Perhehoito 03/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

03 2022 teema Luonto ja teknologia perhehoidon tukena Eläimet tarjoavat tekemistä ja terapiaa TULEVAISUUS Virtuaalitodellisuus auttaa samaistumaan IKÄIHMISET Lähiluonto virkistää myös muistisairasta
Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Nuppulankulma 108 Suomusjärvi www.kaivinkoneurakointilaajola.com * Karjaan Apteekki Kauppiaankatu 9 Karjaa www.karjaanapteekki.fi * Kempika Nordman Oy Liljalaaksontie 14 Uusikaupunki www.kempika.fi * Kivijärven apteekki Keskustie 22 Kivijärvi www.kivijarvenapteekki.fi * Kuljetusliike Esko Kosunen Oy * Kuntoaura Oy Norintie 1048 Norinkylä * Timo Kälviäinen Tmi Kilkunkierto 16 Kokemäki * Herttoniemen LVI-Huolto Oy Sahaajankatu 49 Helsinki www.herttoniemenlvi-huolto.fi * Högdal Forest Oy Ab Purotie 4 Pernaja www.hogdal.fi * Tmi Antti Ihanus Ylätie 44 B 10 Ilomantsi * Insinööritoimisto Malvi Oy Wredenkatu 2 Varkaus * Jita Oy Lakarintie 10 Virrat * Jurvan Hautausja Kukkapalvelu Kahl Oy Kauppatie 15 Jurva www.hautauskahl.fi * www.jyvasmedia.fi * Eläinpalvelu Aesa Bra Oy Kauppakatu 8 43100 Saarijärvi www.aesabra.com * Finn Sokung Oy Niitttykyläntie 373 Siuntio * Fixu Ville Oy Pyykorventie 1 Otalampi * Flerafix Syystie 14 A Helsinki * Floy Oy Mannerheimintie 109 Helsinki * Tmi Jyrki Hakanen Oikokatu 9 Kouvola * Hautaustoimisto ja kukkakauppa Lahtinen Ky Pielisentie 26 Lieksa www.lahtinenky.fi * Arvodata Oy Latvalantie 144 Ylivieska www.arvodata.fi * Asianajotoimisto Heikki Aspegren Valtatie 11 Muhos www.heikkiaspegren.fi * Bokhandel Tias Bok – Tian Kirja Berggatan 10 Hangö * Constrax Tmi Jänispolku 15 Porvoo * Cubesta Oy Äyritie 8 C Vantaa * Eemarla Oy Tolsanpolku 6 A 4 Kirkkonummi * Elementtisuunnittelu Ankkuri Lekatie 5 as 4 Nastola * Aarre-tilit Oy Ratatie 4 F 84 Vantaa www.aarretilit.fi * Tmi H J Ahonen Takojantie 3 Ristiina * Alajärven apteekki Keskuskatu 14 Alajärvi www.alajarvenapteekki.fi * Aluroster Oy Kässälänkatu 16 Tampere www.aluroster.fi * Anjalankosken Rengas Elimäentie 21 Anjala * Answatti Oy Katajanokankatu 5 D 13 Helsinki www.answatti.fi * Arkkitehtuuritoimisto Tiina Pyykkö Oy Kustinkatu 4 Heinola * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä.
fi * PKS Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Joensuu www.pks.fi * Tmi Joel Puranen Lahdentie 13 Kerava * Rakennusja remontointipalvelu Sami Pärssinen Vehkosillankuja 9 Nastola * LVI-Toivanen Oy Nyrhiläntie 129 Lappeenranta www.lvi-toivanen.fi * Lääkäriasema Eurolääkärit Kauppiaskatu 9 b A Turku * Maalausliike J. Sysmän apteekki Sysmäntie 38 Sysmä www.sysmanapteekki.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky Kasvihuoneenkatu 14 Kempele * Rakennuspalvelu Kankare Ollilantie 757 Kyrö * Rakennuspalvelu Ketola Köystinraitti 4 Seinäjoki www.rakennuspalveluketola.fi * Remove Timanttityöt Oy Varikkotie 19 C Rovaniemi www.removetimanttityot.fi * RMK-Auto Oy Koskelontie 15 Espoo www.rmk-auto.fi * Satanosto Oy Lemuntie 353 Piispanristi * Siirilä Jari Tmi Seppäläntie 40 Veteli * Suihkolan Kone H & M Suihkonen Ay Ruuhilammentie 1391 Jäppilä * Nakkilan apteekki Kauppatie 3 Nakkila www.nakkilanapteekki.fi * Pielaveden Maaseudun Kotipalvelu ja Kuljetus Puustellintie 37 Pielavesi www.maaseudunkotipalvelu.net * Pihtiputaan apteekki Asematie 5 Pihtipudas pihtiputaanapteekki. Ruuhilehto Hyvää kesää kaikille! * Maanrakennus Joonas Rautakoski Aholantie 91 Ylivieska www.jrautakoski.fi * Maarakennus Niemeläinen www.maarakennus.net * Jukka Montonen Tmi Soiniityntie 849 Elimäki * MR Isännöinti Rajakankaantie 18 Laihia *
ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Luonto ja teknologia 12 Luonnosta voimaa perhehoitoarkeen KANNESSA 18 Luonto antaa puhtia ikäihmisille 20 Virtuaalitodellisuus voi olla empatiakone 24 Tuhansien eurojen veroetu takautuvasti JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Oletko kesällä lomalla vai vapaalla. O L L I K O IK K A L A IN E N. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Perhehoitoliiton blogi perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso @ajoissakotiin INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö A N U L E H T O S A A R I teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI REETTA KANKAINEN 26 Keva-perhehoidon päivillä toukokuussa Ikaalisissa nähtiin myös Teatterikoneen ajatuksia herättänyt esitys. Autismikirjon ihminen kuormittuu herkästi, ellei saa tarvitsemaansa tukea. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 03 2022 20 Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Autistisen ihmisen tuki voi vaatia salapoliisityötä Arki autismikirjon ihmisen – lapsen, nuoren tai aikuisen – kanssa on usein haastavaa, hyvässä ja pahassa. Koronatauon jälkeen kokoontuminen oli monelle tavallistakin kaivatumpi. Kuormittuminen voi johtaa vahingolliseenkin toimintaan. 7 Sisällys Jukka Sihlman uskoo virtuaalilasein katsottavien videoiden tuovan lisäarvoa perhehoitoon Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten yhdistyspäivä kokosi aktiivisia perhehoitajia yhteen Jyväskylään huhtikuussa
7.12. Tilaushinnat | sis. 5 16.9. Alisa-aasin ja muiden eläinten kanssa touhuaminen on perheen poikien Oliverin ja Valtterin mieleen ja tuonut heille myös itsevarmuutta. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Vuokko Lahti Anne-Maria Takkula | Laura Timgren Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2022 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 7.1. 4 29.7. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 1.6. alv 10 % Kestotilaus 62 € | Vuosikerta (6 numeroa) 75 € | 8 kk määräaikaistilaus (4 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. 31.8. 19.10. KIITOS! Jaana Sahlman-Lepistö aloitti muutama vuosi sitten perhehoitajana ja kouluttautui eläinavusteiseksi valmentajaksi. 6.4. 9.2. 38. 3 29.4. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 045 311 7497 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Tommi Mattila Perhehoitaja Jaana Sahlman-Lepistö poikiensa ja Alisa-aasin kanssa kotimaisemissaan Orimattilassa Menikö lehti väärään osoitteeseen. T O M M I M A T T IL A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta www.perhehoitoliitto.fi SIJAISVANHEMMUUTTA harkitsevan tietopankki www.sijaisvanhemmaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu www.sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE www.perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET www.perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET www.perhehoitoliitto.fi/ukk 12. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. 6 4.11. Haluatko muuttaa tilaustasi. 2 4.3
Levätään sitten kesähelteillä ja jatketaan syksyllä. On meidän tehtävämme vaikuttaa, ettei perhehoitajien toimintaedellytyksiä heikennetä. Silloin jäsenistö päättää toiminnan suunnan ja valitsee peräsimessä olevan hallituksen. Trots redan lockande sommarnöjen gäller det ännu att orka föra fram familjevårdens sak på bred front. Vahvaa vaikuttamistyötä perhehoidon puolesta Starkt påverkningsarbete för familjevården P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Perhehoitoliiton toiminnassa vuoden merkittävin tapahtuma on liittokokous. Kaikki yhdessä perhehoidon puolesta! I Familjevårdsförbundets verksamhet är förbundsmötet årets viktigaste evenemang. Pusta ut i sommarhettan kan vi senare och på hösten sätter vi igång igen. TOISILLE MUUTOS ON SUUREMPI JA TOISILLE PIENEMPI RIIPPUEN SIITÄ, ONKO PERHEHOIDON JÄRJESTÄMINEN ALUEELLA JO KESKITETTY VAI EI. Vår uppgift är att påverka så att familjevårdarnas verksamhetsförutsättningar inte försämras. Joka tapauksessa kaikki perhehoidon toimeksiantosopimukset ensin siirtyvät hyvinvointialueille sellaisinaan ilman muutoksia. Samtidigt ska utmaningar och möjliga lösningar gällande uppdragsavtal läggas fram realistiskt. Toiminnan yhtenäistäminen asettaa edunvalvonnallisia paineita. Familjevårdsförbundets stabila ekonomi i en föränderlig ekonomisk miljö tryggar verksamheten även i framtiden. Päättäjille on annettava riittävästi tietoa perhehoidon vaikuttavuudesta päätöksenteon tueksi. Ett betydande mål för följande strategiperiod är att få en revidering av familjevårdslagen in i följande regeringsprogram. Toisille muutos on suurempi ja toisille pienempi riippuen siitä, onko perhehoidon järjestäminen alueella jo keskitetty vai ei. Arbetet involverar alla inom familjevårdsförbundet. Ett förenhetligande av verksamheten sätter press på intressebevakningen. Työtä tehdään koko Perhehoitoliiton voimin. Samalla on tuotava realistisesti esille toimeksiantosuhteisuuteen liittyviä haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia. För att detta ska ske krävs stark påverkan just nu. Samtidigt förändras alla familjevårdares nära verksamhetsmiljö när välfärdsområdena inleder sin verksamhet. Alla tillsammans för familjevårdens bästa! Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. För vissa är förändringen större och för andra mindre, beroende på om familjevården på området har centraliserats eller inte. Samaan aikaan kaikkien perhehoitajien lähitoimintaympäristö muuttuu hyvinvointialueiden käynnistellessä toimintaansa. Juuri nyt tehdäänkin vahvaa vaikuttamistyötä perhehoidon näkyvyyden eteen. Osansa antavat niin työntekijät kuin luottamushenkilötkin sekä Perhehoitoliiton hallituksessa että jäsenyhdistyksissämme. Just nu pågår ett starkt påverkningsarbete för att synliggöra familjevården. Aikataulu hyvinvointialueiden palvelurakenteen luomiseen on tiukka, koska toimintojen tulee siirtyä saumattomasti vuoden 2023 alusta. Anställda och förtroendevalda både inom Familjevårdsförbundets styrelse och inom medlemsföreningarna sköter alla sin andel. Haastetta lisäsi monesta suunnasta muuttuva toimintaympäristö. Denna gång gällde det att ställa riktningen särskilt noggrant och samtidigt långt in i framtiden i form av en strategi. I varje fall övergår alla uppdragsavtal inom familjevården först till välfärdsområdena som sådana i oförändrad form. Vaikka kesän riennot houkuttelevat jo, on vielä jaksettava puskea perhehoidon asiaa eteenpäin kaikilla rintamilla. Perhehoitoliiton vakaa talous muuttuvassa rahoitusympäristössä turvaa toiminnan tulevaisuudessakin. Yleisesti tiedämme, että hyvinvointialueiden talous tulee olemaan tiukalla ja sopeuttamistoimia vaaditaan. Merkittävänä päämääränä seuraavalle strategiakaudelle on asetettu perhehoitolain uudistamisen kirjaaminen seuraavaan hallitusohjelmaan. Tidsschemat för skapandet av välfärdsområdenas servicestruktur är stramt, eftersom överförandet av uppgifterna ska ske utan avbrott från början av år 2023. Tällä kertaa suuntaa oli katsottava erityisen tarkasti ja samalla pitkälle tulevaisuuteen strategian muodossa. Beslutsfattarna ska få tillräckligt med information om effekten av familjevården för att kunna fatta beslut. Toteutuakseen se vaatii vahvaa vaikuttamista juuri nyt. Det är allmänt känt att välfärdsområdenas ekonomi kommer att vara stram och kräva anpassningsåtgärder. Det är då som medlemmarna besluter om verksamhetens riktning och väljer den styrelse som ska stå vid rodret. Förändringar från många håll av verksamhetsmiljön medförde nya utmaningar
ALUKSI rautalangasta K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A 7 Perhehoito-lehti 3 | 2022
