Katri Ylander & Yksinäinen Yhtye - ei jätä
ketään yksinäiseksi
La 12.7. sisältää golfkurssin,
jäsenyyden, 5 kierrosta gol?a ja aloittelijan setin
www.meriteijogolf.com, t. Antti Vainion yhtye & Pirkko Pelander
Kulkuneuvonostalgiaa - vanhat autot, m-pyörät ym.
Terassi avoinna!
Joka 60:s asiakas,
ilmainen sis.pääsy
Bingo
maanantaisin klo 18.30
klo 20.00
-00.30
Tanssiranneke 10?
Tr 2
NE OVAT KANKKONUMMELLA
SU 20.7. Elias Kahila band viihdyttää
La 12.7. Vapaasrk. 0500-440 025
MM-Sähkö
Kaikenlaiset sähkötyöt,
paikalliselta urakoitsijalta.
Soita. Half & Half klo 19Ke 16.7. (02) 735 0220, 0400 790 339
www.ruukinkrouvi.fi, Mathildedal
MYYDÄÄN
torstai 10.7.- sunnuntai 13.7. heinäkuuta 2014
Monet ovat kyselleet, milloin
PERNIÖN RAVIT PIDETÄÄN!
La 12.7. salolaisbändi Out of Control
Su 13.7. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14.
Pe 11.7. 044 088 6848
järj. / 10-kortti 300 ?
Aloita golf, strattipaketti 600 . mahtava trio Koop Arponen & Flute of Shame
Ke 16.7. klo 13.00
- ravilähtöjä suomenhevosille ja lämminverisille
sekä poneille
- Monte-lähtö lämminverisille
- lapsille ratsastusta ja hyvä puffetti
TERVETULOA!
Perniön-Finbyn Hevoskasvatusyhdistys ry
Kp-ravintoloissa heinäkuu on kuuma,
satoi tai paistoi!
Tule meille nauttimaan hyvistä esiintyjistä,
maittavasta ruoasta ja
hyvän mielen palveluista!
Ajanvaraus:
Optikko ja Silmälääkäri
(02) 727 2800
salon.silmalasikeskus@synsam.fi
Kotkanpesä
Turuntie 14, Salo. 040 524 8273 tai 044 552 2139
www.mmsahko.fi
KESÄLEIRI 4.-7.8.
7-14 -vuotiaille, Leirisalossa
Hinta 40. seur. en mysig kväll med Hämis
RUUKKIJAMIT
MANSIKANPOIMINTAA
MA - TO 10 - 19 PE - SU 9 - 15
Melkkilän puutarha
Heikkiläntie 91, Perniö
p. klo 12-17
Helsinkiin muuton takia
ANTIIKKIA
lasia, posliinia, esineitä.
TEE TARJOUS!
Aaljoentie 274, Perniö
Puh. 050 - 331 2858
Käytämme viljelyssä
biologista kasvinsuojelua!
20?
p. mennessä:
elisa.paavola@svk.fi tai p. / 30. klo 10 - 14
Kiskossa,
Kiskolan pihassa.
Runsas tavaravalikoima.
Mm. LiveMusavisa, tule mukaan visailemaan!
MAA-AINESPALVELUA
SALON SEUDULLA:
Zet-Bar
Pe 11.7. Kivikylän liha-auto,
Kalastustarvikkeet,
Laku-Tapsa
KoiraKalle
Tervetuloa!
T: Markkinakauppiaat
GOLFKURSSIT 195 ?
Juniorikurssit samaan hintaan, sisältäen kurssin,
jäsenyyden ja pelioikeuden vuodelle 2014.
3-kortti 95 . Karaoke
MURSKEET SEPELIT HIEKAT
- ratsastuskenttä- ja maneesihiekatPUUTARHA- JA NURMIKKOMULLAT
LUONNONKIVET KUORIKATTEET
NOPEAT JA JOUSTAVAT
TOIMITUKSET
- MYÖS VIIKONLOPPUISIN
kp-ravintolat.fi
tony.hellstrom@gmail.com
050 572 6741
Tervetuloa! Välkommen!
Kesä yhdessä
Salossa 2014
Kisko-päivä 12.7.
Kiskolan piha klo 12-15
Suomusjärvi-päivä 13.7.
Kirjasto ja piha klo 11-14
Trömperi-päivä 13.7.
Trömperin kestikievari
klo 12-16
Kiertueella mukana
Kylien Salo-hanke.
PS. sisar.
Mukaan iloiseen joukkoon pääset ilmoittautumalla
16.7. Laita jo kalenteriin
Särkisalo-päivä 26.7.
www.salo.fi/kesayhdessa
PE 11.7.2014 klo 19-
PEPE AHLQVIST
OXSTREET BAND
ja RUUKIN RENGIT
Liput
040 503 5988
WWW.KIVIASEMA.FI
Café Bar Eugenia
La 12.7. 0400 772 497
Markkinat
su 13.7. Eteläisen Salon paikallislehti
6 414880 299913
Irtonumero 1,40?
Perniönseudun Lehti
www.pernionseudunlehti.fi
N:o 28
Torstaina 10
(02) 735 2301,
10.7.2014
Piirteiden
pysyttävä
Kuluvan kesän aikana Perniön kirkonkylää ikuistetaan
ja havannoidaan yliopistoväen toimesta. Rullalla ja tukeva kumirenksu ympärillä.
Kirakan alueen järjestelyjä
oli muuteltu fiksusti. Poliisi
tuli äkkiä sisään, ja kaikki
pelästyivät. Aihe on
normaalisti arka. Oli ihan mukava
lukea ohjaajan filosofointia
kesäteatterista. Molemmilla on pitkä teatteriura
takanaan, ja kyllä he osaavat
sukkelaa sanailua suoltaa!
Parissa sutkautuksessa tuli
kyllä mieleen Jarlan Fingerpori. Ehkä kyse on
vain siitä, että muualta on
saatavana uutteria ja pitkää
päivää painavia työntekijöitä, joille palkka on riittävä.
Mielelläni näkisin
kuitenkin, että myös suo-
malaisnuoria palkattaisiin
mahdollisuuksien mukaan
töihin; ehkä tämänkin kaltainen urakka joillekin vielä
kelpaisi. he jaksoivat
Lukijan kuva
Niittäjä oli
huomaavainen
Komeita kurjenkelloja, joista kuvan
ja kiitoksen lähetti iloinen sauvakävelijä Merja Miettinen.
Kiitokset menevät tienvarren niittäjälle, joka oli huomaavainen ja jätti
kauniit kukat metsätien varrella
leikkaamatta.. Vaan huonompihermoinen makintyhjentäjähän verhoaa itsensä perinteen mukaan jätesäkkeihin,
ja musta ja väljä vaate toki
on aina trendikäs.
***
Iskelmälaulajille myönnettiin taitelijaeläkkeitä.
Eräskin, 60-luvulla uraansa
aloitellut mieslaulaja kuuluu
myös porukkaan.
Kansaneläkkeestä tässä tapauksessa voidaan varmaan
puhua.
***
Erään uutisoidun tutkimuksen mukaan silmienväristä
voi päätellä, missä urheilulajissa kukin pärjää. Missään
ei aika kulu yhtä hitaasti
eikä liike ole yhtä verkkaista
kuin tyhjennystään odottavaa
hyyskää tai muuta säiliötä
lähestyttäessä. Mutta kesäteatterissa näistäkin
asioista voi heittää herjaa,
kuten Hallamaan yrityksen
iskulause jo antaa odottaa.
Näytelmää hallitsee kiistatta kaksi naista, Paula
Lehtinen ja Elina Koskinen,
molemmat jo useampaan
kertaan Kirakasta tuttuja.
Heidän sanailunsa loksahtaa koko ajan kohdalleen,
ja kuin oikeassa brittihuumorissa. Hautaustoimistojen pitäjät ja niiden
asiakkaat eivät todellisuudessa paljoa vitsaile. Tom Dudleyn apureiden tekemistä typeryksiksi
oli vaikea ymmärtää. Kysymykseksi on
monella paikkakunnalla noussut, onko helpompi siirtää
loputkin palvelut sinne, missä ihmiset ovat, vai vakuuttaa
ihmiset siitä, että kylässä on nähtävää muuallakin kuin
sisääntulotien risteyksessä.
Tutkimusta ei tehdä tutkimuksen vuoksi tälläkään
kerralla, vaan ohjenuoraksi tai ajattelun aiheeksi aluetta
kehittäville. Kaiken lisäksi tyhjennysporukalla on
toiveita vain yksi ja yhteinen,
nimittäin toive siitä, että jos
riittävästi vetkuttelee, tulee
trombi, taivaalliset sotajoukot takapihalle, laskimotukos, yllätysvieraita tai joku
muu riesa, joka veisi pois
edessä olevasta lapiointiurakasta.
Mutta vessahommalla tulee
oltua ahkera, venytettyä päivä tosi pitkän tuntuiseksi ja
Tähdellistä
oltua myös muodikas.
Jotkuthan murehtivat sitä,
että mökillä pukeudutaan
huonosti. Melkein nukahtaa, kunnes kovaäänisistä
kajahtaa Sammy Babitzinin
70-luvun hitti Kuin tuhka
tuuleen. Perinteinen
keskipiste, kirkko, on jo jonkin matkan päässä sieltä,
missä vilkkaimmin ihmiset liikkuvat. Aalto-yliopisto
selvittää kahden muun oppilaitoksen kanssa yhteisessä
tutkimuksessa, miten kirkonkylä on 35 vuoden aikana
muuttunut ja miten esimerkiksi maankäytön tavoitteet
toteutuneet.
Vaikka äkkiseltään voi tuntua siltä, että mikään ei ole
muuttunut, kertoo vanhojen karttojen vertailu maallikollekin toista . Makkaranmyynti ja
kahvitus oli siirretty luontevasti samaan aittaryhmään
taidenäyttelyn kanssa.
Olen lopettanut muutamat
aikaisemmat kolumnini toteamukseen, että kaipaan
niin Kirakan ehdotonta ykköstä, Dario Fon Perhoshiirulia.
Siinä Jyrki Nurmi hurmasi katsojat ja sokeerasi
paikalliset moraalinvartijat.
Mitäpä mielipidettä muuttamaan.
pajen
AT
Kuin tuhkaa tuuleen
Hypnoottisen pehmeä
miesääni toivottaa ihmiset
tervetulleiksi ja pyytää varmistamaan, että kännykät
ovat kiinni tai ainakin hiljaisina. Lisää vielä perään,
että esitystä ei saa luvatta
tallentaa. Perniönseudun Lehti
2 . Ollaan taas Kirakan
kesäteatterissa kuulakkaan
koleassa ilmassa.
Tiesin tietysti etukäteen,
että näytelmässä huvitellaan
hautaustoimistossa. Torstaina 10. eikä runsas kolme vuosikymmentä ole
vanhan pitäjän mittakaavassa edes aika eikä mikään.
Perniössä ei ole ehkä lanattu vanhaa rakennuskantaa
itsetarkoituksellisesti, ennemminkin rakennettu uutta
tyhjiin paikkoihin.
Yhdeltä kirkonkyliä riivaavalta ilmiöltä, keskustan
siirtymiseltä, Perniö ei ole voinut välttyä. Moni kärvistelee
kesän ilman mitään palkkatyötä.
Kaiken lisäksi luonnon antimet ovat runsaat, joten poimittavaa olisi; paikallisten
puutarhatuotteiden valikoima on runsas ja metsäluonto
tarjoaa jo nyt monenlaista.
Siihen voi olla syynsä, että
palkkapoimijat tulevat ulkomailta. Etusivun iskulause ?Miksi elää enää,
kun Hallamaa hautaa halvalla?. Esityksen alkua odotellessa tuli
tutustuttua tarkasti mukavanoloiseen ohjelmalehtiseen, jonka laatimiseen on
tällä kertaa uhrattu selvästikin aikaa. Pitää tehdä
monen mökin kesäpuuhiin
kuuluva toimi eli käymälän
tyhjennys, johon toimeen
jouduin itsekin hiljakkoin.
Tyhjennyshän on perinteisesti työ, johon saadaan
porukkaa lupaamalla, että a)
lapioitava tavara itse asiassa
ei ole kukkamultaa kummempaa ja b) juomia.
Mutta aika-asiaan. Tauon jälkeen
poliisi tuli taas äkkiä sisään
ja kaikki pelästyivät.
Dollareistahan lopulta
taisteltiin, ja niitä vilahtelikin lopussa. Viimeisiin
metreihin matkalla kohteeseen voi mennä tunteja.
Ja yhtä toiveikkaita ilmeitä
kuin vessantyhjennysjonossa
ei näe missään. Rahat oli
kääritty tukeviksi kääröiksi.
