Kuukauden Fixut Merkillisen reilu. ARVONTA KUPONK I Nimi: Puh. Keskiviikko 21.3.2018 12.00 Lounas 13.00 Karaoke ja karaoketanssit 15.00 Tilaisuus päättyy Ilmoittautumiset 06 8650 200 Virkistyspäivät ovat kohderyhmään kuuluville maksuttomia. Kutsumme teidät mukaan Virkistyspäivään Kaustiselle, Kansanlääkintäkeskukseen. Virkeä ja osallistuva Seniori 2017 – 2019 Meillä olet hyvissä käsissä! Tehtaankatu 47, KOKKOLA Puh. kaksi jäsenyyttä. Koko avattuna 59x39x30 cm. Pussissa 3 litraa. IRISH BUFFET *klo 17-22 Salaattipöytä, ?sh´n chips, beef-guinness-pie, uuniperunat, lampaanmakkaraa Hinta aikuiset 12 €, 5-11 v. auton tavaratilaan. 06 8650 200 • www.kansanlaakintakeskus.com STEA:n rahoittaman projektin puitteissa järjestämme Kaustisella, Kansanlääkintäkeskuksessa virkistyspäiviä, joihin voivat osallistua yksinasuvat yksinäiset seniori-ikäiset Kaustisen Seutukunnan alueella. Helén myyntipäivä! Kaustisella kansanlääkintäkeskuksella perjantaina 16.3. Pakkasenkestävyys -20°c. 020 7109 970 KAUSTISEN VARAOSAT OY KAUSTISEN VARAOSAT OY 75 00 14 90 Lasinpesuneste -20°C Raikkaan omenantuoksuinen valmis sekoitus. klo 10.00-17.00 lauantaina 17.3. Kokkolantie 3, 69600 Kaustinen Puh. MaPe 10.00-17.00, La 10.00-14.00 Leikkaa talteen, tällä ilmoituksella -20% . 929-21822 Hylsysarja 56 osaa Muovisalkkuun pakattu 1/2” & 1/4” hylsysarja 291-XL010133 19 90 3,98/L UUTUUS! 10 00 1,11/L 3 PUSSIA!. Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallislehti Torstai 15.3.2018 nro 11 KANSANLÄÄKINTÄKESKUS HOTELLI KAUSTINEN puh. . 020-730 3200 www.eilahelen.. K-P:N MM OY LKV [A] Psk 20c Kla 0400-564433 www.metsamarkkinointi.com Himanka 20,3 ha Rautila; Toholampi 37,6 ha Aarrek.; Kokkola 18,4ha t 19.3; Kälviä 26 ha Välikylä t 19.3 Veteli 293 ha osina tai yht. 6 € *P-klubilla Irlantilaisen musiikin ilta klo 22: EALA JA FOLK IS HAPPENING Liput vain 5 € (sis. . 114-T3LFP-72 Täyssynteettinen moottoriöljy 5 l kanisteri 5W-40. Odotettu, luettu... Ympärivuotiseen käyttöön soveltuva moottoriöljy bensiinija dieselmoottoreihin. Kaustinen puh. Kappalehinta 3,90. Perho 46,5+74,9+154,7 ha; kts nettisivulta kartat, kuvat ja arviot. Arvomme 29.3. 06-8611 005 Tervetuloa! Perjantaina 16.3. 114-F540-5 Tavaratilan säilytysjärjestelmä Kokoontaittuva säilytysjärjestelmä esim. MUUTTOMYYNTI autovaraosat –30% Nikulan teollisuusalue, KAUSTINEN Puh./Fax 06 861 4510, 040 6800 640 Kuorikoskentie 10, Kaustinen HINAUSPALVELU 0400 450 466 APUA 24/7 Hinaus, apuvirran anto, ovien avaus, ojasta vedot ym. klo 10.00-14.00 Jakkuja, hameita, housuja, neuleita ja hyviä tarjouksia! Lämpimästi tervetuloa! Rengas ja Varaosamyynti • MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT • KATSASTUSREMONTIT (myös ruostekorjaukset) • RENKAAT • VARAOSAT • AKUT • NELIPYÖRÄSUUNTAUKSET • ILMASTOINTIHUOLLOT Maaliskuun aikana GoodyearRENGASKAUPAN tehneelle ILMASTOINTIHUOLTO 39 € Sinustako uusi Plusjäsen. eteispalv elumaksun) www.ravintolapelimanni.
Tallenna yhteystietoihisi p. Kuukausi sitten kierroksen aloitti Veteli ja syyskesällä ovat vuorossa Perho ja Halsua. Vuosi sitten nimittäin kunnanvaltuuston kokouksessa Seppo Seppä kyseli historiahankkeesta vastuussa olevalta juhlatoimikunnalta, että onko se kenties tutustunut Lapualla toteutettuun Helemi-sivustoon. Sivuilla tapahtuuu viikottain ja sen kautta etsitään nimipäiväsankaria, jaetaan uutisia, kuvahetkiä keikoilta tai videopätkiä alueen tapahtumista. Kun yksiköt kasvavat, myös niiden hallinto kasvaa ja sijoittuu sinne missä on elinvoimaa. Monet ajavat Lappiin mieluummin kantatietä kuin nelostietä tai kasitietä. Huom! Lehteen soveltuvia kuvia ei tätä kautta voi lähettää. Perhonjokilaakso Tämän lehden välissä on tällä viikolla Kaustinen 150 vuotta -liite. Henry Paananen digiajan ihmisenä ja alaan perehtyneenä taas on asiaan innostunut siksi, että tässä ollaan tekemässä jotain uutta, jotain sellaista, johon kaikki voivat osallistua ja jossa rajat eivät tule vastaan. Sunnuntai 18.3. Juhlatoimikunta tutustui ja innostui asiasta ja totesi, että historiakirja ei ole enää nykyaikaa. –?Tämä on elävän kulttuuriperinnön keräämistä ja tallentamisHenry Paananen ja Kai-Eerik Känsälä ovat innostuneita Arviitista. Aineistoa sopii paljon ja mukaan otetaan sekä tekstiä, valokuvia, liikkuvaa kuvaa ja ääntäkin. Se on Lapuan historian ja kulttuuriperinnön sähköinen tietokanta. MAURI A Kaustisella tehdään pitäjän historiasta ja nykypäivästä sähköinen tietokant ja laajentaa melkeinpä loputtomasti Arviiti korvaa historiak Torstai 15.3. Niin kävi myös Kaustiselle. Seuraa Facebookissa Perhonjokilaakson Facebook-sivuja seuraa jo yli 2200 jokilaakson asioista kiinnostunutta. 040 120 9369. Teiden risteyksiin on syntynyt palveluja, hevosvetoisten kulkuneuvojen aikana kestikievareita ja muita majoituspaikkoja pitkämatkalaisille ja kun sotien jälkeen alkoi autokanta kasvaa, päätieverkon varressa sijaitseville paikkakunnille keskittyi alan muita palveluja. Ja sen tekeminen voi olla myös hauskaa, eikä sen tarvitse olla vain historiatietojen skannausta. Ullava itsenäistyi Kälviästä vasta 1909, joten ensi vuonna sillä tulisi täyteen 110 vuotta itsenäisenä kuntana. Se esitellään tänä iltana kaustislaisille kunnanvaltuuston salissa. Sellaista juhlatoimikunta ensin mietti, mutta käänsi nopeasti kelkkansa. Kaitsu siksi, että verkkoon rakennettava Arviiti-sivusto toteutetaan yhteisöllisesti, tehdään porukalla, asukaslähtöisesti. Kaustisella merkittävä kaupallisten palvelujen kasvattaja on ollut liikenne. Rahalla oli jo silloin taipumus kasautua ja yleensä se kasautuu sinne missä on ihmisiä. Kun Arviitissa kerrotaan vaikkapa Köyhäjoen koululaisten osallistumisesta vuosi sitten keksintökilpailuun, vuosikymmenen kuluttua se on jo historiaa. Kauhavalta pohjoiseen suuntautuva liikenne kulkee Kaustisen kautta. Lauantai 17.3. Viesti WhatsAppiin Toimitukseen voi lähettää juttuvinkkejä ja lyhyitä mielipiteitä myös WhatsAppilla. Ahonlaidalta MAURI AHO KAUSTINEN Mauri Aho Kaustislaiset eivät saa kuntansa 150-vuotisjuhlan kunnaiksi historiakirjaa. Erityisen innostuneita sähköisestä versiosta ovat juhlatoimikunnan puheenjohtaja Kai-Eerik Känsälä ja sivistysjohtaja Henry Paananen. Maaseutukuntien kehitys kulki hyvin samanlaista uomaa 1950-luvulle asti, mutta kun rahatalous alkoi voimistua sekä hallinnon ja liikenteen määrä lisääntyä, alkoivat kuntien väliset erot kasvaa. . 2 15.3.2018 . Kaustinen Veteli Ullava Halsua Perho Kaustinen Veteli Ullava Halsua Perho Kaustinen Veteli Ullava Halsua Perho Kaustinen Veteli Ullava Halsua Perho -5 -6 -6 -7 -6 -8 -7 -6 -7 -7 -7 -6 -9 -8 -6 -7 -7 -8 -7 -7 -8 -1 -1 -1 -2 -1 -2 -2. Perjantai 16.3
Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset. Sivustolla on nyt sisällysluettelo, mutta sekin voi elää, kun ajatuksena on tehdä wikipohjainen järjestelmä. • Nuorena Arvid harrasti hiihtoa, näyttelemistä ja lisäksi hän luki paljon ja soitti kannelta. Jotta toiminta saadaan kunnolla käyntiin, mukaan kutsutaan aktiivisia toimijoita. On tehty kirjoja yhdistyksistä ja henkilöistä. Ajatuksena on, että Arviitista ei tule kunnalle myöskään taloudellista rasitetta vaan yhdistys huolehtii rahoituksen. Kun käytössä on Arviitin kaltainen verkkoon tallennettu aineisto, sen rakentaminen ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. • Arvid Virkkala oli kiinnostunut historiasta ja sukututkimuksesta. Siellä on jonkun verran tietoja muun muassa kaustislaisista ihmisistä ja tapahtumista, mutta kaustislaisista itsestään riippuu, kuinka laajaksi ja monipuoliseksi sivusto saadaan kasvatettua. www.arviiti.fi julkaistaan tänä iltana kello 19 kunnanvaltuuston salissa. Rekisteröidy! DIGILEHTEEN 6 KK /6 kk 19 € (norm. • Arvid Virkkala osallistui sekä sisällissotaan 1918 että talvija jatkosotaan. /perhonjokilaakso Toimituksen sähköposti: toimitus@perhonjokilaakso.. Siitä huolehtii toimituskunta. Kaikkea ei Arviitiin laiteta mitä kuntalaiset keksivät tarjota. –?Ja tämä menee täydellisesti Kaustisen kunnan kulttuurikasvatuksen strategiaan, lisää Henry Paananen. Kaustisen historiaa on paljon jo tallennettu. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, mutta erityisesti toivotaan mukaan yhdistyksiä ja yhteisöjä. Näin ollen maksullisen lomitusavun tukemiseen osoitettiin 7?500 euroa. Tunnettua on, että yhdistykset voivat päästä erilaisten avustusten ja apurahojen piiriin helpommin kuin kunnan kaltaiset verovaroin toimivat organisaatiot. Kalliopaviljongin korjaukseen tukea valtiolta. KaseNet on mukana toiminnassa sponsoroimalla Arviitin verkkosivutilan, kuvailee Henry Paananen. Tukimääräraha suositellaan ohjaamaan lomitusmaksujen sijaan yrittäjien työssäjaksamiseen esimerkiksi ryhmäliikunnan tai koulutusten kautta. Uutiset Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallisuutiset jo vuodesta 1970. Summa käytetään tilanteen mukaan viljelijöiden virkistäytymiseen tai muuhun sopivaan tarkoitukseen. Toinen tärkeä vaihe on toimituskunnan työ. Keski-Pohjanmaalle korjausavustuksia tuli kolmeen kohteeseen. Kunta päättää omasta osuudestaan, kun rahaston ja Elyn mahdolliset avustussummat ratkeavat. Se julkaistiin 1982. Siinä linkkien kautta voidaan siirtyä aiheesta toiseen ja sivulta toiselle. –?Arviiti on toteutettu juhlatoimikunnan budjetilla, jossa ostopalveluna Juha Kuurajärvi on huolehtinut sivuston teknisestä toteutuksesta ja sivujen ulkoasusta. Toiseksi suurimman avustuksen saaja on Tornion Kansantalosäätiö, jolle myönnetään 36?400 euroa Järjestötalon vesija lämpöjohtojen peruskorjaukseen. Tarkoitus on saada kirjasto yhteistyökumppaniksi, jotta siellä voidaan esimerkiksi skannata valokuvia tai sinne voisi tuoda muutakin aineistoa. Hämeenlinnalainen Viisarin Sosialidemokraatit saa 35?000 euroa työväentalon alapohjan korjaamiseen. Sitä kuvaa täydentämään tehdään Arviiti, joka ei ole koskaan täydellinen mutta ei koskaan myöskään valmis. Arviitista on tarkoitus tehdä eräänlainen sähköinen lehti, sillä olisi toimituskunta ja päätoimittaja, joilla taas olisi sisältöjen tuottamisessa vastuu. Suunnitteluun on arvioitu menevän 50?000 euroa, josta avustus on korkeintaan puolet. Perhon kalastuskunta on hakenut Ely-keskukselta valtionavustusta kunnostuksen suunnitteluun. Kunnan sivistyspalvelujen rooli Arviitissa on ohjaava. Esimerkiksi taloudellisen ja omistajavaihdosneuvonnan avustamiseen määrärahaa on käytettävissä lisäksi 4?500 euroa. Yhdistys hallinnoi Perhonjokirahastoa, joka voi myöntää tarkoitukseen enintään 12?500 euroa. 15.3.2018 Kaustinen 150: Pelson vankilasta vasikoita LIITE Pst! Kestotilaaja! Tilaukseesi sisältyy digilehti. Eniten avustuksia haettiin Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lautakunta ehkä antaa pesämunan, että toiminta saadaan käyntiin, mutta kunta pyrkii pysymään hankkeessa takaalalla. Toiseen puoleen kalastuskunta haki määrärahaa Perhon kunnalta. AHO ta, jota voidaan täydentää kirjan Arvid Virkkala • Arviiti on saanut nimensä kaustislaisen maanviljelijän ja perinteenkerääjän Antti Arvid Virkkalan (1897–1988) mukaan. 35,70 €/6kk) Tutustu www.kp24.?/pjldigitarjous ta, hehkuttaa Kai-Eerik Känsälä. Myös yhteisten asioiden hoitoon hän osallistui sekä seurakunnan että kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus piti hanketta hyvänä mutta rahoitusosuutta liian suurena. Ne voivat olla yksityishenkilöitä, yhteisöjä, kouluja, yhdistyksiä, urheiluseuroja... Puolet avustusta saavista taloista on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Vuonna 2018 seurantalojen korjausavustuksia jaetaan 173 yhdistykselle. • Elämäntyönsä Arvid Virkkala teki Pekkalan tilalla. Perhon kunnanhallitus hyväksyi jakoperusteet ja maaseutuelinkeinojen kehittämistyöryhmän tekemän esityksen, muttei lähtenyt muuttamaan määrärahamomenttien otsikointia. • Arvid Virkkalan murreasuisista kirjoituksista on koottu kirja “Kaustisen koriaa kieltä”. www.kp24.. Tänä iltana Arviiti avataan ja esitellään kunnanvaltuuston salissa. Mukaan voivat tulla vaikka festivaalivieraat, kamarimusiikkiviikon ystävät ja tietenkin suuri joukko ovat ulkokaustislaiset. Kuntakohtaiset tuet eivät sisälly Euroopan komissiolle ilmoitettuun lomitusjärjestelmään, joten niiden mahdollinen takaisinperintä kohdistuu tukea saaneisiin maatalousyrittäjiin. Eikä vain Kaustisella asuvia pyydetä mukaan vaan kaikkia, joita Kaustinen kiinnostaa. Suurimman yksittäisen avustuksen saa salolainen Mathildedalin työväenyhdistys, jolle myönnetään 38?000 euroa 1919 rakennetun Matildatalon vesikatteen korjaamiseen. Kaustisen Nuorisoseura saa Kalliopaviljongin peruskorjaustyön jatkamiseen 17 000 euroa, Kokkolan Toimitaloyhdistys 12?500 euroa ja Kannuksessa entistä työväentaloa ylläpitävä Oskari Tokoi -seura 5?000. Tarkoitus on, että sivuston ylläpitoa varten perustetaan Arviiti ry, joka nimeää Arviitille toimituskunnan. , etunimi.sukunimi@perhonjokilaakso.. Nyt Arviitissa on ”siemen”. Hänet muistetaan Kaustisella perinteen ja murresanojen kerääjänä. Kalastuskunta suunnittelee Jängänjärven kunnostusta PERHO Sosiaalija terveysministeriö on kehottanut kuntia harkitsemaan tarkemmin viljelijöiden lomitusmaksujen tukemista. Olennaista sisällön tuottamisen kannalta on myös se, minkälaisessa muodossa ne kuntalaisilta tai toimijoilta tulevat. PERHO Liettynyt ja pahoin umpeen kasvanut Jängänjärvi aiotaan palauttaa alkuperäiseen kuntoon. Pekka Kivelä on puolestaan kirjoittanut Arviitin ensimmäiset artikkelit. Puhelin: päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 toimittaja Sanni Aho 040 120 9369 T ä s s ä le h d e s s ä Kaustinen 150: Korvan perheessä vahti vaihtuu LIITE Perhon lukiolaisten mielipiteitä SIVU 8 3 Perhonjokilaakso . Näitä aineistoja on tallennettu muun muassa Museoviraston arkistoon, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen murresanakirjan arkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoon ja Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen kansatieteelliselle osastolle. Hän oli syntyisin Köyhäjoelta, mutta perhe muutti Virkkalaan Arvidin ollessa seitsemän viikon ikäinen. Lomitustuen sijaan paino tilallisten jaksamiseen PERHONJOKILAAKSO Seurantalojen korjauksiin jaetaan tänä vuonna valtionavustuksia 1,7 miljoonaa euroa. Sukunimi Pesola vaihtui Virkkalaksi. Suurimpien avustusten saajien joukossa on tänä vuonna useita perinteisiä kaupunkien työväentaloja. Se edellytti, että kalastuskunta hakee omarahoitusta varten avustusta ensin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ltä
Kirjaston yhteyshenkilö Lahja Varila p. Tervetuloa mukaan marttatoimintaan. La 17.3. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry OmaisOiva-kahvila tänään to 15.3. Lovelammen kodalla on tarjolla nokipannukahvit, makkaraa ja mehua klo 12-14. Aikuiset 15e, lapset alle 12-vuotta 8e. Lisätietoja ja aikatauluja Annukalta 040 7049868 ja seuraathan JHL palstaa. Uutta ja painavaa asiaa matkoista ja retkistä. Yhdistyksen logolla varustettu palsta on maksullinen ja siinä yhdistys voi tulevasta toiminnastaan kertoa tarkemmin, mutta palstan luettavuus paranee, kun asia sanotaan lyhyesti. Käydään katsomassa Suomirock-musikaali Raparperitaivas ja yövytään Sokos hotelli Arinassa. 0400 862190. Retkeilijät on Suomen Ladun paikallisyhdistys Perhonjokilaaksossa. Tervetuloa. klo 10 Pulkkisen Ns:lla. Lisää osoitteessa http://www.facebook. Siitä myöhemmin lisää. MiniOttoset II B klo 18.15-19. Arpajaiset. To: MiniOttoset I A v. Sotaveteraanit Kaustinen: Kaustisen sotaveteraanien tupapäivä/vuosikokous ke 21.3. Yhteyshenkilönä toimii Matti Mustajärvi p. Lähtö lauantaiaamuna ja paluu sunnuntaina. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Jussi Torppa 040 5800323. klo 17-18.30 Mäntyristillä. Pelimannitalossa alkaen klo 11. Yhteystiedot: tilavaraukset, Veli-Pekka Pakkala p. Torpan Sukuseura Antti-Kustaa ja Maija-Liisa Torpan sukuseura suunnittelee matkaa Karjalan kannakselle. klo 18-19.30 Mäntyristillä. 040 583 2714, Tiina Paavola, Samuli Valo, Taru Varila, Jukka Timonen, Marika Timonen, Katja Kola, Linda Nevalainen, Jonna Vörlin ja Eija Rauma. Muista seurata ja tykätä MTK Kaustisen facebook sivut. Asunnot esteettömiä ja hyväkuntoisia. Räyringin martat: Kässäklubi kokoontuu koululla to 15.3. Seuraa palstaa ja fb sivuja. juhliin ja kokouksiin. Urheiluseurat KP–V To 15.3. Tule kokoustamaan aloitteita toimintasuunnitelmaan. Piirin pilkkikilpailut Halsualla Masalassa 21.3. Johtokunta kokoontuu klo 14. Tehdään kahvipussilaukkuja, pusseja löytyy joten ota mukaasi sakset. Kaarina Kivelä ja Marja-Leena Kola. Vetelin Palvelukotiyhdistys Vuokrattavana tasokkaita kaksioita Räyringissä lähellä palveluja 47 m 2 392e ja saunallinen kaksio 50 m 2 417e. Edelleen valittiin hallituksen erovuoroiset jäsenet Henri Lassila ja Aku Pöyhönen uudelleen. klo 11-14. Kirjasto avoinna itsepalvelukirjastona bingoiltoina klo 18-21. Koulutie 77 ti 20.3. Matkan hinta 310e maksetaan 3.4. Kässämartat lyhytkursseilla valmistamme pannulappuja toukokuun tempaukseen. Kaustisen Nuorisoseura Kaustisen Nuorisoseuran jäsenmaksukeräys on käynnissä. Käytettyjen tanhukenkien myyntipöytä ammottaa tyhjyyttään. Vuorossa ohjattu kuntosali. Arpajaisiin toivotaan tuotavan arvottavaa. miehet kokkaa-ruokaa miesten makuun. Ke: Taaperotanhu Iryhmä klo 15.15-16. Muuta: Kansantanssija musiikkiryhmiämme on mahdollista tilata esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, myös workshopitota rohkeasti yhteyttä. 2006-2007 syntyneet klo 18.30-20 sekä la 17.3. Eläkeliitto Kaustinen: Virkistystorstai 22.3. 040 7567627. Yleisurheilun keväthallit klo 11 alkaen. Kyyti todennäköisesti Kokkolan yhdistyksen kanssa yhteinen jos lähtijöitä tarpeeksi. Vesijumpat entiseen tapaan. MiniOttoset I B klo 17.45-18.30. RHY Perho: Koillis-Perhon Eränkävijät ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään su 25.3. Taaperot klo 17-18, Marke, Liikkis, Kati, Minna L. Viipuri, Konevitsan saari Laatokalla sekä taistelupaikoista Tali, Ihantala, Äyräpää, Kiviniemi, Siiranmäki ym. klo 12-14 Perhon kirjastossa. Tervetuloa. 2002-2003 syntyneet klo 18.30-20. mennessä Anne-Marille p. MTK Veteli: Manttaalimajan ja tuottajamajan vuokrauksesta vastaavat Kari Tyynelä p. klo 15-16. PikkuOttoset II ryhmän leivonnaismyyjäiset K-market Kaustisen luona la 17.3. Varaa mukaan omat makkarat ja pillimehut, seurustelua Kokkolan yhdistysväen kanssa, osallistuminen vapaaehtoista. klo 19. Vetelin kk:n Nuorisoseura Tervetuloa Veikkolaan. klo 14.15. Pulkkisen-Haukilahden nuorisoseura Bingoilta to 15.3. Yhdistykset Muistilistalla julkaistaan yhdistysten ja yhteisöjen toimintatietoja lyhyesti; mitä, missä ja milloin. Tuottajaillat jäsenille perheineen jatkuvat entiseen malliin aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Olette kaikki sotainvalidit ja sotaveteraanit puolisoineen, lesket ja kannattajajäsenet tervetulleita päättämään yhdistyksen toiminnasta. 0400 407796. Olemme kiinnostuneita myös KeskiPohjanmaan miehen ja pojan kansallispuvuista, myös yksittäin, erityisesti liiveistä. Reissun hinta jäseniltä 70e/hlö ja ei jäseniltä 118e/hlö. Kaustisen Pelimanniyhdistys Purppuri-ilta tänään to 15.3. Pilkkiaika klo 11-14. mennessä tilille FI87 5512 0050 0390 56, tai FI92 5513 0650 0352 30. Tervetuloa. Pe 16.3. Mari Virkkala ja Anni Uusioja sekä apuohjaajat Salla Aho, Laura Paavola, Päivi Westerholm, Ella Oksanen ja Taija Hotakainen. Taaperotanhu IIryhmä klo 16.15-17. Tervetuloa.. Saija Varila sekä apuohjaajat Emilia Känsälä, Milja Pekkarinen, Venla Penttilä. klo 12 Vimpelin seurakuntakodilla. Bingokahvio. Tervetuloa. Lähtöpaikka Käpyhovi, Laukkatie 1, Halsua. Kovasti on pyyretty, että jos sitä juustopaistia... Kuntoryhmä Vetelin liikuntakeskuksessa ti 20.3. Tulossa huhtikuussa toimihenkilökoulutus. com/koyhajoenkylayhdistys Kyläyhdistys ViTatiimi Vitatiimin kylätalo vuokrattavissa esim. Sisut, Pasi, Janne L, kestävyys, keihäs. Marika Timonen ja Jonna Vörlin sekä apuohjaajat Jemina Kiiski ja Jonna Koskinen. Tikkauskerho ma 19.3. Käpyhovilla on tarjolla mehua ja mahdollisuus tavata Retkeilijöiden väkeä. Hallitus. Huhtikuussaa tehdään iltaisin pannulappuja Anna-Liisa Finnilän opastuksella. Matkakohteina mm. Pelimannipiiri, Häly erikseen sovitun aikataulun mukaan. klo 11 Emäntäkoululla ja senioritanssijat klo 17 Tunkkarin koululla. Vuokko Korva. Netin kautta www.travel-fi .com, josta majoituspalveluihin-veteli-MTKveteli. Tervetuloa pelaamaan ja viihtymään. klo 13-16 virkataan Maija Palosaaren opastuksella. Miia Timonen. Ti: PikkuOttoset II v. Korkiakankaan kyläyhdistyksen ompeluseurat Leena Linnalla to 15.3. Aloitamme ruokailulla, jonka jälkeen ohjelmaa ja vuosikokous. 040 7792 272. JunioriOttoset I v. Kokouksessa käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Ensimmäinen ja viimeinen yö Viipurissa, toinen yö Kiviniemen lähellä. klo 19 alkaen Pulkkisen-Haukilahden nuorisoseuralla, Haukilahdentie 144. 2004-2005 syntyneet klo 17-18.30. Saija Varila MiniOttoset II A v. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Soita ja kysy lisää p. klo 10 alkaen. Pe 16.3. Yhdistykset MLL Kaustinen: Perhekahvila kokoontuu ti 20.3. 530-600e riippuen lähtijöiden lukumäärästä. Poikien harjoitus ma 19.3. 0400 126114 tai Antti Tyynelä 0400 161126. Lounas tarjolla klo 11-12. 0400 989188, emäntätiedustelut, Riikka Torppa p. Veteli: Päiväkahvitilaisuus Pulkkisen nuorisoseuralla ti 20.3. Tervetuloa mukaan. Koska seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Urpo Pulkkinen oli ilmoittanut, että hän ei enää halua jatkaa seuran puheenjohtajana, valittiin hänen tilalleen uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Möttönen. Kyläkeidas Kyläkeidas ry:n vuosikokous 2017 ja 2018 la 31.3. 7 km edestakaisin. Kansantanssija -musiikkiryhmiemme toimintaa: Ma: JunioriOttoset II v. Soitesta geriatrian osaamiskeskuksen edustaja kertomassa mikä ja ketä varten on seniorien terveyspiste. Miia Timonen, Marika Timonen ja Jukka Timonen. Monipuolista ohjelmaa. JunioriOttosten vanhemmat erikseen sovitusti viikonloppuisin. 4 15.3.2018 . 2012-2013 syntyneet klo 17.15-18. Sopimusurheilijoiden infopäivä urheilutalon kokoushuoneessa klo 18 alkaen. Talvikautena loka-huhtikuu vuokraan lisätään 80e lämmitysja sähkökuluja. Muistutus että Musiikki-ja kulttuuripäivä Vaasassa 14.4. Mainittujen valintojen jälkeen seuran hallitukseen kuuluvat Jukka Möttönen puheenjohtajana ja Marko Heitto varapuheenjohtajana sekä jäseninä Mauno Peltola, Mika Alaspää, Henri Lassila, Aku Pöyhönen ja Konsta Pöyhönen. 020 750 4670. Tasapaino ja kuntoryhmä Halsualla ti 20.3. Super Ammattiosastomme kevätkokous pidetään 4.4. Piirin pilkkikisat ke 21.3. Ravintolapäivä Veikkolassa su 18.3. klo 9.30-15. Perhonjokilaakson Retkeilijät Lovelammen retkihiihto su 25.3. Jos tarvitsette kyytiä, soittakaa p. Porinapiiri tällä hetkellä kotona läheistään hoitaville Vetelin liikuntakeskuksessa ti 20.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan maakuntavaaliehdokkaat. Iltatapahtuma 100e-käytössä alakerran kahvilakeittiö. Saija Varila sekä apuohjaajat Emilia Känsälä, Salla Aho, Matilda Paavola ja Rosanna Paavola. tai puh. Yhteydenotot marikape@ yahoo.com tai kns@kaustinen.fi tai 040 7298770. 040 835 9108. Perhonjokilaakson Sydänyhdistys Yhdistysten yhteisen hyvinvointitapahtuman suunnittelupalaveri Omaishoitajayhdistyksen toimistolla Vetelissä os. klo 10.30 alkaen. Tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Tervetuloa. Perhonjokilaakson Diabetesyhdistys Olemme facebookissa. klo 19 Puumalan koululla, sääntömääräiset asiat. Terveisin hallitus. Mukaan mahtuu muitakin kuin suvun jäseniä. kotipuutarhan yrtit, 24.5. Jäsentietolomakkeita sekä maksuohjeita saa ohjaajiltamme sekä johtokunnanjäseniltä. Mukana Maija-Liisa Pulkkinen esittelemässä Omaisoivan parkkitoimintaa ja terveyskeskuksesta tullaan esittelemään kotisairaalatoimintaa. Miia Timonen, Marika Timonen ja Jukka Timonen. Lämpimästi tervetuloa, myös opiskelijajäsenet. klo 10 liikuntakeskuksessa ja karaokekerho klo 15 Pulkkisen Ns:lla. Arvontaa. Puheenjohtaja Markku Pannula p. Seurakunnasta mukana Suvi Klemola. klo 13.30 eteenpäin. Hallikisojen talkoot klo 18 alkaen. 2010-2011 syntyneet klo 17-17.45. Tulossa: 12.4. Lisätietoja harjoitusajoista ja muista ryhmistä seuran nettisivuilta: veikot. Huom. Mäntymajan vuokrauksesta vastaa Marjo Paavola p. Syksyn Västeråsin tuomiokirkon konsertti on nyt vahvistettu. 12 km tai Taipaleesta n. Ma 21.3. Matka edestakaisin 16-18 km. 0400 368222, astiastovaraukset, Maija Hohenthal p. Yhteydenotot numeroon 040 5829016 tai kns@ kaustinen.fi . klo 19 kunnantalolla. kello 18 Kansanlääkintäkeskuksen ravintolassa. Vetelin Keskusta Keskustan Vetelin kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään su 18.3. Lisäksi lyhyempiä retkivaihtoehtoja: Meriläisen montulta n. Tarjolla juustopaisti, myös kasvisvaihtoehto ja kakkukahvit. Muissa asioissa ota yhteyttä pj Antti Känsäkangas p. JHL Halsuan ja Vetelin JHL ry tekee kevätreissun Ouluun 21.-22.4. klo 9.30-14 Säästöpankin alakerrassa. Kokouksen jälkeen ruokailu, johon sitova ilmoittautuminen 31.3. Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kirjaston henkilökunta esittelee äänikirjoja ja Celiakirjastoa. Astioiden vuokraus: 100:lle 125e, 150:lle 140e, 200:lle 155e. 040 1824 288. Ota mukaan virkkuukoukku ja siihen sopivaa lankaa, joko liukuvärjättyä tai kahta eri väriä. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Konsta Pöyhönen. Ohjelma pääpiirteittäin: ke 13.6.-la 16.6. Käteismyynti. Saa tulla toki myös soittamaan. Ottoset erikseen sovitusti viikonloppuisin. Ilmoittautumiset Salmelle mahdollisimman pian. Hinnasto: viikonlopun juhla 500e-käytössä koko talo. PikkuOttoset I v. Palkintoina kahvia, tavarapalkintoja ja/tai ostokortteja. Vetelin keskustassa yksiö 33m 2 275e ja kaksio 46 m 2 385e. klo 19. Ke 21.3. EL ja marttojen yhteinen käsityökerho kokoontuu parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13-15. valkoiset liinat, jotka palautetaan pestyinä ja mankeloituina. Kyläkeitaan ja Purppuriryhmän salivuoro Puumalan salilla su klo 19-21. Yhteisharjoitus soittajien kanssa seuraavana la 24.3. Kahvilaan voi tulla jokainen, jota aihe kiinnostaa. Tervetuloa opettelemaan purppurin askelia Jarkko Peltolan ohjauksessa kaustislaisten pelimannien säestyksellä. Vetelin Poikakuoro Miesten harjoitus la 17.3. Muistilista Perhonjokilaakson-Vimpelin näkövammaisten kerhotapahtuma ma 19.3. kaustinen.fi KP-V:n ryhmät ja liikunta on kaikille avointa. Kaustinen: Mtk:n toimintaan ja maatalouteen liittyvissä asioissa voi jäsen ottaa yhteyttä yhdistyksen pj Jani-Markus Paavolaan 040 555 5492 ja sihteeriin Toni Anttilaan 040 5289188. Muistattehan hoitaa jäsenmaksun kuntoon. Hallituksen kokous palaverin jälkeen samassa paikassa. klo 12-14. klo 19. klo 10. Seija Kaustinen ja Tuula Valo, 27.3. Tervetuloa. Ota mukaan pieni pääsiäisaiheinen paketti arvontaan. Löytyykö lentopallon pelaajia yms. Tervetuloa. Matkan hinta n. Bocciaa pelataan tänään to klo 15 liikuntakeskuksessa ja ma 19.3. Järjestelyissä mukana ovat Halsuan kunta, LC Halsua ja Perhonjokilaakson Retkeilijät. Maamiesseuran tupailta Leena ja Antti Känsäkankaalla to 22.3. klo 13. Vielä on bussissa tilaa-on tullut muutama peruutus, joten nyt kaikki Kannaksesta, Viipurista ja Suomen sotahistoriasta kiinnostuneet mukaan. Muita tärkeitä asioita ja ohjattuja harjoituksia päivitetään KP-V yleisurheilu facebook-ryhmässä. Vuokraamme myös astioita ja pöytäliinoja. Kalliopaviljonkia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin: häät, syntymäpäivät, luokkakokoukset, kokoukset jne. Jonna Vörlin ja Mari Kankkonen. Lehmirannan matkalle 9.-13.4. Tervetuloa. Ma 9.4. 2008-2009 syntyneet klo 17-18.30 sekä la 17.3. Sis. 050 5377 844. klo 13.30-14.15. Opetellaan myös uusi tekniikka. Lisätietoja facebook-sivuilta-MLL Kaustinen perhekahvila. ja 22.3. Halsualla Masalan rannassa alkaen klo 9.30. klo 15 Annamaija ja Mika Jylhällä. klo 16.30. tullut kolme peruutuspaikkaa. Onko lähtijöitä. Elmot klo 17.30-19, Olli, Samuli. Kuntosali ke 21.3. Seuran sihteerinä ja rahastonhoitajana toimii Leo Wistbacka. Halsua-Kaustinen-Veteli Kehitysvammaisten tukiyhdistys Viikonloppuna Härmään lähtijät, pe hotellihuoneet saa klo 15 aikaan ja päivällinen tarjolla klo 18 asti.La makkaran paistoa läheisellä kodalla, n. 044 0772 258. Perhonjokilaakso Palstoille tuleva aineisto torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@perhonjokilaakso.. Pääsiäisviikolla ei pidetä bingoa, mutta kokolla tavataan lauantaina. Johtokunta ottaa mielellään vastaan palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. klo 10-12. Mikäli sinulla on ylimääräiset, hyväkuntoiset tanhukengät, tuo ne myyntiin yhteystiedoillasi ja hinnalla varustettuna Kalliopaviljongille. Sarjat: naiset yli ja alle 70v., miehet yli ja alle 70v., sekä yhdistysten joukkueet. kello 11 Kaustisen seurakuntakeskuksessa. Hallitus kokoontuu klo 18, yleinen kokous alkaa klo 18.30. Ilmoittautumiset kursseille Hilkka Jylhälle p. Kaustisen Nuorisoseura r.y.:n johtokunta 2018: Ira Korkala pj. 040 8247 950. 040 7063 232. Konsertti Halsuan kirkossa palmusunnuntaina 25.3. Kaustisen martat: Maaliskuun marttamummut yhteistyössä MLL:n kanssa: Ti 20.3. Saija Varila. Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa. arkiruoka on järkiruokaakurssi, 3.5. klo 19. Lisätietoja kotisivuilta www.vitatiimi.fi sekä www.facebook.com/vitatiimi Humalajoen Maamiesseura Humalajoen Maamiesseuran ompeluseurat Virva ja Veikko Humalajoella to 15.3. Yhteydenotot Ensio Kaustinen 040 5950 766 tai MarjaLeena Saukkosaari 0400 260 265. Veteli: Isonkylän Metsästysseura ry on pitänyt talvikokouksensa 11.3. Mukana diakoni Eija Järvinen
