04 2022 teema Voimaannu perhehoidossa Sijaisperheessä riittää vipinää VOIMAANTUMINEN Näin voit parantaa vuorovaikutustaitojasi IKÄIHMISET Yhä useampi saa paikan perhekodista
Korjaamo Arto Kuusikko Varsahaantie 48 Isokyrö * Kuljetusliike Rossi Oy Norrkulla 4 Espoo * Kuopion Ykköstilit Oy Viestikatu 7 C Kuopio www.ykkostilit.fi * LHM Consulting Finnbyvägen 2 bst 1 Borgå * LVI Laukkanen Oy Taimitie 2 Somero www.lvilaukkanen.fi * Insinööritoimisto Toikka Oy Hannuntie 18 Espoo * Joensuun uusi apteekki Siltakatu 10 Joensuu www.joensuunuusiapteekki.fi * Joutsan apteekki Yhdystie 9 Joutsa www.joutsanapteekki.fi * Kiinteistöpalvelu Helläkoski Oy Uivelonkuja 6 Vantaa * Klaukkalan Rakennustyö Oy Näsiäpolku 2 Klaukkala * Harjavallan apteekki * Hauhon apteekki Hauhontie 19 Hauho www.hauhonapteekki.fi * Henkilöstötieto Paloniemi Oy Torikatu 21 Oulu www.henkilostotieto.fi * Hollolan apteekki Kansankatu 8 Hollola www.hollolanapteekki.fi Verkkokauppa ja kotiinkuljetukset * Huittisten apteekki Särmänkatu 1 Huittinen puh. 02 566 665 * Airstar Aviation Oy Ämmäläntie 667 Seinäjoki www.airstar.fi * Amadeus Optiikka Oy Katrineholminkatu 8 Salo www.amadeusoptiikka.fi * Avanti Consulting Oy Haukitie 9 Piispanristi * Ekura Tmi Lehtimäentie 6 Pyhämaa * Fysioterapeutti Antero Mikkola Akalahdentie 4 B Nastola www.fysioterapeuttianteromikkola.fi * KIITOS!
Vahvaselkä Oy Vanhamäentie 96 Korpikoski * Valtimon Sähkötyö Oy Teollisuustie 1 Nurmes * Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy Pitäjänmäentie 15 Helsinki www.treuthardt.fi * Runebergin apteekki Runeberginkatu 32 Helsinki * Räiskylän Hoiva Oy Räiskylänkatu 12 Riihimäki * Simpeleen apteekki Roihankatu 1 Simpele * Säätölaitehuolto Oy Rälssintie 4 A Helsinki www.saatolaitehuolto.fi * Måleriaffär Tor-Björn Ekholm Ab Oy Esplanaden 132 Hangö Norra * Oulunsalon apteekki Karhuojantie 12 Oulunsalo www.oulunsalonapteekki.fi * Pintaurakointi Fingerroos Oy Halmeentie 24 Kannus * Pyhäjoen apteekki Kokkolantie 53 Pyhäjoki www.pyhajoenapteekki.fi * Rajamäen apteekki Kiljavantie 5 Rajamäki * Tukesi on meille tärkeä. Talohoito Sarkkinen Oy Jakokunnantie 24 Helsinki www.talohoitosarkkinen.fi * Toejoen apteekki Vanhasahankatu 2 Pori www.toejoenapteekki.fi * Unelmatupa LKV Oy Walterintie 4 Hyvinkää www.unelmatupa.fi * A. Maanrakennus Huuskonen Oy Ruuhimäentie 51 Ruuhimäki * Maanrakennus Lindqvist Oy Box * Maanrakennus Maamyyrä Oy Ilmolantie 62 Perttula * Bo Malmberg Helsinki * Merkenta Oy Pyykuja 3 Ähtäri * Mikan Konepalvelu Oy Tanskilantie 63 Oripää * KI IT O S! Vuosaaren Uusi Apteekki Mustalahdentie 4 Helsinki www.vuoapteekki.fi *
O L L I K O IK K A L A IN E N. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Hän kertoo, miten voimauttavan valokuvan menetelmää voi hyödyntää perhehoitoperheissä. Perhehoitoliiton blogi perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö H O L L M É N IN P E R H E K O T I teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI PIRITA TORVI 21 tonttulakilla voi kruunata myös kesäisen juhlan, tietää satakuntalaisen Hollménin perhekodin asukas. Yhä suuremmassa määrin ikääntymiseen, toimintakykyyn tai muistisairauksiin liittyvä tieto, vertaistuki ja keskustelut ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Voimaannu perhehoidossa 12 Turvaa koko yhteisölle KANNESSA 18 Perhehoito on yhä useamman herkkua 21 Katseen voima on hyvä tunnistaa JÄRJESTÖSIVUT 24 Sijaisvanhemmuus on elinikäinen sitoumus 27 Yhdistykset 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Lapsella on oikeus vaikuttaa moneen asiaan 7 Sisällys Ikäihmisten perhehoidon suosion kasvu näkyy myös Soili ja Ari Kalliokosken perhekodissa Ylöjärvellä Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana toimii valokuvaaja Miina Savolainen. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 04 2022 18 Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Perhehoitaja on ikäihmisen tekninen tuki Digitaalinen lukutaito, tiedon valikointi ja sen hyödyntäminen tehtävässä ovat perhehoitajan tulevaisuuden osaamista
Katarina ja Risto Vehmaksen tukiverkostoon kuuluvat muun muassa sosiaalityöntekijä Päivi Levy (vas.), perhehoitaja Minttu Luttinen ja rehtori Satu Suonpää. 4 29.7. Haluatko muuttaa tilaustasi. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 045 311 7497 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Susanna Kekkonen Perhehoitajat Katarina ja Risto Vehmas Kaapo-poikansa ja Retu-koiransa kanssa kotipihallaan Sipoossa. 9.2. 31.8. Tilaushinnat | sis. Menikö lehti väärään osoitteeseen. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Vuokko Lahti Anne-Maria Takkula | Laura Timgren Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2022 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 7.1. 5 16.9. S U S A N N A K E K K O N E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta www.perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki www.perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu www.sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE www.perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET www.perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET www.perhehoitoliitto.fi/ukk 12. 1.6. 38. KIITOS! Perhehoitoperheellä on hyvä olla laaja tukiverkosto, jotta perheen lapset ja aikuiset voivat voimaantua. 3 29.4. alv 10 % Kestotilaus 62 € | Vuosikerta (6 numeroa) 75 € | 8 kk määräaikaistilaus (4 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. 19.10. 7.12. 2 4.3. 6 4.11. 6.4
Kiitos vielä Tiitukselle mukavasta tovista yhteisen työtehtävän äärellä. Teemana on ”Voimaannu perhehoidossa”. Miina Savolainen strävar till att ge konkreta råd till familjevårdarna om hur de kan uppmärksamma individen t.ex. Kun vihdoin olimme tyytyväisiä ja video oli jo tekstitettykin, huomasin vieläkin puheessani kömmähdyksen ja saimme vielä kerran tehdä uuden oton. Den nationella rekryteringskampanjen för familjevårdare Ajoissa kotiin (Hem i tid) arrangeras igen 5–18.9.2022. Hän toimi kuvaajana ja minä kuvattavana. När vi äntligen var nöjda och videon redan hade textats märkte jag en felsägning och vi fick göra ännu en omtagning. Hyvää alkavaa syksyä toisiamme arvostavassa ilmapiirissä! Jag gjorde en video om Familjevårdsförbundets arbete tillsammans med vår unga sommarjobbare Tiitus. kampanjakerta, ja sitä toteutetaan edelleen yhteistyössä niin kuntien, alueellisten sijaishuollon yksiköiden, yhdistysten kuin perhehoitoa tuottavien yritystenkin kanssa. Kampanjaa suojelee palkittu valokuvaaja, taideja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen. med små dialogexempel. Han filmade och jag var objekt. Kyseessä on 15. Kampanjen får synlighet särskilt inom Familjevårdsförbundets och deltagarinstansernas kanaler på sociala medier. Oli mukava huomata, miten kesätyöntekijämme suhtautui tilanteeseen rauhallisesti ja sitkeästi, vaikka homma ei tosiaan heti onnistunutkaan. Det blev inte riktigt som det skulle på första tagningen och inte heller på den fjärde eftersom talarens minne inte tycktes fungera. Tällä on merkitystä, sillä arvostava ilmapiiri auttaa voimaantumaan. God början på hösten i ömsesidigt uppskattande anda! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Silloin kommelluksistakin selvitään – hyvästä yhteistyöstä voimaantuen ja toisia arvostaen. En intervju med henne finns på sidorna 21–23 i tidningen. Valtakunnallinen perhehoitajien rekrytointikampanja Ajoissa kotiin järjestetään jälleen 5.–18.9.2022. Detta är betydelsefullt eftersom uppskattning styrker individen. Medan vi stod och filade på inslaget upplevde jag att det också oss emellan uppstod en uppskattande anda. Kampanjan teeman mukaisesti ja Miinan sanoja mukaillen hankalistakin tilanteista voi selviytyä, kun ei menetetä uskoa selviytymiseen ja jaksaa työskennellä asian eteen. Tuli sellainen olo, että säätäessämme me samalla kuitenkin loimme yhdessä arvostavaa ilmapiiriä. Ja erityinen kiitos siitä, että mutkat eivät estäneet tehtävän toteutumista, vaan taisivat ennemmin lisätä yhdessä tekemisen meininkiä. Miina Savolainen pyrkii antamaan konkreettisia vinkkejä perhehoitajan katsomisen tapaan esimerkiksi pienillä dialogisilla käytännöillä. Och ett särskilt tack för att uppdraget trots vändningarna blev av och rentav ledde till större gemensamt engagemang. Ännu ett tack till Tiitus för den trevliga stunden i det gemensamma arbetets tecken. Hänen haastattelunsa löytyy tämän lehden sivuilta 21–23. Som kampanjens tema och Miinas formuleringar anger kan svåra situationer övervinnas så länge man behåller tron på att lyckas och orkar engagera sig. Arvostava ilmapiiri auttaa voimaantumaan Uppskattande anda styrker individen P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Tein videota Perhehoitoliiton toiminnasta nuoren kesätyöntekijämme Tiituksen kanssa. Kampanjen går av stapeln för femtonde gången och genomförs som tidigare i samarbete med kommunerna, de regionala enheterna för vård utom hemmet, samt föreningar och företag som producerar familjevård. HANKALISTAKIN TILANTEISTA VOI SELVIYTYÄ, KUN EI MENETÄ USKOA SELVIYTYMISEEN JA JAKSAA TYÖSKENNELLÄ ASIAN ETEEN. Kampanjens beskyddare är Miina Savolainen, prisbelönt fotograf samt konstoch socialpedagog, och temat är ”Voimaannu perhehoidossa” (”Självacceptans i familjevården”). Kampanja näkyy erityisesti Perhehoitoliiton ja osallistujatahojen sosiaalisen median kanavilla. Homma ei mennyt ihan putkeen ensimmäisellä eikä vielä neljännelläkään kerralla, kun puhujan muisti ei tuntunut toimivan. Toisten arvostaminen niin puheissa kuin teoissa on tärkeä arvo arjessamme. Att visa andra uppskattning både i tal och handling är en viktig värdering i vardagen. Då övervinner man också misstagen – gott samarbete och uppskattning blir en kraftkälla för individen. Det var trevligt att märka hur vår sommarjobbare hela tiden förhöll sig lugnt och uthålligt, fastän arbetet verkligen inte genast lyckades
ALUKSI rautalangasta K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A 7 Perhehoito-lehti 4 | 2022 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
LUE LISÄÄ > perhehoitoliitto.fi/uutiset Yli puolet asuu sijaisperheissä Noin 56 prosenttia vuoden 2021 lopussa huostassa olleista lapsista ja nuorista oli sijoitettu perhehoitoperheisiin. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N HUOSTAANOTETUT KUNNAT JA HYVINVOINTIALUEET EIVÄT VOI ULKOISTAA VALVONTAA ALUEHALLINTOVIRASTO ja Valvira muistuttavat, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat lain mukaan velvollisia valvomaan lastensuojelun asiakkaille ostopalveluna hankkimiaan sosiaalipalveluja, kuten perhehoidon palveluja. Esimerkiksi Ahvenanmaalla perhehoitoperheissä asuu noin neljä viidestä huostaanotetusta ja Pohjois-Pohjanmaallakin 70 prosenttia. Perhehoidosta tuli vuonna 2012 huostaanotettujen lasten ensijainen asumismuoto. ALUKSI lyhyet PERHEHOITAJA, VASTAA LYHYEEN KYSELYYN LAINSÄÄDÄNNÖN HAASTEISTA MONIMUOTOISET PERHEET -verkosto, Kela ja Väestöliitto kartoittavat yhteisessä tutkimushankkeessaan perinteisestä perhemallista poikkeavien perheiden kohtaamia lainsäädännöllisiä haasteita ja etsivät niille ratkaisumalleja. Perhehoidon osuus huostaanotettujen lasten asumismuodoista vaihtelee maakunnittain. Linkki kyselylomakkeeseen löytyy Perhehoitoliiton verkkosivuilta. Vuonna 2021 tehtiin kaikkiaan 1?592 uutta huostaanottoa, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Nuoret avaavat kokemuksiaan ja näkemyksiään itseensä ja muihin sijaiskotinuoriin kohdistuvista ennakkoluuloista ja pohtivat omia asenteitaan. Valvontaviranomaiset korostavat, että lapsen sijoittanut kunta tai hyvinvointialue ei voi ostopalvelusopimuksella tai muulla sopimuksella siirtää valvontavelvollisuuttaan yksityiselle palvelujen tuottajalle. Vuotta aiemmin läheistai sukulaisperheiden osuus kaikista sijaisperheistä oli 14 prosenttia. Lehti on luettavissa myös Sinut ry:n verkkosivuilla. Jos kunta tai hyvinvointialue hankkii perhehoidon palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta, se täytyy kirjata asiakaskohtaiseen suunnitelmaan. Huostaanotettujen sijoitusmuodot vaihtelevat huomattavasti lapsen iän mukaan: vuoden 2021 tilastojen mukaan alle 6-vuotiasta lähes kaikki asuivat perhehoitoperheissä, kun taas yli puolet 16–17-vuotiaista oli sijoitettuna laitoksiin ja 25–30 prosenttia sijaisperheisiin. VERKOSSA > sinut.fi > Tarinoita > Sinut-lehti Sinut-lehdessä painavaa asiaa sijaishuollon ennakkoluuloista 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Tämän Perhehoito-lehden välistä löytyy jälleen nuorten tekemä Sinut-lehti. Osana hanketta on julkaistu kysely, johon mahdollisimman monen perhehoitoperheen sijaisvanhemman toivotaan vastaavan. Viime vuoden lopussa huostassa oli kaikkiaan 9?422 lasta ja nuorta. Lehden teemana on tällä kertaa ennakkoluulot. Määrä kasvoin noin 300:lla vuodesta 2020. Sijaisperheissä asuvien suhteellinen osuus kaikista huostaanotetuista on kasvanut kymmenessä vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä. Vuonna 2021 kunnilla oli toimeksiantosopimus runsaan 5?100 sijaisperheen kanssa. Vastausaika päättyy 15.9. Lisäksi kunnan tai hyvinvointialueen on varmistettava, että ostopalvelut vastaavat samaa tasoa, jota kunta tai alue edellyttää omalta palvelutuotannoltaan. Määrä laski edellisen kerran vuonna 2016. LUE LISÄÄ > perhehoitoliitto.fi/uutiset Taulukko kertoo, kuinka moni 31.12.2021 huostassa ollut lapsi oli sijoitettuna perhehoitoperheeseen ja mikä perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus oli kaikista huostassa olleista lapsista. –?Uusien huostaanottojen väheneminen kertoo toivottavasti siitä, että muilla tukimuodoilla on pystytty auttamaan lapsia ja perheitä aiemmin ja harvempi tilanne on kärjistynyt sellaiseksi, että huostaanottoa tarvitaan, THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kertoo tiedotteessa. Huostassa olevien lasten määrä väheni Suomessa vuonna 2021 kolme prosenttia vuodesta 2020. Lähde: THL / Lastensuojelutilasto Viime vuonna sijaisperheistä noin joka viides oli lapsen läheistai sukulaisperhe. Sen sijaan Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla perhehoidossa on alle puolet kaikista huostassa olevista lapsista ja nuorista
