02 721 4100
Arkisin 8?21
Lauantaisin 8?18
Sunnuntaisin 12?18
Onko hän varovainen
vai riskinottaja?
Millainen säästäjä
sinä olet?
Me Nordeassa kuuntelemme
ajatuksiasi ennen kuin neuvomme
sinua. Varaa aika tapaamiseen
osoitteessa nordea.fi/sisu tai soita
0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk.
Tehdään yhdessä Sinun suunnitelmasi säästämiseen.
nordea.fi
ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄT
VIELÄ lauantaihin 13.10. 6 414880 299913
Irtonumero 1,40?
Perniönseudun Lehti
Eteläisen Salon paikallislehti
N:o 41
Torstaina 11. Päivän aikana
erilaisia tarjouksia sekä
lähiruokakassin arvonta!
Mukana paikallisia yrityksiä:
Vaanelan puutarha
Perniön liha
Perniön Kebab
Meritalo
Tule ja tee
paikalliset herkut tutuiksi!
www.sso.fi
Ilmoituksen maksaa ehdokas itse
Arjen
turvalliset
palvelut.
Elina hoitaa
vastuullisesti
myös reuna-alueita.
Puhelun hinta 0,0828 ?/puhelu + 0,1199 ?/min.
Eteläisen Salon keskustalaiset kunnallisvaaliehdokkaat
Europarlaamentikko
Tule keskustelemaan!
paikalla klo 10.00-11.30
Perniön torilla pe 12.10. klo 10-12
65
LUONNONMUKAINEN
EKOVILLA
Käsinlevitettävä
EKOVILLA PURU
10 kg
14,90
Konepuhallettava
EKOVILLA
13 kg
Airam Oiva
ENERGIALAMPPU 11w
16,90
(puhalluskone
veloituksetta)
6,95
Muckboot
TYÖSAAPAS
3 KPL
86,-
AURINGONKUKANSIEMEN
25 kg
23,90
Saappaat soveltuvat
hyvin myös
eräkäyttöön
Johannes
Alaranta
Anders
Björkqvist
Tauno
Kanerva
Tukiryhmät
On kotiin tulon aika
87
80
68
Hannu Takkula
Päivi
Laine
92
Marja-Liisa
Lindstedt
Jani
Mussaari
114
102
96
Antti
Niittynen
Maria
Skarp
120
Minna
Valjanen
Nordea Pankki Suomi Oyj
LISÄERISTYKSELLÄ SÄÄSTÄT
LÄMMITYSKUSTANNUKSISSA
TERVETULOA!
Tarjolla kahvia ja pullaa sekä makkaraa!
185
www.elinasuoniopeltosalo.fi/blog.fi
S-market Perniö
Heikkiläntie 3, Perniö
p. lokakuuta 2012
HYVÄÄ RUOKAA LÄHELTÄ
Tervetuloa Lähiruokapäivään Perniön S-markettiin!
Lähiruokapäivä
Perniön S-marketissa
pe 12.10. 075 3030 3120
(0,0828 ?/puhelu + 0,1199 ?/min)
Teemme sen mahdolliseksi. saakka
S-Etukortilla
-15% -5%
ma-pe 8-17, la 9-14
p.fi
www.sso-rm
Perniö, puh. klo 10 alkaen
Lähialueen tuottajat maistattavat ja
esittelevät tuotteitaan
Suomi elää
metsästä. Siin o vaa see, ku
sun tukkas o ain ollu samal taval. Metsäammattilaiset etsivät hakattavaa toimien
lain äärirajoilla. Ja sit se ol viäl
värjätty simmoseks raitaliseks,
pää ol ku mäyräl. Onko
se eri tulosalueissa työskentelevien vilpitön tahto. Kouluruoka, minimihintaisen sijaan
järkevän hintainen, ei kuitenkaan liene yhtään kuntaa konkurssiin ajava menoerä.
Kyse on siitä, että kouluruoka on pakolla järjestettävä
palvelu, mutta sen ei pitäisi olla päätöksiä tekeville eikä
ruokailijoille pakkopullaa. ja että ruoka olisi järkevällä hinnalla hyvistä
aineista tehtyä.
Ainakin kolme tavoitetta näistä neljästä lienee Kemiönsaarella täyttynyt ja miksei neljäskin: hinta voi olla hyvinkin järkevä,
mutta ihan alarajalle sitä ei olekaan tiristetty.
Asia, kouluruoka, on hyvä ottaa puheeksi juuri nyt, kun
kunnissa rustataan talousarvioesityksiä ensi vuodelle. Niku valit.
Unski nauroi ?Mää ei ol mikkä
neuvoja, mut see mää tiärän, et
tota sun ei kannat muijas kuulte
sano, jos meinas puheväleis
olla.?
?Nii mut mitä sää olsis sanonu,
jos sun muijas ols tullu koti tommose näkösenä?. Ja sit
mää annoi kampaajal vapa käre.
Mää tahtosi vähä muutost. Hää silit
katin päät ja juttel ?Eisunka sää
yksinäs ol kotimiäheks jääny, ku
oviki auk ol.. Reuna-
alueilla tuo matka palveluiden
pariin olisi todella lyhyt.
Kunnan peruspalvelut ja turvallinen arki tulee turvata jokaiselle
kuntalaiselle, tarkoitan riittäviä
palveluita riittävän lähellä. Torstaina 11.lokakuuta 2012
TÄTÄ MIELTÄ
PÄÄKIRJOITUS
11.10.2012
Salontie 2, 25501 Perniö, p. Tarjontaa on, joten syyttävä sormi osoittaa
helposti kilpailutuksen sääntöjä.
Koulut ovat joka tapauksessa säästöjen kohteena ensi vuonna
siinä kuin muutkin palvelut. Perusteena
oli nimen mukaan, että jossain
oli tehty innovaatio eli saatu
kelpo ajatus ja toteutettukin se.
Vaan kissa kiitoksella elää.
Palkinto on kuopattu mutta sekö
estäisi ihmisiä ajatuksia saamasta: ei sentään.
Olen viime ajat ihaillut työmatkan varrella erästäkin rakennelmaa, jollaista en ole
ainakaan näillä leveysasteilla
ennen nähnyt. tuumas Niku ?ku muija rojaut ittes sänky
reunal istuma ja rupes nykimä
tukisukki jalvoistas ja valit et
jala ova iha turvoksis. Pultti läpi napinreijästä
sisäpuolelta ja sen verran iso
aluslevy väliin, ettei pultinkanta
tule reiästä läpi. Metsähallituksen tulostavoitetta on
pienennettävä heti. Valtion metsät ovat meidän metsiä.
Puusta on runsaudenpula.
Kuitenkin varttuneita metsiä
on äärimmäisen vähän. Mää tykkän, et tää leikkaus
on aika nuarekas. Siäl sit kovan kiirun kans
juastin kaupast toisse. Leimikoita suunnitellaan aina vain
kriittisemmille alueille. Silti se on
vain 0,2 prosenttia valtion budjetista. Mutta millaisesta metsästä ja miten?
Maisema vaikuttaa meihin
kaikkiin, tiedostimmepa sitä tai
emme. vastas
Unski.
?Niinpä, mut hää o ny siin uskos, etten mää huamanu mittä.
Ei paljon puuttunu etten saanu
laaki. Jo
nyt joudumme ajamaan monien
palveluiden perässä useita kym-
meniä kilometrejä kaupungin
keskustaan.
Minusta on tärkeää, että reunaalueilla turvataan ne palvelut,
mitkä vaikuttavat kuntalaisten
jokapäiväiseen arkeen ja elämään mm. Versiossa 2.0 lisätään myös ulkopuolelle aluslevy ja vaihdetaan
mutteri itsestään löystymättömään nailok-versioon.
Ja onhan tässä se henkisen
hyvinvoinninkin puoli, johon
aina pyritään. Hää vartos piänaikka eikä muut kuulunu ku kellon
tikitys ja kati hurramine. Mut tiäräks
mitä, Niku ei huamanu mittä
ennenku mää sanoi, et mul o
nyy uus tukkaki. Ostoslista oli lyhyt: kuuden millin
lyhyt pultti, siihen sopiva mutteri ja aluslevyjä eli prikkoja joka
kokoa. Reunaalueilla nämä vähäisetkin palvelut ovat todella tärkeitä. Niku kysys.
Unski arvel ?Nyt liikuta simmosil vessil, et on pare ku mää
sano vaa nou komment.?
Ku hee oliva jonku aikka hunteranu noit asjoi, nii Unski ehrot
?Mää luule, et sun olsis tarvinu
sano muijales jotta simmost,
et on kiva ku hää on taas koto
ja et hää o niinku nuarentunu
reisusas.?
?Eipä tullu miäle. En saanut
vastausta.
Metsähallituksen eri tulosalueet ansaitsevat tasavertaisen
aseman. Luontomatkailu, maailman nopeimmin kasvava elinkeino, ansaitsee mahdollisuuden, ja taitaapa erästäjäkin
virittää nuotionsa mieluummin
suonsalmeen aihkien alle.
Viimeisten maisemametsien
säästäminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Kaupungin koko on lähes
15 -kertaistunut, eivätkä kaikki
kuntalaiset tai päättäjät tunne
kokonaisuudessaan tätä uutta
kaupunkia.
Pelkona tietysti on, että säästöjä haetaan nimenomaan reuna-alueiden palveluista. Harva uskaltaa
sanoa mielipiteensä. (02) 735 2301, fax 735 2284, tekstiviesti 044 735 2300
toimitus@pernionseudunlehti.fi
Iso keittiö voi Metsä ei ole vain kuutioita
tehdä hyvää
Kemiönsaarta kokkaavat kartalle valkotakkiset ammattilaiset.
Taalintehtaan koulun keittiö menestyi valtakunnallisessa
kouluruokakilpailussa aiemmin tänä vuonna ja viime viikonloppuna menestystä tuli Turun ruokamessujen kisassa.
Kilpailuissa menestyminen on tietysti vain jäävuoren huippu.
Tärkein maali, kun kouluruokaa lähdetään kehittämään, on
tietysti se että ruoka maistuisi oppilaille, ruokatunnit opettaisivat jotain . Ja naamasan mä
sain jonku uure kasvonaamio,
kyl tul nii raikas olo et. lähikoulut ja sujuvat
koulukuljetukset, lasten päivähoito ja terveydenhuolto. Mää olin vaa
hilja, ku en osanu sano yhtikäs
mittä.. Kemiönsaaren malli osoittaa koko lailla hyvin,
että isossa keittiössä voi saada aikaan hyvääkin.
Talousarvioita tehtäessä on edelleen aiheellista selvittää
myös, miten hankinnat on kilpailutettava, jotta myös paikalliset ja pienemmät toimijat voivat ylipäätään tehdä kunnalle
tai kaupungille tarjouksia. Kyl mää nii reissust
rähjäyny olin, ei tiattoka mistä
huilamisest.
?Mut kyl sää iha erinäköne
oles?, Kerttu kattel ?kulmkarvakki ova pikimusta ja kynne
punase ja hiuksekki iha uure
näköse.?
Armi rupes kehuma ?Mää otin
kässis parafiinhoiro ja jalkhoiro,
kynne tiätyst kans siin laitetti
samalaiseks. Kansalaisena odotan valtiolta vastuullista
metsänhoitoa.
