Torstai 13.6.2024 Kaustintie 5, Kaustinen, puh. MAARIT HOTAKAINEN Valtakunnan virtaukset näkyivät jokilaakson eurovaalituloksessa 1 Sivu 6 Kirjaston tuleva sijainti pohdituttaa Vetelissä 1 Sivu 5 Voimalinja lupavaiheessa Perhonjokilaakson alueen kautta kulkeva siirtolinjan rakentaminen välille Jylkkä-Alajärvi on nytkähtänyt jälleen askeleen lähemmäs toteutumistaan. (sis. Paavolan värikkäät käsityöt taas päätyvät itelle ja läheisille. HALSUA, KAUSTINEN, PERHO, ULLAVA, VETELI Perhonjokilaakso.fi | Nro 24 | Hinta 3,50 €. Raila Paavolan töitä Hotelli Kaustisessa. Voimalinja on nimetty Lakeuslinjaksi. Kesän ja syksyn aikana Paavolan töitä on näytillä myös kansainvälisissä näyttelyissä. alv 10 %). Paikalliset pääsevät näkemään Paavolan taidetta tänä kesänä Kaustisella. 050 4733 331 Ajanvaraus myös netissä www.hammastuttava.fi Tervetuloa hämmästyttävän mukavaan hammashoitoon! Juha ja Pirkko Valtamäki nauttivat kesästä Räyringissä. 1 Sivut 2-3. 1 Sivut 12-13 SANNI AHO 1 Sivut 10-11 Raila Paavolan taiteessa ja käsitöissä hehkuvat värit Toimittaja Raila Paavola nauttii vapaalla taiteen ja käsitöiden teosta. Mökillä puuhaillaan ja nautitaan Vetelin luonnosta ja harrastusmahdollisuuksista. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj jätti toukokuussa lunastuslupahakemuksen valtioneuvostolle. Paratiisi Räyringissä Valtamäkien rantahuvila kokoaa yhteen kolme sukupolvea. Talven vuorotteluvapaa toi aikaa myös liikunnalle ja perheelle
Voimajohto suunnitellaan Ullavan ja Alajärven välille kahtena rinnakkaisena 400 kV:n voimajohtona, mutta tässä vaiheessa toteutetaan ainoastaan yksi 400 kV:n johto.. Voimajohto suunnitellaan kahtena rinnakkaisena 400 kV:n voimajohtona, mutta tässä vaiheessa toteutetaan ainoastaan yksi 400 kV:n johto. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj jätti toukokuussa lunastuslupahakemuksen valtioneuvostolle. – Lunastusluvan käsittelyaika valtioneuvostossa on tällä hetkellä vuosi, jopa puolitoista, kertoo vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala Fingridista. Molemmilla osuuksilla sähköpylväiden alustava sijoitussuunnittelu on tehty. Ullava-Alajärvi-osuudella suunnittelusta on vastannut Omexom. Maija Ahonen Perhonjokilaakson alueen kautta kulkeva siirtolinjan rakentaminen välille Jylkkä-Alajärvi on nytkähtänyt jälleen askeleen lähemmäs toteutumistaan. Voimalinjaalueen lunastuslupahakemus on vireillä, mutta ennakkosopimuksiin tähdätään edelleen. Tänä vuonna ohjelmassa on myös hankeluvan hakeminen Energiavirastolta. Fingridin tavoitteena on, että siirtolinjan rakennustöihin päästäisiin ensi vuonna ja valmista olisi vuoden 2027 lopussa. Pylväät sijoitetaan maastoon keskimäärin 300-400 metrin etäisyydelle toisistaan. Suunnittelupäällikkö Erkka Salmi kertoo, että pylväiden sijoittelussa on vielä pientä neuvotteluvaraa, jos perusteet ovat hyvät. Ullavan ja Alajärven välille rakennettavan voimajohdon pituus on noin 82 kilometriä ja se kulkee Toholammin, Kokkolan, Kaustisen, Halsuan, Vetelin, Perhon, Vimpelin ja Alajärven alueella. Yhden johtoalueen leveys suojavyöhykkeineen on 62 metriä. PARHAILLAAN käynnissä ovat maastotyöt, joiden aikana molempien johtojen suunnitellut pylväspaikat merkitään maastoon, tehdään tarvittavia maastomittauksia ja tutkitaan maaperä merkittyjen pylväspaikkojen kohdalta. Siirtolinja toteutetaan osin 400 + 110 kV yhteisrakenteena. Voimajohdon lisäksi Toholammille rakennetaan Ullavan sähköasema ja Veteliin Laurinnevan sähköasema. kesäkuuta 2024 2 // Fingridin Lakeuslinjan lupavaihe loppusuoralla Kantaverkkoyhtiö kuuli maanomistajia Ullavassa, Kaustisella ja Vetelissä. KALAJOEN Jylkästä Alajärvelle rakennettava sähkön siirtolinja on nimetty Lakeuslinjaksi, joka on jaettu kahteen osaan: Kalajoki-Ullavaan ja Ullava-Alajärveen
Fingrid on tällä viikolla järjestänyt kuulemiskokouksia niille maanomistajille, jotka eivät ole tehneet ennakkosopimusta johdon sijoittamisesta kiinteistölleen. Uusia sopimuksia tulee päivittäin, kertoo Omexonin Salmi. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2025–2027. Tutkimuksiin ryhdyttiin sisäilmaongelmien vuoksi, sillä henkilökunta on oireillut. Muut haastateltavat ovat Mirella Drushinin, Eeva-Liisa Heusala, Virpi Hippeläinen, Tiina Isotalus, Outi Kettu, Henna Kokko-Slotte ja Raimo Turtinen. Työryhmä järjestää Ullavassa infotilaisuuden seurakuntalaisille ennen loppuraportin toimittamista yhteiselle kirkkoneuvostolle. Lunastuslupahakemuksesta huolimatta Fingridin tavoitteena on tehdä maanomistajien kanssa sopimukset johtoalueen ennakkohaltuunotto-oikeudesta. Ensivaiheen tulosten perusteella seurakuntakodin nuorisotilat on suljettu ja eristetty muusta rakennuksesta. Fingridin vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala kertoi hankkeen taustoista. Ehkä joku hehtaari siinä saattaa mennä perintömetsää, Kaustisen Köyhäjoelta kotoisin oleva Aarre Kykyri arvioi. – Voimajohtoa tulee sen verran pitkästi, että varmasti alueelle tulee ainakin kaksi pylvästä. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2023–2024. – Tutkimukset ovat osin vielä kesken, ja teemme työryhmässä kesän jälkeen ennen syksyn infotilaisuutta yhteenvedon ja analyysin kaikista tutkimustuloksista, kertoo kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Raappana. Haastattelut suoritetaan ennen juhannusta, jonka jälkeen kaupunginhallitus päättää jatkotoimista.. 1 Voimajohtoyhteyden pituus on noin 154 + 14 kilometriä. KAIKEN KAIKKIAAN Lakeuslinjalle rakennetaan noin 800 sähköpylvästä. Työryhmä on teettänyt seurakuntakodilla lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä, kuten olosuhdeseurantaa, kosteusmittauksia, homekoiratutkimuksen ja mikrobinäytteenoton. Ullavassa paikalla oli kymmenkunta henkilöä, Kaustisella parikymmentä. Lisäksi kerhotilojen ilmanvaihtokanavat on puhdistettu sekä ilmamäärät mitattu ja säädetty, kerrotaan seurakuntayhtymän tiedotteessa. Yhteinen etu huomioiden tästä pyritään saamaan mahdollisimman hyvä, Salmi sanoo. Haastateltavien joukossa on Kaustisen hallintojohtaja Hanna Salminen sekä Perhon talousja hallintojohtaja Terhi Paananen. Tilaisuuksissa maanomistajille esiteltiin johtoaluepiirroksia. Tähän kannustetaan lisäkorvauksella, joka maksetaan lunastuskorvauksen päälle. Aarre ja Toni Kykyri olivat saapuneet Kaustisella järjestettyyn Fingridin tilaisuuteen Raahesta saakka. Mutta jos puhutaan isommista siirroista, jotka vaikuttavat seuraavien pylväiden sijoitteluun, tarvitaan painavammat perusteet. Sitä on laajennuksen yhteydessä peruskorjattu vuonna 1999, kerrotaan seurakunnan verkkosivuilla. kesäkuuta 2024 // 3 – Sivusuunnassa pylväitä ei lähtökohtaisesti siirretä, mutta johdon suunnassa on tiettyä pelivaraa, jos on hyvä perustelu. Voimajohto suunnitellaan Ullavan ja Alajärven välille kahtena rinnakkaisena 400 kV:n voimajohtona, mutta tässä vaiheessa toteutetaan ainoastaan yksi 400 kV:n johto. Ullavassa ja Kaustisella tilaisuudet järjestettiin tiistaina ja Vetelissä keskiviikkona. – Pieneen, esimerkiksi kymmenen metrin siirtoon, riittävät pienemmät perusteet. Kaksikko oli ajoittanut mökkimatkansa Kaustiselle siten, että pääsivät osallistumaan Fingridin tilaisuuteen. 1 Johdon lisäksi reitille rakennetaan kolme sähköasemaa: Sieviin Kukonkylän sähköasema, Toholammille Ullavan sähköasema ja Vetelin Laurinnevan sähköasema. Ei suurta osaa, mutta kuitenkin. Vetelin tilaisuutta ei ollut vielä tämän jutun kirjoitushetkellä järjestetty. Kaustiselta ja Perhosta tutut nimet Kalajoen henkilöstöjohtajaksi hakeneiden joukossa Maija Ahonen Kalajoen kaupungin henkilöstöjohtajaksi hakeneiden ja haastateltavien joukossa on myös Perhonjokilaakson alueen asukkaille tuttuja nimiä paikallisista kuntaorganisaatioista. – Omia maita on jäämässä linjan alle. Kykyri ei ollut vielä ehtinyt tutustua kovin tarkasti Fingridin johtoaluepiirroksiin, joihin oli merkitty myös suunniteltujen sähköpylväiden paikat. Lopulliset tutkimukset eivät ole vielä valmistuneet, infotilaisuus järjestetään syksyllä. Se sijoittuu Kalajoen, Alavieskan, Sievin, Kannuksen, Toholammin, Kokkolan, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Perhon, Vimpelin ja Alajärven kuntien alueelle. Maanomistajia suunnittelun voimajohdon alueella on puolestaan noin 500–600. Kykyrit omistavat metsää Kaustisen Kellokankaalta, joka sijaitsee aivan liki Ullavan rajaa. Seurakuntakoti on rakennettu vuonna 1978. KAUSTISEN tilaisuuteen olivat saapuneet Raahesta Aarre Kykyri poikansa Toni Kykyrin kanssa. 1 Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun etenevät vaihtoehtoiset reittiosuudet kesäkuussa 2023. Seurakuntakotia pidetään kappeliseurakunnan toiminnan vuoksi oleellisena. Siihen kuuluvat Esa Saari (puheenjohtaja), Tanja Linnarinne, Kirsi Korkeakangas, Kai Tikkakoski, Veli-Pekka Harju, Anne Jokela, Veli-Matti Raappana ja Mari Lehtiheimo. Tehtävää haki määräaikaan mennessä kaikkiaan 29 henkilöä, joista yhdeksän on kutsuttu haastatteluun. – Meidän osuudella (Ullava-Alajärvi) kaikki maanomistajat on kontaktoitu. Mikäli toivoo pylväiden sijoitteluun siirtoja, kannattaa olla asialla nyt. 1 Jylkkä-Alajärvi hanke toteutetaan kahdessa osassa: Jylkkä-Ullava ja Ullava-Alajärvi. – Eihän se tietenkään mukavalta tunnu. Tähän mennessä noin 20–30 prosenttia on palauttanut sopimuksen, mutta odotamme että määrä kasvaa. Ne vaikeutuvat sitä mukaan, mitä pidemmälle suunnittelussa mennään. Mutta hyvä perustelu ei ole se, että siirretään pylväs naapurin puolelle. Omistus jää maanomistajalle, mutta sähköjohto rajoittaa maan käyttöä huomattavasti. Selvitys seurakuntakodin tulevaisuudesta on teossa Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston perustamalla työryhmällä. – Nyt alkaa olla viimeiset ajat tehdä muutoksia. CLAS-OLAV SLOT TE MAIJA AHONEN MAIJA AHONEN Ullavan seurakuntakodilla nuorisotilat on suljettu ja eristetty Sanni Aho Ullavan seurakuntakodilla on tehty sisäilmaja rakennetutkimuksia viime syksystä lähtien. Salminen on työskennellyt Kaustisella vuodesta 2019 ja Paananen Perhossa vuodesta 2021. Hän kuitenkin arveli, että omalle palstalle osuu useampi pylväs. Työryhmä selvittää saatujen tutkimustulosten perusteella mahdollisuutta korjata esiin nousseita ongelmia sekä tarpeen niin vaatiessa etsiä korvaavia tiloja ja ratkaisuja. Voimajohtoalueen lunastuksessa lunastajalle eli Fingridille perustetaan alueeseen pysyvä käyttöoikeus. FAKTA Jylkkä-Alajärvi 1 Fingrid suunnittelee uutta 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtoa Kalajoen ja Alajärven välille
Liikenne ohjattaisiin myös kokonaan pois koulupihalta, mikä onkin varmasti toivottu muutos. Siksi siitä on helppo olla myös jotain mieltä.. SOITA 0800 30101 SÄHKÖPOSTI • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi PUHELIN 020 750 4469 VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 9–15 VANHA KUVA Löytyykö piironginlaatikostasi mielenkiintoinen kuva, jonka haluaisit tuoda lehteen julkaistavaksi. Puussa on kuitenkin yksi oikein komea ja vehmas oksa. Saatiinhan kirjastoon juuri odotettu päivitys omatoimitekniikan myötä, mikä onkin ollut mieluinen uudistus, kun kirjastoon voi mennä vaikka viikonloppuisin. Vetelissä on suunniteltu koulukeskuksen remontoimista ja tilankäytön muutoksia jo hetken aikaa. Naapurikunta Evijärvellä näin ei tehty syksyllä 2017, kun kirjaston tiloja remontoitiin. Siksi siitä on helppo olla myös jotain mieltä. kesäkuuta 2024 4 // Jäikö lehti tulematta. Se on paikallismedian tehtävä: tarttua yhteisöä puhuttaviin asioihin. Asioille on yleensä aina syynsä. Suunnitelmien mukaan nyt erillisissä rakennuksissa sijaitsevat tilat yhdistettäisiin rakentamalla laajennusosat näiden eri rakennusten välille. Asian kanssa kannattaa olla aktiivinen, jos kirjaston lopulliseen sijaintiin haluaa vaikuttaa, koska mitä aikaisemmin kirjaston käyttäjien ääni saadaan kuuluviin, sitä helpommin muutoksia suunnitelmiin voi toivoa saavansa. Kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä totesi taannoin Perhonjokilaakson haastattelussa, että tulevilla päättäjillä on toki mahdollista rakennuttaa kokonaan uusi kirjasto koulukeskukseen. Vetelistä vähenee palvelut yksi toisensa jälkeen, ja väen väkisin vielä halutaan kirjastokin ”paskata”, kuten somessa eräs kuntalainen tilanteen ilmaisi. Lähetä kuva osoitteella toimitus@perhonjokilaakso.fi tai käy paikan päällä skannaamassa. Koulukeskuksen remontissa on tietenkin budjetti, ja johonkin raja täytyy vetää. Tämä ei ole mikään ihme, sillä kirjasto on palvelu, josta kaikilla on kokemusta. On ne ennenkin käyneet, mutta nyt runko on kaluttu ympäri asti. Evijärvellä kirjaston remontissa kävi, kuten remonteissa tuppaa usein käymään: aikataulu ei pitänyt. Tuonne pimeään, matalaan ja huonolla sijainnilla varustettuun liiketilaan. Kun tutkii suunnitelmia tarkemmin, niin yksi oleellinen seikka loistaa poissaolollaan, nimittäin kirjasto, siis tämä vehmas ja elinvoimainen ”oksa” kuihtuvassa ”puussa”! Kirjastoa ollaan remontin myötä ”varttamassa” Passelin tyhjänä olevaan osaan. Helppo se ei missään nimessä ole. