Mäyrä ja salapoliisit valloittavat sydämiä teema Perhehoitoa lasten ehdoilla 05 2022 LÄHEISSUHTEET Miten tukea erillään asuvia sisaruksia. SUKUPOLVET Lapset ja ikäihmiset samassa perhekodissa
Helapala Oy Kivikummuntie 6 Tesjoki www.helapala.fi * Hellä Huusholli Oy Jussilantie 1 Säkylä www.hellahuusholli.fi * Juha Ikonen Tmi Rantatie 3 B Alpua * Imatran Veturipalvelu Oy Hilkankatu 3 Imatra * Jeppo Kraft Andelslag Kiitolavägen 1 Jeppo * Autosalpa Oy www.autosalpa.fi * Elinkeinoyhtymä A & T Lehtinen Luopioistentie 1136 Hauho * EP:n Kehärakenne Oy Otvakatu 6 Seinäjoki www.epnkeharakenne.fi * Etelä-Suomen Pesu-expertit Saariselänkuja 4 B 19 Helsinki * Euramet Oy Neitsytmäentie 5 A Kauttua www.euramet.fi * AjatarHoivapalvelut Oy Harjavallankatu 15 Harjavalta www.ajatarhoiva.com * AP Wood Oy Vaahersalontie 246 Punkaharju * Apoteket i Kristinestad Salutorget 3 Kristinestrand www.krs1apotek-apteekki.fi * Asianajotoimisto Hannu Vehanen Käsityöläiskatu 1 Turku www.vehanen.fi * Auto Ljungqvist Bil Oy Ab Veklahdentie 49 Kirkkonummi * KIITOS!
JPR Design & Consulting Eskolantie 9 Mäntyharju * K-Citymarket Myyrmäki Iskoskuja 3 Vantaa * Katoksi Oy Merventie 58 Parola * KJM-Uotila Oy Riipiläntie 79 Vantaa * Kukkakauppa Memorosa Oy Kauppakatu 8 Heinola * KI IT O S!. Ylihärsilä Koskelantie 116 Jukaja www.yliharsila.fi * Hyvää syksyä! * Pohjan Rakennuskone Oy www.pohjanrakennuskone.com * Putkityö Mänkärlä Oy Lähteenkatu 3 Turku * Rakennus Jari Kupiainen Oy Kaaponkuja 5 F 2 Tampere www.elementtiasennukset.fi * Rasimuksen Maatila Imatra www.rasimuksenmaatila.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky Kasvihuoneenkatu 14 Kempele * Kuljetusliike H ja M Hintikainen Ay Hagelstamintie 20 D 45 Vantaa * Kuusankosken Ykkösapteekki Kauppakatu 3 Kuusankoski * Maanrakennus Majatie Oy Pyydyskorventie 182 Kellokoski www.majatie.fi * Muotohuone Oy Pruukinraitti 10 A 1 Nuutajärvi * Pitopalvelu Raija Sipinen Ky Palokka * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. Tilitoimisto Jauhiainen Jyväskylä www.tilitoimistojauhiainen.fi * Tilitoimisto Sorvoja Ky Viirretie 100 Ala-Viirre * Tärpäntikkeli Oy Lehtimäentie 1750 Ähtärinranta * Urakointi J
ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Perhehoitoa lasten ehdoilla 12 Mäyrä auttaa avautumaan KANNESSA 18 Miten säilyttää yhteys sisaruksiin. Perhehoitoliiton blogi perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö K O R V A T U N T U R IN K O T IK O N T U teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI O L L I K O IK K A L A IN E N 18 Maria ja Jarmo Pekkalan ikäihmisten ammatillinen perhekoti valittiin Lapin parhaaksi hoivakodiksi. Muistisairaat ikäihmiset nauttivatkin usein luonnossa olemisesta. P E K K A Y R JÄ N Ä. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 05 2022 22 Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Syksyinen luonto tukee hyvinvointia Etenkin tuoksut voivat herättää tunnemuistoja vuosikymmentenkin takaa. 22 Pöydän täydeltä lapsia ja ikäihmisiä 24 Ajoissa kotiin täytti somen! 25 Hopkinsit saivat virtaa Piispalasta JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Näillä ohjeilla laadukasta perhehoitoa 7 Sisällys Sylvia Yrjänä siskoineen jakaa kotinsa Kalevi Väänäsen ja muiden perhehoidettavien kanssa Pesäpuu ry:n asiantuntijat Milja Kaijanen ja Mira Kivi toivovat, että sijaishuollon toimijat kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota sijoitettujen lasten ja heidän muualla asuvien sisarustensa yhteydenpidon haasteisiin. Luonnossa ympäristön tulkinta on helppoa, jolloin muistitoimintojen ongelmatkaan eivät niin haittaa. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä
vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Vuokko Lahti Anne-Maria Takkula | Laura Timgren Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2022 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 7.1. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. S U S A N N A K E K K O N E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. 2 4.3. 19.10. 7.12. 5 16.9. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 31.8. 6.4. 1.6. Tilaushinnat | sis. Mäyrä saa toisinaan myös postia ja lahjoja innokkailta ystäviltään. 38. 9.2. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Susanna Kekkonen Perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir, sosiaalityöntekijä Salla Alila ja perhehoidonohjaaja Anne Kauppila kuvattuna Helsingissä Menikö lehti väärään osoitteeseen. 4 29.7. alv 10 % Kestotilaus 62 € | Vuosikerta (6 numeroa) 75 € | 8 kk määräaikaistilaus (4 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. KIITOS! sympaattinen mäyrähahmo on tarjonnut lapsille salapoliisitoimintaa jo kymmenen vuoden ajan ja koonnut samalla aikuisten tietoon lasten näkemyksiä ja kokemuksia lastensuojelun sijaishuollosta. Haluatko muuttaa tilaustasi. 3 29.4. 6 4.11
I utvecklandet av familjevården finns alltid många dimensioner samtidigt: vardagen inom familjevården där inbördes relationer framhävs, producering av socialvårdstjänster, resurser, effektfullhet, lagstiftning och arrangeringsansvar. Kaikkia ulottuvuuksia tarvitaan, ja niillä on oma merkittävä paikkansa kokonaisuudessa ja sen raamittamisessa. Pysyvyys, sitoutuminen sekä merkityksellisten ihmissuhteiden syntyminen ja tukeminen ovat erityisiä osia perhehoidon kokonaisuudessa. Parasta perhehoitoa rakennetaan aina yhteistyössä. Perhehoidon merkityksellisyys on noussut vahvasti ja toistuvasti esille. Att betona bara en del kan få båten av luta och sätta den helt i gungning. Familjevårdens betydelse har kraftigt ökat och upprepade gånger varit på tapeten. Kun on nähnyt maapallon avaruudesta, ymmärtää kaikkien ihmisten kuuluvan yhteen. Var och en är betydelsefull, alla tillsammans för familjevårdens bästa! Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Hålla sinnet ljust, beakta alla aspekter, ta modigt tag också i svåra ämnen och gå fram emot gemensamt mål det är det vi ska göra. Perhekodin arjessa ei näitä ulottuvuuksia tule ajatelleeksi. Perhehoitoa ei ole ilman perhehoitajia. Perhehoidon kehittämisessä on aina läsnä monia ulottuvuuksia samanaikaisesti: perhehoidon arki, jossa korostuvat ihmisten väliset suhteet, sosiaalihuollon palvelujen tuottaminen, resurssit, vaikuttavuus, lainsäädäntö ja järjestämisvastuu. Det kan i värsta fall leda till att den vårdbehövandes behov inte bemöts. Kauempaa katsomalla voi nähdä toisin. Familjevårdens förmåga att bemöta den vårdbehövandes individuella behov är i en klass för sig jämfört med övriga former av vård och omsorg. Kaikki asiakkaan kotona tehtävä hoiva ja huolenpito ei kuitenkaan ole perhehoitoa. När man betraktar saken på längre avstånd kan man se på det med andra ögon. Pidetään mieli kirkkaana, kaikki näkökulmat avoinna, tartutaan rohkeasti vaikeisiinkin aiheisiin ja kuljetaan kohti yhteistä päämäärää. Alla dimensioner behövs och fyller sin betydande roll i helheten och när ramarna dras upp. Under vardagen i familjevårdshemmet är dessa dimensioner inte i tankarna. Den bästa familjevården byggs alltid upp i samarbete. Pahimmillaan se voi vaarantaa hoidettavan tarpeisiin vastaamisen. Ibland är det dock bra att ta ett steg bakåt och se det hela i ett större perspektiv. Familjevård ges i en familj, i ett hem och i kontakten människor emellan, men är samtidigt en del av en större servicehelhet inom socialvården. Kohti yhteistä päämäärää Med gemensamt mål i sikte P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Juuri nyt minulla on ilo olla osana innovatiivista perhehoidon kokonaiskehittämisryhmää. Perhehoito toteutuu perheessä, kodissa ja ihmissuhteissa, mutta on samalla osa suurempaa sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta. Perhehoitolaki määrittää perhehoidon olevan hoidon tai muun osatai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Dessa betydelsefulla aspekter återkommer oberoende av om den som vårdas är ett spädbarn, en äldre farbror eller något däremellan. Jokainen on merkityksellinen, kaikki yhdessä perhehoidon puolesta! För tillfället gläder jag mig åt att höra till en innovativ utvecklingsgrupp för helhetsmässig utveckling av familjevården. Myös tasapaino on tärkeää. PERHEHOITO TOTEUTUU PERHEESSÄ, KODISSA JA IHMISSUHTEISSA. Perhehoidon kyky vastata hoidettavan yksilöllisiin tarpeisiin on omaa luokkaansa muihin hoivan ja huolenpidon muotoihin verrattuna. Stabilitet, kontinuitet och betydelsefulla relationer som skapas och stöds utgör specifika delar inom familjevårdshelheten. Även balansen är viktig. Familjevårdslagen fastställer att familjevård är ordnande av vård eller annan omsorg under en del av dygnet eller dygnet runt i familjevårdarens privathem eller hemma hos den vårdbehövande. Välillä on kuitenkin hyvä astua askel taaksepäin ja nähdä suurempi kokonaisuus. Familjevården existerar inte utan familjevårdare. Yhden osan painotus voi kallistaa ja alkaa keikuttaa koko venettä. All vård och omsorg som ges hemma hos den vårdbehövande är ändå inte familjevård. Att se jordklotet från rymden gör det lättare att förstå att alla människor hör ihop. Nämä samat merkitykselliset asiat toistuvat riippumatta siitä, onko hoidettava vauva vai vaari tai jotain siltä väliltä. SE ON SAMALLA OSA SUUREMPAA SOSIAALIHUOLLON KOKONAISUUTTA
ALUKSI rautalangasta K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A 7 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
Nykyinen asiaa koskeva lainsäädäntö on tulkinnanvarainen ja epäselvä. ALUKSI lyhyet POLIISIN VIRKA-AVUSTA LASTENSUOJELULLE TULOSSA MAKSUTONTA JOS HALLITUKSEN syyskuussa jättämä lakiesitys menee läpi, poliisin antama maksuton virka-apu laajenee koskemaan lastensuojeluviranomaisten tarvitsemaa virka-apua ja sosiaaliviranomaisten tarvitsemaa virka-apua kiireellisissä tehtävissä. Perhehoitoliiton toinen ensi vuoden eduskuntavaaleihin liittyvä tavoite on perhehoitajien sosiaaliturvan parantaminen. Tämä näkyy erityisesti asumisen, ruoan, energian ja polttoaineiden hinnoissa. Perhehoitoliitto esittää perhehoitajien yhdenvertaisen kohtelun nimissä, että kunnat ja kuntayhtymät maksavat edellä mainituille lastensuojelun perhehoitajille sekä vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajille lapsilisää vastaavan summan ylimääräisenä kulukorvauksena kattamaan perhehoitoperheiden kasvaneita elinkustannuksia. – Perhehoidon ja perhehoitajana toimimisen edellytysten kehittämiseksi on huipputärkeää saada perhehoitolaki, joka on nykyistä selkeämpi ja perhehoidon eri muotojen tarpeet paremmin tunnistava. Sosiaalija terveysministeriöstä saatujen tietojen mukaan tänä vuonna käynnistynyt lastensuojelulain kokonaisuudistus pitää sisällään perhehoitolain päivittämisen. Kunta siirtää toimeksiantosopimuksella julkisen hallintotehtävän perhehoitajalle, mutta perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen suhteessa hoidettaviin lapsiin, aikuisiin tai ikäihmisiin. Tämän saavat myös ne lastensuojelun perhehoitajat, joille Kela maksaa sijoitetun lapsen lapsilisän ja joilla se lasketaan osaksi lapsesta syntyvien kuukausittaisten kulujen korvausta. Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia on nostettava Perhehoitoliitto pitää välttämättömänä, että kunnat ja kuntayhtymät korottavat perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia, jotta ne saadaan vastaamaan rajusti kohonneiden elinkustannusten tasoa. Perhehoito-lehti ilmestyy jatkossa neljä kertaa vuodessa Perhehoitajalle tulee maksaa hoidon ja ylläpidon kuluista todellisten kustannusten mukainen korvaus. Osa kunnista ja kuntayhtymistä kuitenkin perii perhehoitoon sijoitetun lapsen lapsilisän itselleen kattaakseen muun muassa perhehoidon ostopalveluiden kuluja. Perhehoitoliitto aikoo tarjota jokaiseen lehteen nykyistä enemmän luettavaa ja kehittää myös lehden verkkosisältöjä. Marinin hallituksen talousarvioesityksen mukaan Kela maksaa joulukuussa 2022 perheille ylimääräisen lapsilisän kohonneiden elinkustannusten kattamiseksi. Muutoksen syynä ovat lehden tuntuvasti nousseet painatusja jakelukustannukset sekä tarve vapauttaa liiton tiedottajan työaikaa muuhun viestintätyöhön. Tavoitteena on saada perhehoitolain uudistaminen Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan. Epävakaan maailmantilanteen takia elinkustannukset ovat nousseet tänä vuonna merkittävästi ja nousevat mitä ilmeisimmin edelleen. Perhehoitoliitto jatkaa lakimuutoksen pohjustamista THL:n asiantuntijoiden kanssa ja jäsenyhdistysten edustajista koostuvan kehittämisja vaikuttamisryhmän voimin. Kunnat ja kuntayhtymät soveltavat perhehoitolakia edelleen toimintaohjeissaan, joissa määritellään muun muassa kulukorvauksen tarkka määrä. Perhehoitolaki säätää kuukausittain maksettavan kulukorvauksen vähimmäismäärän, joka on tänä vuonna 437,44 euroa. 