0400 - 532 403
Korvenvierentie 22, Perniö as
Lempi matonpesu 10?/l
Meiltä myös muut ekologiset
pesuaineet kotiin ja mökille!
Haarlantie 4, Perniö. klo 20.00-00.30
Liput 12?
Tanssit tahdittaa TOMMI SOIDINMÄKI yht.
Tanssittajia ?talon. Pinkoillaan klo 19La 8.7. Lasten päivä klo 12-15
TIIRANTA Hyvän palvelun kauppa ja ravintola
i t l
Palvelemme:
Ma-Pe klo 7-22 La klo 9-02
Su klo 10-20
KOPPARÖL Fåfängöntie 57, Tammisaari KOPPARÖL
Pe 7.7. 10-17 la 10-14, 040 751 5986
Käenpesässä
Perjantai 7.7.
. Ark. JUHLATANSSIT
la 8.7. Tervetuloa Perniöön kahvittelemaan ja tutustumaan
Lämpöpartioon.
Aurinkoenergian
asennusnäytös Perniössä!
Asiantuntijat paikalla maanantaina
keskiviikkona
10.7.
2 aamupäivällä klo 10-13 ja
iltapäivällä klo 14-18.
Kuusipuuntie 11, Perniö
?Sähkölaskujen pieneneminen on ehdottomasti isoin hyöty, joka remontilla on
saavutettu. Eteläisen Salon paikallislehti
6 414880 299913
Irtonumero 1,50?
Perniönseudun Lehti
www.pernionseudunlehti.fi
N:o 27
Torstaina 6. Karaoke klo 20-
Kesän ohjelmat ja aukioloajat
löydät kätevästi
www.kp-ravintolat.fi
Palvelemme:
Ma-Pe, Su klo 10-22 La klo 10-02
Tervetuloa! Välkomna!
seuraathan meitä somessa :)
bistro
#kpravintolat #tiiranta #skihaus
tony.hellstrom@gmail.com P. edullisin hinnoin!
Pappilantorpan mansikat kypsynee!
Tervetuloa kaupoille
vanhat ja uudet asiakkaat!
Tiedustelut p. Pinkoa klo 20La 8.7. 044 5267 856
www.kp-ravintolat.fi
Heinäkuussakin
viihdytään...
lisää ohjelmista
TIIRANTA Tiirantie 1, Särkisalo
Pe 7.7. Aurinkoisina päivinä energiayhtiön sähköä ei kulu lainkaan.?
Jukka Ruohomäki, Oulu
Jos et pääse paikalle voit myös kysyä meiltä puhelimitse:
Dennis Sandin, 0400 583 014
Joni Himanen, 040 158 2517
www.lampopartio.fi
Laurin markkinoiden Maalaistorilla 5.8.
tarjolla hienoja myyntipaikkoja
Kunnantalon sisäpihalla
paikallisille tekijöille.
Tiedustelut ja varaukset:
Irmeli Nurminen, maataloustuotteet,
p. 10 km säteellä
Päivärinteentie 14
25520 Perniö
Vaanelan puutarha
Kertomus Perniön
seudun asukkaille
Lämpöpartio on yhdeksän vuotta auttanut Suomessa asuvia ihmisiä
löytämään edulliset ja ekologiset energiansäästöratkaisut
kiinteistöihin. Lauantaina klo 13 alkaen Pool Volley,
Dj Jamppa ja illalla stagella D.F.I
Haarlantie 1, 25500 Perniö, P. Perjantaina Joku Paikallinen Bändi
5.8. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14.
(02) 727 2800
info@optikkosalo.fi
www.optikkosalo.fi
Laua
Mansikkakausi on alkanut
ntais
P INK
OA
tuoreet
MANSIKAT
in
klo 1
6 alk
ae
n!
suoraan tilalta
Lauantai 8.7.
. 050 572 6741
Lupajantie 1
www.propernio.fi
Pulassa?
Apu voi
löytyä
sivuilta
13-15. heinäkuuta 2017
PERNIÖN VPK:n
100-v. Karaoke
Tilaukset ja päivän hinta
Mansikkapuhelin
Karoliina 0400 225 641
Markkinaviikonloppuna:
4.8. 050 4696 966,
Susanna Manelius, käsityöt,
p. Vesa Virtanen trubisoi
klo 20Su 9.7. Järjestämme säännöllisesti asennusnäytöksiä
työmaillamme.
Nyt olemme opastamassa teitä sopivien energiansäästöratkaisujen
löytämisessä. 044 533 1685
Avoinna ke 16-22, to 16-22, pe 16-03, la 12-03, su 12-18
Mansikkalaatikon
kotiinkuljetus 5?
n. puolesta.
Paikalla PE11-sammutusauto ja ensivaste.
ALE ALE ALE
Vaatetta, leluja, sisustusta
ym. Karaoke
Turuntie 14, Salo
Salon kaupunki luopui rantauimakouluista
muutama vuosi sitten kustannussyistä haluten keskittää
uimaopetuksen uimahallissa pidettäväksi. Lakimuutos parantaisi myös lasten turvallisuutta.
Pelastusliivit toisivat turvallisuutta myös lasten rantaleikkeihin. Syntyi kapina, mutta täällä ollut venäläinen
sotaväki ei liittynytkään
kapinallisten puolelle,
vaan jätti aseensa tänne
ja pakeni Neuvostoliiton
puolelle. Ensi viikolla uimakoulua käydään Naarjärven
rannalla. Jos
päätyi, niin virkailija tuli
sormi ojossa osoittamaan,
että sääntöjä on rikottu. Tabletti jääkööt
vielä odottamaan!
minna.urpo
@pernionseudunlehti.fi
Sankarihauta
hienossa
kunnossa
Sunnuntaisella lenkillä
poikkesin sankarihautojen
kautta ja täytyy todeta, että
ne on todella esimerkillisesti hoidettu. Tällä hetkellä jokaiselle veneessä olevalla
pitää olla pelastusliivi, mutta sen ei tarvitse olla puettuna. Uimahallin kloorivedessä polskiessa
nautinto tuskin nousee samalle tasolle. Se oli
vuonna 1999, kun kiinnitin
kännykkäni useita kiloja
painavaan läppäriin lähettääkseni joitakin lehtijuttuja
vierailta mailta Suomeen.
Siihen aikaan Wimbledonin
tennisturnauksen lehdistöhuoneessa virkailijat tarkastivat, ettei vaan lehden
nettisivulle päätynyt mitään
sellaista, joka ei ole ollut aiemmin printtinä. Erichkillä ja
Margaretalla oli 3 poikaa.
He olivat myös aatelisia,
nimeä ei kyllä löytynyt
Ruotsin aatelislistalta,
mutta ehkä Saksasta. Venäjän sotaväki jäi Suomeen. Oi
aikoja, oi tapoja. Vanhempien huomio ei voi olla koko ajan
rannalla leikkivissä lapsissa, vaan omat keskustelut ja
puuhat voivat vielä huomion toisaalle.
Uimakoulu on monille myös kesäistä huvia, jossa uimataito tulee ikään kuin hauskanpidon ja kesästä nauttimisen kylkiäisinä. heinäkuuta 2017
PÄÄKIRJOITUS
toimitus@pernionseudunlehti.fi
tekstiviesti 044 735 2300
Lupajantie 1, 25500 Perniö,
p. Kun olen galleriasta
lukenut, niin myös papisto
ja porvaristo mainittiin aatelisina. Erich
on haudattu aatelisena 83
v. Vielä 1720 -luvulla Suomen väkiluku oli
306 000 henkeä. joudumme siis
maksamaan turhasta. Kaikki
tuijottavat omaa ruutuaan
ja kenties naureskelevat itsekseen, kun vaihtoehtona
olisi myös vaihtaa mielipiteitä muiden kanssa. Minun vanhempani elivät 21 vuotta
Venäjän vallan alaisina ennen itsenäisyyttä. Minun
sukuni on asunut Perniössä
noin 300 vuotta. Aallokko voi olla korkeaa
ja vesi kylmää. Nyt
sinne on kasvanut sademetsä, jonka sisällä kivirauniot ovat. Minusta älypuhelimiaan tuijottavat ihmiset
liikennevälineissä ja odottaessaan jotain tapahtumaa
alkavaksi ovat kuin jonkun
hurmoksen vallassa. Sellaista sattui säätyläisaikaan Ruotsissa, kun
oltiin varakkaita.. 1693 Rusthollarin
tyttären kanssa, Lapparlan
Alastalosta. Suomesta tuli
hyvinvointivaltio.
Mikä sitten on aatelinen. (02) 735 2301,
TÄTÄ MIELTÄ
6.7.2017
Rantauimakoulu
kannattaa
Särkisalon Klippulassa opetellaan tällä viikolla uimaan. Siis se ei kosketusnäytöllinen. Olisi mukava nähdä
kaveri, joka sen on veistänyt. Tämän esi-isän
aikana Suomen väkiluku
oli 429 912 henkeä.
Minun isäni suvun kantaisä Perniössä on luultavasti kuulunut papistoon.
Hän oli Perniön kanttori
Johan Persson ?Manelius?,
jonka suku on lähtösin Virosta Maineliuksen maakunnasta. Hän oli lukkarina Perniössä 40 vuotta ja
oli kaksi kertaa ryöstetty
putipuhtaaksi kirkonmäellä. Kyllähän siinä
pakkomyytynä joku nettikin
on, mutta sitä katson reissun päällä vain viimeisessä
hädässä. Torstaina 6. Vain näihin
kuuluvat miehet saivat äänestää, ja heillä saattoi olla
useampikin ääni riippuen
varallisuudesta.
Ruotsiin liitettynä olimme 700 vuotta, kunnes
sitten vuonna 1809 Venäjä
ryösti Suomen Ruotsilta ?Napoleonin sodassa?.
Niin Haminan rauhassa
Suomesta tuli Venäjän
hallitsema suuriruhtinaskunta, joka sai pitää ruotsin kielen ja luterilaisen
uskonnon, mutta ei omaa
sotaväkeä. Maaseudulla
asuvista tai mökkeilevistä lapsista moni olisi jättänyt
uimakoulun kokonaan väliin, jos olisi pitänyt lähteä
uimahalliin.
Älytön puhelin
Olen aika vanhanaikainen
tietotekniikan ja yhteyksien
kanssa. Tavallisen kännykän hankin vasta
kun ihan pakko oli. Tällaista
historiaa tällä kertaa.
Vaarnummen Faari.. Alkaa
kuivuus kiusata. En omista vieläkään älypuhelinta. Meillä kun päivisin
kuunnellaan radiota, niin
kerran satuin kuulemaan
ohjelman lopun, jossa sanottiin kaikkien suomalaisten lähteneen aatelisista. Nämä sodat minä
muistan, kuinka paljon
menetettiin ja kärsittiin,
mutta kansa oli yhtenäinen. Irrotettavaa näppäimistöä voisi
tietysti käyttää, mutta sekin
painaa.
Operaattorit
laskuttavat nykyään lähinnä netin
käytöstä ja puhepaketeista.
Netti myydään puhelinliittymässä pakolla, vaikka
sitä ei käytettäisikään. Sillä
on kuitenkin vaikea kirjoittaa pitkiä tekstejä. Mitä tapahtui,
kun hän jätti sukutilansa Sauvoon ja täällä hän
menetti holtittoman elämän vuoksi aatelisarvon?
Näin kuitenkin suku tuli
Perniöön. Sopii hyvin
Suomi 100-vuotta teemaan.
Hyvää kesää!
Jarmo Suominen
Telineet
takaisin
Voisiko näin Perniön ja
Salon koripallobuumin keskellä se kunnan taho, joka
päätti lahottaa aivan hyvät
koripallotelineet Melassuon
saunan taakse puskaan, kunnostaa ne ja laittaa takaisin
pystyyn liikuntahallin asfalttipihalle ihmisten iloksi. Suomi oli siten
Venäjän vallan alaisena
108 vuotta, kunnes keisari 1917 myönsi Suomelle
itsenäisyyden.
Jo 1918 Suomi jälleen oli
menettämässä itsenäisyytensä. Pitää olla tabletti tai älypuhelin.
Älypuhelin on jo sanana
ihan naurettava. Minua
ei myöskään innosta lukea
uutisia tai hoitaa muita asioita pikkiriikkisen pieneltä
näytöltä. Perniönseudun Lehti
2 . Ruudun pitää olla
tarpeeksi suuri.
Uutisten lukemiseen ja
vaikka pankkiasioiden hoitamiseen reissussa tabletti
olisi se paras ratkaisu. Erichkin
pojanpoika Erich Holmberg syntyi vuonna 1738
Sauvon Rölaxissa ja kuoli
vuonna 1776 Perniössä.
Hän osti talon Perniöstä,
Haarlan ?Buotilan kestikievarin?. Suomea
alettiin kutsua Ruotsin
itämaaksi ja omaksi hiippakunnaksi. Suomalaisella sisulla
noustiin tuhkasta kehittyneiden kansakuntien
joukkoon. Suomalaiset
saivat nyt myös osallistua
kuninkaan vaaliin. Pohjavedet Lounais-Suomessa
ovat alhaalla.
