Perhehoito 04/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

teema Turvassa kaiken ikää Wenlan perhehoito jatkuu jälkihuoltona 04 2024 VANHEMMUUS Sijoitetun vanhempia ei saa unohtaa HAASTAVA KÄYTÖS Traumatietoisuus auttaa arjessa
045 127 6385 * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. Lemström Perhoskuja 19 Jäniksenlinna * Kälviän apteekki Kälviäntie 32 Kälviä * Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522 Ruto * Lapin Metsäpalvelut Oy * LVI-Nissinen Muurame p. 09 755 3648 www.herttoniemenlvi-huolto.fi * Hyvinkään Koneja Rautavälitys Oy * www.iloaskel.fi Tampere paljasjalkakengät verkkokauppa ja myymälä * In Isännöinti Oy Tampere www.inisannointi.fi * JJ Huhtala Tmi Kangasto * Jäähdytinpalvelu M. Lindholm Oy Hillakuja 5 Kangasniemi * Kuljetus T. Vuorinen Hämeenlinna * AJJ-Markkinointi Oy * Alfera Ky Lammi www.alfera.fi * CoolTool Oy * Elekmerk Oy * Espoon Mattopesu Finnoo kodintekstiilit www.espoonmattopesu.fi * Etelä-Hämeen Eläinhoitola www.koirahoitola.fi * ET-Sähkö Oy * FS-service Oy p. Kuljetus A. 050 309 4546 Luotettavaa LVI-palvelua *. Kallion Kuvahommat Passikuvat ja tulostuspalvelu * Karipe Oy * Kirjanpito Kirsi Oy Nummela www.kirjanpitokirsi.fi * Kiteen Sähköpalvelu Oy Rasivaara * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus Oy www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi * Koneurakointi Hermunen Kouvola * Koria Control Team Oy & Koria Weld Control Kouvola * HEIROL www.heirol.fi * Herttoniemen Lvi-Huolto Oy p
044 243 0539 www.minellu.fi * Mouhijärven Betoni Oy Siurontie 514 Siuro * Muotek Oy Ylistaro * Neorem Magnets Oy * Niemi Energy Oy Ruukintie 9 Lappeenranta * Omasali Oy Teollisuuskatu 24 Riihimäki * Otakon Oy * Oulun Työstökeskus Oy Hiukkavaara K3 p. 040 553 0977 * Täysi Käsi Oy Lahti * Urakointi J. Ylihärsilä * Veljekset Peräaho Oy * KII TO S!. Välimäki Ulvila * Urakointi J. apteekki * Pohjois-Karjalan LVI-Piste * Pro Persona Oy * Rakennustyö Jarno Talvela Oy * Raskaskonehuolto JP Rajala Oy Varpushaukantie 2 B Pori * Rämön Rakennuspalvelu Tmi * Räyskälä-Säätiö www.rayskala.fi * Samair Oy Nikulankatu 7 Lahti * Siilin Putkipojat Oy Oppipojantie 7 Siilinjärvi * Spigot Oy www.spigot.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky * Tiilikankaan Tilintarkastus Oy Puurtajantie 4 Hollola * Tärpäntikkeli Oy Lehtimäentie 1750 Ähtärinranta p. Metsäkoneurakointi Jani Luhtala Oy Joentaustantie 95 Teuva * Metsäurakointi Lassi Heikkilä Laitila * Siivouspalvelu Minellu Oy Turku p. 040 163 4418 * Pedersöre Skogsentreprenad Ab * Pirkkalan 1
Vierailijoita kodeissa kävi lähes sata! Sisällys Perhehoitaja Aino Palovesi jakoi omia kokemuksiaan ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivillä syksyllä 22 04 2024. Suurta suosiota saavutti esimerkiksi Ylen Perjantai-dokkari, jossa seurattiin myös Sirkka Grönlundin arkea perhekodissa. 22 Lempeys voi auttaa trauman kokenutta JÄRJESTÖSIVUT 27 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Mitä kaikkea perhehoitoon kuuluu. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Perhehoidossa voi löytää uuden sydänystävän perhekotia harkitessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Minna Laine & Hanni Salo perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö X (TWITTER) @perhehoitoliitto @PHLnuoriso H Y V A K S P E R H E H O IT O teema PERHEHOITOLIITTO.FI YLE 8 Keski-Suomessa vietettiin syyskuussa avoimien perhekotien päivää. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Turvassa kaiken ikää 12 Rinnalla kulkien KANNESSA 18 Kuinka huomioida sijoitetun vanhempia. 7 perhehoidon eri muodot olivat näkyvästi esillä mediassa pitkin syksyä. Lisäksi edellytetään selvittämään, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja saako hän muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertaisen aseman
Jälkihuoltoa voidaan järjestää monenlaisena perhehoitona nuoren tarpeiden mukaan. 21.5. Wenla halusi jatkaa asumista tutussa sijaisperheessä lukion loppuun saakka, ja jälkihuollon ansiosta toive toteutui. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Suvi-Tuuli Kankaanpää Perhehoitaja Nina Himberg ja Wenla Joronen kuvattuna kotipihassaan Paraisilla. Menikö lehti väärään osoitteeseen. KIITOS! Wenla Joronen täytti keväällä 18, ja hänen huostaanottonsa päättyi. Tilaushinnat | sis. 40. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. 4 27.10. 3.9. 3 4.8. 26.2. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 2 22.4. S U V IT U U L I K A N K A A N P Ä Ä AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. Haluatko muuttaa tilaustasi. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2025 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 27.1. 26.11
Lapsi on syntymästään saakka aktiivinen toimija, jolla on kasvava tarve ja halu vaikuttaa häntä ympäröivään todellisuuteen. Delaktighet som begrepp kan leda till en handling där den vuxna utser platsen, sättet och andra ramar för delaktigheten. Vi mår bra av att vara med varandra, att lyssna till andra, men också tydligt ta upp för oss viktiga saker till diskussion. Lapsen ajattelu ja kyvyt eroavat monilla tavoin aikuisen ajattelusta ja osaamisesta. God anda kännetecknas av att alla har möjlighet att agera även i krångliga situationer, hitta på praktiska lösningar tillsammans och att alla kan stanna upp för att njuta och skratta tillsammans. Respekterande och uppmärksammande jultid till alla! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Barns tänkande och förmåga skiljer sig på många sätt från vuxnas tänkande och kunnande. Meidän on hyvä olla yhdessä toistemme kanssa, kun kuuntelemme muita ja toisaalta puhumme omat tärkeät asiat selkeästi auki. Barn är ända från födseln aktiva aktörer som har ett ökande behov och en vilja att påverka verkligheten omkring sig. Mitä kaikkea välittäminen voi olla lapsiperheissä. Familjelivet ger familjemedlemmarna, både barn och vuxna, utrymme för delaktighet och omvårdande relationer. I konventionen för barnens rättigheter betonas utöver skyddande av barnet även föreställningen om barnet som en rättmätig och självständig aktör. Detta ska skapas gemensamt, eftersom var och en av oss har makt att påverka den gemensamma andan. Perhehoito tapahtuu perheessä, ja myös perhehoidossa on hyvä mahdollisuus huomioida jokaisen yksilölliset tarpeet ihan luonnostaan. Hur barnet upplever delaktighet påverkas sannolikt också av vad vi anser om barndomen och om barn som aktörer. Arvostavaa ja huomioivaa joulun aikaa! Jultiden ger – trots den mörka tiden eller kanske just därför – tillfälle till barmhärtighet, till att stanna upp och värna om varandra. Barn behöver på olika åldersstadier tillräckligt med vård, omsorg och stöd av vuxna för att kunna fungera i sin egen livsmiljö. Vad kan det i barnfamiljer egentligen innebära att man värnar om varandra. Puhuessamme osallisuudesta on varmistettava, että tarkoitamme aidosti lapsen mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. När vi talar om delaktighet måste vi vara säkra på att vi på allvar avser barnets möjlighet att påverka sina egna ärenden. Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostuukin lapsen suojelemisen näkökulman lisäksi näkemys lapsesta oikeuksien omistajana ja itsenäisenä toimijana. Perhehoito auttaa kasvamaan ihmisenä Familjevården hjälper oss att växa som människor P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Joulun aika on – pimeästä vuodenajastaan huolimatta tai ehkä juuri siksi – mahdollisuus lempeyteen, pysähtymiseen ja toinen toisistamme välittämiseen. Lapsi tarvitsee eri ikävaiheissaan riittävästi hoivaa, huolenpitoa ja aikuisen tukea pystyäkseen toimimaan omassa elinympäristössään. Osallistaminen käsitteenä saattaa ohjata toimintaan, jossa aikuinen osoittaa osallistumisen paikan, tavan ja muut raamit. Hyvän ilmapiirin tunnistaa siitä, että kaikkien on mahdollista toimia myös hankalissa tilanteissa, ideoida oivallisia yhteisiä ratkaisuja ja kaikki voivat pysähtyä nauttimaan ja nauramaan yhdessä. Perheessä eläminen antaa perheenjäsenille , niin lapsille kuin aikuisillekin, paikkoja osallisuuteen ja välittäviin ihmissuhteisiin. Tämän luominen on yhteinen juttu, sillä jokaisella meistä on valtaa vaikuttaa yhteiseen ilmapiiriin. LAPSI TARVITSEE ERI IKÄVAIHEISSAAN RIITTÄVÄSTI HOIVAA, HUOLENPITOA JA AIKUISEN TUKEA PYSTYÄKSEEN TOIMIMAAN ELINYMPÄRISTÖSSÄÄN. Det har betydelse om vi ser barnet som bristfälliga vuxna eller fullständiga barn, eller om vi tycker att barndomen är en tid att vara människa eller en tid att växa som människa. Familjevården sker i familjerna och även i familjevården finns goda tillfällen att uppmärksamma vars och ens individuella behov helt naturligt. Lapsen osallisuuden kokemukseen todennäköisesti vaikuttaa myös se, mitä me ajattelemme lapsuudesta ja lapsista toimijoina. Sillä on merkitystä, näemmekö lapset puutteellisina aikuisina vai kokonaisina lapsina, ja ajattelemmeko, onko lapsuus ihmisenä olemisen aikaa vai ihmiseksi kasvamisen aikaa
K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A ALUKSI rautalangasta 7 Vastaukset näet sivulta 30! Perhehoito-lehti 4 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
Ministerin mukaan samalla ei kuitenkaan uudisteta perhehoitolakia laaja-alaisesti, koska siihen ei ole varattu rahoitusta ja koska perhehoitolaki koskee kaikkea perhehoitoa, ei vain lastensuojelua. Uusi laki ja kansainväliset sopimukset myös korostavat lapsen asumisen tukemista ja lyhytaikaisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan omaan ympäristöön ja kotiin sen ollessa lapsen edun mukaista. Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen palkittiin lokakuussa arvostetulla Ihmisen parhaaksi -tunnustuksella innovatiivisesta, vaikuttavasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä työstään ikäihmisten perhehoidon kehittäjänä. ALUKSI lyhyet MUUTTUVA VAMMAISPALVELULAKI VOI LISÄTÄ PERHEHOIDON TARVETTA VUODENVAIHTEESSA muuttuva vammaispalvelulaki lisää hyvinvointialueiden tarvetta osata tarjota lyhytaikaista huolenpitoa vammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen yksilöllisen tarpeen mukaan esimerkiksi kotiin annettavana perhehoitona. Linkkejä ohjelmien tallenteisiin verkossa: > perhehoitoliitto.fi/uutiset Lokakuussa ensi-iltansa saaneessa "Majoitan mummoja" -dokumentissa seurataan perhehoitaja Kelly Tammikin perheen arkea iloineen ja suruineen. Dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa. Studiossa haastateltiin myös Tammikia ja dokumentissa esiintyneen ikäihmisen omaisia. Ohjelma on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös Ylen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. HALLITUS EI EDISTÄ PERHEHOITOLAIN UUDISTAMISTA PERHEHOITOLIITTO ON PETTYNYT , ettei sen ajama laaja-alainen perhehoitolain uudistaminen todennäköisesti etene Petteri Orpon (kok.) nykyisen hallituksen aikana. Ohjelma on edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Yle käsitteli ikäihmisten perhehoitoa Aamutv:ssä lokakuun alkupuolella. Studiovieraana oli perhehoitaja Elise Liikala. Perhehoito ja perhehoitajat olivat näyttävästi esillä mediassa myös aiemmin syksyllä Vanhusten viikon ja Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan yhteydessä. Ohjelmakokonaisuuteen kuului myös studiokeskustelu, jossa Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen kertoi ikäihmisten perhehoidosta ja pääsi esittämään kiperiä kysymyksiä sosiaalija terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.). 