Myös Perhehoitoliitto oli mukana tietojen kokoamisessa. Korttiin on koottu muun muassa kymmenen keinoa turvallisen lääkehoidon varmistamiseen ja tärkeitä aiheeseen liittyviä yhteystietoja. Uudistus on tarpeen perhehoitajien taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) vastaus kysymykseen ilmoitettiin eduskunnan täysistunnossa toukokuussa. Perhehoitajana toimiminen ei esimerkiksi kerrytä työssäoloehtoa, eikä perhehoitaja näin voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa perhehoitotehtävänsä perusteella. Heikennystä nykyiseen verrattuna olisi myös ehdotettu kuljetusomavastuuosuuden periminen. Verkoston poliittisiin tavoitteisiin hallituskaudella 2023–27 kuuluu lisäksi muun muassa perhehoitajien sosiaaliturvan aukkojen paikallistaminen ja paikkaaminen, kahden vuoden hoitovapaaoikeuden takaaminen perhehoitajille myös yli 3-vuotiaan sijoitettavan lapsen osalta sekä eri kielija kulttuuritaustoista tulevien sijaisja tukiperheiden rekrytointiin panostaminen. Perhehoitajien sosiaaliturvan parantaminen kuuluu myös Perhehoitoliiton keskeisiin tavoitteisiin. Kampanjan suojelijaksi on lupautunut palkittu valokuvaaja, taideja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen (kuvassa). Toteutuessaan rajaus olisi syrjivä ja lisäisi epätasaarvoisuutta. Kaksikko muistutti kysymyksessään perhehoitajien sosiaaliturvan keskeisistä ongelmakohdista. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N VAIKUTTAMINEN LIITTO: EI HENKILÖKOHTAISEN AVUN VOIMAVARARAJAUSTA LAKIIN PERHEHOITOLIITTO ESITTÄÄ , että ehdotuksesta uudeksi vammaispalvelulaiksi poistetaan henkilökohtaiseen apuun esitetty voimavararajaus. Vuonna 2020 toimintansa aloittaneessa sosiaaliturvakomiteassa on edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Perhehoitajan toimeksiantosopimus voi loppua yllättäen esimerkiksi hoidettavan hoidon tarpeen loppuessa tai hänen siirtyessään pysyvään hoitopaikkaan. Sarkkisen mukaan sosiaaliturvakomitean jaostot valmistelevat ongelmiin ratkaisuehdotuksia ja osana valmistelua arvioidaan myös perhehoitajien sosiaaliturvan kehittämistarpeita. Sovitellussa työttömyysturvassa syntyy ongelmia, kun kyse on perhehoidon kaltaisesta tilanteesta, joka poikkeaa tavanomaisesta palkkatyöstä tai yritystoiminnasta. Kansanedustajien mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jääminen voi myös vähentää perhehoitajaksi ryhtymisen houkuttelevuutta. sijaisvanhempien ja muiden perhoitajien rekrytointikampanja Ajoissa kotiin järjestetään tänä vuonna 5.–18.9. LUE LISÄÄ > perhehoitoliitto.fi/uutiset 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3| 2022. LUE LISÄÄ > perhehoitoliitto.fi/uutiset Ajoissa kotiin -kampanjassa voimaannutaan perhehoidossa ALUKSI lyhyet UUSI OPASKORTTI LÄÄKEHOIDOSTA AIKUISTEN PERHEHOIDOSSA THL JA FIMEA ovat julkaisseet Tiedä & toimi -opaskortin turvallisesta lääkehoidosta toimeksiantosuhteisessa aikuisten perhehoidossa. Hän huomautti, että sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva komitea on todennut ongelmalliseksi muun muassa sen, ettei sosiaaliturva tunnista kaikkia työn ja tulojen sekä elämäntilanteiden yhdistelmien muotoja. Meneillään on myös laaja sosiaaliturvauudistus, jonka yhteydessä perhehoitajien asemaa voitaisiin parantaa. HUOM! Perhehoitoliiton toimisto on suljettu kesälomien ajan 27.6.–31.7.2022 Ministeri: Perhehoitajien sosiaaliturvan kehittäminen arvioitavana Keskustan kansanedustajat Mikko Kinnunen ja Pekka Aittakumpu jättivät huhtikuussa eduskunnassa kirjallisen kysymyksen perhehoitajien sosiaaliturvan kehittämistarpeista osana valmisteilla olevaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Kysyjät muistuttivat, että Marinin hallitusohjelmassa mainitaan erilaisten hoivapalveluiden tuottamistapojen, kuten perhehoidon, kehittäminen. Sen toimikausi jatkuu nykyisen ja seuraavan hallituskauden ajan kevääseen 2027. TUTUSTU VERKOSSA > julkari.fi > Haku: ”toimeksiantosuhteinen perhehoito” Järjestöt esittävät perhehoitolain uudistamista perhejärjestön yhteistyöverkosto Monimuotoiset perheet esittää, että Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan sisällytetään perhehoitolain uudistaminen. Perhehoitoliiton koordinoiman kampanjan teema on tällä kertaa ”Voimaannu perhehoidossa”. Perhehoitajan toimeentulo on uhattuna tilanteessa, jossa uutta hoidettavaa ei vielä ole
Yksi mahdollisuus on perhehoitolain mukainen sijaishoitaja, jonka kanssa tehdään toimeksiantosopimus ja jota koskevat samat säännöt kuin sijaishoitajaa yleensä. VASTAUS Kunnalla on velvollisuus huolehtia hoidettavan tarkoituksenmukaisen hoidon järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi (perhehoitolaki 13 §). Kunniamerkin saajista ainakin neljä on perhehoitajia: Outi Elina Kalliokoski, Kalajoki (Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry), Eine Marketta Lähde, Hartola (Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry), Sanna Pauliina Mononen, Sipoo (Uudenmaan Sijaisperheet ry) ja Terhi Hannele Mäkilä, Laitila (Varsinais-Suomen Sijaisperheet Silava ry). Hakuajat päättyvät heinäkuussa. ÄITIENPÄIVÄ 9 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. KATSO LISÄTIEDOT > perhehoitoliitto.fi/tuetutlomat Lähde: Valtiovarainministeriö asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Tulee mieleen jopa syrjintä. Asiasta on tärkeä sopia mahdollisuuksien mukaan jo toimeksiantosopimuksessa, mutta ainakin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Tänä vuonna tarjolla olevista perhehoitoperheiden tuetuista lomista ehtii hakea vielä kahta: syyslomaa Rokuan kylpyläkeskuksessa 16.–21.10. Sijaishoitajan valmennuksen ei tarvitse olla sama kuin perhehoitajan ennakkovalmennus, vaan kyseiseen tehtävään sopiva valmennus. Tilaisuudessa puhunut Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja Mirjam Kalland korosti äitien ja perheiden moninaisuuden näkyväksi tulemisen tärkeyttä. Myös sijaishoitajakohtainen valmennus kyseisen sijaisperheen sijaistamiseen on joskus tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Myös lapsen mielipide tulee ottaa huomioon. Rikostaustaotteen toimittamisvelvollisuus koskee kaikkia sijaishoitajia, myös perhehoitajan läheisiä. Jaana Tervo Erityisasiantuntija, THL:n Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö Presidentti palkitsi sijaisäitejä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi äitienpäivänä 30 suomalaisäidille Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Järjestelyn tulee taata lapsen hyvinvointi ja turvallisuus. Olen myös aikanaan ollut perustamassa sijaiskotiyhdistystä Kotkaan. PERHEHOIDOSTA Oma perhe oli ensin minun korkeakouluni, ja toinen oppikoulu oli, kun kodistamme tuli perhehoitoyksikkö. Tunnustukset jaettiin Helsingin Säätytalolla. 15 muuta valtuutettua allekirjoitti aloitteeni. Oululainen Pirjo Hätälä, Rauhantervehdyslehti, 3.5.2022 Monen lapsen yhteisö selviää, kunhan aikuinen hommaa kaappiin ruokaa ja pitää huolen perusasioista. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perheelämää ja vanhemmuutta. Kansanedustaja Jari Kinnunen (kok.) eduskunnan täysistunnossa, 3.2.2022 € / km on oman auton matkakuluvähennys tilapäisen korotuksen jälkeen 1.7.2022 alkaen 0,30 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Kiinnostaisiko lapsiperheloma lokakuussa. Minna ja Teemu Tiestö ihmettelevät, miksei heille perhehoitoon muuttanut Kasper saa samoja tukipalveluita kuin niin ikään kehitysvammainen sijaisveljensä, Tukiviesti 1/2022 Olen itse saanut tutustua perhehoitoon vuodesta 73, ensin huostaanotettuna ja sijaisperheeseen sijoitettuna, ja sitten vuodesta 82 olen perehtynyt asiaan syvällisemmin, kun sain perheeseeni tuolloin 3-vuotiaan kummityttöni. Kiitos kaikille! Aluevaltuutettu Kirsi Kaivonen (sd.), Twitterissä 30.3.2022 Emme voi ymmärtää, miksi Kasperilla ei olisi yhtäläistä oikeutta tukeen, vapaa-ajan toimintaan ja sosiaaliseen elämään kodin ulkopuolella. Perhehoitajan läheinen voi toimia satunnaisena lapsenhoitoapuna. KYSYMYS Miten toimitaan, jos sijaisperheen läheinen toimii satunnaisena lastenhoitoapuna tai sijaishoitajana. Perhehoitajan lyhytaikaisen poissaolon ajaksi on velvollisuus järjestää sijaishoito. Jos perhehoitajan läheinen hoitaa avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettua lasta, järjestelystä on käytävä keskustelu myös huoltajan kanssa ja viranomaisen on varmistettava, että sijaistava henkilö on tehtävään sopiva. Palkittu perhehoitaja Sanna Mononen kertoi Ylen haastattelussa pitävänsä omaa kunniamerkkiään tunnustuksena kaikille muillekin sijaisäideille. Viranomainen varmistaa, että läheinen on tehtävään sopiva, mutta rikostaustaotetta ei tarvitse esittää: lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia sovelletaan perhehoitolaissa tarkoitetun perhehoitajan antamaan perhehoitoon. Kirjailija, sijaisvanhempi Kirsti Manninen, Kotiliesi 9/2022 Jätin tänään myös ensimmäisen aloitteeni aluevaltuustossa: Ikäihmisten perhehoidon edistäminen Pirkanmaalla. tai Vesileppiksen kylpyläkeskuksessa 23.–28.10
Kahtena edellisvuonna liittokokous järjestettiin koronapandemian vuoksi etäkokouksena, mutta tänä vuonna väki pääsi jälleen lähitapahtumaan Jyväskylään. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A T U U LI K K I M A T T IL A Perhehoitoliiton hallitus liittokokouksen 2022 jälkeen näyttää tältä: Sari Petäjoki (vas.), Kimmo Hällback, Hanna Hakala, Erja Sarenius-Salmenkivi, Veli-Pekka Johansson, puheenjohtaja Minna Ahokas, Laura Timgren, Hannu Haukilahti ja Outi Aalto. Hämeenlinnassa toimivan yksikön toiminta on kolminkertaistunut vuosikymmenen aikana. Hänellä on kokemusta kunnallispolitiikasta, ja hänen perhekotinsa kautta on kulkenut 25 vuoden aikana 65 lasta. LIITTOKOKOUS Sote-alueille saatava toimintaohjeet Huhtikuussa kokoontunut Perhehoitoliiton liittokokous valitsi kotkalaisen perhehoitaja Minna Ahokkaan (Kymenlaakson Perhehoitajat ry) liiton hallituksen puheenjohtajaksi toiselle kaksivuotiskaudelle. Perhehoidon päivät muuttaa Keski-Suomesta Etelä-Pohjanmaalle PERHEHOITOLIITON UUSI STRATEGIA KOROSTAA TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ PERHEHOITOLIITON LIITTOKOKOUS hyväksyi huhtikuussa liiton uuden strategian vuosille 2023–26. Vastaehdokkaita ei ollut. Perheiden tukityönä alkanut toiminta on laajentunut vertaistoiminnaksi, kuten omiksi ryhmiksi sijoitetuille lapsille, sijaissisaruksille ja perhehoitajille. ALUKSI lyhyet Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät järjestetään seuraavan kerran 8.–9.11.2023 . Kokouksessa oli 42 osallistujaa. Mikkelin Ristiinassa asuva Johansson on toiminut perhehoitajana yli 20 vuotta ja ollut mukana perustamassa Etelä-Savon kuntien sijaisja jälkihuoltoyksikkö Pessiä. Sarenius-Salmenkivi tulee Tuusulan Jäniksenlinnasta. Kuvasta puuttuu Stiina Hänninen. Perhehoitoliiton ja Pesäpuu ry:n yhteistyönä järjestämä tapahtuma keräsi viimeksi marraskuussa 2021 noin 300 perhehoitajaa ja muuta lastensuojelun ammattilaista Laukaan Peurunkaan. Valituiksi tulivat Veli-Pekka Johansson (Etelä-Savon Perhehoitajat ry) ja Erja Sarenius-Salmenkivi (Uudenmaan Sijaisperheet ry). Edustajan oli lähettänyt paikalle 17 jäsenyhdistystä 24:stä. Kahden erovuoroisen hallituksen jäsenen tilalle oli kolme ehdokasta, joten edessä oli äänestys. Julkilausumassa muistutetaan myös, että perhehoidon järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavien tahojen välille tarvitaan selkeä vastuunja työnjako sekä perhehoitajien ja perhehoidossa olevien henkilöiden osallisuuden ja asiantuntemuksen varmistavia toimintakäytäntöjä. Perhehoitoliiton keskeisiin päämääriin tulevina vuosina kuuluu muun muassa, että perhehoidon moniammatillinen erityisosaaminen vahvistuu kaikilla hyvinvointialueilla, perhehoitolain uudistaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan, toimeksiantosuhteisten perhehoitajien sosiaaliturva paranee ja jäsenyhdistyksillä on entistä paremmat mahdollisuudet koota kaikkien perhehoidon muotojen edustajat yhteen. Uudeksi tapahtumapaikaksi on valittu Seinäjoki-areena. Jättämässään julkilausumassa liittokokous korosti, että toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestämiseen hyvinvointialueilla tarvitaan hyvän perhehoidon edellytykset turvaava perhehoidon toimintaohje ja perhehoidon järjestämistä koordinoiva yksikkö. PRIDE-ennakkovalmennuksia Kanerva järjestää nykyään vuosittain kahdesta kolmeen. PERHEHOITOYKSIKKÖ KANERVAN TOIMINTA KOLMINKERTAISTUNUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON palveluita Kanta-Hämeen 11 kunnalle tuottava perhehoitoyksikkö Kanerva juhli toukokuussa 10-vuotista taivaltaan. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. Se on luotu yhteistyössä jäsenyhdistysten ja toimihenkilöiden kesken. Uudella strategiakaudella Perhehoitoliitto pyrkii laajentamaan rahoituspohjaansa, turvaamaan perhehoitajien hyvät toimintaedellytykset, vahvistamaan monipuolista asiantuntijuuttaan ja tukemaan perhehoitoyhdistysten aktiivista toimintaa