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 2022 esimerkiksi liikenteen kuluttajahinnat olivat 14,6 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin, elintarvikkeiden 12,4 prosenttia ja asumisen 9,2 prosenttia. Nämä lastensuojelun perhehoitajat eivät ole oikeutettuja myöskään ylimääräiseen lapsilisään. Kuukausittaisen kulukorvauksen tason kohottamisen vaihtoehtona perhehoitoperheiden kasvaneita elinkustannuksia voi kompensoida esimerkiksi ylimääräisen kulukorvauksen muodossa. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N TOIMEENTULO PERHEHOITOLAIN UUDISTAMINEN HARPPASI ETEENPÄIN PERHEHOITOLIITON tärkeimpiin poliittisiin tavoitteisiin kuuluva perhehoitolain uudistaminen näyttää nyt entistä todennäköisemmältä. Merkityksellistä tietoa lakimuutoksen tarpeista on saatu ja saadaan edelleen perhehoitajilta ja perhehoidon työntekijöiltä, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju sanoo. Korvauksella on tarkoitus kattaa hoidettavan peruskuluja, kuten ruokaja asumiskuluja, terveydenhuollon menoja (käsikauppalääkkeet), hygieniatarvikkeita ja pienehköjä harrastusmenoja. Perhehoitajalle maksettavista kustannusten korvauksista säädetään perhehoitolaissa, jonka mukaan perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja ylläpidon kuluista maksetaan perhehoitajalle todellisten kustannusten mukainen korvaus. Perhehoito-lehden ilmestymiskertojen määrä vähenee ensi vuonna nykyisestä kuudesta neljään
TILAA OPAS perhehoitoliitto.fi/kauppa Uusi opas ikäihmisten perhehoidosta Perhehoitoliitolla tulee täyteen ensi vuonna pyöreät 40 vuotta. Tämä on perhehoitolain mukainen hyödyntämätön mahdollisuus. Kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.), Suomenmaa, 1.9.2022 Sain terveisiä myös omaishoitajilta, jotka kertoivat perhehoidon olevan sekä muistisairaalle että läheisille paras mahdollinen vuorohoitopaikka. Kansanedustaja Merja MäkisaloRopponen (sd.), Savon Sanomat, 23.8.2022 Suhteeni 18-vuotiaisiin siskoihini on muovautunut vahvaksi sisaruudeksi, ystävyydeksi ja syväksi välittämiseksi, ja he ovat ehkä tärkeimmät ihmiset elämässäni. Ilman heitä elämäni olisi voinut mennä aivan toisin. THL:n tilastojen mukaan Suomessa oli 31.12.2021 perhehoidossa 1?936 ikäihmistä, mikä on noin 300 enemmän kuin vuoden 2020 lopussa. Lisätietoa on luvassa lähiaikoina. Se mahdollistaa perhekohtaisen huolenpidon ja läheiset ihmissuhteet myös kriisitilanteissa. Oppaaseen on koottu Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen (2020–23) keräämiä ikäihmisten ja perhehoitajien kokemuksia. LASTEN JA AIKUISTEN PERHEHOIDOSTA Olen edelleen sijaisvanhempieni kanssa yhteydessä, meillä on erittäin hyvät välit. Minun mielestä se on aika hassua, koska nämä ovat asioita, joille ei itse ole mahtanut mitään. Risteilylle toivotaan sankoin joukoin perhehoitajia perheineen. Viime vuonna ikäihmisiä hoidettiin 269 perhekodissa eri puolilla maata ja ikäihmisten perhehoitovuorokausia kertyi hieman yli 163?000. Molemmilta sijaisperheiltä sain hyvää huolenpitoa. Sijaisperheessä kasvanut Nanna Peltokangas, yle.fi, 4.9.2022 Perheiden yksilöllisiin tilanteisiin tarvitaan uudenlaisia avauksia, kuten osavuorokautista perhehoitoa. Merkkaa kalenteriin: Juhlaristeily kesäkuussa 2023 KOTONA PERHEESSÄ 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Tämä opas on ensimmäinen teos, johon on koottu monipuolista tietoa perhehoitajuudesta ja perhehoidon arjesta, hankepäällikkö Minna Laine Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeesta kertoo. VASTAUS Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen edellyttämät lakimuutokset on tehty myös perhehoitolakiin. Sijoitettujen kaksosten sijaissisko Veera Lamberg, avaperhepalvelut.fi, elokuu 2022 vammaispalveluiden perhehoitokotien määrä 31.12.2021 695 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Lähde: THL / Sotkanet asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. 127-sivuinen opas on suunnattu niin alan ammattilaisille ja opiskelijoille kuin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2023. Tuolloin perhehoitolain 21 §:n mukaan perhehoitajan tulee ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle sille hyvinvointialueelle, joka on sijoittanut hoidettavan, ja hyvinvointialueelle, jossa perhekoti sijaitsee. 21.4.2023 on luvassa juhlaseminaari Helsingissä ja 8.6.2023 lähdetään juhlaristeilylle Turusta Vikingin iltalähdöllä. Se nostaa esiin ikäihmisen perhehoidon erityisyyden hoivan ja huolenpidon muotona, tarjoaa välineitä hyvän arjen rakentamiseen jokapäiväisissä tilanteissa ja muistuttaa perhehoitajan hyvinvoinnin tärkeydestä. Se on noin 23?000 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2020. Miss Suomi -finalisti Adelaide Botty van den Bruele, Iltalehti, 17.9.2022 Moni kokee häpeää, jos on kasvanut sijaisperheessä tai laitoksessa. Jaana Tervo Erityisasiantuntija, THL:n Erityispalvelut-yksikkö Perhehoitoliitto on julkaissut Ikäihmisen hyvä perhehoito -oppaan täydentämään viime vuonna julkaistuja Ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen suosituksia sekä suosituksiin liittyvää tarkistuslistaa ja toimintamallia. –?Kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan kasvaa koko ajan. KYSYMYS Jos meille perhehoitajina tulee tarve tehdä ilmoitus perhehoidossa tapahtuneesta muutoksesta, teemmekö sen kuntaan vai hyvinvointialueelle vuodenvaihteen jälkeen. Perhehoidossa nähdään mahdollisuus tarjota ikääntyneelle ihmiselle inhimillistä, kiireetöntä ja turvallista hoivaa perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa
Joissakin tilanteissa lapsen etu voisi edellyttää adoptiota pitkäaikaisen sijaishuollon sijaan. Tietyissä tilanteissa halukkuutta adoptioon voisi olla, mutta adoptiot eivät yleensä toteudu sijaishuollon aikana. Ohjelmassa muun muassa Tampereen yliopiston sosiaalityön professorin Tarja Pösön alustus aiheesta ja perhehoidosta adoptoidun lapsen perheen kokemuspuheenvuoro. marraskuuta järjestettävässä webinaarissa, jossa tarjotaan tiivis tietopaketti adoptiosta yhtenä mahdollisuutena perhehoitolasten pysyviin ihmissuhteisiin. Turun sosiaalija terveyslautakunta on hyväksynyt perhehoitokylän tilatarveselvityksen. Sijoituksesta adoptioon. Oppaalle on ollut selkeä tarve perhehoidon näkökulmasta, sillä kentällä liikkuu myös paljon väärää tietoa sijoitetun lapsen adoptiosta. Pitkäaikaiset sijoitukset johtavat kuitenkin vain harvoin perheen jälleenyhdistämiseen vanhempien vaikeiden elämäntilanteiden jatkuessa. Perhehoidossa eläneen alaikäisen lapsen adoptiot ovat Suomessa harvinaisia, eikä adoptiosta tule koskaan jokaisen perhehoitoon sijoitetun lapsen etu. Sen tärkein sisältö löytyy nyt osoitteesta perhehoitajaksi.fi. Kylän rakentamisen kokonaisbudjetti on vuoden 2021 laskelmien mukaan noin 11,8 miljoonaa euroa. Julkaisu on 17. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultu yhtenä asiantuntijana Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkasta. –?Adoptio perhehoidossa on sellainen asia, josta ei usein uskalleta puhua. -WEBINAARI 17.11.2022 Maksuton verkkotapahtuma torstaina 17.11.2022 kello 9–10.15 , järjestäjinä Perhehoitoliitto ja Adoptioperheet ry. Tilaisuudessa julkaistaan Sijoituksesta adoptioon. Turun kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi syyskuussa asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa huonokuntoisen Niittykodin kiinteistön purkamisen. Sen tilalle on tarkoitus rakentaa perhehoitokylä 40 ikäihmiselle ja kymmenelle perhehoitajalle. Tavoitteena on, että tällaisissa tilanteissa asia selvitetään. Se herättää niin paljon tunteita. -opas. Näiden lisäksi kylään tulisi kaikkien asukkaiden yhteinen ”kylätalo” ja saunaosasto. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Opas on suunnattu ensisijaisesti sosiaalityöntekijöille, mutta se antaa tukea keskusteluun myös syntymäperheille ja perhehoitajille. Lasten näkökulmasta tärkeää on se, että aiheesta voi ja saa puhua, Perhehoitoliiton lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari toteaa. -oppaan, joka tulee ladattavaksi maksutta Perhehoitoliiton verkkosivuille. Perhehoitoliiton verkkosivustokokonaisuus on uudistunut. Tällöin lapsi tai joku lapsen verkostosta saattaa nostaa esiin ajatuksen lapsen adoptoimisesta sijaisperheeseen. Hankkeen jatkosuunnittelusta vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. T E K S T I R E E T T A K A N K A IN E N PERHEHOITOKYLÄN SUUNNITELMAT ETENEVÄT TURUSSA TURKUUN SUUNNITELTU ikäihmisten perhehoitokylä on askeleen lähempänä toteutumista. ALUKSI lyhyet Webinaari ja uusi opas avaavat perhehoidon ja adoption suhdetta Perhehoitoliitto ja Adoptioperheet ry julkaisevat yhteistyönä toteutetun Sijoituksesta adoptioon. Suunnitelman mukaan perhehoitokylään rakennetaan viisi paritaloa, joista jokaisessa on kaksi neljäpaikkaista asuntoa ikäihmisille, tilat kahdelle perhehoitajalle ja yhteisiä tiloja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 11.11.2022 mennessä: perhehoitoliitto.fi/tapahtumat yhdistämisen tavoite, ja sen vuoksi ajatus adoptiosta voi tuntua monesta sosiaalityöntekijästä myös eettisesti vaikealta asialta ottaa puheeksi. -opas avaa alaikäisen sijoitetun lapsen adoptioprosessia ja esittelee perhehoidon ja adoption vaikutuksia osapuolten oikeudelliseen asemaan. Lasten mahdollinen siirto Suomeen koordinoidaan yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa. Oppaan kautta halutaan tuoda esille neutraalisti tietoa adoptiosta ja siitä, miten asian voisi ottaa tarkasteltavaksi silloin, kun se voi lapsen edun kannalta olla yksi vaihtoehto, Adoptioperheet ry:n viestintäja järjestösihteeri Lotta Ventelä sanoo. –?Lastensuojelulaissa on perheen jälleenLASTENSUOJELU SUOMELLA ON VALMIUS OTTAA LASTENSUOJELULAPSIA UKRAINASTA SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN ja sisäministeriön mukaan Suomi voi vastaanottaa ukrainalaisia lastensuojelulapsia sodan jaloista Haagin sopimukseen perustuen, jos Ukraina kokee tarvetta tälle. Joskus syntymäperheen jälleenyhdistäminen ei ole mahdollista ja lapsen on hyvä olla sijaisperheessä, joka tarjoaa mahdollisuuden pysyvään ja turvalliseen perheeseen. TUTUSTU > perhehoitajaksi.fi Tutustu perhehoidon eri muotoihin perhehoitajaksi.fi-sivustolla SIJOITUKSESTA ADOPTIOON. Osoitteeseen on koottu tietopaketteja kaikille, jotka harkitsevat sijaisvanhemmuutta tai ikäihmisten tai vammaisten ihmisten perhehoitajuutta. Lastensuojelulain mukaisesti kansainvälisistä lastensuojeluasioista vastaa Helsingin kaupunki. Lastensuojelulain mukaisesti sijoituksen ensisijainen tavoite on aina perheen jälleenyhdistäminen. Usein adoption esille nostaminen ja siitä puhuminen voi olla vaikeaa juuri riittävän tiedon ja käytäntöjen puutteen vuoksi. Vanha sijaisvanhemmaksi.fi-sivusto on poistunut käytöstä