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Mahdollisuuksia toki olisi. “Siltaamisen” voisi esimerkiksi hoitaa viemällä tuulivoimahankkeet suhmuroimatta maaliin. Vuosi vuodelta tilanne heikkenee ja palveluita loppuu yksi toisensa jälkeen eläköitymisien sekä kannattamattoman liiketoiminnan seurauksena. On pakko katsoa kokonaisuutta ja suhteuttaa tarjolla olevia vaihtoehtoja siihen. Voiko kirjastoa enempää aliarvostaa. Kirjasto oli lopulta kiinni yli kahdeksan kuukautta – se on luvattoman pitkä aika, kun kyse on lakisääteisestä palvelusta. " Voiko kirjastoa enempää aliarvostaa. Ajan kuva Jiri Pöyhönen avusti taikuri Elias Kvistiä naurutempussa. Nyt täytyy miettiä varttaako sen toiseen puuhun vai yrittääkö sillata vauriokohtaa, jotta koko puu säilyisi elinvoimaisena. Hopeareunus oli toki tälläkin kokemuksella: pitkäksi venyneen sulun jälkeen kuntalaiset osasivat varmasti arvostaa omaa kirjastoa entisestään. Onneksi kyseessä on varhaiset suunnitelmat. Onhan meidän kirjastomme tällä hetkellä kunnan viihtyisin paikka viettää aikaa. MAIJA AHONEN Kuihailut huipentui taikuuteen Viime viikon perjantaina vietettiin Kaustisen Kesäkuihailuita. Veteli on vähän niin kuin tämä meidän omenapuu. Tällä hetkellä Vetelin kirjasto sijaitsee koulukeskuksessa, jota kunta aikoo alkaa remontoida ensi vuonna vaiheittain. Kuntapäättäjän näkökulma asiaan kuin asiaan on väistämättä hieman erilainen kuin tavallisen kuntalaisen. Siis mitä!. KOSKA kirjaston sijainnista on käyty runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa ja mielipidepalstoilla, päätimme tehdä aiheesta oman verkkokyselyn. Suuret ikkunat, avara kattokorkeus ja hyvä sijainti. ON hyvä asia, että Vetelin kirjastolle suunnitellaan tiloja koulukeskuksen saneerauksen ajaksi. Miettikää nyt kuitenkin tarkasti mitä olette tekemässä, te kenellä asiaan on päätäntävaltaa! Koululaiset käyttävät kirjastoa ahkerasti, yksin odotusaikoina sekä myös ryhmissä luokkavierailujen toimesta. Lopputulokseen johtaneet perusteet on hyvä avata yleisölle. On selvää, ettei verkkokysely ole mikään oikea kansanäänestys eikä edes edustava gallup. Sen arvo on kuitenkin siinä, että se nostaa näkyväksi kuntalaisten erilaisia näkemyksiä ja argumentteja. Ensin ohjelmassa on kuitenkin koulutilojen saneeraus. Toki väliaikaisesti kirjasto täytyy johonkin siirtää, mutta tässä ollaan nyt tekemässä lopullista siirtoa väliaikaisuuteen nojaten. Arvioitu kokonaiskustannus remontille on 8 miljoonaa euroa. Kirjastolle on puolestaan mietitty vähintään väistötiloja liikekeskus Passeliin. Kauppapäivä huipentui oululaisen taikuri Elias Kvistin esitykseen, johon onnekkaimmat pääsivät avustajiksi. Alun perin sulun oli tarkoitus kestää vain syksyn, mikä sekin tuntui sulun alkaessa pitkältä ajalta. Kolumni Antti Haapala Rusakot kävivät taas talvella nälissään järsimässä meidän nuorta omenapuuta. Kun kirjasto herättää tunteita Vetelin kirjaston tuleva sijainti on puhuttanut viime viikkoina. Kehtaattako meiltä kirjastonkin pilata!. Kirjat vain pakattiin varastoon odottamaan uudistettuja tiloja. Kirjaston paikalle on suunniteltu koulutiloja. Miettikääpä kunnan julkisia tiloja. Maija Ahonen Pääkirjoitus " Kirjasto on palvelu, josta kaikilla on kokemusta
– Passelissa on tyhjää tilaa turhaa käyttämättömänä, nimimerkki H-79 kommentoi. – Koulu ja kirjasto kuuluvat yhteen, nimimerkki Irenemirjami sanoo. Luovastin lisäksi väistötilavaihtoehtoina esitettiin myös Suojala, Kaskela, Kainunkeidas, Osuuspankki, kunnanvirasto ja Emäntäkoulu. Heidän määränsä on 40. uusimmista PIRLS & PISA -tutkimuksista ja kirjastovierailujen yhteydestä lukutaitoon) ja kirjaston kulttuurista merkitystä. Pulpettikirjat saa helposti lainattua ja palautettua, kun kirjasto on lähellä. – Koulukeskuksen laajentamishanke tarkasteltava. Todellisuus on, että epäsopivilla ja kirjaston arvokkuutta heikentävillä tiloilla kirjastovierailut vähenevät ja kulttuurinen pääoma pienenee entisestään. Passelin sijainti on erittäin olennaisella paikalla kaikkien kuntalaisten kannalta, Hilla kirjoittaa. Koulukeskuksen remonttia ei ole vielä aloitettu, jolloinka olisi varmasti mahdollisuus sijoittaa kirjasto uusin tiloin koulun yhteyteen, nimimerkki Huolestunut kuntalainen sanoo. – Väistötilana ei ole väliä missä on, Passeli on nyt tyhjänä, Päivi kirjoittaa. – Hyvin suunnitellulla remontilla tilat saa viihtyisiksi ja esim. Kirjaston on muutettava remontin tieltä pois, koska sen nykyiset tilat aiotaan saneerata koulukäyttöön. On ajateltava lasten heikkenevää lukutaitoa (faktoja löytyy mm. Löytyy valmiiksi hyvät paikoitustilat ja on hyvien kulkuyhteyksien varrella. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Kirjaston yhteyteen voisi suunnitella myös muuta kuin kirjojen lainausta. nimimerkki M pohtii. Kirjastoon on vastikään remontoitu ja saatu hyvin toimimaan omatoimikirjasto, nimimerkki Asiantuntija pohtii. – Ei ois kolokon kaukana koulusta, nimimerkki Melekhen likipitäjäläinen kirjoittaa. – Hyvällä paikalla, hyvä sijainti koululaisiakin ajatellen. Koska kirjaston sijainti on herättänyt runsaasti keskustelua sekä Perhonjokilaakson mielipidepalstalla että sosiaalisessa mediassa, päätimme tehdä asiasta lukijakyselyn. – Luovasti on keskeisellä paikalla ja todennäköisesti riittävän kokoinen. Tuntuu, että ihmiset kauhistuu, jos kirjasto ei ole koulun välittömässä läheisyydessä. Toisessa osassa kysyttiin, mikä olisi kirjastolle paras lopullinen sijoituspaikka. – Vetelissä on totuttu, että kirjasto on koulukeskuksen yhteydessä ja se on ollut kaikella tapaa toimiva ratkaisu. Kysely oli auki Perhonjokilaakson verkkosivuilla torstai-illasta tiistai-iltaan. Tilaa ja rakennuksia on, joten työryhmä taas miettimään, että kuinka kirjasto saadaan niihin sijoitettua, nimimerkki P kirjoittaa. – Nykyiset tilat on modernit ja valoisat. – Ei väistötiloihin siirtymistä, vaan heti paikka mihin kirjasto jää. Molemmissa kohdissa pyydettiin myös perusteluja. kesäkuuta 2024 // 5 Paras paikka kirjastolle. Luokkien vierailut kirjastossa ovat tärkeä osa koulun arkea ja sivistystä. Seo tarjota kirjakahvilapalvelua kylkeen tms.. SUURIN OSA (33 vastaajaa) toivoi lopulliseksi sijoituspaikaksi koulukeskusta. Koulu voi helposti järjestää vaikka luokkaretken Passeliin kirjastoon. He näkevät mallia ja oppivat asiointia. VASTAAJISTA 14 piti Passelia vallan passelina väistötilana. Koululaisten on hyvä koulun jälkeen mennä nykyisiin tiloihin. Ensimmäisessä osassa kysyttiin, mikä olisi kirjastolle sopiva väistötila. Useissa paikoissa saa lainata esim. – Koulun parkkipaikka on usein täynnä. Tukisi läheisiä yrityksiäkin. Uusia rakennuksia ei tarvita, Tuumailija, joka esittää kirjaston paikaksi Kainunkeidasta. Maija Ahonen Vetelin kirjastolle suunnitellaan tiloja liikekeskus Passeliin. Tällä hetkellä Vetelin kirjasto sijaitsee koulukeskuksessa. Passelin pihalle mahtuu autot. Kysely oli kaksiosainen. Kysyimme Perhonjokilaakson lukijoilta, mikä on Vetelin kirjastolle sopiva väistötila ja lopullinen sijoituspaikka. – Oppilaille on tärkeää saada lukemisen mallia, eli nähdä kirjastoa käyttäviä ihmisiä. Niin ne Kivitaskun päiväkotiryhmätkin joutuu kävellä ryhmänä kirjastoon, joten miksei vanhemmatkin lapset voi kävellä hieman pitempää matkaa. Perusteluissa Passelia puollettiin muun muassa tyhjällä tilalla ja tilavalla parkkipaikalla. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kirjat ja maukas ruoka, nimimerkki Kirjojen suurkuluttaja sanoo. – Passeli on nyt suurimmaksi osaksi tyhjillään, joten tilat hyötykäyttöön ehdottomasti. Passeli olisi lähellä myös uusia nuorisotiloja. Tässä jutussa huomioidaan vain ne vastaajat, jotka ovat kertoneet omat yhteystietonsa. PASSELIN lopullisena sijaintipaikkana näki vain neljä vastaajaa. MAIJA AHONEN. Vastausvaihtona oli Passeli tai kohta ”muu”, johon sai tehdä oman ehdotuksensa. Onko nykyinen kirjasto ok kunnossa. Mahtaako tämä olla Kaustisella niin iso ongelma, kun kirjasto ei oo koulun vieressä. muutamia ikkunoita lisäämällä valoisiksi. Valoisa, viihtyisä, ei haittatekijöitä, kuten grilliä tai pizzeriaa vieressä, Saku-Miska Rentola vastaa. Huono puoli on se, että toisen omaisuutta ei voi kaupata, nimimerkki Besserwisser kirjoittaa. Jos on, kirjasto ehdottomasti pidettävä nykyisellään ja koulukeskuksen hanke muutettava niin, että ei yhdistetä rakennuksia, vaan pidetään erillään, nimimerkki Ahkera lukija kirjoittaa. MUUTAMA vastaaja oli jopa sitä mieltä, ettei väistötilaa tarvita lainkaan. Ei kai pyörää tarvitse aina keksiä uudelleen. Tarpeeksi valoisa ja iso, Samppa 74 sanoo. urheilu harrastevälineitä, ompelukoneita, työtilaa tms., nimimerkki Innokas lukija vastaa. – Lähellä koulua. – Ei kai muutakaan isoa vapaata tilaa ole... Kaikkea ei voi saada. Voisiko esim. – Ehdottomasti siellä missä lapset ja nuoret liikkuvat ja viettävät aikaa tai odottavat tuntia sekä voivat välitunnilla nopeasti käydä, nimimerkki Päivi kirjoittaa. Kirjaston käyttöaste tulee vähenemään merkittävästi, jos se siirretään Passeliin, nimimerkki TM88 kirjoittaa. VASTAAJISTA 12 ehdotti kirjaston väistötilaksi entistä kirjakauppaa, jossa on toiminut sittemmin yhteisöllinen työtila Luovasti. – Samantyyliset sivistyspalvelut saman katon alle, nimimerkki MOF pohtii. Vastausvaihtoehtona oli Passeli, koulukeskus tai ”muu” omille ehdotuksille. – Paras lopullinen sijoituspaikka kunnankirjastolle on joko koulukeskus tai muu koulun välittömässä läheisyydessä sijaitseva tila. Tällä hetkellä kirjasto sijaitsee Vetelin koulukeskuksessa, jota aloitetaan remontoida ensi vuonna vaiheittain. Turhaa olisi sijoittaa uudisrakentamiseen, kun tyhjiä tiloja on käytettävissä ne tulisi hyödyntää ja niistä saa toimivat paljon pienemmällä kustannuksella
Keskustan valtakunnallinen ääniharava, parlamenttiin jatkopestin saanut Elsi Katainen ylsi kakkossijalle jokaisella Perhonjokilaakson äänestysalueella. Perussuomalaisten ehdokkaista Mauri Peltokangas keräsi alueella eniten ääniä mutta jäi silti kauas Lintilästä ja Kataisesta äänimäärän jäädessä alle kahteensataan. Äänestystulos alueella noudatteli pääasiassa valtakunnallisia linjoja. SOITEN TÄMÄN VUODEN päivitetty talousarvio sekä vuosia 2025–26 koskeva taloussuunnitelma palasivat toukokuun aluevaltuustosta takaisin aluehallituksen ja keskeisten viranhaltijoiden valmisteluun. Samaan aikaan niin sanottuun vihervasemmistoon kuuluvan vihreiden kannatus puolestaan laski jopa alle puoleen edellisten vaalien tulokseen verraten. MYÖS MUIDEN puolueiden osalta kannatusluvut noudattelivat valtakunnallisia tuloksia: Vaalit voittaneen kokoomuksen kannatus nousi koko Perhonjokilaakson alueella samoin kuin puheenjohtaja Li Anderssonin johdolla vaalien jättiyllättäjäksi nousseen vasemmistoliiton. Vaikka kuluvan vuoden talousarvio on reilusti miinusmerkkinen, talousjohtaja Helinä Saarelan mukaan vuosien 2025 ja 2026 talousarvioista tehdään ylijäämäiset. Potilasriski ja vähäiset kustannusvaikutukset puolsivat lomautuksista luopumista. Se tarkoittaa merkittävää sopeuttamista. Perhonjokilaakson ylivoimaiseksi ääniharavaksi nousi Mika Lintilä, joka keräsi eniten ääniä kaikissa alueen pitäjissä, yhteensä 986. hyvinvointialuejohtaja Katja Virran mukaan esitykseen päädyttiin muun muassa siksi, että lomautusten katsottiin aiheuttavan liian suuren potilasriskin. Mika Lintilä keräsi eniten ääniä Perhonjokilaakson alueella. Suomalaisten äänestysinto noudatteli edellisiä vuoden 2019 vaaleja: koko maan äänestysprosentti oli 42,3 prosenttia eli kolme kymmenystä edellisiä vaaleja alhaisempi. Lomautuksia oli kaavailtu Soiten esihenkilöja hallintotehtävissä työskenteleville, ja lomautuksen kesto olisi ollut 7–14 päivää. toukokuuta päätetyt yhteistoimintaneuvotteluiden lopputulokseen liittyvät toimenpiteet pysyvät voimassa. Taloussuunnitelmavuosina 2025–2026 varaudutaan siihen, että erikoissairaanhoidon myyntituottojen kehitys jää vaatimattomaksi. Tarjousvertailussa urakoitsijoiden antamat halvimmat tarjoukset täyttävät tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset. Helinä Saarelan mukaan tarjousten myötä hankkeen kustannusarviota on saatu muutaman miljoonan alkuperäistä edullisemmaksi. kesäkuuta 2024 6 // Soite perui lomautukset Outi Yli-Arvo Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten aluehallitus on perunut henkilöstön lomautukset organisaation toimintakyvyn säilyttämisen varmistamiseksi. Yksittäisten ehdokkaiden kärkikolmikkoon keskustan Lintilän, Kataisen ja ensimmäistä kertaa europarlamenttiin nousseen Katri Kulmunin lisäksi kiilasivat Perhonjokilaaksossa vain kristillisdemokraattien Eija-Riitta Korhola Halsualla ja perussuomalaisten Mauri Peltokangas Ullavassa. kesäkuuta. Perhonjokilaakson levikkialueen suurin puolue oli keskusta ja ääniharava Mika Lintilä. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne edellyttää vielä laajempia ja vaikuttavampia säästötoimia, ja toimien tehokkaaseen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan toimivaa johtoa ja hallintoa. Johtajaylilääkäri, vt. JUKKA LEHOJÄRVI Näin jokilaakso äänesti eurovaaleissa Maarit Hotakainen Sunnuntaina käytiin europarlamenttivaalit koko EU:n alueella. Muualla äänestettiin hieman edellisiä europarlamenttivaaleja laiskemmin. Siinä missä perussuomalaisten kannatus laski, keskusta keräsi vaaleissa takaisin kannatustaan ääniosuuden noustessa Perhoa lukuun ottamatta kaikissa pitäjissä. Referenssivaatimusten sekä projektihenkilöstön pätevyysvaatimusten täyttyessä valintaperusteena on ollut halvin hinta. Hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnissa hyödynnetään konsulttipalveluita. SOTEKESKUS-HANKE on edennyt urakoitsijoiden valintavaiheeseen. Muut aluehallituksessa 20. Valtakunnallisesti Lintilän äänimäärä riitti parlamentin varapaikkaan. Määrärahavarausta on lisätty henkilöstökuluihin, palveluostoihin sekä aineisiin ja tarvikkeisiin. Perho oli toisaalta poikkeus myös perussuomalaisten kannatuksen suhteen, kun puolueen kannatus pysyi liki ennallaan edellisiin vaaleihin verrattuna. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Suomen historian suurimman eurovaalien äänipotin kerännyt Andersson sai Perhonjokilaaksosta 118 ääntä. Vuoden 2024 talousarvio on rakennettu noin 18 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Perhonjokilaakson alueelta eurovaaleissa oli yksi ehdokas, liberaalipuolueen Jussi Mäkipelto Kaustiselta. Säästöjä löytyy kyllä muilla keinoin, totesi Virta aluehallituksen mediainfossa. Erikoissairaanhoidon myyntituottoja on laskettu pienentyneen ulkokuntamyynnin takia. Lomautusten perumista puolsi myös niiden suhteellisen vähäinen kustannusvaikutus, joka olisi ollut noin 300 000 euroa. Halvimpien tarjousten yhteenlaskettu summa on noin 31,6 miljoonaa euroa. Aluevaltuusto käsittelee talousarviota ja -suunnitelmaa ensi maanantaina 17. Aluehallitus käsitteli muutoksia maanantain kokouksessaan. FAKTA Tuoreet europarlamentaarikot 1 Mika Aaltola (kok.) 1 Li Andersson (vas.) 1 Eero Heinäluoma (sd.) 1 Henna Virkkunen (kok.) 1 Elsi Katainen (kesk.) 1 Ville Niinistö (vihr.) 1 Merja Kyllönen (vas.) 1 Pekka Toveri (kok.) 1 Sebastian Tynkkynen (ps.) 1 Maria Guzenina (sd.) 1 Aura Salla (kok.) 1 Anna-Maja Henriksson (r.) 1 Katri Kulmuni (kesk.) 1 Jussi Saramo (vas.) 1 Maria Ohisalo (vihr.) JONI MÄKI-PETÄJÄ. Aluehallitus oli päätöksessään yksimielinen. Hän keräsi 735 ääntä, joista valtaosa tuli Oulun vaalipiiristä. – Koimme, että on turvallisempaa niin, ettei lomautuksia viedä läpi. Perhonjokilaakson alueen pitäjistä vain Ullavassa uurnille lähdettiin edellisiä vaaleja ahkerammin äänestysprosentin oltua 50,9 prosenttia. PERUSSUOMALAISTEN valtakunnallinen romahdus näkyi myös Perhonjokilaaksossa: puolueen osuus äänistä tippui lähes joka paikassa jopa liki puoleen edellisiin EU-vaaleihin verrattuna. Soiten aluehallitus päätti maanantaina yksimielisesti perua esihenkilöiden ja hallintotehtävissä työskentelevien lomautukset. Määräaikaan mennessä rakennusurakasta on jätetty viisi tarjousta, LVIJ-urakasta kolme, sähköurakasta neljä, sprinklerurakasta viisi ja automaatiourakasta kolme tarjousta. Aluehallitus julisti myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajan viran haettavaksi ajalla 10.6.–15.7.2024