Tänä vuonna Kainuussa hakataan aukeaksi noin 4500 hehtaaria valtion metsiä. Kerttu meinas et
Armi o varmast vessas, et ei hää
viit hätyttä. Kemiönsaarella luottoa keittiön
ammattilaisiin on olemassa ja näin esimerkiksi liikkumavaraa
valmiista ruokalistasta on annettu. Kauaa ei ole siitäkään, kun
etenkin pienissä kouluissa muuallakin tämä oli yleinen käytäntö ja näkyi vaikkapa keittäjän itse tekemien sämpylöiden
muodossa. Toimituksen
lounaisen kalenterin viikkomerkintä yliviivataan tässä nyt
seuraavaksi.
***
Entismuinoin tähän aikaan
vuodesta jaettiin Innosuomi-palkintoja yrityksille. ?
Kerttu ihmettel ?Eik sää juur ol
viiko leväny?. Nyt
tarvitaan valtuustoon yhteistyökykyisiä päättäjiä, jotka osaavat
suunnitella kokonaisuuden kaikille hyväksi ja taloudellisesti
kestäväksi. Kyse ei
ole koskemattoman metsäpinta-alan maksimoinnista, vaan
maisemallisesti arvokkaimpien
metsien säilyttämisestä ja pieteetillä hoitamisesta.
Metsien haaskaamisesta ja
maisemien pilaamisesta ei kannata sulkia hattuihin havitella.
Matti Vainio
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva
metsätalousinsinööri
Tuuli Lehtinen,
kunnallisvaaliehdokas
SDP
Syksyn päivä
Nimipäiviään viettävät:
Minja, Miisa ja Mielikki
Täällä kun laitumella olen
istahdin verkkotuolille,
Elman tuvan etuverannalle.
Kaunis kuulas syysaamu.
Aurinko valmis päivän kierrokselle,
ihailen aamun raikkautta,
myös kätten jättämää työn jälkeä.
Siivekkäät ystävät alkaneet
siementen keruun,
niin paikalliset varpuset,
kuin myös paluumuuttajat
västäräkit.
Herra harakkakin näyttäytyy, utelias kun on.
Joku ihminen on lähtenyt keppeinensä aamulenkille.
Myös pyörälläkin lenkki helpolla.
Tästä näkyy pätkä paikallista
valtaväylää kylän läpi.
Joku maajussikin liikkeellä koneineen.
Jussien sieluja on raastettu
tämän syksyn alussa.
Mutta yksi sanonta sanoo:
?Kyllä herra virheensä korjaa?:
Ihminen on viisaudessaan keksinyt
kaikenlaisia koneita,
niin liikkumiseen kuin työnkuviin.
Isot pojat käyvät koneineen jopa
muilla planeetoilla.
Hyvän olon kaverini ?Elma. Viljelyn, kasvi- ,
pirtti tai muun sellaisen käytyä
kannattamattomaksi, on yhdellä
pihalla valjastettu kasvihuone
puuliiteriksi.
Äkkiseltään ajatus on luokkaa
?miksen minä sitä keksinyt?:
lasihuoneessa on jo maaliskuun
auringossa huonon saunan verran lämmintä toisin kuin tavan
liiterissä. On
sietämätöntä jos aamulla pitää
kuljettaa lasta 30km väärään
suuntaan viedäkseen hänet päiväkotiin tai hakea lääkärintodistusta työnantajalle oksentavan
lapsen kanssa kymmenien kilometrien päästä.
Toki toivon, että myös muita
tärkeitä palveluita pystyttäisiin
säilyttämään reuna-alueilla. Käsittelyohjeet ja suunnitelmatekstit muuttuvat jatkuvasti.
?Jatkettu kiertoaika, mosaiikkimainen, erirakenteinen, peitteinen, erämainen, pienaukot,
erityishakkuut...?.
Mitä kauniimmat sanat, sitä
rumemmat jäljet.
Valtion metsien maisemallisesti tärkeät alueet on säästettävä,
kunnes merkittävimmät alueet
on rauhoitettu ja uudet, oikeasti
maisemaa kunnioittavat ohjeet
on laadittu ja varmistettu, että
niitä noudatetaan. Lisäksi
valtion metsiä uudistetaan yhä
nuorempina ja harvennetaan yhä
harvemmiksi. Mää luuli ens, et hää o
ostanu peruki, ku siäl o niit
roikkumas, mut voi kauhja, see
oliki häne oma tukkas. hehtaareille mahtuisi 9000.
Kysyin Metsähallituksesta jäljellä olevien uudistuskypsien
metsien pinta-alaa. Kerttu nauroi.
?Nikun pahus on taas jättäny
ove auk. Se Satamamarket o ihan kauhja raskas
paik, ku siäl o ahrast ja kuuma.
Hikipääs siäl pruuvatti vaattei
ja mul meinas iha henk loppu.
Sit sin laiva hulina ja taas auton
kans koti. ?Pienaukkoja. Laitoskeittiöiden tarjonnasta
Varsinais-Suomessa on vain murto-osa lähiruokaa, käy ilmi
Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen Varrun
selvityksestä. Maisemiimme
vaikuttaa eniten metsien käsittely. Armi selit ?Kyl
mää siäl sainki huilata, mut se
takastulopäiv ol niinpal raskas.
Aamusyämise jälkke koht auto
ja siält ol paljo matka Tallinna. Perniönseudun Lehti
2 . Hää vastas, et
senk tähre sää oles nii omituise näköne. Miellyttävät ruokatauot ja hyvä
ruoka voivat olla kohta se koulupäivän valopilkku, jota kohtuudella saa odottaa.
Kirkas klapitalo
Tervepä terve. Toisinkin
voisi tehdä tulosta. Lisäksi tarvitaan
koko Salon alueen tuntemusta,
jotta tässä onnistutaan!
Nykyään kun liikkuminen on aika
helppoa aatokset vie
kotikulmille Perniöön
Torpanpakalle Viheriämäentielle.
Takkatulen loimotessa
romanttisen musiikin hivellessä
lähekkäin hidas valssi loi
syysillan tunnelman.
Kotona ollaan onnellisesti,
mielikuvat tuotti mietteen, että
käydäänkö puolukan poimintaan?
Vaikka tuohon Merihuhdin tienposkeen.
Siellä kun syyspäivän hämärtyessä
läksimme kotia kohti,
kotona teimme
puhdistuksen puolukoille.
Takkatulen hitaasti hiipuessa,
myös syyspäivän illan hämärtyessä.
Hyvä päivä menee
muistojen joukkoon,
jota myös joskus muistelemme.
Sujuva arki myös reuna-alueille
on jo riittävästi. Virkamiesten ja päättäjien tiedossa on kiusallisen hyvin, miten
halvoista aineista ja vähällä ihmistyövoimalla ruoka voidaan
tehdä.
Sitä mukaa kun rahaa ja muita resursseja vähennetään, heikkenee varmasti myös ruoan laatu ja koko ruokailutilanteen
kiinnostavuus niin henkilökunnan kuin syöjienkin mielestä.
Tämän jälkeen on turha ihmetellä, jos ruokakulttuuri ja ruoan
arvostus vain kuihtuu. Mää meni vähä levämä,
ku äijä oliva lähteny. Tääl ols rosvo
saanu rauhas tyhjenttä koko tuva
. Kun pari ruutua jättää
raolleen, vaihtuu ilmakin. Kannokoita ja puupeltoja
Vuonna 2009 muodostivat 10
kuntaa/kaupunki yhdessä uuden
Salon kaupungin.
Kuntaliitos hakee vielä muotojaan ja parhaita toimintatapoja. Kahdenkymmenen sentin prikka- ja pulttiostoksilla vältti vaatekaupoille
joutumisen.
***
Väittävät innovaatioksi Helsingin ja Tallinnan välille joskus
kaavailtua tunneliakin.
Ensin mainitun pomoihin kuuluva
Pekka Sauri totesi hiljakkoin
Hesarissa, että tunnelia voidaan
todella joskus vielä tarvita.
Paitsi että se lienee kaikessa
hiljaisuudessa jo rakennettu.
Joku tuossa jutteli palanneensa
Tallinnasta peräti umpitunnelissa.
***
Heip.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
Valtion metsiä hakataan liikaa.
Metsähallituksen ennestäänkin
suuri tuloutusvaatimus valtiolle
kasvaa joka vuosi. Se
pitkkarvane katinplöhjö vaa tul
hänt pystys naukuma ja pusk
ittetäs Kertun konteis. Halvalla menee, valtion
pohjattomaan kassaan. Metsä on yhä
enemmän muuta kuin kuutioita.
Metsiä täytyy hoitaa ja hakata, mutta ei joka paikassa eikä
miten tahansa. Pauhas
viäl, et eik tääl ol koko viikos
imuroittu, ku karvoi leiju joka
paikas.?
Untamo Metsänperä. Luulisi puiden kuivuvan.
Siellä, missä sähkö on halpaa,
käytetään tiemmä sähköpuhaltimia peltihallissa puiden kuivatukseen mutta kyllä kasvihuonemalli näinä ympäristöaikoina
vie ajatuksen tasolla voiton.
Miksei tällaisia koskaan palkita.
Ja onhan tässä se henkisen
hyvinvoinnin puoli joihin palkinnoillakin pyritään: lasista
puuhuonetta kohti ei tarvitse
kuin vilkaista nähdäkseen, miten on tullut oltua klapihommissa ahkerana. Mutteri pultin
päähän varsinaiseksi napiksi,
housut kiinni ja menoksi. Metsätalous hakkaa aukeaksi Laatumaan tonttien laidoilla, Villin Pohjolan kämppien
nurkilla ja Luontopalveluiden
retkeilyreittien varsilla. Toinen
pual päät o erilaine ku toine,
ihan ku partur ols lähteny keske
Tämä on päivän tarina.
Kiitos näistä päivistä.
Elman tuvas 23.9.2012
Vilho Lehtiniittu
Mantar
leikkamise koti. Jos
kenttää ei tänä talvena jäädytettäisi, niin meidän koko perheen
yhteiset luisteluretket varmasti
vähenisivät, koska matkoihin
menevä aika triplaantuisi samoin kuin kilometrimäärä.
Minusta on tärkeää, että palveluita karsitaan tasapuolisesti.
Miksi esimerkiksi Palometsässä
kiertää kirjastoauto, kun matkaa
pääkirjastoon on 2,5km. Esimerkiksi viime talvena kävimme monena viikonloppuaamuna
lähikoulun kentällä luistelemassa koko perheen voimin. Kerttu yrit sanojas asetella.
?Just sen tähre mää kaipasi
muutost, mul laitetti kolme eri
väri. lupasi
sytyttää valkean takkaan, hän
sanoi olevansa mestari siihen.
Muija nuartus reissulas
Äijä läksivä keilama ja ku
Kerttu sai huusholhommas
kuntto, nii hää meinas, et hää
meneki kattoma kui freesis kunnos naapurimuija o, ku hää on
tullu kylpyläreissultas koti.
Viiko aja hänt o monelaisis liämis liotettu ja vanutettu, kyl hää
o varmast ku uurestas syntyny.
Kerttu koput ove, mut ku
kukka ei tullu avama, nii hää
koit hantakist ja ovi oliki auk.
Hää men sisäl ja koput uurestas
ja huus ?Päivä, onk tääl joku
koto!?
Ei mittä vastaust kuulunu. Omituise näköne!
Tommossi miähe ova, ei ikä osat
mittä kaunist sano.?