Monet muistavat varmaan
elokuvista, kuinka salakuljettajat käsittelivät suuria
rahasummia Amerikan kieltolain aikaan. Voi ihan siteerata suurempia, että niin kai on jos
siltä näyttää.
Jyrki Nurmen Amerikan
sedästä oli tehty Dallasin J.
R. Lipunmyyjät olivat saaneet somat
kopit. lupasi hyvää.
Näytelmän kirjoittajat,
Tampereen puolelta tulevat
Rauli Jokelin ja Panu Raipia
ovat minulle jääneet ennen
kokemattomiksi. Toimituksen koilliskorkeapaineen viikkorintama etenee tässä seuraavaksi.
***
Monen huoli on, että lomalla aika kuluu liian nopeasti,
ja loppumetreillä iskee toivottomuus.
Tähän on lääke. Sitä, että suomalaiset eivät lähde edes omien
varastojensa kartuttamisen
nimissä hakemaan metsistä
herkkuruokien aineksia, on
aivan mahdoton ymmärtää.
samaan tyylin läpi esityksen. Jyrki
oli maskeerattu hienosti,
ja tyylikäs hattu korosti
asemaa, mutta muuten puhuminen ja näytteleminen
menivät aika pahasti överiksi. heinäkuuta 2014
PÄÄKIRJOITUS
TÄTÄ MIELTÄ
toimitus@pernionseudunlehti.fi
tekstiviesti 044 735 2300
Lupajantie 1, 25500 Perniö,
p. Onko nyt
löytynyt hänen muuntautumattomalle tyypilleen oikea
osa. Näiden leidien esiintymisestä huokui sekä taito
että huolellinen harjoittelu.
Tällä kertaa Arvo Malin
todella yllätti. Jos olisi puolikin
sekuntia myöhässä, vitsin
teho haihtuisi. Toivoa sopii, että se myös sellaisena luetaan ja esimerkiksi uusia kaava- ja rakennushankkeita
mietitään siltä kannalta, että ikiaikaisen asuinpaikan
ominaispiirteitä ei hävitetä.
Se taas ei tarkoita rakentamatta jättämistä, vaan sitä,
että uudishankkeet toteutetaan harkiten ja huolella.
Niistä paikkakunnista, joissa näin ei ole toimittu, olisi
varmasti myös esimerkkejä.
Kellarin aikakone
Tervepä. Mutta kumpi muna,
kumpi kana?
Näytelmä kertoo siis konkurssikypsän hautaustoimiston menosta. Esimerkiksi tummasilmäiset
pärjäävät nyrkkeilyssä.
Arkijärki kyllä sanoo, että
ne, jotka eivät pärjänneet,
ovat myös silmä mustana.
***
Pohjoisen soiden oranssi
marja ja punainen puutarhamarja on kai onnistuttu
risteyttämään.
Vai mitä se tarkoitti, kun
tuttu keittiöihminen tuossa
totesi jo miettivänsä mansikkahilloja.
***
Heip.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
Miksi suomalaiset eivät poimi
Yksi luonnonvara Suomessa vaikuttaa valuneen ulkomailta tulevien käsien hoidettavaksi, nimittäin marjat
ja vihannekset ja hedelmät.
Olen saanut käsityksen, että vihannes- ja hedelmätarhoilla poiminta- ja pakkaustyöntekijät tulevat järjestäen
ulkomailta.
Myyntitöissä näkyy vielä
suomalaisiakin nuoria sen-
tään.
Tämä ei jää edes viljelmille, vaan metsämarjojen
ja ?sienienkin työkseen
poimijat lienevät useimmiten muualta. Ewingin kaltainen häikäilemätön gangsteri. Kyllä
nyt naiset jyräsivät Kirakan
kantavan voiman.
Väliaikakuulutus kuului
ilmeisesti ohjaajan mukaviin keksintöihin
Nyt käy usein niin, että
vasta, kun rakentaminen alkaa,
ollaan vastarinnassa.
Yliopiston ihmiset tekevät kenttätöitä kesän ja alkusyksyn ajan.
Kartta- ja maastoinventointien
lisäksi kohdepaikkakunnilla tehdään haastatteluja. Esimerkiksi
esittelytilaisuuksissa osanotto voi
kuitenkin olla laimeaa.
. Rakennuskantaa käydään läpi
vain hyvin yleispiirteisesti, katsotaan esimerkiksi onko rakennettu
pieniä taloja isoille tonteille ja niin
edelleen, Rautamäki toteaa.
Hän sanoo eri vuosikymmenien
rakennustyylien lomittuvan toisiinsa Perniössä. Mutta silloinhan päätökset
tehdään. Ensimmäinen huomio oli, että
kirkonkylä on täälläkin siirtynyt,
toteaa Ina Westerlund.
1970-luvun loppu oli maaseututaajamissa muutoksen aikaa.
. Kuka on halunnut myydä maataan mihinkin käyttöön.. Perniön lisäksi
ryhmä tutkii Luumäen Taavettia.
Keskisen Suomen kyliä tutkii
Lahden ammattikorkeakoulu ja
Pohjois-Suomea Oulun yliopisto.
Perniössä työt alkoivat yleiskatsauksen tekemisellä maanantaina.
. Kaavakartta sinälläänhän ei
kerro kuin että kaava on laadittu,
Rautamäki muistuttaa.
Kaavan pitäisi
kiinnostaa
Kaavahankkeiden Maija Rautamäki toivoisi kiinnostavan ihmisiä
nykyistä enemmän. Myös pitkän
linjan perniöläisiä aiotaan lähestyä haastattelujen merkeissä.
. Perniötä tutkii Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos.
Tutkimusta vetää professori
Maija Rautamäki tutkimusapulaisinaan maisema-arkkitehdeiksi
opiskelevat Ina Westerlund ja Anni-Maija Fincke. Silloin alettiin kauhistella näitä
pellolle rakennettuja rivitalorykelmiä, Rautamäki miettii.
Perniön kirkonkylän kaavoista
iso osa on vahvistettu 1970-luvun loppupuoliskolla tai 1980-luvun alkuvuosina. Tutkimusta on tukenut Maaseudun
kehittämisrahasto.
Rautamäki muistuttaa, että toteutuneet rakennushankkeet kertovat
jotain myös aikansa paikallisista
voimasuhteista.
. Missä maisema aukeaa, Rautamäki tiivistää.
Yhden näkymän säilymisestä
hän ottaa sulan omaankin hattuunsa; vuosia sitten mietittiin
Salontien ja joen väliselle alueelle
kerrostaloja. Tutkimuksessa
verrataan paitsi vanhoja karttoja
ja toteutunutta maankäyttöä ja
rakentamista, myös sitä, miten
kaavat ovat toteutuneet.
. Perniönseudun Lehti
Torstaina 10. Toteutuessaan talot
olisivat katkaisseet maantieltä
kohti kirkkoa laaksoa myöten
avautuvan näkymän.
Tutkimuksesta tehdään aikanaan loppuraportti, joka toimii
osaltaan työkaluna esimerkiksi
maankäytöstä päättäville. Nykyistä harvemmassa niitä
on vielä vuoden 1979 kartassakin.
Siitä, miten kirkonkylä on viimeksi kuluneiden 35 vuoden aikana muuttunut, otetaan selkoa
tämän kesän aikana.
Kahden yliopiston ja yhden
ammattikorkeakoulun yhteistutkimuksessa selvitetään muutoksia
kaikkiaan kuudessa kirkonkylässä. heinäkuuta 2014
Nro 28
Kirkonkylissä näkyy joskus selvä sosiaalinen hierarkia; kirkko on keskipiste, jota seuraavat pappila ja kunnantalo. Tutkimusalue
rajataan kantatien ja Melassuon
väliselle alueelle, pohjois-eteläsuunnassa rajat taas ovat siinä,
missä kylä luontevasti tuntuu loppuvan.
. Maija Rautamäki (vas) ja Ina
Westerlund tutkailivat joenvarren näkymiä Perniössä maanantaina.
Aalto-yliopisto tutkii Perniön
kirkonkylän 35 vuoden muutoksen
Puoli vuosisataa vanha Perniön
kirkonkylän kartta on nykyiseen
verrattuna tyhjä; taloja on harvassa
klo 20 Kiikalan kirkossa. saakka ti?su
klo 11?17. Messu klo 10 Perniön kirkossa.
Saunailta ti 15.7. Taksikuljetus
(Marketta Aso), omavastuu 4 ?: aseman
vanhustentalo klo 16.45, seurakuntatalo 17.00,
Tiipilä 17.05.
Koko seurakunnan diakoniatyön kesä
. vuosikerta
Päätoimittaja Pekka Poutanen
Toimittaja
Aku Poutanen
Maalauksia:
Marjaana Murto 20.7. 2.9. Messu klo 18 Yliskylän kirkossa; Hekkala,
Tastula.
To 17.7. klo 17.30?20 Perniön
leirikeskuksessa, Kuivastontie 351.
Mukana Mirja ja Urpo Raunio (Itä-Aasia) sekä
pastorit Juha Hekkala ja Tarja Laurila. / 12 kk
Hinnat sisältävät alv 10 %
Levikki: LT 2013 4226kpl
(02) 735 2300
Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy
www.pernionseudunlehti.fi ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi toimitus@pernionseudunlehti.fi
ISSN 0782-5714
Tämä lehti on painettu UPM:n valmistamalle paperille,jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek. Iltamessu klo 18.
KISKO
Su 13.7. 5 Sönd. Sukuselvitykset (02) 774 5208
Hauta-asiat (02) 774 5209 www.salonseurakunta.fi
Varaa aika optikolle, silmälääkärille:
7 311 622
(02)
Silmälasien
toimitusaika 1-7 vrk.
www.amadeusoptiikka.fi
tapahtumia
Kesäkahvila, näyttelyt ja
käsityöpuoti
TENALA
BROMARV
13.7. viim. Torstaina 10. 10.00
Gudstjänst, Elsa Tenhonen,
Per Lindgård
Lunchmusik fredagarna
kl. heinäkuuta 2014
kuolleita
Rakkaamme
Terttu Karoliina
Oksa
o.s. Hinta
12 ?. Näkövammaisten leiripäivä on yhdistetty
diakonialeiripäivään to 21.8. 18.00 (Obs tiden!)
Kvällsmässa, MC/PL.
Onsdagar kl. e. Rukoushetki klo 11 Teijon kirkossa.
Su 13.7. Samaan aikaan
avoinna myös kotiseutumuseo kirkon
vieressä. Perniönseudun Lehti
4 . Muut sivut 0,90 ?/pmm
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %
Pikkuilmoitukset käteisellä 11 euroa, sis. Hinta 6 ?. Ilmoitt. Karesvaara
* 8.1.1921 Hamina
. Naarilassa. klo 12?13. Hinta
12 ?. (Perniö)
Toimitusten ajanvaraukset (02) 774 5207. Päivystys ja ajanvaraus 8.8. Diakonialeiri 4.?6.8. kl. Aukiolopäivystyksestä huolehtii
kirkossa Eläkeliiton Kiskon yhdistys ja
museossa Kisko-Seura.
myytävänä
Hautaan siunatut
Sylvi Annikki Putus 94 v. asti
Maija Leirola ja Anita Koskinen 27.7. (Kisko)
Krister Martin Lång 53 v. Ilmoittautumiset viim. 14.8. Diakonialeiripäivä to 21.8. Ilmoitt. Työttömien leiripäivä ti 9.9. 18.8.
Salo-Uskelan diakoniatoimistoon tai Kaija
Virtaselle 040 520 9673, kaija.virtanen@evl.fi.
. klo 18.00 Yhteislaulua / Veli-Matti Tastula
Su 27.7. Luontokirkko klo 11 Slätholmassa; Laxenius,
Tastula. Mielenterveyskuntoutujien leiripäivä ti 29.7.
Kesä-Angelassa. 044 774 5216.
. Mukana Tiekirkko-verkostossa.
* Teijon kirkko avoinna heinäkuussa lauantaisin
klo 12?14 ja su 27.7. Naarilan
leirikeskuksessa. 2014
alkaen klo 12 kahvitarjoilulla.
Sauna, grilli, ketjun- ja tikanheittoa, musiikkia...
Yhteiskuljetus: klo 11.20 Särkisalon srk-talo, 11.35
Perniön vanhan S-marketin
parkkipaikka (Pito Pastantin edestä)
Arpajaisiin mukaan pikku paketti.
Tervetuloa!
www.pernionseudunlehti.fi
Tilaushinnat
Kestotilaus kotimaa 12 kk 49 ?
Määräaikaistilaukset
12 kk 52,00, 6 kk 32,70, 3 kk 26,70
Verkkolehti 33 . Omaishoitajien leiripäivä ma 25.8. Aila Parkkiselle
044 774 5229, aila.parkkinen@evl.fi.
Kirkkoja avoinna
* Perniön kirkko avoinna 10.8. 22.7.
