 23.10. – To 24.10.2024 Kehitysvammaperhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät 30.–31.10.2024 VANTAA Paikka: Break Sokos Hotel Flamingo, Tasetie 8, 01510 Vantaa Osallistumismaksu: 220 € (koko tapahtuma) tai 110 € (yksi päivä) Ilmoittautumiset 30.9. 14.15 Ajankohtaiset tapahtumat ja kuulumiset perhehoidon kentältä. Majoituskulut eivät kuulu hintaan. 14.30 Perhehoitajan ääni perhehoidon laadun ja turvallisuuden mahdollistajana, Sanna Kosonen ja Minni Haveri, PHL. Teemaa käsitellään sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden tunteen kautta. Ministeri Kaisa Juuson videotervehdys. Ohjelma to 24.10. 14.50 Kahvitarjoilu. (muutokset mahdollisia) 9.30 Kahvitarjoilu. Koulutuspäivät on tarkoitettu perhehoitajille, perhehoidon työntekijöille, ikäihmisten perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. 16.00–18.00 Tauko 18.00 Illallinen, vertaistukea. 10.15 Turvallisuusajattelu perhehoidossa. (muutokset mahdollisia) 9.00 Kotitapaturmat ja niiden ehkäiseminen perhehoidon arjessa, Sanna Kosonen. 14.30 Koulutuspäivien päätössanat, Sanna Kosonen. Minna Laine ja Hanni Salo, PHL. Ikäihmisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät Ke 23.10. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Sanna Kosonen ja perhehoidon asiantuntija Minni Haveri Perhehoitoliitosta. Sanna Kosonen, PHL. ILMOITTAUTUMINEN 1.10.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Sanna Kosonen, sanna.kosonen@ perhehoitoliitto.fi, puh. 11.45 Lounas 12.45 Perhehoidosta viestiminen vakuuttavasti. | aiheena itsemääräämisen tukeminen 09.00 Aamukahvit 10.00 Tervetuloa! 10.15 Tuettu päätöksenteko ja päätösten tukeminen arjessa, Niina Sillanpää, Kehitysvammaliitto 11.30 Lounas 12.30 Rohkaisin – miten tukea olemuskielisten ihmisten itsemääräämistä, Kaisa Martikainen, Kehitysvammaliitto 13.30 Kahvitauko 14.00 Tarinalliset tehtävät ja positiivinen riskiarviointi -työpaja, Susanna Rieppo, Kehitysvammaliitto 15.45–16 Lopuksi 18.30 Iltaruokailu TORSTAI 31.10. PAIKKA Jyväskylä, Original Sokos Hotel Alexandra. 10.30 Yksinäisyys iäkkäiden ihmisten elämässä – tutkittua tietoa ja käytännönläheisiä ratkaisuja. 040 310 1442. Aino Palovesi, fysioterapeutti & perhehoitaja. 13.00 Ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen turvallisen arjen avulla. 12.00 Lounas. Perhehoito on ainutlaatuinen hoivan ja huolenpidon muoto, jossa elämänlaatuun vaikuttavat monet asiat. Tämän vuoden koulutuspäivien kantava teema on turvallisuus perhehoidossa. mennessä: www.kehitysvammaliitto.fi/kalenteri Alustava ohjelma KESKIVIIKKO 30.10. HINTA Perhehoitoyhdistyksiin kuuluvat perhehoitajat: 140 € / 2 päivää tai 85 € / yksi päivä (ke) tai 55 € / yksi päivä (to). 14.00 Kahvitarjoilu
040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Toimistosihteeri Elisa Liukkonen 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Viestintäassistentti Jasper Rekola 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Tapahtumasihteeri, varainhankinnan suunnittelija Suvi Vieremä 044 766 3301 NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Sanna Kosonen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Minni Haveri 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä 040 310 1447 KODISTA KOTIIN -HANKE Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 Hankesuunnittelija Hanni Salo 044 766 3312 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o. JÄRJESTÖSIVUT koulutukset www.perhehoitoliitto.fi www.perhehoitajaksi.fi www.sinut.fi www.perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Hanna Hakala | 050 543 0272 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Iida-Maria Hietaharju | 050 534 4689 iitu.hietaharju@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Kesiva Perhehoitajat ry Paula Kuivakangas | kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf Marina Häggback | marina.haggback@pp.inet.fi Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjoiskarjalanperhehoitajat K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Kaisa Söderlund | 050 354 6713 kaisasoderlund@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Minna Grönholm | minna.kiuru@dnainternet.net www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnansijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ suomenperhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Köykkä | 040 310 1447 tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 usp.perhehoitoliitto@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Heli Vehkavuori | 040 564 9173 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 hansu@tintti.net www.perhehoitoliitto.fi/silava Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas Suomen Perhehoitajat ry VARAPUHEENJOHTAJA Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry JÄSENET Veli-Pekka Johansson Suomen Perhehoitajat ry Minna Koistinen Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Merja Laitala Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Johanna Pappila Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Tiina Pyykkö Uudenmaan Sijaisperheet ry Olli Rajala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry Joel Sällälä Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh
Lisätietoja: Kelan kuntoutukset ovat osallistujille maksuttomia. 044 763 9130 myyntipalvelu@kruunupuisto.. Täytä Kelan hakemus KU 101 ja KIILA-kuntoutuksen ammatillinen selvityslomake KU 200. 040 310 1445 Tule mukaan perhehoitajien KIILA-kuntoutukseen Milloin. 16,00 euroa + toimituskulut Sijaisperheiden elämää lasten näkökulmasta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat 29,50 euroa kpl + toimituskulut Ostamalla tuotteita tuet Perhehoitoliiton toimintaa! Netissä: perhehoitoliitto.fi/kauppa Sähköpostitse: toimisto@perhehoitoliitto.fi Puhelimitse: 040 310 1440 (ma–to klo 9–15).. > perhehoitoliitto.?/kiila Paula Saksa työelämän asiantuntija, kurssivastaava paula.saksa@kruunupuisto.. I www.kruunupuisto.. Kirjaa hakemukseen kurssin numero 90446. puh. Toimita hakemus ja liitteet Kelaan viimeistään 21.6.2024 joko sähköisesti Oma Kela -palvelussa tai postitse: Kela, PL 10, 00056 KELA * etäyhteysmahdollisuus Minni Haveri perhehoidon asiantuntija minni.haveri@perhehoitoliitto.. Kurssin tavoitteena on turvata ja parantaa kuntoutujien työja toimintakykyä sekä vahvistaa arjessa jaksamista. Tilannearvio* 12.–26.8.2024 Ryhmäjaksot 27.–30.8.2024 10.–14.2.2025 4.–7.8.2025 Yksilöllinen valmennus* 9.9.2024–1.8.2025 Päätösosa* (1 krt.) 8.8.–1.11.2025 KIILA-kuntoutus on kuntoutusta toimeksiantosuhteisille perhehoitajille, joiden työja toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi vamman tai sairauden seurauksena. Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju I puh. Hanki lääkärin B-lausunto kuntoutusta varten. Haku kuntoutukseen Tricykle 1 16 vaaka.indd 1 Tricykle 1 16 vaaka.indd 1 27.4.2023 13.26.17 27.4.2023 13.26.17 Perhehoitoa tukemassa: Koko perheelle! Kaikenlaisille perheille sopiva, yhdessä koko sakin kanssa täytettävä Meidän sakin tehtäväkirja 15,00 euroa + toimituskulut Koko perheen Meidän sakki -lautapeli, jossa kaikki pelaajat joko voittavat tai häviävät yhdessä
Lahjoittamalla teet hyvää – Tue perheiden hyvinvointia! Lue lisää ja lahjoita haluamasi summa helposti ja turvallisesti jo tänään: perhehoitoliitto.fi/lahjoita Poliisihallitus on myöntänyt Perhehoitoliitolle rahankeräysluvan RA/2023/628. Perhehoito on inhimillinen hoivan ja huolenpidon muoto. Perhehoitoliitto huolehtii siitä, että mahdollisimman moni sijoitettu lapsi ja nuori, vammainen lapsi ja aikuinen, mielenterveystoipuja ja ikäihminen voi saada hyvää perhehoitoa. Keräyslupa on voimassa toistaiseksi.. Lahjoittamalla autat perheitä saamaan edunvalvontaa, neuvontaa, tietoa, koulutusta ja vertaistoimintaa