Unski ja Niku ajoiva kotipäi
ja Niku istus pelkkäjänpaikal ja
rupes juttelema ?Näiks sää kummoseks meijä muija ol antanu
ittes laitta siäl Viros??
?Juu, mää luuli ens et teil ol
jotta viarai, mut kyl mää sit äänest tunsi, et Armi se o. Sillo
hää huus oikken kovi ?Onk täs
tuvas joku elävä ihmine??
Jo rupes jottan tömssötyst kuuluma ja Armi tul silmä pöppöläs
?Mitä, kuka, ai sää, kummot
sää sisäl pääsis?. ?Iha nätiste
mää ovest tulin, mut sää oliski
oikke sikjäs unes. Tavalliselle vajalle
pitää mennä ovelle asti.
TÄHDELLISTÄ
***
Lounaiskulmassa sitä vastoin
on keskitytty viime ajat tekstiilialan keksintöihin.
Kuten keksinnöissä usein, tässäkin oli takana hätä ja pakko.
Vai miten sitä voisi ajatella, kun
farkuista hajoaa nappi juuri
ennen juttukeikalle lähtöä.
Onneksi on rautakauppa. Mitäs
tykkät mun tukastan??
?Kyyyl see iha hiano o ku
silmä tottuva
Vaatimuksessa todetaan lomautusten ajan
oppilaat eriarvoiseen asemaan muihin
kaupunkeihin nähden.
Samassa laissa määrätään turvallisesta opiskeluympäristöstä.
Oikaisuvaatimuksessa uskotaan, etteivät rehtori ja opettajat pysty lomautusten aikana riittävästi takaamaan
oppilaiden turvallisuutta.
Kolmas perustelu on oppilaan oikeus
saada opetusta.
Lautakunnan mielestä taas kahden
luokan ohjaaminen on esimerkiksi
sairaustapauksissa tavanomainen järjestely.
Huomiota kiinnitetään tällöin tuntien
valmisteluun ja työntekijän perehdytykseen.
Samoin harkitaan tarkkaan opetettavat luokkayhdistelmät ja niiden
yhteensopivuus. OAJ kysyy, onko erityisen tuen päätös Salon kaupungissa ainoa
tae sille, että lapsi tai nuori saa
lakisääteistä opetusta turvallisessa ympäristössä jokaisena
koulupäivänä?
OAJ ei usko myöskään säästöjä syntyvän suunniteltua
määrää.
Kaupunginhallitus päätti, ettei vetoomus aiheuta enempiä
toimenpiteitä.
Kuorma-autoilija
puhalsi lähes
2,7 promillea
Kuorma-autoa ajanut mies puhalsi Kemiön ja Perniön välisellä tiellä tiistaina alkometriin
tuhdit lukemat.
Poliisipartion pysäyttämä
mies puhalsi 2,68 promillea,
mikä tarkoittaa sitä että juttua
tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena.
Vuonna 1955 syntynyt kuljettaja määrättiin oitis väliaikaiseen ajokieltoon.
Ennakkoäänestys
alkaa ensi
keskiviikkona
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona ja päättyy seuraavan viikon
tiistaina.
Perniössä voi äänestää ennakkoon kirjastossa. Joukkueenjohtajana toimi Pauli Svahnbäck.
Pallorallia, rallia ja
muut urheilut sivulla 10
Emmi Rokka pisti kovan kovaa
vastaan vielä viimeisessä ottelussa.
Salon opetuslautakunta torppasi
vaatimukset lomautusten perumisesta
Salon opetuslautakunnan tiistaisella
listalla oli peräti 31 yksittäisten opettajien, opettajakuntien ja vanhempien
jättämää oikaisuvaatimusta.
Kaikissa vaadittiin kumoamaan
opetuslautakunnan elokuinen päätös
opettajien lomauttamisesta.
Lisäksi vaadittiin päätöksen toimeenpanokieltoa siihen sakka, kunnes asia
on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Opetuslautakunta päätti hylätä kaikki
oikaisuvaatimukset.
Lautakunta perusteli päätöstään
muun muassa sillä, että kahden luokan ohjaaminen on joissain tilanteissa
tavallista.
Vaatimuksiaan oikaisuvaatimusten
jättäjät perustelivat kolmella perusopetuslain kohdalla.
Lain toisessa momentissa sanotaan,
että opetuksen tavoitteena on lisäksi
turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. VIimeisenä kasan päälle on loikkaamassa Meri Lindholm.
B-tytöt pelasivat seitsemän
vuotta yhtenä joukkueena
Viimeinen peli veti valmentajankin haikeaksi
?Tämä on tavattoman haikeaa, myönsi valmentaja Pasi Karjunen lauantaina, kun hänen ja B-tyttöjen seitsemän
vuoden yhteinen taival päättyi.
B-tytöt ovat kasvaneet vuosien mittaan ja viimeinen sarjapeli käytiinkin
naisten sarjassa Salon Vilpasta vastaan.
Vilpas voitti 0-1.
Viimeisen pelin niukka tappio ei
jäänyt harmittamaan.
?Tytöt totesivat, että kyllä me tässä ollaan kokonaisuudessa todellisia
voittajia.
?Tärkeintä on harrastamisen ilo ja
sitä kyllä tässä porukassa on riittänyt,
tiivistää Pasi Karjunen.
Vaikka pelaajat kasvoivat, pidettiin
B-tyttöjoukkueen nimi käytössä.
Pelaajat vasta sulattelevat seitsemän
vuoden yhdessäolon loppumista.
?Harjoituksista tuli rutiinia, totesi
kuusi vuotta joukkueessa pelannut
Erika Asklöf.
?Saatiin tosi paljon tältä harrastukselta.
Ystävyys menee silti jalkapallon ohi.
?Meistä tuli tosi hyviä ystäviä, olimme aina yhdessä.
Erika ei jatka jalkapallon pelaamista.
?En jatka, katselen jotain muuta
liikuntaa.
?Tästä tuli rutiininomainen liikuntaharrastus, tiivisti Emmi Rokka.
?Treenit olivat jatkuvia, talvet harjoittelimme liikuntahallissa, salissa ja
heti keväällä ensin hiekalla.
Päällimmäisenä mielessä ovat kuitenkin hyvät kaverit.
Pelimatkat kuuluvat sarjakauteen.
?Pelimatkat tehtiin omilla autoilla.
. Myös valvonnat on
suunniteltu lomautusjaksoille niin, että
valvonta onnistuu. Lomautusten takia
valvonnat eivät jää hoitamatta.
Sairastapauksissa voidaan käyttää
lomautettua opetushenkilöstöä joka
on ilmoittanut ottavansa muuta työtä
vastaan lomautusjakson aikana.?. Peli on vihelletty vähäksi aikaa poikki,
sanoo Salon sivistystoimentoimialajohtaja Petri Moilanen.
Kaavailuissa on ollut esimerkiksi kirjaston ja kuntosalin
muutto Särkisalokodin kiinteistöön. Äänestyspaikka on auki arkena 9-17
ja viikonloppuna, lauantaina ja
sunnuntaina 10-15.
Särkisalon äänestyspaikka on
entisessä kunnantalossa. ovat käytössä perinteiset
äänestyspaikat. Perniössä ainoa
muutos on Mussaaren äänestyspaikan siirtyminen koulusta
Ylikulman Yhteistaloon. lokakuuta 2012
Perniönseudun Lehti
Nro 41
Särkisalossa
jatketaan
nykyisissä
tiloissa
Särkisalossa ei ihan heti päästä
kirjaston tai päiväkodin muuttopuuhiin.
Suunnitelmat tilojen pistämiseksi uusjakoon on pistetty toistaiseksi jäihin.
Pakko priorisoida. Arkisin
voi äänestää kello 12-17 ja viikonloppuna kello 10-15.
Kiskossa
ennakkoäänestyspaikka on Kiskohallissa.
Äänestysajat ovat samat kuin
Särkisalossa.
Varsinaisena vaalipäivänä
28.10. Torstaina 11. Särkisalossa äänestetään vaalipäivänä
koulussa ja Kiskossa Kiskohallissa.
Joukkueen riemu oli pelin jälkeen vilpitöntä. Samassa talossa toimii
parhaillaan jo päivähoito.
OAJ:n vetoomus
ei aiheuta
toimenpiteitä
OAJ:n Salon seudun paikallisosasto esitti kaupunginhallitukselle, että se peruisi kaikkien opettajien ja lastentarhanopettajien lomautukset, koska
ne todennäköisesti johtavat
laittomiin tilanteisiin.
Vetoomuksessa todetaan, että käytännössä oppilaat asetetaan eriarvoiseen asemaan sen
perusteella, ovatko he yleisopetuksessa vai kuuluvatko he
erityisen tuen piiriin. Aina kun seuraava pelaaja sai kortin, niin kuskiksi vaan.
Emmi on kahden vaiheilla jalkapalloharrastuksen jatkon kanssa.
?Ehkä menen Kemiöön pelaamaan,
sinne on lyhempi matka kuin Saloon.
Kemiössä pelaa sarjoissa kaksi naisjoukkuetta.
B-tyttöjen joukkue oli lopulta kahdenkymmenen joukkueen sarjassa
kuudes.
Joukkueessa pelasivat: Meri Lindholm (mv), Marika Björkqvist, Karoliina Skarp, Ilona Svahnbäck, Aino
Laurila, Katariina Korpilahti, Miia
Halonen, Emmi Rokka, Iisa Korpi,
Inkeri Svahnbäck, Erika Asklöf
kl. e. Pingst
Sö 14.10. klo 13.00-14.30 suomenkielinen keskustelupiiri diakoniakansliassa, seurakuntakodin
alakerrassa.
Höstdagarna i Toijala 2-4.11. 7357179
Yksitehot alk. 199?
Kulta, Kuva ja Optiikka
Haarlantie 4, Perniö p.7357179
ma-pe 10-17, la 10-13 www.js-kulta.fi
seurakunnat
TENALA
BROMARV
Sö 14.10. 13.00 Högmässa
(Nattv.) GW/SL. Perniönseudun Lehti
4 . för
ungdomar från hela stiftet. kl. e. 20 sönd. Tema:
Backup. Anmälan senast 19.10.
www.pernionseudunlehti.fi. 20 sönd. Torstaina 11.lokakuuta 2012
kuolleet
seurakunnat
sekalaisia
Kahdet silmälasit
hautauspalvelut
yhden hinnalla
SYKSYN UUTUUDET TULLEET
SILMÄLÄÄKÄRI
Leena-Maija Haapala
to 25.10.
OPTIKON maksuton näöntutkimus pe 19.10.
AJANVARAUS p. Efteråt anmälan
till skriftskolan i församlingshemmet. 99?
Monitehot alk. Pibgst.
Ti 16.10. 10.00 Gudstjänst
GW/PL
päivänä Sinimenen talon kokoisia.
¬ Tyypillisiä rintamamiestaloTalojen käyttötarkoitukset ovat si samalla suvulla 1800-luvun Saaristoalueet alkavat olla koko simpukassa.
Vihreät lyttää
Salon uuden
markkinointikampanjan
Salon seudun vihreät pitävät
kaupungin markkinointikampanjaa ?Me uskomme Saloon?
keinotekoisena ja tehtynä.
Kampanjan eturiviin on nostettu Björn Wahlroos.