Salo-Uskelan diakoniatoimistoon tai
Maija-Liisalle 044 774 5272.
. Ilmoittautumiset
15.7. 12.00. Mats
Karlsson: oboe & Gunnar
Westman: orgel
Sö 13.7. 044 060 7691 / Leena Muuri
seurakunnat
Maija Poutanen
KIRKOSSA KUULUTETTUA
uudessa paikassa Lehmijärven Rantapirtillä
(Salon uimarannan vieressä) tiistaina 15.7. Salo-Uskelan
diakoniatoimistoon tai Sanna Saramolle
sanna.saramo@evl.fi.
. ?
Kirkkoa esitellään puoli tuntia ennen konserttia,
ja konsertin jälkeen on tilaisuus tavata taiteilijat
iltateellä kirkon pihalla. asti
21.7. Päivystyksestä
vastaa Teijon kyläyhdistyksen kirkkotiimi.
SÄRKISALO
Su 13.7. Pingst
kl. Valopilkkuilta klo 18 Valopilkussa, Kuusitie 8,
Toija.
Kiskon kirkko avoinna heinäkuussa
lauantaisin klo 12?15. Hinta 35 ?. Vapaaehtoistyössä Suurella Sydämellä
toimivien leiripäivä la 9.8. nro FI/11/001
Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2014
Ilmoitushinnat 1.1.2014 alkaen
Etusivu 1,05 ?/pmm. viim. klo 18.00 RUNOJA laulaen ja lausuen
Eila Mamia, Janne Kuusinen ja Aki Toivoniemi
Tervetuloa!
Toimitus
Avoinna ma-to klo 9.00-16.00
Lupajantie 1, 25500 Perniö
Sähköposti
(02) 735 2301 Pekka/Aku ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi
Tekstiviestit 044 735 2300 toimitus@pernionseudunlehti.fi
Ilmoitukset, laskutus, tilaukset
Perniö-Särkisalon sotaveteraanit!
PERINTEINEN RANTAPÄIVÄ
LAINAMAKASIINI
Avoinna päivittäin klo 11.00 - 18.00
Puh. Sofia
Lindroos, orgel.
Perniönseudun Lehti
Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsen 70. Naarilassa.
Ilmoittautumiset viim. Saksalaista,
ranskalaista ja englantilaista musiikkia,
säveltäjäniminä mm. Rukoushetki klo 11 Teijon kirkossa.
Su 20.7. 11.7. Salo-Uskelan
diakoniatoimistoon.
. saakka
Salo-Uskelan diakoniatoimistossa, Kirkkokatu
5. Esiintymässä Mia Huhta, laulu, Markku
Mäkinen, urut, ja Teppo Ali-Mattila, viulu. veron
Ilmoitusten jättöajat
Lehti ilmestyy torstaisin, aineistot toimitukseen
tiistaisin klo 16.00 mennessä.
Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä
ilmoitamme edeltävissä numeroissa.
Lehti ei vastaa virheellisen tai poisjääneen
ilmoituksen aiheuttamista vahingoista.. Naarilassa.
Ilmoittautumiset viim. 12.00
Lunchmusik. Naarilassa.
Hinta 12 ?. tai 17.7. 14.8. lähtien Perniökulttuuri-Säätiön näyttely
Marja-Liisa Katajasaaren Perniö-kuvia
To 17.7. klo 10?11 Salo-Uskelan
diakoniatoimistoon.
. 1.8. Ilmoittautuminen viim. Rheinberger, Franck ja
Holst. Naarilassa. Kahvia ja
makkaraa lähetystyön hyväksi. 16.7. Suven iltahetki klo 19 kirkossa tai
kirkkotarhassa.
Su 20.7. asti
Marleena Linnakoski taidegrafiikkaa 27.7. Vastaanottoaikoja voi varata ti ja to klo
10?11 puh. 29.6.2014 Turku
Tuli väsynys hiljaa hiipien,
vei voimat ja unen antoi,
se taittoi sukumme vanhimman,
pois väsyneen lepoon kantoi.
Rakkaudella muistaen
Eija ja Jorma
Jari, Sini, Juhana, Aurora ja Adele
Mikko, Maria ja Amanda
muut sukulaiset ja ystävät
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että
rakkaamme siunataan lauantaina 19.7.2014
klo 10.00 Särkisalon kirkossa, minkä jälkeen
muistotilaisuus seurakuntasalissa.
hautauspalvelut
YHTEINEN TOIMINTA
Kesäkonsertti "Normandian maihinnousu"
su 13.7. Vapaa pääsy, ohjelma
5 ?.
PERNIÖ
To 10.7. Omat kahvit mukaan! Opastusta tai
kyytiä tarvitsevat: lähtö seurakuntakodin pihalta
klo 10.20.
Ke 16.7. Salo-Uskelan diakoniatoimistoon.
. Kiskolaisten ja muurlalaisten rippileiriläisten?
(Naarila 4) yhteinen konfirmaatiomessu klo 10;
Santakari, Keinänen.
Ti 15.7
Meillä etelässä haasteet ovat erilaisia,
mutta tarvetta on täälläkin
maataloustuotannon tukemiselle eri tavoin.
. Herneeseen tuli katkoskin välillä, muistuttaa Janne
Eriksson.
. Leppä
toteaa, että investointituet,
joita on myönnetty muun
muassa Makeran kautta,
pitäisi nähdä osana kasvupakettia.
. Tällaisia
palveluita ovat esimerkiksi
pihatyöt, pienet kunnostustyöt, asiointi, siivoaminen,
puiden pilkkominen ja jopa atk-tuki. Pahuuttaan rakenteita ei
ole tehty monimutkaiseksi,
ne ovat vähän kerrassaan
kasvaneet. Kuitenkin saman tukityypin kasveista on kyse,
Eriksson muistuttaa.
Hästön tila työllistää yli
60 henkeä, kesällä muun
muassa liettualaisia, ukrainalaisia ja valkovenäläisiä.
Byrokratian määrä turhauttaa viljelijää.
. Osaltaan helpottaisi, jos nämäkin investoinnit olisivat selvästi
investointitukien piirissä,
Eriksson totesi.
Valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) mietti
tuoreeltaan, että ajatus on
otettava vakavissaan. Töistä peritään
pientä maksua.
Kyläavustaja ei kuitenkaan tee luvanvaraisia töitä,
eikä työ kilpaile yksityisen
yritystoiminnan kanssa.
Kyläyhdistyksillä on ollut
myös kylän yhteisiä tehtäviä omalle kyläavustajalle.
Kyläyhdistykset antavat
jo nyt paljon monipuolista
työtä kyläavustajalle, ruokapäivistä ja ystäväpalvelusta skeittirampin ylläpi-
toon ja julkaisutoimintaan.
Yhdistyksen kylätalolla
kyläavustajalle riittää tekemistä tilaisuuksien järjestämisessä ja yleisissä töissä.
Projektipäällikkö Juhani
Nenonen auttaa mukaan
halukkaita
yhdistyksiä
hankkeen käynnistämisessä
ja hankehallinnossa.. Työllisyydestä ja kasvusta on kyse.
Valiokunnalle menivät
viljelijältä terveiset muun
muassa paperitöihin liittyen.
. Lisäksi tila viljelee
muun muassa papuja, pinaattia ja tillejä. Mansikkajonossa lähinnä rasiaa ovat Katja Taimela, Jari Leppä ja Jari Myllykoski,
vasemmalla odottaa vuoroaan Janne Sankelo.
nen työkalu.
Puutarhatilalla lohkomäärä on iso.
. Eivät ukrainalaiset saa
nykytilanteessa maastaan
haettuakaan sellaisia papereita, joita Suomessa vaaditaan, Eriksson kärjistää.
Jari Leppä myönsi, että
hallinnossa on virtaviivaistamisen varaa.
. heinäkuuta 2014 . Valiokunnan kiinnostus
on menneinä vuosina kohdistunut vahvasti pohjoiseen Suomeen. Asia pitää ottaa puheeksi, valiokunnassa
haluaisimme edetä elinkeino edellä.
Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Katja Taimela
(sd) iloitsi siitä, että retki
suuntautui etelään.
. 5
Palaute, juttuvinkit:
Lupajantie 1
www.propernio.fi
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Ulkomailta tulee heti marjaa, jos
kotimaiseen tuotantoon tulee katkos
Hästön tilalla puhuttiin
viime viikolla politiikkaa
mansikoita maistellen.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta aloitti
Varsinais-Suomen kierroksensa eteläisestä Salosta ja
Särkisalon Hästöstä.
Torstain lämmin sää antoi
väärän kuvan siitä, missä
oloissa alkukesää on viljelijän vinkkelistä vietetty.
. Nyt ostetaan litra, pari
herkutteluun ja marjaa pitäisi olla saatavana keväästä
syksyyn. Ei tällaista kesää ole
ennen ollut, summaa Krista
Eriksson.
Tuotannon pitäisi kuitenkin olla jatkuvaa ja kasvukauden pitkä.
. Lähiruokabuumin kan-
nalta on aivan olennaista,
että ruuantuotantoa ja elintarviketeollisuutta on siellä,
missä on paljon kuluttajiakin, Taimela toteaa.
Hästöstä joukko jatkoi
Timo Erjalan sikatilalle ja
siitä vielä Teijon retkeilyalueelle tutustumaan kansallispuistohankkeeseen.
Länsi-Uudellamaalla innostuttiin palkkaamaan kyläavustajia
Läntisellä Uudellamaalla
jo noin viidessätoista kylässä helpottavat ikäihmisten
arkea kyläavustajat.
Suomen Kylätoiminta
toteuttaa Uudellamaalla
Kyläapu?hanketta vuosina
2012-2015.
Kyläapu-hankkeessa kyläyhdistykset työllistävät
pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella kyläavustajiksi.
Kyläavustaja tarjoaa apua
kylän asukkaille arjen askareissa ja samalla hän voi
välittää hyötytietoa energiatehokkuudesta ja tukea kyläyhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa.
Lähinnä eteläistä Saloa
kyläavustajia on muun
muassa Bromarvin Wättlaxissa, Fiskarissa ja Tammisaaren itäpuolella Snappertunassa.
Uudenmaan ELY-keskus
osallistuu Kyläapu-hankkeen rahoitukseen.
Kyläavustaja tekee jokamiestason töitä, jotka tuke-
vat erityisesti ikääntyvien
kyläläisten arkea. Lohkokarttojen toimitukseen hallinnolle pitäisi
ehdottomasti olla sähköi-
Janne Eriksson (oik) tarjosi valiokuntalaisille maistiaisia Hästön tuotannosta; mansikkaa ja herneitä. Jos meillä on katkos
mansikantoimituksessa, ulkomailta on heti marjoja tulossa, Eriksson huomauttaa.
Eriksson muistuttaa, että
esimerkiksi mansikkaa ei
osteta laatikkotolkulla säilöntään, kuten joskus.
. Perniönseudun Lehti
TÄÄLTÄ
Perniön Kunnantalo
- asukkaiden palvelukeskus
Kahvila, kuntosali, kokous- ja juhlatiloja,
tilaussauna, wlan-nettiyhteys, galleria,
elintarvikelaboratorio, osteopaatti, Ukuli
ayurveda-hoitaja, paikallislehti, yhdistyksiä...
Torstaina 10. Siihen pitäisi voida vastata.
Kasvukauden pidentämiseen olisi yksi ratkaisu
kasvutunneli
Vastuu pakkausjätteestä on siirtymässä
pakkausten tuottajille, joita
ovat pakkaajat sekä pakattuja tuotteita maahantuovat ja
myyvät yritykset.
Pakkausjäteasetuksen vai-
kutukset Rouskiksen alueella selviävät Rouskiksen ja
tuottajayhteisöjä edustavan
Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n välisissä
neuvotteluissa. Osassa pisteistä
on myös keräysastia kartongille.
Hyötyjätepiste.. Torstaina 10. Uudessa hyötyjätepisteessä kerätään paperia,
lasia, metallia ja kartonkia.
Hyötyjätepiste perustet-
tiin jätehuoltolautakunnan
päätöksellä, ja se korvaa
maanomistajan pyynnöstä
poistetun Prästgårdin hyötyjätepisteen.
Suurin osa hyötyjätepisteillä kerätystä jätteestä on
pakkausjätettä. Rouskis
voi jätehuoltolautakunnan
päätöksellä tarvittaessa täydentää tuottajayhteisöjen
keräysverkostoa.
Rouskiksen osakaskuntien
alueella on kotitalouksien ja
mökkiläisten käytössä yhteensä 73 hyötyjätepistettä.