Voin pyytää heiltä aina apua ja olla varma, että he auttavat – vaikka olenkin aikuinen. Me olimme ulkona, mutten muista, mistä me puhuimme. Kun olin kahdeksan, muutimme pikkusiskon kanssa lastenkotiin, koska isäni ei omien ongelmiensa vuoksi pystynyt pitämään meistä huolta. Lauantai oli myös karkkipäivä. Paula oli meidän lasten kanssa kotona ja huolehti paljon kotiaskareista. Läheisyyttä ja huomiota. Pituuteni myös harmittaa; haluaisin olla pidempi! Sijaisperheessä minulle tärkeä asia oli lauantain saunapäivä. Heidän perheeseensä kuului kolme perheeseen aiemmin sijoitettua lasta, mutta tälle tutustumiskäynnille he tulivat kahdestaan. Toivon myös, että suhteemme säilyisivät edelleen hyvänä. Kaipasin lisää läheisiä aikuisia, yhdessä tekemistä ja olemista. Muuttaessani minulla vaihtuivat koulu ja kaverit. Paula ja Eero tulivat tutustumaan meihin. Minun on helppo puhua Paulalle ja Eerolle. Harrastin monenlaista: kuviskerhoa, lapsikuoroa, sählyä, pianonsoittoa ja ratsastusta. Hän arvostaa Paulan ja Eeron huolenpitoa ja on ollut ollut koko ajan tukena. VOIN PYYTÄÄ HEILTÄ AINA APUA JA OLLA VARMA, ETTÄ HE AUTTAVAT – VAIKKA OLEN AIKUINEN. Isääni olen yhteydessä päivittäin. Äitini oli kuollut. Minulla on mielikuva, että Paula ja Eero kyselivät meiltä paljon asioita. Koulun jälkeen söin ensin välipalaa ja tein läksyt. Kuulin, että kaksi perhettä kiinnostui meistä. Perheen lapsen ovat minulle läheisiä, ja olen heidän kanssaan yhteydessä myös nyt, kun asun omassa asunnossani. Meillä kaikilla oli omat huoneet, ja minun huoneessani tärkeintä oli oma rauha. Minä toivoin usein makaronilaatikkoa. Muistan, että minua jännitti, ja ehkä siksi muistikuvani tuosta päivästä eivät ole kovin tarkkoja. Meille ryhdyttiin etsimään sijaisperhettä. ALUKSI meillä kylässä MINUN ON HELPPO PUHUA PAULALLE JA EEROLLE. Ja lauantai on edelleen karkkipäiväni! Olemme matkustaneet perheenä paljon, ja toivoisin että voisimme matkustaa yhdessä, vaikka me lapset kasvamme aikuisiksi. Tutustumiskäynnin jälkeen saimme heiltä Latviasta postikortin, jossa luki: ”Nähdään pian!” Muistelen, että muutimme Paulan ja Eeron luo muutaman viikon kuluttua tutustumiskäynnistä, Eeron syntymäpäivänä! He tulivat koko perheen voimin hakemaan meitä, ja menimme Ikeaan syömään. Me lapset saimme vuorotellen toivoa, mitä ruokaa haluaisimme. Koulusta minulla on ihania muistoja. Se tarkoittaa sitä, että olen altistunut ennen syntymääni alkoholille ja alkoholi on vaurioittanut minua. Tämän vuoksi matikka on ollut minulle aina vaikeaa. Paula ja Eero ovat perehtyneet. Sijaisperhe hyväksyi minut sellaisena kuin olen Nea Papinniemi sijaishuollosta itsenäistynyt nuori L apsena asuin isäni ja pikkusiskoni kanssa. Asuin sijaisperheessä kymmenen vuotta ennen kuin muutin omaan asuntoon. He hyväksyivät minut sellaisena kuin olen ja osaavat rohkaista ja kannustaa. Perhehoitajuutta harkitsevia haluaisin kannustaa valmennukseen testailemaan ajatusta pidemmälle! 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Pidin läksyistä, ja koulun tapahtumista mieleen ovat jääneet erityisesti yökoulut ja retket. Muistan, että perheeseen muuttaminen oli minulle positiivinen asia. Paula ja Eero kuljettivat minua harrastuksiin. Arki rullasi rutiineihin nojaten. Minulla on FASD-diagnoosi. Ajattelen, että sijaisvanhemmuutta harN E A P A P IN N IE M I kitsevan pitää hankkia riittävästi tietoa lapsen erityisistä haasteista ja perehtyä asioihin
Kyse ei ole sentään ihan ihka elävästä näätäeläimestä, vaan eläväisestä käsinukesta. Jos sosiaalityöntekijät kyselisivät samoja asioita suoraan, lapsi voisi nopeasti olla päällään sohvalla eikä hänen näkemyksistään saisi paljoa irti, Ojalehto kertoo. Tämä kirjoihin ja peleihinkin päätynyt hahmo tarvitsee lasten apua tutkaillessaan ympäröivää maailmaa salapoliisin tavoin, ja lapset jakavat tälle mieluusti kokemuksiaan. 12 Perhehoito-lehti 5 | 2022 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Pohjoispohjanmaalaisen perhehoitaja Elisa Ojalehdon perheeseen on sijoitettu 11-vuotias tyttö. Olennaista on, että mäyrä ymmärtää tunnetasolla lapsen kokemuksia ja on ikään kuin vertainen, jonka kanssa lapsen on helpompi jutustella kuin aikuisen. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN K un lastensuojelun työntekijä haluaa selvittää lasten näkemyksiä lastensuojelun hyvistä tai huonoista puolista, hän voi kaivaa työsalkustaan esiin yllättävän apurin: mäyrän. Mäyrän hahmo antaa myös jonkinlaisen kiintopisteen, jonka kautta lapsi voi keskittyä. Mäyrä auttaa avautumaan Jo sadat lapset ovat oppineet lastensuojelun perusteita lähes huomaamattaan auttaessaan salapoliisityötä tekevää mäyrää. –?Ajattelin jossain vaiheessa, onkohan tämä vähän liian lapsellista homma hänen ikäiselleen, mutta ei ollenkaan. Tyttö tykkää hirveästi, kun pääsee salapoliisimaailmaan. Vilkkaita nepsy-lapsiakin pysähtyy kertomaan ajatuksiaan turvallisesta perhehoidosta sympaattiselle käsinukelle, joka on välittänyt arvokasta tietoa aikuisille aina tasavallan presidenttiä myöten. Salapoliisitoiminta on suunnattu 6–12-vuotiaille lapsille, jotka ovat pääosin sijoitettuja. Satuhahmon ei ehkä uskoisi puhuttelevan kuin kohderyhmän nuorimpia edustajia, mutta kokemukset kertovat, että mäyrävälitteinen puuhailu vetoaa usein yhtä lailla hieman vanhempiinkin lapsiin. Ojalehdon mukaan tyttö on aivan onnessaan saadessaan eläytyä auttamaan sympaattista käsinukkea, joka elää sijoitetun lapsen tapaan sijaisperheessä ja pohdiskelee siihen liittyviä suuria kysymyksiä
13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla Hoivatien perhehoidonohjaaja Anne Kauppila (vas.), perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir ja sosiaalityöntekijä Salla Alila ovat tutustuttaneet lukuisia lapsia ja aikuisia salapoliisitoimintaan ihastuttavan mäyrähahmon avulla
Jos haastattelisin lasta kaavakkeen kanssa, että mikä sinua auttaa, jos sinua pelottaa, vastaukset voisivat olla ihan erilaisia. Toiminta sai alkunsa, kun Pesäpuussa ruvettiin kehittämään lastensuojelun asiakkaiden kokemusasiantuntijuutta, eli sitä, miten lasten oma ääni ja näkemykset saataisiin kuulumaan entistä paremmin päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Salapoliisityöskentelyn 10-vuotisjuhla on värittänyt niin Pesäpuun kuin Hoivatienkin toimintaa tänä vuonna. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Mäyrä ei ole eläimenä eikä satuhahmona kaikkein yleisin, ja hieman kömpelönä ja sympaattisen oloisena yöeläimenä siihen on helppo liittää pientä mystiikkaa. Näin työntekijät saavat kerättyä lapsilta arvokasta kokemustietoa, jolla lasten ääni saadaan kuuluviin lastensuojelun kehittämistyössä. Mäyrää saattaa esimerkiksi jännittää muutto uuteen sijaisperheeseen, ja se kyselee lapselta, millaiset asiat ovat auttaneet häntä tuntemaan olonsa turvalliseksi uudessa kodissa. Tärkeää on se tunnelma, mäyrän illuusio, perhehoidonohjaaja Anu Heikura Hoivatien Oulun tiimistä sanoo. Aikuisille puolestaan välittyy lapsilta tärkeää kokemustietoa. –?Kun lapset neuvovat mäyrää, heidän vastauksensa tulevat tosi spontaanisti ja rehellisesti. Ruokaa, turvallisuutta ja leikkiä Hoivatie Oy on muun muassa lastensuojelupalveluita kunnille tuottava sosiaalialan yritys, joka syntyi pari vuotta sitten, kun Nuorten Ystävät Oy ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiö yhdistyivät. Se on tärkeä arvo: tämän homman pitää olla iloista ja mukavaa lapsille. Sillä on toimintaa 18 paikkakunnalla yli 60 eri yksikössä. Mäyrähahmon ideoi alun perin kuvittaja Ulla Phillips. Mäyrä on taitava kohtaaja, parempi kuin me aikuiset, toiminnassa alusta asti mukana ollut Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso sanoo. Auttaessaan mäyrää lapset oppivat samalla lastensuojelun perusteita. Utelias, mutta arka otus tarvitsee lasten apua tutkaillessaan ympäröivää maailmaa salapoliisin tavoin. Hoivatien perhehoidon yksiköissä Turussa, Seinäjoella ja Oulussa perhehoidon tukeen kuuluu myös salapoliisitoiminta. Toiminnan alun perin kehittänyt Pesäpuu ry palkitsi syyskuussa Hoivatien kiitosdiplomilla mäyrätyöskentelyn luovasta kehittämisestä ja lasten osallisuuden huomioimisesta koko organisaatiotasolla. –?Keksimme salapoliisiajatuksen, joka nappasi heti, ja huomasimme, että se iskee myös lapsiin. Pesäpuulla oli jo aiempaa kokemusta nuorten osallistamisesta lastensuojelun kehittämistyöhön, mutta lapsille oli tarpeen kehittää sitä varten oma, leikinomaisempi muoto. Mäyrähahmo syntyi kuvittaja Ulla Phillipsin ideasta. Kun he tulevat kanssamme tutkimaan asioita salapoliiseina, toimintaan saadaan mukaan myös hauskuutta
–?Tarkoituksena ei ole analysoida, mitä nämä asiat kertovat lasten ja perheiden kokemushistoriasta. Merkittävää on se, että lapset pystyvät toimimaan vertaisina ja saavat äänensä kuulluiksi itselleen tärkeistä asioista. Jos haastattelisin lasta kaavakkeen kanssa, vastaukset voisivat olla erilaisia. Hoivatien perhehoidossa on kokemusta sekä ryhmäettä yksilömuotoisesta salapoliisitoiminnasta. Sari-Anne Paason tavoin Teir on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka salapoliisitoimintaan kokoontuneiden lasten ajatuksissa pyörii lähes poikkeuksetta ruuan riittävyys ja kodin turvallisuus. –?Myös mäyrän etätapaamisissa on ollut hyviä puolia. Perhehoito-lehti 5 | 2022 15. Siitä on apua, kun ottaa mäyrän käteen ja sanon ääneen, että mäyrää jännittää. Lapsen lähiaikuisen on hyvä olla mukana. Niissä on yleensä ennalta sovittu teema, kuten mitä turvalliseen elämään kuuluu tai millainen on kiva työntekijä. Jopa nepsy-lapsia, jotka eivät pysty keskittymään kovinkaan kauan, on pysähtynyt jakamaan kokemuksiaan mäyrälle. Kun lapset neuvovat mäyrää, heidän vastauksensa tulevat tosi rehellisesti. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla Vuosikymmenen aikana mäyrä on seikkaillut käsinukkena ja piirroshahmona satojen lastensuojelun asiakaslasten kanssa, tarjonnut heille vertaistukea ja auttanut samalla keräämään lasten toiveita ja näkemyksiä aikuisten tietoon. –?Tällainen työskentely vaatii työntekijöiltäkin heittäytymistä ja uskallusta. Paljon enemmän kuin vain nukketeatteria Ryhmistä alkanut salapoliisitoiminta on laajentunut vuosien mittaan lasten toiveesta myös yksilötyöskentelyn puolelle. Perhehoidon sosiaalityöntekijä Salla Alila Hoivatien Oulun yksiköstä katsoo salapoliisitoiminnan tärkeimmäksi anniksi sen, että lapset saavat sen kautta sanoja lastensuojelun maailman hahmottamiseen ja voivat peilata asioita omien kokemustensa kautta. Lasten näkemyksiä kirjataan ylös, jotta aikuiset voisivat oppia niistä, mutta myös siksi, että lapset huomaisivat, että heidän sanomisillaan on merkitystä. Nämä ovat tosi ihania kokemuksia, Alila sanoo. Joku saattaa uskaltaa kirjoittaa mietteitänsä chattiin mieluummin kuin puhua niistä. Ryhmätapaamisissa olennaista on toiminnallisuus, leikkiminen ja yhteinen puuhailu. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, mitä kaikkea lapset oivaltavat mäyrän seurassa, ja aikuinen voi joutua vastaamaan hyvin monenlaisiin kysymyksiin. Korona-aikana Hoivatien salapoliisiryhmätyöskentely on ollut pitkälti tauolla, mutta osa tapaamisista on voitu hoitaa etäyhteyksin. Hän on myös perehdyttänyt lukuisia kollegoitaan mäyrän maailmaan ja vetää ruotsinkielistä toimintaa Ahvenanmaalla. Lapset ovat innostuneet myös vastaamaan kirjeisiin ja tehneet nukelle koruja, peittoja ja muita lahjoja. On hienoa, kun lapset ovat kertoneet myös haluavansa tavata työntekijöitä, koska he tietävät, että nämä kuuntelevat lapsia ja voivat viedä heidän asioitaan eteenpäin, Paaso kertoo. Sari-Anne Paason mukaan osa ryhmissä käyneissä lapsista ihastui mäyrään niin kovasti, että he alkoivat itse kysellä, eikö mäyrää voisi tavata uudelleenkin. Se, että aikuista jännittää, saattaa lisätä lapsen empatiaa, Kauppila sanoo. Sitä on ollut järjestämässä ja kehittämässä erityisen innokkaasti perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir Hoivatien Turun yksiköstä. Tämä ei todellakaan ole pelkkää nukketeatteria tai leikkiä, Teir kertoo. Olen ollut perinteisesti kova jännittämään. Sossu ei olekaan paha ihminen Salla Alilan työkaveri, perhehoidonohjaaja Anne Kauppila, muistuttaa monen lapsen havahtuneen salapoliisityössä siihen, ettei olekaan yksin sijoitettujen lasten maailmassa ja ettei ole häpeä olla sijoitettu. Niinpä mäyrähahmo ilmaantuu toisinaan mukaan myös lasten kotikäynneille ja neuvotteluihin helpottamaan lapsen ja työntekijän vuorovaikutusta. Viime kesänä mäyrälle saatiin järjestettyä myös syntymäpäiväjuhlia, joiden ohjelmaa lapset olivat ideoineet. –?Lapsilla on tosi usein huoli siitä, että leikkiihän joku varmasti heidän kanssaan uudessa perheessä, saahan siellä nukkua turvallisessa paikassa, onhan ruokaa varmasti tarpeeksi eikä hänen tarvitse huolehtia aikuisten asioista. Se on ihan huikeaa, Teir kertoo. Eräskin osallistuja oli ensimmäisessä lähitapaamisessa pöydän alla eikä uskaltanut kertoa edes nimeään, mutta viimeisimmässä etätapaamisessa hän oli jatkuvasti käsi pystyssä ja kertomassa jotain. Suinkaan kaikki ei nouse esiin lasten puheista, vaan paljon on tulkittavissa heidän leikeistään, askarteluistaan ja piirroksistaan: esimerkiksi koneista, joista ei lopu koskaan ruoka, tai huoneista, jotka ovat pin-koodilla lukittavia ja vain lapsi itse pääsee niihin. Mäyrä on tavannut perheitä myös näiden kotona ja pitänyt yhteyttä lapsiin esimerkiksi lähettämällä kirjeitä ja omaa sanomalehteä. Hoivatien lisäksi salapoliisitoimintaa ovat järjestäneet ja kehittäneet monet muut perhehoidon toimijat, esimerkiksi SOS-Lapsikylä, Tampereen, Helsingin ja Salon kaupunkien sijaishuollon yksiköt sekä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sote-kuntayhtymät. Salapoliisitoimintaa on järjestetty alusta alkaen pienryhmissä ja välillä isommalle porukalle alueellisissa salapoliisipäivissä. Sari-Anne Paason mukaan lasten puheissa korostuvat hyvin usein perustarpeet: ruokaa, turvallisuus ja leikkiminen. Edetä voi opaskirjasen mukaan, ja sieltä saa paljon vinkkejä tapaamisten teemoiksi. –?Mäyrätyöskentely on auttanut myös minua henkilökohtaisesti