Lapsille ja nuorille suunnatun lastensuojelun käsikirjan tavoitteena on lisätä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten tietoisuutta lastensuojelusta, heidän oikeuksistaan lastensuojelussa ja lastensuojelun oikeusturvakeinoista. Yksi lapsistrategian suurimmista toimenpiteistä on koulutuskokonaisuus ammattilaisille lapsen oikeuksista ja osallisuudesta. ALUKSI meillä kylässä TAVOITTEENA ON LISÄTÄ LASTENSUOJELUN ASIAKKAINA OLEVIEN LASTEN JA NUORTEN TIETOISUUTTA OIKEUKSISTAAN JA OIKEUSTURVAKEINOISTA. Meitä kaikkia tarvitaan lapsen oikeuksien edistämiseen Johanna Laisaari Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri, VT L apsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää meiltä kaikilta tekoja ja laajaa sitoutumista tähän tavoitteeseen. Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma tälle hallituskaudelle sisältää laajasti toimenpiteitä, joilla turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistetaan heidän oikeuksiaan. Toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa viranomaistoimijoiden valmiuksia haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseen sekä lasten ja nuorten kohtaamiseen. Näissä toimenpiteissä on painotettu haavoittuvuuden tunnistamista ja osaamisen kehittämistä. Tämän toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten ja lasten kanssa toimivien valmiuksia lapsen oikeuksien edistämiseen ja lasten osallisuuden toteuttamiseen. Suunnitelmassa on useita toimenpiteitä, joilla on tarkoitus puuttua lastensuojelussa todettuihin haasteisiin. LISÄÄ VERKOSSA > www.lapsistrategia.fi 11 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. Kansallinen lapsistrategia perustuu perusja ihmisoikeussopimuksiin. Yhteiskunta, jossa kaikki lapset ovat arvokkaita ja yhdenvertaisia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että me aikuiset tunnemme lapsen oikeudet. Kansallisen lapsistrategian keskeisten linjausten perusteella on tärkeää viedä tietoa lapsen oikeuksista lapsille ja nuorille itselleen sekä lisätä heidän osaamistaan ja tietämystään heille kuuluvista perusja ihmisoikeuksista. Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia noudattava lapsija perheystävällinen yhteiskunta. Sen keskeisenä tavoitteena on luoda kestävä, pitkäjänteinen ja johdonmukainen pohja lapsija perhepolitiikalle yli hallituskausien. Strategia valmistui parlamentaarisessa komiteassa, jossa saavutettiin yhteinen poliittinen tahtotila lapsen oikeuksien täysimääräisestä edistämisestä Suomessa. Näin kasvaa seuraava sukupolvi, jolle lapsen oikeudet ovatkin jo lapsuudesta saakka tuttu asia. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa toimenpide numero 7, jossa laaditaan toimenpideohjelma luvattomasti sijaishuoltopaikasta poistumisten ennaltaehkäisyyn, luvattoman poissaolon aikaiseen toimintaan sekä jälkityöhön, toimenpide numero 8, jossa laaditaan ajantasainen selvitys sijaishuollossa tapahtuvasta kaltoinkohtelusta sekä toimenpide numero 9, jossa toteutetaan lastensuojelun käsikirja lapsille ja nuorille. Yhteiskunta, jossa lapsen oikeudet osataan ja niitä noudatetaan. Tarvitsemme jaettua ymmärrystä siitä, mitä tämä tarkoittaa eri lapsiryhmien ja eri toimijoiden näkökulmasta
Perhehoitaja Jaana Sahlman-Lepistö on kouluttautunut eläinavusteiseksi valmentajaksi ja sosialipedagogisen koiratoiminnan ohjaajaksi. Kuvassa myös perheen pojat Valtteri ja Oliver sekä Alisa-aasi. 12 Perhehoito-lehti 3 | 2022 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i
Luonnosta voimaa perhehoitoarkeen Luontoja eläinlähtöiset menetelmät voivat lisätä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. TE EM A Luonto perhehoidon tukena TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT TOMMI MATTILA 13 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. Arkinen puuhailu eläinten kanssa auttaa rauhoittumaan, tarjoaa osallistavaa tekemistä ja luo turvallisuuden tunnetta myös Jaana Sahlman-Lepistön perhehoitoperheessä
Yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen tutkija Anja Yli-Viikari Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että suomalaisessa sosiaalityössä on otettu viime vuosina isoja askeleita eteenpäin luontomenetelmien hyödyntämisessä. Avainsanoja ovat myös toiminnallisuus, osallisuus, kannustavuus ja kokemuksellisuus. Niinpä hän on kouluttanut viime vuosina sekä eläinavusteiseksi valmentajaksi että sosiaalipedagogisen koiratoiminnan ohjaajaksi. Kymmenisen vuotta sitten Sahlman-Lepistö asettui asumaan Päijät-Hämeen Orimattilaan pientilalle, joka on täyttynyt eläimistä. Siitä lähtien Sahlman-Lepistö on keskittynyt yksinomaan perhehoitajan tehtävään ja kodin eläinkatraan hoitamiseen samalla, kun mies kiertää rakennushommissa. Eläimet ympäröivät häntä jo lapsuudenkodissa, ja hän aloitti hevosharrastuksen pikkutyttönä. Kun pelkkä keskustelutuki ei riitä Eläinja luontolähtöisiä menetelmiä on tarjottu sekä aikuisten että lasten sosiaalityössä jo pitkään niin ennaltaehkäisevinä kuin hoitavinakin palveluina. Järjestö oli alkuvuodesta mukana sosiaalija terveysministeriölle jätetyssä aloitteessa, jossa esitettiin luontolähtöisten menetelmien juurruttamista valtakunnallisesti osaksi sote-palveluiden rakenteita, koulutusta ja tutkimusta sekä Käypä hoito -suosituksia. Perhehoitajia pariskunnasta tuli vuonna 2018, kun perheeseen sijoitettiin alle kouluikäinen Valtteri. Moniin ongelmiin pystyttäisiin vaikuttamaan varhaisemman vaiheen tuella, jota luontomenetelmät usein ovat. Viime vuosikymmenen lopulla hän hakeutui miehensä kanssa sijaisvanhemmuuteen perehdyttävään PRIDE-ennakkovalmennukseen. Tänä päivänä perheen eloa värittävät kaksi aasia, poni, minipossu, kolme sokerioravaa, kaksi kissaa ja kaksi koiraa. Ennaltaehkäisevää ja usein myös edullista Anja Yli-Viikarin mielestä luontolähtöisiä menetelmiä kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän etenkin osana mielenterveysongelmien hoitamista, kuntouttavaa työtoimintaa ja lasten ja nuorten psykososiaalisen tukeen liittyviä palveluita. Sahlman-Lepistö seurasi aiemmin isänsä jalanjälkiä leipomoyrittäjäksi. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut kuormittuvat nyt todella paljon. –?Suomessa on jo nyt paljon luontomenetelmiin liittyviä hankkeita, mutta haasteena on edelleen, miten niitä saadaan vakiinnutettua rakenteisiin ja palveluvalikoimaan. Puremasta voi olla myös arvaamatonta iloa vielä paljon myöhemmin. –?Minulla oli omakohtaista kokemusta lapsuudesta ja sukulaisiltani, miten paljon eläimistä voi olla apua lapsille ihan ilman, että niiden kanssa tekee mitään tavoitteellista. Selvä kohderyhmä ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset perheineen. –?Jos huomaa, että lapsella on vaikkapa mennyt viime aikoina vähän huonommin, keskustelua voi aloitella kysymällä, miltähän eläimestä mahtaa tänään tuntua. Sen tunnetuimpia muotoja ovat muun muassa ratsastusterapia, sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja puutarhaterapia. Hänen mukaansa ponin ja aasien hoitaminen, leikittäminen, kouluttaminen ja lenkittäminen ovat auttaneet Valtteria keskittymään ja tuoneet hänelle lisää itsevarmuutta ja positiivisuutta. Koulutustarjonta on kasvanut, alan verkostot ovat laajentuneet ja käynnissä on ollut lukuisia hankkeita ja kokeiluja sosiaalityön eri tilanteisiin. Luontoon kuntoutusympäristönä liittyy erityisesti stressiä, psyykkistä kuormitusta ja levottomuutta vähentäviä elementtejä. Arkisen puuhastelun lomassa eläimiä voi käyttää myös keskustelujen virittelijöinä. Esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta kuuluu Suomen vahvuuksiin, mutta Britanniassa, Hollannissa ja Norjassa monia luontolähtöisiä menetelmiä on viety sosiaalityön käytäntöön enemmän kuin Suomessa, Yli-Viikari sanoo. Yli-Viikari toimii myös alan kattojärjestön Green Care Finland ry:n hallituksessa. Menetelmiä kokeillaan useimmiten silloin, kun keskustelutuki ei yksin riitä esimerkiksi mielenterveyskuntoutujalle tai lapselle, jolla on vaikeuksia kommunikoida tai ilmaista tunteitaan. Koska täällä meidän arjessamme on joka tapauksessa paljon eläimiä, halusin syventää tätä osaamista ja saada ammatillista näkemystä, josta voisi olla hyötyä myös perhehoitajan tehtävässä, Sahlman-Lepistö kertoo. Luontoja eläinlähtöiset menetelmät toimivat muiden palveluiden tukena erityisesti silloin, kun pelkkään puheeseen LUONTOAVUSTEISILLA TUKIPALVELUILLA NÄYTTÄISI OLEVAN MYÖNTEISTÄ VAIKUTUSTA YLEISKUNNON, VUOROKAUSIRYTMIN JA RAVITSEMUKSEN HALLINTAAN. Jo ennakkovalmennuksen aikana Sahlman-Lepistö pohti, voisiko eläimistä olla ilon lisäksi myös konkreettista apua sijoitetun pojan elämään. Tavoitteellisten luontomenetelmien kattotermiksi on vakiintunut 2000-luvulla Green Care. Tämän on saanut kokea myös Jaana Sahlman-Lepistö. Green Care -palvelut ovat monesti yhteistyöhön perustuvia ja siten myös kustannuksiltaan edullisia, hän sanoo. Menetelmät vaihtelevat arkisesta yhdessäolosta ja tekemisestä vahvasti tavoitteellisiin terapeuttisiin toimiin. K un heppakärpänen puraisee lapsuudessa tai nuoruudessa, seuraukset voivat olla pitkäkestoisia. –?Heidän palveluihinsa tarvitaan uudenlaisia ajattelutapoja. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. Kun eläin ensin toimii ikään kuin välikappaleena, keskustelua voi siirtää pikkuhiljaa lapsen tunteisiin, Sahlman-Lepistö vinkkaa
Ammattilaiset kokivat luontolähtöiset menetelmät tärkeiksi erityisesti kuntoutusprosessin aloitusvaiheessa, jolloin myös menetelmien rauhoittavat vaikutukset näyttäisivät korostuvan. Erityisen tarkka harkinta on kuitenkin tarpeen etenkin silloin, jos lapsella on niin isoja psyykkisiä ongelmia, ettei ryhmätoiminta sovellu hänelle. Perhekodeissa on iso potentiaali Luonnonvarakeskus julkaisi alkuvuodesta tutkimusartikkelin, jossa selvitettiin lasten ja nuorten luontoavusteisten tukipalveluiden nykytilaa. w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i TE EM A Luonto perhehoidon tukena Aasin ja ponin kaltaisten isojen eläinten kouluttaminen voi auttaa lasta keskittymään ja antaa lisää itsevarmuutta. Artikkelin mukaan luontoja eläinavusteisten tukipalveluiden katsotaan sopivan varsinkin sellaisille lapsille ja nuorille, joilla on esimerkiksi vaikeuksia säädellä toimintaansa, vuorovaikutustaitojen puutetta, keskittymisvaikeuksia tai ongelmia liiallisen pelaamisen kanssa. Yhteinen tallikokemus voi myös edistää sosiaalisten suhteiden syntymistä. Maatilan tai hevostallin hajut saattavat myös olla liian voimakkaita aistiherkille lapsille. perustuva lähestymistapa on lapselle tai perheelle liian painostava. Daimy-ponia ja Aatos-aasia leikittää Jaana SahlmanLepistön poika Oliver. Ammattilaiset nostivat Green Caren mahdollisuudet erikseen esiin myös osana lastensuojelun jälkihuoltoa. Perhehoito-lehti 3 | 2022 15. Yli-Viikari nostaa esiin etenkin lapset, joilla on neuropsykiatrisia vaikeuksia eli nepsy-oireistoa. Esimerkiksi sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa vuorovaikutus on sekä sanallista että kehollista. Tällaisista perheille tarjottavista palveluista on aika suurta vajausta, Yli-Viikari toteaa. Pelkkä luontokokemus ilman eläimiäkin voi olla antoisa: nuotio saattaa olla lastensuojelun haastavassa perhetapaamisessa toimivampi paikka kuin toimiston sohvanurkkaus. Artikkelissa näkemyksiään kertoo joukko lastensuojelun, kasvatuksen ja sosiaalityön ammattilaisia, joilla on kokemusta luontolähtöisten menetelmien käytöstä omassa työssään. –?Juuri nepsy-lapset tarvitsevat turvallisia ja rauhallisia osallistavan tekemisen ympäristöjä, joissa he pystyvät kehittämään omia vahvuuksiaan. Haastatellut katsoivat, että lähtökohtaisesti luontomenetelmiä voi harkita lähes kenen kohdalla tahansa. Terveysvaikutusten arviointi kaipaa monilta osin tarkempaa tutkimusta, mutta psyykkisen kuntoutumisen lisäksi luontoavusteisilla tukipalveluilla näyttäisi olevan myönteistä vaikutusta esimerkiksi yleiskunnon, vuorokausirytmin ja ravitsemuksen hallintaan. Luontoon tai eläimiin liittyvät menetelmät voivat auttaa löytämään pieniä edistysaskeleita, joiden kautta voidaan edetä myös muilla elämän ongelma-alueilla