– Media-ala on sellainen, josta oon aina vähän haaveillut ja miettinyt, että tämä voisi sopia minulle. Nyt on elettävä, jos meinaa. Ensimmäinen työviikko oli Maaritille jo positiivinen yllätys. – Ajattelin, että tässä yhdistyy tosi monta itseäni kiinnostavaa asiaa. Maarit on tuttu Perhiksen kolumnistina, mutta hän on ensimmäisessä ammatissaan työskennellyt luokanopettajana niin kotikunnassaan Halsualla kuin Perhossa ja Kaustisella. – Odotan, että tässä työssä tulee uusia puolia ja kulmia kotiseudulta vastaan, Maarit sanoo. Tajuaa, että täällä on vain kerran. MAIJA AHONEN OT SIK KO (es im . Maarit aloitti työssä kesäkuun alussa ja jatkaa Perhiksessä syyskuulle. >> Pie nem pää n (le hti ä) voi käy ttä ä kol ois sa PO HJA VÄ RI C0 M51 Y0 K0 OTSIKKO (esim. KESÄSTÄ on tulossa Maaritille kaikkien aikojen keikkakesä, sillä toimittajakeikkojen lisäksi hän keikkailee ainakin Boroniumin ja Aapintuvan pelimannien mukana sekä pesäpallo-otteluissa tuomarina. – Jo ensimmäinen nimpparijuttukeikka oli sellainen. Talven Maarit opetti Kokkolassa konservatoriolla ja nyt kesäksi hän tuli töihin paikallislehteen. Tykkään tehdä yksin ja omalla systeemillä. Ter vet ulo a juh lim aan kan ssa mm e) Gua rdi an Egy p Sem ibo ld fon till a Vär i: C84 M44 Y61 K50 ELE ME NT TE JÄ Kuk ka iso lla tau sta lle kut en ilm otu ksi ssa esi m. Itseäni kiinnostaa lähtökohtaisesti kaikki ilmiöt maailmassa, Maarit kertoo. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Alaa vaihtaneena ja 40 vuotta täytettyään hänellä on halua ja rohkeutta hypätä uusien asioiden pariin. Irtioton opettajan ammattiin Maarit otti viisi vuotta sitten ja opiskeli muusikoksi. Maarit Hotakaisen kesään kuuluu pesistä, musiikkia ja myös keikkoja toimittajana. – Täällä on tilaa omalle tekemiselle. Maarit Hotakainen työskentelee nyt toista viikkoa Perhonjokilaakson kesätoimittajana. Aaro Aho Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni Sini Anttila Kiitos muistamisesta Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni Roni Varila. Sosiaalista, mutta itsenäistä, Maarit kuvailee. Paikallislehdessä pääsee näkemään ja tekemään tosi monen alan juttuja. Paikallislehdessä työ on sosiaalista ja ihmisten kohtaamista, mutta sitten taas toisena puolena juttujen syntymiseksi tarvitaan rauhaa ja keskittymistä sekä myös luovuutta. Lukioaikana Vetelissä hän pohti lähtevänsä opiskelemaan toimittajaksi, mutta sitten opettajan ammatti vei mukanaan. – Ehkä se johtuu iästä. Tervetuloa juhlimaan kanssamme) Guardian Egyp Semibold fontilla Väri: C84 M44 Y61 K50 ELEMENTTEJÄ Kukka isolla taustalle kuten ilmotuksissa esim. kesäkuuta 2024 // 7 Tilaaja, tilaukseesi sisältyy myös digi • Lue alueesi uutisia 24/7 • perhonjokilaakso.fi verkkosivujen rajaton käyttöoikeus • Lue näköislehti jo heti aamulla • Näköislehtiarkisto • Katso livelähetykset ja palaa niihin tallenteina • Kommentoi juttuja ja osallistu keskusteluun • Kuuntele artikkeleita • Uutiskirje, viikottaiset uutiset sähköpostiisi • Tilaajan Hilla etukorttiedut • Digilukuoikeudet sinulle ja kolmelle samassa taloudessa asuvalle perheenjäsenelle Lataa sovellus ja uutiset ovat yhden klikkauksen päässä Luo Hilla-tili osoitteessa hillagroup.fi/tunnukset Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni! Erica Rokala Lämmin kiitos lakkiaispäivänäni minua muistaneille Jonne Myllymäki Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni! Selina Peltokangas Lämpimät kiitokset¬ muistamisesta lakkiaispäivänäni Anni Jääskä Kaikkien aikojen keikkakesä Sanni Aho Perhonjokilaakson kesätoimittajana työskentelee tänä kesänä Maarit Hotakainen. >> Pienempään (lehtiä) voi käyttää koloissa POHJAVÄRI C0 M51 Y0 K0 KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni. Pöytälaatikkoon Maarit on kirjoittanut aina. Toimittajan työssä Maaritia kiehtoo ajatus siitä, että vastaan voi tulla työpäivän aikana mitä vaan. Jo nyt se tuntuu mielekkäälle. Hän tuomaroi ainakin naisten Superpesiksen ja miesten Ykköspesiksen otteluita. Että miten olikaan täällä miljöö, josta en ole tiennyt mitään
Vaikea kuvitella, että oppilaat talvella kesken päivän käyttävät Passeliin tulevaa kirjastoa yhtä paljon välimatkan takia. Toimitus valitsee parhaat viestit julkaistavaksi seuraavassa lehdessä. Lähetä se numeroon 13525 Liitä mukaan nimimerkkisi. Vetelissä suunnitellaan kirjaston siirtoa Passelin kiinteistöön. Tilan käyttäminen tuo haasteita myös yhteisen vessan käytön suhteen Seon ja Pizzerian kanssa. > TEATTERI REVONTULET ja nuorisoseura kiittää teitä kaikkia lukuisia katsojia jotka kävitte katsomassa Mummon mökki -näytelmän. Nyt perustellaan, että saadaan isompi ryhmä päättämään. Olisiko niitä hyvä hyödyntää nyt ja vasta sitten siirtää kaikki oppilaat keskustaan, kun oppilasmäärät pienennevät radikaalisti. Kaskelaan verrattuna sen arvo on kuitenkin paljon suurempi, eikä suojeltua arvorakennusta ole lupa noin vain purkaa. Kiitos! Tekstarit. Yleinen mielipide tuntuu silti olevan, että kirjasto ei voi pysyvästi jäädä Passeliin. 90 tuntia oppitunteja. Kirjoituksen pituus enintään 3000 merkkiä. Kritisoimme kalliin konsultin käyttöä ja luotimme omaan tekemiseen. Talolta on lähdetty vapauttamaan maatamme useammin kuin kerran. Kahdesti olen kysynyt esittelijältä purkuvakuuksista ja saanut vastaukseksi, että kymmenen vuoden päästä alkaa kertymään, jos puisto tuottaa voittoa. Jossa se juntataaan enemmistöllä nurin. Toimituksella on oikeus käsitellä kirjoituksia. Toisaalta on tullut huomattua, että on hyvin turhauttavaa, kun ainakaan perussuomalaisten ehdottamat asiat eivät etene, eivätkä saa hyväksyntää. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Remontti on tärkeä tehdä mutta se, miten ja millä hinnalla. Vuonna 2026 Suojala täyttää 100 vuotta, joten eiköhän siis pistetä töpinäksi!. Pienempien koulujen, kuten Tunkkari ja Patana, on ohitettu. Ikävää, kun Vetelissä ei arvosteta ja säilytetä vanhaa rakennusperinnettä, vaan viimeisetkin aikansa kauniit rakennukset puretaan...! > VEPEN E-POJAT kiittää uusista lämmittelypaidoista: Yara, Vetelin Urheiluautoilijat, Leikkauskulma, PKK Sähkö, JaKa Monitoimi, LVI Puusaari, Rakennuspalvelu Kari Heikkala, Hotelli Kaustinen, Henry Siirilä Oy ja Kuorikoski Forest. Korjaaminen vaatii rahaa, mutta sitäkin meillä on paljon enemmän kuin niillä, jotka tuon talon aikoinaan rakensivat. Siltä kannalta kirjaston siirto pois koulun tieltä on perusteltu päätös. Suojala on olemassa, koska naapurinamme on Venäjä. Kunnoltaan Suojala ei varmasti ole yhtään parempi kuin purkutuomion saanut Kaskela, onhan se vuosikymmenten parhaan tietämyksen mukaan väärin korjattu ja lopulta viimeiset parikymmentä vuotta ollut lähes vailla ylläpitoa. Olemmehan siis sivistyksen puolella loppuun saakka ja säilytämme kirjaston koulun tontilla. Toimitusosoite: toimitus@perhonjokilaakso.fi Sivistyksen puolella loppuun saakka On hienoa nähdä, miten Vetelissä panostetaan sivistykseen kehittämällä koulurakennuksia. Vetelissä on vain muutama vanha, yhteisessä käytössä oleva arvorakennus: kirkko, Emäntäkoulu, Suojala, museo, Veikkola, pari rukoushuonetta, jokunen kyläkoulu ja tanssilava jossain syvemmällä kylillä. kirjassa ”Kohtalon vuodet Veteli”, jossa lisää talon historiasta. Tästä Suojala seisoo meitä muistuttamassa. purkuvakuuksista. Enemmän tämä maksaa kuin tunneli valtatien alle, mutta tuskin enempää kuin uusi kunnollinen kirjastorakennus. Normaalia toki on, että vaihtoehdoista ei puhuta. Toimitus voi tarvittaessa muokata tekstiä. Pienellä pintaremontilla ei selvitä. 050 415 6136. Samalla osoitamme arvostavamme esivanhempiemme vaivannäköä, kun palautamme Vetelin toisiksi arvokkaimman rakennuksen taas arvoiseensa kunniaan. Myös kirjasto on sivistystä, ja sille täytyy järjestää arvoisensa tilat. Passelin tilat ovat turhan matalat korkeille hyllyille, ikkunat puuttuvat. Demokratian nimissä siirrellään maalitolppia itselle mieleiseksi. Muuttoa selitetään koulukeskuksen remontin alta väistötilan tarpeella. kesäkuuta 2024 8 // MIELIPIDE VIESTI WHATSAPPIIN Lähetä toimitukseen juttuvinkkejä ja lyhyitä mielipiteitä, puh. Jos et omista kirjaa, niin löydät sen kirjastosta! > JÄRKYTYIN HAVAITESSANI, että Kaskelan rakennus ollaan purkamassa Vetelin kouluremontin tieltä. Keinojärven tuulivoimakaava äänestettiin hallituksessa nurin, niin piti tehdä hallintosäännön muutos, jotta se voidaan tuoda valtuustoon. Asiantuntemusta onneksi nykyään jo löytyy. Kirjastossa luettiin aluksi Hifi-lehtiä, myöhemmin myös tietoja kaunokirjallisuutta. Tekstiviesti maksaa 25 senttiä. Kirkko on näistä varmasti se merkityksellisin, seuraavana tulee Suojala. Tuulivoimaloiden purkuvakuudet tulevat olemaan tikittävä aikapommi, jonka maksavat yksityiset perikunnat ja valtio. Vaikka nykyään koululaiset ovat meitä paljon fiksumpia ja heidän tiedontarpeensa tyydyttyy kätevästi puhelinta selaamalla, on kirjaston sijainti koulun yhteydessä edelleen tärkeä asia. Väistötila remontoidaan niin, että sinne todennäköisesti voidaan jäädä pysyvästi. Useasti on tukeuduttu kuntastrategiaan. Toki ymmärrän, että demokratiaan kuuluu enemmistön voitto äänestyksissä. SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta etsitään nimipäiväsankaria, jaetaan uutisia tai videoita alueen tapahtumista. Valitettavasti junttauspolitiikka toimii jälleen. Kävin yläasteen ja lukion vuosituhannen vaihteessa. Siitä tämän hienon verovaroilla kustannetun instituution merkitys alkoi valjeta. Maalitolppien siirtely demokratian nimissä ei vaikuta fiksulta. Loistava selitys kerrassaan. Koululaisille kirjasto on tärkeä paikka ja on tärkeää, että sinne on helppo mennä ja se on lähellä. Jos saamme kirjaston uudisrakentamisen hinnalla ja samalla pelastamme osan alueemme historiaa, tässä yhtälössä on vain voittajia. Valitettavasti kouluremontille ei ole annettu budjetiltaan eri vaihtoehtoja, joita monet meistä päättäjistä ovat toivoneet. Nykyiseen kirjastoon on juuri laitettu omatoimikirjasto ja esimerkiksi katolle on vedetty sähköpiuhoja kilometrin verran. Todennäköisesti kaikki täytyy purkaa runkoa myöten ja rakentaa siitä lähtien uudelleen, mutta sellaistakin tehdään. Miksei päättäjiltä löydy tahtoa panostaa sen säilyttämiseen ja vain riittävästi remontoida vaikka kustannuksia tulisikin. Heikki Polso Kirjoittaja on arkkitehti Vetelistä Kirjastosta ja vähän muustakin Yleisön pyynnöstä pieni kirjoitus. Sain myös kuvan, että peloteltiin toisena vaihtoehtona hallituksen vaihdolla. Kerrankin meillä on rakennus oikealla paikalla ja rakennuksen arvoinen käyttötarkoitus vailla tiloja. Suojeluskuntien lakkauttamisen takia se lahjoitettiin koulukäyttöön, ja siksi me jälkipolvet ihan nuorimpia lukuun ottamatta olemme käyneet siinä koulujamme. Sopimattomia viestejä ei julkaista. Sodan valossa näemme taas paremmin, miltä kurjuudelta olemme varjeltuneet. Tekstaa meille Toimi näin: Näppäile alkuun PERHIS LUKIJA ja sen jälkeen haluamasi ytimekäs viesti. Kirjastossa on pidetty viime vuoden aikana n. INSTAGRAM Instagramissa @perhonjokilaakso jakaa kuvaja videotunnelmia viikon varrelta. Esimerkiksi Uudessakaarlepyyssä korjattiin viime vuonna onnistuneesti vastaavankuntoinen entinen opettajaseminaarin päärakennus, joka monen mielestä oli läpimätä. Tekstarit Whatsappilla Voit lähettää viestin myös Whatsappilla numeroon 050 415 6136 Kerro mielipiteesi Perhonjokilaakso julkaisee lukijoiden kuvia, mielipiteitä ja kertomuksia. Se on maakunnan ensimmäinen suojeluskuntatalo ja tehty sitä paljon vanhemmasta sivukamarituvasta. Järviseudun Sanomissa 3.6 oli hyvä juttu tuulivoimasta ja mm. Kouluremontin ajaksi pystytään kyllä järjestämään kirjaston käyttö niin, ettei väistötiloja tarvita. Kirjoittajan tulee aina liittää mukaan nimi ja yhteystiedot. Me perusuomalaiset emme juurikaan osallistuneet strategian tekoon. Vaikka ehdimme jo kuvitella muuta, olemme viime aikoina saaneet nähdä, miten Venäjän valloitustahto on edelleen olemassa. Kuva on julkaistu mm. Silloin koulupäivään kuului pitkä välitunti, jolloin mentiin kuka minnekin: Matkahuollon kulmille tupakalle, jonkun lähellä asuvan kaverin kotiin pelaamaan tietokonepelejä tai kirjastoon. Jari Mäkelä kunnanvaltuutettu (ps.) Kuvassa Suojala juuri valmistuneena vielä ilman ulkomaalausta vuonna 1926