Olen ristinyt käsiäni kyynärpäitä myöten joka päivä, koska olisivat kaikkein huonoimmassa tapauksessa voineet joutua erilleen johonkin laitokseen. Olemme jutelleet työntekijän kanssa muutaman kerran asioista. Kampanjaan kuuluu myös kuntien ja muiden perhehoidon järjestäjien tapahtumia ja tempauksia. KYSYMYS Kävimme talvella PRIDE-ennakkovalmennuksen. On tärkeää ymmärtää, millaista tukea sijaisperheissä tarvitaan. Jokin aika sitten sosiaalityöntekijä otti yhteyttä ja kertoi perhehoitoa tarvitsevasta lapsesta, jolle voisimme olla sopiva perhe. Jani Vuoti Asianajaja, Asianajotoimisto Lapsiasiain Lakitalo Oy Valtakunnallinen sijaisvanhempien ja muiden perhehoitajien rekrytointikampanja Ajoissa kotiin järjestetään tänä vuonna 5.–18.9. Jos yksityinen palveluntuottaja vastaa perhehoitajan valmennuksesta ja tuesta, viranomaisen on tärkeää varmistaa, että toimeksiantosopimus ja palveluntuottajan kanssa tehtävä sopimus perhehoidon järjestämisestä vastaavat sisällöltään toisiaan. Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, Helsingin Sanomat 2.7.2022 Lastensuojelulaitosten ohella olisi tärkeää tuntea ja keskustella myös sijaishuollon perhesijoituksista, niissä eteen tulevia haasteista. Niitä on listattu Perhehoitoliiton ylläpitämälle perhehoitajaksi.fi-sivustolle. Erityisen tärkeää on sopia muun muassa hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrästä, vapaan ja muun tuen järjestämisestä perhehoitajille sekä sopimuksen irtisanomisesta. Eija Niskanen (@EijaNiskanen1), Twitterissä 7.6.2022 ikäihmistä oli perhehoidossa vuonna 2021 (noin 300 enemmän kuin vuonna 2020) 1?936 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Lähde: THL / Sotkanet asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Millainen meidän roolimme on toimeksiantosopimuksen tekemisessä. Viranomaisella on neuvontavelvollisuus, mutta perhehoitajan tehtävä on pitää myös huolta siitä, että hän ymmärtää jokaisen sopimuksessa sovittavan asian ja sen vaikutuksen hänen arkeensa. Toimeksiantosopimuksessa neuvotellaan tehtävään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista perhehoitolain, perhehoidon järjestämisestä vastaavan tahon, perhehoidon toimintaohjeen sekä hoidettavan tarpeet ja perhehoitajan valmiudet huomioivaan yksilölliseen harkintaan perustuen. Valtimolainen sijaisvanhempi Anna-Liisa Heikkinen, Ilta-Sanomat 12.6.2022 Mun kolme lapsenlasta on tänään hyvässä sijaisperheessä turvassa. Tätä keskustelua ei valtuustoissa juuri käydä. Kampanjan aikana Perhehoitoliiton sosiaalisen median kanavilla (Facebook, Instagram ja Twitter) julkaistaan Savolaisen tuottamaa sisältöä. Liity sinäkin somelähettilääksi jakamaan tietoa! LISÄTIETOJA perhehoitoliitto.fi/tietoaperhehoidosta #TietoaPerhehoidosta tulee jälleen syyskuussa 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Aihetunnisteina toimivat #AjoissaKotiin ja #VoimaannuPerhehoidossa. Tietoomme tulee tämän vuoksi jatkuvasti toimeentuloon liittyviä pulmia. Kun perhehoito on hyvin tuettua ja kaikki osapuolet sitoutuneita asiaan, perhehoito voi voimaannuttaa sekä hoidettavaa, perhehoitajaa että perheyhteisön muita jäseniä. VASTAUS Toimeksiantosopimuksen osapuolia ovat perhehoitaja ja kunta tai kuntayhtymä. Tilanne pitäisi käsittää lainsäädännössä ja ottaa vakavasti. Kampanjan aiheena on perhehoito ja kodin ulkopuolinen työ. Kampanjan teema on tänä vuonna ”Voimaannu perhehoidossa”. Vuorossa on jo viidestoista kerta. Kampanjan suojelijana toimii palkittu valokuvaaja, taideja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen. LUE LISÄÄ www.perhehoitajaksi.fi > Ajoissa kotiin -kampanja Olisiko sinusta perhehoitajaksi. Jos minulla on kotona tyhjiä sänkyjä, niin otetaan niihin täyttöä. PERHEHOIDOSTA JA LASTENSUOJELUSTA Tilavan asunnon kustannukset ovat useampaa lasta hoitavalle perhehoitajalle iso rasite. Tamperelainen kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi (vas.), Vasen kaista 16.6.2022 En ole koskaan kokenut olevani mikään hyväntekijä. Toimeksiantosopimuksella sosiaaliviranomainen siirtää julkisen hallintotehtävän, eli esimerkiksi sijoitettavan lapsen hoidon ja kasvatuksen, perhehoitajalle. Nyt meitä alkoi mietityttää toimeksiantosopimus. Tämä vain on minun elämäntapani. Nimimerkki ”Kulissien takaa”, Helsingin Sanomat, 11.7.2022 Perhehoitajien sosiaaliturvassa on aukkoja. Perhehoitaja on tasaveroinen sopimusneuvottelun osapuoli. Hänen haastattelunsa on luettavissa tämän lehden sivulla 21. tämän vuoden kolmas #TietoaPerhehoidosta-kampanja näkyy Perhehoitoliiton somekanavilla 19.–30.9
Lastensuojelun perhehoitoon tehdään erillinen toimintaohje. Perhehoitoliiton verkkosivusto uudistui kesän aikana. Entä millaista sisaruutta olet kohdannut työssäsi esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa. Monen perhehoitoon tulleen ikäihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on kohentunut ja elämänlaatu parantunut. TUTUSTU > perhehoitajaksi.fi Perustiedot perhehoitajaksi ryhtymisestä nyt yhdestä osoitteesta TARKISTUSLISTA ENNEN HYVINVOINTIALUEELLE SIIRTYMISTÄ On suunniteltava, miten perhehoito järjestetään hyvinvointialueelle siirryttäessä lainmukaisesti ja muut hyvän perhehoidon edellytykset täyttävällä tavalla. ALUKSI lyhyet THL ja Perhehoitoliitto: Tarkistuslistan avulla hyvää perhehoitoa Perhehoitoliiton ja THL:n asiantuntijat ovat luoneet perhehoidon järjestäjien tueksi tarkistuslistan asioista, jotka on syytä huomioida viimeistään nyt, kun perhehoidon järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueella varataan riittävät työntekijäresurssit perhehoitajien rekrytointiin ja valmennukseen, perhehoitajien vankkaan tukemiseen, ohjaukseen ja valvontaan sekä perhehoidon laadun varmistamiseen. Pienet muutokset liittyvät pääasiassa sote-uudistukseen ja hyvinvointialueiden muodostamiseen, joiden myötä perhehoidon järjestämisvastuu siirtyy ensi vuonna kunnilta hyvinvointialueille. Etelä-Savossa perhehoidossa oli enemmän ikäihmisiä kuin missään muussa maakunnassa, yhteensä 539. voi viime vuonna yli 2,5-kertaiseksi vuoteen 2020 verrattuna. Ikäihmisten siirtymän perhehoitoon on tarkoitus olla hyvin etupainotteista myös hyvinvointialueella, Essoten omaisja perhehoidon koordinaattori Sarianna Maaranen kertoi. Perhehoito voi olla paras vaihtoehto myös vammaiselle ihmiselle tai ikäihmiselle tämän tilanteesta riippuen. THL:n asiantuntija Sari Jokinen muistutti, että hyvinvointialueiden kannattaa kehittää perhehoidon tarjontaa, koska perhehoito on inhimillinen palvelu kaikenikäisille. Lisäksi perhehoidon ohjausta ja valvontaa käsittelevän pykälä 22:n otsikkoon lisättiin sana ohjaus, jotta otsikko kuvaa aiempaa paremmin pykälän sisältöä. –?Meillä on hyvin matala kynnys päästä perhehoitoon, ja esimerkiksi kiertävä perhehoito sisältyy meillä arjen tukipalveluihin. LUE LISÄÄ > pesapuu.fi/uutiset T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N PERHEHOITOLAKIIN TEHTIIN USEITA PIENIÄ PÄIVITYKSIÄ EDUSKUNTA HYVÄKSYI KESÄLLÄ muutamia päivityksiä perhehoitolain sanamuotoihin. Päivitykset koskevat perhehoitolain pykäliä 3, 10–15 ja 20–22. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Osoitteeseen on koottu monipuolisia tietopaketteja kaikille, jotka harkitsevat sijaisvanhemmuutta tai muita perhehoitajuuden muotoja, kuten ikäihmisten perhehoitoa. Toimeksiantosopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa. Voit myös kirjoittaa siitä, miten sisaruus on omassa perheessäsi näyttäytynyt syntymätai sijaisvanhemman roolista käsin. Lastensuojelussa se on lain mukaan ensisijainen vaihtoehto muihin kodin ulkopuolisiin asumisratkaisuihin verrattuna. Kirja kokoaa yhteen tärkeää kokemustietoa, joka on jäänyt varjoon lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyvässä tutkimuksessa ja yleisemmässä keskustelussa. Hyvinvointialue on käynnistänyt neuvottelut sille siirtyvien toimeksiantosopimusten yhtenäistämiseksi. Tarkistuslista julkaistiin Perhehoitoliiton ja THL:n kesäkuussa järjestämässä webinaarissa, joka käsitteli hyvää perhehoitoa hyvinvointialueiden aikana. Jokaisen perhehoidon muodon (lapset, aikuiset, ikäihmiset) erityisosaaminen varmistetaan riippumatta siitä, onko niiden järjestäminen organisoitu erikseen vai yhteisesti. Millaisena olet kokenut sisaruuden. Miten sijaishuolto on vaikuttanut sisaruuteen. Hyvinvointialueelle laaditaan perhehoidon toimintaohje hyödyntäen kuntien jo olemassa olevia ohjeita. Kirjaan kaivataan niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin vapaamuotoisia sisaruustarinoita. Perhehoito täydentää ja tukee vahvasti myös omaishoitoa, Jokinen sanoi. Voit tutkia omaa tarinaasi suhteessa biologisiin tai adoptoituihin sisaruksiisi, sijaissisaruksiisi tai muuhun sisaruksena kokemaasi henkilöön. Listalle kootut asiat perustuvat hyviksi havaittuihin käytäntöihin, perhehoitolakiin ja muuhun asiakkaan asemaa koskevaan sääntelyyn, sijaishuollon laatukriteereihin (THL 2019) ja suosituksiin perhehoidon toimintaohjeiden sisällöiksi (THL 2021). Esimerkiksi Etelä-Savossa ikäihmisten perhehoidon asiakasmäärä kasSOTE-UUDISTUS SISARUUSTARINOISTA KOOTAAN KIRJA, JAA OMAT KOKEMUKSESI PESÄPUU RY julkaisee vuoden 2022 lopussa kirjan sisaruustarinoista. –?Ikäihmiset tarvitsevat mahdollisuuden valita erilaisten hoivaja asumispalveluiden väliltä. Vanha sijaisvanhemmaksi.fi-sivusto jäi historiaan, ja sen sisältö löytyy nyt osoitteesta perhehoitajaksi.fi. Tilaisuudessa kuultiin myös perhehoidon järjestäjien kokemuksia perhehoidon kehittämisestä