Hevonen tuo turvallisuuden tunteen, rauhallisuuden, luottamuksellisuuden ja herkeämättömän läsnäolon. Perheeseen sijoitettu Valtteri on osallistunut niiden kanssa muun muassa agility-kisaan, josta hän sai onnistumisen kokemuksia päästyään ohjailemaan eläimiä läpi temppuradan. Mikä tahansa yksilö ei sovi, vaan eläimen täytyy olla luotettava ja tottelevainen. Anja Yli-Viikari muistuttaa, että niin lasten kuin aikuistenkin perhehoito tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia kokeilla, millaisia vaikutuksia Green Carella voi olla perhehoidossa oleviin ihmisiin. –?Samalla kun Valtteri opettelee monia asioita eläimiä hoitamalla, siinä oppii itsekin uusia näkökulmia ja ratkaisukeskeisyyttä. Eniten apua perhehoitoperheille on pienempikokoisista ja myös kaupunkiolosuhteisiin sopivista eläimistä, kuten koirista ja kissoista. Sulla on ollu paha päivä koulussa, ja tulet mettään. –?Viime aikoina on käynyt mielessä, että voisin vielä joskus itsekin ruveta tarjoamaan tällaisia palveluita yrittäjäpohjalta. Perheen lemmikkikatraasta haastavin on minipossu, joka on luonteeltaan itsetietoinen ja äksyilevä. Sahlman-Lepistö on huomannut, että lemmikkien silittely rauhoittaa Valtteria esimerkiksi hankalien puheluiden tai palaverien aikana. Sijaisvanhempana oleminen ei ole aina mitään ruusuilla tanssimista, mutta ei saa jäädä märehtimään negatiiviseen ilmapiiriin, joka iskee helposti vaikeuksien keskellä, Sahlman-Lepistö sanoo. Oot koko päivän koittanut käyttäytyä. Mentiin hevosen tykö, eikä nuori osoittanut eläintä kohtaan aggressiivista käytöstä, omasta pahasta olostaan huolimatta. –?Perhekodeissa on valtavasti voimavaraa tällaiseen työskentelyyn. Perhehoidoissa kokeilut eivät myöskään ole yhtä kalliita kuin laitoksissa tai isoissa asumisyksiköissä, Yli-Viikari sanoo. Myös sen puuhien seurailu on kuitenkin opettavaista: siinä oppii, ettei eläintenkään seurassa voi mennä ja tulla muista välittämättä, vaan toisia pitää kuunnella. Kerroin, että me ei voida mennä hevosen luo, jos sä oot tossa tilassa. Hevostaustasta on hyötyä, mutta aasin elekielen tulkitseminen on haastavaa. Luontoavusteisuus lasten ja nuorten tukipalveluissa (Luonnonvarakeskus, 2022) 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. Kannattaa lähteä kokeilemaan. Oli pahalla päällä, ovia paiskottiin ja seinää hakattiin. Sen huomaa kyllä nopeasti, miten jokin luontotai eläinlähtöinen menetelmä vastaa ihmisten tarpeisiin. Sekin jo poistaa ahdistusta, kun tietää, että saisi. Sahlman-Lepistön mukaan esimerkiksi aasin kouluttaminen opettaa lapselle kärsivällisyyttä. Ei edes tarvi välttämättä toteuttaa. Sillä on merkitystä, että olisi lupa tehdä jotain. Metsässä saa vaikka juosta ja huutaa. Sosiaalityöntekijä metsäkävelyistä nuoren kanssa Hevosen mukaan tuominen auttaa aivan mielettömän paljon näissä tilanteissa. Perhehoitoarjessa toiminnan ei tarvitse olla tavoitteellista, vaan luontohoivaa voi sisällyttää myös ihan tavallisiin puuhiin, kuten perhehoitaja Jaana Sahlman-Lepistön perheessä tehdään. Hän oli jo luonut omakohtaisen suhteen eläimeen ja tiesi, että se odottaa häntä. ASIANTUNTIJOIDEN KOKEMUKSIA LUONTOJA ELÄINAVUSTEISUUDESTA Minipossun puuhien seurailu on opettavaista: siinä oppii, ettei eläintenkään seurassa voi mennä ja tulla muista välittämättä, vaan toisia pitää kuunnella. On helpompi jutella, kun samalla harjaa tai kävelee hevosen kanssa. Perhehoitaja tai muu aikuinen voi edesauttaa tätä johdattelevilla pikku kysymyksillä. Voidaan mennä myös metsään, jossa voi vapaasti huutaa. Lastensuojelun avohuollon työntekijä hevosavusteisuudesta nuoren kanssa Eräällä nuorella oli ollut tosi paha päivä koulussa. Valtterin nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Ne sijaitsevat monesti maaseudulla, jossa luontoa ja eläimiä on ympärillä luonnostaan. Seuralliset kissat ja lempeät pikkukoirat hakeutuvat herkästi itsekin tilaisuuden tullen ihmisten syliin tarjoamaan lohtua. Eläin toimii ikään kuin muurinmurtajana. Hevonen oli kuitenkin nuorelle tärkeä. Tavoitteellisemmassa eläinavusteissa toiminnassa apuna ovat koulutetut ammattilaiset, joiden palveluita myös kunnat ja muut perhehoidon järjestäjätahot voivat tarjota perhehoitoperheille. Aasi opettaa kärsivällisyyttä Jaana Sahlman-Lepistön perheessä maaseudulla on runsaasti tilaa touhuilla aasin ja ponin kaltaisten isojen kotieläinten parissa. Ensimmäiset vuodet sijaisvanhempana menivät aika lailla totutellessa uuteen arkeen, mutta nyt se voisi onnistua, Sahlman-Lepistö kertoo. Sahlman-Lepistön mielestä hienointa on, että jo peruspuuhailu eläinten kanssa voi opettaa lasta käsittelemään omia tunteitaan. Sosiaalityöntekijä tallitoiminnasta nuoren kanssa LÄHDE: Yli-Viikari, Anja: Tassunjälkiä sydämessä ja mielessä. Jos jotain tehdään liian nopeasti, aasin pakokeino on pysähtyä miettimään, eikä sitä saa silloin tottelemaan negatiivisella käytöksellä tai raivoamalla
w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i 17 Perhehoito-lehti 3 | 2022. TE EM A Luonto perhehoidon tukena Jaana Sahlman-Lepistön nelivuotias minipossu Manteli on sisäsiisti ja viettää perheen koirien ja kissojen tavoin paljon aikaa sisätiloissa. Kun talvipakkaset hellittävät, se viihtyy myös ulkona
Perhekodeissa luontohoivan on havaittu vähentävän jopa itsetuhoisuutta, kertoo teemaan perehtynyt perhehoidon kouluttaja Sanna Kosonen. Hän tutki aihetta ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen yamk-tutkinnon opinnäytetyössään, joka palkittiin hiljattain Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyönä. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA ARJA KOPONEN T äysin avustettava ikäihminen on saanut toimintakykyään takaisin, ruvennut hakemaan uunihalkoja ja touhuamaan muissakin talon askareissa. LUONTO ANTAA PUHTIA IKÄIHMISILLE Muistisairaan ikäihmisen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi voi kohentua merkittävästi, jos hän saa uudelleen yhteyden luontoon. Arja Koposen perhekodissa Kiteellä ikäihmiset on otettu mukaan myös heinäpellolle. Masentuneen ikäihmisen kuolemaan viittaavat tai muuten synkät ajatukset ovat vähentyneet tai poistuneet jopa kokonaan. 18 Perhehoito-lehti 3 | 2022 w w w .p er he ho ito lii tt o. Passivoituneelle muistisairaalle ihmiselle on ruvennut maistumaan jälleen ruoka, rauhattomuus on vähentynyt ja hän on innostunut lähtemään isännän kanssa kalareissulle. Jos ikäihmisen kunto sallii, hänen kanssaan kannattaa mennä lähiluontoon muistelemaan tuttuja asioita. Muun muassa tällaisia esimerkkejä perhehoidon kouluttaja Sanna Kosonen on kerännyt perhekodeista, joissa ikäihmisille on tarjottu tietoisesti mahdollisuus saada jälleen yhteys luontoon kenties vuosienkin tauon jälkeen. fi
Hengenravintoa elämän suuriin kysymyksiin Perhekodeista kerätyt kokemukset osoittavat, että ikäihmisten fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellis-esteettinen hyvinvointi voivat kohentua tuntuvastikin, jos heille on tarjottu luontoon liittyviä virikkeitä. Kuuntele ikäihmisiä, omaisia ja itseäsi suunnitellessasi seuraavia luontomenetelmiä. Sanna Kosonen puhuu aiheesta Ikäihmisten perhehoidon valtakunnallisilla koulutuspäivillä 4.10.2022. Lisäksi hän haastatteli kuuden perhekodin perhehoitajia Pohjois-Karjalasta, Keski-Suomesta ja Lapista. Moni ikäihminen, varsinkin muistisairas, voi aristella luontoon lähtemistä. Arvioi luontomenetelmien hyötyjä keskustellen yhdessä ikäihmisten ja omaisten kanssa. Kosonen kertoo seuranneensa hyvin läheltä ainakin 45 ikäihmisten perhekodin elinkaarta ja saaneensa todistaa omin silmin, miten hienoja tuloksia niissä voidaan saada aikaiseksi luontomenetelmiä hyödyntämällä. Tutustu ensin ikäihmiseen. Traumoista tai kuoleman kohtaamisen kaltaisista vaikeista asioista puhuminen saattaakin olla helpompaa luonnonhelmassa kuin sisätiloissa. Saat omannäköistä sisältöä ikäihmisen elämään ja voit hyödyntää lähiluontoa. –?Kyse on elämänlaadullisesti järisyttävän isoista asioista ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Kosonen muistuttaa, että kannattaa yrittää selvittää, millaisia luontoon tai eläimiin liittyviä tärkeitä asioita ihmisen elämänhistoriaan kuuluu. Suunnitelkaa, miten toteutatte toiminnat turvallisesti ja koko perhekodin väen huomioiden. Virikettä voi hakea niin ikään katsomalla tv:stä luonto-ohjelman tai Youtubesta metsäkävelyvideon, Kosonen vinkkaa. Lue lisää lehden sivulta 33 ja verkosta: > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat 19 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. LÄHDE: Perhehoidon kouluttaja, Pohjois-Savon TulKoti-hankkeen projektipäällikkö Sanna Kosonen navoimaan johonkin mielekkääseen, esimerkiksi muistisairaille tyypillinen levottomuus, lähtemisen tarve tai muu niin sanottu haastava käytös voi vähentyä, Kosonen sanoo. Virikkeeksi sammalta tai Youtube-videoita Sanna Kososen mukaan luontotoiminta istuu ikäihmisten perhehoitoon erittäin hyvin. Selvitä hänen elämäntarinansa, mielekkäitä asioita hänen elämässään ja hänen toimintakykynsä. –?Jos mahdollista, kannattaa viedä ikäihminen ulos lähiluontoon ja palautella siellä mieliin luontomuistoja. Kun voimavaroja pääsee kaNÄIN SUUNNITTELET LUONTOTOIMINTAA IKÄIHMISTEN PERHEHOIDOSSA 1. KIINNOSTUITKO. Luontovirikkeiden tarjoaminen on kohentanut monen perhehoidossa olevan ikäihmisen mielialaa ja aktivoinut heitä menneisyydestään tuttuihin puuhiin, kuten puusavottaan tai separaattorin kasaamiseen. Opinnäytetyön yhteydessä kehitettiin myös LuMOluontomenetelmäosaajan koulutuspaketti tukemaan ikäihmisen elämänlaatua ja hoitajan hyvinvointia. Kartoita mahdollisuudet toimintaympäristössäsi juuri tälle ikäihmiselle, ja suunnitelkaa yhdessä, mitä toimintaa toteutatte ja miten. –?Luonnosta saa todellakin hengenravintoa, ja luonto tarjoaa pehmentäviä elementtejä myös kuoleman lähestyessä, Kosonen sanoo. Hän halusi tuoda tulokset yleiseen tietoisuuteen ja lisätä perhehoitajien ylpeyttä erityisosaamisestaan, jota moni heistä ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi. Kosonen kertoo myös tapauksista, joissa perhekodeissa käytetyt luontomenetelmät ovat auttaneet vähentämään jopa ikäihmisen itsetuhoista käyttäytymistä. Perhekodissa perhehoitajan ja ikäihmisen välillä muodostuu kuitenkin usein niin luottamuksellinen suhde, että ikäihminen saattaa uskaltautua kokeilemaan pelottaviltakin tuntuvia asioita tutun perhehoitajan seurassa. Reunaehtoja asettaa myös perhehoidettavan kunto. Luontotoimintaan tutustuminen on syytä aloittaa pienin askelin ja vahvasti ikäihmisiä ja heidän omaisiaan kuunnellen. Sanna Kososen mukaan etenkin kotieläinten hoitamisella ja muilla arkirutiineilla saattaa olla yllättävänkin isoja vaikutuksia niin toimintakykyyn kuin mielialaankin. Tavoitteellisuus voi auttaa suunnittelussa, ja avainasemassa on joustavuus. Turvallinen, pysyvä ihmissuhde mahdollistaa luottamuksen, jonka avulla ikäihminen motivoituu yrittämään uusiakin asioita. Saat valittua parhaat menetelmät, jotka motivoivat ikäihmistä aktivoitumaan, ja osaat huomioida turvallisuutta lisäävät taustatekijät oikein. 2. Myös sisälle voi tuoda esimerkiksi sammalta tai käpyjä, sillä niiden tuoksu ja koskettelu voivat virkistää tunnemuistia ja kirvoittaa kielenkantoja. Mitkä ovat meidän perhekotimme luontoarvot. Kun muisti on virkistynyt tutuissa puuhissa, samalla on välittynyt perinnetietoutta ja nuoruusmuistoja uusille sukupolville. 4. Perhehoidossa aikataulut ovat yleensä joustavampia kuin laitosmaisemmissa vanhuspalveluissa, joten luontohetkiä voidaan järjestää spontaanistikin. TE EM A Luonto perhehoidon tukena Kosonen keräsi kokemuksia luontomenetelmien hyödyntämisestä kymmeniltä ikäihmisten perhehoitoperheiltä, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä työnsä puitteissa. Tutkimusmateriaalin möyriminen oli todella mielenkiintoista ja antoisaa, Kosonen kertoo. Perhekodit myös sijaitsevat monesti maaseudulla, jossa luonnon mahdollisuudet saattavat avautua heti ulko-oven takana. –?Jos ikäihminen saa kontolleen jonkin merkittäväksi kokemansa tehtävän, vaikkapa vasikan ruokinnassa avustamisen, se voi motivoida ja aktivoida häntä aivan uudella tavalla. 3
fi Perhehoito-lehti 3 | 2022. Yhtymällä on käytössä viitisenkymmentä VR-videota, joita on kokeiltu esimerkiksi perhehoidon ennakkovalmennuksessa. Avosylin-yhtymän koulutusja konsultaatiopalveluiden johtaja Jukka Sihlman näyttää, miten virtuaalilaseja käytetään. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o