5 000 euron arvoisen tunnustuksen myöntää Suomen Sairaanhoitajat ry. NÄKYVYYS 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Syyskuussa samassa ohjelmassa haastateltiin Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaarta sijaisvanhemmuuteen liittyvistä asioista. LUE LISÄÄ > perhehoitoliitto.fi/uutiset Perhehoitoliiton Sanna Kosonen sai merkittävän tunnustuksen T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A Y LE Dokumentti keräsi jättiyleisön Perhehoidon eri muodot ovat saaneet viime kuukausina runsaasti näkyvyyttä televisiossa ja sosiaalisen median puolella. KIINNOSTUITKO. Perjantai-ohjelman ensi-ilta ja uusinta keräsivät tv:n äärellä yhteensä lähes puoli miljoonaa katsojaa. Lehtosaari kertoi sijaisvanhemmuudesta syyskuussa myös MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa, johon haastateltiin niin ikään perhehoitajapariskunta Päivi ja Timo Pajalaa. Hallituksen kanta käy ilmi sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) marraskuussa antamasta vastauksesta kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) kirjalliseen kysymykseen, joka koski lain uudistamisen tarvetta. Marraskuun puolivälin mennessä dokumenttia oli katsottu Areenan puolella lähes 70?000 kertaa ja koko lähetystä yli 30?000 kertaa. Hallituksella on käynnissä lastensuojelulainsäädännön uudistus, jonka yhteydessä voidaan tarkastella myös lastensuojelun perhehoidon kysymyksiä. Yle esitti lokakuussa Perjantai-tv-ohjelmassaan minidokumentin Majoitan mummoja, joka kertoo perhehoitaja Kelly Tammikin perhehoitoperheen arjesta iloineen ja suruineen. Läheisensä kanssa asuvalla vammaisella henkilöllä on uuden lain mukaan oikeus saada lyhytaikaista huolenpitoa äkillisissä tilanteissa tai esimerkiksi silloin, kun läheisellä on omaan elämäänsä liittyviä velvoitteita tai levon tarvetta
s. Kaikki lomat ovat lapsiperheille. VASTAUS Osittaisesta hoitovapaasta säädetään työsopimuslain (TSL) 4 luvun 4 §:ssä. SM-tason jalkapalloilija Toni Takamäki, joka asui sijaisperheessä teini-ikäisenä, Helsingin Sanomat 23.10.2024 Kerran eräs lapsi sanoi, että 'tämä oli elämäni parhain päivä', kun kävimme viikonloppuna läheisellä kodalla paistamassa makkaraa. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada kolmannen lukuvuoden loppuun saakka. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.” Tanja Salisma juristi, Kehitysvammaisten Tukiliitto Perhehoitoliitto järjestää yhdessä Maaseudun terveysja lomahuolto ry:n kanssa tuettuja vertaislomia perhehoitoperheille myös vuonna 2025. 34 Lähde: Valtion talousarvio 2025 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Sauvolainen perhehoitaja, sijaisvanhempi Jari Mäkirinne, Yle Turku 8.11.2024 Täällä on niin hyvä tunnelma ja isällekin tärkeitä eläimiä. LISÄÄ VERKOSSA > Katso hakuohjeet ja lisätiedot > perhehoitoliitto.fi/tuetutlomat Edulliset vertaislomat nyt haussa ALUKSI lyhyet Heini Suoraniemestä liiton toimistosihteeri LAPSIPERHEET 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Ilomantsilaisessa perhekodissa asuvan 100-vuotiaan Appo Piiroisen tytär Päivikki Piiroinen, Pogostan Sanomat 24.10.2024 Taustani näkyy ehkä sellaisena hylkäämisen pelkona. PERHEHOIDOSTA Meillä kaikki lapset ovat sisaruksia keskenään: ei erotella, ketkä ovat tulleet mahasta ja ketkä ovesta. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ei ole ehdoton, mutta kieltäytymiselle tulee olla painavat perusteet, sillä TSL 4 §:n 2 momentin mukaan ”Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotantotai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Sonkajärveläinen perhehoitaja, sijaisvanhempi Elisa Vainio, Miilu-lehti 9.10.2024 Vanhemmuus ei tässä roolissa eroa biologisesta vanhemmuudesta, se säilyy vaikka parisuhde kariutuisi. Kokkolainen perhehoitaja, sijaisvanhempi Milla Tuomikoski, Keski-Pohjanmaa 15.9.2024 miljoonaa euroa leikkaa hallitus sote-järjestöjen avustuksista vuonna 2025 79,5 SANOT T UA Perhehoitoliiton määräaikaisena toimistosihteerinä Jyväskylän toimistolla aloitti marraskuussa Heini Suoraniemi. KYSYMYS Onko sijaisvanhemmalla oikeus jäädä osittaiselle hoitovapaalle, kun lapsella on vamma tai muuten erityisiä tarpeita. Heti alusta asti täällä käydessä on naurettu niin, että vatsa on tullut ihan kipeäksi. Nykyään luotan paremmin ihmisiin ja olen luotettava henkilö, kun olen kokenut paljon asioita. Sen mukaan työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsen toinen lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarvetta voi osoittaa esimerkiksi lääkärinlausunnolla, josta ilmenee sairaudesta tai vammasta johtuva erityistarve vanhemmalle osallistua lapsen arkirutiinien suorittamiseen. Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa asiakaspalvelua ja ostoreskontran hoitamista. Erityisesti näiden lasten kohdalla on tärkeää, että tutut ja turvalliset aikuiset pysyvät heidän elämässä. TSL:n esitöissä (HE 44/2006 vp) ja oikeuskirjallisuudessa on vahvistettu, että sijaisvanhempi voi saada osittaista hoitovapaata samoin edellytyksin kuin biologinen vanhempi, vaikkei TSL 4.4 §:n joka virkkeessä erikseen mainita muuta taloudessa vakituisesti asuvaa lasta. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tarjolla on lastensuojelun perhehoitoperheiden loma Kuortaneen urheiluopistolla 23.–28.2.2025, kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitoperheiden loma Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä 20.–25.7.2025 ja yksin perhehoitajina toimivien perhehoitoperheiden loma 12.– 17.10.2025 Vuokatin urheiluopistolla. Täysihoitolomat ovat edullisia: omavastuuosuus aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä on 125 euroa, alle 17vuotiaat lomailevat maksutta. YHTEYSTIEDOT > Ks
Päätöksenteon tueksi he kaipaavat muun muassa enemmän aikaa tutustua perheiden tilanteisiin ja toisinaan myös valmiita malleja, joihin arviointeja voisi peilata. – Jäin myös miettimään, tarvittaisiinko kiintymyksestä, traumoista ja vanhemmuudesta ylipäänsä lisää tutkimustietoa, Vuolukka pohtii. TUTUSTU > monimuotoisetperheet.fi > Ammattilaisille > Opas varhaiskasvattajille Uutta tietoa perhehoidosta varhaiskasvatuksen ammattilaisille TUTKITTUA T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Suku tarjoaa lapselle ylivoimaisen mahdollisuuden kiintymykseen Kaisa Vuolukka väitteli syyskuussa Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteiden tohtoriksi perhehoidosta ja siihen liittyvästä sosiaalityöstä. – Joskus arvioissa päädytään siihen, että lyhytkin pätkä tutun sukulaisen luona voi olla lapselle parempi kuin pidempi sijoitus ennalta tuntemattomien ihmisten luona. Lahjoituksemme avulla järjestö voi tukea sijaisvanhempia ja perhehoitajia turvallisen arjen tarjoamisessa lapsille ja nuorille, Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio sanoo. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024 STUDIO J. ALUKSI lyhyet PERHEHOITOLIITOLLE HUOMATTAVA LAHJOITUS VAKUUTUSYHTIÖLTÄ KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ TURVA on tehnyt 25 000 euron lahjoituksen Perhehoitoliitolle järjestön toiminnan tukemiseksi. – Sosiaalityöntekijät etsivät lähtökohtaisesti sellaisia tekijöitä, joiden perusteella lapsi voitaisiin sijoittaa läheistai sukulaisperheeseen. Suvun katsotaan olevan kiintymyksen tarjoajana ylivoimainen, ellei sitten suvun sisällä ole vaikkapa ristiriitoja tai muita haasteita, joista voisi olla haittaa lapsen hyvinvoinnille, Vuolukka kertoo. Tutustu väitöskirjaan osoitteessa: > https://lauda.ulapland.fi VUODENVAIHDE Perhehoitoliiton toimisto on suljettu joululomien ajan 20.12.2024 – 6.1.2025 Kaisa Vuolukka opettaa sosiaalityötä Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskuksessa. Toisaalta on hyvä muistaa, että tietyn ajan jälkeen lapsi voi kyllä kokea yhtä syvää kiintymystä myös aiemmin tuntemattomaan perhehoitajaan kuin sukulaiseensa, Vuolukka sanoo. Sosiaalityöntekijät käyttävät suurta itsenäistä harkintaa sijaishuoltopäätöksiä valmistellessaan. Hän kävi läpi asiakaskertomuksia, haastatteli työntekijöitä ja havainnoi perheitä eri puolilla maata. – Olemme erittäin kiitollisia Turvan lahjoituksesta! Se auttaa merkittävästi työtämme näinä vaikeina aikoina, jolloin valtio leikkaa sote-järjestöjen rahoitusta samaan aikaan, kun järjestöjen tuottamille palveluille on entistä enemmän tarvetta, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju sanoo. – Arvostamme suuresti Perhehoitoliiton tärkeää työtä, jota se tekee muun muassa lasten ja nuorten hyväksi. Vuolukka oli erityisen kiinnostunut siitä, millaista tietoa sosiaalityöntekijät keräävät arviointityössään, millä perusteilla sukulaissijoitusten päätökset syntyvät ja miten niissä perustellaan lapsen etua. Hän on mukana myös hankeja kehittämistyössä. Lahjoitusrahoilla Perhehoitoliitto aikoo järjestää vertaistuellista toimintaa perhehoitajille ja perhehoidossa oleville sekä tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa perhehoitajien ja muiden perhehoidon toimijoiden arjen turvaksi. Keskeisenä tuloksena esiin nousi kiintymyssuhteen arviointi ja merkitys, kun lapsen sijoitusta sukulaisperheeseen perustellaan. Lastensuojelulakiin oli hiljattain kirjattu velvoite lapsen läheisverkostojen kartoittamisesta ennen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Vuolukka havaitsi tutkimuksessaan, että toisinaan sosiaalityöntekijät näkevät sukulaissijoituksissa niin suuria hyötyjä, että ovat valmiita joustamaan esimerkiksi sijaishuoltopaikan pysyvyyteen liittyvistä kriteereistä. VOISITKO SINÄKIN AUTTAA. > perhehoitoliitto.fi/lahjoita Monimuotoiset perheet -verkoston julkaisemasta Monimuotoiset perheet varhaiskasvatuksessa -oppaasta on ilmestynyt päivitetty painos. Vuolukka innostui aiheesta viitisentoista vuotta sitten työskennellessään perhehoidon sosiaalityöntekijänä Oulun seudulla. OLLILA. Opas sisältää käytännön vinkkejä siitä, miten varhaiskasvatuksen arjessa voidaan edistää myös sijaisperheiden lasten yhdenvertaisuutta. Kyseessä on ensimmäinen väitöstason tutkimus, jossa tarkastellaan suomalaisten sosiaalityöntekijöiden arviointija päätöksentekotyötä heidän harkitessaan, sijoitetaanko lapsi sukulaisperheeseen. KIINNOSTUITKO