-Wahrloosin lausuntojen
ansiosta Nordean imago on
romahtanut enemmän kuin
koskaan. Maakuntamuseon inventointihankkeessa aiotaan ensi kesänä pistää kirjoihin ja kansiin tietoja muun muassa Strömman alueen taloista.
¬ On sellaisia kyliä joissa on
kantatilat ja lisäksi pienempiä
rakennuksia, Saarento kuvaa.
Yksi esimerkki hyvin säilyRuotsalaisvaikutteista Kemi- ja toki on jonkin verran, kertoo toki muuttuneet, esimerkiksi puolivälistä lähtien.
lailla läpikäydyt.
neestä ympäristöstä on Trot- önsaarella ei voi puhua, eivätkä Saarento.
entisiä mäkitupalaistaloja voi
Ensi vuonna Strömman aluTuloksista pidettiin yleisötiby Kemiön kirkolta Kokkilan siirtokarjalaisetkaan ole suoPaikallisten kirvesmiesten olla nyt kesäkäytössä. Toisaal- een lisäksi aiotaan inventoida laisuus Kemiössä eilen ja seusuuntaan. Kylien ja
rakennusten tiedot kiinnostavat
niiden omistajia ja niistä on
otettu selvää itsekin.
¬ Vastaanotto on ollut voittopuolisesti hyvin ystävällistä,
kiittelee Sara Tamsaari.
Entä mikä jäi vuodesta mieleen. Kaupunginhallitus
hyväksyi maanantaina koulun
myymisen helsinkiläisille Markku Tuhkaselle ja Virpi Heimoselle 122 000 eurolla.
Rakennus myytiin asuinkäyttöön, johon ostajien on tarkoitus
sitä pikkuhiljaa perinnerakentamisen keinoin korjata.
Säilytämme koulun ominaispiirteet eli isompia muutoksia
esimerkiksi huoneiden osalta ei
tehdä, kaavailee Markku Tuhkanen.
Pariskunta on jo vanhastaan
Perniön kesäasukkaita. Läpi käytiin
kuutisensataa kiinteistöä sekä
muinaisjäännöksiä.
Ensi vuonna koputellaan oville
muun muassa Strömman lähistöllä.
¬ Osa rakennuksista on siellä
jo inventoitu, seuraavaksi käydään läpi niitä kohteita joilla ei
vielä koskaan ole käyty, kertoo
tutkija Paula Saarento Turun
maakuntamuseosta.
Maakuntamuseo hallinnoi inventointiprojektia ja yhteistyössä ovat Kemiönsaaren kunta ja
museo, maakuntaliitto, Metsähallitus ja Turunmaan korjausrakentamisyhdistys Curatio.
Museoväki ottaa kirjoihin ja
kansiin jatkuvasti uudempia
kohteita.
¬ Viisikymmentä- ja jopa kuusikymmentäluvun kiinteistöjä
on inventoitu, kertoo puolestaan rakennusinventointia tehnyt
Sara Tamsaari.
Inventointitiedot tulevat ensisijaisesti viranomaiskäyttöön.
¬ Jos esimerkiksi kaavoitetaan, on oltava tarkat tiedot siitä
mitä alueella jo on rakennettuna,
Tamsaari muistuttaa.
Suunnitteilla on myös osan
tiedoista tuominen kaikille avoimeen nettiportaaliin. marraskuun 21. Erityisesti muutamat eheät kylät, kertoo Paula Saarento. (02) 735 2301
toimitus@pernionseudunlehti.fi
Maakuntamuseon väki koputtelee
ensi kesänä oville Strömmassa
Kemiönsaaren inventoinneissa ihastuttavat yhtenäiset kylät
Kemiönsaarella on saatu tämän vuoden rakennusinventoinnit pakettiin. 5
TÄÄLTÄ
Palaute, juttuvinkit:
p. He miettivät myös entisten oppilaiden
huomioimista tulevaisuudessa, avoimien ovien päivällä tai
muulla tavalla.
Mussaaren koulun
pihassa kulkivat viime
keväänä viimeiset oppilaat.
Arkistokuva.. lokakuuta 2012. Perniönseudun Lehti
Torstaina 11. Saaristossa kylät ovat ranaisesti karjalaisvaikutteita tyyli ja kädenjälki sitä vastoin ta myös pitkiä omistussuhteita rakennuksia muun muassa Ke- raavan kerran niitä esitellään
järjestäen isompia, jopa kym- rakennuskantaan jättäneet.
näkyvät tietyissä kylissä.
on: eräs talo kirjattiin olleek- miön kirkonkylän länsipuolella. Toinen ykköstykeistä, entinen pääministeri Esko
Aho, puolestaan kunnostautui
pitämällä Hyvä veli-verkostoja
tarpeellisena, todetaan vihreiden kannanototssa.
Mitä näiden miesten valinta
kertoo Salosta, kysyvät Salon
seudun vihreät.
-Salo on lähtenyt nyt markkinoimaan itseään keksityllä
imagolla ja unohtanut brändinsä selvittämisen, sanoo Salon
brändityöryhmässä vihreiden
edustajana ollut Martti Halme.
Salon seudun vihreät peräänkuuluttaa tavallisten salolaisten ihmisten, yritysten ja
muiden toimijoiden uskoa ja
sitoutumista Saloon.
-Niin kauan kuin esimerkiksi särkisalolainen yrittäjä, kuusjokilainen veteraani,
halikkolainen kouluavustaja,
perniöläinen maatalousyrittäjä
ja pertteliläinen työtön nuori
jaksavat tässä taloudellisessa
ahdingossa uskoa Saloon, niin
kauan kaupungilla on todellista voimaa kasvaa ja kehittyä,
sanovat Salon seudun vihreät.
Mussaaren koulun ostajat aikovat
korjata taloa pikkuhiljaa
Mussaaren koulusta on syntynyt kauppa
Mutta niistä tulee niin paljon
painoa, että ponttilauta ei enempää kestä, Aho muistuttaa.
Jotain vielä puuttuukin: aito
suomalainen könninkello. Vierekkäin Ahon yhdessä
hyllyssä ovat esimerkiksi kiskolaisen Punta Oy:n, Legon kuin
lentoyhtiö KLM:nkin kellot.
Pankkien logoilla varustettuja
ajannäyttäjiä on monta ja pankkimaailmaan taitaa liittyä sekin
kello, jonka keskellä pyörii 50
markan seteli ja kehyksessä
muistutetaan, että aika on rahaa.
Tik-Tak oli osina
Monen kellon muoto on jonkun alueen kartta: mukana kokoelmissa on niin Australiaa,
Amerikan osavaltioita kuin Perniökin, perniöläisen Vilho Lehtiniitun tekemässä kellotaulussa.
Perniössä kelloja on tehty ennenkin: kunniapaikalla keittiössä on Tammelinin valmistama
Tik-Tak-merkkinen seinäkello.
?Se oli tippunut ja oli ihan
osina muovikassissa, kun sen
ostin, Aho muistelee.
Hän korjasi laitteen alakerran
verstaassa ja nyt se raksuttaa aivan ajassa. Eräs vierailija seisoi tuossa
ovella aluksi viisi minuuttia ihan
hiljaa, Ahoa naurattaa.
Hänen kokoelmissaan rinnakkain on erilaisia ajannäyttäjiä
kuten herätys-, ranne-, kaappi-,
seinä-, pöytäkellot ja niin edelleen. Tänä kesänä kokoelma tuli Ahon kanssa puheeksi uudestaan ja kasvanuthan
se oli, niin että kylässä piti
käydä taas.
Kymmenentuhannen kellon raja menee rikki kohtsillään.
. On kelloradioita, taskukelloja, lastenkelloja ja yksi
oma alueensa ovat mainoskellot:
vähäinen ei ole niiden firmojen
määrä, jotka ovat painattaneet
oman nimensä ja logonsa kelloon. Milloin on tehty kaikki muovista,
milloin kiiltävästä metallista.
Numeroiden tyylistä tai yleisestä olemuksesta voi veikkailla
vuosikymmentä. Silloin aiheena
oli miehen kellokokoelma, jossa tuolloin oli kolmisentuhatta
ajannäyttäjää. Kierroksella mietitään,
miten nykyajan lapset, digitaalinäyttöihin tottuneet, enää
oppivat viisarikelloa lukemaan.
Kulman takana on muuta historiaa kannanottojen kanssa:
Hitlerin kuvalla varustettuun
kelloon on joku ammuskellut
ilmakiväärillä.
Ongelmaksi tulee, että Aholla loppuvat seuraavaksi kesken
tilat: tuhannet rannekellot on
jo ripustettu katossa kulkeviin
tankoihin.
. Ostohaluja on toistaiseksi toppuutellut
hinta.
?Se on äkkiä 500 euron kauppa
jos sen ostaa, ennakoi Aho.
Muuten aikarautojen hinnat
eivät huutokaupoissa päätä huimaa, useimmin pyynnit ovat
eurosta kymmeneen.
?Salon seudulla keräilijöitä ei
tunnu kovin paljon olevan, Aho
sanoo.
Hänen tietämänsä mukaan 10
Länsijupin Omega ja CCCP-kello rinnakkain.
000 kellon kokoelma on parhaillaan Suomen suurin yksityiskokoelma.
Entä se tärkein . Tammelinin tekemistä taskukelloista Aho kaipaisi
tietoa tai jopa näytekappaletta.
Mutta jatketaan kierrosta.
Rautateillä uransa tehneen
Ahon kokoelmissa on tietysti
Pöydälle asetettavia "kupukellojakin" on sen seitsemää erilaista ja enemmänkin.
Kello on ollut myös mainospaikka ja liikelahja.
Seinäkelloissa on kaunista puutyötä ja valmistusajan tyyliä.
oltava myös juna-aiheisia kelloja: yhdessä niistä juna kiertää
tasatunnein kellon ulkokehää
ympäri äänien saattelemana.
Sisustuksessa kello voisi olla
mauton, kellokokoelmaan se
sopii kuin nenä päähän.
Merkkikelloja on myös väärennetty: ranta-Rolexeja on
Ahon kokoelmissa montakin ja
aitokin mukana.
Aikoinaan rannekello oli statusesine ja merkkituotteella oli
merkkituotteen hinta: esimerkiksi Leopard, Omega ja Seiko
olivat arvokkaita esineitä. Perniönseudun Lehti
6 . Suomen ostetuin kello on ollut noin
vuosisadan ajan Leijona.
Ahon kokoelmassa ne paiskaavat kättä itänaapurin tunnelömien kanssa: Omegan naapurina
roikkuu perestroika-tekstillä
varustettu ajannäyttäjä.
?Nythän rannekello taitaa taas
olla tulossa nuorille muotiin,
povaa puolestaan Terttu Aho.
Muotia kello on seurannut
ennenkin, ainakin värien ja
materiaalien puolesta. Tahti on ollut aika tarkkaan
tuhat kelloa vuodessa, Aho summaa.
Viime vuosi tosin oli laiskanlainen, Aho loukkasi itseään
hiukan tapaturmassa, ja toipumisen takia menivät muutamat
huutokaupat sivu suun.
. Muualta tuttu Valmet teki kelloja sekin ja Jaeger
on automiehille mittareista tuttu
merkki.
Opitaanko kello?
Lastenkelloissa on niin Karvisia, Aku Ankkoja kuin Ressujakin. käyvätkö
kellot. Käyntikuntoisia ne ovat,
mutta eivät näytä aikaa.