Kaikissa hyötyjätepisteissä
kerätään paperia, lasia ja
metallia. Perniönseudun Lehti
6 . Odotettavissa on, että keräyspisteiden
määrä vähenee. heinäkuuta 2014
Paperikatteesta kaavaillaan
muovin korvaajaa pelloilla
Uutuustuote kokeilussa Perniössä
Muovista valmistettujen
vihanneskatteiden tilalle on
tulossa ekologisesti kestävämpi vaihtoehto. Siihenkin menee varoja, Stora Enson tutkimusja kehityspäällikkö Raino
Kauppinen kertoo.
Paperikate valmistetaan
neitseellisestä kuidusta.
Siinä on muutaman prosentin verran öljypohjaisia
materiaaleja, mutta siitä
huolimatta se hajoaa luonnossa. Siihen lisätään koivutislettä sen mukaan, milloin
katteen toivotaan hajoavan
luontoon.
?Vielä pitäisi kehittää katetta niin, että se kestäisi
useamman vuoden. Nyt yksivuotiset katteet jo toimivat, MTT:n erikoistutkija
Jukka Salonen kertoo.
Paperikatteelle on laajat
markkinat, sillä maailmassa
noin 15 miljoonaa hehtaaria
peltoja suojataan nyt muovilla. Hyötyjätepiste sijaitsee Axxellin vieressä
Kemiön seurakuntaa vastapäätä. Yksi MTT:n kokeilukohde on ollut Eqypti.
?Siellä ongelmana on kuivuus. Paperikate estää kosteuden haihtumasta ilmaan,
idean isä MTT:n professori
Kari Tiilikainen kertoo.
Esko Holma (oik)
seurasi, kun Petteri
Orpo nuuhkaisi uutuuskatetta.
Koivutisleellä käsitellyssä katteessa on
vieno savun tuoksu.
Rouskiksen keräämien
hyötyjätteiden määrä kasvoi
Salon alueella kerätyn
hyötyjätteen määrä kasvoi.
Jätehuoltoyhtiö Rouskis on
ylläpitänyt ylläpitänyt kotitalouksien hyötyjätteiden
aluekeräystä vuodesta 2001.
Viimeisen viiden vuoden
aikana hyötyjätepisteiltä
kerätyn lasin määrä on lisääntynyt 26 %, metallin 6
% ja kartongin 63 %.
Vuonna 2013 hyötyjätepisteillä kerättiin lasia 255
650 kg, metallia 150 950
kg ja kartonkia sekä pahvia
285 500 kg
Keräämisen mahdollisuuksia pyritään parantamaan
pisteitä lisäämällä: Rouskis on perustanut uuden
hyötyjätepisteen Kemiön
Brusabyhyn. Muovikatteeseen verrattuna paperikate on tyy-
riimpää.
?Biohajoava kate päästää
osan rikkaruohoista läpi,
kun taas paperi ei, Holma
kehuu.
?Vaikka muovikate on halvempaa, se joudutaan ottamaan pelloilta pois joka
vuosi. Paperista
valmistettu kate on paksum-
paa kuin muovinen, mutta
hajoaa luontoon nopeammin.
Stora Enson ja Maa- ja
elintarviketalouden tutki-
muskeskus MTT:n yhteistuotannossa kehitettyä paperikatetta on testattu Perniössä Esko Holman pelloilla
jo viime vuonna.
?Kate toimi ja tänä vuonna
sitä laitettiin kurkkujen ja
lehtisellerien alle muutaman
hehtaarin verran, Holma toteaa.
Paperikate tulee olemaan
viljelijälle samanhintaista
kuin kilpaileva biohajoava
kate
Kuivalihan näköisen
viipaleen maku on tuttu
mutta samalla uusi, purutuntuma jämäkänsitkeä.
. Hänelle erityinen
mielenkiinnon kohde ovat
hauki ja muut valkolihaiset
kalat.
. Reseptejä on päivitetty.
Suomessa on vähän totuttu siihen, että kalaruoassa
maistuvat vain suola, tilli ja
valkopippuri.
Usein vaikutteet maustamiseen tulevat Aasiasta.
Niin myös kuivahaukituotteilla, jotka syntyivät
kirjaprojektin poikimana.
Eräänä maustevaihtoehtona
on muun muassa teriyaki,
kaikkiaan valikoimassa on
viisi eri makua.
Ensimmäiset pakkaukset
ovat jo myynnissä MeriTeijo Marinassa ja Särkisalon Kotkanpesässä. Omintakeisen näköisen kalan sinisen
sävyinen mäti on hänestä
erinomaista maultaan ja liemikalana simppu on hyvä.
. Roskakalasta gourmetruokaa-teoksen
kustantaa mediajätti Bonnier, ja se julkaistaan syksyllä.
. Julkaisemme
lehdessä tutkimukseni tulokset, kun opinnäytetyö on
valmis.
Opinnäytetyö tehdään Turun ammattikorkeakoulun
journalismin koulutusohjelmaa varten. Kun Tuurinkin toimitukset alkavat, en yksinkertaisesti ehdi yksillä käsillä
tehdä kaikkea.
Kuivahaukea voi pistellä
vaikka perunalastun korvikkeena kisakatsomossa.
Ihan ilman erehdyksiä oikea valmistusmenetelmä ei
löytynyt: hakemista oli
niin maustamisessa, maustamis- ja kuivausajassa kuin
leikkuussakin.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
Janne Rautio toivoo, että jatkossa suomalaiset söisivät omien vesien kalaa. Perniönseudun Lehti
Torstaina 10. Moni on syönyt innolla,
kun ei ole kerrottu, mistä on
kyse, Rautio virnistää.
Hänen oma kalainnostuksensa heräsi isän kanssa
verkoilla Turun vesillä.
Kirjassa kunniaan nostetaan vanhojen tekijämiesten
niksit, mutta myös uutta
ajattelua.
. Siinä opastamme ihmisiä
syömään valkoista kalaa,
kuten tehtiin vielä 50-60-luvulla.
Kyseessä on tietokirja, jossa käsitellään 19 eri kalalajia ja annetaan niille käsittely- ja ruokaohjeet. Turussa kuivahaukea saa pian ostaa merimuseo Forum Marinumin myymälästä. Hauenmätikin on kova
juttu, se pitää vain maustaa
oikein.
Graavattu särki taas ei
graavisiialle häviä. Kirja
menee ensiksi tarjolle ruokakauppoihin kalatiskien läheisyyteen, vuodenvaihteen
jälkeen se on tulossa myös
kirjakauppojen valikoimiin.
Myyntitöitä pitkään tehnyt
Rautio tarttui rohkeasti luuriin ja möi ideaansa eteenpäin nimekkäille kalaruoan
ystäville.
Kirjassa resepteillään on
mukana muun muassa ravintoloitsija Sakari Kuosmanen ja muita tunnettuja
kalamiehiä.
Luvassa on näyttävä, kuvitettu paketti, uskoo Rautio.
Graafisesta suunnittelusta
vastaa Armadillo Graphicsin Jukka Aalto.
Violetti herkku
Yhdeksi esimerkiksi kirjan
kalalajeista Rautio nostaa
Särkisalonkin vesillä tutun
härkäsimpun. Jakamaasi
sisältöä ei tulla käyttämään
toimitustyöhön tai opinnäytetyöhön ilman lupaa tai
sellaisenaan.
hannele.yliviitala
@pernionseudunlehti.fi. Opinnäytetyöni aiheena on tarkastella
paikallislehden sosiaalisen
median käyttöä ja luoda
lehdelle suunnitelma sen
käytöstä jatkossa.
Tarkoituksena on tehdä
Facebookista nykyistä vahvempi työkalu, jonka kautta
voimme jakaa tietoa ja keskustella lukijoiden kanssa.
Myös sinä voit jakaa ku-
viasi ja mielenkiintoisia havaintoja eteläisestä Salosta
Facebook-tilimme kautta.
Voit seurata meitä myös
Twitterissä (@Perkkari).
Pohdin opinnäytetyössäni,
miten Twitter voisi palvel-
la paikallislehteä parhaiten.
Voit liittää meidät julkaisuusi tunnisteella #perkkari.
Teen opinnäytetyöni tuotanto-osaa tämän kesän ajan.
Työ tulee valmistumaan keväällä 2015. Perniön
K-supermarket liittyi myös
paikallisten jälleenmyyjien
listalle. Isoin kuivahauen
listoilleen ottanut kauppa
on kuitenkin Tuurin kyläkauppa.
Ensimmäiset kuivahaukierät Rautio on tehnyt itse,
mutta jatkossa tuotteiden
valmistus on menossa alihankkijalle.
. Kuivattu hauki on
yksi esimerkki siitä, miten moneksi vaaleat suomalaiset kalat käyvät.
Miten sosiaalinen media palvelee paikallislehteä?
Teen kesätöiden ohessa
opinnäytetyötä Perniönseudun Lehteen. Tajusin, että tämä tietomäärä pitäisi saada jotenkin
käyttöön.
Alkoi itää ajatus kirjasta,
joka on nyt viimeistelyvaiheessaan. Monesti
vieroksunnan syynä onkin
ennakkoluulo.
. On sitä luultu kuivatuksi
häränfileeksikin, naurahtaa
Rautio.
Tosiasiassa pussukasta on
juuri maistettu barbequemaustettua hauen kuivalihaa.
Särkisalossa asuva Janne
Rautio on monessa mukana
ja kaiken lisäksi intohimoinen kotikokki ja kova kalamies. heinäkuuta 2014 . Haukea olen pienestä
asti syönyt ja omassa suussa
se on ihan paras kala.
Paikka kokkikoulussa jäi
aikanaan pienestä kiinni,
mutta vuodet verkoilla ja
kotikeittiössä uutta kokeillen saivat eräänä päivänä
aikaan oivalluksen.
. 7
Särkisalon kalamies kokosi
roskakalaohjeet kirjaksi
Janne Raution projekti poiki tuotteita myytäväksikin
Janne Rautio tarjoaa maistiaisia
Menkää nyt tekemään
juttua, siellä on niin ihana
uusi lääkäri Kolumbiasta,
kuului evästys.
Niin olikin, viime viikon
perjantaihin asti. Olen tehnyt täällä lääkärintöitä, mutta reseptinkirjoitusoikeutta ei ole ollut.
Eri paikoissa tehtävät työjaksot ja tuloillaan olevat
tentit korjaavat asian. Terveyskeskuslääkärin työn
lisäksi Jennifer on tehnyt
esimerkiksi hoitajan töitä.
Yksi syy kahden työn
puurtamiseen oli taloudellinen; opiskelu Kolumbiassa
on kallista.
. Perniönseudun Lehti
8 . Illan ohjelmassa oli ruokaa,
juomaa ja kiihkeästi pelin
mukana elävä kotikatsomo.
. Perniön terveyskeskuksessa Jennifer on
kerännyt kokemusta viime
perjantaihin asti amanuenssin nimikkeellä.
. Vaikka oli taskulamppukin koko ajan päällä.
Viime perjantaina valkotakin alla oli keltainen
Kolumbian jalkapallomaajoukkueen pelipaita. Kun kävelin pimeässä
viimeisen kilometrin kotiin
Kenestä
haluaisit
lukea?
Treffatti-sarjassa tavataan mielenkiintoisia ihmisiä eri puolilta eteläistä
Saloa - tai ihmisiä, jotka
jollain tavalla linkittyvät
eteläiseen Saloon.
bussipysäkiltä, oli aika outoa. Suomi on kuitenkin vaikea kieli.
Hän puhuu suomea hyvin, mutta kirjoittaessa pitää miettiä joskus toisenkin
kerran.
. Hän toivoo, että samasta talosta löytyisi töitä
jatkossakin.
Jennifer tuli Kolumbiasta Kemiöön
ja päätyi Perniöön ihmisiä hoitamaan
Kerrankin näin päin: toimituksen puhelin soi, ja
soittajalla oli lausuttavana
vuolaat kehut terveyskeskukseen liittyen.
. Jos on pitänyt tehdä joku
toimenpide, olen saanut sen
usein tehdäkseni.
Kesäperjantaina talvi pimeine iltoineen ja koleine
aamuineen tuntuu kaukaiselta ajatukselta. Esimerkiksi verensokeri
mitataan eri yksiköillä. Tätä luettaessa Jennifer Zambrano
on jo töissä ja hyvää tuulta
levittämässä Kukonkallion
vanhainkodissa.
Tarina on silti kertomisen
arvoinen.
Kolumbialaissyntyinen
Jennifer Zambrano on valmistunut lääkäriksi Santiago de Calin yliopistosta.
Santiago de Cali on yli
kahdella miljoonalla asukkaallaan Kolumbian kolmanneksi suurin kaupunki.
Pian valmistumisen jälkeen Jennifer päätti lähteä
Suomeen poikaystävänsä
perässä.
Valtameren yli voi pitää
yhteyksiä, mutta se ei ole
sama kuin yhdessä oleminen.
. Jennifer
myöntää, että pimeä vuodenaika oli yksi opettelua
vaativa asia Suomessa.