10.500 kpl PEITTOJAKELUNA: Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Evijärvi ja Teerijärvi autot ja liikenne Teemana ISOJAKO MAALISKUUN torstaina 22.3. 2 rs/tal. Pitsipaitoja.................... Farkkutunika................. + Klikkaa digiin: www.perhonjokilaakso.fi VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI Koulutie 79, 69700 Veteli, puh. alv 24 %). 1,5 kg, Suomi Virike kananmuna M10 580 g, raj. 6,Kevään uutuuksia ihanissa väreissä!. HERKULLISET TARJOUKSET K-MARKET KAUSTISELTA! meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Tarjoukset voimassa to-su 15.-18.3.2018 ellei toisin mainita. VERHOKANK AISSA myös kevään uutuuksia! Pitsikappakan kaita...... pitkä......................... NETTIVARAUKSELLA JONOTTAMATTA KATSASTUKSEEN EDULLISEEN HINTAAN! Hinta sisältää Tra?n viranomaismaksun 2,73 € (sis. Joustohousuja.............. klo 12 mennessä: ilmoitukset@perhonjokilaakso.fi Painos n. 5 Perhonjokilaakso . 29€ *) +mahd. päästömittaukset Katsastus Leikkaa katkoviivaa pitkin Kaikki hyvä on lähellä. Uusi poistoerä ASUJA.... Ruusutunkoita.......... Pitsineuletakkeja lyhyt......................... 1 00 RS (1,72/kg) ATRIA Kunnon sika-nauta jauheliha 400 g, Suomi 1 98 RS (4,95/kg) Yksittäin 0,93/kpl (46,50/kg) 4 KPL Jaetaan Perhonjokilaakson tilaajille Jakelu joka talouteen Jaetaan Perhonjokilaakson tilaajille Jakelu joka talouteen Ullava Teerijärvi Lisätiedot ja varaukset Outi Lindström 040 6647 020, outi.lindstrom@kpk.fi Ilmoitusaineistot ti 20.3. 15.3.2018 Rajatie 2 Ma-ke, pe 9-16, to 9-18 *) Voit myös leikata kupongin irti ja tuoda sen mukanasi Kaustisen Autokatsastukseen, niin saat henkilötai pakettiauton määräaikaiskatsastuksen tässä tarjottuun hintaan vuoden 2018 aikana. Kuvan paita............. www.katsastusasema.. 040 771 4179 Avoinna: Ma-pe 9-17, la 9-14 32,90 29,90 39,90 55,90 69,56,45,10,Fb:ssä Vetelin Pala ja Tekstiili Tunikat, puserot, mekot ym. Vihreä rypäle 500 g, Intia 1 79 RS (3,58/kg) 99 PKT (2,48/kg) ATRIA Atrilli 400 g KINDER Surprise yllätysmunat 20 g 3 50 4 KPL (43,75/kg) K-Market Kaustinen Terveystie 1, 69600 Kaustinen | 06 860 5400 ma-la 7-21 su 10-21 Palvelu pelaa KAUSTINEN 5 95 KG HK maustamaton, n
MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide . sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Kaikista pettymyksistä, suruista ja murheista selviää aina, eikä mikään tässä maailmassa ole lopullista. Vapaita työpaikkoja tutkaillessani tulin taannoin vilkaisseeksi kaupan alan palkkoja. Miten meitä teinejä voi jaksaa. 7. Hän kyllä esitti isompaa korotusta, kuin josta lopulta sovittiin. Yle keräsi viime vuonna koko maan kunnanjohtajien palkkatiedot yhteen ja sai niistä aikaan – ihan aiheesta – kelpo otsikot. Kouluun liittyviä vuodatuksiani lukiessani mietin korvat punoittaen, millaista yliluonnollista kärsivällisyyttä Perhon (ja varmaan yhtä lailla muidenkin paikkakuntien) keskuskoulun opettajilta vaaditaan. Draamaa riitti enemmän kuin Salatuissa elämissä, ja olin vähintään viiden päivän välein varma siitä, että koko elämäni oli tuhoontuomittu. Twitteristä poimittua Tägää Perhis, kun törmäät viikon aikana tälle palstalle sopivaan tweettiin . Palkkansa ansainnut . Ja miten kestän tulevaisuudessa omia kersojani ikävälillä 13–17?! Tämä nostalginen matka menneisyyteen innoitti mua miettimään, mitä neuvoja antaisin teini-ikäiselle itselleni. Elämä jatkuu, aina ja loputtomasti. Pakko kuitenkin lisätä, että näistä suureellisista ajatuksista huolimatta en voi käsi sydämellä väittää, että olisin kaikkia näitä neuvoja sisäistänyt tai oikeastaan ylipäätään viisastunut sen erityisemmin. Sen sijaan se on oikeasti noloa. Kunnanjohtajien ja muiden virkamiesten tekemisiä riepotellaan lehtien palstoilla ja somessa. Vietä niin paljon aikaa isovanhempien kanssa kuin suinkin mahdollista, sillä niistä muistoista tulee vielä kullanarvoisia. Hallituksen puheenjohtaja totesi, ettei johtajan palkassa ratkaise se, mitä naapuri saa, vaan tehdyn työn määrä ja laatu. /perhonjokilaakso . 2. Liikutusperunoita 6 15.3.2018 . Maanantaina Perhon kunnanhallitus äänesti johtajansa palkkatasosta. Elämästä ei automaattisesti tule tuhatkertaisesti parempaa kun karistat kotipaikkakunnan tomut jaloistasi. 1. Perhiksen IG @perhonjokilaakso . Saat kyllä tehdä mitä vain, mutta kaikki se, mistä teininä haaveilit, onkin ”aikuisena” typerää ja/tai kallista. Ei käy kateeksi. Myyjää ripitetään kalliista hinnoista, huonosta laadusta ja liian pitkästä toimitusajasta. Tägää kuvasi #perhonjokilaakso julkiselta ig-tililtäsi, niin saatamme poimia otoksesi alle. Lisäksi vielä kymmenen vuoden päästä hävettää, kun näet yläasteen opettajia kaupassa ja muistat, miten kova kuvittelit olevasi aukoessa päätäsi tunnista toiseen… 3. Elämästä voi tehdä yhtä lailla onnetonta tai onnellista, oli sitten Möttösessä tai vaikka pienellä trooppisella saarella Tyynenmerellä. Nykyisen suur-Kokkolan sisälläkin kaupunginhallituksen johtoon voi nousta alle 1000 asukkaan #Ullava ’sta, niin kyllä sama onnistuu maakunnassakin. Huonosti käyttäytyminen ei ole ikinä mitenkään siistiä. Älä kiirehdi aikuisuuteen. Silti en malta olla vertaamatta. Samaan kauppaan puretaan yleinen paha mieli, lapsen kiukku ja puolison jurotus. Niinhän sitä luulisi, ja niin sen pitäisi olla, mutta palkkatilastot eivät suomalaisista sananparsista pahemmin piittaa. . Edellinen neuvo ei kuitenkaan tarkoita, etteikö saisi ja pitäisi unelmoida mistä vaan. Kuka kumma päättää ja millä perusteella, kuka meistä ansaitsee ja mitä. Mutta tiedemiehet vakuuttavat että ihmisen aivot ovat täysin kehittyneet vasta 24-vuotiaana, eli onneksi mulla on vielä hetki aikaa olla hölömö ja opetella! Kirjoittaja on perholainen nuori, joka asuu ja opiskelee Englannissa. verkkosivujen kautta www.kp24.. Maailmani saattoi romahduttaa esimerkiksi se, että jompikumpi pikkusisaruksistani oli hukannut rakastamani Tiktakin cd-levyn. Nauti teinivuosien huolettomuudesta ja siitä, että EI tarvitse olla aikuinen! Kaikkea sitä mopolla päristelyä ja välitunneilla lusmuilua tulee vielä ikävä. Iltaja viikonloppulisät tulevat enemmän kuin tarpeeseen, jos tarjolla on osa-aikainen työ, 20–30 tuntia viikossa tai vieläkin vähemmän. tai . Perusmyyjän alkupalkka on 1 800 euron luokkaa. Kunnioitus oman kyläkaupan kassoja kohtaan kasvoi kohisten, kun epäuskoisena tuijottelin palkkataulukkoa. Eipä sillä, että 15-vuotias minä olisi niille korvaansa lotkauttanut. Maan raharikkaiden tuloihin verrattuna maakunnan kunnanjohtajien kuukausitulot ovat naurettavien pieniä kaikki tyynni. Usko itseesi, maailma on mahdollisuuksia täynnä! 5. Perhonjokilaakso Poiminta Instagramista . tuomas.kattilakoski Rankkaa puuhaa #lumikenkäily #kaustinen #nautihetkestä #elähetkessä. Rakas teiniminä… JOSEFIINA KALLIOKOSKI @MaksyPeksy Vaikka Katajamäellä on paljon hyviäkin ajatuksia, niin pelko #Kokkola ’n ylivallasta on kyllä aiheeton. Usko pois! 4. Kaikki järjestyy kyllä. Ja kaikki tämä pitäisi ottaa hymyillen vastaan – ja palkalla, joka verojen jälkeen riittää hädin tuskin asumiseen ja omalta työpaikalta ostettuun ruokaan. Mutta väittäisin, että kaupan alan ihmiset saavat hekin sietää työssään monenmoista, myös julkista nöyryytystä. Joten vaikka se tuntuukin ajoittain vaikealta uskoa, vanhempasi eivät ole täysin typeriä, ja voivat jopa tietää maailmasta enemmän kuin sinä. Perhonjokilaakson Twitter-tili: @perhonjokilaaks Työmies on palkkansa ansainnut. 6. Lisäksi kaksikymppisenä voi hyvinkin olla, että roolit vaihtuvat ja olet itse epätoivon partaalla, kun äiti ei vastaa puhelimeen. lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai . Asian vierestä KATI JYLHÄ Luin joululomalla kotona ollessani teiniaikaisia päiväkirjojani, enkä tiennyt nauraako vai itkeä myötähäpeän määrästä. Aikuiset eivät ehkä aina ymmärrä kaikkia tunnekuohujasi ja järjenjuoksuasi, mutta heillä on kuitenkin monen vuosikymmenen etumatka elämässä, mikä – toisin kuin helposti oletat – antaa jonkinlaista perspektiiviä asioihin. Johtajilla on johtajien vastuu ja johtajien palkat, mutta muutaman tuhannen asukkaan pitäjissä työnkuva on nimikettä rikkaampi. soita 040 750 4671 tai . Rehellisyyden nimissä on pakko sanoa, että aivan kaikki ei ole tässä elämässä mahdollista, mutta huomattavan paljon hyvää ja kaunista on saavutettavissa. Niinpä niin , teininä sitä tuskin malttoi odottaa aikuisuutta ja nyt vanheneminen lähinnä ahdistaa. Varsinkin Perhon kaltaisilla pikkupaikkakunnilla et myöskään nolaa vain itseäsi, vaan myös vanhempasi ja vaikutat pellossa kasvaneelta. Aikuiseksi kasvaminen on petollinen ansa. Totta se on, Perho esimerkiksi ei olekaan maailman hirvein paikka! Joskus sinne on jopa ikävä! Näin kolmessa eri maassa asumisen jälkeen voin myös paljastaa, ettei ulkomailla asuminen ole sekään pelkkää taianomaista seikkailua
Ehkä näitäkin sitten oli. En ole siihen tyytyväinen, vaan vaadin enemmän varoja diakoniatyöhön. Eivät ihmiset silloinkaan olleet tyhmiä. Sitä ei selitä edes se, että SDP:n äänestäjät olisivat jääneet kotiin. Teloitettiinhan Kokkolan eteläpuolella helmikuun lopulla 47 punavankia, mikä oli huomattavan paljon enemmän kuin Pietarsaaressa teloitetut. Seppo Alaspää Veteli Toki kallehin on vapaus! . Jälkimmäiselle eivät kelvanneet 1880-luvulla tehdyt virsikirjan ja Raamatun suomennokset. Keskustelussa voi ottaa avuksi sen, jonka Luther kertoo olevan toisen tien uskoontuloon eli järjen. Jokaiselle nimelle löytyy perusteensa. Kiitos Kaustisen meijerin varaston miehelle hyvästä palvelusta! –?Kaurapussin noutaja . Suomi on vapaa maa. . Kahden entisen Sleyn toiminnanjohtajan mielestä pappissukujen kiista oli ajanut ennen arvostetun herätysliikkeen käymistilaan jyrkkien kannanottojen takia. Pelastusarmeija syntyi Lontoossa 1865, ja se alkoi ensimmäisenä vihkiä myös naisia papeiksi. Sitten päätetään ja enemmistön saanutta mielipidettä noudatetaan. Uskooko joku vielä entisen käytännön palaavan ja siksi jatkaa vastustamista. Juha Saari muisteli, että kyse voisi olla 4. Nimi ei kuitenkaan tee oikeutta niille heikko-osaisille, jotka nälän ja puutteen vuoksi sotaan ajautuivat. Sen historiallista totuutta nykytutkimus osin kyllä kyseenalaistaa. Vanhasta Testamentista peräisin oleva naisten väheksyntä ei silti ole loppunut. Olihan jo Kokkolan venäläisvaruskunnan valtauksen yhteydessä maakunnan valkoiset joukot törmänneet suomalaiseen punakaartiin. Heimo hyvä. Mikä olisi ollut vastavallankumouksen torjumiseen perustetun pelätyn venäläisen Tsekan suomalainen vastine. Kyllikki Huntuksen idea Kaustisen kiertoliittymän viulusta ei ole alun perin häneltä. Ohikulkijana ihmettelin Kaustisen keskustan kiertoliittymää jo kauan. Elisan, Soneran ja DNA:n liittymissä toimiva palvelu maksaa 0,60 €. Jos Suomi ei olisi ”ajautunut” Venäjän syliin onnistuneen vallankumouksen jälkeen, niin viimeistään 30-luvun lopulla suursodan kynnyksellä. Kaipasin “fi ulia” musiikkipitäjän näyttäväksi koristeeksi liittymään. Kannattaisi risteyksessä katsoa kenen kuuluu väistää ja ketä, ennen kuin alkaa valoja välkytellä! . Lukijalta Uudistuksia aletaan tehdä aluksi keskustellen. En tyydy siihen, vaan alan julkisesti boikotoida Raamatun vastaista päätöstä. ERKKI LAASASEN KOTIALBUMI Viime viikon Perhonjokilaaksossa julkaistiin Pelimannitalossa otettu vanha valokuva. Senkö pitäisi päättää Suomen luterilaisessa kirkossa. jne. Torppareita taisteli ja kaatui molemmilla puolin. Punaryssä, lahtari… kun kuulaa tuli vastaan, ei se eletyn historian näkökulmassa taistelun este ollut, mitä kieltä vastapuoli puhui. Perustelen sen sillä, että Jeesus vaati rikkaankin miehen antamaan rahansa köyhille. Edelliselle syynä oli sormiluku ristinmerkkiä tehtäessä. Vaikea on muuta ajatella, koska talvisodan taisteluissa Suomen itsenäisyyden säilyminen oli niin hiuskarvan varassa. Heidän teksteistään olen lukenut, että Raamattua ei voi tulkita enemmistöpäätöksillä. Silloin ei olisi ollut jääkäreitä Suomen armeijan johtotehtäviin, ei olisi ollut suojeluskuntien muodostamaa tukea maan puolustamiseen. Sehän on historian tunnettu tosiasia. Näitä raakoja tapahtumia voi poimia vaikka kuinka paljon kummaltakin puolelta. Mietitäänpä asiaa, jos enemmistö ei saa päättää asioista, niin eihän jäljelle jää muuta kuin vähemmistö. Kuvassa oikealla selin ovat Martti Pokela ja Juha Saari (jolla on päällään sama villapaita, joka on edelleen käytössä!). Tässä mielessä 1918 sotaa voi mielestäni hyvällä syyllä nimittää vapaussodaksi. Lasten ruumiillisen kurituksen poisjäänti on siitä hyvä esimerkki, vaikka se on vastoin Raamattua. Joku ehkä hurahtaa kannattamaan, mutta häviämme äänestyksessä. Sen jälkeen 14 kirkkokuntaa Länsi-Euroopassa on tehnyt saman päätöksen. Ja sehän on romaani, ei historiantutkimus. Esimerkiksi torpparikysymys, vastoin Linnan romaanin luomaa kuvaa ja yleistä käsitystä, ei ollut alkuunkaan 1918-sodan keskeisin kysymys tai edes keskeisempiä kysymyksiä. Tai pistä ajatusta WhatsApissa p. Voi vain miettiä, mikä sananvalta esimerkiksi maltillisella SDP:n Väinö Tannerilla silloin olisi ollut. Lukijan lyhyet Löydä lisää digilehdestä Perhonjokilaakson digilehdessä on aina jotain, mitä et paperilehdestä löydä. Niemisen Raunon ja Viljo S:n lisäksi pöydän ääressä toisena vasemmalla istuu Matti Rantanen ja hänen vierellään vasemmalla on varmaankin Anneli Asplund. Nyt kannattaisi vilkaista allakkaa ja panna merkille, että elämme vuotta 2018! . Leninhän tuki sosialisteja aseellisen vallankumouksen aikaansaamiseksi. Uskonyhteisöistä tulee mieleeni kaksi esimerkkiä, Venäjän vanhauskoiset ja Suomen rukoilevaiset. Vanha valokuva Muutama rivi ja ajatus liittyen Mikko Tunkkarin kirjoitukseen tämän lehden yleisönosastolla 8.3. 040 120 9369. 1918 tapahtumista huolimatta kansa oli jotakuinkin yhtenä rintamana 1939 vihollista vastassa. Viha synnyttää vihaa, väkivalta väkivaltaa. Puolue lisäsi äänimääräänsä yli 68 tuhannella äänellä. Tottahan toki propagandaa sodassa käytettiin. Vanha kuva Löytyykö piirongista vanhaa kuvaa, jonka haluaisit julkaista lehdessä. Traktorikuski tiistai-iltana Ylijoella. Maksimipituus 160 merkkiä. Kirjoitin ensimmäisenä perusideasta jo heinäkuussa 2017 tälle palstalle seuraavaa: Perhossa on Arsin rinki, Kalajoella hiekkadyyni, Jämsässä paperikoneen tela, niin miksei Kaustisen kiertoliittymiin voisi suunnitella sopivankokoista viulua. Miten käy jos menen paikallisen Sley-yhdistyksen vuosikokoukseen. Siellä esitellään johtokunnan laatima toimintasuunnitelma. Mitä minä teen. Viha ei kasvata lasta. Lokakuun vaalit 1917 päätyivät ei-sosialistien voittoon. Keskustelu Perhiksen FB-sivuilla Kaustisen liikenneympyrän taideteoksesta. Niistä sai palkkion. Sovinnon rakentaminen on aina kunnioitettavaa ja kannatettavaa. Virallisessa kielenkäytössä mielestäni 1918-sota on paras. Maailmanhistoria ei tunne yhtään sotaa, missä sitä ei olisi sodan välineenä käytetty puolin ja toisin. Turhaan sinä jäkätät. Tässä Pilvinevalta saatua saalista. Siinä kunnanpäättäjille makusteltavaa. Ne on kielletty Raamatussa ainakin yhtä monta kertaa kuin naispappeus. Olen älyllisesti rehellinen ja siksi hyväksyn enemmistöpäätöksen tai sitten – jatkan jäkätystäni! Mikko Tunkkari Jäkätänkö vai hyväksyn. Ja voi tietysti kysyä, miksi Suomen sosialidemokraattinen puolue ei koskaan saanut työväestön ylivoimaista enemmistöä taakseen, ei vaaleissa ja vielä heikommin itse kapinayrityksessä. En minä ainakaan ketään tuomitse tietämättömäksi, käytti hän sitten mitä nimitystä hyvänsä. Tällä viikolla digilehdessä: •Lisää kuvia Anttilan tilan vankilavasikoista • Video Rentukoiden lauluesityksestä • Päivittäin tuoretta sisältöä 7 Perhonjokilaakso . Mitä sodan nimeen tulee ja mitä nimitystä käyttää, se on mielestäni ihan jokaisen vapaasti valittavissa. Tähän aikaan talvella 30-luvulla Erkki Laasanen metsästi metsoja. . Jotkut muutokset hyväksytään yllättävän nopeasti. Lähetä viesti numeroon 173521. – 5.2.1983 pidetystä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelmaa suunnittelevan työryhmän viikonloppuseminaarista. Tammisaaren ja Viipurin tapahtumat ovat luku sinänsä. Väinö Linnan trilogia on arvostettu teossarja. . tai käy paikan päällä skannaamassa. Lähetä kuva osoitteella toimitus@ perhonjokilaakso.. Minulle tuodaan luettavaksi yhdistyksen säännöt ja muistutetaan, että enemmistö on jo päättänyt asian. 15.3.2018 Lähetä lyhyt! Laita meille tekstari PERHIS (väli) LUKIJA viestisi. Se on mielipide, josta voidaan keskustella kuten veriruokien ja sianlihan syönnistäkin. On kaksi vaihtoehtoa. Suomessa alettiin asiasta keskustella 60-luvulla, ja myönteinen päätös syntyi 1988 kolmen neljäsosan enemmistöllä. Kansanmusiikkipitäjä kun kerran on, antaa sen näkyä. -Petri Kinnunen Samalla vois opettaa miten nuissa ympyröissä kuuluu ajaa, kun kaikki ei vieläkään osaa. Alla ei ollut nimeäni, joten idea oli helppo viedä. Alkukappaleessa mainittujen vähemmistöön jääneiden vaiheita lukiessa herää kysymys, ajautuuko Sley samalle tielle. No, parempi myöhään... Seitsemän punaisen teloitus Pietarsaaressa 1918 oli tietenkin nykymittapuun mukaan laiton teko, samoin kuin moni muukin teko 1918 sodassa, puolin ja toisin. Osoitteesta www.perhonjokilaakso.fi löydät gallupit, kuva-galleriat ja viikon mittaan päivittyvää sisältöä. Jos aseellinen sosialistinen vallankumous olisi laillista demokratiaa vastaan Suomessa 1918 onnistunut, kuinka olisi jatkossa käynyt. Uskonnonopetuskin on naisilta kielletty Raamatussa, mutta yhteiskunta on sallinut sen jo 152 vuotta sitten aloittaneissa kansakouluissa. Härmäläisistä en tiedä, mutta en ole törmännyt missään luetussa, kerrotussa tai omin korvin aikalaisten tarinoissa veteliläisten kohdalla sitä tietämättömyyttä, että kuka siellä Tampereella ja etelässä olisi vastassa. Entäs täällä ruohonjuuritasolla. Kaikki eivät tätä kunnioita
Haanen latu kannattaisi ehkä tehdä kulkemaan vähän kelkkareitistä erillään tai kokonaan eri paikasta niin siinä ei ajettaisi, ainakaan niin paljon. Vaikka Haanen latu kulkeekin reitin reunassa niin itsekin kelkkailevana voin sanoa, että paikoittain on silti vaikeaa olla ajamatta ladun päällä. Se on väärin, enkä itsekään sitä ymmärrä. En väitä, etteikö Suomessa olisi asiat hyvin moneen muuhun maahan verrattuna, mutta ne voisivat olla paremminkin. Nämä ovat elementtejä, joita juuri koulussa tarvitaan. Se on noin 40 kilometriä pitkä reitti, joka kulkee Perhon kirkonkylän, Möttösen, Humalajoen sekä Jängän kylien kautta. Toisaalta näin on aina ollut, mutta reittien huonohko hoito on lisännyt tätä. Kouluruoan on tutkittu maksavan yhdeltä annokselta noin 50 senttiä, ja jos sillä hinnalla saa hinta-laatusuhteeltaan todella maittavaa, terveellistä ja tasapainoista ruokaa hyvinvoinnin eduksi, en alkaisi nirsoilemaan pelkän kastikkeen ulkonäön vuoksi. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. On faktaa, että syödyn tasapainoisen aterian jälkeen kognitiiviset toiminnot, kuten keskittymissekä ongelmanratkaisukyky helpottuvat ja paranevat. Haanen latu ylittää myös useasti autotien, eikä siitäkään valiteta, että autoilla ajetaan ladun yli, niin miksi heti pitää pahoittaa mielensä, kun moottorikelkoilla ajetaan ladun yli, sillä kelkkareitti kulkee siitä. Jeremias Kytölä L2 Moottorikelkkailu Haanen ladulla Vanhustenhoito on aihe, joka on viime aikoina noussut Suomessakin esille eri yhteyksissä. Lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön päivälupamaksut, jotka ovat yleisiä muualla maassa. Ehdotukset ovat varmasti tervetulleita, kunhan palautteesi on rakentavaa ja asiallista. Voisin toki esittää samaisen kysymyksen nuoremmalle itselleni, jolloin vastaus olisi varmaan kutakin luokkaa: ”No, koska muutkaan eivät pidä siitä.” Haluaisin ihmisiltä oikeita syitä siihen, miksi kouluruoka tosissaan inhottaa heitä niin paljon. Kalle Rannila Uralla joo, mutta... Nykyään kuitenkin tajuan kouluruoan arvon ja oman typeryyteni. Eri asia on, jos kelkoilla ajetaan latua pitkin siellä, missä kelkkareitti ei ole samassa yhteydessä. Minkä ihmeen takia on pakko valittaa monesti vain sen takia, että kelkkailijat ovat olleet asialla. Jotain Suomessa silti tehdään väärin, ainakin toistaiseksi. Kun kirjoittaa Googlen hakuun ”vanhustenhoito suomi 2018”, huolestuttavia uutisten aiheita riittää: Vaasan vuodepaikkapula vain pahenee, kuinka suomalaiset tulevat jatkossa vanhetessaan pärjäämään kotonaan, sairaat vanhukset tuottavat bisnestä, vanhuksen epäillään kuolleen puutteellisen kotihoidon vuoksi, eriarvoistava palveluasumismaksu, Speysin ja Soiten kyytiuudistukset, vanhusten hoito liian suuri menoerä... Osa ongelmista johtuu säästämisestä, osa hoitajien huolimattomuudesta ja osa hoidon huonosta organisoinnista sekä hoitoa koskevista lakiuudistuksista. Kelkkakerho omistaa myös rinnekoneen, joka on tarkoitettu reittien hoitoon. Omaisten järkyttävät kertomukset vanhustenhoidosta Suomessa”, on MTV3:n kotimaan uutinen vuodelta 2016. Toki saa ja pitääkin osoittaa mieltään, jos kelkoilla ajetaan latua pitkin, mikäli samassa yhteydessä ei kulje kelkkareittiä. Kouluruokailu ei myöskään ole itsestäänselvyys. Onko kouluruoka todellakin niin pahaa, että et halua kuin näykkiä salaatinpalasta lautasesi reunassa ja tökkiä lihapalasta epäilevä ilme kasvoillasi. Kelkkailusta valitetaan, kun ajetaan missä sattuu ja se on ihan selvää, että joka paikassa ei saa ajaa, mutta se saa verenpaineeni nousemaan, että kelkkailusta virallisilla kelkkareiteilläkin tulee sanomista. Tai jos kouluruoka oikeasti on mielestäsi huonoa, miksi et veisi asiaa eteenpäin. Yleisesti muissa maissa kouluruokailusta on joko maksettava tai eväät tuotava kotoa. Toisaalta kunnat voisivat myös tukea reittien hoitoa, ja täten vähentää kunnissa tapahtuvaa häiriötä kelkkailun takia. Olen tästä huolimatta avoin ja yritän syödä edes jotain jaksaakseni koko koulupäivän. Myös ruokailun jätemäärät kauhistuttavat. Perhonjokilaakso Perhonjokilaakson moottorikelkkailijoiden puheenjohtaja Janne Hietalahti patistaa 25.1.2018 Perhonjokilaaksossa julkaistussa haastattelussa moottorikelkkailijoita pysymään merkityillä reiteillä. Ruokaloiden jäteastiat tuntuvat täyttyvän syömäkelpoisesta ruoasta ja koululaisten ilmeistä näkee jo kauas, että ruoka ei maistu. Toisaalta, vaikka vain 50 henkilöä maksaa uraluvan (35 e) niin kuin Janne kertoi, siitäkin jää jo 3,5 e/km reittien hoitoon. Jo tuolla 3,5 e/ km ajaisi ainakin kuntien väliset eli vilkkaimmat reitit ainakin kerran talvessa rinnekoneella, joka varmasti parantaisi reittien kuntoa ja samalla lisäisi uralupamaksuja. Tai ladun voisi tehdä kulkemaan kokonaan erillään kelkkareitistä. Myöhemmin saatat jopa kiittää ilmaisen kouluruokailun olemassaoloa, sillä ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen jälkeen ruokailu on maksettava itse. Tämän takia varsinkin nuoret kelkkailijat etsivät kiertoreittejä sekä vaihtoehtoisia ajopaikkoja. Tällöin Valvira (Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto) suoritti kyselyn, jonka mukaan 93 prosenttia sosiaalialan työntekijöistä kertoi havainneensa jonkinasteista kaltoinkohtelua vanhusten hoitoyksiköissä. Fyysistä väkivaltaa tapahtuu niin kotikuin laitoshoidossakin. Tästä syystä yleistyy ajaminen teiden pientareilla sekä toisten mailla luvatta ajaminen. Jokaisella on oikeus vanheta pelkäämättä joutuvansa yhteiskunnan ja säästötoimenpiteiden heittopussiksi, pohjasakaksi, jota voi kohdella vähän sinne päin. Ymmärrän kyllä, jos kaikki ruoka ei maistu, sillä en itsekään pidä kaikesta tarjottavasta. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on huolehtia kansalaisistaan syntymästä kuolemaan saakka. Perhon moottorikelkkaurat ovat päässeet huonoon kuntoon viime vuosina vähäisen hoidon takia. Puutteellinen vanhustenhoitojärjestelmä vaikuttaa siis myös hoitajiinkin negatiivisella tavalla. Uutisessa omaiset kertovat muun muassa seuraavanlaisia kokemuksia: vaippojen liian harva vaihtoväli ja yleensäkin huono hygienia, nälässä pitäminen, fyysiset vammat valvonnan puutteen seurauksena, vanhusten pakottaminen, väljät turvallisuustoimet... Suomi ja Ruotsi ovat edelläkävijöitä etenkin kouluruoan maksuttomuudessa. Perhossa järjestetään joka talvi perinteinen Haanen hiihto. Uutisessa kerrotaan siitä, kuinka vanhusten laitoshoidon määrän vähennyttyä kotihoitajat ovat kokeneet työtehtävänsä liian raskaiksi. On aika ihmeellistä kuitenkin, että valituksia tulee siitäkin, että moottorikelkoilla ajetaan niille tehdyillä reiteillä. Tämän suoria seurauksia näkee välittömästi, kun urat ovat paikoin ”ajokunnottomia”. 8 15.3.2018 . Mitä jos seuraavalla kerralla haastaisit itsesi syömään kaiken lautasellasi olevan, vaikka et hirveästi pitäisikään ruoasta. Kelkkauraa on Janne Hietalahden mukaan Perhonjokilaakson moottorikelkkailijoiden alueella neljässä kunnassa noin 500 kilometriä. Tätä voi verrata suoraan hiihtäjien valituksiin moottorikelkkailijoille. Ruokaa on mahdollista hakea lisää, joten älä niin sanotusti ’’syö silmilläsi’’. Missä nykyään saa sitten ajaa kelkalla ilman, että valituksia tulee. Valituksia tulee joka talvi melko paljon siitä, että ladulla ajetaan moottorikelkoilla. Ylen vuoden 2017 lopulla julkaiseman uutisen mukaan lähes jokainen vanhustenhoitaja on joutunut väkivallan uhriksi, sillä esimerkiksi muistisairaiden vanhusten käytös voi olla arvaamatonta ja aggressiivista. Syö kouluruokaa siis niin kauan, kun sinulla on siihen mahdollisuus! Heli Koskela Kouluruoka on hyvää MIELIPIDE Oheiset mielipidekirjoitukset ovat syntyneet Perhon lukion äidinkielen tunnilla vaikuttavan puhumisen ja kirjoittamisen kurssilla lehtori Outi Leväniemen ohjauksessa.. Toteutuuko tämä Suomessa. Koululaiset tai kenties jopa vanhemmat omaavat ajatuksen kouluruoan huonoudesta ja tämä tuntuu siirtyvän sosiaalisena perintönä yhä uusille koulunsa aloittaville lapsille. ”Tämäkö meitä odottaa. Toisaalta vähäisten uramaksujen takia hoitoon ei ole ollut varaa. Monista kelkkailijoista, varsinkin syrjäseuduilla, voi tuntua siltä, ettei uralupamaksulle saa vastinetta, kun reittejä ei hoideta ja ne ovat paikoin todella huonossa kunnossa. Käytetään esimerkkinä muutamaa uutista viime vuosilta. Ala-asteella kouluruokaa vastaan tuli protestoitua periaatteesta, kun näin muiden tekevän samaa. Ei varmaan olisi hiihtäjistäkään kovin mukavaa, jos Paavonkalliolla osa ladusta otettaisiin jalankulkijoiden käyttöön. Uutisissa esiintyy tasaisin väliajoin tapauksia vanhusten kaltoinkohtelusta ja hoitajien työn haastavuudesta. Nämä toimet lisäisivät myös turismia alueelle vähälumisilta alueilta ja täten toisivat lisää tuloja kerholle. On tärkeää myös muistaa ottaa ruokaa vain sen verran kuin arvelee syövänsä. Nämä uutiset ovat tietenkin usein vain kaikista räikeimpiä esimerkkejä, sillä Suomessa vanhustenhoidosta yritetään kaikesta huolimatta huolehtia hyvin. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat entistä sairaampia, jolloin hoitajien työ on rankempaa ja hoidettavien luona täytyy vierailla useammin; tämä ei onnistu, sillä hoitajien näkökulmasta yhtä asiakasta kohden jäävä aika on liian lyhyt. Lotta Kanniainen L2 Vajavainen vanhustenhoito Kouluruoka herättää monia mielipiteitä koululaisten ja opiskelijoiden kesken. Jokainen haluaa varmasti taata läheisilleen ja itselleen turvallisen ja toimivan tukiverkon sittenkin, kun ei ole kykenevä pitämään huolta itsestään. En ymmärrä. Ruokaa menisi hukkaan paljon vähemmän, jos jokainen söisi lautaselleen ottamansa ruoan ja käyttäisi ruokailumahdollisuuden hyväksensä. Veikkaisin, että mikäli latu kulkisi autotietä pitkin, missä on liikennettä ja autoilla ajettaisiin latu pilalle niin siitä ei suututtaisi autoilijoille vaan kenties latu siirrettäisiin kulkemaan jostain muualta. En ymmärrä tätä, sillä mikä kouluruoassa oikeastaan on vikana. Näen silti surullisen usein ihmisten ottavan vain pienen annoksen ruokaa koulussa, mitä he söisivät hyvällä mielellä sen ollessa tarjolla kotona. Pyytäisin kaikkia kiinnittämään ennakkoluuloihinsa enemmän huomiota. lista on pitkä. Se on suosittu tapahtuma ja niinpä se kerääkin runsaasti osallistujia. Kelkoilla ladulla ajamiseen on kuitenkin aika selvä ja yksinkertainen syy; latu kulkee usean kilometrin laillista ja merkittyä kelkkareittiä pitkin sekä ylittää reitin useasti, joten kelkkailijat eivät oikeastaan voi välttää ladulla ajamista. Vanhustenhoidon järjestäminen ja siinä onnistuminen on monitasoinen prosessi, johon pitäisi laittaa aikaa, vaivaa ja rahaa. Jos vastaus on ei, kuinka vanhustenhoitojärjestelmää voisi parantaa. Ilman kouluruokaa en kestäisi koko päivää energisenä enkä pystyisi keskittymään. Monien mielestä se on huonoa, ällöttävää, epäilyttävää tai muuten vain syömäkelvotonta. Lisäksi, jos jalankulkijat valittaisivat siitä, että heidän reitillään hiihdetään, vaikka se on vienyt osan hiihtoladusta, niin se voisi suututtaa hiihtäjiä. Vanhustenhoidon tilanteeseen ei näytä olevan yhtä, yksinkertaista parannuskeinoa – muutenhan se olisi varmaan jo tehty. Voit esimerkiksi ehdottaa, mitä ruokiin voisi lisätä tai ottaa pois tai esittää toiveen kokonaan uudesta ruokalajista. Haanen hiihto herättää paljon puhetta kuntalaisten keskuudessa. Tästä päästään kuitenkin asian ytimeen; tällaisia tapauksia ei tulisi esiintyä uutisissa ollenkaan – ei tämän tason hyvinvointiyhteiskunnassa. Voisimmekin yhdessä nyt lopettaa valittamisen siitä, että moottorikelkoilla ajetaan Haanen latua pitkin, sillä se kulkee osittain kelkkareitillä ja on mahdotonta välttää ajamista ladulla. Omasta mielestäni kouluruoka on maittavaa ja täyttävää. Iltalehden uutinen on julkaistu vuonna 2017 otsikolla ”Hoitajien hätähuuto: Vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla, 2/3 harkinnut alanvaihtoa”. Maksu toki tapahtuu verorahojen avulla, mutta kuten aiemmin mainittua, yhden annoksen hinta on noin 50 senttiä, jolla saat lautasen täyteen ruokaa
