03 2023 40 vuotta VAMMAISPALVELUT Perhehoito saa uutta painoarvoa TUKEA PERHEILLE Jimi ja Helmi käyvät viikonloppuhoidossa Päivi Sohlman viihtyy perhekodissa teema Turvaa ja toivoa perhehoidossa
Peltola p. 010 281 7215 * Jasper Oy * Joutsan apteekki Yhdystie 9 Joutsa www.joutsanapteekki.fi * Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Nuppulankulma 108 Suomusjärvi www.kaivinkoneurakointilaajola.com * Kajo Yhtiöt Oy www.kajoyhtiot.fi * www.karttulantilitoimisto.fi * Paljon onnea Perhehoitoliitolle! * Hattulan Apteekki Tallitie 4 Parola www.hattulanapteekki.fi * Hauhon apteekki Hauhontie 19 Hauho www.hauhonapteekki.fi * Hautaustoimisto ja kukkakauppa Lahtinen Ky Pielisentie 26 Lieksa www.lahtinenky.fi * Heirol Oy www.heirol.fi * Henkilöstötieto Paloniemi Oy Torikatu 21 Oulu www.henkilostotieto.fi * Herttoniemen LVI-Huolto Oy Sahaajankatu 49 Helsinki www.herttoniemenlvi-huolto.fi * HR-Rakentajat * Avanti Consulting Oy Haukitie 9 Piispanristi * ChemCon * Hyvää kesää! * CoolTool Oy * Design Mood Ky Hyvinkää www.designmood.fi * Ditap Oy Hitsaajankatu 4 C Helsinki www.ditap.fi * Ekura Tmi Lehtimäentie 6 Pyhämaa * Elokuvateatteri Kino Huovi Harjavallankatu 33 Harjavalta www.kinohuovi.fi * Euromaski Oy www.euromaski.fi * Fysioterapiapalvelut V. 050 325 9761 * Aha-Duuni Oy Pori Kokonaisvaltaista kotihoitoa p. Kiinteistöpalvelu Helläkoski Oy Uivelonkuja 6 Vantaa * Kirsikka Koulutettu hieroja Kirsi Immonen Mäenpääntie 11 Pyhältö * Kivijärven apteekki Keskustie 22 Kivijärvi www.kivijarvenapteekki.fi * Klassik service Oy p. Pajunen Oy * Ivalon apteekki Ivalontie 10 Ivalo www.ivalonapteekki.fi p. 045 696 1247 * A-J Kuljetus Oy Kesäniementie 19 A Porvoo * Ajantasa Tilit Oy * Alajärven apteekki Keskuskatu 14 Alajärvi www.alajarvenapteekki.fi * Altum Technologies Oy Eteläranta 8 Helsinki www.altumtechnologies.com * www.arkm.fi * APAkate Oy Silvontie 12 Pirkkala www.apakate.fi * Autohuolto Ketola & Vesa Oy Jaakontie 10 Kyröskoski www.autohuoltohameenkyro.fi * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä.. 010 419 4404 www.klassikservice.fi * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus Oy www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi * Kotomo Oy Majoituspalvelut Oulujärvellä www.kotomo.info * Kuljetus Tmi Jyrki Jaakonsaari Turenki www.jaakonsaari.fi * Kuljetus Koukku * Isännöinti Formulahti Oy www.formulahti.fi * Isännöintija tilitoimisto Capolino Oy Säästäjänkuja 3 LT 2 Tampere www.capolino.fi * IV-Säätö J
Långström Oy Kemi * Maanrakennus Huuskonen Oy Ruuhimäentie 51 Ruuhimäki * Maanrakennus Lindqvist Oy Box * Merkenta Oy Ähtäri * Oy Meyer vastus Ab Sepäntie 2 Askola www.meyervastus.fi * MiHu Consulting * Kuljetusliike Esko Kosunen Oy * Lahden Hautauspalvelu neuvonta ja ajanvaraus p. 0400 153 083 * Nosturihuolto S. apteekki * PowerPark * Puhakan Juureskuorimo Koussantie 71 Ahveninen www.puhakanjuureskuorimo.com * Pyhäjoen apteekki Kokkolantie 53 Pyhäjoki www.pyhajoenapteekki.fi * Raahen Energia Oy * J-P Rajala Oy * Rakennus Rantahovi Oy Jyväskylä p. 040 931 7212 * Måleriaffär Tor-Björn Ekholm Ab Oy Esplanaden 132 Hangö norra www.t-be.fi * Nakkilan apteekki Kauppatie 3 Nakkila www.nakkilanapteekki.fi * LumOksa Oy Hosionsuonmutka 29 Tuusula www.lumoksa.fi * LVI Laukkanen Oy Taimitie 2 Somero www.lvilaukkanen.fi * LVI E Uusimaa Vantaa www.lvi-euusimaa.fi * Siivousalan yrittäjä T. 044 975 2382 * Laiteko Oy * Lautiosaaren Asennus Oy Keminmaa * Leipomo-Konditoria Vilja Oy Kainuuntie 17 Sotkamo www.leipomokonditoriavilja.fi * Lihatukku Heikin Liha Oy * Leenas bokföring Leenan kirjanpito Nagu * LKV Leena Lindroos Oy Aleksanterinkatu 8 Loviisa www.lkvhemma.fi * Pintaurakointi Fingerroos Oy Halmeentie 24 Kannus * Pirkkalan 1. 040 737 9362 * Rakennusliike Pekka Hämäläinen Oy Jyväskylä www.phamalainen.net *. Nastolan LVI-Ala Oy Erstantie 11 Villähde www.nastolanlvi.fi * Net Works Company Finland Oy * Nomad Arkkitehdit Oy * Nordica Oils Finland Oy www.voitelutukku.fi P. 040 163 4418 * Tmi Pekon Asennus * T:mi Peltityöt Markku Ojanen Ikaalinen * Perel Group Oy www.perel.fi * Paljon onnea Perhehoitoliitolle! * Jukka Montonen Tmi Soiniityntie 849 Elimäki * Moto Pro Oy * Mosaiikkibetonityöt Mozaik www.mozaik.fi * Mr Isännöinti Rajakankaantie 18 Laihia * Multiwise Oy Sisaruspohjantie 74 Tampere * Muutosmatka – Jaana Leino www.muutosmatkaoy.fi p. 03 752 2246 * Lahden Putkipalvelut Oy päivystys 24 h www.lahdenputkipalvelut.fi p. Lännerholm * Oulun Työstökeskus Oy Hiukkavaara K3 90670 Oulu P
ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Turvaa ja toivoa perhehoidossa 12 Turvaa ja rytmiä arkeen KANNESSA 18 Vaihtelua lapsille, virkistystä aikuisille 22 Laki lisää perhehoidon painoarvoa 24 Rentoja eläkepäiviä, Raija ja Maria! 26 Essee: Perhehoitajat koston sijaiskohteena 28 Näkökulma: Tekeekö vastaanottoperhe työtä vai perhehoitoa. KATI TIILIKAINEN-KINANEN Sisällys 03 2023 Viikonloput tutussa perhekodissa ovat tärkeitä Helmille ja hänen perheelleen 18. JÄRJESTÖSIVUT 31 Yhdistykset 33 Sinut 34 Sattuu ja tapahtuu 35 Tapahtumakalenteri 36 Koulutukset RAUTALANGASTA Yhä useampi ikäihminen saa perhehoitoa 7 Perhehoitoliitto juhli nelikymppisiään huhtikuussa Jyväskylässä. Juhlimassa oli myös Perhehoitoliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja Leea Markkanen miehensä Juhanin kanssa. Perhehoitoliiton blogi perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö R IN N E K O D IT teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI O L L I K O IK K A L A IN E N 30 Irma Kalliolla tuli keväällä täyteen pyöreät 50 vuotta perhehoitajana Nurmijärvellä. Eivät aina! Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Mutta ovatko lapselle tärkeitä suhteita juuri ne, joita me aikuiset näemme niiden olevan. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Kysy lapselta, ketkä ovat hänelle tärkeitä elämässä Sijoitetun lapsen perhekuviot ovat pullollaan ulkopuolisten oletuksia. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä
39. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Tommi Mattila Päivi Sohlman kuvattuna perhekodissa Lahdessa Menikö lehti väärään osoitteeseen. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 ilmestymiskertaa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 ilmestymiskertaa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Päivi viihtyy hyvin perhehoidossa ja uskoo, että siitä voisi hyötyä moni muukin kuntoutuja. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. T O M M I M A T T IL A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12 Lehti ilmestyy nykyään neljä kertaa vuodessa. 29.11. Haluatko muuttaa tilaustasi. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. Seppo sai uudeksi rapsuttelijakseen puolisen vuotta sitten Päivi Sohlmanin. 22.2. 24.5. 3 24.4. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Anne-Maria Takkula | Laura Timgren | Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2023 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1–2 23.1. 6.9. HUOM!. Tilaushinnat | sis. 6 30.10. 4–5 7.8. KIITOS! bostoninterrieri Seppo asuu Minna-Kaisa Jokisen ja Antero Honkosen perhekodissa Lahdessa
I år ges ett gott tillfälle till detta eftersom familjevårdsförbundet fyller 40 år. Det är fantastiskt att en så bred och mångsidig grupp människor tar sig an familjevårdens välbefinnande och vill främja familjevården. Yhdistykset valitsevat Perhehoitoliiton hallituksen jäsenet, joiden tehtävänä on olla strategisina suunnannäyttäjinä. Hyvä perhehoito on turvallista kodissa tapahtuvaa hoitoa, jonka olennainen osa ovat läheiset ihmissuhteet. Se on yksi tapa toteuttaa jälkihuoltoa, ja on olemassa myös koko perheen perhehoitoa. Perhehoidon monimuotoisuutta on myös se, että sitä voi olla niin perhehoitajan kuin hoidettavankin kodissa. Perhehoitoa annetaan lapsille, vammaisille ihmisille, ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Det är en form av eftervård, och familjevård för hela familjen finns också. ON UPEAA, ETTÄ NÄIN MONIPUOLINEN JOUKKO IHMISIÄ VÄLITTÄÄ PERHEHOITAJIEN HYVINVOINNISTA JA HALUAA EDISTÄÄ PERHEHOITOA. Erilaiset ihmiset voivat olla elämän suola, jos voimavarat kantavat. Juhlan kunniaksi voimme myös pysähtyä huomaamaan toisen ihmisen. Kaikki yhdessä perhehoidon parhaaksi – jo 40 vuotta Alla gemensamt för familjevårdens bästa – under 40 års tid P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Perhehoitoa on monenlaista. Exempelvis firar vi i juni milstolpen i form av en gemensam kryssning för familjevårdsfamiljerna. Perhehoitoa on kiertävänä, osaja ympärivuorokautisena sekä lyhytja pitkäaikaisena. Perhehoitoa voi luokitella monin eri tavoin jo nyt, ja on hyvin mahdollista, että perhehoidon eri muotoja tulee vielä lisää. När vi tänker på olika familjekonstellationer är det bra att stanna upp och fundera fördomsfritt och samtidigt kritiskt på vilka personer som kan tänkas bo i samma familj. Vi har skälig orsak att fira olika slags kompetens. Under samma tak kan familjevården omfatta både barn och vuxna. Myös Perhehoitoliitto koostuu erilaisista ihmisistä. Yhdessä olemme enemmän – niin juhlassa kuin arjessa! Det finns många slags familjevård. Familjevårdsföreningarna i olika delar av landet har över 4?000 medlemmar. Meillä on mahdollisuus valita, miten kohtaamme hänet ja miten autamme toinen toisiamme parhaaseen suoritukseen. Esimerkiksi kesäkuussa juhlistamme merkkipaalua perhehoitoperheiden yhteisellä risteilyllä. Olika personer kan vara livets salt, om resurser finns. Siihen on tänä vuonna hyvä tilaisuus, sillä Perhehoitoliitto täyttää 40 vuotta. God familjevård är en trygg vårdform som ges i ett hem och där nära relationer utgör en väsentlig del. Vi kan fritt välja hur vi bemöter hen och hur vi hjälper varandra att uppnå bästa prestation. Föreningarna väljer medlemmarna i familjevårdsförbundets styrelse med uppgiften att vara strategiska vägledare. Familjevård kan klassificeras på många sätt redan nu och det är mycket möjligt att olika familjevårdsformer kommer till. Perheessä olemme tasavertaisia ja saamme muilta perheenjäsenilta arvostusta ja hyväksyntää. Dessa strategiska linjer förverkligas sedan av olika experter i familjevårdsförbundets kontor. Till festens ära kan vi också stanna upp och uppmärksamma vår medmänniska. Meillä onkin syytä juhlia monenlaista osaamista. Familjevård ges till barn, personer med funktionsnedsättning, äldre personer och till personer i psykisk rehabilitering. Mångfaldheten inom familjevården gör att vård kan ges både hemma hos familjevårdaren och hos den vårdbehövande. Eri puolilla maata toimiviin perhehoitoyhdistyksiin kuuluu yli 4?000 jäsentä. Näitä strategisia linjauksia Perhehoitoliiton toimistossa erilaiset asiantuntijat sitten toteuttavat. Saman katon alla voi olla perhehoidossa niin lapsia kuin aikuisia. Familjevård ges dessutom i form av ambulerande tjänster, som deltidsvård och dygnet runt samt under en lång eller kort period. On upeaa, että näin laaja ja monipuolinen joukko ihmisiä välittää perhehoitajien hyvinvoinnista ja haluaa edistää perhehoitoa. Kun mietitään erilaisia perhekokoonpanoja, on hyvä pysähtyä miettimään ennakkoluulottomasti ja samalla kriittisesti, ketkä kaikki voivat asua samassa perheessä. I familjen är vi jämbördiga och vi får andra familjemedlemmars uppskattning och acceptans. Tillsammans är vi mera – både till fest och i vardagen! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Familjevårdsförbundet består av olika människor
T IL A S T O T T H L K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A ALUKSI rautalangasta
HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT > Ks. Yhdistys toimii Pohjanmaan alueen perhehoitajien edunvalvojana, ylläpitää yhteyksiä viranomaisiin sekä järjestää koulutusja virkistystoimintaa jäsenilleen ja näiden perheille. Turvallisuutta parantaisi myös toimeksiantosopimusten irtisanomista koskevan sääntelyn korjaaminen ja perhehoidon eri muotojen nykyistä parempi huomioiminen lainsäädännössä. Lain uudistaminen kuuluu liiton tärkeimpiin poliittisiin tavoitteisiin, ja liitto kampanjoi aktiivisesti, jotta asia kirjattaisiin Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan. Vardagens ordkonstpack innehåller 50 kort, som bygger på Familjevårdförbundets Rekommendationer för god familjevård i de äldres vardag. Perhekuntoutuskeskus Lauste ry on yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluiden asiantuntijajärjestö, joka toimii Turussa ja Uudessakaupungissa. Eturivissä puheenjohtaja Minna Ahokas, Johanna Pappila, Erja Sarenius-Salmenkivi ja Merja Laitala. Liittokokous korosti, että sosiaaliturvan parantaminen lisäisi perhehoitajan tehtävän turvallisuutta ja houkuttelevuutta. Hallitusohjelma ei ollut valmistunut lehden mennessä painoon. Perhehoitolain uudistaminen on tarpeen, koska perhehoitajien sosiaaliturvassa on puutteita etenkin tilanteissa, joissa perhehoidon määrä on vähäistä tai perhehoito päättyy. Liittokokous valitsi Perhehoitoliiton hallitukseen neljä uutta jäsentä kolmivuotiskaudelle: Olli Rajalan (Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry), Tiina Pyykön (Uudenmaan Sijaisperheet ry), Merja Laitalan (Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry) ja Johanna Pappilan (Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry). Liittokokous painotti myös, että hyvinvointialueilla tulee kehittää perhehoidon toimintaohjeita yhdessä perhehoitajien kanssa ja että tavoitteena on oltava perhehoitajan tehtävän turvallisuus. ALUKSI lyhyet POHJANMAALLE SYNTYI UUSI, KAKSIKIELINEN PERHEHOITOYHDISTYS PERHEHOITOLIITTO ON SAANUT kaksi uutta jäsenyhteisöä: kaksikielisen perhehoitoyhdistyksen Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf ja Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n, josta tuli liiton kannatusjäsen. Se tarjoaa sijaishuollon palveluita, erityistä huolenpitoa, perhekuntoutusta ja avopalveluita. T E K S T I JA K U V A O LL I K O IK K A L A IN E N Perhehoitoliiton hallitus liittokokouksen 2023 jälkeen: Takana vasemmalta lukien Laura Timgren, Veli-Pekka Johansson, Olli Rajala, Tiina Pyykkö, Hannu Haukilahti ja Hanna Hakala. LADDA NER GRATIS > perhehoitoliitto.fi/tuotteet Vardagens ordkonstpack finns nu också på svenska JULKILAUSUMA Liittokokous: Laki on uudistettava Huhtikuussa kokoontunut Perhehoitoliiton liittokokous jätti julkilausuman, jossa vaaditaan perhehoitolain uudistamista. Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf:n yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 38. Rajala, Pyykkö ja Pappila ovat lastensuojelun perhehoitajia ja Laitala on ikäihmisten ja kehitysvammaisten ihmisten perhehoitaja. Pohjanmaan yhdistys on perustettu helmikuussa 2023, ja sen kotipaikka on Vaasa. Jäseniksi voivat liittyä kaikki, jotka joko toimivat, aikovat toimia tai ovat toimineet perhehoitajina. KESÄSULKU Perhehoitoliiton toimisto on suljettu kesälomien ajan 3.7.–4.8.2023 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. KIINNOSTUITKO. Kort innehåller uppgifter, som till exempel stöder de äldres möjligheter till att göra beslut och uppmanar till att observera omgivningen. sivu 38