16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Haaveissa siintää myös kaikkein pienimpien sijaishuollossa olevien lasten osallisuuden vahvistaminen. Osa lapsista myös rohkaistui olemaan aktiivisesti yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä ja selvittämään tarkemmin omaa asiakkuuttaan. Moni myös muistaa edelleen hyvin, keitä muita ryhmässä oli, ja jotkut olivat säilyttäneet huoneessaan kaikki nämä vuodet jotain ryhmässä tehtyä, Jahnukainen sanoo. MIKSI LASTENSUOJELUN TYÖNTEKIJÄN ON TÄRKEÄ TAVATA JA KUUNNELLA LASTA. Kohokohtiin lukeutuu myös viime vuonna huipentunut Lasten oma vaikuttamiskampanja, jossa yli sadan lastensuojelun asiakaslapsen ajatuksia heidän kuuntelemisensa tärkeydestä koottiin yksiin kansiin ja välitettiin myös kansanedustajille. Pesäpuu koordinoi ja kouluttaa salapoliisityöskentelyä edelleen ja tuottaa siihen liittyvää materiaalia, mutta toiminnan kehittämisestä vastaavat entistä enemmän perhehoidon toimijat itsenäisesti. Salapoliisitoiminnassa jotkut havahtuivat siihen, ettei asia olekaan näin. 5-vuotias Koska lapset voivat kertoa faktaa. Vuonna 2018 toiminta palkittiin Lapsuudentutkimuksen seuran Lapsuusteko-palkinnolla ja mäyrä sai julkisuutta myös Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana. Myös kaikkein pienimpien kokemuksista olisi tärkeää saada materiaalia tukemaan perhehoitoa ja sen kehittämistä, Paaso toteaa. 12-vuotias Koska sitten ne tietää. Sijoitettujen lasten osallistaminen omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon on laajentunut askel askeleelta kattamaan uusia ikäryhmiä. 8-vuotias Koska lapsella voi olla jotain mielen päällä ja sen voi sitten kertoa lastensuojelijoille, tai vaikka sen takia, että nähdään, miten lapsilla menee, et mitä niille kuuluu tai mitä se on tehnyt. Kun mun asiat kirjoitetaan ylös, se tuntuu tärkeältä. Lisäksi hän kokosi kokemuksia muutamalta perhehoitajalta, joilla on kosketuspintaa mäyrätyöskentelyyn. Pesäpuu ry:llä on kokemusta nuorten kehittäjäryhmistä yli kymmenen vuoden ajalta, alakouluikäisiä aktivoivasta mäyrätoiminnasta nyt vuosikymmenen verran ja 3–5-vuotiaita perhehoitolapsia samaan teemaan perehdyttävästä kirahvityöstäkin jo viisi vuotta. Pesäpuu ry on tutkinut salapoliisitoiminnan vaikutuksia eri kohderyhmiin myös teemahaastatteluilla, joiden tuloksia koottiin vuonna 2019 julkaistuun selvitykseen. Hän muistelee käyneensä omissa ryhmissään paljon läpi muun muassa sosiaalityöntekijän roolia lasten elämässä. Lastensuojelun ja osallisuuden asiantuntija Johannes Jahnukainen Lastensuojelun Keskusliitosta puolestaan jututti viime keväänä kollegansa kanssa kymmentä entistä lapsisalapoliisia, joista osa on nyt jo täysi-ikäisiä. Lapsilla on sanottavaa oikeastaan kaikista teemoista, kun vain menetelmät ovat oikeat, Paaso muistuttaa. Kaikkein pienempienkin ääni kuuluviin Kymmenen vuoden aikana mäyrähahmon avulla on ehditty saavuttaa paljon. Jos ne ei kuuntelis, ne ei tuntisi meitä. Sit tiedetään, mitä lapsi haluaa kertoa. Kumppanina hankkeessa olisi Perhehoitoliitto. 7-vuotias Että meille ei tule paha mieli. Ihan jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallinen omiin asioihinsa. Lapsella voi olla hyvä idea. Paason toiveena on, että myös hyvinvointialueiden päättäjät ja viranhaltijat kuuntelisivat lasten tärkeitä näkemyksiä esimerkiksi hyvästä perhehoidosta. Myös he osaavat ilmaista paljon, ilman sanojakin, ja toiminta perustuisikin enemmän heidän havainnointiinsa. 9-vuotias LÄHDE: Lasten oman vaikuttamiskampanjan julkaisu (Pesäpuu 2021). – Aina kun aikuiset rupeavat miettimään jotain lastensuojelun kehittämisteemaa, heidän olisi hyvä muistaa, että tässäkin kohtaa pitäisi kuulla myös asiakaslasten näkemyksiä. Sari-Anne Paaso muistelee lämmöllä esimerkiksi kesää 2013, jolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui mäyrän ja joukon salapoliisikerholaisia kylään Mäntyniemeen kertomaan tutkimustensa tuloksista. Julkaisuun on kerätty lastensuojelun asiakaslasten näkemyksiä. Lapsiakin pitää kuunnella. 6-vuotias Jos mulla on tärkeitä kysymyksiä, vaikka miksi isi on kuollut. Se tarkoittaa, että mä oon tärkeä. –?Sosiaalityöntekijä saattoi olla hyvinkin etäinen pienille lapsille, ja joillekin oli iskostunut kenties aikuisen vaikutuksesta sellainen käsitys, että sossu on paha ihminen. Että he tietää, että meillä on asiaa. Sit tietää, mitä sille lapselle on tapahtunut. Työskentelyn tärkeimpinä saavutuksina haastateltavat pitivät muun maussa lasten osallisuuden vahvistumista ja vertaistukea. Jahnukainen on myös itse työskennellyt sijaishuollossa ja vetänyt salapoliisitoimintaa SOS-Lapsikylän palveluksessa. Kyse on 0–2-vuotiaista vauvoista ja taaperoista, joiden osallistamiseen tähtäävään hankkeeseen Pesäpuu on hakenut rahoitusta. Jos on vaikka mielen päällä jotain. – Unelmoimme siitä, että pääsisimme lisäämään myös lyhytaikaisessa sijoituksessa ja perhehoidossa olevien vauvojen ja taaperoiden osallisuutta. Hänen jututtamansa perhehoitajat arvostivat etenkin sitä, että salapoliisityöskentely tasoitti maaperää puhua lapsen kanssa lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyvistä asioista
TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Hoivatien perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir ja mäyrä tapaavat sekä suomenettä ruotsinkielisiä lastensuojelun asiakkaita. Ruotsiksi mäyrähahmo tunnetaan nimellä Maxida grävling. 17 Perhehoito-lehti 5 | 2022
Hankkeessa kootaan Sisarustarinat-kirjaa, johon voi tarjota tekstejään lokakuun 2022 loppuun asti: > pesapuu.fi/uutiset Kasvatusja perheneuvonta Kasper ry on koonnut keskustelumateriaalia helpottamaan sisarussuhteiden käsittelyä sijaishuollon aikana: > suomenkasper.fi > Lastensuojelu > Julkaisut ja materiaalit > Sisarussuhteiden tukeminen sijaishuollossa 18 Perhehoito-lehti 5 | 2022 w w w .p er he ho ito lii tt o. APUA SISARUSSUHTEIDEN TUKEMISEEN Suomen Sijaiskotinuoret Sinut ry tarjoaa vertaistukea ja -tapahtumia sijaisperheiden nuorille: > sinut.fi Perhehoitoliiton Meidän sakki -hankkeessa luodut materiaalit ja toimintamallit auttavat tukemaan sijaisperheiden sisaruussuhteita. fi. Seuraava Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus on helmikuussa 2023: > perhehoitoliitto.fi/tuotteet & > perhehoitoliitto.fi/koulutukset Pesäpuu ry:n UP2US-hanke tarjoaa vertaistukea sisarussuhteita pohtiville nuorille, joilla on kokemusta sijaishuollosta
Ymmärrän, että näihin liittyy paljon selviteltävää ja työntekijät ovat kiireisiä, mutta käytännöissä olisi varmasti parantamisen varaa. Sitten tuli kuukausien pituinen kausi, jolloin hän ei kuullut veljestään mitään. – Haluaisin pienimmän tänne kokonaan turvaan kaikelta mahdolliselta pahalta. Asiantuntijat kaipaavat selkeyttä yhteydenpidon vastuunjakoon. Vanhin veli on jäänyt etäisemmäksi, koska tapaamisia on ollut harvakseltaan. Lopulta velikin otettiin huostaan ja hän muutti Sinin kanssa samaan sijaisperheeseen. Sijaisperheiden aikuiset ja lapset tarvitsevat työntekijän, jolla on aikaa etsiä vastauksia ja selittää, miten systeemi toimii, Sari sanoo. Lastensuojelulaki sanoo, että sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin, joihin myös sisarukset kuuluvat. Sini sai tavata veljeään muutaman kerran, kun tämä oli ihan pieni, ja kiintyi tähän kovasti. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVITUS JONNA MARKKULA S ini sijoitettiin vauvana perhehoitoperheeseen, jossa hän on asunut nyt jo lähes 17 vuotta. Äidin tilanne ei ole juurikaan kohentunut, ja uusin tulokas käy aika ajoin Sinin perheessä, milloin kuukausien kriisisijoituspätkällä, milloin lyhyemmillä tukiperhejaksoilla. Kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, sisarukset voivat jäädä täysin vaille tietoa toistensa olinpaikasta tai voinnista. Se ei ole tasapuolista lapsia kohtaan. On väärin, ettei kukaan kertonut, mikä hänen tilanteensa on. Hänelle voi sattua mitä tahansa, jos vanhemmat eivät osaa asettaa häntä etusijalle. Viime kesänä koko sisarusnelikko saikin viettää hetken aikaa yhdessä Sarin kotona. Vanhempi Sinin nuorimmista pikkuveljistä asui ensin biologisen äitinsä kanssa ensikodissa. Hänellä on kolme pikkuveljeä, joista vain keskimmäinen (5-vuotias) on vakituisesti hänen kanssaan samassa perheessä: vanhin pikkuveljistä (14) asuu toisessa sijaisperheessä ja nuorimmainen (1) sisarusten biologisen äidin kanssa. Noin pienelle voi myös tulla kiintymyssuhdetraumoja, kun häntä viedään jatkuvasti paikasta paikkaan, Sini suree. On pitkälti kiinni perhehoitajan aktiivisuudesta, miten sisarusten yhteydenpito toimii. Sini on aina kantanut huolta etenkin kahdesta pienimmästä pikkuveljestään, jotka ovat häntä huomattavasti nuorempia. Viranomaiset vetosivat vaitiolovelvollisuuteen. TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla Sinin sijaisäiti Sari on pyrkinyt edistämään sisarusten yhteydenpitoa mahdollisimman paljon olemalla yhteyksissä sosiaalitoimeen, biologisiin vanhempiin ja vanhimman veljen sijaisperheeseen. –?Sijoitettujen lasten oikeus biologisiin sisarussuhteisiinsa ei toteudu kunnolla. Sisarussuhteiden merkitystä aliarvioidaan Sini ja Sari eivät ole huoltensa kanssa yksin, sillä samoihin epäkohtiin on havahduttu laajemminkin. Aina kun hän lähtee meiltä, voi mennä viikkoja, ettemme kuule hänestä mitään. Sinin huoli veljistään on kuitenkin riipaisevaa, ja Sarista tuntuu, että sijaisperheet jätetään liian yksin huolehtimaan sisarusten yhteydenpidosta. En olisi kaivannutkaan mitään selvitystä äidin ongelmista, vaan ihan vaan tiedon, onko pikkuinen kunnossa ja mitä hänelle kuuluu, Sini sanoo. –?En edes tiennyt, onko veli elossa tai onko hänetkin otettu huostaan. MITEN SÄILYTTÄÄ YHTEYS SISARUKSIIN. Perhehoitajien mahdollisuudet ylläpitää sijoitetun lapsen sisarussuhteita vaihtelevat. Samankaltaiset huolet ovat nousseet kuitenkin uudelleen pintaan sen jälkeen, kun Sinin nuorin pikkuveli syntyi viime vuonna. Saman lain mukaan sijoittajataholla 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022