– Haluan vaikuttaa. Äidinkielen kirjoitukset menivät aivan penkin alle. Ja uskon, että on. • Hän johtaa Vetelin Koskenkävijöitä ja ohjaa seikkailijajoukkue Kettuja. 15.3.2018 VETELI Kati Jylhä En ole koskaan asunut Räyringissä, mutta olen aina sanonut olevani täältä kotoisin, toteaa Perhonjokilaakso-lehden tuleva päätoimittaja Sanni Aho ja katselee Ahojen sukutilan, Peltolan, vanhan tuvan hirsiseinää. • Ahon perheeseen kuuluvat aviomies Jukka Kivioja sekä tyttäret Kiira, 5, sekä Inari ja Iiris, 4. Jutun täytyy olla saatavilla siellä, mistä lukijat sen löytävät ja silloin kun he sen haluavat lukea. Nyt talo on tarkoitus kunnostaa jälleen käyttöön. Sanni Ahon mielestä onnistuneimmat jutut syntyvät yhdessä ideoimalla. – ”Helpommallakin olisit voinut päästä.” Niin iskä sanoi, kun kuuli, että minut oli valittu päätoimittajaksi. Sanni Aho johtaa kolmatta vuotta partiolippukunta Vetelin Koskenkävijöitä ja ohjaa seikkailijajoukkue Kettuja. Siinä hän pystyi yhdistämään tietotaitonsa kaikki puolet: kirjoittamisen, markkinoinnin ja verkko-osaamisen. Perinteet eivät sido – ne sitouttavat Kuka: Sanni Aho • Sanni Aho on syntynyt Seinäjoella joulukuussa 1984. Yli 200-vuotias tupa siirtyi Ahon omistukseen viime syksynä. • Hän on Perhonjokilaakson toimittaja ja tuleva päätoimittaja, joka seuraa tehtävässä isäänsä Mauri Ahoa. Vieläkin teen niin paljon kielioppivirheitä, että hävettää. Mielelläni kokeilisin esimerkiksi livelähetyksiä urheilutapahtumista. Talo on ollut tyhjillään Sanni Ahon elämän iän. KATI JYLHÄ Perhonjokilaakson tuleva päätoimittaja Sanni Aho ei tyydy vähempään: tavoitteena Suomen parhaan paikallislehden palkinto. – Printtilehti on edelleen monelle lukijalle tärkeä, mutta haluan opettaa heidät käyttämään myös digiä. Esikoisensa ja myöhemmin kaksostyttäriensä Inarin ja Iiriksen syntymän jälkeen hän vuorotteli muutaman vuoden toimittajana Keskipohjanmaaja Perhonjokilaakso-lehdissä ja sai sen jälkeen Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymästä viestintäsuunnittelijan paikan. Perhonjokilaaksossa sukupolvi vaihtuu tänä keväänä, kun nykyinen päätoimittaja Mauri Aho luovuttaa vetovastuun tyttärelleen. – Olen aina ollut huono kieliopissa. Jos jokin asia ärsyttää, pitää itse tehdä asialle jotain, eikä jäädä odottamaan, että joku muu huomaisi ja tekisi. ”Se oli vedenjakaja”, Aho toteaa. – Täytyy kuitenkin osata kuunnella lukijakuntaa ja olla siellä, missä ihmisetkin ovat. Hänen isoisänsä isä Oskari Aho rakensi sen Räyrinkiin 1900-luvun vaihteessa. Se ratkaisi, kun Aholle reilu vuosi sitten soitettiin ja pyydettiin palaamaan paikallislehteen. Toivon, että ihmiset laittaisivat rohkeasti viestiä, vaikka sitten Tekstaripalstalle. Olen siihen liian kärsimätön, eikä puoluepolitiikka muutenkaan oikein sovi yhteen tämän työn kanssa. Mutta kunnallisen päätöksenteon rytmi on hidas. Tuolloin Ilkan toimittajana työskennellyt Mauri Aho kutsuttiin kotikuntaansa päätoimittajaksi, ja Seinäjoella syntyneestä kuusivuotiaasta Sanni Ahosta tuli aidosti veteliläinen. Tehtävän ainoa huono puoli olivat pitkät työmatkat. Hän haluaa edelleen kehittää digilehteä ja suunnitella sinne sopivia uusia juttutyyppejä. Taito on osoittautunut hyödylliseksi myös nykyisessä työssä. • Aho harrastaa asioita, joita voi tehdä yhdessä lastensa kanssa ja tunnustautuu naisasianaiseksi, joka ei voi sietää tytöttelyä.. Niiden jälkeen ajattelin, että se oli sitten siinä. Etukäteen emme asiasta jutelleet, mutta kun harkitsin, haenko paikkaa, mietin itsekin, onko minusta oikeasti tähän. • Aho on koulutukseltaan mediatekniikan insinööri. Kun Perhonjokilaakson toimittajan paikka kevään mittaan täytetään, hän toivoo saavansa rinnalleen ”tekijäihmisen”, joka jakaa saman tavoitteen visuaalisesti harkitusta, entistä terhakkaammasta ja nuorekkaammasta lehdestä. Sanni Aho kouluttautui mediatekniikan insinööriksi ja päätyi Kokkolan GSMStoreen verkkopäälliköksi lähes viideksi vuodeksi. • Hän on työskennellyt aikaisemmin ilmoitusvalmistajana (2005– 2008), GSM-Storen verkkopäällikkönä (2008–2013) ja Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän viestintäsuunnittelijana (2015–2016). Jos jossakin, niin partiossa hän on oppinut, että tekemällä oppii – myös päätoimittajuuteen. Kirjoittamisen Sanni Aho löysi uudestaan vuonna 2012. Niiden vuosien aikana hän näki, miten verkkokauppa löi itsensä lävitse, ja oppi seuraamaan analytiikan avulla, mikä saa asiakkaan viemään tilauksen loppuun. Hän toimi pari kautta keskustan varavaltuutettuna ja johti viime kesään saakka Vetelin teknistä lautakuntaa. Silloin syntyivät hänen esikoistyttärensä Kiira sekä Sairaan ihana elämä -blogi, johon hän purki ajatuksiaan lapsiperheen arjesta. – Olen kotonani tässä jokilaaksossa, ja näen tärkeänä, että koko alue kehittyy. – Kun näkee vaivaa kirjoittaakseen hyvän jutun, täytyy olla sen verran kunnianhimoa, että huolehtii siitä, että juttu tulee myös luetuksi. Rakkaus paikkaan sai Sanni Ahon ostamaan viime syksynä suvun vanhan tuvan. • Sanni Aho on toiminut Vetelissä keskustan varavaltuutettuna ja teknisen lautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän kulki isänsä mukana viikonloppukeikoilla ja yläasteella autteli lehdessä koulupäivien jälkeen: naputteli urheilusivuille tuloksia ja Lastenpalstalle onnitteluviestejä. Takaseinän valokuvissa katsovat edellisten sukupolvien Ahot, jotka ovat jo jättäneet nimensä historiaan. – Teen Suomen parasta paikallislehteä, ja tavoitteeni on, että voitamme paikallislehtikilpailun, hän hymyilee ja käpertyy nojatuoliin. Isäänsä Sanni Aho seurasi myös kunnallispolitiikkaan. Olen kuluneen vuoden sisällä saanut jo tuoda lehteen niitä elementtejä, joita olen sinne halunnut. Mutta ylioppilaskirjoitusten jälkeen Aho ei ollut ollenkaan vakuuttunut siitä, että voisi kirjoittaa ammatikseen. Perhonjokilaakson päätoimittajana Sanni Aho ei aio laittaa kaikkea uusiksi, muttei liioin pelkää muutosta. Historia toisti näin itseään: Hänen isänsä sai vastaavan soiton 28 vuotta sitten. – Olen nähnyt Perhonjokilaakson kehittymisen läheltä, mutta kannukseni olen hankkinut muualla: olen ollut monenlaisissa töissä ja ollut niissäkin näköalapaikalla. Ala-asteella Sanni Aho kuvasi unelma-ammattiaan piirtämällä itsensä toimittajaksi lehtiö kädessä. 9 Perhonjokilaakso . Ja varsinkin sinne, sehän on monen mielestä se lehden suola
Töitä hän ei usko jättävänsä, mutta vähentävän. Eläkeliiton kanssa kokoonnutaan Marttalaan parittomien viikkojen keskiviikkona. Risto Humalajoki rakensi ensimmäisen saunansa 25 vuotta sitten omalle pihalle. Viralliseen eläkeikään Ristolla on nyt pari vuotta aikaa. kommentoi etsintäkuulutukseen Facebookissa Aurinko nousee ja laskee tänään: 06:46 18:28 PERHO Sanni Aho Sen Risto Humalajoki on kuullut, että äiti oli päättänyt hänelle nimen. Näin muodostuu osaamisen keskittymää myös muille jaettavaksi. Viitisen vuotta sitten Humalajoet siirtyivät Perhon kirkonkylän teollisuusalueelle ja toiminta kasvoi. Nimipäivä: Risto Risto Humalajoen yrityksen valmissaunat kulkevat paikalleen kuorma-auton lavalla. tai p. Kaustisen kunta täyttää 150 vuotta ja niinpä martat ovat asettaneet tavoitteeksi saada jäsenmäärä nostetuksi ei enempää eikä vähempää kuin 87:stä 150:een. Tällä kurssilla valmistetaan Heli Similän johdolla illan menuu, mikä muodostuu mm. Koosta riippuen saunan rakentamiseen kuluu päivä tai kaksi. –?Pojille aina ennen sanoin, että tulee vähemmän vahinkoa kun ootte saunassa. Sisältö muotoutuu aina illan emännän mukaan. Seuraa meidän järjestöpalstaa Perhonjokilaakso-lehdessä sekä Fb-sivua. –?Kyllä ne kesätapaamiset ovat tärkeitä hetkiä. Pojista Henri on osakkaana Riston kanssa Hirsituote Humalajoella ja kaksi yrityksessä töissä. Jos kyliltä kuuluu kutsua martat ottavat haasteen mielellään vastaan. Ja poikia Humalajoella on. Martat opastavat uusia tekijöitä eivätkä kartuta vain omaa osaamistaan. Miehiä ei ole unohdettu ja heille järjestetään kurssi ”Ruokaa miesten makuun”. Yhteistä naisille oli, että miehet olivat heidät ”narranneet” Kaustiselle ja sitä myöten myös työ oli löytynyt. Tulkaa yhdessä meidän kanssa. Se ei tarkoita, että kaikki olisivat ammattikokkeja vaan toinen osaa toista ja toinen toista. Useimmiten tehdään tarpeen mukaan käsitöitä hyvään tarkoitukseen. –?Kyllä minä meidän tekemän saunan tunnistan. Työpäivinä hallissa liikettä tulee kyllä, mutta iltaisin hän lähtee mielellään lenkille kävellen tai juosten, jos jalat jaksavat. Kaikki tilaisuudet ovat kaikille avoimia, paitsi yksi. Vinkkaa ensi viikolle haastatteluun VIHTORI toimitus@perhonjokilaakso.. Sitä ennen Risto on ollut työelämässä vuodesta 1972 lähtien. Kansainvälisenä naistenpäivän iltana emäntänä oli yrittäjä Irmeli Hartikainen sekä Minna Vuori ja Zari Helmejoki. Pannulappuja valmistetaan viitenä kokoontumiskertana. Viime vuonna 60-vuotisjuhlien jälkeen Humalajoki kävi vaimonsa kanssa ensimmäisellä ulkomaanmatkalla, Kreetalla. Ruokalajeina ovat esimerkiksi ruusukaalispeltti, punajuurimanna, tattari-lehtikaaliletut, omenaiset possunkyljykset ja uunijuuressalaatti. Hirsiyritys sai alkunsa vuonna 2003. Pitkään ja paljon käytetty sauna muuttui ennen joulua Riston käsissä savusaunaksi. Tätä nykyä saunoja menee parisataa vuodessa ja iso osa Alavudelle Harjupatanalle varastoon. soita tai laita viesti (myös Whatsapp) p. Olisiko sinulla lisää toiveita, kerro niistä. Pirjo Palosaari-Penttilä Kirjoittaja on Kaustisen marttojen puheenjohtaja. tai . Ensin sahalla töissä ja sitten parikymmentä vuotta metsurina ja takaisin sahalla. Jos jotakin Risto tulevaisuudelta ajattelee, niin liikkuminen olisi mukavaa. Muut lapset ovat maailmalla. Iltaruskoon ja päiväkotiin on vuosien varrella syntynyt monenlaista lämmikettä. Kevät tuo kursseja, jotka toteutetaan yhteistyössä Keskija Etelä-Pohjanmaan Martat ry:n kanssa. Nimetkin kaikille pysyvät mielessä. –?Sillähän minä metsuriksi lähdin, että saa olla erakkona. Koko sakki pyrkii tapaamaan kerran vuodessa. Taustalla saunoja, joissa terassin lippa on laskettu alas kuljetusta odottamaan. SANNI AHO Risto Humalajoen ja poikansa Henrin yrityksen valmissaunoja lähtee Perhosta parisataa vuodessa maailmalle Marttayhdistys on aina tekijöidensä näköinen, niin myös Kaustisella. Niissä on oma tyyli, erilainen ja omat muodot. Yritys rakentaa valmissaunoja, jotka kuljetetaan paikoilleen kuorma-auton ja hiiapin avulla. Lyhyempi nimi kuvaa hyvin marttojen tämänhetkistä tilannetta, toimitaan koko Kaustisen alueella. Kaustisen Kirkonkylän Martat ry käsitteli nimenmuutoista ja päätyi yksimielisesti lyhentämään ja täsmentämään nimeään lyhyesti Kaustisen Martat ry. Syynä on kyliltä vähentyneet yhdistykset. Yrttiruukkujen istuttamista harjoitellaan Eija Tuukkasen opastuksella Marttalan terassilla. Lasten ja puolisoiden lisäksi lastenlapsia Ristolla on 55. sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Vuonna 1972 hän lähti sahalle töihin ja siitä hän lähti pariksikymmeneksi vuodeksi metsuriksi. Maanantaina oli ensimmäinen ja valmiiksi saatiin Hilkka Jylhän johdolla 26 pannulappua. Kotona Porasessa sauna lämpeää kuudesti viikossa. Mitä martat meinaa. kukkakaalicappucinosta, perunapizzasta, täytetyistä lohitaskuista, linssikasvissalaatista, solmusämpylöistä ja herkullisista jälkiruuista. Uuden valmismatkalain mukaan vain yhdistyksen jäsenet voivat osallistua yhdistyksen järjestämille matkoille. Sen kummempia juhlallisuuksia ei nimipäivä perheessä ole koskaan tuonut. Kurssin vetäjänä on Heli Similä. Marttaillat ovat perinne, josta pidetään kiinni. Toukokuussa tehdään niistä yhteisöllinen taideteos. 040 120 9369. Vastaanotto on ollut lämmin ja siellä on kohdattu viikottain monen kanssa niin äitien kuin lastenkin. Perhonjokilaakso TÄNÄÄN Vinkkaa ensi viikon torstain nimipäiväsankaria haastatteluun . Martoilla on kädentaidot hallussa, samoin keittiöja puutarha-asiat. Humalajoki on aina saanut elantonsa puusta. 10 15.3.2018 . Sahallepaluun jälkeen kylällä oli myynnissä sorvi, jonka Humalajoki osti ja ryhtyi sorvaamaan. Tällä kertaa työn alla ovat sukat ja kynsikkäät syöpäosastolle keskussairaalaan. Saimme kuulla kolmen naisyrittäjän tarinan. Lisäksi leivotaan leipää ja jälkiruoaksi piimävanukasta lakritsikuningatarhillokkeella sekä appelsiinikakkua. 040 120 9369 / Sanni . Viime kesänä Humalajoen väki oli koolla Kokkolassa tyttären vävyn vanhempien mökillä meren rannalla. Kylällä oli myynnissä sorvi, jonka Risto osti ja ryhtyi sorvaamaan. Arkiruoka on järkiruokaa -kurssilla valmistetaan terveellistä, vastuullista, edullista ja maistuvaa kasvisvoittoista arkiruokaa. Marttamummo-nimike on uusi ja se syntyi MLL:n Oona Palosaaren ideasta. Yli kaksikymmentä naista ahertaa käsitöiden kimpussa. –?Kesällä ei kerkiä tekemään niin paljoa mitä tarvitaan. Kun väkeä on kotona käymässä enemmän, lämmitetään puusauna, mutta nykyään arkena saunotaan sähkösaunassa. ”Mitä martat meinaa” kuvastaa hyvin sitä, mitä useasti kysytään ja yritän lyhyesti vastata tuohon kysymykseen. Kevät on valmissaunojen valmistuksen kiireisintä aikaa ja saunoja on pihalla useita odottamassa kuljetusta. Itseään hiljaiseksi kuvaileva Humalajoki ei liiemmin ole lehtien palstoilta tuttu. Erakkoluonne veti metsuriksi . Yhteensä Porasessa asuvaan perheeseen syntyi 16 lasta, joista nuorin opiskee nyt ammattiin Kokkolassa
Kaustisen joukkue voitti viestin kaksi vuotta sitten, mutta joutui taipumaan Sieville viime vuonna niukasti. Pekka Kivelä Tulokset (miehet 2 km, naiset 1,6 km): 1) Kaustinen I 24,47 (Mikko Kinnunen 5,39, Ingvor Viiperi 5,40, Ann-Britt Anttila 6,37, Markku Sillanpää 6,50), 2) Sievi 25,07 (Mikko Korkia-Aho 6,22, Merja Ruuttula 5,49, Merja Ruuttula 6,02, Paavo Saarenpää 6,54), 3) Kokkola 26,41 (Seppo Lyyski 7,00, Marketta Lyyski 6,23, Marja-Leena Honkaharju 6,28, Heikki Haapala 6,50), 4) Veteli 26,43 (Pauli Pulkkinen 6,21, Asta Storbacka 5,56, Anna-Liisa Kainu 7,36, Ilpo Åivo 6,50), 5) Kaustinen II 26,44 (Matti Kattilakoski 6,29, Helinä Virkkala 6,20, Elvi Toivonen 6,52, Ari Myllymäki 6,42). Aamuruskon tukiasuntojen käyttöä halutaan laajentaa PERHO Perhon kunta varasi kymppitonnin tukeakseen paikallisten nuorten kesätyöllistämistä. Nyt komea kiertopalkinto palasi Kaustiselle Mikko Kinnusen. Asunnot ovat olleet koko ajan vajaakäytöllä: tällä hetkellä kahdeksasta asunnosta viisi on tyhjillään, koska Aran ehdot täyttäviä asukkaita ei ole. Asuntoja voitaisiin käyttää myös muihin poikkeusjärjestelyihin: esimerkiksi vammainen ja hänen iäkkäät vanhempansa voisivat muuttaa vierekkäisiin asuntoihin, mikä tukisi vammaisen itsenäistymistä ja toisaalta hänen vanhempiensa jaksamista. Asunnot voisivat soveltua sellaisille vaikeavammaisille, jotka nykyisin asuvat kunnan ulkopuolella palveluasunnoissa. El:n Keski-Pohjanmaan piiri oli osaltaan järjestäjänä ja hoiti joukkueiden palkitsemiset toiminnanjohtaja Taina Alangon johdolla. 1 79 kg Marokko Mandariini Nadorcott 1 49 Rainbow Uunijuurekset Pakaste, 600 g (2,48/kg) 1 29 Vaasan Ruispalat Ohut Herkku 195 g (6,62/kg) Suomalainen 2 98 Valio Arkijuustoviipaleet 400-500 g (5,96-7,45/kg) 79 HK Lihapyörykät 360 g (2,19/kg) 89 Rainbow Kuviopastat 500 g (1,78/kg) PERHO Kati Jylhä Aamuruskon tukiasuntojen käyttötarkoitusta halutaan laajentaa. kotistadionillaan pidetyissä viestimestaruushiihdoissa. Kaustisen ja Sievin takana käytiin ankara kamppailu pronssista, jonka ratkaisi lopulta Kokkolan ankkuri Heikki Haapala jättäen Vetelin Ilpo Åivon ja Kaustisen kakkosjoukkueen Ari Myllymäen taakseen. Tuen sai 15 yritystä, jotka työllistivät 22 nuorta. Sievin joukkue oli tälläkin kertaa kovin vastus, mutta jäi lopulta 20 sekunnin päähän. Tukea haetaan ennakkoon, viimeistään 18. Halpuuttaminen tarkoittaa, että kun hintoja kerran lasketaan, ne myös pysyvät halpoina. toukokuuta, mutta se maksetaan jälkikäteen tositteita vastaan. PEKKA KIVELÄ. Asunnoista on videoyhteys Aamuruskoon, mutta se ei takaa kaikille turvallisuuden tunnetta, arvioi kunnanjohtaja Lauri Laajala. jokaisella pitää olla varaa syödä hyvin. Kauniissa talvisäässä pidetyissä hiihdoissa oli mukana viisi joukkuetta. Perhon kunta ja Soite hakevat siihen lupaa Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (Ara). K-P:n Eläkeliiton viestihiihtomestaruus Kaustiselle Mitalijoukkueet yhteiskuvassa. Parhaat osuusajat hiihtivät Eläkeliiton Suomen mestaruudetkin tänä talvena hiihtänyt Mikko Kinnunen avausosuudella, Ingvor Viiperi kakkososuudella, Sievin Merja Ruuttula kolmannella ja Kaustisen kakkosen Ari Myllymäki ankkuriosuudella. 15.3.2018 Arkisin 7–21 Lauantaisin 7–21 Veteli, Perho Sunnuntaisin 12–18 Kaustinen Sunnuntaisin 10–21 JOKA PÄIVÄ HALVAT HINNAT HK Viljaporsaan Fileepihvit Naturel tai maustettu, 6 kpl, 600–640 g (9,30–9,92/kg) 5 95 Viime vuosina olemme halpuuttaneet oikein urakalla, ja urakka jatkuu. Yleisöä oli mukavasti, mutta joukkueita olisi ollut hienoa saada enemmänkin. Tuki on tarkoitettu perholaisille yrityksille ja yhteisöille, jotka palkkaavat peruskoulun käyneen mutta alle 22-vuotiaan nuoren töihin vähintään kuukaudeksi kesä–elokuun aikana. Tukea ei saa, jos nuori on oikeutettu työmarkkinatukeen. Sitä ei myöskään myönnetä kotitalouksille, mutta esimerkiksi maatila voi saada tukea oman perheenjäsenen työllistämiseen. Ingvor Viiperin, AnnBritt Anttilan ja Markku Sillanpään voimin. Tukisumma on kuitenkin vain 200 euroa, puolet siitä, mitä vieraan palkkatuki voi enintään olla. Viime vuonna tukea myönnettiin yhteensä 7?575 euroa. Ruuttula hiihti Sievin joukkueen kaksi keskimmäistä, naisille tarkoitettua osuutta. Kunta tukee nuorten kesätyöllistämistä PERHONJOKILAAKSO Kaustinen palasi Keski-Pohjanmaan Eläkeliiton viestihiihtomestariksi keskiviikkona 7.3. Ara rahoitti 2015 valmistuneen kehitysvammaisten tehostetun asumispalveluyksikön ja sen lähellä sijaitsevien tukiasuntojen rakentamista. 11 Perhonjokilaakso . Eläkeliiton Kaustisen osasto toimi isäntänä ja järjestäjänä Kaustisen Pohjan-Veikkojen hiihtojaoston hyvällä tuella
Jos sen lämmitti, se muuttui ruosteenruskeaksi. Rakkaan perheeni, siinä häipyivät muut ajatukset. Muutossa meillä oli jo kaksi lasta 1951 syntynyt tyttö ja 1952 syntynyt poika. Taas odotin kevättä. Olimme onnellisia omasta kodista, mutta siellä oli yksi suuri puute, ei ollut ruokaeikä pyykkivettä. Piti joka välissä hakea lunta hellalle sulamaan. Kun hetken kuluttua katsoin ikkunasta tielle, näin naapurin vammaisen Soile-tytön tulevan ja ihme tapahtui. Herkistyin ja itkin paljon. Niin tuli taas kevät ja vesi, se toistui aina vuosittain. Ajattelimme, että jos hartaasti rukoilisimme, pihalle tulisi lähde. Siinä meni koko päivä. Sitten kotiin lähtiessä Pirkko vei meidät ja pyykit hevosella kotiin. Nukuin hyvin aina puoleenyöhön asti. Nukuin illoin itkuuni. Juoksin tuvan, puuhuoneen ja navetan välillä, en osannut kävellä. Niinpä viimein siltä talvelta savotta oli ohi ja asiat helpottuivat. Hän oli meillä kaksi kuukautta. Perhe asui talossa 1960-luvun lopulle asti, jolloin uusi talo valmistui. Mutta Luojamme on armollinen, hän oli suonut siihen pienen puron. Siinä meni vuosi 1955. 12 15.3.2018 . Eläimille se kyllä kelpasi. Henkiset voimani vähenivät. Savotta oli jo loppunut, Kirsti oli yhä meillä. Sitten vein toisen raskaan pyykkikopan vintille kynttilänvalossa ja ripustin naruille. Sitten taas katsomaan lapsia sisälle. Kiitin Luojaani, että hän oli yön luonut väsyneille ihmisille. Mummu ja nuoriemäntä Pirkko hoitivat aina lapset ja ruokapuolen. Tulvan laskettua oli saunassa kova siivoaminen. Siellä oli paljon naruja. Odotin talvella jo kevään tuloa, silloin saimme saunaja tiskiveden purosta. Huusin sisimmässäni, oi Jumalani, lähetä joku ihminen tuekseni ja turvaksemme, että vielä jaksaisin. Mutta päätin vielä jaksaa eteenpäin. Tuli keskikesä ja tiesin odottavani viidettä lastamme. Piti aina juosta, että kerkiää. Heti muistin, mitä jo omistin. Soiletyttö kävi meillä usein ja oli minun tukihenkilöni, vaikka ei sitä tiennyt. Sitten Paavo kysyi edempänä olevan naapurin tyttöä Kirstiä minulle apulaiseksi. Mutta päätin vielä jaksaa eteenpäin. Olimme sinä päivänä muuttaneet Halsuan Ylikylästä ostamaamme pieneen maatilakotiin, kilometrin päähän puolisoni Paavon kotoa. En ymmärrä, miksi sitä ei kenellekään puhuttu, että ahdisti. Päällimmäinen iso vaate oli jo ihan jäässä, se ei tahtonut pysyä narulla. Sai rauhassa pestä pyykkiä. Kaksi pienintä lasta kyytiin ja kaksi vähän isompaa kävelivät sen kilometrin matkan mummulle. Mutta tammikuussa alkoi taas savotta. Taas katsomaan sisälle, mitä on Paavo ja Eila Jyrkän talo kuvattuna 1950-luvun loppupuolelta. Pääsimme illoin ulos hiihtämään, meillä oli hauskaa, kun minä rupesin toipumaan. Naapurit olivat hyviä ihmisiä. Siinä ei auttaneet Suurkarin puheet eikä neuvolatätien neuvot. Sinä talvena vesi purossa virtasi, siihen oli tehty avanto ja lunta oli paljon jään päällä. Aivan kuin enkeli olisi tullut. ”Olin sinä päivänä valmis luovuttamaan, olin niin väsynyt henkisesti. Sen jälkeen rupesin tuntemaan väsymystä. Kun saavi oli täynnä, lykkäsin sen suksella vastamaahan navetalle. Mutta heti tuli epäilys. Kaikki olivat tervetulleita. Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenen verran, te voisitte vuoria siirtää. Miten me maan matoset niin vahvasti uskoisimme. Aina toistui sama. Rukoilin paljon. Minulle se oli aina lomapäivä. Jäässä oli reikä, että juuri nappu sopi siihen. Kuvassa Paavolla on näkyvillä housunkaulukseen työnnetty kalastusväline, ”ukko-mauseri”. Lapset eivät valvottaneet öisin, päivät olivat tuskallisia. Pelkoni ja ahdistus kasvoi entisestään. Keskustelimme usein Paavon kanssa veden saannista. Rukoilin niin kuin en milloinkaan ennen. Saimme kolmannen lapsen, tytön. ”. Kävimme naapureissa monesti saunassa. Vastuu tuntui liian suurelta. Miten se aina keväisin virtasi vääntyneen saunan eteisen oven alta, kynnyksen leveydeltä ja matkasi saunaan, vei mennessään hiilet saunan pesistä ja saunan lattiassa olevaa kourua pitkin, alimman hirren alla olevasta hirren aukosta, se virtasi ulos. Tuulet olivat jo kevättä ennustavia. Nousi mieleeni, että tätäkö on nuoruuteni ja elämäni. Sitten riisuin lapset. Olin polvillani ja kurkotin syvälle ylettyäkseni veteen. Muistin Raamatusta, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen. Kuljin pyykillä Paavon kotitalossa. Kuuntelin kaikki pienetkin rapinat kunnes aamupuoleen sain unen. Sitten taas menin jatkamaan veden hakua. Perhonjokilaakso Oli heinäkuun ensimmäinen päivä 1952. Se tulvi yli äyräittensä, tunsin itseni rikkaaksi. Meillä oli vetokelkka, jonka päälle laitettiin karjakoppa. Juoksin sitten katsomaan lapsia sisälle. Se talvi oli kaikista tuskallisin. Sitten katsoin sisälle lapsia ja vein raskaan pyykkikopan vintille. Tässä tuli mainittua vain yksi kerta, mutta pyykkiä tuli jatkuvasti. Syksyllä 1954, ihan talven kynnyksellä, syntyi tytär. Silloin kun Paavo oli viikot poissa, oli se yhtä ahdistusta ja pelkoa. Sydän hakkasi kovaa, minä vapisin. Talvella se jäätyi monesti pohjia myöten ja kesällä se oli niin vähän virtaava, että vesi oli tummaa. Niin tuli vuosi 1953. Tuli taas se kiduttava talvi, Paavo oli savotassa. Pala elämästäni 50-luvulta Nuoripari Eila ja Paavo talon seinustalla. Katsoin kuinka iloisesti mustat hiilet pyörivät kovaa vauhtia aukon suulla. Pelkäsin, että joku paha ihminen tulee ja tekee meille pahaa. Ahdistus ja pelko hävisivät. Ruokavesi haettiin 300 metrin päästä naapuriltamme Koskirannalta. Löin päkiäimeni vielä kovempaa kenkäni sisäpohjaan ja juoksin vielä lujempaa. Tämä koti oli ihmisten peltojen perällä, sivussa. Tuli mieleeni, että jos putoan pää edellä, olen kuin korkki pullon päässä. Tänä päivänä sitä sanotaan masennukseksi, ennen väsymykseksi. Sitten vein lehmille heiniä. Olin ollut aika hyvässä kunnossa kun puoliso oli kotona töissä. Kaikkein pahinta oli silloin kun miehet olivat talvisin savotassa viikot. Kävimme lääkärissä, Suurkari sanoi, että ei ole ihme, kun lapselle tulee lapsia. Vesi oli tarpeen lasten sukkien ja villaisten vaatteiden pesua varten. Puro antoi parastaan. Pyykkikopat nostettiin kuistille ja Pirkko käänsi hevosen kohti kotiaan. Lipoin ämpäriin vettä ja kun se oli täysi nousin ylös ja kaadoin veden puusaaviin, joka oli suksen päällä. Katsoin ihastellen veden virtausta. Olimme kaivattaneet jo kaksi kaivoa, eikä niistä saatu kunnon vettä. Olin sinä päivänä valmis luovuttamaan, olin niin väsynyt henkisesti. Niin tuli se odotettu aika. Tyynelän Kirsti oli ihana tyttö
Hän sanoi minulle, että Tapio tulee tukkikuorman kanssa sydänmaalta ja hän laittaa minut siihen kyytiin. Hän kehotti kaikkia rukoilemaan, että kesä tulisi ja että ruoho ja kasvit kasvaisivat. Niin matka laitokselle Veteliin tukkikuorman kyydissä alkoi. Matinnevalle mentäessä auto jäätyi keskelle tietä. Karjaa ei ollut paljon, mutta nekin piti hoitaa. Sitten 1963 syntyi vielä tytär. ” Sanon tämän minkä ennenkin, olen tänään onnellinen, huomisesta en tiedä. Polttopuut olivat vähän aikaa huonot. Iloitsen tänään Luojani hyvyydestä ja lasteni rakkaudesta.”. Kolmessa viikossa kaikki kasvit kasvoivat täydellisesti. Oli jo kiire sisälle katsomaan lapsia, sitten kiiruhdin sahaamaan puuta. Oli 9.2.1956. Mitä nyt vähän vehnäjauhopussia oli kaapista kiikutettu. Olimme Paavon ja kolmen vanhimman lapsen kanssa näyttelyssä. Muistin äkkiä, että riihellä on parsia hirsien päällä. Varmasti meillä molemmilla oli hätä. Jostakin kuului jyrinä, satoi vettä, oli lämmin, ihan kuin tropiikissa. Taisi niitä mustia puita kadota riiheltä useampikin. 15.3.2018 tapahtunut. Ajattelin, että mistä saisin vähän kuivempaa puuta. Katri-Helenan laulun sanoin päätän tämän: ”On muistot kuin kukkia varrelta tien, kädessäin yhä näin niitä vien.” Eila Jyrkkä 85 vuotta Jyrkän perheen lapsia 1950-luvun lopulla: Markku (vas.), Tuulikki, Helena, Pekka ja Irmeli. heinäkuuta, kun tyttö syntyi, alkoi ukkonen jyristä joka päivä. Ei milloinkaan mitään vaarallista. Matkaa oli noin sata metriä. Oikein rivissä ylhäällä. Heräsin aamulla aikaisin. Olimme ottaneet kodinhoitajan meille niille päiville. Armas ei saanut autoaan käyntiin. Lämmin sumunkostea ilma peitti tienoot. 13 Perhonjokilaakso . Oli umpihanki ja ison mahani kanssa puuskutin menemään. Sanon tämän minkä ennenkin, olen tänään onnellinen, huomisesta en tiedä. Monikaan ei varmasti tiedä miltä se tuntui. En milloinkaan ole näitä tuntenut. Kun ajattelen tätä aikaa, huomaan aina hymyileväni. Niinpä lähdin kävellen sen kilometrin kylälle Armas-sedälle. Tämä puhe kuului kovaäänisestä hyvin laajalle. heinäkuuta. Kävihän siinä mielessä vaikka mitä. Niin auto lähti käyntiin, se säikäys lopetti minun tautini ja jatkoimme matkaamme. Paavo tuli setänsä kyydissä kylälle ja soitti laitokselle, että onko kaikki hyvin. Oli ollut kylmä ja kuiva kesä, heinä ei ollut kasvanut yhtään. Olen pitänyt tätä kirjoittaessani Paavon lähelläni, tuntuu kuin menettäisin hänet uudelleen. Sinä aamuna oli 42 astetta pakkasta (nämä pakkaset on merkitty tilastoihin). Tapio otti jonkun trasselitukon, laittoi siihen valakian ja meni auton alle. Ajattelin, että mitenkähän tässä käy. Hän oli kiltti ja rakastava puoliso. Laitoin oven kiinni ja vedin sen puun puuhuoneen eteen. Ajattelin, että jos haen yhden puun, ei varmaan Paavo ole vihainen. Tuli sitten vuosi 1957. Jyrkän perhettä nurkkakaapin edustalla, isän sylissä Markku. Kun olin saanut päällysvaatteet pois ja vähän lämpenin niin kaikki oli valmista yli neljäkiloisen pojan tulolle. Hän oli sisareni. Miten hyvin Luoja kaiken järjesti, olin siitä kiitollinen. Sitten tapahtui vielä vastoinkäyminen. Armas oli mennyt päivällä savotalle ja kertonut Paavolle minun menoni laitokselle. Halsualla oli silloin maatalousnäyttely 7.?–?8. Niin vuodet kuluivat kovasti töitä tehden. Helmikuussa 1956 oli laskettu aika. Pudotin yhden alas ja työnsin ulos. En muista kyllä mitä me kuljettajan kanssa puhuimme. Siellä hän jotain mutkaa lämmitti. Hän on säästänyt minut katkeruudelta ja kateudelta. Sitten tuli synnytyksen aika. Odotin kuudetta lastamme. Sanoin, että et sinä kuorman kanssa lähde laitokselle. Tuli ihana kesä. Ja sitten se huokausten ja epäiltyjenkin rukousten lähdevesi alkoi juosta tuvan seinästä hanasta 1965. Kun sain kuudennen lapsen, täytin seuraavassa kuussa 25 vuotta. Paavo oli savotassa taas, hän oli sopinut Armas-setänsä kanssa, että kun aikani tulee, hän vie minut laitokselle. Tämänkin palan elämästäni on aika kullannut muistoineen. Ei ollut puhelinta eikä tietä aurattu. Muistan kuinka Viljami Kalliokoski piti puheen. Kyllä se oli hyvää sytykettä. Sanoin, että kaikki on hyvin. Kullatut muistot ovat suuri rikkaus ajatuksille ja mielelle niin kauan kun vain voi muistaa. Iloitsen tänään Luojani hyvyydestä ja lasteni rakkaudesta. Paavo ja Eila Jyrkkä sekä Irmeli 1950-luvun alkuvuosina. Kaksi nuorinta jäi mummun ja Pirkon hoiviin. Siellä makasin väliin hetekassa, väliin kävelin lattialla. Tuskailin valakian laiton kanssa. Avasin riihen oven, siellähän niitä mustia puita oli. Niinpä juoksin riihtä kohti, jos sitä voi juoksuksi sanoa. Vanhimmalle, neljä vuotta täyttäneelle tytölle, annoin neuvoja, sitten lypsylle, josta kävin katsomassa lapsia. Luojani on suonut minulle lahjojaan, hän antoi minulle hyvän fyysisen kunnon, joka on seurannut minua näihin päiviin asti. Niinpä silloin 15. Niin kävelin vielä Tunkkarin tieltä laitokselle. Tämä oli tammikuuta. Tapio ehdotti, että hän vie minut perille asti. No, Tapio tuli tukkikuorman kanssa ja minut autettiin kuljettajan viereen