Kameravalvonnan ja sen syyn tulee olla kaikkien tiedossa. Parikkalalainen kehitysvammaisten ihmisten perhehoitaja Niina Saukkonen, Kodin Kuvalehti, 17.3.2023 Elomme on kuin missä tahansa muussakin kodissa. Päivien teema on Yhdessä olemme enemmän. Jos kameravalvonta olisi jostain poikkeuksellisesta syystä välttämätöntä, sitä ei voi ulottaa kaikkiin tiloihin. Edellisen kerran Perhehoidon päivät pidettiin marraskuussa 2021, jolloin tapahtuma oli loppuunmyyty. KYSYMYS Meidän alueemme perhehoitajilta on tullut useampi tiedustelu, voiko perhehoidossa käyttää kameravalvontaa. Kameravalvontaa ei voi perustella sillä, ettei valvovia henkilöitä ole riittävästi. Ikäihmiset osallistuvat kotimme askareisiin ja ovat innokkaita esimerkiksi pyykkien ripustamisessa, perunoiden kuorimisessa ja leipomisessa. Kameravalvonnan laajuus tilojen osalta on harkittava tapauskohtaisesti, ja se on toteutettava vain välttämättömässä laajuudessa. Onko se mahdollista. Kuitenkin on muistettava, että perhehoitolain mukaan perhehoidossa on kyse kodinomaisen hoidon antamisesta hoidettavalle eikä siihen kuulu kameravalvonta. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN > pesapuu.fi/perhehoidonpaivat Ilmoittaudu nyt Perhehoidon päiville Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi äitienpäivänä kunniamerkin 39 äidille. Jaana Tervo Juristi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Järjestyksessään kymmenennet Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät järjestetään Seinäjoella 8.–9.11.2023. Ilmoittautuminen tapahtumaan ja esittelypöytien varaaminen ovat nyt alkaneet. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto. Lisäksi perustuslaissa on taattu jokaisen oikeus yksityisyyteen, mitä kameravalvonta vaarantaa. Tallentavan kameravalvonnan osalta on vielä otettava huomioon, että kysymys on henkilötietojen keräämisestä, jolloin on noudatettava tietosuojaa koskevaa sääntelyä. Perhehoidon koordinaattori VASTAUS Kameravalvonnasta perhekodissa ei ole erikseen, nimenomaisesti säännelty. Perhehoidon päivät on suunnattu kaikille lastensuojelun perhehoidon parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille: perhehoitajille, lastensuojelun työntekijöille, työnohjaajille, kouluttajille ja muille ammattilaisille sekä kokemusasiantuntijoille. Kesti pari vuotta, kunnes siitä tuli totta. Ajatukseni on hoitaa heitä sillä tavalla kuin haluaisin itseäni hoidettavan tulevaisuudessa – niin, että on aikaa vanhuksille. Adoptioäiti Mia, joka toimi aiemmin Nikon perhehoitaja, Lapsen Maailma 2/2023 Tämä on erittäin hyvä muoto hoitaa ikäihmisiä. Perhekoti on hoidettavan koti ja yksityisyyden ja kotirauhan suojaamaa aluetta. Nurmijärveläiset ikäihmisten perhehoitajat Nina Heikkilä ja Mari Levälampi, Nurmijärven Uutiset, 28.2.2023 Yhdeksänvuotiaana Niko sanoi sosiaalityöntekijälle haluavansa olla ihan oikeasti meidän poika. Sitä ei saa olla hoidettavien omissa huoneissa eikä esimerkiksi peseytymistiloissa tai wc:ssä. Osallistujille on tarjolla runsaasti erilaisia työpajoja, aikaa yhteisille kohtaamisille ja myöhemmin täsmentyvää iltaohjelmaa. Jos ulkopuolisia, esimerkiksi vierailijoita tai ohikulkijoita, kuvataan, heidänkin tulee tietää kuvaamisesta. Porilaiset lastensuojelun perhehoitajat Rosalia Breider ja Aleksi Starck, Satakunnan Kansa, 6.4.2023 Jokainen saa auttaa siinä, minkä osaa ja mistä tykkää. PERHEHOITAJIEN ARJESTA Kun lapsi oppii olevansa välittämisen arvoinen, sen arvoa ei voi mitata. Askolalainen ikäihmisten perhehoitaja Mervi Laurila, Itäväylä, 8.2.2023 Suurimman perhehoitoyhdistyksen, Uudenmaan Sijaisperheet ry:n jäsenmäärä 31.12.2022 509 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Lähde: Perhehoitoliiton jäsentilastot asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Perhehoitoliitto onnittelee lämpimästi kaikkia palkittuja! Presidentti palkitsi ansioituneita perhehoitajia SUURTAPAHTUMA 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Tapahtuman pääpuheenvuorot pitävät psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Tuija Korhonen, psykologian tohtori, laillistettu psykologi ja psykoterapeutti Saara Salo sekä urheilupsykologian ja ratkaisukeskeisen valmennuksen asiantuntija Andreas Geller. Jos perhekodin tilat ovat omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita, on syytä harkita perhekodin soveltuvuutta perhehoitolain 5 §:n mukaisesti. Heistä ainakin kolme on perhehoitajia: Taimi Orvokki Jurvanen (Multia), Carita Teelmäki-Viitanen (Siikainen) ja Teija Marjatta Varis (Viitasaari). Siksi on käytettävä ensin kaikki muut keinot hoidettavien valvomiseksi. Olisi väärin vaatia toista yrittämään yhä uudelleen sellaisia juttuja, joita hän ei ole tähän ikään mennessä oppinut
Uusijärvi muistutti, että turvallisuuden tunnetta voidaan parantaa myös sillä, että perhehoitajaksi ryhtymistä harkitaan varmasti riittävän pitkään ja rauhassa. > Lisätietoa tulossa kesällä: > perhehoitajaksi.fi Ajoissa kotiin -kampanja tulee jälleen syyskuussa LINJAUS: TAUSTATIETOJA EI VOI PYYTÄÄ ENNEN ENNAKKOVALMENNUSTA THL ON LISÄNNYT verkossa ylläpitämäänsä Lastensuojelun käsikirjaan perhehoidon järjestäjiä varten uuden ohjeistuksen siitä, miten perhehoitajuutta harkitsevien taustatietoja kysytään. ALUKSI lyhyet Toinen ihminen luo turvallisuutta Mitkä asiat luovat tai heikentävät turvallisuutta perhehoidossa. LISÄTIEDOT > perhehoitoliitto.fi/uutiset kaikki lapsen saama hyvä vanhemmuus vahvistaa lasta. Vuosi tai kaksikin hyvää perheelämää on todella arvokasta lapsen tulevaisuuden kannalta. Webinaarissa kuultiin puheenvuoroja niin ikään perhekotien sähköja paloturvallisuudesta, turvallisesta lääkehoidosta, perhehoidon korvausvastuista sekä varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Silti WEBINAARI T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N PERHEHOITAJIEN VEROTUSOHJEESEEN TÄSMENNYKSIÄ VEROHALLINTO ON PÄIVITTÄNYT perhehoitajien verotusohjeistusta muutamilta osin. Perhehoitoliitto kehottaa perhehoidon järjestäjiä tutustumaan Lastensuojelun käsikirjaan lisättyyn ohjeistukseen, kuvaamaan perhehoitajuutta harkitseville mahdollisimman konkreettisesti perhehoitajaksi ryhtymisen edellytyksiä ja esteitä sekä keskustelemaan ennakkovalmennukseen hakevien kanssa siitä, mitä hakijaa koskevia tietoja järjestäjät pyytävät eri vaiheissa eri viranomaisilta. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. TUTUSTU > perhehoitoliitto.fi/uutiset Perhehoitoliiton koordinoima Ajoissa kotiin -kampanja järjestetään jälleen 4.–17.9.2023 . Välillä on ollut turvattomampaa, jos vapaista on ollut epävarmuutta. Ohjeeseen on myös lisätty tekstiä perhehoitajan saamasta ansionmenetyskorvauksesta ja asuinrakennuksen poistojen tekemisen edellytyksistä. KIINNOSTUITKO. Pelkojen hälventämiseksi perhehoitajia tulisi esimerkiksi rohkaista kysymään työntekijöiltä ihan kaikesta, mikä heitä askarruttaa. –?Turvallisuuden tunnetta lisää niin ikään tietoa siitä, että on tulossa vapaita, jolloin pääsee levähtämään. Pekkarisen mukaan huomiota tulee kiinnittää rakenteellisen turvallisuuden, kuten lainsäädännön, lisäksi sosiaaliseen ja koettuun turvallisuuteen. Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoidon palvelupäällikkö Alli Uusijärvi kertoi webinaarissa sosiaalityöntekijöiden kokemuksia siitä, miten perhehoitajien turvallisuutta voi parantaa. Matkakulujen vähentämistä koskevaa osaa on täsmennetty tuloverolakiin tehdyn tilapäisen muutoksen vuoksi. –?Turvallisuus on lapsen kehitykselle välttämätön tekijä, ja perhehoitajan tehtävä on luoda turvallinen kasvuympäristö. Turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen ei edellytä ihmetekoja, mutta turvallisia aikuisia kylläkin, Pekkarinen kiteytti. Myös perhehoitolaissa perhehoidon erääksi tavoitteeksi määritellään edistää perhehoidossa olevan perusturvallisuutta. Uuden ohjeistuksen mukaan perhehoidon järjestäjä voi pyytää perhehoitajaksi ryhtyvän tiedot viranomaisen rekisteristä vasta siinä vaiheessa, kun perhehoitoon sijoitettava lapsi, nuori, aikuinen tai ikäihminen on tiedossa. Valtakunnallisella kampanjalla rekrytoidaan uusia perhehoitajia yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja perhehoitoa tuottavien yritysten kanssa. Lastensuojelun perhehoidossa turvallisuutta voidaan lisätä varmistamalla, että perhehoitajat saavat tarvitsemaansa tukea ja että perhehoitoa myös valvotaan riittävästi. Perhehoitajuutta harkitsevan tietoja ei siis voi pyytää ennen ennakkovalmennusta. Artjärveläinen ikäihmisten perhehoitaja Milma Saario nosti esiin myös perhehoitajan taloudellisen turvallisuuden merkityksen: hoitopalkkioiden, kulukorvausten ja asiakasmäärien on oltava riittävät. Entä miten turvallisuutta voidaan lisätä. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti, että perusturvallisuuden varmistaminen on ehkä tärkein tehtävä, joka aikuisille on annettu lasten kasvatuksessa. – Perhehoitajien on hyvä muistaa myös, että joskus lapsi on niin vaurioitunut, ettei häntä lopulta voida hoitaa sijaisperheessä. Näitä kysymyksiä olivat pohtimassa eri alojen asiantuntijat Perhehoitoliiton webinaarissa maaliskuun lopulla. HYÖDYLLISIÄ SIVUSTOJA Paranna kodin paloturvallisuutta: > turvallisempikoti.fi Perustiedot asuinkiinteistön pelastussuunnitelmasta: > spek.fi/turvallisuus/ pelastussuunnitelma Edellytyksiä turvallisuudelle, iloisille tapaamisille ja viihtyisille ympäristöille: > rikoksentorjunta.fi/turvallisuuskavelyt Keskeisiä ohjeita lääkkeiden turvalliseen käyttöön: > fimea.fi/kansalaisen_laaketieto Ylläpidä lääkitysja rokotustietojasi: > laakekortti.fi Varautumissuositus kotitalouksille: > 72tuntia.fi Lähteet: Suomen pelastusalan keskusjärjestön erikoistutkija Tarja Ojala ja Fimean tutkimusja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä
ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023 SUOMESSA ON UPEITA KEHITYSVAMMAISTEN TARPEISIIN VASTAAMISEEN ERIKOISTUNEITA PERHEHOITOKOTEJA JA KIERTÄVIÄ PERHEHOITAJIA. Uudistuksen tavoitteena on ollut vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus sekä heidän tarpeidensa mukaiset, yksilölliset ja itsenäistä elämää tukevat palvelut. Niissä tilanteissa, joissa lapsi ei voi vammansa aiheuttaman avun ja tuen tarpeen vuoksi asua vanhempiensa kanssa, asuminen voidaan järjestää perhehoidossa. Suomessa onkin paljon upeita kehitysvammaisten tarpeisiin vastaamiseen erikoistuneita perhehoitokoteja ja kiertäviä perhehoitajia. Palvelua ei näin ollen järjestetä enää esimerkiksi kehitysvammalain perusteella. Vaikka uusi laki parantaa tilannetta, emme vieläkään täysin pysty turvaamaan kaikkien YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen periaatteiden toteutumista. Uusi vammaispalvelulaki tuo muutoksia vammaisten henkilöiden palveluihin, ja siksi hyvinvointialueilla on pidettävä huolta siitä, että koulutusta uuden lain sisällöstä järjestetään riittävästi. Kehitysvammalain perusteella tehdään ainoastaan päätökset erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta, rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä ja tahdosta riippumattomasta erityishuollosta. Perhehoitoliitolla on oma valmennusmalli kehitysvammaisten perhehoitoon suuntautuville perhehoitajille. Laki on kuitenkin riittävän joustava, mikä mahdollistaa YK:n sopimuksen velvoittamien yksilöllisten palvelujen järjestämisen. Aiempi vammaispalvelulaki kohteli eri vammaisryhmiä eri tavoin eikä huomioinut eri-ikäisiä vammaisia henkilöitä. Perhehoito on hyvä vaihtoehto myös vammaisen nuoren itsenäistymisen tukemisessa esimerkiksi opintojen päättövaiheessa tai irrottauduttaessa syntymäkodista. Vammaiset henkilöt saavat jatkossa tarvitsemansa sosiaalija terveyspalvelut saman lainsäädännön perusteella diagnoosista riippumatta. Perhehoito osaltaan turvaa eri-ikäisten kehitysvammaisten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja yksilöllisten tarpeiden toteutumista ja tukee näin erinomaisesti vammaispalvelulain tavoitteiden toteutumista. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää myös lapsen omassa kodissa esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsella on paljon apuvälineitä. Lasten ja nuorten kohdalla lyhytaikainen perhehoito ja osavuorokautinen perhehoito tukevat lapsen kehitystä ja hyvinvointia sekä vanhempien jaksamista. Perhehoitoa suunniteltaessa tulee huomioida myös muiden palvelujen, kuten kuljetuspalveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sekä henkilökohtaisen avun tarve, ja turvata niiden saatavuus. Perhehoito turvaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta K auan odotettu vammaispalvelulain uudistus saatiin maaliin edellisen eduskunnan viime metreillä, ja se astuu voimaan 1.10.2023. Vammaispalvelulaissa korostetaan, että vammaisen lapsen ja hänen perheensä on saatava sellainen tuki, joka mahdollistaa lapsen asumisen perheensä kanssa. Lisäksi lakia hyväksyessään eduskunta hyväksyi lausuman, jonka mukaan lain vaikutuksia seurataan ja mahdolliset puutteet korjataan. Merja MäkisaloRopponen TtT, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja
Se oli aika surullista, Sohlman sanoo. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT TOMMI MATTILA P äivi Sohlman, 38, asui vuosi sitten Hämeenlinnan Lammilla mielenterveyskuntoutujien palvelukodissa eikä voinut hyvin. Turvaa ja rytmiä arkeen 12 Perhehoito-lehti 3 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Hänellä on kertomansa mukaan diagnosoitu epävakaa persoonallisuus, skitsoaffektiivinen häiriö ja ahdistuneisuushäiriö. Etenkin yksinäisyys ahdisti ja loi turvattomuutta Sohlmanille, joka on asunut käytännössä koko aikuisikänsä palvelukodeissa tai osastoilla. Tämän on kokenut myös Päivi Sohlman, jonka vointi on kohentunut tuntuvasti perhekotiin muuton jälkeen. Perhehoito tarjoaa mahdollisuuksia yhteisölliseen arkeen ja turvallisiin rutiineihin myös mielenterveyskuntoutujille. Yhteiset tilat eivät tuntuneet erityisen viihtyisiltä, eikä mieluisaa tekemistä tahtonut löytyä. Asukkaat oleskelivat paljon omissa kämpissään, jotka oli suunniteltu alun perin lyhytaikaiseen majoitukseen. –?Monille asukkaille viikon kohokohtia olivat lauantait, koska silloin pääsi käymään kaupassa ostoksilla itsekseen ilman, että ohjaaja käveli perässä
TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa Päivi Sohlman (kesk.) on sopeutunut hyvin MinnaKaisa Jokisen (vas.) perhekotiin, jossa on perhehoidossa myös kehitysvammaisia aikuisia. Myös perhehoidon sosiaaliohjaaja Minna Järvinen (oik.) on tuttu näky perhekodin kahvipöydän äärellä. 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023