Koulun remonttia on odotettu jo pitkään, mutta jos jatketaan tätä rataa, haitat ylittävät hyödyt. Pihla, Kielo Lauantai 15.6. Valtioneuvostolta puuttuu tällä hetkellä kokonaisvaltainen näkemys julkisesta rahoituksesta, mikä antaa kokoomuslaiselle kuntaministerille työrauhan harjoittaa suurkuntiin tähtäävää kuntapolitiikkaa. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri ry:n hallitus Timo Pärkkä, puheenjohtaja Pasi Kanniainen, hallituksen jäsen. Soite on kuitenkin kasvanut – laadukkaiden palveluiden ja maantieteellisesti suotuisan sijainnin takia – tarjoamaan palveluita liki 200 000 asukkaan tarpeisiin. . Keskusta on useassa yhteydessä esittänyt, että hyvinvointialueiden talouden tasapainottamiseksi ja ennen kaikkea palveluiden kehittämiseksi hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha ja lisäaikaa alijäämien kattamiseen vähintään vuoden 2027 loppuun asti. Tiistai 18.6. . . Maan hallitus on toimillaan ajanut sekä hyvinvointialueet että kunnat kestämättömään tilanteeseen. 9.03 Sää Nimipäivät Torstai 13.6. Myös niiden, jotka eivät ole nuoria tai nuorten omaisia, pitäisi olla huolissaan. Kun tehdään tällaisia punnitsemattomia, lyhytnäköisiä päätöksiä, joihin kuntalaisilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa, meidän jo vaara-asemassa oleva tulevaisuus horjuu. Keskustelussa on kuultu paljon sellaista retoriikkaa, joka menee suunnilleen näin: “Ei meillä tarvitse olla kirjasto koulun yhteydessä, koska lähikunnilla ei ole”. Monelle kirjastoa käyttävälle nuorelle paras ja jopa ainoa mahdollisuus käydä kirjastossa on juuri koulun jälkeen. Tämä mahdollisuus katoaisi Passeliin siirron jälkeen. Nuoret ovat yhteisömme tulevaisuus. Enemmänkin on kyse palveluverkon sisäisestä justeerauksesta – oikeanlaisista tarpeeseen vastaavista palveluista. Lukutaito ja lukeminen on todella tärkeä osa kehitystä aikuiseksi, joten ei ole tärkeämpää kohderyhmää kirjastolle kuin nuoret. Meidän pitäisi tehdä meidän kunnassamme, mikä on meille parasta. Kuntien ja hyvinvointialueiden kohtalonyhteys on tiivis: kun hyvinvointialueet kärsivät, myös kuntien elinvoima ja palvelukyky heikkenevät. On hyvä tiedostaa, että SOITE-hyvinvointialue ei sanallakaan viittaa siihen, että Keski-Pohjanmaan sote-palveluverkko olisi syypää mihinkään kustannushaasteisiin. . . Se on kaikkien etu. Hallituspuolueiden on siis aivan turha syyttää uudistusta asioista, jotka olisivat tapahtuneet joka tapauksessa. Vieno, Moona, Viena Sunnuntai 16.6. Kun tähän päätökseen tultiin, kukaan ei puhunut tästä, ja vielä tärkeämpää: kukaan ei kysynyt. Tarkastelen asiaa nuorten näkökulmasta, koska tehtäväni nuorisovaltuutettuna on edustaa tätä ryhmää. . Koulun alueelta ei saa poistua, ja etäisyys Passeliin olisi muutenkin liian pitkä. Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon. Lauantai 15.6. Hyvinvointialueuudistus ei ole nostanut palkkoja eikä ostopalveluiden hintoja. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Tämä vaikuttaa suoraan jokaisen keskipohjalaisen arkeen ja hyvinvointiin. Tapio Keskiviikko 19.6. Hyvinvointialueuudistuksen myötä tähän kokonaisuuteen liittyvät myös maakunnan pelastuspalvelut. Passelin tilat ovat ahtaat ja ankeat, vailla luonnonvaloa ja kauneutta, kuin päivä ja yö verrattuna vanhaan, avaraan, valoisaan, kodikkaaseen kirjastorakennukseen. Ps. Kirjasto on myös yksi ainoista paikoista Vetelissä, jossa voi nuoret oleskella keskenään. Tehdään päätöksenteosta avoimempi kuin ennen. Pietari Wishart nuorisovaltuutettu, Veteli Soiten kireä taloustilanne ei johdu soteuudistuksesta Soite perustettiin etunojassa turvaamaan jokaisen keskipohjalaisen oikeus laadukkaisiin sosiaalija terveyspalveluihin integroimalla perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito aiempaa sujuvammiksi palveluketjuiksi. Tehdään kylästämme paras mikä se voi olla, yhteisvoimin. Perjantai 14.6. . Olen käynyt Vetelin koulua kymmenen vuotta, enkä koe että tämä on tarpeellista. Oltaisiin oltu myös vakavasti kuntalaisäänestyksen tarpeessa. Hyvinvointialueet aloittivat vasta 1,5 vuotta sitten. kesäkuuta 2024 PÄIVYRI // 9 Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua +9 12 18 19 16 19 14 18 17 18 18 18 15 13 18 17 15 16 18 17 16 18 14 17 2 1 2 5 3 5 2 Helsinki To 16 Joensuu 18 Jyväskylä 16 Kajaani 17 Kemi 15 Lahti 18 Oulu 17 Pori 16 Rovaniemi 18 Tampere 17 Turku 18 Vaasa 17 Pe 16 18 16 17 15 16 15 15 18 14 16 14 La 16 18 18 16 16 18 16 18 17 17 19 17 Torstaina Perjantaina Lauantaina Kaustinen Ullava Veteli Halsua Perho Kaustinen Ullava Veteli Halsua Perho Kaustinen Ullava Veteli Halsua Perho 18 17 16 17 17 17 17 17 17 16 18 18 18 18 17 Ennuste laadittu 12.6. Kuntia ja hyvinvointialueita yhdistää huoli talouskehityksestä ja palveluverkosta. Päivi, Päivikki, Päivä Maanantai 17.6. . . Raili, Raila Perjantai 14.6. Kun nuorten lukutaito on romahtamaisillaan, on tärkeää, että meillä on tulevaisuudessakin kirjasto koulun yhteydessä. . Ja jos halutaan puhua samalla lailla kuin moni kirjaston siirron puoltaja: eihän Kaustisellakaan ole niin. Niin koulumenestys kuin itsetunto ja -varmuus paranee, kun koulun yhteydessä on kirjasto ja mahdollisuudet vapaa-ajan lukemiseen. Nyt on kuitenkin niin, että me emme saa valtion rahoitusta 200 000 asukkaan palveluihin, vaan rahoitus on laskettu väestöpohjamme 68 000 asukkaan mukaan. Siiri Aurinko Torstai 13.6. Päivän ajatus Väistä vain sen verran, ettet kaadu. . On puhuttu siitä, että koululla on voitava siirtyä tilasta tilaan kengittä. Kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä totesi haastattelussa, ettei kirjastoon tulla maisemia katsomaan, mutta onhan kodeissakin ikkunat, vaikka eihän kotiinkaan tulla maisemia katsomaan. Tämä on ihan hupsua puhetta: me emme olla lähikuntamme, vaan me olemme Veteli. -Leena Sainio 03:00 . Aikaa ennen koulukuljetuksia ei ole paljoa, joten kuljetusoppilaalla ei ole hirveästi aikaa käydä kirjastossa. Sunnuntai 16.6. Urho Tiistai 18.6. Jos Veteli jatkaa nykyisellä tiellä, meillä ei ole nuoria eikä tulevaisuutta. . . Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen päättäjillä on ensisijainen vastuunsa huolehtia, että rahat riittävät palvelemaan alueemme 68 000 asukasta. Valtionvarainministeriössä tehty selvitys osoittaa tämän kiistatta: talouden kurimus olisi iskenyt soteja pelastuspalveluihin kuntapohjaisellakin järjestelmällä pelottaa ajatellakin, mitä se olisi aiheuttanut keskipohjaisten kuntien kantokyvylle ja sitä myötä ihmisten palveluille. Toki nuorisotilat on, mutta auki vain tiettyinä aikoina. 18: 28–29 23:48 03:00 02:59 02:58 02:58 02:57 02:57 23:49 23:50 23:51 23:52 23:53 23:53 Kirjaston kato nuoren silmin Harva näkemäni kunnallispäätös on näin järjetön kuin tämä, joka on hallinnut Vetelissä keskustelua viime viikkoina. Päätöksenteossa on elintärkeää ottaa huomioon nuoret ja heidän etu. Maanantai 17.6. Ehdotan, että aloitetaan alusta koko prosessi, ja kuullaan kuntalaisia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tätä viimeisintä ei voi vähätellä. Meidän ei täydy valita koulun ja kirjaston välillä. Päivän sana Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas. Ja tätä varten tulevat myös valtion rahat. Kirjaston siirtäminen Passeliin on päätös, joka ei tee mitään nuorten hyväksi, vaikka kouluremontin tarkoituksena olisi kuntastrategian mukaan parantaa nuorten hyvinvointia. Keskiviikko 19.6. Tehtävämme on turvata keskipohjalaisten palvelut, mutta nykyisillä resursseilla se on käymässä mahdottomaksi. Samalla lailla vanhemmat voivat nopeasti kipaista kirjastossa hakiessaan lapsia. Kiire on yleensä konsulteista kallein
Tänä päivänä Raila Paavola ompelee koneella, jonka hän osti aikanaan ensimmäisellä Seinäjoen Rustoopuorin (nykyinen Taito Shop) markkinointipäällikön palkallaan. Nykyään Paavola keskittyy lähinnä paitoihin ja mekkoihin, joiden kankaat ovat sekä silmää miellyttävän värikkäitä että mukavia ommella. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. – Saa laittaa, Paavola lupaa. Lisäksi toinen työ edustaa Suomea Eurooppalaisen akvarellitaiteen näyttelyssä Tampereella elokuussa. " Olin pienenä kyläluuta. Siihen liittyy tummansininen krimpleenikangas ja ompelukone, jota Paavola polki salaa kotitalon vintillä. Molemmat hän toteutti. Se on ensimmäinen muisto, joka viikon nimipäiväsankari Raila Paavolalla on käsityöharrastuksestaan. Harjoitustyönä Paavola teki purppuripuvun, jonka alaosa pääsi tanssilattialle, kun Paavola ja miehensä Seppo tanssivat Kruusaus-ryhmässä. Raila Paavola on tullut tunnetuksi toimittajan uransa ohella akvarellitaiteilijana. Sillä Paavola on ommellut oman hääpukunsakin. Raila Paavola. On pakko kysyä, saako tämän laittaa lehteen. Teimme perhosia niin, että värit levitettiin ensin paperin toiselle puoliskolle, ja kun paperi taitettiin, levisi väri myös toiseen siipeen. Juuri nyt hänen työnsä on esillä Italian Fabrianossa, mistä se matkaa Texasiin Yhdysvaltoihin. Sekä käsityöt että taideharrastus jäivät lukioaikana, mutta Paavola päätti, että hankkisi heti kirjoitettuaan maalaustarvikkeet sekä opettelisi ompelemaan. Lanka on keltaista, tietenkin – lempiväri on sama edelleen. – Mutta eihän siitä tullut mitään. Niistä tuli ihania, ja tein niitä sitten kotona kymmeniä, Paavola muistelee. Hän ompelee itElämässä pitää olla väriä! Ylen toimittajana alueen ihmisille tutuksi tulleen Raila Paavolan rakkaus akvarellimaalaukseen ja käsitöihin sai alkunsa jo pikkutyttönä. Raila Paavola kertoo olevansa koloristi ja nauttivansa väreistä. Saumurin hän hankki odottaessaan esikoistaan, jotta pääsi ompelemaan vaatteita lapsilleen. Paavola on ansioitunut myös kansainvälisesti. En minä päässyt edes testaamaan niitä, Paavola nauraa. kesäkuuta 2024 10 // Maarit Hotakainen Pieni tyttö istuu kangaspuiden alla ja virkkaa ketjusilmukoita. Siitä sinisestä kankaasta oli nimittäin tarkoitus tulla Paavolalle ensimmäiset rintaliivit. KÄSITYÖTAITOJA Raila Paavola haki Kalajoen kotiteollisuuskoulusta, jossa opeteltiin kutomaan. Värien käyttö ei kuitenkaan jäänyt keltaiseen. Tällä hetkellä Paavolan töitä pääsee ihailemaan Hotelli Kaustisessa, missä on kesän ajan esillä kukkiin keskittyvä näyttely. – Muistan ensimmäiset vesivärityöni kansakoulussa. Musta on aina ollut kiva mennä eri paikkoihin. Erityisesti värit hehkuvat taiteessa ja käsitöissä, jotka molemmat ovat olleet Paavolan elämässä lapsuudesta saakka. Raila Paavola muistaa hyvin myös ensimmäisen ompelutyönsä – tai sen yrityksen
1 Railan on saanut nimekseen n. Kurssin sisällöstä vastaa Näppärit ry, mutta vielä tänä vuonna hallinnosta, ilmoittautumisista ja muista järjestelyistä huolehtii Step-koulutus Kaustinen. 1 Oman nimipäivän almanakkaan Raila on saanut vuonna 1950. Nuoret viulistit harjoittelivat keskiviikkona opettaja Jemina Poikkimäen johdolla. Ryhmän yhteydessä työskentelevät myös Kaustisen kansanmusiikki-instituutin johtaja Heikki Laitinen ja apulaisjohtaja Simo Westerholm. Perushinta on 165 euroa, mikä sisältää viisi päivää opetusta materiaaleineen ja ruokailuineen. Jokainen työ on ainutlaatuinen ja parhaimmillaan itse työ voi yllättää sinut, Paavola kuvailee. Samana päivänä nimipäiväänsä juhlii myös Raili. Kaustisen Näppärikurssille saavutaan ympäri maata. – Meille tulee paljon nuoria, jotka ovat käyneet leirillä aivan pienestä saakka. Öljyvärit vaihtuivat myöhemmin vesiväreihin, kun opettaja Kälviän taidekurssilla näki potentiaalin Paavolan töissä ja kannusti akvarellikurssille. 1500 henkilöä. Raila Paavola tekee värikylläisiä käsitöitä ja taideteoksia. Paavola kertoo pitävänsä työssään monista asioista, niin ihmisten kohtaamisesta ja haastatteluista kuin kuvaamisesta ja siihen liittyvistä töistä kuten editoinnista. 1 Railan nimipäivää vietetään 13.6. Käytännön työ on kansanperinteen keräämistä eri aloilta. Aluksi työskennellään viikon ajan Kaustisella ja sitten myöhemmin suoritetaan tutkimustyötä myös muissa Perhonjokilaakson kunnissa. Vesi toimii omalla laillaan, kukin väri tavallaan. Hän oli tehnyt vuorotteluvapaataan varten listan siitä, mitä kaikkea voisi tehdä. Räyringin nuorisoseuran puheenjohtaja Leo Tikkakoski (vas.) ja sihteeri Mikko Huhtasaari (oik.) kävivät luovuttamassa tutkimusryhmän jäsenelle Vuokko Kivisaarelle mopedin polttoaineineen tutkimustyön tueksi. Salokannel lupaa, että uusi järjestäjätaho löytyy. Maalamisen Paavola aloitti öljyväreillä. Juttelun lomassa meinaa unohtua jutun juuri: miksi Railasta tuli juuri Raila. Osa taas on päätynyt elvyttämään oman soittoharrastuksensa, kun lasten takia leirillä joka tapauksessa on oltava. Lähinnä sydäntä on maalaaminen. Tutkimusryhmän johtajana toimii filosofian tohtori Erkki Ala-Könni. Lisäksi ryhmä kerää vanhoja valokuvia jälleenkuvausta varten. Sisarusalennus tiputtaa perheen seuraavien lasten kurssihinnan 90 euroon. Myös Musiikin Edistämissäätiö on tukenut leiriä. Tänä vuonna osallistujia on esimerkiksi Helsingistä, Rovaniemeltä, ja Kirkkonummelta. Näppärileirin käyneet voivat myös ilmoittautua 25 euron hintaiselle festarinäppärikurssille, jolloin he pääsevät esiintymään Kaustisen kansanmusiikkijuhlille ja saavat viikon pelimannikortin. Teimme perhosia niin, että värit levitettiin ensin paperin toiselle puoliskolle, ja kun paperi taitettiin, levisi väri myös toiseen siipeen. – Näppärikurssi ei lopu Kaustiselta. – Olin pienenä kyläluuta. Ja moni on tietysti soittanut koko ajan. kesäkuuta 2024 // 11 selleen, lapsenlapsilleen ja lähipiirilleen, silloin kun huvittaa. Pienimmät kurssilaiset ovat noin 5-vuotiaita, ja heistä ikähaitari venyy hyvinkin pitkälle. Kyläilin poikieni luona, liikuin, maalasin ja ompelin. Ensin lepäsin ja sen jälkeen ensimmäiset kaksi kuukautta menin kovalla vauhdilla. Step-koulutus on Kirkkopalveluiden omistama opisto, jolle Kaustisen Evankelisen Opiston toiminnot siirtyivät vuonna 2020. Joulun tienoilla elämä rauhoittui hetkeksi, mutta viimeiset kaksi kuukautta pidin taas vauhtia, että ehdin tehdä kaiken haluamani. Se tie vei mukanaan. – Siinä maailma on paperin kokoinen, eikä tarvitse miettiä muuta. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Näppärikurssia järjestävän Step-koulutuksen koulutuskoordinaattori Susanna Salokannel nimittäin kertoo, että vaikka suurin osa leiriläisistä on lapsia ja nuoria, mukana on vuosi vuodelta yhä enemmän myös aikuisia. Ryhmän jäsenet ovat Erkki Ala-Könni, Jussi Antila, Marjatta Happonen, Vuokko Kivisaari, Pirkko Salo ja Vesa Tapio Valo. Liikunta on pysynyt arjessa mukana ja niin käsityöt kuin taide tuovat vastapainoa pitkille työpäiville. Musta on aina ollut kiva mennä eri paikkoihin, Paavola nauraa ja toteaa, että samaa saa tehdä toimittajana. Suosituimmillaan nimi oli 1940-1950-luvuilla. Näppärikussi päättyy yleisökonsertteihin perjantaina Kansantaiteenkeskuksessa. Viiden päivän mittaiselle päiväleirille osallistui kaikkiaan 320 soittajaa. Hän ehdotti, että voisiko saman nimen antaa minulle. Kenttätutkimuksen on mahdollistanut Kaustisen kunnan myöntämä taloudellinen tuki, taloudellisesti on avustanut myös Kaustisen kansanmusiikki-instituutti. Ryhmän on keskittynyt erityisesti seuraaviin aiheisiin: maallinen ja hengellinen kansanmusiikki, käsityöläisperinne, lasten leikit, juhlat, kansanomainen ruokatalous ja tarinaperinne. Eniten käytetty työväline tulee olemaan nauhuri, jolla tallennetaan kansanperinnettä eri alojen tietäjiltä ja taitajilta. – Ykköstavoitteeni oli parantaa kuntoa, Paavola kertoo. Kenttätyövaiheen jälkeen aineisto käsitellään Kansanperinteen laitoksella. Raila Paavola FAKTA Raila 1 Nimen Raila alkuperästä ei ole varmuutta. Step-koulutus lopettaa toimintansa Kaustisella ensi syksynä. VIIME SYKSYNÄ Raila Paavola otti aikaa itselleen ja oli vuorotteluvapaalla toimittajan työstä syyskuusta maaliskuulle. Osa heistä on aloittanut soittamisen vasta aikuisiällä. " Muistan ensimmäiset vesivärityöni kansakoulussa. – Vesiväreillä maalatessa muuttuvia tekijöitä on paljon. KAISA VARKILA Kansanperinteen tutkimus alkoi Kaustisella Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos aloitti tutkimustyön Kaustisella. Kun saavutan flow-tilan, vasen käsi hakeutuu selän taakse, Raila Paavola paljastaa hymyillen. – Sisko on kertonut, että hänen kanssaan oli samaan aikaan keskikoulussa halsualainen Raila Venetjoki, joka oli tosi nätti. Kansanopistoyhteyden takia Näppärileirin hinta on osallistujille edullinen. Niistä tuli ihania. KAUSTISEN Näppärikurssi on jo pitkään ollut kansanopistotoimintaa. Yleisimmin sen arvellaan juontavan heprealaisperäisestä Raakel-nimestä. – Näppärileirejä järjestetään tänä kesänä myös Keravalla ja Sommelossa Kuhmossa, mutta osa ihmisistä haluaa tulla nimenomaan Kaustiselle, Salokannel sanoo. Sitten on perheitä, joissa on soittajia kolmessa sukupolvessa, Salokannel sanoo. MAARIT HOTAKAINEN Näppärikurssin järjestäjä vaihtuu ensi vuonna Anni Saari Viime viikon näppärikurssi toi jälleen Kaustiselle satamäärin nuoria pelimanneja. Töihinpaluun jälkeen arki lähti rullaamaan hyvin. – Mutta enhän minä sitä listaa sen jälkeen vilkaissutkaan, kaikki tapahtui niin luonnostaan. PERHONJOKILAAKSON ARKISTO 50 vuotta sitten
1 Mökin ostivat perikunnalta Pirkko ja Juha Valtamäki. – Ei täällä viikonloppuja vietetty. Ajatuksissa oli myös edessä siintävät eläkepäivät ja se, että he voisivat asua mökillä. Heille kuitenkin mökinomistajiksi ryhtyminen oli ajankohtaista ja myös pariskunnan lapset toivoivat, että mökki Räyringissä hankittaisiin. – Niin kauan kuin äiti eli, niin pidettiin mökkiä yhteisvoimin. Tontille valmistui vuonna 1988 hirsihuvila, jonne tuli kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, pesutilat ja sisävessat. VEIKKO JA Toini jäivät lopulta eläkkeelle. " Ovet olivat auki aina, vain luuta oven edessä. – On tämä iso mökiksi, mutta eivät äiti ja isä tehneetkään tätä mökkikäyttöön. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. – Sitten me hullut tämä ostettiin, nauravat Pirkko ja Juha. Pirkko ja Juha Valtamäelle mökki on myös paikka, mihin kaikki lapset puolisoineen ja lapsenlapset mahtuvat vaikka kerralla. Veikon ajatus oli, että tilaa rakennetaan riittävästi, jotta lapsenlapsilla olisi paikka nähdä toisiaan. Nyt heidän lisäkseen siellä viettävät aikaa heidän viisi lastaan perheineen. Sanni Aho Räyringinjärven rannalla oli Veikko ja Toini Kiviahon mökki jo 70-luvulta lähtien. Äiti ja isä tulivat tänne, kun ehtivät ja kesäiltaisin täällä käytiin. He myivät Mustasaaren talonFAKTA Hirsimökki Räyringissä 1 Räyringinjärven rannalla sijaitseva mökki oli ensin kauppiaspariskunta Toini ja Veikko Kiviahon ”maanpäällinen paratiisi”. Näihin tuoleihin Pirkko ja Juha asettuvat television ja järvimaiseman ääreen. Kauppaa kylän keskustassa Finnilässä toimineille Kiviahoille muutaman kilometrin päässä kaupalta sijainnut mökki oli lähivirkistyspaikka. Tämä oli isälle maanpäällinen paratiisi, kertoo Pirkko Valtamäki, Veikon tytär. Se oli vapaata elämää ja toisiin luotettiin. Perheessä oli yhdeksän lasta ja samoihin aikoihin Kiviaho laajensi kauppaansa myös Vetelin keskustaan rakentamalla sinne kauppakeskus Passelin. – Ovet olivat auki aina, vain luuta oven edessä. Kun lapsia oli lähtenyt maailmalle, muuttivat Veikko ja Toini nuorimpien kanssa Kainuuseen. NYT 11 vuotta myöhemmin Pirkko ja Juha ovat molemmat eläkkeellä. Paratiisin tontti vaati paljon maatöitä, kivikkoa raivattiin tontiksi ja koivuista pitäneen Veikon istuttamia puita on täytynyt ihan viime vuosina kaataa saunapuiksi. Toinin ja Veikon suuri perhe asui nykyisen Salen yläkerrassa, alakerran ollessa kauppana. Heidän arkensa oli 80ja 90-luvuilla vielä kiireistä, kun vuorotyö ja lasten harrastukset pitivät perheen Vaasan alueella. Toini eli vielä pitkään, mutta dementoitui. Veikko lupasi naapurin miehelle vanhan mökin, kunhan se siirretään pois edestä. Vetelissä he kävivät ruuhkavuosina loma-aikoina. He ovat uusineet mökillä keittiön ja pesutiloja. Pihalle valmistui myös luhtiaitta kesävieraita varten. Nykyinen hirsimökki valmistui vuonna 1988. Mökki rakennettiin alkujaan kesämökiksi, jonne saattoi tulla viikonloppuisin tai iltaisin käymään. Pirkon ja Juhan lapset olivat siinä vaiheessa jo aikuisia ja lähteneet pois Mustasaaren lapsuudenkodista. Toinin menehdyttyä, oli sisarusten päätettävä mökin kohtalosta. 80-luvulla toimeliaat Veikko ja Toini kaipasivat kuitenkin mökille lisää tilaa. Se oli vapaata elämää ja toisiin luotettiin, kuvailee Pirkko mökkielämän alkuaikoja. kesäkuuta 2024 12 // Valtamäkien mökki hirsitalo, joka majoittaa kolme sukupolvea Huvila Räyringinjärven rannalla valmistui 80-luvulla niin, että kaikki jälkikasvu mahtuisi sinne asumaan. He eivät ehtineet nauttia eläkepäivistä yhdessä kovin kauaa, sillä Veikko menehtyi yllättäen vuonna 1997. Pirkko Valtamäki. Nyt Pirkko ja Juha Valtamäen mökillä viettää aikaa toinen, kolmas ja neljäs polvi. 1 Ensimmäinen pienempi mökki rakennettiin paikalle 70-luvulla
Päivien lomassa otetaan päikkäreitä. – Meille tämä mökki on antanut tosi paljon. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. – Ne kuolee kuitenkin, Pirkko sanoo. Padel-kenttä ja muut kunnan tarjoamat liikuntamahdollisuudet saavat Valtamäen suvulta kiitosta. Robottiruohonleikkuri nimettiin rengiksi ja se on Valtamäkien mielestä mökin paras sijoitus. Renki hoitaa nurmikon ja mökille tulijoiden ei tarvitse ensitöikseen tarttua ruohonleikkuriin. Siksi mökki on osoittautunut vieläkin tärkeämmäksi paikaksi. Pirkko ja Juha viettävät mökillä aina useita päiviä kerrallaan. – Mökkeillessä pitääkin olla pientä puuhaa ja saa pistää maate, kun väsyttää, Pirkko muistuttaa. VALTAMÄKIEN LAPSET käyttävät mökkiä myös. Kotona Mustasaaressa kerrostalossa voi lasitetulta parvekkeelta katsoa toimettomana pihalle, mutta mökillä puuhaa riittää. – Kun oltiin töissä, niin täällä tuli mielenrauha. kesäkuuta 2024 // 13 sa ja muuttivat kerrostaloon siellä. Siirtoviemäri ei kuitenkaan heidän maidensa lähistöltä mene. Koska sekä Pirkko että Juha ovat syntyjään veteliläisiä, on paikkakunnalla paljon heidän sukulaisiaan ja erityisesti viime vuosina on ollut mukava olla sisarusten tukena. Nyt haasteena on isommalla porukalla mökkeillessä tontin pieni umpikaivo, joka on käytännössä tyhjennettävä kerran kuukaudessa. Vaikka pihatöitä ja kunnostusta riittää tontilla, on mökille tulo kuitenkin myös lepoa. Katolle asennettiin juuri myös aurinkopaneelit. Nyt tämä yhdistää perhettä tosi paljon, Pirkko toteaa. – On mahtavaa, että täällä on satsattu oikeisiin asioihin, mutta puutteitakin on, Juha sanoo. SANNI AHO Räyringinjärven kunto on Valtamäkien suurin harmitus mökillä, mutta ehkä vielä järvi saadaan kuntoon ja maisemajärven sijaan siellä voisi uida läpi kesän.. Nyt renki huolehtii ja kun lähdetään, se jätetään vain päälle, kertoo Juha. – Hullumpiinkin hommiin on saatu EU-rahaa. Joku saattaa tulla paikalle kaveriporukan kanssa tai sitten useampi perhe kerrallaan lapsineen. – Ennen kun töiden jälkeen tultiin tänne perjantaisin, niin ensimmäiseksi oli ryhdyttävä ruohoja ajamaan. Järvi on kesäaikaan ollut nyt maisemajärvenä, mutta toiveet järven tilan paranemisesta elävät. Kun molemmat ollaan veteliläisiä, niin tunnetaan paljon väkeä, Pirkko sanoo. Parhaimmaksi ostokseksi he kuitenkin nostavat esiin mökillä työskentelevän rengin – robottiruohonleikkurin. Renki työssään. Kesäaikaan he arvelevat, että Vetelissä tulee vietettyä kolme viikkoa kuukaudesta. Sinne mahtuvat heidän lapsensa puolisoineen ja lastenlapsineen kokoontumaan. Järvessä on viime vuosina ollut sinilevää jo ennen juhannusta ja Valtamäet toivovat, että järvi saataisiin kuntoon. Kukkia mökille ei liiemmin laiteta. Yksi harmituksen aihe on Räyringinjärven kunto. – Lähiseudun ihmiset ja sisarukset ovat meille tosi tärkeitä. Pirkko Valtamäki Pirkko ja Juha Valtamäelle mökki on myös paikka, mihin kaikki lapset puolisoineen ja lapsenlapset mahtuvat vaikka kerralla. Osa porukasta käy metsästämässä, monet marjastamassa ja varsinkin talvisaikaan puoleensa vetävät hyvät hiihtoladut Vetelin keskustassa sekä hoidettu jääkiekkokaukalo Räyringissä. " Mökkeillessä pitääkin olla pientä puuhaa ja saa pistää maate, kun väsyttää. Voisiko sieltä saada lisää avustusta järven ennallistamiseen, he pohtivat. Tänne tulo on kuin paluu lapsuuteen. Erilaiset harrastukset vetävät eri-ikäisiä suvun jäseniä mökille. Isoimpina remontteina he ovat mökillä uusineet keittiön ja remontoineet pesutilat. Kunnostusta on tehtykin, esimerkiksi viime syksynä järvestä hoitokalastettiin tuhansia kiloja pientä kalaa. Jaetulle kalenterille ei ole toistaiseksi ole ollut tarvetta, vaan sopiva ajankohta on löytynyt kaikille. Ja mikäli mahdollista olisi, Valtamäet liittyisivät heti kunnalliseen jätevesijärjestelmään
Ohjelmisto – yleisesti ottaen. Kysymykset kokosi kuorolaisilta Heli Huuki. 70-luvulla kuoro kiersi ympäri Suomea eri seurakunnissa. Äiti Liisa (Paula Varila) on oikea talon emännän perikuva. Nuorisoliiton kuoro perustettu 1916. 5. Kuinka paljon on jäseniä. Jumalanpalveluksissa laulaminen on juhlaa ja hengelliset laulut antavat paljon. Rauhallinen ja samalla huolehtivainen, taito taitaa olla ihan perinteinen Paulan olemus. Näytelmän on kirjoittanut Pekka Kivelä ja ohjannut taiteilija Pauli Poranen. Kappale, josta kuoro tunnistetaan. Poranen on luonut taitavien harrastajanäyttelijöiden kanssa hyvän tunnelman ja antanut ohjeensa näyttelijöille. Kuoron pisin reissu on ollut matka Tukholman suomalaiseen kirkkoon, jossa kuoro hoiti jumalanpalvelusmusiikin ja illalla konsertoitiin. Vastaa kysymykseen! On mukava kuulua johonkin ja saada itselleen aikaa mieluisan tekemisen, laulamisen parissa. Viimein Ilmari saapuu ja joutuu heti äidin tenttiin: ”Missä oikein viivyit?” Vuosia on kulunut, mutta poika on pyrkinyt käymään kerran vuodessa äidin luona. Ilmari Wirkkala oli syntynyt 1890. Äiti ihmettelee miten Ilmaria on kiinnostanut hautausmaat, johon Ilmari antaa vastauksen ja toteaa, että muun muassa Maila Talvio oli huolissaan, miksi Suomen hautausmaat ovat niin huonosti hoidettuja. Levytykset. Ilmarin roolissa Mano Kattilakoski osaa hienosti esittää monitaiteilijan olemusta ja kertoa, että nyt haluaisi kirjoittaa lehteen vaikkapa Kruunu Marjaanasta. Ilmari toteaakin, että Tapio oli jo pienestä pitäen taiteellinen luonne. Tunnelma näyttämöllä on odottava, kun Ilmarin äiti Liisa odottaa poikaansa käymään kotona, ikkunan äärellä ja ihmettelee pojan viipymistä. Kuorolaulu on myös tullut osaksi elämää erään kuorolaisen äidin laulamisen kautta. Jonkinlaista kuorotoimintaa Kaustisen seurakunnassa lienee ollut jo 1800-luvun loppupuolella. 