alv. Kuluttajasuojalain edellyttämät ennakkotiedot on annettu tässä esitteessä, joten erillistä tilausvahvistusta tilauksesta emme lähetä. Perhonjokilaakso Cidesco kosmetologi, lymfaterapeutti, jalkahoidon AT opisk. K K-P K -P -P Kirja irja ii pain pain pain p o Oy o Oy yj/ p j/ perho erhonjok njok okilaa ilaa ilaa akso, kso, so Kir Kirkkot kkot kkotanhu an anhu n n a 3, a 3, a 670 67 670 670 6 670 6 Ve Ve V tel te teli el Tilaajan nimi Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Puh. T Tilaus laus laus la ast ast ast stuu v uu uu v uu voima oima oima o an h an h a eti, eti, eti kun kun kun n ole ole ole o ole ol o o o o mme mme mm käsi käs käsitell tell e eet eet tila tila tila tilaukse ukse ukse k uksen. Osoitteita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinointiin. 10 %. alv. KESKUSTASSA Pajalantie 3, Kaustinen 040 717 7363 www.kauneushoitolanne.. K es to ti la a ja – k ä y tä et u si ! Ryhdy kestotilaajaksi ja saat edut käyttöösi! Ryhdy kestotilaajaksi ja saat edut käyttöösi! Muuta määräaikainen tilauksesi helposti kestoksi p. Ti . 1 x 99 € . Osoitteita voidaan käyttää KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinointiin. eä e Hint Hint Hint Hinta si a si a si s s s. lv. Ti . K-P Kirjapaino Oyj/ Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli.. 10 %. K ä. a s. a s. Osoit soit soit so teit teita vo a vo a v idaa idaa da d d n kä n kä kä kä äyttä yttä y yttä ä y ä Ke ä Ke Ke ä Ke ä Ke e ä K skiski kiskiskiskiski Pohj Pohj Pohj Pohj Pohj ohjjan an an an n a an--maan maan Kir Kir K japa japaino ino Oyj: Oyj:n su n suoram oramarkk arkkinoi inointii ntiin. 24 €) 2 kk Juhlatarjous! ) Tarjous on voimassa viikon ja koskee levikkialueemme taloutta, mihin tällä hetkellä ei tule lehteä. K-P Kirjapaino Oyj / Perhonjokilaakso, Kirkkontanhua 3, 69700 Veteli. Ihana lymfahoito -10% (ovh. Tu n n u s 5 4 7 4 3 V A S TA U S LÄ H E TY S Pe rh on jo kil aa ks o m ak sa a la aj an po s m ak su n TILAAJAN NIMI Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Puh. 24e). Tilaus astuu voimaan heti, kun olemme käsitelleet tilauksen. K ä. Sähköposti Maksajan nimi (kun kyseessä lahjatilaus) Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Tilaajan postimaksu maksettu Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Tunnus 5006716 00003 vastauslähetys . Haluan tutustua Perhonjokilaaksoon 2kk tarjoushintaan 15 € (norm. 020 750 4600 (ma-pe 8-16) Maaliskuun edut, Maaliskuun edut, ole hyvä! ole hyvä! Kestotilaajan etukortilla saat kuukausittain vaihtuvia etuja ja elämyksiä. Hinnat sis. K n. lv. Hinta sis. Synt.vuosi MAKSAJAN NIMI (Lahjatilaus) Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Tarjous koskee lehden levikkialueelle tehtäviä lauksia. alv. Kuluttajasuojalain edellyttämät ennakkotiedot on annettu tässä esitteessä, joten erillistä tilausvahvistusta tilauksesta emme lähetä. alv. K-P Kirjapaino Oyj/ perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 6700 Veteli Tar Tar Tar ar ar arjou jou jou jjo jo s o s o s o s on v n v n v n voim oim oim o ass ass as a as a assa v a v a viik k iikon on on n ja ja ja kos kos kos koskee kee kee kee le le le levik vik vik vikkia kia kia kia a alue lue lue lue l emm emm emm emme t e ttttalo alo alo alo outt utt utt utta, a, a,, mih mih mih mi mih h hin in in in n n n n täl täl täl täl tä t llä lä lllä het het het he kel kel kel el e lä lä lä lä lä lä ei ei ei e ei ei ei ei tul tull tu e l e l e l e eht eht eht e eh eä. Tilaus astuu voimaan heti, kun olemme käsitelleet tilauksen. Hinta sis. K ä. Kyllä kiitos ! Tilaan Perhonjokilaakson kestotilauksena ja saan 1 kk kaupan päälle. eä. v 10 % 10 % 10 % 10 %. K K Kulut uluttaja tajasuoj suojalai alaiin ed n ed e elly ellyttäm ttäm ämät e ät e t e ät ennak nnak nnak nnak k kkoti koti koti koti ko kotiedot edot edot ed on on on on o anne anne anne anne nn annettu ttu ttu ttu ttu t täss täss ässä es ä es es e es es es esitte itte itte itte e e itte tt tt essä essä ä essä essä essä essä, , jote joten er n erilli illistä stä tila tilausva usvahvis vistust tusta ti a tilauk lauk ksest sest sesta em a em a me l me lähet ähet h ä. Tarjous on voimassa viikon ja koskee levikkialueelle tehtäviä tilauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule Perhonjokilaaksoa. Osoi eita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinoin in. alk. 2 x 51,50 € (103 € ) TILAUSKUPONKI SAATAVILLA sovelluskaupASTASI Ongelmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun: 020 750 4469 (ma-pe klo 8-16.30) KESTOTILAAJA, etukortti siirtyy mobiiliin LATAA ETUKORTTISI PUHELIMEEN! 14 15.3.2018 . Laskutustapa: . Tilaus astuu voimaan he , kun olemme käsitelleet lauksen. O O n. 37€) Sähköpostitse: Soittamalla puh. Pidä kortti mukana ja näytä se ostotapahtuman yhteydessä. 020 750 4469 (ma-pe 8-16.30) Postittamalla oheinen kuponki 15 € (norm. Kulu ajasuojalain edelly ämät ennakko edot on anne u tässä ilmoituksessa, joten erillistä lausvahvistusta lauksesta emme lähetä
Kuvassa on yläkoulun ja kaksivuotisen jatkokoulun oppilaat. Poikien käsitöitä pidettiin yleensä kylän taloissa. Se tarkoitti propsija hiekkakuormien tekemistä ja purkamista. Työnteko on hänelle ollut aina mieluista. Hän toi Turun Sanomat ja pöytäveitsen Pentille ja sanoi, että työnnä paperia saumoihin. Toisessa rivissä vasemmalla Heino Harju, Valto Harju, Voitto Harju, Reijo Vapola, Sylvi Svärd, Eira Harju, Aila Harju, Eila Niemelä, Maiju Niemelä ja Helena Karjalainen. Kymmenkunta on jo kuollut ja loput asuvat kauempana. Enemmistö pitää marjakarttojen laatimista hyvänä asiana, mutta niiden julkaisemiseen pitäisi pyytää maanomistajan lupa. Pentti Koski on laskenut, että vuoden 1946 tienoilla Kivikankaan kylässä asuin noin 170 henkeä, nyt asukkaita on alle 40. Maamoottoriharrastus on poikinut paljon tuttuja eri puolilta Suomea. Metsänomistajien mielestä marjakarttojen julkaisu soveltuisi parhaiten valtion talousmetsiin ja retkeilyalueille sekä kuntien ja seurakuntien metsiin. Toki tuolloin 70 vuotta sitten perheet olivat suuria, lapsia oli paljon. Mutta tuskin oli, sanoo Pentti Koski nyt. Tarkoitus ei ollut ruveta keräilijäksi, mutta siitä se lähti. Kolmannessa rivissä vasemmalta lukien Paavo Valkeinen, Esko Hietapakka, Jorma Pynnönen, Liisa Möttönen, Virpi Harju, Vaito Möttönen, Pentti Koski, Sanni Svärd, Betta Karvonen, Liisa Harju, Irma Kukkola ja opettaja Anja Anttila. Martta katsoi Pentinkin suuhun ja arveli, että kyllä täällä on joskus hammasharjaa käytetty. Vuonna 1998 syttyi innostus maamoottoreita kohtaan. Arvopilotti-hanke teki selvityksen paikkatiedon hyödyntämisestä luonnonraakaaineiden talteenottokohteiden tunnistamisessa. –?Ikään ei tullut mieleen ammatin vaihtaminen tai kouluihin lähtö. Mutta eipä ole ollut selkätai muitakaan sairauksia, sanoo Pentti Koski. Kivikankaan koulupiirin alueella heistä asuvat enää Pentin lisäksi hänen siskonsa Katri sekä Reijo Vapola. Pentti Koski muistelee, että rakennusta viimeisteltiin, kun hän oli viimeistä vuotta koulussa. Luomu kiinnosti yli puolta vastaajista. Haaveena oli autoala ja niihin töihin pääsi tietysti, kun oli riittävän pitkään ollut apumiehenä. Ikkunassa oli kyllä tuplalasit, mutta liimapaperi oli jäänyt laittamatta. Niin tehtiin. Siitä on tullut verkosto, joka kyselee kuulumisia, hankkii ja välittää toinen toisille varaosia ja neuvoo ja opastaa. –?Armeijaja rippikoulukaverit alkavat olla jo kuolleita kaikki. Vilho Rossi toi oppilaat omaan tupaansa. Vilho Rossi lepää Vetelin sankarihaudassa. Helmi teki koululaisille keittoruuan, se oli pääosin perunaa tai kerran viikossa hernekeittoa ja taisipa silloin olla pannaria ihan kuin armeijassakin, muistelee Pentti Koski. Kuva on otettu vanhan koulun takana ja kuvan on ottanut Eino Saarinen, joka oli Oksakosken jauhomylläri. Sitä työtä Pentti teki kymmenkunta vuotta ennen kuin sai ajokortin. Koulunkäynti Pentillä, kuten monella muullakin jäi kuuteen vuoteen. Ulkona tuiskutti ja lunta tuli pulpetillekin. Kivikankaan koulu toimi 1940-luvulla Kalle ja Helmi Mettäsen talossa, myöhemmin lähistölle rakennettiin varsinainen koulurakennus ja se valmistui vuonna 1950. Kaikkiaan oppilaita taisi olla tuolloin noin 50, molemmilta puolin kuntarajaa, Perhosta ja Vetelistä. Pentti Koski on ollut eläkkeellä 1990-luvulta lähtien. Edelleen automiestä kaikenlaiset koneet kiinnostavat. Tuvassa oli muutama seinälle nostettavaa höyläpenkki, joiden ääressä puun käsittelyä opeteltiin. QualityNordichankkeessa kehitetään energiaja laatutehokasta kasvien kuivausta. Tästä porukasta on löytynyt paljon uusia kavereita, sanoo Pentti Koski. Alakoulun päätyttyä toukokuussa joku keksi, että koulun päättymisen kunniaksi naulataan aapiset pöllin päähän ja laitetaan ne menemään alajuoksulle. NovelBaltic -hankkeessa tullaan osoittamaan raaka-aineiden ja tuotteiden aitous, tehdään markkinakartoituksia Aasian alueella sekä tuotantoprosessien toteutettavuusja kannattavuusarviointeja. –?Mitenkähän nykyisin kävisi, jos rippikouluikäinen laitettaisiin metsätöihin, vaikkapa kuorimaan puita tai kasaamaan. Erityisesti metsänomistajilla on kiinnostusta sekä raakaainetuotantoon että yritys-/ osuuskuntamalliseen toimintaan. Yksi erityinen muistikuva Pentti Koskelta on kouluajalta jäänyt. Koulun jälkeen Pentti Koski teki kaikkea mitä mökinpoika voi tehdä ja mitä tarjolla oli; metsätöitä, tietöitä ja rippikoulun jälkeen hän oli auton apumiehenä. Lähiseudulla kuvassa olevista koululaisista asuvat Virpi ja Liisa Harju sekä Vaito Möttönen, Eeva Möttönen, Helena Niemelä, Maiju Niemelä ja Eino Kangas. Hyvien marjamaiden paikkatietoja on jo saatavissa. Oheisessa koulukuvassa ovat yläkoululaiset ja jatkokurssilaiset, kaikkiaan siis neljä ikäluokkaa. Äidin kotona Evijärvellä oli kolmen talon yhteinen maamoottori, se oli ollut käyttämättömänä jo pitkään. Keittäjinä olivat Helmi Mettänen ja Siviä Pahkamäki. Satoennustepintojen laatimista ja tulosten luotettavuutta on testattu muun muassa mustikan osalta. Pentin opettajina olivat Hannes (Johan) Väistö, Vilho Rossi, Miika Marttinen, Eila Laaksonen ja viimeksi Anja Anttila. Kippiäkään ei autoissa vielä silloin ollut. Helmi Mettänen oli Riihimäen tyttöjä Oksakoskelta, Kalle puolestaan oli 1930-luvulla reissuillaan osunut Oksakoskelle. Pentti Koskelle on jäänyt mieleen kuinka Kalle usein hakkasi hakoja hevoselle ja piti jöötä koulupojille, etteivät kaataneet aitoja eivätkä tehneet muutakaan pahuutta. Nyt Kivikankaalla vakituisesti asuttuja taloja on enää 17. Pariskunnalla oli vähän maata ja kotieläimiä. On Pentti Koski ollut myös uitossa, metsää kylvämässä, harventamassa, savotassa ja uitossa. 15.3.2018 Pentti Koski oli Kivikankaan koulun oppilaana 1942?–?1950. Selkeä enemmistö kuitenkin katsoo, ettei tietoa keruupaikoista yksityismailla saisi jakaa kaikille kiinnostuneille. Suurta kiinnostusta kerättävistä raaka-aineista herättivät muun muassa nokkonen, koivunlehdet, jäkälä, pakuri ja mahla. Päättyvän Arvopilotti -hankkeen pohjalta on valmisteltu uusia tarvelähtöisiä luonnontuotealan T&Kkonsortioita (ja hakemuksia), joissa on mukana runsaasti yrityksiä. Siinä on tosin vain osa koulun oppilaista, alakoululaiset puuttuvat. Hotkaisen puutavara-autoa hän ajoin seitsemän vuotta ja siirtyi sen jälkeen linja-autonkuljettajaksi. –?Sotien jälkeen työvoimaa tarvittiin, ei ollut työttömyyttä, miehiä tultiin kysymään kotoa töihin, muistelee Pentti Koski. NWFP tourism -hanke hyödyntää digitalisaatiota luonnontuotealalla. Helmi oli koululla keittäjänä. Se oli mukavaa aikaa sikäli, että auto oli aina pihassa, siitä pääsi mukavasti lähtemään. Repussa kotoa tuotiin maitopullo ja leivät. Pentti kunnosti moottorin ja laittoihin siihen jonkin verran uusia puuosia. Luokka oli täynnä oppilaita ja Pentti istui pulpetissa aivan ikkunan vieressä. Opettaja oli kotoisin Turun seudulta. Siltä ajalta on muistona oheinen koulukuva vuodelta 1950. Muistoja Kivikankaan koulusta Arvopilotti -hankkeessa on kartoitettu luonnon raaka-aineita, joiden pohjalta on perusteltua lähteä kehittämään uutta luonnontuotealan liiketoimintaa Keskija PohjoisPohjanmaalle. Tietoisuutta on lisätty metsänomistajien, viljelijöiden, jatkojalostajien sekä jakelijoiden keskuudessa. Pariskunta osti talon Kivikankaalta ja koulu toimi samassa kiinteistössä parikymmentä vuotta. Metsänomistajat ovat kiinnostuneita saamaan karttamuotoisen tiedon omien maittensa luonnonraaka-aineiden potentiaalisista keruupaikoista. Keski-Pohjanmaan metsänomistajille tehdyn kyselyn perusteella nuoret tilalliset ovat aktiivisia ja hakevat uusia elinkeinomahdollisuuksia Paitsi viljely, myös raakaaineiden keruu kiinnostaa. 15 Perhonjokilaakso . Käsityönopettajina olivat Vilho Rossi, Miika Marttinen, Väinö Pahkamäki ja Ilmari Ahvenkoski. Kivikankaan yläkoulun ja jatkokurssin oppilaat vuonna 1949. Terveyssisar Martta Koivukoski Perhosta kävi tarkastamassa koululaisten hampaat ja rokotti samalla reissulla. –?Niillä opeilla olen pärjännyt eikä paljoakaan ole osaamista kyselty. Lunta saattoi olla polveen asti ja reipas pakkanenkin. Puuta kuljetettiin uittamalla ja keväällä jokirannoille oli jäänyt pöllejä. Alarivisissä vasemmalla Hannu Harju, Eino Kangas, Katri Koski, Helpi Harju, Sirkka Svärd, Eeva Möttönen, Ulla Kukkola, Helena Niemelä ja Lauri Karjalainen
Toisena areenalle astuva Eala (iiriä, suomeksi joutsen) tuo tuulahduksen irlantilaista mystiikkaa, kansanperinnettä ja välitöntä tunnelmaa lähelle kuulijaa. Mikä oiva lähtökohta P-klubin perjantaiselle irlantilaisen musiikin illalle! Musisoimassa on kaksi verevää kokoonpanoa: Folk is Happening ja Eala. Tuottajaverkostot ja tuotannon skaala sekä markkinat raaka-aineja tuotepuolella ovat aiheena Lauri Jyllilällä Finsect Oy:stä. Folk is Happeningin muusikot ovat Heikki Nikula, Jan-Anders Barkar, Anne, Ella ja Emmi Haapamäki, Heli Kivistö, Jürgen Lehmann, Markku Lönngren, Maria Pehkonen, Iina-Kaisa Rasmus, Heimo Riihimäki ja Raimo Seppä. Perjantaina P-klubin lavalle tulee kaksi erilaisista lähtökohdista ponnistavaa yhtyettä. Poloneesiperinne alkoi vuonna 1972 ja kiertäväksi tapahtumaksi suunniteltu pelimannijuhla on sen jälkeen järjestetty vuosittain. Tämänkertaisen Poloneesin arvoa nostaa erityisesti sen taustaorganisaation Suomen Kansanmusiikkiliiton tuleminen kunnioitettavaan 50 vuoden ikään. Ota yhteyttä! Outi Lindström 0406647020 Kaustiselta lähtee viikonloppuna 25 pelimannin orkesteri Samuelin poloneesiin Helsinkiin. Irlannin pubeissa sekä kodeissa soivat melodiat ja laulut tuodaan nyt kuultavaksi Pelimanniin. Yhtye on ollut koossa jo useita vuosia, ja sen keikoilla ovat soittaneet monet suomalaiset ja kansainväliset vieraat aina Irlannista asti. 16 15.3.2018 . Perhonjokilaakso Laitetaanko tähän sinun ilmoituksesi. Kuulijat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi irlantilaisella ajatuksella: ”Tässä pubissa ei ole tuntemattomia. Toholammilla perjantaina järjestettävässä tilaisuudessa tutkijat ja yrittäjät kertovat tämän hetken tilanteesta hyönteisalalla. Yrittäjä Panu Ollikkala Kurikasta kertoo puolestaan tuotannon erityispiirteistä sekä sirkkojen kasvatuskokemuksista. TkT, vanhempi tutkija Gun Wirtanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoo kasvatustilan prosessi-hygieenisistä suunnittelutarpeista ja mikrobiologisista vaatimuksista. On vain ystäviä, joita et ole vielä tavannut.” Tá fáilte romhat! P-klubi: Irlantilaisen musiikin ilta ravintola Pelimannissa perjantaina 16.3. Me pääsemme tähtiin. Hyönteisistä puhutaan ja niitä maistellaan Toholammilla En usko, että ihminen selviytyy seuraavasta vuosituhannesta, ellemme muuta avaruuteen. P-klubilla soi irkkumusiikki Folk is Happeningin muusikot ovat Heikki Nikula, Jan-Anders Barkar, Anne, Ella ja Emmi Haapamäki, Heli Kivistö, Jürgen Lehmann, Markku Lönngren, Maria Pehkonen, Iina-Kaisa Rasmus, Heimo Riihimäki ja Raimo Seppä. Varteenotettavimpia syötäväksi sopivia lajeja ovat esimerkiksi kotisirkka, jauhopunkki ja mustasotilaskärpänen. Iso kokoonpano ja monipuolinen soitinvalikoima (kitara, mandoliini, bodhrán, haitari, tinapilli, huilu, harmooni…) tuo tervetullutta vaihtelua keskiverto-rock-meininkiin ja saa yhteissoitannan riemun puhkeamaan kauniiseen kukkaan. Palsta on maksuton. Tulevista tapahtumista kertova aineisto julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskuksesta kertoo hyönteisalan mahdollisuuksista rehun ja ruuan tuotannossa. Lisäksi kerrotaan Viskuri-hankeen mahdollisuuksista auttaa hyönteisten kasvatuksesta kiinnostuneita yrittäjiä eteenpäin. Liian monet onnettomuudet uhkaavat yhdelle planeetalle rajoittuvaa elämää. Ealassa soittavat Antti Havia, Jyrki Koivisto, Maija Koskenalusta ja Noora Karjalainen. Kaustislaiset esiintyvät lauantaina Pelimanniparaatissa Ritarihuoneella, Poloneesiklubilla Ravintola Kaisaniemessä sekä vielä sunnuntain pääjuhlan suuressa yhteissoitossa Savoy-teatterissa. Kuluttajien ja yrittäjien kiinnostus hyönteisten kasvattamiseen ja hyödyntämiseen on kasvanut myös Suomessa, ja ala on kehittymässä nopeasti. Hyönteisistäkö elinkeino -tilaisuus perjantaina 16.3. Tuotteiden markkinointiin ja mainontaan liittyvää aineistoa emme MMM-palstalla julkaise. kello 11 Toholammin kunnantalon kulttuurisalissa. – Stephen Hawking (1942-2018). Tilaisuuden järjestäjinä ovat Ajantasallaja Viskuri-hankkeet. Hyvän vastaanoton saanut esikoisalbumi, Folk is Happening, ilmestyi kesällä 2015. Hyönteisalaa pidetään yhtenä mahdollisuutena luoda sivuelinkeinoja maaseudun yrityksille sekä vähentää riippuvuutta tuontiproteiinista. Bussilasti pelimanneja Samuelin poloneesiin KAUSTINEN Iida Haukilahti Kaustisen kirjastossa on esillä huhtikuun ajan taidenäyttely Kasvukipuja. Pääjuhlassa esittäytyy myös kaustislais-jämsänkoskelainen yhtye Heikki Lahti & Komia. Teatterin aulan tervetulomusiikit soivat kaustislaisten toimesta jo aamusta, joten kannattaa tulla ajoissa. Itsetutkistelevaa ja voimaannuttavaa taidetta pääsee katselemaan Kaustisen kirjastossa 5.-30.3. Olen silti optimisti. Yhtyeen sovittamissa kappaleissa suomalaiset, amerikkalaiset ja Brittein saarten folk-aarteet kohtaavat toisensa. kello 22. Pelimannissa teemaan liittyvä buff et-ruokailu kello 17–22. Laulut englanniksi sekä iiriksi kertovat tarinoita menneistä ajoista ja uudet, omat sävellykset yhdistyvät saumattomasti kokonaisuuteen irlantilaisia perinteitä kunnioittaen, suomalaisilla mausteilla ja toisinaan amerikkalaisin vivahtein. Menevät, kepeät reelit ja jigit saavat jalan ja sydämen sykkimään musiikin tahtiin ja melankoliset airit sekä valssit soljuvat kaihoisina. Se koostuu kaustislaisen nuoren Nelli Pekkarisen vuosina 20142018 tekemistä maalauksista ja runoista. Kaikilla Ealan jäsenillä on pitkä historia irkkumusiikin parissa. Ealassa soittavat Antti Havia, Jyrki Koivisto, Maija Koskenalusta ja Noora Karjalainen. Matkan järjestää Kaustisen Pelimanniyhdistys. Hyönteisissä on myös potentiaalia kiertotalouden vauhdittajaksi, jos ne voivat hyödyntää ravintonaan vähempiarvoisia biomassoja. Lähetä materiaali lehden ilmestymisviikon maanantaihin mennessä, lähetä teksti sähköpostiviestinä ja vain kuva tai kuvat liitetiedostona ja jpg-muodossa. Tilaisuuden yhteydessä on myös tuotemaistiaiset. Nelli Pekkarisen maalauksia ja runoja kirjastossa Irlannin vihreällä saarella juhlitaan maan suojeluspyhimyksen, Pyhän Patrickin, muistoa lauantaina 17.3. Folk is Happening on Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston suojista lentoon lähtenyt yhtye. Irlantilaisesta kansanperinteestä kumpuava ohjelmisto vaihtelee hilpeistä ralleista hitaisiin balladeihin ja suorastaan hartaisiin tunnelmiin, jolloin kuulijan silmänurkan kostuminen ei ole kaukana. Jo vuodesta 2011 alkaen se on tehnyt sielukkaita tulkintoja 60-luvun folk-kappaleista. Ne johdattelevat ajatusmatkalle vihreiden nummien, pauhaavien merten ja tarinoiden äärelle. Yhtye sai alkunsa ryhmän vetäjän, Heikki Nikulan, kaipuusta palata nuoruusvuosiensa musiikillisille juurille. MITÄ, MISSÄ, MILLOIN. Myös Ealassa soitinten laaja kirjo (viulu, busuki, banjo, tinapilli, bodhrán…) antaa mahdollisuuden luoda monipuolista äänimaailmaa ja erilaisia tunnelmia musisointiin. Se on samalla maan kansallispäivä. Moni on saattanut bongata yhtyeen esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta. Omien keikkojen lisäksi odotettavissa on myös bändien yhteismusisointia jamihengessä: siinä kohtaavat taidokas soitto, laulu ja syvä rakkaus vihreän saaren musiikkiin
, kirjepostilla tai tuoda toimitukseen. Tulevaa eskarilaista onnittelevat äiti, isi, Senni, Sandra Neela Honkonen ”En tiedä mitään niin ihanaa kuin oman yksivuotiaan. Juuso Pulkkinen, 7. Kosti Järvelä 4.47, 3. Tuukka Salonen. Alexandra Pihlajaharju 6.58. Tytöt 4 lk (1,5 km): 1. Kisat käytiin yhteislähtönä perinteisellä hiihtotavalla. Aava Kainu 4.14, 2. Tytöt 6 lk (2 km): 1. Aapo Haukilahti 8.14, 4. Iloista hymypoikaa onnittelevat Vetelin mummu, Marika ja Sara, Jarkko, Tanja ja Saku. Otto Huusko, 6. Myös Vetelin Urheilijoilta oli mukana useampia osallistujia, ei ihan palkintosijoilla kilpailussa, mutta kuitenkin mainioita tuloksia tehden. Vanessa Pöyhönen 6.57, 3. Tytöt 2 lk (1 km): 1. Akseli Huusko 4.54, 3. Tänä vuonna kisoihin oli ilmoittautunut yli 1700 nuorta, lajisuorituksia kertyi yhteensä reilut neljä tuhatta. Tytöt 3 lk (1,5 km): 1. Eino Niininen 7.23, 2. Leo Puusaari, 8. Touhukasta työmiestä onnittelee Halsuan ja Kaustisen porukat. Perhonjokilaakso . Poika 20.2.2018 Samu Matti Oskar, vanhemmat Suvi Timonen ja Ralf G?gel, N?rnberg 2.3.2018, paino 4200 grammaa, pituus 52 cm, Merja ja Jari Kaarela, Ylivieska Tyttö 8.3.2018 Emmi ja Sami Mustajärvi, Evijärvi PERHONJOKILAAKSO Viime viikonloppuna Tampereen Pirkka-hallissa järjestettiin nuorisoyleisurheilun suurtapahtuma Tampere Junior Indoor Games, TJIG, jossa oli mukana menestyksekkäästi veteliläisiä, ullavalaisia ja kaustislaisia urheilijoita. Martti Torvikoski, 10. Sivi Heikkilä Sivi täyttää kuusi vuotta 16.3. Lauri Niininen 4.54, 2. Eeva Torvikoski 5.43, 4. KP-V:n Maria Jääskä hyppäsi T15-sarjassa pituutta ennätyksensä 5,11 sijoittuen hienosti kilpailun neljänneksi. Roni Saari, 7. Ensimmäistä kertaa TJIG-kisaan osallistunut KP-V:n Atte Salminen menestyi hienosti, P11-sarjan pituushypyn pronssi saavutettiin sivuten omaa ennätystä tuloksella 4,37. Onni Alvaro-Pulkkinen 4.22, 3. Oskari Peltoniemi Oskari täyttää 20.3. Paavo Tunkkari, 5. Sanna Läspä 10.32. Viktor Karvonen 13.3 täytti Viktor seitsemän vuotta. Miko Mortensen 7.33, 2. Rakasta tytöntylleröä onnittelevat äiti ja isi, siskot Nea, Milja ja Minea sekä Perhon mummut ja tutat Aarni Finnilä Aarni kun viettää synttäreitä, ei kukaan kakkua seinään heitä! Vaan se kakku mätetään suusta sisään ja yksi kun loppuu niin haetaan lisää! Onnittelut kaksivuotiaalle herkkusuulle! Toivoo Ohto, äiti ja isi sekä mummuloiden väki. vuoden. Santeri Hämäläinen, 11. Paljon onnea ja halauksia synttärisankareille toivottaa: äiti, isi, mummut ja vaari. yhdeksän vuotta. Luukas Leppäniemi, 8. Elli Siirilä 7.54, 2. Kaustisen Pohjan-Veikoilta oli mukana hyvä edustus, seitsemän nuorta urheilijaa eri sarjoissa ja heillä kotiintuomisina useita henkilökohtaisia ennätyksiä eri lajeissa. Emma Parkkila Aurinkoiset 9-vuotissynttärionnittelut Emmalle Reisjärvelle! Synttäriterveisiä lähettävät äiti, isi, Eemil, Ella ja Ellinora, Halsuan mummu, tuta, Minna ja Tuomo. Veikka Nygård 5.04, 4. Pojat 2 lk (1 km): 1. Neea ja Niko Suutarinen Neea täytti 12.3. Topias Salmela 6.35, 3. Kuvan onnitteluineen voi lähettää sähköpostitse osoitteella lastenpalsta@perhonjokilaakso.. /vauvauutisia Kerro vauvauutiset täällä: Teresa Kuorikoski Teresa täyttää Nikulassa 16.3. Aatu Rannila 6.56, 4. Hiihtotuloksia. Panu Lappi, 9. Aino Korkeasaari 7.26. Pojat 5 lk (2 km): 1. Inka Niemi 5.39, 3. Tytöt 5 lk (2 km): 1. Isän ja äidin oma kukka!” Neela täyttää yhden vuoden 13.3. Mummut ja vaarit. Lauri Leponiemi 6.25, 2. Nooa Mikkola 4.01, 2. Aamulla pakkanen oli lähellä kahtakymmentä, mutta kevätaurinko lämmitti ilmaa jo niin, että kisat voitiin aloittaa suunnitellusti kello 10, jolloin pakkasta oli kymmenkunta astetta. Konsta Nygård, 5. Rebekka Pöyhönen 9.00. Elma Huusko 6.18, 3. yhdeksän vuotta Kaustisella. Kuvat palautetaan, mikäli niiden mukana tulee palautuskuori, jossa on postimerkki ja vastaanottajan osoite. Pojat 3 lk (1,5 km): 1. Ronja Korkeasaari 9.31, 3. Alisa Pulkkinen, 6. Pinja Lehtimäki 6.18, 3. Joonatan Palosaari. 17 15.3.2018 . Roosa Luoma 9.09, 2. Viljami Läspä, 5. Veeti Kankaanranta, 10. Oskari Leppäniemi. Nelli Hautala 6.34, 2. Iikka Torppa, 7. Viivi-Leena Kari 5.10, 2. PICASA Vilja Kunelius Vilja täyttää 16.3. TJIG:ssa on kilpailusarjat 10–17 -vuotiaille. Erika Pitkälampi 5.39, 2. Jyri Lappalainen, 9. seitsemän vuotta ja Niko täyttää 17.3. Hilma Haukilahti Meidän pikkuprinsessa täyttää 17.3. Niko Pollari 8.24, 4. Luukas Storbacka 4.32, 4. Teemu Polso, 5. Mummut ja vaarit. Omat ennätykset Atte teki myös 60 metrin aidoissa ja kuulassa ollen niissä lopputuloksissa hienosti sijoilla 8 ja 10. Maisa Pulkkinen. kuusi vuotta Kaustisella. neljä vuotta. Onni Peltoniemi Onni täyttää 15.3. Pojat 4 lk (1,5 km): 1. . Aaro Tunkkari. Kasper Björkbacka 8.00, 3. Jeremias Lappalainen. Paljon onnea ja halauksia tokaluokkalaiselle toivottavat äiti, isi ja Oskari. kolme vuotta Kokkolassa. Leevi Kainu, 6. Reipasta isosiskoa onnittelevat Seela, äiti, isi ja isovanhemmat. Liina-Maija Lassila, 5. Vauvauutisia Palstalla julkaistaan toimitukseen tiistaihin kello 12 mennessä lähetetyt alle 10-vuotiaiden lasten syntymäpäiväonnittelut. Pojat 6 lk (2 km): 1. Myös Sallan keihäs lensi hallissa hyvin, kisan hopea irtosi tuloksella 41,37. Salla Koskimäki kuulantyönnön T14-sarjan palkintojenjaossa. KP-V:n Salla Koskimäki työnsi T14 kuulassa kovan luokan voittolukemat 12,70 parantaen hallikauden alusta saakka omissa nimissään ollutta kotimaista kärkitulosta (12,27) vajaat puoli metriä. yhden vuoden! Suuret onnentoivotukset ja halit pikkusiskolle toivottaa Aatu, Eeti, Salli, Lenni, äiti ja isi. 60 metrin aitajuoksussa Salla sijoittui kokonaiskilpailun kahdeksanneksi kelpo ajalla 9,71. Jesse Pakkala Jesse täyttää Kälviällä 18.3. Paljon onnea reippaalle tokaluokkalaiselle toivoo mummu ja Leo Pulkkisesta. Pojat 1 lk (1 km): 1. KIRSI AHO Yleisurheilijoille menestystä nuorten hallikisoista Vetelin alakoulujen hiihtokilpailut hiihdettiin urheilutalon maastossa keskiviikkona 7.3. Elmeri Siirilä 11.20. On kaikki suurta ja mahtavaa kun maailmaa hän valloittaa, ruskeasilmä, kultatukka. Repun täydeltä onnea ja halauksia eskarilaiselle toivottavat äiti, isi ja Onni. Leevi Niininen 3.47, 2. Saimi Koskimäki 9.16. Tytöt 1 lk (1 km): 1. Tuure Pakkala, 6. Lasten palsta www.kp24.