Sitten 1100 -luvulle tultaessa Suomen alue oli
vielä kirkollinen ja valtakunnallinen tyhjiö ei
ollut itärajakaan. Suomi sai pitää
nuoren itsenäisyytensä.
Kaksi kertaa myöhemminkin on itsenäisyytemme
ollut uhattuna, mutta koko
Suomen kansa taisteli itsenäisyytensä puolesta ja
menetti vain osan maas-
taan. Eikä
kovin arvokasta kapulaa
kannata toimisto-oloja pahempiin paikkoihin näköjään viedäkään. Mutta
Ruotsi ja Novgorod taistelivat jatkuvasti itärajalla.
Ruotsin puolelta oli taistelussa suomalaiset sotilaat, kunnes sitten 1325
Pähkinäsaaren rauhassa
tehtiin ensimmäinen kerta
idän ja lännen raja. Nykyään
suuren päivälehden sivuille päätyvä uutisaineisto on
ollut jo pitkään netissä luettavissa.
Uutisten lukeminen tietokoneelta on sekin jo
vanhanaikaista. Eihän sillä
laitteella juurikaan puhuta, vaan tuijotetaan ruutua
niska kenossa jopa kadulla
kävellessä ja suojatietä ylittäessä. Vertailukohteena voitaneen pitää koko
Suomessa olevia sankarihautoja.
Entisen asuinpaikkani sanontaa lainatakseni asiaa ei
kannata pittee vakan alla.
Laitan liitteeksi pari ottamaani kuvaa. Säätyyn Suomi olikin jo saanut kuulua, sen huipulla
oli vähälukuinen aatelisto.
Säätyihin kuuluivat aatelisto, papisto, porvaristo
ja talonpojat. Hyvin todennäköistä, että tänne on
tullut suomalaisugrilainen
oppinut ja varakas väki,
joka on täällä olevaa väestöä käyttänyt palveluskuntana. Niinkin pohjoisessa
on silloin jo asuttu.
Teijolla on asuttu jo kivikaudella, ja nyt on tutkittu Suomessa asutun yli
11 000 vuotta. Me
?mummot. Suomi
sai keisarin hallitseman
oman senaatin, jota venäläinen kenraalikuvernööri johti. Karunaan kirkkoon,
maininnalla kunniallinen.
Margareta on kuollut nuorena ja Erich nai Osterön
torpan tyttären josta tuli
ulkokenttien puulevylliset
koripallotelineet sijaitsevat
tällä hetkellä ojassa.
-S
Vieraskynä
äitipuoli pojille. Hän on vihitty avioliittoon Perniössä
2.10. Perniön ainoat hyvät
Suomalainen suku on
aatelisista lähtöisin
Itsenäinen Suomi täyttää nyt vuonna 2017 sata
vuotta, se on hyvin lyhyt
aika Suomenniemestä.
Olen Kansallisgalleriasta
nähnyt kuvan Rovaniemen
Lehtojärveltä löydetystä
männystä tehdyn hirvenpään noin 5000 vuotta
eKr. Olemmeko hienosta
oppineesta herrasväestä
lähtöisin. Olen lukenut kuinka Intiassa 1000
vuotta sitten on korkealla
insinööritaidolla rakennettu korkeista kivikerrostaloista miljoonalle hengelle
kaupunki. Mitä olen
toisten puhelimia katsellut,
niin joka toisessa näyttää
olevan näyttö jo puoliksi
säpäleinä.
Ratkaisuni on edelleenkin
seuraava: läppäri kirjoittamista, kuvia ja netin selailua varten, pieni mummopuhelin puhumista ja viestejä
varten. Hänen
kymmenestä lapsestaan
yksi poika jatkoi Perniön
lukkarina.
Kun Suomi nyt itsenäisenä valtiona tänä vuonna
täyttää 100 vuotta, niin
tämä on kuitenkin pieni
aika Suomen historiassa.
Ihmisen iässä sata vuotta
on pitkä aika. Suomalaisia
on sanottu metsäläiskansaksi, mutta onko täällä
nyt tehty jo liian suuria
aukkoja metsään. Mieluummin kirjaudun kannettavalla wi-fi
?verkkoon. Rantauimakoulussa totutellaan juuri
niihin olosuhteisiin, jotka todellisessa hätätilanteessa
vallitsevat.
Viime aikoina keskustelua on herättänyt myös monien
mielestä vanhentunut vesiliikennelaki, johon haluttaisiin
muutoksia. Metsä oli hävitetty ja tuli vuosikymmeniä kestävä kuivuus ja
elämä loppui sieltä. Rantauimakouluja pidetään edelleen, nyt paikallisten yhdistysten
tai yksityisyrittäjien järjestäminä.
Kuluvan viikon poikkeuksellisen kylmästä säästä huolimatta rantauimakoulussa on kuitenkin hyvin puolia.
Jos lapset hallitsevat uinnin vain vakio-olosuhteissa
sisätiloissa, on veden varaan joutuminen merellä tai
järvessä ihan uusi tilanne. Talonpojat voivat
olla varakkaita, mutta ei
oppineita, moni kirjoitti
nimensäkin puumerkillä.
Tämä asia alkoi kiinnostaa minua, kun vielä tiesin äitini suvun 1600 -luvulla lähteneen Karunan
Hintsholman kartanosta.
Suvun kantaisä oli Erich
Jacobsson, aatelisnimi
Holmberg. Siinä
Karjala jaettiin ja Suomen
puolella rajalukoksi tuli
Viipurin linna
Inna
vieraili myös Särkisalokodissa ja
Förbyssä. Yksi heistä
on vasta Espoossa asuva viisivuotias Emil Lehnhoff.
. No en hukkunut, mutta
opin samalla sukeltamaan, Riikka
kuvaili.
Riikkaa ei kylmyys pelottanut.
. Alkeisryhmiä on kaksi, ja omat ryhmänsä on
myös alkeisuintitaidon omaaville
sekä kandidaatin tutkintoa tavoitteleville. Jos vanhemmat taivastelevat
kylmyyttä, niin lapsetkin menevät
siihen mukaan, tietää Kujanpää.
Uimakoulu Särkisalossa on kuitenkin hyvin suosittu, lapsia on
mukana kaikkiaan 36. Uimakoulua onkin tukemassa useita
särkisalolaisia yhdistyksiä. Nyt hän
osallistuu täällä edistyneempien
ryhmään. Tiedän, että merivesi voi olla
kylmää. Kiva, ettei tarvitse Espoossa alkaa uimakoulua etsiä,
kertoi äiti Elli Lehnhoff.
Elli Lehnhoffin vanhemmat asuvat Särkisalossa, ja perhe viettää
paljon aikaa paikkakunnalla varsinkin kesäisin.
Särkisalon Urheilijat pyrkii pitämään uimakoulun kustannukset lapsille kohtuullisina. Vakituisesti Särkisalossa
asuvien lisäksi mukana on myös
paljon kesäasukkaita. heinäkuuta 2017
Nro 27
Särkisalon uimakoulussa
sauna tulee tarpeeseen
Särkisalon uimakoulussa Klippulassa hytistiin kylmässä maanantaina. Viime vuonna Meripirtin rannassa jouduimme peruuttamaankin yhden päivän uimakoulun,
koska myrskysi niin kovaa, muisteli uimaopettaja Janita Kujanpää.
Kujanpään mukaan veteen uskaltautuminen on kiinni myös
lasta saattavien vanhempien ja
isovanhempien asenteesta.
. Emilin isosisko Anni oli jo
viime vuonna Meripirtin uimakoulussa ja oppi uimaan. Uimakoulu jatkuu perjantaihin saakka.
Ylhäällä: Emil Lehnhoff tarkeni juuri ja juuri mennä meriveteen uimaan.
Vasemmalla: Alkeisryhmän oppilaat aloittivat uimakouluviikon leikkimällä vedessä.
Styroxpötkylä oli hevonen, jolla sopi ratsastaa.
Kaupunginjohtaja Inna
tutustui Särkisaloon
Salon kaupunginjohtaja Lauri
Inna vieraili Särkisalossa eilen iltapäivällä. Kaikki rahat menevät sellaisenaan uimaopettajan palkkaan, sanoo uimakoulun käytännön asioita
järjestellyt Tiina Salminen.
Seitsemänvuotias Riikka Degert
tuli ensimmäistä kertaa uimakouluun.
. Merivesikään ei tainnut
sen lämpimämpää olla, vaikka vesilämpömittari puuttuikin.
Muutama pienimmistä lapsista ei
uskaltautunut ollenkaan veteen.
Juuri saunan puute aiheutti sen,
että Särkisalon Urheilijat päätti
siirtää uimakoulun pois Meripirtin
rannasta.
. Olen käynyt uimassa
täällä Särkisalossa jo aiemmin
tänä vuonna ilman saunaa.
Pienimmät lapset aloittivat uimakouluviikkonsa leikin varjolla.
Värikkäät stryroxpötkylät olivat
hevosia, joilla lapset ratsastivat
ottaen kiinni keltaisia muovikruunuja. Osaan jo kroolata, uida selkää
ja sukeltaa. Uuden kaupunginjohtajan kutsui Särkisaloon pitäjäyhdistys Särfin.
Lauri Innan vierailun kuulumiset
voit lukea torstaiaamuna lehden
nettisivuilta osoitteessa www. Nyt
kukin lapsi maksaa uimakoulusta
20 euroa, kun muuten hinta olisi
paljon korkeampi.
. Perniönseudun Lehti
Torstaina 6. Hän tapasi Niksaaressa
yrittäjiä ja keskusteli heidän kanssaan esimerkiksi matkailuyrittämiseen liittyvistä asioista. Kerran uimassa ollessani jouduin veden alle ja pelkäsin
että hukun. Sauna tuli todella tarpeeseen, sillä ilman lämpötila oli
alle 15. pernionseudunlehti.fi.
Tällä viikolla:
Kalkkunatilallisen ajopeli on pappatunturi, sivu 6
Petusta löytyy puu jos toinenkin, sivu 8
E.
Tenhonen, Lindroos.
Kemiönsaaren musiikkijuhlien konsertti
?Flamencoa ja pieniä otuksia. Ella Kiiski, sello, Marju Tsokkinen, viulu ja
Matilda Bergman, kantele, tunnelmoivat mm.
Debussyn, Glieren, Sibeliuksen, Pärtin ja Bachin
säveliä sooloina, duona ja triona.
Kirkkoja avoinna:
Kiskon kirkko heinäkuun ajan lauantaisin
klo 12?15. Fritt inträde.
Info: Mitt i livet nr 2/2017,
www.ekenasnejdensforsamling.fi
SÄRKISALO
Su 9.7. Familjen Dimpker. kl. Torstaina 6. mukana diakoniatyöntekijä Anne Kössi.
KISKO
Högmässa/gudstjänst sö 9.7:
Kl. pe 14.7. klo 19
Teijon kirkossa; Petri Kumela, kitara. Muut sivut 0,90 ?/pmm
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %
Pikkuilmoitukset käteisellä 11 euroa, sis. veron
Ilmoitusten jättöajat
Lehti ilmestyy torstaisin, aineistot toimitukseen
tiistaisin klo 16.00 mennessä.
Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä
ilmoitamme edeltävissä numeroissa.
Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen
ilmoituksen aiheuttamista vahingoista.. 10 Ekenäs kyrka. alv 24 %
Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy
www.pernionseudunlehti.fi ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi toimitus@pernionseudunlehti.fi
ISSN 0782-5714
Tämä lehti on painettu UPM:n valmistamalle paperille,jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek. nro FI/11/001
Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2017
Ilmoitushinnat 1.1.2017 alkaen
Etusivu 1,05 ?/pmm. Suven iltahetki klo 19 Kulttuuripappilassa.
Mukana Meripirtin Kööri.
Su 16.7. Lisätietoja:
www.kimitomusicfestival.fi.
Tilaushinnat 1.1.2017 alkaen
Kestotilaus kotimaa 12 kk 57 ?
Määräaikaistilaukset
12 kk 60,00, 6 kk 35,00, 3 kk 30,00
2 kk 20,00, 1 kk 12,00
Hinnat sisältävät alv 10 %
Verkkolehti 35 . Alle 18-vuotiaat
ovelta ilmaiseksi. E. +358 400 205 526,
e-posti: matti.helin@woodwinds.fi,
Internet sivut: www.woodwinds.fi
seurakunnat
EKENÄSNEJDENS SVENSKA FÖRSAMLING
Orkester-, kör- & kammarmusikkonsert to 6.7. Sanajumalanpalvelus klo 10; Laurila, Koivisto.
Ke 12.7. Messu klo 10 Perniön kirkossa.
Kesäkirkko klo 20 Ylikulman rukoushuoneella.
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta.
Kiitos kaikille Annia hoitaneille.
sekalaisia
*
SOITINKAUPPA WOODWINDS
Salontie 1B Perniö. kl. heinäkuuta 2017
kuolleet
tapahtumat
EL Perniön yhdistys
Rakkaamme, sisareni
Tuovi Orasta
Toimela
* 17.5.1919 Perniö
. / 12 kk, sis. 2017
Sauna, grilli, ketjunheittoa, musiikkia, jutustelua?
Ota mukaan paketti arpajaisvoitoksi!
Yhteislähtö Pito-Pastantin edestä klo 11.30.