Alkoi sijaiskotivaihe. Seuraavan kerran havahduin siihen, että tätini, tämän mies ja äitini avomies olivat sohvan ympärillä ja herättyäni he kertoivat uutiset: äitini oli menehtynyt tulipalossa. Riitaisa se yö kuitenkin oli, alkoholilla ja parisuhdeongelmilla oli osuutta asioiden kulkuun niin, että minä ja äitini tuolloinen avomies jouduimme poistumaan kotoa kiireellisesti – minä juosten pakoon äitiäni, joka yritti käyttäytyä väkivaltaisesti minua kohtaan. Mielikuviini minulle on jäänyt, että ennen nukahtamistani kuulin auton poistuvan pihasta. Oman isäni elämäntilanne oli siinä vaiheessa jo sellainen, ettei minua edes harkittu luovutettavan hänen hoteisiinsa. E D U S K U N N A N K A N S L IA 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Olin perustamassa Kotkan seudun sijaiskotiyhdistystä ja ehdin toimia sen ensimmäisenä puheenjohtajana ennen Nokialle muuttoa. Tuki oli jatkuvaa ja taattua. Käsi sydämellä uskallan sanoa, että tuo alussa mainittu yö ja siitä seurannut sijoitus koituivat minulle pelastukseksi. Sain oman huoneen ja pystyin myös jatkamaan nyrkkeilyharrastustani. Ei tarvinnut enää nukkua öisin yksin eikä miettiä, missä kunnossa ja mihin aikaan vanhempi tulee kotiin ja mitä siitä seuraa. Kaveripiiri muuttui täysin ja sen myötä kolttoset, joita olin harrastanut niin Karhulassa kuin Kotkassakin, jäivät pois. Tilannetta helpotti toki se, että olin jo aiemmin ollut ”karussa” heidän luonaan ja tunsin oloni heidän kanssaan luontevaksi ja turvalliseksi. Itsenäistyin varsin varhain ja muutin Langinkosken lukion lähelle erään talon piharakennukseen. Ajoimme tätini luokse, ja minä kävin nukkumaan heidän sohvalleen. Muuttoon ei liittynyt mitään draamaa, ja pidimme säännöllistä yhteyttä sijaisperheen kanssa. TUKI OLI JATKUVAA. Olen ollut sijaisisä siskoni tyttärelle vuodesta 1983, ja hän on minulle kuin oma tytär. Vierailin heillä, ellen päivittäin, niin tosi usein kuitenkin. Ilman sitä olisin tuskin koskaan päässyt pois siltä tieltä, joka olisi vienyt minut aivan toisenlaiseen maailmaan – siihen maailmaa, jonka ilmiöitä vastaan olen saanut poliisina taistella. Muutto sijaiskotiin pelasti minut paljolta pahalta Jari Kinnunen kansanedustaja, virkavapalla oleva rikosylikomisario S iihenastinen lyhyt elämäni sai käänteen aamuyöllä 20.1.1973. ALUKSI meillä kylässä PIDIMME SÄÄNNÖLLISESTI YHTEYTTÄ SIJAISPERHEEN KANSSA. Alku oli minulle henkisesti hankalaa, koska reagoin voimakkaasti kuolemaan ja hautajaisiin. Tuosta yöstä voisi kirjoittaa oman tarinansa, mutta se jääköön toiseen kertaan. Oli helppo koetella omien siipien kantavuutta, kun tiesi, että aina voi palata takaisin, jos siltä tuntuisi. Kun hänen elämäänsä tarvittiin apua, oli luonnollinen päätös ryhtyä sijaisisäksi. Elämä rauhoittui täysin. Nyt olen kansanedustaja, aluevaltuutettu, maakuntavaltuutettu sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen. Se mahdollisti minulle oikeastaan kaiken, mitä olen saavuttanut ja saanut. Sain jatkaa tutussa Toivo Pekkasen koulussa Kotkassa, vaikka muutinkin aivan toiseen koulupiiriin. Pääsin poliisikouluun, ja virkauraa on nyt jo yli 40. VIERAILIN HEILLÄ, ELLEN PÄIVITTÄIN, NIIN TOSI USEIN KUITENKIN. Olen joskus sanonut, että tuo kuolema – niin turha kuin se olikin – viitoitti minulle paremman elämän alun ja suunnan
Katarina (vas.) ja Risto Vehmaksen perhehoitoperheen tukiverkostoon kuuluvat muun muassa lasten alakoulun rehtori Satu Suonpää, perheeseen sijoitettujen lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä Päivi Levy ja tuttavaperhehoitaja Minttu Luttinen. 12 Perhehoito-lehti 4 | 2022 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Riston sylissä istuu pariskunnan nuorin biologinen lapsi, Kaapo
–?Olemme aina tykänneet lapsista. Inkoolaiset perhehoitajat kiittelevät vuolaasti paikkakunnan alakoulua, jossa myös rehtori pitää tiukasti sijoitettujen lasten ja näiden perheiden puolta. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN K atarina ja Risto Vehmas muuttivat vuonna 2003 Espoon Tapiolan sykkeestä runsaan 5 000 asukkaan Inkooseen Länsi-Uudellemaalle. Pariskunta oli rakennuttanut omakotitalon maalaismaisemiin. Koska adoptioperheeksi ryhtyminen ei kuitenkaan tuntunut Vehmasten jutulta, Katarina meni käymään Espoon kaupungin sijaisvanhemmuusinfossa. Esikoisten jälkeen huomasimme, että homma sujuu, ja uskalsimme lähteä tutustumaan sijaisvanhemmuuteen. Perheeseen oli juuri syntynyt esikoinen Susanna, joka sai pian seurakseen pikkuveljen Valtterin. Turvaa koko yhteisölle Jotta sijaisperheissä voidaan elää mahdollisimman tavallista arkea, perheen ja tukiverkostojen yhteistyön on oltava luottamuksellista ja joustavaa puolin ja toisin. Kun sisarusten tiivis pikkulapsivaihe alkoi olla takana, Vehmakset rupesivat pohtimaan, voisiko perheeseen tulla lisää lapsia. Mieleen juolahti myös ajatus, voisitko uudet tulokkaat olla ei-biologisia. Suomessakin on paljon lapsia vailla kotia, Vehmakset kertovat. TE EM A Voimaannu perhehoidossa 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Tuttavapiiristä löytyi perhe, joka oli adoptoinut kolumbialaisia lapsia
Sisarukset ovat asuneet Vehmaksilla nyt 12 vuotta ja ovat teini-ikäisiä. Pian hänen pois muuttonsa jälkeen sosiaalityöntekijä soitti ja kysyi, ottaisivatko Vehmakset perhehoitoon kolmen pienen huostaanotetun sisaruksen sarjan. Valmennuksessa Vehmaksille varmistui, että sijaisperheenä toimiminen on heitä varten. –?Kiireetön arki lasten kanssa on kaikkein parasta. Vaikeista oloista perheInkoolaisen Merituulen alakoulun rehtori Satu Suonpää muistuttaa, että mitä avoimemmin huostaanotettujen lasten vanhemmat ja sijaisvanhemmat avaavat lapsen haasteita, sitä paremmat mahdollisuudet koululla on vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin opetusjärjestelyin. On palkitsevaa, kun näkee lasten kehittyvän ja eheytyvän vuosi vuodelta. Infotilaisuuden jälkeen pariskunta hakeutui PRIDE-ennakkovalmennukseen, jonka käymistä tulevilta sijaisvanhemmilta edellytetään. Kuusi vuotta sitten perheeseen syntyi myös Katarinan ja Riston kuopus Kaapo, joka on siis kasvanut kaikkiaan seitsemän isosisaruksen seurassa. Jotkut sukulaisemme vähän pelkäsivät, että sijaisperheenä toimiminen voisi vaikuttaa negatiivisesti biologisiin lapsiimme. Tänä aikana taloon on muuttanut asumaan lisäksi kaksi muuta sijoitettua, nyt teini-ikäistä lasta. Suunnitelmallista tukea ja yksilöllisiä ratkaisuja Kiireettömän arjen vastapainona sijaisvanhemmuuteen kuuluu paljon velvollisuuksia ja myös haasteita. Valmennuksen ryhmätapaamisiin osallistuminen osoittautui hankalaksi Katarinan viikonloppupainotteisen työn vuoksi, mutta Vehmakset saivat tehtävää varten poikkeuksellisesti henkilökohtaisen valmennuksen Espoon perhehoidon sosiaalityöntekijöiltä. Valinta ei ole kaduttanut kumpaakaan, vaikka taloakin on täytynyt laajentaa suurperheen tarpeita vastaavaksi. Puolisen vuotta valmennuksen jälkeen perheeseen muutti ensin muutamaksi kuukaudeksi pieni poika. Vastaus oli myönteinen. Hekin ovat pyörtäneet puheensa, kun ovat nähneet, miten hyvin tämä on sopinut koko perheelle, Katarina sanoo. Biologiset lapsetkin ovat olleet hyvin joviaaleja uusia tulokkaita kohtaan, Risto kertoo. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. –?Koen, että tämä on ollut huomattavasti antoisampaa kuin työelämässä. Katarina jättäytyi juhlapalvelualan työstään kokopäiväiseksi sijaisvanhemmaksi perhehoitoarjen alettua. Kymmenkunta vuotta sitten Risto teki saman ratkaisun ja vaihtoi uran IT-maailmassa sijaisvanhemmuuteen, kun perhe kasvoi uusilla perhehoitolapsilla
Sijoitettujen lasten on voitava kokea niin koulussa kuin muuallakin, että aikuiset, joiden kanssa he ovat tekemisissä, ovat heidän puolellaan. Merituulen koulun rehtori Satu Suonpää korostaa, että Inkoo on lapsija kouluystävällinen kunta. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i TE EM A Voimaannu perhehoidossa hoitoon tulevien lasten on tärkeä saada kasvuaan ja kehitystään tukevia sosiaalija terveyspalveluita. Perhehoito-lehti 4 | 2022 15. Toimivan yhteydenpidon avaimena on luottamus, jonka avulla osapuolet voivat hälventää usein aiheettomia, joskin ymmärrettäviä pelkoja puolin ja toisin. –?Olemme pyrkineet alusta asti viestimään lasten biologisille vanhemmille, että he ovat osa perheyhteisöämme: he ovat tervetulleita käymään täällä, ja vastaamme puheluihin aina, kun se vain on mahdollista. Katarina ja Risto Vehmas ovat erityisen tyytyväisiä siihen, miten hyvin parin sadan oppilaan inkoolainen Merituulen alakoulu huolehtii sijoitettujen lasten hyvinvoinnista. Se ei ole aina helppoa, ja menneiden kokemustensa takia sijoitetut lapset voivat reagoida tiettyihin asioihin hyvinkin voimakkaasti, Suonpää kertoo. Inkoossa yhteistyö on joustavaa ja hyvää, kun taas isommissa kunnissa on ymmärrettävästi usein enemmän byrokratiaa eivätkä päätökset ole yhden ihmisen takana, Levy kertoo. Se, miten hyvin pääsemme käsiksi juurisyihin ja tarjoamaan erityistä tukea, riippuu pitkälti siitä, miten avointa ja rehellistä kanssakäyminen vanhempien tai sijaisvanhempien kanssa on, Suonpää kertoo. Pyrimme oikeasti tutustumaan jokaisen oppilaan tilanteeseen ja yksilöllisiin tarpeisiin. Inkoossa on valtakunnallisesti katsoen pienet opetusryhmät, ja kunnan uusimpaan strategiaan on kirjattu, että lasten tuen tarpeet huomioidaan ensisijaisesti eikä ryhmäkokoja kasvateta. Sivistysjohtaja tietää suurin piirtein nimeltä sellaiset oppilaat, joilla on erityisjärjestelyjä. Näin lasten mahdollisia terapioita voidaan sisällyttää kätevästi osaksi koulupäivää, kun terapiaan ei tarvitse matkustaa muualle. Vanhempien mukaan koulussa puututaan nopeasti esimerkiksi lasten oppimisvaikeuksiin tarvittavin erityisjärjestelyin. Jos biologisia vanhempia ei tavoiteta, huostaanotetun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee huoltajien puolesta myös niitä koulunkäyntiin liittyviä päätöksiä, joihin sijaisvanhemmilla ei ole valtuuksia. –?On hienoa, että myös rehtori on mukana miettimässä keinoja ja tietää haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeet. Työkalupakissa on lisäksi yksilöllisiä ratkaisuja, kuten henkilökohtaista opetusta tai pienryhmätyöskentelyä. Sijaisvanhempien on hyvä pyrkiä luomaan sijoituksen alusta alkaen mahdollisimman avointa ja rehellistä suhdetta lapsen eri tukiverkostoihin, jotta yhteistyötä vaikeuttavat mutkat vältettäisiin ja palveluratkaisuista saataisiin lapsen edun mukaisia. Huostaanotosta huolimatta lapsen huoltajuus säilyy biologisilla vanhemmilla, joita kutsutaan myös verkostopalavereihin ja koulun juhliin. Biologiset vanhemmat kuuluvat perheyhteisöön Vehmasten perhehoitolasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä Päivi Levy Espoon kaupungilta on iloinen, että Merituulen koulussa paneudutaan huostaanotettujen lasten ja heidän perheidensä tilanteisiin ja erityistarpeisiin jopa poikkeuksellisen hyvin. Koulun yhteyteen valmistui remontin yhteydessä myös terapiatila. Lasten on voitava kokea niin koulussa kuin muuallakin, että aikuiset, joiden kanssa he ovat tekemisissä, ovat heidän puolellaan. Sijaisperheillä ja kouluilla on tärkeä rooli myös sijoitettujen lasten ja heidän biologisten vanhempiensa yhteydenpidon ylläpitämisessä. Arjen rullaamisen kannalta on olennaista, että myös koulussa tunnetaan sijoitetun lapsen ja perhehoitoperheen tilanne niin hyvin kuin mahdollista. Tästä on hyötyä myös opettajille, jotka voivat vaihtaa ajatuksia terapeuttien kanssa. –?On tärkeää, että lapsi pääsee sijaisperheeseen ja saa turvallisen kasvuympäristön. Koululla on tässä tärkeä rooli. Se yksin ei kuitenkaan riitä, vaan sijoitettu lapsi tarvitsee suunnitelmallista tukea ja usein ison määrän aikuisia tuekseen. Yhteyden vaaliminen lapsen biologiseen sukuun on vaatinut myös Vehmaksilta joustavuutta, pitkäjänteisyyttä ja halua ymmärtää, miten hankalassa elämäntilanteessa huostaanotettujen lasten vanhemmat saattavat olla. Vaikka välillä on ollut vaikeita hetkiä, pääsääntöisesti yhteistyö on sujunut hyvin ja lasten vanhemmista ja isovanhemmista on tullut meille hyvin rakkaita, Katarina Vehmas kertoo. Saadakseen mahdollisimman hyvin kiinni sijoitettujen lasten tilanteesta rehtori Suonpää osallistuu myös lasten verkostopalavereihin. Itsellekin tulee luottavainen olo, että asiat menevät eteenpäin. –?Olemme pieni kunta, ja meillä on hyvät resurssit ja kevyt byrokratia. Hänen mukaansa rehtorin läsnäolo verkostotapaamisessa on ideaali tilanne. Se on opettanut hänelle paljon niin sijoitettujen lasten, heidän biologisten vanhempiensa kuin sijaisperheidensäkin arjesta ja tarpeista. Koska palveluihin pääsy on toisinaan varsin hankalaa esimerkiksi byrokratiatai säästösyistä, sijaisvanhemmat ovat tärkeänä lenkkinä palveluiden hankkimisessa yhteistyössä sosiaalitoimen, eri viranhaltijoiden ja lapsen biologisten vanhempien kanssa