1960-luvun lopulla perhehoitoperheissä asui enimmillään yli 600 Nikkilän kuntoutujaa. Ajoittain perhekodissa käy lyhyillä jaksoilla myös kolme muuta kehitysvammaista ihmistä, joista nuorin on 12-vuotias. Kanta-Hämeen päätöstä aloittaa mielenterveyskuntoutujien perhehoito helpotti pohjakokemus perhehoidon järjestämisestä vammaisille ihmisille ja ikäihmisille. Uutena tulokkaana mukaan lähti viime vuonna Hämeenlinnan kaupunki, jonka sosiaalipalvelut kuuluvat nykyään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen alaisuuteen. Arki näyttäytyy kunnolla vasta sitten, kun ollaan pidempään yhdessä. Päivi Sohlmanin lisäksi Jokisen ja Honkosen perhekodissa asuu pitkäaikaisesti kolme aikuista kehitysvammaista naista sekä perheen puuhakkaat koirat, bostoninterrieri Seppo ja cockerspanieli Putte. Aluksi voidaan olla tahtomattakin vieraskoreita puolin ja toisin, Jokinen sanoo. Tärkeintä on, että palveluohjaajat osaavat tarjota perhehoitoa yhtenä vaihtoehtona ja että jokaiselle hoidettavalle löytyy sopiva perhehoitaja. –?Välillä minua pitää vissiin vähän muistutella näistä, kun en ollut aiemmin tottunut kotitöihin, Sohlman naurahtaa ja katsahtaa Jokiseen, joka hymyilee takaisin ymmärtäväisesti. Apua on ollut niin ikään mielenterveyskuntoutujien perhehoidon ennakkovalmennusmateriaaleista, joita Perhehoitoliitto parhaillaan viimeistelee yhteistyötahojensa kanssa. Viimein viime kesänä oma sosiaalityöntekijä kertoi Sohlmanille, että tämän olisi mahdollista lähteä tutustumisjaksolle lahtelaiseen perhekotiin. Päivi Sohlman on alueen mielenterveyskuntoutujista ensimmäinen, joka on saanut pitkäaikaisen paikan perhekodista. Siinä missä pöydän kattamisen tai siivoamisen kaltaiset kotiaskareet kuuluivat palvelukodissa keittiöhenkilökunnalle tai siistijöille, perhekodissa niistä ei ole huolehtimassa kukaan ulkopuolinen, vaan asukkaat yhdenvertaisina perhehoitoperheen jäseninä. Oli erittäin tärkeää, että Päivikin oli meillä ensin kymmenen päivän ja sitten kolmen viikon tutustumisjaksolla. Sopivaa paikkaa ei vain tahtonut löytyä. Taustalla on muun muassa sekä mielenterveyspalveluiden että palvelukoteja kevyempien asumispalveluiden tarpeen kova kasvu. Sohlman ei ollut ennen kuullutkaan perhehoidosta, mutta päätti antaa sille mahdollisuuden. Minun on jotenkin paljon turvallisempi olla täällä kuin palvelukodeissa, Sohlman kertoo. Vaikka monessa asiassa on ollut opettelua, Sohlman mainitsee perheEihän sitä koskaan tiedä, vaikka muuttaisin vielä joskus omilleni, mutta tällä hetkellä näin on hyvä. Helsingin kaupungin pyörittämän Nikkilän psykiatrisen sairaalan potilaita alettiin sijoittaa hoitoon lähiseudun perheisiin jo yli sata vuotta sitten. Hän on pitänyt toimeksiantosuhteista perhekotia miehensä Antero Honkosen kanssa vuodesta 2016 lähtien Lahdessa ja sitä ennen Hämeenkoskella. Mietinnässä oli ollut jo pitkään muutto mahdollisimman pienimuotoiseen yhteisöön, jossa ei tarvitsisi olla liikaa yksin omine ajatuksineen ja pahaan oloon olisi tarjolla muutakin liennytystä kuin lääkkeet. Lisäksi perhehoidossa on ympäri maata runsaasti lapsia, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä, joilla on haasteita mielenterveytensä kanssa, mutta heillä perhehoitopäätöksen varsinainen syy on jokin muu kuin mielenterveysdiagnoosi. Aikuisten perhehoidon sosiaaliohjaaja Minna Järvinen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta kertoo, että alueen reservissä on innokkaita perhehoitajia, jotka haluavat tehdä perhehoitoa myös kuntoutujien kanssa. Päätös ei ole kaduttanut, ja hän on asunut lahtelaisessa perhekodissa vakinaisesti nyt viime marraskuusta lähtien. –?Sopeutumisen tähän porukkaan pitää onnistua. Kanta-Häme on mukana pilotoimassa materiaaleja. On hyvä, että asukkaita on vain muutama. Pienin askelin osaksi perheen arkea Tutustumisjaksojen ja oikeanlaisen henkilökemian tärkeyttä korostaa myös perhehoitaja Minna-Kaisa Jokinen. Päivi Sohlmanin totuttelu uuteen arkeen alkoi arkisista havainnoista. Lisäksi hyvinvointialueella on yksi kiertävä perhehoitaja, joka tarjoaa perhehoitoa kahden kuntoutujan kotiin. Myös uutta kiinnostusta mielenterveyskuntoutujien perhehoitoa kohtaan on havaittavissa eri puolilla maata. Jokisella on myös ratkaisukeskeisen perhepsykoterapeutin koulutus, ja pariskunnalla on kokemusta niin ikään ammatillisen perhekodin pyörittämisestä. Kun hän viime kesänä istahti ensimmäisen kerran perhekodin ruokapöydän ääreen juomaan kahvia eikä pöydässä ollutkaan maitoa, hänelle tuli yllätyksenä, kun Jokinen antoi luvan hakea maitoa vapaasti jääkaapista. Osa on jo lähtenyt mukaan ja osa odottelee vielä, että valmennusmateriaalit saadaan valmiiksi. Perhehoito on pitkälti henkilökemiaa, ja jokaisen asiakkaan kohdalla pitää edetä yksilöllisesti tutustumisjaksojen kautta, Järvinen sanoo. Esimerkiksi joulu täällä oli paras jouluni ikinä. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Karjalassa, Helsingissä ja nyt myös Hämeessä Mielenterveyskuntoutujien perhehoidolla on Suomessa pitkät perinteet. –?Kuntoutujien perhehoidon määrää voisi hyvin lisätä. Sittemmin Helsinki on ajanut aikuispsykiatrisen perhehoidon alas lähes kokonaan, ja sitä saa enää parisenkymmentä asiakasta. Yksi asukkaistamme menee esimerkiksi vahvasti mukaan jokaisen oireisiin. Vammaispuolen perhehoidon toimintaohje saatiin melko pienellä vaivalla otettua myös mielenterveyspuolen käyttöön. Keittiöja siivoushommien lisäksi Sohlman osallistuu muun muassa pyykinpesuun. –?Olen viihtynyt hyvin! Totta kai haasteitakin on ollut ja paljon totuttelua kaikkeen uuteen, koska tämä on niin erilainen maailma vanhaan verrattuna. Helsingin seudun ohella mielenterveyskuntoutujia on perhehoidossa muun muassa Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla yhteensä arviolta joitakin kymmeniä
Päivi Sohlman on aina pitänyt kirjoittamisesta, ja hänellä on takanaan myös radioja tv-journalismin opintoja. Sohlman haaveilee kirjoittavansa kirjan omista kokemuksistaan ja toivoo, että siitä olisi apua muille kuntoutujille. Liikuntaa ja halauksia lääkkeiden rinnalla Perhehoidon erityisyys ja mahdolliset positiiviset vaikutukset mielenterveyteen perustuvat nimenomaan siihen, että hoidettava pääsee osaksi pientä yhteisöä. Perhehoito-lehti 3 | 2023 15. Tuttu yhteisö myös sallii haastavankin käytöksen eikä säikähdä oireilua. Perhehoidossa säännöllinen ruokailu, lääkehuolto, liikunta ja lepo, mielekäs tekeminen ja itsensä toteuttaminen tukevat kuntoutumista. – Saanko kertoa vähän myös lääkkeisiin liittyvistä asioista, perhehoitaja Minna-Kaisa Jokinen kysäisee ja Päivi Sohlman antaa luvan. Päivi Sohlmanin arkea on rytmittänyt tänä keväänä osallistuminen Rauli-vertaisryhmään kahdesti viikossa. –?Kun ihmiset ympärillä ovat tuttuja ja lähestulkoon aina samat, asukkaiden ei tarvitse stressata sitäkään, onkohan vaikkapa iltavuoroon tulossa joku, jonka kanssa ei tule niin hyvin juttuun, Jokinen sanoo. Sohlman kertoo nimen tulevan sanoista ravinto, uni ja liikunta. –?Perhehoito on kodinomainen ja yksilöllinen vaihtoehto ihmisille, joilla on aktiivisesta kuntoutuksesta huolimatta arjen haasteita, tuen tarvetta tai yksinäisyyttä. Osana yhteisöä sosiaaliset kontaktit ja luottamus toisiin ihmisiin lisääntyvät. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa kodissa asuminen parhaaksi puoleksi nimenomaan yhteisen tekemisen ja tutut ihmiset. Omien ajatusten siirtäminen paperille on toisinaan myös terapeuttista. Liikunta on tullut osaksi arkea myös perhekodissa, jossa Sohlman on ruvennut polkemaan pieniä lenkkejä kuntopyörällä kahdesti viikossa. Ryhmä on käynyt pelaamassa muun muassa sählyä, biljardia, pingistä, tennistä ja koripalloa sekä pohtinut unija ruokarytmejä ja muita hyvinvointiin liittyviä asioita. Yhteiset pelihetket, leffaillat, ostosreissut, kirpparikierrokset ja askartelut ovat tuoneet arkeen yhteisöllisyyttä ja vieneet pois yksinäisyyttä. Olemme puhuneet myös Raulissa, että voisin jatkaa kuntopyöräilyä sitten, kun ryhmä loppuu, hän sanoo. Kokemuksemme mukaan perhehoitoa voi suositella pitkäaikaiskuntoutujille, joilla on suhteellisen vakaa tilanne, Siun soten psykiatrisen kuntoutuksen apulaisylilääkäri, psykiatri Satu Määttä kertoi Perhehoitoliiton työpajassa viime syksynä. –?Siinähän se menee, kun katsoo samalla telkkaria
– Kiertävä perhehoitaja saattaa käydä asiakkaan luona aluksi vain tunnin viikossa. –?Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka muuttaisin vielä joskus omilleni, mutta tällä hetkellä näin on hyvä. Usein huono olo helpottaa, kun teemme jotain yhdessä. Myös sosiaaliohjaaja Minna Järvinen on tyytyväinen siihen, että perhehoito on räätälöitävissä niin monin tavoin yksilöllisiä tarpeita mukaillen. Omakohtaisia ajatuksia ja runoja muun muassa mielenterveyden haasteista on kertynyt pöytälaatikkoon teini-iästä saakka. Sohlman ei haaveile toimittajan työstä, mutta hänellä on kirjoittamiseen liittyvä suuri unelma. PERHEHOITO VOI SOVELTUA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLE joka ei tarvitse laitoshoitoa, mutta kylläkin ympärivuorokautista tukea jolle muut asumispalvelut ovat osoittautuneet soveltumattomiksi jolla on päihdetausta tai peliriippuvuus joka on selviytynyt kotioloissa mutta menettänyt läheisen henkilön tuen jolla on psykogeriatrisia tarpeita mutta on fyysisesti suhteellisen hyväkuntoinen jolla on muistiin liittyviä haasteita joka hyötyisi pienestä yksiköstä tai perhekodin ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista joka on omaishoidossa ja tarvitsee tilapäishoitoa omaishoitajan vapaan ajaksi joka hyötyisi omaan kotiinsa saamastaan osavuorokautisesta perhehoidosta joka on oikeutettu saamaan tukea lastensuojelun perhehoidon jälkihuoltona Haaveena kirja omista kokemuksista Kuten missä tahansa kodissa, myös perhekodissa on hyvä olla yhteisöllisyyden vastapainona mahdollisuuksia nauttia myös omasta rauhasta. Olen miettinyt myös kokemusasiantuntijakoulutusta, joka alkaa ensi syksynä. Joskus käyn myös kysymässä, voitaisiinko halata, ellei kukaan ole muistanut halata minua, Sohlman kertoo Ponnahduslauta eteenpäin elämässä Erityistarpeisten ihmisten ja kuntoutujien perhehoidolle on tyypillistä, että hoitosuhde voi kestää jopa vuosikymmeniä. Ruuat olivat tosi hyvät, eikä ollut sitä yksinoloa. – Perhehoito voi olla myös ponnahduslauta eteenpäin elämässä. Takavuosina hän myös opiskeli radioja tv-journalismia Helsingin evankelisessa opistossa ja pääsi opintojen kautta työharjoitteluun MTV:n uutisiin. – Se on ollut kieltämättä kivaa. Kun kyse on mielenterveyskuntoutujista, perhehoito voi tarjota kuntoutumisen kannalta tärkeän ensimmäisen polun ulos laitoselämästä. Eri aikuisryhmien perhehoidossa on paljon yhtäläisyyksiä, ja meidänkin perhekodissamme on ihmisiä monista syistä. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Nykyään hän asuu omillaan 800 metrin päässä meiltä. Järvisen mukaan kuntoutujan on mahdollista käydä esimerkiksi pitkän osastojakson jälkeen hetken aikaa perhekodissa hakemassa takaisin arjen perustaitoa ennen mahdollista muuttoa omilleen. Liikkeelle on mahdollista lähteä myös ihan siitä, että perhehoitaja soittaa asiakkaalle säännöllisesti viikoittain. Ajatusta omillaan asumisesta Sohlman ei pidä ajankohtaisena, sillä elämä perhekodissa maittaa. Sitä silmällä pitäen häntä kiinnostaisi osallistua myös luovan kirjoittamisen kurssille. Tuen tarpeet ovat aina yksilöllisiä eivätkä välttämättä riipu siitä, mistä ”genrestä” asukas tulee, Minna-Kaisa Jokinen sanoo. Järvisen ja Jokisen mukaan kuntoutujien perhehoitajana toimiminen sopii ihmisille, joilla on jalat maassa. Kun Päivi Sohlman on omissa oloissaan, hän kirjoittelee usein. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että jonain päivänä asiakas jaksaa tehdä perhehoitajan kanssa jotain tiettyä, Minna Järvinen sanoo. –?Minulla on ollut jo monta vuotta haaveena kirjoittaa kirja omista kokemuksistani kuntoutujan näkökulmasta. Kumpikin korostaa niin ikään, miten tärkeää on verkostoitua muiden perhehoitajien kanssa ja tehdä tiivistä yhteistyötä perhehoidon työntekijöiden kanssa. Tekstit ovat toisinaan helpottaneet vaikeiden asioiden käsittelemistä. Jokisen mukaan Sohlmanin voinnin kohentumista kuvaa hyvin se, miten paljon tämän lääkkeiden käyttö on vähentynyt sitten palvelukotivuosien. Minna-Kaisa Jokisen ja Antero Honkosen 300-neliöisessä perhekodissa tämä ei tuota ongelmia, sillä tilat jakautuvat kolmeen kerrokseen, jokaiselle on oma huone ja yhteistilojakin on monessa paikassa. Olen edelleen vahvasti mukana hänen elämässään, sillä hän saa minulta jälkihuoltoa perhehoitona, Jokinen kertoo. Myös yksi Minna-Kaisa Jokisen ja Antero Honkosen perhekodin nykyisistä asukkaista muutti heille jo vuonna 2006, kun he aloittivat perhehoitajina Hämeenkoskella. Meillä asui kuusi vuotta eräs autismikirjon nuori, jolla on ollut myös paljon mielenterveyden haasteita. Kun ahdistukseen tarvittaessa otettavia lääkkeitä saattoi ennen mennä päivittäin, perhehoidossa niille ei ole ollut tarvetta kuin muutaman kerran kuukaudessa. Myös sen jälkeen perhehoitaja voi toimia tukena arjessa. Esimerkiksi joulu täällä oli paras jouluni ikinä. Apua on osattava pyytää tarvittaessa, sillä vastaan tulee usein yllättäviäkin asioita. Haluaisin, että se auttaisi muita. –?Luettelisin samoja asioita varmaankin myös, jos kysyttäisiin, mitä ikäihmisten tai vammaisten ihmisten perhehoitaja tarvitsee. – Osittain tämä voi johtua myös siitä, että palveluasumisessa oli helppo mennä lääkejonoon ja ottaa tarjottuja lääkkeitä ilman, että kukaan kyseli mitään. Jos meillä huomataan, että ilmassa on harmistusta, kysymme, pelataanko vaikkapa Kimbleä tai tehdäänkö jotain muuta
17 Perhehoito-lehti 3 | 2023. Rapsutuksia tarjoaa Minna Jokinen, ja edessä istuu Päivi Sohlman. Jokisen sylissä poseeraa bostoninterrieri Seppo. Minna-Kaisa Jokisen perhekodissa myös lemmikeillä on tärkeä rooli. Rapsutuksia tarjoaa Minna Jokinen ja edessä istuu Päivi Sohlman. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Minna-Kaisa Jokisen perhekodissa myös lemmikeillä on tärkeä rooli. Jokisen sylissä poseeraa bostoninterrieri Seppo
18 Perhehoito-lehti 3 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i