Se on osa Avosylin-yhtymää, joka on yksityinen sosiaalialan yritys. Nämä ovat kuitenkin ihan oikeita videoita, joiden kautta pääsee eläytymään siihen, miten lapsi kokee aikuisen käytöksen ja miten aikuinen voi omalla toiminnallaan tarjota korjaavia kokemuksia, Sihlman sanoo. Virtuaalilasit tiukasti päässä ja tosimaailman ärsykkeet pois suljettuina tilanne tulee aivan iholle ja on lähes käsin kosketeltava. –?Se oli todella ravisuttava kokemus, ja kaikki tunteet tosiaan olivat pelissä. –?VR-teknologia tuo parhaimmillaan lisäarvoa lastensuojeluun. Kun video oli ohi, piti oikein ravistella itseään, että pääsi takaisin todellisuuteen, Mustapää kertoo. VR-teknologiaa on pilotoitu PKS:n PRIDE-valmennuksissa ja osassa muita perhehoitopalveluita viime vuodesta lähtien. –?Ne toivat ennakkovalmennukseen hyvää täydennystä. Avosylin-yhtymän koulutusja konsultaatiopalveluiden johtaja Jukka Sihlman kertoo, että virtuaalitodellisuuden sovelluksilla pyritään lisäämään lastensuojelun työntekijöiden ja perhehoitajien ymmärrystä lasten traumakokemuksista ja niiden aiheuttamista käytösmalleista. Käytössä on myös videoita, jotka auttavat ymmärtämään aivojen toimintalogiikkaa, sekä videoita, joilla perhehoitajan on tarkoitus havainnoida, miten lapsi reagoi, jos aikuinen käyttäytyy tietyssä tilanteessa joko tavalla A, B tai C. Ennen kuin kokeilee itse, ei ehkä tajuakaan, miten syvällisiä mielikuvia 21 Perhehoito-lehti 3 | 2022 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i 21. Ymmärrystä lasten traumakokemuksista Kyseisen PRIDE-valmennuksen järjesti Perhehoitokumppanit Suomessa Oy (PKS). Monella on yhä sellainen käsitys, että virtuaalitodellisuudessa olisi kyse vain pelaamisesta. Häntä ja muita kurssilaisia varoiteltiin etukäteen, että elämys voi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti ja nostaa pintaan monenlaisia tunteita. Olen muutenkin aika herkkä tyyppi, joten itku siinä tuli silmään ja välillä teki mieli lopettaa katselu. Pakoon ei kerta kaikkiaan pääse, aivan kuten ei videon pikkulapsikaan. TE EM A Teknologia perhehoidon tukena T E K S T I JA K U V A O LL I K O IK K A L A IN E N VIRTUAALITODELLISUUS VOI OLLA EMPATIAKONE Virtuaalilaseilla katsottavat videot luovat vaikuttavia mielikuvia ja voivat lisätä empatiakykyä. –?Nämä ovat mielettömän hyviä kokemuksellisia työkaluja. Y livieskalainen Sirja Mustapää osallistui viime syksynä perhehoitajien PRIDE-ennakkovalmennukseen. Samalla ne tarjoavat uusia eväitä kaltoinkohdeltujen lasten empaattiseen kohtaamiseen. Vaikka katselukokemus oli hetkittäin varsin raskas, Sirja Mustapää ei muistele sitä lainkaan pahalla, vaan pitää VR-videoita jopa PRIDEvalmennuksensa kohokohtana. Nyt käytössä on viitisenkymmentä eri videota, joiden hyödyntämiseen on perehdytetty talon omaa väkeä. Käyttömahdollisuuksia on esitelty esimerkiksi THL:lle ja oppilaitoksille. Mustapäällä ei ollut aiempaa kokemusta sukeltamisesta virtuaalitodellisuuteen eli VR:ään, joka on lyhenne englannin kielen virtual reality -termistä. Aina kun muistelen kurssia, ensimmäisenä tulevat mieleen videot. Yhtymän oli tarkoitus aloittaa virtuaalimaailman sovellusten pilotointi jo joitakin vuosia sitten, mutta koronaepidemia muutti suunnitelmia. Videoilla käydään läpi eri-ikäisten lasten näkökulmasta tilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttöön, henkiseen väkivaltaan ja heitteillejättöön tai siihen, jos lapsi tai nuori ajautuu huumejengiin tai joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi. Hän istuu pelokkaana sotkuisen asunnon lattialla ja yrittää saada tolkkua päihdeongelmaisten vanhempiensa uhkaavasta ja sekavasta käytöksestä. Niiden kautta pääsi sisään lapsen tilanteeseen aivan eri tavalla kuin, jos joku vain kertoisi tarinaa tai sitä katsoisi tavalliselta tv-ruudulta. Eräällä videoista katsoja näkee kaiken 2-vuotiaan lapsen vinkkelistä. Muutamalla ryhmätapaamisella valmennettavat saivat päähänsä virtuaalilasit ja niiden kautta katsottavakseen videoita, joiden avulla eläydytään kovia kokeneiden lasten todellisuuteen eri näkökulmista. Eräällä virtuaalitarinoista katsoja asetetaan jopa äidin kohtuun kokemaan, miten vanhemman riskikäyttäytyminen vaikuttaa vielä syntymättömän lapsen kokemusmaailmaan. Suunnitteilla on tarjota VR-palveluja myös muille tahoille. Tutkija uskoo, että virtuaalimaailmat saattavat olla arkipäivää lastensuojelussa jo lähivuosina. Videoita on otettu koekäyttöön myös perhehoidon ennakkovalmennuksessa ja kotikäynneillä
Tämä aiheuttaa lapselle ristiriidan ja voi tuntua fyysisestikin pahalta, Kallio sanoo. Sijoitetuille lapsille en suosittelisi tätä varauksetta, koska tämä voi aktivoida negatiivisia muistoja, kokemuksia tai tunteita. Etenkin heidän kanssaan nämä videot toimivat. –?Tämä voi kyllä olla todella rankka kokemus ainakin, jos käyttäjä on erityisen herkkä henkilö. Joillekin virtuaalilasien käyttö voi myös aiheuttaa pientä huimausta tai huonovointisuutta ja liiketilan rajallisuus klaustrofobian tunnetta. –?Hiusten harjaaminen tai jokin muu asia, joka mielletään sijaisperheessä normaaliksi ja kivaksi, voi olla sijoitetun lapsen kokemuksissa todella uhkaavaa ja traumaattista. ”Piti oikein ravistella itseään, että pääsi takaisin todellisuuteen”, hän sanoo. Sijoitetuille lapsille en suosittelisi tätä varauksetta, koska tämä voi aktivoida negatiivisia tunteita. Toisaalta sisältö voi toki olla myös voimaannuttavaa ja positiivisesti latautunutta, Miettinen pohtii. Videolta selviää, että taustalla on varhaislapsuuden trauma, jonka päihdeongelmainen äiti on aiheuttanut leikkaamalla väkisin lapsen hiukset. Tarpeen voi olla myös jälkipuinti työntekijän johdolla, sillä pintaan voi nousta jotain katsojan omaan kokemushistoriaan liittyvää. –?Katsoimme hänen kanssaan huumemaailmaan ja aivojen toimintaan liittyviä videoita VR-laseilla. Voi aktivoida negatiivisia muistoja Kouvolalainen PKS:n perhehoitaja Pete Miettinen on ollut mukana kokeilemassa virtuaalitodellisuuden soveltuvuutta perhehoidon apuvälineeksi. Pienikin ärsyke voi palauttaa mieleen konkreettisen tai aivoihin tiedostamatta tallentuneen traumamuiston, joka aiheuttaa aivoissa välähdyksen. Kallion mukaan videoilla tulee hyvin esiin, miten voimakkaita nämä kokemukset voivat olla lapsille. Hänelle kokemus oli hetkittäin raskas mutta myös valmennuksen kohokohta. VR-videot olivat osa PRIDE-valmennuskurssia, jonka Sirja Mustapää kävi viime syksynä. On ihan eri asia lukea kirjasta tai kuulla jonkun kertomana, miten trauma vaikuttaa lapsen käytökseen, kuin päästä myös itse havahtumaan sen taustoihin virtuaalimaailmassa, Kallio kertoo. Toisaalta sisältö voi olla myös positiivisesti latautunutta. Hänelle teki hyvää nähdä, millaisia S IR JA M U S T A P Ä Ä 22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. Myös PKS:n Petra Kallio korostaa, että tunnepitoisten VR-videoiden katsominen vaatii huolellisen alustuksen. Häneen mukaansa silmiä avaava on ollut esimerkkitapaus, jossa läheisyyden osoitukseksi tarkoitettu hiusten harjaaminen nostattaa lapsessa valtavan tunnemyrskyn, jonka syytä lapsi ei osaa sanoittaa. Miettistä jännitti silti hiukan etukäteen, sillä hän tiesi, että hyvin toteutetut VR-videot saattavat synnyttää voimakkaita tunnereaktioita. Videot avaavat aikuiselle hyvin sitä, että lapsen käyttäytymisen taustalla on aina jokin pätevä syy, vaikkei käytöksen perusteella vaikuttaisikaan siltä, perhehoidon ohjaaja Petra Kallio PKS:stä kertoo. Tällöin hän on näyttänyt muun muassa aivojen toimintaa kuvaavia videoita. Kallio kertoo esimerkin nuoresta, jolla oli havaittavissa taipumusta rikollista elämäntapaa ihannoivaa roadman-kulttuuria kohtaan. VR-maailma voi synnyttää. Lapselle syntyy pakotai taistelureaktio, ja hän rupeaa käyttäytymään tietyllä tavoin. –?Osa ihmisistä on kokemuksellisia oppijoita. Miettisen mukaan perhehoitajille suunnatut VR-videot voivat auttaa muun muassa ymmärtämään trauman syntymekanismeja ja taustatekijöitä sekä havainnollistavat toimivia ratkaisumalleja käytännön tilanteisiin. Mukaan oli helppo lähteä, sillä hän on työskennellyt VR-sovellusteknologian parissa ja kokee laitteiston käyttämisen yksinkertaiseksi. Kalliolla on kokemusta VR-teknologian käytöstä niin ikään nuorten kanssa. Uusista välineistä on ollut apua etenkin traumatriggerityössä, eli silloin, kun perhehoitajan kanssa on ollut tarpeen pohtia, mitkä ärsykkeet saattavat laukaista lapsen traumakokemuksen tai -muiston. Sopii kokemuksellisille oppijoille Petra Kallio on hyödyntänyt VR-laseja ja -videoita kotikäynneillä muutaman perhehoitoperheen luona Kouvolan seudulla. Hän uskoo, että videoista voisi olla hyötyä erityisesti PRIDEvalmennuksessa. PRIDE-valmennuksen puolella tällaisiin tilanteisiin eläytyminen auttaa pohtimaan omia valmiuksiaan: miten osaisin perhehoitajana reagoida, jos hellyyttä kaipaava lapsi ei päästäkään lähelleen
muutoksia aivoissa tapahtuu ja miten nuorten aivot eivät välttämättä reagoi kaikkeen samoin kuin aikuisten, Kallio sanoo. ”Mikään härpäke ei tee onnelliseksi” Avosylin-yhtymän käyttämät videot ovat britannialaisen Antser Groupin käsialaa. Eräällä virtuaalitarinoista katsoja asetetaan jopa äidin kohtuun kokemaan, miten vanhemman riskikäyttäytyminen vaikuttaa vielä syntymättömän lapsen kokemusmaailmaan (vasen yläkulma). Hän kutsuukin virtuaalitodellisuutta eräänlaiseksi empatiakoneeksi. Lastensuojelun ongelmat eivät häviä, vaikka keksittäisiin mitä virtuaalijuttuja. –?Perheväkivallan tekijät eivät välttämättä pukahda paljon tunteistaan sanallisesti tai lähde mukaan terapiaistuntoihin. Myös THL:n erikoistutkija, psykologian tohtori Marko Manninen näkee, että VR-teknologian avulla voi herätellä esimerkiksi väkivaltaan taipuvaisen ihmisen empatiaa uhrejaan kohtaan. K U V A K A A P P A U K S IA V R -V ID E O IL T A w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i 23 Perhehoito-lehti 3 | 2022. Luotettavan laaja tutkimusdata HUSin videoiden vaikuttavuudesta puuttuu vielä, mutta Mannisen mukaan alustavat tulokset ovat lupaavia. Turvallinen vuorovaikutussuhde ja sen rakentaminen pysyvät keskiössä, hän muistuttaa. Manninen on tutkinut etenkin koulukotiin sijoitettuja nuoria ja etsinyt ratkaisuja heidän ongelmiinsa. Ituja on vähän joka puolella, ja kun tekniikka halpenee ja paranee, kynnys ottaa sitä käyttöön madaltuu, Manninen sanoo. Tällä hetkellä hän kehittelee virtuaalitodellisuuteen sijoittuvaa tilaa, jossa operoimalla väkivaltaisten nuorten ajatusvääristymisiä yritetään kitkeä altistushoidolla ja systemaattisella hallintakeinojen opettelulla. Ei virtuaalitodellisuus tietenkään mikään ihmelääke ole, eikä se tehoa kaikkiin, mutta mitä isompi työkalupakki meillä on, sitä todennäköisemmin pystymme tarjoamaan toimivia ratkaisuja, Manninen sanoo. Hänen nähdäkseen VR-videot voivat olla tehokkaita myös perhehoidon kaltaisessa sosiaalityössä, jossa aikuisten ja lasten on tärkeää luottaa toisiinsa ja nähdä tilanteita myös toistensa silmin. –?Uskoisin, että VR-teknologian käyttö arkipäiväistyy huomattavasti myös lastensuojelussa jo seuraavan viiden vuoden sisällä. –?Mutta varoituksen sana: Mikään tekninen härpäke ei tee meitä onnelliseksi. Virtuaalilasit päässä ja pikkulapsen näkövinkkelistä katsottuina tilanteet tulevat suoraan iholle ja jättävät vahvoja muistijälkiä. Antserin tekemän tutkimuksen mukaan VR-ympäristössä koetut perheväkivaltatilanteet ovat auttaneet henkilöitä ymmärtämään perheväkivallan vaikutuksia ja omaa käyttäytymistään. TE EM A Teknologia perhehoidon tukena Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n käyttöön ottamilla VR-videoilla katsoja eläytyy kaltoinkohdellun lapsen maailmaan. Manninen on mukana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hankkeessa, jossa julkisten tilojen pelosta kärsiviä nuoria psykoosipotilaita altistetaan VR-videoiden avulla normaaleihin julkisen tilan tilanteisiin, kuten kaupassa käymiseen tai metrolla matkustamiseen