Mekin olemme käytännössä koko ajan yhdessä, Vehmakset sanovat. Sosiaalityöntekijä myös tapaa tiivisti perheyhteisön jäseniä yhdessä ja erikseen. Lemmikit ovat ihana asia, mutta allergisia lapsia varten on oltava myös lemmikittömiä sijaisperheitä. – Lasta kannattaa houkutella mukaan arkirutiineihin ja esitellä hänelle turvaa luovia asioita hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti: mitkä ovat hänen omia tilojaan, ja mitkä asiat voisivat tehdä kivoista paikoista vielä kivampia. Perhehoitolapset ansaitsevat aikaa ja huomiota Perhehoitoarjen sujumisen kannalta olennaista on myös, että sijaisperheen ja perhehoidon työntekijöiden yhteistyö toimii. Vehmasten perhe on siitä onnellisessa asemassa, että kaikilla lapsilla on sama sijoittajataho ja sama vastuusosiaalityöntekijä, joka on ollut virassa jo seitsemän vuotta. Jos taas on kovin menevää sorttia ja omat aktiviteetit ovat etusijalla, kannattaa harkita mieluummin vaikkapa tukiperheeksi ryhtymistä. – Perhehoidon vahvuus on sen pienimuotoisuudessa ja pysyvyydessä, joiden kautta muodostuu perhehoidon keskeisin voima eli turvallisuus. Konkariperhehoitajat Katarina ja Risto Vehmas vinkkaavat, että sijaisvanhemmuus sopii etenkin sellaisille ihmisille, jotka viihtyvät lasten kanssa kotona. Hän korostaa perhehoidon ennakkovalmennuksen ja siihen liittyvien pohdintojen tärkeyttä. Kun perhehoito on hyvin tuettua ja kaikki osapuolet sitoutuneita asiaan, perhehoito voi voimaannuttaa sekä hoidettavaa, perhehoitajaa että perheyhteisön muitakin jäseniä. Perhehoitajana voi pärjätä yksin oikein hyvin, mutta usein on hyvä, että perheessä olisi kaksi vanhempaa. Leikin ja huumorin kuljettaminen ovat tosi tärkeitä kaiken hoivan rinnalla. Malliin kuuluu sijoituksen alkuvaiheessa kaksi päiväleiriä, joihin lapset, vanhemmat ja sijaisvanhemmat osallistuvat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Espoon kaupungin perhehoidossa pyritään myös aktiivisesti edistämään sijoitettujen lasten koko perheyhteisön keskinäistä yhteydenpitoa Perhehoitoliiton kehittämällä Keinu-toimintamallilla. Näitä tunteita voi aina jakaa, vaikkei lapsen asioista voisikaan kertoa tarkemmin. Niillä tuotetaan läsnäolevuutta, Kotro kertoo. Turvallinen ympäristö auttaa voimaantumaan 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Perheen kaikkien perhehoitolasten viralliset asiat ovat Päivi Levyn hoidossa ja tiedossa. Menneisyyden tapahtumat ovat jättäneet monille syviäkin jälkiä tai traumoja, joiden paikkaaminen ei ole yksinkertaista. Toiset perhehoitajat tietävät heti, mistä tunteista puhutaan, Luttinen naurahtaa. Sivustolta löytyy myös perhehoidon järjestäjien yhteystietoja sekä tietoa tulevista infotilaisuuksista ja Ajoissa kotiin -kampanjasta (5.–18.9.2022): > perhehoitajaksi.fi PERHEHOITOLIITON TÄMÄNVUOTISEN Ajoissa kotiin -kampanjan teemana on ”Voimaannu perhehoidossa”. Heistä 179 asui pitkäaikaisesti sijaisperheissä, joita on satakunta pääasiassa noin 200 kilometrin säteellä Espoosta. Voimaantumista ei voi tapahtua ilman turvallista ympäristöä, Kotro sanoo. Perhehoidossa lapsi tai nuori saa elää tavallista arkea ja kasvaa samojen aikuisten kanssa. Nyt jo täysi-ikäinen nuori tuli perhehoitoon Kotron perheeseen ollessaan 2-vuotias. Lisäksi asiakasmäärät ovat usein liian suuria ja työntekijöissä on paljon vaihtuvuutta. Lahtelainen Marita Kotro tuntee perhehoidon niin työnsä kuin siviilielämänsä puolelta: hän on muun muassa kiintymyssuhteiden haavoihin keskittynyt traumapsykoterapeutti ja jälkihuollossa olevan nuoren sijaisäiti. Kuten muuallakin maassa, myös Espoossa sijaisperheitä tarvitaan lisää, jotta jokaiselle lapselle, jonka parhaaksi perhehoitosijoitus katsotaan, löytyisi sopiva sijaisperhe. KUN LAPSI TAI NUORI otetaan huostaan vanhemmiltaan tai sijoitetaan jostain muusta syystä perhehoitoon, hän saattaa tulla keskeltä kriisiä ja hänen turvallisuudentunteensa on vähintään järkkynyt. –?Parasta perhehoitajana toimimisessa on se, miten paljon se tuo elämään rakkautta ja muita suuria tunteita. Ja jos molemmat puolisot aikovat jäädä perhehoitajiksi, parisuhteen on syytä toimia. Perusarkeen kiinni pääseminen luo kuitenkin hyvän pohjan uudelle alulle. Uusimman lastensuojelutilaston mukaan Espoossa oli vuoden 2021 aikana kotinsa ulkopuolelle sijoitettuna erimittaisiksi jaksoiksi yhteensä 774 lasta tai nuorta. KIINNOSTUITKO. Tätä varten perhehoitajien vertaistukiryhmät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yhteispeliä hankaloittaa monien paikkakuntien haaste löytää sosiaalialalle sopivia työntekijöitä. Marita Kotro muistuttaa, että sijaisperheen työ uuden tulokkaan voimaannuttamiseksi alkaa jo ennen kuin tämä muuttaa perheeseen. Lue Perhehoitoliiton verkkosivulta, millä edellytyksiltä sinusta voi tulla lapsen, aikuisen tai ikäihmisen perhehoitaja. Myös eri kulttuuritaustoista tulevat sijaisperheet ovat tervetulleita, Päivi Levy kertoo. Inkoolainen perhehoitaja Minttu Luttinen muistuttaa, etteivät sijaisvanhemmat voi salassapitomääräysten vuoksi jakaa omaa vanhemmuuttaan tai lasten kuulumisia esimerkiksi perhekahviloissa samaan tapaan kuin biologiset vanhemmat. –?Ihan kaikenlaisia sijaisvanhempia ja -perheitä tarvitaan, koska lapsia ja nuoriakin on niin monenlaisia. –?Jos ottaa perheeseensä lapsia, jotka tarvitsevat paljon huomiota ja aikaa, lapset myös ansaitsevat saada sitä aikuisilta. Arkeen on luotava selkeät rakenteet ja kaikkien perheenjäsenten tulee ymmärtää roolinsa, jotta mahdollisesti traumatisoituneen lapsen tai nuoren kanssa voidaan ruveta rakentamaan toimivaa vuorovaikutusta
Hän kuvailee sekä rakkauden että vihan spektrien laajentuneen huomattavasti. 17 Perhehoito-lehti 4 | 2022. Aikuinen voi vaikkapa sanoa, että ”onpa kamalaa, kun näin on käynyt tai kun isä on ollut sellainen, mutta nyt me olemme täällä turvassa ja tiedämme, että olet hyvä lapsi”, Kotro sanoo. Se luo turvaa. – Sijaisvanhemmuus on usein myös traumatyötä. Tärkeää on niin ikään, ettei perhehoitajuudesta tule ihmisen ainoaa identiteettiä, sillä kenenkään ei ole hyvä olla koko ajan vain yhdessä roolissa. ELLEI ARKI SIJOITETUN LAPSEN kanssa lähde rullaamaan kivuttomasti, on tärkeää, ettei perhehoitaja jää pyörittelemään asioita yksin. Kotro kannustaa perhehoitajia myös hoitamaan omaa parisuhdettaan. Uuteen perheeseen tulleelle lapselle saattaa olla hyvin hämmentävää, jos vanhemmat esimerkiksi toruvat hänen sijaissisaruuksiaan. TE EM A Voimaannu perhehoidossa w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i HYVÄSTÄ VALMISTAUTUMISESTA ja kovasta yrityksestä huolimatta kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan. Vertaistukea tarjoavat esimerkiksi alueelliset perhehoitoyhdistykset, ja myös työnohjausta kannattaa ruveta hakemaan ajoissa omalta perhehoidon järjestäjätaholta. Kotro muistuttaa myös, että etenkin pienet lapset, joiden aivorakenne ei ole vielä kehittynyt, elävät oman narsisminsa kautta ja ajattelevat herkästi, että kaikki ikävätkin asiat ympärillä johtuvat hänestä. Traumatisoituneelle lapselle on tärkeää muistaa puhua rauhallisella äänellä ja selittää asioita mahdollisimman tarkasti ja ikätaso huomioiden. Keinuhetkestä nautiskelee myös perheen kuopus Kaapo. Vaikka lapsella olisi selvää sylinkaipuuta, hän saattaa reagoida lähestymisyrityksiin hätääntyen tai aggressiivisesti. Aina ei tarvitse odottaa, että lapsi ilmaisee jotain, vaan vuorovaikutus voi alkaa ihan tavallisesta kuulumisten kysymisestä. Marita Kotron mukaan oikeanlaista läsnäoloa voi opetella lasta kuunnellen. – Ja aina kun lapsi edistyy jostain haasteestaan, voi jestas, miten ne ovat hienoja hetkiä! Katarina ja Risto Vehmas ovat jättäytyneet pois työelämästä ja keskittyvät kokoaikaisesti perhehoitoarjen pyörittämiseen. VAIKKEI PERHEHOITAJUUS lainkaan aina ole helppoa, siihen sisältyy paljon palkitsevia ja voimaannuttavia hetkiä. – Olennaista on sanoittaa lapselle hänen kokemuksiaan ja osoittaa, että häntä ymmärretään. Tällaiset tapahtumat on syytä avata lapselle, ettei hänelle jää väärää käsitystä. Siksi on tärkeää olla kartalla omasta historiastaan ja haavoistaan, sillä ne saattavat korostua, kun on tekemisissä traumatisoituneiden ihmisten kanssa, Marita Kotro sanoo. Marita Kotrolla itsellään ne ovat liittyneet etenkin oman elämänpiirin laajenemiseen ja aiempaa syvempiin yhteyden kokemuksiin omien läheisten kanssa
Myös ylöjärveläiseen Ari ja Soili Kalliokosken perhekotiin olisi usein enemmän tulijoita kuin paikkoja on vapaana. Kun Arin yli 30 vuotta luotsaama varaosaliike lopetti toimintansa muutama vuosi sitten, oli aika pysähtyä miettimään uutta. Ensin siitä pitivät huolen pariskunnan 12 lasta. Ajatus siitä, että heidän kotonaan voisi tarjota hoivaa ikäihmisille, alkoi houkutella jo vuosia sitten, mutta yrittäjän kiireet veivät pitkään Arin huomion. Soili puolestaan työskenteli lähihoitajana ikäihmisten hoivakodissa. Nyt kotona asuu enää nuorin seitsemästä veljeksestä, mutta muutkin sisarukset toki vierailevat lapsuudenkodissaan. Mukana kulkee myös lapsenlapsia, joita on siunaantunut jo yli 30. Juuri suurperhetausta vaikutti yhtenä tekijänä Kalliokoskien valintaan heittäytyä perhehoitajiksi. Sysäyksen kohti perhehoitajuutta antoi perhekotia pyörittävä ystäväperhe, joka Ikäihmisten perhehoidon suosio on kasvussa. PERHEHOITO ON YHÄ USEAMMAN HERKKUA TEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN A ri ja Soili Kalliokosken omakotitalossa Ylöjärven Hirvijärven rantamilla on aina riittänyt elämää. Jäätelö maistui lämpimänä kesäiltapäivänä Ari Kalliokosken (oik.) kotona perhehoidossa olleille Matti Mäkelälle (vas.), Reijo Mäkelälle, Aatu Helanderille ja Irma Kiviharjulle. 18 Perhehoito-lehti 4 | 2022 w w w .p er he ho ito lii tt o. Pirkanmaalla ikäihmisten ja vammaisten ihmisten perhehoito on järjestetty jo pitkään yhteisin pelisäännöin. fi
THL:n tilastojen mukaan vuonna 2021 Pirkanmaalla toimi 43 ikäihmisten perhekotia. –?Koti oli tyhjentynyt, ja suurperheen vanhempina olimme tottuneet tekemään yhtä sun toista. –?Kun meillä on talvisin rantasauna lämpimänä, Aatu nauttii avannossa uimisesta niin paljon, ettei tahtoisi tulla vedestä pois lainkaan, Ari Kalliokoski naurahtaa. Pitkien vuorojen aikana Aatu tulee perhehoitoon Kalliokoskille. Meillä ei ole edes kotisivuja, emmekä ole mainostaneet missään. Toimeksiantosuhteisuus taas tekee tästä vähän samantyyppistä kuin yrittäjyydestä: vaikka emme yrittäjiä ole, emme ole myöskään työntekijän asemassa, Kalliokosket kertovat. Toiveena on myös, että joku lapsista haluaisi aikanaan jatkaa perhekodin pyörittämistä. Perhehoidettavia niissä oli 253 ja hoitopäiviä 17 085. Kesäkuisena arkipäivänä paikalla on perhehoitajien lisäksi viisi asukasta: kaksi vakituisesti Kalliokoskilla asuvaa ikäihmistä, kaksi tilapäisjaksolla olevaa ikäihmistä ja nuorta polvea edustamassa alkukesästä ripille päässyt Aatu Helander. Hoivakodissa oli kuitenkin todettu koronaa, eikä sinne ollut asiaa, ja samalla peruuntui myös toiselle puolisolle suunniteltu perhekotijakso. THL:n mukaan vuonna 2021 Pirkanmaalla oli 68 kehitysvammaisten ihmisten perhekotia. Kuusissakymmenissä olevat Kalliokosket pohtivat jatkavansa perhehoitajina toistaiseksi niin pitkään kuin terveyttä riittää. sen puoliskon oli tarkoitus mennä lyhyelle jaksolle hoivakotiin ja toisen siksi aikaa Kalliokoskille. Eilen kävimme kävelyllä rannassa, ja illalla tehtiin palapeliä. Pirkanmaan perhehoidon yksikön alaisuuteen ei kuulu kunnallinen lastensuojelun perhehoito eli sijaisperhetoiminta. –?Tilanne alkaa olla se, ettemme voi ottaa vastaan kaikkia, joita meille tarjotaan. Pari asukasta on päivänokosilla huoneissaan, ja yksi katselee läppäriltä vanhaa Suomi-filmiä. Kalliokoskien mielestä perhehoitajuuden parhaita puolia on, että tehtävää saa hoitaa omassa kodissaan ja oman puolison kanssa. Kalliokosket eivät ole laatineet perhekotiinsa säännöllistä ohjelmaa, vaan tekemiset suunnitellaan sen mukaan, millainen porukka milloinkin on koolla. Aina voisi olla paremminkin: Kalliokoskien mielestä esimerkiksi pyhäkorvaukset olisivat mukava lisä, vapaita voisi olla enemmän ja sijaisten käyttö joustavampaa. Ehkä sana on kiirinyt sen jälkeen, kun meistä oli juttua telkkarissa viime syksynä, Ari Kalliokoski kertoo. –?Keväällä seurasimme täällä jääkiekon MM-finaalia isolla porukalla loppuun asti ja keitimme voiton kunniaksi yöllä vielä mitalikahvit, Ari Kalliokoski kertoo. Meitä ainakin harmittaa, kun emme älynneet aloittaa tätä jo aiemmin. Vuodesta 2019 hoitopäivien määrä on vähentynyt yli 3 500:lla. Aatun yksinhuoltajaisä on palomies, jonka työvuorot ovat usein täyden vuorokauden mittaisia. Olette niin sopiva pari tällaiseen hommaan, Kiviharju kiittelee perhehoitajiaan. Hän on ollut hiljattain silmäleikkauksessa ja tullut toipumaan siitä Kalliokoskille muutamaksi viikoksi ennen paluuta kotiinsa. –?Tykkäätkö Queenin musiikista, Aatu kysäisee toimittajalta, ja juttelemme hetken bändistä. Tämä sopii sellaisille, joilla on sopivasti palvelumieltä, hoivaviettiä ja rakkautta hoidettavia kohtaan. Avantouintia ja mitalikahveja Kalliokoskien perhekoti on pääasiassa ikäihmisiä varten, mutta välillä joukossa on myös eri-ikäisiä kehitysvammaisia ihmisiä. Vuoden 2021 lopussa Pirkanmaalla oli 929 huostaanotettua lasta. Soili hääräilee keittiön puolella ja vastailee puhelimeen korvanappinsa kautta. Hoitopäivien määrä on kasvanut vuodesta 2019 yli 6 000:lla. –?On niitä nuoriakin perhehoitajia. –?Korona on hallinnut niin kauheasti kaikkea, perhekodin uusin asukas Irma Kiviharju kommentoi nojatuolistaan. Se on antanut hyvän pohjan tälle. Perhehoidettavia niissä oli 92 ja hoitopäiviä 14 545. Kalliokosket hakeutuivat ikäihmisten perhehoitajien ennakkovalmennukseen. Perhehoitoliiton jäsenyhdistys Pirkanmaan Perhehoitajat ry järjestää maakunnan perhehoitoperheille vertaistukea, virkistystoimintaa ja koulutusta. Elokuussa 2022 Luotsin jäsenkunnilla oli sijoitettuna huostaanotettuja lapsia ja nuoria runsaaseen 300 sijaisperheeseen pääasiassa eri puolille Pirkanmaata. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Uuteen paikkaan tulo jännitti häntä kovasti, eikä perhehoitokaan ollut tuttua. Hän kertoo viihtyvänsä perhekodissa hyvin. Sitovaa, mutta paljon vapauksia Yhden tilapäisasukkaan tulo Ari ja Soili Kalliokosken perhekotiin on juuri peruuntunut lyhyellä varoitusajalla. Ari jututtaa asukkaita olohuoneessa, ja puhe kääntyy aina yhtä ajankohtaiseen koronaan. Yhdistykseen kuului vuoden 2021 lopussa 413 jäsentä. Samaa vakuuttavat perhehoitajat. Perhekoti on ollut toiminnassa nyt nelisen vuotta. Vanhan pariskunnan toiPERHEHOITO PIRKANMAALLA Pirkanmaan kuntien ikäihmisten, kehitysvammaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten perhehoidosta vastaa Pirkanmaan perhehoidon yksikkö. Soilin hoitajatausta on auttanut tosi paljon. Vaikka perhehoitajuus on monessa mielessä sitovaa, toisaalta myös vapauksia tehdä itsenäisiä valintoja on paljon. Pyrkimyksenä on tehdä asukkaiden olo mahdollisimman kotoisaksi. Ajan mittaan hoidettavien määrää voi tarvittaessa vaikkapa vähentää. Periaatteessahan tämä on aika samanlaista kuin suurperheen pyörittäminen, eli ruuanlaittoa ja hoivaa vuorotellen. Keväällä 2022 Pirkanmaan perhehoidon yksikön listoilla oli 164 ikäihmisten ja vammaisten ihmisten perhehoitajaa. Se on osa Pirkanmaan omaisja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskusta. TE EM A Voimaannu perhehoidossa puhui asiasta lämpimään sävyyn ja kannusti kokeilemaan. Valmennuksen jälkeen edessä oli perhekodin perustamisja hyväksymisprosessi, jossa kunta varmisti, että Kalliokoskien koti soveltuu tilojensa puolesta perhehoitoon. Heistä 61 prosenttia asui perhehoidossa sijaisperheissä. Ulkoilun lisäksi välillä pidetään tietokilpailuja ja pelaillaan fortunaa tai koronaa. –?Ei jännitä enää! Täällä on turvallista, ja olen viihtynyt. Isossa osassa Pirkanmaata sitä koordinoi Perhehoito Luotsi, joka on Tampereen kaupungin alaisuudessa toimiva sijaishuollon asiakasohjausyksikkö. Monelle perhehoitajalle vastaavat peruuntumiset voivat olla taloudellisesti isoja iskuja, mutta Kalliokoskille riittää onneksi tulijoita muutenkin
20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Hänen nähdäkseen on olennaista, että asiakasohjaus toimii, jotta palveluita oikeasti tarvitsevat saavat niitä nopeasti. Pirkanmaalla edessä ei ole yhtä suurta mullistusta kuin monessa muussa maakunnassa, sillä kaikkien Pirkanmaan kuntien ikäihmisten ja vammaisten ihmisten perhehoitoa on koordinoinut jo vuosia yhteinen yksikkö. Hän toivoo, että perhehoito saisi näkyvän paikan alueen palvelutarjottimella. –?Ikäihmisten palvelut ovat riittämättömiä, ja henkilöstöpula on valtava. Pirkanmaan aluevaltuuston ja Tampereen kaupunginhallituksen jäsen Kirsi Kaivonen (sd.) jätti keväällä aluevaltuustossa aloitteen, jossa esitettiin, että hyvinvointialue vahvistaisi ikäihmisten perhehoidon tunnettavuutta ja järjestämismahdollisuuksia. Aluevaltuutettu Kirsi Kaivonen, aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen ja Pirkanmaan perhehoidon yksikön koordinaattori Tia Salminen ovat tyytyväisiä, ettei hyvinvointialueiden aikaan siirtyminen aiheuta suurta mullistusta maakunnan perhehoitoon, joka on jo keskitetysti järjestettyä. –?Perhehoidon olisi hyvä olla yhtenä vaihtoehtona, kun mietitään niitä ikäihmisten asumismuotoja, jotka sijoittuvat palveluasumisen ja kodin välimaastoon. Perhehoidon hyvä puoli on myös se, ettei se vaadi suuria rakennusinvestointeja eikä tule siinäkään mielessä kalliiksi yhteiskunnalle, Hiltunen sanoo. Pirkanmaalla hyvinvointialueen palvelustrategian viimeistely on edessä syksyllä. fi Perhehoito-lehti 4 | 2022. TEKSTI REETTA KANKAINEN KUVAT PIRITA TORVI Asenteen pitää olla kunnossa, eikä tähän kannata lähteä eurojen takia. Siitä saa voimaa, kun näkee, että asukkaalla on hyvä olla, Kalliokosket sanovat. Perhehoitojakso voi myös madaltaa kynnystä palata kotiin pitkän osastojakson jälkeen. Siihen, millaisen painoarvon perhehoito saa lopulta milläkin hyvinvointialueella, vaikuttaa kullakin alueella laadittava palvelustrategia. Lastensuojelun perhehoidon puolellakin noin 80 prosenttia Pirkanmaan väestöpohjasta on yhteisen maakunnallisen asiakasohjausyksikön palveluiden piirissä. –?Olemme siirtymässä hyvillä mielin hyvinvointialueelle. Strategiassa määritellään, miten sosiaalija terveyspalvelut toteutetaan hyvinvointialueilla. Perhehoito tarjoaa inhimillisen vaihtoehdon, ja se on myös edullista palveluasumiseen nähden. Merkittävää on esimerkiksi se, mitä alueen palvelustrategiaan kirjataan ikäihmisten tai vammaisten ihmisten perhehoidon tarjonnasta ja kehittämisestä suhteessa muihin asumistai hoivapalveluiden muotoihin. Yksikkömme on valmis paketti, jossa kuntien välinen yhteistyö on saatu toimivaksi. Koko maakunnassa on jo käytössä esimerkiksi yhteinen toimintaohje ja yhteiset palkkioluokat ikäihmisten ja vammaisten ihmisten perhehoidossa, Pirkanmaan perhehoidon yksikön koordinaattori Tia Salminen kertoo. Perhehoidosta voi olla apua niin ikään ikäihmisten yksinäisyyteen, Kaivonen sanoo. Yhteiset palkkioluokat koko maakunnassa Perhehoidon järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa kunnilta uusille hyvinvointialueille. Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) muistuttaa, että ikäihmisten määrän voimakkaan kasvun vuoksi heille suunnatut palvelut ovat keskeisesti esillä palvelustrategian valmistelussa
Menetelmää soveltamalla voi lisätä vuorovaikutusta ja parantaa tunnetaitoja myös perhehoitoperheissä. TEKSTI REETTA KANKAINEN KUVAT PIRITA TORVI Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijan, valokuvaaja Miina Savolaisen luoma voimauttavan valokuvan menetelmä muistuttaa katseen tärkeydestä osana vuorovaikutusta. Menetelmän työote soveltuu myös perhehoidon arkeen antaen uusia näkökulmia vuorovaikutuksen ja katseen moninaisuuteen. Menetelmä on ollut murtamassa valokuvauksen ja hoidollisen suhteen perinteisiä rooleja. Menetelmä murtaa perinteisiä rooleja, kun kuvattava kertookin kuvaajalle, miten hän haluaa tulla nähdyksi ja ikuistetuksi. Korjaava nähdyksi tulemisen kokemus Voimauttavan valokuvan menetelmässä kuvaaja antaa tilan kuvattavalle, mikä poikkeaa perinteisen valokuvauksen lähtökohdista. Kuvan päähenkilö määrittelee tavan, miten hän haluaa tulla KATSEEN VOIMA ON HYVÄ TUNNISTAA TE EM A Voimaannu perhehoidossa Miina Savolainen on voimauttavan valokuvan menetelmän pioneeri. 21 Perhehoito-lehti 4 | 2022 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 21. Myöhemmin voimauttavan valokuvan menetelmä kehittyi käytännön kautta ammatilliseksi työvälineeksi ja täydennyskoulutukseksi hoitoja opetusalojen ammattilaisille. Projektin aikana Savolainen taltioi kymmenen helsinkiläisessä lastenkodissa kasvaneen tytön elämänvaiheita vuosikymmenen ajan heidän itse määrittelemällään tavalla. Savolainen on kouluttanut noin kolmetuhatta ammattilaista soveltamaan menetelmää terapeuttiseen identiteettityöhön sekä vuorovaikutusja tunnetaitojen parantamiseen perheissä, työyhteisöissä tai asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Luovassa prosessissa ammattilainen pääsee osaksi asiakkaan identiteettityötä ilman ohjaavaa otetta. V oimauttavan valokuvan juuret ovat lastensuojelussa ja Miina Savolaisen taiteellisessa päätyössä, Maailman ihanin tyttö -yhteisövalokuvataideprojektissa, joka käynnistyi vuonna 1998
Tarvitsemme toisiltamme arvostavia peilauskokemuksia, joista meillä on usein lapsuuden osalta vajausta. Kun toisen kuvaan suhtaudutaan hellästi ja sitä katsotaan yhdessä arvokkaasti, syntyy korvaavia peilauskokemuksia, Savolainen kuvailee. – Harjoittelemme kehollista peilaamista eri rytmisten ja temperamenttisten ihmisten kanssa kuin itse olemme. Esimerkiksi lapset voidaan ottaa mukaan rakentamaan omaa tarinaa, kuvaamaan ja valitsemaan kuvia. Tähän voimauttavan valokuvan menetelmällä voidaan luoda perustaa, kun perhehoitaja löytää kokemuksellisesti uuden, hellän ja ymmärtäväisen tunnesuhteen itselleen aiemmin haasteellistakin läheistä kohtaan. Tästä on hyvä olla tietoinen, sillä tämä on meille usein sokea piste, Savolainen toteaa. Siinä ei ole rikkoumia niin kuin vuorovaikutuksessa yleensä. Kun asioita toistetaan ja harjoitellaan, keinot jäävät osaksi arjen vuorovaikutusta. Lapsi saa kokea, että hänellä on lupa olla osa molempia perheitä. Omaa vuorovaikutusta kannattaa tarkastella Arkisissa vuorovaikutustilanteissa emme usein kiinnitä huomiota omaan persoonalliseen tunnevuorovaikutustyyliimme, vaikka katseella ja kehollisella läsnäololla muodostamme turvallista yhteyttä toisiimme. Kuvien kautta voidaan keskustella ja muistella yhdessä. Usein perhevalokuviin ikuistetut hetket ja tapahtumat koetaan perheessä hyvin eri tavoin, koska läheisetkään ihmiset eivät voi täysin tavoittaa toistensa kokemusmaailmaa. Savolaisen mukaan sijaisvanhemman rooliin turvallisena aikuisena ja kasvattajana kuuluu antaa hyväksyvä katse lapsen ja biologisen vanhemman suhteelle. Kun vaalimme vastavuoroisuutta lapsen kanssa ja kuuntelemme hänelle tärkeitä asioita, osoitamme arvostusta lapsen eri puolia kohtaan. Se auttaa tarkastelemaan omaa vuorovaikutusta, jolloin keinot siirtyvät osaksi arkea. Silloin herkistyy kuuntelemaan esimerkiksi lapsen tai puolison tarpeita. Harrastaa sukupuutyöskentelyä, vanhojen talojen ja huonekalujen entisöintiä ja tuunausta, villipuutarhan hoitoa, ruuanlaittoa ja juhlien järjestämistä läheisille luovalla otteella. Saamme mennä tilanteeseen tunnetasolla mukaan ja lumoutua toisesta ihmisestä. Välineitä lasten ja aikuisten perhehoitoarkeen Voimauttavan valokuvan menetelmä tarjoaa erilaisia tekniikoita ja menetelmiä perheen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Esimerkiksi sylissä tai rakastavan katseen kohteena. Laaja tunneperhe. Menetelmän työote soveltuu myös perhehoidon arkeen. – Se on kaikkien saavutettavissa, kun luopuu yhden virallisen albumin tai kuvaajan lähtökohdista. Ajatus voi olla lähtökohtaisesti hyvä, mutta perheenjäsenet eivät välttämättä tunnista itseään kuvasta. – Kuvaajina saamme luvan mennä osaksi kuvattavan kokemusmaailmaa, jonka rajat ja katsomisen tavan kuvattava meille näyttää. Usein ihmiselämän avainkuva on se, jossa olemme isän tai äidin lähellä. Sillä on suuri merkitys, Savolainen kertoo. Naimisissa. – Perhehoidossa esimerkiksi lapsen ja biologisen vanhemman suhteesta voi syntyä hyvin vaikeitakin ja ristiriitaisia tunteita. Vaikka voimauttavan valokuvan menetelmä hyödyntää työotteessaan valokuvausta ja valokuvaa, sen keskeisin työväline on katseen voiman kautta syntyvä korjaava nähdyksi tulemisen kokemus. Myös muistisairaiden ihmisten parissa elämäntarinalliset kuvat voivat tukea kuntoutusta ja luoda turvallisuuden tunnetta. – Arvokkuuden kokemus ei kasva meissä tyhjästä. – Kuvat voivat olla perhehoitajalle keino olla läsnä muistisairaan ihmisen todellisuudessa. Kun opimme ensin lempeää arvostavaa katsetta itseämme kohtaan, voimme kokea myös toisen ihmisen lämpimästi. Tämän syksyn Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana Savolainen haluaa tuoda esille muun muassa keinoja, kuinka pienin muutoksin arkinen perhevalokuvaus voi tukea perheenjäsenten hyvinvointia ja luoda perhemuistojen taltiointiin vastavuoroisuutta. Perheen tarina voi olla koko perheen tarina vain, jos se on moniääninen. Moniäänisyys perheen tarinassa Jokaisessa perheessä on oma arkinen tapa ottaa valokuvia. Myös turvattomuutta kokevat ihmiset voivat helposti tulkita ilmeet negatiivisemmin kuin on tarkoitettu. Silloin vuorovaikutuksessa merkitykselliseksi nousee meidän kasvorekisterimme. – Esimerkiksi lapsilla, muistisairailla ikäihmisillä tai kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole välttämättä verbaalista kieltä osana vuorovaikutusta. Kyse on myös perusturvallisuudesta; kuinka uskallamme jättäytyä toisen ihmisen fyysisen katseen varaan ja luottaa siihen, että tulemme ymmärretyksi. Tärkeät ja rakkaat valokuvat palauttavat elämän merkityksellisiin hetkiin. Lapsuuden peilit voivat olla rikkoutuneita, ja monilla on kokemuksia väärin nähdyksi tulemisesta. Savolaisen mukaan voimauttavan valokuvan keinoin voidaan rakentaa ikään kuin uudelleen lapsuuden paratiisi, jossa nähdyksi tuleminen on pelkästään hyvää yhteyttä ja ymmärrystä luovaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa sitä tarinaa uudelleen, Savolainen toteaa. Voimauttava valokuva ei siten ole erillinen projekti, vaikka nekin itsessään ovat merkityksellisiä, Savolainen toteaa. Instagram: @voimauttava_valokuva, Facebook: Voimauttava valokuva MIINA SAVOLAINEN nähdyksi. 