klo 17.00 Perniön liikuntahalli Liput 8 € / 4 € (alle 18v., opisk., vm., eläk.) Ajankohtaisimmat ?edot: ne?ssä pernio.mll.. Tervetuloa Popukkaan pe 21.2. klo 10-15. Samalla teet kätevästi ystävänpäivän lahjaostokset kirpparilla. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 7 13.2.2025 aika saaressa H A R R O KOS K I N E N 2 5.1 . 2 2 5 SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Mariankatu 14, 24240 Salo 02 778 4892 ti–pe 10–18, la–su 11–16 LILLI HAAPALA – UTOPIAN JÄLJILLÄ Galleria Sivuraide: Muista talviloman taidepajat Veturitallilla 18.–19.2.2025 klo 11–14! Katso lisää www.salontaidemuseo.fi K uv a : H a rr o K os ki ne n VS PeU-Basket Tapiolan Honka II YHTEISTYÖSSÄ Su 16.2. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 tilaukset@pernionseudunlehti.fi p. SPR Perniön osasto Omapaikka Salontie 3, Perniö Sydämellisesti tervetuloa ystävänpäiväkahville Omapaikkaan (Salontie 3) pe 14.2. Turuntie 14, Salo. MLL Perniön paikallisyhdistys @mllpernio Talvilomalla! Pop Up -perhekahvila yhteistyössä Salo-Someron Kohtaamispaikka Karusellin kanssa. –2 7. 4. 044 735 2300 pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus Radalla joka päivä Sivu 15 Helmi Pietinalhon arki täyttyy lukioopinnoista ja ampumaharjoittelusta.. klo 10-14. Ohjelmassa leikkien ja kahvi?elun lisäksi hamahelmipaja sekä maksuton lounas
(heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Taratest Oy:n Perttu Peso merkitsi kairan paikkoja maaperätutkimusta varten maanantaina. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Kaupunginpuutarhuri Matti Nikander kertoo puolestaan, että padon tekninen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ulkopuolisella asiantuntijalla. Kuulee puhuttavan pilkallisesti pystyyn lahoavista metsistä. Pesänlammen kunnostus venyy ensi vuoteen Tavoitteena vesimaiseman palautus ja huoltovapaa pato Ei ilmasto, vaan luonto Pesänlammen rannassa valmistellaan jo kunnostustöitä, vaikka kauhat maahan isketäänkin ehkä vasta loppuvuodesta. Lampi on vuosikymmeniä sitten toiminut jopa uimapaikkana. Yksittäinen lahoava puu voi olla päästölähde, mutta se hinta pitää maksaa monimuotoisuudesta. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Alkuvuoden aikana selvitetään myös sitä, mitä lupia tekeminen vaatii. Loppuviimeksi kysymys voikin olla siitä, koetaanko suojeluun myynti jotenkin vähemmän kunniakkaaksi kuin hakkuut. Samalla vanha metsä on yhä hiilivarasto. Talousarviossa lammen kunnostuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on varattu tälle vuodelle 100 000 euroa ja vielä ensi vuodelle 65 000 euroa. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Hiilinieluista puhuminen on omiaan sekoittamaan keskustelua: moni luulee, että vanhoista metsistä pitää päästä eroon, koska ne ovat päästölähteitä. Kaupungin viherympäristötiimin heiniä on lammen rantojen maisemointi. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. " Monimuotoisuusmielessä metsiä hakataan liikaa. Ehkä ei, mutta Suomen luonto sillä voidaan pelastaa – eikä lopettamista kai kukaan vaadi, mutta tuntuvaa vähentämistä kyllä. –Jos tarvitsemme avin myöntämän vesiluvan, se on hitaampi prosessi, Haonperä muistuttaa. Jos tukea esimerkiksi turkistarhaukseen myönnetään, sitä pitää olla myös tähän konkreettisimpaan luonnonsuojelutyöhön. Kuluva talvi on säiltään omintakeinen: lounaisessa Suomessa ei talvea ole montaa päivää ollutkaan. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Ivallisen kielenkäytön voi jättää omaan arvoonsa; siitä ei pääse yli eikä ympäri, että rauhoitettavia ja ajan kanssa vanhaksi muuttuvia metsiä tarvitaan väistämättä lisää ja niissä on myös lahoavaa puuta. Toivottavasti ajat ja ajatukset kulkevat siihen suuntaan, että näin ei ole. Metsän helppokulkuisuus tai ”komeus” eivät ole merkki monimuotoisuudesta. Laura Haonperä kertoo, että parhaillaan ovat käynnissä suunnittelutyöt ja kaupunki on pitänyt suunnittelukokousta myös osan alueesta omistavan Osuuspankin kanssa. Ympäristöministeri Sari Multala (kok) taas herätti ihmetystä tokaisemalla, että maailman ilmastoa ei pelasteta Suomen hakkuut lopettamalla. –Tavoite on, että meillä olisi yleissuunnitelma valmiina keväällä. Vuonna 2010 lampi tulvi rankkasateen jälkeen, kun patoaukko ei ollut riittävästi avoinna. Näkemykseen on perusteensa, mutta sitä on myös kritisoitu, etenkin kun paljon metsiä hakkaavassa Ruotsissa on päädytty toiseen tulokseen. Aku Poutanen Perniön Pesänlammen kunnostus on kaupungin työlistoilla, mutta ainakaan ennen syksyä ei lammella tapahdu mitään suurta näkyvää. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. Vuosituhannen alussa se kunnostettiin EU-rahoituksella. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Perustellusti voi kantaa huolta siitä, mitä vaikutuksia tällä on luontoon ja viljelyksiin. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että valtiolla pitää olla mahdollisuuksia maksaa maanomistajille metsän myymisestä suojeluun sen sijaan, että se myytäisiin metsäyhtiölle. Suunnitteluinsinööri Laura Haonperä Salon kaupungilta kertoo, että kevään aikana lammella tehdään mittauksia, mutta varsinaiset kunnostustyöt venyvät näillä näkymin vuoden loppupäähän tai jopa ensi vuodelle. Monimuotoisuusmielessä metsiä hakataan kiistatta liikaa. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Nyt pilailuun on varaa, mutta viimeisten parin vuoden ajalle on mahtunut myös vakavia tunnelmia Viljon leukemian vuoksi.. Toistaiseksi Haonperällä on kerrottavanaan vain yleiset tavoitteet: –Ajatus on, että palautetaan vesimaisemaa ja muutetaan pato mahdollisimman vähän huoltoa vaativaksi. Vakava sairaus mullistaa koko perheen arjen Sivu 10 Minna Piispanen ja poika Viljo innostuivat viime torstaina kujeilemaan kameralle. Säiden lisäksi on puhuttanut luontosivuilla myös ilmasto: huomioita herätti Luken näkemys siitä, että Suomen metsät ovat hiilinielujen sijaan päästölähde. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa
Matildan tammikujan rauhaa.. Karkotus tarkoittaa käytännössä sitä, että susi pelotellaan loitolle ääntä pitämällä. Perniönseudun Lehti 7 13.2.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Mitä ny. Hän toteaa, että asiaa mietitään yhdessä muiden seurojen kanssa ja riistanhoitoyhdistys on ollut koolla keskiviikkona. Karkotuslupa Perniössä on ollut voimassa jo aikaisemmin. Nakkaa vinkki tai kuva viestillä! AKU 044 735 2302 NUUTTI 044 735 2303 TOIMITUKSEN WHATSAPP Trumpin tullit eivät vielä pelota teollisuusyrityksissä Sivu 6 Pappila kaupan 150 000 eurolla Sivu 6 Luontotalo päätyi karsintalistalle Sivu 8 Mathildedalin helmikuu on hiljainen Sivu 8 Lehmirannan kesäkyytejä selvitellään Sivu 12 Aku Poutanen Perniöön kaavaillaan poikkeusluvan hakemista suden tappamista varten. –Ajatuksen tasolla asiaa on mietitty, mutta ei vielä tehty päätöstä, sanoo Ylikulman metsästysseuran puheenjohtaja Teemu Turunen. –Se on luonteva paikka ottaa asia esille. Jos lupaa haetaan useamman seuran alueelle, se haetaan yksityishenkilön nimissä. Mikä nyt vaan ääntä pitää, Turunen sanoo. Perniössä on voimassa karkotuslupa. –Tiedän, että jollain on ollut käytössä sumutorvikin. Taustalla ovat viime aikoina toistuneet havainnot yhdestä tai useammasta sudesta asutuksen lähellä. Turunen kertoo, että kolmen karkotuksen jälkeen tulee kyseeseen myös kaadon mahdollistavan poikkeusluvan hakeminen. Teemu Turunen kertoo, että erityisesti havaintoja on tehty Aimontapontien tuntumassa lähellä Tuohittua. Ylikulmalla kaavaillaan sudenkaatoluvan hakemista Särkisalon pappila on valmistunut vuonna 1953