Tervetuloa viettämään kesäpäivää!
Hallitus
P.s. , Inga-Lill Elin Hildegard Saura 82 v.
Reijo Heikki Johansson 81 v., Esko Antero Nurminen 79 v.
Ahti Kalervo Toivonen 79 v., Keijo Johannes Pyysalo 77 v.
Tuomo Juhani Röysky 57 v.
Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. 5.6. mennessä puh. Konsertin jälkeen
mahdollisuus tavata muusikot iltateellä kirkon
pihalla tai kirkossa.
PERNIÖ
Su 9.7. vuosikerta
*
**
Saunailta keskiviikkoisin klo 17.30?20 leirikeskus
Reilassa, Kuivastontie 351. Perniönseudun Lehti
4 . Sukuselvitykset (02) 774 5208
Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi
Perniönseudun Lehti
Toimitus
Avoinna ma-to klo 9.00-16.00
Lupajantie 1, 25500 Perniö
Päätoimittaja Pekka Mäenpää (02) 735 2301 Pekka/Aku
Toimittaja
Aku Poutanen
Tekstiviestit 044 735 2302
Ilmoitukset, laskutus, tilaukset
Maija Poutanen (02) 735 2300
Varhaisjakelun häiriöt
Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy
(02) 269 3434
ma-pe 06-16.30, la-su 07-12
Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 73. Fritt
inträde.
Lunchmusik on 12.7. unelmia kanteleella,
sellolla ja viululla" su 9.7. Ristinen
* 3.5.1928
. Konfirmaatio (Perniö 2) klo 10 Perniön kirkossa;
Alaranta, Rainio-Alaranta.
Su 16.7. Soittimia ja soitinkorjausta.
AVOINNA SOPIMUKSEN MUKAAN.
Soita puh. Yhteiskuljetus.
Rantapäivän hinta 10 . 16 i Bromarvs
kyrka. klo 20 Angelniemen
kirkossa. E.
Tenhonen, Lindroos.
Kl. 23.6.2017 Muurla
Elonpäivä iltaan kallistuu,
sato kypsä maahan painautuu,
taipuu täysinäinen tähkäpää,
työ ja muistot jälkeen jää.
Rantapäivä Reilassa, Kuivastontie 351.
Lähtö klo 11.00 Perniön linja-autoas. 4 km ?
Pitkäniementietä rantaan)
Trömperin kestikievari klo 11?15
tiistaina 11.7.2017 alkaen klo 12.
Rakkaamme
Anni Orvokki
Nikkanen
o.s. Fritt inträde,
program 20/10?.
Eftermiddagsmusik
fr 7.7. Liput:
25 ?/20 ?/15 . 19
i Ekenäs kyrka, Martin Wegelius-institutet. Pieni hartaus
noin klo 19.
Ke 12.7. 050 562 2718.
Tulethan viettämään iloista kesäpäivää.
Kisko-päivä 8.7.
Kiskolan piha ja kirjasto klo 12?15
Tervetuloa!
Kiitollisena muistaen
Toini
muut sukulaiset ja ystävät
Perniö-Särkisalon
sotaveteraanien
Suomusjärvi-päivä 9.7.
Kirjasto ja sen piha-alue klo 10?14
KESÄINEN RANTAPÄIVÄ
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Tuovi
siunataan lauantaina 15.7.2017 klo 10.00
Muurlan kirkossa, minkä jälkeen muistotilaisuus
on Muurlan opistolla.
Naarjärven Lainerannassa
Trömperi-päivä 9.7.
(Ylikulma . Burgmann,
orgel. Myynnissä kahvia ja
grillimakkaraa lähetystyön hyväksi. Laita jo kalenteriin
Särkisalo-päivä 22.7.
salo.fi/kesayhdessa
seurakunnat
Ei kuihdu ne muistot
mi sinulta jäi.
Niil´ iäinen sija on sydämessäin.
Ei kuihdu, ei kuole,
ne kukkivat vaan.
Siks´ kaiholla jään niitä muistelemaan.
Rakkaudella muistaen
Jouko
Eila
Anna ja Inka
Katri perheineen
Ulla ja Seppo
Laura perheineen
Pirkko perheineen
sukulaiset ja ystävät
Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Tenhonen, Burgmann.
Kl. Yhdystie n. kerätään ovella, sisältää:
kuljetuksen, saunan, makkarat, salaatit, kahvin,
erilaista ohjelmaa, mukavaa yhdessäoloa, tietyst
erilaisia pihapelei ja arvontaa! Sitovat ilmoittautumiset Pertille 23.7. 12 Bromarvs kyrka. 12 i
Ekenäs kyrka. kl. N. Sanajumalanpalvelus klo 10 Toijan kivimakasiinissa.
Kirkkokahvit.
YHTEINEN TOIMINTA
Kesäkonsertti "Päiväunia . Luovurin taideleirin päätösjuhla klo 12 seurakuntakodissa, leirin näyttely avoinna klo 18 asti.
Kesäinen konsertti klo 18 kirkossa; Mika Virtanen,
laulu, ja Marjo Korpela, harmonikka.
Su 16.7. Samaan aikaan avoinna myös
kotiseutumuseo kirkon vieressä.
Perniön kirkko ke?su klo 12?18.
Teijon kirkko to?su klo 12?16.
KIRKOSSA KUULUTETTUA
Kastetut
Lauri Christian Högström, Eetu Juhani Kuitunen
Leona Anni Matilda Strandman
Avioliittoon vihityt
Timo Jarno Aleksi Hietala ja Katariina Jenni Benita Hiltunen
Valtteri Teppo Juhani Valjanen ja Kirsi-Maaria Grönlund
Pasi Kalervo Jalonen ja Sanna Annika Kuvaja
Juho Pertti Tapani Lastunen ja Kati Karoliina Mäntylä
Jere Santtu-Petteri Frisk ja Heidi Susanna Lindblad
Jari Tapani Ruohonen ja Anni Karoliina Vettenranta
Aleksi Oskari Sarin ja Tiia Emilia Koponen
Jorma Sakari Tuominen ja Sari Hannele Kotilainen
Hautaan siunatut
Terttu Teresia Pohjola 99 v., Toivo Olavi Vainio 95 v.
Toivo Ilmari Harmaa 92 v., Leena Kaarina Ahonen 90 v.
Sirkka Liisa Markkanen 90 v., Anni Orvokki Nikkanen 89 v.
Perttu Vainio 88 v., Pentti Mikael Suonpää 88 v.
Raimo Kalevi Manner 87 v., Eila Kyllikki Huotari 87 v.
Irja Jussila 84 v. (ei vapaa pääsy). 18 Tenala kyrka KVM
Liikuntahallin
lisäksi saleja on Yhteiskoulussa ja Kirkonkylän koulussa. Se kaikkein aktiivisin
porukka vanhenee ja vähenee. Pidämme sen aina Baltic
Jazz viikonloppuna. Keinu, liukumäki, kiipeilyteline ja hiekkalaatikko
on ainakin tarkoitus saada
tänne. Perniönseudun Lehti
TÄÄLTÄ
Perniön Kunnantalo
- kaiken kansan olohuone
Kahvilassa lounas 6 ?
arkisin klo 11.30 - 14
Tervetuloa!
Torstaina 6. Entisen lukion sali
ei ole erilaisten ongelmien
takia enää käytössä.
PeU-Basket yrittää omalta
osaltaan ratkaista tilaongelmaa ja on löytänyt entisen
S-Marketin tilat keskeltä
kylää.
Perniön Urheilijoiden puheenjohtaja Tero Manelius
ja koripallojaoston puheenjohtaja Pekka Leikkonen
katsastivat tilat maanantaina. Koulujen salit ovat
parinsadan neliön kummankin puolen, suurin sali on
Särkisalon koulussa, 275
neliötä.
Kaisa Villa opasti PeU:n Pekka
Leikkosta ja Tero
Maneliusta entisessä marketissa. Silloin
tästä ohi kulkee aika paljon
väkeä, perustelee Storberg.
Omia tapahtumia yhdistys
järjestää rantamakasiinilla
vajaa kymmenen vuodessa.
Se on vuokrannut makasiinia myös häitä ja syntymäpäiviä varten.
. heinäkuuta 2017 . heinäkuuta
kello 13?18 jokaisena päivänä.. Haettu
Rantamakasiinin
katto kaipaa
kipeästi remonttia. Koneilla on ollut paljon
käyttöä etenkin keväisin.
Polttopuita tehdään paljon
juuri lomakauden alkaessa,
tietää Magnus Storberg.
***
Strömma-Dahlbyn kyläyhdistyksen kirpputori on
avoinna 7.?9. Katosta tippuu jatkuvasti
roskaa. Ja jos yhtään enemmän sataa, niin vesikin tulee
läpi, harmittelee StrömmaDahlbyn kyläyhdistyksen
puheenjohtaja
Magnus
Storberg .
Kun kyläyhdistys remontoi rantamakasiininsa
kymmenen vuotta sitten,
niin silloin hyväkuntoiseksi oletettu katto jätettiin
ennalleen. Edellisviikolla
kyläyhdistyksen väki piti
rantamakasiinissa oman
ravintolapäivänsä, jolloin
nautiskeltiin kanakeittoa
parinkymmenen hengen
voimin.
Tulevana viikonloppuna
vuorossa on jo perinteeksi
muodostunut kirpputori ,
jonne kuka tahansa voi tulla
myymään omia tavaroitaan
kyläyhdistyksen perimää
pientä maksua vastaan.
. 5
Palaute, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Lupajantie 1
www.propernio.fi
Tyhjästä marketista ideoidaan
lisää liikuntatilaa
Koripallon suosio on Perniössä kova, suosio heijastuu suoraan salivuorojen
kysyntään. Storberg kannustaa
alueen kesäasukkaitakin tulemaan mukaan yhdistyksen
toimintaan.
. Täällä ei ole aiemmin
ollut lapsille juuri mitään
tekemistä, kun aikuiset puuhaavat omiaan, perustelee
Magnus Storberg.
Vakituisesti lähistöllä asuvien lapsiperheiden määrä ei ole kuitenkaan kovin
suuri. Tämä on mukavan rauhallinen paikka, mutta on
kuitenkin lähellä keskustaa.
Matkaa ei ole paljon oikein
mihinkään suuntaan, kehuu
Storberg.
Eläväisempääkin voisi tietysti olla. Lisäksi Parkinson ?yhdistys on viettänyt täällä
meidän tiloissa ulkoilupäivää joka vuosi.
Magnus Storberg on asunut kymmenisen vuotta
Gammelbyssä.
. Nyt pahimpia
rakoja on yritetty tilkitä
tervapaperilla, eikä sekään
ole kunnolla auttanut.
Kattoremontin toteutuminen on kuitenkin enää
ely-keskuksen leimaa vaille,
sillä I Samma Båt ?toimintaryhmä on jo hyväksynyt
yhdistyksen Leader-hankkeen katon uusimisesta.
Kyläyhdistys haki samalla
rahaa myös leikkikentän
rakentamiseksi rantamakasiinin piha-alueelle. Kohta alkaa olla tasaista kitumista meidänkin puuhat, harmittelee Storberg.
Kesä-heinäkuun vaihteessa meininkiä kuitenkin riittää. Tervapaperi ei
enää rakoihin auta.
Magnus Storberg on
toiminut kyläyhdistyksen puheenjohtajana muutaman vuoden.
yhteissumma on yli 30.000
euroa.
. Jarmo
Laaksonen arvioi lattian ja pinnat.
Strömma-Dahlbyn rantamakasiini kaipaa kattoremonttia
. Sehän valmistui silloin
kun Nokialla alkoi mennä
heikommin.
Arkisten askareiden helpottaminen on ollut kyläyhdistyksen mielessä jo
pitkään. Se omistaa klapikoneen ja oksasilppurin, joita
on vuokrattu tarvitseville.
. Rakennukseen mahtuisi
kaksi kenttää ja junnuille
riittävät reilun viiden ja
puolen metrin korkeuden.
?Se on melkein enemmän
kuin koulujen salissa.
Suurseudun Osuuskaupan
kiinteistöpäällikkö Ismo
Louhi kertoo, että ensisijainen tavoite on myydä
kiinteistö.
?Se on myynnissä ja parhaillaan käydään taustalla
neuvotteluja mahdollisesta
kaupasta.
?Nyt osuuskauppa tekee
omat päätöksensä ja jos
vuokraaminen on mahdollista, rupeamme laskemaan
kuinka kallista siitä tulee
ja päätämme sitten, kertoo
Manelius.
Suurin menoerä olisi kivilaattalattian päällystäminen.
Myymäläpinta-alaa rakennuksessa on reilut 700
neliötä. Pienen matkan
päässä Strömman kanavan
sillalta sijaitseva Aurinkorannan asuinalue ei lopulta
houkutellut väkeä toivotulla
tavalla.
Tällä oli rukki, joka tekijän mukaan
oli valmistettu gotlantilaisen kirkon penkeistä. Ruukinpatruuna Carlborg joutui
ottamaan tätä vatten paljon
lainaa. Aika näyttää, mitä keksitään
seuraavaksi.