Petri Klemolan valmennettava palaa pieneltä paussilta, mutta treenaa asiallisesti. Pohjolan voittojuhlat alkoivat ravien avauslähdöstä. –?Burning Flight kilpailee hyvässä kunnossa, mutta lähtöpaikka on voittoa ajatellen ikävä. järjesti mojovan yllätyksen voittaessaan Lahden T4-pelin päätöshohteen kertoimella 36,7. Ville Pohjolan ajokki oli Kaustisella kovassa porukassa neljäs ja jäi Seinäjoella pussiin. –?Aiheen Juhannus teki viime syksynä hyviä startteja ja tuli mm. Jarmo ja Sauli Virkkalan omistama Victory Pilot jatkoi menestyskulkuaan Vermon T76-raveissa. Diesel Degato on tehnyt pitkään hyviä juoksuja. Porissa toisen tuhannen alle 30:tä. Se on vielä vähän lapsellinen, mutta ravaaminen on sille helppoa. Hotlinki jyräsi Teivossa kierroksen kirillä neljännestä ulkoa niukkaan voittoon ja on ykköshaastaja. –?Rapid Leaderia on huollettu ja hoidettu, ja se on ollut ihan hyvän tuntuinen hiiteissä. Näiden kahden ajamani startin perusteella kyseessä on kehityskelpoinen hevonen, joka tulee menestymään jatkossakin, Niko Jokela kehui. Päivän pelatuin T4-hevonen Shiny Boss hallitsi rivin avauskohdetta ensimmäiseltä takasuoralta maaliin ja pysäytti kellot aikaan 18,0/2100m. Jonny Länsimäen ajokki on ollut kahdessa viime startissa omaa luokkaansa, mutta nyt tehtävää hankaloittaa takarivin paikka. Toisessa kohteessa on monta voittoon pystyvää hevosta, joista Filled With Hope saa niukan ykkösvihjeen. Elzar Creek kadotti Niko Jokelan mukaan viimeksi kenkänsä, mutta on muuten iskussa. Päivän T4-peli huipentuu tasokkaaseen lämminveriryhmään, jonka selvä suosikki on Tribestream. Seinäjolla ruuna ravasi pääosin johtavan rinnalla ja oli siitä rehti kolmas. Se kesti Kaustisella hyvin kuolemanpaikan ja jäi Seinäjoella johtavan taakse pussiin. Caraway Runner toi neljännen sulan Pohjolan hattuun. Kolmannen kohteen selvänä suosikkina lähtee matkaan Burning Flight. Valtakunnan ohjastajapörssissä vahvaa nousua tekevä Pohjola ajoi peräti neljä voittoa. loisti Lahdessa ja Moon Eagle Seinäjoella KAUSTINEN Keijo Maliniemi Viikonloppu polkaistaan käyntiin Kaustisen tasokkailla lounasraveilla. Ewerth on myös iskussa. Se saa taas nätin juoksun, ja on pussituksen välttäessään vaarallinen. Se ei ole kilpaillut sitten lokakuun alun, mutta harjoitustiedot lupaavat hyvää. Tamma on vahvistunut viime kaudesta tosi paljon. Remember Y:n omistajaporukaan kuuluu 13 henkilöä, pääosin maanviljelijöitä ja kulttuuri-imisiä, mistä tallin nimikin tulee. oli lähtönsä vähiten pelattuja hevosia ja sen voittajakerroin oli peräti 36,7. Perhonjokilaakso PERHONJOKILAAKSO Keijo Maliniemi Ylivieskan sunnuntairaveissa pyöri Ville Pohjola -show. Remember Y. Olin sen takia tähän Seinäjoen lähtöön oikein toiveikas, Niko Jokela sanaili. Ensimmäinen lähtö starttaa kello 12:07 ja viimeinen tuntia myöhemmin. Meillä oli kuukausi sitten hevosissa virus, ja luultiin että se on mennyt ohi, mutta niin ei ollutkaan. Ravivihjeet. Ero toiseksi tulleeseen pieneni hieman lopussa, mutta kyllä meillä olisi ollut vielä varaa parempaankin. on ollut Tommi Kylliäisen valmennuksessa vuoden 2016 lopulta lähtien. Timo Rintasen suojatti käynnistyi Seinäjoella vauhdikkaasti ja painui heti kärkipaikalle. Rivin avauskohteessa ykkösvihjeen saa Aiheen Juhannus. Petri Rahkolan omistama ja kasvattama Moon Eagle oli Seinäjoen Magic Monday ravien vaikuttavimpia voittajia Niko Jokelan ohjastama ja Jarmo Hirvikosken valmentama Moon Eagle lähti viitosradalta heti ajamaan eteenpäin ja pääsi ensimmäisen kaarteen puolivälissä johtopaikalle. Ville Pohjola show Ylivieskassa PERHONJOKILAAKSO Keijo Maliniemi Hyvää kannattaa odottaa. Kaustislaisen Stall AgriKulturin omistama Remember Y. Gunvald on kilpaillut taukonsa jälkeen kaksi kertaa ja parantaa koko ajan. Remember Y. Tatriina saa kolmosvihjeen. Virestone voitti Kuopiossa 50 metrin erolla, mutta oli viimeksi laukkapäällä ja hylättiin. Moon Eagle kiihdytti viimeisen kaarteen alussa uudelleen vauhtia ja karkasi selvää voittoon. T4-vihjesysteemissä ei ole lainkaan varmaa, mutta päätöskohde on selvitetty kolmella merkillä. Se oli viimeisen takasuoran alussa joukon viimeisenä, mutta kiersi 13,5-vauhtisen 600 metrin kirinsä ansiosta kaikki. –?Tiesin, että takana on sellainen hevonen, joka ei meille riitä, ja kun toinen ja kolmas rata näyttivät olevan tukossa, uskalsin ajaa karkuun. Timo Salmelan valmennettava puristi Kaustisella johtavan rinnalta kakkoseksi ja kiri Seinäjoella toisesta ulkoa samalle sijalle. Tamma sai tämän jälkeen rauhoittaa vauhtia, eikä muista ollut uhkaajaksi, kun se pisteli viimeiset 700 metriä aikaan 13,0. MIKA VIRKKALA Remember Y. Mylverin Yrjö lähti 20 metrin takamatkalta, mutta pääsi pian toiseen pariin ulos, mistä se kiri niukkaan voittoon. Se on tehnyt nousujohteisia esityksiä ja saa ysiradalta hyvän juoksun. –?Remember Y. Remu oli jo Kouvolassa kolmas ja Lahdessa tuli sitten voitto huippukertoimella, kimpan edustaja Marjut Virkkala kertoo. Buugi laukkasi viimeksi lähdössä ja jäi päätöskierrokselle lähdettäessä pussiin, mutta kiri tilaa saatuaan viimeiset 800 metriä alle 28-vauhtia. Miehen voittokokkeina olivat Antti Isomaan tallin Mylverin Yrjö ja Tähtitutu, Jari Hietalan Shiny Boss ja Kaisa Soukan Caraway Runner. Santtu Raitalan ohjastama ruuna nousi Hopeadivisioonakarsinnassa viimeisessä kaarteessa neljännestä parista sisältä toiselle radalle ja kiri terävästi kolmanneksi. T4-vihjesysteemi I 3 Aiheen Juhannus, 9 Hotlinki, 5 Tatriina, 1 Virestone, 10 Krannin Pihla, 11 Buugi II 9 Filled With Hope, 10 Real Arch, 5 Ewerth, 6 Fancy Creek, 4 Keep Calm, 1 Glory Luca, 3 Rock’s Fireworks, 12 Pinky Toe III 9 Burning Flight, 3 Rapid Leader, 1 Lovely Easy, 7 Elzar Creek IV 2 Tribestream, 6 Gunvald, 5 Diesel Degato Vihjeet muihin lähtöihin 1. Ykkössija oli Moon Eaglelle uran ensimmäinen ja tuli ajalla 17,1a/1600m. Tähtitutu peri keulahevosen laukattua päätöskierroksen alussa johtopaikan ja jatkoi varmaan voittoon tuloksella 32,7/2100m. Paremmista asemista olisin ollut luottavainen, mutta nyt ollaan muiden armoilla ja kupongille tarvitaan muitakin hevosia, Jonny Länsimäki painottaa. Lovely Easy ravasi Joensuun T76-fi naalissa neljäntenä sisällä, eikä päässyt käyttämään lopussa kaikkia voimiaan. hidasteita, eivätkä juoksutkaan ole aina onnistuneet, mutta kimppa on hyvin jaksanut odottaa hevosen menestystä. Real Arch on lähdön ideahevonen. Rapid Leader on todennäköinen keulahevonen. ehti kilpailla Suomen kamaralla 13 kertaa ilman voittoa, mutta Lahden torstairaveissa räjähti, kun Tommi Kylliäinen kiidätti valmennettavansa kolmannesta ulkoparista T4-pelin päätöskohteen voittoon tuloksella 15,3a/2140m. Se veti Kaustisella keulassa kiihtyvää tahtia ja vastasi lopussa niukkaan voittoon. Tallilla on ollut tauteja ym. ja Moon Eagle ovat sen viime starteissaan osoittaneet. Ravit ajetaan korotetuin palkinnoin, joten jokaisen lähdön voittaja kuittaa 800 euron ykkösrahat. 18 15.3.2018 . Kylmäveristen aikatasoituksessa Henry Ala-Korpi kannusti valmentamansa Taifunin kolmanneksi ajalla 32,2/2120m. Proud Leader starttasi sunnuntaina Ylivieskassa, ja se oli maanantaina kuumeessa, joten vähän epävarmoin mielin ollaan matkassa, Petri Klemola taustoittaa. Tammalla ei ole ajettu kovia hiittejä, mutta jos se on vähääkään samanlainen kuin kotona, kärkipään sijoitus ei tulisi yllätyksenä, Veli Nurminen vihjaa. Matkan varrella on ollut monenlaisia ongelmia. Kaustislaisen Stall AgriKulturin omistama Remember Y. –?Moon Eagle teki Oulun Toto76-päivänä tosi kovan juoksun, vaikka jäikin neljänneksi. 8 River’s Lastchance, 9 Too Cool For You, 7 Fakir Le Mont Kaustisella tasokas T4-kattaus . Alkuun meni puolisen vuotta, ennen kuin Ruotsin puolella saatiin paperit kuntoon, ja päästiin kilpailemaan
Pesäpallon menestymiset tulivat noihin aikoihin tyttöjen ja naisten peliesitysten kautta. Miten tärkeänä pesäpalloa pidetään halsualaisuudessa. Tulos ylitti odotukset; aikaan saatiin 70 minuutin dokumenttielokuva. Taiteilija Leena Salmela sommitteli Käpylän historian dramatiikkaa paikalliseen Perhonjokilaaksoon 16.8.1981 pelatun ratkaisupelin tapahtumista Sotkamon Jymyä vastaan.. Halsua eteni muutamassa vuodessa mestaruussarjaan saakka. Vuosikymmenen puolivälissä Kärsämäen Katajan sarjasta luopuminen pelasti Toivon perussarjaan putoamiselta. Monille fi lmi sisältää paljon uutta tietoa, Iiris Jurvansuu tiivistää. Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi hankkeeseen kahden tuhannen euron apurahan Pirkko ja Antti Hietaniemen rahastosta. Koosteen ovat fi lmille toteuttaneet mediaopiskelija Nuutti Kaunisto sekä Arto Hietalahti ja Iiris Jurvansuu. Dokumentti kertoo haastattelujen ja tarinoinnin avulla Karvosen veljesten merkityksen joukkueelle ja paikkakunnan pesäpalloväelle. Työryhmään kuulunut Arto Hietalahti oli suuressa roolissa lajin asiantuntijana ja toimittajataustansa ansioilla. Laihana lohtuna joukkue eteni Suomen cupin loppuotteluun, mikä pelattiin Käpylässä Vimpelin Vetoa vastaan. Halsuan pelihistorian dramaattisin kokemus koettiin 16. Sekin tulee esille elokuvan sisällöstä. Takarivissä pelinjohtaja Tapio Kinnunen (vas.), Olavi Karvonen, Simo Venetjoki, Matti Kalliokoski ja Alpo Mäntykorpi AULIS HIETALAHTI Halsuan ilmiö esittäytyy haastattelujen ja kuva-arkistojen avulla Dokumentti pesäpallon pikkujättiläisestä Nuutti Kaunisto ikuisti dokumenttielokuvaan Halsuan pesäpallohistoriaa. 15.3.2018 HALSUA Aulis Hietalahti Pesäpallosta ja se merkityksestä Halsualla ja Halsualle kertova dokumenttielokuva ”Pesäpallon pikkujättiläinen” on nyt valmis. Miesten uusi tuleminen osui 80-luvun alkuun. Sitä surun päivää käsitellään dokumenttielokuvassa lähes neljäkymmentä vuotta myöhemmin – yhä ilmeet vakavina. Kauniston omien projektien vuoksi toteutus venyi ja vanui, kuten hän itse asian ilmaiseen. Halsualla on pelattu pesäpalloa jo 1920-luvulla, vaikka joukkueen sarjaan meneminen toteutui vasta 50-luvun loppupuolella. Yksi Halsuan pesäpallon suurimmista hetkistä koettiin vuonna 1967, jolloin Allan pelasi liiton joukkueessa ja Aulis elämänsä ottelun lehdistön väreissä. 19 Perhonjokilaakso . –?Menimme mestaruussarjaan aivan oppipoikina; kukaan ei ollut koskaan nähnytkään ylimmän sarjatason pelejä. Tallenne on kuva rakkaudesta pesäpalloiluun. He myös toteuttivat haastattelut. Halsuan Toivo pelasi mestaruussarjassa vuoteen 1967. AULIS HIETALAHTI Harhaheitto. Kuvaus ilmiöistä ja muistikuvista. Edessä vasemmalla Veijo Parhiala, Aulis Karvonen ja Seppo Karvonen. Veljekset valittiin Suomen parhaiksi pesäpalloilijoiksi vuonna 1966 ja -67. Pesäpallossa pitäjien rajat ovat madaltuneet. Halsuan Toivo pelasi neljä kautta mestaruussarjassa. Ottelun sankariksi nousi Aulis Karvonen, joka dokumentissa kertoo joukkueen kokemattomuudesta. Siitä saamme kiittää Arvo Karhulahden omapäisyyttä. Hänelle olivat haastateltavat tuttuja sekä heidän taustansa, Kaunisto kommentoi. –?Tavoitteena oli saada 2030 minuutin katsaus, Kaunisto mainitsee. Elokuvan käsikirjoituksen laativat Hietalahti ja Kaunisto. Se menetettiin taktiikassa, mikä voimassa voitettiin. Ikäluokkien pienentyessä Halsuan Toivo tekee läheistä yhteistyötä Vimpelin Vedon ja Veteli Pesiksen kanssa. Jatkoaika oli lopulta etu; materiaalia saatiin harrastajakuvaajilta teoksen valmistumiseen saakka, hän mainitsee. –?Dokumentti todistaa Halsuan ilmiön. Nousu ratkesi vuonna 1960 Käpylässä, kun Oulun Lippo kaatui juoksuin 109. Hän ilmoitti joukkueen sarjaan vastoin johtokunnan päätöstä. Arki tuli vastaan 70-luvulla joukkueen hajoamisen sekä paikkakunnalta poismuuttojen myötä. Vekseli tarvittiin jopa peliasujen hankkimiseen. Nyt oli oikea aika taltioida pesäpallon merkitys paikkakunnalle. elokuuta 1981. Keskellä Jouko Niemi, Voitto Parhiala, Allan Karvonen ja Martti Jyrkkä. Ratkaisupelissä Sotkamon Jymyä vastaan Toivo romahti kannattajineen harhaheittoon. Olimme taktiikassa kokemattomia. Dokumentti havainnollistaa, miten pesäpallo liittyy halsualaiseen elämään
sukunimi@avi.. 2 krs okt Tunkkarilla 120m² 4mh,oh,k/rt,s+ph,2x wc varasto 8m² Maalämpö,kuntotarkastettu Hp.118,000 Yht.otot 0400 500722 tai 0403513198 Henkilö,paketti ja kuormaautojen Lasien vaihto, Korj, Katsastushuollot, Hitsaukset, sij.auto, työkonepleksit edullisesti. Pe 16.3. Kaustisen Ravirata-alueen asemakaavan osallistumisja arviointisuunnitelma, Valejärven asemakaavan kaavaluonnos ja Mikontanhuan asemakaavan kaavaluonnos pidetään kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan kotisivuilla nähtävänä 13.3. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Kaikenlaisen musiikin yhdistys Musiiki ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pe 23.3.2018 klo 17.30 Ravintola Pelimannissa Käsitellään sääntömääräiset asiat. Viimeinen osakilpailu keskiviikkona 21.3. Jätä sanojen väliin tyhjä ruutu. Kaustisen Köyhäjoella n. klo 16.00 ja Ma 19.3. Pidätämme oikeuden muu aa tai lyhentää tekstejä. Raviradan alueen asemakaavoituksen osallistumisja arviointisuunnitelma, Valejärven asemakaavan kaavaluonnos ja Mikontanhuan asemakaavan kaavaluonnos yleisesti nähtävinä. ja Su 18.3. Olen kestotilaaja, käytän ilmaisen rivi-ilmoitusetuni (2 kpl/vuosi) Ruudukon täy ö: Täytä oheinen ruudukko selväs tekstaten siten, e ä joka ruutuun tulee yksi kirjain. Ruokailu. SUURI PÄHKINÄRYÖSTÖ 2 VETELIN RÄYRINGIN NUORISOSEURA r.y sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS su 25.3.2018 klo 19.30 Räyringin monitoimitalolla. Kaikki palkitaan 12-vuotiaisiin saakka. Hylätyn alueen sijainti on merkitty päätöksen liitekarttaan. 0295 018 766 tai ympäristöneuvos Satu Ahola, puh. Kaustisen Nuorisoseura r.y.:n KEVÄTKOKOUS to 22.3.2018 klo 18 Pelimannitalolla Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 32 §:ssä mainitut huhtikuun varsinaiselle kassankokoukselle kuuluvat asiat. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkolla 1. Mielipiteitä osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksista voi toimittaa osoitteella: Kaustisen kunnanhallitus, PL 10, 69601 KAUSTINEN tai sähköpostilla: kaustisen.kunta@kaustinen.. klo 18.00 K7 Liput 9,li t i i t . Kahvitarjoilu! Hallitus Myydään Vetelissä Lehtisaarentie 18 as 7 hyvässä kunnossa oleva kaksio edullisesti. Muikunpaistaja Lestijärveltä Vetelin M-marketin pihalla La 17.3. Yritys 20 € . Myös pidempiaikainen vuokraus mahdollista. 3 ha salaojitettua peltoa, välivarastoksi soveltuva lietesäiliö ja konesuoja. Myydään . P. puh. Pakkasraja -15 astetta. Hallitus kokoontuu klo 17. Myydään omakotitalo Halsuan Ylikylässä. 0500 938 915. / rivit 1. Laskutusja valmistuslisä ei koske ne n kau a jäte yjä ilmoituksia. Tied. Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä muut esille tulevat asiat. Rivi-ilmoitus Edullisin ilmoituksen jä ötapa: www.kp24.. Tervetuloa! Musiiki ry:n hallitus Kaustisen Pohjan-Veikkojen sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS Urheilutalolla 26.3.2018 klo 19 alkaen Tervetuloa! Keskustan Kaustisen paikallisyhdistyksen SYYSja VUOSIKOKOUKSET ravintola Pelimannissa ma 19.3.2018 klo 19.00 alkaen. Haluamasi asia tulee mahtua tähän laan. 050 3455 291. Kuvallinen: (max 110 merkkiä) . jne.) Kolmen osakilpailun pisteet lasketaan mukaan. 061 Veteli KEVÄTKOKOUS to 22.3.2018 Ravintola Pelimannissa klo 18.30. Rakennusliitto os. klo 19.00 K12 Liput 11,Li j HEVI REISSU Su 18.3. 12.4.2018 Perhon kunnanvirastossa, Keskustie 2 ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa, Wolf?ntie 35, Vaasa. Vanhemmissa sarjoissa kolme parasta palkitaan. Sekalaiset . Markone Oy 040 9639532. Heti vapaa. Ilmoittautumiset maanantaina kello 21 mennessä sähköpostilla järjestävälle seuralle. Vuohenjuustobroileri 16,50 € Sunnuntaina 18.3. 040 648 4040 www.kampeli.fi • info@kampeli.fi Lounas arkisin klo 11-14, hinta 8,90 € Lauantaina 17.3. Vuokrataan . Teks : (max 140 merkkiä) . • LOUNAS • A´LA CARTE • MAJOITUS Hotelli Kampeli Avoinna: ma-to 8-22, pe 8-23, la 11-24 (02), su 12-18 Lehtisaarentie 28, Veteli p. klo 19.00 Vetelissä urheilutalon maastossa vapaalla hiihtotyylillä. Hallitus Neljä viidestä taloudesta saa Perhonjokilaakson joka torstaiaamu. Porsaanleike aurajuustokastikkeella 15 €. 0400 263774. P. Valitusaika päättyy: 12.4.2018. Perhonjokilaakso MYYDÄÄN VUOKRATAAN SEKALAISTA Rivit Sairauskassa Jaron varsinainen KEVÄTKOKOUS pidetään torstaina 5.4.2018 klo 14.00 OSTP:n ruokalassa, Pietarsaaressa. Yritys 40 € Huom! Valmistuslisä 5 € • Laskutuslisä 5,40 €. Tieto mahdollisista muutoksista löytyy järjestävän seuran sivuilta. Tervetuloa! Maastohiihdon Perhonjokilaakso-cup 2018 Sarjat: T6 400 m P6 400 m T8 800 m P8 800 m T10 1,5 km P10 1,5 km T12 2 km P12 2 km T14 2,5 km P14 2,5 km T16 2,5 km P16 4 km N 4 km M 7,5 km N kunto 2,5 km ja M kunto 5 km. Yksityinen 20 € . Tervetuloa! Ravintolapäivä Veikkolassa su 18.3. 10 pist., 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. JULKAISUPÄIVÄ: / /2018 OSASTO: . lk POSTIMERKKI lehti OSOITE PAIKKAKUNTA Järjestävät seurat: Halsuan Toivo, Kaustisen Pohjan-Veikot, Perhon Kiri ja Vetelin Urheilijat Cup-pisteet kertyvät kahdeksalle parhaalle (1. Kaustisella 12.3.2018 Kunnanhallitus Vuokrataan OK-talo Vetelin Puusaaressa kauniilla paikalla. Tervetuloa! KINO KANSANTAITEENKESKUS Lippuja ennakkoon: lipputoimisto.. Länsija Sisä-Suomi ILMOITUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSESTÄ Hakija: A-P Niemi Oy Diaarinumero: LSSAVI/206/04.08/2013 Asia ja sijainti: Kivinevan turvetuotannon lisäalueen ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan olennainen muuttaminen Perhon kunnassa noin 5 km kuntakeskuksesta pohjoiseen. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 18.00 alkaen. Lisätiedot: Ympäristöylitarkastaja Janita Peltonen, puh. Päätöksen nähtävilläolo: Päätös on kuulutusaikana yleisesti nähtävillä 13.3. klo 9 jälkeen. Yksityinen 10 € . klo 11-14. Päätös on lisäksi luettavissa www.avi.?/lupa-tietopalvelu. 20 15.3.2018 . Ilmoittaja Nimi Lähiosoite Postinumero, Toimipaikka Puhelinnumero . – 13.4.2018 välisen ajan. 6 pist., 4. Ostetaan . 040 5789 076. 0295 018 744, sähköpostit:etunimi. Tervetuloa! Keskustan Perhon osaston sääntömääräinen VUOSIKOKOUS TERVETULOA! JOHTOKUNTA 20.3.2018 klo 19.00 Perhon kunnantoimiston kahviossa. 5 pist. Mikäli kiinnostuit, soita P. 8 pist., 3
Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Sarjaan on ilmoittautunut 13 nostajaa. Laskutus Annukka Ojala, Kokkola 020 750 4588 Päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 Toimittaja Sanni Aho 040 120 9369 Myyntipäällikkö Outi Lindström 040 664 7020 Tilausmyynti Vuokko Riihimäki 020 750 4465 Parasta palvelua – lähelläsi! Yrittäjä, sarjailmoittelu on edullista ja tehokasta! Varaa paikkasdi: Outi Lindström, puh. Hän on kolmen lajin 385 kilon yhteistuloksellaan tilastossa viidentenä. 15.3.2018 Kirkkotanhua 3 • 69700 Veteli • puh. ISSN 0782-5676 Levikki (LT 2015) 6384 Toimitus toimitus@perhonjokilaakso.fi mauri.aho@perhonjokilaakso.fi sanni.aho@perhonjokilaakso.fi Konttori konttori@perhonjokilaakso.fi Ilmoitukset Ilmoitukset@perhonjokilaakso.fi outi.lindstrom@kpk.fi Katso ilmoitushinnat: https: //kp24.fi /mainosta kuolinilmoitukset ............ 9,17 € / kk Peruspaketti (sis. 24h Jomottaako, särkeekö, rusahtiko. Lehti ei vastaa julkaisemattoman tai virheellisen ilmoituksen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta. Ilmoitusaineisto viimeistään tiistaina klo 12. alv 10?%) Täyspaketti (sis. 21 Perhonjokilaakso . Kampaamo Jemitex TERVETULOA! Parturi-Kampaamo Wassborr Puh. www.soite.fi/oireapu ASIOINTI VERKOSSA ?Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. 040-7614 848 s se ett.. 1,10/pmm Laskutuslisä ............................. Tilaushinnat (hinnat sis. Miesten 105 kilon kilon sarjassa Nordic Powerin Jussi Kangasvieri on tilastossa viidentenä 727,5 kilon yhteistuloksella. lehti) 12 kk levikkialue 9,42 € / kk levikkialueen ulkop. Menestystä tavoittelee myös 84 kilon sarjassa kilpaileva perholainen Jymyä edustava Hanna-Leena Kivijärvi. 10,08 € / kk Digipaketti 12 kk 5,95 €/kk Tied. 040 520 9405 / www.vptkeittiot.. yksityinen 20 € .............yritys 40 € Teksti-rivi-ilmoitus: .............. Kärkipaikalla on ahvenenmaalainen Stina Lindell 402,5 kilolla. Metallityöt ja hitsaukset. Huomautukset on tehtävä viikon kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Perhonjokilaakso ilmestyy torstaisin. t, Me H 16.-22.3.2018 040 7596 099 0500 364 622 Kela-keskus 0100 85 444 PERHON TAKSIEN viikonloppuja yöpäivystys TERVETULOA! Palvelemme KAUSTISELLA ammattitaidolla ParturiKampaamo Johanna Kaustintie 2, p. 020 750 4670 Konttori avoinna ma-pe klo 8-16 Perustettu vuonna 1970. 020 750 4469 (ma-pe klo 8-16.00) Kustantaja Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa Johtaja julkaisuliiketoiminta Alpo Ohtamaa Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Kokkola Jakelupäivystys: Maksuton jakelupäivystys palvelee puhelimitse numerosta 0800-30101 arkisin kello 7.00-16.00 ja viikonloppuisin 9.00-11.30. Muina aikoina www.kp24.fi /palaute. muk. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen Hyvän Ilman Kampaamo ® Sinikka Harjukoski Timosentie 14 p. yksityinen 10 €...............yritys 20 € Valmistuslisä 5 € laskutuslisä 5,40 €, (ei koske verkon kautta jätettyjä ilmoituksia eikä kestotilaajan etuilmoituksia). Tynkkisentie 107 69510 Halsua p. lehti+digi) 12 kk levikkialue 8,25 € / kk levikkialueen ulkop. 06-8611 026 Kaustinen Terveystie 10, Kaustinen Puh. Seurakaveri Janika Kivelä on 57 kilon sarjassa 327,5 kilon tuloksellaan kuudentena. VPT VPT VIMPELIN PUUTYÖ KY keittiöt . 5,40 Hintoihin lisätään alv 24% Rivi-ilmoitukset Kuvallinen: ........................... Anette Tunkkari mitalitoivein voimanoston SM-kisaan Ollaanks´ kavereita?. 040 9614 259 KOSMETOLOGI Pajalantie 3 • Kaustinen 040 717 7363 www.kauneushoitolanne.. puh. Älä pähkäile, käytä Soiten Oireapua • Voit saada apua oireisiisi verkossa juuri silloin, kun sinulle parhaiten sopii • Palvelu ohjaa sinut oikealle ammattilaiselle • Tarvittaessa sinuun otetaan yhteyttä1-2 arkipäivän sisällä. 050-523 4546 Puh. 040 664 7020 outi.lindstrom@kpk.. 040 838 7771 KAUSTISEN HIUSKLINIKKA Hius A katemia jäsenliike Parturiliike SILKKITUKKA Sirkka Mattbäck Saarenkangas 19, Kaustinen Puh. Hinnat sisältävät voimassa olevan alv:n. Palvelemme KAUSTISELLA ammattitaidolla 050 597 7957 KOKKOLA Seppo Järvelä Veteliläinen Kokkolan Jymyä edustava Anette Tunkkari on vahva mitaliehdokas klassisen voimanoston SMkilpailuissa, jotka käydään viikonloppuna Ylöjärvellä. 0400-268 451 Avoinna ti-pe 9-17, la 9-14 tai sop. Huollot, korjaukset, renkaat ja akut. Yli 120 kilon sarjassa menestystä tavoittelevat Nordic Powerin Kai Haarala ja Dimitri Gromov. Tunkkari on yhteistuloksellaan 395 kiloa toisena naisten avoimen luokan 63 kilon sarjassa