Syksyllä 2020 Jimi, tämän vanhemmat ja perhehoidon työntekijät kävivät tutustumassa Kati Tiilikainen-Kinasen ja Tommi Kinasen perhekotiin Ristiinassa. Jimi on käynyt nyt säännöllisesti noin kahden ja puolen vuoden ajan perhehoidossa Ristiinassa keskimäärin yhden viikonlopun kuukaudessa. Viikonloppuja pystyttiin kuitenkin jatkamaan, kun tässä vaiheessa myös Tommi ryhtyi kokopäiväiseksi perhehoitajaksi. Samalla vanhemmat saavat omaa aikaa ja ladata akkujaan. –?Jimi viihtyy perhekodissa hyvin. Saamme niin sanotusti omaa aikaa. Vähitellen perhekodissa alkoikin käydä myös kehitysvammaisia tai muuten erityistä hoivaa tarvitsevia lapsia lyhyillä perhehoitojaksoilla, joiden turvin omaishoitajat voivat pitää vapaitaan. Lyhyet perhehoitojaksot tarjoavat erityislapsille uusia ihmissuhteita ja voivat tukea heidän itsenäistymistään. Viikonloput vaihtelevalla kokoonpanolla Kati Tiilikainen-Kinanen ja Tommi Kinanen ovat pitkän linjan perhehoitajia. Tätä nykyä Katin ja Tommin kanssa asuu yksi pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi. Lisäksi yhtenä viikonloppuna paikalla on enimmillään viisi perhehoidettavaa erityislasta, ja tällöin perheen pitkäaikaissijoitettu lapsi on muualla. Kun Jimin isästä tuli pojan omaishoitaja, perhe alkoi selvitellä, millä eri tavoin omaishoidon lakisääteisiä ja muita vapaita saisi järjestettyä heidän kotiseudullaan Etelä-Savossa. Yhtenä vaihtoehtona nousi esiin, että Jimi voisi olla vapaiden ajan hoidossa perhekodissa. J imi, 11, on vauhdikas ja toimelias nuorimies. Siellä saa touhuta kaikkea kivaa ja ulkoilla paljon. Downin syndrooman vuoksi hän vaatii keskivertoa enemmän silmälläpitoa ja jommankumman vanhemman läsnäoloa. Alun perin pariskunta valmentautui lastensuojelun perhehoitoon eli sijaisperheeksi. Vaikka Jimi nukkuu yönsä ja syö ja pukee omatoimisesti, arki erityislapsen kanssa on toisinaan kuormittavaa muulle perheelle. Esimerkiksi kun vanhemmat olivat viime syksynä 25-vuotishäämatkalla, Jimi vietti perhekodissa viikon ja kävi sitä kautta päivittäin koulussa. Aluksi hänellä oli vähän koti-ikävää, ja edelleenkin kun hän näkee, että kassia pakataan lähtöä varten, hän on sitä mieltä, ettei haluaisi lähteä. Viereisellä sivulla pieniä välähdyksiä Kati Tiilikainen-Kinasen ja Tommi Kinasen perhekodin arkeen silloin, kun Jimi (vasen yläkuva) ja Helmi (oik.) ovat käyneet perhehoidossa. Näin varmistettiin, että perhehoitajalla on tukenaan työpari ja lapset saavat ympärivuorokautista hoivaa kahdelta aikuiselta. Kun ystävä perusti myöhemmin oman perhekodin, erityislasten perhehoitoviikonloput olivat vaarassa päättyä ja moni perhe olisi jäänyt ilman tarpeellista tukipalvelua. Kotiin palatessaan hän on kuitenkin aina hymyssä suin ja peukuttaa, kun kysyn, oliko kivaa, Jimin äiti Mervi Simoska kertoo. Toisinaan perhehoitoa on järjestynyt pidemmäksikin aikaa. Hengähdyshetket ovat tarpeellisia, oli omaishoidettava minkäikäinen tahansa – puhumattakaan heistä, jotka pyörittävät arkea yksin, Simoska muistuttaa. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A T K A T I T II LI K A IN E N -K IN A S E N A LB U M I VAIHTELUA LAPSILLE, VIRKISTYSTÄ AIKUISILLE Jimi ja Helmi viettävät kerran kuussa viikonlopun Kati Tiilikainen-Kinasen ja Tommi Kinasen perhekodissa Etelä-Savossa. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Jimi matkaa perhekotiin yleensä perjantaisin taksilla suoraan iltapäiväkerhosta ja palaa kotiin kaksi vuorokautta myöhemmin sunnuntaina. Keskimäärin yhden viikonlopun kuukaudesta perhekodissa viettää lisäksi kaksi tai kolme erityistarpeista lasta. Katilla on aiempaa työhistoriaa ja koulutusta vammaisten ihmisten parista. Koska paikka ja perhehoitajat vaikuttivat sopivilta, perhe päätti antaa perhehoidolle mahdollisuuden. Omassa kodissaan antamansa perhehoidon lisäksi sekä Kati että Tommi tekevät ikäihmisten perhehoitoa oman kotinsa ulkopuolella ja Kati toimii myös kiertävänä perhehoitajana erityislasten perheissä. Aluksi Kati hoiti erityislasten perhehoitoviikonloppuja perhehoitajaystävänsä kanssa siten, että ystävä asui kyseiset viikonloput Katin perhekodissa. Perheen jaksamisen kannalta perhehoito on tosi tärkeää toimintaa. –?Ennen kuin Jimille löytyi perhekotipaikka, omaishoidon vapaat jäivät monesti käyttämättä, koska vapaiden ajaksi ei ollut säännöllisiä järjestelyjä eikä sopivaa hoitajaa
Kummankin mielestä perhehoidon parhaisiin puoliin kuuluu se, että hoidettavilta saa välittömästi palautetta, onko hommat hoidettu hyvin vai ei. Sitä rytmittävät ruokailut, lääkkeiden otot ja nukkumiset. Omissa huoneissa vietetään aikaa pääsääntöisesti vain yötai päiväunten merkeissä, ja hereillä ollessaan kaikki ovat yhdessä. –?Viikonloppu on lapsille vapaa-aikaa kouluarjesta, joten pyrimme ottamaan rennosti: katsotaan telkkaria, ulkoillaan, askarrellaan ja puuhaillaan kaikenlaista. Aikataulujen suunnittelu on välillä aikamoista palapeliä, kun huomioida pitää niin asiakasperheiden ja hyvinvointialueen toiveet, hoidettavien tarpeet kuin oma toimeentulo ja jaksaminenkin. Musiikki yhdistää monia, ja meillä onkin paljon musiikillista liikkumista, tanssia ja laulua. Kaikkea ei pidä kuitenkaan kellottaa etukäteen, sillä usein on tarvetta joustoille sen mukaan, millainen vointi ja fiilis kenellekin on. Osa heistä on Jimin tavoin suhteellisen omatoimisia, mutta mukaan mahtuu myös vahvaa tukea tarvitsevia lapsia. Kati Tiilikainen-Kinasen mukaan monelle hoidettavalle on tärkeää, että viikonloput noudattavat tuttua ja totuttua kaavaa. Varsinkin viikonloput pitää kasata tosi tarkasti lasten hoitoisuuden ja yhteensopivuuden perusteella niin, että kaikille riittää varmasti aikaa ja turvaa, Tiilikainen-Kinanen kertoo. Aikuisten jatkuva läsnäolo on olennaisen tärkeää, sillä osa kommunikoi ilman puhetta, ei tule toimeen ilman lääkitystä, käyttää pyörätuolia tai tarvitsee kypärää ja nostovyötä. fi Perhehoito-lehti 3 | 2023. Perhekodin yläkerta on hoidettavien omaa tilaa. Moni käy samaa koulua ja jatkaa koulusta tuttuja leikkejään yhdessä. Jotta kaikki saavat tarvittaessa apua, toinen perhehoitaja nukkuu aina yläkerrassa ja toinen alakerrassa, jossa on pyörätuolia käyttävän asukkaan nukkumatila. Rutiinit ja aikuiset tuovat turvaa Viikonloppuhoidossa kävijöistä kaikki ovat tällä hetkellä peruskouluikäisiä. Hekin, joilla on autistisia piirteitä, otetaan mukaan yhteisiin tekemisiin jaksamisensa mukaan. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Lauantaina tietenkin herkutellaan ja monilla on myös suihkupäivä. Ne, jotka kykenevät, voivat saunoakin, Tiilikainen-Kinanen sanoo. –?Meille olisi tarjolla enemmänkin lapsia perhehoitojaksoille, mutta joudumme rajaamaan määrää, koska kalenterissa ei ole tilaa. –?Eräskin lapsi toistelee tullessaan usein ritirimpsua: ”Menen makuuhuoneeseen punaisesta ovesta, minulla on huonekaveri, meille luetaan iltasatu, äiti tulee sunnuntaina hakemaan minut.” Se luo turvallisuutta, Tiilikainen-Kinanen kertoo. Sekä Kati Tiilikainen-Kinasella että Tommi Kinasella on kokemusta niin lasten, nuorten, kehitysvammaisten ihmisten kuin ikäihmistenkin perhehoidosta. Kahdelle on myös järjestynyt heidän omasta tahdostaan ja vanhempien suostumuksella yhteinen makuuhuone. Jokaiselle on tarjolla oma makuuhuone, joka pyritään pitämään samana kerrasta toiseen
Heitä on kuitenkin liian vähän. Kymmeniä savolaislapsia jonottaa perhehoitoon 21 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Pitkäaikaista perhehoitoa enemmän kysyntää on lyhyille perhehoitojaksoille sekä perhekodeissa että hoidettavien omissa kodeissa. –?Helmi on monella tapaa erityinen ja tarvitsee paljon auttamista. – Jonossa tällaiseen paikkaan on arviolta 20–30 lasta. Silti vaikeahoitoinen epilepsiakaan ei ole este perhehoidolle, jos perhekodissa on tarpeeksi tukea, osaamista ja apuvälineitä. Yökyläily on hänen oma reissunsa, josta hän iloitsee. ETELÄ-SAVOON TARVITTAISIIN LISÄÄ myös kiertäviä perhehoitajia, jotka käyvät auttamassa erityislapsia näiden omissa kodeissa. Perhekodissa Helmi on saanut myös ystäviä ja monia kokemuksia, jotka tukevat itsenäistymistä, Hanna Laukkarinen sanoo. Etelä-Savon hyvinvointialueen vammaisten perhehoidon koordinaattori Samu Levänen kehuu alueen perhehoitajia sitoutuneiksi ja ammattitaitoisiksi. Niissä hoidetaan kymmentä eteläsavolaista kehitysvammaista ja joitakin asukkaita muilta hyvinvointialueilta. Pieksämäen suunnalla taas olisi kyllä tekijöitä, mutta Mikkelissä päin vanhemmat ehkä pitävät välimatkaa Pieksämäelle liian pitkänä, Levänen kertoo. Siellä asiakkaina voi olla vaikkapa nepsy-lapsia, joiden kanssa perhehoitaja viettää muutaman tunnin koulupäivän jälkeen silloin tällöin, jos vanhempi on tulossa kotiin vasta illemmalla. Näin ollen lähettyvillä on oltava vuorokauden ympäri aikuinen, joka osaa auttaa sekä arkiaskareissa että kohtausten aikana. –?Äitinä voin jättää Helmin hyvillä mielin tänne hoitoon, koska perhehoitajat tuntevat Helmin ja hänen tarpeensa. Hienoa on myös, että perhehoidettavalta saa välittömästi palautetta, ovatko asiat hyvin vai huonosti. Hän toivoi miehensä kanssa, että tytär pääsisi omaishoidon vapaiden ajaksi pienimuotoiseen ja kodinomaiseen hoitopaikkaan laitoksen sijaan. Hän toimii niin ikään uusien perhehoitajien mentorina. Maarasen mukaan Etelä-Savon hyvinvointialueen seuraava keva-perhehoidon ennakkovalmennusryhmä pyritään saamaan käyntiin syksyllä. Laukkarinen toimii Helmin omaishoitajana. Pääsemme muuna perheenä hetkeksi levähtämään ja keräämään voimia arkeen, mutta tämä on hirveän tärkeää myös Helmille. Näin voidaan tukea esimerkiksi vanhempien työssäkäyntiä tai omaishoitajien asiointija virkistysvapaiden pitämistä. – Jos lapsella tai nuorella on haasteita vaikkapa kouluun lähtemisessä, perhehoitaja voi käydä perheen kotona hoitamassa lapsen kanssa aamutoimet ja auttamassa hänet taksiin, hyvinvointialueen omaisja perhehoidon koordinaattori Sarianna Maaranen sanoo. Laukkarisen mukaan perhehoito on ollut heidän perheelleen todellinen kultakimpale. Heidän perheilleen on myönnetty palvelu, mutta joudumme myymään ei-oota. Sitä on vetämässä todennäköisesti myös perhehoitaja Kati Tiilikainen-Kinanen. Hän rohkaiseekin kaikkia perhehoitajia miettimään ennakkoluulottomasti, voisivatko he laajentaa toimintaansa kehitysvammaisten ja muiden erityistarpeisten ihmisten perhehoitoon. ETELÄ-SAVOSSA ON KOVA TARVE lisätä kehitysvammaisten ja muiden erityistarpeisten ihmisten perhehoitoa. Perhehoidosta olisi varmasti hyötyä monelle muullekin perheelle, jolla on erityislapsia, Laukkarinen kertoo. Suosittelen kysymään omalta hyvinvointialueelta, mitä kaikkea on tarjolla, Tiilikainen-Kinanen vinkkaa. Kannattaa lähteä ennakkovalmennukseen. Etelä-Savossa toimii tällä hetkellä seitsemän perhekotia, jotka tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa kehitysvammaisille ihmisille. Koska Tiilikainen-Kinasella on myös tarvittavaa ammatillista osaamista kehitysvammaisten lasten kanssa toimimisesta, vammaispalveluiden kautta perheelle ehdotettiin heidän perhekotiaan. –?Myös perheiden kotiin vietävä perhehoito on sellaista, joka luonnistuu varmasti monelta. – Perhehoitajana koen merkitykselliseksi, kun voin pienellä panoksellani antaa erityislasten vanhemmille pienen lepohetken. Heidän asiakkainaan on yhteensä noin 60 erityistarpeista lasta. Pulaa on varsinkinkin perhehoitajista, joiden perhekodissa erityislapset voisivat viettää pari, kolme päivää kuukaudessa sen aikaa, kun heidän vanhempansa pitävät lakisääteisiä omaishoitajan vapaitaan. 13-vuotias Helmi sairastaa vaikeahoitoista epilepsiaa, ja kohtaukset ovat päivittäisiä. Edellisistä valmennuksista varmaankaan kukaan ei ole jäänyt ilman asiakkaita, Tiilikainen-Kinanen sanoo. Etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvussa, eivätkä nykyiset perhehoitajat pysty ottamaan enempää asiakkaita. Usein perhekotijaksoilla käy esimerkiksi Jimin kaltaisia Down-lapsia, joiden kanssa pärjää hyvin, kunhan pystyy tarjoamaan läsnäoloa, rutiineja ja rajoja. Varsinkin Mikkelin alueella perhehoitajien määrä ja perhehoidon tarve eivät kohtaa. Etelä-Savossa on parikymmentä perhehoitajaa, jotka tarjoavat näitä perhehoidon muotoja. Yhteistyö alkoi tutustumisen merkeissä ja on jatkunut nyt jo useamman vuoden. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa Epilepsiaa sairastavista nepsy-lapsiin Kati Tiilikainen-Kinasen ja Tommi Kinasen perhekodissa käy noin kerran kuussa viikonloppuhoidossa myös mikkeliläisen Hanna Laukkarisen kehitysvammainen Helmi-tytär. Kati Tiilikainen-Kinanen muistuttaa, etteivät lainkaan kaikki perhehoitoa saavat erityislapset ja -nuoret ole yhtä suuren huolenpidon ja lääkehoidon tarpeessa kuin Helmi
Kuva on Salisman työpaikalta Tampereen Tulppaanitalolta, jonka rappukäytävän seiniä koristavat näyttävät ihmishahmot.. Laki toteuttaa entistä paremmin YK:n vammaissopimuksen periaatteita, kuten vammaisten ihmisten osallisuuden tukemisesta, itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta. LAKI LISÄÄ PERHEHOIDON PAINOARVOA Tanja Salisma on iloinen, että uusi vammaispalvelulaki saatiin vihdoin hyväksyttyä. 22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023 TEKSTI JA KUVA OLLI KOIKKALAINEN Uudistuvan vammaispalvelulain mukaan vammaisen lapsen kodin ulkopuolinen asuminen tulee järjestää ensisijaisesti perhehoitona. Kehitysvammaisten Tukiliiton juristi Tanja Salisma kertoo, mitä vaikutuksia tällä ja muilla uusilla kirjauksilla on perhehoidon käytäntöihin
Tämä voinee lisätä lyhytaikaisten perhekotijaksojen tai kotiin annettavan perhehoidon kysyntää. Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat liian usein laitosmaisia. –?Kyllä. Tämän pitäisi vähentyä, kun vammaisen lapsen perhehoito perustuu vammaispalvelulakiin. Uuden lain perusteella järjestetään erityispalveluita ihmisille, joilla on vamman tai sairauden aiheuttama fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä, pitkäaikainen tai pysyvä toimintarajoite. E duskunta hyväksyi vuosia valmistellun uuden vammaispalvelulain maaliskuussa, ja se astuu voimaan lokakuun alussa. Vähän jännittää, mihin suuntaan toimeenpano lähtee, jos hyvinvointialueilla on jaossa vain resurssien niukkuutta. Jatkossa subjektiivinen oikeus lyhytaikaiseen huolenpitoon on diagnoosista riippumatta kaikilla läheistensä kanssa asuvilla vammaisilla ihmisillä silloin, kun läheinen on estynyt hoitamasta häntä esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi tai tarvitsee lepoa tai virkistystä. Uudessa laissa on pykälä, jossa mainitaan perhehoito vammaisen lapsen ensisijaisena kodin ulkopuolisen asumisen tuen muotona. Uusi laki tuo läheistensä kanssa asuville vammaisille ihmisille oikeuden saada lyhytaikaista huolenpitoa silloin, kun läheisellä on muita velvoitteita tai tarve levätä tai virkistäytyä. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti tuki tulisi järjestää ensisijaisesti vammaisen ihmisen itse toivomalla tavalla. Ellei se onnistu tukitoimista huolimatta, huoltajat voivat hakea lapselle pääsyä asumaan kodin ulkopuolelle joko perhehoitoon tai pienryhmäkotiin, jossa voi olla enintään seitsemän lasta. On tärkeää, että THL, ministeriö ja myös esimerkiksi järjestöt ohjeistavat hyvinvointialueita oikeille urille. Siinä mainitaan, että vammaisella henkilöllä on oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa. –?Käytännössä kaiken kodin ulkopuolisen asumisen keskittäminen perhehoitoon on vaikeaa, sillä osa vammaisista lapsista tarvitsee todella paljon tukea. Millaisia muutoksia uusi laki on tuomassa aikuisten perhehoidon puolelle. –?Myös pienryhmäkodeille on käytännössä tarvetta, mutta toivottavasti pääsemme viimein eroon vammaisten lasten laitosasumisesta. –?Lain uusiminen on ollut agendallamme jo parikymmentä vuotta. Perhehoidon lisäämistä tukee myös se, että Suomessa on toistaiseksi todella vähän vammaisille lapsille suunnattuja, nykyaikaisia ja ei-laitosmaisia avohuollon pienryhmäkoteja. –?Uusi pykälä tuo toivottavasti vähitellen muutoksen siihen, ettei vammaisia lapsia enää sijoiteta perhehoitoon lastensuojelulain perusteella, jos kodin ulkopuolisen asumisen tarve johtuu vammasta eikä lapsella ole lastensuojelun tarvetta. –?On hyvä, että lain soveltamispiiriin kuulumista arvioidaan vastedes myös ihmisen sosiaalisen toimintakyvyn perusteella. Ensisijaisesti jatkossakin pyritään tietysti siihen, että vammainen lapsi asuisi oman perheensä kanssa. –?Aika hyvillä. –?Kyllä. On hyvä, että lakiin saatiin kirjattua palveluihin liittyen uusia subjektiivisia oikeuksia, sillä näyttää siltä, ettei seuraavan hallituksen aikana saada ihan helpolla lakeja, joiden toimeenpano vaatii lisärahoitusta sosiaalipalveluihin. Uusi laki nojaa vahvasti YK:n vammaissopimukseen ja toteuttaa entistä paremmin sen periaatteita, eli vammaisten ihmisten osallisuuden tukemista, itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta. Perhehoito voi esimerkiksi olla vähän yksilöllisempi ja itsenäisemmän asumisen mahdollistava vaihtoehto kuin ryhmäkoti heille, jotka eivät halua asua yksin. Millä mielin olet ottanut uudistuksen vastaan, Kehitysvammaisten Tukiliiton juristi Tanja Salisma. Jatkossa vammaispalveluiden saaminen perustuu pääsääntöisesti ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin, kun tähän asti erityisesti kehitysvammaisten