Tilalla on harjoitettu aikai-
semmin myös sikataloutta,
kunnes vuosituhannen vaihteessa Lindholmit päättivät
keskittyä kokonaan kalkkunatuotantoon. He ovat tällä hetkellä
hoitamassa innolla tänne
lauantaina tuotuja untuvikkoja, Jussi Lindholm naurahtaa.
Direktiivit täyttävä siipikarjateurastamo tilalle
valmistui 2001 sekä uusi
kalkkunoiden kasvatushalli, palvaamo ja myymälä
2008-2011.
. Karhut tulivat tänne yli
30 vuotta sitten sen jälkeen
kun vanhempani RiittaMaija ja Olavi olivat ostaneet tämän tilan 1975.
Jussi Lindholm arvostaa
myös särkisalolaisen Jontte Sundbergin kädenjälkeä.
Graffiteistaan tunnetuksi
tullut nuori moniosaaja on
tehnyt tilalle muun muassa
valtavan seinämaalauksen,
ja myös ensimmäisten taideteosten joukossa silmiin
osuva Kirakan kalkkunakyltti kuuluu hänen työnäytteisiinsä.
Alle nelikymppisellä Jussi
Lindholmilla on tällä hetkellä aihetta tuplajuhliin:
kalkkunatuotanto Perniössä
sijaitsevassa Kirakan kylässä käynnistyi 25 vuotta sitten, ja nyt tulee kuluneeksi
kymmenen vuotta siitä, kun
vastuu tilan hoidosta siirtyi sukupolvenvaihdoksen
myötä hänelle.
. Kaikkea
vähänkin kiiltävää se tulee
heti nokkimaan.
Kalkkunatuotannon 25
vuoden ajan kestänyttä taivalta Kirakassa juhlitaan
huomenna perjantaina klo
10-18 kaikille avoimena kesäpäivänä. Kolmatta sukupolvea edustavat neljävuotias Niilo ja seitsemänvuotias
Nelli.
. Sitäkin
voi ihailla huomisissa 25-vuotisjuhlissa.
Ruukkipäivässä nähtiin myös rukki
. Ainakin utelias. Hän
oli matkalla Gotlannissa ja
kohtasi matkan varrella yhden innokkaan puutöiden
harrastajan. Pitoihin saapuu
myös kansantaiteilija Arto
Yli-Eskola.
Ylhäällä: Kirakan tilan kalkkunakyltti on
Jontte Sundbergin maalaama.
Vasemmalla: Jussi Lindholm liikkuu Kirakan
tilalla vihreällä pappamallin Tunturilla. Teijolle valmistui puimakoneita valmistava konepaja vuonna 1914. Poikkeuksellista lienee
sekin, että koko tuotantoketju toimii samassa rakennuskokonaisuudessa
kasvattamosta myyntiin. Torstaina 6. Monipuolinen
peltoviljelypuolemme tukee niiden ruokintaa, Jussi
Lindholm kertoo.
. Ja nimenomaan
sellaista karvaa, joka on turkista pudonnut, ei mitään
leikattua, hän mainitsi.
Pelkkää koirankarvaa ei
langaksi voi käyttää, sillä
se on turhan liukasta.
. Sen jälkeen
savustetusta joulukalkkunasta on tullut heidän tärkein, tunnetuin ja samalla
halutuin tuotteensa.
. Isäntä Jussi Lindholm kertoo, että
ensimmäinen Ali-Eskolan
veistämä taideteos Kirakan
tilalla oli nelihenkinen karhuperhe.
. Varsinkin sodan aikaan
oman langan teko oli tärkeää. Tunturi
on hyvässä kunnossa, ja
paljon nähnyt ajoneuvo lähtee käyntiin heti ensimmäisellä polkaisulla.
Savusärvin eli Kirakan tila
on perheyritys, jonka toiminnassa on mukana myös
Jussi Lindholmin sisko Katri Kulmala. Hän myi lopulta tehtaan sijiottajaryhmälle, joka
helmikuussa 1916 hankki
myös Mathildedalin tehtaan, kertoi Saarikoski.
Saarikoski näytti vuodelta
1909 peräisin olevaa mainosta, jossa Mathildedalin
tehtaita kehuttiin Suomen
vanhimmaksi ja suurimmaksi maanviljelyskoneiden erikoistehtaaksi. heinäkuuta 2017
Pienin askelin eteenpäin
Kirakan tilan isäntä arvostaa taidetta ja ajelee pappamopedilla
On pakko polkaista jarrua,
koska Kirakan kalkkunatilalle johtavan hiekkatien
varressa seisoskelee valtava
hirvi.
Mutta ei hätää: metsikön
uljas hirvisonni onkin marttilalaisen Arto Ali-Eskolan
tekemä betoniveistos!
Tilan pihapiiristä näitä
eläinaiheisia taideteoksia
löytyy lisää. Koirankarva on leonberginkoirasta. Ja
kun kalkkunoita ei tarvitse
kuljetella paikasta toiseen,
ne välttyvät ylimääräiseltä
stressiltä.
Kalkkunat saavat liikkua
kasvatushallissa vapaina.
Teuraaksi linnut lähtevät
noin viiden kuukauden ikäisinä ja noin seitsemän kilon
painoisina.
Millainen eläin kalkkuna on luonteeltaan, Jussi
Lindholm?
. Teemme kaiken kalkkunoihin liittyvän toiminnan
täällä, eikä matkan varrelle
tule siis mitään ylimääräisiä lenkkejä. Pienin askelin mennään
eteenpäin ja kehitetään
toimintoja pitkäjänteisesti
kuten tähänkin saakka. Yksi merkittävä virstanpylväs
tuolloin oli Mathildedalin
ja Teijon tehtaiden yhdistyminen.
. Toukokuussa alkanut kiire hellittää
silloin toviksi, kuittaa Jussi
Lindholm.
Tiluksillaan hän ajelee aika ajoin vihreällä pappamopedillaan, jonka vuosimalli
jää arvoitukseksi. Sen ajan pikkutytöt
eivät varmaan ymmärrä, jos
minä sanon pitäväni kehräämisestä, arveli Sandman.
Pienet tytöt kun laitettiin
takavuosina kehräämään
hyvin varhain, eikä työ ollut usein kovin mieluista.
Sandmanin rukilla on mielenkiintoinen historia. Hengähtää voi
vasta sitten, kun joulusesonki täällä on ohi. Sen
Sandman halusi saman tien
mukaansa.
Ruukkipäivänä kuultiin
myös mielenkiintoinen esitelmä, kun Eino Saarikoski
kertoi Mathildedalin menosta sata vuotta sitten. Yhdistetyssä tehtaassa valmistettin vuonna 1917 pääasiassa
puimakoneita, lokomobiileja sekä silppukoneita.
Lara ja Tanja Sjölund
seurasivat Ingrid
Sandmanin rukkityöskentelyä.. Näiden investointien
jälkeen ei näköpiirissä ole
vähään aikaan mitään muita
merkittäviä projekteja, Jussi
Lindholm arvelee.
. Tämän parempaa vastapainoa tietokoneelle istumiselle ei ole, vakuutti toimittajanakin työskennellyt
Ingrid Sandman kehrätessään rukilla lankaa Mathildedalin ruukkipäivässä lauantaina.
Sandmanin kehräämä lanka ei kuitenkaan ole sitä
kaikkein perinteisintä. Perjantaina on tarkoitus
juhlistaa tuota neljännesvuosisataa. Siinä on lampaanvillan lisäksi myös 30 prosenttia koirankarvaa.
. Ei saanut lämmintä päälle, jos ei pystynyt itse tekemään. Perniönseudun Lehti
6
Suomen talven aikaan
menen Canberran ja Sydneyn seuduille yleensä noin
kolmeksi kuukaudeksi. Suunnitelmissani on kirjoittaa seuraavaksi siitä, kuinka historiaa
kirjoitetaan, kertoo histori-
antutkijaksi itseään kuvaileva Chris Lloyd.
Vaikka Lloydin virka on
ollutkin Tampereella, hän
on työskennellyt pääasiassa kotoaan Helsingistä ja
myöskin Koskelta käsin.
Kirjoja tai tieteellisiä artikkeleita voi kirjoittaa missä
tahansa.
. Kasvitieteellisessä puutarhassa vielä. Olen kotoisin maaseudulta ja vielä karjatilalta,
joten nämä Kosken maisemat miellyttävät kyllä minua, kehuu mies ja alkaa
valmistautua ruohon leikkaamiseen.
minna.urpo
@pernionseudunlehti.fi. 7
Chris Lloyd asustaa kesäisin pitkiä aikoja Kosken asemalla puolisonsa Anu Heiskasen kanssa. Perniönseudun Lehti
Torstaina 6. Juuri nyt kirjoitan kirjaa
siitä, miten rauhanomaisesti
toimivat yhteiskunnat ovat
saaneet alkunsa. Tällä kertaa lomaseurana olivat myös Anun lapsenlapsi Leo Heiskanen ja tämän ystävä Benjamin Tilev.
?Viidakkomies. Nämä maat ovat omaksuneet ajatuksen siitä, että
kaikki ovat tasa-arvoisia.
Vielä 1800-luvulla näissäkin maissa oli selvä eliitin
ja muun kansan vastakkanasettelu. Lloyd ja
Heiskanen hankkivat kolmisen vuotta sitten paikan läheltä Paun kaupunkia, koska siellä pystyy viettämään
aikaa hyvässä säässä myös
Suomen kesän ulkopuolella.
. Ensi
vuonna reissu ajoittuu tammi-maaliskuulle. Kauan sitten konfliktit olivat ihan
normaali osa yhteiskuntia.
Väkivaltaa oli paljon, mainitsee Lloyd.
Rauhanomaisiin yhteiskuntiin Lloyd laskee Pohjoismaiden lisäksi esimerkiksi Australian, Uuden
Seelannin ja Kanadan.
Ruohonleikkuuta mökillä riittää. Yliopistolla
hän sitten tutustui tulevaan
vaimoonsa, ja pari meni
naimisiin vuonna 2010 Syd-
neyssä.
. Minua pyydettiin mukaan Helsingin yliopiston
pohjoismaisia hyvinvointivaltioita käsittelevään tutkimukseen. Minulla
on siellä perhettä ja myös
pieni lapsenlapsi.
Kosken mökki on nyt
saamassa loma-asuntokilpailijan Ranskasta. En haluaisi sanoa ?jään
eläkkeelle?, mutta täytän
seuraavaksi 67. Näin
syntyivät vahvat valtiot ja
esimerkiksi verojärjestelmä,
kuvaa Lloyd.
Suomen ja Australian hyvinvointijärjestelmä eroaa
Lloydin mukaan eniten siinä, miten varallisuus vaikuttaa palveluihin ja avustuksiin.
. Silloin kun tulin tänne
ensimmäisiä kertoja, kuulin
paikallisten maanviljelijöiden kutsuvan minua viidakkomieheksi. Siellä on
todella kaunista. Aion jatkaa
edelleenkin kirjojen kirjoittamista, vaikka en teekään
sitä virassa. Jos on Australiassa rikas,
ei saa mitään, kun taas Suomessa varallisuus ei vaikuta
niin paljon.
Kun kirja valmistuu vuoden lopussa, Lloyd aikoo
siirtyä sivuun työelämästä.
. Chris Lloydin toi
Suomeen työ, ja samalla
löytyi myös vaimo.
. Parin
vakituinen asunto on Helsingissä. Pohjoismaiden
lisäksi siihen pyydettiin mukaan myös ihmisiä muualta,
koska he halusivat aiheeseen ulkopuolista näkemystä, kuvailee Chris Lloyd.
Vielä tuolloin Chris Lloyd
kävi Suomessa vain muutaman kerran vuodessa Australiasta käsin. Maat havaitsivat,
että väkivalta ei palvele kenenkään etua, vaan pitää
tehdä kompromisseja myös
varallisuuden suhteen. heinäkuuta 2017 . He olivat
kai nähneet vain Crocodile
Dundee -elokuvan, eivätkä tienneet mitään muuta Australiasta, naurahtaa
Chris Lloyd.
Australialainen
Chris
Lloyd viettää pitkät ajat
Suomen kesästä Kosken
asemalla puolisonsa Anu
Heiskasen kanssa. Kosken
asemalla on oikeasti professori
. Chris Lloyd on viihtynyt maalaismaisemissa.
. Enhän
minä osannut ajatella, että
Suomesta vielä puolison
löydän, Lloyd sanoo.
Vakituisesti Suomeen Lloyd muutti vuonna 2012.
Tuolloin hänelle tarjottiin
Tampereen yliopistosta vierailevan professorin virkaa,
jossa hän toimii edelleen.
Työssään hän käsittelee
edelleen hyvinvointiteemoja ja esimerkiksi Suomen
asemaa maailmassa.
8 . Torsten Rancken avainTämä hernekasveihin kuuluva
Tärkeinä taustavoimina Pettu ar- roolissa
kultasade ei varsinaisesti kuulueksoottisiin puulajeihin, joita noin
900 hehtaarin suuruisessa saaressa
on runsaasti metsikköinä tai yksittäisinä puina.
Pettu arboretumin alkuperäiseen
luetteloon on merkitty 43 harvinaista puulajia, joista ylivoimaisesti suurin osa on peräisin ulkomailta.