Toimituksen itäluokan viikkotunti pidetään tässä seuraavaksi. Metsien tämän päivän pahiskohu ei johdukaan runkopuuston määrästä ja siihen sitoutuneesta hiilestä, vaan maaperästä. Maaperän arvio perustuu EUstandardin mukaisiin ennusteisiin. Miettii nyt vaan itse kenenkin lähipiiriä: jokainen on mielestään aika normaali ja silti riviin asetettuna väessä on eroja kuin hullunkuristen perheiden pakassa tai Veikko Huovisen pikkujutuissa. Puusto alkoi kasvaa. Perhemetsät olivat jo silloin yhteiseltä pinta-alaltaan suurimmat. Tämän hetken arvio Suomen metsien koko hiilinielun romahtamisesta ei taida ollakaan tiedon asia vaan uskon asia. Alakoulussa tehtiin taidetta vierailijoiden opastuksella, vähän vanhemmat olivat rötöstelleet niin, että poliisiakin tarvittiin. Ruotsissa vastaavaa kohua ei ole. Urakan helpoin osa oli sitoa parikaapelia koivun oksalta toiselle. Pienempi partiosanomalaite oli tiiliskiven muotoinen ja kokoinen ja sen kanssa tapellessa toivoi, että sekin olisi muurattu vuosisadoiksi seinään. Tätä juttua tehdessä piti vielä kurkata netistä laitteen teknisiä tietoja. Tekniikkalaji sen käyttö on ilmeisesti silti. Ennen Ukrainan sotaa metsäteollisuutemme raakapuusta 13 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Metsätaloutemme nousi kestävyyden tilaan. 4 Torstaina 13. Muistattehan ne firman logolla brodeeratut takit, jota ei voinut välttyä näkemästä. Tämä tietysti pistää miettimään, että kepeässä pervoudessako olisi täky aikuisikäisten opiskelijoiden haalimiseksi tunneille, jos luvattaisiin, että meillä luennoilla muutakin ankaraa kuin saksan taivutussäännöt. Suomen metsien puustoa (ja puuston hiiltä) on tarkkaan mitattu vuodesta 1922 lähtien. Eräässäkin jutussa mainittiin, että tavalliset miehet kävivät vuosia salametsästämässä petoja. Siellä metsät ovat mitatusti hiilen nielu, maaperätutkijoiden vahvistamana. Niistä poistuu 90 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsänhoitajien koulutus aloitettiin saksalaisen mallin mukaan 1862. Vuonna 1886 senaattimme saneli lailla: ”Metsää älköön hävitettäkö.” Napakkaa lakia auttoi, kun isojako oli selventänyt valtionmetsien ja perhemetsien käytön rajan. Samalla selvisi, että kapineen mallinimi on DA-8520. Nokian valmistama oli nimittäin myös Sanomalaite, jota vielä me vuosituhannen lopun varusmiehet yritimme käyttää. Ne ovat alue-, eivät alevaalit. Niiden kiistanalaisuus lienee herättänyt nykykohun metsistämme. Niitä riittää, kun listalla ovat niin kouluasiat kuin terveydenhoitokin eikä kummankaan tärkeyttä voi kiistää. Toisaalta mikä nyt sitten pervoksi lasketaan, kun normaalikin on yhtä lailla mahdoton käsite kuin oikeat työt tai talonpoikaisjärki, tavallisesta puhumattakaan. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Peruskoulussa ei tietenkään ole esimerkiksi mitään pervoilua, jota pitäisi kitkeä, joten se siitä. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Laite mahtui polvelle, painoi paljon, siinä oli helkkaristi nappuloita eikä siitä äkkinäinen saanut ulos mitään tolkullista viestiä ihmiskunnalle. Laitteita oli kahta sorttia. Voisimme ottaa oppia niin 1800-luvulla alkaneesta metsänhoidon historiasta kuin Ruotsin hiililaskennasta. Tilalliset oppivat metsänhoidon, kun Tapio koulutti, neuvoi ja järjesti metsämarsseja. Valitettavasti maassamme ei ole mitattu maaperän hiiltä puuston tavoin. Sen jälkeen puusto on paisunut. Liian halpaa kosiskelua ei muuten tietenkään kannata harjoittaa. Ei sellaisia olekaan. Mittaus on niin tarkka, että tämä aikasarja ei ole koskaan kohua herättänyt. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. *** Eipä sillä, odotellessa voi seurata vaikka yritysmaailman uutisia. Ja siinäpä käyttöesine: ei käyttöjärjestelmää, ei hyytyviä akkuja eikä kai käyttöohjekirjaakaan. Käyttöohjekirjalla saati kouluttajan sanoilla ei ollut mitään järjellistä yhteyttä pöydällä odottaneeseen laitteeseen. Vapaaherran lausunto oli tyrmäävä: "Metsän hävittämisessä suomalaiset ovat tuiki taitaviksi oppineet". Tarkoitan, että itsepuolustuslaite se on klassikkokin, Nokian kumipamppu. Siihen mennessä hankitusta tietokonekokemuksesta ei ollut apua, ja arvaan että yhtä ihmeissään olisivat tämän päivän nuoret Sanlan kanssa tekemisiin joutuessaan. Ajatus oikeastaan sai sinettinsä, kun alkuviikosta tuli uutisia Lapinlahden salametsästysoikeudenkäynnistä. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Jos asia ei pistäisi vihaksi enemmän kuin moni muu, voisi todeta, että eihän tällaista olisi keksinyt edes Lapinlahden linnut. Ei uutista, joka ei herättäisi armeijamuistoja. Sattuvaa sinänsä, kun koko puolustuksen idea on, että ei hirveästi pitäisi jatkossakaan sanoa, että da. Tervepä terve. Perhemetsien paimeniksi perustettiin Tapio ja metsänhoitoyhdistykset. Sen hiilivaraston arvioidaan romahtaneen niin, että runkopuun kasvu ei sitä enää korvaa. Nyt metsämme kasvavat 103 miljoonaa kuutiota vuodessa. Moitteita saivat lisäksi karjan laiduntaminen metsässä ja kulovalkeat. En viittaa jalkineisiin vaan siihen, että Nokia ei toki ole ensimmäistä kertaa puolustuksen asialla. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA 30 vuotta sitten Kohu metsiemme puuston riittävyydestä alkoi, kun raakapuun tuonti Venäjältä pysähtyi 2022. Metsähallitus perustettiin 1859. Eräs juttu kertoi, että yksi epäiltyjen käyttämä pakastin oli piilotettu ulkorakennukseen heinäpaalien varjoon. *** Jos tässä jotain sopii toivoa vaalipuheilta niin sitä, että puhutaan edes suunnilleen niistä asioista, joihin kaupungin elimissä tai aluehallinnon pöydissä vaikutetaan. Eräät yrittivät jo aloittaa, mutta kehnolla menestyksellä. Nokian nimellä on Salon seudulla omanlaisensa kaiku ja äänimaailmaan silloin joskus kuului kaiun lisäksi myös kahina. Syntyi kohu, missä metsämme leimattiin jopa ilmastopahikseksi. Luke ja ilmastopaneeli julkaisivat tuoreimmat ennusteensa metsiemme kasvun hiipumisesta ja siitä johtuvasta hiilinielun romahtamisesta. Isojaolta rajattuja valtionmetsiä oli jäänyt maahamme vähemmän. Isompi muistutti vähän sähkökirjoituskonetta tai oikeastaan harmonikkaa. Kuohuttavimman uutisen saimme alkuvuodesta 2025. Ajat muuttuvat ja kapineetkin, jopa tietyn firman puolustuslaitteet. Metsämme ovat kyllä olleet kohun kohteena ennenkin. Suomen senaatti kutsui 1858 saksalaisen metsäasiantuntijan, vapaaherra Edmund von Bergin arvioimaan maamme metsät. Pääsisimme eroon metsiemme pahiskohusta. Laitteella oli määrä lähettää tekstimuotoisia viestejä vehkeestä toiseen ja ennen sanomien lähettelyä oli tietysti pitänyt rakentaa alkeellinen puhelinverkko metsään ja jotenkin radiotkin liittyivät asiaan. Tapion tie oli tuloksekas. Toivottavasti taideharrastus jatkui ja pahanteko jäi.. Jos näyttäytyy palvelusaika jälkikäteen katsoen melko kahelina puolena vuotena niin ei Sanomalaite ollut ainakaan kokonaiskuvaa kirkastava tekijä. Kapine sinänsä oli sellainen kuin käyttöesineen pitääkin olla: ei juuri pahastunut, vaikka sitä vähän kolhi ja hutki ja käyttö onnistui rukkaset kädessä. *** Heip. Miten laatia mainospuhe hoitajamitoituksesta, siinäpä pulma. Käännekohta on 1940-luvulla, kun metsiemme vuosikasvu ja puun poistuma olivat kumpikin 46 miljoonaa kuutiota. Siitä on hakkuita 75 ja luonnonpoistumaa 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori Metsistä on kohuttu ennen tätä vuottakin Kapine muuriin Paikallinen nuoriso oli paikallisissa otsikoissa 30 vuotta sitten. Tänään olemme olleet jo yli puoli vuosisataa kestävän metsätalouden tiellä. Se onkin sitten jo taitolaji, miten tehdä monesti monimutkaisista asioista kiinnostavia edes muutaman viikon ajaksi. Alkuviikosta Nokia kertoi vaihtavansa johtajaa ja samalla tuli puheeksi se, että aikovat keskittyä jatkossa myös puolustusteollisuuden palvelemiseen. Lausunto oli metsätaloutemme käännekohta. Kruununmetsään ei enää sopinut mennä kaskeamaan. Kohu kiihtyi ilmastokamppailun myötä. Von Berg nimesi metsän hävitykseksi myös oman metsän kaskeamisen. Kaiken asiasta luetun jälkeen tavallinen näyttäisi olevan kaukana tapahtuneesta, mutta uskotaan nyt sitä, mitä lehdessä lukee