Orava päätti yrittää vielä kerran ja toimitti verotuksen oikaisulautakunnalle vielä uudelleen yhdellä kertaa vähennysvaatimukset ja selvitykset pariskunnan kaikista perhehoidon todellisista kuluista lähes kymmeneltä eri vuodelta 2010-luvulla. Perhehoitajan on pidettävä kirjaa kaikista tuloistaan ja menoistaan sekä tarkkaa ajopäiväkirjaa ja säilytettävä kaikki maksukuitit kuuden vuoden ajan. Hän kannustaakin kaikkia perhehoitajia, jotka ovat valmiita vaivannäköön, pitämään kokeeksi kirjaa kaikista perhehoitoon liittyvistä kuluistaan vaikkapa loppuvuoden ajan. Päätös antaa toivoa muillekin Pasi Orava teki kielteisistä päätöksistä oikaisuvaatimuksia sekä verottajalle että verotuksen oikaisulautakunnalle, mutta ne eivät menneet läpi. Verottaja ei pitänyt uskottavana Pasi Orava ja Kristiina Ketola-Orava valitsivat siis vaihtoehdoista työläämmän, keräsivät kirjekuoriin kaikki mahdolliset kuitit ja kirjasivat niiden tiedot kuukausittain ylös. –?Ajattelin, että teen vielä viimeisen rutistuksen, mutta en uskonut enää oikeasti, että ne menisivät läpi. Usein perusteluna oli se, ettei esitettyjä laskelmia kulujen jakautumisesta aikuisten ja sijoitettujen lasten kesken pidetty uskottavina. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN Tuhansien eurojen veroetu takautuvasti O ululainen Pasi Orava koki joitakin kuukausia sitten melkoisen yllätyksen verkkopankissaan: tilille oli ilmestynyt tuhansia euroja, joita hän ei osannut odottaa. Verottajalta tuli kuitenkin vuosi toisensa jälkeen tyly päätös: verovähennysvaatimukset hylättiin. Emme erityisesti säästäneet mistään, mutta emme myöskään eläneet missään yltäkylläisyydessä, Pasi Orava sanoo. Pariskunta haki verovähennyksiä tällä tavoin ensimmäisen kerran viitisentoista vuotta sitten ja jatkoi samaa yli kymmenen vuotta. Vaatimuksissa ja selvityksissä ei ollut periaatteessa mitään uutta aiempiin oikaisuvaatimuksiin nähden. Orava kannustaa perhehoitajia pitämään kirjaa perhehoidon kaikista kuluista. Erotus oli erittäin merkittävä, ja pariskunta ilmoitti sen verottajalle lisävähennysvaatimuksena. –?Aina kun yksi kuukausi jäi taakse, vaimo istahti työhuoneen lattialle, otti kuittikirjekuoren esiin ja alkoi luetella, minkä verran mitäkin kuluja oli tullut ja miten ne jakaantuivat perheeseen sijoitettujen lasten ja muun perheen kesken. Meitä oli tuolloin kaksi aikuista ja kolme sijoitettua lasta. Tämä päätös antaa uskoa, että muutkin perhehoitajat voivat saada vastaavia verovähennyksiä, joihin heillä on oikeus, Orava sanoo. Samanlainen operaatio toistui kuukauden välein, kunnes vuoden lopussa kaikkien kuittien tiedot oli kirjattu. Saadakseen hyvitystä myös omaan piikkiinsä menneistä perhehoidon kuluista pariskunta päätti käyttää verottajan tarjoamaa vaihtoehtoa hakea verovähennyksiä perhehoidon todellisten kustannusten perusteella. Jos muutaman kuukauden keskiarvon perusteella näyttää siltä, että menot ovat isommat kuin 24 Perhehoito-lehti 3 | 2022 w w w .p er he ho ito lii tt o. Heidän vaatteisiinsa, ruokaansa, harrastuksiinsa, kuljetuksiinsa ja muuhun arkiseen perhehoitotoimintaan kului suurimmillaan jopa muutamia tuhansia euroja kuukaudessa, eivätkä kunnan maksamat korvaukset kattaneet menoja täysimääräisesti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että perhehoitajan tulee esittää koko verovuoden ajalta selvitys kaikista perheen ja perheeseen sijoitettujen hoidettavien todellisista kuluista ja niiden jakautumisesta vähennyskelpoisiin ja -kelvottomiin kuluihin. Esimerkiksi vuonna 2017 kuitteja kertyi yli 1?600 kappaletta. Kulut olivat kohtuullisia, sillä elimme tavallista arkea, jossa lapset olivat kuin omiamme. fi. Aiemmin tuntui, että verottajan antama mahdollisuus tehdä vähennykset todellisten kulujen mukaan oli vain paperikirjaus. Jokusen vuoden osalta vaatimus taisi olla vanhentunut, mutta muut hyväksyttiin. Minä merkkailin lukemia Excel-taulukkoon omiin sarakkeisiinsa sen mukaan, olivatko kulut esimerkiksi lasten vaatteista vai harrastuksista, Pasi Orava kertoo. Tällöin perhehoitajan on tärkeää lisätä veroilmoitukseensa itse lähinnä tiedot erikseen maksetuista matkakuluistaan. Pasi Oravan ja hänen vaimonsa Kristiina Ketola-Oravan perheessä asui vuodesta 2004 lähtien runsaan viidentoista vuoden ajan yhdestä neljään perhehoitolasta. –?Ajattelin, että oh-hoh, nyt on kyllä jossain sattunut vahinko! Sitten huomasin, että rahat ovat verottajalta, ja aloin ymmärtää, mistä on kyse. Suurin osa tyytyy hakemaan verovähennyksiä perhehoidon kuluistaan sen suuruisina, kuin kunta tai kuntayhtymä on ilmoittanut ne verottajalle. Tällä kertaa lautakunta kuitenkin hyväksyi ison osan niistä, ja verottaja tilitti alkuvuodesta pariskunnalle vaatimusten mukaisesti tuhansien eurojen verovähennykset. Hämmennystä lisäsivät Oravan kuulemat tiedot, että esimerkiksi Kymenlaakson suunnalla perhehoitajat olivat saaneet läpi todellisten kulujen perusteella tekemiään verovähennyksiä. –?Laskelma osoitti, ettei kunnan korvaus riittänyt läheskään kaikkiin kuluihin, mitä perhehoidosta syntyi. Vain pieni osa perhehoitajista ryhtyy tähän työlääseen prosessiin. Vuosia jatkunut oikaisuvaatimusten teko kantoi lopulta hedelmää oululaiselle Pasi Oravalle, kun perhehoidon todellisten kulujen perusteella tehdyt verovähennykset hyväksyttiin hänen perheensä osalta. Niiden perusteella Orava laski perhehoidon todellisiksi kuluiksi selvästi isomman summan kuin kunnan maksama kulukorvaus oli
Esimerkiksi harrastuksiin osallistumisesta ja kuljetuksista voi tulla paljon kuluja, hän sanoo. . Jos ei saakaan uudestaan. Paras syödä niin paljon kuin ehtii. Menin uuden isonpojan huoneeseen. Pienet nuket menivät rikki. Mitä ruokaa täällä saa. Pyörin, että ehdin saada silitystä joka puolelta. Vähän pelottavaa. Ennen kodissa oli rukouksia aamulla ja illalla. Minun leikki. Missä minun omat vaatteet ovat. Se on hyvä. Tämä äiti silittää. Ne ovat minun. kvps.fi kunnan tai kuntayhtymän maksamat kustannusten korvaukset, ensi vuodesta eteenpäin kannattaa harkita kirjanpitoa koko vuoden osalta ja verovähennysten hakemista perhehoidon todellisten kustannusten perusteella. Toisetkin nauravat. Olisi erittäin tärkeää, että käytännöt olisivat yhtenäiset. . Näissä uusissa kengissä voi liikuttaa varpaita. . Ennen kodissa oli lukkoja. Johanna Kirjoittaja on toiminut pitkään perhehoitajana. Paras potkia ovea, että uusin äiti muistaa minut. En tiedä, miksi. Nyt tuo uusin äiti meni vessaan. Sen toisen äidin ja isän luona nukahdin yksin. –?Toivottavaa on myös kohtuullisuus kaikissa hieman erikoisemmissa kuluissa. LISÄÄ OHJEITA VERKOSSA > perhehoitoliitto.fi/verotus TAAS ON UUSI KOTI. Esimerkiksi matkailuautot ja kesämökit ovat sellaisia, joista vähennyksen voi saada vain niiden päivien juoksevista kuluista, jolloin sijoitetut lapset ovat käyttämässä niitä, Mäkynen sanoo. Nämä ovat ihan vieraita, haisevat uudelle ja oudolle. UUSIN ÄITI haluaa ostaa vaatteita minulle. Perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen Perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen Perhehoitoliitosta kertoo saavansa vuosittain 2–3 yhteydenottoa sen takia, ettei Verohallinto ole hyväksynyt perhehoitajan vähennettäviä kuluja tai edes vaihtoehtoa, että vähennykset voi tehdä todellisten kustannusten perusteella. Isopoika suuttui. Hassua, ettei täällä ole. Semmonen vitsailu. Vuosia jatkunut oikaisuvaatimusten teko kantoi lopulta hedelmää oululaiselle Pasi Oravalle, kun perhehoidon todellisten kulujen perusteella tehdyt verovähennykset hyväksyttiin hänen perheensä osalta. Haluan lukot. Uusin äiti suuttui. En halunnut uuteen kotiin. Uusin äiti ei puhunutkaan puhelimessa uudesta kodista, vaikka suuttui. Hänen mukaansa vähennysten saamisen tärkein edellytys on, että muistiinpanot kaikista kuluista ja selvitys niiden jakautumisesta hoidettavien ja muun perheen kesken ovat ehdottoman luotettavat ja tarkat. – Vähennyksen saamisen ei pitäisi olla mahdotonta, koska Verohallinnossa on käytössä perhehoitajien verotusta koskeva sitova ohjeistus. Leinonen myös vahvistaa Pasi Oravan arvelut siitä, että verottajan suhtautuminen perhehoitajien verovähennysvaatimuksiin tuntuu vaihtelevan alueittain. Myös perhehoitajien verotukseen perehtynyt perhehoitaja ja Verohallinnossa aiemmin työskennellyt Eija Ylä-Liedenpohja kertoo törmäävänsä toisinaan tapauksiin, joissa verottaja ei hyväksy perhehoidon todellisten kulujen perusteella tehtyjä verovähennyksiä. Ei saa koskea toisen muumileikkiin. PIENI SISKO tuli mukaan uuteen kotiin. Toisinaan asia saadaan hoidettua kohtuullisen helposti, mutta toisinaan kielteisistä päätöksistä on täytynyt valittaa hallinto-oikeuteen asti. Voi olla, ettei perhehoidon kustannuksiin liittyvä yksi perusajatus ”perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen hoidettaviin nähden” ole tiedossa kaikkialla. En oikein muista, kumpi nimi on hänellä ja kumpi minulla. –?Vaihtelua on, kuten valitettavasti monessa muussakin perhehoitajien asiassa eri puolilla Suomea. . Sitten ei tarvitse mennä taas uuteen kotiin. En halua pois täältä. Piilotan loput tyynyn alle. Minun pitää olla iloinen, minun pitää tehdä hommia. Kohta kysyi, otanko paahtoleipää. Otan nämä. 3-vuotiaan tarina Perhehoito-lehti 3 | 2022 25. Uusin isä välillä nauraa ja sanoo vitsailevansa. Jos kielteinen päätös kuitenkin tulee, kannatta aina tehdä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle, hän toteaa. Haluan minun omat! Uusin äiti sanoo, että ne ovat liian pieniä. Uusin äiti sanoo, että on ”leikkirauha”. Täällä uusimmassa kodissa pääseekin joka huoneeseen. Verohallinnon henkilöverotusyksikön johtava veroasiantuntija Pirjo Mäkynen kommentoi yleisellä tasolla kulujen vähentämisiä perhehoidon todellisten kustannusten perusteella. Ole yhteydessä! Nina Stenman nina.stenman@kvps.fi Tavallista arkea tavallisessa perheessä . Tuhansien eurojen veroetu takautuvasti Lyhytja pitkäaikaista perhehoitoa erityistä tukea tarvitseville Kiinnostaako perhehoitajan työ. Saako jäätelöä. Orava kannustaa perhehoitajia pitämään kirjaa perhehoidon kaikista kuluista
Vapaa-aikana oli bingoa, karaokea, uimista, pelailua, laavulla grillailua ja aurinkoisessa säässä ulkoilua. Rentoutumisen, terveyttä edistävien luentojen, pohdintojen ja fyysisten harjoitteiden kautta haastoimme itseämme. Tapahtuman yhteyteen liitettiin Perhehoitoliiton ja yhdistysten yhteistyönä toteutettu markkinointikampanja. 4. Tänä vuonna päivää suunniteltiin yhä vahvemmin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Kasvokkain kohtaamisia oli kaivattu, sillä esimerkiksi viime vuonna tapahtuma järjestettiin etätilaisuutena verkossa. Perhehoitoliiton vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille Titta Turuselle yhdistyspäivä on työn kannalta vuoden merkityksellisin tapahtuma. Kiitos tästä mahdollisuudesta panostaa luvan kanssa hetken aikaa itseensä, josko ihan tavaksi asti!” 26 w w w .p er he ho ito lii tt o. Yhdistyspäivässä toiminnan esilletuontia oli mahdollisuus kokeilla konkreettisesti, sillä kaikki yhdistykset eivät tunne entuudestaan toisiaan, Turunen kertoo. 2. E IJ A L E IV O TEKSTI & KUVAT REETTA KANKAINEN Yhdistyspäivä toi perhehoitajat yhteisten pöytien ääreen R ento puheensorina ja iloinen nauru kaikuivat Jyväskylän Tietotalolla huhtikuisena perjantaina. Perhehoitoyhdistysten aktiiveja ympäri Suomen kokoontui yhdistyspäivään esittelemään toimintaansa ja tutustumaan uusiin toimijoihin. –?Koen tärkeänä, että jäsenaktiivit ympäri Suomen ovat kokoontuneet samaan tilaan kohtaamaan toisiaan. Kerkesivät jotkut kylille kauppoihinkin. SEITSEMÄN PERHEHOITAJAN terveisiä maaliskuiselta Kankaanpään Kiila-kuntoutuskurssilta: ”Ensimmäisen viikon kokemuksesta voimme kertoa, että kannattaa hakeutua kuntoutukseen! Iloinen puheensorina ja vertaistuki jatkuivat aina viidennen päivän hyvästelyihin asti ja sen jälkeenkin yhteisen Whatsapp-ryhmän kautta. fi Perhehoito-lehti 3 | 2022. Hyvän ja luottamuksellisen ilmapiirin päälle rakentuu konkreettisia toiveita, tavoitteita ja ideoita, Turunen kertoo. Keskustelun lomassa syntyi kuin huomaamatta hedelmällistä maaperää myös uusille yhteistyömahdollisuuksille. Tunnelmallisen yhdistystorin pöytien äärellä käytiin vilkasta keskustelua, kun jokainen yhdistys vuorollaan esitteli toimintaansa. 1. –?Suunnittelimme markkinointimateriaaleja, joita yhdistykset voivat jatkossa hyödyntää alueellisesti
27 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. 3. Toisten perhehoitajien kanssa on helppo keskustella asioista, joita ei ehkä muuten voi jakaa. Hän on toiminut perhehoitajana 1990-luvulta lähtien. 4. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. – Yhdistyspäivän myötä tällaiset ideat ja yhteistyömahdollisuudet rakentuvat vahvemmalle pohjalle. Tämä on iso kiitoksenaihe myös Perhehoitoliitolle, Hirvensalo toteaa. Hirvensalo kokee Perhehoitoliiton tuen tärkeänä yhdistystoiminnalle. Yhteisöllisyyden kokemuksella on siten suuri arvo, hän kertoo. 5. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. Perhehoitajana koen, että vertaistuellisella ajatusten jakamisella on tärkeä merkitys. 2. Tapahtumat olivat pidettyjä. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) UUDENMAAN SIJAISPERHEET RY järjesti huhtikuussa kaksi kiipeilytapahtumaa. Yhdistystorilla esiteltiin paikallisyhdistysten toimintaa ja tutustuttiin uusiin toimijoihin. KeskiSuomen Sijaisvanhemmat ry:n pöydän takana päivystivät Paula Kuivakangas (kesk.) ja Tiia Pajunen. 3. Myös vaikuttamistyötä on helpompi lähteä tekemään omalla hyvinvointialueella. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. Lähteen mukaan yhdistysten välistä yhteistyötä syntyy parhaiten luonnollisesti, ei itseisarvona, silloin kun sille on tarvetta. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Yhteensä yli 40 lasta ja nuorta pääsi kokeilemaan ja harjoittelemaan kiipeilyä ohjatusti. Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry:n puheenjohtaja Marja Lähde iloitsi kasvokkain kohtaamisista. Se on tuntunut mukavalta. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 6 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun Terveysja Lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. KUVATEKSTIT: 1. Työpajoissa keskusteltiin perhehoidon eri teemoista ja jaettiin vertaistuellisia kokemuksia. –?Tänä vuonna osallistuminen tuntui erityisen tärkeältä, koska olen itsekin saanut olla mukana tekemässä yhteistä päivää. Pirkanmaan Perhehoitajat ry:stä yhdistyspäivässä olivat mukana Tiina Koiranen (vas.) ja Katriina Suvanto. Yhdistysten välistä yhdessä tekemisen kulttuuria voitaisiin vahvistaa esimerkiksi yhteisillä tapahtumilla ja retkillä. Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajien puheenjohtaja Marja Lähde totesi iloisesti, että kasvokkain kohtaamista yhdistyspäivän muodossa oli ehditty jo kaivata parin vuoden ajan. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry:n aktiivi Sinikka Hirvensalo saapui yhdistyspäiville Turusta. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. –?Yhdistyspäivässä on mukava meininki. 4. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. Ihmiset ovat täällä iloisissa tunnelmissa ja yhdistysten esittelyyn on panostettu, hän kertoo. Yhteistyön merkitys nousi esille myös Varsinais-Suomen Perhehoitajien aktiivin Sinikka Hirvensalon puheissa. 5