MUUT To 15.3. Ilmoittautumiset kyytiä varten Jaanalle 14.3. Klo 12.15 Lähetysjuhla kirkossa, juhlapuhe ja kuvia kentältä Taiwanin lähetit Carola SaloBack ja Lars Back, raamattuesitys ”Lähetä joku muu” Halsuan runopiiri ja luovailukerho esittävät Katja Hakalan johdolla. Tenhusentie 106), Kytölä, Erkkilä. Ke 21.3. numerossa 0503147337. klo 18 Lähetyspiiri, srk-talon alakerrassa. Perho JUMALANPALVELUKSET Su 18.3. 050 3147 348 viimeistään 14.3. Ti 20.3. klo 18-22 Retki Kokkola-Gospeliin. Uudet kinkerivirret ovat 166 ja 581. Su 18.3. Ilmoittaudu yöpyjäksi Miimulle puh. KASTETTU Siimon Aapeli Kellokoski DIAKONIATYÖ Yhteisvastuukeräys jatkuu huhtikuun loppuun. luku. NUORISOTYÖ pe 16.3. Perhonjokilaakso Kaustinen ja Ullava JUMALANPALVELUKSET SU 18.3. EU-elintarviketukea on saatavilla Diakoniatoimistosta ma -pe klo 9 15 Kirkkoherranviraston aukioloaikoina. Isoishaku kesän rippileireille, lastenleireille ja Halsualle lasten leiripäiviin alkaa. klo 14.30 Jalmiinakodin ehtoollishartaus, Kytölä, Erkkilä. klo 18.30 K-P:n konservatorion oppilasmatinea srk-talolla. Veteli JUMALANPALVELUKSET Su 18.3. klo 11 Veteraanien vuosikokous ja tupapäivä srk-keskuksessa, alkaa ruokailulla. Voit laittaa myös viestin, niin lähetämme lomakkeen sinulle sähköpostilla. Ke 21.3. klo 14.15 muksukuoro Rahkosen koululla KE 21.3. mennessä. Valinnoista ilmoitamme jokaiselle henkilökohtaisesti ti 17.4. SEURAKUNNAN VIIKKO KAUSTINEN MA 19.3. klo 14 kevakerho Pihlajatuvalla. klo 11 torstaikerho Vietti Pannulalla (os. Kokkolan rovastikunnan lähetyspäivä Halsualla. KASTETTU Anni Eevi Sofi a Saarela, Iina Sofi a Virkkala, Isabella Alexandra Aho HAUTAAN SIUNATTU Mertsi Matias Vähäkainu 90 v. Seurakunnat 22 15.3.2018 . Oiva Salli. Konsertin tuotto vähävaraisten lapsiperheiden avustamiseen. LA 24.3. Su 18.3. Kaikkien kinkerien aihe on: ”Elämän Leipä”, Raamattu Joh: 6: 26-35, virret virsikirjan lisävihkosta: 921, 964. KIRKKOHERRANVIRASTO Kirkkoherranvirasto on suljettu to 29.3. klo 18.30 kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla, Erkkilä. Su 25.3. Klo 14 ehtoollishartaus Perhekoti Rauhalassa, Parpala. klo 10 messu kirkossa, Kytölä, Erkkilä. LA-SU 17.-18.3. Harjoitukset klo 17. Voit laittaa myös viestin, niin lähetämme lomakkeen sinulle sähköpostilla. Aaro Risto Anselmi Väärälä. To 22.3. MAHDOLLISUUS MUUTOKSEEN-MISSIO SU 18.3. MUSIIKKI Pe 16.3. La 17.3. Hietaniementie 125). Esilaulajina ovat klo 15 Elieser, klo 18 Kajastus ja klo 21 Nisunjyvä. Su 18.3. Mäntymajalla ja klo 18-19 Tarinakerho 1-6 lk. Tervetuloa tutustumaan! KE 21.3. mennessä. Tuomo Jukkola, Kalliokoski, laulua Antti Lieska. Ohjelma 20 e ennakkomyynti kirkkoherranvirastossa tai tuntia ennen kirkon ovelta. Tervetuloa mukaan myös muista alueen seurakunnista. muuttunut päivä. Klo 10 Messu Halsuan kirkossa, Juha Karhulahti, Aarre Polso, Jenni Kentala, lähetystyön vastuuryhmä palvelee eri tehtävissä, tekstinlukijat Kari Jyrkkä ja Kaarina Koivisto, ehtoollisavustaja Erkki Hietalahti, kolehti Aki Kujala ja Kari Jyrkkä, musiikkia kirkkokuoro Satu Riihimäen johdolla. SEURAKUNNAN VIIKKO To 15.3. Juhlan jälkeen kahvitarjoilu seurakuntatalolla. Nuutti Eero Aaprami Teirikangas. Ullavan seurakuntakodin Nurkkakämpällä. klo 19 kinkerit Liisa Hotakaisella, Karvonen Tuominiemi Toff eri, Juha Karhulahti, Satu Riihimäki. Kaustisen Baptistiseurakunta Su 18.3. Parpala. SEURAKUNNAN VIIKKO Ke 21.3. Muulloin voitot voi viedä kirkkoherranvirastoon. Hakuaika päättyy ti 3.4. To 22.3. klo 10 Perhepiiri kerhotilassa. Klo 18 Lasse Heikkilän Suomalainen messu Kaustisen kirkossa. klo 12-18. klo 18 kokous. Ke 21.3. Kaikilla kinkereillä aiheena on ”Sovinto” Jumalan ja ihmisten kanssa. klo 19-22 nuortenilta Halsuan seuriksella la 17.3. Ke 21.3. NUORISOTYÖ pe 16.3. MUUT Kirkkoherranvirasto on suljettu 27.-29.3. Klo 18 Messu, klo 20 konsertti EXIT, iltapala. HAUTAAN SIUNATTU Erkki Johannes Huusko 71 v. Lopuksi kahvitarjoilu. Valinnoista ilmoitamme jokaiselle henkilökohtaisesti ti 17.4. 8. klo 12 Lähetyspiiri Kaustisen portissa. Messun jälkeen kirkkokahvit srk-talolla. klo 19 raamattuluokka ja iltakylä ry:llä. Arpavoittoja otetaan vastaan seurakuntatalon kerhohuoneessa ke 21.3. klo 13 Ullavan jumalanpalveluksessa isosten tehtävään siunaaminen ja uusien isosten todistusten jako. klo 19.30 seurat ry:llä, Arto Syrjälä. kirjeen 10. klo 9.30-10.30 esitellään lähetyslaukun avulla kenialaisen lapsen elämää srktalolla, Arja Tuulikki Huhtinen. Mila Amanda Kristiina Nikula. Isosten tehtävään siunaaminen. Rippikoululaisia kehotetaan osallistumaan oman kylän kinkereille. Veli-Pekka Harju päivystää 27.3. klo 18 pyhäkoulu ja varhaisnuortenkerho Räyringin rukoushuoneella. klo 12.00 Ehtoollishartaus Hopijakummussa (Huom! Muuttunut aika) TO 22.3. Liikkeissä on lippaita. Perjantaisin klo 15-17 Luolakerho 4-7 lk. Lenni Viljami Kalliokoski. Seppo Särkioja ym. klo 9.15-11.30 5v.kerho kirkkoherranvirastolla ja klo 9.30-11.30 perhekerho seurakuntatalon alakerrassa. Kokkolan rovastikunnan lähetysjuhla Halsualla. klo 17 ja 18.30 seurat ry:llä, Risto Göös, Taito Salonen. Ti 20.3. Nurmiahontie 51), Kytölä, Erkkilä. Klo 19 Raamatun tutkiskelua Esa ja Kaija Polsolla, Hepr. Su 18.3. Voittoja voi lahjoittaa 21.3. Ti 20.3. Esilauluryhmä ja soitinyhtye Vetelistä, Harju, Rannankari, Känsälä, Tuulan palveluryhmä. Juhlan juonto ja päätösrukous Erkki Hietalahti. MUSIIKKI To 15.3. Hakulomakkeita saat Jaanalta ja Marialta. saakka. klo 18.30 Seurat Räyringin koululla, Pasi Palmu ja Minna Kalliokoski. Klo 19 kinkerit Iiris ja Tuomo Jurvansuulla, Liedes-Taipale, Juha Karhulahti, Aarre Polso. Room. Hakuaika päättyy ti 3.4. LÄHETYSTYÖ To 15.3. klo 10 messu, Isokylän ja Alaspään kylien kirkkopyhä, saarna ja lit. klo 17-20 Missiokahvila seurakuntakeskuksessa. klo 18 Vetelin ja Kaustisen miesten raamattupiiri Mäntyristillä, Room. klo 18 kokous. klo 19 Kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Halsua JUMALANPALVELUKSET Su 18.3. Mahdollisuus mukaviin kohtaamisiin kahvin tai teen ääressä. Marja Inkeri Hautaniemi 58v. Luolassa, huom. Vapaaehtoiset kerääjät käyvät kodeissa. SEURAKUNNAN VIIKKO Pe 16.3. Matalan kynnyksen paikka jakamiseen, Raamatun tutkimiseen ja rukoukseen. Lämpimästi tervetuloa tilaisuuksiimme! Sunnuntaina 18.3. Musiikin lisäksi sekä yhteistä että hiljaista rukousta. Kokkolan rovastikunnan lähetysjuhla Halsualla. ja 29.3. Messun jälkeen lähetyslounas seurakuntatalolla, vapaaehtoinen maksu lähetystyölle, arvontaa. tv7:lla klo 18 taltiointi viime kesän Rohkea elämä!-telttakokoussarjasta, 25.3. Klo 18 Suomalainen messu Kaustisen kirkossa. ULLAVA TO 15.3. klo 15 seurat Jalmiinakodilla, Arto Syrjälä. klo 17 Riemumessu-harjoitus srk-talolla, klo 18 kirkkokuoro srk-talolla. MUUT Juha Karhulahti Vetelissä 14.3.-18.3. NUORISOTYÖ PE 16.3. Klo 18 Suomalainen messu Kaustisen kirkossa. Seppo Särkioja ym. klo 13 Metsä-Porasen kinkerit Helena ja Tapani Porasella (os. 8., Parpala. Joonas Kelottijärvi.. klo 10 Miestenpiiri ja aamupuuro srk-kodilla. Musiikkiesityksiä Satu Riihimäen johdolla Riihimäen perhe sekä lapsikuoro Pirtsakat. Tervetuloa katsomaan! MUSIIKKI To 15.3. klo 15 alkaen kirkossa mahdollisuus hiljentymiseen ja rukoukseen mediamission puolesta, jatkuu yöllä klo 3 saakka. Yöpyjälle mukaan hammasharja, makuupussi ja -alusta sekä tyyny, Raamattu ja oma iltapala. klo 13 Messu Ullavan kirkossa. klo 18 Hiljainen hetkiClub For Five konsertti Kaustisen kirkossa. VeliPekka Harju, esilauluryhmä ja soittajat Jaanan ja Minnan johdolla. Ma 19.3. DIAKONIATYÖ To 22.3. Isoishaku kesän rippileireille, lastenleireille ja Halsualle lasten leiripäiviin alkaa. Messu kirkossa klo 10, sen jälkeen seurakuntatalolla ruokailu ja juhla. KASTETTU Sanni Annoora Haka. klo 18 kokous. Su 18.3. SU 18.3. PERHETYÖ Seuraava perhekerho ke 21.3. Klo 10 Messu kirkossa, lähetyslounas srk-kodissa ja juhla kirkossa. HAUTAAN SIUNATTU Sanni Loviisa Puronaho 89v. Alussa kahvitarjoilu klo 18 alkaen. klo 19 Yhteiskristillinen rukousilta seurakuntakeskuksessa. klo 19-22 nuortenilta Halsuan seuriksella la 17.3. Ti 20.3. numerossa 0503147338. Klo 18 Messu, klo 20 konsertti EXIT, iltapala. Su 18.3. Kai Tikkakoski päivystää 28. klo 19 Taipaleen kinkerit Eveliina ja Lasse Kalliokoskella (os. Kirkkokaffi t messun jälkeen srk-talolla. Raamatun tekstinä on 2.Kor.5:18-21, Katekismusläksynä luvut 15 ”meidän Herramme” ja 17 ”kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan”. klo 17.30 hartaus K-P:n keskussairaalassa. MUSIIKKI TO 15.3. TO 22.3. Leff aa, kisailua, mukavaa yhdessä oloa. mennessä. Pe 16.3. Ota osaa keräykseen! LÄHETYSTYÖ Lähetyksen kevään lista-arpajaiset ovat huhti-toukokuussa. Ilmoittautumiset kyytiä varten Jaanalle 14.3. Kiitollisena pyydämme lahjoituksina käyttämättömiä tavaroita arpavoitoiksi. klo 16 Kaustisen muksukuoro ja klo 18.30 kirkkokuoro seurakuntakeskuksessa TO 22.3. Tikkakoski, Rannankari, Varila, Kalliokoski. klo 7 Järviradion aamuhartaus, Kytölä. klo 13 RY:n lähetysseurat srk-talolla, puhujat Aate Kalliokoski ja Arto Syrjälä. Klo 13 Saarnaviikon päätöstilaisuus Räyringin rukoushuoneella, Tuomo Jukkola ja Janne Salmela. To 22.3. klo 9 toimintakeskuksen aamunavaus, Erkkilä. Perhosta lähdemme omilla autoilla. klo 19 Rukouspiiri seurakuntakeskuksessa. Keräyksellä torjutaan nälkää ja köyhyyttä kotimaassa ja ulkomailla. seurakuntatalolla. Yönuortenilta Ullavan seuriksen Nurkkakämpällä. Ti 20.3. ja 21.5. klo 14.14 muksukuoro Rahkosen koululla VARHAISNUORISOTYÖ Varhaisnuorten kerhot kokoontuvat seuraavasti: TO klo 17-18 Könsyn varkkis 3-7 lk. Ohjelmallinen nuortenilta klo 19-22, jonka jälkeen mahdollisuus jäädä yöksi. mennessä. klo 17 Aamuruskon hartaus, Karhulahti. Klo 18 Kaustisen ja Vetelin miesten raamattupiiri Mäntyristillä. Su 18.3. Alajoen kinkeripiirin kirkkopyhä, tekstit Olavi Poikola, esirukous Leena Kytölä, kolehdinkerääjät Miska Korpi ja Natalia Kytölä, musiikki Alajoen kyläläiset. TI 20.3. klo 18-22 Retki Kokkola-Gospeliin. Hakulomakkeita saat Jaanalta ja Marialta. klo 12 diakoniapiiri Pirkko ja Taisto Vikmanilla. MA 19.3. klo 19-22 Oloilta Luolassa. VARHAISNUORISOTYÖ To 15.3. klo 18 Lähetyspiiri, srk-talon alakerrassa. Klo 18.30 19.45 Taukopaikka-ilta Mäntyristillä Tiimi ja Jaana Niininen. LAPSITYÖ To 15.3. Tapahtuma päättyy klo 13 alkavaan jumalanpalvelukseen Ullavan seuriksella. klo 13 Vivace Muksulassa. klo 18 Suomalainen messu Kaustisen kirkossa. DIAKONIATYÖ Kauppojen hävikkiruoan jakelu Kaustisen seurakuntakeskuksessa maanantaisin klo 18.00 -19.00 kahden viikon välein: 26.3., 9.4., 23.4., 7.5. Minea Senni Alexandra Tuominen. KE 21.3
luokka 2 km: 1) Saana Vehkalampi Ok 8.08,9, 2) IidaOlivia Sivula Mö -0.00,4, 3) Enna Keisala KK -0.06,7, 4) Sofi a Humalajoki Mö -0.27,7, 5) Saaga Leskelä Ok -1.06,6, 6) Ilona Riihimäki KK -1.06,9, 7) Kaisa Huopana Mö -1.14,4, 8) Sini Anttila Mö -1.43,9, 9) Inka Kellokoski Mö -1.59,3. 18-19, Irti New Agesta ja peloista, Riitta Pöyhönen. Ke klo 19.00 Mahdollisuus muutokseen rukousilta. Tytöt 1. La 17.3. Suremaan jäivät lapset perheineen, sisarukset ja ystävät. lisää alla Ti 27.3. Pe 23.3. Maksutonta kahvittelua, muutoskertomuksia, keskustelua, yhdessä oloa: Pe 16.3. Kaikki Mahdollisuus Muutokseen kampanjan tilaisuudet löydät www.mahdollisuus.fi Tervetuloa tilaisuuksiin! . lisää alla Su Mahdollisuus Muutokseen -tilaisuus Pulkkisen ns:lla klo 19. Naiset 10 vuotta 1,5 km: 1) Liina-Maija Hietala KP-V 6.18,1, 2) Emma Anttila PK -0.19,4, 3) Mette Kanala HT -0.23,2, 4) Olivia Känsäkangas KP-V -1.00,3, 5) Iida Paavola KP-V -1.21,1, 6) Neea Hanhikoski KP-V -1.40,9. Musiikissa Tuula & Raimo Palola. Kuullaan mm. luokka 3 km: 1) Jimi Natunen Mö 8.07,8, 2) Samuel Syrjälä Mö -0.23,9, 3) Julius Sivula Mö -0.27,7, 4) Joose Leskelä KK -1.08,3, 5) Eero Rannila Ok -1.30,0, 6) Onni Riihimäki KK -1.48,2, 7) Aaro Aho Ok -2.18,7. Perhossa kunnanjohtajan työhön sisältyvät myös kehitysyhtiön toimitusjohtajan tehtävät. klo 18-19 Näin tulin uskoon ja Jumala on kantanut läpi vaikeuksien, Hannele Tikkakoski-Alvarez ja Vuokko Lassila. Hiihtotyyli oli vapaa. Pojat 4. Hietaniemen mukaan kunnanjohtajan palkkatasoa ei verrata naapurikuntiin, vaan johtajasopimuksen mukaisesti työtehtävien määrään ja laatuun. luokka 1 km: 1) Antti Lampela Mö 5.54,8, 2) Patrik Kalliokoski KK -0.05,6, 3) Luukas Kalliokoski KK -0.14,3, 4) Peter Vehkalampi Ok -0.40,9, 5) Veeti Anttila KK -1.06,3, 6) Miko Nukari Mö -1.17,9, 7) AnttiKalevi Takala KK -1.21,9, 8) Peetu Hotakainen KK -2.17,3, 9) Iivari Riihimäki KK -2.18,4. Pojat 5. Naiset 16 vuotta 3,5 km: 1) Essi Tyynelä Vetu 11.10,8. Ks. La Nuorisokahvila, ks. klo 18-19 Jumala paransi, Tapio Karvonen, Paavo Rentola. luokka 3 km: 1) Essi Ylönen KK 8.29,8. Pojat 6. Marko Kulpakko. luokka 2 km: 1) Nico Lahti KK 7.56,6, 2) Viljami Kellokoski Ok -0.51,5, 3) Eemil Peltokangas Ok -1.04,9, 4) Leevi Mäkelä Ok -1.22,9, 5) Topias Kytölä KK -1.24,5, 6) Eelis Kalliokoski KK -2.22,2, 7) Julius Kalliokoski KK -2.43,4, 8) Aaron Koivisto KK -3.53,5. ONNEA! Toivottaa kotijoukot ja sisarukset Lämmin kiitos muistamisesta, kukista ja lahjasta syöpäyhdistykselle. Perho: Perhonjokilaakso-cupin osakilpailu tiistaina 13.3. Rakkaamme Mertsi Matias VÄHÄKAINU s. Tytöt 2. Vainajat Rakkaamme Kalevi Pellervo RAUMA s. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. nuorisokahvila Olet tervetullut mukaan! H E L L U N T A I S E U R A K U N T A K A U S T I N E N Su klo 11.00 Lähetystilaisuus. luokka 1 km: 1) Valtteri Kalliokoski Mö 4.14,9, 2) Peetu Keisala KK -0.14,9, 3) Toni Jääskeläinen Mö -1.07,3, 4) Vertti Patovisti Ok -1.42,9, 5) Samuel Kytölä KK -1.57,2, 6) Niila Leskelä Ok -2.03,2, 7) Eemil Sivula Mö -2.08,3, 8) Otto Honkonen KK -2.09,4, 9) Santeri Kalliokoski KK -2.18,7, 10) Niclas Kalliokoski Mö -2.39,3, 11) Jonne Laajala KK -2.39,7, 12) Roni Peltoniemi Mö -3.08,5, 13) Iivari Varila KK -3.11,9, 14) Viljami Arkkukangas KK -3.44,3. . Klo 15.00 Elieser klo 18.00 Kajastus ja 21.00 Nisunjyvä . Mummuparkki lapsille. Ke klo 15.00 alk. Naiset, kunto 2 km: 1) Hanne Jylhä HT 6.49,1. Miehet 12 vuotta 2 km: 1) Teemu Simoinen HT 6.35,5, 2) Pyry Huhtakangas KP-V -0.15,4, 3) Lauri Niininen VetU -0.39,3, 4) Sisu Peltoniemi KP-V -0.41,9, 5) Max Rokala HT -0.42,2, 6) Iisakki Jussinmäki HT -1.23,3, 7) Björkbacka Kasper VetU -1.49,0. Tytöt 3. Pappa 70 täyttää, vielä pilkkimieheltä näyttää. Mummuparkki lapsille. lisää alla. Bosnian aktiotiimi. luokka 3 km: 1) Vilma Kytölä KK 8.32,7, 2) Suvi Syrjälä Mö -0.27,5, 3) Sofi a Kanniainen Ok -0.54,1, 4) Lyydia Peteri Mö -1.16,3, 5) Pinja Hotakainen KK -1.19,2, 6) Juliaana Natunen Mö -2.18,9, 7) Josefi ina Kalliokoski Mö -3.35,6. Hallituksen puheenjohtaja Antti Hietaniemi esitti Lauri Laajalalle 500 euron korotusta, mutta enemmistö hallituksesta katsoi, että puolet siitä riittää. Hän oli syntynyt 13.9.1936 Kaustisella. 2.3.2018 Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk’ on niin hellää ja hyvää. Miehet, kunto 3,5 km: 1) Juha Lerssi KP-V 10.43,3, 2) Asko Huntus KP-V -0.05,7. Mahdollisuus Muutokseen rukousvartio Ev.Lut.kirkossa. Naiset 6 vuotta 0,4 km: 1) Emilia Hanhikoski KP-V 3.01,9, 2) Lyydia Höglund KP-V -0.08,4, 3) Aada Pesola KP-V -0.08,8, 4) Anni Ylönen PK -0.12,4, 5) Elsa Paavola KP-V -0.20,7, 6) Sara Kortelainen PK -0.27,3, 7) Sanni Riutta PK -0.36,6, 8) Anna Vähämöttönen PK -0.48,1, 9) Nuppu Mikkola VetU -1.11,4. Pojat 3. Ke 21.3. 15.3.2018 Kustintie 2, Veteli Torstaisin neulekahvila Wanhassa Holvissa klo 12. Tytöt 4. Leponiemi kuoli lauantaina 10.3.2018 Tunkkarin sairaalassa. Hän oli syntynyt 30.12.1917 Vetelissä. klo 19-20 nuorisokahvila Ma 26.3. klo 19-21 nuorisokahvila Ke 4.4. Muutoskertomuksia Mikko Roiko (Mikon ja Matleenan tarina ”Elämäsi mahdollisuus” -kirjasessa), Seppo Pulkkinen, Paavo Rentola, Pekka Tikkakoski. luokka 2 km: 1) Niko Ylitalo KK 7.13,5, 2) Rasmus Lampela Mö -0.11,3, 3) Perttu Humalajoki Mö -0.26,5, 4) Eemeli Honkonen KK -0.30,9. Ti rukousilta Asko & Hilkka Pulkkisella klo 19 Ke Missio-kahvila WH:ssa. luokka 1 km: 1) Aino Kalliokoski KK 6.36,3, 2) Jessica Jänkä KK -0.45,2, 3) Eveliina Rauma Ok -1.47,2, 4) Titta Kellokoski Ok -3.22,4. 14.8.1927 k. Miehet 6 vuotta 0,4 km: 1) Allu Känsäkangas KP-V 2.02,5, 2) Oiva Harju KP-V -0.59,6, 3) Roni-Markus Jylhä HT -15.42,8. Joukon muutoskertomus ”Paniikkihäiriöisestä pastoriksi”. 5.3.2018 Kokkolassa Rakasta puolisoa, isää ja vaaria kiittäen ja ikävöiden Ruut Markku ja Erja Anne ja Raimo Marja ja Juhani Lastenlapset perheineen Sisarukset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Rannalle himmeän lahden aurinko laskenut on. 23 Perhonjokilaakso . Siunauksen jälkeen muistotilaisuus Kaustisen seurakuntatalolla. Lähimpinä kaipaamaan jäivät pojat Mauri ja Mikko perheineen sekä sisarusten lapset perheineen. Naiset 8 vuotta 0,8 km: 1) Siru Koskela HT 3.56,5, 2) Ella Pesola KP-V -0.40,5, 3) Ansa Kanala HT -0.44,6, 4) Maissi Peltoniemi KP-V -1.00,0, 5) Ringa-Ilona Jylhä HT -1.02,5, 6) Nella Aho KP-V -3.42,7. klo 18-19 musiikki-ilta Kirsi Pulkkinen & Luis Alvaro Ke 28.3. Tyyli oli vapaa. Mummuparkki lapsille. Pojat 2. La 24.3. luokka 3 km: 1) Luka Keisala KK 8.54,1, 2) Benjamin Vehkalampi Ok -0.09,7, 3) Oskari Honkonen KK -0.42,5, 4) Niklas Kytölä KK -1.05,2, 5) Viljami Kytölä KK -1.10,5, 6) Aatu Ukskoski Ok -1.20,0, 7) Eerik Vehkalampi Ok -1.26,2, 8) Lasse Poikola KK -2.10,4. Naiset 12 vuotta 2 km: 1) Viivi-Leena Kari VetU 7.35,5, 2) Elli Siirilä VetU -0.06,9, 3) Pinja Lehtimäki VetU -0.37,5, 4) Rebekka Pöyhönen Vetu -0.53,5, 5) Salli Hietalahti HT -1.11,4. (Eino Leino) Isää ja tutaa lämmöllä muistaen Lapset perheineen Lastenlapset perheineen Siunaus toimitettu omaisten läsnä ollessa. klo 18-19 Ateistista uskovaksi, Sinikka Harju La 31.3. Pojat 1. Miehet 10 vuotta 1,5 km: 1) Elias Huhtakangas KP-V 6.01,4, 2) Sulo Peltoniemi KP-V -1.49,5, 3) Björkbacka Elias VetU -2.40,5. Miehet, kilpa 6,5 km: 1) Jari Mäkelä VetU 17.53,3, 2) Henri Lassila VetU -0.36,2. Pehmistarjoilua. Raimo Peltoniemi Kaustislainen Raimo Väinämö Peltoniemi kuoli 81-vuotiaana 13.3.2018. Tytöt 5. Lämmin kiitos osanotosta ja kaikille isää hoitaneille hyvästä hoidosta. Laajalan kuukausipalkka nousee näin 6 750 euroon äänin 5–2. La Ruokajakelut Wanhassa Holvissa klo 10, Halsualla klo 11.30. Lähetyslounas. Hiihtuloksia. Pe Missio-kahvilailta WH:ssa, ks. Vetelin-Halsuan helluntaiseurakunta ry:n vuosikokous rh:lla klo 19 MISSIO-KAHVILAILLAT Wanhassa Holvissa jatkuvat. klo 18-19 Erilaisuudet sulivat yhteen – ex-huumepoika & kiltti perhetyttö / Mikko & Matleena Roiko Pe 6.4. Miehet 14 vuotta 2 km: 1) Pietari Jussinmäki HT 6.26,7, 2) Santtu Aho KP-V -1.16,2. La 7.4. Kutsu jo soi iltahuudon, taakka jo laskettu on. kansainvälinen ystävyysilta. Tilaisuuden jälkeen kakkukahvit! Teuvo ja ”yllätysveto”. Naiset 14 vuotta 2 km: 1) Inka Lakanen PK 6.03,3, 2) Reija-Elina Jylhä HT -0.59,2, 3) Erica Rokala HT -1.07,4, 4) Essi Ylönen PK -1.36,1. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Rakkaamme siunataan Kaustisen kirkossa 17.3.2018 klo 11.00. Tytöt 6. Ti klo 10.00 Aamurukous. luokka 1 km: 1) Olivia Kanniainen Ok 4.54,7, 2) Emma Aho Ok -0.20,5, 3) Amanda Humalajoki Mö -0.42,6, 4) Vilhelmiina Kalliokoski Mö -0.43,9, 5) Janeliina Natunen Mö -0.59,2, 6) Netta Manninen Mö -1.26,2, 7) Demi Louhula KK -1.40,2, 8) Miisa Vehkalampi KK -2.01,3, 9) Sofi a Ylitalo KK -2.13,0, 10) Ceela Pohjonen Mö -2.15,5, 11) Inka Rauma KK -2.17,6, 12) Viivi Viitala KK -2.50,9, 13) Heini Rajala KK -3.19,9. Toini Päivärinta Veteliläinen Toini Aminda Päivärinta o.s. 16.11.1925 Kaustisella k. klo 19-21 nuorisokahvila. Kunnanjohtajan palkka äänestytti Perho: Koululaishiihdot lauantaina 10.3. Miehet 8 vuotta 0,8 km: 1) Armas Höglund KP-V 4.00,3, 2) Nooa Mikkola VetU -0.24,5, 3) Veikka Nygård VetU -2.44,2. luokka 2 km: 1) Emma Anttila Ok 7.07,7, 2) Fanni Peteri Mö -2.08,1, 3) Julia Kivelä Ok -3.03,5, 4) Oona Lassila KK -3.20,9, 5) Ella Patovisti Ok -3.31,1, 6) Kaisa Poikola KK -3.42,8, 7) Viivi Kellokoski KK -4.40,3, 8) Nella Leppälä KK -4.53,2, 9) Minda Poikola KK -4.58,8, 10) Elsa Kytölä KK -5.07,8. Maiju Kämäräisen omaiset PERHO Perhon kunnanhallitus äänesti kunnanjohtajan palkankorotuksesta. Su klo 17.00 Perhesolu
Tapahtuma on kaikille maksuton. Tervetuloa kisailemaan koko perheen voimin! Ilmoittautuminen kisapaikalla klo 18.30 alkaen. Mehuja makkaratarjoilu! 15 tarinaa jotka voivat muuttaa elämäsi Riikka Elisabet Hertteli laulaja-laulunkirjoittaja Marika Ketola kuntosalin palveluneuvoja Harry Wallin kansanedustaja Jimmy Huhtala ex-rikollinen Jä rj e st ä jä t: p a ik a ll is e t k ri st il li se t se u ra k u n n a t ja jä rj e st ö t se k ä IR R -T V ry Minna-Maaria Sipilä toimitusjohtaja Mikael Takamaa opiskelija S E T E L Ä P O H JA N M A A • 2 1 8 mahdollisuus.fi AlfaTV klo 21 Saitko kirjan. Matkat iän mukaan 100 m 2 km. 24 15.3.2018 . 040 340 0544 PARHAAT BONUKSET PASSELISTA! JOPA 6% 2 39 1 00 2 99 1 79 kpl prk kpl VALIO TÄYSMEHUT 1L ananas, omena, 3-hedelmää ELDORADO KUKKAMULTA 10 L pss APPELSIINI Egypti, I lk VALIO MAUSTETUT RUOKAKERMAT 2,5 dl (8,60/L) 2 15 prk kg 1 99 ATRIA VILJAPORSAAN WIENINLEIKE 285 g (10,49/kg), 2 kpl VAASAN OOH! DONITSI 6 tai 12 kpl, 170-200 g (8,95-10,53/kg) L L VIIMEISEN TUNNIN TARJOUS ALEKOREISTA (lihaja maitotuotteet/einekset/le ivät) JOK A PÄI VÄ! –60%. Hippo-hiihtoon voivat osallistua kaikki 4-16 -vuotiaat lapset. Jos et, tilaa se ilmaiseksi: 040 701 2929 (pvm) Jippu Elorinne laulaja AVOINNA: MA-PE 8-20 LA 8-18 SU 12-16 -Market PASSELI Kirkkotanhua 1, Veteli p. Hiihtotyyli vapaa. Perhonjokilaakso Torstaina 22.3.2018 klo 19.00 Kaustisen hiihtokeskuksen maastossa
klo 13-15 Luonto ja ympäristöosaaminen. Kulttuuritapahtumia, mm. KAUSTISEN TAPAHTUMIA YMPÄRI VUODEN . Pe 25.5. klo 13-15 Monipuolinen urheiluosaaminen. KAUSTINEN 150 juhlavuoden PÄÄTAPAHTUMA ON KANSANMUSIIKKIJUHLIEN YHTEYDESSÄ Kaustisen kunta toivottaa kaikki kuntalaiset ja Kaustisen ystävät tervetulleeksi tarjoamalla ilmaisen sisäänpääsyn maanantaina 9.7. TOUKOKUUSSA KAUSTISEN LAULUTAPAHTUMA La 4.8. Kansantaiteenkeskuksessa on konsertteja, elokuvia, teatteria ja näyttelyitä ympäri vuoden. Näiden lisäksi on suunnitteilla myös paljon muuta, seuraa ilmoittelua ja tapahtumakalenteria! Järjestää Eläkeliiton Kaustisen yhdistys. . kauppatapahtuma Kaustisen kuihailuissa ja hämyilyissä. Ravit joka kuukausi. . Järjestää Eläkeliiton Kaustisen yhdistys. . Pe 23.3. Ohjelmassa soittoa, laulua, runoa, tanssia ja tarinaa yhdistyksen omien taitajien mutta myös nuorempien sukupolvien voimin. Kaustisen kunta on mukana tapahtumissa, mm. klo 14 Juhlakonsertti ”SUKUPOLVET YHDESSÄ” Kansantaiteenkeskuksen Kaustinen-salissa. Moukarikarnevaalit 20 v. Pe 27.4. Kaustinen Folk Musik -festivaaleille. Kuntalaislähtöinen Kaustinen 150 KESKUSTELUSARJA Kansantaiteenkeskuksessa. klo 13-15 Sivistysosaaminen ja nuoret. Kunta kutsuu teidät kaikki yhteiseen kuntalaisiltaan. Urheiluja liikuntatapahtumia, mm. Kansanmusiikkijuhlat, näppärikursseja ja Kamarimusiikkiviikko. klo 19 (Kahvitarjoilu klo 18.30) Yhdessä enemmän IV KUNTALAISFOORUMI Aiheina ovat Kaustinen 150 juhlavuoden tapahtumat ja Arviiti-Kaustisen historiatietokannan julkaisu. Järjestää Kaustisen Eläkeliiton Kaustisen yhdistys. Keskustelu jatkuu syksyllä. Su 15.4. KAUSTISLAISET PIDOT Perinneruokaa ja ohjelmaa Kaustisen tyylillä. KAUSTINEN 150 J uhlavuoden tapahtumia keväällä ja kesällä TO 15.3. Tervetuloa! Juhlaliite KAUSTINEN 150. Tavoitteena on nostaa esiin Kaustisen kunnan juhlavuoden kunniaksi kaustislaisia vahvuuksia sekä suunnata yhdessä tulevaan
15.3.2018 . Kraatari on Wirkkalan suvun tarinoiden talo ja käsityömuseo Kaustisella. Ota yhteyttä ja osallistu muutoinkin Kraatarin tapahtumiin seuraamalla meitä Perhiksen seuratoimintapalstalla tai Facebookissa ”Kraatari”. Luvassa monenlaista kotiseutuhenkistä toimintaa talossa ja sen pihapiirissä kesällä 2018. Kesällä ti-la klo 11-17. Avoinna: ma-pe 9-17 sekä sopimuksen mukaan :) Uudista ihosi kivuttomasti ja turvallisesti kemiallisella kuorinnalla! Hoida tehokkaasti kotimaisella luonnonkosmetiikalla Kaunistaudu uusilla 100% täysmineraalimeikeillä ja anna ihosi hengittää! Valon lisääntyessä huomio kiinnittyy kasvoihin... Yhteys: 0500-500 928 (Pekka Kivelä) virkkalaseura@gmail.com Virkkalan Perinneseura ry. Se on myös sopivan tunnelmallinen paikka kokouksille, palavereille ja perhejuhlille. Perhonjokilaakso 2 • KAUSTINEN 150 Onnittelee 150-vuotiasta Kaustista! Teboil Kaustinen Terveystie 2, KAUSTINEN Puh. Kraatari kertoo tarinoitaan ä) Kaustintie 5, Kaustinen 06 8612 688 www.tilikulma.?. 0400 488 194, jenna@koria.. Puukässä Puukässä Oy Kuorikoskentie 10 69600 Kaustinen Saku 040 829 7076 Ari 0400 609 093 serti?oidut vedeneristystyöt remontit | laatoitustyöt | saneeraustyöt ovet ja ikkunat | energiaremontit lattioiden hionta Museon ovet avoinna keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 14-17. • www.koria.. (06) 861 1590 Sinua palvelee SKYKosmetolo gi Jenna Kattilakos ki facebook.com/Koria.. • facebook.com/Koria.. Nettiajanvaraus 24/7 Kaustintie 1, Kaustinen, Puh
Kaustisella koulut käynnistyivät yksityisten toimesta. Maaseutumaisuutta, tapahtumia ja vipinää on Kaustisella minulle sopivassa suhteessa. Perhonjokilaakso . Kaikissa viidessä kunnassa 5:n parhaan arvosanan joukossa olivat turvallisuus ja kirjaston palvelut. En ole kotoisin Kaustisella, eikä minulla ole tänne mitään juuria, mutta minulla on mielenkiintoinen työpaikka täällä. Mitä vetovoima sitten on. Kaustinen erottui muista siinä, että meillä viiden parhaan joukossa olivat myös kulttuuritapahtumat ja päivittäistavarakaupat. Vanha toimintamalli oli toiminut tyydyttävästi. Uudistuksen järkevyyttä epäiltiin, hallinnon paisumista ja sitä kautta kustannusten kasvua pelättiin. Kaustisen päivittäistavaraliikkeissä asioivista joka toinen ja erikoistavaraliikkeissä asioivista joka kolmas tulee muualta. Kruunuhäiden hääkäräjät Köyhäjoella vuonna 1935. Kaustisen väestökehitys oli viime vuonna maakunnan paras. Koulut kunnallistettiin vasta vuonna 1923. Kuntien tehtävät ovat merkittävästi lisääntyneet. 15.3.2018 KAUSTINEN 150 • 3 Vuoden 1865 annettu asetus kunnallishallituksesta maalla erotti seurakunnat ja kunnat toisistaan. 100 000 euroa. Kunta on ollut osaltaan edesauttamassa yritysten kehitystä mm. Onko lääkäri ja ruokakauppa, koulut, päivähoito tarpeeksi lähellä ja hyviä. Rakensin parikymmentä vuotta sitten omakotitaloa ja kirjoitin Keskipohjanmaahan ajatuksia Kaustisella asumisesta. Kaivostoiminta on tuloillaan. . Ihmisen viihtyvyys ja hyvä olo koostuvat heidän itsensä tärkeiksi kokemista asioista. Kunnan tervehdys Päätoimittaja: Mauri Aho Toimitus ja taitto: Sanni Aho Mediamyynti: Outi Lindström Yhteystiedot: www.perhonjokilaakso.. Haitekkitalojen ja Furfi xin toimitilaratkaisuissa. Kunnan asuntoyhtiö Rekipolska rakentaa jo tänä vuonna yli 20 vuokra-asuntoa ja tontteja asuntotarkoitukseen kaavoitetaan. Kunnan rakennusja muut investointimenot ovat viime vuosina liikkuneet 3 – 8 milj. Nämä asiat ovat erilaisia elämänkaaren eri vaiheissa. Kustantaja: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola Kaustinen 150 -juhlaliite Järjestysvalta on saanut pirtusaalin, vasemmalla Juho Kuortti, konstaapelit Janne Järvi ja Toivo Vähäkainu, nimismies Ilmari Tainio ja poliisi Pekkala. Kun maaherra kehotti kaustislaisia noudattamaan lakia, niin kunnan toiminta käynnistyi vuonna 1868. Morsiusparina Katri Anttila s. Tarvitsemani palvelut ovat lähellä. Onko täällä turvallista. Se on minulle elämänlaatua! Menestykästä vuotta lehden lukijoille! Arto Alpia kunnanjohtaja Budjetti moninkertaistunut 150 vuoden aikana . Vanhoja kuvia. 30 palveluille ja muulle asialle. Yksityisillä tontinomistajilla on Kaustisella vapaana yli 80 kaavoitettua tonttia. Mitä Kaustinen minulle merkitsee. Joka kerta jatkoin tyytyväisin mielin muuraamista.” Tänä päivänä en itse tarvitse kouluja enkä päivähoitoa. Tähän tarpeeseen vastataan. antoivat kouluarvosanan kunnissa oleville n. Kaustisella ei kunnan perustamista mitenkään hätäilty. Oikeastaan eniten juuri tällä hetkellä arvostan sitä, että jos on aikaa, niin voin kotirappusilla laittaa sukset jalkaan ja käväistä vaikkapa Kortjärvellä, pyörähtää muutaman kierroksen Kallion mainioissa maastoissa ja vaikkapa vielä Järvelän laavulla ja palata kotiovelle. Hengelliset asiat jäivät seurakuntien ja maalliset asiat kuntien hoidettavaksi. Uusi päiväkoti ja yläkoulu ovat olleet hankkeista suurimpia. Moni kaustislainen yritys kertoo haluavansa lisää osaavaa työvoimaa. Onko Kaustinen juuri se paikka, jossa haluan lasteni kasvavan. Tuomareina käräjillä olivat J.V.Kola eli Kolan Vilikku ja Martti Myllymäki. Vuoden vaihteessa tehtiin Kaustisen seutukunnan kuntien asukkaille ja täältä poismuuttaneille suunnattu kysely, jossa he mm. Maakunnan työikäinen väestö väheni kuitenkin 450 ja Perhonjokilaakson 160 henkilöllä. Onko lapsille ja itsellekin ”tekemistä”, onko tapahtumia, onko harrastusmahdollisuuksia. Suhtautuminen uudistuksiin oli silloin samanlaista, kuin tänäkin päivänä. Toimintaa pyörittivät koulupiirit. Satavuotias Kaustinen käytti rahaa vuositasolla lähes 400 000 euroa ja nyt 150-vuotiaan kunnan talousarvion käyttömenot ovat 32,6 miljoonaa euroa. Tärkein kunnan tulolähde on verotulot. Silloin 20 vuotta sitten kirjoitin näin: ”Usein muuratessani mietin, että onko tällaisen velkamäärän ottamisessa mitään järkeä. Suuria yksityisiä työnantajia ovat mm. Kaikissa kunnissa koettiin puutetta olevan työpaikoista ja Kaustisella, muista kunnista poiketen, puutelistan kärkeen sijoittuivat myös asuntotarjonta ja tonttitarjonta. Kuntien ensimmäisiä velvollisuuksia oli kansansivistyksestä huolehtiminen eli kansakoulujen perustaminen. euron välillä. Pept Oy Ab, Sasken Finland Oy ja Furfi x Oy. etunimi.sukunimi@kpk.. Kaustisen ja alueen vetovoima on ratkaisevassa asemassa. Alkutuotannossa on turkistarhauksella merkittävä asema. Kunnan päättäjät eivät kuitenkaan kustannusten pelossa halunneet ottaa kouluja kunnan huoleksi. Kunnan talousarvio oli aluksi muutama tuhat markkaa. Yli 8:n keskiarvon saivat Kaustisella myös sisäliikuntapaikat, tietoliikenneyhteydet ja koulut. 50-vuotias Kaustinen käytti vuositasolla rahaa euroiksi muutettuna n. Lisää työntekijöitä, asukkaita, asiakkaita ja veronmaksajia halutaan ja tarvitaan. Kasenetin valokaapelin kautta on maailman meno saatavilla ja se mahdollistaa esimerkiksi puolisoni etätyöpäivät. Kaustislaisten työllisyysaste on selvästi KeskiPohjanmaan muita kuntia ja Suomen keskiarvoa parempi. Pesola ja Ahti Anttila, syytettynä Leander Köyhäjoki, ”Parta-Laku”