Tämä kaikkien välinen yhteistyö on kivijalka sille tornille, jonka huipulla lapsi kasvaa. Lapsen perheen kanssa vanhemmuutta jaetaan, ja tavoitteena on olla samalla puolella. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024 PERHEHOITAJANA TOIMIMINEN ON MERKITTÄVÄ JA VASTUULLINEN TEHTÄVÄ. Perhehoitaja on lapsen ääni ja arjen tulkki. Tunnistammeko riittävän hyvin perhehoidon erityisosaamisen, ja tunnistavatko sosiaalityöntekijät perhehoidon mahdollisuudet. Perhehoitajalla ei ole työyhteisöä ympärillään arjen tueksi tai ajatusten vaihtoon ammatillisessa mielessä. Kenelläkään muulla ei ole sellaista tietoa lapsesta ja lapsen arjesta kuin perhehoitajalla. Näin ajatellen keskeisenä oppimisen kohteena onkin perhehoitajan oma ajattelu ja ymmärryksen kasvattaminen. Muista perhehoitaja, sinä olet asiantuntija! Kuten Pia Heilmann on tutkimuksessaan (2022) määritellyt: ”Asiantuntijuuteen sisältyy taitoa ja tietoa, mutta myös kokemusta ja hiljaista tietoa. Turvallisuus ja luottamus ovat perhehoidossa merkityksellisiä asioita. Tämä kokonaisuus luo lapselle kasvuympäristön, johon hän uskaltaa kiintyä. Perhehoitaja kokoaa tehtävässään lapsen tarinaa ja luo osaltaan identiteettiä. Hankkeeseen osallistuneet perhehoitajat ovat kertoneet, että yhteistyössä eri toimijoiden kesken olisi parannettavaa. Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kasvattaminen vaatii erityisen paljon kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta, jotta lapset voivat rakentaa luottamusta aikuisiin ja ympäröivään maailmaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vaativan työn äärellä tuolloin. Riitta-Liisa Kumpulehto. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut selvittää, millaista osaamista sijaishuollossa eri tehtävissä työskentelevillä henkilöillä on ja millaista osaamista olisi syytä vielä vahvistaa. Mitä sitten perhehoidossa tulisi vahvistaa, kun puhutaan osaamisen vahvistamisesta. Asiantuntijoilla on jotakin tietämystä ja taitoa enemmän, ja se on laadukkaampaa tai syvempää kuin muilla vastaavaa tehtävää suorittavilla henkilöillä.” Taina Lehtoranta Savonia-amk:n lehtoreita, jotka työskentelevät Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittämishankkeessa (VAASI). Perhehoidossa tärkeintä ovatkin turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, turvallinen arki ja rakenteet. Se on paljon enemmän kuin vain arjen järjestämistä – se on lapsen mukana kasvua. Perhehoitajana toimiminen sijaishuollossa on merkittävä ja vastuullinen tehtävä. Merkittäväksi asiaksi muodostuukin sen vuoksi se, että yhteistyö onnistuu lapsen perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Sijoitetaanko lapsi perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin tai lastensuojelulaitokseen. Kun lapsi tarvitsee sijaishuoltoa, valitaan juuri hänen tarpeitaan parhaiten vastaava sijaishuoltopaikka. Vahvemmasta osaamisesta hyötyy sijaishuollossa kasvava lapsi. Perhehoitaja, olet asiantuntija! E n minä mikään asiantuntija ole, minä elän arkea lapsen kanssa!” Näin kommentoi eräs perhehoitaja VAASI-hankkeen yhteydessä. Mitä juuri tämä lapsi tarvitsee tuekseen. Omat tunteet eivät siis voi heijastua lapsesta tuotettuun tietoon. Perhehoidon lupaukseen kuitenkin myös kuuluu, että pidän kiinni sinusta, mutta olen valmis luopumaan heti, kun aika on valmis. SE ON PALJON ENEMMÄN KUIN VAIN ARJEN JÄRJESTÄMISTÄ
Rinnalla kulkien Huostassa olleilla nuorilla on lakisääteinen oikeus saada sijaishuollon päätyttyä kokonaisvaltaista tukea totutellakseen itsenäiseen elämään. Noin vuosi valmennuksen jälkeen Ninasta ja hänen miehestään tuli lastensuojelun perhehoitajia, kun perheeseen muutti silloin 8-vuotias Wenla Joronen, joka oli sijoitettu kotinsa ulkopuolelle. Wenla Joroselle oli luonnollista jatkaa sijaisäitinsä Nina Himbergin perheessä lukion loppuun saakka. Pienen mäen rinteessä seisoo iso omakotitalo, jonka nimeksi kyltti kertoo Villa Himberg. Jälkihuoltoa voidaan toteuttaa monipuolisesti myös perhehoitona. Koska tilaa oli runsain mitoin ja pariskunnalla oli paloa auttaa kotia vailla olevia lapsia, he kävivät muutamaa vuotta myöhemmin perhehoidon ennakkovalmennuksen. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ 12 Perhehoito-lehti 4 | 2024 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Se valmistui vuonna 2008 Nina Himbergin, tämän miehen ja kahden pojan kodiksi. Aiemmin kaupungissa asuneella Wenlalla oli aluksi totuttelemista uuteen arkeen, mutta sopeutuminen sujui lopulta nopeasti. M aaseudun rauha peltoineen ja metsineen ympäröi Seivisten kylää noin vartin automatkan päässä Paraisten keskustasta
Perhekoti sijaitsee Turun saaristossa Paraisten kauniissa maisemissa. 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. TE EM A Turvassa kaiken ikää 18-vuotias Wenla Joronen on asunut Nina Himbergin perheessä nyt vuosikymmenen verran
–?Abivuosi on helpompi hoitaa loppuun ilman, että muutan tai vaihdan lukiota. Vaikka perhehoito on kätevä tapa tukea esimerkiksi Wenlan kaltaisten nuorten itsenäistymistä, hyvinvointialueet hyödyntävät perhehoitoa jälkihuollossa toistaiseksi varsin vähän. –?Ensimmäisistä vuosista muistan lähinnä sen, että oli outoa ja jännittävää tulla uuteen perheeseen ja aloittaa uudessa koulussa. Parainen kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen eli Varhaan. Mutta olisi ihan kiva, jos tonttia voisi siirtää vaikkapa muutamalla kilometrillä, hän naurahtaa. Jälkihuoltoa voidaan antaa tarvittaessa myös nuorelle, joka ei ole ollut sijoitettuna. Hän kirjoitti tänä syksynä ensimmäiset kaksi ainetta, ja loput ovat edessä keväällä. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Wenla on miettinyt ensihoitajan opintoja. Pystyisin varmaan tarvittaessa jo asumaan omillani, mutta on hyvä, että voin vielä jatkaa tutussa paikassa tuttujen ihmisten kanssa. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2023 jälkihuollon asiakkaina oli runsaat 12 000 täysi-ikäistä nuorta aikuista, joista 390 asui perhehoitoperheessä. Onneksi sain koulussa heti kavereita, ja Nina on ollut alusta asti minulle ihan kuin äiti. Wenla jatkaa asumistaan perhehoitoperheessään jälkihuollon turvin. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Jälkihuollolla tarkoitetaan niitä tukitoimia, joihin jokaisella huostaanotetulla tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleella lapsella ja nuorella on lakisääteinen oikeus sen jälkeen, kun sijoitus on päättynyt. Muutto sijaisperheestä omilleen ei ole silti ollut päällimmäisenä mielessä, sillä Wenla haluaa ensin käydä rauhassa lukion loppuun. Tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään viimeistään hänen täyttäessään 23 vuotta, jolloin jälkihuolto-oikeus päättyy. –?Olisihan se aika hullua, jos Wenla olisi pitänyt ikään heittää ulos noin vain, kun on koulu kesken ja kaikkea. Heistä 45 on perhehoidossa sijaisperheessä. Nyt kun sain ajokortin, se ei ole enää haitannut niin paljon. –?Onhan täältä tietysti vähän ärsyttävän pitkä matka joka paikkaan ja ympärillä lähinnä peuroja. Tavallinen perhearki riittää osalle Wenla täytti keväällä 18 vuotta. Jälkihuollon tukitoimiin kuuluu usein esimerkiksi asumisratkaisuiden järjestelyä, koulutusja työelämäkysymysten ohjausta ja neuvontaa, erilaisia sosiaalija terveyspalveluita sekä taloudellista tukea. Sen alueella jälkihuollon palveluita on saanut viime aikoina hieman yli 900 nuorta. Samalla hänen huostaanottonsa päättyi, ja hän saa nyt vapaasti päättää niin asumisestaan kuin muistakin elämän perusasioista. Täällä on turvallinen olo, Wenla sanoo. Wenla Joronen jatkaa perhehoidossa tutussa perheessä lukion loppuun saakka. Olen voinut turvautua häneen, Wenla kertoo. Menossa on abivuosi. On hyvä ratkaisu, että saan jatkaa Wenlan perhehoitajana, sillä tunnemme toisemme läpikotaisin ja tulemme hyvin toimeen keskenämme, Nina Himberg jatkaa
Lisäksi kuutisenkymmentä jälkihuoltonuorta on perhehoidossa Helsingin kaupungin omaan sijaisperhereserviin kuuluvissa perheissä. –?Kasvavana trendinä on, että huostaanottoja tehdään liian myöhään, vasta 13–17-vuotiaana. JÄLKIHUOLTO ON NUORILLE vapaaehtoista. Lokakuussa sitä sai viisi nuorta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi pääsee mukaan tavalliseen perheyhteisöön ja arkeen, sitä todennäköisemmin hän voi saavuttaa hyvät valmiudet itsenäiseen elämään sijaishuollon päättyessä. Usein kyse on niiden yhdistelmästä. Wenlan 18-vuotispäivän lähestyessä hyvinvointialueella oli käynnissä iso organisaatiomuutos, jonka vuoksi työntekijät vaihtuivat eikä kaikki tieto kulkenut niin kuin piti. – Joskus käytämme nuorille sellaista täkyä, että jos hän sitoutuu viemään opintojaan eteenpäin, jälkihuollon kautta saatava tuki voi olla sen verran tuntuvaa, ettei hänen tarvitse nostaa opintolainaa, Karinen kertoo. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Varhan jälkihuollon palvelupäällikkö Tytti Mäkinen ja jälkihuollon sosiaalityöntekijä Riina Sivula arvelevat perhehoidon vähäisen määrän johtuvan ainakin osittain siitä, että moni jälkihuollon asiakas tarvitsee vahvempaa tukea kuin perhehoitajien on yleensä mahdollista tarjota. – Tuttu perhehoitaja voi käydä esimerkiksi puolen vuoden ajan muutaman kerran viikossa kotoa pois muuttaneen nuoren luona tukemassa tätä itsenäisen elämän aloittamisessa. Jälkihuoltoon siirtyvälle nuorelle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tavoitteet sekä tarpeellisiksi katsotut palvelut ja tukimuodot. Monet taas tarvitsevat vahvasti tuettua asumista ja monialaisia sote-palveluita mahdollisesti myös erikoissairaanhoidon puolelta. Silloin ongelmat ovat usein jo hyvin moninaisia ja useimmat sijoitetaan laitoksiin eikä perheisiin. Jälkihuoltonuoren asumisesta sijaisperheessä sovitaan yleensä esimerkiksi siihen saakka, kunnes ammattikoulu, lukio tai asevelvollisuus on suoritettu. Perhehoitajan palkkioksi on tällöin määritelty puolet lastensuojelun perhehoidon alimmasta palkkioluokasta. Wenla Jorosen kohdalla siirtymä ei sujunut ihan kuin Strömsössä. Helsingin jälkihuollossa on käytössä myös kotiin vietävä perhehoito. – Aikuistumiseen liittyvistä asioista, kuten opintotai inttisuunnitelmista, voi myös olla luontevampaa puhua perhekuin laitosolosuhteissa, Karinen sanoo. Nuorten itsenäistymisvalmiuksissa näkyvät paljon myös mielenterveysja päihdepulmat, TE EM A Turvassa kaiken ikää samoin nepsy-teemat. – On lohdullista, että lyhyetkin perhehoitojaksot jossain vaiheessa sijaishuoltoa lisäävät usein nuorten elämänhallinnan taitoja ja ymmärrystä perusasioista, joita tarvitaan itsenäisen arjen pyörittämiseen, Uusijärvi sanoo. HELSINGIN KAUPUNGIN jälkihuollon asiakkaista runsaat 1 500 on täysi-ikäisiä nuoria. Meidänkin jälkihuoltonuoristamme iso osa tarvitsee erityisen tuen palveluita elämänhallintansa tueksi, Riina Sivula kertoo. SEKÄ KARINEN ETTÄ UUSIJÄRVI toivovat, että mahdollisimman moni lastensuojelun aikana sijoitettu lapsi ja nuori saisi paikan sijaisperheestä, jos se on heidän etunsa mukaista. Kun nuori itsenäistyy laitoksesta ja taustalla on vaikkapa paljon hatkaamista, itsenäistymistaidot voivat olla hyvin heikot ja myös asenne viranomaisia ja palveluita kohtaan kielteinen, Tytti Mäkinen sanoo. Perhehoito sopiikin lähtökohtaisesti parhaiten sellaisille jälkihuoltonuorille, jotka ovat päässeet kiinni tasaiseen perhearkeen jo sijaishuollon aikana ja tarvitsevat suhteellisen vähän tukea. –?Jälkihuolto on todella kokonaisvaltaista. Jälkihuollon johtavan sosiaalityöntekijän Taneli Karisen mukaan useimpien haasteet liittyvät tavalla tai toisella asumisjärjestelyihin, mielenterveysongelmiin tai päihteisiin. Suunnitelmaa laadittaessa Wenlan itsenäistymisvalmiudet katsottiin varsin hyviksi. Kaikilla se ei tapahdu heti 18-vuotiaana, jolloin osalla voi olla niin sanotusti kova vimma haistattaa pitkät kaikelle sosiaalityölle. Lisäksi matkakulut korvataan, Helsingin kaupungin perhehoidon päällikkö Alli Uusijärvi kertoo. Wenla joutui pähkäilemään monia käytännön asioita perhehoitajansa Nina Himbergin kanssa, ja ilmassa oli pitkään epätietoisuutta. Karisen kokemuksen mukaan lähes jokainen jälkihuoltoon oikeutettu ottaa tukea vastaan jossain vaiheessa. Jälkihuollon pariin voi kuitenkin hakeutua missä vaiheessa tahansa ennen kuin täyttää 23 vuotta. Noin 400 nuorta asuu myös muilla paikkakunnilla. Lopulta asiat saatiin kuntoon ja jälkihuoltosuunnitelmaan kirjattiin, että Wenla asuu sijaisperheessä alustavasti lukion loppuun eli ensi kesään saakka. Ennen omilleen muuttoa hänen voisi olla hyvä harjoitella erikseen lähinnä raha-asioiden hoitamista. Riina Sivulan mukaan jälkihuollossa olevien nuorten palvelut vaihtelevat yksilöllisesti laidasta laitaan: Osalle riittää arkinen itsenäistymistaitojen harjoittelu tutussa perhehoitoperheessä ja kenties satunnaiset yhteydenotot sosiaalityöntekijään. OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitaja voi käydä myös nuoren kotona Perhehoito-lehti 4 | 2024 15. Jälkihuoltonuorten käytössä on noin 350 kaupungin vuokra-asuntoa ja 20-paikkainen tuetun asumisen yksikkö, joka toimii ostopalveluna. Whatsapp-yhteys sosiaalityöntekijään Sijaishuollossa olevan nuoren itsenäistymistä ja siirtymistä jälkihuoltoon aletaan valmistella Varhan alueella viimeistään, kun nuori on 17-vuotias. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti elämäntilanteen ja tarpeiden muuttuessa