?Siinä menisi tuhat paristoa
vuodessa, jos kaikki pitäisi
käynnissä.
Jousivetoiset kellot Aho on
tavannut pistää säännöllisesti
raksuttamaan.
Oma hommansa on myös kokoelmahuoneen siivouksessa:
?Olemme tehneet niin että
otetaan hylly kerrallaan tyhjäksi
ja pyyhitään pölyt, kertoo Terttu
Aho.
Äkkinäisen hommaa sekään
ei ole.
?Kun päivän siivoaa ja katsoo
taakseen, tuntuu ettei vielä ole
tehnyt mitään, naurahtaa Alpo
Aho.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi. En ole muutenkaan enää
käynyt kuin kerran viikossa.
Kokoelma ei ole suinkaan täydellinen, kellopaljoutta katsellessa voi vain arvailla montako
miljoonaa erilaista kelloa maailmassa on kautta aikojen tehty.
Kellarissa voisi viettää pitkät
tovit kelloja tutkien.
. Ruotsalainen versio aiheesta nököttää yhdessä nurkassa. Torstaina 11.lokakuuta 2012
Alpo Ahon kokoelmassa on
kello jo joka viidennelle salolaiselle
?Ohhoh?, tai ?hyvänen aika?.
Paljoa muuta ei tule mieleen
hetkeen, kun ensi kertaa astelee
alakertaan Alpo Ahon luona
Perniön Yliskylässä.
Korviin kantautuu hauska pieni tikitys, kuin rännistä putoavan
veden ääni.
Vaikuttavinta on silti se, mitä
silmät näkevät: kelloja on valehtelematta aivan kaikkialla.
Alpo Aho tavattiin Perniönseudun Lehdessä edellisen kerran
kesällä 2005. Kokoelmien
vanhin kello on vuodelta 1874.
Vanhojen kellojen puutyö hivelee silmää.
Seinä- ja pöytäkelloissakin on
ollut paremmat merkkinsä kuten
Junghans
Keskimäärin säästössä on Salon seudulla
12 207 euroa ja koko maassa
11 953 euroa.
Asumista pitää liian kalliina
lähes puolet vastaajista. Valtakunnallisesti luku
on hieman yli 70 prosenttia.
Luvut käyvät ilmi OP-Pohjolan kotitalousbarometrista, joka
julkistettiin maanantaina.
Yllättävien menojen jälkeen
seuraavaksi eniten säästetään
lomamatkaa varten ja kolmanneksi suurin syyä ovat asunnon
hankinnat.
Säästämisen kohteista ulkomaan lomamatka on puolelle
kotitalouksista ajankohtainen
seuraavien kahden vuoden aikana, auton hankinta tai asunnon
remontointi noin neljännekselle.
Salon ja valtakunnan kyselytulokset ovat varsin lähellä
toisiaan. Ola Leinonen on ilmeikäs Fjalar Nordell, harkitseva patruuna, joka
pitää huolen niin taloudesta,
tuotteiden laadusta kuin työntekijöistäkin. Viime vuosien johtajia
kritisoidaan, joskin tutuin sanankääntein.
Sujuvaa näytelmää voi suositella siksikin, että juonesta saa
kiinni vaikka elektroniikkateollisuuden käänteet Salossa eivät
olisikaan ennestään tuttuja.
Niille, joille asia on tuttu, ei
uutta tietoa tule paljoa mutta
alkuvuodet kerrotaan hyvin.
Salora ja Nokia ehtivät työllistää pari sukupolvea; näytelmän
alussa töitä saava nuori poika on esityksen loppumetreillä
vanhus.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi. Siellä tulee helposti tutuksi, hän
miettii.
Se, että suomen kieli on vasta opintovaiheessa, on saanut
aikaan hupaisiakin tilanteita,
kuten Alf Kvitebergin saamalla ensimmäisellä saunakutsulla
naapuriin. Työtä
Suomesta ei vielä ole löytynyt,
ja suomea toistaiseksi juuri pu-
humaton mies olettaa työn löytyvän jostain ruotsinkieliseltä
seudulta.
Työ olisi myös tärkeä tutustumisen keino: Ranveig Kviteberg
pitää vaatteita myyvää kotipuotia ja käy myös esittelemässä
asusteitaan eri tilaisuuksissa.
. Alf Kviteberg pitää yllä näppituntumaa töihin projektinsa, Volvo
144:n parissa.
Norjasta kaivataan kalavalikoimaa
mutta ei ihmisvilinää
Kvitebergit vaihtoivat vuonot Perniön peltomaisemiin
Viime perjantaina sää oli tälle
syksylle tyypillinen: märkä ja
hämärä. Tästä siirrytään pian
arvatenkin 1920-luvun lopulle maalaistaloon, johon Fjalar
Nordell juuri on myymässä ja
asentamassa radiota.
Tapahtumat alkavat kehittyä:
talon poika saa töitä radioita vielä
pienessä mittakaavassa valmistavasta Nordell&Koskinen ?yhtiöstä. Erittäin hyvä tilanne
on 4 prosentilla.
Lainkaan säästöjä ei ole neljännellä kotitalouksista. Varastetun kilven
tunnus on PN-479.
Neljännes
kotitalouksista
säästöittä
Suomalainen kotitalous pistää
rahaa säästöön useimmin yllättäviä menoeriä varten, mutta
noin neljänneksellä talouksista
ei käytännössä ole säästöjä.
Salon OP:n alueen kotitalouksista 66 prosenttia säästää
odottamattomia rahantarpeita
varten. Pimeys on
toinen asia, mihin pitää totutella.
Edellinen asuinpaikka oli Norjan Bergenissä.
. Siellä oli aina vilinää ja ihmisiä ja aina myös valoja päällä,
miettii Alf Kviteberg.
Perniöläinen yö on säkkipimeä
ja voi tottumatonta pelottaakin:
eräänä iltana parvekkeella tupakalla ollut Alf Kviteberg oli saada pienen sätkyn, kun pihassa
lähti supikoira liikkeelle.
Keväästä asti perniöläismaisemiin totutellut pariskunta olisi
voinut hyvin päätyä toisaallekin. Norjassa siirretään
papereita virkailijalta toiselle
ja sanotaan, ettei asia kuulu
juuri minulle, vertaa Ranveig
Kviteberg.
. Isoin ero on halussa
kasvattaa varallisuutta: koko
maassa 21 prosenttia säästää
varallisuuden kasvattamista
varten, Salon seudulla vain 11
prosenttia.
Sairauden varalle ja lapsenlapsia varten säästetään Salon
seudulla muuta maata enemmän.
Jos suomalaiselle kotitaloudelle annettaisiin 100 000 euroa
säästettäväksi, runsas viidennes
käyttäisi summan sijoitusasuntoon. Melkeinpä
voi sanoa, että pääosan vetää
Marja Ruokonen, joka on omiin
kykyihinsä uskovana rempseänä
emäntänä ja sittemmin tehtaan
työntekijänä mainio. Sadealueet oikein pysähtyvät
siihen vuorien takia, Alf Kviteberg muistuttaa.
Jotain Norjasta ei kaivata, esimerkiksi hintatasoa tai virasto-
jen töykeyttä.
. Hiljaisuus on yksi suurimpia muutoksia, sanoo Ranveig
Kviteberg.
Hänen miehensä Alf Helge
Kviteberg myöntelee. Tosin
lähes 60 prosenttia pitää nykyistä asuntoaan sopivan kokoisena
ja lähes puolet on tyytyväisi
nykyiseen asumistilanteeseen.
Punta esittää
talousohjelmaa
Salolle
Kaupunginhallituksen jäsen
Juha Punta jätti maanantaisessa
hallituksen kokouksessa aloitteen, jossa hän esittää valmisteltavaksi ohjelmaa, jolla tähdätään
alijäämän poistamiseen.
Punta perustelee ehdotustaan
kuntalain määräyksellä, jonka
mukaan kunnan on laadittava
toimenpideohjelma, jossa esitetään keinot alijäämän poistamiseksi.
Salo ei ole Punnan mukaan
vielä siinä tilanteessa, että ohjelma olisi pakko tehdä, mutta
ilman nopeita toimenpiteitä tilanne on vääjäämättä edessä.
Ranveig ja Alf Helge Kviteberg totuttelevat elämänmenoon Perniössä. 7
Perniöstä viety
kevari ja
toisesta kilvet
Perniöstä on anastettu viikonloppuna moottoripyörä ja sen
tarvikkeita.
Lupajantieltä on kadonnut
Derbi-merkkinen kevytmoottoripyörä ja siihen lukittuna ollut
Arai-kypärä. Kohta töitä tehtaalta
saa alun talossa tavattu perheen
äitikin.
Juoni etenee takautumien
avulla. Ajattelimme, että jos jonnekin ruotsinkieliselle seudulle
muuttaisimme, kertoo Ranveig
Kviteberg.
Norjalaissyntyinen nainen on
asunut Suomessa aiemminkin,
sillä kertaa Jämsässä. Alf ihmetteli Suomen palkkoja, että tällä pienellä rahallako
pitää pärjätä, nauraa Ranveig
Kviteberg.
Alf Kviteberg on asentaja ja
huoltanut muun muassa kauppojen jätepuristimia. lokakuuta 2012. Makea juusto oudoksuttaa suomalaisia, Alf Kviteberg pistelee sitä mielikseen
näkkileivän ja miksei pullankin
kanssa.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
Arvio
mutta juonen kanssa niillä ei ole
juuri tekemistä.
Nauraakin saa: tositapahtumiin perustuvassa esityksessä
hauskuus tulee arjen sananvaihdosta. Perniönseudun Lehti
Torstaina 11. Parissa minuutissa
saadaan näin kuljettua paljon
eteenpäin.
Tanssinumerot ovat hiottuja,
kasti voiva yhteiskunta, mutta
käsitys ei pidä ihan paikkansa.
. Käyttö- säästö- tai
talletustilille pistettäisiin Salon
seudulla rahaa selvästi nihkeämmin kuin muualla maassa.
Kohtalaisena pitää omaa varallisuuttaan vajaa puolet Salon
OP:n alueella barometriin vastanneista. Suomessa oli yllätys, että
Kelassakin neuvotaan mitä tulee tehdä. Norjalainen mies vei mennessään
vuonon reunalle ja nyt tehtiin
paluu Suomeen, missä osa lapsista asuu.
Vaikka asuinpaikkoja katsottiin laajalti, ensimmäisten joukossa vastaan tullut talo Lupajalla oli se, mihin aina palattiin.
Vaakakupissa painoi paljon sijainti Turun ja Helsingin välissä.
Maisemat, ikkunasta avautuva
jokilaakso, ovat kuitenkin vähän
toista kuin Bergenin vuononäkymät.
Sateessa ei sitä vastoin ole
mitään uutta: Bergenissä sataa
suuren osan vuodesta.
. Hän yritti niin-sanalla estellä, mutta sehän ei ole
ei ja niin mies päätyi löylyyn
ja paljuun neljäksi tunniksi .
Oma eksotiikkansa oli siinäkin,
että Suomessa voidaan juosta
pelkässä aamutakissa pihan yli
ulkosaunaan.
Arjen pieniä eroja ja yhteiskuntienkin eroja on löytynyt
roppakaupalla ja löytyy yhä.