. Vanhat ihmiset ovat jotenkin niin ihania.
Terveyskeskuksen ilmapiiri saa kehut. Erityisen tär-
keitä hyvät työkaverit ovat,
kun päivistä kuluu iso osa
työhön tai opiskeluun tai
molempiin, eikä muuhun
kanssakäymiseen jää juuri
aikaa.
Päivät venyivät etenkin,
kun tehtävänä oli amanuenssintöitä päivät, hoitajantöitä illat ja siihen tulivat
vielä päälle matkat Salon ja
Kemiön välillä. Juttuvinkin voi
lähettää lehden nettisivujen kautta, sähköpostitse
osoitteeseen toimitus@
pernionseudunlehti.fi tai
soittaa: 735 2301.. Etenkin Jennifer
on viihtynyt ikäihmisten
kanssa.
. Päätin sitten muuttaa
Suomeen, ja se oli aluksi
vaikea ratkaisu.
Kemiönsaarelle Jennifer
muutti kolme vuotta sitten.
Lääkärinpaperit eivät olleet työllistymisen tae:
kolumbialaista tutkintoa
piti täydentää ja kielikin
opiskella. Joka päivä on luettava,
muistuttaa Jennifer.
. Kun teen paperitöitä,
niissä menee oma aikansa.
Ruotsin oppiminen on
vasta tulevien tehtävien listalla. heinäkuuta 2014
Jennifer Zambrano oli viime perjantaina viimeistä päivää amanuenssina Perniön terveyskeskuksessa. Tein jo Kolumbiassa jonkun verran kirurgiaa.
Taidot huomattiin myös
Perniössä.
. Meiltä voi kuulua pelin
aikana meteliä kyllä. Lähetän vieläkin sinne
rahaa ja maksan lainaa.
Treffatti
-juttusarjassa tavataan
eteläisen Salon asukkaita ja
kulmakuntaan liittyviä
ihmisiä kauempaakin.
Joka päivä on
luettava suomea
Osa kolumbialaisen ja
suomalaisen lääkärintyön
eroista on pieniä käytännön
asioita.
. Kirurgiaan haluaisin erikoistua. Ruotsin hallitseminen
tietäisi sitä, että töitä myös
Kemiönsaarelta voi löytyä.
Tavoitteena on jatkaa
opintoja ja erikoistua.
. Ainakin minun ääneni, virnisti
Jennifer.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
Tunnetko sinä ihmisen,
jonka tarinasta, elämänkokemuksista tai vaikka
harvinaisesta taidosta olisi
paikallaan kertoa myös
lehdessä. Sen perään
joka päivä pitäisi vielä tankata suomea.
. Torstaina 10. Kun
näin Suomessa ensi kertaa
mittarin numerot, en osannut sanoa, onko luku iso
vai pieni.
Terveyskeskustyössä vastaan tulee laaja kirjo potilaita, eri-ikäisiä ja eri vaivojen
kanssa
Lähellä
kannattaa pitää vesiämpäriä
kaiken varalta.. Tenhola, 6.3.
Strömma-Dahlby, 13.3.
Tuohittu, 27.3.Tieksmäki-Metola, 8.5. Varsinais-
Suomessa Kaarinan Littoistenjärvellä on erityisen
runsas kukinta.
Myös kansalaisilta tulee
ilmoituksia valtakunnallisten havaintopaikkojen lisäksi. Tänä vuonna vähäluminen talvi aiheutti huhtikuussa enemmän
maastopaloja kuin toukokesäkuussa yhteensä.
Varsinais-Suomessa sattuu
määrällisesti eniten maastopaloja. Kun kaikki toivat
uudet ystävät mukanaan dis-
Kyläyhdistysten välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, sanovat Niina ja Johanna Mussaari. Jäljelläkin
on vielä kyliä.
Tähän mennessä on julkaistu jutut seuraavista
kylistä:
13.2. Pelaamaan
ovat päässeet myös muut
kuin koskelaiset, Johanna
kertoo.
Yhteistyö näkyy myös siinä, että yhdistykset katsovat
toistensa tapahtumakalenteria eivätkä järjestä tapahtumia samaan aikaan.
Ylikulman kyläyhdistyksen hallitukselta ja kyläläi-
siltä löytyy ideoita, mutta
lisääkin ajatuksia tulevasta
kaivataan.
Monet ideat tarvitsisivat
kuitenkin toteutuakseen sitoutuneen vetäjän.
?Täällä olisi mukava järjestää vaikka kesäkahvila
tai nettikahvila. Järvien pintavesien
lämpötilat ovat tavanomaista viileämpiä.
Sinilevää vihreinä hiutaleina.
avainta ja pelanneet sählyä salissamme. heinäkuuta 2014 . Kiskon Kihakka, 19.6. Tänä suvena talolla
tanssitaan neljät häät.
?Viereinen rukoushuone
tekee talosta uniikin juhlapaikan, Johanna Mussaari
kertoo.
Yli sata discoilijaa
Kun Mussaaren koulu lopetettiin, tuli yhteistalosta
kyläläisten kokoontumispaikka.
?Täällä on järjestetty aiemminkin puurojuhla, mutta siitä tuli vielä tärkeämpi,
kun koulu lakkautettiin, Johanna Mussaari kertoo.
?Juhlaan pääsevät nyt nekin, jotka eivät ole kouluikäisiä, Niina Mussaari
täydentää.
Yhteistalolla on järjestetty myös lapsille discoja.
Viimeksi discoon tuli yllättävän paljon, yli sata lasta.
?Lapset ovat tutustuneet
uusissa kouluissa uusiin kavereihin. Tahallaan sytytettyjä
tulipaloja sattuu Suomessa
vähän.
Nuotio tulee tehdä paikkaan, jossa se ei pääse leviämään maastoon. Myös Hangon ja
Turun rannikkoalueilla on
hieman levää.
Sisävesillä runsaita kukintoja on ollut neljällä valtakunnallisella havaintopaikalla. Perniönseudun Lehti
Torstaina 10. Perniön
asema, 5.6. Myös kirjalainaamosta on puhuttu,
mutta kenellä olisi aikaa
pitää niitä. 9
Yhteistalo ajaa pitämään huolta
myös kyläyhdistyksestä
Ylikulman kyläyhdistyksellä on takanaan pian 80
vuotta yhdistystoimintaa.
Ylikulman Yhteistalo on pitänyt yhdistystä aktiivisena
jo 1930-luvulta lähtien.
?Yhteistalo on ollut aina
voimakas ajuri yhdistykselle. Aijala-Kaukuri, 3.7. Johanna pohtii.
Kyläsarja
jatkuu
vielä
Kylä-sarjaa on tehty keväästä alkaen. Naiset kurkistavat Väinön kanssa Yhteistalon hienosta lippuluukusta.
coon, määrä yllätti meidät.
Ideat vaativat
vetäjiä
Ylikulman kyläyhdistykselle on tärkeää tehdä yhteistyötä muiden kyläyhdistysten, etenkin Kosken
aseman ja Tuohitun kanssa.
?Kosken aseman miehet ovat lainanneet meiltä
Sinileviä
havaittu
vielä vähän
Sinileväkukintojen määrä
on noussut järvillä ja merivesillä, mutta kukintoja
on vähemmän kuin yleensä
tähän aikaan.
Suomenlahden suulla ja
Ahvenanmaan eteläpuolella on havaittu myrkyttömiä
kukintoja. Vähäisiä kukintoja on
ollut 15 paikalla. Useimmat paloista lähtivät roskien
polttamisesta, nuotioista ja
grilleistä.
Joka kymmenes maastopalo on lähtöisin tupakasta ja
lähes yhtä moni salamasta.
Kulotuksesta on aiheutunut
yli 50 paloa tänä kesänä.
Suurin osa paloista tapahtuu aikana, jolloin alueella
ei ole metsäpalovaroitusta
voimassa.
Eniten maastopaloja aiheutuu toukokuussa, kun
maa on jo sulanut, eikä
uusi kasvillisuus ole sitomassa kosteutta. Siitä on pakko pitää huolta, Niina Mussaari kertoo.
Taloa on huollettu hyvin
ja se onkin suosittu juhlapaikka. Nurkkila-Ylönkylä, 27.2. Kosken asema.
Metsäpalo on
useimmiten
ihmisen aiheuttama
Touko-kesäkuun aikana
kirjattiin yli 800 maastopaloa koko Suomessa
Kun vaatetus ja ää-
nenpaino ovat kohdillaan,
sukeutuu näyttelijästä helposti kulkurihurmuri. Tässä tarinassa jääräpäisyys ilmentyy itsekkyytenä. mieluummin maantiellä tanssin, kun metsien
humina se soi, minä kultaisen kulkurin valssin, tule
kanssani tyttö ohoi!
Tämä soi kaikilla päässä
vähintään loppuillan, jos
on käynyt katsomassa Matildassa Provinssin teatterin
esityksen Kulkurin valssi.
Odotukset ovat suuret tätä
SF-filmin klassikkoa kohtaan. Kaksi erilaiseksi kirjoitettua roolia muistuttavat
toisiaan hyvinkin paljon.
Ovathan molemmat hahmot hieman hölmöjä ja
naiiveja.
Janne Lumme on saanut
tässä näytelmässä osakseen ikäviä rooleja. Minä olen tehnyt
tätä nyt 35 vuotta ja voin
myöntää hallitsevani sen.
Marleena Myllykoski on asettanut töidensä ohelle myös välineet, joilla taidegrafiikkaa tehdään.
Kuvataiteen opettajana
työskentelevä Linnakoski
käy työväenopistossa har-
joittelemassa grafiikkaa.
Grafiikan taitajia on Suomessa vähän. Rekisteröi-
tyneitä graafikoita on noin
sata. Jouko Nivalinna esittää
vaatturia, joka keikistelee
naismaisesti. Torstaina 10. Kaikki grafiikan
mahdollisuudet oppii vain
tekemällä paljon töitä.
Vahvat mieshahmot valssaavat Matildassa
?Siks. Hänen aiemmassa
Lainamakasiinin näyttelyssä teema kietoutui sudenkorentojen ympärille, joten
oli luontevaa jatkaa samaa
teemaa.
?Kuten monia taiteilijoita,
myös minua kiehtoo ihminen ja luonto. Meyerin hahmossa seksuaalinen suuntautuminen ei ole
niin allekirjoitettua. Eri variaatioiden oppiminen vie kuitenkin aikaa.
?Grafiikan oppiminen vaatii vuosia. Miten tarina soveltuu
nykypäivään ja kuinka ohjaaja Joonas Suominen on
suoriutunut haasteesta?
Olen katsonut lapsesta asti isoäitini kanssa vanhoja
suomalaisia elokuvia. Yhdistän
siihen vielä liikkeen.
Aiemmassa näyttelyssä
nähtiin sudenkorentojen
?morsiustanssia?, mutta
tässä näyttelyssä tanssivat
myös ihmishahmot.
?Olen tehnyt barokkihahmoja, mutta myös tunnettuja, kuten madonna tai Marilyn Monroe.
Grafiikkaa voisi luulla äkkiseltään tussityöksi, mutta
lähemmällä tarkastelulla
sen erottaa grafiikan painamiseksi.
Grafiikassa on yksinkertaisimmillaan kyse siitä,
että taiteilija kaivertaa haluamansa kuvion kuparilevylle, levittää päälle maalia
ja hapottaa levyä sen mukaan, kuinka tumman jäljen
haluaa. Lopussa
tietenkin rakkaus voittaa
itsekkyyden eikä mammonalla ole väliä.
Mitäpä olisi Kulkurin
valssi vailla musiikkia!
Vanhat suomi-iskelmät ja
valssit kuuluvat tähän näytelmään ja sopivat näyttelijöiden suuhun. sekä hovin naisten että
yleisön.
Tarinassa on muitakin
vahvoja
mieshahmoja.
Nummelan lisäksi kreiviä
ja sirkustirehtööri Meyeria
näyttelevä Jussi Salminen
selviytyy rooleistaan hyvin. Henri Leppä
on tehnyt ansioitunutta työ-
tä musiikin sovituksessa.
hannele.yliviitala
@pernionseudunlehti.fi. Erityisesti
kohtaukset, joissa kaikki
näyttelijät laulavat yhdessä,
saavat tunteet pintaan.
Arnold (Esa Nummela) antaa takanaan seisovalle sirkustirehtöörille (Jussi Salminen) laulunäytteen. Se, mikä
oli 1980-luvulla hauskaa,
on nykyään loukkaavaa.
Naismainen mieshahmo
on toki myös sirkustirehtööri Meyer, ja tämä hahmo toimisi paremmin, jos
naisellisuutta ja homovitsejä ei toistettaisi myös
vaatturin hahmossa. heinäkuuta 2014
Perniönseudun Lehti
KULTTUURI
Grafiikan oppiminen vie vuosikymmeniä
Helsinkiläinen taiteilija
Marleena Linnakoski on
tuonut parin viikon ajaksi grafiikkatöitään näytille
Perniön Lainamakasiiniin.