Kun sitä saattoi aiemmin saada 25-vuotiaaksi saakka, nyt tuki loppuu 23-vuotiaana. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Uutta on, että huostaanoton päätyttyä hän saa nyt päättää entistä vapaammin omista asioistaan, kuten yhteydenpidosta biologiseen sukuunsa. –?Jotta nuori saa tarvitsemansa yksilöllisen tuen, on tärkeää, että toimeksiantosopimus on linjassa jälkihuollon asiakassuunnitelman kanssa. ta aina on myös heitä, jotka tarvitsisivat tukea pidempään. Perhehoitaja ja hyvinvointialue solmivat jälkihuollon perhehoidosta toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa perhehoitajan palkkioista, korvauksista ja muusta tuesta. Wenlan suunnitelmissa on lähteä opiskelemaan ensihoitajaksi. Itsenäistyvä nuori voi tarvita tukea myös sen jälkeen, kun on muuttanut pois sijaisperheestään esimerkiksi valmistuttuaan toisen asteen oppilaitoksesta tai käytyään armeijan. On hyvä ratkaisu, että saan jatkaa Wenlan perhehoitajana, sillä tunnemme toisemme läpikotaisin ja tulemme hyvin toimeen keskenämme. Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa jälkihuoltoikäisen nuoren lyhyitä jaksoja perhehoitoperheessä omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. Tämä on sopinut Wenlalle ja Ninalle hyvin, sillä he tarvitsevat sosiaalityöntekijän neuvoja vain harvakseltaan. Perhehoidon tavoite voi tällöin olla esimerkiksi yksinäisyyden taakan keventäminen tai nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitäminen. Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitaja tukee omaan asuntoon muuttanutta jälkihuoltonuorta joko tämän omassa kodissa tai perhehoitoperheessä. –?Olen miettinyt Turkua tai Tamperetta. Myös Wenlan oma vastuutyöntekijä vaihtui, kun asiakkuus siirtyi lastensuojelun puolelta jälkihuoltoon. –?On myös rauhoittavaa tietää, että jos Wenla tarvitsee jotain tukea tai ohjeistusta perhehoidon jälkeen, niin yhteiskunta tarjoaa jälkihuoltopalveluita vielä monen vuoden ajan, Nina toteaa. Heillä tulisi olla mahdollisuus vahvaan tukeen tarpeensa mukaan myöhemminkin. Osavuorokautista ja lyhytaikaista perhehoitoa voi myös yhdistellä nuoren tilanteeseen sopivalla tavalla siihen asti, kun nuori täyttää 23 vuotta. Palveluita täytyy suunnata enemmän näihin nuoriin, joita saattaa uhata esimerkiksi asunnottomuus tai vankila, Varhan Tytti Mäkinen sanoo. Nina Himberg ja Wenla Joronen sekä Varhan Tytti Mäkinen ja Riina Sivula pitävät päätöstä harmillisena. –?Sehän on ihan luonnollistakin, ettei kotona asuessaan tule miettineeksi, mihin hankintoihin ja laskuihin rahaa menee minkäkin verran. Lisäksi perhehoitaja solmii toimeksiantosopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Näitä tuloja menoasioita olemme nyt pohtineet ihan kynän ja paperin kanssa, Nina Himberg kertoo. Jälkihuollon perhehoidosta perhehoitajalle maksettavat korvaukset arvioidaan yksilöllisesti nuoren hoidettavuuden perusteella. Esimerkiksi perhehoitaja Nina Himberg saa Wenlan perhehoidosta nyt pienempää hoitopalkkiota kuin lastensuojelun perhehoidon aikana. Ihan toiselle puolelle Suomea en haluaisi lähteä, hän kertoo. Tämä voi sopia nuorelle, jolla on vaikkapa lievä kehitysviive tai -vamma, mielenterveystai päihdepulmia tai uudelle paikkakunnalle muuttaessaan riittämättömät valmiudet asua yksin. Tuen muodoista sovitaan asiakassuunnitelmassa. Petteri Orpon hallitus lyhensi hiljattain nuorten oikeutta jälkihuoltoon kahdella vuodella. Toimeksiantosopimukseen on hyvä kirjata tarkasti myös se, miten esimerkiksi nuoren opintotuki, muut etuudet tai tulot vaikuttavat perhehoitajalle maksettaviin palkkioihin ja korvauksiin, hän sanoo. Tukea tarjolla myös perhehoidon jälkeen Jälkihuoltoon siirtyminen vaikuttaa myös perhehoitajan arkeen ja ennen kaikkea tuloihin. Jälkihuolto voidaan toteuttaa myös uutena sijoituksena perhehoitoon nuoren ollessa 18–22-vuotias. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vahvistaa nuoren itsenäisen asumisen valmiuksia pyykinpesuineen, ruuanlaittoineen, laskujen maksamisineen ja eri viranomaisten kanssa asioimisineen. Kaikki ovat sitä mieltä, että useimmat oppivat itsenäiseen elämään 23-vuotiaaksi mennessä, mutPERHEHOITO TAIPUU MYÖS MONENLAISEKSI JÄLKIHUOLLOKSI Tutuin tapa järjestää jälkihuoltoa perhehoitona lienee se, että nuori jatkaa perhehoitoeli sijaisperheessä asumistaan täysi-ikäistyttyään ja saa tarvitsemansa tuen perhehoitajalta. Yhteydenpito on nyt satunnaisempaa kuin sijaishuollon aikana, ja sitä hoidetaan pääasiassa Whatsappin kautta aina tarpeen vaatiessa. Kaiken kaikkiaan Wenlan arki on ollut jälkihuollon aikana pitkälti samanlaista kuin hänen ollessaan alaikäinen. Nina muistuttaa, että yhteydet Wenlaan säilyvät varmasti myös sen jälkeen, kun perhehoito päättyy. Tällöin kyseeseen tulee jälkihuollon järjestäminen lyhytaikaisena tai osavuorokautisena perhehoitona. –?Jälkihuoltonuorten perhehoitoperheiden kannattelu jää välillä vähemmälle, koska meillä on niin runsaasti nuoria, joilla on isompia ongelmia kuin heillä. Erityisasiantuntija Jaana Tervo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa, että sopimusta tehtäessä on huomioitava myös täysi-ikäisen nuoren omat näkemykset ja tarpeet. Wenla ja Nina luottavat vahvasti siihen, että Wenla voi muuttaa turvallisin mielin omilleen lukion jälkeen. Wenlan kaltaisille hyvin pärjääville jälkihuoltonuorille ja heidän perhehoitajilleen ei välttämättä pystyttäisi tarjoamaan yhtä vahvaa tukea kuin lastensuojelun aikana, koska myös Varha joutuu priorisoimaan palveluitaan tiukassa taloustilanteessa
TE EM A Turvassa kaiken ikää w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Wenla Joronen ja Nina Himberg pitävät harmillisena hallituksen päätöstä lyhentää nuorten oikeutta jälkihuoltoon kahdella vuodella. 17 Perhehoito-lehti 4 | 2024. Jokaisen tulisi saada tukea tarpeen mukaan iästä riippumatta
Kasper ry:n Petri Segerholm ja vertaistukihenkilö Terhi muistuttavat, että sijoitettujen lasten vanhemmat jäävät liian usein vaille riittävää tukea. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o. fi Perhehoito-lehti 4 | 2024. Vaikeassa tilanteessa yksikin empaattinen kontakti voisi kannatella pitkälle
Terhin mukaan perhesijoituksen alussa oli kolmen viikon jakso, jolloin hän ei saanut olla lainkaan yhteydessä lapseensa. Yksikin empaattinen kontakti voisi kannatella pitkälle. Jos lapsen etu vaatii yhteydenpidon rajoittamista, tilanne voi olla hyvin ahdistava vanhemmalle. Voimavarojen ollessa muutenkin vähissä oman historian läpi käyminen jatkuvasti vaihtuvien perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden kanssa kävi vähitellen turhauttavaksi koko perheelle. Käytäntö oli aiemmin melko yleinen sijaishuollossa, ja sitä perusteltiin sillä, että lapsi saa sopeutua rauhassa uuteen tilanteeseen. Kaksi vanhempaa ja lastensuojelun asiantuntijat kertovat, mitkä asiat helpottavat oloa ja vuorovaikutusta sijoituksen aikana. –?Olimme olleet lapsen kanssa tosi läheinen tiimi, koska hänen toinen vanhempansa ei ollut mukana kuvioissa. Joskus tätä tietoa voi saada vain lapsen vanhemmalta. KUINKA HUOMIOIDA SIJOITETUN VANHEMPIA. Vanhemman tuen pitäisi olla yhtä suunnitelmallista kuin lapsen tuen, Segerholm kertoo. Vanhemmalla ei kuitenkaan ole välttämättä ketään, jonka kanssa hän voisi puhua säännöllisesti, purkaa huostaanoton aiheuttamaa kriisiään ja saada vastauksia. Hänen nähdäkseen tämä kertoo siitä, että lasten vanhemmat jäävät helposti liikaa oman onnensa nojaan sijoitustilanteessa, jossa lastensuojelun työntekijöiden huomio keskittyy ensisijaisesti lapseen. Epätietoisuus jatkui myös alkuvaiheen jälkeen. Tuntui väärältä, etten saanut olla sijoituksen alussa kertomassa sosiaalityöntekijälle ja perhehoitajalle tarkemmin, millainen lapseni on, mistä hän tykkää ja mikä häntä lohduttaa. Paha olo purkautui toisinaan myös perhehoitajaan, joka teki parhaansa lapsen hyväksi ja toimi sosiaalityöntekijän ohjeiden mukaan. Moni kokee jäävänsä vaille riittävää tukea ja mahdollisuutta tutustua lapsen perhehoitajiin. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Terhi kokee, että kaikkien kannalta olisi ollut parempi, jos hän, perhehoitaja ja uusi sosiaalityöntekijä olisivat saaneet istahtaa etukäteen kaikessa rauhassa yhteisen pöydän ääreen tutustumaan toisiinsa, juttelemaan monista käytännön asioista ja hälventämään ennakkokäsityksiä puolin ja toisin. Valitettavan usein tekemättä jää esimerkiksi lastensuojelulain mukainen sijoitetun lapsen vanhemman asiakassuunnitelma, eikä vanhemmille välttämättä nimetä sosiaalihuoltolain mukaista omatyöntekijää. Tämä olisi myös perhehoitajan etu, sillä hänellä on oikeus saada lapsesta tämän hoitamisen kannalta olennaista tietoa. Yhdistys tarjoaa muun muassa vertaistukea, tukihenkilötoimintaa, neuvontaa, ohjausta ja koulutusta sekä kokemusasiantuntijoille että sosiaalialan työntekijöille. Olemme kaikki kuitenkin samalla puolella ja ajattelemme lapsen parasta, Terhi kertoo. Jokaisen lapsen tilanne pitäisi kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti ja huomioida myös se, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Tuki vanhemmalle on samalla myös tukea lapselle, perhehoitajalle ja työntekijöille, Segerholm muistuttaa. räisillä verukkeilla ja ilman, että rajoituksista oli tehty virallista päätöstä. –?Vaikka Kasperissa katsommekin asioita vanhemman näkökulmasta, pohjimmiltaan kaikessa toiminnassamme on kyse lastensuojelusta ja lapsen edusta. Terhin mielestä hänen mahdollisuuksiaan pitää yhteyttä lapseensa rajoitettiin epämääTEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN Lapsen sijoittaminen pois perheensä luota on aina kriisi myös vanhemmille. –?Sijoitettujen lasten vanhemmille suunnattuun sosiaalityöhön on liian vähän resursseja. Tuki vanhemmalle on tukea myös lapselle Kasper ry:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lastensuojelun asiakasperheiden vanhempien tukeminen ja heidän äänensä esiin tuominen. TE EM A Turvassa kaiken ikää J oitakin vuosia sitten Terhi oli hyvin väsynyt. Mitä tuetumpi sijoitetun lapsen vanhempi on, sitä paremmin hän voi jaksaa. Koska sosiaalipalvelut ovat aliresursoituja ja työntekijät usein liian kiireisiä, moni vanhempi jää käytännössä vaille kunnollista tukea, ellei jaksa ja osaa hakea sitä itse. Lastensuojelu erilaisine tukitoimineen oli ollut vahvasti mukana perheen arjessa jo vuosia. Tilanne kärjistyi, ja lopulta sosiaaliviranomaiset katsoivat, että Terhin alakouluikäisen lapsen parhaaksi oli huostaanotto ja muutto perhehoitoperheeseen. Kasvatusja perheneuvonta Kasper ry:n lastensuojelutiimin johtavan asiantuntijan Petri Segerholmin mukaan Terhin kokemukset ovat valitettavan tyypillisiä. Muuttoa edelsi pari virallista tapaamista, joiden jäljiltä ilmaan jäi paljon kysymysmerkkejä ja huolta