• Ehtoollishartaus ke 19.2. 050 381 1717 tai elina.virtaperko@evl.fi. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Evelyn Sara Lilian Paasio Lumi Taiga Aurora Salokannel Hautaan siunatut Liisa Maria Suonio 94 v Maila Elina Haapasaari 93 v Kaisa Tellervo Rantanen 92 v Eila Johanna Suominen 90 v Esko Kalevi Järvinen 89 v Anneli Rietz 81 v Mirja Liisa Kemiläinen 80 v Veli Mies Muuri 80 v Sirpa Tellervo Naisniemi 79 v Seppo Armas Lehtinen 78 v Mauri Olavi Johannes Tavasti 78 v Maija Marjatta Talvi 75 v Ansa Kyllikki Boman 74 v Martti Johannes Syrjälä 69 v Tiina Eliisa Harakka-Anttila 63 v Heikki Nissinen 60 v OSTAMME SEKÄ MYYMME: timanttisormukset, designkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, romuhopea, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria arvoesineet ja muut keräilytuotteet. Ohjaajina pappi Liisi Kärkkäinen ja diakoni Elina Virtaperko. 02 774 5200, hauta-asiat p. .. 5 Torstaina 13. Surun kohdatessa... U16 Tytöt 2.div Klo 12.00 PeU-Basket . klo 18. Lämmöllä muistaen ja kaivaten Lapset ja lastenlapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. P. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. • Messu klo 10 Perniön kirkossa; Rainio-Alaranta, Hurtig. . Sydän itkee kaipuuta, ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. 1.2.2025 Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com. Seurakuntatoimisto p. Passoja s. 14.11.1931 Kälviä k. www.pernionseudunlehti. Lämmöllä muistaen Sirkka Markku ja Annika Pertti ja Heidi Katariina, Jukka, Elea, Edvin, Jussi ja Anni Seppo siunataan Särkisalon kirkossa 22.2.2025 klo 13.00. • Ehtoollishartaus to 20.2. klo 14 Perniökodissa; Rainio-Alaranta, Ylitalo. ja 5.5. • Iltaperhekerho torstaisin klo 17–19 Särkisalon srk-kodissa. 17.2., puh. klo 17.30–19 diakoniakeskuksessa, Torikatu 6, Salo. Tampereen Pyrintö 2011 Yhteistyössä: Tervetuloa kannustamaan! Tervetuloa kannustamaan! ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. 31.12.2024 Perniö Kaunis on kuulla kutsua Luojan nukkua silloin kun uupunut on. klo 13 Särkisalon srk-kodissa; Kössi. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. klo 13 Perniön palvelukeskuksessa; Alaranta. Kiitos Alppilakodille pitkäaikaisesta hyvästä hoidosta. 3.4.1933 k. Tervetuloa! Perniön liikuntahallissa La 15.2. . Kahvia ja Mariian leivonnaisia, sekä arvontaa. Ilmoittautumiset viim. Siirtyä sinne missä on rauha, missä tuska on tuntematon. Rakkaamme Seppo Eero KARIMO s. sekä ti 15.4. SURURYHMÄ ALKAA Kokoontumiset ma 3.3., 17.3., 31.3., 7.4., 28.4. Muistotilaisuus perhepiirissä. .. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 16.2. 02 774 5206, taloustoimisto p. MUUTA TOIMINTAA • Iltarusko ma 17.2. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Perniön Emäntäkerhon VUOSIKOKOUS Levolassa ma 17.2. Lämmin kiitos osanotosta. MYYMÄLÄ avoinna ma-la klo 10:00-17:00 Runeberginkatu 40, 00260 Helsinki Kotikäynnit ja tied.: 0800 160 060 www.kultavintage.fi KIERTUEPAIKAT: (olemme parkkipaikalla) TIISTAI 18.2.2025 Klo 10:00-10:45 Somero Tokmanni Klo 11:00-12:30 Somero tori Klo 13:00-14:15 Koski TL Kosken tori Klo 14:40-15:20 Vaskio Sale Klo 15:40-16:20 Pertteli K-Market Klo 16:40-18:30 Salo Virtasenkauppa Klo 18:40-19:00 Piihovi ABC KESKIVIIKKO 19.2.2025 Klo 10:00-11:20 Perniö ABC Klo 12:10-13:00 Taalintehtaan tori Klo 13:25-14:00 Kemiö Shell Klo 14:20-16:00 Perniö K-Supermarket Klo 16:25-17:45 Salo rautatieasema Klo 18:00-19:00 Halikko Tokmanni Klo 19:15-19:45 Salo K-Market Taika TORSTAI 20.2.2025 Klo 9:30-10:45 Ollikkala K-Market Klo 11:00-12:30 Virtasen kauppa Salo Klo 13:00-14:00 Paimio Neste Klo 14:15-15:45 Paimio S-Market Klo 16:00-17:15 Sauvon tori Klo 17:30-18:45 Piikkiö S-Market Klo 19:00-20:00 Kaarina Shell 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. /surunkohdatessa KUOLLEITA SEURAKUNTA KOKOUKSET TYÖSUORITUKSIA SEKALAISIA URHEILUA HAUTAUSPALVELUT OSTETAAN Äiti, mummo ja isomummo Maila Elina HAAPASAARI o.s
Trumpin tulleilla ei isoa vaikutusta Wiproon tai Marine Alutechiin Wipron toimitusjohtaja Sauli Litsilä ei näe Yhdysvaltain teräsja alumiinitulleilla vaikutusta Wipron toimintaan Perniössä. 6 Torstaina 13. –Alumiinimme tulevat Euroopasta, Grübl sanoo. Merkittävästi tullien ei pitäisi siis näkyä Marine Aluctechin toiminnassa Teijolla. Ne ovat kuitenkin Grüblin mukaan sellaisia tuotteita, jotka ovat vähemmän tullien vaikutuksen alaisena. Kun rakennus myydään asuinkäyttöön, tulee ostajan tehtäväksi käyttötarkoituksen muutos. Myös Marine Alutech käyttää tuotannossaan muutamia komponentteja, jotka tulevat Yhdysvaltojen suunnasta. Litsilä kuvattuna viime marraskuussa. Perniössä näin on tapahtumassa, kun seurakuntatalon toimistot ja partiolaisten kolo muuttavat entiseen Nordea-pankin kiinteistöön. I n t i a l a i s o m i s t e i s e l l a Wiprolla tosin on tehtaita esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa, joten Pohjois-Amerikassa kysymys on Litsilän mukaan suurempi. Meillä ei ole suoranaisesti hirveästi kauppaa Yhdysvaltoihin. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Perniöön Wipro hankkii komponentteja globaaleilta markkinoilta ja erityisesti Aasiasta. Kai Fagerström toteaa, että pyyntihinta ei ole kiveenhakattu. Syynä on se, että osa seurakuntatalosta poistetaan käytöstä kosteusvahingon vuoksi. Suoraan tulleilla ei pitäisi kuitenkaan olla vaikutusta Wiprolle, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Sauli Litsilä. On luultavasti tosi vaikea myydä eurooppalaisena firmana myydä täällä valmistettua kalustoa suoraan sinne. Seurakunta kaavailee seurakuntatalolle korvaavaa rakennusta, ja Fagerström toteaa ,että ei ole poissuljettua, etteivätkö vuokratilat vanhassa pankissa olisi pidempiaikainenkin ratkaisu. Tullien on määrä astua voimaan maaliskuun 12. Särkisalon pappila tuli myyntiin, pyyntihintana 150 000 euroa Aku Poutanen Salon seurakunnan suunnitelmat vähentää kiinteistöomistuksiaan etenevät. Viranomaisveneiden valmistajalle myynti sinne voisikin olla vaikeaa. Vuonna 1953 rakennetusta kolmikerroksisesta rakennuksesta on pyyntihintana 150 000 euroa. –Se tietysti riippuu siitä, mitä EU tekee ja mitä siitä seuraa, mutta eihän meillä ole Yhdysvaltojen suunnasta tulossa mitään terästuotteita tai alumiinia. Silloin tulleilla voisi vaikutusta Wipron toimintaan Perniössä, mikäli EU alkaisi suojelemaan eurooppalaista terästuotantoa ja asettaisi tulleja myös muualle, kuin Yhdysvalloille, Litsilä pohtii. Toisaalta jos tullit alkavat vaikuttamaan ja nostavat tuotteiden hintoja Suomessa, voisi niillä olla sitä kautta epäsuora vaikutus myös Marine Alutechiin. Tiettyjä asioita ei saa Euroopasta, mutta ne ovat korvattavassakin, Grübl toteaa. Teijolla toimivan Marine Alutechin markkinointijohtaja Jens Grübl sanoo, että tulleilla voisi periaatteessa olla jonkinlaista vaikutusta yritykseen. –Puhutaan tosi pienistä jutuista. Särkisalosta seurakunnan kiinteistöstrategian mukaan ovat myyntilistalla myös pappilan vieressä sijaitseva seurakuntakoti ja Pensalossa sijaitseva Hakastupa. Trump allekirjoitti STT:n mukaan toimeenpanomääräyksen uusista teräksen ja alumiinin tulleista tiistaina. Talossa on 185 asuinneliötä. Jälkimmäisen osaltakin myyntisopimus on jo tehty. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin määräämillä 25 prosentin tullilla terästai alumiinituotteille ei ainakaan vielä ole suuria vaikutuksia Perniössä kippihydrauliikan osia valmistavalle Wipro Infrastructure Engineering oy:lle tai Teijolla viranomaisveneitä valmistavalle Marine Alutechille, kertovat yhtiöt. päivä. Historia näkyy: talossa on muun muassa kirkkoherranvirastona toiminut työhuone omalla sisäänkäynnillään. –USA haluaa rakentaa kaikki itse. Kiinteistöpäällikkö Kai Fagerström uskoo, että pappila on seurakunnan rakennusten joukossa myytävien helpommasta päästä. —Sinänsä ei kannata vielä mielestäni huolestua. Fagerström uskoo valttina olevan niin maalämmön kuin ilmalämpöpumpunkin. Näistä pappilarakennus on nyt tullut julkisesti myyntiin etuovi.com -palveluun. –Se on meillä tavoitteena, että pääsemme vähentämään rakennuksia ja sitä kautta korjausvelkaa ja ylläpitokuluja. Tiettyjä elektroniikkakomponentteja tulee sieltä päin, mutta ei sillä ole kauhean suurta merkitystä, hän sanoo. Seurakunnan kiinteistöstrategian mukaan se luopuu muun muassa Särkisalon pappilasta ja seurakuntakodista. Särkisalon pappila sijaitsee kirkon, hautausmaan ja seurakuntakodin naapurina.. Eteläisestä Salosta listalla on myös muun muassa Kiskon seurakuntakoti. Myöskään Alutechillä ei ole Wipron tavoin tällä hetkellä oikeastaan myyntiä Yhdysvaltojen suuntaan, Grübl kertoo. Kai Fagerström kertoo, että kirkkohallituksenkin linja on se, että seurakuntien tulisi tarpeen mukaan käyttää esimerkiksi vuokratiloja