Sisarusten tilanteesta kannattaa keskustella niin avoimesti kuin mahdollista. Usein on kuitenkin epäselvää, miten aktiivisesti ja millä keinoilla kenenkin tulisi tukea sisarussuhteiden ylläpitoa. Lasten ja nuorten pitäisi kuitenkin voida kokea, että heidän yksilölliset kokemuksensa ja toiveensa otetaan vakavasti. Sisarussuhteiden tärkeyttä ehkä aliarvioidaan, vaikka sisarukset ovat monelle tärkeimpiä ihmisiä elämässä. Milja Kaijasen ja Mira Kiven mukaan aikuisten on niin ikään tärkeä osoittaa, että muualla olevia sisaruksia kohtaan saa tuntea rakkautta, surua, pelkoa, huolta, iloa, vihaa tai mitä vaan. On todella järkyttävää joutua pohtimaan tällaista, Milja Kaijanen sanoo. Keskusteluissa on tullut esiin, ettei sijaishuollossa olevilla nuorilla ole välttämättä aina tietoa, missä oma sisarus on. –?Tiedon saaminen muualla olevista sisaruksista on tosi iso asia. Sisaruksilla on myös oikeus saada tietää, miksi tiedonkulku tai yhteydenpito ei onnistu. Kasvatusja perheneuvonta Kasper ry:n asiantuntija Päivikki Mysirlakis muistuttaa, että sijaisperheiden biologisten ja sijoitettujen sisarusten lisäksi sosiaalityössä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös niihin lapsiin ja nuoriin, jotka jäävät vanhempiensa luo, kun heidän sisaruksiaan sijoitetaan muualle. Kaijanen ja Kivi korostavat aikuisten vastuuta: Lastensuojelun työntekijöiden, vanhempien, perhehoitajien ja sijaishuollossa olevien lasten ja heidän sisarustensa muiden lähiaikuisten tulisi tukea lapsia ja nuoria nykyistä vahvemmin kertomaan, keihin sisaruksiinsa he haluaisivat pitää yhteyttä ja miten. Tärkeä rooli myös sijoituksen jälkeen Sisarussuhteiden huomioiminen voi olla sijoituksen aikana puutteellista myös siitä syystä, ettei lastensuojelun työntekijöillä ja muilla sijaishuollon toimijoilla ole riittävästi tietoa aiheesta. Myös sijaishuollon työntekijöiden tukea ja yhteistyötä tarvitaan paljon. Nämä ovat tärkeitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka korostavat sisarussuhteiden merkitystä lasten elämässä. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. –?Isoin asia on, että aikuinen kohtaa oikeasti lapsen tai nuoren huolen eikä vain pyyhkäise sitä pois. Oivallisia tiloja näiden tunteiden jakamiseen ovat esimerkiksi vertaisja kehittämisryhmät. Pahimmillaan lapsi tai nuori miettii, onko sisko tai veli kuollut. fi Perhehoito-lehti 5 | 2022. Sisarussuhteiden ylläpitämisestä sijaishuollon aikana on löytynyt paljon kehitettävää. Vaikka sisarussuhteiden huomioimisessa on vielä paljon rakenteellista kehitettävää, Kiven ja Kaijasen mielestä muutosta oikeaan suuntaan on jo havaittavissa. Hankkeen työntekijät ja nuoret kokemusasiantuntijat ovat käsitelleet tänä vuonna paljon juuri sisarussuhteita ja työstävät tähän liittyen Sisarustarinat-kirjaa. ja sijaishuoltopaikalla on velvollisuus edistää tätä yhteydenpitoa. Tähän ongelmaan pureutui esimerkiksi Perhehoitoliiton Meidän sakki -hanke (2018–21), jossa luotiin työkaluja ja toimintamalleja sijaisperheen sisarussuhteiden vahvistamiseen. Sisarussuhteiden tukeminen ei saa jäädä yksin perhehoitajien vastuulle. Vuonna 2018 alkanut UP2US-hanke tähtää nuorten osallisuuden vahvistamiseen ja oikeuksien lisäämiseen sijaishuollossa. Pesäpuu ry:n UP2US-hankkeen asiantuntijat Milja Kaijanen ja Mira Kivi toivovat, että sijaishuollon toimijat ja kehittäjät pysähtyisivät nykyistä enemmän pohtimaan sijoitettujen lasten ja heidän muualla asuvien sisarustensa yhteydenpidon tärkeyttä ja haasteita. Koska muutos on hidasta, sisarustaan surevan lapsen tai nuoren tukeminen jää usein käytännössä perhehoitajan tai muun lähiaikuisen kontolle. Kaiken yhteydenpidon toteuttaminen ei aina onnistu, jos esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden resurssit eivät ole riittäviä, sisaruksilla on yhteydenpidon rajoituksia tai sijaishuoltopaikan ja biologisen perheen välit eivät ole kunnossa. Sijaisperhe voi aina pyrkiä edesauttamaan sisarusten yhteydenpitoa esimerkiksi tarjoamalla turvallisen kotiympäristön mahdollisia tapaamisia varten, Mira Kivi sanoo. Perhehoidossa asuva Sini kuvaili tuntojaan tällaisella kuvalla saatuaan pitkän epätietoisuuden jälkeen asua pikkuveljen kanssa samassa perheessä
Sisarusten välillä voi esiintyä myös kateutta esimerkiksi, jos sijoitettu sisarus pääsee sijaisperheen kanssa ulkomaanmatkalle, Mysirlakis kertoo. Erillään toisistaan asuvien sisarusten huolet ja tunteiden kirjo ovat tulleet Mysirlakikselle tutuiksi. Hän on työskennellyt aiemmin myös Helsingin kaupungin sijoituksen sosiaalityössä perhehoitajien vastuutyöntekijänä. Sisarussuhteilla voi olla iso merkitys sijoituksen jälkeenkin, Mysirlakis sanoo. TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla Mysirlakis työskentelee Kasper ry:n Voikukkia-tiimissä, jossa tuetaan etenkin niitä vanhempia ja perheitä, jotka ovat kokeneet lapsen huostaanoton tai sijoituksen. Mysirlakis kannustaa perhehoitaja ja muita aikuisia katsomaan asiaa lasten ja nuorten näkövinkkelistä ja pyrkimään selvittämään, millaista yhteydenpitoa lapset toivovat sisaruksiinsa sijoituksen aikana. Heidän nähdäkseen sijaishuollossa ei ymmärretä aina riittävän hyvin sisarussuhteiden merkitystä lasten ja nuorten elämässä. Lapsille tulee kertoa, että sijaishuoltopaikassa sisaruksesta pidetään huolta. Joka tapauksessa moni lapsi tuntee huolta ja kaipaa sisarustaan, mutta myös aivan toisenlaiset tunteet ovat mahdollisia. –?Sisarussuhteiden tukeminen ei kuitenkaan saa jäädä yksin perhehoitajan vastuulle, vaan myös työntekijöiden tukea ja yhteistyötä tarvitaan paljon. Erilaisia tapoja tukea sisarusten yhteydenpitoa tulee miettiä erityisesti tilanteissa, joissa sisarukset on sijoitettu eri sijaishuoltopaikkoihin eivätkä he tapaa toisiaan esimerkiksi kotilomien yhteydessä. Lapsen mielessä voi myös kasvaa vääriä käsityksiä sisaruksen sijaishuoltopaikasta, ellei hän ole koskaan käynyt sijaisperheessä tai laitoksessa. O L L I K O IK K A L A IN E N 21 Perhehoito-lehti 5 | 2022 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 21. Jos lapsi tai nuori toivoo sisarustensa tapaamisia ja sosiaalityöntekijä katsoo ne lapsen edun mukaiseksi, sisaruksia voi pyytää kylään sijaisperheeseen tai lastensuojelulaitokseen. Helpotukseen saattaa liittyä myös syyllisyyden tunnetta. Perhehoitajan ja laitoksen työntekijän kannattaa myös aktiivisesti tarjota sijoitetulle lapselle mahdollisuutta puhua sisaruksiinsa liittyvistä tunteista. Näissä tilanteissa perheet tarvitsevat usein ulkopuolista tukea siihen, kuinka sisaruksen sijoituksesta voi keskustella perheessä. –?Jotkut tuntevat jopa helpotusta, jos sisarus on ollut väkivaltainen muita perheenjäseniä kohtaan ja tilanne kotona rauhoittuu sijoituksen jälkeen. Sisarussuhteet ovat monesti elämänmittaisia suhteita. Pesäpuu ry:n UP2US-hankkeen asiantuntijat Mira Kivi (vas.) ja Milja Kaijanen ovat käsitelleet tänä vuonna lastensuojelun nuorten kokemusasiantuntijoiden kanssa sisarussuhteiden merkitystä. Työhön kuuluu muun muassa vertaisryhmien ja -leirien ohjaamista sekä lastensuojelun ammattilaisten ja sosionomiopiskelijoiden kouluttamista. On tärkeää huolehtia siitä, etteivät ne katkea sijoituksen aikana. Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että kotiin jäänyt lapsi kuvittelee sisaruksen jopa kuolleen, kun tämä on sijoituksen takia kadonnut perheestä eivätkä vanhemmat ole omassa kriisissään osanneet sanoittaa tilannetta lapselle
22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Perhekodin yhteistä kahvihetkeä viettämässä perhehoitaja Pekka Yrjänä (oik.), Heikki Marttila, Lauri Kaasalainen, Kalevi Väänänen ja Tuovi Kyröniemi sekä Yrjänöiden lapset Seela, Saaga ja Sofia
Ikäihmisten muistisairauksien edettyä yhteinen puuhailu on jäänyt vähemmälle, mutta ei ole loppunut kokonaan. Yhdessä käydään ulkoilemassa, marjastamassa ja välillä autoilemassa. Parhaassa tapauksessa eri sukupolvien kohtaamisesta on iloa kaikenikäisille. PÖYDÄN TÄYDELTÄ LAPSIA JA IKÄIHMISIÄ w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 Perhehoito-lehti 4 | 2022 Perhehoito-lehti 5 | 2022 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23. TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA MAIJU YRJÄNÄ Ylikiiminkiläiset Pekka ja Maiju Yrjänä vaihtoivat lähihoitajan työt ikäihmisten perhekodin pyörittämiseen, kun esikoinen oli alle vuodenikäinen. Ensimmäinen ikäihminen muutti perheeseen lyhytaikaiseen perhehoitoon puolisen vuotta myöhemmin. Lapsiperhearjen ja ikäihmisten perhehoidon yhdistämiselle samassa huushollissa ei ole mitään kategorista estettä. Paras kiitos: tyytyväiset asukkaat Yrjänät muistuttavat, että ikäihmisten perhekodin ja lapsiperheen arjen yhteensovittaminen vaatii usein luovimista ja tilannetajua. Eräskin sokea mummo kysyi minulta, kun pesin häntä täällä ensimmäistä kertaa, että eikö sinulla ole jo kiire seuraavaan paikkaan. Suunnitelmat saattavat myös mennä nopeasti uusiksi, jos perhekodissa on esimerkiksi vatsatautia tai jonkun asukkaan omaishoitaja sairastuu. Tässä ollaan ikäihmisten kanssa niin kuin kotihoidossakin, mutta tahti on paljon rauhallisempi ja ikäihmisten määrä pienempi. Yrjänät kävivät ensin ikäihmisten perhehoidon infotilaisuudessa, jonka jälkeen he jäivät vielä kypsyttelemään ajatusta. Nyt pariskunnalla on neljä alle 8-vuotiasta tytärtä ja ympärivuorokautisesti hoidettavia ikäihmisiä. Osa asukkaista on meille tuttuja jo kotihoidon ajoilta. –?Paras kiitos on, kun näkee, että asukkaat ovat tyytyväisiä tai pappa vaikkapa lähtee hymyssä suin lasten kaveriksi katsomaan lampaita. Saa olla kotona, aikatauluttaa päivänsä itse ja samalla seurata lasten kasvua ja kehitystä, Yrjänät toteavat. Sanoin, että nyt ei ole kiire minnekään, pestään vaan rauhassa, Maiju Yrjänä kertoo. Sittemmin perhe on kasvanut vielä kahdella tyttärellä, eli nyt kolmevuotiaalla Sylvialla ja ensi talvena kaksi vuotta täyttävällä Seelalla. Jos lapsi saa itkukohtauksen, hänet on hyvä viedä rauhoiteltavaksi omaan huoneeseensa, etteivät äänet kaiu niiden ikäihmisten korviin, jotka käyttävät kuulolaitetta. Aiemmin, kun kaikki perhehoidettavat olivat Yrjänöillä lyhytaikaisilla jaksoilla, lapset alkoivat usein kysellä pian asukkaiden lähdettyä, milloinka se ja se mummo tai pappa tulee takaisin. Kun Seelan hoitovapaa aikanaan päättyy, Maiju tuskin on palaamassa lähihoitajaksi entiseen työhönsä kotihoitoon. –?Kyllä perhehoito vetää pidemmän korren, ja haluamme tehdä tätä kumpikin myös jatkossa. Kun perheeseen oli syntymässä kolmisen vuotta myöhemmin toinen tytär Saaga, Pekka irtisanoutui ja ryhtyi puolisonsa tapaan kokoaikaiseksi perhehoitajaksi. Perhehoidossa asukkaat ja hoitajat tulevat nopeasti tutuiksi, ja hoitajat osaavat varata riittävästi aikaa eri toimiin. Vaikka perhehoitajilla riittää tekemistä yllin kyllin, pariskunta korostaa, että ikäihmisten hoivaan ja huolenpitoon heillä riittää aikaa aivan eri tavalla kuin kotihoidossa työskennellessä. Lapset ja ikäihmiset auttavat toisiaan Lastensuojelun perhehoitajina toimii melko paljon pienten lasten vanhempia, mutta ikäihmisten perhehoidon puolella heitä tapaa harvakseltaan. Pariskunta kaipasi kotipainotteista lapsiperhearkea ja pohti ryhtyvänsä sijoitettujen lasten perhehoitajiksi. Nykyään kaikki ovat pitkäaikaisessa perhehoidossa, mikä on rauhoittanut myös lapsia, kun heidän ei tarvitse tutustua vähän väliä uusiin, vaihtuviin asukkaisiin. Kun asukkaat olivat aiemmin parempikuntoisia, he myös lukivat lapsille kirjoja ja tekivät muuta pientä heidän kanssaan. Maiju on ollut koko seitsenvuotisen perhehoitajajaksonsa ajan joko äitiyslomalla tai hoitovapaalla lukuun ottamatta lyhyttä pätkää koronapandemian alkukuukausina, jolloin hän kävi vanhassa työssään kotihoidossa. Sitten mieleen juolahti, että perhehoitoa voi tarjota myös ikäihmisille. Yrjänöiden lapset ovat tottuneet pienestä pitäen siihen, että perheeseen kuuluu myös ikäihmisiä. K oko ajan kiireisemmäksi muuttunut lähihoitajan työ ikäihmisten kotihoidossa alkoi riittää Pekka ja Maiju Yrjänälle vajaa kymmenen vuotta sitten. Koska kaikki asukkaat ovat nykyään siinä kunnossa, että heidän tekemisiään pitää valvoa, myös lapsilla on korvat höröllään sen suhteen: jos joku asukas meinaa vaikkapa mennä väärään huoneeseen tai lähteä ulos, lapset käyvät neuvomassa heitä tai tulevat kertomaan meille, Maiju Yrjänä sanoo. Perhekodissa on esimerkiksi yhteiset ruoka-ajat, jolloin koko porukka on saman pöydän ääressä. Pekka jatkoi aluksi töissä kodin ulkopuolella. –?Meidän nuorimmainen tykkää ottaa kädestä kiinni yhtä pappaa ja yrittää ottaa häntä mukaan leikkeihinsä. Yrjänöiden mukaan lapset ja ikäihmiset ovat sopeutuneet hyvin toisiinsa. Miten perhekodin arki saadaan sujumaan. Päätös varmistui pariskunnan esikoisen Sofian synnyttyä, ja he aloittivat ennakkovalmennuksen, kun tytär oli kolmen kuukauden ikäinen
täytti somen! Uusien perhehoitajien rekrytointikampanja Ajoissa kotiin innosti lukuisia perhehoidon toimijoita jakamaan tietoa perhehoidosta syyskuussa. Suurkiitokset kampanjan suojelijalle Miina Savolaiselle ja muille kampanjointiin osallistuneille! Tässä muutamia poimintoja. Lisää löydät sosiaalisesta mediasta aihetunnisteilla #AjoissaKotiin ja #VoimaannuPerhehoidossa.