Monen mielessä Norja on puls-
SaloNkia kertoo uutterasta patruunasta
- Yllättävän vähän oli uudempia tapahtumia, kommentoi
joku ääneen teatteri Provinssin
lämpiössä perjantai-iltana.
Tällä hän viittasi hetkeä aiemmin päättyneeseen SaloNkianäytelmän ennakkonäytökseen.
Salon historiasta ensin Saloran ja sitten Nokian elättämänä
kaupunkina kertova näytelmä
todella jättää verraten vähälle
1980- ja 1990-lukujen käänteet.
Sitäkin paremmin kerrotaan
se, mistä kaikki alkoi.
Näytelmä alkaa viime keväästä ja Nokian irtisanomisista joita
juuri kukaan portista tulevista
työntekijöistä ei halua kommentoida. Muutamaa vuotta myöhemmin Nordell&Koskisesta
tulee Salora ja toiminta vain
paisuu. Voin käydä esimerkiksi saunailloissa tai työpaikoilla. Samoin tehtäisiin Salon
seudulla. Ihmiset ovat ystävällisempiä.
Hintataso on Suomeen tottuneelle Norjassa kova, tosin niin
ovat palkatkin.
. Välillä seurataan tapahtumia Salorassa vuosikymmeniä
sitten, välillä palataan aivan tuoreisiin tunnelmiin, esimerkiksi
karaokebaariin jossa Nokialta
irtisanotut työntekijät kiroavat
kohtaloaan ja yhtiön omistajien
ahneutta.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Arto
Niemiseltä mainio oivallus on
ollut käyttää yhtä hahmoa läpi näytelmän: entisen Saloran
konttorirakennuksen oven päällä, on vuosikymmeniä ollut kivinen veistos ?Radion hengetär?.
Näytelmän alussa tämä reliefi
herää henkiin ja kommentoi tapahtumia terävin sanankääntein.
Rosita Romström veistoksena
on sopivan vilkas osassaan ja
pitää tarinaa kasassa.
Koko näyttelijäkaarti tekee tasaisen hyvää työtä. Rikkaat voivat todella hyvin,
mutta esimerkiksi koulut ovat
joskus tosi huonossa kunnossa.
Arkisista ilmiöistä yksi huvittavimpia liittyy nopeusrajoituksiin: Norjassa ajetaan järjestäen
hiljempaa kuin Suomessa.
Ruokapöydässä eroja vasta
tuleekin. Joonas Suominen
on puolestaan partoineen ja
liivipukuineen ulkoisesti häm-
mästyttävästi Jouko Nordellin
oloinen hahmo.
Tyypit pelaavat siksi hyvin
yhteen, että kun valta Salorassa
vaihtuu, jää katsoja miettimään,
olisiko vanhan johtajan opeilla
uudessa ajassa pärjätty. Jouko
Nordellin kova vauhti ja osin
harkitsemattomatkin ratkaisut
kerrotaan, mutta lopussa annetaan myös pieni synninpäästö.
Pirjo Niinivirta on Nokialta
kenkää saavana työntekijänä
sopivasti hädissään tulevaisuudestaan.
Musiikkia näytelmässä on yllättävän paljon. Koko maassa sama
luku on 42 prosenttia.
Erittäin heikkona pitää tilannettaan 8 prosenttia salonseutulaisista ja melko heikkona 12
prosenttia. Asuinpaikkoja katseltiin
eri Pohjoismaista ja eri puolilta
Suomea jo kielikysymyksenkin
takia.
. Tämän pyörän
rekisteritunnus on ollut GE-446.
Samaten viikonlopun aikana
on anastettu asemaseudulta Tuomarintieltä Derbi-merkkisestä
moottoripyörästä puolestaan rekisterikilpi. Sanoituksissa myös viedään tapahtumia
eteenpäin, mikä on ratkaisuna
onnistunut. Tuore, edullinen lampaanliha on se mitä Suomessa
ei tapaa: suoraan tilalta tuoretta
saa, mutta hinta on ihan muuta
kuin Norjassa.
Kala-asia on toinen opetteölun
paikka: Norjassa tuttua turskaa ei juuri Suomessa tapaa ja
tuoreen kalan, saati äyriäisten
tarjonta on paljon vähäisempää.
Yhtä norjalaisherkkua, ruskeaa
juustoa eli brunostia Suomenkin
kaupoista saa. Yhdessä talossa Perniössä olosuhteita seurattiin vielä
tottumattomin silmin ja korvin.
Syynä
lukujen epäsuhtaan on vuokralääkärien käyttö. Veka Helinin malja
on valmis pantavaksi uuniin toista kertaa.
Savi tottelee käsiä Teijolla
?Tämä on viimeinen Hesburgerin pilli, tuskaili Riitta Avola maanantaina Teijon ?paloaseman. Äänestystulos oli
9-4 uusien alempien tulorajojen
puolesta.
Lautakunta myönsi neljälle hakijalle koko vapaapaikan ja kahdelle puolikkaan vapaapaikan.
JOKALOORA
-lisäjakelu ensi viikolla
Varaa paikkasi (02) 735 2300
tai: ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi
Myös viime vuoden rahat olivat tapetilla lautakunnassa.
Tarkastuslautakunta oli pyytänyt selvitystä muutamista menojen ylityksistä.
Roimin ylitys oli palvelujen
ostoissa, joita kertyi 480 000
euroa arvioitua enemmän.
Nettoylitys on pienempi, sillä
varsinaiset henkilöstökulut alittuivat 250 000 eurolla. Kupin ympärillä otetaan kantaa maailmanmenoon,
joskus pieniin asioihin ja joskus
laajemminkin. 9
Kemiönsaarella
perusturvaan 26
miljoonaa
Kemiönsaarella peruspalvelulautakunnan toimintamenot ovat
ensi vuonna runsaat 26 miljoonaa euroa.
Lautakunta hyväksyi talousarvion osaltaan maanantaina.
Toimintakate eli nettomenot
ovat noin 23 miljoonaa.
Kunnanhallituksen raamin
lautakunnan budjettiesitys ylitti
700 000 eurolla.
- Yhtä suurta syytä ei ole, mutta raami oli varsin tiukka, toteaa
hallintopäällikkö Karin Simola.
- Kustannuskehitys on viisi
prosenttia, joten se ei ole kovin
huima, kun on uusia toimiakin.
Kasvua on muun muassa perusterveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa mutta ei erikoissairaanhoidossa, jonka käyttö
on sairaanhoitopiirin arvion
mukaan ensi vuonna nykyisellä
tasolla.
Karin Simola miettii, että perusterveydenhuoltoon satsaamalla voidaan osaltaan pyrkiä
pitämään erikoissairaanhoidon
käyttötarvetta aisoissa edelleen.
Seuraavaksi talousarviosta sanoo sanansa kunnanhallitus ja
lopuksi valtuusto.
Vuokralääkäreistä
tuli iso lasku
Aila Salmivaara valuttaa lasitetta Eija Helinin (oik) koiran päälle. lokakuuta 2012. On Timokin hyvää, sen kun
saa puhtaana kuin kananmuna.
Kuinka perniöläisestä savimaasta sitten saa munanpuhtaita
perunoita.
?Joka kolmas vuosi kuorma
hiekkaa ja turvetta joukkoon,
kuuluu neuvo.
Huonompikin peruna menee,
jos soosi on hyvää.
?Oikein kun panee läskiä pannulle.
?Jos on oikein hyvää kastiketta, sen kanssa menevät vaikka
hevosen munkit.
Mieluummin kuitenkin hyvä
peruna. Ryhmän opettaja Aila
Salmivaara vastasi kysymyksiin,
neuvoi ja varoitti.
?Lasite on putsattava kokonaan pois, muuten se tarttuu
uuniin.
Eija Helin hinkkaa juuri lasitepurkkiin sukeltaneen pienen
kissan tassuja.
Saven muotoilu alkoi Teijolla,
kun kyläyhdistys hankki keramiikkauunin EU-tuella.
Itse uuni ei herätä huomiota.
Se on ison saunapadan näköinen
sähköuuni.
Tila on talkoilla putsattu ja
päällisin puolin kunnostettu.
?Täällä oli viimeksi siivottu
markka-aikaan, kun lattialta löytyi kymmenpennisiä.
?Tästä pitäisi tulla sininen,
ihmettelee Veka Helin.
?Kyllä siitä tulee, vakuutti Aila
Salmivaara.
Keramiikassa lopputulos on
jossain määrin onnenkauppaa.
?Kyllä sen aika tarkkaan tietää.
Veka Helin tuli vaimonsa Eijan
mukana ainoaksi mieheksi.
?Vuosia sitten saimme kokeilla
savea, kertoi Veka Helin.
?Siitä saakka ovat sormet syyhynneet, kunhan saisi savea,
jatkaa Eija.
Samantapaiset ajatukset olivat kissaa muovanneella Riitta
Avolalla.
?Siitä on varmaan kymmenen
vuotta, kun edellisen kerran
koskin saveen.
Laila Limnell sai ison lehtiva-
din värjättyä ja lasitteen pintaan.
Kotona muovattu enkeli odotti
polttoa hyllyssä.
Ryhmällä on käytössä kaksi
huonetta. Perniönseudun Lehti
Torstaina 11. Hyllyillä ja ikkunalaudoilla on keramiikkatöitä kuivumassa.
Maanantaina värjättiin ihan
ensimmäisiä jo kerran poltettuja töitä. Laila Limnellin (vas) iso lehtivati saa samalla osansa. vintillä pillin pätkän
kanssa.
Pilli on huomattu parhaaksi, kun savilevyyn pitää tehdä
reikä.
Teijon keramiikan tekijät olivat koolla kolmatta iltaa. Vuokratyövoimaa käytetään vain, jos
vaihtoehtoja ei ole.
Pienempiä ylityksiä tuli muun
muassa terveydenhuollon irtaimisto-ostoista.
Kemiönsaari sai
kaivatut
sosiaalityöntekijät
Mari Holopaisen ilmeikäs hiiri saa värin pintaansa.
neet kestävät yhtä hyvin ulkona
kuin sisälläkin.
?Kunhan ne eivät kerää vettä.
Teijon keramiikkakurssilaiset
maksavat parinkympin kurssi-
maksun ja tilan sähkön.
?Tila on ilmainen, samoin
opetus.
Keramiikkaa tekee parhaillaan
kolmetoista innokasta.
Kemiönsaarelle palkataan
kaksi sosiaalityöntekijää tammikuun alusta lähtien.
Peruspalvelulautakunta valitsi
maanantaina aikuissosiaalityön
tekijäksi Susanne Lindblomin
ja lastensuojelutyöhön Micaela
Nyströmin.
Hallintopäällikkö Karin Simola oli tilanteesta hyvillään.
Virkoihin ei ole välillä ollut
yhtään hakijaa ja nyt oli molempiin kolme.
Äijät ovat perunasta tarkkoja
Äijät olivat perjantaina tavanomaisella pakollisella kahvikupillisella, kun puhe kääntyi
perunoihin.
Puheet ovat niin kuin Turussa,
ei virallisia mutta todellisia.
Siikli on kuulemma perunoiden ykkönen.
. Kaffet ja kantasarjassa juodaan äijien kanssa
kupillinen, ellei toinenkin.. Toisessa on iso pyöreä pöytä, jonka ääreen mahtuu
tekijöitä.
?Jarkko sen teki, kehaisee Aila
Salmivaara miestään.