Lainamakasiini valikoitui
näyttelypaikaksi, sillä perheellä on mökki lähellä.
Linnakosken teosten teemana on ?Korentojen paluu?. Miksi yhä
2010-luvulla näytelmiin pitää kirjoittaa mieshahmo,
joka keikistelee ja koskettelee muita miehiä. Ajurina hevosia ohjastaa Kirsi Niittymäki.
Musiikki kaikuu pitkin
Matildan rantoja ja ehkä
Teijolle asti. Ericin hahmo on heti ensi
näkemältä vastenmielinen,
mutta muuttuu kaikesta ärsyttävyydestään huolimatta
varsin rakastettavaksi.
Muuten mainioon tarinaan
on kirjoitettu kohtaus ja
hahmo, jota ei olisi tarvittu. 10 . Linnakoski ei ole vielä
rekisteröitynyt.
?Monesti ihmiset ajattelevat, että tekniikka vaikuttaa
kivalta ja haluavat harras-
taa sitä. Kulkurin valssissa päähenkilöinä ovat sekä kulkuri Arnold
että kreivintytär Helena,
mutta näytelmä nojaa vahvasti miespääosan varaan.
Hurmaajahan Arnold on
. Eikö
huumorissa ole tultu jo astetta eteenpäin. Tukkilaisjätkät ja kulkurit ovat
romantisoituneet mielessäni Tauno Palon kaltaisiksi
hurmureiksi, joilla on hyvä
sydän. Hän on
vain hieman omalaatuinen
ja taiteellinen.
Vahvojen mieshahmojen
rinnalle on nostettu stereotyyppisiä naishahmoja.
Naiset ovat hupakoita,
ainakin miestensä silmien edessä. Kreivintytär
Helena edustaa kai uuden
sukupolven naisia jääräpäisyydellään. Hän
näyttelee kaikissa rooleissaan, erityisesti Fedjana ja
Ericinä, epämiellyttävää ja
epävarmaa hahmoa. Miten Matildassa
Arnoldia esittävä Esa Nummela voisi selvitä Palon
suurissa saappaissa?
No, hyvinhän Nummela
selvisi. Vaatturin seksuaalinen suuntautuminen
ei jää pimentoon ja sille
naureskellaan
Mietin, että voi kun pääsisin pian Kemiöön, tänne
kamarimusiikin vilvoittavaan syliin.
?Kamarimusiikki on kaiken alku ja lähtö intiimiydessään ja vaativuudessaan,
Sallinen toteaa.
?Sanoittamaton musiikki
on ainut taidemuoto, joka ei
ole ketään vastaan, Sallinen
pohtii.
Saristomiljöö on Salliselle
tuttu; Salliset ovat asuneet
pitkään talvet Ranskan
Provencessa, mutta tulleet
kesiksi Suomeen ja myös
saaristoon.
Kemiönsaaren musiikkijuhlia vietetään kuluvan viikon sunnuntaihin saakka.
Sallisen jousikvartetto nro 6
kuullaan Hiittisten kirkossa
perjantaina.
Muina päivinä kuullaan
esimerkiksi Straussin ja
Bachin musiikkia muun
muassa saksalais-, ranskalais- ja venäläismuusikkojen soittamina.
Aulis Sallinen myhäilee sävellystyön alkavan
siitä, että säveltäjä pimputtaa pianolla leikkimielisesti.
Viikolla nähtyä
Taalintehtaan Baltic Jazz-festivaaleilla ei
tarvinnut mennä musiikin luo, sillä musiikki tuli ihmisten luo. 11
Kamarimusiikin vilvoittava syli
kutsuu Aulis Sallista
Aulis Sallinen on tullut
tunnetuksi oopperasäveltäjänä. heinäkuuta 2014 . Asialla oli fillaripianisti Aarno Paakkari, joka ajoi erikoisvalmisteisen piano-polkupyöränsä kanssa pitkin
rantakatua jazzia soittaen.
Paakkari pyörineen esiintyy kesällä lisäksi
muun muassa Pori Jazzissa.. Erityisesti Salliselta
tilattu teos herättää taiteellisten johtajien mielenkiinnon.
?On harvinaista, että soittaja voi kysyä suoraan säveltäjältä teoksesta.
Sonjan ja Katinkan lisäksi
teoksessa soittavat Sonjan
kollega Hariolf Schlichtig
Münchenin Musiikkikorkeakoulusta sekä Helsingin
kaupunginorkesteri sellisti
Samuli Peltonen.
Vaikka Sallinen kutsuu
teostaan kvartetiksi, siinä
soittaa neljä instrumenttia
vain kolmasosan ajan.
Teos alkaa Korkealoiden
viuluilla ja hiljalleen siihen
yhtyy Schichtigin alttoviulu ja Peltosen sello.
Inspiraationsa säveltämiseen Aulis Sallinen saa leikittelyllä. Nyt Sallinen on kirjoittanut sävellyksen jousikvartetille Kemiönsaaren
musiikkijuhlia varten.
Musiikkijuhlien taiteelliset johtajat Sonja ja Katinka Korkeala odottavat
16. Säveltäminen on
Sallisen mukaan käsityötä.
?Säveltäjä menee pianon
ääreen ja alkaa pimputtaa,
leikkiä pianolla. Perniönseudun Lehti
Torstaina 10. kertaa järjestettäviä
musiikkijuhlia mielenkiinnolla. Kun hän
kuulee jotain mielenkiintoista, hän toistaa sen ja
kirjoittaa ylös.
?Se saattaa olla jokin
pieni sointuväri tai rytmi-
kuvio, joka antaa idean.
Jos tietäisin, mistä ideat
tulevat, kertoisin, vaikka se
olisikin ammattisalaisuus.
Oopperat riittivät
Suurista oopperoista Sallinen kertoo saaneen tarpeekseen 40 vuoden jälkeen.
Kullervo-ooppera on tämän
vuoden Savonlinnan opperajuhlilla.
?Se on hullunmylly, jossa
säveltäjä jauhautuu tomuksi
Sanoi olevansa tyytyväinen
omaan hommaansa tavallisena sotilaana. Laine
Heinätöitä. Hää
lyä niinpal ylitte, et ei pappuk toho lankka men. Yksi täti
tuli eteeni ja sanoin ?Ei kotia näy?. Hän asui siellä Vuorilinnassa
mummon kanssa.
Kerran kun kukaan ei nähnyt, niin lähdin vähän
tutkimusmatkalle kylän keskustaan, mutta siellä
oli niin isoja taloja varsinkin mäen päällä iso
kokoustalo ja sen jälkeen alhaalla taas ihan outoja taloja. Suomen
maatalousmuseo Saran kokoelma.
Teppo Vihola
Suomen maatalousmuseo
Sarka
Vanha jäärpää o vaikja käännettävä
Kerttu ja Unski ova jo pitemä aikka ollu hualisas, ku
pappuk siäl yksinäs häärä.
Heiti miälestäs toi ikäne
voisis jo otta vasta jotta
yhteiskunna palvelui, ku
niitäki sentä jotta o olemas. Etu- ja
takapualel on juur mukavan
kokone maaplänt, et päässe
sentä vähä maat möyrimä.
Ja tohon kivetyksen pääl
voi pistä keinu, siin voi istu
ja jutella naapurien kans.
Kummossi naapurei mahta
olla, onk vanhemppa väkke?"
Myyntimiäs ei tiätäny iha
varmast, mut hää meinas,
et kyl siält vanhemppaki
väkke löytty aika suurel
torenäkösyyrel ."Hää hykertel kässiäs, et nyy on
simmossi kattoji, et saaran
kaupa aikaseks.
Ku kaik ol syynätty, nii
Kerttu kysys pappukalt
"Noh, mitäs tykkät?"
Pappuk kattel vaa muina
miähinä ympärilles "Mitäs
mää. Äitin sisko Mirja tai Piia
niinkuin me häntä kutsuttiin oli sentraalisantrana
kylän keskustassa. Elettiin
kukkeimman kesän aikaa.
Keskikesä sijoittui lämpövuoden kesäiseen lakipisteeseen ja aurinkovuoden taite
sattui kesäpäivän seisauk-
seen.
Samaa päivää vietettiin
myös karhun päivänä. Sit
menttin pihal kattoma ja
Kerttu ol iha innosas. Jos hee niitte salattie ja kurries kans pääsevä
mun ikkäsän , nii hyvä o"
tiuskas pappuk.
Toine asja, mitä Kerttu ja
Unski o murhettunu, o see
pappuka autoajamine.
Unski sanos "Mist löytty
see hurja, ku mene ottama
hänelt autoavame pois. Karhun merkitys ei
kuitenkaan vähentynyt aikojen kuluessa, vaan karjataloudessa karhulla oli huono
maine: karhu oli vaarallisin
karjan vihollinen. Hyvä kun selvisivät.
Täällä Perniössä ei paljon tapahtunut. Se
sijaitsi kolmisen viikkoa kesäpäivän seisauksen jälkeen,
ja tällöin katsottiin kesän olevan taitekohdassaan ja lämpimimmillään. Isä on vähän kertonut
käydessään lomalla. Kerttu rupes
oikke makjal äänel ihastelema, "Kyl on kaunist ja
valoisa. Mitä mul sihe o sanomist. Kuulemma kerran joku vihulaisen
hävittäjä kävi ampumassa autoa, muttei osunut.
Isäni tuntien hän ei kai kauan miettinyt tapahtunutta. Mul
o nyyki omas santnummes
kasvanei peruni, niit paremppa ei olekka.
Sihe vaa reilu voiklimp
lautase reunal ja muut ei
tarvit."
Kerttu yrit viäl "Sun syämises o vähä ykspualist.
Lääkärikki sanova, et tarttis
jottan tuaret kans syärä."
"Lääkäri saava mun pualestan syärä juur mitä hee
tykkävä. Perniönseudun Lehti
12 . Onneksi Martta mummo asui meitä vastapäätä Vuorilinnassa ja teki hyvää perunapuuroa ja joskus
sain mustikkasoppaakin. päivä oli
vanhastaan keskikesä. Mää syän
sillon ku muu huvitta. Kaiketi kahmivat
parhaat päältä. Häne miälestäs kaik kunna-apu o jotta
vaivasappu.
Kerttu on koittanu jutella,
et jos hää otasis vaik ruakapalvelu, mut ei.
"See o nii orjalist, ku täytty ain olla passis, kosk sitä
sapuska tuara. Sai
kuulemma hyvän homman töpinän puolelta. Ku Maireki ny on jo
kirkol, nii jos saisis pappukanki innostuma muuttama
sin, nii ettei häne tarttis enä
pittä autot vaivoinas.
Hää ol suunnitellu simmot, et hee menivä yks
pyhä ens porukal syämä.
Sit syämise jälkke istutti
piän aik ja vahratti ihmissi
ja sit Kerttu muist "Täs o iha
liki yhres rivitalos näyttö,
mennäs pahuttas kattoma."
Pappuk vilkas hänt vähä
viinosi, mut ei sanonu mittä.
Myyntimiäs ol jo ovel
hövelinä ja toivot heitin
tervetulleks. Hää on
kovin vaisu näköne."
Mantar. Varmast on lämpimä huane talvel vaik ols
kummone pakkane, ain on
tasase lämmint."
Kyäkinpualel hää aukas
kaapei ja kehus, kui siisti
asukas o enne ollu, ei mittä
remonttika tarvit.
Olohuanes pappuk kysys
"Onk täs enne joku kauppa
ollu, ku o tommone näyteikkun."
Kukka ei vastanu mittä,
ku tiäsivä, et hää vaa piruile.
Kerttu kehus vessanki,
kuin kiva, piän ja nätti seeki
o ja nii siisti. Oli aikaisemmin Perniössä poliisin
lentävissä moottoripyörämiehenä ja kehui osaavansa myös ajaa autoa paremmin kuin tavalliset
taapertajat. Hän
on autonkuljettajana ylemmille sotaherroille ja
aina bensaa riittää ja sapuskat ovat tietysti hyviä
kun on siellä huoltoportaassa. Se taisi olla
Riipisen Aili, joka sitten palautti nuoren miehen
kasvamaan takaisin kotiin
Jukka Alestalo, ent. Mut tommone vanh
jäärpää o vaa sitä miält, et
kyl mää ite. . Mut kummot Unski
mahta tääl viihty. heinäkuuta 2014
VIERAS KYNÄ
Kirkonkylä
oli kolmivuotiaalle
seikkailu
Harmaanvihreässä talossa Perniössä vastapäätä
Vuorilinnaa kaikki on rauhallista, poika ei tiedä
3-vuotiaana mitään sodasta. Hää ol niinku
hää ei ols ikä enne vessanpytty nähny.