Sanna ja Garcia Hopkins kokivat, että parasta olivat vanhemmille varatut vertaistuen tuokiot, joita järjestyi useita viikon aikana. Japanilaiset olivat Jyväskylässä Lapsiasiavaltuutetun toimiston vieraina. Nuorisokeskus Piispala, Kannonkoski (lastensuojelun perhehoitoperheet) 6.–11.4. Piispala tarjosi paljon erilaisia aktiviteettejä sekä lapsille että aikuisille – yhdessä ja erikseen. Verkossa: > perhehoitoliitto.fi/tuetutlomat Loimaalaiset Garcia ja Sanna Hopkins lomailivat viime kesänä perheineen Piispalan nuorisokeskuksessa Kannonkoskella. Pariskunta sai lomalta myös useita uusia ystäviä. Kuusilapsinen perhe pakw w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 25 19.–24.2. Linkki hakulomakkeeseen löytyy Perhehoitoliiton verkkosivuilta. Ensi vuonna perhehoitoperheille on tarjolla on viisi tuettua vertaislomaa. Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinna (kaikkien perhehoitomuotojen perheet) 1.–6.7. Perhehoitoperheille suunnattuja lomia on tarjolla nyt viisi, ja kullekin mahtuu 20 aikuista ja 20 lasta. Vierailijat tutustuivat Suomessa lisäksi muun muassa helsinkiläiseen ensikotiin. Alle 17-vuotiaat lomailevat maksutta. Mukana oli myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. –?On vaan niin antoisaa ja voimauttavaa saada jutella toisten perhehoitajien kanssa.?Huomasimme jälleen sen, kuinka tärkeää vertaistuki on. 040 310 1449. Sport & Spa Hotel Vesileppis, Leppävirta (lastensuojelun perhehoitoperheet) 11.–16.6. Lomatuki myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Yleisen kustannustason nousun vuoksi lomatarjontaa ja lomalle pääsevien määrää on jouduttu karsimaan. Hakuaika päättyy aina kolme kuukautta ennen loman alkua. Loman omavastuuosuus on aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä 25 euroa vuorokaudelta. Japanissa on kiinnostusta kehittää etenkin lastensuojelun perhehoitoa. Hieno loma kaiken kaikkiaan! LISÄTIEDOT > Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen: titta.turunen@ perhehoitoliitto.fi, puh. Vuokatin urheiluopisto, Sotkamo (ensisijaisesti yksin perhehoitajana toimivat ja hoidettavat) PERHEHOITOPERHEIDEN TUETUT LOMAT 2023 kasi laukut ja kaksi koiraa autoon heinäkuun alussa ja suuntasi Piispalan nuorisokeskukseen Keski-Suomeen. Hopkinsit ovat erityistuen perhehoitoperhe Loimaalta. Kuortaneen urheiluopisto (lastensuojelun perhehoitoperheet) 22.–27.10. Japanilainen delegaatio kävi syyskuussa Perhehoitoliiton toimistolla Jyväskylässä tutustumassa suomalaiseen lastensuojeluun, perhehoitojärjestelmään ja Perhehoitoliiton toimintaan. Ensi vuoden lomien hakuajat eivät olleet alkaneet vielä lehden mennessä painoon. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N & T IT T A T U R U N E N K U V A T IT T A T U R U N E N O L L I K O IK K A L A IN E N Perhehoito-lehti 5 | 2022. Perhehoitoliiton toimistolla piipahti Nippon Foundation ja Key Assets -järjestöjen edustajia sekä Fukuokan kaupungin sosiaalialan työntekijöitä. Lomiin sisältyy täysihoito, majoitus, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan yleinen vapaa-ajan ohjelma, ryhmille suunnattua omaa ohjelmaa ja lastenhoito 1–3-vuotiaille. Myös yhdessä tekeminen lasten kanssa ja valmiiseen ruokapöytään pääseminen olivat loman kohokohtia. Eräs tänä vuonna tuetulle lomalle päässeistä perhehoitoperheistä oli Sanna ja Garcia Hopkinsin perhe. He olivat tuetulla lomalla nyt ensimmäistä kertaa. Hopkinsit saivat virtaa Piispalasta M aaseudun Terveysja lomahuolto ry järjestää myös vuonna 2023 tuettuja vertaislomia perhehoitoperheille yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa
Yhdistys edistää laadukkaan perhehoidon toteutumista alueellisena vaikuttajana sekä kehittää perhehoitajien, perhehoidossa olevien henkilöiden, viranomaisten ja alan yhteisöjen välistä yhteistyötä. Patenttija rekisterihallitus hyväksyi elokuussa kolmikon uudeksi, yhteiseksi nimeksi Suomen Perhehoitajat ry. Yhdistysväelle järjestetään vastaavia vertaistapaamisia säännöllisesti. Tarjonta laajenee, kun jäsenet saavat käyttöönsä kaikkien kolmen yhdistyksen palvelut. Suurimmat ovat Uudenmaan Sijaisperheet ry (577 jäsentä 31.12.2021) ja Pirkanmaan Perhehoitajat ry (413). Käytännössä yhdistyminen toteutui niin, että Kymenlaakson yhdistys muutti vuosikokouksessa nimensä Suomen Perhehoitajat ry:ksi ja sen jälkeen Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhdistysten jäsenet siirtyivät uuden yhdistyksen jäseniksi. Suomen Perhehoitajat ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia toimeksiantosuhteisten perhehoitajien etujärjestönä ja edunvalvojana. Mitään ei ole tarkoitus lopettaa, vaan pyrimme säilyttämään kaikkien yhdistysten tähänastiset toiminnat, kuten lähivertaisryhmät, Ahokas kertoo. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kaikki sellaiset hallituksen hyväksymät yksityishenkilöt, jotka toimivat tai aikovat toimia perhehoitajina ja hyväksyvät yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen. Kaiken kruunasi maittava pitopöytä. – Tämä nimi tuntui kaikenkattavalta. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N 26 w w w .p er he ho ito lii tt o. Uusi yhdistys aloitti virallisesti toimintansa syyskuussa järjestäytymiskokouksella. VARSINAIS-SUOMEN PERHEHOITAJAT RY:N perinteinen rantapäivä pidettiin elokuussa Yläneen Kalikassa Pyhäjärven rannalla. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ryhtyivät tämän jälkeen ajamaan vanhoja yhdistyksiään alas. Perhehoitoliittoon kuuluvien perhehoitajien yhdistysten ja Suomen Sijaiskotinuoret, Sinut ry:n yhteenlaskettu jäsenmäärä oli vuoden 2021 lopussa 4 164. –?Yhdistymisen tarkoituksena on pystyä tuottamaan jäsenistölle entistä parempaa palvelua ja tukemaan jäsenistöä nykyistä monipuolisemmin. Maittavan kolmen ruokalajin lounaan keskellä keskustelut olivat antoisia ja voimaannuttavia. Myös etäyhteydet ovat muuttaneet kenttää: perhehoitajat voivat saada palveluita entistä helpommin myös muilta alueilta tai yhdistyksiltä kuin kotiseudultaan, Ahokas kertoo. Ohjelmassa oli yhdistysten toiminnan linjausta ja ruokailua hyvässä vertaisseurassa. Hänen uusi tuuraajansa ja uusvanha perhehoidossa kiertävä mielisairaanhoitaja kävivät myös paikalla. PERHEHOITOYHDISTYSTEN VAPAAEHTOISVASTAAVAT tapasivat elokuussa Hämeenlinnassa. Ne keräävät osallistujia Oulun lisäksi lähialueen muista kunnista. Esille nousseet vaihtoehdot koettiin turhan monimutkaisiksi, ja Suomen Perhehoitajat ry hyväksyttiin nimeksi lopulta ilman äänestystä. Minna Ahokkaan mukaan yhteisyhdistyksen nimestä keskusteltiin etukäteen kaikissa yhdistyksissä ja siitä käytiin moniäänistä keskustelua Kymenlaakson Perhehoitajien vuosikokouksessa. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueyhdistyksissä oli viime vuoden lopussa yhteensä 386 jäsentä. Kolme yhdistystä liittyi yhteen KYMENLAAKSO + ETELÄ-KARJALA + ETELÄ-SAVO = SUOMEN PERHEHOITAJAT HELSINGIN PSYKIATRISET PERHEHOITAJAT RY vietti perinteistä kesäpäivää Askolan seurakunnan Tuomirannassa tällä kertaa vasta syyskuussa yhden perhekodin koronasairastelun takia. syyskuuta opetusravintola Hilikkuun. P erhehoitoliiton jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry, Etelä-Savon Perhehoitajat ry ja Kymenlaakson Perhehoitajat ry ovat yhdistäneet toimintansa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Hällback, joka luotsasi Etelä-Savon Perhehoitajat ry:tä, varapuheenjohtajaksi Minna Ahokas, joka johti Kymenlaakson Perhehoitajat ry:tä, ja sihteeriksi Johanna Litmanen, joka oli Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry:n puheenjohtaja. Uudesta yhdistyksestä tuli jäsenmäärältään kolmanneksi suurin Perhehoitoliitto ry:n jäsenyhdistys. Ohjelmassa oli saunomista, uintia, pihapelejä ja yhdessäoloa. Päivään osallistuivat kaikki viisi kotia ja 15 asukasta sekä perhehoidon osastonhoitaja. fi Perhehoito-lehti 5 | 2022. POHJOIS-POHJANMAAN PERHEHOITAJAT RY kokoontui Oulussa vertaistuelliseen tapaamiseen 22. Yhdistymistä suunniteltiin pitkään, ja kolmen yhdistyksen jäsenet näyttivät sille vihreää valoa. Vaikka perhehoitoyhdistysten nimet ovat perinteisesti olleet selkeästi maantieteellisiä, jäsenistöä voi silti olla mistäpäin maata tahansa eivätkä perhehoitosijoitukset ole aina siltä alueelta, missä perhehoitajat asuvat
Noin 130 osallistujaa nautti vapaaehtoisten harrasteautoilijoiden ja motoristien kyydeistä alueella. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. Ohjattuihin tunnin pituisiin tuokioihin ovat tervetulleita mukaan kaikenikäiset perhehoitajat – niin yhdistysaktiivit kuin muutkin aiheista kiinnostuneet. Mukana oli toistakymmentä perTeematuokiot pyörähtivät jälleen käyntiin UUDENMAAN SIJAISPERHEET RY järjesti perinteisen autotapahtuman Järvenpäässä syyskuun ensimmäisenä lauantaina. –?Ehdotuksia tulevien tuokioiden aiheiksi otetaan mielellään vastaan kentältä, Turunen toteaa. Keskustelu jatkui aktiivisena koko tuokion ajan. Lisätiedot ja osallistumislinkit löydät Perhehoitoliiton verkkosivuilta: > perhehoitoliitto/tapahtumakalenteri TULEVAT TEEMATUOKIOT hehoitajaa eri puolilta Suomea. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) VERKOSSA Perhehoitoliitto järjestää verkossa maksuttomia matalan kynnyksen teematuokioita eri aihealueista. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 6 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun Terveysja Lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. Tervetulleita mukaan ovat kaikki perhehoitajat. Teemana oli jäsenyhdistystoiminnan tarjoama tuki perhehoitajille. –?Samalla tuomme näkyväksi yhdistystoimintaa eri puolilta Suomea. Opimme myös yhdessä toinen toisiltamme, Perhehoitoliiton vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen kertoo. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. Osallistujat olivat yksimielisiä vertaistuellisen kohtaamisen tärkeydestä ja osallistumisen helppoudesta. Myös tapaamisen välitön tunnelma sai osakseen kiitosta. Ti 13.12.2022 klo 14–15: Tule hengähtämään hetkeksi jouluvalmistelujen keskellä. –?Kivempaa kuin Lintsillä, totesi eräs 14-vuotias vanhojen autojen fani. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. –?Raskaampien Teamsien rinnalla tämä oli aika kivan kevyt, Keski-Suomen Perhehoitajat ry:n Elisa Murtomäki välitti terveisensä. Ti 1.11.2022 klo 14–15: Perhehoitajan arkeen liittyvät turvallisuustekijät kotiympäristössä. Syksyn ensimmäinen teematuokio järjestettiin syyskuun alkupuolella. Tuokioihin voi hypätä mukaan kesken tapaamisen itselleen sopivalla aikataululla. Tuokioiden tarkoituksena on koota perhehoitajia säännöllisesti yhteen tarinoimaan mukavasti ja leppoisasti. Teematuokioita järjestetään muutamia kertoja keväisin ja syksyisin. Makkarat, lihapullat ja salaatit maistuivat, ja kahvi ja tee kanelikierteiden kera lämmittivät viileässä syyssäässä. Tapaamiset aloitetaan lyhyellä päivän aiheen alustuksella, jonka jälkeen on tilaa vapaalle keskustelulle tai mahdollisuudelle keskittyä vain kuuntelemaan. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. Tuokioon voi osallistua verkossa Teamslinkin kautta ilman ennakkoilmoittautumista. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. Parhaita paloja koulutuksesta kaikille. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Jos teematuokiot eivät vielä ole tulleet tutuiksi, nappaa talteen tulevat ajankohdat ja teemat. Tervetuloa kuulolle ja osallistumaan keskusteluun! T E K S T I R E E T T A K A N K A IN E N 27 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. –?Mukava saada kasvoja ihmisille! Kyllä Teams-tapaamiset ovat todella kivoja ja helppoja, kun ei tarvitse varata aikaa siirtymiseen paikasta toiseen, Hämeen Perhehoitajat ry:n Tuija Näppinen totesi. Ti 22.11.2022 klo 14–15: Kurkista Vapaaehtoisjohtaja-koulutukseen
KIRAHVI MAINION LEIKITTEHTÄVÄKORTIT Lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen syventämiseen ja kiintymyssuhteen luomiseen. turvallisuus, huolenpito ja sijaisperheeseen muutto. Helsingin perhehoito: 040 334 1423 tai lasten.perhehoito@hel.fi Sijaisvanhemmaksi. Teemoina mm. Teemana kiireellinen sijoitus ja väliaikainen asuminen vastaanottoperheessä. SALAPOLIISI MÄYRÄN AUTTAMISPELI Tutustumiseen ja eri teemojen käsittelyyn yhdessä lapsen kanssa. Uudet ja jo valmennetut perheet, ottakaa meihin rohkeasti yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää. SEEPROJEN LUONA Kirahvi Mainion kirjasarjan uusin satukirja. UUTUUKSIA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN! 15€ 15€ 45€ Tilaukset: https://verkkokauppa.pesapuu.fi/ Kaikki tuotteet on kehitetty yhdessä lasten kanssa!