22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. 48-vuotias helsinkiläinen yhteisötaiteeseen painottunut valokuvaaja, taideja sosiaalikasvattaja. Näin pääsemme osaksi toisen ihmisen kokemusmaailmaa ja opimme hyväksymään sekä arvostamaan keskinäistä monimuotoisuutta, Savolainen kertoo. Suojelee Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjaa 2022. Toiselle tärkeä ja voimauttava asia voi olla toiselle perheenjäsenelle satuttava tai loukkaava, Savolainen toteaa. Perheen yhteinen tarina syntyy vastavuoroisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen kautta. Yhteys biologiseen vanhempaan voi aiheuttaa emotionaalista myllerrystä lapsen elämään, ja koko yhteys voidaan nähdä haitallisena, Savolainen pohtii. Taiteellinen päätyö, Maailman ihanin tyttö -yhteisövalokuvataideprojekti, syntyi Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston lopputyönä. – Usein perhevalokuvissa perheenjäsenet laitetaan sellaiseen muottiin kuin kuvaaja on muistot halunnut taltioida. Voimauttavan valokuvauksen menetelmän kehittäjä, tutkii ja opettaa valokuvausta pedagogisena ja terapeuttisena välineenä
TE EM A Voimaannu perhehoidossa Miina Savolainen tutkii ja opettaa valokuvausta pedagogisena ja terapeuttisena välineenä. Hänen harrastuksiinsa kuuluu villipuutarhan hoitaminen. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 Perhehoito-lehti 4 | 2022 Perhehoito-lehti 4 | 2022 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23
Mäntysalo avaa teoksessaan lapsen ja perhehoitajan kokemusmaailmoja, joiden sävyt ovat usein tummia ja kuljettavat sekä lasta että hänen lähipiiriään hyvin kipeisiin ja vaikeisiin tunteisiin. Jokainen sai yhtä paljon, ja jokaisella oli samat velvollisuudet. RUNOISSA KUVATAAN MYÖS hoivaajan toivetta valita tietynlainen lapsi, jota hoivata ja rakastaa. Siitä alkoi melkoinen rumba. Ylpeyden ja häpeän teemat nostavat esiin pohdintaa siitä, miten ”oma lapsi vs. Saimme elää omaa elämää suuren lapsikatraamme kanssa aivan kuin mikä tahansa suurperhe. Pian lapsia tuli lisää useammasta kunnasta, ja vuosien varrella ruokapöydässä oli vakituisesti 12 lautasta. Siitä olen tosi iloinen, että jälkihuoltoa jatkettiin vihdoinkin kestämään 25-vuotiaaksi asti. Miten valtavan ison vastuun sitä on ottanut kasvattajana itselleen. Olen lähettänyt maailmalle 15 pitkäaikaisesti sijoitettua ja kolme biologista lasta. On erittäin tärkeää muistaa, ettei monella sijoitetulla nuorella ole ketään biologista omaista, kenen puoleen kääntyä. Lapsen saamat itsenäistymisvarat ovat sen verran pienet, ettei niillä ihmeitä tehdä. Toimeksiantosuhteinen perhehoito tarkoittaa sitä, että lapsi asuu perheessä perheenjäsenenä ja että sijaisperheen vanhemmat päättävät, miten arjessa toimitaan: saavatko lapset olla Whatsappissa, katsoa televisiota, tuoda puhelimen ruokapöytään, ostaa mopon tai mennä kaverin luo yöksi. Lisäksi yli 30 pientä on tullut ja mennyt kriisihoidon tai kesäloman merkeissä. Meidän luotettiin huolehtivan lapsista niin hyvin kuin mahdollista. Jokainen ihminen jättää oman helmensä oman elämämme helminauhaan. Tällöin perhehoidon perusajatus on hukassa. Ja kun sijaisvanhemmuus on ohi, alkaa sijaismummous ja -vaarius. MÄNTYSALON TEOS SOPII upealla ja syvällisellä tavalla sijaisvanhemmuuden kysymyksien, tunteiden ja kokemusten pohdintaan ja niiden jäsentämiseen. fi. Biologiset lapset ottivat uudet tulokkaat vastaan siskoina ja veljinä. Se pysäytti minut, ja päätin kirjoittaa omia näkemyksiäni perhehoidosta. Miten osuvasti runoilija sanoittaa: ”Kuitenkin pienen pieneen ihmiseen kaikkien elämät matkalla jää.” Miten paljon nämä pienet ottavatkaan kokemuksia ja elämää sisimpäänsä kannettaviksi. Onneksi perhehoitajat ovat päässeet eläke-edun piiriin. Myöhemmin jokainen meille lapsia sijoittanut kunta kävi uudelleen samat asiat läpi. Yhteiskunnan ei siis tarvitse olla huolissaan, että perhehoito olisi hukkaan heitettyä rahaa. Lapsi on hauras kaikelle sille, mitä on jo ollut ja mitä tuleva tuo. Perhehoitoarjen pyörittämisessä on paljon haasteita ja hankalia tilanteita. Sellaisina he ovat säilyneet vielä aikuisiässäkin. Runoissa lukijalle avautuu monia teemoja. Toimin vuosia sijaisäitinä ja nyt olen eläkkeellä. Sisarukset tulivat, ja arki alkoi. Tämä kirvoittaa myös ajatuksia vastuusta, joka perhehoitajalla on hauraasta hoidettavastaan. Olisiko niin, että jos perhehoitaja oppisi syvemmin rakastamaan omaa epätäydellisyyttään, mahtuisivatko hetkittäin ”omina” kainaloon nekin elämän kolhimat, kulmikkaat ja epätäydellisetkin lapset ja nuoret, joita kulloinkin poluillamme kohtaamme. Sijaisvanhemmat tietävät, millaista tukea tarvitsevat ja missä tilanteissa. Aloitimme toimeksiantosuhteisen perhehoidon vuonna 1992 vastaamalla erään kunnan paikallislehden ilmoitukseen, jossa haettiin perhettä sisarusparille. Kaikki lapset olivat tasavertaisia. Pienestä eläkkeestä voi keitellä kahvia ja juhlia sijoitettujen lasten ja heidän lastensa kanssa joulua ja merkkipäiviä! MAIJA-LIISA ”TIPSA” ALANEN 30 vuotta perhehoitajana ja nyt lainamummona määräämättömän ajan. Jos harmeja ilmaantui, tiesin aina, kenelle soittaa, ja apua oli saatavilla. Meillä kävi sosiaalityöntekijöitä puntaroimassa kaikkia mahdollisia kasvattamiseen liittyviä tekijöitä, kuten parisuhdetta, asenteita, uskontoa ja taloutta. Emme koskaan tiedä etukäteen, mitä vastaanotamme, kun sanomme ”kyllä”. Miten käy niiden, joita kukaan ei valitse. Viranomaiset kävivät säännöllisesti kotikäynneillä noin kerran vuodessa. Nyt kun sydämentyö on tehty, voin sanoa, että sijaisvanhemmuus on elinikäinen sitoumus. ei oma lapsi” -ajattelu on vuosien saatossa muuttunut. Siksi sosiaalitoimen luottamus sijaisvanhempiin on ratkaisevan tärkeää. TITTA TURUNEN Titan kanssa kirjaan tutustuivat perhehoitajat Birgitta Aaltonen, Tanja Johansson, Merja Kihnula, Taru Ollikainen, Anne Riissanen ja Pilvi Talpio. Se antaa nuorelle aikaa kasvaa rauhassa ja itsenäistyä sijaisvanhempien tuella, sillä kuka nuori on aikuinen jo 18-vuotiaana. Meistä jokainen rakentuu kohtaamisista. Nyt näyttää siltä, että jotkut rinnastavat toimeksiantosuhteisia perhehoitaja ammatillisten perhekotien työntekijöihin. Arkea helpottaisi, jos perhehoitajat saisivat pääsyn sijoitetun lapsen Omakantaan. Syvällisesti perhehoitajuudesta LUKUVINKKI M un sossutäti on sanonut, että en saa olla Whatsappissa!” Perhehoitajakollegani kertoi lapsensa sanoneen lauseen kaverilleen auton takapenkillä. Sinikka Mäntysalo: Ei kenenkään oma (Omakustanne, 2022) Lisätiedot: sinikkamantysalo.fi EI KENENKÄÄN OMA on Sinikka Mäntysalon rohkea, suorasanainen ja lukijaa syvästi ravisteleva esikoisrunoteos. Sijaisvanhemmuus on elinikäinen sitoumus NÄKÖKULMA 24 w w w .p er he ho ito lii tt o. En ole tavannut ainuttakaan. Meidät hyväksyttiin perhehoitajiksi ja kotimme katsottiin siihen sopivaksi. Sijaisvanhempia tarvitaan siinäkin vaiheessa, kun nuori viimein haluaa itsenäistyä. Oman asunnon kalustaminen on hyvä aloittaa mamman astiakaapista, ja ainahan voi tulla kotiin syömään, jos omat rahat eivät riitäkään. Teos sopii myös hyvin materiaaliksi vertaisryhmiin ja työnohjaukseen
Te pidätte huolta lapsesta, me teistä! Tarjoamme erityisen vahvan tuen tehtäväänne sekä jatkuvaa koulutusta meillä et jää yksin. Siksi huomioimme tukityöskentelyssämme aina koko perheenmyös sijaissisarukset. Tehdään merkityksellistä työtä yhdessä! w w w.p erh eh oit ok um pp an it.fi info @ pe rh eh oit ok um pp an it.fi OTA YH TEY TTÄ 080 185 222 ?. sijaisperheitä lyhytaikaisiin ja kiireellisiin sijoituksiin lapsen kuntouttaviin sijoituksiin vahvan tuen sijoituksiin vanhemman ja lapsen kuntouttaviin sijoituksiin . tukija lomitusperheitä Toimimme kumppaninasi Sijaisperhe on keskeinen muutoksen tuoja sijoitetun lapsen elämässä. MUUTETAAN MAAILMAA YHDESSÄ! ETSIMME:
ANNA LAPSELLE TURVALLINEN KOTI TULE SIJAISVANHEMMAKSI Sijaisvanhempana annat lapselle mahdollisuuden tavalliseen arkeen. Useat lapset kaipaavat tälläkin hetkellä turvallista kotia. Lue lisää ja tutustu toimintaan: pelastakaalapset.fi/sijaisvanhemmaksi Olen kiitollinen sijaisvanhemmilleni. Toivomme, että perheessä on lapselle tilaa ja aikaa. Etsimme ihan tavallisia perheitä sijaistai tukivanhemmiksi. Heiltä sain turvallisen kodin. Me tarjoamme valmennuksen ja tukea koko sijaisperheenä toimimisen ajan. Perhehoito Luotsi www.tampere.fi/sijaisperheeksi Hae päivystäväksi tai pitkäaikaiseksi sijaisperheeksi pirkanmaalaiselle lapselle!. Sijaiskodin voi tarjota aivan tavallinen aikuinen tarvitaan vain aikaa, rakkautta ja kärsivällisyyttä. RYHDY SIJAISTAI TUKIVANHEMMAKSI Lue lisää attendo.fi/perhehoito SYLI LAPSELLE
Retken onnistumiseen vaikutti hyvän kuskin lisäksi iloiset matkalaiset. Lähdön hetkellä hyvästeltiin opas. Lounas nautittiin Haikon kartanossa, ja aikaa oli tutustua myös sen historiaan. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. Helsingin tuomiokirkkoon tutustumisen jälkeen oli vapaata kaupunkiaikaa. Kaunis päivä veti matkalaisia torille. Kyselijät saivat tietoa perhehoidosta ja perhehoitajat vertaistukea. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. Seikkailijoita oli sankoin joukoin, 180. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 6 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun Terveysja Lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) KAINUUN PERHEHOITAJAT RY vietti perinteistä kesäpäivää 7. Päivä oli onnistunut ja ilma ihanan kesäinen! T II N A K O IR A N E N 27 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Ensimmäisenä täyttyi Brunbergin tehtaanmyymälä, ja mukulakivikatua noustiin jopa rollaattorilla ylös tuomiokirkkoon. elokuuta Ristijärven Pirtillä. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Helsingin kieroajelulla nähtiin merkittäviä rakennuksia ja paikkoja kuullen niiden eri historiallisista vaiheista. Mansikat, herneet ja jäätelötötteröt tekivät kauppansa. Olipa ihana tavata jäsenistöä pitkän tauon jälkeen! Pir kan ma ala ise t piip aht iva t Som ero lla Va rs in ai ss uo m al ai se t re tk ei liv ät et el äs sä VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry pääsi heinäkuussa parin vuoden tauon jälkeen perinteiselle kesäretkelle. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. Nyt kaikki tietävät nyt myös, missä Remu Aaltonen asuu. Samassa yhteydessä juotiin leivoskahvit viime vuonna 35 vuotta täyttäneen yhdistyksen kunniaksi. Loistava, hyvin historiaa tunteva opas ohjasi meidät Porvoon vanhassakaupungissa putiikkeihin ja kertoi nähtävyyksistä. Kiitos kaikille! Helsinki ja Porvoo hurmasivat matkalaiset Kain uula iset nau ttiv at kes ästä S IN IK K A H IR V E N S A LO PIRKANMAAN PERHEHOITAJAT RY vietti elokuussa mukavaa kesäpäivää Hiidenlinnan seikkailupuistossa Somerolla yhdessä perhehoidon asiakasohjausyksikkö Luotsin kanssa. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. 31 aikuista ja kaksi lasta lähtivät tutustumaan Porvooseen ja Helsinkiin. Iloinen perhehoitajien ja heidän ystäviensä puheensorina täytti linja-auton