erityishuollossa on vaadittu tiettyjä diagnooseja. Esimerkiksi autismija neurokirjon ihmiset, jotka ovat tähän asti olleet lainsäädännössä usein väliinputoajia, saavat tarvitsemiaan palveluita jatkossa toivottavasti nykyistä helpommin. –?Se on oleellinen muutos vanhaan. Tanja Salisma kertoo uudesta vammaispalvelulaista perhehoidon näkökulmasta Perhehoitoliiton webinaarissa 14.9.2023. Tällä hetkellä perhehoidossa on myös lastensuojelulain perusteella sijoitettuja vammaisia lapsia, joilla ei ole lastensuojelun sijaishuollon tarvetta. Uuden lain mukaan vammaisen lapsen kodin ulkopuolisen asumisen tuessa tulee huomioida myös ihmissuhteiden jatkuvuus. KIINNOSTUITKO. –?Uusi asumisen tuen pykälä on tosi hyvänsuuntainen. Nähdäkseni tarvitaan sekä hyvin tuettua toimeksiantosuhteista perhehoitoa että ammatillisia perhekoteja. Asumisyksiköissähän henkilökunta voi varsinkin nykyisessä työvoimatilanteessa vaihtua hyvinkin paljon. Mitä tämä merkitsee. Voiko myös tämän tulkita tukevan perhehoidon suosimista. Asumisen tuki sisältää lisäksi avun ja tuen vuorovaikutuksessa ja osallisuudessa sekä tietyissä itsehoitoa vastaavissa toimenpiteissä. –?Etenkin vammaisten lasten lyhytaikaisen huolenpidon muotoja pitäisi kehittää eri puolilla maata. Niiden mukaan myös lasten pienryhmäkodit olisivat lähtökohtaisesti YK:n vammaissopimuksen vastaisia ja vammaisten lasten pitäisi aina kodin ulkopuolella asuessaan olla perheoloissa. –?Ideana on, että vammaisille ihmisille olisi heidän tarpeidensa ja toiveiden mukaisia erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Osa haluaa saada tuen omaan asuntoonsa, mutta myös erilaiset yhteisöllisen asumisen mallit ovat tarpeen. He jäävät helposti vaille heille vammansa vuoksi kuuluvia tukipalveluita. Sen piti loppua Suomessa jo vuoteen 2020 mennessä, mutta laitoksissa on viimeisten lukujen mukaan pitkäaikaisesti edelleen yli sata vammaista lasta. Tämäkin tukee perhehoidon suosimista. Vammaisen ihmiseen kotiin tuotava tai perhekodissa annettava lyhytaikainen perhehoito ovat luonteva tapoja järjestää lyhytaikaista huolenpitoa. –?Tämä ei liity suoraan vammaispalvelulakiin, mutta luin hiljattain YK:n vammaiskomitean laitospurkuun liittyviä tuoreita ohjeistuksia vammaissopimuksen jäsenvaltioille. Katso lisätiedot tapahtumasta tämän lehden sivulta 37 tai verkosta: > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Perhehoito-lehti 3 | 2023 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa. Aina jokin asia voisi olla paremminkin, mutta isossa kuvassa vammaispalvelulaissa ei ole tämän jälkeen enää räikeitä puutteita
Hän työskenteli Perhehoitoliitossa ensin ikäihmisten perhehoidon hankkeessa ja loppuajan perhehoidon asiantuntijana. Kaksikko on vaikuttanut vahvasti ikäihmisten perhehoidon juurtumiseen ympäri Suomea. Lopetimme materiaalien kopioimisen edellisenä iltana kello puoli kaksitoista, että pääsimme aamulla aloittamaan. Hän aloitti keväällä 2002 aikuisten perhehoidon kehittämishankkeessa. Kuukkanen on Perhehoitoliiton 40-vuotisen historian ainoa työntekijä, joka on ehtinyt työskennellä yhteistyössä kaikkien neljän toiminnanjohtajan – Leea Markkasen, Jari Ketolan, Pirjo Hakkaraisen ja Merja Lehtiharjun – kanssa. Leinosen työt päättyivät vapun tienoilla, ja häntä pari kuukautta nuorempi Kuukkanen jää pois työelämästä kesäkuun lopussa. Siihen tarvitaan uskoa, rohkeutta ja ennen kaikkea sitkeyttä, Leinonen sanoo. Isoja asioita oli lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeiden kehittäminen. Hänen asiantuntemuksensa, neuvonsa ja empaattinen otteensa ovat olleet kullanarvoisia varmasti sadoille hänen puoleensa kääntyneille perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. –?Olin tutustunut vammaisten ihmisten perhehoidon toimintaohjeisiin jo aiemmin Keski-Suomen erityishuoltopiirin luottamustehtävissä. –?Samoin vammaisja mielenterveyspalveluissa olisi paljon tarvetta lisätä perhehoitoa. Mahdollisuuksia on paljon isompiinkin lukuihin, kunhan päättäjät saadaan ymmärtämään perhehoidon hyödyt. Kuukkasen tavoin Leinonen ehti tulla hyvin tutuksi niin perhehoitajille kuin työntekijöillekin tapahtumissa ja neuvontatilanteissa. Ne osoittavat, että asiaan on herätty hyvin. Kun 2010-luvulle tultaessa kehittämisen uudeksi painopisteeksi nousi ikäihmisten perhehoito, Kuukkasen työpariksi löytyi GeroCenter-tutkimuskeskuksesta Raija Leinonen. Leinosen seuraajan valinta oli kesken lehden mennessä painoon. Rentoja eläkepäiviä, Raija ja Maria! TEKSTI JA KUVA OLLI KOIKKALAINEN P erhehoitoliitossa on vietetty haikeita jäähyväisiä pitkin kevättä, kun liiton pitkäaikaisia työntekijöitä Maria Kuukkasta ja Raija Leinosta on saateltu eläkkeelle. Rupesimme liittona viemään asiaa eteenpäin, Kuukkanen kertoo. Sen aistii, kun perhehoitajat ja työntekijät välittävät aidosti hoidettavistaan ja haluavat heille hyvää, Kuukkanen sanoo. Maria Kuukkanen ja Raija Leinonen toimivat vuosia perhehoitajien ja työntekijöiden tukena. –?Hyvillä mielinhän näitä lukuja katselee. Perhehoito on tarjonnut sykähdyttäviä hetkiä Kehittämispäällikkö on tehnyt myös paljon vaikuttamistyötä päättäjien ja viranhaltijoiden suuntaan. Kuukkasen työnsarka on ollut pääasiassa aikuisten perhehoidon puolella, mutta varsinkin pestin alkuvaiheessa mukaan mahtui myös lastensuojelun perhehoidon kehittämistä. 24 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Seuraavana vuonna hänestä tuli liiton kehittämispäällikkö. Kuukkasen seuraajana Perhehoitoliitossa on aloittanut Sanna Kosonen. Tänä päivänä ikäihmisten perhehoito on vakiintunut osaksi käytännössä kaikkia hyvinvointialueita ja THL:n mukaan perhehoitoa sai jossain muodossa vuonna 2021 jo yli 3 300 ikäihmistä. Hänen on määrä aloittaa elokuussa. On aina sykähdyttävää, kun jossain päin lapsi, ikäihminen tai joku muu saa mahdollisuuden päästä perhehoitoon. Maria Kuukkasen kädenjälki on näkynyt vahvasti niin ikään monien koulutusten ja tapahtumien sisällössä. Raija Leinonen ja Maria Kuukkanen aikovat seurata eläkepäiviltäänkin mielenkiinnolla, miten perhehoitajien sosiaaliturvan kehittäminen ja perhehoitolain uudistaminen edistyvät Suomessa. Ensi töikseen Perhehoitoliiton kaksikko loi koulutusohjelman ikäihmisten perhehoitajien ennakkovalmennusten vetämistä varten ja valmennukseen liittyvät materiaalit. Perhehoito on hyvin esillä uudessa vammaispalvelulaissa, ja meillä liitossa on valmistumassa mielenterveyskuntoutujien perhehoidon ennakkovalmennusohjelma, Kuukkanen jatkaa. Osallistujia oli heti hyvin ympäri maata, Pohjois-Karjalasta Varsinais-Suomeen, Leinonen sanoo. Paljon mahdollisuuksia kasvaa Kun Raija Leinonen aloitti Perhehoitoliitossa, Suomessa oli lähinnä yksittäisiä ikäihmisten perhekoteja ja perhehoidossa alle sata ikäihmistä. Perhehoitoliitossa havahduin, että lastensuojelun puoleltahan puuttuvat kunnon toimintaohjeet, ja siitä syystä toimeksiantosopimukset eivät välttämättä perustuneet kunnolla mihinkään. –?Muistan, kun pidimme ensimmäisen koulutuksen alkuvuodesta 2011. –?Olen hirmu kiitollinen, että olen saanut olla tekemässä niin monien kanssa yhteistyötä, jolla on merkitystä
Nuorta osallistavalla, yhteistyössä tehtävällä jälkihuollon suunnitellulla voidaan selkeyttää sijaisvanhempien roolia ja tehtäviä osana nuoren jälkihuoltoa. Nuoren opinnoissa edistyminen, opiskeluja työpaikan saaminen sekä kaverisuhteet herättivät sijaisvanhemmissa ilon ja ylpeyden aihetta. SINUSTAKO SIJAISTAI TUKIPERHEVANHEMPI. Osa nuorista olikin palannut väliaikaisesti takaisin sijaisperheensä luo, kun omaan, itsenäiseen elämään oli tullut joitakin haasteita. Sijaisvanhemmat toivoivat sijaishuollon aikana muodostuneiden ihmissuhteiden huomioimista ja tukemista nuoren jälkihuoltoa suunniteltaessa. Huolta kannettiin nuoren terveydentilasta, henkisistä voimavaroista ja pärjäämisestä itsenäisesti etenkin, jos nuorella ei ollut ketään ammattilaista, jolta pyytää apua. Nuorilla oli kielteisiä kokemuksia palvelujen järjestymisestä, ja työntekijä oli saattanut vaihtua. Kiintymykseen pohjautuvien, luottamuksellisten ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaaminen aikuistumisvaiheessa olevalle nuorelle on merkityksellistä. Sijaisvanhemmat olivat sitoutuneet ja kiinnittyneet luonaan asuviin ja asuneisiin nuoriin. Ota yhteyttä: perhehoito@attendo.fi, p. Myös nuoret kokivat vahvaa kiinnittymistä sijaisperheeseensä silloin, kun olivat asuneet sijaisperheessä useita vuosia. Useat lapset kaipaavat tälläkin hetkellä turvallista kotia. Yhteiset juhlat ja tapaamiset viikonloppuisin koettiin osoituksena hyvistä suhteista. Lisäksi toivottiin, että jälkihuollon työntekijällä olisi aikaa kohdata nuori säännöllisesti ja riittävän usein. Arkeen ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvä yhteydenpito sijaisvanhempaan saattoi olla viikoittaista, vaikka nuori asuikin jo itsenäisesti. Nuoresta oli tullut perheenjäsen, ja esimerkiksi sosiaalityöntekijän kysymys nuoren omaan vuokra-asuntoon muutosta nuoren lähestyttyä 18:aa ikävuotta herätti hämmennystä. Etsimme niin kokemusta jo omaavia, kuin uusiakin perheitä kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Kiinnostuitko. Sijaiskoti ihmissuhteineen voi olla tärkeä voimavara nuoren verkostossa myös jälkihuollon aikana. Luottamukselliset ihmissuhteet voivat auttaa nuorta kiinnittymään myös muihin yhteiskunnallisiin suhteisiin, kuten koulutukseen ja työhön. Me tarjoamme valmennuksen ja tukea koko sijaisperheenä toimimisen ajan. Toivomme, että perheessä on lapselle tilaa ja aikaa. Lisätiedot lehden sivulla 37. Kirjoittajat ovat mukana Perhehoitoliiton Jälkihuoltoa!-webinaarissa 22.8.2023. AULI POHJOLAINEN, TUIJA PAKARINEN JA PIRJO TURUNEN Kirjoittajat ovat Savonia-amk:n henkilökuntaa Hyvää jälkeä -hankkeesta. Saamastaan jälkihuollon tuesta nuorilla oli erilaisia kokemuksia. Nuoren ja sijaisvanhemman suhdetta ylläpidettiin nuoren itsenäistymisen jälkeen esimerkiksi tukihenkilötai tukiperhesopimuksilla. Heiltä sain turvallisen kodin. Sijaisvanhemmalle nuoren täysi-ikäistyminen voi tarkoittaa toimeksiantosuhteen päättymistä ja nuoren muuttoa kauaksikin sijaiskodistaan. 041 731 2996 attendo.fi/perhehoito Perhehoito-lehti 3 | 2023. 25 25 Uusi hyvinvointialue, mutta pitkä kokemus perhehoidosta: tule mukaan! Jos asut Länsi-Uudellamaalla ja olet kiinnostunut vastaan ottoperhetoiminnasta tai jos asut noin 200 km säteellä Länsi-Uudeltamaalta ja olet kiinnostunut sijaisperhetoiminnasta, otathan meihin yhteyttä. lu vn .f i Tampereen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja SOS-Lapsikylän yhteisessä Hyvää jälkeä -hankkeessa kerättiin perhehoitajien ja nuorten kokemuksia jälkihuollosta ja siirtymästä aikuisuuteen. Lisätietoa: https://projects.tuni.fi/hyvaajalkea KIINNOSTUITKO. Etsimme ihan tavallisia perheitä tukitai sijaisperheiksi. Sijaisvanhemmat pohtivat paljon rooliaan perhehoitajana. Sijaiskoti voi olla tärkeä jälkihuollon voimavara TUTKITTUA Olen kiitollinen sijaisperheelleni. Tuki oli saattanut jäädä itsenäistymisvaroihin liittyväksi taloudelliseksi tukemiseksi. Joku koki saavansa sitä riittävästi, joku jopa liikaa, mutta jollekin se jäi etäisemmäksi. Sijaisvanhemmat huolehtivat monista nuoren arjen asioista, vaikka nuori oli muuttanut jo omaan asuntoonsa. Perhehoidon koordinaattori Emmi-Maaria Mäkilä, p. 043 8268 540, emmi-maaria.makila@luvn.fi Sijaisperheeksi LänsiUudellemaalle
Kari Hotakaisen Opetuslapsi on viiltävä kuvaus hylkäämisestä. Mitä vaativammaksi sijaisäiti koettiin, sitä paremmin tyttö voi aikuisuuden alussa – vaikka itse olin luullut, että tilanne olisi päinvastainen. Lapsen kannalta elämä kohtelee epäoikeudenmukaisesti, kun lapsi joudutaan siirtämään biologisilta vanhemmiltaan pois. Äidittömyyden imu saa ammattilaisia ja perheen elämää sivusta seuraavia suhtautumaan ristiriitatilanteissa epäilevästi sijaisvanhempiin. Mutta siinä vuorovaikutuksessa vallitsevat eri lainalaisuudet. ESSEE 26 Perhehoito-lehti 3 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Olen tavannut sijaisvanhemmille kostoa – syystä tai syyttä – hautovia. Esimerkiksi normaalisti vanhempien vaativuus koetaan kontrollin alueeseen kuuluvaksi, ja tutkimuksessani vertailuryhmän eli syntymäkodissaan kasvaneiden tyttöjen mielestä äidin vaativuus oli negatiivinen piirre. Lainsäädäntö nimittää sijaisäitiä perhehoitajaksi. Ehkä lapsi itse ja pettyy, sijaisvanhemmat ja pettyvät, mahdollisesti viranomaiset, mutta he eivät pety. / ”Rasvattoman” sijaisäidin jatkuva huoli Marian ylipainosta. Perhehoitajat koston sijaiskohteena TEKSTI ANJA LAURILA K ari Hotakaisen uusin kirja Opetuslapsi (Siltala, 2022) kertoo ns. hyvään kotiin 5-vuotiaana sijoitetusta tytöstä. Juoni on vetävä ja tarina poikkeava. Opetuslapsi-kirja on viiltävä kuvaus hylkäämisestä. Maria vetää ainakin naispuolisen lukijan myötätuntoa osakseen, ja nimitän ilmiötä ”äidittömyyden imuksi”. Huostaanotetulla on täysi syy olla katkera, kostaa elämälle, mutta ei elämälle voi kostaa, vaan ihmisille. He eivät ymmärrä, miksi lapsi hylkää heitä. Sijaisvanhemmat halusivat tarjota Marialle nousun omaan kulttuurikerrokseensa ja samalla antoivat hänelle viestin siitä, että hän eli alempana. Siis kysymyksessä ei olekaan äiti, vaan hoitaja eikä hoitajalta odoteta samaa kuin äidin nimikettä kantavalta, mutta kuitenkin perhehoitajalta odotetaan äidin tunteita ja tekoja. Helsingin Sanomien kriitikko koki lopun pitkäveteiseksi. Mitä vaativammaksi biologinen äiti koettiin, sitä huonommin aikuistunut tytär voi. / Maria koki tulleensa sijaisisän hyväksikäyttämäksi, kun tämä piti sijaisisyydestään podcasteja Marian ollessa 17-vuotias. / Vahingossa kuultu arvostelu, että Maria on tyhmä, laiska ja lihava. Sääli saa ympärillä olevat aikuiset tekemään virhetulkintoja ja joskus viranomaiset tekemään vääriä ratkaisuja. Sen havaitsin väitöstutkimusta tehdessäni. Kun tutkin sijaiskodeissa kasvaneita tyttöjä, tilastomatemaattisesti tuloksia analysoidessani huomasin yllätyksekseni, että sijaisäidin piirteenä vaativuus kuului tytön kokemuksena lämmön alueeseen ja vielä niin, että se oli tytöillä positiivisena nähty piirre. Sijaisvanhemmat tarjoutuvat usein sijaiskohteiksi. Hän koki sijaisisän ylittäneen kavereidensa kanssa hänen intiimiytensä rajat, kun he katselivat viskilasin ääressä hänestä neljätoistavuotiaana kevyissä kesävaatteissa otettua valokuvaa. Itselleni nousi päällimmäiseksi se, mitä tapahtuu, kun yhteiskunta järjestää lapsen ja vanhempien toisistaan erottamistapahtuman ja sen seurauksena lapsen yhdistämisen vanhempiin, joiden kanssa hänen oletetaan muodostavan samanlaisen suhteen kuin hänellä olisi, jos äiti olisi hänet synnyttänyt ja isä siittänyt. Tytön psyykkinen häiriö ja poikkeava ajatuksenjuoksu tulee sanoitetuksi hyvin ja imaisee lukijan mukaansa. Tosin aina sijoitettujen lasten tarinat ovat poikkeavia. Minulle se pitkäveteisyys tukee teemaa ja antaa myös lukijan kärsiä. Tämänkin tapainen tarina voisi olla osittain totta. Heidän tarpeensa oli tehdä hyvää ja elää hyvää, mukavaa elämää, olla sijaisvanhempi näkemättä liikaa vaivaa. Mariasta on helppo pitää, vaikka hänen kostonhalun ja katkeruuden sävyttämä ajattelunsa ja tekonsa pöyristyttävät. Maria halusi kostaa sijaisvanhemmille ja oli luetteloinut syyt: Vahingossa kuultu sijaisisän tökerö leikinlasku Mariasta. Psykologinen tutkimus on todennut yhtäpitävästi, että lapsen kokemat vanhempien kasvattajapiirteet jakautuvat lämmön ja kontrollin alueen piirteisiin. Heidän ylivoimainen tehtävänsä olisi ollut vastata Marian tarpeisiin, mutta he eivät siihen pystyneet. Anja Laurila olisi mielellään nähnyt kirjan päähenkilön Marian sijaisvanhemmat Perhehoitoliiton vertaisviikonlopussa. Ulkopuoliselle sijaisäidin ja tyttären välisen suhteen arvioinnissa mittatikkuna on kokemus omasta äitisuhteesta. Viranomaiset puolestaan eivät olleet ymmärtäneet vanhempien eivätkä lapsen tarpeita. Käsittelen vain kirjan alkua enkä tee juonipaljastuksia. Päähenkilö Maria kostaa aikuisena sen, että sijaisvanhemmat eivät olleet ymmärtäneet hänen tarpeitaan. Kuka olettaa. Lukija pannaan kohtaamaan poikkeavaa käytöstä, mutta hänen myötätuntonsa on Marian puolella. Jos perheen biologinen tytär olisi syyllistynyt samanlaisiin tekoihin, aika taitava olisi kirjailijan täytynyt olla, että hän olisi saanut lukijan päähenkilönsä puolelle. Joku muu lukija saattaa nähdä siinä keskeisenä teemana kritiikin keskiluokkaisuutta, ahneutta ja itsekkyyttä vastaan