Palaveri päättyi halaukseen ja kyyneliin Koska perhehoidon alkuaikoihin liittyi vaillinaista tukea ja epätietoisuutta, Terhin ja perhehoitajan välit pysyivät pitkään melko muodollisina. –?Se oli meille molemmille jotenkin puhdistava kokemus, kun saimme kuulla toistemme ajatuksia: ”Ai, sä oletkin tätä mieltä. muksista pitää puhua, jotta voi päästä hyvään vuorovaikutukseen. Työntekijöillä pitäisi olla aikaa keskustella vanhempien kanssa. –?Koen saaneeni jotain aikaiseksi, jos kokemuksistani on apua jollekin toiselle. Huostaanottotilanne on sellainen, etteivät kaikki asiat jää kerralla mieleen. On ollut tosi mielenkiintoista jakaa ja käsitellä omaa tarinaa erilaisten ihmisten kanssa ja kuulla sekä vertaisten kokemuksia että tulevien perhehoitajien odotuksia. Terapeutti oli oma-aloitteisesti yhteydessä perhehoitajaan lapsen asioissa ja mainitsi samalla Terhin tuntemuksista. Jää alkoi murtua, ja kun lapsen asiakassuunnitelmaa päivitettiin seuraavan kerran, Terhi uskalsi tuoda lisää ajatuksiaan yhteisen pöydän äärelle. Ryhmästä saatujen hyvien kokemusten siivittämänä hän on ryhtynyt itse vertaisohjaajaksi ja tukihenkilöksi. Terhi avautui terapeutille kokevansa ahdistavana ja lapsen kannalta ikävänä, ettei kommunikointi perhehoitajan kanssa ollut lähtenyt sujumaan missään vaiheessa vaivattomasti. Sen avulla olisi voitu välttyä monelta murheelta. –?Ihan vaikka A4-kokoinen esite, johon olisi koottu numeroita tai paikkoja, joihin voi olla yhteydessä. Tosi monella vanhemmalla, joiden kanssa olen jutellut, on samanlaisia kokemuksia, Terhi kertoo. Jokainen myös kasvaa ihmisenä sijoituksen aikana, Terhi sanoo. Terhin mukaan aikuisten kohtaamisissa oli usein vaivaantunut ja jopa inhottava tunnelma lapsen palatessa kotilomiltaan sijaisperheeseen. Käänne parempaan koitti, kun Terhi pääsi pitkään toivomaansa vanhemmuuden arviointiin ja sen kautta terapeutin juttusille. Vastaan voi tulla myös ihan outoja termejä. Tästäkin olisi 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Käytyään tänä vuonna Kasperin järjestämän Soihtu-valmennuksen Terhi on päässyt osallistumaan kokemusasiantuntijana myös tulevien perhehoitajien ennakkovalmennuksiin. fi Perhehoito-lehti 4 | 2024. Myös Terhi kertoo, että olisi kaivannut lapsensa huostaanoton yhteydessä selvästi tarkempaa ohjeistusta, mistä voisi saada tukea. Vaivaantuneisuus ja hämmennys tarttuivat myös lapseen. Vaikeistakin asioista ja tunteKasper ry:n lastensuojelutiimin johtava asiantuntija Petri Segerholm seuraa lastensuojelua monesta näkövinkkelistä; asiantuntijatyönsä ohella hän toimii perhehoitajana ja hän on tehnyt aiemmin myös käytännön sosiaalityötä. Terhi löysi lopulta itse netistä Kasper ry:n Voikukkia-vertaistukiryhmän, joka on suunnattu sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhemmille
Niitä on tuettava, jotta jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi ja nähdyksi, Kasper ry:n Petri Segerholm kiteyttää. Noonan ensimmäinen tapaaminen uusien perhehoitajien kanssa järjestettiin pienessä kokoushuoneessa. Millainen läheisverkosto perhehoitoperheellä on. Psykologikontakti olisi voinut olla hyvä tai ohjaaminen ensikodista jatkotuen pariin, Noona pohti syyskuussa järjestetyssä Turvaa ja toivoa perhehoidosta -webinaarissa. Palaveri päättyi halaukseen ja kyyneliin, Terhi kertoo. –?Myös perhehoito on vähän niin kuin yhteisvanhemmuutta, sillä vanhemmat ja perhehoitajat kasvattavat lasta yhdessä. – Jos lapsi vaikka nukkuu huonosti, saatamme vaihtaa vinkkejä, mikä voisi auttaa nukkumaan paremmin. Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari muistuttaa, että lapsen siirtoa suunniteltaessa huoltajaa on kuultava ja hänen on saatava uudesta perheestä riittävästi etukäteistietoa voidakseen muodostaa näkemyksen muuttopäätöksestä. Olisi ollut hyvä käydä tilanne myöhemmin läpi ammattilaisen kanssa, mutta siihen ei tarjottu mahdollisuutta. Aikuisten hyvät välit auttavat myös lapsen sopeutumista uuteen tilanteeseen, Terhi sanoo. Millaisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita perheenjäsenillä on. Noonan yhteydenpito perhehoitoperheeseen koostuu pääasiassa soittelusta ja viestittelystä. – Oli tärkeää, että sain tuoda mielipiteeni esiin esimerkiksi silloin, kun päätettiin, milloin lapsi aloittaa koulun ja olisiko jokin erityisluokka sopiva hänelle. Hankalasta alusta huolimatta Noonan yhteistyö perhehoitoperheen kanssa on sujunut sittemmin hyvin heidän tutustuttuaan toisiinsa. Hän kuuli muutosta virallisesti vasta siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo tutustumassa uuteen perheeseen. Olisin kaivannut enemmän tukea, koska tuollaisessa tilanteessa sitä ei osaa välttämättä itse pyytää. Noonan mukaan perhehoitajien kanssa voi ottaa puheeksi melkein mitä vaan. Noona kokee myös, että hänen toiveitaan on huomioitu lapsen asioista päätettäessä nyt paremmin kuin alkuaikoina. Onko perheessä muita lapsia (biologisia tai sijoitettuja), lemmikkejä tai kotieläimiä. Minkäikäisiä perhehoitajat ovat, ja mitä he ovat koulutukseltaan ja/tai ammatiltaan. Noonan kohdalla näin ei tapahtunut. Kun vanhempi saa olla aktiivisesti mukana, hän voi myös tukea lastaan muutostilanteessa. Millainen elämänkatsomus / arvomaailma / uskonnollinen vakaumus perhehoitajilla on, ja miten se näkyy lasten kasvatuksessa. Terhi esiintyy jutussa vain etunimellään lapsensa yksityisyyden suojaamiseksi, samoin viereisen jutun Noona. LÄHDE: Koulutettu lastensuojelun kokemusasiantuntija Johanna Sairanen, Pelastakaa Lapset 21 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Tänä päivänä Terhin ja perhehoitajan tapaamisissa vallitsee huomattavasti kevyempi tunnelma kuin ennen. – Paikka oli hämmentävä, esimerkiksi leikkihuone olisi ollut parempi, kun lapsikin oli mukana. LAPSEN PERHEHOITOA on takana nyt vuosia. VANHEMMAT HALUAVAT TIETÄÄ ENNEN LAPSENSA MUUTTOA PERHEHOITOON: Millaisia perhehoitoperheen koti ja lapsen uusi kasvuympäristö ovat (myös paikkakunta, jos mahdollista kertoa). Kaksikko istuu toisinaan jopa vierekkäin katsomossa seuraamassa lapsen harrastusta. TE EM A Turvassa kaiken ikää NOONAN LAPSI VIETTI elämänsä alkutaipaleen äitinsä kanssa ensikodissa. Sieltä hänet sijoitettiin äidin sukulaisperheeseen. Niitä on tuettava, jotta jokainen voi kokea tulevansa kuulluksi. Toivoisin, että sosiaalityöntekijöillä olisi mahdollisuus ottaa isompaa roolia sillanrakentajina vanhempien ja perhehoitajien välillä heti sijoituksen alussa. Ilmassa voi olla myös naurua ja vitsailua – kenties vähän samaan tapaan kuin eroperheen vanhempien tapaamisissa parhaimmillaan. – Olin silloin aika pohjalla, ja lapsen sijoitus oli tosi vaikea paikka. Olin tilanteessa aika shokissa enkä osannut kysellä tarpeksi. Miksi he ovat ryhtyneet perhehoitajiksi ja miten pitkään toimineet tehtävässään. Tapaamisia lapsen kanssa on kerran kuukaudessa. Miten pitkään perhehoitajat ovat olleet yhdessä / parisuhteessa. pitänyt puhua jo kauan sitten.” Yhteinen ymmärrys lisääntyi, ja saimme uutta näkökulmaa. Miten vastuu arjen pyörittämisestä jakautuu perheenjäsenten kesken. –?On hyvä muistaa, että perhehoidossa on kyse aina pohjimmillaan ihmissuhteista. OLLI KOIKKALAINEN Vanhemmalla on oikeus saada riittävästi tietoa On hyvä muistaa, että perhehoidossa kyse on aina pohjimmiltaan ihmissuhteista. Myöhemmin lapsi sijoitettiin toiseen perheeseen
22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024 22. Kuvituskuvassa kiteeläinen perhehoitaja Maria Pesonen ulkoilemassa perhekodin asukkaiden Hellin ja Hilkan kanssa. Empaattinen ja lämmin kohtaaminen on perhehoidon ydintä
Uutiset Venäjän sotatoimista Ukrainassa olivat kiirineet myös perhekodin asukkaiden korviin. Trauman kokenut ihminen pyrkii usein joko tietoisesti tai tiedostamattaan välttelemään tilanteita, jotka voivat aktivoida traumamuiston ja sitä kautta johtaa voimakkaaseen tunnereaktioon ja sen mukaiseen käytökseen. Vaikka ihminen palaisikin elämään päällisin puolin normaalia elämää, koteloituneet traumakokemukset vaikuttavat ihmisen sisällä ja voivat jättää jälkensä esimerkiksi ihmisen stressinsäätelykykyyn. Tilanteet ovat usein hämmentäviä: traumaperäiseksi arveltu käytös voi olla haastavaa ja jopa aggressiivista, ja se saattaa aktivoitua täysin yllättäen tai hyvinkin pienistä ärsykkeistä, joita muiden voi olla mahdoton ennakoida. Myös perhehoitajien – ovatpa hoidettavat sitten lapsia, aikuisia tai ikäihmisiä – on hyvä olla tietoisia traumojen vaikutuksista ihmisen kehoon, mieleen, tunteisiin ja käytökseen. Kun arjessa tulee vastaan haastava tilanne, perhehoitajan kannattaa pyrkiä tarjoamaan korjaavia turvan kokemuksia. Trauman synnyttäneistä tapahtumista voi myös olla kulunut jo vuosikymmeniä, mutta niiden vaikutukset saattavat nousta pintaan ensimmäistä kertaa vasta ikäihmisenä. Taustalla voi olla esimerkiksi läheisen kuoleman kaltainen katastrofitilanne, väkivalta tai sen uhka tai hylätyksi tulemisen kokemus herkässä kasvuvaiheessa. Traumaperäinen käytös voi ilmetä esimerkiksi levottomuuden, aggressiivisuuden tai ahdistuksen kaltaisena ylivireystilana tai johtaa toisaalta voimattomuuteen, masentuneisuuteen tai muunlaiseen alivireyteen. Ne yhdistettyinä liekkien näkemiseen tai savunhajuun herättivät asukkaassa kenties muistoja omista sota-ajan kauhukokemuksista. – Asukas katsoi kohti liekkejä ja totesi: ”Nyt se Venäjä hyökkäsi!”. Yhtäkkiä Palovesi huomaa iäkkään asukkaansa hermostuneesta käytöksestä, ettei tällä ole kaikki hyvin. Trauman syntyyn liittyy olennaisesti se, että kokemukseen johtanut tilanne on aikanaan jäänyt käsittelemättä. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA JARNO ARTIKA Lapsuuden traumojen vaikutukset käytökseen ovat tuttuja lasten ja nuorten perhehoitajille. –?Perhehoitaja voi myös yrittää säädellä omia reaktioitaan haastavissa vuorovaikutustilanteissa sellaisiksi, etteivät ne ainakaan provosoi ja voimista toisen reaktioita, Perhehoitoliiton traumatietoisuuskoulutuksia vetävä sosionomi, FM Outi Rantakylä kertoi ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivillä. A rkinen ruokailuhetki liperiläisen perhehoitaja Aino Paloveden kotona maaseudun rauhassa. LEMPEYS VOI AUTTAA TRAUMAN KOKENUTTA Tutkimustiedon mukaan traumamuistot voivat säilyä myös muistisairauden edetessä. Tilanne herätti ajattelemaan, miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia, Palovesi kertoi lokakuussa ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivillä Jyväskylässä. Ruokapöydän äärestä on hyvä näköala läheiselle joelle, jonka rannassa perhehoitajan mies on polttamassa roskia samaan tapaan kuin usein ennenkin. Jos traumaa ei ole päässyt purkamaan, se voi ikään kuin koteloitua ihmisen kehoon. Niiden avulla perhehoitajan on mahdollista päästä tilanteen herraksi, vaikkei hän tietäisikään, onko taustalla trauma vai jokin muu syy. Kyseessä saattoi olla muistisairauden ilmentymä tai traumamuistoihin liittyvä reaktio. Perhehoito-lehti 4 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 TE EM A Turvassa kaiken ikää. Muutto perhekotiin voi olla kova paikka Trauma voidaan määritellä muun muassa ihmisen kehoon muistitietona tallentuneeksi jäljeksi sellaisesta tilanteesta, joka on ollut psyykkisesti sietämätön ja jonka kanssa ihminen on kokenut jääneensä yksin. Vastaavat reaktiot eivät ole perhehoitajien kertoman mukaan olleet lainkaan tavattomia varsinkaan nyt sodantäyteisinä viime vuosina niillä iäkkäillä ihmisillä, joilla on jonkinasteista muistisairautta tai menneisyydestä kumpuavia sotatraumoja. Myös ikäihmisten hoivaajien on hyvä tiedostaa, miten traumaperäiseltä vaikuttavaan käytökseen kannattaa suhtautua ja miten omalla toiminnalla voi yrittää rauhoittaa hankalaa tilannetta
