teema Turvaa ja toivoa perhehoidosta Koko sijaisperhe auttaa Oliviaa eteenpäin 03 2024 IKÄIHMISET Pikku Eino hurmaa mummoja ja pappoja AJOISSA KOTIIN Sijaisperhe pelasti Peppi Puljujärven
TransFörMer Oy Kellokoski www.tfm.fi * Varkauden Puu Oy Jäppiläntie 486 Varkaus *. PBG Korhonen Muuruvesi www.pbg.fi * Pitopalvelu Raija Sipinen Ky Sarjomäentie 31 Palokka * Pohjan Rakennuskone Oy Seinäjoki * Rasimuksen maatila Imatra * Räiskylän hoiva Oy Riihimäki * Hyvää syksyä! * Talohoito Sarkkinen Oy Jakokunnantie 24 Helsinki * Taseseppo Oy Hyvinkää www.taseseppo.fi * Tilitoimisto Maila Vallström Oy www.tilitvallstrom.fi * Kuljetus Koukku * Kuljetus Toivonen Ky p. 040 123 9696 * Kuntoaura Oy Norintie 1048 Norinkylä * Maanrakennus Majatie Oy Pyydyskorventie 182 Kellokoski * MediChain Oy Forssa www.medichain.fi * Mikan Konepalvelu Oy Tanskilantie 63 Oripää * Galleria Markku Salo Pruukinraitti 15 Nuutajärvi * Neorem Magnets Oy www.neorem.fi * Hautaustoimisto Ådiers * Kannonpoistopalvelu Ari Tuovinen Oravatie 20 Lieksa * Katoksi Oy Parola * Katrin Palvelukoti Oy www.katrinpalvelukoti.fi * Konepalvelu Vuolle Seinäjoki * Majoituspalvelut Kotomo Oy Lepikontie 2 C Paltamo www.kotomo.fi * Koulutusja materiaalipalvelu Sillanrakentajat Oy Leppäkoskentie 365 Leppäkoski * Kukkaja hautauspalvelu Lumpeenkukka Äänekoski * Kukkakauppa Memorosa Oy Kauppakatu 8 Heinola * Aholan Mökit www.aholanmokit.fi * Autoilija Jarmo Kiekara Tampere * DT-sähköurakointi Oy * Haataja Construction Company Oy Kuopio www.hcco.fi * Hämeen Apuvälinetekniikka Oy * Insinööritoimisto Ekomaa Oy Orimattila, Helsinki www.ekomaaoy.fi * www.japatiko.fi * JNR-Tilikonttori Ky www.tilikonttori.fi * Ab Juup Oy www.juup.fi * Kallion Kuvahommat Helsinginkatu 20 Helsinki * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä
Tilaa digitaalinen näköislehti, jota voit lukea tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla: perhehoitoliitto.fi/perhehoito-lehti Samasta osoitteesta löydät myös uuden verkkolehtemme. Lue Perhehoito-lehteä diginä! Perhehoito-lehti ilmestyy sekä perinteisenä paperiversiona että digitaalisena näköislehtenä Lehtiluukku-palvelussa. Tilaamalla lehden tuet Perhehoitoliiton toimintaa! Tilaa printtilehden vuosikerta itsellesi tai lahjaksi edullisesti kestotilauksena 62 eurolla! Soita 040 310 1440 tai laita sähköpostia osoitteeseen toimisto@perhehoitoliitto.fi. Tutustu verkkolehteen kätevästi oheisen qr-koodin kautta!. Sen sisällöt ovat kaikkien luettavissa maksutta ilman tunnuksia
ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Turvaa ja toivoa perhehoidosta 12 Turvaa perheenjäsenenä KANNESSA 18 Monan perhe tarjoaa kodin ikäihmisille 20 Perhehoito tuottaa tyytyväisiä ihmisiä 22 Sijaisperhe mullisti Pepin maailman JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Kiireellisesti sijoitettujen määrä kasvoi 7 Ikäihmisten perhehoidon suosio kasvaa. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Sisällys Somevaikuttaja Peppi Puljujärvi toivoo, että ihmiset avaisivat kotinsa sijoitetuille lapsille 22 03 2024. Perhekodissa ikäihmisten seurana on myös perhehoitajan Vilja-tytär. Tammelalaisen Mona Moisanderin perhekoti aloitti toimintansa tänä kesänä. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Ihmisten lähestyminen on toisinaan vaikeaa Lähiaikoina jälkihuoltoni päättymisen yhteydessä ja jälkeenpäinkin muistelen katkeransuloisesti kaikkea, mitä on tullut koettua sijoitettuna nuorena. Jesse Kujanpää perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso H E L S IN G IN P E R H E H O IT O teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI MONA MOISANDER 18 Perhehoitajan tyylikävely kirja pään päällä ei riittänyt voittoon Helsingin perhehoidon kesäolympialaisissa. Kaikessa siihen sisältyvässä on korvaamatonta tunnearvoa
alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. 2 22.4. Menikö lehti väärään osoitteeseen. 22.5. Tilaushinnat | sis. Perhehoitoperheen arki ei ole aina helppoa, mutta antoisaa se on, Hietaharjut kertovat. Olivian sijaisperheeseen kuuluvat myös Ida-Marian ja Tommin pojat Urho ja Armas. P Ä IV I K A R JA L A IN E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. 40. KIITOS! Ida-maria ja Tommi Hietaharju ryhtyivät pienen Olivan perhehoitajiksi nelisen vuotta sitten. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Päivi Karjalainen Hietaharjujen perhehoitoperhe kuvattuna kotipihallaan Kokkolassa kesällä 2024. 3 5.8. Kuvassa perheen vanhemmat Tommi ja Ida-Maria Hietaharju, perheeseen sijoitettu Olivia sekä veljekset Urho ja Armas Hietaharju. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2024 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 22.1. Haluatko muuttaa tilaustasi. 21.2. 4 4.11. 4.9. 4.12. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme
På detta sätt försäkrar man sig om att arbetet löper smidigt i de nya lokaliteterna. I familjevårdsvardagen gäller det att anpassa sig till ständiga förändringar. Välfärdsområdenas internt planerade förändringar i sätten att ordna service implementeras som bäst i praxis. Inom familjevården stärker vi stabilitet och förbereder oss samtidigt på en förändring. On meistä kiinni, näemmekö muutoksen uhkana vai mahdollisuutena, koska vain muutos on pysyvää. Perhehoidon arjessa jatkuviin muutoksiin on sopeuduttava. Nyt alkaa yhtenäinen muutostyöskentely. Tämä vaatii henkilöstöltä kykyä mukautua muutoksiin. Henkilöstö pääsee virtuaalilaseilla ”kulkemaan” tiloissa ja kommentoimaan toimivuutta esimerkiksi apuvälineiden käytön näkökulmasta. Det beror på oss om vi ser förändring som ett hot eller en möjlighet, eftersom det enda beständiga är förändring. Hyvinvointialueiden sisällä suunnitellut muutokset palveluiden järjestämisen tavoissa ovat siirtymässä käytäntöön. Ensin on yhdenmukaistettu toimintoja, mikä on tuonut monille muutoksia tuttuihin toimintatapoihin. Samma förmåga som förutsätts av oss familjevårdare. Det är kanske just inom familjevården som man lever ut den gamla visheten om ständig förändring. Flera av förändringarna kan familjevårdaren inte själv påverka, fastän de berör vårdaren själv, hela familjen och hemmet. Lukemattomat perhehoidon uudistukset on tehty kuulematta perhehoitajien ääntä johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden varassa. Var och en av oss kan medverka till hur man förhåller sig till förändringar. Toivon, että myös perhehoidon kehittämisessä annetaan arvoa ”työn sujumiselle” ja siirrytään toimijalähtöiseen kehittämiseen, jossa perhehoitajat nähdään tasavertaisina kehittäjinä ja perhehoitoarjen asiantuntijoina. Otaliga förändringar inom familjevården har genomförts utan att lyssna till familjevårdarna och endast i ledande tjänsteinnehavares och experters regi. Tämä pätee niin perhehoitoarkeemme, perhehoidon järjestämiseen kuin järjestötoimintaankin. Vilka möjligheter har familjevårdarna att delta i förändringar som gäller familjevården både i det egna familjevårdshemmet och i organisationens sätt att ordna familjevård. Först standardiseras funktionerna, vilket för många har medfört förändringar i kända tillvägagångssätt. Merkityksellisenä muutokseen suhtautumisessa pidetään osallisuuden varmistamista. Henkilöstön hyvinvointi muutosten keskellä on herättänyt huolta, ja erilaisia malleja hyvinvoinnin varmistamiseksi on laadittu. Det enda beständiga är förändring. Voisimme ottaa mallia tavasta, jolla uusia sairaaloita suunnitellaan. Mitä enemmän voi itse vaikuttaa, tulla kuulluksi omasta näkökulmastaan, sitä helpompi muutokseen on osallistua. Vi kunde ta modell av sättet som nya sjukhus planeras på. Personalens välbefinnande under förändringarna har skapat oro, och olika modeller som säkrar välbefinnande har skapats. Tällöin muutos ei ole uhka, vaan yhteinen mahdollisuus toteuttaa entistä parempaa perhehoitoa. Moniin muutoksiin perhehoitaja ei itse voi vaikuttaa, vaikka ne koskettavat häntä itseään, koko perhettä ja kotia. Perhehoidossa vahvistetaan pysyvyyden elementtejä ja samalla valmistaudutaan muutokseen. Sedan följer ett enhetligt förändringsarbete, vilket förutsätter att personalen kan anpassa sig till förändringar. Detta gäller både familjevårdsvardagen, anordnandet av familjevård och organisationsverksamheten. Personalen får med virtuella glasögon ”vandra” runt i lokalerna och kommentera funktionaliteten exempelvis utifrån användningen av hjälpmedel. Perhehoitajat tulee nähdä tasavertaisina kehittäjinä Familjevårdarna bör ses som likvärdiga utvecklare P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Vain muutos on pysyvää. Då utgör förändringen inte ett hot utan en gemensam möjlighet att förverkliga ännu bättre familjevård. Samoja valmiuksia kuin meiltä perhehoitajilta vaaditaan. Tällä varmistetaan työskentelyn sujuvuus uusissa tiloissa. MONIIN MUUTOKSIIN PERHEHOITAJA EI VOI VAIKUTTAA ITSE, VAIKKA NE KOSKETTAVAT HÄNTÄ ITSEÄÄN, KOKO PERHETTÄ JA KOTIA. Jag hoppas att man också vid utvecklandet av familjevården värdesätter att arbetet ”löper smidigt” och att man går över till aktörsorienterat utvecklande, där familjevårdarna ses som likvärdiga utvecklare och experter inom familjevårdsvardagen. Mikä on perhehoitajien osallisuuden mahdollisuus perhehoitoa koskevissa muutoksissa niin omassa perhekodissaan kuin organisaation tavassa järjestää perhehoitoa. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, miten muutoksiin suhtautuu. Att försäkras om delaktighet anses vara betydelsefullt vid inställningen till förändring. Ehkäpä juuri perhehoidossa eletään todeksi tuota vanhaa viisautta elämän jatkuvasta muutoksesta. Ju mer man själv kan påverka, bli hörd utifrån sin egen synvinkel, desto lättare är det att delta i förändringen. Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024
K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A T IL A S T O T T H L ALUKSI rautalangasta 7
Tärkeimpiin uudistuksiin lukeutuu uusi, moderni verkkokauppa, jonka suora osoite on perhehoitoliitto.fi/kauppa. Entä millaista lehteä haluaisit lukea tulevaisuudessa. Juuson mukaan asiaa on tarkoitus käsitellä hyvinvointialueiden sisältöohjauksessa hallituskauden aikana. Ministeri kertoi vastauksissaan, että perhehoidon ja perhehoitajien asemaa voidaan tarkastella käynnissä olevien lastensuojelulainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistusten yhteydessä. Sivusto löytyy edelleen vanhasta tutusta osoitteesta perhehoitoliitto.fi. ALUKSI lyhyet PERHEHOITAJIEN ASEMA NOUSI PUHEENAIHEEKSI EDUSKUNNASSA VIISI KESKUSTAN ja yksi sdp:n kansanedustaja jättivät kesällä eduskunnassa kolme erillistä kirjallista kysymystä sosiaalija terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.). Perustiedot eri perhehoidon muodoista ja perhehoitajaksi ryhtymisestä on puolestaan koottu Perhehoitajaksi-osioon, johon pääsee myös helposti osoitteella perhehoitajaksi.fi. VERKKOPALVELUT 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. Määrittelyssä tulisi huomioida perhehoitajan tehtävän ja perhehoidon eri muotojen erityispiirteet. Samat asiat kuuluvat Perhehoitoliiton poliittisiin tavoitteisiin. Valtaosa edellisiltä sivuilta tutuista sisällöistä on käytettävissä jatkossakin, osa tosin löytyy nyt hieman eri paikasta tai eri osiosta kuin ennen. Kysely on auki 27.10.2024 saakka. Kun etusivua selaa alaspäin, näkyviin tulee tietoa liiton ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Juuso viittasi myös alkuvuodesta julkaistuun ikäihmisten palveluiden laatusuositukseen, jossa hyvinvointialueita kehotettiin turvaamaan perhehoidon resurssit. LISÄTIEDOT > perhehoitoliitto.fi/uutiset LIITTO: TYÖTTÖMYYSTURVAN KÄSITTEITÄ ON SELKEYTETTÄVÄ PERHEHOITOLIITTO EHDOTTAA, että toimeksiantosuhteisten perhehoitajien työttömyysturvaa parannettaisiin määrittelemällä lainsäädäntöön tarkasti perhehoitajien asema työmarkkinoilla. Sivuston ajankohtaista-osiossa on avattu uusi verkkolehti. Jokainen liittoon kuuluva perhehoitoyhdistys voi ylläpitää liiton sivuston alaisuudessa maksutta yhdistyksensä kotisivuja. Perhehoitoliiton etusivu avautuu tietokoneen ruudulle tällaisena. LISÄTIEDOT > perhehoitoliitto.fi/uutiset Mitä mieltä olet Perhehoito-lehden sisällöistä. Häneltä vaadittiin vastauksia siihen, millä toimilla hallitus aikoo turvata toimeksiantosuhteisen perhehoidon asemaa Suomessa ja parantaa perhehoitajien sosiaaliturvaa. Uutta on, että maksulliset tuotteet voi nyt halutessaan maksaa saman tien ostoksia tehdessään käyttämällä verkkopankkia tai korttimaksua. Maksuttomat tuotteet voi ladata kaupan kautta suoraan omalle laitteelle. Yhdistyksille on luvassa ohjeistusta syksyllä. Tilausta tehdessään asiakas saa myös valita, haluaako lähetyksen suoraan tiettyyn postiosoitteeseen vai Postin automaattiin. Sivuston ylälaidan otsikoita klikkaamalla aukeaa valikoita, joiden kautta näkee kaikkien alasivujen tarjonnan. Osallistu Perhehoitolehden lukijakyselyyn ja vaikuta lehden kehittämiseen! Osallistujien kesken arvotaan Perhehoitoliiton tuotepalkintoja. Siellä julkaistaan osa painetun Perhehoito-lehden sisällöistä ja tarjotaan myös mainostilaa. Puhelimella selatessa vastaavat valikot saa näkymään näytön oikean yläkulman kuvakkeesta, jossa on kolme vaakaviivaa. Toimituskulut lisätään automaattisesti tilauksen kokonaishintaan. Välttääkseen toimituskulut tuotteet voi myös noutaa Perhehoitoliiton toimistolta Jyväskylästä. OSALLISTU > perhehoitoliitto.fi/kysely (Vastaamaan pääset myös oheisen qr-koodin kautta.) Osallistu Perhehoito-lehden lukijakyselyyn ja voita palkintoja T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Uusi verkkokauppa ja verkkolehti täydentävät liiton sähköistä tarjontaa Perhehoitoliiton verkkosivusto uudistui kokonaisuudessaan kesällä. Nykytilanteessa viranomaisilla on eri tulkintoja eivätkä tukipäätökset siksi ole yhdenmukaisia. Kauppaan on sijoitettu Perhehoitoliiton maksuttomat ja maksulliset tuotteet, kuten tietopaketit, oppaat, kirjat ja korut. Tilauksen voi tarvittaessa maksaa myös laskulla