Maria toteaa kostoa suunnitellessaan: ”He eivät ole varautuneita eikä valmistautuneita mihinkään ikävään tai epämiellyttävään. Aluksi matkassa oli paljon mutkia muun muassa siksi, että hän oli yksinhuoltaja. Joku oli jossain hakannut ja syyllisyys siirtynyt sijaisvanhempiin niin kuin isien ja äitien pahat teot usein siirtyvät. On liian tuskallista ajatella, että se oikea omaa lihaa ja verta ollut äiti tai se oikea isä olisi lyönyt. TOUKOKUUSSA 80 VUOTTA täyttänyt Anja Laurila on ehtinyt tehdä pitkän elämäntyön perhehoidon parissa. Heidän sisäistä kuvaa suojellakseen on siirrettävä lyöntien lähteeksi ihmisiä, joiden mainetta ei omassa mielessä tarvitse puolustaa eikä suojella. Jos Marian sijaisvanhemmat olisivat tulleet aikoinaan pitämälleni viikonloppukurssille, jossa käsiteltiin kriisiin päättyneiden sijaisvanhemmuuden aiheuttamia hankalia tunteita, olisin kaikin tavoin yrittänyt vakuutta heille, että he olivat sittenkin olleet riittävän hyviä sijaisvanhempia. – Sosiaalityöntekijöillä pitäisi olla aikaa tehdä riittävästi kotikäyntejä, eikä sosiaalityöntekijöissä saisi olisi niin paljon vaihtuvuutta, hän pohtii. Tajusin, että näissä tilanteissa tarvitaan sekä vertaisten että myös ammattilaisen tukea. Ne saivat alkunsa Laurilan ideasta, ja hän myös veti niitä usean vuoden ajan. Hän oli sijaiskodissa oppinut herkäksi tarkkailijaksi ja epäoikeuksien havaitsijaksi, ja myös muut vanhempien elämäntavan omaksuneet ansaitsivat tulla herätetyksi tajuamaan elämäntapansa epäoikeudenmukaisuuden. Tehtävä vain oli liian ylivoimainen, vaikka he eivät sitä ymmärtäneet. Riittävän hyvä sijaisvanhempi – sittenkin -vertaisviikonloppu järjestetään seuraavan kerran 7.–8.10.2023 Tampereella. He olivat kahmineet itselleen muiden heikompien kustannuksella enemmän kuin heille elämässä kohtuudella kuuluisi. ANJA LAURILA TARJOSI vuosien ajan tukea perhehoidon päättymistilanteiden käsittelyyn myös Perhehoitoliiton Tukiluuri-puhelimen päivystävänä psykologina. Laurila päätti 1970-luvun lopulla, että voisi ryhtyä sijaisvanhemmaksi kuultuaan radiosta, miten paljon Suomessa on lapsia lastenkodeissa. Ajatuksen tasolla Maria tiesi, ettei häntä ollut hakattu; hakkauksen kokemus oli tullut jostain muusta ympäristöstä ja kohdistui sijaisvanhempiin. Perhehoitoliitossa Laurilan perintö elää vahvasti etenkin sijoituksen katkeamisen kokeneiden sijaisvanhempien vertaisviikonlopuissa. OLLI KOIKKALAINEN Kädenjälki näkyy vahvasti PERHEHOITOLIITTO 40 VUOTTA A N JA L A U R IL A N K O T IA L B U M I 27 Perhehoito-lehti 4 | 2022 Perhehoito-lehti 3 | 2023 27. Olen itse katsonut sijaiskotilapsia joskus äitiyden imun värittämin sydämenmuotoisin silmälasein ja tehnyt virhetulkintoja. Maria ei kostanut sen tähden, millaisia sijaisvanhemmat olivat olleet, vaan sen tähden, millainen hän itse oli. Marialla oli vahva hylkäämisen tunnelukko, ja nyt aikuisena hänellä oli valta ja voima hylätä. Hänen jäljiltään sinulle annettiin liian vaikea tehtävä, vaikka kukaan ei tiennyt sitä etukäteen.” Sillä aina ei voi tietää. Kun tapahtuu poikkeava hylkääminen, sijaisvanhempia ahdistaa kysymys: ”Enkö ollutkaan riittävän hyvä?” Vastaan siihen: ”Olit. Tapasin muita perhehoitajia ensimmäisen kerran kunnolla vasta, kun olin ollut perhehoitajana kolmisen vuotta, Laurila muistelee. Nykyään nettiaikana erilaisia tukimuotoja on tarjolla paljon enemmän kuin ennen. – Olin käynyt läpi vaikeita tunteita, kun yksi sijoitetuista lähti luotani 19-vuotiaana oman kriisinsä takia kertomatta meille mitään. Mutta kun olen ammattilaisena kohdannut kriisissä olevan sijaisäidin, myötätuntoni on ollut hänen puolellaan. Kirjoittaja on Perhehoitoliiton kunniajäsen, psykologian tohtori ja sijaisvanhempi. Lisätiedot tämän lehden sivulla 36 ja verkossa: > perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat PERHEHOITOLIITTOON on nimetty sen 40-vuotisen historian aikana kolme kunniajäsentä: liiton ensimmäinen toiminnanjohtaja Leea Markkanen, liiton perustajiin kuulunut Kalle Justander ja liiton toimintaan niin ikään vahvan jäljen jättänyt Anja Laurila (kuvassa). Hän on toiminut sijaisäitinä kolmelle sijoitetulle lapselle, kirjoittanut aihepiiristä useita kirjoja, toiminut työnohjaajana ja käsitellyt sijaisvanhemmuutta psykologian väitöskirjassaan. Perhehoitajista on pulaa ja heitä tarvittaisiin lisää, mutta Opetuslapsi-kirjan lukenut tuskin haluaa ottaa sijaisvanhemmuuden riskiä. Vertaisviikonloppu on tarjonnut monille välineitä käsitellä omaa epäoikeudenmukaisuuden kokemustaan. Sosiaalityöntekijöiden tietous perhehoidosta oli siihen aikaan aika ohutta. – Minua ei meinattu hyväksyä ollenkaan perhehoitajaksi. Ei sinua hylätty siksi, että et ollut riittävän hyvä, vaan siksi, että syntymävanhempi ei ollut ollut riittävän hyvä. Ihmisen normaaliin kehitykseen kuuluu vanhempien ”hylkääminen”, heistä vapautuminen, heidän arvostelemisensa, heidän virheidensä näkeminen. Uskallan olettaa, että ”olon” viesti oli virheellinen. Alkuvuodet olin myös todella yksin, sillä ei ollut vielä Perhehoitoliittoa eikä yhdistysten tarjoamaa vertaistukea. He olisivat ansainneet sen. Laurila muistuttaa, että toimivan perhehoitoarjen takaamiseksi myös sosiaalityön täytyy olla kunnossa. He eivät välttämättä edes tiedä, mitä ovat tehneet, siksi heitä täytyy muistuttaa, opettaa tavoille.” Maria toteaa, ettei häntä siinä kodissa kohdeltu fyysisesti kaltoin, ja hän ihmetteli, miksi hänellä on koko ajan hakattu olo. Työ oli raskasta mutta monesti myös palkitsevaa, sillä soittajat olivat usein kiitollisia saamastaan tuesta ja myös ilmaisivat sen. KIINNOSTUITKO
Ymmärrän hyvin, että pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia kasvattavat ja pääasiassa normaalia perheelämää viettävät karsastavat ajatusta, jossa perhehoito olisi työ ja tulonlähde. Tekstin maksimipituus on 4 000 merkkiä. Tricykle 1 16 vaaka.indd 1 Tricykle 1 16 vaaka.indd 1 27.4.2023 13.26.17 27.4.2023 13.26.17 Perhehoitoa tukemassa: Tekeekö vastaanottoperhe työtä vai perhehoitoa. Perhekoti Pienet Askeleet Oy Kuusankoski www.perhekotipienetaskeleet.fi ArkiUnelma työnohjausta ja tukea perheille sekä omaisille Pirkanmaa marpeltola@gmail.com . Voimatarina Pauliina Tuomivaara Raahe www.voimatarina.net . Koivukoti Yhdistys Ry Luopajärvi 0500972863 www.koivukoti.fi . Surukseni törmään usein ajatukseen, että jos tätä tekee ammatillisella otteella, se on jotenkin lapselta pois. Perustele näkemyksesi ja muista, ettet esimerkiksi levitä yksityisyyttä loukkaavaa tietoa tai loukkaa kenenkään kunniaa. Hieman järkytyksenäkin on tullut se, kuinka vähän perhehoitajaa pidetään luotettavana ammattihenkilönä lasten asioita hoitavien ammattilaisten rinnalla. Sijoittava alue toivoo, että vauvaperheet olisivat yksipaikkaisia. Vastaanottoperheen perhehoitaja osallistuu neuvotteluihin, on yhteydessä sosiaaliohjaajiin ja tarvittaessa sosiaalityöntekijöihin, huolehtii, että lapsen oikeus yhteydenpitoon toteutuu mahdollisesti päivittäin ja kuljettaa lasta. Kerron kokemuksistani Uudeltamaalta. Näkökulma-palstalla julkaistaan perhehoitoon liittyviä mielipiteellisiä kirjoituksia. Vastaanottoperhetoiminnan koulutettu henkilöstö hoitaa nykyään virallisen puolen lapsen hoidosta, ja perhehoitaja hoitaa lapsen ja juoksevat käytännön asiat. Tämän ohella ei voi tehdä ”oikeita” töitä, jos hyvinvointialue maksaa saatavilla olosta. Pihapuron perhekoti Oy Vesanto 0505126442 . Vielä jokunen aika sitten puhuttiin vastaanottotyöstä. Nina Saastamoinen 040-5567593 saasnina@gmail.com . Suomen sisällä käytännöt vaihtelevat. Kun vastaanottotyöhön lisättiin sana ’perhe’, siitä tuli vastaanottoperhetoimintaa ja työn luonne karisi pois. Jos haluat vastata palstalla julkaistuun kirjoitukseen tai saada julki oman näkökulmatekstisi jostain muusta aiheesta, ota etukäteen yhteyttä Perhehoito-lehden toimitussihteeriin: olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Julkaisupäätökset tekee lehden toimitus. Perhekoti Kylmänen Oy Liminka www.perhekotikylmanen.net Muutosmatka Jaana Leino 040-9317212 www.muutosmatkaoy.fi . Lisäksi hän huolehtii palkkahallinnolle tarvittavat tiedot, jotta palkkio saapuu ajallaan, sekä osallistuu työnohjaukseen, kehittämiseen ja koulutuksiin. V astaanottoperheenä toimiminen on perhehoitoa, joka on asetettu perhehoitolain alle. Omalla alueellani lyhytja pitkäaikainen perhehoito pyritään pitämään erillään, jolloin tulo saadaan vain toisesta. Pirkkolan Perhekoti Imatra www.pirkkolanperhekoti.fi . Haluaisin nähdä lyhytaikaisen perhehoidon pysyvänä ammatillisena vaihtoehtona tilapäisen elämänvaiheen tai pestin sijaan. Rikkinäisen puhelimen mahdollisuus on aina olemassa. Unelmoin myös yhtenäisistä käytännöistä. Yksipaikkaisuus syö paljon toimeentuloa. 040 542 0277 www.onnentuvanperhekodit.fi Onnentupa 22 uusi viimeisin.indd 1 Onnentupa 22 uusi viimeisin.indd 1 2.5.2023 14.41.20 2.5.2023 14.41.20 Onnittelusivu 2023 korjattuna.indd 1 Onnittelusivu 2023 korjattuna.indd 1 2.5.2023 15.05.57 2.5.2023 15.05.57. Työnohjauspalvelu Tuuma Oy Pääkaupunkiseutu www.tuuma.info . Toivoisin mahdollisuutta esimieheen (tai luottamusmieheen), kokemuslisään, opintovapaaseen, toimeentulon turvaan ja kaikkeen muuhun, mikä kuuluu hyvään ja jaksamista tuovaan työuraan. Hoidettavat vauvat ovat usein kokeneet rankan alun, joten hoidon on oltava sensitiivistä. Muusta lastensuojelun perhehoidosta vastaanottotai kriisiperhetoiminta eroaa siten, että hoito on lyhytaikaista ja tilapäistä eikä pysyvyyteen tähdätä. Elämää Myötätuulessa Palvelukoti Jyväskylä www.myotatuulessa.fi . Pienryhmäkoti Helmi Kompantie 11 Vääksy Mentorointi Tia Hämäläinen myös pe-pe mentorointi 0400637277 Pirkanmaa tiakatriina@gmail.com . Perhehoitoliiton sivuilla mainitaan perhehoidon vahvuuksina muun muassa, että perhehoitoa tehdään normaalin perhe-elämän keskellä, se tuo mahdollisuuden pysyvyyteen ja kiintymykseen ja perhehoito antaa mahdollisuuden usein läpi elämän kestäviin ihmissuhteisiin. Päivi Raikaslehto Tmi Parainen 0407686150 www.raikaslehto.com . ONKO SINULLA NÄKÖKULMA. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Perhehoitoliiton näkemystä. Lyhytaikainen lastensuojelun perhehoito ei ole ainoastaan perhehoitoa, vaan tämä on työtä oman perheen keskellä. Ammatillinen puoli vastaanottoperhetyössä taisi juuri olla se viimeinen silaus, mikä veti mukaan auttamaan lapsia. Hyppy luotettavasta terveydenhuollon ammattilaisesta perhehoitajaksi on ollut suuri, yhtymäkohdista huolimatta. Kuulen usein kysymyksen: ”Miltä tuntuu luopua hoitovauvasta?” Prosessointi aloitetaan jo silloin, kun tieto vauvasta tulee. Sitä toteutti vastaanottokodeissa sosiaalihuollon ammattihenkilöstö, ja se oli oikeaa työtä ammattihenkilöstöineen. Nähdäkseni hoitajan täysi huomio on tässä tilanteessa lapsen etu. Yhtymäkohtia ammattini kanssa on paljon. vuorenholma oy Suonenjoentie 80 72300 Vesanto . Toimimme vastaanottoperheenä alle kaksivuotiaille. On myös käynyt niin, että vauva on jäänyt alussa vaille tarvitsemaansa hoitoa, koska tieto on jäänyt matkan varrelle. Vauvoja hoidettaessa käytettävissä on oltava usein ympäri vuorokauden. Pitkäaikaisessa perhehoidossa tulot ovat säännölliset ja toimeentulo tätä kautta turvattu. perhekoti Aurinkokello Ay Hankasalmi www.aurinkokello.com . Ryhmäkoti TuposVilla Oy www.tuposvilla.fi . NINNI YLIKALLIO Perhehoitaja, Espoo NÄKÖKULMA 28 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Tmi Minna-kaisa Lahti minnakaisa66@gmail.com www.terapiatila.fi . Väitän asian olevan päinvastoin. Tämänkaltaista se on kuitenkin monelle. Näin olen toiminut myös oikean työelämän puolella, prosessoinut ja mennyt eteenpäin. Itselleni ammatillisuus on tuonut paljon lisää työhön – niin jaksamista kuin innostustakin. Vivate Oy Teija Heroja Uusimaa www.vivate.fi . Tekstit julkaistaan kirjoittajan omalla nimellä. Tiedot annetaan virkaa tekeville ammattilaisille, jotka antavat niitä harkintansa mukaan minulle. Elämä on hyvin erinäköistä riippuen siitä, kumman perhehoidon parissa elämää elää, vai elääkö molempien. Kuvaus vastaa vastaanottoperheitä vain siltä osin, että sitä tehdään perheessä. 040 753 0682 Perhekoti Ruukintupa Kerava p. Tmi Minteli Riitta Silkko-Vainio Uusimaa, Päijät-Häme www.minteli.fi . Arki on toisinaan hyvin hektistä, ja tilanteet vaihtelevat nopeastikin. Viisari Työnohjauspalvelut Hämeentie 23 Turku . Aiempi ammattini sairaanhoitajana on auttanut minua suhtautumaan välillä vaikeisiinkin asioihin. Akaasia Kodit Oy Uusimaa www.akaasiakodit.fi . Kun lapsi pääsee siirtymään lopulliseen paikkaansa, työni on hoidettu loppuun ja kunnialla hoidetusta pestistä voi olla iloinen. Ravimäkiyhdistys Ry Tarkka-Ampujankatu 1 Hamina Onnea 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle! qiqiqiqiq LASTENSUOJELUN JA ERITYISOPETUKSEN ASIANTUNTIJOITA VKK 2023.indd 1 VKK 2023.indd 1 2.5.2023 12.28.31 2.5.2023 12.28.31 Onnelikoti Hyväkuntoinen, perhekodiksi sopiva iso omakotitalo www.palvelukotionneli.fi 040-7356664 myydään tai vuokrataan onnelikoti.indd 1 onnelikoti.indd 1 2.5.2023 12.45.45 2.5.2023 12.45.45 perhekoti otto-onni Hämeentie 10 Heinola 040-5417406 www.perhekotiotto-onni.fi Otto-Onni.indd 1 Otto-Onni.indd 1 2.5.2023 14.28.15 2.5.2023 14.28.15 Onnentupa Oy:n perhekodit Perhekoti Reijantupa Tuusula p. Pienkoti Ilona Oy Muurame