Seuraa tarkasti myös omaa jaksamistasi, stressitasoasi ja vireystilaasi: perhehoitajan stressaantuneisuus tarttuu helposti myös hoidettaviin ja hankaloittaa turvallisen ilmapiirin ylläpitämistä. Ylivirittynyttä hermostoa voi pyrkiä rauhoittamaan lisäämällä vastapainoksi erilaisia turvan tunteita ja kokemuksia. Muistelkaa yhdessä asioita tai tilanteita, jotka ovat luoneet ennenkin turvaa. Vaikka hyvänä pyrkimyksenä olisi lisätä hoidettavan turvallisia kokemuksia, stressaantuneena tai väsyneenä tulokset voivat olla pahimmillaan päinvastaisia, jos oma käytös viestiikin muuta kuin teot. Jos tilanne vaatii, siirtykää mahdollisuuksien mukaan tuttuun ja turvalliseen tilaan, jonka aistiympäristö on kenties valoiltaan, ääniltään ja väreiltään mahdollisimman rauhallinen. Ikäihmisten kohdalla stressaantumista ja traumaperäisen käytöksen aktivoitumista saattavat aiheuttaa myös toimintakyvyn heikkeneminen, avuntarpeen lisääntyminen sekä sairaudet ja lääkitykset. Muista myös myötätuntoinen ja hyväksyvä kanssakäyminen kaikissa arjen toiminnoissa. On tärkeää huolehtia niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisestakin turvallisuudesta heti perhehoidon alusta lähtien. Ne voivat palautua mieleen esimerkiksi katselemalla tärkeitä tavaroita tai kuuntelemalla tuttua musiikkia. Koulutuksessa huomioidaan myös ikäihmisten näkökulma. Esimerkiksi muutto perhehoitoon ja tukeutuminen toiseen ihmiseen voi olla hyvin hankala paikka sellaiselle, joka on kokenut lapsesta saakka, että hänen täytyy pärjätä yksin eikä ulkopuolisiin ole luottamista. Hyväksyvä ja myötätuntoinen kohtaaminen auttavat luomaan hoidettavaan sellaista ihmissuhdetta, jossa voi oppia ymmärtämään, miten ja miksi toinen reagoi mihinkin, Rantakylä sanoi. Kokonaisvaltainen turva rauhoittaa Mitä useammin ihminen kokee olonsa turvalliseksi, sitä paremmin hänen kehonsa voi pysyä tavanomaisessa vireystilassa, jossa sairauksista, traumoista tai muusta huonosta olosta johtuva käytös ei hallitse liikaa elämää. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet tulevat osoitteeseen: > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Outi Rantakylä muistutti kuulijoille, että traumaperäiseltä vaikuttava käytös voi ikäihmisellä johtua myös esimerkiksi muistisairaudesta tai lääkityksestä. – Tärkeämpää kuin tietää ihmisen menneisyydestä, on tietää nykyhetkestä ja niistä turvan kokemuksista, joita perhehoitaja voi yrittää tarjota, Rantakylä muistutti. Trauman sijasta hankalaa käytöstä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi muistisairaus, mielenterveyden häiriöt tai niiden yhdistelmät. LÄHDE Traumatietoisuuskouluttaja, sosionomi, FM Outi Rantakylä Kun ihmiskeho joutuu syystä tai toisesta psyykkisesti stressaavaan tilanteeseen, koteloituneet traumamuistot voivat päästä nousemaan pintaan. – Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan traumamuistot voivat säilyä myös muistisairauden edetessä. KIINNOSTUITKO. Pidä huolta fyysisen turvallisuuden peruselementeistä, kuten toisen kehollisten rajojen kunnioittamisesta sekä asianmukaisesta ruokahuollosta, puhtaudesta ja kivunhoidosta. Perhehoitoliitto järjestää perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille suunnatun Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutuksen jälleen syyskuussa 2025. Niiden hoitaminen on muiden kuin perhehoitajien tehtävä. Myös perhehoitaja voi siis päätyä mukaan tilanteeseen, jossa muistisairas käy uudelleen läpi jotain vanhaa traumaansa ikään kuin omassa maailmassaan, johon muilla ei ole pääsyä, Outi Rantakylä kertoi. –?Kokonaisvaltainen turvan tunne rauhoittaa ihmistä. OLLI KOIKKALAINEN 24 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Tärkeää on muistaa myös armollisuus itseään kohtaan: Traumaperäiseltä vaikuttava käytös ja sitä pintaan nostavat ärsykkeet ovat aina yksilöllisiä. Perhehoitajan tarjoama hoiva, empatia ja lämpö voivat parhaimmillaan tuottaa myös trauman kokeneille hoidettaville sellaisia korjaavia kokemuksia, joilla on syvällistä ja pitkälle kantavaa merkitystä. Silloin ei tarvita välttämättä kuin pieni traumatilanteesta muistuttava aistielämys tai ärsyke, kuten haju, maku, paikka, henkilö tai tietynlainen äänenpaino tai kosketus, ja trauman kokenut ihminen voi mennä pois tolaltaan. Olennainen osa traumatietoista työskentelyotetta on myös tarkkailla omaa jaksamistaan ja pyrkiä säätelemään sitä, miten reagoi hoidettavan mielialoihin tai käytökseen. NÄIN VOIT LISÄTÄ IKÄIHMISEN TURVALLISUUDEN TUNNETTA Pieni ja täysin yllättäväkin ärsyke tai stressaava tilanne voi laukaista ihmisessä traumamuiston, joka voi johtaa haastavaan tai jopa aggressiiviseen käytökseen
25
Vetovoimaa heikensivät myös muun muassa yhteistyön haasteet, työntekijöiden vaihtuvuus, ammattitaidottomuus ja vähäinen yhteydenpito. Palveluntuottajan koko ja toimintasektori jakoivat mielipiteitä. Osa vetovoimatekijöistä näyttäytyi vastausten perusteella ristiriitaisina: samat asiat toimivat joko vetovoimaa lisäävinä tai vähentävinä tekijöinä vastaajasta riippuen. Palveluntuottajien kannattaisi kuitenkin kertoa avoimesti arvoistaan ja toiminnastaan, jotta perhehoitajat voivat valita itselleen sopivimman palveluntuottajan. VETOVOIMAA VÄHENTÄVINÄ TEKIJÖINÄ vastauksissa nousi huono hoitopalkkio ja palveluntuottajan heikko maine. Ristiriitaisiin vetovoimatekijöihin ei juurikaan voi vaikuttaa. Työntekijöiden ammattitaito, kyky asettua perhehoitajien asemaan ja arvostava kohtaaminen lisäsivät palveluntuottajien vetovoimaa vastausten perusteella. Vetovoimaa lisäsi palveluntuottajan hyvä maine, johon vaikutti toisilta perhehoitajilta kuullut kokemukset. Osassa vastauksissa nousi vetovoimaa lisääväksi tekijäksi palveluntuottajan läheinen sijainti omaan kotiin nähden, kun taas toisissa vastauksissa vetovoimaa lisäsi riittävä etäisyys palveluntuottajaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä palveluntuottajien vetovoimaa lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä. PALVELUNTUOTTAJIEN KANNATTAA PANOSTAA vetovoimaa lisääviin tekijöihin, kuten hyvään hoitopalkkioon ja joustaviin tukimuotoihin. Osa perhehoitajista valitsisi suuren julkisen palveluntuottajan ja osa pienen yksityisen. Kyselyyn vastasi 178 perhehoitajaa ympäri Suomen. Tarpeettomalta tuntuva tuki koettiin niin ikään palveluntuottajan vetovoimaa vähentäväksi tekijäksi. TUTKIMME SOSIAALIALAN (YAMK) opinnäytetyössämme lastensuojelun toimeksiantosuhteisen perhehoidon palveluntuottajien vetovoimatekijöitä. Tyytyväinen perhehoitaja toimii palveluntuottajan vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Tuen toivottiin olevan joustavaa ja huomioivan perheen senhetkiset tarpeet. (03) 7811 555, 0400 609 580 www.lvi-kiviaho.fi, info@lvi-kiviaho.fi LVI Kiviaho 1 16 osa_converted.indd 1 LVI Kiviaho 1 16 osa_converted.indd 1 31.10.2023 15.52.51 31.10.2023 15.52.51 Perhehoitoa tukemassa: 26 Perhehoito-lehti 4 | 2024. Vastauksissa nousi esiin riittävä ja tarpeelliseksi koettu tuki sekä konkreettinen apu vapaiden järjestämiseksi. Vastauksissa vetovoimaa lisääviä tekijöitä mainittiin useita. Mainetta heikensivät toisilta perhehoitajilta kuullut huonot kokemukset. Perhehoitoliitto tiedotti kyselytutkimuksesta alkuvuodesta 2024. Hyvä ja tehtävän vaativuuteen vastaava hoitopalkkio nähtiin vetovoimatekijänä. Myös palveluntuottajan sijainti osoittautui ristiriitaiseksi tekijäksi. SOLJA MÄKIRINNE & TIINA PYYKKÖ Tyytyväinen perhehoitaja on tärkeä vetovoimatekijä TUTKITTUA Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 27.4.2023 13.39.23 27.4.2023 13.39.23 LVI-KIVIAHO OY Viilaajankatu 10, 15520 LAHTI Puh
Samalla vietettiin jäsenperheiden virkistysviikonloppua ja nautittiin yhdessäolosta mukavassa ympäristössä. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. 27 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Sen jälkeen herkuteltiin masut täyteen joulupäivällistä. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 4 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun terveysja lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta tietyistä liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. Piknikeillä on käyty luonnon helmassa laavuilla, leikkipuistossa leikkien ja eväitä syöden sekä yhdistyksen geokätköjä etsien. Yhdistys kiittää kaikkia muistamisista! KAINUUN PERHEHOITAJAT RY vietti lokakuun lopulla pikkujouluja ensin Kajaanin kaupunginteatterin laadukkaasta Veljeni Leijonamieli -esityksestä nauttien. Juhlassa kuultiin muun muassa koskettavia puheita ja musiikkia kaunisääniseltä Maarit Haveriselta. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. Osallistujia oli paikalla mukavahkosti. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. Paikalla oli aikuisia ja lapsia 35 henkeä. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Paikalla oli yhdistyksen väkeä yli 70 henkilöä ja kutsuvieraita. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) LAPIN PERHEHOITAJAT RY vietti 30-juhlaansa syyskuussa Kuusamon Oivangissa. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. SATAKUNNAN PERHEHOITAJAT RY juhli yhdistyksen 40-vuotista taivalta syyskuussa Kokemäenjoen rannalla Porissa Rantakartanon tiloissa. Yhdistyksen on hyvä jatkaa tästä vaikuttamisja vertaistukityötä perhehoidon parissa! SATAKUNNAN SIJAISVANHEMMAT RY on järjestänyt tänä vuonna rentoja piknikkejä, jotka ovat keränneet mukavasti väkeä, myös naapuriyhdistyksestä Satakunnan Perhehoitajista. Ansioituneet perhehoitajat saivat ansiomitaleja ja ansiomerkkejä. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. Erityisen hienoa oli, että yhdistystä perustamassa olleet Anna-Liisa Sainio ja Markus Sainio (kuvassa) pääsivät paikalle heillä pitkään perhehoidossa olleen asukkaan kanssa
Päivi Raikaslehto Tmi Parainen työnohjausta www.raikaslehto.com . Perhekoti Pienet askeleet Oy www.perhekotipienetaskeleet.fi . Tmi Tavio Services Salla Tavio Turku www.tavioservices.fi . Tmi Minteli Riitta Silkko-Vainio Uusimaa, Päijät-Häme www.minteli.fi . Ryhmäkoti Tuposvilla Oy www.tuposvilla.fi . tiakatriina@gmail.com 0400 637277 tia hämäläinen.indd 1 8.9.2023 12.39.39 toni.makela@primaari.fi, 045-1214722 www.primaari.fi Yksilöja ryhmätyönohjaus, perheja paripsykoterapia sekä DDP-terapia,vanhempainohjaus, ryhmät sekä psykologin palvelut. Vertaisryhmät. Perhekoti Aurinkokello Ay Hankasalmi www.aurinkokello.com . Heli Reinivuo Tmi Porvoo www.helireinivuo.fi . Roolinvaihto Rautiainen Oy Helsinki www.roolinvaihto.fi.fi Elämää myötätuulessa Palvelukoti Jyväskylä www.myotatuulessa.fi . ArkiUnelma työnohjausta ja tukea perheille sekä omaisille Pirkanmaa marpeltola@gmail.com Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2025 Pirssi Hämäläinen ja Kukkokuppila 0400 235078, Palvelemme Pirkanmaan alueella,Hämeenkyrössä. Tia Hämäläinen,Perhehoidon mentorointi, myös Perhe-Perheessä. Pienkoti Ilona Oy Muurame . Katri-Ina Euramaa perhepsykoterapeutti, DDP, tunnekeskeinen pariterapia Uusimaa ja etä www.dialogic.fi . Perhekoti Hope Ay www.perhekotihope.fi . v Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Valvira / Kela-pätevyys Primaari Oy Toni, uusittu, 2024.indd 1 17.1.2024 17.00.49 Hyvää Joulua! Jyvässeudun perhekodit Oy Jyvässeudun 2023.indd 1 23.10.2023 17.26.33 Hyvää Joulua! Jyvässeudun perhekodit Oy Jyvässeudun 2023.indd 1 23.10.2023 17.26.33. Maria Aitomaa Oy työnohjausta etänä valtakunnallisesti www.ohjausaitomaa.fi . Tmi Merja Torniainen www.merja.torniainen.fi Perhekoti Kylmänen Oy Liminka www.perhekotikylmanen.net . Pauliina Tuomivaara työnohjausta perhehoitajille Raahe www.voimatarina.net . Pienryhmäkoti Helmi Kompantie 11 Vääksy . FresMind Ky Heli Manerus työnohjaust a perhehoitajille www.freshmind.fi . Työnohjauspalvelu Tuuma Oy pääkaupunkiseutu www.tuuma.info