Voit osallistua kampanjaan jakamalla Perhehoitoliiton somejulkaisuja tai tekemällä omia perhehoitoaiheisia päivityksiä käyttäen aihetunnisteita #AjoissaKotiin ja #perhehoito. On hyvä käydä keskustelua vapaapäivien pitämisestä, levon ja vapaa-ajan riittävyydestä. Kampanja etsii uusia perhehoitajia AJOISSA KOTIIN ALUKSI lyhyet Olitko vauvana sijoitettuna. Kerro kokemuksistasi 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Vaikka joskus tuntuu, että menee päin mäntyä, niin silti hyvät tulokset näkee, vaikkakin viiveellä. Kokemuksia voi jakaa syyskuun loppuun asti. Kampanjaa suojelee yrittäjä, somevaikuttaja Peppi Puljujärvi, joka on itse varttunut sijaisperheessä. Tarvittaessa perhehoitaja ohjataan jatkotutkimuksiin, hoitoon tai kuntoutukseen. Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry:n puheenjohtaja, sijaisvanhempi Olli Rajala, Apu 21.4.2024 huostaanottoa purettiin vuoden 2023 aikana lapsen ollessa alaikäinen 427 SANOT T UA Pesäpuu ry:n Pikku-Tiikerit-hanke kerää vauvaja taaperoiässä sijoitettuina olleiden, nykyään täysi-ikäisten kokemuksia siitä, mikä toi turvaa sijaishuollon aikana ja mitä työntekijät voisivat tehdä paremmin. Perhehoidon työntekijä VASTAUS Toimeksiantosuhteiset perhehoitajat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. On tärkeä tunnistaa, että perhehoitajan hyvinvointi ja terveys kietoutuvat tiiviisti koko perheen hyvinvointiin. Tämän vuoksi perhehoitajan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja mahdollisiin riskitekijöihin puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. LASTENSUOJELUN PERHEHOIDOSTA Tuntuu hirveältä, että nyt on paljon jonossa lapsia lastenkotiin tai laitokseen. Kaisa-Liisa Hyvärinen perhehoidon projektikoordinaattori, Pohjois-Savon hyvinvointialue Perhehoitoliiton perinteinen Ajoissa kotiin -kampanja järjestetään 9.–22.9.2024. Päähuomio tarkastuksessa on perhehoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja perhehoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Tarkastuksia tekevällä terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä perhehoitajan tehtävästä ja arjesta. Puljujärven haastattelun voit lukea sivulta 22. Esimerkiksi hoidettavan vaikeat käytösongelmat ja hoidon sitovuus voivat kuormittaa perhehoitajaa, minkä vuoksi perhehoitajan tehtävässään saama tuki ja palveluiden riittävyys on tärkeää huomioida. Tarkastusten sisällön kehittämisessä olisi tärkeää hyödyntää myös perhehoitajien antamaa palautetta tarkastuksista. Lapsilaumassa iloitaan ja nahistellaan tasavertaisina. Perhehoitajan hyvinvointi vaikuttaa suoraan myös siihen, kuinka hyvää ja laadukasta perhehoitoa hän kykenee tarjoamaan. Ollaan oltu perhe, ja ollaan tehty sellaisia lapsiperheen juttuja. Alavutelainen perhehoitaja, sijaisvanhempi Eija Ylä-Liedenpohja, Maaseudun Tulevaisuus 12.5.2024 On merkityksellistä saada (sijoitettujen) lasten elämä oikealle tolalle. Leppävirtalainen perhehoitaja, sijaisvanhempi Hanna-Leena Balk, Savon Sanomat 6.5.2024 Meiltä on kysytty kerta toisensa jälkeen, että mitä ihmettä te olette tälle lapselle tehneet, kun aiemmin sulkeutunut ja oireileva lapsi hymyilee ja leikkii iloisena. Ja joka kerta on pitänyt todeta, että ei mitään kummallista. Tämänvuotisen kampanjan teema on Turvaa ja toivoa perhehoidosta. Kaikki ovat samanarvoisia. Hyvinvointialueiden tehtävä on järjestää perhehoitolain mukaisesti määritetyt hyvinvointija terveystarkastukset. Se on musta myös pelottava ilmiö, että joillakin alueilla joudutaan laittamaan laitokseen lapsia, jotka voisivat elää sijaisperheessä. Kampanjan aikana perhehoito on vahvasti esillä sosiaalisessa mediassa. KYSYMYS Mitä perhehoitajien hyvinvointija terveystarkastuksiin kannattaa sisällyttää. Turvallisuus palaa lasten elämään, ja he voivat luottaa, että heitä autetaan, jos on hankalaa. Ruukkilainen perhehoitaja, sijaisvanhempi Merja Vanhala, Siikajokilaakso 6.5.2024 Kaikki ovat sisaruksia. Lähtökohtana tulisi olla yksilöllinen kohtaaminen ja keskittyminen perhehoitajan tarpeisiin. Lapsille tämä on ollut alusta pitäen luontevaa. Perustutkimusten ohella tärkeitä keskustelun aiheita ovat perhehoitajan mieliala, erilaiset selviytymiskeinot ja voimavarat. LISÄTIEDOT > pesapuu.fi/uutiset Lähde: THL / Lastensuojelutilasto 2023 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Kampanjalla rekrytoidaan uusia sijaisvanhempia ja aikuisten perhehoitajia sekä tiedotetaan perhehoidon mahdollisuuksista yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja perhehoitoa tuottavien yritysten kanssa. Kaikilla on samat oikeudet, säännöt, edut ja velvollisuudet
Kulukorvaus on rinnastettavissa elatusapuun. Kaisalla oli pitkäaikaisessa perhehoidossa kaksi lasta, joiden kummankin kulukorvauksesta pidätettiin muuttuneen tulkinnan vuoksi kolmasosa ulosottoa varten. 34. OSALLISTU TUTKIMUKSEEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA opiskeleva perhehoitaja Tuija Räsänen etsii opinnäytetyötään varten haastateltaviksi lastensuojelun perhehoitajia, joiden perheeseen sijoitettuna olleista lapsista joku on saanut myöhemmin omia lapsia. Yhdistykset voivat käyttää mallisääntöjä vapaasti joko sellaisenaan tai soveltuvin osin uusiessaan sääntöjään. Kulukorvaus ei kuulu ulosoton piiriin, koska se ei ole minua varten, vaan sillä katetaan sijoitettujen lasten perustarpeista syntyviä kuluja. Erityisen merkitykselliseksi hän katsoo, että perusteluissa tunnistettiin lapsen edun ensisijaisuus kaikessa päätöksenteossa. Tilanteesta huolimatta lapset eivät onneksi jääneet paitsi mistään, sillä saimme katettua näitä menoja muista tuloistamme, Kaisa kertoo. Kaisa yritti selvittää tilannetta perhehoidon työntekijöiden ja ulosottoviranomaisten kanssa ja kääntyi Perhehoitoliiton puoleen. Kun sopivaa ennakkotapausta ei löytynyt, liitto kannusti Kaisaa viemään asian oikeuteen luvaten vastata sovitusti oikeudenkäyntikuluista. Se on verotettavaa ansiotuloa, jota voidaan tarvittaessa myös ulosmitata. Toivottavasti tästä on apua muillekin, jotka joutuvat vastaavaan tilanteeseen. ONKO PERHEHOITOLAPSI SAANUT OMIA LAPSIA. Lehden teema on turvallisuus. Jutuissa nuoret kertovat muun muassa, mitkä asiat lisäävät turvallisuutta perhehoidossa, ja antavat vinkkejä turvalliseen itsenäistymiseen. Kulukorvauksella katetaan niitä kuluja, joita perhehoitajalle syntyy perhehoidossa olevan hoidosta ja ylläpidosta, kuten ruuasta, perusterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten kohdalla myös harrastuksista. VERKOSSA > sinut.fi > Tarinoita > Sinut-lehti Tutustu nuorten näkemyksiin perhehoidon turvallisuudesta EDUNVALVONTA T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Oikeus: Kulukorvauksen ulosmittaus vaarantaisi lapsen hyvinvoinnin Päijät-Hämeen käräjäoikeus teki alkuvuodesta merkittävän ennakkopäätöksen, jonka perusteella toimeksiantosuhteiselle perhehoitajalle maksettavia kulukorvauksia ei saa ulosmitata osana perhehoitajaan kohdistuvia ulosottotoimia. LISÄTIEDOT > Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari. –?Oikeuden mukaan kulukorvauksen ulosmittaus vaarantaa erittäin todennäköisesti perhehoitolapsen hyvinvointia ja on siten vastoin lapsen etua, Lehtosaari toteaa. Mallisäännöt läpäisivät kesällä Patenttija rekisterihallituksen (PRH) ennakkotarkastuksen, joten yhdistykset voivat hyödyntää niitä myös PRH:n sähköisessä asioinnissa 24.7.2026 saakka. Mallisäännöistä tehtiin joustavat, jotta ne soveltuisivat mahdollisimman monentyyppisille yhdistyksille, joiden toiminta keskittyy perhehoitajien taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten asioiden edistämiseen. –?Päätös oli helpottava. ALUKSI lyhyet VALMIIT MALLISÄÄNNÖT HELPOTTAVAT PERHEHOITOYHDISTYSTEN HALLINTOA PERHEHOITOLIITOSSA on laadittu mallisäännöt, joita perhehoitoyhdistykset voivat hyödyntää, kun oman yhdistyksen sääntöjen muuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Vaikka ulosottoasiat usein hävettävät, niistäkin voi selvitä, kun uskaltaa puhua niistä avoimesti ja kysyä neuvoa, Kaisa kertoo. Yhteystiedot s. Liitto arvioi asian merkitykselliseksi. Hoitopalkkio ei ole palkkaa, vaan työkorvausta. LISÄTIEDOT > perhehoitoliitto.fi/uutiset Tämän Perhehoito-lehden välistä löytyy jälleen sijaiskotinuorten tekemä Sinut-lehti. Kesällä 2023 tilanne yllättäen muuttui, kun myös perhehoidon kulukorvauksia alettiin ulosmitata. Perhehoitajalle maksetaan erikseen kulukorvausta, joka on niin ikään veronalaista tuloa, mutta ei työkorvausta. Perusteina käytettiin muun muassa sitä, että korvaus on tarkoitettu perhehoitolasten tarpeisiin. En uskaltanut etukäteen toivoa mitään. Liiton palkkaaman juristin avulla asiasta laadittiin valitus, jossa vaadittiin ulosmittauksen kumoamista perhehoidon kulukorvausten osalta. Millainen perhehoitajan rooli isovanhempana on tällöin. Lastensuojelun perhehoitajana toimivan Kaisan (nimi muutettu) tuloja oli alettu ulosmitata syksyllä 2022. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari on tyytyväinen päätökseen. Kumpaakaan ei saa ulosmitata. Haastattelut tehdään Teams-etäyhteydellä syksyllä 2024. Kaisan mukaan se tarkoitti useita satoja euroja kuukaudessa. PERHEHOITAJAN HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS Perhehoitolain mukaan perhehoitajalla on oikeus hoitopalkkioon, jonka suuruus vastaa hoidon vaativuutta ja sitovuutta. –?Kyllähän tällainen epäoikeudenmukaisuus raivostutti. Tutkimuksen yhteistyötahona on Perhehoitoliitto. Oikeus hyväksyi valituksen, ja Kaisa sai takaisin ulosmitatut osat kulukorvauksista. Yhdistyksiä tiedotetaan asiasta tarkemmin syksyn aikana. Aluksi kaikki meni niin kuin pitikin, eli ulosotto koski perhehoidon osalta ainoastaan hoitopalkkiota. Lehti on luettavissa maksutta myös Sinujen verkkosivuilla
Edes biologisten vanhempieni kuolema ei ole tuntunut yhtä pahalta. Olen monesti sanonut sijaisvanhemmilleni olevani ikuisesti kiitollinen, että he pelastivat minut ja kasvattivat minusta rohkean ja fiksun nuoren naisen. Minusta tuntui silloin, ettei sosiaalitoimi huomioinut mielipidettäni. Arvostan kokemiani asioita sijaisperheessä: matkustimme paljon perheenä ulkomaille ja vietimme aikaa kesämökillä. Lapsena olon sijaan jouduin kasvamaan aikuisen rooliin huolehtiessani äidistäni, jolla oli päihdeongelma. Yhteys biologiseen äitiin säilyi vain hänen puoleltaan. Sijaisperhe opetti minut takaisin lapsen elämään, ja irrotin otteeni aikuisista huolehtimisesta ja arjen ylläpitämisestä. Vihdoin sain olla lapsi. Minulta meni monta vuotta käsitellessäni kuolemaa, ja kaipaan häntä takaisin joka päivä. Sijaisvanhemmat ja sellaisiksi aikovat: olette tärkeitä ja arvokkaita! M A R IA H E L M IS E N K O T IA L B U M I Maria Helminen lähihoitaja, sijaisperheessä varttunut. Sekin on nyt vihdoin virallista! Jos minua ei olisi sijoitettu lapsena sijaisperheeseen, en tiedä, mitä elämäni olisi nykyään ja missä olisin nyt. Kuinka kauan olisin viettänyt laitoselämää. Sijaisvanhemmat myös mahdollistivat hevosharrastukseni ja muita lajeja. Minulla oli paljon edestakaisia kiireellisiä sijoituksia, kunnes 6-vuotiaana muutin sijaisperheeseen. Puhelut ja valvotut tapaamiset sekoittivat uutta opittua arkeani, enkä olisi halunnut tapaamisia. 18-vuotiaana minulle anottiin jälkihuoltoa, kun en vielä pärjännyt omillani diagnoosini takia. SIJAISKOTI MAHDOLLISTAA LAPSELLE EHJÄN TULEVAISUUDEN. Sijaisperheessä kasvoin rohkeaksi nuoreksi naiseksi L astenkotikierteeni alkoi 1-vuotiaana. Nyt 30-vuotiaana minulla on edelleen hyvin läheiset välit sijaisperheeseeni. Vaikeimmistakin lähtökohdista olevat lapset ansaitsevat turvallisen, rakastavan kodin, jossa voi elää tasapainoista elämää. Pidin sijaisperhettä omanani alusta saakka ja kutsuin sijaisvanhempia heti äidiksi ja isäksi. Takerruin sijaisperheeseen äkkiä, sillä pelkäsin, että minut haetaan pois. Isoin haaveeni oli pitkään, että saisin olla sijaisperheeni adoptiotytär. 13-vuotiaana elämäni romahti täysin, kun sijaisisäni sairastui vakavaan sairauteen ja hän menehtyi 54-vuotiaana. Jälkihuoltoa sai tuolloin korkeintaan kolme vuotta, ja 21-vuotiaana muutin harjoittelemaan itsenäistymistä omaan asuntoon. Sijaiskodissa säännöistä oli huolehtivaisen selkeät rajat. Silloin tuntui ensimmäistä kertaa, että minusta pidettiin huolta. Sijaiskoti mahdollistaa lapselle ehjän tulevaisuuden. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024 LAPSET ANSAITSEVAT TURVALLISEN KODIN, JOSSA VOI ELÄÄ TASAPAINOISTA ELÄMÄÄ. Vasta aikuisiällä ymmärsin, että ne olivat kaikki minun parhaakseni. Itse keskityin sijaisperheeseen, koska olin vihdoin onnellinen
Siitä on nyt nelisen vuotta. Jalkapalloon liittyy myös perheelle tärkeitä muistoja –?Silloin kun tapasimme Olivian ensimmäisiä kertoja, oli parasta, kun pelasimme yhdessä futista, Urho muistelee. Pihalla seisoo myös jalkapallomaali, joka on pelien jäljiltä täynnä palloja. Turvaa perheenjäsenenä Sijaisperheistä on jatkuvasti pulaa. Ida-Maria ja Tommi Hietaharju päättivät avata kotinsa pienelle tytölle, joka oli vailla perhettä. O makotitalon takapihalle viritetty trampoliini on kovilla, kun sisaruskolmikko Urho, Armas ja Olivia esittelee toinen toistaan komeampia pomppuja. –?En edes muista, millaista meillä oli, ennen kuin Olivia tuli. Päätös oli iso, mutta sitä ei ole tarvinnut katua: tytöstä on kasvanut perhehoidossa reipas pieni koululainen ja tärkeä osa perhettä myös isoveljilleen. Hän oli silloin sellainen pikkuinen pulloposki. Ensin piti vähän tutustua, mutta melkein heti alettiin leikkiä, Armas jatkaa. Ida-Maria ja Tommi Hietaharju olivat miettineet, että heidän perheessään voisi kasvaa poikien lisäksi TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT PÄIVI KARJALAINEN 12 Perhehoito-lehti 3 | 2024 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i
13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidosta Olivia on asunut Hietaharjujen sijaisperheessä nyt nelisen vuotta. Perhehoitajiensa Ida-Marian ja Tommin lisäksi perheen pojat Urho ja Armas viettävät mielellään aikaa Olivian kanssa