Pöydästä tuli heti suosittu.
Tiistaina kyläyhdistyksen hallitus kokoontui saman pöydän
ääreen.
?No nyt tälle tuli ruskeat silmätkin, hoksasi Mari Holopainen.
Kaksi hyväilmeistä hiirtä olivat polttoon valmiita.
Juomapillien lisäksi välinevalikoimassa oli melkein mitä
vaan: esimerkiksi valkosipulipuristin, hammasharja, paistinlasta
ja kaikkea mitä keittiöstä löytyy.
Esimerkiksi saven päällä kaulittu pitsi jättää hieno kuvion.
Valkosipulipuristimella syntyvät spagettihiukset helposti.
Kahteen kertaan poltetut esi-
Vapaaoppilaspaikan tulorajoja
laskettiin Salossa
Salon musiikkiopistosta myönnetään vapaaoppilaspaikkoja
musiikillisesti lahjakkaalle,
opinnoissaan hyvin edistyneelle musiikkiopiston varsinaiselle
oppilaalle, jonka musiikinopiskelua halutaan taloudellisen tilanteen vuoksi tukea.
Tälle lukuvuodelle vapaaoppi-
laspaikkaa haki kuusi opiskelijaa.Viime lukuvuonna perheen
tuloraja vapaaoppilaspaikkaan
oli 2500 euroa ja puolikkaaseen
vapaapaikkaa 4300 euroa.
Alkaneeksi lukuvuodeksi opetuslautakunta päätti äänestyksen jälkeen tulorajoiksi 2300 ja
3500 euroa.
Saku Nikkanen (sd) ehdotti rajojen pitämistä ennallaan.
Nikkasta kannatti Matti Varajärvi (sd). Kylkeen riittää sillinpala.
Äijät paljastivat, että soosioh-
jeita opitaan telkkarista.
?Joka päivä tulee joku ohjelma, missä laitetaan ruokaa.
Perunoitten lisäksi puhuttiin
ruoasta yleensä, hernekeitostakin.
Siihen pannaan savupotkaa.
?Siinä se onkin, Saunapalvin
auto, katsotaan torille.
?Armeijassa hernesoppaan
pantiin savukylkeä.
Herneiden hajoaminen kiusaa
nykyään hernekeiton keittäjiä.
?Minua se ei haittaa, tykkään
kun ne vähän hajoavat.
?Se riippuu paljon lajikkeesta.
Viime vaalien aikaan joku ehdokkaista jakeli hernepusseja.
?Ne olivat tosi hyviä.
?Tänään olisi makkaraa torilla.
Mitä muuta kuin vettä, potkaa
ja herneitä vaatii rokka?
?Minä laitan sipulia, joku laittaa porkkanaakin.
?Sitten vielä lautaselle kiepaus
sinappia.
Potka pannaan kattilaan yhtä
Kaffet ja kanta
aikaa herneiden kanssa ja annetaan rauhassa kiehua.
?Sitten vaan perataan lihat
pois.
?Suolaakin tulee sopivasti.
Herneiden liottamisesta äijät
olivat yhtä mieltä.
?Kyllä ne liottaa täytyy.
Liottamattomien keittämisessä
ei päivä riitä.
Hernekeiton herkullisuuden
kuvailu yltyi siihen malliin, että
ainakin osa meni kotiin hernehyllyn kautta potka kainalossa.
pp
Miesten porukka, äijät, istuu
säännöllisesti aamukahvilla
Perniössä
Torstaina 11.lokakuuta 2012
URHEILU
Perniöläinen Ville Haakanen
kartanlukijanaan Timo Laine
ajoi toiseksi Tuuloksessa viikonloppuna järjestetyssä TeijoTalot
rallissa.
Haakanen jäi kuuden erikoiskokeen kilpailussa järjestäneen
seuran Lammin Urheiluautoilijoiden Keijo Pullisesta reilut
kaksi minuuttia.
B-juniorien yleiskilpailussa
Haakanen oli kuudes.
Toinen perniöläispari Timo
Paananen . Perniönseudun Lehti
10 . Pasi Isokangas on
saanut autonsa kuntoon.Kauden
ensimmäisestä kilpailusta irtosi kymmenes sija luokassa ha
yleiskilpalusta neljästoista sija.
Kumpikin pari ajaa ryhmässä
F, alle 1600 kuutiota.
Haakanen-Laineen ajokkina on
Toyota Corolla ja PaananenIsokankaalla Escort RS 2000.
Sanna
Leivonen
Pari IsokangasPaananen lähdössä
hämäläiskurveihin.
42
Minipojilla vahva kauden aloitus
PeU-Basketin minipojat aloittivat kautensa viikonloppuna
läntisen alueen II divisioonassa. Mukana
peleissä myös Aleksi Honkanen,
Jesse Virtanen, Tuukka Virtanen
ja Ari Lehtovirta.
Minipojat pelaavat seuraavaksi Perniössä, sunnuntaina 28.
lokakuuta.
PeU-Basketin C-tytöt aloittivat voitoilla
C-tyttöjen ensimmäinen sarjaturnaus pelattiin Turussa lauantaina.
Ensimmäisessä ottelussa vastassa oli Turun Riennon tytöt.
Peli oli koko ajan perniöläisten hallinnassa ja lopputuloksena voitto pistein 65 - 41.
Toisessa pelissä vastaan asettui Forssan Alku.
Tässä ottelussa juoni oli samanlainen kuin edellisessä pelissä ja voitto PeU: lle pistein
61 - 45.
Perniöläisten pisteet: Sipi
Zeqiri 53, Emilia MacGill ja
Salli Aaltonen 18, Nea Porkka,
Iona MacGill ja Greta Tammi 8,
Aleksandra Sundholm 5, Monica Mustamo 4, Venera Veseli
ja Ida Porkka 2. Joukkueessa
olivat mukana myös Liina Leikkonen ja Veera Virtanen.
Viimeisillä Maanantairasteilla
lähes 200 juoksijaa
Päivi Laine
87
Tavattavissa
Kepukahvilassa
to 18.10 ja
la 20.10 klo 9-13
Horninkatu 9, Salo
Järkeä
taloudenhoitoon
Raimo
75 Honkanen (sit.)
Ilmoituksen maksaa ehdokas itse.
A, 7.00 km (19 osallistujaa)
1) Paulin Joonas, 49.31, 2) Yliluikki Matti,
SuSi, 50.47, 3) Hakala Rauno, 52.34, 4) Kuusisto Juha, 58.35, 5) Horppu Matti, Roamers,
1.03.05, 6) Raute Kaj, SuSi, 1.05.01, 7)
Eskelinen Ville, Usk. Urh, 1.09.41, 8) Härkönen Marjo, SalVil, 1.10.24, 9) Uutela Jari,
Amada, 1.10.33, 10) Rouvali Jani, 1.11.22,
11) Vigelius Kari, 1.14.07, 12) Kallio Risto,
AngA, 1.14.25, 13) Jaatinen Satu, 1.16.59,
14) Särmäntö Päivi, 1.20.46, 15) Saarinen
Pertti, 1.23.03, 16) Krzywacki Soile, 1.32.24,
17) Lietzen Petri, 1.46.27, 18) Granroth
Tanja, 2.05.14, 19) Skukin-Ruusunen Sanna,
2.05.15,
B, 5.10 km (38 osallistujaa)
1) Lietzen Jukka, 40.00, 2) Laaksonen
Petri, 42.53, 3) Vesalainen Markku, 43.38, 4)
Lietzen Jaakko, Kisko, 45.02, 5) Juva Mika,
MuVi, 45.58, 6) Laaksonen Arto, 46.08, 7)
Hämäläinen Olli, PertPe, 47.52, 8) Sipponen
Markku, 48.56, 9) Kerkola Tiina, SuSi, 49.05,
10) Kinnunen Sami, 50.50, 11) Mannonen
Mikko, 52.51, 12) Rusanen Jukka, 54.07, 13)
Vuori Petri, 54.21, 14) Aavasalo Asko, SalVie,
55.52, 15) Kallio Kari, 56.31, 16) Ventomäki
Hannu, 57.46, 17) Aavasalo Rauno, SalVie,
57.56, 18) Riikonen Rauno, PertPe, 58.30,
19) Alho Ari, 58.31, 20) Nurmi Uolevi, 59.29,
21) Paatero V-P, 1.00.10, 22) Poutanen Tapio,
SomEsa, 1.01.01, 23) Kaski Esko, SalVie,
1.01.27, 24) Kossila Olavi, UskUrh, 1.01.34,
25) Laakso Raimo, 1.02.07, 26) Niinistö Kari,
1.04.37, 27) Villberg Anne, 1.05.08, 28) Lähteenmäki Timo, 1.05.45, 29) Talikka Aarne,
UskUrh, 1.08.32, 30) Apaja Urmas, YIT,
1.08.40, 31) Pyy Hannu, AngA, 1.09.25, 32)
Kallio-Könnö Tapani, 1.12.15, 33) Rouhiainen
Saila, AngA, 1.12.28, 34) Peltone
n Jarkko, 1.26.28, Dahlsten Tomi, Ei aikaa,
Kaski Pirjo, SalVie, Ei aikaa, Parisod Heikki,
SalVil, Ei aikaa, Rantala Timo, Ei aikaa,
C, 4.10 km (63 osallistujaa)
1) Kuusisto Jari, Salon ka, 34.19, 2)
Grönholm Timo, HLF, 35.35, 3) Nurminen
Eero, 37.54, 4) Kerkola Riku, SuSi, 40.33, 5)
Kurppa Pauli, SalVie, 40.38, 6) Laakso Tiina,
43.17, 7) Antikainen-Pauna Heli, 44.09, 8)
Mäntylä Jussi, 44.40, 9) Elovaara Jarno, 45.12,
10) Karilainen Kimmo, 45.15, 11) Sonkki Juhani, 45.24, 12) Hofmann Kari, AngA, 45.35,
13) Havia Jouko, 46.14, 14) Hämäläinen
Antti, 46.26, 15) Lehtoruusu Antero, TetraPak,
47.06, 16) Luoma Ari-Pekka, Roamers, 47.43,
17) Eskola Osmo, 49.11, 18) Virta Aare, SuSi,
49.24, 19) Vilen Markku, Nummi Oy, 50.43,
20) Lindgren Reijo, 51.32, 21) Laine Erkki,
53.11, 22) Innanen Pekka, 53.40, 23) Saarinen
Jouni, Salonkau, 54.38, 24) Hannus Reijo,
AngA, 55.02, 25) Sipponen Airi, 55.10, 26)
Kuutti Jorma, 56.42, 27) Tenhunen Jorma,
56.46, 28) Saarinen Lasse, Salomix, 56.51,
29) Lietzen Hannu, HaHa, 57.00, 30) Läärä
Mirja, 57.57, 31) Sarkki Raija, PePe, 57.58,