Kysy lisää: p. Uudet ja jo valmennetut perheet, ottakaa meihin rohkeasti yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää. 050 566 6487 perhehoitoyksikkokanerva@hameenlinna.fi Kanta-Hämeen kuntien yhteinen perhehoidon järjestäjä JOS OLET POHTINUT TUKITAI SIJAISVANHEMMUUTTA, NIIN OLISIKO NYT SEN AIKA. Perhehoitoyksikkö Kanerva etsii sijaisja tukiperheitä lapsille! www.perhehoitoyksikkokanerva.fi p. 050 497 0505 pihlaja@keusote.fi www.perhehoitoyksikkopihlaja.fi Onko tilaa perheessäsi, sopivaa sijaa sydämessäsi, riittävästi aikaa antaa, ilot ja surut yhdessä kantaa. Etsimme sijaisja tukiperheitä sekä tukihenkilöitä eriikäisille lapsille ja nuorille Kiinnostuitko. Rakkaus ei vaadi biologiaa #VahvaaPerhehoitoaVantaalta #VantaanPerhehoito #RakkausEiVaadiBiologiaa #AjoissaKotiin #VoimaannuPerhehoidossa vantaa.fi/ryhdy-sijaisperheeksi. Helsingin perhehoito: 040 334 1423 tai lasten.perhehoito@hel.fi Sijaisvanhemmaksi
Yhdistys tarjosi lapsille ja nuorille huvipuiston rannekkeet. Olympialaisten jälkeen oli lounaan aika. Tulevista tapahtumista saa lisätietoa Peehoo Vankkurien Facbook-ryhmästä. No, ei mitään. Porukka järjestää isomman kokoontumisen aina heinä–elokuun taitteessa. Virallisen ohjelman päättymisen jälkeen vuorossa oli vapaamuotoista oleskelua ja rohkeimmat uskaltautuivat uimaan saunan lämmettyä. Ennen kakkukahvien nauttimista Perhehoitoliiton Titta Turunen piti onnittelupuheen yhdistykselle ja toi terveisiä liitosta. Lajikokeilujen aikana ruokasalissa toimi kasvomaalauspiste, jossa syntyi taidokkaita kuvia kasvoihin ja käsiin. Leiripäivän yllätysohjelmana paikalle saapui alpakka ja vuohi. Yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Näppinen toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. 65 henkeä pulikoi ensin Lahden maauimalassa, jonka jälkeen ravintola Koti avasi buffét-pöytänsä runsaat herkut nälkäisten uimareiden vatsoille. Niinpä kesäiset herkulliset mansikkakakut odottivat kahvipöydässä lajikokeilujen jälkeen. Ensi vuonna kokoontuminen on heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Karstulan Wanhoissa Wehkeissä. Noutopöydän monipuolinen ja maukas ruoka maistui juhlapäivään osallistujille. Lämmin kiitos päivään osallistuneille! Hämeen Perhehoitajat ry juhli nelikymppisiään JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset KARAVAANARIPERHEHOITAJAT KOKOONTUIVAT KANKAANPÄÄSSÄ PEEHOO VANKKURIT on viitisen vuotta toiminut organisoitumaton porukka, joka koostuu karavaanailua harrastavista perhehoitajista. Joka vuosi on kuitenkin jotakin. Lapset ja lapsenmieliset jaettiin kuuteen joukkueeseen. KESÄJUHLAT T E K S T I T U IJ A N Ä P P IN E N K U V A T T U IR E W ID E N Hämeen perhehoitajat ry:n 40-vuotisjuhlaa vietettiin Punkalaitumen seurakunnan leirimajalla heinäkuussa leiripäivän merkeissä. Päivän päätteeksi vielä syötiin kodassa paistettua makkaraa. Lajeina oli muun muassa frisbeetaistelu, pöytäcurling, possujen syöttäminen, tasapainolautailu ja tiimihiihto. Kaikki osallistujat palkittiin. Aamupäivän ohjelmassa oli kesäolympialaiset. TITTA TURUNEN 29 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Kun kaikki olivat saaneet vatsansa täyteen, oli vuorossa lajikokeiluja, esimerkiksi fast scoop, jousiammunta, suppailu ja puistopelit. Mitä olisivat synttärit ilman kakkukahveja. MINNA LUOMA MIKA POIKKEUS PÄIJÄT-HÄMEEN SIJAISVANHEMMAT RY järjesti kesäkuussa yhdistysväelle mukavan päiväretken. Tänä vuonna järjestettiin leikkimielinen bingo. Paikalle kokoontui noin 60 henkilöä. Tänä vuonna paikaksi valikoitui SFC Kuninkaanlähde Kankaanpäässä, jonne kokoontui parikymmentä aikuista ja kolmisenkymmentä lasta. Järjestetyn ohjelman määrä koitetaan pitää maltillisena, jotta aikaa jää siihen olennaisimpaan – toistemme kanssa olemiseen. SATAKUNNAN SIJAISVANHEMMAT RY järjesti jäsenilleen kesäkuussa retken Tampereen Särkänniemeen. Alpakka sai paljon silittelyä, ja vuohi pääsi tutustumaan pihaalueeseen lasten taluttaessa sitä
Keskustelu polveilee viinilasin äärellä muistojemme kautta tähän päivään. Toisella kanavalla joku haaveilee suurentavansa rintojaan (”Sitten voisin olla onnellinen.”), toinen esittelee hohtavia kynsiään, joku synnyttää tasokkaassa sairaalassa. – Ollaankohan me tottumassa tähän sotaan, kun siitä ei enää puhuta niin paljon. Siellä on varmaan yhtä pieniä hautakumpuja. Katselemme videoita, joissa epätoivoiset ihmiset pakenevat Kiovasta, Harkovasta ja Lvivista. Katsomme sen moneen kertaan, kaikki pyyhkivät silmiään. Solidaarisuuden merkiksi kiedon kaulaani sinikeltaisen huivin. – Tämä on vuosi 2022. Meidän sukupolvemme on se rauhassa syntynyt ja kasvanut. Heitä on tässäkin junassa. Perheja pariterapia, vanhempainohjaus ja ryhmät. Pieni Amelia-tyttö laulaa pommisuojassa sydämeenkäyvän kirkkaasti Let It Go. Määränpää tuntematon. Myöhään illalla harhailen ruokakaupassa pää täynnä ajatuksia. Tai ovatkohan perheet saaneet edes haudata lapsensa. Myöhemmin uutiset kertovat samat murheelliset asiat vielä kertaalleen. – Ajattele, tähän mennessä jo noin kolmesataa lasta on kuollut Ukrainassa sen älyttömän sodan takia. Slava Ukraini! Päivä on aurinkoinen ja kaunis. Riikka Slava Ukraini! PIENI TYTTÖ LAULAA POMMISUOJASSA SYDÄMEENKÄYVÄN KIRKKAASTI LET IT GO. Nuoriso on selvästikin seurannut uutisia. Haluaisin tehdä enemmän. Mitä se meidän asioihin puuttuu, pohtis oman maansa ihmisoikeustilannetta! Sillä on muuten hirveen hankala nimikin! Myöhemmin matkustamme rauhallisessa Pendolinossa Teinin ja Bestiksen kanssa minilomalle. Ukrainan äidit pakenevat lapsineen kellareihin ja metroasemille. Pommisuojissa kelpaisi eilinenkin leipä. Samaan aikaan alitajuntaan sukeltaa muistikuva eilisillan uutislähetyksestä: Ukraina. Juomme raikasta vettä, kun Mariupolissa kuollaan janoon. H erätys soi. 045 311 7497 ILMOITUSMYYNTI@ PERHEHOITOLIITTO.FI SATANUORTEN SANOIN: ERITYISTÄ ELÄMÄÄ TURVAA, LUOTTAMUSTA JA MIELEKKYYTTÄ TIETOA TUKIJA SIJAISPERHETOIMINNASTA SATAKUNNASSA Teija Aaltonen........................044 701 9556 Petra Ahonen..........................044 701 9551 Kirsi Leppänen alk. Kaivamme haudan, itkemme ja asetamme mullan päälle valkoisen pehmopupun. Ulkoa kuuluu kaukainen ukkosen jyrähtely. Yltäkylläisyyden keskellä me pulskat emännät valitsemme parasta, etsimme vastapaistettua. Valvira / Kela-pätevyys perheterapia@netti.fi, 045-1214722 www.perheterapia.fi Psykoterapiaja työnohjauspalvelu Toni Mäkelä TÄMÄNKIN ILMOITUSTILAN MYY PK-SAARI OY: PUH. Kuvista näemme talojen rauniot, palaneet hyökkäysvaunut, äidit ja lapset jättämässä jäähyväisiä puolisoilleen ja isilleen. Isämme, veteraanit, eivät ole enää tätä näkemässä, onneksi. Valo sattuu silmiin. Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Pohdimme, saammeko olla maailman onnellisin kansa vielä ensi vuonnakin... Lähimpänä sotia olemme olleet historiantunneilla päntätessämme päähämme sotien vuosilukuja. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu Yksilö-, ryhmäja perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus tukija sijaisperheille. Siellä pommitetaan kouluja ja sairaaloita – mitä jos me ei ehditä Natoon ajoissa. Tapaan pitkästä aikaa lapsuudenystäväni. KATSOMME SEN MONEEN KERTAAN, KAIKKI PYYHKIVÄT SILMIÄÄN. – Me laitettiin muuten sinne keräykseen huopia ja lastenruokaa ja lääkkeitä, ja minä laitoin viikkorahani kans! (Minun ihana empaattinen Teinini!) – Nyt on onneksi jo 23 Nato-maata ratifioinut meidän jäsenyyden, ja seitsemän vielä miettii! Se Turkin pressa on eniten vastahankaan. Luulin, että ihmiset ovat sivistyneempiä kuin keskiajalla, huokaa Teini. 1.10.2022 044 701 9747 etunimi.sukunimi@porinperusturva.fi SATAKUNNAN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ SATAKUNTA 2022 korjattu.indd 1 SATAKUNTA 2022 korjattu.indd 1 12.8.2022 13.37.25 12.8.2022 13.37.25 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. Kuusitoista vuotta kotipihaa vahtinut Koiruli on kuollut yöllä. Matkalaukkuihin mahtuvat vain tärkeimmät esineet. Niin minäkin olen luullut
OULUN SEUTU Viikonloppuleiri Syyskuu 1.9. VERKOSSA Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus, itseopiskelu alkaa 3.10. TAMPERE Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen päätösseminaari hoitoarkeen -koulutus, itseopiskelu alkaa 4.10. JYVÄSKYLÄ Riittävän hyvä sijaisvanhempi – sittenkin -vertaisviikonloppu 24.–25.9. JYVÄSKYLÄ Kinestetiikka apuna perhehoidon arjessa -koulutus, tapaaminen 18.10. VERKOSSA Teematuokio: Perhehoitajan verotus 27.–28.10. VERKOSSA Mentorointikoulutus alkaa verkko-osuudella 2.–4.11. VERKOSSA Matalankynnyksen etätapahtuma 23.–25.9. VERKOSSA Teematuokio: Mitä tukea ja voimanlähteitä yhdistystoiminnasta voi saada perhehoitajan arkeen. VERKOSSA Täydennyskoulutus PRIDEvalmentajille, itseopiskelu alkaa 24.–25.9. VERKOSSA Haastava käyttäytyminen -koulutus, itseopiskelu alkaa 6.9. MIKKELI Läheisja sukulaissijaisvanhempien vertaisviikonloppu Lokakuu 3.10. klo 14) Tammikuu 27.–29.1. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 10.–11.11. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus, itseopiskeluosuus alkaa 13.12. LAHTI Työnohjaajana perhehoidon kentällä -täydennyskoulutuspäivä 24.11. VERKOSSA Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus, itseopiskeluosuus alkaa 23.9. KARJALOHJA Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostoitumispäivät Marraskuu 1.11. VERKOSSA Turvaa ja toivoa perhehoidossa -työpaja 13.10. VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Lokakuu 10.10. PUDASJÄRVI Ikäihmisten perhehoitajien Joulukuu 1.12. YLIHÄRMÄ Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostoitumispäivät 19.–20.11. JYVÄSKYLÄ Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu 19.–20.11. VERKOSSA Teematuokio: Kurkista Vapaaehtoisjohtajakoulutukseen 22.11. VERKOSSA Teematuokio: Hengähdyshetki jouluvalmistelujen keskellä Nuorisotyö / Sinut Syyskuu 7.9. VERKOSSA Teematuokio: Sometaitoja +50-vuotiaille. TURKU Viikonloppuleiri (ilmoittautuminen päättynyt) 28.9. 7.–9.9. Seuraa myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista www.perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki vertaistukija verkostoitumispäivät 3.11. IISALMI Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostoitumispäivät 17.–18.11. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät 10.10. JYVÄSKYLÄ KeVa-perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus 20.9. JÄMSÄ Viikonloppuleiri (ilmoittautuminen alkaa 1.9. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus, itseopiskeluosuus alkaa 8.–10.11. VERKOSSA Teematuokio: Perhehoitajan arjen turvallisuustekijät kotiympäristössä 1.11. Jos koronatilanne pahenee, tapahtumia siirretään tarvittaessa verkkoon. VERKOSSA Matalankynnyksen etätapahtuma Marraskuu 18.–20.11. VERKOSSA Teematuokio: Kokemuksia välineistä ohjata haastavasti käyttäytyvää hoidettavaa kotona 4.–5.10. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. VERKOSSA Traumaymmärrystä perheMUISTA 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. 22.9. JYVÄSKYLÄ Minä yksin perhehoitajana -vertaisviikonloppu 22.11