–?Olivia tuli meille uhmaiän kynnyksellä, ja uuteen perheeseen totuttelu aiheutti kipuilua. Uuden sisaruksen tuloa perheeseen oli luonnollisesti pohjustettu myös Urholle ja Armakselle. Aika paljon saimme jossain vaiheessa miettiä, mistä mikäkin käytös voi johtua. Veimme hänelle muun muassa värityskirjan ja valokuvan meistä. Perhehoidossa lapsi saa kasvaa ja kehittyä perheenjäsenenä ja elää tavallista arkea muiden mukana. –?Muotoilimme asian jotenkin niin, että jotkut lapset tarvitsevat apua, vaikka heillä on omatkin vanhemmat, ja että tällä tavalla voisimme auttaa, Ida-Maria sanoo. Välillä tulee kyllä mietittyä, että mitä sitten, jos sijaishuollon tarve loppuu ja hänen onkin palattava meiltä jonnekin. Yhteistyötä lapsen parhaaksi Ida-Maria ja Tommi Hietaharju katsovat Olivian sopeutuneen sijaisperheeseensä pääpiirteittäin helposti. Elettiin koronapandemian vaikeita alkuaikoja, minkä vuoksi valmennus oli välillä tauolla ja venyi suunniteltua pidemmäksi. –?Olen aina ollut tosi lapsirakas, ja tiesin jo lapsena perheitä, joissa oli myös sijoitettuja lapsia. Suomessa on tuhansia tällaisia lapsia ja nuoria. Kun veljeksiltä kysyttiin, mitä mieltä he olisivat, jos perheeseen muuttaisi uusi pikkuveli tai -sisko, he pohdiskelivat hetken ja toivottivat sitten uuden tulokkaan tervetulleeksi. Valmennuksen loppuvaiheessa Hietaharjuille tarjottiin mahdollisuutta tutustua taaperoikäiseen Oliviaan, jolle sosiaalitoimi etsi sopivaa pitkäaikaista sijaisperhettä. Kaikilla sijaisvanhemmilla on varmasti joskus samanlaisia pohdintoja, Tommi miettii. myös lapsi, joka on sijoitettu oman kotinsa ulkopuolelle esimerkiksi vanhempien elämänhallinnan ongelmien vuoksi. Lapseen kiintyminenkään ei ole itsestäänselvyys, Ida-Maria sanoo. Sijaisvanhemmuus on siis tavallaan aina ollut jotenkin takaraivossa, Ida-Maria kertoo. Onhan se tosi erikoinen tilanne, kun arki uuden lapsen kanssa alkaa. Ellei heille löydy heidän tarpeitaan vastaavaa sijaisperhettä, vaihtoehtona on usein laitosmainen asuminen. –?Tarjous tuli vähän puskista, mutta päätimme antaa sille mahdollisuuden. Mukaan on toki mahtunut myös ajoittaista kipuilua, mikä on tyypillistä perhehoidossa oleville lapsille, jotka tulevat usein vaikeista oloista ja ovat joutuneet kokemaan ikäviä asioita. Hietaharjut hakeutuivat perhehoidon ennakkovalmennukseen, jonka käyminen on sijaisvanhempana tai aikuisen perhehoitajana toimimisen edellytys. –?Oliviasta tuli kuitenkin aika nopeasti perheenjäsen, ja olemme kiintyneet häneen. Tapasimme myös Olivian vanhemmat, ja lopulta hän muutti meille, Ida-Maria ja Tommi kertovat. Hietaharjujen perhehoitoperhe viettää vapaaaikaa toisinaan yhdessä musisoiden. Itselläkin oli alussa monenlaisia tunteita. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. Kävimme ensin katsomassa Oliviaa muutaman kerran. Sitten hän kävi joitakin kertoja luonamme leikkimässä ja yökylässä
Jokaisella lapsella on huone, ja pihalla riittää hyvin tilaa pelailla ja leikkiä. Olivia on myös saanut luvan kutsua Tommia ja Ida-Mariaa isäksi ja äidiksi. Ida-Maria puolestaan työskentelee sosiaaliohjaajana Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhesosiaalityön tiimissä, eli perhehoito on hänelle tuttua työnkin puolesta. –?Kenenkään lapsen yksityisasioista ei puhuta, mutta yleisellä tasolla voi kysellä vaikkapa, miten muut ovat järjestäneet perhehoidossa olevan lapsen viikkorahat tai hoitavat hänen pankkiasioitaan. Mieleen on jäänyt etenkin pidempi autoreissu Ruotsiin. Sijaisja päivystysperheiden verkosto on kasvanut sitä mukaa, kun moni on katsellut ensin viereltä tuttavaperhettä, joka on jo mukana toiminnassa, ja innostunut sitten itsekin. Sijaisvanhemmuushan on monella tapaa yhteisvanhemmuutta: pienen lapsen arjessa on monesti otettava huomioon meidän perhehoitajien ohella sosiaalihuollon, vanhempien ja muiden sukulaisten sekä päiväkodin näkemykset, Ida-Maria sanoo. Perhehoito saattaa olla perhehoitajan tai perhehoitoperheen ainoa tulonlähde. Tärkeää on, että voi jutella myös asian vierestä, Tommi kertoo naurahtaen. Tommi ja Ida-Maria ovat kokeneet tärkeäksi myös yhdistyksen järjestämät omat äitija isäillat. Loma-aikoina perhe matkustelee kotimaassa ja välillä Suomen rajojen ulkopuolellakin. He ovat myös oppineet, että on muitakin perheitä, joissa on biologisia ja sijoitettuja lapsia, Ida-Maria kertoo. Tommi Hietaharju on yrittäjä. –?Tai siis Ruotsin isoimmassa, pojat täsmentävät ystävällisesti pikkusiskon vastausta. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla perhehoidossa on alle kolmasosa sijoitetuista lapsista ja nuorista ja koko maassa keskimäärin vähän yli puolet. Perhehoitoperheet ovat usein tekemisissä heidän kanssaan muun muassa sopiessaan lapsen ja sukulaisten keskinäisistä tapaamisista tai asioista, joihin vaaditaan lapsen huoltajan suostumusta. Meillä miesten ryhmässä voi olla niinkin, että puhutaan kymmenen minuuttia perhehoitoasioista ja loppuaika traktoreista. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Vaikeiden asioiden kanssa ei ole onneksi tarvinnut jäädä yksin. Soiten lastensuojelun perhehoidon sosiaalityöntekijä Vuokko Airaksinen arvelee, että perhehoidon vahvaa asemaa Keski-Pohjanmaalla selittävät esimerkiksi alueen perhekeskeisyys ja perhehoidon pitkät perinteet. Muutama vuosi sitten he muuttivat Kokkolassa isoon omakotitaloon, joka löytyi mukavalta alueelta lähellä lasten koulua. THL:n tilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa Keski-Pohjanmaalla oli huostassa yhteensä 94 lasta tai nuorta. Viikoittaisten tapaamisten järjestäminen on sujunut helposti. Kerran kuussa kokoontuvissa ryhmissä perhehoitajat tapaavat toisiaan ja saavat käydä läpi perhehoitoon liittyviä ajatuksia ja tuntemuksia turvallisesti vertaisten seurassa. Myös Hietaharjut ovat oppineet tuntemaan monia lähialueen perhehoitajia ja TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidosta SIJAISVANHEMMALTA EDELLYTETTÄVÄT VALMIUDET 1) Suojella ja hoivata lasta 2) Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä 3) Tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin 4) Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä 5) Tehdä yhteistyötä lapsen asiassa sijaisperheitä, mistä on ollut iloa ja apua koko perheelle. Koko alueella asuu vain noin 78?000 ihmistä, joten myös lastensuojelun asiakasmäärät pysyvät huomattavasti pienempinä kuin suurilla hyvinvointialueilla. –?Ulospäin elämme hyvin tavallisen perheen elämää: käymme töissä, koulussa ja harrastuksissa. Vertaisten seura tärkeää koko perheelle Hyvinvointialue maksaa perhehoitajille hoitopalkkiota sijoitetun lapsen hoitamisesta ja korvaa perhehoidosta aiheutuvia kuluja. Esimerkiksi hammaslääkärija neuvolareissut hoituvat kuitenkin meidän kanssamme, Tommi kertoo. Välillä sitten viemme Oliviaa tapaamisiin tai käymme palavereissa. Jo ennen hyvinvointialueiden aikaa seudulla panostettiin vahvasti perhehoitoon, mikä näkyy myös THL:n tilastoissa: Keski-Pohjanmaalla kotinsa ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista yli kolme neljäsosaa asuu sijaisperheissä. Hietaharjut ovat kotoisin Kokkolan suunnalta Keski-Pohjanmaalta, jonne he palasivat runsas kymmenen vuotta sitten opiskeltuaan ja työskenneltyään välillä Lapissa. Yhdistys järjestää muun muassa koko perheen tapahtumia. Keski-Pohjanmaalla perhehoidolla on vahvat perinteet. Hietaharjut kertovat, että jo ennakkovalmennusvaiheessa pohjustettiin, miten tärkeää yhteydenpito lapsen vanhempiin on ja miten se ei ole aina ongelmatonta. Lasten harrastuksiin kuuluu muun muassa musisoimista ja joukkueurheilua. Keski-Pohjanmaalla perhehoidon suhteellinen osuus on suurin koko Manner-Suomessa. Oman mausteensa sijaisperheiden arkeen tuovat sijoitetun lapsen biologiset sukulaiset. –?On ollut ihana nähdä, että pojatkin ovat saaneet kavereita toisista sijaisperheistä. Apua on ollut myös ryhmämuotoisesta työnohjauksesta, jota alueen perhehoitajille on tarjolla. –?Kaikki tekevät onneksi hyvää yhteistyötä Olivian hyväksi. Isoa etua on myös siitä, että Soite on Suomen hyvinvointialueista pienin. Usein sijaisvanhempi voi myös halutessaan käydä töissä kodin ulkopuolella, mutta toisinaan sijoitetun lapsen edun mukaiseksi katsotaan, että sijaisvanhempi jää hänen kanssaan kotiin. Hietaharjut ovat mukana myös Perhehoitoliiton alueyhdistyksen, Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry:n, toiminnassa. Joihinkin asioihin pitää hankkia lupa sosiaalityöntekijältä tai biologisilta vanhemmilta, koska emme ole sijoitetun lapsen huoltajia. Ida-Marian mukaan vertaistuki oli heillekin korvaamatonta varsinkin alkuaikoina, kun arki oli täynnä uuden opettelua. Tommi ja Ida-Maria kuvaavat omaa suhdettaan Olivian biologiseen sukuun mutkattomaksi. Ajatuksia ja tunteita on voinut käydä läpi puolison lisäksi sekä perhehoitajien oman työntekijän että lapsen sosiaalityöntekijän kanssa. –?Siellä kävimme vesipuistossa ja maailman isoimmassa karkkikaupassa, Olivia kertoo innoissaan. Keski-Pohjanmaalla vahvat perinteet Keski-Pohjanmaalla perhehoidon järjestämisestä vastaa maakunnan hyvinvointialue Soite. Perhehoito-lehti 3 | 2024 15. Vuokko Airaksinen kertoo, että viime vuonna Soiten listoilla oli 72 lastensuojelun perhehoitoperhettä, joihin oli sijoitettuna yhteensä 142 lasta tai nuorta
Ikäihmisten, kehitysvammaisten ihmisten ja kuntoutujien perhehoitajuutta harkitseville on omat ennakkovalmennusohjelmansa. Tarjolla on esimerkiksi työnohjausta, koulutettujen mentoreiden tukea, vertaisryhmiä ja -tapaamisia perheen lapsille ja aikuisille sekä täydennyskoulutusta. Kun kyse on haavoittuvassa asemassa olevista lapsista, näkisin, ettei palveluiden nykytasosta pidä tinkiä. Valmennettavien valmiuksia arvioidaan läpi prosessin, jonka päätyttyä valmiuksista tehdään yhteinen suullinen ja kirjallinen loppuarviointi. Valmennukseen kuuluu yhdeksän ryhmätapaamista ja niihin liittyviä yksilökohtaisia tehtäviä sekä perhekohtaisia tapaamisia. Ennakkovalmennukseen kannattaa ehdottomasti mennä, jos sijaisvanhemmuus kiinnostaa yhtään. Säästöpaineet ovat kovat, ja joudumme pohtimaan monien palveluiden tarjontaa jatkossa tarkasti. > Lisätietoa perhehoidon infotilaisuuksista, ennakkovalmennuksista ja niiden järjestäjistä verkossa: > perhehoitajaksi.fi ja pesapuu.fi/pride-valmennus pulta ryhtyisikään perhehoitajaksi, valmennus antaa eväitä ymmärtää omaan vanhemmuuttaan ja kohdata eritaustaisia ihmisiä, Tommi jatkaa. –?Parasta on, kun näkee, että lapsi kasvaa ja pärjää elämässään. –?Meillä perhehoitoperheetkin ovat saaneet aika hyvin myös lapsiperheiden kotipalvelua, kuten lastenhoitoapua. Se on lyhenne englannin kielen sanoista Parents’ Resources for Information, Development and Education (vapaasti käännettynä Vanhempien voimavarat tietoon, kehittymiseen ja oppimiseen). Valmentajina toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhehoitajat yhdessä. Olivian nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Välillä viemme Oliviaa tapaamisiin tai käymme palavereissa. Hyvinvointialueen tehtävänä on huolehtia, että perhehoitajat jaksavat tehtävässään, saavat asianmukaisen korvauksen ja tarvittavaa tukea. Yleisimmin käytössä on PRIDE-valmennus. Kyse on arvovalinnoista, Airaksinen sanoo. PRIDE-valmennus on prosessimuotoinen ja kestää noin puoli vuotta. Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa sellaiseen lyhytaikaisesti, ja jakson aikana arvioidaan, onko hänen mahdollista asua perheessä myös pidempiaikaisesti, Soiten perhekeskuspalveluiden palvelualuejohtaja Maarit Biskop täydentää. Ensisijaisesti kukin taho valmentaa uusia perheitä omaan sijaisperhereserviinsä. Erityisistä syistä sen voi suorittaa myös vuoden sisällä perhehoidon alkamisesta. Valmennuksia järjestävät hyvinvointialueet, järjestöt ja yksityiset perhehoitopalveluiden tuottajat. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. Ihailen, miten tiivis kolmikko lapsista on tullut, Ida-Maria sanoo. Arviointiin sisältyvät myös perustelut, jos valmennettavaa ei voida hyväksyä perhehoitajaksi. –?Se, että hän tuli meille, Armas kiteyttää. Hän esiintyy jutussa huoltajiensa ja asioistaan vastaavan sosiaalityöntekijän luvalla. Hietaharjut eivät kuitenkaan allekirjoita täysin, että sijaisperheenä toimimiseen riittäisi pelkästään kyky elää tavallista perhe-elämää. Lapsen tarpeita vastaavan perheen löytäminen ei kestä yleensä kauaa, koska meillä on ringissä monentyyppisiä päteviä perheitä, Airaksinen sanoo. –?Meillä lastensuojelun sosiaalityöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaalipäivystyksen kanssa, joka tekee sijoituksia. –?Sisua ja sinnikkyyttä tarvitaan tavallista enemmän, koska vastaan voi tulla myös vaikeampia vaiheita. Ja vaikkei loENNAKKOVALMENNUS ON ENSIMMÄINEN ASKEL Jokaisen, joka harkitsee sijaisvanhemmuutta tai muuta toimeksiantosuhteisen perhehoitajuuden muotoa, tulee käydä ennakkovalmennus. Motivaatio ja sinnikkyys tarpeen Pystyäkseen tarjoamaan turvallista arkea haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille sijaisperheiden tulee voida hyvin. Lasten tilanne ja perhehoidon tarve pystytään arvioimaan nopeasti. Ida-Maria ja Tommi Hietaharjun mukaan Keski-Pohjanmaalla on turvallista toimia perhehoitajana, sillä tukipalvelut toimivat, palkkiot ja korvaukset ovat riittävällä tasolla ja seudulla on paljon muitakin sijaisperheitä. Loppujen lopuksi perhehoitajuus on kuitenkin antoisaa. Ulospäin elämme hyvin tavallisen perheen elämää: käymme töissä, koulussa ja harrastuksissa. Tehtävissä eläydytään sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sekä tutkitaan omien lapsuudenkokemusten vaikutusta valmiuksiin toimia perhehoitajana. –?Tärkeässä roolissa ovat myös päivystysperheet. Entä mikä on ollut isoveli Armaksen mielestä parasta siinä, että Olivia tuli perheeseen. Se ei sido vielä mihinkään. KIINNOSTUITKO. Hietaharjuja motivoi ennen kaikkea halu tarjota lapselle mahdollisuus päästä asumaan ja kasvamaan perheenjäsenenä esimerkiksi laitoksen sijaan. Vuokko Airaksisen mukaan Soiten jokaiselle sijaisperheelle on määritelty oma vastuutyöntekijä, joka tuntee perheen tilanteen ja tekee tiivistä yhteistyötä sijoitetun lapsen sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan kanssa. He suosittelevat perhehoitajuuden harkitsemista kaikille, jotka haluavat ja voivat tarjota tasaista ja mahdollisimman tavallista arkea kotinsa ulkopuolelle sijoitetuille lapsille tai nuorille
TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidosta w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Hietaharjujen perhe asuu rauhallisella alueella Kokkolassa. 17 Perhehoito-lehti 3 | 2024. Kouluun on lyhyt matka, ja kotikadullakin on turvallista kokeilla eri kulkupelejä vanhempien opastuksella
TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA JOSE RISSANEN Mona Moisander aikoi alun perin sijaisvanhemmaksi, mutta ikäihmisten perhehoito osoittautui lopulta hänen jutukseen. Innostuttuaan perhehoidosta hän alkoi etsiä aktiivisesti myös muita sijaistuskohteita, ja toinen vakituinen paikka löytyi hyvinkääläisestä ikäihmisten perhekodista. fi Perhehoito-lehti 3 | 2024. Tänä kesänä oli aika avata oma perhekoti. Nyt elämäntilanne oli sopiva kokeilla perhehoitajan tehtävää käytännössä, ja hän tarttui tilaisuuteen. Totuttelu perhehoidon arkeen alkoi sijaistuksilla muiden perhekodeissa, joissa mukana kulki usein hänen pieni Eino-poikansa. T ammelalainen Mona Moisander sai kolmisen vuotta sitten Whatsapp-ryhmän kautta viestin, jossa etsittiin sijaista Hausjärven Hikiällä toimivaan ikäihmisten perhekoti Pääsynpesään. Perhekoti Riihikoto sijaitsee Lounais-Hämeen Tammelan maalaismaisemissa. MONAN PERHE TARJOAA KODIN IKÄIHMISILLE 18 w w w .p er he ho ito lii tt o. Ikäihmisten seurana on perhehoitaja Mona Moisanderin lisäksi hänen perheensä. Se kannatti: Henkilökohtaisena avustajana työskennellyt Moisander ihastui ikäihmisten perhehoitoon siinä määrin, että ryhtyi sijaistamaan Pääskynpesän perhehoitajia säännöllisesti. Moisander oli käynyt pari vuotta aiemmin ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen ja aikanaan myös sijaisvanhemmuuteen perehdyttävän PRIDE-valmennuksen. Kuvassa lapset Vilja ja Eino sekä tallikissa Mooses
Perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan kodissa (perhekodissa) tai perhehoitaja voi tulla ikäihmisen kotiin. Hyvinvointialueet määrittelevät perhehoidon myöntämisperusteet, arvioivat ikääntyneen palveluiden tarpeen, perivät perhehoidossa olevalta asiakasmaksun, maksavat perhehoitajille hoitopalkkiot ja kustannusten korvaukset, hyväksyvät henkilön soveltuvuuden perhehoitajaksi ja kodin soveltuvuuden perhekodiksi sekä valvovat perhehoitoa. Perhehoito voi olla joko voi lyhyttai pitkäkestoista ja osatai ympärivuorokautista. Kun hoitajalla ei ole jatkuvaa kiirettä ja painetta, hoidettavillakin on mukavampaa, ja se heijastuu myös heihin, Moisander sanoo. Moisander kuvailee itseään kotihiireksi. Jakso sujui mukavasti, ja pian sen jälkeen sovittiin, että samat mummot tulevat viettämään myös joulua Moisanderin perheen kanssa. Se tuntui kuitenkin liian suurelta hypyltä tuntemattomaan, joten alkuun oli hyvä lähteä sijaishoitajana. Perhehoito voi sopia ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus, yksinäisyys, alkava muistisairaus, hankaluudet päivittäisissä toimissa, vaikeudet päivärytmissä tai masentuneisuus. Onnistuneiden koejaksojen jälkeen Moisander vakuuttui, että haave omasta perhekodista olisi toteutettavissa. Maalaistalossa on poneja, kanoja, pupuja ja muita eläimiä. Perhehoitajana olen voinut itsekin paremmin kuin esimerkiksi silloin, kun olin töissä kotihoidossa. Eniten tarjolla on lyhytkestoista, ympärivuorokautista perhehoitoa perhekodissa. Ilopilleri Eino on kaivattua seuraa Tänä kesänä kaikki oli viimein valmista, ja Riihikodoksi nimetty perhekoti avasi ovensa ikäihmisille. Lähtiessään valmentautumaan ikäihmisten perhehoitajaksi Moisanderin mielessä oli ollut, että oman kodin voisi muuntaa perhekodiksi. Sittemmin määrä on kasvanut runsaasti. Moisander mietti, että mikseivät mummot voisi tulla hänen kotiinsa tutun hoitajan luokse ikään kuin kesälomalle. Hän on sellainen ilopilleri, joka piristää ikäihmisiä. –?Monella alalla ei varmaan katsota hyvällä, jos haluaa tuoda pienen lapsen mukanaan, mutta perhekodeissa on välillä jopa toivottu, että otathan sitten Einon mukaan, kun tulet sijaistamaan. THL:n selvityksen mukaan yli 3 300 ikäihmistä sai perhehoitoa vuonna 2021. LISÄTIETOA Jos olet kiinnostunut toimimaan ikääntyneiden perhehoitajana tai perhehoito voisi sopia läheisellesi, ota yhteyttä omaan hyvinvointialueeseesi. Riihikotoon voidaan ottaa ikäihmisiä asumaan joko pitkäaikaisesti tai lyhyiksi intervallijaksoiksi. Vanhemmat lapseni olivat isänsä luona, mutta nuorimmaiseni oli kotona ja jakoi lahjoja mummojen iloksi, Moisander kertoo. Idea toteutettiin, ja Pääskynpesän neljä mummoa viettivät kesällä kaksi viikkoa Tammelan maalaismaisemissa. Tätä kautta Eino on myös tottunut vieraisiin ihmisiin ja paikkoihin, eikä päiväkotiin menokaan juuri itkettänyt. Perhekodeissa on välillä jopa toivottu, että otathan sitten Einon mukaan, kun tulet sijaistamaan. Moisanderin nyt 2-vuotias Eino-poika on nimittäin kulkenut muutaman kuukauden ikäisestä lähtien äitinsä mukana perhehoidon maailmassa. Nytkin hän on katsonut joka arki-ilta yhdessä erään asukkaamme kanssa Pikku Kakkosen ja Emmerdalen, Moisander kertoo. Ikäihmisten perhehoidon yhteystietoja löytyy esimerkiksi Perhehoitoliiton ylläpitämältä perhehoitajaksi.fi-sivustolta. Käytiin joulusaunassa, syötiin jouluruokia, laulettiin ja odotettiin joulupukkia. Keittiökin kaipasi pieniä muutoksia, jotta ruoanlaitto sujuu mahdollisimman helposti. Moisanderin puoliso aikoo käydä perhehoidon ennakkovalmennuksen myöhemmin. Tätä varten taloon rakennettiin kulkuramppi, keskikerrokseen jaettiin asukkaiden makuutilat kaappien ja verhojen avulla ja lisäiltiin tarpeellisiin paikkoihin tukikahvoja. Pääskynpesän perhehoitajat aikoivat pitää kerralla pidemmän vapaan, jonka ajan perhekodin asukkaat olisivat muualla. Alkoi remontointi, sillä koejaksot olivat osoittaneet, että esimerkiksi wc-tilojen olisi hyvä olla laajemmat. Ainakin aluksi Mona Moisander keskittyy lyhytaikaiseen perhehoitoon, sillä sille tuntuu olevan kysyntää. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidosta –?Perhehoidossa parasta on se, että siinä hoitaja pysyy samana, hoitaja ja hoidettava ovat perheenjäseniä ja elävät arkea yhdessä. Alkukesästä Riihikodossa kävi viikon hoitojaksolla edellisvuodelta tuttu porukka Pääskynpesästä, ja heinäkuussa tulivat ensimmäiset uudet asukkaat eripituisille jaksoille. Seuraavan askeleen aika koitti kesällä 2023. Hänen mukaansa perhehoitajuus on elämäntapa, joka mahdollistaa kotoilun ja tuo elämään merkityksellistä sisältöä. Leppoisa joulu ”muorison” kanssa Moisander perheineen asuu Lounais-Hämeen Tammelassa Riihivalkaman kylässä. Kyseessä on Lounais-Hämeen ensimmäinen ikäihmisten perhekoti. –?Meillä meni myös jouluviikko ”muorison” kanssa leppoisasti ja aika perinteisissä merkeissä. Perhehoito on myös siitä harvinainen ala, että sillä on voinut toimia myös vauva-aikana. INHIMILLISTÄ HOIVAA TAVALLISESSA KODISSA LYHYTTAI PITKÄAIKAISESTI 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. Lyhytaikaisten perhehoitojaksojen toteuttaminen on myös käytännöllisempää perheen muun arjen kannalta, kun perheessä on toistaiseksi vain yksi perhehoitaja. Eino on sellainen ilopilleri, joka piristää ikäihmisiä
Aluksi hänen luonaan kävi lyhyillä perhehoitojaksoilla lapsia. Hänellä on myös sen verran ikää ja omia menoja, ettei perhehoitajan tai muiden perheenjäsenten tarvitse olla lähettyvillä jatkuvasti. Hän toimi vastaavana sairaanhoitajana palvelutalossa, jossa hoidetaan eri-ikäisiä ja eri tavoin vammaisia ja vammautuneita ihmisiä. Irtisanoutuminen rupesi houkuttelemaan yhä enemmän, mutta tilalle oli keksittävä jotain muuta. Niinpä hänelle tarjottiin mahdollisuutta valmentautua tarjoamaan perhehoitoa lastensuojelua saavien lasten sijaan ihmisille, joiden arkea värittää kehitysvamma tai jokin muu diagnoosi. Irtisanoutuminen turvatusta palkkatyöstä ei ollut kuitenkaan mahdollista, ennen kuin perheeseen tarjottaisiin pitkäaikaista perhehoitoa tarvitsevaa asukasta, käytännössä uutta perheenjäsentä. Tuomisen tuttavaperheessä asui kotinsa ulkopuolelle sijoitettuja nuoria. Hoidettavat ovat lapsia, nuoria ja aikuisia, joista useimmilla on jokin arkeen vaikuttava diagnoosi. Perhehoidossa eheän arjen perustana ovat toistuvat arkirutiinit ja ennakoitavuus. Vuonna 2024 hoitopalkkion on oltava vähintään 924,02 euroa kuukaudessa yhtä perhehoidossa ympärivuorokautisesti olevaa henkilöä kohden ja kulukorvauksen minimissään 496,81 euroa kuukaudessa. Minulle on myös tärkeää nähdä, että asiakkaat ja heidän omaisensa ovat tyytyväisiä, Tuominen kertoo. Tuomisella on sairaanhoitajan koulutus ja pitkä työhistoria muun muassa kehitysvammaisten ihmisten parissa. Yksi näistä on Tiina Tuomisen koti Vantaalla. –?Jaksan nykyään paremmin kuin palvelutaloaikoina sekä henkisesti että fyysisesti. Perhehoitajalta ei edellytetä tiettyä koulutustai työtaustaa, jos perheeseen sijoitetaan korkeintaan neljä hoidettavaa. Perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneen tulee käydä ennakkovalmennus. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota tilapäishoidon järjestämiseksi, jotta vammaisen ihmisen omaiset saavat levähtää sitovasta hoitotehtävästään ja ottaa aikaa itselleen. Perhehoidon erityisiä vahvuuksia ovat pysyvät ihmissuhteet ja niiden luoma turva sekä mahdollisuus kiintymyssuhteisiin. V antaalainen Tiina Tuominen oli pitkään jaksamisensa äärirajoilla. Nykyään hän tarjoaa perhehoitoa sekä omassa kodissaan että tekee perhehoitokeikkoja asiakkaiden kotona. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA REIJO TUOMINEN Sairaanhoitaja Tiina Tuominen luopui raskaasta työstään palvelutalossa ja ryhtyi perhehoitajaksi. Tuomisen, hänen miehensä, nuoremman poikansa ja koiransa lisäksi siellä asuu pitkäaikaisessa perhehoidossa Mikael. Monet asiat hoituvat Mikaelilta omatoimisesti, mutta perhehoidossa hän saa tarvitsemaansa tukea arkirutiineihinsa. Stressi alkoi vaikuttaa myös terveyteen: hälyttävintä oli sydämen eteisvärinä. Parasta on vapaus: saan itse päättää, minkä verran asiakkaita otan millekin päivällä. Hänellä on autismikirjon diagnoosi. PERHEHOITO TUOTTAA TYYTYVÄISIÄ IHMISIÄ Mikael on perheenjäsen siinä missä muutkin. LISÄTIETOA VERKOSSA > perhehoitajaksi.fi PERHEHOITAJA TARJOAA OMAISILLE MAHDOLLISUUDEN LEVÄHTÄÄ 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Työ oli kiireistä, ja työasioita saattoi joutua hoitamaan vapaa-ajallakin. Myös Tuominen harkitsi menevänsä lastensuojelun perhehoidon ennakkovalmennukseen ja ryhtyvänsä sijaisvanhemmaksi. fi Perhehoito-lehti 3 | 2024. Vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen hoiva, huolenpito ja tarvittava tuki voidaan järjestää perhehoitona joko perhehoitajan kodissa eli perhekodissa tai hoidettavan omassa kodissa. Tämä päivä koitti keväällä 2019, kun Tuomisille muutti nuorimies Mikael. Kotona usein viikonloppuvieraita THL:n tilastojen mukaan Suomessa on noin 650 perhekotia, joissa hoidetaan vammaispalveluiden asiakkaita. Pitkäaikainen perhehoito on vaihtoehto silloin, kun hoidettava tarvitsee vammansa vuoksi sellaista huolenpitoa, yhteisöllisyyttä tai vanhemmuutta, johon omaisten elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdollisuutta. Tuomisen jaksaminen on kohentunut tuntuvasti, kun arkea voi suunnitella ja rytmittää vapaasti. Hyvinvointialue maksaa perhehoitajalle perhehoitolain mukaista hoitopalkkiota ja korvaa perhehoidosta aiheutuneita kustannuksia. Tuominen tarttui tarjoukseen. Se on tavallinen, isohko omakotitalo. Pian tämän jälkeen Tuominen lopetti työnsä palvelutalossa
Käytännössä hän käy auttamassa ihmisiä arkiaskareissa heidän kotonaan ja vaikkapa hoitamassa kauppareissuja tai ulkoilemassa heidän tukenaan. Käteenkin jää enemmän kuin sairaanhoitajana toimiessa. Perhehoitoa heille on myönnetty esimerkiksi siksi, että toimintakyky on heikentynyt jonkin vamman, mielenterveyden haasteiden tai korkean iän vuoksi. Perhehoidon perusteena voi olla myös omaisen tarve pitää vapaata tai päästä hoitamaan omia asioitaan. –?Nykyinen rytmi on sopiva. Tiina Tuomisen perhekodissa käy lisäksi useimpina viikonloppuina lyhyillä jaksoilla yksi tai kaksi muuta perhehoidettavaa. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidosta Perhehoitaja Tiina Tuominen käy toisinaan retkillä perhehoidettaviensa kanssa. Työntäyteistä, mutta ei raskasta Kotonaan tarjoamansa perhehoidon lisäksi Tiina Tuominen toimii myös kiertävänä perhehoitajana. –?Kaikkien hoidettavien kanssa eletään mahdollisimman tavallista arkea: käydään yhdessä kaupassa, laitetaan ruokaa ja ulkoillaan. Silloin Mikael menee toisen tutun perhehoitajan luokse. Samalla voin tehdä omiakin ostoksia, jotka maksan sitten itse, Tuominen kertoo. Yhdellä hoitolapsista on esimerkiksi epilepsia ja yhdellä insuliinihoitoinen diabetes, joten he tarvitsevat vanhempiensa vapaiden ajaksi Tiina Tuomisen kaltaisen ammattilaisen turvaa. Erään kanssa olemme myös käyneet ostoksilla Helsingissä. Viime aikoina Tuominen on tehnyt kiertävän perhehoitajan keikkoja useimpina arkipäivinä. 21 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. Onneksi siitäkin on päästy, Tuominen sanoo. Viikot ovat kyllä työntäyteisiä, mutta tätä tehdään kotioloissa, joten tämä ei tunnu sillä lailla raskaalta. Lapset tykkäävät kovasti koirasta ja trampoliinista. Jossain vaiheessa hermoja kiristi vähän se, kun palkkioiden maksamisessa oli ongelmia. Perhehoidon ansiosta omaiset voivat pitää omia vapaitaan ja levähtää rauhassa. Joskus käymme jossain retkellä, mutta lainkaan joka kerta ei ole sen ihmeempää ohjelmaa. Perhehoitokäyntien sisällöstä päättävät pääasiassa asiakkaat itse. Päivään sisältyy yleensä yksi tai kaksi keikkaa, jotka kestävät 2–4 tuntia kerrallaan. –?Jonkun kanssa laitetaan ruokaa tai pestään pyykkiä, ja välillä vain jutellaan kaikenlaista tai katsellaan telkkaria. Eväitä nauttimassa Tuomisen kanssa Joona Komulainen ja Mikael Haikonen. Asiakkaat ovat usein omaishoidettavia tai yksinasuvia. Perhehoidosta kokonaan vapaita päiviä Tuomisella on vuodessa 24. Joskus menemme yhdessä uimahalliin tai elokuvateatteriin. Vaikka Tuomisen vastuulla on perhehoidettavia usein seitsemänä päivänä viikossa, hän vakuuttaa, ettei se ole liikaa. He ovat omaistensa kanssa asuvia lapsia ja aikuisia, joilla on jokin diagnoosi. Meillä saattaa käydä myös vieraita kylässä, vaikka paikalla olisi hoitolapsiakin, Tuominen kertoo
Tapaamisia on nykyään kahdeksan, valmiuksia on päivitetty ja eettiset asiat korostuvat entistä enemmän. Hän toivoo oman tarinansa innostavan ihmisiä avaamaan kotinsa tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Sosiaalija terveysministeriö on valtuuttanut Perhehoitoliiton ylläpitämään ja kehittämään ikäihmisten perhehoidon valmennusohjelmaa. 22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024 22. Valmennusprosessi sisältää ryhmätapaamisia, yksilöllisiä tehtäviä, vierailun tai harjoittelun perhekodissa ja tapaamisen valmennukseen osallistuvien kotona. Peppi Puljujärven mukaan Ajoissa kotiin -kampanjan suojeleminen on hänelle kunniatehtävä. P erhehoitajaksi ryhtyminen edellyttää lakisääteisen ennakkovalmennuksen käymistä. Poimintoja Perhehoitoliiton uudistuneista ennakkovalmennusmateriaaleista. Valmennuksen aikana osallistuja ja kouluttajat arvioivat yhdessä osallistujan valmiuksia perhehoitajan tehtävään. Tällä taataan, että hyvinvointialueet voivat järjestää laadukasta valmennusta ja saada tehtäväänsä asianmukaisesti perehtyneitä perhehoitajia