Omistajalle myönnettiin elokuussa toimepidelupa rakennuksen siirtämiseksi kauemmas merenrannasta. TÄÄLTÄ Trumpin tulleilla ei isoa vaikutusta Wiproon tai Marine Alutechiin Nuutti Ruokangas Metsähallitus aloittaa tänä keväänä selvityksen Teijon luontokeskusrakennuksesta luopumisesta. –Tämä on enemmän linjakysymys. Teijon luontokeskuksen lisäksi Metsähallitus selvittää myös Hossan, Kilpisjärven ja Seitsemisen luontokeskusrakennuksista luopumista ja käy keskusteluja Limingan kunnan kanssa Liminganlahden luontokeskuksen omistamisen tulevaisuudesta. Teijon vuosittainen ylläpito pienenä kohteena ei hänen mukaansa ole summana valtava, mutta kustannuksiin tulee huomioida myös pidemmän aikavälin ylläpidon kustannukset ja tarvittava korjausvelka. Teijon luontokeskuksesta luopuminen vienee aikaa. Näillä säästöillä pyritään turvaamaan jatkossa retkeilypalveluiden ja luonnonsuojelutehtävien toiminta. Tilan omistajan mukaan kyseessä oli metsätalouden käyttöön tarkoitettu rakennus, jossa voi myös yöpyä – kaupunki taas katselmuksen tehtyään katsoi, että kyseessä on pieni loma-asunto. Lisäksi luontokeskusten lisäksi Luontopalveluilla on myös muita kohteita, joista se aikoo myös luopua. Rakennusja ympäristölautakunta käsitteli hallintopakkoasian rauettamista eilen. Selvitys tehdään osana säästötoimia, joita Metsähallituksen Luontopalvelut tekee, jotta se pystyy valmistautumaan 4,4 miljoonan euron rahoitusleikkaukseen vuonna 2027 verrattuna vuoden 2024 tasoon. Metsähallituksen Luontopalveluiden apulaisjohtaja Samuli Sillmanin mukaan nyt pohdinnassa olevien rakennusten tilanteet ovat keskenään varsin erilaisia. Sopimuksia ei katkaista niiden voimassaoloaikana. Kaupunki määräsi viime huhtikuussa omistajaa uhkasakon uhalla purkamaan luvattoman rakennuksen Ervastonlahden tuntumassa sijaitsevalla kiinteistöllä. Pitkä prosessi Teijon luontokeskusrakennuksesta luopumista hidastanee Seitsemisen tavoin se, että rakennukset sijaitsevat luonnonsuojelualueella. Pidetäänkö ihmisiä töissä ja maastossa luonnonsuojelutyötä vai seiniä lämpimänä, Sillman toteaa. Parhaillaan Teijon luontotalon palveluista kuten esimerkiksi välinevuokrauksesta vastaa Natura Viva. Sillman huomauttaa, että Luontopalveluiden tulee säästää. Rakennus sijaitsi yleiskaavan M-alueella, jolla ei ole rakennuspaikkaa. Säästökohteita haetaan ensisijaisesti kiinteistöistä, henkilöstöä Luontopalveluista ei vähennetä. Tämä tarkoittaa sitä, että niistä luopuessa tulee käynnistää säädösvalmistelu, eli Teijon kansallispuistoa koskevaa lainsäädäntöä tulee siis muuttaa. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Luvan mukaiset toimet kaupunki katselmoi joulukuussa, hyväksyi ne ja näin asia tuli loppuun käsitellyksi. Luontokeskuksen palveluista ovat vastanneet yrittäjät. Säädösvalmistelu kestää itsessään Sillmanin mukaan varmasti yli vuoden. Metsähallituksen Luontopalveluiden apulaisjohtaja Samuli Sillman arvelee, että säädösvalmistelussa menee yli vuosi.. –Teijon kohdalla keskeinen kysymys on, että kansallispuistosta pitää erottaa se kiinteistötontti, eli rajata luontokeskus pihapiireineen kansallispuiston ulkopuolelle. Esimerkiksi Teijossa kävijämäärät ovat hänen mukaansa kokonaisuuteen nähden pieniä. –Tämä tulee olemaan kohtuullisen pitkä prosessi ennen kuin ne ovat siinä pisteessä, että niistä pystytään oikeasti luopumaan, Sillman sanoo. 7 Torstaina 13. Se taas olisi vaatinut poikkeamista rantarakentamisrajoituksesta poikkeamista ja rakennuslupaa. Metsähallitus luopumassa Teijon luontokeskuksesta Luvattoman mökin siirto rauetti purkuvaatimuksen Aku Poutanen Kiista luvattomasta rakennuksesta Särkisalossa sai sopuisan päätöksen, kun rakennuksen omistaja siirsi mökkiä eri paikkaan
Toisaalta myös talvisaikaan tapahtumat tai hyvät kelit vetävät Blomqvistin mukaan paljonkin ihmisiä. Mutta mitä mieltä paikalliset asukkaat ja yrittäjät ovat sitten ovat eroista kylän menossa vilkkaan kesän ja hiljaisen talven välillä. Siihen auttaa alueen hyvä saavutettavuus Turun, Helsingin tai Tampereen suunnaltakin. Hänen mukaansa kyläyhteisö on myös talvisin hyvin aktiivinen. Talvet ovat hiljaisia, mutta se ei paikallisia haittaa. Ihmiset esimerkiksi pelaavat pallopelejä Teijolla, mutta heitä ei näy missään, Blomqvist kuvailee. Blomqvistin perhe omistaa Terhon, Mathildedalin ruukkikylä on kesäisin suosittu turistikohde, joka vetää innokkaita kävijöitä kauempaakin. 8 Torstaina 13. Toisaalta kesäaikoien ihmisvirratkaan eivät häiritse, sillä ne muun muassa tuovat toimeentuloa alueen yrittäjille. Hänestä on mukavaa, kun kylässä on rauhallista. Aktiivisuus ei vain näy ulkopuolisille. Häkkistä talven hiljainen aika ei haittaa, päinvastoin. –Se on hyvä, että on tasapainoa kesän ja talven välillä. Talven palvelut harvassa Iso ero kesän ja talven välillä on Mathildedalissa ympäri vuoden saatavissa palveluissa. Aukiolo myös talvisin on hänestä tärkeää, jotta paikallisilla olohuone, johon tulla.. Ja onko kylä talvisin todella niin kuollut, kuin vaikuttaa. Kylänraitilla nähtävät kävelijät ovat lähinnä koirien ulkoiluttajia. Blomqvistin perhe omistaa myös hiljaiseen talviaikaan viiknloppuisin auki olevan kyläravintola Terhon. Ei auta kuin suunnata paikan päälle ja kysyä. Harvassa ovat myös kulkijat kylänraitilla, joka kuhisee parhaimmillaan kävijöitä läheltä ja kauempaakin kesäaikaan. Häkkinen on asunut vakituisesti Mathildedalissa nyt kolme vuotta. –Teijolla on tosi aktiivinen urheiluyhteisö. Mathildedal elää talven hiljaisuudessa Elmo Blomqvist on kasvanut Teijolla ja Mathildedalissa, joista jälkimmäisessä hän asuu edelleen. Kylässä asuva ja Teijolla ja Mathildedalissa kasvanut Elmo Blomqvist sen sijaan kumoaa hieman ennakkokäsitystä siitä, että kylä olisi talvella täysin horroksessa. Sitä ennen hän ehti viettää kylässä noin 30 vuotta loma-asukkaana. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Rauhallisuus tuo tasapainoa Arkisena aamupäivänä helmikuussa Mathildedalissa elämän ääniä ja liikennettä on hieman iltoja enemmän, mutta kiireisyys loistaa poissaolollaan. –Erohan on valtava kesän ja talven välillä, toteaa koiraansa ulkoiluttava Maarit Häkkinen. Kyläravintola Terho on toistaiseksi miltei ainoita paikkoja, joka on auki viikonloppuisin myös talvisaikaan. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Mikäli Mathildedalissa on vieraillut kesän kiireisimpänä aikana, voi olla vaikea uskoa millainen hiljaisuus kohtaa kävijää tavallisena arki-iltana talvisaikaan. Talvi-illan äänetöntä pimeyttä Mathildedalissa valaisevat lähinnä lumi, katulamput tai satunnaisen autoilijan valot
– Se, että kesällä ja talvella kylillä olisi yhtä vilkasta, olisi kyllä ihanteellinen tilanne kaikille yrittäjille, Skogster toteaa. Kesän ulkopuolella lomailijat painottuvat viikonloppuihin tai lyhyempiin sesonkeihin. Aukiolo myös talvisin on hänestä tärkeää, jotta paikallisilla olohuone, johon tulla.. " Se on hyvä, että on tasapainoa kesän ja talven välillä. Blomqvist näkee, että Terhon auki pitäminen vuoden ympäri on tärkeää, vaikka talvisaikaan se ei olisikaan aina kannattavaa, sillä tällöin ravintola osoittaa olevansa olemassa. Ravintola on tarkoitus saada auki keväällä. Muutenkin seutu on tuttu vuosikymmenten mökkeilyn myötä. –Myös ulkomaalaisten vieraiden osuus on suurempi kesällä kuin talvella. Blomqvistin mielestä kylässä vierailevia ihmisiä ei ole koskaan liikaa. Toistaiseksi uuden ravintolan tilat ovat vielä remontin alla. Arviolta huhtikuussa aukeavassa ravintolassa ruokatarjonta tulee koostumaan muun muassa artesaanipizzoista ja lisäksi keittiöön tulee savustin. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Se pitää mitoittaa siten henkilökunnassa ja talvella yrittäjät tekevät itse enemmän töitä. Sillä on iso vaikutus yhteisöön, että on olemassa tällainen olohuone täällä. Ravintola Mathildedalissa vetänee kävijöitä muualtakin, kuin Salon keskustasta. Muualta tulevat ihmiset mahdollistavat sen, että täällä voi saada paikallisesti sen oman ansiotulon. –Lähialueiden kannalta täällä on paras asiakasvirta, toteaa ravintolan osakas Stig Holmberg, kun häneltä kysyy mikä kylässä kiehtoo ravintolayrittäjän kannalta. Toisaalta Holmberg ei näe miksi kylässä ei voisi olla kesän kaltaista kuhinaa myös talviviikonloppuisin. Blomqvistin perhe omistaa myös hiljaiseen talviaikaan viiknloppuisin auki olevan kyläravintola Terhon. Helsingistä lähtöisin oleva Holmberg asuu nykyisin Teijolla, jossa hän on viihtynyt muutaman vuoden. Yrittäjät ainakaan sitä tuskin panisivat pahakseen, kuten Meri-Ruukin lomakylän Minna Skogsterkin mainitsee. –Eihän asiakkaita ole talvella tietenkään samalla tavalla kuin kesällä. Talven hiljaisuudesta huolimatta kylä on selvästi houkutteleva myös yrittäjien kannalta. –Ne ihmisvirrat kuitenkin tuovat tuloa ja kassavirtaa palveluihin ja monet paikalliset saavat sesongista sen koko vuoden tulon. 