Luonnontilaisessa puulajipuistossa on muun muassa alue, missä
Brittiläisestä Kolumbiasta kotoisin
olevat jättituijat ovat kasvaneet
valtaviksi järkäleiksi.
Suomessa nämä pitkäikäiset puut
jäävät yleensä 10?25 metrin korkuisiksi, mutta Petun tuijametsässä
nämä mitat näyttävät ylittyvän
roimasti. Petussa on pienestä koostaan lut alan professoreita.
kovin pieneltä eläväiseltä, vaikka huolimatta ollut yllättävän paljon
pitkänhuiskea onkin.
merenkulkijoita, Laukamo sanoo. Torstaina 6. Laajan, puolille saaren keskustaa.
tiedossa on ollut saaren harvinaissiistiksi hoidetun pihapiirin kat. Kookkaimmat
niistä taitavat olla sylipaksuudeltaan metriluokkaa, mittailee Matti
Laukamo.
Numeropaaluilla merkityt puut sijaitsevat pääosin Petun saaren luoteisosassa Santnokan ympäristössä
ja alueelta pohjoiseen entiselle
tiiliruukille johtavan tien varrella.
Toinen keskittymä on Petun kar- Matti Laukamo näyttää pieneltä kultasateensa alla.
Harvinaisten puulajien alkuperäistä listaa on täydennetty saaren
värikkääseen historiaan olennaisesti liittyvillä paikoilla: Mannerheimin passipaikka jänis- ja
kettujahdissa, entinen sokerijuurikkaan lastauspaikka, entinen
kalkkikivilouhos Krakanäs-niemellä, entinen tiilitehdas, entinen
kansakoulu, runolaulaja Wilhelmina Uppmanin mökki, Arthur
Rautel?lin kotitalo sekä Kurt
Rautel?lin kotitalo.
Viimemainittujen rooli arboretumin syntyhistoriassa on ollut
merkittävä. Ensin metsistä lähtivät tukkipuut, sen
jälkeen kaikki kaivospölkyiksi eli
propsiksi kelpaava puuaines.
1700- ja 1800-luvuilla saarelta oli
viety paljon polttopuuta - etenkin
leppähalkoja - Tukholmaan.
Avajaiset peruuntuivat
Satakunta vuotta sitten käynnistetyt eksoottisen puiden istutukset
l
o
?
t
2
t
1
o
a
y
t
d
s
m
b
a
e
j
r
M
t
k. heinäkuuta 2017
Perniönseudun Lehti
P
o
o
s
d
m
a
o
t
i
A
k
1
t
S
v
s
S
l
o
t
e
7
r
k
i
P
v
j
h
t
m
F
p
s
v
s
k
m
k
Pettu arboretumiin kuuluvassa tuijametsässä on erikoinen tunnelma ja tiettävästi Suomen suurimmat lajiyksilöt.
Ainutlaatuinen arboretum
n
m
k
a
Eksoottisten puulajien istutuskokeiluista tuli menestys Petussa
Matti ja Ilse Laukamo asuvat tanon ympäristössä, minkä lisäksi boretumissa ovat olleet aktiiviset
Petun saaressa Särkisalossa täysre- yksittäisiä puita on merkitty eri kasvi- ja puuharrastajat, joiden
montoidussa puutalossaan. Hän lähetti kaukonäköisenä Petun tiilirukin esimiehen Arthur Rautel?lin
metsäkurssille ja nimitti hänet metsävahdiksi 1908.
Saari oli sitä ennen hakattu paljaaksi, koska Karl Forrström Ab
tarvitsi rahaa käynnistämänsä
kalkkiteollisuuden tarpeisiin. Jättiläisten vierellä Matti
Laukamokin on kuin tulitikku tiinujen keskellä.
. Arthur Rautell aloitti
saarella uudelleen metsien istutukset ja lähetti niiden jatkuvuuden
varmistamiseksi Kurt-poikansa
opiskelemaan metsäteknikoksi
Tammisaareen.
Vielä keskeisemmässä roolissa
Pettu arboretumin syntyhistoriassa
oli Torsten Rancken, jonka Karl
Forrström Ab palkkasi 1915 ammattijohtajaksi. Tekijöistä ei
jonka keltaiset kukkatertut riippu- että tänne on kertynyt kaikenlai- ole varmaa tietoa, mutta heidän
vat alaspäin kuin satukirjassa.
sia puulajeja eri puolilta maail- joukossaan on todennäköisesti olMatti Laukamo näyttää sen alla maa. Onhan tämän poikkeuksellinen laatuisen rikas ja monipuolinen
seenvangitsijana on näyttävä puu, puulajipuisto jo pelkästään siksi, kasvi- ja puulajisto. Nämä ovat oletettavasti Suomen
suurimmat tuijat. Rancken oli dynamo, jonka toimesta saarella käynnistettiin toden teolla ulkomaalaisten puulajen istutuskokeilut.
Metsän merkityksen ymmärsi
myös merikapteeni Karl Forsström, joka osti Olivia-vaimonsa
kanssa Petun molemmat ratsutilat,
Storgårdin ja Lillgårdin yhtiölleen
1900-luvun alkupuolella
Sitä
ennen olemme keränneet siitä satoa
ja tehneet muuttomme alkuaikoina
rypäleistä viiniäkin, muistelevat
Matti ja Ilse Laukamo.
. Laskimme kerran, että
täällä on noin 130 eri kukkalajia. Tämä on meille harrastus, joka pitää mielen
pirteänä. Kukkien kastelu on
onneksi jäänyt tänä kesänä
normaalia vähemmälle. Yhtiö omistaa Petusta
edelleen kolme neljäsosaa, noin
700 hehtaaria.
Saaren asukasmäärä on ollut suurimmillaan sotien jälkeisinä aikoina 1940- ja 1950-luvuilla: 250
ihmistä.
Peurat ja kauriit riesana
Petun saaren historia on kiehtonut
viimeiset 20 vuotta myös Matti
ja Ilse Laukamoa, ja syystäkin:
he asuvat Sandbacka-nimisellä
tontilla, johon Kurt ja hänen vaimonsa Svea Rautell saivat 1935
Forsström-yhtiöltä luvan rakentaa
perheelleen asunnon.
Kurt Rautell toimi muun muassa laivurina Petun ja Ulkoluodon
välillä, kunnes siihen saatiin lossiyhteys 1986. tiennyt.
. 9
lee paljon. Ei
ole tarvinnut vedellä raskaita letkuja edestakaisin
pitkin pihaa niin usein kuin
aikaisempina vuosina.
Istutuksia on tehty myös
kerrostalon etupihalle. Sembramäntylle tuli puolestaan
tunnit täyteen 3-4 vuotta sitten. Valkohäntäpeuralla
lupamäärä kasvoi noin 15
prosenttia ja hirvellä noin
6 prosenttia. Tämä
kuvasi hänen hyvää suhdettaan työantajaansa, Laukamo toteaa.
. Kurt Rautell sai lunastaa vuonna 1951 tilan omakseen yhden
markan nimellisella hinnalla. Puutarhajätettä täältä tu-
Numero kaksitoista on
kurilienlehtikuusi.
Petussa on tällä hetkellä runsaat
20 ympärivuotista asukasta 13 eri
taloudessa ja kiinteistöjä yhteensä
150. Tämän hoitaminen
on kovaa työtä, mutta lopputulos on sitäkin palkitsevampi, sanovat Tuominen
ja Pohjola.
He asuvat keskellä Perniön kirkonkylää viisikerroksisessa kerrostalossa, jossa
elää paljon näiden kahden
innokkaan viherpeukalon
tapaisia eläkeläisiä.
. Matti Laukamo on
kuullut, ettei saaressa tapahtunut
mitään sellaista, josta ei ?Petun
keisari. Perniönseudun Lehti
Petun kalkkipitoisessa maaperässä
ovat siis onnistuneet hyvin. heinäkuuta 2017 . Sieltä erottuu rehevä pelargoniapenkki, joka ilahduttaa
ihmisiä lähellä sisäänkäyntiä.
Hannu Brusila
Varsinais-Suomeen ennätysmäärä valkohäntäpeuran pyyntilupia
Suomen riistakeskuksen
Varsinais-Suomen
toimialueelle on myönnetty
syksyn metsästyskaudelle
pyyntilupia 10335 kpl valkohäntäpeuralle ja 1726 kpl
hirvelle. Työ alkaa keväällä, jolloin narsissit, tulppaanit ja
esikot alkavat kukkia. olevan lähteen käyttöoikeudesta.
Kerrostalonkin piha
voi olla kaunis ja viihtyisä
Etupihalta ei välttämättä
aavista, millainen näkymä
takapihalta tulee avautumaan.
Siellä Paula Tuominen
ja Anneli Pohjola vaalivat puutarhavarusteissa
silmäteräänsä ja ylpeyden
aihettaan, kotitalonsa pihaaluetta.
Kukkaloisto on upea, ja
sen tuntee pihapiirin miellyttävästä tuoksustakin.
. Ja multaa pihalle on kannettu kymmeniä
säkkejä.
Paula Tuominen on asunut
Salontien kerrostalossa sen
valmistumisesta eli vuodesta 1971 lähtien. Saadun
saaliin perusteella voidaan
arvioida noin 30 prosenttia
Suomen kannasta elävän
Varsinais-Suomen alueella.
Tavoitteena on myös, että
ammutuista aikuisista valkohäntäpeuroista olisi yli
puolet naaraita.. Peurat söivät viime syksynä
amurinviinimme lähes alas. Anneli
Pohjola löysi oman kotinsa
samasta talosta kolmisenkymmentä vuotta sitten.
He kuuluvat edelläkävijöihin nykytrendissä, jonka
mukaan vanhojen kerrostalojen pihaviihtyisyyteen
on ryhdytty panostamaan
entistä enemmän.
Aktiivisuus lähtee asuk-
Kun kukkapenkki on tarpeeksi
suuri, siihen mahtuu
monenlaisia kasveja.
Luonnonkivistä saadaan penkkiin ryhdikäs ja kaunis reunus.
kaista itsestään, eikä kaikkea tarvitse tehdä kertarysäyksellä.
Pitkäjänteisesti ovat omaa
puutarhaunelmaansa rakentaneet myös Paula Tuominen ja Anneli Pohjola.
Vähän kerrassaan on menty
eteenpäin.
. Toista tällaista pihaa
ei ainakaan meidän huoltokohteissamme ole. Lupamäärien
perusteella syksyn metsästyksessä tullaan kaatamaan
ennätysmäärä hirvieläimiä
Varsinais-Suomen alueella.
Luonnonvarakeskuksen
arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on Suomessa
voimakkaassa kasvussa.
Koko maan kanta-arvio oli
80000 eläintä. Ja samalla tulee
ulkoiltua.
Isännöitsijä Toni Tammi
tietää, että Asunto Oy Lampolanmäki on hyvähenkinen taloyhtiö ja sen hallinnassa poikkeuksellisen
hyvin hoidettu piha-alue.
Ne ovat samalla myös
myyntivaltteja, joilla houkutellaan uusia asukkaita
kerrostalon pariin tyhjillään
olevaa huoneistoon.
. Huomionosoitus meni aivan oikeaan
osoitteeseen, Tammi toteaa.
Kiinteistöhuollosta talossa
vastaavan Salon Pihamies
Oy:n edustajat Jouni Tallqvist ja Petri Fagerström
yrittävät varoa viimeiseen
asti, etteivät vaurioita ruo-
Anneli Pohjola (vas.) ja Paula Tuominen huolehtivat omalta osaltaan ihmisten viihtyvyydestä
Asunto Oy Lampolanmäessä.
honleikkureillaan Tuomisen
ja Pohjolan näyttäviä istutuksia tai kukkapenkkejä.
Kaksi kukkapurkkia on
kuulemma toistaiseksi rikottu.
. Valkohäntäpeura on Varsinais-Suomen
tärkein riistaeläin. Istuksia
on jatkettu myöhemmin eri puolilla
saarta, ja puulajeja siellä on vuoden 2001 tapahtuneen päivityksen
mukaan kaikkiaan 81.
1990-luvun alkupuolella Petun
arboretumista oli tarkoitus painaa
opasvihkonen, jota olisi ollut saatavana muun muassa lossirannan
itsepalvelukioskista.
Maanomistaja Karl Forrström
Ab:n hallitus teki asiasta kuitenkin
kielteisen päätöksen tammikuussa
1993, jolloin painatus- ja julkistamistoimenpiteet keskeytettiin.
Samalla peruuntuivat arboretumin
vihkiäiset, joiden avaajaksi oli kutsuttu silloinen ympäristöministeri
Sirpa Pietikäinen.
Karl Forsström Ab:n palkkalistoilla maa- ja metsätaloudessa
oli 1920-luvulla nelisenkymmentä henkeä. Eli
voimme kaiketi puhua Perniön parhaiten hoidetusta
kerrostalopihasta, he arvioivat.
. Taloyhtiö palkitsi lahjakorteilla Paulan ja Annelin
siitä hyvästä, että he jaksavat pitää vuodesta toiseen
pihaa kauniina. Se
kuihtui ja kuoli pois.
Hannu Brusila
Torstaina 6. Saaren todellisena riesana
ovat peurat ja kauriit, joiden kanta
arvioidaan Petussa olevan noin 150
yksilön suuruusluokkaa.