En ole pystynyt muodostamaan kunnon suhdetta häneen aikuisenakaan, Puljujärvi sanoo. Koska Peppi oli aikanaan haettu huostaan äitinsä luota yöaikaan, hän pelkäsi sijaisperheessäänkin pitkään, että jonain yönä hänet tultaisiin hakemaan pois myös sieltä. Mummille oli tärkeää, että pikkuinen lapsenlapsi pääsisi turvalliseen kasvuympäristöön. Ikävä äidin luo vaivasi kuitenkin ymmärrettävästi usein, varsinkin öisin. Sijaisvanhempien lisäksi uudessa perheessä odotti Peppiä pari vuotta vanhempi perheen biologinen tytär. – Asuin ensimmäiset vuoteni Länsi-Pasilassa. Äidinäidistä tuli korvaamaton tuki ja turva jo varhain, sillä Pepin elämän alkutaival nuoren ja päihdeongelmaisen yksinhuoltajaäidin seurassa oli varsin levoton. Pepin ja mummin välit säilyivät läheisinä vuosikymmenten ajan. Sijaisperheen äitiin kiintymisen kylkiäisenä kuvaan astui uudelleen myös menettämisen pelko. Ikkunasta avautuu näkymä yhteen pääkaupungin näkyvimmistä maamerkeistä, lähes 150 metriä korkeaan Pasilan radioja tv-torniin. Hän kannustaa ihmisiä luopumaan ennakkoluuloistaan huostaanotettuja lapsia ja nuoria kohtaan. Minulla on vielä tänä päivänäkin tosi voimakas menettämisen pelko. Aikuisällä Puljujärvi on käynyt perinpohjaisesti läpi vaikeaa lapsuuttaan ja lukenut myös itseään koskevat lastensuojelun paperit ajalta ennen huostaanottoa. Olin tosi paljon tekemisissä mummini kanssa. T apaamme Peppi Puljujärven kanssa helteisenä kesäpäivänä kahvilassa Helsingin Pasilassa. Mummin mukaan linkkitorni oli Tiitiäisen vilkku, ja aina kun tornin valo vilkahti, mummi kuulemma tiesi, että minä olen kotona. Peppi kokee, että pikkutyttönä tapahtunut huostaanotto ja muutto turvalliseen sijaisperheeseen olivat pelastus. Näkymä palauttaa Puljujärven mieleen muistoja varhaislapsuudesta. Myöhemmin sinne muutti perhehoitoon myös kolme orpolasta Kiintyminen uuteen perheeseen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Hyvä sijaisperhe voi ihan oikeasti muuttaa lapsen elämän hyvin erilaiseksi. Katselimme usein yhdessä, vilkkuuko se. Vaikka asiat olisivat hyvin, pelkään, että se on vain väliaikaista. Myös äitini olisi tarvinnut paljon enemmän tukea ennen huostaanottoani ja sen jälkeen. – Siinä oli sulateltavaa, kun olin vihdoin saanut viereeni ihmisen, joka todella välitti minusta ja josta välitin itsekin. Mummin viimeisinä vuosina tilanne kääntyi niin päin, että Peppi toimi hänen luottohenkilönään ja rinnallakulkijana viimeiseen asti. Sen sijaan miesauktoriteettiin suhtautuminen ei ollut helppoa, ja sijaisisän kanssa tuli lämpimistä väleistä huolimatta myös paljon yhteentörmäyksiä. Päällimmäisenä tästä ajasta on jäänyt mieleen positiivia muistoja, kuten uudet kaverit. Hän on vakuuttunut, että huostaanotto ja muutto turvallisiin oloihin pelastivat hänet paljolta pahalta. Sen varalta Peppi pakkaili tavaroitaan öisin. Nyt Peppi alkoi pelätä usein, että uusi äiti ajaisi ojaan tai hänelle tapahtuisi jotain muuta kauheaa, ja Pepin olisi palattava vanhaan turvattomaan arkeensa. Arjen pienet asiat hitsasivat yhteen Pepin uusi elämä alkoi helsinkiläisessä lastenkodissa, jossa hän vietti noin vuoden päivät. Mummi oli auttamassa, että tilanteeseen saatiin lopulta puututtua. Olisin muussa tapauksessa voinut altistua päihdeTEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN Peppi Puljujärven lapsuus päihdeongelmaisen äidin kanssa oli täynnä vaaroja. Pepin tilanne oli edennyt pahimmillaan siihen pisteeseen, että äiti pakoili hänen kanssaan virkavaltaa yötä päivää Helsingin metsissä harhaillen. Sopeutumista vaikeuttavat usein myös lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden synnyttämät reaktiot. Sanoin häntä parhaaksi ystäväkseni, ja hän kutsui minua Tiitiäiseksi. Peppi alkoi kiintyä pian varsinkin sijaisäitiinsä, jota hän kuvailee pullantuoksuiseksi. Muutos varhaislapsuuteen oli kokonaisvaltainen: suurkaupungin sykkeestä ja vaarallisista porukoista maaseudun rauhaan metsän keskelle. – Olen kiitollinen, että minua suojeltiin ja sain mahdollisuuden toisenlaiseen elämään. Peppi otettiin huostaan 6-vuotiaana. Perhehoito-lehti 3 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidosta. Kesken ensimmäisen luokan Pepille löytyi perhehoitopaikka kirkkonummelaisesta sijaisperheestä. SIJAISPERHE MULLISTI PEPIN MAAILMAN 9.–22.9.2024 elämään jo lapsena ja päätyä ties mihin. Myös uudesta isosiskosta tuli hänelle läheinen, samoin myöhemmin perheeseen muuttaneesta pikkutytöstä
AJOISSA KOTIIN 9.–22.9.2024 > perhehoitajaksi.fi 24 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. – En ajattele, että lapsi olisi tullut korjaamaan minua, mutta olen jo saanut hänen kanssaan korjaavia kokemuksia. Kertomalla omaa tarinaani avoimesti olen halunnut murtaa ennakkoluuloja ja samalla osoittaa, että emme ole millään tapaa vähempiarvoisia kuin muut, Puljujärvi sanoo. Asuu puolisonsa ja pian 1-vuotiaan poikansa kanssa Kirkkonummella. Kun haave oman lapsen saamisesta oli vastatuulessa, Puljujärvi pohti vakavissaan myös sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Olen itsekin tuntenut usein olevani jotenkin ulkopuolinen ja kokenut tarvetta näyttää, että kylläpäs muuten pystyn. Hyvä sijaisperhe voi ihan oikeasti muuttaa lapsen elämän hyvin erilaiseksi kuin siitä olisi ikään kuin pitänyt tulla korttien mukaan. Yhteiset ruokailut ja valmiiksi keitetty aamupuuro toivat kaivattua muutosta entiseen elämään, jossa Peppi oli paljon yksin kotona ja koki muutenkin yksinäisyyttä. – Lapsia ei saisi jättää yksin varsinkaan tässä maailmantilanteessa, jossa ympärillämme tapahtuu todella hurjia asioita. – Huostaanotetuista tai päihdetaustaisten vanhempien lapsista tehdään helposti oletuksia, että me olisimme automaattisesti tietynlaisia tai ettemme pystyisi samaan kuin muut. Kummankin podcastin jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa. Sijaisvanhemmuus on elintärkeää Peppi Puljujärvi toimii Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana 9.–22.9.2024. Viime vuodet Puljujärvi on toiminut yrittäjänä. Suositun More to Love -bloginsa myötä hän vietti välillä pari vuotta myös New Yorkissa. Kertonut vaikeasta taustastaan avoimesti esimerkiksi Minä olen Peppi -podcastissaan. Meillä ei ollut käytössä mitenkään paljon rahaa, mutta äiti oli tosi taitava keksimään kaikkea pientä kivaa arkeen. En voi valehdella, että sijaisvanhemmuus olisi helppoa, mutta se on elintärkeää. Puljujärvi muistuttaa myös vertaistuen tärkeydestä: Vertaisten seurassa ymmärtää, ettei ole yksin. Häntä kiinnostaisi esimerkiksi työskentely nuorten parissa, joilla on haasteita. Tämänikäisten kanssa voi käydä hyviä keskusteluja ja tehdä monia sellaisia asioita, mitä pienempien kanssa ei voi, Puljujärvi muistuttaa. Samantyyppisessä tilanteessa olleet voivat myös ymmärtää parhaiten kaltaistensa kokemuksia ja tuntemuksia. Sosiaalisen median aikakaudella vertaisten löytäminen on onneksi entistä helpompaa. Työskennellyt muun muassa levy-yhtiö Universal Music Finlandin promootiopäällikkönä, radiokanava YleX:n musiikkipäällikkönä ja artistien managerina (esimerkiksi Mikael Gabriel ja Reino Nordin). – Oli tärkeä päästä paikkaan, jossa asioita tehtiin yhdessä. – Sijaiskotia vailla on myös monia vähän vanhempia lapsia. Puljujärvi toivookin, että yhä useampi näkisi sijaisvanhemmuuden yhtenä varteenotettavana keinona perheellistyä. Tuli tunnetuksi kehopositiivisuuteen ja muodin maailmaan keskittyneestä More to Love -blogista, jota toimitti ystävänsä Mimmin kanssa vuosina 2009– 2013. Peppi kertoo haaveilleensa teini-ikäisestä saakka äitiydestä ja omasta perheestä osittain juuri siitä syystä, että oma perhetausta on rikkinäinen. More to Love valittiin vuoden muotiblogiksi 2010. Perheeseen kuuluu myös kaksi bonuslasta. Asui lapsuutensa ja nuoruutensa perhehoidossa kirkkonummelaisessa sijaisperheessä. Vielä nuoruudessa oma tausta sijoitettuna nuorena hävetti, ja hän yritti peitellä sitä kavereiltaan, koska halusi näyttäytyä mahdollisimman samanlaisena kuin muut. Myöhemmin oman tarinan avaaminen on alkanut tuntua luontevalta ja tärkeältä. Viime syksynä Puljujärven elämässä koitti suuri ja kauan kaivattu hetki, kun hänen esikoislapsensa syntyi. Grillasimme ja kävimme yhdessä retkillä, ja kauppareissuilla saatoimme poiketa kahvilassa. Palkittiin vuoden musiikkimanagerina vuonna 2020. Se voi sopia esimerkiksi heille, joiden mielestä vauva-aika vaikuttaa turhan intensiiviseltä. Hän ei pidä sitä vieläkään poissuljettuna, kunhan elämäntilanne on taas jossain vaiheessa sopiva. Sijaisperheessä etenkin pienet, arkiset asiat ja yhdessä tekeminen tuntuivat Pepistä mukavilta. Huostaanotettu ei ole vähempiarvoinen Peruskoulun jälkeen Peppi muutti sijaisperheestään takaisin Helsinkiin ja aloitti itsenäisen elämän. Ammattikoulun ja lukion aikana ja jälkeen hän teki sekalaisia töitä ja päätyi sitten pitkäksi aikaa musiikkialalle, jossa eteni päällikkötason tehtäviin. Myös More to Love teki tänä vuonna paluun podcastin muodossa. Kotoisin Helsingistä. On tärkeää olla hänen kanssaan vanhempi–lapsi-suhteessa, jossa molemmat koemme olevamme tarvittuja ja rakastettuja. Myös tukiperhetoiminta voisi tulla kyseeseen. Puljujärvi kertoo, että kampanjan suojeleminen on hänelle kunniaPEPPI PULJUJÄRVI 39-vuotias markkinoinnin ja viestinnän alan yrittäjä, somevaikuttaja. Instagramissa: @peppipuljujarvi tehtävä. Kun minua pelotti käydä verikokeissa, hän teki minulle diplomin, kun sitten uskaltauduin, Puljujärvi kertoo. Hän toivoo oman tarinansa innostavan ihmisiä hakeutumaan perhehoidon ennakkovalmennuksiin ja sitä kautta avaamaan kotinsa tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Itselläni on teini-ikäiset bonuslapset, joiden kanssa on oikein antoisaa. Aikuisiällä ja oman lapsen syntymän myötä Puljujärvi on käynyt avoimesti läpi omaa lapsuuttaan ja sen kokemusten vaikutusta myöhempään elämäänsä. – Vaikeitakin tuntemuksia on hyvä yrittää saada ulos itsestä sellaisella tavalla, joka tuntuu luontevalta. Valtakunnallisessa kampanjassa jaetaan tietoa perhehoidon moninaisista mahdollisuuksista, jotta Suomeen saataisiin lisää sijaisvanhempia ja muita perhehoitajia. Jos puhuminen on hankalaa, voi koettaa vaikkapa kirjoittaa, laulaa, tanssia tai tehdä musiikkia, hän listaa. Toimii Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana 9.–22.9.2024. Peppi Puljujärven mukaan sijaisperheaika on ollut hänen elämässään niin merkittävä kokemus, että hän haluaisi antaa jotain takaisin yhteiskunnalle
Hanketyössä yhdessä kehittäminen on lähtökohta suunnitteluvaiheesta alkaen. Elokuussa 2023 käynnistyneessä hankkeessa kutsuttiin jo ensimmäisen puolen vuoden aikana yli 60 eri puolilla Suomea asuvaa ikääntyvää työpajoihin ja haastatteluihin. IKÄÄNTYNEILLE TÄRKEÄT KYSYMYKSET konkretisoituivat, kun kokosimme niiden pohjalta tarkistuslistan ikääntyville ja läheisille. PERHEHOITOLIITOLLE ON TÄRKEÄÄ vahvistaa eri ihmisryhmien osallisuutta ja kehittää yhdessä. Perhehoitajien kanssa olemme työstäneet kuvauksen mallia, jolla voidaan vastata ikääntyneiden tarkistuslistan tärkeisiin asioihin. HANNI SALO & MINNA LAINE Ikäihmisten perhehoitoa kehitetään isolla porukalla vakehyva.fi/ryhdy-sijaisperheeksi Perhehoito_VAKE Perhehoito VAKE Etsimme uusia sijaisvanhempia kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä vastaanottoperhetoimintaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Olisitko Sinä meidän uusi perhehoitajamme. Panostamme siihen, että osallistumisen tavat ovat kyseisille ihmisille sopivia. Tästä olemme saaneet positiivista palautetta osallistujilta. Suhtaudumme erilaisiin näkemyksiin, kokemuksiin ja kysymyksiin tasavertaisina siten, että niistä jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja punnituksi. Emme vain lähetä kyselyitä sidosryhmille tai yhteistyökumppaneille, vaan keräännymme myös aidosti yhteen kuuntelemaan erilaisia näkemyksiä ja työstämään asioita. PERHEHOITOLIITON KODISTA KOTIIN -hankkeessa (Stea 2023–2026) eri elämäntilanteissa olevat ikääntyvät, perhehoitajat, hyvinvointialueiden työntekijät, tutkijat ja muut asiantuntijat ovat yhtä arvokkaita osallistujia. Tähän kehittämistyöhön on osallistunut yli 30 perhehoitajaa sekä kasvotusten että verkossa toteutetuissa työpajoissa. Jälleen haluamme kuulla prosessin kaikkia osapuolia: perhehoitajia, perhehoidossa olevia ikäihmisiä ja heidän omaisiaan sekä hyvinvointialueen työntekijöitä. Heillä, jotka eivät ole vielä perhehoidon asiakkaita, oli mielessä monia kysymyksiä, joihin he kaipaavat vastauksia pohtiessaan perhehoidon tai perhekodin sopivuutta itselleen. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Tunnistatko itsesi tästä: Sydämeeni mahtuu vielä Perheessäni on tilaa uudelle En pelkää tarttua haasteisiin KODISTA KOTIIN -HANKE JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI www.punamusta.com Korjausja uudisrakentamisen ammattilainen. Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 3.8.2023 13.43.45 3.8.2023 13.43.45 25 Perhehoito-lehti 3 | 2024 25. Listaa on testattu ja testataan vielä kymmenien ikääntyvien kanssa, joten sen työstämisessä on lopulta mukana ainakin parisataa ihmistä. Monesti nämä korulauseet jäävät aika paperinmakuisiksi, mutta meille ne tarkoittavat konkreettisia asioita. Palautteen systemaattinen kerääminen on olennainen osa kehittämistyössä, jossa mukana on sellaisia ihmisiä, joita kehitettävä asia koskee. Näistä paloista rakentuu vuoden 2025 aikana toimintamalli, jota jokaisen hyvinvointialueen palveluohjaaja tai asiakaskoordinaattori voi hyödyntää – yhdessä perhehoitajien ja asiakkaiden kanssa – perhehoidon parhaaksi. Seuraavaksi lähdemme metsästämään hyviä käytäntöjä ikäihmisten pitkäaikaisen perhehoidon aloituksiin. Pyrimme tunnistamaan, keiden ihmisten ääniä on tärkeää saada kuuluviin ja minkälaisia asiantuntijoita meidän täytyy houkutella mukaan, jotta saadaan aidosti toimivia ja laadukkaita asioita aikaan
Päivä oli kaikille ikimuistoinen! Etsimme perheitä, jotka haluavat tarjota turvaa, lämpöä ja aikaa lapselle tai nuorelle. Ota yhteyttä ja kysy lisää: • sote.perhehoito@varha.fi varha.fi Lapset ja nuoret kaipaavat sijaisperheitä, tukiperheitä ja tukihenkilöitä. Seuraavat PRIDE-valmennuksemme alkavat syksyllä 2024. POHJOISPOHJANMAAN PERHEHOITAJAT RY ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestivät perhehoitoperheiden nuorille suunnatun melontatapahtuman elokuussa Oulun Nallikarissa. Osallistujia oli 12. MARJO KREIVI PIRKANMAAN PERHEHOITAJAT RY:N ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidettavat ja -hoitajat tekivät heinäkuussa sisävesilaivaretken Valkeakoskelta Rönnvikin viinitilalle Pälkäneelle ja takaisin. Sijaisperheitä tarvitaan kaikenikäisille lapsille Turun, Tampereen, Länsi-Uusimaan, Seinäjoen, Oulun ja Lapin alueilta. Tule mukaan, sinua tarvitaan! www.perhehoitoyksikkopihlaja.fi puh. #Hyvintekijät #ViGörEttGottJobb Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen. 050 497 0505 MINJA HYNNÄ Elokuussa PIRKANMAAN PERHEHOITAJAT RY järjesti jäsenperheilleen mukavan kesäpäivän Kangasalan Vahderpäässä. PRIDE-valmennus on ensiaskel sijaisvanhemmuuteen HOIVATIE.FI Turvaamme, parannamme, pelastamme – hyvinvointia yhdessä, joka päivä. Osallistujia oli yli sata. S A N N A M Ä K IR A N T A. Rönnvikissä syötiin lounaaksi lohikeittoa ja juotiin munkkikahvit. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijöihimme, niin jutellaan lisää! TURKU, TAMPERE, LÄNSI-UUSIMAA • Sari Karvonen 044 4287 512 SEINÄJOKI • Miia Palomaa 044 7341 587 OULU, LAPPI • Tarja Koivunen-Kangas 044 7341 422 Sijaisperheeksi. Etsimme sijaisja tukiperheitä VarsinaisSuomessa asuville lapsille ja nuorille. Laivalla laulettiin vesiaiheisia yhteislauluja, kuunneltiin poikkihuilun soittoa, pelatiin Pirkanmaa-aiheista kesävisaa ja nautitiin lempeistä laineista ja aurinkoisesta kesäsäästä
PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 4 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun terveysja lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta tietyistä liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. Osallistujien ikähaitari oli puolivuotiaasta ikäihmisiin. POHJOIS-KARJALAN PERHEHOITAJAT RY vieraili kesäkuussa Selkien kotieläinpihalla Kontiolahdella. Eikä leppäkerttukaan ollut vähäpätöinen eläinhavainto. Parasta oli, kun lapset ja aikuiset tapasivat vertaisiaan. Lapsia oli hieman yli puolet. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. Tarjolla oli monenlaista puuhaa: voimakivien maalaamista, leirikassin tekoa, kotieläinpihalle tutustumista ja ennen kaikkea kivaa yhdessä olemista. Ohjelmassa oli muun muassa kävelyretki vuohien kanssa, marsujen silittelyä ja syöttämistä sekä ja pupujen, degujen ja chinchillojen tapaaminen. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) KESIVA PERHEHOITAJAT RY:N kesäleiriä vietettiin kesäkuussa Piispalan nuorisokeskuksella Kannonkoskella. Tilalla oli myös poni, koira ja kissoja. Toivottavasti ensi kesänäkin päästäisiin leirille, oli siellä niin mukavaa! TITT A TUR UNE N P II A JÄ R V IÖ P II A JÄ R V IÖ UUDENMAAN SIJAISPERHEET RY:N koko perheen retki Kungsbackan kotieläintilalle Porvooseen toimi hienosti koululaisten kesäloman aloituksena. Suomen kesä näytti tyypilliset kasvonsa auringon paisteen vaihtuessa sateen ropinaan. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Mukana oli mahtava porukka innokkaita leiriläisiä, niin isoja kuin pieniä. Isossa vanhassa tuvassa oli paljon esineitä vuosikymmenien takaa; näitä muistivat monet ikäihmiset käyttäneensä. Iloksemme mukaan saatiin kaikki eri perhehoidon muodot: perhekodit, kiertävä perhehoito sekä ikisten, lasten ja keva-puolen perhehoitajia. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Retkeilijöitä pieni kesäsade ei haitannut. 27 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. On se ihme, miten eläinten kohtaaminen hoitaa mieltä! Elokuussa POHJOIS-KARJALAN PERHEHOITAJAT RY risteili pari tuntia Pielisjoella. Tilan eläimet ja vertaisuus houkuttelivat paikalle viitisenkymmentä iloista kesälomailijaa kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina
Etsimme ja valmennamme sijaisperheiksi tavallisia perheitä, joita yhdistää vakaa elämäntilanne sekä halu tarjota lapselle tai nuorelle turvallinen ja rakastava koti. *Palaute PKS:n maaliskuun 2024 sijoitettujen lasten tyytyväisyyskyselystä Perheen säännöt ja rajat tuo turvallisuutta ja minua ohjeistetaan asioissa, jotta opin enemmän. Jokainen perhe on yhtä arvokas ja me tarjoamme vahvan tuen matkanne jokaisessa vaiheessa! Tutustu meihin www.perhehoitokumppanit.fi. Etsimme myös tukiperheitä. Minua rakastetaan sellaisena kuin olen ja minusta välitetään.*. Meillä voitte toimia pienten lasten, peruskouluikäisten, nuorten tai jopa kokonaisten perheiden perhehoitajina omien toiveidenne ja valmiuksienne mukaan
Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! ELÄMYKSIÄ TAPAHTUMAKALENTERI 6.–8.9.2024 JYVÄSKYLÄ Viikonloppuleiri. Leirimuistoksi tehtiin rintanapit herkkujen syönnin lomassa. Aiheena arki. 2.10.2024 VERKOSSA Vertaistuellinen etis klo 18–20. Nuoret olivat päättämässä myös seuraavan päivän aktiviteetista, joksi valikoitui kirkkovenesoutu. Leirit olivat täynnä mitä erilaisempia aktiviteetteja ja ohjelmaa, kuten tutustumista, saunomista, uimista, rentoa yhdessä oloa ja hyvää ruokaa. Leirillä päästiin myös suppailemaan. Päivä alkoi minigolfilla, jossa nähtiin hienoja lyöntejä ja tsemppaamista. Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. Eerikkilän urheiluopiston leirillä oli muun muassa pihapelejä ja ulkoilua sekä vertaiskeskustelu. 23.9.2024 VERKOSSA Matalankynnyksen etis klo 18.30–20.30. Ohjelmaksi valikoituivat vesisota, jalkapallo ja ihmissusipeli. Kummankin leirikeskuksen puitteet olivat hyvät, ja pääosin sääkin suosi molemmilla leireillä. Leiriolympialaisissa rakennettiin Möykylle koti, muodostettiin yhdyssanoista sanoja, etsittiin qr-koodeja ja pelattiin liikunta-aliasta. Ilmoittautuminen päättyy 25.10.2024 17.–19.1.2025 SIILINJÄRVI Viikonloppuleiri. Kiitos kaikille kesän leireille osallistuneille! Molemmilla leireillä oli hyvä yhteishenki ja tekeminen sujui tosi hyvin. Ilmoittautuminen alkaa 22.11.2024 LISÄTIEDOT > sinut.fi > Ajankohtaista Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä > tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1447 www.sinut.fi www.facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Tiktok: sinutry Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! T E K S T I S O F IA & A A D A K U V A T T U U LI K K I K Ö Y K K Ä 29 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Ilmoittautuminen on päättynyt 12.9.2024 VERKOSSA Vertaistuellinen etis klo 18–20. Päivän aikana oli myös leiriolympialaiset ja vertaiskeskustelu. JÄRJESTÖSIVUT Sinut Nuoret leireilivät olympiatunnelmissa Perhehoito-lehti 3 | 2024 Perhehoitoliiton nuorisotyön ja Sinut ry:n yhteiset kesäleirit järjestettiin tällä kertaa nuorisokeskus Marttisessa Virroilla ja Eerikkilän urheiluopistolla Tammelassa. Lajeina oli lisäksi tavaroiden tunnistusta, ja yhdellä rastilla oli yhteistyötä vaativa aarteen etsintä -tehtävä, jossa yksi oli sokko, yksi suu ja yksi kädet. Leirinuoret pääsivät myös suunnittelemaan ohjelmaa ryhmissä. Aiheena kaverisuhteet. Ilmoittautuminen alkaa 7.10.2024 14.–16.3.2025 SÄKYLÄ Viikonloppuleiri. Ohjelmassa oli muun muassa lautapelejä, koripalloa, jalkapalloa ja frisbeegolfia. Nuorisokeskus Marttisen leirillä oli nuorten suunnittelema leiripäivä, johon kuului paljon yhdessä tekemistä, iloa, onnistumisia ja toisten kannustamista. 29.11.–1.12.2024 NOKIA Viikonloppuleiri. Leirimuistoksi tehtiin koruja
Valvira / Kela-pätevyys Primaari Oy Toni, uusittu, 2024.indd 1 Toni, uusittu, 2024.indd 1 17.1.2024 17.00.49 17.1.2024 17.00.49 PerhehoitoPerhehoitokorvakorut! korvakorut! perhehoitoliitto.fi/ kauppa Sterling-hopeaa. 65 euroa 65 euroa + toimituskulut + toimituskulut Nousiainen, Rästäsmäki | OKT Hirvitie 4 | 9-10h + k | 360 m² Mh. Eräs tuttavani alkoi kerran muistella omia synnytyskokemuksiaan, kun hän yhtäkkiä muisti: ”Ai niin, ethän sinä ole näitä teidän lapsia synnyttänyt.” Lapsemme eivät ole meidän näköisiämme, mutta tapoja he ovat meiltä perineet. Viikolla minä nousin hänen kanssaan, viikonlopuista piti huolen tuore sijaisisä. Tapaamiset olivat usein täynnä jännitteitä ja epävarmuutta. Jaettu vanhemmuus ei ole helppoa kellekään. Tämä oli toistuva reaktio: ihmiset liikuttuivat kuullessaan, että otimme vastaan vauvan lastenkodista. Meistä tuli sijaisperhe, ja se muutti elämämme. Hän heräsi kaksi kertaa yössä syömään. Mehän tässä saamme olla kiitollisia; halusimme lapsia, ja tämä oli meille sopivin keino. Biologisten vanhempien kanssa yhteistyö ei ole aina ollut mutkatonta. Valmistautuminen oli ihanaa, mutta myös pelottavaa. Nyt lapset ovat kaikki isoja ja enää yksi asuu kotona. Noin kuukausi puhelun jälkeen pääsimme ensimmäistä kertaa katsomaan lasta. Ei tullut. Vähitellen opin. Priden viimeisessä tapaamisessa valmentajat kertoivat näkevänsä meissä potentiaalia myös sijaisvanhemmiksi. Ulospäin olemme näyttäneet aivan tavalliselta perheeltä. Vauva sai lastenkodista mukaansa ison kasan evästä, joten ainakin ensimmäisen viikon ruokailut oli hoidettu. Sosiaalityöntekijöitä on ollut monenlaisia, mutta olemme olleet onnekkaita saadessamme suurimmaksi osaksi ammattitaitoista apua. Eikä sen jälkeen ollut enää paluuta adoptiojonoon. Erityistä on ollut, että lasten lisäksi olemme saaneet elämäämme heidän biologiset vanhempansa ja usein koko suvun. Sitten menimme jonottamaan adoptiolasta Venäjältä. alk. Kun ilmoitin työkkärissä järjestäneeni vuorotteluvapaan sijaisvanhemmuuden vuoksi, virkailija liikuttui kyyneliin. alk. lahjarasiassa. Korut Sterling-hopeaa. Ostin vauvalle 80-senttisen haalarin, että on sitten kasvunvaraa. Ilman heitä olisimme varmasti olleet aika yksinäisiä ja hukassa. Yksi ilta pohdimme asiaa syvällisesti, ja aamulla soitin sosiaalityöntekijälle. Ja juuri sillä hetkellä he etsivät perhettä pienelle vauvalle. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu toni.makela@primaari.fi, 045-1214722 www.primaari.fi Yksilöja ryhmätyönohjaus, perheja paripsykoterapia sekä DDP-terapia,vanhempainohjaus, ryhmät sekä psykologin palvelut. Vauva käytti kokoa 68, mutta enhän minä sitä voinut tietää. Saimme lastenkodista myös tarkan ohjeen vauvan päivärytmistä. Rakkauden lisäksi sijaisvanhemmuus tuo mukanaan sen kivuliaan tosiasian, ettei kukaan voi taata, että lapsi pysyy sijaisperheessä. v Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Päivät vauvan kanssa olivat täynnä ihmetystä ja suuria tunteita, sillä muutos lapsettomuudesta sijaisäidiksi oli aika iso harppaus. Ja joukon ihania lapsia, joista iloitsemme edelleen. 349.000 € | Kohde 560067 | B 2018 OP Koti Raisio Haapakoski, 040 141 0626 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. Halusimme hoitaa ja hoivata juuri tätä pientä ihmistä. Onneksi saimme käydä neuvolassa normaalia useammin. Alkoi suuri elämänmuutos ja asioiden järjestely. Noin kuukauden päästä tapasimme vauvan biologisen äidin, joka oli uudelleen raskaana. Rintintin Rakkaus ja epävarmuus kuuluvat sijaisperheeseen HALUSIMME HOITAA JA HOIVATA JUURI TÄTÄ PIENTÄ IHMISTÄ. Putin pisti kapuloita rattaisiin, ja homma venyi. Korut toimitetaan kauniissa toimitetaan kauniissa lahjarasiassa. Myöhemmin tämäkin lapsi muutti meille ja sen jälkeen vielä pari muuta lasta. En ollut koskaan hoitanut vauvaa ja tunsin ajoittain paniikkia siitä. En koskaan ymmärtänyt, miksi ihmiset halusivat niin kovasti laittaa sädekehän meidän sijaisvanhempien päälle. Sekä hyvässä että pahassa. Se toi mukanaan paljon tunteita ja kokemuksia, joita emme olisi muuten saaneet. Meistä tuli suurperhe, joka muutti omakotitaloon ja hankki tila-auton. E nsin oli tarkoitus hankkia biologinen vauva. Yli kahteenkymmeneen vuoteen on mahtunut kaikenlaista, mitä lapsiperheessä voi kuvitella. Odotteluaikana kävimme mieheni kanssa PRIDE-ennakkovalmennuksen, joka oli tuolloin suunnattu myös adoptiota harkitseville perheille
klo 13–14.30 (verkossa) Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 17.–19.9. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. (verkossa) Turvaa jälkihuollosta webinaari 7.11. (verkossa) Aikuisten perhehoidon toimijaverkoston kehittämispäivä, osa 1 10.12. (Jyväskylä) MUISTATHAN MEILTÄ VOI TILATA PERHEHOIDON TÄSMÄKOULUTUKSIA MYÖS ORGANISAATIOIDEN TYÖNTEKIJÖILLE! KYSY LISÄÄ > Anu Lehtosaari (lastensuojelun perhehoito) tai Sanna Kosonen (ikäihmisten, aikuisten ja vammaisten ihmisten perhehoito). Katso yhteystiedot lehden sivulta 34. (Jyväskylä) Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitajan verotus 24.9. klo 9–12 (verkossa) Valtakunnallinen lastensuojelun lyhytaikaisen perhehoidon kehittämispäivä 12.11. (Jyväskylä) Syyskuu 11.9. Seuraathan myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a tiettyjen koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Joulukuu Ikäihmisten perhehoitajien alueelliset vertaistukija koulutuspäivät 3.–4.12. klo 10–11.30 (verkossa) Vammaisten lasten ja aikuisten perhehoitajien tapaaminen Ikäihmisten perhehoitajien tapaaminen 11.9. klo 17–18 (verkossa) Ikäihmisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät 23.–24.10. klo 9–11 (verkossa) Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitaja vihan äärellä 26.11. (Jyväskylä) Täydennyskoulutus perhehoidon työnohjaajille 20.–23.1. (verkossa) Kehitysvammaperhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät 30.–31.10. 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. (verkossa) Nyt puhutaan tabuista: Ikäihmisten seksuaalisuus perhehoidossa -keskustelu 20.11. (Jyväskylä) Tammikuu Aikuisten perhehoidon toimijaverkoston kehittämispäivä, osa 2 15.1. (verkossa) KeVaperhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus 11.–13.2. (Turku) Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus 3.–12.12. (verkossa) Perhehoitoliiton teematuokio: Perhehoitaja pelon äärellä 22.10. (Vantaa) Marraskuu Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus 5.–28.11. klo 9–12 (verkossa) Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus 18.–21.11. klo 10–12 (verkossa) Lokakuu Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus 7.–29.10. klo 10–11 (verkossa) Helmikuu Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus 3.–13.2