Päivän mittaisia tapahtumia järjestetään myös eri puolilla maata 11–18-vuotiaille sijaisperheiden nuorille yhteistyössä alueellisten perhehoitoyhdistysten kanssa. Leireillä muun muassa tutustutaan toisiin, ulkoillaan, syödään, saunotaan ja tehdään monenlaisia aktiviteettejä koko leiriporukalla. tiakatriina@gmail.com 0400 637277 tia hämäläinen.indd 1 8.9.2023 12.39.39 toni.makela@primaari.fi, 045-1214722 www.primaari.fi Yksilöja ryhmätyönohjaus, perheja paripsykoterapia sekä DDP-terapia,vanhempainohjaus, ryhmät sekä psykologin palvelut. Tmi Merja Torniainen www.merja.torniainen.fi Perhekoti Kylmänen Oy Liminka www.perhekotikylmanen.net . Heli Reinivuo Tmi Porvoo www.helireinivuo.fi . Roolinvaihto Rautiainen Oy Helsinki www.roolinvaihto.fi.fi Elämää myötätuulessa Palvelukoti Jyväskylä www.myotatuulessa.fi . 16.12.2024 VERKOSSA Pikkujoulu-etis klo 18–20. Tia Hämäläinen,Perhehoidon mentorointi, myös Perhe-Perheessä. Kerran vuodessa on huvipuistopäivä. Pienkoti Ilona Oy Muurame . 17.–19.1.2025 SIILINJÄRVI Viikonloppuleiri. v Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Katri-Ina Euramaa perhepsykoterapeutti, DDP, tunnekeskeinen pariterapia Uusimaa ja etä www.dialogic.fi . Päivi Raikaslehto Tmi Parainen työnohjausta www.raikaslehto.com . FresMind Ky Heli Manerus työnohjaust a perhehoitajille www.freshmind.fi . JÄRJESTÖSIVUT Sinut Uusia kavereita ja kokemuksia sijaiskotien nuorille – Tule mukaan! Perhehoito-lehti 4 | 2024 Perhehoitoliiton nuorisotyö tarjoaa ympäri Suomen nuorille mahdollisuuden osallistua leireille, päivän mittaisiin tapahtumiin ja etätoimintaan. LISÄTIEDOT > sinut.fi > Ajankohtaista Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä > tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi, puh. Valvira / Kela-pätevyys Primaari Oy Toni, uusittu, 2024.indd 1 17.1.2024 17.00.49 Hyvää Joulua! Jyvässeudun perhekodit Oy Jyvässeudun 2023.indd 1 23.10.2023 17.26.33 Hyvää Joulua! Jyvässeudun perhekodit Oy Jyvässeudun 2023.indd 1 23.10.2023 17.26.33 sääntöisesti arki-iltaisin. Tavoitteena on tarjota mukavaa tekemistä vapaa-aikaan, vertaistukea ja mahdollisuus tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin nuoriin. Uudet toimintaan mukaan tulevat nuoret ovat aina etusijalla pääsemässä mukaan leirille. Toiminta on suunnattu 13–25-vuotiaille sijoitettuna asuville nuorille sekä sijaisperheiden biologisille ja adoptoiduille nuorille. Nuorille, joita kiinnostaa vaikuttaminen, on tarjolla myös kehittäjäryhmä Tilkkutäkki. Ilmoittautuminen päättyy 10.2.2025 3.5.2025 JYVÄSKYLÄ Sinut ry:n yhdistyksen kokous. 040 310 1447 www.sinut.fi www.facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Tiktok: sinutry Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! T E K S T I & K U V A T T U U LI K K I K Ö Y K K Ä Perhekoti Aurinkokello Ay Hankasalmi www.aurinkokello.com . Tmi Tavio Services Salla Tavio Turku www.tavioservices.fi . Työnohjauspalvelu Tuuma Oy pääkaupunkiseutu www.tuuma.info . Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! ELÄMYKSIÄ TAPAHTUMAKALENTERI 4.12.2024 VERKOSSA Matalankynnyksen etis klo 18–20. Perhekoti Pienet askeleet Oy www.perhekotipienetaskeleet.fi . Lisäksi tarjolla on erilaisia yhden päivän tapahtumia. Pienryhmäkoti Helmi Kompantie 11 Vääksy . ArkiUnelma työnohjausta ja tukea perheille sekä omaisille Pirkanmaa marpeltola@gmail.com Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2025 Pirssi Hämäläinen ja Kukkokuppila 0400 235078, Palvelemme Pirkanmaan alueella,Hämeenkyrössä. 29 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Osallistuminen onnistuu helposti kotoa käsin puhelimella tai tietokoneella! Etätapahtumia pidetään matalankynnyksensekä vertaistuellisina etiksinä. Ryhmässä pääsee suunnittelemaan toimintaa muille nuorille ja vaikuttamaan Perhehoitoliiton nuorisotyön sisältöön. Vertaisryhmät. Joka vuosi järjestetään 5–6 leiriä, joille otetaan mukaan 15–20 nuorta. Etätapahtumia eli etiksiä järjestetään 1–3 kertaa kuukaudessa Zoom-yhteydellä pääSinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. Tmi Minteli Riitta Silkko-Vainio Uusimaa, Päijät-Häme www.minteli.fi . Nuorisotoimintaa järjestetään tiiviissä yhteistyössä Suomen Sijaiskotinuorten, Sinut ry kanssa. Ryhmäkoti Tuposvilla Oy www.tuposvilla.fi . Pauliina Tuomivaara työnohjausta perhehoitajille Raahe www.voimatarina.net . Toiminnan kautta saat mahdollisuuden jakaa ajatuksiasi, kokemuksiasi ja tunteitasi sellaisten nuorten kanssa, jotka ymmärtävät sinua oman kokemuksensa kautta. Perhehoitoliiton nuorisotyön koordinaattori vastaa tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta. Ilmoittautuminen päättyy 13.12.2024 14.–16.3.2025 SÄKYLÄ Viikonloppuleiri. Maria Aitomaa Oy työnohjausta etänä valtakunnallisesti www.ohjausaitomaa.fi . Perhekoti Hope Ay www.perhekotihope.fi . Toiminnassa mukana olleet nuoret ovat kertoneet muun muassa seuraavaa: "Sain kavereita ja oli tosi kivaa." "Saa uusia ja hyviä ystäviä, jotka on tai on ollu samassa elämäntilanteessa ja ymmärtää paremmin kuin vaikka koulusta tai muualta saadut kaverit! Hyvää juttuseuraa ja mukavia muistoja." ”Saa nähdä muitakin sijaisperheen nuoria ja pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.” Tapahtumia on erityyppisiä, ja niitä järjestetään sekä eri puolilla maata että etäyhteydellä verkossa
Ken onkaan hän, joka pesee ja puunaa paikat, leipoo, keittää ja paistaa kaikki jouluherkut kinkuista kalkkunaan, piirakoista pipareihin. Syntyvyys maassamme on viime aikoina laskenut rajusti, joten yleinen mummopula on tästä luonnollinen seuraus. Kloonaushan, kuten tiedetään, on ”yhden tai useamman samankaltaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö on geneettisesti eli perinnöllisesti täysin identtinen alkuperäisen yksilön kanssa. Hän taikoo hetkessä kaiken maksalaatikosta mämmiin, kalakukosta kaneliässiin. (Saman tien ovat vähenemässä toki myös ukit/isoisät, mutta sepä ei olekaan tämän kolumnin pointti.) Tiedämmehän ne ihanat mielikuvat, jotka syntyvät, kun puhutaan mummonmuusista tai lihapullista sekä pullantuoksuisista mummoista. Ja niin sieltä hyllyjen väliköistä ilmaantuisi topakoita mummoihmisiä rollaattoreineen, käsilaukkuineen – ja avoimine rahapusseineen. Myös soluista tai dna:sta muodostettuja identtisiä kopioita kutsutaan klooneiksi.” Tiukkapipoisimmat yksilöt ehkä suhtautuvat tähän hankkeeseen epäillen sen eettisyyttä ja moraalia, mutta tulevaisuudessa se saattaisi jopa pelastaa maailman. Perinteisten keinojen lisäksi etenkin kiinalaiset tiedemiehet ovat edistymässä myös mummojen kloonauksessa. Maailmalla onkin jo ryhdytty tositoimiin mummokannan elvyttämiseksi. Unohtamatta pääsiäis-, vappuja juhannusherkkuja. Usein puhutaan myös mummoenergiasta. Lapsukaiset tavoittaisi helposti jätskialtailta huutelemassa mummoa. Ja mihin kaikkeen mummoja sitten tarvitaan. Näinä rauhattomina aikoina mummoenergia alkaisi vaikuttaa laajassa mittakaavassa myös johtavassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten presidentteihin ja jopa kuninkaisiin. Riikka Kloonataan mummot! HYLLYJEN VÄLIKÖISTÄ ILMAANTUISI TOPAKOITA MUMMOIHMISIÄ ROLLAATTOREINEEN, KÄSILAUKKUINEEN – JA AVOIMINE RAHAPUSSEINEEN. Tässä yhteydessä kannattaa mainita myös niin kutsutut mummohousut; lisättäkööt ne joululahjatoivomuslistoihin siellä ja täällä. Kiinalaisia kun on jo tälläkin hetkellä 1 425 178 782 kappaletta, ja just syntyi muutama lisää. Ja kukapa se reissaa aamuisin kello 5.30 alkaen hoitamaan mahatautiset lastenlapset – suoraan alenevassa polvessa – niin kauan kuin ne polvet suinkin periksi antavat. Uskoakseni tiede ei kuitenkaan vielä pysty tuottamaan valmiita mummoja, vaan kyseinen prosessi etenisi samassa järjestyksessä kuin tavallisen yksilön kehittyminenkin. Nämä mainitut kiinalaiset viisaat ovat jo harjoitelleet kloonaamalla häntäapinoihin kuuluvan reesusmakakin, joka osaa kuoria banaanin lähes yhtä näppärästi kuin mummot. Ja niin olisi maailmassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Suomalaisille mummoille olisi edellä kerrottujen syiden lisäksi tarvetta myös perjantaiiltaisin, kun nämä pienet Herran Lahjat villiintyvät juoksentelemaan paikallisissa supermarketeissa. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu Myytävänä omakotitalo Kainuussa! 270 m2 Haataja 040 688 5555 Sivun 7 jouluruudukon ratkaisu: 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. vähenevä luonnonvara. Ihmettelen kyllä, miksi juuri Kiinassa on kiinnostuttu tästä. K uten tiedetään, mummot – mummit, isoäidit, mormorit – ovat nykyisin ns. EU:ssa ja Natossa mummot olisivat kansainvälisesti edustettuina sankoin joukoin, puhumassa osanottajille lempeästi kokemusten tuomalla järjen äänellä
Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. (Hyvinkää) Huhtikuu 2025 Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenten yhdistyspäivä 25.4. (verkossa) Täydennyskoulutus perhehoidon työnohjaajille 20.–23.1. (verkossa) Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus 6.–13.5. Seuraathan myös nettisivujamme ja somekanaviamme! Lisää tietoa tapahtumista perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Maaliskuu 2025 Seminaari: Miksi vammaisten perhehoito. (Kymenlaakso) Lastensuojelun perhehoidon asiantuntijatapaaminen (Etelä-Suomi) 30.1. (verkossa) Aikuisten perhehoidon toimijaverkoston kehittämispäivä, osa 2 15.1. (verkossa) Mentorointikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille 4.11.2025–15.4.2026 (verkossa & Kouvola) Joulukuu 2024 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus 3.–12.12. (verkossa) Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostopäivät 21.–22.5. (verkossa) Syyskuu 2025 Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus 8.–30.9. (Jyväskylä) Lastensuojelun perhehoidon asiantuntijatapaaminen (Pohjois-Suomi) 13.2. (verkossa) Helmikuu 2025 Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus 3.–13.2. (Ylihärmä) Elokuu 2025 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus 19.–26.8. (verkossa) Marraskuu 2025 Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus 4.–11.11. (verkossa) Lastensuojelun perhehoidon asiantuntijatapaaminen (Väli-Suomi) 6.2. (Pälkäne) Tammikuu 2025 Perhehoitajan verotus -tuokio 14.1. (Jyväskylä) Toukokuu 2025 Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus 5.–27.5. (verkossa) Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus 4.–27.11. (verkossa) Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostopäivät 19.–20.2. Katso yhteystiedot lehden sivulta 34. (Jyväskylä) Perhehoitoliiton liittokokous 26.4. 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. (Jyväskylä) Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostopäivä 11.12. (verkossa) MUISTATHAN MEILTÄ VOI TILATA PERHEHOIDON TÄSMÄKOULUTUKSIA MYÖS ORGANISAATIOIDEN TYÖNTEKIJÖILLE! KYSY LISÄÄ > Anu Lehtosaari (lastensuojelun perhehoito) tai Sanna Kosonen (ikäihmisten, aikuisten ja vammaisten ihmisten perhehoito). (verkossa) Aikuisten perhehoidon toimijaverkoston kehittämispäivä, osa 1 10.12. (verkossa) KeVaperhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus 11.–13.2. 13.3