SANNI AHO Köyhäjoella sijaitsevalla maitotilalla on pitkän tähtäimen suunnitelmana lapinlehmiin siirtyminen Tupalehmien geenipooliin rikastusta Pelson vankilasta Alkuperäiskarjaa • Suomenkarjalehmät ovat todennäköisesti polveutuneet pohjoisugrilaisten kansojen lehmäkannoista. Tämän lisäksi etuna on, että lapinlehmät tulevat varmemmin tiineeksi. Nykyään Anttilan tilan reilusta 50 lypsylehmästä kolmasosa on lapinlehmiä. Asia on Toni Anttilan sydäntä lähellä juuri lapinlehmien vuoksi. Maidosta maksetaan kuitenkin pitoisuuksien mukaan ja tässä lapinlehmät kirivät hiukan tuotostaan valtarotuihin verrattuna. –?Jos ajatellaan kuntouttavaa toimintaa, niin työskentely navetassa on parasta mitä on. Kyyttöjen keulakuvaksi nousi Miina Äkkijyrkkä, joka nosti rodun valtakunnan tietoisuuteen. Anttilan navetasta Onna ja Niila lähtevät tutustumismatkalle aina kun ovi on auki. –?Ei holstein pysyisi elossakaan sillä millä lapinlehmä pärjää. Aikojen kuluessa ne ovat jalostuneet ja kehittyneet alueittain omiksi roduikseen. Nyt oli taas uutiseen aihetta, kun Suomen Alkuperäiskarjayhdistys piti Anttilan tuvassa hallituksen kokouksen. Perhonjokilaakso 4 • KAUSTINEN 150 KAUSTINEN Sanni Aho Ensin Facebookin ryhmään ja omille sivuilleen lehmistä kuvia ladannut Toni Anttila sai mukavaa palautetta. Tällä hetkellä vankeja on tosin 52, mutta rakenteilla on uutta selliosastoa. • Nykyinen lapinlehmä on kuitenkin jopa melko kookas, jos sitä verrataan keskiajan ja uuden ajan nautoihin, joiden on arvioitu luulöydösten perusteella olleen säältään vain noin metrin korkuisia. Pelson vankilan työntekijät toivat Anttilan tilalle vasikkakuljetuksen. Toni Anttila suhtautuu intohimolla työhönsä lapinlehmätilan isäntänä ja alkuperäiskarjan vaalijana. Pelson Omi ja Pelson Potku rikastuttavat Köyhäjoen lapinlehmien geeniperimää. –?Lapinlehmällä on ihan samat mahdollisuudet, uskoo Palola. –?Ei tarvitse olla miljoonatalo, kun voi jotain pientä ja nättiä hankkia. 15.3.2018 . Anttiloilla lapinlehmävasikoiden nimeksi laitettu yleensä jotain lappilaiselta kuulostavaa, mutta kuitenkin sellainen nimi, jota on hyvä huudella. Tällä hetkellä sisäilmaongelmista kärsivällä Pelson vankilalla on paikat 120:lle vangille. SANNI AHO Niila ja Onna ovat Anttilan pihapiirin tupaja pihalehmät. Pieniruokainen ja sitkeä lapinlehmä lypsää 15-20 kiloa päivässä, kun maitorotuna tunnettu Holstein yltää 50 maitokiloon. • Suomenkarjaan kuuluu kolme eri rotua. Samalla saapui kahden vasikan kuljetus Pelson vankilasta Köyhäjoelle. –?Pelson lakkautus on ollut aina lakkautusuhan alla, toteaa vankilan navetan työnjohtaja Anne Palola. SANNI AHO. –?Joku menee Lappiin laskettelemaan ja joku ostaa Pelsolta lapinlehmiä. Isosti Anttilan tilan asioita on uutisoinut myös Maaseudun tulevaisuus. Yhteiskuvassa Yrjö Anttila (vas.), Toni Anttila, alkuperäiskarjayhdistyksen varapuheenjohtaja Anne Palola, puheenjohtaja Jussi kuukasjärvi ja sihteeri Marja-Liisa Hyvärinen. Vasikat matkasivat reilun kolmen tunnin matkan entisen poliisiauton sikaosastolla ja harvemmin Pelsosta on vastaavia kuljetusmatkoja tehty. Kuvaa pitää katsoa tosi tarkkaan, ettei siinä ole epäkohtia, kertoo Anttila. Aikaisemmin Anttilan tilalle ei ole vasikoita tullut Pelsosta, mutta nyt hän osti kaksi. Vuoden aikana Anttilan pihapiirissä on juttukeikoilla käynyt ensin Vuokko Lahti tekemässä tupalehmästä Keskipohjanmaan Sata tarinaasarjaan jutun ja myös MTV, Yle, Arlan tilallisten julkaisu ja ET-lehti seurasivat perässä. Lehmienkuvista somessa on tullut iloa, mutta myös negatiivista palautetta on tullut. Vangit toivovat, että pääsisivät meille ja töihin, Palola sanoo. Toni Anttilan mukaan lapinlehmän maidon valkuaispitoisuus on sama mitä holsteinin lypsämä rasvamäärä. Pelson vankilassa on alkuperäiskarjaan kuuluvien lapinlehmien geenipankki ja nykyään lehmiä on tilalla 59. Keinosiemennyksellä omaa lehmää risteyttämällä syntyi talon ensimmäinen lapinlehmä. Monet hankkivat pihatoihin pieniä ja uteliaita lapinlehmiä aktiivilehmiksi saamaan liikettä holsteineihin ja ayshireihin. Toni Anttila houkuttelee Pelson Potkua ulos poliisiautosta. • Lapinlehmän säkäkorkeus on noin 120 -130 senttimetriä, kun suuremmat maitorotujen yksilöt ovat jopa 150 senttimetriä korkeita. Ensimmäinen lapinlehmä tuli Anttilan edesmenneen äidin Maijan myötä vuonna 1987. Itäsuomenkarja ja kyytöt ovat olleet tapetilla, kun niiden geenipankki lähti alta. Tällä viikolla eduskunnassa lakivaliokunnassa on kuultavana Pelson vankilan tulevaisuus ja päätös jatkosta tulee kevään aikana. Uudet 32-paikkaiset sellimoduulit matkaavat kesän aikana Pelsoon Halsualta. • Suomen alkuperäiskarjalla vuosituotokset roduittain ovat itäsuomenkarjalla noin 4000 kiloa, länsisuomenkarjalla noin 7000 kiloa ja lapinlehmällä noin 5500 kiloa vuodessa. –?Ei lapinlehmää meillä vain rapsita porthaalla. –?Nyt navetassa ovat kaikki lapinmammat tiineinä, julkkislehmää myöten, iloitsee Anttila ja tarkoittaa Onnaa, joka kuluneen vuoden aikana esiintyi mediassa pihaja tupalehmänä. Nyt asia sopi kokouksen yhteyteen. Lähde: Suomen alkuperäiskarjayhdistys ja Anne Tuomivaaran opinnäytetyö ”Pieniruokanen se on tuottoonsa nähen”, Lapin AMK 2016 Vasikoiden nimet ovat Pelson Omi ja Pelson Potku. Ruskea länsisuomalainen (lsk), ruskeavalkoinen itäsuomalainen (isk), jota myös kyytöksi kutsutaan sekä jopa kokonaan valkoinen, mustaksi meikattu tai laikukas pohjoissuomalainen (psk), eli lapinlehmä. –?Kolmas ja neljäs polvi ovat sitten puhdasrotuisia, kertoo Anttila. Nyt kyyttöjen lihakin on ravintoloissa haluttua
• Keittiö-, kylpyhuone ym. Kaustisen 150v-juhlavuoden kunniaksi KAIKKI TEHTA ANMYYMÄL ÄN TUOTTEET -20% ALENNUS VOIMASSA 15.3 31.3.2018. käsityötarvikkeet . p. 040 866 7985. kotimainen ontelokude Huom! Tie poikki ja kulku myymälään kiertotietä kevään 2018 ajan, lisätietoa verkkosivuillamme Salonkyläntie 355, 69600 Kaustinen Avoinna Ma-Pe 12-15, La 10-15 Palvelemme sovittaessa myös muina aikoina, soita 040 7000 440 www.lanka-tekstiili.fi Hautauspalvelu & Helinä ja Risto Tuomela Arkut, uurnat, kukat ja kuljetukset Satumaan Kukka P. EI KOSKE TILAUSTUOTTEITA. 15.3.2018 KAUSTINEN 150 • 5 Juhlavuoden avoin KESKUSTELUSARJA jatkuu. matot . matonkuteet . 29:7. www. 0400 264 106 Ullavantie 10 69600 Kaustinen .. 06-8611 922 Helinä ja Risto Tuomela P. 0400 968 321 jh-kaluste@kaustinen.. Perhonjokilaakso . • www. kodinkalusteet mittatilaustyönä • Sahauspalvelu • Asennukset • Levyt • Tasot • Helat Ullavantie 3, 69600 KAUSTINEN puh. kaustinen.?/jh-kaluste Palvelemme kaikkia perhonjokilaaksolaisia. Kaustisen Helluntaiseurakunta Jer. 23.3.2018 Kaustinen 150 Monipuolinen urheiluosaaminen 27.4.2018 Kaustinen 150 Sivistysosaaminen ja nuoret 25.5.2018 Kaustinen 150 Luonto ja ympäristöosaaminen Kansantaiteenkeskuksen Konserttiinassa klo 13.00-15.00 Tervetuloa! Kaustinen ennen-nyt-tulevaisuudessa Kaustisen kunnan täyttäessä 150 vuotta, tahdomme toivottaa Paljon onnea ja Jumalan siunausta jokaiselle kuntalaiselle. Kaustinen: 050-3255 287 Perho: 040-7241 967 Hautauspalvelu: 040-5581 777 info@valkoinenpurje.com www.valkoinenpurje.com Kosmetologi KAIJA JÄRVELÄ Jäsenkorjaaja/hieroja Onnittelemme 150-vuotiasta Kaustista! Kaustintie 5, Kaustinen, 06-861 1117 Avoinna ma-pe 9-17, la 10-14 Onnittelemme Kaustista! www.lastuvilla.. Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidän siirtänyt ja rukoilkaa sen puolesta Herraa sillä sen menestys on teidän menestyksenne
Uudistushankkeiden kiistattomat edut unohtuvat, kun löytyy yksikin syy suhtautua niihin epäillen. Sen toteutuminen olisi tiennyt useimpien maaseutukuntien väestöpohjan täydellistä romahdusta. Muutoksen tekijöiksi kunnat palkkasivat suurten ikäluokkien koulutettua sukupolvea, Altti Seikkulan kaltaisia maaseudun kasvatteja, jotka olivat valmiit panemaan itsensä likoon. Vuonna 1969 nykyisen tilastokeskuksen edeltäjä tilastollinen päätoimisto loi lisää pelkoja julkistamalla vuoteen 2000 ulottuvan kuntakohtaisen väestöennusteen. Altti Seikkulan opiskelut ja työuran alku osuivat aikakauteen, jossa oli paljon samaa kuin nytkin. MAURI AHO Seikkula ajoi sinnikkäästi oman kunnan ja oman maakunnan asioita Altti Seikkula oli edelläkävijä Muutoksen tekijöiksi kunnat palkkasivat suurten ikäluokkien koulutettua sukupolvea, Altti Seikkulan kaltaisia maaseudun kasvatteja, jotka olivat valmiit panemaan itsensä likoon.. Monia ajaa eteenpäin kehittämisen ja uuden luomisen halu. Perhonjokilaakso 6 • KAUSTINEN 150 ”Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat.” Tämä roomalaisen kirjailija ja fi losofi Senecan ajanlaskumme alussa tekemä havainto pätee yhä. Kuntien päättäjät tajusivat, että käänne parempaan ei synny itsestään, vaan on otettava käyttöön uusia keinoja työpaikkojen luomiseksi ja sitä kautta väestökehityksen kääntämiseksi. Mutta niin kuin aina, silloinkin kriisi synnytti uuden alun. Tuntuu jopa siltä, että jako kahteen on vain jyrkentynyt. Viime vuosina tasapaino on alkanut järkkyä. Vuonna 1991 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät palkitsi Kaustisen kunnan Kehittäjäkuntakunniakirjalla, jonka Altti Seikkula vastaanotti torin avajaisissa. Maaltapako ja maastapako loivat otollisen maaperän ristiriitojen ja toivottomuuden lietsonnalle. Molempia tarvitaan, kunhan vain niiden kesken vallitsee tasapaino. Kuusikymmentäluvun rakennemuutos lamaannutti suomalaisen maaseudun. Toiset uskaltavat ja haluavat ottaa riskejä. Osa näkee itsensä mieluummin vanhan säilyttäjänä. Toiset taas pelkäävät niitä. Etenkin yhteiskunnan – kuntien ja valtion – päätöksenteko on alkanut kohtuuttomasti kärsiä siitä, että yleinen ilmapiiri suosii jarruttamista kehittämisen kustannuksella. Ihmiset ovat asenteiltaan erilaisia. 15.3.2018 . Sekä perinteiset uutisvälineet että erityisesti sosiaalinen media suosivat negatiivisia ja vastustavia ääniä
Ensimmäinen opetus on se, että tulevaisuuden tekevät kehittäjät. Vain sellaiset kehityshankkeet voivat onnistua, jotka joko osuvat yhteiskunnan yleiseen kehityssuuntaan tai niille onnistutaan hankkimaan laajempi tuki. Jotain on pahasti vialla, kun eri puolilla Suomea näyttää käyvän yhä yleisemmäksi se, että päätösten jälkeen asioiden käsittelyä jatketaan oikeuslaitoksen puolella. Oma tarinansa on KeskiPohjanmaan maakunnallisen hallinnon synnyttäminen ja Altin rooli ensimmäisenä maakuntajohtajana. Perhonjokilaakso . MAURI AHO Kesällä 2010 maakuntajohtajat Altti Seikkula ja Pauli Harju tapasivat Meripohjolan worshopissa Kalajoella. Kansanmusiikin uusi nousu nostatti maaseudun ihmisten itsetuntoa. Niiden suhteen Suomi ja etenkin Suomen maaseutu on rikas. Suomen ja erityisesti Lapin äkillisesti kasvanut suosio ei ole taitavien markkinointikikkojen tulos. Altti Seikkulan kaltaisia tekijöitä tämä maa ja etenkin maaseutu kaipaavat. Eläkepäiville kirjastonjohtajaa kävivät saattelemassa muun muassa Altti ja Riitta Seikkula, juttukaverina Helge Peltoniemi. Näen monta pienempää virtaa, jotka luovat maaseudulle mahdollisuuksia. Metsien ja peltojen tuotto takaa myös tulevaa hyvinvointia. Hän käytti jokaisen tilaisuuden hyväkseen edistääkseen oman kotiseudun tärkeitä hankkeita. Tarvittiin sekä uudet olosuhteet että uudet tekijät, jotta käänne saatiin aikaan. Jos kerran naapuri pystyi synnyttämään teollisuutta tai uusia palveluja, niin miksi emme mekin. Toinen mahdollisuus avautuu uuden teknologian myötä. Nykyinen titteli on hallituksen puheenjohtaja. Demokraattisen päätöksenteon pitää antaa tilaa erilaisille mielipiteille, mutta kun päätökset on tehty, niitä pitää kunnioittaa. Hän ymmärsi, että myös maaseudun täytyi päästä mukaan uusimman teknologian kehittämiseen. Tämän käänteen mainio mutta miltei unohtunut ilmentymä nähtiin vuoden 1970 historian ensimmäisessä Ruisrock-tapahtumassa Turussa. Altti Seikkulasta tuli Kaustisella ja myöhemmin koko Keski-Pohjanmaalla tämän maaseudun ja maakuntien uuden nousun näkyvin tekijä – nimenomaan tekijä. Niistä on saatavissa paljon enemmän. Saatoin pääministerivuosinani seurata läheltä sitä sinnikkyyttä ja taitoa, jolla Altti ajoi tärkeänä pitämiään hankkeita. Se selittyy Suomen erityisillä olosuhteilla. Vaikka talouden ja yhteiskunnan kehityksen valtavirta näyttää juuri nyt vievän kohti kaupungistumista ja keskittymistä, se ei ole koko kuva. Epäilijöitä ja kriitikoita saa ja pitää olla, mutta ei jarruttajia. Yhteiskunnan rakennemuutos ei tietenkään pysähtynyt, mutta se sai uusia sävyjä. PIA RÄIHÄLÄ Tulevaisuuden tekevät kehittäjät. On kovin inhimillistä, että huomaamme monien asioiden arvon vasta jälkikäteen. Vain sellaiset kehityshankkeet voivat onnistua, jotka joko osuvat yhteiskunnan yleiseen kehityssuuntaan tai niille onnistutaan hankkimaan laajempi tuki.. Täytyi myös saada käytännön tuloksia aikaan. Kolmas trendi näkyy matkailussa. Yhä suurempi osa työstä on mahdollista tehdä siellä, missä sen tekijä haluaa elää ja asua. Yksi sellainen on biotalous ja siihen kytkettynä kiertotalous. Loistavin esimerkki siitä oli vuonna 1989 perustettu Botnia Hightech, jota tuskin olisi koskaan syntynyt ilman Altin panosta. MAURI AHO Keväällä 2000 K-Market Kaustisen avajaisissa avausnauhaa olivat leikkaamassa Teppo Jylhä, Arto Alpia, Altti Seikkula, Terho Kalliokoski ja Hilkka Jylhä. Maaseutu näyttäytyi suomalaisille uudessa valossa. Mielenkiintoinen yhteensattuma, että Kaustisen kansanmusiikkijuhlat saivat alkunsa samoihin aikoihin – itse asiassa juuri ennen tätä käännettä. MAURI AHO Toukokuussa viimeisenä työpäivänään Kanerva Peltoniemi kahvitteli asiakkaiden kanssa. Päinvastoin, osa osaajista haluaa nimenomaan muuta: puhdasta luontoa tai turvallisen elinympäristön. Vuonna 2004 liiton hallituksen johdossa olivat Mika Lintilä ja Kari Urpilainen. Hyvä kysymys on, olisiko käänne voinut tapahtua jo suuren muuton vuosina 1960-luvun puolella. Hänellä oli myös unelmia, mutta ne muuttuivat nopeasti käytännön suunnitelmiksi. Altti Seikkula –?10.3.1948?–?18.8.2011 –?sosionomi, maakuntaneuvos –?kunnansihteerinä Kalajoella ja Vetelissä 1974?–?1975, kunnanjohtajana Pulkkilassa ja Kaustisella 1975?–?1991 – Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja 1994?–?2011 –?pääministeri Esko Ahon erityisavustajana 1991?–?1994 Altti Seikkula toimi pitkään Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajana. Oli alueelle suuri menetys, että se työ jäi kesken. Mitä tästä Altin ja hänen sukupolvensa tarinasta voisi ottaa opiksi, kun haetaan ratkaisuja maaseudun tämän päivän polttaviin ongelmiin. 15.3.2018 KAUSTINEN 150 • 7 Kuntien välinen kilpailu näytti joskus lapselliselta, mutta se ajoi päättäjiä ottamaan riskejä. Altille ei riittänyt se, että oli visioita ja suunnitelmia. Se alkoi elää ja kansainvälistyä. Sunnuntain pääkonsertin tähtinä esiintyivät Konsta Jylhä ja Kaustisen purppuripelimannit. Esko Aho Kirjoittaja on entinen kansanedustaja ja pääministeri, joka toimi 1970-luvulla myös Perhonjokilaakson kesätoimittajana. On selvää, että valtaenemmistö teknologian kehittäjistä ja hyödyntäjistä sijoittuu suuriin kaupunkeihin. Maailma joutuu ilmastomuutoksen ja muiden ympäristöongelmien takia turvautumaan entistä enemmän biomateriaaleihin. Maaseutu ei kehity umpiossa. Oma arvioni on, että ei. Toinen tärkeä asia on ymmärtää, että maaseutu ei kehity umpiossa. Epäilijöitä ja kriitikoita saa ja pitää olla, mutta ei jarruttajia. Kateus ja kilpailu kääntyivät voimavaraksi. Mutta mikä ehkä vielä tärkeämpää, perinteeseen alkoi yhdistyä uutta. Mutta kaikki eivät sitä tee
Kaustislaiset jo ehtivät rakentaa kivijalankin paikalle, jota siitä päin on kutsuttu Kappelinkankaaksi. 1954 Ilmari Wirkkalan suunnittelema Kreeta Haapasalon (1813?–?1893) patsas paljastetaan. divisioonan 24. 1714 syksyllä venäläiset tulivat Kokkolan ylimaalle ja Kaustiselle. Kartan äärellä Altti Seikkula selvittää kyläasutuksen rakennetta. 1947 Kaustisen evankelinen kansanopisto aloittaa toimintansa. 1977 seurakuntatalo valmistuu Kappelinkankaalle. divisioonan jalkaväkirykmentti 20:n ensimmäiseen pataljoonaan. Kuollessaan 82-vuotiaana vuonna 1742 hänellä oli 199 jälkeläistä. 1920 Aaro Kentala syntyi. Jatkosodassa kaustislaisia kaatui 88, Lapin sodassa yhdeksän. 1968 järjestetään ensimmäiset kansanmusiikkijuhlat Kaustisella. Hänen kuolemansa jälkeen Vetelin kappalainen lähetti hänestä laatimansa ”sukupuun” Ruotsin kuninkaalle. 1952 Kaustisen evankelisen kansanopiston päärakennus valmistuu Kotikankaalle ja vihitään käyttöön. Myöhemmin kutsutut miehet sijoitettiin jalkaväkirykmentti 64. Korpelan Voima suunnitteli 1980-luvulla Kaustisen keskustan kohdalla Perhonjoessa toimivan Pirttikosken vesivoimalaitoksen putouskorkeuden nostamista. 1660 syntyi talollinen Lauri Antinpoika Salo, Kaustisen Salon talon isäntä. 1985 järjestetään kuninkuusravit Kaustisella. Sukuselvitys lienee vanhimpia talonpojasta tehtyjä sukuselvityksiä koko Suomessa. Edessä Aune Känsälä ja taustalla Hilkka Känsälä solmiva franssuja.. Kansanmusiikki-instituutti lahjoitti 1970-luvun alkupuolella Ala-Könnille mopon, jolla hän pääsi paremmin keruumatkojaan tekemään. Kaustisen ensimmäinen traktori hankitaan pappilaan. Kansalaiskoulu ja kunnallinen keskikoulu yhdistetään peruskoulun yläasteeksi. Nikulan raviradan katsomo valmistuu. Venäläinen ratsuväkirykmentti majaili parin kuukauden ajan Kaustisen kedoilla ja sen poistuttua venäläisiä partioita kuljeskeli seudulla. Hänellä oli elämänsä aikana kolme vaimoa ja 27 lasta. 1986 kansanmusiikin ammattilaisyhtye Tallari perustetaan Kansanmusiikkisäätiön, Yleisradion, Kaustisen kunnan ja Opetusministeriön yhteistyönä. 1966 Vissaveden tekojärvi valmistuu. jalkaväkirykmenttiin ja osin kevytosasto 8. Valtakunnalliset evankeliumijuhlat Kaustisella. divisioonan Suomussalmen-Raatteen alueelle. Kesä 1985 oli Kaustisella vilkas. Keskipohjalaiset kuuluivat pääosin 8. Botnia Hightech Oy perustetaan ja 2006 se siirtyy intialaisen Sasken Communication Technologies Ltd:n omistukseen. 1980 urheilutalo valmistuu ja sitä laajennetaan 2011. Noin 4000 vuotta sitten Kaussenlahden pohjoisrannalla oli laaja kivikauden asutus, jota Ilmari Wirkkala on kuvannut ”kivikauden Kaustisen kaupungiksi”. 15.3.2018 . Taloluku nousi 1600-luvun lopulla 27:ään ja asukasmäärä nousi noin 340 henkeen. 1979 Kamarimusiikkiviikko järjestetään ensimmäisen kerran. Perhonjokilaakso 8 • KAUSTINEN 150 Kaustisen alueella varhaisen kampakeramiikan kausi on ollut noin 4500 vuotta sitten, jolloin koko Perhonjokilaaksossa liikkui muinaisia eräkävijöitä. Urho Kekkonen kävi tutustumassa Kaustisen maatalousnäyttelyssä vuonna 1966 myös käsityöosastoon. Karjalan Kannaksella. Jatkosodan aikana Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Kalajoen miehet kuuluivat 11. Patsas oli vuonna 1950 perustetun kotiseutuyhdistyksen ensimmäinen tavoite. 1939 – 1945 kaustislaisia oli mukana talvi-, jatko ja Lapin sodassa. 1989 Nuolisen leirikeskus vihitään käyttöön. Kokkolan pitäjän yläosan historia sai jatkoa, kun Heikki Junnilan kirjoittama Perhonjokilaakson historia julkaistiin marraskuussa 1987. MAISA JÄRVELÄ Kaustinen 150 vuotta ja vähän enemmän 1540-luvun loppupuolelta ovat tiedot Kaustisen neljästä ensimmäisestä talosta (Salo, Luomala, Kaustinen ja Penttilä). Alueella on edelleen nähtävissä lähes 150 asuinpainannetta. 1976 Kaustisen kunta saa luvan musiikkilukion perustamiseen. 1984 Kannuksen maatalousoppilaitoksen alainen hevosenhoitajakoulutus alkaa Nikulassa. 1939 Kuorikosken kirkonrakentajien muistomerkki paljastetaan, muistomerkin suunnitteli Ilmari Wirkkala. 1974 Kansanmusiikki-instituutti perustetaan. Talvisodassa kaatui 13 kaustislaista. Festivaalien lisäksi elokuussa järjestettiin sekä valtakunnalliset maatilarakennusmessut että kuninkuusravit. URPO NYKYRI Ilmajoella syntynyt Erkki Ala-Könni tuli tutuksi keskipohjalaisille sotien jälkeen, kun hän kierteli alueella ja keräsi kansanperinnettä, muun muassa musiikkia, valokuvia ja vanhoja esineitä. 1960 Kaustisen-Ullavan kunnallinen keskikoulu perustetaan. Kaustisella hanketta kävi esittelemässä toimitusjohtaja Jaakko Hunnakko. 1639 Ylivetelin kappeliseurakunta perustetaan. 1946 Kaustisen Purppuripelimannit perustetaan. 1608 Kaustisella on 18 taloa, joista yksi katosi kuitenkin melko pian maakirjasta. Pelimannitalo otetaan käyttöön. toisen pataljoonaan ja alistettiin eversti Hjalmar Siilasvuon johtamaan 9. MAISA JÄRVELÄ Olympiasoihtu Kaustisella 1952, vaihtopaikalla Martti Känsälä (vas.), soihdun takana Armas Peltola sekä Aarno Känsälä ja Esa Virkkala. Kaustislaiset yrittivät sitkeästi saada uutta kirkkoa omaan kyläkuntaansa pienelle mäentöyräälle Penttilän talon maalle, mutta muu Kokkolan pitäjän ylimaa vastusti ajatusta, sillä kirkko olisi ollut aivan aiotun kappeliseurakunnan toisessa reunassa. 1973 valmistuu Kaustisen nykyinen kunnantalo. Oikealla kunnaninsinööri Keijo Kentala
2000 suuri pääsiäisvaellus toteutetaan. 2002 toiset kuninkuusravit Kaustisella. Terveyskyläsäätiön puolesta paikalla oli Pauli Känsälä (vas.), kuvassa keskellä Pekka Puska ja oikealla Raha-automaattiyhdistyksen toiminnanjohtaja Aarre Lepistö. 1740-luvulla alkanut isojako nostatti seudun talolukua. 1860 senaatti päätti, että perustetaan Vetelin kirkkoherrakunta, johon kuuluvat Vetelin, Kaustisen, Halsuan ja Perhon seurakunnat. Tässä soittokaverina Jari Valo, josta myöhemmin tuli ammattimuusikko. 1914 KP-V perustetaan. Tämä kuva on Salonkylän seurantalon vihkiäisistä vuodelta 1939. 1895 kirkonkylän ja Vintturin koulut aloittavat toimintansa. 1700-luvun lopussa Kaustisella oli 35 taloa ja asukasmäärä oli noussut 1340:een. 1813 Kaustisen Järvelässä syntyi 1800-luvun tunnetuin kansanmuusikko, kanteleensoittaja ja kansanlaulaja Kreeta Haapasalo. 1800-luvun puolenvälin aikoihin kylän asukasmäärä kasvoi 2000:een ja 1890-luvulla asukasmäärä oli jo yli 3000. 1889 Holminiemen hautausmaa perustetaan senaatin päätöksellä. Tässä on Köyhäjoen koulu. Vuonna 1787 ne laudoitettiin ja maalattiin punaisiksi. Valtakunnalliset evankeliumijuhlat Kaustisella. LEO TORPPA/KANSANMUSIIKKI-INSTITUUTTI Kamarimusiikkiviikkoa on järjestetty 1970-luvun lopulta lähtien. Kansakouluja ruvettiin Kaustisella perustamaan 1880-luvun lopulla. Uusi silta ja Toholammille johtava tie valmistuivat 1964-65. Moukarikarnevaalit Kaustisella. 1989 Nuolisen leirikeskus vihitään käyttöön. Tässä Armas Paavolan puukuorma lähdössä kohti Kokkolaa Santeri Isokankaan pihalla vuonna 1937 otetussa kuvassa. 1883 Kaustisen kunnallinen kansakoulu perustetaan ja aloittaa toimintansa Virkkalassa Seksmannilla vuoden 1884 keväällä. Wiljami Niittykoski syntyi. 1780 Juho Mikonpoika Kentalaa sakotettiin siitä, että hän oli pyhäpäivänä soittanut tansseja Mikko Mikonpoika Virkkalan talossa. 1997 Kansantaiteenkeskus valmistuu. Miehet veivät kuningattarelle lahjaksi Kuorikoskien nikkaroiman rukin. Vuonna 1997 viikon ohjelmaa esittelivät kunnan kulttuurisihteeri Esa Vienamo (vas.) ja säveltäjä P.H.Nordgren. 1908 Nikulan ravirata aloittaa toimintansa. Konsta Jylhästä tuli monelle kaustislaiselle nuorelle esikuva. 1879-1881 toimii yksityinen kansakoulu Puumalassa. 1777 Kappelinkankaalle valmistui Matti Matinpoika Kuorikosken rakentama kirkko ja seuraavana vuonna kellotapuli. Botnia Hightech Oy perustetaan ja 2006 se siirtyy intialaisen Sasken Communication Technologies Ltd:n omistukseen. MAURI AHO Kirkonkylän maisemaa Pajalanmäen suunnalta Kappelinkankaalle katsottuna hallitsivat vielä vuoden 1957 tienoilla pellot. Autossa Paavo Järvilä, muut kuvassa olevat vasemmalta lukien Urho Paavola, tuntematon, Väinö Paavola, takana Otto Pesola. Kaustisen nuorisoseura perustetaan. Maiju Lassilan nimimerkillä tunnetuksi tullut kirjailija. 2006 Kaustisen ja Ullavan seurakunta perustetaan, kun Ullavan seurakunta lakkauKansanlääkintäkeskuksen uudisrakennuksen harjannostajaisia vietettiin tammikuussa 1991. 1832 Kaustisen seurakunnan pitkäaikaisin työntekijä, Matti Ojalan tekemä vaivaisukko eli puuäijä, aloitti ansiokkaan työuransa. Metsä on ollut tärkeä toimeentulon lähde. Perhonjokilaakso . 1905 Vintturin kansakoulun opettajaksi valitaan Algot Untola, mm. Seuraavana vuonna valmistui Furfi xin tuotantotilojen laajennus. 1885 liikemies ja kotiseutumies Aleksanteri (Santeri) Isokangas syntyi. 1910 Konsta Jylhä syntyi. Kaustinen itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Nuorisoseurat ovat Kaustisella olleet vahvoja vaikuttajia 1800-luvulta lähtien. 1741 syntyi Kuorikosken kirkonrakentajasuvun ensimmäinen mestari Matti Matinpoika Kuorikoski (1741-1800), hän käytti alkuun myös Nikula-nimeä. 1900 kansakoulunopettaja Samppa Luoma julkaisee ensimmäisen kaustislaisen runokirjan ”Laulurunoja”. KATARIINA PORANEN Marraskuussa 2013 Furfi xin toimitusjohtaja Jan Lillsund (vas.) katsoi vierestä, kun Kaustisen Kehitys Oy:n silloinen hallituksen puheenjohtaja Teemu Korpiaho ja SagaFurs Oyj:n liiketoimintajohtaja Magnus Ljung löivät kättä päälle kiinteistökaupan merkiksi. 15.3.2018 KAUSTINEN 150 • 9 nkin seudulla. Ruotsin kuningas suostui kaustislaisten anomukseen rakentaa oma kirkko, jotta pääsisivät eroon pitkistä kirkkomatkoista ja saivat hankkia itselleen oman kappalaisen. 1776 Tukholman lähelle Gripsholmaan olivat purjehtineet kyläkunnan valtuuttamina Matti Matinpoika Kuorikoski ja Erkki Matinpoika Kettu. Vanha yläkoulun purettiin ja samalle paikalle valmistui vuonna 2013 uusi koulu. 1918 Kokkolan valtausyritykseen tammikuun lopulla osallistui 60 kaustislaista, valtaus onnistui helmikuussa 1918, kun Kaustisen kunnan ja Opetusministeriön yhteistyönä. MAURI AHO. 2001 Furfi xin nahkontakeskus aloittaa Kaustisella