ILMOITTAUTUMINEN 14.1.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. HINTA 245 euroa. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2024. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. KOULUTTAJAT vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju Perhehoitoliitosta. Itseopiskelu alkaa 3.12., verkkotapaaminen 12.12. Ti 5.11. KOULUTTAJAT perhehoidon asiantuntija Minni Haveri ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju Perhehoitoliitosta. ja 13.2. klo 13–15. Koulutuksen käyneellä on mahdollisuus saada yhteystiedot Perhehoitoliiton verkkosivuille. ja 29.10. 040 310 1445. – To 13.2.2025 Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus Sijaisperheiden sijoitettujen ja biologisten lasten sisarussuhteita vahvistavia vertaisryhmiä voivat ohjata yhdessä työparina perhehoidon ammattilaiset ja henkilöt, joilla on kokemusta perhehoidosta. Itseopiskelua omien aikataulujen mukaan 20.–22.1., verkkotapaaminen 23.1. Itseopiskelu alkaa 5.11., verkkotapaamiset 14.11., 21.11. 040 310 1441. Koulutuksen jälkeen ymmärrät traumakokemusten vaikutuksia. 040 310 1443. – To 28.11.2024 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja sekä teoriatiedon että perhehoitoarjen näkökulmasta. klo 12–14. – Ti 29.10.2024 Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus Koulutus on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelun perhehoidon toimijoille, perhehoitajille ja perhehoidon ammattilaisille. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Tarkemmat tiedot osoitteesta perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Ma 7.10. HINTA 138 euroa. VALMENTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. alkaen, verkkotapaamiset 6.2. Itseopiskelu alkaa 7.10., verkkotapaamiset 15.10., 22.10. klo 10–15.30. 040 310 1443. Ma 20.1. ILMOITTAUTUMINEN 31.10.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Ennakkotehtävän palautus viimeistään 3.2.. KOULUTTAJAT sosionomi Outi Rantakylä ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. ILMOITTAUTUMINEN 14.11.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Merja Lehtiharju, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. ILMOITTAUTUMINEN 1.10.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. ILMOITTAUTUMINEN 27.11.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Minni Haveri, minni.haveri@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimialustalla. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. HINTA 89 euroa. klo 13–15. HINTA 89 €. HINTA 49 euroa. HINTA Maksuton. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Anu Lehtosaari ja Sanna Kosonen Perhehoitoliitosta. Ti 3.12.– To 12.12.2024 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus Nepsyyn liittyviin kysymyksiin keskittyvä koulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. 040 310 1443. – To 21.11.2024 Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus Salassapidon kysymyksiin keskittyvä koulutus kaikille perhehoitajille, vertaisasiantuntijoille, vertaisryhmien ohjaajille, mentoreille ja perhehoitajien vertaisuuteen perustuvaa tukea järjestävien organisaatioiden työntekijöille. Ma 18.11. Koulutuksen jälkeen olet saanut lisää keinoja auttaa ja tukea lasta, nuorta ja aikuista arjessa. ILMOITTAUTUMINEN 26.1.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Itseopiskelua 3.2. klo 14–16. Ma 3.2. 040 310 1443. ja 28.11. Itseopiskelu alkaa 18.11., verkkotapaaminen 21.11. PAIKKA Valmennus järjestetään verkkooppimisalustalla. Perehdymme perhehoidon rakenteisiin, lainsäädäntöön ja perhehoitajan tuen kokonaisuuteen. – To 23.1.2025 Työnohjaajien täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on tarkoitettu työnohjaajille, jotka haluavat toimia perhehoidon kentällä
mennessä: www.kehitysvammaliitto.fi/kalenteri Alustava ohjelma KESKIVIIKKO 30.10. 14.30 Koulutuspäivien päätössanat, Sanna Kosonen. Hinnat sisältävät ohjelman, ruokailut ja kahvit. Aino Palovesi, fysioterapeutti & perhehoitaja. Ikäihmisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät Ke 23.10. – To 24.10.2024 Kehitysvammaperhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät 30.–31.10.2024 VANTAA Paikka: Break Sokos Hotel Flamingo, Tasetie 8, 01510 Vantaa Osallistumismaksu: 220 € (koko tapahtuma) tai 110 € (yksi päivä) Ilmoittautumiset 30.9. 10.00 Avaus. (muutokset mahdollisia) 9.30 Kahvitarjoilu. HINTA Perhehoitoyhdistyksiin kuuluvat perhehoitajat: 140 € / 2 päivää tai 85 € / yksi päivä (ke) tai 55 € / yksi päivä (to). PAIKKA Jyväskylä, Original Sokos Hotel Alexandra. 10.15 Turvallisuusajattelu perhehoidossa. 14.15 Ajankohtaiset tapahtumat ja kuulumiset perhehoidon kentältä. 14.30 Perhehoitajan ääni perhehoidon laadun ja turvallisuuden mahdollistajana, Sanna Kosonen ja Minni Haveri, PHL. 9.45 Kahvitarjoilu 10.15 Tunteva: Arvostava kohtaaminen, tunneja vuorovaikutustaidot hyvän yhteistyön mahdollistajana, Minna Putkisaari, Tampere Missio. Ministeri Kaisa Juuson videotervehdys. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Sanna Kosonen ja perhehoidon asiantuntija Minni Haveri Perhehoitoliitosta. 11.15 Traumaymmärrys ikäihmisen kohtaamisessa ja oman toiminnansäätelyn tukena. | aiheena itsemääräämisen tukeminen 09.00 Aamukahvit 10.00 Tervetuloa! 10.15 Tuettu päätöksenteko ja päätösten tukeminen arjessa, Niina Sillanpää, Kehitysvammaliitto 11.30 Lounas 12.30 Rohkaisin – miten tukea olemuskielisten ihmisten itsemääräämistä, Kaisa Martikainen, Kehitysvammaliitto 13.30 Kahvitauko 14.00 Tarinalliset tehtävät ja positiivinen riskiarviointi -työpaja, Susanna Rieppo, Kehitysvammaliitto 15.45–16 Lopuksi 18.30 Iltaruokailu TORSTAI 31.10. Ohjelma to 24.10. ILMOITTAUTUMINEN 1.10.2024 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Sanna Kosonen, sanna.kosonen@ perhehoitoliitto.fi, puh. Koulutuspäivät on tarkoitettu perhehoitajille, perhehoidon työntekijöille, ikäihmisten perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. 040 310 1442. Teemaa käsitellään sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden tunteen kautta. 16.00–18.00 Tauko 18.00 Illallinen, vertaistukea. 12.00 Lounas. Ohjelma ke 23.10. 10.30 Yksinäisyys iäkkäiden ihmisten elämässä – tutkittua tietoa ja käytännönläheisiä ratkaisuja. 14.00 Kahvitarjoilu. Muut kuin perhehoitajat: 230 € / 2 päivää tai 130 € / yksi päivä (ke) tai 100 € / yksi päivä (to). Minna Laine ja Hanni Salo, PHL. 13.00 Ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen turvallisen arjen avulla. 14.50 Kahvitarjoilu. 09.00 Tervetuloa toiseen päivään 09.15 Kun elämä haastaa – perhehoitajan tunnetaidot ja voimavarat, menetysten ja eettisten haasteiden paineessa, Aija Paakkunainen 10.30 Kahvitarjoilu 11.00 Moniaistinen muistelutyö, Maija Rimpiläinen ja Mari Salovaara, Hetkittäin-hanke, Kehitysvammatuki 57 11.30 Toimiva perhehoito – hyvinvointialueen puheenvuoro, Minna Järvinen, Oma Häme 12.00 Lounas 13.00 Perhehoidon toimintaedellytysten kehittäminen -työpajat, Minni Haveri ja Sanna Kosonen, Perhehoitoliitto 14.30 Työpajojen purku 15.00 Koulutuspäivien päättäminen 15.15 Kahvitarjoilu Perhehoito-lehti 3 | 2024 33. Perhehoito on ainutlaatuinen hoivan ja huolenpidon muoto, jossa elämänlaatuun vaikuttavat monet asiat. Majoituskulut eivät kuulu hintaan. Anu Jansson, osallisuusjohtaja ja tutkijatohtori, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto. (muutokset mahdollisia) 9.00 Kotitapaturmat ja niiden ehkäiseminen perhehoidon arjessa, Sanna Kosonen. Tämän vuoden koulutuspäivien kantava teema on turvallisuus perhehoidossa. 11.45 Lounas 12.45 Perhehoidosta viestiminen vakuuttavasti. Outi Rantakylä. Sanna Kosonen, PHL
JÄRJESTÖSIVUT koulutukset perhehoitoliitto.fi perhehoitajaksi.fi sinut.fi perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot /perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Hanna Hakala | 050 543 0272 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Ida-Maria Hietaharju | 050 534 4689 iitu.hietaharju@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Kesiva Perhehoitajat ry Paula Kuivakangas | kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf Marina Häggback | marina.haggback@pp.inet.fi Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjois-karjala K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Kaisa Söderlund | 050 354 6713 kaisasoderlund@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Minna Grönholm | minna.kiuru@dnainternet.net www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnansijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ suomenperhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Köykkä | 040 310 1447 tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 usp.perhehoitoliitto@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Heli Vehkavuori | 040 564 9173 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 hansu@tintti.net www.perhehoitoliitto.fi/silava Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas Suomen Perhehoitajat ry VARAPUHEENJOHTAJA Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry JÄSENET Veli-Pekka Johansson Suomen Perhehoitajat ry Minna Koistinen Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Merja Laitala Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Johanna Pappila Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Tiina Pyykkö Uudenmaan Sijaisperheet ry Olli Rajala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry Joel Sällälä Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh. 040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Toimistosihteeri Elisa Liukkonen 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Viestintäassistentti Jasper Rekola 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Tapahtumasihteeri, varainhankinnan suunnittelija Suvi Vieremä 044 766 3301 NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Sanna Kosonen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Minni Haveri 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä 040 310 1447 KODISTA KOTIIN -HANKE Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 Hankesuunnittelija Hanni Salo 044 766 3312 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o
040 745 5560 ILMOITUSMYYNTI@PERHEHOITOLIITTO.FI Perhehoitoliiton maksuton, kuudesti vuodessa ilmestyvä uutiskirje on uudistunut. Tärkeää tietoa uutiskirjeestä!. Koko perheelle! Kaikenlaisille perheille sopiva, yhdessä koko sakin kanssa täytettävä Meidän sakin tehtäväkirja 15,00 euroa + toimituskulut Koko perheen Meidän sakki -lautapeli, jossa kaikki pelaajat joko voittavat tai häviävät yhdessä. ja 4.12. Seuraa myös sähköpostin roskapostikansioita, sillä uudistunut uutiskirje saattaa ohjautua aluksi sinne. – • • ILMOITUSPAIKAT PERHEHOITO-LEHDEN PRINTTIJA VERKKOVERSIOON SEKÄ PERHEHOITOLIITON VERKKOSIVUILLE MYY PK-SAARI OY: PUH. Saadaksesi uudistuneen uutiskirjeen käy täyttämässä tilauslomake liiton verkkosivuilla osoitteessa perhehoitoliitto.fi/uutiskirje. 16,00 euroa + toimituskulut Sijaisperheiden elämää lasten näkökulmasta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat 29,50 euroa kpl + toimituskulut Ostamalla tuotteita tuet Perhehoitoliiton toimintaa! Netissä: perhehoitoliitto.fi/kauppa Sähköpostitse: toimisto@perhehoitoliitto.fi Puhelimitse: 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). Ennen toukokuuta 2024 tehdyt tilaukset eivät ole enää voimassa. Loppuvuoden 2024 uutiskirjeet ilmestyvät 4.9., 17.10
Me Perhehoitoliitossa huolehdimme, että mahdollisimman moni sijoitettu lapsi ja nuori, vammainen lapsi ja aikuinen, mielenterveystoipuja ja ikäihminen voi saada turvallista perhehoitoa. Lahjoittamalla autat perheitä saamaan edunvalvontaa, neuvontaa, tietoa, koulutusta ja vertaistoimintaa. Tukesi on meille tärkeä! Auta perheitä jaksamaan! Auta perheitä jaksamaan! Lue lisää ja lahjoita haluamasi summa helposti ja turvallisesti: perhehoitoliitto.fi/lahjoita perhehoitoliitto.fi/lahjoita Poliisihallitus on myöntänyt Perhehoitoliitolle rahankeräysluvan RA/2023/628. Keräyslupa on voimassa toistaiseksi.. Samalla olet turvaamassa mahdollisuuksiamme pitää perhehoitajien ja perhehoidon ääntä kuuluvilla, kun perheiden arkeen vaikuttavia tärkeitä linjauksia tehdään valtakunnan ja hyvinvointialueiden tasolla. Perhehoito on inhimillinen hoivan ja huolenpidon muoto
SINUT-LEHTI 2024 Teema: turvallisuus • tÄMÄN LEHDEN SINU(I)LLE TEKIVÄT NUORET •
Olen saanut erilaisten aktiviteettien kautta onnistumisen kokemuksia ja parhaimmillaan olen löytänyt itselleni harrastuksen. Olen ollut Sinujen toiminnassa mukana noin 11 vuotta. On myös helpompi olla oma itsensä, kun leireillä on paljon erilaisia ohjaajia, jotka työskentelevät omalla persoonallaan. Vertaistuen kannalta on ollut tärkeää, että on luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri. Se, että ei tarvitse selitellä kenellekään omaa huostaanottotaustaa, on ollut helpotus. Olen päässyt poistumaan omalta mukavuusalueelta, ja se on auttanut parantamaan itseluottamusta. On ollut helpottavaa huomata, ettei ole omien asioiden kanssa yksin ja että jollakin muulla on samankaltainen kokemus. Se, että on ollut leirejä ja tapahtumia, joita odottaa, on luonut turvaa arkeeni varsinkin niinä hetkinä, kun minulla ei ole ollut elämässä muutakaan! -SOFIA Sinujen toiminnassa saa olla turvallisesti oma itsensä VERTAISUUDESTA VOIMAA 2 SINUT. Sinuissa olen saanut olla oma itseni, mikä ei välttämättä ole ollut muualla mahdollista. Niillä olen päässyt kokemaan paljon erilaisia juttuja, kuten keilaamista, jousiammuntaa, Megazonea ja curlingia. Olen saanut toiminnan kautta turvaa arkeen ja keinoja oman jaksamisen tueksi. Olen löytänyt toiminnan kautta turvallisen aikuisen, jolle olen pystynyt avautumaan. Sinuissa olen saanut oman äänen kuuluville ja päässyt vaikuttamaan itselleni merkityksellisiin asioihin. On tärkeää, että leirillä ohjaajat ovat omia itsejään. Toiminnassa minulle on tärkeintä vertaistuki, ihmiset ja uudet kokemukset. Tämä luo turvallista ilmapiiriä ja antaa hyvää esimerkkiä. Se, että leireillä on erilaisia ihmisiä, on hyvä asia ja luo turvaa. Vertaistukikeskusteluiden aikana on saanut näyttää omat tunteensa, eikä kokemuksiani ole kyseenalaistettu. Näitä aktiviteetteja kokeillessa on ollut tärkeää, että on ollut kannustava ja turvallinen ilmapiiri. Sinuista on muodostunut tärkeä voimavara, joka auttaa jaksamaan. Leirit ovat tosi tärkeitä
Minulla on päätoiminen työ ja/ tai opiskelupaikka. Minulla on arjessani pelisääntöjä. Pärjään rahallisesti. Kehoani ei kommentoida tarpeettomasti. Minulla on ruokaa jääkaapissa. Minulla on harrastus. Minulla on lemmikki. Ruokailutottumukseni saavat olla omannäköisiä. En koe väkivaltaa. Minun yksilöllisyyteni otetaan huomioon. Voin olla oma itseni. Minut kohdataan ennakkoluulottomasti. perhe, kaverit, sukulaiset, ammattilaiset). Rastita tästä! Voit myös lisätä listaan asioita, jotka tuovat turvaa juuri sinulle! turvallisuuden tsekkilista Tsekkilistan tekijät: Tilkkutäkin nuoret SINUT 3. Minulla on läheinen henkilö, jolle voin puhua. Oletko miettinyt, mitkä asiat tuovat turvaa sinun elämääsi. Minulla on turvallinen ihmissuhde. Minulla on arjessa rutiineja. Minulla on tukiverkosto (esim. Saan tehdä itselleni mielekkäitä asioita. Minulla on vakaa asumismuoto. Minulla on oma tila, jossa voin olla rauhassa
4 SINUT. VINKKEJÄ Miten itsenäistyä turvallisesti sijaishuollosta