Unski hunteras, et kyl
muija nyy haksatta. Äiti ei oikein tykännyt niistä,
kun ei saanut edes voita saatikka sianlihaa, vaikka talossa oli sikoja juoksemassa ihan yli oman
tarpeen. Keskitalvella karhun sanottiin
kääntävän pesässään kylkeä
ja saman logiikan mukaan
myös kesän taitekohtaa vietettiin karhun päivänä.
Karhu oli suomalaisessa mytologiassa maaginen
eläin, ja siksi se ansaitsi
kaksi merkkipäivää. Jos sun miäles noin
kovin tekke , nii osta pois
vaa. Kolmivuotiaalle se oli liikaa. Taisivat mennä parempiin suihin.
Äiti oli aina poissa kouluttamassa lottia tai sitten
jossain muka Syvärillä tutustumiskäynnillä. Kuva: maatalousmuseo Sarka.
Keskikesä ja karhun päivä
Heinäkuun 13. ja se
oli vanhassa maataloudessa
perinteinen heinänteon aloituspäivä.
Tällöin heinä oli saavuttanut suurimman kasvunsa ja
sato oli koetun mukaisesti kaikista suurin. Samalla
tavoin Suomen suojeluspyhimyksellä Henrikillä oli kaksi
merkkipäivää: Talvi-Heikki
ja Kesä-Heikki.
Karhu oli metsän kuningas
ja niin suuri, ettei sen nimeäkään oikein saatettu lausua ja
sanan sanomatta jättämisen
helpottamiseksi karhulle oli
jo varhain syntynyt hyvin
lukuisa joukko samaa tarkoittavia nimiä.
Karhun päivän vietto on
paljon kristillistä aikaa vanhempaa ja se juontaa juurensa aina pyyntikulttuurin
ajoille. "Onpa
kivan kokone piha. päivää ennen
keskikesän päivää . Mää
ei ainaka."
Kerttu ol sitä miält, et pappukan kans täytty osata olla
klooki. Samalla tavoin
talven kylmin kohta sijoittui
kolmisen viikkoa talvipäivän
seisauksen jälkeen.
Keskikesää pidettiin kulminaatiopisteenä, ja sen jälkeen ilmat alkoivat hiljalleen
jäähtyä syksyä kohti. Torstaina 10. Karhun
päivän viettämisellä tahdottiin välttää karhun aiheuttaman vaara ja vahinko.
Kesäisenä karhun päivänä
talvella surmatun karhun luut
siirrettiin juhlavassa peijaissaatossa karhunkalmistoon.
Kuvateksti: Hermannin päivä oli 12.7. Aseman
seudulle tuli joku palopommi ja taisi siellä jotain
palaakin, mutta minä vain katselin tulen kajoa ja
kuuntelin aikuisten jorinaa ja uusia tietoja, muka.
Sukulaistilalla Tuohitun (kai silloisen Korvenkylän) sukulaistorpassa viljelevät isoisäni sisarukset
Anni, Arttu ja Väinö Vesa kertoivat jonkun vihulaisen koneen pyörineen talon ympärillä huonolla
osumatarkkuudella
Ohjaajalle
viikon pituinen uimakoulu
on aika kiireinen, viitisen
kesää uimaopettajana toiminut Juhana Melkkilä kertoo.
Melkkilän opetettavana on
alkeisryhmästä seuraava,
10?25 metriä uivat lapset.
Viikon aikana uimakoululaiset hankkivat Suomen
uima- ja hengenpelastusliiton uimamerkkejä. Tänä
vuonna uimakoulu kestää
yhdellä oppilaalla viikon,
kun viime vuonna kesto oli
kaksi viikkoa.
Maanantairastit
suunnistettiin
Lakianummella
Maanantairastit käytiin
Lakianummella ja tapahtumaan osallistui 177 juok-
?Vanhempien mielestä
kaksi viikkoa vie liikaa aikaa kesälomasta. Opastus
on vanhalta Turuntieltä.
Tuloksia maanantailta,
mukana 10 parasta sarjasta.
A, 7.00 km (19 osallistujaa)1) Fjällström Tuomas,
58.37, 2) Paulin Joonas,
1.04.05, 3) Lietzen Jaakko,
Kisko, 1.12.32, 4) Mäntylä
Jussi, 1.13.11, 5) Kuusisto
Juha, 1.16.48, 6) Rouvali
Jani, 1.23.00, 7) Pihlajaniemi Janne, 1.24.36, 8) Karro
Markku, SalVil, 1.24.38, 9)
Saastamoinen Pasi, 1.24.52,
10) Virtanen Antti, 1.28.16,
B, 4.90 km (44 osallistujaa)1) Laaksonen Arttu,
51.07, 2) Kaartinen Selja,
52.39, 3) Lietzen Jukka,
54.23, 4) Rontu Jari, AngA, 56.55, 5) Raute Kaj,
SuSi, 1.00.52, 6) Vesalainen
Markku, 1.01.02, 7) Moisio
Orvo, 1.02.18, 8) Fredriksson Jan-Erik, 1.08.51, 9)
Kinnunen Sami, 1.10.14,
10) Rannikko Jari, 1.11.40,
C, 3.90 km (69 osallistujaa)1) Reiman Jarmo, AngA, 39.53, 2) Hintukainen
gittäminen on vaikeaa, Sara
vertailee.
Helteet eivät tunnu pahalta, kun koululaiset leikkivät
muutaman tunnin vedessä. Opeteltavana on krooli-, rinta- ja
selkäuinti.
?Harjoittelemme myös
sukellusta ja pelastusuintia.
Tietenkin myös leikimme,
Melkkilä toteaa.
?Uimamerkeistä opettajan
on helppo katsoa, millä tasolla uimakoululainen on,
Melkkilä tarkentaa.
Vilma Lähteenmäki, Sara
Lehmusoja ja Veera Alm kehuvat Juhanan olevan hyvä
opettaja. heinäkuuta 2014
Perniönseudun Lehti
URHEILU
Tulokset, tapahtumatiedot:
toimitus@pernionseudunlehti.fi
(02) 735 2301
Veera Alm, Sara Lehmusoja ja Vilma Lähteenmäki nauttivat Naarjärven lämpimästä vedestä keskiviikkona.
Helteet tulivat
uimakoululaisille kuin tilauksesta
Ohjaajalle viikon mittainen uimakoulu on kiireinen
Naarjärven uimarannan
parkkipaikka on lähes täynnä kuumana kesäpäivänä.
Lasten kiljahtelut paljastavat, että riemukasta kesäpäivää vietetään vedessä.
Naarjärven uimakoulut
alkoivat maanantaina. Uimakoululaiset pohtivat parhaan
evään olevan täyttävä leipä.
Naarjärven uimakoulua
käydään tämän ja ensi viikon ajan. Torstaina 10. 14 . Välillä päästään myös
saunaan lämmittelemään,
vaikka näillä ilmoilla se ei
ole välttämätöntä.
?Lasten vanhemmat huolehtivat heidän aurinkorasvoistaan, Melkkilä muis-
Keijo, 42.28, 3) Siltanen
Simo, 42.30, 4) Eskolin
Tatjana, 44.02, 5) Falkstedt
Jori, 47.00, 6) Laaksonen
Arto, 47.57, 7) Ratia Juha,
48.22, 8) Anttonen Mari,
48.39, 9) Elovaara Jarno,
50.23, 10) Nurminen Eero,
51.10,
D, 2.40 km (45 osallistujaa)1) Laine Pasi, 34.56, 2)
tuttaa.
Uimisen jälkeen tulee
myös kova nälkä. Tekniikka tuntuu useimmista lapsista vaikealta.
?Mun mielestä se on helppoa! Mutta kloorissa hen-
sijaa.
Seuraavat Maanantairastit
käydään Hajalassa. Kaikki kolme ovat
opetelleet uimaan uimakoulussa.
Keskiviikkona oli vuorossa sammakkouinnin opettelu. Siihen
auttavat eväät. Uimaan opetellaan
alkeisryhmässä ja kahdessa
kokeneempien uimareiden
ryhmässä.
Kivelä Antero, PePe, 46.33,
3) Lindeman Arto, PePe,
46.33, 4) Lampainen Ismo,
49.42, 5) Vigelius Seija,
SalVie, 50.48, 6) Laasonen
Lasse, 51.45, 7) Väkiparta
Brita, SAS, 55.13, 8) Sainio Lari, Vilpas, 55.54, 9)
Routasalo Markku, 56.08,
10) Lähde Milja, Samoojat,
57.37,
alkaen
Töissä jälleen
tiistaina 5.8.
Huom!
La 2.8. - 21.7.
Palkintojenjako kuuluu asiaan, tässä mitalinsa saavat P7-sarjan 40m juoksijat. - 10.8.2014.
Toimita yhteystiedoillasi varustettu kuva
10.8. klo 13.00
Vikstrandintie 26,
Tenhola
TUOHITUN VESIOSUUSKUNNAN
VESIMITTARIT LUETAAN
11.7. Toista rataa kunnostetaan ja valmistellaan samalla kun toisella kilpaillaan.
Näin aikataulut eivät veny
luokkien välissä tehtävien
huoltotöiden takia.
Kemiön kilpailutunnelmaan pääsee tänä vuonna
osalliseksi blogikirjoitusten
ja instagram-kuvien välityksellä. Ykkösenä
Artturi Kemppainen, hopealla Niko Nurminen ja kolmantena Jere Jokinen.
Lasten vilkas
urheilukesä
jatkuu
Säästöpankin yleisurheilukisat käytiin Perniön Keskusurheilukentällä, järjestelyistä vastasi PeU.
Tuloksia:
T3v 40m; 1)Neela Johansson
13,6 2)Alena Vesa 14,1 3)Elina
Varemäki 17,7 4)Claudia Manninen 19,6 5)Eveliina Jokela 19,8
6)Pihla Lindstedt 38,2
T3v pallonheitto; 1)Alena Vesa
2,58 2)Neela Johansson 2,38 3)
Eveliina Jokela 2,33 4)Claudia
Manninen 2,29 5)Elina Varemäki
2,13
T5 40m; I erä; 1)Matilda Elo 9,1
2)Lilli Saarela 9,9 3)Sofia Igwe
10,6 4)Minja Lindholm 11,0 5)
Anni Vuorinen 12,7 6)Heta Helminen 13,0 II erä; 1)Nessa Johansson
10,9 2)Elsa Lindstedt 11,9 3)Aana
Vänskä 12,1 4)Matilda Suvanto
14,3 5)Tytti Mäenpää 16,0
T5 40m loppukilpailu; 1)Matilda
Elo 9,2 2)Lilli Saarela 9,9 3)Sofia
Igwe 10,5 4)Nessa Johansson 10,8
5)Minja Lindholm 11,5 6)Elsa
Lindstedt 12,0
T5v pallonheitto; 1)Matilda Elo
9,69 2)Sofia Igwe 5,53 3)Nessa
Johansson 5,26 4)Minja Lindholm
4,82 5)Lilli Saarela 4,51 6)Matilda
Suvanto 3,69 7)Tytti Mäenpää
3,59 8)Heta Helminen 3,52 9)Aana Vänskä 2,92 10)Elsa Lindstedt
2,85 11)Anni Vuorinen 2,72
T7v 40m; I erä; 1)Maria Koivunen 8,6 2)Julia Jokinen 9,2 3)
Merete Kuusijärvi 9,3 4)Emilia
Parviainen 9,9 5)Aava Siira 10,1
II erä; 1)Agnes Boberg 8,9 2)
Tarleena Palmunen 9,0 3)Adele
Koskinen 9,2 4)Emmi-Ilona Ellilä
9,2 5)Nea Lehmusharju 9,8 III
erä; 1)Iida Saario 8,6 2)Charlotte
Ristimäki 9,0 3)Lumi DeMarez
9,5 4)Bleona Shabani 9,7 5)Helmi Lindstedt 9,9 IV erä; 1)Alisa
Niemi 8,9 2)Julia Augustsson 9,7
3)Kaisla Ketonen 10,1 4)Sofia
Eriksson 10,5
T7v 40m loppukilpailu; 1)Iida
Saario 8,5 2)Maria Koivunen 8,5
3)Alisa Niemi 8,5 4)Charlotte Ristimäki 8,8 5)Tarleena Palmunen
8,9 6)Agnes Boberg 9,3
T7v pituus; 1)Iida Saario 239
2)Maria Koivunen 235 3)Merete
Kuusijärvi 229 4)Lumi DeMarez
206 5)Bleona Shabani 205 6)
Carlotte Ristimäki 203 7)Agnes
Boberg 202 8)Adele Koskinen 194
9)Tarleena Palmunen 192 10)Alisa
Niemi 187 11)Julia Augustsson
176 12)Sofia Eriksson 166 13)
Emilia Parviainen 160 14)Julia
Jokinen 159 15)Kaisla Ketonen
153 16)Nea Lehmusharju 148 17)
Aava Siira 117
T9v 40m; I erä; 1)Anna-Greta
Boberg 7,6 2)Lili Jokela 7,6 3)
Noora Lindholm 7,7 4)Malva Salmelin 8,1 5)Siiri Heiskanen 8,2 6)
Essi Pyykkö 8,4 II erä; 1)Aivika
Kullas 7,3 2)Aino Saario 7,5 3)
Sara Lehmusharju 7,7 4)Tiia Karisalmi 8,2 5)Eveliina Mäenpää 9,4
6)Jenna Lukkarinen 11,5
T9v 40m loppukilpailu; 1)Aivika
Kullas 7,3 2)Aino Saario 7,3 3)Lili
Jokela 7,4 4)Anna-Greta Boberg
7,5 5)Sara Lehmusharju 7,6 6)
Noora Lindholm 7,9
T9v pituus; 1)Aivika Kullas 326
2)Lili Jokela 285 3)Siiri Heiskanen 275 4)Anna-Greta Boberg 268
5)Noora Lindholm 268 6)Aino
Saario 263 7)Malva Salmelin 259
8)Sara Lehmusharju 256 9)Essi
Pyykkö 250 10)Rhea Siira 220 11)
Jenna Lukkaroinen 141
T11v 60m; Loppukilpailu; 1)
Erika Kuusijärvi 10,5 2)Juliet Ristimäki 11,7 3)Sanni Lehti 11,8 4)
Ada Tallqvist 11,9 ulk.puol.kilp.