Ne ovat paimenaidasta huolimatta
tehneet tuhojaan myös Laukamoiden puolentoista hehtaarin suuruisessa pihapiirissä, jonka arboretumiin kuuluvia kasveja ovat sembramänty ja amurinviiniköynnös.
. Minulla on pankkiholvissa tallella kyseinen kauppakirja, jossa
on esimerkiksi maininta kolmen
?yläpuolella. Ja
samalla tavalla mennään
syksyyn saakka, koska tässä
sekalaisessa pihapuutarhassa on elämää koko ajan, he
tuumailevat.
Taulut ovat
osa Salmivaaran näyttelyä
Salon taidelainaamossa,
jossa hän on heinäkuun taiteilija.
Mukana on myös muutama teos, jossa pääosassa
ovat meren rannoilta löytyneet kivet.
. Toinen eron. Alun perin ravintolalle tilaustöinä tehtyjen
teosten hinnasta ei päästy-
Jussi Helimo löysi metallin työstämisestä työkaluja myös elämäänsä.
kään yksimielisyyteen, ja
. Jossain vaiheessa pääkuvaa jättisarvista härkää, dyin Mynämäelle kouluun,
toiseen taas on innoitta- aluksi puun ja vasta sitten
nut Kozel-merkkisen oluen metallin pariin. Tiedän nyt,
vuohipukki.
että käsillä tekemisen kautWärtsilällä koneasentaja- ta voi päästä masennuksesta
na aiemmin työskennellyt eroon, tietää Jussi Helimo.
Helimo ei kuitenkaan inHelimon näyttelyn nimi
nostunut metallista taide- onkin ?Mielen vapaus?.
mielessä entisessä työssään, Siihen voi tutustua Lainavaan ikävien elämänmuu- makasiinin yläkerrassa ensi
tosten myötä.
viikon perjantaihin saakka.. Torstaina 6. Golfkentällä nähdyt valkoposkihanhet ovat
päätyneet grafiikkaan purjeveneen kaiteilla istuvien
lokkien tapaan.
Salmivaaran ?Polkujen
varrelta. Sitä voi vielä reilun
viikon ajan ihastella tai
vaihtoehtoisesti kauhistella Perniön lainamakasiinin
yläkerrassa.
. extra-alennus normaalihintaisesta pääsylipusta.
Kuponki on rahaa, jonka voi hyödyntää joko Teatteri Provinssin
lipunmyynnissä Salorankatu 5-7 Salo (kesäaika ti-to klo 11-15) tai kesäteatterissa tuntia ennen esityksen alkua. Minulla oli tosi
vilkas mielikuvitus. Kivissä kiehtoo väri ja
muoto. Eihän me olla käyty
kuin kaksi kertaa Hiittisissä.
Ilmat ovat olleet niin kylmiä
ja tuulet turhan kovia, harmittelee Aila Salmivaara.
Salmivaara on purjehtinut miehensä Jarkon kanssa
vuosikymmeniä. Lohikäärme on myös vähän ristiriitainen hahmo, sillä länsimaisessa kulttuurissa se
edustaa pahaa, itämaisessa
taas onnea, kuvaa Helimo.
Helimo on valokuvannut
luomansa lohikäärmeen
pään myös luonnossa, ikään
kuin lohikäärme nousisi
lammesta ylös pää edellä.
Alkavan taiteilijan uralle
on ehtinyt sattua jo pettymyskin. kookkaita simpukankuoria.
Aila Salmivaaralla on töitä tällä hetkellä näytteillä
myös Mathildan Marinan
merigalleriassa yhdessä
muiden salolaistaiteilijoiden kanssa.
Lohikäärmeen pää ja
muuta metallia lainamakasiinissa
-5?
PERNIÖNSEUDUN LEHDEN TILAAJAETU
5 . -taidenäyttely on
kooste monista eri tekniikoista: akryylimaali, puupiirros, lino, kuivapastelli,
akvatinta, metalligrafiikka
ja keramiikka ovat kaikki
löytäneet tiensä näyttelyyn.
Keramiikkaosakin on meriaiheinen . Purjevene
odottaa Särkisalossa hieman
parempia ilmoja.
. Taideseppänä hän on ehtinyt
luoda jo esimerkiksi mahtavan kokoisen lohikäärmeen
pään. heinäkuuta 2017
Perniönseudun Lehti
Kivet ja purjeet ovat suuressa osassa Aila Salmivaaran tuoreessa näyttelyssä.
Purjehdus antaa aiheita
moneen työhön
Teijolla asuvan Aila Salmivaaran purjehduskausi on
alkanut heikonlaisesti. Pisimmät
reissut on tehty esimerkiksi
Saksaan ja Norjaan saakka.
Harrastus näkyy vahvasti
Salmivaaran taiteessa. Huonot kesäsäät ovat häirinneet
innokkaan merellä liikkujan
lempiharrastusta. Idea lohikäärmeestä
kumpuaa ihan lapsuudestani saakka. 10 . Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia.
Kuvataiteilijoita kyllä riittää, mutta metalliartesaaneja on aika paljon vähemmän.
Uudessakaupungissa asuva
Jussi Helimo valmistui juuri
keväällä metalliartesaaniksi
Mynämäen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Niissä on paljon purjehdusreissuilla tavattua.
. Esimerkiksi Gullkronan
saarella asui perhe, jonka
tytär teki tällaisia hienoja muodostelmia kivestä,
näyttää Salmivaara tauluiksi
ikuistamiaan muodostelmia.
Yksi hahmoista on herännyt eloon naisena, toinen
kilpikonnana. Sairastin pitkään masenniinpä nekin löytyvät nyt nusta ja koin myös avioLainamakasiinista. Tuolla ylhäällä on
vielä Aspön saarella näkemäni siirtolohkare, näyttää
Salmivaara.
Lohkareelle kiipeämään
Salmivaara on laittanut
kaksi pikkiriikkistä ihmishahmoa.
Toinen taideinnoittaja löytyy niin ikään harrastusten
parista
Kis-
kolan pihalla toimii myös
kahvila, sieltä voi ostaa
myös käsitöitä ja makkaraa.
Myös Salon kaupungilla
on tapahtumassa oma telttansa.
Baltic Jazz täyttää 30 vuotta
Taalintehdas täyttyy jazzmusiikista tulevana viikonloppuna jo 30. heinäkuuta pidettävään Grande
Finaleen niin ikään Kemiön
kirkossa. Suurin synti on,
että ruvetaan kikkailemaan
kaikenlaisilla yrteillä, marjoilla ja parfyymeillä, jotka
eivät olueen istu. Mukana on mm.
kissasta, silakasta, ravusta
ja rotasta kertovia musiikkiesityksiä..
Eläinkappaleiden kokoaminen yhteiseen esitykseen
on Petri Kumelan oma idea.
. Hyvin yleinen
näky on se, että hiiret ja
jopa rotat tulevat sisälle.
pajen
Kaffetreffit ke 12.7 klo
14 Lainamakasiinissa Lupajantie 8, Perniö
järj. Ne
eivät ole suinkaan huurteisia, koska oluen makua ei
kannata kätkeä kylmentämällä.
Pitkäkaulaiset alpakat
puuhailevat haassaan ja
kummastelevat hassunkurisia kahdella jalalla liikkuvia
ja kovaa kailottavia nisäkkäitä. Nuorimmalle
yleisölle esiintyy Sotta &
Pytty-duo, kun taas hieman
vanhemmat saavat nauraa
Humorgruppen KAJ:n tahtiin.
riytyy kreikasta. kerran,
kun Baltic Jazz -festivaali
viettää juhlavuottaan. Ja
sisäisesti yksi pintti on sopusoinnussa ihmiseen mahalaukun ja suoliston koon
kanssa.
Maailman oluenkulutus
lähentelee kahta miljardia
hehtolitraa. Joitain vuosia sitten tulin ajatelleeksi perinteisestä
kitaraohjelmistosta löytyviä
lukuisia miniatyyrikappaleita, jotka kuvaavat pieniä
eläimiä tai hyönteisiä. Eräällä ihmisellä ei ole minkäänlaisia keittomahdollisuuksia,
hän kypsentää kanamunat
lämpöpuhaltimen päällä.
Kestää tunnin, ennen kuin
kanamunat alkavat kypsyä.
Monien ihmisten kotien
katoissa ja lattian raoissa on isoja reikiä, mutta
heillä ei ole varaa korjata niitä. Valonian Hakkuhankkeesta voi myös tilata
ilmaisia neuvontakäyntejä.
Kirjastossa kuullaan Eija
Sunan kotiseutuluento Haapaniemen linnasta kello 13.
Kisko-päivänä käydään
myös keppihevoskisat. Perniön Maa- ja kotitalousnaiset
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys (LSSY) Salon seudun Paikallisosasto
(SSPO) kaikille avoimet
ja maksuttomat yleisötapahtumat Salo-Karinassa,
Helsingintie 52
Palveluasema on auki joka
perjantai klo 10-12, käsitellään syöpään liittyviä
asioitasi puh. Englanniksikin
yksikön nimi on lähes sama,
hectolitre. Mutta
ei onneksi. Länsirannalla ei ole
saatavana minkäänlaista sosiaaliapua, eli jos sinulla
ei ole työtä, et saa mistään
rahallista tukea. mennessä Marjukka
Peltola, marjukka.peltola@student.hamk.fi, puh.
040 455 9436 tai Salon
toimistolta.
Sairastaako
läheisesi
pyykkisesti. Kirkossa
kuullaan ensi viikon perjantaina kitaristi Petri Kumelan
tulkintoja.
Kello 19 alkavassa konsertissa kuullaan ensin
flamencoa ja sitten runsas
kokoelma eläimistä kertovia
kappaleita. Suurin firma
tuottaa noin 400 miljoonaa
hehtolitraa. 050
355 9050/Anne tai anne.
mikkola@finfamisalo.fi
Runojen rannalla -kurssi ke
9.8. Illansuussakin
tuulee vielä aikalailla. Ajatukseeni tartuttiin innolla ja
tällä hetkellä kokoelmassa
on jo reilusti yli kolme-
kymmentä uutta teosta, siilistä silliin ja mehiläisestä
mangustiin. Se
on helpompi sisäistää, koska se on yksi kahdeksasosa
brittiläisestä gallonasta. Mutta nämä hirmuiset luvut eivät oikeastaan kovin paljon kiinnosta.
Kyllä maailmaan mahtuu
lapinkultaa.
Suurten lukujen lopusta
täytyy ottaa monta nollaa
pois, jotta päästään ytimeen,
oikeisiin oluihin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen
26.7. Yrityksiä on jo
toista sataa.
Joukkoon mahtuu monenlaista. Monet perheet elävät hyvin vaikeissa
oloissa. Salon seudun
mielenterveysomaiset ry
Onko nuorellasi ongelmia
elämänhallinnassaan tai sairastaako hän psyykkisesti?
Tule mukaan vanhempainryhmään, aloitus 27.-29.10.
Lehmirannan kylpylässä.
Sen jälkeen tapaamiset
kerran kuussa yhdistyksen
toimistolla Salossa. Senkin opin oluttuopin ääressä, että alpakka on
märehtivä kamelieläin, jolla
on kotoisista lajeista poiketen vain kolme mahaa. Tai, jos jäät
eläkkeelle ja sinulla ei ole
eläkettä, olet täysin perheen
ja sukulaisten armoilla.
Monet kamppailevat ydinperheensä päivittäisestä
elannosta.
Olen kohdannut perheitä, joilla on sähköt poikki,
koska ei ole varaa maksaa
sähkölaskua. Ei
edellytä runojen tuntemusta
eikä aiempaa kokemusta runojen kirjoittamisesta. Tule juttelemaan asiasta, se helpottaa
oloasi.
Omaispäivystys keskiviikkoisin klo 15-18 Salon pääterveysasemalla, torstaisin
klo 12-15 Halikon sairaalassa sekä parillisten viikkojen tiistaisin klo 12-15
Someron terveyskeskuksessa, muulloin ajanvarauksella toimistolla. Kunpa pienpanimot eivät sortuisi samaan.
Ulkomailla Matildassa
Matildassa ja Fiskarissa
järjestetään vuorovuosin
söpö oluttapahtuma Beer
Camp, jossa tarjotaan ulkosalla Mathildedalin kyläpanimon ja Fiskarsin Panimon
tuotteita. Juhlakonsertti
pidetään lauantaina kello
14.
Useat tutut kasvot vuosien
takaa näkyvät katukuvassa
tänä kesänä. Satumme oikean olutekspertin kanssa samaan pöytään.
Kerrataan kokemuksia.
Suomessa on nyt meneillään jo kolmas pienpanimobuumi. Hauskoja,
vakavia, virtuoosisia, anarkistisia, meditatiivisia, yllättäviä - jokainen teos kertoo omanlaisensa tarinan tai
kuvaa jotain otuksen piirrettä. Etuliite hehto pe-
Puhuttelevaa on näiden ihmisten usko. Meilläkin
koko oluthomma meinasi
lipsahtaa parin suuren firman monopoliksi. On kaksi sääntöä: kappaleen tulee
olla lyhyt ja otus ei saa olla
isompi kuin kissa. Silloin kuullaan
Jean Sibeliusta, Aulis Sallista ja Pjotr Tsaikovskia.