Nina Saastamoinen 040-5567593 saasnina@gmail.com . Päivi Raikaslehto Tmi Parainen 0407686150 www.raikaslehto.com . Pirkkolan Perhekoti Imatra www.pirkkolanperhekoti.fi . Koivukoti Yhdistys Ry Luopajärvi 0500972863 www.koivukoti.fi . Voimatarina Pauliina Tuomivaara Raahe www.voimatarina.net . Ryhmäkoti TuposVilla Oy www.tuposvilla.fi . perhekoti Aurinkokello Ay Hankasalmi www.aurinkokello.com . Tmi Minteli Riitta Silkko-Vainio Uusimaa, Päijät-Häme www.minteli.fi . Pienkoti Ilona Oy Muurame . Akaasia Kodit Oy Uusimaa www.akaasiakodit.fi . Ravimäkiyhdistys Ry Tarkka-Ampujankatu 1 Hamina Onnea 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle! qiqiqiqiq LASTENSUOJELUN JA ERITYISOPETUKSEN ASIANTUNTIJOITA VKK 2023.indd 1 VKK 2023.indd 1 2.5.2023 12.28.31 2.5.2023 12.28.31 Onnelikoti Hyväkuntoinen, perhekodiksi sopiva iso omakotitalo www.palvelukotionneli.fi 040-7356664 myydään tai vuokrataan onnelikoti.indd 1 onnelikoti.indd 1 2.5.2023 12.45.45 2.5.2023 12.45.45 perhekoti otto-onni Hämeentie 10 Heinola 040-5417406 www.perhekotiotto-onni.fi Otto-Onni.indd 1 Otto-Onni.indd 1 2.5.2023 14.28.15 2.5.2023 14.28.15 Onnentupa Oy:n perhekodit Perhekoti Reijantupa Tuusula p. Pienryhmäkoti Helmi Kompantie 11 Vääksy Mentorointi Tia Hämäläinen myös pe-pe mentorointi 0400637277 Pirkanmaa tiakatriina@gmail.com . Tmi Minna-kaisa Lahti minnakaisa66@gmail.com www.terapiatila.fi . Työnohjauspalvelu Tuuma Oy Pääkaupunkiseutu www.tuuma.info . Perhekoti Kylmänen Oy Liminka www.perhekotikylmanen.net Muutosmatka Jaana Leino 040-9317212 www.muutosmatkaoy.fi . 040 753 0682 Perhekoti Ruukintupa Kerava p. vuorenholma oy Suonenjoentie 80 72300 Vesanto . Vivate Oy Teija Heroja Uusimaa www.vivate.fi . 040 542 0277 www.onnentuvanperhekodit.fi Onnentupa 22 uusi viimeisin.indd 1 Onnentupa 22 uusi viimeisin.indd 1 2.5.2023 14.41.20 2.5.2023 14.41.20 Onnittelusivu 2023 korjattuna.indd 1 Onnittelusivu 2023 korjattuna.indd 1 2.5.2023 15.05.57 2.5.2023 15.05.57. Perhekoti Pienet Askeleet Oy Kuusankoski www.perhekotipienetaskeleet.fi ArkiUnelma työnohjausta ja tukea perheille sekä omaisille Pirkanmaa marpeltola@gmail.com . Pihapuron perhekoti Oy Vesanto 0505126442 . Elämää Myötätuulessa Palvelukoti Jyväskylä www.myotatuulessa.fi . Viisari Työnohjauspalvelut Hämeentie 23 Turku
Tarvitsemme enemmän kosketusta, emme niinkään laitoksiin lähettämistä.” Sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom toi juhlaväelle tietoa lastensuojelulainsäädännön uudistuksesta: ”Perhehoitolakia tulee käsitellä osana uudistusta. Perhehoito tukee heidän perusoikeuksiensa kannattelua ja ihmisarvon kokemusta arjessa.” Kouluttajapsykoterapeutti, perhehoitaja Marko Lamberg mainitsi puheessaan, että perhehoito on monesti paras tapa hoitaa ihmisiä: ”Olemme sosiaalisia eläimiä, ja ihmisen perustarve on kuulua yhteisöön. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo muistutti puheessaan, että perhehoitajat tekevät itse asiassa ihmisoikeustyötä. Vesile ppis täytty i lomail ijoista Perhehoitoliitto juhli 40-vuotista taivaltaan huhtikuussa Jyväskylässä. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kehui perhehoitoa hienoksi hoivan muodoksi: ”Se, mitä teette perhehoidossa myös kaikkein iäkkäimpien ihmisten hyväksi, on ihmisoikeustyötä. Yhdessä perhehoidon parhaaksi! Juhlaseminaarin jälkeen järjestetyssä iltajuhlassa liiton jäsenyhteisöjen valitsemat edustajat ja muut kutsuvieraat nauttivat rennosta yhdessäolosta. Perhehoitajien asemassa ja sosiaaliturvassa on monia puutteita, jotka pitää korjata.” TEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN 30 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023
Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. PERHEHOITOPERHEIDEN TUETULLE PÄÄSIÄISLOMALLE Leppävirran Vesileppikseen oli ennätyksellisen paljon tulijoita, joten lomailijoista muodostettiin kaksi noin viidenkymmenen hengen ryhmää. Minulle tärkeimpiä arvoja ovat avoimuus, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Jenna auttaa jäsenyhdistyksiä 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Työtehtäviini kuuluu pääasiassa viestintää ja jäsenyhdistysten toiminnan tukemista. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. ”Oli huippua huomata, kuinka paljon perheillä on yhdistäviä tekijöitä, ja mukava oli kuulla toisten arjesta perhehoidossa”, eräs lomalainen kommentoi. Tärkeässä roolissa olivat myös vertaisryhmät, joissa päästiin jakamaan kokemuksia. Uskon kuitenkin, että yhdessä hallituksen kanssa toisiamme tukien lähdemme kulkemaan eteenpäin”, Kuivakangas mietiskeli keväällä. Mukana oli paljon ensikertalaisia. Valt a vaih tui Kes ki-S uom ess a K E S IV A S A R I K IV IR A N T A Vesile ppis täytty i lomail ijoista UUSI KASVO ” Olen Jenna Rauvala ja aloitin Perhehoitoliiton määräaikaisena viestintäassistenttina maaliskuussa. ”Iso kiitos Mikolle panostuksesta Kesivan toimintaan! Mikon jättämät puheenjohtajan saappaat ovat suuret, ja jännittää todella, miten saan ne täytettyä. Olen kotoisin Torniosta, mutta Jyväskylästä on reilun vuosikymmenen aikana tullut sydämeni kotikaupunki. Perheet muun muassa temmelsivät areenalla kaupunkisodan vauhdissa, ja kylpylässä mukaansa tempaisi liukumäki ja wipeout-rata. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. Vapaa-ajan kulutan Pokémon GO -kävelylenkkien ja erilaisten kädentaitoharrastusten parissa. Koulutukseltani olen media-assistentti ja ylioppilas. Yhdistystä pitkään johtanut Mikko Tourunen väistyi ja tilalle tuli Paula Kuivakangas. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 4 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun terveysja lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta tietyistä liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. Pyrin siihen, että ne pääsisivät mahdollisimman kirkkaasti paistamaan läpi ja ohjaamaan toimintaani elämän eri osa-alueilla.” YHTEYSTIEDOT > Katso lehden sivu 38. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT KESIVA RY sai uuden puheenjohtajan vuosikokouksessaan huhtikuussa. Lisäksi ehdin opiskella yliopistossa muutaman vuoden ajan yhteiskuntatieteitä, kunnes kulttuurialan sekatyöläisyys ja intohimoni kuvataiteen tekemiseen tempaisivat minut koulunpenkiltä. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. Viime vuodet olen toiminut freelance-taiteilijana ja harrastajateatteriaktiivina sekä keskittynyt taitelijaystävieni kanssa perustamamme poikkitaiteellisen kollektiivin yhteisprojekteihin ja paikallisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen
MUUTETAAN MAAILMAA YHDESSÄ! ETSIMME: . Te pidätte huolta lapsesta, me teistä! Tarjoamme erityisen vahvan tuen tehtäväänne sekä jatkuvaa koulutusta meillä et jää yksin. tukija lomitusperheitä Toimimme kumppaninasi Sijaisperhe on keskeinen muutoksen tuoja sijoitetun lapsen elämässä. Tehdään merkityksellistä työtä yhdessä! w w w.p erh eh oit ok um pp an it.fi info @ pe rh eh oit ok um pp an it.fi OTA YH TEY TTÄ 080 185 222 ?. sijaisperheitä lyhytaikaisiin ja kiireellisiin sijoituksiin lapsen kuntouttaviin sijoituksiin vahvan tuen sijoituksiin vanhemman ja lapsen kuntouttaviin sijoituksiin . Siksi huomioimme tukityöskentelyssämme aina koko perheenmyös sijaissisarukset
Anna nuorelle mahdollisuus opetella arjentaitoja sekä kasvaa ja kehittyä omaan tahtiin. Ilmoittautuminen alkaa 3.7.2023 kello 14. Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! JÄRJESTÖSIVUT Sinut www.sinut.fi www.facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Twitter: PHLnuoriso Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! KOKEMUKSIA NUORTEN VIESTIT T E K S T IN K O O S T A N U T S O F IA K O R K A L A Perhehoitoliiton nuorisotyön kehittäjäryhmä Tilkkutäkki toi nuorten viestiä Perhehoitoliiton 40-vuotisjuhlaseminaariin keväällä Jyväskylässä. Siihen ei välttämättä tarvitse äitiä tai isää tai edes sisaruksia.” ”Sellainen paikka, missä satut asumaan, ja siellä on turvallista.” ”Ryhmä ihmisiä, jotka huolehtivat ja välittävät toisesta. Perhe voi olla biologinen tai koostua esimerkiksi jostain muista tosi läheisistä ihmisistä elämässä.” ”Perheessä tulee olla lämmin ja välittävä ilmapiiri, jossa nuorta ei leimata hänen menneisyytensä perusteella.” ”Tärkeää perheessä on ikätasoinen kohtelu ja ehdoton rakkaus.” ”Perheenjäseniä ei hylätä, jos he tekevät virheitä.” ”Olen kokenut, että kaverin tai muun tuttavan luona koti tuntui enemmän kodilta kuin omani.” R O O S A P U U S T E L L I 33 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Sinut ry:n vuosikokous pidettiin toukokuussa Jyväskylässä. On tärkeää, että nuori voi pitää kiinni niistä ihmissuhteista, joita on syntynyt sijaishuollon aikana.” ”Pitäisi kirjoittaa lastensuojelulakiin, että jokaisen lapsen pitäisi saada rakkautta.” Luotettavista ihmissuhteista ”Mielestäni ihmiseen voi luottaa silloin, kun hänestä näkee, että hän luottaa sinuun, hän kertoo asioita elämästään vapaaehtoisesti ja haluaa kuulla ja kuunnella sinua vapaaehtoisesti.” ”Aikaisemmat kokemukset ympärillä vaihtuvista ihmisistä voivat olla haastavia, joten luotettava ihmissuhde ei ole itsestäänselvyys eikä se rakennu hetkessä vaan se vaatii aikaa. Tee selväksi, ettei välittäminen sisällä ehtoja. Kohtaa nuori nuorena ilman ennakkoluuloja. Sovitaanhan pelisäännöistä yhdessä ja muokataan niitä tarvittaessa. Siellä hän voi toteuttaa ja kehittää itseään ja itsenäistä ajatteluaan.” ”Rakkaus on sitä, että voi pitää yhteyttä sijaisvanhempiin tai ohjaajiin myös sijaishuollon päättyessä. Olisi tärkeää, että sijaishuolto-paikkaan voi tulla kavereita yökylään tai voi ”Perheessä tulee olla lämmin ja välittävä ilmapiiri” Perhehoito-lehti 3 | 2023 Tue ja kannusta nuorta unelmien tavoittelussa. Vaikka hymyilen, en aina voi hyvin. Ilmoittautuminen alkaa 1.9.2023 kello 14. 22.–24.9.2023 ÄHTÄRI Viikonloppuleiri (13–17-vuotiaille sijaiskotinuorille tai vielä perheen kanssa asuville yli 18-vuotiaille nuorille. Kuunnelkaa nuoria ja heidän mielipiteitään. Ootte ihania, kun mietitte meidän parastamme. Vieraana YAD. Kysy peruutuspaikkoja Perhehoitoliiton nuorisotyöntekijältä. NUORTEN TOIVEITA JA VIESTEJÄ AIKUISILLE mennä toisen sijaishuoltopaikkaan kyläilemään sukupuolesta riippumatta.” ”Luotettavaa ihmissuhdetta ei tule mitata määrässä vaan laadussa.” Perheestä ”Jokainen määrittelee perheensä itse. Voisiko joku kysyä kuulumisia ja kuunnella vastauksen loppuun. Rakkaudesta “Rakkaus on toisista välittämistä, aitoa läsnäoloa, kiinnostusta, kommunikointia ja sitä, että oppii rakastamaan erilaisia ihmisiä.” “Rakkaus on myös huolenpitoa. ” ”Luotettavassa ihmissuhteessa täytyy pystyä puhumaan niin hyvistä kuin huonoistakin asioista. Kuuntelemisen merkitys on myös suuri.” ”Kaverisuhteet ovat myös tärkeitä, ja niitä pitäisi tukea. Rakkaus tulee esille pienissä teoissa ja eleissä. Ajatuksia kerättiin ryhmältä, johon kuuluu 11 nuorta. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISOHJEET sinut.fi > Tulevat tapahtumat Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. 13.–16.6.2023 KOKKOLA Kesäleiri. TAPAHTUMAKALENTERI 1.6.2023 VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Zoom-yhteydellä klo 18.30–20.30. 3.–5.11.2023 JÄMSÄ Viikonloppuleiri (18–24-vuotiaille itsenäistyneille nuorille). Esimerkiksi tuodaan nuorelle teetä, kun kurkku on kipeä, tai halataan töihin tullessa ja lähtiessä – nuoren rajat tietenkin mielessä pitäen.” ”Rakkaus on turvallisen tilan luomista lapselle. Kuvassa yhdistyksen varapuheenjohtaja Joel Sällälä, puheenjohtaja Sofia Korkala, sihteeri Tuulikki Mattila ja johtokunnan jäsen Aada Ala-Nisula. Kummankin kesäleirin ilmoittautuminen on päättynyt. 30.6.–3.7.2023 RAUTAVAARA Kesäleiri. Ruudulla myös johtokunnan jäsenet Ilo Varjo ja Jennifer Honkonen.. Lisäksi muut Perhehoitoliiton nuorisotoiminnassa mukana olevat nuoret saivat kertoa ajatuksiaan. Anna nuoren tehdä virheitä ja oppia niistä
Eikä siinä vielä kaikki: ihan yhtä kamala näky on revitty pusero, revityt sukkahousut ja revitty hame! Minussa herää hillitön halu ommella paikkoja: valkeita, ruskeita, sinisiä, nahkaisia, samettisia, silkkisiä paikkoja joka ikiseen vaatteeseen. Katselemme kuvia tuon ajan muoti-ilmiöistä. Juuri kun olen kuvitellut olevani muodikas, housujen tyyli muuttuu todella kapealahkeisiksi pillifarkuiksi. Lämpömittari näyttää -22 astetta celsiusta. Paras ystäväni, serkkuni Seija, sai punaisen poolopaidan, minä keltaisen. Ja kilometrin kävelymatka bussille mennen tullen, mutta tansseihin kolmenkymmenen kilometrin päähän oli päästävä. . Pipo pysyy päässä lähes ympäri vuoden. Malliakaan ei hymyilytä. –?Toista se oli ennen, totean ties monennenko kerran tänään, rätisevästä putkiradiosta kuunneltiin The Beatlesiä, Katri-Helenaa ja Dannya! –?Mikä on putkiradio ja kuka on Danny. . Valvira / Kela-pätevyys toni.makela@primaari.fi 045-1214722 www.primaari.fi Psykoterapiaja työnohjauspalvelu Toni Mäkelä TÄMÄNKIN ILMOITUSTILAN MYY PK-SAARI OY: PUH. Koko vuoden kadehdin sitä häneltä. Nyt on minun vuoroni pyöritellä silmiä. Mielessäni vilahtaa muistikuva 1960-luvulta: nailonsukat, minihame, 30 astetta pakkasta... Reumatismihousuiset Bestis ja Teini koluavat kirppareita ja tekevät sieltä löytöjä koko suvulle. Perheja pariterapia, vanhempainohjaus ja ryhmät. paremmissa perheissä. Niissä toistuvat värikkäät isokuvioiset kankaat, tiukat haalarit, jotka ommeltiin itse ja pitkävartiset saappaat. Nämä nykyteinit hankkivat ihan itse ja ihan milloin vaan näitä riepuja, joissa on enemmän reikää kuin kangasta. KOKO VUODEN KADEHDIN SITÄ HÄNELTÄ. Hipsii sitten sisälle nilkat vilkkuen ja revityt farkut yllään. Ja ellei pipo, niin ainakin hupparin huppu. Olen varustautunut pienelle happihyppelylle: kaksi kerrosta puseroita, takki, villasukat, mummokengät ja paksu huivi. Pää on sentään suojattu, toisin kuin muoti vaati vielä muutama vuosi sitten. Huonona syksynä saimme vain uudet puserot. –?No googlaa, lapsikulta! Riikka Reumatismihousut ja muita muotivaatteita PARAS YSTÄVÄNI, SERKKUNI SEIJA, SAI PUNAISEN POOLOPAIDAN, MINÄ KELTAISEN. . ”Kyllä täällä tarkenee”, laulaa JVG. Housujen lahkeet levenevät ja viistävät maata. Auto, kuplavolkkari, Skoda, Volga tai Lada, oli vain ns. K evättalven kirkas lauantai. Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Häivytän tämän muistikuvan äkkiä; olenhan paasannut terveellisestä ja järkevästä pukeutumisesta muutamankin kerran. 040 745 5560 ILMOITUSMYYNTI@ PERHEHOITOLIITTO.FI 34 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. –?En kerro! Seuraavaksi valistan nuorisoa termeistä mini, midi ja maksi. Se onkin helppoa, koska olemme samankokoisia. –?Et sitten kerro kenellekään, että sulla on nytkin minun vanhat farkut, ripittää Teini minua. Taustalla on koko keskustelun ajan soinut Haloo Helsinki, aika kuuluvasti. . Tämä on saanut juuri ajokortin, ja auton, ja kurvaa hienosti pihaan. –?Voi hemmetti, mitä huntuja viime vuosituhannelta, tirskuu Teini ja minä tunnen itseni ikälopuksi. Teini istuu nenä kiinni ikkunassa ja odottaa Bestistä. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu Lyhytaikaista huolenpitoa Perhelomitusta Ryhmälomitusta Teemaleirejä Voimavaroja ja lepohetkiä perheille ja perhehoitajille www.kvps.fi . Kevättä kohti mentäessä mainoskuvissa vilahtaa ihan reilusti pikkuhousut. Kun minä olin nuori ( ja siitä on aika kauan), saimme hyvänä syksynä uudet vaatteet kouluun. Mekot ovat leveitä ja muodottomia. –?Herranen aika! Sinulla on reumatismihousut, huudahtaa Ukki ja työntää halkoja keittiön uuniin valonnopeudella. Yksilö-, ryhmäja perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus tukija sijaisperheille. Sen suojiin piiloutuvat niin introvertit kuin ekstrovertitkin
JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 16.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: Tapaaminen 23.11. VERKOSSA Muistisairaiden ihmisten hyvä elämä perhehoidossa -valmennus perhehoitajille alkaa 7.9. TURKU–TUKHOLMA Perhehoitoliitto 40 vuotta -juhlaristeily Elokuu 11.8. SEINÄJOKI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 9.11. VERKOSSA Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus: Tapaaminen 18.–19.11. OULU Läheisja sukulaissijaisvanhempien vertaisviikonloppu 28.9. VERKOSSA Työnohjaajana perhehoidon kentällä -täydennyskoulutus: Tapaaminen 17.8. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: Tapaaminen 25.10. VERKOSSA Webinaari: Uusi vammaispalvelulaki 23.–24.9. TAMPERE Riittävän hyvä sijaisvanhempi – sittenkin -vertaisviikonloppu 14.–16.11. VERKOSSA Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus: Itseopiskelu alkaa 13.11. VERKOSSA Muistisairaiden ihmisten hyvä elämä perhehoidossa -valmennus: Tapaaminen 14.9. VERKOSSA Muistisairaiden ihmisten hyvä elämä perhehoidossa -valmennus: Tapaaminen Lokakuu 3.10. KUOPIO Minä yksin perhehoitajana -vertaisviikonloppu 18.–19.11. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: Tapaaminen Marraskuu 1.–2.11. VERKOSSA Perhehoitoliiton teematuokio: Päihteiden ja mielenterveyden haasteet perhehoidossa Kesäkuu 8.–9.6. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: Tapaaminen Syyskuu 4.9. Seuraathan myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a tiettyjen koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 11.10. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus: Tapaaminen MUISTA 35 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: Tapaaminen 12.10. JYVÄSKYLÄ Valtakunnalliset ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät 7.–8.10. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus: Itseopiskelu alkaa 27.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: Tapaaminen 28.11. VERKOSSA Työnohjaajana perhehoidon kentällä -täydennyskoulutus: Itseopiskelu alkaa 15.8. VERKOSSA Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus: Tapaaminen 20.11. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. TAMPERE Valtakunnalliset kehitysvammaperhehoidon päivät 6.11. VERKOSSA Webinaari jälkihuollon monista mahdollisuuksista 23.8. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus: Itseopiskelu alkaa 4.–5.10. VERKOSSA Muistisairaiden ihmisten hyvä elämä perhehoidossa -valmennus: Tapaaminen 18.10. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: Itseopiskelu alkaa 8.–9.11. KUOPIO Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu 20.11. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus, tapaaminen Toukokuu 24.5. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus: Itseopiskelu alkaa 22.8
ILMOITTAUTUMINEN 19.9.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. HINTA Maksuton. klo 17–19. 040 310 1443. Ma 14.9.– To 12.10.2023 Muistisairaiden ihmisten hyvä elämä perhehoidossa Ikäihmisten perhehoitajille suunnattu valmennus avaa muistisairaan ihmisen maailmaa ja sitä kokonaistilannetta, missä ihminen elää. La 7.10. VALMENTAJAT hankepäällikkö Minna Laine ja kehittämispäällikkö Sanna Kosonen. Itseopiskelu alkaa 17.8., verkkotapaaminen 23.8. 040 310 1449. ILMOITTAUTUMINEN 13.8.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. – Ke 23.8.2023 Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa Salassapidon kysymyksiin keskittyvä koulutus kaikille perhehoitajille, vertaisasiantuntijoille, vertaisryhmien ohjaajille, mentoreille ja perhehoitajien vertaisuuteen perustuvaa tukea järjestävien organisaatioiden työntekijöille. 040 310 1443. 040 310 1443. – Ke 25.10.2023 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja sekä teoriatiedon että perhehoitoarjen näkökulmasta. ILMOITTAUTUMINEN 6.9.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. ILMOITTAUTUMINEN 7.8.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. – Su 24.9.2023 Läheisja sukulaissijaisvanhempien vertaisviikonloppu Ammatillisesti ohjatussa viikonlopussa keskitytään kokemusten ja hyvien käytänteiden kertomiseen ja jakamiseen, näkökulmien vaihtamiseen ja toinen toiselta oppimiseen. Tarkemmat tiedot osoitteesta perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Pe 11.8 – Ti 15.8.2023 Täydennyskoulutus työnohjaajille Koulutus on tarkoitettu työnohjaajille, jotka haluavat toimia perhehoidon kentällä. – Su 8.10.2023 Riittävän hyvä sijaisvanhempi – sittenkin -vertaisviikonloppu Ammatillisesti ohjatussa viikonlopussa tunnustellaan kriisin ja menetyksen tuottamia tunteita ja saadaan konkreettisia välineitä selviytymiseen. HINTA 245 euroa. Itseopiskelu alkaa 4.9., verkkotapaamiset 7.9., 28.9. PAIKKA Tampere, Scandic Koskipuisto. Itseopiskelu alkaa 3.10., verkkotapaamiset 11.10., 18.10. OHJAAJAT perheterapeutti Soile Viinikainen ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari. Valmennus perustuu tutkimustietoon, mutta toteutetaan käytännönläheisesti ja perhehoidon toimintaympäristöön sovellettuna. 36 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. ILMOITTAUTUMINEN 28.9.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Hinta sisältää ohjelman, ohjelmaan kuuluvat tarjoilut ja majoituksen. Perehdymme perhehoidon rakenteisiin, lainsäädäntöön, perhehoitajan tuen kokonaisuuteen ja eri toimijoiden vastuualueisiin työnohjauksen näkökulmasta. OHJAAJAT vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen ja vertaisohjaaja Minna Lommi. To 17.8. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ja nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari. PAIKKA Oulu, Scandic Station. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. klo 10–15.30. ILMOITTAUTUMINEN 1.6.–15.8.2023 osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Minna Laine, minna.laine@perhehoitoliitto.fi, puh. HINTA 89 euroa. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. ja 25.10. 044 766 3311. ja 12.10. 040 310 1443. La 23.9. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimialustalla. HINTA 270 euroa/hlö (2 hh) ja 290 euroa/ hlö (1 hh). Ti 3.10. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Sanna Kosonen ja Anu Lehtosaari. Itseopiskelu alkaa 11.8., verkkotapaaminen 15.8. klo 15–16. HINTA 330 €/hlö (2hh) ja 350 €/hlö (1hh). klo 14–16. Hinta sisältää ohjelman, ohjelmaan kuuluvat tarjoilut ja majoituksen. HINTA 89 euroa. PAIKKA Valmennus järjestetään verkkooppimisalustalla
Ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät Ke 4.10. Maksu sis. Kirjailija Hanna Jensen. klo 9.30–16.00 10.45 Monimuotoisen perhehoidon asema maassamme. ILMOITTAUTUMISOHJEET & LISÄTIEDOT: perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Maksuttomia webinaareja elo–syyskuussa 2023 Tapahtuma on tarkoitettu perhehoitajille, hyvinvointialueiden työntekijöille, ikäihmisten perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Missä. HINTA Perhehoitajat: 105 euroa / 2 pv tai 55 euroa / 1 pv (itsemaksavat Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet -10 %). 13.30 Perhehoitajien hyvinvointija terveystarkastukset hyvinvoinnin tukijana. (sis. klo 9–15: Jälkihuoltoa! Webinaari jälkihuollon monista mahdollisuuksista. Kurssin tavoite on kuntoutujan työja toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen sekä arjessa jaksamisen lisääntyminen. klo 9.00–15.15 9.00 Ikäihmisen ohjautuminen perhehoitoon – näin me sen teemme! Virpi Uotinen, Etelä-Savon hyva, Heidi Lindqvist, Keski-Pohjanmaan hyva, Riitta Gröhn, Siun sote. Toimita hakemus ja B-lausunto Kelaan osoitteeseen: Kela, PL 10, 00056 KELA, tai sähköisesti Oma Kela -palvelun kautta. Täytä yhdessä vastuutyöntekijäsi kanssa Kelan ammatillinen selvityslomake KU200. Toimi heti! Kahdeksan ensimmäistä mahtuu mukaan! Perhehoito-lehti 3 | 2023 37. 13.30 Suunhoidon ja ravitsemuksen merkitys ikääntyneen hyvinvoinnille. ILMOITTAUTUMINEN 15.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIETOJA kotisivuiltamme ja kehittämispäällikkö Sanna Kosonen, puh. Aikaa on varattu myös keskustelulle. Tule oppimaan jälkihuollosta ja uudesta vammaispalvelulaista Perhehoitoliitto järjestää elo–syyskuussa kaksi maksutonta webinaaria, jotka on tarkoitettu perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Kuopion kupeessa Vuorelassa Milloin. Toimeksiantosuhteisille perhehoitajille, joiden työja toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. Tutkailemme jälkihuoltoa palveluna nuoren eri elämäntilanteissa ja sen yhdyspintoja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien perhehoitoon. Iltatilaisuus 4.10. PAIKKA Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra. Puheenvuorot toimivat alustuksina yhteiselle keskustelulle. Kehitysvammaisten Tukiliiton juristi Tanja Salisma kertoo, mitä uusi vammaispalvelulaki merkitsee perhehoidon kannalta. To 5.10. klo 9–12: Uusi vammaispalvelulaki. Projektityöntekijät Karoliina Holmavuo ja Helena Linninen, TulKoti-hanke Pohjois-Savo. • Tilannearviopäivä 23.10.2023 • Ensimmäinen jakso 7.–10.11.2023 • Toinen jakso 15.–19.4.2024 • Kolmas jakso 23.–26.7.2024 Miten haen kuntoutukseen. ruokailun, erillinen ilmoittautuminen): 25 euroa. 1. 4. 3. Ti 22.8. – To 5.10.2023 Tule mukaan Perhehoitoliiton valtakunnalliseen Kelan Kiila-kuntoutukseen! Lisätietoja Päivi Rossinen, asiantuntija 050 554 3330, paivi.rossinen@kunnonpaikka.com Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö 040 310 1442, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi Kelan kurssit ovat osallistujalle maksuttomia Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela 044 7476 111 • kunnonpaikka.com Kenelle. Erikoistutkija Katja Ilmarinen, THL. To 14.9. Perhehoidon ohjaaja Roosa Loimuneva, Pirkanmaan hyvinvointialue + perhehoitajan kokemuksia. 2. Majoitusja matkakuluista vastaavat osallistujat itse. Hanki lääkärin B-lausunto kuntoutusta varten. 15.00 Muistisairaan ihmisen kohtaaminen – Aikavai läsnäolokysymys. Täytä Kelan kuntoutushakemus KU101. Muut kuin perhehoitajat: 185 euroa / 2 pv tai 100 euroa / 1 pv. 040 310 1442, sanna.kosonen@perhehoitoliitto.fi Poimintoja ohjelmasta (tarkempi ohjelma netissä, muutokset mahdollisia): Ke 4.10. koulutuksen sekä kahvija lounastarjoilut
040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Viestintäassistentti Jenna Rauvala 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Toimistosihteeri Terttu Tiainen 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Tapahtumasihteeri Suvi Vieremä 044 766 3301 tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Sanna Kosonen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila 040 310 1447 KOTONA PERHEESSÄ -HANKE / KODISTA KOTIIN -HANKE Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o. JÄRJESTÖSIVUT koulutukset www.perhehoitoliitto.fi www.perhehoitajaksi.fi www.sinut.fi www.perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Hanna Hakala | 050 543 0272 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Sami Hovila | 0500 761 148 sami.hovila@puzzle.fi www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Keski-Suomen Perhehoitajat ry Salme Karjalainen | 040 739 3345 ksperhehoitaja@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskisuomenperhehoitajat Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Paula Kuivakangas | kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf Marina Häggback | marina.haggback@pp.inet.fi K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjoiskarjalanperhehoitajat Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Esa Koskela | 050 360 0000 koskelanesa@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Johanna Fast| 040 593 0373 johanna.fast@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnansijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ suomenperhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Mattila| 040 310 1447 tuulikki.mattila@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 usp.perhehoitoliitto@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Sinikka Hirvensalo | 050 569 787 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 hansu@tintti.net www.perhehoitoliitto.fi/silava Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas Suomen Perhehoitajat ry VARAPUHEENJOHTAJA Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry JÄSENET Hanna Hakala Hämeen Perhehoitajat ry Veli-Pekka Johansson Suomen Perhehoitajat ry Merja Laitala Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Johanna Pappila Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Tiina Pyykkö Uudenmaan Sijaisperheet ry Olli Rajala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry Laura Timgren Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh
050 517 4967 * Simpeleen apteekki Roihankatu 1 Simpele * Sisärakennustekniikka – SRT Oy Hakamäenkuja 8 Vantaa * Sevas Kodit Oy Matti Visannin kuja 10 Seinäjoki * Suomen Rakennuslogistiikka Oy www.rl.fi p. 040 969 2767 * Vaasan Vanha Apteekki Vaasanpuistikko 13 Vaasa www.vanha-apteekki.fi * A. Tilihelsinki Oy Liiketie 17 Helsinki * Tilipalvelu Urhonen Seminaarinkatu 5 A 53 Rauma * Tilitoimisto Minna Yli-Kujala Tmi www.kujalantila.com * Tilitoimisto Sonia Oy Tähdenlennonkuja 1 Espoo www.sonia.fi * Tilitoimisto Säkkinen Oy Voimakatu 2 Suomussalmi * Tilitoimisto Maija Vallström Oy Oulu www.tilitvallstrom.fi * TransFörMer Oy p. Vahvaselkä Oy Vanhamäentie 96 Korpikoski * Valkealan Paino-Karelia Oy Hirsitie 1 Valkeala www.painokarelia.com * Veljekset Peräaho Oy Loimaa * Fma Peter Villanen Kimito * Öljycenter Finland Oy Tauskonkatu 25 Tampere *. 040 592 7152 www.tfm.fi * Triori-Kuljetus Oy Rautahatuntie 20 Helsinki * Suomen Teollisuustyökalut Oy Hallimestarinkatu 21 Kaarina www.teollisuustyokalut.fi * Sysmän apteekki Sysmäntie 38 Sysmä www.sysmanapteekki.fi * Varattu * Säätölaitehuolto Oy Rälssintie 4 A Helsinki www.saatolaitehuolto.fi * Talohoito Sarkkinen Oy Jakokunnantie 24 Helsinki www.talohoitosarkkinen.fi * Tammerkosken Apteekki Kauppakeskus Ratina Tampere www.tammerkoskenapteekki.fi * Teampac Oy www.teampac.com * Tilataksi Avikainen Mikkeli p. 050 373 7150 * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. 044 982 7253 info@rs-pesupalvelut.com * Rämön Rakennuspalvelu Tmi * Juha Tuomainen Oy * Tärpäntikkeli Oy Katariina Kari-Viikeri Ähtäri * UusioDuo Oy Helsinki p. 0440 707 073 www.taksiavikainen.fi * Salminen Mäki Yhtiöt Oy Katavaniitynkuja 3 Turku * Savonlinna-Risteilyt Lähdetään risteilemään! www.savonlinnaristeilyt.fi * Seritec Oy Kokkola info@seritec.fi * Siisti Building Oy * Siivouspalvelu Lassi Oy p. Rakennusmittapelti Oy Petkelkuja 2 B 11 Kuopio www.rakennusmittapelti.fi * Rakennuspalvelu Kankare Kuutilantie 8, Kyrö * Rakennustyö Jarno Talvela Oy Pitkälammentie 26 Käsämä * Ravimäkiyhdistys Ry Tarkka-Ampujankatu 1 Hamina * RemaTipTop Oy Vantaa www.rematiptop.fi * Right Flavour Kimmo Sainio Tmi Helsinki www.kimmosainio.fi * Ritmacon Oy Heinola www.ritmacon.fi * RS-Pesupalvelut p
Uutuus! Materiaali: Sterling-hopea Suunnittelija: Pia Westerberg /Koko: 2 cm, ilman koukkua Hinta: 69€ / Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenille 65,00€ + toimituskulut Perhehoito-korvakorut Tilaa nyt itsellesi tai lahjaksi Perhehoitoliiton juhlavuoden kunniaksi teetetyt hopeiset korvakorut! Ostamalla tuotteitamme tuet Perhehoitoliiton toimintaa! YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN X VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PÄIVÄT www.pesapuu.fi/perhehoidonpaivat 8.–9.11.2023 Seinäjoki Areena. Lisätietoja ja tilauslomake löytyvät Perhehoitoliiton verkkokaupasta: www.perhehoitoliitto.fi/kauppa Voit tilata tuotteita myös sähköpostitse osoitteesta toimisto@perhehoitoliitto.fi tai puhelimitse numerosta 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). Ostamalla tuotteitamme tuet Perhehoitoliiton toimintaa