32) Laakso Elina, SuSi, 58.41, 33) Lund Tatu,
1.00.15, 34) Kalve Risto, 1.00.24,
35) Riski Esa, Vaarna O, 1.00.30, 36)
Saari Harri, R-P, 1.01.46, 37) Rantalaiho
Pentti, 1.02.44, 38) Särmäntö Liisa, 1.03.21,
39) Nuotio Olii, 1.03.52, 40) Sailola Risto,
1.04.13, 41) Mäkinen Airi, Samoojat, 1.04.37,
42) Huotari Pertti, Rautaruu, 1.05.24, 43)
Kivijärvi Lea, 1.05.31, 44) Kivijärvi Simo, 1.05.31, 45) Hellberg Jukka, Alhainen,
1.06.40, 46) Hotokko Anu, 1.08.07, 47)
Saarela Tapio, 1.09.05, 48) Riikonen Margit,
PePe, 1.09.29, 49) Sjöholm Kalevi, Mesera
O, 1.10.25, 50) Sorvisto Petri, 1.11.20, 51)
Kuutti Kirsti, PePe, 1.14.22, 52) Lähdekorpi
Mikko, 1.14.40, 53) Hellberg Jarno, 1.15.20,
54) Lempiäinen Pekka, SSO, 1.15.34, 55)
Parttimaa Tuomas, 1.17.31, 56) Hyvärinen
Janne, 1.18.13, 57) Haapala Kati Ja Teppo,
1.24.40, 58) Virta Heimo, FakirDes, 1.26.46,
59) Ylimaa Jari, 1.31.51, 60) Oksa Elina,
1.36.47, Aalto Heikki, Ei aikaa, Paatero V-P,
Vilpas, Ei aikaa, Rausi Veeti, AngA, Ei aikaa,
D, 2.60 km (58 osallistujaa)
1) Laaksonen Arttu, 18.32, 2) Kaartinen
Selja, 21.01, 3) Juva Jonna, 21.20, 4) Kuusisto
Mikko, 26.34, 5) Laakso Tapani, PePe, 26.42,
6) Palomäki Tomi, 27.27, 7) Välimaa Tuija,
28.56, 8) Eskola Marjaana, SalVie, 30.04, 9)
Välimäki Heimo, 30.07, 10) Ojamaa MarjaLiisa, SalVie, 30.08, 11) Saastamoinen Atte,
31.30, 12) Kaartinen Markku, 31.42, 13)
Nissinen Marjokaisa, 32.16, 14) Virtanen
Veikka, 32.24, 15) Rosenqvist Touko, 32.59,
16) Saariokari Veli-Jukka, 33.12, 17) Peltomäki Ilpo, 34.33, 18) Ylimaa Henna, 34.40,
19) Vigelius Seija, 34.57, 20) Liski Eero,
35.58, 21) Mäntylä Seppo, 36.19, 22) Lehto
Lasse, Salon ka, 36.29, 23) Penttilä Pekka,
SomEsa, 36.55, 24) Lampainen Ismo, 37.02,
25) Siivonen Johanna, 38.00, 26) Palohonka
Niklas, 38.48, 27) Vienonen Tommi, 38.56,
28) Husu Heikki, UskUrh, 39.00, 29) Leinonen Eeva, 39.43, 30) Lähde Milja, Samoojat,
40.04, 31) Marjanen Torsti, Vilpas, 41.00, 32)
Moukolainen Aulis, R-P, 41.32, 33) KalevoRannikko Sanna, 41.54, 34) Rannikko Jari,
42.03, 35) Saukkonen Reijo, 43.03, 36)
Järvi Urpo, 43.27, 37) Pihlström Aila, 46.53,
38) Paganus Topias, AngA, 48.09, 39) Lindström Yrjö, 50.57, 40) Myllymäki Irja, 50.59,
41) Väkiparta Brita, SAS, 51.57, 42) Mäkinen
Eija, UskUrh, 52.38, 43) Hellberg Liisa, Salonkau, 53.53, 44) Rouvali Aila, 54.09, 45)
Kauhanen, 54.15, 46) Suvitie Torsti, 55.02,
47) Kaanela Rauno, 55.02, 48) Mäkelä Pentti,
55.05, 49) Laine Hilkka, AngA, 55.23, 50)
Aittoniemi Anneli, 56.35, 51) Ylikoski Tuomo, SalVie, 57.55, 52) Mäkinen Reijo, 59.13,
53) Lehtola Krista, 1.00.49, 54) Rautiainen
Aleksandra, 1.01.01, 55) Aaltonen Uolevi,
SalVie, 1.02.22, 56) Lähde Alpo, Samoojat,
1.04.23, Rannisto Matti, SalVie, Ei aikaa,
Saastamoinen Pasi, Ei aikaa,
E, 4.10 km (2 osallistujaa)
1) Saastamoinen Pasi, 33.59, 2) Sorvari
Tauno, 58.01,
Ilmoituksen maksaa ehdokas itse
Kauden viimeiset Maanantairastit järjestettiin Salossa Tupurin hiihtomajan maastossa.
Juoksijoita riitti vielä mukaan
melkein kaksisataa.
Tuloksia:
www.raimohonkanen.net
Haluan jatkaa uuden Salon rakentamista.
Yhteistyöllä yli talouden taantuman uuteen nousuun.
Ari Aalto
ariaalto.fi
Maksaja: Ari Aalto
Ilmoituksen maksaa ehdokas itse.
Ville Haakanen toinen Tuuloksessa. Korihait
päättyi 70-52 ja PeU ?Vilpas
-02 Red 70-50.
PeU:n pisteet: Niko Huoponen
16/20, Heikki Vataja 8/2, Veeti
Valjanen 13/10, Santtu Lindroos
8/6, Jesse Enberg 0/6, Juuso
Kakko 10/10, Miro Raikaa 0/2,
Tehdään hyvää yhdessä!
www.sannaleivonen.net
Salo
Sinulla valta vaaleissa.
Roni Suoniemi 0/2, Allan Leino
9/6, Eemil Peltola 6/6. Uudenkaupungin Pohitullihallissa vastaan asettui isäntäjoukkue Korihait ja Salon vilpas
-02 Red.
Perniöläiset voittivat molem-
mat ottelunsa, PeU
02 727 6838
Tehtävänä puhtaampi ympäristö
työsuorituksia
vuokrattavana
kokoukset. 041-5715241.
Telakkatie 17, Teijo
www.teijonmasuuni.fi
· seulottua multaa, soraa, hiekkaa
· mursketta ja sepeliä (saatavilla eri värivaihtoehtoja)
· luonnonkiviä
· täytemaata
· kattavat maanvastaanottopalvelut
· kaikki tuotteet saatavissa myös kätevissä suursäkeissä
Ajanvaraus:
Optikko ja Silmälääkäri
(02) 727 2800
salon.silmalasikeskus@synsam.fi
SISU BINGO
myydään
KEMIÖSSÄ TORSTAISIN
KLO 19.00
Turuntie 14, Salo. ruoho, lehdet, neulaset, kävyt, oljet,
kaislat, vanhat perunat ja omenat.
Oksia ja risuja otetaan vastaan ilmaiseksi vuoden ympäri.
www.rouskis.fi
jäteneuvonta p. Varaukset puh. Perniönseudun Lehti
Torstaina 11.lokakuuta 2012. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14.
Tervetuloa!
Ilmainen bussikuljetus
Perniöstä klo 18
Kemiön Sisu ry
Puutarhajätekampanja 15.-27.10.
halutaan vuokrata
ostetaan
Puutarhajätteet ilmaiseksi jäteasemille!
Puutarhajätettä ovat mm. Tervetuloa myyjäksi tai ostoksille!
Myyntipaikka 5 e. 11
urheilua
tapahtumia
TEIJO-TORI
NYT SISÄTORI
KIRPPIS
Joka lauantai 11-16 leivonnaisia, käsitöitä,
tosi edullisia tavaraeriä, kirppistavaraa ym.
Runsaasti lämmintä ja valoisaa sisätilaa torin
käytössä
727 4200.
Palvelemme ark. Perniönseudun Lehti
12 . pantit 3,60
22
VOISILMÄPULLA
56
2 kpl/160 g (12,44 kg)
Voimassa alkaen
2.1.2012
-15 %
OMENAMUNKKI
3 kpl/300 g (11,30 kg)
Ilman korttia 25,92 24-pack (2,82 l) sis. pantit 3,60
TARJOUSTAKUU
K-PLUSSA-TARJOUKSISSA
AINA VÄHINTÄÄN
- 10%
1
29
1
59
1
89
1
99
1
39
3
30
kpl
ps
ps
kpl
rs
rs
LISÄKSI K-PLUSSAPISTEILLÄ ETUSI JOPA
- 5%
Hinnat voimassa to-su 11.-14.10., ellei toisin mainita.
Heikkiläntie 4, Perniö. P. 8-21, la 8-18, su 12-18.
www.k-supermarket.fi
n M au
Snellma. 1,3 kg,
ILEE
AN UUNIF
99
uumurea
Atria Tak SISÄN
A
UD
9
95
Voimassa
kg
3.10.
to-la 11.-1
1
8 kg)
400 g (4,9
palana,
kg /talous
rajoitus: 3
kg
Ruokamestarin
n
ELIHA
UTAJAUH
SIK A-NA
Snellma
NA
TI
HTOPAIS
ja PA A
Suomi
ia 2,59 rs
Ilman kortt
99
rs
KERMAPERUNAT
8
95
-23 %
(6,48 kg)
kg
Voimassa to-la 11.-13.10.
Omasta uunista
PERUNAT
RUISLIMPPU
5 kg (0,35 kg)
Suomi
1
Taatusti tuoretta lähileipomosta.
MEIJERIVOI
500 g (4,98 kg)
2
75
2
49
49
ps
Lähellä leivottu -uutuudet Varsinais-Suomen alueella
leipovat Leipomo Rosten ja Perheleipurit Salonen.
400 g (6,23 kg)
kpl
Voimassa to-la 11.-13.10.
rs
RUISREIKÄLEIPÄ
-16 %
300 g (4,33 kg)
Ilman korttia 2,99 rs (7,48 kg)
RUISMALLASLEIPÄ
UUTUUS
HK Takuumurea
SAVU- ja
UUNIKINKKU
OMENAT
Suomi
1
2
HERKKUBOSTON
marjainen tai kanelinen
500 g (6,98 kg)
3
200 g (14,95 kg)
99
49
99
kg
pkt
4 kpl/265 g (4,87 kg)
Trube
-16 %
VEHNÄROUHESÄMPYLÄ
5 kpl/300 g (5,30 kg)
kpl
Ilman korttia 3,59 pkt (17,95 kg)
Vaalea
MAUSTELIMPPU
400 g (4,73 kg)
Sauvon
SUOLA- ja
MAUSTEKURKKU
4
2,9/1,6 kg (2,81 kg)
III-OLUT
JUUSTOT
350 g (7,11 kg)
2
49
50
prk
Valio Edam
-19-26 %
Ilman korttia 5,59-6,09 prk (3,49-3,81 kg)
kpl
-32-43 %
Ilman korttia 3,69-4,39 kpl (10,54-12,54 kg)
24
PACK
0,33 l tlk (2,39 l)
sis. Torstaina 11.lokakuuta 2012
Suomi tuottaa K-supermarketit myyvät
Herkkutorilta
I
ANPAIST
K ARJAL ), Suomi
4
800 g (6,2
4 kg
ia 7,99 rs
Ilman kortt
99
rs
ERÄ
Tuore
SILAKKAFILEE
Suomi
säävaraus
4
95
-37 %
(9,99 kg)
kg
Voimassa to-la 11.-13.10.
Lihamestarin
PUNAVIINI- ja
KONJAKKIHÄRKÄPIHVI
19
90
kg
Voimassa to-la 11.-13.10.
stettu
R SA
VILJAPO mi
5
Suo
n