HINTA 138 euroa. klo 10–15.30. HINTA 89 euroa. Koulutus sisältää itseopiskelua ja verkkotapaamisia. HINTA Maksuton. HINTA 245 euroa. ILMOITTAUTUMINEN 14.1.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. – Ti 30.9.2025 Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus Koulutus on suunnattu kaikkien perhehoidon muotojen toimijoille, perhehoitajille ja perhehoidon ammattilaisille. – To 13.2.2025 Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus Sijaisperheiden sijoitettujen ja biologisten lasten sisarussuhteita vahvistavia vertaisryhmiä voivat ohjata yhdessä työparina perhehoidon ammattilaiset ja henkilöt, joilla on kokemusta perhehoidosta. Koulutuksen jälkeen ymmärrät traumakokemusten mekanismeja ja vaikutuksia perhehoidon arjessa. PAIKKA Valmennus järjestetään verkkooppimisalustalla. – Ti 26.8.2025 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus Nepsyyn keskittyvä koulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. Ti 6.5. Ma 5.5. – Ti 13.5.2025 Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus Salassapidon kysymyksiin keskittyvä koulutus kaikille perhehoitajille, vertaisasiantuntijoille, vertaisryhmien ohjaajille, mentoreille ja perhehoitajien vertaisuuteen perustuvaa tukea järjestävien organisaatioiden työntekijöille. Perehdymme perhehoidon rakenteisiin, lainsäädäntöön ja perhehoitajan tuen kokonaisuuteen. 040 310 1443. Ma 8.9. Koulutus sisältää itseopiskelua ja verkkotapaamisia. 040 310 1443. Koulutus sisältää itseopiskelua ja verkkotapaamisia. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Anu Lehtosaari ja Sanna Kosonen Perhehoitoliitosta. ILMOITTAUTUMINEN alkaa vuoden 2025 puolella osoitteessa perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. ILMOITTAUTUMINEN alkaa vuoden 2025 puolella osoitteessa perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. – Ti 27.5.2025 Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus Kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitajille ja työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan perhehoitolakia, perhehoidon toimintaohjetta, toimeksiantosopimusta ja yhteistyötä. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. alkaen, verkkotapaamiset 6.2. KOULUTTAJAT sosionomi Outi Rantakylä ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. KOULUTTAJAT vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. VALMENTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. Ti 19.8. KOULUTTAJAT perhehoidon asiantuntija Minni Haveri ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. ja 13.2. Itseopiskelua 3.2. 040 310 1445. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Sanna Kosonen ja Anu Lehtosaari. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. HINTA 89 €. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Koulutus sisältää itseopiskelua ja verkkotapaamisen. ILMOITTAUTUMINEN 26.1.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Tarkemmat tiedot osoitteesta perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Ma 20.1. Itseopiskelua omien aikataulujen mukaan 20.–22.1., verkkotapaaminen 23.1. ILMOITTAUTUMINEN alkaa vuoden 2025 puolella osoitteessa perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Minni Haveri, minni.haveri@perhehoitoliitto.fi, puh. Koulutuksen jälkeen olet saanut lisää keinoja auttaa ja tukea lasta, nuorta ja aikuista arjessa. – To 23.1.2025 Työnohjaajien täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on tarkoitettu työnohjaajille, jotka haluavat toimia perhehoidon kentällä. Ma 3.2. ILMOITTAUTUMINEN alkaa vuoden 2025 puolella osoitteessa perhehoitoliitto.fi/ tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443. HINTA 49 euroa. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. Ennakkotehtävän palautus viimeistään 3.2.. 040 310 1443. 040 310 1449. Koulutuksen käyneellä on mahdollisuus saada yhteystiedot Perhehoitoliiton verkkosivuille
Perhehoito sopii monenlaisiin elämänvaiheisiin erityistä tukea tarvitseville ihmisille, heidän perheilleen ja läheisilleen. Tapaamisten teemana on "Muutoskykyisyys, joustavuus ja toivo: Mitä on resilienssi perhehoidossa?" Tervetuloa kuulemaan alustuspuheenvuoroja ja keskustelemaan aiheesta yhdessä oman alueesi muiden toimijoiden kanssa! Pyydämme ilmoittautumaan oman alueen päivään, sillä pyrimme ottamaan esiin alueellisesti ajankohtaisia asioita. 040 310 1443. Lastensuojelun perhehoidon alueelliset asiantuntijatapaamiset To 30.1.2025, to 6.2.2025 ja to 13.2.2025 Hopeiset Perhehoitokorut, jotka toimitetaan kauniissa lahjarasiassa, alkaen 55 euroa + toimituskulut Perhehoito-lehden vuosikerta (4 numeroa) kestotilauksena, printtinä tai diginä 62 euroa Perhehoito-lehti 4 | 2024 33 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. klo 9–12: Etelä-Suomi – To 6.2. – To 30.1. klo 9–12: Pohjois-Suomi ILMOITTAUTUMINEN osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Mukaan mahtuu yhteensä 150 henkilöä. 16 euroa + toimituskulut Sijaisperheiden elämää lasten näkökulmasta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat 29,50 euroa / kpl + toimituskulut Ostamalla tuotteita tuet Perhehoitoliiton toimintaa! Netissä: perhehoitoliitto.fi/kauppa Sähköpostitse: toimisto@perhehoitoliitto.fi Puhelimitse: 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). Tule kuulemaan ja perehtymään, miksi perhehoito on vaikuttavaa, inhimillistä ja sopivaa juuri tälle kohderyhmälle. Maksuttomat tapaamiset on tarkoitettu kaikille perhehoidon toimijoille – niin perhehoitajille kuin perhehoidon parissa työskentelevillekin. klo 9–12: Väli-Suomi – To 13.2. AIKA To 13.3.2025 klo 12–15.30 PAIKKA Villatehdas, Kankurinkatu 4–6, Hyvinkää HINTA Seminaari on maksuton. Perhehoitoliitto järjestää yhteistyössä Pelastakaa Lasten ja Pesäpuu ry:n kanssa alkuvuodesta sarjan avoimia lastensuojelun perhehoidon asiantuntijatapaamisia etäyhteydellä verkossa. ILMOITTAUTUMINEN 11.2.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Minni Haveri, minni.haveri@perhehoitoliitto.fi, puh. Tilaisuudet ovat maksuttomia. 040 310 1445 ja Nina Saastamoinen, nina.saastamoinen@keusote.fi Avoin ja maksuton seminaari: Miksi vammaisten perhehoito. Maksuton seminaari on suunnattu perhehoidon työntekijöille, perhehoitajille, päättäjille ja kaikille perhehoidosta kiinnostuneille. To 13.3.2025 Hyvinkäällä Pukinkonttiin! Koko perheen Meidän sakki -lautapeli, jossa kaikki pelaajat joko voittavat tai häviävät yhdessä. Seminaarin järjestävät yhdessä Perhehoitoliitto, Helsingin kaupunki, LänsiUudenmaan hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, KeskiUudenmaan hyvinvointialue ja KantaHämeen hyvinvointialue. Osallistumislinkit lähetetään ilmoittautuneille noin viikko ennen tilaisuutta
JÄRJESTÖSIVUT koulutukset perhehoitoliitto.fi perhehoitajaksi.fi sinut.fi perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot /perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Hanna Hakala | 050 543 0272 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Ida-Maria Hietaharju | 050 534 4689 iitu.hietaharju@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Kesiva Perhehoitajat ry Paula Kuivakangas | kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf Marina Häggback | marina.haggback@pp.inet.fi Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjois-karjala K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoispohjanmaa Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Kaisa Söderlund | 050 354 6713 kaisasoderlund@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Minna Grönholm | minna.kiuru@dnainternet.net www.perhehoitoliitto.fi/ satakunnansijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ suomenperhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Köykkä | 040 310 1447 tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 usp.perhehoitoliitto@gmail.com uudenmaansijaisperheet.fi/ Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Heli Vehkavuori | 040 564 9173 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 hansu@tintti.net www.perhehoitoliitto.fi/silava Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas Suomen Perhehoitajat ry VARAPUHEENJOHTAJA Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry JÄSENET Veli-Pekka Johansson Suomen Perhehoitajat ry Minna Koistinen Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Merja Laitala Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Johanna Pappila Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Tiina Pyykkö Uudenmaan Sijaisperheet ry Olli Rajala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry Joel Sällälä Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh. 040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Viestintäassistentti Jasper Rekola 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Toimistosihteeri Heini Suoraniemi 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Tapahtumasihteeri, varainhankinnan suunnittelija Suvi Vieremä 044 766 3301 NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Sanna Kosonen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Minni Haveri 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä 040 310 1447 KODISTA KOTIIN -HANKE Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 Hankesuunnittelija Hanni Salo 044 766 3312 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o Iloista joulua Iloista joulua kaikille toivottavat kaikille toivottavat
Iloista joulua Iloista joulua kaikille toivottavat kaikille toivottavat Hyvää joulua! Keusoten lastensuojelun, ikääntyneiden ja vammaispalvelujen perhehoito Keusote.fi CMYK PMS HARMAASÄVY NEGA Rauhallista joulua! Tunnelmallista joulua ja onnea vuodelle 2025! toivottaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perhehoito RAUHALLISTA JOULUA
Me Perhehoitoliitossa huolehdimme, että mahdollisimman moni sijoitettu lapsi ja nuori, vammainen lapsi ja aikuinen, mielenterveystoipuja ja ikäihminen voi saada turvallista perhehoitoa. Lahjoittamalla autat perheitä saamaan vertaistukea, tietoa, koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. Samalla olet turvaamassa mahdollisuuksiamme pitää perhehoitajien ja perhehoidon ääntä kuuluvilla, kun perheiden arkeen vaikuttavia tärkeitä linjauksia tehdään valtakunnan ja hyvinvointialueiden tasolla. Tukesi on meille tärkeä! Anna joululahja perheille! Anna joululahja perheille! Lue lisää ja lahjoita haluamasi summa helposti ja turvallisesti: perhehoitoliitto.fi/lahjoita perhehoitoliitto.fi/lahjoita Poliisihallitus on myöntänyt Perhehoitoliitolle rahankeräysluvan RA/2023/628. Perhehoito on inhimillinen hoivan ja huolenpidon muoto. Keräyslupa on voimassa toistaiseksi.