– Ke 28.9.2022 Täydennyskoulutus PRIDEvalmentajille: 8. ILMOITTAUTUMINEN 24.10.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. – Su 25.9.2022 Läheisja sukulaissijaisvanhempien vertaisviikonloppu Ammatillisesti ohjatun viikonlopun aikana käsittelemme sukulaissijaisvanhemmuuteen liittyviä erityispiirteitä ja arjen haasteita. tapaaminen Koulutus on suunnattu täydennyskoulutukseksi niille PRIDE-valmentajille, jotka ovat käyneet Pesäpuun valmentajakoulutuksen ennen vuoden 2021 PRIDE-valmennuksen uudistusta. tapaaminen. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. PAIKKA Scandic Mikkeli. 040 310 1442. 040 310 1443. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Jaana Pynnönen Pesäpuu ry:stä ja Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. alkaen, verkkotapaaminen 29.9. PAIKKA Koulutus järjestetään vuorovaikutteisella verkko-oppimialustalla. HINTA 49 euroa. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. ILMOITTAUTUMINEN 18.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. HINTA 89 euroa. Tarkemmat tiedot osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset To 22.9.– To 29.9.2022 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus Nepsyyn liittyviin kysymyksiin keskittyvä koulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. HINTA 49 euroa. ja 25.10. ILMOITTAUTUMINEN 18.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Ma 10.10.2022 Turvaa ja toivoa perhehoidossa -työpaja Hyvinvointialueen päättäjille, mielenterveyspalveluista vastaaville työntekijöille ja perhehoitajille suunnatussa verkkotapaamisessa kuullaan, miten perhehoidolla voidaan vastata mielenterveyskuntoutujien asumisen ja tuen tarpeisiin. alkaen, verkkotapaaminen 28.9. Pe 23.9. ILMOITTAUTUMINEN 7.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. Itseopiskelua 3.10. OHJAAJAT vertaisohjaaja Minna Lommi ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen. HINTA 270 euroa/osallistuja/2 hh ja 290 euroa/osallistuja/1 hh. – Ti 25.10.2022 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja sekä teoriatiedon että perhehoitoarjen näkökulmasta. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ja nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila Perhehoitoliitosta. Koulutuksen jälkeen olet saanut lisää keinoja auttaa ja tukea lasta, nuorta ja aikuista arjessa. HINTA Maksuton. Itseopiskelua 23.9. 040 310 1442. Ti 1.11. – Ke 23.11.2022 Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus Kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitajille ja työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan perhehoitolakia, perhehoidon toimintaohjetta, toimeksiantosopimusta ja yhteistyötä. HINTA 89 euroa. OHJAAJA kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen. Jaamme kokemuksia ja hyviä käytänteitä ja opimme toinen toisiltamme. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. 040 310 1443. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Maria Kuukkanen ja Anu Lehtosaari. alkaen, verkkotapaamiset 11.10., 18.10. PAIKKA Työpaja toteutetaan Teamsetäyhteydellä klo 12–15. Ma 3.10. 040 310 1449. Itseopiskelua 22.9. Itseopiskelu alkaa 3.11., verkkotapaamiset 9.11., 16.11. ILMOITTAUTUMINEN 30.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. ILMOITTAUTUMINEN 25.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443. Koulutuksen aiheena on uudelleen mallinnettu valmennuksen 8. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Maria Kuukkanen ja Anu Lehtosaari. ja 23.11. La 24.9. Työpajassa kuullaan psykiatri Satu Määtän (Siun sote), perhehoitaja Ulla Mannisen ja osastonhoitaja Thea Welroosin (Helsingin kaupunki) alustukset sekä perhehoidossa olevien henkilöiden kokemuksia
ILMOITTAUTUMINEN 9.10.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja hankesuunnittelija Anne-Katri Kemppainen, anne-katri.kemppainen@perhehoitoliitto.fi, puh. Paneelin vetää Keski-Suomen aluevaltuuston varapj. klo 14–15: Perhehoitajan arkeen liittyvät turvallisuustekijät kotiympäristössä Ti 22.11. Hankepäällikkö Minna Laine, hankesuunnittelija Anne-Katri Kemppainen, sosiaaliohjaaja Minna Järvinen, palveluohjaaja Merja Korpela, perhehoitaja Teija Viherpelto. 044 766 3312. Tuokiot toteutetaan Teams-etäyhteydellä. Perhehoitoasiakas Anni Palokangas, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, tutkijatohtori Emilia Leinonen. 9.00 Hyvinvointialueet tulevat – onko perhehoito valmis. Kotona perheessä -päätösseminaari Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeessa on rakennettu Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon. klo 14–16: Perhehoitajan verotus. 14.15 Kahvitarjoilu 14.45 Luonto hoivaajana, kouluttaja Sanna Kosonen, Kiteen evankelinen kansanopisto. 040 310 1445, raija.leinonen@perhehoitoliitto.fi T i 4.10. HINTA Maksuton, sisältää lounaan ja päiväkahvin. 15.15 Arki, aistit ja elämykset. ILMOITTAUTUMINEN 16.9.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIETOJA kotisivuiltamme ja perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen, puh. Muut kuin perhehoitajat: 170 euroa / 2 pv tai 90 euroa / 1 pv. Huom! Ennakkoilmoittautuminen: perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Ti 1.11. 10.30 Koettua ja opittua. Tuokiossa on lyhyt alustus, jonka jälkeen jokainen voi vapaasti osallistua keskusteluun tai vain kuunnella. Ti 6.9. koulutuksen sekä kahvija lounastarjoilut. klo 14–15: Hengähdyshetki jouluvalmistelujen keskellä LISÄTIEDOT & OSALLISTUMISLINKIT perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Teematuokiot syksyllä 2022 tsemppausta perhehoitoarkeen tiistaisin 33 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2022. 11.45 Lounas 12.45 Hyvän perhehoitoarjen suositukset elävät arjessa, Minna Laine ja Anne-Katri Kemppainen, Perhehoitoliitto, perhehoitaja Sinikka Hirvensalo, perhehoidon koordinaattori Jane Koskinen, omaisja perhehoidon koordinaattori Sarianna Maaranen. 10.30 Kahvitarjoilu 11.00 Perhehoitajan lääkehoito-osaamisen varmistaminen, lehtori Maarit Ahjolahti, Satakunnan koulutuskuntayhtymä, kommentoimassa perhehoitaja Milma Saario. 10.15 Hoivapalvelujen tulevaisuus, professori Teppo Kröger, JYU. 9.30 Kahvitarjoilu 10.00 Koulutuspäivien avaus, perhehoidon palveluohjaaja Eija-Maria Leppänen, Saarikan ky. Perhoitoliiton puheenjohtaja Minna Ahokas ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju. Musiikkiesitys: Anneli Saaristo & Eliina Mäkiranta. Vanhempi tutkija Erja Rappe, Ikäinstituutti, perhehoitaja Johanna Ketola. Aila Paloniemi. Kommenttipuheenvuoro perhehoitajalta. klo 14–15: Kokemuksia konkreettisista välineistä ohjata haastavasti käyttäytyvää hoidettavaa kotiympäristössä Ti 18.10. PAIKKA Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra HINTA Perhehoitajat: 95 euroa / 2 pv tai 50 euroa / 1 pv (itsemaksavat Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet -10%). Majoitusja matkakuluista vastaavat osallistujat itse. Maksuton tapahtuma marraskuussa Koulutuspäivät on tarkoitettu perhehoitajille, kuntien työntekijöille, ikäihmisten perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Perhehoitoliiton teematuokiot ovat ohjattuja, teemoihin pohjautuvia jutteluhetkiä kaikille perhehoitajille. 16.00 Päivän päätös ja yhteenveto. Reetta Kettunen (Pohjois-Savon hyvinvointialue), Mervi Koski (Pohjois-Pohjanmaan hva), Marianne Hovi (Päijät-sote), Sinikka Palojärvi (JIKKY). 16.00 Koulutuspäivä päättyy 18.30 Iltatilaisuus (Huom! Erillinen maksu ja ilmoittautuminen) Keskiviikko 5.10. AIKA JA PAIKKA To 24.11.2022 kello 10–16.15, Tampere, Sokos Hotel Ilves. – Ke 5.10.2022 Ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät Tiistai 4.10. 11.00 Ikäihmisten hoivan ja huolenpidon palvelut järjestäjän näkökulmasta, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa, THL. klo 14–15: Mitä tukea ja voimanlähteitä jäsenyhdistystoiminnasta voi saada perhehoitajan arkeen. klo 14–15: Sometaitoja +50-vuotiaille Ti 4.10. klo 14–15: Kurkista Vapaaehtoisjohtaja-koulutukseen Ti 13.12. Maksu sis. 12.00 Lounas 13.00 Vertaisuudesta voimaa -työpajat 14.30 Työpajojen purku 15.00 Koulutuspäivien päätössanat, kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 15.15 Kahvitarjoilu Ohjelma (muutokset mahdollisia) 10.00 Tervetuloa seminaariin. Pohdimme hyvän hoivan ja ikäihmisen hyvinvoinnin osatekijöitä. Päätösseminaari on tarkoitettu perhehoitajille, kuntien työntekijöille, perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. 12.00 Lounas 13.00 Hyvää elämää turvaamassa. Ti 20.9
040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Viestintäassistentti Reetta Kankainen 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Toimistosihteeri Birgit Utriainen 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Tapahtumasihteeri Suvi Vieremä 044 766 3301 tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila 040 310 1447 KOTONA PERHEESSÄ -HANKE Hankesuunnittelija Anne-Katri Kemppainen 044 766 3312 Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o. JÄRJESTÖSIVUT koulutukset www.perhehoitoliitto.fi www.perhehoitajaksi.fi www.sinut.fi www.perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry Johanna Litmanen | 044 354 6536 litmanen.johanna@luukku.com www.perhehoitoliitto.fi/etelakarjala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Etelä-Savon Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 esavonperhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelasavonperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Tuija Näppinen | 044 203 7776 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Sami Hovila | 0500 761 148 sami.hovila@puzzle.fi www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Keski-Suomen Perhehoitajat ry Salme Karjalainen | 040 739 3345 ksperhehoitaja@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskisuomenperhehoitajat Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Mikko Tourunen | 050 313 7735 kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Kymenlaakson Perhehoitajat ry Minna Ahokas | 050 359 8514 kymeenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ kymenlaaksonperhehoitajat K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjoiskarjalanperhehoitajat Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Esa Koskela | 050 360 0000 koskelanesa@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Johanna Fast| 040 593 0373 johanna.fast@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/satakunnansijaisvanhemmat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Mattila| 040 310 1447 tuulikki.mattila@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 ktapionkaski@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Sinikka Hirvensalo | 050 569 787 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 silava@silava.fi www.silava.fi/ Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas ahokas.minna@gmail.com VARAPUHEENJOHTAJA Kimmo Hällback Etelä-Savon perhehoitajat ry kimmo.hallback@gmail.com JÄSENET Hanna Hakala Hämeen Perhehoitajat ry hanna@hakalat.info Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry hannu.haukilahti@veteli.fi Stiina Hänninen Pirkanmaan Perhehoitajat ry stiina.hanninen@gmail.com Veli-Pekka Johansson Etelä-Savon Perhehoitajat ry veli-pekka.johansson@surffi.fi Outi Aalto SINUT ry outi.mononen@gmail.com Sari Petäjoki Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry/ Varsinais-Suomen Sijaisperheet ry spetajoki@gmail.com Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry erjasareniussalmenkivi@gmail.com Laura Timgren Pohjois-Savon Perhehoitajat ry laura.timgren@gmail.com Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh
050 314 5287, sirpa.vainio@kaarina.fi Elina Lehtonen, p. Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja: Sirpa Vainio, p. Sijaisperheitä tarvitaan kaikenikäisille lapsille Turun, Tampereen, Länsi-Uusimaan, Seinäjoen, Oulun ja Lapin alueilta. Liity kannatusjäseneksi! Perhehoitoliiton kannatusjäsenyys on tarkoitettu yhteisöille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat tukea Perhehoitoliitto ry:n toimintaa ja sen tavoitteiden toteutumista. > Yhteisökannatusjäsenen jäsenmaksu 400 €/vuosi > Henkilökannatusjäsenen jäsenmaksu 200 €/vuosi Lue lisää > perhehoitoliitto.fi/kannatusjasenyys Etsimme sijaisja tukiperheitä Varsinais-Suomessa asuville lapsille ja nuorille. klo 17.30-18.30. Linkki koulutukseen löytyy osoitteesta familar.fi/perhehoitopalvelut Koulutus tapahtuu Teamsissä ti 6.9. Turun kaupunki etsii sijaisja tukiperheitä Turusta ja lähiseudulta. Myös uusia sijaishoitajia tarvitaan. 050 314 5288, elina.lehtonen@kaarina.fi www.kaarina.fi / sosiaalipalvelut / Sijaishuoltoyksikkö Tammi Tammi 2022.indd 1 Tammi 2022.indd 1 17.6.2022 13.12.33 17.6.2022 13.12.33 Onko Sinun perheessäsi paikka tukea tarvitsevalle lapselle. 040 157 8321 ja 040 157 8326 sote.perhehoito@turku.fi www.turku.fi/perhehoito Etsimme perheitä, jotka haluavat tarjota turvaa, lämpöä ja aikaa lapselle tai nuorelle. Seuraavat PRIDE-valmennuksemme alkavat syksyllä 2022. Kouluttajina Familarin terapeutit Titta ja Milla.. PRIDE-valmennus on ensiaskel sijaisvanhemmuuteen HOIVATIE.FI Tervetuloa kuuntelemaan ilmaista luentoa aiheesta suhdekeskeinen perhehoito ja empatia ! Oletko kiinnostunut sijaisperhetoiminnasta. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijöihimme, niin jutellaan lisää! TURKU, TAMPERE, LÄNSI-UUSIMAA • Annika Mattila 044 7341 687 SEINÄJOKI • Mila Vuorela 044 7341 410 OULU, LAPPI • Tuija Maijanen 044 7341 421 Sijaisperheeksi. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Perhehoito p
Meidän sakki -lautapeli 15,50 euroa Keltaisen talon ketut -satukirjat 14,50 euroa / kappale Meidän sakin tehtäväkirja 14,50 euroa YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN X VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PÄIVÄT www.pesapuu.fi/perhehoidonpaivat 8–9.11.2023 Seinäjoki Areena. Tilaa netissä perhehoitoliitto.fi/kauppa, sähköpostitse toimisto@perhehoitoliitto.fi tai puhelimitse 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). Hintoihin lisätään toimituskulut. Piristystä syksyyn Perhehoitoliitosta! Ostamalla tuotteita tuet Perhehoitoliiton toimintaa