Kisko-päivä lauantaina Kiskolan pihalla
Lauantaina vietetään Kisko-päivää Toijan Kiskolan
ympäristössä ja kirjastossa
kello 12?15.
Päivän aikana kiskolaiset
yhteisöt ja yritykset esitte-
levät toimintaansa.
Tietoa jätevesiasioista on
myös saatavana, sillä paikalla on Valonian jätevesineuvoja. Eräskin ihminen kertoi siitä, että hän saa
Jeesukselta voiman jatkaa
uuteen alkavaan päivään.
Hän myös osaa katsoa niitä hyviä asioita, joita hänellä ja hänen perheellään
on kaikesta niukkuudesta
ja vaikeuksista huolimatta.
Tarvitaan viisautta, ymmärrystä ja taloudellista
tukea toimia oikein, niin
että mahdollisimman moni
perhe saa avun ja tuen.
Kristinuskon sanoma on
ilon ja rakkauden sanoma.
Se on myös uskon ja toivon
sanoma vaikeuksien keskellä kamppailevalle ihmiselle.
Se tuo murheelliselle lohdutuksen ja rauhattomalle
rauhan.?
Perniön
nimikkolähetin Sari-Johanna Kuittilon kirjeestä (Israel ja
palestiinalaisalueet)
Lähetti
Tarja Laurila
Lähetyspastori
Salon seurakunta
Enemmän kuin kaksi koolla
Sarpilan Swing Band juhlistaa festivaalissa 35-vuotista
taivaltaan. Saa myös pientä
murkinaa.
Tienoo on mitä idyllisin.
Niitylle on ajettu kioskikärry ja kyhätty pari telttaa.
Jykevä esiintymislava on rakennettu laatulaudasta. Perniönseudun Lehti
Torstaina 6. klo 17?21 toimistolla.
Runojen avulla voit purkaa ajatuksiasi ja tuntojasi
kun omainen sairastaa. Valmiiksi viritettyä nuotiota ei tarvinne
sytyttää.
Kunnon kuohuvan kera
kohtaa kivoja kavereita. Ludwig
van Beethovenin kvintetto
pianolle ja puhaltimille.
Yhteensä 16 konsertin
sarja huipentuu 16. Panu Savolainen
on sovittanut suomalaisia
klassikoita uusiksi tähän
konserttiin. Ja lisää tulee
koko ajan. 02728 1670
FinFami . 11
TÄL VIIKOL
Menovinkit, tapahtumatiedot:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Uskoa ja toivoa
Lähi-idässä
Eläinaiheista musiikkia kitaralla
Teijon kirkossa
Ensi viikolla alkavat Kemiönsaaren musiikkijuhlat tekevät vierailun myös
Teijon kirkkoon. Teen
paljon yhteistyötä säveltäjien kanssa ja sain idean
pyytää uusia pieniä otuksia
vanhojen seuraksi. Hallituspuolueet ovat
antaneet edustajilleen vapauden äänestää, koska on
kyse omantunnon asioista.
Alkoholi on siis omaatuntoa, mutta lasten päivähoito
ei.
Kun laki hyväksytään,
pienpanimot voivat myydä
käsityöläisoluitaan suoraan
asiakkaille.
Saadaan herkkusuiden
huulille pienten panimoiden
suuria oluita, niitä änkyrävapaita.
Kansanedustajat vielä kikkailevat. Parempi on pintti. Musiikilliset
tyylit vaihtelevat otuksissa laidasta laitaan, tiukasta
modernismista keinuviin
lattarirytmeihin. Perinteinen varaslähtö otetaan
kuitenkin jo tänään Kasnäsissa. Beer
Camp on kuitenkin suojassa
idän suuntaisilta tuulilta.
Piazza Brass virittelee lavalla torviaan. Perjantai-ilta Verstaalla on pyhitetty paikallisille
tähdille, kun KIBB (Kimi-
to Island Big Band) sekä
South West Coast Combo näyttävät osaamistaan,
ja Vocal Group 4U tekee
comebackin. Pienpanimot
pelastivat.
Pienpanimoksi luetaan
laitos, joka tuottaa enintään 150 tuhatta hehtolitraa
vuodessa.
Ne eivät toistaiseksi saa
myydä olutta asiakkaille
suoraan panimosta. Koulussahan nämä mitat opeteltiin,
mutta kuka vielä muistaa,
montako litraa hehtolitra
on?
Oluen nauttijan kannalta
hehtolitra on epäkäytännöllinen. Maksullisia
konsertteja on festivaalilla
14 sekä ilmaiskonsertteja
viisi.
Baltic Jazzissa festivaalin
taiteellisen johtajan Antti
sut sähköjä. Ihmiset nautiskelevat erilaisia
kuohuvia mallasjuomia. Ryhmä
on ammatillisesti ohjattu.
Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittautumiset puh. Kysy lisää:
Satu Säilä, 044 793 0586,
satu.saila@finfamisalo.fi.
www.finfamisalo.fi.
kutsut
Tervetuloa
Sukulaiset, naapurit ja ystävät kotiimme
viettämään Pentin 80-vuotissyntymäpäivää
sunnuntaina 16.7.2017 klo 13.00 alkaen.
Liisa ja Pentti Peltonen
www.pernionseudunlehti.fi. Rajoitus
on kummallinen, koska alkoholipitoisia marjamehuja
valmistavat maatilat saavat
myydä tuotteitaan vapaasti.
Eduskunnassa riidellään
paraikaa uudesta alkoholilaista. Eikä
se määi vaan inuu.
Perjantaina Perniö pääsi
lööppeihin, koska myrsky
oli kaatanut puita ja katkais-
?Viime aikoina on tullut
paljon pyyntöjä saada taloudellista tukea. Yhdessä ne muodostavat
riemastuttavan mosaiikin.
Yksinkertainen idea, josta
on vähitellen tullut minulle
tärkeä ja läheinen, oma henkilökohtainen eläintarhani,
kuvaa Petri Kumela omilla
kotisivuillaan.
Kemiönsaaren musiikkijuhlien avajaiskonsertissa
ensi tiistaina kuullaan Kemiön kirkossa mm. heinäkuuta 2017 . Carling Family tuli monelle tutuksi
2000-luvun alussa ja he tulevat takaisin lauantai-iltana
verstaalle. Parisenkymmentä on
kelvollisia. Pienpanimon pitäisi aluksi keskittyä
pariin perusolueen, joiden
kanssa voi ratsastaa.
Olutbisneksestä puhuttaessa mittayksikkönä käytetään maailmalaajuisesti
hehtolitraa
Ajallisesti
tien SM-kisaan osallistuneet merkitystä tällä kisalla taisi
saivat muistoksi mitalin. Kymmenen ensimmäistä kilometriä Will-
vauhti hieman hidastui.
Puolimaraton on tapahtuman suosituin matka.
Ensimmäinen
Paavo
Nurmi Maraton juostiin
1992. ja heidän 16-vuotias tytär
Kisa sujui ihan hyvin täs- Frida Johansson.
sä hienossa tapahtumassa,
Tuloksena oli toisen kerHemminki tiivisti tämänker- ran peräkkäin kolmas sija,
taisen Kisko-Triathloninsa. Ensimmäistä kertaa käytössäni ollut kumipuku oli
liian tiukka, enkä saanut vedettyä keuhkoihini tarpeeksi
ilmaa. Runko on
kasattu englantilaisista osista ja sen paino on 24 kiloa.
Hemmingin mukaan kyseessä vahva, hieno ja toimiva pyörä, joka ei missään
nimessä ole vielä elinkaarensa päässä.
. Tieto on näköjään mennyt perille, koska olen saanut asiaa koskevia kyselyi-
tä aikaisempaa vähemmän,
hän kuittasi.
. Kun järjestäjät
antoivat kilpailijan itse päättää asiasta, tämä starttasi
päätöskympillekin.
Kilpailu kesti hänen osaltaan lopulta runsaat neljä
tuntia, ja maaliin hän saapui viimeisenä. Samalla tavalla näytti
happi loppuvan eräältä toiseltakin uimarilta, huokaili
Hemminki.
. Perusmatkan voittaneelle Juha-Matti
Haloselle Hemminki hävisi
lähes sekunnilleen kaksi
tuntia.
Halonen kuuluu kovaan
TriathlonSuomi -tiimiin,
Hemminki edusti kisassa
työpaikkaansa Sappi Kirkniemi Tehdaspalokuntaa.
Ammattilaisella on huip- Sinnikäs mies ja arvokas
putaustat, kuntoilija pärjää tyi sijalle 108.
yksinkin.
. heinäkuuta 2017
URHEILU
Tulokset, juttuvinkit:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Kisko-Triathlonin sitkein kilpailija
sinnitteli maalilinjalle viimeisenä
Jussi Hemminki oli KiskoTriathlonin sitkein ja samalla omaleimaisin osanottaja.
Tähän näkemykseen päätyi myös kilpailun johtaja
Timo Virtanen, joka lahjoitti
pitkän päivän jälkeen erikoispalkinnon 58-vuotiaalle
lohjalaistaistelijalle.
Hemminki teki viimeisen päälle itsensä näköisen
suorituksen perusmatkalla,
johon kuului 1 500 metriä
uintia, 40 kilometriä pyöräilyä ja 10 kilometriä juoksua.
Kiirettä hänellä ei ollut
mihinkään, ja massasta hän
erottui myös kilpailuvarustuksensa puolesta.
Kirkkojärven uintiosuudelta takaisin lähtöpaikalle
Hemminki joutui palaamaan turvaveneellä. Olen joissakin
yhteyksissä myös kuullut,
että olisin mukana väärässä kilpailussa, Hemminki
hymähti.
Hänen polkupyöränsä on
valmistettu Ernst ja Emuanuel Mattsonin tehtaalla
Pietarsaaressa. Voiton vei Sievin Sisun Miska
Poikkimäki.. olla vain Fridalle, joka harTammisaarelaisella Österby rastaa lajia, tuumaili Kim
FBK:lla oli jälleen mukana Johansson.
perhejoukkue, johon kuuNaisten perusmatkalla
luivat isä Kim, äiti Lotta Hanna Heikkilä pääsi ta-
pyörä: Jussi Hemminki sinnitteli Kisko-Triahlonista ajan 4.04,47 ja päävoitteensa ja piti loppuun
saakka takanaan Päivi Hännisen.
Miesten sprintissä ylivoimainen ykkönen oli Turun
Urheiluliiton pertteliläisvahvistus ja ?kesäkiskolaiseksi. Varsinaista tulostavoitetjoukkuetta, kaikki palokun- ta ei meillä ollut. Hänen
olonsa oli voipunut.
. Tämä alkaa jo mennä rutiinilla, kun tätä on 34 kertaa
harjoiteltu. Talkooväkeä oli
tarpeeksi, mutta ei yhtään
liikaa.
Järjestelytehtäviin keskittyi myös koko kilpailun
?isä. Osanottajaennätys
tehtiin vuonna 2008, juoksijoita oli 3471.
Puolimaratonin ennätys
on vuodelta 1996, sen
juoksi kenialainen Philip
Ruguth, aika 1.02,39.
Tuomas Willgren hymyili Turussa ensimmäisen
puolimaratonin jälkeen.
Perniöläislähtöiset nuoret
hiihtäjät leireilivät Vuokatissa viime viikolla.
Osa heistä osallistui myös
maastojuoksusta ja vapaan
rullahiihdosta koostuvaan
Aateli Race -kilpailuun.
Erityisesti säväytti Skiteam 105:ttä nykyisin
edustavan Lassi Vuorisen
juoksuosuus, sillä hän jätti
siinä taakseen esimerkiksi maailmanmestari Matti
Heikkisen.
Lassi Vuorisen sijoitus
juoksuosuuden jälkeen oli
18.
Heikkinen oli kuitenkin
koko kisan paras rullahiihdon jälkeen ajalla 35.21,1.
Kouvolan Hiihtoseuraa
nykyisin edustava Lauri
Vuorinen oli 12. nyt Tyrnävän Palokerhon ja
Kun Kiskon VPK ei saanut Kaasmarkun WPK:n takaa.
tänäkäään vuonna jalkeille
. Sen jälkeen olen pitänyt
myyjälle antamani lupauksen.
Pyöräilyosuuden jälkeen
Jussi Hemminki pohti pitkään lähtemistään juoksuosuudelle. Ei mitään valittamista. Torstaina 6. Perniönseudun Lehti
12 . Hankin tämän rompetorilta, jossa toivottiin, että pitäisin sen mahdollisimman
alkuperäisessä kunnossa ja
ottaisin sen käyttöön, tarinoi
Hemminki.
. miellettävä Ilkka
Utriainen, samoin naisissa
Tuula Vesalainen.
Joukkuekilpailun Kiskossa voitti salolainen JaaJuRi
Jaakko Haikosen, Jussi Örlingin ja Riku Rauhaniemen
voimin.
Ainakin 25 viimeistä kertaa Kiskon-Triathlonin järjjohtotehtävissä ollut Timo
Virtanen oli tyytyväinen
näkemäänsä.