päättyy 13.12.2022 17.–19.3.2023 ETELÄ-SUOMI Viikonloppuleiri. Lounaan jälkeen suuntasimme kotimatkalle. Illan kruunasivat herkuttelut ja mukavat jutustelut ja pelailut. Kiitos kaikille 15 nuorelle ja neljälle ohjaajalle mukavasta viikonlopusta ja unohtumattomista yhteisistä hetkistä! Nuoret syysleirillä upeissa rannikkomaisemissa Perhehoito-lehti 3 | 2022 Muistathan! Edellisen Perhehoito-lehden välissä ilmestynyt nuorten tekemä Sinut-lehti on luettavissa myös verkossa: > sinut.fi > Tarinoita > Sinut-lehti 29 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Kiitos Tume hienosta sadusta! Sunnuntaiaamu alkoi Tuulikin nukuttua seitsemän minuuttia pommiin. Leirikeskus oli aurinkoinen ja majoitukset mukavia. Lauantaina heräsimme raikkaaseen aamuun ja upeisiin maisemiin. 18.–20.11.2022 JÄMSÄ Viikonloppuleiri. Seuraavana oli tiedossa leirimuistojen tekoa, ja lopputuloksena syntyi kuin syntyikin mitä hienoimpia tyynyliinoja. alkaa 2.1.2023 LUE LISÄÄ sinut.fi > Ajankohtaista > Tulevat tapahtumat Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. päättyy 17.10.2022 23.11.2022 VERKOSSA Sijaisperheiden nuorten vertaistukichat kello 19–20: www.tukinet.net 30.11.2022 VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Zoomyhteydellä klo 18–20. Onneksi oli Joona, joka muisti herättää nuoret aamupalalle. 8.11.2022 VERKOSSA Matalan kynnyksen etätapahtuma Zoom-yhteydellä klo 18–20.30. 14.12.2022 VERKOSSA Sijaisperheiden nuorten vertaistukichat kello 19–20: www.tukinet.net 15.12.2022 VERKOSSA Matalan kynnyksen etätapahtuma (pikkujoulut) Zoom-yhteydellä klo 18–20.30. 27.–29.1.2023 OULUN SEUTU Viikonloppuleiri. Ohjelmia oli pitkin iltaa, ja niiden jälkeen pääsimme saunomaan, uimaan ja grillaamaan. Niistä tuli hauskoja ja tapahtumarikkaita. TAPAHTUMAKALENTERI 19.10.2022 VERKOSSA Sijaisperheiden nuorten vertaistukichat kello 19–20: www.tukinet.net 27.10.2022 VERKOSSA Vertaistuellinen etätapahtuma Zoomyhteydellä klo 19–21. Sitten oli aika käydä unille iltasadun saattelemana. Kun siivous oli hoidettu, oli aika ihmissusileikin ja positiivisuuslappujen. Ilm. Heti ensimmäisenä pääsimme syömään iltaruoan ja sen jälkeen menimme leirimökille majoittumaan. Rastit olivat yhteishenkeä kohottavia. Niissä oli muun muassa veden kuljetusta, pallolla curlingia, arvoituksien ratkaisemista ja viltinkääntöhaaste. Maukkaan lounaan jälkeen vuorossa oli vertaistukikeskustelu. Oli mukavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja tuttuja. Ilm. Siivoustehtävät jaettiin kaikkien kesken, ja siivous sujui todella hyvin. Kahdessa ryhmässä aiheina oli perhe, ja teimme myös kiitollisuuskakkuja. Myöhemmin pääsimme suunnittelemaan ryhmissä nuorten vetämiä ohjelmia. Suuntasimme aamutoimien jälkeen maittavalle aamupalalle, jonka jälkeen ulkoilimme ja osallistuimme neljässä joukkueessa ohjaajien suunnittelemiin rasteihin. Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! JÄRJESTÖSIVUT Sinut www.sinut.fi www.facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Twitter: PHLnuoriso Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! KOKEMUKSIA VERTAISTUKEA T E K S T I S A R A H , N E A , A A D A JA JA S M IN K U V A T U U LI K K I M A T T IL A Saavuimme leiripaikalle Turkuun syyskuisena perjantai-iltana. Ilm. Vapaa-ajan lisäksi halukkaat pääsivät ennen ruokailua pelaamaan jalkapalloa. Sen jälkeen alkoi leiripaikan siivoaminen ja pakkaus. Jatkoimme iltaa tutustumisien ja erilaisten leikkien parissa. Iltasatu kertoi tällä kertaa lehmästä, joka halusi lentää
Valvira / Kela-pätevyys perheterapia@netti.fi, 045-1214722 www.perheterapia.fi Psykoterapiaja työnohjauspalvelu Toni Mäkelä TÄMÄNKIN ILMOITUSTILAN MYY PK-SAARI OY: PUH. Kun teini tulee koulusta, alkaa eteisestä kuulua kimeä hellittely: ”Voi pieni kulta, ihana höpsön töpsö, tule tänne, anna suukko, älä pure, ei saa nuolla, ihana, olet sinä rakas!” Sama se, oliko tulija poika tai tyttö, koira hukutetaan suukkoihin, haleihin ja hellittelysanoihin. Meilläkin on koira, jo toinen. Tämä ensimmäinen Koira oli kaikkien lasten terapiaeläin. 040 745 5560 ILMOITUSMYYNTI@ PERHEHOITOLIITTO.FI JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI www.punamusta.com 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Lapset hipsivät huoneisiinsa eivätkä ollenkaan arvostaneet hyvää yritystäni. Suru ensimmäisen koiran lopettamisesta oli ollut niin valtava, että ajattelimme, että nyt lapset ovat jo isoja ja varmasti hoitavat koiraa. Pentu on energinen, ja ellei sillä ole tekemistä, se kyllä keksii sitä. Muutaman se ehti jo nielaistakin. Pakko myöntää, että hieman hämmästelin, sillä vaikka koirat ja lapset tarvitsevat molemmat rajoja ja rakkautta, niin ei se kuitenkaan ole sama asia. Lapsi on aina perheen täysivaltainen jäsen ja osallistuu esimerkiksi päätöksentekoon ikänsä ja kehityksensä mukaan. Koira sen sijaan on aina arvojärjestyksessä viimeinen ja ihminen on se, joka määrää. Alkuhämmennyksen jälkeen hoksasin, että tässäpä oiva tilaisuus kertoa lapsille seksuaalisuudesta ja siitä, miten luonnollinen asia se on. Ja sitten toteamme hellästi, että on se semmoinen murunen. Vedin kerran PRIDE-valmennusta ja yksi osallistuja kertoi, että kyllä hän osaa lapsia hoitaa ja kasvattaa, koska hänellä on koiria, eikä siinä ole juuri eroa. Pennun koulutus alkoi heti, mutta vielä yksivuotiaana se unohtaa todella usein, mitä tarkoittaa ”sivulle”, ”istu” tai ”seuraa”. Sitten minä kerron, mitä Pentu on tällä kertaa syönyt tai rikkonut. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu Yksilö-, ryhmäja perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus tukija sijaisperheille. M e sijaisperheet taidamme olla aika eläimellistä porukkaa. Se teettää työtä, on rasittava ja välillä jopa ärsyttävä. Niinpä meillä on edelleenkin kengät hattuhyllyllä. Sen turkkiin itkettiin monet itkut, hellittiin ja siliteltiin. Ennen kuin olin päässyt luennossani kunnolla alkuun, oli huone tyhjä. Myös koruja ja tukkasolkia on tuhoutunut. Hevosiakin on nähty, samoin alpakoita. En muista, tuliko tuosta ihmisestä sijaisvanhempaa. Perheja pariterapia, vanhempainohjaus ja ryhmät. Yksi poismuuttaneista nuorista muutti jopa lähemmäs kotia, että saisi viedä Pentua usein lenkille. Koirasta on tosi paljon harmia ja vaivaa. Pentu on uros ja tykkää nylkyttää itseään kaikkea pehmeää vasten. Rintintin Koira tuli taloon TÄSSÄPÄ OIVA TILAISUUS KERTOA LAPSILLE SEKSUAALISUUDESTA JA SIITÄ, MITEN LUONNOLLINEN ASIA SE ON. Sanat ”herkkua” tai ”ruokaa” se kyllä osaa ja kuulee ne kauas. Lasten kanssa jo mietimme, pitääkö Pentu laittaa erityisopetukseen. Tyttären merkkitennareita on mennyt ainakin parit, samoin minun kenkiäni. Erityisosaaminen: Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset, kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä tukeminen ja kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut. Pentu rakastaa sukkia ja yrittää syödä niitä aina, kun silmä välttää. Ei tule mieleen montakaan perhettä, jossa ei asusta kissa, koira, marsu tai kani. Taisi kerran viedä. Monta. Ja samalla niin ihana. Yksi perhe kasvatti jopa etanoita. Kun yksi lapsista linnoittautui kotiin, Koira ei koskaan väistynyt lapsen viereltä. Ei mennyt kuin puolisen vuotta, ja taas perheessä oli iloinen ja suloinen Pentu. Jälleen kerran lapset vannoivat kuorossa, että kyllä he hoitavat ja ulkoiluttavat Pentua. Kun kotoa pois muuttaneet soittelevat tai viestittelevät, he muistavat aina kysyä, mitä Pennulle kuuluu. Kerran se söi yhden koirankakkapussin (tyhjä). Ensimmäiselle tuli niin paljon vaivoja, että päätimme päästää sen kivuistaan
VERKOSSA Teematuokio: Perhehoitajan arjen turvallisuustekijät kotiympäristössä 1.11. VERKOSSA Mentorointikoulutus: tapaaminen Joulukuu 1.12. IISALMI Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostoitumispäivät 14.11. VERKOSSA Välineitä ikäihmisen ja perhehoitajan hyvään perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen 22.11. VERKOSSA Webinaari: Perhehoitajan hyvinvoinnin haasteet ja tuki-, kehittymisja osaamispolku 29.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: tapaaminen 17.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: tapaaminen 10.11. VERKOSSA Sijoituksesta adoptioon. JYVÄSKYLÄ Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu 19.–20.11. -webinaari 29.11. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus, itseopiskeluosuus alkaa 7.12. VERKOSSA Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus, tapaaminen 13.12. PUDASJÄRVI Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostoitumispäivät ja kinestetiikkakoulutus MUISTA 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. VERKOSSA Työpaja: Kuinka perhehoitoa voi hyödyntää jälkihuollon järjestämisessä. 28.11. VERKOSSA Webinaari: Liikkumisen vapaus ja vaarat ikäihmisten perhehoidossa 3.11. VERKOSSA Webinaari: Liikkumisen vapaus ja vaarat ikäihmisten perhehoidossa. VERKOSSA Välineitä ikäihmisen ja perhehoitajan hyvään perhehoitoarkeen -koulutus: itseopiskeluosuus alkaa 27.10. VERKOSSA Mentorointikoulutus: tapaaminen 16.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: itseopiskeluosuus alkaa 7.11. VERKOSSA Mentorointikoulutus: tapaaminen Lokakuu 18.10. 24.10. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. VERKOSSA Teematuokio: Kurkista Vapaaehtoisjohtaja-koulutukseen 22.11. VERKOSSA Teematuokio: Perhehoitajan verotus 20.10. VERKOSSA Webinaari: Perhehoitajan hyvinvoinnin haasteet ja tuki-, kehittymisja osaamispolku 27.–28.10. VERKOSSA Välineitä ikäihmisen ja perhehoitajan hyvään perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen 8.12. VERKOSSA Välineitä ikäihmisen ja perhehoitajan hyvään perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen 8.–10.11. VERKOSSA Rakkaus-teematyöpaja: tapaaminen 8.12. Seuraa myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a tiettyjen koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista www.perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 17.–18.11. VERKOSSA Mentorointikoulutus alkaa verkko-osuudella 2.–4.11. VERKOSSA Välineitä ikäihmisen ja perhehoitajan hyvään perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen 15.11. YLIHÄRMÄ Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostoitumispäivät 19.–20.11. JYVÄSKYLÄ Minä yksin perhehoitajana -vertaisviikonloppu 21.11. VERKOSSA Facebook-tapahtuma: Millä tavalla perhehoito voi olla yhteisöllistä. LAHTI Työnohjaajana perhehoidon kentällä -täydennyskoulutuspäivä 23.11. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 9.11. VERKOSSA Teematuokio: Tule hengähtämään hetkeksi jouluvalmistelujen keskellä 13.12. VERKOSSA Välineitä ikäihmisen ja perhehoitajan hyvään perhehoitoarkeen -koulutus: tapaaminen 3.11. KARJALOHJA Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostoitumispäivät Marraskuu 1.11. VERKOSSA Rakkaus-teematyöpaja: itsenäinen työskentely alkaa 1.12. 10.–11.11. VERKOSSA Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus: tapaaminen 24.11. TAMPERE Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen päätösseminaari 28.11. Jos koronatilanne pahenee, tapahtumia siirretään tarvittaessa verkkoon