11. Juttu kulkee luontevasti kuulumisia vaihtaen ja vanhoja muistellen. – Kuoltua arvot ovat poissa ja kunnioitus edesmenneitä kohtaan on jäljellä, se kiinnittää meidät tähän maahan ja muodostaa rakkauden tähän maahan, toteaa Ilmari. Konsta Jylhän ja Viljami Niittykosken laulut 6. Kuorot valokeilassa -juttusarjassa esitellään jokilaakson kuoroja tai lauluryhmiä yksi kerrallaan. Kokoontumispaikka ja -aika. Riittävästi. Tauno on taitava, mutta ei tahdo jaksaa aina tehdä asioita loppuun saakka. kesäkuuta 2024 14 // Äidin ja pojan juttelu mukavaa kuultavaa Arvio Tuulikki Nikkilä Kuinkahan moni kaustislainenkaan muistaa tai tuntee Ilmari Virkkalan ja hänen historiansa. Paljon tunnelmaa ja tarinaa sekä hupiakin kokonaisuuteen mahtuu. Festariviikolla pidämme Kaustisen kirkossa perjantain 12.7. Erikoisimmat esiintymiset. Hengellinen kirkkomusiikki sekä perinteinen että uudempi kirkkomusiikki. Hän halusi olla Akseli Gallen-Kallelan tapaan monitaiteilija, joka tekee, suunnittelee, toteuttaa ja kirjoittaa. Uusien laulujen oppiminen sekä hyvän mielen ja olon tuottaminen. Kirkkokuoro on levyttänyt kahdesti: Kirkkokonsertti Kaustisella 1976 ja Mä kuinka kiittää voisinkaan 1989. SUSANNA SALOKANNEL Kaustisen kirkkokuoro tunnistetaan Jylhän ja Niittykosken kappaleista Kuorot valokeilassa 1. Onneksi ei enää ole niitä talvihautoja. Kuoro on rekisteröity vuonna 1972, kun Markku Vuori tuli Kaustiselle kanttoriksi. Kuka perusti kuoron ja milloin. 25. Monien muistoihin ovat jääneet erityisesti pääsiäisvaellukset sekä festivaalikonsertit. Mikä kuorolaulamisessa on parasta. 3. Vuosi on 1952, Kaustiselle on suunnitteilla Kreeta Haapasalon patsas ja niitä asioita Ilmari hoiteli jäädessään linja-autosta pois. Tyypillinen konserttitilanne. Kuorolaisten keski-ikä. Kaustisen kirkkokuoro koolla Kuorikoskien kirkonrakentajien muistomerkillä. Äidin rooli tekee Paula Varila ja Ilmarin roolin Mano Kattilakoski. Seuraava konsertti. Jumalanpalvelukset sekä muut seurakunnan tilaisuudet. HELI HUUKI. Keskiviikkoisin klo 18 seurakuntakeskuksen salissa 7. Näin tulee katsojalle ja kuulijalle tutuksi yksi Kaustisen kuuluisista tekijämiehistä. Mano Kattilakoski esittää Ilmari Wirkkalaa ja Paula Varila Ilmarin Liisa-äitiä. Äiti haluaa tietää myös lasten kuulumiset, Tapio on innostunut lasitaiteesta. klo 19 konsertin, jossa kuoro esittää mm. Keksi itse kysymys. Kun Jylhän ja Niittykosken lauluista pidettiin konsertti, oli järjestettävä toinenkin, kun ensimmäisellä kerralla kaikki eivät mahtuneet kirkkoon. Sieltä kiinnostus hautausmaihin lähti. Konsta Jylhän ja Viljami Niittykosken lauluja 10. Kannattaa istahtaa Kraatarin tuvan tuolille ja nauttimaan esityksestä. Kraatarin talon näytelmässä Äiti ja poika Ilmarikin tulee tutuksi katsojalle omassa synnyinkodissaan Kraatarin talossa, jonka on nykyiselle paikalleen siirtänyt Virkkalan Perinneseura. Sarja on loppusuoralla, joten jos vielä teidän esittely puuttuu, ota heti yhteyttä sanni.aho@perhonjokilaakso.fi Seurakunnan kuorotoiminnan juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Hyviä uutisiakin on, Santeri Isokangas oli luvannut, että patsas pystytetään näkyvälle paikalle. 9. 8. Ennen esitystä Virkkalan Perinneseuran Pekka Kivelä kertoo talon rakennetun 1868. 11. Kuoron johtajina ovat toimineet: Olga Puumala, kanttori Vainio, Kerttu Pirilä, Alvari Puumala, kanttori Eino Kangas, kanttori Markku Vuori, Aira Kentala, kanttori Annukka Rannankari, sekä nykyinen kanttori Heli Huuki 2. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. 4. Katsoja viihtyy hyvin ja nauttii kuulemastaan ja näkemästään. Samalla hän osoittaa taitavasti, että tekemisen halua on vielä jäljellä
ELLI ALAKOTILA Elli juhlii ensimmäistä syntymäpäiväänsä 14.6.2024 Toholammilla. JULIUS TUOMINIEMI Julius täytti seitsemän vuotta Vetelissä 11.6. Riemukasta syntymäpäivää Ruusterille toivottavat äiti, isä ja Roope sekä muu poppoo. OLAVI SUURONEN Olavi täyttää 14.6. kesäkuuta 2024 // 15 Lasten palsta Lähetä alle 10-vuotiaan lapsen onnittelu kuvan kera osoitteeseen lastenpalsta@perhonjokilaakso.fi Viestin tulee olla meillä tiistaina klo 12. Vauvauutisia Kerro syntyneestä lapsesta täällä: perhonjokilaakso.fi/vauvauutisia ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS 0800 30101 ma–pe klo 7–11, la klo 7–9.30 (maksuton) Muina aikoina: hillalogistiikka.fi/palaute LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS Päätoimittaja Sanni Aho 020 750 4462 Toimittaja Maija Ahonen 050 516 5534 Myyntipäällikkö Heidi Rinne 040 664 7020 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli perhonjokilaakso.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Toimitusjohtaja Mikko Luoma Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Kokkola Lataa Perhonjokilaakson sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta Lasten palsta RUUSA VIRKKALA Onnea 17.6. Valmistuneet Eva Wiik Vetelistä on valmistunut Jyväskylän yliopistosta erityisopettajaksi. Paljon onnea ja enkeleitä toivottavat Roosa, Joonatan, äiti, isi ja isovanhemmat. Ja sitten me juhlitaan! Paljon onnentoivotuksia jo näin etukäteen lähettää Vetelin mummolan väki. Onnea meidän rakkaalle pienelle tytölle toivottavat äiti ja isi, Aapo, Aino ja Amalia. Tulevaa ekaluokkalaista onnittelevat äiti, isä, veljet Kim ja Valtteri sekä isovanhemmat Vetelistä ja Kokkolasta. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Vauhtia riittäköön perille asti, nauti päivistä riemuisasti!” AINO KÖYHÄJOKI Aino täyttää 16.6. seitsenvuotiaalle iloiselle ja reippaalle tytöntyllerölle Karkkuun. Paljon onnea toivottavat mummu ja vaari. viisi vuotta. AAVA SILLANPÄÄ Aava täytti 7.6. EMMA KALLIOKOSKI Ihana kesän lapsi Emma täyttää täyden kympin Halsualla 15.6. vuoden! Suuret onnittelut toivottavat äiti, isi ja Kaustisen mummut ja vaarit. kahdeksan vuotta. yhdeksän vuotta. Julkaisemme maksutta uutisia valmistuneista. Pientä kesätyttöä onnittelevat äiti ja iskä sekä mummuloiden väet Perhossa ja Toholammilla. Rakkaat onnittelut kotiväeltä! ”Hiukset hulmuten huomista päin, onnea sulle Ellisein. yhden vuoden. MINNA HUNTUS Minna täytti juuri viisi vuotta! Kotiväki onnittelee kukkaistytöä! ELLI KÖYHÄJOKI Elli täytti 4.6. TILDA MARTIKAINEN Ihana tähtisilmämme Tilda Ylöjärveltä täyttää sunnuntaina 16.6. Lähetä nimi, paikkakunta, tutkinto ja oppilaitos osoitteeseen toimitus@perhonjokilaakso.fi
To 27.6. klo 13 Yhteislauluhetki Ullavan srk-kodilla. klo 9-15 Lasten leiripäivä ”Katsellaan,kuunnellaan Luojan viisautta, katsellaan, kuunnellaan luonnon kauneutta”, 5-9 vuotiaille, leirikeskus Majakassa. Patanan kylän kirkkopyhä, kahvit kaikille jumalanpalveluksen jälkeen. Lähetys Pe 21.6. 0500361174, juha. Muina aikoina voit sopia tapaamisen p. klo 19 Kesäillanhartaus Alajoella Pajulammintie kodalla, Pasi Kanniainen, Erkkilä. 36. klo 19.30 Seurat ry:llä. mennessä. klo 19 Jumalanpalvelus Ullavan kirkossa. klo 14.30 Ehtoollishartaus Hopijakummussa, Tikkakoski. 050 314 7551. klo 19 Kesäillan hartaus Alajoella, Pajulammintien kodalla. Hautausmaiden lisäalueiden hankinta siirtyi kaavoitussyistä. Ma-pe 24.-28.6. p. Su 23.6. Ke 26.6. klo 12 Ruotsin maahanmuuttoprojektin Workshop srk-kodilla. La 22.6. Ke 19.6. Kokkolan seurakuntayhtymän Tilikauden ylijäämä oli yli 1,6 miljoonaa euroa, ja vuosikate oli 2,7 miljoonaa euroa. Ma-ke 24.-26.6. klo18 Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa, Huuki. Kotimaan Avun kesäraha-avustusta saatavilla vähävaraisille lapsiperheille, lisätietoja Tiinalta, puh. Möttösen kinkeripiiri palvelee. klo 13 Messu Ullavan kirkossa, 50 ja 60 vuotta sitten ripille päässeet kutsutaan messuun, Tikkakoski, Wirkkala-Vapaavuori, Linnarinne, tekstit Emmi Hanhisalo. Perhon seurakunta Kastetut Malviina Hanna Sesilia Humalajoki Hautaan siunatut Antti Asser Linna 80v Seurakunnan viikko Su 13.6. Diakonissa varhaisnuorten leirillä. Khra Veli-Pekka Harju lomalla 10.6.-7.7. klo 15 Ullavan hautausmaa kierros. 0401722371, halsuan. Muut Tulossa: Su 30.6. Ilmoittautumiset: tekstiviestillä (Nimi, osoite, ruoka-allergiat) Johanna Malvistolle p.0407497597 to 13.6. Diakonia Diakoniatoimisto avoinna tiistaisin klo 9-11. Ohjelmassa kesäisiä leikkejä, kilpailuja, hartaus ja yhteisiä lauluhetkiä. Kaustinen-Ullavan seurakunta Kuulutetut Ari Risto Paavola ja Minna Marjaana Mustikkaniemi Hautaan siunatut Pauli Ensio Känsäkangas 88v Seurakunnan viikko To 13.6. Su 7.7. seurakunta@evl.fi, tai kirkkoherra Juha Karhulahti. Diakonia Kotimaan avulta saatuja lahjakortteja on saatavana vähävaraisille lapsiperheille, lisätietoja Tiinalta p. Kirkkopalvelujen keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi. Lähetysnäyttely, arpajaiset sekä Sepänkylän historiaa näyttely. Lapset ja perheet 17.-19.6. Perhonjokilaakson alueen seurakunnista Kokkolan yhtymään kuuluvat Kaustisen ja Ullavan seurakunta sekä Halsuan seurakunta. Yhteisvastuu Kinkeripiirien YV-keräyslippaita voi palauttaa kirkkoherranvirastoon aukioloaikoina heti, kun keräys on suoritettu. 040 561 8428. klo 11-15 Ullavan srk-kodilla, vohvelikahvila diakoniaja lähetystyön hyväksi. Nuoret ja varhaisnuoret Pe 14.6. Kirkollisverotuloja kertyi ennätykselliset 11,6 miljoonaa euroa, mikä oli yli 1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Muut Oman seurakunnan työntekijät antavat keskusteluapua mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. kakkosripari Aittaniemessä. klo 18 Kauppojen lahjoittamien elintarvikkeiden jakelu srk-keskuksessa. lasten kesäleiri Aittaniemessä. klo 18 Juhannusjuhla Vasalammin pihapiirissä, Kytölä. Vuonna 2024 Yhteisvastuu keskittyy nuorten elämänhallinnan ja mahdollisuuksien parantamiseen. klo 10 Messu, Juha Karhulahti, Henna Mäkinen, Marika Kajanus, tekstinlukija Riitta Liias-Lepistö, ehtoollisavustaja Tiina Karhulahti, musiikkia Jenni Kentala, striimaus Janne Hietalahti. klo 10 juhannuspäivän jumalanpalvelus. Kirkolla on myös yhteinen keskusteluavun kanava: Palveleva puhelin 0400 22 11 80, päivystys joka ilta klo 18-24. Muut La 15.6. Seurakunta mukana; su 23.6. Su 16.6. Ilmoittautuminen ja mahdolliset erityisruokavaliot 22.6. 040 7324117. Kirkkoherranvirasto avoinna ma, ke-to klo 9-15. Herättäjäjuhlat Vaasassa, 5.-7.7. Ullavan kirkossa, kahvitarjoilu. MUUTA TOIMINTAA Ke 19.6. kesäkuuta 2024 16 // SEURAKUNNAT Vetelin seurakunta Kastetut Valtteri Leonard Tuominiemi. klo 19 Kesäillan rauhaa musiikkihetki kirkossa, Erkkilä. Seurakuntayhtymä investoi viime vuonna yli miljoonalla eurolla, joista suurin osa meni Kokkolan kirkon peruskorjaukseen. Evankeliumijuhla Oulaisissa, 28.6.-1.7. VALTIONRAHOITUSTA seurakuntayhtymä sai reilut miljoona euroa, mutta se ei riittänyt kattamaan kaikkia toimintoja, joihin sen pitäisi riittää. mennessä kirkkoherranvirastoon p. Kuvassa Kaustisen kirkko. klo 12 SPR:n verenluovutus Kaustisen srk-keskuksessa. Diakoniatoimisto suljettu 17.–19.6. Musiikki ja kuorot To 20.6. Lähetys La 22.6. karhulahti@evl.fi Hengellisiä kesäjuhlia: 28.6.-30.6. Ma 17.6. Leirimaksu sisältää ruuan. 50 vuotta sitten ripille päässeitten juhla. klo 17 Liikkanuortenilta Vionojan koulun salissa, Teemu. Rippikoulu 24.-28.6. klo 10. Halsuan seurakunta Seurakunnan viikko JUMALANPALVELUS Su 16.6. Perhonjokilaakson alueelta Kokkolan seurakuntayhtymään kuuluvat Kaustisen ja Ullavan seurakunta sekä Halsuan seurakunta. klo 13 Seurat ry:llä. Kirkollisverokertymä kasvoi yli kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uimakouluun menijät noudetaan iltapäivällä Majakasta! Rippikoulu Rippikoulaiset voivat tilata yhteiskuvan Marko Malvistolta p. Leirimaksu: 5 euroa/päivä, perheen muilta lapsilta 3 euroa/päivä. Konfirmaatio su 30.6. klo 10 jumalanpalvelus Aittaniemessä, Parpala, Kalliokoski. Ke 19.6. klo 10 Messu Kaustisen kirkossa, Tikkakoski, Wirkkala-Vapaavuori, Känsälä. Tapio Lehtinen Vuosi 2023 oli Kokkolan seurakuntayhtymälle taloudellisesti menestyksekäs, kiitos erityisesti kirkollisverotilityksen 8,5 prosentin nousun edellisvuoteen verrattuna. 0442863584 hintaan: kuvakoko 13x18 16 € ja A4 kuvakoko 22 €, hintaan sisältyy postitus asiakkaalle. klo 18 kesäillan hartaus tapulissa, Juhana Pulli, Parpala, Kalliokoski. Suviseurat Pudasjärvellä, 4.-7.7. klo 10 messu. Kirkkohallituksen tilaaman verotuloennusteen mukaan Kokkolan seurakuntayhtymän kasvu jatkuu hillitysti vuoteen 2030 saakka. klo 18 juhannusjuhla kirkonkylän rukoushuoneella. Musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. Seurakunnat Yksi ääni ratkaisi Kokkolan seurakuntayhtymän kirkollisveroprosentin Verotuloja kertyi viime vuonna ennätyksellisen paljon. Musiikki ja kuorot To 13.6. Suominen, Juha Karhulahti ja muut ohjaajat. klo 19 Tähkäpäitä Lauluyhtye Koriat 10 v. Silloin on kirkon esittely klo 10, 11 ja 12. Su 23.6. Muut To 13.6. Ruotsinkielinen Samtalstjänst/Telefonjouren päivystää joka ilta klo 20-23 numerossa 0400 22 11 90La 6.7. Rahavarojen muutos oli 1,7 miljoonaa euroa positiivinen. Mukana: Johanna Malvisto, Heidi Hietalahti, Henna Mäkinen, Kari Jyrkkä, Riikka. Lapset ja perheet Ti 18.6. Ota osaa lipaskeräykseen kylillä/kauppaliikkeissä tai www.yhteisvastuu.fi/perho tai MobilePay 71598. VEROPROSENTIN säilyttämistä perusteltiin sillä, että näin voitaisiin panostaa enemmän nuorten, vanhusten, perheiden ja vähävaraisten auttamiseen. MAIJA AHONEN. Toimintatuotot ylittivät talousarvion lähes 500 000 eurolla ja toimintakulut noin 255 000 eurolla. Su 16.6. Koko maassa kirkollisverokertymät kasvoivat noin 11 prosenttia, mikä oli odottamattoman suuri ja ennätyksellinen nousu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Messun jälkeen kirkkokahvit srk-kodilla. klo 10 Japanin lähetit Mari-Kaisa ja Tuomas Auvinen ovat mukana Kaustisen kirkossa ja klo 16 Ullavassa Myllykodalla. 040 7324 117. Su 30.6. Kansanlähetyspäivät Ryttylässä. klo 12 Miestenpiiri Räyringissä Kari Jyrkän rantamökillä, Juha Karhulahti. Kahvija makkaratarjoilu. Kirkkoneuvosto oli ehdottanut veroprosentin laskemista 1,60 prosenttiin, mutta tämä ehdotus hävisi äänin 20-19 valtuutettu Emilia Teerikankaan vastaesitykselle. Diakonia Diakoniavastaanotto ajanvarauksella Kaustisella ja Ullavassa p. on Vetelin markkinat. Ke 19.6. klo 10 Messu kirkossa, Aronen, Iina Humalajoki. Hautaan siunatut Olli Päiviö Salmela 76v Seurakunnan viikko JUMALANPALVELUKSET: Su 16.6. Kirkkokahvit Tapulissa lähetystyön hyväksi. Su 16.6. klo 10 kansanlaulukirkko. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen säilyttää vuoden 2025 kirkollisveroprosentin ennallaan, 1,65 prosentissa. Ullavan Kuvataiteen ja Musiikin viikko 23.-30.6. Diakonia To 20.6. klo 9.30 Kehitysvammaisten, läheisten ja ystävien ehtoollishartaus kirkossa, Aronen, Erkkilä, Karhulahti, Girsén