Hän itse oli juhannuksen
kynnyksellä jakanut alueen
talouksiin tiedotteita liikennejärjestelyistä ja harjoittanut myös tolppamainontaa.
. Vesi oli sen verran lämmintä, että olisin pärjännyt
hyvin ilman kumipukuakin.
Mutta näin mentiin tällä
kertaa.
Kilpailua Hemminki jatkoi
ruosteisella, vuoden 1954
mallia olevalla vaihteettomalla peruspolkupyörällä.
Ajoneuvon tarakalle oli
asetettu banaani ja runkoon
kiinnitetty Salon oluttehtaan
lasipullo, jonka sisällä oli
vihreää nestettä.
Näillä keinoin Hemminki
turvasi energiansaantiaan
rankan päivänsä aikana.
. Monet ohitseni menneen
kilpailijat sanoivat minun
antavan aivan liikaa tasoitusta heille. Ilkka Lindström, 75.
Hänellä on olkapäässä voimat vienyt hermopinne.
Hannu Brusila
Lassi Vuorinen
Tuomas Willgren
maratonin kärkijoukossa säväytti Vuokatin
Perniöläinen Tuomas gren juoksi 4.16 ?kilomet- Aateli Racessa
Willgren juoksi lauantai- rivauhtia, mutta lopussa
na Turussa Paavo Nurmi
?maratonin yhteydessä
ensimmäisen kerran puolimaratonin.
Seurana tulosluettelossa
oli Kaukassalon Urheilupojat.
Willgren juoksi ajan
1.37,24 ja sijaluku oli 86.
1426 matkalle lähteneen
joukossa. ja Lassi
Vuorinen 32.
18-vuotiaiden sarjassa
Niilo Helkama oli 24
040 596 9078
ma-to 10.30-22
pe 10.30-00, la 12-01
su 12--21
Kylmälaitteiden
huolto-myynti-korjaukset
Kesän aukiolot elokuun loppuun
www.kiinteistöhuoltopihamies.fi
Kailinniituntie 2, Halikko
02 727 444
timo.pullinen10@gmail.com
kaivinkoneurakoitsijoita
pikaruokaloita
lihajalosteita
Monipuoliset
kiinteistöhoito ja korjauspalvelut
P. 045 6141 500
www.salonskinlab.fi
Hieroja/urheiluhieroja,
Kosmetologi
Personal Trainer
HELPPOHOITOINEN
JA KESTÄVÄ PIHA!
Soita: 050 33 99 237
juha.heinonen@lviheinonen.fi
www.lviheinonen.fi
maalareita
Haarlantie 2, PERNIÖ
p. krs, 25500 Perniö
www.esalindgren.fi
koirahoitolat
Koirahoitola Faderviken
FÖRBY
Myös trimmaukset
Nada Kajander
040-727 7922
www.meidan.fi
Kaivuutyöt,
kosmetologeja
Jouko Kuusisto
044 085 3241
Haarlantie 2, PERNIÖ
p. 0400-227 948,
0400-321 948
jätevesijärjestelmiä
metallitöitä
Rakennuspelti
Etsalo&Etsalo Ky
Joutnantie 642, 25500 Perniö
02 735 0025
050 569 3051
0400 426 588
etsalo.etsalo@gmail.com
kiinteistöhuoltoa
kylmälaitteita
Salon
Alvan Grilli
Salontie 5, Perniö
P. (02) 735 7843
matkanjärjestäjiä
Muka
vaa M
Mone enoa
lle
TA R J A R I N N E
Salontie 2, Perniö
Ajantilaus 040 593 9912
t
- P i hias t o t
- Pu utarhat
- Pu
www.ekopiha.info
rek.matkanjärjestäjä
P. heinäkuuta 2017
kukkakauppoja
jätehuoltoa
LIKAKAIVOJEN JA
JÄTEASTIOIDEN
TYHJENNYKSET
Jätehuolto Kulta
Perniön Sementtituote
Tilaukset klo 7-16 P. (02) 7351307
kuljetukset, maansiirto-,
vilja- ja koneenkuljetukset
Turuntie 8, SALO
p. 735 7190
Simo ja Seppo Kulta
P. Torstaina 6. (02) 735 7274 - www.staili.fi
SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN
044-0484068, 050-3617052
Laatoitus- ja
maalausliike
Jarkko Laaksonen
Johanna Pusko
p. 02-735 1410, 050-590 9510
www.pernionseudunlehti.fi
puutavaraa. 044 5878 967
(02) 735 7756
Haarlantie 2 B
Ti-Pe 9-17, La 9-14, Ma sulj.
maanrakennusta
Laadukasta
maa-ainespalvelua
040 503 5988
www.kiviasema.fi
Haarlantie 2, Perniö
P. 045 140 9190 / 045 170 0527
www.kiinteistohuoltosalo.fi
nuohousta
Nuohous,
ilmastointipuhdistus,
tulisija- ja hormikorjaukset
34 vuoden kokemuksella
Tiilikattojen pinnoitukset ja
peltikattojen maalaukset.
P. Perniönseudun Lehti
14 . 044 0400 286
kiinteistopalvelulaaksonen.fi
parturi-kampaamoja
WWW.MRJK.FI
Lounaismaan
OP-Kiinteistökeskus Oy LKV
lounasravintoloita
010 256 1310
Toni Tammi
0400 740 404
Petri Katajakoski 0440 740 402
Tiina Rintala
0440 740 407
Parturi-kampaamo
Ulla ja Taru
Perniössä:
Salontie 4, 25500 Perniö
Pihapuiden
kaadot.
KOMINIK OY
Nuohoojamestari
J.Takanen
kiinteistövälitystä
puunkaatoa
Salontie 1, Perniö
p. (02) 7351119
Tmi Mikko Pajuniemi
arboristi
puunkaato
puunhoito
kantojyrsintä
P. 0400 535 465
Puh. 0400 923 498
www.arboristi.info
puutarhureita
lvi-asennusta
LVI-ASENNUS
JUHA HEINONEN OY
Esa Lindgren 0400 122 261
Vesa Salmi 0400 877 905
Salontie 1 A 2
02-732 2273, 040 352 2339
. De?brillaattorit/sydäniskuri
. 02-735 24 22
PERNIÖN VÄRI
JA TAPETTI KY
Eija Kukkamaa 040 553 2113
Eino Kukkamaa 040 512 4498
www.särki.fi
Perniön VPK
takseja
siivouspalvelua
timo.pullinen10@gmail.com
Maastohiihdon erikoisliike,
polkupyörähuolto- ja korjaamo,
varaosat ja tarvikkeet
Karlstadintie 8, 25500 Perniö
vesa@sporttipalvelu.fi
www.sporttipalvelu.fi
040 534 9215
RAVITIE 3,PERNIÖ 0400 332 222
P. 0400 419 284
(040 - 871 2677)
alaraappana@gmail.com
044 535 4103 ¦ PERNIÖ
Raksalle Oy
Rakennus ja
maalaustyöt
raksalleoy@hotmail.com
045-652 6285 Jani Lehtonen
040-746 3785 Markku Lehtonen
Löydät meidät myös facebookista.
http://raksalleoy.wixsite.com/raksalle
RAKENNUSPALVELU
M. 045 668 6133
janivesku@gmail.com
tulityö/EA koulutukset
sammuttimet
työsuoritteet
puunkaadot
tapahtumat
P. heinäkuuta 2017. 040 751 5986,
ma-pe 10-17, la 10-14
rakennussuunnittelua
RAKENNUSPELTITYÖT
rakennuspalvelua
traktorikorjaamoja
ASBESTITYÖT JA HAITTA-AINE PURKUTYÖT
rakennuspalvelua
Peltityö Vihnusvuori
0400 481 922
Torstaina 6. EA-välineet ja -tarvikkeet
. 040 8499 645
perniö@taitovarsinaissuomi.fi
www.taitovarsinaissuomi.fi
www.pernionseudunlehti.fi
SINUN RUUTUSI?
SOITA
(02) 735 2300. Perniönseudun Lehti
sähköliikkeitä
raepuhaltamo
Perniön Raepuhaltamo
HIEKKAPUHALLUSTYÖT
Myös asiakkaiden luona.
p. 0400 520 065
www.pernionputkitarvike.fi
ratsastuskouluja
MELKKILÄN
RATSUTALLI
Ratsastustunnit
lapsille ja aikuisille
040 577 9073
ratsutalli.net
RENGASHOTELLI
Jukka 044 095 5878
Hessu 045 122 1782
hj.renkaat@gmail.com
Metalantie 2, 25500 Perniö
Salontie 3, Perniö
vesijohtoliikkeitä
Perniö ja Teijo
väriliikkeitä
TAKSI
Juha-Pekka Honkanen
8-hengen tilataksi
pyörätuolivarustuksella
0400 974 946
Haarlantie 8,
Perniö,
(02) 735 2344
Jari-Jorma Tammi
0400 788 133
yhdistyksiä
Perniön Särkisalon
Omakotiyhdistys ry
-öljysopimus
-sähkösopimukset
-?omakotitalkkari?
- lakiasiat
- neuvonta
- rakennuspalvelut
Tmi Siivous ja
monitoimipalvelu
p. Remonttityöt ?
muut palvelut
tilitoimistoja
Tmi Siivous ja monitoimipalvelu
suutareita
Sairashuoneenkatu 17, 20100 Turku
Viralliset EA-kurssit
ja muut alan koulutukset
. Siivoukset ?
. 010 50 50 500
rengasliikkeitä
Renkaat
Renkaanvaihdot
Lastenvaatteita
ja lahjatavaraa
Haarlantie 4, Perniö
P. 044 586 4112
www.pernionvpk.fi
Perniön
Taksiasema 24h
Puh. 044 7217 130
Joutnantie 73, Perniö
Kari Kakko
puh. OKSANEN
uudisrakentaminen ja
saneeraus.
Perniö as.
040 545 8240
matt.oksanen@gmail.com
XCsporttipalvelu Oy
SÄHKÖASENNUKSET
SÄHKÖSUUNNITTELU
vesijohtoliikkeitä
Perniön
Putkitarvike OY
30 vuoden
kokemuksella
P. Konsultointi ja tarvekartoitukset
Kotitalousvähennyskelpoinen
Varsinais-Suomen Piipputyöt
Hormien putkitukset ja massaukset
Piippujen muuraukset ja hatut
Maalaustyöt/
pienimuotoiset rakennustyöt
P. 15
VitaPre
040 - 502 1454
info@vitapre.com
PERNIÖN
KÄSITYÖKESKUS
Lupajantie 2
p
0,90,
VOIMASSA 4.7.2017 ALKAEN
ESPANJA
29
KPL
4
PACK
96
69
KG
6
PACK
Paistotuoretta
FAZER
MUURIKELLO
TANSKA
3
99
KPL
MONIVILJALEIPÄ
RANSKALAINEN
MONIVILJALEIPÄ
2
2
REILUN KAUPAN
FAZER
20 KPL MALJAKOSSA, KENIA
460 G (6,50/KG)
RUUSU
11
90
PKT
99
KPL
440 G (6,80/KG)
99
KPL
Parhaat tarjoukset K-Supermarketista!
Palvelemme
ark 7-21,
la 7-19,su 10-18
Tykkää meistä
facebookissa!
K-Supermarket Perniö
Tavallista parempi ruokakauppa
Heikkiläntie 4
25500 Perniö
puh. Perniönseudun Lehti
16 . heinäkuuta 2017
v
et
a
oim
ss
a
.7. 0,40,
VOIMASSA 4.7.2017 ALKAEN
7
96
Katso päivän hinta
Facebook-sivuiltamme!
29
NORJA
OLUT 4,5 %
4 KG:N LAATIKOSSA!
VILJELIJÄ: AHLQVIST
KOKONAINEN LOHI
SOL
AVOMAAN MANSIKKAA
SIPULI- JA
PUNASIPULINIPPU
K-RUOKAMESTARILTA
KG
Hästön maatilan vastapoimittua
SÄRKISALON
PS
MINTTU
RUUKKU
HUNAJA- JA
CANTALOUPEMELONI
HAPPY JOE CLOUDY APPLE
1
1
11
JÄRVIKYLÄ
SUOMI
SIIDERI 4,7 %
0,33 L 6-PACK, 5,59/L, SIS. Torstaina 6. 0401769451. ta.
9
.- ni
Paikallisesti parasta!
ks 6 ai
jou SU in m
r
Ta O - ois
T lei t
el
HALVA
Kurkkaa kaikki tarjouksemme www.k-supermarket.fi/pernio
VANHAN AJAN LAKRITSI
TAI TÄYTELAKRITSI
350-375 G (531-5,69/KG)
1
99
TO-LA
SUOMI
K-RUOKAMESTARILTA
PORSAAN ULKOFILEE
PALANA,SUOMI
7
95
KG
ERÄ
SUOMI
SUOMI
K-RUOKAMESTARILTA
K-RUOKAMESTARILTA
NAUDAN TAKUUMUREA
ULKOFILEE
PALANA,SUOMI
18
95
KG
NAUDAN ENTRECÔTEPIHVIT
SUOMI, MYÖS MARINOITUNA
25
95
KG
1
NIPPU
11
95
0,33 L 4-PACK, 5,73/L, SIS. PNT. PNT