Kokonaisuuteen sisältyy myös kaksi vertaismentorointipäivää Mikkelissä: 19.4.2023 ja 24.5.2023. ja 13.12.2022. OHJAAJAT kehittämispäälliköt Maria Kuukkanen ja Anu Lehtosaari. Itseopiskelua 3.2. fi, puh. 040 310 1449 Ma 28.11.2022 Yksilöllistä jälkihuoltoa -työpaja Lastensuojelun perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa työpajassa tarkastellaan alustusten, kokemusten jakamisen ja yhteisen innovoinnin keinoin, miten perhehoito voidaan hyödyntää perheen jälleenyhdistämisen tilanteissa ja itsenäistyvien nuorten jälkihuollon järjestämisessä. Tarkemmat tiedot osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Ti 1.11. Ke 2.2. PAIKKA Jyväskylä, Scandic Laajavuori. PAIKKA Teemaosuudet omaan tahtiin verkossa 1.11.–13.12.2022. – Ma 24.5.2023 Mentorointi perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille Koulutus antaa perhehoitajille valmiudet toimia perhehoidon mentoreina ja perhehoidon työntekijöille valmiudet koordinoida mentorointitoimintaa ja toimia mentoreiden tukena. ILMOITTAUTUMINEN 24.10.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. OHJAAJAT Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen ja perhehoitaja Marjo Mäkinen. Tapahtuma sopii kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitajille. HINTA 270 €/hlö/2hh ja 290 €/hlö/1hh (sis. HINTA Työpaja on maksuton. alkaen, verkkotapaamiset 8.2. – Ke 23.11.2022 Hyvän perhehoidon kulmakivet -koulutus Kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitajille ja työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan perhehoitolakia, perhehoidon toimintaohjetta, toimeksiantosopimusta ja yhteistyötä. HINTA 138 €. Teemaosuuksiin kuuluu kolme verkkotapaamista: 15.11., 29.11. PAIKKA Verkossa: Itseopiskelu alkaa 3.11., verkkotapaamiset 9.11., 16.11. HINTA 89 euroa. ILMOITTAUTUMINEN 23.10.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. ILMOITTAUTUMINEN 5.11.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. KOULUTTAJAT kehittämispäälliköt Maria Kuukkanen ja Anu Lehtosaari. ja 23.11. ILMOITTAUTUMINEN 25.11.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ja mentorikouluttaja Tuija Anttila-Raitanen. – Su 20.11.2022 Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu Kylpylähotellissa järjestettävän viikonlopun aikana pohditaan yhdessä ryhmän ja oman puolison kanssa keskustellen, miten perhehoitajuus on vaikuttanut parisuhteeseen, miten puhumme toisillemme vai puhummeko ja miten huomioimme toisen arjessa. 040 310 1443. HINTA 270 €/hlö/2hh ja 290 €/hlö/1hh (sis. ja 15.2. Ti 1.11. 040 310 1449 La 19.11. 040 310 1443. ILMOITTAUTUMINEN 5.11.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. Kylpylähotellissa on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen virkistäytymiseen. 040 310 1443. La 19.11. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. OHJAAJAT Heidi ja Niko Vironen. – Su 20.11.2022 Minä yksin perhehoitajana -vertaisviikonloppu Viikonlopun aikana käsittelemme yksin perhehoitajana toimimiseen liittyviä erityispiirteitä ja arjen haasteita. – Ke 15.2.2023 Meidän sakki® -sisarusryhmien ohjaajavalmennus Sijaisperheiden sisarussuhteita vahvistavia vertaisryhmiä voivat ohjata perhehoidon ammattilaiset ja henkilöt, joilla on kokemusta perhehoidosta. PAIKKA Jyväskylä, Scandic Laajavuori. Ennakkotehtävän palautus viimeistään 2.2. Hinta sisältää koulutuksen, sähköisen materiaalin ja mentorointipäivien aamuja iltapäiväkahvin. PAIKKA Työpaja järjestetään etäyhteydellä verkossa. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. 040 310 1443. HINTA 540,32 euroa. ohjelman, ohjelmaan kuuluvat tarjoilut ja majoituksen). VALMENTAJAT nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ILMOITTAUTUMINEN 24.1.2023 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto. ohjelman, ohjelmaan kuuluvat tarjoilut ja majoituksen)
Kokonaisuuteen kuluu aikaa noin 3–4 tuntia. ILMOITTAUTUMINEN 20.10.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja hankesuunnittelija Anne-KatriKemppainen, anne-katri.kemppainen@perhehoitoliitto.fi, puh. ILMOITTAUTUMINEN 27.11.2022 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen, titta.turunen@perhehoitoliitto.fi, puh. Asiantuntijaluentoja ikäihmisten hyvästä perhehoitoarjesta Maksuttomia webinaareja loka-marraskuussa YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN X VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PÄIVÄT www.pesapuu.fi/perhehoidonpaivat 8.–9.11.2023 Seinäjoki Areena Perhehoito-lehti 5 | 2022. Jokainen tilaisuus järjestetään kaksi kertaa samansisältöisenä, ja niihin on ennakkoilmoittautuminen. klo 14–15.30: Liikkumisen vapaus ja vaarat ikäihmisten perhehoidossa – To 10.11. Muille 49 €. Tätä pohditaan työpajassa, joka on tarkoitettu ensisijaisesti Perhehoitoliiton ja sen jäsenyhdistysten vertaistoimintaa ohjaaville perhehoitajille. klo 14–15.30: Perhehoitajan hyvinvoinnin haasteet ja tuki-, kehittymisja osaamispolku. PAIKKA Työpaja järjestetään verkko-oppimisalustalla. Vuorovaikutteista, itsenäistä työskentelyä 1.–6.12.2022 ja verkkotapaaminen 7.12. klo 14–15.30: Liikkumisen vapaus ja vaarat ikäihmisten perhehoidossa – Ti 29.11. kello 17–19. klo 14–15.30: Perhehoitajan hyvinvoinnin haasteet ja tuki-, kehittymisja osaamispolku. – To 27.10. HINTA Maksuton Perhehoitoliiton ohjaustoiminnassa toimiville ja jäsenyhdistysten jäsenille. – To 3.11. 044 766 3312. Kohderyhmänä ovat ikäihmisten perhehoitajat ja perhehoidon ohjaamisesta, valvonnasta ja järjestämisestä vastaavat työntekijät. – Ke 7.12.2022 Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hanke järjestää verkossa maksuttomia asiantuntijaluentoja ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen teemoista. 040 310 1449 To 1.12. Työpaja sopii sekä lasten että aikuisten perhehoitajille. OHJAAJAT Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen ja kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari. Niitä voi seurata tietokoneella tai puhelimella. Rakkausteematyöpaja Olemme jatkuvasti rakkauden ympäröimiä, mutta tulemmeko ajatelleeksi asiaa ja löydämmekö rakkauden eri muodoista voimaa perhehoitajan tehtävässä
JÄRJESTÖSIVUT koulutukset www.perhehoitoliitto.fi www.perhehoitajaksi.fi www.sinut.fi www.perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaanperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Tuija Näppinen | 044 203 7776 hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Sami Hovila | 0500 761 148 sami.hovila@puzzle.fi www.perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Keski-Suomen Perhehoitajat ry Salme Karjalainen | 040 739 3345 ksperhehoitaja@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ keskisuomenperhehoitajat Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry Mikko Tourunen | 050 313 7735 kssijaisvanhemmat@gmail.com www.kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaanperhehoitajat Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjoiskarjalanperhehoitajat K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Esa Koskela | 050 360 0000 koskelanesa@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/pohjoissavo Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phsijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/paijathame Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com www.perhehoitoliitto.fi/satakunnanperhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Johanna Fast| 040 593 0373 johanna.fast@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/satakunnansijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry (Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry:n, Etelä-Savon Perhehoitajat ry:n ja Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n yhteenliittymä) Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi/ suomenperhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Mattila| 040 310 1447 tuulikki.mattila@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Krista Tapionkaski | 040 148 0335 ktapionkaski@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Sinikka Hirvensalo | 050 569 787 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 silava@silava.fi www.silava.fi/ Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas minna.ahokas@perhehoitoliitto.fi VARAPUHEENJOHTAJA Kimmo Hällback Suomen Perhehoitajat ry kimmo.hallback@perhehoitoliitto.fi JÄSENET Hanna Hakala Hämeen Perhehoitajat ry hanna.hakala@perhehoitoliitto.fi Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry hannu.haukilahti@perhehoitoliitto.fi Stiina Hänninen Pirkanmaan Perhehoitajat ry stiina.hanninen@perhehoitoliitto.fi Veli-Pekka Johansson Suomen Perhehoitajat ry veli-pekka.johansson@ perhehoitoliitto.fi Outi Aalto SINUT ry outi.aalto@perhehoitoliitto.fi Sari Petäjoki Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry/ Varsinais-Suomen Sijaisperheet ry sari.petajoki@perhehoitoliitto.fi Erja Sarenius-Salmenkivi Uudenmaan Sijaisperheet ry erja.sarenius-salmenkivi@ perhehoitoliitto.fi Laura Timgren Pohjois-Savon Perhehoitajat ry laura.timgren@perhehoitoliitto.fi Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh. 040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen 040 310 1448 Viestintäassistentti Reetta Kankainen 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen 040 310 1449 Toimistosihteeri Birgit Utriainen 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Tapahtumasihteeri Suvi Vieremä 044 766 3301 tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyöntekijä Tuulikki Mattila 040 310 1447 KOTONA PERHEESSÄ -HANKE Hankesuunnittelija Anne-Katri Kemppainen 044 766 3312 Hankepäällikkö Minna Laine 044 766 3311 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o
Tällä hetkellä varsinkin tukija lomitusperheistä on huutava pula, olisiko teistä tähän tärkeään tehtävään. Etsimme sijais-, tuki ja lomitusperheitä ympäri Suomen. tehdään se yhdessä! Ota yhteyttä tehdään merkityksellistä työtä yhdessä!. Meille jokainen on tärkeä. Olemme luotettava ja sanojemme mittainen rinnallakulkija ja tarjoamme vahvan tuen tehtäväänne. Jokainen perhe voi muuttaa maailmaa www.perhehoitokumppanit.fi info@perhehoitokumppanit.fi SOITA MEILLE: 0800 185 222
Uudenlainen, koko perheen Meidän sakki -lautapeli, jossa kaikki pelaajat joko voittavat tai häviävät yhdessä. Lisätietoja, esittelyvideoita ja tilauslomake löytyvät Perhehoitoliiton nettisivuilta: www.perhehoitoliitto.fi/kauppa . Hanki piristystä arkeen Perhehoitoliiton kaupasta! Ostamalla tuotteita tuet Perhehoitoliiton toimintaa. Hinnat sisältävät toimituskulut.. Voit tilata tuotteita myös sähköpostitse osoitteesta toimisto@perhehoitoliitto.fi tai puhelimitse numerosta 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). 17,50 euroa + toimituskulut Sijaissisaruutta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat: Ensimmäinen osa 14,50 euroa + toimituskulut Toinen osa: Pörrö ja Kuura koulussa 27,50 euroa + toimituskulut Kaikenlaisille perheille sopiva Meidän sakin tehtäväkirja 16,50 euroa + toimituskulut Perhehoidon arjesta ja ilmiöistä kertova Perhehoito-lehti kestotilauksena 62 euroa / vuosi Hopeinen perhehoitoriipus 48 euroa (perhehoitajille 42 €) tai solmioneula 54 euroa (perhehoitajille 49 €)