–?Pienet tykkäävät köröttelystä, mutta vanhemmille lapsille revontulitanssi on aina hitti, kertoo Vuokko. Silloin hän suunnittelee opetuksia, lähettelee sähköpostia tai kirjoittaa koneella ja valmistaa lämpimän ruoan. Sisälle tultuaan Vuokko laittaa lapsille välipalaa. –?Meillä on juuret äidin puolelta syvällä Kaustisen mullassa. Smoothieen sujahtaa itsepoimittuja marjoja, hunajaa ja kookosmannaa. Edellisen kerran vastaava järjestettiin kirjastossa Taiteen päivänä. Perhonjokilaakso 10 • KAUSTINEN 150 KAUSTINEN Sanni Aho Vanhan hirsitalon pihaa koristaa lumilinna, joka hakee vertaistaan. Kaustisen nuorisoseuran säestysryhmien Häävin ja Hälyn, Keski-Pohjanmaan konservatorion lapsikuoro Sävelsäkin sekä Rentukan kuoronjohtajalle on väkisinkin hoidettavana sähköpostiliikennettä eri tahojen kanssa. Nuoruudessa hän kahlasi läpi neitietsivät ja merjajalot. –?Olen aina tehnyt kirjalliset työt mieluiten heti aamulla tai päiväsaikaan pois. Sampon bravuuri ovat edellispäivän puurosta syntyvät terveysvohvelit. Aamupalasta vastaa Sampo ja sillä jaksetaan pitkään. Touhutaan pihalla ja törmätään välillä naapureihinkin. –?Meillä yleensä Sampo käy kirjastossa lasten kanssa. Perheen yhteiset musisointihetket ovat harvinaisia, mutta Tiila tietää oman viulunsa paikan ja Soila kiipeää kuin käskystä Sampon syliin, kun harmoonin kansi aukeaa. Omakotitalossa asuminen vaatii myös työtä niin talvella kuin kesälläkin, jottei hautaudu lumeen tai ruohoviidakkoon. Vuokon suku on Hanhikoskia ja vaikka hän on kaukaista sukua moniin kaustislaisiin musiikkisukuihin, ei hänen perheessään kukaan ole koskaan aikaisemmin tehnyt musiikista ammattia. Korvalla on kaksi nuorempaa siskoa, joista vanhempi on arkkitehtina Kokkolassa ja nuorempi opiskelee toimintaterapeutiksi Jyväskylässä. Äidin työskennellessä Tiila katsoo muumeja, piirtelee tai touhuaa muuten omiaan. Muskariopettajaksi Vuokko ajautui vahingossa laulunopettajaopintojensa ohessa. Perjantaiaamupäivänä Vuokon, Tiilan ja Soilan ohjelmassa oli vierailu kirjastoon. 15.3.2018 . SANNI AHO Vuokko Korvan päivään kuului lasten kanssa puuhailua, naistenpäivän pitsa ja vahdinvaihto Sampon kanssa. Ensin Kälviälle konservatorion muskaria pitämään vuonna 2004 ja siitä lähtien Korva on muskareita säännöllisesti vetänyt. Kirjasto toimii myös yhtenä hyvänä välietappina kahden kirkonkylällä tapahtuvan jutun välissä, ettei tarvitse ajella autolla edestakaisin 15 kilometrin matkaa. Kirjasto on Vuokolle erityisen tuttu musiikkilukion ajalta. Haastattelua edeltävänä päivänä Korva työsti päiväunien aikaan kuorojen kevään aikataulun puhtaaksi ja tiedusteli tekijöitä Jylhänkylän ulkoilupäivän ohjelman toteuttajiksi. Historiaa talossa on monta kerrosta, sillä Vuokon vaarin isoäiti oli talon tytär ja ennen Korvia talossa asui Vuokon eno. Työt painottuvat iltoihin ja lasten nukahdettua yhteinen aika tarkoittaa Frendit-jaksoa Netfl ixistä. Vuokon oli sovittava kirjaston Susannan kanssa avoimen muskarin aikataulua. Ensin kuuden jälkeen herää Soila ja siitä päivä lähtee liikkeelle. Kun Vuokko saa Soilan puolenpäivän aikaan päiväunille ulos, on käytettävä aika tehokkaasti hyödyksi. –?Jos kaikki menee ideaalisti, niin ehdin päiväunien aikaan tekemään kaikki tarvittavat. Tärkeä aamupäivän juttu on myös kahvi, jonka Vuokko itselleen keittää. Aamut alkavat kahden muusikon ja pienten lasten perheessä aikaisin. Oman pihan sadosta on mukava nauttia talvenaikana. Taloa asuvat nyt vuonna 2013 Kaustiselle paluumuuttaneet Vuokko ja Sampo Korva sekä heidän lapsensa Tiila (4) ja Soila (1). Vain pelimannit ja kansanparantajat puuttuvat menneistä lähipolvista. Tulevaan avoimeen muskariin Vuokko suunnittelee ottavansa pääsiäisteemaisia lauluja pupuista ja kanoista. Tiilan päivän ruutuaika ajoittuu juuri tuolle ajalle. Mikäli Vuokolla on tiedossa esityksiä tai hän muuten harjoittelee laulua tai soittoa, niin aamupäivän hetki on se, kun tämä onnistuu parhaiten tyttöjen viihtyessä kuunnellen ja leikkien. Hirsitalo on nähnyt elämää ja sen vanhimmat osat ovat peräisin jopa 1700-luvulta. Tänä vuonna hän vetää kansantaiteenkeskuksessa tiistaisin kolmea eri ikäisten lasten ryhmää. –?Täytyy myöntää, että Tiilan syntymän jälkeen en ole montaa kirjaa lukenut, sanoo Vuokko. Tallarissa työskentelevä Sampo lähtee aamulla töihin ja Vuokko laittautuu ulkoilemaan lasten kanssa. Äiti taitaa fransun ja krenikan teon ja toki myös amerikansukulaiset löytyvät. Soittaminen tuli Vuokolle Vuokon, Tiilan, Sampon ja Soilan kotoa löytyy monenlaisia soittimia. Vuokon vanhemmat asuvat naapurissa ja ovat lapsiperhearjessa avuksi. Perimättä pelimanniksi. Jylhän koululla kirjat lainattiin koulukirjastosta, mutta yläkoululla tutuksi tuli kirkonkylän kirjasto. Musiiki ry:n puheenjohtajana Vuokkoa työllistää juuri nyt vuosikokous. –?Kirjastot ovat menneet siihen suuntaan, että täällä saa puhua, ei tarvitse kuiskata, sanoo Susanna. –?Usein laitetaan linnuille siemeniä. Nyt muskari järjestetään torstaiaamuna. Aikana ennen lapsia ja asuessaan Kokkolassa Vuokko luki paljon ja erityisesti dekkareita. Avoimessa muskarissa ei vaadita ennakkoilmoittautumisia. Linnassa on sisätilan lisäksi kunnon liukumäki. Lasten myötä jännäreiden katsominen televisiosta on jäänyt vähemmälle ja sellaiset ohjelmat täysin hyllylle, joissa tapahtuu jotain lapsille. Nyt talvella ulkoilu on pulkkailua, kelkkailu ja Tiila on oppinut eteväksi hiihtäjäksi joulupukin tuomilla suksilla. Perheen yhteiset aamupalat ovat runsaat, sillä Vuokon sanoin heillä eletään perityssä maatalon rytmissä. Soilan unien aikaan on ainakin puolitoista tuntia tehokasta työaikaa, kertoo Vuokko
–?Minulle kohtuullisen vilkkaana luonteena lastenhoidossa työläintä on nukuttaminen. Hänen vanhempansa asuvat Espoossa, suku on Rovaniemeltä, jossa he viettivät kesiä ja lapsuudessaan Sampo asui kuusi vuotta vanhempien työn mukana Equadorissa. Oman pihan antimet säilyvät pakkasessa ja Vuokko tarjoaa lapsille lähes joka päivä pakastemarjoista tehtyä smoothieta. Häävissä ja Hälyssä hän soittaa kontrabassoa. Matkalla kirjastoon Soila ehti ottaa unet. Elokuvaa on turha yrittää katsoa, sillä Vuokko nukahtaa kuitenkin kesken. –?Edelleen joka vuosi mietin, että kannattiko harrastuksesta tehdä ammattia. Siinä missä Vuokon soitin on viulu, ei Sampo soita viulua yhtään. SANNI AHO. Kesti aikansa ennen kuin uuteen kotiin kasvoi kiinni ja uudet roolit arjessa asettuivat, muistelee Vuokko. Onneksi välillä on myös kirjallisia tai esityksiin tähtääviä projekteja, joita voi tehdä ja valmistella myös päiväsaikaan. Työmatkat ovat Vuokolle omaa aikaa. Sitten kolmantena vuotena ajattelin, että ehkä se sittenkin olisi sopivaa ja tuli kiire ottaa pianotunteja, kertoo Korva. Rentukoiden ohjelmistossa on sekä hengellistä että kevyempää musiikkia. –?Meillä oli tosi tasa-arvoista elämää Kokkolassa. Vapaalla Vuokko tykkää liikkua kävellen, pyöräillen tai hiihtäen. Se tuntuu minusta tosi hyvältä, Sampo sanoo. He opiskelivat molemmat Centria-ammattikorkeakoulussa. On hienoa tuntea heidät koko ajan paremmin ja saada olla osa heidän kasvuaan. Ehkä tulee lisää lapsia, ehkä ei. –?Täällä voi moikata ihmisiä, eikä täällä olla anonyymejä. Aamulla päivä alkaa taas Soilan huhuiluun. Kymmenen Kokkolan vuoden jälkeen pari muutti Kaustiselle kuukausi ennen Tiilan syntymää remontin valmistuttua. Kun Korvan perheen näkee yhdessä soittamassa ja lapsetkin ovat mukana, on kyseessä harrastus. Vaikka ehkä useimmiten minut näkee Kaustisella nimenomaa soittamassa viulua, niin se ei ole työni enkä halua sen siksi muuttuvankaan. Toisaalta olen tottunut tähän nykyiseen retuisuuteen. Nyt on aina ensin hankittava lapsille hoitaja, että voin itse mennä tekemään töitä. Kesätöitä kertyi kansanlääkinnän respasta ja maataloudesta uimakoulun pitoon. Kirkonkylän ja Korvien kodin välillä on 15 kilometriä. –?Ovat tytöt vain loistavia tyyppejä. SANNI AHO Jylhän koululla järjestetyn kansalaisopiston pelimannipiirin kautta ja kodin lisäksi laulamiseen kannusti alakoulun oma kuoro Santerin satakielet opettaja Pertti Ojasen johdolla. SANNI AHO Kirjastossa Vuokko ja lapset piipahtivat sopimassa tämän torstain avoimen muskarin paikkaa ja aikatauluja. Sampo sen sijaan kotiutuu joka paikkaan. Illan tullen perhe rauhoittuu kotiin. Lapsiperheen arjessa Vuokkoa on yllättänyt juuri yllätyksellisyys. –?Olen tosi suunnitelmallinen, mutta kaikkea en vain voi ennakoimaan. Konsertissa kajahtaa myös Viljami Niittykosken Kaustisen laulu. –?Erityisosaamiseni on multi-instrumentalismi. Kuoro esittää myös ”Leenan lauluja”, eli Leena Köyhäjoen omia sanoituksia. Iltapäivällä perhe syö yhdessä. Susannan mielestä muskari sopii valtavan hyvin kirjastoon. 15.3.2018 KAUSTINEN 150 • 11 Naiskuorona Rentukat odottelevat miesääniä ensi syksyn kuorokonserttiin. Hän on se, joka organisoi kaiken valmiiksi. Toisen aikataulut pysyvät tiedossa jaetussa Googlen kalenterissa ja päällekkäisiin menoihin löytyy lastenhoitoapua naapurista. Kesällä perhe retkeilee. Muutto ja yhtä aikaa perheellistyminen myllersivätkin arjen heti kerralla. Tallarilla on kiertueluontoisesti keikkoja ja tänä talvena he ovat kiertäneet palvelutaloissa. –?Katsotaan vuosi kerrallaan. Soilan hoitaa Vuokko alkuun ja välillä Sampo vielä jatkaa siitä. Kuoro on perustettu vuonna 1994 ja Vuokko on neljäs kuoron johtaja. Perheen lapset eivät ole päivähoidossa ja Vuokko työskentelee osittaisella hoitovapaalla, jolloin tulot koostuvat kotihoidontuesta ja tuntityöstä. Sen sijaan hän soittaa kaikkea muuta. Sampo lukee Tiilalle iltasadun ja nyt on menossa perintökirja Peppi Pitkätossusta. Kun talo on hiljainen, istuvat Vuokko ja Sampo sohvalle ja katsovat jakson Frendejä ja juttelevat päivän tapahtumista. –?Ajattelin, että en ainakaan musiikkia hae opiskelemaan. SANNI AHO Smoothie pitää tytöt tiellä. –?Olimme puhuneet, että oma piha olisi lasten aikaan kiva. Rentukoiden ikähaitari on nelikymppisistä kuusikymppisiin. –?Nyt, kun on lapset, niin kaipaan uraan selkeyttä. Vuokko kävi musiikkilukion ja kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2002. Kokkolassa Vuokko tapasi Sampon. Ilman heitä olisi elämä niin paljon tunneköyhempää ja tylsempää, miettii Vuokko. Kuorossa laulaa joitakin perustajajäseniä, mutta suurin osa on tullut mukaan myöhemmin. –?Vuokko on sopivan vaativa johtaja, eikä polje jalkaa jos menee väärin, kuvailevat kuorolaiset. Vuokko on tottunut päivärytmiin, jossa ei rauhallista omaa aikaa liiemmin ole. Nyt projektina on klarinetin soitin opettelu, sillä se on komea puhallinsoitin ja keskeinen pelimannimusiikissa, kertoo Sampo. Opetuksen ja kuorojen osaltahan työ keskittyy iltoihin ja viikonloppuihin. Tie vei Vuokon ensin Keski-Pohjanmaan konservatorioon muusikkolinjalle ja sitten Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan musiikkipedagogiaa. Työkeikka on edessä illalla, sillä Köyhäjoen naiskuoro Rentukat pitää harjoitukset. Alkujaan Vuokko pyydettiin Rentukoille pitämään muutaman viikonlopun äänenhuoltokurssia. Sampo on vain parempi iltanukkumatti kuin minä, Vuokko nauraa. Korva vinkkaa, että uusiakin jäseniä otetaan. Edellispäivän naistenpäivän kunniaksi Sampolla on mukanaan Vuokolle pitsa, joka jäi edellisillan kiireissä väliin. Iltapainotteisen työn vuoksi hän ei halua sitoa yhtään iltaa ryhmäliikuntaan. Perhonjokilaakso . Toisaalta minulla ei ole virkaa mihin palata ja näin pidän työkuntoa yllä. Nyt Korva on johtanut Rentukoita noin kymmenen vuotta. Korvan perheessä tämä vaatii kikkailua. Pieni kateus iskee, kun Sampo pääsee päiväksi Tallarin pariin harjoittelemaan, nuotittamaan, kaivelemaan arkistoja ja keikkailemaan. Vahdinvaihto tapahtuu Korvien talossa iltapäivällä Sampon tullessa töistä. Harjoituksissa kuoro treenaa festivaaleja varten, mutta lokakuussa on tulossa myös juhlavuoden kaustislaisten kuorojen yhteiskonsertti, jossa kaikki viisi kuoroa esiintyvät yhdessä. Molemmat olimme tuntiopettajina täystyöllistettyjä ja sitten tänne tullessa olin yhtäkkiä enimmäkseen kotona ja Sampo alkoi työskennellä Tallarissa. Sampolta sujuu kitaran, mandoliinin, nokkahuilun, kanteleen, harmoonin, pianon ja haitarin soittaminen. Sampolle Kaustinen oli tuttu, sillä hän kävi lukion jälkeen vuoden opiskelemassa Ala-Könniopistossa. –?Kuorojohto kuului osaksi opintojani. Kokemusta Korvalla on myös muista töistä. –?Toivottavasti lasten kasvaessa voisin siirtyä vahvemmin työelämään. Tällaisia ovat muun muassa pelimanniyhtye Häävi, JunioriOttosten säestysryhmä Häly sekä Jylhän pelimannit
Hakeutuminen peruskoulun jälkeen Kaustiselle opiskelemaan oli itsesäänselvää. Ennen kouluun menoa ponit ruokittiin, päivän olin koulussa ja illat meni hevosten kanssa, kertoo Haapasalo. Illanvietot eivät kuitenkaan ottaneet tulta alleen. Juuri nyt toista vuotta Kpedun Kaustisen toimipaikassa Nikulan raviradan kupeessa opiskeleva Haapasalo on ikänsä puolesta kahden tulen välissä. Kaustisella hevosalaa opiskelee nuoria myös monimuotoisissa ryhmissä tai oppisopimuksella. Ehkä nyt jatkossa tätä järjestetään vähän myöhemmin, että opiskelijoiden arki on rauhoittunut, miettii Ilona Salomaa-Uusitalo. Ponikuskeista vain murto-osa on nimittäin poikia, kun nykyisten raviohjastajien joukossa on harvoin naisia. Ensimmäisen kerran hän ajoi raviponilla kymmenen vanhana ja jäi koukkuun kilpailemiseen. Mieleenpainuvimmaksi suorituksekseen Haapasalo mainitsee Härmän uudella raviradalla ajamansa voiton. Elokuussa koulujen alkaessa opiskelijat tutustuvat tarkemmin kuntaan. Hänen mukaansa uudet opiskelijat hakevat musiikkilinjalle selkeästi musiikin perässä. SANNI AHO Toisen asteen koulutus vetää Kaustiselle kolmeen oppilaitokseen Suurin osa opiskelijoista muualta Opiskelijoiden kotipaikat Oppilaitos Kaustinen Halsua, Perho, Veteli Muut paikkakunnat Musiikkilukio, yleislinja ja musiikkilinja 47 24 83 Evankelinen opisto, lastenhoitajat 3 7 10 Kpedu Kaustinen, hevostenhoitajat 1 1 23. Vuodenvaihteessa loppui ajo-oikeus poniravikuskina ja nyt hän vasta aloittelee hevosten ajajana. Musiikkilukion rehtori Ilona Salomaa-Uusitalo haastattelee kaikki Kaustiselle mielivät. Kolmesta oppilaitoksesta kahdessa opiskellaan ammatillinen perustutkinto ja lisäksi yleissivistävää koulutusta tarjoaa musiikkilukio. Kyseessä oli uuden radan ensimmäinen lähtö, joten Haapasalo piti hetken aikaa hallussaan rataennätystä. –?Kyllä minä aikuisena ohjastajaksi aion, mutta en ehkä ammattiohjastajaksi, miettii Haapasalo. –?Parhaimmillaan minulla oli neljä ponia kotona, joiden kanssa ajettiin kilpaa. Tällä hetkellä musiikkilukion opiskelijat tulevat Helsingin ja Rovaniemen väliltä, mutta valtaosa kuitenkin Keski-Pohjanmaalta. Raviponien valmentaminen on kuin oikeana valmentajana toimimista. –?Mietimme, että syy oli liian aikaisessa ajankohdassa. Kaikkiaan Nikulassa on yli 120 opiskelijaa ympäri Suomen. Sini Haapasalo elää myös hevosalan murroksen kärjessä. Valtaosa Kaustisella opiskelevista nuorista tulee muualta Suomesta. Itsenäistyvien nuorten elämänhallintaan panostetaan tänä lukuvuonna ja koulun puolesta oppilaanohjauksen kurssin puitteissa järjestetään opetusta elämänhallintataidoissa. Lapsuudessaan Pulkkisessa Haapasalo pyöri lähistön talleilla. –?Toivottavasti pääsen kesän aikana ajamaan joitakin lähtöjä raveissa, miettii Haapasalo. Yritystä kuitenkin on, sillä viime syksynä kaikille kunnan toisen asteen opiskelijoille järjestettiin illanviettoa, jossa eri koulujen opiskelijoita kutsuttiin toistensa luo. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä nuorten koulutusta ei enää lasketa erikseen. Kaikki muut opiskelijat ovat kauempaa. –?Sisältö on vielä avoinna, mutta koulutuksen ydin on arjessa selviämisessä. Hevosalan opiskelijoille löytyykin hyvin työharjoittelupaikkoja ympäri Eurooppaa ja niihin tartutaan helposti. Salomaa-Uusitalo arvioi, että puolet muualta Kaustiselle tulevista asuu koulun asuntoloissa ja puolet yksityissä asunnoissa Kaustisen kylällä. Lukioopinnot ovat haastavia, joten opiskelijoille teroitetaan myös levon ja ravinnon merkitystä. Perhonjokilaakso 12 • KAUSTINEN 150 KAUSTINEN Sanni Aho Sini Haapasalo löysi hevosalalle jo ala-asteella ja on menestynyt poniravikuski. Kaustisella opiskelevat hevostenhoitajat, lastenhoitajat ja musiikkilukiolaiset eivät toisiaan tapaa, sillä opiskelija-asuntolat sijaitsevat eri puolilla kuntaa. Tulevana kesänä Haapasalo suunnittelee työssäoppimaan lähtemistä, mutta kohteena ovat ulkomaat. Se tosin yllätti Haapasalon täysin, että parinkymmenen opiskelijan joukossa hän on ainoana kotoisin oppilaitoksen lähikunnasta. Sini Haapasalo Kpedun valjaspajalla. –?Ensimmäisinä viikkoina olin muille oppaana, kertoo Haapasalo. 15.3.2018 . –?Käytännön asiat jäävät kesälle, kun opiskelijavalinnat tehdään
0400-268 451 Avoinna ti-pe 9-17, la 9-14 tai sop. ESSELI OY Ma-pe 8-17. Juha-Matti Pollari klassinen hieronta urheiluhieronta 044 243 6364 Kaustintie 5, Kaustinen hierontapalvelujm@gmail.com Autojen kolarikorjaukset vakuutusyhtiölle ja yksityisille. 0504079940 Salonkyläntie 424 Kaustinen Aja HERMORATAHIERONTA Rentoutukseen, avuksi stressiin, työssä jaksamiseen, kroonisiin sairauksiin ja moneen vaivaan. mukaan Kuljetus HARJUKOSKI Ky • vaihtolavakuljetukset • P. 040 7347 886 TAKSI Jarmo Nikula. P. 050 400 7237 Zari Helmejoki Tmi Rek.hieroja Siltatie 8, 69600 KAUSTINE N Jäsenkorjaus kuuluu tarvittaessa hoitoaikaan. 040 5941 784 Sähkötyö Huusko & Rahkonen Oy Kaustinen 0400-567 404 Ullava 0400-184 067 . Sähkösuunnitelmat . 040 838 7771 Kaustisen Hiusklinikka Parturi-Kampaamo Johanna www.kellojakultasillanpaa.fi Melodie riipus 152 € korvakorut 136 € Design Antoni Mazzamauro Pauanteentie 55, FI-69600 Kaustinen p. Perhonjokilaakso . 06-8611 200 Kaustinen Kaustinen p. Rajatie 14, Kaustinen 0500 962 775 www.esseli.. Ilmalämpöpumput . +358 (0) 400 711 249 www.pajalanmaenkuljetus.. 040 739 7145 Upeat COLOR MASK ART sävyt tulleet! UV-valossa hehkuva neonsävy tai hillitympi pastelli! Järveläntie 277 69600 Kaustinen p. 15.3.2018 KAUSTINEN 150 • 13 Kaustintie 2, 69600 Kaustinen puh. Nelipyöräsuuntaukset, tuulilasin vaihdot yms. 050 9113 167 Hyvän Ilman Kampaamo ® Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski Timosentie 14 p. Sähköasennukset . Ajanvaraukset sopimuksen mukaan ja tiedustelut: Raijan hermoratahieronta P. Hierontapalvelu MARINA JYLHÄ ma-ke-pe 040 5855 091 Kaustisentie 2 ti-to 040 5154 227 Kaustisen jäsenkorjaus Oy TERVETULOA *klassinen hieronta *jäsenkorjaus *intialainen päähieronta Kaustinen KIINTEISTÖPALVELU huollot ja korjaukset KONEURAKOINNIT traktorilla PIHOJEN LAKAISU PYÖRTÄNÖN JA VESAKON NIITTOA vasaramurskaimella RAKENTAMINEN JA REMONTOINT I Puh. Aurinkosähkö Kaivinkone-, traktorija tiekarhu-urakointi TILITOIMISTO Mäkelä & Jungell Oy Puh
Valtakunnan tason keskusteluun Nikulassa ei olla halukkaita lähtemään. Tähän asti kukaan ei ole loukkaantunut, kertoo Hanna Porthan. Puheenaiheet liikkuvat arjen, tapahtumien ja hevosten kustannuksella. Kivelä on konsultoinut asiasta maailman suurimman poron kauppansa pihaan Ylläkselle hankkinutta Sampo Kaulasta. Nikulan raviradan viereen, valtatien varteen hän suunnittelee vetovoimatekijäksi maailman suurinta puuhevosta. Hevosalalla toimivat saavat verkostojensa ansiosta hädän tullen apua missä vain. Piti kiirehtiä perään, nauraa Kivelä. –?Kysytään yleensä miehiltä, että mitä mielessä. Hevosala työllistää Kaustisella ja lähialueella yli viisikymmentä henkilöä. Uusi toiminnanjohtaja Petri Kivelä on tuonut Nikulan ravikeskuksen toimijoita yhteen myös spontaanien kahvituokioiden lisäksi yhteisiin palavereihin. Lapsissa ja nuorissa nähdään alan tulevaisuus. Etualalla oleva hevonen on Kivelän Nikulaan haaveilevan maailman suurimman puuhevosen esikuva. Jarkko Viitala (vas.), Jyri Koukkari, Aki Järvelä, Veli-Erkki Paavola, Petri Kivelä, Sirpa Puusaari, Jaana Tainio ja Hanna Porthan tapaavat usein Nikulassa.. –?Se laittaa itsensä likoon ja päälle tiukat trikoot, sanailee raviradan puuhamies Ari Järvelä. Ajatuksena on, että hevosia ei nähdä vain ratsuina ja lapsille opetetaan, miten hevosista huolehditaan. Aikojen aikana tehty talkootyö näkyy Kivelän mukaan edelleen. Sivutoimisen elvistelyn ja showmiehenä toimimisen lisäksi Petri Kivelällä on suuria ajatuksia. Toimihenkilöiden tilaisuudesta alkanut Elvis-imitaatio jatkui myös ensimmäisessä Magic Monday-tilaisuudessa. Viime viikonlopun talviriehassakin vastaan tuli kaasupullon kokoisia, kertoo Paavola. Näin asian näkevät Nikulan eläinklinikan eläinlääkärit: –?Joka paikassa meillä on vitsiä. –?Kyllä tämä yhdistää, mutta jos seuraavana päivänä raveissa menestyykin paremmin juuri se hevonen jota auttoi, iskee saatananmoinen kateus, nauraa Paavola. –?Lounareissa eräs hevosmies tuli ehdottamaan, että Setolokan päälle voisi rakentaa muutaman asunnon palveluasunnoiksi, niin vanhat hevosmiehet saisivat asua näissä ympyröissä, kertoo Kivelä. Sen sijaan keskitytään niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. He yleensä vastaavat, että et halua kuitenkaan kuulla, nauraa Jaana Tainio. –?Sanotaan, että kateus voittaa kiimankin, sanoo Ari Järvelä. –?Hevoset yhdistävät, sanoo Kaivolahti. –?Porukka oli kyllä todella innokasta, sillä siivouksessa roskalavalla lähti Veikkauksenkin tulostimia. lla. SANNI AHO Raviradan eri toimijoiden ideat ja yhteistyö jalostuvat kahvihetkillä Hevosasiat puidaan Nikulassa . Pyyntöjä on myös tulevaisuudelle. Näin on kahvipöydässä laskettu. Esimerkiksi toto-pelaajilta kahvipöydässä tuleen palautteen perusteella uusittiin ravintolan televisiot, niin raveja saa paremmin seurattua. Tätä opetetaan esimerkiksi kesän ponileireillä, joihin on ilmoittautunut jo kymmeniä lapsia. Yhteisöllisyys ja talkoohenki elävät raviradalla, vaikka hevosala on liiketoimintaa. Projektia on jo polkaistu jalalle, sillä Nikula on jo pienoismallin kanssa käynyt sahan pakeilla suunnittelemassa. Raviradan toimijat muistuttavat, että heille hevosala ei ole vain työtä. Minä näen tuon vetovoimatekijänä. –?Tässä harmittaa, että ihmiset eivät tiedä taustoja. Tätä todistaa viimeisimpänä Petri Kivelä, mutta myös pariskunta Jyri Koukkari ja Marjo Kaivolahti. Sampo sanoi, että heillä on hiljaisimpinakin kesäkuukausina jonoa poron luona, kun sitä käydään katsomassa, sanoo Kivelä. Asian toteutuminen, aikataulu ja budjetti ovat vielä maailman suurimman puuhevosen toteuttamiseksi täysin avoinna. Olympialaisten aikaan järjestetyissä siivoustalkoissa osa tuli aamuvarhaisella radalle ja seurasivat Iivo Niskasen viidenkympin hiihdon. Se hallitsee koko elämää. Päiväkahveille Setolokkaan kokoontui sen seitsemän tahoa hevosihmisiä. Uusi toiminnanjohtaja laittaa itseään likoon. Ajankohtaiset asiat nousevat esiin keskusteluissa myös. Kaf. Paikkana on aina Setolokka. Viime aikoina on puhuttanut esimerkiksi raviratojen valtiontuista noussut keskustelu, jossa myös Kaustinen nousi twitterissä esimerkiksi, kun vihreäksi ekonomistiksi itsensä määrittelevä Mikko Kiesiläinen vertaili kunnan urheilutoimen valtiontukea raviradan saamaan rahasummaan. Ja myös toisten. Tämän lisäksi hänet on nähty joulupukkina ja keväällä Kivelä aikoo vielä hiihtää radalla Mietaata vastaan. Muualta tulleiden on helppo soljahtaa mukaan Nikulan kahviporukkaan. Tukihommista käydään kovaa keskustelua ja osaksi se kuulostaa myös provokaatiolta, sanoo Veli-Erkki Paavola. Perhonjokilaakso 14 • KAUSTINEN 150 NIKULA Sanni Aho Siinä taas nähdään, kuinka ruoka ja erityisesti kahvi tuovat samanhenkisen väen yhteen. Sananparresta innostuneena kahviporukka ryhtyy jo suunnittelemaan tekstillä varustettuja pipoja tai t-paitoja. Suurimman titteli vaatisi kuusi metriä korkean ja 11 metriä pitkän hepan. 15.3.2018 . –?Nuorisotoiminta on tärkeää. Valtaosa on päivittäin koolla Setolokassa vähintään lounaalla, jonka päälle juodaan kahvit ja vaihdetaan ajatukset
– Antti H ” Ko sitä haluaa olla tierolla. Läheltä näkee kauas. Talo elää tavallaan, Perhis tulee ajallaan . ” Torstaiaamuna herää reippaammin, kun tietää, että laatikossa on Perhis. – Antti M. 040 076 1915, Kaustinen rakennusten asiantuntija 040-706 3232 Kuntotarkastus Vaurioja kosteuskartoitus Kuntotutkimus Työnjohto Valvonta Piirustukset Paljon onnea Kaustisen kunta 150 v. Toivottaa Perhis tilataan n. Se on kuin kirje kotoa . – PPP ” Ilman Perhistä ei nyt vaan tule toimeen. 040 570 8669 Jani Niinikoski p. – Kaitsu ” Pienuus on parasta. 0400 498 014 • Kaivinkonetyöt, giljotiinikoura • Maansiirto traktorityönä • Kuivalannan levitys ja siirto • Niittomurskaus • Lautasmuokkaus • Pienkuormaajatyöt Erkki Rauma 040 5126 106 • Timo Rauma 0400 569 731 Maanrakennustyöt •PURKUTYÖT • RANTOJEN RUOPPAUKSET • KIINTEISTÖJEN SALAOJITUKSET • PERUSTUSTEN KAIVUUT • MAA-AINES TOIMITUKSET Kysy tarjous!. Perhis puhuu puolestas. Kotiseudun sanoma. 70 prosenttiin kaustislaisista kodeista. 15.3.2018 KAUSTINEN 150 • 15 Onnea Kaustinen! Maansiirto ja Kuljetus S. ” Torstai on maanantaita viisaampi. Perhonjokilaakso . Perhis pitää kiinni paikallisessa arjessa ja juhlassa. www.perhonjokilaakso.. Puumala • Maa-ainesosatoimitukset: hiekat, murske, sora, multa • Kaivinkonetyöt Puh. -Pekka Jouni Niinikoski p
040 1380 673 –20% 67,Ainutlaatuiset PELIMANNI-lehmä T-paidat aikuisille ja lapsille, mukit ja tuubihuivit. 040 192 2242 me oihin teemme ntie 1.. MEILTÄ LASTENVAATTEET KOOT: 44CM-152CM, TARVIKKEET JA LELUT PERHEEN PIENIMMILLE. Tervetuloa ostoksille MaiRe – myymälään! Myymälä 0400 683 546 Siltatie 20 Avoinna ma-to 9-15 pe 9-17 la 9-14 Viljavarastolta (Vissavedentie 8) Kauran ja ohran välitys, viljan litistys ja AIV-liuokset Avoinna ti ja pe 9-14. Muki 13,65 € Tuubi–huivit 5,95 € T-paidat alk. Uusi osoittee mme Kaustint ie 1. SAARIKETTU Ky . 0400 268 849 69600 KAUSTINEN Puh. AVOINNA MA-KE 9-16, TO-PE 9-17, LA KLO 9-13 Kaustintie 2, Kaustinen | p. Polttoaineen myynti: Peter Prest 040 5555 491 ERÄ Sievin kenkiä Teräsmaitohinkit koot 3, 5, 10 L alk. 0400-878 672 www.konekeskus.net toimii nyt viiden kunnan alueella: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Veteli Yrittäjiä ja yritystoimintaa suunnittelevia palvelee kaksi yritysneuvojaa mm. Tykkää meistä Facebookissa TUTUSTU MYÖS VERKKOKAUPAN VALIKOIMAAN! Maksa heti, osissa tai laskulla. 4,95 € vi k. Sari Torppa p. vitt Lannoitteiden, siementen, muovien, verkkojen ja viljan myynti: Marja Tastula 0400 682 176 Tuotemerkkeinä mm. seuraavissa asioissa: yritysidean arviointi alkavan yrittäjän neuvonta starttirahahakemus rahoitusmahdollisuudet investointituet kehittämistuet rekrytoinnit omistajanja sukupolvenvaihdokset yritystoimintaa tukevista hankkeista tiedottaminen yritysrekisterin ylläpito KASE Yrityspalvelu Mari-Liisa Haka p. 050 337 3538 mari-liisa.haka@kase.. 15.3.2018 . Muutam me uusiin tiloihin 1.4.2018 . Perhonjokilaakso 16 • KAUSTINEN 150 Kuljetuspalvelua pakettiautolla ma-pe Kaustinen Kokkola Veteli PALVELURAHTI O. 044 561 2154 sari.torppa@kase.