9 Torstaina 13. Mathildedalin satamaan entisen Ruukin krouvin tiloihin aukeaa nimittäin keväällä uusi, Bistro Bruket -niminen ravintola. Tulot pitää tehdä kesällä, Holmberg sanoo. Elmo Blomqvist on kasvanut Teijolla ja Mathildedalissa, joista jälkimmäisessä hän asuu edelleen. Stig Holmberg on yksi Mathildedaliin avattavan Bistro Bruket -ravintolan osakkaista. TÄÄLTÄ mutta hän ei ole ravintolan päivittäisessä toiminnassa mukana. Alueen paras asiakasvirta Kesän ja talven välinen ero Mathildedalin ja Teijon ympäristössä vierailevissa turisteissa näkyy myös mökkivuokrausten määrässä, kertoo Meri-Ruukin lomakylän yrittäjä Minna Skogster sähköpostitse. Lomakylän varausten kannalta kiireisin aika on kesäja elokuun välillä ja kesällä lomailut ovat myös pidempiä. Häkkinen oli kävelylenkillä Riina-koiransa kanssa. Asiakkaita yritys pyrkii houkuttelemaan paikalle tarjoamalla myös arkisin lounasta ja viikonloppuisin brunssia. –Jos Terho laitettaisi talveksi kiinni, se vaikuttaisi tähän kylään tosi paljon. Kiireisin aika painottuu luonnollisesti kesään, mutta ainakin lähtökohtaisesti ravintolaa on tarkoitus pitää auki pitkälti vuoden ympäri. Maarit Häkkinen Maarit Häkkinen pitää talven rauhallisuudesta Mathildedalissa. Talviaikana toiminta voisi painottua esimerkiksi yrityskäyttöön tai cateringiin
–Se oli tietysti jännittävä päätös, kun tiesi, että on hylkimisen mahdollisuus ja muita riskejä, Minna Piispanen sanoo. Tämän viikon lauantaina vietetään kansainvälistä lasten syövän päivää. Infektioeristys tarkoittaa sitä, että ihmiskontaktien määrä oli pitkään hyvin rajallinen, joten esimerkiksi kauppaan lähteminen koko perheen voimin oli poissa laskuista. Perheessä on viimeisten kahden vuoden aikana ollut tavallisia päiviä vähän.. TÄÄLTÄ Aku Poutanen Ensin kuuluu pihaan kaatuvan polkupyörän kolahdus ja kohta ulko-ovi käy. Ennen kantasolusiirtoa potilaan oma luuydin tuhotaan lääkkeillä. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Esimerkiksi laskimokatetrin puhdistus aiheuttaa lapselle kipua ja on jo siksi vastentahtoinen tehtävä. Hän toteaa, että tilanne tekee koruttoman vastaanottavaksi: ei voi kuin luottaa lääkäreihin. Viljo on kysynyt ja äiti on kertonut, eikä valehdella voi. Asunto löytyi syöpäsairaiden lasten omaisten yhdistys Sylva ry:n kautta. Minna Piispanen muistaa, että siirron jälkeen Viljo oli heikoimmillaan, sillä sytostaattija sädehoitojenkin vaikutukset painoivat vielä. Sopiva luovuttaja löytyi Saksasta ja huoli kasvoi; onko luovuttaja terveenä, tavoitetaanko hänet, onnistuuko kuljetus ja miten potilaan elimistö ottaa vastaan vieraat solut. Ei voi sanoa, että olisi kasvanut ihmisenä, mutta sen huomaa, että pieniä asioita arvostaa enemmän, miettii Viljon äiti Minna Piispanen. –En tiedä, onko tässä ollut juuri hyviä puolia. Arki meni heti uusiksi: Minna Piispanen oli aloittanut uudessa työssä ja puoliso päätti jäädä tauolle omastaan. Toisella lääkärikäynnillä otettiin näytteet ja niiden tulosten perusteella äidille ja pojalle annettiin ohje: viipymättä Tyksiin. Ruokavalio tarkoitti tässä tapauksessa sitä, että Viljolta olivat kiellossa esimerkiksi pähkinät ja meetvursti. Solulahja tuli Saksasta Alkuun Viljon hoitovaste näytti hyvältä, mutta kesällä 2023 lääkärien piti tehdä esitys kantasolusiirrosta. Näin on viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi pääsee kotihoitoon, missä vanhemman vastuulla omaishoitajana ovat esimerkiksi lääkkeiden antaminen, infektioeristyksestä vastaaminen, monet hoitotoimet sekä ruokavaliokin. Jos lapsi kysyy, voiko hän kuolla, vanhempi ei voi kaunistella asiaa eikä sanoa, että ei voi. Kortisonilääkitys ja aika toimivat: taidot alkoivat palata ja yksi merkkipaalu Yhdeksänvuotias Viljo on kokenut yli 20 nukutusta ja raskaan kantasolusiirron – mutta nyt kevät näyttää valoisalta Viime torstai oli tuikitavallinen torstai: Viljo tuli koulusta kahden jälkeen ja äiti Minna Piispanen oli kotona vastasssa. 10 Torstaina 13. Sädehoitojen sivuvaikutuksena on muun muassa väliaikaista, mutta kivuliasta limakalvojen vaurioitumista. Aivoperäisen häirön syy jäljitettiin rankkoihin hoitoihin. Minna Piispanen sanoo, että toisen vanhemmista on käytännössä pakko jäädä pois työstä. Diagnoosi varmistui myöhemmin: Viljolla todettiin harvinainen ALAL-tyypin leukemia. Lasten kantasolusiirrot tehdään Helsingissä lastensairaalassa ja koko perhe muutti viideksi viikoksi Helsinkiin. Hän otti jopa päiväunia, mikä oli hälyttävää. –Ajattelin ensin, että tämä osataan kyllä hoitaa ja Viljo paranee, mutta siinä kohdassa kuolema kävi mielessä, kun sytostaatti ei purrut, Minna Piispanen muistelee. Vakavan sairauden ilmetessä alkaa elämisen päällä leijua myös päällä kysymys vakavimmasta, kuolemasta. Isä Jan keskeytti työpäivänsä ja lähti niin ikään Turkuun. Takaisku söi luottamusta Loppuvuoteen 2023 asti kaikki näytti verraten hyvältä, mutta sitten tuli takaisku: pojalta alkoivat kadota kyvyt kirjoitustaidosta alkaen. Nyt asioita on jo aikaa miettiä, mutta alussa kaikki tapahtui yhtenä mylläkkänä. Kohta tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Viljo vietiin lääkäriin pojan oltua nuhaisen ja kovin väsyneen oloinen. Elettiin kevättä 2023. Lapsen syöpä kääntää koko perheen arjen nurin Viljon syöpä on niin harvinaista tyyppiä, että niitä ei tule Tyksissäkään hoidettavaksi edes vuosittain. Lasten kantasolusiirtoja suoritetaan tähän verraten paljon; vuodessa niitä tehdään lastensairaalassa kolmisenkymmentä. –Se on aika kova, kun otat kotona vastuun hoidosta ja annat lapsellesi hanskat kädessä sytostaattia. Keltaisessa talossa Perniön kirkonmäessä tasaisella ja tylsälläkin arjella läksyineen voi olla erilaista arvoa kuin jossain toisaalla. Lopulta arvot näyttivät kohenneen niin, että edessä oli siirto Tyksiin ja lopulta kotiin, kun Viljo taas söi ja joi. Minna Piispanen miettii, että matkalle on sattunut monta vaikeaa kohtaa, joihin jo aiemmin viitattiin. Minna Piispanen on luvannut kertoa siitä, millainen kokemus lapsen vakava sairaus on koko perheelle. Viljo otettiin osastolle, tippaan ja myöhemmin päätettiin aloittaa sytostaattihoidot. Yhdeksänvuotias Viljo tulee kotiin koulusta, kuten niin moni koululainen tavallisen torstain päätteeksi
Minna Piispanen miettii, että iso on myös se joukko, jolla on ollut suoraan tai välillisesti osa Viljon hoidossa kahden vuoden aikana. Saman päivän aikana pelkästään sairaalahuoneessa saattoi käydä lääkärien ja hoitajien lisäksi niin musiikkikuin fysioterapeutti kuin muitakin ammattilaisia. Järjestöjen arvo nousi myös hänen silmissään. Viljo muistaa senkin: hänet on pantu ainakin 25 kertaa unille, eikä se pelottanut. Sillä on vaikutuksensa vanhempien työssäkäyntiin, isovanhempiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa myös koulukavereita. Ilonaiheita on haettu sieltä, missä niitä on ollut. Huoli ei kuitenkaan ole poissa. Ennuste on parantunut erityisen paljon leukemiaan sairastuneilla, sillä vielä 1960-luvulla vain 4 prosenttia sairastuneista oli elossa viiden vuoden jälkeen syöpädiagnoosista. 11 Torstaina 13. Mieleen on jäänyt Viljon riemu kauppakeskuksen liukuportaista. –Jos on flunssan oireita, kyllä meillä heti Janin kanssa katseet kohtaavat. –Se, että joudun jäämään yksin sairaalaan. Heistä noin 80 prosenttia paranee. Välillä esimerkiksi verenpainetta mitattiin Viljon jo nukkuessa ja se oli pojasta ärsyttävää. Jälkikäteen hymyilyttävä muisto on jäänyt etänä käytettävästä, luokassa toimivasta robotista, joka istuu pulpetilla, kuuntelee Viljona tunteja ja voi ottaa osaa esimerkiksi paritehtäviin. Viljon toinen luokka jäi katkonaiseksi; poika kävi koulua vointinsa mukaan niin sairaalakoulussa kuin etänä kotoa. • Tavallisimpia lasten syöpiä ovat leukemiat ja lymfoomat eli imusolmukesyövät sekä pahanlaatuiset aivokasvaimet. Yksittäisen kansalaisen apu voi tosin olla muuta kuin rahaa: jo siitä olisi iso apu, että mahdollisimman moni luovuttaisi verta ja ilmoittautuisi kantasolurekisteriin. Perheessä on viimeisten kahden vuoden aikana ollut tavallisia päiviä vähän.. • Lapsipotilaiden ennuste on parantunut huomattavasti 1970-luvulta lähtien ja 2000-luvulla suhteellinen elossololuku on ollut jo yli 80 prosenttia. -Minna Piispanen • Suomessa sairastuu joka vuosi syöpään noin 160 alle 15-vuotiasta lasta. Kun yksi perheestä sairastuu, sairaudesta tulee koko perheen asia ja isompikin. • Lähde: syöpäsäätiö.fi NÄIN Viime torstai oli tuikitavallinen torstai: Viljo tuli koulusta kahden jälkeen ja äiti Minna Piispanen oli kotona vastasssa. Luokkatovereitakin laite oli ilahduttanut. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Sekä Tyksin Majakkasairaalassa että Lastensairaalassa on osaamista ja hyvät puitteet sekä tilaa myös sairaan lapsen omaisille. • Nykyisin viiden vuoden kuluttua diagnoosista keskimäärin yli 80 prosenttia syöpään sairastuneista lapsista on elossa, mutta tämä vaihtelee huomattavasti eri syöpien välillä. Yksin jääminen pelotti Koulusta tulee helmikuisena torstaina sanavalmis ja vauhdikas Viljo, joka näkee itse menneet pari vuotta ainakin vieraan korvaan vähän toisin kuin vanhempansa. Mikä pelotti. Minna Piispasen toive on, että syöpätutkimuksen rahoitukseen riittäisi edelleen varoja ja tärkeässä asemassa ovat myös yksityiset lahjoittajat. Suomessa sairastuu vuosittain syöpään noin 150 alle 16-vuotiasta lasta. Playstationilla kului mittaamaton määrä tunteja, nukutusten määrä on helpompi laskea. Minna Piispanen kuvailee, miten ihmisten pariin lähteminen oli outoa, pelottavaakin ja samalla jotain oli hyvällä tavalla toisin. Viljo kihertää vieläkin muistellessaan klovnien kohellusta. Vertaistuen arvoa korostavat monet vakavan sairauden kohdanneet, niin myös Minna Piispanen. Sairaus ja pienessä piirissä oleminen jättävät jälkensä: joku ei ole rohkaistunut vieläkään kunnolla ihmisten ilmoille koronapandemian jälkeen ja sama vaikutus huomattiin, kun Viljon infektioeristys purettiin kesällä 2024. • Lisäksi 15-19-vuotiaista lapsista ja nuorista noin 75 sairastuu vuosittain. Odotettuja vieraita olivat sairaalaklovnit, jotka olivat tervetullut katko päivään. Minna Piispanen sanoo, että nyt tilanne on vakaa: Viljo käy koulua ja elää tavallista arkea, joskin seuranta jatkuu. " Hoito on hyvää, mutta esimerkiksi vanhempien jaksaminen jää järjestöjen vastuulle. Taka-askel sai aikaan kolahduksen luottamukseen hoitoketjua kohtaan, myöntää äiti. Matka sairaalan alla kulkevia käytäviä pitkin oli isän ja pojan mielestä ollut kuin James Bondista ja nyt naurattaa sekin, että isä ei ollut tunnistanut anestesialääkäriä. –Hoito on hyvää, mutta esimerkiksi vanhempien jaksaminen jää täysin järjestöjen vastuulle. TÄÄLTÄ oli se, kun Viljo uskalsi keväällä jälleen kokeilla polkupyörällä ajamista. Viljo itse muistaa hyvällä sen, kun pääsi irti letkuista ja kun pääsi ulos, vaikka maski naamalla
Nuoremmat tuntevat klassikot! Videon perään tuli vielä kooste; kymmeniä kuvia ja parin sekunnin videonpätkiä ja musiikit päälle ja sehän oli kuin teinikomedian montaasikohtaus. Hauskalle sakille tsemppiä kirjoituksiin! Hulvatonta ja haikeaa Lisää kuvia ja video Perkkarin somessa! Sehän nähdään. Abeja ei ole Perniössä paljon. Aloitteessa kokeilua perusteltiin muun muassa sillä, että se tarjoaisi erityisesti nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulkea suositulle uimarannalle ja tarjoaisi kaikille mahdollisuuden liikkumiseen ja harrastamiseen. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Kokeilu linja-autovuorosta Lehmijärven uimarannalle etenee Salon kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Lopussa lainattiin Trainspottingia hävyttömän hauskasti. Sitä katsellessa uskoi, että joku porukka on hajoamassa ja olo varmasti haikea muuuallakin kuin lakkiaisten juhlapuheessa. Nyt myös Salon kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kokouksessaan jo elinvoimajaoston aikaisemmin hyväksymän ehdotuksen, jonka mukaan Lehmijärvelle vievää maksullista vuoroa kokeillaan sille varatulla 23 000 eurolla, mikäli pysäköinninvalvontaan ja linja-autojen kääntöpaikkoihin liittyvät ongelmat saadaan Lehmijärvellä ratkaistua. Ja se videon tekninen toteutus: kamera-ajot, kuvakulmat, hidastukset, leikkaukset ja muu. Katsoessa nauratti, vaikka ei yhtään opettajaa tuntisikaan. 12 Torstaina 13. Mielessä kävi sekin, olisiko jokin toisin, jos porukka olisi isompi. Honkalan mukaan vaikuttaisi siltä, että tarvittavat toimet olisivat toteutettavissa, mutta asiasta tulee vielä käydä keskusteluja tilaja liikuntapalvelujen kanssa. Videota saattoi vain ihailla: opettajista oli tehty tarkkoja havaintoja ja kunkin ominaispiirteille leukailtiin lempeän terävästi. Liikennepalveluissa on parhaillaan käynnissä asiaan liittyvät selvitykset ja valmistelut. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Lehmijärvellä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista pysäkkiä. Paikun liikennesuunnittelija Assi Honkala kertoo, että käytännössä Lehmijärvelle tulisi määrittää jonkinlainen turvallinen kääntöpaikka ja pysäkkipaikka, jotta matkustajat voidaan ottaa turvallisesti kyytiin. Ennen lavalle kömpimistä katsottiin salissa muun muassa abivideo, missä päähenkilö herää aamulla kotoaan, loikkaa aamupelien jälkeen pyörän selkään ja kohti koulua ja mitä sitten tapahtuukaan. –Alustavasti on suunniteltu, että liikenneyhteys aukeaisi silloin, kun Lehmijärven uimaranta aukeaa, Honkala kertoo. Kolmen tai neljän vuoden lukiotaipaleelle näkyy mahtuneen monenlaista. Aloitteen allekirjoitti myös usea Salon kaupunginvaltuutettu. –Kyllä siellä pystyy bussin kääntämään, se täytyy vain saada rajattua siten, että siinä ei pysäköidä henkilöautoja. Liikennepalvelut totesi aiemmin Lehmirannantien olevan myös kapea ja pinnaltaan huono. Satunnaisen vieraankin silmäkulma voi kostua niin röhönaurusta kuin silkasta myötähaikeudesta. Hitsi, miten taitavaa! Ihailuni kasvoi rajattomaksi siinä kohtaa, kun päästiin Hohto-viitttaukseen: ensin tuli musiikki ja kohta käytävälle astui kirveen kanssa varustautunut välituntivalvoja. Se taas johtuu abien tarkkanäköisyydestä, taitavuudesta ja huumorintajusta. Se on syy, minkä takia siellä pitäisi olla pysäköinninvalvonta ainakin jossain määrin järjestetty, Honkala sanoo. Perniön lukion penkkareita vietettiin viikko sitten, kuten monella muullakin paikkakunnalla. Lehmijärven bussikyytikokeilu etenee valtuustolle Parkkipaikkakysymyksiä ratkotaan kevään aikana Aku Poutanen Penkkaririehaa katsellessa voi vanhempien silmäkulma kostua: missä välissä lapsi ehti kasvaa tuohon ikään. Naurunremakka on penkkareissa vallitseva ääni.. Toiselle vessaan välitunnin ajaksi jämähtäneistä oppilaista kävi karummin kuin toiselle. Aloite etenee nyt Salon kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kyseessä on Salon nuorisovaltuuston alun perin alulle laittama aloite, jonka tavoitteena oli saada ensi kesälle ilmainen joukkoliikennekokeilu Lehmijärven uimarannalle Perniöön
13 Torstaina 13. Tämän jälkeen valkoposkihanhea ei ole nähty talvella Perniössä, vaikka pesimäkanta ja arktisten valkoposkihanhien kanta on runsastunut. Aamuisin kuulee kuusi-,sini-, talija hömötiaisten innokasta laulua. LUKIJOILTA Eero Ketola Muuttolintujen ensimmäiset tiedustelijat saapuvat Perniöön kuukausi tai jopa kaksi kuukautta aikaisemmin kuin 1960 -luvulla. Horisontissa kumpuilee kantatie 52. Helmikuun ensimmäinen päivä kierteli Strömman kanavan tuntumassa yhteensä 120 vihervapusta. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Tammikuussa Perniössä nähtiin muun muassa nokikana, tavi, punakylkirastas ja kulorastas, isokoskelo, telkkä, kalaja harmaalokkeja sekä useita hiirihaukkoja. Laulujoutsenia on viihtynyt pelloilla ja tulvarannoilla koko jouluja tammikuun. Anni Hietasen kuvassa taas punatulkku-uros tuntuu miettivän, kumpi oksalla istuvista naaraista on se oikea.. Lintu oeskeli kanadanhanhien seurassa ja onnistui talvehtimisessa. Toinen Lapin lintu, urpiainen on lähes kadoksissa. Laulujoutsenet ovat jääneet talvehtimaan lähialueille. 1980 -luvun alussa Mathildedalissa talvehti yli 240 kanadanhanhea. Osa lauloi innokkaasti tervaleppien latvoissa. Laulujoutsenia liikkeellä jo parvissa Luonto Osa laulujoutsenista on viihtynyt lähellä synnyinseutuaan koko talven. Lukijoiden kuvat Jo lähes keväisen auringonlaskun kuvasi Kari Väyrynen Perniössä. Erikoisuutena Teijolla talvehti 1979/1980 valkoposkihanhi. Vain muutamia pieniä parvia on nähty Perniössä. Niiden kevätmuuton alkamista ei nyt kykene sanomaan. Vihervarpusten lisäksi useat muutkin linnut laulavat jo vilkkaasti. Koko maakunnassa lajin talvihavainnot ovat vähentyneet. Silloin hyvin vähälukuisia laulujoutsenia havaittiin vain pieniä ryhmiä koko kevään aikana. Käpytikat ovat jo parisen viikkoa rummuttaneet puiden kuivia oksia tai mitä tahansa sopiva ajosta tulee komea ääni. Ne suosivat tervaleppien siemeniä. Toisaalta urpiaisen kokoisia vihervarpusia on näkynyt tavanomaista runsaammin. Talven yllätyksiä on ollut tilhien vähyys. Tänä talvena talvilajistosta Perniöstä puuttuu kanadanhanhi. Neljä ensimmäistä lintulajia ei tiettävästi ole nähty koskaan 1960 -luvun talvina Perniössä. Pieniä vihervarpusia liikkuu suurissa parvissa. Nyt tammikuussa nähtiin jo yli kahdenkymmen laulujoutsenen parvia