”Nyt kysyit aivan ydinkysymyksen, tosi hyvän kysymyksen”, vastasin. Hän oli syntynyt 6.5.1943 Perhossa. Hän oli syntynyt 7.7.1935. www.perhonrakennuskivi.com Myynti: Ritva Viitala p. 14.5.1957 Perhossa k. Jeesus syntyi tähän maailmaan kärsiäkseen ristillä syntiemme rangaistuksen, jotta me saisimme synnit anteeksi ja pääsisimme taivaaseen. Jeesus on tehnyt kaiken jo täydellisesti puolestamme, ja se riittää varmasti. Pirkko Mansikka-aho Pirkko Mansikka-aho o.s. Älä katso itseäsi ja uskoasi. Sinulle. Tottakai Jumala tahtoo, että uskomme on vahva ja luja, mutta ei uskomme meitä pelasta vaan Jeesus, uskomme kohde. Miks se halus tehä niin?” Tämä kysymys herätti kunnolla väsyneen opettajan. Rakkaudella ja kiitollisuudella muistaen Salme-puoliso Erno ja Satu Sini Mira ja Ilkka Atte ja Linda Ella ja Henry Atso ja Tiia lastenlapset sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Perhon kirkossa 21.6.2024 klo 12. 2024. 0400 865 012 Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka kunnioititte rakkaamme HeikkiTialan muistoa ja otitte osaa suruumme. Jeesuksen ristiinnaulitseminen ei ollut vain ikävä lainoppineiden salajuoni, vaan Jumalan suunnitelma. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. Salmela nukkui pois Jyväskylässä 9.6.2024. Hän oli syntynyt Halsualla 23.1.1927. Onko asialle tehtävissä mitään. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Lämmin kiitos hyvästä hoidosta kaikille Maunoa hoitaneille. Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: perhonjokilaakso.fi/lukijailmoitukset Oma paikallislehtesi: perhonjokilaakso.fi Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Myös kotikäynnit. Jumala on ankara synnin suhteen. Jumala oli valmis antamaan ainoan Poikansa kärsimykseen ja kuolemaan, koska hän välittää, koska hän rakastaa koko ihmiskuntaa, aivan jokaista ihmistä. Kaipaamaan jäivät lapset puolisoineen ja lastenlapset perheineen, sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Mallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite! Kaiverrukset ja lisätekstit hautakiviin paikan päällä. Suremaan jäivät lapset perheineen. Jumalan rakkaus meihin on käsittämättömän suurta. Kävimme tunnilla läpi kristinuskon perusasioita. Katso lisätietoja linkistä https://www.juhannuskonferenssi.fi/ K KA AU US ST TIIS SE EN N H HE EL LL LU UN NT TA AIIS SE EU UR RA AK KU UN NT TA A Kaustintie 5 Su 16.6. Jeesuksen rakkaudesta sinua ei voi erottaa mikään. Elämän sana arjessa Opettajan kesäloman alettua kerron muiston yhdeltä viime lukuvuoden uskonnon tunnilta. kesäkuuta 2024 SEURAKUNNAT // 17 Surukiitos Rakkaamme Mauno Antero TYYNELÄ s. Jumala lähetti ainoan Poikansa tähän maailmaan, jotta hän voisi kuolla ristillä. Elsa Timonen Kaustislainen Elsa Matilda Timonen o.s. PERHON HAUTAKIVI / RAKENNUSKIVI OY Porasentie 929, 69950 Perho . Kerroin siitä, että kristinuskon mukaan jokainen ihminen on syntinen. Risto ja Tuija Viiperi Ke 19.6. ”Elämää eivät ole päivät jotka ovat menneet, vaan hetket jotka muistetaan.” Hautamuistokivet Perhosta suoraan valmistajalta edullisesti. 3.6.2024 sai kutsun Taivaan kotiin kotona Perhossa Elonpäivä iltaan kallistuu sato kypsä maahan painautuu, taipuu täysinäinen tähkäpää työ ja muistot jälkeen jää. Paasila kuoli 7.6.2024 Iltaruskossa. Su 16.6. Paavali kirjoittaa: ”Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room.8) Valtteri Tikkakoski Vainajat Veikko Polvilampi Veikko Untamo Polvilampi kuoli 6.6.2024 Vaasan keskussairaalassa. Jumalan Sanan perusteella saamme olla varmoja siitä, että Jumala ei heitä meitä helvettiin, kun uskomme Kristukseen. klo 18 Rukousilta Marko Kulpakko Tervetuloa!. Et saa jäädä yhtään epävarmuuteen oman uskon riittävyydestä. Jokainen ihminen on siis matkalla helvettiin. Matti Marjusaari Halsualainen Rainer Matias Marjusaari nukkui pois palvelukeskus Kannelmassa 9.6. Kustintie 2, Veteli To 13.6. Juhannuskonferenssi 20.–23.6.2024 Iso Kirja, Keuruu. Kaipaamaan jäivät puoliso, lapset perheineen sekä sukulaiset ja ystävät. Eräs oppilas kysyi: ”Miks. klo 18 Nostalgia ilta Marko, Juha. Koska hän antoi rakkaan Poikansa kuolemaan puolestamme, meillä on viime kädessä kaikki hyvin. Parhaan kykyni mukaan yritin selittää oppilaille, mitä on synti ja mitä on armo. Syntisairauden oireita ovat tekosynnit: se, miten ajatuksin, sanoin ja teoin rikomme toista ihmistä, itseämme ja Jumalaa vastaan. Synti on kuin sairaus, jota syntiinlankeemuksen seurauksena jokainen ihminen sairastaa syntymästään asti. Hän oli syntynyt Tampereella 22.9.1923. Pirkko Minna perheineen Kuolleet Miks Jumala halus tehä niin. klo 18 Rukouskokous Rukoushuoneella. Hän ei hyväksy yhtään syntiä, vaan heittää jokaisen synnintekijän helvettiin. Vaikka oma usko olisi heikko, uskon kohde, Jeesus on vahva. Me emme voi tehdä mitään, mutta Jumala voi, ja Jumala on jo tehnyt. Koska Jumala rakastaa. klo 11 Päiväkokous Rukoushuoneella, Tuula ja Raimo Palola. Syntejä joku tekee vähemmän ja toinen enemmän, mutta yhtä kaikki, jokainen on syntinen. Kaipaamaan jäivät puoliso sekä muut sukulaiset ja ystävät. Katso Jeesukseen. Taivaaseen ei syntiä oteta, ei kai se muuten olisi taivas
65-vuotiaiden naisten kilpailun voitti KP-V:n Airi Mattila. Junior (1,3+1,1+1,1 km) (2-0-0): 1) Kirittäjät-1 38.20 (Nelli Hyväluoma 15.45/1, Helmi Läspä 27.34/1, Aada Mäkelä 38.20/1), 2) NavigationGirls-1 41.13 (Hilda Puumala 16.35/2, Iisa Furu 31.34/2, Inna Heikkilä 41.13/2). Kilpailussa ratkottiin myös Keski-Pohjanmaan aluemestaruudet pitkillä matkoilla. Vetelin juoksuista vastasivat kahdella kotiutuksella Santeri Salmela, Leevi Vuollet ja Konsta Sova. Toiseksi sijoittunut Hämeenlinnan Tarmon Maria Djusko juoksi ajan 14,35. 12-vuotiaiden poikien sarjan voitti VetU:n Leonhard Troger ajalla 16.34. Tossavaisen seurakaveri Iida Riutankoski oli juoksussa kolmas ajalla 14,48. Juoksun voitti järjestävän seuran Helsingin Kisa-Veikkojen Iida Tossavainen ennätysajallaan 14,05. Aika alittaa 17-vuotiaiden EM-kisarajan. 14-vuotiaiden tyttöjen 3,7 kilometrin kilpailun voitti KPV:n Ella Pesola ajalla 39.24. Naisten moukarinheitossa Kaustisen Pohjan-Veikkojen Jonna Järvelä heitti neljänneksi tuloksella 44,95. Perhonjokilaakson iltarastien perinteinen kyläviesti Vetelin Tunkkarilla 6.6. Hän kiersi 2,2 kilometrin reitin aikaan 30.14. Veteli aloitti ottelun hyvin ja johti ensimmäisen vuoroparin jälkeen 1–6. A-Trap Pohjanmaan AM, Kaustinen 8.6. 12-vuotiaiden tyttöjen paras oli VetU:n Enni Läspä. Y75: 1) Risto Paavola, KP-V 72, 2) Matti Honkaharju, RMY 67.Y80: 1) Taisto Mäkinen, YMS 65. Suunnistajille voittoja Kannuksessa Marko Palohuhta Ullavan Kilvan Marko Palohuhta voitti miesten 3000 metrin juoksun Alavuden Urheilijoiden järjestämissä kansallisissa kilpailuissa lauantaina. kesäkuuta 2024 18 // URHEILU Veteli Pesikselle niukka tappio Alajärvellä Maanantaina Veteli ja Alajärvi pelasivat Alajärvellä tasaisen poikien Superpesis-ottelun, jossa kotijoukkue oli molemmilla jaksoilla juoksun parempi. Halsualaisen voittoaika 6,9 kilometrin matkalla oli 1.00.37. Viivi-Leena Kari juoksi ennätyksensä Seppo Järvelä Perhonjokilaakson seurojen suunnistajat menestyivät hyvin Kannuksen Uran sunnuntaina järjestämissä kansallisissa. VetU:n Eelis Nygård oli paras 70-vuotiaiden viiden kilometrin matkalla ajalla 49.24. Joukkue Y50: 1) KP-V (Marko Honkonen, Juha Myllymäki, Toni Varila) 225. Y16: 1) Aaro Peltoniemi, KP-V 74, 2) Joonas Borén, RMY 61. Karin aika 14,09 on hänen ennätyksensä. Toisella jaksolla juoksujen teko tyrehtyi molemmilta joukkueilta ja jakso päättyi Alajärvelle 2–1. Yhden juoksun löivät Akseli Huusko ja ensimmäisen Poikien Superpesis ottelun pelannut Otto Huusko. Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut Voit luottaa lukemaasi: perhonjokilaakso.fi. M20: 1) Hugo Blomqvist, KP-V 68. Juoksun voitti järjestävän seuran Keski-Uudenmaan Yleisurheilun Iris Nygård ennätysajallaan 12,61. Tämän jälkeen on sitten kuusi kotipeliä putkeen kotikentällä. 100 metrillä Kari oli toinen ajalla 12,64. Kari kilpaili seuraavana päivänä Tuusulassa, jossa hän voitti 100 metrin aidat ajalla 14,28. N20: 1) Nea Tastula, KP-V 62. Joukkue Y: 1) RMY (Aleksi Pirttisalo, Antti Pirttisalo, Eemil Pirttisalo) 246, 2) KP-V (Lotta Seppinen, Mika Tastula, Risto Paavola) 233, 3) KannA (Sami Hirsikangas, Ari Heikkiniemi, Mauno Ylikangas) 216. Seurakaveri Nelli Hyväluoma oli paras 10-vuotiaiden sarjassa ajalla 11.14. M50: 1) Marko Vähäpesola, PoP 84, 2) Mauno Ylikangas, KannA 82, 3) Juha Myllymäki, KP-V 78, 4) Raimo Sulkava, PMAS 77, 5) Toni Varila, KP-V 74, 6) Marko Honkonen, KP-V 73, 7) Antti Pirttisalo, RMY 71, 8) Roger Sundström, JSF 65, 9) Sami Hirsikangas, KannA 54. Kyläviesti (3,0+3,0+2,0+3,0 km) (12-0-0): 1) Mäkijussit-1 1.34.27 (Iisakki Jussinmäki 22.40/2, Ari Jussinmäki 50.08/1, Mauri Jussinmäki 1.15.57/2, Pietari Jussinmäki 1.34.27/1), 2) Vesijorma-1 1.41.36 (Sisu Peltoniemi 30.02/9, Jori Känsäkoski 55.12/3, Marjo Mattila 1.17.15/3, Vesa Peltoniemi 1.41.36/2), 3) Niiniset-1 1.42.27 (Lauri Niininen 28.27/7, Heikki Niininen 55.21/4, Eino Niininen 1.13.24/1, Erika Niininen 1.42.27/3), 4) Team Rannila-1 1.44.48 (Tanja Rannila 25.14/3, Tero Rannila 53.41/2, Sofia Huusko 1.25.26/4, Oskari Rannila 1.44.48/4), 5) SK Holminiemi-1 1.55.42 (Sami Löfbacka 22.12/1, Sanna Löfbacka 59.24/6, Iiris Löfbacka 1.35.14/7, Atte Löfbacka 1.55.42/5), 6) Kanavan Kiertäjät-1 2.12.59 (Arto Kalliokoski 30.18/10, Santeri Syynimaa 1.04.46/8, Lea Pöyhönen 1.33.42/6, Jani Leppäniemi 2.12.59/6), 7) Isokylä-2 2.15.33 (Kalle Lassila 25.39/4, Vesa Lassila 1.03.12/7, Juha Mikkola 1.32.17/5, Niko Lassila 2.15.33/7), 8) Patana-1 2.17.37 (Eelis Nygård 34.08/12, Sauli Joki 1.15.05/10, Tapio Patana 1.42.34/10, Martti Pihlajamaa 2.17.37/8), 9) NyForsKar-1 2.21.10 (Kristian Forsbacka 25.42/5, Hanna Karvonen 59.15/5, Patrick Forsbacka 1.35.40/8, Bengt Högnabba 2.21.10/9), 10) Isokylä-4 2.36.10 (Sami Finnilä 26.02/6, Satu Koski 1.11.50/9, Lauri Finnilä 1.42.14/9, Saara Finnilä 2.36.10/10), 11) HalsTeri-1 2.47.28 (Karri Nikunen 32.24/11, Miska Nikunen 1.40.12/12, Heikki Hietalahti 2.01.20/11, Joni Ylikoski 2.47.28/11), 12) Rastihullut-1 3.10.44 (Toni Mikkola 29.12/8, Ella Mäkelä 1.35.18/11, Enni Läspä 2.02.40/12, Iida Läspä 3.10.44/12). Marko Palohuhta voitti Alavudella Tuloksia Perhonjokilaakson iltarastit 11.6 2024 Rata A 5 km: 1) Högnabba August Terjärv, 43.07, 2) Forsbacka Matias Terjärv, 43.53, 3) Laitila Ville SkHupi, 44.00, 4) Hansen Linus Botnia, 47.01, 5) Ruberg Lauri Falken, 49.02, 6) Knutar Tomas OK Terjärv, 50.44, 7) Jussinmäki Joona HalTo, 51.01, 8) Lindgren Markus OK Botnia, 54.47, 9) Peltoniemi Vesa KP-V, 55.36, 10) Niininen Heikki Vetu, 55.50, 11) Niininen Erika Vetu, 57.04, 12) Jylhä Seppo KäTa, 59.03, 13) Ali-Haapala Hannu VetU, 59.57, 14) Rannila Tanja VetU, 1.00.27, 15) Nikunen Karri OK Terjärv, 1.02.02, 16) Jussinmäki Tuulia S-JKL, 1.04.07, 17) Widjeskog Marcus Terjärv, 1.05.11, 18) Skog Matias OKT, 1.07.06, 19) Karhukorpi Keijo Metsäntähden Tiimi, 1.07.35, 20) Känsäkangas Jari RasKa, 1.08.54, 21) Pakkala Ville Vetu, 1.18.15, 22) Nikunen Miska OK Terjärv, 1.23.33, 23) Westerholm Päivi KP-V, 1.58.06, 23) Änäkkälä Krista KP-V, 1.58.06, 25) Vikman Oona Botnia, 2.10.43, 26) Furu Fanny Botnia, 2.10.51, 27) Niemi Päivi Botnia, 2.10.54, 28) Nyman Petra Botnia, 2.11.05, 28) Sundelin Ann Sofie -, 2.11.05. RR rata 1,2 km: 1) Mäkelä Aada Vetu, 09.47, 2) Heikkilä Inna Vetu, 09.56, 3) Apiainen Nuppu -, 11.48, 4) Jussinmäki Peetu HalTo, 15.29, 4) Jussinmäki Lyydia HalTo, 15.29, 6) Harju Leo KP-V, 15.35, 7) Westerholm Lotta KP-V, 17.08, Ei aikaa: Apiainen Unna -. Vetelin ainoan juoksun löi Konsta Sova ja toi Jussi Vihriälä. Vetelin pelit ovat alkaneet vieraspelipainotteisesti, kun reissupelejä on ollut kuusi ja vasta yksi kotipeli. M: 1) Eemil Pirttisalo, RMY 90, 2) Aleksi Pirttisalo, RMY 85, 3) Ari Heikkiniemi, KannA 80, 4) Harri Pirilä, IMS 79, 5) Mika Tastula, KP-V 77, 6) Matti Arentti, YMS 75. 