Toimimme kumppaninasi Sijaisperhe on keskeinen muutoksen tuoja sijoitetun lapsen elämässä. MUUTETAAN MAAILMAA YHDESSÄ! Ota yhteyttä, tehdään merkityksellistä työtä yhdessä! www.perhehoitokumppanit.fi info@perhehoitokumppanit.fi SOITA MEILLE: 0800 185 222 . Siksi huomioimme tukityöskentelyssämme aina koko perheen myös sijaissisarukset. Te pidätte huolta lapsesta, me teistä! Olemme luotettava ja sanojemme mittainen rinnallakulkija. Etsimme sijais-, tukija lomitusperheitä. Meille jokainen on tärkeä! Tarjoamme erityisen vahvan tuen tehtävääsi sekä jatkuvaa koulutusta meillä et jää yksin
Lauantaina ohjelmaan kuului heti aamusta ulkoilua ja vertaistukikeskustelua. Ilm. Lankarissa oli myös pingispöytä, joka oli kovassa käytössä. Ilm. Kuvassa johtokunnan jäsenet Sofia Korkala, Joel Sällälä (pj.), Jennifer Honkonen, Ilo Varjo ja Joni Friman. 23.–25.9.2022 TURKU Viikonloppuleiri. Ilm. Yhteiskyyti lähti juna-asemalle noin kello kaksi. TAPAHTUMAKALENTERI 1.6.2022 VERKOSSA Sijaisperheiden nuorten vertaistukichat kello 19–20: www.tukinet.net 7.–10.6.2022 LAPPEENRANTA Kesäleiri 1. Ensimmäinen leiripäivä oli kaiken kaikkiaan rento ja mukava. alkaa 18.7. Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! JÄRJESTÖSIVUT Sinut www.sinut.fi www.facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Twitter: PHLnuoriso Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! KOKEMUKSIA VERTAISTUKEA T E K S T I A A D A K U V A T U U LI K K I M A T T IL A Maaliskuussa järjestettiin Sinujen leiri Seinäjoella Lankarin leirikeskuksessa. Paikalla oli huimat 21 nuorta ja viisi ohjaajaa. Tällä kertaa ajatuksia vaihdettiin arjesta ja turvallisuudesta. Päivällä lounaan jälkeen lähdettiin hohtominigolfiin yhteiskyydillä. Ulkoilun jälkeen pakattiin tavarat ja sitten istuttiin viimeisen kerran yhdessä syömään lounasta. 23.8.2022 VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Zoomyhteydellä klo 18–20. Ennen hiljaisuutta oli iltaohjelmaa ohjaajien vetämänä, esimerkiksi Rikkinäinen puhelin -peliä tarinan muodossa. päättyy 14.6. 10.8.2022 VERKOSSA Matalan kynnyksen etätapahtuma Zoom-yhteydellä klo 18–20.30. Perjantai alkoi tutustumisella eri tehtävien ja leikkien avulla. 2.–5.8.2022 KOKKOLA Kesäleiri 2. Sunnuntaina aamu alkoi jälleen ulkoilulla aurinkoisessa säässä. 17.6.2022 VERKOSSA Matalan kynnyksen etätapahtuma Zoom-yhteydellä klo 13–15. Keskustelu toteutettiin kahdessa eri ryhmässä, ja oli tosi mukava kuulla toisten nuorten ajatuksia näistä aiheista. 29 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. 28.7.2022 VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Zoomyhteydellä klo 13–15. Tutustumisen jälkeen suunnattiin leirinuotiolle viettämään aikaa yhdessä ja paistamaan makkaraa sekä vaahtokarkkeja. Positiivisuuslappuja on ihana lukea jälkikäteen ja kuulla toisten kirjoittamana, missä olen hyvä ja taitava tyyppi. Me pelailimme pienissä ryhmissä yhteensä 18 rataa ja kisailimme leikkimielisesti. 18.–20.11.2022 JYVÄSKYLÄ Viikonloppuleiri. Leiri oli kaiken kaikkiaan ikimuistoinen ja mieleenpainuva. Kiitos kaikille upeille nuorille ja ohjaajille mukavasta leiristä! Rento ja ikimuistoinen leiri Seinäjoella Sinut ry:n vuosikokous pidettiin huhtikuussa Lahdessa. LUE LISÄÄ www.sinut.fi > Ajankohtaista > Tulevat tapahtumat Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. Viikonloppuun Lankarin leirikeskuksella kuului totta kai myös vapaa-aikaa, jolloin pelattiin paljon esimerkiksi Skibboa ja Yatzya. Illalla ohjelmassa oli saunassa käyminen, ja osa porukasta pelaili yhdessä sillä aikaa. alkaa 1.9. Ruoan jälkeen kirjoiteltiin perinteeksi muodostuneita positiivisuuslappuja kaikille nuorille ja ohjaajille. Ilmoittautuminen päättynyt. Iltapalan yhteydessä oli herkkuja tarjolla, ja niitä syötiin iltaohjelman ohessa samalla, kun muun muassa vastailtiin kiperiin tietovisakysymyksiin
Rohkeutta rakastaa, hoivata ja helliä, vaikka en ole aina tiennyt, saanko pitää lapsen ja kuinka pitkään. Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. En siksi, että he olisivat mitenkään erityisen pelottavia, vaan siksi, että olen pelännyt sitä, miten he suhtatuvat meihin. SISÄLLÄNI OLI KAUHEA MÖYKKY. Olin kauhusta jäykkänä, vatsaan koski ja päätä särki, kun mietin, millainen tapaamisesta tulee. OLIN KAUHUSTA JÄYKKÄNÄ, VATSAAN KOSKI JA PÄÄTÄ SÄRKI, KUN MIETIN, MILLAINEN TAPAAMISESTA TULEE. Et ota vastaan vain lasta, vaan (melkein) koko suvun. Aloin jo napista vastaan, että mitä ihmeen rohkeaa minussa muka on. J oitakin vuosia sitten joukko työpaikkani naisia kokoontui yhden työntekijän kotiin. Ulkopuolisia se joskus ihmetyttää, mutta itse en osaa pitää sitä outona. Kun kuukaudesta toiseen odottaa hallinto-oikeuden päätöstä, kyllä siinä on rohkeutta vaadittu. Toki joidenkin vanhempien tai sukulaisten taustat ovat pelottaneet, sillä ennen sijaisvanhemmuutta en ole tuntenut esimerkiksi ketään, joka on ollut vankilassa. Mutta eiväthän työpaikan naiset tämmöisestä edes tienneet, enkä minä kertonut. Jossain vaiheessa yksi keksi, että sen sijaan, että haukutaan ne, jotka eivät tulleet paikalle, kehuttaisiinkin jokainen paikalla olija. Rintintin Minäkö rohkea. Muistan, miten ihan ensimmäisen lapsen kanssa olimme sopineet tapaamisen sosiaalityöntekijän ja biologisen äidin kanssa. Lasten ensitapaaminen on luonnollisesti myös jännittänyt, mutta biologisten vanhempien tai sukulaisten ensitapaamista olen välillä jopa pelännyt. Sisälläni oli kauhea möykky, sillä olin jännittänyt tapaamista jo monta päivää. ”No kun olet ryhtynyt äidiksi niin monelle ihan vieraalle lapselle”, oli vastaus. Kun oli minun vuoroni olla kehuttavana, tosi moni työkaverini sanoi, että ihailee sitä, miten rohkea olen. Vastassa oli itkuinen nuori nainen, joka kysyi, saisiko hän ottaa vauvan syliinsä. Niinpä me otimme yhden henkilön kerralla käsittelyyn ja jokainen sai kertoa, mitä hyvää tässä on ja mitä ihailee hänessä. Nyt tiedän, että jos biologinen sukulainen uhkaa tehdä itselleen jotain, paikalle ei pidä lähteä tukka putkella, muka auttamaan, koska se ei ole minun tehtäväni. Sijaisvanhemmuutta ei ole ilman, että biologinen perhe ja suku on mukana kuvioissa edes jotenkin. PRIDEn opit katosivat päästä. Perheja pariterapia, vanhempainohjaus ja ryhmät. Vuosien varrella siihen on tottunut. Valvira / Kela-pätevyys perheterapia@netti.fi, 045-1214722 www.perheterapia.fi Psykoterapiaja työnohjauspalvelu Toni Mäkelä 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. Syötiin, juotiin ja juteltiin. Itku siinä tuli minultakin. Näin sanoi minulle myös rauhallinen poliisisetä, jonka hädissäni soitin apuun. Vaikka onhan minulta rohkeuttakin vaadittu. Menettämistä olen toki pelännyt välillä ihan tosissani. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu Yksilö-, ryhmäja perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus tukija sijaisperheille. Voisivat vaikka alkaa pelätä meidän puolestamme. Tyhmänrohkeakin olen joskus ollut ja lähtenyt mukaan sellaiseen, mihin ei olisi pitänyt. ”Eihän siinä kyse ollut rohkeudesta, vaan siitä, ettei meille tullut biologisia lapsia”, yritin selittää. ”Sinä pidät huolta lapsista, et näistä aikuisista”, hän neuvoi, ja sen olen yrittänyt muistaa
VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus, tapaaminen 25.10. VERKOSSA Täydennyskoulutus PRIDEvalmentajille, tapaaminen 23.9. VERKOSSA Mentorointikoulutus, tapaaminen 16.11. VERKOSSA Mentorointikoulutus alkaa verkko-osuudella 3.11. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus, itseopiskeluosuus alkaa Yhdistykset Kesäkuu 12.6. Lisätiedot Kerstin Paanaselta. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.10. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus, tapaaminen Lokakuu 3.10. VERKOSSA Haastava käyttäytyminen -koulutus, itseopiskelu alkaa 6.9. TAMPERE Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen päätösseminaari 29.11. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus, tapaaminen 22.11. VERKOSSA Mentorointikoulutus, tapaaminen Joulukuu 1.12. LAHTI Työnohjaajana perhehoidon kentällä -täydennyskoulutus 23.11. Lisätiedot: ktapionkaski@gmail.com 7.–12.6. JYVÄSKYLÄ Hyvä kuoleman kohtaaminen perhehoidossa -koulutus Syyskuu 1.9. JYVÄSKYLÄ Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu 19.–20.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus, tapaaminen 19.–20.11. VERKOSSA Haastava käyttäytyminen -koulutus, tapaaminen 22.9. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus, tapaaminen Marraskuu 1.11. Kesäkuu 3.6. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus, tapaaminen 12.10. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus, itseopiskelu alkaa 3.10. JYVÄSKYLÄ Kinestetiikka apuna perhehoidon arjessa -koulutus, tapaaminen 25.–26.8. PORVOO Uudenmaan Sijaisperheet ry:n retki Kungsbackan kotieläinpihalle. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus, itseopiskeluosuus alkaa 23.9. NAANTALI Silava ry:n retki Muumimaailmaan. JYVÄSKYLÄ KeVa-perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus 13.9. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus, itseopiskelu alkaa 4.–5.10. VERKOSSA Täydennyskoulutus PRIDEvalmentajille, itseopiskelu alkaa MUISTA 31 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus, tapaaminen 15.11. JYVÄSKYLÄ Riittävän hyvä sijaisvanhempi – sittenkin -vertaisviikonloppu 28.9. JYVÄSKYLÄ Kinestetiikka apuna perhehoidon arjessa -koulutus, tapaaminen 18.10. Jos koronatilanne pahenee, tapahtumia siirretään tarvittaessa verkkoon. VERKOSSA Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus, tapaaminen 13.10. Lisätiedot: kerstin.paananen54@ gmail.com 17.6. TAIVASSALO Silava ry:n retki leiri Tippsundissa. VERKOSSA Haastava käyttäytyminen -koulutus, tapaaminen 7.–9.9. Seuraa myös nettisivujamme ja somekanaviamme! HAE SIJOITTAJALTA TUKEA Voit saada sijoittajalta tukea koulutukseen tai vertaisviikonloppuun osallistumiseen! HAE LOMAKKEELLA www.perhehoitoliitto.fi > Uutishuone > Tapahtumakalenteri JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista www.perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 19.10. VERKOSSA THL:n ja Perhehoitoliiton Hyvä perhehoito hyvinvointialueilla -seminaari Elokuu 23.8. JYVÄSKYLÄ Minä yksin perhehoitajana -vertaisviikonloppu 24.–25.9. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus, tapaaminen 26.10. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus, itseopiskeluosuus alkaa 9.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus, tapaaminen 24.11