Arvontaa. Liikuntaneuvonnan aktiivisuustunti klo 10 Särkisalokodissa. Ensi viikolla vietetään talvilomaa; Teijon rinteilläkin riittänee kuhinaa, vaikka kaupungin retki mäkeen onkin peruttu. Jennynkuja 2. Näiden kahden pisteen välissä kristillinen kirkko oli ollut mukana elämässäni jatkuvasti – ainakin pyhäkoulun, kerhojen, nuorisotyön, riparin, bänditoiminnan, jumalanpalvelusten ja lopulta töiden kautta. Kaffet keittää ja ohjelman tarjoaa Särkisalon Eläkeliitto. klo 12.00 Op:n kokoushuoneessa. Yhres kävely klo 11. Teatteri Provinssissa vietetään samoin tulevana perjantaina ensi-iltaa, kun Italian lomia ja ihmissuhteita käsittelevä farssikomedia Lomasolmu avaa ovensa Talvilomalla pilkille, toimintatorstaihin ja luistelemaan MILJA 12.2. Tervetuloa! PsL Ensi viikko on talvilomaviikko ja Salon kaupungin nuorisoja liikuntatoimet järjestävät erilaista ohjelmaa eri puolilla kaupunkia. Omat kalastusvälineet ja pakolliset jäänaskalit on oltava; kaupunki tarjoaa mehut ja sämpylän. Järj. Jennynkuja 2. Ti 18.2. Esimerkiksi maanantaille on luvassa pilkkiretki, jolle lähdetään aamukahdeksalta Steissiltä. Soita p. Äijät leipoo klo 10 Särkisalokodissa. Järj Yhres. Ekkin korttirinki klo 14. Jumala on niin hyvä, että hän maksaa saman verran tällaiselle keräilykorttikristitylle kuin häneen sisimmässään hiljaa luottavalle. Ohjaus Nikolas Björklöf. Syy sille ei ole omassa touhussa. Boccia klo 17 Särkisalon koululla. Lähtö Särkisalokodilta. Ja tuo maksu on parasta mahdollista laatua: ikuinen rauha ja rakkaus, Kristuksen veren tähden. Tuntia aiemmin tulleet miehet saivat täsmälleen saman korvauksen kuin aamusta asti rehkineet. Vierailijana palveluohjaaja Anna-Leena Salonoja Varhasta. Jennynkuja 2. Liikkeille ohjeistetaan useita eriasteisia vaihtoehtoja. Näytelmän on käsikirjoittanut näyttelijä ja stand up -koomikko Mika Eirtovaara ja ohjannut Joonas Suominen. Keskustassa on jäähallissa yleisöluisteluvuoroja viikon aikana useampi. Päivän lopussa koitti palkanmaksu. Paikalla vierailija. Isäntä puolustautuu epäreiluussyytöksiltä vastaamalla: ”katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?” Oma aikani tuossa viinitarhassa ja sen kupeessa on ollut elinvuosiini nähden pitkä. Salon teatterissa ystävänpäivänä ensi-iltansa saa tulevana perjantaina Lisamaria Markulan käsikirjoittama Tindarella-näytelmä, joka käsittelee nykypäivän deittailuun ja ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Särkisalokoti, Jennynkuja 2. Särkisalon EL, Yhres Ke 19.2. Kädentaitotuvan kranssipaja klo 13 Särkisalokodissa. Yhres kävely klo 11. Järj Yhres Pe 14.2. Keskiviikkokkaffet klo 13 Särkisalokodissa. Pe 21.2. Pensalontie 1. 4 vuotta Onnea toivottaa Mummi ja Ukki Ystävänpäivänä vietetään ensi-iltoja Salon teatterissa ja Teatteri Provinssissa paljon onnea yleisölle. Ma 17.2. Yhres, Särkisalon Eläkeliitto ja Martat. Järj. Jennynkuja 2. En muista väittelyn lopputulosta, mutta sen sijaan muistan, kuinka viitisentoista vuotta myöhemmin astelin ensimmäistä kertaa teologisen tiedekunnan luennolle. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodissa. Jennynkuja 2. Järj Yhres. Jennynkuja 2. To 20.2. Lisamaria Markula on monelta vuodelta tuttu tekijä Kirakan kesäteatterista. Eläkeliiton Perniön yhdistys Keskiviikkokerho 19.2. Järj Yhres. Armo ei ole ansaittavissa, vaan ainoastaan saatavissa. 14 Torstaina 13. Jumala maksaa Särkisalokoti To 13.2. Jennynkuja 2. Suorituksia mittaavassa maailmassa tämä voi tuntua omituiselta, jopa väärältä. Ilmoittuautua pitää etukäteen: petteri.rissanen@salo.fi Tiistain retki Teijon laskettelurinteelle on peruttu, mutta ensi viikon torstaina pääsee luvan kanssa riehumaan Perniön liikuntahallissa, missä toimintatorstain ohjelmassa on muun muassa tanssipelejä, palloilua, kädentaitoja printtipajat ja ulkopuuhaa luistelusta alkaen on luvassa, jos sää sallii. TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Kuva on viime kesältä teatterin tiedotustilaisuudesta. Muistan ensimmäisen teologisen väittelyni päiväkodin pihalta: kaveri väitti, että kuolleet ovat pilviä ja tähtiä, minä taas sanoin kuolleiden menneen Jeesuksen luo Taivaaseen. Ohjaaja Asta Kaisla. TOIMITUKSEN WHATSAPP. To 13.2. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Järj Yhres. Paitsi kun sellaista saldoa ei ole. Järj Yhres. • Koko ohjelma aikatauluineen salo.fi/talviloma Nuutti Ruokangas Ensi perjantaina sekä Salon teatterissa että Teatteri Provinssissa vietetään uusien esitysten ensi-iltoja. Turinatupa Särkisalokodissa klo 13. Ti 18.2. Jennynkuja 2. Idea näytelmään oli lähtenyt Markulan omista deittailukokemuksista ja hän esittää itsekin yhtä roolia näytelmässä. Kuitenkin vastaan purnaajalle Jumala sanoo lempeästi: ”katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?” Juho Ylitalo Kirjoittaja on teologiharjoittelussa Salon seurakunnassa. Järj Yhres. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Tulevan sunnuntain evankeliumissa Jeesus kertoo tarinan isännästä, joka rekrytoi työmiehiä viinitarhaansa. Harjoitteet toteutetaan kehonpainoharjoitteina ja/tai lisäpainojen avulla. Lähtö Särkisalokodilta. 044 735 2302 Pist viesti! Juttuvinkki, lukijan kuva, mielipide, palaute... To 20.2. Näytelmä esitetään ensimmäisen kerran Salon teatterissa. Taivaallisen kanta-asiakaskorttini saldo hiponee pilviä
En tykkää yhtään, en ollenkaan. Pietinalho kertookin, että viime syksynä Turkuun koulun perässä muutettuaan hänellä oli ylipäätään tavoitteena saada treenattua paljon. Maailman taso kova Menestystäkin on urheilijalle tullut. Hän ei itse asiassa ole ainoa, joka kyseiseen lukioon muuttanut urheilun perässä. Kyllä minä täällä vietän aika paljon aikaa. Arkisin hän on käytännössä aamut ja illat harjoittelemassa. Heti ensimmäisenä näissä portaissa kiinnitti huomiota siihen, kuinka jyrkässä kulmassa liikkeelle lähdetään. Ennemminkin sitä on tehty muun harjoittelun ohella tarkoituksena löytää nopeutta ja räjähtävyyttä. Mutta se nyt on hiusten halkomista ja portaat pitää pystyttää kunkin paikan maan muotoja mukaillen. Tulevaisuuden unelmana taas on mahdollisuus päästä kisaamaan joskus olympialaisissa. Niin tavoitteellisesti, että hän on muuttanut jo lukioikäisenä pois kotoaan Perniöstä Turkuun, jossa hän opiskelee Kerttulin urheilulukiossa. Ammunnan voisi lähtökohtaisesti ajatella olevan miesvaltainen laji, mutta naiskisaajia riittää etenkin nuoremmissa kisaajissa. Mutta joka tapauksessa portaissa on tullut itseään kiusattua. Eikä muuten tainnut löytyä. Kokeilun myötä mieleeni muistui taas millaista rääkkiä se on, kun portaita vetää kerta toisensa perään ylös niin kovaa kuin lähtee. –Joskus laskin, että minulla oli 12 treeniä viikossa fysiikkatreenit mukaan lukien. Olosuhteiden mukaan mennään. 