55-vuotiaiden 6,2 kilometrin kilpailun voitti KP-V:n Vesa Peltoniemi ajalla 58.03. Kilpailun voitti Esbo IF:n Sara Killinen tuloksella 66,21. Vetelin palkitut olivat Santeri Salmela ja Jussi Vihriälä. Alajärvi teki kaksi juoksua kolmannessa ja neljännessä vuoroparissa. Kun Veteli jäi näissä nollille, meni jakso Alajärvelle 9-8. Joukkue Y20: 1) KP-V (Nea Tastula, Aaro Peltoniemi, Hugo Blomqvist) 204. Rata B 4 km: 1) Berg Eelian Botnia, 35.45, 2) Ljungberg Robert OK Botnia, 43.31, 3) Hansen Joakim Botnia, 45.19, 4) Forsström Heidi Botnia, 49.04, 5) Högnabba Bengt Anders Terjärv, 51.16, 6) Hietalahti Heikki HalTo, 51.51, 7) Nyman Andreas Terjärv, 52.10, 8) Lassila Vesa VetU, 53.53, 9) Kaitajärvi Noelle OK Terjärv, 54.54, 10) Kaitajärvi Pamela OK Terjärv, 54.59, 11) Karhukorpi Rauno Metsäntähden, 56.03, 12) Salo Simo Sapo, 57.34, 13) Kemppainen Mikko VetU, 58.04, 14) Nylander Iida TU, 1.00.10, 15) Forsén Michaela OK Terjärv, 1.01.06, 15) Enlund Nina Terjärv, 1.01.06, 17) Pajukangas Heikki KPV, 1.02.12, 18) Jylhä Kauko -, 1.02.17, 19) Rokala Johanna -, 1.03.44, 20) Simola Kerttu Metsäntähden, 1.05.06, 21) Haukkala Jonna KP-V, 1.05.09, 22) Simola Maisa HalTo, 1.06.02, 23) Suvanto Jari KP-V, 1.06.48, 24) Toivonen Susanna KP-V, 1.10.10, 25) Kattilakoski Eero Aron Haka, 1.11.37, 26) Simola Harri Mesäntähden, 1.12.14, 27) Läspä Enni Vetu, 1.13.43, 28) Läspä Iida Vetu, 1.13.49, 29) Lahtinen Tero Vetu, 1.14.08, 30) Suvanto Teemu KP-V, 1.21.18, 31) Björk Lotta VetU, 1.27.07, 31) Pulkkinen Helena VetU, 1.27.07, 33) Mäkelä Ella VetU, 1.34.14, 34) Mäkelä Armi VetU, 1.39.36, Ei aikaa: Forsen Novalie OK Terjärv, Saarikko Anne HyRa. Hän kiersi viiden kilometrin reitin aikaan 1.11.41. Toisen vuoroparin jälkeen Vetelin johto oli vielä 5–8, mutta kaksi viimeistä vuoroparia meni Alajärven komennossa. Kari Lahti Santeri Salmela ja Jussi Vihriälä palkittiin Vetelin joukkueesta. Näin ottelu Alajärvelle 2–0. Palohuhdan voittoaika oli 10.00,36. Halsuan Toivon Jari Kalliokoski voitti 50-vuotiaiden sarjan. Seuraava ottelu on kuitenkin kotipeli, kun Ruohopatille maanantaina 17.6. N: 1) Lotta Seppinen, KP-V 84, 2) Marjo Uusitalo, HC Häjyt 67. Alajärven palkinnot menivät Eeli Hänniselle ja Matias Uusitalolle. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Kilpailu oli myös Kompassicupin kolmas osakilpailu. saapuu Oulun Lippo Juniorit. Seurakaveri Tapio Patana voitti 80-vuotiaiden neljän kilometrin matkan ajalla 53.16. KARI LAHTI Seppo Järvelä Vetelin Urheilijoiden Viivi-Leena Kari juoksi 17-vuotiaiden 100 metrin aidoissa toiseksi Eltsun kevätkisoissa Helsingissä torstaina. Y70: 1) Rauno Heikkiniemi, RMY 78, 2) Erkki Kaustinen, KP-V 67. Juhannuksen jälkeen käydään Itä-Suomen kiertueella jossa kohdataan Joensuu ja Kitee. Y60: 1) Reijo Luomala, KP-V 75, 2) Ari Ojala, IMS 72. Rata C 2,7 km: 1) Forsén Malva OK Terjärv, 32.50, 2) Ruberg Kalev -, 33.09, 3) Heikkilä Joonas Vetu, 34.02, 4) Grannabba Gustav Botnia, 36.09, 5) Hansen Eivor Botnia, 40.54, 6) Palosaari Katja VetU, 47.25, 7) Korkeaniemi Kauko HalTo, 47.53, 8) Jussinmäki Maria Halsuan toivo, 54.55, 9) Pajukangas Katja KP-V, 1.07.26, 10) Torppa Satu VetU, 1.13.30, Ei aikaa: Forsberg Viktoria Terjärv, Grannaba Johan Terjärv, Nyman Edvard Terjärv, Rönnvall-Berg Carina Botnia. Rata D 1,3km: 1) Rokala Alex HalTo, 21.10, 2) Rokala Colin HalTo, 21.12, 3) Kero Sander Terjärv, 25.44, 4) Nygård Anja VetU, 30.26, 5) Nygård Hilla VetU, 30.28, 6) Jussinmäki Lyydia HalTo, 32.48, 6) Jussinmäki Peetu HalTo, 32.48, 8) Harju Frans KP-V, 35.54, 9) Kemppainen Veeti Vetu, 37.16, 10) Granqvist Auli OK Terjärv, 41.34, 11) Grannabba Elisa Terjärv, 41.35
06-8611 026 Kaustinen ParturiKampaamo Johanna Kaustintie 2, p. 0400-268 451 Pajalan Korjaamo. 040 7653 327 Tilinumero: Keski-Pohjanmaan omaishoitajat ry, FI63 5124 0420 0087 40 Viestiin: Kesäretki Tankkari 26.6. YRITYS Muuta laskutustapasi helposti lähettämällä sähköpostia: myynti@hillagroup.fi tai ota yhteyttä oman alueesi myyjään. TILAAJA E-laskusopimus on helppo tehdä verkkopankissa paperilaskun maksamisen yhteydessä. P: 050 056 669. Tampere . Perhonjokilaakso // Torstaina 13. Ilmoittautumiset 19.6. ke klo 18, Salamajärventie 30. Siirry sähköiseen laskutukseen YRITYS Muuta laskutustapasi helposti lähettämällä sähköpostia: myynti@hillagroup.fi tai ota yhteyttä oman alueesi myyjään. Perhosta järjestetään myös kuljetus, jos lähtijöitä riittävä määrä. kesäkuuta 2024 // 19 Kulttuuri KAUSTINEN Meirän kylän kesälukubingo, Kappelintie 13. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliotoiveet 17.6 mennessä Tuula p. 0500 758801 Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola Timo Heikkilä 0400-167825 www.metsatilat.fi Metsätilat, tontit, kauppa-, lahjaja jakokirjat, spv:t, kaupanvahvistukset, AKA-arvioinnit Y-tunnus 1577559-7 Puh. mennessä sähköpostilla ristohaapasalo68@gmail.com Perhon yhdistys Käytössäsi on digitukea kesäkuun ajan ma-pe klo 10:00 13:30. Kyläja kaupunkitapahtumat PERHO KESÄBINGO JÄNGÄLLÄ, 19.6. Yinjoogaa maanantaisin Kaustisella. Lähimatkailutapahtuma Karhunpiiloon, Lehtosenjärvi. Linja-autokuljetus lähtee Kaustiselta klo 12.30, pysähdys Veteli SEO klo 12.45 ja Sillanpään risteys klo 13.00 ja Lappajärvi Halkosaari klo 13.30. klo 12 alkaen, Koulukuja 1. Perhonjokilaakson Sydänyhdistys järjestää kesäteatteriretken Wanhoihin Wehkeisiin katsomaan näytelmä Irwin 22.7.2024. Tervetuloa tekemään löytöjä!. Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi PALVELUHAKEMISTO OSTP:n eläkeläinen: Olet tervetullut juhlistamaan OSTP:n 75-vuotista juhlavuotta perhepäivään, jota vietämme koko henkilöstön kesken lauantaina 24.8.2024 klo 10-15 (Pohjantie 11, Pietarsaari). Palvelu on maksutonta. 040 765 3327. KANNOT POIS Pihalta kantojyrsimellä. Ruokailu on ennen esitystä, joka alkaa klo 19. TILAAJA Tilaa sähköpostilasku verkossa: hillagroup.fi/sähköpostilasku tai tee E-laskusopimus verkkopankissa paperilaskun maksamisen yhteydessä. Kaikenlaista Tarjotaan vuokralle Rivit perhonjokilaakso.fi/ lukijailmoitukset ETUKORTTI Etuja ja elämyksiä perhonjokilaakso.fi/edut. Ohjelmassa mm. ruokaa/juomaa, toimintapisteitä, tutustumista tehtaan toimintaan ja historiaan Kutsu on kahdelle henkilölle/eläkeläinen. Vesanto • Ikaalinen Raimo Ahokas talousasiantuntija kaupanvahvistaja, LKV 050 597 7957 raimo.ahokas@wikli.fi • Kirjanpidot • Investointilaskelmat • Yhtiöittämiset • Arviokirjat • Kauppakirjat • Lahjakirjat • Investointituet . Veteli 044-0473402 Kylpylämatka Pärnuun 10.-17.8.2024 Hinta 690 e /hlö Kokkola MH 9.45, Veteli, Evijärvi, Mäntyhovi, Lapua, Seinäjoki, Teitupa, Ruoka, Helsinki, yöpyminen, hot. asti. Pajalantie 24, Kaustinen Hyvän Ilman Kampaamo ® Kampaamo Jemitex Avoinna kesällä keskiviikko-lauantai Parturi-Kampaamo Wassborr Puh. KESÄBINGOA pelataan torstaina 6.6. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen Parturiliike SILKKITUKKA SILKKITUKKA Sirkka Mattbäck Saarenkangas 19, Kaustinen Puh. Silja Martikainen Raimo Ahokas raimo.ahokas@wikli.fi 050 597 7957 silja.martikainen@wikli.fi 040 489 5813 lakiasiantuntija, kaupanvahvistaja talousasiantuntija, kaupanvahvistaja, LKV sekä Ullavantie 1, 69300 Toholampi wikligroup.fi Silja Martikainen Raimo Ahokas raimo.ahokas@wikli.fi 050 597 7957 silja.martikainen@wikli.fi 040 489 5813 lakiasiantuntija, kaupanvahvistaja talousasiantuntija, kaupanvahvistaja, LKV sekä Ullavantie 1, 69300 Toholampi wikligroup.fi wikligroup.fi Toholampi Toholampi . Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Keski-Pohjanmaa -palvelussa. Päivä sisältää tutustumista saareen, pientä ohjelmaa ja lounaan. Neuvopalvelut • Sukupolvenvaihdokset • Perukirjat • Testamentit • Edunvalvontavaltuutus Tarjotaan vuokralle Perhon keskustassa (Jaakontie 16) hyväkuntoinen kaksio 58 m². Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliotoivomukset 30.6.2024 mennessä Kurtille, puh. Risto Klemola puh. Seinäjoki . Tuu mukhan! Kiitos kisaa sponsoroineille! Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden Runo-olohuone -näyttely, Jyväskyläntie 3. Kesäteatterimatka 17.7.2024 klo 14.00 alkavaan esitykseen Lappajärven kesäteatteriin – Juurihoitoa siirtolapuutarhassa Omavastuu 25 € (maksetaan yhdistyksen tilille 29.6 jälkeen) sisältäen kyyditys + kahvi ja pulla. Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden Runo-olohuone-näyttelyssä runot kutsuvat mukaan leikkiin!RUNO-OLOHUONE Kaustisen Kansantaiteenkeskuksessa. 040 838 7771 KAUSTISEN HIUSKLINIKKA Hius A katemia jäsenliike Tervetuloa! Tervetuloa! Palvelemme Palvelemme KAUSTISELLA KAUSTISELLA ammattitaidolla ammattitaidolla € Mainostaja tai lehden tilaaja, vaihda laskutustapasi paperittomaan laskuun. 11:00 Laiva lähtee kohti Tankkaria (saarella olemme klo 12.30-15.30). Meirän kylän kesälukubingoon voi osallistua 31.8. Markkinat ja myyjäiset VETELI Poistokirjamyynti Vetelin kirjastossa 3.6. Paikkavarauksen maksu: 5 € EL Perhon yhdistys OP FI0353330550062514. Juva • Karvia . ja osallistujien nimet tai Kesäteatterimatka 17.7 ja osallistujien nimet. Kärsämäki . Huikeita palkintoja! Bingolomakkeita saa Kaustisen kirjastosta. Palsta on maksuton. Helsinki . Kuntosali käytössä maanantai klo 15–16 ja torstai klo 15–16. Huittinen . Laskuttajaksi valitaan HILLA GROUP OYJ. klo 18 alkaen Jängän Urheilutalolla osoitteessa Salamajärventie 30. Hyvä taloyhtiö. Soita 040 871 7616 ja sovi tapaaminen Topiaksen kanssa . jälkeen. RENGASTYÖT silloin kun sovitaan, myös iltaisin ja vkl. Tiistai 2.7.2024 klo 11–15 Linja-autokuljetus Oksakoski klo 11:00 Möttönen 11:20 S-Market, P-paikka 11:25. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 29.6.2024 mennessä Tuulalle p. Perhonjokilaakso.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Perhonjokilaakson tapahtumakalenterissa. Palvelut kävelymatkan päässä. Poistokirjamyynti alkaa Vetelin kirjastossa ma 3.6.2024 klo 12! Runsaasti poistoja niin aikuisten, nuorten kuin lastenkin osastoilta. on Sydänpiirin kesäretki Jukkolan navetanvintille, johon mahtuu 8 ensiksi ilmoittautunutta, ilmiottautumiset Piialle puh 040-5447565 tai sähköpostiin piia@halsuanhelmi.fi Teollisuusliiton os. Linja-auto kyyditys: 9:00 Perho St1, 9:30 Veteli, Sillanpää, 9:40 Veteli, SEO, 9:55 Kaustinen, Neste, 10:40 Kokkolan Merisatama. 050-523 4546 Sinikka Harjukoski p. Kiuruvesi . 874 tarjoaa jäsenilleen lipun kansanmusiikkifestivaaleille. Retken omavastuuosuus on 20 €, joka maksetaan yhdistyksen tilille 17.6. aamiainen, Tallinna-Pärnu Tied. 0400 993 522, Matka-Ärrä Oy Kesäretki Tankkarin saarelle 26.6.2024. Urheilu ja liikunta KAUSTINEN Kesäjooga Kaustisella 2024, Pajalantie 24. Laskuttajaksi valitaan Hilla Group Oyj. Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita! Ja 1.7. Tervetuloa pelaamaan! Palkinnot kesäisiä tuotteita ja lahjakortteja.Varaudu käteismaksuun. Erinomainen sijainti kauniilla paikalla
Kuitupitoista puolukkaa pidetään varsinaisena supermarjana, sillä se sisältää paljon hyvää tekeviä hivenaineita ja vitamiineja. Tämän sisukkaaksikin sanotun kasvin poiminta-aika ulottuu jopa ensilumeen asti. Maukas marja säilyy hyvin ja sopii muun muassa mehuihin, puuroihin ja hilloihin. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Nokkonen sopii erilaisiin piiraisiin, paistoksiin ja keittoihin pinaatin tapaan. Tyrni on varsin vaatimaton kasvi ja viihtyy karummissakin olosuhteissa. Nuoret lehdet sopivat myös sämpyläja leipätaikinaan, ja kuivatuista juurista on valmistettu jopa kahvinkorviketta. Kuusenkerkät sopivat mainiosti teen kaltaisiin yrttijuomiin sekä mausteena salaatteihin ja kasvisruokiin. TYRNI, Hippophaë rhamnoides Tyrni on kaksikotinen pensas, joka tarvitsee sekä hedeettä emikasvit tuottaakseen marjoja. Tyrnistä valmistetaan erityisesti mehuja ja hilloja. Sinulle.. kesäkuuta 2024 20 // Tule mukaan Saarikentän pesistunnelmaan! Tule mukaan Saarikentän pesistunnelmaan! Otteluisäntä: Timo Nuolikoski Oy VIVE – PATTIJOKI VIVE – PATTIJOKI PE 14.6. Lehdet on usein syytä kiehauttaa, jonka jälkeen ne säilyvät hyvin kuivattuina tai pakastettuna. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Nuoret maitohorsman varret voidaan valmistaa ja nauttia parsan tapaan, ja kasvin C-vitamiini pitoisia lehtiä voidaan käyttää salaateissa ja yrttijuomissa. Sisällöstä vastaavat paikalliset huippuammattilaiset. Puolukan lehdistä voidaan valmistaa myös teetä. Nokkosen lehdet ovat maukkaimmillaan alkukesästä. Puolukka on kuivien kangasmetsien marja. Voit luottaa lukemaasi: perhonjokilaakso.fi Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Kantarelli on helppo löytää kullankeltaisen värinsä ansiosta ja sen maku on lempeän aromikas. Kantarelli eli keltavahvero on suosituimpia ruoka sieniämme, eikä suotta. Kantarellin kausi alkaa jo kesäkuun lopulla, ja sen löydät parhaiten lehtipuumetsistä valoisilta paikoilta varsinkin koivujen läheisyydestä. Kirkkaan oranssit tyrnimarjat ovat erityisen hyvä C-vitamiinin lähde, ja niistä on monenlaista pirteää iloa ruoanlaittoon niin ärhäkän makunsa kuin ulkonäkönsä puolesta. 0400 769 488 www.autosahkojakorjaamo.fi Täytämme sähköiset huoltokirjat ILMASTOINTI KUNTOON KESÄKSI! Tarjoushintaisten mainosten myyntiehdot:mainostajalle.hillagroup.fi/kesa Kysy lisää myyjältäsi NAPPAA KESÄN MAINOSPAIKAT HUIPPUALESTA Ulkomainonta Printtimainonta -60 % -50 % Digimainonta -30% Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. MAITOHORSMA, Chamaenerion angustifolium Maitohorsma on näyttävä sinipunakukkainen kasvi, joka on yleinen koko Suomessa. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Perhonjokilaakso // Torstaina 13. klo 18.00 LIPUT: 17,-/12,Ennakkomyynti: lippu.fi, Vedon toimisto ja Kukkasalonki Kastanja PERJANTAIN PESISTUNNELMAA VIMPELISSÄ! PERJANTAIN PESISTUNNELMAA VIMPELISSÄ! Katso myös! OSAMAKSULLA jopa 30 pv KOROTONTA MAKSUAIKAA! Rajatie 12 Kaustinen p. Keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Onpa niistä tehty jälkiruokiakin ja maistuvaa kuohujuomaa. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet PUOLUKKA, Vaccinium vitis-idaea KANTARELLI Cantharellus cibarius KUUSENKERKKÄ, Picea abies Kuusenkerkkä tarkoittaa kuusen nuorta C-vitamiini pitoista ja antioksidantteja sisältävää versoa, joka on herkullisimmillaan muutaman viikon ajan touko– kesäkuussa ja säilyy pakastettuna pidempäänkin. Lisäksi nokkosta liottamalla tehty nokkosvesi poistaa kirvoja puutarhasta. klo 18.00 PE 14.6. NOKKONEN, Urtica dioica Nokkonen sisältää huimasti erilaisia vitamiineja ja kivennäissuoloja