– Pe 9.9.2022 KeVa-perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus Koulutus on tarkoitettu keva-perhehoidon työntekijöille ja kokeneille perhehoitajille, jotka toimivat jatkossa keva-perhehoitajien ennakkovalmennusryhmien vetäjinä alueellaan. Ma 3.10. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta ja perhehoitaja Sarita Taipale. ja 25.10. PAIKKA Koivuniemen leirikeskus, Jyväskylä. 040 310 1442. – Ke 28.9.2022 Täydennyskoulutus PRIDEvalmentajille: 8. ILMOITTAUTUMINEN 17.6.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, maria. ja 13.10.2022. PAIKKA Koulutus järjestetään vuorovaikutteisella verkko-oppimialustalla. PAIKKA Jyväskylä. Tarkemmat tiedot osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset To 25.8. materiaalit ja kahvitarjoilut). alkaen, verkkotapaamiset 11.10., 18.10. – Ti 13.9.2022 Haastava käyttäytyminen perhehoidossa -koulutus Kehitysvammaisia hoitaville perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa saadaan tietoa haastavan käyttäytymisen taustatekijöistä ja lisävalmiuksia tukeen. HINTA 89 euroa. Koulutus sisältää kaksi yksittäistä tapaamiskertaa: 23.8. tapaaminen Koulutus on suunnattu täydennyskoulutukseksi niille PRIDE-valmentajille, jotka ovat käyneet Pesäpuun valmentajakoulutuksen ennen vuoden 2021 PRIDE-valmennuksen uudistusta. Itse osallistumisensa maksavat Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet saavat 10 % alennuksen. ILMOITTAUTUMINEN 18.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. HINTA 153,20 euroa (sis. 040 310 1445. 040 310 1443. ILMOITTAUTUMINEN 15.8.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Raija Leinonen, raija.leinonen@perhehoitoliitto.fi, puh. Itseopiskelua 23.9. alkaen, verkkotapaamiset 6.9. PAIKKA Jyväskylän tanssiopisto. kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. HINTA 70 euroa. Ti 23.8. To 1.9. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ja nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila Perhehoitoliitosta. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. 040 310 1442. koulutuksen, täysihoidon ja yöpymisen 2 hh). KOULUTTAJA kinestetiikkakouluttaja, fysioterapeutti Päivi Savolainen. ILMOITTAUTUMINEN 25.9.2022 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Itseopiskelua 1.9. HINTA 49 euroa. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Jaana Pynnönen Pesäpuu ry:stä ja Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. Pe 23.9. Itseopiskelua 3.10. Ke 7.9. ILMOITTAUTUMINEN 24.8.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. alkaen, verkkotapaaminen 28.9. KOULUTTAJAT perhehoidon kouluttaja, th, yamk Sanna Kosonen ja työnohjaaja, teologi Aija Paakkunainen. HINTA 680 euroa (sis. 040 310 1442. & To 13.10.2022 Kinestetiikka apuna aikuisen perhehoidon arjessa -koulutus Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, jolla voi vähentää esimerkiksi ihmisen nostamisesta syntyvää fyysistä kuormista. ILMOITTAUTUMINEN 17.6.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443. Koulutus on suunnattu aikuisten perhehoitajille. koulutuspäivät ja kahvitarjoilut. Majoitus-, matkaja ateriakuluista vastaavat osallistujat itse. – Pe 26.8.2022 Hyvä kuoleman kohtaaminen perhehoidossa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille suunnattu koulutus henkilöille, joita kiinnostaa pohtia kuolevan henkilön tukemisen teemoja luonnon tarjoamat mahdollisuudet huomioiden. – Ti 25.10.2022 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja sekä teoriatiedon että perhehoitoarjen näkökulmasta. HINTA 60 euroa (sis. ja 13.9. KOULUTTAJAT projektipäällikkö Maisa Kosola Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ja kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022
Viikonlopun aikana tunnustellaan kriisin ja menetyksen tuottamia tunteita ja tarkastellaan omia askeleita kriisistä selviytymisessä. AIKA JA PAIKKA To 24.11.2022 kello 10–16.15, Tampere, Sokos Hotel Ilves. Kommenttipuheenvuoro perhehoitajalta. Maksuton tapahtuma marraskuussa Koulutuspäivät on tarkoitettu perhehoitajille, kuntien työntekijöille, ikäihmisten perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Majoitusja matkakuluista vastaavat osallistujat itse. 10.30 Koettua ja opittua. 12.00 Lounas 13.00 Hyvää elämää turvaamassa. – su 25.9.2022 33 w w w .s ija is va n h e m m ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2022. 11.00 Ikäihmisten hoivan ja huolenpidon palvelut järjestäjän näkökulmasta, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa, THL. ohjelman, ohjelmaan kuuluvat tarjoilut ja majoituksen). Vertaisviikonloppu tarjoaa myös konkreettisia välineitä selviytymisen tiellä. koulutuksen sekä kahvija lounastarjoilut. Maksu sis. Muut kuin perhehoitajat: 170 euroa / 2 pv tai 90 euroa / 1 pv. 15.15 Arki, aistit ja elämykset. ILMOITTAUTUMINEN 16.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIETOJA kotisivuiltamme ja perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen, puh. Reetta Kettunen (Pohjois-Savon hyvinvointialue), Mervi Koski (Pohjois-Pohjanmaan hva), Marianne Hovi (Päijät-sote), Sinikka Palojärvi (JIKKY). Vanhempi tutkija Erja Rappe, Ikäinstituutti, perhehoitaja Johanna Ketola. Perhoitoliiton puheenjohtaja Minna Ahokas ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju. ILMOITTAUTUMINEN 2.9.2022 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@ perhehoitoliitto.fi, puh. Hankepäällikkö Minna Laine, hankesuunnittelija Anne-Katri Kemppainen, sosiaaliohjaaja Minna Järvinen, palveluohjaaja Merja Korpela, perhehoitaja Teija Viherpelto. 16.00 Päivän päätös ja yhteenveto. 040 310 1445, raija.leinonen@perhehoitoliitto.fi T i 4.10. 9.30 Kahvitarjoilu 10.00 Koulutuspäivien avaus, perhehoidon palveluohjaaja Eija-Maria Leppänen, Saarikan ky. 040 310 1443. Paneelin vetää Keski-Suomen aluevaltuuston varapj. – Ke 5.10.2022 Ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät Tiistai 4.10. PAIKKA Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra HINTA Perhehoitajat: 95 euroa / 2 pv tai 50 euroa / 1 pv (itsemaksavat Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet -10%). Päätösseminaari on tarkoitettu perhehoitajille, kuntien työntekijöille, perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. 14.15 Kahvitarjoilu 14.45 Luonto hoivaajana, kouluttaja Sanna Kosonen, Kiteen evankelinen kansanopisto. 10.15 Hoivapalvelujen tulevaisuus, professori Teppo Kröger, JYU. PAIKKA Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra. 044 766 3312. Vertaisviikonloppu: Riittävän hyvä sijaisvanhempi – sittenkin La 24.9. 9.00 Hyvinvointialueet tulevat – onko perhehoito valmis. 16.00 Koulutuspäivä päättyy 18.30 Iltatilaisuus (Huom! Erillinen maksu ja ilmoittautuminen) Keskiviikko 5.10. Perhehoitoasiakas Anni Palokangas, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, tutkijatohtori Emilia Leinonen. HINTA 330 €/hlö/2hh ja 350 €/hlö/1hh (sis. Musiikkiesitys: Anneli Saaristo & Eliina Mäkiranta. Aila Paloniemi. HINTA Maksuton, sisältää lounaan ja päiväkahvin. 11.45 Lounas 12.45 Hyvän perhehoitoarjen suositukset elävät arjessa, Minna Laine ja Anne-Katri Kemppainen, Perhehoitoliitto, perhehoitaja Sinikka Hirvensalo, perhehoidon koordinaattori Jane Koskinen, omaisja perhehoidon koordinaattori Sarianna Maaranen. Kotona perheessä -päätösseminaari Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeessa ikäihmiset ovat määritelleet, mitä hyvä perhehoitoarki on. KOULUTTAJAT perheterapeutti Soile Viinikainen ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. 10.30 Kahvitarjoilu 11.00 Perhehoitajan lääkehoito-osaamisen varmistaminen, lehtori Maarit Ahjolahti, Satakunnan koulutuskuntayhtymä, kommentoimassa perhehoitaja Milma Saario. 12.00 Lounas 13.00 Vertaisuudesta voimaa -työpajat 14.30 Työpajojen purku 15.00 Koulutuspäivien päätössanat, kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 15.15 Kahvitarjoilu Ohjelma (muutokset mahdollisia) 10.00 Tervetuloa seminaariin. Pohdimme hyvän hoivan ja ikäihmisen hyvinvoinnin osatekijöitä. ILMOITTAUTUMINEN 9.10.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja hankesuunnittelija Anne-Katri Kemppainen, anne-katri.kemppainen@perhehoitoliitto.fi, puh. Sen pohjalta on rakennettu Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon
JÄRJESTÖSIVUT koulutukset www.perhehoitoliitto.fi www.sijaisvanhemmaksi.fi www.sinut.fi www.perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry Johanna Litmanen | 044 354 6536 litmanen.johanna@luukku.com www.perhehoitoliitto.fi/etelakarjala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Etelä-Savon Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 esavonperhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelasavonperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Tuija Näppinen | 044 203 7776 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Sami Hovila | 0500 761 148 sami.hovila@puzzle.fi www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Keski-Suomen Perhehoitajat ry Salme Karjalainen | 040 739 3345 ksperhehoitaja@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskisuomenperhehoitajat Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Mikko Tourunen | 050 313 7735 kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Kymenlaakson Perhehoitajat ry Minna Ahokas | 050 359 8514 kymeenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ kymenlaaksonperhehoitajat K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjoiskarjalanperhehoitajat Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Esa Koskela | 050 360 0000 koskelanesa@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Johanna Fast| 040 593 0373 johanna.fast@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/satakunnansijaisvanhemmat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Mattila| 040 310 1447 tuulikki.mattila@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 ktapionkaski@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Sinikka Hirvensalo | 050 569 787 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 silava@silava.fi www.silava.fi/ Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas ahokas.minna@gmail.com VARAPUHEENJOHTAJA Kimmo Hällback Etelä-Savon perhehoitajat ry kimmo.hallback@gmail.com JÄSENET Hanna Hakala Hämeen Perhehoitajat ry hanna@hakalat.info Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry hannu.haukilahti@veteli.fi Stiina Hänninen Pirkanmaan Perhehoitajat ry stiina.hanninen@gmail.com Veli-Pekka Johansson Etelä-Savon Perhehoitajat ry veli-pekka.johansson@surffi.fi Outi Aalto SINUT ry outi.mononen@gmail.com Sari Petäjoki Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry/ Varsinais-Suomen Sijaisperheet ry spetajoki@gmail.com Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry erjasareniussalmenkivi@gmail.com Laura Timgren Pohjois-Savon Perhehoitajat ry laura.timgren@gmail.com Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh. 040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Viestintäassistentti Reetta Kankainen 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Toimistosihteeri Birgit Utriainen 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Tapahtumasihteeri Suvi Vieremä 044 766 3301 tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila 040 310 1447 KOTONA PERHEESSÄ -HANKE Hankesuunnittelija Anne-Katri Kemppainen 044 766 3312 Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o
> Yhteisökannatusjäsenen jäsenmaksu 400 €/vuosi > Henkilökannatusjäsenen jäsenmaksu 200 €/vuosi Lue lisää > perhehoitoliitto.fi/kannatusjasenyys. UnelmaTupa Lkv Oy Walterintie 4 Hyvinkää www.unelmatupa.fi * Urakoitsija Aarno Kommio Hyvikkäläntie 768 Janakkala * Veikkolan apteekki Eerikinkartanontie 2 Veikkola * Veljekset Lappeteläinen Ky Veljekset Lappeteläinen kiittää kuluneista 50 vuodesta! * Virmetal Tmi Torpanmäentie 10 Perniö www.virmetal.fi * Yrityspalvelu Simetra Oy Rauhalantie 4 Ylöjärvi www.simetra.fi * Ähtärin Apteekki Ostolantie 12 Ähtäri www.ahtarinapteekki.fi * KIITOS! Tilipalvelu Urhonen Seminaarinkatu 5 A 53 Rauma * Tilitoimisto Sonia Oy Tähdenlennonkuja 1 Espoo www.sonia.fi * Tilitoimisto Säkkinen Oy Voimakatu 2 Suomussalmi * Traktorihuolto Antti Rajaniemi Mettäveräjäntie 18 Sastamala * Triori-Kuljetus Oy Rautahatuntie 20 Helsinki * Juha Tuomainen Oy * Turun Vapaavarasto Oy Tuontikatu 7 Turku www.turunvapaavarasto.fi * Tukesi on meille tärkeä. Liity kannatusjäseneksi! Perhehoitoliiton kannatusjäsenyys on tarkoitettu yhteisöille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat tukea Perhehoitoliitto ry:n toimintaa ja sen tavoitteiden toteutumista
Uudenlainen, koko perheen Meidän sakki -lautapeli, jossa kaikki pelaajat joko voittavat tai häviävät yhdessä. Hanki piristystä arkeen Perhehoitoliiton kaupasta! Ostamalla tuotteita tuet Perhehoitoliiton toimintaa. Lisätietoja, esittelyvideoita ja tilauslomake löytyvät Perhehoitoliiton nettisivuilta: www.perhehoitoliitto.fi/kauppa . Voit tilata tuotteita myös sähköpostitse osoitteesta toimisto@perhehoitoliitto.fi tai puhelimitse numerosta 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). 15,50 euroa + toimituskulut Sijaissisaruutta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat 14,50 euroa / kappale + toimituskulut Kaikenlaisille perheille sopiva Meidän sakin tehtäväkirja 14,50 euroa + toimituskulut Perhehoidon arjesta ja ilmiöistä kertova, kuudesti vuodessa ilmestyvä Perhehoito-lehti kestotilauksena 62 euroa / vuosi