214 askeleen portaat, jotka lähtevät liikkeelle miltei leppoisan loivasti ja päättyvät jyrkkiin viimeisiin askeliin siinä vaiheessa, kun jaloista ei meinaa mitään enää lähteä. Juttua tehdessäni päätin ihan kokeilumielessä käydä testaamassa itsekin Perniön kuntoportaiden soveltuvuuden treenaamiseen. Näillä eväillä lähdin kokeilemaan Perniön 160 askeleen portaita. –Siellä saa aamutreenit, mutta meillä on täällä valmentaja, treeniporukka, maajoukkuetta ja täällä pystyy oikeastaan joka päivä ampumaan 50 metrin tauluihin, jos erikseen haluaisi, Pietinalho kertoo. Niitä kun tarpeeksi juoksi niin Elvis-imitaatio tuli haluamattakin. Arki tarkoittaa kulkemista Kupittaan sisäampumaradan, aivan vieressä olevan asunnon ja kiven heiton päässä olevan Kerttulin lukion väliä. –Se on motivaatiota ja tapa – en mieti menenkö treeneihin vaan minä menen treeneihin ja muu elämä tulee siinä ympärillä, Pietinalho toteaa. Harjoitusmäärien päälle kertyvät vielä kaikki kisat ja leiritykset, joita niitäkin kertyy. Pietinalhon harjoitteluja opiskelukaveri on muuttanut Turkuun lukioon jopa Kaustiselta saakka. Pietinalho harrastaa, harjoittelee ja kilpailee hyvin aktiivisesti ja tavoitteellisesti 10 metrin ilmakiväärija 50 metrin pienoiskivääriammunnassa. Perniöläinen Helmi Pietinalho viettää hyvin paljon aikaa Kupittaan sisäampumaradalla Turussa. Aamut ja illat radalla Helmi Pietinalhon harjoittelutahtia voisi lievästi sanottuna kuvata kiireiseksi. –Liitossakin varmaan joku miettii, mikä tekee sen eron, hän toteaa. Elämäni aikana olen jonkin verran ehtinyt kuntoportaita juosta eri puolilla Suomea, mutta en voi kutsua itseäni kuitenkaan miksikään kuntoporrassommelieriksi. Tämä on ennen kaikkea hyvä asia, jyrkimpiä portaita ei tarvitse juosta enää siinä vaiheessa, kun jaloista ei lähde enää mitään. Jos nyt jotain kritiikkiä pitää antaa, niin itse en henkilökohtaisesti ole välitasanteiden suuri ystävä, sillä ne haittaavat juoksua, jos portaat haluaa vetää yhdellä kertaa ylhäältä alas. Kerttulin lukiossa myös koulunkäynti muokkautuu helpommin urheilun ympärille. –Kaikki maajoukkueleirit ovat käytännössä täällä tai Salossa, sanoo taas Helmi Pietinalho. Myös Heikki Pietinalho vahvistaa tyttärensä havainnon. Toinen vaihtoehto olisi ollut Salon lukio. Pietinalho on kerännyt yleisissä ja nuorten sarjoissa 32 SMmitalia, joista monet kultaisia. –Kun ampuu hyvän kympin. Ylipäätään Pietinalho nauttii lajista ja harjoittelusta, vaikka myöntää ettei se ole niin kivaa niinä aikoina, kun ei suju niin kuin haluaisi. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. Eron kiinni kuromiseksi Pietinalho onkin asettanut myös tälle keväälle tavoitteeksi saada harjoiteltua hyvin erityisten kisatavoitteiden sijaan, vaikka SM-kisat odottavat taas huhtikuussa. Kisoja on tullut kierrettyä ulkomaillakin, mutta eniten hän on kisannut kotimaan kamaralla. Maajoukkue myös harjoittelee samoissa aamutreeneissä, joissa Helmi Pietinalho käy. Nuutti Ruokangas Kolumni Nuutti Ruokangas Kupittaan sisäampumarata Turussa on H elmi Pietinalholle hyvin tuttu paikka. Siis aivan epäitsekkäistä syistä, tieteen ja ihmiskunnan hyväksi. Helmin isä Heikki Pietinalho kertoo, että Suomen kivääriammunnan valmennus on keskittynyt viime aikoina juuri Turkuun, johon vaikuttaa hänen mukaansa varmasti mahdollisuus ampua säännöllisesti 50 metrin tauluihin Kupittaan sisäampumaradalla. 16-vuotias perniöläinen nimittäin viettää ison osan arjestaan täällä, 10 tai 50 metrin ratojen edessä seisten. Esimerkiksi viime vuonna hän voitti yhteensä viisi Suomen mestaruutta. Pietinalho on viihtynyt sekä Turussa että uudessa koulussa. URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Kipuilua kuntoportaissa Viime viikolla kerroimme eteläisen Salon ulkoliikuntapaikkojen tilanteesta. Harjoitus tekee mestarin Helmi Pietinalho muutti Turkuun lukioon harjoitusolosuhteiden perässä. Suosikkini, eli siis inhokkini, koska ei siinä rääkkäyksessä voinut nyt minkäänlaista nautintoa löytyä, sijaitsevat Kauniaisten laskettelurinteen vierestä. Toinen ilmiö on Helmi Pietinalhon mukaan se, että ammunnan taso nousee maailmalla Suomea nopeammin. Vastaus on suora, kun kysyy mikä tuo lajissa eniten mielihyvää. Kivääriammunnassa menestys vaatii paljon harjoittelua. 15 Torstaina 13. Kivääriammuntaan olosuhteet ovat siellä Suomen kärkeä.. Pitääkin mennä ensi viikolla uudelleen. Muutto omilleen ja toiselle paikkakunnalle näin nuorena ei ollut välttämätöntä, mutta hyvin tärkeää, mikäli Pietinalho haluaa viettää arkeaan mahdollisimman hyvissä harjoitteluolosuhteissa. Kaiken kaikkiaan hyvät portaat löytyvät Perniöstä. Pietinalho itse asiassa näkeekin Suomen naisampujien tason tällä hetkellä miesampujia laajempana. Hän itse jäi hieman karsintarajasta nuorten Euroopan-mestaruuskisoihin. Arkiviikon perusharjoitukset aamuja iltatreenit yhteenlaskettuna hänellä tulee jo perjantaihin mennessä seitsemän harjoitusta viikossa. Harjoittelua täytyy jaksaa, mikäli on halua menestyä. Kyseinen rinne on muuten Suomen ensimmäinen pujottelurinne ihan näin nippelitietona. Koko viime vuoden aikana hänellä tuli ammuttua noin 20 000 laukausta, mikä kuulostaa hurjalta määrältä, mutta jää Pietinalhon mukaan vielä huipputason ampujien määristä. En edes intoilijaksi
Runkosarjaa on PeU:lla jäljellä vielä seitsemän ottelua ja Peltolan mukaan keväällä odottavia pudotuspelejä täytyy jo hiukan alkaa pohtimaan. –Tuodaan ehkä jotain hiukan uutta ehkä ja ollaan vähän yllätyksellisempi porukka, mutta kuitenkin perusasioiden ääreen ja oman tekemisen parantamiseen katseet kiinnittyy. Myös viime lauantaina Sotkamon Vuokatissa hiihdetyissä Vuokatti-hiihdoissa oli mukana Perniön Urheilijoiden hiihtäjiä. Oikaisu Viime viikolla uutisoitiin eteläisestä Salosta palkituista henkilöistä Salon palkintogaalassa viime viikolla. Ei pyörää lähdetä enää uudestaan keksimään kevään aikana. PeU:n Outi Helkama sijoittui kahdeksanneksi naisten 30 kilometrin perinteisen kisassa ajalla 2:04:23 ja Janne Salo hiihti 18. PeU pelaa ensi sunnuntaina kolmannen ja viimeisen kotiottelunsa peräjälkeen, kun Tapiolan Hongan kakkosjoukkue matkustaa Perniöön. Tulimme puoliajalta ensimmäistä puoliaikaa aika paljon paremmin puolustuspäähän. Jutusta puuttui nimiä: seuraparlamentin voiton maljan voitti särkisalolaissyntyinen Sebastian Westberg ja seuraparlamentin ja vapaa-ajanlautakunnan nimeämä vuoden seuratyöntekijä on Perniön Sisun Martti Peijonen. Vuokatti hiihto on osa Euroopan laajuisia Euroloppet-maratonhiihtotapahtumia, joita järjestetään Suomessa Vuokatin lisäksi myös Jyväskylässä sekä Ylläksellä ja Levillä. PsL Perniön Urheilijoiden hiihtäjä Eemeli Varemäki ylsi palkintopallille viime sunnuntaina Mini Salpausselkä hiihdoissa Lahdessa. Varemäki tuli kolmanneksi M18-luokan 10 kilometrin perinteisen kilpailussa ajalla 26:21:0. Salon Vilppaan valmentaja, perniöläinen Minna Lamminen valittiin vuoden valmentajaksi. Joukkueen vastuuvalmentaja Arttu Peltola kertoo olevansa tyytyväinen todella kovaan voittoon. Daniel Rantapaju kantoi joukkuetta pisteillään hänen mukaansa toisen puoliajan alussa, mutta Peltola nostaa hattua koko joukkueelle Ura Basketin pelin sekoittamisesta. PeU:lla taas on tuloksena 17 pelatun ottelun jälkeen 11 voittoa ja sarjan viides sija. Katsetta jo pudotuspeleihin PeU katkaisi voitollaan kaarinalaisten jo kymmenen ottelun mittaiseksi venyneen voittoputken. Samoissa kisoissa samaten PeU:ta edustava Elina Varemäki sijoittui taas kuudenneksi N14-sarjan kolmen kilometrin perinteisellä ajalla 10:16:5. Tuloksena oli Rantapajun ja koko PeU:n tämän kauden yhden ottelun piste-ennätys. Rantapaju upotti ottelun 21 pelitilanneheitostaan 16 ja heitti lisäksi sisään kolme vapaaheittoa. helmikuuta 2025 80 vuotta täältä. 16 Torstaina 13. Eemeli Varemäki ylsi Lahdessa kolmanneksi PeU:n Eemeli Varemäki oli kolmas Lahdessa.. PeU on nyt ollut parempi seurojen molemmissa tämän kauden kohtaamisissa. sijalle miesten 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa. Salo kellotti ajaksi 1:31:18. Hän jäi vajaa pari minuuttia voittajan ajasta. Ura Basket on hävinnyt tällä kaudella vain kaksi kertaa 16 ottelussaan – molemmat Perniön Urheilijoita vastaan. Viimeisten runkosarjapelien aikana joukkue voi parantaa nykyistä tekemistä entisestään. –Kyllä tuossa loppujen lopuksi puolustus ratkaisi sen taas, vaikka yksi teki paljon pisteitä. PeU kaatoi Uran jo toistamiseen PeU:n Thomas Rönnholm ajamassa korille Ura basketia vastaan sunnuntaina. Nuutti Ruokangas Perniön Urheilijoiden Daniel Rantapaju oli käytännössä pysäyttämätön sunnuntaina Perniön liikuntahallissa, kun Perniön Urheilijat kohtasi Kaarinan Ura Basketin miesten koripallon ensimmäisen divisioonan B-lohkossa. Rantapaju nakutti yli 200 hengen yleisön edessä 38 pistettä ja auttoi samalla joukkuettaan voittamaan sarjan kärkisijoilla majailevan Ura Basketin lukemin 88–83