T13 1)Sofia Parviainen 11,0
T11v pituus; 1)Erika Kuusijärvi
322 2)Sanni Lehti 271 3)Liinu
Jokela 256 4)Juliet Ristimäki 252
5)Ada Tallqvist 236 ulk.puol.kilp.
T13 1)Sofia Parviainen 273
T11v keihäs; 1)Liinu Jokela 8,94
2)Erika Kuusijärvi 8,30 3)Ada
Tallqvist 6,74 4)Sanni Lehti 6,22
ulk.puol.kilp. P13 1)
Tatu Keskilä 10,0
Vesiosuuskunnan hallitus
Harri Aaltonen
ostetaan
MUSTIKKAA, PUUTARHAMARJOJA
&
KANTARELLEJA
Varasto avoinna 10.7. mennessä Perniönseudun Lehteen
(Lupajantie 1, Perniö)
tai liitetiedostona sähköpostilla
maija.poutanen@pernionseudunlehti.fi
PKKY ry:n hallitus valitsee viisi voittajaa,
joiden kuvista painetaan postikortit.
Korttien tuotolla tuetaan PKKY ry:n
kotiseututyötä.
Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja
tieto julkaistaan myös Perniönseudun
Lehdessä.
Kaikki kuvat ovat esillä 12.-14.9.2014
Pimeän peitto -tapahtuman aikaan
Perniön Kunnantalossa.
LOMALLA
21.7. 0400 - 773 447
myytävänä
Kuivaa KOIVUKLAPIA
50. Verryttelyaluetta voidaan tarvittaessa myös siirtää, jos sen
pohja kuluu liikaa, kertoo
kilpailunjohtaja, Team Eurohorses ry:n Pekka Larsen.
?Nurmikenttä on hyvässä kunnossa. Lauantain ohjelman
kohokohta on drag-taitelija Jukka Kurosen esitys.
Iltaohjelmat ovat maksuttomia. Perniönseudun Lehti
Jumping Kemiö- estekisa
täyttää Brusabyn tilukset
ensi viikolla
Viisipäiväinen esteratsastuskilpailu Jumping Kemiö
tuo hevosia ja hevosihmisiä
Kemiöön ensi viikolla.
Ensi keskiviikkona alkava
kisa käydään Axxell Brusabyn maatalousoppilaitoksen
nurmialueilla.
Tapahtumassa ratsastetaan kaikkiaan 29 luokkaa,
70-senttisistä esteistä poniratsukoille aina 140-tason
GP-osakilpailuun.
Tapahtuman alla kisapaikoilla on tehty ronskisti
töitä, jotta nurmikenttä kestäisi tapahtuman.
. Team Eurohorses
on käynnistänyt yhteistyön
blogiportaali Hippolan
kanssa. heinäkuuta 2014 . 735 7756, 050 - 511 6842
Fashionista-kirppis
Tenholassa!
Vaatteita, kenkiä,
laukkuja sekä hevos- ja
ratsastusvarusteita.
Merkkejä kuten;
Diane von Furstenberg,
Marimekko, Ralph
Lauren, Prada...
Hevosvarusteissa;
Kingsland, Horseware,
Eskadron, Pikeur...
Tervetuloa
la 12.7. T13 1)Sofia Parviainen 7,63 T9 1)Siiri Heiskanen
10,90
P3v 40m; loppukilpailu; 1)Miko
Heinonen 12,6 2)Oscar Parviainen
14,8 3)Vilho Rokka 17,2 4)Veeti
Merilä 17,6 5)Jare Fagerström
19,6 6)Viljami Kulmala 20,6 7)
Antton Salminen 26,0
P3v pallonheitto: 1)Oscar Parviainen 5,25 2)Miko Heinonen 3,11
3)Vilho Rokka 2,50 4)Viljami
Kulmala 1,88 5)Jare Fagerström
1,84 6)Antton Salminen 1,79 7)
Veeti Merilä 1,34
P5v 40m; I erä; 1)Joel Igwe 10,1
2)Paulus Salmelin 11,2 3)Jonne
Nurmela 11,5 4)Vertti Uusitalo
11,6 5)Rudolf Koskinen 13,0 II
erä; 1)Arttu Salminen 9,3 2)Elias
Jago 10,1 3)Sakari Heiskanen
10,1 4)Nuutti Merilä 11,7 5)Arttu Rokka 13,3 III erä; 1)Pietari
Kemppainen 9,6 2)Märten Siinmaa 10,5 3)Leo DeMarez 11,9 4)
Niilo Eriksson 12,6 5)Niklas Saari
13,4 6)Eelis Lukkarinen 13,4
P5v 40m loppukilpailu; 1)Arttu
Salminen 9,2 2)Joel Igwe 9,4 3)
Elias Jago 9,7 4)Pietari Kemppainen 9,9 5)Sakari Heiskanen 10,2
6)Märten Siinmaa 11,4
P5v pallonheitto; 1)Arttu Salminen 10,70 2)Pietari Kemppainen
9,51 3)Sakari Heiskanen 9,14 4)
Elias Jago 8,86 5)Rudolf Koskinen
8,53 6)Leo DeMarez 8,16 7)Joel
Igwe 7,62 8)Paulus Salmelin 5,88
9)Märten Siinmaa 5,76 10)Jonne
Nurmela 5,51 11)Arttu Rokka 5,31
12)Eelis Lukkarinen 4,76 13)Niklas Saari 4,39 14)Vertti Uusitalo
4,31 15)Nuutti Merilä 4,24 16)
Niilo Eriksson 2,59
P7v 40m; I erä; 1)Jere Jokinen
8,3 2)Vili-Casper Nurmela 8,4 3)
Vilppu Uusitalo 9,2 4)Onni Vuorinen 9,4 5)Eemeli Varemäki 10,0
II erä; 1)Leevi Mäenpää 9,9 2)
Albin Murseli 10,1 3)Rasmus Fagerström 10,4 4)Veeti Rokka 10,7
5)Rene Timonen 11,7 III erä; 1)
Artturi Kemppainen 7,9 2)Niko
Nurminen 8,5 3)Luka Tallqvist
9,2 4)Mandfer Lukkarinen 10,6
5)Joakim Villa 12,4
P7v 40m loppukilpailu; 1)Artturi
Kemppainen 7,8 2)Niko Nurminen
8,1 3)Jere Jokinen 8,4 4)Vili-Casper Nurmela 8,5 5)Luka Tallqvist
9,1 6)Vilppu Uusitalo 9,3
P7v pituus; 1)Artturi Kemppainen 263 2)Jere Jokinen 247 3)Niko
Nurminen 216 4)Onni Vuorinen
206 5)Vili-Casper Nurmela 197 6)
Luka Tallqvist 191 7)Vilppu Uusitalo 177 8)Mandfer Lukkarinen
172 9)Eemeli Varemäki 170 10)
Rasmus Fagerström 159 11)Veeti
Rokka 152 12)Albin Murseli 147
13)Rone Timonen 135 14)Joakim
Villa 119
P9v 40m; loppukilpailu; 1)Onni
Ruohomaa 7,3 2)Hermanni Kemppainen 7,4 3)Otso Rokka 7,5 4)
Eelis Elo 7,5 5)Vili Sundberg 7,8
6)Betim Murseli 10,6
P9v pituus; 1)Onni Ruohomaa
354 2)Hermanni Kemppainen 326
3)Eelis Elo 308 4)Otso Rokka
267 5)Vili Sundberg 267 6)Joni
Timonen 244 7)Betim Murseli 156
P11 60m; ulk.puol.kilp. klo 8-16
Hiukset saa poikki
markkinatorilla!
P. 15
sekalaisia
IKKUNOITA PERNIÖN
KIRKONKYLÄÄN
Ikuista Perniön kirkonkylä
valokuvaamalla!
Perniön kirkonkyläyhdistys järjestää
kaikille avoimen valokuvakilpailun
10.7. Hippolan bloggaajat kirjoittavat sekä urheilusta että kisaelämästä kulisissien takana tallialueella
ja tuomaritornissa.
Iltaohjelmaa yleisölle,
kilpailijoille ja tukijoukoille järjestetään sekä
perjantaina että lauantaina. 0400 863 378
työsuorituksia
RAKENNUSPELTITYÖT
30 vuoden
kokemuksella
Peltityö
Vihnusvuori
0400 481 922
Kotiseutukirjat ovat myynnissä
Perniönseudun Lehden toimituksessa
Kunnatalossa Lupajantie 1. Maatalousoppilaitos on
ajanut irlantilaisen nurmikenttäasiantuntijan ohjeiden mukaan salaojitetuille
nurmialueille rekkalasteittain hiekkaa tämän vuoden
kilpailua varten.. Viisipäiväisen
kilpailun aikana sekä verryttelyalueen että kilpakentän pohjat kuitenkin joutu-
vat koville, hän muistuttaa.
Kahden kilpakentän ja samanaikaisesti hypättävien
luokkien sijasta käytössä
on nyt vain yksi rata kerrallaan. alkaen ti, to ja su klo 17-19
Perniön kalakauppa, Lupajantie 2, alapiha
p. / motti
kotiin tuotuna.
p. /motti
ja SEKAKLAPIA
40. Iltajuhlissa käynnistetään myös uusi perinne:
nurmihiihtokilpailu.
Torstaina 10
pantit 2,25
Voicroisant
82 g (7,20/kg)
599
8
KPL
PERNIÖ
Heikkiläntie 4, 25500 PERNIÖ
puh. heinäkuuta 2014
Tavallista parempi kesäkauppa!
TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 10.-13.7.2014, ellei toisin mainita.
Jokioisten leipäkonsulentti
perjantaina 11.7.
PAIKALLISTA LÄHIRUOKAA:
HELPOSTI VIIKONLOPPUUN:
Perniöläinen
tomaatti
Porsaan grilliribsit
129
199
349
Suomi
Voimassa to-la 10.-12.7.
795
1095
995
Viljelijä: Vaanelan Puutarha
KG
KG
Perniöläinen
kesäkurpitsa
Savukirjolohipala
Suomi
Voimassa to-la 10.-12.7.
Viljelijä: Osmo Leino
KG
KG
Naudan parempi
jauheliha
Särkisalon mansikka
500 g (6,98/kg) säävaraus,
Viljelijä: Hästön maatila
Suomi
Voimassa to-la 10.-12.7.
ERÄ
RS
KG
Tuoreena paistouunistamme:
24 x 0,33 l (1,33/l)
sis. pantit 2,40
rajoitus: 2 erää/talous
voimassa 3.7.-3.8.2014.
Omena- ja
kanelikierrepullat
1290
079
059
70 g (11,29/kg)
24
KPL
Ingman
kermajäätelötuutit
059
65-66 g (8,94-9,08/kg)
KPL
Bon Aqua
kivennäisvedet
PACK
Coca-Cola
virvoitusjuoma
8 x 0,33 l (3,15/l)
sis. Torstaina 10. (02) 727 4200
PACK
Tavallista parempi ruokakauppa
PALVELEMME
ark. 7-21, la 7-18 ja su 12-18.
TÄ
Ä MEIS
TYKKÄ OOKISSA!
FACEB. Perniönseudun Lehti
16