Kun sain pähkäillä asioita yksin ja kysellä lähipiiriltä, asiat eivät tuntunutkaan enää yhtään vaikeilta. En siis sen suhteen lähde pelottelemaan. Moni yhdistää esimerkiksi rahan ja varallisuuden turvallisuuteen, ja syystäkin; onhan taloudenhallinta tärkeää. Näin on riippumatta siitä, oliko yhteydenpitoa muutenkaan rajoitettu – pelkästään eri paikoissa asuminen on omalla tavallaan rajoittavaa. Kun on jokin syy herätä ja lähteä johonkin, kun on jokin asia, jonka eteen tehdä jotain, on olo silloinkin turvallinen. Joillekin perhe on kuitenkin suuri voimavara ja ehtymätön tuen lähde. Tapauskohtaisuuksia tässäkin tietysti on, mutta perheenjäseniin pystyy viimeistään itsenäistyessä pitämään niin paljon yhteyttä kuin suinkin haluaa. Monesti turvallisuutta voikin tuoda vaikkapa se, että voi mennä perheensä luokse illastamaan tai muuten vain viettämään aikaa. SINUT 5. Ennen pitkää niihin tottuukin jo sillä muotoa, ettei niitä edes huomaa tekevänsä. Tämä on täysin luonnollista, sillä ihmisyyteen kuuluu tuntemattoman pelko. Itsenäistymisen yhteydessä usealle tärkeimmäksi voimavaraksi muodostuu perhe. Ihmiselle on myös luonnollista tehdä jotain itselle merkityksellistä. Arjen haltuun ottamisesta jatkaen: miten sitten elämänhallinta ylipäätään. Ilman tällaisen tarkoituksellisen löytämistä elämä voi tuntua merkityksettömältä. Merkityksettömyys taasen tuo omakuvaan ja itsenäisyyteen haitallisia vaikutteita. Mielestäni turvallisuutta tuo tässä merkityksessä siis se, että on saanut oman arjen hallintaansa. Kantavana tekijänä tässä ovat rutiinit ja arjen aikataulutus. Ei sitä kuitenkaan täysin itse tarvitse ainakaan alkuun tehdä, mutta pointti onkin, että arki on omannäköinen. Nämä ovat kuitenkin loppujen lopuksi sellaisia asioita, joista selviää mainiosti ottamalla rohkeasti ensiaskeleen. jiikoon vinkkejä Elämän ennakoimattomuus ja varsinkin sen tuomat äkilliset muuttujat voivat tuoda hallitsemattomuuden ja turvattomuuden tunteita. Siitä ei tarvitse kuitenkaan päästä täysin yli, vaan sen kanssa voi oppia elämään – joitain asioita voi nimittäin oppia vasta itse kokeilemalla. Vaan entä itsenäiseen elämään siirtyessä. Otin itse kylmäkasteen itsenäistymiseen, sillä en ollut harjoitellut mitään tarvittavia arjentaitoja ennen omilleni muuttoa. Sitä aikaa, joka sijaishuollon aikana jäi suurilta osin viettämättä. Ja jos siinä ei ole mitään ongelmia, on olokin vakaa ja turvallinen. Jokseenkin yleistä on, että itsenäiseen elämään varsinaisesti astuessa tulee pieniä tai suuria pelkoja liittyen arjessa selviytymiseen ja arjen taitoihin, kuten vaikkapa ruuan laittamiseen tai laskujen maksamiseen. Tietysti tässäkin on keinot pysytellä pinnalla, mutta useasti turvallisuutta tuo työtaikka opiskelupaikan saaminen ja ylläpitäminen. Sijaishuolto vaikuttaa perhesuhteisiin vähintään sijoituksen yhteydessä – ja monesti varmasti myös sijoituksen aikana. Tärkeintä on päästä viettämään aikaa todellisesti läheisimpien kanssa
Tällöin voi olla hyvä idea keskustella aiheesta jonkun kanssa. On hyvä myös muistaa, että vaikka elämäntilanne muuttuu ja esimerkiksi sijaisvanhempien rooli muuttaa muotoaan, sen ei tarvitse vaikuttaa negatiivisesti suhteeseen. Elämäntilanteen iso muutos voi tuoda mukanaan monien kysymysten lisäksi pelkoa ja turvattomuuden tunnetta. Tällöin on hyvä muistaa, että se on ihan normaalia ja meistä jokainen on joskus ollut samassa tilanteessa, uuden jännittävän äärellä. Tiedän, että osaan ja pystyn. Entä jos unohdan maksaa laskut tai vuokran. Omasta vanhasta huoneesta voi tuoda omaan uuteen asuntoon vaikkapa huonekaluja, tauluja, julisteita, pehmolelun taikka lakanat. Monille turvaa on tuonut tukihenkilö. Mistä saan apua, kun sitä tarvitsen. Nuorten vinkkejä itsenäiseen elämään 6 SINUT. jenniferin vinkkejä Itsenäistyminen sijaishuollosta herättää varmasti tunteita laidasta laitaan: Pelko omasta pärjäämisestä, kun vastuu kasvaa. Maksa laskut heti, kun rahaa tulee. Kuka katsoo perääni nyt, kun asun yksin. On joku, jonka kanssa huolehditaan, että laskut on maksettu ajallaan, tehdään yhdessä ruokaa tai vaikkapa pyykätään. Muista ottaa aikaa itsellesi! Kaupassa kannattaa kiinnittä ä huomiota kilohinto ihin. Oloa helpottaa varmasti, kun saa vastauksen itseään askarruttaviin kysymyksiin sekä vertaistukea omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Muuton sijaisperheestä tai sijaishuoltopaikasta ei tarvitse katkaista välejä turvallisiin aikuisiin, vaan usein on mahdollista jatkaa yhteydenpitoa myös omilleen muuton jälkeen. Ole utelias. Isommat tai pienemmät tutut asiat, esineet ja tavarat tuovat kodikkuutta sekä tunteen, ettei ainakaan ihan kaikki ole uutta, vaan joukossa on myös sitä tuttua ja turvallista. Jaksaminen edellä! Päikkärit auttavat oikeasti. Turvallisuuden tunnetta voivat tuoda myös esineet tai asiat. Elämän jäljet saavat näkyä kodissa. Palastele päivä osiin, jos tuntuu siltä, että väsyttää liikaa. Tee kerralla useamman päivän ruuat. Luo rutiineja arkeesi. ResQ-sovellusta kannattaa käyttää. Taidot tehdä eri asioita tukevat sujuvaa ja toimivaa arkea, mikä tuo turvaa. Kysyvä ei tieltä eksy. Näin eI tule skippailtua syömisiä ja säästyy rahaa
Mitä se turvallisuus sitten minun mielestäni on, miten se näkyi kotona vai näkyikö se ylipäätään. Pysyvät vanhemmat olivat minulle tosi tärkeä juttu henkilökohtaisesti kaikki ne 17 vuotta, jotka asuin perheessä. Haastavista tilanteista päästiin eteenpäin keskustelemalla ja pyytämällä anteeksi, vaikkei se ollut todellakaan aina helppoa. Sanana se on mielestäni vähän pelottava, ja se pistää ainakin minut miettimään paljon asioita. Turvallinen olo tuli jo pelkästään siitä, että ulko-ovet laitettiin yöllä lukkoon ja jääkaapissa oli ruokaa. Perheemme kanssa reissattiin ja vietettiin muutenkin aikaa yhdessä. Turvallisuus voi merkitä eri ihmisille varmasti monenlaisia asioita. Säännöt oli tehty siten, että perheenjäsenten ikä ja kehitystaso huomioitiin esimerkiksi kotiintuloajoissa, peruskäytöstavoissa ja toisten perheenjäsenten huomioinnissa. -emi Turvallisuus. Säännöt muuttuivat iän myötä vähän vapaammiksi ja neuvoteltavammiksi. EMIN TARINA taa ja he puolustavat. Toivoisinkin, että voisin itse vaikuttaa siihen ja siten taata, että kaikilla olisi perhe, joka antaa turvallisen ympäristön kasvaa. Kun heihin tutustuu kunnolla, tietää myös paremmin, että heihin voi luotturvallisuus sijaisperheessä koostuu pienistä asioista SINUT 7. Tiesin, että kotona olivat aina odottamassa samat turvalliset aikuiset, joille tunteita sai näyttää ja oli ok myös mokata. Huomasin jo nuoresta lähtien, että pienet asiat tekivät tästä perheestä turvallisen. Sisarukset saattavat ajan saatossa vaihtua, mutta pysyvät sijaisvanhemmat ovat tärkeä osa turvallista perhettä. Turvallisuus koostuu myös säännöistä – ainakin meidän perheessämme siellä asuessani. Toivoisin, että kaikilla olisi turvallinen perhe, mutta tiedän, ettei asia aina ole niin. Välillä olo on jopa hiukan ristiriitainen ja ehkä epäreilu. Turvallinen perhe koostuu myös pysyvistä ja turvallisista vanhemmista. Turvallisuutta lisäsi se, että perään kyseltiin ja kotiintuloajat oli sovittu jo nuorempana. Minulle se oli myös sitä, ettei perheessä ollut väkivaltaa, toisia perheenjäseniä puolustettiin pahan paikan tullen ja riidat selvitettiin puhumalla. Mistä tiesin olevani turvassa, kun asuin samassa sijaisperheessä 17 vuotta. Mitä se sitten minulle oli
Kovatkin kokemukset voivat auttaa eteenpäin elämässä JESSEN TARINA 8 SINUT
Olisi paljon käsiteltävää, ja tulee varmasti olemaan vastedeskin, se on selvä, mutta tulen varmasti joskus vielä olemaan sinut kaiken kanssa. Ei oikein tullut kavereita, enkä tuntenut kuuluvani mihinkään ennen kuin osallistuin Sinujen toimintaan. Mistä puheen ollen, en ole prosessissa kuitenkaan yksin. Sijoituksen ja itsenäisen elämän aikana elämäni on pyörinyt aika lailla arjessa pärjäämisen ja lastensuojelun asiakkuuden välillä. Kenties juuri saamani kokemukset ajattelunvapaudesta ja vertaisuudesta voimaannuttivat siten, että lopulta lakkasin inhoamasta sosiaalityötä ja päädyin opiskelemaan kyseistä alaa. Rehellisesti sanoen en toki varsinaisesti koe kuuluvani mihinkään vieläkään, mutta vertaisuus voi auttaa yksilöä myös löytämään merkitystä omaan toimintaansa ja elämäänsä. Tämä itsenäiseen ajatteluun annettu tila auttoi sitten tarkastelemaan tilannetta ihan itse. Murrosikä oli tietenkin yksi näistä, ja aloin jo miettiä omaa elämääni astetta kriittisemmin. Vertaisten löytäminen on auttanut myös huomaamaan itsessäni asioita, jotka olen peittänyt kyynisyyden paksun kuoren alle, ilmeisesti pois vain omasta näköpiiristäni. Vaihdoin koulua kahdesti pelkästään alaasteen aikana. En loppujen lopuksi siis olekaan niin kamala kuin olin siihen asti saanut ymmärtää. Jesse ”Jiikoo” Kujanpää Sijoitettuna ollut nuori, sosionomiopiskelij a, harjoittelussa Perhehoitoliitossa keväällä 2024 SINUT 9. Jos jotain, näen nyt merkityksellisimmät suhteet entistä suuremmassa arvossa. Sen kuitenkin sanon, että lapsena tuntui ajoittain siltä, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Olin aika kauan etsinyt itseäni jatkuvassa elämänmuutosten myllerryksessä, mutta täytyy sanoa, että kovat kokemukset auttavat eniten eteenpäin, jos niistä haluaa oppia jotain. Aloin niin sanotusti havaita oman arvoni ja itsemääräytyvyyteni vapauden, kun siihen vain annettiin tilaa. En voi kehua, että pysyvä muutos lähisuhteissani olisi ollut sillä hetkellä mikään avuliain ratkaisu. Tämän sanoisin olleen ainakin osa itseäni motivoivista tekijöistä jatkoa ajatellen, kun tietää, mille alalle päädyin. Sijoitus tuntui tietysti alkuun kamalalta, mutta parin, kolmen vuoden jälkeen aloin hoksata, että tämä oli omaksi parhaakseni. Ja väärinymmärryksiä sattuu kaikille ja kaikkia kohtaan joskus, eikö vain. Enpä toisaalta tainnut muuta tarvitakaan; olen sen verran simppeli. Olen siis myös kiitollinen saamistani kokemuksista, sillä jälkeenpäin koko elämäni tapahtumat ovat auttaneet pohtimaan, mitkä ihmissuhteet ovat itselleni tärkeitä – keitä haluan itse tukea, ketkä parhaiten tukevat minua ja missä suhteissa löydän merkitystä. Tietysti vieläkin on astetta vaikeampaa luottaa ihmisiin samalla tavoin, mutten kuitenkaan syytä ketään tästä. Tästä vapaudesta olen vielä pitkään kiitollinen perheelle, johon olin sijoitettuna. Minut sijoitettiin hieman alle 12-vuotiaana, jolloin rehellisesti sanoen oli nuorukaisena muitakin murheita kuin tilanne, joka sijoitukseen johti, sijoituksesta itsestään puhumattakaan. Joskus olin vain väärinymmärretty. Sen kummemmin draamailematta aloitan tekstini sanomalla, ettei lähtökohdilla tapauksessani ollut niin paljon väliä. Ala-aste tuli ja meni näissä meiningeissä, eikä yläasteella mennyt tämän kummemmin. Suuremman merkityksen annan sille, mitä kaikkea tapahtui ja mihin se johti näin nykyisyyteen katsahtaen. Toinen vaihdoista toki muutti elämää hieman enemmän kuin osasin ajatellakaan, sillä tulin huostaanotetuksi
Toivon, että jokaisella olisi edes yksi turvallinen ihmissuhde. En olisi ilman taksikuskia tähän pystynyt. Saamani tsempit rohkaisivat minua käymään esimerkiksi autokoulun, hakeutumaan opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi ja myöhemmin sosionomiksi. Turvallisessa ihmissuhteessa ihminen pysyy sanansa takana eli on luottamuksen arvoinen. Tällä hetkellä se on viikoittaista yhteydenpitoa ja vitsailua sekä äärimmäisen merkityksellinen kaverisuhde. Jatkoimme keskustelun ohessa matkaa ja pysähdyimme kahville. Suhteesta loi turvallisen se, että pystyin kertomaan avoimesti asioistani ilman pelkoa siitä, että ne kantautuisivat toisiin korviin. Iso Nallen halaus jokaiselle! JOEL 10 SINUT. Pienryhmäkodin ohjaajat osasivat myös antaa tarvittavan ajan tulla kuulluksi. Se on ihmissuhde, joka kannattelee niin hyvissä kuin vaikeissakin hetkissä. JOELIN TARINA Turvallinen ihmissuhde voi syntyä vaikkapa taksimatkalla Turvallinen ihmissuhde on välittävä, ymmärtävä, kuunteleva ja luotettava. Turvallisia ihmissuhteita voi olla useita, esimerkiksi kaverisuhteet, perhe, harrastus kaverit, valmentajat, opettajat, taksikuski, sijaisvanhemmat tai perhekodin työntekijät. Vastasin: “Mennään vaan.” Rennon ilmapiirin myötä kerroin hänelle perheen epäkohdista, esimerkiksi sääntöjen tiukkuudesta, kaverien rajoittamisesta kotiin vierailuissa ja rangaistuksista, mitä perheessä annettiin. Itselläni tällaisen ihmissuhteen rakentuminen ja sen löytyminen vaati pitkän tovin. Se ei katoa ympäriltä, vaikka olisikin vaikeampaa. Kuski tarjosi kahvit ja aamupalaa sekä tsemppasi ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään. Turvallisen ihmissuhteen myötä sain myös tukea unelmieni rakentumiseen. Ensimmäisen kerran koin saavani sellaisen taksikuskista, joka esitti kysymyksen: ”Miten menee?” Vastasin tuolloin seiskaluokkalaisena: ”Perheessä on kaikki pielessä.” Taksikuski vastasi: “Tänään meillä ei ole kiire koululle, ajetaanko pidempää reittiä”. Ne ovat jatkuneet tähän päivään saakka, ja varmasti jatkuvat vastedeskin. Aluksi se oli tiivistä rinnalla kulkemista ja ohjaamista, sen jälkeen itsenäistymisessä enemmän aktiivisempaa ajanviettoa ja rentoa oleilua sekä välillä virallisten asioiden hoitoa yhdessä tukihenkilön kanssa. Turvallisuuden käsite on vain hieman muuttanut muotoaan matkan varrella. Turvalliset ihmissuhteet saivat alkunsa, kun olin 14-vuotias. Tämä oli yksi ensimmäisistä turvallisista hetkistä ikinä, vaikka aihe olikin vaikea. Tällaisessa ihmissuhteessa toinen osapuoli hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet eikä tuomitse kertomaasi kokemusta tai asiaa. Taksikuski oli todella kuuntelevainen ja rohkaisi minua soittamaan sosiaalityöntekijälleni. Pienryhmäkodissa ohjaajista ja varsinkin omaohjaajasta tuli turvallisia ihmisiä. Myös ohjaajien sitoutuminen työhönsä ja se, että työtä tehtiin sydämellä, vaikutti hyvin paljon siihen, että pystyin luottamaan ympärilläni oleviin ihmisiin
SINUT 11. Tai olisivatko asiat toisin, jos asuisin muualla. Arkeen perheessä kuuluivat säännölliset ruokailuajat, monipuolinen ruokavalio, yhdessä tekeminen, ystävät, harrastukset, retkeilyä ja kaikenlaista muuta. TARINA Sijaisperhe on ihan tavallinen perhe Sijaisperheessä asuminen herätti kaikesta hyvästä huolimatta myös paljon vaikeita tunteita. Asuin tässä perheessä vastasyntyneestä täysi-ikäisyyteen asti, kunnes halusin itsenäistyä ja muuttaa omilleni. Jokaiselle lapselle annettiin mahdollisuus rakentaa mielekästä arkea osana perhettä. Nämä kaikki rakensivat arjesta turvallista. Tuli mietittyä kaikenlaista, kuten oliko perhe oikeasti hyvä vai olinko vain jokin helppo rahanlähde. Tämä sijaisperhe mahdollisti minulle mahdollisuuden elää tavallisen lapsen ja nuoren elämää sekä kodinomaista arkea, josta löytyy vanhemmat ja sisaruksia – niin biologisia kuin sijaissisaruksiakin. nimetön Sijaisperhe on ollut minulle aina perhe siinä, missä perhe on varmasti myös heille, jotka asuvat biologisten vanhempiensa luona. Koin asuvani turvallisessa paikassa, turvallisten ihmisten ympäröimänä. Uskon näiden ajatusten olevan kuitenkin normaali osa sijaisperheessä asumista
TÄMÄN LEHDEN SINU(I)LLE TEKIVÄT: Aada, Emi, Ilo, Jasmin, Jennifer, Jesse, Joel, Sade, Sini, Skye & Sofia Toimitus: Olli Koikkalainen & Tuulikki Köykkä / Perhehoitoliitto ry Kuvat: Olli, Joel, Jasmin, Pixabay & Adobe Stock Taitto: Reetta Kankainen Painopaikka: PunaMusta Oy Julkaisija: Sinut ry / Perhehoitoliitto ry Yhteystiedot: Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä, tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi @sinutry @sinutry @phl_nuorisotyo @nuorisotyö perhehoitoliitto @nuorisotyop19 SARJAKUVA: SADE